<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

91 Käyttäjää paikalla! 0.0094249248504639

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_2000_1 | A_2000_2 | A_2000_3 | A_2000_4 | A_2000_5 | B_2000_1 | B_2000_2 | C_2000_1 | C_2000_2 | C_2000_3 | D_2000_1 | D_2000_2 | E_2000_1 | E_2000_2 | F_2000_1 | F_2000_2 | F_2000_3 | F_2000_4 | F_2000_5 | Hak_2000 | PTK_2000_1 | PTK_2000_2 | PTK_2000_3 | PTK_2000_4 | PTK_2000_5 | 
1: Vuoden 2000
2:                            ••            ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F4
10: Kirjalliset kysymykset 675-893/2000 vp
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: 
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-991X
19: 
20: EDITA OYJ. HELSINKI2001
21:             Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
22: 
23: 
24: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 197 5 II valtio-      on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
25: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   kirjatyypistä on kysymys.
26: 
27: 
28: 
29:                                        ASIAKIRJAT A-F
30: 
31: A-osat:                                                     lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
32:                                                             vahvistamatta jääneet lait (VJL)
33:      hallituksen esitykset (HE)
34:                                                             hallituksen kirjelmät
35:      eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
36:                                                             muut asiat (M)
37:      tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
38:      (VNP)
39:      valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja        E-osat:
40:      valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-
41:                                                            lakialoitteet (LA)
42:      jelmät VN)
43:                                                            toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
44:                                                            toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
45: B-osat:                                                    talousarvioaloitteet (TAA)
46:                                                            lisätalousarvioaloitteet (LT A)
47:      eduskunnalle annetut kertomukset (K)
48: 
49:                                                       F-osat:
50: C-osat:
51:                                                            kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
52:      valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä
53:                                                            tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
54:      asioista laaditut valiokuntien mietinnöt
55:                                                            keskustelualoitteet (KA)
56:      (Y1J)jalausunnot(VL)
57:                                                            välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
58: 
59: D-osat:                                                  Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
60:      eduskunnan vastaukset (EY) ja kirjelmät          tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
61:      (EK)                                             kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
62:      valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon-       reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
63:      annot (VNT)                                         A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
64:      puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE)               kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
65:      puhemiesneuvoston      laatimat   luettelot      jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
66:      (PNL)                                            E- ja F-osiin.
67:                                           PÖYTÄKIRJAT
68: 
69: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen         ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll i sam-
70: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan          mandrag (PR).
71: 
72: 
73: 
74:                                             HAKEMISTO
75: 
76: Hakemista jakautuu asiahakemistoon ja henkilö-         nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
77: hakemistoon.                                           la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
78:    Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1)       Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
79: asialuettelon ja 2) asiasanaston.                      sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
80:    1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin        päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
81: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie-   mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
82: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon            puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
83: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan-      jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
84: tuvat eri sidoksiin.                                   tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
85:    2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä           puheenvuorot.
86: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun-         Hakemista julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
87: 
88: 
89: 
90:                                              INTERNET
91: 
92: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin         löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
93: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden         lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
94: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on            ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
95: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta           kaukolainana.
96:                                   SISÄLLYSLUETTELO
97: 
98: 
99: Kirjalliset kysymykset                             KK 683/2000 vp- Lasse Viren /kok
100: 675-893/2000 vp                                    Työnantajien sosiaaliturvamaksuprosentin mää-
101:                                                    räytyminen
102:                                                    Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
103: KK 675/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk             Perho
104: Konepajatyöpaikkojen turvaaminen Savonlin-
105: nassa                                              KK 684/2000 vp- Esa Lahtela /sd
106: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-   Ulkomailta Suomeen tulevien sotaveteraanien
107: nen                                                kuntoutuspaikat
108:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
109: KK 676/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk                vaara
110: Kotimaisten luonnonmarjojen poiminnan tuke-
111:                                                    SS 685/2000 rd- Henrik Lax /sv m.fl.
112: minen ja marjojen laadun turvaaminen
113:                                                    Makars uppehållstillstånd
114: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
115:                                                    Besvarats av: Inrikesminister Ville Itälä
116: KK 677/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk            KK 685/2000 vp- Henrik Lax /r ym.
117: Kuljetusalan koulutuksen turvaaminen               Puolisoiden oleskeluluvat
118: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä
119: KK 678/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas               KK 686/2000 vp- Päivi Räsänen /skl
120: Lämmitysöljyn hinnannousun estäminen               Poliisin toimintaedellytysten parantaminen
121: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö    Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä
122: 
123: KK 679/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas              KK 687/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk
124: Hevosmetsurien toimintaedellytysten parantami-     Kilpailuneuvoston toimivalta jätevedenpuhdista-
125: nen                                                mojen saneeraukseen ja laajennukseen liittyvis-
126: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              sä julkisissa hankinnoissa
127:                                                    Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
128: KK 680/2000 vp- Saara Karhu /sd
129:                                                    SS 688/2000 rd- Pehr Löv /sv
130: Istukkaveren vapaaehtoinen luovutus ja keräämi-
131:                                                    Åtgärder för att underlätta utländska läkares ar-
132: nen
133:                                                    betsmöjligheter i Finland
134: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
135:                                                    Besvarats av: Omsorgsminister Osmo Soininvaa-
136: vaara
137:                                                    ra
138: KK 681/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.             KK 688/2000 vp - Pehr Löv /r
139: Palomiesten eläkeiän alentaminen                   Ulkomaisten lääkäreiden työskentelymahdolli-
140: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-   suuksien parantaminen Suomessa
141: nen                                                Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
142:                                                    vaara
143: KK 682/2000 vp- Mikko Elo /sd
144: Valtion talousarvion vaikutus alueelliseen kehi-   KK 689/2000 vp -Antero Kekkonen /sd
145: tykseen                                            Kuljetusalan yritysten ongelmat
146: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö    Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
147: Sisällysluettelo
148: 
149: 
150: KK 690/2000 vp- Mikko Elo /sd                       KK 699/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas
151: Porin ja Helsingin välisten junayhteyksien kehit-   ym.
152: täminen                                             Rovaniemen Palloseuran kotiotteluiden siirtämi-
153: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-    nen
154: Pekka Heinonen                                      Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
155: 
156: KK 691/2000 vp - Riitta Korhonen /kok               KK 700/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
157: Opiskelu ulkomailla                                 Oinolan koulun peruskorjaaminen
158: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija      Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
159: Perho
160:                                                     KK 70112000 vp- Pia Viitanen /sd
161: KK 692/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
162:                                                     Eläinsuojelusäännösten noudattaminen turkistar-
163: Suhtautuminen vieroitushoitoa saavaan työnha-
164:                                                     hoilla
165: kijaan
166:                                                     Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
167: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
168:                                                     Hemilä
169: vaara
170: SS 693/2000 rd- Christina Gestrin /sv m.fl.         KK 702/2000 vp - Tuija Nurmi /kok
171: Olagliga oljeutsläpp från fartyg                    Kotipalvelun turvaaminen lapsi- ja vammaisper-
172: Besvarats av: Miljöminister Satu Hassi              heille
173:                                                     Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
174: KK 693/2000 vp - Christina Gestrin /r ym.           vaara
175: Laittomat öljypäästöt aluksista
176: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi            KK 703/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
177:                                                     Polttoöljyn rikkipitoisuusvaatimukset
178: KK 694/2000 vp- Tuula Haatainen /sd ym.             Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
179: Tasa-arvotyön edistäminen
180: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-       KK 704/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
181: vaara                                               Kihniöllä sijaitsevien Niskoslammen, Niskos-
182:                                                     joenja Viinamäenlahden kunnostaminen
183: KK 695/2000 vp - Anni Sinnemäki /vihr ym.
184:                                                     Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
185: Äitiyspakkauksen sisältövalinnat
186: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
187: vaara                                               KK 705/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
188:                                                     Autonkuljettajan matkapuhelimen käyttö
189: KK 696/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk            Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
190: EU:n maatalousrahaston hankepäätösten aikatau-      Pekka Heinonen
191: lu
192: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi      KK 706/2000 vp- Olli Nepponen /kok
193: Hemilä                                              Suomen valmistautuminen Jolon saaren pantti-
194:                                                     vankikriisin kaltaisiin tilanteisiin
195: KK 697/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
196:                                                     Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
197: Suomessa työluvan saaneen ulkomaalaisen hen-
198: kilön perheen kohtelu oleskelulupa-asioissa
199: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä          KK 707/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
200:                                                     Maantien 7071 parannus- ja päällystystöiden
201: KK 698/2000 vp- Jaakko Laakso /vas                  aloittaminen
202: Lämmitysöljyn hinnannousun korvaaminen              Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
203: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö     Pekka Heinonen
204:                                                                                     Sisällysluettelo
205: 
206: 
207: KK 708/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk           SS 717/2000 rd- Pehr Löv /sv m.fl.
208: Uudisraivatun pellon tukikelpoisuus                Religiösa samfunds befrielse från fastighetsskatt
209: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Besvarats av: Minister Suvi-Anne Siimes
210: Hemilä
211:                                                    KK 71 7/2000 vp - Pehr Löv /r ym.
212: KK 709/2000 vp- Janina Andersson /vihr             Uskonnollisten yhteisöjen vapauttaminen kiin-
213: Italian kielen kääntämisen ja tulkkauksen koulu-   teistöverosta
214: tusohjelma Turun yliopistossa                      Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
215: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
216:                                                    KK 718/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas ym.
217: KK 710/2000 vp- Jari Vilen /kok
218:                                                    Pikonlinnan sairaalan toiminnan jatkaminen
219: Metsähallituksen erätarkastajille myönnetyt eri-
220:                                                    Kangasalla
221: tyiset poliisivaltuudet
222:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
223: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä
224:                                                    vaara
225: KK 71112000 vp- Jari Vilen /kok
226: Karhun kevätmetsästyksen salliminen poronhoi-      KK 719/2000 vp - Kirsi Ojansuu /vihr ym.
227: toalueilla                                         Pääradan kuljetuskyvyn lisääminen
228: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
229: Hemilä                                             Pekka Heinonen
230: 
231: KK 712/2000 vp- Jari Vilen /kok                    KK 720/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
232: Echelon-vakoilujärjestelmä                         Varallisuuden vaikutus toimeentulotukeen
233: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä         Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
234:                                                    vaara
235: KK 713/2000 vp - Mari Kiviniemi /kesk ym.
236: Vehnätärkkelyksen ja gluteenin käytön ilmoitta-    KK 721/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
237: minen elintarviketuotteissa                        Pohjoisen kotieläintuen myöntämisperusteiden
238: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi                    tarkentaminen
239:                                                    Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
240: SS 714/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv
241:                                                    Hemilä
242: Betjäning på svenska vid förhandsröstningsstäl-
243: lena i tvåspråkiga kommuner
244: Besvarats av: Justitieminister Johannes Koskinen   KK 722/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd
245:                                                    Arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmän koh-
246: KK 714/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r          tuullistaminen
247: Ruotsinkielinen palvelu kaksikielisten kuntien     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
248: ennakkoäänestyspaikoilla
249: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen       KK 723/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
250:                                                    Makuuvaunullisten yöjunayhteyksien säilyttämi-
251: KK 715/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
252:                                                    nen Pohjois-Karjalaan
253: Huumekoirien käyttö huumetestien tukena
254:                                                    Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
255: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä
256:                                                    Pekka Heinonen
257: KK 716/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.
258: Polttoöljyn hinnannoususta aiheutuvien kustan-     KK 724/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
259: nusten korvaaminen viljelijöille                   Biosfåärialuetoiminnan perustoimintojen järjes-
260: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     täminen
261: Hemilä                                             Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
262: Sisällysluettelo
263: 
264: 
265: KK 725/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps               KK 734/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk
266: Minimi- ja enimmäiseläkejärjestelmän luominen      Uusiutuvan energian käytön edistäminen
267: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
268: Perho                                              ka Mönkäre
269: 
270: KK 726/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.           SS 735/2000 rd- Pehr Löv /sv
271: Lääkekaappipisteet harvaan asutuilla alueilla      Småföretagares möjligheter att ta emot arbets-
272: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     praktikanter
273: Perho                                              Besvarats av: Arbetsminister Tarja Filatov
274:                                                    KK 735/2000 vp- Pehr Löv /r
275: KK 727/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
276:                                                    Pienyrittäjien mahdollisuudet ottaa työharjoitte-
277: Euroopan neuvoston ympäristörikosyleissopi-
278:                                                    lijoita
279: mus
280:                                                    Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
281: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
282:                                                    KK 736/2000 vp - Antti Rantakangas lkesk
283: KK 728/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas              Ruukin vastaanottokeskuksen tulevaisuus
284: Väylämaksujen alentaminen transilosatamien         Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
285: kilpailukyvyn parantamiseksi
286: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-   KK 737/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
287: Pekka Heinonen                                     Linja-autonkuljettajien määrän lisääminen
288:                                                    Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
289: KK 729/2000 vp- Jouni Lehtimäki /kok
290: Lyijyhaulien käyttökiellon seuraukset              KK 738/2000 vp- Juha Karpio /kok
291: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Osuuskuntalain muutosten voimaantulo
292: Hemilä                                             Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
293: 
294:                                                    KK 739/2000 vp - Irja Tulonen /kok
295: KK 730/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
296:                                                    Osakkeenomistajan oikeusturva taloyhtiön teet-
297: Pienten kuljetusyritysten neuvotteluaseman vah-
298:                                                    tämässä remontissa
299: vistaminen
300:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
301: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
302:                                                    KK 740/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
303: KK 731/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.       Vesiliikennejuopumuksen promillerajan laske-
304: Tasoristeyksien poistaminen                        minen
305: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-   Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
306: Pekka Heinonen
307:                                                    KK 741/2000 vp - Aulis Ranta-Muotio /kesk
308: KK 732/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk              ym.
309: Osteoporoosin lääkehoito nuorilla naisilla         Maaseutukeskusten valtionapujen takaisinperin-
310: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     tä
311: Perho                                              Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
312:                                                    Hemilä
313: KK 733/2000 vp- Heli Paasio /sd
314: Viittomakielisten tiedonsaannin parantaminen       KK 742/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
315: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-   Kaatopaikkojen kunnostuksen avustukset
316: Pekka Heinonen                                     Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
317:                                                                                       Sisällysluettelo
318: 
319: 
320: KK 743/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk                  KK 752/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
321: Pankin oikeus luottotietomerkintöihin                Natsi-Saksan aikaisten pakkotyökorvausten vai-
322: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen         kutus sosiaalietuuksiin
323:                                                      Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
324: KK 744/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd                   vaara
325: Kaukojunien pysähtyminen Vantaan Tikkurilas-
326: sa                                                   KK 753/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
327: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-     Ulkomaalaisomisteisten Suomessa toimivien yri-
328: Pekka Heinonen                                       tysten veronkierron estäminen
329:                                                      Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
330: KK 745/2000 vp- Saara Karhu /sd
331: Perävaunujen aiheuttamat vaaratilanteet liiken-
332:                                                      KK 754/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
333: teessä
334:                                                      Eläkejärjestelmien selkiinnyttämisen aikataulu
335: Vastannut: Ministeri Olli-Pekka Heinonen
336:                                                      Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
337:                                                      Perho
338: KK 746/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
339: Hukkuneiden etsinnän tukeminen yhteiskunnan
340:                                                      KK 755/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
341: varoin
342:                                                      Arvonlisäverotuksen aiheuttama kilpailun vää-
343: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä
344:                                                      ristyminen
345:                                                      Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
346: KK 747/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
347:                                                      ka Mönkäre
348: Opintoviikkojen perusteella maksettava opinto-
349: tuki
350:                                                      KK 756/2000 vp- Lasse Viren /kok
351: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
352:                                                      Kohonneiden kuljetuskustannusten siirtäminen
353:                                                      Vapo Oy:n kuljetusmaksuihin
354: KK 748/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok ym.
355:                                                      Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
356: Poliisin ja vankeinhoitolaitoksen välinen tiedon-
357:                                                      ka Mönkäre
358: kulku
359: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
360:                                                      KK 757/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd
361: KK 749/2000 vp- Esa Lahtela /sd                      Sairaanhoidon jonojen purkaminen ja erikois-
362: Vaikeavammaisen henkilön vastuu viivästynei-         maksuluokasta luopuminen
363: den työeläkemaksujen sakkokoroista                   Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
364: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija       vaara
365: Perho
366:                                                      KK 758/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
367: KK 750/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.              Kuntien elinvoimaisuuden takaaminen valtion-
368: Kotimaisen infuusionestetuotannon päättyminen        avustusten leikkauksista huolimatta
369: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija       Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
370: Perho                                                nen
371: 
372: KK 751/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk                KK 759/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
373: Itäturistien päivittäistavaraostosten joustavoimi-   Asepalveluksesta totaalisesti kieltäytyvien koh-
374: nen                                                  telu Suomessa
375: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes                Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
376: Sisällysluettelo
377: 
378: 
379: KK 760/2000 vp- Susanna Huovinen /sd               KK 769/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
380: Haittaeläinten hävittäminen kaatopaikkojen lo-     Laajapohjaisen työryhmän muodostaminen sel-
381: pettamisen yhteydessä                              vittämään suunniteltujen metsien lisäsuojelua
382: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi           Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
383: 
384: KK 761/2000 vp- Irja Tulonen /kok                  KK 770/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd
385: Suomessa opiskelevan Suomen kansalaisen oi-        Kuljetustyöntekijöiden turvallisuus
386: keus sosiaaliturvaan                               Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
387: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     vaara
388: Perho
389:                                                    KK 77112000 vp- Reijo Kallio /sd
390: KK 762/2000 vp- Matti Saarinen /sd ym.
391:                                                    Ylityövalvonnan tehostaminen
392: VR:n taksa- ja aikataulupolitiikan muuttaminen
393:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
394: muuttovoittopaineiden helpottamiseksi
395:                                                    vaara
396: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
397: Pekka Heinonen
398:                                                    KK 772/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
399: KK 763/2000 vp- Matti Kangas /vas                  Panteottien ja patenttihakemusten julkisuussään-
400: Sisävesien korkeusvaihtelujen hillitseminen        nösten vaikutukset tuotekehittelyä tekeville pien-
401: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     yrittäjille
402: Hemilä                                             Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
403:                                                    ka Mönkäre
404: KK 764/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
405: Paikallisen hoitovapaan saaminen lapsen sairau-    KK 773/2000 vp- Inkeri Kerola /kesk
406: den vuoksi                                         Ulkosuomalaisten Suomeen äänestämisen hel-
407: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov              pottaminen
408:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
409: KK 765/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
410: Puolison tulojen huomioon ottaminen työttö-        KK 774/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
411: myyskorvauksissa                                   Ylioppilaskirjoitusten maksuttomuus
412: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov              Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
413: 
414: KK 766/2000 vp- Juha Karpio /kok                   KK 775/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
415: Tasoristeysten vähentäminen                        Luonnon entistämiseen käytettyjen lampaiden ai-
416: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-   heuttamat vahingot Rahjan saaristossa
417: Pekka Heinonen                                     Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
418: 
419: KK 767/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl            KK 776/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
420: Joustavuuden lisääminen sosiaali- ja terveyden-    Opiskelijoiden ja koululaisten matemaattisten
421: huollon rakennemuutosten edistämiseksi             kykyjen kohottaminen
422: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-      Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
423: vaara
424:                                                    KK 777/2000 vp - Marjukka Karttunen-Rais-
425: KK 768/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl            kio /kok
426: Puukaasun käyttö ajoneuvoissa                      Orpojen lasten adoptoiminen
427: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-   Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
428: Pekka Heinonen                                     vaara
429:                                                                                      Sisällysluettelo
430: 
431: 
432: KK 778/2000 vp- Kari Rajamäki /sd                   KK 787/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
433: Talousveden valvontatutkimuslaboratoriot            Syrjäseutujen tietoliikenneyhteydet
434: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-       Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
435: vaara                                               Pekka Heinonen
436: KK 779/2000 vp - Pia Viitanen /sd                   SS 788/2000 rd- Ola Rosendahl /sv
437: Opiskelijoiden tosiasiallinen oikeus ateriatukeen   Strömsöns anslutning till ett naturskyddsområde
438: eräissä tapauksissa                                 Besvarats av: Miljöminister Satu Hassi
439: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
440:                                                     KK 788/2000 vp- Ola Rosendahl /r
441: KK 780/2000 vp - Pekka Ravi /kok
442:                                                     Strömsön liittäminen luonnonsuojelualueeseen
443: Käytetyn veneen rekisteröintikäytännön muutta-
444:                                                     Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
445: minen
446: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
447:                                                     KK 789/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
448: Pekka Heinonen
449:                                                     Oulun yliopiston tutkintojen määrittäminen
450: KK 78112000 vp - Mauri Salo /kesk                   Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
451: Vapaapalokuntien mahdollisuudet hankkia palo-
452: ja pelastuskalustoa ilman arvonlisäveroa            KK 790/2000 vp - Antero Kekkonen /sd
453: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes               Teollisuussijoituksen sijoituspolitiikka
454:                                                     Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
455: KK 782/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym.               ka Mönkäre
456: Elintarvikevalvonnan saattaminen ajan tasalle
457: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi      KK 791/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
458: Hemilä                                              Opiskelijoiden opintososiaalisten etujen muutta-
459:                                                     minen verovapaiksi
460: KK 783/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                 Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
461: Renkaiden myynnin yhteydessä syntyneiden jä-
462: terenkaiden kuljetuskustannusten kohdentumi-        KK 792/2000 vp- Klaus Hellberg /sd
463: nen                                                 Autismia sairastavien hoito
464: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi            Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
465:                                                     vaara
466: KK 784/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
467: Kuntien harkinnanvaraisen rahoituksen jakope-
468:                                                     KK 793/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
469: rusteet
470:                                                     Sähköisen postiäänestyksen toteuttaminen
471: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
472:                                                     Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
473: nen
474: KK 785/2000 vp- Esa Lahtela /sd                     KK 794/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
475: Sotaorpojen kuntoutuksen mahdollistaminen           Liikennerajoitusten määräämismenettelyn no-
476: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-       peuttaminen
477: vaara                                               Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
478:                                                     Pekka Heinonen
479: KK 786/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
480: Yhteiskuljetusten matkakorvaukset Kelalta           KK 795/2000 vp - Toimi Kankaanniemi /skl
481: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija      Näkövammaisten pankkipalvelut
482: Perho                                               Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
483:  Sisällysluettelo
484: 
485: 
486:  KK 796/2000 vp - Toimi Kankaanniemi /skl            KK 803/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
487:  Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Petäjä-       Paluumuuttajien verokohtelu
488:  vedellä                                             Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
489:  Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
490:  Pekka Heinonen                                      KK 804/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
491:                                                      Kotimainen ihmiskauppa
492:  KK 797/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps                Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
493:  Yrittäjän perheenjäsenen oikeus työttömyyskor-      vaara
494:  vaukseen
495:  Vastannut: Työministeri Tarja Filatov               KK 805/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
496:                                                      Lohenkalastuksen rajoittamisen vuoksi makset-
497:  KK 798/2000 vp - Sakari Smeds /skl                  tavat korvaukset
498:  Taksien ajopäiväkirjakäytännön yhdenmukaista-       Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
499:  minen                                               Hemilä
500:  Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
501:                                                      KK 806/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen
502:   KK 799/2000 vp - Matti Saarinen /sd ym.            /vas ym.
503: . Vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden halti-   Vuoden 2000 työllisyysmäärärahojen käyttö
504:   jan valvontavaltuuden todistaminen                 Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
505:   Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
506:   Hemilä                                             KK 807/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
507:                                                      Aluekeskusten valintaperusteet
508: KK 800/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk              Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
509: Vuohijärven paikallistien 14609 parantaminen         nen
510: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
511: Pekka Heinonen                                       KK 808/2000 vp - Juha Karpio /kok
512:                                                      Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintaedelly-
513: SS 801/2000 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.          tysten turvaaminen
514: Konsekvensema av digitaliseringen av TV-sänd-        Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
515: ningama för grannlandstittande                       ka Mönkäre
516: Besvarats av: Kommunikationsminister Olli-
517: Pekka Heinonen                                       KK 809/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
518:                                                      Invalidien henkilökohtainen pysäköintilupa
519: KK 801/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.             Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä
520: Televisiolähetysten digitalisoinnin vaikutukset
521: ohjelmien katsomiseen naapurimaissa                  KK 810/2000 vp- Jari Leppä /kesk
522: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-     Maksukattojärjestelmän kehittäminen sosiaali- ja
523: Pekka Heinonen                                       terveydenhuollossa
524:                                                      Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
525: SS 802/2000 rd- Christina Gestrin /sv m.fl.          vaara
526: Beaktande av miljö- och kulturvärden i plane-
527: ringen av gasledningen från Ryssland till Västeu-    KK 81112000 vp- Mikko Elo /sd
528: ropa                                                 Tullin henkilöstön riittävyys
529: Besvarats av: Miljöminister Satu Hassi               Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
530: 
531: KK 802/2000 vp - Christina Gestrin /r ym.            KK 812/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas
532: Ympäristö- ja kulttuuriarvojen huomioon ottami-      Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuvien lääke-
533: nen kaasujohdon suunnittelussa Venäjältä Länsi-      tieteellisen arvioinnin oikeudenmukaisuus
534: Eurooppaan                                           Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
535: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi             Perho
536:                                                                                       Sisällysluettelo
537: 
538: 
539: SS 813/2000 rd- Nils-Anders Granvik /sv m.fl.        KK 82112000 vp - Matti Vanhanen /kesk ym.
540: Rätten att få sin adress skriven på sitt modersmål   Televisio-ohjelmatallenteiden käyttö kouluope-
541: Besvarats av: Kommunikationsminister Olli-           tuksessa
542: Pekka Heinonen                                       Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
543: 
544: KK 813/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r ym.           KK 822/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
545: Oikeus saada osoitteensa äidinkielellä kirjoitet-    Maatalouden ympäristötukien viivästyminen Il-
546: tuna                                                 majoella
547: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-     Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
548: Pekka Heinonen                                       Hemilä
549: 
550: SS 814/2000 rd- Nils-Anders Granvik /sv              KK 823/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
551: Specialyrkesutbildning inom vården för perso-        Maatalouden EU-valvontajärjestelmän sanktiot
552: ner med begåvningshandikapp                          Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
553: Besvarats av: Undervisningsminister Maija Rask       Hemilä
554: 
555: KK 814/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r               KK 824/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
556: Erikoisammattikoulutuksen järjestäminen hoito-       Oppilaspulan vuoksi suljettujen koulujen val-
557: alalla kehitysvammaisille                            tionosuuden palautukset
558: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask                Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
559: 
560: KK 815/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk               KK 825/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
561: Metsätalousyrittäjien oikeus tasavertaisiin vero-    Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen toiminta ja
562: vähennyksiin muun yritystoiminnan kanssa             valtionosuudet
563: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes                Vastannut: Ministeri Satu Hassi
564: 
565: KK 816/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk               KK 826/2000 vp- Ilkka Taipale /sd
566: Kevyesti päällystettyjen teiden muuttaminen so-      Äänestysvelvoitteen selvittäminen
567: rateiksi                                             Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
568: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
569: Pekka Heinonen                                       KK 827/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
570:                                                      NATO-yhteistyöhön liittyvät sopimukset
571: KK 81 7/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk              Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
572: Susien aiheuttamien haittojen vähentäminen
573: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi       KK 828/2000 vp - Maria Kaisa Aula /kesk
574: Hemilä                                               Verohallinnon uuden tilitysjärjestelmän aiheutta-
575:                                                      mat ongelmat pienyrityksille
576: KK 818/2000 vp - Raimo Mähönen /sd
577:                                                      Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
578: Kuorma-autojen ylikuormaus
579: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
580:                                                      KK 829/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
581: KK 819/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps                 ym.
582: Eläke-Tapion suorittamat eläkeleikkaukset            Tuulivoimahankkeille myönnettävien investoin-
583: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi       titukien alentaminen
584: Hemilä                                               Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
585:                                                      ka Mönkäre
586: KK 820/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
587: Hyödyllisyysmallien antama suoja innovaatioi-        KK 830/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas ym.
588: den turvaamisessa                                    Työvoimatoimistojen sivutoimistojen toiminnan
589: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-     jatkumisen turvaaminen
590: ka Mönkäre                                           Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
591: Sisällysluettelo
592: 
593: 
594: KK 831/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas           KK 839/2000 vp - Pekka Vilkuna /kesk
595: Työkyvyttömyyseläkettä hakevien oikeusturvan       Karjantuotannon investointien kustannusrajat
596: parantaminen                                       Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
597: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Hemilä
598: Perho
599:                                                    KK 840/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
600: KK 832/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk               Sairausvakuutuksen nollapäivärahojen ongelmat
601: Yksityisteiden kunnossapitoon tarkoitetun val-     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
602: tionosuuden nostaminen                             Perho
603: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
604:                                                    KK 84112000 vp- Veijo Puhjo /vas
605: Pekka Heinonen
606:                                                    Ammattikoulutuksen työharjoitteluun liittyvien
607:                                                    asioiden ohjeistus
608: KK 833/2000 vp - Mirja Ryynänen /kesk
609:                                                    Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
610: Kotona tehtävästä työstä karttuva eläketurva
611: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     KK 842/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
612: Perho                                              Arkeologinen tutkimus Suomessa
613:                                                    Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
614: KK 834/2000 vp - Annika Lapintie /vas
615: Vaarallisten jalkajousien käytön saattaminen lu-   KK 843/2000 vp- Riitta Korhonen /kok
616: vanvaraiseksi                                      Ravitsemusterapiapalvelujen saattaminen Kelan
617: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä         sairaanhoitokorvausjärjestelmän piiriin
618:                                                    Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
619: KK 835/2000 vp - Tytti Isohookana-Asunmaa          Perho
620: /kesk ym.
621: Keskiasteen koulumatkatuki                         KK 844/2000 vp - Riitta Korhonen /kok
622: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          Kulukorvausten tulouttaminen yksityishenkilön
623:                                                    velkajärjestelyssä
624: KK 836/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk                Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
625: Maanmittaustoimitusten luotettavuus
626:                                                    KK 845/2000 vp- Riitta Korhonen /kok
627: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
628:                                                    Opintotuen tuloharkinta
629: Hemilä
630:                                                    Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
631: KK 83 7/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas ym.            KK 846/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
632: Opintotuen asumislisässä huomioon otettava         Luotettavan tiedonsaannin turvaaminen
633: vuokra                                             Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
634: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          Pekka Heinonen
635: 
636: SS 838/2000 rd- Ola Rosendahl/sv                   KK 847/2000 vp- Esa Lahtela /sd
637: Tryggande av investeringsstöd till mindre ham-     Asikonsaaren liittäminen Kiteen kaupunkiin
638: nar                                                Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
639: Besvarats av: Kommunikationsminister Olli-         nen
640: Pekka Heinonen
641:                                                    KK 848/2000 vp - Esa Lahtela /sd
642: KK 838/2000 vp- Ola Rosendahl/r                    Sähköistämisavustuksien käyttöönotto syrjä-
643: lnvestointitukien turvaaminen pienille satamille   alueiden autioitumisen estämiseksi
644: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-   Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
645: Pekka Heinonen                                     ka Mönkäre
646:                                                                                     Sisällysluettelo
647: 
648: 
649: KK 849/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                KK 858/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
650: Oikeusturva-asiain neuvottelukunnan työtavat ja    Asbestille altistuneiden henkilöiden terveydenti-
651: kokoonpano                                         lan tutkiminen
652: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen       Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
653:                                                    vaara
654: KK 850/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk
655: Metsien hakkuujätteen hyödyntäminen enegian-       KK 859/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
656: tuotannossa ja työllistämisessä                    Luottamushenkilöiden eläkekertymän verotus-
657: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     järjestelyn toteutuminen
658: Hemilä                                             Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
659: 
660: KK 851/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl            KK 860/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
661: Puheterapiapalvelujen saatavuus                    Paikallisen väestön metsästysoikeudet
662: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
663:                                                    Hemilä
664: KK 852/2000 vp- Annika Lapintie /vas
665: Työttömyyseläkkeeltä väliinputoajien asema         KK 861/2000 vp - Klaus Bremer /r
666: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Kuljetusyritysten      selviytymismahdollisuudet
667: Perho                                              valtionyritysten jättäessä ottamatta kuljetuskus-
668:                                                    tannusten kohoamisen huomioon kuljetustak-
669: KK 853/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas          soissaan
670: Kiinteän verkon puhelumaksujen kohtuullisuus       Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
671: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-   Pekka Heinonen
672: Pekka Heinonen
673:                                                    KK 862/2000 vp - Esa Lahtela /sd
674: KK 854/2000 vp- Matti Kangas /vas                  Koululaisten Venäjälle myönnettävien viisu-
675: Asumismenot sekä työttömien ja opiskelijoiden      mien maksuttomuus
676: kulutusmahdollisuudet                              Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
677: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
678:                                                    KK 863/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas
679: KK 855/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.              Tampere-Orivesi-paikallisraideliikenteen
680: Asbestille altistuneiden terveyden tutkiminen      käynnistäminen
681: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-      Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
682: vaara                                              Pekka Heinonen
683: 
684: KK 856/2000 vp- Ulla Juurola /sd                   KK 864/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
685: Sotaorpojen elämänvaiheiden kartoittaminen ja      Ranskalaisen naudanlihan tuonti
686: mahdollinen kuntoutus                              Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
687: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-      Hemilä
688: vaara
689:                                                    KK 865/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
690: KK 857/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.          Lapsiperheiden taloudellisen ja henkisen aseman
691: Avustajakoirien lainsäädännöllinen asema           tukeminen
692: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-      Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
693: vaara                                              vaara
694: Sisällysluettelo
695: 
696: 
697: KK 866/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps               KK 877/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
698: Asumisen osuus kulutusmenoista ja kehitys Suo-     Ympäristökeskuksen toimipaikkojen sijoittelu
699: messa                                              Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
700: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
701:                                                    KK 878/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
702: KK 867/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                Kemijoki Oy:n korvaukset rantojen asukkaille ai-
703: Ateriakorvauksen verovapaus                        heutetuista haitoista Taivalkosken voimalan ala-
704: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              puolella
705:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
706: KK 868/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
707: Karjalan kielen tukeminen
708:                                                    KK 879/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
709: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
710:                                                    Matkailuperävaunun huomioon ottaminen arvon-
711: KK 869/2000 vp- Esa Lahtela /sd                    lisäverotuksen vähennyksenä
712: Työkalukorvauksen verovapauden yhdenmukai-         Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
713: nen kohtelu
714: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              KK 880/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
715:                                                    ym.
716: KK 870/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd                Mikroaaltosäteilyn raja-arvojen laskeminen Suo-
717: Haminan oikeusaputoimiston lakkauttaminen          messa
718: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen       Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
719:                                                    vaara
720: KK 87112000 vp- Vaito Koski /sd
721: Vesistöjenjäteongelmien torjunta                   KK 88112000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym.
722: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi           Elektromagneettisen säteilyn terveysvaikutusten
723:                                                    tutkimus ja vaikutusten ehkäisy
724: KK 872/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
725:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
726: Ammatillisen lisä- ja työvoimapoliittisen koulu-
727:                                                    vaara
728: tuksen toimintaedellytysten turvaaminen
729: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
730:                                                    KK 882/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
731: KK 873/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.               Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimapoliit-
732: Metsätilanomistajien valtion matkustussääntöä      tisen koulutuksen rahoitus
733: koskeva verokäytäntö                               Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
734: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
735:                                                    KK 883/2000 vp- Tero Rönni /sd
736: KK 874/2000 vp- Kari Rajamäki /sd                  Häirintäsoittojen ja puhelinsalaisuuksien tuomat
737: Määräaikaisten työsopimusten käyttö                ongelmat
738: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov              Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
739:                                                    Pekka Heinonen
740: KK 875/2000 vp- Katri Komi /kesk
741: Vammaisten henkilöiden asiointikulj etukset        KK 884/2000 vp- Matti Kangas /vas
742: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-      Merenkulkulaitoksen virkamiesten valvonta
743: vaara                                              Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
744: KK 876/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk                Pekka Heinonen
745: Hätäkeskushenkilöstön eläkeiän yhtenäistämi-
746:                                                    KK 885/2000 vp - Matti Saarinen /sd
747: nen
748: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-   Ulosmittauksen suojaosuuden korottaminen
749:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
750: nen
751:                                                                                   Sisällysluettelo
752: 
753: 
754: KK 886/2000 vp - Pekka Kuosmanen /kok              KK 890/2000 vp- Päivi Räsänen /skl
755: Alueyliopiston perustaminen Kouvolaan              Huumetestien lainsäädäntö
756: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
757:                                                    vaara
758: KK 887/2000 vp - Matti Väistö /kesk
759: Maidontuotannon kannattavuuden ja maatalou-        KK 89112000 vp - Toimi Kankaanniemi /skl
760: den toimintaedellytysten parantaminen              ym.
761: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Laitoshoitoon joutuneen eläkeläisen puolison
762: Hemilä                                             asema
763:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
764: KK 888/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk                vaara
765: Junaliikenteen kehittäminen Keski-Suomessa
766:                                                    KK 892/2000 vp- Olli Nepponen /kok
767: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
768:                                                    Lyhytaikaisen työsuhteen aiheuttama työttö-
769: Pekka Heinonen
770:                                                    myysturvan viivästyminen
771:                                                    Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
772: KK 889/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
773:                                                    Perho
774: VR:nautonkuljettajien etuuksien menetys
775: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-   KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok
776: Pekka Heinonen                                     Äitiyslomalta palaavan työttömän naisen mah-
777:                                                    dollisuus työllistyä työllisyysvaroin
778:                                                    Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
779:                                                           KK 675/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
780: 
781: 
782: 
783: 
784:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 675/2000 vp
785: 
786:                                               Konepajatyöpaikkojen turvaaminen Savonlin-
787:                                               nassa
788: 
789: 
790: 
791: 
792: Eduskunnan puhemiehelle
793: 
794: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan (Kymen          paikkoja aluekehitysrahoituksen turvin parem-
795: Sanomat 11.8.2000) Kotkaan ollaan perustamas-          min kehittyneelle tavoite 2 -alueelle ja näin vah-
796: sa paperiosaamiskeskusta Eagle- eli Älytalon yh-       vistettaisiin edelleen maamme alueiden välistä
797: teyteen. Kyseiseen osaamiskeskukseen sijoittui-        eriarvoistumista.
798: si Andritz-Ahlström Oy:n toimintoja lähinnä               Käsitykseni mukaan edellä kuvatut ja vireillä
799: suunnittelun ja markkinoinnin alueilta. Tilojen        olevat toimet eivät ole alueiden kehittämisestä
800: toteuttamisen edellytykseksi mainitaan, että           annetun lain kanssa sopusoinnussa.
801: hankkeeseen tarvitaan EU:n aluekehitysrahoitus-
802: ta arviolta n. 6 milj. markkaa. Tilojen tulevaksi      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
803: omistajaksi mainitaan kehittämisyhtiö Kotkan           jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
804: Portti.                                                valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
805:    Samaan aikaan on julkisuuteen tullut myös tie-      vaksi seuraavan kysymyksen:
806: to siitä, että Savonlinnassa sijaitsevalta Andritz-
807: Ahlströmin konepajalta siirrettäisiin henkilöstöä            Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
808: Kotkaan. YT-lain mukaiset neuvottelut on henki-              ta aluekehitysrahoituksen turvin ei ryh-
809: löstön kanssa osittain käyty.                                dytä toimiin, joiden tarkoituksena on
810:    Savonlinna kuuluu Itä-Suomen tavoite 1                    siirtää työvoimaa ja työpaikkoja hei-
811: -alueeseen ja on kansallisessa aluepolitiikassa !-           kommin kehittyneiltä alueilta vahvem-
812: tukialuetta eli on maamme heikoimmin kehit-                  mille alueille ja
813: tyneitä alueita. Kotka puolestaan kuuluu tavoite
814: 2 -ohjelman piiriin ja on kehittymismahdolli-                miten hallitus aikoo ohjelmansa mukai-
815: suuksiltaan vahvempaa aluetta. On vaikea ym-                 sesti tukea yritystoiminnan kehittymistä
816: märtää, että tavoite 1 -alueelta siirrettäisiin työ-         Itä-Suomessa ja tässä tapauksessa Sa-
817:                                                              vonlinnassa?
818: 
819: 
820: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2000
821: 
822:     Pekka Nousiainen /kesk
823: 
824: 
825: 
826: 
827:                                                                                                 Versio 2.0
828: KK 675/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                  Ministerin vastaus
829: 
830: 
831: 
832: 
833: Eduskunnan puhemiehelle
834: 
835: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          sa tapauksissa välillisiä. Valtion toimenpiteinä
836: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      ovat erilaiset kannusteet ja rajoitukset. Sijoittu-
837: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          misen alueellisten erojen tasoittamiseksi käytös-
838: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen           sä ovat erilaiset yritystuet, joilla avustetaan yri-
839: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           tyksiä niiden perustamis- ja laajentamisvaiheen
840: 67 5/2000 vp:                                          investoinneissa. Nämä edut on porrastettu alueit-
841:                                                        tain siten, että tukea on korotettu heikoimmin ke-
842:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-       hittyneiden alueiden eduksi.
843:        ta aluekehitysrahoituksen turvin ei ryh-            Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rooli on
844:        dytä toimiin, joiden tarkoituksena on           kasvanut yritysten kustannusrakenteessa ja kil-
845:        siirtää työvoimaa ja työpaikkoja hei-           pailutekijänä. Näin yrityksistä on tullut "juuret-
846:        kommin kehittyneiltä alueilta vahvem-           tornia", ts. niillä on mahdollisuus valita useiden
847:        mille alueille ja                               suunnilleen yhtä hyvien sijoittumispaikkojen vä-
848:                                                        lillä. Tämä puolestaan on muuttanut yritysten
849:        miten hallitus aikoo ohjelmansa mukai-          sekä alueiden kunnallis- ja muun paikallishallin-
850:        sesti tukea yritystoiminnan kehittymistä        non välisiä suhteita. Moni yritys on siinä asemas-
851:        Itä-Suomessa ja tässä tapauksessa Sa-           sa, että se voi sijoituspaikan valinnassa tai inves-
852:        vonlinnassa?                                    tointien suuntaamisessa kilpailuttaa kuntia,
853: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          alueita tai jopa valtioita. Yritykset voivat vaatia
854: ti seuraavaa:                                          tai kunnat voivat tarjota edullisia tontteja ja toi-
855:                                                        mitiloja, hyvää ja edullista kunnallistekniikkaa,
856: Yritysten sijoittuminen, uusien yritysten perusta-     nopeata päätöksentekoa, koulutusta ja asuntoja
857: minen ja toiminnan laajentaminen uudelle paik-         työntekijöille. Sijoituspaikan valinta on tällaisis-
858: kakunnalle on yrityksen itsenäisen päätöksen tu-       sakin tapauksissa yritysten päätöksenteosta riip-
859: los. Yritykset valitsevat sijoittumis- ja investoin-   puvainen.
860: tialueensa siten, että ne ovat niiden toiminnan            Kansanedustaja Nousiainen viittaa kysymyk-
861: kannalta optimaalisia. Yritysten sijoittumiseen        sessään Andritz-Ahlström Oy:n aikomuksiin si-
862: vaikuttavista tekijöistä tärkeimpinä on useissa        joittaa suunnittelu- ja markkinointitoimintansa
863: tutkimuksissa pidetty työvoiman saantia, palkka-       Kotkaan. Kysymyksessä on suuri kansainvälinen
864: kustannuksia, markkinoiden läheisyyttä, kulje-         yritys, joka ei voi olla yritystukien kohteena.
865: tuskustannuksia ja yleistä yritysympäristöä, jo-       Kotka ei myöskään kuulu kansallisiin tukialuei-
866: hon kuuluvat mm. yrityspalveluiden saanti, mui-        siin. Yrityksen kannalta tavoitteena on koota kes-
867: den yritysten sijainti alueella ja ns. yritysilmas-    keiset liiketoiminnan johto- ja kehittämistoimin-
868: to. Näiden tekijöiden painoarvo on luonnollisesti      nat yhteen. Vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina oli-
869: erilainen yrityksen toimialasta, koosta ja kehitys-    vat Espoo ja Kotka, joista yritys valitsi Kotkan.
870: vaiheesta riippuen.                                    Tässä mielessä hanke on alueellisen kehityksen
871:    Julkisen vallan mahdollisuudet yksityisten          kannalta kannatettava, kun se purkaa osaltaan
872: yritysten sijoittumisen ohjaamiseen ovat kaikis-       pääkaupunkiseudun kasvupaineita muualle maa-
873: 
874: 
875: 2
876: Ministerin vastaus                                      KK 675/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
877: 
878: 
879: han. Muilta osin hanke kuuluu edellä kuvatulla           Hallitus ottaa kantaa näihin asioihin syksyn ai-
880: tavalla maakunnallisen ja alueellisen kilpailun       kana päätettävässä kansallisessa alueellisessa ta-
881: piiriin, johon valtion keinoin ei välittömästi voi-   voiteohjelmassaan. Alueiden kehityksestä anne-
882: da vaikuttaa. Ensisijaisina toimijoina ovat Kot-      tun lain uudistaminen on aloitettu ja sen käsitte-
883: kan kaupunki ja Kymenlaakson liitto.                  lyn yhteydessä paneudutaan myös edustaja Nou-
884:    Hallituksen tarkoituksena on syksyn aikana         siaisen kysymyksessä oleviin yritystoiminnan
885: selvittää perinteisten yritystukien tarve lähivuo-    kehittämiskysymyksiin. Erityisesti Savonlin-
886: sina ja taso verrattuna muihin EU-maihin.             naan kohdistuvien toimien suunnittelu ja päättä-
887: Uusien rahoitus- ja tukimuotojen hyödyllisyys ja      minen kuuluu alueellisille toimijoille, TE-kes-
888: mahdollinen käyttöönotto selvitetään ensi ke-         kuksille, maakunnan liitolle, kunnille ja muille
889: vään aikana. Lisäksi hallitus aikoo tehostaa toi-     alueen viranomaisille. Osa näiden hankkeiden
890: mia heikoimpien alueiden ja niillä sijaitsevien       rahoituksesta voidaan hoitaa Itä-Suomen tavoite
891: yritysten pysyvän kilpailukyvyn parantamiseen         1 -ohjelmasta, josta EU:n rakennerahaston varo-
892: vahvistamalla niiden kykyä osaamisen ja tekno-        ja ohjautuu Etelä-Savoon noin 917 miljoonaa
893: logisen tason nostamiseen. Tässä yritykset voi-       markkaa. Tästä rahoituksesta yritystoimintaan
894: vat käyttää hyväkseen sekä alueellista että valta-    voidaan käyttää noin 280 miljoonaa markkaa,
895: kunnallista asiantuntemusta sekä investointeihin      muina painopisteinä ovat osaamisen kehittämi-
896: ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan suunnattua       nen, maaseutu ja rakenteiden kehittäminen.
897: rahoitusta.
898: 
899: 
900: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000
901: 
902:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
903: 
904: 
905: 
906: 
907:                                                                                                        3
908: KK 675/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                     Ministerns svar
909: 
910: 
911: 
912: 
913: Tili riksdagens talman
914: 
915: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         indirekta. De åtgärder staten har till sitt förfogan-
916: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      de är olika slag av sporrar och restriktioner. För
917: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek-         att utjärnna regionala skillnader då det gäller eta-
918: ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga            bleringen kan olika företagsstöd utnyttjas med
919: spörsmål SS 675/2000 rd:                                hjälp av vilka företagens investeringar under-
920:                                                         stöds i det skede då företaget grundas eller ex-
921:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          panderar. Dessa förmåner har graderats region-
922:        för att regionutvecklingspengar inte            vis så att stödet är högre då det gäller de minst ut-
923:        skall användas tili att inleda verksam-         vecklade regionerna.
924:        het i syfte att föra arbetskraft och ar-            Forsknings- och utvecklingsverksarnheten har
925:        betstillfällen från mindre utvecklade re-       fått en mera betydande roll i företagens kostnads-
926:        gioner tili mera utvecklade regioner och        struktur och som konkurrensfaktor. På så vis har
927:                                                        företagen blivit "rotlösa", dvs. de har möjlighet
928:        på vilket sätt ämnar regeringen i enlig-        att välja mellan flera i stort sett likvärdiga etable-
929:        het med regeringsprogrammet stöda ut-           ringsorter. Detta har isin tur ändrat de förhållan-
930:        vecklingen av företagsverksamheten i            den som råder mellan företagen och kommunal-
931:        Östra Finland och i dettafall Nyslott?          förvaltningen och den övriga lokalförvaltningen i
932: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        regionerna. Många företag befinner sig i den po-
933: föra följande:                                         sitionen att de i valet av etableringsort eller in-
934:                                                        vesteringsinriktning kan låta kommuner, regio-
935: Företagsetablering, grundande av nya företag           ner eller rentav stater konkurrera sinsemellan.
936: och expandering av verksamheten tili annan ort         Företagen kan kräva eller kommunerna erbjuda
937: är resultatet av självständiga beslut från företa-     tomter och lokaler på fördelaktiga villkor, väl-
938: gets sida. Företagen väljer etablerings- och in-       fungerande och förmånlig kommunalteknik,
939: vesteringsregioner så att de med tanke på verk-        snabb beslutsgång, utbildning och bostäder för
940: sarnheten är optimala. Enligt många undersök-          arbetstagarna. Valet av placeringsort är även i så-
941: ningar är de viktigaste faktorerna då det gäller fö-   dana fall avhängigt av företagens beslut.
942: retagsetablering tillgången på arbetskraft, löne-          Riksdagsledamot Nousiainen hänvisar i sitt
943: kostnaderna, närheten tili marknaden, transport-       spörsmål till Andritz-Ahlström Oy:s avsikter att
944: kostnaderna och den allmänna företagsmiljön,           förlägga sin planerings- och marknadsförings-
945: som omfattar bl.a. tillgången på företagstjänster,     verksamhet till Kotka. Det är fråga om ett stort
946: placeringen av övriga företag i regionen och det       internationellt företag som inte kan vara föremål
947: s.k. företagsklimatet. De enskilda faktorernas be-     för företagsstöd. Kotka hör inte heller till de na-
948: tydelse varierar naturligtvis beroende på viiken       tionella stödområdena. Företaget har för avsikt
949: bransch företaget tillhör, dess storlek och i vilket   att slå samman företagsverksarnhetens centrala
950: utvecklingsstadium det befinner sig.                   lednings- och utvecklingsfunktioner. Alternativa
951:    Den offentliga maktens möjligheter att styra        förläggningsorter var Esbo och Kotka, och före-
952: etableringen av privata företag är i alla händelser    taget valde Kotka. I detta hänseende är projektet
953: 
954: 
955: 4
956: Ministems svar                                          KK 675/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
957: 
958: 
959: värt att understöda vad den regionala utveckling-     inriktad på investeringar och forsknings- och ut-
960: en beträffar, då det överför en del av tillväxt-      vecklingsverksamhet.
961: trycket från huvudstadsregionen till en annan del        Regeringen tar ställning till dessa frågor i det
962: av landet. 1 övrigt hör projektet till dem som på     riksomfattande regionala målprogram som den
963: det sätt som beskrivs ovan föranleder konkurrens      skall besluta om i höst. Revideringen av lagen om
964: mellan landskap och regioner, vilket staten inte      regional utveckling har inletts och i samband
965: har medel att påverka direkt. Aktörer är i första     med behandlingen av den övervägs också de frå-
966: hand Kotka stad och Kymmenedalens förbund.            gor gällande utveckling av företagsverksamhe-
967:    Regeringen har för avsikt att under hösten ut-     ten som riksdagsledamot Nousiainen tar upp i sitt
968: reda behovet av de traditionella företagsstöden       spörsmål. Planeringen och beslutsfattandet då det
969: under de närmast kommande åren och deras nivå         gäller åtgärder i synnerhet för Nyslotts vidkom-
970: jämfört med stöden i andra EU-länder. Nyttan          mande är en sak för de regionala aktörema, ar-
971: och eventuellt ibruktagande av nya finansie-          betskrafts- och näringscentralema, förbunden på
972: rings- och stödformer skall utredas under våren.      landskapsnivå, kommunema och andra myndig-
973: Dessutom ämnar regeringen effektivera åtgärder-       heter inom regionen. En del av finansieringen av
974: na för att förbättra konkurrensförmågan på lång       dessa projekt kan skötas med hjälp av mål 1-pro-
975: sikt för svagare regioner och för företagen i dessa   grammet för Östra Finland, från vilket ca 917
976: genom att stärka deras förmåga att höja sin kom-      milj. mk i strukturfondsmedel går till Södra Sa-
977: petensnivå och teknologiska nivå. För detta än-       volax. Av denna finansiering kan ca 280 milj. mk
978: damål kan företagen utnyttja sakkunskap på så-        användas för företagsverksamhet. Andra tyngd-
979: väl regional nivå som riksnivå samt finansiering      punktsområden är kompetensutveckling, lands-
980:                                                       bygd och strukturutveckling.
981: 
982: 
983: Helsingfors den 29 september 2000
984: 
985:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
986: 
987: 
988: 
989: 
990:                                                                                                        5
991:                                                              KK 676/2000 vp -     Seppo Lahtela /kesk
992: 
993: 
994: 
995: 
996:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 676/2000 vp
997: 
998:                                              Kotimaisten luonnonmarjojen poiminnan tuke-
999:                                              minen ja marjojen laadun turvaaminen
1000: 
1001: 
1002: 
1003: 
1004: Eduskunnan puhemiehelle
1005: 
1006: Syrjäisillä alueilla luonnonmarjojen poiminta on      luaa kuitenkin ostaa nimenomaan varmasti koti-
1007: huomattava tulonlisä etenkin lisätuloja kipeim-       maista marjaa.
1008: min kaipaaville eläkeläisille ja muille pienituloi-      Varsinkin venäläisten poimijoiden kyseenalai-
1009: sille. Varsinkin itärajan läheisyydessä ja pohjoi-    nen hygienia voi osaltaan vähentää myös koti-
1010: sessa on viime vuosina ilmennyt huolestuttavaa        maisten marjojen ostamista, sillä monia kalvaa
1011: luonnonmarjojen rajan yli tuontiaja silti kotimai-    pelko mahdollisista terveysriskeistä itärajan yli
1012: sena kauppaarnista. Tällainen toiminta heikentää      tulleiden luonnonmarjojen kohdalla. Myös pää-
1013: oleellisesti suomalaisten marjastajien mahdolli-      osa venäläisistä poimijoista, jotka toimivat Suo-
1014: suuksia, sillä esimerkiksi tänä syksynä kotimai-      men puolella, tulee alueilta, joissa esimerkiksi
1015: sesta puolukasta on maksettu paikoin vain 3           tuberkuloosi on yleinen sairaus. Näin ollen koti-
1016: markkaa kilolta suuren tarjonnan vuoksi. Kun          maistakaan marjaa ei voida enää pitää täysin puh-
1017: otetaan huomioon esimerkiksi pohjoisen pitkät         taana ja terveellisenä luonnontuotteena, jos sen
1018: etäisyydet ja tästä aiheutuvat matkustuskustan-       alkuperää ja matkaa metsästä kuluttajalle ei var-
1019: nukset niin marjojen poimintapaikoille kuin niitä     muudella tunneta.
1020: myyville kaupoillekin, on selvää, ettei parin äm-
1021: pärillisen takia kannata enää marjanpoimintaa         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1022: harjoittaa ainakaan sanottavien lisäansioiden toi-    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1023: vossa.                                                valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1024:     Tällaisenaan kotimaisen marjan poiminta ei        vaksi seuraavan kysymyksen:
1025: enää ole kannattavaa, ja innokkaat poimijat sa-
1026: moin kuin poimittujen marjojen määrät ovatkin               Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatak-
1027: jatkuvasti vähentyneet ulkomaisten toimijoiden              seen kotimaisten luonnonmarjojen poi-
1028: vallatessa alaa. Marjanpoimintaa on tuettu mo-              mijoiden paremmat toimintaedellytyk-
1029: nilla valtion toimilla, mikä on ollut hyvä asia,            set ulkomaisten poimijoiden rynniessä
1030: mutta nämä tuet tulisi kohdistaa entistä tarkem-            markkinoille ja
1031: min nimenomaan kotimaisille poimijoille ja näi-
1032: den hyväksi. Nykytilanteessa kotimaisilla poimi-            miten hallitus aikoo estää mahdollisten
1033: joilla ei ole mahdollisuutta kilpailla ulkomaisten          sairauksien leviämisen marjanpoimin-
1034: poimijoiden kanssa, ja valtaosa suomalaisista ha-           nan yhteydessä suomalaisiin?
1035: 
1036: 
1037: 
1038: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2000
1039: 
1040:     Seppo Lahtela /kesk
1041:                                                                                                Versio 2.0
1042: KK 676/2000 vp -     Seppo Lahtela /kesk                                              Ministerin vastaus
1043: 
1044: 
1045: 
1046: 
1047: Eduskunnan puhemiehelle
1048: 
1049: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        mintatyö mansikkaviljelmillä, työluvat vaadi-
1050: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    taan normaaliin tapaan.
1051: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Yleisenä huolenaiheena, minkä myös marjoja
1052: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan          jalostavat yritykset ovat tuoneet esiin, on ollut se,
1053: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        että suurin osa luonnonmarjasadosta jää poimi-
1054: 676/2000 vp:                                         mattaja siten taloudellisesti hyödyntämättä, kos-
1055:                                                      ka kotimaisia poimijoita ei ole riittävästi. Poh-
1056:        Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatak-       jois-Karjalassa käynnistettiin vuonna 1998 Mar-
1057:        seen kotimaisten luonnonmarjojen poi-         jamaa-kunnat-projekti, jonka tavoitteena oli ke-
1058:        mijoiden paremmat toimintaedellytyk-          hittää luonnonmarjojen ja sienien entistä laaja-
1059:        set ulkomaisten poimijoiden rynniessä         mittaisempaa hyödyntämistä. Poimijoina oli täl-
1060:        markkinoille ja                               löinkin ulkomaalaisia, lähinnä venäläisiä. Kun
1061:                                                      otetaan huomioon, että valtaosa luonnonmarjasa-
1062:        miten hallitus aikoo estää mahdollisten       dosta jää edelleen ottamatta talteen, ulkomaalais-
1063:        sairauksien leviämisen mmjanpoimin-           ten poimijoiden ei voida katsoa vaarantavan ko-
1064:        nan yhteydessä suomalaisiin?                  timaisten poimijoiden asemaa. Mikäli ulkomaa-
1065: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        laisista poimijoista aiheutuisi esim. järjestyshäi-
1066: ti seuraavaa:                                        riöitä tai heidän määränsä kasvaisi suhteettomas-
1067:                                                      ti, voitaisiin harkita poimintaan tuleville myön-
1068: Viime vuosien aikana Pohjois- ja Itä-Suomessa        nettävien viisumien määrän rajoittamista. Tämä
1069: on ollut ulkomaalaisia luonnonmarjojen poimi-        rajoitus voisi tietysti koskea vain viisumivelvol-
1070: joita lähinnä Venäjältä ja myös Baltian maista.      listen maiden kansalaisia eikä siis esim. Baltian
1071: Venäläiset matkanjärjestäjät ovat koonneet ryh-      maiden kansalaisia.
1072: miä ja järjestäneet heille sekä kuljetuksen Suo-         Siltä osin kuin kysymys koskee luonnonmar-
1073: meen että majoituksen Suomessa. Matkanjärjes-        jojen tuontiinja ulkomaalaistenpoimimiseen liit-
1074: täjät ovat toimineet yhteistyössä suomalaisten       tyviä terveysriskejä, esitän valtiovarainministe-
1075: marjanjalostusyritysten kanssa, jotka ovat osta-     riöltä ja sosiaali- ja terveysministeriöitä saatui-
1076: neet poimitut marjat. Suomen ulkomaanedustus-        hin lausuntoihin perustuen vastauksena lisäksi
1077: tot ovat myöntäneet poimijoille yleensä 30 vuo-      seuraavan:
1078: rokauden oleskeluun oikeuttavat viisumit.                Metsämarjojen maahantuontiin nähden Suomi
1079:     Luonnonmarjojen ja sienien poiminta kuuluu       noudattaa ED-lainsäädäntöä ja yhtenäistä ED-
1080: jokamiehenoikeuden piiriin. Marjojen poimin-         käytäntöä, jonka mukaan metsämarjojen maa-
1081: nasta saatavat tulot eivät ole verotettavaa tuloa.   hantuonti on tullitonta eikä siihen kohdisteta
1082: Ulkomaalaiset poimijat, kuten suomalaisetkaan        määrällisiä rajoituksia. Tullitariffimääräysten
1083: poimijat, eivät ole työsuhteessa marjoja ostaviin    mukaan luonnonmarjat kuten puolukat tariffoi-
1084: yrityksiin. Näin ollen myöskään työlupia ei voi-     daan siten siihen käyttötariffin nimikkeeseen, jo-
1085: da vaatia ulkomaalaisilta poimijoilta. Sen sijaan    hon kuuluvista tavaroista ei kanneta lainkaan tul-
1086: silloin, kun kysymyksessä on esim. mansikanpoi-      lia riippumatta siitä, mistä maasta tavarat tuo-
1087: 
1088: 
1089: 2
1090: Ministerin vastaus                                          KK 676/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
1091: 
1092: 
1093: daan. Näin ollen mitkään polkumyyntitullit eivät      marJOJen, astioiden tai muiden marjastuksessa
1094: voi tulla kysymykseen. Vaikka puolukat siten          käytettävien välineiden kautta, vaan pisaratartun-
1095: ovat tullittomia, tullilaitos kantaa niistä arvon-    tana keuhkoista keuhkoihin. Vain ysköksiinsä
1096: lisäverolain 85 §:n nojalla veroa maahantuonnin       bakteereita erittävä keuhkotuberkuloosia sairas-
1097: yhteydessä 17 %:n verokannan mukaan. Veron            tava potilas on tartunnanvaarallinen. Riski saada
1098: perusteena käytetään tullausarvoa. Maahantuon-        tuberkuloositartunta kasvaa, mikäli tartuttavan
1099: ti on sallittua vain tiettyjen tullitoimipaikkojen    potilaan kanssa ollaan useita tunteja huonosti
1100: kautta, joita itärajalla ovat ainoastaan Vaalimaa,    tuuletetuissa sisätiloissa. Ulkoilmassa tartunnan
1101: Vainikkala ja Nuijamaa. Tullilaitoksen mukaan         riski on erittäin pieni.
1102: metsämarjojen tuonti on ollut hyvin vähäistä.            Teoreettisesti huono käsihygienia voisi ai-
1103: Kasvituotannon tarkastuskeskuksen valtuutta-          heuttaa suolistopatogeenien kuten salmonellan,
1104: man tarkastajan hyväksymä terveystodistus vaa-        kampylobakteerin, yersinian tai shigellan joutu-
1105: ditaan silloin, kun marjoja tuodaan Euroopan ul-      misen kerättävien luonnonmarjojen pinnalle ja
1106: kopuolelta. Tämä vaatimus ei siis koske Venäjäl-      sitä kautta marjoja syövien henkilöiden suolis-
1107: tätuotavia puolukoita. Venäjällä poimittuja mar-      toon. Kuitenkin tuoreina, huuhtelemattomina
1108: joja ei tietenkään saa markkinoida Suomessa           marjoja syödään kerrallaan pieniä määriä ja näin
1109: suomalaista alkuperää olevana.                        mahdollisten bakteerien määrä on pieni. Marjat
1110:    Kysymyksessä viitataan poimijoiden hygie-          pureskeliaan ja mahan matalassa pH:ssa sinne
1111: nian mahdolliseen puutteellisuuteen sekä tuber-       joutuvat bakteerit tuhoutuvat. Myös monet met-
1112: kuloosin yleisyyteen niillä alueilla, joilta poimi-   sämarjoista (esimerkiksi puolukat) ovat erittäin
1113: jat tulevat. Tuberkuloosin suhteen on selvää, et-     happamia ja toimivat itsessään murskattuina bak-
1114: tei se aiheuta riskiä luonnonmarjojen poiminnas-      teereita tuhoten.
1115: sa leviämistapansa vuoksi. Tuberkuloosi ei leviä
1116: 
1117: 
1118: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2000
1119: 
1120:     Työministeri Tarja Filatov
1121: 
1122: 
1123: 
1124: 
1125:                                                                                                       3
1126: KK 676/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                       Ministerns svar
1127: 
1128: 
1129: 
1130: 
1131: Tili riksdagens talman
1132: 
1133: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          En allmän anledning till bekymmer som också
1134: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    bärförädlingsföretagen har fört fram är att största
1135: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-       delen av skogsbärsskörden blir oplockad och där-
1136: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-      för också outnyttjad, eftersom de inhemska
1137: mål SS 676/2000 rd:                                   plockarna inte räcker till. 1 norra Karelen starta-
1138:                                                       des 1998 ett bärlandskapsprojekt (Marjamaakun-
1139:        Vilka åtgärder kommer regeringen att           nat-projekti) med syfte att få en allt större del av
1140:        vidta för att trygga bättre verksamhets-       de vilda bären och svamparna tillvaratagen. Ock-,
1141:        möjligheter för inhemska plockare av           så i detta fall var plockarna utlänningar, främst
1142:        vilda bär när utländska plockare rusar         ryssar. Med beaktande av att största delen av
1143:        upp på marknaden och                           skogsbärsskörden fortfarande blir outnyttjad kan
1144:                                                       man inte anse att utländska plockare skulle hota
1145:        hur tänker regeringen hindra att eventu-       de inhemska plockarnas ställning. Om de utländ-
1146:        ella sjukdomar inte smittar av sigpåfin-       ska plockarna skulle t.ex. förorsaka störande av
1147:        ländare i samband med bärplockning?            ordning eller om deras antal skulle växa opropor-
1148: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tionerligt, kan man överväga begränsing av anta-
1149: föra följande:                                        let beviljade visa för nya plockare. Denna be-
1150:                                                       gränsing kunde givetvis endast gälla medborgare
1151: Under de senaste åren har till norra och östra Fin-   i de Iänder som har visumtvång och alltså inte
1152:  land kommit utländska plockare av vilda bär          t.ex. medborgare i de baltiska länderna.
1153:  främst från Ryssland och också från Baltikum.           Vad gäller hälsorisker i samband med import
1154: Ryska researrangörer har samlat ihop små grup-        av vilda bär och utländska plockare anför jag vi-
1155: per och ordnat både transport till och inkvarte-      dare utifrån utlåtandena från finansministeriet
1156: ring i Finland för dem. Researrangörerna har ver-     och social- och hälsovårdsministeriet följande:
1157: kat i samarbete med finländska bärförädlingsfö-          1 fråga om import av skogsbär följer Finland
1158: retag som har köpt de plockade bären. Finlands        EU-lagstiftningen och en samordnad EU-praxis
1159: beskickningar i utlandet har beviljat plockarna       enligt viiken import av skogsbär är tullfritt och
1160: visa vanligen för 30 dygns vistelse.                  inga kvantitativa begränsningar gäller för den.
1161:     Plockning av vilda bär och svamp omfattas av      Enligt tulltariffbestämmelserna tarifferas vilda
1162: allemansrätten. Inkomster från bärplockningen         bär såsom lingon således enligt den varukod i
1163: är inte beskattningsbar inkomst. Varken utländ-       brukstariff där ingen tull uppbärs oberoende av
1164: ska plockare eller inhemska plockare står i ar-       vilket land varorna importeras från. Inga
1165: betsförhållande till de företag som köper bären.      antidumpningstullar kan såldes komma i fråga.
1166: Således kan man inte kräva arbetstillstånd av ut-     Trots att lingonen alltså är tullfria uppbär tullver-
1167: ländska plockare. För de fall där det däremot är      ket med stöd av 85 § mervärdesskattelagen får
1168: fråga om t.ex. arbete med jordgubbsplockning på       dem en skatt enligt 17 %. Som skattegrund an-
1169: jordgubbsodlingar gäller kravet på arbetstill-        vänds tullvärdet. Importen är tillåten endast via
1170: stånd på normalt sätt.                                vissa tullanstalter, vilka på östgränsen är Vaali-
1171: 
1172: 
1173: 4
1174: Ministems svar                                             KK 676/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
1175: 
1176: 
1177: maa, Vainikkala och Nuijamaa. Enligt tullverket      som utsöndrar bakterier i sina upphostningar är
1178: har importen av skogsbär varit mycket liten. Ett     smittofarlig. Risken för tuberkulossmitta ökar
1179: sundhetscertifikat godkänt av en inspektör vid       om man vistas flera timmar inne i dåligt vädrade
1180: kontrollcentralen för växtproduktion krävs i de      lokaler tillsammans med en smittospridande pa-
1181: fall där bär importeras från utomeuropeiska Iän-     tient. Ute är smittofaran ytterst liten.
1182: der. Detta krav gäller alltså inte lingon som im-        Teoretiskt sett kunde dålig handhygien leda
1183: porteras från Ryssland. Bär som plockats i Ryss-     till att tarmpatogener såsom salmonella, kampy-
1184: land får naturligtvis inte marknadsföras som bär     lobakterie, yersinia eller shigella kommer in på
1185: av finländskt ursprung.                              ytan av de vilda bär som plockas och därigenom
1186:    1 spörsmålet hänvisas till eventuella brister i   via bären in i bärätande människors tarrnkanal.
1187: plockarnas hygien samt tili tuberkulosens all-       Bär äts dock fårska, osköljda endast i små mäng-
1188: mänhet i de områden från vilka plockama kom-         der åt gången och därför är mängden eventuella
1189: mer. 1 fråga om tuberkulosen är det klart att den    bakterier liten. Bären tuggas och i magens låga
1190: inte medför någon risk för plockning av vilda bär    pH-värde dör bakterierna ut. Också många
1191: på grund av sitt spridningssätt. Tuberkulosen        skogsbär (tili exempellingonen) är mycket syrli-
1192: sprids varken via bär, kärl eller andra redskap      ga och verkar bakteriedödande i sig själva då de
1193: som används vid bärplockning, utan som dropp-        är krossade.
1194: spridning från lunga till lunga. Endast en patient
1195: 
1196: 
1197: Helsingfors den 3 oktober 2000
1198: 
1199:     Arbetsminister Tarja Filatov
1200: 
1201: 
1202: 
1203: 
1204:                                                                                                    5
1205:                                                        KK 677/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
1206: 
1207: 
1208: 
1209: 
1210:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 677/2000 vp
1211: 
1212:                                               Kuljetusalan koulutuksen turvaaminen
1213: 
1214: 
1215: 
1216: 
1217: Eduskunnan puhemiehelle
1218: 
1219: Suomen talouden kehitys on kasvattanut logistis-        misprosentti on ollut 70 ja linja-autonkuljetta-
1220: ten palveluiden tarvetta viime vuosikymmenen           jien osalta jopa 90.
1221: loppupuolelta lähtien. Tuotantomäärien kasvu ja            Koulutukset toteutetaan ostopalveluina; osta-
1222: materiaalihallinnon kehittyminen ovat lisänneet        jina ovat olleet pääasiassa lääninhallitukset ja
1223: paitsi kuljetustarvetta myös ammattitaitoisen           työvoimahallinto. Käytäntö on vaihdellut hie-
1224: kuljetushenkilöstön kysyntää. Koska raskaan lii-        man maan eri osissa. Tämän vuoden osalta lää-
1225: kenteen määrä tieliikenteessä kasvaa jatkuvasti,        ninhallitukset ovat nyt kuitenkin laittaneet minis-
1226: on kuljetushenkilöstön ammattitaitoisuus erit-          teriön määräyksestä koulutusten ostot jäihin, ja
1227: täin tärkeää. Raskaan liikenteen henkilöstön            ensi vuoden budjettiesityksessä näitä ammatilli-
1228: osaamisen taso vaikuttaa suoraan muitten tiellä         sen lisäkoulutuksen määrärahoja ollaan leikkaa-
1229: liikkujien liikenneturvallisuuteen.                    massa puoleen nykyisestä. Tämä tarkoittaa esi-
1230:     Kuljetusalalla työaikalainsäädäntö asettaa         merkiksi Kouvolan oppilaitoksen osalta sitä, että
1231: omat rajoituksensa. Mikäli kuljettajien työaikaa        21.8.2000 alkaneen koulutuksenjälkeen uusia al-
1232: ja lepoaikaa ryhdytään valvomaan säännönmu-            kavia koulutusjaksoja ei ole tiedossa ja oppilai-
1233: kaisemmin, se lisää uusien ammattitaitoisten kul-      toksen henkilökunnan lomautukset aloitetaan lo-
1234: jettajien tarvetta, jotta kuljetuskalustolla pysty-    kakuun alkupuolelta lähtien.
1235: tään liikennöimään taloudellisten vaatimusten              Koska koulutuksen tarve ei suinkaan ole vä-
1236: mukaisesti kahdessa tai jopa kolmessa vuorossa.        hentynyt, vaan alan järjestöjen laskelmien mu-
1237:     Kouvolan ammatillinen aikuiskoul utuskeskus        kaan vuotuinen linja-autonkuljettajien tarve on
1238: on yksi kuudesta kuljetusalan pääkouluttajasta,        noin 800-900 henkilöä ja kuorma- ja yhdistel-
1239: joka tarjoaa kuljetusalan ammatteihin vaaditta-        mäajoneuvonkuljettajien tarve noin 1 500 henki-
1240: van ajolupakoulutuksen. Vapailta markkinoilta          löä, tuntuu kuljettajakoulutuksen alasajo erittäin
1241: kuljettajakoulutukseen liittyvää D- tai E-luokan       lyhytnäköiseltä. Lisäksi ED-komissio on ilmoit-
1242: ajolupakoulutusta on vaikea saada palvelun puut-       tanut tekevänsä vielä tämän vuoden aikana esi-
1243: teen ja korkeiden kustannusten vuoksi. Lisäksi         tyksen direktiivistä maantiekuljetusalojen kuljet-
1244: kuljettajakoulutukseen liittyy olennaisena osana       tajakoulutuksen tehostamisesta ja yhdenmukais-
1245: ammatillinen osuus, jota pelkän ajoluvan hankki-       tamisesta. Direktiivi tulee edellyttämään jäsen-
1246: misella ei saada.                                      valtioilta lisäresursseja koulutuksen laadulliseen
1247:     Koulutuksessa olleiden määrä niin linja-au-        ja määrälliseen kehittämiseen. Tämä on otettava
1248: tonkuljettajien kuin yhdistelmäajoneuvonkuljet-        huomioon myös Suomessa tulevien vuosien bud-
1249: tajien osalta on kasvanut vuosittain koko 1990-        jetteja laadittaessa, muutoin kansallinen kilpailu-
1250:  luvun lopun ajan. Viime vuosien toteutuneet kou-      kykymme suhteessa muihin EU-jäsenmaihin
1251:  lutukset ovat olleet tuloksellisia, sillä yhdistel-   vaarantuu.
1252:  mäajoneuvokoulutuksen osalta välitön työllisty-
1253: 
1254:                                                                                                   Versio 2.1
1255: KK 677/2000 vp -      Markku Laukkanen /kesk
1256: 
1257: 
1258: 
1259:    Yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeän palve-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1260: lualan tulevaan työvoimapulaan ei ole olemassa        vaksi seuraavan kysymyksen:
1261: pikaisia ratkaisuja, sillä korvaavaa koulutusjär-
1262: jestelmää ei ole, joten tilanteesen olisi puututta-         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
1263: va nyt, kun se vielä on helposti ratkaistavissa.            tyä kuljetusalan koulutuksen turvaami-
1264:                                                             seksi Kouvolan ammatillisessa aikuis-
1265: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-             koulutuskeskuksessa ja kuljetusalan yri-
1266: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti          tyksille ammattitaitoisen henkilöstön
1267:                                                             saannin takaamiseksi?
1268: 
1269: 
1270: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2000
1271: 
1272:     Markku Laukkanen /kesk
1273: 
1274: 
1275: 
1276: 
1277: 2
1278: Ministerin vastaus                                  KK 677/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
1279: 
1280: 
1281: 
1282: 
1283: Eduskunnan puhemiehelle
1284: 
1285: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       naisuuksien kautta myös yhdistelmäkuljettajan
1286: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       tehtäviin.
1287: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           Aloituspaikkamäärä kuljetusalan ammatilli-
1288: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen        sessa peruskoulutuksessa on ollut viime vuosina
1289: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       melko vakaa. Aloituspaikkoja on vuosina 1996-
1290: 677/2000 vp:                                         1999 ollut nuorille suunnatussa koulutuksessa
1291:                                                     vuosittain noin 845-890, josta vuosina 1996-
1292:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      1998 osa oli työllisyysohjelman mukaisia tilapäi-
1293:       tyä kuljetusalan koulutuksen turvaami-         siä aloituspaikkoja. Edellisestä kuljetusalan pe-
1294:       seksi Kouvolan ammatillisessa aikuis-         rustutkinnon aloituspaikkamäärä on ollut vähän
1295:       koulutuskeskuksessa ja kuljetusalan yri-       alle 750. Aikuiskoulutuksena kuljetusalalla on
1296:       tyksille ammattitaitoisen henkilöstön         tarjottu 27 aloituspaikkaa vuonna 1996 ja 35
1297:       saannin takaamiseksi?                         aloituspaikkaa vuosina 1997 ja 1998.
1298:                                                         Kuluvana vuonna uuden kolmivuotisen logis-
1299: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tiikan perustutkinnon tarjonta on noin 820 aloi-
1300: ti seuraavaa:                                       tuspaikkaa nuorille suunnatussa koulutuksessa
1301: Kuljetusalan koulutusta järjestetään opetusmi-      josta 690 kuljetuspalvelujen koulutusohjelmas~
1302: nisteriön hallinnonalan rahoittamana ammatilli-     sa. Aikuiskoulutuksena tarjolla on 16 aloitus-
1303: sena peruskoulutuksena ja ammatillisena lisä-       paikkaa. Kokonaistarjonta näyttää tämän hetken
1304: koulutuksena sekä työministeriön hallinnonalan      tietojen mukaan säilyvän vuonna 2001 likipitäen
1305: rahoittamana työvoimapoliittisena aikuiskoulu-      kuluvan vuoden tasolla. Koulutuksen järjestäjät
1306: tuksena.                                            ovat alustavissa suunnitelmissaan kohdentaneet
1307:    Ammatillisena peruskoulutuksena on tähän         tarjontaansa jonkin verran nykyistä enemmän ai-
1308: asti voinut suorittaa 80 opintoviikon laajuisen     kuiskoulutuksena järjestettävään koulutukseen.
1309: kuljetusalan perustutkinnon ja varasto- ja kulje-       Aloituspaikkamäärä on pyritty säilyttämään
1310: tustoimintojen perustutkinnon. Syksystä 2000 al-    vakaana koulutusajan pidentymisestä huolimat-
1311: kaen on alalle muodostettu ammatillisen perus-      ta. Koulutusaikojen pidentyminen vie ammatilli-
1312: koulutuksen yleisen kehittämislinjan mukaisesti     seen peruskoulutukseen käytettävästä kokonais-
1313: 120 opintoviikon laajuinen logistiikan perustut-    resurssista merkittävän osan, jolloin monilla
1314: kinto, jossa on mahdollista suorittaa joko kulje-   aloilla joudutaan supistamaan koulutuksen tar-
1315: tuspalvelujen koulutusohjelma, joka johtaa au-      jontaa. Vaikka kuljetusalalla tilanne näyttää mo-
1316: tonkuljettajan tutkintonimikkeeseen tai varasto-    niin aloihin verrattuna tässä suhteessa paremmal-
1317: palvelujen koulutusohjelma, joka johtaa varas-      ta, on kuitenkin varauduttava siihen, että vuonna
1318: tonhoitajan tutkintonimikkeeseen. Logistiikan       2002 valmistuneiden määrä tulee olemaan aikai-
1319: perustutkinto on ammattitaitovaatimuksiltaan ai-    sempia vuosia pienempi koulutusajan pidentymi-
1320: kaisempaa kuljetusalan perustutkintoa vaativam-     sen vuoksi. Aikuiskoulutuksessa opiskelijoilla
1321: pi. Tutkinnossa on mahdollista erikoistua valio-    on usein aikaisempaa osaamista, joka lyhentää
1322:                                                     koulutusaikoja. Erityisesti tästä syystä koulutuk-
1323: 
1324: 
1325:                                                                                                     3
1326: KK 677/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk                                               Ministerin vastaus
1327: 
1328: sen järjestäjien suunnitelmia aikuisille tatjotta-   keväänä aloitettavaan kuljetusalan koulutuk-
1329: van koulutuksen osuuden lisäämisestä voidaan-        seen. Liikkumavara on kuitenkin varsin pieni.
1330: kin pitää perusteltuina.                                 Vuoden 2001 aikana on lisäkoulutuksessa tar-
1331:    Kuljetusalan ammatillinen lisäkoulutus järjes-    koitus siirtyä läänien hankintatoiminnasta las-
1332: tetään pääosin kuudessa tähän erikoistuneessa        kennalliseen valtionosuusrahoitukseen. Hallitus
1333: ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Kes-       antaa tästä lakiesityksen eduskunnalle syyskuun
1334: kimääräinen opiskelijamäärä lääninhallitusten        aikana. Rahoitus on tarkoitus keskittää ammatil-
1335: hankkimassa kuljetusalan lisäkoulutuksessa oli       lisen lisäkoulutuksen keskeisille järjestäjille, joi-
1336: vuonna 1999 noin 800 opiskelijaa ja vuonna           ta ovat muun muassa ammatilliset aikuiskoulu-
1337: 2000 sen arvioidaan olevan noin 700 opiskelijaa.     tuskeskukset. Kuljetusalan koulutuksen suhteel-
1338: Yhteensä opiskelijoita oli vuonna 1999 noin          linen kalleus voidaan uudessa järjestelmässä ot-
1339: 3 000. Tänä vuonna on koulutusten keskimääräi-       taa huomioon yksikköhintoihin suunnitellun hin-
1340: nen pituus jonkin verran kasvanut, ja tehtyjen       taporrastuksen avulla.
1341: hankintasopimusten perusteella opiskelijoiden           Myös työministeriö on tietoinen kuljetusalan
1342: kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 2 000          tilanteesta niin yritysten työvoimatarpeiden kuin
1343: opiskelijaa. Vuonna 2001 opiskelijamäärä tulee       alan oppilaitosten koulutuksen järjestämismah-
1344: edelleen vähenemään.                                 dollisuuksien näkökulmasta. Työministeriö on
1345:    Kouvolan ammatillisesta aikuiskoulutuskes-        vuoden 2001 työvoimakoulutuksen hankintatoi-
1346: kuksesta hankitussa lisäkoulutuksessa on vuon-       mintaa koskevassa ohjauksessaan nimennyt kul-
1347: na 1999 ollut keskimäärin noin 150 opiskelijaa ja    jetusalan yhdeksi ns. valtakunnallisista aloista.
1348: tänä vuonna määrän arvioidaan olevan noin 110        Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työvoima-
1349: opiskelijaa. Vuonna 2001 määrä tulee vähene-         koulutuksen hankinnoista vastaavat työvoima- ja
1350: mään.                                                elinkeinokeskusten työvoimaosastot muodosta-
1351:    Kuljetusalan kuten muidenkin alojen lisäkou-      vat viisi alueellista yhteenliittymää, hankin-
1352: lutuksen vähenemiseen vuonna 2001 vaikuttaa li-      taklusteria, jotka kukin tekevät esitykset aluei-
1353: säkoulutuksen määrärahan supistuminen vuoden         densa kuljetusalan työvoimakoulutustarpeista
1354: 2000 talousarviossa ja vuoden 2001 talousarvio-      vuodelle 2001. Saatujen esitysten perusteella
1355: esityksessä sekä edellisiltä vuosilta siirtyvien     tehdään kokonaisarvia koulutustarpeista ja työ-
1356: siirtomäärärahojen väheneminen. Määrärahojen         ministeriö jakaa hankintamäärärahan kuljetus-
1357: supistuminen johtuu ko. talousarviomäärärahan        alan koulutushankintoja varten viidelle työvoi-
1358: sopeuttamisesta opetusministeriön pääluokan          maosastolle, joista kukin vastaa keskitetysti yh-
1359: budjettikehyksiin. Opetusministeriön on ollut eri    den hankintaklusterin kuljetusalan koulutushan-
1360: toimintojen rahoitusta koskevissa ratkaisuissaan     kinnoista. Jätjestelmän tavoitteena on turvata
1361: otettava huomioon kaikki sen pääluokan meno-         alan koulutuksen taso ja saatavuus koko maassa
1362: kehykseen vaikuttavat tekijät.                       hankintakauden aikana siltä osin kuin se on työ-
1363:    Opetusministeriö on tietoinen lisäkoulutuk-       voimakoulutuksen avulla hoidettavissa. Tämän
1364: sen määrärahojen supistumisen vaikutuksista          lisäksi koulutushankinnoissa varaudutaan yhteis-
1365: kuljetusalan lisäkoulutuksen koulutusmääriin ja      hankintoihin yritysten kanssa. Uudesta hankinta-
1366: kuljetusalan koulutukseen erikoistuneiden ai-        jätjestelmästä on tiedotettu suurimmille kuljetus-
1367: kuiskoulutuskeskusten toimintaan. Ministeriö         alan koulutuksesta vastaaville oppilaitoksille, ja
1368: selvittää yhdessä lääninhallitusten kanssa mah-      järjestelmä on saanut niiltä ennakkoon myöntei-
1369: dollisuudet suunnata vielä käytettävissä olevia      sen palautteen.
1370: hankintamäärärahoja kuluvana syksynä ja ensi
1371: 
1372: 
1373: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2000
1374: 
1375:     Opetusministeri Maija Rask
1376: 
1377: 4
1378: Ministems svar                                       KK 677/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
1379: 
1380: 
1381: 
1382: 
1383: Tili riksdagens talman
1384: 
1385: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      även möjligt att specialisera sig på kombinations-
1386: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    fordon i examen.
1387: rådet översänt följande av riksdagsledamot               Antalet nybörjarplatser i den grundläggande
1388: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-       yrkesutbildningen inom transportbranschen har
1389: ga spörsmål SS 677/2000 rd:                          de senaste åren varit rätt konstant. 1 utbildningen
1390:                                                      för unga har antalet åren 1996-1999 varit cirka
1391:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta         845-890 per år, av dem åren 1996-1998 en del
1392:       för att säkra utbildningen inom trans-         tillfålliga nybörjarplatser enligt sysselsättnings-
1393:       portbranschen i vuxenutbildningscen-           programmet. Antalet nybörjarplatser för grund-
1394:        tret Kouvolan ammatillinen aikuiskou-         examen inom transportbranschen har varit lite
1395:        lutuskeskus och för att trygga tillgång-      under 750. Som vuxenutbildning inom transport-
1396:        en på yrkeskunnig personai för företag i      branschen erbjöds 27 nybörjarplatser år 1996 och
1397:        transportbranschen?                           35 åren 1997 och 1998.
1398:                                                          I år erbjuds omkring 820 nybörjarplatser för
1399: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      den treåriga grundexamen i logistik i utbildning-
1400: föra följande:                                       en för unga, av dem 690 i utbildningsprogram-
1401: Utbildning inom transportbranschen ordnas med        met för transportservice. Som vuxenutbildning
1402: finansiering från undervisningsministeriets för-     erbjuds 16 nybörjarplatser. Enligt nu tillgängliga
1403: valtningsområde i form av grundläggande yrkes-       uppgifter ser det totala utbudet år 2001 ut att
1404: utbildning och yrkesinriktad tilläggsutbildning      stanna i det närmaste på årets nivå. Utbildnings-
1405: samt med finansiering från arbetsministeriet i       anordnama har i sina preliminära planer inriktat
1406: fomm av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning.        sitt utbud något mer mot utbildning som ordnas i
1407:    Som grundläggande yrkesutbildning har det         form av vuxenutbildning.
1408: hittills varit möjligt att avlägga grundexamen           Man har strävat efter att bibehålla antalet ny-
1409: inom transportbranschen och grundexamen inom         börjarplatser konstant trots den längre utbild-
1410: lager- och transportfunktioner, båda omfattande      ningstiden. De längre utbildningstidema tar en
1411: 80 studieveckor. Sedan hösten 2000 finns det i       ansenlig del av de totala resursema för den
1412: enlighet med den allmänna utvecklingslinjen för      grundläggande yrkesutbildningen, varvid man
1413: den grundläggande yrkesutbildningen i bran-          inom många branscher__blir tvungen att dra in på
1414: schen en nyinrättad grundexamen i logistik på        utbudet av utbildning. Aven om läget inom trans-
1415: 120 studieveckor. Examen kan tas antingen en-        portbranschen jämfört med många andra bran-
1416: ligt utbildningsprogrammet för transportservice,     scher verkar bättre, skall man bereda sig på att
1417: som ger examensbenärnningen chaufför eller ut-       antalet utexaminerade 2002 kommer att vara läg-
1418: bildningsprogrammet för lagerservice, som ger        re än tidigare år på grund av att utbildningstiden
1419: examensbenärnningen lagerförvaltare. Grund-          har förlängts. 1 vuxenutbildningen har de stude-
1420: examen i logistik ställer högre krav på yrkesfår-    rande ofta tidigare kompetens som förkortar ut-
1421: dighet än den tidigare grundexamen inom trans-       bildningstiden. Särskilt av denna anledning kan
1422: portbranschen. Genom olika altemativ är det
1423: 
1424: 
1425:                                                                                                       5
1426: KK 677/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                 Ministems svar
1427: 
1428: utbildningsanordnamas planer på att öka ande-           Under år 2001 är det meningen att tilläggsut-
1429: len utbildning för vuxna anses vara motiverade.      bildningen skall upphöra som upphandlings-
1430:     Yrkesinriktad tilläggsutbildning inom trans-     verksamhet i länen och övergå till kalkylmässig
1431: portbranschen ordnas i huvudsak i sex vuxenut-       statsandelsfinansiering. Regeringen avlåter ett
1432: bildningscentrer som specialiserat sig på detta.     lagförslag om detta till riksdagen i september.
1433: Det genomsnittliga antalet studerande i tilläggs-    Avsikten är att koncentrera finansieringen till de
1434: utbildning inom transortbranschen som upphand-       centrala anordnama av yrkesinriktad tilläggsut-
1435: lats av länsstyrelsema var 1999 cirka 800 stude-     bildning, till vilka bl.a. vuxenutbildningscentren
1436: rande och 2000 uppskattas antalet vara cirka 700.    hör. Att utbildningen inom transportbranschen är
1437: Sammanlagt uppgick antalet studerande 1999 till      relativt dyr kan i det nya systemet beaktas med
1438: cirka 3 000. 1 år har den genomsnittliga utbild-     hjälp av den planerade graderingen av prisema
1439: ningstiden ökat något och på basis av ingångna       per enhet.
1440: upphandlingsavtal beräknas det totala antalet stu-      Även arbetsministeriet är medvetet om situa-
1441: derande uppgå till cirka 2 000. År 2001 kommer       tionen i transportbranschen såväl då man ser till
1442: antalet studerande ytterligare att minska.           företagens arbetskraftsbehov som till möjlighe-
1443:     1 den tilläggsutbildning som upphandlats i       tema för 1äroansta1tema inom branschen att ord-
1444: Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus           na utbi1dning. Arbetsministeriet har i sin styr-
1445: deltog 1999 i medeltal cirka 150 studerande och i    ning av upphand1ingsverksamheten för arbets-
1446: år beräknas antalet uppgå till cirka 110. År 2001    kraftsutbi1dningen 2001 utsett transportbran-
1447: minskar antalet.                                     schen till ett av de s.k. riksomfattande områdena.
1448:     Minskningen av tilläggsutbi1dningen inom         1 praktiken betyder det att arbetskrafts- och nä-
1449: transportbranschen likaväl som inom andra bran-      ringscentra1emas arbetskraftsavde1ningar som
1450: scher år 2001 påverkas av de mindre anslagen för     svarar för upphand1ingen av arbetskraftsutbi1d-
1451: tilläggsutbildning i budgeten för år 2000 och i      ning bi1dar fem regiona1a förbund, upphandlings-
1452: budgetförslaget för 2001 samt av att reserva-        k1uster, som var för sig gör framställningar om
1453: tionsanslagen som överförts från föregående år       regionens behov av arbetskraftsutbildning inom
1454: har minskat. Nedskämingen av anslagen beror på       transportbranschen för 2001. På basis av de in-
1455: anpassningen av budgetanslaget till budgetra-        komna framställningama görs en tota1bedöm-
1456: mama under undervisningsministeriets huvudti-        ning av utbi1dningsbehovet och arbetsministeriet
1457: tel. Undervisningsministeriet har i sina lösningar   fördelar anskaffningsans1aget för upphandling av
1458: av finansieringen för olika funktioner nödgats       utbi1dning inom transportbranschen på de fem ar-
1459: beakta alla faktorer som inverkar på utgiftsra-      betskraftsavdelningama, som var och en centralt
1460: men för huvudtiteln.                                 svarar för utbildningsanskaffningen inom trans-
1461:     Undervisningsministeriet är medvetet om          portbranschen i ett upphandlingskluster. Avsik-
1462: verkningama av de minskade anslagen för till-        ten med systemet är att säkra nivån och tillgång-
1463: läggsutbildning på utbildningsvolymema i till-       en på utbildning inom branschen i hela landet un-
1464: 1äggsutbildningen inom transportbranschen och        der en anskaffningsperiod till den del saken kan
1465: på verksamheten i vuxenutbildningscentrer som        skötas med hjälp av arbetskraftsutbildning. Utö-
1466: specialiserat sig på utbildning i transportbran-     ver detta kommer man i utbildningsanskaffning-
1467: schen. Ministeriet utreder tillsammans med läns-     en att inrikta sig på gemensamma anskaffningar
1468: styrelsema möjlighetema att inrikta ännu dispo-      med företag. De största läroanstaltema med an-
1469: nibla upphandlingsmedel på sådan utbildning          svar for utbildning inom transportbranschen har
1470: inom transportbranschen som startar i höst och på    informerats om det nya upphandlingssystemet
1471: våren. Spelrummet är dock mycket litet.              och deras förhandsreaktion har varit positiv.
1472: 
1473: 
1474: 
1475: Helsingfors den 3 oktober 2000
1476: 
1477:     Undervisningsminister Maija Rask
1478: 6
1479:                                                            KK 678/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
1480: 
1481: 
1482: 
1483: 
1484:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2000 vp
1485: 
1486:                                             Lämmitysöljyn hinnannousun estäminen
1487: 
1488: 
1489: 
1490: 
1491: Eduskunnan puhemiehelle
1492: 
1493: Pienasiakkaiden lämmitysöljystä maksama hinta           Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei
1494: on yli kaksinkertaistunut. Tähän monen pieni- ja     raakaöljyn maailmanmarkkinahinta tule oleelli-
1495: keskituloisen suomalaisen asumismenoja lisää-        sesti laskemaan. Edessä on talvi, ja yhä useampi
1496: vään kehitykseen on kiinnitetty vain vähän huo-      lämmitysöljynsä ostava toteaa hinnan yli kaksin-
1497: miota. Ongelma kohtaa erityisesti omakotitalois-     kertaistuneen puolen vuoden aikana.
1498: sa asuvia, joiden polttoainemenot ovat ko-
1499: hoamassa kohtuuttomiksi.                             Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1500:     Esimerkiksi Kotkassa omakotitalojen asuk-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1501: kaat saavat lämmitysöljyä hintaan 2,83 markkaa       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1502: litralta. Hinta oli 5 kuukautta sitten 1,34 mark-    vaksi seuraavan kysymyksen:
1503: kaa litralta.
1504:     Bensiinin ja dieselpolttoaineen hinnan ko-             Milloin valtioneuvosto ryhtyy toimenpi-
1505: hoaminen on syystäkin ollut laajan julkisen kes-           teisiin, joilla voidaan alentaa Suomessa
1506: kustelun kohteena. Lämmityspolttoaineen hin-               myytävän pienkiinteistöjen, kuten oma-
1507: nannousu ei vastaavalla tavalla ole ollut kiinnos-         kotitalojen lämmitykseen käytetyn polt-
1508: tuksen kohteena.                                           toöljyn hintaa?
1509: 
1510: 
1511: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
1512: 
1513:     Pentti Tiusanen /vas
1514: 
1515: 
1516: 
1517: 
1518:                                                                                               Versio 2.0
1519: KK 678/2000 vp -     Pentti Tiusanen /vas                                            Ministerin vastaus
1520: 
1521: 
1522: 
1523: 
1524: Eduskunnan puhemiehelle
1525: 
1526: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        ta on noin 38 penniä ja varaavassa sähkölämmi-
1527: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    tyksessä 32 penniä.
1528: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           Kevyellä polttoöljyllä kuten myös bensiinillä
1529: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas    ja dieselillä on EU:ssa tietty minimivero, joka on
1530: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              vähintään kannettava. Suomessa kevyestä pohto-
1531: 678/2000 vp:                                         öljystä kannetaan valmisteveroa 37,9 p/1, joka
1532:                                                      ylittää ED-minimin 27,2 pennillä. Täysimääräi-
1533:        Milloin valtioneuvosto ryhtyy toimenpi-       nen valmisteveron alennus EU:n minimitasolle
1534:        teisiin, joilla voidaan alentaa Suomessa      huomioituna kantamaita jääneellä arvonlisäve-
1535:        myytävän pienkiinteistöjen, kuten oma-        rona merkitsisi reilun 30 pennin alennusta poltto-
1536:        kotitalojen lämmitykseen käytetyn polt-       öljyn litrahintaan, mikäli se siirtyisi täysimääräi-
1537:        toöljyn hintaa?                               sesti kuluttajahintaan. Kulutuksesta riippuen ve-
1538:                                                      ronalennus merkitsisi noin 650-1 000 markan
1539: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        alennusta öljyä käyttävän omakotitalon lämmi-
1540: ti seuraavaa:                                        tyskustannuksiin vuodessa. Veronalennuksella ei
1541: Bensiinin ja muiden liikennepolttoaineiden sekä      siis voitaisi lähimainkaan kompensoida öljyn ko-
1542: yleensäkin öljytuotteiden hintojen kohoamisesta      honnutta hintaa, mutta kevyen polttoöljyn ve-
1543: ja niihin johtaneista syistä on viimeisen vuoden     ronalennus yhdessä kantamatta jäävän arvonlisä-
1544: aikana käyty eduskunnassa vilkasta keskustelua.      veron kanssa aiheuttaisi noin 900 miljoonan va-
1545: Viimeksi näin tapahtui muutama viikko sitten         jeen valtion tuloihin.
1546: hallituksen vastatessa polttoaineiden hintojen          Kysyjän huoli polttoöljyn hinnan kohoamisen
1547: alentamista koskevaan välikysymykseen. Tästä         vaikutuksista lämmityskustannuksiin on aiheelli-
1548: syystä vastauksessa keskitytään lämmityksessä        nen. On pidettävä mielessä, että energian kulu-
1549: käytetyn kevyen polttoöljyn tilanteeseen.            tus- ja hintakehitys ovat maailmanlaajuisia kysy-
1550:    On totta, että kevyen polttoöljyn hinta onko-     myksiä. Polttoöljyn veron alentamisella olisi
1551: honnut voimakkaasti, noin 1,30 mk/1, viimeisen       suuri vaikutus valtion verotuottoihin, mutta sen
1552: vuoden aikana, ja tämä on korottanut esimerkik-      vaikutus yksittäisen lämmittäjän kustannuksien
1553: si öljylämmitteisen omakotitalon lämmityskus-        alenemiseen ei ole merkittävä verrattuna raaka-
1554: tannuksia useilla tuhansilla markoilla. On kuiten-   aineen hinnannoususta johtuneeseen kustannus-
1555: kin muistettava, että öljyllä lämmittäminen on ol-   ten nousuun. Yksinkertaisia ratkaisuja polttoai-
1556: lut tähän saakka erittäin edullinen lämmitysmuo-     neiden hintojen nousun mukanaan tuomiin on-
1557: to verrattuna sähkölämmitykseen. Vieläkin vii-       gelmiin ei ole olemassa, niin kuin aiheesta aikai-
1558: meaikaisen hinnankohoamisen jälkeen öljyllä          semmin käyty keskustelu on osoittanut. Hallitus
1559: lämmittäminen on likimain samanhintaista kuin        ei näe tarpeelliseksi puuttua polttoöljyn hinnan-
1560: sähköllä lämmittäminen, sillä öljyn hinta on noin    muodostukseen polttoaineveroa alentamalla.
1561: 35 penniä kilowattitunnilta, kun taas suorassa       Hallitusohjelman mukaisesti 6,5 miljardin veron-
1562: sähkölämmityksessä yhden kilowattitunnin hin-        kevennykset on ensi vuoden budjetissa kohdistet-
1563:                                                      tu tuloveronkevennyksiin.
1564: 
1565: 
1566: 2
1567: Ministerin vastaus                         KK 678/2000 vp -   Pentti Tiusanen /vas
1568: 
1569: 
1570: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
1571: 
1572:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
1573: 
1574: 
1575: 
1576: 
1577:                                                                                 3
1578: KK 678/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas                                                        Ministerns svar
1579: 
1580: 
1581: 
1582: 
1583: Tili riksdagens talman
1584: 
1585: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger             Såväl för lätt brännolja som för bensin och
1586: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-       diesel har det i EU fastslagits en minimiskatt som
1587: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent-         åtminstone skall uppbäras. 1 Finland uppbärs för
1588: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs-       lätt brännolja en accis på 37,9 p/1, vilket överskri-
1589: mål SS 678/2000 rd:                                      der EU:s minimum med 27,2 penni. En full sänk-
1590:                                                          ning av accisen till EU:s miniminivå skulle med
1591:        När ämnar regeringen vidta åtgärder               beaktande av den mervärdesskatt som inte upp-
1592:        för att sänka priset på brännolja som             bärs innebära att literpriset på brännolja skulle
1593:        säljs i Finland avsedd för uppvärmning            sjunka med 30 penni, om sänkningen till fullt be-
1594:        av låghusfastigheter, t.ex. egnahems-             lopp skulle överföras till konsumentpriset. Bero-
1595:        hus?                                              ende av förbrukningsmängd skulle skattesänk-
1596:                                                          ningen innebära att uppvärmningskostnaderna
1597: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          för ett egnahemshus med oljeeldning skulle sjun-
1598: föra följande:                                           ka med ca 650-1 000 mk om året. Det skulle
1599: De höjda priserna på bensin och andra drivmedel          alltså inte vara möjligt att kompensera det höjda
1600: samt oljeprodukter överlag och orsakerna till            priset på olja med skattesänkningen, medan en
1601: prishöjningarna har under det senaste året ofta          skattesänkning på lätt brännolja tillsammans med
1602: diskuterats i riksdagen. Senast diskuterades sa-         den mervärdesskatt som inte skulle uppbäras
1603: ken för några veckor sedan i samband med att re-         skulle förorsaka ett underskott på ca 900 miljo-
1604: geringen besvarade en interpellation angående en         ner i statens inkomster.
1605: sänkning av priserna på bränsle. På grund av det-           Frågeställarens oro över hur höjningen av pri-
1606: ta koncentrerar sig svaret på detta skriftliga           set på brännolja påverkar uppvärmningskostna-
1607: spörsmål på lätt brännolja avsedd för uppvärm-           der är berättigad. Man bör hålla i minnet att för-
1608: ning.                                                    bruknings- och prisutvecklingen i fråga om ener-
1609:    Det är riktigt att priset på brännolja stigit kraf-   gi utgör globala frågor. En sänkning av accisen
1610: tigt, ca 1,30 mk/1, under detsenaste året och det-       på brännolja skulle i stor utsträckning påverka
1611: ta har lett till att t.ex. kostnaderna för uppvärm-      statens skatteinkomster medan den inte märkbart
1612: ningen av oljeeldade egnahemshus har stigit med          skulle inverka på uppvärmningskostnaderna för
1613: flera tusen mark. Det bör dock hållas i minne att        den enskilda husägaren, framför allt inte i jämfö-
1614: oljeeldning fram till nu varit en mycket förmån-         relse med viiken inverkan de höjda råvarupriser-
1615: lig form av .~ppvärmning i jämförelse med elupp-         na har haft på den enskilda husägarens uppvärm-
1616: värrnning. Aven efter de prishöjningar som gjorts        ningskostnader. Så som de diskussioner som
1617: den senaste tiden är kostnaderna för oljeeldning i       förts i frågan visat, så finns det inga enkla lös-
1618: det närmaste desamma som för eluppvärrnning,             ningar när det gäller de problem som prishöjning-
1619: eftersom oljepriset är ca 35 penni per kilowattim-       en på bränsle medfor. Regeringen anser det inte
1620: me när priset för en kilowattimme med direktver-         motiverat att ingripa i prisutvecklingen på bränn-
1621: kande elvärme är ca 38 penni och med ackumule-           olja genom att sänka bränsleaccisen. 1 enlighet
1622: rande eluppvärmning är 32 penni.                         med regeringsprogrammet inriktas skattelättna-
1623: 
1624: 
1625: 4
1626: Ministerns svar                                    KK 678/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
1627: 
1628: 
1629: derna på 6,5 miljarder i nästa års budget på be-
1630: skattningen av förvärvsinkomster.
1631: 
1632: 
1633: Helsingforsden 4 oktober 2000
1634: 
1635:    Finansminister Sauli Niinistö
1636: 
1637: 
1638: 
1639: 
1640:                                                                                       5
1641:                                                           KK 679/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
1642: 
1643: 
1644: 
1645: 
1646:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 679/2000 vp
1647: 
1648:                                            Hevosmetsurien toimintaedellytysten paranta-
1649:                                            minen
1650: 
1651: 
1652: 
1653: 
1654: Eduskunnan puhemiehelle
1655: 
1656: Valtakunnalliset energiasuunnitelmat tähtäävät         Ruotsissa on yli 2 000 päätoimista ja runsaat
1657: bioenergian käytön lisäämiseen. Tähän tarjoaa       8 000 osa-aikaista hevosmetsuria. Ruotsissa ve-
1658: mahdollisuuden harvennushakkuista saatava           rojärjestelyt on vastaavasti hoidettu hevosmetsu-
1659: puuhake. Harvennushakkuissa hevosmetsuri työ-       rin elinkeinoa edistävästi.
1660: hevosineen tarjoaa ympäristöä vähän rasittavan
1661: työ tavan.                                          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1662:    Kestävään kehitykseen perustuvat metsälait       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1663: vaativat toteutuakseen laajan keinovalikoiman.      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1664: Yksi keinoista on vähän ympäristöä rasittava he-    vaksi seuraavan kysymyksen:
1665: vosmetsuri työhevosineen.
1666:    Maassamme on 20 000 suomenhevosta, mutta               Onko valtioneuvosto valmis aloitta-
1667: vain 50-100 hevosmetsuria. Suomessa hevos-                maan selvitykset hevosmetsurin työtä
1668: metsuria rasittaa 22 prosentin arvonlisävero. Ra-         rasittavan 22 prosentin arvonlisäveron
1669: vivalmennus on vapautettu arvonlisäverosta ja             alentamiseksi ja edistämään tällä ta-
1670: ratsastuskoulutus on 8 prosentin arvonlisäveron           voin maaseudun työllisyyttä ja kestävän
1671: piirissä.                                                 metsänhoidon periaatteiden toteutumis-
1672:                                                           ta käytännössä?
1673: 
1674: 
1675: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
1676: 
1677:     Pentti Tiusanen /vas
1678: 
1679: 
1680: 
1681: 
1682:                                                                                              Versio 2.0
1683: KK 679/2000 vp -      Pentti Tiusanen /vas                                           Ministerin vastaus
1684: 
1685: 
1686: 
1687: 
1688: Eduskunnan puhemiehelle
1689: 
1690: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         lä, minkälaisia työvälineitä metsätaloustöissä
1691: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     käytetään.
1692: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Myös liiketoiminnan muodossa harjoitettava
1693: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas     hevosten myynti ja vuokraus sekä valmennuspal-
1694: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               velun myynti on verollista yleisen 22 prosentin
1695: 679/2000 vp:                                          verokannan mukaisesti. Alennettua 8 prosentin
1696:                                                       verokantaa sovelletaan yleisesti sellaisten palve-
1697:        Onko valtioneuvosto valmis aloitta-            lujen myyntiin, joilla annetaan mahdollisuus lii-
1698:        maan selvitykset hevosmetsurin työtä           kunnan harjoittamiseen. Tämän vuoksi liikunta-
1699:        rasittavan 22 prosentin arvonlisäveron         palveluina pidettävien ratsastustuntien myyntiin
1700:        alentamiseksi ja edistämään tällä ta-          sovelletaan alennettua verokantaa.
1701:        voin maaseudun työllisyyttä ja kestävän           Hevosmetsurin työn verokohtelun eriyttämi-
1702:        metsänhoidon periaatteiden toteutumis-         nen muun alkutuotannossa tapahtuvan työn vero-
1703:        ta käytännössä?                                kohtelusta ei verotuksen neutraalisuuteen ja hal-
1704:                                                       linnoitavuuteen liittyvistä syistä ole perusteltua.
1705: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Lisäksi on otettava huomioon, että hevosmetsu-
1706: ti seuraavaa:                                         rin suorittamiin palveluihin sisältyvä arvonlisä-
1707: Arvonlisäverolain mukaan verovelvollisia ovat         vero on ostajana olevalle metsätalouden harjoit-
1708: periaatteessa kaikki verollisia tavaroita ja palve-   tajalle tai muulle verovelvolliselle vähennyskel-
1709: luja liiketoiminnan muodossa myyvät yritykset ja      poinen, joten se ei jää tällaisen ostajan kustan-
1710: ammatinharjoittajat. Arvonlisäverolain sovelta-       nukseksi. Verokannan suuruudella ei siten näis-
1711: misalaan kuuluvat myös metsätalouden alaan            sä tilanteissa ole merkitystä.
1712: kuuluvien tavaroiden ja palvelujen myynnit. Lii-         Hallituksen saaman tiedon mukaan myöskään
1713: ketoiminnan muodossa myytävät hakkuutyöt ja           Ruotsin arvonlisäverolainsäädäntöön ei sisälly
1714: muut metsätaloustyöt ovat siten arvonlisäverolli-     erityisjärjestelyjä, joilla hevosmetsurin työhön
1715: sia palveluja, ja niiden myyntiin sovelletaan 22      kohdistuvaa verorasitusta olisi alennettu.
1716: prosentin yleistä verokantaa. Verovelvollisuu-           Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, et-
1717: den tai verokannan suhteen merkitystä ei ole sil-     tei ole perusteltua muuttaa hevosmetsurin työn
1718:                                                       nykyistä arvonlisäverokohtelua.
1719: 
1720: 
1721: 
1722: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2000
1723: 
1724:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
1725: 
1726: 
1727: 
1728: 
1729: 2
1730: Ministems svar                                             KK 679/2000 vp -      Pentti Tiusanen /vas
1731: 
1732: 
1733: 
1734: 
1735: Tili riksdagens talman
1736: 
1737: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          Ä ven rörelsemässig försäljning och uthyming
1738: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   av hästar samt försäljning av träningstjänster är
1739: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent-     skattepliktig med den allmänna skattesatsen om
1740: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs-   22 %. Sänkt skattesats om 8 % tillämpas allmänt
1741: mål SS 679/2000 rd:                                  på försäljning av sådana tjänster som möjliggör
1742:                                                      utövande av idrott. Därför tillämpas sänkt skatte-
1743:       Å'r statsrådet redo att utreda en sänk-        sats på försäljning av ridlektioner som bör anses
1744:       ning av den mervärdesskatt på 22 % som         som idrottstjänster.
1745:       belastar det arbete som en del skogsar-           Det är inte motiverat att avgränsa den skatte-
1746:       betare utför med häst och att på detta         mässiga behandlingen av den som använder häst
1747:       sätt främja sysselsättningen på lands-         i skogsarbete från den skattemässiga behandling-
1748:       bygden och tillämpningen av principer-         en av annat arbete inom primärproduktionen med
1749:       na för ett hållbart skogsbruk i prakti-        hänsyn till beskattningens neutralitet och admi-
1750:       ken?                                           nistrativa skäl. Dessutom bör man beakta att den
1751:                                                      mervärdesskatt som ingår i dessa skogsarbetares
1752: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tjänster är avdragsgill för sådana köpare som be-
1753: föra följande:                                       driver skogsbruk eller andra skattskyldiga köpa-
1754: Enligt mervärdesskattelagen är i princip alla fö-    re, vilket innebär att den inte blir en kostnad som
1755: retag och näringsidkare som säljer skattepliktiga    belastar sådana köpare. Skattesatsens storlek har
1756: varor och tjänster rörelsemässigt skattskyldiga.     således ingen betydelse i dylika situationer.
1757: Tillämpningsområdet för mervärdesskattelagen            Enligt de uppgifter regeringen har fått finns
1758: omfattar även försäljning av varor och tjänster      det inte heller i mervärdesskattelagstiftningen i
1759: som hör till skogsbruket. A vverkningsarbeten        Sverige några särskilda arrangemang för att sän-
1760: och övriga skogsbruksarbeten som säljs rörelse-      ka den skattemässiga belastningen för dem som
1761: mässigt är således mervärdesskattepliktiga tjäns-    använder häst i skogsarbete.
1762: ter och på försäljning av sådana tillämpas en all-      Med anledning av det som anförts ovan anser
1763: män skattesats om 22 %. De arbetsredskap som         regeringen att det inte är motiverat att ändra på
1764: används för skogsbruksarbeten har ingen bety-        den nuvarande mervärdesskattemässiga behand-
1765: delse för skattepliktigheten eller skattesatsen.     lingen av hästköramas arbete.
1766: 
1767: 
1768: 
1769: Helsingfors den 3 oktober 2000
1770: 
1771:     Minister Suvi-Anne Siimes
1772: 
1773: 
1774: 
1775: 
1776:                                                                                                       3
1777:                                                                  KK 680/2000 vp -      Saara Karhu /sd
1778: 
1779: 
1780: 
1781: 
1782:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2000 vp
1783: 
1784:                                              Istukkaveren vapaaehtoinen luovutus ja kerää-
1785:                                              minen
1786: 
1787: 
1788: 
1789: 
1790: Eduskunnan puhemiehelle
1791: 
1792: Istukkaveri on verta, joka jää istukkaan, kun lap-    Keräys ei aiheuta mitään toimenpiteitä vastasyn-
1793: si on syntynyt ja napanuora katkaistu. Yleensä is-    tyneelle. Keräys kestää noin kymmenen minuut-
1794: tukka ja sen sisältämä veri heitetään pois, mutta     tia ja verta saadaan talteen keskimäärin 70-
1795: verta olisi mahdollista myös kerätä talteen. Istuk-   80 ml.
1796: kaveri on erittäin arvokasta, koska siinä on verta        Toistaiseksi istukkaverta voidaan kerätä vain
1797: muodostavan kudoksen kantasoluja. Nämä ovat           Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Nais-
1798: alkeellisia ja monikykyisiä soluja, joista kehitty-   tenklinikalla. Kaikilta luovuttajaksi ilmoittautu-
1799: vät kaikki elimistömme verisolut Syntymän jäl-        neilta ei saada istukkaverta talteen, koska veren
1800: keen veren kantasolut sijaitsevat pääasiassa luu-     keräämistä hoitava Veripalvelu voi kerätä verta
1801: ytimessä, eikä terveen aikuisen verenkierrossa        vain tiettyinä päivinä. Istukkaveri tutkitaan tark-
1802: ole kuin yksittäisiä kantasoluja.                     kaan ja se on aina lahja tuntemattomalle, eli sitä
1803:    Pahanlaatuisten veritautien ja eräiden muiden      ei voi varata tietyn potilaan tai oman lapsen käyt-
1804: harvinaisten sairauksien hoitoon tarvitaan rank-      töön.
1805: koja lääke- ja sädehoitoja. Hoidot vaurioittavat          Istukkaveri on täten erittäin arvokasta, koska
1806: potilaan omaa verta muodostavaa kudosta, luu-         sen avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä. Veren
1807: ydintä ja luuytimessä sijaitsevia kantasoluja. Ti-    keräys vaikuttaa myös melko vaivattomalta, kos-
1808: lanteen korjaamiseksi saatetaan tarvita kanta-        ka se ei vaadi luovuttajalta erityisiä toimenpitei-
1809: solusiirto.                                           tä. Täten voisikin luulla, että istukkaverta kerät-
1810:    Kantasoluluovuttajia etsitään yleensä potilaan     täisiin muuallakin kuin Naistenklinikalla ja että
1811: lähiomaisista, mutta sopiva luovuttaja löytyy         sen käyttö sairauksien hoidossa lisääntyisi. Veri-
1812: näin vain noin kolmasosalle potilaista. Yli 60 %      palvelussa todetaan, että keräystoiminnan laajen-
1813: potilaista tarvitsee tuntemattoman luovuttajan        taminen useisiin toimipisteisiin vaatisi sopivia ti-
1814: apua. lstukkaveren kantasoluista voi olla apua        loja, raskasta välineistöä, henkilöstön koulutusta
1815: niille potilaille, joille ei löydy muuten sopivaa     ym., valvottujen pikakuljetusten järjestämisestä
1816: luovuttajaa.                                          puhumattakaan. Kaikki nämä ongelmat ovat kui-
1817:     Istukkaveren luovutus on helppoa. Verta voi       tenkin paitsi taloudellisia niin myös käytännön
1818: luovuttaa yli 18-vuotias, terve tuleva äiti. Luo-     esteitä, ihmishengistä puhuttaessa siis varsin mi-
1819: vuttajaksi ilmoittaudutaan raskauden aikana. Äi-      tättömiä.
1820: dinja lapsen terveydentila selvitetään terveystie-
1821: tokyselyllä, jos istukkaveren keräys onnistuu.        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1822: Haastattelun avulla pyritään varmistamaan, ettei      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1823: luovutetussa veressä ole perinnöllisiä tai muita      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1824: sairauksia. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.     vaksi seuraavan kysymyksen:
1825: 
1826:                                                                                                  Versio 2.0
1827: KK 680/2000 vp- Saara Karhu /sd
1828: 
1829: 
1830:       Onko hallitus tietoinen istukkaveren      mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
1831:       hyödyllisyydestä ja keräämiseen liitty-   tästä ihmishenkiä pelastavasta menetel-
1832:       vistä ongelmista ja                       mästä saataisiin koko maan kattava jär-
1833:                                                 jestelmä?
1834: 
1835: 
1836: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
1837: 
1838:     Saara Karhu /sd
1839: 
1840: 
1841: 
1842: 
1843: 2
1844: Ministerin vastaus                                              KK 680/2000 vp- Saara Karhu /sd
1845: 
1846: 
1847: 
1848: 
1849: Eduskunnan puhemiehelle
1850: 
1851: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       yhteydessä. Istukkaveren keräys ja sen avulla
1852: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   tehtävät siirrot ovat uusi ja lupaava hoitomuoto.
1853: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       Ulkomailla tehdyt tutkimukset istukkaveren
1854: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd       avulla tehtävistä siirroista osoittavat, että istuk-
1855: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             kaveren avulla voidaan käynnistää luuytimen toi-
1856: 680/2000 vp:                                        minta suuriannoshoidon jälkeen osalla siirrettä
1857:                                                     tarvitsevista, toistaiseksi lähinnä lapsipotilaista.
1858:         Onko hallitus tietoinen istukkaveren           Istukkaveren käyttö kantasolusiirroissa ei kui-
1859:         hyödyllisyydestä ja keräämiseen liitty- tenkaan tule korvaamaan aikuisen tai sisaruksen
1860:         vistä ongelmista ja                         luuytimestä tahi verestä tehtäviä kantasolusiirto-
1861:                                                     ja. Istukkaveri sisältää tilavuusyksikössä kanta-
1862:         mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että soluja samaa suuruusluokkaa olevan määrän kuin
1863:         tästä ihmishenkiä pelastavasta menetel- luuydin, mutta vähemmän kuin aikuisen luovut-
1864:         mästä saataisiin koko maan kattava jär- • tajan veri kasvutekijähoidon jälkeen. Lisäksi is-
1865:        jestelmä?                                    tukkaveren pieni määrä rajoittaa siirtoja. Edel-
1866: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       leen  näyttää siltä, että istukkaverisiirteellä on
1867: ti seuraavaa:                                       muita   kantasolulähteitä suurempi siirteen tarttu-
1868:                                                     mattomuuden riski ja leukemian uusiutumisen
1869: Pahanlaatuisten veritautien ja eräiden muiden ve- riski.
1870: risairauksien vaikuttava hoito edellyttää suurian-     Erityisosaamista vaativat hoitotoimenpiteet
1871: noksista hoitoa solunsalpaajienja osassa tapauk- on tarpeen keskittää riittävästi, sillä hyvät hoito-
1872: sista myös sädehoidon avulla. Intensiiviset hoi- tulokset edellyttävät, että yksikössä tehdään riit-
1873: dot lamaavat luuydintä ja sen verta muodostavat tävän paljon toimenpiteitä. Kantasolusiirtoja toi-
1874: kantasolut Tästä seuraavat hengenvaaralliset si- selta ihmiseltä otettujen kantasolujen avulla suo-
1875: vuvaikutukset voivat estää tai vaikeuttaa hoitoa rittavat tällä hetkellä Helsingin ja Turun yliopis-
1876: osalla potilaista. Osalla näistä potilaista on tar- tolliset sairaalat. Helsinki on selkeästi maamme
1877: peen hävittää oman, sairaan luuytimen toiminta suurin ja kokenein tällaisia kantasolusiirtoja te-
1878: hyvin suuriannoksisella solunsalpaajahoidolla ja kevä keskus.
1879: sen jälkeen palauttaa luuytimen toiminta siirtä-       Veripalvelutoiminnasta         annetun       lain
1880: mällä hänelle joko terveen luovuttajan luuyti- (968/1994) mukaan Suomen Punaisella Ristillä
1881: mestä tai verestä talteenotettuja, verta muodosta- on oikeus ottaa talteen verta sekä valmistaa ja
1882: via kantasoluja. Kantasolusiirto tehdään edel- edelleen luovuttaa siitä verituotteita. Lääkelaitos
1883: leen pääosin luuytimestä saaduilla soluilla, vaik- voi myöntää samoihin toimiin luvan myös kun-
1884: kakin kiertävän veren kantasolujen käyttö tähän nalle, kuntayhtymälle tai muulle yhteisölle. Edel-
1885: tarkoitukseen on lisääntymässä. Veren kanta- lä mainitun lain nojalla sosiaali- ja terveysminis-
1886: solujen keräys ei vaadi nukutusta ja se voidaan teriö on antanut määräykset veripalvelutoimin-
1887: toteuttaa polikliinisesti.                          nasta (1994/65). Niiden mukaan veripalvelutoi-
1888:     Kantasoluja voidaan kerätä terveen aikuisen minnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota niin
1889: verestä mutta myös istukkaverestä synnytyksen verenluovuttajan kuin vastaanottajankin turvalli-
1890: 
1891:                                                                                                       3
1892: KK 680/2000 vp -      Saara Karhu /sd                                                 Ministerin vastaus
1893: 
1894: 
1895: suuteen. Turvallisuus edellyttää, että kaikki ve-      velu, joka kerää istukkaveripankkia lähinnä veri-
1896: renluovutukseen kuuluvat toimenpiteet on suori-        tauteja sairastavien kantasolutarpeisiin. Tarkoi-
1897: tettu asianmukaisesti ja että varmistutaan muun        tus on luoda istukkaveriluovutuksista koostuva
1898: muassa siitä, ettei luovuttajalla ole veren muka-      kantasolupankki, josta valittaisiin sopivat luovu-
1899: na välittyviä infektioita. Määräykset sisältävät       tukset kantasolusiirtoa tarvitseville potilaille
1900: veripalvelutoimintaa harjoittavaa henkilöstöä,         koko maan tarpeisiin.
1901: verenluovutustiloja ja -laitteita, verenluovutta-         Kantasolujen siirto edellyttää, että kantasolu-
1902: jien valintaa ja rekrytointia, verenluovuttajare-      siirre sopii potilaalle kudostyypiltään. Soveltu-
1903: kisteriä, itse verenluovutusta, verenluovuHajalle      vuutta määräävät perinnölliset ns. kudostekijät,
1904: suoritettavia laboratoriotutkimuksia sekä veren        joiden suhteen suomalaiset poikkeavat toisista
1905: säilytystä ja kuljetusta koskevat määräykset.          väestöistä ja myös toisistaan alueellisesti. Pää-
1906:    Istukkaveripalvelutoimintaa koskevat edellä         kaupunkiseudun heterogeeninen väestöpohja tar-
1907: mainitut veripalvelutoiminnasta annetun lain ja        joaa todennäköisesti Suomen monipuolisimman
1908: määräysten säännökset. Turvallinen kantasolu-          valikoiman istukkaverta. Lisäksi synnytysten
1909: siirto edellyttää, että kantasolujen keräystä istuk-   määrä pääkaupunkiseudulla on niin suuri, että
1910: kaverestä koskeva prosessi hoidetaan asianmu-          täällä suoritettavan keräystoiminnan uskotaan
1911: kaisesti. Prosessiin kuuluu luovutukseen soveltu-      kattavan koko maan tarpeet ja noin 3 500-
1912: vien vapaaehtoisten äitien rekrytointi, istukkave-     5 §000 yksikön istukkaveripankin tavoitteen.
1913: ren keräys, kuljetus, tutkiminen, pakastus ja säi-     Pankin tarpeellinen koko on arvioitu kansainvä-
1914: löminen. Veren keräys, kuljetus, eräät tutkimuk-       listen Luuytimenluovuttajarekisterien ja istukka-
1915: set ja käsittely on vietävä päätökseen noin vuoro-     veripankkien sekä erityisesti Veripalvelussa toi-
1916: kauden sisällä.                                        mivan Luuytimenluovuttajarekisterin kokemus-
1917:    Terveen luovuttajan kantasolujen keruu ja siir-     ten perusteella. Istukkaveren keräystä voidaan
1918: rot aloitettiin Suomessa 1980-luvun alussa. Hel-       jatkossa ulottaa kuitenkin myös pääkaupunkiseu-
1919: singin yliopistollisessa keskussairaalassa alettiin    dun ulkopuolelle, mikäli se osoittautuu tarpeelli-
1920: kerätä sisarusten istukkaveriä 1996 ja vuonna          seksi. Tällöin on välttämätöntä noudattaa veri-
1921: 1999 aloitettiin vapaaehtoisten terveiden luovut-      palvelutoiminnasta annettua lakia ja sen nojalla
1922: tajien istukkaveren keräys. Keräystä ollaan nyt        annettuja määräyksiä, joiden tarkoituksena on
1923: laajentamassa Kätilöopiston sairaalaan. Organi-        taata turvalliset ja laadukkaat verenluovutukset.
1924: saatiosta vastaa Suomen Punaisen Ristin Veripal-
1925: 
1926: 
1927: 
1928: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2000
1929: 
1930:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
1931: 
1932: 
1933: 
1934: 
1935: 4
1936: Ministems svar                                                  KK 680/2000 vp- Saara Karhu /sd
1937: 
1938: 
1939: 
1940: 
1941: Tili riksdagens talman
1942: 
1943: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          Stamceller kan samlas in från blodet hos en
1944: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    frisk vuxen men också från placentablodet i sam-
1945: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saa-       band med förlossningar. Insamlingen av placen-
1946: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål        tablod och transplantationer med hjälp av det ut-
1947: SS 680/2000 rd:                                       gör en ny och lovande behandlingsform. Under-
1948:                                                       sökningar som gjorts i utlandet om transplanta-
1949:       Ar regeringen medveten om nyttan av             tioner som utförts med hjälp av placentablod vi-
1950:       placentablod och de problem som är för-         sar att verksamheten i benmärgen kan igångsät-
1951:       knippade med insamlingen av blodet och          tas med hjälp av placentablod efter en behand-
1952:                                                       ling med stora doser cellgift eller strålbehand-
1953:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          ling hos en del av de patienter som behöver trans-
1954:       för att denna metod, som räddar män-           plantat, tills vidare främst bampatienter.
1955:       niskoliv, skall bilda ett system som om-           Användningen av placentablod vid stamcell-
1956:       fattar hela landet?                            stransplantationer kommer likväl inte att ersätta
1957: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      de stamcellstransplantationer som görs från ben-
1958: föra följande:                                       märgen eller blodet hos vuxna eller syskon. Pla-
1959:                                                      centablodet innehåller per volymenhet ungefår
1960: En effektiv behandling av elakartade blodsjukdo-     samma mängd stamceller som benmärg, men
1961: mar och vissa andra blodsjukdomar kräver be-         mängden är mindre än i en vuxen blodgivares
1962: handling med stora doser av cellgift och i vissa     blod efter behandling med tillväxtfaktorer. Dess-
1963: fall också strålbehandling. De intensiva behand-     utom begränsar den Iilla mängden placentablod
1964: lingama förlamar benmärgen och de stamceller         transplantationema. Det verkar fortfarande vara
1965: som ger upphov tili dess blod. De livsfarliga bi-    så att risken för avstötning är större för placenta-
1966: verkningar som följer av detta kan hindra eller      blodtransplantat än för andra stamcellskällor och
1967: försvåra behandlingen hos en del av patientema.      att risken för att leukemin skall fömyas är större.
1968: Hos en del av dessa patienter är det nödvändigt          Det är nödvändigt att i tillräckligt hög grad
1969: att förstöra verksamheten i den egna sjuka ben-      koncentrera vårdåtgärder som kräver specialkun-
1970: märgen genom en behandling med mycket stora          nande, eftersom goda vårdresultat förutsätter att
1971: doser cellgift och därefter återställa benmärgens    det utförs tillräckligt många åtgärder vid enhe-
1972: verksamhet genom transplantation av blodbil-         ten. Transplantationer av stamceller med hjälp av
1973: dande stamceller som tillvaratagits antingen från    stamceller som tagits av en annan människa ut-
1974: benmärgen hos en frisk donator eller från blod.      förs i dag vid universitetssjukhusen i Helsingfors
1975: Stamcellstransplantationer görs fortfarande hu-      och Åbo. Helsingfors är landets klart största och
1976: vudsakligen med celler som erhållits från ben-       mest erfama enhet som gör dylika stamcell-
1977: märg, även om användningen av stamceller från        stransplantationer.
1978: cirkulerande blod har ökat för detta ändamål. In-        Enligt lagen om blodtjänst (968/1994) har Fin-
1979: samlingen av stamceller från blod kräver inte        lands Röda Kors rätt att samla in blod samt att
1980: nedsövning och kan utföras på poliklinik.            tillverka och överlåta blodpreparat vidare. Läke-
1981: 
1982: 
1983:                                                                                                        5
1984: KK 680/2000 vp -     Saara Karhu /sd                                                   Ministerns svar
1985: 
1986: 
1987: medelsverket kan bevilja även en kommun, en          blod från frivilliga friska donatorer. Man håller
1988: samkommun eller något annat samfund tillstånd        som bäst på att utsträcka insamlingen till Barn-
1989: för samma verksamhet. Med stöd av ovan närnn-        morskeinstitutet. För organisationen svarar Fin-
1990: da lag har social- och hälsovårdsministeriet ut-     lands Röda Kors Blodtjänst, som samlar ihop till
1991: fårdat föreskrifter om blodtjänst (1994/65). En-     en placentablodbank som närmast skall fylla de
1992: ligt dem skall i blodtjänstverksamheten särskild     behov av stamceller som personer med blodsjuk-
1993: vikt fåstas vid såväl blodgivarens som mottaga-      domar har. Avsikten är att bygga upp en stam-
1994: rens säkerhet. Säkerheten förutsätter att alla åt-   cellsbank av placentabloddonationer, ur viiken
1995: gärder i anslutning till blodgivningen har genom-    man kunde välja lämpliga donationer för patien-
1996: förts på behörigt sätt och att man bl.a. försäkrar   ter i behov av stamcelltransplantationer i hela
1997: sig om att blodgivaren inte bär på infektioner       landet.
1998: som överförs via blodet. Föreskrifterna gäller          En transplantation av stamceller förutsätter att
1999: den personai som arbetar inom blodtjänsten, lo-      stamcellstransplantatet har en sådan vävnad som
2000: kaler och utrustning för blodgivning, val och re-    tämpar sig för patienten. Lämpligheten beror på
2001: krytering av blodgivare, register över blodgiva-     ärftliga s.k. vävnadsfaktorer i fråga om vilka fin-
2002: re, själva blodgivningen, laboratorieundersök-       ländarna avviker från andra folk och också sins-
2003: ningar som blodgivarna skall undergå samt för-       emellan uppvisar regionala skillnader. Det hete-
2004: varing och transport av blod.                        rogena befolkningsunderlaget i huvudstadsregio-
2005:    Ovan nämnda bestämmelser i lagen om blod-         nen erbjuder sannolikt det mångsidigaste utbu-
2006: tjänst och föreskrifter om blodtjänst gäller också   det av placentablod i Finland. Dessutom är anta-
2007: placentablodtjänsten. En trygg transplantation av    let förlossningar i huvudstadsregionen så pass
2008: stamceller förutsätter att den process som hänför    stort att den insamling som pågår här antas täcka
2009: sig till insamlingen av stamceller från placenta-    hela landets behov och uppnå målet som är en
2010: blod sköts på behörigt sätt. Processen omfattar      placentablodbank som omfattar ca 3 500-5 000
2011: rekrytering av frivilliga mödrar som lämpar sig      enheter. Bedörnningen av bankens storlek har
2012: för donation, insamling av placentablod samt         gjorts på grundval av de erfarenheter man fått i
2013: transport, undersökning, nedfrysning och förva-      fråga om internationella register över benmärgs-
2014: ring av blodet. Insamlingen och transporten av       donatorer och placentablodbanker samt särskilt
2015: blod, vissa undersökningar och behandlingen          det register över benmärgsdonatorer som förs vid
2016: skall genomföras inom loppet av ungefår ett          Blodtjänsten. Insamlingen av placentablod kan i
2017: dygn.                                                fortsättningen likväl utsträckas till platser utan-
2018:    1 böljan av 1980-talet började man samla in       för huvudstadsregionen om det visar sig vara
2019: och överföra stamceller från friska donatorer. År    nödvändigt. Då är det nödvändigt att följa lagen
2020: 1996 började man vid Helsingfors universitets        om blodtjänst och de föreskrifter som utfårdats
2021: centralsjukhus samla in placentablod av syskon       med stöd av den, vars syfte är att garantera tryg-
2022: och redan 1999 började man samla in placenta-        ga bloddonationer av hög kvalitet.
2023: 
2024: 
2025: Helsingfors den 3 oktober 2000
2026: 
2027:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
2028: 
2029: 
2030: 
2031: 
2032: 6
2033:                                                           KK 681/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
2034: 
2035: 
2036: 
2037: 
2038:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 681/2000 vp
2039: 
2040:                                               Palomiesten eläkeiän alentaminen
2041: 
2042: 
2043: 
2044: 
2045: Eduskunnan puhemiehelle
2046: 
2047: Palomiesten eläkeikää nostettiin viime vuosi-          enää riitä. Samaan aikaan operatiivisella puolel-
2048: kymmenellä 65 vuoteen huolimatta siitä, että pa-       la on miehistöpulaa. Kun sammutusautossa pitäi-
2049: lontorjunta- ja pelastustehtävät ovat sekä henki-      si olla päällikkö, kuljettaja ja kaksi sammutuspa-
2050: sesti että fyysisesti vaativia jo nuoriliekin henki-   ria, yhä useammin mukana on vain yksi sammu-
2051: löille. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuk-          tuspari.
2052: sen mukaan enää puolet 54-vuotiaista palomie-             Ikääntyneiden palomiesten käyttäminen pa-
2053: histä saavutti lihaskuntotesteissä edes ruinimi-       lontorjunnassa ja pelastustyössä on omiaan vaa-
2054: vaatimukset Lisäksi yli 50-vuotiailla todettiin        rantaruaan sekä heidän että pelastettavien turval-
2055: monia työkyvyn seurantaa vaativia oireita ja sai-      lisuuden. Turvallisuus vaarantuu myös silloin,
2056: rauksia.                                               jos palontorjuntatehtävät hoidetaan alimiehityk-
2057:    Kun hallitus vuonna 1997 sai vastattavakseen        sellä.
2058: kaksi palomiesten eläkeikää koskevaa kirjallista          Ongelmaksi on nousemassa myös muihin teh-
2059: kysymystä, se vetosi mm. siihen, että ikääntyväl-      täviin siirrettyjen palomiesten ansiotason lasku
2060: lä henkilöstöllä on mahdollisuus siirtyä parem-        ja sen vaikutus eläkkeeseen. Palomiehen palkas-
2061: min työkykyä vastaaviin muihin tehtäviin, jos          ta jopa 30--40 prosenttia muodostuu ns. haitta-
2062: terveys ei kestä palomiehen työtä. Kunnissa ei         työkorvauksista. Kun palomies siirtyy esimer-
2063: kuitenkaan kyetä loputtomiin paisuttamaan palo-        kiksi valistustehtäviin, hänen ansiotasonsa pu-
2064: ja pelastustoimeen palkattavanhenkilöstön mää-         toaa selvästi. Jos palomies toimii uransa viimei-
2065: rää. Kuka suorittaa operatiiviset tehtävät silloin,    set kymmenen vuotta muihin tehtäviin siirretty-
2066: kun alan keski-ikä on niin korkea, että suurin osa     nä, hänen eläkkeensä jää selvästi alhaisemmaksi
2067: palomiehistä on kykenemätön savusukelluk-              kuin mihin hänellä pitäisi palomiehenä tekemän-
2068: seen? Keski-ikä alalla on jo nyt korkea ja se nou-     sä raskaan työuran mukaan olla oikeus.
2069: see kovaa vauhtia.
2070:    Henkilön sijoittamisesta asianomaisen työ- ja       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2071: toimintakykyä paremmin vastaaviin tehtäviin            jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
2072: voidaan puhua kauniita sanoja, mutta tosiasia on,      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2073: että alallajoudutaan jo nyt ottamaan riskejä, kos-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
2074: ka ikääntyminen näkyy miehistövahvuuksissa.
2075: Kuljettajia on pian niin monta, että autot eivät             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2076:                                                              tyä palomiesten eläkeiän alentamiseksi?
2077: 
2078: 
2079: 
2080: 
2081:                                                                                                 Versio 2.0
2082: KK 68112000 vp -Pirkko Peltomo /sd ym.
2083: 
2084: 
2085: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2000
2086: 
2087:     Pirkko Peltomo /sd                   Marjaana Koskinen 1sd
2088:     Kari Urpilainen /sd                  Säde Tahvanainen /sd
2089:     Matti Huutola /vas                   Rakel Hiltunen /sd
2090:     Sakari Smeds /skl                    Heli Paasio /sd
2091:     Kari Rajamäki /sd                    Lauri Kähkönen /sd
2092:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd          Saara Karhu /sd
2093:     Mikko Kuoppa /vas                    Raimo Mähönen /sd
2094:     Tero Rönni /sd                       Pertti Turtiainen /vas
2095:     Esa Lahtela /sd                      Klaus Heliberg /sd
2096:     Anne Huotari /vas                    Arto Seppälä /sd
2097:     Kalevi Olin /sd                      Susanna Huovinen /sd
2098:     Pia Viitanen /sd                     Toimi Kankaanniemi /skl
2099: 
2100: 
2101: 
2102: 
2103: 2
2104: Ministerin vastaus                                         KK 68112000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
2105: 
2106: 
2107: 
2108: 
2109: Eduskunnan puhemiehelle
2110: 
2111: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa           niin, että se olisi parempi vaihtoehto kuin varhai-
2112: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-           nen eläkkeelle siirtyminen. Pitkäaikaisessa työ-
2113: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            suhteessa olevalle taataan työsuhteen teknisellä
2114: vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Peltomon             katkaisulla se eläketaso, jonka hän on saavutta-
2115: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             nut 55 vuoden ikään mennessä. Jos vakuutettu
2116: KK 681/2000 vp:                                          jatkaa työntekoaan 60 ikävuoden jälkeen, eläke-
2117:                                                        . karttuma työssäoloajalta kasvaa.
2118:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo                 Palomiesten työolosuhteet otetaan huomioon
2119:        ryhtyä palomiesten eläkeiän alentami-             yksilöllisen varhaiseläkkeen edellytyksissä.
2120:        seksi?                                            Edellytyksenä on, että työntekijän työkyky huo-
2121:                                                          mioon ottaen sairaus, vika tai vamma, ikääntymi-
2122: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              seen liittyvät tekijät, ammatissa olon pitkäaikai-
2123: seuraavaa:                                               suus, työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kulunei-
2124: Kuntasektorilla siirryttiin vuonna 1989 jousta-          suus sekä työolosuhteet, on pysyvästi siinä mää-
2125: vaan varhaiseläkejärjestelmään, jossa ei enää ole        rin alentunut, ettei hänen kohtuudella voida edel-
2126: ammatillisia eläkeikiä. Yksityisellä sektorilla oli      lyttää enää jatkavan ansiotyötään. Työolosuhtei-
2127: toteutettu varhaiseläkeuudistus aikaisemmin.             ta arvioitaessa otetaan huomioon julkisen hallin-
2128: Eläkepolitiikassa katsottiin yleisesti, ettei ollut      non erityisluonteesta johtuvat tietyille tehtäville
2129: perusteita sellaiselle järjestelmälle, jossa ammat-      asetettavat erityiset vaatimukset, jotka liittyvät
2130: ti oli yksin ratkaiseva eläkekriteeri. Uudistus ei       yleiseen turvallisuuteen, työntekijän omaan tur-
2131: koskenut erityisesti mitään ryhmää kuten palo-           vallisuuteen taikka työn vastuullisuuteen yleisen
2132: miehiä, vaan oli yleinen. Ammattinimikkeisiin            edun kannalta.
2133: perustuva porrastus oli puutteellinen, koska yksi-          Työssäpysymisen edellytyksiä edistetään ke-
2134: lölliset erot jäivät huomioon ottamatta. Jotta am-       hittämällä työkykyä ylläpitävää toimintaa, kou-
2135: matillisten eläkeikien poistamisella ei olisi taan-      lutusta ja kuntoutusta. Palomiehen ammatti aset-
2136: nehtivaa vaikutusta niihin, jotka olivat uudistuk-       taa erityisiä vaatimuksia niin fyysiselle kuin
2137: sen voimaan tullessa alennettujen eläkeikien pii-        psyykkiselle työkyvylle. Toiminta perustuu pe-
2138: rissä, annettiin näille henkilöille valintaoikeus        rusteelliseen alan työolojen selvittämiseen ja
2139: vanhan ja uuden järjestelmän välillä. Rinnakkai-         kuntatyönantajan järjestelmälliseen toimintaan
2140: sia järjestelmiä ei luonnollisestikaan ollut tarkoi-     yhteistyössä työntekijäpuolen kanssa. Palomies-
2141: tuksenmukaista ylläpitää tiettyä voimaantulovai-         ten työoloja selvittänyt työryhmä katsoi, että
2142: hetta lukuun ottamatta.                                  kuntien henkilöstöhallinnossa tulisi jo miehistöä
2143:    Tarkoituksena eläkeuudistuksissa oli edistää          Operatiivisiin tehtäviin rekrytoitaessa ottaa esille
2144: työssäkäynnin jatkumista, jolloin keskimääräi-          koko työuran kattava suunnitelma työtehtävien
2145: nen eläkkeelle siirtymisikä nousee kansainväli-         muuttamisesta tai tehtävästä toiseen siirtämises-
2146: sesti poikkeuksellisen alhaiselta tasolta. Varhais-     tä.
2147: eläkejärjestelmää kehitettäessä on ikääntyvien              Työelämä ja työolot ovat muuttuneet 1990-lu-
2148: työntekijöiden työssäkäynnin jatkamista tuettu          vulla. Yhteiskunta panostaa työelämän kehittä-
2149: 
2150: 
2151:                                                                                                            3
2152: KK 681/2000 vp -     Pirkko Peltomo /sd ym.                                         Ministerin vastaus
2153: 
2154: 
2155: mishankkeisiinja niihin osallistuvat myös eri tut-   saan "Onnettomuusriskit hallintaan" helmikuus-
2156: kimuslaitokset. Työsuojelurahasto toimii pysy-       sa kuluvana vuonna toimenpiteitä pelastustoi-
2157: vänä organisaationa, mutta lisäksi on käynnissä      men kehittämiseksi. Selvityksessä on esitetty
2158: määräaikaisia kehittämisprojekteja. Hallituksen      työaikajärjestelyjen joustavoittamista ja palk-
2159: ohjelmassa on kansallinen työelämän kehittämis-      kausjärjestelmän uusimista joustavuutta suosi-
2160: ohjelma, ja muun muassa Euroopan sosiaalira-         vaksi ja koko järjestelmän tehostamiseksi pelas-
2161: hasto on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa oh-     tustoimen järjestämisen perusjaoksi yhteistoi-
2162: jelmissa, joilla parannetaan ihmisten osaamista      mintaan perustuvaa alueellista pelastustointa.
2163: ja työllistymismahdollisuuksia. Työministeriö on     Ministeriön pelastusosasto on käynnistänyt ke-
2164: käynnistänyt vuoden 2000 alussa henkilöstön          hittämisprojektin ehdotusten pohjalta.
2165: työssä jaksamista tukevan tutkimus- ja toimenpi-        Edellä esitetyn perusteella katson, että pelas-
2166: deohjelman. Ohjelma myöntää tukea myös pai-          tustoimen kehittämiseen ja työntekijöiden ase-
2167: kallisille kehittämishankkeille.                     maan on kiinnitetty erityistä huomiota eikä tässä
2168:    Pelastustoimen kehittämiseksi valtioneuvos-       vaiheessa ole tarvetta muihin toimenpiteisiin.
2169: ton asettama selvitysmies esitti loppuraportis-
2170: 
2171: 
2172: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2000
2173: 
2174:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
2175: 
2176: 
2177: 
2178: 
2179: 4
2180: Ministems svar                                            KK 681/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
2181: 
2182: 
2183: 
2184: 
2185: Tili riksdagens talman
2186: 
2187: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        ett bättre altemativ än en förtida pensionering.
2188: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      En person med ett långvarigt arbetsförhållande
2189: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pirk-        garanteras vid ett tekniskt avbrytande av anställ-
2190: ko Peltomo /sd m.fl. undertecknade skriftliga          ningsförhållandet den pensionsnivå som han har
2191: spörsmål SS 681/2000 rd:                               uppnått vid 55 års ålder. Om en försäkrad fortsät-
2192:                                                        ter arbeta efter att ha uppnått en ålder av 60 år
2193:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           ökar pensionstillväxten för anställningstiden.
2194:       för att sänka pensionsåldern för brand-              Brandmännens arbetsförhållanden beaktas i
2195:       män?                                             villkoren för den individuella förtidspensionen.
2196:                                                        Förutsättningen är att arbetstagarens arbetsför-
2197: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        måga med beaktande av sjukdom, men eller ska-
2198: föra följande:                                         da, åldersrelaterade faktorer, långvarig yrkesut-
2199: lnom den kommunala sektom övergick man 1989            övning, av arbetet föranledd ansträngning och
2200: till ett flexibelt förtidspensionssystem, där det      belastning samt arbetsförhållanden är nedsatt i
2201: inte längre finns yrkesbaserade pensionsåldrar.        sådan mån att man rimligtvis inte längre kan för-
2202: lnom den privata sektom hade en förtidspen-            utsätta att arbetstagaren fortsätter sitt förvärvsar-
2203: sionsreform genomförts tidigare. 1 pensionspoli-       bete. Vid bedömningen av arbetsförhållanden be-
2204: tiken ansågs allmänt att det inte fanns grund för      aktas de speciella krav som ställs på vissa uppgif-
2205: ett sådant system där yrket ensamt var det avgö-       ter på grund av den offentliga förvaltningens sär-
2206: rande pensionskriteriet. Reformen gällde inte          skilda karaktär. Dessa krav hänför sig till den all-
2207: speciellt någon viss grupp som till exempel            männa säkerheten, arbetstagarens egen säkerhet
2208: brandmän, utan var allmän. Den differentiering         eller ansvarsfullheten i arbetet med tanke på all-
2209: som grundade sig på yrkesbeteckningar var brist-       män fördel.
2210: fållig, eftersom de individuella skillnadema inte         Arbetstagamas förutsättningar att stanna kvar
2211: beaktades. För att slopandet av yrkesbaserade          i arbetet främjas genom utvecklandet av sådan
2212: pensionsåldrar inte skulle inverka retroaktivt på      verksamhet, utbildning och rehabilitering som
2213: dem som vid ikraftträdandet av reformen omfat-         upprätthåller arbetsförmågan. Brandmannayrket
2214: tades av sänkta pensionsåldrar, gavs dessa perso-      ställer särskilda krav på såväl den fysiska som
2215: ner rätt att välja mellan det gamla och det nya        den psykiska arbetsförmågan. Verksamheten ba-
2216: systemet. Det var naturligtvis inte ändamålsen-        serar sig på en grundlig utredning av arbetsför-
2217: ligt att upprätthålla parallella system förutom un-    hållandena i branschen och på de kommunala ar-
2218: der ett visst skede vid ikraftträdandet.               betsgivamas systematiska arbete i samarbete
2219:     Avsikten med pensionsreformen var att främ-        med arbetstagarsidan. Den arbetsgrupp som ut-
2220: ja fortsatt arbete, så att den genomsnittliga pen-     redde brandmännens arbetsförhållanden ansåg
2221: sionsåldem höjs från en nivå som intemationellt        att personaiadministrationen redan vid rekryte-
2222: sett är exceptionellt låg. Vid utvecklandet av för-    ringen av personai tili de operativa uppgiftema
2223: tidspensionssystemet har de äldre arbetstagamas        borde framiägga en pian gällande ändringar i ar-
2224: arbete stötts så att ett fortsatt arbete skulle vara
2225: 
2226:                                                                                                           5
2227: KK 681/2000 vp -     Pirkko Peltomo /sd ym.                                            Ministems svar
2228: 
2229: 
2230: betsuppgifter eller övergång till andra uppgifter,      Den utredningsman som statsrådet tillsatte för
2231: viiken skulle omfatta hela arbetskarriären.          utvecklande av räddningsväsendet presenterade i
2232:    Arbetslivet och arbetsuppgiftema har ändrat       sin slutrapport "Onnettomuusriskit hallintaan" i
2233: under 1990-talet. Samhället satsar på projekt för    februari i år åtgärder för utvecklande av rädd-
2234: utvecklande av arbetslivet och i dem deltar även     ningsväsendet. 1 utredningen har det föreslagits
2235: olika forskningsinstitutioner. Arbetarskyddsfon-     att arbetstidsarrangemangen görs mera flexibla
2236: den fungerar som en permanent organisation,          och lönesystemet fömyas så att flexibiliteten
2237: men det pågår även tidsbundna utvecklingspro-        gynnas, och, för att hela systemet skall effektive-
2238: jekt. 1 regeringsprogrammet finns ett nationellt     ras, som en grundläggande indelning för ordnan-
2239: program för utvecklande av arbetslivet och bl.a.     det av räddningsväsendet ett regionalt räddnings-
2240: Europeiska socialfonden samarbetar med med-          väsende som baserar sig på samarbete. Ministeri-
2241: lemsstatema i sådana program, med vilka man          ets räddningsavdelning har startat ett utveck-
2242: förbättrar människors kunnande och sysselsätt-       lingsprojekt utgående från förslagen.
2243: ningsmöjligheter. Arbetsministeriet har i början        På grund av det som anförts ovan anser jag att
2244: av år 2000 startat ett forsknings- och åtgärdspro-   det har fåsts särskild uppmärksamhet vid utveck-
2245: gram som stöder de anställdas förmåga att orka i     landet av räddningsväsendet och de anställdas
2246: arbetet. Programmet stöder även lokala utveck-       ställning och att det i detta skede inte föreligger
2247: lingsprojekt.                                        behov för andra åtgärder.
2248: 
2249: 
2250: Helsingfors den 3 oktober 2000
2251: 
2252:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
2253: 
2254: 
2255: 
2256: 
2257: 6
2258:                                                                     KK 682/2000 vp -       Mikko Elo /sd
2259: 
2260: 
2261: 
2262: 
2263:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 682/2000 vp
2264: 
2265:                                              Valtion talousarvion vaikutus alueelliseen kehi-
2266:                                              tykseen
2267: 
2268: 
2269: 
2270: 
2271: Eduskunnan puhemiehelle
2272: 
2273: Maamme alueellinen kehitys on vinoutunut voi-          hitettävä niin, että katsaus valtion budjetin vaiku-
2274: makkaasti viime vuosien aikana. Julkisuudessa          tuksesta alueelliseen kehitykseen olisi sisällytet-
2275: on puhuttu 30--40 alueellisen keskuksen kehittä-      tävä eduskunnalle vuosittain annettavaan valtion
2276: misestä, mutta tosiasiassa maahamme on muo-            talousarvioon.
2277: dostunut 6-7 todellista kasvukeskusta lähinnä             On väitetty, että valtion rahojen jakautuminen
2278: yliopistojen ympärille. Samalla nämä kasvukes-        maakuntien kesken on entistä vaikeammin tulkit-
2279: kukset edistävät koko ympäröivän maakunnan            tavissa, koska on siirrytty määrärahojen jaossa
2280: kehitystä.                                            ns. könttäsummiin. Kuitenkin Tilastokeskus on
2281:     Julkisuudessa on väitetty, että käynnissä ole-    joka toinen vuosi julkistanut tiedot, joista voi-
2282: va keskittymiskehitys ja sisäinen muuttoliike         daan täsmällisesti päätellä valtion rahojen jakau-
2283: ovat väistämättömiä seurauksia maailmantalou-         tuminen eri maakuntien kesken. Ei ole mikään yl-
2284: den kehityksestä. Tosiasiassa kuitenkin voidaan       lätys, että eniten valtion rahaa saavat ne alueet,
2285: väittää, että valtion toimenpiteet ovat aiheutta-     joissa on yliopisto ja runsaasti valtion hallintoa.
2286: neet pääosan nykyisestä keskittymiskehityksestä       Eräänä vertailukohteena voidaan todeta, että esi-
2287: joidenkin kasvukeskusten ympärille.                   merkiksi Satakunta saa vuosittain noin
2288:     Sisäministeriön arvion mukaan valtion budje-      2 mrd. mk vähemmän valtion määrärahoja kuin
2289: tin kautta käytetään ns. suureen aluepolitiikkaan     suunnilleen vastaavankokoiset Keski-Suomi ja
2290: maassamme yli 30 mrd. mk. Luvussa eivät ole           Pohjois-Savo. On helppo päätellä, mikä tällaisen
2291: vielä mukana kuntien saarnat valtionavut eikä         määrärahan vaikutus on alueelliseen kehityk-
2292: maataloustuki. Tärkeimpiä valtion budjetin kaut-      seen.
2293: ta kulkevia määrärahoja ovat liikenneministe-             Yhteenvetona voidaan sanoa, että valtion bud-
2294: riön panostukset esim. teiden ja rautateiden ke-      jetti ohjaa alueiden kehitystä julkisuudessa esi-
2295: hittämiseen sekä työministeriön varat työllisyy-      tettyä huomattavasti enemmän. Siksi valtion
2296: den edistämiseen. Kuitenkin aluepoliittisen kehi-     budjettia tulisi kehittää niin, että se sisältää kat-
2297: tyksen kannalta ehkä tärkeimmät määrärahat tu-        sauksen valtion talousarvion vaikutuksista
2298: levat opetusministeriön kautta. Kuten on nähty,       alueelliseen kehitykseen maakunnittain.
2299: ovat erityisesti yliopistotasoiseen koulutukseen
2300: ja tutkimukseen suunnatut määrärahat keskeinen        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2301:  tekijä alueiden ja maakuntien kehityksessä.          jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2302:     Koska valtion budjetti on käytännössä erittäin    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2303: tärkeä alueiden kehityksen kannalta, olisi sitä ke-   vaksi seuraavan kysymyksen:
2304: 
2305: 
2306: 
2307: 
2308:                                                                                                  Versio 2.0
2309: KK 682/2000 vp- Mikko Elo /sd
2310: 
2311: 
2312:       Onko hallitus tietoinen valtion talousar-   aikooko hallitus sisällyttää valtion ta-
2313:       vion merkittävästä vaikutuksesta alueel-    lousarvioon katsauksen budjetin vaiku-
2314:       liseen kehitykseen, ja jos on,              tuksista alueelliseen kehitykseen maa-
2315:                                                   kunnittain?
2316: 
2317: 
2318: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
2319: 
2320:     Mikko Elo /sd
2321: 
2322: 
2323: 
2324: 
2325: 2
2326: Ministerin vastaus                                                 KK 682/2000 vp- Mikko Elo /sd
2327: 
2328: 
2329: 
2330: 
2331: Eduskunnan puhemiehelle
2332: 
2333: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        tämisestä annetun lain 6 §:n mukaisiksi alueke-
2334: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        hitysrahoiksi joko kokonaan tai osittain.
2335: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Tilastokeskus on julkaissut valtion budjettita-
2336: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd           louden menojen maakunnittaisen jakauman me-
2337: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               nolajeittain ilman investointeja vuodelta 1998.
2338: 682/2000 vp:                                          Tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen val-
2339:                                                       tion tilivirastoille tekemään kyselyyn. Joidenkin
2340:        Onko hallitus tietoinen valtion talousar-      menoerien kohdalla alueellistaminen on kuiten-
2341:        vion merkittävästä vaikutuksesta alueel-       kin tehty erillisillä korvikelaskelmilla, kun tietoa
2342:        liseen kehitykseen, ja jos on,                 ei ole suoraan saatavissa kyselyillä.
2343:                                                           Valtion talousarvioesityksessä määrärahoja ei
2344:        aikooko hallitus sisällyttää valtion ta-       eritellä momenteilla maakunnittain. Talousarvio-
2345:        lousarvioon katsauksen budjetin vaiku-         esityksen laadintavaiheessa on käytännössä mah-
2346:        tuksista alueelliseen kehitykseen maa-         dotonta arvioida määrärahojen lopullista maa-
2347:        kunnittain?                                    kunnittaista jakaumaa, joka muodostuu kunkin
2348: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         määrärahan käyttöperusteiden soveltamisen pe-
2349:                                                       rusteella. Tilastokeskuksessa tehtävä selvitystyö
2350: ti seuraavaa:
2351:                                                       valtion toteutuneiden menojen maakunnittaises-
2352: Talousneuvosto asetti 26.1.2000 asiantuntijaryh-      ta jakaumasta on jo sinällään laaja ja vaativa ti-
2353: män, joka selvittää uusimman tutkimus- ja asian-      lastohanke. Tätäkään selvitystä ei ole tehty vuo-
2354: tuntijatiedon pohjalta aluerakenteeseen vaikutta-     sittain.
2355: vat tekijät ja tämän pohjalta arvioi Suomen alue-         Talousarvioesityksen yleisperusteluihin sisäl-
2356: kehitystä sekä kartoittaa keskeiset alueellisen ke-   tyy luku "Alueellinen kehittäminen ja rakennera-
2357: hityksen ohjauskeinot Asiantuntijaryhmän työ          hastot", jossa käsitellään keskeisimpiä talousar-
2358: valmistuu kuluvan syksyn aikana.                      vioesitykseen sisältyviä aluepolitiikkaan liitty-
2359:    Käytännössä lähes kaikilla valtion talousar-       viä päätöksiä. Valtiovarainministeriössä on ollut
2360: vioon sisältyvillä määrärahoilla on suoria tai epä-   käynnissä projekti, jonka tarkoituksena on ollut
2361: suoria alueellisia vaikutuksia. Alueellisilta vai-    selkeyttää talousarvioesityksen yleisperusteluja.
2362: kutuksiltaan merkittävimpien määrärahojen mo-         Tässä yhteydessä tarkasteltavana on myös alueel-
2363: mentit on nimetty talousarviossa alueiden kehit-      lista kehittämistä koskeva osuus yleisperusteluis-
2364:                                                       ta.
2365: 
2366: 
2367: 
2368: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
2369: 
2370:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
2371: 
2372: 
2373: 
2374:                                                                                                         3
2375: KK 682/2000 vp- Mikko Elo /sd                                                           Ministems svar
2376: 
2377: 
2378: 
2379: 
2380: Tili riksdagens talman
2381: 
2382: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          Statistikcentralen har publicerat den land-
2383: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   skapsvisa fördelningen av utgifterna inom sta-
2384: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik-      tens budgetekonomi enligt utgiftsslag utan inves-
2385: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      teringar 1998. Uppgifterna baserar sig i huvud-
2386: 682/2000 rd:                                         sak på en enkät som Statistikcentralen riktade till
2387:                                                      statens räkenskapsverk. För vissa utgiftsposter
2388:        År regeringen medveten om den be(JI-          har dock fördelningen på regioner gjorts med sär-
2389:        dande inverkan statsbudgeten har på           skilda ersättande kalkyler, då direkta uppgifter
2390:        den regionala utvecklingen och, om så         inte kunde fås genom enkäter.
2391:        är fallet,                                        1 statsbudgeten specificeras anslagen inte
2392:                                                      landskapsvis under momenten. Vid uppgörandet
2393:        har regeringen för avsikt att i statsbud-     av budgetpropositionen är det i praktiken omöj-
2394:        geten inkludera en översikt av budge-         ligt att bedöma den slutliga fördelningen av an-
2395:        tens effekter på den regionala utveck-        slagen mellan landskapen, vilken utformas utgå-
2396:        lingen i de enskilda landskapen?              ende från tillämpningen av grunderna för an-
2397: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      vändningen av de enskilda anslagen. Det utred-
2398: föra följande:                                       ningsarbete som görs vid Statistikcentralen angå-
2399:                                                      ende hur statens faktiska utgifter fördelar sig på
2400: Ekonomiska rådet tillsatte den 26 januari 2000 en    de olika landskapen är redan i sig ett omfattande
2401: expertgrupp som utgående från den nyaste forsk-      och krävande statistikprojekt. lnte heller denna
2402: nings- och expertkunskapen utreder vilka fakto-      utredning har gjorts varje år.
2403: rer som inverkar på regionstrukturen, och på ba-        1 den allmänna motiveringen till budgetpropo-
2404: sis av denna utredning utvärderar den regionala      sitionen ingår ett kapitel "Den regionala utveck-
2405: utvecklingen i Finland samt kartlägger centrala      lingen och strukturfonderna", där de viktigaste
2406: styråtgärder i fråga om den regionala utveckling-    besluten gällande regionalpolitiken i budgetpro-
2407: en. Expertgruppen blir klar med sitt arbete under    positionen behandlas. Vid finansministeriet har
2408: hösten.                                              ett projekt pågått med syfte att göra den allmän-
2409:    1 praktiken har så gott som alla anslag som in-   na motiveringen till budgetpropositionen klara-
2410: går i statsbudgeten direkta eller indirekta regio-   re. 1 detta sammanhang granskas också den andel
2411: nala effekter. Momenten för de anslag som har de     av den allmänna motiveringen som gäller regio-
2412: största regionala effektema har i budgeten helt      nal utveckling.
2413: eller delvis tagits upp som regionutvecklings-
2414: pengar enligt 6 § lagen om regional utveckling.
2415: 
2416: 
2417: 
2418: Helsingfors den 4 oktober 2000
2419: 
2420:     Finansminister Sauli Niinistö
2421: 
2422: 4
2423:                                                                KK 683/2000 vp -     Lasse Viren /kok
2424: 
2425: 
2426: 
2427: 
2428:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 683/2000 vp
2429: 
2430:                                             Työnantajien           sosiaaliturvamaksuprosentin
2431:                                             määräytyminen
2432: 
2433: 
2434: 
2435: 
2436: Eduskunnan puhemiehelle
2437: 
2438: Työnantajien alinta sosiaaliturvamaksua alennet-     men prosenttiyksikön ero sosiaaliturvamaksu-
2439: tiin heinäkuun alussa tänä vuonna. Sosiaaliturva-    prosentissa on kohtuuttoman suuri.
2440: maksu oli aikaisemmin 4 prosenttia, nyt alennuk-         Sosiaaliturvamaksuprosentin määräytymispe-
2441: sen jälkeen 3,6 prosenttia. Tähän yleisimpään        rusteena pitäisi olla yrityksen maksamien poisto-
2442: maksuluokkaan kuuluvat kaikki uudet yritykset        jen ja palkkojen suhteen asemesta pikemminkin
2443: ja yritykset, joiden kuluvan käyttöomaisuuden        yrityksen työllistävyys. Jos verrataan miljoonan
2444: poistot ovat alle 300 000 markkaa sekä yritykset,    markan investoinnin vaikutusta työllistävyyteen
2445: joiden poistot ovat yli 300 000 markkaa, mutta       esimerkiksi kuljetusyrityksessä ja pitkälle auto-
2446: enintään 10 prosenttia palkoista.                    matisoidussa teollisuusyrityksessä, voidaan to-
2447:     Lakia muutettaessa eduskunta kiinnitti huo-      deta, kuinka eri tavalla yritysten tekemät inves-
2448: miota ennen kaikkea kuntatyönantajien maksa-         toinnit voivat näkyä niiden työvoiman tarpeessa.
2449: man sosiaaliturvamaksun ja nyt alennetun yksi-       Kuljetusyrityksen miljoonan markan lisäinves-
2450: tyissektorin työnantajien sosiaaliturvamaksun        tointi tarkoittaa lähes poikkeuksetta runsaan yh-
2451: eroon. Kuntasektorin työllistämismahdollisuuk-       den työntekijän lisätyöpanosta, kun teollisuusyri-
2452: sia ja palvelutuotantoa olisi haluttu parantaa       tyksessä investointi ei välttämättä näy lainkaan
2453: alentamalla myös kuntien sosiaaliturvamaksu-         lisätyövoiman tarpeena.
2454: prosenttia. Yhtä tärkeää olisi kuitenkin kiinnit-
2455: tää huomiota siihen, että yksityiseen yritystoi-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2456: mintaan sovellettavien sosiaaliturvamaksupro-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2457: senttien määräytymisperusteet kohtelevat eri-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2458: tyyppisiä yrityksiä kovin eriarvoisesti.             vaksi seuraavan kysymyksen:
2459:     Otetaan esimerkiksi pienehkö kymmenen
2460: kuorma-auton kuljetusyritys, joka työllistää 15
2461:  henkilöä. Koska yhden kuorma-auton arvo on
2462:  noin miljoona markkaa, käyttöomaisuuden han-              Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä korja-
2463:  kintamenosta tehtävät säännönmukaiset poistot              takseen yksityisiä työnantajia koskevat
2464:  ovat yli 300 000 markkaa ja ylittävät helposti 30         sosiaaliturvamaksuprosenttien määräy-
2465:  prosenttia palkoista. Tämän vuoksi kuljetusyri-            tymisperusteet nykyistä tasapuolisem-
2466:  tys joutuu maksamaan sosiaaliturvamaksua kol-             miksi siten, että niissä otetaan parem-
2467:  mannen luokan mukaan eli 6,5 prosenttia. Jos              min huomioon samanaikaisesti sekä pal-
2468:  yritys toimisi vähän pääomaa vaativalla alalla,           jon pääomaa että paljon työvoimaa vaa-
2469:  sosiaaliturvamaksuprosentti olisi 3,6. Lähes koi-         tivien yritysten erityispiirteet?
2470: 
2471: 
2472:                                                                                               Versio 2.0
2473: KK 683/2000 vp -   Lasse Viren /kok
2474: 
2475: 
2476: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
2477: 
2478:     Lasse Viren /kok
2479: 
2480: 
2481: 
2482: 
2483: 2
2484: Ministerin vastaus                                              KK 683/2000 vp -      Lasse Viren /kok
2485: 
2486: 
2487: 
2488: 
2489: Eduskunnan puhemiehelle
2490: 
2491: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa            Siitä, kuinka erilaiset yritykset SIJOittuvat
2492: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         työnantajan kansaneläkemaksun eri maksuluok-
2493: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          kiin, on tehty selvitys vuonna 1996 (Mika Pajari-
2494: vastattavaksi kansanedustaja Lasse Virenin /kok       nen: Työautajan kansaneläkemaksun porrastuk-
2495: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                sen toimivuus vuosina 1993 ja 1994). Selvityk-
2496: 683/2000 vp:                                           sen mukaan yli 90 prosenttia yrityksistä sijoittui
2497:                                                       vuosina 1993 ja 1994 alimpaan maksuluokkaan.
2498:       Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä korja-           Vähiten yrityksiä sijoittui II maksuluokkaan.
2499:       takseen yksityisiä työnantajia koskevat             Yrityksiä kuvattiin selvityksessä erilaisilla
2500:       sosiaaliturvamaksuprosenttien määräy-           muuttujilla, joita olivat muun muassa yrityksen
2501:       tymisperusteet nykyistä tasapuolisem-           liikevaihto, jalostusarvo, henkilöstön määrä ja
2502:       miksi siten, että niissä otetaan parem-         keskimääräisten palkkojen suuruus. Selvityksen
2503:       min huomioon samanaikaisesti sekä pal-          mukaan nykyinen työantajan kansaneläkemak-
2504:       jon pääomaa että paljon työvoimaa vaa-          sun porrastus toimii kohtalaisen hyvin asetettu-
2505:       tivien yritysten erityispiirteet?               jen tavoitteiden mukaisesti. Yrityksen koon ja
2506:                                                       pääomavaltaisuuden kasvaessa ottaen huomioon
2507: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         taustamuuttujat myös maksuluokkien II ja III
2508: ti seuraavaa:                                         osuudet useimmissa tapauksissa nousivat. Kui-
2509: Yksityisiltä työnantajilta peritään työnantajan       tenkin poistorajan alhaisuuden johdosta moni
2510: kansaneläkemaksua porrastetusti 2,00, 4,00 tai        kasvava pienikin yritys sijoittui ylimpään maksu-
2511: 4,90 prosenttia ennakonpidätyksen alaisen pal-        luokkaan. Ylimmän maksuluokan osuus oli suu-
2512: kan määrästä. Maksu on porrastettu yrityksen          rin teollisuudessa ja liikenteessä näiden alojen
2513: poistojen ja palkkasumman perusteella. Ylintä         keskimääräistä suuremman pääomavaltaisuuden
2514: maksua maksavat yritykset, joiden verotuksessa        vuoksi. Liikenteessä yritykset sijoittuivat pää-
2515: ilmoittamien käyttöomaisuuden hankintameno-           sääntöisesti vain joko alimpaan tai ylimpään
2516: jen poistojen määrä ylittää 300 000 markkaa ja        maksuluokkaan, vuoden 1994 jakauma oli 75,5 ja
2517: on samalla yli 30 prosenttia maksetuista palkois-     20 prosenttia.
2518: ta. Yritykset, joiden poistojen määrä ylittää mai-        Selvityksessä todettiin, että jos työnantajan
2519: nitun 300 000 markan rajan, ja on vähintään 10 ja     kansaneläkemaksun maksujärjestelmää halutaan
2520: enintään 30 prosenttia palkoista, kuuluvat kes-       yksinkertaistaa, se voisi tapahtua yhdistämällä
2521: kimmäiseen eli II maksuluokkaan. Alimpaan,            kaksi ylintä maksuluokkaa, koska niihin kuulu-
2522: 1 maksuluokkaan kuuluvat yritykset, joiden pois-      vat yritykset ovat ominaisuuksiltaan varsin sa-
2523: tojen määrä on alle 300 000 markkaa tai maini-        mankaltaisia ja näiden maksuluokkien välisestä
2524: tun rajan ylittävät poistot ovat alle 10 prosenttia   0,9 prosenttiyksikön porrastuksesta saatava lisä-
2525: palkoista. Porrastuksen tarkoituksena on, että        tuotto on verrattain pieni suhteessa koko maksun
2526: suurten ja pääomavaltaisten yritysten maksupro-       tuottoon.
2527: sentti olisi korkeampi kuin pienten ja työvoima-          Vuoden 2000 talousarvioneuvotteluihin laa-
2528: valtaisten yritysten.                                 dittiin hallitusohjelmassa edellytetty selvitys
2529: 
2530: 
2531:                                                                                                        3
2532: KK 683/2000 vp -     Lasse Viren /kok                                               Ministerin vastaus
2533: 
2534: 
2535: työnantajankansaeläke-ja sairausvakuutusmak-         rojen ja veronluonteisten maksujen kevennykset
2536: sujen porrastamisesta pienipaikkaisen työvoi-        vaalikauden aikana ansiotuloihin ja välillisiin
2537: man tai työmarkkinoilta syrjäytymisuhan alla         työvoimakustannuksiin. Hallitusohjelman ja
2538: olevien työnsaantimahdollisuuksien parantami-        edellä mainitun työryhmän ehdotuksen mukai-
2539: seksi. Asiaa selvittänyt työryhmä teki kesällä       sesti työnantajamaksuja on kevennetty alenta-
2540: 1999 yhteenvedon työnantajamaksujen porrasta-        malla alimmassa maksuluokassa perittävää työn-
2541: mista koskevista aikaisemmista selvityksistä ja      antajan kansaneläkemaksua 0,4 prosenttiyksiköl-
2542: selvitti tarvetta muuttaa olemassa olevia porras-    lä heinäkuun alusta 2000 lukien. Lisäksi työnan-
2543: tusperusteita. Työryhmä totesi muistiossaan          tajan työttömyysvakuutusmaksua alennettiin
2544: (STM 1999: 11), että nykyisiä työnantajan mak-       5 miljoonan markan ylittävän palkkasumman
2545: suja porrastetaan lukuisin eri tavoin ja että mah-   osalta 0,4 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 alusta.
2546: dollisiin uusiin porrastuksiin on suhtauduttava          Valtion vuoden 2001 talousarvioesityksenjul-
2547: pidättyvästi. Työryhmän mukaan tavoitteena tu-       kistamisen yhteydessä sosiaali- ja terveysminis-
2548: lisi olla vakuutusperiaatteen mukaisesti työnan-     teriö arvioi työnantajan työttömyysvakuutus-
2549: tajan työn tekemiseen liittymättömien maksujen       maksun alenevan ensi vuonna 5 miljoonan mar-
2550: (tarkoittaa työnantajan kansaneläkemaksua ja         kan ylittävän palkkasumman osalta 0, 35 prosent-
2551: osaa työnantajan sairausvakuutusmaksusta) as-        tiyksiköllä ja tätä pienemmän palkkasumman
2552: teittainen poistaminen taloudellisten mahdolli-      osalta 0,1 prosenttiyksiköllä.
2553: suuksien puitteissa. Sen vuoksi työryhmän mie-           Työnantajan kansaneläkemaksun perustana
2554: lestä ei myöskään tulisi luoda uusia väliaikaisia    olevaa poistorajaa on vuonna 1987 korotettu
2555: porrastusjärjestelmiä työnantajan kansaneläke-       200 000 markasta 300 000 markkaan. Sosiaali- ja
2556: maksuun.                                             terveysministeriö tulee erikseen selvittämään, tu-
2557:    Hallitusohjelman mukaan talouden kasvun ja        lisiko voimassa olevaa poistorajaa korottaa puut-
2558: työllisyyden kohenemisen edellytyksiä paranne-       tumatta muutoin työnantajan kansaneläkemak-
2559: taan suuntaamaHa 10-11 miljardin markan ve-          sun maksuperusteisiin.
2560: 
2561: 
2562: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
2563: 
2564:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
2565: 
2566: 
2567: 
2568: 
2569: 4
2570: Ministerns svar                                                 KK 683/2000 vp -       Lasse Viren /kok
2571: 
2572: 
2573: 
2574: 
2575: Tili riksdagens talman
2576: 
2577: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       procenten för stora och kapitalintensiva företag
2578: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     skall vara större än för små och arbetsintensiva
2579: rådet översänt följande av riksdagsledamot Las-       företag.
2580: se Viren /saml undertecknade skriftliga spörsmål          Hur olika företag placerar sig i olika avgifts-
2581: SS 683/2000 rd:                                       klasser när det gäller folkpensionsavgiften har
2582:                                                       utretts 1996 (Mika Pajarinen: Työnantajan kan-
2583:        Vad ämnar statsrådet göra för att ändra        saneläkemaksun porrastuksen toimivuus vuosina
2584:        grunderna för hur procenten för de pri-         1993 ja 1994). Enligt utredningen hörde 90% av
2585:        vata arbetsgivarnas socialskyddsavgif-         företagen till den lägsta avgiftsklassen 1993 och
2586:        ter bestäms så att de blir rättvisare och       1994. Minst företag fanns i avgiftsklass II.
2587:        så att särdragen hos företag som samti-           1 utredningen beskrivs företagen med olika va-
2588:        digt behöver både mycket kapital och           riabler, bl.a. omsättning, förädlingsvärde, antalet
2589:        mycket arbetskraft beaktas på ett bättre       anställda och den genomsnittliga lönen. Av ut-
2590:        sätt?                                          redningen framgår att den nuvarande differentie-
2591:                                                       ringen av arbetsgivares folkpensionsavgift
2592: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       fungerar rätt väl i enlighet med de uppställda må-
2593: föra följande:                                        len. När företag växer och blir kapitalintensiva-
2594: Arbetsgivares folkpensionsavgift som tas ut av        re, ökar med beaktande av variablerna i de flesta
2595: privata arbetsgivare är enligt differentieringen      fall också antalet företag i avgiftsklass II och 111.
2596: 2,00, 4,00 eller 4,90 % av sådan lön på viiken        Många även små växande företag placerade sig
2597: förskottsinnehållning skall verkställas. Avgiften     emellertid i den högsta avgiftsklassen på grund
2598: differentieras utgående från de avskrivningar         av den låga gränsen för avskrivningar. Andelen
2599: som ett företag gör och den lönesumma som det         företag i den högsta avgiftsklassen var störst
2600: betalar. Ett företag måste betala den högsta av-      inom industri och transport, eftersom dessa bran-
2601: giften, om beloppet av de avskrivningar som fö-       scher är mer kapitalintensiva än genomsnittet.
2602: retaget har uppgivit i beskattningen och som det      Transportföretagen placerade sig i regel anting-
2603: har gjort på anskaffningsutgifterna för anlägg-       en i den lägsta eller den högsta avgiftsklassen så
2604: ningstillgångar överstiger 300 000 mark och           att fördelningen 1994 var 75,5 respektive 20%.
2605: samtidigt utgör över 30 % av de utbetalda löner-         1 utredningen konstateras att om systemet för
2606: na. Företag vars avskrivningar överskrider den        arbetsgivares folkpensionsavgift skall förenklas,
2607: nämnda gränsen på 300 000 mk och utgör minst          kan det ske genom en sammanslagning av de två
2608: 10 och högst 30 % av lönerna hör till den meller-     högsta avgiftsklasserna, eftersom företagen i
2609: sta avgiftsklassen, dvs. avgiftsklass II. Till den    dem har mycket likartade egenskaper och den ex-
2610: lägsta avgiftsklassen, dvs. avgiftsklass 1, hör fö-   tra intäkt som differentieringen på 0,9 procenten-
2611: retag vars avskrivningar understiger 300 000 mk       heter mellan dessa avgiftsklasser ger är rätt låg i
2612: eller vars avskrivningar som överskrider den          förhållande till den totala intäkten av avgiften.
2613: nämnda gränsen utgör mindre än 10 % av löner-            Inför förhandlingarna angående statsbudgeten
2614: na. A vsikten med differentieringen är att avgifts-   för 2000 gjordes en i regeringsprogrammet förut-
2615: 
2616: 
2617:                                                                                                          5
2618: KK 683/2000 vp -      Lasse Viren /kok                                                  Ministems svar
2619: 
2620: 
2621: satt utredning i fråga om en differentiering av ar-   teliknande avgifter motsvarande 10-11 mrd. mk
2622: betsgivarens folkpensions- och sjukförsäkrings-       inriktas på förvärvsinkomster och indirekta kost-
2623: avgifter i syfte att förbättra sysselsättningsmöj-    nader för arbetskraften under valperioden. 1 en-
2624: lighetema för lågavlönad arbetskraft eller perso-     lighet med regeringsprogrammet och den ovan
2625: ner som riskerar att bli utslagna från arbetsmark-    nämnda arbetsgruppens förslag har arbetsgivar-
2626: naden. Den arbetsgrupp som hade utrett frågan         avgiftema minskats genom en sänkning med
2627: gjorde sommaren 1999 ett sammandrag av de ti-         0,4 % av arbetsgivares folkpensionsavgift i den
2628: digare utredni11gama av differentiering av arbets-    lägsta avgiftsklassen vid ingången av juli 2000.
2629: givaravgifter och klarlade behovet av att ändra de    Vidare sänktes arbetsgivares arbetslöshetsför-
2630: nuvarande grundema för differentieringen. 1 sin       säkringspremie vid ingången av 2000 med
2631: promemoria (SHM 1999: 11) konstaterade arbets-        0,4 procentenheter i fråga om lönebelopp som
2632: gruppen att de nuvarande arbetsgivaravgiftema         överstiger 5 milj. mk.
2633: differentieras på flera olika sätt och att en åter-      1 samband med offentliggörandet av budget-
2634: hållsam ståndpunkt skall intas gentemot eventu-       propositionen för 2001 uppskattade social- och
2635: ella nya differentieringar. Enligt arbetsgruppen      hälsovårdsministeriet att arbetsgivares arbetslös-
2636: skall målet vara att i enlighet med försäkrings-      hetsförsäkringspremie kommer att minska nästa
2637: principen stegvis avskaffa de arbetsgivaravgifter     år med 0,35 procentenheter i fråga om lönebe-
2638: som inte anknyter till utförande av arbete (dvs.      lopp som överstiger 5 milj. mk och 0,1 procent-
2639: arbetsgivares folkpensionsavgift och en del av        enheter i fråga om mindre lönebelopp.
2640: arbetsgivares sjukförsäkringsavgift), om det är          Den gräns för avskrivningar som ligger till
2641: ekonomiskt möjligt. Därför anser arbetsgruppen        grund för arbetsgivares folkpensionsavgift höj-
2642: att det inte heller borde skapas nya temporära        des 1987 från 200 000 mk till300 000 mk. Soci-
2643: system för differentiering av arbetsgivares folk-     al- och hälsovårdsministeriet kommer separat att
2644: pensionsavgift.                                       utreda om den gällande gränsen för avskrivning-
2645:    Enligt regeringsprogrammet förbättras förut-       ar bör höjas, utan att grundema för arbetsgivares
2646: sättningama för ekonomisk tillväxt och ökad sys-      folkpensionsavgift i övrigt ändras.
2647: selsättning genom att lättnader i skatter och skat-
2648: 
2649: 
2650: Helsingfors den 5 oktober 2000
2651: 
2652:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
2653: 
2654: 
2655: 
2656: 
2657: 6
2658:                                                                 KK 684/2000 vp - Esa Lahtela /sd
2659: 
2660: 
2661: 
2662: 
2663:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 684/2000 vp
2664: 
2665:                                            Ulkomailta Suomeen tulevien sotaveteraanien
2666:                                            kuntootuspaikat
2667: 
2668: 
2669: 
2670: 
2671: Eduskunnan puhemiehelle
2672: 
2673: Ulkomailla asuvilla sotiemme veteraaneilla on       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2674: myös oikeus saada osallistua yhteiskunnan kus-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2675: tantamaan sotaveteraanikuntoutukseen. Pääosa        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2676: näistä ulkomailta sotaveteraanikuntoutukseen tu-    vaksi seuraavan kysymyksen:
2677: levista ohjautuu/ohjataan Etelä-Suomessa ole-
2678: viin kuntoutuskeskuksiin. Itä-Suomen ja maa-              Onko hallitus tietoinen, että ulkomailta
2679: kuntamme Pohjois-Karjalan kuntoutuspaikkoi-               Suomeen sotaveteraanikuntoutukseen
2680: hin ei näitä ihmisiä ole juurikaan ohjattu. Kun-          tulevien kuntoutus on lähes kokonaan
2681: toutuspaikkojen palvelutason suhteen itäisen              keskittynyt Etelä-Suomen kuntoutuslai-
2682: Suomen laitokset kestävät kyllä vertailun mui-            toksiinja
2683: den maamme kuntoutuslaitosten kanssa. Kuntou-
2684: tuslaitoksista löytyy myös kapasiteettia kuntou-          aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
2685: tuksen antamiseen. Edellä mainittujen seikkojen           jatkossa em. sotaveteraanikuntoutujia
2686: vuoksi tuntuisi kohtuulliselta, että näitä ulko-          ohjataan tasapuolisesti myös Pohjois-
2687: mailta Suomeen kuntoutukseen tulevia sotavete-            Karjalan ja Itä-Suomen kuntoutuslai-
2688: raaneja ohjattaisiin tasapuolisesti myös Itä-Suo-         toksiin?
2689: men ja Pohjois-Karjalan veteraanikuntoutusta
2690: antaviin laitoksiin.
2691: 
2692: 
2693: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2000
2694: 
2695:     Esa Lahtela /sd
2696: 
2697: 
2698: 
2699: 
2700:                                                                                              Versio 2.0
2701: KK 684/2000 vp -       Esa Lahtela /sd                                                 Ministerin vastaus
2702: 
2703: 
2704: 
2705: 
2706: Eduskunnan puhemiehelle
2707: 
2708: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa          tuun ohjeeseen Rintamaveteraanien kuntoutuk-
2709: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-          seen kuuluva tutkimus ja hoito 1994:44.
2710: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              Koska eri veteraanikuntoutusta antavien toi-
2711: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd           mintayksiköiden mahdollisuudet antaa kuntou-
2712: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                 tusta vaihtelevat, Valtiokonttori kilpailuttaa lai-
2713: 684/2000 vp:                                            toskuntoutusta antavat yksiköt ja kunnat kilpai-
2714:                                                         luttavat avokuntoutuksen. Valtiokonttorin vuo-
2715:        Onko hallitus tietoinen, että ulkomailta         sittain antamaan ohjeeseen sisältyvät ne rintama-
2716:        Suomeen sotaveteraanikuntoutukseen               veteraanien laitoskuntoutusta järjestävät kuntou-
2717:        tulevien kuntoutus on lähes kokonaan             tuslaitokset, joiden kanssa Valtiokonttori on so-
2718:        keskittynyt Etelä-Suomen kuntoutuslai-          pinut toimintakykyluokittain sovitut ja ohjeessa
2719:        toksiinja                                        ilmoitetut laitoskuntoutuksen hinnat.
2720:                                                            Valtiokonttorin ohjeen mukaan olisi ensisijai-
2721:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla          sesti pyrittävä käyttämään lähimpiä soveltuvia
2722:        jatkossa em. sotaveteraanikuntoutujia            kuntoutuslaitoksia. Kuitenkin lääketieteellisistä
2723:        ohjataan tasapuolisesti myös Pohjois-           ja kielellisistä syistä voidaan veteraani aina lä-
2724:        Karjalan ja Itä-Suomen kuntoutuslai-            hettää sopivampaan kuntoutuslaitokseen riippu-
2725:        toksiin?                                        matta sen sijainnista Suomessa. Tämä voidaan
2726: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tehdä myös muusta perustellusta syystä veteraa-
2727: ti seuraavaa:                                          nin omasta toivomuksesta.
2728:                                                            Edellä mainitut käytännöt ovat koskeneet
2729: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain         myös ulkomailla asuvien veteraanien kuntoutta-
2730: (1184/1988) 3 §:n mukaan rintamaveteraanin,            mista. Aikaisemmin ulkomailla asuvat veteraa-
2731: jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, hyväksyy kun-        nit ohjattiin Etelä- ja Länsi-Suomessa oleviin
2732: toutukseen Valtiokonttori (muutos lakiin tehty         kuntoutuslaitoksiin matkakustannusten mini-
2733:  1040/ 1997).                                          moimiseksi. Käytäntönä oli esimerkiksi se, että
2734:    Oikeus rintamaveteraanien kuntoutukseen on          Australiasta tulleen veteraanin matkat makset-
2735: toissijainen, mikäli rintamaveteraanilla on oike-      tiin vain Etelä-Suomessa olevaan kuntoutuslai-
2736: us saada kuntoutusta sotilasvammalain, liikenne-       tokseen. Jos hän halusi mennä kauempana Poh-
2737: vakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, maatalous-        jois- tai Itä-Suomessa olevaan kuntoutusyksik-
2738: yrittäjien tapaturmalain tai vastaavien aikaisem-      köön, hän joutui itse maksamaan matkan Helsin-
2739: pien lakien perusteella. Valtiokonttorin Sotilas-      gistä määränpäähän.
2740: vamma- ja veteraaniasiat -tulosyksikkö antaa               Valtiokonttori sopi marraskuussa 1999 Tuk-
2741: vuosittain terveyskeskusta ylläpitäville kunnille      holmassa sijaitsevan Röda Korsets Sjukhus -ni-
2742: ja kuntayhtymille ohjekirjeen rintamaveteraani-        misen sairaalan kanssa laitoskuntoutuksen aloit-
2743: kuntoutuksen järjestämisestä. Ohjeet perustuvat        tamisesta Ruotsissa helpottamaan niiden huono-
2744: lain ja siitä annetun asetuksen lisäksi sosiaali- ja   kuntoisten veteraanien kuntoutusta, joille matka
2745: terveysministeriön määräyskokoelmassa julkais-         Suomeen on liian rasittava. Laitos on tarkoitettu
2746: 
2747: 
2748: 2
2749: Ministerin vastaus                                               KK 684/2000 vp -     Esa Lahtela /sd
2750: 
2751: 
2752: Ruotsissa asuvien sotainvalidien ja muiden vete-     sevaan laitokseen. Syynä tähän on pyrkimys pie-
2753: raanien sekä heidän puolisoidensa kuntoutuk-         nentää matkoista aiheutuvia kustannuksia.
2754: seen. Edellä mainitusta sopimuksesta huolimatta         Veteraanien ikääntyminen on siirtämässä ve-
2755: Ruotsista voi tulla kuntoutukseen myös Suo-          teraanikuntoutusta entistä enemmän avokuntou-
2756: meen kuten tähänkin saakka.                          tuksen suuntaan. Avokuntoutuksen toteuttajina
2757:    Valtiokonttori antoi vuonna 1999 ulkomailla       ovat sen muodoista riippuen paitsi perinteistä lai-
2758: asuville veteraaneille 552 maksusitoumusta Suo-      toskuntoutusta antavat yksiköt myös kunnat, yk-
2759: messa annettavaan veteraanikuntoutukseen.            sityisen terveydenhuollon toimintayksiköt, yksi-
2760: Vuoden 2000 aikana on annettu jo 22 maksusi-         tyisen sosiaalihuollon valvonnasta annetun lain
2761: toumusta veteraanin asuinmaassa tapahtuvaan          alaiset toimiyksiköt ja eri terapiamuotoja antavat
2762: avokuntoutukseen sekä muutamia laitoskuntou-         yksityiset ammatinharjoittajat. Ikääntyminen
2763: tussitoumuksia Ruotsiin.                             asettaa vaatimuksia paitsi veteraanikuntoutuk-
2764:    Valtiokonttori on muuttanut käytäntöä tämän       sen yksilölliseen sisältöön myös sen säännölli-
2765: vuoden keväällä siten, että veteraani pääsee toi-    seen jatkuvuuteen ja saavutettavuuteen.
2766: vomaansa Valtiokonttorin hyväksymään kuntou-            Sotainvalidien ja rintamaveteraanien korkea
2767: tuslaitokseen ja että hänen matkansa korvataan       keski-ikä ja luonnollinen poistuma edellyttävät
2768: sinne. Mikäli hän ei esitä itse mitään toivomusta    sotainvalidien ja veteraanien kuntoutusta ja hoi-
2769: kuntoutuslaitoksesta, hänet ohjataan tulomaasta      toa antavien laitosten muuttavan toimintaansa
2770: riippuen Etelä- tai Länsi-Suomen kuntoutuslai-       toiminnan sisältöön nähden, mutta selvittävän sa-
2771: tokseen. Käytäntönä on, että ne Keski- ja Poh-       manaikaisesti myös uusia mahdollisia markkina-
2772: jois-Ruotsista tulevat veteraanit, jotka eivät ole   alueita ja uusia tulevia käyttäjäryhmiä, joille ne
2773: esittäneet toivomustaan, ohjataan johonkin Län-      voivat tarjota palveluja toimilupansa sallimissa
2774: si-Suomessa sijaitsevaan kuntoutuslaitokseen ja      raJOISSa.
2775: esim. Australiasta tulevat Etelä-Suomessa sijait-
2776: 
2777: 
2778: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2000
2779: 
2780:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
2781: 
2782: 
2783: 
2784: 
2785:                                                                                                       3
2786: KK 684/2000 vp - Esa Lahtela /sd                                                           Ministerns svar
2787: 
2788: 
2789: 
2790: 
2791: Tili riksdagens talman
2792: 
2793: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         lagen och på den förordning som utfårdats med
2794: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      stöd därav dessutom på anvisningen Undersök-
2795: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa         ning och vård som hör tili rehabiliteringen av
2796: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        frontveteraner 1994:44, som publicerats i social-
2797: 684/2000 rd:                                           och hälsovårdsministeriets fcireskriftssamling.
2798:                                                            Eftersom möjligheterna att ge rehabilitering
2799:        ir regeringen medveten om att rehabili-         varierar bland de olika verksarnhetsenheter som
2800:        teringen för dem som kommer från ut-            ger veteranrehabilitering, konkurrensutsätter
2801:        landet tili Finland för att få krigsvete-        Statskontoret de enheter som ger anstaltsrehabi-
2802:        ranrehabilitering nästan helt och hållet        litering medan kommunerna konkurrensutsätter
2803:        har koncentrerats tili rehabiliteringsan-       den öppna rehabiliteringen. 1 den anvisning som
2804:        stalterna i södra Finland och                   Statskontoret varje år utfårdar ingår de rehabili-
2805:                                                        teringsanstalter som ordnar anstaltsrehabilite-
2806:        ämnar regeringen vidta åtgärder som i           ring för frontveteraner och med vilka Statskonto-
2807:        fortsättningen på ett jämlikt sätt styr         ret har kommit överens om de priser för anstalts-
2808:        ovan nämnda rehabiliteringsklienter             rehabiliteringen som finns angivna i anvisningen
2809:        även tili rehabiliteringsanstalterna i          och som fastställts enligt grad av funktionsför-
2810:        Norra Karelen och Östra Finland?                måga.
2811: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            Enligt Statskontorets anvisning bör man först
2812: föra följande:                                         och främst sträva efter att använda de närmaste
2813:                                                        rehabiliteringsanstalterna som är lämpliga. Av
2814: Enligt 3 § lagen om rehabilitering av frontvete-       medicinska eller språkliga skäl är det dock alltid
2815: raner (1184/1988) godkänns en frontveteran som         möjligt att skicka en veteran till en lämpligare re-
2816: inte har stadigvarande hemort i Finland till reha-     habiliteringsanstalt oberoende av var den är belä-
2817: bilitering av Statskontoret (lagen ändrad              gen i Finland. Dettakan göras även av någon an-
2818:  1040/ 1997).                                          nan grundad anledning på veteranens egen öns-
2819:     Rätten till rehabilitering för frontveteraner är   kan.
2820: sekundär om frontveteranen har rätt att få rehabi-         Ovan nämnda praxis har också gällt rehabilite-
2821: litering på grundval av lagen om skada, ådragen i      ringen av veteraner som är bosatta utomlands. Ti-
2822: militärtjänst, trafikförsäkringslagen, lagen om        digare hänvisades veteraner som bor utomlands
2823: olycksfallsförsäkring, lagen om olycksfallsför-        till rehabiliteringsanstalterna i södra eller västra
2824: säkring för lantbruksföretagare eller motsvaran-       Finland för att resekostnaderna skulle minime-
2825: de tidigare lagar. Statskontorets resultatenhet        ras. Praxis var bl.a. att resorna för en veteran från
2826: Militärskade- och veteranärenden skickar varje         Australien betalades endast till en rehabilite-
2827: år till kommuner och samkommuner som upp-              ringsanstalt i södra Finland. Om han ville till en
2828: rätthåller en hälsovårdscentral ett brev med an-       rehabiliteringsenhet längre bort i norra eller Öst-
2829: visningar om anordnandet av frontveteranrehabi-        ra Finland, var han själv tvungen att betala resan
2830: litering. Anvisningarna grundar sig förutom på         från Helsingfors till destinationsorten.
2831: 
2832: 
2833: 4
2834: Ministems svar                                                    KK 684/2000 vp - Esa Lahtela /sd
2835: 
2836: 
2837:     Statskontoret kom i november 1999 överens         tili någon rehabiliteringsanstalt i västra Finland
2838: med Röda Korsets Sjukhus i Stockholm om inle-         och t.ex. de som kommer från Australien hänvi-
2839: dande av anstaltsrehabilitering i Sverige för att     sas tili någon anstalt i södra Finland. Orsaken tili
2840: underlätta rehabiliteringen av de veteraner som       detta är strävan efter att minska resekostnadema.
2841: är i dåligt skick och inte klarar av en betungande        Det faktum att veteranema blir allt äldre leder
2842: resa till Finland. Anstalten är avsedd för rehabi-    tili att veteranrehabiliteringen i allt större ut-
2843: litering av krigsinvalider och andra veteraner        sträckning ordnas som öppen rehabilitering. De
2844: samt deras makar bosatta i Sverige. Trots ovan        som genomför öppen rehabilitering är, beroende
2845: närnnda avtal kan veteraner från Sverige komma        på dess olika former, förutom enheter som ger
2846: tili Finland för rehabilitering som tidigare.         traditionell anstaltsrehabilitering också kommu-
2847:     Statskontoret gav 1999 sammanlagt 552 betal-      nerna, verksamhetsenheter inom den privata häl-
2848: ningsförbindelser tili veteraner bosatta utom-        so- och sjukvården, verksamhetsenheter som ly-
2849: lands för veteranrehabilitering i Finland. År 2000    der under lagen om tillsyn över privat socialser-
2850: har redan 22 betalningsförbindelser givits tili ve-   vice samt privata yrkesutövare som ger olika for-
2851: teraner för öppen rehabilitering i det land där ve-   mer av terapi. Åldrandet ställer krav förutom på
2852: teranen är bosatt samt några förbindelser för an-     veteranrehabiliteringens individuella innehåll
2853: staltsrehabilitering i Sverige.                       även på dess regelbundna kontinuitet och tili-
2854:     Statskontoret ändrade sin praxis i våras så att   gänglighet.
2855: en veteran får ta in på den rehabiliteringsanstalt        Krigsinvalidemas och frontveteranernas höga
2856: som han önskar och som godkänts av Statskonto-        medelålder och naturliga avgång kräver att de an-
2857: ret och så att hans resor dit ersätts. Om veteranen   stalter som ger krigsinvalider och veteraner reha-
2858: inte själv framför några önskemål beträffande re-     bilitering och vård ändrar sin verksamhet vad
2859: habiliteringsanstalten, hänvisas han tili en reha-    gäller dess innehåll, men att de samtidigt utreder
2860: biliteringsanstalt i södra eller västra Finland be-   nya möjliga marknadsområden och nya framtida
2861: roende på vilket land han kommer från. Praxis är      användargrupper, som de kan erbjuda service
2862: att de veteraner från mellersta och norra Sverige     inom gränsema för sina tillstånd.
2863: som inte har framfört några önskemål, hänvisas
2864: 
2865: 
2866: Helsingfors den 2 oktober 2000
2867: 
2868:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
2869: 
2870: 
2871: 
2872: 
2873:                                                                                                         5
2874:                                                                 KK 685/2000 vp -      Henrik Lax /r ym.
2875: 
2876: 
2877: 
2878: 
2879:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 685/2000 rd
2880: 
2881:                                               Makars uppehållstillstånd
2882: 
2883: 
2884: 
2885: 
2886: Tili riksdagens talman
2887: 
2888: Före 1.6.1997 kunde utlänningar som gifte sig          om man vidhåller principen om att uppehållstill-
2889: med en finsk medborgare i Finland få sitt uppe-        stånd skall sökas innan man anländer tilllandet.
2890: hållstillstånd beviljat i Finland, såvitt det inte         Nuvarande praxis i Finland, som utgår från att
2891: klart kunde visas att äktenskapet ingåtts för att      en utlänning som i Finland sammanvigts med en
2892: kringgå immigrations- eller andra bestämmelser.        finsk medborgare, efter vigseln skall resa tili sitt
2893: Efter det nämnda datumet har det med några få          hemland för att där ansöka om uppehållstillstånd
2894: undantag förutsatts att uppehållstillståndsären-       i Finland, är ohållbar och orimlig. Detta innebär
2895: det skall skötas i Finlands representation i den ut-   ju en presumtion om att äktenskap som ingås
2896: ländska makens hemland, även i det fall att vig-       mellan finsk och utländsk medborgare är ett
2897: seln har skett i Finland. Detta baserar sig på inri-   skenäktenskap tills motsatsen bevisats. Följden
2898: kesministeriets utlänningsavdelnings direktiv          blir ofrånkomligt trakasserier och orimligt be-
2899: från 9. 5.1997. Enligt detta kan en utlänning som      svär för bägge partema i alla äktenskap som in-
2900: gift sig med en finsk medborgare få sitt uppe-         gås på sakliga grunder. Detta är inte förenligt
2901: hållstillstånd enligt 20 § utlänningslagen beviljat    med det som bör gälla i en rättsstat.
2902: i Finland endast i undantagsfall, som t.ex. efter          Det finns heller inga belägg för att tidigare
2903: ett års samboende eller om de har ett gemensamt        praxis skulle locka tili ingående av skenäkten-
2904: bam. Det här innebär att utlänningar som ingått        skap eller att nuvarande skulle avskräcka. Dylika
2905: äktenskap med finsk medborgare blir tvungna att        påståenden motsägs av det faktum att det knyts
2906: vänta på sitt uppehållstillstånd i sitt hemland. Då    allt fler äktenskap mellan finländare och utlän-
2907: vigseln sker i Finland blir den utländska maken        ningar. Då antalet år 1995 var 2 077, varman år
2908: tvungen att av samma orsak åka tilihaka tili sitt      1998 uppe i 2 602. Den nya bestämme1sen har
2909: hemland.                                               inte minskat antalet äktenskap som ingås mellan
2910:    Den nya bestämmelsen skiljer åt nygifta ma-         finländare och utlänningar. Däremot försvårar
2911: kar och förorsakar dem på så sätt onödigt lidande      den på ett orimligt sätt omständighetema för
2912: och överflödiga resekostnader. Bestämmelsen            många av dessa par.
2913: strider mot deras rättsuppfattning och minskar             Utlänningslagen (378/1991) i sig kräver inte
2914: deras tilltro tili det finska rättssystemet och den    att förfarandet skall vara så strängt. Enligt lagens
2915: finska statsförvaltningen. Endel drabbade beskri-      20 § kan man bevilja uppehållstillstånd i Finland
2916: ver situationen som att det känns som att bli be-      åt en utlänning som kommer tili Finland utan
2917: handlad som en brottsling bara för att de gift sig     uppehållstillstånd, tili exempel med visum, om
2918: med en utlänning. Ytterligare är bestämmelsen          det vore uppenbart oskäligt att vägra uppehålls-
2919: tvivelaktig med avseende på de mänskliga rättig-       tilistånd. Enligt samma lags 1 § får utlänningars
2920: hetema. Att skilja åt makar är något som man i de      rättigheter inte begränsas mer än vad som är nöd-
2921: flesta europeiska Iänder anser vara omöjligt även      vändigt vid tillämpningen av lagen. Lagen ger
2922: 
2923:                                                                                                  Version 2.0
2924: KK 685/2000 vp -     Henrik Lax /r ym.
2925: 
2926: 
2927: 
2928: med andra ord utrymme för en tolkning som skul-         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
2929: le innebära en mänskligare och rimligare behand-       för att hindra att makar skiljs åt och
2930: ling av utländska medborgare som gifter sig med        ändra beslutet enligt vilket det krävs att
2931: finländare i Finland.                                  en utländsk medborgare som i Finland
2932:                                                        gift sig med en finländare måste åka tili
2933: Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-     sitt hemland för att få uppehållstill-
2934: ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver         stånd?
2935: ställa följande spörsmål till behörig medlem av
2936: statsrådet:
2937: 
2938: 
2939: 
2940: Helsingforsden 13 september 2000
2941: 
2942:     Henrik Lax /sv                                   Pehr Löv /sv
2943:     Maria Kaisa Aula /cent                           Christina Gestrin /sv
2944:     Matti Vanhanen /cent                             Ulla Anttila /gröna
2945:     Eva Biaudet /sv                                  Rauha-Maria Mertjärvi /gröna
2946:     Kirsi Ojansuu /gröna                             Mikko Elo /sd
2947:     Matti Vähänäkki /sd                              Risto Kuisma /ref
2948:     Toimi Kankaanniemi /fkf                          Tuija Brax 1gröna
2949:     Håkan Nordman /sv                                Nils-Anders Granvik /sv
2950:     Tuija Nurmi /saml                                Esko Helle /vänst
2951:     Margareta Pietikäinen /sv                        Bjarne Kallis /fkf
2952:     Ulla-Maj Wideroos /sv                            Jouko Jääskeläinen /fkf
2953:     Outi Ojala /vänst                                Kalevi Olin /sd
2954:     Jaakko Laakso /vänst                             Pertti Turtiainen /vänst
2955:     Mirja Ryynänen /cent                             Kimmo Kiljunen /sd
2956:     Pirjo-Riitta Antvuori /saml                      Annika Lapintie /vänst
2957:     Klaus Hellberg /sd                               Antero Kekkonen 1sd
2958:     Ilkka Taipale /sd                                Pentti Tiusanen /vänst
2959:     Erkki Pulliainen /gröna                          Jukka Gustafsson /sd
2960:     Liisa Jaakonsaari /sd                            Seppo Lahtela /cent
2961:     Tytti Isohookana-Asunmaa /cent
2962: 
2963: 
2964: 
2965: 
2966: 2
2967: Suomennos                                                      KK 685/2000 vp - Henrik Lax /r ym.
2968: 
2969: 
2970: 
2971: 
2972:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 685/2000 vp
2973: 
2974:                                              Puolisoiden oleskeluluvat
2975: 
2976: 
2977: 
2978: 
2979: Eduskunnan puhemiehelle
2980: 
2981: Suomen kansalaisen kanssa avioituvat ulkomaa-         säännös on arveluttava ihmisoikeuksien kannal-
2982: laiset voivat saada oleskelulupansa myönnetyksi       ta. Aviopuolisoiden erottamista pidetään useim-
2983: Suomessa ennen 1.6.1997, mikäli ei ole voitu sel-     missa Euroopan maissa mahdottomana, vaikka
2984: västi osoittaa, että avioliitto on solmittu maahan-   pitäydytäänkin periaatteeseen, jonka mukaan
2985: tulosäännösten tai muiden säännösten kiertämi-        oleskelulupaa on haettava ennen maahan saapu-
2986: seksi. Kyseisen päivämäärän jälkeen harvoja           mista.
2987: poikkeuksia lukuun ottamatta on edellytetty, että         Suomen nykyinen käytäntö, jonka mukaan
2988: oleskelulupa-asian hoitaa Suomen edustusto ul-        Suomessa Suomen kansalaisen kanssa vihitty ul-
2989: komaalaisen puolison kotimaassa myös siinä ta-        komaalainen joutuu vihkimisen jälkeen matkus-
2990: pauksessa, että vihkiminen on tapahtunut Suo-         tamaan kotimaahansa hakeakseen sieltä käsin
2991: messa. Tämä perustuu sisäasiainministeriön ul-        oleskelulupaa Suomeen, on kestämätön ja koh-
2992: komaalaisosaston 9.5.1997 antamaan ohjeeseen.         tuuton. Tämähän merkitsee olettamaa, että Suo-
2993: Tämän mukaisesti Suomen kansalaisen kanssa            men ja ulkomaan kansalaisen solmima avioliitto
2994: avioliiton solminut ulkomaalainen voi saada           on valeavioliitto, kunnes toisin on todistettu.
2995: oleskelulupansa ulkomaalaislain 20 §:n mukaan         Seurauksena on väistämättä hankaluuksia ja koh-
2996: myönnetyksi Suomessa vain poikkeustapauksis-          tuutonta vaivaa molemmille osapuolille kaikissa
2997: sa, kuten esim. yhden vuoden yhdessä asumisen         asiallisin perustein solmittavissa avioliitoissa.
2998: jälkeen tai silloin, kun aviopuolisoilla on yhtei-    Tämä ei ole oikeusvaltion mukaista menettelyä.
2999: nen lapsi. Tämän mukaisesti Suomen kansalais-            Ei ole myöskään minkäänlaisia todisteita sii-
3000: ten kanssa avioliiton solmineet ulkomaalaiset         tä, että aikaisempi käytäntö olisi houkutellut va-
3001: joutuvat odottamaan oleskelulupaansa kotimaas-        leavioliittojen solmimiseen tai että nykyinen
3002: saan. Silloin kun vihkiminen tapahtuu Suomes-         käytäntö toimisi esteenä. Tällaisia väitteitä vas-
3003: sa, ulkomaalainen puoliso joutuu samasta syystä       taan puhuu se tosiseikka, että suomalaisten ja ul-
3004: matkustamaan takaisin kotimaahansa.                   komaalaisten välillä solmitaan yhä enemmän
3005:    Uusi säännös erottaa vastavihityt parit ja ai-     avioliittoja. Kun lukumäärä vuonna 1995 oli
3006: heuttaa heille tällä tavalla tarpeetonta kärsimys-    2 077, vuonna 1998 se oli 2 602. Uusi säännös ei
3007: tä ja ylimääräisiä matkakustannuksia. Säännös         ole vähentänyt suomalaisten ja ulkomaalaisten
3008: on ristiriidassa heidän oikeuskäsityksensä kans-      välillä soimittavia avioliittoja. Sen sijaan se vai-
3009: sa ja vähentää heidän luottamustaan Suomen oi-        keuttaa kohtuuttomasti monien näiden parien ti-
3010: keusjärjestelmäänja valtionhallintoon. Eräät me-      lannetta.
3011: nettelyn kohteeksi joutuneet kuvaavat tilannetta         Ulkomaalaislaki (3 78/1991) ei sinänsä edelly-
3012: siten, että he tuntevat tulleensa kohdelluiksi ri-    tä näin ankaraa menettelyä. Lain 20 §:n mukaan
3013: kollisina pelkästään sen vuoksi, että he ovat men-    Suomessa voidaan myöntää oleskelulupa ulko-
3014: neet naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Edelleen         maalaiselle, joka tulee Suomeen ilman oleskelu-
3015: 
3016:                                                                                                         3
3017: KK 685/2000 vp- Henrik Lax /r ym.
3018: 
3019: 
3020: lupaa esimerkiksi viisumilla, jos oleskeluluvan    vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3021: epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta. Saman        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
3022: lain 1 §:n mukaan ulkomaalaisen oikeuksia ei saa
3023: rajoittaa lakia sovellettaessa enempää kuin on           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
3024: välttämätöntä. Laki mahdollistaa toisin sanoen           tyä estääkseen puolisoiden erottamisen
3025: tulkinnan, joka merkitsisi suomalaisten kanssa           ja muuttaakseen päätöstä, jonka mu-
3026: Suomessa avioliiton solmivien ulkomaan kansa-            kaan Suomen kansalaisen kanssa Suo-
3027: laisten inhimillisempää ja kohtuullisempaa koh-          messa avioliiton solminut ulkomaan
3028: telua.                                                   kansalainen joutuu matkustamaan koti-
3029:                                                          maahansa oleskeluluvan saamiseksi?
3030: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3031: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
3032: 
3033: 
3034: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2000
3035: 
3036:     Henrik Lax /r                                     Pehr Löv /r
3037:     Maria Kaisa Aula /kesk                            Christina Gestrin /r
3038:     Matti Vanhanen /kesk                              Ulla Anttila /vihr
3039:     Eva Biaudet /r                                    Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
3040:     Kirsi Ojansuu /vihr                               Mikko Elo /sd
3041:     Matti Vähänäkki /sd                               Risto Kuisma /rem
3042:     Toimi Kankaanniemi /skl                           Tuija Brax /vihr
3043:     Håkan Nordman /r                                  Nils-Anders Granvik /r
3044:     Tuija Nurmi /kok                                  Esko Helle /vas
3045:     Margareta Pietikäinen /r                          Bjarne Kallis /skl
3046:     Ulla-Maj Wideroos /r                              Jouko Jääskeläinen /skl
3047:     Outi Ojala /vas                                   Kalevi Olin /sd
3048:     Jaakko Laakso /vas                                Pertti Turtiainen /vas
3049:     Mirja Ryynänen /kesk                              Kimmo Kiljunen /sd
3050:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok                        Annika Lapintie /vas
3051:     Klaus Heliberg /sd                                Antero Kekkonen /sd
3052:     Ilkka Taipale /sd                                 Pentti Tiusanen /vas
3053:     Erkki Pulliainen /vihr                            Jukka Gustafsson /sd
3054:     Liisa Jaakonsaari /sd                             Seppo Lahtela /kesk
3055:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
3056: 
3057: 
3058: 
3059: 
3060: 4
3061: Ministerin vastaus                                           KK 685/2000 vp- Henrik Lax /r ym.
3062: 
3063: 
3064: 
3065: 
3066: Eduskunnan puhemiehelle
3067: 
3068: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        Myös opintojen tai työn alkaminen voi merkitä
3069: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    sitä, että luvan hakemista kotimaasta voidaan
3070: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet
3071: vastattavaksi kansanedustaja Henrik Laxin /r ym.     huomioon ottaen pitää kohtuuttomana.
3072: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                 Hakemusmäärien vaihteluja käytettävissä ole-
3073: 685/2000 vp:                                         vat henkilöresurssit ovat edellyttäneet Ulkomaa-
3074:                                                      laisvirastolta soveltamiskäytäntöjen tarkistamis-
3075:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      ta tarvittaessa. Asia on voitu ohjeistaa myös sisä-
3076:       tyä estääkseen puolisoiden erottamisen         asiainministeriön toimesta. Laki jättää liikkuma-
3077:       ja muuttaakseen päätöstä, jonka mu-            varaa lupaviranomaiselle, joka luo näin omaa
3078:       kaan Suomen kansalaisen kanssa Suo-            hallintokäytäntöään. Ulkomaalaisviraston nou-
3079:       messa avioliiton solminut ulkomaan             dattama linja avioliittotapauksissa on vahvistet-
3080:       kansalainen joutuu matkustamaan koti-          tu myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkai-
3081:       maahansa oleskeluluvan saamiseksi?             suissa.
3082:                                                         Viranomaisresursointi ja oleskelulupamenet-
3083: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        telyn tarkoituksenmukaisuus lähtevät siitä aja-
3084: ti seuraavaa:                                        tuksesta, että luvat ovat kunnossa jo maahan saa-
3085: Ulkomaalaislaissa säädetään oleskeluluvan hake-      vuttaessa. Lupamenettelyn merkitys vähenee
3086: misesta Suomeen. Lähtökohtana on ensimmäi-           olennaisesti, mikäli henkilö voi muuttaa maahan
3087: sen oleskeluluvan hakeminen Suomen edustus-          jo ennen tietoa oleskeluluvan saamisesta. Täl-
3088: ton kautta ulkomailla. Erityisissä poikkeusta-       löin lopputuloksena voi olla myös hallitsematon-
3089: pauksissa lupa voidaan antaa maahantulon jäl-        ta maahanmuuttoa, jolloin maassa saattaisi oles-
3090: keen Suomessa. Tämän pääperiaatteen mukaan           kella huomattaviakin määriä ihmisiä ilman oles-
3091: menetellään myös avioliittotapauksissa, mukaan       kelulupia ja hakemusten käsittelyajat pitenisivät
3092: lukien Suomen kansalaisten aviopuolisot. Menet-      entisestään. Suomeen muuttavan henkilön oman-
3093: tely on kirjattu ulkomaalaislakiin jo vuonna         kin edun mukaista on se, että hänellä on oleske-
3094: 1991.                                           .    lulupa kunnossa jo maahan saavuttaessa, jolloin
3095:    Ulkomaalaislaki antaa mahdollisuuden ensim-       asiointi eri viranomaisten ja työnantajien suun-
3096: mäisen luvan myöntämiseen Suomessa. Lain             taan sujuu alusta alkaen vaivattomasti. Tällöin
3097: 20 §:n nojalla avioliittotapausten yhteydessä        myös väestötietojärjestelmään rekisteröityminen
3098: edellytetään tällöin yhdessä asumista jo ennen       tapahtuu välittömästi.
3099: Suomeen saapumista. Hallituksen esityksessä             Voimassa oleva ulkomaalaislaki ja tarkenta-
3100: suuntaa-antavaksi aikarajaksi on asetettu kaksi      vat alemmanasteiset säädökset antavat mahdolli-
3101: vuotta. Lupa voidaan saman pykälän nojalla.          suuden myöntää Suomen kansalaisen aviopuoli-
3102: myöntää myös sen epäämisen ollessa ilmeisen          solle ensimmäinen oleskelulupa Suomessa tietty-
3103: kohtuutonta. Tällainen tilanne on kyseessä esi-      jen olosuhteiden vallitessa. Tällöin noudatetaan
3104: merkiksi silloin, kun puolisoilla on yhteinen lap-   ennen kaikkea kohtuusharkintaa. Edustustojen
3105: si tai hakijan terveydentila estää matkustamisen.    kautta haettujen oleskelulupien osalta tullaan
3106: 
3107: 
3108:                                                                                                       5
3109: KK 685/2000 vp- Henrik Lax /r ym.                                                 Ministerin vastaus
3110: 
3111: 
3112: edelleen jatkossakin kiinnittämään huomiota kä-    oleskeluluvat ovat esillä myös vireillä olevan ul-
3113: sittelyaikoihin perhesiteen perusteella myönnet-   komaalaislain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
3114: tävien oleskelulupien osalta. Perheenjäsenten
3115: 
3116: 
3117: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
3118: 
3119:     Sisäasiainministeri Ville Itälä
3120: 
3121: 
3122: 
3123: 
3124: 6
3125: Ministerns svar                                                KK 685/2000 vp- Henrik Lax /r ym.
3126: 
3127: 
3128: 
3129: 
3130: Tili riksdagens talman
3131: 
3132: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        med hänsyn till alla omständigheter och förhål-
3133: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     landen anses vara oskäligt för sökanden att söka
3134: rådet översänt följande av riksdagsledamot Hen-        tillstånd i hemlandet.
3135: rik Lax /sv m.fl. undertecknade skriftliga spörs-          På grund av ett varierande antal ansökningar
3136: mål SS 685/2000 rd:                                   och tillgängliga personalresurser har utlännings-
3137:                                                       verket varit tvungen attjustera tillämpningsprax-
3138:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          is vid behov. lnrikesministeriet har också kunnat
3139:       för att hindra att makar skiljs åt och          meddela anvisningar om ärendet. Lagen ger spel-
3140:       ändra beslutet enligt vilket det krävs att      rum åt tillståndsmyndigheten som på det viset
3141:       en utländsk medborgare som i Finland            skapar sin egen förvaltningspraxis. Den linje som
3142:       gifi sig med en finländare måste åka till       Ut1änningsverket följer i fråga om äktenskap har
3143:       sitt hemland för att få uppehållstill-          också fastställts i högsta förvaltningsdomstolens
3144:       stånd?                                          beslut.
3145:                                                            Fördelningen av myndighetsresurserna och
3146: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       uppehållstillståndsprocedurens ändamålsenlig-
3147: föra följande:                                        het utgår från att utlänningar redan har skaffat
3148: 1 utlänningslagen finns bestämmelser om ansö-         tillstånd när de anländer till landet. Tillstånds-
3149: kan om uppehållstillstånd i Finland. Utgångs-         procedurens betydelse minskar avsevärt om en
3150: punkten är att ansökan om det första uppehålls-       utlänning kan flytta in i landet redan innan han
3151: tillståndet lämnas in till en finsk beskickning       eller hon har fått veta om han eller hon beviljas
3152: utomlands. Denna huvudprincip tillämpas också         uppehållstillstånd. Detta kan också leda till obe-
3153: på äktenskap, inklusive makar till finska medbor-     härskad invandring då ett betydande antal perso-
3154: gare. Förfarandet har skrivits in i utlänningsla-     ner kan bo i landet utan uppehållstillstånd och be-
3155: gen redan 1991.                                       handlingstiderna för ansökningarna blir ännu
3156:     Utlännings1agen gör det möj1igt att bevilja det   längre. Det är också till utlänningens fördel om
3157: första uppehållstillståndet i Finland i särskilda     han eller hon har ett uppehållstillstånd redan vid
3158: undantagsfall. Med stöd av lagens 20 § krävs det      inresa i Finland varvid det är lätt att sköta ären-
3159: i fråga om äktenskap att utlänningen redan före       den med olika myndigheter och arbetsgivare
3160: ankomsten till Finland har bott tillsammans med       ända från början. Då kan utlänningen också re-
3161: sin make. 1 regeringens proposition anges två år      gistreras i befolkningsdatasystemet omedelbart.
3162: som en riktgivande tidsgräns för sammanboen-              Gällande utlänningslag och andra författning-
3163: de. Med stöd av samma paragraf kan uppehålls-         ar på lägre nivå som preciserar denna gör det allt-
3164: tillstånd också beviljas om det är uppenbart oskä-    så möjligt att under vissa omständigheter bevilja
3165: ligt att vägra detta. Det är fråga om en sådan si-    makan till en finsk medborgare det första uppe-
3166: tuation till exempel då makarna har ett gemen-        hållstillståndet i Finland. Då tillämpas framför
3167: samt barn eller då sökandens hälsotillstånd utgör     allt skälighetsprövning. 1 fråga om uppehållstill-
3168: ett hinder för resan. Om sökanden har inlett stu-     stånd som beviljas av beskickningar skall hänsyn
3169: dier eller arbete, kan detta också innebära att det   också i fortsättningen tas till behandlingstider när
3170: 
3171: 
3172:                                                                                                         7
3173: KK 685/2000 vp -     Henrik Lax /r ym.                                              Ministems svar
3174: 
3175: 
3176: tillstånd beviljas på grund av familjeband. Famil-   gits upp i samband med totalreformen av utlän-
3177: jemedlemmamas uppehållstillstånd har också ta-       ningslagen.
3178: 
3179: 
3180: 
3181: Helsingfors den 5 oktober 2000
3182: 
3183:     Inrikesminister Ville Itälä
3184: 
3185: 
3186: 
3187: 
3188: 8
3189:                                                                KK 686/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
3190: 
3191: 
3192: 
3193: 
3194:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 686/2000 vp
3195: 
3196:                                               Poliisin toimintaedellytysten parantaminen
3197: 
3198: 
3199: 
3200: 
3201: Eduskunnan puhemiehelle
3202: 
3203: Kansalaisten turvallisuus on heikentynyt monin         tiosta ja rikospoliisin viikonlopun työaikoja on
3204: paikoin maassamme poliisin resurssipulan vuok-         lyhennetty.
3205: si. Esimerkiksi maaseudulla poliisipartion tulo           Tänä vuonna ison osan Kanta-Hämeen polii-
3206: rikospaikalle kestää jopa tunteja, eikä poliisipar-    sin resursseista söi myös varautuminen Helvetin
3207: tioita näy kansalaisten mielestä yleensäkään riit-     enkeleiden elokuiseen kokoukseen Hämeenlin-
3208: tävästi katukuvassa. Huumausaineiden myynnin           nassa.
3209: katuvalvontaan ei riitä huumepoliiseja. Lisäänty-         Huolestuttavaa on se, että poliisi joutuu nyt
3210: vä huumerikollisuus kasvattaa myös muuta rikol-        karsimaan hyvin olennaisesta toiminnastaan eli
3211: lisuutta.                                              vähentämään haittatyölisän alaisia työaikoja.
3212:     Hyvinvointivaltiossa kansalaisilla tulee olla      Juuri öisin ja viikonloppuisin poliisin asiakkaat
3213: oikeus luottaa poliisin antamaan suojaan niin, et-     ovat aktiivisimmillaan.
3214: tei heidän tarvitse rakentaa turvallisuuttaan ja          Lisäpanostus poliisitoimeen tulee yhteiskun-
3215: omaisuutensa suojaa yksityisesti. Kun suomalai-        nalle takaisin vähentyneenä rikollisuutena. Yh-
3216: setkin yhä useammin joutuvat näin tekemään,            dysvalloissa on rikollisuus vähentynyt merkittä-
3217: valtiovalta on ilmeisesti epäonnistunut tehtäväs-      västi viime vuosina. Tärkeimpänä syynä myön-
3218: sään taata kansalaisille tasavertaiset turvallisuus-   teiseen kehitykseen on tehostunut poliisityö.
3219: palvelut.                                              Maassa on monin paikoin käytössä ns. nollatole-
3220:     Poliisi on joutunut viime vuosina tulemaan         ranssin periaate, jonka mukaan jo pieniinkin ri-
3221: toimeen hyvin niukoilla varoilla. Kaikkia vir-         koksiin puututaan.
3222: koja ei ole voitu täyttää rahanpuutteen vuoksi.
3223: Tilanne on ristiriidassa sekä lisääntyvän rikolli-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3224: suuden että hallituksen huumerikollisuutta vä-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3225: hentämään tähtäävän tavoitteen kanssa.                 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3226:     Valtion tämän vuoden budjetissa ei ole varat-      vaksi seuraavan kysymyksen:
3227:  tu riittävästi rahaa poliisitoimeen. Poliisin ylei-
3228:  sen linjan mukaisista palkankorotuksista vain 75            Mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-
3229: prosenttia budjetoitiin palkkamenoihin, 25 pro-              seen poliisin valmiuksia torjua lisäänty-
3230:  senttia korotuksista poliisi joutuu ottamaan toi-           vää rikollisuutta sekä
3231:  mintamenoistaan. Tämän seurauksena poliisi on
3232: joutunut supistamaan toimintaansa: esimerkiksi               aikooko hallitus ottaa poliisitoimen vai-
3233:  Riihimäellä on luovuttu viikonvaihteen yöpar-               kean taloustilanteen huomioon lisäbud-
3234:                                                              jetissa?
3235: 
3236: 
3237: 
3238: 
3239:                                                                                                 Versio 2.0
3240: KK 686/2000 vp- Päivi Räsänen /skl
3241: 
3242: 
3243: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2000
3244: 
3245:     Päivi Räsänen /skl
3246: 
3247: 
3248: 
3249: 
3250: 2
3251: Ministerin vastaus                                            KK 686/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
3252: 
3253: 
3254: 
3255: 
3256: Eduskunnan puhemiehelle
3257: 
3258: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        dyntämään arvioitaessa ja mitoitettaessa poliisi-
3259: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        hallinnon voimavarojen tarvetta myös suhteessa
3260: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         valtionhallinnon muihin tehtäväalueisiin.
3261: vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /skl           Rahoituksella saatavat resurssit ovat aina ra-
3262: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               jalliset. Tässäkin yhteydessä on syytä korostaa
3263: 686/2000 vp:                                          sidosryhmä- ja verkostotyöskentelyn tärkeyttä.
3264:                                                       Paikalliset toimijat on otettava entistä enemmän
3265:        Mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-           mukaan ennalta estävään turvallisuustyöhön.
3266:        seen poliisin valmiuksia torjua lisäänty-      Tämä on myös pitkällä tähtäimellä ainoa realisti-
3267:        vää rikollisuutta sekä                         nen keino saada rikosten ja hälytystehtävieQ jat-
3268:                                                       kuva kasvu pysähtymään. Kihlakunnissa ja kun-
3269:       aikooko hallitus ottaa poliisitoimen vai-       nissa onkin meneillään alueellinen turvallisuus-
3270:       kean taloustilanteen huomioon lisäbud-          suunnitelmien laatiminen. Maaliskuun alussajul-
3271:       jetissa?                                        kistetun poliisin turvallisuusbarometrin kyselyn
3272: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mukaan myös kansalaiset haluavat viranomais-
3273: ti seuraavaa:                                         ten ja järjestöjen paikallista yhteistyötä turvalli-
3274:                                                       suustilanteen parantamiseksi. Hyviä esimerkke-
3275: Poliisin rahoitustasoa on perustelluista syistä      jä tämänkaltaisesta yhteistyöstä antavat muun
3276: vuodesta 1997 lähtien eri toimenpitein voitu jos-    muassa talousrikos-ja huumeohjelmat
3277: sakin määrin nostaa. Vuonna 2000 poliisin toi-           Vuoden 2001 talousarviokäsittelyn yhteydes-
3278: mintamäärärahaa lisättiin 80 milj. mk poliisi-        sä tehtyjen linjausten mukaan poliisin voimava-
3279: miesten määrän turvaamiseksi ja lisäämiseksi         rat turvataan jatkossakin mm. niin, että poliisin
3280: sekä 17,5 milj. mk toiminnan tason turvaamisek-      peruskoulutus on riittävää ja että poliisien määrä
3281: si. Vuoden 2001 talousarvioesitykseen sisältyy       voidaan pitää vähintäänkin nykytasolla odotetta-
3282: 48 milj. mk:n lisäys toiminnan tason turvaami-       vista suurista poistumista huolimatta.
3283: seksi.                                                   Poliisin henkilöstön saatavuuden parantami-
3284:     Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi po-   seksi peruskoulutuksen aloituspaikkoja on myös
3285: liisin voimavarojen lisääminen. Tämän tavoit-        lisätty. Niiden vaikutus henkilöstömääriin näkyy
3286: teen saavuttamiseksi hallituksen strategiasalk-      kuitenkin viiveellä. Poliisimiesten määrä oli
3287: kuun sisältyy poliisihallinnon kehittämishanke,      vuonna 1999 koko maassa keskimäärin 7 960,
3288: jossa mm. arvioidaan poliisipalveluja suhteessa      jossa oli lisäystä 69 edelliseen vuoteen verrattu-
3289: yhteiskunnan muihin peruspalveluihin ja pyri-        na. Vuonna 2000 peruskoulutuksen on aloittanut
3290: tään määrittelemään poliisipalvelujen tarvetta.      tai aloittaa 432 uutta poliisikokelasta.
3291: Hanke on jakautunut työryhmiin, joista toisen            Eduskunnan käsittelyssä jo oleva poliisilain
3292: puheenjohtajana on maaherra Heikki Koski.            muutos sekä eduskuntaan tulossa oleva esitutkin-
3293: Määräaika työryhmän työskentelylle on vuoden         ta- ja pakkokeinolain muutosesitys lisäisivät po-
3294: 2000 loppuun. Hankkeen tuloksia tullaan hyö-
3295: 
3296: 
3297:                                                                                                        3
3298: KK 686/2000 vp -      Päivi Räsänen /skl               Ministerin vastaus
3299: 
3300: 
3301: 
3302: liisin toimivaltuuksia rikoksia tutkittaessa ja sel-
3303: vitettäessä.
3304: 
3305: 
3306: 
3307: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
3308: 
3309:     Sisäasiainministeri Ville Itälä
3310: 
3311: 
3312: 
3313: 
3314: 4
3315: Ministems svar                                                  KK 686/2000 vp -       Päivi Räsänen /skl
3316: 
3317: 
3318: 
3319: 
3320: Tili riksdagens talman
3321: 
3322: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         resursbehovet inom polisforvaltningen också i
3323: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      relation till statsförvaltningens övriga arbetsfålt.
3324: rådet översänt följande av riksdagsledamot Päivi            De resurser som fås via finansieringen är all-
3325: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål          tid begränsade. Det är skä1 att även i detta sam-
3326: SS 686/2000 rd:                                         manhang understryka vikten av det arbete som
3327:                                                         uträttas inom intressegrupper och nätverk. Aktö-
3328:        Vad ämnar regeringen göra för att öka            rerna på lokal nivå måste tas med i det förebyg-
3329:        polisens resurser för bekämpning av den          gande säkerhetsarbetet i större utsträckning än ti-
3330:        ökande brottsligheten samt                       digare. Detta är också på 1ång sikt det enda rea-
3331:                                                         listiska sättet att få den ständiga ökningen i anta-
3332:        ämnar regeringen ta polisväsendets svå-         1et brott och utryckningar att avstanna. 1 härade-
3333:        ra finansiella läge i beaktande i en till-       na och kommunerna utarbetas som bäst regiona-
3334:        läggsbudget?                                     la säkerhetsplaner. Enligt resultatet av polisens
3335: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         förfrågan om medborgarsäkerheten som offent-
3336: föra följande:                                          liggjordes i början av mars önskar också medbor-
3337:                                                        garna att myndigheter och organisationer skall
3338: Finansieringsnivån för polisen har av grundad           samarbeta på lokal nivå för att förbättra säkerhe-
3339: anledning i viss mån kunnat höjas sedan 1997. År        ten. Goda exempel på sådant samarbete är bl.a.
3340: 2000 ökades anslaget för polisens verksamhet           programmen för bekämpning av ekonomisk
3341: med 80 milj. mk för att säkra och utöka antalet        brottslighet och narkotikabrotts1ighet.
3342: polismän samt med 17,5 milj. mk för att säkra att          1 samband med att 1injerna drogs upp för bud-
3343: verksamheten bibehålls på nuvarande nivå. Bud-         getbehandlingen 2001 säkrades polisens resurser
3344: getpropositionen för 2001 innehåller en ökning         också i fortsättningen bl.a. så att polisens grund-
3345: på 48 milj. mk för att säkra att verksamheten bi-      utbildning skall vara tillräcklig och att antalet po-
3346: behålls på nuvarande nivå.                             1iser kan bibehållas på åtminstone nuvarande
3347:    Ett av målen i regeringsprogrammet är en ök-        nivå trots att de stora årskullarna väntas börja gå i
3348: ning av polisens resurser. För att nå detta mål in-    pension.
3349: går bland regeringens strategier ett projekt för ut-       För att tillgången på personai skall förbättras
3350: veckling av po1isförvaltningen. lnom ramen för         har antalet nybörjarplatser inom polisens grund-
3351: projektet bedöms bl.a. den service polisen till-       utbildning också utökats. Det är emellertid en åt-
3352: handahåller i re1ation till samhällets övriga bas-     gärd med fördröjd verkan då det gäller antalet an-
3353: service, och syftet är att fastställa behovet av po-   ställda. Antalet polismän uppgick 1999 i genom-
3354: 1isservice. Projektarbetet har delats upp på ar-       snitt till 7 960 i hela landet, vilket var en ökning
3355: betsgrupper, och landshövding Heikki Koski är          med 69 jämfört med året innan. Antalet nya po-
3356: ordförande för den ena arbetsgruppen. Arbets-          lisaspiranter som inlett eller som kommer att in-
3357: gruppen skall slutföra sitt arbete före utgången av    leda sin grundutbildning år 2000 uppgår till 432.
3358: 2000. Resultatet av projektet kommer att utnytt-           Den ändring av polislagen som nu behandlas i
3359: jas vid bedömningen och dimensioneringen av            riksdagen och det förslag till ändring av tvångs-
3360: 
3361: 
3362:                                                                                                          5
3363: KK 686/2000 vp - Päivi Räsänen /skl                                             Ministems svar
3364: 
3365: 
3366: medels- och förundersökningslagen som kom-          genheter vid undersökning och utredning av
3367: mer att behandlas i riksdagen ökar polisens befo-   brott.
3368: 
3369: 
3370: Helsingfors den 4 oktober 2000
3371: 
3372:     Inrikesminister Ville Itälä
3373: 
3374: 
3375: 
3376: 
3377: 6
3378:                                                        KK 687/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
3379: 
3380: 
3381: 
3382: 
3383:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 687/2000 vp
3384: 
3385:                                             Kilpailuneuvoston toimivalta jätevedenpuhdis-
3386:                                             tamojen saneeraukseen ja laajennukseen liitty-
3387:                                             vissä julkisissa hankinnoissa
3388: 
3389: 
3390: 
3391: 
3392: Eduskunnan puhemiehelle
3393: 
3394: Kilpailuneuvosto on jättänyt tutkimatta erään va-    tai tarkoitushakuisilla urakkatarjouspyynnöillä
3395: lituksen, joka koskee kunnan menettelyä jäteve-      rajata kilpailusta pois joitakin yksittäisiä yrityk-
3396: denpuhdistamon saneerauksen ja laajennuksen          siä. Koska tapauksia ei saada kilpailuneuvoston
3397: urakkakilpailussa. Se on vedonnut päätökses-         tutkittavaksi, ne jäävät kilpailunäkökohdiltaan
3398: sään seuraaviin perusteisiin. "Julkisista hankin-    selvittämättä. On syytä epäillä, että eräissä ta-
3399: noista annetun lain 9 a §:n 3 momentissa, siten      pauksissa urakkatarjouspyynnöillä on tietoisesti
3400: kuin säännöstä on muutettu 1.3.1998 voimaan          rajattu tosiasiallisen tarjouskilpailun ulkopuolel-
3401: tulleella lailla (1247/1997), säädetään, että kil-   le eräs kotimainen bioroottoreita valmistava
3402: pailuneuvosto ei käsittele hakemusta, joka kos-      alalla toimiva yritys. Koska ko. alalla toimii vain
3403: kee julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n       muutama toimija, mahdollisuus vääristyneeseen
3404: 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun hankintayksi-      kilpailuun on olemassa.
3405: kön hankintamenettelyä, jos hankinta liittyy ase-
3406: tuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3407: hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädet-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3408: tyä kynnysarvoa pienempi. 2 §:n 1 momentin           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3409: 3 kohdan tarkoittamia yksiköitä ovat hankintayk-     vaksi seuraavan kysymyksen:
3410: siköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, ener-
3411: giahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoi-          Onko jätevedenpuhdistamojen ylläpito
3412: minta siinä laajuudessa kuin asetuksella sääde-            rajattu sellaiseksi peruspalveluksi, joka
3413: tään."                                                     ei mahdollista kilpailuneuvoston selvit-
3414:    Kilpailuneuvosto siis toteaa eri oikeusohjei-           tävän urakkakilpailujen mahdollisia kil-
3415: siin viitaten, että jätevedenpuhdistamon ylläpitä-         pailurajoituksia alle 5 miljoonan euron
3416: minen kuuluu peruspalvelutoimintoihin, jotka ei-           hankkeissa, ja jos on,
3417: vät kuulu kynnysarvon (5 miljoonaa euroa) alit-
3418: tavalta osalta kilpailuneuvoston toimivaltaan.              aikooko hallitus muuttaa lainsäädäntöä
3419: Kuitenkin kuntalaisten kannalta olisi perustel-             siten, että kilpailuneuvosto voisi selvit-
3420: tua, että kilpailun vääristyminen estettäisiin              tää, rajoitetaanko urakkatarjouspyyn-
3421: myös jätevedenpuhdistamojen rakentamiseen ja                nöillä tietoisesti erään kotimaisen bio-
3422: laajentamiseen liittyvissä urakkakilpailuissa. Jos         roottoreita valmistavan laitevalmista-
3423: ne on rajattu kilpailuneuvoston toimivallan ulko-          jan/kokonaisurakoitsijan mahdollisuut-
3424: puolelle, on mahdollista esimerkiksi epäselvillä            ta menestyä urakkakilpailuissa?
3425: 
3426: 
3427:                                                                                                 Versio 2.0
3428: KK 687/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
3429: 
3430: 
3431: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2000
3432: 
3433:     Antti Rantakangas /kesk
3434: 
3435: 
3436: 
3437: 
3438: 2
3439: Ministerin vastaus                                    KK 687/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
3440: 
3441: 
3442: 
3443: 
3444: Eduskunnan puhemiehelle
3445: 
3446: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       tamalla kilpailuneuvoston toimivaltaa kynnysar-
3447: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       von alittavista hankinnoista tehtyihin hakemuk-
3448: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        siin. Kilpailuneuvoston toimivallan laajentami-
3449: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan-         nen ei kuitenkaan koskenut peruspalvelusektoril-
3450: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        la toimivien yksiköiden peruspalvelutoimintoi-
3451: sen KK 687/2000 vp:                                  hin liittyviä hankintoja. Hakemus peruspalvelu-
3452:                                                      yksikön peruspalvelutoimintaan liittyvästä han-
3453:       Onko jätevedenpuhdistamojen ylläpito           kinnasta voidaan siten tehdä edelleen vain, mikä-
3454:       rajattu sellaiseksi peruspalveluksi, joka      li hankinnan arvo on vähintään EY:n direktiivis-
3455:       ei mahdollista kilpailuneuvoston selvit-       sä ja Suomen vastaavassa hankinta-asetuksessa
3456:       tävän urakkakilpailujen mahdollisia kil-       (38111998; jäljempänä peruspalveluasetus) mää-
3457:       pailurajoituksia alle 5 miljoonan euron        riteltyjen kynnysarvojen suuruinen. Tämä johtuu
3458:       hankkeissa, ja jos on,                         hankintalain perustelujen mukaan siitä, ettei
3459:                                                      EY:n valvontadirektiivien mukaisia vaatimuksia
3460:       aikooko hallitus muuttaa lainsäädäntöä         ole tarkoituksenmukaista ulottaa laajemmalle
3461:       siten, että kilpailuneuvosto voisi selvit-     kuin on välttämätöntä. Peruspalvelusektorilla
3462:       tää, rajoitetaanko urakkatarjouspyyn-          toimivat yksiköt eivät ole perinteisesti olleet
3463:       nöillä tietoisesti erään kotimaisen bio-       luonteeltaan viranomaisia. Lisäksi sektorilla toi-
3464:       roottoreita valmistavan laitevalmista-         mii lukuisia yksityisiä toiminnan harjoittajia.
3465:       jan/kokonaisurakoitsijan mahdollisuut-         Erityisesti kilpailuttamisvelvoitteen taustalla
3466:        ta menestyä urakkakilpailuissa?               olevat EY:n perustamissopimuksen säännöt ei-
3467: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vät sovellu yksityisten yksiköiden toimintaan.
3468:                                                      Tämä koskee hankintalain perustelujen mukaan
3469: ti seuraavaa:
3470:                                                      myös peruspalvelusektorilla toimivien viran-
3471: Julkisista hankinnoista annettu laki (1505/ 1992;    omaisten peruspalvelutoimintaan liittyviä han-
3472: jäljempänä hankintalaki) koskee laissa määritel-     kintoja.
3473: tyjen hankintayksiköiden hankintamenettelyjä            Peruspalveluasetuksen 4 §:n mukaan perus-
3474: hankinnan arvosta riippumatta. Poikkeuksen           palvelutoimintoja ovat esimerkiksi sellaisten
3475: muodostaa peruspalvelusektori (vesi- ja energia-     kiinteiden verkkojen rakentaminen, tarjoaminen
3476: huolto sekä liikenne- ja teleala), jolla toimivien   saataville ja ylläpito, joiden tarkoituksena on tar-
3477: hankintayksiköiden hankintoihin sovelletaan          jota talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön tuo-
3478: hankintalain säännöksiä vain siltä osin, kun ky-     tantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia
3479: symys on niin sanotun kynnysarvon ylittävistä        palveluja sekä talousveden, sähkön, kaasun tai
3480: hankinnoista. Peruspalvelusektorilla kynnysarvo      lämmön toimittaminen tällaisiin verkkoihin. Pe-
3481: esimerkiksi rakennusurakkaa koskevassa hankin-       ruspalvelutoimintona pidetään siis muun muassa
3482: nassa on tällä hetkellä 5 000 000 euroa.             sellaista kiinteiden verkkojen rakentamista, tar-
3483:     Hankintalakia tarkistettiin 1.3.1998 voimaan     joamista saataville ja ylläpitoa, joiden tarkoituk-
3484:  tulleella lailla (1247/1997) muun muassa laajen-    sena on tarjota talousveden siirtoon tai jakeluun
3485: 
3486: 
3487:                                                                                                        3
3488: KK 687/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                  Ministerin vastaus
3489: 
3490: 
3491: liittyviä julkisia palveluja. Yleisistä vesi- ja vie-   tut hankinnat eivät kuulu EY:n hankintadirektii-
3492: märilaitoksista annetun lain (982/1977) 1 §:n           vien soveltamisalaan eivätkä siten myöskään
3493: mukaan yleisellä vesi- ja viemärilaitoksella tar-       mainittujen direktiivien säännöksiin perustuvien
3494: koitetaan kyseisessä laissa muun muassa kunnan          kansallisen hankintasäädösten soveltamisalaan.
3495: omistamaa laitosta, jonka tehtävänä on huolehtia           Mikäli peruspalvelutoimintoa harjoittava han-
3496: yhdyskunnan vedenhankinnasta ja viemäröinnis-           kintayksikkö ei hankintamenettelyssään kohtele
3497: tä. Mainitun lain mukaan yleiseen vesi- ja viemä-       ehdokkaita tai tarjoajia tasapuolisesti tai syrjii tai
3498: rilaitokseen kuuluvat kaikki sen toimintaa varten       suosii jotakuta ehdokasta tai tarjoajaa ja hankin-
3499: tarpeelliset laitteet ja rakennelmat, kuten esimer-     tayksikön tällainen menettely rajoittaa markki-
3500: kiksi vedenpuhdistamot ja viemäriveden puhdis-          noille pääsyä EY :n sisämarkkinoilla, voi hankin-
3501: tamot. Jätevedenpuhdistamo kuuluu edellä tode-          tayksikön menettelyn vuoksi vahinkoa kärsinyt
3502: tun perusteella osana talousveden jatkuvaan ja          ehdokas tai tarjoaja hakea korvausta yleisessä
3503: pitkäjänteiseen toimittamiseen ja jakeluun. Jäte-       alioikeudessa EY:n perustamissopimuksen 12 ar-
3504: vedenpuhdistamon ylläpitäminen kuuluu näin ol-          tiklan nojalla. Vahingonkorvausta koskeva vaati-
3505: len peruspalvelutoimintoihin.                           mus on tällöin tehtävä kanteen muodossa yleises-
3506:     Edellä mainitun perusteella voidaan todeta,         sä alioikeudessa.
3507: ettäjätevedenpuhdistamon ylläpito on rajattu sel-          Parhaillaan vireillä oleva EY:n hankintadirek-
3508: laiseksi peruspalvelutoiminnoksi, että tämän toi-       tiivien muuttamista koskeva prosessi tulee aika-
3509: minnan harjoittamiseen liittyvistä hankinnoista         naan aiheuttamaan tarpeen tarkistaa kansallisia
3510: ei voi tehdä hakemusta kilpailuneuvostolle sikäli       hankintasäädöksiämme. Tässä yhteydessä on tar-
3511: kuin hankinnan arvo jää alle kynnysarvon. Edel-         peen tarkastella kilpailuneuvoston toimivallan
3512: lä sanottu koskee kaikkien hankintayksikköjen           laajuutta silmällä pitäen peruspalvelutoiminnan
3513: peruspalvelutoiminnan harjoittamiseen liittyviä         harjoittamiseen liittyviä viranomaisen tekemiä
3514: kynnysarvon alittavia hankintoja. Edellä maini-         kynnysarvon alittavia hankintoja.
3515: 
3516: 
3517: 
3518: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
3519: 
3520:     Ministeri Kimmo Sasi
3521: 
3522: 
3523: 
3524: 
3525: 4
3526: Ministems svar                                        KK 687/2000 vp -      Antti Rantakangas /kesk
3527: 
3528: 
3529: 
3530: 
3531: Tili riksdagens talman
3532: 
3533: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      kelvärdet t.ex. vid upphand1ing som gäller ett
3534: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   byggentreprenad i dagens läge 5 000 000 euro.
3535: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti        Upphandlingslagen justerades med en lag som
3536: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga           trädde i kraft den 1 mars 1998 (1247/1997) bl.a.
3537: spörsmål SS 687/2000 rd:                             på så sätt att konkurrensrådets behörighet bred-
3538:                                                      dades till att också omfatta ansökningar som gäl-
3539:       Har upprätthållandet av ett reningsverk        ler upphandling som underskrider tröskelvärdet.
3540:       för avloppsvatten avgränsats tili en så-       Breddandet av konkurrensrådets behörighet gäll-
3541:       dan basservice so111 gör att konkurrens-       de dock inte upphandling med anknytning till
3542:       rådet inte kan reda ut eventuella konkur-      basservicefunktioner som de enheter gör som är
3543:       rensbegränsningar i entreprenadtäv-            verksamma inom basservicesektorn. Ansökan
3544:       lingar när det är frågan 0111 upphand-         om en upphandling som anknyter till en basservi-
3545:       lingar på under 5 111iljoner euro, och 0111    ceenhets basservicefunktion kan därmed fortsätt-
3546:       så är fallet                                   ningsvis endast göras ifall upphandlingens värde
3547:                                                      är minst så stort som de tröskelvärden som har
3548:       har regeringen för avsikt att ändra lag-       definierats i EG:s direktiv och i Finlands motsva-
3549:       stiftningen så att Kknkurrensrådet kan         rande upphandlingsförordning (38111998; nedan
3550:       reda ut 0111 111an 111edvetet i en anbudsbe-   basserviceförordningen). Detta beror enligt moti-
3551:       gäran som gällde en entreprenad har            veringarna till upphandlingslagen på att det inte
3552:       begränsat möjligheten för en viss in-          är ändamålsenligt att bredda kraven enligt EG:s
3553:       hemsk apparaturtillverkare/totalentre-         övervakningsdirektiv mera än vad som är nöd-
3554:       prenör som tillverkar biorotorer att del-      vändigt. De enheter som är verksamma inom bas-
3555:       ta 111edjramgång i entreprenadtävlan?          servicesektom har traditionellt inte varit myndig-
3556: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      heter. Dessutom agerar många enskilda verksam-
3557: föra följande:                                       hetsidkare inom sektom. 1 synnerhet de regler i
3558:                                                      EG-fördraget som ligger bakom skyldigheten att
3559: Lagen om offentlig upphandling (1505/1992;           konkurrensutsätta en upphandling lämpar sig inte
3560: nedan upphandlingslagen) gäller i lagen definie-     för enskilda enheters verksamhet. Detta gäller
3561: rade upphandlingsenheters upphandlingsförfa-         enligt motiveringarna till upphandlingslagen
3562: randen oberoende av upphandlingens värde. Ett        också den upphandling med anknytning till bas-
3563: undantag utgör basservicesektom (vatten- och         servicefunktionen som myndigheterna på basser-
3564: energiförsörjningen samt trafik- och telesek-        vicesektorn gör.
3565: torn). På upphandling som görs av upphandlings-         Enligt 4 § basserviceförordningen är basservi-
3566: enheter inom denna sektor tillämpas bestämmel-       cefunktioner t.ex. anläggande, tillhandahållande
3567: sema i upphandlingslagen endast till den del som     och upprätthållande av sådana fasta nät med vil-
3568: det är fråga om upphandling som överskrider ett      ka syftet är att erbjuda allmänna tjänster med an-
3569: s.k. tröskelvärde. lnom basservicesektorn är trös-   knytning till produktion, överföring eller distri-
3570:                                                      bution av hushållsvatten, el, gas eller värme samt
3571: 
3572: 
3573:                                                                                                      5
3574: KK 687/2000 vp- Antti Rant:..kangas /kesk                                                 Ministems svar
3575: 
3576: 
3577: att leverera hushållsvatten, el, gas eller värme till   heter gör med anknytning till en basservicefunk-
3578: dylika nät. Som basservicefunktion anses såle-          tion när upphandlingen underskrider tröskelvär-
3579: des bl.a. anläggande, tillhandahållande och upp-        det. Ovan nämnda upphandling omfattas inte av
3580: rätthållande av sådana fasta nät med vilka syftet       tillämpningsområdet för EG:s upphandlingsdi-
3581: är att erbjuda allmänna tjänster som samman-            rektiv och därmed inte heller tillämpningsområ-
3582: hänger med överföring och distribution av hus-          det för de nationella upphandlingsförfattningar
3583: hållsvatten. Enligt l § lagen om allmänna vat-          som grundar sig på bestämmelsema i nämnda di-
3584: ten- och avloppsverk (982/1977) avses med all-          rektiv.
3585: mänt vatten- och avloppsverk i denna lag bl.a. en           Ifall en upphandlingsenhet som utövar en bas-
3586: inrättning som ägs av kommunen och vars upp-            servicefunktion inte i sitt upphandlingsförfaran-
3587: gift är att sköta samhälles vattenanskaffning och       de behandlar kandidatema eller anbudsgivama
3588: avloppsreglering. Enligt nämnda lag hör till ett        lika eller diskriminerar eller gynnar någon kandi-
3589: allmänt vatten- och avloppsverk alla för dess           dat eller anbudsgivare och upphandlingsenheten
3590: verksamhet erforderliga anläggningar och kon-           genom ett dylikt förfarande begränsar inträdet på
3591: struktioner, såsom t.ex. vattenreningsverk och          marknaden på EG:s inre marknad, kan den kandi-
3592: reningsverk för avfallsvatten. Utgående från det        dat eller anbudsgivare som har lidit skada till
3593: som konstaterats ovan utgör ett reningsverk för         följd av upphandlingens förfarande ansöka om
3594: avloppsvatten en del av det fortgående levereran-       ersättning i en allmän underrätt med stöd av arti-
3595: det och distribuerandet av hushållsvatten på lång       kel 12 i EG-fördraget. Kravet på ersättning skall
3596: sikt. Således hör upprätthållandet av ett renings-      göras i form av en skadeståndstalan hos en all-
3597: verk för avloppsvatten till basservicefunktioner-       män underrätt.
3598: na.                                                         En pågående process som gäller ändrande av
3599:    Utgående från det som nämns ovan kan det             EG:s upphandlingsdirektiv kommer i sinom tid
3600: konstateras att upprätthållandet av ett renings-        att medföra ett behov att justera våra nationella
3601: verk för avloppsvatten har avgränsats till en så-       upphandlingsförfattningar. 1 samband med detta
3602: dan basservicefunktion att en ansökan inte kan          är det nödvändigt att granska omfattningen av
3603: lämnas in till konkurrensrådet i fråga om en upp-       konkurrensrådets behörighet med hänsyn till den
3604: handling som sammanhänger med utövandet av              upphandling som en myndighet gör med anknyt-
3605: denna verksamhet, ifall upphandlingens värde            ning till utövandet av en basservicefunktion, vii-
3606: underskrider tröskelvärdet. Det som sägs ovan           ken inte når upp till tröskelvärdet.
3607: gäller den upphandling somalla upphandlingsen-
3608: 
3609: 
3610: 
3611: Helsingfors den 4 oktober 2000
3612: 
3613:     Minister Kimmo Sasi
3614: 
3615: 
3616: 
3617: 
3618: 6
3619:                                                                        KK 688/2000 vp - Pehr Löv /r
3620: 
3621: 
3622: 
3623: 
3624:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 688/2000 rd
3625: 
3626:                                               Åtgärder för att underlätta utländska läkares
3627:                                               arbetsmöjligheter i Finland
3628: 
3629: 
3630: 
3631: 
3632: Tili riksdagens talman
3633: 
3634: De finländska myndighetemas stelbenta tillämp-         inte, varför de gav upp och slutade. För ett litet
3635: ning av regler och bestämmelser rörande utländ-        sjukhus som Jakobstads Sjukhus som ligger i
3636: ska läkare försvårar möjlighetema att lindra lä-       Österbotten är det mycket svårt att locka till sig
3637: karbristen i Finland. Läkare som kommer utan-          nya läkare fast man betalar förhöjda löner. De lä-
3638: för EU-området tvingas till flera års studier och      kare som utbildas i södra Finland och Sverige
3639: praktik nästan utan lön innan de är kompetenta         stannar i allt för hög utsträckning kvar i närheten
3640: att arbeta i Finland.                                  av sina utbildningsorter, där de har bättre utveck-
3641:     En läkare utanför EU-området som vill ha be-       lingsmöjligheter. För små sjukhus i periferin med
3642: hörighet att arbeta på finländskt sjukhus måste        rekryteringsproblem vore det av yttersta vikt att
3643: först klara av tre tenter på en universitetsort, för   smidigt kunna anställa utländska läkare för att
3644: tillfållet i Tammerfors, vilket i praktiken tar två    kunna trygga en säker och heltäckande service.
3645: år i anspråk för en utlänning att klara. Därefter      Det stränga förfaringssättet har i Finland försva-
3646: måste läkaren specialisera sig i Finland, efter-       rats med kvalitetssäkringsmotiv. 1 Sverige klarar
3647: som myndighetema inte godkänner specialise-            man kvalitetssäkringen genom övervakning och
3648: ring som skett i land utanför EU, vilket tar fem       utbildning på arbetsplatsen. Altemativet i Jakob-
3649: till sex år.                                           stad är snart vård på 100 kilometers avstånd och i
3650:     1 Sverige har man i likhet med Finland också       många fall ingen vård alls. Är detta betjänt trygg-
3651: läkarbrist, men där är man betydligt mera flexi-       het och kvalitet?
3652: bel. Efter sju månaders språkstudier har läkaren
3653: rätt att arbeta med patienter, de sex första måna-     Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
3654: dema med lön under uppsyn, varefter det inte           ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
3655: finns några begränsningar.                             ver ställa följande spörsmål till behörig medlem
3656:     Exempelvis vid Jakobstads Sjukhus fanns det        av statsrådet:
3657: för en tid sedan ett duktigt lettiskt läkarpar, en
3658: röntgenläkare och en narkosläkare. De lärde sig               Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
3659: snabbt svenska, men deras specialitet godkändes              för att underlätta utländska läkares ar-
3660:                                                              betsmöjligheter i Finland?
3661: 
3662: 
3663: Helsingfors den 13 september 2000
3664: 
3665:     Pehr Löv /sv
3666: 
3667: 
3668:                                                                                                  Versio 2.0
3669: Suomennos                                                               KK 688/2000 vp - Pehr Löv /r
3670: 
3671: 
3672: 
3673: 
3674:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 688/2000 vp
3675: 
3676:                                                Ulkomaisten lääkäreiden työskentelymahdolli-
3677:                                                suuksien parantaminen Suomessa
3678: 
3679: 
3680: 
3681: 
3682: Eduskunnan puhemiehelle
3683: 
3684: Suomen viranomaisten jäykkä ulkomaisia lääkä-           vat. Pohjanmaalla sijaitsevan Pietarsaaren sairaa-
3685: reitä koskevien sääntöjen ja määräysten sovelta-        lan kaltaisen pienen sairaalan on erittäin vaikeaa
3686: minen vaikeuttaa mahdollisuuksia helpottaa Suo-         houkutella uusia lääkäreitä, vaikka palkkoja on-
3687: men lääkäripulaa. EU-alueen ulkopuolelta tule-          kin korotettu. Etelä-Suomessa ja Ruotsissa koulu-
3688: vat lääkärit pakotetaan useaksi vuodeksi opiske-        tuksensa saaneet lääkärit jäävät liian usein koulu-
3689: lemaan ja harjoittelemaan lähes ilman palkkaa,          tuspaikkakuntiensa läheisyyteen, missä heillä on
3690: ennen kuin he ovat päteviä työskentelemään Suo-         paremmat kehittymismahdollisuudet. Reuna- alu-
3691: messa.                                                  eilla sijaitsevien pienten sairaaloiden kannalta,
3692:    EU-alueen ulkopuolelta tuleva lääkäri, joka          joilla on ongelmia työvoiman hankkimisessa,
3693: haluaa saada kelpoisuuden työskennellä suoma-           mahdollisuus joustavaan ulkomaisen lääkärin
3694: laisessa sairaalassa, joutuu ensin suorittamaan         palkkaamiseen olisi erittäin tärkeää varman ja
3695: kolme tenttiä yliopistopaikkakunnalla, tällä het-       kattavan palvelutarjonnan turvaamiseksi. Tiuk-
3696: kellä Tampereella. Ulkomaalaiselta tähän menee          kaa menettelyä on Suomessa perusteltu laadun
3697: käytännössä kaksi vuotta. Tämän jälkeen lääkä-          turvaamisella. Ruotsissa pystytään turvaamaan
3698: rin on erikoistuttava Suomessa, koska viranomai-        laatu valvonnalla ja koulutuksella työpaikalla.
3699: set eivät hyväksy EU:n ulkopuolisessa maassa            Pietarsaaressa vaihtoehtona on pian hoito 100 ki-
3700: suoritettua erikoistumista. Tähän menee 5-6             lometrin etäisyydellä ja monessa tapauksessa jää-
3701: vuotta.
3702:                                                         minen kokonaan vaille hoitoa. Voiko tätä sanoa
3703:    Ruotsissa on lääkäripula kuten Suomessakin,
3704:                                                         turvallisuudeksi ja laaduksi?
3705: mutta siellä toimitaan paljon joustavammin. Seit-
3706: semän kuukauden kieliopintojen jälkeen lääkäril-
3707:                                                         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3708: lä on oikeus työskennellä potilaiden kanssa, en-
3709: simmäiset kuusi kuukautta palkallisena mutta            jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3710: valvonnan alaisena, minkä jälkeen ei enää ole ra-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3711: joituksia.                                              vaksi seuraavan kysymyksen:
3712:    Pietarsaaren sairaalassa oli esim. jokin aika sit-
3713: ten taitava latvialainen lääkäripariskunta, rönt-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
3714: genlääkäri ja nukutuslääkäri. He oppivat nopeasti             tyä ulkomaisten lääkäreiden työskente-
3715: ruotsin kielen, mutta heidän erikoistumistaan ei              lymahdollisuuksien      helpottamiseksi
3716: hyväksytty, minkä vuoksi he luopuivat ja lopetti-             Suomessa?
3717: 
3718: 
3719: 
3720: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2000
3721: 
3722:     Pehr Löv /r
3723: 2
3724: Ministerin vastaus                                                KK 688/2000 vp- Pehr Löv /r
3725: 
3726: 
3727: 
3728: 
3729: Eduskunnan puhemiehelle
3730: 
3731: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
3732: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   ti seuraavaa:
3733: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3734: vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lövin /r näin     Olen 27 päivänä syyskuuta 2000 vastannut kan-
3735: kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 688/2000         sanedustaja Erkki Kanervan /sd ym. samaan ai-
3736: vp:                                                 hepiiriin kuuluvaan kirjalliseen kysymykseen
3737:                                                     KK 666/2000 vp. Tähän vastaukseen ei ole lisät-
3738:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     tävää.
3739:       tyä ulkomaisten lääkäreiden työskente-
3740:       lymahdollisuuksien      helpottamiseksi
3741:       Suomessa?
3742: 
3743: 
3744: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
3745: 
3746:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
3747: 
3748: 
3749: 
3750: 
3751:                                                                                                  3
3752: KK 688/2000 vp - Pehr Löv /r                                                         Ministerns svar
3753: 
3754: 
3755: 
3756: 
3757: Tili riksdagens talman
3758: 
3759: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
3760: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   föra följande:
3761: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pehr
3762: Löv /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS         Jag svarade den 27 september 2000 på Erkki Ka-
3763: 688/2000 rd:                                         nervas /sd m.fl. skriftliga spörsmål SS 666/2000
3764:                                                      rd som hör till samma ämnesområde. Det finns
3765:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         inget att tillägga till detta svar.
3766:       för att underlätta utländska läkares ar-
3767:       betsmöjligheter i Finland?
3768: 
3769: 
3770: Helsingfors den 5 oktober 2000
3771: 
3772:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
3773: 
3774: 
3775: 
3776: 
3777: 4
3778:                                                           KK 689/2000 vp - Antero Kekkonen /sd
3779: 
3780: 
3781: 
3782: 
3783:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 689/2000 vp
3784: 
3785:                                             Kuljetusalan yritysten ongelmat
3786: 
3787: 
3788: 
3789: 
3790: Eduskunnan puhemiehelle
3791: 
3792: Raakaöljyn hinnan raju nousu on herättänyt vilk-     nousevan polttoaineen hinnan seurauksena. Kas-
3793: kaan keskustelun maantieliikenteen ja ammatti-       vaneita kustannuksia ei ole voitu siirtää ostajal-
3794: autoilijoiden ongelmista. Dieselöljyn hinnan no-     le, vaan useimmiten yritys on joutunut tinkimään
3795: pea nousu on yksi alan suurista ongelmista, ja       omasta katteestaan.
3796: eräällä tavalla tämä akuutti asia on osaltaan kär-      Pidemmällä aikavälillä tämäjohtaa siihen, että
3797: jistänyt tilannetta entisestään.                     konkurssit alalla lisääntyvät, mikä tietää kulje-
3798:    Itäliikenteen vapautuminen on merkinnyt kil-      tustyöntekijöiden työllisyyden heikkenemistä.
3799: pailun kasvua Suomessa joko suoraan venäläis-        Toisaalta voi käydä myös niin, että osa yrittäjistä
3800: ten yritysten osallistumisen kautta, mutta myös      siirtyy harmaan talouden puolelle, jolloin verotu-
3801: suomalaisten Venäjällä omistamien kuljetusliik-      lojen kertymä pienenee.
3802: keiden kautta. Venäjällä työvoima-, kalusto- ja
3803: muut käyttökustannukset ovat kuitenkin huomat-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3804: tavasti edullisemmat kuin Suomessa. Näin ollen       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3805: ei ole ihmekään, että kevyemmällä kustannusra-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3806: kenteella toimivat yritykset ovat vallanneet         vaksi seuraavan kysymyksen:
3807: markkinoita puhtaasti Suomessa toimiviita kulje-
3808: tusliikkeiltä.                                             Onko hallitus tietoinen kuljetusalan yri-
3809:     Osittain tämän epäsuhtaisen kilpailutilanteen          tysten ongelmista ja jos on,
3810: vuoksi moni kotimainen kuljetusalan yrittäjä on
3811: joutunut kohtuuttoman kilpailutilanteen eteen              mitä hallitus aikoo tehdä kilpailuedelly-
3812:                                                            tysten korjaamiseksi?
3813: 
3814: 
3815: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2000
3816: 
3817:     Antero Kekkonen /sd
3818: 
3819: 
3820: 
3821: 
3822:                                                                                                Versio 2.0
3823: KK 689/2000 vp- Antero Kekkonen /sd                                                   Ministerin vastaus
3824: 
3825: 
3826: 
3827: 
3828: Eduskunnan puhemiehelle
3829: 
3830: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         kuin venäläiset kuljetusliikkeet Silti kuljetus-
3831: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         liikkeillä oli koko ajan tiedossa tilanteen ohime-
3832: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          nevyys. Venäjällä alan osaaminen ja kuljetuska-
3833: vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen           luston laatu parani ja paranee nopeasti, jolloin
3834: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            asiakas saa laadultaan hyväksyttävät palvelut ve-
3835: 689/2000 vp:                                           näläiseltä kuljetusliikkeeltä halvemmalla kuin
3836:                                                        suomalaiselta.
3837:        Onko hallitus tietoinen kuljetusalan yri-          Suomen kuljetusalalla vallitseva ylitarjontati-
3838:        tysten ongelmista ja jos on,                    lanne ei selity Venäjän liikenteeseen liittyvillä
3839:                                                        ongelmilla. Ensinnäkin tämän liikenteen osuus
3840:        mitä hallitus aikoo tehdä kilpailuedelly-       kokonaisuudesta on pieni. Yritystemme hintakil-
3841:        tysten korjaamiseksi?                           pailukyky on luonnollisista syistä liian heikko.
3842: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Lähes kokonaan kyse on työvoimakustannus-
3843: ti seuraavaa:                                          erosta, eikä suomalaisen kuljettajan palkkakus-
3844:                                                       tannusta ymmärrettävistä syistä voida alentaa lä-
3845:  Useat aikaisemmat kirjalliset kysymykset sekä        hellekään nykyistä venäläistä tasoa. Tukitoimet
3846:  välikysymykset ovat käsitelleet mahdollisuuksia      eivät ole perusteltuja tilanteessa, jossa ei ole ky-
3847:  vaikuttaa polttoaineen- muun muassa hyötylii-         symys tilapäisestä kuljetuskysynnän kuopasta,
3848:  kenteen kuluttaman dieselöljyn - vähittäis-          jonka jälkeen tulisi jokin ns. normaali tilanne.
3849:  myyntihintaan polttoaineverotusta alentamalla.       Kokonaisuutena valtion tukitoimet vain hanka-
3850: Kysymyksen painopiste on tällä kertaa suoma-          loittaisivat tasapainon saavuttamista kuljetus-
3851:  laisten kuljetusliikkeiden kannattavuudessa ja       alalla.
3852: kilpailukyvyssä verrattuna erityisesti itäliiken-         Vaikka Venäjän liikenne lievensi kuljetusalan
3853: nettä harjoittaviin yrityksiin.                       tilannetta 1990-luvun alun lamassa, niin laman
3854:     Hallitus on hyvin tietoinen kuljetusalan ongel-   seurauksena kuorma-autokanta supistui selvästi,
3855: mista ja siitä, että ongelmien syynä on useita te-    mutta kanta lähti voimakkaaseen kasvuun taas
3856: kijöitä. Onkin poikkeuksellista, että yksi palvelu-   viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Sa-
3857: ala on syvissä taloudellisissa vaikeuksissa samal-    malla varsinkin pitkämatkaisen kappaletavaralii-
3858: la, kun maassa on jo pitempään jatkunut voima-        kenteen kalustokokoa on lainsäädännöllä yhteis-
3859: kas talouden kasvu.                                   ymmärryksessä kuljetusalan kanssa kasvatettu.
3860:     Eräs keskeinen syy kuljetusliikkeiden tämän-      Lisäksi kuljetusala on pystynyt toimintojaan ra-
3861: hetkiseen heikkoon kannattavuuteen on ylitar-         tionalisoimalla lisäämään tuottavuuttaan. Nyt re-
3862: jonnasta johtuva ankara hintakilpailu. Lisäksi        kisterissä olevien kuorma-autojen määrä on noin
3863: Venäjän vienti- ja tuontikuljetukset ovat osal-       10 % suurempi kuin lamaa edeltävinä vuosina.
3864: taan yksi ongelmien lähde. Kuljetusala hakeutui       Kaluston koon kasvun johdosta kuljetuskapasi-
3865: tähän liikenteeseen innokkaasti, kun Venäjän          teetti on kasvanut tätäkin enemmän. Kuljetetta-
3866: markkinat avautuivat 1990-luvun alussa. Suoma-        van tavaran kokonaismäärä ei ole oleellisesti kas-
3867: laiset olivat monista syistä kilpailukykyisempiä      vanut, ja kokonaissuoritteen kasvu on ollut huo-
3868: 
3869: 
3870: 2
3871: Ministerin vastaus                                          KK 689/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
3872: 
3873: 
3874: mattavasti alan investointeja pienempi. Liiken-        tä, mitkä yhteiskunnalliset ongelmat edellyttävät
3875: teen kasvu noudattanee jatkossakin korkeintaan         nyt ja tulevaisuudessa kasvavaa valvontapanos ta.
3876: kokonaistuotannon kasvua taijalostusasteen kas-           Polttoainekustannusten osuudet tämän päivän
3877: vuaja on muiden tämän kaltaisten syidenjohdos-         raskaan liikenteen kokonaiskustannuksista vaih-
3878: ta jatkossa jopa pienempi kuin BKT:n muutos.           televat 20 ja 40 prosentin välillä yrityskoosta ja
3879:     Suomessa tehdyillä toimenpiteillä ei voi olla      kuljetustyypistä riippuen. Osalla kuljetusalan
3880: kovinkaan suuria vaikutuksia suomalaisten kul-         yrityksistä on ollut vaikeuksia siirtää kohonneita
3881: jetusliikkeiden mahdollisuuksiin Venäjän liiken-       kustannuksia sellaisenaan kuljetusmaksuihin.
3882: teessä. Oikeastaan raakaöljyn hinnan nousu ta-         Tämä on hankaloittanut erityisesti pienempien
3883: saa Suomen ja Venäjän välistä kustannuseroa,           kuljetusyritysten tilannetta. Dieselöljyn polttoai-
3884: koska Venäjällä pohtoaineisiin liittyvä vero on        nevero on tietoisesti pidetty alhaisena, sillä näin
3885: mitätön verrattuna Suomeen. Venäjällä siis kus-        on haluttu varmistaa hyötyliikenteen kustannuk-
3886: tannusten nousu on ollut suhteellisesti huomatta-      sien pysyminen kilpailukykyisenä erityisesti ot-
3887: vasti suurempi kuin meillä, mikäli siellä polttoai-    taen huomioon se, että kuljetuskustannukset ovat
3888: neiden hinnat noudattavat maailmanmarkkina-            korkeat pitkien välimatkojen vuoksi. Kokonai-
3889: hintoja. Toisaalta Venäjän liikenteessä suomalai-      suutena tarkastellen eri liikennepolttoaineiden ja
3890: nen kuljetusliike pystyy suurelta osin käyttä-         kuorma-autoliikenteen verotuksessa on noudatet-
3891: mään Venäjältä ostettua polttoainetta myös koti-       tu varovaista linjaa, eikä kuljetusalan keskeisim-
3892: maan matkan osuudella.                                 pään ongelmaan eli ylitarjontaan voida vaikuttaa
3893:     Laiton ulkomaalaisten kuljetusliikkeiden har-      veronalennuksin. Markkinataloudessa ylitarjon-
3894: joittama Suomen sisäinen liikenne eli kabotaasi        ta purkautuu alalta poistumisen kautta, jolloin
3895: tulee estää mahdollisinunan hyvin. Sitä ilmeises-      työllisyystilanne heikkenee. Ylitarjonnan perus-
3896: ti harrastavat sekä suomalaisten Venäjälle perus-      syy on, ettei Suomessa kaikille nyt markkinoilla
3897: tamat kuljetusliikkeet että Venäjän omat kulje-        oleville yrityksille riitä kuljetettavaa.
3898: tusliikkeet, jotka tarvitsevat suomalaisen kulje-         Hallitus ei suunnittele toimenpiteitä tavara-
3899: tusalalla tai hyvin lähellä sitä toimivan yhteistyö-   kuljetuksissa kulutetun polttoaineen polttoaine-
3900: kumppanin. Laittoman kabotaasin merkitys kul-          veron alentamiseksi. Hallitus on kuljetusalan ti-
3901: jetusten kokonaistarjontaan on kuitenkin margi-        lanteen helpottamiseksi antanut esityksen, jossa
3902: naalineo ilmiö.                                        ehdotetaan kuorma-auto- ja rekkaliikenteelle va-
3903:     Harmaa talous on ongelma myös kuljetusalal-        pautusta vuoden 2000 varsinaisen ajoneuvove-
3904: la. Sen syyt ja osuus kokonaiskuljetusmarkki-          ron neljännen maksuerän suorittamisesta. Tuen
3905: noista on monimutkainen kysymys. Ylitarjonta ja        koko vaikutus kuljetusalalle on noin 100 miljoo-
3906: hintakilpailu aiheuttavat paineita erilaisten epä-     naa markkaa. Lisäksi Suomi on ED-tasolla toi-
3907: terveiden kilpailukeinojen käyttöön. Näistä har-       miessaan korostanut sitä, että pienille kuljetus-
3908: maa talous on vain yksi eikä yhteiskunnalliselta       yrityksille ei pidä niin sanotun maantieliikenteen
3909: merkitykseltään varmastikaan suurin. Laitto-           sosiaalipaketin kautta sälyttää lisäpaineita eten-
3910: muuksia voidaan vähentää valvontaa lisäämällä.         kään nyt, kun polttoaineen korkea hinta on saat-
3911: Kysymys on resurssien kohdentamisesta, eli sii-        tanut yritykset vaikeuksiin.
3912: 
3913: 
3914: 
3915: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
3916: 
3917:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
3918: 
3919: 
3920: 
3921: 
3922:                                                                                                         3
3923: KK 689/2000 vp - Antero Kekkonen /sd                                                       Ministems svar
3924: 
3925: 
3926: 
3927: 
3928:  Tili riksdagens talman
3929: 
3930: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         gen var av många orsaker mer konkurrenskrafti-
3931: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      ga än de ryska. Trots det var transportföretagen
3932: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ante-        hela tiden medvetna om att situationen kunde
3933: ro Kekkonen /sd undertecknade skriftliga spörs-         vara övergående. 1 Ryssland har kunnandet och
3934: mål SS 689/2000 rd:                                     transportfordonen förbättrats och förbättras
3935:                                                        snabbt, varvid en kund får tjänster av godtagbar
3936:        ir regeringen medveten om de problem            kvalitet billigare av ett ryskt transportföretag än
3937:        som drabbat företag inom transport-             av ett finländskt.
3938:        branschen, och i så fall,                           Överutbudet inom den finländska transport-
3939:                                                        branschen förklaras inte av problem som förknip-
3940:        vad ämnar regeringen göra för att rätta         pas med trafiken till och från Ryssland. För det
3941:        tili konkurrensvillkoren?                       första utgör denna trafik endast en liten del av
3942: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        helheten. Våra företags prismässiga konkurrens-
3943: föra följande:                                         kraft är av naturliga skäl för svag. Det är nästan
3944:                                                        helt och hållet fråga om skillnader i kostnadema
3945:  Flera tidigare skriftliga spörsmål samt interpella-   för arbetskraft, och lönekostnadema för en finsk
3946:  tioner har behandlat möjlighetema att påverka         chaufför kan av förståeliga skäl inte sänkas till en
3947:  priset på bränsle - bl.a. dieselolja för nyttotra-    nivå som är ens i närheten av den nuvarande ni-
3948:  fik - i detaljhandeln genom sänkningar av             vån i Ryssland. Stödåtgärder är inte motiverade i
3949:  bränsleaccisen. Tyngdpunkten i spörsmålet lig-        en situation där det inte är fråga om någon tillfål-
3950:  ger denna gång på de finländska transportföreta-      lig nedgång i efterfråganpå transporter som skul-
3951:  gens lönsamhet och konkurrenskraft jämfört med        le följas av en återgång till en s.k. normal situa-
3952:  i synnerhet företag som idkar trafik över östgrän-    tion. Överlag skulle statliga stödåtgärder bara
3953:  sen.                                                  göra det svårare att uppnå balans inom transport-
3954:     Regeringen är mycket medveten om att trans-        branschen.
3955: portbranschen har problem och att det finns flera          Ä ven om trafiken till och från Ryssland lind-
3956: orsaker till problemen. Det är exceptionellt att en    rade situationen för transportbranschen under re-
3957: servicenäring är i djupa ekonomiska svårigheter        cessionen i börj an på 1990-talet var följ den av re-
3958: samtidigt som den ekonomiska tillväxten i landet       cessionen en klar minskning av lastbilsparken,
3959: redan en längre tid har varit kraftig.                 men parken ökade åter kraftigt efter mitten av det
3960:     En central orsak till den dåliga lönsamheten       senaste decenniet. Samtidigt har lagstiftningsåt-
3961: hos transportföretagen för tillfållet är den hårda     gärder vidtagits i samförstånd med transport-
3962: priskonkurrensen som beror på att det råder över-      branschen för att öka storleken på fordon för i
3963: utbud på tjänster. Transporteroa till och från         synnerhet långväga transporter av styckegods.
3964: Ryssland utgör också en del av problemen.              Vidare har transportbranschen kunnat öka pro-
3965: Transportbranschen sökte sig aktivt till denna         duktiviteten genom att rationalisera sina funktio-
3966: trafik, då den ryska marknaden öppnades i bör-         ner. Nu är antalet registrerade lastbilar ca 10 %
3967: jan av 1990-talet. De finländska transportföreta-      större än under åren före recessionen. På grund
3968: 
3969: 
3970: 4
3971: Ministems svar                                              KK 689/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
3972: 
3973: 
3974: av att fordonen har ökat i storlek har transportka-     gäller samhällelig betydelse. Olaglighetema kan
3975: paciteten vuxit ännu mera. Den totala mängden          minskas genom ökad övervakning. Det är fråga
3976: varor som transporteras har inte ökat väsentligt,       om att fördela resursema, dvs. om vilka samhäl-
3977: och ökningen av den totala prestationen är betyd-      leliga problem som nu och i framtiden kräver
3978: ligt mindre än investeringama. Ökningen av tra-         större satsningar på övervakning.
3979: fiken torde också i fortsättningen följa på sin            1 dag varierar bränslekostnademas andel av de
3980: höjd tillväxten i den totala produktioneo eller         totala kostnadema för den tunga trafiken mellan
3981: vara t.o.m. mindre än förändringen i BNP på            20 och 40 % beroende på företagets storlek och
3982: grund av höjningen av förädlingsgraden eller an-       transporttypen. En del av företagen i transport-
3983: dra dylika faktorer.                                   branschen har haft svårigheter med att direkt
3984:     Åtgärder som vidtas i Finland kan inte ha nå-      överföra kostnadshöjningen till transportavgif-
3985: gon större inverkan på de finländska företagens        tema. Detta har försvårat situationen för i synner-
3986: möjligheter i trafiken på Ryssland. Stegringen i       het små tranportföretag. Bränsleaccisen på die-
3987: priset på råolja utjämnar egentligen kostnads-         selolja har med avsikt hållits låg, eftersom man
3988: skillnaden mellan Finland och Ryssland, efter-         har velat säkerställa konkurrenskraftiga kostna-
3989: som den accis som i Ryssland påförs bränslen är        der i nyttotrafiken i synnerhet med beaktande av
3990: obetydlig jämfört med Finland. 1 proportionellt        att transportkostnadema är höga på grund av de
3991: hänseende har ökningen i kostnadema alltså va-         långa avstånden. Som helhet betraktad har be-
3992: rit betydligt högre i Ryssland än i Finland, om        skattningen av olika drivmedel för trafik och av
3993: bränsleprisema där följer prisema på världs-           lastbilstrafiken följt en försiktig linje, och det går
3994: marknaden. Å andra sidan kan finländska trans-         inte att lösa transportbranschens största problem,
3995: portföretag som trafikerar på Ryssland till stora      dvs. överutbudet, med skattesänkningar. Inom
3996: delar utnyttja det bränsle som det köpt i Ryss-        marknadsekonomin upplöses överutbud genom
3997: land också på dendel av resan som sker i Finland.      att antalet företag i branschen minskar, varvid
3998:     Illegalt cabotage, dvs. trafik som i Finland id-   sysselsättningen försärnras. Den grundläggande
3999: kas av utländska transportföretag, skall hindras i     orsaken till överutbudet är att den mängd som
4000: så stor utsträckning som möjligt. Cabotage idkas       skall transporteras inte räcker till alla företag
4001: uppenbarligen både av transportföretag som fin-        som nu finns på den finländska marknaden.
4002: ländare grundat i Ryssland och av sådana företag           Regeringen planerar inga åtgärder för att sän-
4003: i rysk ägo som behöver en finländsk samarbets-         ka bränsleaccisen på det bränsle som används vid
4004: partner i transportbranschen eller någon annan         varutransporter. För att underlätta transportbran-
4005:  mycket närliggande bransch. Det illegala cabota-      schens situation har regeringen avlåtit en propo-
4006: gets betydelse för det totala utbudet av transpor-     sition i viiken det föreslås att lastbils- och lång-
4007:  ter är dock marginell.                                tradartrafiken befrias från den fjärde raten av den
4008:     Den ekonomiska gråzonen är ett problem även        egentliga fordonsskatten för 2000. Den totala ef-
4009:  i transportbranschen. Den ekonomiska gråzo-           fekten av detta stöd är ca 100 milj. mk. Vidare
4010:  nens orsaker och andel av den totala transport-       har Finland på EU-nivå framhållit att små trans-
4011:  marknaden är en komplicerad fråga. Överutbu-          portföretag inte genom ett s.k. socialt paket för
4012:  det och priskonkurrensen skapar ett tryck som Ie-     landsvägstransporter bör utsättas för ett större
4013:  der till användning av olika slags osunda konkur-     tryck i synnerhet nu då det höga bränslepriset har
4014:  rensmedel. Den ekonomiska gråzonen bara ett av        försatt företagen i svårigheter.
4015:  dessa medel och säkert inte det största när det
4016: 
4017: 
4018: Helsingfors den 4 oktober 2000
4019: 
4020:     Finansminister Sauli Niinistö
4021: 
4022:                                                                                                            5
4023:                                                                    KK 690/2000 vp - Mikko Elo /sd
4024: 
4025: 
4026: 
4027: 
4028:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 690/2000 vp
4029: 
4030:                                             Porin ja Helsingin välisten junayhteyksien ke-
4031:                                             hittäminen
4032: 
4033: 
4034: 
4035: 
4036: Eduskunnan puhemiehelle
4037: 
4038: Maamme rautateitä on kehitetty 1990-1uvulla          dollisimman pikaisesti. Junien nopeuksia tulisi
4039: monin eri tavoin. Esim. Pori-Tampere-radan           nostaa ja erityisesti pitäisi lisätä Porin ja Helsin-
4040: peruskorjaukseenja sähköistykseen käytettiin sa-     gin välisiä junayhteyksiä, joissa ei tarvita junan-
4041: toja miljoonia markkoja. Tämän seurauksena oli-      vaihtoa. Nykyisen kahden suoran junayhteyden
4042: si voinut odottaa, että rautatieyhteydet paranevat   sijaan tulisi Porin ja Helsingin välillä olla neljä
4043: ja nopeutuvat merkittävästi Pori-Tampere-            suoraa yhteyttä, joista kaksi olisi InterCity- ja
4044: Helsinki-välillä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt,     kaksi muuta pikajunayhteyttä.
4045: vaan junien nopeudet ovat pysyneet suunnilleen
4046: ennallaan ja Porista Helsinkiin on vain kaksi        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4047: vuoroa päivittäin ilman junanvaihtoa.                jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4048:    Entistä nopeampien ja vaivattomampien juna-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4049: yhteyksien kehittäminen on yhteiskunnan kan-         vaksi seuraavan kysymyksen:
4050: nalta tärkeätä, sillä juna on esim. ympäristön nä-
4051: kökulmasta katsottuna ylivoimaisesti paras kul-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4052: kumuoto. Siksi junayhteyksiä Porin ja Tampe-               tyä entistä nopeampien ja vaivattomam-
4053: reen sekä Helsingin välillä tulisi kehittää mah-           pien junayhteyksien kehittämiseksi Po-
4054:                                                            rin ja Helsingin välillä?
4055: 
4056: 
4057: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
4058: 
4059:     Mikko Elo /sd
4060: 
4061: 
4062: 
4063: 
4064:                                                                                                 Versio 2.0
4065: KK 690/2000 vp- Mikko Elo /sd                                                          Ministerin vastaus
4066: 
4067: 
4068: 
4069: 
4070: Eduskunnan puhemiehelle
4071: 
4072: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa             Helsingin ja Porin väliset matkustajamäärät
4073: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         eivät ole kehittyneet siihen suuntaan, että muu-
4074: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          tokset puoltaisivat välitöntä liikenteen lisäystä.
4075: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd            VR Osakeyhtiön suunnitelmien mukaan juna-
4076: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                määrät tulevat jatkossakin pysymään suunnil-
4077: 690/2000 vp:                                           leen nykyisinä. Liikenne perustuu InterCity- ja
4078:                                                        pikajunatarjontaan, junia on sekä Tampereelle
4079:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       jääviä että Helsinkiin asti kulkevia. Pitemmällä
4080:        tyä entistä nopeampien ja vaivattomam-          aikavälillä sekä kokonaisjunatarjonta että suo-
4081:        pien junayhteyksien kehittämiseksi Po-          rien junayhteyksien määrä välillä Pori-Helsin-
4082:        rin ja Helsingin välillä?                       ki kasvanee hiukan. Näin varsinkin silloin, jos
4083:                                                        VR Osakeyhtiö hankkii lisää nopeata Pendolino-
4084: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kalustoa nykyisen tilatun kymmenen yksikön li-
4085: ti seuraavaa:                                          säksi.
4086: Korkeatasoiset radat ovat nopean junaliikenteen            Ensi vuonna voidaan hyödyntää mahdollisuut-
4087: perusedellytys. Helsingin ja Tampereen välillä         ta käyttää suurempaa nopeutta välillä Helsinki-
4088: päällysrakenne ja turvalaitteet on uusittu, tasoris-   Tampere. Tämä koskee kuitenkin vain InterCity-
4089: teykset on poistettu ja liikennepaikoille on tehty     junia. Välillä Tampere-Pori aikataulut säilyvät
4090: muutoksia. Suurinta sallittua nopeutta on hank-        nykyisenlaisina tasoristeyksistä ja ratatekniikas-
4091: keen myötä voitu henkilöliikenteessä nostaa 140        ta johtuen. Helsingin ja Porin välinen matka-aika
4092: kilometrin tuntinopeudesta 160 kilometrin no-          nopeutuu parhaimmassa tapauksessa enintään 10
4093: peuteen. Hankkeen valmistuttua vuonna 2002 ra-         minuuttia, joten se on edelleen reilusti yli kol-
4094: taosalla voidaan ajaa osalla matkaa 200 kilomet-       men tunnin. Pitkällä tähtäimellä matka-aikata-
4095: rin nopeutta.                                          voite on ollut noin kaksi ja puoli tuntia, mikä tie-
4096:     Tampereen ja Porin välisen rataosan sähköis-       tenkin edellyttää 200 kilometrin tuntinopeutta lä-
4097: tys ja turvalaitteet valmistuivat vuonna 1999.         hes koko matkalla.
4098: Tuolloin suurinta sallittua nopeutta voitiin nos-          Kuten edellä olevasta ilmenee, nopeanjunalii-
4099: taa osalla matkaa 120 kilometrin nopeudesta 140        kenteen kehittäminen riippuu paitsi ratateknii-
4100: kilometrin nopeuteen. Nopeuksien nostaminen            kasta myös VR Osakeyhtiön toimenpiteistä ja lii-
4101: Tampereen ja Porin välillä 140 kilometristä on         ketoimintaedellytyksistä. Liikenne- ja viestintä-
4102: todettu yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi.      ministeriö on omalta osaltaan vaikuttanutjunalii-
4103: Sitä ennen tulee kuitenkin poistaa rataosan kaik-      kenteen toimintaedellytyksiin turvaamalla riittä-
4104: ki tasoristeykset (100 Mmk) ja tehdä turvallisuut-     vän rahoituksen tähän tarkoitukseen.
4105: ta lisääviä ratatöitä (n. 50 Mmk).
4106: 
4107: 
4108: 
4109: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2000
4110: 
4111:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
4112: 2
4113: Ministerns svar                                                     KK 690/2000 vp- Mikko Elo /sd
4114: 
4115: 
4116: 
4117: 
4118: Tili riksdagens talman
4119: 
4120: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            Passagerarantalet på avsnittet mellan Helsing-
4121: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      fors och Bjömeborg har inte utvecklats i en så-
4122: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik-         dan riktning att förändringama skulle tala för en
4123: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS         direkt ökning av trafiken. Enligt VR Aktiebolags
4124: 690/2000 rd:                                           planer kommer antalet tåg även i fortsättningen
4125:                                                        att vara ungefår detsamma som nu. Trafiken ba-
4126:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           serar sig på utbudet av lnterCity- och expresståg;
4127:       för att utveckla snabbare och behändi-           det finns såväl sådana tåg som blir i Tammerfors
4128:       gare tågförbindelser än för närvarande           och sådana som går ända tili Helsingfors. På lång
4129:       mellan Björneborg och Helsingfors?               sikt kommer både det totala utbudet av tåg och
4130:                                                        antalet direkta tågförbindelser mellan Björne-
4131: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        borg och Helsingfors att öka något. Detta är fal-
4132: föra följande:                                         let i synnerhet om VR Aktiebolag utökar sitt ut-
4133: Högklassiga banor är en grundläggande förutsätt-       bud av snabbgående Pendolinomateriel utöver de
4134: ning för en snabb tågtrafik. På avsnittet Helsing-     tio enheter som för närvarande är beställda.
4135: fors-Tammerfors har överbyggnaden och säker-               Nästa år kan möjligheten att köra i en högre
4136: hetsanordningarna renoverats, plankorsningama          hastighet på avsnittet Helsingfors-Tammerfors
4137: har avlägsnats och ändringar har gjorts i fråga om     utnyttjas. Detta gäller dock endast InterCitytå-
4138: trafikplatsema. 1 samband med projektet har den        gen. På avsnittet Tammerfors-Bjömeborg för-
4139: största tillåtna hastigheten i passagerartrafiken      blir tidtabellema som sådana på grund av plan-
4140: kunnat höjas från 140 krn/h ti11160 km/h. Sedan        korsningama och bantekniken. En resa mellan
4141: projektet har slutförts år 2002 kommer det att         Helsingfors och Bjömeborg kan i bästa fall för-
4142: vara möjligt att ställvis på bandelen köra i en has-   kortas med högst tio minuter, och tar således
4143: tighet av 200 krn/h.                                   även i fortsättningen rejält över tre timmar. På
4144:    Elektrifieringen av och säkerhetsanordningar-       lång sikt är målsättningen i restid cirka två och en
4145: na på banavsnittet mellan Tammerfors och Björ-         halv timme, vilket givetvis förutsätter en hastig-
4146: neborg blev fårdiga år 1999. Då kunde den hög-         het på 200 krn/h i nästan hela landet.
4147: sta tillåtna hastigheten höjas på en del av hanan          Så som framgår av det ovan anförda beror
4148: från 120 krn/h ti11140 km/h. Det har konstaterats      främjandet av en snabb tågtrafik förutom på ban-
4149: vara samhällsekonomiskt lönsamt att höja hastig-       tekniken även på VR Aktiebolags åtgärder och
4150: hetema mellan Tammerfors och Bjömeborg från            affårsverksamhetsförutsättningar. Kommunika-
4151: 140 krn/h. Före det måste dock alla plankorsning-      tionsministeriet har bidragit tili tågtrafikens
4152: ar avlägsnas (100 milj. mk) och säkerhetshöjan-        verksamhetsförutsättningar genom att säkerstäl-
4153: de banarbeten (ca 50 milj. mk) utföras.                la en tillräcklig finansiering för ändamålet.
4154: 
4155: 
4156: 
4157: Helsingfors den 26 september 2000
4158: 
4159:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
4160:                                                                                                          3
4161:                                                           KK 691/2000 vp -Riitta Korhonen /kok
4162: 
4163: 
4164: 
4165: 
4166:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 69112000 vp
4167: 
4168:                                             Opiskelu ulkomailla
4169: 
4170: 
4171: 
4172: 
4173: Eduskunnan puhemiehelle
4174: 
4175: Opintotukilain (21.1.1994/65) 1 §:n 4 momentin       misestä huolimatta ole akkreditoitu, ei opiskeli-
4176: mukaan opintotukea myönnetään ulkomailla har-        jana ainakaan Kansaneläkelaitoksen käytännön
4177: joitettaviin opintoihin Suomen kansalaiselle, jos    mukaan ole mitään mahdollisuutta saada opinto-
4178: hänellä on ollut vakinainen kotikunta Suomessa       tukea.
4179: vähintään kahden vuoden ajan ennen opintojen             Mikäli suomalaisen opiskelijan opiskelu ta-
4180: alkua ja jos hänen opiskeluaan ulkomailla voi-       pahtuu ulkomailla akkreditoimattomassa korkea-
4181: daan pitää tilapäisenä. Opintotukilain 4 §:ssä       koulussa, saattaa se johtaa myös opiskelijan ja
4182: määritellään opintotukeen oikeuttavat opinnot.       koko hänen perheensä kannalta kohtuuttomiin
4183: Opintotukea voidaan lain mukaan saada korkea-        seurauksiin. Suomen sosiaaliturvalainsäädännön
4184: koulussa tutkinnon, tieteellisen jatkotutkinnon      soveltamisesta ulkomailla asuvaan kansatai seen
4185: tai erillisen ammatillisen täydennyskoulutusoh-      säädetään      laissa asumiseen         perustuvan
4186: jelman suorittamiseen. Yksittäisen opintokoko-        sosiaaliturvalainsäädännön         soveltamisesta
4187: naisuuden suorittamiseen opintotukea voidaan         (31.12.1993/1573). Kyseisen lain 4 §:n mukaan
4188: myöntää korkeakoulututkinnon suorittaneelle,         sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan aikana,
4189: jos lisäopinnot tähtäävät ammatilliseen tai virka-   jona Suomessa asuva henkilö tilapäisesti oleske-
4190: kelpoisuuteen. Opintotukilain 4 §:n 3 momentin       lee ulkomailla, kuitenkin enintään yhden vuoden
4191: mukaan opintotuki myönnetään opintoihin ulko-        ajan siitä, kun hän lähti maasta. Mikäli kysymys
4192: mailla, mikäli ne vastaavat edellä kuvattuja opin-   on kuitenkin päätoimisesta opiskelusta tai tie-
4193: toja Suomessa tai sisältyvät Suomessa suoritetta-    teellisestä tutkimuksesta, voi Kansaneläkelaitos
4194: vaan tutkintoon.                                     hakemuksesta ratkaista sosiaaliturvalainsää-
4195:    Opintotuen saamisen yleiset edellytykset mää-     dännön soveltamisesta edelleen. Sosiaaliturva-
4196: ritellään     tarkemmin      opintotukiasetuksen     lainsäädäntöä on katsottu samoin voitavan sovel-
4197: (8.4.1994/260) l luvussa. Opintotuen myöntämi-       taa myös edellä mainitun opiskelijan perheen-
4198: nen edellyttää mm. opiskelua julkisen valvonnan      jäseniin.
4199: alaisessa oppilaitoksessa. Opintotukiasetuksen          Laissa asumiseen perustuvan sosiaaliturva-
4200: 2 §:n 2 momentin mukaan kansaneläkelaitos voi        lainsäädännön soveltamisesta on siis annettu
4201: kuitenkin oppilaitoksen hakemuksesta rinnastaa       Kansaneläkelaitokselle huomattavan laaja ja täy-
4202: oppilaitoksen julkisen valvonnan alaiseen oppi-      sin yksilöimätön harkintavalta sosiaaliturvan
4203: laitokseen, jos oppilaitoksen antama koulutus        myöntämisessä ulkomailla opiskelevalle henki-
4204: vastaa tasoltaan edellä mainittujen julkisen val-    lölle ja hänen perheelleen. Käytännössä Kansan-
4205: vonnan alaisten oppilaitosten antamaa koulutus-      eläkelaitos voi näin ollen soveltaa lakia hyvinkin
4206: ta. Mikäli suomalaisen opiskelijan opiskelu kui-     mielivaltaisesti. Esimerkiksi kaikkien lain edel-
4207: tenkin tapahtuu ulkomailla korkeakoulussa, jota      lytysten täyttymisestä huolimatta Kansaneläke-
4208: ei opintojen tasovaatimusten edellytysten täytty-    laitos vakiintuneen käytäntönsä mukaan sulkee
4209: 
4210:                                                                                               Versio 2.0
4211: KK 69112000 vp -Riitta Korhonen /kok
4212: 
4213: 
4214: 
4215: niin opiskelijan kuin tämän perheenkin sosiaali-     huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen val-
4216: turvajärjestelmän ulkopuolelle, mikäli opiskelu      lan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja
4217: ulkomailla tapahtuu akkreditoimattomassa kor-        terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.
4218: keakoulussa tai oppilaitoksessa. Laissa asumi-       Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja mui-
4219: seen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön so-       den lapsen huolenpidosta vastaavien mahdolli-
4220: veltamisesta ei akkreditoinnista ole mainintaa,      suuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilölli-
4221: vaan edellytyksenä sosiaaliturvan saamiselle on      nen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on lisäksi
4222: määritelty vain päätoiminen opiskelu. Kyseessä       edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asu-
4223: on siis täysin perustelematon, ulkomailla opiske-    misen omatoimista järjestämistä.
4224: levan ja hänen perheensä eriarvoiseen asemaan
4225: asettava käytäntö.                                   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4226:    Perustuslain 16 §:ssä määritellään sivistyksel-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4227: liset oikeudet. Pykälän mukaan jokaisella on oi-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4228: keus maksuttomaan perusopetukseen. Julkisen          vaksi seuraavan kysymyksen:
4229: vallan on lisäksi turvattava jokaiselle yhtäläinen
4230: mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tar-             Onko laissa asumiseen perustuvan so-
4231: peidensa mukaisesti myös muuta kuin perusope-               siaaliturvalainsäädännön soveltamises-
4232: tusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä es-          ta Kansaneläkelaitokselle annettu huo-
4233: tämättä.                                                    mattavan laaja harkintavalta oikeutettu
4234:    Perustuslain 19 §:ssä puolestaan määritellään            ulkomailla opiskelevan suomalaisen ja
4235: kansalaisten oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella,            tämän perheen perus- ja ihmisoikeudet
4236: joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elä-                huomioon ottaen ja
4237: män edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättö-
4238: mään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taa-            mitä hallitus aikoo tehdä ulkomailla
4239: taan jokaiselle oikeus perustoimeentulon tur-              opiskelevien suomalaisten ja heidän
4240: vaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyy-               perheidensä oikeudenmukaisen ja tasa-
4241: denja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja             arvoisen kohtelun takaamiseksi?
4242: 
4243: 
4244: 
4245: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
4246: 
4247:     Riitta Korhonen /kok
4248: 
4249: 
4250: 
4251: 
4252: 2
4253: Ministerin vastaus                                        KK 691/2000 vp -      Riitta Korhonen /kok
4254: 
4255: 
4256: 
4257: 
4258: Eduskunnan puhemiehelle
4259: 
4260: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       misesta säädetään asumiseen perustuvan sosiaa-
4261: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       liturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa
4262: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        laissa. Suomessa asuvien lisäksi oikeus sosiaali-
4263: vastattavaksi kansanedustaja Riitta Korhosen         turvaan on myös henkilöillä, jotka oleskelevat ul-
4264: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         komailla tilapäisesti enintään vuoden ajan oles-
4265: 691/2000 vp:                                         kelun perusteesta riippumatta. Jos on kyse pää-
4266:                                                      toimisesta opiskelusta ulkomailla yli vuoden ajan
4267:       Onko laissa asumiseen perustuvan so-           ja jos henkilöllä on kiinteät siteet Suomeen, Suo-
4268:       siaaliturvalainsäädännön soveltamises-         men sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista
4269:       ta Kansaneläkelaitokselle annettu huo-         voidaan hakemuksesta jatkaa Kansaneläkelaitok-
4270:       mattavan laaja harkintavalta oikeutettu        sen päätöksellä.
4271:       ulkomailla opiskelevan suomalaisen ja              Opintojen päätoimisuutta arvioitaessa päätoi-
4272:       tämän perheen perus- ja ihmisoikeudet          misena opiskeluna on pidetty tutkintoon tai am-
4273:       huomioon ottaen ja                             mattiin johtavia opintoja. Kansaneläkelaitoksen
4274:                                                      ratkaisutoiminnassa opintoja pidetään päätoimi-
4275:       mitä hallitus aikoo tehdä ulkomailla           sina aina silloin, kun opintoihin on Suomessa
4276:       opiskelevien suomalaisten ja heidän            myönnetty opintotukea. Opiskelun tulee tapah-
4277:       perheidensä oikeudenmukaisen ja tasa-          tua julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa
4278:       arvoisen kohtelun takaamiseksi?                tai sellaisessa oppilaitoksessa, joka on muuten
4279: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tunnustettu mm. akkreditoinnilla. Akkreditointi-
4280:                                                      järjestelmä on käytössä eräissä maissa, joissa ei
4281: ti seuraavaa:
4282:                                                      ole keskitettyä julkisen viranomaisen toteutta-
4283: Kuten kysymyksen perusteluissa on todettu, pe-       maa oppilaitosten valvonnan järjestelmää. Vaik-
4284: rustuslain mukaisina sosiaalisina oikeuksina taa-    ka lainsäädännössä opintotuen saamista ei ole
4285: taan lailla jokaiselle oikeus perustoimeentulon      säädetty edellytykseksi Suomen sosiaaliturvan
4286: turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttö-         piirissä pysymiselle, opintojen päätoimisuutta ar-
4287: myyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen synty-        vioitaessa käytetään pääsääntöisesti samoja kri-
4288: män ja huoltajan menetyksen johdosta.                teereitä kuin opintotukea myönnettäessä.
4289:    Nämä perusoikeudet kuuluvat jokaiselle Suo-           Henkilö voi osoittaa opiskelun olevan päätoi-
4290: men oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvalle henkilöl-       mista esimerkiksi oppilaitoksesta saatavalla to-
4291: le, siis myös opiskelijalle. Perusoikeuksista sää-   distuksena, vaikka opintotukea ei olisi haettu tai
4292: detään tarkemmin lainsäädännössä ja ne tulee ot-     siihen ei olisi oikeutta. Päätös sosiaaliturvalain-
4293: taa huomioon kaikessa julkisen vallan toiminnas-     säädännön soveltamisesta voidaan antaa myös
4294: sa.                                                  silloin, jos voidaan muulla tavoin luotettavasti
4295:     Suomessa asumiseen perustuvaan ja pääosin        todeta opintojen johtavan hyväksyttyyn tutkin-
4296: Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaan sosiaa-         toon tai ammattiin. Päätoiminen opiskelu voi ta-
4297: liturvaan on oikeus Suomessa asuvilla henkilöil-     pahtua myös muussa kuin julkisen valvonnan
4298: lä kansalaisuudesta riippumatta. Suomessa asu-       alaisessa tai muutoin tunnustetussa oppilaitok-
4299: 
4300: 
4301:                                                                                                       3
4302: KK 691/2000 vp- Riitta Korhonen /kok                                                Ministerin vastaus
4303: 
4304: 
4305: sessa. Kansaneläkelaitos antaa päätöksen yleen-      olosuhteet. Harkinta perustuu kokonaisvaltai-
4306: sä vuodeksi kerrallaan. Näin voidaan opiskelun       seen arvioon henkilön tilanteesta. Myös opiskeli-
4307: päätoimisuuden jatkuminen todeta esimerkiksi         joita koskevat päätökset tehdään kokonaisar-
4308: oppilaitoksesta saatavalla todistuksena suorite-     vioinnin perusteella. Tästä syystä on tarpeen, että
4309: tuista opinnoista. Ulkomailla tapahtuvan harras-     Kansaneläkelaitoksella on harkintavaltaa. Lain-
4310: tusluonteisen opiskelun perusteella henkilöä ei      säädännön joustavuuden voidaan myös katsoa
4311: pidetä edelleen Suomessa asuvana.                    edistävän sosiaalisten oikeuksien toteutumista
4312:    Eri maissa on tarjolla koulutusta hyvin erilai-   erilaisissa tilanteissa, joita ei voida ennakoida
4313: sissa oppilaitoksissa, ja näiden opintojen yhden-    norrnin sanamuodossa.
4314: mukainen arviointi on Suomesta käsin vaikeaa.           Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa ei ole,
4315: Ulkomailla opiskelevien yhdenvertaisen kohte-        että Kansaneläkelaitoksen opiskelijoita koske-
4316: lun turvaamiseksi on päätöksenteossa tarpeen so-     vassa soveltamiskäytännössä olisi puutteita tai
4317: veltaa mahdollisimman objektiivisia kriteereitä.     että sen seurauksena olisi syntynyt väliinputoaja-
4318: Muutoksenhakuasteet ovat vahvistaneet Kansan-        ryhmiä. Ministeriö pitää sosiaalisten oikeuksien
4319: eläkelaitoksen ratkaisukäytännön.                    toteutumista tärkeänä ja seuraa niiden toteutu-
4320:    Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsää-        mista myös opiskelun aikaisen toimentulon tur-
4321: dännön soveltamisesta annetussa laissa edellyte-     van osalta toimialaansa kuuluvan lainsäädännön
4322: tään, että ratkaistaessa sitä, asuuko henkilö Suo-   alueella.
4323: messa, otetaan huomioon henkilön yksilölliset
4324: 
4325: 
4326: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
4327: 
4328:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
4329: 
4330: 
4331: 
4332: 
4333: 4
4334: Ministerns svar                                            KK 691/2000 vp- Riitta Korhonen /kok
4335: 
4336: 
4337: 
4338: 
4339: Tili riksdagens talman
4340: 
4341: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       sionsanstalten. Bestämmelser om bosättning i
4342: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    Finland finns i lagen om tiliämpning av lagstift-
4343: rådet översänt följande av riksdagsledamot            ningen om bosättningsbaserad social trygghet.
4344: Riitta Korhonen /saml undertecknade skriftliga        Rätt tili social trygghet har förutom de som är bo-
4345: spörsmål SS 691/2000 rd:                              satta i Finland också personer som tilifålligt be-
4346:                                                       finner sig utomlands under högst ett år oberoen-
4347:        År den exceptionellt stora prövningsrätt       de av orsakerna tili vistelsen. Om det är fråga om
4348:        som Folkpensionsanstalten fått enligt          heltidsstudier utomlands som räcker mer än ett år
4349:        lagen om tillämpning av lagstiftningen         och om personen har fasta band tili Finland kan
4350:        om bosättningsbaserad social trygghet          tiliämpningen av Finlands socialskyddslagstift-
4351:        berättigad med beaktande av fri- och           ning fortgå då en ansökan om detta lärnnats in
4352:        rättigheterna samt de mänskliga rättig-        och Folkpensionsanstalten fattat detta beslut.
4353:        heterna för de finländare som studerar             Vid bedörnningen av om det är fråga om hel-
4354:        utomlands och för deras familjer och           tidsstudier har det ansetts att sådana studier som
4355:                                                       leder tili en examen eller ett yrke är helhetsstu-
4356:        vad ämnar regeringen göra för att ga-          dier. När Folkpensionsanstalten fattar sitt beslut
4357:        rantera att finländare som studerar            anses det alltid att studier bedrivs på heltid om
4358:        utomlands och deras familjer får ett           det i Finland beviljats studiestöd för dem. Studi-
4359:        rättvist ochjämlikt bemötande?                 erna skall bedrivas vid en läroanstalt som står un.:
4360: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       der offentlig tilisyn eller på annat vis är godkänd
4361: föra följande:                                        genom bl.a. ackreditering. Ackrediteringssyste-
4362:                                                      met används i vissa Iänder där det inte finns nå-
4363: Som det konstateras i motiveringen tili spörsmå-     got sådant centralt system för tilisyn över läroan-
4364: let garanteras var och en genom lag följande         stalter som sköts av en offentlig myndighet. Fast-
4365: grundlagsenliga sociala rättigheter: rätten att få   än det i lagstiftningen inte finns några bestäm-
4366: sin grundläggande försörjning tryggad vid ar-        melser om att studiestöd är en förutsättning för
4367: betslöshet, sjukdom, arbetsoförmåga och under        att en person också i fortsättningen skall omfat-
4368: ålderdomen samt vid barnafödsel och förlust av       tas av Finlands socialskyddssystem, används i
4369: en försörjare.                                       huvudsak samma kriterier som vid beviljande av
4370:    Dessa grundläggande fri- och rättigheter gäl-     studiestöd när man bedömer om studierna be-
4371: ler varje person inom Finlands jurisdiktion, dvs.    drivs på heltid.
4372: också studerande. Om de grundläggande fri- och           En person kan även om studiestöd inte sökts
4373: rättigheterna finns det närmare bestämmelser i       eller om personen inte har rätt tili det bevisa att
4374: lagstiftningen och de skall beaktas i all verksam-   studierna är heltidsstudier genom att t.ex. visa
4375: het som det allmänna bedriver.                       upp ett intyg från läroanstalten. Beslut om tili-
4376:    Personer som är bosatta i Finland har oavsett     lämpning av socialskyddslagstiftningen kan fat-
4377: nationalitet rätt tili bosättningsbaserad social     tas också om man på ett annat, tillförlitligt sätt
4378: trygghet, som i huvudsak verkställs av Folkpen-      kan slå fast att studierna leder tili en godkänd ex-
4379: 
4380: 
4381:                                                                                                        5
4382: KK 69112000 vp- Riitta Korhonen /kok                                                     Ministems svar
4383: 
4384: 
4385: amen eller ett godkänt yrke. Heltidsstudier kan        Finland också tar de personliga förhållandena i
4386: bedrivas också i en annan läroanstalt än en som        beaktande. Prövningen baserar sig på en heltäck-
4387: står under offentlig tillsyn eller på annat vis har    ande utvärdering av personens situation. Också
4388: erkänts. Folkpensionsanstalten fattar vanligen         beslut som gäller studerande baserar sig på en
4389: beslutet för ett år i sänder. På detta vis kan man     helhetsbedömning. Därför är det nödvändigt att
4390: konstatera att heltidsstudiema fortsätter genom        Folkpensionsanstalten har prövningsrätt. Lag-
4391: t.ex. ett intyg över avlagda studier från läroan-      stiftningens flexibilitet kan också anses främja
4392: stalten. När det gäller studier i utlandet som har     tillgodoseendet av de sociala rättighetema i olika
4393: karaktären av fritidsintresse anses personen inte      situationer som inte går att förutspå genom att ut-
4394: vara bosatt i Finland.                                 trycka normen i ord.
4395:    1 olika Iänder kan man få utbildning vid många          Social- och hälsovårdsministeriet har inga
4396: olika sorters läroanstalter och en enhetlig utvär-     uppgifter om att det skulle finnas brister i Folk-
4397: dering av dessa studier är svårt att göra i Finland.   pensionsanstaltens tillämpningspraxis gällande
4398: För att de som studerar utomlands skall bemötas        studerande eller att det som en följd av detta för-
4399: på samma vis är det nödvändigt att vid beslutsfat-     farande skulle finnas någon grupp som hamnat
4400: tandet tillämpa så objektiva kriterier som möj-        utanför systemet. Ministeriet anser detvara vik-
4401: ligt. Rättsmedelsinstansema har bekräftat Folk-        tigt att de sociala rättighetema tillgodoses och
4402: pensionsanstaltens beslutspraxis.                      följer också i fråga om lagstiftningen inom sitt
4403:    1 lagen om tillämpning av lagstiftningen om         verksamhetsornråde med hur dessa rättigheter
4404: bosättningsbaserad social trygghet förutsätts det      tillgodoses under studietiden för utkomststödets
4405: att man när det avgörs om en person är bosatt i        del.
4406: 
4407: 
4408: 
4409: Helsingfors den 6 oktober 2000
4410: 
4411:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
4412: 
4413: 
4414: 
4415: 
4416: 6
4417:                                                    KK 692/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
4418: 
4419: 
4420: 
4421: 
4422:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 692/2000 vp
4423: 
4424:                                           Suhtautuminen            vieroitushoitoa         saavaan
4425:                                           työnhakijaan
4426: 
4427: 
4428: 
4429: 
4430: Eduskunnan puhemiehelle
4431: 
4432: Kovien huumeiden käyttö on lisääntymässä kai-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4433: ken aikaa. Ongelma ei ole vain nuorten tai         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4434: syrjäytyneiden. Työelämässä huumausaineiden        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4435: käyttöön tullaan törmäämään yhä useammin.          vaksi seuraavan kysymyksen:
4436: Myös vieroitushoito lisääntyy.
4437:     Työnhakutilanne näyttää avaavan jatkossa             Kiinnitetäänkö työelämässä riittävää
4438: mahdollisuuden erilaisille testauksille. Huume-          huomiota valmiuksiin kohdata vakava
4439: testissä kiinnijäänyt tuskin työpaikkaa saa. Ei          päihdeongelma esim. työhönottotilan-
4440: ole olemassa vastausta siihen, miten työhönotto-         teissaja
4441: tilanteessa sitten suhtaudutaan esim. enti-
4442: seen kovien aineiden käyttäjään, joka käyttää             tuleeko pitkäaikaista vieroitushoitoa
4443: vieroitushoitoa. Vieroitushoidollahan pyritään           käyttävään suhtautua työhönottotilan-
4444: normalisoimaan elämäntilanne ja esim. mah-                teessa niin kuin muihinkin työnhaki-
4445: dollistamaan säännöllinen työssäkäynti.                  joihin vai niin kuin huumausainei-
4446:                                                          den käyttäjiin?
4447: 
4448: 
4449: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2000
4450: 
4451:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
4452: 
4453: 
4454: 
4455: 
4456:                                                                                             Versio 2.0
4457: KK 692/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                                Ministerin vastaus
4458: 
4459: 
4460: 
4461: 
4462: Eduskunnan puhemiehelle
4463: 
4464: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         sesti ja joka käyttää vain hoidossa määrättyjä
4465: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         lääkkeitä, ei ole huumeiden käyttäjä. Häneen ei
4466: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          myöskään pidä suhtautua työhönottotilanteessa
4467: vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-Mono-           kuten huumausaineiden käyttäjään. Arvioitaessa
4468: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         hänen soveltuvuuttaosa työhön tulee arvioida,
4469: KK 692/2000 vp:                                        miten vieroitus- tai korvaushoidossa oleminen
4470:                                                        vaikuttaa työhön soveltuvuuteen. Esimerkiksi
4471:        Kiinnitetäänkö työelämässä riittävää            ammattiautoilijalle ei pääsääntöisesti tule suosit-
4472:        huomiota valmiuksiin kohdata vakava             taa ryhmä 2:n (ammattiajoneuvot) ajokorttia bup-
4473:        päihdeongelma esim. työhönottotilan-            renorfiini- tai metadonihoidon ajaksi.
4474:        teissaja                                           Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä
4475:                                                        hallituksen esitys laiksi yksityisyyden suojasta
4476:        tuleeko pitkäaikaista vieroitushoitoa           työelämässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
4477:        käyttävään suhtautua työhönottotilan-           (HE 75/2000 vp). Esitys sisältää myös säännök-
4478:        teessa niin kuin muihinkin työnhakijoi-         siä koskien työelämässä tehtäviä alkoholi- ja
4479:        hin vai niin kuin huumausaineiden käyt-        huumetestejä. Lakiesityksen 3 §:n perusteella
4480:        täjiin?                                        työnantaja saisi käsitellä vain välittömästi työn-
4481: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilö-
4482: ti seuraavaa:                                         tietoja. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voitaisi
4483:                                                       poiketa työntekijän suostumuksella. Lain 6 §:n
4484: Kuluvan vuoden heinäkuun alusta voimaan tul-           1 momentin mukaan työnantaja saisi käyttää
4485: lut sosiaali- ja terveysministeriön asetus (sosiaa-   työntekijöiden terveydentilaa koskevien tarkas-
4486: li- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvais-   tusten ja testien suorittamiseen taikka näytteiden
4487: ten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpito-     ottamiseen vain terveydenhuollon ammattihenki-
4488: hoidosta eräillä lääkkeillä 607/2000) säätää opi-     löitä ja terveydenhuollon palveluja siten kuin ter-
4489: oidiriippuvaisten henkilöiden hoidoista, joissa       veydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Sama
4490: käytetään lääkityksenä buprenorfiinia, metado-        velvoite koskisi säännöksen 2 momentin mukaan
4491: nia tai levasetyylimetadolia. Lääkehoidon lisäk-      myös alkoholi- ja huumetestien tekemistä. Esitet-
4492: si hoito edellyttää hyvin toteutettuja psykososi-     ty henkilötietojen tarpeellisuusvaatimus koskisi
4493: aalisia tukipalveluita. Hyvin toteutettu hoito nor-   myös alkoholi- ja huumetesteillä kerättyjä tie-
4494: malisoi henkilön elämäntilanteen ja mahdollis-        toja. Perustelujen mukaan pelkkä tarve selvittää
4495: taa esimerkiksi työssäkäynnin. Vaikka lähtökoh-       työnhakijan yleistä luotettavuutta ei kuitenkaan
4496: tana on, että lääkitys annetaan hoitoyksiköstä        ole riittävä peruste huumetestin tarpeellisuudel-
4497: päivittäin, mahdollistaa asetus enimmillään vii-      le, ellei siihen liity todellisia työn luonteeseen tai
4498: kon lääkityksen luovuttamisen potilaalle, joka on     työolosuhteisiin liittyviä uhkia ja vaaroja.
4499: osoittanut hyvää hoitomyöntyvyyttä.                       Vieroitushoidossa oleva henkilö on terveyden-
4500:     Pitkäkestoisessa vieroitushoidossa oleva hen-     huollon ammattihenkilön hoidossa ja hänelle on
4501: kilö, jonka hoito toteutuu suunnitelmien mukai-       tätä varten määrätty lääkitys. Terveydentilaa
4502: 
4503: 
4504: 2
4505: Ministerin vastaus                                     KK 692/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
4506: 
4507: 
4508: koskevat tiedot ovat henkilön yksityisyyden suo-       kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin. On-
4509: jan piiriin kuuluvia arkaluonteisia henkilötietoja     gelmatilanteiden välttämiseksi toimintaperiaat-
4510: ja mm. terveydenhuollon ammattihenkilöillä on          teista sopiminen työpaikalla on välttämätöntä.
4511: salassapitovelvollisuus. Edellä mainitun halli-        Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla
4512: tuksen lakiesityksen 7 §:ssä on tarkoitus säätää       parhaillaan huumeongelman ehkäisy- ja hallinta-
4513: niistä perusteista, joilla työnantajana olisi oikeus   keinoja terveydenhuollon toimintana selvittävän
4514: käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tie-     työryhmän asettaminen. Työryhmän tehtävänä
4515: toja. Vieroitushoidossa olevan työnhakijan hoi-        olisi mm. tehdä ehdotus hyvästä käytännöstä
4516: toa koskevia tietoja työnantaja voisi käsitellä        huumeongelmien ehkäisemiseksi ja hallitsemi-
4517: vain, jos työnhakija itse haluaa nimenomaisesti        seksi mukaan lukien testaaminen, testien tulkin-
4518: kertoa asiasta työnantajalle. Lisäksi työterveys-      taan ja hoitoonohjaukseen liittyvät hyvät käytän-
4519: huollon työhöntulotarkastuksen yhteydessä ter-         nöt. Työterveyshuoltolainsäädäntöä ollaan uu-
4520: veydenhuollon ammattihenkilö voi antaa työnan-         distamassa. Uudistamisen yhteydessä selvite-
4521: tajalle yleisen lausunnon ilman diagnoositietoja       tään tarve säätää työterveyshuollon velvollisuu-
4522: työnhakijan terveydellisestä sopivuudesta haet-        desta ja oikeudesta suorittaa työntekijän suostu-
4523: tuun työhön.                                           muksella testauksia huumaavien aineiden tai
4524:    Huumeongelman ehkäisy- ja hallintakeinot            päihteiden käytön selvittämiseksi.
4525: terveydenhuollon toimintana tulee nähdä laajem-           Em. lisäksi Työterveyslaitos on valmistellut
4526: pana toimintana kuin huumeiden käytön testaa-          oppaan Huumeiden käyttäjän kohtaaminen työs-
4527: misena. Osana huumeongelman ehkäisy- ja hal-           sä. Oppaalla pyritään ohjaamaan terveydenhuol-
4528: lintakeinoja voidaan pitää työpaikoilla Jaarlitta-     lon käytäntöjä huumeongelmien käsittelemisek-
4529: via päihteiden käytön ehkäisyohjelmia, jotka           si mahdollisimman tuloksellisesti.
4530: 
4531: 
4532: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
4533: 
4534:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
4535: 
4536: 
4537: 
4538: 
4539:                                                                                                       3
4540: KK 692/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                                  Ministems svar
4541: 
4542: 
4543: 
4544: 
4545: Tili riksdagens talman
4546: 
4547: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       använder endast läkemedel som ordinerats i sam-
4548: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    band med vården, är inte narkotikamissbrukare.
4549: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jaa-       Man skall inte heller i samband med anställning
4550: na Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftliga         förhålla sig till honom eller henne på samma sätt
4551: spörsmål SS 692/2000 rd:                              som till narkotikamissbrukare. Vid bedömning
4552:                                                       av om personen är lämplig för arbetet i fråga
4553:        Fäster man i arbetslivet tillräcklig upp-      skall man bedöma hur avgiftningen och substitu-
4554:        märksamhet vid beredskapen att möta            tionsbehandlingen inverkar på lämpligheten för
4555:        ett allvarligt rusmedelsproblem t.ex. i        arbetet. En yrkeschaufför skall i regel inte re-
4556:        samband med anställning och                   kommenderas körkort i fordonsklass 2 (yrkesfor-
4557:                                                       don) under en pågående buprenordin- och meta-
4558:        skall man vid anställningen förhålla sig       donbehandling.
4559:        tili en person som genomgår en långva-            Regeringens proposition med förslag till lag
4560:        rig avgiftning på samma sätt som tili an-      om integritetsskydd i arbetslivet och till vissa la-
4561:        dra arbetssökande eller som tili narkoti-      gar som har samband med dem (RP 75/2000 rd)
4562:        kamiss brukare?                                är som bäst under behandling i riksdagen. 1 pro-
4563: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      positionen ingår även bestämmelser om alkohol-
4564: föra följ ande:                                      och narkotikatest i arbetslivet. Enligt 3 § i propo-
4565:                                                      sitionen får arbetsgivaren behandla endast såda-
4566: I social- och hälsovårdsministeriets förordning-     na personuppgifter som har direkt relevans för
4567: en (Social- och hälsovårdsministeriets förord-       arbetstagarens anställningsförhållande. Avvikel-
4568: ning om avgiftning samt substitutions- och un-       ser från detta kan inte göras med arbetstagarens
4569: derhållsbehandling av opioidberoende personer        samtycke. Enligt 6 § 1 mom. får arbetsgivaren
4570: med vissa läkemedel 607 /2000), som trädde i         för utförande av kontroller eller test som gäller
4571: kraft i juni i år, bestäms om vård av opioidbero-    arbetstagares hälsa eller för provtagningar anlita
4572: ende personer med läkemedelspreparat som inne-       endast yrkesutbildade personer inom hälso- och
4573: håller buprenorfin, metadon eller levacetylmeta-     sjukvården och hälsovårdstjänster så som före-
4574: dol. Förutom läkemedelsbehandling kräver vår-        skrivs i hälso- och sjukvårdslagstiftningen. En-
4575: den väl gemomförda psykosociala stödtjänster.        ligt 2 mom. skulle samma gälla även alkohol- och
4576: En väl genomförd vård normaliserar personens         narkotikatest. Det föreslagna relevanskravet gäl-
4577: livssituation och gör det möjligt för personeo att   ler även uppgifter som samlats in genom alko-
4578: till exempel förvärvsarbeta. Ä ven om utgångs-       hoi- och narkotikatest. Enligt motiveringama är
4579: punkten är att läkemedlet dagligen överlåts vid      dock inte enbart ett behov att utreda arbetssökan-
4580: vårdenheten, är det enligt förordningen möjligt      dens tillförlitlighet överlag en tillräcklig grund
4581: att överlåta läkemedel för högst en vecka till en    för att narkotikatest behövs, om därtill inte anslu-
4582: patient som har visat god ordinationsföljsamhet.     ter sig faktiska hot eller faror gällande arbetets
4583:     En person som genomgår en långvarig avgift-      beskaffenhet eller arbetsförhållandena.
4584: ning och vars vård genomförs planenligt och som
4585: 
4586: 
4587: 4
4588: Ministerns svar                                       KK 692/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
4589: 
4590: 
4591:    En person som genomgår avgiftning står un-         samarbetsförfarandet, kan ses som en del av åt-
4592: der behandling av en yrkesutbildad person inom        gärderna för att förebygga och kontrollera narko-
4593: hälso- och sjukvården och han eller hon har för       tikaproblemet. För att undvika problemsituatio-
4594: detta ändamål ordinerats läkemedel. Uppgifter         ner är det nödvändigt att komma överens om
4595: om hälsotillståndet är känsliga personuppgifter       verksamhetsprincipema på arbetsplatsen. Soci-
4596: som omfattas av personens integritetsskydd och        al- och hälsovårdsministeriet bereder som bäst
4597: bl.a. de yrkesutbildade personeroa inom hälso-        tillsättandet av en arbetsgrupp med uppgift att ut-
4598: och sjukvården har tystnadsplikt. I 7 § i regering-   reda åtgärder för att förebygga och kontrollera
4599: ens ovan nämnda proposition bestäms om de             narkotikaproblemet som en del hälso- och sjuk-
4600: grunder enligt vilka arbetsgivaren har rätt att be-   vården. Arbetsgruppen skall ha till uppgift att
4601: handla uppgifter om arbetstagarens hälsotill-         bl.a. lägga fram förslag till god praxis då det gäl-
4602: stånd. Arbetsgivaren kan behandla uppgifter om        ler att förebygga och kontrollera narkotikapro-
4603: en arbetssökande som genomgår avgiftning en-          blem, inklusive testning och god praxis i anslut-
4604: dast om arbetssökanden själv uttryckligen vill        ning till tolkning av test och vårdhänvisning.
4605: berätta om detta för arbetsgivaren. 1 samband         Lagstiftningen angående företagshälsovård revi-
4606: med en nyanställningsundersökning vid företags-       deras som bäst. 1 samband med revideringen ut-
4607: hälsovården kan en yrkesutbildad person inom          reds behovet av bestämmelser om företagshälso-
4608: hälso- och sjukvården dessutom ge arbetsgiva-         vårdens skyldighet och rätt att med arbetstaga-
4609: ren ett allmänt utlåtande utan medicinsk diagnos      rens samtycke utföra test för att utreda narkoti-
4610: med bedömning om arbetssökandens arbetsför-           ka- eller annat rusmedelsbruk.
4611: må~a för uppgiften.                                       Utöver det ovan nämnda har lnstitutet för ar-
4612:    Atgärderna för att förebygga och kontrollera       betshygien gjort en handbok om att möta narko-
4613: narkotikaproblemet som en del hälso- och sjuk-        tikamissbrukare i arbetslivet (Huumeiden
4614: vården skall ses som en mera omfattande verk-         käyttäjän kohtaaminen työssä). Med handboken
4615: samhet än testning av narkotikabruk. De pro-          strävar man efter att styra praxisen inom hälso-
4616: gram för förebyggande av rusmedelsbruk, som           och sjukvården så att behandlingen av narkotika-
4617: görs upp på arbetsplatserna och som är en del av      problemen är så resultatrik som möjligt.
4618: 
4619: 
4620: 
4621: Helsingfors den 5 oktober 2000
4622: 
4623:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
4624: 
4625: 
4626: 
4627: 
4628:                                                                                                         5
4629:                                                           KK 693/2000 vp -       Christina Gestrin /r ym.
4630: 
4631: 
4632: 
4633: 
4634:                                                SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 693/2000 rd
4635: 
4636:                                                Olagliga oljeutsläpp från fartyg
4637: 
4638: 
4639: 
4640: 
4641: Tili riksdagens talman
4642: 
4643: 1 och med godkännandet av ändringen av lagen            Alla Iänder har inte ännu verkställt Helcoms re-
4644: om förhindrande av vattnens förorening, förorsa-        kommendation.
4645: kad av fartyg (FFS 489/2000) gick man i Finland             Trots att det i lag är förbjudet att tömma olja i
4646: in för no-special-fee-systemet, en åtgärd som           havet och trots den nya lagen om hamnavgiften
4647: innebar att man fullfoljde Helcoms rekommenda-          som inkluderar avfallsavgiften har man även i
4648: tion. Systemet innebär att ingen särskild avfalls-      sommar observerat oroväckande många fall av
4649: avgift uppbärs för fartyg som tömmer sitt oljehal-      o1jeutsläpp. 1 augusti ordnades en övervaknings-
4650: tiga avfall i harnnama, i och med att avfallshan-       operation med syfte att granska oljeutsläppsfre-
4651: teringsavgiften inkluderas i en obligatorisk            kvensen från fartyg. Övervakningsflyg granska-
4652: harnnavgift, som måste betalas oberoende av om          de ett område från Åbo till Gotland och därifrån
4653: fartyget lärnnar oljehaltigt avfall i hamn eller in-    till inloppet av Finska viken. Rutten var va1d så
4654: te. Med detta går man in för att främja mottag-         att den täckte de mest frekventerade fartygsrut-
4655: ningen av oljehaltigt fartygsavfall i harnnarna.        tema i området. Under 24 timmars intensivobser-
4656: Syftet med denna åtgärd var att göra det olön-          vation upptäcktes 9 oljeutsläpp. 1 inget fall har
4657: samt att släppa ut oljehaltigt avfall i havet och att   man 1yckats identifiera fartyget eller fartygets
4658: således minska nedsmutsningen av Östersjöns             avreseort. Under sommaren 1999 gjordes en mot-
4659: marina miljö.                                           svarande intensivobservation i ett annat område.
4660:    År 1997 godkände ländema kring Östersjön en          Övervakningsp1anen flög då i 36 timmar i sträck.
4661: gemensam plan för att bekämpa oljeutsläpp, vil-         Den gången gjordes 15 observationer. Resultatet
4662: ket har lett till att övervakningen skärpts. Ett pro-   från sommarens observationer visar att minsk-
4663: blem som kvarstår är att det är svårt att bevisa att    ningen av de oljehaltiga fartygsutsläppen inte har
4664: oljeutsläppet kommit från ett specifikt fartyg och      skett i önskad takt. Ett problem är sannolikt att
4665: att utsläppet varit medvetet. Helcom har kunnat         fartygsbefålen inte känner till de regelverk som
4666: konstatera att det i allmänhet rör sig om ca 1 000      Östersjöländema har beträffande avfallshante-
4667: ton olja per utsläpp. Enligt vissa bedörnningar         ring och mi1jönormer. Ett annat problem är att
4668: skulle den sarnmanlagda mängden oljeutsläpp             fartygsbefålen inte bryr sig om regelverken och
4669: från fartyg som trafikerar på Östersjön röra sig        miljönormerna, trots att de känner tili dem, efter-
4670: kring ca 10 000 ton per år. lnom Helcom har Ös-         som de vet att riskema för att myndighetema
4671: tersjöländema också förbundit sig att införa Hel-       skall få fast dem är minimala.
4672: coms rekommendation om no-specia1-fee-princi-
4673: pen i den nationella lagstiftningen före den 1 juli     Hänvisande till det ovan anforda får viiden ord-
4674: år 2000. Finland har hörsammat detta genom en           ning 27 § riksdagens arbetsordning foreskriver
4675: lagändring som trädde i kraft den 1 juli 2000.          ställa följande spörsmå1 tili behörig medlem av
4676:                                                         statsrådet:
4677: 
4678:                                                                                                   Version2.0
4679: KK 693/2000 vp - Christina Gestrin /r ym.
4680: 
4681: 
4682:       Vad ämnar regeringen göra för att för-       vad ämnar regeringen göra för att de
4683:       bättra informationen tili fartygsbefälen     Östersjöländer som inte ännu tillämpar
4684:       och för att förbättra möjligheterna att      Helcoms rekommendation om hamnav-
4685:       övervaka att fartygen följer givna reg-      giften, som inkluderar avfallsavgiften, i
4686:       ler samt                                     sin nationella lagstiftning, skall göra
4687:                                                    det?
4688: 
4689: 
4690: Helsingfors den 14 september 2000
4691: 
4692:     Christina Gestrin /sv                        Klaus Bremer /sv
4693:     Ulla-Maj Wideroos /sv                        Ola Rosendahl/sv
4694:     Margareta Pietikäinen /sv                    Nils-Anders Granvik /sv
4695: 
4696: 
4697: 
4698: 
4699: 2
4700: Suomennos                                                KK 693/2000 vp -      Christina Gestrin /r ym.
4701: 
4702: 
4703: 
4704: 
4705:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 693/2000 vp
4706: 
4707:                                               Laittomat öljypäästöt aluksista
4708: 
4709: 
4710: 
4711: 
4712: Eduskunnan puhemiehelle
4713: 
4714: Hyväksymällä lain aluksista aiheutuvan vesien             Siitä huolimatta, että öljyn tyhjentäminen me-
4715: pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muut-        reen on laissa kiellettyä ja että uudessa laissa sa-
4716: tamisesta (SäädK 489/2000) Suomessa siirryttiin        tamamaksu sisältää jätemaksun, havaittiin myös
4717: ei erityismaksua -järjestelmään. Toimenpide            tänä kesänä huolestuttavan monta öljypäästöä.
4718: merkitsi Helcomin suosituksen noudattamista.           Elokuussa järjestettiin valvontaoperaatio, jonka
4719: Järjestelmän mukaan aluksilta, jotka tyhjentävät       tarkoituksena oli tarkastella alusten öljypäästöti-
4720: öljypitoiset jätteet satamiin, ei kanneta erityistä    heyttä. Valvontalennoilla tarkastettiin alue, joka
4721: jätemaksua, koska jätteenkäsittelymaksu sisäl-         ulottui Turusta Gotlantiin ja sieltä Suomenlah-
4722: tyy pakolliseen satamamaksuun, joka on makset-         den suulle. Reitti valittiin siten, että se käsitti
4723: tava siitä riippumatta, jättääkö alus öljypitoista     alueen liikennöidyimmät laivareitit 24 tunnin te-
4724: jätettä satamaan vai ei. Tällä edistetään öljypitoi-   hotarkkailun aikana havaittiin yhdeksän öljy-
4725: sen alusjätteen vastaanottoa satamissa. Toimen-        päästöä. Yhdessäkään tapauksessa ei onnistuttu
4726: piteen tarkoituksena oli tehdä öljypitoisen jät-       tunnistamaan alusta tai sen lähtöpaikkaa. Kesäl-
4727: teen päästäminen mereen kannattamattomaksi ja          lä 1999 vastaava tehotarkkailu tehtiin toisella
4728: vähentää täten Itämeren merellisen ympäristön          alueella. Valvontalentokoneet lensivät tuolloin
4729: likaantumista.                                         yhtä mittaa 36 tuntia. Sillä kertaa tehtiin 15 ha-
4730:     Vuonna 1997 Itämeren rantavaltiot hyväksyi-        vaintoa. Tulokset viime kesän havainnoista
4731: vät yhteisen suunnitelman öljypäästöjen torjumi-       osoittavat, että öljypitoiset aluspäästöt eivät ole
4732: seksi, mikä on johtanut valvonnan tiukentumi-          vähentyneet toivottavaa vauhtia. Yhtenä ongel-
4733: seen. Yhtenä jäljellä olevana ongelmana on, että       mana on todennäköisesti se, että alusten päällys-
4734: on vaikea todistaa, että öljypäästö on tietystä        töt eivät tunne Itämeren maiden säännöstöä jäte-
4735: aluksesta ja se on tahallinen. Helcom on voinut        huollon ja ympäristönormien osalta. Toisena on-
4736: todeta, että yleensä kyse on noin 1 000 tonnista       gelmana on, että alusten päällystöt eivät välitä
4737: öljyä päästöä kohden. Eräiden arvioiden mukaan         säännöstöistä ja ympäristönormeista siitä huoli-
4738: Itämerellä liikennöivien alusten öljypäästöjen         matta, että he tuntevat nämä, koska he tietävät
4739: kokonaismäärät olisivat noin 10 000 tonnia vuo-        riskin olevan erittäin pieni, että viranomaiset sai-
4740: dessa. Helcomin piirissä Itämeren maat ovat            sivat heidät kiinni.
4741: myös sitoutuneet saattamaan Helcomin suosituk-
4742:  sen ei erityismaksua -järjestelmästä kansalliseen     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4743:  lainsäädäntöön ennen 1. heinäkuuta 2000. Suomi        jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
4744:  on noudattanut tätä tekemällä lainmuutoksen,          vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4745: joka tuli voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2000.          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
4746:  Kaikki maat eivät ole vielä toimeenpanneet Hel-
4747:  comin suositusta.
4748: 
4749:                                                                                                          3
4750: KK 693/2000 vp -    Christina Gestrin /r ym.
4751: 
4752: 
4753:       Mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-         mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Itäme-
4754:       seen tiedottamista alusten päällystöille     ren maat, jotka eivät vielä sovella HEL-
4755:       ja parantaakseen mahdollisuuksia val-        COMin suositusta jätemaksun sisältä-
4756:       voa, että alukset noudattavat annettuja      västä satamamaksusta kansallisessa
4757:       määräyksiä sekä                              lainsäädännössään, tekisivät tämän?
4758: 
4759: 
4760: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2000
4761: 
4762:     Christina Gestrin /r                         Klaus Bremer /r
4763:     Ulla-Maj Wideroos /r                         Ola Rosendahl /r
4764:     Margareta Pietikäinen /r                     Nils-Anders Granvik /r
4765: 
4766: 
4767: 
4768: 
4769: 4
4770: Ministerin vastaus                                      KK 693/2000 vp -      Christina Gestrin /r ym.
4771: 
4772: 
4773: 
4774: 
4775: Eduskunnan puhemiehelle
4776: 
4777: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          ehdotus komission yhteiseksi alusperäisien jät-
4778: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette           teiden vastaanottoa satamissa koskevaksi strate-
4779: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-         giaksi (Baltic Strategy for port reception facili-
4780: nen vastattavaksi kansanedustaja Christina Gest-       ties for ship-generated wastes). Projektin jako-
4781: rinin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        mission merenkulkukomitean suositusten mukai-
4782: sen KK 693/2000 vp:                                    sesti Helsingin komissio hyväksyi kokoukses-
4783:                                                       saan maaliskuussa 1999 Helsingin sopimuksen
4784:       Mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-            merenkulkua koskevan liitteen muutoksen sekä
4785:       seen tiedottamista alusten päällystöille        joukon alusperäisien jätteiden vastaanottoon, sa-
4786:       ja parantaakseen mahdollisuuksia val-           tamien jätehuoltoon ja laittomien päästöjen val-
4787:       voa, että alukset noudattavat annettuja         vontaan liittyviä suosituksia.
4788:       määräyksiä sekä                                     Kuten kysymyksessä todetaan, kuluvan vuo-
4789:                                                       den heinäkuun alussa tulivat voimaan alusten öl-
4790:        mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Itäme-        jyisten jätteiden käsittelyä koskevat Helsingin
4791:        ren maat, jotka eivät vielä sovella HEL-       komission uudet sopimusmääräykset ja suosituk-
4792:        COMin suositusta jätemaksun sisältä-           set. Suomessa tehtiin tarvittavat muutokset aluk-
4793:        västä satamamaksusta kansallisessa             sista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemi-
4794:        lainsäädännössään, tekisivät tämän?            sestä annettuun lakiin (300/1979, muutokset
4795: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         433/2000 ja 489/2000). Lain 27 a §:n mukaan
4796: ti seuraavaa:                                         aluksen on jätettävä satamaan sellaiset aluksen
4797:                                                       toiminnasta syntyneet jätteet, joita ei saa laskea
4798: Kansainvälisten sopimusten vastaiset öljypääs-        mereen. Lain 16 §:n 2 momentin mukaanjokai-
4799: töt aluksilta ovat olleet pitkään ongelma Itäme-      selta alukselta peritään satamamaksun yhteydes-
4800: rellä. Näiden öljypäästöjen lentovalvonnan te-        sä tai erillisenä jätemaksu, joka ei kuitenkaan saa
4801: hostuminen ja Itämeren alueen maiden lisäänty-        olla riippuvainen satamaan jätetyn jätteen mää-
4802: nyt lentovalvontayhteistyö ovat tuoneet esille       rästä. Tarkoituksena on jättöpakolla estää jättei-
4803: jatkuvasti tapahtuvien rikkomusten suuren mää-        den vienti merelle ja tehdä öljyjätteiden jättämi-
4804: rän. Samalla merialueella tapahtuvan 1-2 vuo-        nen satamaan taloudellisesti houkuttelevaksi,
4805: rokauden kestävän tehovalvonnan tulokset anta-       koska alus joutuu joka tapauksessa maksamaan
4806: vat aihetta jatkuvaan huoleen.                       satamalle maksun.
4807:     Laittomat öljypäästöt ovat kansainvälinen on-         Lisäksi Helsingin komissio selvitti, miten ja
4808: gelma, jota ei voida ratkaista pelkästään Suomen     mistä kansainvälisistä rahoituslähteistä voitai-
4809: omin toimin. Öljypäästöihin näyttävät syyllisty-     siin avustaa investointeja sellaisille satamille,
4810: vän sekä Suomen että naapurimaidemme sata-           joissa öljyisten jätteiden vastaanottolaitteita pi-
4811: missa käyvät alukset. Suomi onkin toiminut ak-       täisi uudistaa ja öljyisten jätteiden käsittelyä pa-
4812: tiivisesti Itämeren merellisen ympäristön suoje-     rantaa.
4813: lukomissiossa eli Helsingin komissiossa, jotta ti-        Helsingin komissio on myös julkaissut uudis-
4814: lanteeseen saataisiin korjaus. Suomi toimi johto-    tetun laitoksen merenkulkijoille tarkoitetusta
4815: maana komission projektissa, jossa valmisteltiin     esitteestä "Clean Seas Guide - Baltic Sea Area,
4816: 
4817:                                                                                                       5
4818: KK 693/2000 vp -    Christina Gestrin /r ym.                                      Ministerin vastaus
4819: 
4820: 
4821: a MARPOL 73/78 Special Area". Tässä kirjases-      tä viivästymisiä on ilmennyt. Suomi tulee aktiivi-
4822: sa käsitellään merenkulun ympäristönsuojelua       sesti seuraamaan, että näin myös käytännössä ta-
4823: koskevia erityismääräyksiä Itämerellä, kuvataan    pahtuu ainakin kaikissa merkittävissä Itämeren
4824: alusjätteiden jättöpakko ja maksujärjestely sekä   alueen kauppasatamissa.
4825: kuvataan päästöjen lentovalvontaa ja laittomien       Tällä hetkellä on vielä liian aikaista arvioida,
4826: päästöjen oikeudellisia seuraamuksia. Esite on     mikä vaikutus uusilla Helsingin komission mää-
4827: saatavilla myös Helsingin komission www-koti-      räyksillä on öljypäästöjen määrään Itämerellä.
4828: sivuilta.                                          Vaikutusten pitäisi vähitellen näkyä ensi vuoden
4829:    Helsingin komissio on perustanut erityisen      ja tulevien vuosien päästötilastoissa.
4830: työryhmän seuraamaan uusien alusperäisten jät-        Lisäksi on syytä todeta, että havaitut öljypääs-
4831: teiden jättöpakkoa ja maksujärjestelmää koske-     töt ovat määrältään normaalisti alle 1 tonnia ja
4832: vien määräysten ja suositusten täytäntöönpanoa.    yleensä aina alle 10 tonnia eivätkä suinkaan
4833: Kaikki maat ovat ilmoittaneet periaatteessa so-    1 000 tonnia, kuten kysymyksen perusteluissa on
4834: veltavansa uutta maksujärjestelmää, joskin eräi-   mainittu.
4835: 
4836: 
4837: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
4838: 
4839:     Ympäristöministeri Satu Hassi
4840: 
4841: 
4842: 
4843: 
4844: 6
4845: Ministerns svar                                          KK 693/2000 vp -      Christina Gestrin /r ym.
4846: 
4847: 
4848: 
4849: 
4850: Tili riksdagens talman
4851: 
4852: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        nens projekt där man beredde förslaget till en ge-
4853: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     mensam strategi för mottagning av fartygsavfall i
4854: rådet översänt följande av riksdagsledamot             hamnarna (Baltic Strategy for port reception fa-
4855: Christina Gestrin /sv m.fl. undertecknade skrift-      cilities for ship-generated wastes ). 1 enlighet med
4856: liga spörsmål SS 693/2000 rd:                          projektets och kommissionens sjöfartskommit-
4857:                                                        tes rekommendationer godkände Helsingfors-
4858:        Vad ämnar regeringen göra för att för-          kommissionen på mötet i mars 1999 ändringen i
4859:        bättra informationen tili fartygsbefälen        bilagan till Helsingforsavtalet angående sjöfart
4860:        och för att förbättra möjligheterna att         samt rekommendationerna om mottagningen av
4861:        övervaka att fartygen följer givna reg-         fartygsavfall, avfallshanteringen i hamnarna och
4862:        ler samt                                        om övervakningen av olagliga utsläpp.
4863:                                                           Så som konstateras i spörsmålet, trädde Hel-
4864:        vad ämnar regeringen göra för att de            singforskommissionens nya avtalsbestämmelser
4865:        Östersjöländer som inte ännu tillämpar          och rekommendationer om hanteringen av olje-
4866:        Helcoms rekommendation om hamnav-               haltigt fartygsavfall i kraft i början av juli detta
4867:        giften, som inkluderar avfallsavgiften, i       år. 1 Finland gjordes behövliga ändringar av la-
4868:        sin nationella lagstiftning, skall göra         gen om förhindrande av vattnens förorening, för-
4869:        det?                                            orsakad av fartyg (300/1979, ändringar 433/2000
4870: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       och 489/2000). Enligt lagens 27 a § skall fartyget
4871: föra följande:                                        i hamnen av1ämna sådant fartygsgenererat avfall
4872:                                                       som inte får släppas ut i havet. Enligt lagens 16 §
4873: Oljeutsläpp från fartyg som bryter mot de inter-      2 mom. uppbärs för varje fartyg en avfallsavgift
4874: nationella avtalen har länge utgjort ett problem i    som inkluderas i harnnavgiften eller betalas sepa-
4875: Östersjön. Den effektiverade flygspaningen och        rat. Avgiften får inte vara beroende av hur myck-
4876: det ökade samarbetet mellan Östersjöländerna          et avfall fartyget avlämnar i hamnen. Syftet med
4877: inom flygspaningen har avslöjat att många fall av     en obligatorisk avlämning av avfall i hamnen är
4878: olagliga oljeutsläpp förekommer ideligen. Resul-      att förhindra avfallsutsläpp i havet och att göra
4879: taten från den 24-36 timmars långa intensiv-          avlämningen av oljehaltigt avfall i hamnen mer
4880: övervakningen i samma havsområde ger anled-           ekonomisk, eftersom fartyget måste oberoende
4881: ning till en ständig oro.                             betala en hamnavgift.
4882:    Olagliga oljeutsläpp är ett internationellt pro-       Därtill utredde Helsingforskommissionen hur
4883: blem som inte kan lösas enbart genom att Fin-         och med vilka internationella finansieringskällor
4884: land vidtar åtgärder. De fartyg som anlöper ham-      man kunde investera i sådana hamnar vars mot-
4885: narna i Finland och i grannländerna verkar göra       tagningsanläggningar för oljehaltigt avfall borde
4886: sig skyldiga till oljeutsläppen. Finland har varit    förnyas och hantering av oljehaltigt avfall för-
4887: aktiv i skyddskommissionen för Östersjöns mari-       bättras.
4888: na miljö, dvs. Helsingforskommissionen, för att           Helsingforskommissionen har även offentlig-
4889: åtgärda situationen. Finland ledde kommissio-         gj ort den förnyade inrättningen i broschyren för
4890: 
4891: 
4892:                                                                                                         7
4893: KK 693/2000 vp -     Christina Gestrin /r ym.                                           Ministerns svar
4894: 
4895: 
4896: sjöfarare "Clean Seas Guide- Baltic Sea Area, a     nya avgiftssystemet, även om vissa fördröjning-
4897: MARPOL 73/78 Special Area". 1 denna broschyr        ar framkommit. Finland kommer att aktivt följa
4898: behandlas specialbestämmelserna om miljö-           med att systemet tillämpas även i praktiken i alla
4899: skydd inom sjöfarten på Östersjön, avgiftssyste-    betydelsefulla handelshamnar i Östersjöområdet.
4900: met och den obligatoriska avlämningen av far-          1 det här skedet är det för tidigt att bedöma vii-
4901: tygsavfall samt flygspaningen på utsläpp och de     ken verkan Helsingforskommissionens bestäm-
4902: juridiska följderna av olagliga utsläpp. Broschy-   melser har på mängden av oljeutsläpp i Öster-
4903: ren kan även fås via Helsingforskommissionens       sjön. Konsekvenserna borde småningom fram-
4904: www-hemsidor.                                       komma i nästa års och kommande års statistik
4905:    Helsingforskommissionen har grundat en sär-      över utsläpp.
4906: skild arbetsgrupp vars uppgift är att följa verk-      Därtill finns det anledning att konstatera att
4907: ställigheten av bestämmelserna och rekommen-        mängden av de observerade oljeutsläppen är nor-
4908: dationerna om avgiftssystemet och den obligato-     malt under 1 ton och i allmänhet alltid under 10
4909: riska avlämningen av fartygsavfall. Alla Iänder     ton och inte 1 000 ton, så som nämns i motive-
4910: har meddelat att de i princip skall tillämpa det    ringen till spörsmålet.
4911: 
4912: 
4913: Helsingfors den 12 oktober 2000
4914: 
4915:     Miljöminister Satu Hassi
4916: 
4917: 
4918: 
4919: 
4920: 8
4921:                                                       KK 694/2000 vp - Tuula Haatainen /sd ym.
4922: 
4923: 
4924: 
4925: 
4926:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 694/2000 vp
4927: 
4928:                                            Tasa-arvotyön edistäminen
4929: 
4930: 
4931: 
4932: 
4933: Eduskunnan puhemiehelle
4934: 
4935: YK:n neljäs naisten asemaa koskeva konferenssi      Ensi vuoden talousarviokehitys ei kuitenkaan
4936: oli Pekingissä vuonna 1995. Sen seurantakokous      vastaa hallituksen ohjelmatavoitteita. Sosiaali- ja
4937: Peking+5      järjestettiin viime     kesäkuussa    terveysministeriössä ei ole voitu käynnistää seu-
4938: New Yorkissa. Lipposen 1 hallitus antoi tasa-       rantatyötä, joka koskee hallinnonalan sukupuol-
4939: arvo-ohjelman "Pekingistä Suomeen" vuosille         ten tasa-arvon kannalta tärkeitä hankkeita, koska
4940: 1997-1999.         Tällä     hetkellä    Lipposen   tasa-arvoasioiden hallinnon selkeyttämiseksi tar-
4941: II hallituksella ei ole tasa-arvo-ohjelmaa ja       vittavia resursseja ei ole osoitettu. Ainoa vireillä
4942: mainstreaming eli valtavirtaistaminen on jäänyt     oleva sukupuolivaikutusten arviointihanke kos-
4943: puolitiehen. Lipposen II hallituksen hallitusoh-    kee työsopimuslakia. Tasa-arvoasiain neuvotte-
4944: jelmassa luvattiin toteuttaa Pekingin sopimuk-      lukunta on ilmaissut huolensa sukupuolten tasa-
4945: sen mukainen läpäisyperiaate valtion hallinnos-     arvon edistämisestä Suomessa.
4946: sa, turvata hyvinvointipalvelut, toteuttaa sama-
4947: palkkaisuusperiaate työelämässä jne. Lisäksi oh-    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4948: jelmassa todetaan, että hallitus selvittää uuden    jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
4949: lainsäädännön tasa-arvovaikutukset ja että tasa-    vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4950: arvoasioiden hallintoa selkiytetään ja resursseja   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
4951: vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
4952:    Tasa-arvoasioita on pohdittu kahdessa työryh-          Mitä hallitus aikoo tehdä hallitusohjel-
4953: mässä, ja työryhmät ovat jättäneet ehdotuksensa.          massa ilmaistujen tavoitteiden ja Pe-
4954:                                                           king+ 5-ohjelman toteuttamiseksi?
4955: 
4956: 
4957: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
4958: 
4959:     Tuula Haatainen /sd                                Christina Gestrin /r
4960:     Margareta Pietikäinen /r                           Leena-Kaisa Harkimo /kok
4961:     Anu Vehviläinen /kesk                              Päivi Räsänen /skl
4962:     Leena Rauhala /skl                                 Mauri Salo /kesk
4963:     Paula Kokkonen /kok                                Anni Sinnemäki /vihr
4964:     Riitta Prusti /sd                                  Merikukka Forsius /vihr
4965:     Säde Tahvanainen /sd                               Rakel Hiltunen /sd
4966:     Pirkko Peltomo /sd                                 Susanna Huovinen /sd
4967:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                     Saara Karhu /sd
4968:     Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk                     Outi Ojala /vas
4969:     Sirpa Pietikäinen /kok                             Pia Viitanen /sd
4970:     Ulla-Maj Wideroos /r                                                                      Versio2.0
4971: KK 694/2000 vp - Tuula Haatainen /sd ym.                                               Ministerin vastaus
4972: 
4973: 
4974: 
4975: 
4976: Eduskunnan puhemiehelle
4977: 
4978: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-               Hallituksen ohjelmaan sisältyy Pekingin toi-
4979: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       mintaohjelman mukaisen läpäisyperiaatteen to-
4980: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           teuttaminen valtionhallinnossa. Tasa-arvovaltuu-
4981: vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haataisen /sd        tetun toimisto on käynnistänyt kolmivuotisen
4982: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             ( 1998-2000) erillishankkeen valtavirtaistamis-
4983: 694/2000 vp:                                            ta tukevien menetelmien kehittämiseksi. Kuusi
4984:                                                         ministeriötä on osallistunut hankkeeseen. Tasa-
4985:        Mitä hallitus aikoo tehdä hallitusohjel-         arvovaltuutetun toimisto on myös käynnistänyt
4986:        massa ilmaistujen tavoitteiden ja Pe-            työsopimuslakiehdotusta koskevan sukupuoli-
4987:        king+ 5-ohjelman toteuttamiseksi?                vaikutusten arvioinnin erillishankkeena.
4988:                                                             Hallituksen on tarkoitus toteuttaa hallitusoh-
4989: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           jelmaan sisältyvä tasa-arvoasioiden hallinnon
4990: ti seuraavaa:                                           selkiyttäminen ja resurssien vahvistaminen tä-
4991:                                                         män hallituskauden aikana. Asiaa valmistelleen
4992: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmaan sisäl-          työryhmän ehdotuksen mukaisesti tavoitteena
4993: tyy aiempiin hallitusohjelmiin verrattuna enem-         on, että sosiaali- ja terveysministeriöön peruste-
4994: män ja konkreettisempia toimenpiteitä tasa-ar-          taan erillinen tasa-arvoyksikkö valmistelemaan
4995: von vahvistamiseksi. Hallitusohjelman mukaan            ja täytäntöönpanemaan hallituksen tasa-arvopo-
4996: hallitus toteuttaa Pekingin sopimuksen mukaisen         litiikkaa. Tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvoval-
4997: läpäisyperiaatteen valtion hallinnossa ja selvit-       tuutetun toimisto jatkaisivat toimintaansa minis-
4998: tää uuden lainsäädännön tasa-arvovaikutukset            teriön yhteydessä itsenäisenä lainvalvontaviran-
4999: Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa myös,           omaisena. Ne tekisivät ainoastaan tasa-arvoval-
5000: että tasa-arvoasioiden hallintoa selkiytetään ja        tuutetulle lain nojalla kuuluvia lainvalvonta- ja
5001: resursseja vahvistetaan sosiaali- ja terveysminis-      tasa-arvon edistämistehtäviä. Näin tasa-arvoval-
5002: teriössä.                                               tuutetun tehtävien oikeudellinen luonne ja kan-
5003:    Sosiaali- ja terveysministeriö on käännättänyt       nanottojen riippumattomuus turvattaisiin aikai-
5004: YK:n yleiskokouksen erityisistunnon (Peking             sempaa paremmin. Tasa-arvoasiain neuvottelu-
5005: +5) loppuasiakirjan suomeksi ja se on piakkoin          kunta toimisi edelleen ministeriön yhteydessä.
5006: kansalaisten saatavilla. Ulkoasiainministeriö jär-          Viime vuosien uudet ja lisääntyneet tehtävät
5007: jestää lokakuun alussa (6.10.2000) Peking+5 pa-         - muun muassa hallituksen lisääntynyt aktiivi-
5008: lautekeskustelun. Sosiaali- ja terveysministeriö        suus tasa-arvon edistäjänä, EU-asiat ja muu kan-
5009: haluaa kuulla kansalaisjärjestöjen näkemyksiä           sainvälinen yhteistyö - sekä tasa-arvovaltuute-
5010: Pekingin toimintaohjelman toteuttamisen jatko-          tun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston, ministe-
5011: toimista ja järjestää tätä tarkoitusta palvelevan ti-   riön sekä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan teh-
5012: laisuuden marraskuussa.                                 tävien eriyttäminen vaativat lisävoimavaroja.
5013: 
5014: 
5015: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
5016: 
5017:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
5018: 
5019: 2
5020: Ministems svar                                        KK 694/2000 vp -       Tuula Haatainen /sd ym.
5021: 
5022: 
5023: 
5024: 
5025: Tili riksdagens talman
5026: 
5027: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      enligt det åtgärdsprogram som gjordes upp i Pe-
5028: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   king. Jämställdhetsombudsmannens byrå har
5029: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tuu-      startat ett treårigt (1998-2000) separat projekt
5030: la Haatainen /sd m.fl. undertecknade skriftliga      för utvecklande av förfaringssätt som stöder inte-
5031: spörsmål SS 694/2000 rd:                             greringen av principen om jämställdhet. Sex mi-
5032:                                                      nisterier har deltagit i projektet. Jämställdhets-
5033:        Vad ämnar regeringen göraför att nå de        ombudsmannens byrå har även startat ett separat
5034:        mål som anges i regeringsprogrammet           projekt för utvärdering av den inverkan som för-
5035:        och för att fullfölja Peking+ 5-program-      slaget tili arbetsavtalslag har på jämställdhetsfrå-
5036:        met?                                          goma.
5037:                                                          Regeringen har för avsikt att se tili att förvalt-
5038: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ningen då det gäller jämställdhetsfrågor görs kla-
5039: föra följande:                                       rare och att resursema stärks under denna reger-
5040: 1 regeringsprogrammet för Paavo Lipponens II         ingsperiod, så som anges i regeringsprogram-
5041: regering ingår flera och konkretare åtgärder för     met. 1 enlighet med ett förslag av den arbets-
5042: stärkande av jämställdheten än i tidigare reger-     grupp som berett ärendet är målet att vid social-
5043: ingsprogram. Enligt regeringsprogrammet inte-        och hälsovårdsministeriet inrättas en fristående
5044: grerar regeringen principen om jämställdhet i        jämställdhetsenhet som skall bereda och verk-
5045: statsförvaltningen i enlighet med Pekingavtalet      ställa regeringens jämställdhetspolitik. Jäm-
5046: och utreder regeringen vilka verkningar ny lag-      ställdhetsombudsmannen och jämställdhetsom-
5047: stiftning har i fråga omjämställdheten mellan kö-    budsmannens byrå fortsätter sin verksarnhet i
5048: nen. 1 regeringsprogrammet nämns bl.a. också att     samband med ministeriet som en självständig
5049: förvaltningen då det gäller jämställdhetsfrågor      lagtillsynsmyndighet. Dessa sköter endast jäm-
5050: görs klarare och att social- och hälsovårdsminis-    ställdhetsombudsmannens lagstadgade uppgifter
5051: teriets resurser stärks.                             som gäller lagtilisyn och främjar jämställdheten.
5052:    Social och hälsovårdsministeriet har låtit        På så sätt tryggas den rättsliga karaktären hos
5053: översätta slutdokumentet från FN:s extra gene-       jämställdhetsombudsmannens uppgifter och oav-
5054: ralförsamling (Peking+5) tili finska och det står    hängigheten i ställningstagandena bättre än tidi-
5055: snart till medborgamas förfogande. Utrikesmi-        gare. Delegationen för jämställdhetsärenden
5056: nisteriet ordnar i början av oktober ( 6.1 0.2000)   skall fortfarande finnas i samband med ministe-
5057: en responsdebatt om Peking+5. Social- och häl-       riet.
5058: sovårdsministeriet vili höra medborgarorganisa-         Nya uppgifter och ett ökat antal uppgifter un-
5059: tionemas synpunkter på de fortsatta åtgärdema        der de senaste åren - bl.a. regeringens aktivare
5060: för fullföljandet av det åtgärdsprogram som gjor-    roll när det gäller att främja jämställdheten samt
5061: des upp i Peking och ordnar därför ett möte i no-    EU-ärendena och annat intemationellt samarbete
5062:                                                      - och differentieringen av uppgiftema för jäm-
5063: vember.
5064:     1 regeringsprogrammet ingår integreringen av     ställdhetsombudsmannen och jämställdhetsom-
5065: principen om jämställdhet i statsförvaltningen       budsmannens byrå, ministeriet och delegationen
5066:                                                      för jämställdhetsärenden kräver mera resurser.
5067: 
5068: 
5069: 
5070:                                                                                                          3
5071: KK 694/2000 vp - Tuula Haatainen /sd ym.   Ministerns svar
5072: 
5073: 
5074: 
5075: Helsingfors den 5 oktober 2000
5076: 
5077:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
5078: 
5079: 
5080: 
5081: 
5082: 4
5083:                                                       KK 695/2000 vp - Anni Sinnemäki /vihr ym.
5084: 
5085: 
5086: 
5087: 
5088:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 695/2000 vp
5089: 
5090:                                             Äitiyspakkauksen sisältövalinnat
5091: 
5092: 
5093: 
5094: 
5095: Eduskunnan puhemiehelle
5096: 
5097: Jokaisella Suomessa asuvalla äidillä on oikeus       ten kertakäyttöisten rinnalla. Kuten YTV:n opas
5098: äitiysavustukseen, jonka voi ottaa vastaan joko       toteaa: "Jo kestovaippojen osittainenkin käyttö
5099: rahana tai äitiyspakkauksena. Vuoden 2000 äi-        vähentää merkittävästi kertakäyttövaipoista syn-
5100: tiyspakkauksen sisältöä on muutettu siten, että      tyvää ympäristökuormitus ta."
5101: pitkään paketissa mukana olleet vaippahousut on          Kun on kyse näin merkittävästä ekologisesta
5102: jätetty pois. Sen sijaan mukana on näytteitä ker-    valinnasta, kestovaipat puolustaisivat paikkaan-
5103: takäyttövaipoista. Sideharsovaippoja, joita aikoi-    sa äitiyspakkauksessa, vaikka kaikki äidit eivät
5104: naan oli mukana 12 kappaletta, on vuoden 2000        niille varsinaista käyttöä löytäisikään. Tarpeetto-
5105: pakkauksessa enää 3 kappaletta.                      mat tuotteethan on helppo kierrättää eteenpäin.
5106:    Kansaneläkelaitos on ilmoittanut, että syy kes-   Kelan nykyinen linja onkin selvässä ristiriidassa
5107: tovaippojen korvaamiseen kertakäyttöisillä on        esimerkiksi jätehuollosta vastaavien tahojen toi-
5108: kestovaipoista saatu huono palaute. Kelan teke-      veiden kanssa sekä yleisen ekologisten valinto-
5109: män kyselyn mukaan vaippahousuja ei tarvita,         jen merkitystä painottavan ajattelun kanssa. Äi-
5110: koska suurin osa äideistä käyttää sideharsovaip-     tiyspakkaukseen aiemmin kuuluneet vaippahou-
5111: poja esimerkiksi hyttyssuojana tai pyyhkeenä         sut olivat myös kotimaisen yrityksen valmista-
5112: eikä vaippoina. Valmisvaipat ovat Kelan hankin-      mia, toisin kuin suurin osa pakkauksessa nyt tar-
5113: tapäällikön mukaan nykyään "itsestäänselvyys".       jolla olevista kertakäyttövaipoista.
5114:    Samaan aikaan esimerkiksi Pääkaupunkiseu-             Kestovaipat tulevat käytössä edullisemmiksi
5115: dun yhteistyövaltuuskunta YTV on tehnyt julkai-      kuin kertakäyttöiset, joten niiden tarjoaminen äi-
5116: sun "Opas uuteen vaippakulttuuriin", jossa keho-     tiyspakkauksessa on tältäkin kannalta perustel-
5117: tetaan perheitä käyttämään vauvoillaan kesto-        tua. Uuden sisältölinjauksen voikin katsoa ole-
5118: vaippoja kertakäyttöisten sijaan. Syynä tähän on     van negatiivinen etenkin kaikkein vähävaraisim-
5119: ennen kaikkea se, että kertakäyttövaipoista on       pien äitien kannalta.
5120: muodostunut suuri jäteongelma. Ne ovat suurin            Sen sijaan, että valmisvaipat olisivat nykyään
5121: yksittäinen kotitalouksien kaatopaikkajäte.          itsestäänselvyys, kuten Kela esittää, ovat kesto-
5122:    Eräs äitiyspakkauksen sisällön valintakritee-     vaipat selkeästi tulossa uudelleen markkinoille,
5123: reistä on ekologisuus. Kun otetaan huomioon          jota Kelankin olettaisi yhteiskunnallisista syistä
5124: vaippavalintojen valtava merkitys jätekuormi-        haluavan tukea.
5125: tuksessa, tuntuu oudolta, ettei äitiyspakkauksen
5126: avulla äideille enää tarjota edes mahdollisuutta     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5127: kokeilla kestovaippojen käyttöä kertakäyttöisten     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
5128: sijaan. Äitiyspakkauksesta löytyneet kestovaipat     vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5129: ovat varmasti helpottaneet ja rohkaisseet äitejä     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5130: kokeilemaan kestovaippojen käyttöä, vaikka sit-
5131: 
5132:                                                                                                Versio 2.0
5133: KK 695/2000 vp -    Anni Sinnemäki /vihr ym.
5134: 
5135: 
5136:       Miksi äitiyspakkauksen sisällön avulla     sut ja lisätä sideharsovaippojen maa-
5137:       äitejä ei enää rohkaista valitsemaan       rää, jotta äitejä näin rohkaistaisiin
5138:       ekologista kestovaippojen käyttöä ja       edullisemman ja ekologisemman kulu-
5139:                                                  tusratkaisun tekoon?
5140:       aiotaanko vuoden 2001 äitiyspakkauk-
5141:       sen valikoimaan palauttaa vaippahou-
5142: 
5143: 
5144: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2000
5145: 
5146:     Anni Sinnemäki /vihr                       Anu Vehviläinen /kesk
5147:     Kirsi Ojansuu /vihr                        Pia Viitanen /sd
5148:     Merikukka Forsius /vihr                    Mari Kiviniemi /kesk
5149:     Tuija Brax /vihr                           Ulla Anttila /vihr
5150:     Irina Krohn /vihr                          Erkki Pulliainen /vihr
5151:     Susanna Rahkonen /sd                       Tanja Karpela /kesk
5152: 
5153: 
5154: 
5155: 
5156: 2
5157: Ministerin vastaus                                   KK 695/2000 vp -      Anni Sinnemäki /vihr ym.
5158: 
5159: 
5160: 
5161: 
5162: Eduskunnan puhemiehelle
5163: 
5164: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         nistyi vuoden 1999 elokuussa toteutetulla esitut-
5165: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     kimuksella (Takala & Klaukka: Mitä mieltä äidit
5166: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         ja isät ovat äitiyspakkauksesta?, Kela 13/1999).
5167: vastattavaksi kansanedustaja Anni Sinnemäen           Vanhemmilta ja perheiltä saadun palautteen mu-
5168: /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kaan äitiyspakkaus on varsin arvostettu, ja van-
5169: KK 695/2000 vp:                                       hemmat ovat siihen yleisesti ottaen erittäin tyyty-
5170:                                                       väisiä.
5171:       Miksi äitiyspakkauksen sisällön avulla             Kyselyssä äitiysavustuspakkauksen sisältöä
5172:       äitejä ei enää rohkaista valitsemaan            selvitettiin mm. kysymällä tuotteiden tarpeelli-
5173:       ekologista kestovaippojen käyttöä ja            suutta. Kaikkein tarpeettomimmiksi tekstiileiksi
5174:                                                       vastaajien mielestä osoittautuivat vaippahousut
5175:       aiotaanko vuoden 2001 äitiyspakkauk-           ja kangasvaipat Vaippahousut olivat ainoa tuo-
5176:       sen valikoimaan palauttaa vaippahou-            te, jota pidettiin useammin tarpeettomana kuin
5177:       sut ja lisätä sideharsovaippojen mää-           tarpeellisena. Kangasvaippoja ei pidetty yhtä tar-
5178:       rää, jotta äitejä näin rohkaistaisiin          peettomina, koska niitä käytetään moneen muu-
5179:       edullisemman ja ekologisemman kulu-            hunkin tarkoitukseen kuin vaippana vielä pit-
5180:       tusratkaisun tekoon?                            kään vauva-ajan jälkeen. Kangasvaippoihin lii-
5181: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tettiin käyttökelpoisuuden lisäksi ekologisia ar-
5182: ti seuraavaa:                                        voja.
5183:                                                          Edellä mainittu palaute on ohjannut tämän
5184: Äitiyspakkauksen sisällöstä määrää äitiysavus-       vuoden äitiysavustuspakkauksen sisällöstä pää-
5185: tuslain (4 7711993) mukaan Kansaneläkelaitos.        tettäessä ja on myös suurimpana syynä vaippa-
5186: Kansaneläkelaitoksen hallitus nimeää tuekseen        housujen poisjättämiseen ja kangasvaippojen
5187: äitiysavustusraadin, jossa on jäsenet Kelan edus-    määrän vähentämiseen. Pakkaukseen valituilta
5188: tajien lisäksi sosiaali- ja terveysministeriöstä,    kertakäyttövaipoilta on edellytetty, että ne ovat
5189: Stakesista ja Väestöliitosta. Äitiysavustusraati     maatuvia tuotteita.
5190: nimitetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Äitiys-         Äitiysavustuspakkauksen sisältö käydään läpi
5191: avustusraadin tehtävänä on valmistella vuosit-       vuosittain. Kelan hallitus on juuri nimeämässä
5192: tain ehdotus äitiyspakkaukseen otettavista tuot-     äitiysavustusraatia toimikaudeksi 2001-2002.
5193: teista sekä kehittää pakkauksen sisältöä avustuk-    Raati aloittaa työnsä lokakuussa 2000 ja tulee
5194: sen saajan ja vastasyntyneen lapsen tarpeet huo-     valmistelemaan ehdotuksensa ensi vuoden äitiys-
5195: mioon ottaen.                                        avustuspakkauksen sisällöksi. Kansanedustajien
5196:    Jotta äitiysavustuspakkauksen sisältö vastaisi    kirjallisessa kysymyksessään esiin nostama erit-
5197: mahdollisimman hyvin tämän päivän perheiden          täin tärkeä ekologisuus-valintakriteeri tullaan so-
5198: tarpeisiin, otettiin edellisen äitiysavustusraadin   siaali- ja terveysministeriön edustajan välityksel-
5199: aikana käyttöön jatkuva seurantamenettely, jon-      lä viemään äitiysavustusraadin tietoon ja keskus-
5200: ka tarkoituksena on saada vanhemmilta nopeasti       teluun.
5201: palautetta pakkauksen tuotteista. Seuranta käyn-
5202: 
5203: 
5204:                                                                                                        3
5205: KK 695/2000 vp - Anni Sinnemäki /vihr ym.    Ministerin vastaus
5206: 
5207: 
5208: 
5209: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2000
5210: 
5211:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
5212: 
5213: 
5214: 
5215: 
5216: 4
5217: Ministerns svar                                         KK 695/2000 vp -      Anni Sinnemäki /vihr ym.
5218: 
5219: 
5220: 
5221: 
5222: Tili riksdagens talman
5223: 
5224: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          avsikten är att snabbt få respons av föräldrarna
5225: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-       angående produkterna i förpackningen. Uppfölj-
5226: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anni          ningen startade med en förundersökning som
5227: Sinnemäki /gröna m.fl. undertecknade skriftliga          gjordes i augusti 1999 angående vad marnrnorna
5228: spörsmål SS 695/2000 rd:                                 och papporna anser om moderskapsförpackning-
5229:                                                          en (Takala & Klaukka: Mitä mieltä äidit ja isät
5230:         Vaiför uppmuntras mödrar inte längre             ovat äitiyspakkauksesta?, FPA 13/1999). Enligt
5231:         med hjälp av innehållet i moderskaps-            den respons som man fick från föräldrarna och
5232:        förpackningen att välja ekologiska tyg-           familjerna är moderskapsförpackningen mycket
5233:         blöjor och                                       uppskattad och föräldrarna är i allmänhet mycket
5234:                                                          nöjda med den.
5235:        ämnar man återinföra blöjbyxor och öka               1 förfrågningen undersöktes förpackningens
5236:        antalet blöjor av förbandstyg i 2001 års          innehåll bl.a. genom att man frågade hur nödvän-
5237:        moderskapsförpackning, för att på så              diga produkterna var. De mest onödiga textilier-
5238:        sätt uppmuntra mödrar att välja en kon-          na visade sig enligt de som svarade vara blöjbyx-
5239:        sumtionsform som är förmånligare och              orna och tygblöjorna. Blöjbyxan var den enda
5240:        mera ekologisk?                                  produkt som oftare ansågs vara onödig än nöd-
5241: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         vändig. Tygblöjorna ansågs inte vara lika onödi-
5242: föra följande:                                          ga, eftersom de används tili många andra ända-
5243:                                                         mål ännu en lång tid efter spädbarnstiden. För-
5244: Enligt      lagen     om      moderskapsunderstöd       utom användbarheten förknippades tygblöjorna
5245: (47711993) bestärnrner Folkpensionsanstalten            med ekologiska värden.
5246: om innehållet i moderskapsförpackningen. Folk-             Den tidigare närnnda responsen har varit rikt-
5247: pensionsanstaltens styrelse utnärnner som stöd          givande då man beslutat om innehållet i årets mo-
5248: kornrnitten för moderskapsunderstöd, där med-           derskapsförpackning och responsen är även den
5249: lernrnarna representerar förutom FPA även soci-         största orsaken tili att blöjbyxorna har lärnnats
5250: al- och hälsovårdsministeriet, Stakes och Väestö-       bort och antalet tygblöjor minskats. Ett krav som
5251: liitto. Kornrnitten för moderskapsunderstöd ut-         har ställts på de engångsblöjor som valts tili för-
5252: närnns för två år åt gången. Kornrnittens uppgift       packningen är att de är biologiskt nedbrytbara.
5253: är att varje år förbereda ett förslag tili de produk-      lnnehållet i moderskapsförpackningen gås
5254: ter som skall ingå i moderskapsförpackningen            igenom varje år. FPA:s styrelse utser som bäst
5255: och att utveckla förpackningens innehåll med be-        kornrnitten för moderskapsunderstöd för mandat-
5256: aktande av understödstagarens och det nyfödda           perioden 2001-2002. Kommitten inleder sitt ar-
5257: barnets behov.                                          bete i oktober 2000 och kornrner att förbereda sitt
5258:     För att moderskapförpackningens innehåll så         förslag tili innehållet i nästa års moderskapsför-
5259: bra som möjligt skall motsvara behoven hos da-          packning. Den mycket viktiga ekologiska aspek-
5260: gens familjer tog den föregående kornrnitten i          ten som urvalskriteriurn, som förts fram i riks-
5261: bruk ett fortlöpande uppföljningsförfarande, där        dagsledamöternas skriftliga spörsmål, kornrner
5262: 
5263: 
5264:                                                                                                         5
5265: KK 695/2000 vp -     Anni Sinnemäki /vihr ym.       Ministerns svar
5266: 
5267: 
5268: via representanten för social- och hälsovårdsmi-
5269: nisteriet att förmedlas till kommitten för moder-
5270: skapsunderstöd för kännedom och diskussion.
5271: 
5272: 
5273: Helsingfors den 9 oktober 2000
5274: 
5275:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
5276: 
5277: 
5278: 
5279: 
5280: 6
5281:                                                       KK 696/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
5282: 
5283: 
5284: 
5285: 
5286:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 696/2000 vp
5287: 
5288:                                            EU :n maatalousrahaston hankepäätösten aika-
5289:                                            taulu
5290: 
5291: 
5292: 
5293: 
5294: Eduskunnan puhemiehelle
5295: 
5296: EU:n rakennepolitiikan kausi 2000-2006 on           ja metsätalousministeriöltä. Kun maatalousra-
5297: käynnissä. Tälle ohjelmakaudelle on asetettu        haston rahoituspäätökset ovat viivästyneet, se
5298: huomattavia odotuksia uusien työpaikkojen luo-      merkitsee, että maaseudun kehittämisen osalta
5299: miseksi ja tuotantorakenteen monipuolistamisek-     ensimmäinen vuosi ohjelmakauden 2000-2006
5300: si. Maakunnissa on valmisteltu laajassa yhteis-     jaksosta jää väli vuodeksi. Monille viljelijöille ja
5301: työssä kehittämisohjelmat eli ns. tavoitealueoh-    maatalouden toimijoille tämä on pettymys, kos-
5302: jelmat Niiden tarkoituksena on suunnata EU ja       ka kehittämisideoita ja hankkeita on rahoittajan
5303: kansallinen rahoitus lähinnä kolmeen pääkohtee-     käsittelyssä runsaasti. TE-keskukset eivät ole
5304: seen: yritystoiminnan edistämiseen, osaamisen       voineet ilmoittaa tarkkaa ajankohtaa, jolloin ra-
5305: vahvistamiseen ja maaseudun kehittämiseen.          hoituspäätöksiä EMOTR:n osalta voidaan teh-
5306: Rahoitus kanavoituu pääasiassa kolmen rahas-        dä. Tämä on huonoa hallintokulttuuria.
5307: ton kautta eli EAKR:n (aluekehitysrahasto),
5308: ESR:n (sosiaalirahasto) ja EMOTR:n (maata-          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5309: lousrahasto). Aluekehitysviranomaisina toimi-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
5310: vat maakunnan liitot ovat hyväksyneet ohjelmat      ti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
5311: jo viime vuoden lopulla, Suomen hallitus on         tavaksi seuraavan kysymyksen:
5312: vahvistanut ne alkuvuodesta ja EU:n komissio-
5313: kin on jo julkisuudessa olleiden tietojen mukaan           Onko hallitus tietoinen niistä ongelmis-
5314: hyväksynyt ne toimeenpantaviksi. Eri viran-                ta, joita EMOTR:n (maatalousrahasto)
5315: omaistahoilla on käsitelty hanke-esityksiä viime           rahoituspäätösten viivästyminen maa-
5316: keväästä alkaen. EAKR:n ja ESR:n osalta hanke-             seudun kehittämiselle aiheuttaa ja
5317: päätöksiä on voitu rahoittajataholla ja maakun-
5318: tien yhteistyöryhmissä (MYR) tehdä jo viime                mihin toimiin hallitus ryhtyy ongelman
5319: keväästä alkaen. Sen sijaan EMOTR:n osalta ei              korjaamiseksi sekä
5320: ole vielä voitu tehdä yhtään rahoituspäätöstä,             millä aikataululla alueelliset TE-kes-
5321: koska TE-keskusten maaseutuosastolta puuttu-               kukset voivat tehdä ko. rahastovaroista
5322: vat lopulliset rahoitusohjeet, jotka tulevat maa-          rahoituspäätöksiä?
5323: 
5324: 
5325: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2000
5326: 
5327:     Antti Rantakangas /kesk
5328: 
5329:                                                                                                Versio 2.0
5330: KK 696/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk                                               Ministerin vastaus
5331: 
5332: 
5333: 
5334: 
5335: Eduskunnan puhemiehelle
5336: 
5337: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        lisäksi myös maatalouden rakenne- ja ympäristö-
5338: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        toimia sekä maaseudun kehittämistoimia. Rahas-
5339: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         ton ohjausosasto, joka on varsinainen rakennera-
5340: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan-          hasto, puolestaan osallistuu ainoastaan tavoite
5341: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         1 -ohjelman ja Leader+-ohjelman rahoitukseen.
5342: sen KK 696/2000 vp:                                   Vastaavaa muutosta ei muiden rakennerahasto-
5343:                                                       jen osalta ole tapahtunut ja kansallisesti on
5344:        Onko hallitus tietoinen niistä ongelmis-       uudelle rahastokaudelle voitu siirtyä lähes suo-
5345:        ta, joita EMOTR:n (maatalousrahasto)           raan aiemman kauden säädöksiä noudattaen.
5346:        rahoituspäätösten viivästyminen maa-              Maa- ja metsätalousministeriössä päädyttiin
5347:        seudun kehittämiselle aiheuttaa ja             kuitenkin uudistamaan koko rakenne- ja maaseu-
5348:                                                       tupolitiikkaa koskeva lainsäädäntö, ottaen huo-
5349:        mihin toimiin hallitus ryhtyy ongelman         mioon EU:n säädökset sekä kansalliset perustus-
5350:        korjaamiseksi sekä                             lain uudistuksen edellyttämät muutokset. Maa-
5351:        millä aikataululla alueelliset TE-kes-         seutuelinkeinojen rahoituslaki kattaa nyt sekä
5352:        kukset voivat tehdä ko. rahastovaroista        puhtaasti kansallisesti että EU:n osarahoittamat
5353:        rahoituspäätöksiä?                             toimet. Tämä on kansallisen käsittelyn lisäksi
5354:                                                       edellyttänyt myös EY :n komission hyväksymis-
5355: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         menettelyn. Nämä ratkaisut on tehty jo lähes kak-
5356: ti seuraavaa:                                         si vuotta sitten, eikä mahdollisia viivästyksiä ole
5357:                                                       voitu silloin täysin ennakoida. Olemme kuiten-
5358: Hallitus on erittäin tyytyväinen siitä, että Suo-     kin halunneet noudattaa kansallisia hallinnolli-
5359: men alueelliset ohjelmat ja maaseutusuunnitel-        sia lakeja ja välttää rahoituksellisia riskejä, joten
5360: mat laadittiin nopeassa aikataulussa ja ensimmäi-     mitään päätöksentekoa millään alueella ei ole
5361: senä jäsenmaana kaikki Suomen keskeiset ohjel-        aloitettu, ennen kuin kaikki säädökset on asian-
5362: mat ovat jo saaneet komission hyväksymisen. On        mukaisesti hyväksytty.
5363: huomattava, että monet jäsenmaat tai niiden              On myös syytä muistaa, että edellinen rahoi-
5364: alueet edelleen odottavat ohjelmiensa hyväksyn-       tuskausi päättyi 31.12.1999 ja silloin tehdyillä
5365: tää. Ohjelma-asiakirjat valmisteltiin ja esitykset    päätöksillä toteutetaan maaseudun kehittämistoi-
5366: tehtiin aikaisessa vaiheessa siitä huolimatta, että   mia ja meneillään olevia hankkeita vielä vuoden
5367: komissio edelleen täydentää ja tarkentaa omia         2001 loppuun.
5368: säädöksiäänja ohjeistuksiaan. Erityisesti tätä tar-      Uutta rahastokautta koskevia hankehakemuk-
5369: kennusta tehdään edelleen maatalouden rakenne-        sia on voitu jättää TE-keskuksille kuluvan vuo-
5370: toimia koskien.                                       den huhtikuusta alkaen. Maa- ja metsätalousmi-
5371:    Agenda 2000 -ratkaisuun liittyi merkittävä         nisteriö on hyvin selvillä siitä, että hakemuksia
5372: muutos Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukira-        on jätetty monin verroin enemmän kuin ensim-
5373: haston varojen käytössä. Rahaston tukiosasto,         mäiselle vuodelle on olemassa myöntövaltuutta.
5374: joka aiemmin rahoitti lähinnä vain maatalouden
5375: markkinatoimenpiteitä, rahoittaa tällä kaudella
5376: 
5377: 2
5378: Ministerin vastaus                                  KK 696/2000 vp -      Antti Rantakangas /kesk
5379: 
5380: 
5381: 
5382: Näiden hakemusten alueellinen käsittely on jo      simman nopeasti voimaan, jakaa varat alueille
5383: aloitettu, mutta päätöksiä ei ole voitu tehdä.     sekä kouluttaa ja ohjeistaa aluehallinnon, jotta
5384:    Tässä vaiheessa voidaan joka tapauksessa to-    päätösten teko voisi alkaa. Tälle vuodelle osoitet-
5385: deta, että EY:n komissio on syyskuun 20. päivä-    tu myöntövaltuus pyritään täysimääräisesti hyö-
5386: nä hyväksynyt Suomen kansalliset maaseudun         dyntämään ja päätöksenteko alkaa loka-marras-
5387: kehittämistä koskevat säädökset. Maa- ja metsä-    kuun vaihteessa.
5388: talousministeriö saattaa nyt säädökset mahdolli-
5389: 
5390: 
5391: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2000
5392: 
5393:    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5394: 
5395: 
5396: 
5397: 
5398:                                                                                                     3
5399: KK 696/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk                                                   Ministems svar
5400: 
5401: 
5402: 
5403: 
5404: Tili riksdagens talman
5405: 
5406: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        mast finansierade endast marknadsåtgärder inom
5407: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     jordbruket, finansierar under denna period dess-
5408: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti       utom också struktur- och miljöåtgärder inom
5409: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga             jordbruket samt utvecklingsåtgärder för lands-
5410: spörsmål SS 696/2000 rd:                               bygden. Fondens utvecklingssektion, som är en
5411:                                                        egentlig strukturfond, deltar endast i finansie-
5412:        ir regeringen medveten om vilka pro-            ringen av mål 1-programmet och Leader+-pro-
5413:        blem förseningen av EUGFJ:s (utveck-            grammet. Någon motsvarande förändring har inte
5414:        lings- och garantifonden för jordbru-           skett i fråga om de övriga strukturfondema och
5415:        ket) finansieringsbeslut förorsakar för         nationellt sett har det varit möjligt att övergå till
5416:        utvecklingen av landsbygden och                 en nya fondperiod nästan direkt genom att följa
5417:                                                        rättsaktema för den föregående perioden.
5418:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta               Jord- och skogsbruksministeriet beslöt emel-
5419:        för att avhjälpa problemet samt                 lertid att revidera hela den lagstiftning som gäl-
5420:         enligt viiken tidtabell kan de regionala       ler struktur- och landsbygdspolitiken, med beak-
5421:        arbetskrafts- och näringscentralerna            tande av EG-rättsaktema samt de nationella änd-
5422:        fatta finansieringsbeslut om ifrågava-          ringar som är nödvändiga på grund av grundlags-
5423:        rande fondmedel?                                reformen. Lagen om finansiering av lands-
5424:                                                        bygdsnäringar omfattar nu både helt nationellt fi-
5425: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        nansierade åtgärder och åtgärder som delfinan-
5426: föra följande:                                         sieras av EU. Utöver en nationell behandling har
5427:                                                        detta även krävt Europeiska kommissionens god-
5428: Regeringen är mycket tillfreds med att Finlands        kännande. Det är redan nästan två år sedan dessa
5429: regionala program och landsbygdsplaner kunde           avgöranden träffades och då gick det inte att full-
5430: göras upp snabbt och att Finland som första med-       ständigt förutse eventuella dröjsmål. Eftersom vi
5431: lemsland redan har fått alla viktiga program god-      dock har önskat följa våra nationella förvalt-
5432: kända av kommissionen. Det bör noteras att             ningslagar och undvika finansiella risker så har
5433: många medlemsländer eller deras regioner fortfa-       beslutsfattandet inte inletts på något område förr-
5434: rande väntar på att få sina program godkända.          än alla rättsakter har godkänts på behörigt sätt.
5435: Programdokumenten bereddes och förslagen ut-               Det är också skäl att minnas att den föregåen-
5436: arbetades i ett tidigt skede även om kommissio-        de finansieringsperioden gick ut den 31 decem-
5437: nen fortfarande kompletterar och preciserar sina       ber 1999 och att med stöd av beslut som fattades
5438: egna rättsakter och anvisningar. Sådana precise-       då kommer att genomföras åtgärder för utveck-
5439: ringar utförs fortfarande särskilt i fråga om struk-   ling av landsbygden och pågående projekt ännu
5440: turåtgärdema för jordbruket.                           till utgången av 2001.
5441:    Agenda 2000-avgörandet innebar en betydan-              Projektansökningar som gäller den nya fond-
5442: de förändring i användningen av medel från Eu-         perioden har kunnat lärnnas till TE-centralema
5443: ropeiska utvecklings- och garantifonden för jord-      från den 1 april i år. På jord- och skogsbruksmi-
5444: bruket. Fondens garantisektion, som tidigare när-
5445: 
5446: 4
5447: Ministerns svar                                       KK 696/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
5448: 
5449: 
5450: nisteriet är man väl medveten om att ansökning-      skogsbruksministeriet kommer nu att se till att
5451: arna mångfaldigt överstiger bevillningsfullmak-      författningarna träder i kraft så snabbt som möj-
5452: ten för det första året. Den regionala behandling-   ligt, att fördela medlen till regionerna samt att ut-
5453: en av dessa ansökningar har redan inletts, men       bilda och ge anvisningar till regionförvaltningen
5454: några beslut har inte ännu kunnat fattas.            så att beslutsfattandet kan inledas. Strävan är att
5455:    1 det här skedet kan man i alla fall konstatera   bevillningsfullmakten för detta år skall utnyttjas
5456: att Europeiska kommissionen den 20 september         till sitt fulla belopp och att beslutsfattandet skall
5457: godkände Finlands nationella författningar som       inledas i månadsskiftet oktober-november.
5458: gäller utveckling av landsbygden. Jord- och
5459: 
5460: 
5461: Helsingfors den 9 oktober 2000
5462: 
5463:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5464: 
5465: 
5466: 
5467: 
5468:                                                                                                         5
5469:                                                     KK 697/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
5470: 
5471: 
5472: 
5473: 
5474:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 697/2000 vp
5475: 
5476:                                            Suomessa työluvan saaneen ulkomaalaisen hen-
5477:                                            kilön perheen kohtelu oleskelulupa-asioissa
5478: 
5479: 
5480: 
5481: 
5482: Eduskunnan puhemiehelle
5483: 
5484: Kaikkien Suomeen tulevien ulkomaalaisten oles-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5485: kelulupa- ja turvapaikkahakemukset käsitellään      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5486: saapumisjärjestyksessä. Oleskeluluvan hankki-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5487: minen suomalaisen henkilön ulkomaalaiselle          vaksi seuraavan kysymyksen:
5488: aviopuolisolle kestää pitkään, mutta myös Suo-
5489: messa väliaikaisesti työskentelevän ulkomaalai-           Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä Suo-
5490: sen perheenjäsenille oleskeluluvan saaminen on            messa työluvan saaneen ulkomaalaisen
5491: pitkä prosessi. Ulkomaalaisten työntekijöiden             henkilön perheen oleskelulupien käsitte-
5492: perheenjäsenten oleskelulupien käsittely on jos-          lyn nopeuttamiseksi ja
5493: kus pitkittynyt Ulkomaalaisviraston työtaakan
5494: takia jopa niin paljon, että työntekijän työsuhde         aikooko valtioneuvosto toimia siten, että
5495: on lähellä päättymistä.                                   oleskelulupa- ja turvapaikkahakemuk-
5496:                                                           sien käsittelyt erotetaan toisistaan?
5497: 
5498: 
5499: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2000
5500: 
5501:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
5502: 
5503: 
5504: 
5505: 
5506:                                                                                              Versio 2.0
5507: KK 697/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                             Ministerin vastaus
5508: 
5509: 
5510: 
5511: 
5512: Eduskunnan puhemiehelle
5513: 
5514: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        määrää on lisätty 41 %. Vaikka viraston organi-
5515: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        saatiota ja työtapoja on kehitetty, henkilöstön
5516: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         määrän ja tuottavuuden lisäys ei ole pystynyt kat-
5517: vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kaisa Harki-       tamaan asiamäärien kasvua, minkä johdosta kä-
5518: mon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sittelyajat ovat edelleen pitkiä ja etenkin oleske-
5519: KK 697/2000 vp:                                       lulupa-asioissa ne ovat viime aikoina pidenty-
5520:                                                       neet. Erityisesti perhesiteen perusteella myönnet-
5521:        Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä Suo-           tävien oleskelulupien käsittelyyn on vaikuttanut
5522:        messa työluvan saaneen ulkomaalaisen           vuoden 1999 toukokuussa toteutettu ulkomaa-
5523:        henkilön perheen oleskelulupien käsitte-       laislain muutos, jolla kaikki perhesiteeseen pe-
5524:        lyn nopeuttamiseksi ja                         rustuvien lupahakemusten käsittely siirrettiin Ul-
5525:                                                       komaalaisvirastolle.
5526:        aikooko valtioneuvosto toimia siten, että          Ulkomaalaisviraston työjärjestyksen mukaan
5527:        oleskelulupa- ja turvapaikkahakemuk-           maahanmuuttoyksikkö käsittelee ja ratkaisee
5528:        sien käsittelyt erotetaan toisistaan?          asiat, jotka koskevat muita kuin turvapaikanhaki-
5529: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         joina ja kiintiöpakolaisina maahan tulleita henki-
5530: ti seuraavaa:                                         löitä tai heidän perheenjäseniään. Pakolais- ja
5531:                                                       turvapaikkayksikkö käsittelee ja ratkaisee turva-
5532: Ulkomaalaisvirasto käsittelee lupahakemukset          paikanhakijoita, pakolaisia tai heidän perheenjä-
5533: pääsääntöisesti niiden saapumisjärjestyksessä.        seniään koskevat asiat.
5534: Tätä edellyttää perustuslain 6 §:n yleinen yhden-         Ulkomaalaisviraston      maahanmuuttoyksik-
5535: vertaisuussäännös. Yhdenvertaisen kohtelun pe-        köön on 1.1.2000 perustettu työluparyhmä, jolle
5536: riaatteesta voidaan poiketa, jos hakemuksen kii-      on keskitetty työn perusteella, elinkeinonharjoit-
5537: rehtimiseen on yksittäistapauksessa erityisen         tajina tai itsenäisinä ammatinharjoittajina oleske-
5538: painavia syitä. Ulkomaalaisviraston hallinto-         lulupaa hakeneiden ulkomaalaisten lupahake-
5539: käytännössä oleskelulupa-asian käsittelyn kiireh-     musten käsittely. Maahanmuuttoyksikön tehtä-
5540: timiseen johtavia tekijöitä ovat olleet esimerkik-    väjakoa on 1.9.2000 alkaen muutettu siten, että
5541: si pitkälle edennyt raskaudentila, solmittu työso-    työluparyhmä käsittelee myös edellä mainittujen
5542: pimus tai työmatka sekä huoltajaa vailla olevan       ulkomaalaisten perheenjäsenten lupahakemuk-
5543: hakijan alaikäisyys.                                  set. Samalla työluparyhmän resursseja on lisätty.
5544:    Viimeisten viiden vuoden aikana Ulkomaa-           Tällä sisäisellä uudelleenjärjestelyllä on pyritty
5545: laisvirastossa vireille tulleiden asioiden määrä on   tehostamaan Suomeen saapuvan ulkomaalaisen
5546: lisääntynyt 70 %. Ratkaistujen asioiden määrä on      työntekijän perheenjäsenten lupahakemusten kä-
5547: samana aikana kasvanut 66 % ja henkilöstön            sittelyä.
5548: 
5549: 
5550: 
5551: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
5552: 
5553:     Sisäasiainministeri Ville Itälä
5554: 
5555: 
5556: 2
5557: Ministems svar                                        KK 697/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
5558: 
5559: 
5560: 
5561: 
5562: Tili riksdagens talman
5563: 
5564: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        med 41 %. Ä ven om verkets organisation och ar-
5565: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     betsmetoder har utvecklats, har ökningen i perso-
5566: rådet översänt följande av riksdagsledamot             nalanta1et och produktiviteten inte kunnat täcka
5567: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade                ökningen i anta1et ärenden. Därför är behand-
5568: skriftliga spörsmål SS 697/2000 rd:                    lingstidema fortfarande 1ånga och särskilt i fråga
5569:                                                        om uppehållstillståndsärenden har de under sena-
5570:        Vad ämnar statsrådet göra för att på-           re tid b1ivit ännu längre. Ändringen av ut1än-
5571:       skynda behandlingen av uppehållstill-           ningslagen som genomfördes i maj 1999 och ge-
5572:       ståndsansökningar som lämnats in av             nom viiken all behandling av tillståndsansök-
5573:       familjen tili en utlänning som fått ar-         ningar på grund av fami1jeband överfördes till
5574:        betstillstånd i Finland och                    Utlänningsverket har påverkat i synnerhet be-
5575:                                                       handlingen av ansökningar om uppehållstill-
5576:        ämnar statsrådet handla så att behand-         stånd på grund av familjeband.
5577:        lingen av uppehållstillstånds- och asyl-           Enligt Utlänningsverkets arbetsordning be-
5578:        ansökningar skiljs från varandra?              hand1ar och avgör immigrationsenheten de ären-
5579: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       den som gäller andra personer än de som rest in i
5580: föra följande:                                        landet som asylsökande eller kvotflyktingar, el-
5581:                                                       ler familjemedlemmar till dessa. Flykting- och
5582: Utlänningsverket behandlar tillståndsansökning-       asylenheten behandlar och avgör ärenden som
5583: ar i regel i den ordning de kommer in. Detta för-     gäller asylsökande, flyktingar eller deras familje-
5584: utsätts av bestämmelsen om den allmänna jäm-          medlemmar.
5585: 1ikheten i grundlagens 6 §. Avvikelser kan göras          Vid Utlänningsverkets immigrationsenhet in-
5586: från principen om en jämlik behandling om det         rättades den 1 januari 2000 en arbetstillstånds-
5587: finns särskilt vägande skäl att påskynda behand-      grupp som har till uppgift att behandla ansök-
5588: lingen i ett enskilt fall. 1 Utlänningsverkets för-   ningar om tillstånd som lärnnats in av utlänning-
5589: valtningspraxis har behandlingen påskyndats om        ar som ansöker om uppehållstillstånd på grund av
5590: sökanden har varit höggravid. Andra faktorer          arbete eller som näringsidkare eller egenföreta-
5591: som har lett till en påskyndad behandling är ett      gare. Uppgiftsfördelningen vid immigrationsen-
5592: ingånget arbetsavtal, en arbetsresa samt att sö-      heten har från och med den 1 september 2000 för-
5593: kanden som kommit utan vårdnadshavare harva-          ändrats så att arbetstillståndsgruppen behandlar
5594: rit minderårig.                                       också tillståndsansökningar som lärnnats in av
5595:     Under de senaste fem åren har antalet ärenden     ovannärnnda utlänningars familjemedlemmar.
5596: som blivit anhängiga vid Utlänningsverket ökat        Samtidigt har arbetstillståndsgruppens resurser
5597: med 70 %. Samtidigt har antalet avgjorda ären-        utökats. Syftet med denna intema omorganise-
5598: den gått upp med 66 % och personalantalet ökats       ring har varit att effektivera behandlingen av till-
5599: 
5600: 
5601: 
5602: 
5603:                                                                                                         3
5604: KK 697/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok          Ministems svar
5605: 
5606: 
5607: ståndsansökningar som lämnas in av familjemed-
5608: lemmar till en utländsk arbetstagare som anlän-
5609: der till Finland.
5610: 
5611: 
5612: Helsingfors den 11 oktober 2000
5613: 
5614:     Inrikesminister Ville Itälä
5615: 
5616: 
5617: 
5618: 
5619: 4
5620:                                                             KK 698/2000 vp -Jaakko Laakso /vas
5621: 
5622: 
5623: 
5624: 
5625:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 698/2000 vp
5626: 
5627:                                             Lämmitysöljyn hinnannousun korvaaminen
5628: 
5629: 
5630: 
5631: 
5632: Eduskunnan puhemiehelle
5633: 
5634: Raakaöljyn ja öljytuotteiden kova hinnannousu        markkaa. Puolitoista vuotta sitten lämmityslasku
5635: on johtanut lämmitysöljyä käyttävien polttoaine-     oli 4 500 markkaa.
5636: laskun kaksinkertaistumiseen.                            Myös kerrostaloasuntojen lämmityskustan-
5637:    Kesälaatuisen lämmitysöljyn litrahinta on run-    nukset ovat monissa tapauksissa nousseet, sillä
5638: saassa vuodessa noussut 1,40 markasta kolmeen        kaukolämmöstä vajaa kymmenes tuotetaan öljyl-
5639: markkaan. Talvilaatu maksaa vieläkin enemmän.        lä. Viime vuodesta kaukolämmön hinta on nous-
5640:     Vaikka öljylämmitys on kauppa- ja teollisuus-    sut 2,5 prosenttia.
5641: ministeriön laskelmien mukaan ollut perinteises-
5642: ti sähkölämmitystä halvempaa, niin nyt tilanne       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5643: on päinvastainen.                                    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5644:     Viime vuonna öljyn valitsi 18 prosenttia ra-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5645: kentajista. Varsin moni omakotitalossa asuva         vaksi seuraavan kysymyksen:
5646: eläkeläinen lämmittää talonsa öljyllä. Pienituloi-
5647: sille eläkeläisille asuminen öljylämmitteisessä            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
5648: omakotitalossa alkaa hinnannousun myötä olla               tyä korvatakseen ainakin osittain läm-
5649: ylivoimaista.                                              mitysöljyn rajun hinnannousun, jonka
5650:      Noin 150 neliömetrin omakotitalon lämmi-              tuloksena osalle pienituloisia eläkeläi-
5651: tykseen tarvitaan vuosittain keskimäärin noin              siä ja työttömiä asumiskustannukset al-
5652: 2 900 litraa öljyä. Nykyhinnoin se maksaa 8 700            kavat käydä ylivoimaisiksi?
5653: 
5654: 
5655: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2000
5656: 
5657:     Jaakko Laakso /vas
5658: 
5659: 
5660: 
5661: 
5662:                                                                                               Versio 2.0
5663: KK 698/2000 vp - Jaakko Laakso /vas                                                  Ministerin vastaus
5664: 
5665: 
5666: 
5667: 
5668: Eduskunnan puhemiehelle
5669: 
5670: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa           Kevyellä polttoöljyllä on EU:ssa tietty mini-
5671: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        mivero, joka kevyestä pohtoöljystä on vähintään
5672: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         kannettava. Suomessa kevyestä poHtoöljystä
5673: vastattavaksi kansanedustaja Jaakko Laakson           kannetaan valmisteveroa 37,9 p/1, joka ylittää EU
5674: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          minimin 27,2 pennillä. Valmisteveron alennus
5675: 698/2000 vp:                                          EU:n minimitasolle huomioituna kantamaHajää-
5676:                                                       neellä arvolisäverona merkitsisi reilun 30 pen-
5677:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      nin alennusta polttoöljyn litrahintaan, mikäli se
5678:        tyä korvatakseen ainakin osittain läm-         siirtyisi täysimääräisesti kuluttajahintaan. Vuosi-
5679:        mitysöljyn rajun hinnannousun, jonka           kulutuksesta riippuen veronalennus merkitsisi
5680:        tuloksena osalle pienituloisia eläkeläi-       noin 650-1 000 markan alennusta öljylämmit-
5681:        siä ja työttömiä asumiskustannukset al-        teisen pientalon kustannuksiin. Veronalennuk-
5682:        kavat käydä ylivoimaisiksi?                    sella ei siis voitaisi lähimainkaan kompensoida
5683:                                                       öljyn kohonnutta hintaa, mutta kevyen polttoöl-
5684: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        jyn veronalennus yhdessä kantamatta jäävän ar-
5685: ti seuraavaa:                                         vonlisäveron kanssa vähentäisi noin 900 miljoo-
5686: Eduskunnassa on käyty jo pitkään monipuolista        nalla markalla valtion tuloja. Veronalennus
5687: keskustelua öljytuotteiden hintojen kohoamisen       muuttaisi myös öljyn ja sähkön verotuksessa
5688: syistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niiden hin-    noudatettua periaatetta kohdella eri lämmitys-
5689: tatasoon. Viimeksi näin tapahtui hallituksen vas-    muotoja tasapuolisesti. Lisäksi se vähentäisi
5690: tatessa polttoaineiden hintojen alentamista kos-     myös polttoaineiden valmisteverotuksella tavoi-
5691: kevaan välikysymykseen. Myös vastauksessa            teitua ympäristöohjaavuutta.
5692: edustaja Tiusasen tekemään kirjalliseen kysy-            Nykyjätjestelmässä voidaan pienituloisten
5693: mykseen lämmitysöljyn hinnannousun estämi-           eläkeläisten ja työttömien asumiskustannuksia
5694: sestä käytiin lävitse öljyllä lämmittämiseen liit-   korvata eläkeläisten asumistuella, yleisellä asu-
5695: tyviä kysymyksiä.                                    mistuella ja toimeentulotuella. Näistä asumistu-
5696:    Kevyen polttoöljyn kohonnut hinta on korotta-     kijärjestelmät reagoivat pidemmällä aikavälillä
5697: nut esimerkiksi öljylämmitteisen omakotitalon        ja yleisellä tasolla asuntojen lämmityskustannuk-
5698: lämmityskustannuksia useilla tuhansilla markoil-     sien nousuun. Kysymyksessä erityisesti tarkoi-
5699: la vuoden aikana. Öljyllä lämmittäminen onkin        tettua tietyn tyyppisten talouksien poikkeukselli-
5700: ollut tähän saakka edullinen lämmitysmuoto ver-      sen nopeaa lämmityskustannusten nousua voi-
5701: rattuna sähkölämmitykseen. Vieläkin öljylämmi-       daan kompensoida tapauskohtaisesti määräyty-
5702: tyksen kustannukset ovat likimain samansuurui-       vällä toimeentulotuella. Tukien eräänä etuna on
5703: sia kuin sähkö lämmityksen. Tältä osin eri lämmi-    se, että ne kohdistuvat suoraan niille henkilöille,
5704: tysmuotojen käyttäjät, myös eläkeläiset ja työttö-   joita asumiskustannusten nousu eniten rasittaa.
5705: mät, ovat nyt tilanteessa, jossa kaikki maksavat         On totta, että polttoöljyn hinnan kohoaminen
5706: lämmityksestään suunnilleen saman verran.            on lisännyt kustannuksia öljylämmitystä käyttä-
5707:                                                      vissä talouksissa. Yksinkertaisia ratkaisuja polt-
5708: 
5709: 
5710: 2
5711: Ministerin vastaus                                       KK 698/2000 vp - Jaakko Laakso /vas
5712: 
5713: 
5714: toaineiden hintojen nousun aiheuttamiin ongel-     sen vaikutus yksittäisen talouden kustannuksien
5715: miin ei ole kuitenkaan olemassa. Tämän on ai-      alenemiseen ei ole kovin suuri verrattuna raaka-
5716: heesta aikaisemmin käyty keskustelu selvästi       aineen hinnannoususta johtuneeseen kustannus-
5717: osoittanut. On pidettävä mielessä, että energian   ten nousuun. Hallitus ei näe tarpeelliseksi puut-
5718: kulutus- ja hintakehitys ovat maailmanlaajuisia    tua öljyn hintaan polttoaineveroa alentamalla
5719: kysymyksiä. Polttoöljyn veron alentamisella oli-   eikä se pidä myöskään uusien tukimuotojen käyt-
5720: si suuri vaikutus valtion verotuottoihin, mutta    töönottamista tarpeellisena.
5721: 
5722: 
5723: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
5724: 
5725:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
5726: 
5727: 
5728: 
5729: 
5730:                                                                                                   3
5731: KK 698/2000 vp -      Jaakko Laakso /vas                                                 Ministems svar
5732: 
5733: 
5734: 
5735: 
5736: Tili riksdagens talman
5737: 
5738: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        brännoljan. 1 Finland är accisen på lätt brännolja
5739: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     37,9 penni/liter, vilket överskrider EU:s minimi-
5740: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jaak-       skatt med 27,2 penni. En sänkning av accisen till
5741: ko Laakso /vänst undertecknade skriftliga spörs-       EU:s miniminivå skulle med beaktande av den
5742: mål SS 698/2000 rd:                                    mervärdesskatt som uteblir innebära att literpri-
5743:                                                        set på brännolja sjunker med drygt 30 penni om
5744:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          sänkningen överförs i sin helhet till konsument-
5745:        för att åtminstone delvis ersätta den           priset. Beroende på årsförbrukningen skulle skat-
5746:        kraftiga prisstegringen på eldningsolja         tesänkningen innebära att värmekostnadema för
5747:        som resulterat i att boendekostnaderna          ett oljeeldat egnahemshus sjunker med 650-
5748:        för en del av de pensionärer och arbets-        1 000 mark. Skattesänkningen skulle alltså inte
5749:        lösa som har små inkomster börjar bli           närmelsevis kompensera det höjda oljepriset,
5750:        övermäktiga?                                    men tillsammans med den uteblivna mervärdes-
5751:                                                        skatten skulle skattesänkningen medföra att sta-
5752: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        tens inkomster sjunker med cirka 900 miljoner
5753: föra följande:                                         mark. Skattesänkningen skulle också ändra på
5754: Orsakema till att prisema på oljeprodukter stigit      den princip som iakttagits när det gäller skatten
5755: och möjlighetema att inverka på prisnivån har re-      på olja och el, dvs. att de olika typema av upp-
5756: dan länge diskuterats i riksdagen. Senast skedde       värmning skall behandlas lika. Dessutom skulle
5757: det när regeringen gav sitt svar på interpellatio-     den också minska den miljöstyrande effekt som
5758: nen angående en sänkning av bränsleprisema.            man velat uppnå genom accisen på bränsle.
5759: Också i svaret på ledamot Tiusanens skriftliga            1 det gällande systemet kan boendekostnader-
5760: spörsmål om förebyggande av prisstegringen när         na för pensionärer och arbetstagare med låga in-
5761: det gäller eldningsolja finns en genomgång av          komster ersättas med bostadsbidraget för pensio-
5762: frågor i anslutning till oljeeldning.                  närer, det allmänna bostadsbidraget och utkomst-
5763:    Det höjda priset på lätt brännolja har t.ex. höjt   stöd. Av dessa reagerar bostadsbidragen på lång
5764: uppvärmningskostnadema i oljeeldade egna-              sikt och på en allmän nivå på höjda värmekostna-
5765: hemshus med flera tusen mark i året. 1 jämförel-       der. Den ovanligt snabba höjningen av boende-
5766: se med elvärme har oljeeldning hittills varit en       kostnadema för de typer av hushåll som avses i
5767: förmånlig form av uppvärmning. Kostnadema              spörsmålet kan kompenseras genom ett utkomst-
5768: för oljeeldning är fortfarande ungefår lika stora      stöd som bestäms från fall till fall. En fördel med
5769: som för elvärme. 1 det avseendet befinner sig          stöden är att de riktar sig direkt till de personer
5770: konsumentema av de olika uppvärmningsformer-           som belastas mest av de höjda boendekostnader-
5771: na, också pensionärer och arbetslösa, nu i ensi-       na.
5772: tuation där alla har ungefår lika stora värmekost-        Det är heh riktigt att höjningen av priset på
5773: nader.                                                 brännolja har ökat kostnadema för hushåll med
5774:    lnom EU har en bestämd minimiskatt, som åt-         oljeeldning. Det finns dock inga enkla lösningar
5775: minstone skall uppbäras, fastslagits för den lätta     på de problem som de höjda bränsleprisema ger
5776: 
5777: 
5778: 4
5779: Ministems svar                                             KK 698/2000 vp- Jaakko Laakso /vas
5780: 
5781: 
5782: upphov tili. Det har den diskussion som tidigare     kostnader inte är särskilt stor i jämförelse med
5783: förts om ämnet tydligt visat. Det är skäl att kom-   den kostnadsökning som är en följd av att råvaru-
5784: ma ihåg att frågoma i anslutning tili energiför-     priset stigit. Regeringen anser det inte vara nöd-
5785: brukning och prisutveckling är globala. En sänk-     vändigt att påverka priset på olja genom att sän-
5786: ning av skatten på eldningsolja skulle ha en stor    ka bränsleaccisen och anser det inte heller vara
5787: inverkan på statens skatteintäkter, medan den        nödvändigt att införa några nya stödformer.
5788: sänkande effekten på de enskilda hushållens
5789: 
5790: 
5791: Helsingfors den 12 oktober 2000
5792: 
5793:     Finansminister Sauli Niinistö
5794: 
5795: 
5796: 
5797: 
5798:                                                                                                      5
5799:                                                   KK 699/2000 vp -      Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
5800: 
5801: 
5802: 
5803: 
5804:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 699/2000 vp
5805: 
5806:                                              Rovaniemen Palloseuran kotiotteluiden siirtä-
5807:                                              minen
5808: 
5809: 
5810: 
5811: 
5812: Eduskunnan puhemiehelle
5813: 
5814: Jalkapallon mestaruussarjaa hoitavan Jalkapallo-          Hallituksen onkin puututtava välittömästi tä-
5815: liigan hallitus on ryhtynyt läpinäkyvään sarjan       hän räikeään syrjintätapaukseen jo siksi, että val-
5816: pohjoisimman joukkueen, Rovaniemen Palloseu-          tiolta suuria summia avustusrahaa eri muodoissa
5817: ran simputukseen. Keppihevoseksi liigan halli-        saavan Palloliiton ja sen kaikkien toimielinten on
5818: tus on valinnut Rovaniemen keskuskentältä puut-       toiminnassaan noudatettava ehdotonta alueellis-
5819: tuvat valot. Tämän vuoksi RoPS on määrätty pe-        ta tasapuolisuutta. Kysymys on myös siitä, että
5820: laamaan lokakuun kotiottelunsa Kemissä.               Rovaniemelle ei ole kyetty rakentamaan vaadit-
5821:     Tahallisen, suorastaan provokatorisen syrjin-     tuja kenttävaloja sovitun aikataulun mukaan sik-
5822: nän paljastaa useampikin seikka. Liigan otteluita     si, että valtio on leikannut 1990-luvulla rajuru-
5823: on siirrelty pitkin kesää monilla eri perusteilla.    manjälkeen Rovaniemen kaupungin saamia val-
5824: Kaiken huippu on se, että myös viimeisellä kier-      tionapuja. Tämä on ollut syy siihen, ettei suuris-
5825: roksella liigan hallitus on myöntänyt muista          sa talousvaikeuksissa olevalta kaupungilta ole
5826: poikkeavan aikaruisajan otteluun Tampere Uni-         löytynyt mahdollisuutta vaadittujen valojen ra-
5827: ted-HJK perustellen tätä muutosta televisioin-        kentamiseen ennen vuotta 2002.
5828: nilla. Kaiken kaikkiaan voisi ollajopa viisasta se,
5829: että myöhäissyksyllä ottelut pelattaisiin päivällä.   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5830: Näin siksi, että lokakuussa ilmat ovat jo varsin      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
5831: kylmät ja iltaa myöten yleensä kylmenevät. Mo-        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5832: nissa mestaruussarjan otteluissa on noihin aikoi-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5833: hin ollut vain muutamia satoja maksaneita katse-
5834: lijoita. RoPS-kurituksen syyksi on arvioitu sitä-           Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto vä-
5835: kin, että tarkoituksena ja tavoitteena on liigan            littömästi ryhtyy vaikuttaakseen siihen,
5836: pohjoisimman joukkueen pudottaminen sarjasta                että Suomen Palloliitto tai Jalkapallolii-
5837: jollakin konstilla etelän joukkueiden ottelumat-            ga peruu RoPS:n lokakuun kotiottelui-
5838: kojen lyhentämiseksi.                                       den siirtämisen muualle?
5839: 
5840: 
5841: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2000
5842: 
5843:     Esko-Juhani Tennilä /vas
5844:     Hannu Takkula /kesk
5845: 
5846: 
5847: 
5848:                                                                                                 Versio 2.0
5849: KK 699/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.                                      Ministerin vastaus
5850: 
5851: 
5852: 
5853: 
5854: Eduskunnan puhemiehelle
5855: 
5856: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa     ylittävät kuitenkin usein sen tason, jota on pidet-
5857: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     tävä riittävänä kuntalaisten liikunnan peruspal-
5858: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      veluna.
5859: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-       Suomalainen liikuntapaikkarakentaminen on
5860: län /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    perustunut pääosin siihen, että kunta ja valtio
5861: sen KK 699/2000 vp:                                luovat liikunnan edellytykset. Suomalaisen lii-
5862:                                                    kuntapaikkarakentamisen perinteen mukaisesti
5863:       Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto vä-     usein valtion tuella rakennetut kuntien liikunta-
5864:       littömästi ryhtyy vaikuttaakseen siihen,     paikat liikuntaharrastuksen edistämistavoittei-
5865:       että Suomen Palloliitto tai Jalkapallolii-   neen eivät aina sovellu ammattilaisurheilun no-
5866:       ga peruu RoPS:n lokakuun kotiottelui-        peasti muuttuviin olosuhdevaatimuksiin. Opetus-
5867:       den siirtämisen muualle?                     ministeriö suositteleekin, että olosuhteiden ke-
5868:                                                    hittämisessä kunnat ja kilpa- ja huippu-urheilun
5869: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        edustajat edistävät olosuhdeasiaa neuvotellen ja
5870: seuraavaa:                                         yhteisistä kehittämistavoitteista sekä muutosten
5871: Opetusministeriö toteaa, että Jalkapalloliiga on   vaatimasta rahoitusvastuusta sopien. Mikäli on
5872: kokouksessaan 22.9.2000 päättänyt myöntää Ro-      kyseessä selvästi ammattilaisurheilun tarvitse-
5873: vaniemen Palloseuralle siirtymäajan olosuhde-      mien olosuhde-edellytysten kehittämisestä, tun-
5874: vaatimusten täyttymiselle. Päätöksen mukaisesti    tuisi perustellulta, että myös olosuhteiden käyttä-
5875: Rovaniemen Palloseura pelaa kotiottelunsa          jätaho osallistuisi kustannusvastuunjakamiseen.
5876: vuonna 2000 Rovaniemellä.                             Opetusministeriö toteaa lopuksi, että valtion
5877:    Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edel-    harjoittaman liikuntapaikkojen avustuspolitiikan
5878: lytyksiä kuntalaisten liikunnalle muun ohessa      ensisijaisena tavoitteena on luoda edellytykset
5879: tarjoamalla liikuntapaikkoja. Liigaseurojen olo-   kansalaisten aktiiviselle ja säännölliselle liikun-
5880: suhdevaatimukset rakentamiskustannuksineen         nalle.
5881: 
5882: 
5883: 
5884: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2000
5885: 
5886:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
5887: 
5888: 
5889: 
5890: 
5891: 2
5892: Ministerns svar                                  KK 699/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
5893: 
5894: 
5895: 
5896: 
5897: Tili riksdagens talman
5898: 
5899: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         Byggandet av idrottsplatser i Finland har i re-
5900: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   gel grundat sig på att kommunen och staten ska-
5901: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko-     par förutsättningar för idrott. Kommunernas
5902: Juhani Tennilä /vänst m.fl. undertecknade skrift-    idrottsplatser som med målet att främja möjlighe-
5903: liga spörsmål SS 699/2000 rd:                        terna att utöva idrott, ofta har byggts med statligt
5904:                                                      stöd och i enlighet med den finländska traditio-
5905:       Vilka åtgärder kommer regeringen ome-          nen för byggande av idrottsplatser, lämpar sig
5906:       delbart att vidta för att inverka på att       inte alltid för de snabbt förändrade krav på stan-
5907:       Finlands Bollförbund eller Fotbollsli-         dard som den professionella idrotten ställer. Un-
5908:       gan drar tilihaka jlyttningen av RoPS          dervisningsministeriet rekommenderar därför när
5909:       hemmamatcher i oktober tili annan ort?         det gäller utvecklingen av förhållandena att kom-
5910:                                                      munerna och tävlings- och elitidrottens företrä-
5911: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      dare hjälper upp situationen genom att under-
5912: föra följande:                                       handla och avtala om gemensamma utvecklings-
5913: Undervisningsministeriet konstaterar att Fot-        mål samt om det finansieringsansvar som änd-
5914: bollsligan på sitt möte 22.9.2000 beslöt bevilja     ringarna kräver. Ifall det är frågan om att utveck-
5915: Rovaniemen Palloseura en övergångstid för att        la sådana förutsättningar rörande förhållandena
5916: kunna uppfylla kraven på spelförhållanden. 1 en-     som den klart professionella idrotten behöver, fö-
5917: lighet med beslutet spelar Rovaniemen Palloseu-      refaller det motiverat att även de som drar nytta
5918: ra sina hemmamatcher år 2000 i Rovaniemi.            av förhållandena deltar i fördelningen av kost-
5919:    Enligt idrottslagen skall kommunen skapa för-     nadsansvaret.
5920: utsättningar för motion och idrott för kommunin-        Undervisningsministeriet konstaterar avslut-
5921: vånarna, bl.a. genom att erbjuda idrottsplatser.     ningsvis att syftet med den bidragspolitik som
5922: Ligaföreningarnas krav på spelförhållanden och       staten bedriver när det gäller idrottsplatser, i för-
5923: vad det kräver i byggnadskostnader överstiger        sta hand är att skapa förutsättningar för medbor-
5924: dock ofta den nivå som måste betraktas som till-     garna att aktivt och regelbundet utöva motion och
5925: räcklig i de bastjänster för kommuninvånarna         idrott.
5926: som gäller idrott.
5927: 
5928: 
5929: 
5930: Helsingfors den 9 oktober 2000
5931: 
5932:     Kulturminister Suvi Linden
5933: 
5934: 
5935: 
5936: 
5937:                                                                                                         3
5938:                                                        KK 700/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
5939: 
5940: 
5941: 
5942: 
5943:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 700/2000 vp
5944: 
5945:                                             Oinolan koulun peruskorjaaminen
5946: 
5947: 
5948: 
5949: 
5950: Eduskunnan puhemiehelle
5951: 
5952: Nummi-Pusulan Oinolan koulun peruskorjauk-           joonan markan suuruinen korjausurakka on kui-
5953: seen ei ole myönnetty valtionavustusta. Kyse on      tenkin usein ylivoimainen ilman valtion mukana-
5954: noin 10 miljoonan markan korjaustarpeesta, jol-      oloa. Valtionapu turvaa sen, että taloudeltaan eri-
5955: la 1.-6. luokat käsittävän peruskoulun ala-as-       tasoiset kunnat pystyvät ylläpitämään laaduk-
5956: teen koulutilat kunnostettaisiin.                    kaat peruspalvelut.
5957:    Valtio on jatkuvasti karsinut koulujen perusta-
5958: ruiskustannuksiin myönnettäviä valtionapuja.         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5959: Vuonna 1998 määrärahaa myönnettiin vielä 551         jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
5960: miljoonaa markkaa, mutta vuodelle 2001 hallitus      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5961: esittää enää 430 miljoonaa markkaa. Karsimisen       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5962: seurauksena Oinolan koulu ja monet vastaavat
5963: uudet hankkeet tai peruskorjaustarpeet jäävät il-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
5964: man kaivattua valtionapua. Vuoden 2000 talous-             tyä Oinolan koulun peruskorjaukseen
5965: arviossa hallitus oli päättänyt selvittää koulujen         tarvittavan valtionavun myöntämiseksi
5966: investointiavustusten lopettamisen. Emme ole               ja
5967: kuulleet selvitystyön johdosta tehtyä päätöstä,
5968: mutta määrärahan vähittäinen ja systemaattinen             mikä ylipäätään on sivistystoimen pe-
5969: alasajo viittaa siihen, että avustusjärjestelmästä         rustamisavustusten kohtalo valtion
5970: ollaan luopumassa. Yksittäiselle kunnalle 10 mil-          budjetissa tulevaisuudessa?
5971: 
5972: 
5973: 
5974: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000
5975: 
5976:     Tanja Karpela /kesk
5977:     Matti Vanhanen /kesk
5978: 
5979: 
5980: 
5981: 
5982:                                                                                                Versio 2.0
5983: KK 700/2000 vp -Tanja Karpela /kesk ym.                                                Ministerin vastaus
5984: 
5985: 
5986: 
5987: 
5988: Eduskunnan puhemiehelle
5989: 
5990: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         lun peruskorjaushanketta kunta on esittänyt vuo-
5991: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        delle 2000 ja ilmoittanut hankkeen kustannusar-
5992: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         vioksi 10,6 milj. markkaa. Etelä-Suomen läänin-
5993: vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan           hallituksesta on keväällä 1999 käyty tutustumas-
5994: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sa Oinolan kouluun ja sen korjaustarpeeseen.
5995: KK 700/2000 vp:                                       Käynnin perusteella hanke todettiin tarpeellisek-
5996:                                                       si, mutta ei niin kiireelliseksi, että lääninhallitus
5997:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      olisi hanketta esittänyt otettavaksi rahoitussuun-
5998:        tyä Ginolan koulun peruskorjaukseen            nitelmaan 2001-2004. Koska lääninhallitus ei
5999:        tarvittavan valtionavun myöntämiseksi          hanketta rahoitussuunnitelmaesitykseensä sisäl-
6000:        ja                                             lyttänyt, ei opetusministeriö myöskään hanketta
6001:                                                       ole sisällyttänyt vahvistettuun rahoitussuunnitel-
6002:        mikä ylipäätään on sivistystoimen pe-          maan. Koska hanke on kuitenkin todettu tarpeel-
6003:        rustamisavustusten    kohtalo valtion          liseksi, hanke voitaneen ottaa rahoitussuunnitel-
6004:        budjetissa tulevaisuudessa?                    maan lähivuosina.
6005: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Kysymyksessä on tuotu esille yleissivistävän
6006: ti seuraavaa:                                         ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikor-
6007:                                                       keakoulujen perustamishankkeisiin myönnetty-
6008: Opetusministeriössä laaditaan vuosittain perusta-     jen määrärahojen kehitys viime vuosina. Myön-
6009: mishankkeiden rahoittamista koskeva suunnitel-        netyistä määrärahoista vain pieni osa, vuoden
6010: ma seuraavia neljää vuotta varten. Koulutuksen        2001 talousarvioesityksessä alle 13 %, käytetään
6011: hankkeita koskeva rahoitussuunnitelma vuosille        myöntämisvuonna myönnettyjen valtionosuuk-
6012: 2001-2004 on opetusministeriössä vahvistettu          siin maksamiseen ja suurin osa määrärahasta
6013: 22.9.2000. Suunnitelma vuoden 2001 osalta pe-         käytetään aikaisempina vuosina myönnettyjen
6014: rustuu vuoden 2001 talousarvioesityksen mo-           valtionosuuksien maksamiseen, pääosin jälkira-
6015: mentilla 29.40.34 olevaan 250 milj. markan val-       hoitteisena myönnettyjen valtionosuuksien vuo-
6016: tuuteen myöntää valtionosuuksia yleissivistä-         sienin ja niiden korkoihin. Uusien hankkeiden
6017: vienja ammatillisten oppilaitosten sekä ammatti-      käynnistämisen kannalta oleellisempaa on ta-
6018: korkeakoulujen perustamishankkeille. Myöhem-          lousarviossa hyväksytty valtionosuuksien myön-
6019: pien vuosien osalta on lähdetty siitä, että valtuus   tämistä koskeva valtuus. Vuoden 1998 talousar-
6020: pysyy vuoden 2001 tasolla. Valtionosuuksien           viossa tämä valtuus oli 450 milj. mk, 270 milj.
6021: myöntämisvaltuutta talousarvioesityksessä on          mk vuonna 1999, 315 milj. mk vuonna 2000 sekä
6022: jouduttu valtiontaloudellisista syistä pienentä-      vuoden 2001 talousarvioesityksessä 250 milj.
6023: mään 20 % vuoden 2000 talousarvioon verrattu-         mk.
6024: na.                                                      Valtioneuvoston vuosia 2001-2004 koske-
6025:    Rahoitussuunnitelma on opetusministeriössä         vassa, helmikuussa 2000 tehdyssä menokehys-
6026: valmisteltu lääninhallitusten tekemien esitysten      päätöksessä on yleissivistävän ja ammatillisen
6027: pohjalta. Nummi-Pusulan kunnan Oinolan kou-           koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen perus-
6028: 
6029: 
6030: 2
6031: Ministerin vastaus                                    KK 700/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
6032: 
6033: 
6034: tamishankkeiden valtionosuusmäärärahojen on          tointien valtionosuusjärjestelmät vottatsun tar-
6035: suunniteltu laskevan 300 milj. markan tasoon         vittavassa laajuudessa yhteensovittaa. Selvitys-
6036: vuosina 2003 ja 2004 ja tällä tasolla valtion-       työ on siinä määrin kesken, ettei vielä voi enna-
6037: osuuksia uusille perustamishankkeille voidaan        koida sitä, tuleeko opetusministeriö ja missä laa-
6038: vuosittain myöntää 250-270 milj. markkaa. Ai-        juudessa esittämään nykyisestä perustarnishank-
6039: kuiskoulutuksen perustaruishankkeisiin ei kehys-     keiden valtionosuusjärjestelmästä luopumista.
6040: päätöksessä uusille perustamishankkeille ole         Todennäköiseltä näyttää, että opetusministeriö
6041: suunniteltu määrärahoja. Yleisten kirjastojen pe-    tulee esittämään erillisen perustamishankkeiden
6042: rustamishankemäärärahat kehyspäätöksessä säi-        valtionosuusjärjestelmän säilyttämistä ainakin
6043: lyvät nykyisellä tasolla.                            perusopetuksen ja yleisten kirjastojen osalta.
6044:    Vuoden 2000 talousarvion momentin 29.40.34        Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakou-
6045: selvitysosassa on mainittu, että perustamiskus-      lujen tilojen omistukseen ja käyttöön liittyvät
6046: tannusten erillisen valtionosuusjärjestelmän lo-     asiat puoltavat nykyjärjestelmästä luopumista
6047: pettaminen selvitetään helmikuun 2000 loppuun        niiden osalta.
6048: mennessä. Kun sosiaali- ja terveysministeriön           Opetusministeriön tarkoitus on, että mikäli pe-
6049: hallinnonalalla käynnistettiin selvitys investoin-   rustamishankkeiden erillisistä valtionosuuksista
6050: tien valtionosuusjärjestelmän tulevaisuudesta,       joltakin osin luovutaan, käyttökustannusten val-
6051: asian valmisteluaikaa opetustoimen osalta pää-       tionosuuksia korotetaan perustamishankkeista
6052: tettiin jatkaa vuoden 2000 loppuun, jotta opetus-    säästyvillä määrärahoilla.
6053: toimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon inves-
6054: 
6055: 
6056: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
6057: 
6058:     Opetusministeri Maija Rask
6059: 
6060: 
6061: 
6062: 
6063:                                                                                                      3
6064: KK 700/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.                                                  Ministems svar
6065: 
6066: 
6067: 
6068: 
6069: Tili riksdagens talman
6070: 
6071: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        kyl för projektet uppgett 10,6 milj. mk. Repre-
6072: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     sentanter från länsstyrelsen i Södra Finlands Iän
6073: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tan-        besökte våren 1999 Oinolaskolan och studerade
6074: ja Karpela /cent m.fl. undertecknade skriftliga        reparationsbehovet. Utifrån besöket konstatera-
6075: spörsmål SS 700/2000 rd:                               des att projektet var nödvändigt, men inte så
6076:                                                        brådskande att länsstyrelsen skulle ha framställt
6077:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta          att projektet tas in i finansieringsplanen 2001-
6078:        för att statsunderstödet som behövs för         2004. Eftersom länsstyrelsen inte tog in projek-
6079:        saneringen av skolan Ginolan koulu              tet i sin framställan om finansieringsplan, har
6080:        skall beviljas och                              inte heller undervisningsministeriet tagit in pro-
6081:                                                       jektet i den fastställda finansieringsplanen. Då
6082:        hur är det över lag med anläggningsbi-         projektet likväl har konstaterats vara nödvän-
6083:        dragen inom bildningsväsendet i stats-          digt, torde det kunna upptas i finansieringspla-
6084:        budgeten iframtiden?                           nen de närmaste åren.
6085: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           I spörsmålet framförs frågan om hur anslagen
6086: föra följande:                                         för anläggningsprojekt i den allmänbi1dande ut-
6087:                                                       bildningen och yrkesutbildningen samt yrkes-
6088: Vid undervisningsministeriet uppgörs årligen en       högskoloma har utvecklats de senaste åren. Av
6089: plan som gäller finansieringen av anläggnings-        de beviljade anslagen är det bara en liten del,
6090: projekt för de följande fyra åren. Finansierings-     mindre än 13 % i budgetpropositionen 2001, som
6091: planen för utbildningsprojekt för 2001-2004           används för att betala ut statsandelar som bevil-
6092: fastställdes i undervisningsministeriet 22.9.2000.    jats samma år som anslagen beviljats och den
6093: Planen baserar sig för året 2001 på fullmakten        största delen används för att betala ut statsande-
6094: under moment 29.40.34 i budgetförslaget för           lar som beviljats under tidigare år, i huvudsak för
6095: 2001 att bevilja statsandelar till250 milj. mk för    sådana årsutbetalningar av statsandelar och rän-
6096: anläggningsprojekt i allmänbildande läroanstal-       toma på dem som beviljats som efterfinansie-
6097: ter och yrkesläroanstalter samt yrkeshögskolor.       ring. Väsentligare med tanke på igångsättandet
6098: Beträffande senare år har man utgått från att full-   av nya projekt är den i budgeten godkända full-
6099: makten kommer att vara på samma nivå som              makten att bevilja statsandelar. I 1998 års budget
6100: 2001. Av statsekonomiska orsaker har man              uppgick denna fullmakt til1450 milj. mk, år 1999
6101: tvingats reducera fullmakten att bevilja statsan-     ti11270 milj. mk, år 2000 ti11315 milj. mk och i
6102: delar i budgetförslaget med 20 % jämfört med          budgetförslaget för 2001 är den 250 milj. mk.
6103: budgeten för 2000.                                        I statsrådets beslut i februari 2000 om utgifts-
6104:    Finansieringsplanen har utarbetades vid un-        ramama för 2001-2004 har anslagen för stats-
6105: dervisningsministeriet på basis av länsstyrelser-     andelar till anläggningsprojekt i den allmänbil-
6106: nas framställningar. Saneringen av Nummi-Pu-          dande utbildningen och yrkesutbildningen samt
6107: sula kommuns skola Oinolan koulu har kommu-           yrkeshögskoloma planerats sjunka till 300 milj.
6108: nen föreslagit till år 2000 och som kostnadskal-      mk åren 2003 och 2004. På en sådan anslagsnivå
6109: 
6110: 
6111: 4
6112: Ministems svar                                       KK 700/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
6113: 
6114: 
6115: kan statsandelar för nya anläggningsprojekt årli-   ning kan samordnas. Utredningsarbetet pågår och
6116: gen beviljas tili 250-270 milj. mk. För anlägg-     man kan än så länge inte förutse huruvida och i
6117: ningsprojekt inom vuxenutbildningen finns det i     viiken omfattning undervisningsministeriet kom-
6118: rambeslutet inga planer om anslag för nya an-       mer att föreslå att det nuvarande statsandelssy-
6119: läggningsprojekt. Anslagen för anläggningspro-      stemet för anläggningsprojekt frångås. Det ver-
6120: jekt vid de allmänna biblioteken bibehålls på nu-   kar sannolikt att undervisningsministeriet kom-
6121: varande nivå.                                       mer att föreslå att det särskilda statsandelssyste-
6122:     1 förklaringen vid moment 29.40.34 i budge-     met för anläggningskostnader skall bevaras åt-
6123: ten för 2000 nämns att frågan om avvecklande av     minstone vad gäller den grundläggande utbild-
6124: det särskilda statsandelssystemet för anlägg-       ningen och de allmänna biblioteken. Ägo- och
6125: ningskostnader utreds före utgången av februari     användningsförhållandena när det gäller yrkesut-
6126: 2000. Då man inom social- och hälsovårdsmini-       bildningens och yrkeshögskolomas lokaler talar
6127: steriets förvaltningsområde satte igång en utred-   för ett slopande av det gällande systemet för de-
6128: ning om framtiden för statsandelssystemet be-       ras del.
6129: träffande investeringar, beslöt man för undervis-       Undervisningsministeriets avsikt är, såvida de
6130: ningsväsendets del att förlänga beredningstiden     särskilda statsandelama för anläggningsprojekt
6131: tili utgången av 2000 så att statsandelssystemet    tili någon del slopas, att statsandelama för drifts-
6132: när det gäller investeringar inom undervisningen    kostnader höjs med de anslag som inbesparas på
6133: och social- och hälsovården i behövlig utsträck-    anläggningsprojekten.
6134: 
6135: 
6136: 
6137: Helsingfors den II oktober 2000
6138: 
6139:     Undervisningsminister Maija Rask
6140: 
6141: 
6142: 
6143: 
6144:                                                                                                      5
6145:                                                                    KK 701/2000 vp- Pia Viitanen /sd
6146: 
6147: 
6148: 
6149: 
6150:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 701/2000 vp
6151: 
6152:                                                Eläinsuojelusäännösten noudattaminen turkis-
6153:                                                tarhoilla
6154: 
6155: 
6156: 
6157: 
6158: Eduskunnan puhemiehelle
6159: 
6160: Melko tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen tur-            seksi alueellaan. Tähän mennessä Suomi on suh-
6161: kistarhoilla noudatetaan eläinsuojelumääräyksiä         tautunut kielteisesti ajatukseen.
6162: todella heikosti. Länsi-Suomen lääninhallituk-             Suomen olisi kuitenkin perusteltua harkita
6163: sen Vaasan yksikön tekemän tutkimuksen mu-              kantaansa uudelleen. Jos on mahdollista, että
6164: kaan 70 prosenttia tarhoista ei ole toiminnassaan       vuosia voimassa olleita eläinsuojelun vähim-
6165: noudattanut edes lainsäädännön asettamia mini-          mäisvaatimuksia ei maassamme noudateta, olisi
6166: mivaatimuksia.                                          järkevää asettaa uudeksi tavoitteeksi turkistar-
6167:    Tutkimuksen mukaan joka toiselta turkistar-          hauksen lopettaminen kokonaan maassamme ja
6168: halta puuttuvat määräysten mukaiset eläinten le-        unionin alueella siirtymäajan kuluessa. Samaan
6169: pohyllyt, vaikka hyllyjä koskeva määräys tuli           aikaan on varmistettava, että olemassa olevia
6170: voimaan jo vuonna 1992. Lähes joka kymmenen-            määräyksiä noudatetaan siirtymäajalla niin, että
6171: nenä tarhalla eläimille ei anneta päivittäin vettä.     turkiseläinten epäeettisiä kärsimyksiä edes tältä
6172: Joillain minkkitarhoilla eläimiä tapetaan edel-         osin helpotetaan.
6173: leen niskat murtamalla, vaikka ko. tappotapa
6174: kiellettiin jo viisi vuotta sitten. Osassa tarhoista    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6175: siitoskettuja pidetään häkeissä, joissa on ainoas-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6176: taan metallinen pohjaverkko, vaikka tämä on ol-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6177: lut kiellettyä jo 15 vuotta.                            vaksi seuraavan kysymyksen:
6178:     Eläinsuojelumääräyksiin suhtaudutaan useilla
6179: tarhoilla varsin välinpitämättömästi. On käsittä-             Miten on mahdollista, että suurella osal-
6180: mätöntä, ettei tarhoilla noudateta määräyksiä                 la turkistarhoista ei ole noudatettu
6181: vielä vuosienkaan päästä niiden voimaantulosta.               eläinsuojelumääräyksiä, jotka ovat ol-
6182: Tämä on erittäin vakavaa varsinkin, kun koko                  leet voimassa jo useiden vuosien ajan,
6183: elinkeino on jo perusteiltaankin eettisesti ky-
6184: seenalainen. Vähimmäisvaatimuksena tulee olla,                mitä hallitus aikoo tehdä varmistaak-
6185: että valvonta toimii niin, etteivät tällaiset laimin-         seen määräysten noudattamisen tarhoil-
6186:  lyönnit ole mahdollisia.                                     laja
6187:     EU:n alueella on keskusteltu turkistarhauksen             aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
6188: kieltämisestä kokonaan. Keskustelu on perustu-                turkistarhauksen kieltämiseksi maas-
6189: nut Englannin hankkeeseen tarhauksen kieltämi-                sammeja Euroopan unionin alueella?
6190: 
6191: 
6192: 
6193: 
6194:                                                                                                  Versio 2.0
6195: KK 70112000 vp -       Pia Viitanen /sd
6196: 
6197: 
6198: 
6199: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2000
6200: 
6201:     Pia Viitanen /sd
6202: 
6203: 
6204: 
6205: 
6206: 2
6207: Ministerin vastaus                                                KK 701/2000 vp- Pia Viitanen /sd
6208: 
6209: 
6210: 
6211: 
6212: Eduskunnan puhemiehelle
6213: 
6214: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         muksista on säädetty maa- ja metsätalousministe-
6215: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         riön päätöksellä (MMMp 18/EE0/1996).
6216: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Eläinsuojelulain 4 luvussa on säädetty eläin-
6217: vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd           suojelun valvonnasta sekä niistä toimenpiteistä,
6218: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                joihin tarkastuksissa ilmenneiden epäkohtien pe-
6219: 70112000 vp:                                           rusteella voidaan ryhtyä. Lain 39 §:n mukaan
6220:                                                        eläinsuojeluviranomaisilla on oikeus suorittaa
6221:       Miten on mahdollista, että suurella osal-        tarkastus, mikäli on aihetta epäillä, että eläintä
6222:       la turkistarhoista ei ole noudatettu             hoidetaan, kohdellaan, käytetään tai kuljetetaan
6223:       eläinsuojelumääräyksiä, jotka ovat ol-           eläinsuojelusäädösten vastaisesti. Tarkastusoi-
6224:       leet voimassa jo useiden vuosien ajan,           keus on kyseisessä lainkohdassa tarkasti rajattu
6225:                                                        eikä oikeuta tekemään eläinsuojelutarkastuksia
6226:        mitä hallitus aikoo tehdä varmistaak-           turkistarhoilla tai missään muussakaan tuotanto-
6227:        seen määräysten noudattamisen tarhoil-          eläinyksikössä ilman edeltävää epäilyä eläinsuo-
6228:        laja                                            jelulainsäädännön vastaisesta toiminnasta. Lain
6229:                                                        48 § antaa kuitenkin mahdollisuuden maa- ja
6230:        aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
6231:                                                        metsätalousministeriön tai lääninhallituksen
6232:        turkistarhauksen kieltämiseksi maas-
6233:        sammeja Euroopan unionin alueella?              määräyksestä tehdä selvityksiä ja tutkimuksia
6234:                                                        sellaisissa eläintenpitoyksiköissä, joissa pide-
6235: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tään eläimiä elinkeinonharjoittamistarkoitukses-
6236: ti seuraavaa:                                          sa. Tarkastuksen voi tällöin tehdä ilman edeltä-
6237:                                                        vää epäilyä eläinsuojelurikkomuksista.
6238: Eläinten pitoa, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä kos-       Jos tarkastuksessa havaitaan, että eläinsuoje-
6239: kevista yleisistä vaatimuksista on säädetty eläin-     lusäädöksiä on rikottu, tarkastuksen tekijä voi
6240: suojelulaissa (247 /1996) ja eläinsuojeluasetuk-       eläinsuojelulain 42 §:n mukaan kieltää eläimen
6241: sessa (396/1996). Turkiseläinten pidolle asete-        omistajaa jatkamasta tai toistamasta säädösten
6242: tuista hyvinvointivaatimuksista on lisäksi säädet-     vastaista menettelyä tai määrätä tämän täyttä-
6243: ty maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä          mään velvollisuutensa määräajassa. Jos eläinsuo-
6244: (MMMp 16/EE0/1999), joka sisältää Euroopan             jelulliset syyt niin vaativat, voi eläinsuojeluvi-
6245: neuvoston tuotantoeläinten suojelua koskevan           ranomainen ryhtyä 44 §:n mukaisiin välittömiin
6246: sopimuksen asettamat turkiseläinten pitoa koske-       toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaami-
6247: vat eläinsuojelumääräykset Edellä mainituissa          seksi. Lääninhallitus voi tarvittaessa tehostaa
6248: turkiseläinten hyvinvointia koskevissa vaatimuk-       eläinsuojeluviranomaisen antamaa määräystä tai
6249: sissa on eläinten tiloja, eläinten hoitoon ja käsit-   kieltoa uhkasakolla.
6250: telyyn käytettäviä laitteita ja välineitä, eläinten       Länsi-Suomen lääninhallitus antoi kunnan-
6251: hyvinvoinnista huolehtimista ja tarkastamista,         eläinlääkäreille eläinsuojelulain 48 §:n mukai-
6252: käsittelyä, juottoa ja ruokintaa sekä lisääntymis-     sen määräyksen suorittaa syksyn 1999 ja talven
6253: tä koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä. Tuo-         2000 aikana eläinsuojelutarkastukset 101:lle sa-
6254: tantoeläinten lopettamiselle asetetuista vaati-
6255: 
6256:                                                                                                        3
6257: KK 70112000 vp- Pia Viitanen /sd                                                      Ministerin vastaus
6258: 
6259: 
6260: tunnaisotannalla valitulle turkistarhalle. Niille     määräysten noudattaminen ja valvonta turkistar-
6261: tarhoille, joissa tarkastusten perusteella havait-    hoilla entisestään tehostuu.
6262: tiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä,         Euroopan yhteisön komission asettama tieteel-
6263: on annettu määräys korjata epäkohdat määräajas-       linen komitea valmistelee turkiseläinten hyvin-
6264: sa. Määräajan jälkeen kunnaneläinlääkärit teke-       vointia koskevaa raporttia, jonka pohjalta komis-
6265: vät määräyksen saaneille tarhoille uusintatarkas-     sio tulee laatimaan ehdotuksen turkiseläinten pi-
6266: tuksen.                                               toa koskevaksi direktiiviksi. Direktiivissä tul-
6267:     Tarkastusten perusteella laaditun raportin sekä   laan ottamaan huomioon viimeisin tieto, joka on
6268: tarhoilla ilmenneiden eläinsuojelullisten epäkoh-     saatu turkiseläinten tärkeitä perustarpeita, kuten
6269: tien johdosta maa- ja metsätalousministeriö on        käyttäytymistä ja eläinten yleistä hyvinvointia
6270: kehottanut kaikkia maan lääninhallituksia tehos-      koskevista tutkimuksista. Direktiivin hyväksy-
6271: tamaan alueellaan sijaitsevien turkistarhojen         misen myötä myös Suomen turkistarhausta kos-
6272: eläinsuojelusäädösten noudattamisen valvontaa         kevat säädökset tulevat muuttumaan vastaavasti.
6273: sekä varmistumaan siitä, että kaikki tarhaajat        Suomessa on tällä hetkellä noin 2 000 turkistar-
6274: ovat selvillä turkiseläinten hyvinvointia koske-      haa, jotka työllistävät suoraan tai välillisesti lä-
6275: vista vaatimuksista. Ministeriö on lisäksi ollut      hes 10 000 ihmistä. Turkistarhauksella elinkei-
6276: yhteydessä turkiseläinten kasvattajiin ja heidän      nona on maassamme siten merkitystä maaseu-
6277: yhdistyksiinsä siinä tarkoituksessa, että nämä        dun työllistäjänä ja vientitulojen tuojana. Eläin-
6278: omalta osaltaan vaikuttaisivat siihen, että eläin-    suojelusäädöksillä voidaan turvata turkiseläin-
6279: suojelullinen tilanne turkistarhoilla saadaan vas-    ten hyvinvointi jo nykyisinkin eikä elinkeinon
6280: taamaan lainsäädännön asettamia vaatimuksia.          harjoittamiseen sinällään ole tarvetta puuttua.
6281: Euroopan yhteisö edellyttää, että jäsenmaat suo-      Turkistarhauksen kieltäminen EU:n alueella joh-
6282: rittavat ilman epäilyä eläinsuojelusäädösten rik-     taisi siihen, että toiminta siirtyisi EU:n ulkopuo-
6283: komisesta eläinsuojelutarkastuksia tuotanto-          lelle valtioihin, joissa eläinten hyvinvointiin ei
6284: eläintiloille. Tänä vuonna on tavoitteena tarkas-     kiinnitetä vastaavaa huomiota. Eläinsuojeluvi-
6285: taa noin 5 % maamme turkistarhoista. Ministeriö       ranomaiset tulevat jatkossakin puuttumaan val-
6286: on havaittujen epäkohtien johdosta päättänyt          vonnan esiin tuomiin eläinsuojelullisiin epäkoh-
6287: nostaa ensi vuonna tehtävien tarkastusten mää-        tiin ja eläinsuojelusäädösten rikkomisiin siten
6288: rää huomattavasti nykyisestä, jotta eläinsuojelu-     kuin eläinsuojelulaissa on säädetty.
6289: 
6290: 
6291: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
6292: 
6293:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6294: 
6295: 
6296: 
6297: 
6298: 4
6299: Ministems svar                                                  KK 701/2000 vp -     Pia Viitanen /sd
6300: 
6301: 
6302: 
6303: 
6304: Tili riksdagens talman
6305: 
6306: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      jord- och skogsbruksministeriets beslut (JSMb
6307: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-    18/VLA/1996).
6308: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Pia          1 4 kap. djurskydds1agen finns bestämmelser
6309: Viitanen /sd undertecknade skriftliga spörsmå1       om övervakning av djurskyddet och om de åtgär-
6310: SS 70112000 rd:                                      der som kan vidtas om det framkommit några
6311:                                                      missförhållanden under inspektionema. Enligt
6312:       Hur är det möjligt att en stor del av päls-    39 § har djurskyddsmyndighetema rätt att verk-
6313:        djursfarmerna inte följt de bestämmel-        ställa en inspektion om det finns an1edning att
6314:       ser om djurskydd som varit i kraft under       misstänka att ett djur sköts, behandlas, används
6315:       flera år,                                      eller transporteras i strid med djurskyddsbestäm-
6316:                                                      melsema. Rätten att utföra inspektioner är tyd-
6317:       hur ämnar regeringen säkra att bestäm-         ligt avgränsad i lagrummet i fråga och ger inte
6318:       melserna följs på farmerna och                 rätt att utföra djurskyddskontroller på en pä1s-
6319:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att        djursfarm eller vid någon annan enhet för anima-
6320:       förbjuda pälsdjurshållning i vårt land         lieproduktion utan att det finns misstankar om att
6321:        och på Europeiska unionens område?            verksamheten står i strid med djurskyddslagstift-
6322:                                                      ningen. 48 § djurskyddslagen ger emellertid
6323: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      möjlighet att på förordnande av jord- och skogs-
6324: föra fö1jande:                                       bruksministeriet eller länsstyrelsen utföra utred-
6325:                                                      ningar och undersökningar i sådana djurhåll-
6326: Bestämme1ser om allmänna krav på djurhållning        ningsenheter där djur hålls för idkande av nä-
6327: samt skötse1, bemötande och hantering av djur        ring. En inspektion kan alltså göras utan att den
6328: finns i djurskydds1agen (247/1996) och i djur-       föregåtts av misstanke om brott mot djurskydds-
6329: skyddsförordningen (396/1996). Om de krav som        lagen.
6330: ställs på pä1sdjurens vä1befinnande finns det           Om ett brott mot djurskyddsbestämmelsema
6331: dessutom bestämme1ser i jord- och skogsbruks-        uppdagas vid inspektionen, kan den som utfört
6332: ministeriets bes1ut (JSMb 18/VLA/1999), som          inspektionen en1igt 42 § djurskyddslagen förbju-
6333: innehåller de djurskyddsbestämmelser om päls-        da djurets ägare att fortsätta med eller upprepa
6334: djurshållning som finns i Europeiska unionens        det förfarande som strider mot bestämmelsema
6335: råds avta1 om skydd av anima1ieproduktionens         och å1ägga denne att fullgöra sin sky1dighet inom
6336: djur. De nyss närnnda kraven på pälsdjurens vä1-     utsatt tid. Om det behövs av djurskyddsskäl kan
6337: befinnande innehåller detaljerade bestämmelser       djurskyddsmyndigheten i enlighet med 44 § vid-
6338: om djurens utrymmen, anordningar och redskap         ta omedelbara åtgärder för att trygga ett djurs
6339: som används vid hanteringen och skötseln av          välbefinnande. Länsstyrelsen kan vid behov för-
6340: djuren, omsorg om och kontroller av djurens väl-     ena ett åläggande eller ett förbud med vite.
6341: befinnande, hantering, vattning och utfodring           Västra Finlands länsstyrelse förordnade i en-
6342: samt reproduktion. Bestämmelser om kraven vid        lighet med bestämmelsema i 48 § djurskyddsla-
6343: avlivning av animalieproduktionsdjur finns i         gen kommunalveterinärema att utföra djur-
6344: 
6345: 
6346:                                                                                                      5
6347: KK 701/2000 vp -      Pia Viitanen /sd                                                   Ministems svar
6348: 
6349: 
6350: skyddskontroller under hösten 1999 och våren           det nuvarande antalet för att djurskyddsbestäm-
6351: 2000 på 101 slumpmässigt utvalda farmer. De            melsema skall följas och övervakas ännu effekti-
6352: farmer, där man vid inspektionema upptäckt för-        vare på pälsdjursfarmema.
6353: faranden som strider mot djurskyddsbestämmel-             Den vetenskapliga kommitte som Europeiska
6354: sema, har ålagts att åtgärda missförhållandena         gemenskapens kommission tillsatt förbereder en
6355: inom utsatt tid. Efter detta utför besiktningsvete-    rapport om pälsdjurens välbefinnande, och utgå-
6356: rinären på nytt en inspektion vid de farmer som        ende från denna kommer kommissionen att utar-
6357: tilldelats anmärkningar.                               beta ett direktiv om pälsdjurshållning. 1 direkti-
6358:     Med anledning av den rapport som gjorts utgå-      vet kommer man att beakta de senaste uppgifter-
6359: ende från inspektionema och med anledning av           na om pälsdjurens grundläggande behov som
6360: de missförhållanden som upptäckts inom djur-           framkommit i undersökningar om djurens bete-
6361: skyddet har jord- och skogsbruksministeriet upp-       ende och allmänna välbefinnande. Då direktivet
6362: manat länsstyrelsema i hela landet att på sina re-     godkänts kommer också de finländska bestäm-
6363: spektive områden effektivera övervakningen av          melsema om pälsdjurshållning att ändras så de
6364: hur djurskyddsbestämmelsema följs i pälsdjurs-         motsvarar direktivet. 1 Finland finns det för till-
6365: farmema samt att försäkra sig om att alla päls-        fållet 2 000 pälsdjursfarmer, som direkt eller in-
6366: djursfarmare är på det klara med vilka krav som        direkt sysselsätter nästan 10 000 människor.
6367: ställs på pälsdjurens välbefinnande. Ministeriet       Pälsdjurshållningen som näringsgren har i vårt
6368: har dessutom varit i kontakt med pälsdjursuppfö-       land alltså en stor betydelse för sysselsättningen
6369: dare och de organisationer de tillhör i syfte att      på landsbygden och för exportinkomstema.
6370: försäkra sig om att dessa för sin del medverkar           Genom djurskyddsbestämmelsema kan päls-
6371: till att djurskyddet på pälsdjursfarmema skall         djurens välbefinnande säkras redan nu och det
6372: motsvara de krav som ställs i lagstiftningen. Eu-      finns ingen anledning att blanda sig i utövandet
6373: ropeiska gemenskapen förutsätter att medlems-          av denna näringsgren. Att förbjuda pälsdjurshåll-
6374: ländema skall utföra djurskyddskontroller vid          ningen på EU:s område skulle leda till att verk-
6375: animalieproduktionsenheter för att se om det fö-       samheten flyttades till stater som står utanför EU
6376: rekommit brott mot djurskyddsbestämmelsema             och där det inte fåsts lika stor vikt vid djurens
6377: utan att det funnits någon misstanke om detta.         välbefinnande. Djurskyddsmyndighetema kom-
6378: Målet är att i år inspektera ca 5 % av landets päls-   mer på det sätt som lagen anger även i fortsätt-
6379: djursfarmer. Ministeriet har p.g.a. de missförhål-     ningen att ingripa i de missförhållanden i djur-
6380: landen som framkommit beslutat att nästa år vä-        skyddet och i de brott mot djurskyddsbestämmel-
6381: sentligt utöka antalet inspektioner jämfört med        sema som framkommer under inspektionema.
6382: 
6383: 
6384: Helsingfors den 10 oktober 2000
6385: 
6386:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6387: 
6388: 
6389: 
6390: 
6391: 6
6392:                                                                    KK 702/2000 vp - Tuija Nurmi /kok
6393: 
6394: 
6395: 
6396: 
6397:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 702/2000 vp
6398: 
6399:                                                 Kotipalvelun turvaaminen lapsi- ja vammais-
6400:                                                 perheille
6401: 
6402: 
6403: 
6404: 
6405: Eduskunnan puhemiehelle
6406: 
6407: Kuntien kotipalvelujen käyttäjiä on paljon. Eten-        joissa on vammainen henkilö hoidettavana. Kun-
6408: kin ateria- ja turvapalvelujen kysyntä on runsas-        nille pitää taata riittävät resurssit, jotta näillekin
6409: ta. Valitettavasti kaikille avuntarvitsijoille ei voi-   perheille riittää kotipalveluapua. Hallituksen esi-
6410: da palveluja taata. Esimerkiksi saattajapalvelui-        tyksen mukaan työikää pyritään jatkamaan ny-
6411: hin käytetään vapaaehtoisvoimia ja lastenhoidos-         kyistä pidempään. Ennen lapset tehtiin nuorem-
6412: sa turvaudutaan esim. Mannerheimin Lastensuo-            pina kuin tämän päivän yhteiskunnassa. Nyt työ-
6413: jeluliiton puoleen.                                      elämä vaatii lähes jatkuvaa mukanaoloa ja per-
6414:     Kotipalvelu on painottunut yhä selkeämmin            heille jäävä aika on monilla tiukoilla. Työssä jak-
6415: vanhuksiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä lähes           samisesta puhutaan paljon. Jaksamista auttaisi,
6416: 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu koto-          jos perheet saisivat apua kotipalvelusta silloin,
6417: naan. Vanhuspoliittisen tavoite- ja strategiatoi-        kun sitä tarvitsevat.
6418: mikunnan tavoitteena on myös, että 90 prosent-
6419: tia 75 vuotta täyttäneistä asuu tavallisissa asun-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6420: noissa. Käytännössä usein esimerkiksi sairaalas-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6421: ta kotiutettava vanhus menee monen muun edel-            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6422: le mietittäessä, kenelle kotipalveluja riittää.          vaksi seuraavan kysymyksen:
6423:     On hyvä, että vanhusten kotona asumista tue-
6424: taan. Se ei kuitenkaan saisi syrjäyttää muita                   Miten hallitus takaa lapsi- ja vammais-
6425: avuntarvitsijoita, kuten lapsiperheitä ja perheitä,             perheille kotipalvelujen riittävän saata-
6426:                                                                 vuuden?
6427: 
6428: 
6429: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2000
6430: 
6431:     Tuija Nurmi /kok
6432: 
6433: 
6434: 
6435: 
6436:                                                                                                      Versio 2.0
6437: KK 702/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                                                     Ministerin vastaus
6438: 
6439: 
6440: 
6441: 
6442: Eduskunnan puhemiehelle
6443: 
6444: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          tipalvelusta ja kotisairaanhoidosta on muodostet-
6445: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      tu alueellisia, moniammatillisia tiimejä. Työnte-
6446: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          kijät ovat pyrkineet omaksumaan asiakaslähtöi-
6447: vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nurmen /kok         sen työskentelytavan, johon kuuluu mm. yksilöl-
6448: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                linen hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelma
6449: 702/2000 vp:                                           tehdään asiakkaan lähtökohdista ja se luo perus-
6450:                                                        tan asiakaslähtöiselle työskentelytavalle. Per-
6451:        Miten hallitus takaa lapsi- ja vammais-         heet, jotka käyttävät paljon erilaisia palveluita,
6452:        perheille kotipalvelujen riittävän saata-       muodostavat merkittävän haasteen sosiaalipalve-
6453:        vuuden?                                         luiden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysminis-
6454:                                                        teriö, Kansaneläkelaitos, Suomen Kuntaliitto
6455: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          sekä Lastensuojelun Keskusliitto ovat käynnistä-
6456: ti seuraavaa:                                          mässä palveluohjausta vahvistavan valtakunnal-
6457: Kotipalvelujen järjestäminen perustuu sosiaali-        lisen kokeiluhankkeen. Esityksen mukaisesti pal-
6458: huoltolakiin (710/1982), jonka mukaan kunnan           ~eluohjaus olisi kunnan järjestämää toimintaa,
6459: 
6460: on pidettävä huolta sosiaalihuollon suunnittelus-     Jolla pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja
6461: ta ja toteuttamisesta. Laissa on myös määritelty,     nuorten sekä heidän perheidensä kulloiseenkin
6462: mitä kotipalveluihin kuuluu. Varnmaispalveluis-       elämäntilanteeseen liittyvät sosiaalipalvelut sekä
6463: ta annetun lain (38011987) mukaan kunnan on           sosiaaliturva kootaan kokonaisuudeksi. Kunnat
6464: huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut     hoitavat myös yhdessä sosiaalihuollon palvelui-
6465: palvelut ja tukitoimet järjestetään sellaisina kuin   ta. Esim. perheet, jotka tarvitsevat useita sosiaa-
6466: kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Sosiaali- ja     lihuollon palveluita, ovat usein kuntayhtymien
6467: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-       vastuulla. Myös varnmaispalvelulaki (380/1987)
6468: desta (733/1992) annetun lain mukaan kunnan on        edellyttää, että vaikeavammaiselle tehdään pal-
6469: osoitettava voimavaroja valtionosuuden perus-         velusuunnitelma. Suunnitelman avulla paitsi pa-
6470: teena olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.         rannetaan kuntalaisten mahdollisuuksia saada
6471: Kuntien valtionosuudet suoritetaan vuosittain         palveluita myös lisätään kunnan tietoisuutta kun-
6472: laskennallisten perusteiden mukaan, joka mää-         talaisten tarvitsemista palveluista ja saadaan tar-
6473: räytyy kunnan rakenteen, ikäjakauman ja asukas-       kempia arvioita yksittäisten perheiden avuntar-
6474: luvun mukaan. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat          peesta.
6475: järjestämään sosiaalihuoltoa asukkailleen, mutta          Valtioneuvosto on määritellyt sosiaali- ja ter-
6476: se ei sääntele yksityiskohtaisesti toiminnan laa-     veydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa
6477: juutta, sisältöä ja järjestämistapaa. Kunnat voi-     (Tato) vuosille 2000-2003 kehittämishankkeita
6478: vat järjestää sosiaalihuollon palvelut parhaaksi      ja toimenpidesuosituksia. Vaikka kotipalvelut ei-
6479: katsomaliaan tavalla.                                 vät ole Tatossa erillisenä kehittämiskohteena
6480:    Viime vuosina kunnat ovat panostaneet koti-        mainitaan toimintaohjelmassa laadunhallintaa~
6481: palvelujen kehittämiseen. Monissa kunnissa ko-        ja henkilöstön riittävyyteen liittyviä toimenpide-
6482: tipalvelut on organisoitu uudestaan siten, että ko-   suosituksia. Onkin toivottavaa, että nämä suosi-
6483: 
6484: 
6485: 2
6486: Ministerin vastaus                                           KK 702/2000 vp -Tuija Nurmi /kok
6487: 
6488: 
6489: tukset vaikuttavat myönteisesti myös kotipalve-     jauksen kautta. Parhaillaan käydään keskustelua
6490: lujen kehittämiseen.                                siitä, pitäisikö valtion normiohjausta ja valvon-
6491:    Ministeriön tietoon on tullut, että lapsi- ja    taa sosiaalipalveluista tiukentaa. Toistaiseksi
6492: vammaisperheiden mahdollisuus saada kunnalli-       normiohjauksen lisäämiseen on suhtauduttu va-
6493: sia kotipalveluita on heikentynyt. Ministeriön      rovaisesti ja sitä on tarkoitus lisätä vain selkeästi
6494: mahdollisuus vaikuttaa siihen, kenelle kotipalve-   rajattuihin tilanteisiin, kuten lasten ja nuorten
6495: luita tarjotaan, toteutuu lähinnä informaatio-oh-   psykiatrisiin palveluihin.
6496: 
6497: 
6498: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
6499: 
6500:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
6501: 
6502: 
6503: 
6504: 
6505:                                                                                                        3
6506: KK 702/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                                                          Ministerns svar
6507: 
6508: 
6509: 
6510: 
6511: Tili riksdagens talman
6512: 
6513: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        har hemservicen omorganiserats så att hemservi-
6514: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-    cen och hemsjukvården bildar lokala, multipro-
6515: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Tuija       fessionella team. Arbetstagarna har strävat efter
6516: Nurmi /sam1 undertecknade skriftliga spörsmå1          att börja tillämpa ett klientcentrerat sätt att arbe-
6517: SS 702/2000 rd:                                        ta, dit bl.a. en individuell vård- och serviceplan
6518:                                                        hör. Planen görs upp utgående från klienten och
6519:        Hur garanterar regeringen att barnfa-          den utgör grunden för det klientcentrerade sättet
6520:        miljer och familjer där det finns handi-       att arbeta. Familjer som använder flera olika sor-
6521:        kappade familjemedlemmar får tillräck-         ters tjänster utgör en betydande utmaning vid ut-
6522:        lig hemservice?                                vecklandet av den sociala servicen. Social- och
6523:                                                       hälsovårdsministeriet,       F olkpensionsanstalten,
6524: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       Finlands kommunförbund samt Centralförbun-
6525: föra fö1jande:                                        det för barnskydd håller på att starta ett natio-
6526: Ordnandet av hemservice baserar sig på socia1-        nellt försöksprojekt som skall förstärka service-
6527: vårds1agen (71 0/ 1982), och en1igt denna 1ag skall    handledningen. Enligt förslaget skall service-
6528: kommunen ombesörja p1aneringen och verkstä1-          handledning vara en sådan verksamhet som an-
6529: landet av socialvården. Lagen innehåller också        ordnas av kommunen, och med hjälp av den här
6530: uppgifter om vad som räknas som hemservice.           verksamheten bildas en helhet av den sociala ser-
6531: Enligt lagen om service och stöd på grund av          vice och det socialskydd som tilihandahålls lång-
6532: handikapp (380/1987) skall kommunerna sörja           tidssjuka och handikappade barn och unga samt
6533: för att tjänster och stöd för handikappade ordnas     deras familjer och som anknyter tili respektive
6534: så att tjänsterna och stödet är sådana som beho-      livssituation. Kommunerna samarbetar också
6535: vet i kommunen påkallar. Enligt lagen om plane-       kring socialvårdstjänsterna. Ansvaret för t.ex. fa-
6536: ring av och statsandel för social- och hälsovår-      miljer som behöver flera olika socialvårdstjäns-
6537: den (733/1992) skall varje kommun anvisa resur-       ter vilar ofta på samkommunerna. Också lagen
6538: ser för den social- och hälsovård som ligger till     om service och stöd på grund av handikapp
6539: grund för statsandelen. Kommunernas statsande-        (380/1987) förutsätter att en serviceplan för gravt
6540: lar betalas ut årligen enligt kalkylerade grunder     handikappade görs upp. Planen innebär förutom
6541: och beroende på kommunens struktur, åldersför-        förbättrade möjligheter tili service för kommun-
6542: delning och invånarantal. Lagstiftningen förplik-     invånarna dessutom att kommunen får mera kun-
6543: tigar kommunerna att ordna socialvård för kom-        skaper om den service kommuninvånarna behö-
6544: muninvånarna, men den innehåller inga detaljer        ver och mer detaljerad information om de enskil-
6545: om verksamhetens omfattning, innehåll eller sät-      da familjernas behov av hjälp.
6546: tet att ordna servicen. Kommunerna kan ordna              Statsrådet har inom ramarna för mål- och
6547: socialvårdsservicen på det sätt som de anser vara     verksamhetsprogrammet för social- och hälso-
6548: bäst.                                                 vården 2000-2003 fastslagit utvecklingspro-
6549:    Under de senaste åren har kommunerna satsat        jekt och rekommendationer tili åtgärder. Även
6550: på att utveckla hemservicen. 1 många kommuner         om hemservicen inte nämns som ett särskilt ut-
6551: 
6552: 
6553: 4
6554: Ministems svar                                              KK 702/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
6555: 
6556: 
6557: vecklingsprojekt i mål- och verksamhetspro-        kappade familjemedlemmar. Ministeriets möjlig-
6558: grammet, finns det rekommendationer till åtgär-    heter att påverka vem som erbjuds hemservice
6559: der som gäller kvalitetsledning och tillräcklig    sker närmast via informationsstyming. Som bäst
6560: personal. Förhoppningsvis skall dessa rekom-       diskuteras om statens normgivning och övervak-
6561: mendationer inverka positivt också på utveck-      ning av den sociala servicen borde bli strängare.
6562: lingen av hemservicen.                             Hittills har man förhållit sig reserverat till en
6563:    Det har kommit till ministeriets kännedom att   ökad normgivning och det är meningen att den
6564: möjlighetema att få kommunal hemservice har        skall utökas endast i klart avgränsade fall, t.ex.
6565: minskat för bamfamiljer och familjer med handi-    psykiatrisk service för barn och unga.
6566: 
6567: 
6568: 
6569: Helsingfors den 10 oktober 2000
6570: 
6571:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
6572: 
6573: 
6574: 
6575: 
6576:                                                                                                    5
6577:                                                       KK 703/2000 vp -    Matti Vanhanen /kesk ym.
6578: 
6579: 
6580: 
6581: 
6582:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 703/2000 vp
6583: 
6584:                                              Polttoöljyn rikkipitoisuusvaatimukset
6585: 
6586: 
6587: 
6588: 
6589: Eduskunnan puhemiehelle
6590: 
6591: EU:n alueella pitää polttoöljyjen rikkipitoisuutta    komaille ja Suomeen myydään saastuttavampaa
6592: alentaa viimeistään vuoteen 2008 mennessä. Osa        öljyä.
6593: jäsenmaista toimii ilmeisen nopealla aikataulul-
6594: la. Suomessakin siihen olisi tekniset mahdolli-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6595: suudet olemassa. Vähärikkisiä polttoöljyjä on         jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
6596: markkinoilta saatavissa Suomeen, ja tiettävästi       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6597: Suomen omiilakin jalostarnoilla täytetään jo ky-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6598: seiset tiukemmat vaatimukset.
6599:    Suomen osalta hallituksessa on kuitenkin tiet-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6600: tävästi kesällä 2000 tehty päätös, jonka mukaan              tyä, jotta Suomessakin siirrytään mah-
6601: rikkipitoisuusrajan alentaminen siirretään aina              dollisimman nopeasti käyttämään mark-
6602: vuoteen 2004 asti. Tämän seurauksena Suomes-                 kinoilta saatavaa vähärikkistä polttoöl-
6603:                                                              . ""?
6604:                                                             ;ya.
6605: sa jalostettua vähärikkistä polttoöljyä viedään ul-
6606: 
6607: 
6608: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000
6609: 
6610:     Matti Vanhanen /kesk                                 Mirja Ryynänen /kesk
6611:     Tanja Karpela /kesk                                  Juha Korkeaoja /kesk
6612:     Anu Vehviläinen /kesk                                Pekka Vilkuna /kesk
6613:     Mari Kiviniemi /kesk                                 Tero Mölsä /kesk
6614:     Lauri Oinonen /kesk
6615: 
6616: 
6617: 
6618: 
6619:                                                                                              Versio 2.0
6620: KK 703/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.                                             Ministerin vastaus
6621: 
6622: 
6623: 
6624: 
6625: Eduskunnan puhemiehelle
6626: 
6627: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-             Sittemmin kansallisia määräyksiä on tiuken-
6628: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     nettu dieselpolttoaineen osalta. Veroporrastusta
6629: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         on käytetty ja käytetään edelleen parempilaatuis-
6630: vastattavaksi kansanedustaja Matti Vanhasen           ten liikennepolttoaineiden käytön edistämiseksi.
6631: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Eräiden nestemäisten polttoaineiden rikkipitoi-
6632: KK 703/2000 vp:                                       suutta koskevaa direktiiviä tiukennettiin viime
6633:                                                       vuonna siten, että jäsenmaa voi halutessaan ede-
6634:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       tä direktiivin edellyttämiä aikatauluja nopeam-
6635:        tyä, jotta Suomessakin siirrytään mah-         min. Suomi on myös käyttänyt tätä mahdollisuut-
6636:       dollisimman nopeasti käyttämään mark-           ta. Viime kesänä hallitus aikaisti neljällä vuodel-
6637:       kinoilta saatavaa vähärikkistä polttoöl-        la eli vuoteen 2004 direktiivin kansallista toi-
6638:        . "?
6639:       jya.                                            meenpanoa vielä siltä osin kuin pitoisuusmää-
6640:                                                       räykset eivät jo olleet tulleet Suomessa voimaan.
6641: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Vielä ei ole tiedossa, mitkä muut EU-maat toteut-
6642: seuraavaa:                                            tavat kansallisia määräyksiä nopeammin kuin di-
6643: Ympäristöministeriön asettama toinen rikkitoi-        rektiivi edellyttää.
6644: mikunta ehdotti 1990-luvun alussa annettavaksi            Suomen rikkipäästöjä on jo vähennetty yli 80
6645: samantasoiset polttoöljyjä koskevat määräykset,       prosenttia vuoden 1980 määrästä, koska Suomes-
6646: jotka ovat nyt tulossa koko Euroopan yhteisöön        sa on muun muassa siirrytty käyttämään vähärik-
6647: vaiheittain vuoteen 2008 mennessä. Raskaan            kisiä polttoöljyjä. Luonnon kannalta olennaisin-
6648: polttoöljyn suurin sallittu rikkipitoisuus alennet-   ta on ollut puuttuminen raskaan polttoöljyn rikki-
6649: tiin jo vuonna 1992 tasolle, jota kirjallisessa ky-   päästöihin, jotka olivatkin vuonna 1998 noin
6650: symyksessä tarkoitettu direktiivi edellyttää nou-     40 000 tonnia pienemmät kuin vuonna 1990 eli
6651: datettavan vuodesta 2003 alkaen. Kaikkien polt-       17 900 tonnia. Samanaikaisesti pieneni kevyen
6652: toöljyjen osalta Suomi sai EU-jäsenyysneuvotte-       polttoöljyn käytön vuotuinen rikkipäästö noin
6653: luissa mahdollisuuden käyttää EU-direktiiviä tiu-     2 000 tonniin eli kolmasosaan vuoden 1990 pääs-
6654: kempia määräyksiä polttoöljyn rikkipitoisuudes-       töstä. Käytännössä Suomessa on jo useita vuosia
6655: ta. Valmisteltaessa vuonna 1996 valtioneuvos-         käytetty niin paljon niukkarikkistä kevyttä polt-
6656: ton päätöstä kevyen polttoöljyn rikkipitoisuuden      toöljyä, että käytetyn polttoöljyn keskimääräi-
6657: kiristämisestä kaikki ministeriöt eivät kuiten-       nen rikkipitoisuus on ollut alempi kuin kysymyk-
6658: kaan olleet valmiita tiukentamaan määräyksiä          sessä tarkoitettu direktiivi edellyttää enimmäis-
6659: EU-direktiivistä poikkeavana aikataululla vedo-       pitoisuudeksi vuonna 2008.
6660: ten mm. huoltovarmuusongelmiin.
6661: 
6662: 
6663: 
6664: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2000
6665: 
6666:     Ympäristöministeri Satu Hassi
6667: 
6668: 2
6669: Ministems svar                                         KK 703/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
6670: 
6671: 
6672: 
6673: 
6674: Tili riksdagens talman
6675: 
6676: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        halten i lätt brännolja, men man avstod från att
6677: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     fatta ett statsrådsbeslut, eftersom flera ministeri-
6678: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti       er ansåg att beslutet orsakar för stora risker för
6679: Vanhanen /cent m.fl. undertecknade skriftliga          underhållssäkerheten och den fria handeln. Di-
6680: spörsmål SS 703/2000 rd:                               rektivet om svavelhalten i vissa flytande bräns-
6681:                                                        len skärptes förra året så att en medlemsstat kan
6682:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           framskrida snabbare än vad tidtabellema i direk-
6683:       för att den svavelfattiga brännolja som          tivet förutsätter. Finland har också utnyttjat den-
6684:       jinns på marknaden ska/1 tas i använd-           na möjlighet. Förra sommaren kompletterade re-
6685:       ning även i Finland snarast möjligt?             geringen den nationella verkställigheten av be-
6686:                                                        stämmelsema angående halter i direktivet så att
6687: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        den gäller fyra år tidigare än vad direktivet förut-
6688: föra följande:                                         sätter, dvs. år 2004. Man känner inte tili vilka
6689: Den andra svavelkommissionen tillsatt av miljö-        EU-länder som kommer att genomföra de natio-
6690: ministeriet föreslog i början av 1990-talet att man    nella bestämmelsema snabbare än vad direktivet
6691: skulle ge likadana bestämmelser om brännolja           förutsätter.
6692: som nu stegvis kommer att gälla i hela Europeis-          Svavelutsläppen i Finland har minskat med
6693: ka gemenskapen före utgången av år 2008. Man           80% jämfört med utsläppen år 1980, eftersom
6694: sänkte den största tillåtna svavelhalten i tung        man har bl.a. börjat använda svavelfattig bränn-
6695: brännolja redan år 1992 tili den nivå som det di-      olja. Det har varit en avsevärd betydelse för natu-
6696: rektiv man hänvisar till i det skriftliga spörsmå-     ren att man ingripit i svavelutsläppen av tung
6697: let förutsätter fr.o.m. år 2003. 1 fråga omalla slag   brännolja som 1998 var 40 000 ton mindre än
6698: av brännolja erhöll Finland under EU-medlem-           1990, dvs. 17 900 ton. Samtidigt minskade det
6699: skapsförhandlingama en möjlighet att ge sträng-        årliga svavelutsläppet av lätt brännolja tili ca
6700: are bestämmelser om svavelhalten i brännolja än        2 000 ton, dvs. en tredjedel av utsläppen år 1990.
6701: EU-direktivet. Sedermera har man skärpt de na-         1 praktiken har man i Finland använt så mycket
6702: tionella bestämmelsema om dieselbränsle. Man           svavelfattig lätt brännolja i flera års tid att den
6703: differentierar fortfarande beskattningen för att       genomsnittliga svavelhalten i den använda
6704: främja användningen av bränslen av högre kvali-        brännoljan har varit mindre än vad ifrågavarande
6705: tet i trafiken.                                        direktiv anger som det högsta gränsvärdet för
6706:    Miljöministeriet utarbetade förslag tili ett be-    halter år 2008.
6707: slut om att även sänka den största tillåtna svavel-
6708: 
6709: 
6710: 
6711: Helsingfors den 13 oktober 2000
6712: 
6713:     Miljöminister Satu Hassi
6714: 
6715: 
6716:                                                                                                          3
6717:                                                             KK 704/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
6718: 
6719: 
6720: 
6721: 
6722:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 704/2000 vp
6723: 
6724:                                              Kihniöllä sijaitsevien Niskoslammen, Niskos-
6725:                                              joen ja Viinamäenlahden kunnostaminen
6726: 
6727: 
6728: 
6729: 
6730: Eduskunnan puhemiehelle
6731: 
6732: Kihniön kunnan alueella sijaitsevat Niskoslam-        mattava haitta niiden vaikutuspiirissä oleville, ja
6733: pi, Niskosjoki ja Viinamäenlahti ovat vuosikym-       siksi asianomaisten tahojen tulee ryhtyä nopei-
6734: menien aikana saastuneet turpeen vaikutuksesta.       siin toimiin Niskoslammen, Niskosjoenja Viina-
6735: Suo Oy ja Vapo Oy ovat Aittojokea pitkin laske-       mäenlahden kunnostamiseksi ruoppaamalla ym.
6736: neet turvetta edellä mainittuihin vesistöihin niin,   tarpeellisilla toimenpiteillä.
6737: että ne ovat saastuneet ja niiden käyttöarvo on
6738: laskenut lähes olemattomaksi. Viranomaistahot         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6739: ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa ja        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6740: turpeen nostajat ovat näin saaneet vapaasti las-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6741: kea turvetta vesistöihin. Koska tämä toiminta on      vaksi seuraavan kysymyksen:
6742: jatkunut Aitonevalla jo vuosikymmeniä, esiinty-
6743: vät saastumisongelmat edellä mainituissa vesis-             Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Kih-
6744: töissä hyvin kärjistyneinä. Vastuu siitä, että näin         niön kunnassa sijaitsevien, turpeenoton
6745: on sallittu tapahtua, on sekä kunnalla että Ympä-           saastuttamien Niskoslammen, Niskos-
6746: ristökeskuksella. Vesistöjen surkea tila on huo-            joen ja Viinamäenlahden kunnostami-
6747:                                                             seksi?
6748: 
6749: 
6750: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000
6751: 
6752:     Raimo Vistbacka /ps
6753: 
6754: 
6755: 
6756: 
6757:                                                                                                 Versio2.0
6758: KK 704/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps                                             Ministerin vastaus
6759: 
6760: 
6761: 
6762: 
6763: Eduskunnan puhemiehelle
6764: 
6765: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa      määrätään yksityiskohtaisesti tuotantoa koske-
6766: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      vat ympäristövelvoitteet
6767: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           Kihniön kunnan vesilautakunnan tietoon asia
6768: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan       on saatujen selvitysten perusteella tullut vuonna
6769: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          1982. Lautakunta oli tuolloin pyytänyt silloisen
6770: 704/2000 vp:                                        vesipiirin asiantuntija-apua. Tämä oli selvittänyt
6771:                                                     tilannetta ja todennut, että vesistöön oli tullut tur-
6772:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Kih-      vetta tuotantoalueelta. Tämän estämiseksi edel-
6773:       niön kunnassa sijaitsevien, turpeenoton       lytettiin laskeutusaltaita sekä tilanteen kehitty-
6774:       saastuttamien Niskoslammen, Niskos-           misen seuraamiseksi vesistön tarkkailua. Molem-
6775:       joen ja Viinamäenlahden kunnostami-           mat esitykset on täytetty, joten tältä osin viran-
6776:       seksi?                                        omaisilla ei ole ollut huomauttamista. Sittemmin
6777:                                                     laskeutusaltaiden toiminta on todettu vajavaisek-
6778: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       si ja laskeutusta on kehotettu tehostamaan. Las-
6779: ti seuraavaa:                                       keutuksella ei kuitenkaan saada kaikkea turvetta
6780: Kysymys koskee ensisijaisesti vesien kunnosta-      ja erityisesti liuennutta humusta talteen, joten
6781: mista, mutta sen perusteluissa moititaan myös vi-   nämä ovat rasittaneet vesistöä.
6782: ranomaisia vesien tilan heikkenemisestä.               Seurantatulosten perusteella vesistön tila on
6783:    Viranomaiset toimivat voimassa olevan lain-      vaihdellut tuntuvasti, mutta se on luokiteltu vielä
6784: säädännön turvin. Ympäristönsuojelua ja siltä        1990-luvun aineiston perusteella hyväksi. Nyky-
6785: osin nimenomaan turvetuotantoa koskevassa           tulkinnan perusteella tila on huono. Vesien suo-
6786: lainsäädännössä oli puutteita silloin, kun turve-   jelun tavoitteet vuoteen 2005 -ohjelmaan sisäl-
6787: tuotanto käynnistyi Kihniön Aitonevalla, josta on   tyy vesien kunnostus, ja sitä tehdään käytettävis-
6788: kysymys. Turvetuotanto tuli vesilainsäädännön       sä olevin varoin. Alueelliset ympäristökeskukset
6789: mukaisesti ilmoitusvelvolliseksi vuonna 1989 ja     arvioivat alueensa vesien kunnostustarpeen ja
6790: tänä vuonna voimaan tulleen uuden ympäristön-       kunnostustahdin. Tässä tapauksessa Kihniön
6791: suojelulainsäädännön perusteella myös ympäris-      kunta on aloittanut vuonna 1999 Nerkoonjärven
6792: tölupavelvolliseksi. Niinpä mm. Vapo Oy:n Kih-      kunnostussuunnitelman laatimisen. Kirjallisessa
6793: niön Aitanevan turvetuotantoa varten on toimin-     kysymyksessä mainitut Niskoslampi, Niskosjoki
6794: nan laatu ja siitä aiheutuneet seuraukset huo-      ja Viinamäenlahti ovat osa tätä suunnitel-
6795: mioon ottaen nykyisen voimassa olevan lainsää-      maa. Ympäristöministeriön hallintoon kuuluva
6796: dännön perusteella haettava lupa. Lupaehdoissa      Pirkanmaan ympäristökeskus on suunnittelussa
6797:                                                     mukana asiantuntijana.
6798: 
6799: 
6800: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2000
6801: 
6802:     Ympäristöministeri Satu Hassi
6803: 
6804: 2
6805: Ministems svar                                             KK 704/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
6806: 
6807: 
6808: 
6809: 
6810: Tili riksdagens talman
6811: 
6812: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Frågan kom tili Kihniö kommuns vatten-
6813: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     nämnds kännedom på basis av undersökningar år
6814: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-        1982. Nämnden hade då bett om experthjälp av
6815: mo Vistbacka /safundertecknade skriftliga spörs-       det dåvarande vattendistriktet. Distriktet redde ut
6816: mål SS 704/2000 rd:                                    situationen och konstaterade att torv från produk-
6817:                                                       tionsområdet påträffades i vattendragen. För att
6818:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           förhindra detta och för att följa utveck1ingen av
6819:       för att restaurera Niskoslampi, Niskosjo-        läget krävde man sedimenteringsbassänger och
6820:       ki och Viinamäenlahti i Kihniö kommun            att vattendragen skulle övervakas. Båda kraven
6821:       somförorenats av torvtäkt?                      har uppfyllts och i det avseende har myndigheter-
6822:                                                       na inte haft något att anmärka om. Senare har man
6823: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       konstaterat att sedimenteringsbassängemas verk-
6824: föra följande:                                        samhet är otiliräcklig och uppmanat att effektive-
6825: Spörsmålet gäller i första hand restaureringen av     ra sedimenteringen. Man kan emellertid inte ta all
6826: vattnen, men i motiveringen till spörsmålet ankla-    torv och i synnerhet löst humus till vara genom
6827: gas också myndigheterna för att försämra vatt-        sedimentering, vilket har belastat vattendragen.
6828:                                                           Vattendragens tilistånd har på basis av uppfölj-
6829: nens tillstånd.
6830:     Myndigheterna verkar enligt gällande lagstift-    ningsresultaten växlat märkbart, men har ännu
6831: ning. Det fanns brister i lagstiftningen om miljö-    klassificerats som bra utgående från undersök-
6832: vård och i synnerhet angående torvproduktion när      ningar på 1990-talet. Tillståndet är dåligt på basis
6833: torvproduktionen i Aitoneva i Kihniö sattes i         av en tolkning i dag. Restaurering av vattnen in-
6834: gång. Torvproduktionen blev i enlighet med vat-       går i målprogrammet för skydd av vattnen fram
6835: tenlagstiftningen en anmälningspliktig verksam-       tili år 2005 och utförs med de medel som finns tili
6836: het år 1989 och utgör en verksamhet som kräver        förfogande. De regionala miljöcentralerna bedö-
6837: miljötillstånd genom miljöskyddslagstiftningen        mer behovet och schemat av restaureringen av
6838: som trädde i kraft detta år. Således skall man på     vattnen inom respektive område. 1 detta fall bör-
6839: basis av den nuvarande lagstiftningen ansöka om       jade Kihniö kommun göra upp en re-
6840: tilistånd för Vapo Oy:s torvproduktion i Aitone-      staureringsplan för Nerkoonjärvi år 1999. Nis-
6841: va i Kihniö med beaktande av verksamhetens            koslampi, Niskosjoki och Viinamäenlahti som
6842: kvalitet och dess följder. Miljöförpliktelserna an-   nämns i det skriftliga spörsmålet ingår i denna
6843: gående produktioneo föreskrivs ingående i tili-       plan. Birkalands miljöcentral som hör tili miljö-
6844:                                                       ministeriets förvaltning medverkar som sakkun-
6845: ståndsvillkoren.
6846:                                                       nig i planeringen.
6847: 
6848: 
6849: 
6850: Helsingforsden 13 oktober 2000
6851: 
6852:     Miljöminister Satu Hassi
6853: 
6854: 
6855:                                                                                                        3
6856:                                                       KK 705/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
6857: 
6858: 
6859: 
6860: 
6861:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 705/2000 vp
6862: 
6863:                                             Autonkuljettajan matkapuhelimen käyttö
6864: 
6865: 
6866: 
6867: 
6868: Eduskunnan puhemiehelle
6869: 
6870: Suomen tieliikenteessä sattui viime vuonna 290       puhelimen käyttö autossa ilman hands free -toi-
6871: kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuo-      mintoja kiellettäisiin yksiselitteisesti. Hands free
6872: li yhteensä 328 ihmistä. Useat näistä kuolemaan      -toiminto mahdollistaa puhelimeen puhumisen
6873: johtaneista liikenneonnettomuuksista johtuivat       ilman, että matkapuhelinta tarvitsee pitää kädes-
6874: tutkimusten mukaan ainakin osittain siitä, että      sä. Tämän sisältöinen laki on jo voimassa useissa
6875: kuljettaja oli puhunut onnettomuushetkellä mat-      muissa Euroopan maissa. Portugalissa laki kiel-
6876: kapuhelimeen.                                        tää jopa kokonaan puhelimen käytön autolla ajet-
6877:    Tieliikenteen turvallisuutta koskevat selvityk-   taessa.
6878: set osoittavat myös selvästi sen, kuinka matkapu-        Muiden Euroopan maiden tapaan Suomessa-
6879: helimeen eli kännykkään puhuminen ajon aikana        kin tulisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän
6880: häiritsee aina kuljettajaa ja lisää näin onnetto-    liikenneturvallisuuteen. Vaikka hands free -toi-
6881: muusriskiä. Vaaratilanteita syntyy eniten silloin,   minnolla ei voidakaan kokonaan poistaa matka-
6882: kun kuljettaja keskittyy valitsemaan numeroa tai     puhelimeen puhumiseen ajon aikana liittyviä häi-
6883: vastaa puheluun. Liikenneturvan tilastojen ja sel-   ritseviä vaikutuksia, voidaan hands free -laitteen
6884: vitysten mukaan jo pelkkä puhelimessa puhumi-        avulla kuitenkin merkittävästi parantaa liikenne-
6885: nenkin voi häiritä ajamiseen keskittymistä ja jopa   turvallisuutta myös meillä Suomessa.
6886: nelinkertaistaa onnettomuusriskin.
6887:     Periaatteessa jo nykyinenkin lainsäädäntö        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6888: kieltää häiritsevien laitteiden, kuten puhelimen     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6889: käytön autoa ajettaessa. Käytännössä epätäsmäl-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6890: listä lakia ei kuitenkaan ole kyetty soveltamaan     vaksi seuraavan kysymyksen:
6891: niin, että puhelimen käyttöön ajon aikana olisi
6892: voitu varsinaisesti puuttua.                               Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
6893:     Lain soveltamisen helpottamiseksi liikenne-            koo ryhtyä edellä kerrottujen, matkapu-
6894: turvallisuusasiain neuvottelukunta ehdotti viime           helimen käytöstä ajon aikana aiheutu-
6895: kesäkuussa, että lakia täsmennettäisiin ja matka-          vien riskitekijöiden ehkäisemiseksi?
6896: 
6897: 
6898: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000
6899: 
6900:     Petri Neittaanmäki /kesk
6901: 
6902: 
6903: 
6904: 
6905:                                                                                                 Versio 2.0
6906: KK 705/2000 vp -     Petri Neittaanmäki /kesk                                        Ministerin vastaus
6907: 
6908: 
6909: 
6910: 
6911: Eduskunnan puhemiehelle
6912: 
6913: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        1991-1998 2 200 onnettomuutta, joissa moot-
6914: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       toriajoneuvon kuljettaja tai matkustaja oli kuol-
6915: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        lut. Ns. matkapuhelinonnettomuuksia, joissa
6916: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen      matkapuhelin on ollut riskiä lisäävä tekijä, näistä
6917: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        oli 0,9% (20 kpl). Lisäksi on vuosina 1995-
6918: 705/2000 vp:                                          1998 neljä jalankulkijaa ja kaksi pyöräilijää
6919:                                                      kuollut onnettomuuksissa, joissa matkapuheli-
6920:        Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-      men käytöllä on ollut osuutta. Matkapuhelinten
6921:        koo ryhtyä edellä kerrottujen, matkapu-       osuus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa
6922:        helimen käytöstä ajon aikana aiheutu-         on liittymien määrän voimakkaasta kasvusta ja
6923:        vien riskitekijöiden ehkäisemiseksi?          käytön lisääntymisestä liikenteessä pysynyt pie-
6924:                                                      nenä ja vuosittain keskimäärin samansuuruisena.
6925: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Matkapuhelinten enenevällä käytöllä on näh-
6926: ti seuraavaa:                                        ty myös myönteisiä vaikutuksia liikenteeseen ja
6927: Matkapuhelinten käytön vaikutuksia liikennetur-      liikenneturvallisuuteen. Matkapuhelin on muka-
6928: vallisuuteen on tutkittu eri puolilla maailmaa.      na suurella osalla autoilijoista, ja siten apua esi-
6929: Lähtöolettamuksena on ollut, että kaikki ns.         merkiksi onnettomuustapauksissa voidaan hälyt-
6930: oheistoiminta, kuten intensiivinen keskustelu au-    tää paikalle viipymättä. Matkapuhelimella voi il-
6931: tossa, radion/nauhurin säätely ja matkapuheli-       moittaa myös matkan viivästyksistä. Paikallisra-
6932: mien käyttö ilman hands free -varustusta, heiken-    diot voivat hyödyntää tienkäyttäjien puhelinvies-
6933: tää kuljettajan kykyä keskittyä turvalliseen aja-    tejä paitsi onnettomuuksista myös poikkeukselli-
6934: miseen erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa.      sista ruuhkista ja äkillisistä tilannemuutoksista.
6935:    Yleistuloksina tutkimuksista voidaan todeta           Matkapuhelinten käyttö ja sitä säätelevät mah-
6936: että koska kuljettaja pystyy käsittelemään vai~      dolliset toimenpiteet kytkeytyvät laajempiin lii-
6937: muutamaa asiaa samanaikaisesti, niin auton si-       kennejärjestelmän telematiikan tuleviin ratkai-
6938: sään tulevan ja sieltä lähtevän informaation kas-    suihin. Autoon tuodaan ja sieltä lähtee yhä enem-
6939: vaessa varsinkin kokemattomien kuljettajien ajo-     män informaatiota. Erilaiset karttanäyttöruudut,
6940: käyttäytyminen muuttuu: nopeus hidastuu, ajo-        navigointijärjestelmät ja liikenneympäristötun-
6941: linjat poikkeavat normaalista, reaktiot hidastu-     nistimet oikein käytettyinä hyödyttävät turvallis-
6942: vat. Suomalaisen v. 1998 julkaistun tutkimuksen      ta ja joustavaa liikkumista, mutta liiallinen infor-
6943: mukaan matkapuhelimen käyttö vaikuttaa ajo-          maatio johtaa ylikuormitukseen.
6944: suoritukseen kuitenkin hyvin yksilöllisesti ja           Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistä-
6945: suuri osa kuljettajista voi hallita puhelimen käy-   nyt VTT:n kanssa tutkimushankkeen, jossa selvi-
6946: tön rinnakkaistehtävänä.                             tetään monipuolisesti liikenteen informaatio- ja
6947:    Uudempi Liikennevakuutuskeskuksen tutki-          palautejärjestelmiä liikenneturvallisuuden kan-
6948: mus vuodelta 2000 perustuu kuolemaan johta-          nalta. Tässä useampivuotisessa tutkimuksessa ar-
6949: neitten onnettomuuksien tutkijalautakuntien ai-      vioidaan ja selvitetään osana telematiikkaa myös
6950: neistoon. Tutkijalautakunnat tutkivat vuosina        matkapuhelinten osuutta järjestelmässä.
6951: 
6952: 
6953: 2
6954: Ministerin vastaus                                  KK 705/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
6955: 
6956: 
6957:     Suomessa on tiedotuksen ja valistuksen kei-    on kysymys matkapuhelimen käytön rajoittami-
6958: noin pyritty vaikuttamaan tienkäyttäjien oikeaan   sesta esillä. Vaikkakaan matkapuhelinten osuus
6959: ja turvalliseen matkapuhelimen käyttöön mm.        liikenneonnettomuuksien riskitekijänä ei ole ko-
6960: keväällä 2000 toteutetun laajan kampanjan avul-    vin suuri, niin liikenne- ja viestintäministeriö on
6961: la.                                                tarvittaessa valmis harkitsemaan lainsäädännölli-
6962:     Valmisteltavana olevassa liikenneturvalli-     siä toimia matkapuhelinten käyttöön liittyvän lii-
6963: suustyön suunnitelmassa vuosille 2001-2005         kenneturvallisuusriskin vähentämiseksi.
6964: 
6965: 
6966: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
6967: 
6968:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
6969: 
6970: 
6971: 
6972: 
6973:                                                                                                     3
6974: KK 705/2000 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk                                                 Ministerns svar
6975: 
6976: 
6977: 
6978: 
6979: Tili riksdagens talman
6980: 
6981: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       olyckor. Under åren 1991-1998 analyserade un-
6982: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    dersökningsnämnderna 2 200 o1yckor där motor-
6983: rådet översänt följande av riksdagsledamot Petri      fordonets förare eller någon passagerare hade
6984: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga           dött. Av dessa olyckor var 0,9% (20 st.) s.k. mo-
6985: spörsmål SS 705/2000 rd:                              biltelefonolyckor, i vilka mobilte1efonen hade
6986:                                                       varit en riskförhöj ande faktor. Åren 1995-1998
6987:         Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta         dog därtill fyra fotgängare och två cyklister i
6988:        för att förebygga ovan nämnda rislifak-        olyckor där mobiltelefonen hade en andel. 1 och
6989:        torer tili följd av användningen av mo-        med att antalet ans1utningar har ökat kraftigt och
6990:        biltelefon under körning?                      mobiltelefonerna används i allt större omfattning
6991:                                                       har deras andel i dödsolyckorna dock förblivit li-
6992: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ten och har årligen varit av samma storlek i ge-
6993: föra följande:                                        nomsnitt.
6994: På olika håll i världen har man undersökt hur an-         Man har även upptäckt positiva effekter på tra-
6995: vändningen av mobiltelefon påverkar trafiksä-         fiken och trafiksäkerheten av den ökade mobilte-
6996: kerheten. Ett ursprungligt antagande har varit att    lefonanvändningen. En stor del av bilisterna har
6997: all s.k. verksamhet vid sidan om, t.ex. intensiv      en mobiltelefon med sig och kan därför i händel-
6998: diskussion i bilen, justering av radio/bandspelare    se av olyckor ringa efter hjälp omedelbart. Med
6999: och användning av mobiltelefon utan hands-free-       en mobiltelefon kan man även meddela om förse-
7000: utrustning, försämrar förarens förmåga att kon-       ningar i resan. De lokala radiostationerna kan ha
7001: centrera sig på att köra säkert i olika situationer   nytta av trafikanternas telefonmeddelanden om
7002: och omständigheter.                                   olyckor men också om exceptionella trafikstock-
7003:    Som ett allmänt resultat av undersökningarna       ningar och plötsliga förändringar i trafiken.
7004: kan man konstatera att då föraren kan hantera en-        Användningen av mobiltelefoner och eventu-
7005: dast några saker samtidigt, förändras i synnerhet     ella åtgärder som reglerar den hör ihop med mer
7006: oerfarna förares körbeteende när den informa-         omfattande bes1ut i framtiden gällande trafiksy-
7007: tion som kommer in i bilen och den information        stemets telematik. Allt mer information förs in i
7008: som går ut ur bilen ökar i omfattning; hastighe-      och går ut ur bilarna. Olika kartbildskärmar, na-
7009: ten sjunker, körlinjerna avviker från det normala     vigeringssystem och trafikmiljöindikatorer gag-
7010: och reaktioneroa blir långsammare. Enligt en          nar, om de används rätt, säkra och flexibla för-
7011: finsk undersökning som publicerades 1998 är           flyttningar men för mycket information leder till
7012: mobiltelefonanvändningens inverkan på körpres-        överbelastning.
7013: tationen dock mycket individuell, och en stor del        Kommunikationsministeriet har tillsammans
7014: av förarna kan kontrollera telefonanvändningen        med Statens tekniska forskningscentral VTT in-
7015: parallellt med körningen.                             lett ett forskningsprojekt i vilket trafikens infor-
7016:    En fårskare undersökning från år 2000 som          mations- och responssystem utreds på ett mång-
7017: gjorts av Trafikförsäkringscentralen baserar sig      sidigt sätt från trafiksäkerhetssynpunkt. 1 denna
7018: på undersökningsnämnders material om döds-            undersökning som omfattar flera år utvärderas
7019: 
7020: 
7021: 4
7022: Ministerns svar                                      KK 705/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
7023: 
7024: 
7025: och utreds som en del av telematiken även mobil-    gränsning av mobiltelefonanvändningen att tas
7026: telefonernas andel av systemet.                     upp. Även om mobiltelefonerna inte är så stor
7027:    1 Finland har man genom information och upp-     riskfaktor vid trafikolyckor, är kommunikations-
7028: lysning försökt sporra trafikanterna tili en rätt   ministeriet vid behov redo att överväga lagstift-
7029: och säker mobiltelefonanvändning, bl.a. genom       ningsåtgärder för att trafiksäkerhetsrisken i an-
7030: en omfattande kampanj våren 2000.                   slutning tili användningen av mobiltelefoner
7031:    1 den pian som bereds för trafiksäkerhetsarbe-   skall minskas.
7032: tet åren 2001-2005 kommer frågan om en be-
7033: 
7034: 
7035: Helsingforsden 12 oktober 2000
7036: 
7037:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
7038: 
7039: 
7040: 
7041: 
7042:                                                                                                    5
7043:                                                                KK 706/2000 vp- Olli Nepponen /kok
7044: 
7045: 
7046: 
7047: 
7048:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 706/2000 vp
7049: 
7050:                                               Suomen valmistautuminen Jolon saaren pantti-
7051:                                               vankikriisin kaltaisiin tilanteisiin
7052: 
7053: 
7054: 
7055: 
7056: Eduskunnan puhemiehelle
7057: 
7058: Voimme olla tyytyväisiä ja iloisia, että suomalai-     kriisien hoitamisesta, tekevät enemmän eli käy-
7059: set panttivangit Risto Vahanen ja Seppo Fränti         vät tiukkoja ja vaativia keskusteluja ja lausuvat
7060: vapautuivat viime hetkellä rikollisjärjestö Abu        vähemmän.
7061: Sayyafin vankeudesta lähes 5 kuukauden kärsi-              Suomi ilmoitti julkisesti heti alussa, ettei se
7062: mysten jälkeen. Erityistä arvoa on syytä antaa         salli väkivaltaa käytettävän. Linja oli sinällään
7063: Risto Vahasen roolille vankiryhmän henkisenä           oikea. Sen laajajulkistaminenjohti kuitenkin sii-
7064: johtajana. Vahanen osoitti tilanteessa mahtavaa        hen, että rosvojoukko tiesi, ettei sillä tule ole-
7065: tilanteen hallintaa ja oli esiintymisellään erin-      maan mitään pakkoa ja kiirettä luovuttaa pantti-
7066: omainen esimerkki kaikille suomalaisille miehil-       vankeja.
7067: le. Suomalaisten varusmieskoulutuksesta oli toi-           EU osoittautui tapauksessa- Javier Solanan
7068: vottavasti tilanteessa hyötyä.                         matkaa lukuun ottamatta - täysin hampaatto-
7069:     Koska tällaiset tapahtumat saattavat toistua tu-   maksi. Pienen maan etu toki olisi, että EU:lla oli-
7070: levaisuudessa, olisi nyt koetusta opittava. Huo-       si välineet ja mahdollisuudet huolehtia kansalais-
7071: miota tulisi kiinnittää Suomen valmentautumat-         tensa turvallisuudesta. Puolustusvoimain komen-
7072: tomuuteen tämäntyyppisten kriisien hallintaan,         taja, kenraali Hägglund esitti - ilmeisesti sattu-
7073: mihin toki löytyy luonnollisia selityksiä.             malta panttivankitapahtumaan ajoittuen- EU:n
7074:     Erityisesti kriisistä tiedottamista on arvioita-   pohdittavaksi, tulisiko EU:lla olla jonkinlainen
7075: va huolellisesti. Tiedotusvälineiden osuus antoi       erikoisjoukko tällaisia tilanteita varten. Suomen
7076: hyvän mahdollisuuden yhteydenpitoon pantti-            ulkopoliittinen johto tukisti komentajaa, asian-
7077: vankeihin, mutta toisaalta myös vaikeutti kriisin      tuntijaa, hänen esille ottamansaasian vuoksi. Jo
7078: ratkaisua. Pelisääntöjen laatiminen yhdessä tie-       tieto voimankäyttömahdollisuudesta lisää rikol-
7079:  dotusvälineiden kanssa tällaisia tilanteita varten    lisjoukkojen riskiä ja sinällään suojaa ED-kansa-
7080: puolustusvoimien tapaan lienee paikallaan.             laisia.
7081:     Tiedottamisesta sai avuttoman kuvan siltä osin         Suomen linja ei ole ollut uskottava selvitet-
7082:  kuin lausunnoista kävi ilmi, että Suomi ei tiedä      täessä lunnasrahojen maksua. Lunnasrahat mak-
7083:  mitään ja on tyystin sen informaation varassa,        soi Libya, joka on rahoittanut erilaisia terroristi-
7084: jota Filippiinien hallitus meille antaa. Lausunto-     ja rikollisjärjestöjä, myös Abu Sayyafia. Joten-
7085: ja ja varsinkin ylioptimistisia lausuntoja annet-      kin irvokasta on, että maalle annetaan kunniaa
7086:  tiin enemmän kuin runsaasti, ja ulkoasiainminis-      siitä, että se antaa tukensa rikollisjärjestölle avoi-
7087:  teriön osalta jouduttiin välillä lausuntoja korjaa-   mesti. Tosin nyt osa avusta meni summan suu-
7088:  maankin ilmeisesti siksi, että osapuolet eivät pa-    ruuden vuoksi aseiden lisäksi muihinkin tarkoi-
7089:  hoittaisi mieltään. Maat, joilla on kokemusta         tuksiin. Tämän vuoksi en voi pitää loppuun asti
7090: 
7091: 
7092:                                                                                                    Versio 2.0
7093: KK 706/2000 vp- Olli Nepponen /kok
7094: 
7095: 
7096: harkittuna Suomen ulkoministerin esiintymistä         Miten ulkoministeriö aikoo kehittää tie-
7097: ainoana ulkoministerinä Muhammar Gaddaffin            dotustaan kriisitapauksissa ja aikooko
7098: ylistysjuhlassa.                                      se neuvotella tiedotusvälineiden kanssa
7099:    Ulkoministeriön Internet-sivuilla ei ole Iso-      yhteisistä pelisäännöistä vastaavia krii-
7100: Britannian tai Australian ulkoministeriöiden ta-      sitilanteita varten,
7101: voin luetteloa vaarallisista matkakohteista. Suo-
7102: malaiset voivat toki lukea ulkomaalaisia sivuja,      miten Suomi aikoo toimia, jotta EU ryh-
7103: mutta riskit suomalaiselle turistille eivät kuiten-   tyisi toimiin kansalaistensa suojelemi-
7104: kaan ole täsmälleen samat. Siksi UM:n riskikoh-       seksi tällaisissa tilanteissa ja
7105: desivu olisi hyödyllinen.                             pitääkö Suomi kiinni siitä, ettei Libyalle
7106:                                                       hyvitetä millään tavalla sen maksamia
7107: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7108:                                                       lunnasrahoja sekä
7109: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7110: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-        aikooko ulkoministeriö laatia luettelon
7111: vaksi seuraavan kysymyksen:                           riskimatkakohteista julkaistavaksi Inter-
7112:                                                       net-sivuillaan?
7113: 
7114: 
7115: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000
7116: 
7117:     Olli Nepponen /kok
7118: 
7119: 
7120: 
7121: 
7122: 2
7123: Ministerin vastaus                                            KK 706/2000 vp- Olli Nepponen /kok
7124: 
7125: 
7126: 
7127: 
7128: Eduskunnan puhemiehelle
7129: 
7130: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           suudessa. Tapaus lienee myös herkistänyt kansa-
7131: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette            laisten näkemyksiä matkustamisturvallisuudesta.
7132: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-             Suomi ja suomalaiset ovat suhteellisen har-
7133: nen vastattavaksi kansanedustaja Olli Nepposen          voin tähän mennessä olleet oikeudettoman va-
7134: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           paudenriiston kuten panttivangiksi ottamisen
7135: 706/2000 vp:                                            kohteena. Ulkoministeriöllä on olemassa ohjeis-
7136:                                                         tus mm. Jolon tapaisten panttivankitilanteiden
7137:       Miten ulkoministeriö aikoo kehittää tie-          suhteen. Uuden, joulukuussa 1999 voimaan tul-
7138:       dotustaan kriisitapauksissa ja aikooko            leen konsulipalvelulain (498/1999, HE 283/1998
7139:       se neuvotella tiedotusvälineiden kanssa           vp) säännöksissä nimenomaisesti säädetään oi-
7140:       yhteisistä pelisäännöistä vastaavia krii-        keudettoman vapaudenriiston kohteeksi joutu-
7141:       sitilanteita varten,                             neen avustamisesta. Säännökset käsittelevät mm.
7142:                                                         viranomaisten informoimista, tietojen välittämis-
7143:        miten Suomi aikoo toimia, jotta EU ryh-         tä ja oikeudettoman vapaudenriiston kohteeksi
7144:        tyisi toimiin kansalaistensa suojelemi-         joutuneen ja hänen lähiomaistensa välistä yhtey-
7145:        seksi tällaisissa tilanteissa ja                 denpitoa koskevia velvoitteita sekä velvoitteen
7146:       pitääkö Suomi kiinni siitä, ettei Libyalle        seurata asian hoitamista vieraan valtion viran-
7147:       hyvitetä millään tavalla sen maksamia            omaisessa. Jolon panttivankikriisin hoidossa
7148:       lunnasrahoja sekä                                noudatettiin ko. säädöksiä ja tältä kannalta val-
7149:                                                        mius oli olemassa. Hallituksen käsityksenä on,
7150:        aikooko ulkoministeriö laatia luettelon         että viranomaiset eli lähinnä ulkoministeriö hoiti
7151:        riskimatkakohteista julkaistavaksi Inter-       tehtävänsä hyvin. Suomen viranomaiset ovat saa-
7152:        net-sivuillaan?                                 neet kriisin hoidosta myönteistä palautetta sekä
7153:                                                        julkisuudessa että suomalaisilta vapautuneilta
7154: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          panttivangeilta ja näiden omaisilta. Jolon pantti-
7155: ti seuraavaa:                                          vankikriisi analysoidaan hallinnon sisällä ja ko-
7156:                                                        kemukset otetaan huomioon valmistauduttaessa
7157: Kuten arvoisa kansanedustaja toteaa, voimme
7158:                                                        mahdollisiin samantyyppisiin tapauksiin.
7159: olla iloisia siitä, että suomalaiset panttivangit on
7160:                                                            Mitä tulee tiedottamiseen, oli Suomi kahden
7161: vapautettu piinallisen, lähes viisi kuukautta kes-
7162:                                                        muun EU-maan kanssa samalla linjalla. Tilanne
7163: täneen panttivankeuden jälkeen. Jolon saaren
7164:                                                        oli poikkeuksellinen kaappaustilanteen saaman
7165: panttivankikriisi oli vaikeasti ennakoitavissa.
7166:                                                        julkisuuden vuoksi, normaalisti kaappaustilan-
7167: Sulun saaristo Filippiineillä on yleisesti tunnettu
7168:                                                        teet pyritään hoitamaan ilman liiallista julkisuut-
7169: ihmiskaappauksista, mutta ensimmäistä kertaa
7170:                                                        ta. Poikkeuksellista oli myös se, että siepattuihin
7171: alueella liikkuvat merirosvot hyökkäsivät toisen
7172:                                                        pidettiin suoraa yhteyttä tiedotusvälineiden kaut-
7173: valtion alueelle. Tapahtuma on ollut opiksi kai-
7174:                                                        ta. Suomi seurasi jatkuvasti kaikin keinoin tilan-
7175: kille asianosaisille ja sen kokemukset otetaan
7176:                                                        teen kehittymistä ja oli erityisesti neuvotteluryh-
7177: huomioon kriisitilanteiden käsittelyssä vastai-
7178:                                                        män kautta tietoinen ajankohtaisesta tilanteesta.
7179: 
7180:                                                                                                         3
7181: KK 706/2000 vp- Olli Nepponen /kok                                                      Ministerin vastaus
7182: 
7183: 
7184: 
7185: Lausuntoja annettiin tiedotustarpeiden ja käytet-        töksen voimaantuloa ja toimeenpanoa kiirehdi-
7186: tävissä olleiden tietojen pohjalta. Suomen, Sak-         tään. Suomen puheenjohtajuuskaudella ja Suo-
7187: san ja Ranskan edustajat olivatjatkuvassa yhtey-         men aloitteesta hyväksyttiin suuntaviivat yhtei-
7188: dessä Filippiinien hallitukseen ja pyrkivät edistä-      seksi lähestymistavaksi konsuliasioissa jäsenval-
7189: mään neuvotteluja suuntaan, joka johtaisi pantti-        tioiden edustustojen välisessä yhteistyössä ja yh-
7190: vankien vapauttamiseen terveinä ja mahdollisim-          teyksissä kolmansiin maihin. Suuntaviivoissa
7191: man nopeasti.                                            mm. korostetaan konsulisuhteita koskevan Wie-
7192:    Seuraavassa vastaukset neljään esitettyyn ky-         nin yleissopimuksen noudattamista sekä pyri-
7193: symykseen:                                               tään suojaamaan EU:njäsenvaltioiden kansalais-
7194:    - Kokemukset median toiminnasta tämänta-              ten etuja ja oikeuksia kolmansissa maissa.
7195: paisissa kriiseissä on tarkoitus käydä lävitse yh-          - Suomelta ei ole missään vaiheessa pyydet-
7196: dessä median edustajien kanssa. Ulkoministe-             ty lunnaiden maksamista eikä Suomelle myös-
7197: riön lehdistö- ja kulttuuriosasto järjestää "pölyn       kään ole ilmoitettu, että Jolon panttivankikriisis-
7198: laskeuduttua" seminaarin, johon kutsutaan sekä           sä lunnaita olisi maksettu. Alueella on julkisuu-
7199: kriisiä eri vaiheissa hoitanutta ulkoministeriön         dessa olleiden tietojen mukaan liikkunut huomat-
7200: väkeä että siitä itse paikalta raportoineita toimit-     tavia summia rahaa, mikä sinänsä antaa ymmär-
7201: tajia, ja myös toimitustenjohtoa. Vastaus ensim-         tää että Abu Sayyafille olisi maksettu panttivan-
7202: mäiseen kysymykseen on siis myönteinen: peli-            kien vapauttamisesta. Saksalaisen Spiegel-leh-
7203: säännöistä median kanssa on tarkoitus neuvotel-          den toimittajan osalta tämä on myös avoimesti
7204: la. Missä määrin niistä voidaan sopia ja miten           vahvistettu. Luunaiden maksamisesta tulisi läh-
7205: yleispäteviä ne erilaisissa tilanteissa voivat olla,     tökohtaisesti pidättyä. Luunaiden maksaminen
7206: on sitten toinen kysymys.                                saattaa rohkaista rikollisia ja terroristeja vaati-
7207:    - EU:n toiminta panttivankikriisissä on näh-          maan lunnaita myös muissa vastaavissa tapauk-
7208: tävä jäsenvaltioiden toimintaa täydentävänä ja           sissa. Suomen ja kansainvälisen yhteisön terro-
7209: tukevana. EU:n ulkopoliittisen edustajan Javier          rismin vastaista toimintaa ohjaa 12 YK:n puit-
7210: Solanan käynti Manilassa ja yhteydenpito Filip-          teissa solmittua terrorismin vastaista sopimusta.
7211: piinien viranomaisiin osoittivat, että koko EU           Yksi sopimuksista on yleissopimus panttivan-
7212: omalla arvovallanaan seuraa asiaa. Samoin jä-            kien ottamista vastaan (SopS 38/1983). Sopi-
7213: senvaltioiden vierailuja Filippiineille hyödynnet-       muksen mukaan kaikkiin asianmukaisiksi katsot-
7214: tiin vaikuttamisessa käynnissä olleisiin pantti-         taviin keinoihin voidaan ryhtyä panttivankien va-
7215: vankineuvotteluihin.                                     pauttamiseksi eikä sopimus sisällä ehdotonta
7216: Unionin kansalaisuudesta hyväksytyt sopimus-             kieltoa lunnaiden maksamista vastaan. ED-mai-
7217: määräykset lähtevät siitä, että unionin kansalai-        den kesken on kuitenkin yhteisymmärrys siitä,
7218: suus täydentää, mutta ei korvaajäsenvaltion kan-         ettei lunnaita tule maksaa.
7219: salaisuutta. Erityisesti tällaisissa kriisitilanteissa   Se, että tässä tapauksessa Libya on toiminut vä-
7220: korostuu jäsenvaltioiden toimintavastuu omien            littäjänä ja toiminnallaan myötävaikuttanut pant-
7221: kansalaistensa etujen ja oikeuksien puolesta.            tivankien päästämiseksi vapauteen, on nähtävä
7222: EU:n kriisin kohteena olleet maat koordinoivat           myönteisenä. Suomen politiikkaan ei vaikuta
7223: jatkuvasti toimintaansa sekä pääkaupungeissa             millään lailla Libyan rooli panttivankikriisissä,
7224: että Manilassa.                                          eikä Suomi ole kiitollisuuden velassa tai sitoutu-
7225:    Suomen edun mukaista on edistää EU:n ulko-            nut mihinkään Libyan toiminnan johdosta. Voi-
7226: puolisissa maissa yhteistyötä unionimaiden kan-          daan toivoa, että Libyan toiminta on esimerkki
7227: salaisten etujen ja oikeuksien suojaamiseksi.            valtion pyrkimyksestä palata rakentavaksi ja yh-
7228: Hallitus on tätä tavoitetta edistänyt neuvoston          teistyöhakuiseksi jäseneksi kansainväliseen yh-
7229: piirissä, ja neuvosto on vuonna 1995 hyväksynyt          teisöön. Libya on muutenkin osoittanut pyrki-
7230: päätöksen diplomaatti- ja konsuliedustustojen            mystä tähän suuntaan mm. luovuttamalla ns.
7231: unionin kansalaisille antamasta suojelusta. Pää-         Lockerbie-iskusta epäillyt huhtikuussa 1999.
7232: 
7233: 4
7234: Ministerin vastaus                                           KK 706/2000 vp- Olli Nepponen /kok
7235: 
7236: 
7237: Myös EU:n sanktiot poistettiin asevientikieltoa       Ranskan ylläpitämien kattavien matkustusohjesi-
7238: lukuun ottamatta syyskuussa 1999.                     vujen edellytys. Yhteistyömahdollisuudet ja
7239:    - Ulkoministeriön kotisivuille Internetiin         EU:n yhteistoiminnan hyödyntäminen tässä suh-
7240: ollaan rakentamassa palveluosiota, jossa on mat-      teessa tutkitaan ja Suomi tulee olemaan asiassa
7241: kustamiseen liittyviä yleisiä ohjeita ja neuvoja      aloitteellinen. Yleisesti ottaen me pyrimme tar-
7242: sekä linkkilista niiden maiden ulkoministeriöi-       joamaan suomalaisille entistä tehokkaampia ai-
7243: den verkkosivuille, jotka julkaisevat kattavia        neksia siihen harkintaan, jolla matkaan aikova
7244: matkustusvaroituksia. Tämän lisäksi ministeriö        itse arvioi kohteensa turvallisuuden, mutta viime
7245: ja ulkomailla suurlähetystöt sekä konsulaatit voi-    kädessä mikään ei voi korvata matkantekijän
7246: vat antaa muullakin tavalla matkustusturvallisuu-     omaa harkintaa ja vastuuta. Todettakoon myös,
7247: teen liittyviä tietoja. Voimavarat eivät kuiten-      että massaturismi suuntautuu matkanjärjestäjien
7248: kaan riitä sen kaltaiseen turvallisuustilanteenjat-   kautta pääsääntöisesti turvallisille alueille ja että
7249: kuvaan seurantaan maailman kaikissa maissa,           valmismatkalaki säätelee tässä suhteessa mat-
7250: mikä on esim. Yhdysvaltain, Ison-Britannian tai       kantekijän ja matkanjärjestäjän vastuita.
7251: 
7252: 
7253: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
7254: 
7255:     Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
7256: 
7257: 
7258: 
7259: 
7260:                                                                                                          5
7261: KK 706/2000 vp- Olli Nepponen /kok                                                        Ministerns svar
7262: 
7263: 
7264: 
7265: 
7266: Tili riksdagens talman
7267: 
7268: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Hittills har Finland och finländarna rätt sällan
7269: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     blivit föremål för orättmätigt frihetsberövande,
7270: rådet översänt följande av riksdagsledamot Olli        t.ex. att de tagits som gisslan. Utrikesministeriet
7271: Nepponen /saml undertecknade skriftliga spörs-         har regler för bl.a. situationer av den typ som
7272: mål SS 706/2000 rd:                                    gisslandramat på Jolo representerade. I den nya
7273:                                                        lagen om konsulära tj änster (498/1999, RP
7274:        På vilket sätt tänker utrikesministeriet        283/1998 rd), som trädde i kraft i december 1999,
7275:        förbättra sin information i krissituatio-       ingår uttryckliga bestämmelser om bistånd till
7276:        ner och avser ministeriet att överlägga         dem som blivit föremål för orättmätigt frihetsbe-
7277:        med massmedierna om gemensamma                  rövande. Bestämmelserna gäller bl.a. underrät-
7278:        spelregler för motsvarande situationer,         tande av myndigheter samt uppgiftsförmedling,
7279:                                                        skyldighet att upprätthålla kontakt mellan den
7280:        hur har Finland tänkt agera för att EU          orättmätigt frihetsberövade och hans eller hen-
7281:        skall vidta åtgärder för att skydda sina        nes nära anhöriga samt skyldighet att följa hur
7282:        medborgare i dylika situationer,                ärendet sköts hos myndigheterna i den främman-
7283:        håller Finland fast vid att Libyen inte         de staten. Gisslandramat på Jolo sköttes enligt
7284:        skall gottgöras på något sätt för den lö-       dessa regler och beredskap fanns till denna del.
7285:                                                        Regeringen anser att myndigheterna, dvs. främst
7286:        sen som landet betalade och
7287:                                                        utrikesministeriet, har skött sin uppgift väl. De
7288:        har utrikesministeriet för avsikt att upp-      finska myndigheterna har fått positiv respons
7289:        rätta en lista över resmål i riskområden        med anledning av sitt sätt att sköta krisen, såväl i
7290:        och att publicera denna lista på sina In-       offentligheten som av den frigivna finska gisslan
7291:        ternetsidor?                                    och deras anhöriga. Gisslandramat på Jolo analy-
7292:                                                        seras inom förvaltningen och erfarenheterna be-
7293: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        aktas i dispositionerna med tanke på eventuella
7294: föra följande:                                         nya fall av samma typ.
7295:                                                           I informationssammanhang var Finland inne
7296: Som vår värderade riksdagsledamot konstaterar
7297:                                                        på samma linje som de två andra EU-länderna.
7298: kan vi glädja oss åt att den finska gisslan har bli-
7299:                                                        Situationen var exceptionell på grund av den of-
7300: vit fri efter en plågsam, nästan fem månader lång
7301:                                                        fentlighet som gisslandramat fick, i vanliga fall
7302: fångenskap. Att förutse gisslandramat på ön Jolo
7303:                                                        strävar man efter att sköta kidnappningar utan
7304: var svårt. Sulu-arkipelagen i Filippinerna är all-
7305:                                                        alltför stor offentlighet. Att man via massmedier-
7306: mänt känd för sina människorov, men nu gjorde
7307:                                                        na stod i direkt kontakt med dem som ingick i
7308: piraterna i området för första gången en attack in
7309:                                                        gisslan var likaså exceptionellt. Finland följde
7310: på en annan stats territorium. Det inträffade har
7311:                                                        hela tiden på alla sätt med hur situationen utveck-
7312: varit en lärdom för alla inblandade och man kom-
7313:                                                        lades och höll sig informerat om det aktuella lä-
7314: mer att beakta erfarenheterna vid framtida krissi-
7315:                                                        get, särskilt genom förhandlingsgruppen. Utta-
7316: tuationer. Det kan också antas att det inträffade
7317:                                                        landen gavs med utgångspunkt i informationsbe-
7318: har gjort medborgarna mer uppmärksamma på
7319:                                                        hovet och de uppgifter som man hade tillgång till.
7320: säkerhetsaspekter i samband med resande.
7321: 
7322: 6
7323: Ministems svar                                                 KK 706/2000 vp- Olli Nepponen /kok
7324: 
7325: 
7326: Företrädare för Finland, Tyskland och Frankrike         av beslutet påskyndas. Under den finska ordfö-
7327: stod i ständig kontakt med den filippinska reger-       randeperioden och på finskt initiativ antogs rikt-
7328: ingen och försökte påverka förhandlingama i en          linjer för en gemensam konsulär policy inom
7329: riktning som skulle leda till att gisslan frigavs vid   samarbetet mellan medlemsstatemas representa-
7330: god hälsa och så snabbt som möjligt.                    tioner och i förbindelsema med tredje länder. 1
7331:    Här följer svar på de fyra frågor som anförts:       riktlinjema betonas bl.a. Wienkonventionen om
7332:    - Meningen är att man tillsammans med fö-            konsulära förbindelser och man strävar efter att
7333: reträdare för massmediema skall gå igenom erfa-         bevaka EU-medborgamas intressen och rättighe-
7334: renhetema av mediemas agerande i kriser av den-         ter i tredje länder.
7335: na typ. Då "dammet lagt sig" kommer utrikesmi-             - lnte i något skede begärde man att Fin-
7336: nisteriets press- och kulturavdelning att ordna ett     land skulle betala lösen och Finland har inte hel-
7337: seminarium dels för ministerieanställda som             ler informerats om att lösen betalats i gisslandra-
7338: hade hand om krisen under olika skeden, dels för        mat på Jolo. Enligt uppgifter som förekommit i
7339: joumalister som rapporterade på platsen och för         offentligheten har betydande penningsummor
7340: personer i redaktionsledningama. Svaret på den          rört sig i ornrådet, vilket för sin dellåter förstå att
7341: första frågan är alltså jakande: meningen är att        man betalat Abu Sayyaf för frigivningen. Detta
7342: ordna överläggningar med mediema om spelreg-            har också öppet bekräftats av en joumalist vid
7343: lema. 1 viiken utsträckning man kan komma               den tyska tidningen Der Spiegel. Primärt bör man
7344: överens om dem och hur allmängiltiga de kan bli         avhålla sig från att använda lösen. Om lösen be-
7345: med tanke på olika situationer är däremot en an-        talas kan detta uppmuntra kriminelia element och
7346: nan fråga.                                              terrorister att kräva lösensummor också i andra
7347:    - EU:s agerande i gisslandramat skall ses            motsvarande fall. Finlands och det intemationel-
7348: som ett komplement till och stöd för medlems-           la samfundets agerande mot terrorism styrs av
7349: ländemas åtgärder. Att representanten för EU:s          tolv fördrag mot terrorism som har ingåtts inom
7350: utrikespolitik, Javier Solana, reste till Manila och    ramen för FN. Ett av dessa fördrag är lntematio-
7351: upprätthöll kontakt med de filippinska myndig-          nella konventionen mot tagande av gisslan (För-
7352: hetema visade att hela EU intresserade sig för si-      drS 38/1983). Enligt konventionen kan alla lämp-
7353: tuationen med sin prestige. Medlemsländemas             liga åtgärder vidtas för att få gisslan fri och kon-
7354: besök i Filippinema utnyttjades likaså för att på-      ventionen innehåller inte något absolut förbud
7355: verka de pågående gisslanförhandlingama.                mot betalande av lösen. Mellan EU-ländema rå-
7356: De bestämmelser som antagits om unionsmed-              der dock samförstånd om att lösen inte skall be-
7357: borgarskap utgår från att unionsmedborgarska-           talas.
7358: pet skall komplettera medborgarskapet i en med-         Att Libyen i detta fall fungerat som förmedlare
7359: lemsstat men inte ersätta detta. Särskilt i krissitu-   och genom sitt agerande bidragit till att gisslan
7360: ationer av den aktuella typen accentueras med-          frigavs skall betraktas som en positiv sak. Den
7361: lemsstatemas ansvar för sina egna medborgares           finska politiken påverkas inte på något sätt av Li-
7362: intressen och rättigheter. De drabbade EU-län-          byens roll i gisslandramat och Finland står inte i
7363: dema samordnade kontinuerligt sitt agerande så-         tacksamhetsskuld. Finland har inte heller förbun-
7364: väl i huvudstädema som i Manila.                        dit sig till någonting tili följd av Libyens ageran-
7365:    Det är förenligt med Finlands intresse att i         de. Man kan hoppas att Libyens agerande är ett
7366: icke-EU-länder främja samarbetet som avser att          exempel på statens strävan att återvända tili det
7367: bevaka EU-medborgamas intressen och rättighe-           intemationella samfundet som en konstruktiv och
7368: ter. Regeringen har främjat detta mål inom ra-          samarbetsviliig medlem. Libyen har också på an-
7369: men för rådet och 1995 har rådet antagit ett be-        dra sätt gett uttryck för strävanden i denna rikt-
7370: slut om det skydd som de diplomatiska och kon-          ning, bl.a. genom att utlämna de personer som är
7371: sulära beskickningama skall erbjuda medborga-           misstänkta för det s.k. Lockerbie-attentatet i april
7372: re i unionen. lkraftträdandet och verkställandet        1999. EU-sanktionerna har även slopats i sep-
7373: 
7374:                                                                                                             7
7375: KK 706/2000 vp- Olli Nepponen /kok                                                     Ministerns svar
7376: 
7377: 
7378: tember 1999, med undantag av förbudet mot va-        av t.ex. Förenta staterna, Storbritannien och
7379: penexport.                                           Frankrike. Möjligheterna till samarbete och till-
7380:    - På utrikesministeriets hemsidor på Inter-       varatagandet av EU-samverkan i detta samman-
7381: net håller man på att lägga ut information som       hang utreds och Finland kommer att agera aktivt i
7382: skall innehålla dels allmänna råd och anvisning-     denna fråga. Allmänt taget strävar vi efter att er-
7383: ar om resande, dels en länklista till webbsidor      bjuda finländarna bättre information för att un-
7384: som upprätthålls av utrikesministerierna i Iänder    derlätta den bedömning av ett resmåls säkerhet
7385: som publicerar heltäckande reserekommendatio-        som den som står i beråd att resa själv skall göra.
7386: ner. Utöver detta kan utrikesministeriet och våra    1 sista hand kan dock ingenting ersätta den resan-
7387: ambassader och konsulat i utlandet informera om      des egen bedörnning och hans eller hennes eget
7388: säkerhetsaspekterna också på andra sätt. Resur-      ansvar. Det bör också påpekas att massturismen
7389: serna räcker dock inte till för en kontinuerlig      på researrangörernas försorg i regel gäller säkra
7390: uppföljning av säkerhetsläget i världens samtliga    områden och att lagen om paketresor reglerar an-
7391: länder, vilket vore en förutsättning för sidor med   svaret såväl för den som reser som för resear-
7392: sådan heltäckande reseinformation som erbjuds        rangören.
7393: 
7394: 
7395: Helsingforsden 12 oktober 2000
7396: 
7397:     Utrikesminister Erkki Tuomioja
7398: 
7399: 
7400: 
7401: 
7402: 8
7403:                                                             KK 707/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
7404: 
7405: 
7406: 
7407: 
7408:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 707/2000 vp
7409: 
7410:                                              Maantien 7071 parannus- ja päällystystöiden
7411:                                              aloittaminen
7412: 
7413: 
7414: 
7415: 
7416: Eduskunnan puhemiehelle
7417: 
7418: Tielaitoksen Vaasan tiepiirin ohjeellinen toimin-     sevat Alavuden Puunjalostustehdas Oy:n tuotan-
7419: ta- ja taloussuunnitelma vuosille 1998-2002 on        tolaitokset, jonne tulee merkittäviä määriä raaka-
7420: joidenkin alueiden osalta erittäin niukka. Eräs       puunkuljetuksia ja joista lähtee valmiita tuotteita
7421: tällainen muita keskimääräisesti vähemmän mää-        raskailla ajoneuvoyhdistelmillä. Tien varrelle si-
7422: rärahoja saava alue on läänin itäosa ja Alavuden      joittuu myös Kätkänjoen kylätaajama, jossa on
7423: ympäristö. Valitettavasti alemman tieverkoston        vireää kehittämistoimintaa ja jossa ko. tien heik-
7424: palvelukyvyn säilyttämiseen tai parantamiseen ei      ko kunto nähdään pahana esteenä kylän palvelu-
7425: ole osoitettu määrärahoja edes aikaisemman ta-        kyvyn kehittämiselle. Kyseinen kylä ei ole suin-
7426: son mukaisesti. Tämän vuoksi sorateiden raken-        kaan ainoa taajama, joka kärsii maantien huonos-
7427: teen parantamistyöt ja päällystys uhkaavat jäl-       ta kunnosta.
7428:  leen siirtyä useimpien näitä toimenpiteitä kipeäs-      Myös Alavuden kaupunki pitää maantien 7071
7429: ti kaipaavien teiden osalta "hamaan tulevaisuu-       välin Rantatöysä-Kätkänjoki parantamista tien
7430: teen".                                                heikon kunnon ja sen vaikutuspiirissä olevien ky-
7431:     Eräs tällainen heikkokuntoinen ja liikenne-       lien kehittämisen kannalta erittäin tärkeänä. Mo-
7432: määräänsä nähden huonosti hoidettu kohde on           net toisiaan tukevat syyt ja perusteet tukevat sitä,
7433: maantie 7071 Rantatöysä-Kätkänjoki. Tämä              että tie saataisiin tiepiirin parannusohjelmaan
7434: tieosuus on osa samannumeroista maantietä             mahdollisimman pian ja työt päästäisiin aloitta-
7435:  Alavus-Virtala, ja se on pituudeltaan 7,26 kilo-     maan jo vuoden 2001 aikana.
7436: metriä. Rakenteen parantamissuunnitelma on ky-
7437: seiselle tieosuudelle laadittu jo vuonna 1991 ja      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7438:  siinä päädytään rakenteen parantamisen ja pääl-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7439:  lystämisen osalta yhteensä noin kahdeksan mil-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7440: joonan markan kustannuksiin. Kyseistä suunni-         vaksi seuraavan kysymyksen:
7441:  telmaa ei ole kuitenkaan vahvistettu ja hanke on
7442:  myöhemmin pyyhitty pois myös Vaasan tiepiirin              Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-
7443:  toteuttamisohjelmasta. Näin siitä huolimatta, että         litus aikoo ryhtyä maantien 7071 perus-
7444:  tie on tärkeä yhdystie Asemanseudulta ja Ranta-            parannus- ja päällystystöiden aloittami-
7445:  töysästä Lehtimäen suuntaan. Sen varrella sijait-          seksi välillä Rantatöysä-Kätkänjoki?
7446: 
7447: 
7448: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
7449: 
7450:     Raimo Vistbacka /ps
7451:                                                                                                  Versio 2.0
7452: KK 707/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                Ministerin vastaus
7453: 
7454: 
7455: 
7456: 
7457: Eduskunnan puhemiehelle
7458: 
7459: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       vastauksessa olen todennut, että Rantatöysä-
7460: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   Kätkänjoki-tien suunnitellut parantamistoimen-
7461: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       piteet eivät perustienpidon nykyisellä rahoitus-
7462: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan       tasolla ole sijoitettavissa Vaasan tiepiirin lähi-
7463: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         vuosien toimintaohjelmaan. Samoin olen toden-
7464: 707/2000 vp:                                        nut, että tien runkokelirikkoiset kohdat on lähi-
7465:                                                     vuosina tarkoitus parantaa uudella sorapinnalla,
7466:       Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-      mikäli rahoitustilanne sen sallii.
7467:       litus aikoo ryhtyä maantien 7071 perus-          Valtion talousarviossa perustienpidon rahoi-
7468:       parannus- ja päällystystöiden aloittami-      tusta ei pääsääntöisesti osoiteta yksittäisiin koh-
7469:       seksi välillä Rantatöysä-Kätkänjoki?          teisiin, vaan toimenpiteet kohdennetaanja mitoi-
7470:                                                     tetaan momentin 31.24.21 kokonaismäärärahan
7471: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       puitteissa. Viime vuonna antamani vastaus on
7472: ti seuraavaa:                                       muiltakin osin edelleen voimassa sillä erotuksel-
7473: Kansanedustaja Vistbackan kirjallinen kysymys       la, että tien parantamisen kustannusarvio on tällä
7474: KK 133/1999 vp on koskenut samaa asiaa. Kysy-       hetkellä 10 miljoonaa markkaa.
7475: mykseen kesäkuun 6 päivänä 1999 antamassani
7476: 
7477: 
7478: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
7479: 
7480:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
7481: 
7482: 
7483: 
7484: 
7485: 2
7486: Ministems svar                                             KK 707/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
7487: 
7488: 
7489: 
7490: 
7491: Tili riksdagens talman
7492: 
7493: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      rade åtgärderna för att förbättra vägen mellan
7494: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   Rantatöysä och Kätkänjoki inte med den nuva-
7495: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-      rande finansieringsnivån för basväghållningen
7496: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga           kan upptas i Vasa vägdistrikts verksamhetspro-
7497: spörsmål SS 707/2000 rd:                             gram under de närmaste åren. Likaså konstatera-
7498:                                                      de jag att vägkroppens tjälskadade ställen skall
7499:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta,        förbättras med ny grusbeläggning under de när-
7500:        och med viiken tidtabell, for att påbörja     maste åren, om finansieringsläget medger det.
7501:        en grundlig förbättring och beläggning           Basväghållningens finansiering anvisas i re-
7502:        av landsväg 7071 på avsnittet Ranta-          gel inte för enskilda objekt i statsbudgeten utan
7503:        töysä-Kätkänjoki?                             åtgärderna riktas och dimensioneras inom ramen
7504:                                                      för det totala anslaget under moment 31.24.21.
7505: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      Mitt svar från i fjol är även till övriga delar fort-
7506: föra följande:                                       farande aktuellt, med den skillnaden att kost-
7507:                                                      nadskalkylen för en förbättring av vägen för när-
7508: Riksdagsledamot Vistbackas skriftliga spörsmål
7509: SS 13311999 rd gällde samma ärende. 1 mitt svar      varande uppgår tilllO milj. mk.
7510: av den 6 juni 1999 konstaterade jag att de plane-
7511: 
7512: 
7513: 
7514: Helsingfors den 6 oktober 2000
7515: 
7516:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
7517: 
7518: 
7519: 
7520: 
7521:                                                                                                         3
7522:                                                          KK 708/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
7523: 
7524: 
7525: 
7526: 
7527:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 708/2000 vp
7528: 
7529:                                               Uudisraivatun pellon tukikelpoisuus
7530: 
7531: 
7532: 
7533: 
7534: Eduskunnan puhemiehelle
7535: 
7536: Maataloudessa on tällä hetkellä selkeästi kaksija-     tietoa, muuttuvatko tukiperusteet lähivuosien ai-
7537: koinen tilanne. Osa tiloista, joilla ei ole näköpii-   kana.
7538: rissä jatkajaa maataloustuotannolle, lopettaa tuo-
7539: tannon lähivuosina. Osa puolestaan suunnittelee        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7540: ja toteuttaa merkittäviä investointeja, joilla tilan   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7541: elinkelpoisuutta vahvistetaan. Ainakin osassa          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7542: maata uuden pellon raivausta suunnitellaan mo-         vaksi seuraavan kysymyksen:
7543: nella tilalla. Tavoitteena on joko parantaa pelto-
7544: lohkojen toimivuutta tai selkeästi lisätä viljely-           Mitä kansallisia ja EU·n osarahoittei-
7545: pinta-alaa. Monilla tiloilla tähän kokonaisuuteen            sia maataloustukia on saatavissa tilan-
7546: liittyy myös mittavia tuotantorakennusten laajen-            teessa, jossa tilalla viljellään vain nur-
7547: nuksia.                                                      mirehua ja jossa viljelijä toimii C2-
7548:     Peltoa raivaavien viljelijöiden kannalta on              alueella ja harjoittaa lypsykarjatalout-
7549: oleellisen tärkeää tietää, miten kansallinen ja              ta 24 lehmän yksikössä sekä raivaa pel-
7550: EU:n tukipolitiikka kohtelee ko. tapauksia nyt               toa 30 hehtaaria nykyisen 30 hehtaarin
7551: meneillään olevalla Agenda-kaudella, mutta                   lisäksi, joka on ollut viljelyssä yli 10
7552: myös sen jälkeen. Maataloushallinnosta on an-                vuotta, sekä
7553: nettu ainakin osittain tulkinnanvaraisia vastauk-
7554: sia ko. kysymyksiin. Olisikin tärkeää, että kun-             mihin toimiin maa- ja metsätalousminis-
7555: tien maatalousviranomaiset ja TE-keskusten                   teriö aikoo ryhtyä selkiyttääkseen
7556: maatalousosastot saisivat mahdollisimman yksi-               alueellisille ja paikallisille maatalous-
7557: tyiskohtaiset tulkintaohjeet siitä, millaisia tukia          viranomaisille annettuja ohjeita uudis-
7558: viljelijä voi saada raivatessaan lisäpeltoa sekä             raivatun pellon tukikelpoisuuden osal-
7559:                                                              ta?
7560: 
7561: 
7562: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
7563: 
7564:     Antti Rantakangas /kesk
7565: 
7566: 
7567: 
7568: 
7569:                                                                                                 Versio 2.0
7570: KK 708/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                             Ministerin vastaus
7571: 
7572: 
7573: 
7574: 
7575: Eduskunnan puhemiehelle
7576: 
7577: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-            Kansallisten tukien yleisten ehtojen täyttyes-
7578: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     sä C2-alueella sijaitseva lypsykarjatila on vuon-
7579: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        na 2000 voinut saada seuraavia peltoalaperustei-
7580: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan-          sia tukia sekä vanhan että uuden pellon osalta:
7581: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        Yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden
7582: sen KK 708/2000 vp:                                  pohjoista tukea maksetaan viljelyksessä olevan
7583:                                                      peltoalan perusteella. Pohjoista hehtaaritukea
7584:        Mitä kansallisia ja EU:n osarahoittei-        maksetaan C2-alueella vehnälle, rukiille, sokeri-
7585:        sia maataloustukia on saatavissa tilan-       juurikkaalle, tärkkelysperunalle, omenalle ja
7586:        teessa, jossa tilalla viljellään vain nur-    avomaavihannekselle. Kasvinviljelyn kansallis-
7587:        mirehua ja jossa viljelijä toimii C2-         ta tukea maksetaan rehunurmelle, öljy- ja val-
7588:        alueella ja harjoittaa lypsykarjatalout-      kuaiskasveille sekä eräille muille EU-peltokas-
7589:        ta 24 lehmän yksikössä sekä raivaa pel-       vien tukeen oikeuttaville kasveille. C2-alueella
7590:        toa 30 hehtaaria nykyisen 30 hehtaarin        lypsykarjataloutta harjoittava viljelijä voi saada
7591:        lisäksi, joka on ollut viljelyksessä yli 10   peltoalaperusteisten tukien lisäksi kotieläintalou-
7592:        vuotta, sekä                                  den pohjoisesta tuesta muun muassa maidon poh-
7593:                                                      joista tuotantotukea sekä sonnien eläinyksikköä
7594:        mihin toimiin maa- ja metsätalousminis-       kohti maksettavaa tukea.
7595:        teriö aikoo ryhtyä selkiyttääkseen                EU:n osarahoitteisista tuista edellä mainitulle
7596:        alueellisille ja paikallisille maatalous-     viljelijälle maksetaan kaikkien tukiehtojen täyt-
7597:        viranomaisille annettuja ohjeita uudis-       tyessä luonnonhaittakorvausta tukihakemuslo-
7598:        raivatun pellon tukikelpoisuuden osal-        makkeella tukikelpoiseksi ilmoitetuista peltoloh-
7599:        ta?                                           koista. Maatalouden ympäristötukea viljelijälle
7600: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        maksetaan joko kasvinviljelytilaa koskevien pe-
7601: ti seuraavaa:                                        rustoimenpiteiden tai kotieläintilaa koskevien
7602:                                                      perustoimenpiteiden noudattamisesta sen mukai-
7603: Lypsykarjataloutta harjoittava viljelijä, jolla on   sesti, kumpiin perustoimenpiteisiin viljelijä on
7604: hallinnassaan 30 hehtaaria tukikelpoiseksi ilmoi-    hakulomakkeella sitoutunut. Ympäristötuen osa-
7605: tettua peltoa vuonna 2000 ja joka viljelee kysei-    na viljelijälle maksetaan myös valitun lisätoi-
7606: sillä 30 hehtaarilla nurmirehua, voi kaikkien tu-    menpiteen mukaista tukea.
7607: kiehtojen täyttyessä saada C2-alueella kansalli-         Vuoden 2000 jälkeen ensimmäistä kertaa vil-
7608: sia ja EU:n osarahoitteisia maataloustukia sekä      jelykseen otettavien uudisraivattujen peltojen
7609: EU:n kokonaan rahoittamaa peltokasvien tukea         osalta maa- ja metsätalousministeriö toteaa seu-
7610: (CAP-tukea) jäljempänä selvitetyllä tavalla.         raavaa: Luonnonhaittakorvausta ja maatalouden
7611: Edellytyksenä on, että tukia on haettu keväällä      ympäristötukea koskevan valtioneuvoston ase-
7612: 2000 asianomaisilla tukihakemuslomakkeilla vii-      tuksen (644/2000) 46 §:ssä säädetään uusien
7613: meistään viimeisenä hakupäivänä, ja se, että tu-     alueiden ottamisesta sitoumusten piiriin. Kysei-
7614: kien ehtoja on noudatettu niin, ettei vaivonnois-    sen säännöksen mukaan maaseudun kehittämis-
7615: sa todeta mitään tuen vähentämistä aiheuttavaa.      ohjelmiin on käytettävissä valtion talousarvion
7616: 
7617: 2
7618: Ministerin vastaus                                    KK 708/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
7619: 
7620: 
7621: mukaiset määrärahat. Uusien alueiden saaminen            Edellä mainittujen kansallisten ja EU:n osara-
7622: sitoumuksen piiriin ensimmäisen sitoumusvuo-         hoitteisten maataloustukien lisäksi EU:n koko-
7623: denjälkeen riippuu valtion talousarvion määrära-     naan rahoittamaa peltokasvien tukea (CAP-tu-
7624: hoista. Edellä mainitun säännöksen rinnalla EU:n     kea) maksetaan viljoille, öljykasveille, valkuais-
7625: rahoituskehys rajoittaa myös olennaisesti näiden     kasveille, öljypellavalle, säilörehunurmelle, ke-
7626: tukijärjestelmien rahoitusta ja siten myös uusien    sannolle sekä vuodesta 2001 alkaen myös kuitu-
7627: peltojen ottamista sitoumusten piiriin.              pellavalle ja hampulle. Peltokasvien tukea voi-
7628:     Tällä hetkellä luonnonhaittakorvauksen ja        daan myöntää lohkolle, joka täyttää vuoden 1991
7629: maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimen-      viljelyvaatimuksen eli joka tukijärjestelmästä
7630: piteitä koskevan tuen maksaminen viljelijöille on    tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neu-
7631: käynnissä. Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpi-     voston asetuksen (EY) N: o 125l/l999 7 artiklan
7632: teiden tuen maksamisen jälkeen maksetaan vuo-         1 kohdan mukaan ei ollut 31 päivänä joulukuuta
7633: den loppupuolella erityistukisopimusten mukai-       1991 pysyvänä laitumena, pysyvässä viljelykses-
7634: set tuet. Maatalouden ympäristötukea hakenei-        sä, metsinä tai muussa kuin maatalouskäytössä.
7635: den viljelijöiden määrä ylitti selkeästi ennakko-    Vuoden 1991 jälkeen raivatut pellot eivät siten
7636: arviot. Vuodenvaihteessa voidaan esittää ensim-      suoraan ole peltokasvien tukeen oikeuttavia eli
7637: mäiset arviot vuonna 2000 luonnonhaittakor-          CAP-tukikelpoisia.
7638: vaukseen ja ympäristötuen perus- ja lisätoimen-          Jos viljelijä haluaa kuitenkin hakea tällaiselle
7639: piteisiin sitoutuneiden sekä erityistukisopimuk-     CAP-tukikelvottomalle lohkolle peltokasvien tu-
7640: sen tehneiden tulevina vuosina vaatimasta mää-       kea, on se mahdollista sanotun artiklan neljän-
7641: rärahasta ja tehdä tarvittavat johtopäätökset mah-   nen kohdan ja tukijärjestelmästä tiettyjen pelto-
7642: dollisten uusien peltoalojen tukikelpoiseksi il-     kasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuk-
7643: moittamismahdollisuudesta vuonna 2001.               sen (EY) N :o l25l/l999 soveltamista koskevista
7644:     Maa- ja metsätalousministeriö seuraa luon-       yksityiskohtaisista säännöistä annetun komis-
7645: nonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristö-        sion asetuksen (EY) N:o 2316/1999 2 artiklan 5
7646: tuen määrärahatilannetta tarkasti ja ilmoittaa vä-   kohdan mukaisen CAP-tukikelpoisuuden vaih-
7647: littömästi alaiselle hallinnolle päätelmät määrä-    don kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että viljelijä voi
7648: rahojen riittävyydestä ja niiden ohella uusien       tiettyjen edellytysten täyttyessä hakemuksesta
7649: alueiden tukikelpoisuudesta. Lopullisen ratkai-      siirtää CAP-tukikelpoisuuden vuoden 1991 vilje-
7650: sun asiasta tekee kuitenkin valtioneuvosto. Vilje-   lyvaatimuksen täyttävältä CAP-tukikelpoiselta
7651: lijöiden sitoumusehdoissa uusien alojen tukikel-     lohkolta myöhemmin raivatulle CAP-tukikelvot-
7652: poisuuden, esimerkiksi raivattujen alojen osalta,    tomalle lohkolle. Tällöin alkujaan CAP-tukikel-
7653: on todettu olevan riippuvainen käytettävissä ole-    poiselle lohkolle ei voi saada peltokasvien tukea,
7654: vista määrärahoista. Uuden ensimmäistä kertaa        mutta raivatulle lohkolle tuki sen sijaan voidaan
7655: vuonna 2001 viljelyyn otettavan alueen tukikel-      myöntää. Vaihtoa voi hakea joko väliaikaisesti
7656: poisuus on täten riippuvainen edellä selvitetystä    vuosittain tai pysyvästi.
7657: määräraha tilanteesta.
7658: 
7659: 
7660: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
7661: 
7662:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
7663: 
7664: 
7665: 
7666: 
7667:                                                                                                        3
7668: KK 708/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                 Ministerns svar
7669: 
7670: 
7671: 
7672: 
7673: Tili riksdagens talman
7674: 
7675: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       för både gamla och nya åkrar: Allmänt hektar-
7676: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    stöd och nordligt stöd för unga jordbrukare beta-
7677: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti      las på basis av odlingsarealen. Nordligt hektar-
7678: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga            stöd betalas inom region C2 för vete, råg, socker-
7679: spörsmål SS 708/2000 rd:                              betor, stärkelsepotatis, äpplen och frilandsgrön-
7680:                                                       saker. Nationellt stöd för växtodling betalas för
7681:        Vilka nationella och av EU delfinansie-        fodervallar, olje- och proteingrödor samt för vis-
7682:        rade jordbruksstöd finns att få i en situ-     sa andra växter som berättigar till EU:s stöd för
7683:        ation där endast vallfoder odlas på lä-        jordbruksgrödor. Jordbrukare som har mjölkkor
7684:        genheten och där en jordbrukare inom           inom region C2 kan utöver arealbaserade stöd
7685:        region C2 har 24 mjölkkor på lägenhe-          dessutom av det nordliga stödet för husdjurssköt-
7686:        ten samt röjer 30 hektar ny åkermark ut-       sel bl.a. få nordligt produktionsstöd för mjölk
7687:        över nuvarande 30 hektar som har od-           samt stöd för tjurar, vilket betalas per djurenhet.
7688:        lats i mer än tio år, samt                        Sådana av EU delfinansierade stöd som beta-
7689:                                                       las till ovan nämndajordbrukare då alla stödvill-
7690:        vilka åtgärder ämnar jord- och skogs-          kor uppfylls är kompensationsbidrag för sådana
7691:        bruksministeriet vidta för att förtydliga      åkerskiften som på stödansökan uppgetts vara
7692:        anvisningarna tili de regionala och la-        stödberättigande. Miljöstöd för jordbruket beta-
7693:        kala jordbruksmyndigheterna om rätt            las till jordbrukare antingen för vidtagande av
7694:        tili stöd för nyröjda åkrar?                   basåtgärder på en växtodlingslägenhet eller på en
7695: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       husdjurslägenhet beroende på viiken typ av bas-
7696: föra följande:                                        åtgärder jordbrukaren har förbundit sig till på an-
7697:                                                       sökningsblanketten. Som en del av miljöstödet
7698: En jordbrukare som har mjölkboskap och som            för jordbruket betalas jordbrukare också stöd en-
7699: besitter 30 hektar åker som uppgetts vara stödbe-     ligt den tilläggsåtgärd som han har valt.
7700: rättigad år 2000 och som på dessa 30 hektar odlar        1 fråga om sådana nyröjda åkrar som odlas för-
7701: vallfoder kan, om alla stödvillkor uppfylls, inom     sta gången efter 2000 konstaterar jord- och
7702: region C2 få nationella och av EU delfinansiera-      skogsbruksministeriet följande. 1 46 § statsrå-
7703: de jordbruksstöd samt stöd för jordbruksgrödor        dets förordning om kompensationsbidrag och
7704: ( cap-stöd) som helt finansieras av EU såsom för-     miljöstöd för jordbruket (644/2000) bestäms om
7705: klaras nedan. En förutsättning är att stödet söktes   införlivande av nya områden med förbindelser.
7706: våren 2000 på korrekt blankett senast den sista       Enligt bestämmelsen står de anslag som anvisats
7707: ansökningsdagen och att stödvillkoren har iaktta-     i statsbudgeten till förfogande för programmen
7708: gits så att det inte vid övervakningen kan konsta-    för utveckling av landsbygden. lnförlivandet av
7709: teras något som inverkar minskande på stödet.         nya områden med en förbindelse efter det första
7710:     lfall de allmänna villkoren för nationella stöd   förbindelseåret är beroende av de anslag som an-
7711: uppfylls kan en lägenhet med mjölkboskap inom         visats i statsbudgeten. Vid sidan av ovan närnnda
7712: region C2 år 2000 få följande arealbaserade stöd      bestämmelse begränsar EU:s ekonomiska ramar
7713: 
7714: 
7715: 4
7716: Ministems svar                                         KK 708/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
7717: 
7718: 
7719: även avsevärt finansieringen av dessa stödsy-         bruksgrödor (cap-stöd), som helt finansieras av
7720: stem och således också införlivandet av nya åk-       EU, för spannmål, oljeväxter, proteingrödor, ol-
7721: rar med förbindelser.                                 jelin, ensilagevaliar, trädor samt från och med år
7722:     För tilifållet pågår utbetalningen av kompen-     2001 även för spånadslin och hampa. Stöd för
7723: sationsbidrag och stöd för bas- och tiliäggsåtgär-    jordbruksgrödor kan beviljas för sådana skiften
7724: der i samband med miljöstödet för jordbruket tili     som uppfylier odlingskravet för 1991, dvs. som
7725: jordbrukama. Efter utbetalningen av stöd för bas-     enligt artikel 7.1 i rådets förordning (EG) nr
7726: och tilläggsåtgärder i samband med miljöstödet         1251/1999 om upprättande av ett stödsystem för
7727: betalas mot slutet av året stöd enligt avtalen om     producenter av vissa jordbruksgrödor inte utnytt-
7728: specialstöd. Antalet jordbrukare som ansökte om       jades för permanent bete elier fleråriga grödor el-
7729: miljöstöd för jordbruket översteg klart förhands-     ler som inte var skogbevuxna elier utnyttjades för
7730: bedömningama. Vid årsskiftet kan man presente-        andra ändamål än jordbruk den 31 december
7731: ra de första bedömningama av det anslag som            1991. De åkrar som röjts efter 1991 är således
7732: kommer att behövas under de närmaste åren för         inte direkt berättigande tili stöd för jordbruksgrö-
7733: dem som år 2000 har förbundit sig tili kompensa-      dor.
7734: tionsbidrag och bas- och tilläggsåtgärder i sam-         Om en jordbrukare trots alit vill ansöka om
7735: band med miljöstödet samt avtal om specialstöd.       stöd för jordbruksgrödor för ett sådant skifte som
7736: Vid årsskiftet kan man också dra nödvändiga           inte är cap-stödberättigande, är det möjligt ge-
7737:  slutsatser om möjligheten att anmäla eventuelia      nom byte av cap-stödberättigande enligt artikel
7738: nya stödberättigande åkerarealer 2001.                7.4 i ovan nämnda förordning och enligt artikel
7739:     Jord- och skogsbruksministeriet följer nog-       2.5 i kommissionens förordning (EG) nr
7740:  grant med anslagssituationen i fråga om kompen-      2316/1999 om tillämpningsföreskrifter tili rå-
7741:  sationsbidraget och miljöstödet för jordbruket       dets förordning (EG) nr 125111999 om upprättan-
7742:  och underrättar omedelbart den underlydande          de av ett stödsystem för producenter av vissa
7743:  förvaltningen om hur anslagen bedöms räcka tili      jordbruksgrödor. Detta innebär att jordbrukaren
7744:  samt informerar även om stödberättigande för         då särskilda vilikor uppfylls på ansökan kan
7745:  nya områden. Det slutliga avgörandet fattas lik-     överföra cap-stödberättigandet från ett cap-stöd-
7746:  väl av statsrådet. 1jordbrukarnas förbindelsevili-   berättigande skifte som uppfylier 1991 års od-
7747:  kor har stödberättigandet för nya områden, t.ex. i   lingskrav tili ett skifte som röjts senare och som
7748:  fråga om nyröjda arealer, konstaterats bero på de    inte är cap-stödberättigande. Ett dylikt skifte som
7749:  anslag som finns tili förfogande. Stödberättigan-    från början var cap-stödberättigande kan inte få
7750:  det för ett nytt område som odlas första gången      stöd för jordbruksgrödor, men för ett nyröjt skif-
7751:  2001 är således beroende av anslagssituationen,      te kan stödet däremot beviljas. Byte kan sökas
7752:  som det redogörs för ovan.                           antingen temporärt för ett år åt gången elier per-
7753:     Utöverovan nämnda nationella och av EU del-       manent.
7754:  finansierade jordbruksstöd betalas stöd för jord-
7755: 
7756: 
7757: Helsingfors den 12 oktober 2000
7758: 
7759:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
7760: 
7761: 
7762: 
7763: 
7764:                                                                                                         5
7765:                                                            KK 709/2000 vp -      Janina Andersson /vihr
7766: 
7767: 
7768: 
7769: 
7770:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 709/2000 vp
7771: 
7772:                                                Italian kielen kääntämisen ja tulkkauksen kou-
7773:                                                lutusohjelma Turun yliopistossa
7774: 
7775: 
7776: 
7777: 
7778: Eduskunnan puhemiehelle
7779: 
7780: Opetusministeriö myönsi kolme vuotta sitten Tu-         ainoanitaliankielen kääntäjäkoulutuksen. Opis-
7781: run yliopiston humanistisen tiedekunnan italian         kelijat tuntevat myös itsensä petetyiksi, koska
7782: kielen ja kulttuurin laitokselle kolmivuotisen          heidät on otettu opiskelemaan tutkintoa, mutta
7783: hankerahan italian kielen kääntämisen ja tulk-          yhtäkkiä sitä ei voikaan suorittaa loppuun. Vuosi
7784: kauksen koulutusohjelmaa varten. Koulutusoh-            sitten opetusministeriö vakuutti Italian suurlähet-
7785: jelma on ainoa koko Suomessa, joten siitä on tul-       tiläälle, että hanke jatkuu, jos yliopisto on sille
7786: lut erittäin suosittu, jopa niin, että opetushenkilö-   myönteinen. Myös voimassa olevassa Italian ja
7787: kunta on työskennellyt aivan voimavarojensa             Suomen kulttuurivaihtosopimuksessa mainitaan
7788: äärirajoilla yrittäen kuitenkin innostaa ja kannus-     opetuksenjatkamisesta (4.3.).
7789: taa opiskelijoita parhaansa mukaan. Ohjelman
7790: välttämättömyys ja ainutlaatuisuus tuli kuitenkin       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7791: todettua esimerkiksi Suomen EU-puheenjohta-             jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7792: juuskauden aikana, kun italialaiset (saksalaisten       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7793: ja espanjalaisten ohella) huomasivat, ettei Suo-        vaksi seuraavan kysymyksen:
7794: mesta löydy tarpeeksi hyvin koulutettuja kääntä-
7795: jiä ko. kielistäsuomenkieleen ja päinvastoin.                 Mitä opetusministeriö aikoo tehdä tur-
7796:    Kolmivuotinen hankeraha on nyt lopussa,                    vatakseen Turun yliopiston italian kie-
7797: mutta opiskelijoiden tutkinnot eivät tietenkään               len kääntämis- ja tulkkausohjelman säi-
7798: vielä ole valmiita. Tiedekunnassa ihmetellään-                lyttämisen ja jatkamisen sekä
7799: kin nyt, mitä pitäisi tehdä: pitäisikö todeta ko.
7800: koulutusohjelman opiskelijoille, että rahan puut-             miten se aikoo jatkossa tarkoituksenmu-
7801: teen vuoksi he ovat opiskelleet kolme vuotta ai-              kaistaa yliopisto-opetuksen hankerahoi-
7802: van turhaan, koska he eivät ikinä tule tutkintoaan            tustaan, jotta esimerkiksi ylemmän
7803: saamaan eivätkä näin ollen valmistumaan? Sa-                  korkeakoulututkinnon suorittamiseen
7804: malla tiedekunta ja yliopisto menettävät Suomen               myönnetään varat koko koulutusajaksi?
7805: 
7806: 
7807: 
7808: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
7809: 
7810:     Janina Andersson /vihr
7811: 
7812: 
7813: 
7814: 
7815:                                                                                                   Versio 2.0
7816: KK 709/2000 vp- Janina Andersson /vihr                                            Ministerin vastaus
7817: 
7818: 
7819: 
7820: 
7821: Eduskunnan puhemiehelle
7822: 
7823: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       romaanisten kielten tulkkikoulutuksen kehittä-
7824: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   miseksi yhteensä 1,2 miljoonaa markkaa. Turun
7825: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       yliopisto ei esittänyt hankkeelle jatkorahoitusta
7826: vastattavaksi kansanedustaja Janina Andersso-       tulossopimuskaudeksi 2001-2003. Opetusmi-
7827: nin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      nisteriön hankerahoituksella on tarkoitus tukea
7828: KK 709/2000 vp:                                     joko ns. valtakunnallisia ohjelmia tai yliopiston
7829:                                                     omasta aloitteesta käynnistyviä uusia hankkeita.
7830:       Mitä opetusministeriö aikoo tehdä tur-        Korostaessaan hankerahoituksen suuntaamises-
7831:       vatakseen Turun yliopiston italian kie-       sa kunkin yliopiston omaa hanke-esitysten tär-
7832:       len kääntämis- ja tulkkausohjelman säi-       keysjärjestystä ministeriö pyrkii tukemaan kun-
7833:       lyttämisen ja jatkamisen sekä                 kin yliopiston profiloitumista omalla vahvuus-
7834:                                                     alueellaan.
7835:       miten se aikoo jatkossa tarkoituksenmu-          Opetusministeriö voi pääsääntöisesti osoittaa
7836:       kaistaa yliopisto-opetuksen hankerahoi-       tulossopimuksin vain 1-3-vuotista hankerahoi-
7837:       tustaan, jotta esimerkiksi ylemmän            tusta, koska yliopistojen tulossopimuskausi on
7838:       korkeakoulututkinnon      suorittamiseen      kolme vuotta. Sopimuskauden yli menevät mää-
7839:       myönnetään varat koko koulutusajaksi?         rärahasitoumukset heikentäisivät entisestään mi-
7840: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nisteriön mahdollisuuksia osoittaa hankerahoi-
7841: ti seuraavaa:                                       tusta yliopistojen uusiin avauksiin.
7842: 
7843: Opetusministeriö osoitti Turun yliopistolle han-
7844: kerahoitusta tulossopimuskaudeksi 1998-2000
7845: 
7846: 
7847: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
7848: 
7849:     Opetusministeri Maija Rask
7850: 
7851: 
7852: 
7853: 
7854: 2
7855: Ministems svar                                         KK 709/2000 vp- Janina Andersson /vihr
7856: 
7857: 
7858: 
7859: 
7860: Tili riksdagens talman
7861: 
7862: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      miljoner mark i projektfinansiering för utveck-
7863: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   ling av tolkutbildningen i romanska språk. Åbo
7864: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jani-     universitet har inte föreslagit fortsatt finansie-
7865: na Andersson /gröna undertecknade skriftliga         ring för projektet för resultatavtalsperioden
7866: spörsmål SS 709/2000 rd:                             2001-2003. Syftet med undervisningsministeri-
7867:                                                      ets projektfinansiering är att understödja anting-
7868:        Vad avser undervisningsministeriet            en s.k. riksomfattande program eller nya projekt
7869:        göra för att programmet för översätt-         som startas på universitetets eget initiativ. Ge-
7870:        ning och tolkning i italienska skall kun-     nom att vid fördelningen av projektfinansiering-
7871:        na bevaras och fortgå vid Åbo universi-       en betona den prioritetsordning som varje univer-
7872:        tet samt                                      sitet själv givit projektförslagen försöker minis-
7873:                                                      teriet stödja universitetens profilering på deras
7874:       på vilket sätt avser ministeriet i framti-     respektive styrkeområden.
7875:       den göra projektfinansieringen för uni-           Undervisningsministeriet kan via resultatavta-
7876:       versitetsundervisningen ändamålsenli-          len i regel anvisa projektfinansiering endast för
7877:       gare så att medel t. ex. för avläggande av     1-3 år eftersom resultatavtalsperioden för uni-
7878:       högre högskoleexamen skall kunna be-           versiteten omfattar tre år. Anslagsförbindelser
7879:       viljas för hela utbildningstiden?              som sträcker sig utanför avtalsperioden skulle yt-
7880: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      terligare försämra ministeriets möjligheter att he-
7881: föra följande:                                       vilja projektfinansiering för nya initiativ vid uni-
7882:                                                      versiteten.
7883: För resultatavtalsperioden 1998-2000 anvisade
7884: undervisningsministeriet Åbo universitet 1,2
7885: 
7886: 
7887: Helsingfors den 11 oktober 2000
7888: 
7889:     Undervisningsminister Maija Rask
7890: 
7891: 
7892: 
7893: 
7894:                                                                                                        3
7895:                                                                    KK 710/2000 vp- Jari Vilen /kok
7896: 
7897: 
7898: 
7899: 
7900:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 710/2000 vp
7901: 
7902:                                               Metsähallituksen erätarkastajille myönnetyt
7903:                                               erityiset poliisivaltuudet
7904: 
7905: 
7906: 
7907: 
7908: Eduskunnan puhemiehelle
7909: 
7910: Sisäasiainministeriön päätöksellä 1473/Tu-412              Nyt myönnettyjen suppeiden esitutkintaval-
7911: päätettiin vuonna 1999, että Metsähallituksen          tuuksien tuomat ongelmat näkyvät useissa eri ti-
7912: erätarkastajille sekä neljälle valvojalle myönne-      lanteissa. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa ti-
7913: tään erityiset poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeino-   lanne, jossa erätarkastaja kuulee taikka näkee ti-
7914: valtuudet Metsähallituksen palveluksessa on täl-       lanteen, jossa metsästäjä ampuu luvallisessa hir-
7915: lä hetkellä yhdeksän erätarkastajaa, joista kuu-       venmetsästystilanteessa lupametsästyksen puit-
7916: della on poliisikoulutusta ja -kokemusta ja kah-       teissa karhun. Oletettavaa myös on, että metsäs-
7917: della poliisikoulutus. Vain yhdellä henkilöllä ei      täjä käyttää tuolloin asetta, jossa patruunapesäs-
7918: ole poliisikoulutusta taustalla. Voidaan siis läh-     sä olevan patruunan lisäksi on kolme muuta pat-
7919: tökohtaisesti olettaa, että nämä henkilöt osaisi-      munaa. Tämähän on sallittu hirvelle, mutta ei
7920: vat jo koulutuksensakin puolesta käyttää esimer-       karhulle. Tuolloin erätarkastajana ei ole suppei-
7921: kiksi myös laajempia esitutkintavaltuuksia oi-         den esitutkintavaltuuksien puitteissa mahdollista
7922: kein.                                                  juurikaan toimia.
7923:     Aikaisemmin erätarkastajilla oli esitutkinta-          Suppeat esitutkintavaltuudet tuovat toimival-
7924: valtuudet siten, että oikeus esitutkintaan oli teko-   taongelmia myös muun muassa liikennejuopu-
7925: paikan poliisin tutkinnanjohtajan johdolla. Ky-        muskysymyksissä. Erätarkastajilta nimittäin
7926: seiset esitutkintavaltuudet heille myönnettiin         puuttuu oikeus määrätä henkilö pakkokeinolain
7927: vuosina 1994-1995. Nyt vain suppeaan esitut-           6:3 mukaiseen puhalluskokeeseen. Jos henkilö
7928: kintaan myönnetyt valtuudet erätarkastajilla hei-      puhaltaa yli 0,5 o/oo, hänen on syytä epäillä syyl-
7929: kentävät tätä valvonnan sektoria niin rikosten en-     listyneen liikennejuopumukseen. Tällaisen tapa-
7930: nalta ehkäisemisen kuin selvittämistenkin kan-         uksen tutkintaan ei erätarkastajana ole toimival-
7931: nalta, katsotaan asiaa sitten erätarkastajien tai      taa suppean esitutkintavaltuuden perusteella.
7932: valvonnasta ja tutkinnasta vastuun kantavan po-
7933: liisin kannalta.                                       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7934:     Metsästyksen- ja kalastuksenvalvonta kuuluu        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7935: poliisin tehtäväkenttään. Totuus kuitenkin on,         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7936: että poliisi ei ole enää vuosiin, sitten eräpoliisi-   vaksi seuraavan kysymyksen:
7937: järjestelmän, voinut tehdä juuri mitään tällä yh-
7938: teiskunnallisesti kuitenkin erittäin tärkeällä val-          Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,
7939: vonnan osa-alueella. Tämä puolestaan johtuu                  jotta poliisikoulutuksen saaneille erä-
7940: puhtaasti poliisin resurssiongelmista. Luonnossa             valvojille voidaan myöntää hallinnon-
7941: tapahtuvasta laillisuus- ja luvallisuusvalvonnas-             alaansa liittyvissä tehtävissä esitutkin-
7942: ta 80 % tapahtuu siis erätarkastajien toimesta.
7943: 
7944:                                                                                                  Versio 2.0
7945: KK 710/2000 vp- Jari Vilen !kok
7946: 
7947: 
7948:       tavaltuudet siinä laajuudessa kuin ne
7949:       olivat ennen 1.1.2000?
7950: 
7951: 
7952: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
7953: 
7954:     Jari Vilen /kok
7955: 
7956: 
7957: 
7958: 
7959: 2
7960: Ministerin vastaus                                                  KK 710/2000 vp- Jari Vilen /kok
7961: 
7962: 
7963: 
7964: 
7965: Eduskunnan puhemiehelle
7966: 
7967: Valtiopäiväjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tar-           Erityisistä poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeino-
7968: koituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimitta-       valtuuksista on annettu myös 24.11.1999 sisä-
7969: nut valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastat-        asiainministeriön maarays nro SM-1999-
7970: tavaksi kansanedustaja Jari Vilenin /kok näin           1168/Tu-412, jonka mukaan valtuuksien myöntä-
7971: kuuluvan kirj ailisen kysymyksen KK 710/2000           mistä harkittaessa on lähtökohtana pidettävä jo-
7972: vp:                                                    kaisen tapauksen yksilöllistä käsittelyä. Valtuuk-
7973:                                                        sien tarpeellisuus asianomaisessa tehtävässä tu-
7974:       Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,           lee harkita myös tapauskohtaisesti.
7975:       jotta poliisikoulutuksen saaneille erä-              Metsähallituksen erätarkastaja on virkavas-
7976:       valvojille voidaan myöntää hallinnon-            tuulla toimiva valtion virkamies, jonka tehtävä-
7977:       alaansa liittyvissä tehtävissä esitutkin-        kuvaan kuuluu muun muassa metsästykseen, ka-
7978:        tavaltuudet siinä laajuudessa kuin ne           lastukseen, maastoliikenteeseen ja luonnonsuoje-
7979:       olivat ennen 1.1.2000?                           luun liittyvien lakien valvontatehtävät Metsähal-
7980:                                                        lituksen hallinnassa olevilla valtion mailla. Näi-
7981: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          den tehtävien hoitamiseksi sisäasiainministeriö
7982: ti seuraavaa:                                          on myöntänyt päätöksellään SM-1999-1473/Tu-
7983: Poliisilain 8 §:n 1 momentin mukaan sisäasiain-        412 yhdeksälle erätarkastajalle ja neljälle valvo-
7984: ministeriö voi antaa koko maassa ja lääninhalli-       jalle erityiset poliisilain 2 luvun mukaiset poliisi-
7985: tus läänissä nimetylle henkilölle sellaisia poliisi-   valtuudet henkilöllisyyden selvittämiseen, pai-
7986: lain mukaisia poliisivaltuuksia,joita tämä määrä-      kan ja alueen eristämiseen, kulkuneuvon pysäyt-
7987: tyssä tehtävässään tarvitsee. Valtuudet poliisi-       tämiseen ja siirtämiseen, turvallisuustarkastuk-
7988: lain mukaisten voimakeinojen käyttämiseen voi-         sen suorittamiseen, vaarallisten esineiden ja ai-
7989: daan kuitenkin antaa vain nimetylle virkamiehel-       neiden haltuunottoon sekä eläimen lopettami-
7990: le. Lisäksi valtuudet esitutkinnan suorittamiseen      seenja voimakeinojen käyttöön.
7991: voi antaa vain sisäasiainministeriö virkamiehelle          Erätarkastajalie on myönnetty myös esitutkin-
7992: valtuuksien antamispäätöksessä mainittavien,           ta- ja pakkokeinovaltuudet esitutkintalain 44 §:n
7993: hänen omaan hallinnonalaansa liittyvien rikos-         mukaisen suppean esitutkinnan suorittamiseen
7994: ten tutkintaa varten. Poliisivaltuuksien antajan       niissä rikostapauksissa, jotka liittyvät Metsähal-
7995: on valvottava, että valtuuksia käytetään asianmu-      lituksen hallinnonalaan ja joista ei ole säädetty
7996: kaisesti.                                              muuta rangaistusta kuin sakkoa tai vankeutta
7997:    Pakkokeinolain 7 luvun 1 §:n 2 momentin mu-         enintään kuusi kuukautta. Päätöksen mukaan esi-
7998: kaan sisäasiainministeriö saa antaa esitutkinta-       tutkintaan liittyy myös kyseisten rikosten selvit-
7999: valtuudet saaneelle oikeuden käyttää pakkokei-         tämiseksi suoritettava valvonta. Kyseiset rikos-
8000: noja valtuusmääräyksessä mainitussa laajuudes-         tyypit on lueteltu poliisilain 8 §:n edellyttämällä
8001: sa. Edelleen sisäasiainministeriö saa esitutkinta-     tavalla valtuuspäätöksessä.
8002: lain 14 §:n 3 momentin mukaan oikeuttaa henki-            Valvontavirkamiehille on annettu lisäksi oi-
8003: lön toimimaan tutkinnanjohtajana.                      keus em. rikosten tutkinnassa pakkokeinolain
8004:                                                        mukaiseen takavarikoitavan esineen haltuunotta-
8005: 
8006: 
8007:                                                                                                           3
8008: KK 710/2000 vp- Jari Vilen /kok                                                        Ministerin vastaus
8009: 
8010: 
8011: 
8012: miseen ja tutkimuspaikan eristämiseen. Lisäksi          käytännössä lähes aina myös poliisirekistereiden
8013: kyseisillä henkilöillä on oikeus määrätä henkilö        käyttöä, johon Metsähallituksen virkamiehillä ei
8014: tietyissä tapauksissa pakkokeinolain 6 luvun            ole mahdollisuutta. He voivat tutkia ne jutut, joi-
8015: 3 §:n mukaiseen kokeeseen (ns. puhalluskoe) al-         hin heille on annettu toimivalta ja paljastaa vaka-
8016: koholin tai muun huumaavan aineen nauttimisen           vampia rikoksia ja avustaa poliisia asiantunte-
8017: toteamiseksi.                                           muksenaan niiden tutkinnassa.
8018:     Erityiset poliisivaltuudet sekä esitutkinta- ja         Sisäasiainministeriö pitää Metsähallituksen
8019: pakkokeinovaltuudet ovat voimassa koko maas-            virkamiesten erävalvontatyötä erittäin tärkeänä
8020: sa Metsähallituksen hallitsemilla alueilla ja mää-      ja yhteiskunnallisesti merkittävänä. Ministeriö ei
8021: rätyin edellytyksin niihin rajoittuvilla yksityisil-    aikanaan poliisivaltuuksia myöntäessään voinut
8022: lä alueilla Ahvenanmaan maakuntaa lukuun otta-          suostua kaikkiin niihin esityksiin, joita Metsähal-
8023: matta. Edellä mainitut toimivaltuudet ovat voi-         litus hakemuksessaan esitti siksi, ettei ministe-
8024: massa viisi vuotta päätöksen autopäivästä lukien.       riöllä ollut toimivaltaa esityksestä päättämiseen.
8025:     Valtaosa Metsähallituksen valvontavirkamie-         Käytännön tilanteita ajatellen sisäasiainministe-
8026: histä on poliisikoulutuksen aikanaan saaneita.          riö pitää kannatettavana sitä, että eräiltä osin
8027: Kyseiset henkilöt toimivat valvontatehtävissään         Metsähallituksen valvontavirkamiesten toimival-
8028: virkamiehinä ja virkavastuulla ja heille on myön-       tuuksia laajennetaan. Tämä edellyttää kuitenkin
8029: netty erityisiä poliisi-, esitutkinta- ja pakkokei-     lainsäädännöllisiä muutoksia. Poliisin ylijohto
8030: novaltuuksia. Heitä ei kuitenkaan ole pidettävä         onkin esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle
8031: poliisiasetuksen 1 § :n tarkoittamina poliisimiehi-     ja Metsähallitukselle sekä oikeusministeriölle
8032: nä, joille tulisi automaattisesti antaa kaikki polii-   16.8.2000 lähettämässään kirjeessä ryhtymistä
8033: simiehen toimivaltuudet                                 sellaisiin lainsäädännön muutostoimenpiteisiin,
8034:     Poliisilla ei ole nykyisin juurikaan mahdolli-      joilla säänneltäisiin tarkemmin em. valvontahen-
8035: suuksia kohdentaa voimavarojaan erävalvon-              kilöstön oikeudet ja velvollisuudet.
8036: taan. Laajojen poliisivaltuuksien myöntämisellä            Aloitteen johdosta sisäasiainministeriössä on
8037: poliisihallinnon ulkopuolisille ei kuitenkaan voi-      käyty neuvottelu poliisin ylijohdon ja Metsähal-
8038: da kompensoida poliisin resurssipulaa. Sisä-            lituksen välillä. Neuvottelussa kirjattiin ne lain-
8039: asiainministeriön käsityksen mukaan vakavien            säädännön muutostarpeet, jotka tulisi pikimmi-
8040: metsästys-, kalastus- ja luontorikosten ja niiden       ten toteuttaa samalla, kun Metsähallitusta koske-
8041: liitännäisrikosten tutkintakuuluu yksiselitteises-      vaa lainsäädäntöä parhaillaan uudistetaan.
8042: ti vain poliisille. Vaativa rikostutkinta edellyttää
8043: 
8044: 
8045: 
8046: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
8047: 
8048:     Sisäasiainministeri Ville Itälä
8049: 
8050: 
8051: 
8052: 
8053: 4
8054: Ministems svar                                                    KK 710/2000 vp- Jari Vilen /kok
8055: 
8056: 
8057: 
8058: 
8059: Tili riksdagens talman
8060: 
8061: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       genom inrikesministeriets föreskrift nr SM-
8062: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     1999-1168/Tu-412 av den 24 november 1999
8063:                                                          0                                               '
8064: 
8065: 
8066: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jari       enhgt viiken övervägandet av vilka befogenheter
8067: Vilen /saml undertecknade skriftliga spörsmål          som beviljas skall ske utifrån en bedömning av
8068: SS 710/2000 rd:                                       varje enskilt fall. Behovet av befogenheter i upp-
8069:                                                       giften i fråga skall också övervägas särskilt.
8070:        Vilka åtgärder kommer regeringen att              Forststyrelsens jaktinspektörer är statstjänste-
8071:       vidta för att de jaktövervakare som har         män med tjänsteansvar som enligt uppgiftsbe-
8072:       fått polisutbildning skallfåförundersök-        skrivningen bl.a. skall sköta övervakningsupp-
8073:       ningsbefogenheter i samma utsträck-             drag enligt lagama om jakt, fiske, terrängtrafik
8074:       ning som före den 1 januari 2000 då de          och naturvård på statsägd mark som Forststyrel-
8075:        utför uppdrag som har anknytning tili          sens besitter. För skötseln av dessa uppgifter har
8076:       deras förvaltningsområde?                       inrikesministeriet genom sitt beslut SM-1999-
8077:                                                        1473/Tu-412 beviljat nio jaktinspektörer och
8078: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       fyra jaktövervakare särskilda polisbefogenheter
8079: föra följande:                                        enligt 2 kap. polislagen i vilka ingår utredande av
8080: Enligt 8 § 1 mom. polislagen kan inrikesministe-      identitet, avspärrande av en plats eller ett områ-
8081: riet i hela Jandet och länsstyrelsen inom sitt läns   de, stannande och flyttning av fordon, säkerhets-
8082: område ge en namngiven person sådana i polisla-       visitation, omhändertagande av farliga föremål
8083: gen avsedda polisbefogenheter som han behöver         och ämnen samt avlivande av djur och använd-
8084: i en viss uppgift. Befogenheter att använda i po-     ning av maktmedel.
8085: lislagen avsedda maktmedel kan dock endast ges           Jaktinspektörema har även beviljats befogen-
8086: en namngiven tjänsteman. Dessutom kan endast          heter gällande förundersökning och användning
8087: inrikesministeriet ge en tjänsteman befogenheter      av tvångsmedel då det gäller summarisk förun-
8088: att göra förundersökning för undersökning av          dersökning enligt 44 § förundersökningslagen i
8089: brott som har anknytning till hans eget förvalt-      brottsfall som har anknytning till F orststyrelsens
8090: ningsområde och som särskilt nämns i förordnan-       förvaltningsområde och för vilka inte föreskrivs
8091: det. Den som ger polisbefogenheter skall se tili      annat straff än böter eller fångelse i högst sex må-
8092: att de utnyttjas på tillbörligt sätt.                 nader. Enligt beslutet omfattar förundersökning-
8093:     Enligt 7 kap. 1 § 2 mom. tvångsmedelslagen        en även den övervakning som ansluter sig till ut-
8094: får inrikesministeriet ge en tjänsteman som fått      redningen av sådana brott. De typer av brott det
8095: befogenhet att göra förundersökning rätt att an-      är fråga om har räknats upp i beslutet om befo-
8096: vända tvångsmedel i den omfattning som be-            genheter på det sätt som förutsätts i 8 § polisla-
8097: stäms i förordnandet. Inrikesministeriet får vida-    gen.
8098: re enligt 14 § 3 mom. förundersökningslagen för-         De tjänstemän som utför övervakning har
8099: ordna en sådan person till undersökningsledare.       dessutom i anslutning till undersökningen av så-
8100:     Särskilda polis-, förundersöknings- och           dana brott som nämns ovan rätt att i enlighet med
8101: tvångsmedelsbefogenheter har också utfårdats          tvångsmedelslagen ta hand om ett föremål som
8102: 
8103: 
8104:                                                                                                         5
8105: KK 710/2000 vp- Jari Vilen /kok                                                          Ministems svar
8106: 
8107: 
8108: 
8109: skall tas i beslag och avspärra en utrednings-        ende brottsutredning kräver i praktiken nästan
8110: plats. Dessutom har tjänstemannen rätt att i vissa    alltid att även polisregistren används, och dessa
8111: fall ha en person att genomgå ett i 6 kap. 3 §        har Forststyrelsens ~änstemän inte tillgång till.
8112: tvångsmedelslagen avsett prov (rusmedelsprov)         De kan undersöka de fall som de har fått befogen-
8113: för att konstatera om han möjligen intagit alko-      heter att undersöka och avslöja allvarligare brott
8114: hol eller något annat rusmedel.                       samt bistå vid polisutredningen med sin sakkun-
8115:    De särskilda polisbefogenhetema samt befo-         skap.
8116: genhetema i fråga om förundersökning och an-             Inrikesministeriet betraktar det jaktövervak-
8117: vändningen av tvångsmedel gäller i hela landet        ningsarbete som Forststyrelsens tjänstemän ut-
8118: på de områden som Forststyrelsen besitter och         för som synnerligen viktigt och betydelsefullt för
8119: under vissa förutsättningar på privat område som      sarnhället. 1 det skede då ministeriet beviljade
8120: gränsar till sådana med undantag för landskapet       polisbefogenhetema kunde inte alla de förslag
8121: Åland. De ovan nämnda befogenhetema gäller            som Forststyrelsen lade fram bifallas därför att
8122: fem år från den dag då beslutet utfårdades.           ministeriet inte har beslutanderätt i alla frågor.
8123:    Den övervägande del en av F orststyrelsens         Med tarike på faktiska situationer anser inrikes-
8124: övervakningstjänstemän har i tiden genomgått          ministeriet det vara motiverat att F orststyrelsens
8125: polisutbildning. Personeroa i fråga verkar i sin      tjänstemän i viss utsträckning får utvidgade befo-
8126: tjänsteutövning i egenskap av tjänstemän och un-      genheter. Detta förutsätter dock ändringar i lag-
8127: der tjänsteansvar och de har beviljats särskilda      stiftningen. Polisens högsta ledning har i ett brev
8128: polis-, förundersöknings- och tvångsmedelsbefo-       av den 16 augusti 2000 till jord- och skogsbruks-
8129: genheter. De skall dock inte betraktas som såda-      ministeriet, Forststyrelsen och justitieministeriet
8130: na polismän som avses i 1 § polisförordningen         föreslagit att sådana ändringar skall företas i lag-
8131: som automatiskt har alla polisbefogenheter.           stiftningen genom vilka de ovan nämnda över-
8132:    Polisen har för närvarande inte några större       vakningstjänstemännens rättigheter och skyldig-
8133: möjligheter att avvara resurser för jaktövervak-      heter regleras noggrannare.
8134: ning. Det är dock inte möjligt att kompensera po-        Med anledning av detta initiativ har förhand-
8135: lisens bristande resurser genom att ge personer       lingar förts vid inrikesministeriet mellan poli-
8136: utanför polisförvaltningen omfattande polisbefo-      seos högsta ledning och Forststyrelsen. Vid för-
8137: genheter. Inrikesministeriet anser att det uteslu-    handlingama noterades de ändringar som med
8138: tande åligger polisen att utreda allvarliga brott i   det snaraste bör göras i lagstiftningen samtidigt
8139: anslutning till jakt, fiske och naturanvändning       med den pågående revideringen av lagstiftning-
8140: och brott som sammanhänger med dem. En ingå-          en gällande Forststyrelsen.
8141: 
8142: 
8143: 
8144: Helsingfors den 11 oktober 2000
8145: 
8146:     Inrikesminister Ville Itälä
8147: 
8148: 
8149: 
8150: 
8151: 6
8152:                                                                     KK 711/2000 vp- Jari Vilen /kok
8153: 
8154: 
8155: 
8156: 
8157:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 711/2000 vp
8158: 
8159:                                               Karhun kevätmetsästyksen salliminen poron-
8160:                                               hoitoalueilla
8161: 
8162: 
8163: 
8164: 
8165: Eduskunnan puhemiehelle
8166: 
8167: Karhukanta on Lapin läänin alueella lisääntynyt        vähentäisi osaltaan petovahinkoja, koska kaatoja
8168: viime vuosina voimakkaasti onnistuneen suoje-          tulisi. Näin karhukanta pysyisi kurissa ja peto-
8169: lun vuoksi. Kohta lieneekin syytä puhua jo siitä,      korvausten tarve vähenisi. Lisäksi keväällä liik-
8170: kuinka suuri Lapin karhukanta voi olla ilman,          kuvat lailliset metsästäjät vähentäisivät laitonta
8171: että se tuottaa alueen asukkaille ja poroelinkei-      keikka-, häkki- ja rautapyyntiä.
8172: non harjoittajille kohtuutonta aineellista ja talou-      Keväällä voitaisiin myös suorittaa luotetta-
8173: dellista haittaa.                                      vampaa karhukantojen arviointia kuin syksyllä.
8174:    Nykyinen syksyisin tapahtuva karhunpyynti ei        Jälkien perusteella tehtävä laskenta tulisi suorite-
8175: ole tuottanut toivottua tulosta karhukantojen sää-     tuksi metsästyksen yhteydessä.
8176: telyyn. Lapissa karhunkaatoluvut ovat selvästi
8177: alle metsästyskiintiöiden minimitason. Tämä            Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8178: johtuu siitä, että pohjoisen karhut ovat hyvin ih-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8179: misarkoja muun muassa siksi, että ne eivät ole         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8180: tottuneet haaskaruokintaan. Tämän arkuuden             vaksi seuraavan kysymyksen:
8181: vuoksi pyytäminen syksyisin sulalla maalla on
8182: äärimmäisen vaikeaa.                                         Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
8183:    Näistä syistä olisikin vakavasti harkittava kar-          jotta karhunmetsästys voidaan sallia ny-
8184: hun kevätmetsästyksen sallimista. Nykyisten                  kyisten kiintiöiden puitteissa Lapin po-
8185: kiintiöiden puitteissa tapahtuva kevätmetsästys              ronhoitoalueilla myös keväisin?
8186: 
8187: 
8188: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
8189: 
8190:     Jari Vilen /kok
8191: 
8192: 
8193: 
8194: 
8195:                                                                                                   Versio 2.0
8196: KK 71112000 vp- Jari Vilen /kok                                                     Ministerin vastaus
8197: 
8198: 
8199: 
8200: 
8201: Eduskunnan puhemiehelle
8202: 
8203: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        tappamiksi ilmoitettiin kymmenvuotiskaudella
8204: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     1984-1993 yhteensä 2 237 poroa (~224 po-
8205: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        roa/vuosi) ja vuosina 1994-1999 yhteensä
8206: vastattavaksi kansanedustaja Jari Vilenin /kok       3 091 poroa (~515 poroa/vuosi). Riista- ja kala-
8207: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              talouden tutkimuslaitoksen suorittama poronva-
8208: 711/2000 vp:                                         sojen hävikkitutkimus on myös osoittamassa
8209:                                                      osan karhun tappamista poronvasoista jäävän
8210:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,       löytymättä. Metsästyksen kannalta karhun kevät-
8211:       jotta karhunmetsästys voidaan sallia ny-       metsästyksen lopettaminen merkitsi samalla
8212:       kyisten kiintiöiden puitteissa Lapin po-       merkittävän suomalaisen eräperinteen katkea-
8213:       ronhoitoalueilla myös keväisin?                mista.
8214:                                                          Karhunmetsästyksen nykyisiä epäkohtia kos-
8215: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kevat näkökohdat ovat hyvin maa- ja metsäta-
8216: ti seuraavaa:                                        lousministeriön tiedossa. Karhun metsästysaikaa
8217: Karhun metsästystä koskevia säännöksiä muutet-       pidennettiin vuonna 1997 metsästyksen tuloksen
8218: tiin metsästyslainsäädännön kokonaisuudistuk-        parantamiseksi ja vuosina 1997-1999 on Lapin
8219: sen yhteydessä vuonna 1993 siten, ettei karhun       läänissä ilmoitettu ammutun yhteensä 8 karhua
8220: kevätmetsästystä ollut enää vuonna 1994. Met-        aikana 16.-31.10. Kuitenkaan muutos ei ollut
8221: sästyslainsäädännön kokonaisuudistus sisälsi         riittävä etenkään maan pohjoisilla alueilla, joilla
8222: myös muita (mm. metsästysoikeutta, riistanhoi-       useimpien karhujen tiedetään menevän jo ennen
8223: tomaksua, pyyntilupa-ja kiintiöjärjestelmää sekä     lokakuun puoltaväliä talvipesään. Samoin on tie-
8224: asevaatimuksia koskevia) säännösmuutoksia,           dossa, että osa karhuista talvehtii maan itärajan
8225: jotka lisäksi rajoittivat syksyn karhunmetsästys-    takana, siirtyy keväällä Suomen puolelle ja palaa
8226: tä.                                                  takaisin Venäjälle jo aikaisin syksyllä tulematta
8227:     Ennen säännösmuutoksia Lapin läänissä il-        ehkä lainkaan nykyisenä metsästysaikana Suo-
8228: moitettiin metsästyksessä ammutun kymmen-            messa metsästyksen kohteeksi. Kuluvana met-
8229: vuotiskaudella 1984-1993 yhteensä 148 karhua         sästyskautena on syyskuun loppuun mennessä
8230: (~ 15 karhua/vuosi), joista kevätmetsästyksessä      poronhoitoalueella ammuttu ministeriön salli-
8231: n. 2/3, ja säännösmuutosten jälkeen vuosina          masta 33 karhun kiintiöstä 18 karhua.
8232: 1994-1999 yhteensä 66 karhua (~ 11 kar-                 Karhu kuuluu EU:n luontodirektiivin liittees-
8233: hua/vuosi). Metsästyksen tulos on jäänyt maa- ja     sä IV sanottuihin ns. tiukasti suojeltuihin lajei-
8234: metsätalousministeriön metsästettäväksi salli-       hin, ja sen metsästys on mahdollista vain poik-
8235: maa kiintiötä pienemmäksi, ja kun kiintiö on mi-     keustapauksissa. ED-komissio on virallisessa
8236: toitettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen   huomautuksessaan (SG(98)D/1497, 19 .2.1998)
8237: arvioimaa karhukannan kestävää metsästysmää-         pitänyt karhun kiintiömetsästystä jo nyt liian väl-
8238: rää vastaavaksi, kehitys on merkinnyt karhukan-      jänä menettelynä. Vaikka karhunmetsästystä
8239: nan kasvua. Samalla ovat lisääntyneet karhujen       koskevia säännöksiä on metsästysasetuksen
8240: porotaloudelle aiheuttamat vahingot. Karhun          muutoksella (869/1998) tiukennettu, on huomau-
8241: 
8242: 
8243: 2
8244: Ministerin vastaus                                             KK 711/2000 vp- Jari Vilen /kok
8245: 
8246: 
8247: tuksella aloitettu valvontamenettely edelleen       koskeviin säännöksiin. Ministeriössä on jo ollut
8248: kesken ja mahdollisuudet karhunmetsästyksen         harkittavana karhun metsästysajan aikaistami-
8249: väljentämiseen vähäiset. Mikäli kannan kasvun       nen, eikä karhun kevätmetsästyksenkään uudel-
8250: pysäyttämiseksi riittävää karhujen määrää ei ny-    leen sallimiselle ole mitään kansainvälisistä so-
8251: kyisillä säädöksillä saada metsästyksessä am-       pimuksistajohtuvaa estettä. Muutoksen tarpeelli-
8252: muttua, joudutaan säännösten tarkistaminen kui-     suus tulee harkittavaksi kuluvan syksyn metsäs-
8253: tenkin ottamaan harkittavaksi. Ilmeistä on, että    tyskauden jälkeen.
8254: tarkistus kohdistuisi juuri karhun metsästysaikaa
8255: 
8256: 
8257: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2000
8258: 
8259:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
8260: 
8261: 
8262: 
8263: 
8264:                                                                                                    3
8265: KK 711/2000 vp- Jari Vilen /kok                                                           Ministems svar
8266: 
8267: 
8268: 
8269: 
8270: Tili riksdagens talman
8271: 
8272: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        sammanlagt 2 237 av bjöm dödade renar (-224
8273: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     renar/år) och åren 1994-1999 samman1agt
8274: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jari        3 091 renar (-515 renar/år). Enav vilt- och fiske-
8275: Vilen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS       riforskningsinstitutet utförd undersökning av
8276: 711/2000 rd:                                           renkalvsvinnet pekar också på att en del av de
8277:                                                        renkalvar bjömen dödar a1drig blir funna. Ur
8278:        Har regeringen för avsikt att skrida tili       jaktsynpunkt innebar det att vårjakten efter bjöm
8279:        åtgärder som leder tili att björnjakt           upphörde samtidigt ett betydande avbräck i de
8280:        inom ramen för nuvarande kvoter kan             finländska jakttraditionema.
8281:        tillåtas också på våren i Lapplands ren-            På jord- och skogsbruksministeriet är vi helt
8282:        skötselområden?                                 medvetna om synpunktema på olägenhetema
8283:                                                        med dagens bjömjakt. För att förbättra jaktens
8284: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        resultat förlängdes bjömens jakttid 1997 och i
8285: föra följande:                                         Lapplands län har det under åren 1997-1999 en-
8286: 1 samband med totalreformen av jaktlagstiftning-       ligt inlämnade uppgifter fållts sammanlagt 8
8287: en 1993 ändrades bestämmelsema för bjömjak-            bjömar under tiden 16-31.10. Ändringen har
8288: ten så att vårjakt efter bjöm inte mera fick bedri-    dock inte varit tillräcklig, särskilt inte i landets
8289: vas 1994. Totalreformen av jaktlagstiftningen          nordliga områden där man vet att de flesta björ-
8290: medförde också andra ändringar av bestämmel-           nama går i ide redan före medlet av oktober. Li-
8291: ser (bl.a. gällande jakträtten, jaktvårdsavgiften,     kaså vet man att en del av bjömama övervintrar
8292: jaktlicensen och kvotsystemet samt kraven på           på andra sidan av landets östgräns, kommer tili-
8293: jaktvapnen) som ytterligare begränsade den höst-       haka till vårt land på våren för att sedan igen re-
8294: liga jakten efter bjöm.                                dan tidigt på hösten vandra över till Ryssland
8295:    Enligt givna uppgifter sköts det före ändring-      utan att alls under nuvarande jakttid ha blivit fö-
8296: ama av bestämmelsema under tioårsperioden              remål för jakt i Finland. Under innevarande jakt-
8297: 1984-1993 sammanlagt 148 bjömar (-15 björ-             säsong har det inom renskötselområdet fram till
8298: nar/år) i Lappland, av dem ca 2/3 under vårjak-        utgången av september skjutits 18 av den av mi-
8299: ten, och efter ändringama av bestämmelsema             nisteriet tillåtna kvoten på 33 bjömar.
8300: åren 1994-1999 samman1agt 66 bjömar (-11                  Bjömen hör till de djurarter som finns nämnda
8301: bjömar/år). Genom att resultatet av jakten har         i förteckningen över djurarter som kräver nog-
8302: blivit mindre än den av jord- och skogsbruksmi-        grant skydd i bilaga 4 till EU:s habitatdirektiv.
8303: nisteriet tillåtna kvoten och dennai sin tur har di-   Jakt efter bjöm är möjlig endast i undantagsfall.
8304: mensionerats enligt den av vilt- och fiskeriforsk-     EU:s kommission har redan nu isin officiella an-
8305: ningsinstitutet bedömda hållbara beskattningen         märkning (SG(98)D/1497, 19.2.1998) framfört
8306: av bjömstammen har utvecklingen inneburit att          som sin åsikt att vår kvotjakt efter bjöm är ett
8307: bjömstammen ökat i storlek. Samtidigt har också        alltför liberalt förfaringssätt. Trots att de för
8308: de skador bjömama orsakat rennäringen ökat.            bjömjakten gällande bestämmelsema strängerats
8309: Under tioårsperioden 1984-1993 anmäldes                genom en ändring av jaktförordningen
8310: 
8311: 
8312: 4
8313: Ministerns svar                                                   KK 711/2000 vp- Jari Vilen /kok
8314: 
8315: 
8316: 
8317: (869/1998) är det från och med anmärkningen in-       vara inriktad på bestämmelserna om björnens
8318: ledda övervakningsförfarandet inte ännu slutfört      jakttider. Vid ministeriet har redan en eventuell
8319: och möjligheterna att liberalisera björnjakten så-    tidigareläggning av jakttiden för björn över-
8320: lunda små. Men om inte ett tillräckligt antal björ-   vägts, men det finns inte heller någon internatio-
8321: nar blir fållda med nuvarande bestämmelser för        nell överenskommelse som skulle hindra att vår-
8322: att stoppa björnstammens tillväxt måste givetvis      jakt efter björn på nytt blir tillåten. Behovet av en
8323: en justering av bestämmelserna tas upp tili pröv-     ändring tas upp tili prövning denna höst efter
8324: ning. En sådan justering skulle uppenbarligen         j aktsäsongen.
8325: 
8326: 
8327: 
8328: Helsingfors den 9 oktober 2000
8329: 
8330:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
8331: 
8332: 
8333: 
8334: 
8335:                                                                                                          5
8336:                                                                    KK 712/2000 vp- Jari Vilen /kok
8337: 
8338: 
8339: 
8340: 
8341:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2000 vp
8342: 
8343:                                               Echelon-vakoilujärjestelmä
8344: 
8345: 
8346: 
8347: 
8348: Eduskunnan puhemiehelle
8349: 
8350: Euroopassa on viime kuukausina keskusteltu en-            Kaiken kaikkiaan pelkona Echelonissa on, että
8351: tistä enemmän Yhdysvaltain harjoittamasta va-          se saattaa uhata sekä kansalaisten että yritys-
8352: koilujärjestelmästä, joka kohdistuu Eurooppaan.        maailman yksityisyyden suojaa. Kansalaisten
8353: Amerikkalaisten harjoittaman vakoilun kulmaki-         yksityisyyden turvaan kuuluu se, että heillä on
8354: venä on niin kutsuttu Echelon-verkko.                  mahdollisuus kommunikoida niin puhelimitse
8355:    Yhdysvallat perusti Echelon-järjestelmän so-        kuin sähköisestikin tietäen, että heidän vieste-
8356: tilaallisia tarkoituksia varten vuonna 1947. Ra-       jään ei kuunnella. On myös väitetty, että Eche-
8357: porttien mukaan järjestelmä käyttää satelliitteja      lonista saadut tiedot ovat hyödyntäneet amerik-
8358: ja maa-asemia yritysten ja kansalaisten sähköis-       kalaisia yhtiöitä kymmenien miljardien markko-
8359: ten viestien valvontaan. Kohteena ovat siis fax-,      jen arvosta vuosittain. Näiden tietojen mukaan
8360: puhelin- ja sähköpostiviestit Valvonta-asemia          eniten olisivat kärsineet eurooppalaiset ilmailu-,
8361: puolestaan löytyy Isosta-Britanniasta, Saksasta,       televiestintä- ja energia-alan yhtiöt.
8362: Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta, Uudes-
8363: ta-Seelannista ja Japanista.                           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8364:    Useassa Euroopan maassa halutaan nyt selvit-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8365: tää perusteellisesti, kuinka laajalle vakoilujärjes-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8366: telmä ulottaa lonkeronsa ja mitä asialle voidaan       vaksi seuraavan kysymyksen:
8367: tehdä. ED-parlamentti asetti heinäkuussa väliai-
8368: kaisen valiokunnan tekemään lisäselvityksiä                  Aikooko hallitus selvittää Eche/on-
8369: Echelonista. Pelkona EU:ssa on, että Yhdysval-               vakoilujärjestelmän vaikutuksia Suo-
8370: tojen suurinta vakoilujärjestelmää käytetään kan-            men kansalaisten yksityisyyden suojaan
8371: sallisen turvallisuuden lisäksi amerikkalaisten              ja suomalaisten yritysten tietosuojaan?
8372: yritysten hyväksi.
8373: 
8374: 
8375: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
8376: 
8377:     Jari Vilen /kok
8378: 
8379: 
8380: 
8381: 
8382:                                                                                                 Versio 2.0
8383: KK 712/2000 vp- Jari Vilen /kok                                                           Ministerin vastaus
8384: 
8385: 
8386: 
8387: 
8388: Eduskunnan puhemiehelle
8389: 
8390: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa           räämiseen Varsovan liiton suunnitelmista. Ny-
8391: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-           kyisiin mittoihinsa se kasvoi kylmän sodan vii-
8392: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            meisinä vuosina. Sittemmin Echelonin käyttötar-
8393: vastattavaksi kansanedustaja Jari Vilenin /kok           koitus on suuntautunut myös ei-sotilaallisiin
8394: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                  kohteisiin, kuten terrorismiin, huumekauppaan ja
8395: 712/2000 vp:                                             rahanpesuun. Viime aikoina Echelonin on lisäksi
8396:                                                          epäilty liittyvän myös Yhdysvaltain harjoitta-
8397:        Aikooko hallitus selvittää Echelon-va-            maan taloudelliseen tiedusteluun.
8398:        koilujärjestelmän vaikutuksia Suomen                  Sähköisessä muodossa liikkuu nykyisin hyvin
8399:        kansalaisten yksityisyyden suojaan ja             paljon myös luottamuksellista aineistoa, josta ei
8400:        suomalaisten yritysten tietosuojaan?              haluta antaa sivullisille tietoja. Tämän aineiston
8401:                                                          vuotaminen sivullisten käsiin voi aiheuttaa mer-
8402: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              kittäviä vahinkoja. Tällaisten tietojen sieppaami-
8403: seuraavaa:                                               sen riski on merkittävän suuri. Tietojen suojaa-
8404:  Signaalitiedustelua (sigint, signal intelligence )      misessa ovat sähköisten kommunikaatiovälinei-
8405:  ovat harjoittaneet useat valtiot jo vuosikymme-         den käyttäjät itse avainasemassa ja heidän tulisi-
8406: niä. Ilmiö ei siis ole uusi. Yhdestä tällaisesta sig-    kin omassa toiminnassaan ottaa kuuntelun riski
8407: naalitiedustelujärjestelmästä, anglo-amerikkalai-        huomioon. Riittävän vahvojen, testattujen sa-
8408: sesta Echelonista, on keskusteltu jo muutama             lausten käyttö on ehdoton edellytys tietoturvan
8409: vuosi sitten Euroopan parlamentissa. Vaikkei             takaamiseksi. Varma tapa välttää nämä riskit on
8410: Echelon olekaan ainoa signaalitiedustelua tai            käyttää viestinnässä luotettavia perinteisiä kurii-
8411: kommunikaatiotiedustelua (comint, communica-             ri- tai postitusyhteyksiä.
8412: tions intelligence) harjoittava organisaatio, on se          Suomella on hyvin toimivat viranomaissuh-
8413: todennäköisesti laajin lajissaan. Mainittakoon,          teet Euroopan unionin (EU) valtioihin myös tur-
8414: että myös naapurimaassamme Venäjällä toimii              vallisuuskysymyksissä. Suojelupoliisi antaa vuo-
8415: FAPSI-niminen signaalitiedustelupalvelu, jonka           sikertomuksissaanjamuissa valtionhallinnon si-
8416: palveluksessa on noin 54 000 työntekijää.                säisissä raporteissa tietoja näistä riskeistä. Halli-
8417:     Echelon-järjestelmässä on kyse elektroniseen         tus antaa luonnollisesti tarvittaessa tietoja edus-
8418: tiedusteluun perustuvasta järjestelmästä, jonka          kunnalle näistä keskusteluista samoin kuin myös
8419: perusta luotiin jo kylmän sodan alkuvaiheessa            Suomeen tai muuhun EU:n jäsenvaltioon mah-
8420: vuonna 1947. Se oli tuolloin suunnattu Neuvos-           dollisesti kohdistuvasta vakoilusta.
8421: toliittoa ja sen satelliittivaltioita vastaan. Järjes-      Ennalta estävä turvallisuustyö on yksi suojelu-
8422: telmässä mukana olevat valtiot ovat Yhdysval-            poliisin lakisääteiseen toimialaan kuuluvista teh-
8423: lat, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Uusi-             tävistä ja myös yksi olennainen suojelupoliisin
8424: Seelanti ja Australia. Nykymuotoinen Echelon             käytännön toiminnan osa. Suojelupoliisi toteut-
8425: perustettiin edellä tarkoitetun yhteistyön pohjal-       taa ennalta estävää turvallisuustyötä muun muas-
8426: le 1970-luvun puolivälissä, jolloin sitä käytettiin      sa siten, että se informoi yrityksiä ja viranomai-
8427: pääasiassa poliittisen ja sotilaallisen tiedon ke-       sia uhkakuvista, harjoittaa ohjaus- ja neuvonta-
8428: 
8429: 
8430: 2
8431: Ministerin vastaus                                                 KK 712/2000 vp- Jari Vilen /kok
8432: 
8433: 
8434: toimintaa sekä antaa erityistä asiantuntija-apua       salauskäytäntöjä koskevaa valtionhallinnon tie-
8435: muun muassa tietoturvallisuuteen, yritysvakoi-         toturvallisuussuositusta. Jaostossa on Pääesikun-
8436: luun, tietovuotoihin, tietojen suojaamiseen sekä       nan, sisäasiainministeriön, ulkoasiainministe-
8437: henkilöstöturvallisuuskysymyksiin liittyen. Vii-       riön, valtiovarainministeriön ja Telehallintokes-
8438: me vuosina toimintaa on suunnattu erityisesti          kuksen edustus. Jaoston toimikausi päättyy 30
8439: huipputeknologiayrityksiin ja tutkimuslaitok-          päivänä marraskuuta 2000. Jaoston tehtävänä on
8440: siin. Toiminnassa on korostettu etenkin maail-         määritellä riittävät salauskäytännöt sekä viran-
8441: manlaajuisen tietojärjestelmien verkottumisen ja       omaisten sisäiseen ja viranomaisten väliseen että
8442: informaatioteknologian kehittymisen sekä toi-          viranomaisen ja kansalaisen tai muun asiakkaan
8443: saalta merkittävästi lisääntyneen tieteellis-talou-    väliseen yhteydenpitoon. Tehtävänä on suosit-
8444: dellis-teknisen tiedustelutoiminnan mukanaan           taa, mitkä salauskäytännöt ovat riittäviä eri tyyp-
8445: tuomia uhkatekijöitä ja tietoturvallisuusriskejä.      pisten tietojen, asiakirjojen ja sähköpostiviestien
8446: Lähtökohtana toiminnassa on eri organisaatioi-         käsittelyyn eri käsittelyvaiheissa. Lisäksi selvite-
8447: den informoiminen muun muassa ajankohtaisis-           tään millaisia ohjelmistoja salauksen hoitami-
8448: ta tietoturvallisuuteen liittyvistä teknisistä kysy-   seen on tarjolla sekä laaditaan tietoturvallisuus-
8449: myksistä, jotta organisaatioissa voitaisiin tältä      suositus, jonka avulla voidaan parantaa tietotur-
8450: pohjalta sisäisesti varautua mahdollisiin uhkate-      vallisuuden tasoa yhtenäistämällä salauskäytän-
8451: kijöihin sekä suunnitella tietoturvallisuusstrate-     töjä ja salaustekniikan käyttöä valtionhallinnos-
8452: gia ja sen mukaiset käytännön järjestelyt asian-       sa.
8453: mukaisella tavalla. Tarvittaessa voidaan antaa             Salauskäytäntöjen ja salaustekniikan yleis-
8454: myös konsulttiapua näissä kysymyksissä. Vas-           tyessä viranomaisten välisessä sähköisessä tie-
8455: tuu tietojen ja tietojärjestelmien suojaamisesta ja    donsiirrossa teleoperaattorit ottanevat käyttöön
8456: sen käytännön toteutuksesta on kuitenkin luon-         standardoituja salauskäytäntöjä myös yksityisen
8457: nollisesti aina yrityksillä ja viranomaisilla itsel-   sektorin välisessä tiedonsiirrossa. Tällöin esi-
8458: lään.                                                  merkiksi Echelon-järjestelmän signaalitieduste-
8459:     Valtiovarainministeriö on asettanut helmi-         lu voidaan estää.
8460: kuun 18. päivänä 2000 jaoston valmistelemaan
8461: 
8462: 
8463: 
8464: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
8465: 
8466:     Sisäasiainministeri Ville Itälä
8467: 
8468: 
8469: 
8470: 
8471:                                                                                                          3
8472: KK 712/2000 vp- Jari Vilen /kok                                                          Ministerns svar
8473: 
8474: 
8475: 
8476: 
8477: Tili riksdagens talman
8478: 
8479: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        systemet under det kalla krigets sista år. Senare
8480: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     har användningen av Echelon varit inriktad även
8481: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jari        på icke-militära mål som terrorism, narkotika-
8482: Vilen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS       handel och penningtvätt. På sista tiden har Eche-
8483: 712/2000 rd:                                           lon dessutom misstänkts vara förknippat med den
8484:                                                        ekonomiska underrättelse som F örenta staterna
8485:        imnar regeringen reda ut viiken inver-          bedriver.
8486:        kan Echelon-spaningssystemet har på                1 dag överförs i elektronisk form också en stor
8487:        skyddetför definska medborgarnas pri-           mängd konfidentiellt material, som man inte vill
8488:        vatliv och på de finländska företagens          ge utomstående information om. Om sådant ma-
8489:        datasekretess?                                  terial läcker ut till utomstående kan det orsaka
8490:                                                        stora skador. Risken att sådan information fång-
8491: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        as in är mycket stor. De som använder elektronis-
8492: föra följande:                                         ka kommunikationsmedel är själva i en nyckel-
8493: Många stater har utövat signalspaning ( sigint,        position när det gäller att skydda informationen
8494: signal intelligence) redan i årtionden. Det är allt-   och de borde i sin egen verksamhet beakta risken
8495: så inget nytt fenomen. Ett av dessa system för         för avlyssning. En obestridlig förutsättning för
8496: signalspaning, det anglo- amerikanska Echelon,         att dataskyddet skall kunna garanteras är att till-
8497: har redan för J?:ågra år sedan diskuterats i Europa-   räckligt säkra, testade krypteringar används. Ett
8498: parlamentet. Aven om Echelon inte är den enda          säkert sätt att undvika dessa risker är att man i
8499: organisation som utövar signalspaning eller kom-       kommunikationen använder traditionella kurir-
8500: munikationsspaning (comint, communications             eller postförbindelser.
8501: intelligence), är den sannolikt den största i sitt        Finland har välfungerande relationer till myn-
8502: slag. Det bör även nämnas att i vårt grannland         digheterna i Europeiska unionens (EU) länder
8503: Ryssland fungerar en signalspaningstjänst vid          även när det gäller säkerhetsfrågor. Skyddspoli-
8504: namn FAPSI, som har ca 54 000 personer i sin           sen ger i sina årsrapporter och i andra rapporter
8505: tjänst.                                                inom statsförvaltningen information om dessa
8506:    Echelon är ett system som baserar sig på elek-      risker. Regeringen ger naturligtvis vid behov
8507: tronisk spaning och vars grund lades redan i bör-      uppgifter till riksdagen om dessa diskussioner
8508: jan av det kalla kriget 1947. Då var det riktat mot    liksom om spionage som eventuellt riktas mot
8509: Sovjetunionen och dess satellitstater. De stater       Finland eller EU:s andra medlemsstater.
8510: som är med i systemet är Förenta staterna, Fören-         Det förebyggande säkerhetsarbetet är en av de
8511: ade kungariket, Kanada, Nya Zeeland och Aus-           uppgifter som hör till skyddspolisens lagstadga-
8512: tralien. Echelon i dess nuvarande form grunda-         de verksarnhetsfålt och som även utgör en vä-
8513: des på basis av detta samarbete i mitten av 1970-      sentlig del av säkerhetspolisens praktiska verk-
8514: talet, då det i huvudsak användes för att samla        sarnhet. Säkerhetspolisen utför det förebyggande
8515: politisk och militär information om Warszawa-          säkerhetsarbetet bl.a. så att den informerar före-
8516: paktens planer. Sin nuvarande omfattning fick          tag och myndigheter om hotbilder, utövar styr-
8517: 
8518: 
8519: 4
8520: Ministerns svar                                                   KK 712/2000 vp- Jari Vilen /kok
8521: 
8522: 
8523: nings- och informationsverksamhet samt ger sär-       gällande praxis för krypteringen. 1 delegationen
8524: skild experthjälp bl.a. i samband med datasäker-      finns representanter för Huvudstaben, inrikesmi-
8525: het, företagsspionage, läckor, skydd av informa-      nisteriet, utrikesministeriet, finansministeriet
8526: tion samt personalsäkerhet. Under de senaste          och Teleförvaltningscentralen. Delegationens
8527: åren har verksamheten särskilt riktats till högtek-   mandatperiod löper ut den 30 november 2000.
8528: nologiföretag och forskningsanstalter. 1 verk-        Delegationens uppgift är att definiera vad som är
8529: samheten har i synnerhet betonats de hotfaktorer      en tillräcklig krypteringspraxis såväl i kontakter
8530: och risker i fråga om datasäkerheten som uppstår      inom myndigheten som mellan myndigheter och
8531: när t.ex. datasystemen globalt ansluts till nät och   i kontakter mellan myndigheter och medborgare
8532: informationsteknologin utvecklas och å andra si-      eller andra klienter. Uppgiften är att visa hurdan
8533: dan i och med att den vetenskapliga, ekonomis-        krypteringspraxis som är tillräcklig för behand-
8534: ka, och tekniska underrättelseverksamheten ökar       ling av olika typer av information, handlingar
8535: märkbart. Utgångspunkten i verksamheten är att        och e-postmeddelanden i olika behandlingsske-
8536: olika organisationer informeras om aktuella tek-      den. Dessutom utreds hurdan programvara det
8537: niska frågor som hänför sig till datasäkerheten,      finns till buds för skötseln av krypteringen och
8538: för att organisationer på basis av denna informa-     utarbetas en datasäkerhetsrekommendation, med
8539: tion internt skall kunna förbereda sig för eventu-    vars hjälp man kan förbättra nivån på datasäker-
8540: ella hotfaktorer och på ett ändamålsenligt sätt       heten genom att förenhetliga krypteringspraxis
8541: planera en datasäkerhetsstrategi och praktiska ar-    och användningen av krypteringsteknik i stats-
8542: rangemang i enlighet med den. Vid behov kan           förvaltningen.
8543: man även ge konsulthjälp beträffande dessa frå-          1 och med att krypteringspraxis och krypte-
8544: gor. Ansvaret för skyddet av information och da-      ringstekniken blir vanligare i den elektroniska
8545: tasystem och för det praktiska förverkligandet av     dataöverföringen myndigheter emellan torde te-
8546: detta ligger naturligtvis alltid på företagen och     leoperatörerna ta i bruk en standardiserad krypte-
8547: myndigheterna själva.                                 ringspraxis även i dataöverföringen inom den
8548:     Finansministeriet har den 18 februari 2000        privata sektorn. På detta sätt kan t.ex. Echelon-
8549: tillsatt en delegation som skall bereda en datasä-    systemets signalspaning förhindras.
8550: kerhetsrekommendation för statsförvaltningen
8551: 
8552: 
8553: Helsingfors den II oktober 2000
8554: 
8555:     lnrikesminister Ville Itälä
8556: 
8557: 
8558: 
8559: 
8560:                                                                                                       5
8561: 1
8562: 
8563: 1
8564: 
8565: 1
8566: 
8567:     1
8568: 
8569:     1
8570: 
8571:     1
8572: 
8573:         1
8574: 
8575:         1
8576: 
8577:         1
8578: 
8579:             1
8580: 
8581:             1
8582: 
8583:             1
8584: 
8585:                 1
8586: 
8587:                 1
8588: 
8589:                 1
8590: 
8591:                     1
8592: 
8593:                     1
8594:                                                         KK 713/2000 vp- Mari Kiviniemi /kesk ym.
8595: 
8596: 
8597: 
8598: 
8599:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 713/2000 vp
8600: 
8601:                                               Vehnätärkkelyksen ja gluteenin käytön ilrnoit-
8602:                                               tarninen elintarviketuotteissa
8603: 
8604: 
8605: 
8606: 
8607: Eduskunnan puhemiehelle
8608: 
8609: Keliakiaa sairastava ei voi syödä viljatuotteiden      tävästi (esim. vehnätärkkelys ), vaan kerrotaan
8610: valkuaista sisältäviä elintarvikkeita. Niiden sisäl-   tuotteen vain sisältävän tärkkelystä. Myös tuot-
8611: tämä valkuainen aiheuttaa keliakiaa sairastavalle      teiden markkinoinnissa on puutteita. Gluteenitto-
8612: jatkuvan tulehduksen ohutsuolessa sekä häiriöitä       mina tuotteina saatetaan markkinoida myös vä-
8613: ruoka-aineiden ja vitamiinien imeytymisessä. Li-       häisessä määrin gluteenia sisältäviä elintarvik-
8614: säksi keliaakikolla on lisääntynyt riski saada pa-     keita. Nekin ovat keliaakikolle kuitenkin haitalli-
8615: hanlaatuisia suolisto- ja imusolmukekasvaimia          sia.
8616: sekä sairastua osteoporoosiin.
8617:    Keliakian hoidossa on tärkeää poistaa ruoka-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8618: valiosta kaikki gluteenia sisältävät ravintoaineet     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
8619: Ruokavalio on ehdoton ja elinikäinen. Gluteeni-        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8620: ton ruuanvalmistus on monimutkaista ja ruoka-          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8621: aineiden gluteenittomuus on aina tarkistettava.
8622:    Elintarvikkeiden pakkauksissa vehnätärkke-                Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
8623: lyksenja gluteenin käytöstä ei kuitenkaan aina il-           ta lainsäädäntö takaisi gluteenittomien
8624: moiteta. Samoin tärkkelystä ei määritellä tyhjen-            elintarvikkeiden tuotesisältöjen virheet-
8625:                                                              tämän ilmoittamisen?
8626: 
8627: 
8628: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
8629: 
8630:     Mari Kiviniemi /kesk                                  Petri Salo /kok
8631:     Harry Wallin /sd                                      Pertti Mäki-Hakola /kok
8632: 
8633: 
8634: 
8635: 
8636:                                                                                                  Versio 2.0
8637: KK 713/2000 vp- Mari Kiviniemi /kesk ym.                                              Ministerin vastaus
8638: 
8639: 
8640: 
8641: 
8642: Eduskunnan puhemiehelle
8643: 
8644: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         118-1981. Standardin mukaan tuotetta saa kut-
8645: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         sua gluteenittomaksi, jos siinä gluteenia sisältä-
8646: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         vät valmistusaineet on korvattu gluteenittomilla
8647: vastattavaksi kansanedustaja Mari Kiviniemen          tai käsitelty gluteenittomiksi. Euroopan yhteisö-
8648: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        jen komission lainsäädäntöhankkeissa vuodelle
8649: KK 713/2000 vp:                                        2001 on ehdotettu erityisruokavaliovalmisteita
8650:                                                       koskevan direktiivin muuttamista siten, että sii-
8651:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-      nä tullaan määrittelemään, millä edellytyksillä
8652:        ta lainsäädäntö takaisi gluteenittomien        elintarvikkeen voidaan väittää olevan gluteeni-
8653:        elintarvikkeiden tuotesisältöjen virheet-      ton.
8654:        tämän ilmoittamisen?                              Elinkeinonharjoittajat vastaavat gluteenitto-
8655:                                                       mien elintarvikkeiden lainmukaisuudesta. Jos
8656: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           valmisteeseen on tehty merkintä "gluteeniton" se
8657: seuraavaa:                                             edellyttää, että tuote täyttää Codexin ao. standar-
8658: Hallitus pitää tärkeänä, että kuluttaja saa oikeaa    dissa tällaiselle tuotteelle asetetut koostumus- ja
8659: tietoa ostamistaan tuotteista. Keliaakikon kan-       laatuvaatimukset. Sekä luontaisesti gluteenitto-
8660: nalta erityisen tärkeää on varmistaa, että elintar-   mat että gluteenittomiksi käsitellyt elintarvik-
8661: vike ei sisällä vehnän, rukiin tai ohran proteiine-   keet saattavat kontaminoitua missä tahansa tuo-
8662: ja tai gluteenia ja että gluteenittomaksi merkitty    tantoketjun vaiheessa. Jotta kontaminaatio voi-
8663: valmiste todella on gluteeniton.                      taisiin tehokkaasti ehkäistä, tulee yritysten oma-
8664:     Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä annet-       valvonnan toimia moitteettomasti. Jatkuvan
8665: tujen säännösten (asetus 794/91, KTMp 795/91)         omavalvonnan merkitys gluteenittomien tuottei-
8666: mukaan ainesosaluettelossa tulee aina ilmoittaa       den valvonnassa on korostunut, koska jo pienet-
8667: ainesosat, jotka voivat aiheuttaa elintarvikkeen      kin gluteenikontaminaatiot vaikuttavat loppu-
8668: käyttäjälle yliherkkyysoireita tai muita tervey-      tuotteen laatuun ja ovat haitallisia keliaakikoille.
8669: dellisiä ongelmia. Tämän mukaisesti on aina il-          Elintarvikevirasto on vuonna 1997 laatinut
8670: moitettava sisältääkö tuote esimerkiksi vehnää,       gluteenittomia tuotteita koskevan lainsäädäntö-
8671: ruista, ohraa taikauraa tahi niistä tehtyjä valmis-   ja valvontaoppaan elinkeinonharjoittajille ja val-
8672: teita. Jos taas elintarvikkeen ainesosana on käy-     vontaviranomaisille. Valvonnassa on kuitenkin
8673: tetty tärkkelystä, on ryhmänimeä "tärkkelys" tai      havaittu puutteita. Tilanteen korjaamiseksi elin-
8674: "muunnettu tärkkelys" aina täydennettävä viit-        tarvikevirasto kehittää edelleen gluteenittomien
8675: tauksena ainesosan kasvialkuperään esimerkiksi        tuotteiden valvontaa, toimii yhteistyössä Suo-
8676: "vehnätärkkelys", jos ainesosa voi sisältää glu-      men keliakialiiton kanssa, käsittelee asiaa järjes-
8677: teenia. (KTMp 611/1998).                              tämässään koulutus- ja valistustyössä ja pyrkii
8678:    Suomen tai Euroopan unionin lainsäädännös-         jatkamaan aloittamaansa aUergeenit elintarvik-
8679: sä ei ole määritelty gluteenitonta elintarviketta.    keissa -projektia keskittyen erityisesti teemaan
8680: Suomessa pidetään gluteenittomuutta valvottaes-       ruokarajoitteiset.
8681: sa ohjeena Codex Alimentarius -standardia
8682: 
8683: 2
8684: Ministerin vastaus                                   KK 713/2000 vp- Mari Kiviniemi /kesk ym.
8685: 
8686: 
8687:    Hallitus toteaa, että Suomi on kansantervey-      misteltavat säännökset aiheuttaisivat merkittäviä
8688: dellisistä syistä säilyttänyt yhteisölainsäädäntöä   muutoksia Suomen säännöksiin tai säännösten
8689: tiukemmat säännökset keliaakikoille terveydel-       valvontaan.
8690: listä haittaa aiheuttavien ainesosien ilmoittami-       Hallitus katsoo, että tässä vaiheessa keliaakik-
8691: sessa. Yhteisölainsäädäntöön vastaavat säännök-      kojen ongelmia ei ratkaista lainsäädännöllisin
8692: set ovat vasta tulossa.                              keinoin, vaan tehostamalla laitosten omavalvon-
8693:     Hallitus osallistuu yhteisösäännösten valmis-    taa, johon tarvitaan myös riittävät viranomaisre-
8694: teluun, mutta ei pidä todennäköisenä, että vai-      surssit kuntatasolla.
8695: 
8696: 
8697: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
8698: 
8699:     Ministeri Kimmo Sasi
8700: 
8701: 
8702: 
8703: 
8704:                                                                                                       3
8705: KK 713/2000 vp - Mari Kiviniemi /kesk ym.                                                 Ministems svar
8706: 
8707: 
8708: 
8709: 
8710: Till riksdagens talman
8711: 
8712: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            Varken den finska lagstiftningen eller Europe-
8713: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      iska unionens lagstiftning innehåller någon defi-
8714: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mari        nition på glutenfria livsmedel. 1 Finland används
8715: Kiviniemi /cent m.fl. undertecknade skriftliga          Codex Alimentarius' standard 118-1981 som
8716: spörsmål SS 713/2000 rd:                               rättesnöre vid övervakningen av glutenfrihet. En-
8717:                                                        ligt denna standard får en produkt kaUas gluten-
8718:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          fri, om de beståndsdelar i produkten som innehål-
8719:        för att lagstiftningen skulle garantera         ler gluten har ersatts med glutenfria eller de har
8720:        att korrekta uppgifter lämnas om pro-           behandlats så att de blivit glutenfria. När det gäl-
8721:        duktinnehållet i glutenfria livsmedel?          ler Europeiska gemenskapernas kommissions
8722:                                                        lagstiftningsprojekt för år 2001 har det föresla-
8723: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        gits att direktivet om dietlivsmedel för speciella
8724: föra följande:                                         medicinska ändamål skall ändras så att det skall
8725: Regeringen anser det viktigt att konsumenten får       innehålla bestämmelser om de grunder på vilka
8726: riktiga uppgifter om de produkter som hon/han          ett livsmedel kan påstås vara glutenfritt.
8727: köper. Ur en celiakipatients synvinkel är det sär-         Näringsidkama ansvarar för att de glutenfria
8728: skilt viktigt att säkerställa att ett livsmedel inte   livsmedlen är lagenliga. Om produkten är för-
8729: innehåller proteiner av vete, råg eller korn eller     sedd med märkningen "glutenfri" krävs att pro-
8730: gluten och att en produkt som uppges vara glu-         dukten i fråga uppfyller de krav med avseende på
8731: tenfri verkligen är det.                               sammansättning och kvalitet som ställs i den
8732:    Enligt de bestämmelser som utfårdats om på-         ovan nämnda Codex-standarden. Både de livs-
8733: skriftema på livsmedelsförpackningar (förord-          medel som av naturen är glutenfria och de som
8734: ning 794/1991, handels- och industriministeriets       har behandlats så att de blivit glutenfria kan kon-
8735: beslut 795/1991) skall i förteckningen över be-        tamineras i vilket som helst av de olika ledema i
8736: ståndsde1ar alltid uppges de beståndsdelar som         produktionskedjan. För att kontamination effek-
8737: kan medföra överkänslighetssymtom hos eller            tivt skulle kunna hindras måste egenkontrollen
8738: medföra andra hälsoproblem för den som använ-          vid företag fungera perfekt. Den fortlöpande
8739: der 1ivsmedlet. Således skall man alltid uppge         egenkontrollen har fått ökad betydelse för över-
8740: huruvida produkten i fråga innehåller vete, råg,       vakningen av glutenfria livsmedel eftersom re-
8741: kom eller havre eller preparat som tillverkats av      dan små glutenkontaminationer inverkar på den
8742: dem. Å andra sidan om stärkelse har använts som        slutliga produktens kvalitet och är skadliga för
8743: beståndsdel i ett livsmedel, skall gruppnarnnet        celiakipatienter.
8744: "stärkelse" eller "modifierad stärkelse" alltid            Livsmedelsverket publicerade 1997 en hand-
8745: kompletteras med en angivelse av viiken speci-         bok vid namn "Gluteenittomia elintarvikkeita
8746: fik växt den framställts ur, t.ex. "vetestärkelse",    koskeva lainsäädäntö ja valvonta" (Glutenfria
8747: om beståndsdelen kan innehålla gluten (handels-        livsmedel: Lagstiftning och övervakning) som är
8748: och industriministeriets beslut 611/1998).             avsedd för näringsidkare och tillsynsmyndighe-
8749:                                                        ter. Det har dock upptäckts brister i övervakning-
8750: 
8751: 
8752: 4
8753: Ministems svar                                       KK 713/2000 vp -     Mari Kiviniemi /kesk ym.
8754: 
8755: 
8756: en. För att avhjälpa situationen skall Livsmedels-   bestämmelser skall först nu tas in i gemenskaps-
8757: verket vidare utveckla övervakningen av gluten-      lagstiftningen.
8758: fria produkter, samarbeta med Finlands Celiaki-          Regeringen deltar i beredningen av gemen-
8759: förbund, ta upp frågan i det utbildnings- och in-    skapsbestämmelserna men anser det inte troligt
8760: formationsarbete som det utför och skall fortsät-    att de bestämmelser som nu bereds kommer att
8761: ta med projektet som rör allergener i livsmedel      medföra några betydande ändringar i de finska
8762: och koncentrera sig särskilt på människor med        bestämmelsema eller tillsynen över efterlevna-
8763: begränsningar i dieten.                              den av dem.
8764:    Regeringen konstaterar att Finland har av             Regeringen anser att celiakipatientemas pro-
8765: folkhälsoskäl bibehållit strängare bestämmelser      blem kan i detta skede inte lösas genom lagstift-
8766: om lämnandet av uppgifter om ingredienser som        ningsåtgärder utan genom att effektivera verk-
8767: är skadliga för celiakipatienters hälsa än vad ge-   samhetsidkarnas egenkontroll vilket kräver ock-
8768: menskapslagstiftningen innehåller. Motsvarande       så tillräckliga myndighetsresurser på kommunni-
8769:                                                      vå.
8770: 
8771: 
8772: Helsingfors den 12 oktober 2000
8773: 
8774:     Minister Kimmo Sasi
8775: 
8776: 
8777: 
8778: 
8779:                                                                                                     5
8780:                                                     KK 714/2000 vp -    Margareta Pietikäinen /r
8781: 
8782: 
8783: 
8784: 
8785:                                           SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 714/2000 rd
8786: 
8787:                                           Betjäning på svenska vid förhandsröstnings-
8788:                                           ställena i tvåspråkiga kommuner
8789: 
8790: 
8791: 
8792: 
8793: Tili riksdagens talman
8794: 
8795: När en finlandssvensk förhandsröstar på posten i   Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
8796: tvåspråkiga kommuner har det hänt att personen     ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
8797: inte får betjäning på sitt modersmål. 1 förord-    ver ställa följande spörsmål till behörig medlem
8798: ningen om allmänna förhandsröstningsställen i      av statsrådet:
8799: hemlandet vid riksdagsvalet och Europaparla-
8800: mentsvalet år 1999 (1074/1998) stipuleras t.ex.          Vad ämnar regeringen göraför att tryg-
8801: inget angående kunskapskrav i det andra inhem-           ga den finlandssvenska medborgarens
8802: ska språket av den av posten eller kommunen för-         rätt att använda sitt modersmål vid för-
8803: ordnade valförrättaren.                                  handsröstning och
8804:                                                          kommer förordningen för kommande vai
8805:                                                          att ändras?
8806: 
8807: 
8808: Helsingfors den 22 september 2000
8809: 
8810:     Margareta Pietikäinen /sv
8811: 
8812: 
8813: 
8814: 
8815:                                                                                          Version 2.0
8816: Suomennos                                              KK 714/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
8817: 
8818: 
8819: 
8820: 
8821:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 714/2000 vp
8822: 
8823:                                              Ruotsinkielinen palvelu kaksikielisten kuntien
8824:                                              ennakkoäänestyspaikoilla
8825: 
8826: 
8827: 
8828: 
8829: Eduskunnan puhemiehelle
8830: 
8831: Suomenruotsalaisen äänestäessä ennakkoon pos-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8832: tissa kaksikielisessä kunnassa hän ei ole aina saa-   vaksi seuraavan kysymyksen:
8833: nut palvelua äidinkielellään. Asetuksessa koti-
8834: maan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista vuo-                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8835: den 1999 eduskuntavaaleissa ja europarlamentti-             tyä turvatakseen suomenruotsalaisen
8836: vaaleissa (107411998) ei esim. säädetä mitään               kansalaisen oikeuden käyttää äidinkiel-
8837: postin tai kunnan määräämän vaalitoimitsijan                tään ennakkoäänestyksessä ja
8838: toisen kotimaisen kielen osaamisvaatimuksista.
8839:                                                             muutetaanko asetusta tulevien vaalien
8840: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-             osalta?
8841: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8842: 
8843: 
8844: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
8845: 
8846:     Margareta Pietikäinen /r
8847: 
8848: 
8849: 
8850: 
8851: 2
8852: Ministerin vastaus                                    KK 714/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
8853: 
8854: 
8855: 
8856: 
8857: Eduskunnan puhemiehelle
8858: 
8859: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        koäänestyksestä huolehtii kunta, on 182. Nämä
8860: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        ennakkoäänestyspaikat säädettiin valtioneuvos-
8861: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         ton asetuksella 3.8.2000/709.
8862: vastattavaksi kansanedustaja Margareta Pietikäi-          Vaalilain mukaan siitä, miten vaalitoimitsija
8863: sen /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        määrätään kotimaan yleiseen ennakkoäänestys-
8864: 714/2000 vp:                                          paikkaan, säädetään asetuksella. Edellä mainitul-
8865:                                                       la asetuksella on säädetty, että Posti määrää vaa-
8866:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       litoimitsijaksi omaan toimipaikkaansa ja kunta
8867:       tyä turvatakseen suomenruotsalaisen             omaan toimipaikkaansa palveluksessaan olevan
8868:       kansalaisen oikeuden käyttää äidinkiel-         henkilön. Siitä, minkälainen suomen ja ruotsin
8869:       tään ennakkoäänestyksessä ja                    kielen taito vaalitoimitsijana tulee olla, ei vaali-
8870:                                                       lain nojalla annettavana asetuksella voida sää-
8871:        muutetaanko asetusta tulevien vaalien          tää. Kielilain 17 b §:ssä (17.3.1995/368) kuiten-
8872:        osalta?                                       kin on säännös, jonka mukaan valtion liikelaitok-
8873: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sen ja palveluja tuottavan yhtiön, jossa valtiolla
8874: ti seuraavaa:                                        taikka yhdellä tai useammalla kaksikielisellä
8875:                                                      kunnalla taikka erikielisillä kunnilla on määrää-
8876: Vaalilaissa (714/1998) säädetään, että ennakko-      misvalta, on palveltava yleisöä ja tiedotettava
8877: äänestyspaikkoja ovat                                yleisölle suomeksi ja ruotsiksi, jollei se ole
8878:    1) asetuksella säädettävät kotimaan yleiset en-   tarpeetonta tai yhtiön kannalta kokonaisuudes-
8879: nakkoäänestyspaikat, joita on oltava, jollei eri-    saan       arvwttuna      kohtuutonta.     Kuntalain
8880: tyisestä syystä muuta johdu, jokaisessa kunnassa     (17.3.1995/365) 50 §:n mukaan valtuuston hy-
8881: vähintään yksi;                                      väksymässä hallintosäännössä annetaan tarpeel-
8882:    2) asetuksella säädettävät Suomen edustustot;     liset määräykset siitä, miten kunnassa annetaan
8883:    3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa anta-    palvelut samanlaisin perustein eri kieliryhmiin
8884: vat ja muut kunnan keskusvaalilautakunnan mää-       kuuluville asukkaille.
8885: räämät sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä ran-         Äänestettäessä kaksikielisissä kunnissa kaikil-
8886: gaistuslaitokset;                                    la tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet käyt-
8887:    4) suomalaiset laivat, jotka ovat ulkomailla,     tää äidinkieltään, suomea tai ruotsia. Tämän
8888: kun ennakkoäänestys kotimaan yleisissä ennak-        vuoksi oikeusministeriö on 25.9.2000 päivätyil-
8889: koäänestyspaikoissa toimitetaan.                     lä kirjeillään, vaikka ministeriöllä ei suoranaises-
8890:    Lisäksi ennakkoäänestys voidaan vaalilaissa       ti olekaan toimivaltaa Suomen Posti Oy:nja kun-
8891: säädetyin edellytyksin järjestää myös äänestäjän     tien henkilöstön kielitaitovaatimusten suhteen,
8892: kotona.                                              kiinnittänyt Postin ja kaksikielisten kuntien kes-
8893:    Seuraavissa kunnallisvaaleissa Manner-Suo-        kusvaalilautakuntien huomiota siihen, että näi-
8894: messa kotimaan yleisiä ennakkoäänestyspaik-          den tulisi mahdollisuuksiensa mukaan varmistua
8895: koja, joissa ennakkoäänestyksestä huolehtii Suo-     siitä, että vaalitoimitsija omaa riittävän ruotsin ja
8896: men Posti Oy, on 476, ja sellaisia, joissa ennak-    suomen kielen taidon. Posti on ilmoituksensa
8897: 
8898: 
8899:                                                                                                        3
8900: KK 714/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r                                           Ministerin vastaus
8901: 
8902: 
8903: mukaan painottanut ennakkoäänestysohjeistuk-        hen, että kaksikielisillä alueilla olevien ennakko-
8904: sessaan ja muussa viestinnässään ruotsinkielisen    äänestyspaikkojen vaalitoimitsijoilla on riittävä
8905: palvelun tärkeyttä.                                 suomen ja ruotsin kielen taito.
8906:    Oikeusministeriö tulee etenkin tulevia vaaleja
8907: ajatellen kiinnittämään erityisesti huomiota sii-
8908: 
8909: 
8910: 
8911: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
8912: 
8913:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
8914: 
8915: 
8916: 
8917: 
8918: 4
8919: Ministems svar                                         KK 714/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
8920: 
8921: 
8922: 
8923: 
8924: Till riksdagens talman
8925: 
8926: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       ställen där kommunen är ansvarig. Dessa fdr-
8927: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    handsröstningsställen fastställdes genom statsrå-
8928: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar-       dets förordning 3.8.2000/709.
8929: gareta Pietikäinen /sv undertecknade skriftliga           Om förordnandet av valförrättare till ett all-
8930: spörsmål SS 714/2000 rd:                              mänt förhandsröstningsställe i hemlandet be-
8931:                                                       stäms enligt vallagen genom förordning. 1 den
8932:        Vad ämnar regeringen göraför att tryg-         ovannämnda statsrådsförordningen föreskrivs att
8933:        ga den jinlandssvenska medborgarens            Posten Finland Ab förordnar en person i sin tjänst
8934:        rätt att använda sitt modersmål vidför-        tili valförrättare på sina verksamhetsställen och
8935:        handsröstning och                              kommunen en person i kommunens tjänst till val-
8936:                                                       förrättare på kommunala verksamhetsställen.
8937:        kommer förordningen för kommande vai           Vilka kunskaper i finska och svenska valförrät-
8938:        att ändras?                                    tama skall ha kan inte bestämmas genom en för-
8939: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ordning utfårdad med stöd av vallagen. 1 17 b §
8940: föra följande:                                        språklagen (17.3.1995/368) ingår dock en be-
8941:                                                       stämmelse om att statliga affårsverk och sådana
8942: 1 vallagen (714/ 1998) föreskrivs att förhandsröst-   tjänsteproducerande bolag där staten eller en el-
8943: ningsställen är                                       ler flera tvåspråkiga kommuner eller kommuner
8944:     1) allmänna förhandsröstningsställen i hem-       med olika språk har bestämmanderätt skall betjä-
8945: landet, bestämda genom förordning. 1 varje kom-       na och informera allmänheten på finska och
8946: mun skall finnas minst ett förhandsröstningsstäl-     svenska, om det inte är obehövligt eller som hel-
8947: le, om inte något annat följer av särskilda skäl,     het bedömt oskäligt för bolaget. Enligt 50 § kom-
8948:    2) de finska beskickningar som bestäms ge-         munlagen (17.3.1995/365) skall i en tvåspråkig
8949: nom förordning,                                       kommuns förvaltningsstadga ingå behövliga be-
8950:    3) sjukhus, verksamhetsenheter inom social-        stämmelser om hur invånare som hör till olika
8951: vården som lämnar vård dygnet runt och andra          språkgrupper skall få service på enahanda grun-
8952: verksamhetsenheter inom socialvården som den          der i kommunen.                                   ·
8953: kommunala centralvalnämnden bestämmer,                    Alla som röstar i en tvåspråkig kommun skall
8954:    4) finska fartyg som befinner sig utomlands        ha lika möjlighet att använda sitt modersmål, fin-
8955: när förhandsröstning verkställs på de allmänna        ska eller svenska. Trots att justitieministeriet inte
8956: förhandsröstningsställena i hemlandet.                har någon direkt behörighet vad gäller kraven på
8957:    Dessutom kan förhandsröstning under i valla-       språkkunskaper hos Posten Finland Ab:s och
8958: gen angivna förutsättningar ordnas i väljarens        kommunemas personal, har justitieministeriet
8959: hem.                                                  därför i ett brev av den 25 september 2000 påpe-
8960:    1 det kommande kommunalvalet kommer det i          kat för Posten och de tvåspråkiga kommunema
8961: fasta Finland att finnas 476 allmänna förhands-       att de såvitt möjligt bör se till att valförrättama
8962: röstningsställen där Posten Finland Ab svarar för     har tillräckliga kunskaper i finska och svenska.
8963: förhandsröstningen och 182 förhandsröstnings-         Posten har enligt uppgift framhållit vikten av att
8964: 
8965: 
8966:                                                                                                          5
8967: KK 714/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r                                                Ministems svar
8968: 
8969: 
8970: service ges på svenska i sina direktiv rörande för-   av att valförrättama på förhandsröstningsställen i
8971: handsröstningen och i sin övriga information.         tvåspråkiga områden har tillräckliga kunskaper i
8972:    Justitieministeriet kommer framför allt med        finska och svenska.
8973: tanke på framtida val att understryka betydelsen
8974: 
8975: 
8976: Helsingfors den 6 oktober 2000
8977: 
8978:     Justitieminister Johannes Koskinen
8979: 
8980: 
8981: 
8982: 
8983: 6
8984:                                                                 KK 715/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
8985: 
8986: 
8987: 
8988: 
8989:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 715/2000 vp
8990: 
8991:                                               Huumekoirien käyttö huumetestien tukena
8992: 
8993: 
8994: 
8995: 
8996: Eduskunnan puhemiehelle
8997: 
8998: Huumetestien tulo työpaikoille ja oppilaitoksiin       seen 6-12 kk:n ikäisinä, ja eläkkeelle koira siir-
8999: on herättänyt keskustelua. Ohjeistuksen laadinta       tyy 10 vuoden iässä. Koiria on käytetty puolus-
9000: testien tekemiseksi on kesken.                         tusvoimissa, miksei niitä siis voisi käyttää myös
9001:    Huumekoirat tulee ottaa käyttöön huumetes-          kouluissa ja tarvittaessa työpaikoilla? Koirien
9002: tien tueksi. Huumekoira haistaa huumausainei-          avulla voidaan nopeasti screenata koulut ja va-
9003: den hallussapidon ja huumeita käyttäneen henki-        ruskunnat. Tämän jälkeen voidaan kohdennetus-
9004: lön. Lisäksi huumekoirien käyttö ei ole yhtä in-       ti, tarpeen mukaan, suorittaa testejä. Näin sääste-
9005: vasiivinen henkilöä tai kohderyhmää kohtaan            tään aikaa, turhia testejä sekä taloudellisia re-
9006: kuin testi.                                            sursseJa.
9007:    Poliisin käytössä on tällä hetkellä 200 koulu-
9008: tettua koiraa, joista puolet on erikoistunut partio-   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9009: koulutuksen jälkeen huumeiden etsintään. Huu-          jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9010: mekoirat ovat osoittaneet tehokkuutensa huumei-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9011: den etsinnässä. Esimerkiksi vuonna 1998 viisi          vaksi seuraavan kysymyksen:
9012: Tullilaitoksen koiraa löysi yhteensä 102 huume-
9013: kätköä. Niiden arvo katukaupassa olisi ollut 1,5             Mitä hallitus aikoo tehdä selvittääkseen
9014: miljoonaa markkaa. Ts. koirat ovat "tienanneet               mahdollisuutta ottaa huumekoirat te-
9015: itse itsensä".                                               hokkaammin huumetestien tueksi esim.
9016:    Yhden huumekoiran koulutuskulut ovat vuo-                 kouluissa, varuskunnissa ja työpaikoil-
9017: dessa noin 30 000 mk. Koirat otetaan koulutuk-               la?
9018: 
9019: 
9020: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
9021: 
9022:     Tuija Nurmi /kok
9023: 
9024: 
9025: 
9026: 
9027:                                                                                                  Versio 2.0
9028: KK 715/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                                                     Ministerin vastaus
9029: 
9030: 
9031: 
9032: 
9033: Eduskunnan puhemiehelle
9034: 
9035: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       onko joku henkilö huumausaineen tai muun lait-
9036: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   toman päihdyttävän aineen alainen.
9037: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          Huumetestien suorittamisesta ei toistaiseksi
9038: vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nurmen /kok      ole säädetty laissa. Hallitus katsoo kuitenkin, että
9039: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             tällainen testaus olisi suoritettava terveydenhuol-
9040: 715/2000 vp:                                        lon ammattihenkilöstön toimesta sellaisilla me-
9041:                                                     netelmillä, että testatun oikeusturva on varmis-
9042:       Mitä hallitus aikoo tehdä selvittääkseen      tettu. Testauksen tarkoitus on siis ennen kaikkea
9043:       mahdollisuutta ottaa huumekoirat te-          terveydenhuollollinen. Koska tämänkaltaisten
9044:       hokkaammin huumetestien tueksi esim.          huumetestien toimittaminen ei kuulu poliisi- ja
9045:       kouluissa, varuskunnissa ja työpaikoil-       tulliviranomaisten tehtäviin, ei huumekoirien
9046:       la?                                           käyttö myöskään huumetestien tukena ole mah-
9047:                                                     dollista.
9048: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Poliisi- ja tulliviranomaiset käyttävät huume-
9049: seuraavaa:                                          koiria ensisijaisesti yhtenä taktisena keinona
9050: Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvä oheis-    huumausainerikollisuuden paljastamiseen. Näis-
9051: rikollisuus on kasvanut Suomessa viime vuosina      sä tehtävissä huumekoirat ovat tehokas viran-
9052: erittäin voimakkaasti. Käytön yleistyminen ja ri-   omaistoiminnan apuväline. Niiden käyttäminen
9053: kollisuuden kasvu aiheuttavat vakavan vaaran        apuvälineenä huumausainerikosten paljastami-
9054: yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kansalaisten tur-    seen kouluissa, varuskunnissa ja työpaikoilla
9055: vallisuudelle.                                      edellyttää aina sitä, että koiraa käyttävällä viran-
9056:    Pahentunut huumausainetilanne on nyt käyn-       omaisella on lakiin perustuva toimivalta tarkas-
9057: nistänyt yhteiskunnallisen keskustelun ns. huu-     tusten toimittamiseen kussakin yksittäistapauk-
9058: metestien suorittamisesta kouluissa, varuskun-      sessa. On kuitenkin selvää, että poliisi- ja tullivi-
9059: nissa ja työpaikoilla. Työntekijöiden työrauha ja   ranomaiset pyrkivät jo nyt käyttämään koulutuk-
9060: koululaisten koulurauha sekä työturvallisuuste-     sen saanutta huumekoiraa huumausainerikosten
9061: kijät vaativat toimenpiteitä sen selvittämiseksi,   paljastamisen apuvälineenä aina kun se on mah-
9062:                                                     dollista.
9063: 
9064: 
9065: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
9066: 
9067:     Sisäasiainministeri Ville Itälä
9068: 
9069: 
9070: 
9071: 
9072: 2
9073: Ministerns svar                                                KK 715/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
9074: 
9075: 
9076: 
9077: 
9078: Tili riksdagens talman
9079: 
9080: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       kunna utreda om en person är paverkad av narko-
9081: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    tika eller något annat olagligt rusmedel.
9082: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tuija          Det finns tills vidare inga bestämmelser på
9083: Nurmi /saml undertecknade skriftliga spörsmål         lagnivå om narkotikatestning. Regeringen anser
9084: SS 715/2000 rd:                                       dock att test av denna typ måste utföras av yrkes-
9085:                                                       utbildad hälso- och sjukvårdspersonal och med
9086:        Vad ämnar regeringen göraför att utre-         metoder som garanterar den testades rättsskydd.
9087:        da möjligheten att narkotikahundar             Testningen är alltså framför allt en hälsovårdsåt-
9088:        skall användas effektivare som komple-         gärd. Eftersom denna typ av tester inte hör till po-
9089:        ment tili narkotikatest t.ex. i skolor, gar-   lis- eller tullmyndigheternas uppgift, är det inte
9090:        nisoner och på arbetsplatser?                  heller möjligt att använda narkotikahundar som
9091:                                                       komplement till narkotikatesterna.
9092: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Polis- och tullmyndigheterna använder narko-
9093: föra följande:                                        tikahundar i främsta hand som en taktisk metod
9094: Drogmissbruket och den form av kriminalitet           för att avslöja narkotikabrott. 1 dentypen av upp-
9095: som följer med det har ökat kraftigt i Finland un-    gifter är narkotikahundarna ett effektivt hjälpme-
9096: der de senaste åren. Det ökade missbruket och         del för myndigheterna. Att använda dem för att
9097: den ökade kriminaliteten innebär ett allvarligt       avslöja narkotikabrott i skolor, i garnisoner och
9098: hot mot samhällets välfård och medborgarnas sä-       på arbetsplatser förutsätter alltid att den myndig-
9099: kerhet.                                               het som använder sig av hund i varje enskilt fall
9100:    Den förvärrade narkotikasituationen har satt i     har på lag baserad befogenhet att utföra kontrol-
9101: gång en samhällsdebatt om narkotikatestning i         len. Det är dock klart att polis- och tullmyndighe-
9102: skolor, i garnisoner och på arbetsplatser. Arbets-    terna redan nu alltid när det är möjligt försöker
9103: tagarnas och skolelevernas arbetsro samt arbetar-     använda skolade narkotikahundar som hjälpme-
9104: skyddsaspekter kräver åtgärder för att man skall      del för att avs1öja narkotikabrott.
9105: 
9106: 
9107: 
9108: Helsingfors den 12 oktober 2000
9109: 
9110:     lnrikesminister Ville Itälä
9111: 
9112: 
9113: 
9114: 
9115:                                                                                                         3
9116:                                                         KK 716/2000 vp -Pertti Hemmilä /kok ym.
9117: 
9118: 
9119: 
9120: 
9121:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 716/2000 vp
9122: 
9123:                                               Polttoöljyn hinnannoususta aiheutuvien kus-
9124:                                               tannusten korvaaminen viljelijöille
9125: 
9126: 
9127: 
9128: 
9129: Eduskunnan puhemiehelle
9130: 
9131: Polttoöljyn hinta on yli kaksinkertaistunut vii-       mat on otettu esiin polttoaineiden hinnannousun
9132: meksi kuluneen vuoden aikana. Tämänpäiväisen           yhteydessä.
9133: hinnankorotuksen jälkeen litrahinta on jo 3,35            Esimerkeiksi polttoöljyn hinnannousun vaiku-
9134: markkaa. Runsas vuosi sitten elokuun alussa            tuksesta yksittäisten tuottajien talouteen voidaan
9135: polttoöljyä myytiin vielä hintaan 1,26 markkaa/        ottaa siipikarjalihantuottaja ja kasvinviljelijä.
9136: litra. Tuottajahinnat on Agenda-neuvottelujen          Kun siipikarjalihantuottajalla kuluu pelkkään
9137: tuloksena määritelty kiinteästi, joten viljelijöillä   tuotantoon 70 000 litraa öljyä vuodessa, kustan-
9138: ei ole mitään mahdollisuuksia saada kustannuk-         nukset ovat nousset 100 000 markasta 240 000
9139: sia katetuiksi nostamalla tuotteiden hintoja. Ai-      markkaan. Viljatiloilla on tänä syksynä pelkästä
9140: noa keino saada kohonneista kustannuksista kor-        viljan kuivaamiseen kuluneesta öljystä aiheutu-
9141: vausta ovat kansalliset tuet.                          nut kymmenien tuhansien markkojen lisälasku.
9142:     Kansallista tukea on tälle vuodelle leikattu 67    Viime vuonna polttoöljyn keskihinta oli noin 1,3
9143: miljoonaa markkaa, ja ensi vuodelle on esitetty        markkaa litralta ja tänä vuonna keskihinnaksi
9144: 50 miljoonan markan leikkausta. Kuitenkin halli-       näyttää tulevan noin 3 markkaa. Nykyisillä tuot-
9145: tusohjelmassa on sovittu budjetin määrärahojen         tajahinnoilla ja tukitasolla kysymys on jo tuotan-
9146: pitämisestä vuoden 1999 tasolla. Kansallisten tu-      non kannattavuudesta.
9147: kien osalta määrärahaa pitää nostaa 117 miljoo-
9148: naa markkaa, ennen kuin ollaan edes markka-            Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9149: määräisesti kahden vuoden takaisella tasolla.          jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
9150:     Kun puimurit elokuussa lähtivät pelloille, al-     vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9151: koi myös polttoöljyn hinnannousu. Sadekesän            tattavaksi seuraavan kysymyksen:
9152: jälkeistä märkää viljaajouduttiin kuivaamaan lä-
9153: hes kolme markkaa litralta maksavalla öljyllä.               Mitä hallitus aikoo tehdä polttoöljyn
9154: Kuitenkaan maataloustuottajien ja heidän etujär-             hinnannoususta viljelijöille aiheutuvan
9155: jestönsä avunpyyntöihin ei ole kiinnitetty juuri-            kohtuuttoman kustannusten nousun kor-
9156: kaan huomiota. Ainoastaan kuljetusalan ongel-                vaamiseksi?
9157: 
9158: 
9159: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
9160: 
9161:     Pertti Hemmilä /kok
9162:     Pertti Mäki-Hakola /kok
9163:     Jari Koskinen /kok
9164:                                                                                                 Versio 2.0
9165: KK 716/2000 vp -     Pertti Hemmilä /kok ym.                                        Ministerin vastaus
9166: 
9167: 
9168: 
9169: 
9170: Eduskunnan puhemiehelle
9171: 
9172: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-            Maatalouden kustannuskehitys oli varsin mal-
9173: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    tillista vuosien 1995-1999 aikana, jolloin maa-
9174: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        talouden tuotantopanosten kokonaisindeksi nou-
9175: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän         si vain 1,5 %. Vuoden 1999 elokuusta vuoden
9176: /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        2000 elokuuhun kokonaisindeksi on kuitenkin
9177: KK 716/2000 vp:                                      noussut 6,3 % ja polttoaineiden hintaindeksi yli
9178:                                                      47 %. Polttoaineiden hintojen nousulla on ker-
9179:        Mitä hallitus aikoo tehdä polttoöljyn         rannaisvaikutuksia myös muiden tuotantopanos-
9180:        hinnannoususta viljelijöille aiheutuvan       ten hintoihin. Inflaation kiihtyminen aiheuttaa
9181:        kohtuuttoman kustannusten nousun kor-         paineita maataloustuotannon kannattavuudelle.
9182:        vaamiseksi?                                       Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei si-
9183:                                                      sällä mekanismia, joka automaattisesti ottaisi
9184: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        huomioon kustannusten nousun. Yksittäisten
9185: ti seuraavaa:                                        tuotantosuuntien osalta tuotannon kannattavuu-
9186: Maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmä muo-        teen vaikuttavissa tuotto- tai kustannustekijöissä
9187: dostuu EU:n kokonaan rahoittamista tulotuistaja      tapahtuneet merkittävät muutokset pyritään otta-
9188: osarahoitteisista luonnonhaittakorvauksesta ja       maan vuosittain huomioon maa- ja puutarhata-
9189: ympäristötuesta sekä näitä järjestelmiä täydentä-    louden kansallisen tuen valmistelun yhteydessä.
9190: vistä kansallisista tuista. EU-tukien taso määräy-   Koko maataloussektorin osalta tuotto-ja kustan-
9191: tyy yhteisen maatalouspolitiikan säädösten pe-       nustekijöiden muutokset voidaan ottaa huo-
9192: rusteella, eivätkä tuotannon kannattavuuskehitys     mioon kulloinkin käytettävissä olevasta määrära-
9193: tai muut vastaavat syyt vaikuta tukien tasoon.       hasta päätettäessä valtion talousarvioesityksestä.
9194: Kansallisen tuen kokonaistaso on kansallisesti       Ensi vuoden kansallisen tuen valmistelu on käyn-
9195: määriteltävissä komission hyväksymien enim-          nistynyt. Osana vuoden 2001 kansallisen tuen
9196: mäismäärien puitteissa.                              valmistelua selvitetään maatalouden kustannus-
9197:                                                      kehitystä ja sen vaikutuksista maataloustuotan-
9198:                                                      non kannattavuuteen.
9199: 
9200: 
9201: 
9202: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
9203: 
9204:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9205: 
9206: 
9207: 
9208: 
9209: 2
9210: Ministems svar                                        KK 716/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok ym.
9211: 
9212: 
9213: 
9214: 
9215: Tili riksdagens talman
9216: 
9217: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         Kostnadsutvecklingen inom jordbruket var
9218: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   måttfull under åren 1995-1999, då prisindexet
9219: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti    för produktionsinsatser inom lantbruket steg med
9220: Hemmilä /saml m.fl. undertecknade skriftliga         endast 1,5 %. Från augusti 1999 till augusti 2000
9221: spörsmål SS 716/2000 rd:                             steg prisindexet dock med 6,3 % och prisindexet
9222:                                                      för bränslen med över 47 %. Prisstegringen på
9223:       Vad ämnar regeringen göra för att er-          bränsle har en multipeleffekt också när det gäller
9224:       sätta den orimliga kostnadsstegring som        priset på andra produktionsinsatser. Den accele-
9225:       höjningen av priset på brännolja har           rerande inflationen skapar ett tryck på lönsamhe-
9226:       medförtför jordbrukarna?                       ten inom jordbruket.
9227:                                                         Det nuvarande stödsystemet för jordbruket
9228: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      innehåller ingen mekanism som automatiskt be-
9229: föra följande:                                       aktar kostnadsstegringar. Inom de olika produk-
9230: Stödsystemet för jordbruket och trädgårdsodling-     tionsinriktningama försöker man i samband med
9231: en består av inkomststöd som i sin helhet finan-     beredningen av det nationella stödet för jordbru-
9232: sieras av EU, av delfinansierade kompensations-      ket och trädgårdsod1ingen årligen beakta sådana
9233: bidrag och av miljöstödet för jordbruket samt av     betydande ändringar i avkastning och kostnader
9234: nationella stöd som kompletterar dessa. Nivån på     som påverkar produktionens lönsarnhet. När det
9235: EU-stöden fastställs på grundval av rättsaktema      gäller hela jordbrukssektom kan förändringar i
9236: om den gemensamma jordbrukspolitiken, och            avkastning och kostnader beaktas när bes1uten
9237: varken lönsamhetsutvecklingen eller andra mot-       om de olika anslagen fattas i samband med bud-
9238: svarande omständigheter påverkar nivån på stö-       getpropositionen. Beredningen av nästa års na-
9239: den. Det totala nationella stödet kan fastställas    tionella stöd har inletts. Som en del av beredning-
9240: nationellt inom ramen för de maximibelopp som        en av det nationella stödet 2001 utreds jordbru-
9241: fastställs av kommissionen.                          kets kostnadsutveck1ing och viiken inverkan den
9242:                                                      har på lönsamheten.
9243: 
9244: 
9245: 
9246: Helsingfors den 12 oktober 2000
9247: 
9248:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9249: 
9250: 
9251: 
9252: 
9253:                                                                                                       3
9254:                                                                   KK 717/2000 vp- Pehr Löv /r ym.
9255: 
9256: 
9257: 
9258: 
9259:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 717/2000 rd
9260: 
9261:                                              Religiösa samfunds befrielse från fastighets-
9262:                                              skatt
9263: 
9264: 
9265: 
9266: 
9267: Tili riksdagens talman
9268: 
9269: Enligt lag om ändring av fastighetsskattelagen            I densenaste lag om ändring av fastighetsskat-
9270: 13 a § (RP 29/1998 rd) rörande skatteprocentsat-      telagen (RP 100/1999 rd) föreslogs inga ändring-
9271: sen för allmännyttiga samfund sägs att "med av-       ar tili 13 a §, men statsutskottet ville dock i sitt
9272: vikelse från vad som i 11 § föreskrivs om den ne-     betänkande (StaUB 14/1999 rd) precisera sin
9273: dre gränsen för fastighetsskatteprocentsatsen kan     tolkning av 13 a §. Den kommunala sektom var
9274: kommunfullmäktige bestämma att procentsatsen          enligt den utredning utskottet fått inte på det kla-
9275: för en byggnad ägd av ett allmännyttigt samfund       ra med vad riksdagen avser att bestämmelsen
9276: som avses i 22 § inkomstskattelagen och dess          skall innehålla. Dettakan i värsta fallleda tili att
9277: mark skall vara lägre än vad som bestäms ovan,        de allmännyttiga samfunden inte utnyttjar sin
9278: om byggnaden på fastigheten huvudsakligt är i         möjlighet till en lägre fastighetsskatteprocent-
9279: allmänt eller allmännyttigt bruk. Fastighetsskat-     sats. 1 praktiken blir resultatet då det motsatta
9280: teprocentsatsen för en byggnad som avses i den-       mot vad riksdagen vill uppnå genom lagändring-
9281: na paragraf kan också bestämmas vara 0,00."           en och vad som enligt utskottets mening också
9282:    1 statsutskottets betänkandes (StaUB 1711998       tydligt framgår av bestämmelsens formulering. 1
9283: rd) motiveringstext närnns som ett tidigare pro-      13 a § fastighetsskattelagen, sådan den föreslogs
9284: blem att bestämmelsen exempelvis inte tilläm-         av utskottet och godkändes, kopplades möjlighe-
9285: pas på religiösa samfunds eller idrottsförening-      ten tili sänkt fastighetsskatteprocentsats samman
9286: ars hus och att lagrummet täcker sålunda bara en      med de fall som anges i 22 § inkomstskattelagen.
9287: del av de samfund som ingår i begreppet allmän-       Utskottets förslag byggde på tanken att 20, 21
9288: nyttiga samfund enligt 22 § inkomstskattelagen.       och 22 § inkomstskattelagen är självständiga be-
9289: Utskottet föreslog att i 13 a § fastighetsskattela-   stämmelser utan inböres beroende. Detta innebär
9290: gen alla de allmännyttiga samfund som avses i         att 22 § inte minskar på tillämpningsområdet för
9291: 22 § inkomstskattelagen jämställs med varandra        20 eller 21 § utan samtliga bestämmelser tilläm-
9292: och att bestämmelsen avser hela fastigheten -         pas särskilt. Utskottet ville alltså poängtera att
9293: alltså också marken under byggnaden- och inte         allmännyttiga samfund skulle befrias, samtidigt
9294: enbart byggnaden på fastigheten. Man kan alltså       som man poängterade 'att befrielse från fastig-
9295: konstatera att utskottet ansett att religiösa sam-    hetsbeskattningen inte begränsades av möjlig
9296: fund skall kunna ingå i begreppet allmännyttiga       skatteplikt i 20 eller 21 §.
9297: samfund enligt 22 § inkomstskattelagen, som              Enligt Skattestyrelsens brev till skatteverken
9298: följaktligen skulle kunna befrias från fastighets-    och -byråema av den 29.10.1999 kommer befri-
9299: skatt. Likaså anges i texten att allmännyttigheten    elsen från fastighetsskatt inte att tillämpas på re-
9300: måste undersökas separat för varje klients vid-       ligiösa samfund. Enligt Skattestyrelsen tolkade
9301: kommande.                                             man först betänkandet så att befrielsen också
9302: 
9303:                                                                                                Version 2.0
9304: KK 717/2000 vp- Pehr Löv /r ym.
9305: 
9306: 
9307: skulle gälla i befolkningsregistret som religiösa      gett riktlinjen att religiösa samfund inte kan be-
9308: samfund registrerade samfund, men fick en repri-       frias trots uttalandet om att allmännyttigheten
9309: mand och rättade sin tolkning. Dock skulle 13 a §      skall avgöras från fall till fall.
9310: tillämpas på andra registrerade religiösa fören-
9311: ingar, ifall de uppfyller de allmänna förutsätt-       Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-
9312: ningama.                                               ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
9313:     Enligt Skattestyrelsens uppfattning kan fastig-    ställa följande spörsmål till behörig medlem av
9314: hetsskatteprocenten för allmännyttiga samfund          statsrådet:
9315: inte tillämpas på religiösa samfund ifall de klas-
9316: sats som sådana med stöd av respektive bestäm-               Anse,r regeringen att Skattestyrelsen
9317: melser; enligt befolkningsregistercentralens sta-            gjort en korrekt tolkning av lagstifta-
9318: tistik uppgår antalet såsom religiöst klassade               rens vilja rörande religiösa samfunds
9319: samfund till ca 40-45.                                       fastigheters fastighetsskatt,
9320:     Det förefaller som det finns många oklarheter
9321: kring religiösa samfunds fastighetsbeskattning.              att samfundens allmännyttighet skall av-
9322: Exempelvis kan nämnas att en baptistförsamling               göras från fall tili fall eller genom över-
9323: (uppdelad i en förenings- och samfundsdel) be-               gripande riktlinjer och
9324: friats av kommunfullmäktige från fastighets-                 att registreringsformen hos religiösa
9325: skatt, men beskattades dock av skattebyrån både              sammanslutningar skall vara en avgö-
9326: till förenings- och samfundsdelen. Likaså före-              rande faktor samt
9327: faller det förbryllande att lagstiftaren tidigare
9328: uppmuntrat religiösa sammanslutningar att flytta             anser regeringen att Skattestyrelsens
9329: över från föreningsregistret till samfundsregist-            avgörande om allmännyttighet skall gå
9330: ret och då de följer lagstiftarens vilja så straffas         förbi kommunfullmäktiges avgörande?
9331: de med fastighetsskatt samt att Skattestyrelsen
9332: 
9333: 
9334: Helsingfors den 19 september 2000
9335: 
9336:     Pehr Löv /sv
9337:     Håkan Nordman /sv
9338:     Nils-Anders Granvik /sv
9339: 
9340: 
9341: 
9342: 
9343: 2
9344: Suomennos                                                          KK 717/2000 vp -Pehr Löv /r ym.
9345: 
9346: 
9347: 
9348: 
9349:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 717/2000 vp
9350: 
9351:                                               Uskonnollisten yhteisöjen vapauttaminen kiin-
9352:                                               teistöverosta
9353: 
9354: 
9355: 
9356: 
9357: Eduskunnan puhemiehelle
9358: 
9359: Kiinteistöverolain muuttamisesta annetun lain              Kiinteistöverolain viimeisimmässä muutok-
9360: (HE 29/1998 vp) 13 a §:ssä todetaan yleishyödyl-       sessa (HE 100/1999 vp) ei ehdotettu muutoksia
9361: lisen yhteisön kiinteistöveroprosentista seuraa-        13 a §:ään, mutta valtiovarainvaliokunta halusi
9362: vaa: "Poiketen siitä, mitä 11 §:ssä kiinteistövero-    kuitenkin mietinnössään (VaVM 1411999 vp)
9363: prosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto        täsmentää tulkintaansa 13 a §:stä. Kuntasektori ei
9364: voi määrätä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun          ollut valiokunnan saaman selvityksen mukaan
9365: yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuk-          selvillä säännöksen eduskunnan tahdon mukai-
9366: sen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin           sesta sisällöstä. Tämä voisi pahimmassa tapauk-
9367: edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä      sessa johtaa siihen, etteivät yleishyödylliset yh-
9368: sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai   teisöt käytä mahdollisuuttaan alhaisempaan kiin-
9369: yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tar-      teistöveroprosenttiin. Käytännössä tulos muo-
9370: koitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi         dostuisi päinvastaiseksi kuin mitä eduskunta ha-
9371: voidaan määrätä myös 0,00."                            lusi lainmuutoksella ja mikä valiokunnan mieles-
9372:    Valtiovarainvaliokunnan mietinnön (Va VM            tä selkeästi ilmenee myös säännösten sanamuo-
9373: 1711998 vp) perustelutekstissä mainitaan aiem-         dosta. Valiokunnan ehdottamassa ja hyväksytyk-
9374: pana ongelmana olleen, ettei säännöstä sovelleta       si tulleessa kiinteistöverolain 13 a §:ssä alenne-
9375: esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen tai urhei-       tun kiinteistöveroprosentin käyttömahdollisuus
9376: luseurojen taloihin ja että säännös kattaa vain        kytkettiin tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuihin ta-
9377: osan tuloverolain 22 §:ssä määritellystä yleis-        pauksiin. Valiokunnan ehdotus perustui ajatuk-
9378: hyödyllisen yhteisön käsitteestä. Valiokunta eh-       seen, että tuloverolain 20, 21 ja 22 § ovat itsenäi-
9379: dotti, että kiinteistöverolain 13 a §:ssä kaikki tu-   siä, toisistaan riippumattomia säännöksiä. Tä-
9380: loverolain 22 §:ssä tarkoitetut yleishyödylliset       män mukaisesti 22 § ei pienennä 20 tai 21 §:n so-
9381: yhteisöt saatetaan keskenään samaan asemaan ja         veltamisalaa, vaan kaikkia säännöksiä sovelle-
9382: että säännös koskee koko kiinteistöä- siis myös        taan erillisinä. Valiokunta halusi siis korostaa
9383: rakennuksen maapohjaa - eikä yksinomaan                yleishyödyllisten yhteisöjen vapauttamista kiin-
9384: kiinteistöllä sijaitsevaa rakennusta. Voidaan siis     teistöverosta painottaen samalla, ettei mahdolli-
9385: todeta, että valiokunnan mielestä uskonnolliset        nen 20 tai 21 §:n mukainen verovelvollisuus ra-
9386: yhteisöt voisivat sisältyä tuloverolain 22 §:n mu-     joittanut vapautusta kiinteistöverotuksesta.
9387: kaiseen yleishyödyllisten yhteisöjen käsittee-            Verohallituksen verovirastoille ja -toimistoil-
9388: seen ja ne siis voitaisiin vapauttaa kiinteistöve-     le osoittaman, 29.10.1999 päivätyn kirjeen mu-
9389: rosta. Samoin tekstissä ilmaistaan, että yleis-        kaan vapautusta kiinteistöverosta ei sovelleta us-
9390: hyödyllisyys jouduttaisiin tutkimaan kunkin            konnollisiin yhteisöihin. Verohallituksen mu-
9391: asiakkaan kohdalla erikseen.                           kaan ensin mietintöä tulkittiin siten, että vapau-
9392: 
9393:                                                                                                          3
9394: KK 717/2000 vp - Pehr Löv /r ym.
9395: 
9396: 
9397: tus koskisi myös väestörekisterissä uskonuoUi-        tä se, että Verohallitus on antanut ohjeen, jonka
9398: siksi yhteisöiksi rekisteröityjä yhteisöjä, mutta     mukaan uskonnollisia yhteisöjä ei voida vapaut-
9399: muistutuksen jälkeen tulkintaa korjattiin. Toki       taa kiinteistöverosta huolimatta lausumasta
9400: 13 a §:ää sovellettaisiin muihin rekisteröityihin     yleishyödyllisyyden ratkaisemisesta kussakin ta-
9401: uskonnollisiin yhdistyksiin, jos ne täyttävät ylei-   pauksessa erikseen.
9402: set edellytykset.
9403:    Verohallituksen käsityksen mukaan yleis-           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9404: hyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosenttia      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
9405: ei voida soveltaa uskonnollisiin yhteisöihin, jos     vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9406: ne on luokiteltu tällaisiksi kyseisten säännösten     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
9407: perusteella: Väestörekisterikeskuksen tilastojen
9408: mukaan uskonnollisiksi yhteisöiksi luokiteltujen            Katsooko hallitus, että Verohallitus on
9409: yhteisöjen määrä on noin 40-45.                             tulkinnut oikein lainsäätäjän tahtoa us-
9410:    Vaikuttaa siltä kuin uskonnollisten yhteisöjen           konnollisten yhteisöjen kiinteistöjen
9411: kiinteistöverotuksessa olisi monia epäselvyyk-              kiinteistöveron osalta,
9412: siä. Esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa
9413: kunnanvaltuusto oli vapauttanut (yhdistys- ja yh-           että yhteisöjen yleishyödy/lisyys on rat-
9414: teisöosaan jakautuneen) baptistiseurakunnan                 kaistava kussakin tapauksessa erikseen
9415: kiinteistöverosta, mutta verotoimisto verotti seu-          vai yleisillä ohjeilla ja
9416: rakuntaa kuitenkin sekä yhdistys- että yhteisö-             että uskonnollisten yhteisöjen rekiste-
9417: osalta. Samoin vaikuttaa hämmästyttävältä, että             röintimuodon tulee olla ratkaiseva teki-
9418: kun lainsäätäjä on aikaisemmin kehottanut us-               jä sekä
9419: konnollisia yhteisöjä siirtymään yhdistysrekiste-
9420: ristä yhteisörekisteriin ja kun nämä noudattavat            katsooko hallitus, että Verohallituksen
9421: lainsäätäjän tahtoa, niin niitä rangaistaan kiin-           ratkaisu yleishyödyllisyydestä menee
9422: teistöverolla. Samoin vaikuttaa hämmästyttävä!-             kunnanvaltuuston ratkaisun edelle?
9423: 
9424: 
9425: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2000
9426: 
9427:     Pehr Löv /r
9428:     Håkan Nordman /r
9429:     Nils-Anders Granvik /r
9430: 
9431: 
9432: 
9433: 
9434: 4
9435: Ministerin vastaus                                              KK 717/2000 vp- Pehr Löv /r ym.
9436: 
9437: 
9438: 
9439: 
9440: Eduskunnan puhemiehelle
9441: 
9442: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa           Lain 11 §:ssä on säädetty yleinen kiinteistöve-
9443: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       roprosentti. Lakiin eduskuntakäsittelyn yhtey-
9444: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        dessä lisätyn, ensimmäisen kerran vuonna 2000
9445: vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lövin /r ym.       sovellettavan 13 a §:n mukaan kunnanvaltuusto
9446: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              voi poiketa II §:ssä säädetystä alarajasta tulove-
9447: 717/2000 vp:                                         rolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yh-
9448:                                                      teisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan
9449:       Katsooko hallitus, että Verohallitus on        kiinteistöveroprosenttia määrätessään, jos kiin-
9450:       tulkinnut oikein lainsäätäjän tahtoa us-       teistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti
9451:       konnollisten yhteisöjen kiinteistöjen          yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.
9452:       kiinteistöveron osalta,                            Tuloverolain 22 §:n mukaan yhteisö on yleis-
9453:                                                      hyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittö-
9454:       että yhteisöjen yleishyödyllisyys on rat-      mästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkises-
9455:       kaistava kussakin tapauksessa erikseen         sä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä,
9456:       vai yleisillä ohjeilla ja                      jos sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin
9457:       että uskonnollisten yhteisöjen rekiste-        henkilöpiireihin eikä se tuota toiminnallaan sii-
9458:       röintimuodon tulee olla ratkaiseva teki-       hen osalliselle taloudellista etua osinkona, voit-
9459:                                                      to-osuutena taikka kohtuullista suurempana palk-
9460:       jä sekä
9461:                                                      kana tai muuna hyvityksenä. Periaatteessa yleis-
9462:       katsooko hallitus, että Verohallituksen        hyödyllisyys edellyttää kaikkien näiden kolmen
9463:       ratkaisu yleishyödyllisyydestä menee           edellytyksen täyttymistä. Pykälän 2 momentissa
9464:       kunnanvaltuuston ratkaisun edelle?             on luettelo yleishyödyllisistä yhteisöistä. Luette-
9465:                                                      lo on esimerkkiluettelo, joten muutkin kuin py-
9466: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kälässä mainitut yhteisöt voivat olla yleishyödyl-
9467: ti seuraavaa:                                        lisiä. Mahdollista on myös, että luettelossa mai-
9468:                                                      nittu yhteisö ei ole yleishyödyllinen, jos sen tosi-
9469: Kiinteistöverolaki säädettiin vuonna 1992, ja
9470:                                                      asiallinen toiminta on jäänyt kauas alkuperäises-
9471: kiinteistövero määrättiin ensimmäisen kerran
9472:                                                      tä tarkoituksesta. Eduskuntakäsittelyn aikana
9473: vuonna 1993. Kiinteistövero oli uusi verolaji,
9474:                                                      muun muassa Verohallituksen virkamiehet kiin-
9475: jolla korvattiin kiinteistöjen harkintaverotus,
9476:                                                      nittivät huomiota siihen, että tuloverolain 22 §:n
9477: asuntotulon verotus sekä katumaksu ja manttaali-
9478:                                                      soveltamisala on tulkinnanvarainen, joten pykä-
9479: maksu. Veron kohteena on kiinteistö siten, että
9480:                                                      läviittauksen sijasta olisi ollut selkeämpää laissa
9481: vero kohdistuu maapohjan lisäksi rakennuksiin ja
9482:                                                      nimenomaisesti mainita ne, jotka haluttiin va-
9483: rakennelmiin. Periaatteessa ei ole eroa sillä, mi-
9484:                                                      pauttaa kiinteistöverosta.
9485: hin tarkoitukseen kiinteistöä käytetään. Kiinteis-
9486:                                                         Tuloverolain 22 §:ssä ei ole mainittu esimerk-
9487: töveroa ei kuitenkaan määrätä metsämaasta eikä
9488:                                                      kinä uskonnollista yhteisöä. Tuloverolain
9489: maatalousmaasta ja toisaalta kiinteistön käyttö-
9490:                                                      21 §:ssä on säädetty osittain verovapaista yhtei-
9491: tarkoitus vaikuttaa kiinteistöveron veroprosent-
9492:                                                      söistä, jotka suorittavat veroa kunnalle ja seura-
9493: tiin.
9494: 
9495:                                                                                                        5
9496: KK 717/2000 vp- Pehr Löv /r ym.                                                      Ministerin vastaus
9497: 
9498: 
9499: kunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tulo-      lain mukaan rekisteröitynyttä uskontokuntaa.
9500: veroprosentin mukaan. Tässä pykälässä on mai-        Muut uskonnolliset yhteisöt ovat aatteellisia yh-
9501: nittu evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen    distyksiä, ja vain näihin sovelletaan tuloverolain
9502: kirkkokunta sekä muu uskonnollinen yhdyskun-         22 §:n yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevia sään-
9503: ta ja niiden seurakunta.                             nöksiä. Näin ollen on selvää, että yhteisön vero-
9504:    Kiinteistöverolain 13 a §:ssä on viitattu tulo-   tuksessa on merkitystä sillä, miten yhteisö on re-
9505: verolain 22 §:ssä mainittuihin yleishyödyllisiin     kisteröitynyt. Myös arvonlisäverolaissa on vas-
9506: yhteisöihin. Verotuskäytännössä on jo ennen tu-      taavansisältöiset säännökset. Verohallituksen
9507: loverolain voimaantuloa vakiintuneesti katsottu,     ohje on yhdenmukainen sen kanssa, mitä uskon-
9508: että seurakunnat ja uskonuo lliset yhdyskunnat ei-   nollisten yhdyskuntien tuloverotuksessa on ai-
9509: vät ole yleishyödyllisiä yhteisöjä. Uskonnolli-      kaisemminkin noudatettu. Verotuskäytäntö on
9510: nen yhdistys sen sijaan saattaa olla yleishyödyl-    myös yhdenmukainen verolajista riippumatta.
9511: linen yhteisö, jos sen toiminta ja varainkäyttö         Perustuslain mukaan verosta säädetään lailla.
9512: täyttävät 22 §:ssä mainitut edellytykset.            Kiinteistöverolaissa on määritelty verovelvolli-
9513:    Hallituksen käsityksen mukaan Verohallitus        suus, ja näiden säännösten tulkinnasta Verohalli-
9514: on tulkinnut kiinteistöverolakia lain sanamuo-       tuksella on valtuus antaa asiaa koskevia ohjeita.
9515: don ja tuloverotuksessa sovelletun verotuskäy-       Kysymys verovelvollisuudesta ratkaistaan vero-
9516: tännön mukaisesti. Tuloverolain 22 §:ssä tarkoi-     viranomaisen tulkinnan mukaan kussakin yksit-
9517: tettujen yhteisöjen verovelvollisuus ratkaistaan     täistapauksessa erikseen, mutta kiinteistövero-
9518: kussakin yksittäistapauksessa erikseen verotuk-      lain 13 a §:n mukaan valtuustolla on oikeus poi-
9519: sen yhteydessä. Kuten edellä on todettu, voi         keta yleisestä veroprosentista, jos kysymyksessä
9520: yleishyödyllinen yhteisö toiminnallaan aiheuttaa     on laissa tarkoitettu verovelvollinen.
9521: sen, että sitä ei pidetä yleishyödyllisenä.             Veropohjan laajuudella on huomattava merki-
9522:    Uskonnonvapauslain mukaan uskonnollisina          tys kuntien talouden kannalta. Verohallituksen
9523: yhdyskuntina pidetään evankelis-luterilaisen kir-    tehtävänä verohallintolain mukaan on edistää oi-
9524: kon ja ortodoksisen kirkkokunnan lisäksi myös        keaa ja yhdenmukaista verotusta, joten on perus-
9525: muita uskonto kuntia, joilla on tarkoituksena jul-   teltua antaa yleisohje siitä, miten kiinteistövero-
9526: kisesti harjoittaa uskontoa ja jotka on asianmu-     lain säännöksiä sovelletaan. Edellä esitetyn pe-
9527: kaisesti rekisteröity. Tuloverolain 21 §:ssä muu     rusteella hallitus katsoo, että Verohallitus on toi-
9528: uskonnollinen yhdyskunta on rinnastettu evanke-      minut toimivaltansa mukaisesti ja tulkinnut kiin-
9529: lis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirk-    teistöverolain säännöstä sen sanamuodon ja tulo-
9530: kokuntaan. Tuloverolaissa muulla uskonnollisel-      verolain soveltamisessa vallitsevan verotuskäy-
9531: la yhdyskunnalla tarkoitetaan uskonnonvapaus-        tännön mukaisesti.
9532: 
9533: 
9534: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
9535: 
9536:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
9537: 
9538: 
9539: 
9540: 
9541: 6
9542: Ministems svar                                                  KK 717/2000 vp- Pehr Löv /r ym.
9543: 
9544: 
9545: 
9546: 
9547: Tili riksdagens talman
9548: 
9549: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          1 lagens 11 § bestäms om den allmänna fastig-
9550: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-   hetsskatteprocentsatsen. En1igt 13 a §, som foga-
9551: rådet översänt fö1jande av riksdagsledamot Pehr      des tilllagen i samband med behandlingen i riks-
9552: Löv /sv m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål      dagen och tillämpas första gången 2000, kan
9553: SS 717/2000 rd:                                      kommunfullmäktige avvika från den undre gräns
9554:                                                      som bestäms i 11 § när den bestämmer fastighets-
9555:       Anser regeringen att Skattestyrelsen           skatteprocentsatsen för en byggnad och mark
9556:       gjort en korrekt tolkning av lagstifta-        som ägs av ett i 22 § inkomstskattelagen avsett
9557:       rens vilja rörande religiösa samfunds          allmännyttigt samfund om byggnaden på fastig-
9558:       fastigheters fastighetsskatt,                  heten är huvudsakligen i allmänt eller allmännyt-
9559:                                                      tigt bruk.
9560:       att samfundens allmännyttighet skall av-           Enligt 22 § inkomstskattelagen är ett samfund
9561:       göras från fall till fall eller genom över-    allmännyttigt då det verkar enbart och omedel-
9562:       gripande riktlinjer och                        bart för allmän fördel i materiell, and1ig, sedlig
9563:        att registreringsformen hos religiösa         eller samhällelig bemärkelse, då dess verksam-
9564:        sammanslutningar skall vara en avgö-          het inte enbart gäller begränsade personkatego-
9565:        rande faktor samt                             rier och det inte genom sin verksamhet bereder
9566:                                                      dem som är delaktiga i samfundet ekonomisk för-
9567:       anser regeringen att Skattestyrelsens          mån i form av dividend eller vinstandel eller i
9568:       avgörande om allmännyttighet skall gå          form av sådan lön eller annan gottgörelse som är
9569:       förbi kommunfullmäktiges avgörande?            större än skäligt. För att ett samfund skall kunna
9570:                                                      kallas allmännyttigt förutsätts i princip att alla
9571: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      dessa tre kriterier uppfylls. 1 2 mom. finns en för-
9572: föra följande:                                       teckning över allmännyttiga samfund. Förteck-
9573:                                                      ningen är en exempe1förteckning, vilket innebär
9574: F astighetsskatte1agen stiftades 1992 och fastig-
9575:                                                      att även andra samfund än de som nämns i för-
9576: hetsskatt fastställdes första gången 1993. Fastig-
9577:                                                      teckningen kan vara allmännyttiga. Det är även
9578: hetsskatten var en ny typ av skatt i stället för
9579:                                                      möjligt att ett samfund som nämns i förteckning-
9580: skatten på anskaffning av fastighet, beskattning-
9581:                                                      en inte är allmännyttigt om dess faktiska verk-
9582: en av bostadsinkomst samt gatuavgiften och
9583:                                                      samhet har ändrats mycket jämfört med vad som
9584: mantalsavgiften. Föremålet för skatten är fastig-
9585:                                                      ursprungligen var avsikten. Under behandlingen
9586: heten och skatten riktas förutom till marken även
9587:                                                      i riksdagen fåste bl.a. tjänstemän vid Skattesty-
9588: till byggnadema och konstruktionema. 1 princip
9589:                                                      relsen uppmärksambet vid att tillämpningsområ-
9590: har det ingen betydelse för vi1ket ändamål fastig-
9591:                                                      det för 22 § inkomstskatte1agen är mångtydigt,
9592: heten används. Fastighetsskatt fastställs dock
9593:                                                      och därför hade det varit tydligare att i lagen ut-
9594: inte för skogsbruksmark eller jordbruksjord och å
9595:                                                      tryckligen nämna dem som man vill befria från
9596: andra sidan inverkar fastighetens användnings-
9597:                                                      fastighetsskatten i stället för att hänvisa till en
9598: ändamå1 på fastighetsskattens skatteprocent.
9599:                                                      paragraf.
9600: 
9601: 
9602:                                                                                                        7
9603: KK 717/2000 vp- Pehr Löv /r ym.                                                          Ministerns svar
9604: 
9605: 
9606: 
9607:    1 22 § inkomstskatte1agen nämns inte re1igi-        skatte1agen avses med andra religionssamfund
9608: onssamfund som exempel. 1 21 § inkomstskatte-          sådana trossamfund som är inregistrerade enligt
9609: 1agen bestäms om delvis skattefria samfund, som        religionsfrihetslagen. Andra re1igionssamfund är
9610: beta1ar skatt till kommunen och försam1ingen en-       ideella föreningar, och endast på dessa tillämpas
9611: 1igt den inkomstskatteprocentsats som nämns i          de bestämme1ser i 22 § inkomstskatte1agen som
9612: 124 § 3 mom. 1 denna paragrafnämns den evang-          gäller a11männyttiga samfund. Därför är det klart
9613: e1isk-1utherska kyrkan, ortodoxa kyrkosamfun-          att det har betyde1se för beskattningen av sam-
9614: det och andra religionssamfund samt deras för-         fundet hur samfundet är registrerat. Även i mer-
9615: sam1ingar.                                             värdesskattelagen ingår motsvarande bestämmel-
9616:    1 13 a § fastighetsskattelagen hänvisas till de     ser. Skattestyre1sens anvisning överensstämmer
9617: allmännyttiga samfund som nämns i 22 § in-             med den praxis som tidigare har tillämpats vid
9618: komstskatte1agen. 1 beskattningspraxis har man         beskattningen av religionssamfunds inkomster.
9619: redan innan inkomstskatte1agen trädde i kraft an-      Beskattningspraxis är även enhetlig oberoende
9620: sett att försam1ingarna och religionssamfunden         av skattes1ag.
9621: inte är allmännyttiga samfund. En religiös fören-          Enligt grundlag bestäms om skatt genom lag. I
9622: ing kan däremot vara ett allmännyttigt samfund         fastighetsskattelagen definieras skattskyldighe-
9623: om dess verksamhet och medelsförvaltning fy1-          ten och Skattestyrelsen har befogenhet att ge an-
9624: 1er de krav som nämns i 22 §.                          visningar om tolkningen av dessa bestämmelser.
9625:    Regeringen anser att Skattestyre1sen har to1-       Frågan om skattskyldighet löses enligt skatte-
9626: kat fastighetsskatte1agen i en1ighet med 1agens        myndighetens to1kning från fall till fall, men en-
9627: orda1yde1se och den beskattningspraxis som till-       ligt 13 a § fastighetsskattelagen har fullmäktige
9628: lämpats inom inkomstbeskattningen. Skattskyl-          rätt att avvika från den allmänna skatteprocent-
9629: digheten för de samfund som avses i 22 § in-           satsen om det är fråga om en sådan skattskyldig
9630: komstskattelagen bestäms från fall till fall i sam-    som avses i lagen.
9631: band med beskattningen. Som det har konstate-              Skattebasens omfattning har stor betyde1se för
9632: rats ovan kan ett allmännyttigt samfunds verk-         kommunernas ekonomi. Enligt 1agen om skatte-
9633: samhet 1eda till att det inte längre anses vara all-   förvaltningen är Skattestyrelsens uppgift att
9634: männyttigt.                                            främja en riktig och enhetlig beskattning och där-
9635:    En1igt re1igionsfrihetslagen anses som re1igi-      för är det motiverat att ge allmänna anvisningar
9636: onssamfund den evangelisk-1utherska kyrkan och         om hur bestämmelserna i fastighetsskattelagen
9637: ortodoxa kyrkosamfundet samt andra trossam-            tillämpas. Med stöd av vad som anförts ovan an-
9638: fund som har till ändamål att offent1igt utöva re-     ser regeringen att Skattestyrelsen har handlat
9639: ligion och som är inregistrerade på behörigt sätt.     inom ramen för sin behörighet och tolkat bestäm-
9640: 1 21 § inkomstskatte1agen har andra re1igions-         melsen i fastighetsskatte1agen i enlighet med
9641: samfund 1ikställts med den evangelisk- 1utherska       dess ordalydelse och rådande beskattningspraxis
9642: kyrkan och ortodoxa kyrkosamfundet. 1 inkomst-         vid tillämpning av inkomstskattelagen.
9643: 
9644: 
9645: 
9646: Helsingfors den 17 oktober 2000
9647: 
9648:     Minister Suvi-Anne Siimes
9649: 
9650: 
9651: 
9652: 
9653: 8
9654:                                                         KK 718/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas ym.
9655: 
9656: 
9657: 
9658: 
9659:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 718/2000 vp
9660: 
9661:                                                Pikonlinnan sairaalan toiminnan jatkaminen
9662:                                                Kangasalla
9663: 
9664: 
9665: 
9666: 
9667: Eduskunnan puhemiehelle
9668: 
9669: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin strategian mu-             eikä ns. kantasairaalaan. Tässä asiassa ministeri-
9670: kaan lähivuosina tulee ratkaista ristiriita, joka ai-    öiden pitäisi selvittää investointien ja toiminnan
9671: heutuu terveydenhuoltopalvelujen kysynnän kas-           siirtämisen järkevyys ja sen vaikuttavuus työlli-
9672: vusta ja käytettävissä olevien varojen niukkuu-          syyden, potilaiden, Kangasalan kunnan ja mui-
9673: desta. Linjaus saattaa aiheuttaa melkoisia vahin-        den tahojen osalta.
9674: koja niin työllisyyden kuin sairaanhoidonkin                Kysymys on 400 työpaikan säilymisestä, mikä
9675: osalta, jonka kohdentumana on Pikonlinnan sai-          vaikuttaa merkittäväitä osin Kangasalan elinkei-
9676: raala. Valtiovallalla on mahdollisuus vaikuttaa         noelämään ja sen supistumiseen sekä verotulo-
9677: asian etenemiseen taloudellisen tuen ja työllisyy-      jen vähentymiseen. Merkittävä asia eli potilai-
9678: den hoidon kautta.                                      den näkökulma tulee ottaa huomioon tärkeimpä-
9679:     Kangasalla sijaitsevan, Pirkanmaan sairaan-         nä perusteena. Potilaspalautteen mukaan potilaat
9680: hoitopiiriin kuuluvan Pikonlinnan sairaalan toi-        ovat erittäin tyytyväisiä hoitoonsa ja sairaalamil-
9681: minnan jatkuvuus on ollut viime aikoina erilais-        jööseen Pikonlinnassa. Myös Reumaliiton kun-
9682: ten asiantuntijoiden ja työryhmien tarkastelun al-      toutuslaitos on huolissaan yhteistyön jatkumises-
9683: la. Sairaanhoitopiirinjohdon tavoitteena annettu-       ta reumapotilaiden hoidossa.
9684: jen lausuntojen perusteella on edelleenkin laajen-          Sairaalan henkilökunnan mielestä päätöksiä
9685: taa TAYS:n kantasairaalan toimintoja. Esimer-           tehtäessä tulee ottaa huomioon myös inhimilliset
9686: kiksi Pikonlinnan sairaalan toiminnan kehittämi-        ja kulttuuriset arvot taloudellisten arvojen ohel-
9687: nen ja investointisuunnitelmat tarpeiden mukaan         la. Siitäkin huolimatta, että päätöksenteko kuu-
9688: aiotaan toteuttaa kantasairaalaan.                      luu sairaanhoitopiirin valtuustolle, asiaan tulisi
9689:     Ongelmana on se, että sairaanhoitopiirin joh-       puuttua sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ-
9690: dolta puuttuu Pikonlinnan sairaalan toimintojen         ministeriön toimesta asian vaikuttavuuden vuok-
9691: ja mahdollisuuksien tuntemus sekä henkilöstön           si. Ei voi olla perusteltua, että ko. ministeriöt
9692: ja potilaiden näkemysten huomioon ottaminen.            seuraavat sivusta, kun uhkana on 400 työpaikan
9693: Tämä osaltaan saattaa vaikuttaa päätöksente-            lopettaminen Kangasalla, mikä ei ole missään
9694: koon, mikä ei ole yhteiskunnan, potilaiden eikä         linjassa hallitusohjelman tasapuolisen alueiden
9695: henkilökunnan edun mukaista. Pikonlinnan sai-           ja kuntien kehittämisen kanssa.
9696: raalan sädehoitotoiminnan kehittäminen ja
9697: uudistaminen edellyttävät investointeja neljän-         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9698: teen kiihdyttimeen sekä sille tarvittavaan bunk-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
9699: keriin. Sairaalan näkemyksen mukaan vuonna              vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9700: 2009 tarvitaan sädehoitoon viides laite. Inves-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
9701: toinnit on syytä tehdä Pikonlinnan sairaalaan
9702: 
9703:                                                                                                   Versio 2.0
9704: KK 718/2000 vp -Pertti Turtiainen /vas ym.
9705: 
9706: 
9707:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   mihin toimiin hallitus ryhtyy, että halli-
9708:       tyä tarvittavien investointien suuntaami-   tusohjelman mukainen alueiden tasa-
9709:       seksi Pikonlinnan sairaalan toiminnan       puolinen kehittäminen toteutuu myös
9710:       turvaamiseksi ja 400 työntekijän työttö-    Kangasalan kunnassa?
9711:       myysuhan poistamiseksi ja
9712: 
9713: 
9714: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
9715: 
9716:     Pertti Turtiainen /vas
9717:     Tero Rönni /sd
9718: 
9719: 
9720: 
9721: 
9722: 2
9723: Ministerin vastaus                                    KK 718/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas ym.
9724: 
9725: 
9726: 
9727: 
9728: Eduskunnan puhemiehelle
9729: 
9730: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         keita koskevat päätökset niille myönnettyjen
9731: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         kiintiöiden puitteissa.
9732: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Perustamishankkeiden kiintiöt ovat vuosina
9733: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Turtiaisen         1993-2000 vaihdelleet noin 1 400 Mmk:sta 500
9734: /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Mmk:aan vuodessa. Vuosien 1996-1998 kiin-
9735: KK 718/2000 vp:                                        tiöihin tehtiin poikkeuksellisesti ylimääräinen
9736:                                                       pääosin työllisyysperusteinen korotus, joka koh-
9737:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      dennettiin erityisesti peruskorjaushankkeiden
9738:        tyä tarvittavien investointien suuniaarni-     käynnistämiseen.
9739:        seksi Pikonlinnan sairaalan toiminnan              Valtioneuvosto on myöntänyt Pirkanmaan sai-
9740:        turvaamiseksi ja 400 työntekijän työttö-       raanhoitopiirille vuosina 1993 ja 1995 suurten
9741:        myysuhan poistamiseksi ja                      hankkeiden aloitusvaltuuksia yhteensä 96,5
9742:                                                       Mmk. Lääninhallitus on puolestaan myöntänyt
9743:       mihin toimiin hallitus ryhtyy, että halli-      sairaanhoitopiirille vuosien 1993-2000 pienten
9744:       tusohjelman mukainen alueiden tasa-             perustamishankkeiden aloitusvaltuuksia yhteen-
9745:       puolinen kehittäminen toteutuu myös             sä noin 130 Mmk. Näistä on vuonna 1996 myön-
9746:       Kangasalan kunnassa?                            netty Pikonlinnan sairaalan sädehoitolaitteiden
9747: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         uusimiseksi noin 8,5 Mmk ja vuonna 1998 tieto-
9748: ti seuraavaa:                                         konetomografialaitteiston hankintaan 6 Mmk.
9749:                                                       Kaikkiin sairaanhoitopiirin tekemiin hanke-esi-
9750: Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishank-         tyksiin lääninhallitus ei kuitenkaan ole voinut
9751: keita koskevat säännökset sisältyvät sosiaali- ja     myöntää valtionosuutta hankekiintiönsä rajalli-
9752: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-       suuden vuoksi. Kirjallisessa kysymyksessä mai-
9753: desta annettuun lakiin (733/1992). Sosiaali- ja       nittu Pikonlinnan sairaalan neljättä kiihdytintä ja
9754: terveydenhuollon voimavara-asetuksessa on             sen bunkkeria koskeva investointi ei ole lain-
9755: määrätty valtioneuvoston hyväksymät suuret yli        kaan sisältynyt sairaanhoitopiirin tekemiin han-
9756: 25 Mmk:n perustamishankkeet ja vuosittain to-         ke-esityksiin.
9757: teutettavien pienten hankkeiden (2-25 Mmk)                Mahdollisuudet myöntää valtion tukea kun-
9758: kustannusten enimmäismäärä.                           tieoja kuntayhtymien vuosittain esittämiin hank-
9759:     Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa voimava-     keisiin ovat rajatut, koska hanke-esitykset ovat
9760: ra-asetuksessa hyväksytyn perustamishankkei-          erityisesti viime vuosina olleet pienentyneisiin
9761: den kustannusten enimmäismäärän lääninhalli-          hankekiintiöihin nähden huomattavasti suurem-
9762: tuksille. Määrärahatjaetaan läänin alueen sosiaa-     mat. Tämän johdosta lääninhallitukset ovat jou-
9763: li- ja terveydenhuollon tarpeiden mukaan eikä si-     tuneet suorittamaan erityisen tarkkaa harkintaa
9764: ten työllisyysperusteisesti. Käytännössä tämä ta-     valtionosuuksien myöntämiseksi sosiaali- ja ter-
9765: pahtuu ensisijaisesti läänin asukasluvun perus-       veydenhuollon valtakunnallisessa suunnitelmas-
9766: teella. Lääninhallitukset tekevät yksittäisiä hank-   sa ja sittemmin voimavara-asetuksessa esitetyt
9767:                                                       linjaukset huomioon ottaen.
9768: 
9769: 
9770:                                                                                                        3
9771: KK 718/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas ym.                                        Ministerin vastaus
9772: 
9773: 
9774:    Sosiaali- ja terveysministeriö on 22.11.1999     vaihtoehtoja ja kehittämään uusia toimintamalle-
9775: asettanut työryhmän valmistelemaan perustaruis-     ja, mihin osaltaan liittyy työllisyysnäkökohdat
9776: hankejärjestelmää koskevien säännösten uudista-     huomioon ottava harkinta. Pirkanmaan sairaan-
9777: mista 31.5.2001 mennessä. Uuden järjestelmän        hoitopiiristä saadun tiedon mukaan Pikonlinnan
9778: on tarkoitus olla täysimääräisesti voimassa vuo-    sairaalan investointien suunnittelua jatketaan
9779: desta 2004 alkaen.                                  normaalisti aiempaan tapaan. Lisäksi sairaanhoi-
9780:    Hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti, minkä     topiiri ja Kangasalan kunta ovat perustaneet eri-
9781: johdosta erityisesti sairaaloiden hoitopaikkatar-   tyisen yhteistyöryhmän sairaalan toiminnan edel-
9782: ve on viime vuosina vähentynyt. Tämän vuoksi        leen kehittämiseksi.
9783: sairaanhoitopiirit joutuvat etsimään erilaisia
9784: 
9785: 
9786: Helsingissä l 0 päivänä lokakuuta 2000
9787: 
9788:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
9789: 
9790: 
9791: 
9792: 
9793: 4
9794: Ministems svar                                       KK 718/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas ym.
9795: 
9796: 
9797: 
9798: 
9799: Tili riksdagens talman
9800: 
9801: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       spektive områden. 1 praktiken innebär detta att
9802: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    fördelningen i första hand sker utifrån länens in-
9803: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti     vånarantal. Länsstyrelserna fattar beslut om en-
9804: Turtiainen /vänst m.fl. undertecknade skriftliga      skilda projekt inom ramen för de kvoter som be-
9805: spörsmål SS 718/2000 rd:                              viljats dem.
9806:                                                          K voterna för anläggningsprojekt har åren
9807:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          1993-2000 varierat mellan ca 1 400 milj. mk
9808:       för att rikta nödvändiga investeringar          och 500 milj. mk per år. Åren 1996-1998 verk-
9809:       tili Pikonlinna sjukhus för att därige-         ställdes en extra höjning av kvoterna främst av
9810:       nom garantera sjukhusets verksamhet             sysselsättningsskäl. Anslagen inriktades fram-
9811:       och eliminera hotet att de 400 anställda        förallt på anläggningsprojekt för ombyggnad av
9812:       förlorar sina arbeten och                       lokaler.
9813:                                                          Regeringen beviljade åren 1993 och 1995 Bir-
9814:       vi/ka åtgärder ämnar regeringen vidta           kalands sjukvårdsdistrikt fullmakter att inleda
9815:       så att den balanserade regionala ut-            stora projekt för sammanlagt 96,5 milj. mk.
9816:       veckling som avses i regeringsprogram-          Länsstyrelsen beviljade å sin sida åren 1993-
9817:       met genomförs även i Kangasala kom-             2000 sjukvårdsdistriktet fullmakter att inleda
9818:       mun?                                            små anläggningsprojekt för sammanlagt ca 130
9819: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      milj. mk. Av dessa beviljades år 1996 Pikonlinna
9820: föra följande:                                       sjukhus 8,5 milj. mk för att förnya apparatur för
9821:                                                      strålbehandling och år 1998 6 milj. mk för an-
9822: Bestämmelser som berör anläggningsprojekt            skaffning av apparatur för datortomografi. På
9823: inom social- och hälsovården ingår i lagen om        grund av de begränsningar som finns för statsan-
9824: planering av och statsandel för social- och hälso-   delar för anläggningsprojekt har länsstyrelsen
9825: vården (733/1992). 1 statsrådets förordning om       dock inte kunnat bevilja anslag för alla de ansök-
9826: resurser för social- och hälsovården anges vilka     ningar som sjukvårdsdistriktet gjort. Den inve-
9827: stora anläggningsprojekt, vars kostnader är hög-     stering som nämns i det skriftliga spörsmålet för
9828: re än 25 miljoner mark, som statsrådet godkän-       en fjärde accelerator med tillhörande bunker för
9829: ner och maximibeloppet av kostnaderna för såda-      Pikonlinna sjukhus har överhuvudtaget inte in-
9830: na små projekt (2-25 Mmk) som genomförs år-          gått i de ansökningar som sjukvårdsdistriktet
9831: ligen.                                               gjort.
9832:    Social- och hälsovårdsministeriet fördelar det        Möjligheterna att bevilja statligt stöd för de
9833: i statsrådets förordning om resurser för social-     projekt som kommunerna och samkommunerna
9834: och hälsovården godkända maximibeloppet av           årligen framlägger är begränsade eftersom an-
9835: kostnader för anläggningsprojekt mellan länssty-     sökningarna framförallt under de senaste åren va-
9836: relserna. Anslagen fördelas mellan länen utgåen-     rit betydligt mer kostsamma än vad de allt min-
9837: de från behovet inom social- och hälsovården och     dre kvoterna för projektverksamhet tillåter. På
9838: alltså inte på basis av sysselsättningsläget i re-   grund av detta har länsstyrelserna varit tvungna
9839: 
9840: 
9841:                                                                                                      5
9842: KK 718/2000 vp -     Pertti Turtiainen /vas ym.                                          Ministerns svar
9843: 
9844: 
9845: att vid bevi1jandet av statsande1ar speciellt           Behandlingsmetoderna utvecklas ständigt och
9846: grund1igt överväga vi1ka projekt som skall under-    på grund härav har framförallt behovet av vård-
9847: stödas med beaktande av de rikt1injer som getts i    platser på sjukhusen minskat de senaste åren.
9848: den riksomfattande p1anen för socia1- och hälso-     Sjukvårdsdistrikten måste därför försöka hitta
9849: vården och sedermera i statsrådets förordning om     nya alternativ och utveckla nya verksamhetsfor-
9850: resurser för social- och hälsovården.                mer. Till det anknyter även de1vis att man i fort-
9851:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den   sättningen måste överväga att ta sysse1sättnings-
9852: 22 november 1999 en arbetsgrupp med uppgift          aspekterna i beaktande. Enligt den uppgift som
9853: att bereda en reform av bestämmelserna om sy-        fåtts från Birkalands sjukvårdsdistrikt kommer
9854: stemet med anläggningsprojekt. Arbetsgruppen         p1aneringen av nya investeringar för Pikonlinna
9855: skall slutföra sitt arbete före utgången av maj      sjukhus att fortsätta som hittills. Därtill har sjuk-
9856: 2001. Avsikten är att det nya systemet fullstän-     vårdsdistriktet och Kangasala kommun tillsatt en
9857: digt skall ha tagits i bruk vid ingången av 2004.    samarbetsgrupp med uppgift att vidareutveckla
9858:                                                      sjukhusets verksamhet.
9859: 
9860: 
9861: Helsingfors den 10 oktober 2000
9862: 
9863:     Omsorgsminister Osmo Soinivaara
9864: 
9865: 
9866: 
9867: 
9868: 6
9869:                                                          KK 719/2000 vp -Kirsi Ojansuu /vihr ym.
9870: 
9871: 
9872: 
9873: 
9874:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 719/2000 vp
9875: 
9876:                                              Pääradan kuljetuskyvyn lisääminen
9877: 
9878: 
9879: 
9880: 
9881: Eduskunnan puhemiehelle
9882: 
9883: Valtio ja alueen kunnat Helsinki-Tampere-vä-          rölä-välillä) ja myöhemmin länsipuolelle (Kyrö-
9884: lillä ovat käyttäneet pääradan kehittämiseen yli 3    lä-Purola-raiteet). Näillä raiteilla olisi käyttöä
9885: mrd. markkaa viimeisten kymmenen vuoden ai-           myös oikoradan toteutuessa. Tampereen lähei-
9886: kana. Tavoitteena on ollut radan perusparannus        syydessä rakenteilla oleva kolmas raide välillä
9887: ja junaliikenteen nopeuttaminen; pääradan no-         Sääksjärvi-Tampere voidaan täydentää henki-
9888: pea junaliikenne alkaakin viimeistään vuonna          löliikenteen ohitusraiteeksi.
9889: 2003. Valitettavasti merkittävistä investoinneis-         Pitkällä aikavälillä tulisi varautua lisäraiteen
9890: ta ei saada tavoiteitua hyötyä, sillä nopeiden ju-    Toijala-Sääksjärvi ja ohitusraiteiden Harvia-
9891: nien tulo radoille kasvattaajunien nopeuseroja ja     la-Hämeenlinna rakentamiseen. Päärataselvi-
9892: vähentää jo ennestään vilkkaan radan kapasiteet-      tyksessä esitetään, että jatkosuunnittelu taloudel-
9893: tia.                                                  lisine selvityksineen tulisi käynnistää pikaisesti,
9894:     Radanvarsikunnat käynnistivät päärataa kos-       jotta ohitusraiteen ensimmäinen vaihe voisi olla
9895: kevan selvityksen. Tavoitteena oli etsiä ratkaisu-    valmiina nopean junaliikenteen alkaessa vuonna
9896: ja nopeiden kaukojunien, hitaampien paikallisju-      2003. Päärataselvitys on erittäin perusteltu esi-
9897: nien (taajamajunat) ja tavarajunien nopeuserois-      tys lähivuosien ongelmien korjaamiseksi ja se on
9898: ta aiheutuvien ongelmien poistamiseksi. Työn          saanut varsin hyvän vastaanoton. Myös eduskun-
9899: yhteydessä selvitettiin myös radanvarren maan-        nassa on reagoitu selvitykseen, ja pääradan kehit-
9900: käytön mahdollista kehitystä.                         tämisestä on vuoden 2001 budjettiin tulossa kan-
9901:     Päärataselvityksen mukaan radan kapasiteet-       sanedustajien tekemiä talousarvioaloitteita.
9902: tia voidaan lisätä rakentamalla lisäraiteita hitai-
9903: den junien ohittamista varten. Lisäraiteilla voi-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9904: taisiin välttää nopeiden junien aiheuttama            jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
9905: taajamajunien palvelumahdollisuuksien vähene-         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9906: minen ja nopeiden junien hidastuminen.                tattavaksi seuraavan kysymyksen:
9907:     Raideinvestointeja esitetään tehtäväksi ensim-
9908: mäisessä vaiheessa Keravan ja Järvenpään välil-             Miten hallitus aikoo lisätä pääradan ka-
9909: le (pääradan kummallekin puolelle Kerava-Ky-                pasiteettia junien nopeuksienja nopeus-
9910:                                                             erojen kasvaessa?
9911: 
9912: 
9913: 
9914: 
9915:                                                                                                  Versio 2.0
9916: KK 719/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
9917: 
9918: 
9919: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
9920: 
9921:     Kirsi Ojansuu /vihr                   Susanna Rahkonen /sd
9922:     Anni Sinnemäki /vihr                  Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
9923:     Ulla Anttila /vihr                    Marja-Leena Kemppainen /skl
9924:     Tuija Brax /vihr                      Kari Rajamäki /sd
9925:     Merikukka Forsius /vihr               Jukka Gustafsson /sd
9926:     J anina Andersson /vihr               Pia Viitanen /sd
9927:     Pentti Tiusanen /vas                  Kari Kärkkäinen /skl
9928:     Osmo Puhakka /kesk                    Valto Koski /sd
9929:     Erkki Kanerva /sd                     Päivi Räsänen /skl
9930:     Tero Rönni /sd                        Saara Karhu /sd
9931:     Pertti Turtiainen /vas                Jari Koskinen /kok
9932: 
9933: 
9934: 
9935: 
9936: 2
9937: Ministerin vastaus                                    KK 719/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
9938: 
9939: 
9940: 
9941: 
9942: Eduskunnan puhemiehelle
9943: 
9944: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       Korson ja Rekolan välillä. Tämä on mahdollista-
9945: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   nut Keravalle kulkevien lähiliikenteen junien
9946: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       siirtämisen omille raiteilleen. Jatkossa ongelmat
9947: vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Ojansuun         keskittyvät Keravan ja Riihimäen väliselle kaksi-
9948: /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      raiteiselle osuudelle.
9949: KK 719/2000 vp:                                         Ratahallintokeskuksen käsityksen mukaan
9950:                                                     päärataselvityksessä esitetyt ohitusraiteet ratkai-
9951:       Miten hallitus aikoo lisätä pääradan ka-      sisivat vain osan edellä kuvatusta kapasiteettion-
9952:       pasiteettia junien nopeuksien ja nopeus-      gelmasta. Ohitusraiteiden mahdollistama juna-
9953:       erojen kasvaessa?                             tarjonnan lisäys olisi varsin pientä tuleviin tar-
9954:                                                     peisiin nähden. Kapasiteettiongelma voitaisiin
9955: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ratkaista parhaiten Kerava-Lahti-oikoradalla.
9956: ti seuraavaa:                                       Oikorata on todettu yhteiskuntataloudellisesti
9957: Pääradan kapasiteettiongelmat lisääntyvät tulevi-   kannattavammaksi kuin lisäraiteet, ja niinpä Ra-
9958: na vuosina. Kapasiteetti on ruuhka-aikoina täys-    tahallintokeskus on sisällyttänyt oikoradan pit-
9959: käytössä, minkä takia aikataulujen muuttaminen      kän aikavälin suunnitelmiinsa.
9960: ja säätäminen on vaikeaa, eikä junien lukumää-          Päärataselvitys oli luonteeltaan idealuontei-
9961: rää voi lisätä kysyntää vastaavasti. Helsingin ja   nen eikä siinä ole käsitelty asiaa kaikista näkö-
9962: Tampereen välisen radan perusparannus ja tason      kulmista. Hankkeiden hyödyt olisivat kustannuk-
9963: nosto valmistuvat vuonna 2002, jonka jälkeen        siin nähden ilmeisen pienet. Ratahallintokeskus
9964: henkilöjunat voisivat liikennöidä rataosuudella     on käynnistämässä ohitusraideratkaisusta tarken-
9965: nopeudella 160-200 km/h. Tällöin nopean hen-        tavia selvityksiä, joissa tarkastellaan erityisesti
9966: kilöjunaliikenteen ja hitaampien lähiliikenteen     hankkeiden yhteiskuntataloudellista kannatta-
9967: junien välinen nopeusero lisääntyy vähentäen        vuutta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ohitusrai-
9968: edelleen rataosan välityskykyä.                     teet eivät poistaisi kuitenkaan oikoradan tarvet-
9969:    Kapasiteettiongelmaa on helpottanut jonkin       ta, joten niiden tarpeellisuus voidaan ottaa mää-
9970: verran vuonna 2000 valmistunut kohtausraide         riteltäväksi myöhemmin.
9971: 
9972: 
9973: 
9974: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
9975: 
9976:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
9977: 
9978: 
9979: 
9980: 
9981:                                                                                                        3
9982: KK 719/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.                                                 Ministems svar
9983: 
9984: 
9985: 
9986: 
9987: Tili riksdagens talman
9988: 
9989: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        inom närtrafiken till Kervo på sina egna spår. 1
9990: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     fortsättningen kommer problemen att koncentre-
9991: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kirsi       ras till det tvåspåriga avsnittet mellan Kervo och
9992: Ojansuu /gröna m.fl. undertecknade skriftliga          Riihimäki.
9993: spörsmål SS 719/2000 rd:                                  Enligt Banförvaltningscentralens uppfattning
9994:                                                        skulle de omkömingsspår som föreslagits i stam-
9995:        På vilket sätt ämnar regeringen öka             baneutredningen lösa endast en del av ovan be-
9996:        stambanans kapacitet då tågens hastig-          skrivna problem i fråga om kapaciteten. Den ök-
9997:        heter och skillnaderna mellan tågens            ning av antalet tåg som omkömingsspåren skulle
9998:        hastigheter växer?                              möjliggöra vore tämligen obetydlig med tanke på
9999:                                                        framtida behov. Problemet med för liten kapaci-
10000: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        tet skulle bäst kunna lösas med en genbana mel-
10001: föra följande:                                         lan Kervo och Lahtis. Genbanan har konstaterats
10002: Problemen med stambanans kapacitet kommer              vara mer lönsam ur samhällsekonomisk synvin-
10003: att öka under de närmaste åren. Kapaciteten ut-        kel än tilläggsspår och därför har Banförvalt-
10004: nyttjas fullt ut vid rusningstider och därför är det   ningscentralen tagit med genbanan i sin långtids-
10005: svårt att ändra och justera tidtabellema och anta-     planering.
10006: let tåg kan inte utökas så att det motsvarar efter-       Avsikten med stambaneutredningen var att få
10007: frågan. Arbetet med att grundligt förbättra hanan      fram nya ideer och saken har inte behandlats ur
10008: mellan Helsingfors och Tammerfors och höja             alla synvinklar i utredningen. Nyttan med de fö-
10009: dess nivå blir fårdigt år 2002 varefter persontå-      reslagna arbetena skulle vara uppenbart liten i
10010: gen skulle kunna köra med en hastighet av 160-         förhållande till kostnadema. Banförvaltnings-
10011: 200 km/h på banavsnittet. Då ökar skillnaden i         centralen kommer att påbörja utredningar som
10012: fråga om hastigheter mellan tågen i den snabba         noggrannare analyserar den lösning som före-
10013: persontågtrafiken och den långsammare närtrafi-        språkar ornkömingsspår och som särskilt gran-
10014: ken och detta minskar ytterligare banavsnittets        skar den samhällsekonomiska lönsamheten. För
10015: förmåga att klara av trafiken.                         närvarande ser det i alla fall ut som om omkör-
10016:    Det spår för mötande trafik som blev fårdigt        ningsspåren ändå inte skulle undanröja behovet
10017: 2000 mellan Korso och Räckhals har inneburit en        av genbanan, så man kan ta ställning till omkör-
10018: viss lättnad när det gäller kapaciteten. Detta spår    ningsspårens behövlighet senare.
10019: har gjort det möjligt att föra in de tåg som går
10020: 
10021: 
10022: 
10023: Helsingfors den 10 oktober 2000
10024: 
10025:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
10026: 
10027: 
10028: 
10029: 4
10030:                                                            KK 720/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
10031: 
10032: 
10033: 
10034: 
10035:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 720/2000 vp
10036: 
10037:                                               Varallisuuden vaikutus toimeentulotukeen
10038: 
10039: 
10040: 
10041: 
10042: Eduskunnan puhemiehelle
10043: 
10044: Laki toimeentulotuesta toteaa, että toimeentulo-       nen henkilö kokee omaisuuden realisointivaati-
10045: tukea myönnettäessä otetaan huomioon käytettä-         muksen erittäin epäoikeudenmukaisena. Hänel-
10046: vissä olevat varat (12 §). Varoina ei kuitenkaan       tähän vietäisiin viimeinenkin tulonhankkimis-
10047: oteta huomioon vakinaista asuntoa eikä tarpeel-        mahdollisuus tulevaisuudessa. Henkilö on kärsi-
10048: lista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- ja opiske-   nyt masennuksesta stressaavan elämäntilanteen
10049: luvälineitä eikä muita varoja, joiden katsotaan        vuoksi, eikä vaatimus omaisuuden realisoinnista
10050: olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaami-         ainakaan edesauta masennuksesta selviämisessä.
10051: seksi. On siis pitkälti toimeentulohakemusta kä-
10052: sittelevän viranomaisen harkinnassa, millä taval-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10053: la omaisuus otetaan huomioon.                          jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
10054:     Väljät säännökset voivat johtaa ongelmatilan-      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
10055: teisiin. Esimerkkinä voi mainita tapauksen, jossa      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
10056: henkilö odottaa työkyvyttömyyseläkepäätöstä.
10057: Toimeentulotukihakemusta ei ollut hyväksytty,                Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
10058: vaan oli vaadittu henkilön omistuksessa olevan                toimeentulotukilain varallisuussäädös-
10059: pienen metsäpalstan realisointi. Metsässä ei ole              ten täsmentämiseksi niin, ettei hakija
10060: tällä hetkellä hakkuumahdollisuuksia eli tuloa ei            joudu realisoimaan omaisuutta, josta
10061: muodostu, mutta kylläkin myöhemmin. Kysei-                   voisi muodostua tuloa?
10062: 
10063: 
10064: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
10065: 
10066:     Eero Lämsä /kesk
10067:     Liisa Hyssälä /kesk
10068:     Hannu Aho /kesk
10069: 
10070: 
10071: 
10072: 
10073:                                                                                               Versio 2.0
10074: KK 720/2000 vp -      Eero Lämsä /kesk ym.                                            Ministerin vastaus
10075: 
10076: 
10077: 
10078: 
10079: Eduskunnan puhemiehelle
10080: 
10081: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         keet tai vastaavat arvopaperit. Auton realisointi-
10082: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         kin voi tulla kyseeseen, mutta ei esimerkiksi sel-
10083: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          laisessa tapauksessa, että henkilö tarvitsee autoa
10084: vastattavaksi kansanedustaja Eero Lämsän /kesk         työmatkojen tekemiseen puuttuvien tai hanka-
10085: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            lien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. Tällöin
10086: 720/2000 vp:                                           auton voidaan katsoa olevan omaisuutta, joka on
10087:                                                        henkilölle toimeentulon turvaamiseksi tarpeen.
10088:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         Samoin maanviljelijällä, joka on joutunut tilapäi-
10089:        toimeentulotukilain varallisuussäädös-          sesti turvautumaan toimeentulotukeen, ei ole vel-
10090:        ten täsmentämiseksi niin, ettei hakija          vollisuutta myydä viljelymaataan.
10091:        joudu realisoimaan omaisuutta, josta               Metsäpalsta, josta olisi joskus tulevaisuudes-
10092:        voisi muodostua tuloa?                          sa saatavissa tuloja, on lähinnä verrattavissa
10093:                                                        osakkeisiin ja muuhun tuloa tuottavaan omaisuu-
10094: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          teen. Se ei turvaa henkilön toimeentuloa juuri
10095: ti seuraavaa:                                          toimeentulotuen myöntämisajankohtana. Lähtö-
10096: Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa          kohtaisesti henkilölle tulisi tällöin myöntää toi-
10097: turvaava etuus. Toimeentulotukeen on oikeus            meentulotukea, jos tuen saamisen edellytykset
10098: henkilöllä, joka ei voi saada toimeentuloa ansio-      muutoin täyttyisivät. Tällöin tuen hakijalta voi-
10099: työllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa tur-     daan kuitenkin edellyttää, että hän myy palstan ja
10100: vaavien muiden etuuksien avulla, muista tulois-        käyttää siitä saatuja varoja elämiseensä, jolloin
10101: taan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvolli-     tuen myöntämisen yhteydessä määrättäisiin sen
10102: sen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.         takaisinperinnästä toimeentulotuesta annetun
10103:    Huomioon otettavan varallisuuden osalta toi-        lain 20 § :n mukaisesti.
10104: meentulotuesta annetun lain 12 §:n 2 momentis-            Sosiaalitoimen menettelyä toimeentulotukiha-
10105: sa todetaan, että toimeentulotukea myönnettäes-        kemuksen hylkäämisessä voidaan edellä esitetyn
10106: sä käytettävissä olevina varoina ei oteta huo-         perusteella arvostella. Koska metsämaan myynti
10107: mioon tuen hakijan käytössä olevaa vakinaista          ei välttämättä käy aivan käden käänteessä, so-
10108: asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeelli-     siaalitoimiston olisi varattava henkilölle koh-
10109: sia työ- tai opiskeluvälineitä eikä muita varoja,      tuullinen aika myyntiä varten, ja tältä ajalta tu-
10110: joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toi-          kea maksettaisiin tavalliseen tapaan. Kysyjien
10111: meentulon turvaamiseksi.                               esittämässä tilanteessa, jossa henkilölle makset-
10112:    Toimeentulotukea myönnettäessä voidaan              taisiin toimeentulotukea ennakkona, odotettavis-
10113: edellyttää, että henkilö ryhtyy toimenpiteisiin        sa olevaa työkyvyttömyyseläkettä vastaan,
10114: sellaisen omaisuuden realisoimiseksi, joka ei ole      myönnetty tuki voidaan periä takaisin aikanaan
10115: välttämätöntä hänen toimeentulonsa turvaami-           odotusajalta maksettavasta eläkkeestä tai vaihto-
10116: seksi ja joka on helposti realisoitavissa. Tällaista   ehtoisesti metsäpalstan myyntituloista.
10117: omaisuutta voivat olla esimerkiksi kesämökki-             Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei
10118: kiinteistö sekä pankki- ja teollisuusyhtiöosak-        lainsäädännön muuttamiseen ole syytä kysyjien
10119: 
10120: 
10121: 2
10122: Ministerin vastaus                                      KK 720/2000 vp -      Eero Lämsä /kesk ym.
10123: 
10124: 
10125: esittämin tavoin. Tuloa tuottavan omaisuuden        toimeentulotuen tarkoitus huomioon ottaen olla
10126: sulkeminen toimeentulotukea myönnettäessä           kovin suuri.
10127: huomioon otettavan varallisuuden ulkopuolelle          Sosiaali- ja terveysministeriössä on alustavas-
10128: johtaisi toimeentulotuen viimesijaisen luonteen     ti valmisteltu esitystä, jonka mukaan toimeentu-
10129: hämärtymiseen.                                      lotuen hakijan ansiotulot eivät täysimääräisesti
10130:    Kunnalla on nykyisinkin mahdollisuus ta-         vaikuttaisi myönnettävän tuen määrään, kuten
10131: pauksittain harkita, jätetäänkö toimeentulotuen     nykyisin käytännössä valtaosin tapahtuu. Minis-
10132: hakijan tuloista tai varallisuudesta jotakin huo-   teriöllä on tarkoitus tehdä asiaa koskevat esityk-
10133: mioon ottamatta tukea myönnettäessä. Tällaisten     set sen jälkeen, kun tarpeelliset selvitykset asias-
10134: tulojen tai varallisuuden määrä ei kuitenkaan voi   ta on tehty.
10135: 
10136: 
10137: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
10138: 
10139:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
10140: 
10141: 
10142: 
10143: 
10144:                                                                                                       3
10145: KK 720/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                    Ministems svar
10146: 
10147: 
10148: 
10149: 
10150: Tili riksdagens talman
10151: 
10152: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      Också realiseringen av en bil kan komma i fråga,
10153: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   men inte t.ex. i sådana fall där den sökande behö-
10154: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eero      ver bilen för sina arbetsresor därför att det inte
10155: Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-    finns tillgång till kollektivtrafik eller kollektiv-
10156: mål SS 720/2000 rd:                                  trafikförbindelsema är besvärliga. 1 dessa fall
10157:                                                      kan man anse att bilen är egendom som är nöd-
10158:       Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att       vändig för att trygga utkomsten. På motsvarande
10159:       precisera bestämmelserna om förmö-             sätt är en jordbrukare, som varit tvungen att an-
10160:       genhet i lagen om utkomststöd så att den       söka om tillfålligt utkomststöd, inte skyldig att
10161:       sökande inte är tvungen att realisera          sälja sin odlingsjord.
10162:       egendom som kan omvandlas tili in-                Ett skogsskifte, som någon gång i framtiden
10163:       komst?                                         kan ge en inkomst, kan närmast jämföras med ak-
10164:                                                      tier och annan egendom som genererar inkomst.
10165: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      Den tryggar inte utkomsten vid den tidpunkt då
10166: föra följ ande:                                      utkomststödet beviljas. När en sådan situation fö-
10167: Utkomststöd är en förmån som i sista hand skall      religger skall utkomststödet i regel beviljas, om
10168: trygga utkomsten. Rätt till utkomststöd har en       den sökande i övrigt uppfyller villkoren för stö-
10169: person som inte kan få sin utkomst genom för-        det. 1 så fall kan man dock förutsätta att den sö-
10170: värvsarbete, verksamhet som företagare, med          kande säljer sitt skifte och använder de medel
10171: hjälp av andra förmåner som tryggar utkomsten,       som han får från försäljningen för sin utkomst,
10172: genom andra inkomster eller tillgångar, genom        vilket innebär att beslut om återkrav fattas i an-
10173: omvårdnad från en sådan persons sida som är för-     slutning till beviljandet av stödet i enlighet med
10174: sörjningspliktig gentemot honom eller på något       20 § lagen om utkomststöd.
10175: annat sätt.                                             Socialförvaltningens förfarande när den gav
10176:    Beträffande tillgångar som skall beaktas då ut-   avslag på den aktuella ansökan om utkomststöd
10177: komststödet beviljas konstateras i lagens 12 §       kan kritiseras på basis av det ovan relaterade. Ef-
10178: 2 mom. att den stadigvarande bostad som är i den     tersom det inte går att sälja skogsmark i en hand-
10179: sökandes bruk, behövligt bostadslösöre, nödvän-      vändning, borde socialbyrån anslå en tillräcklig
10180: diga arbets- och studieredskap eller andra till-     tid för försäljningen, och under denna tid skall
10181: gångar som anses nödvändiga för tryggande av         stödet utbetalas på vanligt sätt. I den situation
10182: fortsatt utkomst dock inte skall beaktas.            som spörsmålsställama beskriver, när utkomst-
10183:    När utkomststöd beviljas är det möjligt att       stödet utbetalas i förskott i stället för väntad
10184: man kräver att den sökande vidtar åtgärder för att   framtida invalidpension, kan det beviljade stödet
10185: realisera egendom som inte är nödvändig för          återkrävas ur den pension som i efterskott beta-
10186: tryggande av hans utkomst och som är lätt att re-    las för väntetiden eller, altemativt, ur försälj-
10187: alisera. Sådan egendom kan t.ex. vara en som-        ningsintäkten från skogsskiftet.
10188: marstugefastighet samt bankaktier eller aktier i        Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
10189: industriföretag eller motsvarande värdepapper.       inte föreligger skäl att ändra lagstiftningen på det
10190: 
10191: 
10192: 4
10193: Ministems svar                                            KK 720/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
10194: 
10195: 
10196: sätt som spörsmålsställama föreslår. Att utesluta     stödet får denna inkomst eller förmögenhet dock
10197: egendom som kan realiseras från de tillgångar         inte vara särskilt stor.
10198: som skall beaktas då utkomststöd beviljas, leder         Social- och hälsovårdsministeriet har prelimi-
10199: tili att principen om att utkomststöd skall vara en   närt berett en proposition enligt viiken den sö-
10200: förmån som i sista hand tryggar utkomsten för-        kandes förvärvsinkomster inte tili sitt fulla be-
10201: dunklas.                                              lopp skall inverka på beloppet av det stöd som
10202:     Kommunema kan numera från fall tili fall          beviljas, vilket de för närvarande i praktiken gör i
10203: överväga om någon del av den sökandes inkom-          de flesta fall. Ministeriet har för avsikt att presen-
10204: ster eller förmögenhet inte skall beaktas när stö-    tera sina förslag när alla nödvändiga utredningar
10205: det beviljas. Med tanke på syftet med utkomst-        har genomförts.
10206: 
10207: 
10208: Helsingfors den l 0 oktober 2000
10209: 
10210:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
10211: 
10212: 
10213: 
10214: 
10215:                                                                                                           5
10216:                                                            KK 72112000 vp- Raimo Vistbacka /ps
10217: 
10218: 
10219: 
10220: 
10221:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 721/2000 vp
10222: 
10223:                                             Pohjoisen kotieläintuen myöntämisperusteiden
10224:                                             tarkentaminen
10225: 
10226: 
10227: 
10228: 
10229: Eduskunnan puhemiehelle
10230: 
10231: Eräällä pohjalaisella tilalla on kolme suomenhe-     hylkäämispäätös sotii näin Hippoksen säännök-
10232: vosta, joista yksi Hippoksen omistajailmoituk-       siä ja tervettä järkeä vastaan ja siksi sen oikeelli-
10233: sen mukaan kuuluu tilan omistajalle ja kaksi         suutta on syytä ihmetellä.
10234: muuta yhteisesti alaikäisille, 17-, 15- ja 11-vuo-
10235: tiaille pojille. Hippoksen omistajanvaihdossään-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10236: nösten mukaan alaikäisten allekirjoituksilla il-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10237: moituksissa ei ole kuitenkaan merkitystä, vaan       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10238: ne on oltava huoltajan allekirjoittamia. Tilan-      vaksi seuraavan kysymyksen:
10239: omistajan haettua pohjoista kotieläintukea (he-
10240: vostalouden tuki) anomus hylättiin kahden poi-             Onko maaseutupiiri hallituksen mieles-
10241: kien omistaman hevosen osalta siksi, ettei isää            tä tulkinnut pohjoisen kotieläintuen (he-
10242: ollut merkitty ko. hevosten haltijaksi. Maaseutu-          vostalouden tuki) säännöksiä oikein
10243: kunnan päätös on käsittämätön siksi, että Hip-             vaatiessaan alaikäisten omistamien he-
10244: poksen mukaan alaikäisten lasten omistusoikeu-             vosten tuen saannin ehtona niiden hal-
10245: della ei virallisissa papereissa ole merkitystä,           linnan siirtämistä isän nimiin, vaikka
10246: vaan niihin vaaditaan 4 §:n mukaan huoltajan af-           käytännössä isä hoitaa ja hallitsee las-
10247: lekirjoitus. Omistusoikeuden rajoittaminen iän             lenkin nimissä olevia hevosia, mikä on
10248: perusteella on myös erikoista laintulkintaa. Tuen          puolestaan ristiriidassa Hippoksen
10249:                                                            omistajanvaihdosmääräysten kanssa?
10250: 
10251: 
10252: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
10253: 
10254:     Raimo Vistbacka /ps
10255: 
10256: 
10257: 
10258: 
10259:                                                                                                 Versio 2.0
10260: KK 721/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                    Ministerin vastaus
10261: 
10262: 
10263: 
10264: 
10265: Eduskunnan puhemiehelle
10266: 
10267: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         tuen hakijalle ennen 1.5.2000. Työvoima- ja elin-
10268: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         keinokeskuksen maaseutuosasto on toiminut oi-
10269: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          kein silloisten säädösten perusteella hylätessään
10270: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan          hakemuksen kahden hevosen osalta sillä perus-
10271: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            teella, että kyseiset hevoset olivat hakijan ala-
10272: 721/2000 vp:                                            ikäisten lasten omistuksessa eikä hallintaoikeu-
10273:                                                        den siirtoa oltu tehty hakijalle.
10274:        Onko maaseutupiiri hallituksen mieles-              Maa- ja metsätalousministeriö on 7.9.2000 an-
10275:        tä tulkinnut pohjoisen kotieläintuen (he-       tamallaan asetuksella 785/2000 muuttanut kan-
10276:        vostalouden tuki) säännöksiä oikein             sallisia peltoalaperusteisia tukia ja kotieläintukia
10277:        vaotiessaan alaikäisten omistamien he-          vuonna 2000 koskevan yleiskirjeen 351100 lukua
10278:        vosten tuen saannin ehtona niiden hal-          6.7. siten, että tukea voidaan maksaa hakijan tai
10279:        linnan siirtämistä isän nimiin, vaikka          hänen perheenjäsentensä hallinnassa Suomessa
10280:        käytännössä isä hoitaa ja hallitsee las-         1.5.2000 olevista hevosista. Perheenjäsenillä
10281:        lenkin nimissä olevia hevosia, mikä on          tarkoitetaan       valtioneuvoston        päätösten
10282:        puolestaan ristiriidassa Hippoksen              25/2000 2 §:ssä ja 26/2000 2 §:ssä mainittua
10283:        omistajanvaihdosmääräysten kanssa?              puolisoaja hakijan alaikäisiä lapsia. Täten edellä
10284:                                                        mainitun muutetun säädöksen johdosta kirjalli-
10285: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          sessa kysymyksessä mainittu tulkintaongelma
10286: ti seuraavaa:                                          alaikäisten lasten hallinnassa olevien hevosten
10287: Maatalouden kansallisten tukien maksamisen             tukikelpoisuudesta ei ole enää ajankohtainen.
10288: yleisenä edellytyksenä vuodelta 2000 on se, että           Jos kuitenkin hakija on jättänyt vuoden 2000
10289: viljelijä tai hänen puolisonsa on 31.12.1999 vä-       tukihakemuksensa maatilan talouskeskuksen si-
10290: hintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Kan-      jaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle
10291: sallisia peltoalaperusteisia tukia ja kotieläintukia   määräaikaan mennessä, mutta hakemuksen mu-
10292: vuonna 2000 koskevan yleiskirjeen 35/00 mää-           kana olevassa eläinilmoituslomakkeessa ei ole
10293: räysten mukaan tukea maksetaan hakijan hallin-         mainittu alaikäisten lasten hallinnassa olevia he-
10294: nassa Suomessa 1.5.2000 olevista hevosista.            vosia ja poneja, voi tuen hakija ilmoittaa ne jäl-
10295: 12.9.2000 saakka voimassa olleiden määräysten          keenpäin korjausilmoituksella kunnan maaseu-
10296: mukaan hevosen ollessa alaikäisen lapsen hallin-       tuelinkeinoviranomaiselle.
10297: nassa, hallintaoikeuden siirto tulee olla tehtynä
10298: 
10299: 
10300: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
10301: 
10302:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
10303: 
10304: 
10305: 
10306: 2
10307: Ministerns svar                                            KK 72112000 vp- Raimo Vistbacka /ps
10308: 
10309: 
10310: 
10311: 
10312: Tili riksdagens talman
10313: 
10314: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      delningen vid arbetskrafts- och näringscentralen
10315: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   har handlat korrekt utgående från de författning-
10316: rådet översänt följande av riksdagsledamot           ar som då var i kraft när den avslog ansökan för
10317: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga        två hästars del på grund av att hästama i fråga var
10318: spörsmål SS 72112000 rd:                             i sökandens minderåriga barns ägo och överfö-
10319:                                                      ringen av besittningsrätten inte hade överförts på
10320:       Har landsbygdsnäringsdistriktet enligt         sökanden.
10321:       regeringens mening tolkat bestämmel-              Jord- och skogsbruksministeriet har genom sin
10322:       serna om det nordliga husdjursstödet           förordning 785/2000 av den 7 september 2000
10323:       (stöd för hästhushållning) rätt när di-        ändrat kap. 6.7 i cirkuläret 35/100 om de natio-
10324:       striktet kräver att villkoret för stöd för     nelia arealbaserade stöden och husdjursstöden
10325:       hästar som är i minderårigas ägo är att        2000 så att stöd kan betalas på basis av antalet
10326:       innehavet av dem överförs i faderns            hästar sökanden elier sökandens familjemedlem-
10327:       namn, fastän jadern i praktiken är den         mar innehar i Finland den 1 maj 2000. Med fa-
10328:       som sköter och innehar även de hästar          miljemedlemmar avses en make enligt definitio-
10329:       som är i barnens namn, vilket i sin tur        nen i 2 § i statsrådets beslut 25/2000 och 26/2000
10330:       står i strid med Hippos bestämmelser om        och sökandens minderåriga barn. Således är det
10331:       ägarbyte?                                      tolkningsproblem som nämns i det skriftliga
10332:                                                      spörsmålet inte längre aktuelit med anledning av
10333: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      den ovan nämnda ändrade författningen när det
10334: föra följande:                                       gälier rätten tili stöd för hästar som innehas av
10335: Ett allmänt vilikor för att nationelia jordbruks-    minderåriga bam.
10336: stöd skall utbetalas för 2000 är att odlaren elier      Om sökanden likväl inom utsatt tid har lämnat
10337: hans maka den 31 december 1999 är minst 18 år        in sin ansökan om stöd för 2000 tili lands-
10338: gammal, men inte över 65 år. Enligt bestämmel-       bygdsnäringsmyndigheten i den kommun där
10339: sema i cirkulär 35/00, som gälier nationelia are-    gårdsbruksenhetens driftscentrum är beläget,
10340: albaserade stöd och husdjursstöd 2000, betalas       men de hästar och ponnyer som innehas av min-
10341: stöd på basis av hästar som sökanden innehar i       deråriga bam inte har nämnts på den djuranmäl-
10342: Finlandden ·1 maj 2000. Enligt de bestämmelser       ningsblankett som åtföljer ansökan, kan sökan-
10343: som var i kraft tili den 12 september 2000 skali     den uppge dessa i efterskott genom en korrige-
10344: överföringen av besittningsrätten i fråga om häs-    ringsanmälan tili landsbygdsnäringsmyndighe-
10345: tar som innehas av minderåriga bam vara gjord        ten i kommunen.
10346: på sökanden före den 1 maj 2000. Landsbygdsav-
10347: 
10348: 
10349: 
10350: Helsingfors den 11 oktober 2000
10351: 
10352:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
10353: 
10354:                                                                                                       3
10355:                                                             KK 722/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd
10356: 
10357: 
10358: 
10359: 
10360:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 722/2000 vp
10361: 
10362:                                            Arvonlisäveron    takaisinperintäjärjestelmän
10363:                                            kohtuullistaminen
10364: 
10365: 
10366: 
10367: 
10368: Eduskunnan puhemiehelle
10369: 
10370: Arvonlisäverolain mukaista takaisinperintää         markkaa. Kuntien asukaslukuperusteinen arvon-
10371: kunnilta toteutetaan nykyisin asukasluvun perus-    lisäveron takaisinperintä on toisin sanoen 17 mil-
10372: teella. Kuluvana vuonna takaisinperinnän suu-       joonaa markkaa suurempi kuin saadut arvonlisä-
10373: ruus on 945 markkaa asukasta kohden.                veronpalautukset
10374:    Asukaslukuun perustuva järjestelmä on johta-         Arvonlisäveron palautus- ja takaisinperintä-
10375: nut kohtuuttamaan tilanteeseen kunnissa, joissa     järjestelmä tulisi lakkauttaa tai mikäli järjestel-
10376: taloudellinen tilanne on keskimääräistä heikom-     mää jatketaan, sitä tulisi muuttaa siten, että kun-
10377: pi. Kunta, joka yrittää säästää hankinnoissaan ja   ta tai kuntayhtymä maksaisi valtiolle saman sum-
10378: investoinneissaan, joutuu yhteisvastuullisena       man, jonka se on palautuksena saanut. Tällöin ta-
10379: osallistumaan arvonlisäveronpalautusten takai-      kaisinperintä olisi oikeudenmukaista.
10380: sinmaksamiseen niille kunnille, jotka investoi-
10381: vat optimaalisesti. Vähävaraisen kunnan kustan-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10382: nukset voivat tämän vuoksi jopa kasvaa säästä-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10383: misestä huolimatta.                                 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10384:     Toinen järjestelmän ongelma on se, että kun-    vaksi seuraavan kysymyksen:
10385: ta, jonka menot asukasta kohti ovat pienet, jou-
10386: tuu maksamaan osan niiden kuntien kustannuk-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
10387: sista, jotka käyttävät enemmän rahaa palvelujen            tyä arvonlisäveron takaisinperintäjär-
10388: tuottamiseen.                                             jestelmän kohtuullistamiseksi siten, että
10389:     Esimerkiksi Satakunnan 28 kunnalle aiheutuu           se kohtelee oikeudenmukaisesti myös
10390: arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmän vuok-          heikossa taloudellisessa asemassa ole-
10391: si tappiota vuodessa yhteensä 17 miljoonaa                via kuntia?
10392: 
10393: 
10394: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
10395: 
10396:     Pirkko Peltomo /sd
10397: 
10398: 
10399: 
10400: 
10401:                                                                                               Versio 2.0
10402: KK 722/2000 vp -     Pirkko Peltomo /sd                                             Ministerin vastaus
10403: 
10404: 
10405: 
10406: 
10407: Eduskunnan puhemiehelle
10408: 
10409: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        rää. Kuntien keskinäisten osuuksien jakosuhde
10410: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    vahvistetaan vuosittain kuntien asukasmäärän
10411: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        perusteella. Hankintaneutraalisuuden toteutumi-
10412: vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Peltomon         nen edellyttää, että yksittäiseltä kunnalta takai-
10413: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          sinperittävään määrään eivät vaikuta ainoana te-
10414: 722/2000 vp:                                         kijänä kunnan hankintojen vuosittainen määrä ja
10415:                                                      sen vaihtelut. Näin ollen yksittäiseltä kunnalta
10416:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      takaisinperittävä määrä ei voi olla säännönmu-
10417:        tyä arvonlisäveron takaisinperintäjär-        kaisesti samansuuruinen kuin sille palautettava
10418:       jestelmän kohtuullistamiseksi siten, että      määrä. Asukasmäärä on valittu jakoperusteeksi,
10419:       se kohtelee oikeudenmukaisesti myös            koska se on selkeä kriteeri ja hallinnollisesti yk-
10420:       heikossa taloudellisessa asemassa ole-         sinkertainen soveltaa.
10421:       via kuntia?                                        Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tar-
10422:                                                      koituksena on selvittää kuntien arvonlisäverotuk-
10423: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sessa sovellettavaan palautus- ja takaisinperintä-
10424: ti seuraavaa:                                        järjestelmään mahdollisesti liittyviä epäkohtia.
10425: Arvonlisäverotuksessa kuntien itsetuottamien ja      Selvitystyötä varten valtiovarainministeriö asetti
10426: ostamien palvelujen hankintaneutraalisuus on to-     29 päivänä maaliskuuta 2000 kuntien hankinto-
10427: teutettu palautus- ja takaisinperintäjärjestelmän    jen arvonlisävero -työryhmän. Työryhmän tehtä-
10428: avulla. Menettelyssä valtio palauttaa kunnille ja    vänä on kartoittaa kuntien hankintojen arvonlisä-
10429: kuntayhtymille kaikki verotonta toimintaa var-       veron palautus- ja takaisinperintämenettelyyn
10430: ten tehtyihin hankintoihin sisältyvät verot, mutta   liittyvät ongelmat sekä mahdollisuudet niiden
10431: perii ne kunnilta yhteisesti takaisin. Palautusoi-   ratkaisemiseksi. Työryhmän tulee erityisesti sel-
10432: keuden seurauksena ostettujen tavaroiden ja pal-     vittää mahdollisuudet kuntien saamien palautus-
10433: velujen hankintaan sisältyvä vero ei muodostu        ten ja takaisinperinnän kuntakohtaisen kohtaan-
10434: hankintahetkellä kunnille kustannukseksi, joten      non parantamiseksi. Työryhmä voi myös tarkas-
10435: se ei vaikuta hankintamuodon valintaan.              tella muita tapoja kuntien hankintoihin liittyvän
10436:    Kirjallisessa kysymyksessä on todettu takai-      neutraalisuusongelman ratkaisemiseksi kuin ny-
10437: sinperintäjärjestelmän asettavan kunnat keske-       kymuotoista palautus- ja takaisinperintäjärjestel-
10438: nään eriarvoiseen asemaan, koska yksittäisen         mää. Työryhmän määräaika päättyy 30 päivänä
10439: kunnan saarnat arvonlisäveron palautukset ja sil-    marraskuuta 2000.
10440: tä takaisinperittävät määrät poikkeavat toisis-          Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettua ongel-
10441: taan.                                                maa ja vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi selvite-
10442:    Kunnilta yhteisesti takaisinperittävä maara       tään parhaillaan edellä mainitun työryhmän työs-
10443: vastaa palautettujen arvonlisäverojen yhteismää-     kentelyn puitteissa.
10444: 
10445: 
10446: 
10447: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2000
10448: 
10449:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
10450: 
10451: 2
10452: Ministems svar                                                  KK 722/2000 vp -      Pirkko Peltomo /sd
10453: 
10454: 
10455: 
10456: 
10457: Tili riksdagens talman
10458: 
10459: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         fördelning mellan kommunerna fastställs årligen
10460: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      på basis av kommunernas invånarantal. Anskaff-
10461: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pirk-        ningsneutraliteten förutsätter att det belopp som
10462: ko Peltomo /sd undertecknade skriftliga spörs-          återkrävs hos en enskild kommun inte är den
10463: mål SS 722/2000 rd:                                     enda faktorn som påverkas av det årliga beloppet
10464:                                                         av kommunens anskaffningar och variationer i
10465:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           beloppet. Därmed kan det belopp som återkrävs
10466:        för att systemet med återkrävande av             hos en enskild kommun inte vara av samma stor-
10467:        mervärdesskatt skall bli skäligare så att        lek som det belopp som återbärs till kommunen.
10468:        också kommuner vars ekonomiska ställ-            lnvånarantalet har valts som grund för fördel-
10469:        ning är svag skall bemötas på ett rätt-          ningsförhållandet eftersom det är ett klart kriteri-
10470:        vist sätt?                                       um och administrativt sett enkelt att tillämpa.
10471:                                                            1 enlighet med regeringsprogrammet har re-
10472: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         geringen för avsikt att utreda eventuella missför-
10473: föra följande:                                          hållanden som är förknippade med det system för
10474: Vid mervärdesbeskattningen har anskaffnings-            återbäring och återkrävande av mervärdesskatt
10475: neutraliteten i fråga om tjänster som kommuner-         som tillämpas i mervärdesbeskattningen av kom-
10476: na har producerat eller köpt förverkligats med          munerna. För utredningsarbetet tillsatte finans-
10477: hjälp av ett system för återbäring och återkrav.        ministeriet den 29 mars 2000 en arbetsgrupp,
10478: Detta förfarande går ut på att staten till kommu-       som skall utreda andelen mervärdesskatt i kom-
10479: nema och samkommunema återbär alla skatter              munemas anskaffningar. Arbetsgruppen har som
10480: som ingår i anskaffningar avsedda för skattefri         uppgift att kartlägga vilka problem som uppstår i
10481: verksamhet, men att staten återkräver skattema          samband med att mervärdesskatten för kommu-
10482: gemensamt av kommunema. På grund av rätten              nernas anskaffningar återbärs och återkrävs, samt
10483: till återbäring blir inte skatt som ingår i priset på   hur dessa problem kan lösas. Arbetsgruppen skall
10484: köpta varor och tjänster en kostnad för kommu-          framförallt utreda möjlighetema att förbättra den
10485: nen vid tidpunkten för anskaffningen, och därför        kommunvisa incidensen när det gäller återkrav
10486: inverkar den inte på valet av upphandlingsform.         och återbäringar som kommunerna får. Arbets-
10487:     1 det skriftliga spörsmålet konstateras att sy-     gruppen kan även undersöka andra tillväga-
10488: stemet med återkrav försätter kommunerna i en           gångssätt än det nuvarande återbärings- och åter-
10489: ojämlik position gentemot varandra, eftersom            kravssystemet för att lösa det neutralitetspro-
10490: den återbäring som en enskild kommun får och            blem som är förknippat med kommunernas an-
10491: det belopp som återkrävs skiljer sig från varan-        skaffningar. Arbetsgruppens arbete skall vara
10492: dra.                                                    klart den 30 november 2000.
10493:     Det belopp som återkrävs gemensamt hos                 Det problem som avses i det skriftliga spörs-
10494: kommunerna motsvarar det sammanlagda belop-             målet och alternativa lösningar på det utreds som
10495: pet av återburna mervärdesskatter. Andelarnas           bäst av den arbetsgrupp som nämns ovan.
10496: 
10497: 
10498: 
10499: Helsingfors den 13 oktober 2000
10500: 
10501:     Minister Suvi-Anne Siimes                                                                             3
10502:                                                         KK 723/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
10503: 
10504: 
10505: 
10506: 
10507:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 723/2000 vp
10508: 
10509:                                            Makuuvaunullisten yöjunayhteyksien säilyttä-
10510:                                            minen Pohjois-Karjalaan
10511: 
10512: 
10513: 
10514: 
10515: Eduskunnan puhemiehelle
10516: 
10517: VR:n makuuvaunujen määrää on tarkoitus vä-          tekeville maakunnan asukkaille. Myös monille
10518: hentää seuraavien kymmenen vuoden aikana ar-        muille toimiva yöjunayhteys Helsinkiin on kal-
10519: violta kolmannekseen nykyisestä lll :stä. Yh-       lista lentomatkaa parempi vaihtoehto. Aamuksi
10520: tiössä on päätetty, että vanhojen makuuvaunujen     Helsinkiin on päässyt myös Vaitimoita ja Nur-
10521: tilalle ei hankita vastaavaa määrää uusia makuu-    meksesta Joensuun kautta yöjunalla. Makuuvau-
10522: vaunuja. Mikäli uusia makuuvaunuja ei hankita,      nujen mahdollinen poisto olisi isku myös Ylä-
10523: poistuvat makuuvaunut monista osista Suomen         Karjalan matkailulle.
10524: rautateitä noin kymmenen vuoden kuluttua.                Mikäli mahdollisuus päästä Joensuusta aa-
10525:     Syynä makuuvaunujen poistamiseen liiken-        muksi Helsinkiin (ilman makuuvaunuja) säilytet-
10526: teestä VR:stä kerrotaan olevan matka-aikojen ly-    täisiin, olisi junan tulevaisuudessa lähdettävä
10527: hentyminen, mikä vähentää yöjunien ja samalla       Joensuusta kello 02.00 yöllä.
10528: makuuvaunujen tarvetta erityisesti Joensuun ja          Hallitusohjelmassa todetaan, että maan eri
10529: Kuopion suunnalla. VR:njulkisuuteen antamien        osiin tarjotaan alue- ja yhdyskuntarakenteen ke-
10530: tietojen mukaan makuuvaunut pyritään säilyttä-      hittämistä tukevat yhteydet ja liikennepalvelut
10531: mään Lapin ja mahdollisesti myös Oulun yöju-        Lisäksi hallitus toteaa, että VR-yhtymä Oy:llä on
10532: nissa.                                              jatkossakin merkittävä julkinen palveluvelvoite.
10533:     Makuuvaunujen poistaminen liikenteestä          Sujuvien junayhteyksien säilyminen Pohjois-
10534: osuuksilla, joiden matka-aika on yhä viisi-kuu-     Karjalan ja Helsingin välillä liittyy olennaisesti
10535: si tuntia, ei ole perusteltua. Vaikka matka-aikaa   edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseen.
10536: esimerkiksi välillä Helsinki-Joensuu kyettäi-
10537: siinkin lyhentämään, niin Joensuusta eteenpäin      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10538: pohjoiseen Ylä-Karjalaan (mm. Valtimo, Ndr-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10539: mes) matka kestäisi vielä 2-3 tuntia. Joensuun      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10540: ja Valtimon välille ei ole edes suunniteltu rata-   vaksi seuraavan kysymyksen:
10541: verkon parannuksia, ja junien nopeuksia on vii-
10542: me aikoina jouduttu jopa laskemaan.                       Aikooko hallitus turvata makuuvaunulli-
10543:     Pohjois-Karjalan yöjunayhteydet makuuvau-             set yöjunayhteydet Pohjois-Karjalan ja
10544: nuineen ovat tärkeitä mm. etä- tai projektitöitä          Helsingin välillä myös tulevaisuudessa?
10545: 
10546: 
10547: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
10548: 
10549:     Anu Vehviläinen /kesk
10550:                                                                                              Versio 2.0
10551: KK 723/2000 vp -      Anu Vehviläinen /kesk                                           Ministerin vastaus
10552: 
10553: 
10554: 
10555: 
10556: Eduskunnan puhemiehelle
10557: 
10558: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         telman mukaan tullaan vuoteen 2006 mennessä
10559: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         romuttamaan 36 kappaletta ja vuoteen 2010 men-
10560: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          nessä lisää 61 kappaletta. Karkeasti ottaen tilan-
10561: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen           ne vuoden 2006 jälkeen on VR Osakeyhtiön mu-
10562: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          kaan se, että jäljellä olevalla kalustolla voidaan
10563: 723/2000 vp:                                           hoitaa Lapin liikenne vuosikymmenen loppuun.
10564:                                                           VR Osakeyhtiö liikennöi tällä hetkellä makuu-
10565:        Aikooko hallitus turvata makuuvaunulli-         vaunujunilla seuraavilla reiteillä: Helsinki-Ro-
10566:        set yöjunayhteydet Pohjois-Karjalan ja          vaniemi (yhteys Turusta), Helsinki-Kolari,
10567:        Helsingin välillä myös tulevaisuudessa?         Helsinki-Kontiomäki-Oulu (yhteys Joensuu-
10568:                                                        hun ja Kuopioon) sekä Turku-Joensuu (yhteys
10569: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Kuopioon). Rovaniemen ja Kolarin yöjunia VR
10570: ti seuraavaa:                                          Osakeyhtiö liikennöi omalla taloudellisella vas-
10571: VR Osakeyhtiön mukaan yhtiössä ei ole tehty            tuullaan. Helsinki-Kontiomäki-Oulu- ja Tur-
10572: päätöksiä, joiden mukaan vanhojen vaunujen ti-         ku-Joensuu-reittien makuuvaunujunat ovat osa
10573: lalle ei hankittaisi vastaavaa määrää uusia ma-        liikenne- ja viestintäministeriön ostamaa kannat-
10574: kuuvaunuja. Julkisuudessa käyty keskustelu on          tamatonta junaliikennettä. Näiden junavuorojen
10575: liittynyt niihin ajatuksiin ja suunnitelmiin, joihin   ostaminen jatkuu voimassa olevan ostosopimuk-
10576: on lähivuosina varauduttava, kun nykyisin käy-         sen perusteella ainakin vuoden 2004 loppuun.
10577: tössä oleva kalusto vanhenee ja se joudutaan ai-       Sopimus on voimassa sillä edellytyksellä, että
10578: kanaan ikääntyneenä poistamaan käytöstä. VR            eduskunta myöntää junaliikenteen ostoihin vuo-
10579: on alustavasti selvittänyt uusien vaunujen hank-       sittain riittävän määrärahan. Vuoden 2004 jäl-
10580: kimista ja myös niin sanottujen lepovaunujen           keistä tilannetta ei tässä vaiheessa voida ennakoi-
10581: käyttöä.                                               da: tilanteeseen vaikuttaa liikenteen ostotarve ja
10582:     VR Osakeyhtiöltä saadun tilannekatsauksen          käytettävissä olevat määrärahat. Makuuvaunuka-
10583: mukaan VR: llä on tällä hetkellä yhteensä 111          luston hankintaan liittyvät päätökset tekee rauta-
10584: makuuvaunua, joista vahvistetun romutussuunni-         tieliikenteen harjoittaja.
10585: 
10586: 
10587: 
10588: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2000
10589: 
10590:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
10591: 
10592: 
10593: 
10594: 
10595: 2
10596: Ministerns svar                                           KK 723/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
10597: 
10598: 
10599: 
10600: 
10601: Tili riksdagens talman
10602: 
10603: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        dem att skrotas före år 2006 och ytterligare 61
10604: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     före år 2010. Enligt VR Aktiebolag kommer situ-
10605: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu         ationen efter 2006, grovt uppskattat, att vara den
10606: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs-      att man med den återstående materielen kan skö-
10607: mål SS 723/2000 rd:                                    ta Lapplandstrafiken tili utgången av decenniet.
10608:                                                           VR Aktiebolag trafikerar for närvarande föl-
10609:       /lmnar regeringen även i framtiden sä-          jande rutter med sovvagnstå~: Helsingfors-Ro-
10610:       kerställa förbindelserna mellan Norra           vaniemi (förbindelse från Abo ), Helsingfors-
10611:       Karelen och Helsingfors med sovvagns-           Kolari,      Helsingfors-Kontiomäki-Uleåborg
10612:       försedda nattåg?                                 (förbindelse tili Joensuu och Kuopio) samt Åbo
10613:                                                       -Joensuu (förbindelse tili Kuopio). VR Aktie-
10614: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       bolags nattågstrafik tili Rovaniemi och Kolari
10615: föra följande:                                         sker på bolagets eget ekonomiska ansvar. Hel-
10616: Enligt VR Aktiebolag har bolaget inte fattat någ-      singfors-Kontiomäki-Uleåborg- och Åbo-
10617: ra sådana beslut i enlighet med vilka de gamla        Joensuu-rutternas sovvagnståg är en del av den
10618: vagnarna inte skulle ersättas med motsvarande         olönsamma tågtrafik som kommunikationsminis-
10619: mängd nya sovvagnar. Den diskussion som har           teriet upphandlar. Upphandlingen av dessa tågtu-
10620: förts i offentligheten har gällt de tankar och pla-   rer kommer på basis av det gällande avtal att fort-
10621: ner som man under de närmaste åren måste bere-        sätta åtminstone till utgången av 2004. Avtalet
10622: da sig på då den materiel som nu används blir         gäller under den förutsättningen att riksdagen år-
10623: äldre och måste tas ur bruk så småningom efter-       ligen beviljar ett tillräckligt anslag för upphand-
10624: som den är föråldrad. VR har preliminärt utrett       lingen av tågtrafik. 1 detta skede är det inte möj-
10625: anskaffandet av nya vagnar och även ibruktagan-       ligt att förutsäga situationen efter 2004; den på-
10626: det av s.k. vilovagnar.                               verkas av behovet av trafikupphandling och de
10627:    Enligt VR Aktiebolags lägesrapport har VR          till buds stående anslagen. De beslut som gäller
10628: för närvarande sammanlagt 111 sovvagnar. En-          anskaffningen av sovvagnsmateriel fattas av
10629: ligt en fastställd skrotningsplan kommer 36 av        järnvägstrafikidkaren.
10630: 
10631: 
10632: 
10633: Helsingfors den 16 oktober 2000
10634: 
10635:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
10636: 
10637: 
10638: 
10639: 
10640:                                                                                                        3
10641:                                                          KK 724/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
10642: 
10643: 
10644: 
10645: 
10646:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 724/2000 vp
10647: 
10648:                                             Biosfäärialuetoiminnan perustoimintojen jär-
10649:                                             jestäminen
10650: 
10651: 
10652: 
10653: 
10654: Eduskunnan puhemiehelle
10655: 
10656: Unescon alaisessa biosfåärialueiden ohjelmassa       nä. Toisaalta biosfåärialueiden tavoitteiden ja
10657: on noin 360 biosfåärialuetta 90 maasta. Vuonna       toimintakentän kannalta keskeisiä ministeriöitä
10658: 1992 ohjelma hyväksyttiin Suomessa. Suomesta         on useita, kuten opetusministeriö, maa- ja metsä-
10659: ohjelmassa on mukana kaksi aluetta: Ilo-             talousministeriö sekä ympäristöministeriö. Toi-
10660: mantsin-Lieksan biosfåärialue sekä alue Turun        minta on hallinnollisesti sijoitettu vuodesta 1995
10661: saaristosta.                                         alkaen ympäristöministeriön hallinnonalaan.
10662:    Biosfåärialuetoiminnan tavoitteena on edistää         Biosfåärialueet ovat osoittautuneet tarpeelli-
10663: kestävää kehitystä. Toiminnan lähtökohtana on        siksi ja tuloksellisiksi, mutta liiallinen riippuvai-
10664: paikallisen väestön hyvinvoinnin turvaaminen         suus hanke- ja projektikohtaisesta rahoituksesta
10665: luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Luon-        on tehnyt toiminnasta haavoittuvan. Vuosi sitten
10666: non ja ihmisen tasapainoinen suhde edellyttää        ministeri Hassi totesi kirjalliseen kysymykseeni
10667: ihmisen taloudellisen toiminnan yhteensovitta-       antamassaan vastauksessa: "Tästä tietoisena ym-
10668: mista luonnonvarojen kanssa. Biosfåärialueilla       päristöministeriö on omalta osaltaan valmis yh-
10669: suuri osa ympäristönsuojelu- ja kehitystoimista      teistyössä muiden toimijoiden kanssa kehittä-
10670: kohdistetaan ihmisen rakentamaan ympäristöön         mään sellaisia hallinto- ja rahoitusmalleja, jotka
10671: sekä ihmisen taloudellisiin ja sosiaalisiin elin-    turvaavat biosfåärialueiden perustoiminnot sil-
10672: mahdollisuuksiin. Toiminnan edellytyksiä ovat        loinkin, kun niihin ei ole kohdennettavissa han-
10673: avoin tiedottaminen sekä paikallisen väestön,        ke- ja projektikohtaista rahoitusta. Ympäristömi-
10674: elinkeinoelämän, hallinnon ja tutkimuslaitosten      nisteriön ensivaiheen tavoite on saattaa biosfåä-
10675: vapaaehtoinen yhteistyö. Toiminnan osia ovat         rialuekoordinaattorien asema ympäristöhallin-
10676: tutkimus, alueelliset kehitysprojektit ja eri toi-   non sisällä nykyistä vakaammalle, hankerahoi-
10677: mijoiden välisten yhteistyömuotojen kehittämi-       tuksesta riippumattomalle pohjalle."
10678: nen.
10679:     Biosfåärialuetoiminnan ongelmana on sen          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10680: heikko hallinnollinen asema ja koostuminen lu-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10681: kuisista projekteista. Suomessa biosfåärialuei-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10682: den hallinnon järjestäminen on ollut ongelmal-       vaksi seuraavan kysymyksen:
10683: lista monestakin syystä. Perimmäinen syy on ol-
10684: lut se, että Suomen lainsäädäntö ei tunne biosfåä-         Miksi hallitus on laiminlyönyt biosfää-
10685: rialuetta käsitteenä eikä hallinnollisena yksikkö-         rialuetoiminnan perustoimintojen jär-
10686:                                                            jestämisen ja
10687: 
10688: 
10689: 
10690:                                                                                                 Versio 2.0
10691: KK 724/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
10692: 
10693: 
10694:       mitä hallitus aikoo tehdä biosfääritoi-
10695:       minnan hallinnon selkeyttämiseksi ja ra-
10696:       hoituksen tu~aamiseksi?
10697: 
10698: 
10699: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
10700: 
10701:     Anu Vehviläinen /kesk
10702: 
10703: 
10704: 
10705: 
10706: 2
10707: Ministerin vastaus                                        KK 724/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
10708: 
10709: 
10710: 
10711: 
10712: Eduskunnan puhemiehelle
10713: 
10714: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        kuksilla ~Ii käytettävissä vain ympäristöministe-
10715: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        riön tutkimus- ja kehityshankkeiden rahaa yh-
10716: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          teensä 21 0 000 markkaa eli 105 000 markkaa/
10717: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen           aluekeskus. Syntyneessä tilanteessa Lounais-
10718: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          Suomen ympäristökeskuksen biosfåärialuekoor-
10719: 724/2000 vp:                                          dinaattori sanoutui irti työsuhteesta. Tässä vai-
10720:                                                       heessa alettiin myös eri tahoilla arvostella hank-
10721:       Miksi hallitus on laiminlyönyt biosfää-         keen liiallista projektisidonnaisuutta ja vaatia pe-
10722:       rialuetoiminnan perustoimintojen jär-           rustoimintojen ja -rahoituksen turvaamista myös
10723:       jestämisen ja                                   silloin, kun ulkopuolista projektirahoitusta ei ole
10724:                                                       käytettävissä.
10725:        mitä hallitus aikoo tehdä biosfääritoi-            Ympäristöministeriö on - lupaustensa mu-
10726:        minnan hallinnon selkeyttämiseksi ja ra-       kaisesti - ryhtynyt määrätietoisesti paranta-
10727:        hoituksen turvaamiseksi?                       maan biosfåärialuetoiminnan taloudellista ahdin-
10728: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         koa. Ensivaiheessa ympäristöministeriön rahoi-
10729: ti seuraavaa:                                         tusosuutta nostettiin 500 000 markkaan. Pitkälti
10730:                                                       tämän tasokorotuksen turvin ja rohkaisemina
10731: Hallitus ei ole laiminlyönyt biosfåärialueiden pe-    Pohjois-Karjalan ja Lounais-Suomen ympäristö-
10732: rustoimintojen järjestämistä. Unescon alaiseen        keskukset saattoivat hakea EU:n aluekehittämis-
10733: Man and Biosphere -ohjelmaan liittymisen yh-          ohjelmassa ylimaakunnallisia hankkeita varten
10734: teydessä ei Suomelle ole asetettu erityisiä vel-      tarkoitettua rahaa yhteiseen projektiin. Projektin
10735: voitteita perustoimintojen järjestämisestä tai nii-   kokonaisrahoitus on 2,1 milj. markkaa ja projek-
10736: den tasosta. Kukin maa voi siten järjestää bios-      tin kesto noin 2,5 vuotta. Maakuntien yhteistyö-
10737: fåärialuetoiminnan parhaaksi katsomaliaan ta-         ryhmät ovat puoltaneet hankkeen rahoittamista.
10738: valla. Suomen kahden biosfåärialueen hallin-              Biosfåärialuetoiminnan rahoitus on siis turvat-
10739: nointi ja tutkimuksen koordinointi on - kuten         tu ainakin seuraavat kaksi kolme vuotta. Tänä ai-
10740: kysymyksessä todetaan- vuodesta 1995 lähtien          kana ehditään tutkia perusteellisesti myös ne eri-
10741: tapahtunut Pohjois-Karjalan ja Lounais-Suomen         laiset hallinnolliset vaihtoehdot ja rahoitusjärjes-
10742: ympäristökeskuksista käsin. Toiminnan volyymi         telyt, joiden avulla biosfåärialuetoiminta voi-
10743: ja painotukset ovat vaihdelleet eri vuosina ja poi-   daan nykyistä paremmin turvata myös silloin,
10744: kenneet toisistaan myös ympäristökeskuksittain.       kun projektirahoitusta ei ole käytettävissä. Tä-
10745:    Vuosi 1999 oli biosfåärialuetoiminnan kannal-      hän tähtäävää selvitystyötä on ympäristöministe-
10746: ta vaikea. Ulkopuolinen projektirahoitus oli tuol-    riössä jo tehty.
10747: loin minimissään. Pahimmillaan ympäristökes-
10748: 
10749: 
10750: 
10751: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
10752: 
10753:     Ympäristöministeri Satu Hassi
10754: 
10755: 
10756:                                                                                                         3
10757: KK 724/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk                                                  Ministems svar
10758: 
10759: 
10760: 
10761: 
10762: Tili riksdagens talman
10763: 
10764: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      miljöministeriet för forsknings- och utvecklings-
10765: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   projekt sammanlagt för 210 000 mk, dvs.
10766: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu        105 000 mark per miljöcentral. Koordinatom för
10767: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs-    biosfårområdena vid Sydvästra Finlands miljö-
10768: mål SS 724/2000 rd:                                  central sade upp sitt arbetskontrakt i den upp-
10769:                                                      komna situationen. 1 det skedet började man ock-
10770:        Vaiför har regeringen försummat orga-         så kritisera projektet och ansåg det vara för pro-
10771:        niseringen av basfunktionerna för verk-       jektinriktat, och man krävde att basfunktionema
10772:        samheten i biosfärområdena och                och -finansieringen skulle säkras även när man
10773:                                                      inte har tillgång till projektfinansiering från an-
10774:        vad ämnar regeringen göra för att klar-       dra källor.
10775:        lägga förvaltningen av biosfärverksam-            Miljöministeriet har i enlighet med sina löften
10776:        heten och för att säkra finansieringen?       målmedvetet börjat förbättra nödläget inom verk-
10777: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      samheten i biosfårområdena. 1 det första skedet
10778: föra följande:                                       höjde man miljöministeriets finansieringsandel
10779:                                                      till 500 000 mark. Miljöcentralerna för sydvästra
10780: Regeringen har inte försummat organiseringen         Finland respektive norra Karelen kunde i hög
10781: av basfunktionema i biosfårområdena. Man ställ-      grad med stöd av denna nivåförhöjning ansöka
10782: de inga speciella krav på Finland att organisera     om finansiering för ett gemensamt projekt från
10783: basfunktionema eller på deras nivå när Finland       programmet för EUs regionala utveckling. Be-
10784: anslöt sig till programmet Man and Biosphere,        hövliga beslut, inkluderat finansieringen, har re-
10785: som lyder under Unesco. Varje land kan således       dan fattats. Projektets helhetsfinansiering upp-
10786: organisera verksamheten i biosfårområdena på         går till 2,1 milj. mark och projektet varar i ca 2,5
10787: bästa möjliga sätt. Så som konstateras i spörsmå-    år. Landskapens samarbetsgrupper har under-
10788: let har förvaltningen av biosfårområdena i Fin-      stött finansieringen av projektet.
10789: land och koordineringen av forskningen i prakti-         Finansieringen för verksamheten i biosfårom-
10790: ken skötts vid miljöcentralerna för sydvästra Fin-   rådena är säkrad åtminstone två- tre år framåt.
10791: land respektive norra Karelen sedan år 1995.         Jag tror att man under denna tid kan grundligt un-
10792: Verksamhetens volym och prioriteringar harva-        dersöka de förvaltningsaltemativ och finansie-
10793: rierat under olika år och även avvikit från varan-   ringsarrangemang med vilka verksamheten i
10794: dra beroende på miljöcentral.                        biosfårområdena kan säkras på ett effektivare sätt
10795:    År 1999 var ett svårt år för verksamheten i       även när man inte har tillgång till projektfinan-
10796: biosfårområdena. Proj ektfinansieringen utifrån      siering. En utredning med en dylik målsättning
10797: var då på miniminivå. Miljöcentralerna hade som      har redan utförts vid miljöministeriet.
10798: värst enbart tillgång till medel som beviljats av
10799: 
10800: 
10801: 
10802: Helsingfors den 17 oktober 2000
10803: 
10804:     Miljöminister Satu Hassi
10805: 4
10806:                                                              KK 725/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
10807: 
10808: 
10809: 
10810: 
10811:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 725/2000 vp
10812: 
10813:                                               Minimi- ja enimmäiseläkejärjestelmän luomi-
10814:                                               nen
10815: 
10816: 
10817: 
10818: 
10819: Eduskunnan puhemiehelle
10820: 
10821: Eläkeläiset ovat Suomessa tällä hetkellä kohtuut-      saavilla on sen lisäksi vielä muita tuloja, kuten
10822: toman eriarvoisessa asemassa keskenään. Alim-          osinko-, vuokra-, liike- ja myyntituloja. Näin ol-
10823: millaan henkilö, joka ei ole ollut ansiotyössä en-     len todellinen, yli 12 000 markkaa kuukaudessa
10824: nen eläkeikään tuloaan, saa kuukaudessa eläket-        eläkettä, muuta etuutta tai muita tuloja saavien
10825: tä vain 2 655 markkaa. Pelkkää kansaneläkkeen          joukko on edellä mainittua huomattavasti suu-
10826: pohja- ja lisäosaa saavia oli vuonna 1998 noin         rempi.
10827: 124 000. Tähän ryhmään kuuluvat lähinnä pit-               Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä
10828: kän ja raskaan päivätyön perheensä parissa teh-        yhteiskunnan verovaroilla tai kansalaisilta kerä-
10829: neet kotiäidit, maataloudessa työskennelleet ja        tyillä ja rahastoiduilla varoilla ei tule ylläpitää
10830: muut syystä tai toisesta palkatun työn ulkopuo-        kenenkään kohtuuttomasti keskiarvoista parem-
10831: lella olleet henkilöt. Heidän asemansa pelkän          paa elintasoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä,
10832: kansaneläkkeen varassa ei ole kadehdittava.            että eläkkeille tulee säätää markkamääräinen kat-
10833:     Tämän lisäksi on merkittävä joukko vete-           to yhdessä muiden vakuutetulle maksettavien
10834: raaneja, jotka eivät ehtineet tulla työeläkejärjes-    etuuksien ja verottajalle ilmoitettavien tulojen
10835: telmän piiriin ennen työelämän ulkopuolelle jou-       kanssa. Mielestämme 12 000 markan katto on
10836: tumistaan. He saavat edellä mainitun eläkkeen li-      riittävä, sillä se turvaa hyvin työelämässä ansain-
10837: säksi vain rintamalisän ja ylimääräisen rintamali-     neelle korkeapaikkaiselle henkilölle taloudelli-
10838: sän. Lisäksi suuri joukko pien- ja perheviljelmis-     sesti huolettoman vanhuuden. Mikäli henkilöllä
10839: sä työnsä tehneitä viljelijöitä saa kansaneläk-        on runsaasti muita kuin eläke- tai muita etuustu-
10840: keensä lisäksi vain pienen maatalousyrittäjäeläk-      loja, tulee hänelle tällöin maksaa vähimmillään
10841: keen, jonka vähäinen määrä johtuu aiemmasta            vain kansaneläkkeen pohjaosa, joka kuuluu kai-
10842: pienestä vakuutusmaksusta ja tilan pienestä tuo-       kille kansalaisille samansuuruisena. Työ-, virka-
10843: tosta. Keskimääräinen MYEL-eläke oli vuonna            tai muuta ansioeläkettä ei mielestämme tulisi
10844:  1999 vain noin 1 100 markkaa, mutta tätäkin           maksaa muista tulolähteistä jo 12 000 markkaa
10845: olennaisesti pienempiä kuukausieläkkeitä mak-          kuukaudessa eli 144 000 markkaa vuodessa an-
10846:  setaan runsaasti.                                '<   saitseville. Katto olisi siis yhteiskunnan ja sen
10847:     Toisaalta Suomessa on merkittäväjoukko hen'-       säätelemien eläkejärjestelmien osalta ehdoton.
10848:  kilöitä, jotka nauttivat huomattavaa eläkettä. Sel-       Ehdotettu uusi 3 500 markan kuukausittainen
10849:  laisia eläkeläisiä, joiden kokonaiseläke on yli       minimi- ja 12 000 markan enimmäiseläke tulisi
10850:  10 000 markkaa kuukaudessa, on noin 82 000.           maksamaan yhteiskunnalle arviolta 4 miljardia
10851:  Yli 12 000 markkaa kuukaudessa eläkettä saavia        markkaa vuodessa. Uudistuksen myötä saataisiin
10852:  arvioidaan olevan noin 60 000. Tämän lisäksi          suomalainen eläkejärjestelmä tasapuolisemmak-
10853:  täytyy muistaa, että useilla jo korkeata eläkettä     si, oikeudenmukaisemmaksi ja entistä sosiaali-
10854: 
10855:                                                                                                  Versio 2.0
10856: KK 725/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
10857: 
10858: 
10859: semmaksi. Kun pienintä eläkettä saavien vanhus-       menpide olisi mitä parhainta elvytystä ja aluepo-
10860: ten eläke nousisi jopa tuhannella markalla kuu-       litiikkaa eläkepolitiikan ohella.
10861: kaudessa, voisivat he hankkia parempaa ruokaa,
10862: kaikki tarpeelliset lääkkeet, vaatteita, peruspal-    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10863: veluja ja muita sellaisia jokapäiväiseen elämään      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10864: liittyviä hyödykkeitä tai asioita, joihin heillä ei   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10865: nykyisellä vähimmäiseläketasolla ole mahdolli-        vaksi seuraavan kysymyksen:
10866: suuksia. Tätä kautta suomalaisen yhteiskunnan
10867: muuttuessa pehmeämmäksi, inhimillisemmäksi                  Aikooko hallitus ryhtyä toimiin 3 500
10868: ja tasavertaisemmaksi pystyttäisiin luomaan                 markan kuukausittaisen minimieläk-
10869: myös joukko uusia työpaikkoja vanhusten palve-              keen ja 12 000 markan kuukausittaisen
10870: lun alueelle sekä annettaisiin runsaasti eläkeläis-         eläkekaton aikaansaamiseksi maaham-
10871: väestöä omaaville alueille piristysruiske. Toi-             me?
10872: 
10873: 
10874: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
10875: 
10876:     Raimo Vistbacka /ps
10877: 
10878: 
10879: 
10880: 
10881: 2
10882: Ministerin vastaus                                         KK 725/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
10883: 
10884: 
10885: 
10886: 
10887: Eduskunnan puhemiehelle
10888: 
10889: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           Edellä mainittujen uudistusten lisäksi valtion
10890: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, oletf,e        tuloveroasteikkoihin tehtävä 6 miljardin markan
10891: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-       kevennys vaikuttaa myös eläkkeensaajien toi-
10892: nen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vist-         meentuloon.
10893: backan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Kysyjän mukaan eläkeläiset ovat Suomessa
10894: sen KK 725/2000 vp:                                  tällä hetkellä kohtuuttoman eriarvoisessa ase-
10895:                                                      massa keskenään. Tulonjakotilastoihin perustu-
10896:       Aikooko hallitus ryhtyä toimiin 3 500          va tieto ei kuitenkaan tue tätä käsitystä. Vanhus-
10897:       markan kuukausittaisen minimieläk-             ten suhteellinen köyhyysaste on vuoden 1997 tie-
10898:       keen ja 12 000 markan kuukausitiaisen          tojen perusteella selkeästi matalampi kuin koko
10899:       eläkekaton aikaansaamiseksi maaham-            väestön köyhyysaste (köyhyysaste on köyhien
10900:       me?                                            osuus koko ryhmästä ja köyhäksi luetaan sellai-
10901:                                                      nen henkilö, joka ansaitsee alle puolet väestön
10902: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mediaanitulosta). Myös kansainvälisessä katsan-
10903: ti seuraavaa:                                        nossa vanhusten köyhyys on Suomessa verrat-
10904: Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjelmas-      tain vähäistä ja vanhusten väliset tuloerot pieniä.
10905: sa on kiinnitetty erityistä huomiota eläkkeensaa-       Eläkekaton asettamisesta lakisääteiseen työ-
10906: jien tulotason parantamiseen. Hallitusohjelman       eläkejärjestelmäämme on aika ajoin keskusteltu.
10907: mukaisesti eläkkeensaajien ylimääräistä sairaus-     Työeläkekatto on kuitenkin harkiten jätetty Suo-
10908: vakuutusmaksua on ehdotettu aleunettavaksi           messa toteuttamatta. Työeläke on eläkeaikaan
10909: 0,30 pennillä vuodelle 2001. Eduskunnalle on         siirrettyä palkkaa. Osa palkasta maksetaan työs-
10910: myös annettu hallituksen esitys, jonka mukaan        sä ollessa ja tietty ansioihin suhteutettu osa mak-
10911: kansaneläkkeen täyttä määrää korotettaisiin 50       setaan eläkeaikana. Ansioon suhteutettua ja ta-
10912: markalla kuukaudessa kesäkuun 2001 alusta. Ko-       voitteiltaan 60 prosentin tasolle mitoitettua työ-
10913: rotus koskisi kansaneläkkeiden lisäksi yleisiä       eläkettä on työeläkejärjestelmää koskevassa lain-
10914: perhe-eläkkeitä, luopumistukia, sukupolvenvaih-      säädännössä pidetty työssäoloaikaisen toimeen-
10915: doseläkkeitä, ylimääräisiä rintamalisiä sekä soti-   tulon turvaavana kaikilla tulotasoilla.
10916: lasavustuksia.                                          Niiden maiden, joissa on otettu käyttöön elä-
10917:    Kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi niiden        kekatto, esimerkit osoittavat, että eläkekatto puh-
10918: yksinäisten eläkkeensaajien kansaneläkettä, joi-     kaistaan lakisääteistä eläketurvaa täydentävillä
10919: den työeläke on alle 5 500 markkaa kuukaudes-        lisäeläkejärjestelyillä. Lopputuloksena olisi, että
10920: sa. Naimisissa olevilla vastaava raja olisi noin     eläkekatto jäisi käytännössä tosiasiallisesti toteu-
10921: 4 800 markkaa. Tasokorotus nostaisi arviolta         tumatta, mutta samalla syntyisi nykyistä moni-
10922: 678 000 eläkkeensaajan eläkettä. Yhdessä kun-        mutkaisempi, kirjavampi ja hallintomenoiltaan
10923: nallisverotuksen eläkevähennyksen nousun kans-       olennaisesti kalliimpi kokonaiseläkejärjestelmä.
10924: sa tasokorotus lisäisi noin 900 000 eläkeläisen      Kokemuksen mukaan eläkekaton puhkaisu ta-
10925: nettotuloja.                                         pahtuu työmarkkinaosapuolten välisillä tulosopi-
10926: 
10927: 
10928: 
10929:                                                                                                        3
10930: KK 725/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                               Ministerin vastaus
10931: 
10932: 
10933: muksilla tai henkilön itsensä maksamalla lisäelä-       kevakuutusmaksujen tulisi määräytyä saatavien
10934: keturvalla. Molemmissa tapauksissa lisäturva            etujen mukaan.
10935: koskisi etupäässä parempipaikkaista ja varakas ta           Lisäksi eläkekaton toteuttaminen merkitsisi,
10936: väestön osaa. Siten tuloerot eläkkeensaajien vä-        että parempituloinen väestön osa menettäisi kiin-
10937: lillä kasvaisivat eivätkä niinkään vähenisi.            nostuksensa osallistua lakisääteiseen eläketur-
10938:     Työeläkejärjestelmässä eläketurva kustanne-         vaan, jolloin myös lakisääteinen eläketurva saat-
10939: taan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä va-   taisi heikentyä.
10940: kuutusmaksuilla. Työeläkejärjestelmän kannalta              Eläkkeensaajien tulot ovat jo nyt hyvin de-
10941: olennaisesti merkittäviä säästöjä ei saavutettaisi      gressiivisiä kansaneläkejärjestelmän, työeläke-
10942: kysyjän esittämällä 12 000 markan katolla. Var-         maksun ja verotuksen seurauksena. Parhaiten
10943: sinaista vakuutusmaksujen kevennystäkään ei             tämä näkyy, kun nettoeläkkeitä verrataan vastaa-
10944: saavutettaisi, jos vakuutusmaksut rajattaisiin va-      vaan bruttopalkkaan. Pienituloisten eläkkeensaa-
10945: kuutusperiaatteen mukaisesti myös eläkekaton            jien toimeentuloa turvataan myös eläkkeensaa-
10946: osalta vain niihin tuloihin, joista eläkettä kart-      jien asumistukijärjestelmällä. Toisaalta kysy-
10947: tuu. Lisäksi tällöin vakuutusmaksujen ja tulojen        myksessä ehdotetun 3 500 markan vähimmäis-
10948: kohdentuminen vakuutusperiaatteen edellyttä-            kuukausieläkkeen toteuttamisen rahoituksessa
10949: mällä tavalla olisi hyvin vaikeaa ja täsmällistä        kohdattaisiin suuria käytännön ongelmia. Se nos-
10950: kohdentumista lienee mahdoton toteuttaa käytän-         taisi veroja ja veron luonteisia maksuja ja välilli-
10951: nössä edes monimutkaisin menetelmin. Toisaal-           set työvoimakustannukset kasvaisivat. Kansan-
10952: ta, jos työeläkevakuutusmaksuja perittäisiin            eläkkeen ja työeläkkeen yhteensovituksen sekä
10953: myös eläkekaton ylittävistä palkoista, työeläke-        eläketulovähennyksen ja muiden veroratkaisu-
10954: maksusta tulisi veron luonteinen maksu ja samal-        jen vuoksi tulonjako on alhaisilla eläketuloilla jo
10955: la työeläkkeen perusluonne ansioihin, työssäolo-        nyt hyvin tasainen. Siten pienten eläkkeiden hal-
10956: aikaan ja vakuutusmaksuihin sidottuna eläketnr-         litusohjelman mukaista korotusta suurempi koro-
10957: vana muuttuisi. Tällainen kehityssuunta olisi           tus kasvattaisi niiden eläkkeensaajien lukumää-
10958: vastoin viime vuosien pyrkimyksiä kehittää laki-        rää, joilla hyöty työeläkkeestä jää vähäiseksi.
10959: sääteistä työeläkejärjestelmää siten, että työelä-
10960: 
10961: 
10962: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
10963: 
10964:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
10965: 
10966: 
10967: 
10968: 
10969: 4
10970: Ministerns svar                                              KK 725/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
10971: 
10972: 
10973: 
10974: 
10975: Tili riksdagens talman
10976: 
10977: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        s~ema att öka för uppskattningsvis 900 000 pen-
10978: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     swnstagare.
10979: rådet översänt följande av riksdagsledamot                 Utöver de reformer som nämns ovan påverkas
10980: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga          pensionstagarnas utkomst även av den lättnad på
10981: spörsmål SS 725/2000 rd:                               6 mrd. mk som kommer att företas i statens in-
10982:                                                        komstskatteskala.
10983:       Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att             Enligt spörsmålsställaren befinner sig pen-
10984:       i vårt land åstadkomma en minimipen-             sionstagarna i Finland för tillfållet sinsemellan i
10985:       sion på 3 500 mark i månaden och ett             en oskäligt ojämlik ställning. Den information
10986:       pensionstak på 12 000 mark i månaden?            som baserar sig på statistik över inkomstfördel-
10987:                                                        nin~en understöder dock inte denna uppfattning.
10988: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        Fattlgdomen bland äldre är enligt uppgifter från
10989: föra följande:                                         1997 betydligt mindre än den genomsnittliga gra-
10990: 1 regeringsprogrammet för Paavo Lipponens II           den av fattigdom hos hela befolkningen (fattig-
10991: regering har det fåsts särskild vikt vid en förbätt-   domsgraden utgörs av antalet fattiga av den sam-
10992: ring av pensionstagamas inkomstnivå. 1 enlighet        manlagda befolkningen. En person som förtjänar
10993: med regeringsprogrammet har det föreslagits att        under hälften av medianinkomsten hos den sam-
10994: den extra sjukförsäkringspremien för pensionsta-       manlagda befolkningen anses vara fattig.) Även i
10995: gare skall sänkas med 0,3 penni år 2001. Reger-        intemationellt avseende är fattigdomen bland
10996: ingen har även överlämnat en proposition tili          äldre personeri Finland liten och inkomstskillna-
10997: riksdagen enligt viiken det föreslås att det fulla     dema äldre emellan små.
10998: beloppet av folkpensionen höjs med 50 mark i              Det har tidvis diskuterats om det borde införas
10999: månaden från och med juni 2001. Utöver folk-           ett pensionstak i vårt lagstadgade arbetspensions-
11000: pensionen skulle förhöjningen även beröra famil-       system. Efter att ha övervägt saken har man ändå
11001: jepensionen, avträdelsestödet, generationsväx-         beslutat att inte införa pensionstak i Finland. Ar-
11002: lingspensionen, det extra fronttillägget och mili-     betspensionen utgörs av lön som överflyttas till
11003:                                                        pensionstiden. En del av lönen betalas under den
11004: tärunderstödet.
11005:     Nivåförhöjningen av folkpensionen höjer be-        tid personen är i arbete medan en viss del, relate-
11006: loppet av sådana ensamstående pensionstagares          rad tili inkomstema, betalas under pensionsti-
11007: folkpension vilkas arbetspension är mindre än          den. Den inkomstrelaterade arbetspensionen,
11008: 5 500 mark i månaden. Hos gifta pensionstagare         som har som målsättning att uppnå en nivå på
11009:  är denna övre gräns för arbetspension 4 800 mk i      60 % av lönen, har i den lagstiftning som berör
11010: månaden. Nivåförhöjningen skulle uppskatt-             arbetspensionssystemet ansetts trygga samma ut-
11011: ningsvis höja pensionen för 678 000 pensionsta-        komst som under den tid personen är i arbete på
11012:  gare. Som en samverkan mellan nivåförhöjning-         alla inkomstnivåer.
11013:  en och höjningen av pensionsinkomstavdraget i            Exempel från sådana Iänder som tagit i bruk
11014:  kommunalbeskattningen kommer nettoinkom-              pensionstak visar att pensionstaket sprängs av
11015: 
11016: 
11017: 
11018:                                                                                                         5
11019: KK 725/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                               Ministems svar
11020: 
11021: 
11022: tilläggspensionssystem som kompletterar det           grundkaraktär så som ett pensionsskydd bundet
11023: lagstadgade pensionsskyddet. Det slutliga resul-      till inkomster, anställningstid och premier och
11024: tatet skulle därmed vara att pensionstaket inte       avgifter förändras. En sådan utveckling skulle
11025: förverkligas i praktiken, utan i stället skulle det   strida mot de senaste årens strävande att utveckla
11026: uppstå ett mer komplicerat, brokigare och med         ett lagstadgat arbetspensionssystem i vilket pen-
11027: avseende på de administrativa kostnadema be-          sionsförsäkringspremiema fastställs utgående
11028: tydligt dyrare pensionssystem. Erfarenhet visar       från de förmåner som kommer att erhållas.
11029: att pensionstak sprängs av att parterna på arbets-        Ytterligare skulle införandet av pensionstak
11030: marknaden ingår inkomstavtal eller av att perso-      innebära att höginkomsttagare skulle förlora in-
11031: neroa själva betalar tilläggspensionsskydd. 1         tresset att delta i det lagstadgade pensionsskyd-
11032: båda fallen skulle tilläggsskyddet främst beröra      det och därmed kunde pensionsskyddet försva-
11033: den högavlönade och rika delen av befolkningen.       gas.
11034: Härmed skulle inkomstskillnadema pensionsta-              Som en följd av folkpensionssystemet, pen-
11035: gama emellan öka och alltså inte minska.              sionsavgiften och beskattningen är pensionsta-
11036:     Inom arbetspensionssystemet bekostas pen-         gamas inkomster redan nu mycket degressiva.
11037: sionsskyddet med de premier och avgifter som          Bäst synliggörs detta om nettopensionen j ämförs
11038: arbetsgivare och arbetstagare betalar. Med det        med bruttolönen. Låginkomsttagamas uppehälle
11039: pensionstak på 12 000 mk som spörsmålsställa-         tryggas ytterligare genom systemet med bostads-
11040: ren föreslår skulle inga betydande besparingar        bidrag för pensionärer. Å andra sidan skulle infö-
11041: uppnås i fråga om arbetspensionssystemet. Inte        randet av en minimipension på 3 500 mk i måna-
11042: heller skulle några premie- och avgiftslättnader      den, vilket förslås i spörsmålet, stöta på stora
11043: uppstå, om premiema och avgiftema beträffande         praktiska problem. Införandet av en minimipen-
11044: pensionstaket skulle följa samma princip soman-       sion skulle leda till höjda skatter och avgifter av
11045: dra försäkringar, d.v.s. att premiema och avgif-      skattenatur och därtill skulle de indirekta arbets-
11046: tema begränsas till enbart de inkomster som ut-       kraftskostnadema stiga. På grund av samord-
11047: gör underlag för pensionen. Ytterligare skulle ett    ningen av folkpensionen och arbetspensionen,
11048: sådant förhållande mellan premiema och avgif-         pensionsinkomstavdraget och andra skattelös-
11049: tema och lönema som försäkringsprincipen av-          ningar är inkomstfördelningen i fråga om de läg-
11050: ser vara ytterst svårt att förverkliga och förefal-   sta pensionsinkomstema redan nu mycket järnn.
11051: ler vara omöjlig att uppnå även med de mest           Därmed skulle en större höjning av små pensio-
11052: komplicerade tillvägagångssätt. Skulle å andra        ner än den som nämns i regeringsprogrammet
11053: sidan pensionsförsäkringspremier också uppbä-         öka antalet sådana pensionstagare som inte i nå-
11054: ras för den lön som överskrider pensionstaket, så     gon större utsträckning gagnas av arbetspensio-
11055: skulle pensionsavgiften bli en betalning av skat-     nen.
11056: tenatur och samtidigt skulle arbetspensionens
11057: 
11058: 
11059: Helsingforsden 12 oktober 2000
11060: 
11061:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
11062: 
11063: 
11064: 
11065: 
11066: 6
11067:                                                         KK 726/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
11068: 
11069: 
11070: 
11071: 
11072:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 726/2000 vp
11073: 
11074:                                              Lääkekaappipisteet harvaan asutuilla alueilla
11075: 
11076: 
11077: 
11078: 
11079: Eduskunnan puhemiehelle
11080: 
11081: Alueilla, joissa ei ole omaa kiinteää apteekkia,      Sen sijaan harvaan asutuilla alueilla etenkin van-
11082: voidaan lääkelain nojalla pitää Lääkelaitoksen        husväestön välttämättömät lääkkeenhakumatkat
11083: tarkemmin määrittelemää lääkekaappia. Lääke-          muodostuvat jo kohtuuttomiksi, kun syrjäkylästä
11084: kaappipisteen luvan myöntämisen perusteena on         taajaman keskustaan pääsee usein vain aamulla
11085: yli 20 kilometrin matka apteekkiin tai erityisen      koululaiskuljetuksessa ja takaisin kotiin vasta il-
11086: puutteelliset julkiset kulkuyhteydet Tämä ajatus      tapäivällä niin ikään koululaiskuljetuksessa. Esi-
11087: apteekkien myynti- ja jakelupisteiden toiminnas-      merkiksi Suur-Miehikkälän kyläkaupasta tar-
11088: ta asiamiespostien toiminnan tapaan on hyvä ja        peelliseksi koettu lääkekaappi määrättiin Lääke-
11089: harvaanasuttuun maahamme sopiva. Lääkekaap-           laitoksen ohjeiden mukaan poistettavaksi vedo-
11090: pien määrä ja niiden tarjoama lääkevalikoima on       ten kiinteän apteekin läheisyyteen ja toimiviin
11091: pysynyt kuitenkin vähäisenä, ja yleisin syy kuu-      kulkuyhteyksiin, vaikka Miehikkälän kirkonky-
11092: luu olevan vetoaminen asiakkaiden turvallisuu-        lällä sijaitsevaan apteekkiin on matkaa 15 kilo-
11093: teen: lääkekaappipisteet sijaitsevat useimmiten       metriä ja kulkuyhteydet ovat kehnot.
11094: päivittäistavarakaupassa tai kioskissa, eikä liik-       Yleiseksi linjaksi voisikin ottaa, että kävely-
11095: keenhaitajalta vaadita mitään farmasia-alan kou-      matkaa kauempana oleva apteekki on jo liian
11096: lutusta tai lääkevalmisteiden tuntemusta. Tästä       kaukana. On kohtuutonta, että haja-asutusaluei-
11097: samasta syystä lääkekaappipisteissä on myyty          den elinoloja vaikeutetaan entisestään viemällä
11098: vain reseptittömiä lääkkeitä. Lääkelaitos pitää       lääkepisteetkin suuriin keskuksiin pois ihmisten
11099: asiakkaiden turvallisuuden kannalta tärkeänä,         lähiympyröistä, kun halukkaita yrittäjiä lääke-
11100: että ostaessaan lääkkeitä asiakas on tekemisissä      kaappipisteiden hoitamiseen kuitenkin tuntuu
11101: korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilökun-         olevan. Kyseessä ei myöskään voi olla kiintei-
11102: nan kanssa, joka osaa opastaa ja neuvoa tuotteen      den apteekkien tulojen väheneminen, sillä nämä
11103: oikeanlaisessa ja turvallisessa käytössä. Kansa-      apteekithan toimittavat lääkekaappeihin asiak-
11104: laisten turvallisuuden korostaminen tässä kysy-       kaiden tarvitsemat reseptilliset lääkkeet ja pää-
11105: myksessä on tietenkin hienoa, mutta ennen kaik-       asiassa myynnissä on vain ilman reseptiä saata-
11106: kea tulisi turvata edes jonkinlaisten lääkepalvelu-   via lääkevalmisteita.
11107: jen saattaminen lähemmäs ihmisiä.
11108:    Apteekkien jakelukanavaa tulisikin kaiken          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11109: kaikkiaan keventää maanlaajuisesti. Suurissa          jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
11110: kaupungeissa ja täällä pääkaupunkiseudulla ei         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11111: ole niin väliä, mistä apteekista lääkkeensä ostaa,    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11112: kun samassa korttelissa on useampikin apteekki.
11113: 
11114: 
11115: 
11116: 
11117:                                                                                                 Versio 2.0
11118: KK 726/2000 vp -    Seppo Lahtela /kesk ym.
11119: 
11120: 
11121:       Mihin toimiin hallitus ryhtyy parantaak-   kaappipisteiden kattavamman verkos-
11122:       seen lääkkeiden saatavuutta sallimalla     ton luominen ympäri maata ja lähem-
11123:       ja ohjeislamalla päivittäistavarakau-      mäksi ihmisiä?
11124:       poissa ja kioskeissa sijaitsevien lääke-
11125: 
11126: 
11127: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
11128: 
11129:     Seppo Lahtela /kesk
11130:     Esa Lahtela /sd
11131: 
11132: 
11133: 
11134: 
11135: 2
11136: Ministerin vastaus                                      KK 726/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.
11137: 
11138: 
11139: 
11140: 
11141: Eduskunnan puhemiehelle
11142: 
11143: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         täjä on selvillä lääkkeen oikeasta ja turvallisesta
11144: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     käytöstä. Myytäessä lääkkeitä lääkekaapeista
11145: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         lääkkeen käyttäjällä ei ole lain edellyttämää mah-
11146: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan           dollisuutta saada lääkkeen käyttöön liittyvää
11147: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        neuvontaa, ja tästä seuraa eräitä ongelmia.
11148: KK 726/2000 vp:                                           Koska lääkekaapin hoitajalta ei vaadita lääke-
11149:                                                       alan ammatillista koulutusta, on aina vaarana,
11150:       Mihin toimiin hallitus ryhtyy parantaak-        että maallikon luovuttaessa lääkkeitä asiakkaita
11151:       seen lääkkeiden saatavuutta sallimalla          informoidaan virheellisesti. Havaitsematta jää-
11152:       ja ohjeislamalla päivittäistavarakau-           vät myös eri lääkkeiden mahdolliset yhteensopi-
11153:       poissa ja kioskeissa sijaitsevien lääke-        mattomuudet tai lääkkeiden turha ja mahdollises-
11154:       kaappipisteiden kattavamman verkos-             ti myös haitallinen päällekkäiskäyttö. Erityisesti
11155:       ton luominen ympäri maata ja lähem-             ikääntyneiden, runsaasti lääkkeitä käyttävien po-
11156:       mäksi ihmisiä?                                  tilaiden lääkehoidon seurannassa on tärkeää että
11157:                                                       apteekista reseptilääkkeiden hankkimisen yhtey-
11158: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         dessä hankittavien itsehoitolääkkeiden käyttöä
11159: ti seuraavaa:                                         pystyttäisiin seuraamaan. Kun henkilö hankkii it-
11160: Alueella, jolla ei ole apteekkia tai sivuapteekkia,   sehoitolääkkeitä lääkekaapista ja reseptilääkkei-
11161: voidaan pitää lääkelain nojalla Lääkelaitoksen        tä apteekista, on lääkkeiden epäasianmukaiseen
11162: tarkemmin määrittelemää lääkekaappia. Lääke-          käyttöön lähes mahdotonta puuttua. Lääkärin
11163: kaappi on Lääkelaitoksen lupaan perustuva erilli-     hoitoon hakeutuminen voi myös turhaan pitkit-
11164: nen lääkejakelupiste, joka toimii lääkekaappilu-      tyä.
11165: van saaneen apteekkarin valvonnassa ja josta              Lääkekaappien lääkkeiden käsittelyssä ja ku-
11166: voidaan luovuttaa kulutukseen itsehoitolääkkei-       luttajille luovuttamisessa on tullut esiin puuttei-
11167: tä. Lääkekaappiluvan myöntämisen edellytykse-         ta, jotka edelleen heikentävät kuluttajien turvalli-
11168: nä on, että se sijaitsee alueella, josta on pitkä     suutta. Lääkelaitokselle on muun muassa valitet-
11169: matka apteekkiin tai sivuapteekkiin tai puutteel-     tu siitä, ettei lääkekaapista tapahtuvassa lääkkei-
11170: liset julkiset kulkuyhteydet Lääkekaappien itse-      den myynnissä aina ole noudatettu niitä lääkkei-
11171: hoitolääkkeiden valikoima on suppea eikä lääke-       den luovuttamisesta annettuja rajoituksia. Lääke-
11172: kaapin hoitajalta edellytetä mitään ammatillista      laitoksen suorittamissa lääkekaappien tarkastuk-
11173:                                                       sissa on jouduttu puuttumaan lääkkeiden virheel-
11174: koulutusta.
11175:     Vuonna 1996 säädetyllä lääkelain muutoksel-       lisiin, niiden laatua heikentäviin säilytysolosuh-
11176: la täsmennettiin lääkkeiden potilaalle toimittami-    teisiin. Lääkekaappien valikoimasta on jouduttu
11177: seen liittyvää neuvontaa. Muutoksen tarkoitukse-      myös huomauttamaan, koska niistä on myyty
11178: na oli parantaa lääkkeiden käyttäjien turvalli-       lääkkeitä, joiden kohdalla on ollut erityinen neu-
11179: suutta. Säännöksen mukaan apteekin farmaseut-         vonnan tarve tai väärinkäytön vaara.
11180: tisen henkilökunnan neuvoilla ja opastuksella on          Lääkelaitos on suhtautunut lääkekaappilupa-
11181: pyrittävä varmistumaan siitä, että lääkkeen käyt-     hakemuksiin harkitsevammin lääkelain lääke-
11182: 
11183: 
11184:                                                                                                         3
11185: KK 726/2000 vp -     Seppo Lahtela /kesk ym.                                       Ministerin vastaus
11186: 
11187: 
11188: neuvonnan tehostamista koskevan vaatimuksen          kilometriä ja julkiset kulkuyhteydet kohtalaiset.
11189: jälkeen. Vuonna 1999 Lääkelaitoksessa käsitel-       Kielteinen päätös Suur-Miehikkälän kylän lääke-
11190: tiin 49 lääkekaappilupahakemusta, joista 31 sai      kaapista annettiin 28.9.1999.
11191: luvan ja 18 sai kielteisen päätöksen. Kielteisissä       Lääkkeiden saatavuus on Suomessa yleisesti
11192: päätöksissä ei luvan perusteiden voitu katsoa        ottaen hyvä. Maassamme on noin 800 apteekkia
11193: täyttyvän, ja syynä oli se, että lähialueiden ap-    ja sivuapteekkia. Suomen apteekkitiheys on Is-
11194: teekkitoimipisteiden katsottiin tyydyttävän myös     lantia lukuun ottamatta Pohjoismaiden tihein. Ti-
11195: tämän tietyn alueen lääkehuollon tarpeet. Kiel-      heän apteekkiverkoston lisäksi Suomessa toimii
11196: teisen päätöksen saaneissa tapauksissa on keski-     tällä hetkellä noin 250 lääkekaappia. Käsitykse-
11197: määräinen matka lähimpään apteekkiin ollut noin      ni mukaan nykyinen tiheä apteekkiverkosto ja
11198:  11 kilometriä. Kirjallisessa kysymyksessä esitel-   apteekkareiden vastuulla toimivat lääkekaapit
11199: lyssä Suur-Miehikkälän lääkekaappihakemuk-           ovat riittävä lääkkeiden jakeluverkosto Suomes-
11200: sessa on välimatka lähimpään apteekkiin ollut 14     sa.
11201: 
11202: 
11203: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
11204: 
11205:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
11206: 
11207: 
11208: 
11209: 
11210: 4
11211: Ministems svar                                           KK 726/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.
11212: 
11213: 
11214: 
11215: 
11216: Tili riksdagens talman
11217: 
11218:  I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       skall det med hjälp av råd och handledning av
11219: ·har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    apotekets farmaceutiska personai säkerställas att
11220:  rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-       den som skall använda läkemedlet känner till hur
11221:  po Lahtela /cent m.fl. undertecknade skriftliga       det skall användas på ett riktigt och tryggt sätt.
11222:  spörsmål SS 726/2000 rd:                              När läkemedel säljs från ett medicinskåp har an-
11223:                                                        vändaren av läkemedlet inte möjlighet att få så-
11224:         Vilka åtgärder vidtar regeringen för att       dan information som lagen förutsätter om hur lä-
11225:        förbättra tillgången på läkemedel ge-           kemedlet skall användas på ett riktigt och tryggt
11226:        nom att tillåta och meddela anvisningar         sätt och på grund härav uppstår en del problem.
11227:        för att ett mera omfattande nätverk av             Eftersom det av den som har hand om medi-
11228:        medicinskåp i dagligvarubutiker och ki-         cinskåpet inte förutsätts någon yrkesutbildning
11229:        osker skall fås och närmare människor-          inom läkemedelsbranschen finns det alltid risk
11230:        na?                                             för att lekmannen vid överlåtelsen av läkemedel
11231:                                                        ger kunder felaktig information. Hur olika läke-
11232: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        medel passar ihop eller onödig och eventuellt
11233: föra följande:                                         också skadlig överlappande användning av läke-
11234: På ett område som saknar apotek eller filialapo-       medel är också problem som kan bli obeaktade.
11235: tek kan det finnas medicinskåp som närmare de-         Framförallt när det gäller läkemedelsbehandling
11236: finieras av Läkemedelsverket. Medicinskåp ut-          av äldre patienter som använder rikligt med läke-
11237: gör särskilda distributionsplatser för läkemedel       medel, är det viktigt att möjlighet finns att följa
11238: och de baserar sig på tillstånd som ges av läkeme-     upp användningen av läkemedel i samband med
11239: delsverket. Medicinskåpen fungerar under till-         att patienten avhämtar receptbelagda läkemedel
11240: syn av den apotekare som erhållit tillstånd att        avsedda för egenvård från ett apotek. När en per-
11241: hålla ett medicinskåp från vilket läkemedel av-        son avhämtar läkemedel för egenvård från ett
11242: sedda för egenvård kan överlåtas till förbruk-         medicinskåp och receptbelagda läkemedel från
11243: ning. Förutsättningen för att tillstånd för medi-      ett apotek är det näst intill omöjligt att ingripa i
11244: cinskåp skall beviljas är att det är beläget på en     en omotiverad användning av läkemedel. Tiden
11245: sådan ort från viiken det är lång väg till närmaste    fram till dess att patienten söker vård hos läkare
11246: apotek eller filialapotek eller som har bristfålliga   kan även härigenom bli onödigt lång.
11247: allmänna kommunikationsmedel. I medicinskåp               Det har framkommit att det finns brister i sam-
11248: är utbudet av läkemedel avsedda för egenvård be-       band med hanteringen av läkemedel i medicin-
11249: gränsat och av den som har hand om medicinskå-         skåp och överlåtelsen av sådana läkemedel. Bris-
11250: pet förutsätts ingen yrkesutbildning.                  tema försvagar ytterligare konsumentens säker-
11251:    Genom en ändring av lagen om läkemedelsla-          het. Bland annat har Läkemedelsverket fått kla-
11252: gen från 1996 preciserades den rådgivning som          gomål om att de begränsningar som gäller för
11253: skall ges vid överlåtelse av läkemedel till patien-    överlåtelse av läkemedel inte alltid beaktats vid
11254: ter. Avsikten med ändringen var att förbättra lä-      försäljning av läkemedel från medicinskåp. Un-
11255: kemedelsanvändamas säkerhet. Enligt lagen              der de granskningar som Läkemedelsverket ge-
11256: 
11257: 
11258:                                                                                                          5
11259: KK 726/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.                                            Ministems svar
11260: 
11261: 
11262: nomfört har man varit tvungen att ingripa i hur       råden tillgodoser läkemedelsförsörjningens be-
11263: läkemedlen förvaras därför att förvaringsförhål-      hov. 1 de fall där beslutet var negativt var den ge-
11264: landena varit felaktiga och försämrat läkemed-        nomsnittliga sträckan till närmaste apotek ca 11
11265: lens kvalitet. Man har även varit tvungen att an-     kilometer. När det gäller den ansökan för medi-
11266: märka på urvalet av läkemedel eftersom det från       cinskåp i Suur-Miehikkälä by som närnns i spörs-
11267: medicinskåp har sålts sådana läkemedel som krä-       målet är sträckan till närmaste apotek 14 kilome-
11268: ver rådgivning vid överlåtelsen eller i fråga om      ter och de allmänna kommunikationsmedlen täm-
11269: vilka det finns risk för missbruk.                    ligen goda. Det negativa beslutet på byns ansö-
11270:    Läkemedelsverket har förhållit sig försiktiga-     kan om medicinskåp gavs 28.9.1999.
11271: re till ansökningar om tillstånd att inneha medi-         Tillgången på läkemedel är allmänt taget god i
11272: cinskåp efter läkemedelslagens krav på att läke-      Finland. 1 vårt land finns det ca 800 apotek och
11273: medelsrådgivningen skall effektiveras. År 1999        filialapotek. Med undantag av lsland är Finland
11274: behandlade Läkemedelsverket 49 ansökningar            det apotektätaste landet i Norden. Utöver det
11275: om tillstånd för att inneha medicinskåp. Av de        höga antalet apotek finns det idag ca 250 medi-
11276: sökande fick 31 tillstånd medan 18 fick ett nega-     cinskåp i Finland. Enligt min uppfattning är det
11277: tivt beslut. 1 de negativa besluten kunde inte kra-   nuvarande stora antalet apotek tillsammans med
11278: ven för erhållande av tillstånd att inneha medi-      de medicinskåp som fungerar på apotekares an-
11279: cinskåp anses vara uppfyllda p.g.a. att man ansåg     svar tillräckliga för distributionen av läkemedel i
11280: att den apotekservice som fanns i närbelägna om-      Finland.
11281: 
11282: 
11283: Helsingfors den 12 oktober 2000
11284: 
11285:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
11286: 
11287: 
11288: 
11289: 
11290: 6
11291:                                                          KK 727/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
11292: 
11293: 
11294: 
11295: 
11296:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 727/2000 vp
11297: 
11298:                                           Euroopan neuvoston ympäristörikosyleissopi-
11299:                                           mus
11300: 
11301: 
11302: 
11303: 
11304: Eduskunnan puhemiehelle
11305: 
11306: Euroopan neuvoston ympäristörikosyleissopi-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11307: mus on hyväksytty vuonna 1998. Sopimusta ei        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11308: ole ratifioitu.                                    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11309:    Suomen on oikeusministeriöstä saadun selvi-     vaksi seuraavan kysymyksen:
11310: tyksen mukaan tarkoitus ratifioida sopimus. Sa-
11311: man selvityksen mukaan ratifioinnin edellyttä-           Milloin hallitus tuo eduskunnalle Eu-
11312: miä rikoslain muutoksia ei ole kuitenkaan pidet-         roopan neuvoston ympäristörikosyleis-
11313: ty nyt tarpeellisina.                                    sopimuksen edellyttämät rikoslain muu-
11314:                                                          tokset?
11315: 
11316: 
11317: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
11318: 
11319:     Pentti Tiusanen /vas
11320: 
11321: 
11322: 
11323: 
11324:                                                                                             Versio 2.0
11325: KK 727/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                Ministerin vastaus
11326: 
11327: 
11328: 
11329: 
11330: Eduskunnan puhemiehelle
11331: 
11332: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       tä. Voimaantulo edellyttää kolmen valtion rati-
11333: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       fiointia.
11334: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           Tanska on vuonna 1999 tehnyt Euroopan
11335: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas    unionin neuvostossa aloitteen puitepäätökseksi
11336: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              vakavan ympäristörikollisuuden torjumiseksi
11337: 727/2000 vp:                                         (U 1611999 vp -LaVL 4/1999 vp ). EU: ssa pide-
11338:                                                      tään tärkeänä puitepäätöksen laadintaa ympäris-
11339:       Milloin hallitus tuo eduskunnalle Eu-          törikoksista, jotta myös hakijamaat voitaisiin
11340:       roopan neuvoston ympäristörikosyleis-          velvoittaa säätämään lainsäädännöissään ympä-
11341:       sopimuksen edellyttämät rikoslain muu-         ristörikoksista. EU:n toimet perustuisivat aina-
11342:       tokset?                                        kin osittain Euroopan neuvoston ympäristörikos-
11343:                                                      yleissopimukseen.
11344: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Suomen on tarkoitus ratifioida Euroopan neu-
11345: seuraavaa:                                           voston ympäristörikosyleissopimus. Yleissopi-
11346: Rikoslain 48 luku ympäristörikoksista tuli voi-      muksen ratifioimisen edellyttämien rikoslain
11347: maan 1.9.1995. Kokoamalla tärkeimmät ympä-           muutosten valmistelua ei ole kuitenkaan pidetty
11348: ristörikossäännökset rikoslakiin osoitettiin ym-     kiireellisinä sopimuksen yleisen ratifioimistilan-
11349: päristöä vaarantavien tekojen moitittavuutta ja      teen vuoksi. Rikoslain ympäristörikossäännök-
11350: korostettiin ympäristön asemaa rikosoikeuden         set täyttävät jo nykyään suurelta osin yleissopi-
11351: suojaamana oikeushyvänä.                             muksen vaatimukset. Rikoslain muutosten val-
11352:    Euroopan neuvoston ympäristörikosyleissopi-       mistelussa on myös syytä odottaa EU:n puitepää-
11353: mus hyväksyttiin vuonna 1998. Sen ovat useat         töksen valmistumista ja valmistella kaikki ympä-
11354: valtiot Suomi mukaan lukien allekirjoittaneet.       ristörikosluvun muutokset samalla kertaa. To-
11355: Yleissopimus ei kuitenkaan ole vielä tullut voi-     dennäköistä on, että EU:n puitepäätös hyväksy-
11356: maan, koska yksikään valtio ei ole ratifioinut si-   tään Ruotsin puheenjohtajakaudella kevään 2001
11357:                                                      aikana.
11358: 
11359: 
11360: 
11361: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
11362: 
11363:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
11364: 
11365: 
11366: 
11367: 
11368: 2
11369: Ministems svar                                              KK 727/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
11370: 
11371: 
11372: 
11373: 
11374: Tili riksdagens talman
11375: 
11376: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       har ratificerat den. För att konventionen skall trä-
11377: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    da i kraft måste den ratificeras av tre stater.
11378: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent-         Danmark har år 1999 i Europeiska unionens
11379: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs-    råd lagt fram ett förslag tili rambeslut om be-
11380: mål SS 727/2000 rd:                                   kämpning av grova miljöbrott (U 16/1999 rd-
11381:                                                       LaUU 4/1999 rd). Inom EU anser man detvara
11382:        När har regeringen för avsikt att före-        viktigt att ett rambeslut om miljöbrott fås till
11383:        lägga riksdagen de ändringar i straffla-       stånd, så att också ansökarländema kan åläggas
11384:        gen som Europarådets miljöbrottskon-           att i sin lagstiftning föreskriva om miljöbrott.
11385:        vention förutsätter?                           EU:s åtgärder skall åtminstone delvis grunda sig
11386:                                                       på Europarådets miljöbrottskonvention.
11387: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Finland har för avsikt att ratificera Europarå-
11388: föra följande:                                        dets miljöbrottskonvention. På grund av det all-
11389: Strafflagens 48 kap., som gäller miljöbrott, träd-    männa läget i fråga om ratificeringen av konven-
11390: de i kraft den 1 september 1995. Genom att sam-       tionen har det dock inte ansetts brådska med be-
11391: la de viktigaste miljöbrottsbestämmelsema i           redningen av de ändringar i strafflagen som rati-
11392: strafflagen ville man framhäva det förkastliga        ficeringen förutsätter. Strafflagens bestämmel-
11393: med brott som äventyrar miljön och betona mil-        ser om miljöbrott uppfyller redan nu till stor del
11394: jöns ställning som skyddsintresse inom straffrät-     kraven enligt konventionen. Det är också skäl att
11395: ten.                                                  vänta med beredningen av ändringama i straffla-
11396:    Europarådets miljöbrottskonvention godkän-         gen till dess att EU:s rambeslut blir klart och be-
11397: des 1998. Den har undertecknats av ett flertal sta-   reda alla ändringar i kapitlet om miljöbrott på
11398: ter inklusive Finland. Konventionen har dock          samma gång. EU:s rambeslut antas sannolikt vå-
11399: ännu inte trätt i kraft, eftersom inte en enda stat   ren 2001 under Sveriges ordförandeperiod.
11400: 
11401: 
11402: 
11403: Helsingfors den 6 oktober 2000
11404: 
11405:     Justitieminister Johannes Koskinen
11406: 
11407: 
11408: 
11409: 
11410:                                                                                                         3
11411:                                                               KK 728/2000 vp -      Pentti Tiusanen /vas
11412: 
11413: 
11414: 
11415: 
11416:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 728/2000 vp
11417: 
11418:                                               Väylämaksujen alentaminen transitosatamien
11419:                                               kilpailukyvyn parantamiseksi
11420: 
11421: 
11422: 
11423: 
11424: Eduskunnan puhemiehelle
11425: 
11426: Laivaväylämaksuilla kerätään vuosittain noin           kee Kotkan kautta. Siksi pienikin transitoliiken-
11427: 400 miljoonaa markkaa. Suomen jo entuudes-             teen kilpailukyvyn heikennys tuntuu Kotkan ja
11428: taan korkeita laivaväylämaksuja korotettiin kol-       Haminan satamissa. Hallituksen ei pitäisi omin
11429: me vuotta sitten 20 %. Pahimmillaan varustamo          toimin antaa kilpailuetua kilpaileville reiteille.
11430: maksaa satamakäynniitä 45 000 DWT:n suurui-                Suomen suhteellinen osuus Venäjän Itämeren
11431: sesta bulklaivasta väylämaksuja 640 000 mark-          kautta kulkevista kuljetuksista on vähentynyt
11432: kaa valtiolle, kun vastaava hinta Virossa on           vuoden 1995 6 %:sta vuoden 1998 4 %:iin.
11433: 110 000 markkaa. Suomen jopa kuusinkertainen              Suomen reitti kauttakulkuna Venäjälle on mm.
11434: väylämaksu ohjaa liikennettä Viroon ja vähentää        korkeiden väylä- ja luotsausmaksujen tason joh-
11435: verotuloja.                                            dosta kalliimpi kuin Pietarin sataman tai Baltian
11436:    Valtiovarainministeriön tavoitteena on saada        satamien kautta kulkeva reitti. Bulkkitavara on
11437: merenkulun harjoittajat kattamaan 100% kustan-         siirtynyt kulkemaan kyseisen reitin kautta. Kap-
11438: nuksista. Liikenneväyläkustannukset asukasta           pale- ja konttiliikennettä siirtyy jatkuvasti kulke-
11439: kohden ovat Suomessa tunnetusti ohuiden tava-          maan Suomen eteläpuolisten satamien kautta, ja
11440: ravirtojen ja pitkien kuljetusetäisyyksien tähden      näiden satamien infrastruktuurin kehittyessä yhä
11441: lähes kaksinkertaiset verrattuna siihen, mitä ne       pienempi osa tavaravirroista ohjautuu enää Suo-
11442: EU:ssa keskimäärin ovat. Suomen meriväyl~stö           men kautta.
11443: on tiheä ja vaikeakulkuinen; kuljettaminen edel-
11444: lyttää pitkiä saaristoväyliä. Jäänmurto lisää talvi-   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11445: aikana kustannuksia.                                   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11446:    Suomen erityisolosuhteet huomioon ottaen ei         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11447: ole kohtuullista tavoitella komission ajatusta,        vaksiseuraavan kysymyksen:
11448: että satamien käyttö olisi hinnoiteltava siten, että
11449: käyttäjät vastaavat käyttämiensä satamapalvelui-              Ovatko hallituksen näkemyksen mukaan
11450: den ja -laitteiden todellisista kustannuksista.               Suomen väylämaksut korkeampia kuin
11451:    Väylä- ja luotsausmaksujen korkea taso hei-                lähialueiden satamien,
11452: kentää teollisuuden kilpailukykyä ja vaarantaa
11453: Suomen mahdollisuuksia toimia kauttakulku-                    onko hallitus näkemyksensä mukaan
11454: maana Venäjälle. Tämä on ongelmallista erityi-                heikentämässä omin ratkaisuin Suomen
11455: sesti Kotkan ja Haminan satamatoiminnoille. Yli               kuljetusreittien kilpailuedellytyksiä väy-
11456: puolet Suomen satamien transitoliikenteestä kul-              lämaksupolitiikallaan ja
11457: 
11458: 
11459: 
11460: 
11461:                                                                                                   Versio 2.0
11462: KK 728/2000 vp -    Pentti Tiusanen /vas
11463: 
11464: 
11465:       onko hallituksella aikomuksia alentaa   suhteellisen kilpailukyvyn parantami-
11466:       väylämaksuja Etelä-Suomen satamien      seksi?
11467: 
11468: 
11469: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2000
11470: 
11471:     Pentti Tiusanen /vas
11472: 
11473: 
11474: 
11475: 
11476: 2
11477: Ministerin vastaus                                        KK 728/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
11478: 
11479: 
11480: 
11481: 
11482: Eduskunnan puhemiehelle
11483: 
11484: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           Hallitusohjelmassa on todettu tarve hyödyn-
11485: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    tää Suomen asemaa EU:n ja Venäjän välisenä
11486: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        luonnollisena Iiikenneväylänä ja liiketoiminta-
11487: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas   keskuksena. Hallituksen tavoitteena on ollut py-
11488: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              säyttää viime vuosien epäsuotuisa kehitys tässä
11489: 728/2000 vp:                                         suhteessa ja hyödyntää olemassa olevia mahdol-
11490:                                                     lisuuksia. Hallitus katsoo, että tässä onnistumi-
11491:       Ovatko hallituksen näkemyksen mukaan          nen lisää logistiikkasektorin ja muun yritystoi-
11492:       Suomen väylämaksut korkeampia kuin            minnan tuloja ja työllisyyttä sekä tukee myös
11493:       lähialueiden satamien,                        Suomen ulkomaankauppaaja sen logistiikkaa sa-
11494:                                                     moin kuin myös parantaa Venäjän talouskehityk-
11495:       onko hallitus näkemyksensä mukaan             sen edellytyksiä erityisesti lähialueilla.
11496:       heikentämässä omin ratkaisuin Suomen              Liikenneministeriön tammikuussa asettama
11497:       kuljetusreittien kilpailuedellytyksiä väy-    työryhmä on laatimassaan selvityksessä ehdotta-
11498:       lämaksupolitiikallaan ja                      nut toimenpideohjelmaa, joka tähtää kauttakul-
11499:       onko hallituksella aikomuksia alentaa         kuliikenteen ja Venäjälle suuntautuvan liiketoi-
11500:       väylämaksuja Etelä-Suomen satamien            minnan edellytysten parantamiseen. Selvitykses-
11501:       suhteellisen kilpailukyvyn parantami-         sä on todettu muun muassa se, että Suomen reitin
11502:       seksi?                                        kilpailukykyä ovat heikentäneet korkeat väylä- ja
11503:                                                     luotsausmaksut sekä satama- ja rautatiekustan-
11504: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nukset
11505: ti seuraavaa:                                           Liikenne- ja viestintäministeriö on tämän työ-
11506:                                                     ryhmän selvityksen pohjalta laatinut ja hyväksy-
11507: Väylämaksutaso Suomessa on selkeästi kor-           nyt 6.10.2000 toimenpideohjelman Suomen ase-
11508: keampi kuin keskimäärin Euroopan unionin jä-        man hyödyntämiseksi Venäjän ulkomaankulje-
11509: senmaissa tai lähialueidemme satamissa. Syynä       tusväylänä ja Iiiketoimintakeskuksena. Hallitus
11510: tähän ovat pitkät ja matalat rannikkomme sekä       on ottanut ohjelman tiedoksi. Ohjelmaan sisäl-
11511: lukuisat satamat, minkä vuoksi myös väyliä on       tyy kaiken kaikkiaan 22 eri toimenpidettä. Yksi
11512: paljon. Lisäksi väylien aukipito talvisaikaan       näistä koskee väylämaksuja. Tämän kohdan mu-
11513: jäänmurtajien avulla lisää huomattavasti kustan-    kaan Merenkulkulaitokselle annetaan määräajak-
11514: nuksia useimpiin muihin maihin nähden.              si harkintavaltaa väylämaksun suuruuden osalta
11515:    Väylämaksu- ja luotsausmaksujärjestelmäm-        sellaisten kauttakulkuliikenteen lastien kohdal-
11516: me uusimista tullaan harkitsemaan aikanaan          la, jotka muutoin menisivät muihin satamiin tai
11517: muun muassa sen työn pohjalta, jota tällä hetkel-   jotka purettaisiin maksujen välttämiseksi merel-
11518: lä EU:n piirissä tehdään liikenteen hinnoittelua    lä.
11519: koskevan selvitystyön puitteissa. Myös Meren-           Toimenpideohjelman mukaisesti liikenne- ja
11520: kulkulaitoksen liikelaitostamishankkeella on        viestintäministeriössä valmistellaan ehdotusta
11521: oma vaikutuksensa maksujärjestelmän mahdolli-       väylämaksuasetuksen muuttamiseksi siten, että
11522: seen uusimiseen.
11523: 
11524:                                                                                                     3
11525: KK 728/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas                                            Ministerin vastaus
11526: 
11527: 
11528: Merenkulkulaitokselle annetaan yksittäistapauk-    liikenteen edistämiseen liittyvät näkökohdat sitä
11529: sia koskevaa harkintavaltaa väylämaksujen alen-    vaativat. Asetusehdotus on tarkoitus saattaa hal-
11530: tamiseksi asetuksessa jo nykyisin mainittujen      lituksen käsittelyyn ensi tilassa.
11531: seikkojen ohella myös silloin, kun kauttakulku-
11532: 
11533: 
11534: 
11535: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
11536: 
11537:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
11538: 
11539: 
11540: 
11541: 
11542: 4
11543: Ministerns svar                                               KK 728/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
11544: 
11545: 
11546: 
11547: 
11548: Tili riksdagens talman
11549: 
11550: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            1 regeringsprogrammet konstateras att det
11551: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      finns behov av att dra nytta av Finlands position
11552: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent-        som naturlig trafikled och näringscentrum mel-
11553: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs-      lan EU och Ryssland. Regeringens mål är att hej-
11554: mål SS 728/2000 rd:                                     da de senaste årens ogynnsamma utveckling i
11555:                                                         detta avseende och att dra nytta av de existeran-
11556:        Anser regeringen att farledsavgifterna i         de möjlighetema. Regeringen anser att logistik-
11557:        Finland är högre än i närområdenas               sektoms och den övriga företagsverksamhetens
11558:        hamnar,                                          inkomster och sysselsättningen ökar om detta
11559:                                                         lyckas. Detta stöder både Finlands utrikeshandel
11560:       håller regeringen enligt sin egen upp-            och logistiken samtidigt som det också förbättrar
11561:       fattning på att försämra de finländska            förutsättningama för ekonomisk utveckling i
11562:        transportrutternas konkurrensförutsätt-          Ryssland, särskilt inom närområdena.
11563:        ningar genom sina egna farledspolitis-              Den arbetsgrupp som trafikministeriet tilisat-
11564:       ka lösningar och                                  te i januari har i sin utredning gett förslag tili ett
11565:        ämnar regeringen sänka farledsavgif-             åtgärdsprogram, som siktar på att förbättra förut-
11566:        ternaför att kunnaförbättra den relati-          sättningama för transitotrafiken och den affårs-
11567:        va konkurrensförmågan för hamnarna i             verksamhet som är inriktad på Ryssland. 1 utred-
11568:                                                         ningen konstateras bl.a. att den finländska rut-
11569:        södra Finland?
11570:                                                         tens konkurrenskraft har försvagats p.g.a. de
11571: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         höga farleds- och lotsningsavgiftema samt p.g.a.
11572: föra följande:                                          hamn- och jämvägskostnadema.
11573:                                                            Utgående från den här arbetsgruppens utred-
11574: Nivån på farledsavgifterna är i Finland klart           ning har kommunikationsministeriet utarbetat ett
11575: högre än den genomsnittliga nivån i Europeiska          åtgärdsprogram och den 6 oktober 2000 godkänt
11576: unionens medlemsstater elier i närområdenas             det för att Finland skall dra nytta av sin position
11577: hamnar. Orsaken tili detta är vår långa och grun-       som transitoled för Rysslands utlandstransporter
11578: da kust och de många hamnarna, vilket bidrar tili       och som näringscentrum. Regeringen har tagit
11579: att det finns många farleder. Dessutom är kostna-       del av programmet, som allt som allt innehålier
11580: derna betydligt högre än i andra Iänder p.g.a. att      22 olika åtgärder. En av dessa åtgärder berör far-
11581: isbrytare måste användas för att hålia farledema        ledsavgifter. Enligt denna punkt ges Sjöfartsver-
11582: öppna vintertid.                                        ket under en viss tid rätt att pröva farledsavgif-
11583:    En reform av systemet med farleds- och lots-         tens storlek när det gäller sådana laster i transito-
11584: ningsavgifter planeras i sinom tid utgående från        trafik som annars skulle gå via andra hamnar el-
11585: bl.a. det utredningsarbete om prissättningen av         ler lossas tili havs för att undvika avgiftema.
11586: trafiken som just nu är på gång inom EU. Också             1 enlighet med åtgärdsprogrammet bereder
11587: projektet i syfte att ombilda Sjöfartsverket tili ett   kommunikationsministeriet ett förslag om änd-
11588: affårsverk inverkar på en eventueli reform av av-       ring av förordningen om farledsavgift så att Sjö-
11589: giftssystemet.
11590: 
11591:                                                                                                             5
11592: KK 728/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas                                                     Ministems svar
11593: 
11594: 
11595: fartsverket i enskilda fall får prövningsrätt för att   främjandet av transitotrafiken. Förslaget till för-
11596: sänka farledsavgiften förutom i de fall som redan       ordning kommer att behandlas av regeringen så
11597: nämns i förordningen också i sådana fall då detta       snart som möjligt.
11598: påkallas med synpunkter som ansluter sig till
11599: 
11600: 
11601: Helsingfors den 17 oktober 2000
11602: 
11603:      Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
11604: 
11605: 
11606: 
11607: 
11608: 6
11609:                                                            KK 729/2000 vp -Jouni Lehtimäki /kok
11610: 
11611: 
11612: 
11613: 
11614:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 729/2000 vp
11615: 
11616:                                              Lyijybaolien käyttökiellon seuraukset
11617: 
11618: 
11619: 
11620: 
11621: Eduskunnan puhemiehelle
11622: 
11623: Nykyisin voimassa olevaa metsästyslakia säädet-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11624: täessä (HE 300/1992 vp) kiellettiin 1.8.1996 al-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11625: kaen lyijyhaulien käyttö vesilintumetsästyksessä      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11626: (61511993, 33 §).                                     vaksi seuraavan kysymyksen:
11627:    Kyseinen lyijyhaulikielto on aiheuttanut sen,
11628: että vesistöihin on alkanut jäädä vesilinturaatoja,         Onko hallitus tietoinen lyijyhaulikiellon
11629: jotka eivät ole kuolleet osumasta ja joita metsäs-          vaikutuksesta vesi!inturaatojen lisään-
11630: tyskoirat eivät ole kyenneet noutamaan.                     tymiseen ja ko. raatojen jäämisestä ve-
11631:    Lyijyhaulikiellon perusteena oleva vesistöjen            sistöihin ja tästä seuraavasta vesistöjen
11632: pilaantuminen sekä vesilintujen kärsimykset ja              pilaanlumisesta ja
11633: raadoista seuraava vesistöjen pilaantuminen ovat
11634: joutuneet vastakkain.                                       mitä hallitus aikoo kyseiselle asialle
11635:                                                             tehdä?
11636: 
11637: 
11638: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2000
11639: 
11640:     Jouni Lehtimäki /kok
11641: 
11642: 
11643: 
11644: 
11645:                                                                                                Versio2.0
11646: KK 729/2000 vp -Jouni Lehtimäki /kok                                                Ministerin vastaus
11647: 
11648: 
11649: 
11650: 
11651: Eduskunnan puhemiehelle
11652: 
11653: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       (HE 300/1992 vp) ei mainittu mitään lyijyhau-
11654: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       lien kieltämisestä eikä mahdollisten korvaavien
11655: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        haulien käyttöönottamisesta. Tarkoituksena oli
11656: vastattavaksi kansanedustaja Jouni Lehtimäen         toteuttaa siirtyminen valistuksen avulla vapaaeh-
11657: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         toisesti kosteikkoalueilta alkaen. Eduskunta
11658: 729/2000 vp:                                         päätti kieltää lyijyhaulien käytön vesilintumet-
11659:                                                      sästyksessä l. 8.1996 alkaen kokonaan.
11660:       Onko hallitus tietoinen lyijyhaulikiellon          Lyijyhaulien käyttökieltoon sen nykyisessä
11661:       vaikutuksesta vesilinturaatojen lisään-        muodossa liittyvät epäkohdat ovat ilmeiset. Kos-
11662:       tymiseen ja ko. raatojen jäämisestä ve-        ka asiassa ei kuitenkaan ole tullut esille mitään
11663:       sistöihin ja tästä seuraavasta vesistöjen      sellaista uutta, jota metsästyslain uudistamisen
11664:       pilaantumisesta ja                             yhteydessä ei ole ollut jo tiedossa ja jota asian-
11665:                                                      tuntijoiden toimesta ei ole jo saatettu myös edus-
11666:        mitä hallitus aikoo kyseiselle asialle        kunnan tietoon, ei metsästyslainsäädäntöön halli-
11667:        tehdä?                                        tuksen toimesta ole tältä osin suunnitteilla mi-
11668: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tään muutoksia. Lyijyhauleille on kehitetty usei-
11669: ti seuraavaa:                                        ta korvaavia vaihtoehtoja. Näiden käyttöominai-
11670:                                                      suuksista on metsästäjille tiedotettu metsästys-
11671: Lyijyhaukien haitallisuutta metsästyksessä on        alan lehdistön sekä metsästäjäorganisaation suo-
11672: maassamme selvittänyt maa- ja metsätalousmi-         rittaman valistuksen avulla. Neuvontatyössä on
11673: nisteriön asettama "lyijyhaulityöryhmä". Kevääl-     tuotu esille myös teräshaulien haitat puustolle sa-
11674: lä 1992 jättämässään selvityksessä tämä asian-       moin kuin niiden vaarallisuus ympäristölle ja
11675: tuntijatyöryhmä totesi lyijyhaulien haitallisen      ampujalle itselleen. Epäkohtien vähentämiseksi
11676: vaikutuksen olevan kiistaton, mutta ongelman         on erityisesti korostettu lyhyiden ampumamatko-
11677: keskittyvän lähinnä suurilla kosteikkoalueilla ta-   jen ja noutavien koirien käytön tärkeyttä vesilin-
11678: pahtuvaan vesilintujen metsästykseen. Hallituk-      tumetsästyksessä. Tätä valistustyötä on tarkoitus
11679: sen esityksessä metsästyslain uudistamiseksi         edelleen jatkaa.
11680: 
11681: 
11682: 
11683: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
11684: 
11685:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11686: 
11687: 
11688: 
11689: 
11690: 2
11691: Ministems svar                                            KK 729/2000 vp -Jouni Lehtimäki /kok
11692: 
11693: 
11694: 
11695: 
11696: Tili riksdagens talman
11697: 
11698: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       tande hagel. A vsikten var att verkställa över-
11699: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    gången på frivillig väg med hjälp av upplysning
11700: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jouni      och genom att börja inom våtmarksområden.
11701: Lehtimäki 1 saml undertecknade skriftliga spörs-      Riksdagen fattade dock beslutet att från och med
11702: mål SS 729/2000 rd:                                   den 1.8.1996 förbjuda ali användning av blyha-
11703:                                                       gel vid sjöfågeljakt.
11704:        Ar regeringen medveten om att antalet             Olägenhetema med blyhagelförbudet i dess
11705:        sjöfågelas ökat tili följd av blyhagelför-     nuvarande form är uppenbara. Men eftersom det
11706:        budet och att asen ifråga blir kvar i vat-     inte framkommit någonting sådant nytt i denna
11707:        tendragen och förorenar dessa, och             fråga som inte skulie ha varit känt redan i sam-
11708:                                                       band med reformen av jaktlagen och som inte re-
11709:        vad ämnar regeringen göra åt detta sak-        dan på försorg av sakkunniga har framförts tili
11710:       förhållande?                                    riksdagens kännedom har regeringen inte för när-
11711: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       varande tili denna del planer på någon ändring.
11712:                                                       För blyhaglen har det utvecklats ett flertal ersät-
11713: föra följande:
11714:                                                       tande altemativ. Via jaktsektoms fackpress och
11715: Blyhaglens skadliga verkningar i samband med          med hjälp av upplysning i jägarorganisationens
11716: jakt har i vårt Iand utretts av den s.k. "blyhagel-   regi har jägama informerats om de altemativa
11717: arbetsgruppen", som tilisattes av jord- och skogs-    haglens bruksegenskaper. 1 samband med rådgiv-
11718: bruksministeriet. 1 den redogörelse denna sak-        ningsarbetet har även stålhaglens skadliga verk-
11719: kunniggrupp avgav våren 1992 konstaterade             ningar på trädbestånden understrukits. Likaså har
11720: gruppen att blyhaglens skadliga effekt var obe-       de risker de innebär för omgivningen och skyttar-
11721: stridlig, men att.problemet närmast koncentrera-      na själva framhåliits. För att minska olägenheter-
11722: des tili den sjöfågeljakt som bedrivs inom större     na har särskilt vikten av korta skjutavstånd och
11723: våtmarker. 1 regeringens proposition om en total-     användningen av apporterande hundar poängte-
11724: reform av jaktlagen (RP 300/1992 rd) nämndes          rats. Avsikten är att fortsättningsvis bedriva det-
11725: inte någonting om förbjudande av användningen         ta upplysningsarbete.
11726: av blyhagel elier eventueli användning av ersät-
11727: 
11728: 
11729: 
11730: Helsingfors den II oktober 2000
11731: 
11732:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11733: 
11734: 
11735: 
11736: 
11737:                                                                                                        3
11738:                                                        KK 730/2000 vp - Lauri Kähkönen /sd ym.
11739: 
11740: 
11741: 
11742: 
11743:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 730/2000 vp
11744: 
11745:                                             Pienten kuljetusyritysten           neuvotteluaseman
11746:                                             vahvistaminen
11747: 
11748: 
11749: 
11750: 
11751: Eduskunnan puhemiehelle
11752: 
11753: Kuljetusyrityksiä on kehotettu ratkaisemaan          tasapainoa ja ehkäistä määräävässä markkina-
11754: polttoaineen hinnankorotuksista aiheutunut kus-      asemassa olevaa elinkeinonharjoittajaa käyttä-
11755: tannuskriisi kuljetusmaksuja korottamalla. Kil-      mästä väärin asemaansa. Tällaisessa tilanteessa
11756: pailluilla markkinoilla tähän eivät pienet kulje-    eduskunnan talousvaliokunta piti pienyrittäjien
11757: tusyritykset kuitenkaan pysty, kun kuljetuksen ti-   yhteistoimintaa myös hintayhteistyön osalta hy-
11758: laajana ja kuljetussopimuksen toisena osapuole-      väksyttävänä (TaVM 14/1992 vp).
11759: na on oman alansa jättiyritys. Kuljetusten tilaa-       Käytännössä Kilpailuvirasto ei valvovana vi-
11760: minen on voimakkaasti keskittynyttä, toisin kuin     ranomaisena ole kuitenkaan myöntänyt poik-
11761: kuljetuksien tarjonta. Karkeasti arvioiden pari-     keuslupia lainsäätäjän edellyttämällä tavalla. Tä-
11762: kymmentä yritystä tilaa noin 80 % kaupan ja          män vuoksi eduskunnan on nyt välttämätöntä
11763: teollisuuden tarvitsemista kumipyöräkuljetuksis-     harkita tilannetta uudelleen ja kilpailunrajoitus-
11764: ta. Sen sijaan noin 10 000 kuljetusyrityksestä       lakia muuttamalla vahvistaa pienyrittäjien neu-
11765: kaksi kolmasosaa on yhden auton yrittäjiä.           votteluasemaa kilpailutilanteen tasapainottami-
11766:    Jo kilpailunrajoituslain säätämisen yhteydes-     seksi. Tällä tavoin eduskunta voisi osaltaan myös
11767: sä eduskunnan talousvaliokunta edellytti, että       ehkäistä vapaan kilpailun vääristymiä.
11768: pienyrittäjien mahdollisuudet yhteistoiminnan
11769: harjoittamiseen tulee turvata. Poikkeuslupa pien-    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11770: yrittäjien tarkoituksenmukaiseen yhteistoimin-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
11771: taan tuli myöntää etenkin silloin, kun toisena so-   vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11772: pimusosapuolena on määräävässä markkina-ase-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11773: massa oleva elinkeinonharjoittaja. Erityistä huo-
11774: miota kiinnitettiin pienyrittäjän toiminnan pää-           Mitä hallitus aikoo tehdä pienten kulje-
11775: omavaltaisuuteen ja riippuvuuteen keskittynees-            tusyritysten ja suurten kuljetusasiakkai-
11776: tä toimeksiantajastaan. Yhteistyön avulla oli tar-         den välisen neuvottelutilanteen tasapai-
11777: koitus ylläpitää muutoin puuttuvaa markkina-               nottamiseksi ja kuljetusyritysten neuvot-
11778:                                                            teluvoiman parantamiseksi?
11779: 
11780: 
11781: 
11782: 
11783:                                                                                               Versio 2.0
11784: KK 730/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
11785: 
11786: 
11787: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2000
11788: 
11789:     Lauri Kähkönen /sd                   Pentti Tiusanen /vas
11790:     Erkki Kanerva /sd                    Jussi Ranta /sd
11791:     Tapio Karjalainen /sd                Jukka Gustafsson /sd
11792:     Reijo Kallio /sd                     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
11793:     Pertti Turtiainen /vas               Mikko Kuoppa /vas
11794:     Erkki Pulliainen /vihr               Pekka Kuosmanen /kok
11795:     Pekka Ravi /kok                      Markku Markkula /kok
11796:     Heli Paasio /sd                      Jouni Lehtimäki /kok
11797:     Pirkko Peltomo /sd                   Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
11798:     Harry Wallin /sd                     Matti Väistö /kesk
11799:     Saara Karhu /sd                      Toimi Kankaanniemi /skl
11800:     Arto Seppälä /sd                     Nils-Anders Granvik /r
11801:     Eero Lämsä /kesk                     Mika Lintilä /kesk
11802:     Hannu Aho /kesk                      Timo Ihamäki /kok
11803:     Pekka Nousiainen /kesk               Virpa Puisto /sd
11804:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr          Juha Korkeaoja /kesk
11805:     Raimo Vistbacka /ps                  Ulla Juurola /sd
11806:     Sulo Aittoniemi /alk                 Pia Viitanen /sd
11807:     Kimmo Kiljunen /sd                   Niilo Keränen /kesk
11808:     Kari Rajamäki /sd                    Inkeri Kerola /kesk
11809:     Jaana Ylä-Mononen /kesk              Leena Rauhala /skl
11810:     Pekka Vilkuna /kesk                  Antero Kekkonen /sd
11811:     Osmo Puhakka /kesk                   Irina Krohn /vihr
11812:     Lauri Oinonen /kesk                  Tuula Haatainen /sd
11813:     Marja-Leena Kemppainen /skl          Reijo Laitinen /sd
11814:     Kari Kärkkäinen /skl                 Sakari Smeds /skl
11815:     Risto Kuisma /rem                    Jouko Skinnari /sd
11816:     Jyrki Katainen /kok                  Petri Salo /kok
11817:     Eero Akaan-Penttilä /kok             Rakel Hiltunen /sd
11818:     Esko Kurvinen /kok                   Mikko Immonen /vas
11819:     Jukka Vihriälä /kesk                 Jorma Vokkolainen /vas
11820:     Olli Nepponen /kok                   Riitta Prusti /sd
11821:     Paula Lehtomäki /kesk                Kalevi Olin /sd
11822:     Jari Leppä /kesk                     Unto Valpas /vas
11823:     Seppo Lahtela /kesk                  Kari Urpilainen /sd
11824:     Ismo Seivästö /skl                   Susanna Rahkonen /sd
11825:     Ilkka Taipale /sd                    Anu Vehviläinen /kesk
11826:     Esa Lahtela 1sd                      Esko Helle /vas
11827:     Raimo Mähönen /sd                    Esko-Juhani Tennilä /vas
11828:     Marjaana Koskinen /sd                Leea Hiltunen /skl
11829:     Susanna Huovinen /sd                 Pertti Hemmilä /kok
11830: 
11831: 
11832: 
11833: 
11834: 2
11835: Ministerin vastaus                                       KK 730/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
11836: 
11837: 
11838: 
11839: 
11840: Eduskunnan puhemiehelle
11841: 
11842: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           si sellaisia järjestelyjä, joilla pienyrittäjät paran-
11843: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       tavat poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa
11844: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           kilpailukykyään suuriin yrityksiin nähden. Ku-
11845: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Kähkösen /sd         ten kysymyksessä todetaan, talousvaliokunta to-
11846: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             tesi kilpailumajoituslakia koskevassa mietinnös-
11847: 730/2000 vp:                                            sään (TaVM 14/1992 vp), että poikkeuslupa
11848:                                                         pienyrittäjien tarkoituksenmukaiseen yhteistoi-
11849:        Mitä hallitus aikoo tehdä pienten kulje-         mintaan tulee myöntää etenkin silloin, kun toise-
11850:        tusyritysten ja suurten kuljetusasiakkai-        na sopimuspuolena on määräävässä markkina-
11851:        den välisen neuvottelutilanteen tasapai-         asemassa oleva elinkeinonharjoittaja ja kun yh-
11852:        nottamiseksi ja kuljetusyritysten neuvot-        teistyön tarkoituksena on ylläpitää voimakkaasti
11853:        teluvoiman parantamiseksi?                       keskittyneillä aloilla muutoin puuttuvaa markki-
11854:                                                         natasapainoa ja ehkäistä määräävässä markkina-
11855: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           asemassa olevaa elinkeinonharjoittajaa väärin-
11856: ti seuraavaa:                                           käyttämästä asemaansa.
11857: Kilpailunrajoituksista annetun lain Gäljempänä             Kilpailuvirasto on myöntänyt vuosien 1993-
11858: kilpailunrajoituslaki) 6 §:n 1 kohta kieltää sa-        2000 aikana 124 poikkeuslupaa ja hylännyt 23
11859: malla tuotanto- ja jakelupartaalla toimivien elin-      poikkeuslupahakemusta. Hylkäävistä päätöksis-
11860: keinonharjoittajien tai niiden yhteenliittymien         tä ainoastaan yksi koskee tavarankuljetusalaa.
11861: hintoja ja vastikkeita koskevat sopimukset, suo-        Koneyrittäjien liitto ry:n 6.10.1992 tekemän ha-
11862:                                                         k~m~ksen Kilpailuvirasto hylkäsi 9.6.1993 ja
11863: situkset tai vastaavat järjestelyt. Hintayhteistyön
11864: kielto koskee paitsi yritysten nimenomaisia sopi-       kilpailuneuvosto pysytti päätöksellään 3.2.1994
11865: muksia tai tähän rinnastettavaa yritysten yhteis-       viraston ratkaisun. Päätöksessään kilpailuneu-
11866: ymmärrystä, myös yritysten yhteiselinten ja yh-         vosto otti huomioon edellä mainitut lain esityöt
11867: teenliittymien päätöksiä tai vastaavia järjestely-      todeten kuitenkin, että markkinatasapainon puut-
11868: jä, joilla rajoitetaan ja ohjataan horisontaalisessa    tuminen ei ole yksistään riittävä edellytys poik-
11869: tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä.             keusluvan myöntämiselle, vaan samalla on selvi-
11870:     Säädetty kielto ei ole aivan ehdoton. Kilpai-       tettävä lain 19 §:n 1 momentin yleisten tunnus-
11871: lunrajoituslain 19 §:n 1 momentin perusteella           merkkien täyttyminen. Koska Koneyrittäjien lii-
11872: Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai          ton poikkeuslupahakemus oli sekä tältä osin että
11873: elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hake-           suunnitellun kilpailumajoituksen sisällön, tar-
11874: muksesta myöntää poikkeuslupia sellaisille jär-         koituksen ja toteuttamistavan määrittelyn kan-
11875: jestelyille, jotka osaltaan tehostavat tuotantoa tai    nalta puutteellinen, sen tehokkuushyötyjä ja vai-
11876: hyödykkeiden jakelua taikka edistävät teknistä          kutuksia ei voitu arvioida eikä hakemusta siten
11877: tai taloudellista kehitystä ja joista hyöty pääosal-    hyväksyä.
11878:  taan tulee asiakkaille tai kuluttajille. Hallituksen      Kilpailuviraston käsiteltävänä on edelleen
11879:  esityksen (HE 162/1991 vp) perusteluissa tode-         Liha-alan Kuljetusvaliokunnan poikkeuslupaha-
11880:  taan, että poikkeukset voisivat koskea esimerkik-      kemus. Siinä ei kuitenkaan ole kyse pienten ku1-
11881: 
11882: 
11883:                                                                                                             3
11884: KK 730/2000 vp -       Lauri Kähkönen /sd ym.                                          Ministerin vastaus
11885: 
11886: 
11887: jetusyritysten välisestä yhteistyöstä, vaan elintar-    työn. Hyödynisyyden arviointi on edelleen pe-
11888: vikealan suurimpien yritysten ja kuljetusalan eri-      rusteltua suorittaa tapauskohtaisesti. Esimerkik-
11889: koisliiton yhteisestä hintasuosituksesta, jonka ta-     si kaikki tavarankuljetuksia ostavat asiakkaat ei-
11890: paiset kaksipuoliset kartellit on kaikilla muilla       vät ole markkinavoimaa omaavia jättiyrityksiä.
11891: aloilla purettu.                                        Kilpailuvirasto voi myös kilpailunrajoituslain
11892:    Kilpailuviraston käsiteltäväksi ei ole edellä        nojalla olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kil-
11893: mainittujen hakemusten lisäksi saatettu muita ta-       pailunrajoituksella on vain vähäinen vaikutus ta-
11894: varankuljetusalan poikkeuslupahakemuksia. Kil-          loudelliseen kilpailuun. Myös tämän säännöksen
11895: pailuviraston poikkeuslupakäytännön perusteel-          tarkoituksena on osaltaan helpottaa pk-yritysten
11896: la ei siten voida sanoa, että Kilpailuvirasto ei val-   välistä yhteistyötä. Lisäksi selvitysten käynnistä-
11897: vovana viranomaisena ole myöntänyt poikkeus-            minen pk-yritysten erityisongelmista on yleisesti
11898: lupia lainsäätäjän edellyttämällä tavalla.              harkittavana 6.6.2000 asetetussa kilpailupolitii-
11899:    Kilpailunrajoituslaki sallii nykyisellään poik-      kan ohjelmakysymyksiä valmistelevassa työryh-
11900: keusluvalla pienyritysten hyödyllisen yhteis-           mässä.
11901: 
11902: 
11903: 
11904: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2000
11905: 
11906:     Ministeri Kimmo Sasi
11907: 
11908: 
11909: 
11910: 
11911: 4
11912: Ministems svar                                          KK 730/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
11913: 
11914: 
11915: 
11916: 
11917: Tili riksdagens talman
11918: 
11919: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       dagens proposition (RP 162/1991 rd) konstateras
11920: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    att undantagen kan gälla t.ex. sådana arrange-
11921: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri      mang genom vilka småföretagare vid exceptio-
11922: Kähkönen /sd m.fl. undertecknade skriftliga           nella marknadsförhållanden förbättrar sin kon-
11923: spörsmål SS 730/2000 rd:                              kurrenskraft gentemot stora företag. Så som det
11924:                                                       konstateras i spörsmålet ansåg ekonomiutskottet
11925:        Vad ämnar regeringen göra för att ba-          i sitt betänkande angående propositionen med
11926:        lansera situationen i förhandlingarna          förslag till konkurrensbegränsningslag (EkUB
11927:        mellan små transporiföretag och stora           14/1992 rd) att dispens bör beviljas för ända-
11928:        kunder tili transporiföretag och för att       målsenligt samarbete mellan småföretagare sär-
11929:        öka transporiföretagens förhandlings-          skilt i de fall där den andra avtalsparten är en nä-
11930:        styrka?                                        ringsidkare som har dominerande ställning på
11931:                                                       marknaden och då samarbetet syftar till att upp-
11932: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       rätthålla sådan marknadsbalans som annars sak-
11933: föra följande:                                        nas inom sektorer med starka koncentrationer
11934: 1 6 § 1 punkten lagen om konkurrensbegräns-           och att hindra en näringsidkare som har domine-
11935: ningar förbjuds i ett och samma produktions- el-      rande ställning på marknaden från att missbruka
11936: ler distributionsled verksamma näringsidkare el-      sin ställning.
11937: ler sammanslutningar att genom avtal, beslut el-          Konkurrensverket har beviljat 124 dispenser
11938: ler därmed jämförbart förfarande bestämma eller       och avslagit 23 ansökningar om dispens under
11939: rekommendera priser eller vederlag. Förbudet          åren 1993-2000. Bland de ansökningar som av-
11940: mot prissamarbete gäller förutom direkta avtal        slagits finns det bara en som gäller varutranspor-
11941: mellan företag eller därmed jämförbart samför-        ter. Konkurrensverket avslog den 9 juni 1993 en
11942: stånd mellan företag också beslut eller motsva-       ansökan som Koneyrittäjien liitto ry hade lämnat
11943: rande arrangemang av företagens samarbetsor-          in den 6 oktober 1992. Genom ett beslut av kon-
11944: gan och sammanslutningar av företag genom vil-        kurrensrådet den 3 februari 1994 hölls Konkur-
11945: ka man på horisontell nivå begränsar och styr fö-     rensverkets beslut i kraft. 1 sitt beslut beaktade
11946: retagens användning av konkurrensmedel.               konkurrensrådet de ovan nämnda förarbetena till
11947:    Det förbud som föreskrivs i lag är inte helt ab-   lagen men konstaterade att bristen på marknads-
11948: solut. Enligt 19 § 1 mom. lagen om konkurrens-        balans inte som sådan är en tillräcklig förutsätt-
11949: begränsningar kan Konkurrensverket på ansökan         ning för beviljande av dispens utan man måste
11950: av en näringsidkare eller en sammanslutning av        samtidigt utreda huruvida de allmänna kriterier
11951: näringsidkare bevilja dispens för sådana arrange-     som ställs i 19 § 1 mom. lagen om konkurrens-
11952: mang som bidrar till en effektivare produktion el-    begränsningar blir uppfyllda. Eftersom dispens-
11953: ler distribution av nyttigheter eller främjar den     ansökan från Koneyrittäjien liitto ry var bristfål-
11954: tekniska eller ekonomiska utvecklingen och om         lig till denna del såväl som i fråga om innehållet
11955: nyttao huvudsakligen kommer kundema eller             i, syftet med och definitionen av sättet att genom-
11956: konsumentema till godo. 1 motiveringen till riks-     föra konkurrensbegränsningen, kunde man inte
11957: 
11958: 
11959:                                                                                                         5
11960: KK 730/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.                                                      Ministerns svar
11961: 
11962: 
11963: bedöma effektivitetsfördelarna och verkningar-             Lagen om konkurrensbegränsningar i dess nu-
11964: na av den, varför ansökan inte kunde bifallas.          varande form tillåter ett nyttigt samarbete mellan
11965:     Konkurrensverket håller fortfarande på att be-      småföretag genom dispens. Bedömningen av hu-
11966: handla en dispensansökan från Liha-alan Kul-            ruvida samarbetet kan anses nyttigt eller inte bör
11967: jetusvaliokunta. 1 detta fall handlar det dock inte     också i fortsättningen göras från fall till fall. Alla
11968: om samarbete mellan små transportföretag utan           kunder som köper varutransporttjänster är t.ex.
11969: en gemensam prisrekommendation som gjorts av            inte jätteföretag med stort marknadsinflytande.
11970: de största företagen inom livsmedelsbranschen           Konkurrensverket kan också med stöd av lagen
11971: tillsammans med ett specialförbund inom trans-          om konkurrensbegränsningar låta bli att vidta åt-
11972: portsektorn. Tvåsidiga karteller av detta slag har      gärder när en konkurrensbegräsning endast har
11973: upplösts i alla andra sektorer.                         ringa inverkan på den ekonomiska konkurren-
11974:     Utöver de ovan nämnda dispensansökningar-           sen. Också denna bestämmelse syftar till att för
11975: na har Konkurrensverket inte fått ta emot några         sin del underlätta samarbetet mellan små och
11976: andra ansökningar om dispens inom varutran-             medelstora företag. Dessutom håller en arbets-
11977: sportsektorn. På basis av den praxis i fråga om         grupp som tillsattes den 6 juni 2000 med uppgift
11978: beviljande av dispens som Konkurrensverket till-        att bereda programfrågor inom konkurrenspoliti-
11979: lämpar kan man således inte säga att Konkurrens-        ken på att allmänt överväga huruvida man skall
11980: verket i egenskap av tillsynsmyndighet inte skul-       inleda en utredning av de särskilda problem som
11981: le ha beviljat dispenser på det sätt som förutsätts i   små och medelstora företag möter.
11982: lagstiftningen.
11983: 
11984: 
11985: Helsingfors den 23 oktober 2000
11986: 
11987:     Minister Kimmo Sasi
11988: 
11989: 
11990: 
11991: 
11992: 6
11993:                                                        KK 731/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
11994: 
11995: 
11996: 
11997: 
11998:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 731/2000 vp
11999: 
12000:                                               Tasoristeyksien poistaminen
12001: 
12002: 
12003: 
12004: 
12005: Eduskunnan puhemiehelle
12006: 
12007: Tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut kulu-             la niitä on vielä tuhatkunta lisää. Rautateiden ta-
12008: van vuoden aikana jo yksitoista ihmistä. Viimei-         soristeyksiä poistetaan joka vuosi muutamia
12009: sin kuolemaan johtanut onnettomuus sattui maa-           kymmeniä, mutta kutenjärkyttävät onnettomuus-
12010: nantaina 25. syyskuuta Virkkalassa, kun 12-vuo-          tilastot osoittavat, on nykyinen tahti aivan liian
12011: tias koulupoika kuoli koulumatkallaan jäätyään           vähäinen.
12012: tasoristeystä ylittäessään tavarajunan alle.                 Jotta jatkossa välttyisimme järkyttäviltä kuo-
12013:    Torstaiaamuna 7. elokuuta taas laukaalainen           lemaan johtavilta onnettomuuksilta, on tasoris-
12014: 60-vuotias maanviljelijä kuoli tasoristeysonnet-         teysten poistotahtia moninkertaistettava. Rata-
12015: tomuudessa Laukaan Vatiolla. Yksin traktorissa           hallintokeskuksella olisi varmasti halua lisätä
12016: ollut leskimies oli palaamassa pellolta kotiinsa ja      poistojen määrää, mikäli siihen osoitettaisiin riit-
12017: menossa yli Peuranmäen vartioimattoman yli-              tävät resurssit.
12018: käytävän, kun hänen ohjaamansa traktori törmä-
12019: si tavarajunan kanssa ja repesi kahtia.                  Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12020:    Vastaavanlaiset uutiset ovat tulleet viime ai-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
12021: koina aivan liian tutuiksi. Kaikkiaan tasoristeys-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12022: onnettomuuksia on tapahtunut tänä vuonna jo 43,          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12023: ja luvun pelätään nousevan ainakin viimevuoti-
12024: selle 50 onnettomuuden tasolle. Kokemusten mu-                 Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
12025: kaan erityisesti lähestyvä marraskuu on törmäyk-               koo ryhtyä tasoristeysten poistamisen
12026: sille altista aikaa.                                           nopeuttamiseksi?
12027:     Yleisellä. rataverkolla oli vielä vuodenvaih-
12028: teessa 3 500 tasoristeystä ja liikelaitosten alueel-
12029: 
12030: 
12031: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
12032: 
12033:     Petri Neittaanmäki /kesk                                 Lauri Oinonen /kesk
12034:     Pekka Nousiainen /kesk                                   Inkeri Kerola /kesk
12035:     Mika Lintilä /kesk                                       Aulis Ranta-Muotio /kesk
12036: 
12037: 
12038: 
12039: 
12040:                                                                                                     Versio 2.0
12041: KK 73112000 vp- Petri Neittaanmäki Jkesk ym.                                          Ministerin vastaus
12042: 
12043: 
12044: 
12045: 
12046: Eduskunnan puhemiehelle
12047: 
12048: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       keinoja, joilla voidaan hieman vaikuttaa turvalli-
12049: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       suuden paranemiseen. Liikennettä voidaan tiejär-
12050: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        jestelyin ohjata turvallisempaan tasoristeykseen,
12051: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen      näkemäalueita ja tien geometriaa voidaan paran-
12052: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       taajne.
12053: KK 73112000 vp:                                          Tasoristeysten turvallisuuden parantamistoi-
12054:                                                      menpiteitä määriteltäessä kriteerinä on pidetty
12055:        Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-      kansainvälisesti käytettyä riski-indeksiä, joka
12056:        koo ryhtyä tasoristeyksien poistamisen        painottaa erityisesti liikenteen määrää ja nopeut-
12057:        nopeuttamiseksi?                              ta. Tämän lisäksi etusija on annettu reiteille, joil-
12058:                                                      la kuljetetaan vaarallisia aineita. Tasoristeysten
12059: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        poisto-ohjelma ja kiireellisyysjärjestys määräy-
12060: ti seuraavaa:                                        tyvät ensisijaisesti edellä mainittujen perustei-
12061: Tasoristeysten määrä valtion rataverkolla on         den mukaisesti.
12062:  1970-luvun alun tilanteesta saatu pudotetuksi           Tasoristeysten turvallisuusjärjestelyihin liit-
12063: puoleen eli tasolle 4 200. Risteysonnettomuuk-       tyy lähes aina kaavoitusta ja oikeudellisia kysy-
12064: sien määrä on samalla pudonnut vuosittaiselle ta-    myksiä, joista seuraa, että prosessi kestää yleen-
12065: solle 40-50 ja onnettomuuksissa kuolleiden           sä 2-3 vuotta aloituksesta rakentamiseen. Tä-
12066: määrä on vaihdellut kymmenen molemmin puo-           män vuoksi lyhyellä aikavälillä tasoristeysten
12067: lin. Yksittäinen onnettomuus on tietenkin aina       poisto-ohjelmaa ei voida nopeuttaa merkittävästi
12068: traaginen tapahtuma, vaikka tilastot osoittavat      esim. rahoitusta lisäämällä. Ratahallintokeskus
12069: suotuisaa kehitystä pitemmällä aikavälillä tar-      jatkaa tasoristeysten turvallisuuden parantamis-
12070: kasteltuna.                                          toimenpiteitä ja vuoden 2001 talousarvioesityk-
12071:    Tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen       seen on sisäisin siirroin lisätty tähän käytettävää
12072: käytetään vuosittain valtion varoja 60-100 mil-      rahoitusta noin 100 milj. markkaan. Lisäksi lii-
12073: joonaa markkaa. Eniten rahaa vaativat sillat ja      kenne- ja viestintäministeriö yhdessä Ratahallin-
12074: alikulkujen rakentaminen, mitkä on kuitenkin to-     tokeskuksen kanssa selvittää ja tarkentaa ensi
12075: dettu parhaiksi keinoiksi onnettomuuksien ehkäi-     vuoden huhtikuuhun mennessä tasoristeyksien
12076: syssä. Varoituslaitteiden rakentaminen on toinen     poisto-ohjelman sekä tarvittavan lähivuosien ja
12077: tärkeä keino, vaikka sillä ei saavutetakaan täy-     pitemmän aikavälin rahoitustason.
12078: dellistä turvallisuutta. Lisäksi on lukuisia muita
12079: 
12080: 
12081: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
12082: 
12083:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
12084: 
12085: 
12086: 
12087: 2
12088: Ministems svar                                        KK 731/2000 vp -     Petri N eittaanmäki /kesk ym.
12089: 
12090: 
12091: 
12092: 
12093: Tili riksdagens talman
12094: 
12095: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         vägarrangemang ledas tili säkrare plankorsning-
12096: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      ar, frisiktsområdena och vägarnas geometri kan
12097: rådet översänt följande av riksdagsledamot Petri        förbättras osv.
12098: Neittaanmäki /cent m.fl. undertecknade skriftli-           Vid fastställandet av åtgärder för att förbättra
12099: ga spörsmål SS 73112000 rd:                             säkerheten vid plankorsningarna är kriteriet ett
12100:                                                         intemationellt använt riskindex som särskilt be-
12101:        Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta            tonar trafikens mängd och snabbhet. Dessutom
12102:       för att påskynda avskaffandet av plan-            prioriteras bandelar där farliga ämnen transporte-
12103:       korsningarna?                                     ras. Programmet med att avskaffa plankorsning-
12104:                                                         ar och angelägenhetsordningen bestäms i första
12105: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         hand på ovan nämnda grunder.
12106: föra följande:                                             Säkerhetsarrangemangen när det gäller plan-
12107: Sedan 1970-talets början har antalet plankors-          korsningar är nästan alltid förknippade med plan-
12108: ningar inom statens bannät kunnat sänkas tili           läggning och juridiska frågor, vilket medför att
12109: hälften, dvs. tili en nivå om 4 200. Samtidigt har      processen i allmänhet tar 2-3 år från det att den
12110: mängden olyckor i korsningar sjunkit tili en årlig      påbörjas tili dess att byggandet inleds. Tili följd
12111: nivå om 40-50, och antalet förolyckade har le-          av detta kan programmet med att avskaffa plan-
12112: gat strax under eller ovanför tio. Varje enskild        korsningarna inte på kort sikt påskyndas i någon
12113: olycka är givetvis alltid en tragisk händelse, även     betydande mån t.ex. genom en utökning av finan-
12114: om statistiken visar att utvecklingen på lång sikt      sieringen. Banförvaltningscentralen kommer
12115: betraktad är gynnsam.                                   även i fortsättningen att vidta åtgärder för att för-
12116:    Årligen används 60-100 milj. mk av statens           bättra säkerheten vid plankorsningarna, och i
12117: medel för att förbättra säkerheten vid plankors-        budgetpropositionen för 2001 har den finansie-
12118: ningama. Mest pengar går åt tili att bygga broar        ring som skall användas för ändamålet ökats tili
12119: och gångtunnlar, men detta har dock visat sig           ca 100 milj. mk genom interna överföringar. Vi-
12120: vara det bästa sättet att förebygga olyckor. En an-     dare kommer kommunikationsministeriet att tili-
12121: nan viktig metod är att bygga varningsanordning-        sammans med Banförvaltningscentralen före
12122: ar, även om man därmed dock inte uppnår någon           april nästa år utreda och precisera programmet
12123: fullständig säkerhet. Vidare finns det ett flertal      med att avskaffa plankorsningar samt den finan-
12124: andra metoder som kan bidra tili att förbättra sä-      sieringsnivå som behövs med tanke på de när-
12125: kerheten något. Trafiken kan genom olika slag av        maste åren och på lång sikt.
12126: 
12127: 
12128: 
12129: Helsingfors den 10 oktober 2000
12130: 
12131:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
12132: 
12133: 
12134: 
12135:                                                                                                            3
12136:                                                            KK 732/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
12137: 
12138: 
12139: 
12140: 
12141:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 732/2000 vp
12142: 
12143:                                               Osteoporoosin lääkehoito nuorilla naisilla
12144: 
12145: 
12146: 
12147: 
12148: Eduskunnan puhemiehelle
12149: 
12150: Väestön ikääntymisen myötä yleistyvät myös             nattuja hormonivalmisteita. Sen sijaan nuorille
12151: ikääntymiseen liittyvät sairaudet, kuten osteopo-      naisille samat, korvauksen alaiset valmisteet ei-
12152: roosi eli luukato. Erityisesti naisilla ilmenevä os-   vät käy. Heille estrogeenitason nostoon käyte-
12153: teoporoosi aiheuttaa luiden haurastumista ja vai-      täänkin usein tavallisia ehkäisypillereitä, kuten
12154: keasti paranevia murtumia, joiden seurauksena          Femodenia. Nämä ehkäisypillerit eivät kuiten-
12155: henkilö joutuu usein sairaalahoitoon. Samalla          kaan ole Kela-korvattavia, vaikka niitä määrät-
12156: kasvavat terveydenhuollon menot. Viime vuo-            täisiinkin sairauden hoitoon.
12157: sien tehokkaan tutkimustyön ansiosta osteopo-
12158: roosin aiheuttajista, diagnosoinnista ja hoidoista     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12159: on saatu paljon uutta tietoa.                          jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12160:    Osteoporoosin hoidossa tärkeintä on ennalta-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12161: ehkäisy. Runsaasti kalsiumia ja D-vitamiinia si-       vaksi seuraavan kysymyksen:
12162: sältävä ruokavalio, monipuolinen liikunta sekä
12163: lihaksia vahvistava voimaharjoittelu suojelevat              Aikooko hallitus saattaa eri ikäryhmien
12164: sairastumiselta. Hormonikorvaushoidon on myös                naiset tasa-arvoiseen asemaan osteopo-
12165: todettu suojaavan osteoporoosilta. Kela-kor-                 roosin hoidossa käytettävien lääkkeiden
12166: vauksen piirissä on keski-ikäisille naisille suun-           korvauksissa?
12167: 
12168: 
12169: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
12170: 
12171:     Anu Vehviläinen /kesk
12172: 
12173: 
12174: 
12175: 
12176:                                                                                                 Versio 2.0
12177: KK 732/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                Ministerin vastaus
12178: 
12179: 
12180: 
12181: 
12182: Eduskunnan puhemiehelle
12183: 
12184: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         annostus on porrastettu niin, että on voitu vähen-
12185: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     tää hormonimääriä. Sairausvakuutuslain perus-
12186: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         teella korvattavia lääkkeitä ovat vain sairauden
12187: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen          hoitoon käytettävät valmisteet. Lääkelaitoksen
12188: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         valmisteelle hyväksymä käyttöaihe on raskau-
12189: 732/2000 vp:                                          den ehkäisy. Käyttöaihe hyväksytään tieteellisis-
12190:                                                       sä tutkimuksissa saadun näytön perusteella eikä
12191:        Aikooko hallitus saattaa eri ikäryhmien        näyttöä vaikutuksesta osteoporoosin hoitoon ole
12192:        naiset tasa-arvoiseen asemaan osteopo-         tälle valmisteelle esitetty.
12193:        roosin hoidossa käytettävien lääkkeiden           Femoden-valmisteelle ei myöskään ole vah-
12194:        korvauksissa?                                  vistettu kohtuullista, korvausperusteeksi hyväk-
12195:                                                       syttävää tukkuhintaa. Näin ollen sitä ei myös-
12196: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kään senjohdosta voida korvata sairausvakuutus-
12197: ti seuraavaa:                                         lain perusteella.
12198: Sairausvakuutuslain 5 a §:n mukaan korvatta-             Kysymyksessä mainittujen korvattavien mui-
12199: valla lääkkeellä tarkoitetaan lääkelain mukaista      den hormonivalmisteiden käyttöaihe saattaa olla
12200: lääkemääräystä edellyttävää lääkettä, joka on tar-    vaihdevuosioireiden hoito, ja näille valmisteille
12201: koitettu joko sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä    on vahvistettu korvausperusteeksi hyväksytty
12202: parantamaan tai helpottamaan sairautta tai sen· oi-   tukkuhinta. Osteoporoosin hoitoon käytetään
12203: reita ja jolle on vahvistettu kohtuullinen, kor-      muun muassa kalsitoniinia, bisfosfonaatteja ja
12204: vausperusteeksi hyväksytty tukkuhinta. Kor-           joitakin sukupuolihormonivalmisteita, kuten ra-
12205: vausten piiriin eivät kuulu sairauden ehkäisyyn       loksifeenia, jota sisältäväHä valmisteella ei kui-
12206: tai terveydentilan ylläpitämiseen tarkoitetut hoi-    tenkaan ole vielä korvausperusteeksi hyväksyt-
12207: dot.                                                  tyä kohtuullista tukkuhintaa. Edellä mainittujen
12208:    Femoden on ns. vähäestrogeeninen yhdistel-         lääkkeiden korvattavuus noudattaa tällöin myös
12209: mävalmiste, jossa estrogeenin määrä on suhteel-       muita sairausvakuutuslain periaatteita tarpeelli-
12210: lisen pieni. Estrogeenin ja keltarauhashormonin       sen sairaanhoidon kustannusten korvaamisesta.
12211: 
12212: 
12213: 
12214: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
12215: 
12216:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
12217: 
12218: 
12219: 
12220: 
12221: 2
12222: Ministems svar                                            KK 732/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
12223: 
12224: 
12225: 
12226: 
12227: Tili riksdagens talman
12228: 
12229: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        sätts endast sådana preparat som används för be-
12230: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     handling av sjukdom. Preparatet har av Läkeme-
12231: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu         delsverket godkänts för förebyggande av gravidi-
12232: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs-      tet och det har godkänts på basis av de bevis som
12233: mål SS 732/2000 rd:                                    frarnkommit i vetenskapliga undersökningar. Det
12234:                                                        har inte frarnkommit några bevis för preparatets
12235:        Å.mnar regeringen bidra tili att kvinnor i      verkan vid behandling av osteoporos.
12236:        olika åldrar får samma ställning då det            För Femodenpreparatet har det inte heller fast-
12237:        gäller ersättning för läkemedel som an-         ställts något skäligt partipris som kan godtas som
12238:        vänds vid behandling av osteoporos?             ersättningsgrund. Därför kan det inte heller av
12239:                                                        denna orsak ersättas på basis av sjukförsäk-
12240: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ringslagen.
12241: föra följande:                                            Användningsområdet för de andra hormonpre-
12242: Enligt 5 a § sjukförsäkringslagen förstås med lä-      parat som nämns i spörsmålet och som kan ersät-
12243: kemedel som skall ersättas ett i läkemedelslagen       tas är behandling av klimakteriebesvär. För dessa
12244: avsett receptbelagt läkemedel vars ändamål är att      preparat har det fastställts ett partipris som kan
12245: vid invärtes eller utvärtes bruk bota eller lindra     godtas som ersättningsgrund. För behandling av
12246: sjukdom eller sjukdomssymtom och för vilket            osteoporos används bl.a. kalcitonin, bisfosfona-
12247: har fastställts ett skäligt partipris som kan godtas   ter och vissa preparat med könshormoner, som
12248: som ersättningsgrund. Vård som är avsedd att fö-       raloxifen, men det har ännu inte fastställts något
12249: rebygga sjukdomar eller upprätthålla hälsotill-        skäligt partipris för preparat innehållande raloxi-
12250: ståndet ersätts inte.                                  fen vilket skulle kunna godtas som ersättnings-
12251:    Femoden är ett s.k. lågdoserat, kombinerat p-       grund. Vid ersättning för de nämnda läkemedlen
12252: piller som innehåller en relativtliten mängd öst-      följer man sjukförsäkringslagens övriga princi-
12253: rogen. Doseringen av östrogen och gulkropps-           per om ersättande av kostnadema för nödvändig
12254: hormon har graderats så att hormonmängden har          sjukvård.
12255: kunnat minskas. Enligt sjukförsäkringslagen er-
12256: 
12257: 
12258: Helsingfors den 19 oktober 2000
12259: 
12260:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
12261: 
12262: 
12263: 
12264: 
12265:                                                                                                         3
12266:                                                                   KK 733/2000 vp -      Heli Paasio /sd
12267: 
12268: 
12269: 
12270: 
12271:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 733/2000 vp
12272: 
12273:                                              Viittomakielisten tiedonsaannin parantaminen
12274: 
12275: 
12276: 
12277: 
12278: Eduskunnan puhemiehelle
12279: 
12280: Maassamme on noin 8 000 kuuroa, joista noin           kuttamisen mahdollisuuksia. Näitä mahdolli-
12281: 5 000 on viittomakielisiä. Kielivähemmistönä          suuksia tulee käyttää ja kehittää. Viittomakielel-
12282: kuurot -joilla on samanlainen tiedontarve kuin        lä tuotettujen ohjelmien, television kotimaisten
12283: muillakin väestöryhmillä - jäävät paitsi huo-         ohjelmien tekstitysten ja oppimateriaalin lisää-
12284: mattavasta osasta sitä informaatiota, jota väestön    minen on tässä avainasemassa. Tulevaisuudessa
12285: enemmistölle on television välityksellä tarjolla.     digitaalinen televisio tarjoaa uusia teknisiä mah-
12286: Vain pieni osa kaikesta tuotetusta materiaalista      dollisuuksia lisätä viiUomakielistä tuotantoa sekä
12287: on saatavissa viittomakielellä. Suomi ja ruotsi       kääntää puhekielisiä ohjelmia viittomakielelle
12288: ovat vieraita kieliä suurelle osalle suomalaisista    muun ohjelmatuotannon rinnalla. Kenen vastuul-
12289: kuuroista. Tekstityskään ei siis tavoita kaikkia      le tulevaisuudessa jää kustannuksista ja ohjelma-
12290: kuuroja. Television informaatio perustuu pää-         tuotannosta vastaaminen? Tämä on suuri ja vai-
12291: asiassa kuuloon, ja Yleisradion kotimaisesta oh-      kea kokonaisuus, jonka taloudellinen ja laadukas
12292: jelmatuotannosta tekstitetään vain noin 10 %,         hallinnointi pitää selvittää ja organisoida, jotta
12293: jolloin noin 90 % näistä ohjelmista on kuurojen       viittomakielisille ihmisille voidaan tarjota mah-
12294: saavuttamattomissa. Kaupalliset kanavat eivät         dollisimman kattavasti - perustuslain hengessä
12295: tekstitä lainkaan kotimaisia ohjelmia. Televisio      ja Yleisradion palveluvelvoitteen mukaisesti -
12296: ei vastaa viiUomakielisten tarpeisiin, sillä Yleis-   oikeus palveluihin ja tiedonsaantiin omalla kie-
12297: radiossa ainoa säännöllinen viittomakielineo oh-      lellä.
12298: jelma on vain viiden minuutin mittainen uutislä-
12299: hetys.                                                Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12300:    Suomen perustuslain mukaisiin perusoikeuk-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12301: siin kuuluu jokaisen oikeus omaan kieleen ja          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12302: kulttuuriin. Viittomakieltä käyttävien sekä vam-      vaksi seuraavan kysymyksen:
12303: maisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua
12304: tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.                     Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
12305:    Tekniikan kehittyminen parantaa oleellisesti             tyä viittomakielisen oppimateriaalin ja
12306: itsenäisen selviytymisen, osallistumisen ja vai-            ohjelmatuotannon lisäämiseksi?
12307: 
12308: 
12309: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
12310: 
12311:     Heli Paasio /sd
12312: 
12313: 
12314: 
12315:                                                                                                Versio 2.0
12316: KK 733/2000 vp -      Heli Paasio /sd                                                 Ministerin vastaus
12317: 
12318: 
12319: 
12320: 
12321: Eduskunnan puhemiehelle
12322: 
12323: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          myös yhtiön Internet-palveluissa, joiden teksti-
12324: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      pohjaiset uutis- ja muut palvelut sekä lokakuussa
12325: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          aloitettu videostream-pohjainen tv-uutispalvelu
12326: vastattavaksi kansanedustaja Heli Paasion /sd           on myös kuurojen ja kuulovammaisten käytettä-
12327: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                vissä, mikäli heillä on mahdollisuus vastaanottaa
12328: 733/2000 vp:                                           ja käyttää Internet-palveluja.
12329:                                                           Kokonaisuudessaan Yleisradio Oy tekstittää
12330:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       uuden tuotannon ja uusintalähetykset huomioon
12331:        tyä viittomakielisen oppimateriaalin ja         ottaen tällä hetkellä noin 14 prosenttia lähetyk-
12332:        ohjelmatuotannon lisäämiseksi?                  sistään. Yhtiö seuraa tarkasti television ja radion
12333:                                                        digitalisointia varten kehitettyjä kansainvälisiä
12334: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          ohjelmistosovelluksia ja tutkii mahdollisuuksia
12335: ti seuraavaa:                                          niiden avulla jatkossa kehittää mm. yhtiön viitto-
12336: Yleisradio Oy:n julkisen palvelun yleisradiotoi-       makielisiä lähetyksiä.
12337: minnasta vastaa yhtiön hallintoneuvosto, jonka            Opetushallituksella on vuosittain yhteensä
12338: valitsee eduskunta.                                    noin 12 milj. markkaa oppimateriaalien tuottami-
12339:     Yleisradio Oy on kirjallisen kysymyksen joh-       seen perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lu-
12340: dosta antamassaan lausunnossa todennut, että yh-       kiokoulutusta varten. Erityisopetuksen oppima-
12341: tiö toimii kuuroille tai kuulovammaisille suun-        teriaalien tuottamiseen on tästä varattu noin mil-
12342: nattujen Viittomakielisten televisiolähetysten         joona markkaa, josta materiaalia tuotetaan kaik-
12343: sekä tekstimuotoisten palvelujensa kehittämises-       kia erityisopetuksen tarpeita varten sen mukaan,
12344: sä säännöllisessä yhteistyössä Suomen Kuurojen         miten eri tahot esittävät materiaalin tuottamisen
12345: Liiton kanssa. Yhtiö on lisännyt Viittomakielis-       tarpeensa. Kuulovammaisten opetukseen Ope-
12346: ten uutisten viikoittaisten lähetysten määrän seit-    tushallitus on tähän mennessä tuottanut kaksi
12347: semään aiemmasta viidestä lähetyskerrasta ta-          CD-ROMia: ViiUomakielinen seikkailu ja Pai-
12348: voitteena näin vakiinnuttaa kuuroille ja kuulo-        kallissijat tutuksi. Kuulovammaisille tarkoitet-
12349: vammaisille suunnattu uutispalvelu osaksi yh-          tua oppimateriaalia tuotetaan myös valtion eri-
12350: tiön kokonaisuutistarjontaa.                           tyiskouluilla. Lisäksi valtion erityiskouluilla on
12351:    Yleisradio Oy:n tekstimuotoisia palveluja on        videoyhteys kunnallisiin kuulovammaisten kou-
12352: yhtiön voimavarojen sallimissa puitteissa kehi-        luihin. Koulut lähettävät päivittäin uutisia ja
12353: tetty tekstitelevisiossa suomeksi, ruotsiksi ja vii-   käyttävät videoyhteyttä yhteisten oppituntien pi-
12354: meksi myös saameksi tästä syksystä lähtien sekä        tämiseen.
12355: 
12356: 
12357: 
12358: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
12359: 
12360:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
12361: 
12362: 
12363: 2
12364: Ministems svar                                                    KK 733/2000 vp -      Heli Paasio /sd
12365: 
12366: 
12367: 
12368: 
12369: Tili riksdagens talman
12370: 
12371: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       videostream-baserade tv-nyhetsservice som star-
12372: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    tades i oktober är tillgänglig även för döva och
12373: rådet översänt följande av riksdagsledamot Heli       hörselskadade om de har möjlighet att ta emot
12374: Paasio /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       och använda Intemettjänster.
12375: 733/2000 rd:                                             Allt som allt textar Rundradion Ab, med beak-
12376:                                                       tande av nyproduktionen och repriseringama, för
12377:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          närvarande ca 14 % av sina sändningar. Bolaget
12378:       för att läromedlen och programproduk-           följer noggrant intemationella program som ut-
12379:       tionen på teckenspråk skall öka?                vecklats för digitaliseringen av televisionen och
12380:                                                       radion samt undersöker möjlighetema att med
12381: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       hjälp av dem i fortsättningen utveckla bl.a. bola-
12382: föra följande:                                        gets sändningar på teckenspråk.
12383: För Rundradion Ab:s allmännyttiga rundradio-             Utbildningsstyrelsen kan årligen använda
12384: verksamhet ansvarar bolagets förvaltningsråd,         sammanlagt ca 12 milj. mk för att producera lä-
12385: som väljs av riksdagen.                               romedel för den grundläggande undervisningen,
12386:    Rundradion Ab har i ett utlåtande med anled-       yrkesutbildningen och gymnasieutbildningen.
12387: ning av det skriftliga spörsmålet konstaterat att     Av denna summa har för produktionen av läro-
12388: bolaget regelbundet samarbetar med Dövas för-         medel för specialundervisningen reserverats ca 1
12389: bund i Finland för att utveckla bolagets televi-      milj. mk, varav materia! produceras för special-
12390: sionssändningar på teckenspråk ämnade för döva        undervisningens alla behov i enlighet med vad de
12391: eller hörselskadade samt texttjänster. Bolaget har    olika instansema uppger som behov när det gäl-
12392: ökat antalet sändningar per vecka av nyheter på       ler materialproduktionen. För undervisningen av
12393: teckenspråk från fem till sju sändningsgånger.        hörselskadade har Utbildningsstyrelsen hittills
12394: Syftet är att på detta sätt etablera nyhetsservicen   producerat två cd-rom: Äventyr på teckenspråk
12395: för döva och hörselskadade så att den blir en del     (Viittomakielinen seikkailu) och Lär känna lo-
12396: av bolagets totala nyhetsutbud.                       kalkasus (Paikallissijat tutuksi). Läromedel av-
12397:    Rundradion Ab:s tjänster i textform har inom       sedda för hörselskadade produceras även vid de
12398: ramen av bolagets resurser utvecklats i fråga om      statliga specialskoloma. Dessutom har de statli-
12399: texttelevisionen på finska, svenska och nu senast     ga specialskoioma videoförbindelse till de kom-
12400: även på samiska från och med denna höst samt          munala skoloma för hörselskadade. Skoloma
12401: också i fråga om bolagets Intemettjänster, vars       sänder dagligen nyheter och använder videoför-
12402: textbaserade nyhets- och övriga tjänster samt den     bindelsen tili att hålla gemensamma lektioner.
12403: 
12404: 
12405: 
12406: Helsingfors den 18 oktober 2000
12407: 
12408:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
12409: 
12410: 
12411:                                                                                                       3
12412:                                                            KK 734/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
12413: 
12414: 
12415: 
12416: 
12417:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 734/2000 vp
12418: 
12419:                                             Uusiutuvan energian käytön edistäminen
12420: 
12421: 
12422: 
12423: 
12424: Eduskunnan puhemiehelle
12425: 
12426: Viimeaikainen polttonesteiden hintojen raju nou-     merkiksi kauppa- ja teollisuusministeriön pää-
12427: su osoittaa, kuinka huonosti valmistautuneita        luokan momenttiin 32.60.40 sisältyviä myöntä-
12428: maassamme ollaan öljyn maailmanmarkkinahin-          misvaltuuksia mm. uusiutuvan energian käyttöä
12429: tojen heilahteluihin. Suomi ei ole halunnut tai      edistävän investointi- ja selvityshankkeiden tu-
12430: pystynyt riittävällä tavalla lieventämään ongel-     kemiseen on vähennetty 30 miljoonalla markal-
12431: mia, joita öljyn hinnannousu on aiheuttanut.         la: 116 miljoonasta 86 miljoonaan markkaan.
12432:    Yhteiskunnassa ei näytä olevan riittävästi ky-
12433: kyä katsoa tulevaisuuteen. Kestävän kehityksen       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12434: tavoittelu ja se, että öljy on koko ajan niukkene-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12435: va raaka-aine, edellyttäisivät voimasta kotimais-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12436: ten energiavarojen, erityisesti turve- ja puupolt-   vaksi seuraavan kysymyksen:
12437: toaineen tuotannon vauhdittamista.
12438:    Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmän              Miksi hallitus ei ole ensi vuoden budjet-
12439: viime vuoden lopussa laatimassa uusiutuvien                tia laatiessaan toiminut kauppa- ja teol-
12440: energialähteiden edistämisohjelmassa määritel-             lisuusministeriön uusiutuvien energia-
12441: lään konkreettiset toimet bioenergian tuotannon            lähteiden edistämisohjelmassa määri-
12442: ja käytön edistämiseksi. Esimerkiksi uusiutuvien           teltyjen konkreettisten määrällisten ta-
12443: energialähteiden käyttöä edistäviin investointitu-         voitteiden mukaisesti ja
12444: kiin ohjelmassa esitetään vuositasolla 200 mil-
12445: joonan markan panostusta. Kuitenkin vastoin tätä           aikooko hallitus korjata tilannetta teke-
12446: linjausta ensi vuoden budjetissa on käytettävissä          mällä uusia ripeitä toimenpiteitä uusiu-
12447: olevia varoja em. tarkoitukseen pienennetty. Esi-          tuvan energian tuotannon ja käytön voi-
12448:                                                            malliseksi lisäämiseksi?
12449: 
12450: 
12451: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2000
12452: 
12453:     Kyösti Karjula /kesk
12454: 
12455: 
12456: 
12457: 
12458:                                                                                               Versio 2.0
12459: KK 734/2000 vp -     Kyösti Karjula /kesk                                         Ministerin vastaus
12460: 
12461: 
12462: 
12463: 
12464: Eduskunnan puhemiehelle
12465: 
12466: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa      teuttamiseksi tarvittavan vuosittain noin 200
12467: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      milj. markkaa investointitukea. Ohjelman mukai-
12468: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       sesti ministeriön toiminta- ja taloussuunnitel-
12469: vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Karjulan        massa vuosille 2001-2004 on esitetty lisäystä
12470: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       energiatukeen. Tavoitteena oli, että vuonna 2001
12471: 734/2000 vp:                                        olisi ollut käytettävissä 116 milj. markan myön-
12472:                                                     tövaltuus, joka olisi samansuuruinen kuin kulu-
12473:       Miksi hallitus ei ole ensi vuoden budjet-     vana vuonna ja tarkoitettu nykyisen kaltaiseen
12474:       tia laatiessaan toiminut kauppa- ja teol-     hyvin laajalle leviävään energiatukeen. Lisäksi
12475:       lisuusministeriön uusiutuvien energia-        tavoitteena on saada 150 milj. markan myöntö-
12476:       lähteiden edistämisohjelmassa määri-          valtuus uuden teknologian suurhankkeen de-
12477:       teltyjen konkreettisten määrällisten ta-     monstraatiotukeen. Tiukan budjettikehyksen ta-
12478:       voitteiden mukaisesti ja                     kia päädyttiin hallituksen neuvotteluissa kuiten-
12479:                                                    kin 86 milj. markan myöntövaltuuteen, ja suuren
12480:       aikooko hallitus korjata tilannetta teke-    demonstraatiotuen mahdollinen toteutuminen
12481:       mällä uusia ripeitä toimenpiteitä uusiu-     siirrettiin myöhemmäksi. Kauppa- ja teollisuus-
12482:       tuvan energian tuotannon ja käytön voi-      ministeriössä on tarkoitus valmistella suuren de-
12483:       malliseksi lisäämiseksi?                     monstraatiotuen esittämistä vuoden 2002 talous-
12484: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      arvioon, mikä onkin tällä hetkellä aikaisin mah-
12485: ti seuraavaa:                                      dollinen toteuttamisajankohta, koska tämäntyyp-
12486:                                                    pinen uusi tukimuoto edellyttää monivaiheista,
12487: Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen     noin vuoden kestävää suunnittelua.
12488: on Suomen energiastrategian keskeinen tavoite.         Ministerityöryhmä valmistelee parhaillaan
12489: Uusiutuvilla energialähteillä on tärkeä merkitys   Kioton pöytäkirjan velvoitteiden täyttämiseksi
12490: sekä hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen että     kansallista ilmasto-ohjelmaa. Kasvihuonekaasu-
12491: energiataloutemme huoltovarmuuden kannalta.        päästöjen ehkäisemistoimenpiteiden kansanta-
12492: Erityisesti puupolttoaineiden käyttöön liittyy     loudellisia vaikutuksia arvioitaessa on havaittu,
12493: myös merkittäviä paikallisia työllisyysvaikutuk-   että energiatuki on tehokkaimpia toimenpiteitä
12494: sia. Vuoden 1999 syksyllä valmistunut kauppa-      päästöjen ehkäisemiseksi. Energiatuki on täsmäl-
12495: ja teollisuusministeriön uusiutuvien energialäh-   lisesti kohdennettava työkalu, jonka merkityk-
12496: teiden edistämisohjelma tukee ja tarkentaa Suo-    sen arvioidaan kasvavan, kun ilmasto-ohjelmaa
12497: men energiastrategian uusiutuvien energialähtei-   aletaan ensi vuonna toteuttaa. Tästä syystä ener-
12498: den käytön lisäämisen tavoitteita ja keinoja.      giatuki ja sen suuruus tullee vuonna 2001 harkin-
12499:    Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien    taan uudelleen.
12500: energialähteiden edistämisohjelmassa tavoittee-        Yleisesti uusiutuvien energialähteiden edistä-
12501: na on lisätä uusiutuvan energian käyttöä 50 %      miseksi tehdään jatkuvasti tutkimus- ja kehitys-
12502: vuoteen 2010 mennessä. Vertailuvuotena on vuo-     työtä, investointeja tuetaan, uusiutuvista energia-
12503: si 1995. Ohjelmassa arvioitiin tavoitteiden to-    lähteistä tiedotetaan ja niiden käyttöön koulute-
12504: 
12505: 
12506: 2
12507: Ministerin vastaus                                        KK 734/2000 vp -      Kyösti Karjula /kesk
12508: 
12509: 
12510: taan. Edistämisohjelman keskeisimmät toimen-         on oleellista kehittää edelleen uusiutuvien ener-
12511: pidealueet ovat uusiutuvien energialähteiden tek-    gialähteiden teknologioita ja tukea näihin liitty-
12512: nologian kehittäminen sekä taloudelliset ohjaus-     viä investointeja. Tämän kaltaisilla toimilla saa-
12513: keinot, etenkin energiaverotus ja investointituet.   vutetaan pysyvää, kestävää kilpailuetua, vaikka-
12514: Muita tärkeitä toimenpidealueita ovat hallinnol-     kin teknologian kehityksen ja investointien tuke-
12515: listen ja nykynormeihin sisältyvien esteiden sel-    misen vaikutukset ilmenevätkin viiveellä. Vaik-
12516: vittäminen ja poistaminen, erilaiset kartoitukset    ka lähtökohdat alan voimakkaalle kehittymiselle
12517: ja selvitykset, vapaaehtoisten menetelmien ja so-    ovatkin kunnossa, vie aikansa, ennen kuin uusiu-
12518: pimusjärjestelmien kehittäminen, tiedotus ja         tuvien energialähteiden ohjelmassa tarkoitettu li-
12519: koulutus sekä tiedonvaihto ja myös vaikuttami-       sälaitoskanta saadaan syntymään laajamittaisesti
12520: nen EU:n laajuisessa toiminnassa.                    Suomeen. Alan pitää voida kehittyä ja kasvaa ta-
12521:    Uusiutuvien energialähteiden käytön tuntu-        sapainossa, jotta mahdollisuuksien mukaan väl-
12522: vaan, mutta kuitenkin rajalliseen lisäämiseen on     tytään alan kehitykselle haitallisilta sivuvaiku-
12523: Suomessa hyvät mahdollisuudet. Pitkäaikaisten,       tuksilta ja takaiskuilta.
12524: pysyvien hyödyntämistapojen aikaansaamiseksi
12525: 
12526: 
12527: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
12528: 
12529:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
12530: 
12531: 
12532: 
12533: 
12534:                                                                                                      3
12535: KK 734/2000 vp -       Kyösti Karjula /kesk                                               Ministems svar
12536: 
12537: 
12538: 
12539: 
12540: Tili riksdagens talman
12541: 
12542: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         gen kommer att behövas ca 200 miij. mk i inve-
12543: har Ni, Fru taiman, till behöriga mediem av stats-      steringsstöd för att må1en skall nås. I eniighet
12544: rådet översänt föijande av riksdagsiedamot             med handiingsp1anen har en ökning av energistö-
12545: Kyösti Karjuia /cent undertecknade skriftliga           det föresiagits i ministeriets verksarnhets- och
12546: spörsmåi SS 734/2000 rd:                               ekonomipian för åren 2001-2004. Måiet var att
12547:                                                        en bevillningsfullmakt på 116 miij. mk skulle stå
12548:        Varför agerade regeringen inte, när den         till buds år 2001. Denna fullmakt skulle vara lika
12549:        utarbetade budgeten för nästa år, i en-         stor som den som gäller för i år och den skulle
12550:        lighet med de konkreta kvantitativa mål         vara avsedd för energistöd av samma slag som
12551:        som har fastställts i handels- och indu-        det som beviijas för närvarande och som sprids
12552:        striministeriets handlingsplan för förny-       mycket brett. Dessutom har man som måi att få
12553:        bara energikällor och                           en bevillningsfullmakt på 150 miij. mk för ett de-
12554:                                                        monstrationsstöd till storprojekt med ny teknik.
12555:        har regeringen för avsikt att rätta tili si-    Till följd av de snäva budgetramama beslöts det
12556:        tuationen genom nya snabba åtgärder             dock vid regeringens förhandiingar att bevill-
12557:        för att kraftigt öka produktionen och an-       ningsfullmakten uppgår till 86 milj. mk och att
12558:        vändningen av förnybar energi?                  ett eventuellt genomförande av ett stort demon-
12559: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt an-        strationsstöd flyttas fram till ett senare skede.
12560: föra följande:                                         Handels- och industriministeriet har för avsikt att
12561:                                                        bereda ett försiag till ett stort demonstrations-
12562: En ökning av användningen av fömybara energi-          stöd i budgeten för år 2002, viiket i dagens Iäge
12563: källor är ett viktigt måi i den finska energistrate-   är den tidigaste reaiiseringstidpunkten som är
12564: gin. De fömybara energikälloma är av stor bety-        möjlig, eftersom en ny stödform av denna typ
12565: deise både när det gäller att begränsa koldioxid-      förutsätter en pianering i många steg, viiken
12566: utsläppen och med tanke på vår energiekonomis          räcker cirka ett år.
12567: försörjningssäkerhet. 1 synnerhet med använd-              En ministerarbetsgrupp bereder som bäst ett
12568: ningen av träbränsien sammanhänger också bety-         nationellt kiimatprogram för att de skyidigheter
12569: dande lokaia sysseisättningseffekter. Handels-         som Kyoto-protokollet ställer skall kunna upp-
12570: och industriministeriets handiingspian för fömy-       fyllas. Vid en bedömning av de sarnhällsekono-
12571: bara energikällor, som biev kiar hösten I999, stö-     miska verkningama av åtgärdema för att förhin-
12572: der och preciserar den finska energistrategins         dra växthusgasutsiäppen upptäcktes att energi-
12573: måi och medel för en ökad användning av fömy-          stödet hör till de effektivaste åtgärderna när det
12574: bara energikällor.                                     gäller att förhindra utsiäpp. Energistödet är ett
12575:    1 handeis- och industriministeriets handiings-      verktyg som kan inriktas exakt och som bedöms
12576: plan för fömybara energikällor är måiet att an-        få större betydeise när man nästa år börjar ge-
12577: vändningen av fömybar energi år 2010 skall ha          nomföra klimatprogrammet. Av detta skäi torde
12578: ökat med 50%. Somjämföreiseår används 1995.            energistödet och dess storlek komma upp till ny
12579: 1 handlingspianen uppskattades det att det årli-       prövning år 2001.
12580: 
12581: 
12582: 4
12583: Ministems svar                                            KK 734/2000 vp -      Kyösti Karjula /kesk
12584: 
12585: 
12586:    För främjandet av fömybara energikällor rent      goda möjligheter i Finland. För att långvariga,
12587: allmänt görs det kontinuerligt forsknings- och ut-   bestående nyttjandesätt skall kunna åstadkom-
12588: vecklingsarbete, understöds investeringar, infor-    mas är det väsentligt att vidareutveckla de tekni-
12589: meras om de fömybara energikälloma och ges ut-       ker som sammanhänger med de fömybara energi-
12590: bildning i hur de används. De centralaste åtgärds-   källoma och att stöda de investeringar som an-
12591: områdena för handlingsprogrammet är utveck-          knyter till dessa. Med åtgärder av detta slag upp-
12592: lande av tekniken för fömybara energikällor samt     nås en bestående, hållbar konkurrensfördel, även
12593: ekonomiska styrmedel, i synnerhet energibe-          om effektema av utvecklandet av tekniken och
12594: skattning och investeringsstöd. Andra viktiga åt-    stödjandet av investeringarna kan ses först på
12595: gärdsområden är utredande och undanröjande av        sikt. Ä ven om utgångspunkterna för en kraftig ut-
12596: administrativa hinder och hinder som ingår i de      veckling av branschen är i ordning, tar det sin tid
12597: nuvarande normema, kartläggningar och utred-         innan den extra anläggningspark som avses i
12598: ningar av olika slag, utvecklande av frivilliga      handlingsplanen för fömybara energikällor kan
12599: metoder och avtalssystem, informering och utbil-     uppföras i stor omfattning i Finland. Branschen
12600: dande samt informationsutbyte och även möjlig-       måste kunna utvecklas och växa balanserat, för
12601: hetema att påverka den verksamhet som omfat-         att man i mån av möjlighet skall kunna undvika
12602: tar EU.                                              skadliga biverkningar av och bakslag för utveck-
12603:    För en kännbar men dock begränsad ökning av       lingen i branschen.
12604: användningen av fömybara energikällor finns det
12605: 
12606: 
12607: 
12608: Helsingfors den 19 oktober 2000
12609: 
12610:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
12611: 
12612: 
12613: 
12614: 
12615:                                                                                                       5
12616:                                                                         KK 735/2000 vp -        Pehr Löv /r
12617: 
12618: 
12619: 
12620: 
12621:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 735/2000 rd
12622: 
12623:                                               Småföretagares möjligheter att ta emot arbets-
12624:                                               praktikanter
12625: 
12626: 
12627: 
12628: 
12629: Tili riksdagens talman
12630: 
12631: Arbetspraktiken ger arbetslösa möjlighet att he-       arbetsbördan. Samtidigt har flera arbetslösa visat
12632: kanta sig med ett eller flera yrken och få arbetser-   intresse av att få en sex månaders praktikplats.
12633: farenhet. Samtidigt knyter den arbetslöse värde-       Arbetskraftbyrån hänvisar tili att den halvtidsan-
12634: fulla kontakter med arbetslivet och möjligheter-       ställda är också halvtidsarbetslös och därigenom
12635: na att senare bli sysselsatt ökar. Praktiken kan i     kostar samhället pengar, varför företagaren inte
12636: samma arbetsuppgift pågå högst sex månader och         beviljas en praktikant. Medan en annan småföre-
12637: samma person kan vara i arbetspraktik högst 10         tagare som inte har någon anställd överhuvudta-
12638: månader.                                               get beviljas två praktikanter. D. v.s. ifall företaga-
12639:    Det viktigaste kravet är att den arbetsgivare       ren inte skulle ha någon anställd överhuvudtaget
12640: som erbjuder praktikplats, inte samtidigt har per-     skulle företaget duga som praktikplats.
12641: mitterade arbetstagare eller arbetstagare med för-        Ä ven om grundiden är god att företagaren i
12642: kortad arbetsvecka eller inte på nio månader har       första hand borde anställa sin arbetstagare på hel-
12643: sagt upp arbetstagare av produktionsmässiga el-        tid, så blir ju resultatet att företagaren straffas för
12644: ler ekonomiska skäl från samma uppgifter som           att den har anställt en person, samtidigt som ar-
12645: gäller praktikanten. Praktiken är helt gratis för      betslösa går miste om en praktikplats som de gär-
12646: arbetsgivaren, den medför inga löne- eller social-     na skulle ta.
12647: kostnader. Därför är arbetsgivama ofta intresse-
12648: rade av att erbjuda en praktikplats även om de an-     Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
12649: nars inte skulle kunna anställa ny arbetskraft.        ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
12650:    Dessa premisser sätter nu småföretagare i oli-      ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
12651: ka positioner. För att problematisera frågan skall     av statsrådet:
12652: jag ge ett exempel. Exempelfallet består av en
12653: småföretagare som har en halvtidsanställd och                  Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
12654: saknar ekonomiska förutsättningar för att kunna               för att ovannämnda småföretags ekono-
12655: anställa denne på heltid. Småföretagaren har inte             miska rea/iteter ska/1 beaktas och även
12656: ens kunnat ta ut någon semester på flera år och               de ska/1 kunna erbjuda arbetslösa en
12657: skulle gäma ta emot en praktikant för att avlasta             praktikplats?
12658: 
12659: 
12660: Helsingfors den 27 september 2000
12661: 
12662:     Pehr Löv /sv
12663: 
12664: 
12665:                                                                                                    Version 2.0
12666: Suomennos                                                                KK 735/2000 vp -      Pehr Löv /r
12667: 
12668: 
12669: 
12670: 
12671:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 735/2000 vp
12672: 
12673:                                                Pienyrittäjien mahdollisuudet ottaa työharjoit-
12674:                                                telijoita
12675: 
12676: 
12677: 
12678: 
12679: Eduskunnan puhemiehelle
12680: 
12681: Työharjoittelu tarjoaa työttömille mahdollisuu-         miseksi. Samalla monet työttömät ovat osoitta-
12682: den tutustua yhteen tai useampaan ammattiin ja          neet kiinnostusta kuuden kuukauden harjoittelu-
12683: saada työkokemusta. Samalla työtön solmii ar-           paikkaa kohtaan. Työvoimatoimisto viittaa sii-
12684: vokkaita yhteyksiä työelämään, ja mahdollisuu-          hen, että puolipäiväinen työntekijä on myös puo-
12685: det tulla myöhemmin työllistetyksi lisääntyvät.         let ajasta työttömänä ja tästä aiheutuu yhteiskun-
12686: Harjoittelu samassa työtehtävässä voi kestää            nalle kustannuksia, minkä vuoksi yrittäjälle ei
12687: enintään kuusi kuukautta, ja sama henkilö voi           anneta harjoittelijaa. Sen sijaan toinen pienyrittä-
12688: olla työharjoittelussa enintään kymmenen kuu-           jä, jolla ei ylipäänsä ole yhtään työntekijää, saa
12689: kautta.                                                 kaksi harjoittelijaa. Toisin sanoen, jos yrittäjällä
12690:    Tärkeimpänä vaatimuksena on, että harjoitte-         ei olisi yhtään työntekijää, yritys kelpaisi harjoit-
12691: lupaikan tarjoavalla työnantajana ei samanaikai-        telupaikaksi.
12692: sesti ole lomautettuja tai lyhennettyä työviikkoa          Vaikka perusajatus siitä, että yrittäjän tulisi
12693: tekeviä työntekijöitä tai että se ei ole yhdeksään      ensisijaisesti palkata työntekijänsä kokopäiväi-
12694: kuukauteen irtisanonut työntekijöitä tuotannolli-       sesti, on hyvä, tuloksena on kuitenkin yrittäjän
12695: sista tai taloudellisista syistä samoista tehtävistä,   rankaiseminen siitä, että hän on palkannut yhden
12696: joissa harjoittelija työskentelisi. Harjoittelu on      henkilön samalla, kun työttömät menettävät har-
12697: täysin ilmaista työnantajalle eikä se aiheuta min-      joittelupaikan, jonka he olisivat mieluusti otta-
12698: käänlaisia palkka- tai sosiaalikustannuksia. Tä-        neet vastaan.
12699: män vuoksi työnantajat ovat usein kiinnostuneita
12700: tarjoamaan harjoittelupaikan, vaikka niillä ei          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12701: muutoin olisikaan mahdollisuutta työllistää uut-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12702: ta työvoimaa.                                           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12703:    Nämä ehdot asettavat nykyisellään pienyrittä-        vaksi seuraavan kysymyksen:
12704: jät eri asemaan. Asian problematisoimiseksi esi-
12705: tän esimerkin. Esimerkkitapauksessa pienyrittä-                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
12706: jällä on puolipäiväinen työntekijä, jonka koko-                tyä, että perusteluissa mainitun kaltais-
12707: päiväiseen palkkaamiseen hänellä ei ole talou-                 ten pienyritysten taloudelliset realitee-
12708: dellisia edellytyksiä. Pienyrittäjä ei ole edes pys-           tit otettaisiin huomioon ja että myös ne
12709: tynyt pitämään lomaa moneen vuoteen, ja hän ot-                voisivat tarjota työttömille harjoittelu-
12710: taisi mielellään harjoittelijan työmäärän keventä-             paikan?
12711: 
12712: 
12713: 
12714: 
12715: 2
12716:                                         KK 735/2000 vp - Pehr Löv /r
12717: 
12718: 
12719: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
12720: 
12721:    Pehr Löv /r
12722: 
12723: 
12724: 
12725: 
12726:                                                                   3
12727: KK 735/2000 vp- Pehr Löv /r                                                               Ministerin vastaus
12728: 
12729: 
12730: 
12731: 
12732: Eduskunnan puhemiehelle
12733: 
12734: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-            nyt heidän työaikaansa, ei myöskään, jos työhar-
12735: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette             joittelu aiheuttaisi sen järjestäjän palveluksessa
12736: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-           olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomau-
12737: nen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lövin /r           tuksia taikka heidän työsuhteidensa ehtojen huo-
12738: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                  nontumista. Työharjoittelua ei lisäksi voida jär-
12739: 735/2000 vp:                                             jestää työpaikalla, jos työharjoittelusta aiheutui-
12740:                                                          si sen järjestäjälle sellaista etua, että harjoittelu
12741:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-         vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinon-
12742:        tyä, että perusteluissa mainitun kaltais-         harjoittajien välistä kilpailua.
12743:        ten pienyritysten taloudelliset realitee-            Työharjoittelun tulee tapahtua työpaikalla,
12744:        tit otettaisiin huomioon ja että myös ne          millä työministeriön ohjeen mukaan tarkoitetaan
12745:        voisivat tarjota työttömille harjoittelu-         sitä, että harjoittelupaikalla pääsääntöisesti on
12746:        paikan?                                           vähintään yksi työsopimuslain mukaisessa työ-
12747:                                                          suhteessa oleva työntekijä. Aloille, joille on tyy-
12748: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            pillistä, että työn tekee elinkeinonharjoittaja tai
12749: ti seuraavaa:                                            ammatinharjoittaja itse, voidaan työllistämistu-
12750: Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää työn-         kea työharjoitteluun myöntää, jos työharjoittelu
12751: hakija työelämään ja työhön ja näin parantaa hä-         on työttömän työmarkkinavalmiuksien kannalta
12752: nen ammatillisia Valmiuksiaanja edistää työhön-          tarpeen eikä harjoittelu ole toteutettavissa työ-
12753: sijoittumista. Työttömyyspäivärahajärjestelmän           paikalla, jossa on yrittäjän lisäksi palkattuja
12754: piiriin kuuluvalle harjoittelijalle maksetaan työ-       työntekijöitä. Harjoittelun toteuttaminen edellyt-
12755: harjoittelun ajalta, enintään 10 kuukaudelta, työl-      tää lisäksi, että työpaikalla on työssä henkilö,
12756: listämistukea. Työmarkkinatukijärjestelmän pii-          joka voi toimia työhön harjaannuttajana. Erityi-
12757: riin kuuluva saa harjoittelun ajalta, enintään 12        sesti on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei har-
12758: kuukaudelta, täyden työmarkkinatuen. Työvoi-             joittelijana teetetä normaaleja työtehtäviä ja näin
12759: matoimisto tekee työharjoittelusta sopimuksen            korvata varsinaisia työpaikkoja.
12760: harjoittelupaikan järjestäjän kanssa. Ennen sopi-           Työharjoittelu lähtee aina harjoittelijan eikä
12761: muksen tekemistä työvoimatoimiston on aina               harjoittelupaikkaa tarjoavan yrityksen tarpeista.
12762: selvitettävä, että harjoittelupaikan olosuhteet          Työvoimatoimisto ratkaisee yksittäistapaukses-
12763: ovat sellaiset, että työharjoittelulle asetetut ta-      sa, onko työharjoittelun järjestämiselle työpai-
12764: voitteet täyttyvät.                                      kalla laissa tai asetuksessa säädettyjä esteitä ja
12765:    Työnhakijaa ei voida työllisyysasetuksen ja           ovatko työpaikan olosuhteet sellaiset, että sinne
12766: työmarkkinatukilain mukaan osoittaa työharjoit-          voidaan osoittaa harjoittelija. Pelkästään se kysy-
12767: teluun samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, joista       myksen perusteluissa esimerkkinä mainittu seik-
12768: työharjoittelun järjestäjä on työharjoittelun aloit-     ka, että työpaikalla on pienyrittäjän lisäksi vain
12769: tamista edeltäneiden yhdeksän kuukauden aika-            yksi osa-aikainen palkattu työntekijä, ei ole rat-
12770: na tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisa-   kaisevaa, kunhan harjoittelutarkoitus edellä esi-
12771: nonut tai 1omauttanut työntekijöitä tai lyhentä-         tetyn mukaisesti toteutuu.
12772: 
12773: 
12774: 4
12775: Ministerin vastaus                      KK 735/2000 vp- Pehr Löv /r
12776: 
12777: 
12778: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
12779: 
12780:    Työministeri Tarja Filatov
12781: 
12782: 
12783: 
12784: 
12785:                                                                 5
12786: KK 735/2000 vp - Pehr Löv /r                                                              Ministems svar
12787: 
12788: 
12789: 
12790: 
12791: Tili riksdagens talman
12792: 
12793: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        re eller förkortat deras arbetstid, eller om arbets-
12794: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-     praktiken skulle föranleda att anställda hos den
12795: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Pehr        som ordnar praktiken sägs upp eller permitteras
12796: Löv /sv undertecknade skrift1iga spörsmå1 SS           eller att villkoren för deras arbetsförhållanden
12797: 735/2000 rd:                                           försämras. Arbetspraktik kan inte heller ordnas
12798:                                                        på en arbetsplats, om arbetspraktiken skulle ge
12799:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          den som ordnar praktiken sådana förde1ar att
12800:        för att ovannämnda småföretags ekono-           praktiken snedvrider konkurrensen mellan före-
12801:        miska realiteter skall beaktas och även         tag eller enskilda näringsidkare.
12802:        de skall kunna erbjuda arbetslösa en                Arbetspraktiken skall ordnas på en arbetsplats,
12803:        praktikplats?                                   vilket en1igt arbetsministeriets anvisning betyder
12804:                                                        att praktikp1atsen i rege1 har minst en arbetstaga-
12805: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        re i sådant arbetsförhållande som avses i 1agen om
12806: föra fö1jande:                                         arbetsavtal. I sådana branscher där arbetet nor-
12807:                                                        malt utförs av näringsidkaren eller yrkesutövaren
12808: Syftet med arbetspraktik är att ge arbetssökande       själv, kan sysse1sättningsstöd för arbetspraktik
12809: möjlighet att bekanta sig med arbets1ivet och ar-      bevi1jas, om arbetspraktik är nödvändigt med tan-
12810: betet, vi1ket samtidigt förbättrar deras yrkesfår-     ke på den arbetslöses arbetsmarknadsfårdigheter
12811: digheter och främjar deras p1acering i arbete.         och praktiken inte kan ordnas på en arbetsp1ats
12812: Praktikanter som omfattas av systemet med ar-          där det utom företagaren också finns avlönad per-
12813: bets1öshetsdagpenning erhåller sysse1sättnings-        sonal. F ör genomförande av praktik krävs dessut-
12814: stöd för den tid arbetspraktiken pågår, dvs. högst     om att arbetsp1atsen har en anställd som kan fung-
12815:  10 månader. Till dem som är berättigade till ar-      era som inskolare för praktikanten. Särskild vikt
12816: betsmarknadsstöd beta1as fullt arbetsmarknads-         bör fåstas vid att man inte 1åter praktikanten utfö-
12817: stöd för praktiktiden, högst 12 månader. Arbets-       ra normala arbetsuppgifter, alltså att man inte den
12818: kraftsbyrån ingår ett avta1 om arbetspraktik med       vägen ersätter ordinarie arbetsp1atser.
12819: den som ordnar en praktikp1ats. Innan ett avta1           Utgångspunkten för arbetspraktik är alltid
12820: ingås skall arbetskraftsbyrån alltid utreda att för-   praktikantens och inte det ordnande företagets
12821: hållandena på praktikp1atsen är sådana att de må1      behov. Arbetskraftsbyrån avgör i enskilda fall on
12822: som uppställts för arbetspraktiken uppfylls.           det i lag eller förordning finns hinder för ordnan-
12823:    Arbetssökande kan en1igt sysse1sättningsför-        de av arbetspraktik och om förhållandena på ar-
12824: ordningen och 1agen om arbetsmarknadsstöd inte         betsplatsen är sådana att man kananvisa en prak-
12825: anvisas till arbetspraktik i samma eller 1iknande      tikant dit. Enbart det faktum som närnns i spörs-
12826: uppgifter för vilka den som ordnar arbetspraktik,      målets motivering att småföretagaren också har
12827: under de nio månadema innan arbetspraktiken            en halvtidsanställd arbetstagare är inte avgöran-
12828: inleddes, av produktionsmässiga eller ekonomis-        de, bara syftet med praktiken på ovan anfört sätts
12829: ka skäl har sagt upp eller permitterat arbetstaga-     fylls.
12830: 
12831: 
12832: 
12833: Helsingfors den 12 oktober 2000
12834: 
12835:     Arbetsminister Tarja Filatov
12836: 6
12837:                                                          KK 736/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
12838: 
12839: 
12840: 
12841: 
12842:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 736/2000 vp
12843: 
12844:                                               Ruukin vastaanottokeskuksen tulevaisuus
12845: 
12846: 
12847: 
12848: 
12849: Eduskunnan puhemiehelle
12850: 
12851: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan turvapai-       pystynyt saamaan uusia työpaikkoja aikaan.
12852: kanhakijoiden vastaanottokeskusten majoitus-           EU:n tavoitealuejako merkitsi kuitenkin Raahen
12853: paikkoja ollaan vähentämässä lähes puolella.           seutukunnan jäämistä tukialueiden ulkopuolelle.
12854: Työministeriön kaavailujen mukaan Ruukissa             Eri ministerit ovat lupailleet tämän ratkaisun
12855: Pohjois-Pohjanmaalla oleva keskus olisi yksi           kompensoimista kansallisilla ratkaisuilla.
12856: lakkauttamisuhan alla olevista keskuksista. Työ-          Turvaamalla Ruukin vastaanottokeskuksen
12857: ministeriön turvapaikanhakijoiden vastaanotosta        jatko säilytettäisiin alueella 30 välitöntä työpaik-
12858: huolehtivan virkamiehen mukaan yhtenä perus-           kaa. Lisäksi sillä olisi merkittävä välillinen vai-
12859: teena lakkauttamiselle on aluepolitiikka eli mis-      kutus mm. oppilaitosten kannalta. Olisikin perus-
12860: sä ja millaisella alueella keskus sijaitsee. Lisäksi   teltua lakkauttaa ylikapasiteetin seurauksena nii-
12861: lakkauttamisperusteissa otetaan huomioon julki-        tä keskuksia, jotka eivät ole vielä vakiinnutta-
12862: suudessa olleiden tietojen mukaan kiinteistön          neet asemaansa ko. paikkakunnilla ja joiden mer-
12863: kunto, kapasiteetin joustavuus ja toiminnallinen       kitys ei ole talousalueen kannalta yhtä suuri kuin
12864: taloudellisuus.                                        Ruukin keskuksella.
12865:     Valtaosa 18 vastaanottokeskuksesta sijaitsee
12866: Etelä-Suomessa, joten aluepolitiikan huomioon          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12867: ottaminen edellyttäisi Ruukin keskuksen toimin-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12868: nan jatkamista. Ruukin vastaanottokeskuksen            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12869: henkilökunnalla on vahva ammattitaito, osalla          vaksi seuraavan kysymyksen:
12870: jopa turvapaikanhakijoihin erikoistuneen lähi-
12871: hoitajan pätevyys. Toiminta on ollut tunnusluku-             Aikooko hallitus turvata turvapaikan-
12872: jen valossa myös keskimääräistä tehokkaampaa.                hakijoiden vastaanottokeskuksen toi-
12873: Kunta on panostanut keskukseen huomattavasti                 minnan      jatkumisen Ruukissa osana
12874: mm. hankkimalla tilat vuonna 1993.                           kansallisia aluepoliittisia toimia, joilla
12875:     Ruukin keskuksen lakkauttaminen ei ole pe-               lunastetaan Raahen         seutukunnalle
12876: rusteltua myöskään työllisyysnäkökohtien vuok-               annetut poliittiset lupaukset kompensoi-
12877: si. Ruukki on kamppaillut voimakkaan rakenne-                da alueelle aiemmin tehty EU:n       tuki-
12878: työttömyyden kourissa koko 1990-luvun ajan.                  aluejakopäätös, joka merkitsi seutukun-
12879: Kunta on omilla elinkeinopolitiikan ratkaisuilla             nan jäämistä tukialueiden ulkopuolelle?
12880: 
12881: 
12882: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000
12883: 
12884:     Antti Rantakangas /kesk
12885: 
12886:                                                                                                   Versio 2.0
12887: KK 736/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk                                               Ministerin vastaus
12888: 
12889: 
12890: 
12891: 
12892: Eduskunnan puhemiehelle
12893: 
12894: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        nen sijoittuminen suhteessa toisiin. Lakkauttami-
12895: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    sessa joudutaan ottamaan huomioon keskuksen
12896: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        tilojen kunto, jotta vältyttäisiin ylimääräisiltä
12897: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan-         kustannuksilta. Koska turvapaikanhakijamääriä
12898: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ei pystytä luotettavasti ennakoimaan, on erittäin
12899: sen KK 736/2000 vp:                                  oleellista, että toiminnassa pidetään vastaanotto-
12900:                                                      keskuksia, jotka tarpeen tullen pystyvät lisää-
12901:       Aikooko hallitus turvata turvapaikanha-        mään vuodepaikkoja nopeasti ja joissa ei ole odo-
12902:        kijoiden vastaanottokeskuksen toimin-         tettavissa suuria korjauskustannuksia.
12903:       nan jatkumisen Ruukissa osana kansal-              Euroopan komissio hyväksyi kansalliset tuki-
12904:        lisia aluepoliittisia toimia, joilla lu-      alueet ja EU:n tavoitealueet Suomen ehdotuksen
12905:        nastetaan Raahen seutukunnalle an-            mukaisina joulukuussa 1999. Raahen seutu ns.
12906:        netut poliittiset lupaukset kompensoida       siirtymäkauden alueena saa edelleenkin merkit-
12907:       alueelle aiemmin tehty EU:n tukialueja-        tävän kehittämispanostuksen EU-rahoituksena.
12908:       kopäätös, joka merkitsisi seutukunnan          Lisäksi valtion talousarviosta käytetään noin 20
12909:       jäämistä tukialueiden ulkopuolelle?            milj. markkaa puhtaasti kansalliseen aluekehittä-
12910:                                                      miseen. Hallitus päätti 4.10. iltakoulussaan toi-
12911: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          menpiteistä aluepolitiikan ja seutukuntayhteis-
12912: seuraavaa:                                           työn tehostamiseksi. Siinä yhtenä toimintalinja-
12913: Työministeriön tehtävänä on huolehtia siitä, että    na on kaikki maakunnat kattavan, noin 30-40
12914: turvapaikanhakijoiden vastaanottovalmius jama-       aluekeskusseutukunnan kehittäminen ja kehittä-
12915: joituspaikkojen määrä ovat oikeassa suhteessa        misrahoituksen suuntaaminen niiden kehittämis-
12916: tulij amäärään.                                      hankkeisiin.
12917:     Tällä hetkellä toiminnassa on 18 vastaanotto-        Ottaen huomioon työllisyysnäkökohdat vas-
12918: keskusta. Ne sijaitsevat eri puolilla Suomea. Ete-   taanottokeskuksen toiminnan lakkaaminen paik-
12919: lä-Suomen läänin alueella on neljä, Länsi-Suo-       kakunnalla on aina valitettavaa. Turvapaikanha-
12920: men läänissä seitsemän, Itä-Suomen läänissä          kijoiden vastaanotto on kuitenkin riippuvainen
12921: kaksi, Oulun läänissä kolme ja Lapin läänissä        tulijamääristä, mikä sanelee vastaanottokeskus-
12922: kaksi vastaanottokeskusta. Kuten edellisestä nä-     ten tarpeen. Tämän vuoksi keskusten perustami-
12923: kyy, vastaanottokeskuksia on pyritty perusta-        sella ja lakkauttamiseila on vaikea harjoittaa kan-
12924: maan eri puolille Suomea. Tarkoitus on, että vas-    sallisia aluepoliittisia toimia. Tämä ei tarkoita si-
12925: taanottokeskuksia tulevaisuudessakin on eri puo-     tä, etteikö alueelliseen tasapuolisuuteen pyrittäi-
12926: lilla Suomea ja erityisesti ulkorajojen läheisyy-    si silloin, kun se on taloudellisesti ja muutoin
12927: dessä. Tämän vuoksi lakkautettavia keskuksia         mahdollista.
12928: valittaessa otetaan huomioon keskusten alueelli-
12929: 
12930: 
12931: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2000
12932: 
12933:     Työministeri Tarja Filatov
12934: 
12935: 2
12936: Ministerns svar                                          KK 736/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
12937: 
12938: 
12939: 
12940: 
12941: Tili riksdagens talman
12942: 
12943: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          de av nedläggningsbeslut måste man beakta i vil-
12944: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      ket skick förläggningen och dess lokaler befin-
12945: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti        ner sig för att onödiga extra kostnader skali kun-
12946: Rantakangas /cent undertecknade         skriftliga      na undvikas. Eftersom det är omöjligt att tiliför-
12947: spörsmål SS 736/2000 rd:                                litligt kunna förutsäga antalet asylsökande, är det
12948:                                                         mycket viktigt att de förläggningar som hålis i
12949:        imnar regeringen trygga fortsatt verk-           funktion är sådana där antalet bäddplatser vid be-
12950:        samhet vid förläggningen för asylsökan-          hov snabbt skali kunna ökas och där inga större
12951:        de i Ruukki, som ett led i nationella regi-      reparationskostnader är att vänta.
12952:        onalpolitiska åtgärder, genom vilka man              Europeiska kommissionen godkände de natio-
12953:        infriar de politiska löften som Bra-             nelia stödområdena och EU:s målområden i den
12954:        hestadsregionen getts om kompensering            form Finland hade föreslagit i december 1999.
12955:        av det tidigare fattade beslutet som gäl-        Brahestadsregionen, som är ett s.k. övergångspe-
12956:        ler indelning i EU·s stödområden och             riodområde, kommer fortsättningsvis att vara fö-
12957:        som skulle innebära att regionen läm-            remål för en betydande utvecklingssatsning i
12958:        nas utanför stödområdena?                        form av EU-finansiering. Därutöver anslås via
12959:                                                         statsbudgeten cirka 20 milj. mark för att använ-
12960: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         das tili rent nationeli regionutveckling. Reger-
12961: föra följande:                                          ingen fattade i sin aftonskola den 4 oktober ett
12962: Arbetsministeriet skali se tili att beredskapen att     beslut om åtgärder för effektivering av åtgärder-
12963: ta emot asylsökande och antalet inkvarterings-          na för regionalpolitiken och regionsamarbetet.
12964: platser står i rätt proportion tili antalet nya asyl-   En av verksamhetslinjerna för den är att skapa
12965: sökande.                                                cirka 30-40 regionala områdescentrum som
12966:    För närvarande finns det 18 verksamma för-           täcker alla landskapen samt att inrikta utveck-
12967: läggningar, belägna i olika delar av Finland. Söd-      lingspengarna tili deras utvecklingsprojekt.
12968: ra Finlands Iän har fyra, Västra Finlands Iän har          Med tanke på ortens sysselsättning är nedlägg-
12969: sju, Östra Finlands Iän har två och Uleåborgs Iän       ning av en flyktingförläggning alitid beklagligt.
12970: tre och Lapplands Iän två förläggningar. Detta vi-      Mottagandet av asylsökande är dock alltid bero-
12971: sar att förläggningarna har försökt placeras så att     ende på antalet nya asylsökande, vilket avgör be-
12972: det finns av dem i olika delar av landet. Avsikten      hovet av en viss förläggning. Därför är det svårt
12973: är att det även i fortsättningen skali finnas flyk-     att använda inrättande och nedläggning av för-
12974: tingförläggningar överalit i Finland och särskilt i     läggningar som en väg tili att driva regionalpoli-
12975: närheten av landets yttre gränser. När man väljer       tik. Detta betyder dock inte att man inte skulie ef-
12976: vilka förläggningar som skali nedläggas beaktar         tersträva en regional jämbördighet, när detta bara
12977: man därför den regionala fördelningen, dvs. av-         ekonomiskt sett elier annars är möjligt.
12978: ståndet tili andra förläggningar. Vid övervägan-
12979: 
12980: 
12981: 
12982: Helsingfors den 24 oktober 2000
12983: 
12984:     Arbetsminister Tarja Filatov
12985:                                                                                                           3
12986:                                                               KK 737/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
12987: 
12988: 
12989: 
12990: 
12991:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 737/2000 vp
12992: 
12993:                                              Linja-autonkuljettajien määrän lisääminen
12994: 
12995: 
12996: 
12997: 
12998: Eduskunnan puhemiehelle
12999: 
13000: Opetusministeriö leikkaa ensi vuonna budjettira-      tävä, vaan sen rinnalle tulisi luoda kolmivuoti-
13001: hoitusta ammatillisesta lisäkoulutuksesta. Ai-        nen peruskoulua seuraava ammattikoulutusväy-
13002: kuiskoulutuskeskusten arvion mukaan määrära-          lä. Kolmivuotisen ammattikoulutuksen päätteek-
13003: haleikkaus merkitsee koulutuspaikkojen supistu-       si opiskelijana olisi mahdollisuus suorittaa D-
13004: mista alle puoleen nykyisestä noin 500 paikasta.      ajokortti, mikä edellyttää nykyisen ikärajan alen-
13005:    Uusia linja-autonkuljettajia tarvittaisiin koko    tamista 21 vuodesta 19 tai 20 vuoteen.
13006: maahan noin 700 vuodessa, kun nykyiset koulu-
13007: tusmäärät ovat 450-500 henkilöä vuodessa. To-         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13008: delliseen tarpeeseen verrattuna tämäkin määrä on      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13009: liian alhainen. Jos koulutuspaikkoja vuonna 2001      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13010: on vain 250, koulutetaan uusia kuljettajia noin       vaksi seuraavan kysymyksen:
13011: kolmannes tarvittavasta määrästä, mikä syventää
13012: edelleen alan työvoimapulaa.                                Mitä opetusministeriö aikoo tehdä, että
13013:    Nykymuotoinen, pääosin siis aikuiskoulutus-              linja-autoliikenne saa riittävästi ammat-
13014: keskuksissa toteutettava koulutusmalli ei ole riit-         titaitoisia kuljettajia?
13015: 
13016: 
13017: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2000
13018: 
13019:     Liisa Hyssälä /kesk
13020: 
13021: 
13022: 
13023: 
13024:                                                                                                Versio 2.0
13025: KK 737/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                Ministerin vastaus
13026: 
13027: 
13028: 
13029: 
13030: Eduskunnan puhemiehelle
13031: 
13032: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa      neuvotteluissa todettiin henkilöliikenteen kuljet-
13033: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      tajakoulutuksen järjestäminen perustutkinnon
13034: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       osana hankalaksi. Järjestelmä, jossa ensin val-
13035: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän         mistutaan tavaran kuljettajiksi, nähtiin tuolloin
13036: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       tarkoituksenmukaisimmaksi tavaksi valmistua
13037: 737/2000 vp:                                        kuljettajan vaativampiin tehtäviin. Kuitenkin lo-
13038:                                                     gistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen kou-
13039:       Mitä opetusministeriö aikoo tehdä, että       lutusohjelmaan otettiin yksi ammatillinen valin-
13040:       linja-autoliikenne saa riittävästi ammat-     nainen opintokokonaisuus "Henkilöliikenne 10
13041:       titaitoisia kuljettajia?                      opintoviikkoa", jonka avulla voidaan opintoja
13042:                                                     suunnata henkilöliikenteen suuntaan. Miten tä-
13043: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       män käyttö käytännössä toteutuu, riippuu koulu-
13044: ti seuraavaa:                                       tuksen järjestäjistä, mm. miten moni järjestäjistä
13045: Kuljetusalan koulutusta järjestetään opetusmi-      tarjoaa opiskelijoille mahdollisuutta tämän valin-
13046: nisteriön hallinnonalan rahoittamana ammatilli-     taan.
13047: sena peruskoulutuksena ja ammatillisena lisä-           Aloituspaikkamäärä kuljetusalan ammatilli-
13048: koulutuksena sekä työministeriön hallinnonalan      sessa peruskoulutuksessa on ollut viime vuosina
13049: rahoittamana työvoimapoliittisena aikuiskoulu-      melko vakaa. Aloituspaikkoja on vuosina 1996-
13050: tuksena.                                             1999 ollut nuorille suunnatussa koulutuksessa
13051:    Ammatillisena peruskoulutuksena on tähän         vuosittain noin 845-890, josta vuosina 1996-
13052: asti voinut suorittaa 80 opintoviikon laajuisen      1998 osa oli työllisyysohjelman mukaisia tilapäi-
13053: kuljetusalan perustutkinnon ja varasto- ja kulje-   siä aloituspaikkoja. Edellisestä kuljetusalan pe-
13054: tustoimintojen perustutkinnon. Syksystä 2000 al-    rustutkinnon aloituspaikkamäärä on ollut vähän
13055: kaen on alalle muodostettu ammatillisen perus-      alle 750. Aikuiskoulutuksena kuljetusalalla on
13056: koulutuksen yleisen kehittämislinjan mukaisesti     tarjottu 27 aloituspaikkaa vuonna 1996 ja 35
13057: 120 opintoviikon laajuinen logistiikan perustut-    aloituspaikkaa vuosina 1997 ja 1998.
13058: kinto, jossa on mahdollista suorittaa joko kulje-      Kuluvana vuonna uuden kolmivuotisen logis-
13059: tuspalvelujen koulutusohjelma, joka johtaa au-      tiikan perustutkinnon tarjonta on noin 820 aloi-
13060: tonkuljettajan tutkintonimikkeeseen, tai varasto-   tuspaikkaa nuorille suunnatussa koulutuksessa
13061: palvelujen koulutusohjelma, joka johtaa varas-      josta 690 kuljetuspalvelujen koulutusohjelmas~
13062: tonhoitajan tutkintonimikkeeseen. Logistiikan       sa. Aikuiskoulutuksena tarjolla on 16 aloitus-
13063: perustutkinto on ammattitaitovaatimuksiltaan ai-    paikkaa. Kokonaistarjonta näyttää tämän hetken
13064: kaisempaa kuljetusalan perustutkintoa vaativam-     tietojen mukaan säilyvän vuonna 2001 likipitäen
13065: pi. Tutkinnossa on mahdollista erikoistua valin-    kuluvan vuoden tasolla. Koulutuksen järjestäjät
13066: naisuuksien kautta myös yhdistelmäkuljettajan       ovat alustavissa suunnitelmissaan kohdentaneet
13067: tehtäviin.                                          tarjontaansajonkin verran nykyistä enemmän ai-
13068:    Opetussuunnitelmien perusteiden uudistamis-      kuiskoulutuksena järjestettävään koulutukseen.
13069: prosessin yhteydessä vuonna 1999 käydyissä
13070: 
13071: 2
13072: Ministerin vastaus                                          KK 737/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
13073: 
13074: 
13075:     Aloituspaikkamäärä on pyritty säilyttämään        kuljetusalan lisäkoulutuksen koulutusmääriin ja
13076: vakaana koulutusajan pidentymisestä huolimat-         kuljetusalan koulutukseen erikoistuneiden ai-
13077: ta. Koulutusaikojen pidentyminen vie ammatilli-       kuiskoulutuskeskusten toimintaan. Ministeriö
13078: seen peruskoulutukseen käytettävästä kokonais-        selvittää yhdessä lääninhallitusten kanssa mah-
13079: resurssista merkittävän osan, jolloin monilla         dollisuudet suunnata vielä käytettävissä olevia
13080: aloilla joudutaan supistamaan koulutuksen tar-        hankintamäärärahoja kuluvana syksynä ja ensi
13081: jontaa. Vaikka kuljetusalalla tilanne näyttää mo-     keväänä aloitettavaan kuljetusalan koulutuk-
13082: niin aloihin verrattuna tässä suhteessa paremmal-     seen. Liikkumavara on kuitenkin varsin pieni.
13083: ta, on kuitenkin varauduttava siihen, että vuonna         Vuoden 2001 aikana on lisäkoulutuksessa tar-
13084: 2002 valmistuneiden määrä tulee olemaan aikai-        koitus siirtyä läänien hankintatoiminnasta las-
13085: sempia vuosia pienempi koulutusajan pidentymi-        kennalliseen valtionosuusrahoitukseen. Hallitus
13086: sen vuoksi. Aikuiskoulutuksessa opiskelijoilla        on antanut tästä lakiesityksen eduskunnalle (HE
13087: on usein aikaisempaa osaamista, joka lyhentää         144/2000 vp). Rahoitusta on tarkoitus keskittää
13088: koulutusaikoja. Erityisesti tästä syystä koulutuk-    ammatillisen lisäkoulutuksen keskeisille järjes-
13089: sen järjestäjien suunnitelmia aikuisille tarjotta-    täjille, joita ovat muun muassa ammatilliset ai-
13090: van koulutuksen osuuden lisäämisestä voidaan-         kuiskoulutuskeskukset. Kuljetusalan koulutuk-
13091: kin pitää perusteltuina.                              sen suhteellinen kalleus voidaan uudessa järjes-
13092:     Kuljetusalan ammatillinen lisäkoulutus järjes-    telmässä ottaa huomioon yksikköhintoihin suun-
13093: tetään pääosin seitsemässä tähän erikoistuneessa      nitellun hintaporrastuksen avulla.
13094:  ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Kes-           Myös työministeriö on tietoinen kuljetusalan
13095: kimääräinen opiskelijamäärä lääninhallitusten         tilanteesta niin yritysten työvoimatarpeiden kuin
13096:  hankkimassa kuljetusalan lisäkoulutuksessa oli       alan oppilaitosten koulutuksen järjestämismah-
13097:  vuonna 1999 noin 800 opiskelijaa ja vuonna           dollisuuksien näkökulmasta. Työministeriö on
13098:  2000 sen arvioidaan olevan noin 700 opiskelijaa.     vuoden 2001 työvoimakoulutuksen hankintatoi-
13099:  Yhteensä opiskelijoita oli vuonna 1999 noin         mintaa koskevassa ohjauksessaan nimennyt kul-
13100:  3 000. Tänä vuonna on koulutusten keskimääräi-      jetusalan yhdeksi ns. valtakunnallisista aloista.
13101:  nen pituus jonkin verran kasvanut ja tehtyjen       Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työvoima-
13102:  hankintasopimusten perusteella opiskelijoiden       koulutuksen hankinnoista vastaavat työvoima- ja
13103:  kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 2 000         elinkeinokeskusten työvoimaosastot muodosta-
13104:  opiskelijaa. Vuonna 2001 opiskelijamäärä tulee      vat viisi alueellista yhteenliittymää, hankin-
13105:  edelleen vähenemään.                                taklusteria, jotka kukin tekevät esitykset aluei-
13106:     Kuljetusalan kuten muidenkin alojen lisäkou-     densa kuljetusalan työvoimakoulutustarpeista
13107:  lutuksen vähenemiseen vuonna 2001 vaikuttaa li-     vuodelle 2001. Saatujen esitysten perusteella
13108:  säkoulutuksen määrärahan supistuminen vuoden        tehdään kokonaisarvio koulutustarpeista, ja työ-
13109:  2000 talousarviossa ja vuoden 2001 talousarvio-     ministeriö jakaa hankintamäärärahan kuljetus-
13110:  esityksessä sekä edellisiltä vuosilta siirtyvien    alan koulutushankintoja varten viidelle työvoi-
13111:  siirtomäärärahojen väheneminen. Määrärahojen        maosastolle, joista kukin vastaa keskitetysti yh-
13112:  supistuminen johtuu ao. talousarviomäärärahan       den hankintaklusterin kuljetusalan koulutushan-
13113:  sopeuttamisesta opetusministeriön pääluokan         kinnoista. Järjestelmän tavoitteena on turvata
13114:  budjettikehyksiin. Opetusministeriön on ollut eri   alan koulutuksen taso ja saatavuus koko maassa
13115:  toimintojen rahoitusta koskevissa ratkaisuissaan    hankintakauden aikana siltä osin kuin se on työ-
13116:  otettava huomioon kaikki sen pääluokan meno-        voimakoulutuksen avulla hoidettavissa. Tämän
13117:  kehykseen vaikuttavat tekijät.                      lisäksi koulutushankinnoissa varaudutaan yhteis-
13118:     Opetusministeriö on tietoinen lisäkoulutuk-      hankintoihin yritysten kanssa. Uudesta hankinta-
13119:  sen määrärahojen supistumisen vaikutuksista         järjestelmästä on tiedotettu suurimmille kuljetus-
13120: 
13121: 
13122: 
13123: 
13124:                                                                                                      3
13125: KK 737/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk                  Ministerin vastaus
13126: 
13127: 
13128: alan koulutuksesta vastaaville oppilaitoksille, ja
13129: järjestelmä on saanut niiltä ennakkoon myöntei-
13130: sen palautteen.
13131: 
13132: 
13133: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
13134: 
13135:     Opetusministeri Maija Rask
13136: 
13137: 
13138: 
13139: 
13140: 4
13141: Ministerns svar                                              KK 737/2000 vp -      Liisa Hyssälä /kesk
13142: 
13143: 
13144: 
13145: 
13146: Tili riksdagens talman
13147: 
13148: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       att det är problematiskt att ordna chaufförsutbild-
13149: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   ning för persontrafik som en del av grundexa-
13150: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa     men. Ett system där man först blir chaufför inom
13151: Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål       godstransport sågs då som ett ändamålsenligare
13152: SS 737/2000 rd:                                      sätt att ta chaufförsexamen för mer krävande
13153:                                                      uppgifter. Likväl togs det i grundexamen i logis-
13154:       Vad avser undervisningsministeriet             tik i utbildningsprogrammet för transportservice
13155:       göra så att busstrajiken får tillräckligt      in en valbar yrkesstudiehelhet "Persontrafik 10
13156:       med yrkeskunniga chaufförer?                   studieveckor", som ger möjlighet att inrikta stu-
13157:                                                      diema mot persontrafik. Hur detta utfaller i prak-
13158: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tiken beror på utbildningsanordnama, bl.a. på hur
13159: föra följande:                                       många som erbjuder de studerande detta altema-
13160: Utbildning inom transportbranschen ordnas med        tiv.
13161: finansiering från undervisningsministeriets för-         Antalet nybörjarplatser i den grundläggande
13162: valtningsområde i form av grundläggande yrkes-       yrkesutbildningen inom transportbranschen har
13163: utbildning och yrkesinriktad tilläggsutbildning      de senaste åren varit rätt stabilt. 1 utbildningen
13164: samt med finansiering från arbetsministeriet i       för unga har antalet åren 1996-1999 varit cirka
13165: form av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning.        845-890 per år, av dem åren 1996-1998 en del
13166:    Som grundläggande yrkesutbildning har det         tillfålliga nybörjarplatser enligt sysselsättnings-
13167: hittills varit möjligt att avlägga grundexamen       programmet. Antalet nybörjarplatser för grund-
13168: inom transportbranschen och grundexamen inom         examen inom transportbranschen har varit lite
13169: lager- och transportfunktioner, båda omfattande      under 750. Som vuxenutbildning inom transport-
13170: 80 studieveckor. Sedan hösten 2000 finns det i       branschen erbjöds 27 nybörjarplatser år 1996 och
13171: enlighet med den allmänna utvecklingslinjen för      35 åren 1997 och 1998.
13172: den grundläggande yrkesutbildningen i bran-              1 år erbjuds omkring 820 nybörjarplatser för
13173: schen en nyinrättad grundexamen i logistik på        den treåriga grundexamen i logistik i utbildning-
13174: 120 studieveckor. Examen kan tas antingen en-        en för unga, av dem 690 i utbildningsprogram-
13175: ligt utbildningsprogrammet för transportservice,     met för transportservice. Som vuxenutbildning
13176: som ger examensbenärnningen chaufför eller ut-       erbjuds 16 nybörjarplatser. Enligt nu tillgängliga
13177: bildningsprogrammet för lagerservice, som ger        uppgifter ser det totala utbudet år 2001 ut att
13178: examensbenämningen lagerförvaltare. Grundex-         stanna i det närmaste på årets nivå. Utbildnings-
13179: amen i logistik ställer högre krav på yrkesfårdig-   anordnama har i sina preliminära planer inriktat
13180: het än den tidigare grundexamen inom transport-      sitt utbud något mer mot utbildning som ordnas i
13181: branschen. Genom olika alternativ är det även        form av vuxenutbildning.
13182: möjligt att specialisera sig på kombinationsfor-         Man har strävat efter att bibehålla antalet ny-
13183: don i examen.                                        börjarplatser konstant trots den längre utbild-
13184:    1 samband med förhandlingarna då grundema         ningstiden. De längre utbildningstidema tar en
13185: för läroplanema fömyades 1999 konstaterades          ansenlig del av de totala resursema för den
13186: 
13187: 
13188:                                                                                                        5
13189: KK 737/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                    Ministerns svar
13190: 
13191: 
13192: grundläggande yrkesutbildningen, varvid man          styre1serna möj1igheterna att inrikta ännu dispo-
13193: inom många branscher blir tvungen att dra in på      nibla upphandlingsmedel på sådan utbi1dning
13194: utbudet av utbildning. Även om läget inom trans-     inom transportbranschen som startar i höst och på
13195: portbranschen jämfört med många andra bran-          våren. Spelrummet är dock mycket litet.
13196: scher verkar bättre, skall man bereda sig på att         Under år 2001 är det meningen att tilläggsut-
13197: antalet utexaminerade 2002 kommer att vara läg-      bildningen skall upphöra som upphand1ingsverk-
13198: re än tidigare år på grund av att utbildningstiden   samhet i 1änen och övergå till ka1kylmässig stats-
13199: har förlängts. 1 vuxenutbildningen har de stude-     andelsfinansiering. Regeringen har avlåtit en
13200: rande ofta tidigare kompetens som förkortar ut-      proposition (RP 144/2000 rd) om detta till riks-
13201: bildningstiden. Särskilt av denna anledning kan      dagen. Avsikten är att koncentrera finansiering-
13202: utbildningsanordnarnas planer på att öka ande-       en till de centra1a anordnarna av yrkesinriktad
13203: len utbildning för vuxna anses vara motiverade.      tilläggsutbi1dning, till vi1ka bl.a. vuxenutbi1d-
13204:     Yrkesinriktad tilläggsutbildning inom trans-     ningscentren hör. Att utbildningen inom trans-
13205: portbranschen ordnas i huvudsak i sex vuxenut-       portbranschen är re1ativt dyr kan i det nya syste-
13206: bildningscentrer som specialiserat sig på detta.     met beaktas med hjä1p av den p1anerade grade-
13207: Det genomsnittliga antalet studerande i tilläggs-    ringen av priserna per enhet.
13208: utbildning inom transortbranschen som upphand-           Även arbetsministeriet är medvetet om situa-
13209: lats av 1änsstyre1serna var 1999 cirka 800 stude-    tionen i transportbranschen såvä1 då man ser till
13210: rande och 2000 uppskattas antalet vara cirka 700.    företagens arbetskraftsbehov som till möj1ighe-
13211: Samman1agt uppgick antalet studerande 1999 till      terna för 1äroanstalterna inom branschen att ord-
13212: cirka 3 000. 1 år har den genomsnittliga utbild-     na utbildning. Arbetsministeriet har i sin styr-
13213: ningstiden ökat något och på basis av ingångna       ning av upphandlingsverksamheten för arbets-
13214: upphand1ingsavtal beräknas det totala antalet stu-   kraftsutbi1dningen 2001 utsett transportbran-
13215: derande uppgå till cirka 2 000. År 2001 kommer       schen till ett av de s.k. riksomfattande områdena.
13216: anta1et studerande ytterligare att minska.           1 praktiken betyder det att arbetskrafts- och nä-
13217:     Minskningen av tilläggsutbildningen inom         ringscentralernas arbetskraftsavde1ningar som
13218: transportbranschen likaväl som inom andra bran-      svarar för upphand1ingen av arbetskraftsutbi1d-
13219: scher år 2001 påverkas av de mindre anslagen för     ning bildar fem regiona1a förbund, upphandlings-
13220: tilläggsutbildning i budgeten för år 2000 och i      kluster, som var för sig gör framställningar om
13221: budgetförslaget för 2001 samt av att reserva-        regionens behov av arbetskraftsutbildning inom
13222: tionsanslagen som överförts från föregående år       transportbranschen för 2001. På basis av de in-
13223: har minskat. Nedskärningen av anslagen beror på      kornna framställningarna görs en totalbedöm-
13224: anpassningen av budgetanslaget till budgetra-        ning av utbildningsbehovet och arbetsministeriet
13225: marna under undervisningsministeriets huvudti-       förde1ar anskaffningsanslaget för upphandling av
13226: tel. Undervisningsministeriet har i sina lösningar   utbildning inom transportbranschen på de fem ar-
13227: av finansieringen för olika funktioner nödgats       betskraftsavdelningarna, som var och en centralt
13228: beakta alla faktorer som inverkar på utgiftsra-      svarar för utbildningsanskaffningen inom trans-
13229: men för huvudtite1n.                                 portbranschen i ett upphandlingskluster. Avsik-
13230:     Undervisningsministeriet är medvetet om          ten med systemet är att säkra nivån och tillgång-
13231: verkningarna av de minskade anslagen för till-       en på utbildning inom branschen i hela landet un-
13232: läggsutbildning på utbi1dningsvolymerna i till-      der en anskaffningsperiod till den del saken kan
13233: läggsutbildningen inom transportbranschen och        skötas med hjälp av arbetskraftsutbildning. Utö-
13234: på verksamheten i vuxenutbi1dningscentrer som        ver detta kommer man i utbildningsanskaffning-
13235: specialiserat sig på utbildning i transportbran-     en att inrikta sig på gemensamma anskaffningar
13236: schen. Ministeriet utreder tillsammans med läns-     med företag. De största läroanstalterna med an-
13237: 
13238: 
13239: 
13240: 
13241: 6
13242: Ministems svar                                    KK 737/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
13243: 
13244: 
13245: svar för utbildning inom transportbranschen har
13246: informerats om det nya upphandlingssystemet
13247: och deras förhandsreaktion har varit positiv.
13248: 
13249: 
13250: Helsingfors den 18 oktober 2000
13251: 
13252:    Undervisningsminister Maija Rask
13253: 
13254: 
13255: 
13256: 
13257:                                                                                    7
13258:                                                                KK 738/2000 vp- Juha Karpio /kok
13259: 
13260: 
13261: 
13262: 
13263:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 738/2000 vp
13264: 
13265:                                              Osuuskuntalain muutosten voimaantulo
13266: 
13267: 
13268: 
13269: 
13270: Eduskunnan puhemiehelle
13271: 
13272: Nykyinen osuuskuntalaki on vanhentunut. Muu-          tä aiheutuvan kaksinkertaisen työn välttämisek-
13273: tostarve on ollut kauan tiedossa, ja tehtäviä muu-    si. Osuuskuntien on voitava tehdä tarvittavat
13274: toksia on valmisteltu vuosia. Uuden lain voi-         sääntömuutokset vuoden 2001 alussa, ja siksi on
13275: maantulo on kuitenkin lykkääntynyt jo muuta-          tärkeätä, että uusi osuuskuntalaki tulee voimaan
13276: man kerran, sillä yksimielisyyttä sen sisällöstä ei   mahdollisimman pian. Euron vaihtosuhteesta
13277: ole saavutettu. Avoimia kysymyksiä ovat mm.           johtuviin seikkoihin on voitava varautua ajoissa:
13278: osuuskunnan jäseneksi ottamista ja siitä erotta-      esimerkiksi uusi europohjainen osuusmaksu voi-
13279: mista koskevat säännökset sekä euron käyttöön-        taisiin rahastokorotuksella muuttaa järkeväksi.
13280: otto ja sen vaikutukset osuuskuntiin ja lakiin.
13281:    Euro tulee valuuttana voimaan vuonna 2002.         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13282: Osuuskuntien on otettava eurovaluutta säännöis-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13283: sään huomioon ja muutettava ne, esim. osuus-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13284: maksuja koskevat määräykset, europohjaisiksi.         vaksi seuraavan kysymyksen:
13285: Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan muutokset
13286: on vahvistettava kaupparekisterissä. Euron voi-             Mikä on uuden osuuskuntalain voimaan-
13287: maantulon aikataulu ja osuuskuntien sääntöihin              tulon aikataulu ja
13288: tehtävät muutokset ovatkin vaarassa ruuhkauttaa
13289: kaupparekisterit, mikäli lain voimaantulo vielä             mitä hallitus aikoo tehdä, että esitys uu-
13290: viivästyy. Näin ollen laki olisi saatava uudiste-           deksi osuuskuntalaiksi saadaan edus-
13291: tussa muodossaan voimaan viimeistään keväällä               kunnan käsiteltäväksi mahdollisimman
13292: 2001 kaupparekisteri en ruuhkien ja viivästykses-           pian?
13293: 
13294: 
13295: 
13296: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2000
13297: 
13298:     Juha Karpio /kok
13299: 
13300: 
13301: 
13302: 
13303:                                                                                                Versio 2.0
13304: KK 738/2000 vp- Juha Karpio /kok                                                 Ministerin vastaus
13305: 
13306: 
13307: 
13308: 
13309: Eduskunnan puhemiehelle
13310: 
13311: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
13312: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     seuraavaa:
13313: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13314: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok     Oikeusministeriössä valmistui kesäkuussa 1999
13315: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            ehdotus uudeksi osuuskuntalaiksi. Laajan lau-
13316: 738/2000 vp:                                       suntokierroksen jälkeen hallituksen esityksen
13317:                                                    valmistelua on jatkettu. Tässä yhteydessä on val-
13318:       Mikä on uuden osuuskuntalain voimaan-        misteltu muun muassa osuuskunnan selvitysti-
13319:       tulon aikataulu ja                           laa, purkamista ja rekisteripoistoa sekä arvopa-
13320:                                                    perilainsäädännön muuttamista koskevat sään-
13321:       mitä hallitus aikoo tehdä, että esitys uu-   nösehdotukset. Valmistelun kaikissa vaiheissa
13322:       deksi osuuskuntalaiksi saadaan edus-         on kuultu osuuskuntia edustavia asiantuntijoita.
13323:       kunnan käsiteltäväksi mahdollisimman            Hallituksen esitys uudeksi osuuskuntalainsää-
13324:       pian?                                        dännöksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kevääl-
13325:                                                    lä 2001. Tavoite on, että uusi lainsäädäntö voisi
13326:                                                    tulla voimaan jo syksyllä 2001.
13327: 
13328: 
13329: 
13330: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
13331: 
13332:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
13333: 
13334: 
13335: 
13336: 
13337: 2
13338: Ministems svar                                                KK 738/2000 vp- Juha Karpio /kok
13339: 
13340: 
13341: 
13342: 
13343: Tili riksdagens talman
13344: 
13345: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
13346: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   föra följande:
13347: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha
13348: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål       Ett förslag tili ny lag om andelslag blev klart vid
13349: SS 738/2000 rd:                                      justitieministeriet i juni 1999. Efter en omfattan-
13350:                                                      de remissbehandling har beredningen av reger-
13351:       Viiken är tidtabellen för ikraftträdandet      ingspropositionen fortgått. F örslag tili bestäm-
13352:       av den nya lagen om andelslag och              melser om bland annat andelslags likvidations-
13353:                                                      tillstånd, upplösning och avförande från register
13354:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          samt ändringar i värdepapperslagstiftningen har
13355:       för att propositionen med förslag tillny       utarbetats. Experter från olika andelslag har hörts
13356:       lag om andelslag skall avlåtas tili riks-      i alla stadier av beredningen.
13357:       dagen för behandling så snart som möj-             Avsikten är att regeringens proposition med
13358:       ligt?                                          förslag tili ny lag om andelslag skall avlåtas tili
13359:                                                      riksdagen under våren 2001. Målet är att den nya
13360:                                                      lagstiftningen skall träda i kraft redan hösten
13361:                                                      2001.
13362: 
13363: 
13364: 
13365: Helsingfors den 18 oktober 2000
13366: 
13367:     Justitieminister Johannes Koskinen
13368: 
13369: 
13370: 
13371: 
13372:                                                                                                       3
13373:                                                                KK 739/2000 vp -     Irja Tolonen /kok
13374: 
13375: 
13376: 
13377: 
13378:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 739/2000 vp
13379: 
13380:                                              Osakkeenomistajan oikeusturva                 taloyhtiön
13381:                                              teettämässä remontissa
13382: 
13383: 
13384: 
13385: 
13386: Eduskunnan puhemiehelle
13387: 
13388: Taloyhtiön teettäessä suuria remontteja, esim.        laaja onkin taloyhtiö. Taloyhtiön ja osakkeen-
13389: putkiremontin, ovat sopijaosapuolina taloyhtiö ja     omistajan välisessä sopimuksessa ei yleensä ole
13390: urakoitsija. Urakoitsija voi sitten jakaa urakan      tarpeeksi yksityiskohtaisesti määritelty vastuu-
13391: useiden aliurakoitsijoiden kesken. Taloyhtiön ol-     suhteita ja korvauksia virheistä ja viivytyksestä.
13392: lessa remontin tilaaja, jonka etua usein valvoo ni-
13393: metty remontinvalvoja, ja useiden eri urakoitsi-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13394: joiden suorittaessa remonttia hämärtyvät vastuu-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13395: suhteet helposti. Jos remontissa ilmenee yksittäi-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13396: sen osakkeenomistajan kohdalla ongelmia, ei hä-       vaksi seuraavan kysymyksen:
13397: nellä ole esimerkiksi kuluttajansuojan antamaa
13398: oikeusturvaa, koska osakkeenomistaja ei ole re-             Miten osakkeenomistajan oikeusturvaa
13399: monttisopimuksessa osapuolena. Yksittäisen                  voidaan parantaa taloyhtiöiden teettä-
13400: huoneiston remonttiongelmissa ei valvoja kui-               missä remonteissa,
13401: tenkaan välttämättä valvo yksittäistä etua. Täl-
13402: löin osakkeenomistaja joutuu käymään itse läpi              onko vastuukysymykset määritelty tar-
13403: monimutkaisen prosessin pyrkiessään saamaan                 peeksi yksiselitteisesti taloyhtiön teettä-
13404: oman osakehuoneistonsa remonttiin tyydyttävän               missä remonteissa ja
13405: lopputuloksen. Yksittäinen osakkeenomistaja                 voidaanko kuluttajalaeissa ottaa huo-
13406: joutuu asioimaan esim. haettaessa urakoitsijan              mioon myös osakkeenomistajan asema
13407: vakuutusyhtiöltä korvauksia, vaikka remontin ti-            taloyhtiön teettämissä remonteissa?
13408: 
13409: 
13410: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2000
13411: 
13412:     Irja Tulonen /kok
13413: 
13414: 
13415: 
13416: 
13417:                                                                                                Versio 2.0
13418: KK 739/2000 vp- Irja Tulonen /kok                                                     Ministerin vastaus
13419: 
13420: 
13421: 
13422: 
13423: Eduskunnan puhemiehelle
13424: 
13425: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        koitsijoiden osuudesta. Yhtiön ja sen mahdolli-
13426: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        sesti käyttämän valvojan tehtävänä on huolehtia,
13427: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         että kunnossapitotyö tulee kokonaisuudessaan,
13428: vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulosen /kok        myös osakkeenomistajien kunnossapitovastuulla
13429: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               olevissa tiloissa asianmukaisesti hoidettua. Mah-
13430: 739/2000 vp:                                          dolliset työn laatuun liittyvät riidat selvitetään
13431:                                                       yhtiön ja urakoitsijan kesken.
13432:        Miten osakkeenomistajan oikeusturvaa              Asunto-osakeyhtiöiden kunnossapitoon, uu-
13433:        voidaan parantaa taloyhtiöiden teettä-         distuksiin tai perusparannuksiin liittyvissä ura-
13434:        missä remonteissa,                            koissa ei ole ilmennyt erityisiä ongelmia. Yhtiöt
13435:                                                       ovat, usein ammatti-isännöitsijöiden avulla,
13436:       onko vastuukysymykset määritelty tar-           osanneet laatia urakkasopimukset yhtiön aseman
13437:       peeksi yksiselitteisesti taloyhtiön teettä-    turvaavalla tavalla. Lainsäädännön asunto-osa-
13438:       missä remonteissa ja                           keyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle asettama
13439:        voidaanko kuluttajalaeissa ottaa huo-         velvollisuus hoitaa yhtiön asioita huolellisesti ja
13440:        mioon myös osakkeenomistajan asema            kohdella kaikkia osakkeenomistajia tasapuoli-
13441:        taloyhtiön teettämissä remonteissa?           sesti näyttäisi käytännössä turvauneen myös yk-
13442:                                                       sittäisten osakkeenomistajien aseman. Osak-
13443: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          keenomistaja on myös saatettu vapauttaa yhtiö-
13444: seuraavaa:                                           vastikkeen maksaruisvelvollisuudesta silloin,
13445:                                                      kun osakkeenomistaja ei yhtiöstä johtuvasta
13446: Asunto-osakeyhtiömuotoisessa          asumisessa     syystä ole voinut käyttää hallitsemaansa huoneis-
13447: asuinrakennukset ovat asunto-osakeyhtiön omai-       toa. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että me-
13448: suutta. Osakkeenomistajan oikeus tehdä raken-        nettely olisi yhtiöoikeudellisen yhdenvertaisuus-
13449: nuksiin korjauksia tai muutoksia rajoittuu hänen     periaatteen mukainen.
13450: hallitsemansa huoneiston sisäosiin. Rakennuk-            Kuluttajiasuojaavan lainsäädännön tarve ja si-
13451: sessa muuten toteutettavat kunnostustyöt, uudis-     sältö perustuvat erityisesti siihen, että kuluttajil-
13452: tukset ja perusparannukset kohdistuvat yhtiön        la ei yleensä ole tasaveroista mahdollisuutta val-
13453: hallinnoiroaan rakennuksen osaan ja tapahtuvat       voa etujaan alan ammattilaisen, kuten urakoitsi-
13454: yhtiön nimissä. Tällaisilla töillä voi kuitenkin     jan, kanssa tehtävissä sopimuksissa. Asunto-
13455: olla vaikutusta myös osakkeenomistajan vastuul-      osakeyhtiöitä ei sen sijaan voida pitää samalla ta-
13456: la oleviin tiloihin, kuten putkiremontissa tai ik-   valla lähtökohtaisesti heikompana osapuolena ei-
13457: kunoiden uusimisessa tapahtuu.                       vätkä asunto-osakeyhtiön, korjausurakoitsijan ja
13458:    Asunto-osakeyhtiön teettämiä kunnossapito-        osakkeenomistajan väliset suhteet sen vuoksi so-
13459: toimia koskevien sopimusten osapuoleksi tulee        vellu hyvin kuluttajansuojalainsäädännön pii-
13460: asunto-osakeyhtiö. Yhtiö laatii sopimukset ura-      riin. Mikäli katsottaisiin, että osakkeenomistajan
13461: koitsijan kanssa. Näissä sopimuksissa lienee sel-    asemaa kysymyksessä tarkoitetuissa tilanteissa
13462: vänä pääsääntönä se, että pääurakoitsija on vas-
13463: tuussa koko urakasta, myös mahdollisten aliura-
13464: 
13465: 2
13466: Ministerin vastaus                                             KK 739/2000 vp- Irja Tulonen /kok
13467: 
13468: 
13469: tulisi parantaa, olisi se ilmeisesti tehtävä asunto-   hallitsema huoneisto. Esimerkiksi nyt esillä ol-
13470: osakeyhtiölainsäädännössä.                             leessa kysymyksessä tarkoitettu asetelma ei käy-
13471:    Vaikka kysymyksessä tarkoitettuihin tilantei-       tännössä voi tulla kysymykseen tavallisessa osa-
13472: siin ei nykyään katsotakaan liittyvän merkittäviä      keyhtiössä.
13473: ongelmia, saattaisi tulevissa asunto-osakeyhtiö-          Mahdollisuuksia laajentaa vaihtoehtoisia rii-
13474: lain uudistuksissa olla syytä nykyistä selkeäm-        tojenratkaisumenettelyjä on tarkoitus selvittää.
13475: min kiinnittää huomiota asunto-osakeyhtiöiden          Tässä yhteydessä tullee osakkeenomistajan oi-
13476: osakkeiden erityisluonteeseen. Asunto-osakeyh-         keusturvan kehittämiseksi esille myös se vaihto-
13477: tiön osakkeet poikkeavat tavallisten osakeyhtiöi-      ehto, että kuluttajavalituslautakunta tai muu vas-
13478: den osakkeista muun muassa siinä, että osakkeil-       taava elin voisi antaa ratkaisusuosituksia osak-
13479: la on fyysinen vastine, eli osakkeenomistajan          keenomistajan ja taloyhtiön välisissä riidoissa.
13480: 
13481: 
13482: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
13483: 
13484:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
13485: 
13486: 
13487: 
13488: 
13489:                                                                                                        3
13490: KK 739/2000 vp- Irja Tulonen /kok                                                         Ministerns svar
13491: 
13492: 
13493: 
13494: 
13495: Tili riksdagens talman
13496: 
13497: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       Bolaget och den övervakare som bolaget eventu-
13498: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    ellt använder har till uppgift att se till att repara-
13499: rådet översänt följande av riksdagsledamot Irja       tionsarbetet i sin helhet, också i den lägenhet vars
13500: Tulonen /saml undertecknade skriftliga spörsmål       skötsel aktieägaren ansvarar för, utförs på ett än-
13501: SS 739/2000 rd:                                       damålsenligt sätt. Eventuella tvister om arbetets
13502:                                                       kvalitet reds ut mellan bolaget och entreprenö-
13503:        Hur kan aktieägarnas rättsskydd för-           ren.
13504:        bättras vid renoveringar som husbola-             Särskilda problem har i allmänhet inte före-
13505:        gen /åter utföra,                              kommit i fråga om entreprenader som gäller re-
13506:                                                       parationer, renoveringar eller förbättringar i bo-
13507:        har ansvarsfrågorna fastställts tillräck-      stadsaktiebolagen. Bolagen har, ofta med hjälp
13508:        ligt entydigt när det gäller renoveringar      av yrkesdisponenter, kunnat sätta upp entrepre-
13509:        som husbo/agen beslutat om och                 nadavtalen på ett sätt som tryggar bolagets ställ-
13510:        kan man i de lagar som gäl/er konsu-           ning. Den skyldighet att sköta bolagets ärenden
13511:        menter beakta också aktieägarens stä/1-        omsorgsfullt och behandla alla aktieägare på ett
13512:        ning vid renoveringar som husbolaget           likvärdigt sätt som lagstiftningen uppställer för
13513:                                                       ett bostadsaktiebolags styrelse och disponent
13514:        låter utföra?
13515:                                                       verkar i praktiken att ha tryggat också den enskil-
13516: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       da aktieägarens ställning. Aktieägaren har också
13517: föra följande:                                        kunnat bli befriad från skyldigheten att betala bo-
13518:                                                       lagsvederlag då aktieägaren av orsaker som be-
13519: Bostadsbyggnaderna i ett bostadsaktiebolag ägs        ror på bolaget inte har kunnat använda den lägen-
13520: av själva bolaget. Aktieägarens rätt att göra repa-   het som han eller hon förfogar över. 1 rättslittera-
13521: rationer eller ändringar i byggnaden begränsar        turen har man ansett att detta förfarande är fören-
13522: sig tili de inre delarna av den lägenhet som denne    ligt med den bolagsrättsliga likställighetsprinci-
13523: förfogar över. Övriga reparationer, renoveringar      pen.
13524: och förbättringar i byggnaden avser den del av           Behovet av och innehållet i konsumentskydds-
13525: byggnaden som bolaget förfogar över och de ut-        lagstiftningen grundar sig särskilt på att konsu-
13526: förs i bolagets namn. Nämnda arbeten kan dock         menterna i allmänhet inte har en likvärdig möj-
13527: ha verkningar också på den lägenhet som aktieä-       lighet att bevaka sina intressen i avtal som ingås
13528: garen ansvarar för, såsom vid en rörsanering el-      med en yrkesman i branschen, till exempel en en-
13529: ler då fönstren byts ut.                              treprenör. Bostadsaktiebolagen kan i princip dä-
13530:    Det är bostadsaktiebolaget som är avtalspart       remot inte på samma sätt anses vara den svagare
13531: då bostadsaktiebolaget låter utföra reparationer.     parten vilket gör att det inte är ändamålsenligt att
13532: Bolaget sätter upp avtalet tillsammans med entre-     i konsumentskyddslagstiftningen reglera förhål-
13533: prenören. Huvudregeln när det gäller dessa avtal      landet mellan bostadsaktiebolaget, entreprenö-
13534: torde klart vara att det är huvudentreprenören        ren och aktieägaren. Om man anser att det före-
13535: som ansvarar för hela entreprenaden, också för        ligger ett behov att förbättra aktieägarens ställ-
13536: den del som eventuella underentreprenörer utför.
13537: 
13538: 4
13539: Ministems svar                                                 KK 739/2000 vp- Irja Tulonen /kok
13540: 
13541: 
13542: ning i de situationer som avses i spörsmålet, bör      svarighet, det vill säga den lägenhet som aktie-
13543: detta uppenbarligen göras i bostadsaktiebolags-        ägaren förfogar över. Den situation som avses i
13544: lagstiftningen.                                        spörsmålet kan till exempel i praktiken inte bli
13545:    Även om man nuförtiden inte anser att det an-       aktuell i ett vanligt aktiebolag.
13546: sluter sig några allvarligare problem till de situa-       Avsikten är att altemativa förfaranden för av-
13547: tioner som avses i spörsmålet, kunde det vara          görande av tvister skall utredas. Med tanke på ak-
13548: skäl att i framtida reformer av bostadsaktiebo-        tieägarens rättsskydd kommer man i anslutning
13549: lagslagen tydligare än i dag fåsta uppmärksam-         till detta också att överväga den möjligheten att
13550: het vid den speciella karaktär som aktiema i ett       konsumentklagonämnden eller något annat mot-
13551: bostadsaktiebolag har. Aktiema i ett bostadsak-        svarande organ skulle ge rekommendationer om
13552: tiebolag avviker från aktiema i vanliga aktiebo-       hur tvister mellan aktieägare och husbolag skall
13553: lag bland annat genom att de har en fysisk mot-        avgöras.
13554: 
13555: 
13556: 
13557: Helsingfors den 18 oktober 2000
13558: 
13559:     Justitieminister Johannes Koskinen
13560: 
13561: 
13562: 
13563: 
13564:                                                                                                        5
13565:                                                      KK 740/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
13566: 
13567: 
13568: 
13569: 
13570:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 740/2000 vp
13571: 
13572:                                             Vesiliikennejuopumuksen promillerajan laske-
13573:                                             minen
13574: 
13575: 
13576: 
13577: 
13578: Eduskunnan puhemiehelle
13579: 
13580: Suomen vesillä kuoli viime kesänä kymmenit-             Oudolta vaikuttaa myös, että rikoslaissa on
13581: täin ihmisiä ja useimmiten alkoholilla oli osuutta   vain yksi rikosnimike eli vesiliikennejuopumus,
13582: asiaan. Esimerkiksi juhannuksena sattuneessa         mutta rattijuopumussäännöstö tuntee sekä ratti-
13583: Outokummun veneturmassa suuritehoisen ve-            juopumuksen että törkeän rattijuopumuksen.
13584: neen kuljettaja ajoi pienemmän veneen päälle ai-     Loogiselta tuntuisi, että myös vesiliikennejuopu-
13585: heuttaen kolmen henkilön kuoleman.                   muksen säännöstö olisi kirjoitettu siten, että se
13586:    Traagiset veneonnettomuudet herättävät syys-      rinnastaisi vesillä ajon humalassa yhtä vakavaksi
13587: täkin kysymyksen vesiliikennejuopumuksen pro-        rikokseksi kuin rattijuoppouden tiellä.
13588: millerajasta. Vuosi sitten voimaan tulleen uuden
13589: rikoslakimme mukaan promilleraja on vesillä          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13590: edelleen yksi promille, kun se tien päällä, ilmas-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
13591: sa ja junaliikenteessä on 0,5 promillea. Toisis-     vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13592: taan poikkeavat promillerajat tuntuvat huonosti      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13593: perustelluilta.
13594:    On selvää, että vastuuttomia veneilijöitä eivät         Onko hallitus tietoinen vesiliikennejuo-
13595: mitkään promillerajat hillitse. Silti promillera-          pumuksen promillerajaan liittyvistä on-
13596: joilla voidaan vaikuttaa yleisesti ihmisten asen-          gelmista ja
13597: teisiin. Nykyinen rangaistavuuden raja vesillä-
13598: yksi promille - aiheuttaa helposti asenteen, että          aikooko hallitus laskea vesiliikenteen
13599: alkoholin vaikutuksen alaisena veneily on hyväk-           promillerajan 0,5 promilleen?
13600: syttävämpää kuin autolla ajo humalassa.
13601: 
13602: 
13603: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2000
13604: 
13605:     Anu Vehviläinen /kesk                               Lauri Kähkönen /sd
13606:     Pekka Ravi /kok                                     Säde Tahvanainen /sd
13607:     Matti Väistö /kesk                                  Esa Lahtela /sd
13608:     Erkki Kanerva /sd
13609: 
13610: 
13611: 
13612: 
13613:                                                                                              Versio 2.0
13614: KK 740/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.                                           Ministerin vastaus
13615: 
13616: 
13617: 
13618: 
13619: Eduskunnan puhemiehelle
13620: 
13621: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       vuoden 2000 tammi-kesäkuussa 171 vesi-, ilma-
13622: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       tai junaliikennejuopumustapausta. Näistä ta-
13623: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        pauksista valtaosa on vesiliikennejuopumuksia.
13624: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen         Edellisen vuoden vastaaviin lukuihin verrattuna
13625: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tapausten määrä on vähentynyt miltei puoleen.
13626: KK 740/2000 vp:                                         Vesiliikennejuopumuksen promilleraja alen-
13627:                                                      nettiin 1,5 promillesta 1,0 promilleen 1 päivänä
13628:       Onko hallitus tietoinen vesiliikennejuo-       syyskuuta 1994 voimaan tulleella lailla
13629:       pumuksen promillerajaan liittyvistä on-       (65511994). Kun nykyistä, 1.10.1999 voimaan
13630:       gelmista ja                                    tullutta lakia (545/1999) käsiteltiin eduskunnas-
13631:                                                     sa, ei promillerajoista käyty keskustelua, ja
13632:       aikooko hallitus laskea vesiliikenteen        vuonna 1994 säädetyt promillerajat jäivät sellai-
13633:       promillerajan 0,5 promilleen?                 sinaan voimaan.
13634: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Rattijuopumuksen ja vesiliikennejuopumuk-
13635: ti seuraavaa:                                       sen promillerajojen eroa on perusteltu sillä, että
13636:                                                     samansuuruinen promillemäärä on tieliikenteen
13637: Alkoholin liiallinen käyttö on merkittävä ongel-    tyyppitilanteissa selvästi vesiliikenteen tyyppiti-
13638: ma Suomen vesillä. Vuosien 1992 ja 1998 välise-     lanteita vaarallisempi. Lisäksi vesiliikenteessä
13639: nä aikana Suomessa kuoli hukkumalla keskimää-       vaadittavan reaktioajan on arvioitu olevan pi-
13640: rin 211 ihmistä joka vuosi. Valtaosassa tapauk-     dempi kuin muissa liikennemuodoissa ja ohjailu-
13641: sista alkoholi oli osasyynä onnettomuuteen. Tyy-    virheiden siedon suurempi. Tieliikennettä kor-
13642: pillinen vesillä tapahtuneen onnettomuuden uhri     keampiin promillerajoihin onkin aikoinaan pää-
13643: on keski-ikäinen mies, joka hukkuu putoamaHa        dytty huomioimaHa vesiliikenteen luonne, lähin-
13644: moottoroimattomasta soutuveneestä ollessaan al-     nä tieliikennettä pienemmät nopeudet, väljem-
13645: koholin vaikutuksen alaisena. Toisen ryhmän         mät väylät ja harvempi liikenne.
13646: muodostavat uimarit, joiden onnettomuuksiin             Promillerajaa alentamalla voitaisiin vahven-
13647: liittyy myös usein alkoholin käyttöä. Kolman-       taa vesiliikennejuopumukseen kohdistuvaa kiel-
13648: neksi suurimman ryhmän muodostavat jäihin           teistä asennetta sekä osoittaa, etteivät alkoholi ja
13649: hukkuneet. Vuonna 1999 tehdyn tutkimuksen           veneily kuulu yhteen. Mahdollista ennalta ehkäi-
13650: mukaan veneilijöitä hukkuu vuosittain keskimää-     sevää vaikutusta heikentää kuitenkin valvonta-
13651: rin 85. Hukkumisten määrä on ollut viime vuosi-     voimavarojen rajallisuus. Nykyisellään vesilii-
13652: na hienoisessa laskussa.                            kenteen valvonnan voidaan arvioida olevan var-
13653:     Mitä sitten tulee vesiliikennejuopumukseen,     sin vähäistä. Erityisesti sisävesillä valvonta on
13654: niin vuodesta 1996 lukien vuoteen 1999 vesilii-     laajoilla alueilla hyvin satunnaista. Kohdennet-
13655: kennejuopumuksesta tuomittujen määrä on pysy-       tua valistustyötä samoin kuin valvontaa olisi sen
13656: nyt suhteellisen vakiona ja on vuosittain viiden-   vuoksi pyrittävä lisäämään.
13657: kuudensadan tapauksen välillä. Tilastokeskuk-           Vesiliikenteen promillerajaa pohdittaessa on
13658: sen ennakkotietojen mukaan poliisin tietoon tuli    syytä huomata, että voimassa oleva laki antaa
13659: 
13660: 
13661: 2
13662: Ministerin vastaus                                  KK 740/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
13663: 
13664: 
13665: mahdollisuuden puuttua myös alle yhden promil-      tus kuin törkeästä rattijuopumuksestakin. Kun
13666: len humalatilaan. Rikoslain 23 luvun 5 §:n mu-      vesiliikennejuopumustapauksissa korostuu tilan-
13667: kaan vesiliikennejuopumuksesta voidaan tuomi-       teiden vaihteleva luonne, on myös lainkäyttäjäl-
13668: ta henkilö, jonka veren alkoholipitoisuus on alle   le syytä jättää harkintavaltaa seuraamuksesta
13669: 1,0 promillea, mutta jonka kyky tehtävän vaati-     päätettäessä. Kvalifioidun tekomuodon puuttu-
13670: miin suorituksiin on huonontunut.                   minen ei siten osoita lainsäätäjän suhtautuvan
13671:    Verrattaessa vesiliikennejuopumuksen ja rat-     hyväksyvästi tai välinpitämättömästi vesiliiken-
13672: tijuopumuksen rangaistusasteikkoja voidaan ha-      nejuopumukseen.
13673: vaita, että rattijuopumuksesta tuomittava ran-          Parhaillaan kysymys vesiliikennejuopumuk-
13674: gaistus voi enimmillään olla 6 kuukautta van-       sen promillerajan alentamisesta on veneilyasiain
13675: keutta, kun vesiliikennejuopumuksesta tuomitta-     neuvottelukunnan arvioitavana. Sen työn pohjal-
13676: va maksimirangaistus on enintään 2 vuotta van-      ta kysymys otetaan hallituksessa käsiteltäväksi.
13677: keutta. Vesiliikennejuopumuksesta ei rattijuopu-    Tarkastelun kohteena ovat myös muut keinot ve-
13678: muksen tavoin ole säädetty kvalifioitua tekomuo-    sillä liikkumisen turvallisuuden parantamiseksi,
13679: toa. Laajan rangaistusasteikon johdosta vesilii-    erityisesti valistus alkoholin vaikutuksista ja pe-
13680: kennejuopumuksesta voidaan tästä huolimatta         lastusvarusteiden käytöstä sekä vesiliikenteen
13681: tuomita enimmillään yhtä pitkä vankeusrangais-      valvonnan tehostaminen.
13682: 
13683: 
13684: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2000
13685: 
13686:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
13687: 
13688: 
13689: 
13690: 
13691:                                                                                                      3
13692: KK 7 40/2000 vp -      Anu Vehviläinen /kesk ym.                                              Ministems svar
13693: 
13694: 
13695: 
13696: 
13697: Tili riksdagens talman
13698: 
13699: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           var fylleri i sjötrafik. Jämfört med motsvarande
13700: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-        siffror föregående år har antalet fall minskat till
13701: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu            inemot hälften.
13702: Vehviläinen /cent m.fl. undertecknade skriftliga              Promillegränsen för fylleri i sjötrafik sänktes
13703: spörsmål SS 740/2000 rd:                                   från 1,5 till 1,0 %o genom en lag som trädde i
13704:                                                          'kraft den 1 september 1994 (655/1994). När den
13705:        A~ regeringen medveten om de prob/em               gällande lagen (545/1999), som trädde i kraft den
13706:        som hänför sig tili promillegränsen för             1 oktober 1999, behandlades i riksdagen fördes
13707:        fylleri i sjötrafik och                            ingen debatt om promillegränserna, utan de grän-
13708:                                                           ser som fastställts 1994 förblev i kraft som såda-
13709:        har regeringen för avsikt att sänka pro-           na.
13710:        millegränsen inom sjötrafiken tili                     De olika promillegränsema för rattfylleri och
13711:        0,5 %o?                                            fylleri i sjötrafik har motiverats med att samma
13712: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           promillehait i en typisk situation i vägtrafiken är
13713: föra följande:                                            klart farligare än i en typisk situation i sjötrafi-
13714:                                                           ken. Dessutom har man bedömt att den nödvän-
13715: Att det används för mycket alkohoi till sjöss är ett      diga reaktionstiden är längre och toleransen när
13716: stort problem hos oss. Under tiden 1992-1998              det gäller manövreringsfel större inom sjötrafi-
13717: drunknade i genomsnitt 211 människor varje år i           ken än i fråga om de övriga trafikformerna. Att
13718: vårt 1and. 1 de flesta fallen hade alkoholen andel i      man i tiden stannade för högre promillegränser
13719: olyckan. Det typiska offret för en olycka till sjöss      än inom vägtrafiken berodde på sjötrafikens ka-
13720: är en medelålders man som under påverkan av al-           raktär, främst det att hastigheterna är lägre, farle-
13721: kohol faller ur en roddbåt utan motor och drunk-          derna vidare och trafiken glesare än inom vägtra-
13722: nar. En annan grupp utgörs av simmare, och ock-           fiken.
13723: så i dessa fall är olyckoma ofta förknippade med              Genom att sänka promillegränsen kunde man
13724: alkoholbruk. Den tredje största gruppen är perso-         förstärka den negativa inställningen till fylleri i
13725: ner som går ner sig på isen och drunknar. Enligt          sjötrafik och visa att alkohoi och båtliv inte hör
13726: en undersökning som gjordes 1999 drunknar i ge-           ihop. Den eventuella preventiva effekten av en
13727: nomsnitt 85 båtförare varje år. Antalet drunk-            sänkning av promillegränsen urvattnas dock av
13728: ningsolyckor har under de senaste åren minskat            de begränsade övervakningsresursema. Övervak-
13729: något.                                                   ningen av sjötrafiken i dag kan betraktas som
13730:    När det gäller fylleri i sjötrafik så har antalet      blygsam. 1 synnerhet på de inre vattenvägama är
13731: personer som dömts för detta brott varit relativt        övervakningen inom stora områden ytterst spora-
13732: konstant 1996-1999, dvs. mellan 500 och 600              disk. Målet bör därför vara ökad upplysning till
13733: fall årligen. Enligt förhandsuppgifter från Statis-      målgrupper och ökad övervakning.
13734: tikcentralen kom 171 fall av fylleri i sjö-, luft- el-        När man dryftar promillegränsen inom sjötra-
13735: ler tågtrafik till polisens kännedom under perio-        fiken är det skäl att lägga märke till att den gäl-
13736: den januari-juni 2000. Merparten av dessa fall           lande lagen gör det möjligt att ingripa också i så-
13737: 
13738: 
13739: 4
13740: Ministems svar                                           KK 740/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
13741: 
13742: 
13743: dana fall när alkoholhalten i blodet är mindre än        så hög grad när det gäller fylleri i sjötrafik, är det
13744: 1 %o. Enligt 23 kap. 5 § strafflagen kan den vars        skäl att också ge rättskiparen prövningsrätt vid
13745: alkohoihait i blodet understiger 1,0 %o dömas för        bestämmandet av påföljden. Att en kvalificerad
13746: fylleri i sjötrafik, om personens förmåga tili de        gärningsform saknas är således inte ett teeken på
13747: prestationer som uppgiften kräver är nedsatt.            att lagstiftaren skulie förhålla sig vare sig gillan-
13748:    När man jämför straffskalorna för fylleri i sjö-      de eller likgiltigt tili fylleri i sjötrafik.
13749: trafik och rattfylieri kan man konstatera att det           Frågan om sänkning av promillegränsen för
13750: strängaste möjliga straffet för rattfylieri är fång-     fylieri i sjötrafik utreds som bäst av delegationen
13751: else i sex månader, medan maximistraffet för fyl-        för båtsportsärenden. Frågan kommer att behand-
13752: leri i sjötrafik är fångelse i högst två år. Det finns   las i regeringen utgående från delegationens ar-
13753: inte någon kvalificerad gämingsform av fylieri i         bete. Också de andra metodema för att förbättra
13754: sjötrafik, tili skillnad från vad som är faliet i frå-   trafiksäkerheten tili sjöss, i synnerhet informatio-
13755: ga om rattfylieri. Tili följd av den breda straff-       nen om alkoholens verkningar och användning
13756: skalan kan för fylieri i sjötrafik trots det maxi-       av livräddningsredskap samt en ökad övervak-
13757: malt dömas ut ett lika långt fångelsestraff som för      ning av sjötrafiken, utreds.
13758: grovt rattfylieri. Eftersom situationema varierar i
13759: 
13760: 
13761: 
13762: Helsingfors den 24 oktober 2000
13763: 
13764:     Justitieminister Johannes Koskinen
13765: 
13766: 
13767: 
13768: 
13769:                                                                                                              5
13770:                                                 KK 74112000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
13771: 
13772: 
13773: 
13774: 
13775:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 74112000 vp
13776: 
13777:                                            Maaseutukeskusten valtionapujen takaisinpe-
13778:                                            rintä
13779: 
13780: 
13781: 
13782: 
13783: Eduskunnan puhemiehelle
13784: 
13785: Maaseutukeskusten tarkoitus yleishyödyllisinä       tionavuista sillä perusteella, että näiden toiminta
13786: yhdistyksinä on elintarviketalouden ja maaseu-      on tuottanut ylijäämää vuosina 1995-1999. Ny-
13787: dun elinkeinotoiminnan monipuolinen edistämi-       kyinen valtionavun myöntäminen perustuu ylei-
13788: nen. Toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voit-   seen valtionavuista annettuun 35 vuoden takai-
13789: toa siinä mielessä kuin voitolla yritystoiminnas-   seen valtioneuvoston päätökseen (490/1965) ja
13790: sa ymmärretään. Mahdollinen ylijäämä käyte-         sen pohjalta maaseudun neuvontajärjestöjen val-
13791: tään maaseutukeskuksissa toiminnan kehittämi-       tionavuista annettuun valtioneuvoston päätök-
13792: seen.                                               seen 1575/1992. Säännösten taustana olevat ns.
13793:    Maaseutukeskukset saavat toimintaansa val-       kustannusperusteiset ohjausjärjestelmät soveltu-
13794: tionapua vain noin 30 prosenttia valtionapuun oi-   vat huonosti vallitsevaan tulosohjauksen mukai-
13795: keutetuista kustannuksista. Koko toiminnan ra-      seen kannustavaan toimintaan.
13796: hoituksesta tämä on noin 15-20 prosenttia.
13797: Maaseutukeskusten valtionapuja leikattiin 1990-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13798: luvun alussa lähes 50 prosentilla. Maaseutukes-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
13799: kukset ovatkin joutuneet neuvontapalvelujen         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13800: myynnin tehostamisen ohella keräämään maksu-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13801: ja monista muista lähteistä, mistä on seurannut
13802: toiminnan tuloksen suuri vaihtelu.                        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
13803:    Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut           tyä saattaakseen maaseutukeskusten
13804: pidättävänsä viideltä maaseutukeskukselta 10              valtionrahoitusjärjestelmän       vastaa-
13805: prosenttia maaseutukeskusten vuoden 2000 val-             maan tämän hetken tulosohjaustavoit-
13806:                                                           teita?
13807: 
13808: 
13809: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
13810: 
13811:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                            Antti Rantakangas /kesk
13812:     Matti Väistö /kesk                                  Seppo Kääriäinen /kesk
13813:     Jukka Vihriälä /kesk                                Hannu Aho /kesk
13814:     Jari Leppä /kesk                                    Juha Korkeaoja /kesk
13815: 
13816: 
13817: 
13818: 
13819:                                                                                               Versio 2.0
13820: KK 74112000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.                                           Ministerin vastaus
13821: 
13822: 
13823: 
13824: 
13825: Eduskunnan puhemiehelle
13826: 
13827: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         tarkasteleekin tällöin valtionapua saavaa järjes-
13828: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         töä kokonaisuutena.
13829: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              Koska eräiden maaseutukeskuksen koko toi-
13830: vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ranta-Muo-          minta on muodostunut useamman vuoden tarkas-
13831: tion /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         telujaksolla huomattavan ylijäämäiseksi, järjes-
13832: myksen KK 74112000 vp:                                 töille on ministeriön käsityksen mukaan jäänyt
13833:                                                        käyttämätöntä valtionapua, joka tulisi määräys-
13834:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       ten mukaan palauttaa, ellei järjestöllä ole esittää
13835:        tyä saattaakseen maaseutukeskusten              hyvin perusteltua tarvetta ylijäämän keräämi-
13836:        valtionrahoitusjärjestelmän       vastaa-       seen. Mikään järjestöistä ei ole tällaista tarvetta
13837:        maan tämän hetken tulosohjaustavoit-            valtionapuhakemuksessaan esittänyt. Tämän joh-
13838:        teita?                                          dosta ministeriö on lähettänyt maaseutukeskuk-
13839:                                                        sille selvityspyynnön asiasta sekä järjestänyt
13840: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          asiasta kuulemistilaisuuden. Näiden perusteella
13841: ti seuraavaa:                                          ministeriö on valtionapupäätöksessään jättänyt
13842: Maa- ja metsätalousministeriö selvittänyt eräi-        myöntämättä valtionavusta 10 % viiden maaseu-
13843: den maaseutukeskusten vuosien 1995-1999 var-           tukeskuksen osalta.
13844: sinaisesta toiminnasta syntyneen huomattavan               Ministeriö pyysi maaseutukeskuksia vielä sel-
13845: ylijäämän ja kertyneiden varausten syitä ja suun-      vittämään ja täsmentämään vastauksiaan varauk-
13846: niteltua käyttöä. Maaseutukeskukset ovat mm.           sienja ylijäämäisen toiminnan tavoittelun(= yri-
13847: tehneet miljoonaluokan yleisvarauksia, jotka ei-       tysmäinen toiminta) osalta. Saatujen selvitysten
13848: vät ole kirjanpitolautakunnan lausunnon mukaan         perusteella ministeriö tulee vielä harkitsemaan,
13849: hyvän kirjanpitotavan mukaisia. Tarkastelujakso        jäävätkö kuluvaa vuotta koskevat valtionavun
13850: on ollut näinkin pitkä johtuen mm. siitä, että jär-    leikkaukset pysyviksi.
13851: jestöjen taloudellisen tuloksen vuosittainen vaih-         Hallitus pyrkii selkiinnyttämään valtionapu-
13852: telu on voinut olla huomattavan suurta.                jenjakoperusteita siten, että perusteet olisivat oi-
13853:    Avustamisen tarkoituksenmukaisuutta harkit-         keudenmukaisia ja tasapuolisia. Tätä työtä tekee
13854: taessa on nykysäännösten mukaan soveltuvin             parhaillaan myös valtiovarainministeriön työryh-
13855: kohdin otettava huomioon mm. hakijan toimin-           mä, joka valmistelee ehdotusta harkinnanvarai-
13856: nan tarkoitus, laatu ja laajuus, hakijan taloudelli-   sia valtionavustuksia koskevaksi yleiseksi lain-
13857: nen asema sekä avustuksen saamisen tarve.              tasoiseksi säännöstöksi. Työryhmä tarkastelee
13858:    Vaikka valtionapua on myönnetty tiettyyn toi-       harkinnanvaraisten valtionavustusten myöntä-
13859: mintaan eivätkä valtionavun myöntöperusteet ole        mistä, maksamista, käyttämistä, käytön valvon-
13860: olleet kustannusperusteisia, on valtionavun tar-       taa ja tarkastamista sekä takaisinperimistä siihen
13861: vetta ja tasoa tarkasteltaessa kuitenkin otettava      liittyvine seuraamuksineen. Työryhmän toimiai-
13862: huomioonjärjestön koko toiminta sekä kokonais-         ka on vuoden 2000 loppuun.
13863: taloudellinen tilanne. Valtionapuviranomainen
13864: 
13865: 
13866: 
13867: 2
13868: Ministerin vastaus                          KK 74112000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
13869: 
13870: 
13871: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2000
13872: 
13873:    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13874: 
13875: 
13876: 
13877: 
13878:                                                                                       3
13879: KK 74112000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.                                                Ministerns svar
13880: 
13881: 
13882: 
13883: 
13884: Tili riksdagens talman
13885: 
13886: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         statsbidraget prövas. Statsbidragsmyndigheten
13887: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      granskar även som helhet den organisation som
13888: rådet översänt följande av riksdagsledamot Aulis        erhåller statsbidrag.
13889: Ranta-Muotio /cent m.fl. undertecknade skriftli-            Eftersom hela verksamheten i vissa lands-
13890: ga spörsmål SS 74112000 rd:                             bygdscentraler under en granskningsperiod på
13891:                                                         flera år har medfört ett ansenligt överskott, har
13892:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           organisationema enligt ministeriets uppfattning
13893:        för att landsbygdscentralernas statsji-          förfogat över oanvänt statsbidrag som enligt be-
13894:        nansieringssystem skall matsvara de nu-          stämmelsema borde retumeras om inte organisa-
13895:        varande resultatstyrningsmålen?                  tionen kan uppvisa ett väl motiverat behov av
13896:                                                         överskott. Ingen av organisationerna har i ansö-
13897: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         kan om statsbidrag framlagt något sådant behov.
13898: föra följande:                                          Ministeriet har därför till landsbygdscentralema
13899: Jord- och skogsbruksministeriet har klarlagt or-        sänt en begäran om utredning i ärendet och ord-
13900: sakema till och den planerade användningen av           nat ett hörande. På basis av dessa har ministeri et i
13901: det ansenliga överskott och de anhopade reserva-        beslutet om statsbidrag låtit bli att bevilja 10 %
13902: tioner som uppkommit i vissa landsbygdscentra-          av statsbidraget för fem landsbygdscentraler.
13903: lers primära verksamhet under åren 1995-1999.              Ministeriet bad landsbygdscentralerna klar-
13904: Landsbygdscentralema har bl.a. gjort allmänna           lägga och precisera sina svar beträffande reserva-
13905: reservationer till miljonbelopp som enligt bokfö-       tioner och strävan efter en verksamhet med över-
13906: ringsnämnden inte stämmer överens med god               skott (= verksamhet av företagskaraktär). Ut-
13907: bokföringssed. Granskningsperioden har varit så         gående från de utredningar som inkommit kom-
13908: lång bl.a. på grund av att organisationemas eko-        mer ministeriet ännu att överväga om årets ned-
13909: nomiska resultat har varierat avsevärt från år till     skämingar i statsbidraget blir bestående.
13910: år.                                                        Regeringen försöker göra grundema för för-
13911:     Vid bedömningen av understödets ändamåls-           delningen av statsbidraget klarare, så att de skul-
13912: enlighet skall man enligt de nuvarande bestäm-          le vara rättvisa ochjämlika. Med detta arbetar för
13913: melsema på tillämpliga punkter beakta bl.a. av-         närvarande också en arbetsgrupp inom finansmi-
13914: sikten med samt arten och omfattningen av den           nisteriet som bereder ett förslag till allmänna reg-
13915: sökandes verksamhet, den sökandes ekonomiska            ler på lagnivå gällande statsunderstöd enligt
13916: ställning och behovet av understöd.                     prövning. Arbetsgruppen undersöker beviljan-
13917:     Trots att statsbidraget har beviljats för en viss   det, betalningen, användningen, övervakningen
13918: verksamhet och grunderna för beviljandet inte           och kontrollen av användningen av statsunder-
13919: har baserat sig på kostnadema, måste emellertid         stöd enligt prövning samt återkraven och påfölj-
13920: organisationens hela verksamhet och ekonomis-           derna. Arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete
13921: ka situation beaktas då behovet av och nivån på         före utgången av 2000.
13922: 
13923: 
13924: 
13925: Helsingfors den 23 oktober 2000
13926: 
13927:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
13928: 4
13929:                                                           KK 742/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
13930: 
13931: 
13932: 
13933: 
13934:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 742/2000 vp
13935: 
13936:                                               Kaatopaikkojen kunnostuksen avustukset
13937: 
13938: 
13939: 
13940: 
13941: Eduskunnan puhemiehelle
13942: 
13943: Jätteiden käsittelyä kunnissa ollaan voimakkaas-           Aikaisemmista lupauksistaan huolimatta val-
13944: ti kehittämässä. Vanhoja kaatopaikkoja on jo sul-      tio on siirtämässä kustannusvastuun vanhojen
13945: jettu ja tullaan lähivuosina sulkemaan. Tämä           kaatopaikkojen sulkemisesta ja niiden kunnos-
13946: merkitsee noin 500 kaatopaikan poistumista.            tuksesta kokonaan kunnille. Useimmille pienille
13947: Tiukentuvien kaatopaikkamääräysten vuoksi pie-         kunnille tämä olisi huomattava taloudellinen li-
13948: niä jätteiden loppusijoituspaikkoja ei kannata         sätaakka. Jotta koko maassa pystyttäisiin hoita-
13949: enää pitää auki.                                       maan jätehuollon velvoitteet tasapuolisesti ja
13950:     Jätteiden käsittely on siirtymässä laajoihin,      riittävän jätehuollon kehittäminen olisi perustel-
13951: keskitettyihin kaatopaikkoihin, ns. jätteenkäsit-      tua, tulisi valtion ottaa puolet kustannusvastuus-
13952: telylaitoksiin, jotka ovat paremman kapasiteetin       ta.
13953: ja kehittämismahdollisuudet omaavia yksiköitä.
13954: Kaatopaikat muuttuvat monipuolisiksi jätteiden         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13955: käsittelypaikoiksi, joissa jätteitä erotellaan, hyö-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13956: dynnetään ja siirretään eteenpäin hyödynnettä-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13957: väksi. Vanhojen kaatopaikkojen lopettamisesta          vaksi seuraavan kysymyksen:
13958: ja siirtymisestä suurempiin jätteenkäsittely-yksi-
13959: köihin on kunnille lankeamassa suuria taloudelli-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
13960: sia kustannuksia. Puhutaan miljardeista markois-             tyä, jotta vastuu käytöstä poistuvien
13961: ta, sillä maanrakennustyöt ovat kalliita. Lopetet-           kaatopaikkojen kunnostuksista ei lan-
13962: tavista kaatopaikoista suurin osa katetaan pinta-            keaisi pelkästään kunnille?
13963: rakenteilla.
13964: 
13965: 
13966: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2000
13967: 
13968:     Pekka Nousiainen /kesk
13969: 
13970: 
13971: 
13972: 
13973:                                                                                                 Versio 2.0
13974: KK 742/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                  Ministerin vastaus
13975: 
13976: 
13977: 
13978: 
13979: Eduskunnan puhemiehelle
13980: 
13981: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa          sitte1y onkin korvautumassa yhtäältä teknisesti ja
13982: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         ympäristönsuojelullisesti kehittyneillä laitosmai-
13983: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           silla ratkaisuilla ja toisaalta tasokkailla alueelli-
13984: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen           silla kaatopaikoilla. Kehitystä on vauhdittanut
13985: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          tuottajanvastuun laajentuminen tuotteen käytös-
13986: 742/2000 vp:                                           tä poistamiseen sekä myös vuonna 1996 voi-
13987:                                                        maan tullut jäteverolaki (495/1996), jonka mu-
13988:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       kaan yleiselle kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä
13989:        tyä, jotta vastuu käytöstä poistuvien           kannetaan jätevero.
13990:        kaatopaikkojen kunnostuksista ei lan-                Yhdyskuntien jätehuollon nopeaan kehittymi-
13991:        keaisi pelkästään kunnille?                      seen on keskeisesti vaikuttanut kaatopaikoista
13992:                                                        vuonna 1997 annettu ja vuonna 1999 tarkistettu
13993: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            valtioneuvoston päätös (861/1997, 1049/1999).
13994: seuraavaa:                                              Sitä sovelletaan asteittain vanhoihin päätöksen
13995: Yhdyskuntajätteen laitosmainen käsittely ja hyö-       voimaan tullessa käytössä olleisiin kaatopaikkoi-
13996:  dyntäminen on kehittynyt Suomessa 1990-luvun          hin. Kaatopaikkojen lupamenettelystä ja uudesta
13997:  aikana suotuisasti. Myös yhdyskuntien jätehuol-        lupakierroksesta on säädetty ympäristönsuojelu-
13998: lon infrastruktuurissa on tapahtunut oleellinen         laissa (86/2000) ja -asetuksessa (169/2000), joi-
13999: muutos. Kun vielä vuosikymmenen alussa yh-             den mukaan kaikille kaatopaikoille on haettava
14000: dyskuntajätteiden käsittelyä varten oli noin 500       ympäristölupa porrastetun aikataulun mukaisesti
14001: kaatopaikkaa, oli niitä viime vuoden lopussa           viimeistään 31.12.2004 mennessä. Vaikka kaato-
14002: enää noin 220. Vähenevän kehityksen ennakoi-           paikkoja koskeva lainsäädäntömme vastaajo nyt
14003: daan jatkuvan vielä useita vuosia. Valtioneuvos-        16.7.2001 mennessä voimaan saatettavaksi sää-
14004: ton hyväksymässä valtakunnallisessa jätesuunni-        detyn EY :n kaatopaikkadirektiivin ( 1999/31 /EY)
14005: telmassa yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen luku-        vaatimuksia, on uusien vaatimusten toteuttamis-
14006: määrätavoitteena vuonna 2005 on noin 70 kaato-         aikataulu pyritty laatimaan realistiseksi siten
14007: paikkaa. Arvio perustuu siihen, että koko maa          että vaadittujen toimien suunnitteluun ja toteutta~
14008: olisi tuolloin alueellisen yhteistyön piirissä ja      miseen jäisi riittävästi aikaa niin kaatopaikkojen
14009: että kullakin alueella olisi yksi tai korkeintaan      kuin niitä korvaavien jäte1aitostenkin osalta.
14010: kaksi alueellista kaatopaikkaa.                             Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
14011:     Kaatopaikkojen lukumääräkehitystä vastaava,        jätehuoltoa on kehitetty jo vuosia systemaattises-
14012: mutta toisensuuntainen muutos on tapahtunut yh-        ti ja pitkäjänteisesti. Kaatopaikkoja koskevat
14013: dyskuntaj ätteen laitosmaisessa käsittelyssä ja        uudet vaatimukset määriteltiin Suomessa useita
14014: hyödyntämisessä. Kun vielä 1990-luvun alussa           vuosia ennen EY :n kaatopaikkadirektiivin voi-
14015: maassamme oli vain 13 yhdyskuntajätelaitosta,          maan saattamiselle asetettua määräaikaa, jotta j ä-
14016: oli vuoden 1999 lopussa käytössä jo noin 120 la-       telaitoksilla ja valvontaviranomaisilla on aikaa
14017: jittelu-, kompostointi-, biokaasu- tai polttolaitos-   varautua kiristyviin vaatimuksiin ja kaatopaikka-
14018: ta. Perinteinen yhdyskuntajätteen kaatopaikkakä-       käsittelyä korvaavan laitoskäsittelykapasiteetin
14019: 
14020: 
14021: 2
14022: Ministerin vastaus                                       KK 742/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
14023: 
14024: 
14025: tarpeeseen. Lisäksi lupamenettelyllä varmistet-        nähden niukkaa ympäristönsuojelutöihin tarkoi-
14026: tiin, että kaatopaikat saadaan kuntoon säädetyssä      tettua määrärahaa käytetään isännättömien ja
14027: määräajassa. Vuoden 1997 alusta kaatopaikan pi-        kuntien hoidettavaksi jäävien saastuneiden aluei-
14028: toon taikka käytöstä poistamiseen oli tarpeen ha-      den sekä ammoin käytössä olleiden kaatopaikko-
14029: kea jätelain mukaista jätelupaa.                       jen selvittämiseen ja kunnostamiseen. Niitä ei ole
14030:     Jätelainsäädäntö edellyttää aiheuttamisperi-       mitenkään tarkoitettu käytössä olevien kaato-
14031: aatteen mukaisesti, ettäjätteen tuottajan tai halti-   paikkojen lopettamiseen.
14032: jan on vastattava jätteen käsittelystä tai hyödyn-         Valtion talousarviossa osoitettiin vuodesta
14033: tämisestä syntyvistä kustannuksista. Kaatopai-          1995 vuoteen 1998 vuosittain 20 miljoonan mar-
14034: kan pitäjällä on lakisääteinen velvoite kantaa jät-    kan työmääräraha käytettäväksi saastuneiden
14035: teen käsittelystä jätemaksu, jolla katetaan vähin-     maa-alueiden pieniin kunnostushankkeisiin ja
14036: tään käsittelypaikkojen perustamisesta, käytöstä       ammoin käytöstä poistettujen kaatopaikkojen
14037: ja käytöstä poistamisesta sekä jälkihoidosta kaa-      kunnostamiseen. Valtio onkin osallistunut työ-
14038: topaikan pitäjälle aiheutuvat kustannukset. Suo-       määrärahoin yhteensä 89 kaatopaikan kunnosta-
14039: men jätelainsäädännön mukaan jokaisella vuo-           miseen. Näistä kaatopaikoista neljännes poistet-
14040: desta 1997 käytössä olleella kaatopaikalla kaato-      tiin käytöstä jo ennen jätehuoltolain (678/1978)
14041: paikan pitäjä on vastuussa kaatopaikan ympäris-        voimaantuloa 1.4.1979, neljännes vuoden 1993
14042: tövaikutuksista ja kustannuksista.                     loppuun mennessä ennen jätelain (1072/1993)
14043:    Niinpä 1990-luvulla luovuttiin ympäristön-          voimaantuloa 1.1.1994 ja puolet vuoden 1997 al-
14044: suojelun ja jätehuollon investointien korkotuki-       kuun mennessä jätelain voimaantuloa seuran-
14045: järjestelmästä ja valtionavustustakaan ei ole jäte-    neen siirtymäajan puitteissa. Vuodesta 1999
14046: laitosinvestointeihin osoitettu. Nykyisin käytös-      saastuneiden alueiden ja vanhojen kaatopaikko-
14047: sä olevien kaatopaikkojen käytöstä poistamiseen        jen pieniin puhdistamishankkeisiin on osoitettu
14048: ja kunnostamiseen ei ole tarkoitus käyttää val-        vuosittain 10 miljoonaa markkaa.
14049: tion varoja eikä yhteiskunnan tukea. Tarpeeseen
14050: 
14051: 
14052: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
14053: 
14054:     Ympäristöministeri Satu Hassi
14055: 
14056: 
14057: 
14058: 
14059:                                                                                                        3
14060: KK 742/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                       Ministems svar
14061: 
14062: 
14063: 
14064: 
14065: Tili riksdagens talman
14066: 
14067: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         i slutet av år 1999. Den traditionella behandling-
14068: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      en av kommunalt avfall på avstjälpningsplatser
14069: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek-         håller på att ersättas å ena sidan med tekniskt
14070: ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga            högtutvecklade anläggningar, å andra sidan med
14071: spörsmål SS 742/2000 rd:                                förstklassiga regionala avstjälpningsplatser. Ut-
14072:                                                         vecklingen har påskyndats av att producentens
14073:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           ansvar har ökat och inbegriper också urbrukta-
14074:        för att ansvaret för restaureringen av de        gandet av en produkt, och av den avfallsskattelag
14075:        avstjälp ningsplatser som skall tas ur           (495/ 1996) som trädde i kraft år 1996, enligt vii-
14076:        bruk inte faller enbart på kommunerna?           ken avfallsskatt uppbärs för det avfall som depo-
14077:                                                         neras på en allmän avstjälpningsplats.
14078: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-             Statsrådets beslut om avstjälpningsplatser av
14079: föra följande:                                          år 1997 (86111997) och av år 1999 (1049/1999)
14080: Den anstaltsmässiga behandlingen och nyttjan-           har väsentligt påverkat den snabba utvecklingen
14081: det av kommunalt avfall har haft en gynnsam ut-         inom avfallshanteringen av kommunalt avfall.
14082: veckling i Finland under 1990-talet. Det har ock-       Beslutet tillämpas gradvis på de avstjälpnings-
14083: så skett en väsentlig förändring inom infrastruk-       platser som var i bruk när beslutet trädde i kraft.
14084: turen av avfallshantering i samhällena. Det fanns       Bestämmelser om tillståndsförfarandet för av-
14085: ca 500 avstjälpningsplatser för behandling av           stjälpningsplatser och ett nytt tillståndsförfaran-
14086: kommunalt avfall ännu i början på 1990-talet,           de finns i miljöskyddslagen (86/2000) och miljö-
14087: medan det fanns endast ca 220 i slutet av förra         skyddsförordningen ( 169/2000), enligt vilka mil-
14088: året. En dylik utveckling förutses fortgå i flera år.   jötillstånd skall ansökas om för alla avstjälp-
14089: Målet i den riksomfattande avfallsplanen som            ningsplatser senast den 31.12.2004. Fastän vår
14090: godkänts av statsrådet beträffande avstjälpnings-       lagstiftning angående avstjälpningsplatser upp-
14091: platser för kommunalt avfall är att det skall fin-      fyller redan nu de krav som anges i EG:s direktiv
14092: nas ca 70 avstjälpningsplatser år 2005. Bedöm-          om avstjälpningsplatser (1999/31/EG) och som
14093: ningen utgår från att hela landet skulle då vara in-    avses träda i kraft senast 16.7.2001, har man strä-
14094: delat i ett regionalt samarbete och varje region        vat efter att utarbeta en realistisk tidtabell för för-
14095: skulle ha en eller högst två regionala avstjälp-        verkligandet av de nya kraven så att det finns till-
14096: ningsplatser.                                           räckligt med tid för planering och genomförande
14097:     En förändring som motsvarar utvecklingen av         av åtgärdema i fråga om avstjälpningsplatser och
14098: antalet avstjälpningsplatser har skett inom den         ersättande avfallsverk.
14099: anstaltsmässiga behandlingen och nyttjandet av             Med stöd av ovanstående kan man konstatera
14100: kommunalt avfall, men riktningen har varit en           att avfallshanteringen har utvecklats systema-
14101: annan. Det fanns endast 13 behandlingsanlägg-           tiskt och på sikt under flera års tid. Man fastslog
14102: ningar för kommunalt avfall i början av 1990-ta-        de nya kraven angående avstjälpningsplatser i
14103: let, medan ca 120 sorterings-, komposterings-,          Finland flera år innan EG:s direktiv om avstjälp-
14104: biogas- eller förbränningsanläggningar var i bruk       ningsplatser avses träda i kraft för att avfallsver-
14105: 
14106: 
14107: 4
14108: Ministems svar                                           KK 742/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
14109: 
14110: 
14111: ken och tillsynsmyndighetema skulle ha tid att         sats för investeringar i avfallsverk. Man har inte
14112: förbereda sig på de skärpta fordringama och på         för avsikt att använda statsmedel eller samhälls-
14113: behovet av en anstaltsmässig behandling. Ge-           understöd för urbruktagande eller restaurering av
14114: nom tillståndsförfarandet ville man dessutom           en avstjälpningsplats som är i bruk nuförtiden.
14115: förvissa sig om att avstjälpningsplatsema är i         De knappa anslag som är avsedda för miljövårds-
14116: ordning inom utsatt tid. Fr.o.m. början av år 1997     arbete används för utredning och restaurering av
14117: skall man ansöka om avfallstillstånd enligt av-        sådana förorenade områden som kommunema
14118: fallslagen för en avstjälpningsplats som är i bruk     sköter samt av sådana avstjälpningsplatser som
14119: eller skall stängas.                                   varit i bruk sedan länge. Anslagen är inte avsed-
14120:    A vfallslagstiftningen förutsätter i enlighet       da för nedläggning av sådana avstjälpningsplat-
14121: med upphovsprincipen att avfallsproducenten el-        ser som är i användning.
14122: ler -innehavaren skall svara för avfallsbehand-            1 statsbudgeten för åren 1995 tili 1998 anvisa-
14123: lingen eller för de kostnader som föranleds av         des årligen 20 miljoner mark för saneringsarbete
14124: nyttjandet av avfallet. Huvudmannen för en av-         av förorenade områden och för restaurering av
14125: stjälpningsplats har en lagstadgad skyldighet att      sådana avstjälpningsplatser som lagts ned fOr
14126: uppbära en avfallsavgift för en avfallsbehand-         länge sedan. Staten har genom arbetsanslag med-
14127: ling. Avgiften skall täcka de kostnader som inrät-     verkat i återställandet av sammanlagt 89 avstjälp-
14128: tandet, användningen och urbruktagandet samt           ningsplatser. Av dessa avstjälpningsplatser togs
14129: slutbehandlingen av avfallsbehandlingsplatser          en fjärdedel ur bruk innan lagen om avfallshante-
14130: förorsakar huvudmannen för en avstjälpnings-           ring (678/1978) trädde i kraft 1.4.1979, en fjärde-
14131: plats. Enligt Finlands avfallslagstiftning skall hu-   del före utgången av år 1993 innan avfallslagen
14132: vudmannen för en sådan avstjälpningsplats som          (1 072/1993) trädde i kraft 1.1.1994 och hälften
14133: varit i bruk sedan år 1997 svara för miljökon-         före början av år 1997 inom ramen för över-
14134: sekvensema och kostnadema för avstjälpnings-           gångsperioden efter avfallslagens ikraftträdan-
14135: platsen.                                               de. Sedan år 1999 har 10 miljoner mark anvisats
14136:    Således avstod man från räntestödsystemet för       för saneringsarbeten av förorenade områden och
14137: investeringar i miljövård och avfallshantering         gamla avstjälpningsplatser.
14138: under 1990-talet och statsunderstöd har inte anvi-
14139: 
14140: 
14141: 
14142: Helsingfors den 26 oktober 2000
14143: 
14144:     Miljöminister Satu Hassi
14145: 
14146: 
14147: 
14148: 
14149:                                                                                                         5
14150:                                                             KK 743/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
14151: 
14152: 
14153: 
14154: 
14155:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 743/2000 vp
14156: 
14157:                                              Pankin oikeus luottotietomerkintöihin
14158: 
14159: 
14160: 
14161: 
14162: Eduskunnan puhemiehelle
14163: 
14164: Useista yksittäistapauksista päätellen pankit         huomattavasti hänen elämäänsä, luotettavuut-
14165: käyttävät oikeuttaan luottotietomerkintöihin var-     taan ja pankki suhdettaan.
14166: sin väljin kriteerein. Käytössä on tiettävästi myös
14167: ns. asiakashäiriörekisteri, johon voidaan merkitä     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14168: täysin keskeneräisistä asioista tietoja, jotka sit-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14169: temmin osoittautuvat vääriksi mutta jotka ovat        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14170: omiaan huomattavasti vaikeuttamaan merkinnän          vaksi seuraavan kysymyksen:
14171: kohteeksi joutuneen henkilön asemaa.
14172:     Eräässä tietooni tulleessa tapauksessa pelkän           Millä perusteilla tietoja voidaan laittaa
14173: rikosilmoituksen perusteella oli tehty merkintä             luottotieto- ja asiakashäiriörekisteriin
14174: em. asiakashäiriörekisteriin tilanteessa, jossa             ja
14175: merkinnän kohteella ei ollut mitään tekemistä
14176: väitetyn rikoksen kanssa, vaikka erästä hänen                tuleeko keskeneräisten, tutkittavana ole-
14177: laatimaansa asiakirjaa käytettiinkin hänen tietä-           vien asioiden merkintää rekistereihin
14178: mättään hyväksi rikollisessa menettelyssä. Vaik-            jotenkin rajoittaa sekä
14179: ka henkilö sai sittemmin odotetusti syyttämättä-            mitä hallitus aikoo tehdä, jotta vääriksi
14180: jättämispäätöksen, on merkintä vaikeuttanut                 osoittautuneiden rekisterimerkintöjen
14181:                                                             aiheuttamat ongelmat vähenevät?
14182: 
14183: 
14184: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
14185: 
14186:     Pekka Vilkuna /kesk
14187: 
14188: 
14189: 
14190: 
14191:                                                                                                Versio 2.0
14192: KK 743/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk                                                    Ministerin vastaus
14193: 
14194: 
14195: 
14196: 
14197: Eduskunnan puhemiehelle
14198: 
14199: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa          ta edellä mainittu yhteysvaatimus ei muuten täy-
14200: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-          ty. Tämä koskee myös henkilötietolain 11 §:ssä
14201: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           mainittuja rikollista tekoa kuvaavia arkaluontei-
14202: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vilkunan             sia tietoja.
14203: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               Tietosuojalautakunta on myöntänyt pankeille
14204: 743/2000 vp:                                            luvan (N:o 16/23.8.1999) käsitellä niiden luotan-
14205:                                                         ja sitoumustenantoon liittyvien riskien pienentä-
14206:        Millä perusteilla tietoja voidaan laittaa        miseksi ja väärinkäytösten estämiseksi entisiä
14207:        luottotieto- ja asiakashäiriörekisteriin         asiakkaitaan koskevia saamisen maksun viiväs-
14208:        ja                                               tymistietoja sekä välittömästi luottolaitostoimin-
14209:                                                         nasta annetun lain (1607/1993) 20 §:ssä tai sijoi-
14210:         tuleeko keskeneräisten, tutkittavana ole-       tuspalveluyrityksistä annetun lain ( 57911996)
14211:        vien asioiden merkintää rekistereihin            3 ja 16 §:ssä tarkoitettuihin toimintoihin kohdis-
14212:        jotenkin rajoittaa sekä                          tuvia väärinkäytöstietoja. Tietosuojalautakunta
14213:        mitä hallitus aikoo tehdä, jotta vääriksi        on katsonut, että tiedoilla nimenomaan pankkien
14214:        osoittautuneiden rekisterimerkintöjen            palveluihin ja liiketoimintaan kohdistuneista
14215:        aiheuttamat ongelmat vähenevät?                  väärinkäytöksistä saattaa olla merkitystä arvioi-
14216:                                                         taessa henkilön luotettavuutta luoton- ja si-
14217: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           toumustenannon yhteydessä. Tietosuojalauta-
14218: ti seuraavaa:                                           kunnan mukaan tärkeä yleinen etu edellyttää, että
14219:                                                         pankeilla on mahdollisuus käsitellä tällaisia tie-
14220: Pankkien oikeus kerätä ja tallettaa luonnollisen        toja.
14221: henkilön tietoja luottotieto- ja asiakashäiriöre-          Tietosuojalautakunta on lupapäätöksessään
14222: kisteriin perustuu henkilötietolakiin (523/1999)        asettanut maksun viivästymistietojen ja väärin-
14223: sekä tietosuojalautakunnan tämän lain nojalla           käytöstietojen käsittelylle rekisteröidyn yksityi-
14224: myöntämään lupaan. Siltä osin kuin kysymys on           syyden suojaamiseksi tarpeelliset lupamääräyk-
14225: pankin omia asiakkaita koskevista henkilötie-           set Väärinkäytöstietojen rekisteröintiä koskevat
14226: doista, käsittely on mahdollista henkilötietolain       lupamääräykset edellyttävät muun muassa, ettei
14227: 8 §:n 1 momentin 5 kohdan tai 12 §:n 1 momen-           tällaista tietoa saa rekisteröidä ennen kuin asias-
14228: tin 5 kohdan nojalla. Laki sallii henkilötietojen       ta on tehty rikosilmoitus, tutkintapyyntö tai syy-
14229: käsittelyn silloin, kun rekisteröidyllä on asiakas-     tepyyntö taikka rikosprosessi on saatettu muulla
14230: tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin         tavoin vireille. Tällainen tieto on poistettava
14231: verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys re-        asiakashäiriörekisteristä välittömästi, kun asian-
14232: kisterinpitäjän toimintaan (yhteysvaatimus).            omainen on alioikeuden tuomiolla todettu syyttö-
14233:    Tietosuojalautakunnan henkilötietolain 43 §:n        mäksi väärinkäytökseen tai oikeusprosessista on
14234: nojalla myöntämällä luvalla pankin asiakashäi-          luovuttu. Henkilötietolain 29 §:n mukaisia nor-
14235: riörekisteriin saa tallettaa tietoja myös sellaisista   maaleja säännöksiä muun muassa virheellisen
14236: henkilöistä, joiden asiakassuhde tai muu asialli-
14237: nen yhteys pankkiin on katkennut taijoiden osal-
14238: 
14239: 2
14240: Ministerin vastaus                                           KK 743/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
14241: 
14242: 
14243: tiedon korjaamisesta on tämän ohella noudatetta-        pankkien edellä mainitun tietosuojalautakunnan
14244: va.                                                     luvan perusteella toteuttama henkilötietojen kä-
14245:    Tietosuojalautakunnan myöntämä lupa on voi-          sittely on, paitsi henkilötietojen käsittelyä koske-
14246: massa toistaiseksi. Tietosuojalautakunta voi hen-       vien yleisten säännösten, myös tietosuojalauta-
14247: kilötietolain 44 §:n nojalla peruuttaa myöntä-          kunnan lupamääräysten mukaista. Tietosuojalau-
14248: mänsä luvan, kun edellytyksiä luvan myöntämi-           takunnan lupamääräyksiä voidaan tarvittaessa
14249: selle ei enää ole tai kun rekisterinpitäjä toimii lu-   muuttaa tai täydentää paitsi hakijan, myös tieto-
14250: van tai siihen liitettyjen määräysten vastaisesti.      suojavaltuutetun hakemuksesta.
14251: Henkilötietojen käsittelyn yleinen valvonta hen-           Asiassa ei voimassa olevat säännökset ja tieto-
14252: kilötietolain tavoitteiden toteuttamiseksi kuuluu       suojalautakunnan lupamenettely huomioon ot-
14253: tietosuojavaltuutetulle. Tämän tehtävänsä puit-         taen ainakaan tässä vaiheessa ole tarvetta lain-
14254: teissa tietosuojavaltuutettu voi valvoa myös, että      säädännöllisiin toimenpiteisiin.
14255: 
14256: 
14257: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
14258: 
14259:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
14260: 
14261: 
14262: 
14263: 
14264:                                                                                                           3
14265: KK 743/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk                                                      Ministerns svar
14266: 
14267: 
14268: 
14269: 
14270: Tili riksdagens talman
14271: 
14272: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      får i bankens register över störningar hos kunder-
14273: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   na också registreras information om personer vil-
14274: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek-      kas kundförhållande eller annan saklig anknyt-
14275: ka Vilkuna /cent undertecknade skriftliga spörs-     ning till banken har brutits eller för vilkas del det
14276: mål SS 743/2000 rd:                                  ovan nämnda anknytningskravet annars inte upp-
14277:                                                      fylls. Detta gäller också sådana känsliga uppgif-
14278:       På vilka grunder får uppgifter införas i       ter som beskriver en brottslig gärning och som
14279:       kreditupplysningsregister och register         nämns i 11 § personuppgiftslagen.
14280:       över störningar hos kunderna och                   Datasekretessnämnden har beviljat bankerna
14281:                                                      tillstånd (Nr 16/23.8.1999) att, för att minska ris-
14282:       bör man på något sätt begränsa iriföran-       kerna vid kreditgivningen och vid avgivandet av
14283:       det av uppgifter i ärenden som fortfa-         förbindelser samt för att förhindra missbruk, be-
14284:       rande är föremålför undersökning, samt         handla sådana uppgifter om tidigare kunder som
14285:                                                      gäller dröj smål med betalning av fordringar och
14286:       vad har regeringen för avsikt att göra
14287:       för att minska de problem som register-        missbruk som riktar sig direkt mot verksamhet
14288:                                                      som      avses     i   20 § kreditinstitutslagen
14289:       anteckningar som visat sig vara felakti-
14290:                                                      ( 160711993) eller 3 och 16 § lagen om värdepap-
14291:       ga vållar?
14292:                                                      persföretag (579/1996). Datasekretessnämnden
14293: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      har ansett att uppgifter om missbruk som uttryck-
14294: föra följande:                                       ligen riktat sig mot bankernas tjänster och affårs-
14295:                                                      verksamhet kan vara av betydelse när man bedö-
14296: Bankernas rätt att samla in och i kreditupplys-      mer en persons pålitlighet i samband med kredit-
14297: ningsregister och register över störningar hos       givning och avgivande av förbindelser. Datasek-
14298: kunderna registrera uppgifter om fysiska perso-      retessnämnden anser att ett viktigt allmänt intres-
14299: ner grundar sig på personuppgiftslagen               se förutsätter att bankerna har möjlighet att be-
14300: (523/1999) samt på det tillstånd som datasekre-      handla sådana uppgifter.
14301: tessnämnden beviljar med stöd av denna lag. Till         Datasekretessnämnden har i sitt tillståndsbe-
14302: den del det är fråga om personuppgifter om ban-      slut tagit in nödvändiga föreskrifter för att skyd-
14303: kens egna kunder är behandling möjlig med stöd       da den registrerades integritet vid behandlingen
14304: av 8 § 1 mom. 5 punkten eller 12 § 1 mom.            av uppgifter om dröjsmål med betalningar och
14305: 5 punkten personuppgiftslagen. Lagen tillåter be-    om missbruk. De föreskrifter i tillståndet vilka
14306: handling av personuppgifter när den registrerade     gäller registrering av uppgifter om missbruk för-
14307: på grund av ett kund- eller tjänstgöringsförhål-     utsätter bl.a. att sådana uppgifter inte registreras
14308: lande, ett medlemskap eller något annat därmed       innan anmälan om brott eller begäran om utred-
14309: jämförbart förhållande har en saklig anknytning      ning eller väckande av åtal har gjorts eller en
14310: till den registeransvariges verksamhet (anknyt-      straffprocess annars har inletts. Sådana uppgifter
14311: ningskrav).                                          skall utplånas ur registret över störningar hos
14312:     Med det tillstånd som datasekretessnämnden       kunderna omedelbart efter det att personen i frå-
14313: beviljar med stöd av 43 § personuppgiftslagen
14314: 
14315: 4
14316: Ministems svar                                              KK 743/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
14317: 
14318: 
14319: ga genom underrättens dom har konstaterats vara        lnom ramen för denna uppgift kan dataombuds-
14320: oskyldig till missbruket eller man har avstått från    mannen också övervaka att den behandling av
14321: rättsprocess. Utöver detta skall de normala be-        personuppgifter som bankema utför med stöd av
14322: stämmelsema om bl. a. rättelse av oriktiga upp-        datasekretessnärnndens ovan nämnda tillstånd
14323: gifter i 29 § personuppgiftslagen iakttas.             står i samklang med såväl de allmänna bestäm-
14324:    Datasekretessnärnndens tillstånd gäller tills       melsema om behandling av personuppgifter som
14325: vidare. Datasekretessnärnnden kan med stöd av          föreskriftema i datasekretessnärnndens tillstånd.
14326: 44 § personuppgiftslagen återkalla sitt tillstånd      Dessa tillståndsföreskrifter kan vid behov ändras
14327: när förutsättningar för beviljande av tillstånd inte   eller kompletteras på ansökan av såväl sökanden
14328: längre föreligger eller den registeransvarige          som dataombudsmannen.
14329: handlar i strid med tillståndet eller föreskrifter        Med beaktande av de gällande bestämmelser-
14330: som fogats till det. Till dataombudsmannen hör         na och datasekretessnärnndens tillståndsförfaran-
14331: att allmänt övervaka behandlingen av personupp-        de finns det åtminstone i detta nu inget behov av
14332: gifter så att målen för personuppgiftslagen nås.       lagstiftningsåtgärder i saken.
14333: 
14334: 
14335: 
14336: Helsingfors den 25 oktober 2000
14337: 
14338:     Justitieminister Johannes Koskinen
14339: 
14340: 
14341: 
14342: 
14343:                                                                                                       5
14344:                                                             KK 744/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
14345: 
14346: 
14347: 
14348: 
14349:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 744/2000 vp
14350: 
14351:                                              Kaukojunien pysähtyminen Vantaan Tikkuri-
14352:                                              lassa
14353: 
14354: 
14355: 
14356: 
14357: Eduskunnan puhemiehelle
14358: 
14359: Vantaan Tikkurila on pohjoisen pääradan vanhin        kennettu tehokasta syöttöliikennettä lentoase-
14360: asema. Siellä pysähtyivät aikoinaan kaikki junat.     malle, koska vain osa kaukojunista pysähtyy Tik-
14361: Tänä päivänä Tikkurilassa pysähtyy 32 % kauko-        kurilassa. Jo nyt lentokentän matkustajamäärä
14362: junista.                                              ylittää vuositasolla l 0 miljoonan matkustajan ra-
14363:     Korson kohtausraide on valmistunut. Tikkuri-      jan, jonka kansainvälisissä vertailuissa katsotaan
14364: lassa kääntyviä junia varten rakennetaan uusi         olevan perusteena raideyhteydelle.
14365: kääntöraide vuonna 200 l. Nämä toimenpiteet tu-          Vantaan kaupunki kasvaa vauhdilla. Uusia
14366: levat VR:nsuunnitelmien mukaan lisäämäänjon-          työpaikkoja ja asuinalueita syntyy. Työpaikkalii-
14367: kin verran Tikkurilassa pysähtyvien kaukojunien       kenne vilkastuu entisestään. Hyvin usein työ-
14368: määrää lähtitulevaisuudessa.                          paikkaliikenne suuntautuu myös pohjoiseen eikä
14369:     Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupun-       vain etelään, Helsinkiin. Kaukojunien harvat py-
14370: ki. Vantaa on logistiikkakeskus ja lentokenttä-       sähtymiset Tikkurilassa pakottavat pohjoiseen
14371: kaupunki- sijaitseehan Suomen ainoa merkittä-         töihin matkaavat koukkaamaan Helsingin kautta
14372: vä kansainvälinen lentoasema siellä. Lentokent-       niin meno- kuin tulomatkallaankin.
14373: täkaupungin kehittäminen edellyttää muun muas-
14374:  sa liikenteen, elinkeinojen ja ympäristön suunnit-   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14375:  telua.                                               jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14376:     Lentoasemalle on suunniteltu oma raideyh-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14377:  teys osana seudullista kehärataa, ns. Marja-rataa.   vaksi seuraavan kysymyksen:
14378: Nyt lentoasemalta on säännöllinen linja-autoyh-
14379:  teys niin Helsinkiin kuin myös Vantaan keskuk-             Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kaikki
14380:  siin, Tikkurilaan ja Myyrmäkeen. Linja-autot               kaukojunat saadaan säännöllisesti py-
14381:  Vantaalle kulkevat 30 minuutin vuorovälein. Lä-            sähtymään Vantaan Tikkurilassa ja jot-
14382:  hin rautatieasema on Tikkurila, viisi kilometriä            ta Tikkurila on vastaavassa asemassa
14383:  lentoasemalta. Pääradalta ei ole kuitenkaan ra-            junien pysähdyspaikkana kuin Helsin-
14384:                                                             gin Pasila?
14385: 
14386: 
14387: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
14388: 
14389:     Kimmo Kiljunen /sd
14390: 
14391: 
14392: 
14393:                                                                                                Versio 2.0
14394: KK 744/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                                Ministerin vastaus
14395: 
14396: 
14397: 
14398: 
14399: Eduskunnan puhemiehelle
14400: 
14401: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       myksenä on nimenomaan panostaa työmatkalii-
14402: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   kenteen parantamiseen. Tämä merkitsee VR
14403: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       Oy:n mukaan sitä, että jo yli puoletjunavuorois-
14404: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen         ta pysähtyy Tikkurilassa. Tarkemmat suunnitel-
14405: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         mat täsmentyvät talven kuluessa.
14406: 744/2000 vp:                                           VR Oy:n tarkoituksena on, että vuosina 2004
14407:                                                     -2005 noin 80-90 % kaukojunista pysähtyy
14408:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kaikki       Tikkurilassa. Koska Marja-radan mahdollinen
14409:       kaukojunat saadaan säännöllisesti py-         toteutuminen ei nykysuunnitelmillakaan saata
14410:       sähtymään Vantaan Tikkurilassa ja jot-        lentoasemaa kaukoliikenteen piiriin, kaikki juna-
14411:       ta Tikkurila on vastaavassa asemassa          yhteydet muualta Suomesta tulevat perustumaan
14412:       junien pysähdyspaikkana kuin Helsin-          vaihtoyhteyksiin nimenomaan Tikkurilassa. VR
14413:       gin Pasila?                                   Oy sanoo ottavansa tämän huomioon myös pi-
14414:                                                     temmän aikavälin suunnittelussa.
14415: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Liikenne- ja viestintäministeriön ostamien
14416: ti seuraavaa:                                       Helsingistä lähtevien ja Helsinkiin saapuvien
14417: VR Osakeyhtiö on muutama vuosi sitten sopinut       kaukoliikennejunien Tikkurila-pysähdyksiä on
14418: Vantaan kaupungin kanssa menettelytavoista          lisätty viime vuosina siten, että tällä hetkellä
14419: Tikkurilassa pysähtyvien kaukojunien määrän li-     puolet kyseisistä kaukojunista pysähtyy Tikkuri-
14420: säämiseksi. VR Oy:n mukaan tällä hetkellä Tik-      lassa. Muun muassa lentoaseman syöttöliiken-
14421: kurilassa pysähtyy arkipäivisin 23 junaa ja ensi    teen tehostamiseksi ja ministeriönostaman kau-
14422: vuoden tammikuussa määrä lisääntyy 24:ään.          koliikenteen palvelun parantamiseksi Tikkurila-
14423: Tällöin 32 % kaukojunista pysähtyy Tikkurilas-      pysähdysten lisääminen otetaanjatkossakin edel-
14424: sa. VR Oy:llä on suunnitelmissa lisätä pysähdyk-    lytysten mukaan huomioon ostoliikennettä kehi-
14425: siä vielä myöhemminkin samana vuonna. Pyrki-        tettäessä.
14426: 
14427: 
14428: 
14429: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2000
14430: 
14431:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
14432: 
14433: 
14434: 
14435: 
14436: 2
14437: Ministerns svar                                             KK 744/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
14438: 
14439: 
14440: 
14441: 
14442: Tili riksdagens talman
14443: 
14444: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       dan över hälften av tågturema stannar i Dickurs-
14445: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    by. De närmare planema kommer att preciseras i
14446: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kim-       vinter.
14447: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs-          VR Ab:s avsikt är att 80-90 % av fjärrtågen
14448: mål SS 744/2000 rd:                                   skall stannai Dickursby åren 2004-2005. Efter-
14449:                                                       som ett eventuellt förverkligande av Marja-ha-
14450:        Vad ämnar regeringen göra för att alla         nan inte ens enligt de nuvarande pianeroa med-
14451:       jjärrtåg regelbundet skall stanna i Dick-       för att flygplatsen omfattas av fjärrtrafiken, kom-
14452:       ursby i Vanda och för att Dickursby             mer alla tågförbindelser från övriga platser i Fin-
14453:       skall ha samma ställning som uppehålls-         land att basera sig på omstigningsförbindelser i
14454:       ställe för tåg som Böle i Helsingfors?          just Dickursby. Enligt VR Ab skall bolaget beak-
14455:                                                       ta detta även i planeringen på lång sikt.
14456: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          De uppehåll i Dickursby, av fjärrtåg som av-
14457: föra följande:                                        går från och som ankommer till Helsingfors, som
14458: VR Aktiebolag har för några år sedan kommit           kommunikationsministeriet har köpt har under de
14459: överens med Vanda stad om förfaringssätt för att      senaste åren ökat så att hälften av dessa fjärrtåg
14460: öka antalet fjärrtåg som stannar i Dickursby. En-     numera stannar i Dickursby. 1 utvecklandet av
14461: ligt VR Ab stannar för närvarande 23 tåg i Dick-      den upphandlade trafiken kommer man även i
14462: ursby på vardagar, och i januari nästa år ökar an-    fortsättningen, i enlighet med förutsättningama,
14463: talet till 24. Då kommer 32 % av fjärrtågen att       att beakta utökaudet av uppehållen i Dickursby,
14464: stanna i Dickursby. VR Ab planerar att senare         bl.a. för att främja flygplatsens matartrafik och
14465: ännu samma år öka antalet uppehåll. Strävan är        förbättra servicen hos den fjärrtrafik som mini-
14466: uttryckligen att satsa på en förbättring av arbets-   steriet har köpt.
14467: resetrafiken. Detta innebär enligt VR Ab att re-
14468: 
14469: 
14470: 
14471: Helsingfors den 24 oktober 2000
14472: 
14473:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
14474: 
14475: 
14476: 
14477: 
14478:                                                                                                        3
14479:                                                                 KK 745/2000 vp- Saara Karhu /sd
14480: 
14481: 
14482: 
14483: 
14484:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 745/2000 vp
14485: 
14486:                                             Perävaunujen aiheuttamat vaaratilanteet lii-
14487:                                             kenteessä
14488: 
14489: 
14490: 
14491: 
14492: Eduskunnan puhemiehelle
14493: 
14494: Sanomalehtiuutisten mukaan tämän vuoden              kun vetokytkin jää kiinnittämättä kunnolla tai se
14495: syyskuussa liikenteessä kuoli 29 ihmistä, vaikka     irtoaa vetokoukusta.
14496: liikenteen turvallisuuteen on panostettu niin tek-      Ajoneuvohallintokeskus esittää raskaille ajo-
14497: nisten apulaitteiden kuin valistuksenkin avulla.     neuvoyhdistelmille otettavaksi käyttöön todis-
14498: Liikenneturvan Internet-sivuilla kuka tahansa voi    tus, josta kävisi ilmi, että vuosikatsastuksen yh-
14499: tutustua liikenteen turvallisuuteen vaikuttaviin     teydessä vetokytkimen kiinnitys runkoon on tar-
14500: tekijöihin, kuten esim. matkapuhelinten, heijasti-   kistettu. Liikenneturvallisuuden vuoksi olisi
14501: mien ja turvavöiden käyttöön.                        myös tärkeätä tarkistaa henkilöautojen perävau-
14502:     Ajoneuvohallintokeskus otti hiljattain julkis-   nujen kunto esim. vuosikatsastuksen yhteydessä.
14503: tamassaan lehdistötiedotteessa esille raskaan ajo-
14504: neuvoyhdistelmän ja henkilöautojen perävaunu-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14505: jen turvallisuusriskit Ymmärrettävää on, että        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14506: raskaan ajoneuvoyhdistelmän perävaunun irtoa-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14507: minen on aina vaarallinen tilanne. Yleisin syy ir-   vaksi seuraavan kysymyksen:
14508: toamiseen on vetokytkimen karan ruuviliitoksen
14509: pettäminen. Myös perävaunun vetoaisan katkea-              Onko hallitus tietoinen perävaunujen ai-
14510: mista esiintyy.                                            heuttamista vaaratilanteista /iikentees-
14511:     Henkilöautojen perävaunujen irtoamiset joh-            säja
14512: tuvat välillisesti siitä, että perävaunu on vuosi-
14513: katsastuksesta vapaa ja siten varsin huoleton lai-         mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
14514: te käyttää. Yleisimmin onnettomuus tapahtuu,               perävaunujen käyttö on turvallista niin
14515:                                                            niiden käyttäjille kuin muillekin tiellä
14516:                                                            liikkuville?
14517: 
14518: 
14519: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
14520: 
14521:     Saara Karhu /sd
14522: 
14523: 
14524: 
14525: 
14526:                                                                                               Versio 2.0
14527: KK 745/2000 vp- Saara Karhu /sd                                                      Ministerin vastaus
14528: 
14529: 
14530: 
14531: 
14532: Eduskunnan puhemiehelle
14533: 
14534: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        peelliseksi, koska kyseisten laitteiden kunto on
14535: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        muutoinkin vuosittaisen katsastuksen tarkastus-
14536: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         kohde ja tarvittaessa vetokytkin ja sen kiinnitys
14537: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd         voidaan määrätä katsastuksessa erillistarkastuk-
14538: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               seen.
14539: 745/2000 vp:                                             Nykyisin vuosikatsastuksessa on Suomessa
14540:                                                       kuten muissakin EU:n jäsenmaissa noudatettava
14541:        Onko hallitus tietoinen perävaunujen ai-       katsastusdirektiiviä (96/96/EY). Se edellyttää ve-
14542:        heuttamista vaaratilanteista liikentees-       toautojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen
14543:        säja                                           kytkentämekanismin tarkastamista katsastukses-
14544:                                                       sa, mutta ilman ajoneuvon osien purkamista. Ve-
14545:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että      tokytkimen irroittamiseen ja purkamiseen perus-
14546:        perävaunujen käyttö on turvallista nif,n       tuvan tarkastuksen systemaattinen vaatiminen
14547:        niiden käyttäjille kuin muillekin tiellä       edellyttäisi katsastusta koskevan direktiivin
14548:        liikkuville?                                   muuttamista. Tällaisen muutosehdotuksen teke-
14549: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         minen komissiolle on toki mahdollista. Ennen
14550: ti seuraavaa:                                         kuin siihen ryhdytään on otettava huomioon kak-
14551:                                                      si puheena olevaan asiaan vaikuttavaa uutta di-
14552: Hallitukselle esitetyssä kysymyksessä viitataan       rektiiviä. Vetolaitteita koskevaa direktiiviä
14553: äskettäin julkaistuun Ajoneuvohallintokeskuk-        (94/20/EY) ei ole vielä kauan ehditty Suomessa
14554: sen teettämään tutkimukseen, joka käsitteli ajo-     soveltaa, mutta se tulee osaltaan kohottamaan ve-
14555: neuvon pyörien ja perävaunujen irtoamisonnetto-      to laitteiden vaatimustasoa ja sitä kautta liikenne-
14556: muuksia. Tässä tutkimuksessa selvityksen teh-        turvallisuutta. Sen lisäksi samansuuntaisesti vai-
14557: neet tutkijat ovat ehdottaneet käyttöönotettavak-    kuttaa raskaan kaluston tienvarsitarkastuksiin
14558: si vetokytkimen kiinnityksen tarkastustodistuk-      velvoittava juuri valmistunut uusi direktiivi
14559: sen ja kevytperävaunujen tievarsitarkastusten te-    (2000/30/EY). Vaikka tienvarsitarkastuksia on
14560: hostamista.                                          Suomessa tehty tähänkin asti, tehostaa uusi di-
14561:                                                      rektiivi merkittävästi myös vetolaitteiden kun-
14562: Vetolaitteiden kunnon tarkastus                      non ja käytön valvontaa.
14563: Vetokytkimen kuntoa ja kiinnitystä koskevan tar-         Vetolaitteiden ja niiden kiinnityksen vaurioi-
14564: kastustodistuksen käyttöönottoa liikenneministe-     den havaitseminen riippuu katsastusmiehen am-
14565: riö tutki jo yli kymmenen vuotta sitten ja tämän     mattitaidosta, jota valvoo Ajoneuvohallintokes-
14566: johdosta vielä nykyäänkin katsastusasetuksessa       kus. Ajoneuvohallintokeskus on edellä kerrotun
14567: on määriteltynä vetokytkimen tarkastuksen suo-       tutkimuksensa pohjalta valmistelemassa uutta
14568: rittajan    ilmoitusvelvollisuus   toiminnastaan     raskaan kaluston vetolaitteiden katsastusohjetta,
14569: (46 b §). Perävaunun vetoon tarkoitettujen kyt-      jossa tutkijoiden ehdottamat toimenpiteet tullaan
14570: kinlaitteiden pakollista määräaikaista erillistar-   huomioimaan. Lisäksi tullaan tarkentamaan kat-
14571: kastuksen vaatimusta ei kuitenkaan katsottu tar-     sastajille annettavaa ohjeistusta vetolaitteiden
14572: 
14573: 
14574: 2
14575: Ministerin vastaus                                               KK 745/2000 vp- Saara Karhu /sd
14576: 
14577: 
14578: tarkastuksesta poliisin kanssa yhteistyössä tehtä-    en perävaunun ja erityisesti sen vetolaitteen kun-
14579: vässä liikennevalvonnassa (tienvarsitarkastuk-        non tarkastus on erittäin helppoa suorittaa liiken-
14580: sissa).                                               nevalvonnassa.       Vuosikatsastusvelvollisuuden
14581:                                                       määrääminen noin 440 000 ajoneuvorekisterissä
14582: Kevyen ajoneuvoyhdistelmän vetolaitteet               olevalle kevytperävaunulle ei poistaisi pääosin
14583: Kevyet, kokonaismassaltaan enintään 750 kg ole-       käyttäjien virheistä johtuvaa ongelmaa.
14584: vat perävaunut ovat Suomessa vapautetut vuosi-            Edellä sanottuun viitaten hallitus on tietoinen
14585: katsastusvelvollisuudesta eikä muutoinkaan ko-        perävaunujen käytössä ilmenneistä ongelmista.
14586: konaismassaltaan alle 3 500 kg perävaunujen           Hallitus pitää kuitenkin toistaiseksi riittävinä nii-
14587: katsastukseen velvoita katsastusdirektiivikään.       tä perävaunujen rakennetta ja käyttöä parantavia
14588: Kevytperävaunut ovat rakenteeltaan yksinkertai-       toimenpiteitä, joita todennäköisesti on odotetta-
14589: sia ja lähes poikkeuksettajarruttomia. Syynä täl-     vissa edellä mainittujen direktiivien toimeenpa-
14590: laisten keveiden perävaunujen irtoamiseen on se,      nosta ja Ajoneuvohallintokeskuksen uusitusta
14591: ettei vetokytkintä ole kytketty kunnolla ja sen li-   vetolaitteiden tarkastuksen ohjeistuksesta. Mikä-
14592: säksi perävaunu on useasti ollut väärin kuormat-      li näiden lisäksi tarvitaan muita toimenpiteitä pe-
14593: tu. Vuosikatsastusvelvollisuudella näihin onnet-      rävaunujen liikenneturvallisuuden parantamisek-
14594: tomuuden syihin ei pystytä vaikuttamaan. Kevy-        si, hallitus on valmis niitä harkitsemaan.
14595: 
14596: 
14597: 
14598: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2000
14599: 
14600:     Ministeri Olli-Pekka Heinonen
14601: 
14602: 
14603: 
14604: 
14605:                                                                                                          3
14606: KK 745/2000 vp- Saara Karhu /sd                                                         Ministerns svar
14607: 
14608: 
14609: 
14610: 
14611: Tili riksdagens talman
14612: 
14613: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      den årliga besiktningen och det kan beordras sär-
14614: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   skild kontroli av dragkopplingen och anordning-
14615: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saa-      ens fastsättning vid besiktningen.
14616: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål          Numera skali direktivet om provning av mo-
14617: SS 745/2000 rd:                                      torfordons och tilihörande släpvagnars trafiksä-
14618:                                                      kerhet (96/96/EG) iakttas vid årsbesiktningen i
14619:       Å.r regeringen medveten om de farliga          Finland liksom i övriga medlemsländer i EU. Det
14620:       tillbud som släpvagnar orsakar i traji-        förutsätter att kopplingsmekanismen på motor-
14621:       ken och                                        fordon med tilihörande släpvagn eller påhägns-
14622:                                                      vagn kontrolieras vid besiktningen, men utan att
14623:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          fordonsdelar monteras isär. Systematiska kon-
14624:       för att användningen av släpvagnar             troller som innebär att dragkopplingen lösgörs
14625:       skall vara trygg såväl för användarna          och monteras isär förutsätter att direktivet om
14626:       som för alla andra som rör sig på vägar-       provning av motorfordons trafiksäkerhet ändras.
14627:       na?                                            Det är visserligen möjligt att lägga fram ett änd-
14628: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ringsförslag för kommissionen, men innan det
14629: föra följande:                                       görs måste man beakta två nya direktiv som in-
14630:                                                      verkar på den aktuelia frågan. Direktivet om me-
14631: 1 spörsmålet tili regeringen hänvisas tili en un-    kaniska kopplingsanordningar för motorfordon
14632: dersökning som Fordonsförvaltningscentralen          (94/20/EG) har inte hunnit tillämpas länge i Fin-
14633: nyligen låtit utföra om olyckor som orsakats av      land, men det kommer för sin del att höja nivån
14634: att fordonens däck elier släpvagnar har lossnat. 1   på de krav som ställs på kopplingsanordningar
14635: undersökningen föreslår forskarna att det skali      och samtidigt att öka trafiksäkerheten. Dessutom
14636: införas intyg över att draganordningens fastsätt-    kommer det nyligen antagna direktivet om väg-
14637: ning kontrolierats och effektivare vägkontroller     kontroller av trafiksäkerheten hos nyttofordon,
14638: av lätta släpvagnar.                                 dvs. tung trafik, (2000/30/EG) att verka i samma
14639:                                                      riktning. Även om det också hittills gjorts väg-
14640: Kantroll av dragutrustning                           kontroller i Finland, innebär det nya direktivet att
14641: Trafikministeriet undersökte införandet av intyg     också övervakningen av draganordningarnas
14642: över kontroli av dragkopplingens skick och fast-     skick och användning blir betydligt effektivare.
14643: sättning redan för tio år sedan och därför finns        Konstaterandet av skador på draganordningar-
14644: det fortfarande i förordningen om besiktning av      na och deras fastsättning beror på besiktnings-
14645: fordon en bestämmelse om att den som utför kon-      männens yrkesskicklighet, viiken övervakas av
14646: trolier av dragkoppling är skyldig att anmäla sin    Fordonsförvaltningscentralen. F ordonsförvalt-
14647: verksamhet (46 b §). Det ansågs dock inte nöd-       ningscentralen utarbetar som bäst utgående från
14648: vändigt att införa särskilda obligatoriska perio-    sin ovan nämnda undersökning nya anvisningar
14649: diska kontrolier av draganordningar för släpvag-     för hur dragordningar på tunga fordon skall be-
14650: nar, eftersom dessa anordningar kontrolleras vid     siktigas, där forskarnas förslag kommer att beak-
14651: 
14652: 
14653: 4
14654: Ministems svar                                                 KK 745/2000 vp- Saara Karhu /sd
14655: 
14656: 
14657: tas. Dessutom kommer man också att precisera         Kontroller av lätta släpvagnar och särskilt deras
14658: anvisningama till besiktningsställena om kon-        dragkopplingar i samband med trafikövervak-
14659: trollen av draganordningar i anslutning tili den     ningen är mycket enkla att genomföra. Att be-
14660: trafikövervakning (vägkontrollema) som utförs i      stämma att de cirka 440 000 lätta släpvagnar som
14661: samarbete med polisen.                               finns i fordonsregistret skall besiktigas årligen
14662:                                                      skulle inte eliminera de problem som uppstår tili
14663: Draganordningar på lätta fordonskombinatio-          följd av användamas fel.
14664: ner                                                     Med hänvisning tili det ovan sagda är reger-
14665: 1 Finland är lätta släpvagnar som väger högst 750    ingen medveten om de problem som framkom-
14666: kg befriade från obligatorisk årsbesiktning, och     mit i anslutning tili användningen av släpvagnar.
14667: inte heller direktivet om provning av motorfor-      Regeringen anser att de förbättrande åtgärder
14668: dons och tillhörande släpvagnars trafiksäkerhet      med avseende på släpvagnamas konstruktion och
14669: kräver att släpvagnar som väger under 3 500 kg       användning som troligtvis är att vänta av genom-
14670: skall besiktigas. Lätta släpvagnar har en enkel      förandet av de ovan nämnda direktiven och For-
14671: konstruktion och saknar i regel bromsar. Orsa-       donsförvaltningscentralens nya anvisningar för
14672: ken till att lätta släpvagnar lossnar är att drag-   kontroll av draganordningar tills vidare är till-
14673: kopplingen inte är ordentligt kopplad och i          räckliga. Om det utöver dessa behövs också an-
14674: många fall har släpvagnen dessutom varit fellas-     dra åtgärder för att förbättra släpvagnamas tra-
14675: tad. Det går inte att påverka orsakema till olyck-   fiksäkerhet, är regeringen beredd att överväga så-
14676: oma genom att införa obligatorisk årsbesiktning.     dana.
14677: 
14678: 
14679: 
14680: Helsingfors den 24 oktober 2000
14681: 
14682:     Minister Olli-Pekka Heinonen
14683: 
14684: 
14685: 
14686: 
14687:                                                                                                      5
14688:                                                              KK 746/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
14689: 
14690: 
14691: 
14692: 
14693:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 746/2000 vp
14694: 
14695:                                              Hukkuneiden etsinnän tukeminen yhteiskun-
14696:                                              nan varoin
14697: 
14698: 
14699: 
14700: 
14701: Eduskunnan puhemiehelle
14702: 
14703: Yksi hukkuneiden etsintään Suomessa erikoistu-        yksittäisten sponsorien tuen varassa. Joissakin
14704: nut henkilö on punkaharjulainen Reino Savukos-        tapauksissa jo nyt laitteiston rikkoonnuttua kor-
14705: ki. Tätä työtä hän on tehnyt koko Suomen alueel-      jauksen viivästyminen rahan puutteen vuoksi on
14706: la omatoimisesti vuodesta 1987 alkaen. Sinä ai-       hidastanut etsintätoimia. Lisäksi vene kaipaisi
14707: kana hän on löytänyt 56 hukkunutta henkilöä,          tutkan, jolla voitaisiin havaita kalanpyydykset ja
14708: joista osa on ollut hyvinkin pitkään jo kateissa.     narut, jotka voivat vaurioittaa kaikuja. Tällaisen
14709:    Hukkuneiden omaisten kannalta tämä toimin-         tutkan hankintahinta on 120 000 markkaa.
14710: ta on ollut erittäin tarpeellista, haluaahan jokai-      Kohtuullista on, että valtiovalta voisi suoraan
14711: nen omainen läheisensä löytyvän ja tulevan hau-       budjettiperusteisella tuella rai Raha-automaatti-
14712: datuksi. Jos ihminen häviää eikä häntä löydetä,       yhdistyksen kautta tukea hukkuneiden etsintään
14713: kysymys on henkisen puolen lisäksi monessa ta-        tarvittavan kaluston hankintaa.
14714: pauksessa myös taloudellisista tekijöistä, sillä
14715: kuolleeksi julistaminen vie kymmenen vuoden           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14716: ajanjakson katoamisesta lukien, jolloin voidaan       jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
14717: hoitaa omaisuuteen, vakuutuksiin tai muihin           vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14718: kuoleman jälkeisiin toimiin liittyvät selvitykset.    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14719:    Omalla toiminnallaan Savukoski on edesautta-
14720: nut ja helpottanut myös poliisien työtä. Noin               Onko hallitus tietoinen siitä arvokkaas-
14721: vuoden päivät hän on toiminut myös Savonlin-                ta vapaaehtoistyöstä, jota Reino Savu-
14722: nan kihlakunnan poliisien täydennyshenkilönä ja             koski tekee hukkuneiden etsinnässä ja
14723: ollut käytettävissä viranomaistyössä vahinko- ja
14724: katastrofitilanteissa.                                      aikooko hallitus ryhtyä toimiin, että lait-
14725:    Ongelmana on vain se, että hänen nykyinen                teistojen ylläpitoon ja hankintaan anne-
14726: kalustonsa, johon kuuluu etsintään varustettu ve-           taan tarvittaessa vuosittain riittävä
14727: ne, kuljetusauto ja koira, ovat täysin hänen ja             avustus?
14728: 
14729: 
14730: 
14731: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
14732: 
14733:     Esa Lahtela /sd
14734:     Unto Valpas /vas
14735: 
14736: 
14737: 
14738:                                                                                                Versio 2.0
14739: KK 746/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                    Ministerin vastaus
14740: 
14741: 
14742: 
14743: 
14744: Eduskunnan puhemiehelle
14745: 
14746: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-              Reino Savukoski on suorittanut hukkuneiden
14747: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette           pelastamiseen liittyvää arvokasta työtä myös po-
14748: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-         liisin pyynnöstä. Sisäasiainministeriössä on ollut
14749: nen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan          harkittavana esitys käytöstä poistetun poliisiau-
14750: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ton luovuttamiseksi Savukosken käyttöön. Käy-
14751: KK 746/2000 vp:                                        töstä poistetun auton luovuttaminen on kuitenkin
14752:                                                        ongelmallista, koska tällaisen auton taloudelli-
14753:        Onko hallitus tietoinen siitä arvokkaas-        nen käyttöikä on jo ohitettu. Paljon ajetussa au-
14754:        ta vapaaehtoistyöstä, jota Reino Savu-          tossa varaosa- ja korjaustarve lisääntyvät huo-
14755:        koski tekee hukkuneiden etsinnässä ja           mattavasti, eikä se myöskään ole toimintavarma.
14756:                                                        Poliisin venekalustoa ei ole varustettu vedenalai-
14757:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin, että lait-     sin tutka- ja kameralaittein. Poliisiveneiden pää-
14758:        teistojen ylläpitoon ja hankintaan anne-        asiallinen käyttötarkoitus on vesiliikenteen val-
14759:        taan tarvittaessa vuosittain riittävä           vonta ja veneilyturvallisuuden lisääminen. Näin
14760:        avustus?                                        ollen poliisilla ei ole mahdollisuuksia myöskään
14761: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          hankkia ja lahjoittaa erityiskalustoa ulkopuolisil-
14762: ti seuraavaa:                                          le tahoille, vaikka ne avustavat poliisia erilaisis-
14763:                                                        sa etsintätehtävissä.
14764:  Poliisi vastaa sisävesillä tapahtuvista etsintäteh-      Poliisin vuosittaiset toimintamäärärahat eivät
14765: tävistä. Toimintaan osallistuvat myös pelastusvi-      pidä sisällään ulkopuolisille tahoille suoritetta-
14766: ranomaiset omalla kalustollaan, vapaaehtoinen          via hankintoja ja tällaisen kaluston ylläpidosta
14767: pelastuspalvelu sekä alueella toimivat vene- ja        aiheutuvia kustannuksia. Savukosken sinänsä ar-
14768: pursiseurat. Usein etsintätehtävä muuttuu hukku-       vokkaan työn tukemiseksi erilaisten välineiden
14769: neen etsinnäksi, jolloin tehtävä jää yksinomaan        hankkimiseksi ja niiden kunnossapitämiseksi ei
14770: poliisin suoritettavaksi. Hukkuneiden etsinnässä       myöskään ole mahdollista saada Raha-automaat-
14771: poliisi käyttää omaa venekalustoaan, naarausvä-        tiyhdistykseltä varoja, koska raha-automaattiase-
14772: lineitä sekä erityisetsintäkoiria, jotka on koulu-     tuksen perusteella avustuksia voidaan jakaa vain
14773: tettu paikantamaan hukkunut. Etsinnän ja naa-          oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja
14774: rauksen onnistumisen edellytyksenä laajalla ve-        säätiöille. Savukosken hukkuneiden omaisten
14775: sialueella on, että etsittävä alue voidaan jotenkin    kannalta merkittävä ja arvokas työ on aktiivista
14776: rajata.                                                kansalaistoimintaa, jonka tukemiseksi on etsittä-
14777:    Poliisin voimavaroin naarausta ja etsintä-          vä muita keinoja. Esimerkiksi yleishyödyllisten
14778: koiran käyttöä ei voida jatkaa kovinkaan pit-          yhdistysten avustuksia koskevaa lainsäädäntöä
14779: kään, sillä poliisin on suoriuduttava myös muista      voitaisiin tarkistaa siten, että se mahdollistaisi
14780: tehtävistä. Edellä mainitun johdosta etsintöjä ra-     myös yksittäisen henkilön harjoittaman toimin-
14781: joitetaan aina tapauskohtaisesti harkinnan perus-      nan tukemisen.
14782: teella.
14783: 
14784: 
14785: 
14786: 2
14787: Ministerin vastaus                      KK 746/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
14788: 
14789: 
14790: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
14791: 
14792:     Sisäasiainministeri Ville Itälä
14793: 
14794: 
14795: 
14796: 
14797:                                                                          3
14798: KK 746/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                    Ministems svar
14799: 
14800: 
14801: 
14802: 
14803: Tili riksdagens talman
14804: 
14805: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      gränsas efterspaningama alltid efter övervägan-
14806: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   de i varje enskilt fall.
14807: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa          Reino Savukoski har även på polisens begäran
14808: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-    utfört värdefullt arbete för att spana efter drunk-
14809: mål SS 746/2000 rd:                                  ningsoffer. Vid inrikesministeriet har man be-
14810:                                                      handlat ett förslag om att överlåta en polisbil som
14811:       Å.r regeringen medveten om det värde-          tagits ur bruk till Reino Savukoski. Att överlåta
14812:       fullafrivilligarbete Reino Savukoski gör       en polisbil som tagits ur bruk är dock problema-
14813:       för att spana efter drunkningsoffer och        tiskt eftersom en sådan bils ekonomiska livs-
14814:                                                      längd redan överskridits. Behovet av reservdelar
14815:        ämnar regeringen vidta åtgärder Jör att       och reparationer ökar märkbart för mycket med-
14816:        det vid behov årligen ges tillräckliga bi-    körda bilar och de är inte heller driftsäkra. Poli-
14817:        drag för anskaffi1ing och underhåll av        sens båtutrustning är inte utrustad med undervat-
14818:        utrustning?                                   tensradar- eller kamerautrustning. Det huvudsak-
14819: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      liga syftet med polisbåtar är att övervaka sjötra-
14820: föra följande:                                       fiken och öka båtsäkerheten. Därmed har polisen
14821:                                                      inte möjlighet att anskaffa eller donera specialut-
14822: Polisen ansvarar för spaningspådrag på insjöom-      rustning till utomstående parter även om de hjäl-
14823: råden. 1verksamheten deltar även räddningsmyn-       per polisen i olika spaningspådrag.
14824: dighetema med egen utrustning, den frivilliga           De årliga anslagen för polisens verksamhet
14825: räddningstjänsten och de lokala båt- och segel-      innefattar inte anskaffningar och underhåll av ut-
14826: sällskapen. Ofta övergår spaningspådraget i sö-      rustning för utomstående parter. Eftersom det en-
14827: kandet efter drunkningsoffer, varvid det blir en     ligt Penningautomatförordningen enbart är möj-
14828: uppgift enbart för polisen. Vid sökandet efter       ligt att fördela understöd till allmännyttiga sam-
14829: drunkningsoffer använder polisen sin egen båtut-     fund och stiftelser med rättsförmåga är det inte
14830: rustning, draggningsredskap och specialspårhun-      heller möjligt att från Penningautomatförening-
14831: dar som är tränade att lokalisera den drunknade.     en erhålla medel för att genom anskaffning och
14832: En förutsättning för att spaningspådraget och        underhåll av olika typer av utrustning understö-
14833: draggningen skall lyckas på vidsträckta vatten-      da det i sig värdefulla arbete Savukoski utför. Det
14834: områden är att det på något vis är möjligt att av-   arbete som Savukoski utför och som för de
14835: gränsa det område inom vilket efterspaningen
14836:                                                      drunknades anhöriga är av stor betydelse och
14837: sker.
14838:                                                      mycket värdefullt utgör aktiv medborgarverk-
14839:    Med de resurser polisen har är det inte möjligt
14840:                                                      samhet som måste understödas genom andra sätt.
14841: att fortsätta draggningen och att använda spår-
14842:                                                      Till exempel kunde lagstiftningen gällande un-
14843: hundar särskilt länge, eftersom polisen även mås-
14844:                                                      derstöd till allmännyttiga föreningar ses över så
14845: te sköta andra uppgifter. På grund av detta be-
14846:                                                      att den i framtiden även gör det möjligt att under-
14847:                                                      stöda privatpersoners verksamhet.
14848: 
14849: 
14850: 
14851: Helsingfors den 20 oktober 2000
14852: 
14853: 
14854: 4   lnrikesminister Ville Itälä
14855:                                                          KK 747/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
14856: 
14857: 
14858: 
14859: 
14860:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 747/2000 vp
14861: 
14862:                                                Opintoviikkojen perusteella maksettava opinto-
14863:                                                tuki
14864: 
14865: 
14866: 
14867: 
14868: Eduskunnan puhemiehelle
14869: 
14870: Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite opintotukijär-           Vaihtoehtoisen järjestelmän mukaan opintotu-
14871: jestelmän kehittämisestä valmistumista parem-           kea maksettaisiin suoritettujen opintoviikkojen
14872: min tukevaksi on vielä toteuttamatta. Hallituk-         perusteella. Koska kuitenkin tunnetusti esimer-
14873: sen taholta on tuotujulkisuuteen ainoastaan opis-       kiksi kielten opiskelijat saavat työläämmin opin-
14874: keluaikojen rajoitusmalleja. Niiden sijaan olisi        toviikkoja kuin vaikkapa taloustieteilijät, tulisi
14875: kyettävä luomaan opiskelijoita entistä nopeam-          tuellisten opintoviikkojen määrälle asettaa jokin
14876: paan valmistumiseen kannustava opintotukijär-           yläraja, esimerkiksi 180 opintoviikkoa. Tällöin
14877: jestelmä.                                               vaikkapa nykyisin annettava opintotuen koko-
14878:    Nykyisessä mallissa on kaksi ongelmaa: l)            naismäärä (55 x 1 540 mk) jaettaisiin l80:llä.
14879: opintotuki on niin pieni, että opiskelijat eivät tule   Näin opintotuen kokonaismäärä ei muuttuisi,
14880: nykyisen vuokratason vallitessa pelkästään sillä        vaan se jakaantuisi sen mukaan, kuinka "ahkeras-
14881: toimeen, ja 2) jos taas opiskelijat työskentelevät      ti" opintoviikkoja suorittaa. Se, miten tukea mak-
14882: opiskelujen ohessa, opintotuki helposti alentuu.        settaisiin, voisi perustua esim. itse laadittuun
14883:    Olen aikaisemmin esittänyt yhtenä opintotuki-        opintosuunnitelmaan. Näiden suunnitelmien to-
14884: järjestelmän kehittämisvaihtoehtona täysipäiväi-        teutuminen tarkastettaisiin esimerkiksi vuoden
14885: seen opiskeluun kannustavaa stipendimallia. Sen         välein. Toki myös "tuettomia" opintoviikkoja
14886: mukaan opiskelijoille, joilla oppiaineestaan riip-      olisi mahdollista suorittaa.
14887: puen on valmiuksia ja halua valmistua nopeam-               Tämän sisältöinen järjestelmä voisi auttaa
14888: min, maksettaisiin stipendi. Stipendin suuruus          myös opiskelijoiden työssäkäyntiin liittyvissä
14889: määräytyisi opiskelijalta käyttämättä jääneiden         ongelmissa: ahkera opiskelu tulisi taloudellisesti
14890: opintotukikuukausien mukaan. Opiskelija voisi           kannattavaksi eli töissä ei olisi pakko käydä.
14891: rahoittaa opintojaan myös lainarahalla tietäes-         Niissä tapauksissa, joissa opiskelija pystyy sekä
14892: sään voivansa maksaa lainat opintojensa päätyt-         opiskelemaan nopeasti että käymään töissä, hän-
14893: tyä saamailaan stipendillä. Nykyisinhän opiskeli-       tä ei pitäisi rangaista (kuten nykyisin tapahtuu,
14894: jat välttävät opintolainan ottoa ja hakeutuvat          kun opintotuki tippuu), vaan pikemminkin palki-
14895: mieluummin opintojensa aikana töihin.                   ta (saa sekä palkkatulot että opintotuen). Onhan
14896:    Saamani palautteen pohjalta olen hahmotellut         yhteiskunnalle aina eduksi, että valmistuneilla on
14897: stipendijärjestelmän vaihtoehdoksi toisenlaista         myös kokemusta työelämästä.
14898: kannustinj ärj estelmää.
14899: 
14900: 
14901: 
14902: 
14903:                                                                                                  Versio 2.0
14904: KK 747/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
14905: 
14906: 
14907: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-      Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
14908: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti   koo ryhtyä perusteluissa esitetyn, suori-
14909: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-       tettujen opintoviikkojen määrään perus-
14910: vaksi seuraavan kysymyksen:                          tuvan opintotukijärjestelmän kehittämi-
14911:                                                      seksi?
14912: 
14913: 
14914: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
14915: 
14916:     Petri Neittaanmäki /kesk
14917: 
14918: 
14919: 
14920: 
14921: 2
14922: Ministerin vastaus                                    KK 747/2000 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk
14923: 
14924: 
14925: 
14926: 
14927: Eduskunnan puhemiehelle
14928: 
14929: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        vaikeasti toteutettavissa, koska eri opintoaloilla
14930: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       ja saman alan opintojen eri vaiheessa yksittäis-
14931: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         ten opintoviikkojen edellyttämä työmäärä vaihte-
14932: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen       lee. Eri alojen opiskelijoiden mahdollisuudet itse
14933: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         vaikuttaa opintojensa etenemiseen poikkeavat
14934: 747/2000 vp:                                          myös toisistaan. Tällöin malli ei kohtelisi tasa-
14935:                                                       arvoisesti eri alojen opiskelijoita. Mallin mu-
14936:       Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-        kaan opintotuki myönnettäisiin etukäteen opiske-
14937:       koo ryhtyä perusteluissa esitetyn, suori-       lijan laatiman suunnitelman mukaisena. Tällöin
14938:       tettujen opintoviikkojen määrään perus-        jouduttaisiin laatimaan menettelyohjeet tilantee-
14939:       tuvan opintotukijärjestelmän kehittämi-         seen, jossa opiskelija on nostanut liikaa tukea
14940:       seksi?                                          kun opintosuunnitelma ei ole toteutunut suunni~
14941:                                                       tellun mukaisena tai toisaalta opiskelija on suo-
14942: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         rittanut opintoviikkoja enemmän kuin on etukä-
14943: ti seuraavaa:                                         teen arvioinut. Opintolainan ja asumislisän yh-
14944: Opintotukilain mukaan opintotuen myöntämisen         teensovittaminen ehdotettuun malliin tuottaisi
14945: yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hy-       vaikeuksia. Ehdotetussa mallissa tuki myönnet-
14946: väksyminen, opintojen päätoiminen harjoittami-       täisiin pelkästään opintojen edistymisen perus-
14947: nen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen     teella eikä taloudellisen tuen tarvetta otettaisi
14948: tuen tarve. Opintojen jatkuessa opintotuen tar-      huomioon lainkaan. Tämä lisäisi opintotukime-
14949: peellisuutta arvioitaessa seurataan vuosittain       noja. Valtiontaloudellisia edellytyksiä opintotu-
14950: opiskelijan opintotuen lisäksi saamia muita tu-      kimenojen lisäämiselle ei toistaiseksi ole. Ope-
14951: loja ja opintojen edistymistä. Opintojen edisty-     tusministeriön käsityksen mukaan tulevaisuudes-
14952: misen seurannassa sovellettavat arviointiperus-      sakin on perusteltua kohdentaa opintotuki opis-
14953: teet vahvistaa opintotukilautakunta ottaen huo-      kelijoille, jotka ovat taloudellisen tuen tarpeessa.
14954: mioon sen, että opintojen tulee edistyä siten, et-       Opetusministeriön Tampereen yliopistolta ti-
14955: tei opiskelijan päätoiminen opiskeluaika olennai-    laaman, toukokuussa ministeriölle luovutetun
14956: sesti ylitä säädettyä opintotuen enimmäisaikaa.      opintotuen arviointiselvityksen mukaan opinto-
14957: Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suoritta-         tuella ei juurikaan pystytä ehkäisemään opinto-
14958: miseen opintotukea voidaan yleensä myöntää           jen pitkittymistä. Ongelmana on se, että tutkinto-
14959: enintään 55 tukikuukaudeksi ja kaikkiaan kor-        jen rakenteissa, opintojen organisoinnissa ja
14960: keakouluopintoihin enintään 70 tukikuukaudek-        opintoviikkojen edellyttämissä työmäärissä on
14961: si.                                                  vaihtelua. Arviointiryhmä on kuitenkin esittänyt
14962:     Hallitusohjelman mukaan opintotukijärjestel-     joitakin toimenpide-ehdotuksia siitä, miten opin-
14963: mää kehitetään valmistumista paremmin tuke-          totukea tältä osin tulisi kehittää. Ehdotetuista toi-
14964: vaksi.                                               menpiteistä 180 opintoviikon laajuisten tutkinto-
14965:     Kysymyksessä esitetty malli, jossa opintoraha    jen opintotuen enimmäisajan pidentäminen 60
14966: vahvistettaisiin opintoviikkokohtaisena, olisi       tukikuukauteen ja opintolainan valtiontakauksen
14967: 
14968: 
14969:                                                                                                         3
14970: KK 747/2000 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk                                           Ministerin vastaus
14971: 
14972: 
14973: myöntäminen määräajaksi tutkinnon suorittami-       missuunnitelmaan. Opetusministeriössä valmis-
14974: sen turvaamiseksi opiskelijalle, joka on nostanut   tellaan parhaillaan yhteenvetoa arviointiraportis-
14975: opintotukea enimmäisajan, sisältyvät myös val-      ta annetuista lausunnoista. Ehdotusten jatkoval-
14976: tioneuvoston hyväksymään, vuosia 1999-2004          mistelusta päätetään tämän jälkeen.
14977: koskevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittä-
14978: 
14979: 
14980: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
14981: 
14982:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
14983: 
14984: 
14985: 
14986: 
14987: 4
14988: Ministerns svar                                         KK 747/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
14989: 
14990: 
14991: 
14992: 
14993: Tili riksdagens talman
14994: 
14995: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        betsmängd som enskilda studieveckor förutsätter
14996: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     varierar inom olika studieområden och även
14997: rådet översänt följande av riksdagsledamot Petri       inom samma bransch i olika skeden av studierna.
14998: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga            lnom olika branscher har de studerande olika
14999: spörsmål SS 747/2000 rd:                               möjligheter att själva påverka studiernas fram-
15000:                                                        skridande. Modellen skulle inte behandla stude-
15001:        Vilka åtgärder avser statsrådet vidta för       rande i olika branscher lika. Enligt modellen
15002:        att utveckla ett sådant studiestödssys-         skulle studiestödet beviljas på förhand enligt en
15003:        tem baserat på antalet genomgångna              plan som den studerande gjort upp. Det skulle då
15004:        studieveckor somframförs i motivering-          bli nödvändigt att utarbeta anvisningar för hur
15005:        en?                                             man skall gå till väga i en situation då en stude-
15006:                                                        rande inte kunnat följa studieplanen som plane-
15007: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        rat och därmed lyft för mycket studiestöd eller å
15008: föra följande:                                         andra sidan när en studerande har genomfört fler
15009: Enligt lagen om studiestöd är de allmänna villko-      studieveckor än vad han eller hon räknat med på
15010: ren för att studiestöd skall beviljas att den stude-   förhand. Att sammanjämka studielånet och bo-
15011: rande har antagits till en läroanstalt, att han be-    stadstillägget med den föreslagna modellen skul-
15012: driver studierna som huvudsyssla, har framgång i       le medföra problem. 1 den föreslagna modellen
15013: studierna samt är i behov av ekonomiskt stöd.          skulle stödet enbart beviljas på basis av studie-
15014: När studierna fortsätter bedöms behovet av stu-        framstegen medan behovet av ekonomiskt stöd
15015: diestöd genom att den studerandes inkomster ut-        inte skulle beaktas alls. Detta skulle medföra
15016: över studiestödet och framgången i studierna år-       större utgifter för studiestödet. Tills vidare finns
15017: ligen följs upp. De bedömningsgrunder som till-        inga statsekonomiska förutsättningar att öka stu-
15018: lämpas vid uppföljningen av studieframstegen           diestödsutgifterna. Enligt undervisningsministe-
15019: fastställs av studiestödsnämnden med beaktande         riets uppfattning är det även i framtiden motive-
15020: av att studierna bör gå framåt så att den tid under    rat att rikta studiestödet till sådana studerande
15021: viiken den studerande studerar på heltid inte i vä-    som är i behov av ekonomiskt stöd.
15022: sentlig grad överskrider den fastställda maximiti-        Enligt den utvärdering av studiestödet som un-
15023: den för studiestöd. För avläggande av en högre         dervisningsministeriet beställde av Tammerfors
15024: högskoleexamen kan studiestöd i regel fås för          universitet och som överlämnades till ministeriet
15025: högst 55 stödmånader och totalt för högskolestu-       i maj, är det knappast möjligt att med hjälp av
15026: dier för högst 70 stödmånader.                         studiestödet förhindra att studierna drar ut på ti-
15027:    Enligt regeringsprogrammet utvecklas studie-        den. Problemet är att examina inte är uppbyggda
15028: stödssystemet så att det bättre stöder ett slutfö-     på samma sätt, studierna organiseras olika och
15029: rande av studierna.                                    den arbetsmängd studieveckorna förutsätter va-
15030:    Den i spörsmålet framförda modellen enligt          rierar. Utvärderingsgruppen har dock lagt fram
15031: viiken studiepenningen skulle fastställas per stu-     vissa åtgärdsförslag för hur studiestödet bör ut-
15032: dievecka är svår att förverkliga, eftersom den ar-     vecklas i detta avseende. Föreslagna åtgärder
15033: 
15034: 
15035:                                                                                                          5
15036: KK 747/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk                                              Ministems svar
15037: 
15038: 
15039: som också ingår i den av statsrådet godkända ut-    läggs när det gäller en studerande som lyft studie-
15040: vecklingsplanen för utbildning och forskning för    stöd under maximal tid. Vid undervisningsminis-
15041: 1999-2004 är förslaget om förlängning av max-       teriet sammanställs som bäst ett sammandrag av
15042: imitiden för studiestöd till 60 stödmånader för     utlåtandena om utvärderingsrapporten. Beslut
15043: examina som omfattar 180 studieveckor och för-      om den fortsatta beredningen av förslagen fattas
15044: slaget om beviljande av statsborgen för studielån   efter det.
15045: för viss tid för säkerställande av att examen av-
15046: 
15047: 
15048: Helsingfors den 20 oktober 2000
15049: 
15050:     Kulturminister Suvi Linden
15051: 
15052: 
15053: 
15054: 
15055: 6
15056:                                                           KK 748/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok ym.
15057: 
15058: 
15059: 
15060: 
15061:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 748/2000 vp
15062: 
15063:                                                Poliisin ja vankeinhoitolaitoksen välinen tie-
15064:                                                donkulku
15065: 
15066: 
15067: 
15068: 
15069: Eduskunnan puhemiehelle
15070: 
15071: Nykyinen lainsäädäntö takaa vankiloissa ran-            kaikissa tapauksissa rikoksesta riippumatta lo-
15072: gaistustaan suorittaville vangeille lomaoikeuden        mat on mahdollista tuomita jossain vaiheessa.
15073: tiettyjen edellytysten mukaisesti. Esimerkiksi          Väkivalta- ja huumausainerikolliset on rajattu
15074: neljän kuukauden rangaistusjaksolla on mahdol-          omaksi ryhmäkseen, jossa sääntely on hieman
15075: lista saada kuuden vuorokauden loma. Poistu-            tiukempaa.
15076: ruisluvat myönnetään pääsääntöisesti korkein-               Erityisen ongelmallista on poliisin ja vankein-
15077: taan kolmeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Ongel-          hoitolaitoksen kuuluminen eri ministeriöiden
15078: malliseksi asian tekee se, ettei poliisilla vielä ole   alaisuuteen. Organisaatiot ovat täysin erilliset ja
15079: mahdollisuutta saada ajantasaista tietoa vangeil-       tieto kulkee ilmeisen huonosti poliisin ja vanki-
15080: le myönnetyistä poistumisluvista.                       loiden välillä. Pahin ongelma on se, ettei poliisil-
15081:    Vankien lomaoikeus palvelee luonnollisesti           le lain mukaan tarvitse ilmoittaa vankien !omis-
15082: suhteiden ylläpitoa ulkomaailmaan ja läheisiin          ta. Viimetalvinen motoristijengien välinen kol-
15083: ihmisiin sekä auttaa sopeutumisessa siviilielä-         moismurha osoitti, että tiedottaminen viran-
15084: mään rangaistuksen päätyttyä. Valitettavan usein        omaisten välillä ei ole kunnossa. Laissa annetaan
15085: näillä lomilla kuitenkin ylläpidetään myös yh-          vain mahdollisuus tarvittaessa ilmoittaa asiasta
15086: teyksiä rikollisen toiminnan jatkamiseksi. Van-         vangin oleskelupaikkakunnan poliisille.
15087: kien omaisetkaan eivät aina ole pelkästään iloi-           Kansalaisten lähiympäristön turvallisuus ja ri-
15088: sia lomaoikeudesta. Useimmat kansalaiset eivät          kosten ennaltaehkäisy edellyttävät, että poliisin
15089: ymmärrä eivätkä hyväksy sitä, että vankeja pääs-        tietoverkossa olisi saatavana ajantasainen tieto
15090: tetään kesken rangaistusten lomailemaan. Ylei;          kaikkien Suomessa rangaistustaan suorittavien
15091: sen oikeustajun mukaan vankila on rangaistus lai-       vankien loma-ajoista. Erityisesti huumepoliisille
15092: tos, jonka tehtävänä on myös suojella kansalaisia       olisi rikosten ennaltaehkäisyn kannalta huomat-
15093: rikollisilta.                                           tavasti apua siitä, että vangin mahdollinen oles-
15094:    Nykyisen lainsäädännön mukaan vankilan               kelu paikkakunnalla olisi tiedossa. Nykyinen tie-
15095: johtajalla on varsin suuri päätäntävalta vankien        totekniikka tulisi mitä pikimmin hyödyntää yh-
15096: lomaoikeuteen liittyvissä asioissa. Tosin oikeus-       teistyössä ja tiedonkulussa.
15097: ministeriön vankeinhoito-osasto ja vankeinhoit9-
15098: laitoksen ylijohtaja ratkaisevat vakavimmista ri-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15099: koksista tuomittujen ja pakkolaitokseen eristetty-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
15100: jen vankien poistumislupa-anomuksia. Myös la-           vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15101: kiteksti on laadittu niin väljästi, että melkeinpä      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15102: 
15103: 
15104: 
15105:                                                                                                    Versio 2.0
15106: KK 748/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok ym.
15107: 
15108: 
15109:       Aikooko hallitus parantaa poliisin ja
15110:       vankeinhoitolaitoksen välistä tiedonkul-
15111:       kua?
15112: 
15113: 
15114: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2000
15115: 
15116:     Pertti Hemmilä /kok
15117:     Petri Salo /kok
15118: 
15119: 
15120: 
15121: 
15122: 2
15123: Ministerin vastaus                                      KK 748/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok ym.
15124: 
15125: 
15126: 
15127: 
15128: Eduskunnan puhemiehelle
15129: 
15130: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa             Poistumislupia myönnetään vuosittain yli
15131: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-          10 000 kappaletta. Poistumislupien suuren mää-
15132: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           rän vuoksi jokaisesta poistumisluvasta rutiinin-
15133: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän            omainen poliisille erikseen ilmoittaminen ei ole
15134: /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tarkoituksenmukaista. Oikeusministeriön van-
15135: KK 748/2000 vp:                                         keinhoito-osaston antamien ohjeiden mukaan
15136:                                                         rangaistuslaitoksenjohtajan tulee tarvittaessa en-
15137:        Aikooko hallitus parantua poliisin ja            nen poistumisluvan alkamista ilmoittaa luvasta
15138:        vankeinhoitolaitoksen välistä tiedonkul-         vangin oleskelupaikkakunnan poliisipiirin päälli-
15139:        kua?                                             kölle. Poliisille ilmoitetaankin erikseen lähinnä
15140:                                                         niistä poistumisluvista, joihin arvioidaan liitty-
15141: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             vän mahdollisia riskejä. Tarvittaessa poistumis-
15142: seuraavaa:                                              luvan ehdoksi on asetettu poliisille ilmoittautu-
15143: Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun          misvelvollisuus.
15144: lain mukaan vangittuja koskevat tiedot ovat läh-           Poliisin henkilörekistereistä annetun lain mu-
15145: tökohtaisesti salassa pidettäviä. Poliisilain mu-      kaan poliisilla on oikeus saada teknisen käyt-
15146: kaan poliisilla on eräin rajoituksin oikeus saada      töyhteyden avulla oikeushallinnon tietojärjestel-
15147: toiselta viranomaiselta virkatehtävän suorittami-      mistä tietoja vankeusrangaistusta suorittavista
15148: seksi tarpeelliset tiedot salassapitovelvollisuu-      henkilöstä. Lainsäädäntö mahdollistaisi siten
15149: den estämättä. Vankeinhoitolaitoksesta annetun         myös tietojärjestelmien välisen automaattisen
15150: asetuksen nojalla vankeinhoitolaitoksen palve-         tietojenvaihdon. Vankeinhoitolaitoksen ja polii-
15151: luksessa oleva saa ilmaista vankia koskevia tieto-     sin tietojärjestelmiä ei ole kuitenkaan rakennettu
15152: ja toiselle virkamiehelle, joka tarvitsee niitä vir-   teknisesti yhteensopiviksi tällaista automaattista
15153: katehtävissään. Lainsäädäntö ei siten estä polii-      tietojenvaihtoa tukemaan. Parhaillaan on käyn-
15154: sin ja vankeinhoitolaitoksen välistä tiedonkul-        nissä poliisin henkilörekistereitä koskevan lain-
15155: kua.                                                   säädännön kokonaistarkistus, vankeinhoitolai-
15156:     Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ja si-       toksen henkilörekistereitä koskevan lainsäädän-
15157: säasiainministeriön poliisiosasto viimeistelevät       nön valmistelu ja vankeinhoitolaitoksen tietojär-
15158: parhaillaan vankeinhoitolaitoksen ja poliisin vä-      jestelmien uudistaminen. Lainsäädäntö- ja tieto-
15159: listä valtakunnallista yhteistyösopimusta, jonka       järjestelmäuudistuksissa tullaan huomioimaan
15160: puitteissa solmitaan paikalliset yhteistyösopi-        tarve poliisin ja vankeinhoitolaitoksen tietojär-
15161: mukset rangaistuslaitosten ja kihlakuntien polii-      jestelmien väliseen automaattiseen tietojenvaih-
15162: silaitosten välillä. Sopimuksilla on tarkoitus sy-     toon.
15163: ventää ja laajentaa nykyiselläänkin useimmiten             Kysymyksessä mam1taan esimerkkinä van-
15164: hyvin toimivaa yhteistyötä. Sekä valtakunnalli-        keinhoito- ja poliisiviranomaisten välisen tiedot-
15165: sessa että paikallisissa yhteistyösopimuksissa         tamisen ongelmista viimetalvinen motoristijen-
15166: tullaan sopimaan muun muassa tietojenvaihdos-          gien välinen kolmoismurha. Tuossa tapauksessa
15167: ta.                                                    vankeinhoitoviranomaiset olivat ilmoittaneet
15168: 
15169: 
15170:                                                                                                         3
15171: KK 748/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok ym.           Ministerin vastaus
15172: 
15173: 
15174: vangin tulevasta poistumisluvasta tapahtumapai-
15175: kan poliisilaitokselle.
15176: 
15177: 
15178: 
15179: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2000
15180: 
15181:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
15182: 
15183: 
15184: 
15185: 
15186: 4
15187: Ministems svar                                        KK 748/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok ym.
15188: 
15189: 
15190: 
15191: 
15192: Tili riksdagens talman
15193: 
15194: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          Man beviljar årligen över 10 000 tillstånd att
15195: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   avlägsna sig. På grund av det stora antalet till-
15196: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti    stånd är det inte ändamålsenligt att rutinmässigt
15197: Hemmilä /saml m.fl. undertecknade skriftliga         underrätta polisen separat om varje permissions-
15198: spörsmål SS 748/2000 rd:                             tillstånd. Enligt anvisningar av justitieministeri-
15199:                                                      ets fångvårdsavdelning skall direktören för en
15200:       Har regeringen för avsikt att förbättra        straffanstalt vid behov underrätta chefen i polis-
15201:        informationsutbytet mellan polisen och        distriktet för fångens vistelseort om ett beviljat
15202:       fångvårdsväsendet?                             permissionstillstånd innan tillståndet börjar. Man
15203:                                                      underrättar i själva verket polisen separat när-
15204: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      mast om sådana permissionstillstånd som upp-
15205: föra följande:                                       skattas vara sammanbundna med eventuella ris-
15206: Enligt lagen om offentlighet i myndighetemas         ker. Vid behov har man ställt anmälningsskyldig-
15207: verksamhet är upplysningar som gäller häktade        het tili polisen som villkor för tillstånd att avlägs-
15208: personer i princip sekretessbelagda. Enligt po-      na sig.
15209: lislagen har polisen med vissa begränsningar rätt        Enligt lagen om polisens personregister har
15210: att av andra myndigheter få upplysningar som är      polisen rätt att genom teknisk anslutning skaffa
15211: nödvändiga för utförande av tjänsteuppdrag utan      uppgifter om personer som avtjänar fångelse-
15212: hinder av tystnadsplikten. Med stöd av förord-       straff från justitieförvaltningens informations-
15213: ningen om fångvårdsväsendet får anställda hos        system. Lagstiftningen skall sålunda göra också
15214: fångvårdsväsendet avslöja information om fång-       automatiskt informationsutbyte mellan informa-
15215: ar tili andra tjänstemän som behöver dem för ut-     tionssystemen möjlig. Fångvårdsväsendets och
15216: förande av tjänsteuppdrag. Lagstiftningen hind-      polisens informationssystem har emellertid inte
15217: rar sålunda inte informationsutbytet mellan poli-    byggts upp som tekniskt kompatibla för sådant
15218: sen och fångvårdsväsendet.                           automatiskt informationsutbyte. För närvarande
15219:    Justitieministeriets fångvårdsavdelning och       pågår en totalöversyn av lagstiftningen om poli-
15220: inrikesministeriets polisavdelning fårdigställer     sens personregister, en beredning av lagstiftning-
15221: för närvarande ett riksomfattande samarbetsav-       en om fångvårdsväsendets personregister och en
15222: tal mellan fångvårdsväsendet och polisen. lnom       reform av fångvårdsväsendets informationssy-
15223: ramen för detta avtal skalllokala samarbetsavtal     stem. Vid reformema av lagstiftning och infor-
15224: mellan straffanstaltema och härademas polisin-       mationssystem skall man beakta behovet av auto-
15225: rättningar ingås. Genom avtalen skall man för-       matiskt informationsutbyte mellan polisens och
15226: djupa och utvidga samarbetet som redan i dagens      fångvårdsväsendets informationssystem.
15227: läge vanligen fungerar väl. Både i det riksomfat-       1 frågan nämns trippelmordet mellan motorcy-
15228: tande och i de lokala samarbetsavtalen skall man     kelgäng senaste vinter som ett exempel på infor-
15229: komma överens om bl.a. informationsutbyte.           mationsproblem mellan fångvårds- och polis-
15230: 
15231: 
15232: 
15233:                                                                                                          5
15234: KK 748/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok ym.                                         Ministems svar
15235: 
15236: 
15237: 
15238: 
15239: myndighetema. I det nämnda fallet hade fång-      inrättningen av skådeplatsen om fångens kom-
15240: vårdsmyndighetema underrättat den lokala polis-   mande permissionstillstånd.
15241: 
15242: 
15243: Helsingfors den 24 oktober 2000
15244: 
15245:     Justitieminister Johannes Koskinen
15246: 
15247: 
15248: 
15249: 
15250: 6
15251:                                                                   KK 749/2000 vp- Esa Lahtela /sd
15252: 
15253: 
15254: 
15255: 
15256:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 749/2000 vp
15257: 
15258:                                              Vaikeavammaisen henkilön vastuu viivästynei-
15259:                                              den työeläkemaksujen sakkokoroista
15260: 
15261: 
15262: 
15263: 
15264: Eduskunnan puhemiehelle
15265: 
15266: Vammaispalvelulain mukaan vaikeasti vammau-           omituiselta ja täysin kohtuuttomalta, jos tällaisel-
15267: tuneella henkilöllä on vammaisuusasteesta riip-       ta jo muutenkin elämän kolhineelta henkilöltä
15268: puen mahdollisuus saada henkilökohtainen avus-        odotetaan tällaista osaamista ja tietämystä. Me-
15269: taja/avustajia. Eräs tällainen vammautunut hen-       nettely ei voi olla sen hengen mukainen, jota
15270: kilö- jolla on tälläkin hetkellä kolme avustaj~il     vammaispalvelulailla on haettu.
15271: -koki yllätyksen, kun hänelle yllättäin tuli noin
15272: 14 000 markan sakkokorkolasku viideltä vuodel-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15273: ta maksamattomista avustajina toimivien henki-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
15274: löiden työeläkemaksuista. Järjestelmähän toimii       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15275: siten, että vaikeavammainen henkilö on näiden         vaksiseuraavan kysymyksen:
15276: avustajien työnantaja. Kunnan sosiaalitoimisto
15277: maksaa palkkarahat kuukausittain vammaisen                  Onko hallitus tietoinen, että vaikeavam-
15278: henkilön tilille, josta palkat sitten maksetaan             mainen saa heikkoa opastusta ja tiedot-
15279: henkilökohtaisille avustaj ille.                            tamista siinä, mitä velvoitteita hänelle
15280:    Kyseessä olevassa tapauksessa kunnan sosiaa-             kuuluu tilanteessa, jossa hän joutuu
15281: litoimisto ei ollut missään vaiheessa kertonut täl-         työnantajarooliin       henkilökohtaisia
15282: le vaikeavammaiselle henkilölle, että hänen oljsi           avustajia palkattaessaja
15283: palkkojen ja muiden sotumaksujen lisäksi mak-
15284: settava myös työeläkemaksut Sosiaalitoimisto ei             mikä on kunnan vastuu siinä, että vai-
15285: myöskään missään vaiheessa tilityksien yhtey-               keavammaisen henkilön avustajan tai
15286: dessä kiinnittänyt eläkemaksujen puuttumiseen               avustajien palkkauksessa hoidetaan ne
15287: mitään huomiota. Kun asia viime keväänä t~li                 velvoitteet, joita työnantajalle kuuluu,
15288: esille, kunnan sosiaalitoimisto maksoi eläkemak-            koska kunnan sosiaalitoimi ensinnäkin
15289: sut takautuvasti, mutta ei suostunut maksamaan              myöntää, onko henkilöllä oikeus avusta-
15290: noin 14 000 markan viivästyskorkoja. Sosiaali-              jaan ja toiseksi kunta maksaa riittävän
15291: toimiston mielestä se osuus kuuluu vammaisen                korvauksen ja valvoo myös tilitykset
15292: henkilön maksettavaksi. Menettely tuntuu perin              kustannuksista?
15293: 
15294: 
15295: 
15296: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
15297: 
15298:     Esa Lahtela /sd
15299: 
15300: 
15301:                                                                                                 Versio 2.0
15302: KK 7 49/2000 vp -    Esa Lahtela /sd                                                Ministerin vastaus
15303: 
15304: 
15305: 
15306: 
15307: Eduskunnan puhemiehelle
15308: 
15309: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        siin palveluihin, jolloin kunnilla on palvelun jär-
15310: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   jestämiseen tietty harkintaoikeus talousarvionsa
15311: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        laatimisen ja määrärahan tarpeen arvioinnin
15312: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd        kautta. VPL:n 9 §:n 1 momentin mukaisesti
15313: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              vammaiselle henkilölle korvataan hänen vam-
15314: 749/2000 vp:                                         mansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mu-
15315:                                                      kaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka
15316:        Onko hallitus tietoinen, että vaikeavam-     hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan
15317:        mainen saa heikkoa opastusta ja tiedot-      paikkaamisesta. Vammaispalveluasetuksen mu-
15318:        tamista siinä, mitä velvoitteita hänelle     kaisesti kustannukset voidaan korvata sellaiselle
15319:        kuuluu tilanteessa, jossa hän joutuu         vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee runsaasti
15320:        työnantajan rooliin henkilökohtaisia         toisen henkilön apua kotona jokapäiväiseen elä-
15321:        avustajia palkattaessa ja                    mään liittyvissä asioissa tai kodin ulkopuolella
15322:                                                     asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksis-
15323:        mikä on kunnan vastuu siinä, että vai-        sa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallis-
15324:       keavammaisen henkilön avustajan tai           tumisessa. Edelleen asetuksen ( 16 §) mukaan
15325:       avustajien palkkauksessa hoidetaan ne         kustannuksiksi luetaan myös työnantajan mak-
15326:       velvoitteet, joita työnantajalle kuuluu,      settaviksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja kor-
15327:       koska kunnan sosiaalitoimi ensinnäkin         vaukset sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheu-
15328:       myöntää, onko henkilöllä oikeus avusta-       tuvat välttämättömät kulut. Lisäksi asetuksen
15329:       jaon ja toiseksi kunta maksaa riittävän       mukaisesti vammaista henkilöä on tarvittaessa
15330:       korvauksen ja valvoo myös tilitykset          ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen
15331:       kustannuksista?                               liittyvissä asioissa.
15332: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Vammaispalvelulakia säädettäessä henkilö-
15333: ti seuraavaa:                                       kohtaisen avustajajärjestelmän avulla on haluttu
15334:                                                     lisätä vaikeavammaisen henkilön tosiasiallisia
15335: Vammaispalvelulain (38011987) tarkoituksena         toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia. Vam-
15336: on edistää vammaisten henkilöiden edellytyksiä      mainen henkilö on määritelty henkilökohtaisen
15337: elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina yh-    avustajan työnantajaksi, jotta voitaisiin turvata
15338: teiskunnan jäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vam-   vammaisen henkilön mahdollisimman suuri itse-
15339: maisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VPL      näisyys ja jotta hän esimerkiksi voi valita avusta-
15340: 1 §). Vammaispalvelulaki korostaa näin vam-         jansa itse. Työnantaja-aseman mukana vammai-
15341: maisten henkilöiden oikeutta elää ja toimia sa-     selle henkilölle laukeavat myös työnantajalle
15342: moissa elinympäristöissä kuin muutkin kansalai-     kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet.
15343: set.                                                    Avustajajärjestelmän piirissä on tällä hetkellä
15344:    Henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseksi        runsaat 2 500 vammaista henkilöä. Avustajien
15345: myönnettävä taloudellinen tuki kuuluu vammais-      palkanmaksujärjestelyt vaihtelevat siten, että osa
15346: palvelulain (380/1987) ns. määrärahasidonnai-       kunnista on sopinut vammaisen henkilön kanssa
15347: 
15348: 
15349: 2
15350: Ministerin vastaus                                                 KK 749/2000 vp- Esa Lahtela /sd
15351: 
15352: 
15353: avustajan palkan maksamisesta suoraan avusta-           kijät eivät ole aina tietoisia työlainsäädännöstä
15354: jalle. Kunta vastaa tällöin myös työnantajalle          eivätkä työnantajalle kuuluvista velvollisuuksis-
15355: kuuluvien oheismaksujen suorittamisesta palkas-         ta eivätkä he kykene välttämättä ohjaamaan riit-
15356: ta. Osa vammaisista ostaa palkanmaksupalvelut           tävästi vammaista henkilöä työnantajan monista
15357: esim. paikalliselta tilitoimisto!ta, joka vastaa täl-   velvollisuuksista. Tässä suhteessa tarvitaan so-
15358: löin työnantajalle kuuluvien oheiskulujen suorit-       siaalityöntekijöiden lisäkoulutusta. Luonnolli-
15359: tamisesta. Osa vammaisista maksaa itse avusta-          sesti sosiaalityöntekijöiden tulee kuitenkin sel-
15360: jan palkan ja vastaa myös työnantajan oheiskulu-        vittää vammaiselle henkilölle, mistä hän voi saa-
15361: jen maksamisesta omatoimisesti. Viimeksi mai-           da työnantajavelvoitteita koskevat tiedot. Muun
15362: nitussa tapauksessa kunta maksaa vammaiselle            muassa vammaisjärjestöt järjestävät kursseja
15363: henkilölle tietyn summan, ja vastuu sen käyttä-         henkilökohtaisen avustajan työnantajina toimi-
15364: misestä on vammaisella työnantajalla.                   ville vammaisille henkilöille. Järjestöt ovat myös
15365:      Työnantajuuteen liittyvät kysymykset ovat to-      julkaisseet henkilökohtaisen avustajan työnanta-
15366: siasiallisesti useimmiten vieraita sekä kuntien         jan oppaita, joista on saatavissa tietoa mm. työ-
15367:  sosiaalityöntekijöille että vammaisille henkilöil-     lainsäädännön säädöksistä ja menettelytavoista.
15368:  le. Sosiaalityöntekijöiden ammatillinen panos          Vammaisjärjestöt antavat tarvittaessa myös hen-
15369:  liittyy vammaisen henkilön avustajatarpeen sel-        kilökohtaista neuvontaa sekä kuntien edustajille
15370:  vittämiseenja päätöksen tekemiseen henkilökoh-         että vammaisille henkilöille avustajajärjestel-
15371:  taisen avustajan myöntämiseksi. Sosiaalityönte-        män yksityiskohdista.
15372: 
15373: 
15374: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
15375: 
15376:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
15377: 
15378: 
15379: 
15380: 
15381:                                                                                                         3
15382: KK 749/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                        Ministems svar
15383: 
15384: 
15385: 
15386: 
15387: Tili riksdagens talman
15388: 
15389: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      anslagsbundna tjänstema enligt 1agen om service
15390: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   och stöd på grund av handikapp (38011987), var-
15391: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa       vid kommunema har en viss rätt att pröva anord-
15392: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS     nandet av service genom uppgörandet av budge-
15393: 749/2000 rd:                                         ten och bedömningen av behovet av anslag. En-
15394:                                                      ligt lagens 9 § 1 mom. ersätts en handikappad,
15395:       ir regeringen medveten om att gravt            enligt det behov som följer av hans handikapp el-
15396:       handikappade får dålig vägledning och          ler sjukdom, helt eller delvis för sina kostnader
15397:       information om vilka skyldigheter de           för avlönande av en personlig hjälpare. Enligt
15398:       har i en situation då de i egenskap av ar-     förordningen om service och stöd på grund av
15399:       betsgivare avlönar personliga hjälpare         handikapp kan kostnadema ersättas för en sådan
15400:       och                                            handikappad som i stor utsträckning behöver en
15401:                                                      annan persons hjälp hemma i ärenden som hör till
15402:       vilket ansvar har kommunen när det gäl-        det dagliga livet eller utanför hemmet för uträt-
15403:       ler att se till att de skyldigheter som an-    tande av ärenden, vid studier, fritidsaktiviteter,
15404:       kommer på arbetsgivaren sköts i sam-           arbete och sarnhällsverksarnhet i allmänhet. Vi-
15405:       band med att en gravt handikappad per-         dare betraktas enligt förordningen (16 §) även
15406:       son avlönar en eller flera hjälpare, ef-       avgifter och ersättningar som en arbetsgivare en-
15407:       tersom socialväsendet i kommunen för           ligt lag skall betala samt andra nödvändiga och
15408:       det första avgör om personen i fråga har       skäliga utgifter för anlitandet av hjälpare som
15409:       rätt tili hjälpare och kommunen för det        kostnader. Enligt förordningen skall den handi-
15410:       andra betalar en tillräcklig ersättning        kappade dessutom vid behov handledas och bi-
15411:       och också övervakar redovisningen av           stås i ärenden som gäller avlönande av hjälpare.
15412:       kos tnaderna?                                     När lagen om service och stöd på grund av
15413: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      handikapp stiftades ville man med hjälp av syste-
15414: föra följande:                                       met med personliga hjälpare öka de faktiska möj-
15415:                                                      lighetema för gravt handikappade personer att
15416: Syftet med lagen om service och stöd på grund av     vara verksamma och delta i olika aktiviteter. En
15417: handikapp (380/1987) är att främja de handikap-      handikappad person definieras som sin personli-
15418: pades förutsättningar att leva och vara verksam-     ga hjälpares arbetsgivare för att det skall vara
15419: ma som jämbördiga medlemmar av sarnhället            möjligt att trygga en så omfattande självständig-
15420: samt att förebygga och undanröja o1ägenheter         het som möjligt för den handikappade och för att
15421: och hinder som handikappet medför (1 §). Lagen       han t.ex. själv skall kunna välja sin hjälpare. Ar-
15422: om service och stöd på grund av handikapp fram-      betsgivarställningen innebär också att arbetsgi-
15423: häver sålunda handikappade personers rätt att        varens rättigheter och skyldigheter ankommer på
15424: leva och vara verksamma i samma livsmiljöer          den handikappade.
15425: som andra medborgare.                                   För närvarande omfattas drygt 2 500 handi-
15426:    Det ekonomiska stöd som beviljas för avlö-        kappade av systemet med hjälpare. Arrange-
15427: nandet av personliga hjälpare hänförs tili de s.k.   mangen med utbetalning av lön åt hjälpama va-
15428: 
15429: 4
15430: Ministerns svar                                                   KK 749/2000 vp- Esa Lahtela /sd
15431: 
15432: 
15433: rierar så att en del kommuner har kommit över-         sonlig hjälpare. Socialarbetarna känner inte all-
15434: ens med den handikappade om att hjälparens lön         tid tili arbetslagstiftningen eller arbetsgivarens
15435: betalas direkt till hjälparen. 1 detta fall ansvarar   skyldigheter, och de förmår nödvändigtvis inte i
15436: kommunen också för att de avgifter som ankom-          tillräckligt stor utsträckning vägleda den handi-
15437: mer på arbetsgivaren betalas på lönen. En del          kappade när det gäller en arbetsgivares många
15438: handikappade köper lönebetalningstjänster t.ex.        skyldigheter. Socialarbetarna behöver mera ut-
15439: av en lokal bokföringsbyrå, som då ansvarar för        bildning i dessa frågor. Naturligtvis skall social-
15440: betalningen av arbetsgivarens bikostnader. En          arbetarna ändå berätta för de handikappade var
15441: del handikappade betalar själva lön åt sin hjälpa-     de kan få information om arbetsgivarens skyldig-
15442: re och ansvarar också självständigt för betalning-     heter. Bland annat handikapporganisationerna
15443: en av arbetsgivarens bikostnader. 1 det sistnämn-      ordnar kurser för handikappade som är arbetsgi-
15444: da fallet betalar kommunen en viss summa åt den        vare åt personliga hjälpare. Organisationerna har
15445: handikappade arbetsgivaren som sedan ansvarar          även publicerat handböcker för arbetsgivare med
15446: för användningen av den.                               en personlig hjälpare, vilka innehåller informa-
15447:    Frågor som anknyter tili arbetsgivarskap är de      tion om bl.a. bestämmelserna och tillvägagångs-
15448: facto för det mesta främmande för såväl de kom-        sätten i arbetslagstiftningen. Handikapporganisa-
15449: munala socialarbetarna som för de handikappa-          tionerna ger också vid behov personlig rådgiv-
15450: de. Socialarbetarnas professionella insats går ut      ning såväl åt korumunala representanter som åt
15451: på att klarlägga den handikappades behov av            handikappade om detaljerna i systemet med per-
15452: hjälpare och fatta beslut om beviljande av en per-     sonlig hjälpare.
15453: 
15454: 
15455: 
15456: Helsingfors den 26 oktober 2000
15457: 
15458:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
15459: 
15460: 
15461: 
15462: 
15463:                                                                                                         5
15464:                                                        KK 750/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
15465: 
15466: 
15467: 
15468: 
15469:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 750/2000 vp
15470: 
15471:                                             Kotimaisen infuusionestetuotannon päättymi-
15472:                                             nen
15473: 
15474: 
15475: 
15476: 
15477: Eduskunnan puhemiehelle
15478: 
15479: Infuusionesteitä eli terveydenhoidossa välttämät-    Omavaraisuus infuusionesteiden suhteen onkin
15480: tömiä tippapullojen nesteitä on valmistettu Suo-     äärimmäisen tärkeää, sillä kriisioloissa niiden
15481: messa Oulun tuotanto linjalla, ja tämä tuotanto on   tarve vielä moninkertaistuu rauhanajan kulutuk-
15482: kattanut 40% maamme vuotuisesta 15 miljoo-           seen verrattuna.
15483: nan yksikön kulutuksesta. Nyt Oulun tehtaan on
15484: ostanut saksalainen lääkealan yritys, ja tuotan-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15485: non on ilmoitettu loppuvan maaliskuussa 2001.        jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
15486: Tämän kaupallisen tuotannon päättymisen jäl-         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15487: keen Suomeenjää vain Viitasaarella toimiva tuo-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15488: tantolinja, joka pystyy tuottamaan infuusiones-
15489: teitä vain puolustusvoimien kenttälääkinnän tar-           Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt koti-
15490: peisiin.                                                   maisen infuusionestetuotannon maalis-
15491:    Infuusionesteitä on sairaaloiden varastoissa            kuussa 2001 tapahtuvan päättymisen
15492: yleensä vain kahden viikon normaalin kulutuk-              johdosta ja
15493: sen tarpeisiin, joten kriisiaikana maamme onkin
15494: pulassa, mikäli meillä ei ole omaa tuotantoa-:              millä keinoin hallitus aikoo turvata in-
15495: Tuotannon pystyyn laittaminen mahdollisen krii-            fuusionesteiden saatavuuden mahdolli-
15496: sin kohdatessa ei sekään ole nopea prosessi.               sissa poikkeus- ja kriisioloissa?
15497: 
15498: 
15499: 
15500: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
15501: 
15502:     Seppo Lahtela /kesk
15503:     Toimi Kankaanniemi /skl
15504: 
15505: 
15506: 
15507: 
15508:                                                                                             Versio 2.0
15509: KK 750/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.                                         Ministerin vastaus
15510: 
15511: 
15512: 
15513: 
15514: Eduskunnan puhemiehelle
15515: 
15516: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         vat syntyä lähinnä sellaisessa poikkeustilantees-
15517: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         sa, jossa valmisteiden tuonti ulkomailta häiriy-
15518: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          tyy.
15519: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan                Elektrolyytti- ja nestetasapainohäiriössä sekä
15520: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         parenteraalisessa ravitsemuksessa käytettävien
15521: KK 750/2000 vp:                                         lääkkeiden, albumiinin, dekstraanin, glukoosin,
15522:                                                        kaliumfosfaatin, natriumkarbonaatin ja nat-
15523:        Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt koti-        riumkloridin saatavuus on elintärkeä terveyden-
15524:         maisen infuusionestetuotannon maalis-          huollolle. Mainittujen infuusionesteiden huolto-
15525:        kuussa 2001 tapahtuvan päättymisen              varmuus, eli saannin turvaaminen erilaisissa häi-
15526:        johdosta ja                                     riöissä ja poikkeusoloissa on järjestetty lainsää-
15527:                                                        dännönisin toimenpitein. Voimassa oleva lääk-
15528:         millä keinoin hallitus aikoo turvata in-       keiden velvoitevarastointilaki (402/1984, muu-
15529:        fuusionesteiden saatavuuden mahdolli-           tos 730/ 1997) edellyttää, että valmistajilla ja
15530:        sissa poikkeus- ja kriisioloissa?               maahantuojilla tulee olla liuoksista 10 kuukau-
15531: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          den menekkiä vastaava varasto. Tämän lisäksi
15532: ti seuraavaa:                                          sairaaloilla on kahden viikon kulutusta vastaava
15533:                                                        velvoite. Huoltovarmuuden turvaaminen ei näin
15534: Sosiaali- ja terveysministeriö, saatuaan tiedon        ollen perustu sairaaloiden varastoihin, vaan val-
15535: Orion-yhtymä Oyj Orion Pharman (jäljempänä             mistajien ja maahantuojien velvoitteisiin.
15536: Orion) suunnitelmista, joiden mukaan kotimai-              Kotimaisen tuotannon loppuminen on tieten-
15537: nen infuusionestetuotanto on tarkoitus lakkaut-        kin merkittävä huoltovarmuutta heikentävä teki-
15538: taa, käynnisti välittömästi selvitykset siitä, mikä    jä, mutta se ei kuitenkaan muuta kokonaisvaras-
15539: merkitys tällä olisi maamme terveydenhuollos-          tojen tasoa. Mikäli kotimainen tuotanto loppuu,
15540: sa. Saatujen selvitysten perusteella Orionin in-       tulee maahantuojien lisätä liuoksien velvoiteva-
15541: fuusionesteillä on huomattava asema Suomen             rastointia myyntiään vastaavasti. Velvoitevaras-
15542: markkinoilla. Eräillä osa-alueilla markkinaosuus       toinnin lisäksi on huoltovarmuuden turvaamisek-
15543: on yli 80 prosenttia, toisilla taas osuus jää varsin   si toteutettu kysymyksessä mainittu ei-kaupalli-
15544: matalaksi. Orionin merkittävästä markkina-ase-         nen tuotantoyksikkö. EU:n puitteissa selvitetään
15545: masta huolimatta valmistuksen loppuminen ei            mahdollisuuksia perustaa kansainvälisiä varasto-
15546: selvityksen mukaan aiheuta normaalioloissa on-         ja kriisinhallintaan. Mikäli kansainvälistä varas-
15547: gelmia terveydenhuollolle, sillä korvaavia val-        tointia toteutetaan, infuusioliuokset ovat sopiva
15548: misteita on markkinoilla ja niiden riittävä saata-     varastointikohde.
15549: vuus voidaan turvata. Mahdolliset ongelmat voi-
15550: 
15551: 
15552: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
15553: 
15554:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
15555: 
15556: 2
15557: Ministems svar                                         KK 750/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
15558: 
15559: 
15560: 
15561: 
15562: Tili riksdagens talman
15563: 
15564: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       uppstå närmast i sådana undantagsfall då det fö-
15565: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    rekommer stömingar i importen av preparaten.
15566: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-          Tillgången på läkemedel som används vid
15567: po Lahtela /cent m.fl. undertecknade skriftliga       rubbningar i elektrolyt- och vätskebalansen samt
15568: spörsmål SS 750/2000 rd:                              medel för parenteralnutrition, dvs. albumin, dex-
15569:                                                       tran, glukos, kaliumfosfat, natriumbikarbonat
15570:        Vilka åtgärder har regeringen vidtagit         och natriumklorid, är livsviktig inom hälso- och
15571:        med anledning av att den inhemska pro-         sjukvården. Försörjningsberedskapen när det
15572:        duktionen av infusionsvätska upphör i          gäller dessa infusionsvätskor, dvs. tillgången på
15573:        mars 2001 och                                  dem vid olika störningar och undantagsförhållan-
15574:                                                       den har tryggats genom lag. Den gällande lagen
15575:       genom vilka åtgärder ämnar regeringen           om obligatorisk upplagring av läkemedel
15576:       flJ;gga tillgången på infusionsvätska vid       (402/1984, ändr. 730/ 1997) förutsätter att tillver-
15577:       eventuella undantagsförhållanden och            karna och importörerna har ett lager som motsva-
15578:       kriss ituationer?                               rar minst tio månaders åtgång av lösningarna.
15579: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Dessutom är sjukhusen skyldiga att ha medel
15580: föra följande:                                        som motsvarar två veckors användning i lager.
15581:                                                       Säkrandet av försörjningsberedskapen baserar
15582: Efter att ha fått kännedom om att Orionyhtymä         sig alltså inte på vad sjukhusen har i lager, utan
15583: Oyj Orion Pharma (nedan Orion) planerar att          det är tillverkarnas och importörernas skyldighet
15584: upphöra med den inhemska produktioneo av in-         att ha tillräckliga lager.
15585: fusionsvätska tillsatte social- och hälsovårdsmi-        Att ingen produktion äger rum i vårt land är
15586: nisteriet genast en utredning om hur detta skulle    naturligtvis en faktor som försämrar försörj-
15587: påverka hälso- och sjukvården i vårt land. Utred-    ningsberedskapen, men det ändrar ändå inte på
15588: ningen visar att Orions infusionsvätskor har en      den totala mängden som finns i lager. Om den in-
15589: betydande ställning på den finländska markna-        hemska produktioneo upphör, måste importörer-
15590: den. På vissa delområden var marknadsandelen         na för att kunna tillgodose försäljningen öka den
15591: över 80 % medan Orion på vissa områden hade          mängd som de är skyldiga att ha i lager. Förutom
15592: endast en liten del av marknaden. Trots Orions       den här obligatoriska upplagringen har försörj-
15593: viktiga ställning på marknaden förorsakar ned-       ningsberedskapen garanterats genom den icke-
15594: läggningen av produktioneo enligt utredningen        kommersiella produktionsenhet som nämns i
15595: inga problem för hälso- och sjukvården under         spörsmålet. Inom EU utreds möjligheterna att
15596: normala förhållanden, eftersom det finns ersät-      grunda internationella förråd för krishantering.
15597: tande preparat på marknaden och tillgången på        Om den här internationella upplagringen förverk-
15598: dessa kan garanteras. Eventuella problem kan         ligas, är infusionslösningarna ett lämpligt lag-
15599:                                                      ringsobjekt.
15600: 
15601: 
15602: Helsingfors den 26 oktober 2000
15603: 
15604:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
15605:                                                                                                        3
15606:                                                          KK 75112000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
15607: 
15608: 
15609: 
15610: 
15611:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 75112000 vp
15612: 
15613:                                             Itäturistien päivittäistavaraostosten joustavoi-
15614:                                             minen
15615: 
15616: 
15617: 
15618: 
15619: Eduskunnan puhemiehelle
15620: 
15621: Nykyisin merkittävä osa Suomessa tehtävistä tax         Lukuisissa Suomen itärajan kunnissa päivit-
15622: free -ostoksista on Venäjän kansalaisten teke-       täistavaraostoksia tekevien ulkomaalaisten mer-
15623: miä. Osa itäturisteista on hyvin toimeentulevia,     kitys kaupoille on kuitenkin erittäin suuri. Erityi-
15624: mutta varsinkin Venäjän Suomen-vastaisen ra-         sen tärkeän lisän he muodostavat kaupankäynnil-
15625: jan läheisyydestä käy Suomessa säännöllisesti        le muuten hiljaisina kuukausina. VeroUoman os-
15626: paljon ihmisiä, joiden tulotaso on erittäin alhai-   toksen 250 markan alaraja muodostaakin esteen
15627: nen.                                                 kaupankäynnin lisäämiselle ja laajentamiselle.
15628:    Lain mukaan matkailijan tulee ostaa samasta
15629: liikkeestä tavaraa vähintään 250 markan arvosta      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15630: saadakseen tavarat verottomina. Tämä kertaos-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
15631: toksen markkamäärä on hyvin korkea niille mat-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15632: kailijoille, joiden keskiansio on alle tuhat mark-   vaksi seuraavan kysymyksen:
15633: kaa kuukaudessa ja jotka ostavat Suomesta lähin-
15634: nä peruselintarvikkeita.                                   Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyäjous-
15635:                                                            tavoidakseen itäturistien päivittäistava-
15636:                                                            raostosten tekoa Suomessa?
15637: 
15638: 
15639: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
15640: 
15641:     Paula Lehtomäki /kesk
15642: 
15643: 
15644: 
15645: 
15646:                                                                                                 Versio 2.0
15647: KK 75112000 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                               Ministerin vastaus
15648: 
15649: 
15650: 
15651: 
15652: Eduskunnan puhemiehelle
15653: 
15654: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       tää edellyttäen, että toimituksen kokonaisarvo ar-
15655: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   vonlisävero mukaan lukien on kansallisena va-
15656: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       luuttana enemmän kuin 175 euroa. Jäsenvaltiot
15657: vastattavaksi kansanedustaja Paula Lehtomäen        voivat kuitenkin vapauttaa verosta toimituksen,
15658: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       jonka kokonaisarvo on tätä pienempi.
15659: 75112000 vp:                                           Matkailijamyynnin verottomuus edellyttää,
15660:                                                     että myyjä varmistaa ostajan kotipaikan luotetta-
15661:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyäjous-      vista asiakirjoista, että ostajalle annetussa las-
15662:       tavoidakseen itäturistien päivittäistava-     kussa on tätä myyntiä koskevat V erohallituksen
15663:       raostosten tekoa Suomessa?                    määräämät erityiset tiedot ja että myyjä saa selvi-
15664:                                                     tyksen siitä, että ostaja on vienyt tavarat käyttä-
15665: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mättöminä yhteisön ulkopuolelle. Tämän vuoksi
15666: ti seuraavaa:                                       hallinnollisista ja yksinkertaisuussyistä ei ole pi-
15667: Arvonlisäverolain 70 b §:n mukaan arvonlisä-        detty tarkoituksenmukaisena ulottaa verotonta
15668: veroa ei suoriteta matkatavaroissa mukaan otet-     matkailijamyyntiä aivan pienimpiin ostoksiin.
15669: tavien tavaroiden myynnistä matkustajalle, jon-        Matkailijoille tapahtuvan myynnin edistämi-
15670: ka kotipaikka ei ole Euroopan unionin alueella      seksi on kuitenkin katsottu perustelluksi sovel-
15671: eikä Norjassa. Edellytyksenä on, että matkusta-     taa kohtuullisen alhaista vähimmäismäärää. Suo-
15672: jan selvitetään vieneen tavarat käyttämättömänä     messa sovellettava ostoksen vähimmäisarvo 250
15673: yhteisöstä myyntikuukautta seuraavien kolmen        markkaa, joka on noin 42 euroa, on jo tällä het-
15674: kuukauden kuluessa ja että matkustajalta hänen      kellä huomattavasti alhaisempi kuin direktiivis-
15675: ostoksestaan peritty vastike on vähintään 250       sä mainittu ohjearvo 175 euroa.
15676: markkaa.                                               Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
15677:    Kuudennen             arvonlisäverodirektiivin   verottoman matkailijamyynnin ostoksen vähim-
15678: (77 /388/ETY) mukaan vapautus voidaan myön-         mäisarvon alentaminen ei ole perusteltua.
15679: 
15680: 
15681: 
15682: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
15683: 
15684:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
15685: 
15686: 
15687: 
15688: 
15689: 2
15690: Ministems svar                                           KK 75112000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
15691: 
15692: 
15693: 
15694: 
15695: Till riksdagens talman
15696: 
15697: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        175 euro. Medlemsstatema kan dock befria en le-
15698: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    verans vars totala värde underskrider detta från
15699: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pau-       skatt.
15700: la Lehtomäki /cent undertecknade . skriftliga             Skattefri försäljning till turister förutsätter att
15701: spörsmål SS 75112000 rd:                              säljaren kontrollerar köparens hemort i pålitliga
15702:                                                       dokument, att det på den faktura som ges till kö-
15703:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          paren finns den information om skattefri försälj-
15704:       för att det skall bli smidigare för 9sttu-      ning som Skattestyrelsen föreskriver och att säl-
15705:       rister att inhandla dagligvaror i Fin-          j aren får en utredning om att köparen har fört ut
15706:       land?                                           varoma oanvända från gemenskapen. Av denna
15707:                                                       orsak har man inte med hänvisning till adminis-
15708: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       trativa skäl och för enkelhetens skull ansett det
15709: föra följande:                                        vara ändamålsenligt att utsträcka den skattefria
15710: Enligt 70 b § mervärdesskattelagen betalas            försäljningen till små inköp.
15711: skatt inte på försäljning av varor som medförs            För att befordra försäljningen till turister har
15712: som bagage till en passagerare som inte har sin       man dock ansett det vara motiverat att tillämpa
15713: hemort inom gemenskapen eller i Norge. En för-        ett relativt lågt minimibelopp för inköpen. Mini-
15714: utsättning är att det utreds att passageraren har     mivärdet som tillämpas i Finland, 250 mark, ca
15715: fört ut varoma oanvända från gemenskapen un-          42 euro, är redan nu betydligt lägre än det rekom-
15716: der de tre följande månadema efter försäljnings-      menderade värde på 175 euro som närnns i direk-
15717: månaden och att det vederlag som uppburits hos        tivet.
15718: passageraren är minst 250 mark.                           Med hänvisning till ovan anförda grunder an-
15719:    Enligt det sjätte mervärdesskattedirektivet        ser regeringen det inte vara motiverat att sänka
15720: (77/388/EEG) kan befrielse beviljas under förut-      minimivärdet på inköp som görs inom ramen för
15721: sättning att det totala värdet på leveransen inklu-   skattefri försäljning till turister.
15722: sive mervärdesskatten i nationell valuta är mer än
15723: 
15724: 
15725: 
15726: Helsingfors den 26 oktober 2000
15727: 
15728:     Minister Suvi-Anne Siimes
15729: 
15730: 
15731: 
15732: 
15733:                                                                                                            3
15734:                                                               KK 752/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
15735: 
15736: 
15737: 
15738: 
15739:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 752/2000 vp
15740: 
15741:                                               Natsi-Saksan aikaisten pakkotyökorvausten
15742:                                               vaikutus sosiaalietuuksiin
15743: 
15744: 
15745: 
15746: 
15747: Eduskunnan puhemiehelle
15748: 
15749: Saksassa voimaan tulleen uuden pakkotyötä kos-         jun mukaisena, onhan tämä korvaus tarkoitettu
15750: kevan korvauslain myötä henkilöt, jotka ovat ol-       keskitysleireillä ja muussa pakkotyössä olleille
15751: leet pakkotyössä natsivallan aikana, ovat nyt oi-      henkilöille korvaukseksi siitä ahdingosta, jonka
15752: keutettuja hakemaan rahallista korvausta teke~         he ovat joutuneet kokemaan.
15753: mästään pakkotyöstä. Korvauksen enimmäis-                  Tästä syystä hallituksen onkin ryhdyttävä vä-
15754: määrä on enintään 15 000 Saksan markkaa.               littömästi sellaisiin toimiin Suomen lainsäädän-
15755:    Suomessa tällaisten henkilöiden tarkkaa mää-        nön muuttamiseksi, etteivät Saksan natsiajan
15756: rää ei vielä tiedetä, sillä rekisteröinti on parast-   pakkotyökorvaukset vähennä mitään muuta toi-
15757: aikaa menossa.                                         meentuloon tarkoitettua etuutta.
15758:    Suomalainen sosiaalilainsäädäntö ei tällä het-
15759: kellä ole osannut ottaa huomioon tällaisen kor-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15760: vauksen mahdollisuutta, ja käsityksemme mu-            jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
15761: kaan pakkotyössä ollut henkilö voi joutua tilan-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15762: teeseen, jossa hän saa korvauksen, mutta se jak-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15763: sotetaan esimerkiksi toimeentulotukeen nähden
15764: ja hän menettää toimeentulotuen siltä ajalta.                Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
15765: Mahdollisesti samoin voi käydä joidenkin mui-                Saksasta saatavat natsivallan aikaiset
15766: den sosiaalietuuksien kohdalla. Tällaista menet-             pakkotyökorvaukset eivät vähennä Suo-
15767: telyä ei missään tapauksessa voi pitää oikeusta-             mesta saatavia sosiaalietuuksia?
15768: 
15769: 
15770: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
15771: 
15772:     Esa Lahtela /sd                                       Seppo Lahtela /kesk
15773:     Marjaana Koskinen /sd                                 Erkki Kanerva /sd
15774:     Ilkka Taipale /sd
15775: 
15776: 
15777: 
15778: 
15779:                                                                                                Versio 2.0
15780: KK 752/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                               Ministerin vastaus
15781: 
15782: 
15783: 
15784: 
15785: Eduskunnan puhemiehelle
15786: 
15787: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       tulot perhe-eläkelain 15 b §:n perusteella. Asu-
15788: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       mistukilain 3 §:n mukaan yleisessä asumistuessa
15789: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        otetaan tuloksi ruokakuntaan kuuluvien henkilöi-
15790: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd        den pysyvät kuukausitulot. Kertakorvauksia ei
15791: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          oteta tuloksi. Kertakorvaukset voivat kuitenkin
15792: 752/2000 vp:                                         vaikuttaa edellä mainittujen etuuksien määrään
15793:                                                      omaisuuden kautta. Omaisuusrajat ovat sen suu-
15794:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että      ruiset, että pakkotyöstä maksettavalla kertakor-
15795:       Saksasta saatavat natsivallan aikaiset        vauksella ei käytännössä ole vaikutusta etuuk-
15796:       pakkotyökorvaukset eivät vähennä Suo-          sien määrään.
15797:       mesta saatavia sosiaalietuuksia?                  Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan
15798:                                                     kanssa yhteensovitetaan samasta työkyvyttö-
15799: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        myydestä samalta ajalta maksettu muun lain mu-
15800: ti seuraavaa:                                       kainen korvaus. Koska pakkotyötä koskeva kor-
15801: Saksassa natsivallan aikana pakkotyössä olleille    vaus ei ole työkyvyttömyyden johdosta makset-
15802: ryhdytään maksamaan rahallista korvausta. Kor-       tava korvaus, ei sitä oteta huomioon sairauspäi-
15803: vaus on kertakorvaus ja sen enimmäismäärä on        värahan yhteensovituksessa (SVL 27 §). Kysees-
15804:  15 000 Saksan markkaa. Suomen rahassa kor-         sä oleva korvaus ei ole myöskään sellainen etuus,
15805: vauksen määrä on enimmillään noin 45 000            jota tarkoitetaan SVL 15 §:ssä (esim. opintotuki,
15806: markkaa.                                            aikuisopintotuki, kuntoutusraha ym. kuntoutuk-
15807:    Suomessa maksettaviin sosiaaliturvaetuuksiin     sen perusteella maksettavat ansionmenetyskor-
15808: mahdollisen korvauksen saamisella on voimassa       vaukset) ja 15 a §:ssä (varhennettu vanhuuselä-
15809: olevan lainsäädännön mukaan erilaisia vaikutuk-     ke, yksilöllinen varhaiseläke ym.), joten korvaus
15810: sia riippuen etuuden luonteesta.                    ei estä oikeutta sairauspäivärahaan eikä sairaus-
15811:    On oletettavaa, että pakkotyöstä maksettavan     päivärahan maksamista.
15812: korvauksen saajat ovat melko iäkkäitä, pääsään-         Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen
15813: töisesti yli 65-vuotiaita. Tällöin kysymyksen       mukaan pakkotyöstä maksettavalla korvauksella
15814: kannalta keskeisimmät Suomessa maksettavat          ei ole vaikutusta oikeuteen saada työttömyyspäi-
15815: etuudet ovat kansaneläke ja työeläkkeet. Näiden     värahaa tai työmarkkinatukea tai kyseisten
15816: eläkkeiden osalta voidaan todeta, että kyseessä     etuuksien määrään.
15817: olevan kertakorvauksen saamisella ei ole mitään         Toimeentulotuki lienee ainoa etuus, johon
15818: vaikutusta kansaneläkkeen tai työeläkkeen mää-      pakkotyöstä maksettavalla korvauksella voi olla
15819: rään.                                               vaikutusta. Osa pakkotyöstä maksettavan kor-
15820:    Eläkkeensaajien asumistukea määrättäessä         vauksen saajista lienee sellaisia paluumuuttajia,
15821: otetaan huomioon eläkkeensaajanja hänen puoli-      joiden toimeentulo perustuu pääasiallisesti toi-
15822: sonsa jatkuvat vuositulot eläkkeensaajien asu-      meentulotukeen. Heidän osaltaan toimeentulo-
15823: mistukilain 6 §:n perusteella. Samoin lesken per-   tuen ja pakkotyöstä maksettavan korvauksen yh-
15824: he-eläkkeessä huomioon otetaan lesken jatkuvat      teensovittamisella on siten merkitystä.
15825: 
15826: 
15827: 2
15828: Ministerin vastaus                                           KK 752/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
15829: 
15830: 
15831: 
15832:     Kun toimeentulotuki on viimesijainen toi-         meentulotukilaissa ole säädetty ns. etuoikeute-
15833: meentuloturvan muoto, otetaan toimeentulotuki-        tuksi tuloksi, vaan myös näiden tulojen kohdalla
15834: lasketmaa tehtäessä yleensä huomioon miltei           tuen myöntäjä joutuu harkitsemaan, missä mää-
15835: kaikki tuen hakijan tulot. Toimeentulotuesta an-      rin näitä korvauksia otetaan huomioon tukea
15836: netun lain 11 §:ssä luetellaan ne tulot, joita ei     myönnettäessä. Sosiaali- ja terveysministeriön
15837: kuitenkaan oteta huomioon. Tämän pykälän mu-          tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa kunnissa ta-
15838: kaan tuloina ei oteta huomioon mm. vähäisiksi         pahtuva myöntämismenettely olisi johtanut koh-
15839: katsottavia avustuksia, äitiysavustusta, eläkkeen-    tuuttomiin soveltamisratkaisuihin.
15840: saajien hoitotukea, vammaistukea eikä lapsen             Kun toimeentulotukea koskevia säännöksiä on
15841: hoitotukea. Milloin pakkotyöstä maksettava kor-       tarkoitus täsmentää lähitulevaisuudessa, ministe-
15842: vaus ei ole määrältään vähäinen, se saatetaan si-     riö tulee asiaa koskevan valmistelutyön yhtey-
15843: ten ottaa kohtuullisuusharkintaa soveltaen tulo-      dessä selvittämään erilaisten haittakorvausten
15844: na huomioon toimeentulotukilaskelmaa tehtäes-         asemaa toimeentulotukea koskevassa sääntelys-
15845: sä.                                                   sä. Lisäksi on syytä todeta, että ministeriössä on
15846:     Pakkotyöstä maksettava korvaus voitaneen          käynnistetty selvitystyö, joka tähtää eläkeikäisiä
15847: toimeentulotukea myönnettäessä rinnastaa eräi-        paluumuuttajia ja muita maahanmuuttajia koske-
15848: siin muihin, väärästä tai väkivaltaisesta kohtelus-   van uudenlaisen toimeentuloturvaetuuden ai-
15849: ta kuten pahoinpitelystä tai raiskauksesta, aiheu-    kaansaamiseen. Myös tässä valmistelutyössä tu-
15850: tuneista kärsimyksistä tai haitoista maksettaviin     lee haittakorvausten asema selvitettäväksi.
15851: korvauksiin. Myöskään näitä korvauksia ei toi-
15852: 
15853: 
15854: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
15855: 
15856:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
15857: 
15858: 
15859: 
15860: 
15861:                                                                                                         3
15862: KK 752/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                        Ministerns svar
15863: 
15864: 
15865: 
15866: 
15867: Tili riksdagens talman
15868: 
15869: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         pande inkomster då familjepension till en efterle-
15870: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      vande make räknas ut. Enligt 3 § lagen om bo-
15871: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa           stadsbidrag betraktas de fasta månadsinkomster-
15872: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-       na för de personer som hör till hushållet som in-
15873: mål SS 752/2000 rd:                                     komster. Engångssummor räknas inte som in-
15874:                                                         komster. Engångssummor kan emellertid inver-
15875:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           ka på beloppet av de nämnda förmånerna genom
15876:        för att de ersättningar som fås från              förmögenheten. Förmögenhetsgränserna är ändå
15877:         Tyskland för tvångsarbete som uiförts            av den storleken att de engångssummor som be-
15878:         under nazitiden inte skall leda tili en          talas som ersättning för tvångsarbetet i praktiken
15879:        minskning av de sociala förmåner som              inte har någon inverkan på förmånsbeloppet.
15880:        fås i Finland?                                       Den dagpenning som betalas ut i enlighet med
15881:                                                         sjukförsäkringslagen samordnas med ersättning
15882: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         som enligt någon annan lag betalas för samma in-
15883: föra följande:                                          validitet under samma tid. Eftersom ersättningen
15884: De som utfört tvångsarbete i Tyskland under na-          för tvångsarbete inte är en ersättning som betalas
15885: zitiden kommer att få ersättning i form av peng-        ut med anledning av invaliditet, tas den inte i be-
15886: ar. Ersättningen är en engångssumma och maxi-           aktande vid samordningen av sjukdagpenningen
15887: mibeloppet är 15 000 tyska mark. 1 finska pengar        (27 § SFL). Ersättningen i fråga är hellerinteen
15888: uppgår maximibeloppet till ca 45 000 mark.              sådan förmån som avses i 15 § SFL (t.ex. studie-
15889:    Enligt den gällande lagstiftningen har en even-      stöd, vuxenstudiestöd, rehabiliteringspenning
15890: tuell ersättning, beroende på den sociala förmå-        m.fl. ersättningar för utebliven inkomst som be-
15891: nens art, olika inverkan på de förmåner som be-         talas på basis av rehabilitering) eller i 15 a § SFL
15892: talas ut i Finland.                                     (bl.a. förtida ålderspension, individuell förtids-
15893:    Det är skäl att anta att de som får ersättning för   pension), så ersättningen utgör inget hinder var-
15894: tvångsarbete är äldre personer, i huvudsak över         ken för rätten till sjukförsäkringspenning eller
15895: 65 år. Med tanke på spörsmålet är de viktigaste         för betalningen av sjukförsäkringspenningen.
15896: förmånerna i Finland då folkpension och arbets-             Enligt en utredning av Folkpensionsanstalten
15897: pension. För dessa pensioners del kan det konsta-       har ersättningen för tvångsarbete ingen inverkan
15898: teras att den engångssumma som fås inte inver-          på rätten att få arbetslöshetsdagpenning eller ar-
15899: kar på folkpensionens eller arbetspensionens be-        betsmarknadsstöd och inte heller på beloppet av
15900: lopp.                                                   dessa förmåner.
15901:    När pensionstagarnas bostadsbidrag räknas ut             Utkomststödet torde vara den enda förmånen
15902: tas pensionstagarens samt makens fortlöpande            som kan påverkas av ersättningen för tvångsarbe-
15903: årsinkomster i beaktande i enlighet med 6 § la-         te. En del av de som får ersättningen för tvångs-
15904: gen om bostadsbidrag för pensionstagare. På             arbete torde vara sådana återflyttare, vars ut-
15905: samma sätt beaktas i enlighet med 15 b § lagen          komst i huvudsak baserar sig på utkomststödet.
15906: om familjepensioner den efterlevandes fortlö-
15907: 
15908: 4
15909: Ministems svar                                               KK 752/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
15910: 
15911: 
15912: För deras del har samordningen av utkomststö-         handling, såsom misshandel eller våldtäkt. Inte
15913: det och ersättningen för tvångsarbetet betydelse.     heller de här ersättningarna räknas enligt lagen
15914:    Då utkomststödet är den form av utkomst-           om utkomststöd som prioriterade inkomster, utan
15915: skydd som beviljas i sista hand, tar man vid upp-     den som beviljar bidraget måste också när det
15916: görandet av utkomststödskalkylerna i allmänhet        gäller dessa ersättningar fundera på i hur hög
15917: nästan alla de inkomster i beaktande, som den         grad de skall tas i beaktande då bidraget beviljas.
15918: som ansöker om stöd har. 1 11 § lagen om ut-          Social- och hälsovårdsministeriet känner inte tili
15919: komststöd finns en förteckning över de inkom-         några sådana fall då kommunens förfarande för
15920: ster, som ändå inte tas i beaktande. Enligt den här   beviljande av stöd skulle ha lett tili orimliga lös-
15921: paragrafen betraktas bl.a. inte understöd som         ningar beträffande tillämpningen.
15922: skall anses ringa, moderskapsunderstöd, vårdbi-          När bestämmelserna om utkomststödet inom
15923: drag tili pensionstagare, handikappbidrag eller       en snar framtid skall preciseras, kommer ministe-
15924: vårdbidrag för bam som inkomster. Såvida inte         riet i samband med beredningsarbetet att reda ut
15925: beloppet av ersättningen för tvångsarbete är litet,   de olika skadeståndens ställning i lagstiftningen
15926: kan det genom att skälighetsprövning tillämpas        om utkomststödet. Dessutom är det skäl att kon-
15927: alltså beaktas som inkomst då utkomststödskal-        statera att det inom ministeriet har påbörjats ett
15928: kylen görs upp.                                       utredningsarbete med inriktning på att skapa en
15929:    Ersättningen för tvångsarbete torde vid bevil-     ny sorts utkomststödsförmån som är avsedd för
15930: jandet av utkomststöd eventuellt kunna likställas     återflyttare och andra invandrare i pensionsål-
15931: med andra ersättningar för lidande eller skador       dern. Också under det här utredningsarbetet kom-
15932: som förorsakats av felaktig eller våldsam be-         mer skadeståndens position att redas ut.
15933: 
15934: 
15935: 
15936: Helsingfors den 26 oktober 2000
15937: 
15938:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
15939: 
15940: 
15941: 
15942: 
15943:                                                                                                         5
15944:                                                                 KK 753/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
15945: 
15946: 
15947: 
15948: 
15949:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 753/2000 vp
15950: 
15951:                                                 Ulkomaalaisomisteisten Suomessa               toimivien
15952:                                                 yritysten veronkierron estäminen
15953: 
15954: 
15955: 
15956: 
15957: Eduskunnan puhemiehelle
15958: 
15959: Suomessa toimii suuri määrä omistuspohjaltaan            suomalaisten veronmaksajien, pankkien ja ali-
15960: ulkomaisia yrityksiä. Suurin osa näistä yrityksis-       hankkijoiden kontolle.
15961: tä toimii laillisten ja hyvien toimintatapojen mu-
15962: kaisesti, mutta esiin on tullut kyseenalaisiakin         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15963: esimerkkejä. Jos yrityksen pääpaikka on EU:n ul-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
15964: kopuolisessa maassa ja Suomessa on samojen               vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15965: omistajien tuotantopiste, Suomesta lähtevä vien-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15966: tituote hinnoitellaan täällä siten, ettei sillä kateta
15967: edes täysin raaka-aine-, palkka- ja muita tuotan-               Onko hallitus tietoinen niistä keinoista,
15968: tokustannuksia. Ulkomailla samojen omistajien                  joilla ulkomainen yritys, jolla on tuotan-
15969: vastaanottajayritys hinnoittelee tuotteen maassa                totoimintaa Suomessa, voi kiertää yri-
15970: käypään tuotehintaan, jolloin Suomessa hyvin-                  tysveron maksun Suomessa ja
15971: kin kannattavaa tuotetta tekevä yritys välttyy ko-
15972: konaan yrityksen maksamaita verolta. Pahim-                    onko hallituksella keinoa ryhtyä toi-
15973: massa tapauksessa saatavat, jotka ovat jääneet                 miin, ettei perusteluosassa kuvattu tuot-
15974: yrityksen mennessä konkurssiin, laukeavat vielä                teen alihinnoitteluun perustuva yritysve-
15975:                                                                ronkierto olisi mahdollinen?
15976: 
15977: 
15978: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
15979: 
15980:     Esa Lahtela /sd
15981:     Marjaana Koskinen /sd
15982: 
15983: 
15984: 
15985: 
15986:                                                                                                 Versio 2.0
15987: KK 753/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.                                                   Ministerin vastaus
15988: 
15989: 
15990: 
15991: 
15992: Eduskunnan puhemiehelle
15993: 
15994: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          saatua tuloa voidaan Suomessa korottaa, jos tu-
15995: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      loa on epäasianmukaisen hinnoittelun seuraukse-
15996: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          na siirtynyt henkilölle, joka ei ole Suomessa ylei-
15997: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd          sesti verovelvollinen. Säännöksen soveltaminen
15998: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            edellyttää, että Suomessa elinkeinotoimintaa har-
15999: 753/2000 vp:                                          joittava verovelvollinen ja muualla kuin Suomes-
16000:                                                        sa yleisesti verovelvollinen ovat etuyhteyssuh-
16001:        Onko hallitus tietoinen niistä keinoista,       teessa eli toinen verovelvollisista taloudellisesti
16002:        joilla ulkomainen yritys, jolla on tuotan-      osallistuu toisen yritykseen tai sillä on vaikutus-
16003:        totoimintaa Suomessa, voi kiertää yri-          valtaa toisen johtoon. Lisäksi edellytetään, että
16004:        tysveron maksun Suomessa ja                     osapuolten välillä käydään kauppaa yli- tai ali-
16005:                                                        hintaan tai muutoin sovitaan taloudellisista eh-
16006:        onko hallituksella keinoa ryhtyä toi-          doista, jotka poikkeavat siitä, mitä toisiinsa näh-
16007:        miin, ettei perusteluosassa kuvattu tuot-      den riippumattomien yritysten välillä olisi sovit-
16008:        teen alihinnoitteluun perustuva yritysve-       tu. Edellytysten täyttyessä voidaan tuloksi lukea
16009:        ronkierto olisi mahdollinen?                   määrä, johon tulo olisi noussut, jos tällaisiin toi-
16010: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         miin ei olisi ryhdytty.
16011: ti seuraavaa:                                             Säännös vastaa Taloudellisen yhteistyön ja ke-
16012:                                                       hityksen järjestön OECD:n siirtohintaohjetta,
16013: Kysymyksen perusteluosassa kuvatussa esimer-          jonka mukaan kansainvälisissä liiketoimissa on
16014: kissä maasta vietäviä tavaroita ei hinnoitella nii-   noudatettava markkinaehtoperiaatetta. Kahden
16015: den tosiasiallisen arvon mukaan. Hintaan ei sisäl-    yrityksen välinen etuyhteys ei saa vaikuttaa liike-
16016: lytetä voittolisää ja osa kustannuksistakin saate-    toimessa käytettävään siirtohintaan, vaan siirto-
16017: taan jättää kattamatta. Alihinnoittelun lisäksi       hinnan on vastattava hintaa, jota riippumattomat
16018: voiton siirtäminen ulkomaille saatetaan toteuttaa     yritykset vastaavissa olosuhteissa liiketoimis-
16019: monilla muilla tavoilla. Monimutkaisemmat ope-        saan käyttäisivät.
16020: raatiot perustuvat väliyhtiöiden käyttöön tai mo-         S iirtohinnoi tte lukys ymys ten monimutkaisuu-
16021: nivaiheiseen laskutukseen, jossa oikeansuuruista      den vuoksi verotusmenettelylain 31 §:n sovelta-
16022: kauppalaskuhintaa alennetaan erilaisilla järjeste-    minen saattaa käytännössä olla hankalaa ja moni-
16023: lyillä, esimerkiksi kuittauksilla. Eräs mahdolli-     vaiheista. Epäasianmukaisesta siirtohinnoittelus-
16024: suus on, että Suomessa olevalta yritykseltä peri-     ta voi luonnollisesti kertoa se, ettei Suomessa
16025: tään ylihintaa sen ulkomailta ostamista tavarois-     olevalle yritykselle pitkän ajan kuluessa kerry
16026: ta. Lisäksi voidaan käyttää hyväksi sitä tosiasiaa,   lainkaan voittoa. Hintojen suhde markkinaehtoi-
16027: että aineettoman omaisuuden oikean hinnan mää-        suuteen selviää kuitenkin ehkä vasta verotarkas-
16028: rittäminen on erityisen vaikeaa. Kaikki nämä me-      tuksessa. Kun Suomessa olevan yrityksen kaup-
16029: netelmät tuottavat sen tuloksen, että tuloa ja ve-    pakumppanina on ulkomaalainen, EU:n ulkopuo-
16030: roa jää kertymättä Suomeen.                           lelta oleva yritys, suuri ongelma on riittävä tie-
16031:    Oikeudellisesti asiaa on arvosteltava verotus-     donsaanti oikean siirtohinnan määrittämiseksi.
16032: menettelylain kansainvälistä voitonsiirtoa koske-         Suomella on verosopimus yli neljänkymme-
16033: van 31 §:n perusteella. Sen mukaan elinkeinosta       nen EU:n ulkopuolisenmaan kanssa, ja verosopi-
16034: 
16035: 2
16036: Ministerin vastaus                                             KK 753/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
16037: 
16038: 
16039: mukset sisältävät tiedonvaihtoa koskevan mää-            soveltamisala laajenee. Myös osallistuminen
16040: räyksen. Jos tällaista sopimusta ei ole, mahdolli-      muissa maissa tapahtuviin verotarkastuksiin te-
16041: suudet saada tietoja siirtohintojen määrittämistä       hostaa tiedonvaihtoa.
16042: varten ovat huonommat. Osittain tästä syystä               Yleisemmin todettakoon, että valtioneuvos-
16043: verotusmenettelylain 26 §:ää on muutettu                ton talousrikostorjuntaohjelmassa verovalvon-
16044: 26.6.1998 annetulla lailla (477/1998). Verotus-         nan painopistealueena on myös kansainvälinen
16045: menettelylain 26 §:n 4 momentin mukaan on en-           veronkierto. Verohallituksen ja verovirastojen
16046: sisijaisesti verovelvollisen asiana esittää selvi-      välisissä tulostavoitesopimuksissa olevaan vero-
16047: tystä jostakin verotusta koskevasta kysymykses-         valvontasuunnitelmaan verovirastojen on laadit-
16048: tä, jos verovelvollisen suorittaman oikeustoimen        tava alueensa verovelvollisista asiakaskartoitus,
16049: toinen osapuoli ei asu Suomessa tai sillä ei ole        jossa kiinnitetään huomiota ulkomaisten Suo-
16050: kotipaikkaa täällä eikä veroviranomainen voi            messa harjoittamaan yritystoimintaan. Verohalli-
16051: saada oikeustoimesta tai sen toisesta osapuolesta       tus kartoittaa, miten tällaisen toiminnan veroval-
16052: riittävää tietoa kansainvälisen sopimuksen nojal-       vontaa voidaan selkeyttää ja tehostaa. Koulutus-
16053: la. Verovelvollista voidaan silloin vaatia osoitta-     ta siirtohinnoittelukysymyksissä on sekä Poh-
16054: maan käytetyn hinnan markkinaehtoisuus, jos ve-         joismaisella tasolla että OECD:ssäjatkuvasti li-
16055: ro hallinto ensin osoittaa, että liiketoimet ovat ta-   sätty.
16056: pahtunut etuyhteystilanteessa suomalaisen ja ve-           On myös havaittavissa, että kansainvälinen
16057: rokeidasvaltiossa sijaitsevan yrityksen välillä.        paine verokeidasmaita kohtaan on kasvamassa.
16058: Käännetyn todistustaakan sisältävä säännös an-          SekäOECD:ssäettä EU:ssa on vireillä hankkei-
16059: taa veroviranomaiselle mahdollisuuden puuttua           ta, joilla pyritään parantamaan tiedonvaihtoa ja
16060: siirtohinnoitteluun ja parantaa tiedonsaantia ta-       kehittämään kansainvälistä yhteistoimintaa ve-
16061: pauksissa, joissa Suomella ei ole verosopimusta         ronkierron ehkäisemiseksi. Nämä hankkeet voi-
16062: kyseisen maan kanssa.                                   vat tulevaisuudessa johtaa uusiin toimiin vero-
16063:     Jos saadut tiedot ovat riittävät, ongelmana on      keidasmaita vastaan.
16064: sellaisen markkinaehtoisen hinnan määrittämi-              Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että verovi-
16065: nen, jonka sekä veroviranomainen että verovel-          ranomaisilla on riittävät kotimaiset keinot puut-
16066: vollinen voivat hyväksyä. Määritettäväliä hinnal-       tua voiton siirtämiseen ulkomaille. Osa keinoista
16067: la on vaikutusta myös toisessa maassa toimitetta-       on uusia, joten niiden tehokkuudesta tarvitaan
16068: vaan verotukseen. Jos Suomella on maan kanssa           vielä kokemuksia. Samoin saatetaan tarvita lisä-
16069: verosopimus, hinnan määrittämisessä saatetaan           panostusta siirtohinnoittelun tutkimiseen. Mark-
16070: joutua ottamaan huomioon myös toisen maan nä-           kinaehtoisuuden vastaisen siirtohinnoittelun tor-
16071:  kemys asiasta.                                         juminen on riippuvaista myös ulkomaisista teki-
16072:     Vero- ja virka-apusopimusten lisäksi tietoja        jöistä, ja tämä seikka tosiasiallisesti rajoittaa ko-
16073:  voidaan hankkia simultaaniverotarkastuksilla.          timaisen keinovalikoiman tehokasta käyttöä. Ve-
16074:  Verohallinto on yli kymmenen vuoden ajan osal-         roalan kansainvälinen yhteistyö on kuitenkin vii-
16075:  listunut pohjoismaisiin, samanaikaisesti useassa       me aikoina huomattavasti vilkastunut, joten toi-
16076:  maassa tehtäviin verotarkastuksiin, joissa siirto-     mia tälläkin alueella on odotettavissa.
16077:  hintakysymykset ovat keskeisiä. Tarkastuksia              Edellä olevan perusteella hallitus ei näe syytä
16078: jä1jestetään myös EU:n piirissä ja lähitulevaisuu-      ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja
16079:  dessa todennäköisesti EU:n ulkopuolistenkin            Esa Lahtelan ja kansanedustaja Marjaana Koski-
16080:  maiden kanssa, kun Euroopan neuvoston ja               sen tarkoittamassa asiassa.
16081:  OECD:n monenkeskisen virka-apusopimuksen
16082: 
16083: 
16084: 
16085: Helsingissä l päivänä marraskuuta 2000
16086: 
16087:      Ministeri Suvi-Anne Siimes
16088:                                                                                                            3
16089: KK 753/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.                                                       Ministems svar
16090: 
16091: 
16092: 
16093: 
16094: Tili riksdagens talman
16095: 
16096: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            Juridiskt sett måste den här frågan bedömas
16097: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      utgående från 31 § lagen om beskattningsförfa-
16098: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa          rande, där intemationell vinstöverföring behand-
16099: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-       las. Enligt den kan inkomsten av näringsverk-
16100: mål SS 753/2000 rd:                                     sarnheten höjas i Finland, om inkomsten som en
16101:                                                         följd av felaktig prissättning har övergått till en
16102:        A"r regeringen medveten om de metoder           person som inte är allmänt skattskyldig i Fin-
16103:        som utländska företag med produktions-           land. Tillämpningen av bestämmelsen förutsät-
16104:        verksamhet i Finland använder för att            ter att det mellan den skattskyldige som bedriver
16105:        kringgå betalningen av företagsskatt i           näringsverksambet i Finland och den som är all-
16106:        Finland och                                      mänt skattskyldig någon annanstans än i Finland
16107:                                                         finns en intressegemenskap, dvs. den ene av de
16108:        finns det något sätt för regeringen att         skattskyldiga deltar ekonomiskt i den andras fö-
16109:        vidta åtgärder så att det inte skulle vara      retag eller har inflytande över ledningen av före-
16110:        möjligt att på det vis som beskrivs i           taget. Dessutom förutsätts det att handel mellan
16111:        spörsmålets motiveringsdel kringgå fö-          partema bedrivs till över- eller underpris eller att
16112:        retagsbeskattningen genom underpris-            det på annat vis finns en överenskommelse om
16113:        sättning av produkten?                          ekonomiska villkor som avviker från vad som
16114: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        skulle ha avtalats mellan av varandra oberoende
16115: föra följande:                                         företag. När villkoren uppfylls kan som inkomst
16116:                                                        räknas det be1opp som inkomsten skulle ha stigit
16117: 1 det exempel som beskrivs i spörsmålets motive-       till om dessa åtgärder inte hade vidtagits.
16118: ringsdel prissätts varoma som exporteras inte en-          Bestämme1sen motsvarar Organisationen för
16119: ligt sitt verkliga värde. Priset innehåller inget      ekonomiskt samarbete. och utveckling OECD:s
16120: vinsttillägg och en del av kostnadema täcks kan-       anvisning om överföringspris. Enligt denna an-
16121: ske inte. Förutom underprissättning kan vinsten        visning måste marknadsvillkorsprincipen följas
16122: överföras utomlands på många andra sätt. De            vid intemationella affårstransaktioner. lntresse-
16123: mest komplicerade operationema baserar sig på          gemenskap mellan två företag får inte inverka på
16124: användning av mellanhänder eller fakturering i         det överföringspris som används vid affårstrans-
16125: många steg, där det riktiga faktureringspriset         aktionema, utan överföringspriset måste matsva-
16126: sänks genom olika arrangemang, t.ex. genom             ra det pris som oberoende företag i motsvarande
16127: kvittering. En möjlighet är att begära att företa-     fall skulle ha använt för affårstransaktionerna.
16128: get i Finland betalar ett överpris för de varor som        Eftersom de frågor som rör överföringspris-
16129: det köper från utlandet. Dessutom kan man ut-          sättning är så komplexa, kan tillämpningen av
16130: nyttja det faktum att det är mycket svårt att bedö-    31 § lagen om beskattningsförfarande i prakti-
16131: ma priset på immateriell egendom. Alla dessa           ken vara svår och bestå av flera faser. Om ett fö-
16132: förfaringssätt leder till att varken inkomster eller   retag som verkar i Finland under en längre tid
16133: skatter inflyter i Finland.                            inte sani1ar någon vinst alls, kan detta naturligt-
16134: 
16135: 
16136: 4
16137: Ministerns svar                                                 KK 753/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
16138: 
16139: 
16140: vis vittna om överföringsprissättning. Prisets för-      skattegranskningar som utförs samtidigt i flera
16141: hållande till marknadsvillkoren framgår kanske            Iänder och där frågoma om överföringspriser ut-
16142: först vid skattegranskningen. Då handelspart-             gör en centraldel av granskningen. Granskning-
16143: nern till ett företag i Finland är ett utländskt före-    ar ordnas också inom EU och inom en snar fram-
16144: tag som inte finns i ett EU-land är det ett stort        tid sannolikt också tillsammans med Iänder som
16145: problem att få tillräckligt med uppgifter för att        står utanför EU, då tillämpningsområdet för Eu-
16146: kunna fastställa det riktiga överföringspriset.          roparådets och OECD:s multilaterala handräck-
16147:    Finland har skatteavtal med över 40 Iänder ut-        ningsavtal utvidgas. Också deltagandet i skatte-
16148: anför EU, och dessa skatteavtal innehåller en be-        granskningar som sker i andra Iänder effektive-
16149: stämmelse om informationsutbyte. Om det inte             rar informationsutbytet.
16150: finns något sådant avtal är utsiktema att få infor-          Rent allmänt kan det konstateras att tyngd-
16151: mation för fastställandet av överföringsprisema          punkten för skattegranskningen också i statsrå-
16152: sämre. Delvis av denna orsak ändrades 26 § la-           dets program för bekämpning av den ekonomis-
16153: gen om beskattningsförfarande genom en lag av            ka brottsligheten ligger på intemationellt kring-
16154: den 26 juni 1998 (477 /1998). Enligt 26 § 4 mom.         gående av skatt. Enligt planen om skattekontroll i
16155: lagen om beskattningsförfarande är det i första          de avtal om resultatmål som slutits mellan skatte-
16156: hand den skattskyldiges sak att lägga fram en ut-        styrelsen och skatteverken skall skatteverken
16157: redning om någon fråga som rör beskattningen,            göra en kartläggning av de skattskyldiga inom
16158: om den andra parten i en rättshandling som den           sina respektive områden. Vid denna kartlägg-
16159: skattskyldige företagit inte är bosatt i Finland el-     ning fåsts uppmärksambet vid den företagsverk-
16160: ler parten inte har hemort här och skattemyndig-         samhet som utländska företag bedriver i Finland.
16161: heten inte med stöd av ett intemationellt avtal          Skattestyrelsen kartlägger också hur skattekon-
16162: kan få tillräckligt med upplysningar om rätts-           trollen av den här sortens verksamhet skall kun-
16163: handlingen eller dess andra part. Man kan då krä-        na göras klarare och effektivare. Utbildningen i
16164: va att den skattskyldige visar att det pris som an-      ärenden som rör överföringsprissättning har ökat
16165: vänts motsvarar marknadsvillkoren, om skatte-            på både nordisk nivå och på OECD-nivå.
16166: förvaltningen först visar att affårstransaktioner-           Det märks också att trycket på skatteparadis-
16167: na är en del av en intressegemenskap mellan ett          länder växer intemationellt sett. Både inom
16168: finländskt företag och ett företag som finns i ett       OECD och EU är många sådana projekt på gång,
16169: skatteparadisland. Bestämmelsen om omvänd be-            med vars hjälp man försöker förbättra informa-
16170: visbörda ger skattemyndighetema en möjlighet             tionsutbytet och utveckla ett intemationellt sam-
16171: att ingripa i överföringsprissättning och få mer         arbete för att förhindra kringgående av skatt.
16172: information i de fall där Finland inte har något         Dessa projekt kan i framtiden leda till nya åtgär-
16173: skatteavtal med landet i fråga.                          der mot skatteparadisländema.
16174:    Om den information man fått är tillräcklig är             Allt som allt kan det konstateras att skatte-
16175: problemet att fastställa ett sådant pris utgående        myndighetema har tillräckliga metoder inom lan-
16176: från marknadsvillkoren som både skattemyndig-            det för att ingripa i överföringen av vinster till ut-
16177: hetema och den skattskyldige kan godkänna. Det           landet. En del av metodema är nya, så det saknas
16178: pris som fastställs inverkar även på beskattning-        ännu erfarenhet av hur effektiva de är. På samma
16179: en i det andra landet. Om Finland har ett skatte-        vis kan det behövas en extra satsning på under-
16180: avtal med landet, måste man eventuellt också ta          sökning av överföringsprissättning. Att bekämpa
16181: det andra landets syn på saken i beaktande när           denna överföringsprissättning, som strider mot
16182: priset fastställs.                                       marknadsvillkoren, är också beroende av fakto-
16183:    Förutom genom skatteavtal och handräck-               rer utomlands och detta begränsar i själva verket
16184: ningsavtal kan information också fås genom si-           ett effektivt utnyttjande av metoderna inom lan-
16185: multan skattegranskning. Skatteförvaltningen             det. Det intemationella samarbetet i skattefrågor
16186: har redan i över tio års tid deltagit i de nordiska      har ändå blivit betydligt livligare under den se-
16187: 
16188: 
16189:                                                                                                              5
16190: KK 753/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                  Ministems svar
16191: 
16192: 
16193: naste tiden, så åtgärder är att vänta även på detta    riksdagsledamot Esa Lahtela och riksdagsleda-
16194: område.                                                mot Marjaana Koskinen avser.
16195:     Med detta som grund ser regeringen inga skäl
16196: till att vidta ytterligare åtgärder i det ärende som
16197: 
16198: 
16199: Helsingfors den 1 november 2000
16200: 
16201:     Minister Suvi-Anne Siimes
16202: 
16203: 
16204: 
16205: 
16206: 6
16207:                                                             KK 754/2000 vp - Esko Kurvinen /kok
16208: 
16209: 
16210: 
16211: 
16212:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 754/2000 vp
16213: 
16214:                                              Eläkejärjestelmien selkiinnyttämisen aikataulu
16215: 
16216: 
16217: 
16218: 
16219: Eduskunnan puhemiehelle
16220: 
16221: Nykyiset eläkejärjestelmämme ovat vuosikym-           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16222: menien aikana kehittyneet hyvin monimutkaisik-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16223: si ja vaikeaselkoisiksi. Tällä hetkellä kansalai-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16224: nen ei tahdo saada selvyyttä oman eläkkeensä          vaksi seuraavan kysymyksen:
16225: määräytymiseen edes eläkeasiantuntijan avulla.
16226: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan toimitus-            Millaisia toimenpiteitä Puron eläkeneu-
16227: johtaja Kari Puron työryhmä (työmarkkinoid~n                vottelutyöryhmä on käsitellyt ja
16228: keskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä) pohtii
16229: parhaillaan laajaa työeläkejärjestelmien yksin-             milloin nyt valmisteilla olevasta eläke-
16230: kertaistamista, jolla olisi tarkoitus mahdollisesti         remontista on odotettavissa konkreetti-
16231: yhdistää työeläkelait                                       sia tuloksia?
16232: 
16233: 
16234: 
16235: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
16236: 
16237:     Esko Kurvinen /kok
16238: 
16239: 
16240: 
16241: 
16242:                                                                                                Versio 2.0
16243: KK 754/2000 vp- Esko Kurvinen !kok                                                     Ministerin vastaus
16244: 
16245: 
16246: 
16247: 
16248: Eduskunnan puhemiehelle
16249: 
16250: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          kuuluvien työntekijäin eläkelaki ja yrittäjien elä-
16251: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette           kelaki yhdistettäisiin yhdeksi laiksi. Maatalous-
16252: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-         yrittäjien eläkelaki ja merimieseläkelaki on jätet-
16253: nen vastattavaksi kansanedustaja Esko Kurvisen         ty ehdotuksen ulkopuolelle näihin lakeihin sisäl-
16254: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           tyvien erityispiirteiden vuoksi. Myöhemmin oli-
16255: 754/2000 vp:                                           si kuitenkin tarkoitus selvittää, mitä muutoksia
16256:                                                        kokonaisuudistuksen vuoksi myös näihin lakei-
16257:        Millaisia toimenpiteitä Puron eläkeneu-         hin olisi tehtävä.
16258:        vottelutyöryhmä on käsitellyt ja                    Työryhmä ehdottaa myös, että eläkettä kart-
16259:                                                        tuisi 18 vuoden iästä alkaen ja eläkekarttuma pe-
16260:        milloin nyt valmisteilla olevasta eläke-        rustuisi kunkin vuoden ansiotuloihin nykyisen
16261:        remontista on odotettavissa konkreetti-         LEL:n tapaan. Vakuuttamisvelvollisuus ja eläk-
16262:        sia tuloksia?                                   keen kertyminenjatkuisivat niin kauan kuin työs-
16263: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kentelykin. Siten eläkettä voisi kertyä myös 65
16264: ti seuraavaa:                                          ikävuoden jälkeen. Nykyisin voimassa olevasta
16265:                                                        niin sanotusta 60-65-vuotiaiden superkarttu-
16266: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman mukaan          masta luovuttaisiin. Alle 18-vuotiaita ei tarvitsi-
16267: sosiaalivakuutuslainsääsäädännön kehittämistä          si työeläkevakuuttaa eikä heistä perittäisi myös-
16268: jatketaan kiinteässä yhteistyössä työmarkkinajär-      kään työeläkevakuutusmaksua.
16269: jestöjen kanssa. Nimenomaisesti työeläkejärjes-           Työryhmä ehdottaa lisäksi, että työkyvyttö-
16270: telmän osalta hallituksen ohjelmassa todetaan          myyseläkkeisiin liittyvää tulevan ajan eläkeoi-
16271: muun muassa, että työeläkelainsäädännön yksin-         keutta muutettaisiin siten, että eläkeikään jäljellä
16272: kertaistamismahdollisuuksia selvitetään.               oleva aika otettaisiin huomioon aina, jos työs-
16273:    Toimitusjohtaja Lauri Koivusalon johdolla           kentelyä olisi vähintään 12 kuukautta. Ehdotuk-
16274: toiminut eläkealan asiantuntijoista koostunut          sessa tätä eläkkeenosaa kutsutaan riskiosaksi.
16275: työryhmä luovutti tämän vuoden keväällä työ-           Sitä ansaittaisiin työsuhteessa samaan tapaan
16276: markkinajärjestöjen neuvotteluryhmälle ehdo-           kuin kertynyttä eläkettäkin eli mitä täydempi työ-
16277: tuksensa työeläkelakien yksinkertaistamista kos-       ura eläketapahtumaan mennessä on, sitä suurem-
16278: kevasta kokonaisuudistuksesta. Ehdotus koskee          pi olisi eläkekertymä. Täyden riskiosan voisi saa-
16279: yksityisten alojen eläkelakeja, mutta ehdotetun        da, vaikka palkattornia vuosia olisi esimerkiksi
16280: uuden järjestelmän pääperiaatteet tulisi toteuttaa     opiskelun tai lastenhoitovapaan vuoksi. Tällaisia
16281: myös julkisten alojen eläkejärjestelmissä, jotta       palkattornia vuosia voisi olla enintään kymme-
16282: koko työeläkejärjestelmä voisi toimia järkevällä       nen tiettyyn ikään mennessä. Tämän jälkeen en-
16283: tavalla.                                               nen eläketapahtumaa oleva työstä poissaolo pie-
16284:    Edellä mainittu Koivusalon työryhmä ehdot-          nentäisi riskiosaa. Työssäoloon kuitenkin rinnas-
16285: taa muun muassa, että työntekijäin eläkelaki, ly-      tettaisiin eräät sosiaalivakuutuksen etuusajat.
16286: hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin        Näistä etuuksista kertyisi eläkettä samalla tavoin
16287: eläkelaki, taiteilijoiden ja eräisiin erityisryhmiin   kuin palkasta.
16288: 
16289: 
16290: 2
16291: Ministerin vastaus                                         KK 754/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
16292: 
16293: 
16294:    Työryhmä ehdottaa myös, ettei työeläkkeitä        koostuvassa eläkeneuvottelutyöryhmässä. Ehdo-
16295: enää yhteensovitettaisi keskenään. Tapaturma- ja     tukseen liittyen eläkeneuvottelutyöryhmässä on
16296: liikennevakuutuskorvaukset säilyisivät ensisijai-    nostettu esiin runsaasti kysymyksiä, joista osa-
16297: sina etuuksina työeläkkeisiin nähden ja niiden       puolet eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Esille
16298: määrä vähennettäisiin suoraan työeläkkeen mää-       on noussut muun muassa kysymys siitä, kuinka
16299: rästä.                                               ratkaistaan pidempään koulutettujen henkilöiden
16300:     Työryhmä selvitti myös ehdottamansa mallin       eläke-etuuksien oikeudenmukaisuus. Sosiaali- ja
16301: kannalta nykyisen TEL-indeksijärjestelmän            terveysministeriössä konkreettisiin lainsäädäntö-
16302: muutostarvetta. Koska eläke kertyisi työryhmän       toimiin työeläkejärjestelmän yksinkertaistamista
16303: ehdotuksen mukaan koko työuran ansioiden pe-         koskevan kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi
16304: rusteella, työryhmän mukaan näyttäisi siltä, että    voidaan ryhtyä sen jälkeen, kun kokonaisuudis-
16305: niin sanotun aktiiviajan indeksisuojan eli nykyi-    tuksessa muutettavista asioista on neuvotteluosa-
16306: sen alle 65-vuotiaiden TEL-indeksisuojan paino-      puolten kesken päästy yksimielisyyteen. Tämän
16307: arvo korostuisi.                                     hetkisten arvioiden mukaan uudistus voisi tulla
16308:     Työryhmän ehdotuksien lähtökohtana on ollut      voimaan aikaisintaan vuoden 2006 alusta. Tar-
16309: työeläkejärjestelmän yksinkertaistaminen ja sel-     koituksena on, että uudistuksen voimaantuloa
16310: keyttäminen nykyisestään. Työryhmän ehdotuk-         edeltävään aikaan kohdistuva eläketurva säilyisi
16311: set eivät näin ollen perustu eläkemenojen säästä-    entisenlaisena ja uudet periaatteet koskisivat uu-
16312: miseen tai lisäämiseen. Osa työryhmän ehdotuk-       distuksen voimaantulon jälkeistä aikaa. Uudistus
16313: sista kuitenkin merkitsisi eläkemenojen säästöä      vaatisi todennäköisesti myös joitakin siirty-
16314: ja osa eläkemenojen lisäystä.                        mäsäännöksiä, jotta siirtyminen vanhasta järjes-
16315:     Tällä hetkellä työryhmän ehdotus on käsiteltä-   telmästä uuteen onnistuisi siten, ettei yksittäista-
16316: vänä toimitusjohtaja Kari Puron johtamassa työ-      pauksissa syntyisi kohtuuttomia tilanteita.
16317: markkinajärjestöjen ja eläkelaitosten edustajista
16318: 
16319: 
16320: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
16321: 
16322:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
16323: 
16324: 
16325: 
16326: 
16327:                                                                                                        3
16328: KK 754/2000 vp- Esko Kurvinen !kok                                                           Ministerns svar
16329: 
16330: 
16331: 
16332: 
16333: Tili riksdagens talman
16334: 
16335: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            rer och särskilda grupper av arbetstagare samt la-
16336: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-         gen om pension för företagare skulle slås sam-
16337: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko           man till en lag. Lagen om pension för lantbruks-
16338: Kurvinen /saml undertecknade skriftliga spörs-             företagare och lagen om sjömanspensioner har
16339: mål SS 754/2000 rd:                                        lämnats utanför förslaget på grund av de särskil-
16340:                                                           da drag som utmärker dessa lagar. Avsikten är
16341:        Hurdana åtgärder har Puros pensions-               dock att senare reda ut vilka ändringar totalrefor-
16342:        förhandlingsgrupp behandlat och                    men förutsätter även i dessa lagar.
16343:                                                               Arbetsgruppen föreslår även att pension skul-
16344:         när kan man vänta sig konkreta resultat           le intjänas från 18 års ålder och att pensionstill-
16345:         av den pensionsreform som nu är under             växten skulle basera sig på respektive års för-
16346:         beredning?                                        värvsinkomst, liksom nuvarande KAPL. Försäk-
16347: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           ringsskyldigheten och intjänandet av pensionen
16348: föra följande:                                            skulle fortsätta under hela arbetstiden. Således
16349:                                                           kunde pension intjänas även efter 65 års ålder.
16350: Enligt programmet för Paavo Lipponens II reger-           Man skulle avstå ifrån den nuvarande s.k. super-
16351: ing utvecklas socialförsäkringslagstiftningen vi-         tillväxten för 60-65-åringar. Personer under 18
16352: dare i intimt samarbete med arbetsmarknadsorga-           år skulle inte behöva arbetspensionsförsäkras
16353: nisationerna. När det gäller just arbetspensions-         och för dem skulle inte heller uppbäras arbets-
16354: systemet konstateras i regeringens program bl.a.          pensionsförsäkringspremie.
16355: att möjligheterna att förenkla arbetspensionslag-             Arbetsgruppen föreslår dessutom att pensions-
16356: stiftningen utreds.                                       rätten på basen av återstående tid, som hänför sig
16357:    Den arbetsgrupp bestående av experter inom             till invalidpensioner, ändras så att den tid som
16358: pensionsbranschen som arbetat under ledning av            återstår till pensionsåldern alltid skulle beaktas
16359: verkställande direktör Lauri Koivusalo lämnade i          vid minst 12 månaders arbete. 1 förslaget kaUas
16360: början av detta år sitt förslag till totalreform i syf-   denna del av pensionen riskdel. Den skulle intjä-
16361: te att förenkla arbetspensionslagstiftningen till         nas under arbetsförhållandet på samma sätt som
16362: arbetsmarknadsorganisationernas förhandlings-             pensionen, dvs. ju fullständigare arbetskarriär
16363: grupp. Förslaget gäller pensionslagarna för de            före pensionsfallet, desto större samlad pensions-
16364: privata branscherna, men huvudprinciperna i det           tillväxt. Full riskdel skulle man kunna få även om
16365: föreslagna nya systemet borde förverkligas även           man hade oavlönade år, t.ex. på grund av studier
16366: inom den offentliga sektorns pensionssystem för           eller vårdledighet. Fram till en viss ålder kunde
16367: att hela arbetspensionssystemet skall kunna               man ha högst 10 sådana oavlönade år. Efter detta
16368: fungera på ett rationellt sätt.                           minskar riskdelen p.g.a. bortavaro från arbetet
16369:    Koivusalos nämnda arbetsgrupp föreslår bland           före pensionsfallet. Med arbete skulle dock jäm-
16370: annat att lagen om pension för arbetstagare, la-          ställas vissa av socialförsäkringens förmånsti-
16371: gen om pension för arbetstagare i kortvariga ar-          der. För dessa förmåner intjänas pension på sam-
16372: betsförhållanden, lagen om pension för konstnä-           ma sätt som för lön.
16373: 
16374: 
16375: 4
16376: Ministerns svar                                            KK 754/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
16377: 
16378: 
16379:    Arbetsgruppen föreslår även att arbetspensio-     förhandlingsgrupp som består av företrädare för
16380: nerna inte längre skall samordnas sinsemellan.       arbetsmarknadsorganisationerna och pensions-
16381: Olycksfalls- och trafikförsäkringsersättningarna     anstalterna. 1 samband med förslagen har man i
16382: skulle förbli primära förmåner i förhållande tili    pensionsförhandlingsgruppen tagit upp många
16383: arbetspensionerna och beloppet av dem skulle         frågor om vilka parterna inte har nått enighet.
16384: dras av direkt från beloppet av arbetspensionen.     Man har bl.a. tagit upp frågan om hur man skall
16385:    Arbetsgruppen redde även ut behovet av att        göra pensionsförmånerna rättvisa för personer
16386: ändra det nuvarande APL-indexsystemet på ba-         med längre utbildning. Social- och hälsovårdsmi-
16387: sis av den modell den föreslagit. Eftersom pen-      nisteriet kan vidta lagstiftande åtgärder när det
16388: sion enligt arbetsgruppens förslag skulle intjänas   gäller genomförandet av helhetsreformen för att
16389: på basis av inkomsterna under hela arbetskarriä-     förenkla arbetspensionssystemet när förhand-
16390: ren, verkar det enligt arbetsgruppen som om be-      lingsparterna har nått enighet om de punkter som
16391: tydelsen av det s.k. indexskyddet för den aktiva     skall ändras i samband med helhetsreformen. En-
16392: tiden, dvs. det nuvarande APL-indexskyddet för       ligt nuvarande uppskattningar kan reformen trä-
16393: personer under 65, skulle öka.                       da i kraft tidigast vid ingången av 2006. Avsik-
16394:    Utgångspunkten för arbetsgruppens förslag         ten är att pensionsskyddet för tiden före det att re-
16395: har varit att förenkla arbetspensionssystemet och    formen träder i kraft skall förbli som förut och att
16396: att göra det tydligare. Arbetsgruppens förslag ba-   de nya principerna skall gälla tiden efter att refor-
16397: serar sig således inte på att minska eller öka ut-   men har trätt i kraft. Reformen kräver sannolikt
16398: gifterna för pensionerna. En del av arbetsgrup-      även vissa övergångsbestämmelser för att över-
16399: pens förslag skulle dock innebära besparingar i      gången från det gamla systemet tili det nya skall
16400: pensionsutgifterna och en del av dem ökade ut-       kunna ske så att inga oskäliga situationer uppstår
16401: gifterna.                                            i enstaka fall.
16402:    För närvarande behandlas arbetsgruppens för-
16403: slag i verkställande direktör Kari Puros pensions-
16404: 
16405: 
16406: Helsingfors den 25 oktober 2000
16407: 
16408:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
16409: 
16410: 
16411: 
16412: 
16413:                                                                                                        5
16414:                                                            KK 755/2000 vp - Esko Kurvinen /kok
16415: 
16416: 
16417: 
16418: 
16419:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 755/2000 vp
16420: 
16421:                                             Arvonlisäverotuksen aiheuttama kilpailun vää-
16422:                                             ristyminen
16423: 
16424: 
16425: 
16426: 
16427: Eduskunnan puhemiehelle
16428: 
16429: Arvonlisäverolaki tuli voimaan 1.6.1994. Lain        johtaa samoilla markkinoilla toimivien elinkei-
16430: hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti,         nonharjoittajien erilaiseen arvonlisäverotukselli-
16431: että hallitus yhdessä Kilpailuviraston kanssa ar-    seen asemaan.
16432: vioi arvonlisäverolain aiheuttamia kilpailullisia       Kilpailuvirasto onkin esittänyt kauppa- ja
16433: vaikutuksia ja antaa viivyttelemättä sellaiset       teollisuusministeriölle, että ministeriö ryhtyisi
16434: lainmuutosesitykset, joilla kilpailun vääristymi-    yrittäjyyshankkeen puitteissa neuvotteluihin val-
16435: nen voidaan nopeasti oikaista.                       tiovarainministeriön kanssa arvonlisäverotuksen
16436:    Arvonlisäverotus on Kilpailuviraston mukaan       aiheuttamien kilpailun vääristymien oikaisemi-
16437: aiheuttanut kilpailun vääristymiä mm. ruoka-,        seksi.
16438: terveys-, koulutus- ja sosiaalipalveluiden tuotan-
16439: nossa, jolloin osa elinkeinonharjoittajista voi      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16440: myydä arvonlisäverolain nojalla palvelujaan ve-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16441: rottomasti ja osa verollisena. Toinen ryhmä, jos-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16442: sa kilpailun vääristymistä esiintyy, on ns. yleis-   vaksi seuraavan kysymyksen:
16443: hyödyllisten yhdistysten liiketoiminta. Yleis-
16444: hyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen            Mihin toimenpiteisiin kauppa- ja teolli-
16445: ainoastaan silloin, jos sen harjoittamasta toimin-         suusministeriö on ryhtynyt arvonlisäve-
16446: nasta saatua tuloa pidetään elinkeinotulona. Ar-           rotuksen aiheuttamien kilpailun vääris-
16447: vonlisäverolain ja tuloverolain välinen kytkentä           tymien oikaisemiseksi Kilpailuviraston
16448:                                                            esityksen pohjalta?
16449: 
16450: 
16451: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
16452: 
16453:     Esko Kurvinen /kok
16454: 
16455: 
16456: 
16457: 
16458:                                                                                                Vesio 2.0
16459: KK 755/2000 vp -Esko Kurvinen !kok                                                  Ministerin vastaus
16460: 
16461: 
16462: 
16463: 
16464: Eduskunnan puhemiehelle
16465: 
16466: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        keessa. Tällaisia asioita ovat mm. kilpailun vää-
16467: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        ristymät, jotka aiheutuvat yleishyödyllisten yh-
16468: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         teisöjen arvonlisäverotuksen kytkemisestä nii-
16469: vastattavaksi kansanedustaja Esko Kurvisen /kok       den tuloverotukseen. Asiaa on osittain selvitetty
16470: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              jo aiemmin nk. urheilun verotustyöryhmässä.
16471: 755/2000 vp:                                          Työryhmän muistiossa kiinnitetään huomiota
16472:                                                      muun muassa siihen, että arvonlisäverotukseen
16473:        Mihin toimenpiteisiin kauppa- ja teolli-      siirtymisen jälkeen yleishyödyllisten urheilu-
16474:        suusministeriö on ryhtynyt arvonlisäve-        seurojen toiminnan vapauttaminen verosta tulo-
16475:        rotuksen aiheuttamien kilpailun vääris-       verolain sääntelemässä laajuudessa on osoittau-
16476:        tymien oikaisemiseksi Kilpailuviraston        tunut joissakin tilanteissa kilpailuneutraalisuu-
16477:        esityksen pohjalta?                           den kannalta ongelmalliseksi. Samassa yhteydes-
16478:                                                      sä todetaan kuitenkin, että myöskään vapautuk-
16479: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sen sääntelyllä arvonlisäverolaissa ei voitaisi
16480: ti seuraavaa:                                        poistaa kilpailuneutraalisuusongelmia kaikissa
16481: Hallituksen vuodenvaihteessa käynnistämässä          tilanteissa. Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonli-
16482: yrittäjyyshankkeessa on mukana yli sata yrittä-      sä- ja tuloverotuksen yhteensovittamisen on kat-
16483: jyyden ja yritystoiminnan edellytyksiä paranta-      sottu yksinkertaistavan ja selkeyttävän näiden
16484: vaa toimenpidettä. Yrittäjyyshankkeen projekti-      yhteisöjen verotusta sekä lainsäädäntöteknisesti
16485: suunnitelmassa ovat mukana kilpailuviraston          että hallinnollisesti. Työryhmä katsoi, että yleis-
16486: aloitteen pohjalta myös arvonlisäverotuksen kil-     hyödyllisiä yhteisöjä koskevaa arvonlisäverolain
16487: pailun vääristymiä koskevat asiat.                   säännösten perusrakennetta ei ole tarkoituksen-
16488:     Valtiovarainministeriö asetti 29.3.2000 työ-     mukaista muuttaa ennen kuin Euroopan yhteisön
16489: ryhmän selvittämään arvonlisäveron palautus- ja      lainsäädännössä tulevaisuudessa omaksuttavat
16490: takaisinperintämenettelyyn mahdollisesti liitty-     peruslinjaukset ovat tiedossa. Työryhmän mu-
16491: viä ongelmia. Työryhmän tehtävänä on kartoit-        kaan käytännössä merkittäviin kilpailun vääristy-
16492: taa kuntien hankintojen kyseiseen perintämenet-      miin tulee kuitenkin lyhyellä aikavälillä puuttua
16493: telyyn liittyvät ongelmat sekä mahdollisuudet        voimassa olevan lainsäädännön pohjalta tapahtu-
16494: niiden ratkaisemiseksi. Työryhmä selvittää muun      vin tarkistuksin.
16495: muassa asiaan liittyviä mahdollisia kilpailun vää-       Työryhmä ehdotti muun muassa yleishyödyl-
16496: ristymiä. Työryhmä voi myös tarkastella muita        listen yhteisöjen järjestämissä tilaisuuksissa har-
16497: tapoja kuntien hankintoihin liittyvän neutraali-     joitetun neutraalisuushäiriöitä aiheuttavan tarjoi-
16498: suusongelman ratkaisemiseksi kuin nykymuo-           lutoiminnan saattamista nykyistä laajemmin ve-
16499: toista palautus- ja takaisinperintäjärjestelmää.     rotuksen piiriin. Lisäksi ehdotettiin urheiluseuro-
16500: Työryhmän määräaika päättyy 30.11.2000.              jen niin sanotun taikootyön verokohtelun sel-
16501:    Muita kysymyksessä mainittuja asioita selvi-      keyttämistä. Työryhmän ehdotukset on tarkoitus
16502: tetään kauppa- ja teollisuusministeriön ja valtio-   saattaa jatkoselvityksen kohteeksi. Samassa yh-
16503: varainministeriön yhteistyönä yrittäjyyshank-        teydessä on tarkoitus selvittää myös muita yleis-
16504: 
16505: 
16506: 2
16507: Ministerin vastaus                                  KK 755/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
16508: 
16509: 
16510: hyödyllisten yhteisöjen verovapauteen liittyviä
16511: neutraalisuusongelmia ja mahdollisuuksia nii-
16512: den poistamiseksi.
16513: 
16514: 
16515: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2000
16516: 
16517:    Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
16518: 
16519: 
16520: 
16521: 
16522:                                                                                     3
16523: KK 755/2000 vp- Esko Kurvinen lkok                                                        Ministems svar
16524: 
16525: 
16526: 
16527: 
16528: Tili riksdagens talman
16529: 
16530: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        varande form. Arbetsgruppens mandat går ut
16531: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stat!l-    30.11.2000.
16532: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko            De övriga frågor som nämns i spörsmålet reds
16533: Kurvinen /saml undertecknade skriftliga spörs-         ut i samarbete mellan handels- och industriminis-
16534: mål SS 755/2000 rd:                                    teriet och finansministeriet inom företagarpro-
16535:                                                        jektet. Dylika frågor är bl.a. den snedvridning av
16536:        Vilka åtgärder har handels- och in-             konkurrensen som förorsakas av att mervärdes-
16537:        dustriministeriet vidtagit för att utgåen-      beskattningen av allmännyttiga samfund kopplas
16538:        de från Konkurrensverkets framställ-            till inkomstbeskattningen av dem. Detta har del-
16539:        ning rätta tili den snedvridning av kon-        vis redan retts ut i arbetsgruppen för beskattning
16540:        kurrensen som mervärdesbeskattningen            av idrotten. 1 denna arbetsgrupps promemoria
16541:        har förorsakat?                                 fåsts uppmärksamhet bl.a. vid att sedan över-
16542:                                                        gången till mervärdesbeskattning skett har det i
16543: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        vissa situationer med tanke på konkurrensneutra-
16544: föra följande:                                         liteten visat sig problematiskt att släppa verk-
16545: 1 det företagarprojekt som regeringen inledde vid      sarnheten vid allmännyttiga idrottsföreningar fri
16546: årsskiftet ingår över hundra åtgärder som förbätt-     från skatt i den omfattning som lagen om in-
16547: rar betingelsema för företagandet och företags-        komstskatt stipulerar. 1 samma sammanhang
16548: verksamheten. 1 företagarprojektets projektplan        konstateras dock att inte heller ifall frisläppandet
16549: finns, på initiativ av Konkurrensverket, också         regleras i mervärdesskattelagen skulle detta un-
16550: frågor som gäller den snedvridning av konkur-          danröja problemet med konkurrensneutralitet i
16551: rensen som mervärdesbeskattningen ger upphov           alla situationer. Sammanpassandet av mervär-
16552: till.                                                  des- och inkomstbeskattningen av de allmännyt-
16553:     Finansministeriet tillsatte 29.3.2000 en arbets-   tiga samfunden har ansetts förenkla och förtydli-
16554: grupp för att reda ut de problem som eventuellt        ga beskattningen av dessa samfund både lagstift-
16555: sammanhänger med förfarandet för återbäring            ningstekniskt och administrativt. Arbetsgruppen
16556: och återindrivning av mervärdesskatt. Arbets-          ansåg att det inte är ändamålsenligt att ändra
16557: gruppen har till uppdrag att kartlägga de problem      grundstrukturen i de bestämmelser i mervärdes-
16558: som sammanhänger med ifrågavarande indriv-             skattelagen som gäller allmännyttiga samfund
16559: ningsförfarande vid kommunemas upphandling             innan man känner till vilka grundläggande linjer
16560: samt möjlighetema att lösa dessa problem. Ar-          Europeiska gemenskapen i framtiden kommer att
16561: betsgruppen reder ut bl.a. den snedvridning av         omfatta i sin lagstiftning. Enligt arbetsgruppen
16562: konkurrensen som eventuellt sammanhänger               bör man dock i praktiken på kort sikt ingripa i be-
16563: med saken. Arbetsgruppen kan också granska an-         tydande snedvridningar av konkurrensen genom
16564: dra sätt att lösa de problem med neutraliteten sqm     justeringar som görs utgående från gällande lag-
16565: hänför sig till kommunemas upphandling än sys-         stiftning.
16566: temet för återbäring och återindrivning i dess n~-         Arbetsgruppen föreslog bl.a. att den serve-
16567:                                                        ringsverksarnhet som idkas vid de evenemang
16568: 
16569: 
16570: 4
16571: Ministems svar                                             KK 755/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
16572: 
16573: 
16574: som de allmännyttiga samfunden arrangerar och        pens förslag skall bli föremål för fortsatta utred-
16575: som förorsakar stömingar i neutraliteten, i större   ningar. I samma sammanhang är avsikten att ock-
16576: omfattning än idag skall omfattas av beskatt-        så andra neutralitetsproblem som sammanhänger
16577: ning. Dessutom föreslogs det att skattebehand-       med de allmännyttiga samfundens skattefrihet
16578: lingen av idrottsföreningamas s.k. talkoarbete       och möjlighetema att undanröja dessa problem
16579: skall göras klarare. Avsikten är att arbetsgrup-     skall redas ut.
16580: 
16581: 
16582: Helsingfors den 30 oktober 2000
16583: 
16584:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
16585: 
16586: 
16587: 
16588: 
16589:                                                                                                       5
16590:                                                                 KK 756/2000 vp- Lasse Viren /kok
16591: 
16592: 
16593: 
16594: 
16595:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 756/2000 vp
16596: 
16597:                                              Kohonneiden kuljetuskustannusten siirtämi-
16598:                                              nen Vapo Oy:n kuljetusmaksuihin
16599: 
16600: 
16601: 
16602: 
16603: Eduskunnan puhemiehelle
16604: 
16605: Kohonnut dieselpolttoaineen hinta on nostanut         sujen tasosta. Vapo Oy:n taholta on vaadittujopa
16606: suomalaisten kuljetusyritysten kustannuksia tänä      kuljetusmaksujen alentamista. Tämän lisäksi jot-
16607: vuonna ennennäkemätöntä tahtia. Hallitus on il-       kut Vapo Oy:lle kuljetuksia suorittavista yrittä-
16608: moittanut useaan kertaan, ettei polttoaineiden ve-    jistä pitävät yhtiön kuljetussopimusten tiettyjä
16609: rotusta aiota keventää. Kuljetusyrityksiä on sen      ehtoja kohtuuttomina ja lainvastaisina.
16610: sijaan kehotettu myös valtiovallan taholta siirtä::
16611: mään kohonneet kustannukset kuljetusmaksui-           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16612: hin.                                                  jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16613:    Kuljetusasiakkaat ovat syyskuun lopun ja lo-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16614: kakuun alun aikana näyttäneet ymmärtävän              vaksiseuraavan kysymyksen:
16615: aiempaa paremmin dieselin hinnannousun kuor-
16616: ma-autoyrittäjille aiheuttamat talousongelmat               Seuraako hallitus valtion omistamien
16617: Kuljetusmaksuja on korotettu lähes alalla kuin              yritysten kuljetusmaksupolitiikkaa ja so-
16618: alalla paikkakunnasta riippumatta. Korotusten               pimus käytäntöä ja
16619: taso ei alan yrittäjien mukaan kuitenkaan vastaa
16620: kustannusten nousua.                                        aikooko hallitus puuttua asiaan, mikäli
16621:    Huomiota on herättänyt valtion omistaman                 epäkohtia havaitaan?
16622: Vapo Oy:n haluttomuus neuvotella kuljetusmak-
16623: 
16624: 
16625: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
16626: 
16627:     Lasse Viren /kok
16628: 
16629: 
16630: 
16631: 
16632:                                                                                                Versio 2.0
16633: KK 756/2000 vp- Lasse Viren /kok                                                     Ministerin vastaus
16634: 
16635: 
16636: 
16637: 
16638: Eduskunnan puhemiehelle
16639: 
16640: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          löstön määrän vähentäminen (yli 20 %) nykyistä
16641: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      sopimusmyyntiä vastaavaksi on parhaillaan
16642: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         käynnissä. Nykyisessä voimalaitospolttoainei-
16643: vastattavaksi kansanedustaja Lasse Virenin /kok        den hintakilpailutilanteessa Vapolla ei ole ilmoi-
16644: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               tuksensa mukaan mahdollisuutta siirtää kuljetus-
16645: 756/2000 vp:                                          polttoaineiden, eikä muidenkaan tuotantotekijöi-
16646:                                                       den hintojen korotuksia myymänsä biopolttoai-
16647:        Seuraako hallitus valtion omistamien           neen hintaan, joten yhtiö pyrkii hoitamaan kus-
16648:        yritysten kuljetusmaksupolitiikkaa ja so-      tannuspaineet pääasiassa tuottavuutta tehosta-
16649:        pimus käytäntöä ja                             malla.
16650:                                                           Vapolta saadun tiedon mukaan Vapo valitsee
16651:        aikooko hallitus puuttua asiaan, mikäli        kuljetusyrittäjät avoimen tarjouskilpailun perus-
16652:        epäkohtia havaitaan?                           teella ja jokaisen päättyvän kuljetussopimuksen
16653: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         osalta tehdään tarjouskyselyt, joiden perusteella
16654: ti seuraavaa:                                         valitaan kokonaisedullisimmat palveluntar-
16655:                                                       joajat Yhtiön mukaan kuljetussuoritteiden hin-
16656: Vapo Oy:ltä saadun selvityksen mukaan Vapo            nan tarkistus on suurimmalla osalla kytketty polt-
16657: Oy Energia myy ja toimittaa biopolttoaineita yli      toaineen hinnan muutoksiin ja taksoja on korotet-
16658: 40 sopimusasiakkaalle eri puolilla maatamme.          tu myös tämän vuoden osalta alueittain ja sopi-
16659: Polttoaineiden kuljetukset suoritetaan pääosin        muksittain. Vapon ilmoituksen mukaan se jatkaa
16660: maantiekuljetuksina. Vapo Oy:n kuljetussopi-          tarkistusneuvotteluja kuljetusmaksujen tasosta
16661: mussuhteessa olevat yrittäjät käyttävät Vapon         kuljetustyrittäjien kanssa tarkoituksenaan, että
16662: kuljetuksiin 122 autoa. Autojen määrä on supis-       kuljetusmaksujen tarkistuksesta sovitaan tämän
16663: tunut noin 40 autolla kahden viime vuoden aika-       vuoden aikana suurimmalle osalle 122 kuljetus-
16664: na energiaturpeen käytön vähennyttyä noin 30 %        yksiköstä.
16665: kuluvana vuonna vuoteen 1996 verrattuna. Tur-            Valtion omistajapolitiikkaa koskevan valtio-
16666: peen käytön vähenemisen on aiheuttanut lähinnä        neuvoston periaatepäätöksen mukaan valtionyh-
16667: sähkömarkkinoiden vapauttaminen, sähkön tuon-         tiöiden toiminnan tulee olla kannattavaa. Kannat-
16668: nin huomattava kasvu ja energiaverotuksen             tavuus merkitsee, että valtionyhtiöiden tulee olla
16669: muuttaminen vuoden 1997 alusta.                       tehokkaita ja kilpailukykyisiä. Kannattavuusvaa-
16670:    Vapolta saadun tiedon mukaan energiatur-           timuksesta seuraa myös, että valtionyhtiöillä tu-
16671: peen kilpailutilanteen kiristyminen on heikentä-      lee olla samat toimintaedellytykset kuin muilla-
16672: nyt toimialan kannattavuutta. Valmista tuotanto-      kin yhtiöillä. Valtio seuraa Vapon toimintaa ja
16673: kapasiteettia on jouduttu siirtämään reserviin,       sen vaikutuksia lähinnä omistajaintressinsä nä-
16674: tuotanto- ja kuljetusyrittäjiä on jouduttu vähentä-   kökulmasta. Yksittäisiin kuljetussopimuksiin
16675: mään merkittävästi ja myös Vapon oman henki-          valtio-omistaja ei kuitenkaan ota kantaa.
16676: 
16677: 
16678: 
16679: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2000
16680: 
16681:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
16682: 2
16683: Ministems svar                                                    KK 756/2000 vp -       Lasse Viren /kok
16684: 
16685: 
16686: 
16687: 
16688: Tili riksdagens talman
16689: 
16690: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          (mer än 20 %) så att den skali motsvara den nu-
16691: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      varande avtalsbaserade försäljningen. 1 den nu-
16692: rådet översänt följande av riksdagsledamot Las-         varande situationen med den rådande priskonkur-
16693: se Viren /saml undertecknade skriftliga spörsmål        rensen inom kraftverksbränslen har Vapo enligt
16694: SS 756/2000 rd:                                         uppgift inte någon möjlighet att överföra prishöj-
16695:                                                         ningama i fråga om varken transportbränsle elier
16696:        Följer regeringen de statsägda bola-             andra produktionsfaktorer på priset på det bio-
16697:        gens transportavgiftspolitik och avtals-         bränsle som företaget säljer, varför bolaget har
16698:        praxis och                                       som mål att klara kostnadstrycket huvudsakligen
16699:                                                         genom ökad produktivitet.
16700:        ämnar regeringen ingripa, om några                  Enligt uppgifter från Vapo väljer Vapo trans-
16701:        missförhållanden upptäcks?                       portföretagare på basis av en öppen anbudstäv-
16702: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         lan och i fråga om samtliga transportavtal som lö-
16703: föra följande:                                          per ut begärs nya anbud av företagare. På basis av
16704:                                                         dessa anbud väljer man sedan tjänsteleverantörer
16705: Enligt de uppgifter som erhåliits från Vapo Oy          bland dem som lämnat de som helhet mest eko-
16706: säljer och levererar Vapo Oy Energia biobräns-          nomiskt fötmånliga anbuden. Enligt bolaget är
16707: len tili fler än 40 kunder med avtal i olika delar av   justeringama av transportprestationemas priser i
16708: landet. Bränsletransportema sker för det mesta i        de flesta falien kopplade tili ändringama i bräns-
16709: form av landsvägstransporter. De företagare som         lepriset, och taxoma har höjts också i år region-
16710: står i transportavtalsförhåliande tili Vapo Oy an-      vis och avtalsvis. Enligt de uppgifter som Vapo
16711: vänder 122 bilar tili Vapos transporter. Antalet        lämnat skali bolaget fortsätta förhandlingama
16712: använda bilar har minskat med ca 40 stycken             med transportföretagama om justering av trans-
16713: under de två senaste åren tili följd av att             portavgiftemas nivå med siktet instälit på att en
16714: användningen av torv som energi har minskat             överenskommelse om justering av transportav-
16715: med ca 30 % i år jämfört med år 1996. De främ-          gifterna skali nås under årets lopp för majorite-
16716: sta orsakema tili att användningen av torv har          ten av de 122 transportenhetema.
16717: minskat är avregleringen av elmarknaden, en av-            Enligt statsrådets principbeslut om statens
16718: sevärd ökning av elimporten och en ändring i            ägarpolitik skali statsbolagens verksamhet vara
16719: energibeskattningen från och med ingången av            lönsam. Lönsarnhet innebär att statsbolagens
16720: 1997.                                                   verksamhet skali vara effektiv och konkurrens-
16721:    Enligt de uppgifter som Vapo lämnat har den          kraftig. Av lönsarnhetskravet följer också att
16722: hårdnande konkurrensen för torv som energikäl-          statsbolagen behöver ha samma förutsättningar
16723: la resulterat i försämrad lönsamhet inom sektom.        för sin verksarnhet som andra bolag har. Staten
16724: Man har varit tvungen att överföra fårdig produk-       följer Vapos verksamhet och dess verkningar
16725: tionskapacitet tili reserven och markant dra ner        närmast ur ägarintressets synvinkel. Staten-äga-
16726: på antalet företagare inom produktioneo och an-         ren tar dock inte stälining tili enskilda transport-
16727: talet transportföretagare. Dessutom sker det som        avtal.
16728: bäst också en minskning av Vapos egen personai
16729: 
16730:                                                                                                           3
16731: KK 756/2000 vp -    Lasse Viren /kok                Ministerns svar
16732: 
16733: 
16734: Helsingfors den 24 oktober 2000
16735: 
16736:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
16737: 
16738: 
16739: 
16740: 
16741: 4
16742:                                                          KK 757/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd
16743: 
16744: 
16745: 
16746: 
16747:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 757/2000 vp
16748: 
16749:                                             Sairaanhoidon jonojen purkaminen ja erikois-
16750:                                             maksuluokasta luopuminen
16751: 
16752: 
16753: 
16754: 
16755: Eduskunnan puhemiehelle
16756: 
16757: Sairaalahoitoon pääsyä odottaa jonoissa tuhan-       vauksina. Kahden jonotuksen järjestelmän yllä-
16758: sia ihmisiä. Yksityispotilaat pääsevät kuitenkin     pitäminen yhteiskunnan varoin tuntuu hallinnol-
16759: jonojen ohi ja saavat vielä sairausvakuutuskor-      lisesti ja voimavarojen suuntaamisen kannalta re-
16760: vauksen hoidostaan. Tällöin heidän kustannetta-      surssien tuhlaukselta. Kaikkein suurin epäkohta
16761: vakseen jää vain kolmannes hoidon kuluista.          järjestelmässä on kuitenkin hoidon tasa-arvon
16762: Loppulaskun maksavat muut veronmaksajat ja           vaarantuminen. Toiset joutuvat jonottamaan hoi-
16763: heistä lähinnä ne, joilla ei ole varaa yksityiseen   toon pääsyä pidempään kuin toiset.
16764: hoitoon.
16765:    Mitä pidemmät jonot ovat, sitä suurempi osa       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16766: ihmisistä haluaa tai heidän on pakko hakeutua        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16767: yksityispotilaiksi päästäkseen hoitoon tavallista    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16768: jonottajaa kohtuullisemmassa ajassa.                 vaksiseuraavan kysymyksen:
16769:    Jonojen purku onnistuu vain ohjaamalla riittä-
16770: västi resursseja julkiseen sairaanhoitoon. Mutta           Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä,
16771: löytyykö riittävää tahtoa? Pitkät jonot takaavat           että sairaanhoidon jonoja saadaan pu-
16772: asiakkaiden tasaisen virran ja paremman toi-               rettua ja selvitysten mukaan epätarkoi-
16773: meentulon niille lääkäreille, joilla on myös yksi-         tuksenmukaisesta erityismaksuluokasta
16774: tyispotilaita.                                             voidaan pikaisesti luopua?
16775:    Erikoismaksuluokassa annettu hoito vie yhä
16776: suuremman määrän rahaa sairausvakuutuskor-
16777: 
16778: 
16779: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
16780: 
16781:     Susanna Rahkonen /sd
16782: 
16783: 
16784: 
16785: 
16786:                                                                                               Versio 2.0
16787: KK 757/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd                                                  Ministerin vastaus
16788: 
16789: 
16790: 
16791: 
16792: Eduskunnan puhemiehelle
16793: 
16794: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         Kunnat eivät ole sidottuja ostamaan palveluja
16795: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     vain omalta sairaanhoitopiiriltään. Myös hoito-
16796: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         käytännäissä on eroja. Siksi eräiden toimenpitei-
16797: vastattavaksi kansanedustaja Susanna Rahkosen         den yleisyydessä on moninkertaisia eroja. Hoito-
16798: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           käytäntöjen yhtenäistämiseen pyritään Käypä
16799: 757/2000 vp:                                          hoito -projektin valtakunnallisten hoitosuositus-
16800:                                                       ten ja alueellisten hoito-ohjelmien avulla. So-
16801:        Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä,       siaali- ja terveysministeriössä on parasta aikaa
16802:        että sairaanhoidon jonoja saadaan pu-          käynnissä selvitys erikoissairaanhoidon saata-
16803:        rettua ja selvitysten mukaan epätarkoi-        vuudesta. Selvitysmieheltä odotetaan ehdotuksia
16804:        tuksenmukaisesta erityismaksuluokasta          saatavuuden parantamiseksi. Selvitystyö valmis-
16805:        voidaan pikaisesti luopua?                     tuu tulevan marraskuun aikana.
16806:                                                          Yhteisistä varoista tuetut erikoismaksuluokka
16807: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ja siihen läheisesti kytkeytyvä lääkärien kaksois-
16808: ti seuraavaa:                                         rooli (yksityisvastaanottoa pitävällä lääkärillä on
16809: Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on         päävirka julkisessa sairaalassa) ovat ainutlaatui-
16810: turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin          sia länsimaiden terveydenhuollossa. Muun muas-
16811: säädetään, jokaiselle riittävät terveyspalvelut       sa OECD kiinnitti asiaan huomiota Suomea kos-
16812: Laki potilaan asemasta ja oikeudesta edellyttää,      kevassa maakatsauksessa vuonna 1998. Kaksois-
16813: että jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on        järjestelmän hyvänä puolena voidaan pitää sitä,
16814: oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa         että kunnat eivät menetä parhaita lääkäreitä yksi-
16815: edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon nii-       tyissektorille, jossa ansiotaso on huomattavasti
16816: den voimavarojen puitteissa, jotka kulloinkin         korkeampi.
16817: ovat terveydenhuollon käytettävissä. Kiireelli-          Erikoismaksuluokkajärjestelmä on osa sairaa-
16818: nen hoito on kuitenkin annettava aina ja näin ta-     lalääkärien palkkiojärjestelmää. Siitä säädetään
16819: pahtuukin.                                            sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
16820:    Perusterveydenhuollossa tavoitteena on, että       annetun lain 9 §:ssä ja vastaavassa asiakasmak-
16821: potilas voi varata ajan lääkärin vastaanotolle kol-   suasetuksen 26 §:ssä. Erikoismaksuluokassa voi
16822: men vuorokauden kuluessa. Tämä toteutuu hy-           hoitaa vain potilaita, jotka on kirjattu sairaalan
16823: vin niissä kunnissa ja terveyskeskuskuntayhty-        vuodeosastolle. Erikoismaksuluokkaoikeutta ei
16824: missä, joissa on väestövastuullinen palvelujärjes-    ole psykiatrisissa sairaaloissa eikä yleissairaaloi-
16825: telmä ja joissa ei ole lääkäripulaa.                  den psykiatrian vuodeosastoilla.
16826:    Pääsy erikoissairaanhoitoon vaihtelee eri sai-        Valtaosalla sairaaloiden somaattisten alojen
16827: raanhoitopiirien ja saman sairaanhoitopiirin eri      erikoislääkäreistä on oikeus hoitaa potilaita eri-
16828: erikoisalojen välillä suuresti. Esimerkiksi kaihi-    koismaksuluokassa. Tätä oikeutta käyttää kuiten-
16829: leikkaukseen voi jossakin sairaanhoitopiirissä        kin vain joka kuudes sairaalalääkäri.
16830: päästä muutaman viikon ja naapurisairaanhoito-           Erikoismaksuluokan potilaan hoidosta hänen
16831: piirissä usean kuukauden odotusajan jälkeen.          kotikuntansa maksaa samansuuruisen kuntalas-
16832: 
16833: 
16834: 2
16835: Ministerin vastaus                                      KK 757/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd
16836: 
16837: 
16838: kun kuin yleisen maksuluokan potilaista. Eri-        väärin käytettynä epätasa-arvoa julkisen sairaa-
16839: koismaksuluokan lisämaksuja potilaat maksoi-         lan virka-aikana hoidettavien potilaiden hoitoon
16840: vat heitä hoitaville lääkäreille vuonna 1999 so-     pääsyssä. Tämä koskee nimenomaan operatiivi-
16841: siaali- ja terveysministeriön teettämän selvityk-    sia erikoisaloja.
16842: sen mukaan noin 38,5 miljoonaa markkaa, mikä            Toisaalta järjestelmällä on myös etuja. Potilas
16843: on noin 2 % sairaalalääkärien palkkasummasta.        voi valita hoitavan lääkärin ja hoitosuhteen jat-
16844: Tämän lisäksi sairaalat maksoivat palkkiosta         kuvuus on turvattu. Erikoismaksuluokalla on
16845: työnantajan sosiaali- ja eläkemaksut, jotka olivat   myös kannustinvaikutus: lääkärin kannattaa py-
16846: noin 12 miljoonaa markkaa, ja KELA maksoi sai-       syä julkisella sektorilla yksityistä sektoria hei-
16847: rausvakuutuskorvauksina potilaille takaisin sa-      kommasta palkkauksesta huolimatta, kun eri-
16848: man verran eli noin 12 miljoonaa markkaa. Eri-       koismaksuluokan potilaiden hoitaminen julkises-
16849: koismaksuluokan potilas tulee näin yhteiskun-        sa sairaalassa on mahdollista yksinkertaisemmin
16850: nalle jonkin verran kalliimmaksi kuin yleisen        kuin kokonaan yksityisen järjestelmän piirissä.
16851: maksuluokan potilas. Jos kaikki erikoismaksu-        Erikoismaksuluokan potilaiden hoidosta saatava
16852: luokassa hoidetut potilaat olisivat hakeneet kor-    lisätulo myös tasoittaa yksityisen ja julkisen sek-
16853: vauksia KELAlta, julkisen rahoituksen osuus oli-     torin palkkaeroa hieman. Jos lääkärien palkkaus-
16854: si 2/3 erikoismaksuluokan aiheuttamista lisäkus-     järjestelmää haluttaisiin kehittää korvaamaan
16855: tannuksista.                                         erikoismaksuluokkatuloja, päädyttäisiin mahdol-
16856:     Säännösten mukaan erikoismaksuluokan poti-       lisesti hyvinkin kalliiseen ratkaisuun.
16857: las ei saa ohittaa kiireellisemmän hoidon tarpees-      Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää, miten
16858: sa olevaa yleisen maksuluokan potilasta. On ole-     erikoismaksuluokan ongelmista voitaisiin päästä
16859: massa näyttöä siitä, että erikoismaksuluokan po-     eroon siten, että järjestelmän hyvät puolet voitai-
16860: tilas ohittaa jonossa yleisen maksuluokan poti-      siin säilyttää.
16861: laan. Erikoismaksuluokkaj ärj estelmä aiheuttaa
16862: 
16863: 
16864: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
16865: 
16866:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
16867: 
16868: 
16869: 
16870: 
16871:                                                                                                       3
16872: KK 757/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd                                                     Ministerns svar
16873: 
16874: 
16875: 
16876: 
16877: Tili riksdagens talman
16878: 
16879: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       sjukhusdistrikt är möjligt först efter flera måna-
16880: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    der. Kommunerna är inte tvungna att köpa tjäns-
16881: rådet översänt följande av riksdagsledamot Su-        ter endast i det egna sjukvårdsdistriktet. Det finns
16882: sanna Rahkonen /sd undertecknade skriftliga           också skillnader i vårdpraxis. Därför finns det
16883: spörsmål SS 7 57/2000 rd:                             mångfaldiga skilinader i fråga om frekvensen av
16884:                                                       vissa åtgärder. Man försöker förenhetliga vård-
16885:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          praxis med hjälp av riksomfattande vårdrekom-
16886:       för att köerna inom sjukvården skall            mendationer och regionala vårdprogram inom ra-
16887:       minska ochför att man snabbt skall slo-         men för projektet Käypä hoito (Lämplig vård).
16888:       pa specialavgiftsklassen, som enligt ut-        Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår som
16889:       redningar visat sig vara oändamålsen-           bäst en utredning om tillgången till specialiserad
16890:       lig?                                            sjukvård. Utredningsmannen förväntas lägga
16891:                                                       fram förslag till förbättringar. Utredningsarbetet
16892: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       blir fårdigt under november månad.
16893: föra följande:                                           Specialavgiftsklassen och läkarnas därmed
16894: Enligt 19 § grundlagen skall det allmänna, en-        nära sammanhängande dubbelroll (en privatprak-
16895: ligt vad som närmare bestäms genom lag, tiliför-      tiserande läkare har sin huvudtjänst i ett offent-
16896: säkra var och en tiliräckliga hälsovårds- och         ligt sjukhus), vilka upprätthålls med allmänna
16897: sjukvårdstjänster. Lagen om patientens ställning      medel, är unikt inom västländernas hälso- och
16898: och rättigheter förutsätter att var och en som var-   sjukvård. Bland annat OECD fåste uppmärksam-
16899: aktigt bor i Finland utan diskriminering och inom     het vid saken i den landsöversikt för Finlands del
16900: gränserna för de resurser som står tili hälso- och    som gjordes 1998. En god sida med dubbelsyste-
16901: sjukvårdens förfogande vid respektive tidpunkt        met kan anses vara att kommunerna inte förlorar
16902: har rätt tili sådan hälso- och sjukvård som hans      de bästa läkarna tili den privata sektorn där löne-
16903: hälsotilistånd förutsätter. Patienten skall dock      nivån är betydligt högre.
16904: alltid beredas brådskande vård och så sker också.        Systemet med specialavgiftsklass är en del av
16905:    lnom primärvården är målet att en patient skall    sjukhusläkarnas arvodessystem. Bestämmelser
16906: kunna få tid hos läkare inom loppet av tre dygn.      om det finns i 9 § lagen om klientavgifter inom
16907: Det här lyckas väl i de kommuner och samkom-          social- och hälsovården och i 26 § i motsvaran-
16908: muner som har ett servicesystem med befolk-           de förordning om klientavgifter. Endast patien-
16909: ningsansvar och där det inte förekommer någon         ter som är inskrivna på sjukhusets vårdavdelning
16910: läkarbrist.                                           kan vårdas i specialavgiftsklass. Någon rätt tili
16911:    Möjligheterna att få specialiserad sjukvård va-    specialavgiftsklass finns inte på psykiatriska
16912: rierar stort mellan olika sjukvårdsdistrikt och       sjukhus eller på psykiatrisk vårdavdelning i all-
16913: mellan de olika specialiteterna inom samma sjuk-      männa sjukhus.
16914: vårdsdistrikt. 1 ett sjukvårdsdistrikt kan man           Största delen av specialisterna på somatiska
16915: komma t.ex. tili en starroperation efter en vänte-    sjukdomar vid våra sjukhus har rätt att vårda pa-
16916: tid på några veckor medan det i ett närliggande
16917: 
16918: 4
16919: Ministerns svar                                           KK 757/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd
16920: 
16921: 
16922: tienter i specialavgiftsklass. Denna rätt utnyttjas    klass i kön. Systemet med specialavgiftsklass
16923: likväl endast av var sjätte sjukhusläkare.             ger, ifali det brukas på fel sätt, upphov till ojäm-
16924:    Hemkommunen betalar en lika stor räkning            likhet när det gälier möjligheten att komma tili
16925: för vården av en patient i specialavgiftsklass som     vård för patienter som under tjänstetid sköts på
16926: för en patient i allmän avgiftsklass. Enligt en ut-    offentliga sjukhus. Detta gälier i synnerhet ope-
16927: redning gjord av social- och hälsovårdsministe-        rativa specialiteter.
16928: riet betalade patienterna i specialavgiftsklass år        Å andra sidan finns det också fördelar med
16929: 1999 ungefår 38,5 milj. mk i tiliäggsavgifter tili     systemet. Patienten kan välja läkare och kontinu-
16930: sina läkare. Denna summa utgör ca 2 % av sjuk-         iteten i vårdrelationen är tryggad. Specialavgifts-
16931: husläkarnas lönebelopp. Dessutom betalade sjuk-        klassen har också en sporrande verkan: det lönar
16932: husen arbetsgivarens social- och pensionsavgif-        sig för läkarna att stanna kvar inom den offentli-
16933: ter för arvodet, vilka uppgick tili ca 12 milj. mk,    ga sektorn trots att lönen där är lägre än inom den
16934: och FP A återbetalade i form av sjukförsäkrings-       privata sektorn eftersom det är lättare att vårda
16935: ersättningar lika mycket tili patienterna, dvs. ca     patienter i specialavgiftsklass vid offentliga sjuk-
16936:  12 milj. mk. En patient i specialavgiftsklass blir    hus än helt och håliet inom den privata sektorn.
16937: således en aning dyrare för samhäliet än en pa-        Den merinkomst som vården av patienter i speci-
16938: tient i alimän avgiftsklass. Om alla patienter som     alavgiftsklass ger läkarna utjärnnar också en
16939: fått vård i specialavgiftsklass hade sökt ersätt-      aning löneskillnaderna melian den privata och
16940: ning hos FP A skulie den offentliga finansiering-      offentliga sektorn. Om man skulie gå in för att ut-
16941: ens andel uppgå till 2/3 av de merkostnader som        veckla ett lönesystem för läkarna som ersätter in-
16942: specialavgiftsklassen medför.                          komsterna i specialavgiftsklass skulie man even-
16943:    Enligt bestämmelserna får en patient i special-     tuellt komma fram tili en mycket dyr lösning.
16944: avgiftsklass inte gå förbi en patient i alimän av-        Social- och hälsovårdsministeriet utreder hur
16945: giftsklass som är i behov av mera brådskande           man kunde undanröja de problem som specialav-
16946: vård. Det finns bevis på att en patient i specialav-   giftsklassen medför så att de goda sirloma med
16947: giftsklass gått förbi en patient i alimän avgifts-     systemet likväl bevaras.
16948: 
16949: 
16950: Helsingfors den 26 oktober 2000
16951: 
16952:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
16953: 
16954: 
16955: 
16956: 
16957:                                                                                                          5
16958:                                                            KK 758/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
16959: 
16960: 
16961: 
16962: 
16963:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 758/2000 vp
16964: 
16965:                                            Kuntien elinvoimaisuuden takaaminen valtion-
16966:                                            avustusten leikkauksista huolimatta
16967: 
16968: 
16969: 
16970: 
16971: Eduskunnan puhemiehelle
16972: 
16973: Valtio on viime vuosina leikannut rajusti kunnil-   levaisuudelle eikä yksin sen varaan voi rakentaa
16974: le suunnattuja avustuksia. Esimerkiksi Vehka-       pysyvää ja vahvaa kuntataloutta. Valtion olisikin
16975: lahdella valtionavustukset olivat vuonna 1995       lunastettava kauniit lupauksensa ja taattava hy-
16976: 82,4 miljoonaa markkaa, mutta vuonna 1999 vain      vinvointipalvelut kaikille suomalaisille kaikissa
16977: 29,5 miljoonaa markkaa: valtio on siis leikannut    elämänvaiheissa asuinpaikasta tai elintasosta
16978: kunnalta muutamassa vuodessa huimat 52,9 mil-       riippumatta. Tilanne ei saa mennä enää selvem-
16979: joonaa markkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että talou-   min siihen suuntaan, että kunnat joutuvat kilpai-
16980: dellinen elinkelpoisuus- ja liikkumavara on käy-    lemaan tehokkuuden nimissä inhimillisyyden
16981: tännöllisesti katsottuna hävinnyt, vaikka kunnan    unohtaen siitä, missä välttämättömät peruspalve-
16982: veroprosenttia on samanaikaisesti nostettu. Vas-    lut järjestetään halvimmalla. Minimiresursseilla
16983: taavasti kunnan verotulot ovat kyseisenä aikana     ja äärirajoilla sinnittelevät kunnat eivät ole mi-
16984: kasvaneet 23 miljoonaa markkaa sekä sosiaali- ja    kään "suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan" yl-
16985: sivistystoimen kulut ja kustannukset 17,7 miljoo-   peyden aihe.
16986: naa markkaa. Tässä on nähtävissä se kupla, joka
16987: useimmissa suomalaisissa kunnissa tällä hetkel-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16988: lä vallitsee. Kuntatalous on kurjistunut pahasti,   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16989: eikä veroprosenttiakaan voida aina vain nostaa.     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16990: Samaan aikaan saamme kuitenkin päivittäin           vaksi seuraavan kysymyksen:
16991: kuulla elävämme vahvaa taloudellisen noususuh-
16992: danteen aikaa eikä siis jatkuvaan leikkauslinjaan         Miten hallitus takaa kuntien elinvoimai-
16993: pitäisi maalaisjärjellä ajatellen olla aihetta.           suuden ja peruspalvelutarjonnan val-
16994:    Kuntataloudessa nykyään vahvana esiintyvä              tionosuuksien huimista leikkauksista
16995: yhteisöverotuotto rakentuu suhdanneherkälle tu-           huolimatta?
16996: 
16997: 
16998: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
16999: 
17000:     Seppo Lahtela /kesk
17001: 
17002: 
17003: 
17004: 
17005:                                                                                              Versio 2.0
17006: KK 758/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                Ministerin vastaus
17007: 
17008: 
17009: 
17010: 
17011: Eduskunnan puhemiehelle
17012: 
17013: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       tenkin sekä tänä vuonna että ensi vuonna varau-
17014: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       duttu aikaisempaa huomattavasti suuremmin har-
17015: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        kinnanvaraisin rahoitusavustuksin. Keino ei ole
17016: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan          pysyvä ratkaisu mutta näissä olosuhteissa osuma-
17017: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        tarkkuudeltaan kohtuullisen hyvä. Myös valtion-
17018: 758/2000 vp:                                         osuuksien tason korotukset vaikuttavat erityises-
17019:                                                      ti niissä yli 200 kunnassa, joissa valtionosuuk-
17020:        Miten hallitus takaa kuntien elinvoimai-      sien merkitys kokonaisrahoituksessa on edelleen
17021:        suuden ja peruspalvelutarjonnan val-          huomattava ja kasvava.
17022:        tionosuuksien huimista leikkauksista             Kuntien väliset rahoitusaseman erot tulevat
17023:        huolimatta?                                   valtionosuuksien tasauksen kautta tasoittumaan.
17024:                                                      Vuodelle 2001 verotulojen tasauksen viive lyhe-
17025: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nee kahteen vuoteen ja tasauksien määrä tulee
17026: ti seuraavaa:                                        kasvamaan. Tasauslisien kasvu perustuu erityi-
17027: Valtionosuuksiin ei ole tehty kysymyksessä tar-      sesti yhteisöveron kasvuun. Vaikka yhteisövero
17028: koitettuja leikkauksia vuoden 1998 jälkeen. Ku-      jakautuu kuntien välillä epätasaisesti, nykyinen-
17029: luvalle vuodelle valtionosuuksiin tehtiin täysi-     kin tasausjärjestelmä huolehtii siitä, että tämän
17030: määräiset indeksikorotukset Ensi vuoden talous-      veron kasvu tulee viime kädessä koko kuntaken-
17031: arvioesitykseen sisältyy 1,4 %:n indeksikorotuk-     tän rahoituspohjaa tasaavaksi.
17032: sen lisäksi puolet seuraavalle kolmelle vuodelle        Valtionosuudet tulevat kustannustenjaon tar-
17033: jaksotettavasta valtion ja kuntien välisen kustan-   kistuksen perusteella kasvamaan edelleen myös
17034: nustenjaon tarkistuksen perusteella tehtävistä li-   vuosina 2002 ja 2003. Myös verotulojen perus-
17035: säyksistä.                                           teella maksettavat tasauslisät ja -vähennykset
17036:     Valtionosuudet kasvavat edellä mainittujen       kasvavat lähivuosina edellyttäen, että tasauksen
17037: toimenpiteiden johdosta ensi vuonna noin 1,5         peruste eli kuntien kokonaisverotulo kasvaa. Lä-
17038: mrd. markkaa. Valtion talousarvioon sisältyvien      hivuosien ennusteet ovat kasvun suhteen positii-
17039: toimenpiteiden arvioitu kokonaisvaikutus paran-      visia.
17040: taa kuntien rahoitusasemaa ensi vuonna netto-           Vaikka verotulojen kasvu on kuntien kesken
17041: määräisesti noin 0,6 mrd. mk, suunnilleen samal-     todennäköisesti edelleen epätasaista, tasaus pi-
17042: la summalla kuin vastaavan vertailun perusteella     tää viime kädessä huolen tulonlisän jakautumi-
17043: viime vuodesta kuluvaan vuoteen. Valtionosuuk-       sesta kaikille kunnille. Kolme kokonaisuutta
17044: sien kokonaistaso on siis ollut nousussa jo kahte-   valtionosuuksien tasokorotukset, tasauslisien'
17045: na peräkkäisenä vuotena, niissä puitteissa missä     kasvu ja harkinnanvarainen avustus tulevat ko-
17046: koko kansantalouden positiivinen kehitys on sen      hentamaan erityisesti niiden noin 350 kunnan ta-
17047: mahdollistanut.                                      loutta, joiden omat verotulot ovat alle maan kes-
17048:     Vaikka kuntien talous on keskimäärin kehitty-    kimäärän. Ne kunnat, joissa verotulojen taso on
17049: nyt myönteisesti, kuntien välillä on rahoituksen     korkea, joutuvat vastaavasti sopeutumaan tasaus-
17050: riittävyyden eroja. Niiden tasoittamiseksi on kui-   vähennysten kasvuun.
17051: 
17052: 
17053: 2
17054: Ministerin vastaus                                        KK 758/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
17055: 
17056: 
17057:    On sinänsä totta, että kuntiin patoutui viime    tenkin nyt mahdollista vastata myös niin, että
17058: vuosikymmenen valtionosuuksien leikkausten          kuntien elinvoimaisuutta ja peruspalvelujen mää-
17059: aikana palvelutarpeita. Näihin tarpeisiin on kui-   rää ja laatua voidaan hallitusti parantaa.
17060: 
17061: 
17062: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2000
17063: 
17064:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
17065: 
17066: 
17067: 
17068: 
17069:                                                                                                   3
17070: KK 758/2000 vp -       Seppo Lahtela /kesk                                                Ministerns svar
17071: 
17072: 
17073: 
17074: 
17075: Tili riksdagens talman
17076: 
17077: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          har man emellertid reserverat betydligt större fi-
17078: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      nansieringsunderstöd enligt prövning än förut för
17079: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-         att utjämna dessa skillnader. Metoden är ingen
17080: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-        varaktig lösning men under dessa omständighe-
17081: mål SS 758/2000 rd:                                     ter är den tämligen bra vad gäller träffsäkerhe-
17082:                                                         ten. Höjningarna av statsandelarnas nivå inver-
17083:        Hur garanterar regeringen kommuner-              kar också särskilt i de drygt 200 kommuner där
17084:        nas livskraft och utbudet på basservice          statsandelarna fortfarande har en stor och tillta-
17085:        trots de kraftiga nedskärningarna av             gande betydelse för den totala finansieringen.
17086:        statsandelarna?                                     Skillnaderna mellan enskilda kommuner vad
17087:                                                         gäller den finansiella situationen kommer att
17088: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         jämna ut sig till följd av utjämningen av statsan-
17089: föra följande:                                          delarna. Eftersläpningen i fråga om utjämningen
17090: Den typ av statsandelsnedskärningar som avses i         av skatteinkomsterna för 2001 kommer att för-
17091: spörsmålet har inte företagits sedan 1998. 1 årets      kortas till två ~r och utjämningsbeloppen kom-
17092: statsandelar utfördes indexhöjningar till fullt be-     mer att öka. Okningen av utjämningstilläggen
17093: lopp. I budgetpropositionen för nästa år ingår, ut-     grundar sig särskilt på det ökade inflödet av sam-
17094: över en indexförhöjning på 1,4 %, dessutom hälf-        fundsskatter. Trots att samfundsskatten fördelar
17095: ten av de ökningar som baserar sig på justeringen       sig ojämnt mellan kommunerna, är syftet med
17096: av kostnadsfördelningen mellan staten och ko~­          även det nuvarande utjämningssystemet att den-
17097: munen och som skall fördelas på de tre följande         na skatteökning i sista hand skall utjämna finan-
17098: åren.                                                   sieringsgrunden för hela kommunfåltet.
17099:    Till följd av ovan nämnda åtgärder ökar stats-          Statsandelarna kommer på basis av justering-
17100: andelarna med ca 1,5 mrd. mk nästa år. Den be-          en av kostnadsfördelningen att fortsätta att öka
17101: räknade sammanlagda effekten av de åtgärder             också under 2002 och 2003. De utjämningstill-
17102: som ingår i statsbudgeten förbättrar kommuner-          lägg och utjämningsavdrag som betalas på basis
17103: nas finansiella situation med ett nettobelopp på        av skatteinkomsterna kommer också att öka un-
17104: ca 0,6 mrd. mk nästa år, vilket är ungefår samma        der de närmaste åren under förutsättning att grun-
17105: summa som motsvarande jämförelse i fjol resul-          den för utjämningen, dvs. kommunernas sam-
17106: terade i för innevarande år. Statsandelarnas nivå       manlagda skatteinkomster ökar. Prognoserna för
17107: har således på det hela taget varit på stigande re-     de ~ärmaste åren är positiva vad gäller tillväxten.
17108: dan under två på varandra följande år inom den             Aven om skatteinkomsternas tillväxt sanno-
17109: ram som den positiva utvecklingen inom hela             likt fortsättningsvis kommer att vara ojämn i
17110: samhällsekonomin har medgett.                           kommunerna, ser utjämningen i sista hand till att
17111:    Ä ven om kommunernas ekonomi i genomsnitt            inkomstökningen fördelas på alla kommuner. Tre
17112: har utvecklats i en positiv riktning finns det skill-   helheter, nämligen nivåhöjningarna av statsande-
17113: nader mellan enskilda kommuner i fråga om hur           larna, utjämningstilläggens tillväxt och understö-
17114: finansieringen räcker till. Såväl i år som nästa år     det enligt prövning kommer att förbättra ekono-
17115: 
17116: 
17117: 4
17118: Ministems svar                                              KK 758/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
17119: 
17120: 
17121: min särskilt i de ca 350 kommuner vilkas egna         statsandelsnedskärningama under det senaste de-
17122: skatteinkomster ligger under genomsnittet i lan-      cenniet. Nu är det emellertid möjligt att se till
17123: det. De kommuner där nivån på skatteinkomster-        dessa behov, så att också kommunernas livskraft
17124: na är hög blir på motsvarande sätt tvungna att an-    och basservicen kvantitativt och kvalitativt sett
17125: passa sig till att utjämningsavdragen ökar.           kan förbättras på ett balanserat sätt.
17126:    Det är i och för sig sant att det finns ett upp-
17127: dämt servicebehov i kommunema tili följd av
17128: 
17129: 
17130: Helsingfors den 31 oktober 2000
17131: 
17132:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
17133: 
17134: 
17135: 
17136: 
17137:                                                                                                      5
17138:                                                               KK 759/2000 vp -    Esa Lahtela /sd ym.
17139: 
17140: 
17141: 
17142: 
17143:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2000 vp
17144: 
17145:                                               Asepalveluksesta totaalisesti kieltäytyvien koh-
17146:                                               telu Suomessa
17147: 
17148: 
17149: 
17150: 
17151: Eduskunnan puhemiehelle
17152: 
17153: Voimassa olevan asevelvollisuudesta ja siviili-        tännön toiminnan henkilökohtaisessa elämässä ei
17154: palveluksesta säädetyn lain mukaan vapautuksen         pidä olla rangaistava teko ns. sivistyneissä yh-
17155: palveluksesta saavat Jehovan todistajat uskon-         teiskunnissa, joihin Suomikin mielellään haluaa
17156: tonsa, naiset sukupuolensa tai ahvenanmaalaiset        kuulua. Siksi pitäisikin luoda menettely, jonka
17157: itsehallintonsa perusteella. Muut asevelvolli-         mukaan henkilölle, joka uskonnollisen tai muun
17158: suusikään tulleetjoutuvat suorittamaan palveluk-       maailmankatsomuksellisen vakaumuksen puo-
17159: senjossakin muodossa, joko aseellisena tai aseet-      lesta haluaa totaalisesti kieltäytyä, suotaisiin
17160: tomana palveluna. Jos taas kieltäytyy totaalises-      tämä mahdollisuus ilman nykyistä ehdotonta va-
17161: ti, edessä on ehdoton vankeustuomio, vaikka            pausrangaistusmenettelyä.
17162: kyse olisi kuinka vahvasta uskonnollisesta tai va-
17163: kaumuksellisesta näkemyksestä tahansa. Suo-            Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17164: men perustuslaki ei siis nykytulkinnan mukaan          jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
17165: takaa kaikille kansalaisille täydellistä syrjimättö-   vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17166: myyttä mielipideasioiden osalta. Sitäkään ei voi       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17167: kukaan väittää, että ns. totaalikieltäytyminen oli-
17168: si ihmisyyttä vahingoittavaa tai rikollista toimin-          Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, ettäjat-
17169: taa, sillä kyse on uskonnollisesta näkemyksestä              kossa asepalveluksesta uskonnollisista
17170: tai maailmankatsomuksesta, jonka mukaan sodat                tai maailmankatsomuksellisista syistä
17171: saataisiin loppumaan; tähän liittyy oleellisesti             totaalisesti kieltäytyviä ei rangaista eh-
17172: ajatus, ettei edes opeteltaisi tappamaan ja soti-            dottomalla vapausrangaistuksella, vaan
17173: maan. Tällaisen ajattelun ja sen mukaisen käy-               he saavat saman kohtelun kuin Jehovan
17174:                                                              todistajat?
17175: 
17176: 
17177: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
17178: 
17179:     Esa Lahtela /sd
17180:     Marjaana Koskinen /sd
17181: 
17182: 
17183: 
17184: 
17185:                                                                                                Versio 2.0
17186: KK 759/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
17187: 
17188: 
17189: 
17190: 
17191: Eduskunnan puhemiehelle
17192: 
17193: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-             Perustuslain 127 §:ssä tarkoitettu velvolli-
17194: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     suus voidaan täyttää palvelemaila asevelvolli-
17195: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         suuslain mukaisesti aseellisessa tai aseettomassa
17196: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd         palveluksessa, työpalvelussa tai siviilipalvelus-
17197: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           lain mukaisessa siviilipalveluksessa.
17198: 759/2000 vp:                                              Asevelvollisuuslain 39 §:n mukaan varus-
17199:                                                       mies, joka kieltäytyy kokonaan asevelvollisuus-
17200:        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, että jat-     laissa säädetystä palveluksesta, on, jollei hän hae
17201:        kossa asepalveluksesta uskonnollisista         siviilipalvelukseen, tuomittava asevelvollisuu-
17202:        tai maailmankatsomuksellisista syistä          desta kieltäytymisestä rangaistukseen siten kuin
17203:        totaalisesti kieltäytyviä ei rangaista eh-     siviilipalveluslaissa säädetään. Rangaistus on
17204:        dottomalla vapausrangaistuksella, vaan         sama siitä riippumatta kieltäytyykö asevelvolli-
17205:        he saavat saman kohtelun kuin Jehovan          suuslain mukaisesta varusmiespalveluksesta vai
17206:        todistajat?                                    siviilipalveluslain mukaisesta siviilipalvelukses-
17207:                                                       ta.
17208: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Edellä tarkoitettuun rangaistukseen tuomitse-
17209: ti seuraavaa:                                         misen ei ole katsottu olevan ristiriidassa perus-
17210: Suomen perustuslain 127 §:n mukaan jokainen           tuslain 2 luvun 6 §:n kanssa, jossa säädetään
17211: Suomen kansalainen on velvollinen osallistu-          kansalaisten yhdenvertaisuudesta, eikä perustus-
17212: maan isänmaan puolustukseen tai avustamaan            lain 2 luvun 11 §:n kanssa, jossa säädetään us-
17213: sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Oikeudes-      konnonja omantunnon vapaudesta. Rangaistus ei
17214: ta saada vakaumuksen perusteella vapautus osal-       ole liioin ristiriidassa kansalaisoikeuksia ja po-
17215: listumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen         liittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleis-
17216: säädetään lailla.                                     sopimuksen eikä Euroopan neuvoston ihmisoi-
17217:     Asevelvollisuuslain (452/1950) 1 §:n mu-          keussopimuksen kanssa, joissa on samansisältöi-
17218: kaan isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyk-      set syrjintää ja omantunnon vapautta koskevat
17219: sen puolustukseksi on jokainen Suomen mies            määräykset.
17220: asevelvollinen.                                           Poikkeuksen yleisestä asevelvollisuudesta si-
17221:    Asevelvollinen, joka vakuuttaa uskonnolli-         sältävä laki Jehovan todistajien vapauttamisesta
17222: seen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien va-       asevelvollisuudesta        era1ssa     tapauksissa
17223: kavien omantunnonsyiden estävän häntä suorit-         ( 645/ 1985) on aikanaan säädetty valtiopäiväjär-
17224: tamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelus-     jestyksen 67 §:n mukaisesti eli perustuslain sää-
17225: ta, vapautetaan sen suorittamisesta rauhan aika-      tämisjärjestyksessä.
17226: na ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta            Suunnitelmissa ei ole lainmuutoksia, jotka tar-
17227: niin kuin siviilipalveluslaissa ( 1723/1991) sääde-   koittaisivat uusien poikkeusten myöntämistä
17228: tään.                                                 Suomen perustuslain edellä selostetusta 127 §:n
17229:                                                       säännöksestä.
17230: 
17231: 
17232: 
17233: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
17234: 
17235: 
17236: 2   Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
17237: Ministems svar                                                KK 759/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
17238: 
17239: 
17240: 
17241: 
17242: Tili riksdagens talman
17243: 
17244: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Den plikt som avses i 127 § grundlagen kan
17245: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     uppfyllas genom tjänstgöring enligt vämpliktsla-
17246: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa         gen i vapentjänst eller vapenfri tjänst, i arbets-
17247: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      tjänst eller i civiltjänst enligt civiltjänstlagen.
17248: mål SS 759/2000 rd:                                       Enligt 39 § vämpliktslagen skall en vämplik-
17249:                                                        tig som helt och hållet vägrar fullgöra tjänstgö-
17250:        A.innar regeringen vidta åtgärder för att       ring enligt vämpliktslagen, om han inte ansöker
17251:        de som av religiösa skäl eller på grund         om civiltjänstgöring, för vägran att fullgöra väm-
17252:        av sin världsåskådning är totalvägrare          plikt dömas till straff enligt vad som föreskrivs i
17253:        vad värnpliktstjänsten beträffar inte           civiltjänstlagen. Straffet är det samma oberoen-
17254:        skall bestraffas med ovillkorligt frihets-      de av om den vämpliktige vägrar fullgöra bevä-
17255:        straff utan får samma behandling som            ringstjänst enligt vämpliktslagen eller civiltjänst
17256:        Jehovas vittnen?                                enligt civiltjänstlagen.
17257:                                                           Det ovan avsedda ådömandet av straff har inte
17258: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ansetts stå i strid med 2 kap. 6 § grundlagen, där
17259: föra följande:                                         det föreskrivs om medborgamas jämlikhet, inte
17260: Enligt 127 § Finlands grundlag är varje finsk          heller med grundlagens 2 kap 11 §, där det före-
17261: medborgare skyldig att delta i fosterlandets för-      skrivs om religions- och samvetsfrihet. Inte hel-
17262: svar eller att bistå försvaret på det sätt som be-     ler står straffet i strid med den intemationella
17263: stäms i lag. Bestämmelser om rätten att på grund       konventionen om medborgerliga och politiska
17264: av övertygelse befrias från deltagande i landets       rättigheter eller med Europarådskonventionen
17265: militära försvar utfårdas genom lag.                   om mänskliga rättigheter, som innehåller likaly-
17266:    Enligt 1 § vämpliktslagen (452/1950) är var-        dande bestämmelser om diskriminering och sam-
17267: je finsk man vämpliktig för fådemeslandets oqh         vetsfrihet.
17268: den lagliga samhällsordningens försvar.                   Lagen om befrielse för Jehovas vittnen från
17269:    En vämpliktig som försäkrar att allvarliga          fullgörande av vämplikt i vissa fall (645/1985)
17270: samvetsskäl som grundar sig på religiös eller          som innehåller ett undantag från den allmänna
17271: etisk övertygelse hindrar honom att fullgöra sin       värnplikten stiftades på sin tid i enlighet med
17272: tjänstgöring enligt vämpliktslagen befrias från        67 § riksdagsordningen, dvs. i grundlagsord-
17273: tjänstgöringen under fredstid och förordnas att        ning.
17274: fullgöra civiltjänst enligt vad som bestäms i civil-      För närvarande planeras inte några lagänd-
17275: tjänstlagen (1723/1991).                               ringar som skulle syfta till beviljande av nya un-
17276:                                                        dantag från 127 § Finlands grundlag, för viiken
17277:                                                        ovan redogjorts.
17278: 
17279: 
17280: 
17281: Helsingfors den 27 oktober 2000
17282: 
17283:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
17284: 
17285: 
17286: 
17287:                                                                                                         3
17288:                                                            KK 760/2000 vp -      Susanna Huovinen /sd
17289: 
17290: 
17291: 
17292: 
17293:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 760/2000 vp
17294: 
17295:                                               Haittaeläinten hävittäminen kaatopaikkojen
17296:                                               lopettamisen yhteydessä
17297: 
17298: 
17299: 
17300: 
17301: Eduskunnan puhemiehelle
17302: 
17303: Viime päivien aikana on Valkealan kunnassajou-         varmistaa, ennen kuin varsinaisia maansiirtotöi-
17304: duttu tutustumaan lähemmin luomakunnan vä-             tä aloitettiin.
17305: hemmän viehättävään eläimeen, nimittäin rot-
17306: taan. Rotat lähtivät joukolla liikkeelle Valkealan     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17307: asuinalueille ruoan etsintään, kun kaatopaikan         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17308: hävittämiseen liittyvät maansiirtotyöt veivät en-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17309: tiset eväät maan alle. Valkealan asukkaat ovat         vaksi seuraavan kysymyksen:
17310: joutuneet rotanmetsästystöihin ja keräilemään
17311: raatoja pitkin tienpenkkoja. Suomessa on tehty               Millaisia säännöksiä on annettu haitta-
17312: viime vuosina lukuisia kaatopaikan lopettamisia,             eläinten hävittämisestä kaatopaikkojen
17313: mutta tällainen rottasota on ensimmäinen laa-                lopettamisen yhteydessä ja
17314: tuaan. Asioiden piti olla hoidossa myös Valkea-
17315: lassa: rottia oli myrkytetty, mutta selvästikin teh-         aiotaanko näitä säännöksiä mahdolli-
17316: tävässä epäonnistuttiin jollakin tavoin. Mielestä-           sesti kiristää Valkealan tapauksen vuok-
17317: ni rottien hävittäminen olisikin pitänyt jotenkin            si?
17318: 
17319: 
17320: 
17321: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
17322: 
17323:     Susanna Huovinen /sd
17324: 
17325: 
17326: 
17327: 
17328:                                                                                                 Versio 2.0
17329: KK 760/2000 vp -     Susanna Huovinen /sd                                           Ministerin vastaus
17330: 
17331: 
17332: 
17333: 
17334: Eduskunnan puhemiehelle
17335: 
17336: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       ta, rakentamista, käyttöä, hoitoa, käytöstä poista-
17337: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       mista ja jälkihoitoa sekä jätteiden sijoittamista
17338: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        niille siten, ettei niistä pitkänkään ajan kuluessa
17339: vastattavaksi kansanedustaja Susanna Huovisen        aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympä-
17340: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          ristölle. Päätöksessä on myös säädetty, että kaa-
17341: 760/2000 vp:                                         topaikoilla on estettävä ja torjuttava suunnitel-
17342:                                                     mallisesti haitat ja vaaratilanteet, joihin luetaan
17343:       Millaisia säännöksiä on annettu haitta-       nimeltä mainiten myös eläinten aiheuttamat hai-
17344:       eläinten hävittämisestä kaatopaikkojen        tat.
17345:       lopettamisen yhteydessä ja                        Terveydensuojelulain mukaan jätteiden säilyt-
17346:                                                     täminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntämi-
17347:        aiotaanko näitä säännöksiä mahdolli-         nen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveys-
17348:        sesti kiristää Valkealan tapauksen vuok-     haittaa. Kunnan terveydensuojeluviranomainen
17349:        si?                                          voi määrätä kunnassa tarpeellisista toimenpiteis-
17350: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tä vahinkoeläinten hävittämiseksi, mikäli niiden
17351: seuraavaa:                                          voidaan katsoa levittävän tauteja tai muutoin ai-
17352:                                                     heuttavan terveyshaittaa.
17353: Kaatopaikkojen perustamista, käyttöä, hoitoa ja         Lainsäädännön mukaan vastuu kaatopaikasta,
17354: käytöstä poistamista sääntelevät useat säädök-      sen suunnittelusta, perustamisesta, käytöstä, hoi-
17355: set, joista tärkeimpiä ovat ympäristönsuojelulaki   dosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta on
17356: (86/2000) ja -asetus ( 169/2000), jätelaki          kaatopaikan pitäjällä. Jäteasetuksen 10 §:n mu-
17357: (1072/1993) ja -asetus (139011993) sekä tervey-     kaan näitä tehtäviä varten kaatopaikan pitäjän on
17358: densuojelulaki      (763/1994)      ja    -asetus   määrättävä myös erityinen kaatopaikan vastaava
17359: (1280/1994).                                        hoitaja. Viime kädessä lopullinen vastuu on kui-
17360:    Ympäristönsuojelulain mukaan kaatopaikan         tenkin kaatopaikan pitäjällä. Kaatopaikkojen vi-
17361: pitäminen on sallittua vain, jos toimintaan on      ranomaisvalvonnasta vastaavat puolestaan ym-
17362: saatu ympäristölupa. Myös aiempi lainsäädäntö       päristönsuojelulain ja jätelain mukaisissa asiois-
17363: edellytti lupaa. Luvassa on annettava määräykset    sa kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja
17364: kaatopaikan suunnittelusta, perustamisesta, käy-    alueelliset ympäristökeskukset ja terveydensuo-
17365: töstä ja käytöstä poistamisesta. Useimmissa ta-     jelulain mukaisissa asioissa kuntien terveyden-
17366: pauksissa lupaviranomaisena on alueellinen ym-      suojeluviranomainen ja lääninhallitukset.
17367: päristökeskus.                                          Jotta rottaongelmaa ei syntyisi, kaatopaikan
17368:    Jätelain nojalla on annettu yksityiskohtainen    hoito olisi alusta lähtien järjestettävä siten, että
17369: valtioneuvoston        päätös      kaatopaikoista   rottien ja muidenkin haittaeläinten elinolosuh-
17370: (861/1997, muutettu 1049/1999). Päätöksellä on      teet tehdään mahdottomiksi jätteen kunnollisella
17371: pantu täytäntöön EY:n vastaava direktiivi. Pää-     ja tarvittaessa päivittäisellä tiivistämisellä ja
17372: töksen 1 §:n mukaan päätöksen tavoitteena on        peittämisellä. Tiivistämistä ja peittämistä on
17373: ohjata kaatopaikkojen suunnittelua, perustamis-     edellytetty jo vuonna 1982 jätelakia edeltäneen
17374: 
17375: 
17376: 2
17377: Ministerin vastaus                                        KK 760/2000 vp- Susanna Huovinen /sd
17378: 
17379: 
17380: jätehuoltolain (673/1978) nojalla annetuissa yk-      kealan kunnalta Kouvolan seudun kuntayhtymän
17381: sityiskohtaisissa viranomaisohjeissa. Kaatopai-       hoitoon tarjoutui mahdollisuus suurten koneiden
17382: kan normaaliin hoitoon kuuluu myös säännölli-         käyttöön. Raskailla koneilla ei kuitenkaan enää
17383: sin välein toteutettava myrkyttäminen lähinnä         voitu ajaa tiivistämättömäksi jääneellä jäteker-
17384: kaatopaikan reuna-alueilla.                           roksella, koska ne olisivat uponneet. Myrkytys
17385:    Kunnallisen jätehuollon tason parantamiseksi       jäi siten ainoaksi keinoksi, joka sekään ei toistai-
17386: on Suomessa viime vuosina suljettu satoja kaato-      seksi selvittämättömästä syystä onnistunut.
17387: paikkoja. Kuitenkin vain harvoissa tapauksissa           Kaatopaikkojen poistaminen käytöstä on sään-
17388: niihin on liittynyt merkityksellisiä, Valkealan ta-   nelty ja ohjeistettu. Lisäksi kaatopaikkoja koske-
17389: paisia rottaongelmia. Valkealassa lieneekin ollut     vissa lupapäätöksissä annetaan yksityiskohtaiset
17390: kysymys sangen puutteelliselle hoidolle jäänees-      määräykset näistä seikoista. Kaatopaikkojen
17391: tä kaatopaikasta. Saadun tiedon mukaan tiivistä-      käytöstä poistamiselle on olemassa myös vakiin-
17392: mistä ja peittämistä oli tehty, mutta tiivistys oli   tuneet tekniset menettelyt. Samoin keinot rotta-
17393: toteutettu alusta lähtien liian kevyillä koneilla,    ongelmien poistamiseksi ovat tiedossa. Uusien
17394: jolloin jätekerros oli jäänyt jatkuvasti onkaloi-     säännösten antamiseen ei siten ole tarvetta, sen
17395: seksi eli rotat pystyivät elämään ja lisääntymään     sijaan kaatopaikkojen käytön ja hoidon valvon-
17396: kaatopaikan sisällä. Kaatopaikan siirryttyä Val-      taa on kuitenkin tarpeen edelleen tehostaa.
17397: 
17398: 
17399: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2000
17400: 
17401:     Ympäristöministeri Satu Hassi
17402: 
17403: 
17404: 
17405: 
17406:                                                                                                         3
17407: KK 760/2000 vp- Susanna Huovinen /sd                                                    Ministems svar
17408: 
17409: 
17410: 
17411: 
17412: Tili riksdagens talman
17413: 
17414: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        stängandet och eftervården av avstjä1pningsplat-
17415: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     ser samt deponeringen av avfall på dem så att
17416: rådet översänt följande av riksdagsledamot Su-         dessa inte orsakar hälsan eller miljön fara eller
17417: sanna Huovinen /sd undertecknade skriftliga            skada på lång sikt. 1 bes1utet föreskrivs även att
17418: spörsmål SS 760/2000 rd:                               olägenheter och risksituationer, av vilka uttryck-
17419:                                                        ligen nämns o1ägenheter som orsakas av djur,
17420:        Hurudana är de bestämmelser som gäl-           metodiskt skall förebyggas och förhindras på av-
17421:        ler avlivandet av skadedjur i samband           stj ä1pningsplatser.
17422:        med att en avstjälpningsplats stängs och            Enligt hä1soskyddslagen skall avfall förvaras,
17423:                                                        samlas in, transporteras, behandlas och depone-
17424:        kommer man eventuellt att skärpa dessa         ras så att sanitär olägenhet inte uppkommer. Den
17425:        bestämmelser på grund av händelsen i           kommunala hälsoskyddsmyndigheten kan i kom-
17426:        Valkeala?                                      munen föreskriva om behövliga åtgärder för ut-
17427: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       rotning av skadedjur, om dessa kan anses sprida
17428: föra fö1jande:                                        sjukdomar eller annars orsaka sanitär olägenhet.
17429:                                                            Enligt lagstiftningen är den som upprätthåller
17430: Det finns flera lagar och förordningar som regle-     en avstjälpningsplats ansvarig för planeringen,
17431: rar anläggandet, användningen, skötseln och           anläggandet, användningen, skötseln, stängan-
17432: stängandet av avstjälpningsplatser. De viktigaste     det och eftervården av avstjälpningsplatsen. En-
17433: är miljöskyddslagen (86/2000) och miljö-              ligt 10 § avfallsförordningen skall den som upp-
17434: skyddsförordningen ( 169/2000), avfalls1agen          rätthåller en avstjälpningsplats utse en ansvarig
17435: (1072/1993)          och       avfallsförordningen    skötare av ovan nämnda uppgifter på avstjälp-
17436: (1390/1993) samt hälsoskyddslagen (763/1994)          ningsp1atsen. 1 sista hand är det dock den som
17437: och hä1soskyddsförordningen ( 1280/1994).             upprätthåller avstjälpningsplatsen som ansvarar
17438:    En1igt miljöskyddslagen är det tillåtet att upp-   för den. För myndighetsövervakningen av av-
17439: rätthålla en avstjä1pningsp1ats endast om man har     stjä1pningsplatser i ärenden som regleras av mil-
17440: fått mi1jötillstånd för verksarnheten. Även den ti-   jöskyddslagen och avfalls1agen svarar de kom-
17441: digare lagstiftningen förutsatte tillstånd. 1 till-   munala milj öskyddsmyndighetema och de regio-
17442: ståndet skall utfårdas bestämmelser om plane-         nala miljöskyddscentralema och i ärenden som
17443: ring, anläggning, användning och stängande av         regleras av hälsoskyddslagen den kommunala
17444: avstjälpningsplatsen. 1 de flesta fallen är den re-   hälsoskyddsmyndigheten och länsstyrelsema.
17445: gionala miljöcentralen tillståndsmyndighet.                För att problemet med råttor inte skall uppstå
17446:    Med stöd av avfallslagen har utfårdats ett de-     bör skötseln av en avstjälpningsplats från början
17447: ta1jerat statsrådsbeslut om avstjä1pningsplatser      ordnas så att man gör det omöjligt för råttoma
17448: (861/1997, ändrat 1049/1999). Med beslutet har        och även andra skadedjur att leva genom att man
17449: EU:s motsvarande direktiv verkställts. Enligt 1 §     sammanpressar och täcker avfallet ordentligt och
17450: i beslutet är syftet att styra planeringen, anläg-    vid behov dagligen. Redan i de detaljerade myn-
17451: gandet, byggandet, användningen, skötseln,            dighetsanvisningar som utfårdades 1982 med
17452: 
17453: 
17454: 4
17455: Ministems svar                                           KK 760/2000 vp -       Susanna Huovinen /sd
17456: 
17457: 
17458: stöd av lagen om avfallshantering (673/1978),        samkommunen Kouvolan seudun kuntayhtymä
17459: som föregick avfallslagen, förutsattes samman-       uppkom förutsättningar för användning av stora
17460: pressande och täckande av avfallet. Till normal      maskiner. Med de tunga maskinerna kunde man
17461: skötsel av en avstjälpningsplats hör också att re-   dock inte längre köra på avfallslager som inte
17462: gelbundet lägga ut gift i synnerhet i utkantema av   hade blivit sammanpressade för maskinerna skul-
17463: avstjälpningsplatsen.                                le ha sjunkit ner. Således var det enda alternati-
17464:     I syfte att förbättra den kommunala avfalls-     vet att lägga ut gift, viiken åtgärd även den av hit-
17465: hanteringen har hundratals avstjälpningsplatser      tills okänd orsak misslyckades.
17466: under de senaste åren stängts i Finland. Dock har        Man har utfårdat både regler och anvisningar
17467: endast i få fall uppstått sådana problem med råt-    om hur avstjälpningsplatser skall stängas. Dess-
17468: tor som i Valkeala. Det torde dock i fallet Val-     utom utfårdas detaljerade bestämmelser om
17469: keala ha varit fråga om en bristfålligt skött av-    dessa frågor i de tillståndsbeslut som gäller av-
17470: stjälpningsplats. Enligt de uppgifter som erhål-     stjälpningsplatser. Vidare finns det etablerade
17471: lits har avfallet sammanpressats och täckts, men     tekniska metoder för urbruktagandet av avstjälp-
17472: sammanpressandet har skett med för lätta maski-      ningsplatsen. Man vet även hur problemet med
17473: ner varvid dethela tiden har uppstått gångar i av-   råttor skall lösas. Därför behövs det inte några
17474: fallslagret, vilket betyder att råttoma kunde leva   nya bestämmelser, men däremot finns det dock
17475: och föröka sig inne i avstjälpningsplatsen. Då av-   skäl att ytterligare effektivera tillsynen över hur
17476: stjälpningsplatsen överfördes från Valkeala till     avstjälpningsplatser används och sköts.
17477: 
17478: 
17479: Helsingfors den 2 november 2000
17480: 
17481:     Miljöminister Satu Hassi
17482: 
17483: 
17484: 
17485: 
17486:                                                                                                         5
17487:                                                                 KK 76112000 vp- Irja Tolonen /kok
17488: 
17489: 
17490: 
17491: 
17492:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 76112000 vp
17493: 
17494:                                               Suomessa opiskelevan Suomen kansalaisen oi-
17495:                                               keus sosiaaliturvaan
17496: 
17497: 
17498: 
17499: 
17500: Eduskunnan puhemiehelle
17501: 
17502: Ulkomailla työskennelleiden vanhempien lapset          keskeinen periaate, että jokaisella Suomessa asu-
17503: joutuvat Suomeen palatessaan tilanteeseen, jossa       valla henkilöllä on itsenäinen oikeus sosiaalitur-
17504: he eivät ole minkään maan sosiaaliturvan piiris-       valainsäädännön mukaisiin etuisuuksiin. Halli-
17505: sä.                                                    tuksen esityksen perusteluista on luettavissa
17506:     Esimerkkitapauksessa henkilö on ollut yhtä-        myös, että lailla on tarkoitus estää kaksinkertai-
17507: jaksoisesti poissa Suomesta vuodesta 198 8 läh-        nen vakuuttaminen mutta samalla turvata henki-
17508: tien ja palannut Suomeen 17.8.1999. Vanhem-            lön pääsy sosiaaliturvan piiriin. NytKela päätök-
17509: mat asuvat tällä hetkellä tilapäisesti Singapores-     sellään olettaa, että Singapore maksaa henkilön
17510: sa. Palatessaan aikuistuttuaan Suomeen asumaan         sosiaaliturvan, esim. sairaalakulut, sillä perus-
17511: henkilöltä on evätty pääsy Suomen sosiaalitur-         teella, että Suomessa asuvan, Suomen kansalai-
17512: van piiriin, koska hän opiskelee Suomessa. Opis-       suuden omaavan ja täysi-ikäisen henkilön van-
17513: kelun ei katsota täyttävän asumiseen perustuvan        hemmat, jotka omaavat myös Suomen kansalai-
17514: sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta anne-        suuden, asuvat tilapäisesti Singaporessa. Singa-
17515: tun lain vakinaisen asumisen edellytystä. Kysei-       pore ei myöskään katso henkilön kuuluvan oman
17516: nen henkilö asuu kuitenkin vakituisesti vanhem-        sosiaaliturvansa piiriin. Henkilö ei ole myöskään
17517: piensa omistamassa asunnossa ja aikoo jäädä            saanut mistään vakuutusyhtiöstä sosiaaliturvan
17518: Suomeen pysyvästi.                                     puutetta korvaavaa vakuutusta. Tällä hetkellä ky-
17519:     Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsää-         seinen henkilö siis ei ole minkään valtion sosiaa-
17520: dännön      soveltamisesta      annetussa     laissa   liturvan piirissä. Kyseinen tilanne on henkilölle
17521: (1573/1993) henkilön katsotaan asuvan Suomes-          itselleen henkisesti raskas, koska hän on Suomen
17522: sa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti   kansalainen ja on ulkomailla oleskelusta huoli-
17523: ja jos hän pääasiassa oleskelee täällä. Suomeen        matta aina pitänyt itseään suomalaisena. Vastaa-
17524: muuttavan henkilön voidaan katsoa asuvan Suo-          vanlainen tilanne tulee yleistymään, kun yhä
17525: messa jo maahantulosta lukien edellyttäen, että        useampi suomalainen ja hänen perheensä oleske-
17526: hänen tarkoituksenaan on jäädä Suomeen vaki-           lee ja työskentelee ulkomailla. Onko tarkoituk-
17527: naisesti asumaan. Kyseisessä esimerkissä vaki-         senmukaista estää Suomen kansalaisten jousta-
17528: naisen asumisen perusteen mitätöi ainoastaan           vaa työskentelyä ja opiskelua ulkomailla ja koti-
17529: henkilön opiskelu, koska muut ehdot täyttyvät.         maassa lain tulkinnalla?
17530: Katsottaisiinko henkilö vakituisesti Suomessa
17531: asuvaksi ja sosiaaliturvan piiriin kuuluvaksi, jos     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17532: hän olisi työtön?                                      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17533:     Lain tavoitteeksi on hallituksen esityksen mu-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17534: kaan (HE 287/1993 vp) kuitenkin määritelty se          vaksi seuraavan kysymyksen:
17535: 
17536:                                                                                                 Versio 2.0
17537: KK 76112000 vp- Irja Tolonen /kok
17538: 
17539: 
17540: 
17541:       Onko sosiaaliturvalainsäädäntöä sää-        mukaan opiskelu katsotaan pysyväksi
17542:       dettäessä ollut tarkoitus evätä opiskeli-   asumisen perusteeksi ja
17543:       joilta oikeus vakituiseen asumiseen,
17544:       vaikka myös nykyisen kotipaikkalain         tulkitaanko lakia tältä osin viranomais-
17545:                                                   käsittelyssä oikein?
17546: 
17547: 
17548: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
17549: 
17550:     Irja Tulonen /kok
17551: 
17552: 
17553: 
17554: 
17555: 2
17556: Ministerin vastaus                                             KK 761/2000 vp- Irja Tolonen /kok
17557: 
17558: 
17559: 
17560: 
17561: Eduskunnan puhemiehelle
17562: 
17563: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         henkilöllä olennaisemmat siteet Suomeen kuin
17564: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         johonkin muuhun valtioon.
17565: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Pykälän 2 momentin mukaan Suomeen muut-
17566: vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulosen /kok         tavan henkilön oikeus asumisperusteiseen so-
17567: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                siaaliturvaan jo maahan tulosta alkaen edellyt-
17568: 7 61/2000 vp:                                          tää, että henkilö aikoo jäädä asumaan Suomeen
17569:                                                        edellä mainitulla tavalla. Yleensä henkilön voi-
17570:       Onko sosiaaliturvalainsäädäntöä saa-             daan katsoa muuttavan Suomeen silloin, jos hän
17571:       dettäessä ollut tarkoitus evätä opiskeli-        on paluumuuttaja tai henkilö, joka aikaisemmin
17572:       joilta oikeus vakituiseen asumiseen,             on kuulunut Suomen sosiaaliturvan piiriin ja joka
17573:       vaikka myös nykyisen kotipaikkalain              muuttaa takaisin Suomeen, tai on olemassa muu
17574:       mukaan opiskelu katsotaan pysyväksi              selkeä peruste sille, että henkilön voidaan arvioi-
17575:       asumisen perusteeksi ja                          da muuttavan Suomeen asumaan.
17576:                                                           Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsää-
17577:        tulkitaanko lakia tältä osin viranomais-        dännön soveltamisesta annetussa laissa edellyte-
17578:        käsittelyssä oikein ?                           tään, että Suomessa asumista ratkaistaessa ote-
17579: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          taan huomioon henkilön yksilölliset olosuhteet ja
17580: ti seuraavaa:                                         että harkinta perustuu kokonaisvaltaiseen ar-
17581:                                                        vioon henkilön tilanteesta. Tämä koskee myös
17582: Suomessa asumiseen perustuvaan ja paaosin             päätöksiä, joilla ratkaistaan, pidetäänkö opiskeli-
17583: Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaan sosiaa-          jaa Suomessa asuvana sosiaaliturvalainsäädän-
17584: liturvaan on oikeus Suomessa asuvilla henkilöil-      töä sovellettaessa.
17585: lä kansalaisuudesta riippumatta. Suomessa asu-            Kansaneläkelaitoksen        ratkaisutoiminnassa
17586: misesta säädetään asumiseen perustuvan sosiaa-        opiskelijoiden osalta on vakiintunut soveltamis-
17587: liturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa         käytännöksi, ettei henkilöä yleensä pidetä Suo-
17588: laissa (1573/1993).                                   messa asuvana, jos hän on tullut Suomeen ai-
17589:    Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsää-         noastaan opiskelun vuoksi. Tällöin Suomessa
17590: dännön soveltamisesta annetun lain 3 §:n 1 mo-        oleskelua on pidetty tilapäisenä. Arvioinnissa
17591: mentin mukaan henkilön katsotaan asuvan Suo-          lähtökohtana on maahan tulon tarkoitus. Sovelta-
17592: messa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja    miskäytännössä ei myöskään Suomen kansalai-
17593: koti. Lisäksi edellytetään, että henkilö jatkuvasti   suutta sinänsä ole pidetty ratkaisevana vakinais-
17594: pääasiallisesti oleskelee täällä. Ratkaistaessa si-   ta Suomeen muuttoa osoittavana seikkana, koska
17595: tä, asuuko henkilö Suomessa, otetaan huomioon         oikeus sosiaaliturvaan on kansalaisuudesta riip-
17596: henkilön yksilölliset olosuhteet. Tällaisia seikko-   pumaton eikä yhdenvertaisen kohtelun vaatimuk-
17597: ja ovat muun muassa perhe- ja sukulaissuhteet tai     sen vuoksi Suomen kansalaisia ja ulkomaan kan-
17598: työpaikka. Ratkaisevaa ei ole, minkälainen asun-      salaisia ole voitu asettaa eri asemaan. Muutok-
17599: to henkilöllä on Suomessa tai muussa valtiossa.       senhakuasteet ovat vahvistaneet Kansaneläkelai-
17600: Kokonaisharkinnan perusteella arvioidaan, onko        toksen ratkaisukäytännön.
17601: 
17602: 
17603:                                                                                                         3
17604: KK 76112000 vp- Irja Tulonen /kok                                                 Ministerin vastaus
17605: 
17606: 
17607:    Edellä mainituilla säännöksillä ei ole kuiten-   päätökseen. Päätökseen on mahdollisuus hakea
17608: kaan vaikutusta opiskelijan mahdollisuuteen saa-    muutosta tarkastuslautakunnalta ja vakuutusoi-
17609: da julkisia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja     keudelta.
17610: Suomessa. Jos opiskelijalla on kotikuntalain           Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa asumi-
17611: (201/1994) mukainen kotikunta Suomessa, on          seen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön so-
17612: hänellä mahdollisuus saada terveydenhoitopalve-     veltamisesta annetun lain soveltamiskäytäntöä ja
17613: luja samoin edellytyksin kuin kunnan asukkaat       sen vaikutuksia eri henkilöryhmien sosiaaliturva-
17614: yleensä.                                            oikeuksiin.
17615:    Kysymyksen perusteluosassa viitataan yksit-
17616: täistä henkilöä koskevaan Kansaneläkelaitoksen
17617: 
17618: 
17619: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
17620: 
17621:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
17622: 
17623: 
17624: 
17625: 
17626: 4
17627: Ministems svar                                                   KK 76112000 vp- Irja Tolonen /kok
17628: 
17629: 
17630: 
17631: 
17632: Tili riksdagens talman
17633: 
17634: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         gör en helhetsbedömning huruvida personeo har
17635: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      starkare band till Finland än tili något annat land.
17636: rådet översänt följande av riksdagsledamot Irja            Enligt paragrafens 2 mom. har en person som
17637: Tuloneo /saml undertecknade skriftliga spörsmål         flyttar till Finland rätt till bosättningsbaserad so-
17638: SS 76112000 rd:                                         cial trygghet redan från ankomsten tilllandet för-
17639:                                                        utsatt att personeo har för avsikt att bosätta sig i
17640:        Har avsikten vid stiftandet av lagstift-        Finland på ovan närnnt sätt. 1 allmänhet kan en
17641:        ningen om social trygghet varit att för-        person anses flytta till Finland om han är återflyt-
17642:        vägra studerande rätten tili stadigva-          tare eller om han tidigare har omfattats av den so-
17643:        rande bostadfastän studier också enligt         ciala tryggheten i Finland och flyttar tillbaka till
17644:        gällande lag om hemkommun betraktas             Finland, eller om det finns någon annan klar
17645:        som grund för stadigvarande boende              grund på viiken en person kan bedömas flytta till
17646:        och                                             Finland och bosätta sig här.
17647:                                                            1 lagen om tillämpning av lagstiftningen om
17648:        toikas lagen tili denna del på rätt sätt av     bosättningsbaserad social trygghet förutsätts att
17649:        myndigheterna?                                  de individuella omständighetema beaktas när
17650: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        frågan om huruvida en person är bosatt i Finland
17651: föra följande:                                         skall avgöras och att prövningen grundar sig på
17652:                                                        en helhetsbedörnning av personens situation.
17653: 1 Finland bosatta personer har oberoende av na-        Detta gäller också i fråga om beslut genom vilka
17654: tionalitet rätt till social trygghet som förutsätter   avgörs huruvida en studerande anses vara bosatt i
17655: boende i Finland och huvudsakligen verkställs av       Finland vid tillämpningen av lagstiftningen om
17656: Folkpensionsanstalten. Bestämmelser om bosätt-         social trygghet.
17657: ning i Finland ingår i lagen om tillämpning av             Vid Folkpensionsanstalten har det för studen-
17658: lagstiftningen om bosättningsbaserad social            temas del blivit praxis vid beslutsfattandet att en
17659: trygghet (1573/1993).                                  person i allmänhet inte anses bosatt i Finland om
17660:    Enligt 3 § 1 mom. lagen om tillämpning av           han har kommit till Finland enbart för studiemas
17661: lagstiftningen om bosättningsbaserad social            skull. Vistelsen i Finland har då ansetts vara till-
17662: trygghet anses en person vara bosatt i Finland om      fållig. Vid bedörnningen utgår man ifrån syftet
17663: han har sin egentliga bostad och sitt egentliga        med ankomsten tilllandet. Inte heller finsk natio-
17664: hem här. Dessutom förutsätts att han ständigt hu-      nalitet har varit någon sådan avgörande faktor i
17665: vudsakligen vistas här. Då det skall avgöras hu-       praxis som bevisar att personeo varaktigt bosatt
17666: ruvida en person bor i Finland beaktas personens       sig i Finland, eftersom rätten tili social trygghet
17667: individuella omständigheter såsom familje- och         är oberoende av nationalitet och på grund av kra-
17668: släktförhållanden eller arbetsplats. Det spelar        vet på jämlik behandling kan finska och utländ-
17669: ingen avgörande roll hurudan bostad personeo i         ska medborgare inte försättas i olika ställning.
17670: fråga har i Finland eller i något annat land. Man      Besvärsinstansema har bekräftat den praxis som
17671: 
17672: 
17673: 
17674:                                                                                                           5
17675: KK 761/2000 vp- Irja Tulonen /kok                                                     Ministerns svar
17676: 
17677: 
17678: Folkpensionsanstalten tillämpat vid beslutsfat-        1 motiveringen till spörsmålet hänvisas till ett
17679: tandet.                                             beslut av Folkpensionsanstalten som gäller en
17680:    Ovan nämnda bestämmelser påverkar ändå           enskild person. Ändring i beslutet kan sökas hos
17681: inte studentens möjlighet att få offentlig hälso-   prövningsnämnden och försäkringsdomstolen.
17682: och sjukvårdsservice i Finland. Om studeran-           Social- och hälsovårdsministeriet övervakar
17683: dens hemkommun ligger i Finland enligt lagen        praxis i fråga om tillämpningen av lagen om till-
17684: om hemkommun (20 111994) har han rätt att få        lämpning av lagstiftningen om bosättningsbase-
17685: hälsovårdsservice på samma villkor som kommu-       rad social trygghet och dess verkningar på olika
17686: nens invånare över lag.                             medborgargruppers rättigheter när det gäller so-
17687:                                                     cial trygghet.
17688: 
17689: 
17690: Helsingfors den 26 oktober 2000
17691: 
17692:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
17693: 
17694: 
17695: 
17696: 
17697: 6
17698:                                                         KK 762/2000 vp- Matti Saarinen /sd ym.
17699: 
17700: 
17701: 
17702: 
17703:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 762/2000 vp
17704: 
17705:                                            VR:n taksa- ja aikataulupolitiikan muuttami-
17706:                                            nen muuttovoittopaineiden helpottamiseksi
17707: 
17708: 
17709: 
17710: 
17711: Eduskunnan puhemiehelle
17712: 
17713: Väestönkasvunjohdosta pääkaupunkiseudulla on        lä hetkellä VR:n taksa- ja aikataulupolitiikka ei
17714: monenlaisia ongelmia, mm. asuntojen hintojen        tue tätä tavoitetta.
17715: nousua sekä koulu- ja päiväkoti-investointien li-
17716: sääntymistä. Tarve kasvupaineiden hallittuun        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17717: purkamiseen on akuutti.                             jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
17718:    Rantaradan varrella olevilla läntisen Uuden-     vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17719: maan kunnilla (esim. Siuntio, Inkoo, Karjaa ja      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17720: Pohja) olisi mahdollisuus omalta osaltaan ottaa
17721: vastaan uusia pääkaupunkiseudulla työssä käy-             Onko hallitus tietoinen perusteluissa
17722: viä asukkaita, mikäli näillä olisi mahdollisuus           mainituista ongelmista ja
17723: edulliseen ja toimivaan työmatkaan junalla. Täl-
17724:                                                           minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus ai-
17725:                                                           koo asianjohdosta ryhtyä?
17726: 
17727: 
17728: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
17729: 
17730:     Matti Saarinen /sd
17731:     Raija Vahasalo /kok
17732:     Merikukka Forsius /vihr
17733: 
17734: 
17735: 
17736: 
17737:                                                                                             Versio 2.0
17738: KK 762/2000 vp -      Matti Saarinen /sd ym.                                         Ministerin vastaus
17739: 
17740: 
17741: 
17742: 
17743: Eduskunnan puhemiehelle
17744: 
17745: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        koliikenteen varaan, vaan kehittämällä lähilii-
17746: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        kennetarjontaa Kirkkonummen ja Karjaan väli-
17747: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          sellä rataosuudella. Tähän VR Osakeyhtiö on jo
17748: vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen /sd       oman ilmoituksensa mukaan varautunut ensi
17749: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           vuoden aikana.
17750: 762/2000 vp:                                              Matkan hinta ei VR:n mukaan ole ongelma,
17751:                                                       koska junamatka on hinnaltaan kaikissa tapauk-
17752:        Onko hallitus tietoinen perusteluissa          sissa kilpailukykyinen verrattuna esim. linja-au-
17753:        mainituista ongelmista ja                      tomatkan hintaan. Karjaan seudulla, Inkoossa ja
17754:                                                       Siuntiossa on tänä syksynä aloitettu myös yhteis-
17755:        minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus ai-      lippukokeilu, jossa työmatkalipun hintaa pääkau-
17756:        koo asian johdosta ryhtyä?                     punkiseudun suuntaan on alennettu kuntien ja
17757: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lääninhallituksen tukitoimin. Tälle alueelle ol-
17758: ti seuraavaa:                                         laan lisäksi suunnittelemassa omaa joukkoliiken-
17759:                                                       teen seutulippua, joka mahdollistaisi myös toimi-
17760: Koska esitetty kirjallinen kysymys liittyy ns. ran-   vat liityntäyhteydet linja-autojen runkoliikentee-
17761: taradan työmatkaliikenteen hinnoittelu- ja aika-      seen.
17762: taulupolitiikkaan, on liikenne- ja viestintäminis-        Hallitus on osallistunut ja osallistuu rantara-
17763: teriö tiedustellut VR Osakeyhtiöltä suoraan vas-      dan työmatkaliikenteen edellytysten ylläpitämi-
17764: tausta tähän asiaan.                                  seen ja parantamiseen ostamalla VR Osakeyh-
17765:     VR Osakeyhtiöltä saadun vastineen mukaan          tiöltä Karjaan ja Helsingin välistä kannattama-
17766: rantaradan kaukoliikennettä on viime vuosina ke-      tonta lähiliikennettä ja kehittämällä yhdessä kun-
17767: hitetty voimakkaasti mm. lisäämällä päivittäistä      tien kanssa edellä mainittuja Länsi-Uudenmaan
17768: junamäärää. Ongelmakohdaksi muodostuu Kirk-           lippujärjestelmiä, joiden tavoitteena on lisätä
17769: konummen ja Turun välisen rataosuuden yksirai-        joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja sen osuutta
17770: teisuus. Nykyisellä ratakapasiteetilla päivittäistä   työmatkaliikenteeseen.
17771: junamäärää ei voida kovinkaan paljon enää lisä-           Hallitus pyrkii omilla toimenpiteillään seutu-
17772: tä, koska suuremmat junamäärät vaativat jo uusia      lippu- ja työmatkalippujärjestelmien ohella tur-
17773: kaksoisraideosuuksia. Helsingin ja Turun väli-        vaamaan tasapuolisen alueellisen kehityksen ole-
17774: nen junien kaukoliikenne palvelee VR:n mukaan         malla mukana aluepolitiikan kehittämishankkeis-
17775: hyvin Karjaata ja sen ympäristöä sekä myös osit-      sa, joihin kuuluvat maakuntakeskusten verkos-
17776: tain Kirkkonummea.                                    ton muodostaminen sekä eri seutukuntien tuki-
17777:    Kaukoliikenteen sujuvuuden ja nopeuden             hankkeet, joilla voitaisiin nostaa alueiden työ-
17778: vuoksi pysähdyspaikkoja on rataosuudella rajoi-       paikkaomavaraisuutta sekä samalla hillitä pää-
17779: tettava, joten esim. Inkoon ja Siuntion kuntien       kaupunkiseudun kasvupaineita ja niistä aiheutu-
17780: asukkaiden junayhteyksiä ei voida rakentaa kau-       via ongelmia.
17781: 
17782: 
17783: 
17784: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2000
17785: 
17786:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
17787: 2
17788: Ministerns svar                                          KK 762/2000 vp- Matti Saarinen /sd ym.
17789: 
17790: 
17791: 
17792: 
17793: Tili riksdagens talman
17794: 
17795: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        det på närtrafik på sträckan Kyrkslätt-Karis bör
17796: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     främjas. Enligt ett meddelande från VR Aktiebo-
17797: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti       lag har bolaget redan förberett sig på detta med
17798: Saarinen /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-     tanke på nästa år.
17799: mål SS 762/2000 rd:                                       Enligt VR är prisen för tågresor inte något pro-
17800:                                                       blem, eftersom prisema i alla händelser är kon-
17801:        Å.r regeringen medveten om de problem          kurrenskraftiga med t.ex. prisema för bussresor. 1
17802:        som nämns i motiveringen, och                  Karisregionen, lngå och Sjundeå har i höst även
17803:                                                       inletts ett försök med en gemensam biljett, och
17804:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          priset för en pendlarbiljett i riktning mot Helsing-
17805:        med anledning av ärendet?                      forsregionen har sänkts tack vare kommunernas
17806: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       och länsstyrelsens stödåtgärder. Dessutom plane-
17807: föra följande:                                        ras för ornrådet i fråga en egen regionbiljett för
17808:                                                       kollektivtrafiken. Biljetten skulle också möjlig-
17809: Eftersom det skriftliga spörsmålet hör samman         göra fungerande anslutningsförbindelser tili bus-
17810: med prissättnings- och tidtabellspolitiken för        samas stamtrafik.
17811: pendlande på den s.k. kustbanan, har kommuni-             Regeringen har deltagit och deltar i upprätt-
17812: kationsministeriet bett VR Aktiebolag om ett di-      hållandet och förbättrandet av förutsättningama
17813: rekt svar på frågan.                                  för pendlande genom att av VR Aktiebolag köpa
17814:    VR Aktiebolag har i sitt genmäle uppgett att       upp olönsam närtrafik mellan Karis och Helsing-
17815: fjärrtrafiken på kustbanan har utvecklats kraftigt    fors och genom att tillsammans med kommuner-
17816: på senare år, bl.a. genom att det dagliga antalet     na utveckla Västra Nylands biljettsystem, vars
17817: tåg har ökats. Problemet är att sträckan Kyrkslätt   mål är att öka kollektivtrafikens attraktivitet och
17818: -Åbo endast har ett spår. Med den nuvarande           dess andel av pendeltrafiken.
17819: bankapaciteten är det inte möjligt att i någon            Utöver region- och pendlarbiljettsystemen
17820: större omfattning ytterligare öka antalet tåg per     strävar regeringen med egna åtgärder efter att sä-
17821: dag, eftersom större tågmängder skulle kräva         kerställa en jämlik regional utveckling genom att
17822: banavsnitt med dubbla spår. Fjärrtrafiken mellan     delta i regionalpolitiska utvecklingsprojekt som
17823: Helsingfors och Åbo betjänar enligt VR väl Ka-       omfattar skapandet av ett nätverk för landskaps-
17824: ris med omnejd samt delvis även Kyrkslätt.           centra, och olika ekonomiska regioners stödpro-
17825:    För att fjärrtrafiken skall löpa smidigt och      jekt, genom vilka ornrådenas självförsörjning i
17826: snabbt bör antalet platser på banavsnittet där tå-   fråga om arbetsplatsema kunde höjas, samt sam-
17827: gen stannar begränsas. Därför kan tågförbindel-      tidigt dämpa de påfrestningar som medförs av
17828: sema för invånare t.ex. i kommunema lngå och         tillväxten i huvudstadsregionen och problemen
17829: Sjundeå inte baseras på fjärrtrafiken, utan utbu-    tili följd härav.
17830: 
17831: 
17832: 
17833: Helsingfors den 1 november 2000
17834: 
17835:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
17836: 
17837:                                                                                                        3
17838:                                                              KK 763/2000 vp- Matti Kangas /vas
17839: 
17840: 
17841: 
17842: 
17843:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 763/2000 vp
17844: 
17845:                                            Sisävesien korkeusvaihtelujen hillitseminen
17846: 
17847: 
17848: 
17849: 
17850: Eduskunnan puhemiehelle
17851: 
17852: Suomen sisävedet ovat matalia, humuspitoisia        vähäsateiset kesät ja syksyt. Suuret vaihtelut ovat
17853: sekä herkkiä rehevöitymäänja happamoitumaan.        käynnistäneet keskustelun vedenkorkeuden mi-
17854: Monissa sisävesissä, esimerkiksi Päijänteessä ja    nimi- ja maksimirajojen tarkistamisesta, koska
17855: Leppävedellä, korkeusvaihtelut ovat kohtuutto-      esimerkiksi Leppävedellä alaraja on määritelty
17856: man suuria. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti     niin alhaiseksi, ettei siihen ole vielä koskaan
17857: ranta- ja vesikasvillisuuteen, rantaeläinplankto-   päästy.
17858: niin, pohjaeläimiin ja erilaisiin kalalajeihin.        Vedenkorkeus haluttaisiin pitää tasaisempana
17859: Huomattavaa haittaa aiheutuu myös rantojen          ja tietyllä optimivyöhykkeellä. Keinovalikoima
17860: omistajille ja rantojen virkistyskäytölle varsin-   on monipuolinen, mutta varmasti ensisijaisia kei-
17861: kin Leppävedellä. Vaikutukset riippuvat järven      noja ovat vedenkorkeuksien alarajojen tarkista-
17862: morfologisista, hydrologisista, limnologisista ja   minen ylöspäin, sulkujen käyttäminen kuivaan
17863: fysikaalisista ominaispiirteistä.                   aikaan vain tiettyinä aikoina eikäjatkuvana peri-
17864:    Monesti on kysymys monimutkaisesta syy-          aatteella sekä voimalaitosten juoksutusten kont-
17865: seuraus-yhteydestä. Vaikutusten arviointi voi pe-   rolloiminen.
17866: rustua vedenkorkeusanalyyseihin, maastotutki-
17867: muksiin, mallitarkasteluihin ja asiantuntija-ar-    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17868: vioihin. Erikseen on kehitetty säännöstelykeino-    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17869: ja, joilla pyritään vaikuttamaan vedenkorkeuteen    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17870: ja veden laatuun. Vesistöjen virkistyskäyttö on-    vaksi seuraavan kysymyksen:
17871: kin asettanut paineita vesien säännöstelyn nyky-
17872: aikaistamiselle. Vesistön säännöstelyä koskevat           Onko hallitus tietoinen sisävesien kor-
17873: säännökset on annettu vesilain 8luvussaja vesis-          keusvaihtelujen aiheuttamista suurista
17874: tön järjestelyä koskevassa 7 luvussa.                     haitoista ja
17875:     Leppävedellä veden korkeusvaihtelut ovat ol-
17876: leet erityisen suuria. Tärkeimpinä syinä voidaan          millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
17877: mainita Suur-Savon Sähkö Oy:n juoksutukset,               sisävesien korkeusvaihtelujen hillitse-
17878: Vaajakosken kanavasulku, joka lisää virtausta, ja         miseksi nykyistä tehokkaammin?
17879: 
17880: 
17881: 
17882: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
17883: 
17884:     Matti Kangas /vas
17885: 
17886: 
17887: 
17888:                                                                                               Versio 2.0
17889: KK 763/2000 vp -     Matti Kangas /vas                                             Ministerin vastaus
17890: 
17891: 
17892: 
17893: 
17894: Eduskunnan puhemiehelle
17895: 
17896: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        metrillä, ja samalla alimmat vedenkorkeudet ovat
17897: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    luonnontilaan verrattuna nousseet. Leppäveden
17898: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        ominaispiirteet huomioon ottaen nykyinen ve-
17899: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas      denkorkeusvaihtelu on kokonaisuutena ollut var-
17900: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              sin kohtuullista. Vedenkorkeusvaihtelulla on
17901: 763/2000 vp:                                         myös myönteinen merkitys rantaluonnon moni-
17902:                                                      muotoisuuden kannalta. Vuosien 1999 ja 2000
17903:        Onko hallitus tietoinen sisävesien kor-       kuivien syksyjen seurauksena Leppäveden ranta-
17904:        keusvaihtelujen aiheuttamista suurista        asukkaat ovat tuoneet esiin toiveita järven alim-
17905:        haitoista ja                                 pien vedenkorkeuksien nostamiseksi. Keski-
17906:                                                      Suomen ympäristökeskus selvittääkin parhail-
17907:       millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä       laan, onko tällaista muutosta käytännössä mah-
17908:       sisävesien korkeusvaihtelujen hillitse-       dollista toteuttaa.
17909:       miseksi nykyistä tehokkaammin?                    Kysyjän mainitseman Päijänteen säännöste-
17910: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lyä hoidetaan Kalkkistenkosken säännöstelypa-
17911: ti seuraavaa:                                       dolla ja säännöstely perustuu toisen vesistötoimi-
17912:                                                     kunnan 2.2.1953 ja korkeimman hallinto-oikeu-
17913: Kysyjän mainitseman Leppäveden säännöstelyä         den 25.1.1954 antamiin päätöksiin. Säännöstely-
17914: hoidetaan Vaajakosken voimalaitospadolla ja         luvan nykyinen haltija on maa- ja metsätalousmi-
17915:  säännöstely perustuu toisen vesistötoimikunnan     nisteriö. Säännöstelylupaan ei sisälly kiinteätä
17916:  19.9.1961 ja korkeimman hallinto-oikeuden          ylä- tai alarajaa, vaanjuoksutus määräytyy ns. ta-
17917:  13.3.1962 antamiin päätöksiin. Säännöstelylu-      voitekorkeuksien perusteella. Päijänteen sään-
17918: van nykyinen haltija on Suur-Savon Sähkö Oy.        nöstelyn kehittämisestä tehtiin vuosina 1995 -
17919: Luvan mukaan ylimmillä vedenkorkeuksilla             1999 useiden tahojen yhteistyönä laaja selvitys.
17920: Leppäveden juoksutusta on pääsääntöisesti hoi-      Kehittämisselvitystä ohjannut asianosaistahojen
17921: dettava luonnonmukaisen purkautumiskäyrän           edustajista muodostettu seurantaryhmä esitti yh-
17922: mukaisesti, ja keskikorkeuksilla vedenkorkeus ei    teensä noin 30 suositusta. Ne koskevat mm. Päi-
17923: saa viikkokeskiarvona laskien poiketa enempää       jänteen vedenkorkeuksia ja juoksutuksia, Kymi-
17924: kuin 10 cm luonnonmukaisesta. Alemmilla kor-        joen virtaamia, kalakantojen hoitoa, vesistön
17925: keuksilla luonnonmukaisesta tilanteesta saadaan     kunnostustoimenpiteitä ja virkistyskäyttöä sekä
17926: poiketa enemmänkin, kunhan vedenkorkeudet           tiedottamista. Päijänteen vesi- ja rantaluonnon ti-
17927: pysyvät annettujen ylä- ja alarajojen välissä.      lan ja kevätkalastuksen kannalta tärkeitä touko-
17928:    Leppävesi on luonteeltaan läpivirtausjärvi,      kuun vedenkorkeuksia on suositusten mukaisesti
17929: jonka pinta-ala on virtaamaan nähden suhteelli-     toimittaessa joinakin vuosina mahdollista nostaa
17930: sen pieni. Sen seurauksena järven vedenkorkeu-      lähes 30 cm. Suositukset on tarkoitus toteuttaa
17931: den vaihteluväli on luonnontilassa ollut suuri.     vuoteen 2005 mennessä, mikä edellyttää myös
17932: Leppäveden säännöstely on pienentänyt järven        Päijänteen nykyisen säännöstelyluvan tarkista-
17933: vedenkorkeusvaihtelua luonnontilaisesta lähes       mista ympäristölupavirastossa.
17934: 
17935: 
17936: 2
17937: Ministerin vastaus                                             KK 763/2000 vp- Matti Kangas /vas
17938: 
17939: 
17940:    Erilaisia vesistön säännöstelyjen kehittämis-      olevaa asiantuntemusta ja ne toimivat hyvässä
17941: hankkeita on tällä hetkellä meneillään tai viimei-    yhteistyössä myös eri asianosaistahojen kanssa.
17942: sen vuosikymmenen aikana valmistunut yhteen-          Pyrkimyksenä on vesistön säännöstelykäytäntö-
17943: sä yli 80. Aikanaan toteutettujen vesistön sään-      jen parantaminen ja ristiriitojen sovittelu eri osa-
17944: nöstelyjen kehittäminen onkin tärkeää, jotta ha-      puolien ja kansalaisten yhteistyönä.
17945: vaittuja haittoja voidaan vähentää ja hyötyjä lisä-       Kysymyksessä tarkoitetut, lähinnä kuivan
17946: tä. Valtion erillisrahoitusta säännöstelyjen kehit-   syksyn aiheuttamat sisävesien korkeusvaihtelu-
17947: tämiseen ja tarkistamiseen on rajoitetusti käytet-    jen haitat ovat tiedossa ja korkeusvaihtelujen hil-
17948: tävissä. Alueelliset ympäristökeskukset käyttä-       litsemiseksi on ryhdytty ja tarpeen mukaan edel-
17949: vät tähän tarkoitukseen mahdollisimman paljon         leen ryhdytään toimiin.
17950: niillä itsellään ja Suomen ympäristökeskuksella
17951: 
17952: 
17953: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
17954: 
17955:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17956: 
17957: 
17958: 
17959: 
17960:                                                                                                         3
17961: KK 763/2000 vp- Matti Kangas /vas                                                          Ministems svar
17962: 
17963: 
17964: 
17965: 
17966: Tili riksdagens talman
17967: 
17968: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         nen i sjöns vattenstånd med nästan en meter i
17969: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      jämförelse med naturtillståndet, och samtidigt
17970: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti        har de lägsta vattennivåema stigit i jämförelse
17971: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål         med naturtillståndet. Med beaktande av de karak-
17972: SS 763/2000 rd:                                         täristiska dragen för Leppävesi har den nuvaran-
17973:                                                         de variationen i vattenståndet som helhet betrak-
17974:        ir regeringen medveten om de omfat-              tad varit rätt skälig. Variationen i vattenståndet
17975:        tande problem som orsakas av variatio-           har också en positiv inverkan på mångfalden hos
17976:        nerna i vattenståndet i insjöarna och            strandnaturen. Till följd av de torra höstama
17977:                                                          1999 och 2000 har personer bosatta längs Leppä-
17978:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            vesis stränder framställt önskemå1 om en höjning
17979:        för att dämpa variationerna i vatten-            av de lägsta vattennivåema i sjön. Mellersta Fin-
17980:        ståndet i insjöarna på ett effektivare sätt      lands miljöcentral utreder som bäst om det i prak-
17981:        än för närvarande?                               tiken är möjligt att genomföra en dylik ändring.
17982: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            Den reglering av Päijänne som spörsmålsstäl-
17983: föra följande:                                          laren nämner sköts genom Kalkkistenkoski reg-
17984:                                                         leringsdamm och regleringen grundar sig på be-
17985: Regleringen av Leppävesi, som nämns av spörs-           slut av den andra vattendragskommissionen
17986: målsställaren, sköts genom Vaajakoski kraft-            2.2.1953 och högsta förvaltningsdomstolen
17987: verksdamm och regleringen grundar sig på be-            25.1.1954. Jord- och skogsbruksministeriet är
17988: slut av den andra vattendragskommissionen               den nuvarande innehavaren av regleringstillstån-
17989: 19.9.1961 och högsta förvaltningsdomstolen              det. 1 regleringstillståndet ingår inte någon fast
17990: 13.3.1962. Suur-Savon Sähkö Oy är den nuva-             övre eller nedre gräns, utan avtappningen be-
17991: rande innehavaren av regleringstillståndet. En-         stäms på grundval av s.k. mål för vattenståndet.
17992: ligt tillståndet skall avtappningen i Leppävesi vid     Åren 1995-1999 gjordes en omfattande utred-
17993: de högsta vattennivåema i regel skötas i enlighet       ning av utvecklandet av regleringen av Päijänne i
17994: med den naturliga avflödeskurvan, och vid ge-           samarbete med många instanser. Den uppfölj-
17995: nomsnitt1iga vattennivåer får vattenståndet inte        ningsgrupp som bi1dades av företrädare för de
17996: uträknat som veckomede1tal avvika mer än 10 cm          delaktiga instansema som styrde utvecklingsut-
17997: från det naturliga. Vid lägre vattennivåer får stör-    redningen framställde sammanlagt ca 30 rekom-
17998: re avvikelser göras från den naturliga situatio-        mendationer. De gäller bl.a. vattennivåema och
17999: nen, bara vattenståndet håller sig mellan givna         avtappningama i Päijänne, vattenföringen i
18000: övre och nedre gränser.                                 Kymmene älv, skötseln av fiskbestånden, åtgär-
18001:    Leppävesi är till sin karaktär en genomström-        der för iståndsättning av vattendraget och an-
18002: ningssjö, vars areal i förhållande till flödet är re-   vändning av det för rekreationsändamål samt in-
18003: lativt liten. Som en följd härav har variationen i      formation. Det är möjligt att under vissa år höja
18004: vattenståndet i sjön i naturtillstånd varit stor.       vattenstånden i maj, vilka är viktiga med tanke på
18005: Regleringen av Leppävesi har minskat variatio-          vårfisket och tillståndet hos vatten- och strandna-
18006: 
18007: 
18008: 4
18009: Ministems svar                                                KK 763/2000 vp- Matti Kangas /vas
18010: 
18011: 
18012: turen i Päijänne, med närmare 30 cm om man            na. De regionala miljöcentralema använder för
18013: agerar i enlighet med rekommendationema. Av-          detta ändamål så mycket sakkunskap som möj-
18014: sikten är att rekommendationema skall genom-          ligt som de själva och Finlands miljöcentral be-
18015: föras före utgången av 2005, vilket förutsätter att   sitter och de verkar i gott samarbete även med an-
18016: även det nuvarande regleringstillståndet för Päi-     dra delaktiga instanser. Man strävar efter att som
18017: jänne ändras vid miljötillståndsverket.               samarbete mellan olika parter och medborgare
18018:    Sammanlagt över 80 olika projekt för utveck-       förbättra praxisen i fråga om regleringen av vat-
18019: lande av regleringen av vattendraget pågår för        tendraget och förlika konflikter.
18020: närvarande eller har fårdigställts under det senas-      De i spörsmålet avsedda problemen med vari-
18021: te årtiondet. Det är viktigt att utveckla de regle-   ationer i vattenståndet i insjöama till följd av i
18022: ringar av vattendraget som genomförts i tidema        första hand den torra hösten är bekanta och för att
18023: för att de observerade olägenhetema skall kunna       dämpa variationema i vattenståndet har man re-
18024: minskas och fördelama ökas. Särskild statlig fi-      dan vidtagit åtgärder och vid behov vidtar man
18025: nansiering finns att tillgå i begränsad utsträck-     ytterligare åtgärder.
18026: ning för utvecklande och ändring av regleringar-
18027: 
18028: 
18029: 
18030: Helsingfors den 25 oktober 2000
18031: 
18032:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18033: 
18034: 
18035: 
18036: 
18037:                                                                                                        5
18038:                                                            KK 764/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
18039: 
18040: 
18041: 
18042: 
18043:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 764/2000 vp
18044: 
18045:                                             Paikallisen hoitovapaan saaminen lapsen sai-
18046:                                             rauden vuoksi
18047: 
18048: 
18049: 
18050: 
18051: Eduskunnan puhemiehelle
18052: 
18053: Voimassa olevien säännösten mukaan vanhem-           aikaan puolison palkaton vapaa on usein talou-
18054: malla, jonka lapsi on sairastunut, on oikeus pitää   dellisesti erittäin vaikeata toteuttaa.
18055: paikallista sairaan lapsen hoitovapaata enintään        Edellä mainituista syistä herättää ihmetystä,
18056: kolme työpäivää. Aviopuolisoista voivat yleensä      että nykyisinkin pakotetaan maatilaa pitävät puo-
18057: molemmat pitää mainitun vapaan ja se on mah-         lisot valitsemaan tulojen menetyksen tai sairaan
18058: dollista myös perättäisinä vapaina. Tämä mää-        lapsen toipumisen riskeeraamisen välillä. Val-
18059: räys koskee kaikkia palkkatyötä tekeviä vanhem-      tiontaloudellisesti asia on vähäinen, mutta kansa-
18060: pia. Nykyisellään käytännössä on havaittu myös       laisten tasa-arvon kannalta merkityksellinen.
18061: puutteitaja epäkohtia. Yksi tällainen epäkohta on
18062: se, ettei tilan ulkopuolella ansiotyössä käyvä       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18063: maatalousyrittäjän puoliso (yleensä avio/avo-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18064: vaimo eli lapsen äiti) saa pitää mainittua paikal-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18065: lista vapaata, vaan hänen on joko otettava palka-    vaksiseuraavan kysymyksen:
18066: tonta sairaan lapsen hoitovapaata tai sitten
18067: avio/avopuolison on normaalien maatilan töiden             Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä
18068: ohella hoidettava sairasta lasta. Tämä on usein            aikataululla nykyisten sairaan lapsen
18069: hyvin vaikeata, sillä traktorin tai leikkuupuimu-          hoitovapaasäännösten muuttamiseksi
18070: rin ohjaamo, navetta, sikala ym. ei ole oikea              siten, että myös maatalousyrittäjän an-
18071: paikka esimerkiksi kuumeiselle lapselle. Töiden            siotyössä käyväliä puolisolla on oikeus
18072: siirtäminen on säistä tai eläinten aikataulusta            enintään kolmen päivän mittaiseen pai-
18073: riippuvaiselle maanviljelijälle mahdotonta, ja ny-         kalliseen hoitovapaaseen?
18074: kyisen tilojen äärimmilleen kiristetyn talouden
18075: 
18076: 
18077: 
18078: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
18079: 
18080:     Raimo Vistbacka /ps
18081: 
18082: 
18083: 
18084: 
18085:                                                                                               Versio 2.0
18086: KK 764/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                   Ministerin vastaus
18087: 
18088: 
18089: 
18090: 
18091: Eduskunnan puhemiehelle
18092: 
18093: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       hoitamaan lasta. Tilapäisen hoitovapaan pituus
18094: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       on kutakin sairautta kohden yhteensä enintään
18095: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        neljä työpäivää. Vanhemmat voivat jakaa kysei-
18096: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan        sen ajan keskenään.
18097: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             Kirjallisessa kysymyksessä viitataan tilantee-
18098: 764/2000 vp:                                         seen, jossa kotona oleva vanhempi on sidoksissa
18099:                                                      sellaiseen toimintaan, joka estää lapsen päivittäi-
18100:        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä      sen hoitamisen. Voimassa oleva lainsäädäntö oi-
18101:        aikataululla nykyisten sairaan lapsen         keuttaa siten tilan ulkopuolella ansiotyössä käy-
18102:        hoitovapaasäännösten muuttamiseksi            vän maatalousyrittäjän puolison saamaan tila-
18103:        siten, että myös maatalousyrittäjän an-       päistä hoitovapaata silloin, kun tilalla oleva yrit-
18104:        siotyössä käyväliä puolisolla on oikeus       täjä on sidottu tilan töihin tavalla, joka estää lap-
18105:        enintään kolmen päivän mittaiseen pai-        sen päivittäisen hoitamisen.
18106:        kalliseen hoitovapaaseen?                        Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
18107:                                                      työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
18108: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        laeiksi (HE 168/2000 vp ). Edellä kuvattu tila-
18109: ti seuraavaa:                                        päistä hoitovapaata kuten muutkin voimassa ole-
18110: Voimassa olevan työsopimuslain (320/ 1970)           van työsopimuslain perhevapaita koskevat sään-
18111: 35 f §:n (35711998) mukaan työntekijällä on oi-      nökset ehdotetaan pidettäväksi ennallaan.
18112: keus saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä       Työsopimuslaissa on säädetty ainoastaan sai-
18113: työpäivää kerrallaan äkillisesti sairastuneen alle   raan lapsen hoidon järjestämiseen tai hoitami-
18114: 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai tä-    seen liittyvästä oikeudesta olla poissa työstä.
18115: män hoitamiseksi. Tilapäiseen hoitovapaaseen         Laissa ei ole säädetty tämän poissaolon paikalli-
18116: on oikeutettu kerrallaan vain toinen lapsen van-     suudesta. Sen sijaan työehtosopimuksissa on ala-
18117: hemmista tai huoltajista. Tilapäisen hoitovapaan     kohtaisesti voitu sopia tällaisen poissaolon pai-
18118: saamisen edellytyksenä on hoidon järjestämisen       kallisuudesta. Varsin yleisesti on sovittu kolmen
18119: tai lapsen hoitamisen tarve. Tämän vuoksi työn-      päivän paikallisesta tilapäisestä hoitovapaasta.
18120: tekijällä ei ole oikeutta tilapäiseen hoitovapaa-    Näin ollen tilapäisen hoitovapaan paikallisuus ei
18121: seen, jos toinen lapsen vanhemmista on kotona,       ole lainsäädäntöasia, vaan kuuluu luontevimmin
18122: ellei kotona oleva vanhempi ole sidoksissa sellai-   ratkaistavaksi edelleen työmarkkinajärjestöjen
18123: seen toimintaan, joka estää lapsen päivittäisen      välisin sopimuksin.
18124: hoitamisen tai ellei hän ole muuten kykenemätön
18125: 
18126: 
18127: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2000
18128: 
18129:     Työministeri Tarja Filatov
18130: 
18131: 
18132: 2
18133: Ministems svar                                                 KK 764/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
18134: 
18135: 
18136: 
18137: 
18138: Tili riksdagens talman
18139: 
18140: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          längd är sammanlagt högst fyra arbetsdagar per
18141: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-       sjukdom. Föräldrarna kan fördela denna tid sin-
18142: rådet översänt följande av riksdagsledamot               semelian.
18143: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga                1 det skriftliga spörsmålet hänvisas till en situ-
18144: spörsmål SS 764/2000 rd:                                 ation där den förälder som är hemma är bunden
18145:                                                          till sådan verksamhet som hindrar daglig vård av
18146:        Å.mnar regeringen vidta åtgärder och              barnet. Den gäliande lagstiftningen berättigar så-
18147:        med hurudan tidtabell för att ändra de            lunda en utanför gården förvärvsarbetande maka
18148:        nuvarande bestämmelserna om ledighet              elier make tili en lantbruksföretagare till tillfål-
18149:        för vård av sjuka barn så att också den           lig vårdledighet i de fali då gårdens företagare är
18150:        förvärvsarbetande makan eller maken               bunden tili arbetena på gården på ett sätt som för-
18151:         tili en lantbruksföretagare är berätti-          hindrar daglig vård av barnet.
18152:        gad tili högst tre dagars avlönad vårdle-             Regeringen har till riksdagen överlämnat en
18153:         dighet?                                          proposition med förslag till arbetsavtalslag och
18154:                                                          till vissa därtill anslutna lagar (RP 168/2000 rd).
18155: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Ovan beskrivna bestämmelse om tilifållig vårdle-
18156: föra följande:                                           dighet liksom också andra bestämmelser som
18157: Enligt 35 f § (357/1998) i den gällande lagen om         gälier familjeledigheter enligt gällande lag om
18158: arbetsavtal (320/1970) har en arbetstagare rätt till     arbetsavtal föreslås förbli oförändrad.
18159: tillfållig vårdledighet under högst fyra arbetsda-           Lagen om arbetsavtal bestämmer endast om
18160: gar åt gången för att ordna vård elier för att vårda     rätt till ordnande av vård för ett sjukt barn elier
18161: ett barn som inte har fylit tio år och som plötsligt     om rätt till frånvaro från arbetet i anslutning till
18162: insjuknat. Endast den ena av barnets föräldrar el-       vård av barnet. 1 lagen ingår inga bestämmelser
18163: ler vårdnadshavare har rätt till tillfåliig vårdle-      om avlöning i anslutning tili denna frånvaro. Dä-
18164: dighet åt gången. En förutsättning för rätt till till-   remot har man i koliektivavtalen branschvis kun-
18165: fåliig vårdledighet är att det finns ett behov att       nat avtala om avlöningen i anslutning tili sådan
18166: ordna vård elier att vårda barnet. Därför har en         frånvaro. Rätt alimänt har man avtalat om tre da-
18167: arbetstagare inte rätt till tillfållig vårdledighet,     gars avlönad tillfåliig vårdledighet. Sålunda är
18168: om den ena av barnets föräldrar är hemma, ifali          avlöningen i samband med tillfåliig vårdledighet
18169: inte den förälder som är hemma är bunden tili så-        inte något lagstiftningsärende, utan hör naturli-
18170: dan verksamhet som hindrar daglig vård av bar-           gast till de ärenden som skali avgöras genom av-
18171: net elier om han elier hon annars är oförmögen att       tai arbetsmarknadsorganisationerna emelian.
18172: vårda barnet. Den tillfåliiga vårdledighetens
18173: 
18174: 
18175: 
18176: Helsingfors den 30 oktober 2000
18177: 
18178:     Arbetsminister Tarja Filatov
18179: 
18180:                                                                                                              3
18181:                                                             KK 765/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
18182: 
18183: 
18184: 
18185: 
18186:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 765/2000 vp
18187: 
18188:                                              Puolison tulojen huomioon ottaminen työttö-
18189:                                              myyskorvaoksissa
18190: 
18191: 
18192: 
18193: 
18194: Eduskunnan puhemiehelle
18195: 
18196: Voimassa olevien säännösten mukaan työtön             että aikuinen ihminen pystyisi elämään täysin il-
18197: henkilö, joka on työttömänä työnhakijana eikä         man omia tuloja vain sen turvin, että puoliso
18198: kuulu mihinkään työttömyyskassaan eli ei ole oi-      hankkii kuukaudessa tavallisen työntekijän pal-
18199: keutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, ei saa        kan eli noin 10 000 mk. Perheen jäsenet asete-
18200: peruspäivärahaa eikä liioin työmarkkinatukea,         taan kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan ja vaa-
18201: mikäli puolison tulot ylittävät säädetyn varsin al-   timatonkin "hyvinvointi" jää tuolloin perheen ta-
18202: haisen rajan. Käytännön seurauksena tästä on,         voittamattomiin.
18203: että työtön puoliso on suuressa vaarassa täysin
18204: syrjäytyä hänen työttömyytensä pitkityttyä. Hän       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18205: jää puolisonsa tarpeettomaksi kiviriipaksi vailla     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18206: mitään omaa ja itsenäistä elämää.                     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18207:    On ymmärrettävää, ettei jonkun hyvätuloisen        vaksi seuraavan kysymyksen:
18208: henkilön työtön puoliso tarvitse yhteiskunnan
18209: työttömyyden aikaista turvaa eli työttömyyskor-             Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
18210: vausta tai työmarkkinatukea, mutta samalla voi-             työttömyyspäivärahan ja työmarkkina-
18211: daan myös kiistatta väittää, että nykyinen puoli-           tuen hakijan puolison sallittuja tulora-
18212: son tuloille asetettu yläraja on aivan liian alhai-         joja korotetaan tai ne poistetaan koko-
18213: nen. Ei voida tänä päivänä perustellusti väittää,           naan?
18214: 
18215: 
18216: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
18217: 
18218:     Raimo Vistbacka /ps
18219: 
18220: 
18221: 
18222: 
18223:                                                                                                Versio 2.0
18224: KK 765/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps                                             Ministerin vastaus
18225: 
18226: 
18227: 
18228: 
18229: Eduskunnan puhemiehelle
18230: 
18231: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       täyttänyt työttömyyspäivärahan saamisen edelly-
18232: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       tyksenä olevan työssäoloehdon.
18233: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Aiemmin otettiin taloudellisen tuen tarvetta
18234: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan        harkittaessa huomioon eräitä laissa erikseen lue-
18235: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          teituja sosiaalietuuksia lukuun ottamatta henki-
18236: 765/2000 vp:                                         lön omat tulot kokonaan ja hänen puolisonsa tu-
18237:                                                      lot 300 markkaa ylittävältä osalta kuukaudessa.
18238:       Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla        Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen oh-
18239:       työttömyyspäivärahan ja työmarkkina-           jelman mukaisesti puolison tuloihin liittyvää tar-
18240:        tuen hakijan puolison sallittuja tulora-      veharkintaa lievennettiin tämän vuoden syys-
18241:       joja korotetaan tai ne poistetaan koko-        kuun alusta lukien siten, että puolison tuloista en-
18242:       naan?                                          nen tarveharkinnan suorittamista tehtävä vähen-
18243:                                                      nys korotettiin 300 markasta 1 400 markkaan.
18244: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Tämä vastaa 15 prosenttiyksikön muutosta tulo-
18245: ti seuraavaa:                                        jen ja työmarkkinatuen yhteensovituksessa.
18246: Peruspäiväraha ei ole tarveharkintaista eli puoli-      Työttömistä työnhakijoista keskimäärin noin
18247: son tulot eivät vaikuta siihen mitenkään. Työ-        10 000 on ennen lainmuutosta ollut tarveharkin-
18248: markkinatuen maksamisen edellytyksenä sen si-        nan johdosta ilman työmarkkinatukea ja noin
18249: jaan on pääsääntöisesti, että henkilö on taloudel-    13 000 sovitelluu työmarkkinatuen piirissä.
18250: lisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarvetta    Edellä selostettu lainmuutos on nostanut sovi-
18251: ei työmarkkinatukilain mukaan edellytetä kuiten-     telluu työmarkkinatuen määrää keskimäärin
18252: kaan aikana, jona henkilö on työvoimapoliittises-    25 markalla kuukaudessa, ja sen on arvioitu tuo-
18253: sa aikuiskoulutuksessa, työharjoittelussa, työko-    van sovitelluu työmarkkinatuen piiriin noin
18254: keilussa tai työhallinnon järjestämässä kuntou-      3 000 uutta saajaa.
18255: tuksessa. Työttömyysajalta taloudellisen tuen           Edellä esitetyn työmarkkinatuen muutoksen
18256: tarvetta ei edellytetä 180 ensimmäisen työttö-       tavoitteena oli kannustavuuden lisääminen.
18257: myyspäivän aikana sellaiselta henkilöltä, jonka      Myös työhallinnon strategiassa vuosiksi 2001-
18258: oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt työt-      2003 on yhtenä tavoitteena työhön menon kan-
18259: tömyyspäivärahan enimmäiskeston johdosta. Ta-        nustavuuden ja työmarkkinoilta syrjäytymisen
18260: loudellisen tuen tarvetta ei myöskään edellytetä     ehkäiseminen. Lähiaikoina ei kuitenkaan ole nä-
18261: työttömyysajalta sellaiselta 55 vuotta täyttäneel-   köpiirissä uusia lainsäädäntöhankkeita, joilla
18262: tä henkilöltä, joka työttömäksi jäädessään on        puolison tuloihin liittyvää työmarkkinatuen tar-
18263:                                                      veharkintaa edelleen lievennettäisiin.
18264: 
18265: 
18266: 
18267: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
18268: 
18269:     Työministeri Tarja Filatov
18270: 
18271: 2
18272: Ministems svar                                               KK 765/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
18273: 
18274: 
18275: 
18276: 
18277: Tili riksdagens talman
18278: 
18279: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        kor om tid i arbete som är en förutsättning för
18280: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     mottagandet av arbetslöshetsdagpenning.
18281: rådet översänt följande av riksdagsledamot                Vid tidigare behovsprövning av ekonomiskt
18282: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga          stöd beaktade man vissa sociala förmåner som
18283: spörsmål SS 765/2000 rd:                               skilt uppräknades i lagen, med undantag av per-
18284:                                                        sonens egna inkomster i helhet och makans elier
18285:       Åmnar regeringen vidta åtgärder ge-              makens inkomster tili den del de överskred 300
18286:       nom vilka de tillåtna inkomstgränserna           mark per månad. 1 enlighet med det program som
18287:       för makan eller maken tili en person som         utstakats för statsminister Paavo Lipponens an-
18288:       ansöker om arbetslöshetsdagpenning               dra regering lindrades behovsprövningen i an-
18289:        och arbetsmarknadsstöd höjs eller helt          slutning tili makans elier makens inkomster så att
18290:       och hållet slopas?                               det avdrag från makans elier makens inkomster
18291:                                                        som skali göras före behovsprövningen höjdes
18292: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        från 300 mark tilli 400 mark. Detta motsvarar en
18293: föra följande:                                         ändring på 15 procentenheter i koordineringen
18294: Grunddagpenningen är inte behovsprövad, dvs.           melian inkomstema och arbetsmarknadsstödet.
18295: makans elier makens inkomster inverkar inte på            1 genomsnitt ca 10 000 arbetslösa arbetssö-
18296: något sätt. F örutsättningen för utbetalandet av ar-   kande har före lagändringen på grund av behovs-
18297: betsmarknadsstöd däremot är i regel att personeo       prövningen varit utan arbetsmarknadsstöd och ca
18298: i fråga är i behov av ekonomiskt stöd. Enligt la-      13 000 har omfattats av jämkat arbetsmarknads-
18299: gen om arbetsmarknadsstöd förutsätts dock inget        stöd. Den ovan beskrivna lagändringen har höjt
18300: behov av ekonomiskt stöd under den tid då per-         det järnkade arbetsmarknadsstödets belopp med i
18301: soneo i fråga är i arbetskraftspolitisk vuxenut-       genomsnitt 25 mark per månad, och den har be-
18302: bildning elier genomgår arbetspraktik, arbets-         räknats ge järnkat arbetsmarknadsstöd åt ca 3 000
18303: prövning elier rehabilitering ordnad av arbetsför-     nya mottagare.
18304: valtningen. Under arbetslöshetstiden förutsätts           Den ovan framförda ändringen i arbetsmark-
18305: inget behov av ekonomiskt stöd under de 180 för-       nadsstödet har syftat till att öka incitamentet.
18306: sta arbetslöshetsdagama av en person vars rätt tili    Också i arbetsförvaltningens strategi för åren
18307: arbetslöshetsdagpenning upphört på grund av            2001-2003 är ett av syftena att uppmuntra tili
18308: maximitiden för utbetalning av arbetslöshetsdag-       förvärvsarbete och förhindra utslagning från ar-
18309: penning. Behov av ekonomiskt stöd förutsätts           betsmarknaden. lnom den närmaste framtiden är
18310: inte helier av en sådan person som fylit 55 år och     emeliertid inga nya lagstiftningsprojekt i sikte,
18311: som då arbetslösheten börjat har uppfylit det vili-    genom vilka den tili makans elier makens inkom-
18312:                                                        ster anslutna behovsprövningen av arbetsmark-
18313:                                                        nadsstöd ytterligare skulie lindras.
18314: 
18315: 
18316: 
18317: Helsingfors den 27 oktober 2000
18318: 
18319:     Arbetsminister Tarja Filatov
18320: 
18321:                                                                                                        3
18322:                                                                 KK 766/2000 vp- Juha Karpio /kok
18323: 
18324: 
18325: 
18326: 
18327:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 766/2000 vp
18328: 
18329:                                               TasoristeysteD vähentäminen
18330: 
18331: 
18332: 
18333: 
18334: Eduskunnan puhemiehelle
18335: 
18336: Suomessa on kuluvana vuonna kuollut II ihmis-          kuttaminen on tärkeää ja heidän on ymmärrettä-
18337: tä tasoristeysonnettomuuksissa. Onnettomuuk-           vä vastuunsa liikenteessä, se ei vielä riitä vaara-
18338: sia on tapahtunut kaikkiaan 43. Maassamme oli          tilanteiden välttämiseksi. Turvallisten liikenne-
18339: 1.1.2000 jopa 4 251 tasoristeystä, joista 3 559 si-    olosuhteiden järjestäminen on julkisen vallan
18340: jaitsi pääradalla. Siksi tuhoisien onnettomuuk-        velvollisuus.
18341: sien välttämiseksi onkin syytä vähentää tasoris-
18342: teysten määrää olennaisesti. Keskeisimmiltä ra-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18343: taosuuksilta, joilla ajetaan tai suunnitellaan ajet-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18344: tavan nopeaa liikennettä tai joilla kuljetetaan        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18345: vaarallisia aineita, tasoristeykset tulisi poistaa     vaksi seuraavan kysymyksen:
18346: kokonaan. Tällaisia tasoristeyksiä on 612.
18347:    Maantieliikenteen ajoneuvojen käyttäjiä on                Mitä hallitus aikoo tehdä vaarallisten
18348: varsin runsaasti. Vaikka heidän asenteisiinsa vai-           tasoristeysten vähentämiseksi?
18349: 
18350: 
18351: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2000
18352: 
18353:     Juha Karpio /kok
18354: 
18355: 
18356: 
18357: 
18358:                                                                                                  Versio 2.0
18359: KK 766/2000 vp- Juha Karpio /kok                                                     Ministerin vastaus
18360: 
18361: 
18362: 
18363: 
18364: Eduskunnan puhemiehelle
18365: 
18366: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       kansainvälisesti käytettyä riski-indeksiä, joka
18367: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       painottaa erityisesti liikenteen määrää ja nopeut-
18368: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        ta. Tämän lisäksi etusija on annettu reiteille, joil-
18369: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok       la kuljetetaan vaarallisia aineita. Tasoristeysten
18370: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              poisto-ohjelma ja kiireellisyysjärjestys määräy-
18371: 766/2000 vp:                                         tyvät ensi-sijaisesti edellä mainittujen perustei-
18372:                                                      den mukaisesti. Rautateiden ja yleisten teiden ta-
18373:        Mitä hallitus aikoo tehdä vaarallisten        soristeyksiä on poistettu yhteistyössä tielaitok-
18374:        tasoristeysten vähentämiseksi?                sen kanssa siten, että kustannukset on jaettu puo-
18375:                                                      liksi molempien osalle.
18376: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Tasoristeysten turvallisuusjärjestelyihin liit-
18377: ti seuraavaa:                                        tyy suunnittelua sekä lähes aina kaavoitusta ja oi-
18378: Tasoristeysonnettomuustilastot osoittavat suo-       keudellisia kysymyksiä, joista seuraa, että pro-
18379: tuisaa kehitystä pitemmällä aikavälillä tarkastel-   sessi kestää yleensä 2-3 vuotta aloituksesta ra-
18380: tuna.                                                kentamiseen. Tämän vuoksi lyhyellä aikavälillä
18381:    Tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen       tasoristeysten poisto-ohjelmaa ei voida nopeut-
18382: käytetään vuosittain valtion varoja 60-100 mil-      taa merkittävästi esim. rahoitusta lisäämällä.
18383: joonaa markkaa. Eniten rahaa vaativat sillat ja         Lähiajan toimenpiteistä voidaan todeta, että
18384: alikulkujen rakentaminen, joka on kuitenkin to-      Ratahallintokeskus jatkaa tasoristeysten turvalli-
18385: dettu parhaaksi keinoksi onnettomuuksien ehkäi-      suuden parantamistoimenpiteitä, ja vuoden 2001
18386: syssä. Varoituslaitteiden rakentaminen on toinen     talousarvioesitykseen on sisäisin siirroin lisätty
18387: tärkeä keino, vaikka sillä ei saavutetakaan täy-     rahoitusta noin 100 milj. markkaan. Tielaitos
18388: dellistä turvallisuutta. Lisäksi on lukuisia kei-    käyttää vuoden 2001 aikana vastaavasti tähän
18389: noja, joilla voidaan hieman vaikuttaa turvallisuu-   tarkoitukseen 25 milj. markkaa. Lisäksi liiken-
18390: den paranemiseen. Liikennettä voidaan tiejärjes-     ne- ja viestintäministeriö yhdessä Ratahallinto-
18391: telyin ohjata turvallisempaan tasoristeykseen,       keskuksen kanssa selvittää ja tarkentaa ensi vuo-
18392: näkemäalueita ja tien geometriaa voidaan paran-      den huhtikuuhun mennessä tasoristeyksien pois-
18393: taajne.                                              to-ohjelman sekä tarvittavan lähivuosien ja pi-
18394:    Tasoristeysten turvallisuuden parantamistoi-      temmän aikavälin rahoitustason.
18395: menpiteitä määriteltäessä kriteerinä on pidetty
18396: 
18397: 
18398: 
18399: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2000
18400: 
18401:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
18402: 
18403: 
18404: 
18405: 
18406: 2
18407: Ministerns svar                                                  KK 766/2000 vp- Juha Karpio /kok
18408: 
18409: 
18410: 
18411: 
18412: Till riksdagens talman
18413: 
18414: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         prioriterat rutter som används för transport av
18415: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      farliga ämnen. Programmet för avlägsnande av
18416: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha         plankorsningar och angelägenhetsordningen be-
18417: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål          stäms i första hand enligt dessa grunder. Plan-
18418: SS 766/2000 rd:                                         korsningar mellan järnvägar och allmänna vägar
18419:                                                         har avlägsnats i samarbete med vägverket på så
18420:        Vad ämnar regeringen göraför att min-            sätt att kostnadema har delats jämnt.
18421:        ska antalet farliga plankorsningar?                 Plankorsningamas säkerhetsarrangemang krä-
18422:                                                         ver planering och nästan alltid planläggning och
18423: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         utredande av rättsliga frågor, vilket betyder att
18424: föra följande:                                          processen i allmänhet pågår mellan 2 och 3 år
18425: Statistiken över plankorsningsolyckoma visar att        från det att den inleds fram tili byggandet. Därför
18426: utvecklingen i ett längre perspektiv varit gynn-        kan inte programmet för avlägsnandet på kort
18427: sam.                                                    sikt påskyndas i någon större utsträckning t.ex.
18428:    Årligen används 60-100 milj. mk av statens           genom en utökning av finansieringen.
18429: ruedel till att förbättra plankorsningamas säker-          Beträffande åtgärderna under den närmaste
18430: het. Mest pengar kräver byggandet av broar och          framtiden kan man konstatera att Banförvalt-
18431: underfarter, vilket dock visat sig vara det bästa       ningscentralen fortsätter med åtgärderna i syfte
18432: sättet att förebygga olyckor. Ett annat viktigt sätt,   att förbättra plankorsningamas säkerhet och att
18433: även om det inte ger fullständig säkerhet, är att       finansieringen utökats tili ca 100 miljoner mark i
18434: bygga vamingsanordningar. Dessutom finns det            budgeten för 2001 genom intema överföringar.
18435: många sätt att åstadkomma små förbättringar av          Vägverket använder för samma ändamål 25 milj.
18436: säkerheten. Trafiken kan med hjälp av vägarr-           mk under år 2001. Dessutom kommer kommuni-
18437: angemang ledas tili en säkrare plankorsning, fri-       kationsministeriet att tillsammans med Banför-
18438: siktsornråden och vägens geometri kan förbätt-          valtningscentralen före april 2001 göra en utred-
18439: ras m.m.                                                ning om och precisera programmet för avlägs-
18440:    När man fastställer lämpliga åtgärder har ett        nandet av plankorsningar samt nivån på den fi-
18441: kriterium varit det intemationellt tiliämpade           nansiering som kommer att behövas under de all-
18442: riskindexet som särskilt betonar trafikmängden          ra närmaste åren och på längre sikt.
18443: och trafikens hastighet. Utöver detta har man
18444: 
18445: 
18446: 
18447: Helsingfors den 31 oktober 2000
18448: 
18449:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
18450: 
18451: 
18452: 
18453: 
18454:                                                                                                          3
18455:                                                      KK 767/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
18456: 
18457: 
18458: 
18459: 
18460:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2000 vp
18461: 
18462:                                            Joustavuuden lisääminen sosiaali- ja terveyden-
18463:                                            huollon rakennemuutosten edistämiseksi
18464: 
18465: 
18466: 
18467: 
18468: Eduskunnan puhemiehelle
18469: 
18470: Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan kuntata-     gin, kuntayhtymän että valtion kannalta järke-
18471: solla siirtymässä aiemmasta laitospainotteisuu-     vää. Tämän vuoksi valtionosuuden vuosia kestä-
18472: desta kevyempiin avohuollon järjestelmiin. Tä-      vä odottelu tulee kalliiksi. Perusparantamista
18473: män kehityksen vuoksi laitosrakennuksia jää va-     odottavat tilat ovat käyttämättöminä ja aiheutta-
18474: jaakäyttöön tai vapautuu kokonaan aiemmasta         vat kuitenkin kustannuksia.
18475: käytöstä. Tällainen tilanne on mm. Suolahden           Valtionosuuden myöntämismenettelyssä tuli-
18476: kaupungissa.                                        si olla nykyistä enemmän joustavuutta ja nopeut-
18477:    Suolahden kaupungilla oli taannoin vireillä      ta Suolahden tapaisten tilanteiden varalta. On
18478: vanhainkodin laajennushanke. Kaupunki päätti        yleisen edun mukaista, että valtio tukee nopeaa ja
18479: kuitenkin luopua uudisrakennushankkeesta. Sen       järkevää rakennemuutosta. Valtionosuus tällai-
18480: sijaan kaupunki on ostanut Suojarinteen kuntayh-    sissa saneeraustilanteissa tulisi voida myöntää
18481: tymäitä kehitysvammaisten hoitopaikoiksi ra-        viipymättä.
18482: kennettuja tiloja, jotka kaupunki saneeraa van-
18483: hainkodin tiloiksi ja siirtää koko vanhustenhuol-   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18484: toosa näihin tiloihin. Kustannukset on arvioitu     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18485: noin 10 miljoonaksi markaksi.                       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18486:    Suojarinteen tiloja on vapautunut nopeasti       vaksi seuraavan kysymyksen:
18487: kuntien vähennettyä kehitysvammaisten laitos-
18488: hoitoa. Suolahden kaupunki on tehnyt koko kan-            Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
18489: santalouden kannalta erittäin vastuullisen pää-           sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
18490: töksen luopuessaan uudisrakentamisesta ja han-            lusta ja valtionosuudesta annetun lain ja
18491: kittuaan yhteiskunnan toiselta toimijalta vapau-          muiden määräysten tarkistamiseksi si-
18492: tuvat tilat uuteen käyttöön.                              ten, että mainitun hallinnonalan tervet-
18493:    Suolahden kaupunki on anonut valtionosuutta            tä ja järkevää rakennemuutoskehitystä
18494: Suojarinteen kuntayhtymäitä hankkimiensa tilo-            voidaan nykyistä joustavammin ja no-
18495: jen perusparantamiseen. Tällaisen muutoshank-             peammassa aikataulussa tukea ja edis-
18496: keen toteuttaminen pikaisesti on sekä kaupun-             tää valtion rahoitustuella?
18497: 
18498: 
18499: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
18500: 
18501:     Toimi Kankaanniemi /skl
18502: 
18503: 
18504:                                                                                              Versio 2.0
18505: KK 767/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                            Ministerin vastaus
18506: 
18507: 
18508: 
18509: 
18510: Eduskunnan puhemiehelle
18511: 
18512: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       ninhallituksille. Nämä vahvistavat viimeistään
18513: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   kunkin vuoden helmikuun 28 päivänä suunnitel-
18514: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       makauden ensimmäisen vuoden perustamishank-
18515: vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaannie-      keet, niiden valtionosuuteen oikeuttavat enim-
18516: men /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mäiskustannukset sekä aloittamisvuoden. Suun-
18517: KK 767/2000 vp:                                     nitelmakauden toisen vuoden osalta lääninhalli-
18518:                                                     tus antaa ennakkoratkaisun ja myöhempien vuo-
18519:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin       sien osalta ohjeellisen ratkaisun. Ennakkoratkai-
18520:       sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-      su sitoo lääninhallitusta, kun seuraavana vuonna
18521:       lusta ja valtionosuudesta annetun lain ja     aloitettavat hankkeet vahvistetaan, jollei valtion
18522:       muiden määräysten tarkistamJseksi si-         talousarviosta tai voimavara-asetuksesta muuta
18523:       ten, että mainitun hallinnonalan tervet-      johdu.
18524:       tä ja järkevää rakennemuutoskehitystä            Lain mukaan perustamishanke on aloitettava
18525:       voidaan nykyistä joustavammin ja no-          sinä vuonna, jona se on vahvistettu toteutettavak-
18526:       peammassa aikataulussa tukea ja edis-         si tai sitä seuraavana vuonna. Sosiaali- ja ter-
18527:       tää valtion rahoitustuella?                   veysministeriö voi kuitenkin erityisestä syystä
18528:                                                     kunnan tai kuntayhtymän hakemuksesta päättää,
18529: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       että perustamishankkeen toteuttamiseen saadaan
18530: ti seuraavaa:                                       ryhtyä ennen kuin hanke on vahvistettu toteutet-
18531: Kunnalle ja kuntayhtymälle voidaan suorittaa        tavaksi. Hankkeen aikaistamiseksi kunnan tulee
18532: valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon jär-   tehdä asiasta perusteltu esitys sosiaali- ja ter-
18533: jestämiseksi tarpeellisiin perustamishankkeisiin.   veysministeriölle. Ennakkoluvan saanut hanke
18534: Tätä koskevat säännökset sisältyvät sosiaali- ja    sisällytetään jatkossa voimavara-asetukseen ja
18535: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-     nelivuotissuunnitelmaan ikään kuin se toteutet-
18536: desta annettuun lakiin (733/1992).                  taisiin alkuperäisen aikataulun mukaisesti.
18537:    Lain mukaan kunnan ja kuntayhtymän on toi-          Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan
18538: mitettava kunkin vuoden loppuun mennessä lää-       aloittamislupa on annettu ainoastaan sellaiselle
18539: ninhallitukselle suunnitelmansa seuraavan nel-      hankkeelle, joka on saanut sitovan ennakkorat-
18540: jän vuoden aikana toteutettavista perustamis-       kaisun suunnitelmakauden toiselle vuodelle.
18541: hankkeista. Sosiaali- ja terveydenhuollon voima-    Suunnitelmakauden myöhempien vuosien hank-
18542: vara-asetuksessa on määrätty hakemuksiin pe-        keille lupa on annettu vain poikkeuksellisista
18543: rustuvat valtioneuvoston hyväksymät suuret yli      syistä.
18544: 25 miljoonan markan perustamishankkeet ja vuo-         Edellä mainitun menettelytavan tarkoituksen-
18545: sittain toteutettavien pienten hankkeiden (2-25     mukaisuutta puoltaa se, että valtion talousarvios-
18546: milj. mk) kustannusten enimmäismäärä.               sa myönnettyjen hankekiintiöiden määrä vaihte-
18547:    Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa voimava-    lee vuosittain. Esimerkiksi vuodelle 2000 hyväk-
18548: ra-asetuksessa hyväksytyn pienten perustamis-       syttyjen kiintiöiden taso on yhtä suuri kuin vuon-
18549: hankkeiden kustannusten enimmäismäärän lää-         na 1998 mutta vain puolet aikanaan vuodelle
18550: 
18551: 
18552: 2
18553: Ministerin vastaus                                   KK 767/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
18554: 
18555: 
18556: 1993 hyväksytystä tasosta. Vuosikymmenen alun         lääninhallitus ryhtyy ilmoituksen johdosta aika-
18557: taloudellisen kehityksen johdosta kunnat ja kun-     naan tarpeellisiin toimenpiteisiin vuoden 2000
18558: tayhtymät ovat usein joutuneet muuttamaan            loppuun mennessä jätettäviä hanke-esityksiä ar-
18559: hankkeittensa aloitussuunnitelmia, joten esitetty-   vioidessaan. Jos Suolahden kaupunki on
18560: jen hankkeiden määrä on erityisesti viime vuosi-      15.5.2000 päivätyn kirjeensä mukaisesti kuiten-
18561: na ollut hankekiintiöihin nähden huomattavan         kin jo ryhtynyt rakentamistoimenpiteisiin, hank-
18562: suuri. Lääninhallitukset joutuvat siten suoritta-    keelle ei lain mukaan voi enää myöntää valtion-
18563: maan erityisen tarkkaa harkintaa valtionosuuk-       osuutta ja hakemus katsotaan siinä tapauksessa
18564: sien kohdentamiseksi koko läänin alueella tapah-     rauenneeksi.
18565: tuva sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys ja sen        Sosiaali- ja terveysministeriö on 22.11.1999
18566: painopisteet huomioon ottaen. Tästä huolimatta       asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
18567: osa kiireellisiksikin katsotuista hankkeista on      31.5.2001 mennessä valmistella hallituksen esi-
18568: jäänyt kuntien ja kuntayhtymien itse rahoitetta-     tys perustamishankejärjestelmää koskevien sään-
18569: vaksi.                                               nösten uudistamisesta. Uudistus on tarkoitus to-
18570:    Kirjallisen kysymyksen yhteydessä on mainit-      teuttaa asteittain siten, että käytössä olevia voi-
18571: tu Suolahden kaupungin Vanhusten laitos- ja pal-     mavaroja suunnataan enenevässä määrin valtio-
18572: veluasumisyksikkö -niminen hanke, jota koske-        neuvoston vahvistamien menokehysten puitteis-
18573: van valtionapuhakemuksen kaupunki lähetti ku-        sa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja tervey-
18574: luvan vuoden toukokuussa valtionosuusviran-          denhuollon toiminnan kehittämistä ja tehosta-
18575: omaiselle. Hanke ei ole sisältynyt lääninhallituk-   mista sekä toimintatapojen uudistamista tuke-
18576: selle aiemmin esitettyihin suunnitelmiin ja kulu-    vien kehittämishankkeiden tukemiseen. Uuden
18577: vaa vuotta koskevien hakemusten määräaika oli        järjestelmän on tarkoitus olla täysimääräisesti
18578: hakemusta jätettäessä jo umpeutunut. Länsi-Suo-      voimassa vuodesta 2004 alkaen.
18579: men lääninhallitukselta saadun tiedon mukaan
18580: 
18581: 
18582: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
18583: 
18584:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
18585: 
18586: 
18587: 
18588: 
18589:                                                                                                       3
18590: KK 767/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                    Ministems svar
18591: 
18592: 
18593: 
18594: 
18595: Tili riksdagens talman
18596: 
18597: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        länsstyrelsema. Dessa fastställer senast den 28
18598: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     februari varje år anläggningsprojekten för plane-
18599: rådet översänt följande av riksdagsledamot Toi-        ringsperiodens första år, de till statsandel berätti-
18600: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga          gande maximikostnadema för projekten och det
18601: spörsmål SS 767/2000 rd:                               år som projekten skall inledas. Länsstyrelsen ger
18602:                                                        ett förhandsavgörande i fråga om planeringsperi-
18603:        Åmnar regeringen vidta åtgärder för att         odens andra år och ett riktgivande avgörande an-
18604:        se över lagen om planering av och stats-        gående de följande åren. Förhandsavgörandet är
18605:         andel för social- och hälsovården samt         bindande för länsstyrelsen när det fastställs vilka
18606:        andra bestämmelser så att en sund och           projekt som skall inledas följande år, om inte nå-
18607:        förnuftig strukturomvandling inom               got annat föranleds av statsbudgeten eller förord-
18608:         nämnda förvaltningsområde på ett smi-          ningen om resurser för social- och hälsovården.
18609:         digare och snabbare sätt än nu kan stö-            Enligt lagen skall ett anläggningsprojekt inle-
18610:         das och befrämjas med statligt finansie-       das det år under vilket det skall bli genomfört en-
18611:         ringsstöd?                                     ligt fastställelsen eller under det följande året.
18612:                                                        Social- och hälsovårdsministeriet kan dock av
18613: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        särskilda skäl på ansökan av en kommun eller
18614: föra följande:                                         samkommun besluta att genomförandet av ett an-
18615: Till kommuner och samkommuner kan betalas              läggningsprojekt får inledas innan det har fast-
18616: statsandel för anläggningsprojekt som är nödvän-       ställts. För att projektet skall tidigareläggas bör
18617: diga för ordnande av social- och hälsovården.          kommunen göra en motiverad framställrting om
18618: Bestämmelser som berör detta ingår i lagen om          detta till social- och hälsovårdsministeriet. Ett
18619: planering av och statsandel för social- och hälso-     projekt som beviljats tillstånd för tidigarelägg-
18620: vården (733/ 1992).                                    ning tas i fortsättningen med i förordningen om
18621:    Enligt lagen skall kommuner och samkommu-           resurser för social- och hälsovården och i fyraårs-
18622: ner före utgången av varje år tillställa länsstyrel-   planen som om det skulle genomföras enligt den
18623: sen en plan för de anläggningsprojekt som kom-         ursprungliga tidtabellen.
18624: mer att genomföras under de följande fyra åren. I         Enligt vedertagen tillämpningspraxis har det
18625: statsrådets förordning om resurser för social- och     beviljats tillstånd att inleda endast sådana pro-
18626: hälsovården anges vilka stora anläggningspro-          jekt som har erhållit ett bindande förhandsavgö-
18627: jekt, vars kostnader är högre än 25 milj. mark,        rande för planeringsperiodens andra år. Tillstånd
18628: som statsrådet godkänner och maximibeloppet av         att inleda projekt som hänförts till planeringspe-
18629: kostnaderna för sådana små projekt (2-25 milj.         riodens senare år har beviljats endast av excep-
18630: mk) som genomförs årligen.                             tionella skäl.
18631:    Social- och hälsovårdsministeriet fördelar det         Ändamålsenligheten i förfaringssättet stöds av
18632: i statsrådets förordning om resurser för social-       att de projektkvoter som beviljas i statsbudgeten
18633: och hälsovården godkända maximibeloppet av             varierar från år till år. Till exempel är nivån för
18634: kostnader för små anläggningsprojekt mellan            kvoten som godkänts för 2000 samma som för
18635: 
18636: 
18637: 4
18638: Ministems svar                                         KK 767/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
18639: 
18640: 
18641: 1998, men endast hälften av den nivå som god-          redan gått ut när ansökan lämnades in. Enligt
18642: kändes för 1993. På grund av den ekonomiska ut-        uppgifter från Västra Finlands länsstyrelse vid-
18643: vecklingen i början av 1990-talet har kommuner-        tar länsstyrelsen med anledning av anmälan i si-
18644: na och samkommunema ofta varit tvungna att             nom tid nödvändiga åtgärder i samband med be-
18645: ändra sina planer när det gäller inledandet av pro-    dömningen av de projektförslag som lämnas in
18646: jekt och därför har antalet projekt som föresla-       före utgången av 2000. Om Suolahti stad i enlig-
18647: gits för speciellt de senaste åren varit anmärk-       het med brevet daterat den 15 maj 2000 ändå re-
18648: ningsvärt stort i förhållande tili projektkvotema.     dan har vidtagit byggnadsåtgärder, kan projektet
18649: Länsstyrelsema måste därför överväga fördel-           enligt lagen inte längre beviljas statsandel och
18650: ningen av statsandelama särskilt noga och där-         ansökan anses i det fallet vara ogiltig.
18651: vid ta i beaktande utvecklingen av social- och            Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte den
18652: hälsovården i hela länet och tyngdpunktema i ut-       22 november 1999 en arbetsgrupp med uppgift
18653: vecklingen. Trots detta har kommunema och              att före den 31 maj 2001 bereda en regeringspro-
18654: samkommunema varit tvungna att själva finan-           position med förslag tili reform av bestämmelser-
18655: siera även en del av de projekt som ansetts vara       na om systemet med anläggningsprojekt. Avsik-
18656: brådskande.                                            ten är att reformen genomförs stegvis så att de
18657:    1 samband med det skriftliga spörsmålet             nuvarande resursema inom de utgiftsramar som
18658: nämns ett projekt vid namn Vanhusten laitos- ja        statsrådet har fastställt i allt större utsträckning
18659: palveluasumisyksikkö (enhet för serviceboende          styrs tili utvecklande och effektivering av social-
18660: och institutionsvård för äldre) i staden Suolahti. 1   och hälsovården i kommuner och samkommuner
18661: maj i år tillställde staden statsandelsmyndighe-       samt tili att stöda sådana utvecklingsprojekt som
18662: ten en ansökan om statsbidrag för detta projekt.       befrämjar en reform av verksarnhetssätten. Av-
18663: Projektet har inte ingått i de planer som tidigare     sikten är att det nya systemet skall ha tagits i bruk
18664: har lagts fram tilllänsstyrelsen och den utsatta ti-   fullständigt vid ingången av 2004.
18665: den för ansökningar som rör innevarande år hade
18666: 
18667: 
18668: Helsingfors den 26 oktober 2000
18669: 
18670:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
18671: 
18672: 
18673: 
18674: 
18675:                                                                                                           5
18676:                                                        KK 768/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
18677: 
18678: 
18679: 
18680: 
18681:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2000 vp
18682: 
18683:                                              Puukaasun käyttö ajoneovoissa
18684: 
18685: 
18686: 
18687: 
18688: Eduskunnan puhemiehelle
18689: 
18690: Suomessa on muutamia kymmeniä puukaasu-               taa ne hallinnolliset esteet, jotka vaikeuttavat
18691: käyttöisiä ajoneuvoja. Kiinnostus puukaasun           puukaasuautojen käyttöönottoa sekä kotimaassa
18692: käyttöön on lisääntynyt viime aikoina öljyn hin-      että koko EU:n alueella.
18693: nan kohoamisen myötä. Esimerkiksi Suomen
18694: Ekoautoilijat ry:ssä on jo noin 100 jäsentä.          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18695:    Uusien vähäpäästöisiksi luokiteltujen ajoneu-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18696: vojen muuttaminen puukaasukäyttöisiksi törmää         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18697: vaikeuksiin saada niitä hyväksytyiksi liikentee-      vaksi seuraavan kysymyksen:
18698: seen. Syynä lienee se, että EU:n tyyppihyväksyn-
18699: tämääräykset eivät sisällä puukaasua ja siitä syn-          Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
18700: tyviä päästöjä. Puukaasulla moottori toimii kui-            kotimaisten ja Euroopan unionin sää-
18701: tenkin melko puhtaasti ja lähes hajuttomasti.               dösten muuttamiseksi niin, että puukaa-
18702:    Fossiilisten energiavarojen rajallisuus ja hinta         sukäyttöisiksi muutettujen ajoneuvojen
18703: sekä hiilidioksidipäästäongelmat huomioon ot-               hyväksyminen liikenteeseen tulisi mah-
18704: taen olisi perusteltua edistää myös puukaasun               dolliseksi myös uusien ajoneuvojen
18705: käyttöä. Ensimmäinen askel tällä tiellä on pois-            osalta?
18706: 
18707: 
18708: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
18709: 
18710:     Toimi Kankaanniemi /skl
18711: 
18712: 
18713: 
18714: 
18715:                                                                                                Versio 2.0
18716: KK 768/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                Ministerin vastaus
18717: 
18718: 
18719: 
18720: 
18721: Eduskunnan puhemiehelle
18722: 
18723: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        siten, että myös puukaasu julistettaisiin testipoH-
18724: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        toaineeksi ja silloin testi olisi teknisesti yhtä
18725: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         helppo suorittaa sillä kuin muillakin polttoaineil-
18726: vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaannie-        la.
18727: men /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Uusimmat bensiiniä polttoaineena käyttävät
18728: KK 768/2000 vp:                                       ajoneuvomoottorit eivät kuitenkaan sovellu sel-
18729:                                                       laisenaan puukaasukäyttöön. Nykyaikaisten
18730:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin        moottorien ohjausjärjestelmän ja päästöjen val-
18731:        kotimaisten ja Euroopan unionin sää-           vontajätjestelmän sovittaminen puukaasukäyt-
18732:        dösten muuttamiseksi niin, että puukaa-        töön ei käytännössä ole mahdollista ilman järjes-
18733:        sukäyttöisiksi muutettujen ajoneuvojen         telmien perusteellista uudelleen suunnittelua,
18734:        hyväksyminen liikenteeseen tulisi mah-         testausta ja koekäyttöä. Tämä kehitystyö vaatisi
18735:        dolliseksi myös uusien ajoneuvojen             moottorivalmistajan ja autonvalmistajan yhteis-
18736:        osalta?                                        työtä. Hallituksen käsityksen mukaan puukaasu-
18737:                                                       auton päästöt eivät ilman näitä muutoksia täytä
18738: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         asetettuja vaatimuksia. Autoteollisuuden tulisi-
18739: ti seuraavaa:                                         kin kehittää puukaasulle soveltuvia moottorirat-
18740: Suomen moottoriajoneuvoja koskevat päästö-            kaisuja, ennen kuin niitä koskevia tyyppihyväk-
18741: määräykset perustuvat Euroopan yhteisöjen hen-        syntästandardien muutoksia ryhdyttäisiin esittä-
18742: kilö- ja pakettiautojen päästöjä koskevaan direk-     mään.
18743: tiiviin 70/220/ETY sekä raskaiden dieselmootto-           Vaihtoehtoisten ei-fossiilisten polttoaineiden
18744: reiden     päästöjä     koskevaan      direktiiviin   kehittäminen on tärkeää kasvihuonekaasujen vä-
18745: 88/77/ETY. Näissä direktiiveissä on asetettu ajo-     hennystavoitteiden vuoksi. Autotehtaat ja suo-
18746: neuvojen päästöille raja-arvot, jotka niiden tyyp-    malaisetkin tutkimuslaitokset tutkivat muita, ajo-
18747: pihyväksynnässä tulee täyttää. Poikkeuksia näi-       neuvokäyttöön sopivia ei-fossiilisia polttoainei-
18748: den direktiivien päästövaatimuksiin ei kansalli-      ta, kuten alkoholejaja kasvipohjaisia öljyjä. Hal-
18749: sesti voida myöntää. Em. tyyppihyväksyntädi-          litus kannattaa vaihtoehtoisten liikennepolttoai-
18750: rektiiveissä on määritelty hyväksyntätesteissä        neiden tutkimus- ja kehittämistyötä. Hallitus ei
18751: käytettävien polttoaineiden vaatimukset. Tyyppi-      kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena lainsää-
18752: hyväksyntätesteissä voidaan käyttää bensiinin ja      dännön keinoin tarjota toimintaedellytyksiä sel-
18753: dieselöljyn lisäksi myös neste- tai maakaasua.        laisille liikenteen polttoaineratkaisuille, jotka ei-
18754: Puukaasua ei kuitenkaan ole määritelty testipolt-     vät täytä Euroopan unionin ajoneuvoille asetta-
18755: toaineeksi. Testimenettelyä olisi täydennettävä       mia päästövaatimuksia.
18756: 
18757: 
18758: 
18759: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2000
18760: 
18761:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
18762: 
18763: 2
18764: Ministerns svar                                        KK 768/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
18765: 
18766: 
18767: 
18768: 
18769: Tili riksdagens talman
18770: 
18771: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        teras så att också gengas upptas som testbränsle
18772: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     och då skulle det tekniskt sett vara lika lätt att ut-
18773: rådet översänt följande av riksdagsledamot Toi-        föra testet med gengas som med andra bränslen.
18774: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga             De nyaste bensindrivna fordonsmotorerna
18775: spörsmål SS 768/2000 rd:                               lämpar sig likväl inte som sådana för gengas-
18776:                                                        drift. Det är inte möjligt i praktiken att anpassa
18777:       Å·mnar regeringen vidta åtgärder Jör att         styrsystemet för dagens motorer och kontrollsy-
18778:       våra egna och Europeiska unionens reg-           stemet för utsläppen tili gengasdrift utan att sys-
18779:       ler skall ändras så att Jordan som änd-          temen planeras, testas och provanvänds på nytt.
18780:       rats om till gengasdrift kunde godkän-           Detta utvecklingsarbete skulle kräva samarbete
18781:       nas Jör trafik också när det gäller nya          mellan motortillverkare och biltillverkare. Re-
18782:       Jordan?                                          geringen har den uppfattningen att gengasbilar-
18783:                                                        nas utsläpp inte utan dessa ändringar uppfyller de
18784: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        krav som ställts. Bilindustrin borde därför ut-
18785: föra följande:                                         veckla motorer som lämpar sig för gengas innan
18786: Finlands bestämmelser om motorfordonens ut-            man börjar föreslå ändringar i standarderoa for
18787: släpp grundar sig på Europeiska gemenskapens           typgodkännande av motorer.
18788: direktiv 70/220/EEG angående avgaser från per-            Det är viktigt att utveckla alternativa icke-fos-
18789: son- och skåpbilar och direktiv 88/77/EEG angå-        sila bränslen med tanke på målen för minskning-
18790: ende gasformiga fororeningar från tunga diesel-        en av drivhusgaserna. Bilindustrin och också fin-
18791: motorer. Dessa direktiv innehåller de gränsvär-        ska forskningsanstalter forskar i andra icke-fossi-
18792: den för fordonens utsläpp som fordonen skall           la bränslen som lämpar sig för fordon, såsom al-
18793: uppfylla vid typgodkännandet. Det är inte möj-         koholer och växtbaserade oljor. Regeringen un-
18794: ligt att nationellt bevilja undantag från kraven an-   derstöder det forsknings- och utvecklingsarbete
18795: gående utsläpp i dessa direktiv. 1 ovan nämnda         som rör alternativa trafikbränslen. Regeringen
18796: direktiv om typgodkännande anges kraven på de          anser det ändå inte vara ändamålsenligt att via
18797: bränslen som skall användas i godkännandetes-          lagstiftningen skapa förutsättningar för sådana
18798: ten. 1 testen för typgodkännande kan förutom           lösningar angående trafikbränslen som inte upp-
18799: bensin och dieselolja också användas flyt- eller       fyller de krav som Europeiska unionen ställt i frå-
18800: naturgas. Gengas har emellertid inte definierats       ga om utsläpp.
18801: som testbränsle. Testförfarandet borde komplet-
18802: 
18803: 
18804: Helsingfors den 31 oktober 2000
18805: 
18806:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
18807: 
18808: 
18809: 
18810:                                                                                                            3
18811:                                                             KK 769/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
18812: 
18813: 
18814: 
18815: 
18816:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 769/2000 vp
18817: 
18818:                                             Laajapohjaisen työryhmän muodostaminen sel-
18819:                                             vittämään suunniteltujen metsien lisäsuojelua
18820: 
18821: 
18822: 
18823: 
18824: Eduskunnan puhemiehelle
18825: 
18826: Valtioneuvosto teki 4.3.1999 periaatepäätöksen       ovat esittäneet metsätaloudelle. Metsien serti-
18827: Kansallisesta       metsäohjelmasta     2010    ja   fiointivaatimuksiin sisältyy elementtejä, jotka
18828: 18.11.1999 periaatepäätöksen ohjelman toteutta-      korostavat metsiensuojelua. Tavoitteena on ollut
18829: misesta. Kansalliseen metsäohjelmaan sisältyi        toimia talousmetsissä niin, että uusien suojelu-
18830: ohjelmaa valmistelleen työryhmän yksimielinen        alueiden tarvetta ei ole tai niiden tarve on mah-
18831: esitys siitä, että Etelä-Suomen metsiensuojelun      dollisimman vähäinen. Euroopan unionin tasolla
18832: kehittämistyötä vahvistetaan perustamalla laaja-     maamme suojelualueiden riittävä määrä on mi-
18833: pohjainen asiantuntijaryhmä. Rajatun alueen -        toitettu Natura 2000 -ohjelmassa, joten kansain-
18834: Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin        välisiä paineita metsiensuojelun lisäämiseksi ei
18835: läänin lounaisosan - metsiensuojelun kehittä-        ole olemassa.
18836: mistarpeiden selvittelyssä tulisi Kansallisen met-       Metsien mahdollisen, kansalliseen näkökul-
18837: säohjelman mukaan ekologisten seikkojen lisäk-       maan perustuvan lisäsuojelun tulee lähteä todel-
18838: si ottaa huomioon myös metsien käytön taloudel-      la olemassa olevasta tarpeesta - ei tunteiden
18839: liset ja sosiaaliset näkökohdat.                     pohjalta syntyneistä mielikuvista. Mahdollisen
18840:    Etelä-Suomen metsiensuojelun kehittämistyö        lisäsuojelun lähtökohtana Kansallisessa metsä-
18841: ei ole edennyt kuitenkaan ohjelmassa tarkoitetul-    ohjelmassa on riittävä luonnonsuojelullinen tie-
18842: la tavalla. Metsiensuojelutarvetta selvittävä työ    tämys olemassa olevista suojelualueista ja vielä
18843: on hajonnut osiin juuri sillä tavalla kuin Kansal-   toteutumatta oleviin luonnonsuojeluohjelmiin si-
18844: lista metsäohjelmaa valmisteltaessa ei toivottu      sältyvistä alueista sekä uuden metsä- ja luonnon-
18845: tapahtuvan. Ympäristöministeriön viime vuoden        suojelulainsäädännön, metsien sertifioinnin sekä
18846: kesäkuussa asettaman työryhmän tehtävänä oli         uusiin metsänhoitosuosituksiin ja -ohjeisiin pe-
18847: selvittää ainoastaan em. alueen metsiensuojelun      rustuvan toiminnan vaikutuksista metsäluontoon.
18848: tilaa ja tehdä ehdotukset suojelun kehittämistar-        Metsiensuojelussa on metsäluonnon lisäksi
18849: peista. Taloudellisia ja sosiaalisia näkökohtia      kyse myös koko metsäsektorin tulevaisuuteen,
18850: selvittävä työ ei ole jatkuvista toivomuksista ja    aluetalouteen ja metsätalouden työllisyyteen liit-
18851: ympäristöministeriön lupauksista huolimatta vie-     tyvistä asioista. Ilman näiden seikkojen selvittä-
18852: läkään käynnistynyt.                                 mistä metsätalouden kestävyyttä ei tarkastella
18853:     Metsäsektori on 1980-luvun lopulta lähtien       riittävän moniulotteisesti. Näin ei kuitenkaan
18854: panostanut talousmetsien hoidossa ja käytössä        Suomen kaltaisessa metsätaloudessa voi olla.
18855: metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttä-            Edellä esitetyillä perusteilla Etelä-Suomen,
18856: miseen. Eri organisaatioiden metsänhoitosuosi-       Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounais-
18857: tuksissa ja -ohjeissa on erityisesti otettu huo-     osan alueita koskevien metsien suojelutarve tu-
18858: mioon niitä vaatimuksia, joita ympäristötahot        lee määrittää Kansallisessa metsäohjelmassa
18859: 
18860:                                                                                               Versio 2.0
18861: KK 769/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
18862: 
18863: 
18864: 2010 määritellyllä tavalla ja laatia kyseiselle      saakka ulottuvasta olemassa olevien suojeluoh-
18865: alueelle metsäohjelmassa tarkoitettu metsiensuo-     jelmien toteutus- ja rahoitusaikataulusta.
18866: jelun tavoite-, rahoitus- ja toimintaohjelma. Täl-
18867: löin metsätalouden kestävyyden elementit -           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18868: metsien ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
18869: kestävyys - otetaan huomioon tasapainoisesti.        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18870: Tämä onnistuu parhaiten, mikäli valtioneuvosto       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18871: asettaa laajapohjaisen, koostumukseltaan metsä-
18872: neuvoston kaltaisen työryhmän selvittämään                 Onko hallitus tietoinen, ettei Etelä-Suo-
18873: metsiensuojelun kokonaistarvetta ja metsiensuo-            men metsiensuojelussa ole otettu riittä-
18874: jelumahdollisuuksia ottaen huomioon sen mitta-             västi huomioon Kansallisen metsäohjel-
18875: van, myös taloudelliseen ja sosiaaliseen kestä-            man edellyttämiä taloudellisia ja so-
18876: vyyteen kohdistuvan tutkimus- ja selvittelytar-            siaalisia tavoitteita ja
18877: peen, joka asiaan liittyy.
18878:    Työryhmän työ on erittäin vaativa, joten sille          aikooko hallitus asettaa laajapohjaisen
18879: olisi annettava riittävän pitkä työskentelyaika.           työryhmän selvittämään, että ohjelma
18880: Pitkää työskentelyaikaa puoltaa myös pääminis-             täyttää Kansallisen metsäohjelman pe-
18881: teri Lipposen 1 hallituksen talouspoliittisen mi-          riaatteet, ja selvittämään tarkkaan koko
18882: nisterivaliokunnan tekemä päätös vuoteen 2007              ylimitoitetun suojeluohjelman tarpeelli-
18883:                                                            suuden?
18884: 
18885: 
18886: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
18887: 
18888:     Esa Lahtela 1sd
18889:     Matti Kangas /vas
18890: 
18891: 
18892: 
18893: 
18894: 2
18895: Ministerin vastaus                                          KK 769/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
18896: 
18897: 
18898: 
18899: 
18900: Eduskunnan puhemiehelle
18901: 
18902: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        Metsäntutkimuslaitokselta, Metsähallituksesta,
18903: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        Suomen ympäristökeskuksesta ja yliopistoista.
18904: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien nykyi-
18905: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd         sen suojelutilanteen ja luonnonsuojelubiologisen
18906: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           tarpeen selvitys on keskeinen ja välttämätön pe-
18907: 769/2000 vp:                                          rusta alueen metsien suojelun kehittämisen jatko-
18908:                                                       työlle. Nyt käytettävissä on yhteen koottuna
18909:        Onko hallitus tietoinen, ettei Etelä-Suo-      uusin tietämys alueen metsien suojelun ekologi-
18910:        men metsiensuojelussa ole otettu riittä-      sista perusteista ja tarpeista, mikä takaa sen, ettei
18911:        västi huomioon Kansallisen metsäohjel-        käsitys suojelutarpeesta voi perustua "tunteiden
18912:        man edellyttämiä taloudellisia ja so-         pohjalta syntyneisiin mielikuviin". ESSU-työ-
18913:        siaalisia tavoitteita ja                      ryhmän tarveselvityksen valmistuttua edellytyk-
18914:                                                      set metsien suojelun sosiaalisten ja taloudellis-
18915:       aikooko hallitus asettaa laajapohjaisen        ten näkökohtien objektiiviselle arvioimiselle
18916:       työryhmän selvittämään, että ohjelma           ovat huomattavasti aikaisempaa paremmat.
18917:       täyttää Kansallisen metsäohjelman pe-          ESSU-työ tarjoaa myös erinomaisen perustan
18918:       riaatteet, ja selvittämään tarkkaan koko       metsien suojelun keinovalikoiman kehittämisel-
18919:       ylimitoitetun suojeluohjelman tarpeelli-       le.
18920:       suuden?                                            ESSU-työryhmän yksimielinen johtopäätös
18921: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          oli, että Etelä-Suomen ja Pohjanmaan nykyinen
18922: seuraavaa:                                           suojelualueverkko ei ole riittävä turvaamaan
18923:                                                      alueen luontaisen metsälajiston ja metsäisten
18924: Ympäristöministeriö asetti kesäkuussa 1999           elinympäristöjen säilymistä. Alueella on kiista-
18925: prof. Rauno Ruuhijärven vetämän asiantuntija-        ton metsien suojelun lisätarve, jonka toteuttami-
18926: työryhmän (ESSU) selvittämään metsien suoje-         sen keinoja ja rahoitusta pohtimaan valtioneu-
18927: lun tarvetta Etelä-Suomen ja Pohjanmaan alueel-      vosto asettaa marraskuussa laajapohjaisen toimi-
18928: la. Työryhmän syyskuussa 2000 valmistuneessa         kunnan. Sen tehtävänä on kansallisen metsäoh-
18929: mietinnössä on perusteellisesti ja yksityiskohtai-   jelman mukaisesti valmistella esitykset Etelä-
18930: sesti arvioitu nykyisten suojelutoimien, sekä eri-   Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin
18931: laisten suojelualueiden ja -ohjelmien että talous-   lounaisosan metsiensuojelun tavoite-, rahoitus-
18932: metsien luonnonhoidon merkitys alueen metsien        ja toimintaohjelmaksi. Toimikuntaan on pyydet-
18933: monimuotoisuudelle uusimman metsäekologi-            ty jäseniä tärkeimmistä metsän omistajia, metsä-
18934: sen ja luonnonsuojelubiologisen tutkimustiedon       taloutta, metsien virkistyskäyttöä, luonnonsuoje-
18935: perusteella. Arvion laatimiseen osallistui työryh-   lua ja metsäntutkimusta edustavista tahoista.
18936: män jäsenten lisäksi kymmeniä luonnonsuojelu-        Toimikunnan esitysten valmistelussa otetaan
18937: biologian ja metsätieteen asiantuntijoita mm.        huomioon ESSU-työryhmän selvitysten lisäksi
18938:                                                      taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat.
18939: 
18940: 
18941: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 2000
18942: 
18943:     Ympäristöministeri Satu Hassi                                                                       3
18944: KK 769/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.                                                Ministems svar
18945: 
18946: 
18947: 
18948: 
18949: Tili riksdagens talman
18950: 
18951: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          Utredningen om nuläget i fråga om skogs-
18952: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    skyddet i södra Finland och Österbotten och be-
18953: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa        hovet av naturvårdsbiologi utgör en central och
18954: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-     nödvändig grund för det fortsatta utvecklandet av
18955: mål SS 769/2000 rd:                                   skogsskyddet. 1 den utredning som nu står tili
18956:                                                       förfogande finns samlat den senaste kunskapen
18957:        Ar regeringen medveten om att skyddet         om de ekologiska grundema och behoven när det
18958:        av skogar i södra Finland inte i tillräck-     gäller skogsskydd i södra Finland, vilket är en
18959:        lig grad beaktar de ekonomiska och so-        garanti för att uppfattningen om behovet av
18960:        ciala mål som förutsätts i Finlands na-       skogsskydd inte kan basera sig på "känslomässi-
18961:        tionella skogsprogram och                     ga föreställningar". Sedan ESSU-arbetsgruppens
18962:                                                      utredning av behoven blev fårdig har förutsätt-
18963:        ämnar regeringen tillsätta en bredbasig       ningama för en objektiv bedömning av de socia-
18964:        arbetsgrupp för att utreda att program-       la och ekonomiska aspektema på skogsskyddet
18965:        met följer principerna i det nationella       blivit betydligt bättre än tidigare. ESSU-arbets-
18966:        skogsprogrammet och noggrant utreda           gruppens arbete erbjuder också en utmärkt grund
18967:        hur nödvändigt hela det överdimensio-         för utvecklandet av olika sätt att skydda skog.
18968:        nerade skyddsprogrammet är?                       ESSU-arbetsgruppen enhälliga slutsats var att
18969: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      nätet av skyddsområden i södra Finland och
18970: föra följande:                                       Österbotten inte är tiliräckligt för att trygga om-
18971:                                                      rådets naturliga skogsformers och skogliga livs-
18972: Miljöministeriet tillsatte i juni 1999 en expert-    miljöers fortbestånd. Det finns ett obestridligt
18973: grupp (ESSU) för att under professor Rauno           behov av ytterligare skogsskydd i området och
18974: Ruuhijärvis ledning utreda behovet att skydda        statsrådet kommer i november att tilisätta en
18975: skogar i södra Finland och Österbotten. Arbets-      bredbasig kommitte för att utreda hur skyddet
18976: gruppen har i sitt betänkande, som blev fårdigt i    skall genomföras och finansieras. Kommittens
18977: september 2000, grundligt och detaljerat utvärde-    uppdrag är att i enlighet med det nationella
18978: rat de nuvarande skyddsåtgärdema, viiken bety-       skogsprogrammet bereda förslag tili mål-, finan-
18979: delse såväl olika skyddsområden och skyddspro-       sierings- och handlingsprogram för skogsskyd-
18980: gram som användningen av naturvård i ekonomi-        det i södra Finland, västra Uleåborgs Iän och syd-
18981: skog har för skogamas biodiversitet på grundval      västra Lapplands Iän. Medlemmama i kommit-
18982: av de senaste forskningsrönen inom skogsekolo-       ten kommer från de viktigaste av de instanser
18983: gi och naturvårdsbiologi. 1 utvärderingen deltog     som företräder skogsägama, skogsbruk, rekrea-
18984: utöver arbetsgruppen ett tiotal experter i natur-    tion, naturvård och skogforskning har kallats tili
18985: vårdsbiologi och skogsvetenskap frånbl.a.            kommitten. 1 beredningen av kommittens förslag
18986: Skogsforskningsinstitutet, Forststyrelsen, Fin-      beaktas utöver ESSU-arbetsgruppens utredning-
18987: lands miljöcentral och universiteten.                ar också de ekonomiska och sociala aspektema.
18988: 
18989: 
18990: Helsingfors den 3 november 2000
18991: 
18992: 4   Miljöminister Satu Hassi
18993:                                                              KK 770/2000 vp - Matti Vähänäkki /sd
18994: 
18995: 
18996: 
18997: 
18998:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 770/2000 vp
18999: 
19000:                                               Kuljetustyöntekijöiden turvallisuus
19001: 
19002: 
19003: 
19004: 
19005: Eduskunnan puhemiehelle
19006: 
19007: Kuljetusalan työntekijöiden, erityisesti pitkän        nopeuden mukaan. Tällöin vaarantuvat usein
19008: matkan reittejä ajavien linja-auton- sekä kuorma-      matkustajien jatkoyhteydet lentokoneissa, lai-
19009: autonkuljettajien turvallisuus on monista syistä       voissa sekä junissa. Asiantilan korjaamiseksi ja
19010: vaaranalainen. Viime aikoina keskustelun ja huo-       matkustajien palvelemiseksi joutuvat kuljettajat
19011: mion kohteiksi ovat erityisesti tulleet toisaalta      usein ylittämään sallitun ajonopeuden, mikä puo-
19012: riittämättömät lepoajat kansainvälisessä liiken-       lestaan lisää sakon saannin riskiä sekä matkusta-
19013: teessä sekä toisaalta talviliikenteen aiheuttamat      jien ja muiden tiellä kulkijoiden turvallisuusris-
19014: erityisongelmat Suomessa.                              kiä.
19015:     Kuljetustyöntekijöiden kansalliset ja kansain-
19016: väliset järjestöt ovat useaan otteeseen kiinnittä-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19017: neet päättäjien huomiota autonkuljettajien pit-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19018: kiin työpäiviin ja niistä johtuviin riittämättömiin    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19019: lepoaikoihin. Näistä aiheutuu suuri uhka niin au-      vaksiseuraavan kysymyksen:
19020: tonkuljettajille, kuljetettaville matkustajille kuin
19021: muulle liikenteellekin. On tutkittu, että joka vii-          Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin ja te-
19022: des kuljettaja torkahtelee ajoittain ajon aikana ja          hokkaisiin toimiin, jotta työnantajat jär-
19023: joka kymmenes on joutunut ns. läheltä piti -tilan-           jestävät autoalan kuljetustyöntekijöiden
19024: teeseen ajovuorojensa aikana. Oikeutetusti on-               työt siten, että nämä voivat tehdä työnsä
19025: kin vaadittu, että kuljettajien on saatava tehdä             kohtuullisen ja vähintään lainmukaisen
19026: työnsä lainmukaisen työaikansa puitteissa, joka              työajan puitteissa ja
19027: mahdollistaa kunnollisen lepoajan.
19028:     Talviajokauden alkaessa muuttuvat huippuno-              että työntekijöillä on mahdollisuus riit-
19029: peusrajoitukset merkittävimmillä teillä maas-                tävään ja lain edellyttämään lepoon ja
19030: samme. 120 kilometrin tuntinopeus on pudotettu               että työnantajat järjestävät linja-auto-
19031:  100 kilometriin ja vastaavasti 100 kilometrin tun-          liikenteen aikataulut siten, etteivät talvi-
19032: tinopeus 80 kilometriin tunnissa. Näitä muutok-              kaudelle määrätyt, kesää alhaisemmat
19033: sia ei useimmissa tapauksissa ole sopeutettu tal-            huippunopeudet aiheuta ylinopeus- ym.
19034: vikaudella pitkien linja-autovuorojen aikataului-            ongelmia aikataulussa pysymisessä?
19035: hin, vaan aikataulut on vahvistettu suuremman
19036: 
19037: 
19038: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
19039: 
19040:     Matti Vähänäkki /sd
19041: 
19042:                                                                                                 Versio 2.0
19043: KK 770/2000 vp -      Matti Vähänäkki /sd                                             Ministerin vastaus
19044: 
19045: 
19046: 
19047: 
19048: Eduskunnan puhemiehelle
19049: 
19050: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        tajan työ siten, että hän voi noudattaa asianomai-
19051: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        sia säännöksiä.
19052: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Viranomaisten yleinen toimivalta asetuksen
19053: vastattavaksi kansanedustaja Matti Vähänäkin          mukaiseen ajo- ja lepoaikavalvontaan Suomessa
19054: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen K.K          on poliisilla ja työsuojeluviranomaisilla sekä
19055: 770/2000 vp:                                          15.8.1999 alkaen myös tullilla ja rajavartiolai-
19056:                                                       toksella. Työsuojeluviranomaiset vastaavat tar-
19057:        Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin ja te-       kastuksista yritysten tiloissa. Tietarkastukset teh-
19058:        hokkaisiin toimiin, jotta työnantajat jär-     dään yhdessä poliisin kanssa. Neuvoston asetta-
19059:        jestävät autoalan kuljetustyöntekijöiden       mat vuotuiset ajopiirturilevykkeiden tarkastus-
19060:        työt siten, että nämä voivat tehdä työnsä      määrät on saavutettu lähes kaksinkertaisesti.
19061:        kohtuullisen ja vähintään lainmukaisen            Työsuojeluviranomaiset ovat viime ja tänä
19062:        työajan puitteissa ja                          vuonna toteuttaneet valtakunnallista työaikaval-
19063:                                                       vontahanketta. Tänä vuonna on tehty yli 1 100
19064:        että työntekijöillä on mahdollisuus riit-      tarkastusta erityisesti ylityösäännösten ja työ-
19065:        tävään ja lain edellyttämään lepoon ja         aikakirjanpidon noudattamiseksi. ToimialoiHain
19066:        että työnantajat järjestävät linja-auto-       ylityö-ja vuorokausilevon rikkomuksia oli eni-
19067:                                                       ten kuljetusalalla. Tältä osin työsuojeluviran-
19068:        liikenteen aikataulut siten, etteivät talvi-
19069:                                                       omaiset tekevät tarvittaessa syyteilmoitukset
19070:        kaudelle määrätyt, kesää alhaisemmat
19071:        huippunopeudet aiheuta ylinopeus- ym.          asianomaiselle syyttäjälle. Ajo- ja lepoaikaval-
19072:        ongelmia aikataulussa pysymisessä?             vonnan yhteydessä voidaan kuljettajan ajo tarvit-
19073:                                                       taessa myös keskeyttää riittävän levon saamisek-
19074: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti        si. Työsuojeluhallinnossa on valmistettu asian-
19075: seuraavaa:                                            omaiset ohjeet kuljettajille ja työnantajille sekä
19076:                                                       ajo- ja lepoaikojen että työaikalain noudattami-
19077: Kuorma- ja linja-autonkuljettajan ajo- ja lepoai-     seksi.
19078: koja sääntelevät eräin poikkeuksin neuvoston             Liikenne- ja viestintäministeriölle ja liikku-
19079: asetus tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhden-     valle poliisille on tullut ilmoituksia aikataulujen
19080: mukaistamisesta 3820/85 (ETY) ja neuvoston            kireydestä. Kireät aikataulut johtavat ylinopeuk-
19081: asetus valvontalaitteista 3821/85 (ETY). Jokai-       siin ja riskinottoon liikenteessä aikataulussa py-
19082: nenjäsenmaa on velvollinenjärjestämään alueel-        symiseksi. Kysymys on siten sekä liikenneturval-
19083: laan asianmukaista ja säännöllistä valvontaa.         lisuudesta että kuljettajan työturvallisuudesta ja
19084: Tarkastuksia suoritetaan sekä tiellä että yritysten   edellyttää viranomaisten yhteistyötä tilanteen
19085: tiloissa niin, että ne koskevat merkittävää ja        selvittämiseksi ja parantamiseksi.
19086: edustavaa osaa kaikista kuljettajista, yrityksistä       Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimukset
19087: ja ajoneuvoista. Työsuhteessa oleviin autonkul-       pikavuorojen aikataulussa pysymisestä ja ylino-
19088: jettajiin    sovelletaan    lisäksi   työaikalakia    peuksista sekä kesä- että talvinopeusrajoitusten
19089: (605/1996). Työnantajan on järjestettävä kuljet-      aikana eivät ole yleensä sisältäneet sellaisia puut-
19090: 
19091: 
19092: 2
19093: Ministerin vastaus                                         KK 770/2000 vp -      Matti Vähänäkki /sd
19094: 
19095: 
19096: teita, jotka aiheuttaisivat välittömiä muutoksia         Työsuojeluviranomaiset ja poliisi suorittavat
19097: aikatauluihin. Aikataulujen kireyteen on niiden       autonkuljettajan ajo- ja lepoaikojen valvontaa
19098: vahvistamisen yhteydessä kiinnitetty entistä          yhdessä. Myös muussa kuljettajan työturvalli-
19099: enemmän huomiota.                                     suuteen ja yleiseen liikenneturvallisuuteen liitty-
19100:    Henkilöliikenteen osalta ajopiirturilevykkei-      vässä valvonnassa valvonta- ja lupaviranomaiset
19101: den tarkastus suoritetaan tiellä samalla tavalla      toimivat kiinteässä yhteistoiminnassa. Nykyistä
19102: kuin tavaraliikenteessäkin. Lisäksi tehdään tar-      olennaisesti voimakkaampaan ajo- ja lepoaika-
19103: kastuksia jälkikäteen yrityksissä. Työsuojelutar-     valvontaan ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia.
19104: kastajat käyvät valvontaa suorittaessaan henkilö-     Teiden yhteydessä ei ole aina myöskään riittäviä
19105: liikenneyrityksissä ja tarkastavat piirturilevyjä     ja asianmukaisia paikkoja taukojen viettämi-
19106: ajo- ja lepoaikalainsäädännön noudattamisen           seen. Liikenne- ja viestintäministeriön hallin-
19107: valvomiseksi. Säännönmukaisten tarkastusten li-       nonalalla selvitetään mahdollisuuksia lisätä nii-
19108: säksi tutkitaan epäilyksenalaiset tapaukset tai vi-   den määrää esimerkiksi kaavoituksella.
19109: ranomaisille tehdyt kantelut vertaamalla ajopiir-        Oleellinen muutos tarkastustoimintaan tulee,
19110: turilevyjä vahvistettuihin aikatauluihin. Työsuo-     kun digitaalinen valvontalaite otetaan käyttöön
19111: jeluviranomaisten toimesta aikatauluvalvontaa         vuonna 2003 uutena rekisteröitäviin kuorma- ja
19112: voidaan tehdä vain pistokoeluonteisesti lähinnä       linja-autoihin. Uusi valvontalaite selkeyttää ajo-
19113: liikennelupaviranomaisen tai poliisin toimeksi-       ja lepoaikavalvontaa ja parantaa kuljettajien oi-
19114: annon perusteella.                                    keutta riittävään lepoon.
19115: 
19116: 
19117: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
19118: 
19119:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
19120: 
19121: 
19122: 
19123: 
19124:                                                                                                        3
19125: KK 770/2000 vp -      Matti Vähänäkki /sd                                                 Ministems svar
19126: 
19127: 
19128: 
19129: 
19130: Tili riksdagens talman
19131: 
19132: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       lämpas dessutom arbetstidslagen ( 60511996). Ar-
19133: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    betsgivaren skall ordna förarnas arbete så att de
19134: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti      kan följa gällande bestämmelser.
19135: Vähänäkki /sd undertecknade skriftliga spörsmål           Myndighetemas allmänna behörighet har i
19136: SS 770/2000 rd:                                       Finland tillkommit polisen och arbetarskydds-
19137:                                                       myndighetema i fråga om kör- och vilotidskon-
19138:        imnar regeringen vidta brådskande och          troller enligt förordningen, och fr.o.m. den 15 au-
19139:        effektiva åtgärder för att arbetsgivarna       gusti 1999 också tullen och gränsbevakningsvä-
19140:        skall ordna arbetet för arbetstagarna i        sendet. Arbetarskyddsmyndigheterna svarar för
19141:        bil- och transportbranschen på ett så-         kontrollema i företagens lokaler. Vägkontroller-
19142:        dant sätt att de kan utföra sitt arbete        na genomförs tillsammans med polisen. Det årli-
19143:        inom ramen för en skälig och åtminsto-         ga antalet kontroller av fårdskrivarskivor har va-
19144:        ne lagenlig arbetstid och                      rit nästan dubbelt så stort som det av rådet upp-
19145:                                                       ställda målet.
19146:        att arbetstagarna har möjlighet tili till-         Arbetarskyddsmyndigheterna har i fjol och i år
19147:        räcklig vila, något som även lagen förut-      genomfört ett riksomfattande projekt som avser
19148:        sätter, och                                    arbetstidskontroli. 1 år har över 1 100 kontrolier
19149:       att arbetsgivarna ordnar tidtabellerna          utförts specielit med tanke på iakttagandet av
19150:       inom busstrafiken på ett sådant sätt att        övertidsbestämmelserna och arbetstidsbokfö-
19151:       de topphastigheter som har fastställts          ringen. 1 de olika branschema var antalet förseel-
19152:       för vinterperioden och som är lägre än          ser mot övertids- och dygnsvila störst i transport-
19153:       på sommaren inte medför några över-             branschen. Tili denna del gör arbetarskyddsmyn-
19154:        hastighets- m.jl. problem med att hålla        dighetema vid behov åtalsanmälan hos åklaga-
19155:       tidtabellen?                                    ren. 1 samband med övervakningen av kör- och
19156:                                                       vilotider kan förarens köming vid behov också
19157: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       avbrytas för att han skall få tiliräcklig vila. lnom
19158: föra följande:                                        arbetarskyddsförvaltningen har anvisningar utar-
19159:                                                       betats för förare och arbetsgivare för iakttagande
19160: Kör- och vilotiderna för lastbils- och bussförare     av såväl kör- och vilotider som arbetstidslagen.
19161: regleras med vissa undantag i rådets förordning          Kommunikationsministeriet och rörliga poli-
19162: (EEG) nr 3820/85 om harmonisering av viss So-         sen har fått anmälningar om de strama tidtabel-
19163: cial lagstiftning om vägtransporter och rådets        lema. Strama tidtabelier leder tili överhastighe-
19164: förordning (EEG) nr 3821/85 om fårdskrivare vid       ter och risktagning i trafiken för att man skali hål-
19165: vägtransporter. Varje medlemsstat är skyldig att      la tidtabelierna. Frågan gälier således såväl tra-
19166: på sitt område ordna ändamålsenlig och regel-         fiksäkerhet som förarens skydd i arbetet och för-
19167: bunden övervakning. Kontroller utförs såväl på        utsätter att myndighetema samarbetar för att situ-
19168: väg som i företagens lokaler så att de berör en be-   ationen skali klarläggas och förbättras.
19169: tydande och representativ del av alla förare, före-
19170: tag och fordon. På förare i arbetsförhållande tili-
19171: 
19172: 4
19173: Ministems svar                                               KK 770/2000 vp -      Matti Vähänäkki /sd
19174: 
19175: 
19176:     Kommunikationsministeriets undersökningar          uppdrag av trafiktillståndsmyndigheten eller po-
19177: om snabbturemas förmåga att hålla tidtabellen          lisen.
19178: och om överhastigheter vid olika hastighetsbe-             Arbetarskyddsmyndighetema och polisen
19179: gränsningar såväl sommar som vinter har i all-         övervakar gemensamt föramas kör- och viloti-
19180: mänhet inte visat på några sådana brister som          der. Ä ven i fråga om annan övervakning som gäl-
19181: skulle medföra några omedelbara förändringar i         ler föramas skydd i arbetet och den allmänna tra-
19182: tidtabellema. När tidtabellema fastställs fåsts allt   fiksäkerheten bedriver övervaknings- och till-
19183: mer uppmärksamhet vid det faktum att de inte är        ståndsmyndighetema ett fast samarbete. Det
19184: för strama.                                            finns likväl inte några möjligheter att i väsentlig
19185:     När det gäller persontrafiken utförs kontrollen    utsträckning effektivera övervakningen av kör-
19186: av fårdskrivarskivoma på väg på samma sätt som         och vilotider. Det finns inte heller alltid tillräck-
19187: i fråga om godstrafik. Dessutom görs kontroller i      liga och ändamålsenliga platser för raster vid vä-
19188: efterskott i företagen. Arbetarskyddsinspektörer-      gama. Inom kommunikationsministeriets för-
19189: na besöker vid kontrollema företag som sysslar         valtningsområde utreds möjlighetema att öka an-
19190: med persontrafik och kontrollerar fårdskrivama         talet rastplatser t.ex. genom planläggning.
19191: för att övervaka att lagstiftningen gällande kör-          En väsentlig förändring i övervakningen sker
19192: och vilotider iakttas. Utöver ordinarie kontroller     då en digital fårdskrivare tas i bruk år 2003 i last-
19193: undersöks misstänkta fall eller klagomål hos           bilar och bussar som registreras som nya. Den
19194: myndighetema genom att fårdskrivarskivoma              nya fårdskrivaren gör övervakningen av kör- och
19195: jämförs med fastställda tidtabeller. Arbetar-          vilotider klarare och förbättrar föramas rätt till
19196: skyddsmyndighetema kan utföra tidtabellsöver-          tillräcklig vila.
19197: vakning endast som stickprov i första hand på
19198: 
19199: 
19200: Helsingfors den 27 oktober 2000
19201: 
19202:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
19203: 
19204: 
19205: 
19206: 
19207:                                                                                                           5
19208:                                                                  KK 77112000 vp -Reijo Kallio /sd
19209: 
19210: 
19211: 
19212: 
19213:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 771/2000 vp
19214: 
19215:                                             Ylityövalvonnan tehostaminen
19216: 
19217: 
19218: 
19219: 
19220: Eduskunnan puhemiehelle
19221: 
19222: Jatkona viime vuonna tehdylle työaikavalvonta-       yrityksistä ja puutteita esiintyi lähes joka kol-
19223: hankkeelle työsuojelupiirit tekivät tämän vuo-       mannessa yrityksessä. Usein työnantaja on ym-
19224: den alkupuolella 1 100 tarkastusta. Näissä keski-    märtänyt vain tuntipaikkaisten työntekijöiden
19225: tyttiin erityisesti ylityösäännösten noudattami-     työaikojen kirjaamisen olevan tärkeää. Tilanteen
19226: seen ja työaika-asiakirjojen lainmukaisuuteen.       korjaaminen edellyttäneekin valtakunnallisia kir-
19227: Työssä jaksamiselle tärkeän vuorokausilepo-          jaamissuosituksia ja -malleja.
19228: säännöksen noudattamista valvottiin 705 tarkas-         Laittomien ylitöiden suuri määrä ja runsaat
19229: tuksella.                                            muut työaikalainsäädännön noudattamiseen liit-
19230:    Työsuojelupiirien tekemät tarkastukset osoit-     tyvät puutteet osoittavat, että valvonnan tehosta-
19231: tivat, että vaikka ylitöiden enimmäismäärää ra-      minen on tarpeen. Varsinkin nyt tämä on paikal-
19232: joitettiin muutama vuosi sitten uusitussa työaika-   laan, kun on alettu kantaa huolta ihmisten jaksa-
19233: laissa, niin ylitöiden teettäminen ei ole laantu-    misesta ja uupumisesta. Ilmeisesti tarvitaan myös
19234: nut. Sallittujen ylityömäärien ylityksiä oli lähes   perusteellisempaa tiedottamista työaikalain sää-
19235: viidenneksessä tarkastetuista yrityksistä. Työ-      döksistä sekä työaikakirjanpidon velvoitteiden
19236: vuoroluettelojen osalta puutteita oli yli 20 %:ssa   täsmentämistä.
19237: työpaikoista ja luettelon laatiminen oli laimin-
19238: lyöty kokonaan vajaassa 15 %:ssa yrityksistä.        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19239: Onkin ilmeistä, että ylitöiden teettämisen ylei-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19240: syydellä sekä huonolla tiedonsaannilla työvuo-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19241: roista työvuoroluettelon puutteiden takia voi olla   vaksi seuraavan kysymyksen:
19242: merkitystä työntekijöiden jaksamisen kannalta.
19243:    Ongelmia esiintyy myös työaikakirjanpidos-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19244: sa. Kokonaan työaikakirjanpito puuttui lähes               tyä, jotta sallittujen ylityömäärien yli-
19245: kymmenestä prosentista kaikista tarkastetuista             tykset ja muut työaikalain rikkeet saa-
19246:                                                            daan lain edellyttämäänjärjestykseen?
19247: 
19248: 
19249: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
19250: 
19251:     Reijo Kallio /sd
19252: 
19253: 
19254: 
19255: 
19256:                                                                                               Versio 2.0
19257: KK 77112000 vp -     Reijo Kallio /sd                                               Ministerin vastaus
19258: 
19259: 
19260: 
19261: 
19262: Eduskunnan puhemiehelle
19263: 
19264: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         työehtosopimusten perusteella voidaan myös
19265: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     poiketa laissa määritetyistä työajoista.
19266: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Nykyisin näyttää olevan leimallista, että var-
19267: vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kallion /sd        sinkin sellaiset työt, jotka eivät ole prosessin-
19268: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               omaisia, järjestetään sekä työnantajan että työn-
19269: 77112000 vp:                                          tekijän yhteisellä myötävaikutuksella joustavas-
19270:                                                       ti. Tämä joustavuus saattaa johtaa lain tarkoitta-
19271:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      mien enimmäismäärien ylittämisiin.
19272:        tyä, jotta sallittujen ylityömäärien yli-          Työsuojelun valvonnassa huolehditaan siitä,
19273:        tykset ja muut työaikalain rikkeet saa-        että työsuhdeasioiden perusteet, joihin kuuluvat
19274:        daan lain edellyttämään järjestykseen?         myös työaikakysymykset, selvitetään ja anne-
19275:                                                       taan ohjeet oikeista käytännöistä. Asioiden kor-
19276: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          jaaminen jää käytännössä työnantajan vastuulle.
19277: seuraavaa:                                                Työaikakysymyksiin puuttuminen on osa lail-
19278: Työsuojelupiirit ovat perinteisesti pitäneet työ-     lisuusvalvontaa. Työaikojen osalta joudutaan
19279: aikavalvontaa keskeisenä osana työsuhdeasioi-         myös arvioimaan oikeuslaitoksen seuraamusjär-
19280: den valvontaa. Työaikalainsäädännön kokonais-        jestelmän täysimittaista hyödyntämistä. Syyte-
19281: uudistus tuli voimaan 23.11.1996. Työaikala-          ilmoituksia työsuojeluviranomaiset tekevät työ-
19282: kien noudattaminen näyttää usean viime vuoden         aikarikkomusten osalta kuitenkin vain rajoitetus-
19283: ajan kuitenkin kehittyneen huonoon suuntaan.          ti. Vastaisuudessa on myös oikeudellisten seu-
19284: Kun työsuojelupiirit ovat hankkeenomaisesti          raamusten käyttöön syytä kiinnittää enemmän
19285: kahden peräkkäisen vuoden aikana pyrkineet sel-       huomiota. Työaikalainsäädännön tarkoitukselli-
19286: vittämään työaikalakien noudattamista, on todet-     nen noudattamatta jättäminen on harmaata ta-
19287: tu, että lain noudattaminen on ollut usein varsin     loutta.
19288: puutteellista.                                            Sallittujen ylityömäärien ylitykset ja niiden
19289:    Erilaisia puutteita esiintyy sekä ylitöiden       kuormittavuus näkyvät myös työntekijöiden jak-
19290: enimmäismäärien että vuorokausilepoj en ja viik-     samisessa. On aivan selvää, että tällaiset työt
19291: kolepojen sekä kokonaisylityömäärien osalta.         muodostuvat myös tekijälleen rasittavaksi. Var-
19292: Työsuojeluhallinto on pyrkinyt lisäämään tie-        sinkin jos samalla vuorokausilevot ja viikkole-
19293: toutta työaikojen noudattamisen perusteista j aka-   vot jäävät lyhyiksi, jaksamisen ongelmat ovat il-
19294: malla asiaa koskevaa tiedottavaa aineistoa. Eri-     miselvät. Tällainen voi johtaa myös työuupu-
19295: tyinen esite "Työajan hallinta" on saavuttanut       mukseen, joka saattaa johtaa osittaiseen tai ehkä
19296: kohtalaisen laajan levikin. Sen lisäksi työaikaky-   jopa pysyvään työkyvyttömyyteen.
19297: symyksiä on käsitelty erilaisissa lähinnä pientyö-        Pääministeri Lipposen II hallituksen ohjel-
19298: paikoille tarkoitetuissa esitteissä ja toimenpide-   maan sisältyy valtakunnallinen työssä jaksami-
19299: ohjelmissa. Lainsäädäntö on melko vaikeasel-         sen tutkimus- ja toimenpideohjelma. Osana oh-
19300: koista, joten tiedottaminen on tärkeää. Lisäksi      jelmaa valmistellaan ja käynnistetään yhteistyös-
19301: 
19302: 
19303: 
19304: 2
19305: Ministerin vastaus                                              KK 77112000 vp- Reijo Kallio /sd
19306: 
19307: 
19308: sä työmarkkinajärjestöjen kanssa tutkimushank-          Ministeriö kiinnittää erityistä huomiota sii-
19309: keita ja työpaikkakohtaisia kehittämishankkeita,     hen, että työsuojelupiirit tehostavat työaikala-
19310: joiden avulla kehitetään ja kokeillaan uusien työ-   kien noudattamisen valvontaa ja että työsuojelu-
19311: aikamuotojen soveltuvuutta eri työaloille tavoit-    piirien käytettävissä on riittävät voimavarat teho-
19312: teena erityisesti työstä selviytyminen ja työssä     kasta työaikavalvontaa varten.
19313: jaksaminen.
19314: 
19315: 
19316: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
19317: 
19318:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
19319: 
19320: 
19321: 
19322: 
19323:                                                                                                       3
19324: KK 771/2000 vp- Reijo Kallio /sd                                                          Ministems svar
19325: 
19326: 
19327: 
19328: 
19329: Tili riksdagens talman
19330: 
19331: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       på basis av kollektivavtalen avvika från de i la-
19332: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    gen fastställda arbetstidema.
19333: rådet översänt följande av riksdagsledamot Reijo          Numera verkar det vara kännetecknande att
19334: Kallio /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       både arbetsgivare och arbetstagare medverkar till
19335: 77112000 rd:                                          att särskilt sådana arbeten som inte är processar-
19336:                                                       tade ordnas flexibelt. Denna flexibilitet kan leda
19337:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          till att de maximiantal timmar som avses i lagen
19338:       för att undvika överskridningar av det          överskrids.
19339:       tillåtna antalet övertidstimmar och an-             1 övervakningen av arbetarskyddet sörjer man
19340:       dra brott mot arbetstidslagen?                  för att reda ut de grundläggande anställningsfrå-
19341:                                                       goma, som även omfattar arbetstidsfrågoma, och
19342: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ger anvisningar för en riktig praxis. 1 praktiken
19343: föra följande:                                        ansvarar arbetsgivaren för att sakema rättas till.
19344: Arbetarskyddsdistrikten har traditionellt ansett          lngripandet i arbetstidsfrågoma är en del av
19345: att övervakningen av arbetstidema är en viktig        laglighetsövervakningen. För arbetstidemas del
19346: del av den övervakning som hänför sig till an-        måste man även bedöma om rättsväsendets på-
19347: ställningsfrågor. Totalreformen av arbetstidslag-     följdssystem utnyttjas maximalt. Arbetarskydds-
19348: stiftningen trädde i kraft den 23 november 1996.      myndighetema gör dock endast begränsat med
19349: Det verkar dock som om arbetstidslagama har           åtalsanmälningar när det gäller brott mot arbets-
19350: följts allt sämre under de senaste åren. När arbe-    tidslagama. 1 framtiden är det skäl att fåsta mera
19351: tarskyddsdistrikten projektmässigt under två på       uppmärksamhet även vid användningen av rätts-
19352: varandra följande år har strävat efter att reda ut    liga följder. Att man med avsikt låter bli att följa
19353: hur arbetstidslagama följs har de konstaterat att     arbetstidslagstiftningen är en del av den gråa
19354: lagama ofta följs synnerligen bristfålligt.           ekonomin.
19355:    Olika brister förekommer i fråga om såväl              Överskridningama av det tillåtna antalet över-
19356: maximiantalet övertidstimmar som dygnsvilan           tidstimmar och den belastning de för med sig
19357: och veckovilan samt det totala antalet övertids-      syns även i hur arbetstagama orkar med arbetet.
19358: timmar. Arbetarskyddsförvaltningen har strävat        Det är helt klart att sådant arbete blir tungt för
19359: efter att öka kunskapen om grundema för iaktta-       dem som utför det. Problemen med att orka är up-
19360: gandet av arbetstidema genom att dela ut materi-      penbara i synnerhet om dygnsvilan och veckovi-
19361: a! om detta. En särskild broschyr om detta, "Työ-     lan samtidigt blir korta. En sådan situation kan
19362: ajan hallinta", har fått ganska bra spridning.        leda till utbrändhet som i sin tur kan leda till par-
19363: Dessutom har frågor om arbetstidema behand-           tiell eller permanent arbetsoförmåga.
19364: lats i olika broschyrer och åtgärdsprogram som            1 programmet för statsminister Paavo Lippo-
19365: närmast är avsedda för små arbetsplatser. Lag-        nens II regering ingår ett nationellt forsknings-
19366: stiftningen är rätt så svårtolkad och därför spelar   och åtgärdsprogram som koncentrerar sig på hur
19367: informationen en viktig roll. Dessutom kan man        anställda orkar i arbetet. Som en del av program-
19368: 
19369: 
19370: 
19371: 4
19372: Ministems svar                                                   KK 77112000 vp- Reijo Kallio /sd
19373: 
19374: 
19375: 
19376: met bereds och startas forskningsprojekt i samar-        Ministeriet fåster särskild uppmärksamhet vid
19377: bete med arbetsmarknadsorganisationema och            att arbetarskyddsdistrikten effektiverar övervak-
19378: utvecklingsprojekt på arbetsplatsema med hjälp        ningen av hur arbetstidslagama följs och att arbe-
19379: av vilka man utvecklar nya arbetstidsmodeller         tarskyddsdistrikten har tillräckliga resurser tili
19380: och prövar hur de lämpar sig för olika branscher.     sitt förfogande för effektiv arbetstidsövervak-
19381: Målet är att hjälpa anställda att klara av och orka   ning.
19382: i arbetet.
19383: 
19384: 
19385: 
19386: Helsingfors den 27 oktober 2000
19387: 
19388:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
19389: 
19390: 
19391: 
19392: 
19393:                                                                                                       5
19394:                                                                 KK 772/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
19395: 
19396: 
19397: 
19398: 
19399:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 772/2000 vp
19400: 
19401:                                                 Patenttien ja patenttihakemusten julkisuus-
19402:                                                 säännösten vaikutukset tuotekehittelyä tekevil-
19403:                                                 le pienyrittäjille
19404: 
19405: 
19406: 
19407: 
19408: Eduskunnan puhemiehelle
19409: 
19410: Suomalaiseen patenttijärjestelmään kuuluu                    Patenttijärjestelmän tulisi omalta osaltaan
19411: asianomaisten viranomaisten mukaan olennaise-             suojata keksijöitä ja tuotekehittelyä tekeviä yri-
19412: na osana julkisuus, jota säännöksin ohjataan. Pa-         tyksiä niin, etteivät kilpailijat pääsisi vastikkeet-
19413: tenttihakemus tulee tietyin edellytyksin julkisek-        tomasti hyötymään toisten keksinnöistä. Nyt
19414: si jo ennen patentin myöntämistä ja viimeistään           tämä järjestelmä näyttää vuotavan liian vapaan
19415: kuulutettaessa patentin myöntämisestä. Patentti-          julkisuusperiaatteen vuoksi.
19416: laissa on säännökset siitä, mitkä ovat patenttia
19417: hakeneen keksijän oikeudet, jotka koskevat pa-            Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19418: tentin myöntämistä edeltänyttä aikaa.                     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19419:     Pienyrityksille ja itsenäisille keksijöille vallit-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19420: seva käytäntö on monissa tapauksissa ongelmal-            vaksi seuraavan kysymyksen:
19421: linen. Nykyinen vapaa linja vaarantaa pienyrittä-
19422: jien monissa tapauksissa kalliin ja pitkällisen                  Aikooko hallitus ryhtyä toimiin nykyis-
19423: tuotekehitystyön, kun kilpailijat ja saman alan                  ten patenttihakemusten julkisuussään-
19424: suuryritykset voivat "haistella" ja ennakoida teh-               nösten kiristämiseksi niin, että tuoteke-
19425: tyjä keksintöjä patenttihakemustietojen perus-                   hittelyä tekevien yritysten ja keksijöiden
19426: teella ja nopeuttaa sen avulla omaa toimintaansa                 oikeudet turvataan nykyistä paremmin?
19427: samalla alalla. Itsenäinen keksijä on tässä suh-
19428: teessa vähintäänkin yhtä "orvossa asemassa".
19429: 
19430: 
19431: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
19432: 
19433:     Raimo Vistbacka /ps
19434: 
19435: 
19436: 
19437: 
19438:                                                                                                       Versio 2.0
19439: KK 772/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps                                                   Ministerin vastaus
19440: 
19441: 
19442: 
19443: 
19444: Eduskunnan puhemiehelle
19445: 
19446: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa          keuden "kompensaationa" on juuri julkisuus,
19447: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         jonka avulla yhteiskunta pyrkii edistämään kek-
19448: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           sinnöllisyyttä ja teknologista kehitystyötä. Pa-
19449: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan           tenttijärjestelmän julkisuuden avulla vältetään
19450: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            päällekkäinen tuotekehitystyö ja mahdolliste-
19451: 772/2000 vp:                                           taan olemassa olevien keksintöjen kehittyminen.
19452:                                                        Uusi patentoitava keksintö perustuu usein ole-
19453:        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin nykyis-         massa olevalle - ja patenttijärjestelmän kautta
19454:        ten patenttihakemusten julkisuussään-           julkiseksi tulleelle - keksinnölle; se tietysti
19455:        nösten kiristämiseksi niin, että tuoteke-        edellyttää uudelta keksinnöltä itsenäisyyttä suh-
19456:        hittelyä tekevien yritysten ja keksijöiden      teessa aiemmin tehtyihin keksintöihin ja kaikkia
19457:        oikeudet turvataan nykyistä paremmin?           uuden patentoitavan keksinnön edellytyksiä. Yh-
19458:                                                        teiskunnan näkökulmasta patenttirekisterissä
19459: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            olevan patenttitietouden seuranta muiden yritys-
19460: seuraavaa:                                              ten toimesta, niin kutsuttu kilpailijaseuranta, ei
19461: Patenttijärjestelmään kuuluu olennaisena osana          ole paheksuUavaa vaan päinvastoin myönteistä.
19462: julkisuus. Patentti mukaan luettuna hakemuksen         Patenttitietouden saatavuus palvelee yhtä lailla
19463: perustana olevat asiakirjat tulee julkiseksi vii-       suomalaisia keksijöitä.
19464: meistään sinä päivänä, kun se on myönnetty. Ha-            Tärkeintä on turvata, ettei kukaan muu, esi-
19465: kemusasiakirjat tulevat julkiseksi viimeistään         merkiksi kilpaileva kotimainen tai ulkomainen
19466: sinä päivänä, kun 18 kuukautta on kulunut pa-          yritys, voi saada patenttia siihen keksintöön, joka
19467: tenttihakemuksen tekemisestä, tai jos etuoikeut-       patenttijärjestelmän kautta tulee julkiseksi edel-
19468: ta muualla tehdyn hakemuksen perusteella on            lä kuvatulla tavalla. Patentin haltija voi kieltää
19469: pyydetty, etuoikeuden pyytämispäivästä, vaikka         muita käyttämästä hyväkseen keksintöä kaikkial-
19470: patenttia ei olisi vielä myönnetty. Hakijan pyyn-      la, missä patentti on voimassa.
19471: nöstä asiakirjat voivat tulla julkisiksi aikaisem-         Julkisuus on tärkeää myös elinkeinotoimintaa
19472: minkin. Sillensä jääneeseen tai hylättyyn hake-        harjoittavien oikeusturvan kannalta. Koska pa-
19473: mukseen liittyvät asiakirjat tulevat kuitenkin jul-    tentinhaltija voi patenttinsa nojalla kieltää muil-
19474: kisiksi vain hakijan aloitteesta. Asiakirjojen tul-    ta keksinnön ammattimaisen hyväksikäytön,
19475: lessa julkiseksi siitä kuulutetaan patenttiviran-      muilla tulee olla mahdollisuus tutustua keksin-
19476: omaisten julkaisussa. Patenttiviranomainen voi         töön, jotta selviäisi, mikä on kiellettyä ja mikä on
19477: vaadittaessa erityisestä syystä määrätä, että hake-    sallittua.
19478: musasiakirjoihin sisältyvä liikesalaisuuden sisäl-         Suomen patenttijärjestelmän julkisuus ei eroa
19479: tävä asiakirja ei ole julkinen edellyttäen, ettei se   muissa Euroopan maissa vallalla olevasta käy-
19480: suoranaisesti koske keksintöä, johon patenttia         tännöstä. Patenttijärjestelmät eri maissa on pit-
19481: haetaan.                                               kälti yhdenmukaistettu vuosikymmeniä jatku-
19482:    Julkisuus on patenttijärjestelmän olennainen        neen yhteistyön tuloksena myös Eurooppaa laa-
19483: osa. Keksijän patentin kautta saaman yksinoi-          jemmin.
19484: 
19485: 
19486: 2
19487: Ministerin vastaus                                         KK 772/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
19488: 
19489: 
19490: 
19491:    Suomalaiseen patenttijärjestelmään luotetaan       vasti tehostaa suomalaisten keksijöiden ja yritys-
19492: laajalti. Tästä on osoituksena korkea patentointi-    ten mahdollisuuksia hyödyntää järjestelmiä li-
19493: aktiivisuus suomalaisten yritysten ja keksijöiden     säämällä patenttitietoutta.
19494: piirissä. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on jatku-
19495: 
19496: 
19497: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2000
19498: 
19499:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
19500: 
19501: 
19502: 
19503: 
19504:                                                                                                       3
19505: KK 772/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                                 Ministerns svar
19506: 
19507: 
19508: 
19509: 
19510: Tili riksdagens talman
19511: 
19512: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          Offentligheten är "kompensation" för den en-
19513: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    samrätt som uppfinnaren erhåller genom paten-
19514: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-       tet följer stor offentlighet som samhället utnytt-
19515: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            jar för att främja innovation och arbetet för ut-
19516: spörsmål SS 772/2000 rd:                              vecklande av teknologin. 1 och med att patentsys-
19517:                                                       temet är offentligt undviks överlappande pro-
19518:       imnar regeringen vidta några åtgärder           duktutvecklingsarbete och möjliggörs utveck-
19519:       för att strama åt de nuvarande offentlig-       ling av befintliga uppfinningar. En ny uppfin-
19520:       hetsbestämmelserna beträffande patent-          ning på viiken patent söks baserar sig ofta på en
19521:       ansökningar i syfte att bättre trygga           befintlig uppfinning som blivit offentlig genom
19522:       rättigheterna av de företag som sysslar         patentsystemet. Detta förutsätter förstås att den
19523:       med produktutveckling och av uppfin-            nya uppfinningen är självständig i förhållande till
19524:       narna?                                          tidigare uppfinningar och att samtliga krav som
19525:                                                       ställs på en ny patenterbar uppfinning blir upp-
19526: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       fyllda. Ur samhällets synvinkel är det att andra
19527: föra följande:                                        företag håller sig a jour med de patentuppgifter
19528: Ett väsentligt element i patentsystemet består av     som finns i patentregistret, s.k. konkurrentöver-
19529: offentlighet. Ett patent, inklusive de handlingar     vakning, inte något klandervärt utan tvärtom nå-
19530: som patentet baserar sig på, blir offentligt senast   got positivt. Också de finländska uppfinnarna är
19531: den dag då patentet har beviljats. Ansöknings-        betjänta av att de har tillgång till patentuppgifter.
19532: handlingarna blir offentliga senast den dag då 18        Det viktigaste är att säkerställa att ingen an-
19533: månader har flutit från inlämnandet av patentan-      nan, t.ex. ett konkurrerande företag i hemlandet
19534: sökan eller, om prioritet åberopas på basis av en     eller i utlandet, kan beviljas patent på den uppfin-
19535: ansökan som getts in annanstans, från den dag då      ning som genom patentsystemet blir offentligt på
19536: prioritet har åberopats, även om något patent         det sätt som ovan beskrivs. Patenthavaren kan
19537: ännu inte har beviljats. På begäran av sökanden       förbjuda andra att utnyttja uppfinningen överallt
19538: kan handlingarna bli offentliga redan tidigare. De    där patentet är i kraft.
19539: handlingar som ansluter sig till en ansökan som          Offentligheten är viktig också med tanke på
19540: lämnats därhän eller avslagits blir offentliga        näringsidkarnas rättsskydd. Eftersom patentha-
19541: dock endast på initiativ av sökanden. När hand-       varen med stöd av beviljat patent kan förbjuda
19542: lingarna blir offentliga kungörs ärendet i en pu-     andra att yrkesmässigt utnyttja patentet, skall
19543: blikation av patentmyndigheten. Patentmyndig-         dessa ha möjlighet att bekanta sig med uppfin-
19544: heten kan vid anfordran av särskilda skäl bestäm-     ningen för att de skall veta vad som är förbjudet
19545: ma att ett dokument bland ansökningshandlingar-       och vad som är tillåtet.
19546: na som innehåller en affårshemlighet inte är of-         1 fråga om offentlighet skiljer sig det finska
19547: fentligt förutsatt att dokumentet inte direkt rör     patentsystemet inte från rådande praxis i andra
19548: den uppfinning på viiken patent söks.                 europeiska länder. Som ett resultat av ett samar-
19549:                                                       bete som pågått under flera årtionden, och inte
19550: 
19551: 
19552: 4
19553: Ministems svar                                             KK 772/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
19554: 
19555: 
19556: bara inom Europa, är patentsystemen i olika Iän-      uppfinnare. Målet för näringspolitiken är att fort-
19557: der långt harmoniserade.                              löpande förbättra de finländska företagens och
19558:    Det finska patentsystemet åtnjuter stort förtro-   uppfinnamas möjligheter att utnyttja systemen
19559: ende. Ett teeken på detta är den stora patente-       genom en utökning av patentuppgiftema.
19560: ringsaktiviteten bland finländska företag och
19561: 
19562: 
19563: Helsingfors den 31 oktober 2000
19564: 
19565:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
19566: 
19567: 
19568: 
19569: 
19570:                                                                                                        5
19571:                                                            KK 773/2000 vp - Inkeri Kerola /kesk
19572: 
19573: 
19574: 
19575: 
19576:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2000 vp
19577: 
19578:                                            Ulkosuomalaisten Suomeen äänestämisen hel-
19579:                                            pottaminen
19580: 
19581: 
19582: 
19583: 
19584: Eduskunnan puhemiehelle
19585: 
19586: Ulkomailla asuvien suomalaisten äänestyspaik-         Viime eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisten
19587: koina toimivat Suomen edustustot. Ennakkoää-        äänestysprosentti oli vain 6,4.
19588: nestysaika ulkomailla on maksimissaankin ly-          Millä toimenpiteillä mahdollistettaisiin äänes-
19589: hyempi kuin Suomessa. Jotkut edustustot eivät       täminen useammissa maissa ja useammilla paik-
19590: kuitenkaan ole avoinna koko ennakkoäänestysai-      kakunnilla?
19591: kaa, vaan esimerkiksi vain yhtenä tai kahtena         Nykyaikaisella henkilövarmennetekniikalla
19592: päivänä. Edustustojen päivittäisen aukioloajan      postitse, puhelimitse tai Internetin välityksellä
19593: määräävät edustustot itse. Äänestyspaikkoja on      äänestäminen on vain järjestelykysymys.
19594: 130 kappaletta 80 valtiossa.
19595:    Useat ulkosuomalaiset joutuvat matkusta-         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19596: maan pitkiäkin matkoja äänestyspaikoille, mah-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19597: dollisesti jopa toiseen valtioon. Heille äänestä-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19598: mässä käynti saattaa vaatia huomattavia järjeste-   vaksi seuraavan kysymyksen:
19599: lyjä vapaan hankkimiseksi työstä sekä matkus-
19600: tussuunnitelmia ja useamman päivän matkan                 Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
19601: matka- ja majoituskuluineen.                              koo ryhtyä ulkosuomalaisten Suomeen
19602:                                                           äänestämisen helpottamiseksi?
19603: 
19604: 
19605: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
19606: 
19607:     Inkeri Kerola /kesk
19608: 
19609: 
19610: 
19611: 
19612:                                                                                              Versio 2.0
19613: KK 773/2000 vp -     Inkeri Kerola /kesk                                             Ministerin vastaus
19614: 
19615: 
19616: 
19617: 
19618: Eduskunnan puhemiehelle
19619: 
19620: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa           Edustustot tekevät esityksensä ulkoasiainmi-
19621: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        nisteriölle ennakkoäänestyspaikkojen määräämi-
19622: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         seksi omien toimialueidensa osalta. Edustusto-
19623: vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan          jen mahdollisuudet arvioida esityksen pohjana
19624: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         käytettävää äänioikeutettujen määrää ovat rajal-
19625: 773/2000 vp:                                          liset, koska ulkomailla tilapäisesti tai pysyvästi
19626:                                                       oleskelevilla ei ole ilmoittautumisvelvollisuutta
19627:        Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-       edustustoille ja toisaalta nykyinen tietosuojalain-
19628:        koo ryhtyä ulkosuomalaisten Suomeen            säädäntö rajoittaa edustustojen oikeutta pitää
19629:        äänestämisen helpottamiseksi?                  henkilörekistereitä. Edustustot joutuvat arvioiu-
19630:                                                       nissaan käyttämään Väestörekisterikeskuksesta
19631: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         saatavia tietoja, aikaisempien vaalien äänestys-
19632: ti seuraavaa:                                         vilkkautta, edustustoissa asioineiden määrää
19633: Oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kan-      sekä yhteyksiään paikallisiin viranomaisiin, op-
19634: sanäänestyksissä on jokaiselle Suomen kansalai-      pilaitoksiin ja suomalaisiin yrityksiin. Alueella
19635: selle perusoikeus. Perustuslain 14 §:n 3 momen-       oleskelevien matkailijoiden määrän arvioimisek-
19636: tissa säädetään, että julkisen vallan tehtävänä on    si edustustot ovat yhteydessä matkanjärjestäjiin.
19637: edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yh-       Mikäli ulkomailla asuvat äänioikeutetut pitävät
19638: teiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä it-   väestötietojärjestelmässä olevat osoitetietonsa
19639: seään koskevaan päätöksentekoon.                     ajan tasalla, helpottaa se osaltaan edustustoja en-
19640:    Vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoää-       nakkoäänestyspaikkojen tarpeellisuuden kartoit-
19641: nestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänes-        tamisessa.
19642: tysaika on kotimaassa seitsemän päivää (11.-5.           Edustustojen tulee lisäksi ottaa huomioon ar-
19643: päivä ennen vaalipäivää) ja ulkomailla neljä päi-    vioitu äänestäjämäärä suhteessa äänestyksen jär-
19644: vää (11.-8. päivä ennen vaalipäivää). Sekä koti-     jestämisestä aiheutuviin ennakoitavissa oleviin
19645: maassa että ulkomailla ennakkoäänestys voi yk-       kustannuksiin. Tällaisia kustannuksia ovat esim.
19646: sittäisessä ennakkoäänestyspaikassa kestää ly-       ulkopuolisten vaalitoimitsijoiden palkkiot, kou-
19647: hyemmänkin ajan, kuitenkin vähintään yhden           lutuskustannukset, matkakustannukset, mahdol-
19648: päivän.                                              liset tilavuokrat sekä materiaalilähetyksistä ja
19649:    Yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina ulkomail-       äänten palautuksista aiheutuvat kustannukset.
19650: la ovat valtioneuvoston asetuksella määrättävät      Lähtökohtana on ollut, ettei kustannusten tule
19651: Suomen edustustot. Vuosina 1999-2000 toimi-          olla kohtuuttomia suhteessa äänestävien mää-
19652: tetuissa eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaa-     rään.
19653: leissa ja presidentinvaalissa, joissa ulkosuoma-         Vaalilain mukaan ennakkoäänestys tulee jär-
19654: laisilla on äänioikeus, ennakkoäänestyspaikkoi-      jestää edustustoissa vähintään yhtenä ja enintään
19655: na olevia edustustoja oli 80-86 valtiossa yh-        neljänä päivänä edellä mainitun ulkomaan en-
19656: teensä 209-214.                                      nakkoäänestysajanjakson kuluessa. Edustustot
19657:                                                      pyrkivät yleensä järjestämään äänestyksen myös
19658: 
19659: 
19660: 2
19661: Ministerin vastaus                                          KK 773/2000 vp -      Inkeri Kerola /kesk
19662: 
19663: 
19664: ajanjakson viimeisenä päivänä lauantaina, jotta       tänä syksynä hanke vaalijärjestelmän tekniseksi
19665: mahdollisimman monella äänioikeutetulla, myös         kehittämiseksi. Tavoitteena on saada hankkeessa
19666: pitkämatkalaisilla, olisi mahdollisuus päästä ää-     syntyvät ehdotukset voimaan vuoden 2003 edus-
19667: nestämään. Koska annetut äänet on kuitenkin           kuntavaaleihin. Hankkeessa tulevat esille muun
19668: voitava toimittaa ajoissa Suomeen, joudutaan          muassa ennakkoäänestyksen järjestäminen, vaa-
19669: kuitenkin äänestyspäiviä usein vähentämään            likustannusten jakoperusteet sekä ääntenlasken-
19670: ajanjakson loppupäästä. Ennakkoäänestyspaikan         taan liittyvät asiat. Hankkeessa on syytä selvit-
19671: aukioloaikaa määrätessään edustuston päällikön        tää, voidaanko ulkomaan ennakkoäänestysaikaa
19672: tulee ottaa huomioon edustuston resurssit ja taa-     pidentää nykyisestä neljästä päivästä ja mitä
19673: ta edustuston normaalien tehtävien asianmukai-        mahdollisesti kotimaan ennakkoäänestyksestä
19674: nen hoito.                                            poikkeavia menettelyjä voitaisiin ottaa käyttöön
19675:     Ulkosuomalaisten äänestämisen helpottami-         ulkosuomalaisten äänestämisen helpottamiseksi.
19676: nen esimerkiksi siirtymällä kirjeitse, puhelimitse       Ulkosuomalaisia äänioikeutettuja oli vuoden
19677: tai Internetin välityksellä tapahtuvaan äänestämi-    1999 eduskuntavaaleissa 204 165, mikä on 4,9 %
19678: seen ei voimassa olevan vaalilain mukaan ole          kaikista äänioikeutetuista. Oikeusministeriö ja
19679: mahdollista. Sanotunlaiseen äänestämistapaan          ulkoasiainministeriö pyrkivät käytettävissä ole-
19680: liittyisi merkittäviä, niin teknisiä kuin oikeudel-   vien resurssien rajoissa huolehtimaan siitä, että
19681: lisiakin ongelmia (muun muassa vaalivarmuus ja        mahdollisimman monella ulkosuomalaisella oli-
19682: vaalisalaisuus ). Oikeusministeriössä aloitetaan      si mahdollisuus äänestää Suomen vaaleissa.
19683: 
19684: 
19685: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2000
19686: 
19687:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
19688: 
19689: 
19690: 
19691: 
19692:                                                                                                      3
19693: KK 773/2000 vp -      Inkeri Kerola /kesk                                                 Ministerns svar
19694: 
19695: 
19696: 
19697: 
19698: Tili riksdagens talman
19699: 
19700: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        deras behörighetsområde. Beskickningarna gör
19701: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     en uppskattning av antalet röstberättigade och ut-
19702: rådet översänt följande av riksdagsledamot Inke-       går i sin framställning från detta. Deras möjlighe-
19703: ri Kerola /cent undertecknade skriftliga spörsmål      ter att beräkna antalet är emellertid begränsade,
19704: SS 773/2000 rd:                                        eftersom varken de som tillfålligt vistas utom-
19705:                                                        lands eller de som är permanent bosatta där är
19706:        Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta           skyldiga att anmäla sig hos beskickningen. Gäl-
19707:       för att göra det lättare för utlandsfinlän-      lande lagstiftning om datasekretess inskränker
19708:       dare att rösta?                                  dessutom beskickningarnas rätt att föra personre-
19709:                                                        gister. Beskickningarna måste i sina beräkningar
19710: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        förlita sig på uppgifter från Befolkningsregister-
19711: föra följande:                                         centralen, valdeltagandet vid föregående val, an-
19712: Rätten att deltai statliga val och folkomröstning-     talet finländare som besökt beskickningen samt
19713: ar är en grundläggande rättighet för varje finsk       sina kontakter tilllokala myndigheter, läroanstal-
19714: medborgare. I 14 § 3 mom. grundlagen bestäms           ter och finländska företag. För att kunna uppskat-
19715: att det allmänna skall främja den enskildes möj-       ta antalet turister på området står beskickningar-
19716: ligheter att del ta i samhällelig verksamhet och att   na i kontakt med researrangörerna. Om de röstbe-
19717: påverka beslut som gäller honom eller henne            rättigade som bor utomlands fortgående uppdate-
19718: själv.                                                 rar sina adressuppgifter i befolkningsdatasyste-
19719:     Val förrättas genom att det ordnas förhands-       met underlättas beskickningarnas bedömning av
19720: röstning och röstning på valdagen. Förhandsröst-       behovet av förhandsröstningsställen.
19721: ningsperioden är i hemlandet sju dagar lång (från         Beskickningarna skall dessutom väga det be-
19722: den 11 till den 5 dagen före valdagen) och utom-       räknade antalet väljare mot de förutsägbara kost-
19723: lands fyra dagar lång (från den 11 till den 8 da-      naderna för att ordna röstning. Sådana kostnader
19724: gen före valdagen). På enstaka förhandsröst-           är exempelvis arvoden till utomstående valförrät-
19725: ningsställen både i hemlandet och utomlands kan        tare, utbildningskostnader, resekostnader, even-
19726: förhandsröstningsperioden vara kortare, dock           tuella hyror samt kostnader för materialförsän-
19727: inte kortare än en dag.                                delser och kostnader för att skicka rösterna tillba-
19728:     Allmänna förhandsröstningsställen utom-            ka till Finland. Utgångspunkten har varit att kost-
19729: lands är de finska beskickningar som statsrådet        naderna inte bör vara oskäliga i förhållande till
19730: bestämt genom förordning. Vid de val som för-          antalet väljare.
19731: rättades 1999-2000, dvs. riksdagsvalet, valet             Enligt vallagen skall förhandsröstning förrät-
19732: till Europaparlamentet och presidentvalet, i vilka     tas i beskickningarna under minst en och högst
19733: utlandsfinländare har rösträtt, var 209-214 be-        fyra dagar inom ramen för den ovannämnda för-
19734: skickningar i 80-86 länder förhandsröstnings-          handsröstningsperioden. Beskickningama försö-
19735: ställen.                                               ker i allmänhet ordna röstning också på perio-
19736:     Beskickningarna gör en framställning hos utri-     dens sista dag, lördagen, för att så många röstbe-
19737: kesministeriet om förhandsröstningsställen på          rättigade som möjligt, också de som kommer
19738: 
19739: 
19740: 4
19741: Ministems svar                                                  KK 773/2000 vp -      Inkeri Kerola /kesk
19742: 
19743: 
19744: långt ifrån, skall ha möjlighet att rösta. Eftersom      förslag som läggs fram inom ramen för projektet
19745: de avgivna röstema måste hinna skickas till Fin-         skall vara i kraft vid riksdagsvalet 2003. Projek-
19746: land i tid, blir det dock ofta nödvändigt att skära      tet kommer att ta upp bland annat förhandsröst-
19747: ned på antalet röstningsdagar i slutändan av peri-       ningen, grundema för fördelning av valkostna-
19748: oden. När beskickningschefen bestämmer för-              dema samt frågor i anslutning till rösträkningen.
19749: handsröstningsställets öppettid måste han eller          Det är även skäl för projektet att utreda om för-
19750: hon ta hänsyn till beskickningens resurser och           handsröstningstiden utomlands kan förlängas
19751: kunna garantera att beskickningens normala upp-          från de nuvarande fyra dagama och vilka förfa-
19752: gifter sköts ordentligt.                                 randen, eventuellt med avvikelse från förhands-
19753:    Att göra det lättare för utlandsfinländare att        röstningen i hemlandet, som kunde tas i bruk för
19754: rösta genom att till exempel övergå till röstning        att underlätta röstningen för utlandsfinländare.
19755: per brev eller telefon eller via Internet är inte           Vid 1999 års riksdagsval fanns det 204 165
19756: möjligt enligt gällande vallag. Ett sådant röst-         röstberättigade utlandsfinländare, vilket utgör
19757: ningssätt skulle medföra betydande problem               4,9 % av samtliga röstberättigade. Justitieminis-
19758: både av teknisk och rättslig natur (bland annat          teriet och utrikesministeriet bemödar sig om att
19759: valsäkerheten och valhemligheten). Justitiemi-           inom ramen för tillbudsstående resurser se till att
19760: nisteriet kommer i höst att starta ett projekt för att   så många utlandsfinländare som möjligt skall ha
19761: tekniskt utveckla valsystemet. Avsikten är att de        möjlighet att rösta i finländska val.
19762: 
19763: 
19764: Helsingfors den 31 oktober 2000
19765: 
19766:     Justitieminister Johannes Koskinen
19767: 
19768: 
19769: 
19770: 
19771:                                                                                                           5
19772:                                                          KK 774/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
19773: 
19774: 
19775: 
19776: 
19777:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 774/2000 vp
19778: 
19779:                                                Ylioppilaskirjoitusten maksuttomuus
19780: 
19781: 
19782: 
19783: 
19784: Eduskunnan puhemiehelle
19785: 
19786: Suomalainen koulutusjärjestelmä on korkeata-            26 miljoonaa markkaa vuodessa. Vuoden 2001
19787: soinen. Yksi sen laadun takeista on yleissivistä-       budjetissa on opetusministeriön hallinnonalalla
19788: vä koulutus, jota mm. lukiot antavat. Ylioppilaik-      yleissivistävään koulutukseen varattu 9,5 miljar-
19789: si kirjoittaa vuosittain yli 32 000 lukiolaista ja      dia markkaa. Tutkintolautakunnan kulut voitai-
19790: kirjoituksiin ilmoittautuneita on yli 42 000. Ny-       siin kattaa näistä varoista ja näin luopua ylioppi-
19791: kyinen ylioppilastutkinto antaa opiskelijalle           lastutkinnon maksullisuudesta.
19792: mahdollisuuden hajauttaa tutkintokokeensa. Hä-             Opetusministeriö on asettanut tulevaisuuden
19793: nellä on mahdollisuus jopa kolmen perättäisen           tavoitteeksi, että 70 prosentilla suomalaisista on
19794: tutkintokerran aikana suorittaa tutkintoansa vaa-       joko ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulutut-
19795: dittavat neljä pakollista koetta.                       kinto. Ylioppilastutkinto on ensimmäinen askel
19796:    Suomessa toisen asteen koulutus on maksu-            kohti jatkokoulutusta. Ylioppilastutkinnon mak-
19797: tonta. Ylioppilastutkinto on kuitenkin maksulli-        suista luopuminen antaisi kaikille lukiolaisille
19798: nen. Abiturienttikokelaiden joukossa on nuoria          tasa-arvoiset mahdollisuudet lähteä toteutta-
19799: erilaisista perheistä, ja joillekin tutkinnon suorit-   maan tätä kunnianhimoista tavoitetta.
19800: tamisen esteeksi nousee raha.
19801:    Kokeiden suorittamismaksu on tällä hetkellä          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19802: 100 mk/kerta ja koemaksu 95 mk/koe, eli vaikka          jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
19803: kokelas ei hajauttaisikaan kirjoituksiaan, on hä-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19804: nelle kertyvä lasku kuitenkin 480 mk. Jos kirjoi-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
19805: tuskertoja on kolme ja kokeita suorittaa esimer-
19806: kiksi kolme kertaa, nousee summa jo yli 1 000                 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19807: markkaan.                                                     tyä ylioppilaskirjoitusten maksujen
19808:    Ylioppilastutkintolautakunta on viime vuosi-               poistamiseksi?
19809: na kerännyt ylioppilastutkinnon maksuina noin
19810: 
19811: 
19812: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2000
19813: 
19814:     Jukka Vihriälä /kesk
19815:     Harry Wallin /sd
19816: 
19817: 
19818: 
19819: 
19820:                                                                                                   Versio 2.0
19821: KK 774/2000 vp- Jukka Vihriälä Jkesk ym.                                            Ministerin vastaus
19822: 
19823: 
19824: 
19825: 
19826: Eduskunnan puhemiehelle
19827: 
19828: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa
19829: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista pe-
19830: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        rittävistä maksuista säädetään. Valtion maksupe-
19831: vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vihriälän         rustelain (150/1992) 6 §:n 1 momentin mukaan
19832: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perit-
19833: KK 774/2000 vp:                                      tävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen
19834:                                                      tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskus-
19835:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      tannusten määrää (omakustannusarvo). Pykälän
19836:       tyä ylioppilaskirjoitusten maksujen            2 momentin perusteella maksu voidaan määrätä
19837:       poistamiseksi?                                 kiinteänä maksuna ja 3 momentin perusteella
19838:                                                      maksu voidaan määrätä perittäväksi eräissä ta-
19839: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        pauksissa omakustannusarvoa alempana tai jät-
19840: ti seuraavaa:                                        tää kokonaan perimättä, jos siihen muun ohella
19841: Vuoden 1999 alussa voimaan tulleen lukiolain         koulutustoimintaan liittyvistä syistä on perustel-
19842: (629/1998) 18 §:n mukaan lukiokoulutuksen            tua syytä.
19843: päätteeksi toimeenpannaan ylioppilastutkinto.            Opetusministeriö on päättänyt ylioppilastut-
19844: Tutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovat-     kinnosta perittävistä maksuista viimeksi vuonna
19845: ko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunni-        1997 antamallaan päätöksellä ylioppilastutkinto-
19846: telman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavutta-      lautakunnan       suoritteiden   maksullisuudesta
19847: neet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riit-    (966/1997). Päätöksen 1 §:n mukaan ylioppilas-
19848: tävän kypsyyden. Lukiota käyvän opiskelijan li-      tutkintolautakunnan maksullisia julkisoikeudel-
19849: säksi tutkintoon voi ylioppilastutkintoasetuksen     lisia suoritteita ovat ylioppilastutkintokokeet,
19850: ( 1000/1994) 8 §:n mukaan osallistua muu henki-      suoritusten arvostelu, ylioppilastutkintotodistuk-
19851: lö, joka on suorittanut lukion oppimäärän taivas-    set ja erilliset todistukset hyväksyttyjen kokei-
19852: taavan ulkomaisen lukion oppimäärän, vähin-          den suorittamisesta (1 kohta) ja tarkistusarvoste-
19853: tään kaksi- ja puolivuotisen ammatillisen tutkin-    lu (2 kohta). Päätöksen 1 §:n 1 kohdassa maini-
19854: non tai asetuksessa säädetyillä edellytyksillä vä-   tuista suoritteista lautakunta perii 100 markan
19855: hintään kaksivuotisen tutkinnon ja lautakunnan       suuruisen kiinteän kokelaskohtaisen perusmak-
19856: määräämät lisäopinnot Ylioppilastutkinnon suo-       sun osallistumisesta ylioppilastutkintoon ja 95
19857: rittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuu-    markan suuruisen kiinteän koekohtaisen osallis-
19858: den korkeakouluihin. Ylioppilastutkinto järjeste-    tumismaksun. Eräistä päätöksessä erikseen mai-
19859: tään kahdesti vuodessa yhtä aikaa koko maassa.       nituista kokeista voidaan päätöksen mukaan pe-
19860: Tutkinto voidaan suorittaa hajautetusti, kuiten-     riä edellä todettua korkeampi maksu.
19861: kin enintään kolmen perättäisen tutkintokerran          Sen jälkeen kun mahdollisuus suorittaa yliop-
19862: aikana.                                              pilastutkinto hajautetusti tuli vuonna 1996 voi-
19863:    Lukiolain 36 §:n mukaan opetusministeriö          maan, on tutkintoihin osallistuvien kokelaiden
19864: päättää ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin     määrä lisääntynyt voimakkaasti. Tämän vuoden
19865: kokeisiin osallistumisesta perittävistä maksuista    keväällä ja syksyllä järjestettyyn ylioppilastut-
19866: 
19867: 
19868: 2
19869: Ministerin vastaus                                    KK 774/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
19870: 
19871: 
19872: kintoon osallistui yhteensä noin 78 800 kokelas-      sia opintoja varten myönnetään opintotukena
19873: ta. Ylioppilastutkintolautakunnan arvion mu-          laissa säädetyin edellytyksin opintorahaa tai ai-
19874: kaan kokelailta perittävistä tutkintomaksuista        kuisopintorahaa, asumislisää sekä opintolainan
19875: kertyy lautakunnalle tuloja tänä vuonna yhteensä      valtiontakaus. Täysimääräinen opintoraha on
19876: noin 29,9 miljoonaa markkaaja muista lautakun-        vanhempiensa luona asuvan toisen asteen koulu-
19877: nan kokelailta keräämistä maksuista noin              tuksessa olevalla opiskelijana 130 markkaa kuu-
19878: 150 000 markkaa. Lautakunnalle kertyvillä tu-         kaudessa. Vanhempien tulot otetaan huomioon
19879: loilla katetaan lautakunnan menot, jotka ovat         toisella asteella opiskelevilla perheettömillä alle
19880: tänä vuonna arviolta noin 29,9 miljoonaa mark-        20-vuotiaillajoko alentavana tai, jos vanhemmat
19881: kaa.                                                  ovat pienituloisia, korottavana tekijänä. Enim-
19882:     Ylioppilastutkinnon merkitystä valtakunnalli-     millään opintoraha on 380 markkaa kuukaudes-
19883: sena lukion päättötutkintona sekä korkeakoulu-        sa. Opintotukiasetuksen 3 §:n 2 momentin mu-
19884: jen ja muiden jatko-opintoja järjestävien oppilai-    kaan lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi myös
19885: tosten opiskelijavalinnassa hyödynnettävänä tut-      sellaisen lukukauden aikana, jona opiskelija
19886: kintona on pyritty vaalimaan pitämällä tutkinnon      osallistuu vähintään kahteen ylioppilastutkin-
19887: vaativuus- ja suoritustaso mahdollisen korkeana.      toon kuuluvaan kokeeseen. Sosiaalihuoltoon
19888: Tutkinnon maksullisuudella voidaan osaltaan           kuuluvana viimesijaisena taloudellisena tukena
19889: vaikuttaa siihen, ettei tutkintoon ja siihen kuulu-   henkilölle tai perheelle voidaan myöntää toi-
19890:  viin kokeisiin osallistuta ilman riittävää ennak-    meentulotukea siten kuin toimeentulotuesta an-
19891: kovalmistautumista, vain kokeilumielellä.             netussa laissa säädetään (1412/1997).
19892:     Huomattava on lisäksi, että ylioppilastutkin-        Kysymys ylioppilastutkinnon maksullisuudes-
19893:  non maksullisuuden lisäksi toisen asteen koulu-      ta on ratkaistu vastikään uuden koulutusta koske-
19894:  tuksessa, eli lukiokoulutuksessa ja ammatillises-    van lainsäädännön käsittelyn yhteydessä vuonna
19895:  sa peruskoulutuksessa, opiskelijoilla ja näiden      1998. Hallitus ei suunnittele muutoksia ylioppi-
19896:  huoltajilla on muutoinkin suurempi taloudelli-       lastutkinnon maksullisuuteen. Tulevien vuosien
19897:  nen vastuu opiskelusta aiheutuvista kustannuk-       toiminta- ja taloussuunnitelmat on laadittu siten,
19898:  sista kuin perusopetuksessa. Opiskelijat joutuvat    että ylioppilastutkinnon järjestämisestä aiheutu-
19899:  muun muassa itse hankkimaan ja kustantamaan          vat menot katetaan täysimääräisesti kokelailta
19900:  tarvittavat oppikirjat. Opiskelusta aiheutuvaa ta-   perittävillä maksuilla. Vähävaraisesta perheestä
19901:  loudellista rasitusta lievennetään kuitenkin opin-   tulevalla kokelaalla on edellä kuvatulla tavalla
19902:  totuki- ja koulumatkatukijärjestelmän avulla.        oikeus opintotukeen tai viimesijaisena taloudelli-
19903:  Opintotukilain ( 65/1994) mukaan Suomessa har-       sena tukena toimeentulotukeen.
19904:  joitettuja oppivelvollisuuden jälkeisiä päätoimi-
19905: 
19906: 
19907: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
19908: 
19909:     Opetusministeri Maija Rask
19910: 
19911: 
19912: 
19913: 
19914:                                                                                                        3
19915: KK 774/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.                                                    Ministems svar
19916: 
19917: 
19918: 
19919: 
19920: Tili riksdagens talman
19921: 
19922: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          ga prestationer i lagen om grundema för avgifter
19923: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-       till staten (150/1992). I lagen om grundema för
19924: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juk-          avgifter till staten sägs i 6 § 1 mom. att storleken
19925: ka Vihriälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga        på den avgift som staten uppbär för en offentlig-
19926: spörsmål SS 774/2000 rd:                                rättslig prestation skall motsvara beloppet av sta-
19927:                                                         tens totalkostnader för prestationen (självkost-
19928:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta så         nadsvärde ). Enligt 2 mom. kan det bestämmas att
19929:        att avgifterna Jör studentskrivningarna          avgiften är en fast avgift och enligt 3 mom. får
19930:        slopas?                                          det bestämmas att en avgift i vissa fall tas ut till
19931:                                                         ett lägre belopp än självkostnadsvärdet eller att
19932: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         avgift inte alls skall tas ut, om det finns grundad
19933: föra följande:                                          anledning till detta av orsaker som hänför sig
19934: Enligt 18 § i gymnasielagen (629/1998), som             bl.a. till utbildningsverksamhet.
19935: trädde kraft vid ingången av 1999, avslutas gym-             Undervisningsministeriet har senast beslutat
19936: nasieutbildningen med en studentexamen. Syftet          om avgiftema för studentexamen senast år 1997
19937: med examen är att klarlägga om studerandena har         genom sitt beslut om studentexamensnämndens
19938: tillägnat sig de kunskaper och fårdigheter som          avgiftsbelagda prestationer (966/1997). Avgifts-
19939: anges i gymnasiets läroplan samt uppnått till-          belagda offentligrättsliga prestationer vid stu-
19940: räcklig mogenhet enligt målen för gymnasieut-           dentexamensnämnden är enligt beslutets l § stu-
19941: bildningen. Enligt 8 § i studentexamensförord-          dentexamensprov, bedömning av prestationer,
19942: ningen (1000/1994) kan även andra än de som             studentexamensbetyg och särskilda betyg över
19943: går i gymnasiet delta i studentexamen om de har         avlagda godkända prov (punkt 1) och kontrollbe-
19944: fullföljt gymnasiets lärokurs eller motsvarande         dömning (punkt 2). För de prestationer som
19945: lärokurs för ett utländskt gymnasium, avlagt en         nämns i punkt 1 uppbär studentexamensnämn-
19946: yrkesinriktad examen som omfattar minst två och         den en fast avgift på 100 mark per examinand för
19947: ett halvt år eller, på de villkor som anges i förord-   deltagande i studentexamen och en fast deltagar-
19948: ningen, en examen som ·omfattar minst två år            avgift på 95 mark för varje prov. Enigt beslutet
19949: samt fullföljt de tilläggsstudier som studentexa-       kan en högre avgift uppbäras för vissa prov som
19950: mensnämnden föreskrivit. Studentexamen med-             anges särskilt i beslutet.
19951: för allmän behörighet för fortsatta studier vid              Sedan möjligheten att avlägga studentexamen
19952: högskola. Studentexamen ordnas samtidigt i hela         vid flera tillfållen infördes år 1996, har anta1et
19953: landet två gånger per år. En examen kan avläg-          examinander som deltar i examen ökat kraftigt. 1
19954: gas vid flera tillfållen, dock högst vid tre på var-    årets studentexamen på våren och på hösten del-
19955: andra följande examenstillfållen.                       tog sammanlagt omkring 78 800 examinander.
19956:    Enligt 36 § i gymnasielagen bestämmer un-            Enligt studentexamensnämndens uppskattning
19957: dervisningsministeriet de avgifter som tas ut för       kommer nämndens inkomster av de examensav-
19958: deltagande i studentexamen och därtill hörande          gifter som examinandema betalar i år att uppgå
19959: prov enligt vad som bestäms om offentligrättsli-        till sammanlagt omkring 29,9 milj. mark och de
19960: 
19961: 
19962: 4
19963: Ministems svar                                        KK 774/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
19964: 
19965: 
19966: övriga avgiftema som nämnden uppbär av exa-           läroplikt bedrivs i Finland under de villkor som
19967: minandema till omkring 150 000 mark. Med in-          föreskrivs i lagen. Studiepenningen för en stude-
19968: komstema täcks nämndens utgifter, som i år upp-       rande som bor hos sina föräldrar är 130 mark per
19969: skattningsvis är cirka 29,9 miljoner mark.            månad i utbildning på andra stadiet. Föräldramas
19970:    Genom att hålla svårighetsgraden och presta-       inkomster beaktas för de studerande på andra sta-
19971: tionsnivån så hög som möjligt har man velat vär-      diet som inte har familj och är under 20 år som en
19972: na om studentexamens betydelse som nationell          sänkande faktor eller, om föräldrama har små in-
19973: avgångsexamen från gymnasiet och som en exa-          komster, som en höjande faktor. Maximalt är stu-
19974: men att utnyttja i antagningen av studerande vid      diepenningen 380 mark per månad. Enligt 3 § 2
19975: högskolor och andra läroinrättningar som ordnar       mom. i förordningen om studiestöd betraktas
19976: vidareutbildning. 1 och med att examen är av-         gymnasiestudier som heltidsstudier även under
19977: giftsbelagd kan man inverka på att de som deltar i    en sådan termin då studeranden deltar i minst två
19978: examen och de tillhörande proven inte gör det         prov som hör tili studentexamen. 1 sista hand kan
19979: utan tillräckliga förberedelser på förhand, bara på   en person eller familj beviljas ekonomiskt stöd
19980: försök.                                               inom socialvården i form av utkomststöd på det
19981:    Det bör också noteras att de studerande och        sätt som bestäms i lagen om utkomststöd
19982: deras vårdnadshavare utöver avgiftema för stu-        (141211997).
19983: dentexamen, i utbildningen på andra stadiet, dvs.         Frågan om avgiftema för studentexamen har
19984: i gymnasieutbildningen och yrkesutbildningen,         nyligen avgjorts i samband med behandlingen av
19985: även i övrigt har ett större ekonomiskt ansvar för    den nya skollagstiftningen 1998. Regeringen pla-
19986: kostnadema för studiema än i den grundläggan-         nerar inte ändringar i fråga om avgiftema för stu-
19987: de utbildningen. De studerande måste bl.a. själva     dentexamen. Kommande års verksamhets- och
19988: skaffa och betala för läroböckema. Den ekono-         ekonomiplaner har gjorts upp så att utgiftema fÖr
19989: miska belastning som studiema medför underlät-        anordnandet av studentexamen till fullo täcks
19990: tas med hjälp av studiestödssystemet och syste-       med de avgifter som examinandema skall betala.
19991: met med stödet för skolresor. 1 form av studie-       Examinander som kommer från en mindre be-
19992: stöd beviljas enligt lagen om studiestöd              medlad familj har på det sätt som anges ovan rätt
19993: ( 65/1994) studiepenning eller vuxenstudiepen-        tili studiestöd eller i sista hand tili ekonomiskt
19994: ning, bostadstillägg samt statsborgen för studie-     stöd i form av utkomststöd.
19995: lån för sådana heltidsstudier som efter fullgjord
19996: 
19997: 
19998: Helsingfors den 7 november 2000
19999: 
20000:     Undervisningsminister Maija Rask
20001: 
20002: 
20003: 
20004: 
20005:                                                                                                       5
20006:                                                              KK 775/2000 vp -Raimo Vistbacka /ps
20007: 
20008: 
20009: 
20010: 
20011:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 775/2000 vp
20012: 
20013:                                               Luonnon entistämiseen käytettyjen lampaiden
20014:                                               aiheuttamat vahingot Rahjan saaristossa
20015: 
20016: 
20017: 
20018: 
20019: Eduskunnan puhemiehelle
20020: 
20021: Kokkolan lähettyvillä sijaitseva Rahjan saaristo       nousseet tulotjäivät lampaiden tuhojen takia saa-
20022: muodostuu useista eri saarista, joista osa on pie-     matta. Herääkin kysymys, kuka vastaa näistä
20023: niä ja joukossa on muutama isompi saari. Rahjan        oheisvahingoista ja kuka on vastuussa lampai-
20024: saariston käyttö- ja hoitosuunnitelman yhtenä          den "työtehtävän" onnistumisesta.
20025: osana on saarten luonnon palauttaminen ennal-
20026: leen, ts. tekeminen perinnebiotyypiksi. Tähän on       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20027: tarkoitus käyttää ja kuluneena kesänä on jo käy-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20028: tettykin lampaita kasvuston syöjinä. Suunnitel-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20029: massa on tarkoin määritelty, kuinka monta lam-         vaksi seuraavan kysymyksen:
20030: masta kullekin saarelle tarvitaan, mutta siinä ei
20031: suunnitella tai määritellä sitä, kuka vastaa ja val-         Onko hallitus tietoinen, että Rahjan saa-
20032: voo, etteivät lampaat syö saarten suojeltuja kas-            ristossa luonnon entistämiseen käytetyt
20033: veja.                                                        lampaat ovat tuhonneet laajasti rauhoi-
20034:    Kuluneen kesän aikana lampaat ovat syöneet                tettuja tyrnipensaita ja aiheuttaneet li-
20035: "toivotun" ruoan lisäksi myös suojeltuja tyrni-              säksi tuntuvia taloudellisia menetyksiä
20036: pensaita. Pensaista osa on vahingoittunut pahasti            saamatta jääneinä marjastustuloina
20037: ja lopuistakinjäi marjasato saamatta. Kyse ei ole            alueen asukkaille sekä
20038: mitättömästä asiasta, sillä rauhoitusmerkityksen
20039: lisäksi tyrnimarjoista ovat monet, etupäässä elä-            kuka on yleensäkin vastuussa tämän kal-
20040: keläiset, saaneet merkittäviä lisäansioita itsel-            taisesta toiminnasta ja sen aiheuttamis-
20041: leen. Nyt nämä kymmeniintuhansiin markkoihin                 ta vahingoista?
20042: 
20043: 
20044: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2000
20045: 
20046:     Raimo Vistbacka /ps
20047: 
20048: 
20049: 
20050: 
20051:                                                                                                 Versio 2.0
20052: KK 775/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
20053: 
20054: 
20055: 
20056: 
20057: Eduskunnan puhemiehelle
20058: 
20059: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        ovat mukana Länsi-Suomen ympäristökeskus ja
20060: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        Metsähallitus sekä Kalajoen ja Himangan kun-
20061: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         nat.
20062: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan            Laidunnus on osa Life-projektin luonnonhoi-
20063: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           to-osiota. Kaikki luonnonhoitotoimet toteute-
20064: 775/2000 vp:                                          taan yhteisesti laaditun hoitosuunnitelman mu-
20065:                                                       kaisesti. Hoitotoimilla on tarkoitus turvata ennen
20066:        Onko hallitus tietoinen, että Rahjan saa-      kaikkea saarten umpeenkasvun vuoksi taantu-
20067:        ristossa luonnon entistämiseen käytetyt        vien uhanalaisten tai harvinaisten lajien sekä nii-
20068:        lampaat ovat tuhonneet laajasti rauhoi-        den elinympäristöjen säilyminen tai luoda niitä
20069:        tettuja tyrnipensaita ja aiheuttaneet li-     uudelleen. Maiseman avoimuutta palautetaan
20070:        säksi tuntuvia taloudellisia menetyksiä        myös raivaamaHa ja kulottamalla.
20071:        saamatta jääneinä marjastustuloina                Laidunnusta kokeiltiin Rahjan saaristossa vii-
20072:        alueen asukkaille sekä                        me kesänä aiempia vuosia laajamittaisemmin.
20073:                                                      Lampaita oli 130 ja ne laidunsivat kuudella eri
20074:        kuka on yleensäkin vastuussa tämän kal-       kohteena       Metsähallituksen      hallinnoimalla
20075:        taisesta toiminnasta ja sen aiheuttamis-      alueella. Ennen kokeilua oli myös lampureilta
20076:        ta vahingoista?                               tiedusteltu lampaiden suhtautumisesta tymiin.
20077: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Heidän kokemustensa mukaan lampaat eivät syö
20078: seuraavaa:                                           tymiä sen piikkisyyden vuoksi. Laidunkokeilus-
20079:                                                      sa käytetyt lampaat eivät myöskään tymiin
20080: Kokkolan lähistöllä sijaitseva Rahjan saaristo si-   yleensä koskeneet. Muutamalle pikkuluodolle
20081: sältyy Suomen Natura 2000 -verkostoon. Natura-       pariksi päiväksi veden vangeiksi jääneet lampaat
20082: alueen kokonaispinta-ala on noin 8 400 hehtaa-       kuitenkin söivät- muun ravinnon puutteessa-
20083: ria, josta valtaosa on vesialuetta. Maa-alueita-     tymikasvustoja vajaan hehtaarin alalla.
20084: pääasiassa saaria ja luotoja- Natura-alueeseen           Rahjan saaristo on tymiköistään kuulu. Mai-
20085: sisältyy noin 1 750 hehtaaria. Tästä suurin osa,     nittujen luotojen tymipensaat ovat muutama pro-
20086: noin 1 200 hehtaaria, on valtion omistuksessa.       sentti koko alueen tymipensasmäärästä. Pensai-
20087: Valtion maita hallinnoi ja hoitaa Metsähallitus.     den syönnösvauriot eivät ole lopullisia, vaan pio-
20088:    Natura 2000 -ohjelmakohteiden hoitamiseksi        neerilajina tymipensaalla on hyvä elpymiskyky.
20089: on mahdollista saada lisärahoitusta Euroopan yh-     Toisaalta tymiköt ja sitä kautta myös tymimar-
20090: teisön Life-luontorahastosta. Tätä mahdollisuut-     jan poimijat hyötyvät pitkällä aikavälillä sekä
20091: ta on käytetty myös Rahjan tapauksessa. Eri          laidunnuksesta että alueella tehtävistä muista
20092: maankäyttömuotojen yhteensovittamiseksi käyn-        luonnonhoitotoimista.
20093: nistettiin alueella Life-projekti vuonna 1997.           Life-projektin projektijohto vastaa viime kä-
20094: Projektin kokonaiskustannukset ovat noin 12          dessä niistä toimista, joita projektin puitteissa
20095: milj. markkaa, josta puolet rahoitetaan kansalli-    tehdään. Tapahtuneesta tyminsyönnistä viisastu-
20096: sesti ja puolet Life-rahaston kautta. Projektissa    neena projektinjohto aikoo vastaisuudessa estää
20097: 
20098: 
20099: 2
20100: Ministerin vastaus                                 KK 775/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
20101: 
20102: 
20103: tapahtuman toistumisen laidunkierron avulla,
20104: säätelemällä laidunpainetta ja aitaamaila tyrni-
20105: luotoja laidunkohteilla.
20106: 
20107: 
20108: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2000
20109: 
20110:     Ympäristöministeri Satu Hassi
20111: 
20112: 
20113: 
20114: 
20115:                                                                                     3
20116: KK 775/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                      Ministerns svar
20117: 
20118: 
20119: 
20120: 
20121: Tili riksdagens talman
20122: 
20123: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         deltar Västra Finlands miljöcentral och Forststy-
20124: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     relsen samt Kalajoki och Himanka kommuner.
20125: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-            Betesgång är en del av programmet för natur-
20126: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga             vård inom Life-projektet. Alla naturvårdsåtgär-
20127: spörsmål SS 775/2000 rd:                               der genomförs gemensamt i enlighet med den
20128:                                                        skötselplan som har gjorts upp. Avsikten är att
20129:        Å·r regeringen medveten om att de får           med skötsel framför allt säkerställa bevarandet
20130:        som i Rahja skärgård har använts för att        av sådana utrotningshotade och sällsynta arter
20131:        återställa naturen i stor omfattning har        som minskar på grund av att öarna växter igen,
20132:        förstört fredade havtornsbuskar och             och bevara eller återskapa deras livsmiljö. Det
20133:        dessutom förorsakat invånarna i områ-           öppna landskapet återställs också genom röjning
20134:        det betydliga ekonomiska förluster på           och hyggesbränning.
20135:        grund av uteblivna inkomster av bär-                1 somras gjordes ett försök med bete i större
20136:        plockning och                                   omfattning än under tidigare år i Rahja skärgård.
20137:                                                        Det fanns 130 får och de betade på sex olika stäl-
20138:        vem är i allmänhet ansvarigför en verk-         len i ett område som administreras av Forststyrel-
20139:        samhet av detta slag och de skador som          sen. Före försöket frågade man även fårskötarna
20140:        den förorsakar?                                 hur fåren förhåller sig till havtornsbuskarna. En-
20141: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ligt deras erfarenhet äter inte fåren dem på grund
20142: föra följande:                                         av att de är taggiga. De får som användes i betes-
20143:                                                        experimentet rörde i allmänhet inte heller hav-
20144: Rahja skärgård, som finns i närheten av Karleby,       tornsbuskarna. Några får, som på grund av vatt-
20145: ingår i nätverket Natura 2000 i Finland. Natura-       net hade blivit fast på några små skär ett par da-
20146: området omfattar totalt ca 8 400 hektar, där den       gar, åt däremot av havtornsbeståndet på ett
20147: största delen utgörs av vattenområden. 1 Natura-       knappt en hektar stort område i brist på annan fö-
20148: området ingår ca 1 7 50 hektar landområden,            da.
20149: främst öar och skär. Av detta ägs största del en, ca      Rahja skärgård är känd för sina havtornsbus-
20150: 1 200 hektar, av staten. Forststyrelsen admini-        kage. Havtornsbuskarna på dessa skär utgör någ-
20151: strerar och sköter statens marker.                     ra procent av havtornsbuskarna i hela området.
20152:    Det är möjligt att få tilläggsfinansiering ur Eu-   De skador som uppkommit på buskarna är inte
20153: ropeiska gemenskapens fond Life Nature för att         bestående, utan havtornsbusken har som pionjär-
20154: sköta områdena inom programmet Natura 2000.            art god förmåga att återhämta sig. Å andra sidan
20155: Denna möjlighet har även utnyttjats när det gäl-       gynnas havtornsbuskarna och därmed också bär-
20156: ler Rahja. För att samordna olika former av mark-      plockarna på lång sikt av både betet och andra na-
20157: användning startades Life-projektet i området år       turvårdsåtgärder som vidtas i området.
20158: 1997. De totala kostnaderna för projektet är ca 12        Ledningen för Life-projektet ansvarar i sista
20159: milj. mark, av vilket hälften finansieras natio-       hand för de åtgärder som vidtas inom ramarna för
20160: nellt och hälften genom Life-fonden. 1 projektet       projektet. Projektledningen har dragit lärdom av
20161: 
20162: 
20163: 4
20164: Ministerns svar                                          KK 775/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
20165: 
20166: 
20167: det som skett och tänker i fortsättningen förhin-   ningen och inhägna sådana skär i betesområdena
20168: dra att händelsen upprepar sig dels genom att be-   där det växer havtorn.
20169: tesrotation, dels genom att reglera betesbelast-
20170: 
20171: 
20172: Helsingfors den 6 november 2000
20173: 
20174:     Miljöminister Satu Hassi
20175: 
20176: 
20177: 
20178: 
20179:                                                                                                 5
20180:                                                                KK 776/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
20181: 
20182: 
20183: 
20184: 
20185:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 776/2000 vp
20186: 
20187:                                               Opiskelijoiden ja koululaisten matemaattisten
20188:                                               kykyjen kohottaminen
20189: 
20190: 
20191: 
20192: 
20193: Eduskunnan puhemiehelle
20194: 
20195: Suomen taloudellinen hyvinvointi perustuu tek-          tekijöiksi arveltiin myöhäisempää kouluuntuloi-
20196: nologiseen osaamiseen. Viime vuosina etenkin            kää, vähäisempää matematiikan opetukseen käy-
20197: tietoteollisuus on kasvanut vauhdikkaasti. Osaa-        tettyä aikaa ja mahdollisesti opetuksen eriyty-
20198: misen turvaamiseksi mm. insinöörikoulutuksen           mättömyyttä.
20199: aloituspaikkojen määrää on 1990-luvulla kaksin-            Tuoreinta tietoa edustanee vastikään Turun
20200: kertaistettu. Osaajien koulutuksen onnistumisek-       yliopiston koulutussosiologian laitoksen julkai-
20201: si on suurella osalla nuorisoa oltava aiempaa pa-       sema, ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin
20202: remman matemaattiset valmiudet. Pelkkä lukion          opiskelijoihin keskittyvä tutkimus. Siinä tode-
20203: pitkän matematiikan kirjoittaneiden osuuden            taan, että "Matikkapää koetuksella". Esimerkiksi
20204: kasvattaminen ei riitä.                                Helsingin teknillisen oppilaitoksen yo-pohjais-
20205:    Matematiikan opetus on läpikäynyt viimeis-          ten insinööriopiskelijoiden ryhmä on testattu
20206: ten 15 vuoden aikana uudistuksia, jotka ovat käy-      vuodesta 1995 lähtien, ja testin tulokset ovat ol-
20207: tännössä merkinneet heikennyksiä monen oppi-           leet "hätkähdyttävät" - negatiivisessa mielessä.
20208: laan matematiikan taitoihin. Tasoryhmistä luo-         Kun aloituspaikkojen määrää on lisätty, on myös
20209: vuttiin vuonna 1985, yläasteen matematiikan            joukon heterogeenisuus lisääntynyt: niiden yli-
20210: viikkotunnit ovat vähentyneet neljästä tunnista        oppilaiden osuus, jotka olivat läpäisseet matema-
20211: kolmeen ja siirtyminen jaksotukseen ja luokatto-       tiikan kokeen ruinimiarvosanalla tai reputtaneet
20212: muuteen merkitsee etua ennen kaikkea lahjak-           kokonaan, oli selvästi suurempi ensimmäisellä
20213: kaille oppilaille.                                     kuin kolmannella vuosikurssilla. Aloituspaikko-
20214:    Matematiikan tasoon voi viitata erilaisin mit-      jen lisääminen ei kuitenkaan liene ainoa syy ta-
20215: tarein eivätkä mitkään niistä näytä hyviltä maam-      son laskuun. Syyksi nähdään myös yleinen lähtö-
20216: me kannalta. Vuonna 1998 tehty kansallinen ar-         tason lasku eli pohjakoulutustason madaltumi-
20217: viointi peruskoulun päättävaiheen LOMA-ainei-          nen. Kun lisäopetuksen järjestäminen nykyisten
20218: den osaaruistaidosta osoitti, että l/5:lla oli vai-    resurssien puitteissa on vielä ongelmallista, tästä
20219: keuksia matematiikan perustaitojen hallinnassa.        seuraa se, että on edelleen tingittävä niistä koulu-
20220: Kansainvälinen Kassel-projekti, jossa oli muka-        tuksen tavoitteista, joita on jo muutenkin lasket-
20221: na 16 eri maata ja jossa vertailtiin yläasteikäisten   tu, kun panostus matematiikan opetukseen insi-
20222: oppilaiden matemaattisten taitojen kehitystä vuo-      nöörikoulutuksessa on viime vuosina vähenty-
20223: sina 1994-1997, osoitti puolestaan, että suoma-        nyt.
20224: laiset pitivät paikkansa lähellä kansainvälistä            Lipposen 1 hallitus asetti tavoitteekseen suo-
20225: keskitasoa vain aritmetiikassa. Algebrassa olim-       malaisten matemaattis-luonnontieteellisen osaa-
20226: me viimeisiä sekä geometriassa ja funktioissa          misen nostamisen kansainväliselle tasolle. Lip-
20227: selvästi jäljessä kansainvälisestä tasosta. Tausta-    posen II hallituksen ohjelman mukaan osaami-
20228: 
20229:                                                                                                   Versio 2.0
20230: KK 776/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
20231: 
20232: 
20233: sen vahvistamista jatketaan. Opetusministeriö        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20234: julkistikin LUMA-talkoot vuosiksi 1996-2002.         vaksi seuraavan kysymyksen:
20235: LUMA-ohjelman tavoitteet ovat hyvät, mutta ta-
20236: voitteista ollaan vielä kaukana. Lisäksi perus-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
20237: koulun vuonna 1996 aloittaneet kirjoittavat yli-           tyä kohottaakseen ripeästi koululaisten
20238: oppilaiksi vasta vuonna 2008.                              ja opiskelijoiden matemaattisia tietoja
20239:                                                            ja taitoja myös kansainvälisesti kilpailu-
20240: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-            kykyiselle tasolle?
20241: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20242: 
20243: 
20244: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2000
20245: 
20246:     Kari Urpilainen /sd
20247: 
20248: 
20249: 
20250: 
20251: 2
20252: Ministerin vastaus                                           KK 776/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
20253: 
20254: 
20255: 
20256: 
20257: Eduskunnan puhemiehelle
20258: 
20259: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          ne ovat opetuksenjärjestäjällä, koululla tai oppi-
20260: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      laitoksella itsellään.
20261: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Toimenpiteitä, joihin on ryhdytty matematii-
20262: vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpilaisen /sd       kanja luonnontieteiden osaamisen parantamisek-
20263: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               si:
20264: 776/2000 vp:                                              Valtioneuvoston 21.12.1995 hyväksymässä
20265:                                                       koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan
20266:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi
20267:       tyä kohottaakseen ripeästi koululaisten          1995-2000 painoaloina ovat mm. kestävä kehi-
20268:       ja opiskelijoiden matemaattisia tietoja         tys, tietostrategia sekä matemaattis-luonnontie-
20269:       ja taitoja myös kansainvälisesti kilpailu-      teellisen osaamisen parantaminen. Opetushalli-
20270:       kykyiselle tasolle?                             tuksessa käynnistettiin vuonna 1996 matematii-
20271:                                                       kan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämis-
20272: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           hanke vuosiksi 1996-2000 (LOMA-projekti).
20273: seuraavaa:                                            Opetusministeriö julkisti 24.4.1996 laajan mate-
20274: Kuten kysyjä jo kysymyksensä alustuksessa to-         matiikan ja luonnontieteiden osaamisen kehittä-
20275: teaa ovat matemaattiset valmiudet ensiarvoisen        misohjelman (LUMA-talkoot) vuosiksi 1996-
20276: tärkeitä tulevaisuuden osaajien koulutuksessa.        2002.
20277: Kansainvälisessä arviointitutkimuksessa todet-            Projekti toteuttaa Opetushallituksen osuutta
20278: tuun suomalaisten nuorten heikkoon osaamiseen         opetusministeriön matematiikan ja luonnontie-
20279: matematiikassa löytynee useita eri syitä. Oppimi-     teiden kansallisissa kehittämistalkoissa. Alussa
20280: seen vaikuttavat niin monet eri tekijät.              mukana oli 25 pilottikuntaa, joista jokaisesta oli
20281:    Samalla kun viime vuosina on paljon päätös-        nimetty yksi ala-aste, yläaste ja lukio, lisäksi mu-
20282: valtaa siirretty opetuksen järjestäjille, kouluille   kana oli normaalikouluja ja ammatillisia oppilai-
20283: ja oppilaitoksille olisi myös pitänyt huomata se,     toksia. Vuoden 2000 alussa toimintaa laajennet-
20284: että nyt opetuksen järjestäjä, koulu tai oppilai-     tiin siten, että mukana on lähes 80 kuntaa (260
20285: tos, viime kädessä päättää pakollisten matematii-     suomenkielistä ja 13 ruotsinkielistä koulua, 30
20286: kan oppituntien määrästä ja tarjottavista matema-     ammatillista oppilaitosta ja 11 normaalikoulua).
20287: tiikan valinnaiskursseista. Valtioneuvosto on oh-     Kunnat muodostavat 16 LOMA-verkkoa, joiden
20288: jannut tätä antamalla päätöksen matematiikan          keskuksina toimii yksi tai kaksi kuntaa. Opetus-
20289: viikkotuntien ja kurssien minimimääristä. Luo-        hallituksen LOMA-projekti tukee ja ohjaa kehit-
20290: killa 1-6 on vähintään 22 tuntiaja luokilla 7-9       tämisverkon toimintaa sekä antaa monipuolista
20291: vähintään 9 tuntia kaikille yhteistä matematiik-      asiantuntija-apua kunnille ja kouluille. Koulujen
20292: kaa, lukiossa pitkässä matematiikassa 10 pakol-       verkottuminen on edistänyt innovaatioiden ja
20293: lista kurssia ja vähintään 3 syventävää kurssia ja    parhaiden käytänteiden leviämistä ei pelkästään
20294: lyhyessä matematiikassa 6 pakollista ja vähin-        LUMA:n sisällä vaan se on ollut avointa kaikille
20295: tään 2 syventävää kurssia. Toisin sanoen avai-        tahoille. Valtakunnallisesti koordinoitu ja nyky-
20296: met oppituntien lisäämiseen ovat jo olemassa ja
20297: 
20298:                                                                                                         3
20299: KK 776/2000 vp- Kari Urpilainen /sd                                                    Ministerin vastaus
20300: 
20301: 
20302: 
20303: tekniikalla toteutettu toiminta on antanut hyvät       kiinnitetty huomioita eri aineiden ja aihealuei-
20304: puitteet kehittää tällaista toimintaa.                 den monipuolisuuteen sekä alueelliseen katta-
20305:    Indikaattorit joilla seurataan lähinnä määrälli-    vuuteen. Opettajat arvostavat tätä koulutusta. He
20306: sesti luonnontieteiden ja matematiikan opetusta,       ovat kertoneet sen luoneen uusia mahdollisuuk-
20307: osoittavat että projektikouluissa on tapahtunut        sia oman osaamisen lisäämiseen ja antaneen uu-
20308: kehitystä. Esimerkiksi matematiikan ja luonnon-        sia ideoita opetuksen kehittämiseen.
20309: tieteiden lisävalintojen suhteellinen määrä perus-        Lisäksi Opetushallitus järjestää maksullista
20310: koulun päättäneillä oli vuonna 1997 pilottikou-        koulutusta, joiden aiheita ovat mm. matemaattis-
20311: luissa 0,632 kurssia/oppilas kun se koko maassa        ten käsitteiden ja periaatteiden opettaminen eri
20312: oli 0,675 kurssia/oppilas. Vuonna 1998 tilanne         kouluasteilla, lahjakkaiden opettaminen, unkari-
20313: oli se, että pilottikouluissa valinnat olivat 1,273    lainen matematiikka, arviointi ylioppilastutkin-
20314: kurssia/oppilas, koko maassa 0,821 kurssia/oppi-       non matematiikan kokeissa, matematiikan verk-
20315: las. Vuonna 1999 tilanne oli se, että pilottikou-      ko- ja cd-rom materiaalit.
20316: luissa oli valittu 1,338 kurssia/oppilas ja koko          Opetusmenetelmien monipuolistamiseen ja
20317: maassa valintoja oli 0,981 kurssia/oppilas.            oppimisympäristöjen kehittämiseen Opetushalli-
20318:    Yleisesti ottaen projektikouluissa oppilaat         tus on tuottanut erilaista tukimateriaalia, kuten
20319: ovat valinneet matematiikan ja luonnontieteiden        julkaisuja, tutkimuksia ja selvityksiä. Niitä on
20320: kursseja enemmän kuin koko maan kouluissa.             saatavissa kirjoina, videoina ja verkkomateriaa-
20321: Hyvänä asiana voidaan lisäksi pitää sitä, että         leina sekä cd-romeina.
20322: koko maan tilanne paranee jatkuvasti ja ero pro-          Opetushallituksessa on parhaillaan menossa
20323: jektikouluihin pienenee hyvää vauhtia.                 opetussuunnitelmien uudistamis- ja tarkennus-
20324:    Lukioissa matematiikan pitkän oppimäärän lu-        työ. Esiopetukseen laaditaan uutta opetussuunni-
20325: keneiden suhteellinen osuus kasvaa tasaiseen           telmaa, jossa luodaan ja vahvistetaan pohjaa ma-
20326: tahtiin. Vuonna 1997 lukion päättötodistuksen          tematiikan oppimiselle. Jatkossa on tarkoitukse-
20327: saaneista sen oli suorittanut 39,5 ja 1999 40,6 %.     na laatia opetussuunnitelman perusteet matema-
20328: Vastaavat luvut pilottilukiossa olivat 41,4 ja         tiikkaan siten, että ne muodostavat yhtenäisen
20329: 44,4%.                                                 jatkumon koko perusopetuksen läpi. Lukion ma-
20330:    Kouluja kannustetaan yhteistyöhön vanhem-           tematiikan opetussuunnitelmia tarkennetaan, jot-
20331: pien, yritysten ja lukuisien järjestöjen kanssa.       ta kouluille, opettajille ja opiskelijoille syntyisi
20332: Monet lukiot ovat lisänneet yhteistyötä yliopisto-     entistä selkeämpi kuva siitä, mikä on oleellista
20333: jen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Opiskelu          matematiikassa lukio-opinnoissa.
20334: lukiossa on nykyään mahdollista myös etäopis-             Opetushallitus julkaisi uudet perusopetuksen
20335: keluna                                                 oppilaan arvioinnin perusteet keväällä 1999. Ny-
20336:    Aina kannattaa kuitenkin muistaa se, että           kyisen oppiruiskäsityksen mukaan arvioinnilla
20337: LUMA-projekti on ennen kaikkea opetuksen ke-           on keskeinen merkitys oppimisessa. Opetushalli-
20338: hittämishanke, ja jotta sillä olisi pysyvää vaiku-     tus julkaisi myös samoihin aikoihin suositus-
20339: tusta ja tuloksia saataisiin näkyviin, tarvitaan ai-   luonteiset perusopetuksen päättöarvioinnin kri-
20340: kaa ja kärsivällisyyttä.                               teerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Kriteerei-
20341:    Vuodesta 1996 alkaen opetusministeriön bud-         den tarkoituksena on täsmentää opetussuunnitel-
20342: jettiin on joka vuosi sisältynyt rahoitusta (7-10      man perusteissa esitettyjä tavoitteita ja sisältöjä
20343: miljoonaa) opettajien lisäkoulutukseen. Koulu-         ja siten yhtenäistää arviointia koko maassa.
20344: tuksen tavoitteena on vahvistaa opettajien ai-            Matematiikassa kansainvälisesti hyvin menes-
20345: neenhallintaa ja parantaa heidän opetustaitojaan       tyneen maan Unkarin kanssa on tehty syksyllä
20346: matematiikassa ja eri luonnontieteissä. Se antaa       1999 kulttuurivaihtosopimus, jossa unkarilaiset
20347: mahdollisuuden sekä arvosanojen suorittami-            ovat lupautuneet yhteistyöhön suomalaisten
20348: seen että lyhyempikestoiseen opiskeluun. Koulu-        kanssa matematiikan opetuksen kehittämisessä.
20349: tus on opettajille maksutonta. Tarjonnassa on          Vastapalveluksena suomalaiset tukevat unkari-
20350: 
20351: 
20352: 4
20353: Ministerin vastaus                                         KK 776/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
20354: 
20355: 
20356: laisten pyrkimystä informaatioyhteiskunnaksi.       la matematiikkaa syvällisemmin ja nopeamassa
20357: Unkarilaisia oppimateriaaleja on jo nyt käännet-    tahdissa Valkeakosken Päivölä-opistossa.
20358: ty suomeksi, lisäksi on mm. algebraan saatavissa        Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen
20359: venäläisistä ja ranskalaisista kirjoista lyhyitä    kehittäminen ja suomalaisen teknologinen huip-
20360: käännöksiä.                                         puosaaminen ovat olleet esillä tiedotusvälineis-
20361:    Venäjän korkeatasoista matematiikan osaa-        sä, koulukeskusteluissa ja koulutuspoliittisissa
20362: mista on jo jonkin aikaa hyödynnetty suomalai-      linjapuheissa koko 90-luvun lopun ja uuden vuo-
20363: sessa opetuksessa. Vuonna 1998 ja 2000 pidet-       situhannen alun eli koko sen ajan kun talkoita
20364: tiin esi- ja alkuopetuksen matematiikan opetuk-     näiden oppiaineiden osaamisen tason nostami-
20365: sen kehittämisestä yhteistyöseminaarit Venäjän      seksi on tehty. Tällä on varmasti ollut myönteis-
20366: kanssa. Lisäksi on suomalaisia lahjakkaita opis-    tä vaikutusta kouluihin, opettajiin ja kunnan pää-
20367: kelijoita usean vuoden ajan koulutettu venäläis-    töksentekijöihin samoin kuin oppilaisiin ja opis-
20368: suomalaisessa matematiikan ja fysiikan kesäkou-     kelijoihin sekä heidän vanhempiinsa ja huolta-
20369: lussa Moskovassa. Suomessa on myös järjestetty      jiinsa. Tärkeätä on varmasti se, että oppilas ja
20370: lahjakkaille opiskelijoille mahdollisuus opiskel-   opiskelija itse huomaa näiden oppiaineiden mer-
20371:                                                     kityksen omaa tulevaisuutta suunnitellessaan.
20372: 
20373: 
20374: 
20375: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
20376: 
20377:     Opetusministeri Maija Rask
20378: 
20379: 
20380: 
20381: 
20382:                                                                                                     5
20383: KK 776/2000 vp- Kari Urpilainen /sd                                                       Ministerns svar
20384: 
20385: 
20386: 
20387: 
20388: Tili riksdagens talman
20389: 
20390: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         fler lektior, och det är utbildningsanordnarna,
20391: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      sko,lorna och läroanstalterna själva som har dem.
20392: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari            Atgärder som har vidtagits i syfte att förbättra
20393: Urpilainen /sd undertecknade skriftliga spörsmål       kunnandet i matematik och naturvetenskaper:
20394: SS 776/2000 rd:                                            I den plan för utveckling av utbildningen och
20395:                                                        av forskningen vid högskolorna för åren 1995-
20396:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta          2000 som godkändes av statsrådet 21.12.1995
20397:        för att snabbt höja skolelevernas och de        hör bl.a. hållbar utveckling, kunskapsstrategin
20398:        studerandes matematiska kunskaper och           och bättre kunskaper i matematik och naturveten-
20399:        färdigheter tili en även internationellt        skapliga ämnen till insatsområdena. På Utbild-
20400:        sett konkurrenskraftig nivå?                    ningsstyrelsen startades 1996 ett projekt för att
20401:                                                        utveckla undervisningen i matematik och natur-
20402: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        vetenskapliga ämnen för åren 1996-2000, det
20403: föra följande:                                         s.k. LUMA-projektet. Undervisningsministeriet
20404: Som frågeställaren redan i inledningen till spörs-     publicerade 24.4.1996 ett omfattande LUMA-
20405: målet konstaterar, är de matematiska fårdigheter-      program för utveckling av fin1ändamas kunska-
20406: na av största vikt i utbildningen av framtidens        per i matematik och naturvetenskaper för åren
20407: förmågor. De svaga kunskaperna i matematik,             1996-2002 (nationellt gemensamt utvecklings-
20408: som konstaterades i en internationell utvärde-         arbete).
20409: ringsundersökning hos den finländska ungdo-                LUMA-projektet står för Utbildningsstyrel-
20410: men, torde ha flera orsaker. Inlärningen påver-        sens andel av undervisningsministeriets nationel-
20411: kas av så många faktorer.                              la gemensamma utvecklingsarbete. I början del-
20412:    Samtidigt som man de senaste åren har över-         tog 25 pilotkommuner med var sitt lågstadium,
20413: fört mycket av beslutanderätten till utbildnings-      högstadium och gymnasium och därtill deltog
20414: anordnarna, skolorna och läroanstalterna borde         normalskolor och yrkesläroanstalter i projektet. I
20415: man ha insett att det nu är utbildningsanordna-        början av år 2000 utvidgades verksarnheten till
20416: ren, skolan eller läroanstalten som i sista hand       nästan 80 medverkande kommuner (260 finska
20417: beslutar om antalet obligatoriska timmar i mate-       och 13 svenska skolor, 30 yrkesläroanstalter och
20418: matik och vilka valfria matematikkurser som er-        11 normalskolor). Kommunerna bildar 16
20419: bjuds. Statsrådet har styrt arbetet genom att utfår-   LUMA-nätverk med en eller två kommuner som
20420: da ett beslut om minimiantalet veckotimmar och         centrum. Utbildningsstyrelsens LUMA-projekt
20421: kurser i matematik. Årskurs 1-6 har minst 22           stöder och styr nätverkverksarnheten och ger
20422: timmar och årskurs 7-9 minst 9 timmar matema-          mångsidig sakkunnighjälp till kommunema och
20423: tik som för alla gemensamt ämne, gyrnnasiet har i      skolorna. Nätbildningen mellan skolorna har
20424: den långa matematiken 10 obligatoriska kurser          främjat spridningen av innovationer och de bästa
20425: och minst 3 fördjupade kurser och i den korta ma-      rutinerna, inte bara inom LUMA-arbetet, utan
20426: tematiken 6 obligatoriska och minst 2 fördjupade       den har varit öppet för alla. Den nationella sam-
20427: kurser. Med andra ord finns redan nycklarna till       ordningen och den moderna tekniken har gett
20428: 
20429: 
20430: 6
20431: Ministerns svar                                               KK 776/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
20432: 
20433: 
20434: projekten goda ramar för att utveckla denna verk-       mångsidighet i de olika ämnena och temana och
20435: samhet.                                                 vid den regionala täckningen. Lärarna värdesät-
20436:     De indikatorer som man i första hand använ-         ter utbildningen. De säger att den skapar nya
20437: der för att kvantitativt följa undervisningen i na-    möjligheter att höja den egna kompetensen och
20438: turvetenskaper och matematik visar på en ut-            ger nya ideer om hur undervisningen kan utveck-
20439: veckling i projektskolorna. Tili exempel var det       las.
20440: relativa antalet tilläggssval som gällde matema-           Vidare ordnar Utbildningsstyrelsen avgiftsbe-
20441: tik och naturvetenskaper bland de utexaminera-         lagd utbildning kring teman som gäller hur man
20442: de från grundskolan år 1997 i pilotskolorna 0,632      lär ut matematiska begrepp och principer på oli-
20443: kurser/elev, medan det i hela landet var 0,675         ka skolstadier och undervisar begåvade elever,
20444: kurser/elev. År 1998 var situationen den att till-     ungersk matematik, bedömningen av matematik-
20445: läggsvalen i pilotskolorna var l ,273 kurser/elev      provet i studentexamen samt matematik i nät-
20446: och i hela landet 0,821 kurser/elev. År 1999 var       verk och på cd-rom.
20447: situationen den att man i pilotskolorna valde              1 avsikt att göra undervisningsmetoderna mer
20448:  1,338 kurser/elev och i hela landet 0,981 kurser      mångsidiga och att utveckla inlärningsmiljöerna
20449: per/elev.                                              har Utbildningsstyrelsen producerat stödmateri-
20450:     Generellt sett har eleverna i pilotskolorna valt   al avolika slag som publikationer, undersökning-
20451: fler kurser i matematik och naturvetenskaper än        ar och rapporter. De kan fås som böcker, videor,
20452: eleverna i landets alla skolor. Det kan vidare ses     cd-rom och över nätet.
20453: som positivt att 1äget i landet hela tiden förbätt-        På Utbi1dningsstyrelsen pågår som bäst en re-
20454: rats överlag och att skillnaden mot projektskolor-     videring och precisering av läroplanerna. För för-
20455: na minskar i rask takt.                                skoleundervisningen utarbetas en ny läroplan,
20456:     1 gymnasierna växer andelen studerande som         där man dels skapar och dels stärker grunden för
20457: valt den långa kursen i matematik i jämn takt. Av      inlärningen av matematik. 1 fortsättningen är det
20458: dem som fick avgångsbetyg från gymnasiet 1997          meningen att grunderna för läroplanerna i mate-
20459: hade den slutförts av 39,5 och 1999 av 40,6 %.         matik skall utformas så att de motsvarar en enhet-
20460: Motsvarande tal i pilotskolorna var 41,4 och           lig process som fortsätter genom hela den grund-
20461: 44,4%.                                                 läggande utbildningen. Läroplanerna för gymna-
20462:     Skolorna uppmuntras att samarbeta med för-         siets matematik preciseras så att skolorna, lärar-
20463: äldrar, företag och ett flertal organisationer.        na och de studerande får en tydligare bild av vad
20464: Många gymnasier har ökat samarbetet med uni-           som är väsentligt i matematiken i gymnasiestu-
20465: versitet och yrkeshögskolor. Det är numera även        diema.
20466: möjligt att studera på distans i gymnasiet.                Utbildningsstyrelsen publicerade nya grunder
20467:     Likväl skall man komma ihåg att LUMA-pro-          för elevbedömningen i den grundläggande ut-
20468: jektet framför allt är ett projekt för att utveckla    bildningen våren 1999. En1igt den gällande inlär-
20469: undervisningen, och för att det skall ha beståen-      ningsuppfattningen har bedömningen en viktig
20470: de verkan och resultaten bli synliga behövs tid        roll i inlämingen. Utbildningsstyrelsen publice-
20471: och tålamod.                                           rade vid samma tid rekommendationsartade kri-
20472:     Sedan 1996 har undervisningsministeriets           terier för slutbedömningen i den grundläggande
20473: budget varje år omfattat finansiering (7-10 mil-       utbildningen för de ämnen som är gemensamma
20474: joner) för fortbildning av lärare. Avsikten med        för alla. Ändamålet med kriterierna är att precise-
20475: utbildningen är att stärka lärarnas ämneskunskap       ra de mål och innehåll som anges i grunderna för
20476: och förbättra deras fårdigheter att undervisa i ma-    läroplanen och på det sättet göra bedömningen
20477: tematik och olika naturvetenskaper. Den ger möj-       enhetlig i hela landet.
20478: lighet att avlägga vitsord eller fullgöra kortare          Hösten 1999 ingicks ett kulturutbytesavtal
20479: studier. Lärarna betalar ingenting för utbildning-     med Ungern, som har rönt stor internationell
20480: en. 1 utbudet har man fåst uppmärksamhet vid           framgång i matematik. Enligt avtalet skall ung-
20481: 
20482: 
20483:                                                                                                         7
20484: KK 776/2000 vp- Kari Urpilainen /sd                                                    Ministerns svar
20485: 
20486: 
20487: rarna samarbeta med finländarna i utvecklingen        ra matematik mer ingående och i en snabbare takt
20488: av undervisningen i matematik. I gengäld stöder       på Päivöläinstitutet i Valkeakoski.
20489: finländarna ungrarnas strävan mot informations-          Utvecklingen av undervisningen i matematik
20490: samhället. Ungerska läromedel har redan nu            och naturvetenskaper liksom den finländska
20491: översatts till finska; i bl.a. algebra finns dessu-   toppkompetensen i teknologi har tagits upp i
20492: tom korta översättningar ur ryska och franska         massmedierna, skoldebatter och utbildningspoli-
20493: böcker.                                               tiska linjetal under hela slutet av 90-talet och
20494:    Det högtstående matematiska kunnandet i            inpå det nya årtusendet, dvs. hela den tid som de
20495: Ryssland har redan i någon tid utnyttjats i under-    gemensamma ansträngningarna för att höja ni-
20496: visningen. År 1998 och 2000 hölls ett samarbets-      vån på kunnandet i dessa ämnen har pågått. Detta
20497: seminarium med Ryssland om utvecklingen av            har säkert haft positiv inverkan på skolorna, lä-
20498: matematikundervisningen i förskoleundervis-           rarna och kommunens beslutsfattare liksom på
20499: ningen och nybörjarundervisningen. Finländska         elever och studerande och deras föräldrar och
20500: begåvade studerande har också i flera års tid ut-     vårdnadshavare. Viktigt är det säkert också att
20501: bildats i rysk-finska sommarskolor i matematik        eleven och den studerande själv inser viiken be-
20502: och fysik i Moskva. För begåvade studerande har       tydelse dessa ämnen har när de planerar sin egen
20503: det i Finland även ordnats en möjlighet att stude-    framtid.
20504: 
20505: 
20506: 
20507: Helsingfors den 7 november 2000
20508: 
20509:     Undervisningsminister Maija Rask
20510: 
20511: 
20512: 
20513: 
20514: 8
20515:                                              KK 777/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
20516: 
20517: 
20518: 
20519: 
20520:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2000 vp
20521: 
20522:                                              Orpojen lasten adoptoiminen
20523: 
20524: 
20525: 
20526: 
20527: Eduskunnan puhemiehelle
20528: 
20529: Jos monilapsisen perheen molemmat vanhem-             jota apuaan näille isovanhempien ja lastenlasten
20530: mat kuolevat ja alaikäiset lapset jäävät siten or-    muodostamille perheille mieluummin kuin rik-
20531: voiksi, heidät kaikki voidaan nykylain mukaan         koa ne kokonaan. Lapsen edun mukaista ei voi
20532: sijoittaa eri adoptioperheisiin. Perusteena on vain   olla vanhempien menettämisen lisäksi se, että
20533: se, ettei monikaan sijoituskodeista huoli niin        hän menettää yhteiskunnan toimesta myös sisa-
20534: montaa lasta. Onko lapsen edun mukaista, että         ruksensa ja isovanhempansa.
20535: vanhempien menettämisen aiheuttaman trage-
20536: dian lisäksi lapsi menettää näin myös lopunkin        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20537: perheensä eli sisarukset?                             jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20538:     Jos em. kaltaisessa tapauksessa isovanhem-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20539: mat haluaisivat ottaa lapset kasvatettavakseen,       vaksi seuraavan kysymyksen:
20540: niin useimmiten lapsia ei heille anneta, vaan hei-
20541: dät sijoitetaan mieluummin sijoitus- tai lastenko-          Miten taataan kokonaan orvoiksi jää-
20542: tiin. Perheillä pitäisi kuitenkin olla oikeus pitää         neiden alaikäisten sisarusten koossapy-
20543: jäsenistään huolta, ja yhteiskunnan tulisikin tar-          syminen ja se, ettei heitä voida sijoittaa
20544:                                                             eri perheisiin?
20545: 
20546: 
20547: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
20548: 
20549:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
20550: 
20551: 
20552: 
20553: 
20554:                                                                                                Versio 2.0
20555: KK 777/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                                      Ministerin vastaus
20556: 
20557: 
20558: 
20559: 
20560: Eduskunnan puhemiehelle
20561: 
20562: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        koon ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä ta-
20563: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        voin (LOS 12). Viimeksi mainittu periaate on
20564: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         vuodesta 1995 alkaen sisältynyt myös perusoi-
20565: vastattavaksi kansanedustaja Marjukka Karttu-         keussäännöksiin,       uudessa       perustuslaissa
20566: nen-Raiskion /kok näin kuuluvan kirjallisen ky-       (7311 1999) 6 §:n 3 momenttiin. Lisäksi lapsen
20567: symyksen KK 777/2000 vp:                              oikeuksien sopimuksen 5 artiklassa korostetaan
20568:                                                       vanhempien tai paikallisen tavan mukaisen suur-
20569:        Miten taataan kokonaan orvoiksi jää-           perheen tai yhteisön vastuuta, oikeuksia ja vel-
20570:        neiden alaikäisten sisarusten koossapy-        vollisuuksia omista lapsistaan. Suomessa kysei-
20571:        syminen ja se, ettei heitä voida sijoittaa     nen vastuu lapsen huollosta ja elatuksesta on läh-
20572:        eri perheisiin?                                tökohtaisesti lapsen syntymävanhemmilla tai
20573:                                                       kunnan sosiaalihuollon viranomaisilla, ei suur-
20574: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         perheellä, jollaisia käytännössä onkin vain vä-
20575: ti seuraavaa:                                         hän nykyisen ydinperhemallin rinnalla. Sopi-
20576: Kun alaikäinen lapsi jää kokonaan vaille huolta-      muksen keskeinen viesti on, että vaikka ensisijai-
20577: jaa molempien vanhempien kuoleman vuoksi, on          nen vastuu ja oikeus lapsen kasvatukseen ja huo-
20578: hänen huoltonsa tai muu huolenpitonsa ja kasva-       lenpitoon on hänen syntymävanhemmillaan, ei
20579: tuksensa mahdollista järjestää kolmen eri lain pe-    lapsi ole perheensä tai sukunsa "omaisuutta",
20580: rusteella:                                            vaan jokainen lapsi on yksilö, jonka oikeuksia ja
20581:     1. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudes-     etua tulee arvioida ja toteuttaa hänen omien tar-
20582: ta (36111983, jäljempänä lapsenhuoltolaki tai         peidensa ja etunsa mukaisesti.
20583: LHL)                                                     Kysymyksessä on todettu, että orvoiksi jää-
20584:     2. Lastensuojelulaki (683/1983, jäljempänä        neen monilapsisen perheen lapset voidaan nyky-
20585: myös LSL)                                             lain mukaan sijoittaa eri adoptioperheisiin ja si-
20586:     3. Laki lapseksiottamisesta (153/1985, jäljem-    ten katkaista lasten suhteet sekä isovanhempiin-
20587: pänä lapseksiottamislaki tai LOS)                     sa että toisiinsa. Syyksi todetaan, ettei monikaan
20588:    Kaikki kyseiset lait ovat verrattain uusia. Nii-   sijoituskoti halua niin monta lasta. Kysymykses-
20589: tä valmisteltaessa ja säädettäessä on otettu huo-     sä esitetyn arvion mukaan tällaisissa tapauksissa
20590: mioon 1980-luvulla valmisteilla ollut ja vuonna       tulisi mieluummin antaa esimerkiksi sitä halua-
20591: 1989 YK:n yleiskokouksessa hyväksytty lapsen          ville isovanhemmille mahdollisuus pitää huolta
20592: oikeuksien yleissopimus (SopS 60), joka saatet-       "perheensä" jäsenistä yhteiskunnan tuella mie-
20593: tiin Suomessa laintasoisesti voimaan vuonna           luummin kuin rikkoa isovanhempien ja lasten
20594: 1991.                                                 muodostama "perhe" kokonaan. Kysymyksen
20595:    Lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä        mukaan lapsen edun mukaista ei voi olla se, että
20596: periaatteita ovat lapsen edun ensisijaisuus (LOS      hän vanhempiensa lisäksi menettää yhteiskun-
20597: artikla 3 kohta 1), lapsen oikeus suojeluun ja        nan toimenpiteiden seurauksena myös sisaruk-
20598: huolenpitoon (useita sopimusartikloita) ja lapsen     sensa ja isovanhempansa.
20599: oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksente-
20600: 
20601: 2
20602: Ministerin vastaus                          KK 777/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
20603: 
20604: 
20605:    Kysymyksessä esitetty ongelma on vakava,           järjestely olisi se, että monilapsisen perheen
20606: joskin erittäin harvoin aktualisoituva. Sen sijaan     huostaanotettuja lapsia varten perustettaisiin
20607: kysymyksessä esitetty perhekäsite ja ratkaisu-        erillinen perhekoti, jossa koko sisarusjoukosta
20608: malli isovanhempien ensisijaisuudesta orvoiksi        huolehtisivat erityisesti heitä varten kunnan
20609: jääneiden lastenlastensa huoltajina ei vastaa suo-    palkkaamat tai kunnan kanssa sopimuksen teh-
20610: malaista lapsilainsäädäntöä ja sen vakiintuneita       neet perhehoitajat sijaisvanhempina.
20611: soveltamiskäytäntöjä. Suomalaiset arviointipe-            Kun on kyse traumaattisia kokemuksia läpi-
20612: rusteet isovanhempien soveltuvuudesta lapsen-          käyneistä lapsista, on tavanomaista, että heille
20613: lapsensa huoltajiksi tai sijaisvanhemmiksi vas-        tulee normaalia voimakkaampia murrosikään
20614: taavat useissa muissakin maissa omaksuttuja pe-       liittyviä ongelmia ja että he tarvitsevat huolta-
20615: riaatteita ja ne pohjautuvat pitkäaikaiseen koke-     jien tukea pidempään kuin normaaleissa per-
20616: mukseen esimerkiksi adoptio- ja huostaanottoti-       heoloissa eläneet lapset. Siten suurta merkitystä
20617: lanteista.                                            on annettava sille, minkälaiset voimavarat or-
20618:     Jokaisen lapsen yksilöllinen etu on keskeinen     voiksi jääneiden lasten huoltajilla voidaan enna-
20619: peruste arvioitaessa, miten täysorvoiksi jäänei-      koida olevan selviytyä näistä tilanteista. Usein
20620: den lasten huolto ja kasvatus tulisi järjestää, to-   isovanhempien ikä on erityinen riskitekijä edellä
20621: teutetaanpa se sitten lapsenhuoltolain, lastensuo-    esitetyistä syistä jo silloin, kun tilanne koskee
20622: jelulain tai lapseksiottamislain mukaisesti.          yhtä lasta, ja riskit kasvavat merkittävästi kysy-
20623:     Lapsenhuoltolain 10 §:n 1 momentin mu-            myksessä tarkoitetussa tilanteessa, jossa pitkään
20624: kaan lapsen edun toteuttamiseksi tulee erityisesti    huolenpitoa tarvitsevia lapsia on useita.
20625: kiinnittää huomiota siihen, miten lapsen huolto           Mahdollisuus sukulaissijoitukseen on otettu
20626: parhaiten toteutuu vastaisuudessa. Siten yksin        huomioon lapsenhuoltolaissa, jonka 14 §:n 2
20627: sukulaisuussuhde taikka se seikka, minkälaiset        momentin mukaan sukulaisilla ja muillakin lap-
20628: mahdollisuudet isovanhemmilla juuri huoltajien        sen läheisillä on sosiaaliviranomaisten ohella oi-
20629: kuoleman hetkellä olisi pitää huolta lapsista, ei     keus panna vireille käräjäoikeudessa lapsen
20630: voi olla huoltoratkaisua tehtäessä määräävä.          huoltoa koskeva hakemus lapsen jäädessä koko-
20631: Huomioon tulee ottaa koko se aika, jonka lapsi it-    naan vaille huoltajaa. Lapsenhuoltoasetuksen
20632: senäiseksi aikuiseksi varttuakseen tarvitsee huo-      11 §:ssä säädetään, että lapsen asuinkunnan so-
20633: lenpitoa, kasvatusta ja ohjausta.                     siaalihuollosta sosiaalihuoltolain (71 0/ 1982)
20634:     Lastensuojelulaissa painotetaan lapsille tär-     6 §:n 1 momentin mukaan vastaavan toimieli-
20635: keiden ja turvallisten ihmissuhteiden jatkuvuut-      men (jäljempänä sosiaalilautakunta) tulee tarvit-
20636: ta. Jos tilanne päädytään ratkaisemaan lastensuo-     taessa tehdä tuomioistuimelle hakemus huolta-
20637: jelulain nojalla, ei lapsen suhteiden ylläpito su-    jan ja edunvalvojan määräämiseksi lapselle, kun
20638: kulaisiin kuitenkaan edellytä, että sukulaiset toi-   se on saanut tiedon siitä, että lapsi on huoltajan
20639: misivat lapsen sijaisvanhempina. Yhteistyöedel-       kuoleman vuoksi jäänyt vaille huoltajaa. Sään-
20640: lytyksistä riippuen isovanhemmat saattavat si-        nös edellyttää, että asiasta neuvotellaan lapselle
20641: jaishuollonkin aikana olla merkittävä voimavara       läheisten henkilöiden kanssa.
20642: lapsenlastensa elämässä nimenomaan isovan-                Jos tuomioistuimessa on vireillä lapsen huol-
20643: hempina. Myös sisarusten mahdollista sijoitusta       toa ja tapaamisoikeutta koskeva asia, tulee tuo-
20644: eri sijaishuoltopaikkoihin saattaa lieventää se,      mioistuimen pääsääntöisesti pyytää selvitys so-
20645: että sijaishuoltopaikat huolehtivat lasten keski-     siaalilautakunnalta. Selvityksessä tulee esittää
20646: näisestä yhteydenpidosta. Tähän on huostaanot-        arvio siitä, mikä olisi lapsen edun kannalta paras
20647: totilanteissa hyvät edellytykset, koska sosiaali-     ratkaisu ja sitä tehdessä on selvitettävä lapsen
20648: lautakunnalla on oikeus ja veivoitekin pyrkiä yl-     oma mielipide ja toivomukset hänen ikänsä ja ke-
20649: läpitämään lapselle tärkeitä ja läheisiä ihmissuh-    hitys tasonsa edellyttämin tavoin. (LHL 11 §)
20650: teita myös sijaishuollon aikana erilaisin yhtey-          Päädytäänpä tilanteessa mihin ratkaisuun ta-
20651: denpitojärjestelyin. Mahdollinen ja suotavakio        hansa, on sen perustuttava jokaisen lapsen tarpei-
20652: 
20653: 
20654:                                                                                                       3
20655: KK 777/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                                       Ministerin vastaus
20656: 
20657: 
20658: den ja edun yksilölliseen arviointiin myös sil-        kunkin lapsen kannalta parhaalla tavalla. Se
20659: loin, kun on kyse monilapsisesta perheestä. Lain-      myös turvaa, että lapsen sukulaisilla ja läheisillä
20660: säädännöllä ei siten voida taata, ettei täysorpoja     on mahdollisuus itse aktiivisesti saattaa tuomio-
20661: sisaruksia voitaisi sijoittaa eri perheisiin. Nykyi-   istuimen arvioitavaksi kysymys siitä, miten las-
20662: nen lainsäädäntö antaa riittävät arviointiperus-       ten huolto tulisijärjestää.
20663: teet ja erilaisia mahdollisuuksia ratkaista tilanne
20664: 
20665: 
20666: 
20667: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2000
20668: 
20669:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
20670: 
20671: 
20672: 
20673: 
20674: 4
20675: Ministems svar                              KK 777/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
20676: 
20677: 
20678: 
20679: 
20680: Tili riksdagens talman
20681: 
20682: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       tema, i den nya grundlagen (731/1999) i 6 § 3
20683: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    mom. 1 artikel 5 i konventionen om bamets
20684: rådet översänt följande av riksdagsledamot            rättigheter, poängteras ytterligare det ansvar och
20685: Marjukka Karttunen-Raiskio /saml underteckna-         de rättigheter och skyldigheter som tillkommer
20686: de skriftliga spörsmål SS 777/2000 rd:                föräldrar, eller där så är tillämpligt, medlemmar
20687:                                                       av storfamiljen eller gemenskapen enligt lokal
20688:       Hur garanterar man att minderåriga              sedvänja. 1 Finland tilikommer detta ansvar för
20689:       syskon som blivit föräldralösa får fort-        omvårdnad om och försörjning av barnet i
20690:       sätta att bo tillsammans och inte kan           främsta rummet bamets biologiska föräldrar eller
20691:       placeras i olikafamiljer?                       socialvårdens myndigheter, inte storfamiljen.
20692:                                                       Storfamiljen förekommer idag i praktiken sällan
20693: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       vid sidan om den nutida kärnfamiljen. Konven-
20694: föra följande:                                        tionens centrala budskap är att fastän det primära
20695: När ett minderårigt bam blir fullständigt utan        ansvaret för och rätten tili ett bams uppfostran
20696: vårdnadshavare tili följd av båda föräldramas         och omvårdnad tillkommer dess biologiska för-
20697: död kan vårdnaden eller omvårdnaden om bamet          äldrar, så utgör barnet ändå inte familjens eller
20698: samt bamets uppfostran arrangeras utgående från       släktens "egendom", utan varje bam är en indi-
20699:                                                       vid, vars rättigheter och intressen skall respekte-
20700: tre olika lagar:
20701:    1. Lagen angående vårdnad om bam och um-           ras och tillgodoses i enlighet med hans eller hen-
20702: gängesrätt (361/1983)                                 nes egna behov och intressen.
20703:    2. Bamskyddslagen (683/1983)                          1 spörsmålet konstateras att bam från fler-
20704:    3. Adoptionslagen ( 153/1985)                      barnsfamiljer som blivit föräldralösa nuförtiden
20705:    Alla de nämnda lagama är förhållandevis nya.       kan placeras i olika adoptivfamiljer och därmed
20706: Vid beredningen och stiftandet av dem har man         bryts barnens kontakt med såväl mor- och farför-
20707: beaktat den konvention om barnets rättigheter         äldrar som syskon. Orsaken tili detta anses vara
20708: (FördrS 60) som bereddes under 1980-talet och         att de flesta hem där barn placeras inte vill ta
20709: godkändes vid FN:s generalförsamling år 1989.         emot så många bam. Enligt den bedömning som
20710: Konventionen sattes i kraft i Finland år 1991 med     framställs i spörsmålet vore det i sådana fall bätt-
20711: status av lag.                                        re att ge exempelvis de mor- eller farföräldrar
20712:    De centrala principema i konventionen om           som vill ta hand om bamen möjlighet att ta hand
20713: bamets rättigheter utgörs av att bamets bästa         om sina "familjemedlemmar" med hjälp av stöd
20714: skall komma i främsta rummet (artikel 3, stycke       från samhället istället för att helt spjälka den "fa-
20715: 1), bamets rätt tili skydd och omvårdnad ( flera av   milj" som bildas av bamen och deras mor- och
20716: konventionens artiklar) och bamets rätt att i för-    farföräldrar. Enligt spörsmålet kan det inte anses
20717: hållande tili ålder och mognad få delta i besluts-    vara barnets bästa att han eller hon utöver sina
20718: fattande som rör det självt (artikel 12). Den sist    föräldrar även förlorar sina syskon och mor- och
20719: nämnda principen har sedan 1995 även ingått i         farföräldrar som en följd av samhällets åtgärder.
20720: bestämmelsema om de grundläggande rättighe-
20721: 
20722:                                                                                                          5
20723: KK 777/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                                               Ministems svar
20724: 
20725: 
20726: 
20727:     Det problem som framställs i spörsmålet är            Till detta finns det goda möjligheter i det skede
20728: allvarligt, även om det förekommer väldigt säl-           då barnen omhändertas eftersom socialnämnden
20729:  lan. Spörsmålets familjebegrepp och lösnings-            har rätt och även skyldighet att sträva efter att ge-
20730: modell, enligt vilken mor- och farföräldrama              nom olika arrangemang upprätthålla viktiga och
20731:  skulle ha första prioritet när det gäller att få vård-   nära mänskliga relationer för barnen även under
20732: naden om bam som förlorat båda sina föräldrar,            den tid dessa bor i fosterhem. Ett möjligt och
20733: motsvarar däremot inte finsk lagstiftning och den         önskvärt arrangemang vore att man för barn som
20734: redan etablerade tillämpningen av den. De fin-            omhändertas från familjer med många bam skul-
20735: ländska grundema vid värderingen av mor- och              le skapa ett särskilt familjehem i vilket alla sys-
20736:  farföräldrars lämplighet som sina bambams                kon skulle tas omhand av särskilda familjevårda-
20737: vårdnadshavare motsvarar de principer som till-           re i egenskap av deras fosterföräldrar. Dessa fa-
20738: lämpas i många andra länder och de baserar sig            miljevårdare skulle vara anställda av kommunen
20739: på lång erfarenhet i fråga om t.ex. adoptioner och        eller ha ett avtal med kommunen.
20740: omhändertagande av bam.                                      När det gäller barn som har varit med om trau-
20741:     Vad som är bäst för varje enskilt bam utgör en        matiska upplevelser är det vanligt att problem i
20742: central utgångspunkt vid bedömningen av hur               samband med puberteten framträder tydligare
20743: vårdnaden om och fostran av ett föräldralöst barn         hos dem och att de behöver sina vårdnadshavares
20744:  skall arrangeras, oberoende av om detta realise-         stöd längre än när det gäller sådana barn som
20745: ras i enlighet med lagen angående vårdnad om              vuxit upp under normala familjeförhållanden.
20746: bam och umgängesrätt, bamskyddslagen eller                Därmed är det av stor betydelse att kunna förutse
20747: adoptionslagen.                                           vilka förutsättningar vårdnadshavama till förä1d-
20748:     Enligt 10 § 1 mom. lagen angående vårdnad             ralösa barn har för att kunna klara sådana pro-
20749: om barn och umgängesrätt skall man för att till-          blem. Ofta utgör mor- och farföräldramas ålder
20750: varata barnets intresse fåsta särskild uppmärk-           en riskfaktor på grund av det som nämnts ovan
20751: samhet vid hur vårdnaden om barnet och um-                redan i sådana fall där det är fråga om endast ett
20752: gängesrätten bäst kan ordnas i framtiden. Där-            bam och riskerna ökar betydligt i sådana situatio-
20753: med kan faktorer som släktskap eller mor- och             ner som avses i spörsmålet, där antalet bam som
20754: farföräldrarnas möjlighet att ta hand om bamet            är i behov av långvarig omvårdnad är högre.
20755: just då vårdnadshavaren dör inte vara avgöran-               Möjligheten att placera bam hos släktingar be-
20756: de när beslut om vårdnaden fattas. Uppmärksam-            aktas i lagen angående vårdnad om barn och um-
20757: het bör även fåstas vid hela den uppväxttid under         gängesrätt. Enligt 14 § 2 mom. kan utöver soci-
20758: vilken bamet behöver omvårdnad, uppfostran                alnämnden även barnets släktingar eller någon
20759: och vägledning för att växa upp till en självstän-        annan som står bamet nära genom ansökan an-
20760: dig vuxen människa.                                       hängiggöra ett ärende angående vårdnad om barn
20761:     1 barnskyddslagen framhålls betydelsen av             vid tingsrätten när bamet inte har någon vård-
20762: viktiga, fortgående och trygga människorelatio-           nadshavare. 1 11 § förordningen om vårdnad om
20763: ner för barnet. Om situationen avgörs med stöd            barn och umgängesrätt föreskrivs att det organ
20764: av bamskyddslagen förutsätter bamets fortsatta            som i barnets hemkommun ansvarar för social-
20765: kontakt till sina släktingar dock inte att släkting-      vården (nedan socialnämnden) i enlighet med
20766: ama fungerar som fosterföräldrar. Beroende på             6 § 1 mom. socialvårdslagen (71011982) vid be-
20767: vilka förutsättningama är för samarbete kan mor-          hov skall göra en ansökan till domstolen om för-
20768: och farföräldrar även under den tid barnbamen             ordnande av vårdnadshavare och intressebevaka-
20769: bor hos fosterföräldrar vara en betydelsefull till-       re till bamet när socialnämnden har fått veta att
20770: gång i deras liv som just mor- eller farföräldrar.        ett bam till följd av vårdnadshavarens död inte
20771: Även det att syskon placeras i olika fosterhem            har någon vårdnadshavare. Bestämmelsen förut-
20772: kan mildras genom att fosterhemmen sköter om              sätter att saken diskuteras med de personer som
20773: att barnen upprätthåller kontakten till varandra.         står bamet närmast.
20774: 
20775: 
20776: 6
20777: Ministems svar                             KK 777/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
20778: 
20779: 
20780:    Om ett mål angående vårdnad om bam och            som är bäst för bams behov och intresse också
20781: umgängesrätt är anhängigt vid en domstol skall       när det är fråga om en flerbamsfamilj. Med stöd
20782: domstolen i regel be om en utredning av social-      av lagstiftningen är det alltså inte möjligt att ga-
20783: nämnden. 1 utredningen skall det bedömas viiken      rantera att syskon som blivit föräldralösa inte kan
20784: lösning som kan anses vara bäst för bamet och        placeras i olika familjer. Vår nuvarande lagstift-
20785: härvid skall bamets egna önskemål och egen           ning ger tillräckliga utvärderingsgrunder och oli-
20786: åsikt utredas i den utsträckning som det med be-     ka möjligheter att lösa situationen på ett sådant
20787: aktande av bamets ålder och utveckling är möj-       sätt som för varje enskilt bam är det bästa. Den
20788: ligt ( 11 § lagen angående vårdnad om bam och        säkrar också att barnets släktingar och närståen-
20789: umgängesrätt ).                                      de ges möjlighet att själva aktivt kunna få dom-
20790:    Oberoende av vilket beslutet blir i saken skall   stolen att bedöma frågan om hur vårdnaden om
20791: de basera sig på en individuell bedömning av vad     barnen skall arrangeras.
20792: 
20793: 
20794: 
20795: Helsingfors den 6 november 2000
20796: 
20797:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
20798: 
20799: 
20800: 
20801: 
20802:                                                                                                        7
20803:                                                                KK 778/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
20804: 
20805: 
20806: 
20807: 
20808:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 778/2000 vp
20809: 
20810:                                              Talousveden valvontatutkimuslaboratoriot
20811: 
20812: 
20813: 
20814: 
20815: Eduskunnan puhemiehelle
20816: 
20817: Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee par-           Jos kunnan terveysvalvonnan johtajalla on
20818: haillaan asetusta talousveden valvontatutkimuk-       korkeakoulupohjainen asiantuntemus mikrobio-
20819: sia tekevistä laboratorioista. Asetusluonnokses-      logiassa sekä elintarvike- ja vesihygieniassa, niin
20820: sa talousveden valvontatutkimuksia tekeville la-      hän kykenee vastaamaan mainiosti myös tarvitta-
20821: boratorioille on asetettu kohtuuttoman ankarat        vista mikrobiologisista tehtävistä laboratoriossa.
20822: vaatimukset, jotka koskevat pienten kunnallisten      Tosiasiallisesti terveyshuo Ilon johtajalla, jolla on
20823: laboratorioiden toimintaa.                            myös tehtäviä laboratoriossa, ei käytännössä ole
20824:    Esillä on ollut kielto, jonka mukaan laborato-     mitään mahdollisuutta vaikuttaa tilaamiensa tut-
20825: rion henkilöstöllä ei saa olla terveydensuojelu-      kimustulosten luotettavuuden heikentämiseen,
20826: lain mukaisia viranomaistehtäviä. Tämä kielto         koska laborantit tekevät itsenäisesti varsinaisen
20827: vaarantaisi pienten kunnallisten paikallislabora-     analysoinnin.
20828: torioiden toimintamahdollisuuksia ja heikentäisi         Terveysvalvonnan virkamiehet toimivat tehtä-
20829: samalla elinympäristöön kohdistuvan ennalta eh-       vissään virkavastuulla, mikä ei mahdollista vir-
20830: käisevän kansanterveystyön tehokasta toimeen-         ka-aseman väärinkäyttöä esimerkiksi vesilabora-
20831: panoa pienissä kaupungeissa ja niiden ympäristö-      toriotoiminnassa. Pienet laboratoriot ruuhka-
20832: kunnissa. Pahimmillaan ratkaisua olisi haettava       Suomen ulkopuolella toimivat laajojen maaseu-
20833: pienissä kuntalaboratorioissa kalliilla lisäkustan-   tualueiden keskellä. Elintarvikevalvonnan suu-
20834: nuksilla palkkaamalla toiminnan kannalta muu-         rin haaste on nyt pyrkiä vahvistamaan niiden toi-
20835: toin tarpeetonta erityiskoulutettua lisähenkilös-     mintaa ja lisätä joustavaa toimintaa yli kuntarajo-
20836: töä.                                                  jen elintarvikkeiden turvallisuuden ja elinympä-
20837:    Kysymys on EU:n varovaisuusperiaatteen             ristöön kohdistuvan kansanterveystyön hoitami-
20838: sekä Suomelle ED-jäsenyyden myötä tulleiden           seksi paremmin.
20839: elintarvikkeiden turvallisuuden ja hygienian val-        Lisähenkilöstön palkkaus Iaboratoriolie nos-
20840: vonnan muutoinkin kasvaneiden paineiden hoita-        taisi tutkimusmaksut elintarvike- ja vesinäyttei-
20841: misesta. Terveysvalvonnasta on 1990-luvulla hä-       den tutkimuskustannuksissa kohtuuttomiksi.
20842: vinnyt kuntatalouden vaikeuksien takia sata ter-      Elinkeinoelämän tuotteiden laadun seurantakus-
20843: veystarkastajan työpanosta. Kuntalaboratoriot         tannusten lisääntyminen puolestaan heikentäisi
20844: ovat nykyiselläänkin suurten kannattavuusongel-       aluepoliittisesti monien yritysten kilpailukykyä.
20845: mien kurimuksessa. Mikrobiologisen asiantunte-           Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa
20846: muksen omaavan erityiskoulutetun lisähenkilös-        on tullut esille yllättävä vaatimustason nosto tut-
20847: tön paikkaaminen ainoastaan asetuksen määräys-        kimusmenetelmien osalta. Uudet vaatimukset
20848: ten täyttämiseksi nostaisi tutkimuskustannukset       vaarantalSlvat nykyisten alalla toimivien
20849:  kohtuuttomiksi.                                      laboratorioiden toimintamahdollisuuksia.
20850: 
20851: 
20852:                                                                                                  Versio 2.0
20853: KK 778/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
20854: 
20855: 
20856:    Kunnallisen elinympäristöterveydenhuollon         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20857: ja laboratoriotoiminnan on toimittava limittäin ja   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20858: yhdessä palvellen erityistä valvontaa. Laborato-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20859: riotoiminnan on oltava valvonnan tavoin herkkä       vaksi seuraavan kysymyksen:
20860: kohteilleen. Eristäytyminen pelkkään näytteiden
20861: käsittelyyn ja tutkimiseenjohtaa resurssien haas-           Miten sosiaali- ja terveysministeriö ai-
20862: kaamiseen ja valvontakohteita koskevan asian-               koo omilla toimillaan edistää ennalta
20863: tuntemuksen heikkenemiseen sekä reagointiky-                ehkäisevän kansanterveystyön tehokas-
20864: vyn puutteeseen. Niissä mahdollisesti alati uh-             ta toimeenpanoa yleensä Suomessa sekä
20865: kaavissa kriisitilanteissa, joissa on kyse esimer-          erityisesti pienissä kaupungeissa ja nii-
20866: kiksi vakavan eläintaudin leviämisestä, laajasta            den ympäristökunnissa turvaten ja vah-
20867: ruokamyrkytysepidemiasta tai talousveden väli-              vistaen nykyisten toimivien kuntalabo-
20868: tyksellä leviävästä epidemiasta, jäykkyys ja ky-            ratorioiden toimintaedellytyksiä?
20869: vyttömyys päätöksentekoon johtavat huomatta-
20870: vaan terveysvaaran kasvuun ja sen myötä korvaa-
20871: mattomiin vahinkoihin.
20872: 
20873: 
20874: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2000
20875: 
20876:     Kari Rajamäki /sd
20877: 
20878: 
20879: 
20880: 
20881: 2
20882: Ministerin vastaus                                            KK 778/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
20883: 
20884: 
20885: 
20886: 
20887: Eduskunnan puhemiehelle
20888: 
20889: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         säännöksiä (49 §), jotka valtuuttavat sosiaali- ja
20890: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         terveysministeriön antamaan tarkempia mää-
20891: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          räyksiä ja ohjeita terveydensuojeluun kuuluvia
20892: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd         tutkimuksia tekeville laboratorioille.
20893: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                   Laboratorioasetuksen tarkoituksena on lisätä
20894: 778/2000 vp:                                           tutkimuslaboratorioiden suorittamien tutkimuk-
20895:                                                        sien luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Luo-
20896:        Miten sosiaali- ja terveysministeriö ai-        tettavuuden vaatimus korostuu siksi, että Suomi,
20897:        koo omilla toimillaan edistää ennalta           kuten muutkin EU:n jäsenmaat joutuvat raportoi-
20898:        ehkäisevän kansanterveystyön tehokas-           maan vesianalyysien tulokset Euroopan komis-
20899:        ta toimeenpanoa yleensä Suomessa sekä           siolle. Terveysvalvonnan näkökulmasta labora-
20900:        erityisesti pienissä kaupungeissa ja nii-       torioiden pätevyyden lisääminen on myös välttä-
20901:        den ympäristökunnissa turvaten ja vah-         mätöntä. Terveydensuojelulain 49 §:n mukaan
20902:        vistaen nykyisten toimivien kuntalabo-          laboratorioiden on pystyttävä osoittamaan teke-
20903:        ratorioiden toimintaedellytyksiä?              miensä määritysten luotettavuus. Näistä syistä
20904:                                                       laboratorioilta tullaan vaatimaan pätevyyden
20905: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          osoittamista Mittatekniikan keskuksen muodolli-
20906: ti seuraavaa:                                         sen toteamisen (akkreditointi) avulla.
20907: Kansanedustaja Kari Rajamäki viittaa kysymyk-             Laboratorioiden riippumattomuuden periaate
20908: sessään sosiaali- ja terveysministeriön parhail-      sisältyy tutkimuslaboratorioiden tarkastuksia
20909: laan valmistelemaan asetukseen talousveden val-       koskevaan eurooppalaiseen standardiin SFS-EN
20910: vontatutkimuksia tekevien laboratorioiden päte-       45001, johon myös akkreditointi perustuu. Tä-
20911: vyysvaatimuksista, jotka hänen mielestään ovat        män johdosta laboratorion tulisi olla toiminnalli-
20912: kohtuuttoman ankaria. Asetusluonnoksessa mai-         sesti ja organisatorisesti riippumaton varsinaises-
20913: nittu kielto, joka rajoittaa laboratorion henkilös-   ta valvontatyöstä, joka kuuluu kunnan terveyden-
20914: tön, lähinnä johdon, toimimista valvontatehtävis-     suojeluviranomaisen tehtäviin. Käytännössä em.
20915: sä saattaisi hänen mukaansa jopa vaarantaa var-       vaatimus merkitsisi sitä, ettei laboratorion johta-
20916: sinkin pienempien paikallislaboratorioiden toi-       ja voisi toimia terveydensuojelulain viranomais-
20917: mintamahdollisuuksia ja siten heikentää ennalta       tehtävistä vastaavana viranhaltijana kunnassa.
20918: ehkäisevän terveydenhuollon toimeenpanoa kun-         Menettely on yhdenmukainen kauppa- ja teolli-
20919: nissa.                                                suusministeriön päätöksen (71 0/ 1996) kanssa,
20920:    Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla     jossa säädetään elintarvikelain (361/1995) mu-
20921: oleva ministeriön asetus talousveden valvonta-        kaisia tutkimuksia tekevistä laboratorioista. Suu-
20922: tutkimuksia tekevistä laboratorioista perustuu ih-    rin osa näistä laboratorioista tekee myös tervey-
20923: misten käyttöön tarkoitetun veden laadusta sää-       densuojelulain mukaisia talousvesitutkimuksia.
20924: detyn neuvoston direktiivin 98/83/EY toimeen-             Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
20925: panoon      Suomessa.       Terveydensuojelulaissa    kuntien vaikeuksista toimeenpanna tehokkaasti
20926: (763/1994) on tutkimuslaboratorioita koskevia         elinympäristöömme kohdistuvaa ennalta ehkäi-
20927: 
20928: 
20929:                                                                                                        3
20930: KK 778/2000 vp- Kari Rajamäki /sd                                               Ministerin vastaus
20931: 
20932: 
20933: sevää kansanterveystyötä valvontaan varattujen     suinkaan ole heikentää kansanterveystyön teho-
20934: tutkimusmäärärahojen ja henkilöstöresurssien       kasta toimeenpanoa kunnissa. Sosiaali- ja ter-
20935: vähäisyyden johdosta.                              veysministeriö tulee asetuksenjatkovalmisteluis-
20936:    Laadullisesti korkeatasoisten laboratoriopal-   sa huolellisesti arvioimaan edellä Rajamäen ky-
20937: velujen saatavuus on kuntalaisten terveysturvan    symyksessä ja asetusluonnoksessa annetuissa
20938: ja valvonnan kannalta kuitenkin välttämätöntä.     lausunnoissa esitetyt näkökohdat laboratorioi-
20939: Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena ei     den toimintaedellytysten turvaamiseksi.
20940: 
20941: 
20942: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2000
20943: 
20944:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
20945: 
20946: 
20947: 
20948: 
20949: 4
20950: Ministems svar                                               KK 778/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
20951: 
20952: 
20953: 
20954: 
20955: Tili riksdagens talman
20956: 
20957: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       bestämmelser om undersökningslaboratorier
20958: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    (49 §), som befullmäktigar social- och hälso-
20959: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari      vårdsministeriet att meddela närmare föreskrif-
20960: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål        ter och anvisningar för de laboratorier som utför
20961: SS 778/2000 rd:                                       hälsoskyddsundersökningar.
20962:                                                          Syftet med laboratorieförordningen är att öka
20963:        Hur tänker social- och hälsovårdsminis-       tillförlitligheten och jämförbarheten hos de un-
20964:        teriet med sina egna åtgärder befrämja        dersökningar som undersökningslaboratoriema
20965:        ett effektivt verkställande av det före-      utför. Kravet på tillförlitlighet framhävs då Fin-
20966:        byggande folkhälsoarbetet i allmänhet i       land, liksom de övriga EU-ländema, måste rap-
20967:        Finland och särskilt i små städer och de-     portera resultaten av vattenanalysema till Euro-
20968:        ras grannkommuner och samtidigt sä-           peiska kommissionen. Ur hälsokontrollsynvin-
20969:        kerställa och stärka verksamhetsbeting-       kel är det även nödvändigt att höja laboratorier-
20970:        elserna för de nuvarande kmnmunala la-        nas kompetens. Enligt 49 § hälsoskyddslagen
20971:        boratorierna?                                 skall laboratoriema kunna påvisa tillförlitlighe-
20972:                                                      ten hos de bestämningar de har gjort. Därför
20973: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      kommer man att kräva att laboratoriema påvisar
20974: föra följande:                                       sin kompetens med hjälp av ett formellt konstate-
20975: Riksdagsledamot Kari Rajamäki hänvisar i sitt        rande av Mätteknikcentralen (ackreditering).
20976: spörsmål till den förordning angående kompe-             Principen om laboratoriemas oberoende ingår
20977: tenskraven för laboratorier som utför kontrollun-    i Europastandarden SFS-EN 45001 angående in-
20978: dersökningar av hushållsvatten, som bereds som       spektion av undersökningslaboratorier, på viiken
20979: bäst vid social- och hälsovårdsministeriet och där   även ackrediteringen grundar sig. Därför skallla-
20980: kompetenskraven enligt spörsmålsställaren är         boratoriet i fråga om verksamhet och organisa-
20981: orimligt stränga. Det i förordningen nämnda för-     tion vara oberoende av den egentliga tillsynen,
20982: budet som begränsar laboratoriets personal,          som hör till den kommunala hälsoskyddsmyndig-
20983: främst ledning, att verka i övervakningsuppgif-      hetens uppgifter. 1 praktiken innebär det ovan
20984: ter kunde enligt honom till och med äventyra         nämnda kravet att laboratoriets chef inte kan vara
20985: verksamhetsbetingelsema för i synnerhet mindre       en kommunal tjänsteinnehavare med uppgift att
20986: lokala laboratorier och på så sätt försvaga verk-    svara för myndighetsuppgifter enligt hälso-
20987: ställigheten av förebyggande hälso- och sjuk-        skyddslagen. Förfarandet är enhetligt med han-
20988: vård i kommunema.                                    dels- och industriministeriets beslut (71 011996), i
20989:    Social- och hälsovårdsministeriets förordning     vilket det ingår bestämmelser om laboratorier
20990: om laboratorier som utför kontrollundersökning-      som utför undersökningar i enlighet med livs-
20991: ar av hushållsvatten, som bereds som bäst vid mi-    medelslagen (36111995). Största delen av dessa
20992: nisteriet, grundar sig på verkställigheten av rå-    laboratorier utför även undersökningar av hus-
20993: dets direktiv om kvaliteten på dricksvatten          hållsvattnet i enlighet med hälsoskyddslagen.
20994: 98/83/EG. 1 hälsoskyddslagen (763/1994) ingår
20995: 
20996: 
20997:                                                                                                        5
20998: KK 778/2000 vp- Kari Rajamäki /sd                                                       Ministems svar
20999: 
21000: 
21001:    Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet      ningen. Social- och hälsovårdsministeriets mål är
21002: om kommunemas svårigheter med att effektivt           inte alls att försvaga det effektiva verkställandet
21003: verkställa det förebyggande folkhälsoarbetet som      av folkhälsoarbetet i kommunema. Social- och
21004: riktar sig till vår livsmiljö, som kommer sig av de   hälsovårdsministeriet kommer i samband med
21005: knappa forskningsanslag och personalresurser          den fortsatta beredningen av förordningen att
21006: som reserverats för övervakningen.                    noggrant bedöma de synpunkter angående säker-
21007:    Tillgången på kvalitativt högklassiga labora-      ställande av laboratoriemas verksamhetsbeting-
21008: torietjänster är dock nödvändig både med tanke        elser som framförts i Rajamäkis spörsmål och i
21009: på kommuninvånamas hälsoskydd och övervak-            utlåtandena om utkastet till förordning.
21010: 
21011: 
21012: Helsingfors den 6 november 2000
21013: 
21014:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
21015: 
21016: 
21017: 
21018: 
21019: 6
21020:                                                                    KK 779/2000 vp -      Pia Viitanen /sd
21021: 
21022: 
21023: 
21024: 
21025:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 779/2000 vp
21026: 
21027:                                                Opiskelijoiden tosiasiallinen oikeus ateriatu-
21028:                                                keen eräissä tapauksissa
21029: 
21030: 
21031: 
21032: 
21033: Eduskunnan puhemiehelle
21034: 
21035: Korkeakouluopiskelijalla on oikeus ateriatu-            dollisuutta ruokailla ateriatukeen oikeutetussa
21036: keen, jonka määrä on seitsemän markkaa päiväs-          ruokalassa. Esimerkiksi opiskeluun kuuluvien
21037: sä. Opetusministeriö on vahvistanut tuen perus-         pitkien harjoittelujaksojen aikana ei harjoittelu-
21038: teet ja hallinnon päätöksellään 20.1.2000. Kan-         paikan lähellä sijaitse mitään pistettä, josta tue-
21039: saneläkelaitos myöntää avustuksen ravintolanpi-         tun aterian voisi saada.
21040: täjän hakemuksesta ja maksaa avustuksen ravin-             Näin ollen Kelan tulkinnan vuoksi opiskelijal-
21041: tolanpitäjälle tilitysten perusteella.                  ta tosiasiassa puuttuu mahdollisuus saada hänel-
21042:    Kuluvan lukuvuoden alussa monien opiskeli-           le kuuluva osa opintotuesta. Kyseisessä tapauk-
21043: joiden asema muuttui, kun entisiä keskiasteen           sessa ravintokeskusten ylläpitäjä, Tampereen
21044: oppilaitoksia muuttui ammattikorkeakouluiksi.           kaupunki, olisi valmis Kelan ohjeiden mukaan
21045: Esimerkiksi Tampereella mm. sosiaalialan oppi-          toimittamaan seurannan ja laskutuksen. Tämä
21046: laitoksenja terveydenhuollon oppilaitoksen opis-        olisi ongelmatonta, sillä kaikki kaupungin so-
21047: kelijoista osa muuttui ammattikorkeakoulun              siaali- ja terveystoimen ravintokeskukset ovat sa-
21048: opiskelij oiksi.                                        man organisaation alaisena ja laskutus olisi help-
21049:    Tämä on muuttanut olosuhteita myös opiske-           poa.
21050: luruokailun suhteen. Aiemmin esim. mainittu so-
21051: siaalialan oppilaitos tarjosi opiskelijoille aterian.   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21052: Nyt osa ateriatuesta tulee Kelan kautta yleisenä        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21053: opintotukena. Jotta opiskelija saisi opintotukeen       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21054: kuuluvan ruokailutuen, tulee ruokalan pitäjän           vaksi seuraavan kysymyksen:
21055: anoa Kelan opintotukikeskukselta opiskelijoiden
21056: ruokailutukea ja saada lupa toimintaan.                       Aikooko hallitus varmistaa, että opiske-
21057:    Tampereella anottiin tukea ravintokeskuksiin,              lijoilla on tosiasiallinen oikeus saada
21058: joissa käy opiskelijoita. Anotuista kohteista vain            heille kuuluvaa ateriatukea esimerkiksi
21059: yksi sai luvan. Kela perusteli kielteistä kantaan-            siten, että Kelalle annetaan lisäohjeita
21060: sa mm. ruokailevien opiskelijoiden vähäisellä                 tai -informaatiota tuen myöntämisen pe-
21061: määrällä näissä pisteissä.                                    rusteista?
21062:    Käytännössä kielteinen ratkaisu aiheuttaa sen,
21063: ettei osalla opiskelijoista ole tosiasiallista mah-
21064: 
21065: 
21066: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2000
21067: 
21068:     Pia Viitanen /sd
21069:                                                                                                   Versio 2.0
21070: KK 779/2000 vp -      Pia Viitanen /sd                                                Ministerin vastaus
21071: 
21072: 
21073: 
21074: 
21075: Eduskunnan puhemiehelle
21076: 
21077: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         ruokailumahdollisuuksien järjestämiseksi opis-
21078: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     kelijoille. Avustus myönnetään ravintolanpitä-
21079: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         jän hakemuksesta. Ennen avustuksen myöntä-
21080: vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd         mistä Kansaneläkelaitoksen tulee kuulla sitä kor-
21081: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               keakoulua, jonka opiskelijoiden ruokailumahdol-
21082: 779/2000 vp:                                          lisuuksien järjestämiseksi ravintolatoiminta on
21083:                                                       tarpeen.
21084:        Aikooko hallitus varmistaa, että opiske-           Kansaneläkelaitokselta saadun selvityksen
21085:        lijoilla on tosiasiallinen oikeus saada        mukaan Tampereen kaupungin sosiaali- ja ter-
21086:        heille kuuluvaa ateriatukea esimerkiksi        veystoimi haki kesäkuussa 2000 korkeakoulu-
21087:        siten, että Kelalle annetaan lisäohjeita       opiskelijoiden ateriatukioikeutta neljälle toimi-
21088:        tai -informaatiota tuen myöntämisen pe-        pisteelleen. Yhdessä näistä ruokailee säännölli-
21089:        rusteista?                                     sesti päivittäin ammattikorkeakouluopiskelijoi-
21090:                                                       ta. Tämä ruokala hyväksyttiin ateriatuen piiriin.
21091: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Muiden toimipisteiden palveluja ammattikorkea-
21092: ti seuraavaa:                                         kouluopiskelijat ovat käyttäneet työharjoittelu-
21093: Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki on harkin-       jaksojen aikana. Saadun selvityksen mukaan yh-
21094: nanvarainen valtionavustus, jota valtion talousar-    dessä näistä harjoittelijoita aterioi päivittäin. Sen
21095: vion perusteella voidaan maksaa opiskelijaravin-      lähellä on muita ateriatuen piiriin kuuluvia opis-
21096: toloille opiskelija-aterioiden hinnan alentami-       kelijaravintoloi ta. Muissa kohteissa tuen käyttä-
21097: seksi. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä           jiä olisi ajoittain. Kohtuullisella kävelyetäisyy-
21098: on, että opiskelija-aterian hintaa alennetaan seit-   dellä on muita ateriatuen piiriin kuuluvia opiske-
21099: semällä markalla ateriaa kohti. Ateriatuen hallin-    lijaravintoloita. Kansaneläkelaitoksen arvion
21100: nosta säädetään opintotukilain 49 §:ssä, jonka        mukaan maksuliikenteestä ja valvonnasta aiheu-
21101: mukaan Kansaneläkelaitos huolehtii korkeakou-         tuvat toimeenpanokustannukset olisivat olleet
21102: luopiskelijoiden ruokailun tukemiseen tarkoite-       tuen määrään verrattuna suhteettoman suuret.
21103: tun määrärahan puitteissa tuen myöntämisestä          Opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää ateria-
21104: opiskelijaruokaloiden pitäjille ja muusta tähän       tukea muissa ravintoloissa. Näistä syistä ateria-
21105: liittyvästä hallinnosta siten, kuin opetusministe-    tuen myöntämistä ei pidetty tarkoituksenmukai-
21106: riön päätöksellä säädetään. Voimassa oleva ope-       sena.
21107: tusministeriön päätös korkeakouluopiskelijoi-            Opetusministeriön käsityksen mukaan korkea-
21108: den ruokailun tukemisen perusteista ja hallinnos-     kouluopiskelijoiden ateriatuen myöntämistä kos-
21109: ta on annettu tammikuussa 2000. Opetusministe-        kevat ohjeet ovat riittävän tarkat. Kansaneläke-
21110: riön päätöksen mukaan edellytyksenä ravintolan        laitos on käyttänyt sille ateriatuen toimeenpanoa
21111: ottamiselle avustuksen piiriin on muun ohessa,        hoitavana viranomaisena kuuluvaa harkintaval-
21112: että ravintolatoiminta on tarpeellista riittävien     taa.
21113: 
21114: 
21115: 
21116: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2000
21117: 
21118:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
21119: 2
21120: Ministems svar                                                    KK 779/2000 vp - Pia Viitanen /sd
21121: 
21122: 
21123: 
21124: 
21125: Tili riksdagens talman
21126: 
21127: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        för de studerande. Understödet beviljas på ansö-
21128: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     kan från den som driver restaurangen. Innan un-
21129: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pia         derstödet beviljas skall Folkpensionsanstalten
21130: Viitanen /sd undertecknade skriftliga spörsmål         höra den högskola för vars studerande restau-
21131: SS 779/2000 rd:                                        rangverksamheten är nödvändig för att tillräckli-
21132:                                                        ga måltidsmöj ligheter skall kunna ordnas för
21133:       Avser regeringen tillförsäkra de stude-          dem.
21134:       rande en faktisk rätt till det måltidsstöd           Enligt en utredning från Folkpensionsanstal-
21135:       som tillkommer dem, t. ex. så att FPA ges        ten ansökte Tammerfors stads social- och hälso-
21136:       ytterligare anvisningar eller informa-           vårdsväsen i juni 2000 om måltidsstöd för hög-
21137:       tion om grunderna för hur stödet skall           skolestuderande tili fyra av sina matserveringar.
21138:       beviljas?                                        På en av dem äter yrkeshögskolestuderande re-
21139:                                                        gelbundet dagligen. Denna matservering godkän-
21140: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        des för måltidsstöd. Tjänstema i de andra serve-
21141: föra följande:                                         ringama har yrkeshögskolestuderandena använt
21142: Måltidsstödet för högskolestuderande är ett stats-     under sina praktikperioder. Enligt utredningen åt
21143: understöd som efter prövning och inom ramen            praktikantema på en av dem dagligen. 1 närheten
21144: för statsbudgeten kan betalas tili studentrestau-      finns andra studentrestauranger som omfattas av
21145: ranger i syfte att sänka priset på studentmåltider.    måltidsstödet. De övriga matserveringama be-
21146: En förutsättning för att understödet skall beviljas    söks tidvis av kunder som berörs av stödet. På
21147: är att priset på måltiden sänks med sju mark per       skäligt promenadavstånd finns andra studentres-
21148: måltid. Förvaltningen av måltidsstödet regleras i      tauranger som omfattas av måltidsstödet. Enligt
21149: 49 § i lagen om studiestöd. Enligt paragrafen är       Folkpensionsanstaltens kalkyler skulle kostna-
21150: det Folkpensionsanstalten som inom ramen för           derna för att sköta betalningsrörelsen och tillsy-
21151: det reserverade anslaget för måltidsstöd för hög-      nen ha varit oproportionerligt stora i jämförelse
21152: skolestuderande, svarar för beviljande av under-       med stödbeloppet. De studerande har möjlighet
21153: stöd till dem som förestår studentmatserveringar       att utnyttja måltidsstödet i andra restauranger. Av
21154: och för annan förvaltning i samband med detta          denna anledning ansågs det inte ändamålsenligt
21155: såsom undervisningsministeriet beslutar. Under-        att bevilja måltidsstöd.
21156: visningsministeriets gällande beslut om grunder-          Enligt undervisningsministeriets uppfattning
21157: na för och förvaltningen av måltidsstöd för hög-       är anvisningarna om hur måltidsstöd för högsko-
21158: skolestuderande har utfårdats i januari i år. En-      lestuderande skall beviljas tillräckligt noggran-
21159: ligt beslutet är förutsättningama för att en restau-   na. Folkpensionsanstalten har tillämpat den pröv-
21160: rang skall omfattas av understödet bl.a. att res-      ningsrätt som tillkommer den som ansvarig myn-
21161: taurangverksamheten är nödvändig för att till-         dighet när det gäller verkställigheten av måltids-
21162: räckliga måltidsmöjligheter skall kunna ordnas         stödet.
21163: 
21164: 
21165: 
21166: Helsingfors den 2 november 2000
21167: 
21168:     Kulturminister Suvi Linden
21169:                                                                                                         3
21170:                                                                 KK 780/2000 vp - Pekka Ravi /kok
21171: 
21172: 
21173: 
21174: 
21175:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 780/2000 vp
21176: 
21177:                                             Käytetyn veneen rekisteröintikäytännön muut-
21178:                                             taminen
21179: 
21180: 
21181: 
21182: 
21183: Eduskunnan puhemiehelle
21184: 
21185: Venekauppa käy maassamme tällä hetkellä var-         Veneen ostajat vetoavat myös siihen, ettei auto-
21186: sin vilkkaana sekä uusien että käytettyjen venei-    jen osalta tällaista läänikohtaista rekisteritunnus-
21187: den osalta. Suomessa on käytössä valtakunnalli-      ta enää käytetä.
21188: nen venerekisteri, jossa rekisteröintitiedot näky-      Koska maassamme on todellakin käytössä val-
21189: vät reaaliaikaisina. Veneiden ensirekisteröinnin     takunnallinen venerekisteri, josta rekisteröinti-
21190: suhteen järjestelmä toimii hyvin, mutta rekiste-     tiedot on tarvittaessa helposti ja nopeasti tarkis-
21191: röitäessä käytettyä venettä uuden omistajan ni-      tettavissa, tuntuu nykyisen järjestelmän jatkami-
21192: miin on ilmennyt ongelma, joka on laajasti herät-    nen tarpeettomalta byrokratialta.
21193: tänyt ihmetystä ja muutos tarvetta.
21194:    Myytäessä vene toisen läänin alueelle joudu-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21195: taan nykyisin rekisteritunnuksen sekä kirjain-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21196: että numero-osa vaihtamaan. Veneen ostajat ha-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21197: luaisivat valtaosin säilyttää entiset tunnukset,     vaksi seuraavan kysymyksen:
21198: koska tunnuksen vaihtaminen on usein varsin
21199: työläs ja huomattaviakin kustannuksia aiheutta-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21200: va toimenpide. Pahimmissa tapauksissa saate-                tyä käytettyjen veneiden rekisteröinti-
21201: taan joutua jopa maalaamaan veneet uudelleen.               käytännön yksinkertaistamiseksi?
21202: 
21203: 
21204: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
21205: 
21206:     Pekka Ravi /kok
21207: 
21208: 
21209: 
21210: 
21211:                                                                                                 Versio 2.0
21212: KK 780/2000 vp- Pekka Ravi /kok                                                     Ministerin vastaus
21213: 
21214: 
21215: 
21216: 
21217: Eduskunnan puhemiehelle
21218: 
21219: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        seen. Veneliikenneasetusta muutettiin 1.1.1999
21220: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       voimaan tulleella asetusmuutoksella (817 /1998),
21221: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        jolla moottorivenerekisterin ylläpito- ja asiakas-
21222: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Ravin /kok        palvelutehtävät siirrettiin lääninhallituksista
21223: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              maistraateille. Samassa yhteydessä asetusta
21224: 780/2000 vp:                                         muutettiin siten, että veneen omistajan on tehtä-
21225:                                                      vä rekisteröinti-ilmoitus sen maistraatin mootto-
21226:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     rivenerekisteriin, jonka toimialueella hänellä on
21227:        tyä käytettyjen veneiden rekisteröinti-       kotikuntalaissa (20 111994) tarkoitettu kotikunta.
21228:        käytännön yksinkertaistamiseksi?              Asetuksen 11 §:n nojalla veneen tunnukset mää-
21229:                                                      räytyvät sen mukaan, missä läänissä olevan
21230: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        maistraatin toimialueella veneen omistajan koti-
21231: ti seuraavaa:                                        kunta on. Veneliikenneasetuksen 10 §:ssä sääde-
21232: Moottoriveneiden rekisteröinnistä säädetään          tään, että moottorivenerekisteriin merkityissä
21233: veneliikennelain (151/1969) 2 §:ssä ja venelii-      seikoissa tapahtuvasta muutoksesta on kuukau-
21234: kenneasetuksen ( 152/ 1969) 2 luvussa. Mainitut      den kuluessa ilmoitettava asianomaiselle maist-
21235: säännökset jätettiin vanhasta veneliikennelain-      raatille.
21236: säädännöstä voimaan, kun annettiin vesiliikenne-         Kun rekisteröintisäännöksiä muutettiin vuo-
21237: laki (463/ 1996) ja vesiliikenneasetus (12411997).   den 1999 alusta voimaan tulleella asetuksella oli
21238: Veneliikennelainsäädännön uudistamistarvetta         aluksi tarkoitus uusia säännöksiä laajemminkin.
21239: selvittänyt veneliikennetoimikunta esitti mietin-    Tietosuojavaltuutettu kuitenkin kiinnitti asetus-
21240: nössään (Komiteanmietintö 1992:27) myös eril-        ehdotuksesta antamassaan lausunnossa huomio-
21241: lisen venerekisterilain säätämistä. Esitys ei kui-   ta siihen, että hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin
21242: tenkaan johtanut lainsäädäntötoimenpiteisiin.        (nykyisin perustuslain 10 §:n 1 momentti) mu-
21243:     Veneliikennelain 2 §:ssä säädetään, että moot-   kaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkem-
21244: toriveneet voidaan asetuksella määrätä rekiste-      min lailla. Lisäksi tietosuojavaltuutettu totesi,
21245: röitäviksi. Varsinaiset rekisteröintiä koskevat      että tietosuojadirektiivin (95/46/EY) täytäntöön-
21246: säännökset ovat veneliikenneasetuksessa.             pallo edellyttää myös erityislainsäädännön, ku-
21247:    Veneliikenneasetukseen on sittemmin tehty         ten venerekisterilainsäädännön, tarkistamista.
21248: muutoksia kahteen eri otteeseen. Lääninhallinto-     Tietosuojavaltuutetun esityksestä liikenneminis-
21249: uudistuksesta johtuvat muutokset moottorivenei-      teriö neuvotteli asiasta oikeusministeriön ja oi-
21250: den rekisteritunnuksia koskevaan 11 §:ään teh-       keuskanslerinviraston kanssa, jolloin katsottiin,
21251: tiin asetuksella (802/1997), joka tuli voimaan       että kiireelliseksi todettu tehtävänsiirtoa koske-
21252: 1.9.1997 samanaikaisesti uuden lääninhallitus-       va sääntely voitiin tehdä asetusmuutoksella, mut-
21253: lain (22/1997) kanssa.                               ta että enempiä muutoksia ei asetustasolla enää
21254:    Toisessa vaiheessa tapahtunut veneliikenne-       tulisi tehdä. Samalla todettiin, että on tarpeen
21255: asetuksen muuttaminen pohjautuu sisäasiainmi-        aloittaa lainsäädännön valmistelu siten, että tar-
21256: nisteriön lääniuudistuksen toimeenpanohankkee-       vittavat säännökset otetaan lain tasolle.
21257: 
21258: 
21259: 2
21260: Ministerin vastaus                                            KK 780/2000 vp -     Pekka Ravi lkok
21261: 
21262: 
21263:    Liikenne- ja viestintäministeriössä ollaan       tarkoitus aloittaa vielä kuluvan vuoden puolella.
21264: aloittamassa venerekisteriä koskevan lainsäädän-    Uudistustyön yhteydessä tulee myös selvitettä-
21265: nön uudistamistyötä. Asiaa on kartoitettu ko-       väksi, miten rekisteröintikäytäntöä on syytä yk-
21266: kouksessa, jossa eri viranomaistahojen edustajat    sinkertaistaa, jotta vältyttäisiin tarpeettomalta
21267: olivat edustettuina. Varsinainen valmistelutyö on   byrokratialta.
21268: 
21269: 
21270: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
21271: 
21272:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli- Pekka Heinonen
21273: 
21274: 
21275: 
21276: 
21277:                                                                                                    3
21278: KK 780/2000 vp- Pekka Ravi /kok                                                            Ministems svar
21279: 
21280: 
21281: 
21282: 
21283: Tili riksdagens talman
21284: 
21285: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            De ändringar som under det andra skedet gjor-
21286: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-     des i förordningen om båttrafik baserar sig på in-
21287: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Pek-        rikesministeriets initiativ till en 1änsreform. För-
21288: ka Ravi /sam1 undertecknade skrift1iga spörsmå1        ordningen om båttrafik ändrades genom förord-
21289: SS 780/2000 rd:                                        ningen om ändring av förordningen om båttrafik
21290:                                                        ( 81 7( 199 8) som trädde i kraft den 1 j anuari 1999,
21291:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           varv1d ansvaret för uppgiftema i fråga om motor-
21292:       för att förenkla registreringsförfaran-          båtsregistrets underhåll och kundservicen över-
21293:       det för begagnade båtar?                         flyttades från 1änsstyre1serna till magistratema. 1
21294:                                                        samband härmed ändrades förordningen så att
21295: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        ägaren till en båt skall1ämna in en registrerings-
21296: föra fö1jande:                                         anmä1an till motorbåtsregistret i den magistrat
21297:                                                        .
21298:                                                        mom vars verksamhetsområde han har sin hem-
21299:                                                                                                             '
21300: 1 2 § 1agen om båttrafik (151/1969) och 2 kap.
21301: förordningen om båttrafik (152/1969) ges be-           kommun en1igt 1agen om hernkommun
21302: stämme1ser angående registreringen av motorbå-         (20111994). Med stöd av 11 § förordningen om
21303: tar. De nämnda bestämme1sema från den gam1a            ändring av förordningen om båttrafik fastställs
21304: 1agstiftningen om båttrafik förb1ev i kraft när sjö-   båtens igenkänningstecken utifrån i vi1ket 1än
21305: trafik1agen (463/1996) och sjötrafikförordning-        den magistrat är be1ägen inom vars verksamhets-
21306: en ( 124/ 1997) gavs. Båttrafikkommissionen som        området båtägaren har sin hernkommun. 1 10 §
21307: utredde behovet av en reform av 1agstiftningen         sägs att förändringar i de omständigheter som är
21308: om båttrafik föres1og i sitt betänkande (Kommit-       antecknade i motorbåtsregistret skall anmä1as till
21309: tebetänkande 1992:27) att det skulle stiftas en        behörig magistrat inom en månad.
21310: särski1d båtregisterlag. F örs1aget 1edde dock inte        När bestämme1sema om registrering ändrades
21311: till 1agstiftningsåtgärder.                            genom den förordning som trädde i kraft vid in-
21312:     1 2 § 1agen om båttrafik sägs att genom förord-    gången av 1999 var den ursprung1iga avsikten att
21313: ning må bestämmas, att motorbåtar skall registre-      det skulle företas mer omfattande ändringar i be-
21314: ras. De egentliga bestämmelsema angående re-           stämme1sema än vad som gjordes. Dataombuds-
21315: gistrering av motorbåtar finns i förordningen om       mannen fåste dock uppmärksamhet vid att en1igt
21316: båttrafik.                                             8 § 1 mom. regeringsformen (numera 10 §
21317:     Det har sedermera i två skeden gjorts ändring-     1 mom. grund1agen) utfårdas närmare bestäm-
21318: ar i förordningen om båttrafik. Till fö1jd av refor-   me1ser om skydd för personuppgifter genom 1ag.
21319: men av 1änsförva1tningen gjordes ändringar i för-      Ytterligare konstaterade dataombudsmannen att
21320: ordningens 11 § gällande registreringsbeteck-          verkställigheten av Europaparlamentets och Rå-
21321: ningen för motorbåtar genom förordning                 dets direktiv 95/46/EG om skydd för enskilda
21322: (802/1997). Förordningen trädde i kraft samti-         personer med avseende på behand1ing av person-
21323: digt med den nya 1änsstyre1se1agen (2211997)           uppgifter och om det fria flödet av sådana uppgif-
21324: den 1 september 1997.                                  ter förutsätter att även speciallagstiftning ses
21325:                                                        över, t.ex. 1agstiftningen om registrering av bå-
21326: 
21327: 
21328: 4
21329: Ministems svar                                                  KK 780/2000 vp- Pekka Ravi /kok
21330: 
21331: 
21332: tar. Trafikministeriet diskuterade dataombuds-           På kommunikationsministeriet håller man på
21333: mannens initiativ med justitieministeriet och jus-    att inleda arbetet med att fömya den lagstiftning
21334: titiekanslersämbetet, varvid man ansåg att ansva-     som berör registrering av båtar. Frågan har kart-
21335: ret för vissa uppgifter bör överföras snabbt från     lagts på ett möte med representanter för olika
21336: länsstyrelsema till magistratema och att detta        myndigheter. Avsikten är att det egentliga bered-
21337: kan genomföras genom en förordningsändring.           ningsarbetet skall inledas före årets slut. 1 sam-
21338: Man ansåg också att fler förändringar än dessa        band med arbetet skall man även utreda på vilka
21339: inte skall genomföras på förordningsnivå. Därtill     vis det är motiverat att förenkla registreringsför-
21340: konstaterades att det är nödvändigt att inleda lag-   farandet så att man därigenom kunde undvika
21341: beredningen på det viset att nödvändiga bestäm-       onödig byråkrati.
21342: melser tas med på lagnivå.
21343: 
21344: 
21345: Helsingfors den 7 november 2000
21346: 
21347:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
21348: 
21349: 
21350: 
21351: 
21352:                                                                                                        5
21353:                                                                 KK 78112000 vp- Mauri Salo /kesk
21354: 
21355: 
21356: 
21357: 
21358:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 78112000 vp
21359: 
21360:                                              Vapaapalokuntien mahdollisuudet hankkia pa-
21361:                                              lo- ja pelastuskalustoa ilman arvonlisäveroa
21362: 
21363: 
21364: 
21365: 
21366: Eduskunnan puhemiehelle
21367: 
21368: Vapaapalokuntien ei ole nykyisen verokäytän-          kalustoa hankittaessa olisi mahdollisuus saada
21369: nön mukaan mahdollista hankkia palo- ja pelas-        maksamansa arvonlisävero takaisin anomalla va-
21370: tuskalustoa ilman arvonlisäveroa. VPK:t kerää-        pautusta verottajalta.
21371: vät tulonsa useasti taikootyöllä esim. järjestämäl-
21372: lä huvitilaisuuksia ym. Vapaaehtoistyöllä hanki-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21373: tut varat käytetään palo- ja pelastuskaluston han-    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21374: kintaan ja koulutukseen. Verottajan mukaan tai-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21375: kootyöllä hankituilla varoilla ostetusta kalustos-    vaksi seuraavan kysymyksen:
21376: ta, esim. paloautosta, pitää VPK:n maksaa arvon-
21377: lisäveroa. Usealla paikkakunnalla VPK toimii                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21378: kunnallisten palokuntien tavoin ja sillä on tärkeä          tyä, jotta vapaapalokunnille (VPK) tuli-
21379: merkitys palo- ja pelastustyön suorittajana. Olisi          si oikeus hankkia palo- ja pelastuskalus-
21380: kohtuullista ja oikeudenmukaista, jos VPK:lla               toa ilman arvonlisäveroa?
21381: 
21382: 
21383: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
21384: 
21385:     Mauri Salo /kesk
21386: 
21387: 
21388: 
21389: 
21390:                                                                                                Versio 2.0
21391: KK 781/2000 vp -Mauri Salo /kesk                                                       Ministerin vastaus
21392: 
21393: 
21394: 
21395: 
21396: Eduskunnan puhemiehelle
21397: 
21398: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         harjoittavien yhteisöjen tavoin lopullisen kulut-
21399: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         tajan asemassa. Niillä ei ole arvonlisäverotuksen
21400: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          yleisten periaatteiden mukaisesti oikeutta vähen-
21401: vastattavaksi kansanedustaja Mauri Salon /kesk         tää tai saada palautuksena palo- ja pelastustyötä
21402: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                varten tekemiinsä kalustohankintoihin sisältyviä
21403: 78112000 vp:                                           arvonlisäveroj a.
21404:                                                           Lisäksi on huomattava, että Suomessa sovel-
21405:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       lettavan arvonlisäveropohjan ja vähennysoikeu-
21406:        tyä, jotta vapaapalokunnille (VPK) tuli-        den laajuus sekä verokannat on määritelty Suo-
21407:        si oikeus hankkia palo- ja pelastuskalus-       mea sitovasti neuvoston kuudennessa arvonlisä-
21408:        toa ilman arvonlisäveroa?                       verodirektiivissä (77/388/ETY). Suomi ei voisi-
21409:                                                        ten kansallisin päätöksin supistaa direktiivin mu-
21410: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kaista veropohjaa. Direktiivin mukaan palo- ja
21411: ti seuraavaa:                                          pelastuskaluston myyntiin ei myöskään ole mah-
21412: Vapaapalokunnat eivät harjoita arvonlisävero-          dollista soveltaa alennettua verokantaa.
21413: laissa (1501/1993) tarkoitettua verollista liiketoi-      Edellä esitetyin perustein hallitus katsoo, ettei
21414: mintaa. Vapaapalokunnat ovat siten arvonlisäve-        ole syytä muuttaa vapaapalokuntien ja niiden
21415: rotuksessa muiden yleishyödyllistä toimintaa           hankintojen arvonlisäverokohtelua.
21416: 
21417: 
21418: 
21419: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
21420: 
21421:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
21422: 
21423: 
21424: 
21425: 
21426: 2
21427: Ministerns svar                                                KK 78112000 vp -      Mauri Salo /kesk
21428: 
21429: 
21430: 
21431: 
21432: Tili riksdagens talman
21433: 
21434: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      desbeskattningens allmänna principer inte rätt att
21435: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   dra av eller få tillbaka mervärdesskatt som ingår i
21436: rådet översänt följande av riksdagsledamot           de materielanskaffningar som de gjort för sitt
21437: Mauri Salo /cent undertecknade skriftliga spörs-     brand- och räddningsarbete.
21438: mål SS 78112000 rd:                                      Dessutom måste man beakta att den mervär-
21439:                                                      desskattebas och omfattningen på den avdrags-
21440:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         rätt som tillämpas i Finland samt skattesatserna
21441:       för att de frivilliga brandkårerna (FBK)       har definierats på ett sätt som är bindande för
21442:       skall få rätt att anskaffa brandredskap        Finland i rådets sjätte mervärdesskattedirektiv
21443:       och räddningsmateriel utan mervärdes-          (77 /388/EEG). Finland kan därför inte genom na-
21444:       skatt?                                         tionella beslut minska den skattebas som fast-
21445:                                                      ställts enligt direktivet. Enligt direktivet är det
21446: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      inte heller möjligt att tillämpa sänkt skattesats på
21447: föra följande:                                       försäljning av brandredskap och räddningsmate-
21448: Frivilliga brandkårer idkar inte sådan beskatt-      riel.
21449: ningsbar affårsverksarnhet som avses i mervär-          1 enlighet med ovan anförda grunder anser re-
21450: desskattelagen (150111993). De frivilliga brand-     geringen att det inte finns skäl att ändra behand-
21451: kårerna är liksom andra samfund som idkar all-       lingen av de frivilliga brandkårerna och deras an-
21452: männyttig verksamhet därför i samma ställning        skaffningar när det gäller mervärdesbeskattning-
21453: som en slutlig konsument. De har enligt mervär-      en.
21454: 
21455: 
21456: 
21457: Helsingfors den 8 november 2000
21458: 
21459:     Minister Suvi-Anne Siimes
21460: 
21461: 
21462: 
21463: 
21464:                                                                                                        3
21465:                                                           KK 782/2000 vp -     Mauri Salo /kesk ym.
21466: 
21467: 
21468: 
21469: 
21470:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 782/2000 vp
21471: 
21472:                                             Elintarvikevalvonnan saattaminen ajan tasalle
21473: 
21474: 
21475: 
21476: 
21477: Eduskunnan puhemiehelle
21478: 
21479: Vastuu elintarviketurvallisuudesta kuuluu val-       laadussa piilee kansanterveydellinen riski, sillä
21480: tiolle. Valtio on kuitenkin siirtänyt valvontavas-   sattumanvaraisesti suoritetuissa kokeissa käy il-
21481: tuuta kunnille. Kunnilla ei ole mahdollisuutta       mi, että joka kymmenes otos on elintarvikkeeksi
21482: palkata lisää henkilöitä elintarvikevalvontaan,      kelpaamaton.
21483: eikä valtio osoita kunnille tähän tarkoitukseen
21484: erillisrahoitusta. On perusteltua edellyttää, että   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21485: elintarvikevalvonnan päävastuu annetaan läänin-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
21486: hallituksille, mihin osoitetaan myös riittävät       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
21487: määrärahat, jotta elintarvikevalvonta saatetaan      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21488: nopeasti ajanmukaiselle tasolle.
21489:    Tämänhetkinen puutteellinen elintarvikeval-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21490: vonta on johtanut siihen, että ruokamyrkytysten            tyä, jotta elintarvikevalvonta hoidetaan
21491: määrä on huolestuttavasti lisääntynyt. Myös vä-            koko maassa lain edellyttämällä taval-
21492: hittäiskaupassa olevien tuontielintarvikkeiden             la?
21493: 
21494: 
21495: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
21496: 
21497:     Mauri Salo /kesk
21498:     Hannu Aho /kesk
21499: 
21500: 
21501: 
21502: 
21503:                                                                                              Versio 2.0
21504: KK 782/2000 vp -     Mauri Salo /kesk ym.                                           Ministerin vastaus
21505: 
21506: 
21507: 
21508: 
21509: Eduskunnan puhemiehelle
21510: 
21511: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        tarkastajien maara on vähentynyt vuosina
21512: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     1988-1996 noin 30 %. Samana aikana terveys-
21513: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        valvonnan tehtävät lisääntyivät EU:n jäseneksi
21514: vastattavaksi kansanedustaja Mauri Salon /kesk       liittymisen ja asuntojen home- ja kosteusvaurio-
21515: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          tutkimuksien lisääntymisen seurauksena.
21516: 782/2000 vp:                                             Lääninhallitukset ohjaavat ja valvovat elintar-
21517:                                                      vikevalvontaa omalla alueellaan. Valtion keskus-
21518:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     hallinnon viranomaisten, Elintarvikeviraston ja
21519:        tyä, jotta elintarvikevalvonta hoidetaan      Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA)
21520:        koko maassa lain edellyttämällä taval-        tehtävänä on suunnitella, ohjataja valvoa elintar-
21521:        la?                                           vikevalvontaa. Elintarvikevalvonnan ylin johto
21522:                                                      kuuluu kauppa- ja teollisuus-, sosiaali- ja ter-
21523: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        veys- sekä maa- ja metsätalousministeriöiden
21524: ti seuraavaa:                                        tehtäviin.
21525: Ympäristöterveydenhuolto on osa kuntien vas-             Valtion rooliin kuuluu paitsi valvonnan johto
21526: tuulla olevaa kansanterveystyötä. Ympäristöter-      ja ohjaus myös osin suora valvonta. Suoraa val-
21527: veydenhuollon osa-alueita ovat mm. elintarvike-      vontaa ovat muun muassa elintarvikelaissa Elin-
21528: valvonta, talous- ja uimavesien valvonta, asumis-    tarvikeviraston tehtäväksi annetut laaja-alaiset
21529: terveyden valvonta sekä eläinlääkintähuolto.         pakkokeinot ja markkinoinnin kieltäminen.
21530: Elintarvikevalvonnan kenttää säätelevien elintar-    EELAn tehtäviin puolestaan kuuluu lihantarkas-
21531: vikelain     (361/ 1995),    terveydensuojelulain    tuksen suorittaminen teurastamoissa sekä vie-
21532: (763/1994) ja lain eläimistä saatavien elintarvik-   rasainevalvonta. Tämän lisäksi sekä Elintarvike-
21533: keiden elintarvikehygieniasta (hygienialaki)         virasto että EELA käytännössä vastaavat sellai-
21534: (1195/1996) yhteinen keskeinen periaate on se,       sista kansallisen tason valvontatoimista, joiden
21535: että nimenomaan kunta ja kunnassa kunnan mää-        sälyttäminen kunnille ei ole mahdollista. Tällais-
21536: räämä lautakunta on viranomainen, joka vastaa        ta on muun muassa se osa markkina- ja lisäaine-
21537: lakien käytännön toimeenpanosta paikallistasol-      valvonnasta, jonka kustannukset ovat korkeat.
21538: la. Kuntien itsemääräämisoikeutta on vahvistettu     Tämä työ teetetään pääosin valtion omistamissa
21539: valtionosuusjärjestelmän uudistuksella, jolla        tutkimuslaitoksissa. Luoruutuotteita koskeva val-
21540: poistettiin valtion suora ohjaussuhde kuntiin        vonta on myös pääosin valtion tehtävä. Läänin-
21541: myös sosiaali- ja terveydenhuollossa.                hallitusten voimavarat ovat vaatimattomat eivät-
21542:    Kunnallisen ympäristöterveydenhuollon voi-        kä riitä suoraan valvontaan.
21543: mavarat ovat vähentyneet voimakkaasti 1990-lu-          Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuk-
21544: vulla. Tämä tuli esille muun muassa sosiaali- ja     sessa (3/97) on todettu ongelma läänien ja kun-
21545: terveysministeriön yhdessä lääninhallitusten ja      tien välisessä tulosohjauksessa. Tulosohjaussuh-
21546: kuntien kanssa tekemässä selvityksessä Ympä-         detta ei ole. Tilanteissa, joissa kunta ei vastaa
21547: ristöterveydenhuollon voimavarat 1996 (STM,          velvoitteistaan, on valtion käytettävissä peh-
21548: selvityksiä 1999:7). Selvityksen mukaan terveys-     meän normiohjauksen lisäksi niukka valikoima
21549: 
21550: 
21551: 2
21552: Ministerin vastaus                                          KK 782/2000 vp -      Mauri Salo /kesk ym.
21553: 
21554: 
21555: pakkokeinoja. Näitä ovat valtionosuussäädösten         mintaohjelma edellyttää elintarvikevalvonnan
21556: tai terveydensuojelulain mukainen lääninhalli-         ruinimitason asettamista kansallisessa elintarvi-
21557: tusten asettama uhkasakko sekä hygienialain mu-        kevalvonnan ohjelmassa, valvontatarpeiden ja
21558: kainen EELAn pakollisena noudatettava kehotus          käytettävissä olevien voimavarojenjatkuvaa seu-
21559: ryhtyä laitosten hyväksynnän tai rekisteröinnin        raamista, kuntien elintarvikevalvontatoimen
21560: peruuttamiseen. Kynnys pakkokeinojen käyttä-           auditointijärjestelmän rakentamista sekä panos-
21561: miseen on korkea.                                      tusta kuntien ohjaamiseen ja kouluttamiseen.
21562:     EELA ja Elintarvikevirasto julkaisivat kesällä        Elintarvikevalvonnan käytännön toteuttami-
21563: 2000 raportin Kunnallisen elintarvikevalvonnan         nen ei ole yksinomaan kuntien tai yksinomaan
21564: riittävyyden arviointi 1998 (2:2000), jossa ver-       valtion tehtävä. Myös tulevaisuudessa on tar-
21565: rattiin kuntien elintarvikevalvonnan tarpeita ja       peen, että paikallinen viranomainen vastaa pai-
21566: tehtäviin käytettävissä olevia voimavaroja. Sel-       kallisesta olosuhdevalvonnasta ja siitä osasta
21567: vitys osoitti, että 73 kunnassa tai kuntayhtymäs-      markkinavalvontaa, johon liittyvien tutkimusten
21568: sä voimavaroja elintarvikevalvontaan varattiin         yksikkökustannukset eivät ole mittavia, kuten
21569: alle puolet minimitarpeesta. Elintarvikevirasto ja     elintarvikkeiden koostumus- ja pakkausmerkin-
21570: EELA toimittivat näille kunnille tai kuntayhty-        töjen valvonnasta sekä muuttuvien ominaisuuk-
21571: mille selvityspyynnön. Kuntien antamat vastauk-        sien kuten kylmäketjun lämpötilojen valvonnas-
21572: set ovat parhaillaan arvioinnin kohteena.              ta jakelun ja kaupanpidon eri vaiheissa. Keskus-
21573:     Valtioneuvoston vuonna 1999 hyväksymässä           hallinnon vastuulle jäisi siten sellainen tuotanto-
21574: sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin-      laitoksiin ja markkinoilla toimiviin yrityksiin
21575: taohjelmassa vuosille 2000-2003 pidetään tär-          suuntautuva valvonta, joka edellyttää kehitty-
21576: keänä sitä, että kuntien välistä yhteistoimintaa li-   neen analyysitekniikan tuntemusta tai valvonta-
21577: sätään paikallisesti sopimalla. Ohjelmassa esite-      henkilöstön erityisosaamista. Tähän alueeseen
21578: tään myös lisättäväksi valvontamaksujen käyt-          voisivat kuulua muun muassa lisäaineiden, vita-
21579: töä. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuo-     miinien, säteilytyksen, vierasainejäämien ja ge-
21580: den 2000 alussa yhteistyössä muiden ympäristö-         neettisesti muunneltujen ainesosien sekä pak-
21581: terveydenhuollon vastuuministeriöiden ja kes-          kausmateriaalien analysointiin ja valvontaan liit-
21582: kushallinnon viranomaisten sekä Suomen Kunta-          tyvät tehtävät ja päätökset. Keskushallinnon en-
21583: liiton kanssa yhteistyön edellytyksiä pohtivan         sisijainen vastuualue olisi edelleen elintarvike-
21584: hankkeen. Hankkeessa ehdotetaan, että lainsää-         valvonnan ylin johto, suunnittelu, ohjaus ja laa-
21585: däntöä selkeytettäisiin ja yhdenmukaistettaisiin       dunvarmistus. Aluehallinnon tehtävät lisääntyne-
21586: ja kunnille laadittaisiin sopimusmalleja ja ohjei-     vät erityisesti laadunvarmistuksen alueella.
21587: ta yhteistoiminnan käytännön toteutuksesta. Tar-          Kansalliset valvontatoimet joutuvat tulevai-
21588: vittavat lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskun-     suudessa myös kansainvälisen tarkastelun koh-
21589: nalle mahdollisimman pian. Valvontamaksujen            teeksi. Terveydensuojelun tason ylläpitäminen
21590: laajentamismahdollisuuksia selvitetään erikseen.       kansainvälisiä standardeja korkeammalla tasolla
21591:     Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalal-      edellyttää jo nyt sitä, että olemassa olevat sää-
21592: la valmistellaan toimintaohjelmaa paikallisen          dökset ja valvontaohjelmat perustuvat laadittui-
21593: elintarvikevalvonnan vahvistamisesta. Ohjel-           hin riskinarvioihin. Riskinarvioita tullaan erityi-
21594: man ydinkohdat ovat edellä mainittu kuntien yh-        sesti tarvitsemaan niiden terveydensuojelutoi-
21595: teistoiminnan tukeminen sekä siihen liittyvä kun-      mien perusteeksi, joilla on vaikutusta kansainvä-
21596: tien virkamiesten erikoistuminen ja työnjako yh-       liseen elintarvikekauppaan. Elintarvikeviran-
21597: teistoiminta-alueilla, paikallistason elintarvike-     omaisille tämä merkitsee uutta tehtävää.
21598: valvonnan laatujärjestelmien laatiminen serti-            Valtioneuvosto katsoo, että elintarvikevalvon-
21599: fiointikelpoisiksi sekä elintarvikealan toimijoi-      taorganisaatio sinänsä on järjestetty lainsäädän-
21600: den omavalvontajärjestelmien toimivuuden ar-           nön tarkoittamalla tavalla. Valtioneuvosto on li-
21601: viointi ja valvonta. Valtion viranomaisilta toi-       säksi esittänyt eduskunnalle (HE 114/2000 vp ),
21602: 
21603: 
21604:                                                                                                         3
21605: KK 782/2000 vp -     Mauri Salo /kesk ym.                                         Ministerin vastaus
21606: 
21607: 
21608: että EELAn elintarvikevalvonnan osasto ja Elin-     valvontatarpeet eivät kuitenkaan kohtaa, joten
21609: tarvikevirasto yhdistetään 1.3.2001 alkaen. Yhte-   jatkossa on tarkoituksenmukaista tarkastella val-
21610: näinen keskusviranomainen voi osaltaan helpot-      tion ja kuntien työnjaon kehittämistä. Samassa
21611: taa kuntien toimintaa ohjeistusta ja ohjausta te-   yhteydessä on tarpeen arvioida kokemuksia eri
21612: hostamalla. Paikallisen valvonnan resurssit ja      maissa toteutetuista valvontaratkaisuista.
21613: 
21614: 
21615: 
21616: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
21617: 
21618:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21619: 
21620: 
21621: 
21622: 
21623: 4
21624: Ministems svar                                             KK 782/2000 vp -      Mauri Salo /kesk ym.
21625: 
21626: 
21627: 
21628: 
21629: Tili riksdagens talman
21630: 
21631: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        har antalet hälsoinspektörer sjunkit med ca 30 %
21632: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     under åren 1988-1996. Samtidigt ökade uppgif-
21633: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mau-        tema inom hälsoövervakningen tili följd av EU-
21634: ri Salo /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-    medlemskapet och det ökade antalet undersök-
21635: mål SS 782/2000 rd:                                    ningar av mögel- och fuktskador i bostäder.
21636:                                                           Länsstyrelserna leder och övervakar 1ivsmed-
21637:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           elskontrollen på sitt eget område. Myndigheter-
21638:       för att livsmedelskontrollen i hela lan-         na inom statens centralförvaltning, Livsmedels-
21639:       det blir skött på det sätt som lagenförut-       verket och Ansta1ten för veterinärmedicin och
21640:       sätter?                                          livsmedel har i uppgift att planera, leda och över-
21641:                                                        vaka 1ivsmede1skontrollen. Den högsta ledning-
21642: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       en av livsmedelskontrollen ankommer på han-
21643: föra följande:                                        dels- och industriministeriet, social- och hälso-
21644: Miljö- och hälsoskyddet är en del av det folkhäl-     vårdsministeriet samt jord- och skogsbruksmi-
21645: soarbete som kommunen bär ansvar för. Miljö-          nisteriet.
21646: och hälsoskyddets delområden är bl.a. livsme-             Statens roll består förutom i att leda och styra
21647: delskontroll, kontroll av hushålls- och bad-          kontrollen delvis också i att sköta den direkta
21648: vatten, kontroll av boendehälsa samt veterinär-       kontrollen. Den direkta kontrollen inbegriper
21649: vård. Den centrala principen i livsmedelslagen        bl.a. de omfattande tvångsmedel och förbud mot
21650: (361/1995), hälsoskyddslagen (763/1994) och la-       marknadsföring som enligt livsmedelslagen an-
21651: gen om livsmedelshygien i fråga om animaliska         kommer på Livsmedelsverket. Anstalten för ve-
21652: livsmedel (hygienlagen) ( 1195/ 1996), vilka reg-     terinärmedicin och livsmedel har å sin sida i upp-
21653: lerar livsmedelskontrollverksamheten, går ut på       gift att sköta köttkontrollen i s1akterierna samt
21654: att uttryckligen kommunen och i kommunen den          kontrollen av främmande ämnen. Utöver detta
21655: nämnd som kommunen utsett är den myndighet            skall både Livsmede1sverket och Anstalten för
21656: som svarar för att lagama verkställs i praktiken      veterinärmedicin och livsmedel i praktiken svara
21657: på den lokala nivån. Kommunemas självbestäm-          för de nationella kontrollåtgärder som inte kan
21658: manderätt har stärkts genom reformen av statsan-      överföras på kommunerna. Hit hör bl.a. den del
21659: delssystemet som avskaffade statens direkta styr-     av marknadskontrollen och kontrollen av tilisats-
21660: ning av kommunema också inom social- och häl-         ämnen vars kostnader är höga. Detta arbete görs
21661: sovården.                                             tili största de1en i statsägda forskningsanstalter.
21662:    Resursema för det kommunala miljö- och häl-        Också kontrollen av ekologiskt odlade produkter
21663: soskyddet har minskat kraftigt på 1990-talet.         hör huvudsakligen tili statens uppgifter. Länssty-
21664: Detta kom fram bl.a. i den utredning angående         relsemas resurser är begränsade och räcker inte
21665: resursema för miljö- och hälsoskyddet 1996            tili direkt kontroll.
21666: (SHM, utredningar 1999) som social- och hälso-            1 statens revisionsverks berättelse (3/97) kon-
21667: vårdsministeriet gjort tillsammans med 1änssty-       stateras att det förekommer problem i resultat-
21668: relsema och kommunerna. Enligt utredningen            styrningen mellan Iän och kommuner. Det finns
21669: 
21670: 
21671:                                                                                                         5
21672: KK 782/2000 vp -     Mauri Salo /kesk ym.                                              Ministems svar
21673: 
21674: 
21675: inget resultatstymingsförhållande. 1 situationer      för förstärkning av den lokala livsmedelskontrol-
21676: där kommunen inte uppfyller sina förpliktelser        len. De viktigaste punktema i programmet går ut
21677: förfogar staten, utöver mild normgivning, endast     på, såsom redan nämndes, att stödja samarbetet
21678: över ett fåtal tvångsmedel. Dessa är vite som fö-    mellan kommunema samt den därtill hörande
21679: reläggs av länsstyrelsema i enlighet med statsan-     specialiseringen bland de kommunala tjänste-
21680: delsförfattningama eller hälsoskyddslagen samt       männen och arbetsfördelningen inom samarbets-
21681: uppmaning, som Anstalten för veterinärmedicin         områdena, att utarbeta kvalitetssystem för den lo-
21682: och livsmedel meddelar i enlighet med hygienla-      kala livsmedelskontrollen så att de blir certifie-
21683: gen och som absolut måste följas, att vidta åtgär-   ringsdugliga samt att bedöma och övervaka hur
21684: der för återkallande av godkännande eller regi-       självkontrollsystemen bland aktörema i livsme-
21685: strering av anstalter. Tröskeln för att ta till       delsbranschen fungerar. Verksamhetsprogram-
21686: tvångsmedel är hög.                                  met förutsätter att de statliga myndighetema sät-
21687:    Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel      ter upp en miniminivå för livsmedelskontrollen i
21688: och Livsmedelsverket publicerade sommaren            det nationella kontrollprogrammet, fortlöpande
21689: 2000 en rapport med en bedömning av den kom-         följer upp kontrollbehoven och de till buds ståen-
21690: munala livsmedelskontrollens tillräcklighet 1998     de resursema, bygger upp en revisionsordning
21691: (2:2000), i vilken behoven inom den kommunala        för livsmedelskontrollverksamheten i kommu-
21692: livsmedelskontrollen och de till buds stående re-    nema samt satsar på ledning och utbildning i
21693: sursema jämfördes. Utredningen visade att i 73       kommunema.
21694: kommuner eller samkommuner täckte de resur-              Den praktiska livsmedelskontrollen ankom-
21695: ser som tilldelades livsmedelskontrollen inte ens    mer inte enbart på kommunema eller enbart på
21696: hälften av minimibehovet. Livsmedelsverket och       staten. Också i framtiden är det nödvändigt att
21697: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel         den lokala myndigheten svarar för övervakning-
21698: skickade en begäran om utredning till dessa kom-     en av de lokala förhållandena och för den del av
21699: muner och samkommuner. Kommunemas svar är            marknadsövervakningen där styckkostnadema
21700: som bäst föremål för bedömning.                      för undersökningama inte är höga, såsom över-
21701:    1 det mål- och verksamhetsprogram för social-     vakningen av anteckningama om livsmedlens
21702: och hälsovården för åren 2000-2003 som stats-        sammansättning och förpackningspåskriftema
21703: rådet godkände 1999 anses det viktigt att samar-     samt övervakningen av föränderliga egenskaper
21704: betet kommunema emellan ökar genom lokala            såsom temperaturen i kylkedjan i de olika distri-
21705: överenskommelser. 1 programmet föreslås också        butions- och försäljningsleden. Centralförvalt-
21706: att användningen av kontrollavgifter skall ut-       ningen skulle således ha ansvaret för den över-
21707: ökas. Social- och hälsovårdsministeriet startade i   vakning av produktionsanläggningar och företag
21708: början av 2000 tillsammans med övriga ansvari-       på marknaden som kräver kunskap i utvecklad
21709: ga ministerier inom miljö- och hälsoskyddet och      analysteknik eller specialkunnande av kontroll-
21710: myndigheter inom centralförvaltningen samt           personalen. Detta område kunde omfatta bl.a. de
21711: Finlands Kommunförbund ett projekt där förut-        uppgifter och beslut som hänför sig till analys
21712: sättningama för samarbete granskas. 1 projektet      och kontroll av tillsatsämnen, vitaminer, bestrål-
21713: föreslås att lagstiftningen skall förtydligas och    ning, rester av främmande ämnen och genmani-
21714: förenhetligas och att för kommunema skall utar-      pulerade beståndsdelar samt förpackningsmateri-
21715: betas avtalsmodeller och anvisningar för hur         al. Centralförvaltningens primära ansvarsområ-
21716: samarbetet skall genomföras i praktiken. Avsik-      de skulle också i fortsättningen utgöras av den
21717: ten är att de behövliga propositionema avlåts till   högsta ledningen, planeringen, stymingen och
21718: riksdagen så snart som möjligt. Möjlighetema att     kvalitetssäkringen i fråga om livsmedelskontrol-
21719: utöka bruket av kontrollavgifter utreds separat.     len. Uppgiftema inom den regionala förvaltning-
21720:    lnom jord- och skogsbruksministeriets för-        en kommer troligen att öka på kvalitetssäkrings-
21721: valtningsområde bereds ett verksamhetsprogram        området.
21722: 
21723: 
21724: 6
21725: Ministems svar                                            KK 782/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
21726: 
21727: 
21728:    De nationella kontrollåtgärdema kommer i          dagen (RP 114/2000 rd) att avdelningen för livs-
21729: framtiden också att bli föremål för intemationell    medelskontroll vid Anstalten för veterinärmedi-
21730: granskning. Att upprätthålla nivån i fråga om häl-   cin och livsmedel och Livsmedelsverket skall
21731: soskyddet på en högre nivå än vad intemationel-      sammanslås 1.3.2001. En gemensam centralmyn-
21732: la standarder kräver förutsätter redan nu att gäl-   dighet kan tili en del underlätta kommunemas
21733: lande författningar och kontrollprogram grundar      verksamhet genom bättre anvisningar och effek-
21734: sig på riskbedömningar. Riskbedömningar kom-         tiverad ledning. Resursema för den lokala kon-
21735: mer att behövas särskilt som grund för de hälso-     trollen och kontrollbehoven möts likväl inte, så
21736: skyddsåtgärder som påverkar den intemationella       framgent finns det skäl att granska hur arbetsför-
21737: handeln med livsmedel. För livsmedelsmyndig-         delningen mellan stat och kommuner kunde ut-
21738: hetema innebär detta en ny uppgift.                  vecklas. Samtidigt är det nödvändigt att bedöma
21739:    Statsrådet anser att livsmedelskontrollen i sig   erfarenhetema av de kontrollsystem som man
21740: är organiserad på det sätt som lagstiftningen för-   gått in för i de olika ländema.
21741: utsätter. Statsrådet har dessutom föreslagit riks-
21742: 
21743: 
21744: Helsingfors den 9 november 2000
21745: 
21746:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21747: 
21748: 
21749: 
21750: 
21751:                                                                                                      7
21752:                                                              KK 783/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
21753: 
21754: 
21755: 
21756: 
21757:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 783/2000 vp
21758: 
21759:                                              Renkaiden myynnin yhteydessä syntyneiden jä-
21760:                                              terenkaiden kuljetuskustannusten kohdentumi-
21761:                                              nen
21762: 
21763: 
21764: 
21765: 
21766: Eduskunnan puhemiehelle
21767: 
21768: Nykyisten määräysten mukaan renkaita myyvä             keiden kannalta erittäin ongelmallinen ja kannat-
21769: liike ottaa vastaan käytetyt renkaat. Käytäntönä       tavuutta rasittava. Käytäntöä tulisikin saada
21770: on, että Suomen Rengaskierrätys Oy kerää kysei-        muutetuksi niin, että Suomen Rengaskierrätys
21771: sistä liikkeistä niille kertyneet käytetyt renkaat     Oy tihentäisi ajoreittejään (mm. ko. esimerkkilii-
21772: tiettyjen ajoreittien mukaan. Suomen Rengas-           ke sijaitsee valtatien 23 varrella ja ajoreittiä ei
21773: kierrätys toimii renkaiden ostajilta perittävien       ole) tai sitten renkaiden ostajilta perityistä kierrä-
21774: kierrätysmaksujen avulla, jotka renkaiden myyjä        tysmaksuista tulisi korvata rengasliikkeille ai-
21775: tilittää edelleen.                                     heutuvat todelliset kuljetuskustannukset Näin
21776:     Rengaskauppiaiden ongelmaksi on muodostu-          saataisiin kaikki Suomessa toimivat renkaita
21777: nut se, että kaukana Suomen Rengaskierrätys            myyvät liikkeet tasavertaiseen asemaan.
21778: Oy:n ajoreiteistä tai kierrätyspisteistä toimivat
21779: kauppiaat joutuvat omalla kustannuksellaan kul-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21780: jettamaan käytetyt renkaat lähimpään kierrätys-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21781: pisteeseen. Tämä aiheuttaa useille mainitunlaisil-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21782: le rengaskauppiaille huomattavia lisäkustannuk-        vaksi seuraavan kysymyksen:
21783: sia. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita Heinä-
21784: vedellä toimiva rengasliike, josta on matkaa 41               Onko hallitus tietoinen siitä, että osa
21785: kilometriä lähimpään renkaiden kierrätyspistee-               renkaita myyvistä liikkeistä joutuu kul-
21786: seen, jonne kyseinen liike joutuu käytetyt ren-              jettamaan käytetyt renkaat lähimpään
21787: kaat kuljettamaan, koska kunta ei ole Suomen                 Suomen Rengaskierrätys Oy:n keräys-
21788: Rengaskierrätys Oy:n ajoreitin varrella. Kun ren-            pisteeseen omalla kustannuksellaanjoh-
21789: kaita kertyy esimerkkitapauksessa useita kontil-              tuen ko. yrityksen liian harvoista ke-
21790: lisia/kerta, nousevat kuljetuskustannukset kerral-            räysajoreiteistä ja että näiden liikkei-
21791: ta noin 4 000 markkaan+ alv. Tämän joutuu siis               den asiakkailta perimät kierrätysmak-
21792: liike maksamaan omista rahoistaan, ja kerätyt                sut menevät kuitenkin täysimääräisinä
21793: kierrätysmaksut menevät Suomen Rengaskierrä-                 Suomen Rengaskierrätys Oy: !Ie ja
21794: tys Oy:n hyväksi.
21795:     Tilanne on kyseisten, kaukana keräysautojen              aikooko hallitus ryhtyä toimiin eriarvoi-
21796: ajoreiteistä tai keräyspisteistä olevien rengasliik-         sen tilanteen korjaamiseksi?
21797: 
21798: 
21799: 
21800: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
21801: 
21802:                                                                                                    Versio 2.0
21803:     Raimo Vistbacka /ps
21804: KK 783/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
21805: 
21806: 
21807: 
21808: 
21809: Eduskunnan puhemiehelle
21810: 
21811: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         siin, vaan yritykset eli tuottajat ja renkaiden
21812: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     myyjät voivat sopia keskenään kustannusten
21813: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         jaosta ja muista mahdollisista ongelmista.
21814: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan             Suurimmat renkaiden maahantuojat ja koti-
21815: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           mainen valmistaja perustivat Suomen Rengas-
21816: 783/2000 vp:                                          kierrätys Oy:n hoitamaan ja rahoittamaan tuotta-
21817:                                                       jille kuuluvaa jätehuoltovelvollisuutta. Yhtiö pe-
21818:        Onko hallitus tietoinen siitä, että osa        rii tuottajilta rengaskierrätysmaksua, jolla rahoi-
21819:        renkaita myyvistä liikkeistä joutuu kul-       tetaan käytöstä poistettavien renkaiden jätehuol-
21820:        jettamaan käytetyt renkaat lähimpään           losta aiheutuvat kustannukset. Viime kädessä
21821:        Suomen Rengaskierrätys Oy:n keräys-            kustannukset maksaa kuluttaja uuden renkaan
21822:        pisteeseen omalla kustannuksellaan joh-        hinnassa.
21823:        tuen ko. yrityksen liian harvoista ke-             Suomen Rengaskierrätys Oy on tehnyt so-
21824:        räysajoreiteistä ja että näiden liikkei-       pimuksen noin 1700 myyjän kanssa. Linjan
21825:        den asiakkailta perimät kierrätysmak-          Vaasa-Iisalmi-Lieksa eteläpuolelle on perus-
21826:        sut menevät kuitenkin täysimääräisinä          tettu 143 alueellista keräyspistettä ja seitsemän
21827:        Suomen Rengaskierrätys Oy: lle ja              terminaalia. Pohjois-Suomessa renkaat noude-
21828:                                                       taan liikkeistä keräysautoilla. Keräysjärjestelmä
21829:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin eriarvoi-      toimii hyvin ja asetetut kierrätystavoitteet on saa-
21830:        sen tilanteen korjaamiseksi?                   vutettu. Suomen Rengaskierrätys Oy:n mukaan
21831: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           muutamassa ristiriitatilanteessa on pystytty sopi-
21832: seuraavaa:                                            maan myyjien kanssa kustannusten kattamisesta
21833:                                                       ja muista käytännön ongelmista.
21834: Käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämises-            Suomen Rengaskierrätys Oy:n ympäristömi-
21835: tä ja käsittelystä annetun valtioneuvoston päätök-    nisteriölle antaman selvityksen mukaan eduskun-
21836: sen (1246/1995) 3 §:n nojalla renkaan tai ren-        takysymyksessä mainittu rengasliike ei ole toi-
21837: kaalla varustetun laitteen valmistaja ja ammatti-     mittanut yhtään rengasta Suomen Rengaskierrä-
21838: mainen maahantuoja eli tuottaja on päävastuussa       tys Oy:n keräyspisteeseen eikä yrittäjä itse ole ol-
21839: järjestämään käytöstä poistettujen renkaiden ke-      lut asiasta yhteydessä Suomen Rengaskierrätys
21840: räys ja muu jätehuolto. Tuottajan on järjestettävä    Oy:öön. Vastatessaan Heinäveden kunnan teke-
21841: renkaan keräys alueellisesti riittävän laajalti ja    mään renkaiden keräyspaikan perustamista kos-
21842: tasapuolisesti. Renkaan myyjän on otettava käy-       kevaan tiedusteluun Suomen Rengaskierrätys Oy
21843: töstä poistetut renkaat kuluttajalta korvauksetta     ilmoitti olevansa valmis maksamaan puolet ky-
21844: vastaan. Tuottajalla ei ole erikseen säädettyä vel-   seessä olevalle yritykselle aiheutuvista renkai-
21845: vollisuutta noutaa renkaat korvauksetta myyjäl-       den kuljetuskustannuksista.
21846: tä. Valtioneuvoston päätöstä valmisteltaessa kat-        Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo, että
21847: sottiin, ettei lainsäädännön keinoin ole syytä        tuottajan vastuuseen perustuva käytettyjen ren-
21848: puuttua yritysten välisiin taloudellisiin suhtei-     kaidenjätehuolto kokonaisuutena toimii hyvinja
21849: 
21850: 
21851: 2
21852: Ministerin vastaus                                           KK 783/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
21853: 
21854: 
21855: että alalla toimivien yritysten välisistä taloudelli-   si tullut ongelmia, joiden johdosta olisi tarpeen
21856: sista suhteista yritykset voivat sopia keskenään        tarkistaa lainsäädäntöä.
21857: jatkossakin. Hallituksen tietoon ei ole toistaisek-
21858: 
21859: 
21860: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
21861: 
21862:     Ympäristöministeri Satu Hassi
21863: 
21864: 
21865: 
21866: 
21867:                                                                                                        3
21868: KK 783/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps                                               Ministems svar
21869: 
21870: 
21871: 
21872: 
21873: Till riksdagens talman
21874: 
21875: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      mellan företag, utan företagen, d.v.s. producen-
21876: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   tema och försäljama, kan inbördes komma över-
21877: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-      ens om fördelningen av kostnader och om andra
21878: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga           eventuella problem.
21879: spörsmål SS 783/2000 rd:                                 De största däckimportörema och en finsk
21880:                                                      däckproducent grundade Finsk Däckåtervinning
21881:       A'r regeringen medveten om att en del av       Ab för att fullgöra och finansiera producentemas
21882:       de affärer som säljer bildäck är tvungna       avfallshanteringsskyldighet. Bolaget uppbär en
21883:       att på egen bekostnad transportera kas-        återvinningsavgift av producentema med vilken
21884:       serade bildäck tili den närmaste av Fin-       det finansierar de kostnader som uppstår vid av-
21885:       ska Däckåtervinning Ab:s insamlings-           fallshanteringen av kasserade däck. 1 sista hand
21886:       platser p.g.a. att företaget i fråga har       innebär det att det är kunden som betalar avgif-
21887:       alltför få körrutter för insamling av kas-     ten i priset för ett nytt däck.
21888:       serade bildäck och att de återvinnings-            Finsk Däckåtervinning Ab har slutit avtal med
21889:       avgifter som dessa affärer uppbär av           ca 1700 däckförsäljare. Söder om linjen Vasa-
21890:       kunderna ändå tili jitllt belopp går till      ldensalmi-Lieksa har det inrättats 143 regiona-
21891:       Finsk Däckåtervinning Ab och                   la insamlingsplatser och sju terminaler. 1 Norra
21892:                                                      Finland hämtas de kasserade däcken hos affårer-
21893:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att        na med insamlingsbilar. lnsamlingssystemet
21894:       korrigera den ojämlika situationen?            fungerar bra och man har uppnått de uppställda
21895: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      avfallshanteringsmålen. Enligt Finsk däckåter-
21896: föra följande:                                       vinning Ab har man i de få konfliktsituationer
21897:                                                      som förekommit lyckats nå enighet med försäl-
21898: Enligt 3 § statsrådets beslut om återvinning och     jama om fördelningen av kostnaderna och andra
21899: behandling av kasserade däck (1246/1995) har         praktiska problem.
21900: den som yrkesmässigt tillverkar eller importerar         Enligt Finsk Däckåtervinning Ab:s utredning
21901: däck eller däckförsedda fordon, d.v.s. däckpro-      till miljöministeriet har den däckaffår som nämns
21902: ducenten, huvudansvaret för insam1ing och an-        i spörsmålet inte fört ett enda däck till någon av
21903: nan avfallshantering av kasserade däck. Produ-       Finsk däckåtervinning Ab:s insamlingsplatser
21904: centen skall ordna insamlingen regionalt i till-     och företagaren har inte heller själv tagit kontakt
21905: räcklig omfattning och rättvist. Däckförsäljaren     med Finsk Däckåtervinning Ab i saken. 1 sitt svar
21906: skall utan ersättning ta emot kasserade däck av      på Heinävesi kommuns förfrågan om grundande
21907: konsumenten. Det finns inga särskilda bestäm-        av en insamlingsplats för kasserade däck medde-
21908: melser om att producenten utan ersättning är för-    lade Finsk Däckåtervinning Ab att bo1aget var
21909: pliktad att samlain kasserade däck hos försälja-     berett att betala hälften av de transportkostnader
21910: ren. Vid beredningen av statsrådets beslut ansåg     som uppstår för företaget i fråga när däcken
21911: man att det inte är befogat att med hjälp av lag-    transporteras till insamlingsplatsen.
21912: stiftning ingripa i de ekonomiska förhållandena
21913: 
21914: 
21915: 4
21916: Ministems svar                                           KK 783/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
21917: 
21918: 
21919:    På basis av det som sagts ovan anser regering-   komma överens om fördelningen av kostnader-
21920: en att den avfallshantering av däck som baserar     na. Problem som skulle leda tili att lagstiftningen
21921: sig på producentens ansvar som helhet fungerar      borde ses över har ännu inte kommit tili regering-
21922: bra och att de företag som är verksamma inom        ens kännedom.
21923: branschen även i fortsättningen inbördes kan
21924: 
21925: 
21926: Helsingfors den 9 november 2000
21927: 
21928:     Miljöminister Satu Hassi
21929: 
21930: 
21931: 
21932: 
21933:                                                                                                      5
21934:                                                       KK 784/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
21935: 
21936: 
21937: 
21938: 
21939:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 784/2000 vp
21940: 
21941:                                            Kuntien harkinnanvaraisen rahoituksen jako-
21942:                                            perusteet
21943: 
21944: 
21945: 
21946: 
21947: Eduskunnan puhemiehelle
21948: 
21949: Kuntien talouskehitys on viime vuosina eriyty-         Sen sijaan viime vuonna käyttöön otettu har-
21950: nyt voimakkaasti. Osalla kuntia verotulojen kas-    kinnanvaraisen rahoituksen hylkäämisperuste,
21951: vu on erittäin nopeaa mm. yhteisöverojen kasvun     ns. sähkörahojen eli kuntien sähköyhtiöiden
21952: ja jakoperusteiden muutoksen sekä ns. optiotulo-    myynnistä saamien tulojen huomioon ottaminen,
21953: jen myötä. Nämä kunnat ovat kyenneet jopa vah-      ei ole kestävä peruste. Kunnat ovat vapauttaneet
21954: vistamaan palveluvarustusta sekä sopeutuneet        pääomaansa sähköyhtiöiden osakkeista ja siirtä-
21955: hyvin 1990-luvun voimakkaaseen valtionosuuk-        neet varat mm. uuden elinkeinotoiminnan edelly-
21956: sien alentamiseen. Osalla kuntia kehitys on ollut   tysten rakentamiseen sekä vähentäneet lainakan-
21957: päinvastainen. Viime vuonna lähes sata kuntaa       taansa. Kyse on taseen sisäisistä järjestelyistä,
21958: tekikin negatiivisen vuosikatteen. Ne eivät kyen-   mikä ei saisi olla harkinnanvaraisesta rahoituk-
21959: neet kattamaan tuloillaan käyttömenoja. Inves-      sesta poissulkeva kriteeri. Tällä asetetaan kunnat
21960: toinnit ne joutuivat hoitamaan lainarahalla.        epäoikeudenmukaiseen asemaan niiden pyrkies-
21961:     Kuntien talouskehityksen eriytymisen taustal-   sä kaikin keinoin tasapainottamaan talouttaan,
21962: la ovat mm. valtionosuusjärjestelmän epäoikeu-      jolloin osa kunnista on valinnut toimeksi säh-
21963: denmukaisuudet esimerkkinä yhteisöveron jako-       köyhtiöosakkeiden realisoinnin. Mikäli hallitus
21964: perusteet, jotka suosivat vain muutamia keskuk-     pitää tänäkin vuonna harkinnanvaraisen rahoi-
21965: sia. Arvonlisäveron palautusten takaisinperintä     tuksen hylkäämiskriteerinä sähköyhtiön osake-
21966: ei ole myöskään objektiivinen vaan laskennalli-     myyntiä, merkitsee tämä erityisen suurta mene-
21967: nen. Tämäkin suosii suurkeskuksia, jotka kyke-      tystä Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle ja eten-
21968: nevät investoimaan.                                 kin Oulun Eteläisen ja Raahen seutukunnille.
21969:     Harkinnanvarainen rahoitus on keino tasata      Tämä uusi ja kiistanalainen kriteeri tulisikin
21970: yllättäviä talousvaihteluja. Tänä vuonna on käy-    poistaa harkinnanvaraisen rahoituksen hylkää-
21971: tettävissä 420 miljoonaa markkaa. Ensi vuodelle     misperusteista.
21972: hallitus esittää 100 miljoonan markan leikkausta
21973: ko. määrään, mikä on negatiivinen asia. Myöntä-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21974: misperusteiksi on kirjattu mm. yhteisöverouudis-    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21975: tuksen ongelmien korjaaminen, kunnan omien ta-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21976: louden tasapainottamistoimien toteuttaminen, yl-    vaksi seuraavan kysymyksen:
21977: lätykselliset menoerät sekä kunnasta riippumat-
21978: tomat tekijät, jotka heijastuvat taloustilantee-          Onko hallitus tietoinen siitä epäoikeu-
21979: seen. Nämä ovat oikeita lähtökohtia valtion har-          denmukaisuudesta, joka liittyy kuntien
21980: kinnanvaraisen rahoituksen myöntämiselle.                 harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen
21981:                                                           myöntämisperusteisiin sekä
21982: 
21983:                                                                                              Versio 2.0
21984: KK 784/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
21985: 
21986: 
21987:       aikooko se edelleen olla myöntämättä         tehneet omaisuusjärjestelyjä luopues-
21988:       ko. rahoitusta niille kunnille, jotka ovat   saan sähköyhtiöiden omistuksesta?
21989: 
21990: 
21991: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
21992: 
21993:     Antti Rantakangas /kesk
21994: 
21995: 
21996: 
21997: 
21998: 2
21999: Ministerin vastaus                                      KK 784/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
22000: 
22001: 
22002: 
22003: 
22004: Eduskunnan puhemiehelle
22005: 
22006: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         den tulosta parantavasti ja myöhemmin kunnan
22007: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         päätöksistä riippuen näkyvät esimerkiksi lai-
22008: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          nakannan alenemisena tai rahoitusvarallisuuden
22009: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan-           paranemisena.
22010: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Harkinnanvaraisen avustuksen tarpeen arvioi-
22011: sen KK 784/2000 vp:                                    misessa käytetään tietoja myös tuloslaskelman
22012:                                                        satunnaisista tuotoista, joihin sähköosakkeiden
22013:        Onko hallitus tietoinen siitä epäoikeu-        myyntitulot kirjautuvat.
22014:        denmukaisuudesta, joka liittyy kuntien             Myyntituotto suhteutetaan avustuksen tarpeen
22015:        harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen            arvioinnissa kunnan taloutta kuvaaviin keskei-
22016:        myöntämisperusteisiin sekä                     siin tunnuslukuihin, kuten vieraan pääoman
22017:                                                       osuuteen taseessa ja rahoitusvarallisuuden muu-
22018:        aikooko se edelleen olla myöntämättä            tokseen. Viimeksi mainittu kuvaa kunnan likvi-
22019:        ko. rahoitusta niille kunnille, jotka ovat     dien varojen ja velan suhdetta. Lisäksi avustusta
22020:        tehneet omaisuusjärjestelyjä luopues-          hakeneita kuntia vertaillaan keskenään suhteutta-
22021:        saan sähköyhtiöiden omistuksesta?              malla myyntituotto kunnan asukaslukuun ja ar-
22022: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vioimalla myyntituoton laskennallista vaikutus-
22023: ti seuraavaa:                                         ta kunnan taloudessa.
22024:                                                           Mikäli asukasta kohti laskettu myyntituotto
22025: Kuten kysymyksessä on todettu, kunnat realisoi-       voidaan katsoa kunnan talouden kannalta ja mui-
22026: vat osakeomistuksiaan pääsääntöisesti tarkoituk-      hin arviointiperusteisiin suhteutettuna merkittä-
22027: senaan kehittää elinkeinoelämän toimintaedelly-       väksi, se vaikuttaa yhtenä perusteena muiden
22028: tyksiä tai tasapainottaakseen talouttaan vähentä-     kunnan talouden tunnuslukujen ohella kokonais-
22029: mällä lainakantaansa. Viimeksi mainitulla toi-        harkintaan siitä, onko kuntaa pidettävä laissa tar-
22030: menpiteellä on myös lyhyellä aikavälillä kunnan       koitetussa poikkeuksellisissa tai tilapäisissä ta-
22031: käyttötaloutta tasapainottava vaikutus korkome-       lousvaikeuksissa olevana. Näin ollen kysymyk-
22032: nojen vähenemisen johdosta. Sen sijaan elinkei-       sessä tarkoitetut, pelkästään kunnan tekemät
22033: noelämän toimintaedellytysten parantamiseen si-       omaisuusjärjestelyt eivät muodosta estettä har-
22034: joitettu osakemyynnin tuotto realisoituu kunnan       kinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämi-
22035: taloudessa yleensä vasta pidemmällä aikavälillä.      selle.
22036:    Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tar-             Omaisuusjärjestelyt ja muut vastaavat toimen-
22037: peen arvioinnin pohjana käytetään muiden tieto-       piteet voivat olla avustuksen myöntämisen este
22038: jen ohessa kuntien tilinpäätöksiä ja niistä lasket-   vain, mikäli niillä on yhdessä muiden tekijöiden
22039: tuja tulos- ja rahoituslaskelman sekä taseen tun-     kanssa äkillisiä tai poikkeuksellisia kunnan ta-
22040: nuslukuja. Sähköosakkeiden myynnistä saadut           lousvaikeuksia vähentävä vaikutus.
22041: tuotot vaikuttavat ensi vaiheessa kunnan tilikau-
22042: 
22043: 
22044: 
22045: 
22046:                                                                                                        3
22047: KK 784/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk       Ministerin vastaus
22048: 
22049: 
22050: 
22051: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2000
22052: 
22053:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
22054: 
22055: 
22056: 
22057: 
22058: 4
22059: Ministems svar                                         KK 784/2000 vp -      Antti Rantakangas /kesk
22060: 
22061: 
22062: 
22063: 
22064: Tili riksdagens talman
22065: 
22066: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       kommunens resultat för räkenskapsperioden och
22067: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    syns senare, oberoende av de beslut som kommu-
22068: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti      nen fattat, i form av t.ex. minskat lånebestånd el-
22069: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga            ler förbättrade finansiella tillgångar.
22070: spörsmål SS 784/2000 rd:                                 När behovet av finansieringsunderstöd enligt
22071:                                                       prövning bedöms, används även uppgifter om re-
22072:        Å.r regeringen medveten om den orättvi-        sultaträkningens extraordinära intäkter, under
22073:        sa som ansluter sig tili grunderna för         vilka de inkomster som uppkommit genom för-
22074:        beviljande av kommunalt finansierings-         säljning av elaktier registreras.
22075:        understöd enligt prövning och                     Försäljningsintäkten ställs vid bedömningen
22076:                                                      av behovet av understöd i relation till de centrala
22077:       ämnar den fortfarande inte bevilja de          nyckeltal som beskriver kommunens ekonomi,
22078:       kommuner, som har företagit egendoms-           såsom andelen främmande kapital i balansräk-
22079:       arrangemang i och med att de avstått           ningen och förändringar i de finansiella tillgång-
22080:       från äganderätten tili elbolagen, detta        ama. Det sist nämnda beskriver förhållandet mel-
22081:        understöd?                                    lan kommunens likvida medel och kommunens
22082: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      skuld. Dessutom jämförs de kommuner som har
22083: föra följande:                                       ansökt om understöd sinsemellan genom att för-
22084:                                                      säljningsintäkten ställs i relation till invånaranta-
22085: Som i spörsmålet framhålls realiserar kommu-         let i kommunen och genom att de kalkylerade
22086: nema i regel sina aktieinnehav i syfte att utveck-   verkningama av försäljningsintäkten på kommu-
22087: la verksamhetsbetingelsema för näringslivet el-      nens ekonomi bedöms.
22088: ler för att balansera ekonomin genom att minska          Om den försäljningsintäkt som har uträknats
22089: sitt lånebestånd. Den sist nämnda åtgärden har       per invånare kan anses vara betydande med tan-
22090: även på kort sikt en balanserande verkan på kom-     ke på kommunens ekonomi och ställd i relation
22091: munens driftsekonomi med anledning av de             till de övriga grundema för bedömningen, inver-
22092: minskade ränteutgiftema. Däremot realiseras in-      kar den såsom en grund utöver de övriga nyckel-
22093: täkten av sådan försäljning av aktier som avser      talen i kommunens ekonomi på helhetsprövning-
22094: att förbättra verksamhetsbetingelsema för nä-        en i fråga om huruvida kommunen skall anses ha
22095: ringslivet i allmänhet först på längre sikt i den    sådana exceptionella eller tillfålliga kommunal-
22096: kommunala ekonomin.                                  ekonomiska svårigheter som avses i lagen. Så-
22097:    Som grund för bedömningen av behovet av fi-       lunda utgör de i spörsmålet avsedda egendomsar-
22098: nansieringsunderstöd enligt prövning används         rangemangen, som enbart görs av kommunen,
22099: förutom andra uppgifter också kommunemas             inte något hinder för att finansieringsunderstöd
22100: bokslut samt på basis av boksluten uträknade         enligt prövning beviljas.
22101: nyckeltal i resultaträkningen och finansiering-          Egendomsarrangemang och andra motsvaran-
22102: analysen samt balansräkningen. Intäktema av          de åtgärder kan utgöra hinder för beviljandet av
22103: försäljningen av elaktier förbättrar i första hand   understöd endast om de i förening med andra fak-
22104: 
22105: 
22106:                                                                                                        5
22107: KK 784/2000 vp -    Antti Rantakangas /kesk        Ministems svar
22108: 
22109: 
22110: torer har en minskande inverkan på plötsliga el-
22111: ler exceptionella kommunalekonomiska svårig-
22112: heter.
22113: 
22114: 
22115: Helsingfors den 2 november 2000
22116: 
22117:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
22118: 
22119: 
22120: 
22121: 
22122: 6
22123:                                                                     KK 785/2000 vp -     Esa Lahtela /sd
22124: 
22125: 
22126: 
22127: 
22128:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 785/2000 vp
22129: 
22130:                                                Sotaorpojen kuntoutuksen mahdollistaminen
22131: 
22132: 
22133: 
22134: 
22135: Eduskunnan puhemiehelle
22136: 
22137: Toisen maailmansodan seurauksena Suomeenjäi             teraaneiksi luetakaan. Tietyllä tavalla suomalai-
22138: myös suuri määrä lapsia, joilta sota vei toisen         sen yhteiskunnan kunniavelka ulottuukin vete-
22139: vanhemman tai molemmat vanhemmat. Nyt                   raanien lisäksi myös näihin sotaorpoihin.
22140: nämä ihmiset ovat yli 55-vuotiaita. Nämä lapsuu-
22141: den aikaiset kokemukset ovat jättäneet oman jäl-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22142: kensä monen elämään, mikä näkyy monien ter-             jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22143: veydentilassa, jopa sairastavuutena. Näitä sota-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22144: orpoja ei ole erityisesti muistettu valtiovallan toi-   vaksi seuraavan kysymyksen:
22145: min sen kummemmin paitsi että he saivat sodan
22146: aikana ja sen loputtua ulkomailta tulleita avus-              Onko hallitus tietoinen sotaarpojen ny-
22147: tuspaketteja. Nyt kun ikääntymisen myötä vaivat               kyisestä määrästä Suomessaja
22148: ovat lisääntyneet, monet sotaarvoista ovatkin
22149: esittäneet toiveen, eikö heille voisi osoittaa eril-          näkeekö hallitus mahdolliseksi, että
22150: listä kuntoutusrahaa, sillä ovathan he omalla ta-             näille sotaarvoille voidaan osoittaa
22151: vallaan sodan uhreja, vaikka heitä ei rintamave-              kohdennettua kuntoutusta rintamavete-
22152:                                                               raanien tapaan?
22153: 
22154: 
22155: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
22156: 
22157:     Esa Lahtela /sd
22158: 
22159: 
22160: 
22161: 
22162:                                                                                                  Versio 2.0
22163: KK 785/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                        Ministerin vastaus
22164: 
22165: 
22166: 
22167: 
22168: Eduskunnan puhemiehelle
22169: 
22170: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        rastuneisiin siten kuin lainsäädäntö on edellyttä-
22171: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        nyt ( sotilasvammalaki 404/1948 muutoksineen,
22172: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          laki sotilasvammalain soveltamisalan laajenta-
22173: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd         misesta 390/1956 ja niistä annetut asetukset).
22174: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                   Rintamaveteraanien kuntoutustarvetta selvit-
22175: 785/2000 vp:                                          tämään asetettiin työryhmä, joka selvitti toimek-
22176:                                                        siantoosa mukaisesti, onko lääketieteellisiä tai
22177:        Onko hallitus tietoinen sotaarpojen ny-        sosiaalisia perusteita erityisesti sotaveteraaneille
22178:        kyisestä määrästä Suomessa ja                  tarkoitettujen terveydenhuolto- ja kuntoutuspal-
22179:                                                       velujen järjestämiseen. Työryhmä totesi vuonna
22180:        näkeekö hallitus mahdolliseksi, että            1976, että rintamamiesten terveydentilasta tehty-
22181:        näille sotaarvoille voidaan osoittaa           jen tutkimusten ja annettujen raporttien perus-
22182:        kohdennettua kuntoutusta rintamavete-          teella voidaan vetää ainakin johtopäätös, että ve-
22183:        raanien tapaan?                                teraanit, joiden keski-ikä oli 63 vuotta, olivat
22184: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         varsin sairaita. Kysymys siitä, olivatko rintama-
22185: ti seuraavaa:                                         miehet sairaampia kuin muut vastaavan ikäiset ja
22186:                                                       tarvitsevatko he näin ollen erityisesti veteraaneil-
22187: Suomen sodissa kaatui lähes 85 000 rintamalla         le tarkoitettuja terveydenhuolto- ja kuntoutuspal-
22188: palvellutta ja sotaorvoiksi jäi noin 50 000-          veluja, oli vaikea selvittää. Työryhmä totesi, että
22189: 60 000 lasta. Tilastointi sotien aikana oli keskey-   rintamaolosuhteet ovat merkinneet niihin joutu-
22190: tynyt ja vajaata vielä pitkään sotien jälkeenkin,     neille henkistä ja ruumiillista rasitusta, jonka vai-
22191: joten täsmällisiä tietoja puoliorpojen ja täysorpo-   kutukset ovat eri tavoin heijastuneet asianomai-
22192: jen määrästä ei ole saatavana. Sotilasvammalain       sen myöhempäänkin elämään. Etenkin rintama-
22193: (404/1948) 14, 15 ja 16 §:n mukaista huoltoelä-       olosuhteista johtunut terveydentilan huonontu-
22194: kettä saavia sotaorpoja on edelleenkin. Nämä          minen on saattanut ilmetä vasta iän mukana. Li-
22195: henkilöt ovat kehitysvammaisia tai muita vai-         säksi työryhmä totesi, että rintamapalvelus mer-
22196: keasti vammautuneita, joiden hoito on järjestetty     kitsi monelle epäedullista lähtökohtaa työelä-
22197: joko omaishoitona heidän kodeissaan tai he ovat       mään osallistumiselle, ammattiin valmistumisen
22198: laitoshoidossa. Heitä oli vuonna 1998 yhteensä        viivästymisen tai kokonaan estymisen takia.
22199: 367 sotaorpoa, joista täysorpoja oli 144 ja puoli-    Näistä syistä työryhmä katsoi, että yhteiskunnal-
22200: orpoja 233. Muiden kuin edellä mainittujen sota-      la on erityisiä velvollisuuksia veteraaneja koh-
22201: orpojen saarnat huoltoeläkkeet ovat pääsääntöi-       taan, sillä vaikka sodan rasitus on kohdistunut
22202: sesti poistuneet 1950- ja 1960-lukujen aikana so-     koko yhteiskuntaan, se on erityisen voimakkaas-
22203: tilasvammalain edellyttämän huoltoeläkkeen            ti kohdistunut rintamalla olleisiin miehiin.
22204: saajansaavutettua laissa mainitun yläikärajan tai         Sotaorvoista nuorimmat syntyivät sotien alka-
22205: saatua opiskelunsa päätökseen.                        misen jälkeen eli vuosien 1939-1945 välillä, jo-
22206:    Valtion varoin toteutettava kuntoutus ja hoito     ten he ovat nyt 61-vuotiaita ja nuorimmat ovat
22207: on kohdistunut sodassa vammautuneisiin ja sai-        55-vuotiaita. Koska elossa olevien sotaorpojen
22208: 
22209: 
22210: 2
22211: Ministerin vastaus                                                KK 785/2000 vp - Esa Lahtela /sd
22212: 
22213: 
22214: määrästä, koulutuksesta ja elämänolosuhteista ja      muut kotinsa menettäneet, sotiemme siviiliuh-
22215: sairastavuudesta ei ole tarkempaa tietoa, on mah-     rien omaiset, kotirintamanaiset, joiden kokema
22216: dotonta ilman eri tutkimusta määritellä heitä ryh-    rasitus oli moninkertainen elannon hankkimises-
22217: mäksi, joka on oikeutettu ensisijaisesti kuntou-      sa ja lasten kasvatuksessa, partisaanien tuhoista
22218: tuspalveluihin, joiden tarve ja toistuvuus on tär-    kärsineet jne.
22219: keää koko vanhenevalle väestölle. Ainakin suu-           Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, ettei
22220: rella osalla nuoremmista sotaarvoista on myös         ole tarkoituksenmukaista poimia sodan läpikäy-
22221: taloudellisia mahdollisuuksia hankkia kuntoaan        neestä väestöstä uusia, erillisiä ryhmiä kuntoutet-
22222: ylläpitäviä palveluja, sillä he ovat olleet työelä-   tavaksi valtion varoin, vaan suunnata voimava-
22223: mässä ja ovat eläkkeelle jäädessään oikeutettuja      rat koko kasvavaa vanhusväestöä silmälläpitäen
22224: työeläkkeeseen. Sosiaali- ja terveysministeriön       järjestelmän aikaansaamiseen, jolla mahdolliste-
22225: ohjekirjeen "Veteraanikuntoutukseen kuuluva           taan ikääntyvien toimintakyvyn säilyminen jat-
22226: tutkimus ja hoito", joka on parhaillaan painossa,     kuvan, lähellä kotia tapahtuvan toiminnan ja itse-
22227: avulla pyritään aikaansaamaan kunnissa malli          hoidon avulla. Viime vuosituhannen lopulla
22228: toimenpiteistä, joiden avulla huolehditaan ikään-     käynnistynyt väestörakenteen voimakas muutos
22229: tyvän väestönosan toimintakykyisyyden ylläpi-         kaksinkertaistaa eläkeiässä olevan väestön mää-
22230: dosta. Näistä toimenpiteistä hyötyvät paitsi          rän 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla sa-
22231: ikääntyvät veteraanit myös muu sodat läpikäy-         manaikaisesti kun syntyvyys on kääntynyt las-
22232: nyt väestö, jonka erityisryhminä voidaan mainita      kuun ja väestön uusiintuminen hidastuu.
22233: sotaarpojen lisäksi sotalapset, sotasiirtolaiset ja
22234: 
22235: 
22236: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2000
22237: 
22238:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
22239: 
22240: 
22241: 
22242: 
22243:                                                                                                        3
22244: KK 785/2000 vp -       Esa Lahtela /sd                                                     Ministerns svar
22245: 
22246: 
22247: 
22248: 
22249: Tili riksdagens talman
22250: 
22251: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            Rehabi1itering och vård som sker med statliga
22252: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      medel har riktat sig till dem som skadades och in-
22253: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa          sjuknade i krig på det sätt som lagstiftningen har
22254: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        krävt (lagen om skada, ådragen i militärtjänst
22255: 785/2000 rd:                                            404/1948 jämte ändringar och lagen angående ut-
22256:                                                         vidgad tillämpning av lagen om skada, ådragen i
22257:        A"r regeringen medveten om det nuva-             militärtjänst 390/1956 samt de förordningar som
22258:        rande antalet krigsvärnlösa i Finland            getts om dessa).
22259:        och                                                 För att utreda frontveteranernas behov av re-
22260:                                                         habilitering tillsattes en arbetsgrupp, som i enlig-
22261:        anser regeringen att det vore möjligt att        het med sitt uppdrag utredde om det finns medi-
22262:        dessa krigsvärnlösa på samma sätt som            cinska eller sociala grunder för att ordna hälso-
22263:        krigsveteranerna skulle få rehabilite-           vårds- och rehabiliteringstjänster som är avsedda
22264:        ring som riktar sig tili just dem?               speciellt för krigsveteraner. Arbetsgruppen kon-
22265: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         staterade 197 6 att man utgående från de under-
22266: föra följande:                                          sökningar som hade gjorts om frontmännens häl-
22267:                                                         sotillstånd och de rapporter som hade getts åt-
22268: 1 de finska krigen stupade närmare 85 000 av            minstone kunde dra den slutsatsen att veteraner-
22269: dem som tjänstgjorde vid fronten och 50 000-            na, vilkas medelålder var 63 år, var rätt sjuka. Det
22270: 60 000 barn blev krigsvärnlösa. Statistikföring-        var svårt att utreda frågan om frontmännen var
22271: en avbröts under krigen och var bristfållig ännu        sjukare än andra i samma ålder och om de därför
22272: en lång tid efter krigen, vilket innebär att det inte   behövde hälsovårds- och rehabiliteringstjänster
22273: finns exakta uppgifter om antalet barn som miste        avsedda speciellt för krigsveteraner. Arbetsgrup-
22274: ena föräldern eller båda föräldrarna. Det finns         pen konstaterade att förhållandena vid fronten ut-
22275: fortfarande krigsvärnlösa som får försörjnings-         gjorde en både fysisk och psykisk påfrestning,
22276: pension i enlighet med 14, 15 och 16 § 1agen om         vars verkningar på olika sätt har avspeglat sig
22277: skada, ådragen i mi1itärtjänst (404/1948). Dessa        också senare i veteranernas liv. 1 synnerhet har en
22278: personer har utvecklingsstörningar eller andra          försämring av hälsotillståndet som beror på för-
22279: svåra handikapp och deras vård har antingen ord-        hållandena vid fronten kunnat visa sig först med
22280: nats som närståendevård i hemmet eller som in-          å1dern. Dessutom konstaterade arbetsgruppen att
22281: stitutionsvård. År 1998 uppgick deras antal till        tjänstgöringen vid fronten för många innebar ett
22282: sammanlagt 367, av vilka 144 var föräldralösa           ofördelaktigt utgångsläge för arbets1ivet på
22283: och 233 hade mist ena föräldern. Försörjnings-          grund av att yrkesutbildningen försenades eller
22284: pensionerna till andra än de krigsvärnlösa som          he1t förhindrades. Av dessa orsaker ansåg arbets-
22285: här nämnts föll i rege1 bort under 1950- och            gruppen att samhället har vissa skyldigheter mot
22286: 1960-talet då de som fick försörjningspension           veteranerna, eftersom den påfrestning som kriget
22287: uppnådde den å1dersgräns som anges i 1agen e1-          utgjorde, trots att den gällde hela samhället, ändå
22288: 1er s1utförde sina studier.
22289: 
22290: 
22291: 4
22292: Ministems svar                                                      KK 785/2000 vp -       Esa Lahtela /sd
22293: 
22294: 
22295: drabbade dem som tjänstgjorde vid fronten sär-          förutom de åldrande veteranema även den övriga
22296: skilt hårt.                                             befolkningen som genomgått krig och bland
22297:    De yngsta krigsvämlösa är födda efter krigens        dessa kan man som speciella grupper vid sidan av
22298: början, dvs. melian åren 1939 och 1945, vilket          de krigsvämlösa nämna krigsbamen, de evakue-
22299: innebär att de nu är 55-61 år gamla. Eftersom           rade och andra som miste sina hem, de anhöriga
22300: det inte finns exakta uppgifter om de nu levande        tili krigens civila offer, kvinnoma på hemma-
22301: krigsvämlösas antal, utbildning, levnadsförhål-         fronten, vilka utsattes för stor påfrestning vid för-
22302: landen och sjukfrekvens, är det omöjligt att utan       sörjningen och uppfostrandet av bamen, de som
22303: undersökningar definiera dem som en grupp som           led av partisanernas förödelser osv.
22304: med företräde skulie ha rätt tili rehabiliterings-          Med hänvisning tili det ovan anförda kan det
22305: tjänster, då behovet av och regelbundenheten i          konstateras att det inte är ändamålsenligt att
22306: dessa är viktiga för hela den åldrande befolkning-      bland den befolkning som genomgått krig välja
22307: en. Åtminstone en stor del av de yngre krigsväm-        ut nya enskilda grupper för rehabilitering med
22308: lösa har också ekonomiska möjligheter att skaffa        statliga medel, utan resurserna bör med hänsyn
22309: sådana tjänster som upprätthålier konditionen,          tili hela den växande äldre befolkningen riktas
22310: eftersom de har varit i arbetslivet och har rätt tili   tili att skapa ett sådant system där man kan upp-
22311: arbetspension vid pensioneringen. Med hjälp av          rätthålla de äldres funktionsförmåga genom kon-
22312: social- och hälsovårdsministeriets instruktions-        tinuerlig verksamhet nära hemmet och genom
22313: brev "Undersökning och vård som hör tili rehabi-        egenvård. Den kraftiga förändring i befolknings-
22314: literingen av frontveteraner", som trycks som           strukturen som satte i gång i slutet av förra årtu-
22315: bäst, försöker man i kommunema få tili stånd en         sendet fördubblar under första hälften av 2000-
22316: modeli för åtgärder, med vilkas hjälp man sörjer        talet befolkningen i pensionsåldem, samtidigt
22317: för att funktionsförmågan hos den åldrande be-          som nativiteten har minskat och befolkningen
22318: folkningen upprätthålls. Dessa åtgärder gynnar          fömyas i långsammare takt.
22319: 
22320: 
22321: 
22322: Helsingfors den 6 november 2000
22323: 
22324:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
22325: 
22326: 
22327: 
22328: 
22329:                                                                                                            5
22330:                                                          KK 786/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.
22331: 
22332: 
22333: 
22334: 
22335:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 786/2000 vp
22336: 
22337:                                               Yhteiskuljetusten matkakorvaukset Kelalta
22338: 
22339: 
22340: 
22341: 
22342: Eduskunnan puhemiehelle
22343: 
22344: Liikennemäärien ja ympäristösaasteiden jatku-          markkaajaettu kolmella ja lisäksi kaikilta oli vä-
22345: vasti lisääntyessä on Suomessakin alettu voimak-       hennetty 90 markan omavastuu ja kuljettajalle
22346: kaasti puhua yhteiskuljetusten eli ns. kimppakyy-      maksettu vain hänen oma osuutensa eli 96 mark-
22347: tien puolesta tehtäessä esimerkiksi päivittäisiä       kaa 66 penniä; toiset autossa olleet eivät siis saa-
22348: työ- ja asiointimatkoja. Tätä ajoneuvon jakami-        neetkaan mitään. Samalla laskusysteemillä, jos
22349: sen ja yhdessä matkustamisen ajattelutapaa on          autossa olisikin ollut viisi matkustajaa, olisi au-
22350: yritetty juurruttaa suomalaisiin vedoten sen mo-       ton omistajalle eli kuljettajalle maksettu korvaus
22351: niin hyötyihin, kuten bensiinin kulutuksen sääs-       ollut vain 22 markkaa, ja jos hän taas olisi mat-
22352: tämiseen, ilmanlaadun paranemiseen ja ympäris-         kustanut yksin, olisi korvauskin kenties ollut täy-
22353: tön suojelemiseen, mutta matkakorvausten suh-          simääräinen eli 470 markkaa omavastuuosuuden
22354: teen yhteiskuljetusten suosimisessa on vielä sel-      jälkeen.
22355: keitä puutteita.                                          Tällainen käytäntö tuntuu uskomattomalta ja
22356:    Esimerkkinä käytettäköön kolmen kymen-              järjenvastaiselta. Kelan etuusohjeiden mukaan
22357: laaksolaisen sotaveteraanin kuntoutusmatkaa            samalla kulkuneuvolla kulkevien, eri taloudessa
22358: Keski-Suomeen. Matkaa Laukaassa sijaitsevaan           asuvien henkilöiden kustannukset jaetaan henki-
22359: kuntoutuskeskukseen kertyi kotoa yhteen suun-          löluvun mukaan ja jokaiselle lasketaan omavas-
22360: taan 280 kilometriä eli yhteensä 560 kilometriä.       tuuosuus erikseen. Valtakirjalla myönnettävä
22361: Yksi veteraaneista tarjosi autokyytiään kahdelle       korvaus voidaan suorittaa kokonaan auton omis-
22362: eri taloudessa asuvalle tuttavalleen.                  tajalle, kuten tässä veteraanien tapauksessa ha-
22363:    Kuntoutuksesta palattuaan miehet astelivat          luttiinkin. Samassa taloudessa asuvien matkusta-
22364: Haminan Kelan toimistoon hakemaan matkakus-            jien korvaukset taas lasketaan vain yhden mat-
22365: tannusten korvausta kuljettajalle. Yhteistuumin        kustajan mukaan, koska samat kustannukset oli-
22366: virkailijan kanssa toimistossa päätettiin, että        sivat syntyneet, vaikka matkan olisi tehnyt vain
22367: kaikkien korvaus tulisi auton omistajan eli kul-       yksi vakuutukseen oikeutettu. Nämä ohjeet eivät
22368: jettajan tilille, koska muille matkustajille ei mat-   kuitenkaan selitä sitä, miksi tästä eri talouksissa
22369: kasta aiheutunut mitään kulujakaan. Samalla var-       asuvien veteraanien matkasta korvattaisiin vain
22370: mistettiin, että koska korvaus on 1 markka/kilo-       auton omistavan kuljettajan osuus eivätkä toiset
22371: metri, piti kuljettajan saada matkasta helpon las-     matkustajat saisi mitään korvausta, vaikkeivat
22372: kusuorituksenjälkeen 560 markan korvaus. Kul-          heidän läsnäolostaan autossa matkan kulut taa-
22373: jettajan ihmetys oli kuitenkin suuri, kun hän sai-     tusti vähentyneetkään. Tässäkin asiassa esimer-
22374: kin Kelalta tiedon, että hänen tilillään oli nostet-   killisesti kuluja säästääkseen yhteiskuljetuksia
22375: tavissa matkakorvausta kuntoutusmatkasta 96            suosineiden veteraanien hyljeksiminen on oikea
22376: markkaa 66 penniä. Koska matkustajia oli siis sa-      karhunpalvelus kansakunnan sille osalle, joka
22377: massa autossa kolme, oli korvaussumma 560              uhrauksinaan pelasti maamme itsenäisyyden.
22378: 
22379:                                                                                                   Versio 2.0
22380: KK 786/2000 vp -    Seppo Lahtela /kesk ym.
22381: 
22382: 
22383: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-    Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että mat-
22384: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-   kakorvausten suorittaminen Kelalta
22385: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-    muuttuu oikeudenmukaisemmaksi ja sel-
22386: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                   vemmin yhteiskuljetuksia suosivaksi
22387:                                                    eikä suorastaan pyri estämään niitä, ku-
22388:                                                    ten systeemi nykyisellään tekee?
22389: 
22390: 
22391: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
22392: 
22393:     Seppo Lahtela /kesk
22394:     Esa Lahtela /sd
22395: 
22396: 
22397: 
22398: 
22399: 2
22400: Ministerin vastaus                                   KK 786/2000 vp -     Seppo Lahtela /kesk ym.
22401: 
22402: 
22403: 
22404: 
22405: Eduskunnan puhemiehelle
22406: 
22407: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         Sairausvakuutuksesta korvataan potilaan mat-
22408: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      kakustannukset siltä osin, minkä matka olisi tul-
22409: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       lut maksamaan käyttäen halvinta matkustusta-
22410: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan        paa. Jos vakuutettu ei ole käyttänyt halvinta mat-
22411: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      kustustapaa ja jos käytetyn matkustustavan kat-
22412: KK 786/2000 vp:                                     sotaan olleen sairauden tai liikenneolosuhteiden
22413:                                                    vuoksi perusteltu, myönnetään korvaus todellis-
22414:       Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että mat-     ten kustannusten mukaisina kuitenkin enintään
22415:       kakorvausten suorittaminen Kelalta           vahvistetun taksan määrään asti.
22416:       muuttuu oikeudenmukaisemmaksi ja sel-            Vakuutetun käydessä kuntoutuksessa hänelle
22417:       vemmin yhteiskuljetuksia suosivaksi          korvataan kansaneläkelaitoksen järjestämästä
22418:       eikä suorastaan pyri estämään niitä, ku-     kuntoutuksesta annetun lain 7 a §:n perusteella
22419:       ten systeemi nykyisellään tekee?             kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja koh-
22420:                                                    tuulliset matkakustannukset siltä osin kuin ne
22421: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ylittävät yhdensuuntaiselta matkalta omavastuu-
22422: ti seuraavaa:                                      osuuden 45 markkaa. Mikäli kuntoutuksesta ai-
22423: Matkakustannusten korvaamisesta ja niiden oma-     heutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustan-
22424: vastuuosuuksista säädetään sairausvakuutuslais-    nukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät
22425: sa ja laissa kansaneläkelaitoksen järjestämästä    vuotuisen omavastuuosuuden 900 markkaa tä-
22426: kuntoutuksesta.                                    män ylittävä osa näistä matkakustannuksista kor-
22427:    Sairausvakuutuslain 10 §:n mukaan vakuute-      vataan kokonaan.
22428: tulle korvataan lääkäriin, hammaslääkäriin, sai-       Kysymyksessä viitatussa tapauksessa on ollut
22429: raanhoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlai-    kysymys omalla autolla tehdyn kuntoutusmat-
22430: tokseen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen       kan korvaamisesta. Auton omistaneen henkilön
22431: saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoistajoh-    kyydissä on ollut kaksi muuta kuntoutukseen
22432: tuvat matkakustannukset Matkoista aiheutuneet      osallistuvaa henkilöä. Vain auton omistaja on ha-
22433: kustannukset korvataan kokonaan siltä osin kuin    kenut matkakustannuksista korvausta ja Kansan-
22434: ne ylittävät kultakin yhdensuuntaiselta matkalta   eläkelaitos on korvannut auton omistajalle mat-
22435: omavastuuosuuden 45 markkaa, kuitenkin enin-       kakustannukset Kansaneläkelaitoksen hallituk-
22436: tään vahvistetun taksan mukaiseen määrään          sen vahvistamien perusteiden mukaisesti yksi
22437: saakka. Jos vakuutetun sairausvakuutuslain mu-     markka kilometriltä. Suoritettavasta korvaukses-
22438: kaan maksettavaksi jäävät enintään taksan mu-      ta on vähennetty omavastuuosuus edestakaiselta
22439: kaiset matkakustannukset saman kalenterivuo-       matkalta 90 markkaa jokaiselta erikseen. Tämä
22440: den aikana ylittävät vuotuisen omavastuuosuu-      on johtanut siihen, että auton omistajalle suori-
22441: den 900 markkaa, vuotuisen omavastuuosuuden        tettava korvaus on pienempi kuin mitä hänelle
22442: ylittävä osa matkakustannuksista korvataan ko-     olisi maksettu, jos hän olisi tehnyt matkan yksin.
22443: konaan kuitenkin enintään taksan mukaiseen            Kansaneläkelaitokselta saadun selvityksen
22444: määrään saakka.                                    mukaan kysymyksessä viitattu ratkaisu on perus-
22445: 
22446: 
22447:                                                                                                    3
22448: KK 786/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.                                          Ministerin vastaus
22449: 
22450: 
22451: 
22452: tunut sairausvakuutuslain 10 § :n 1 momenttiin.            Kysymyksestä ei ilmene, onko siinä esi11e ote-
22453: Päätöstä tehtäessä on katsottu kustannuksia syn-       tusta yksittäistapauksesta valitettu muutoksenha-
22454: tyneen erikseen jokaiselle autossa matkustaneel-       kuviranomaisiin. Periaatteessa Kansaneläkelai-
22455: le, jolloin kustannukset on jaettu tasan kaikkien      toksen ohjeet eivät sido muutoksenhakuasteita,
22456: kolmen kuntoutujan kesken. Omavastuuosuus on           vaan ne ovat velvollisia aina tutkimaan Kansan-
22457: henkilökohtainen eikä Kansaneläkelaitoksen nä-         eläkelaitoksen tekemän päätöksen lainmukaisuu-
22458: kemyksen mukaan voimassa olevan lain perus-            den.
22459: teella yhteiskuljetuksiin ole katsottu voitavan so-        Kansaneläkelaitoksen korvaamat matkakus-
22460: veltaa yhden omavastuun periaatetta, jos matkus-       tannukset ovat viime vuosina o11eet usein esillä
22461: tajat kuuluvat eri talouksiin. Kansaneläkelaitos       erilaisten hankkeiden yhteydessä, joissa on pyrit-
22462: on soveltanut lainsäädäntöä siten, että jos erityis-   ty löytämään tarkoituksenmukaisia kuljetustapo-
22463: kulkuneuvossa kuten esimerkiksi henkilöautossa         ja aluee11isesti muun muassa joukkoliikenteen
22464: on samalla kertaa kulkenut useampi eri talouk-         puuttumisen vuoksi. Kansaneläkelaitoksen il-
22465: siin kuuluva erityiskulkuneuvon käyttöön oikeu-        moituksen mukaan myös kysymyksessä esille
22466: tettu vakuutettu, kustannukset jaetaan henkilölu-      otetun tapauksen osalta on tarkoituksenmukaista
22467: vun mukaan ja jokaiselle lasketaan omavastuu-          alkaa selvittää yhteiskuljetusten korvaamisperus-
22468: osuus erikseen. Toisaalta kun samaan talouteen         teita. Toisaalta sosiaali- ja terveysministeriön nä-
22469: kuuluvat matkustavat erityiskulkuneuvolla sa-          kemyksen mukaan matkakustannusten korvaa-
22470: mana kertaa, katsotaan Kansaneläkelaitoksen            misperusteiden pitäisi ilmetä laista niin selkeäs-
22471: ohjeiden mukaan kaikki kustannukset yhden kus-         ti, ettei henkilön oikeudesta häne11e lain mukaan
22472: tannuksiksi ja lasketaan yksi omavastuuosuus,          kuuluvaan etuuteen synny aiheetonta epäselvyyt-
22473: koska samat kustannukset olisivat perhee11e syn-       tä. Tarvittavista lainsäädäntöhankkeista on tar-
22474: tyneet, vaikka matkan olisi tehnyt vain yksi per-      koitus aloittaa neuvottelut Kansaneläkelaitoksen
22475: heenjäsen.                                             kanssa.
22476: 
22477: 
22478: 
22479: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
22480: 
22481:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
22482: 
22483: 
22484: 
22485: 
22486: 4
22487: Ministems svar                                          KK 786/2000 vp -       Seppo Lahtela /kesk ym.
22488: 
22489: 
22490: 
22491: 
22492: Tili riksdagens talman
22493: 
22494: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        vänt det biliigaste fårdsättet och om det anlitade
22495: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     fårdsättet kan anses ha varit motiverat med tanke
22496: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-       på sjukdomen elier trafikförhåliandena, beviljas
22497: po Lahtela /cent m.fl. undertecknade skriftliga        ersättning enligt de faktiska kostnadema, dock
22498: spörsmål SS 786/2000 rd:                               högst tili ett belopp enligt faststälid taxa.
22499:                                                           När den försäkrade får rehabilitering ersätts
22500:        Vilka åtgärder vidtar regeringen för att        enligt 7 a § lagen om rehabilitering som ordnas
22501:        FPA:s betalning av reseersättningar             av folkpensionsanstalten de behövliga och skäli-
22502:        skall bli mera rättvis och klarare gynna        ga resekostnader som rehabiliteringen medför tili
22503:        gemensamma transporter och inte di-             den del kostnadema för en enkelresa överstiger
22504:        rekt hindra dem som det nuvarande sys-          självriskandelen på 45 mark. Om de behövliga
22505:        temet gör?                                     och skäliga resekostnadema som rehabilitering-
22506:                                                       en medför under ett och samma kalenderår över-
22507: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       stiger den årliga självriskandelen på 900 mark
22508: föra följande:                                        skali den överskjutande delen helt och håliet er-
22509: 1 sjukförsäkringslagen och lagen om rehabilite-       sättas.
22510: ring som ordnas av folkpensionsanstalten finns            1 det fali som det hänvisas tili i spörsmålet har
22511: bestämmelser om ersättningar för resekostnader        det handlat om ersättning för en resa tili rehabili-
22512: och om självriskandelen av kostnadema.                tering som har företagits med egen bil. Två andra
22513:    Enligt 10 § sjukförsäkringslagen skali den         personer, som deltog i rehabiliteringen, åkte med
22514: försäkrade få ersättning för resekostnader som        i bilen. Endast bilägaren har ansökt om reseer-
22515: beror på besök hos läkare, tandläkare, sjukvårds-     sättning och Folkpensionsanstalten har i enlighet
22516: anstalt, laboratorium, röntgeninstitut elier hos      med de grunder som Folkpensionsanstaltens sty-
22517: någon som har behörig yrkesutbildning. Rese-          relse har faststälit ersatt bilägarens resekostna-
22518: kostnadema ersätts i sin helhet tili den del kost-    der med en mark per kilometer. Från ersättning-
22519: nadema för en enkelresa överstiger självriskan-       en har särskilt för varje person avdragits en själv-
22520: delen på 45 mk, dock högst tili ett belopp enligt     riskandel på 90 mark för tur- och returresa. Detta
22521: den fastställda taxan. Om de resekostnader som        har lett tili att den ersättning som betalas tili bil-
22522: den försäkrade själv skali betala enligt sjukför-     ägaren är mindre än den som skulie ha betalats
22523: säkringslagen under ett och samma kalenderår          om han hade rest ensam.
22524: överstiger den årliga självriskandelen på 900             Enligt en utredning från folkpensionsanstal-
22525: mark skali den överskjutande delen helt och hål-      ten grundar sig den lösning som det hänvisas tili i
22526: let ersättas, dock högst tili ett belopp enligt den   spörsmålet på 10 § 1 mom. sjukförsäkringsla-
22527: fastställda taxan.                                    gen. Då beslutet fattades ansåg man att kostna-
22528:    En patients resekostnader ersätts ur sjukför-      dema har uppstått särskilt för var och en som res-
22529: säkringen tili det belopp som kostnadema för re-      te i bilen och därför delades kostnadema jämnt
22530: san med anlitande av det biliigaste fårdsättet        melian de tre rehabiliteringsklientema. Självrisk-
22531: skulie ha uppgått tili. Har den försäkrade inte an-   andelen är personlig och enligt Folkpensionsan-
22532: 
22533: 
22534:                                                                                                           5
22535: KK 786/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.                                              Ministems svar
22536: 
22537: 
22538: staltens uppfattning kan det enligt gällande lag        sen. 1 princip binder inte Folkpensionsanstaltens
22539: vid gemensamma transporter inte tillämpas en            direktiv besvärsinstansema, utan de är alltid
22540: princip med en enda självriskandel om resenärer-        skyldiga att utreda lagligheten hos Folkpensions-
22541: na tillhör olika hushåll. Folkpensionsanstalten         anstaltens beslut.
22542: har tillämpat lagstiftningen så att om det i ett spe-      De resekostnader som ersätts av folkpensions-
22543: ciellt fortskaffningsmedel, t.ex. en personbil,         anstalten har under de senaste åren ofta tagits upp
22544: samtidigt har fårdats flera försäkrade som hör till     i samband med olika projekt, där man regionalt
22545: olika hushåll och som har rätt att använda fort-        har strävat efter att hitta ändamålsenliga trans-
22546: skaffningsmedlet, delas kostnadema enligt anta-         portsätt bl.a. på grund av att kollektivtrafik sak-
22547: let personer och självriskandelen räknas separat        nas. Enligt besked från Folkpensionsanstalten är
22548: för varje person. När däremot personer som hör          det även i fråga om det fall som tagits upp i spörs-
22549: till samma hushåll samtidigt fårdas med ett spe-        målet ändamålsenligt att börja utreda principer-
22550: ciellt fortskaffningsmedel, anses enligt folkpen-       na för ersättning vid gemensamma transporter.
22551: sionsanstaltens direktiv alla kostnader som en          Enligt social- och hälsovårdsministeriet borde å
22552: enda persons kostnader för och därmed räknas            andra sidan principema för ersättning av rese-
22553: endast en självriskandel, eftersom samma kost-          kostnader framgå så tydligt av lagen att det inte
22554: nader skulle ha uppkommit även om bara en fa-           uppstår onödiga oklarheter när det gäller den för-
22555: miljemedlem hade företagit resan.                       mån som en person enligt lag har rätt till. Avsik-
22556:     Av spörsmålet framgår inte om det i detta en-       ten är att inleda förhandlingar med Folkpensions-
22557: skilda fall har sökts ändring hos besvärsinstan-        anstalten om nödvändiga lagstiftningsprojekt.
22558: 
22559: 
22560: Helsingfors den 7 november 2000
22561: 
22562:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
22563: 
22564: 
22565: 
22566: 
22567: 6
22568:                                                          KK 787/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
22569: 
22570: 
22571: 
22572: 
22573:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 787/2000 vp
22574: 
22575:                                             Syrjäseutujen tietoliikenneyhteydet
22576: 
22577: 
22578: 
22579: 
22580: Eduskunnan puhemiehelle
22581: 
22582: Sonera Oyj on ilmoittanut ryhtyvänsä kokeile-           Tulevaisuuden nopeat matkapuhelinverkot
22583: maan kiinteiden puhelinlinjojen korvaamista          tuskin ratkaisevat tätä ongelmaa, koska ne raken-
22584: gsm-yhteyksillä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Mikä-      netaan vain taajaan asutuille alueille, ainakin al-
22585: li kokeilun tulokset ovat suotuisia, aikoo Sonera    kuvaiheessa. Soneraa ollaan yksityistämässä, jo-
22586: ryhtyä korvaamaan kiinteitä yhteyksiä gsm-yh-        ten valtion sananvalta yhtiön kautta käy yhä vä-
22587: teyksillä.                                           häisemmäksi.
22588:     Soneran pontimena ovat olleet lankaverkko-          Ratkaisuksi syrjäseutujen tietoliikenneyhteyk-
22589: jen korkeat ylläpitokustannukset Kiinteiden          sien pitämiseksi tarkoituksenmukaisella tasolla
22590: verkkojen korvaaminen gsm-tekniikalla lisää          on esitetty, että tietoliikenneoperaattoreiden toi-
22591: myös järjestelmän luotettavuutta esimerkiksi ke-     milupaan tulisi kirjata tarkat velvoitteet. Toimi-
22592: säisten ukkosten aikana. Myös ED-komissaari          lupiin voisi sisältyä esimerkiksi velvoite järjes-
22593: Erkki Liikanen on ottanut asiaan kantaa todeten,     tää asiakkaan tietoliikenteen nopeus sellaiselle
22594: että harvaan asutuilla alueilla tietoliikenneyh-     minimitasolle, jonka liikenneministeriö on hy-
22595: teyksiä voidaan jatkossa ylläpitää langattomasti     väksynyt.
22596: (Maaseudun Tulevaisuus 17.1 0.2000).
22597:    Vakavan ongelman aiheuttaa kuitenkin se, että     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22598: kaavailtu ratkaisu hidastaa tietoliikenneyhteyk-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
22599: siä. Arvioiden mukaan Internet-yhteyden nopeus       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22600: putoaisi 40 kilotavusta alle kymmeneen sekun-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22601: nissa. Sähköinen asioiminen hankaloituisi ja etä-
22602: työmahdollisuudet suorastaan romahtaisivat syr-            Mitä hallitus aikoo tehdä riittävän no-
22603: jäseuduilla. Yleisten arvioiden mukaan 56 kilota-          peiden tietoliikenneyhteyksien takaami-
22604: vua olisi nykyään minimivaatimus siirtonopeuk-             seksi myös syrjäseuduille ja
22605: sille. Kehitys uhkaa muodostua vakavaksi taka-
22606: iskuksi syrjäseutujen kehittämiselle, sillä nimen-         onko hallitus miettinyt mahdollisuutta
22607: omaan nopeat tietoliikenneyhteydet voisivat olla           kirjata tietoliikenneoperaattoreiden toi-
22608: ratkaiseva tekijä, joka mahdollistaa tulevaisuu-           milupiin velvoitteet yhteyksien minimi-
22609: dessakin syrjäseutujen asuttuna pitämisen.                 tasosta?
22610: 
22611: 
22612: 
22613: 
22614:                                                                                                Versio 2.0
22615: KK 787/2000 vp -Eero Lämsä /kesk ym.
22616: 
22617: 
22618: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
22619: 
22620:     Eero Lämsä /kesk                    Jari Leppä /kesk
22621:     Kyösti Karjula /kesk                Paula Lehtomäki /kesk
22622:     Niilo Keränen /kesk                 Bjarne Kallis /skl
22623:     Inkeri Kerola /kesk                 Jukka Vihriälä /kesk
22624:     Anu Vehviläinen /kesk               Hannes Manninen /kesk
22625:     Markku Rossi /kesk
22626: 
22627: 
22628: 
22629: 
22630: 2
22631: Ministerin vastaus                                        KK 787/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
22632: 
22633: 
22634: 
22635: 
22636: Eduskunnan puhemiehelle
22637: 
22638: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-              Maaseudun tiedonsiirtopalveluista vastaa
22639: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      merkittäväitä osin Sonera Oyj tytäryhtiöineen.
22640: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          Ministeriö on selvittänyt, miten GSM-tekniikka
22641: vastattavaksi kansanedustaja Eero Lämsän /kesk         täyttäisi ne vaatimukset, joita mm. EU:n direktii-
22642: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            vit edellyttävät. Direktiiveissä ei ole määritelty,
22643: 787/2000 vp:                                           millä tekniikalla asianmukaiset palvelut tulee to-
22644:                                                        teuttaa. GSM-tekniikka kehittyy nopeasti. Sone-
22645:        Mitä hallitus aikoo tehdä riittävän no-         ran mukaan sen tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan
22646:        peiden tietoliikenneyhteyksien takaami-         asiakkaille ainakin vastaava tai jopa parempi tie-
22647:        seksi myös syrjäseuduille ja                    donsiirtoyhteys kuin on asiakkaan nykyisin käy-
22648:                                                        tössä oleva kiinteä yhteys. Soneran tarkoitukse-
22649:        onko hallitus miettinyt mahdollisuutta          na on käyttää GSM-tekniikkaa lähinnä tilanteis-
22650:        kirjata tietoliikenneoperaattoreiden toi-       sa, joissa pitkät pylväslinjat joudutaan pylväiden
22651:        milupiin velvoitteet yhteyksien minimi-         lahoamisen vuoksi uusimaan.
22652:        tasosta?                                           Jo ensi vuonna teleyritykset ovat ottamassa
22653: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         käyttöön langattornia ns. GPRS-verkkoja (Gene-
22654: ti seuraavaa:                                         ral Packet Radio Services), joissa tiedonsiirto ta-
22655:                                                       pahtuu selvästi nykyisiä GSM-verkkoja nopeam-
22656: Nopeat tiedonsiirtoyhteydet voidaan toteuttaa         min, jopa 170 Kbit/s:n nopeudella. Tämä ylittää
22657: monin vaihtoehtoisin tekniikoin. Näitä ovat kiin-     jo selvästi pitkän pylväslinjan mahdollistaman
22658: teässä verkossa digitaaliset tilaajayhteydet, esim.   nopeuden.
22659: ADSL, HDSL ja VDSL. Lisäksi kaapelitelevisio-             Hallituksen telepoliittisena linjana on ollut
22660: verkot tarjoavat taajamissa vaihtoehtoisia nopei-     taata kaikille kansalaisille koko maassa teknises-
22661: ta tiedonsiirtoverkkoja. Langattornia vaihtoehto-     ti kehittyneet, laadukkaat ja edulliset sähköiset
22662: ja ovat langattomat lähiverkkotekniikat, radiolin-    viestinnän palvelut teleyritysten keskinäistä kil-
22663: kit sekä matkaviestinverkot, joista jälkimmäis-       pailua edistämällä. Tässä on onnistuttu varsin hy-
22664: ten kapasiteetti on kasvamassa nopeasti. Myös         vin. Sitä osoittavat lukuisat kansainväliset vertai-
22665: satelliittien kautta voidaan toteuttaa kattavuudel-   lut ja lehtiartikkelit Suomi on edelläkävijä mo-
22666: taan hyvinkin laajoja liityntäverkkoja. Jo nyt on     nessa sähköisen viestinnän palvelussa. Viestin-
22667: näkyvissä, että lähitulevaisuudessa käyttökelpoi-     nän keskeiset palvelut, mukaan lukien Internet-
22668: sia, nopeita tiedonsiirtoratkaisuita tarjoavat        palvelut, ovat hyvin kansalaisten saatavilla koko
22669: myös digitaalitelevisio ja sähköverkot                maassa. Tämän osoittaa mm. ministeriön teettä-
22670:    Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä no-     mä tutkimus telepalveluiden alueellisesta saata-
22671: peita tiedonsiirtoyhteyksiä koskeva tutkimus val-     vuudesta. Myös edellä mainittu, kohta julkaista-
22672: mistuu marraskuun aikana. Sen keskeisiä tulok-        va tutkimus kertoo valokaapeleitse toteutettujen
22673: sia on, että maamme kunnista 95 %ja asukkaista        runkoverkkojen ulottuvan lähes koko väestöön.
22674: 99 % on jo nyt valokaapeleitse toteutettujen run-     Laajakaistapalvelut ovat vielä uusia ja niiden
22675: koverkkojen ulottuvissa.                              hinnoittelussa on uutuuslisää, mutta jo nyt on ha-
22676: 
22677: 
22678:                                                                                                         3
22679: KK 787/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                 Ministerin vastaus
22680: 
22681: 
22682: vaittavissa, että mm. ADSL-palveluiden hintata-      pan yhteisöjen lainsäädännössä tarkoitetuista te-
22683: so tulee varsin nopeasti laskemaan, kun käyttäjä-    lepalveluista (471/1997). Yhdenmukaisesti EU:n
22684: määrät ja kilpailu lisääntyvät. Tätä kehitystä       lainsäädännön kanssa tässä päätöksessä ei ole
22685: myös tukee eduskuntakäsittelyssä oleva tele-         määritelty, millä tekniikalla palvelut tulee toteut-
22686: markkinalain muutosesitys, jolla teleyritys vei-     taa.
22687: voitetaan vuokraamaan kilpailijalle tilaajayhtey-       Hallitus katsoo, että nykyinen telepolitiikka,
22688: den vapaata kapasiteettia esim. Internet-palvelui-   jossa teleyritykset kaupallisin ehdoin tuottavat
22689: ta varten.                                           kaikki käyttäjien tarvitsemat kohtuulliset viestin-
22690:    Suomessa teleyritys tarvitsee erityisen toimi-    täpalvelut, on toimiva. Teletekniikka kehittyy
22691: luvan vain matkaviestinverkon rakentamiseen.         nopeasti ja tuottaa jatkuvasti lisää vaihtoehtoisia
22692: Meillä keskeiset vaatimukset on kirjattu tele-       tapoja, joilla nopeat tiedonsiirtopalvelut voidaan
22693: markkinalakiin tai sen nojalla annettuihin alem-     toteuttaa. Julkisen vallan ei ole edes kehityksen
22694: piin normeihin eikä toimilupiin. Kansainvälisen      jatkuvuuden kannalta järkevää sitoutua yhteen
22695: kehityksen suunta on kohti Suomessa jo nouda-        tekniikkaan ja rakentaa sitä käyttäen julkista
22696: tettavaa lupahallintopolitiikkaa, koska se on te-    viestintäverkkoa Internet-palveluiden tuottamis-
22697: hokkaan yksinkertainen ja helppo hallita. Suo-       ta varten, varsinkin kun se näyttää toteutuvan hy-
22698: messa telepalveluiden minimitasosta on säädetty      vin pitkälti jo kaupallisin ehdoin.
22699: liikenneministeriön päätöksessä eräistä Euroo-
22700: 
22701: 
22702: 
22703: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000
22704: 
22705:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
22706: 
22707: 
22708: 
22709: 
22710: 4
22711: Ministems svar                                            KK 787/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
22712: 
22713: 
22714: 
22715: 
22716: Tili riksdagens talman
22717: 
22718: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Sonera Abp jämte dotterbolag ansvarar till be-
22719: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     tydande del för dataöverföringstjänstema på
22720: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eero        landsbygden. Ministeriet har utrett på vilket sätt
22721: Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      GSM-tekniken skulle uppfylla de krav som förut-
22722: mål SS 787/2000 rd:                                    sätts i bl.a. EU-direktiv. 1 direktiven definieras
22723:                                                        inte genom viiken teknik tjänstema i fråga skall
22724:        Vad ämnar regeringen göra för att ga-           genomföras. GSM-tekniken utvecklas snabbt.
22725:       rantera tillräckligt snabba datatrafik-          Enligt Sonera är dess mål att kunna erbjuda sina
22726:       förbindelser även på glesbygderna och            kunder åtminstone en motsvarande eller t.o.m.
22727:                                                        bättre dataöverföringsförbindelse än den fasta
22728:        har regeringen övervägt möjligheten             förbindelse som kunden för närvarande använ-
22729:       att i datakommunikationsoperatörernas           der. Soneras avsikt är att använda GSM-tekniken
22730:       koncessioner skriva in skyldigheter om           främst i sådana situationer när långa stolplinjer
22731:       förbindelsernas miniminivå?                     måste fömyas till följd av att stolpama är murk-
22732: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       na.
22733: föra följande:                                            Redan nästa år kommer teleföretagen att ta i
22734:                                                       bruk trådlösa s.k. GPRS-nät (General Packet Ra-
22735: Snabba dataöverföringsförbindelser kan genom-         dio Services), i vilka dataöverföringen sker be-
22736: föras med hjälp av ett flertal altemativa tekniker.   tydligt snabbare än i de nuvarande GSM-näten,
22737: Sådana digitala abonnentförbindelser är i det fas-    t.o.m. med en hastighet på 170 Kbit/s. Detta
22738: ta nätet t.ex. ADSL, HDSL och VDSL. 1 tätorter-       övergår redan avsevärt den hastighet som möjlig-
22739: na erbjuder kabeltelevisionsnäten dessutom al-        görs av en lång stolplinje.
22740: temativa snabba dataöverföringsnät. Trådlösa al-          Regeringens telepolitiska linje har varit att ga-
22741: temativ är trådlösa lokalnätstekniker, radiolän-      rantera alla medborgama i hela Jandet tekniskt
22742: kar och mobiltelenät. De sist nämndas kapacitet       utvecklade, kvalitativa och förmånliga elektris-
22743: ökar snabbt i omfattning. Genom satelliter kan        ka kommunikationstjänster genom främjande av
22744: t.o.m. accessnät som har t.o.m. mycket stor täck-     konkurrensen mellan teleföretagen. Detta har
22745: ning byggas. Redan nu ser det ut som att också        lyckats tämligen väl. Beviset är talrika intema-
22746: digitaltelevisioneo och elnäten i den närmaste        tionella jämförelser och tidningsartiklar. Finland
22747: framtiden kan tillhandahålla gångbara, snabba         är en föregångare när det gäller många tjänster
22748: lösningar när det gäller dataöverföring.              inom den elektroniska kommunikationen. De
22749:    Kommunikationsministeriet har låtit utföra en      centrala kommunikationstjänstema, inklusive ln-
22750: undersökning om snabba dataöverföringsförbin-         temettjänstema, är väl tillgängliga för medborga-
22751: delser som kommer att bli klar i november. Cen-       re i hela landet. Detta bevisar bl.a. en undersök-
22752: trala resultat i undersökningen är att 95 % av        ning som ministeriet har låtit utföra om den
22753: kommunema och 99 % av invånama i vårt land            regionala tillgången på teletjänster. Också i den
22754: redan nu omfattas av stamnät som genomförts           ovan nämnda undersökningen, som skall publice-
22755: med användande av optiska kablar.                     ras inom kort, konstateras att de stamnät som för-
22756: 
22757: 
22758:                                                                                                          5
22759: KK 787/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                     Ministems svar
22760: 
22761: 
22762: verkligats genom optiska kablar omfattar så gott       beslut om vissa teletjänster som avses i Euro-
22763: som hela befolkningen. Bredbandstjänstema är           peiska gemenskapemas lagstiftning (4711 1997)
22764: ännu nya och i deras prissättning ingår ett nyhets-    bestäms om miniminivån för teletjänsterna i Fin-
22765: tillägg, men redan nu är det möjligt att märka att     land. 1 samstämmighet med EU-lagstiftningen
22766: bl.a. ADSL-tjänstemas prisnivå kommer att sjun-        definieras i detta beslut inte genom viiken teknik
22767: ka tämligen snabbt när antalet användare och           tjänstema skall genomföras.
22768: konkurrensen ökar. Denna utveckling stöds även             Regeringen anser att den nuvarande telepoliti-
22769: av det förslag till ändring av telemarknadslagen       ken, när teleföretagen på kommersiella villkor
22770: som behandlas i riksdagen och som ålägger tele-        producerar alla de skäliga kommunikationstjäns-
22771: företagen att hyra ut ledig kapacitet i abonnent-      ter som användama behöver, är fungerande. Te-
22772: förbindelsen till konkurrentema, t.ex. för Inter-      letekniken utvecklas snabbt och producerar kon-
22773: nettjänster.                                           tinuerligt allt fler altemativa sätt genom vilka
22774:     I Finland behöver teleföretagen koncession         snabba dataöverföringstjänster kan förverkligas.
22775: endast för att bygga mobiltelenät. Hos oss ingår       Med tanke på den framtida utvecklingen är det
22776: de centrala kraven i telemarknadslagen eller i         inte ens fömuftigt av samhället att förbinda sig
22777: lägre normer som utfårdats med stöd av den, inte       till endast en teknik och med användande av den
22778: i koncessioner. Den intemationella utvecklingen        bygga ut det offentliga kommunikationsnätet i
22779: går i riktning mot den tillståndsförvaltningspoli-     syfte att producera Intemettjänster, i synnerhet
22780: tik som redan iakttas i Finland, eftersom den är       då detta redan ser ut att bli verklighet på kom-
22781: enkel och lätt att kontrollera. 1 trafikministeriets   mersiella villkor i mycket stor utsträckning.
22782: 
22783: 
22784: Helsingfors den 10 november 2000
22785: 
22786:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
22787: 
22788: 
22789: 
22790: 
22791: 6
22792:                                                             KK 788/2000 vp - Ola Rosendahl /r
22793: 
22794: 
22795: 
22796: 
22797:                                           SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 788/2000 rd
22798: 
22799:                                           Strömsöns anslutning tili ett naturskyddsområ-
22800:                                           de
22801: 
22802: 
22803: 
22804: 
22805: Tili riksdagens talman
22806: 
22807: Den statliga Alko-koncemen äger ett cirka l 000    Strömsöarkipelagen kunde med fördel anslutas
22808: hektar stort område, Strömsöarkipelagen i Eke-     tili någon av dessa naturskyddsområden elier ut-
22809: näs skärgård invid gränsen tili Ingå och Barö-     göra ett eget sådant, elier skyddas på annat sätt
22810: sund. Området som uppenbarligen nyttjats för       från exploatering.
22811: bolagets representation har vid koncemens omor-
22812: ganisation förmodligen överförts tili något för-   Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
22813: valtningsbolag.                                    ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
22814:     Området omfattar en flera kvadratkilometer     ver stälia följande spörsmål tili behörig medlem
22815: stor huvudö Strömsö samt en omkringliggande        av statsrådet:
22816: skärgård av mindre öar och vatten. Det är fråga
22817: om en av den finska skärgårdens naturskönaste             Vilka åtgärder avser regeringen vidta
22818: platser och ett mycket ömtåligt läge gränsande           för att rädda den statsägda Strömsöar-
22819: tili Söderfjärdens olika naturskyddsområden.             kipelagen från exploatering och bevara
22820:                                                          dess karaktär och värdefulla natur?
22821: 
22822: 
22823: Helsingfors den l 7 oktober 2000
22824: 
22825:    Ola Rosendahl /sv
22826: 
22827: 
22828: 
22829: 
22830:                                                                                           Version 2.0
22831: Suomennos                                                         KK 788/2000 vp - Ola Rosendahl /r
22832: 
22833: 
22834: 
22835: 
22836:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 788/2000 vp
22837: 
22838:                                                Strömsön liittäminen luonnonsuojelualueeseen
22839: 
22840: 
22841: 
22842: 
22843: Eduskunnan puhemiehelle
22844: 
22845: Valtiollinen Alko-konserni omistaa noin 1 000           kin näistä luonnonsuojelualueista tai se vo1s1
22846: hehtaaria suuren alueen, Strömsön saariston             muodostaa oman luonnonsuojelualueensa tai se
22847: Tammisaaren saaristossa Inkoon ja Barönsalmen           voitaisiin suojella muulla tavoin hyväksikäytöltä.
22848: rajalla. Alue, jota on ilmeisesti käytetty yhtiön
22849: edustustarkoituksiin, on konsernin uudelleenjär-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22850: jestelyssä luultavasti siirretty jollekin hallintoyh-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22851: tiölle.                                                 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22852:    Alue käsittää useiden neliökilometrien kokoi-        vaksi seuraavan kysymyksen:
22853: sen pääsaaren Strömsön sekä ympärillä olevan
22854: saariston pienine saarineen ja vesineen. Kyse on              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
22855: yhdestä Suomen saariston luonnonkauneimmista                  tyä pelastaakseen valtion omistaman
22856: paikoista, jolla on hyvin herkkä Söderfjärdenin               Strömsön saariston hyväksikäytöitä ja
22857: eri luonnonsuojelualueisiin rajoittuva sijainti.              säilyttääkseen sen luonteen ja arvok-
22858: Strömsön saaristo voitaisiin hyvin liittää johon-             kaan luonnon?
22859: 
22860: 
22861: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
22862: 
22863:     Ola Rosendahl /r
22864: 
22865: 
22866: 
22867: 
22868: 2
22869: Ministerin vastaus                                              KK 788/2000 vp- Ola Rosendahl /r
22870: 
22871: 
22872: 
22873: 
22874: Eduskunnan puhemiehelle
22875: 
22876: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-              Strömsön luonnonsuojelualue kuuluu osa-
22877: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      alueena Tammisaaren ja Hangon saariston ja
22878: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue -nimi-
22879: vastattavaksi kansanedustaja Ola Rosendahlin /r        seen Natura 2000 -alueeseen. Jos luonnonsuoje-
22880: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                lualueella tai sen ulkopuolella toteutettava hanke
22881: 788/2000 vp:                                           tai suunnitelma yksin tai yhdessä muiden hank-
22882:                                                        keiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti
22883:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        merkittävästi heikentää Natura-alueen niitä luon-
22884:       tyä pelastaakseen valtion omistaman              toarvoja, joiden suojelemiseksi alue on otettu
22885:       Strömsön saariston hyväksikäytöitä ja            Natura 2000 -verkostoon, on hankkeen tai suun-
22886:       säilyttääkseen sen luonteen ja arvok-            nitelman toteuttajan arvioitava vaikutukset luon-
22887:       kaan luonnon?                                    nonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukaan. Ar-
22888:                                                        vioinnista pyydetään lausunnot alueellisesta ym-
22889: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         päristökeskuksesta ja luonnonsuojelualueen hal-
22890: ti seuraavaa:                                          tijalta. Jos arviointi ja lausuntomenettely osoit-
22891: Oy Alko Ab on aikoinaan hankkinut Strömsön             taa, että luontoarvot heikentyvät merkittävästi, ei
22892: saaristoalueen henkilökuntansa virkistyskäyttöä        viranomainen voi myöntää hankkeelle tai suunni-
22893: varten. Yhtiö selvitti tarkkaan alueen linnustoa ja    telmalle lupaa (Lsl 66 §).
22894: muuta eläimistöä, kasvillisuutta ja pääsaaren              Tammisaaren saaristoon laadittu yleiskaava
22895: metsien käyttöä ja hoitoa. Näiden selvitysten pe-     jätettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa vah-
22896: rusteella Oy Alko Ab pyrki ohjaamaan alueen           vistamatta 20.12.1995. Perusteluna vahvistamat-
22897: virkistys- ja muuta käyttöä. Samalla saaristo"        ta jättämiselle oli muun muassa kaavassa käytet-
22898: Iuonnoltaanja linnustoltaan merkittävimmät osat       ty suuri mitoitus eli kaava olisi mahdollistanut
22899: perustettiin yhtiön hakemuksesta ja Uudenmaan         uusien lomarakennusten melko huomattavan li-
22900: lääninhallituksen päätöksellä 8.12.1981 luon-         sääntymisen Tammisaaren aralle saaristoalueel-
22901: nonsuojelulain 24 §:n mukaiseksi luonnonsuoje-        le. Läntisimmälle osalle on kaupunki hyväksy-
22902: lualueeksi. Sen kokonaispinta-ala on n. 333 heh-      nyt uuden rantaosayleiskaavan vuonna 1999,
22903: taaria ja tästä maa-alaa on n. 43 hehtaaria.          kaava on Uudenmaan ympäristökeskuksessa
22904: Alueen luonnonsuojeluarvot pyritään turvaa-           vahvistettavana. Itäisimmälle osalle, johon
22905: maan päätöksessä annetuilla rauhoitusmääräyk-         Strömsön saaristo kuuluu, kaupunki on aloitta-
22906: sillä, jotka kieltävät muun muassa maaperään,         massa uuden yleiskaavan laatimisen. Tämän työn
22907: kasvillisuuteen ja eläimistöön kajoamisen sekä        yhteydessä ympäristökeskus osaltaan pyrkii oh-
22908: rakentamisen. Lisäksi määräykset kieltävät lei-       jaamaan kaupungin kaavoitusta siten, että kaava
22909: riytymisen ja yöpymisen rantaan ankkuroiduissa        laaditaan ottaen huomioon alueen erityisolot,
22910: veneissä. Kuudelle linnuston kannalta tärkeim-        luontosuhteet ja huono kulutuskestävyys ja että
22911: mälle luodolle maihinnousu on kielletty 1.4.-         alueelle jätetään riittävät vapaa-alueet, sekä
22912: 31.7.                                                 luonnonsuojelullisin perustein osoitettavat suo-
22913: 
22914: 
22915: 
22916:                                                                                                         3
22917: KK 788/2000 vp - Ola Rosendahl /r                                              Ministerin vastaus
22918: 
22919: 
22920: jelualueet että virkistyskäyttöön tarkoitetut       Ympäristöministeriö katsoo, että näillä kei-
22921: alueet. Tässä yhteydessä tulee tehdä myös tar-   noilla voidaan ohjata koko alueen hyväksikäyt-
22922: peelliset luonto- ja muut ympäristöselvitykset   töä ja säilyttämään sen luonne ja arvokas luonto.
22923: 
22924: 
22925: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2000
22926: 
22927:     Ympäristöministeri Satu Hassi
22928: 
22929: 
22930: 
22931: 
22932: 4
22933: Ministems svar                                                  KK 788/2000 vp- Ola Rosendahl /r
22934: 
22935: 
22936: 
22937: 
22938: Tili riksdagens talman
22939: 
22940: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Strömsö naturskyddsområde utgör ett delom-
22941: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    råde inom det Natura 2000-område som kallas de
22942: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ola         skyddsvärda marina områdena i Ekenäs och
22943: Rosendahl /sv undertecknade skriftliga spörsmål        Hangö skärgård och i Pojoviken. Om ett projekt
22944: SS 788/2000 rd:                                        som genomförs inom naturskyddsområdet eller
22945:                                                        utanför detta, en plan i sig eller i samverkan med
22946:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta          andra projekt eller planer i Natura-området san-
22947:       för att rädda den statsägda Strömsöar-          nolikt på ett betydande sätt minskar de naturvär-
22948:       kipelagen från exploatering och bevara          den för vilkas skydd området togs med i Natura
22949:       dess karaktär och värdefulla natur?             2000-nätverket, skall den som genomför projek-
22950:                                                       tet eller planen enligt 65 § naturvårdslagen
22951: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       (1096/1996) bedöma konsekvensema. Ett utlå-
22952: föra följande:                                        tande om bedömningen begärs av miljöcentralen
22953: Oy Alko Ab har en gång i tiden skaffat Strömsö        och av den som förvaltar naturskyddsområdet.
22954: skärgårdsområde för att använda det som rekrea-       Om uppskattningen och utlåtandet visar att natur-
22955: tionsområde för personalen. Bolaget klarlade          värdena nämnvärt minskas, kan myndigheten
22956: noggrant fågelbeståndet och det övriga djurlivet      inte bevilja tillstånd för projektet eller planen
22957: samt vegetationen i området samt användningen         (66 § naturvårdslagen).
22958: och vården av skogama på huvudön. Oy Alko Ab             Nylands miljöcentral avstod den 20 december
22959: strävade efter att styra rekreationsverksamheten       1995 från att fastställa dengeneralpian som hade
22960: och den övriga användningen av området på ba-         gjorts upp för Ekenäs skärgård. Motiveringen till
22961: sis av dessa utredningar. Samtidigt blev de delar     detta var bl.a. den stora dimensionering som hade
22962: som hade mest betydelse med tanke på skär-            använts, dvs. planen hade möjliggjort en rätt på-
22963: gårdsnaturen och fågelbeståndet på ansökan av         fallande ökning av fritidshusen i Ekenäs känsli-
22964: bolaget och genom beslut av länsstyrelsen i Ny-       ga skärgårdsområde. 1 fråga om den västligaste
22965: lands län den 8 december 1981 ett naturskydds-        del en har staden 1999 godkänt en ny stranddelge-
22966: område i enlighet med 24 § naturvårdslagen.           neralplan och planen har inlämnats till Nylands
22967: Området omfattar totalt ca 333 hektar och av det-     miljöcentral för fastställande. 1 fråga om den öst-
22968: ta utgörs ca 43 hektar av 1andområden. Man har        ligaste delen, dit Strömsöarkipelagen hör, börjar
22969: strävat efter att säkerställa naturskyddet i områ-    staden nu göra upp en ny generalplan. 1 samband
22970: det genom de fridlysningsbestämmelser som in-         med detta arbete strävar miljöcentralen för sin
22971: går i beslutet och som förbjuder bl.a. ingrepp i      del efter att styra stadens planering så att planen
22972: marken, växtligheten och djurlivet samt byggan-       görs upp med beaktade av områdets särförhållan-
22973: de. Bestämmelserna förbjuder dessutom cam-            den, naturförhållanden och känslighet för slitage
22974: ping och övemattning i båtar som har ankrats vid      samt så att det i området lämnas tillräckliga fri-
22975: stranden. På de sex öar som är viktigast för fågel-   områden, både skyddsområden som anvisas på
22976: livet är landstigning förbjuden mellan den 1 april    grunder som hänför sig till naturskyddet och om-
22977: och den 31 juli.                                      råden som är avsedda för rekreation. 1 samband
22978: 
22979: 
22980:                                                                                                        5
22981: KK 788/2000 vp -    Ola Rosendahl /r                                            Ministems svar
22982: 
22983: 
22984: med detta bör man också göra nödvändiga natur-     Miljöministeriet anser att man med dessa me-
22985: och övriga miljöutredningar.                     del kan styra användningen av hela området och
22986:                                                  bevara områdets karaktär och värdefulla natur.
22987: 
22988: 
22989: Helsingforsden 13 november 2000
22990: 
22991:     Miljöminister Satu Hassi
22992: 
22993: 
22994: 
22995: 
22996: 6
22997:                                                            KK 789/2000 vp -      Kyösti Karjula /kesk
22998: 
22999: 
23000: 
23001: 
23002:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 789/2000 vp
23003: 
23004:                                             Oulun yliopiston tutkintojen määrittäminen
23005: 
23006: 
23007: 
23008: 
23009: Eduskunnan puhemiehelle
23010: 
23011: Oulun yliopiston teknisen työn aineenopettajan          Uuden asetuksen voimaantulon jälkeen Oulun
23012: poikkeuskoulutus päättyi 1990-luvun puolivälis-      yliopiston ei ole ollut mahdollista antaa todistus-
23013: sä kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opet-   ta teknisen työn aineenopettajakelpoisuudesta.
23014: tajankoulutuksesta annetun uuden asetuksen           Noin 45 opiskelijalta luvattu pätevyys on jäänyt
23015: myötä (576/1995). Asetuksella teknisen työn ai-      saamatta. Heiltä aineenopettajan kelpoisuuden
23016: neenopettajan koulutusvastuu annettiin Turun         saavuttaminen edellyttäisi suoritettujen opinto-
23017: yliopistolle. Asetuksen esittelymuistiossa kuiten-   jen lisäksi Turun yliopiston tarjoaman täyden-
23018: kin todettiin, että Oulun yliopiston teknisen työn   nyskoulutuskurssin suorittamista. Edellytettä-
23019: aineenopettajan koulutusta "on mahdollista ke-       vien opintojen laajuuden ja ajoituksen vuoksi
23020: hittää edelleen toisen opetettavan aineen opin-      useiden opiskelijoiden ei ole mahdollista suorit-
23021: toina ja teknologiakasvatukseen painottuen".         taa lisäkurssia.
23022:     Edellä esitetyn lainauksen pohjalta Oulun yli-      Asetusten tulkintaan liittyneiden epäselvyyk-
23023: opistossa järjestettiin edelleen teknisen työn 35    sien vuoksi Oulun yliopiston teknisen työn opin-
23024: opintoviikon koulutusta. Vuosien 1996-1998           not suorittaneet opiskelijat ovat joutuneet koh-
23025: kasvatustieteiden tiedekunnan opinto- ja valinta-    tuuttomaan tilanteeseen. Koulutuksen valinnalle
23026: oppaiden mukaan teknisen työn aineopinnot an-        luvattu teknisen työn aineenopettajan pätevyys
23027: tavat luokanopettajan tutkinnon yhteydessä päte-     on ollut keskeinen peruste. On ymmärrettävää,
23028: vyyden opettaa teknistä työtä yläasteella. Opis-     että opiskelijat kyselevät syntyneessä tilanteessa
23029: kelijat hakeutuivat opiskelemaan luvatun päte-       hämmentyneinä: "Eikö kukaan ota asiassa vas-
23030: vyyden vuoksi.                                       tuuta?"
23031:     Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen opetus-
23032: toimen       henkilöstön      kelpoisuusasetuksen    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23033: (986/ 1998) mukaan aineenopetusta on kelpoinen       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23034: antamaan kuitenkin vain henkilö, joka on suorit-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23035: tanut 35 opintoviikon laajuiset "aineenopettajan     vaksi seuraavan kysymyksen:
23036: koulutukseen kuuluvat opinnot". Aiemmassa,
23037:  1.5.1996-31.12.1998 voimassa olleessa kelpoi-             Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
23038:  suusasetuksessa (294/ 1996) katsottiin opettajan-         saattaakseen Oulun yliopiston teknisen
23039: koulutuksen yhteydessä suoritettujen 35 opinto-            työn opiskelijoiden kannalta kohtuutto-
23040:  viikon laajuisten opintojen antavan aineenopetta-         man tilanteen kuntoon pätevyys- ja kel-
23041: jan pätevyyden.                                            poisuusehtojen osalta?
23042: 
23043: 
23044: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2000
23045: 
23046:     Kyösti Karjula /kesk                                                                       Versio 2.0
23047: KK 789/2000 vp -      Kyösti Karjula !kesk                                            Ministerin vastaus
23048: 
23049: 
23050: 
23051: 
23052: Eduskunnan puhemiehelle
23053: 
23054: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          mäsäännösten mukaan opiskelijoilla oli mahdol-
23055: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      lisuus jatkaa opintojaan aiemman kasvatustie-
23056: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          teellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun ase-
23057: vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Karjulan           tuksen mukaan 31.7.2000 asti.
23058: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              Kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opetta-
23059: 789/2000 vp:                                          jankoulutuksesta annetussa asetuksessa ja sen
23060:                                                        liitteessä määritettiin yliopistojen koulutusvas-
23061:        Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy          tuiden jako. Teknisen työn koulutusvastuu kuu-
23062:        saattaakseen Oulun yliopiston teknisen          luu tämän mukaan Turun yliopistolle ja Åbo
23063:        työn opiskelijoiden kannalta kohtuutto-        Akademille, jolloin Oulun yliopistolla ei enää ol-
23064:        man tilanteen kuntoon pätevyys- ja kel-        lut mahdollisuutta teknisen työn aineenopetta-
23065:        poisuusehtojen osalta?                         jien koulutukseen.
23066:                                                            Oulun yliopisto aloitti vuonna 1996 luokan-
23067: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         opettajakoulutuksen, joka painottui teknologia-
23068: ti seuraavaa:                                         kasvatukseen. Tämän koulutuksen yhteydessä oli
23069: Aineenopettajakoulutusta järjestävät yliopistot       tarjolla mahdollisuus opiskella teknisen työn
23070: eri alojen tutkintoasetuksissa säädetyn työnjaon      opintoja. Opiskelijoille on heidän saamansa
23071: ja koulutusvastuun mukaisesti. Asetuksissa sää-       opintoinformaation perusteella muodostunut kä-
23072: detään, mitkä oppiaineet voivat olla edustettuina     sitys näiden opintojen luonteesta teknisen työn
23073: eri yliopistoissa. Tutkintoasetusten liitteinä ovat   aineenopettajakoulutuksena ja sen tuottamasta
23074: luettelot eri oppiaineista ja merkinnät siitä, min-   kelpoisuudesta. Tästä syystä opetusministeriö on
23075: kä yliopiston koulutusvastuuseen oppiaine kuu-        useissa eri yhteyksissä kehottanut Oulun yliopis-
23076: luu. Ilman luetteloon tehtävää muutosta yliopis-      toa järjestämään yhteistyössä teknisen työn kou-
23077: to ei voi aloittaa koulutusta eikä luopua luette-     lutusvastuun omaavan Turun yliopiston kanssa
23078: loon merkitystä koulutusvastuusta.                    tarvittavat täydentävät opinnot niitä haluaville.
23079:    Oulun yliopisto toteutti kaksivuotisen poik-       Turun ja Oulun yliopistojen kesken on valmistel-
23080: keuskoulutuksen teknisen työn aineenopettajille       tu marraskuussa 2000 käynnistyviksi tarkoitetut
23081: vuosina 1991-1992. Opetusministeriö vahvisti          teknisen työn täydentävät opinnot niille henki-
23082: kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista     löille, jotka luokanopettajakelpoisuuden ohella
23083: annetun asetuksen (530/1978) 44 §:n nojalla           haluavat hankkia myös teknisen työn aineenope-
23084: Oulun yliopiston teknisen työn aineenopettajien       tukseen edellytettävän kelpoisuuden. Opinnot to-
23085: tutkintosäännön. Se tuli voimaan 1.4.1992 ja on       teutetaan pääosin Oulussa ja etäopetusjärjestely-
23086: voimassa toistaiseksi.                                jä hyväksikäyttäen. Järjestettäviin täydentäviin
23087:    Oulun yliopiston teknisen työn aineenopetta-       opintoihin osallistumisen sijasta opiskelijalla on
23088: jien poikkeuskoulutusta koskeva tutkintosääntö        mahdollisuus hankkia yliopiston antama todistus
23089: kumoutui, kun kasvatustieteellisen alan tutkin-       siitä, että hän on suorittanut aineenopettajan kou-
23090: noista ja opettajankoulutuksesta annettiin asetus     lutukseen kuuluvaa opetettavaa ainetta vastaavat
23091: 21.4.1995 (576/1995). Tämän asetuksen siirty-         opinnot.
23092: 
23093: 
23094: 2
23095: Ministerin vastaus                       KK 789/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
23096: 
23097: 
23098: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
23099: 
23100:     Opetusministeri Maija Rask
23101: 
23102: 
23103: 
23104: 
23105:                                                                            3
23106: KK 789/2000 vp -      Kyösti Karjula /kesk                                               Ministems svar
23107: 
23108: 
23109: 
23110: 
23111: Tili riksdagens talman
23112: 
23113: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       (576/1995) utfårdades den 21 apri1 1995. En1igt
23114: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-    övergångsbestämme1sema i förordningen hade
23115: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot            de studerande möjlighet att fortsätta sina studier
23116: Kyösti Karju1a /cent undertecknade skriftliga         en1igt den tidigare förordningen om pedagogiska
23117: spörsmå1 SS 789/2000 rd:                              examina och studier fram till den 31 ju1i 2000.
23118:                                                           I förordningen om examina och 1ärarutbild-
23119:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta          ning på det pedagogiska området och i bi1agan
23120:       för att hjälpa upp den orimliga situatio-       till den fasts1ogs förde1ningen av utbildningsan-
23121:       nen för de studerande i teknisk slöjd vid       svaret mellan universiteten. Utbi1dningsansvaret
23122:        Uleåborgs universitet med tanke på             i teknisk s1öjd tillkommer en1igt den Åbo univer-
23123:       kompetens- och behörighetsvillkoren?            sitet och Åbo Akademi, och dänned har U1eå-
23124:                                                       borgs universitet inte 1ängre möj1ighet att ordna
23125: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       utbildning av ämnes1ärare i teknisk s1öjd.
23126: föra fö1jande:                                            U1eåborgs universitet startade 1996 en k1ass1ä-
23127: Ämnes1ärarutbi1dningen ordnas av universiteten        rarutbi1dning som fokuserade på tekno1ogiunder-
23128: i en1ighet med den arbetsförde1ning och det ut-       visning. 1 samband med utbi1dningen erbjöds en
23129: bi1dningsansvar som föreskrivs i examensförord-       möj1ighet att bedriva studier i teknisk s1öjd. De
23130: ningama för respektive område. 1 förordningama        studerande fick på basis av den studieinforma-
23131: bestäms vi1ka ämnen som kan vara företrädda i         tion de erhöll den uppfattningen att studiema
23132: de o1ika universiteten. Till examensförordningar-     hade karaktären av ämnes1ärarutbi1dning i tek-
23133: na hör bi1agor med förteckningar över 1äroäm-         nisk s1öjd och att de gav motsvarande behörig-
23134: nen och anteckning om till vi1ket universitets ut-    het. Av denna an1edning har undervisningsminis-
23135: bi1dningsansvar ämnet hör. Utan att förteckning-      teriet i flera sammanhang anmodat Uleåborgs
23136: en ändras kan ett universitet varken starta en ut-    universitet att i samarbete med Åbo universitet
23137: bi1dning eller avsäga sig ett utbi1dningsansvar       som har utbi1dningsansvaret i teknisk s1öjd, ord~
23138: som anges i förteckningen.                            na nödvändiga komp1etterande studier för dem
23139:    U1eåborgs universitet genomförde en tvåårig        som önskar sådana. Abo och Uleåborgs universi-
23140: undantagsutbi1dning för ämnes1ärare i teknisk         tet har nu tillsammans p1anerat komp1etterande
23141: s1öjd åren 1991-1992. Med stöd av 44 § i för-         studier i teknisk s1öjd med start i november 2000
23142: ordningen om pedagogiska examina och studier          för personer som vid sidan av k1ass1ärarbehörig-
23143: (530/1978) fastställde undervisningsministeriet       het önskar skaffa sig den behörighet som krävs
23144: Uleåborgs universitets examensstadga för äm-          för ämnesundervisning i teknisk s1öjd. Studiema
23145: nes1ärare i teknisk s1öjd. Den trädde i kraft den 1   ordnas huvudsak1igen i U1eåborg och med möj-
23146: april 1992 och gällde tillsvidare.                    1igheter till distansundervisning. 1 stället för att
23147:    U1eåborgs universitets examensstadga för un-       de1ta i de komp1etterande studiema kan en stude-
23148: dantagsutbi1dningen av ämnes1ärare i teknisk          rande skaffa sig ett av universitetet utfårdat intyg
23149: s1öjd upphävdes när förordningen om examina           över genomförda studier motsvarande undervis-
23150: och 1ärarutbi1dning på det pedagogiska området        ningsämnet i utbi1dningen för ämnes1ärare.
23151: 
23152: 
23153: 4
23154: Ministems svar                        KK 789/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
23155: 
23156: 
23157: Helsingfors den 8 november 2000
23158: 
23159:    Undervisningsminister Maija Rask
23160: 
23161: 
23162: 
23163: 
23164:                                                                         5
23165:                                                            KK 790/2000 vp - Antero Kekkonen /sd
23166: 
23167: 
23168: 
23169: 
23170:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 790/2000 vp
23171: 
23172:                                              Teollisuussijoituksen sijoituspolitiikka
23173: 
23174: 
23175: 
23176: 
23177: Eduskunnan puhemiehelle
23178: 
23179: Suomen Teollisuussijoitus on harjoittanut viiden      kaikkein herkimmässä vaiheessa. Tähän ns. sie-
23180: vuoden aikana varsin onnistuneesti sijoitustoi-       menvaiheen rahoitukseen on usein vaikea saada
23181: mintaa pääomasijoitusmarkkinoilla. Teollisuus-        ulkopuolista rahoitusta.
23182: sijoituksen sijoitusinstrumentteina ovat olleet           Teollisuussijoitus on mukana yhdeksässä
23183: pääasiallisesti osakesijoitukset, vaihtovelkakirja-    alueellisessa rahastossa. Yhteensä Teollisuussi-
23184: lainat sekä pääoma- ja voitto-osuuslainat Yhtiö       joitus on sijoittanut 62,8 miljoonaa markkaa
23185: sijoittaa valtionyhtiöiden yksityistämishankkeis-     alueellisiin rahastoihin. Näillä rahastoilla on suu-
23186: ta kertyvää pääomaa toimimalla pääasiassa ra-         ri merkitys eri alueiden yritystoiminnalle ja olisi
23187: hastojen rahastona. Tällä vaalikaudella omaisuu-      siten suotavaa, että tätä sijoitustoimintaa voitai-
23188: den myyntituloja on päätetty varata Teollisuussi-     siin laajentaa nykyistä suuremmaksi. Aluepoli-
23189: joituksen käyttöön 250 miljoonaa markkaa joka         tiikka on yksi nykyisen hallituksen painopiste-
23190: VUOSl.                                                alueista. Nykyisellä tai uudella aluepolitiikalla
23191:     Teollisuussijoitus sijoittaa myös suoraan koh-    pyritään alueiden omien vahvuuksien vahvista-
23192: deyrityksiin. Suorat sijoitukset toteutetaan yh-      miseen alueiden tarjontatekijöiden kautta, ja yri-
23193: teissijoituksina. Sijoitukset kohdistuvat hankkei-    tykset ovat tässä avainasemassa.
23194: siin, joissa oman pääoman ehtoisen rahoituksen
23195: tarve on suuri ja riskiä halutaanjakaa sijoittajien   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23196: kesken. Teollisuussijoitus sijoittaa yrityksiin,      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23197: joilla voidaan arvioida olevan liiketaloudelliset     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23198: menestymisen mahdollisuudet.                          vaksi seuraavan kysymyksen:
23199:     Onnistuneesta toiminnasta huolimatta nyt voi-
23200: si olla aika tarkastella koko yhtiön sijoituspoli-          Näkeekö hallitus tarpeelliseksi muuttaa
23201: tiikkaaja pyrkiä aktivioimaan sitä. Rahoitusta tu-          Teollisuussijoituksen sijoituspolitiikkaa
23202: lisi painottaa erityisesti yritysten alkuvaihee-            nykyistä aktiivisempaan ja alueellisesti
23203: seen, jolloin bisnesidean käynnistäminen on                 kattavampaan suuntaan?
23204: 
23205: 
23206: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
23207: 
23208:     Antero Kekkonen /sd
23209: 
23210: 
23211: 
23212: 
23213:                                                                                                  Versio 2.0
23214: KK 790/2000 vp- Antero Kekkonen /sd                                                 Ministerin vastaus
23215: 
23216: 
23217: 
23218: 
23219: Eduskunnan puhemiehelle
23220: 
23221: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       riskirahoitukseen kohdennettavissa olevia varo-
23222: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       ja.
23223: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Teollisuussijoitus Oy on toimintansa käynnis-
23224: vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen         tymisen jälkeen vuonna 1995 ollut sijoittajana
23225: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          mukana jokaisessa yhdeksässä uudessa alueelli-
23226: 790/2000 vp:                                         sessa rahastossa. Sijoitussitoumukset alueelli-
23227:                                                      siin rahastoihin ovat nousseet yhteensä 63 mil-
23228:        Näkeekö hallitus tarpeelliseksi muuttaa       joonaan markkaan. Työn alla on saman verran
23229:        Teollisuussijoituksen sijoituspolitiikkaa     uusia alueellisia rahastoja, joihin tehtävien si-
23230:        nykyistä aktiivisempaan ja alueellisesti      toumusten arvioidaan nousevan vuoden sisällä
23231:        kattavampaan suuntaan?                        yli kaksinkertaiseksi nykyisten sijoitusten mää-
23232:                                                      rään verrattuna. Teollisuussijoitus Oy on toimi-
23233: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nut myös neuvonantajana perustettaessa alueelli-
23234: ti seuraavaa:                                        sille osapuolille uusia rahastoja.
23235: Eduskunta hyväksyi 30.12.1999 lain Suomen                Lisäksi yhtiö on valmistellut yhteistyössä Sit-
23236: Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä.    ran kanssa valtakunnallisen siemenrahaston pe-
23237: Yhtiön sijoitustoiminnan yleisistä suuntaviivois-    rustamista, joka toimisi kiinteässä yhteistyössä
23238: ta hyväksyttiin 17.2.2000 valtioneuvoston pää-       aikavien yritysten rahoittamisesta ja kehittämi-
23239: tös ja kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti      sestä vastaavien alueellisten toimijoiden kanssa.
23240: 15.3.2000 yhtiön ohjausta, valvontaa ja rapor-       Vireillä on myös rahoitusmallin kehittäminen
23241: tointia koskevat ohjeet. Uuden lain mukaan yh-       uudentyyppisille yrityskiihdyttämöille. Mallin
23242: tiön toiminnassa painotetaan erityisesti aikaisen    tarkoituksena on edistää Suomen vahvan infor-
23243: kehitysvaiheen yrityksiin sijoittavien rahastojen    maatio- ja kommunikaatioteknologiaan perustu-
23244: pääomittamista ja perustamista sekä alueellisen      van osaamisen ja infrastruktuurin muuntamista
23245: rahastoverkoston kehittämistä ja pääomittamista.     nykyistä tehokkaammin uusiksi menestyviksi
23246:    Edellä olevan mukaisesti Teollisuussijoitus       kasvuyrityksiksi.
23247: Oy:n tehtävänä on edistää uusien innovaatioiden          Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
23248: tuotteistamista ja kaupallistamista perustamalla     Teollisuussijoitus Oy:n sijoituspolitiikkaa on jo
23249: siemen- ja käynnistysvaiheessa olevien yritysten     muutettu uudella lailla. Lain nojalla tehdyillä
23250: rahoittamiseen erikoistuvia rahastoja. Samoin        päätöksillä on jo edetty kysymyksessä esitettyyn
23251: Teollisuussijoitus Oy:n tehtävänä on kehittää        suuntaan. Muutokset ottavat kuitenkin aikaansa.
23252: alueellista pääomasijoitustoimintaa ja ohjata nii-   Tähän vaikuttaa jo sekin, että sijoituspäätökset
23253: den käyttöön Euroopan unionin rahoituslähteistä      on valmistettava huolellisesti.
23254: 
23255: 
23256: 
23257: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2000
23258: 
23259:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
23260: 
23261: 2
23262: Ministems svar                                              KK 790/2000 vp -      Antero Kekkonen /sd
23263: 
23264: 
23265: 
23266: 
23267: Tili riksdagens talman
23268: 
23269: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        kanaliseras tili riskfinansiering, tili dessa fon-
23270: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     ders förfogande.
23271: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ante-           lndustriinvestering Ab har, sedan dess verk-
23272: ro Kekkonen /sd undertecknade skriftliga spörs-        samhet inleddes år 1995, varit med som investe-
23273: mål SS 790/2000 rd:                                    rare i var och en av de nio nya regionala fonder-
23274:                                                        na. lnvesteringsförbindelsema i de regionala fon-
23275:        Anser regeringen det nödvändigt att             derna har stigit tili totalt 63 miljoner mark. Un-
23276:        ändra Industriinvesterings investerings-        d~r arbete är lika många nya regionala fonder, i
23277:        politik så att den blir aktivare och re-        vllka de förbindelser som kommer att göras be-
23278:        gionalt mera täckande än i dagens läge?         döms stiga tili över det dubbla jämfört med den
23279:                                                        nuvarande investeringsmängden inom ett år. ln-
23280: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        dustriinvestering Ab har också varit rådgivare
23281: föra följande:                                         när nya fonder har grundats för de regionala par-
23282: Riksdagen godkände 30.12.1999 en lag om stats-         terna.
23283: bolaget Finlands lndustriinvestering Ab. Om de             Dessutom har bolaget i samarbete med Sitra
23284: allmänna riktlinjema för bolagets investerings-        förberett grundandet av en riksomfattande fond
23285: verksamhet godkändes 17.2.2000 ett statsrådsbe-        för företag i groddstadiet, som, ifall den grundas,
23286: slut och handels- och industriministeriet fast-        skall verka i nära samarbete med de regionala ak-
23287: ställde 15.3.2000 anvisningar om stymingen,            törer som svarar för finansieringen och utveck-
23288: övervakningen och rapporteringen gällande bola-        landet av företag som inleder sin verksamhet.
23289: get. Enligt den nya lagen ligger tyngdpunkten i        Aktuellt är också utvecklandet av en finansie-
23290: bolagets verksamhet särskilt på kapitalisering         ringsmodell för företagsstimulatorer av en ny
23291: och grundande av sådana fonder som investerar i        typ. Syftet med modellen är att främja omvand-
23292: företag som befinner sig i ett tidigt skede i sinut-   landet av det starka finska kunnandet och infra-
23293: veckling samt på utvecklande och kapitalisering        strukturen, vilka grundar sig på informations-
23294: av ett regionalt nätverk av fonder.                    och kommunikationstekniken, effektivare än i
23295:    1 enlighet med ovanstående har lndustriinves-       dagens läge till nya framgångsrika tillväxtföre-
23296: tering Ab tili uppgift att främja produktifiering      tag.
23297: och kommersialisering av nya innovationer ge-             Utgående från vad som sägs ovan konstaterar
23298: nom att grunda fonder som har specialiserat sig        regeringen att Industriinvestering Ab:s investe-
23299: på att finansiera företag som befinner sig på          ringspolitik redan har ändrats genom den nya la-
23300: groddstadiet eller i startskedet. lndustriinveste-     gen. Genom den nya lagen och de beslut som har
23301: ring Ab har också tili uppgift att utveckla regio-     fattats med stöd av den har man redan framskri-
23302: nal kapitalplacering och ställa de medel från Eu-      dit i den riktning som anförs i spörsmålet. Änd-
23303: ropeiska unionens finansieringskällor, vilka kan       ringarna tar emellertid sin tid. På detta inverkar
23304: 
23305: 
23306: 
23307: 
23308:                                                                                                         3
23309: KK 790/2000 vp- Antero Kekkonen /sd                 Ministerns svar
23310: 
23311: 
23312: också det faktum att de enskilda investeringsbe-
23313: sluten måste beredas med omsorg.
23314: 
23315: 
23316: 
23317: Helsingfors den 2 november 2000
23318: 
23319:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
23320: 
23321: 
23322: 
23323: 
23324: 4
23325:                                                          KK 79112000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
23326: 
23327: 
23328: 
23329: 
23330:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 791/2000 vp
23331: 
23332:                                                 Opiskelijoiden opintososiaalisten etujen muut-
23333:                                                 taminen verovapaiksi
23334: 
23335: 
23336: 
23337: 
23338: Eduskunnan puhemiehelle
23339: 
23340: Turun sosiaalikeskuksen sosiaalityöntekijöitä             esim. 18-vuotiaat lukiolaiset (joiden opinto-
23341: vieraili eduskunnassa 13.10.2000.                         sosiaalisiin tukiin ovat vaikuttaneet vanhempien
23342:     Heidän mukaansa Turun toimeentulotuki-                tulot), jotka ovat muuttaneet pois kotoa ja hakeu-
23343: asiakkaista noin 30 prosenttia on nuoria alle 25-         tuneet toimeentulotukiasiakkaiksi.
23344: vuotiaita, joista suurin osa on opiskelijoita. Kos-
23345: ka Turku on yliopistokaupunki, monet nuoret              Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23346: muuttavat Turkuun opiskelemaan. Näin ollen               jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
23347: myös toimeentulotuen asiakaskunnassa on nähtä-           vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
23348: vissä suuri opiskelijoiden määrä. Koska opinto-          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
23349: sosiaaliset tuet eivät ole riittäviä, esim. opintora-
23350: hasta maksetaan veroa ja vuoden lopussa saa-                     Ryhtyykö hallitus pikaisiin toimenpitei-
23351: daan yleensä veronpalautuksia, joudutaan opin-                   siin, että nuorten opiskelijoiden opinto-
23352: torahan verotuksen takia turvautumaan toimeen-                  sosiaaliset etuudet, esim. opintoraha,
23353: tulotukeen. Ongelmana on myös yliopisto-opin-                    muutetaan verovapaaksi, opiskelijoiden
23354: tojen liian lyhyt opintososiaalisesti tuettujen                  asumistukijärjestelmää       parannetaan
23355: opintojen aika (55 opintokuukautta). Monet nuo-                  (esim. kesäajan asumistuki opiskelijoil-
23356: ret opiskelevat ensin esim. ammattikorkeakou-                    le ja asumistuki paremmin kattamaan
23357: lussa ja kun he hakevat yliopistoon ja pääsevät                 vuokran määrän) sekä opintotuen saan-
23358: sinne, he ovat käyttäneet opintotukea. Näin opin-               tiehtoja helpotetaan siten, että ne ovat
23359: tuki ei riitä rahoittamaan yliopisto-opintoja tiuk-             niin kattavia, ettei opiskelijoiden tarvit-
23360: kojen opintokuukausimääräysten takia. On myös                   se hakeutua toimeentulotukiasiakkaiksi
23361: niitä opiskelijoita, joilla syystä tai toisesta ei ole          ja lisätä entisestään kunnan sosiaalitoi-
23362: riittäviä opintosuorituksia ja jotka eivät näin ol-             men ja sosiaalityöntekijöiden työtaak-
23363: len ole oikeutettuja esim. opintotukeen. Tällöin                kaa?
23364: he hakeutuvat toimeentulotukiasiakkaiksi. Oma-
23365: na ryhmänään ovat myös itsenäistyvät nuoret,
23366: 
23367: 
23368: 
23369: 
23370:                                                                                                    Versio 2.0
23371: KK 791/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
23372: 
23373: 
23374: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
23375: 
23376:     Marjaana Koskinen /sd                   Pia Viitanen /sd
23377:     Janina Andersson /vihr                  Tuula Haatainen /sd
23378:     Annika Lapintie /vas                    Harry Wallin /sd
23379:     Mikko Immonen /vas                      Tero Rönni /sd
23380:     Heli Paasio /sd                         Susanna Rahkonen /sd
23381:     Virpa Puisto /sd                        Pirkko Peltomo /sd
23382:     Mauri Salo /kesk                        Raimo Mähönen /sd
23383:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok         Olavi Ala-Nissilä /kesk
23384: 
23385: 
23386: 
23387: 
23388: 2
23389: Ministerin vastaus                                   KK 791/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
23390: 
23391: 
23392: 
23393: 
23394: Eduskunnan puhemiehelle
23395: 
23396: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         dätetään ennakkoveroa ja hän saa myöhemmin
23397: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     veron palautuksena takaisin, on vältettävissä si-
23398: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         ten, että opiskelija selvittää verotoimiston kans-
23399: vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen        sa ennakonpidätyksen oikean tason. Tällöin opis-
23400: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kelija saa verotoimistolta muutosverokortin.
23401: KK 79112000 vp:                                           Käytännössä opintotuen yhteismäärä on
23402:                                                       yleensä niin suuri, ettei tarvetta toimeentulotu-
23403:       Ryhtyykö hallitus pikaisiin toimenpitei-        keen pitäisi muodostua eikä täysimääräistä opin-
23404:       siin, että nuorten opiskelijoiden opinto-       totukea saava opiskelija yleensä voi saada toi-
23405:       sosiaaliset etuudet, esim. opintoraha,          meentulotukea. Opintotukea ei myönnetä kesä-
23406:       muutetaan verovapaaksi, opiskelijoiden          ajalta, jolloin opiskelijalla, jolla ei ole kesäaika-
23407:       asumistukijärjestelmää       parannetaan        na työtuloja, voi olla ongelmia toimeentulon tur-
23408:       (esim. kesäajan asumistuki opiskelijoil-        vaamisessa. Toinen tilanne, jossa opiskelijoille
23409:       le ja asumistuki paremmin kattamaan             joudutaan maksamaan toimeentulotukea, on ti-
23410:       vuokran määrän) sekä opintotuen saan-           lanne, jossa opinnot vielä jatkuvat, mutta opiske-
23411:       tiehtoja helpotetaan siten, että ne ovat        lija on nostanut opintotukea opintotukilaissa sää-
23412:       niin kattavia, ettei opiskelijoiden tarvit-     detyn enimmäisajan. Kesän ajaksi monet kunnat
23413:       se hakeutua toimeentulotukiasiakkaiksi          pyrkivät järjestämään opiskelijoille työtä toi-
23414:       ja lisätä entisestään kunnan sosiaalitoi-       meentulotuen myöntämisen sijasta. Pitkittynei-
23415:       men ja sosiaalityöntekijöiden taakkaa?          siin opintoihin toimeentulotukea myönnetään
23416:                                                       harkinnan mukaan. Tavoitteena on turvata opin-
23417: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tojen loppuunsaattaminen, jos sen voi olettaa ta-
23418: ti seuraavaa:                                         pahtuvan kohtuullisessa ajassa.
23419: Opintorahan veronalaisuus on ratkaisu, jolla to-          Opiskelijoiden asumisen tukijärjestelmä uu-
23420: teutetaan muihin tulonsaajiin nähden kohtuulli-       distettiin lainmuutoksella, joka tuli voimaan tä-
23421: nen tulontasaus tilanteissa, joissa opintorahan       män vuoden toukokuun alussa. Uudistuksen jäl-
23422: ohella saadaan verovuoden aikana huomattavasti        keen kaikki lapsettomat, vuokralla asuvat opiske-
23423: muita tuloja. Tällöin on johdonmukaista, että         lijat kuuluvat opintotuen asumislisän piiriin.
23424: saatu opintoraha on osana kokonaistuloa muiden        Asumislisää voidaan myöntää opiskelukuukau-
23425: tulojen tapaan verotettavaa tuloa. Opintorahasta      sille, jolloin tuki voidaan myöntää kesäkuukausi-
23426: ei joudu maksamaan veroa, jos vuoden aikana ei        na vain, jos opiskelija harjoittaa silloin opintoja.
23427: saa sen lisäksi muuta veronalaista tuloa. Tämä        Uudistuksen yhteydessä jo ennestään opintotuen
23428: johtuu kunnallisverotuksen opintorahavähennyk-        asumislisää saaneiden opiskelijoiden tukipro-
23429: sestä, joka on myönnetyn opintorahan suurui-          senttia voitiin korottaa samalle tasolle asumis-
23430: nen, kuitenkin enintään 13 000 markkaa. Vähen-        tuen tukiprosentin kanssa, mutta aikaisemmin
23431: nystä pienennetään 50 prosentilla siitä määrästä,     asumistuen piirissä olleet opiskelijat menettivät
23432: jolla opiskelijan ansiotulot ylittävät 13 000         asumisen tuen niinä kuukausina, joina eivät opis-
23433: markkaa. Sellainen tilanne, että opiskelijalta pi-    kele. Valtiontaloudellisia edellytyksiä asumisli-
23434: 
23435: 
23436:                                                                                                          3
23437: KK 79112000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                          Ministerin vastaus
23438: 
23439: 
23440: sän muuttamiselle ympärivuotiseksi ei toistaisek-   ajaksi. Opintotuen myöntämisen yleisiä edelly-
23441: si ole.                                             tyksiä ovat opintojen päätoiminen harjoittami-
23442:    Opintotuki on tarveharkintainen etuus, joka on   nen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen
23443: tarkoitettu opiskeluaikaisen toimeentulon turvaa-   tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta arvioitaes-
23444: miseen. Korkeakouluopintoihin opintotukea           sa muualla kuin korkeakoulussa opiskelevan
23445: myönnetään enintään 70 kuukaudeksi. Ei ole tar-     kohdalla otetaan huomioon vanhempien tulot
23446: koitus, että opintotuen turvin suoritetaan useita   opintorahaa myönnettäessä, kun hakija on alle
23447: perättäisiä korkeakoulututkintoja. Opiskelijan      20-vuotias ja asumislisää myönnettäessä, kun ha-
23448: tulisi opintojensa suunnittelussa ottaa huomioon    kija on alle 18-vuotias.
23449: se, että opintotukea myönnetään rajoitetuksi
23450: 
23451: 
23452: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000
23453: 
23454:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
23455: 
23456: 
23457: 
23458: 
23459: 4
23460: Ministems svar                                       KK 791/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
23461: 
23462: 
23463: 
23464: 
23465: Tili riksdagens talman
23466: 
23467: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       skottsinnehållning görs hos en studerande som
23468: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    senare får den i återbäring kan undvikas genom
23469: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar-       att den studerande tillsammans med skattebyrån
23470: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli-      utreder den riktiga storleksklassen på förskottsin-
23471: ga spörsmål SS 791/2000 rd:                           nehållningen. Studeranden får då ett s.k. änd-
23472:                                                       ringsskattekort av skattebyrån.
23473:        Kommer regeringen att vidta skyndsam-              1 praktiken är det sammanlagda studiestödet
23474:        ma åtgärder så att de studiesociala för-       vanligen så stort att något behov av utkomststöd
23475:        månernaför unga studerande, t.ex. stu-         inte borde uppkomma, och i regel kan en stude-
23476:        diepenningen, blir skattefri, bostads-         rande som lyfter studiestöd till fullt belopp inte få
23477:        stödssystemet för studerande förbättras        utkomststöd. Studiestöd beviljas inte för som-
23478:        (t. ex. bostadsstöd under sommaren och         martiden och en studerande som inte har arbets-
23479:        större motsvarighet mellan bostadssstö-        inkomster under denna tid kan då ha svårt att
23480:        det och hyran), villkoren för att få stu-      trygga sin försörjning. En annan situation då ut-
23481:        diestöd underlättas så att de är så täck-      komststöd måste betalas till en studerande är den
23482:        ande att de studerande inte behöver bli        då studiema ännu fortsätter, men studeranden har
23483:        kunder inom utkomststödet och ytterli-         lyft studiestöd för den maximala tid som anges i
23484:        gare öka det kommunala socialväsen-            lagen om studiestöd. Många kommuner strävar i
23485:        dets och socialarbetarnas börda?               stället för att bevilja utkomststöd efter att ordna
23486:                                                       arbete för studerande under sommaren. Utkomst-
23487: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       stöd för studier som dragit ut på tiden beviljas en-
23488: föra följande:                                        ligt prövning. Målet är att trygga slutförandet av
23489: Att studiepenningen är skattepliktig inkomst är       studiema, om det kan antas ske inom rimlig tid.
23490: en lösning som tillgodoser en skälig inkomstut-           Stödsystemet för studerandenas boende för-
23491: jämning jämfört med andra inkomsttagare i situ-       nyades genom en lagändring som trädde i kraft
23492: ationer då studeranden utöver studiestödet har        vid ingången av maj i år. Efter ändringen omfat-
23493: andra inkomster av betydelse under skatteåret.        tas alla barnlösa studerande som bor i hyresbos-
23494: Det är då logiskt att studiepenningen som en del      tad av bostadstillägget inom studiestödet. Bo-
23495: av den totala inkomsten är beskattningsbar in-        stadstillägg kan beviljas för studiemånader, och
23496: komst på samma sätt som de andra inkomstema.          således kan stöd för sommarmånaderna bara be-
23497: Skatt behöver inte betalas på studiepenningen av      viljas om studeranden då bedriver studier. 1 sam-
23498: den som inte har annan skattepliktig inkomst un-      band med lagändringen kunde stödprocenten för
23499: der året. Det här beror på studiepenningavdraget i    studerande som redan från förut fick bostads-
23500: kommunalbeskattningen. Det är lika stort som          tillägg inom studiestödssystemet höjas till sam-
23501: studiepenningen, dock högst 13 000 mark. Av-          ma nivå som stödprocenten för bostadsbidraget,
23502:  draget minskas med 50 procent av den summa           men studerande som tidigare omfattats av bo-
23503:  med viiken studerandens förvärvsinkomster            stadsbidraget förlorade stödet för till boende un-
23504:  överstiger 13 000 mark. En situation där för-        der de månader då de inte studerar. Statsekono-
23505: 
23506: 
23507:                                                                                                          5
23508: KK 791/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                               Ministems svar
23509: 
23510: 
23511: miska förutsättningar att ändra bostadstillägget      studiestöd beviljas för en begränsad tid. Allmän-
23512: så att det skulle gälla året runt finns än så länge   na villkor för att studiestöd skall beviljas är att
23513: inte.                                                 studiema bedrivs på heltid och att de framskrider
23514:    Studiestödet är en behovsprövad förmån som         samt att behov av ekonomiskt stöd finns. Då man
23515: är avsedd att trygga försörjningen under studieti-    bedömer behovet av ekonomiskt stöd för andra
23516: den. För högskolestudier beviljas studiestöd för      än dem som studerar i högskolor beaktas föräld-
23517: högst 70 månader. Det är inte meningen att man        ramas inkomster dels vid beviljande av studie-
23518: skall kunna avlägga flera olika högskoleexamina       penning, om den sökande är under 20 år och dels
23519: efter varandra med hjälp av studiestöd. De stude-     vid beviljande av bostadstillägg, om den sökan-
23520: rande bör i planeringen av sina studier notera att    de är under 18 år.
23521: 
23522: 
23523: Helsingfors den 10 november 2000
23524: 
23525:     Kulturminister Suvi Linden
23526: 
23527: 
23528: 
23529: 
23530: 6
23531:                                                                KK 792/2000 vp -      Klaus Heliberg /sd
23532: 
23533: 
23534: 
23535: 
23536:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2000 vp
23537: 
23538:                                               Autismia sairastavien hoito
23539: 
23540: 
23541: 
23542: 
23543: Eduskunnan puhemiehelle
23544: 
23545: Autismi on neurobiologinen keskushermoston             elämänsä ajan. Tuen tarve ei siis lakkaa esim. pe-
23546: kehityshäiriö. Nykyisin puhutaan autismispekt-         ruskouluvaiheen päättyessä, vaan tällöin tarvi-
23547: ristä tai autismikirjosta. Tämä nimike kattaa          taan entistä enemmän ammattiopetusta sekä
23548: autismin ja Aspergerin syndrooman lisäksi mm.          työnohjausta. Tällä hetkellä nuorten opetus päät-
23549: Rettin oireyhtymän ja disintegratiivisen kehitys-      tyy peruskoulun jälkeen, ja kuitenkin tiedetään,
23550: häiriön.                                               että jatkokoulutus lisää näiden nuorten toiminta-
23551:    Autistisia ihmisiä on kaksi tuhannesta eli hei-     mahdollisuuksia myöhemmässä elämässä.
23552: tä on Suomessa noin 10 000. Autismi on yleisem-            Eräissä muissa maissa, esim. USA:ssa, autis-
23553: pi kuin Downin syndrooma. Mikäli Aspergerin            tien perusopetus jatkuu 21 ikävuoteen asti.
23554: syndrooma otetaan mukaan, on koko autis-               USA:ssaaletaan valmentaa autistisia nuoria työ-
23555: mispektrin alueella olevien lukumäärä noin             elämään jo 11-13-vuotiaina yksilöllisten taito-
23556: 50 000.                                                jen ja mieltymysten kartoituksella, työkokeiluil-
23557:    Autismista, Aspergerin syndroomasta, Rettin         la ja työssäkäyttäytymistaitojen opetuksella.
23558: oireyhtymästä ja disintegratiivisesta kehityshäi-
23559: riöstä kärsivät nuoret ja aikuiset tarvitsevat yksi-   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23560: löllisesti suunniteltuja koulutus-, työ- ja asumis-    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23561: mahdollisuuksia. He tarvitsevat myös ohjausta ja       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23562: tukea vapaa-ajan toimintoihin. Ratkaisuja suun-        vaksi seuraavan kysymyksen:
23563: niteltaessa on pidettävä mielessä, että nämä nuo-
23564: ret ja aikuiset tarvitsevat eriasteista tukea koko           Mitä hallitus aikoo tehdä, että autismia
23565:                                                              sairastavien hoito saadaan lain piiriin?
23566: 
23567: 
23568: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
23569: 
23570:     Klaus Heliberg /sd
23571: 
23572: 
23573: 
23574: 
23575:                                                                                                 Versio 2.0
23576: KK 792/2000 vp - Klaus Heliberg /sd                                                 Ministerin vastaus
23577: 
23578: 
23579: 
23580: 
23581: Eduskunnan puhemiehelle
23582: 
23583: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        taa oppimäärä oppilaan yksilöllisten edellytys-
23584: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    ten ja tarpeiden mukaan. Erityisopetukseen siir-
23585: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        retyille oppilaille on laadittava henkilökohtainen
23586: vastattavaksi kansanedustaja Klaus Hellbergin        opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
23587: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          Opetuksen onnistuminen edellyttää opetuksen
23588: 792/2000 vp:                                         tarkkaa strukturointia sekä tiivistä yhteistyötä
23589:                                                      oppilaan huoltajan ja alan muiden ammattilais-
23590:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että autismia      ten kanssa. Opetus on moniammatillista toimin-
23591:        sairastavien hoito saadaan lain piiriin?      taa.
23592:                                                         Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muul-
23593: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        la erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oi-
23594: ti seuraavaa:                                        keus lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen
23595: Autistisilla häiriöillä tarkoitetaan joukkoa mie-    osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avus-
23596: lenterveyshäiriöitä, joissa henkilön sosiaalinen     tajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalve-
23597: toimintakyky, kieli ja toiminta ovat epäsuhteessa    lut, erityiset apuvälineet sekä opetuksen yhtey-
23598: hänen yleisee.~ kehitykseensä ja samalla hyvin       dessä annettava kuntoutus. Opetuksen järjestä-
23599: poikkeavia. Alyllistä kehitysvammaisuutta on         jän tulee huolehtia autistien opetukseen liittyvis-
23600: kolmella neljästä autistista.                        tä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.
23601:    Kysymyksen taustaosassa käsitellään autistis-        Autististen oppilaiden opetusta koskeva lain-
23602: ten ihmisten tuen tarvetta erityisesti opetuksen     säädäntö tukee heidän oppimistaan ja kuntoutus-
23603: alueella.                                            taan. Lainsäädäntö mahdollistaa yksilöllisen
23604:    Autististen oppilaiden opetusjärjestelyt perus-   opetuksen ja hyvät oppimistulokset. Opetuksen
23605: tuvat 1.1.1999 voimaan tulleeseen perusopetusta      järjestäjät eli pääsääntöisesti kunnat ovat vas-
23606: koskevaan lainsäädäntöön sekä opetushallituk-        tuussa opetuksen ja kuntoutuksen laadusta. Koko
23607: sen antamiin opetussuunnitelman perusteisiin,         1990-luvun autististen oppilaiden opetusta on
23608: jotka antavat opetuksen järjestäjälle mahdolli-      edistetty opettajia täydennyskouluttamalla. Sa-
23609: suuden toteuttaa yksilöllisiä opetusratkaisuja       moin on edistetty opettajien kansainvälisiä yh-
23610: tehtyjen koulukohtaisten ja henkilökohtaisten        teyksiä, jotta suomalainen opetus on arvioitavis-
23611: opetusjärjestelyjen puitteissa.                      sa ja vertailtavissa kansainvälisestikin. 1990-lu-
23612:    Perusopetuslain (628/1998) mukaan perus-          vulla on tuotettu opetuksen tueksi uusia tutki-
23613: koulun kasvatus ja opetus on järjestettävä oppi-     muksia sekä muuta alaan liittyviä julkaisuja. Jy-
23614: laiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Pe-     väskylässä toimiva valtion ylläpitämä Haukka-
23615: rusopetuslain yleiset ja erityisopetusta koskevat    rannan koulu toimii valtakunnallisena autistien
23616: säännökset mahdollistavat autististen oppilaiden     palvelukeskuksena, jonka tuottamia palveluita
23617: opetuksen sekä yleisopetuksen että erityisope-       opetuksen järjestäjät voivat käyttää hyväkseen
23618: tuksen ryhmissä. Opetuksen antamisessa voi-          opetuksen ja opetusjärjestelyjen kehittämisessä.
23619: daan käyttää erilaajuisia, oppilaan yksilölliset        Itse kysymys koskee kuitenkin autismia sai-
23620: kyvyt huomioon ottavia oppimääriä ja mukaut-         rastavien hoitoa.
23621: 
23622: 
23623: 2
23624: Ministerin vastaus                                           KK 792/2000 vp - Klaus Heliberg /sd
23625: 
23626: 
23627:    Autistinen lapsi pyritään saamaan mahdolli-       luja kuten esimerkiksi kuntoutusta osana palve-
23628: simman varhain kuntoutuksen piiriin, jotta tulok-    luja ja toiminnallista valmennusta, lapsille ilta-
23629: set olisivat optimaalisia. Määrätietoisella ja te-   päivähoitoa ja loma-ajan hoitoa, aikuisille työtoi-
23630: hokkaalla kuntoutuksella autismin oireet voivat      minnan ja asumisen järjestämistä sekä muuta
23631: lieventyä. Jokainen lapsi tarvitsee yksilöllisen     vastaavaa yhteiskunnallista sopeutumista edistä-
23632: kuntoutusohjelman, joka onnistuu parhaiten per-      vää toimintaa sekä laitoksissa apuvälineitä. Kan-
23633: heiden sekä päiväkoti- ja terapiahenkilöstön yh-     saneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
23634: teistyönä.                                           annetun lain nojalla Kansaneläkelaitos voi kor-
23635:    Autismia sairastavien hoidosta ja palveluista     vata ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta.
23636: on jo nykyisin säädetty monessa eri laissa. Kehi-    Toisinaan tarvitaan lääkitystä, joka on yleisen
23637: tysvammaisten erityishuollosta annetun lain no-      lääkekorvausjärjestelmän piirissä samoin ehdoin
23638: jalla annetaan myös autismia sairastavien palve-     kuin muut sairauden hoitoon tarkoitetut lääkkeet.
23639: 
23640: 
23641: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000
23642: 
23643:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
23644: 
23645: 
23646: 
23647: 
23648:                                                                                                       3
23649: KK 792/2000 vp -      Klaus Heliberg /sd                                                   Ministems svar
23650: 
23651: 
23652: 
23653: 
23654: Tili riksdagens talman
23655: 
23656: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        undervisningsgrupper. Under 1990-talet har det
23657: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     tili stöd för undervisningen producerats nya un-
23658: rådet översänt följande av riksdagsledamot Klaus       dersökningar och andra publikationer om detta
23659: Heliberg /sd undertecknade skriftliga spörsmål         område. I undervisningen kan man tillämpa läro-
23660: SS 792/2000 rd:                                        kurser avolika omfång som beaktar elevens indi-
23661:                                                       viduella förmåga och anpassa lärokursen till
23662:        Vad ämnar regeringen göra för att vår-          elevens individuella förutsättningar och behov.
23663:        den av personer som lider av autism            För elever som överförts tili specialundervisning
23664:        skall börja omfattas av lag?                    skall uppgöras en individuell pian för hur under-
23665:                                                       visningen skall ordnas. För att den skalllyckas
23666: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       krävs en noggrann strukturering av undervisning-
23667: föra följande:                                        en samt ett nära samarbete mellan elevens vård-
23668: Med autism avses en grupp psykiska stömingar          nadshavare och övrig personai med sakkunskap i
23669: som innebär att en persons sociala funktionsför-      dessa frågor. Undervisningen baserar sig på sam-
23670: måga, språk och aktivitet står i disproportion tili   arbete mellan flera yrkesgrupper.
23671: hans allmänna utveckling och samtidigt är myck-            Enligt lagen om grundläggande utbildning har
23672: et avvikande. Tre av fyra personer som lider av       dessutom handikappade och andra elever i behov
23673: autism är intellektuellt utvecklingsstörda.           av särskilt stöd rätt att avgiftsfritt få sådana tolk-
23674:    I motiveringen tili spörsmålet behandlas autis-    nings- och biträdestjänster, övriga undervis-
23675: tiska personers behov av stöd särskilt inom un-       nings- och elevvårdstjänster, särskilda hjälpme-
23676: dervisningen.                                         del samt rehabilitering som ges i anslutning tili
23677:    Undervisningsarrangemangen för autistiska          undervisningen. Utbildningsanordnaren skall
23678: elever grundar sig på lagstiftningen om grundläg-     sörja för utvecklings-, handlednings- och stöd-
23679: gande utbildning som trädde i kraft den 1 januari     uppgifter som ansluter sig tili undervisningen av
23680: 1999 samt på de grunder för läroplanen som ut-        autistiska elever.
23681: bildningsstyrelsen meddelat och som ger utbild-           Lagstiftningen som gäller undervisningen av
23682: ningsanordnaren en möjlighet att genomföra in-        autistiska elever stöder deras inläming och reha-
23683: dividuella undervisningslösningar inom ramen          bilitering. Lagstiftningen ger möjligheter tili in-
23684: för de enskilda skolomas undervisning och de          dividuell undervisning och goda inlämingsresul-
23685: personliga undervisningsarrangemangen.                tat. Utbildningsanordnarna, dvs. i regel kommu-
23686:    Enligt lagen om grundläggande utbildning           nerna, ansvarar för kvaliteten på undervisningen
23687: (628/1998) skall den fostran och undervisning         och rehabiliteringen. Under hela 1990-talet har
23688: som ges i grundskolan ordnas så att elevemas ål-      undervisningen av autistiska elever befordrats
23689: der och förutsättningar beaktas. Bestämmelsema        genom fortbildning av lärare. Också läramas in-
23690: om allmän undervisning och specialundervis-           temationella kontakter har främjats, så att det
23691: ning i lagen om grundläggande utbildning möj-         skall vara möjligt att göra också internationella
23692: liggör undervisning för autistiska elever både i      utvärderingar och jämförelser av undervisningen
23693: allmänna undervisningsgrupper och i särskilda         i Finland. Haukkaranta skola i Jyväskylä som
23694: 
23695: 
23696: 4
23697: Ministerns svar                                                 KK 792/2000 vp- Klaus Heliberg /sd
23698: 
23699: 
23700: drivs av staten fungerar som riksomfattande ser-        av autism i flera lagar. Med stöd av lagen om ser-
23701: vicecentral för autistiska elever och centralens        vice och stöd på grund av handikapp ordnas ock-
23702: tjänster kan utnyttjas av utbildningsanordnarna i       så tjänster för personer som lider av autism, t.ex.
23703: utvecklandet av undervisningen och undervis-            rehabilitering som ingår i dessa tjänster och an-
23704: ningsarrangemangen.                                     passningsträning, eftermiddagsvård och semes-
23705:    Själva spörsmålet gäller dock vården av perso-       tervård för barn, arbete och bostad för vuxna och
23706: ner som lider av autism.                                annan verksarnhet som främjar anpassningen till
23707:    Avsikten är att autistiska barn skall hänvisas       sarnhället samt hjälpmedel inom anstaltvården.
23708: så tidigt som möjligt till rehabilitering för att re-   Med stöd av lagen om rehabilitering som ordnas
23709: sultaten skall bli optimala. Med hjälp av målmed-       av folkpensionsanstalten kan Folkpensionsan-
23710: veten och effektiv rehabilitering kan de autistis-      stalten ersätta yrkesinriktad och medicinsk reha-
23711: ka symtomen lindras. Varje barn behöver en per-         bilitering. Ibland behövs medicinering som om-
23712: sonlig rehabiliteringsplan, som lyckas bäst när         fattas av det allmänna systemet för läkemedelser-
23713: den uppgörs i samarbete mellan familjen, dag-           sättning enligt samma villkor som andra läkeme-
23714: hemspersonalen och terapeuter.                          del som är avsedda för behandling av sjukdom.
23715:    Det finns redan för närvarande bestämmelser
23716: om vården av och tjänster för personer som lider
23717: 
23718: 
23719: Helsingforsden 10 november 2000
23720: 
23721:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
23722: 
23723: 
23724: 
23725: 
23726:                                                                                                          5
23727:                                                             KK 793/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
23728: 
23729: 
23730: 
23731: 
23732:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2000 vp
23733: 
23734:                                               Sähköisen postiäänestyksen toteuttaminen
23735: 
23736: 
23737: 
23738: 
23739: Eduskunnan puhemiehelle
23740: 
23741: Äänestysaktiivisuuden laskeminen on puhutta-           sen henkilökortin koodit voivat joutua sivullis-
23742: nut laajasti, mutta aktiivisuus asian eteenpäin        ten käsiin, jolloin joku toinen voisi äänestää toi-
23743: viennille tuntuu olevan melko vähäistä. Esimer-        sen oikeudella. Siksi ainakin toistaiseksi henki-
23744: kiksi tiedotusvälineet ovat pikemminkin innostu-       löllisyyden varmistaminen tulisi tarkistaa äänes-
23745: neet kertomaan tutkimuksista, joiden mukaan            tyksen yhteydessä.
23746: mm. nuoret, työttömät ja nyt "tutkimusten mu-             Asian voisi kuitenkin järjestää mm. niin, että
23747: kaan" myös eläkeläiset eivät lähtisi äänestä-         jos ehdokkaaksi ilmoittautumisen edellytyksenä
23748: mään, vaikka äänestävätkin muutoin aktiivisim-         on vastata virallisen vaalikoneen kysymyksiin,
23749: min. Edelleen äänestyspisteitä on ennakkoäänes-        niin ainakin yhdessä vaalikoneessa olisi 100-pro-
23750: tyksessä vähennetty Postin osalta. Kiinnostus          senttisesti ehdokkaat mukana. Tämä vaalikone
23751: vaalikoneisiin on lisääntynyt ja niitä on tullut       voisi olla käytettävissä esimerkiksi posteihin si-
23752: useita myös kunnallisvaalien osalta ehdokkaiden       joitettujen asiakaspäätteiden kautta, jotka pysty-
23753: täytettäviksi ja äänestäjien testattaviksi. Sähköi-   vät lukemaan sähköistä henkilökorttia esimerkik-
23754: sen henkilökortin käyttöä on juuri alettu vihdoin     si samana päivänä, jolloin ehdokkaiden numerot
23755: markkinoida laajemmin ja kiinnostus myös Inter-        selviävät. Jos henkilöllisyyden varmistaminen
23756: netin avulla tapahtuvaan äänestämiseen on li-         tapahtuisi valvotuissa oloissa esim. näyttämällä
23757: sääntynyt. Aiemmin tällaisen äänestyksen on to-       henkilökortti virkailijalle, ei ennakkoäänestys
23758: teuttanutkin Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi        vaatisi suurta työtä kirjekuorien ja leimojen
23759: ry nuorisovaaleissa.                                  kanssa, vaan äänestäjä voisi käyttää ajan vaaliko-
23760:    Saksassa saatetaan käydä ensimmäiset Inter-        neen kautta ehdokkaan etsimiseen ja hänen ää-
23761: net-vaalit jo syyskuussa 2001. Saksalaisen yli-       nestämiseensä nappia painamalla. Jos valinta oli-
23762: opiston tutkijaryhmä on valmistellut asiaa. Tut-      si tehty aiemmin, voisi käyttäjä vain kirjautua si-
23763: kimusryhmä on neuvotellut kolmen kunnan kans-         sään ja valita ehdokkaansa ilman vaalikonetta.
23764: sa, jotka haluavat tarjota asukkailleen mahdolli-     Pidempi äänestysaika antaisi äänestäjille mah-
23765: suuden äänestää Intemetin kautta. Äänestämi-          dollisuuden tutustua rauhassa vaalikoneen vas-
23766: seen tarvitaan tietokone Intemet-liittymineen, si-    tauksiin. Asiakaspäätteitä voitaisiin käyttää mah-
23767: rukortti digitaalisine allekirjoituksineen ja PIN-    dollisesti myös mm. kansanäänestysten toteutta-
23768: koodi. Hiiren klikkauksella oman äänensä voi          misessa nykyistä helpommin, jolloin postin kaut-
23769: siirtää virtuaaliseen vaaliuumaan, jonka turvalli-    ta lähetettäisiin siis sähköisesti viestiä päättäjille.
23770: suudesta ja anonymiteetin suojaamisesta vastaa            Vaalikoneiden lisääntymisen vuoksi tulisi kui-
23771: yliopiston kehittämä laskentajärjestelmä.             tenkin turvata mahdollisimman puolueeton, "vi-
23772:    Ongelmana on kuitenkin mm. henkilöllisyy-          rallinen vaalikone", johon kerätään vastaukset
23773: den varmistaminen siltä osin, että äänestäjä to-      esim. ehdokkaaksi ilmoittautumisen yhteydessä,
23774: dellakin on hän, joka on koneen ääressä. Sähköi-      jotta ehdokkaat olisivat edustettuina 100-pro-
23775: 
23776:                                                                                                    Versio 2.0
23777: KK 793/2000 vp -       Pertti Turtiainen /vas
23778: 
23779: 
23780: 
23781: senttisesti ja jotta jokainen ehdokas olisi täten ta-   tille sopiva tehtävä, voisi idean kehittäminenjuu-
23782: savertaisesti esillä ainakin jollain foorumilla. Sa-    ri Postin kautta turvata työpaikkoja Postin nykyi-
23783: moin kysymysten ja vastausten liittyminen juuri         sessä tilanteessa. Tämä voisikin olla yksi osa
23784: ajankohtaiseen vaaliin tulisi varmistaa. Viralli-       Postin sähköisen palveluverkoston kehittämistä,
23785: nen vaalikone voisi olla käytettävissä julkisten        jonka muita osa-alueita voisivat olla mm. sähkö-
23786: virastojen kautta, jolloin tekniikan kehittäminen       postiliikenteen turvaaminen kaikkien kansalais-
23787: sähköisen henkilökortin hyödyntämiseksi hyö-            ten ulottuville ilman omaa tietokonetta ja toisaal-
23788: dyntäisi samalla muuta hallinnon kehittämistä ja        ta verkkokaupan kehittäminen aina valtiollisten
23789: kansalaisille tarjottavia palveluita.                   rajojen yli esim. ED-alueella varsinkin nyt, kun
23790:    Jonkin tällaisen äänestystavan toteuttaminen         euro tulee käyttöön vuoden 2002 alussa, jolloin
23791: on varmasti mahdollista, jos tahtoa on. Siksi mm.       hintavertailu muuttuu kuluttajien kannalta ny-
23792: nuorten äänestäjien aktivoimiseksi ja muutoin-          kyistä helpommaksi.
23793: kin vaaleihin kohdistuvan kiinnostuksen lisäämi-
23794: seksi on vakavasti lähdettävä toteuttamaan vä-          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23795: hintään tutkimushanketta ennakkoäänestyksen             jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23796: toteuttamisesta tietoverkoissa. Myös varsinaise-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23797: na vaalipäivänä palvelupisteet voisivat olla auki,      vaksi seuraavan kysymyksen:
23798: jos henkilö on esim. toisella paikkakunnalla kuin
23799: missä hänen pitäisi äänestää kotikuntansa perus-               Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta äänestä-
23800: teella. Niin ikään ulkomailla äänestäminen voi-                minen sähköisen henkilökortin avulla
23801: taisiin harkita suoritettavaksi tietoverkon kautta,            voidaan toteuttaa ja
23802: jolloin myös kansainvälistyvässä maailmassa ul-
23803: kosuomalaisten näkemys voisi paremmin tulla                    miten hallitus turvaa, että eri vaaleissa
23804: esiin myös äänestämisen kautta.                                on käytössä luotettava vaalikone, josta
23805:    Koska sähköisten palvelumuotojen kehittämi-                 äänestäjä löytää kaikki ehdokkaat tasa-
23806: nen on mm. viestien välittäjänä toimineelle Pos-               vertaisesti?
23807: 
23808: 
23809: 
23810: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
23811: 
23812:     Pertti Turtiainen /vas
23813: 
23814: 
23815: 
23816: 
23817: 2
23818: Ministerin vastaus                                        KK 793/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
23819: 
23820: 
23821: 
23822: 
23823: Eduskunnan puhemiehelle
23824: 
23825: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         tahtonsa. Äänestäminen siis tapahtuu henkilö-
23826: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     kohtaisesti ja vaaliviranomaisen edessä. Vaali-
23827: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         päivänä äänestys tapahtuu vaalilautakunnan
23828: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Turtiaisen        edessä. Ennakkoäänestyspaikassa äänestys ta-
23829: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         pahtuu joko vaalitoimitsijan tai vaalitoimikun-
23830: 793/2000 vp:                                          nan edessä.
23831:                                                          Äänestäjän vapaan tahdon ilmaisemista suo-
23832:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta äänestä-      jaa vaalisalaisuus. Tämän vuoksi äänestäminen
23833:       minen sähköisen henkilökortin avulla           esimerkiksi kotoa käsin Intemetin välityksellä ei
23834:       voidaan toteuttaa ja                           ole mahdollista. Äänestäminen äänestyspaikassa
23835:                                                      tietoverkon kautta vaaliviranomaisen valvoessa
23836:       miten hallitus turvaa, että eri vaaleissa       toimitusta on tietysti mahdollista, kunhan tekni-
23837:       on käytössä luotettava vaalikone, josta        set edellytykset tälle luodaan. Tasavertaisuuden
23838:       äänestäjä löytää kaikki ehdokkaat tasa-        vuoksi nämä edellytykset olisi ilmeisesti oltava
23839:       vertaisesti?                                   kaikilla äänestyspaikoilla. Toisaalta äänestäjällä
23840: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tulisi olla mahdollisuus valita, äänestääkö hän
23841: ti seuraavaa:                                        perinteiseen tapaan vai tietoverkon välityksellä.
23842:                                                      Vaalisalaisuus ja äänestäjän tahdon toteutumi-
23843: Vaalijärjestelmän keskeiset periaatteet sisältyvät   nen tulisi voida täysin turvata tietoverkossa ja
23844: Suomen perustuslakiin, jonka mukaan kansan-          tiedon myöhemmässä käsittelyssä. Sen lisäksi,
23845: edustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja   että järjestelmän pitää olla ehdottoman luotetta-
23846: salaisilla vaaleilla. Vaaleissa jokaisella äänioi-   va, pitää myös äänestäjien ja ehdokkaiden luot-
23847: keutetulla on yhtäläinen äänioikeus. Vastaavan-      taa siihen. Internet on edelleen altis tietovuodoil-
23848: laiset säännökset sisältyvät myös kuntalakiin        le. Vaalisalaisuuden ja vaalien oikeellisuuden
23849: (365/1995). Kunnallisvaalit toimitetaan välittä-     turvaaminen suljettujakin tietoverkkoja käytettä-
23850: minä, salaisina ja suhteellisina. Kaikilla äänioi-   essä edellyttää, että käytettävissä on riittävästi
23851: keutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Presiden-      tietokonekapasiteettia ja taloudellisia voimava-
23852: tinvaali on perustuslain mukaan välitön vaali.       roja. Siirtyminen äänestämiseen esimerkiksi säh-
23853:    Vaalisalaisuudella tarkoitetaan, etteivät enem-   köisen henkilökortin avulla tietoverkon välityk-
23854: pää vaaliviranomaiset kuin ketkään muutkaan          sellä ei nyt ole ajankohtaista. Oikeusministeriö
23855: mahdollista vaaliavustajaa lukuun ottamatta pää-     seuraa kuitenkin asiaan liittyvää teknistä kehitys-
23856: se tietämään, miten äänestäjä on äänioikeuttaan      tä Suomessa ja muualla sekä arvioi tämän perus-
23857: käyttänyt. Vaalisalaisuudella turvataan äänioi-      teella koneäänestykseen siirtymisen tarpeelli-
23858: keuden itsenäinen ja ulkoisista tekijöistä riippu-   suutta.
23859: maton käyttäminen. Äänioikeutta ei saa käyttää           Vaaleissa eräänä lähtökohtana on, että ehdok-
23860: asiamiehen välityksellä.                             kaat ja heidän taustaorganisaationsa huolehtivat
23861:    Vaalien toimittamiseen liittyy myös muita pe-     itse vaalimainonnastaan ja ehdokkaiden yhteis-
23862: riaatteita. Kunkin äänestäjän on itse ilmaistava     kunnallisten näkemysten esille tuomisesta il-
23863: 
23864: 
23865:                                                                                                        3
23866: KK 793/2000 vp -   Pertti Turtiainen /vas                                     Ministerin vastaus
23867: 
23868: 
23869: man, että vaaliviranomainen tähän puuttuu. Ky-   vaalikoneen käyttöönotto poikkeaisi tästä peri-
23870: syjän tarkoittaman viranomaisen perustaman       aatteesta.
23871: 
23872: 
23873: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2000
23874: 
23875:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
23876: 
23877: 
23878: 
23879: 
23880: 4
23881: Ministems svar                                              KK 793/2000 vp -        Pertti Turtiainen /vas
23882: 
23883: 
23884: 
23885: 
23886: Tili riksdagens talman
23887: 
23888: I det syfte 27 § riksdagsordningen anger har Ni,        röstningsstället sker röstningen inför antingen en
23889: Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet          valförrättare eller valbestyrelse.
23890: översänt följande av riksdagsledamot Pertti Tur-           Valhemligheten skyddar väljaren så han eller
23891: tiainen /vänst undertecknade skriftliga spörsmål        hon kan ge uttryck för sin egen fria vilja. Att rös-
23892: SS 793/2000 rd:                                         ta hemma exempelvis via Internet är därför inte
23893:                                                         möjligt. Att rösta på röstningsstället via datanä-
23894:        Vad ämnar regeringen göra för att det            tet under valmyndighetens överinseende går
23895:        skall bli möjligt att rösta med hjälp av         självfallet för sig, så snart de tekniska förutsätt-
23896:        ett elektroniskt personkori och                  ningarna för detta har skapats. I jämlikhetens
23897:                                                         namn bör detta då vara möjligt på alla röstnings-
23898:        hur ämnar regeringen se till att väljar-         ställen. Väljarna bör dock kunna välja om de vill
23899:        na vid valen har tillgång tili en tillförlit-    rösta på traditionellt sätt eller via datanätet. Val-
23900:        lig valmaskin där alla kandidater pre-           hemligheten och väljarnas möjlighet att uttrycka
23901:        senteras jämbördigt?                            sin fria vilja måste kunna garanteras både på da-
23902: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        tanätet och i den senare behandlingen av uppgif-
23903: föra följande:                                         terna. Systemet måste inte bara vara absolut till-
23904:                                                         förlitligt, väljarna och kandidaterna måste också
23905: Valsystemets viktigaste principer är inskrivna i       ha förtroende för det. I dagens läge förekommer
23906: Finlands grundlag som säger att riksdagsledamö-        alltjämt informationsläckage på Internet. För att
23907: tema väljs genom direkta, proportionella och           kunna trygga valhemligheten och säkra att valen
23908: hemliga val. Alla röstberättigade har lika rösträtt    går rätt till också då slutna datanät används krävs
23909: i valen. Motsvarande bestämmelser finns i kom-         tillräcklig datorkapacitet och betryggande ekono-
23910: munallagen (365/1995). Kommunalvalen är di-            miska resurser. Någon övergång till röstning med
23911: rekta, hemliga och proportionella. Alla röstberät-     hjälp av elektroniska personkort via datanätet är
23912: tigade har lika rösträtt. Presidentvalet är enligt     inte aktuell för tillfållet. Justitieministeriet följer
23913: grundlagen ett direkt val.                             dock den tekniska utvecklingen i frågan både i
23914:    Med valhemlighet avses att varken valmyn-           Finland och utomlands och tar utifrån detta ställ-
23915: digheterna eller någon annan med undantag av           ning till om det är skäl att genomföra en över-
23916: eventuella valbiträden får reda på hur väljarna        gång till teknisk röstning.
23917: har utövat sin rösträtt. Valhemligheten gör det            En av de ledande principerna vid val är att
23918: möjligt för väljarna att utöva sin rösträtt själv-     kandidaterna och deras stödorganisationer själva
23919: ständigt och oberoende av yttre faktorer. Rösträt-     sköter sin valreklam och för fram kandidaternas
23920: ten får inte utövas genom ombud.                       syn på sarnhälleliga frågor utan inblandning av
23921:    Valförrättningen är också förbunden med an-         valmyndigheten. Om valmyndigheterna skulle ta
23922: dra principer. Varje väljare skall själv uttrycka      i bruk en sådan valmaskin som frågeställaren av-
23923: sin vilja. Väljaren skall alltså rösta personligen     ser skulle det innebära en avvikelse från denna
23924: och i närvaro av en valmyndighet. På valdagen          princip.
23925: sker röstningen inför valnämnden. På förhands-
23926: 
23927: 
23928:                                                                                                            5
23929: KK 793/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas   Ministems svar
23930: 
23931: 
23932: Helsingfors den 6 november 2000
23933: 
23934:     Justitieminister Johannes Koskinen
23935: 
23936: 
23937: 
23938: 
23939: 6
23940:                                                        KK 794/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
23941: 
23942: 
23943: 
23944: 
23945:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 794/2000 vp
23946: 
23947:                                              Liikennerajoitusten määräämismenettelyn no-
23948:                                              peuttaminen
23949: 
23950: 
23951: 
23952: 
23953: Eduskunnan puhemiehelle
23954: 
23955: Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen KK            taa kuitenkin viedä aikaa jopa vuosia, vaikka tar-
23956: 275/1999 vp liikenneministerin sijainen, ministe-     ve rajoituksen asettamiseen olisi kiireellinen.
23957: ri Kimmo Sasi totesi mm., että yleiset tiet ovat      Menettelyä tulisikin voida nopeuttaa muuttamal-
23958: kaikkea liikennettä varten ja liikennemerkit aset-    la lain säännöksiä nykyistä joustavammiksi ja
23959: taa Tielaitos tieliikennelain mukaisesti. Tielaitos   nopearuman käsittelyn mahdollistaviksi siten,
23960: voi päättää pysyvistä liikennerajoituksista tie-      että liikenneturvallisuusnäkökohdat otettaisiin
23961: suunnitelman yhteydessä. Edelleen vastauksessa        huomioon.
23962: todetaan, että pysyvistä liikennerajoituksista voi-
23963: daan päättää myös muulloin kuin tien tekemisen        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23964: yhteydessä noudattamalla tiesuunnittelusta mää-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23965: rättyä menettelyä.                                    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23966:    Mainitussa vastauksessa todetaan lisäksi, että     vaksi seuraavan kysymyksen:
23967: estettä ajorajoitusten asettamiselle olemassa ole-
23968: valle tielle ei tieliikennelainsäädännön mukaan             Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
23969: ole. Liikennerajoituksesta päättäminen tiesuun-             joilla on mahdollista nopeuttaa olemas-
23970: nittelusta määrättyä menettelyä noudattaen saat-            sa olevien yleisten teiden liikennerajoi-
23971:                                                             tusten määräämismenettelyä?
23972: 
23973: 
23974: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
23975: 
23976:     Toimi Kankaanniemi /skl
23977: 
23978: 
23979: 
23980: 
23981:                                                                                                Versio 2.0
23982: KK 794/2000 vp -Toimi Kankaanniemi /skl                                             Ministerin vastaus
23983: 
23984: 
23985: 
23986: 
23987: Eduskunnan puhemiehelle
23988: 
23989: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       asianmukaisen päätöksenteon takaamiseksi. Eri
23990: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   asia on, jos lausuntomenettely tuo esiin vaikeasti
23991: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       soviteitavaa ristiriitaisuutta, jonka vuoksi asias-
23992: vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaannie-      sa tarvittava liikenne- ja viestintäministeriön
23993: men /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       päätös viivästyy. Tällöin ei kuitenkaan olisi kyse
23994: KK 794/2000 vp:                                     menettelytapaan liittyvästä ongelmasta vaan itse
23995:                                                     ratkaisun vaikeudesta.
23996:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,         Liikenteen rajoittaminen yleisillä teillä mui-
23997:       joilla on mahdollista nopeuttaa olemas-       den kuin kantavuuspuutteiden vuoksi on erittäin
23998:       sa olevien yleisten teiden liikennerajoi-     harvinaista. Enimmäkseen on kyse hitaan tai ke-
23999:       tusten määräämismenettelyä?                   vyen liikenteen rajoitustarpeista nopealle moot-
24000:                                                     toriliikenteelle tarkoitetuilla teillä. Epätoivottua
24001: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kauttakulkuliikennettä on voitujoissakin tapauk-
24002: ti seuraavaa:                                       sissa vähentää pyytämällä kuljetustehtävien anta-
24003: Kysymyksessä 'viitataan kansanedustaja Kan-         jia, esimerkiksi teollisuuslaitoksia, edellyttä-
24004: kaanniemen aiempaan kirjalliseen kysymykseen        mään kuljetussopimuksissaan tiettyjä reittejä.
24005: KK 275/1999 vp kesäkuulta 1999 sekä siihen an-         Kauttakulkurajoituksia haluava, esim. kyläyh-
24006: nettuun vastaukseen. Vastauksessa viitattiin tär-   teisö, saa asiansa liikkeelle tekemällä selkeän eh-
24007: keimpinä näkökohtina siihen, että tielainsäädän-    dotuksen kunnalle tai Tielaitokselle. Mikäli eh-
24008: nön peruslähtökohtana on yleisten teiden avoi-      dotus tehdään Tielaitokselle, Tielaitos pyytää tie-
24009: muus kaikkea liikennettä varten ja että mahdolli-   aloitteen käsittelyn tapaan ensin kunnan lausun-
24010: suuden muuhun kuin tien kantavuuspuutteesta ai-     non asiasta. Tielaitos laatii rajoittamisesta yksi-
24011: heutuvaan liikennerajoitukseen antaa tieasetuk-     tyiskohtaisen ehdotuksen liikenteellisine vaiku-
24012: sen 2 §. Tämän pykälän mukaan liikennerajoi-        tusarvioineen, minkä jälkeen asia käsitellään tie-
24013: tuksista voidaan päättää myös muulloin kuin tien    suunnitelman tapaan varaamaHa niille, joiden oi-
24014: tekemisen yhteydessä noudattamalla tiesuunni-       keutta tai etua asia koskee, tulla kuulluksi samas-
24015: telmasta säädettyä käsittelymenettelyä.             sa järjestyksessä kuin tiesuunnitelmasta sääde-
24016:     Kansanedustaja Kankaanniemi arvioi uudessa      tään. Asiasta ilmoitetaan muistutuksia varten
24017: kirjallisessa kysymyksessään, että tieasetuksen     kunnan ilmoitustaululla, ja siitä hankitaan mm.
24018: mukainen menettely veisi vuosikausia. Näin ei       maakunnan liiton lausunto. Lopullisesti asiasta
24019: liikenne- ja viestintäministeriön käsityksen mu-    päättää liikenne- ja viestintäministeriö.
24020: kaan asianlaita kuitenkaan ole. Kyseessä olisi         Liikenne- ja viestintäministeriö ei näe tarvetta
24021: varsin yksinkertainen asia, ja muutamien kuu-       nykyisen menettelyn muuttamiseen.
24022: kausien aika kuluisi lähinnä lausuntokierroksiin
24023: 
24024: 
24025: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
24026: 
24027:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
24028: 
24029: 2
24030: Ministems svar                                        KK 794/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
24031: 
24032: 
24033: 
24034: 
24035: Tili riksdagens talman
24036: 
24037: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       stridigheter som är svåra att lösa och det beslut av
24038: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    kommunikationsministeriets som krävs i saken
24039: rådet översänt följande av riksdagsledamot Toi-       fördröjs på grund av dessa. Problemet skulle då
24040: mi Kankaanniemi /tkf undertecknade skriftliga         inte hänföra sig till förfaringssättet utan till själ-
24041: spörsmål SS 794/2000 rd:                              va svårigheten att finna en lösning.
24042:                                                           Det är synnerligen ovanligt att trafiken be-
24043:       Amnar regeringen vidta sådana åtgär-            gränsas på allmänna vägar av andra orsaker än
24044:        der med hjälp av vilka förfarandet vid         bristen på bärkraft. För detmesta är det fråga om
24045:       fastställande av trajikbegränsningar på         begränsning av långsam eller lätt trafik på vägar
24046:       allmänna vägar kan påskyndas?                   för snabb motortrafik. 1 vissa fall har man kunnat
24047:                                                       minska oönskad genomfartstrafik genom att be
24048: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       dem som ger transportuppgifter, t.ex. industrian-
24049: föra följande:                                        läggningar, att i sina transportavtal kräva vissa
24050: 1 spörsmålet hänvisas till riksdagsledamot            rutter.
24051: Kankaanniemis tidigare skriftliga spörsmål SS             Den som vill ha begränsningar för genomfarts-
24052: 275/1999 rd frånjuni 1999 och till svaret på det. 1   trafik, t.ex. en bygemenskap, kan anhängiggöra
24053: svaret ansågs en av de viktigaste synpunktema         sitt ärende genom att lägga fram ett klart förslag
24054: vara att den grundläggande utgångspunkten för         till kommunen eller Vägverket. lfall förslaget
24055: väglagstiftningen är att allmänna vägar är öppna      riktas till Vägverket begär Vägverket på samma
24056: för all trafik och att 2 § vägförordningen ger        sätt som vid behandlingen av ett väginitiativ först
24057: möjlighet till andra trafikbegränsningar än såda-     kommunens utlåtande i ärendet. Vägverket gör
24058: na som föranleds av bristen på bärkraft. Enligt       upp ett detaljerat förslag om begränsningen, in-
24059: paragrafen kan man besluta om trafikbegräns-          klusive beräkningar gällande verkningama på
24060: ningar även vid andra tillfållen än då en väg         trafiken, varefter ärendet behandlas på samma
24061: byggs genom att iaktta det behandlingsförfaran-       sätt som en vägplan så att de vilkas rätt eller för-
24062: de som föreskrivs för vägplaner.                      del saken berör ges möjlighet att bli hörda i sa-
24063:                                                       ~en i den ordning som föreskrivs om vägplan.
24064:    Riksdagsledamot Kankaanniemi anser i sitt
24065: nya skriftliga spörsmål att det förfarande som        Arendet sätts upp på kommunens anslagstavla för
24066: anges i vägförordningen skulle ta åratal. Så är       eventuella anmärkningar och utlåtande begärs av
24067: inte fallet enligt kommunikationsministeriet. Det     bl.a. förbundet på landskapsnivå. Det slutgiltiga
24068: är här fråga om en mycket enkel sak och några         beslutet fattas av kommunikationsministeriet.
24069: månader skulle gå närmast till remissbehandling-          Kommunikationsministeriet ser ingen anled-
24070: en, som tryggar ett behörigt beslut. Det är sedan     ning till att ändra det nuvarande förfarandet.
24071: en annan fråga om remissvaren föranleder mot-
24072: 
24073: 
24074: Helsingfors den 7 november 2000
24075: 
24076:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
24077: 
24078:                                                                                                           3
24079:                                                         KK 795/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
24080: 
24081: 
24082: 
24083: 
24084:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 795/2000 vp
24085: 
24086:                                               Näkövammaisten pankkipalvelut
24087: 
24088: 
24089: 
24090: 
24091: Eduskunnan puhemiehelle
24092: 
24093: Pankkien toimipisteiden määrä on vähentynyt ja         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24094: verkoston supistuminen jatkuu edelleen. Erityi-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24095: sesti maaseudulla pankkipalvelut etääntyvät ih-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24096: misistä yhä kauemmaksi. Näin tapahtuu mm.              vaksi seuraavan kysymyksen:
24097: Leonian pankkipalveluiden loppuessa posteista.
24098: Palvelupisteitä korvaavat yhä enemmän auto-                  Aikooko hallitus toimia siten, että lain-
24099: maattipalvelut Toisaalta pankkien konttoreissa               säädännöllä turvataan näkövammais-
24100: palveluista peritään tuntuvia maksuja.                       ten ja erityisesti täysin sokeiden ihmis-
24101:     Nykyisestä kehityksestä uhkaavat kärsiä eri-             ten pankkipalvelujen saaminen tasaver-
24102: tyisesti näkövammaiset ja varsinkin täysin so-               taisesti ja turvallisesti kaikkialla maas-
24103: keat ihmiset. Heidän palvelujensa turvaaminen                sa ilman palvelumaksuja ja pistekirjoi-
24104: tulisikin turvata lainsäädännöllä. Tällaisia perus-          tuksella pankkiverkoston vähentyessä ja
24105: palveluasioita ovat mm. sokean henkilön vapaut-              itsepalvelun sekä automaation lisään-
24106: taminen pankin palvelumaksuista, koska hän ei                tyessä?
24107: voi itse täyttää lomakkeita. Tiliotteet ja turvakor-
24108: tit tulisi saada myös pistekirjoituksella ja niissä
24109: tulisi ottaa huomioon erityiset turvallisuustekijät
24110: 
24111: 
24112: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
24113: 
24114:     Toimi Kankaanniemi /skl
24115: 
24116: 
24117: 
24118: 
24119:                                                                                                 Versio 2.0
24120: KK 795/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                Ministerin vastaus
24121: 
24122: 
24123: 
24124: 
24125: Eduskunnan puhemiehelle
24126: 
24127: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-              Mahdollisuudet pankkipalvelujen käyttämi-
24128: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       seen ovat edellä mainituista syistä siten osittain
24129: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           heikentyneet sellaisten kansalaisten osalta, joilla
24130: vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaannie-          ei ole mahdollisuutta käyttää hyväkseen tietotek-
24131: men /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           niikkaa ja sähköisiä maksuvälineitä. Pankkipal-
24132: KK 795/2000 vp:                                         velujen saatavuuteen liittyviä yleisiä lainsäädän-
24133:                                                         tötarpeita selvitetään valtiovarainministeriön
24134:        Aikooko hallitus toimia siten, että lain-        syyskuussa 1999 asettamassa pankkipalvelutyö-
24135:        säädännöllä turvataan näkövammais-               ryhmässä, jonka määräaika päättyy 31.12.2000.
24136:        ten ja erityisesti täysin sokeiden ihmis-        Ministeriö on asettanut työryhmän toimeksian-
24137:        ten pankkipalvelujen saaminen tasaver-           non yhdeksi lähtökohdaksi sen, että yksityishen-
24138:        taisesti ja turvallisesti kaikkialla maas-       kilöille välttämättömät rahoitus- ja maksujenvä-
24139:        sa ilman palvelumaksuja ja pistekirjoi-          lityspalvelut voidaan jatkossakin säilyttää kaik-
24140:        tuksella pankkiverkoston vähentyessä ja          kien saatavilla.
24141:        itsepalvelun sekä automaation lisään-               Hallitus katsoo, että vammaisten kansalaisten
24142:        tyessä?                                          mahdollisuudet toimia yhteiskunnan tasavertaisi-
24143:                                                         na jäseninä tulee pyrkiä turvaamaan. Tavoitteena
24144: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           on kaikille soveltuva yhteiskunta. Tietoteknii-
24145: ti seuraavaa:                                           kan sovellutusten esteettömyys, kuten muunkin
24146: Hallitus toteaa, että pankkien palvelutaso ja pal-      ympäristön ja palvelujen esteettömyys ovat tär-
24147: velujen hinnat määräytyvät yleisen kilpailun ja         keitä tavoitteita. EU:n teknologiaohjelmissa tie-
24148: yleisten asiakkaansuojaperiaatteiden perusteel-         totekniikan esteettömyyttä pidetään niin tärkeä-
24149: la. Yksityisten yritysten palvelutasoon ja palve-       nä tavoitteena, että sitä koskeva direktiiviesitys
24150: lujen hinnoitteluun ei voida vaikuttaa välittömäs-      on komissiossa valmisteilla. Kotimaassa vam-
24151: ti julkisin toimenpitein.                               maisjärjestöt ja suomalaisiin pankkeihin auto-
24152:     Hallitus on kuitenkin tietoinen siitä, että pank-   maatteja toimittava laitevalmistaja ovat koon-
24153: kiteknologian kehitys ja kilpailun kiristyminen         neet yhteistyössä vammaisten käyttäjien tarpeet
24154: ovat johtamassa siihen, että peruspankkipalvelu-        kehitystyön pohjaksi, jotta seuraavan polven
24155: jen tarjonta on siirtymässä yhä enemmän itsepal-        automaatti olisi nykyistä käyttäjäystävällisempi
24156: veluun perustuvaksi, erityisesti tietoverkkoihin.       myös iäkkäille ja vammaisille käyttäjille. Suo-
24157: Eri kansalaisryhmien pankkipalveluissa koke-            men Pankkiyhdistys neuvottelee lisäksi vam-
24158: mat ongelmat johtuvat hallituksen käsityksen            maisjärjestöjen edustajien kanssa mahdollisuuk-
24159: mukaan ensisijaisesti pankkien pyrkimyksestä            sista ottaa vammaisten asiakkaiden erityistarpei-
24160: siirtyä nopeasti pankkipalvelujen elektroniseen         ta huomioon pankkien toiminnassa.
24161: tarjontaan perinteisen konttoreissa henkilökoh-            Hallitus katsoo, että myös näkövammaisten
24162: taisesti tapahtuvan asiakaspalvelun sijasta. Kehi-      mahdollisuudet käyttää välttämättömiä pankki-
24163: tys on seurausta yhteiskunnan kehittymisestä tie-       palveluita ovat riittävästi turvattavissa edistä-
24164: toyhteiskunnan suuntaan.                                mällä pankkeja edustavien järjestöjen, tietotek-
24165: 
24166: 
24167: 2
24168: Ministerin vastaus                                   KK 795/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
24169: 
24170: 
24171: niikan sovelluksia kehittävien toimijoiden ja lai-   tää sosiaali- ja terveysministeriön samoin kuin
24172: tevalmistajien sekä vammaisjärjestöjen yhteis-       pankkeja edustavien järjestöjen huomiota niihin
24173: työtä. Edellä mainitun, pankkipalvelujen saata-      ongelmiin, joita työryhmä on havainnut pankki-
24174: vuutta koskevan yleisselvityksen yhteydessä val-     palvelujen saatavuudessa eri kansalaisryhmien
24175: tiovarainministeriö voi lisäksi erikseen kiinnit-    osalta.
24176: 
24177: 
24178: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2000
24179: 
24180:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
24181: 
24182: 
24183: 
24184: 
24185:                                                                                                   3
24186: KK 795/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                 Ministems svar
24187: 
24188: 
24189: 
24190: 
24191: Tili riksdagens talman
24192: 
24193: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       försämrats för de medborgare som inte har till-
24194: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    gång till eller möjlighet att använda datateknik
24195: rådet översänt följande av riksdagsledamot Toi-       och elektroniska betalningsmedel. Å andra sidan
24196: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga         har möjligheten att sköta bankärenden på distans
24197: spörsmål SS 795/2000 rd:                              delvis underlättat möjlighetema för bl.a. handi-
24198:                                                       kappade att själva sköta sina bankärenden. De
24199:        imnar regeringen agera så att man ge-          allmänna behoven inom lagstiftningen angående
24200:        nom lagstiftning tryggar synskadades           tillgången till bankservice utreds i en av finans-
24201:        och i synnerhet helt blinda personers          ministeriet i september 1999 tillsatt bankservice-
24202:        rätt att överallt i landet erhålla bankser-    arbetsgrupp, vars mandattid löper ut den 31 de-
24203:        vice på ett jämlikt och tryggt sätt utan       cember 2000. Ministeriet har som utgångspunkt
24204:        serviceavgifter och med punktskrift när        för arbetsgruppens uppdrag uppställt att för pri-
24205:        banknätet blir allt glesare och självbe-       vatpersoner behövliga finansierings- och betal-
24206:        tjäningen samt automatiseringen ökar?          ningsförmedlingtjänster även i fortsättningen
24207:                                                       skall finnas att tillgå för alla och envar.
24208: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Regeringen anser att man måste försöka tryg-
24209: föra följande:                                        ga de handikappades medborgarnas möjligheter
24210: Regeringen konstaterar att bankernas serviceni-       att fungera i samhället som jämbördiga medlem-
24211: vå och priser utformas utgående från den allmän-      mar av detta. Målet är ett samhälle som är anpas-
24212: na konkurrensen och allmänna principer för kli-       sat för alla. Lättillgängligheten i fråga om data-
24213: entskydd. Det är inte möjligt att genom offentli-     tekniska tillämpningar, liksom också den övriga
24214: ga åtgärder direkt påverka privata företags servi-    omgivningens och servicens lättillgänglighet, ut-
24215: cenivå eller prissättning.                            gör viktiga mål. lnom EU:s teknologiprogram
24216:    Regeringen år likväl medveten om att utveck-       anses datateknikens lättillgänglighet vara ett så
24217: lingen i fråga om bankteknologin och den allt         viktigt mål att man som bäst i kommissionen be-
24218: hårdare konkurrensen håller på att leda till att      reder ett förslag till direktiv om saken 1 Finland
24219: bankernas basservice i allt högre grad går ut på      har handikapporganisationema och den tillverka-
24220: självbetjäning, särskilt via datanät. De problem      re som levererar bankautomater till finländska
24221: som olika medborgargrupper upplever inom              banker i samråd sammanställt de handikappade
24222: bankservicen beror enligt regeringens uppfatt-        användamas behov som underlag för utveck-
24223: ning i första hand på bankernas strävan att snabbt    lingsarbetet, så att nästa generations bankauto-
24224: övergå till att erbjuda banktjänster på elektronisk   mater är mer användarvänliga också för äldre och
24225: väg i stället för genom den traditionella kundser-    handikappade användare. Bankföreningen i Fin-
24226: vice som sker personligt i bankkontoren. Utveck-      land förhandlar dessutom med representanter för
24227: lingen är en följd av samhällets utveckling i rikt-   handikapporganisationema om möjlighetema att
24228: nin~ mot ett informationssamhälle.
24229:                                                       i bankemas verksamhet beakta de handikappade
24230:    A ena sidan har möjligheterna att anlita ban-      kundemas särskilda behov. 1 samband härmed
24231: kernas tjänster av ovan nämnda orsaker delvis
24232: 
24233: 4
24234: Ministems svar                                      KK 795/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
24235: 
24236: 
24237: kommer bankema även att bli medvetna om de          handikapporganisationer. I samband med ovan
24238: synskadades särbehov.                               nämnda arbetsgrupps fortsatta beredning beträf-
24239:    Regeringen anser att de synskadades möjlig-      fande tillgången tili bankservice försöker finans-
24240: heter att använda nödvändiga banktjänster i detta   ministeriet dessutom tillsammans med social-
24241: skede kan tryggas bäst genom ett bättre samarbe-    och hälsovårdsministeriets och de organisationer
24242: te mellan organisationer som representerar ban-     som representerar bankerna lösa de problem som
24243: kema, aktörer som utvecklar tillämpningar inom      arbetsgruppen upptäckt i fråga om tillgången tili
24244: datatekniken och bankautomattillverkare samt        bankservice för olika medborgargrupper.
24245: 
24246: 
24247: 
24248: Helsingfors den 1 november 2000
24249: 
24250:     Minister Suvi-Anne Siimes
24251: 
24252: 
24253: 
24254: 
24255:                                                                                                     5
24256:                                                         KK 796/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
24257: 
24258: 
24259: 
24260: 
24261:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 796/2000 vp
24262: 
24263:                                               Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Petäjä-
24264:                                               vedellä
24265: 
24266: 
24267: 
24268: 
24269: Eduskunnan puhemiehelle
24270: 
24271: Petäjävedellä valtatien 23 ja Kelantien varrelle       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24272: on suunniteltu kevyen liikenteen väylä, mutta sen      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24273: rakentaminen ei ole toteutunut. Näillä teillä on       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24274: vilkas liikenne, sillä teillä liikkuu mm. puu- ja      vaksi seuraavan kysymyksen:
24275: turverekkoja sekä runsaasti kevyttä liikennettä.
24276: Myös huomattava määrä lapsia joutuu kulke-                   Millä aikataululla hallitus aikoo toteut-
24277: maan näitä vilkkaita väyliä myöten. Valtatien 23             taa kevyen liikenteen väylän rakentami-
24278: lähellä sijaitsee myös kulttuurihistoriallisesti ar-         sen valtatien 23 ja Kelantien varrelle
24279: vokas vanha kirkko. Kevyen liikenteen väylän                 Petäjävedellä?
24280: rakentaminen tulisi toteuttaa pikaisesti.
24281: 
24282: 
24283: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
24284: 
24285:     Toimi Kankaanniemi /skl
24286: 
24287: 
24288: 
24289: 
24290:                                                                                                 Versio 2.0
24291: KK 796/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                            Ministerin vastaus
24292: 
24293: 
24294: 
24295: 
24296: Eduskunnan puhemiehelle
24297: 
24298: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        tarpeellisina pitämät väyläkohteet Tunnusluku-
24299: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    jen mukaan vähemmän kiireellisten hankkeiden
24300: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        toteutusta on mahdollista nopeuttaa mm. EU:n
24301: vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaannie-       aluekehitysrahaston tuella. Keski-Suomen tiepii-
24302: men /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ri ja Keski-Suomen liitto ovatkin tehneet sopi-
24303: KK 796/2000 vp:                                      muksen EU:n tavoite 1 ja 2 -ohjelmiin liittyvien
24304:                                                      tiehankkeiden toteuttamisesta vuosina 2000--
24305:        Millä aikataululla hallitus aikoo toteut-     2006. Sopimuksessa on ensimmäisiksi priorisoi-
24306:        taa kevyen liikenteen väylän rakentami-       tu Laukaantien parantaminen Jyväskylässä sekä
24307:        sen valtatien 23 ja Kelantien varrelle        Himoksen alueen tie- ja kevyen liikenteenjärjes-
24308:        Petäjävedellä?                                telyt Jämsässä vuosina 2000--2003. Seuraavana
24309:                                                      on vuoroon merkitty Petäjävedellä kirkon koh-
24310: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        dan pysäköinti- ja infoalue sekä kevyen liiken-
24311: ti seuraavaa:                                        teen väylien järjestelyt valtatiellä 23.
24312: Petäjäveden kunta kuuluu Keski-Suomen tiepii-           Petäjäveden hankkeen toteutus ajoittuu tämän
24313: riin, jonka alueella voidaan perustienpidon rahoi-   hetken näkemyksen mukaan vuodelle 2004. Kus-
24314: tuksella rakentaa vuosittain vajaa 10 kilometriä     tannusarvio Kelantieltä kirkon ohi Kirkkotielle
24315: kevyen liikenteen väyliä. Noin puolet niistä on      on 5,5 miljoonaa markkaa, josta EU:n rakennera-
24316: puheena olevan kaltaisia taajamakohteita. Pelk-      haston tukena odotetaan saatavan runsaat miljoo-
24317: kä kevyen liikenteen väylä maksaa olosuhteista       na markkaa. Nopeampi toteutusaikataulu ei ole
24318: riippuen noin 0,7-1,1 miljoonaa markkaa kilo-        mahdollinen, koska tiepiirissä on toteuttamatta
24319: metriä kohden, mutta taajamissa väyliin liittyy      muita kiireellisempiä ja liikenneturvallisuusmie-
24320: usein muitakin toimenpiteitä.                        lessä tehokkaampia kevyen liikenteen väylä-
24321:    Liikennemääriin ja onnettomuustilastoihin pe-     hankkeita Äänekoskella, Karstulassa, Saarijär-
24322: rustuvien kohteiden lisäksi toteutusvuoroaan         vellä, Jämsässä ja Viitasaarella.
24323: odottavat monet muutkin paikallisen asutuksen
24324: 
24325: 
24326: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2000
24327: 
24328:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
24329: 
24330: 
24331: 
24332: 
24333: 2
24334: Ministems svar                                       KK 796/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
24335: 
24336: 
24337: 
24338: 
24339: Tili riksdagens talman
24340: 
24341: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      möjligt att påskynda genomförandet av projekt
24342: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   som enligt jämförelsetalen är mindre brådskan-
24343: rådet översänt följande av riksdagsledamot Toi-      de, bl.a. genom understöd från EU:s regionala ut-
24344: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga        vecklingsfond. Mellersta Finlands vägdistrikt
24345: spörsmål SS 796/2000 rd:                             och förbundet på landskapsnivå Keski-Suomen
24346:                                                      Liitto har ingått ett avtal om att åren 2000-2006
24347:        Inom viiken tidtabell ämnar regeringen        utföra vägprojekt som anknyter till EU:s mål 1
24348:        geno.)iföra byggandet av en led för den       och 2-program. 1 avtalet prioriteras förbättrandet
24349:        lätta trafiken längs riksväg 23 och Ke-       av Laukaantie-vägen i Jyväskylä samt arrange-
24350:        lantie-vägen i Petäjävesi?                    mangen i anslutning till vägtrafiken och den lätta
24351:                                                      trafiken i Himosområdet i Jämsä åren 2000-
24352: Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt an-      2003. Som följande i tur har antecknats parke-
24353: föra följande:                                       rings- och infoområdet vid kyrkan i Petäjävesi
24354: Petäjävesi kommun hör till Mellersta Finlands        samt arrangemangen i anslutning till den lätta
24355: vägdistrikt, inom vars område det är möjligt att     trafiken på riksväg 23.
24356: med basväghållningens finansiering årligen byg-         Som det nu ser ut kommer Petäjävesi-projek-
24357: ga leder för den lätta trafiken till en sträcka på   tet tidsmässigt att genomföras år 2004. Kostnads-
24358: nästan 10 km. Av dem är ungefår hälften tätort-      beräkningen för sträckan från Kelantie-vägen
24359: sobjekt av det slag som nämnts. Beroende på om-      förbi kyrkan till Kirkkotie-vägen uppgår tili 5,5
24360: ständighetema kostar endast en led för den lätta     milj. mk, varav drygt en miljon i understöd be-
24361: trafiken ca 0, 7-1,1 milj. mk per kilometer, men     räknas erhållas från EU:s strukturfond. Det är
24362: i tätortema hör ofta även andra åtgärder samman      inte möjligt att utföra projektet snabbare, efter-
24363:                                                      som det inom vägdistriktet i Äänekoski, Karstu-
24364: med ledema.
24365:     Utöver de objekt som baseras på trafikmäng-      la, Saarijärvi, Jämsä och Viitasaari finns andra
24366: der och olycksfallsstatistik väntar även många       mer brådskande projekt som gäller leder för den
24367: andra sådana trafikleder på sin tur som den Ioka-    lätta trafiken som är ofullbordade och med tanke
24368: la befolkningen anser vara nödvändiga. Det är        på trafiksäkerheten ändamålsenligare.
24369: 
24370: 
24371: 
24372: Helsingfors den 1 november 2000
24373: 
24374:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
24375: 
24376: 
24377: 
24378: 
24379:                                                                                                      3
24380:                                                             KK 797/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
24381: 
24382: 
24383: 
24384: 
24385:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 797/2000 vp
24386: 
24387:                                              Yrittäjän perheenjäsenen oikeus työttömyys-
24388:                                              korvaukseen
24389: 
24390: 
24391: 
24392: 
24393: Eduskunnan puhemiehelle
24394: 
24395: Työttömyysturvalain 1 a §:ssä määritellään yri-       tyksen taloudellisen tilanteen takia. Sama on ti-
24396: tystoimintaa harjoittavaksi sellainen henkilö,        lanne esimerkiksi yrittäjän lapsien kohdalla, jot-
24397: joka on yrittäjäin tai maatalousyrittäjäin eläke-     ka on voitu ottaa koulutuksensa takia työhön
24398: lain alainen tai joka on johtavassa asemassa yri-     puhtaasti ammattihenkilöinä ja sanoa irti ensim-
24399: tyksessä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenil-     mäisenä ns. nuorimman työntekijän käytännön
24400: lään on tietty määräysvalta tai osakeomistus-         mukaisesti. Kummassakaan tapauksessa ko. yrit-
24401: osuus. Perheenjäseniksi katsotaan samassa talou-      täjän perheenjäsenet tai sukulaiset eivät pääse
24402: dessa asuva avio- tai avopuoliso tai henkilö, joka    työttömyysturvan piiriin, ennen kuin yritys on ol-
24403: on suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa         lut lopetettuna tai muutoin yhtäjaksoisesti toi-
24404: sukua ko. henkilölle. TTL:n 5 a §:ssä puolestaan      mintansa keskeyttäneenä vähintään neljä kuu-
24405: määritellään päätoimiseksi yrittäjäksi henkilö,       kautta. Käytännössä tilanne on johtanut useissa
24406: joka työllistyy yritystoiminnassaan tai vastaavas-    esimerkkitapauksissa putoamiseen työttömyys-
24407: ti omassa työssään niin, ettei hän voi ottaa vas-     turvan ulkopuolelle pitkäksikin aikaa ilman, että
24408:  taan kokoaikaista työtä. Tämän yritystoiminnan       on mahdollisuutta saada työtä perheenjäsenen
24409:  tai oman työn katsotaan loppuvan eli henkilön        yrityksestä tai muualtakaan.
24410:  olevan työtön vasta ko. toiminnan oltua keskey-         Tilanteen kohtuuttomuutta lisää omalta osal-
24411:  tyneenä yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukau-     taan se, ettei työttömyysturvan eväämisten yh-
24412: den ajan. Lain 1 a §:n perusteella tämä sama ehto     teydessä millään tavoin selvitetä, onko perheen-
24413:  koskee myös yrittäjän puolisoa tai perheenjäse-      jäsenen/sukulaisen omistamassa, jossain vai-
24414:  niä samalla tavalla riippumatta siitä, onko hei-     heessa henkilön työllistäneessä yrityksessä enää
24415:  dän työskentelynsä tapahtunut paljonkin aikai-       minkäänlaisia taloudellisia edellytyksiä sillä het-
24416:  semmin kyseisessä yrityksessä.                       kellä tai lähitulevaisuudessa työllistää työttö-
24417:     Tämä nykyinen laintulkinta ja soveltamistapa      myysturvaa hakenutta henkilöä. Monesti tilanne
24418:  on aiheuttanut ja aiheuttaa runsaasti kohtuutto-     on markkina- tai muun tilanteen muuttumisen ta-
24419:  muustapauksia nimenomaan yrittäjien avio- tai        kia se, ettei kyseinen yritys pysty kunnolla elät-
24420:  avopuolisojen tai muiden samassa taloudessa          tämään edes yrittäjää itseään, saatikka muita per-
24421:  asuvien sukulaisten/perheenjäsenten kohdalla.        heenjäseniä. Myös neljän kuukauden toimimatto-
24422:  Lyhytkin työrupeama esimerkiksi avio- tai avo-       muusehtoa voidaan useissa tapauksissa pitää lii-
24423:  miehen omistamassa yrityksessä aiheuttaa sen,        oitellun pitkänä yrittäjän tai hänen perheenjäsen-
24424:  että toisenkin puolison katsotaan työllistyvän       tensä toimeentulon kannalta.
24425:  yrityksessä huolimatta siitä, onko se ollut aikai-
24426:  semman työllistymiskerran jälkeen käytännössä        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24427:  edes teoreettisesti mahdollista esimerkiksi yri-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24428: 
24429:                                                                                                 Versio 2.0
24430: KK 797/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
24431: 
24432: 
24433: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-      massa oleva vaatimus yrityksen neljän
24434: vaksi seuraavan kysymyksen:                         kuukauden toimimattomuudesta on lii-
24435:                                                     an pitkä sekä
24436:       Onko hallitus tietoinen siitä, että työttö-
24437:       myysturvalain nykyiset ehdot ja tulkin-       aikooko hallitus ryhtyä toimiin lain ja
24438:       nat yrittäjän puolison tai samassa talou-     sen tulkintojen muuttamiseksi lievem-
24439:       dessa asuvien, yrityksessä työskennel-        miksi ja paremmin elävää elämää vas-
24440:       leiden osalta ovat kohtuuttomat yrityk-       taaviksi?
24441:       sessä työllistymisen osalta ja että voi-
24442: 
24443: 
24444: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
24445: 
24446:     Raimo Vistbacka /ps
24447: 
24448: 
24449: 
24450: 
24451: 2
24452: Ministerin vastaus                                        KK 797/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
24453: 
24454: 
24455: 
24456: 
24457: Eduskunnan puhemiehelle
24458: 
24459: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       parannus oli, että yrittäjillä ylipäätään on oikeus
24460: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   työttömyyspäivärahaan, johon ei sovelleta tarve-
24461: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       harkintaa, ja mahdollisuus vakuuttaa itsensä
24462: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan       myös ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan
24463: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         varalta. ED-maista vain lähinnä Pohjoismaissa
24464: 797/2000 vp:                                        yrittäjillä on ansioon suhteutettu työttömyystur-
24465:                                                     va, pääosin Suomessa toteutettua järjestelmää
24466:       Onko hallitus tietoinen siitä, että työttö-   suppeampana.
24467:       myysturvalain nykyiset ehdot ja tulkin-           Yrittäjien työttömyysturvajärjestelmää kehi-
24468:       nat yrittäjän puolison tai samassa talou-     tettäessä erityisen tärkeää oli ja on ottaa huo-
24469:       dessa asuvien, yrityksessä työskennel-        mioon yritystoiminnan erityisluonne. Yrittäjän
24470:       leiden osalta ovat kohtuuttomat yrityk-       oma mahdollisuus vaikuttaa yritystoimintaan ja
24471:       sessä työllistymisen osalta ja että voi-      sitä kautta työllistymiseensä on olennaisesti eri-
24472:       massa oleva vaatimus yrityksen neljän         lainen kuin palkansaajalla. Yrittäjä kantaa itse
24473:       kuukauden toimimattomuudesta on lii-          vastuun ja riskin työnsä tuloksellisuudesta ja yri-
24474:       an pitkä sekä                                 tyksensä toiminnan jatkuvuudesta. Yrittäjätoi-
24475:                                                     mintaan kuuluu olennaisesti taloudellisen riskin
24476:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin lain ja      olemassaolo. Uudistusta valmisteltaessa vallitsi
24477:        sen tulkintojen muuttamiseksi lievem-        erittäin laaja yksimielisyys siitä, ettei tätä yrittä-
24478:        miksi ja paremmin elävää elämää vas-         jänriskiä kompensoida työttömyysturvalla.
24479:        taaviksi?                                        Yritystoiminnan erityisluonne vaikuttaa myös
24480: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       yrittäjän määrittelyä koskeviin säännöksiin. Yrit-
24481:                                                     täjäksi määrittely edellyttää aina, että henkilö
24482: ti seuraavaa:
24483:                                                     työskentelee yrityksessä ja hänellä on siinä ase-
24484: Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä oikeutta     mansa taikka oman tai perheenjäsentensä omis-
24485: työttömyyspäivärahaan on viime vuosina koske-       tuksen kautta määräysvaltaa. Lisäksi edellyte-
24486: teltu useissa kirjallisissa kysymyksissä, muun      tään, että perheenjäsenten tulee asua samassa ta-
24487: muassa edustaja Vistbackan kysymyksessä KK          loudessa, millä korostetaan perheyrityksen kiin-
24488: 608/1999 vp, joka koskee samaa asiaa kuin nyt       teän taloudellisen kokonaisuuden merkitystä.
24489: käsiteltävänä oleva. Tämän vuoksi tyydyn ly-        Perheenjäsenet määritellään laissa suppeasti:
24490: hyesti toistamaan ne keskeiset periaatteet, jotka   vain puolison tai lasten tai vanhempien omistuk-
24491: koskevat yritystoimintaan osallistuvan perheen-     sella on merkitystä.
24492: jäsenen oikeutta työttömyysturvaan.                    Yrittäjillä on samanlainen oikeus työttömyys-
24493:    Yrittäjien työttömyysturvaa koskeva uudistus     turvaan kuin ansiotyöntekijöillä silloin, kun työ
24494: toteutettiin vuoden 1995 alusta lukien. Lainmuu-    on selkeästi loppunut. Yritystoiminnan luontees-
24495: toksilla laajennettiin työttömyyspäivärahaoikeus    ta johtuvaa yrittäjäriskiin liittyvää tilapäistä kes-
24496: koskemaan myös yrittäjiä. Olennainen ja kan-        keytystä ei sen sijaan tule kattaa työttömyystur-
24497: sainvälisesti verrattuna varsin poikkeuksellinen    valla. Siksi työskentelyn päättymistä koskevat
24498: 
24499: 
24500:                                                                                                         3
24501: KK 797/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
24502: 
24503: 
24504: säännökset poikkeavat palkansaajaan sovelletta-      teriön ja yrittäjien työttömyysturvan toimeenpa-
24505: vista, ja työajan lyhentämistilanteet ja lomautuk-   nosta huolehtivien kanssa tehdyssä selvitystyös-
24506: set on nimenomaisella säännöksellä suljettu työt-    sä. Perheenjäsenten asemassa on toimeenpanon
24507: tömyysturvan ulkopuolelle. Tämä koskee myös          osalta ollut jossain määrin ongelmia ja epäyhte-
24508: samassa taloudessa asuvia yritystoiminnassa          näistä käytäntöä, mitä on pyritty korjaamaan ja
24509: työskenteleviä perheenjäseniä.                       edelleen korjataan ohjeistuksella ja koulutuksel-
24510:    Saatujen miltei kuuden vuoden kokemusten          la. Työministeriö onkin antanut uudet tarkenne-
24511: perusteella ei yrittäjien työttömyysturvan maini-    tut ohjeet yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä
24512: tuista periaatteista ole perusteita luopua. Tähän    osalta. Ohjeet, joissa käsitellään yrittäjän työttö-
24513: lopputulokseen päädyttiin myös sosiaali- ja ter-     myysturvaan liittyviä työvoimapoliittisia edelly-
24514: veysministeriössä virkatyönä yhdessä työminis-       tyksiä, tulivat voimaan marraskuun 2000 alusta.
24515: 
24516: 
24517: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
24518: 
24519:     Työministeri Tarja Filatov
24520: 
24521: 
24522: 
24523: 
24524: 4
24525: Ministems svar                                             KK 797/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
24526: 
24527: 
24528: 
24529: 
24530: Tili riksdagens talman
24531: 
24532: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       sentlig och i intemationell jämföre1se exceptio-
24533: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-    nell förbättring var att företagare överhuvudta-
24534: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Rai-       get har rätt till arbets1öshetsdagpenning, som inte
24535: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            är beroende av behovsprövning, och dessutom
24536: spörsmå1 SS 797/2000 rd:                              rätt att försäkra sig för inkomstre1aterad arbets-
24537:                                                       1öshetsdagpenning. Av EU-1änderna är det främst
24538:       Ar regeringen medveten om att de nuva-          bara de nordiska 1änderna som har ett system med
24539:       rande villkoren i och tolkningarna av la-       inkomst-re1aterat arbets1öshetsskydd för företa-
24540:       gen om utkomstskydd för arbetslösa tili         gare, dock i stort sett snävare än det fin1ändska
24541:       den del de gäller företagarens make el-         systemet.
24542:       ler maka och andra som bor i gemen-                Vid utveck1ande av företagamas arbets1ös-
24543:       samt hushåll med företagaren och arbe-          hetsskyddssystem var det, och är det fortfarande
24544:       tar vid företaget är oskäliga med tanke         synner1igen viktigt att beakta företagarverksam-
24545:       på möjligheten att sysselsätta sig i före-      hetens speciella natur. Företagarens egen möj1ig-
24546:       taget och att det gällande kravet om en         het att inverka på sin verksamhet och den vägen
24547:       tid på fyra månader för verksamhetens           också sin sysse1sättning ski1jer sig väsentligt från
24548:       upphörande är för strängt samt                  1öntagarens. Företagaren bär sjä1v ansvar och
24549:                                                       risk för sitt arbetes resu1tat och företagsverksam-
24550:        ämnar regeringen vidta åtgärder för att        hetens fortbestånd. Ekonomisk risk hör e1emen-
24551:        ändra lagen och dess tolkningar i en           tärt ihop med företagarverksamheten. När re-
24552:        lindrigare riktning som bättre svarar          formen bereddes rådde det en mycket bred enig-
24553:        mot det levande livet?                         het om att denna företagarrisk inte bör kom-
24554: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       penseras med arbets1öshetsskyddet.
24555:                                                          Företagarverksamhetens speciella natur inver-
24556: föra fö1jande:
24557:                                                       kar också på de bestämme1ser som definierar be-
24558: Företagamas och deras fami1jemed1emmars rätt          greppet företagare. För att en person skall betrak-
24559: till arbets1öshetsdagpenning har på senare år be-     tas som företagare förutsätts alltid att han arbetar
24560: rörts i flera skriftliga spörsmå1, b1and dem riks-    i företaget och att han genom sin ställning i före-
24561: dags1edamot Vistbackas spörsmå1 SS 608/1999           taget eller genom antingen eget eller fami1jemed-
24562: rd som gällde samma sak som det för handen va-        1emmarnas ägande har bestämmanderätt i företa-
24563: rande. Därför nöjer jag mig med att i korthet upp-    get. Dessutom krävs det att fami1jemed1emmar-
24564: repa de centra1a principerna som gäller rätten till   na bor i gemensamt hushåll med företagaren, vi1-
24565: utkomstskydd för arbets1ösa för fami1jemed1em-        ket markerar betydelsen av att fami1jeföretaget är
24566: mar som de1tar i företagarverksamhet.                 en obruten ekonomisk helhet. För familjemed-
24567:     Reformen om företagarnas arbets1öshets-           1emmama ges i lagen on snäv definition: endast
24568: skydd genomfördes i början av 1995. Genom 1ag-        makens eller makans, bamens och förä1dramas
24569: ändringar utvidgades rätten till arbets1öshets-       ägande har betyde1se häri.
24570: dagpenning för att även gälla företagare. En vä-
24571: 
24572: 
24573:                                                                                                         5
24574: KK 797/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps                                               Ministems svar
24575: 
24576: 
24577:     Företagama har samma rätt till arbetslöshets-    het. Detta var också slutresultatet av den utred-
24578: skydd som löntagama i de fall där arbetet klart      ning som gjordes såsom tjänstemannauppdrag
24579: har upphört. Ett tillfålligt avbrott som beror på    vid social- och hälsovårdsministeriet i samarbete
24580: den företagarrisk som hör ihop med företagar-        med arbetsministeriet och andra instanser som
24581: verksamhetens natur skall däremot inte täckas        sköter om verkställandet av företagamas ut-
24582: med arbetslöshetsskydd. Bestämmelsema om ar-         komstskydd. 1 fråga om familjemedlemmamas
24583: betets upphörande avviker därför från dem som        ställning har det i samband med verkställandet i
24584: tillämpas på löntagare, och arbetstidsförkort-       viss mån förekommit problem och oenhetlig
24585: ningar och permitteringar är genom en uttrycklig     praxis, vilka man har försökt och fortfarande för-
24586: bestämmelse avgränsade utanför utkomstskyd-          söker avhjälpa genom anvisningar och utbild-
24587: det för arbetslösa. Detta gäller också familjemed-   ning. Arbetsministeriet har så också gett nya pre-
24588: lemmar som arbetar i företaget och bor i gemen-      ciserade anvisningar som gäller företagare och
24589: samt hushåll med företagaren.                        deras familjemedlemmar. Dessa anvisningar som
24590:     Enligt erfarenheter från nära sex år finns det   handlar om de arbetskraftspolitiska förutsätting-
24591: ingen grund för att frångå närnnda principer som     ama för företagares utkomstskydd trädde i kraft i
24592: gäller företagares utkomstskydd vid arbetslös-       början av november 2000.
24593: 
24594: 
24595: Helsingfors den 7 november 2000
24596: 
24597:     Arbetsminister Tarja Filatov
24598: 
24599: 
24600: 
24601: 
24602: 6
24603:                                                                 KK 798/2000 vp -       Sakari Smeds /skl
24604: 
24605: 
24606: 
24607: 
24608:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 798/2000 vp
24609: 
24610:                                              Taksien ajopäiväkirjakäytännön yhdenmukais-
24611:                                              taminen
24612: 
24613: 
24614: 
24615: 
24616: Eduskunnan puhemiehelle
24617: 
24618: Valtiovarainministeriön 26.5.1998 tekemällä           Iisen kirjanpidon oikeellisuuteen riittävässä mää-
24619: päätöksellä 366 muutettiin ilmoitusvelvollisuu-       rin luottaa. Saamieni tietojen perusteella epäilyt
24620: desta annettua päätöstä (1760/1995) niin, että mi-    ovat aiheellisia.
24621: käli ammattiautoilijalla, joka harjoittaa ammatti-       Ammattiautoilijoiden piiristä on esitetty
24622: maista henkilötilausliikennettä muulla autolla        ongelman ratkaisuvaihtoehdoksi kaikkien tak-
24623: kuin linja-autolla tai sairasautolla, on käytössään   sien ilmoitusvelvollisuuden yhdenmukaistamis-
24624: kuitinaotolaitteella varustettu taksamittari, ajo-    ta niin, että takseja velvoitettaisiin asteittain siir-
24625: päiväkirja muodostuu kuitinantolaitteen rapor-        tymään kuitinantolaitteella varustetun taksamit-
24626: teista. Käytännössä tämä säännös velvoittaa kui-      tarin käyttöön. Kun eurot tulevat maksuvälineik-
24627: tinantolaitteen haltijaa liittämään vuorokautiset     si 1.1.2002, joutunevat taksit joka tapauksessa
24628: tai ajovuorokohtaiset ajoraportit kirjanpitoai-       uudistamaan laitteistojaan. Tässä tilanteessa oli-
24629: neistoon. Erillistä ajopäiväkirjaa ei tarvita. Pää-   si mahdollisuus varmistaa yksiselitteisten ja ver-
24630: tös on sinänsä ollut myönteinen ja tervetullut,       tailukelpoisten seurantatietojen saaminen niin vi-
24631: mutta samalla on syntynyt eräitä ongelmia tak-        ranomaisille kuin yrittäjillekin.
24632: sien yhdenvertaisuuden kannalta.
24633:    Päätöksessä ei edellytetty kyseisen laitteiston    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24634: hankintaa, mutta se ei anna valintamahdollisuut-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24635: ta silloin, kun kirjoittimella varustettu taksamit-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24636: tarilaitteisto on käytössä. Osa taksiautoilijoista    vaksi seuraavan kysymyksen:
24637: pitää edelleen vain manuaalista ajopäiväkirjaa.
24638: Osa taksiautoilijoista ei pidä tätä tilannetta pe-           Katsooko hallitus perustelluksi yhden-
24639: rusteltuna, ja on esimerkiksi esitetty epäilyjä sen          mukaistaa taksien nykyistä ajopäiväkir-
24640: suhteen, ovatko tarkka koneellinen kuittikirjan-             jamenettelyä ja
24641: pito ja kynällä tehty ajopäiväkirjakirjanpito täy-
24642: sin vertailukelpoisia keskenään ja voiko manuaa-             millä aikataululla se voisi olla mahdol-
24643:                                                              lista?
24644: 
24645: 
24646: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
24647: 
24648:     Sakari Smeds /skl
24649: 
24650: 
24651: 
24652:                                                                                                    Versio 2.0
24653: KK 798/2000 vp -      Sakari Smeds /skl                                                Ministerin vastaus
24654: 
24655: 
24656: 
24657: 
24658: Eduskunnan puhemiehelle
24659: 
24660: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa          ammattitoiminnasta pidettävä kirjanpito. Kirjan-
24661: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-          pidon oikeellisuuden selvittämisessä päähuomio
24662: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           kiinnittyy kirjanpidon luotettavuuteen tulojen ja
24663: vastattavaksi kansanedustaja Sakari Smedsin /skl        menojen kirjaamisessa. Kirjanpidon oikeellisuut-
24664: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                 ta arvioitaessa vertailumateriaalina voidaan käyt-
24665: 798/2000 vp:                                            tää esimerkiksi taksien ula-keskusten tietoja ja
24666:                                                         taksamittareiden tulosteraportteja. Tarkastelta-
24667:        Katsooko hallitus perustelluksi yhden-           vaa aineistoa ovat muun muassa kirjanpito, tosit-
24668:        mukaistaa taksien nykyistä ajopäiväkir-          teet, arvonlisäverolaskelmat ja ajopäiväkirjat
24669:        jamenettelyä ja                                  Arvioverotus on saattanut perustua esimerkiksi
24670:                                                         siihen, että ula-keskuksen ns. ajovuorolistojen
24671:        millä aikataululla se voisi olla mahdol-         avulla on voitu todeta ajopäiväkirjan osoittama
24672:        lista?                                           ajovuoron kilometrituotto niin alhaiseksi, ettei
24673: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           sitä ole voitu pitää uskottavana. Kirjanpidon epä-
24674: ti seuraavaa:                                           luotettavuus on voinut ilmetä myös siten, että
24675:                                                         kirjanpidosta on puuttunut palkatulle taksiauton-
24676: Vuonna 1998 ammattiautoilijoiden ajopäiväkir-           kuljettajalle maksettuja palkkoja.
24677: jaa ja kuitinantolaitteiston raportteja koskevia           Maksupäätejärjestelmän käyttäminen on li-
24678: säännöksiä täsmennettiin siten, että autoilijan         sääntynyt merkittävästi maksukorttien yleistymi-
24679: ajopäiväkirja muodostuu maksupäätelaitteiston           sen johdosta. Maksupäätejärjestelmään perustu-
24680: raporteista silloin, kun hänellä on käytössään täl-    van raportoinnin voidaan katsoa parantavan
24681: lainen laite. Lisäksi säädettiin, että kuitinanto-     myös kirjanpidon luotettavuutta verrattuna käsin
24682: laitteen raportit on säilytettävä kuusi vuotta vero-   pidettävään ajopäiväkirjaan.
24683: vuoden päättymisestä lukien samoin kuin kirjan-            Taksamittareiden hankintahinta on noin
24684: pitoaineisto yleensä. Aikaisemmin ajopäiväkirja         5 000-8 000 markkaa. Taksojen muuttuessa
24685: oli tehtävä aina ja kuitinantolaitteen tiedot olivat   myös ohjelmat uusiutuvat, jolloin autoilijat mak-
24686: vain lähdemateriaalia, joka oli vietävä ajopäivä-      savat ylläpitokustannukset Jos taksiautoilijat
24687: kirjaan. Autoilijoilla ei ollut myöskään velvolli-     velvoitettaisiin hankkimaan taksamittariin kui-
24688: suutta säilyttää kuitinantolaitteen raportteja.        tinantolaite, sen hankinnasta ja ylläpidosta syn-
24689: Muutos lisäsi ammattiautoilijan kirjanpidon luo-       tyisi autoilijoille kustannuksia pelkästään hallin-
24690: tettavuutta.                                           nollisten velvoitteiden täyttämiseksi. Kuitinanto-
24691:     Taksiautoilijat toimivat pääsääntöisesti am-       laitteen käyttö ei kuitenkaan sinällään takaa kir-
24692: matinharjoittajina. Taksiautoilijoiden tulot koos-     janpidon luotettavuutta, koska taksamittarin
24693: tuvat ajotuloista ja menot pääosin taksiautoon         muistiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi nollaa-
24694: liittyvistä kustannuksista, kuten auton hankin-        maHa muisti tai jopa tuhoamalla se ulkoisesti.
24695: nasta, polttoaineesta, huollosta, vakuutuksista        Kirjanpidon luotettavuuden arvioimiseen vaikut-
24696: sekä kuljettajille maksetuista palkoista. Taksiau-     tavat myös muut tekijät.
24697: toilijoiden verotuksen perusteena on keskeisesti
24698: 
24699: 
24700: 2
24701: Ministerin vastaus                                              KK 798/2000 vp - Sakari Smeds /skl
24702: 
24703: 
24704:    Edellä esitetyllä perusteella hallitus katsoo,      ta täsmentää ajopäiväkirjan pitämisestä annet-
24705: että tässä vaiheessa ei ole syytä ryhtyä toimenpi-     tuja säännöksiä siten, että ajopäiväkirjan tulisi
24706: teisiin taksiautoilijoiden veivoittamiseksi hank-      perustua ensi sijassa taksamittarista saataviin tie-
24707: kimaan kuitinantolaitteella varustettuja taksamit-     toihin ajotuloista. Mahdolliset muutokset voitai-
24708: tareita. Sen sijaan hallitus selvittää mahdollisuut-   siin toteuttaa vuodesta 2002 lähtien.
24709: 
24710: 
24711: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000
24712: 
24713:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
24714: 
24715: 
24716: 
24717: 
24718:                                                                                                          3
24719: KK 798/2000 vp -      Sakari Smeds /skl                                                    Ministerns svar
24720: 
24721: 
24722: 
24723: 
24724: Tili riksdagens talman
24725: 
24726: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         föringens riktighet kan man somjämförelsemate-
24727: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      rial använda t.ex. uppgifter från UKV -centraler-
24728: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saka-        na och taxametrarnas resultatrapporter. Materia!
24729: ri Smeds /fkf undertecknade skriftliga spörsmål         som skall kontrolleras är bl.a. bokföringen, veri-
24730: SS 798/2000 rd:                                         fikationerna, beräkningarna för mervärdesskat-
24731:                                                        ten samt körjournalerna. Till exempel har be-
24732:        Anser regeringen att det vore motiverat          skattningen enligt uppskattning kunnat basera sig
24733:        att göra det nuvarande förfarandet med          på att man med hjälp av UKV-centralernas s.k.
24734:        körjournaler för taxi enhetligare och en-       körskifteslistor har kunnat konstatera att den ki-
24735:        ligt viiken tidtabell vore det möjligt?         lometeravkastning för körskiftet som körjourna-
24736:                                                        len visar är så låg att den inte har kunnat anses
24737: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        vara trovärdig. Otillförlitligheten i bokföringen
24738: föra följande:                                         har också kunnat framgå av att det i bokföringen
24739: Bestämmelserna om yrkeschaufförernas körjour-          saknats betalda löner till anställda taxichaufförer.
24740: naler och rapporter från kvittoutskrivare precise-         Bruket av systemet med betalterminaler har
24741: rades 1998 så att rapporterna från betaltermina-       ökat avsevärt på grund av att betalkorten har bli-
24742: len utgör chaufförens körjournal, om denne har         vit allt vanligare. Den rapportering som baserar
24743: en sådan anordning. Dessutom bestämdes att rap-        sig på systemet med betalterminaler kan även an-
24744: porterna från kvittoutskrivaren skall sparas i sex     ses ge en större tillförlitlighet i bokföringen jäm-
24745: år efter utgången av skatteåret, på samma sätt         fört med ett system där körjournaler förs för
24746: som bokföringsmaterial i allmänhet. Tidigare           hand.
24747: skulle körjournalen alltid föras och uppgifterna           Det kostar ca 5 000-8 000 mk att skaffa en
24748: från kvittoutskrivaren var bara källmaterial som       taxameter. När taxorna ändrar förnyas även pro-
24749: skulle föras in i körjournalen. Chaufföre~ var         grammen, varvid chaufförerna betalar kostnader-
24750: inte heller skyldig att spara rapporterna från kvit-   na för underhållet. Om taxichaufförerna skulle
24751: toutskrivaren. Reformen har stärkt tillförlitlighe-    åläggas att skaffa en kvittoutskrivare till taxame-
24752: ten i yrkeschaufförernas bokföring.                    tern, skulle detta för chaufförerna medföra kost-
24753:    Taxichaufförerna är i allmänhet yrkesutövare.       nader enbart för att administrativa skyldigheter
24754: Deras inkomster utgörs av inkomster från kör-          skall fullgöras. Bruket av kvittoutskrivare garan-
24755: ningar och utgifterna består till stor del av såda-    terar emellertid inte i sig en tillförlitlig bokfö-
24756: na kostnader som anknyter till taxibilen, t.ex. an-    ring, eftersom man kan påverka taxameterns
24757: skaffning av bil, bränsle, service, försäkringar       minne t.ex. genom att nollställa det eller t.o.m.
24758: och löner till chaufförerna. Taxichaufförernas         förstöra det utvändigt. Ä ven andra faktorer inver-
24759: beskattning baserar sig i stor grad på den bokfö-      kar vid bedömningen av bokföringens tillförlit-
24760: ring som görs över yrkesutövningen. Då riktighe-       lighet.
24761: ten i bokföringen utreds fåsts störst uppmärksam-          Utgående från det ovan anförda anser reger-
24762: het vid tillförlitligheten i bokförningen av in-       ingen att det i detta skede inte finns skäl att vidta
24763: komster och utgifter. Vid bedömningen av bok-          åtgärder för att ålägga taxichaufförerna att skaffa
24764: 
24765: 
24766: 4
24767: Ministerns svar                                             KK 798/2000 vp -    Sakari Smeds /skl
24768: 
24769: 
24770: taxametrar med kvittoutskrivare. 1 stället utreder   gifter om inkomster från kömingar som taxame-
24771: regeringen möjligheten att precisera bestämmel-      trama ger. Eventuella reformer kunde genomfö-
24772: serna om förandet av körjoumaler så att körjour-     ras fr.o.m. 2002.
24773: nalerna i första hand skulle basera sig på de upp-
24774: 
24775: 
24776: Helsingfors den 10 november 2000
24777: 
24778:     Minister Suvi-Anne Siimes
24779: 
24780: 
24781: 
24782: 
24783:                                                                                                 5
24784:                                                          KK 799/2000 vp- Matti Saarinen /sd ym.
24785: 
24786: 
24787: 
24788: 
24789:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 799/2000 vp
24790: 
24791:                                              Vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden hal-
24792:                                              tijan valvontavaituoden todistaminen
24793: 
24794: 
24795: 
24796: 
24797: Eduskunnan puhemiehelle
24798: 
24799: Kalastuslain 89 §:n mukaan todistus kalastuksen       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24800: hoitomaksun ja viehekalastusmaksun maksami-           jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
24801: sesta on pidettävä mukana kalastusta harjoitet-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24802: taessa sekä vaadittaessa näytettävä todistus vesi-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24803: alueen omistajalle tai kalastusoikeuden haltijalle
24804: tai sille, jonka tehtävänä on valvoa kysymykses-            Onko hallitus tietoinen ongelmasta, joka
24805: sä olevalla alueella kalastuksesta annettujen               syntyy vesialueen omistajan tai kalas-
24806: säännösten ja määräysten noudattamista.                     tusoikeuden haltijan kieltäytyessä todis-
24807:    Käytännön tilanteissa on syntynyt ongelmia,              tamasta valtuuttaan valvoa kalastuslain
24808: kun vesialueen omistajana esiintyvä henkilö ei              noudattamista ja
24809: ole suostunut todistamaan omaa valtuuttaan.
24810: Näiltä vaikeuksitta vältyttäisiin, jos vesialueen           aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
24811: todellisella omistajalla olisi velvollisuus tarvit-         asiantilan korjaamiseksi?
24812: taessa todistaa valtuutensa.
24813: 
24814: 
24815: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
24816: 
24817:     Matti Saarinen /sd
24818:     Raija Vahasalo /kok
24819:     Tanja Karpela /kesk
24820: 
24821: 
24822: 
24823: 
24824:                                                                                              Versio 2.0
24825: KK 799/2000 vp -      Matti Saarinen /sd ym.                                            Ministerin vastaus
24826: 
24827: 
24828: 
24829: 
24830: Eduskunnan puhemiehelle
24831: 
24832: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          le, jonka tehtävänä on valvoa kysymyksessä ole-
24833: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      valla alueella kalastuksesta annettujen säännös-
24834: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          ten noudattamista.
24835: vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen /sd            Kalastuslaissa ei edellytetä, että omistamal-
24836: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            Iaan vesialueelia valvontaa suorittava henkilö to-
24837: 799/2000 vp:                                           distaisi henkilöllisyytensä tai omistusoikeuten-
24838:                                                        sa. Kalastuslaki lähtee päin vastoin siitä, että toi-
24839:        Onko hallitus tietoinen ongelmasta, joka        sen omistamassa kalavedessä pyyntiä harjoitta-
24840:        syntyy vesialueen omistajan tai kalas-          van tulee osoittaa kalastusoikeutensa eli se, että
24841:        tusoikeuden haltijan kieltäytyessä todis-       hän on suorittanut lakisääteiset maksut vieheka-
24842:        tamasta valtuuttaan valvoa kalastuslain         lastuksesta. Ellei kalastaja tätä tee, tulee poliisi-
24843:        noudattamista ja                                viranomaisten ja kalastusviranomaisten antaa
24844:                                                        omistajalle pyynnöstä virka-apua. Myös kalas-
24845:        aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         tuksenvalvoja on velvollinen toimialueellaan
24846:        asiantilan korjaamiseksi?                       avustamaan vesialueen omistajaa tai kalastusoi-
24847: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            keuden haltijaa tämän oikeutta loukkaavan me-
24848: seuraavaa:                                             nettelyn selvittämiseksi. Maksuvelvollisuutensa
24849:                                                        laiminlyönyt voidaan myös tuomita sakkoran-
24850: Kalastuslain 89 §:n mukaan todistus kalastuk-          gaistukseen siten kuin kalastuslain 107 §: ssä
24851: senhoitomaksun ja viehekalastusmaksun suorit-          säädetään.
24852: tamisesta on pidettävä mukana kalastusta harjoi-          Edellä esitetyn perusteella katson, ettei asia
24853: tettaessa sekä vaadittaessa näytettävä vesialueen      anna aihetta hallituksen toimenpiteisiin.
24854: omistajalle tai kalastusoikeuden haltijalle tai sil-
24855: 
24856: 
24857: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2000
24858: 
24859:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
24860: 
24861: 
24862: 
24863: 
24864: 2
24865: Ministems svar                                          KK 799/2000 vp -       Matti Saarinen /sd ym.
24866: 
24867: 
24868: 
24869: 
24870: Tili riksdagens talman
24871: 
24872: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      uppgift att övervaka att stadgandena och bestäm-
24873: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   melsema om fiske iakttas.
24874: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti        1 lagen om fiske förutsätts inte att en person
24875: Saarinen /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-   som övervakar det vattenområde han äger skall
24876: mål SS 799/2000 rd:                                  styrka sin identitet eller bevisa sin äganderätt.
24877:                                                      Lagen om fiske utgår däremot från att den som
24878:       Å.r regeringen medveten om det problem         bedriver fångst i någon annans fiskevatten skall
24879:       som uppkommer när ägaren tili ett vat-         bevisa sin fiskerätt, dvs. att han har betalt de lag-
24880:       tenområde eller innehavaren av fiske-          stadgade avgiftema för spöfiske. Om den som
24881:       rätten vägrar bevisa att han har rätt att      fiskar inte gör detta, är polismyndighetema och
24882:       övervaka att lagen omfiske iakttas och         fiskerimyndighetema skyldiga att på begäran ge
24883:                                                      ägaren handräckning. Ä ven fiskeövervakaren är
24884:        ämnar regeringen vidta åtgärder för att       skyldig att inom sitt verksamhetsområde bistå
24885:        korrigera saken?                              vattenområdets ägare eller innehavaren av fiske-
24886: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      rätten då det gäller att utreda ett förfarande som
24887: föra följande:                                       kränker deras rättigheter. Den som har åsidosatt
24888:                                                      sin betalningsskyldighet kan också dömas tili bö-
24889: Enligt 89 § lagen om fiske skall bevis över att      tesstraff enligt 107 § lagen om fiske.
24890: fiskevårdsavgift och spöfiskeavgift betalts med-        På grundval av det ovan anförda anser jag att
24891: föras vid fiske och på begäran visas upp för äga-    ärendet inte föranleder några åtgärder från reger-
24892: ren av vattenområdet eller innehavaren av fiske-     ingens sida.
24893: rätten eller för den som inom området har till
24894: 
24895: 
24896: 
24897: Helsingfors den 1 november 2000
24898: 
24899:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
24900: 
24901: 
24902: 
24903: 
24904:                                                                                                         3
24905:                                                        KK 800/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
24906: 
24907: 
24908: 
24909: 
24910:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 800/2000 vp
24911: 
24912:                                               Vuohijärven paikallistien 14609 parantaminen
24913: 
24914: 
24915: 
24916: 
24917: Eduskunnan puhemiehelle
24918: 
24919: Valkealan kunnassa sijaitsevan Vuohijärven ky-             Muista esillä olleista vaihtoehdoista nykyisen
24920: län paikallistie 14609 sijaitsee ahtaassa, raken-      tien parantaminen ei muuta tilannetta mitenkään
24921: nusten ympäröimässä kanjonissa, jossa on suuri         ja muut vaihtoehdot tulevat niin kalliiksi, ettei
24922: pituuskaltevuus ja jyrkät liittymät tonteille. Ky-     niiden toteuttamista pidetä mahdollisena. Kaak-
24923: län kohdalla tie on niin sanottu taajamatie, jolla     kois-Suomen tiepiirin tekemässä suunnitelmassa
24924: on paljon raskasta liikennettä. Raskas liikenne        tien rakentamiseksi taajaman eteläpuolelta on va-
24925: suuntautuu pääosin Kalso-Teollisuus Oy:n teh-          rauduttu tekemään erittäin vaativa pohjavesisuo-
24926: taille aiheuttaen kylän kohdalla vaaratilanteita       jaus, vaikka tiepiiri arvioikin ympäristöriskit ver-
24927: etenkin talviaikana ja erityisesti kevyelle liiken-    rattain vähäisiksi. Tiepiirin laskelmassa ympäris-
24928: teelle.                                                töriskien arvioimiseksi on saatu haitallisten kul-
24929:    Paikallistien korjaaminen on ollut vireillä jo      jetusten onnettomuusluvuksi 5,2 onnettomuutta
24930: toistakymmentä vuotta, mutta mitään ei ole saatu        10 000 vuodessa eli yksi onnettomuus 2 000 vuo-
24931: aikaan viranomaisten pallotellessa asiaa keske-        dessa.
24932: nään. Kaakkois-Suomen tiepiiri on tehnyt selvi-           Kalso-Teollisuus Oy on Euroopan johtava par-
24933: tyksiä useasta eri vaihtoehdosta, joiden perus-        kettivanerin valmistaja ja se työllistää yli 200
24934: teella parhaana vaihtoehtona niin asukkaiden           henkilöä. Yritys on ilmoittanut tekevänsä parin
24935: kuin Kalso-Teollisuudenkin kannalta voidaa pi-         vuoden sisällä ratkaisun siitä, miten se tulee me-
24936: tää tien rakentamista paikallistienä asutuksen         nettelemään, ellei tieoloihin saada tuntuvaa pa-
24937: eteläpuolitse, jolloin raskaan liikenteen ei tarvit-   rannusta. Valkealan kunnalle, jolla kuitenkin oli-
24938: sisi ajaa kylätaajaman läpi lainkaan.                  si tahtoa korjata tilanne, on tämän kokoisen yri-
24939:    Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kui-             tyksen mahdollinen siirtyminen muualle suuri
24940: tenkin vastustanut tätä vaihtoehtoa, koska kysei-      menetys niin työpaikkojen kuin verotulojenkin
24941: nen tielinjaus sijaitsee Selänpään pohjavesi-          suhteen.
24942: alueen muodostumisalueella. Suunnitteilla ollut           Hankkeeseen olisi todennäköisesti mahdollis-
24943: pohjavesivarantojen hyödyntämisprojekti kui-           ta saada EU:lta siirtymäkauden rahoitusta ja ym-
24944: tenkin näyttää kuivuvan kokoon, koska haluja           päristöriskitkin huomioiva ratkaisu on löydettä-
24945: suuriin investointeihin alueella ei ole. Tielinjauk-   vissä.
24946: sen eteläpuolelle jää Selänpäänkangas, joka on
24947: merkitty valtakunnalliseen harjujensuojeluohjel-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24948: maan kuuluvaksi suojelukohteeksi. Se kuuluu            jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24949: myös Suomen ehdotukseen Natura 2000 -verkos-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24950: toksi.                                                 vaksi seuraavan kysymyksen:
24951: 
24952: 
24953: 
24954: 
24955:                                                                                                   Versio 2.0
24956: KK 800/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
24957: 
24958: 
24959: 
24960:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Vuohi-   ja näin yli 200 työpaikkaa Valkealan
24961:       järven tiehanke saadaan käynnistettyä     kunnassa säilytettyä?
24962: 
24963: 
24964: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
24965: 
24966:     Markku Laukkanen /kesk
24967: 
24968: 
24969: 
24970: 
24971: 2
24972: Ministerin vastaus                                    KK 800/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
24973: 
24974: 
24975: 
24976: 
24977: Eduskunnan puhemiehelle
24978: 
24979: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        pään harjua viistäen. Kustannusarvio on noin 6
24980: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        miljoonaa markkaa. Harjualue on pohjaveden
24981: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         muodostumisaluetta, ja suunniteltu tierakenne
24982: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen         suojaa tiepiirin arvion mukaan pohjavesiä riittä-
24983: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         västi.
24984: 800/2000 vp:                                             Tiepiiri pitää liikenteellisen tilanteen paranta-
24985:                                                       mista tärkeänä ja pyrkii rahoituksen kiristyttyä-
24986:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Vuohi-         kin toteuttamaan sen lähiaikoina. Laajapohjaisis-
24987:       järven tiehanke saadaan käynnistettyä           ta neuvotteluista (kunta, ympäristökeskus, Ky-
24988:       ja näin yli 200 työpaikkaa Valkealan            menlaakson liitto, Kymenlaakson Yrittäjät, Kal-
24989:       kunnassa säilytettyä?                           so-Teollisuus Oy ja tiepiiri) huolimatta tielin-
24990:                                                       jauksesta ei ole päästy yhteisymmärrykseen.
24991: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Kaakkois-Suomen ympäristökeskus vastustaa
24992: ti seuraavaa:                                         tiehanketta, mutta muut osapuolet kannattavat.
24993: Vuohijärven paikallistie 14609 kulkee Vuohijär-       Kymenlaakson liitto pitää mahdollisena, että
24994: ven taajaman läpi. Taajaman kohta on ahdas ja         hanke voisi saada rahoitusta EU:n rakennerahas-
24995: mäkinen. Tietä käyttää myös puutajalostava Kal-       tosta.
24996: so-Teollisuus Oy, joka työllistää noin 200 henki-        Tiesuunnitelmaa ei ole vielä lähetetty tielain
24997: löä. Ratahallintokeskus toteuttaa alueella tasoris-   mukaiseen käsittelyyn, vaan asiassa pyritään en-
24998: teysten poistamisohjelmaansa kuuluvia hankkei-        sin saavuttamaan osapuolien kesken yhteisym-
24999: ta, jolloin kulku Kalsolle siirtyy uuteen paikkaan    märrys. Suunnittelun viranomaiskäsittelyn vii-
25000: ja vaikeuttaa entisestään isojen rekkojen liiken-     västymisten ja kaavamuutosten vuoksi hanke
25001: nöintiä kylän läpi.                                   voitaneen käynnistää aikaisintaan vuoden 2001
25002:     Hankkeen esisuunnittelussa on tutkittu useita     syksyllä, mutta todennäköisesti vasta vuonna
25003: vaihtoehtoja. Ratkaisuna päädyttiin suunnitel-        2002.
25004: maan, joka ohittaa kylän sen eteläpuolitse Selän-
25005: 
25006: 
25007: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
25008: 
25009:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
25010: 
25011: 
25012: 
25013: 
25014:                                                                                                         3
25015: KK 800/2000 vp -       Markku Laukkanen /kesk                                                 Ministems svar
25016: 
25017: 
25018: 
25019: 
25020: Tili riksdagens talman
25021: 
25022: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            längs med Selänpää ås. Kostnadsförslaget upp-
25023: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-         går till ca 6 milj. mk. Åsområdet är ett område
25024: rådet översänt följande av riksdagsledamot                 där det bildas grundvatten och enligt vägdistrik-
25025: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-             tets bedömning skyddar den planerade vägkon-
25026: ga spörsmål SS 800/2000 rd:                               struktionen grundvattnet tillräckligt.
25027:                                                               Vägdistriktet anser att en förbättring av trafik-
25028:         Vad ämnar regeringen göra för att väg-            situationen är viktig och strävar efter att genom-
25029:        projektet i Vuohijärvi skall starta och            föra en sådan inom en snar framtid även om fi-
25030:        för att över 200 arbetsplatser på så sätt          nansieringen har stramats åt. Trots att förhand-
25031:        skall bevaras i Valkeala kommun?                   lingar har förts på bred bas (med kommunen, mil-
25032:                                                           jöcentralen, Kymmenedalens förbund, Kymen-
25033: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           laakson Yrittäjät, Kalso-Teollisuus Oy och väg-
25034: föra följande:                                            distriktet) har samförstånd inte uppnåtts. Syd-
25035: Vuohijärvi bygdeväg 14609 går genom tätorten              östra Finlands miljöcentral motsätter sig vägpro-
25036: Vuohijärvi. Sträckan genom tätorten är smal och           jektet medan de övriga partema understöder det.
25037: backig. Vägen används också av träförädlingsin-           Kymmenedalens förbund anser att det vore möj-
25038: dustrin Kalso-Teollisuus Oy, som sysselsätter ca          ligt att få finansiering för projektet ur EU:s struk-
25039: 200 personer. Banförvaltningscentralen genom-             turfond.
25040: för i området sådana projekt som hör till dess                Vägplanen har ännu inte sänts vidare till den
25041: program för avskaffande av p1ankorsningar, var-           behandling som väglagen kräver, utan man försö-
25042: vid trafiken till Kalso styrs till ett annat ställe och   ker först uppnå samförstånd mellan partema. På
25043: det blir ännu svårare för de stora långtradama att        grund av att myndighetemas behandling av pro-
25044: ta sig genom byn.                                         jektet har försenats och till följd av ändringar i
25045:    1 den preliminära planeringen av projektet har         planema torde projektet kunna starta tidigast
25046: flera altemativ undersökts. Man stannade för en           hösten 2001, men förmodligen först 2002.
25047: plan där vägen passerar byn på dess södra sida,
25048: 
25049: 
25050: 
25051: Helsingfors den 7 november 2000
25052: 
25053:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
25054: 
25055: 
25056: 
25057: 
25058: 4
25059:                                                       KK 801/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
25060: 
25061: 
25062: 
25063: 
25064:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 801/2000 rd
25065: 
25066:                                              Konsekvenserna av digitaliseringen av TV-
25067:                                              sändningarna för grannlandstittande
25068: 
25069: 
25070: 
25071: 
25072: Tili riksdagens talman
25073: 
25074: Ända sedan digitaliseringen av TV-sändningar-         svensk set-top-box eftersom man inte kommer att
25075: na började diskuteras har farhågor väckts om hur      ha rätt att köpa ett abonnemang. För att få abon-
25076: det går med grannlandstittandet i Norden. Kom-        nemang kommer man att kräva en fast bostads-
25077: mer det att vara möjligt även i framtiden att titta   adress i Sverige.
25078: på Sveriges TV i Finland och Finlands TV i               1 tider då gränser raseras och detta sker inte
25079: Sverige, är frågan som väcktes. Problemen vi står     minst tack vare den tekniska utvecklingen är det
25080: inför kommer att realiseras i det skedet då de ana-   ofattbart att tekniska framsteg används för att
25081: loga sändningama upphör. Då krävs det digital         bygga nya gränser. Svenska riksdagsgruppen har
25082: apparatur för att kunna ta emot sändningama.          från första början vamat för riskema då man går
25083: Hittills har de olika system för digitaliseringen     in för olika standarder inom digitaliseringen i
25084: man gått in för i Finland och Sverige setts som       Finland och Sverige och har krävt att man samar-
25085: det största problemet. En intervju i Vasabladet       betar för att det inte skall uppstå tekniska hinder
25086: den 18 october 2000 med Mats Dahlin, teknisk          för grannlandstittande. Nu tar vi med bestörtning
25087: chef vid Senda i Stockholm som ansvarar för ut-       emot beskedet att man uttryckligen kommer att
25088: byggnaden av det digitala sändningsnätet, avslö-      använda sig av digitaliseringen för att begränsa
25089: jar att det inte bara är en teknisk fråga. Det sak-   möjlighetema tili grannlandstittande. Detta kan
25090: nas också vilja att lösa problemet.                   vi inte acceptera.
25091:    Enligt Dahlin kommer man inte att bygga ut
25092: digital sändningskapacitet utanför Sveriges grän-     Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den ord-
25093: ser. Han säger att digitala sändningar gör det enk-   ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
25094: lare att begränsa sebarheten och att Sveriges di-     ställa följande spörsmål till behörig medlem av
25095: gitala sändningar inte kommer att ha samma            statsrådet:
25096: täckning som de analoga. För att se digital TV
25097: krävs såväl en set-top-box som abonnemang.                   Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
25098: Som en kalldusch kommer Dahlins besked att                  för att digitaliseringen av TV-sändning-
25099: finländare som vill se svensk TV i framtiden inte           arna varken tekniskt eller på något an-
25100: kommer att ha någon som helst nytta av en                   nat sätt skall äventyra grannlandstittan-
25101:                                                             det mellan Finland och Sverige?
25102: 
25103: 
25104: 
25105: 
25106:                                                                                                Version 2.0
25107: KK 801/2000 vp -    Ulla-Maj Wideroos /r ym.
25108: 
25109: 
25110: Helsingfors den 19 oktober 2000
25111: 
25112:     Ulla-Maj Wideroos /sv                      Christina Gestrin /sv
25113:     Henrik Lax /sv                             Ola Rosendahl /sv
25114:     Håkan Nordman /sv                          Pehr Löv /sv
25115:     Klaus Bremer /sv                           Gunnar Jansson /sv
25116:     Nils-Anders Granvik /sv
25117: 
25118: 
25119: 
25120: 
25121: 2
25122: Suomennos                                              KK 80112000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
25123: 
25124: 
25125: 
25126: 
25127:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 80112000 vp
25128: 
25129:                                               Televisiolähetysten digitalisoinuin vaikutukset
25130:                                               ohjelmien katsomiseen naapurimaissa
25131: 
25132: 
25133: 
25134: 
25135: Eduskunnan puhemiehelle
25136: 
25137: Aina siitä lähtien, kun televisiolähetysten digita-    siolähetyksiä tulevaisuudessa, ei ole minkään-
25138: lisoinnista alettiin keskustella, on pelkoa herättä-   laista hyötyä ruotsalaisesta set-top-boxista, kos-
25139: nyt se, miten naapurimaiden ohjelmien katsomi-         ka heillä ei ole oikeutta ostaa liittymää. Liitty-
25140: sen käy pohjoismaissa. Heräsikin kysymys siitä,        män saamiseksi vaaditaan vakituinen asunto-
25141: onko Ruotsin television katsominen Suomessa ja         osoite Ruotsissa.
25142: Suomen television katsominen Ruotsissa mah-               Aikoina, jolloin rajoja puretaan ja tämä tapah-
25143: dollista myös tulevaisuudessa. Tulevat ongelmat        tuu varsinkin teknisen kehityksen ansiosta, on
25144: ilmenevät siinä vaiheessa, kun analogiset lähe-        käsittämätöntä, että teknisiä edistysaskeleita
25145: tykset loppuvat. Tuolloin tarvitaan digitaalinen       käytetään uusien rajojen rakentamiseen. Ruotsa-
25146: laitteisto lähetysten vastaanottamiseen. Tähän         lainen eduskuntaryhmä on alusta alkaen varoitta-
25147: mennessä Suomessa ja Ruotsissa valittuja erilai-       nut vaaroista, joita liittyy eri digitalisointistan-
25148: sia digitalisointijärjestelmiä on pidetty suurimpa-    dardien käyttöön Suomessa ja Ruotsissa, ja vaa-
25149: na ongelmana. Vasabladetissa 18.10.2000 jul-           tinut yhteistyötä, jotta teknisiä esteitä ei syntyisi
25150: kaistu Mats Dahlinin, digitaalisen lähetysverkon       naapurimaiden televisio-ohjelmien katsomiselle.
25151: rakentamisesta vastaavan, Tukholmassa toimi-           Nyt olemme tyrmistyneitä tiedosta, että digitali-
25152: van Sendan teknisen päällikön haastattelu paljas-      sointia käytetään nimenomaan naapurimaiden
25153: taa, ettei kyse ole vain teknisestä kysymyksestä.      ohjelmien katsomisen rajoittamiseen. Tätä emme
25154: Myös tahtoa ongelman ratkaisemiseksi puuttuu.          voi hyväksyä.
25155:    Dahlinin mukaan digitaalista lähetyskapasi-
25156: teettia ei tulla rakentamaan Ruotsin rajojen ulko-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25157: puolelle. Hän sanoo, että digitaaliset lähetykset      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
25158: helpottavat näkyvyyden rajoittamista ja että           vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25159: Ruotsin digitaalisilla lähetyksillä ei tule olemaan    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25160: samaa peittoa kuin analogisilla lähetyksillä. Di-
25161: gitaalisten televisiolähetysten näkemiseksi vaa-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
25162: ditaan sekä set-top-box että liittymä. Kylmänä                tyä, että televisiolähetysten digitalisoin-
25163: suihkuna tulee Dahlinin ilmoitus siitä, että suo-             ti ei vaarantaisi teknisesti eikä muulla-
25164: malaisilla, jotka haluavat nähdä Ruotsin televi-              kaan tavalla naapurimaiden ohjelmien
25165:                                                               katsomista Suomen ja Ruotsin välillä?
25166: 
25167: 
25168: 
25169: 
25170:                                                                                                           3
25171: KK 801/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
25172: 
25173: 
25174: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
25175: 
25176:     Ulla-Maj Wideroos /r                   Christina Gestrin /r
25177:     Henrik Lax /r                          Ola Rosendahl /r
25178:     Håkan Nordman /r                       Pehr Löv /r
25179:     Klaus Bremer /r                        Gunnar Jansson /r
25180:     Nils-Anders Granvik /r
25181: 
25182: 
25183: 
25184: 
25185: 4
25186: Ministerin vastaus                                    KK 801/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
25187: 
25188: 
25189: 
25190: 
25191: Eduskunnan puhemiehelle
25192: 
25193: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          neet Suomen valitsemasta avoimesta lähetysstan-
25194: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      dardista. Tästä johtuvat osaltaan kirjallisessa ky-
25195: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          symyksessä esiintuodut ongelmat. -Mitä tekni-
25196: vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj Wideroo-         siin standardeihin sinänsä tulee, kuva ja ääni on
25197: sin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        teknisesti mahdollista saada näkyviin Suomen
25198: KK 80112000 vp:                                       puolella. Interaktiivisten palvelujen osalta tämä
25199:                                                        ei vielä nyt ole mahdollista. Ruotsi ottanee kui-
25200:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      tenkin aikanaan käyttöön saman standardin kuin
25201:        tyä, että televisiolähetysten digitalisoin-     Suomi, joten myöhemmin ei pitäisi olla teknisiä
25202:        ti ei vaarantaisi teknisesti eikä muulla-      esteitä myöskään tämäntyyppisten palvelujen
25203:        kaan tavalla naapurimaiden ohjelmien           käytössä ulkomailla edellyttäen, että edellä mai-
25204:        katsomista Suomen ja Ruotsin välillä?           nitut muut kysymykset saadaan ratkaistua.
25205:                                                           Digitalisointiin liittyvät lähetystoiminnasta ai-
25206: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         heutuvat kustannukset sekä muut taloudelliset
25207: ti seuraavaa:                                         tekniikkaan ja taajuuksiin liittyvät kysymykset'
25208: Kirjallisessa kysymyksessä esiintuotu huoli sii-      ovat tältä osin vielä avoinna. Kun Ruotsi ja Suo-
25209: tä, että televisiolähetysten digitalisointi vaaran-   mi siirtyvät aikanaan kokonaan digitaalisiin lähe-
25210: taisi naapurimaiden ohjelmien katsomista Suo-         tyksiin, tulee ajankohtaiseksi mm. kysymys sii-
25211: men ja Ruotsin välillä, on ymmärrettävä.              tä, kuinka jakeluongelma ratkaistaan. Todennä-
25212:    Nykyisin Ruotsin televisio-ohjelmia välite-        köisesti ei ole mahdollista jatkaa esimerkiksi
25213: tään analogisesti Pohjanmaalla kahdella ja Etelä-     edellä mainittujen Suomessa sijaitsevien asemi-
25214: Suomessa neljällä asemalla.                           en analogisia lähetyksiä. Niiden digitalisointi on
25215:    Digitaalinen teknologia sinänsä sallii saman-      eräs vaihtoehto. Toinen ratkaisuvaihto on kaikki-
25216: laisen vuorovaikutuksen naapurimaiden televi-         en pohjoismaiden ohjelmien satelliittijakelu,
25217: sio-ohjelmiston seuraamisen muodossa kuin ny-         joka ratkaisisi osaltaan myös tämän kysymyksen.
25218: kyisin käytössä oleva analoginenkin teknologia.           Ruotsi ei ole vielä ilmoittanut, milloin sen tar-
25219: Ongelman ratkaisut ovat pääasiassa Ruotsin vi-        koituksena on lopettaa analogiset televisiolähe-
25220: ranomaisten käsissä. Suurimpia kysymyksiä lie-        tykset Suomen hallitus on ilmoittanut omaksi ta-
25221: nevät lähetystoiminnasta aiheutuvat kustannuk-        voitteekseen vuoden 2006lopun. Näin ollen voi-
25222: set (esimerkiksi tekijänoikeusmaksut), jotka vaa-     daan todeta, että suotuisan ratkaisun löytämiseen
25223: tinevat lisäresurssointia, sekä kysymys siitä, ha-    on aikaaja hyviä mahdollisuuksia. Ensimmäisek-
25224: lutaanko Ruotsista antaa salauksenpurkavia kort-      si on tarkoitus selvittää tekniset ja taloudelliset
25225: teja käytettäväksi ulkomailla.                        ratkaisuvaihtoehdot Suomen hallitus tulee otta-
25226:    Ruotsin tekemät ratkaisut digitaalisen televi-     maan asian esille kahdenkeskisissä neuvotteluis-
25227: siolähetystoiminnan alkuvaiheessa ovat poiken-        sa Ruotsin hallituksen kanssa.
25228: 
25229: 
25230: 
25231: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
25232: 
25233:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
25234: 
25235:                                                                                                          5
25236: KK 80112000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.                                               Ministems svar
25237: 
25238: 
25239: 
25240: 
25241: Tili riksdagens talman
25242: 
25243: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      sändningar. En del av de problem som förs fram i
25244: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-   det skriftliga spörsmålet beror delvis på detta.
25245: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Ulla-     Oberoende av vilka tekniska standarder som in-
25246: Maj Wideroos /sv m.fl. undertecknade skriftliga      förs är det tekniskt möjligt att överföra bild och
25247: spörsmå1 SS 801/2000 rd:                             ljud till Finland men när det gäller interaktiva
25248:                                                      tjänster är detta ännu inte möjligt. Sverige torde
25249:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         dock i sinom tid övergå till samma standard som
25250:       för att digitaliseringen av TV-sändning-       Finland så i ett senare skede borde det inte finnas
25251:       arna varken tekniskt el/er på något an-        några tekniska hinder för att även sådana typer av
25252:       nat sätt äventyra grannlandstittandet          tjänster kan användas utomlands, förutsatt att de
25253:       mellan Finland och Sverige?                    ovan nämnda övriga frågorna löses.
25254:                                                         Frågan om kostnaderna för sändningsverk-
25255: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      samheten i anknytning till digitaliseringen och
25256: föra fö1jande:                                       andra frågor med anknytning till finansiering,
25257: Oron som framförs i det skriftliga spörsmå1et för    teknik och frekvenser är fortfarande öppna. När
25258: att digita1iseringen av TV -sändningar skulle        Sverige och Finland i sinom tid helt övergår till
25259: äventyra möj1ighetema att i Finland och Sverige      digitala sändningar kommer bl.a. sådana frågor
25260: se respektive grannlands TV-program, är för-         att bli aktuella som hur distributionen skall skö-
25261: ståelig.                                             tas. Sannolikt kommer det inte att vara möjligt att
25262:    1 dagens läge överförs Sveriges TV -program       t.ex. fortsätta med analoga sändningar från de
25263: analogt via två stationer i Österbotten och fyra i   stationer i Finland som nämndes ovan. Ett sätt att
25264: södra Finland.                                       lösa problemet är att digitalisera stationema. Ett
25265:    Den digitala tekniken i sig möjliggör ett lika-   annat vore att distribuera alla TV-sändningar i de
25266: dant utbyte av TV-program mellan grannländer-        nordiska ländema via satellit, något som även
25267: na som den nuvarande analoga tekniken. Lös-          skulle lösa detta problem.
25268: ningama på prob1emen står huvudsakligen att             Sverige har ännu inte meddelat när man avser
25269: finna hos de svenska myndighetema. De största        att sluta med analoga TV-sändningar. Finlands
25270: frågoma torde vara de kostnader som uppstår vid      regering har meddelat att målet för deras del är
25271: den digitala sändningen (t.ex. för upphovsrätt)      slutet av 2006. Därmed kan man konstatera att
25272: och som torde kräva tilläggsresurser och frågan      det finns tid och goda möjligheter att finna gynn-
25273: om Sverige är berett att överlåta avkodningskort     samma lösningar. Först har man som avsikt att
25274: för användning utomlands.                            utreda vilka möjliga tekniska och finansiella lös-
25275:    De system för digitalisering av TV -sändning-     ningar som finns. Finlands regering kommer att
25276: ar som man valt att använda i Sverige under in-      ta upp saken i bilaterala förhandlingar med Sve-
25277: ledningsskedet skiljer sig från den öppna stan-      riges regering.
25278: dard som Finland valt att tillämpa för sina TV-
25279: 
25280: 
25281: Helsingfors den 16 november 2000
25282: 
25283:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
25284: 6
25285:                                                         KK 802/2000 vp -Christina Gestrin /r ym.
25286: 
25287: 
25288: 
25289: 
25290:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 802/2000 rd
25291: 
25292:                                              Beaktande av miljö- och kulturvärden i plane-
25293:                                              ringen av gasledningen från Ryssland tili Väst-
25294:                                              europa
25295: 
25296: 
25297: 
25298: 
25299: Tili riksdagens talman
25300: 
25301: Ett privat affårsföretag, North Transgas Ab, som      sig från Finlands sydostgräns via Hangö udd sö-
25302: tili hälften ägs av Fortum Abp och till hälften av     derut. Av tre ursprungliga huvudaltemativ var ett
25303: OAO Gazprom, planerar en gasledning från na-           (Nystad-altemativet) skrinlagt och altemativet
25304: turgasfålten i Sibirien till Centraleuropa. Ett av     för en gasledning genom Finska viken föreföll
25305: huvudaltemativen för den planerade gasledning-         vara ett mindre reellt altemativ, som dock i detta
25306: en går genom södra Finland, från sydostgränsen        skede kvarstår till pappers. Huvudaltemativet,
25307: till Hangö udd.                                       dvs. Hangö udd-sträckningen, har planerats bl.a.
25308:     Redan 8. 7.1999 meddelade bolaget att det         över ett flertal Natura-områden, t.ex. över den in-
25309: gjort utredningar för över 70 Mmk och motsva-          temationellt värdefulla Pojoviken i sydvästra
25310: rande cirka 50 manarbetsår om projektets genom-       Nyland. Gasledningens sträckning har planerats
25311: förande, innefattande bl.a. inemot 100 special-       över områden som bl.a. ingår i statsrådets beslut
25312: rapporter och över 300 kartor och övriga hand-        över nationellt värdefulla landskapsområden
25313: lingar.     Enligt   bolagets    pressmeddelande      samt över områden som ingår i Museiverkets ut-
25314: 2.11.1999 har planeringsarbetet fortsatt även ef-     redning över kulturhistoriska miljöer av riksin-
25315: ter detta.                                            tresse. Detta framgår ur programmet till miljö-
25316:     Enligt bolagets pressmeddelande 8. 7.1999 har     konsekvensbedömning för projektet ( 1.4.1999).
25317: planeringsarbetet skett i nära samråd med bl.a.           Trots att man är medveten om att huvudalter-
25318: miljömyndighetema. Diskussioner har förts med         nativet enligt denna sträckning skulle medföra
25319: över 70 kommuner, 11 miljöcentraler och olika         omfattande konsekvenser för naturvärden och
25320: landskapsförbund.                                     kulturhistoriskt värdefulla områden och trots att
25321:     Projektet är av en annan storleksklass än tidi-   projektplanerama haft omfattande kontakter med
25322: gare i Finland genomförda gasledningsprojekt.         myndigheter har dessa således inte hittills kun-
25323: Arbetsbredden för gasledningen är 70 meter, och       nat förhindra att planeringen fortgått utgående
25324: sträckningen genom Finland kommer att vara            från enbart affårsekonomiska intressen. Detta
25325: 310-480 km, beroende på vilket av de två kvar-        trots att ett otal altemativ att förena de sibiriska
25326: stående altemativen bolaget väljer. Projektet         gasresursema med Centraleuropa naturligtvis
25327: kommer att ha vittgående ekologiska konsekven-        skulle stå till buds.
25328: ser. Då miljöutskottet hörde direktör Moberg              Enligt 66 § 2 mom. naturvårdslagen är en för-
25329: med anledning av behandlingen av regeringens          utsättning för att ett undantag skall kunna bevil-
25330: utkast till målsättningar för den riksomfattande      jas från Natura-bestämmelsema att det dels finns
25331: områdesanvändningen framgick det att företaget        ett tvingande skäl för detta på grund av ett ytterst
25332: i första hand utgår från altemativet som sträcker     viktigt allmänt intresse, dels att det inte finns nå-
25333: 
25334:                                                                                                  Version 2.0
25335: KK 802/2000 vp -      Christina Gestrin /r ym.
25336: 
25337: 
25338: gon alternativ lösning. Då planeringsprocessen        Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-
25339: nu framskridit kvarstår endast två alternativ,        ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
25340: varav det ena förefaller att ha företräde. Endast     ställa följande spörsmål till behörig medlem av
25341: det ena av dessa alternativ kommer att vara före-     statsrådet:
25342: mål för miljökonsekvensbedömning. Följaktli-
25343: gen är det uppenbart att statsrådet de facto inte           På vilket sätt kommer statsrådet att för-
25344: kommer att ha tillgång till alla de utredningar             säkra sig om att myndigheterna i den
25345: som skulle behövas för att kunna ta ställning till          Jortsatta planeringen av gasledningen
25346: alternativa sträckningar för projektet, med min-            mellan Sibirien och Centraleuropa ser
25347: dre miljökonsekvenser, än det som ett privat bo-            tili att områden av nationellt och inter-
25348: lag valt utgående från intern vinstmaximering.              nationellt ekologiskt, landskapsmässigt
25349: Eftersom naturgasledningen från Sibirien till               och kulturhistoriskt värde, inklusive om-
25350: Västeuropa är ett viktigt projekt i sig, är det för         råden som ingår i nätverket Natura
25351: alla parter också önskvärt att planeringsproces-            2000, skonas och att
25352: sen skulle ske så öppet som möjligt och följa
25353: principerna för god planläggningskultur.                    projektet förverkligas på ett sätt som eli-
25354:                                                             minerar e/ler i varje fall minimerar ska-
25355:                                                             dorna på ovan nämnda områden?
25356: 
25357: 
25358: Helsingfors den 19 oktober 2000
25359: 
25360:     Christina Gestrin /sv                                Klaus Bremer /sv
25361:     Ola Rosendahl /sv                                    Håkan Nordman /sv
25362:     Gunnar Jansson /sv                                   Henrik Lax /sv
25363:     Nils-Anders Granvik /sv
25364: 
25365: 
25366: 
25367: 
25368: 2
25369: Suomennos                                               KK 802/2000 vp - Christina Gestrin /r ym.
25370: 
25371: 
25372: 
25373: 
25374:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 802/2000 vp
25375: 
25376:                                              Ympäristö- ja kulttuuriarvojen huomioon otta-
25377:                                              minen kaasujohdon suunnittelussa Venäjältä
25378:                                              Länsi-Eurooppaan
25379: 
25380: 
25381: 
25382: 
25383: Eduskunnan puhemiehelle
25384: 
25385: Yksityinen liikeyritys, North Transgas Oy, jonka       Kolmesta alkuperäisestä päävaihtoehdosta yh-
25386: omistaa puoleksi Fortum Oyj ja puoleksi OAO            destä oli luovuttu (Uusikaupunki-vaihtoehto), ja
25387: Gazprom, suunnittelee kaasujohtoa Siperian            vaihtoehto kaasujohdon vetämiseksi Suomenlah-
25388: maakaasukentiltä Keski-Eurooppaan. Yksi suun-          den kautta vaikutti vähemmän todennäköiseltä ja
25389: nitellun kaasujohdon päävaihtoehdoista kulkee         jäi kuitenkin tässä vaiheessa paperille. Päävaih-
25390: läpi Etelä-Suomen kaakkoisrajalta Hankoniemel-         toehto eli Hankoniemen linjaus on suunniteltu
25391: le.                                                   mm. läpi useiden Natura-aluiden, esim. läpi kan-
25392:     Jo 8.7.1999 yhtiö ilmoitti tehneensä selvityk-     sainvälisesti arvokkaan Pohjanlahden Lounais-
25393: siä yli 70 miljoonan markan ja vastaavasti noin       Uudellamaalla. Kaasujohdon linjaus on suunni-
25394: 50 miestyövuoden edestä hankkeen toteuttami-          teltu läpi alueiden, jotka mm. sisältyvät valtio-
25395: sesta. Selvityksiin sisältyi mm. lähes 100 erityis-   neuvoston päätökseen kansallisesti arvokkaista
25396: raporttia ja yli 300 karttaa sekä muuta asiakirjaa.   maisema-alueista, sekä läpi alueiden, jotka sisäl-
25397: Yhtiön 2.11.1999 antaman lehdistötiedotteen           tyvät Museoviraston selvitykseen valtakunnalli-
25398: mukaan suunnittelutyö on jatkunut myös tämän          sesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympä-
25399: jälkeen.                                              ristöistä. Tämä ilmenee hankkeen ympäristövai-
25400:      Yhtiön 8.7.1999 antaman lehdistötiedotteen       kutusten arviointia koskevasta ohjelmasta
25401: mukaan suunnittelutyö on tapahtunut läheisessä        ( 1.4.1999).
25402: yhteistyössä mm. ympäristöviranomaisten kans-             Vaikka ollaan tietoisia siitä, että tämän lin-
25403: sa. Keskusteluja on käyty yli 70 kunnan, 11 ym-       jauksen mukainen päävaihtoehto aiheuttaisi huo-
25404: päristökeskuksen ja eri maakuntaliittojen kanssa.     mattavia vaikutuksia luonnonarvoille ja kulttuu-
25405:     Hanke on eri suuruusluokkaa kuin Suomessa         rihistoriallisesti arvokkaille alueille ja vaikka
25406: aiemmin toteutetut kaasujohtohankkeet Kaasu-          hankkeen suunnittelijoilla on ollut laajasti yh-
25407: johdon vaatima työleveys on 70 metriä, ja linjaus     teyksiä viranomaisiin, nämä eivät ole toistaisek-
25408: Suomen läpi tulee olemaan 310---480 kilometriä        si pystyneet estämään sitä, että suunnittelu on jat-
25409: riippuen siitä, minkä kahdesta jäljellä olevasta      kunut pelkästään liiketaloudellisten intressien
25410: vaihtoehdosta yhtiö valitsee. Hankkeella on laa-      pohjalta. Näin siitä huolimatta, että käytettävissä
25411: jat ekologiset vaikutukset. Kun ympäristövalio-       olisi ollut tietysti lukemattomia vaihtoehtoja Si-
25412: kunta kuuli johtaja Mobergia käsitellessään hal-      perian kaasuvarojen yhdistämiseksi Keski-Eu-
25413: lituksen luonnosta valtakunnallisiksi alueiden-       rooppaan.
25414: käyttötavoitteiksi, kävi ilmi, että yritys lähtee         Luonnonsuojelulain 66 §:n 2 momentin mu-
25415: ensi sijassa vaihtoehdosta, joka ulottuu Suomen       kaan edellytyksenä poikkeuksen myöntämiseksi
25416: kaakkoisrajalta Hankoniemen kautta etelään.           Natura-säännöksistä on toisaalta, että tähän on
25417: 
25418:                                                                                                         3
25419: KK 802/2000 vp -      Christina Gestrin /r ym.
25420: 
25421: 
25422: erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25423: syy, ja toisaalta, ettei vaihtoehtoista ratkaisua      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
25424: ole. Suunnitteluprosessin nyt edettyä jäljellä on      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25425: ainoastaan kaksi vaihtoehtoa, joista toisella näyt-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25426: tää olevan etusija. Ainoastaan toinen näistä vaih-
25427: toehdoista tulee ympäristövaikutusten arvioin-               Millä tavalla valtioneuvosto aikoo var-
25428: nin kohteeksi. On siis ilmeistä, että valtioneuvos-          mistua siitä, että viranomaiset huolehti-
25429: tolla ei itse asiassa ole käytettävissään kaikkia            vat Siperian ja Keski-Euroopan välisen
25430: tarvittavia selvityksiä, jotta se pystyisi ottamaan          kaasujohdon jatkosuunnittelussa siitä,
25431: kantaa hankkeen vaihtoehtoisiin linjauksiin, saa-            että kansallisesti ja kansainvälisesti
25432: ti sitten ympäristövaikutuksiin, paitsi se, mitä yk-         ekologisesti, maisemallisesti ja kulttuu-
25433: sityinen yhtiö on valinnut sisäinen voiton maksi-            rihistoriallisesti arvokkaat alueet sekä
25434: mointi lähtökohtanaan. Koska maakaasujohto Si-               Natura 2000 -verkostoon kuuluvat
25435: periasta Länsi-Eurooppaan on sinänsä tärkeä                  alueet säästetään ja että
25436: hanke, kaikkien osapuolten kannalta on toivotta-
25437: vaa, että suunnitteluprosessi tapahtuisi mahdolli-           hanke toteutetaan tavalla, joka eliminoi
25438: simman avoimesti ja noudattaisi hyvän suunnit-               tai joka tapauksessa minimoi vahingot
25439: telukulttuurin periaatteita.                                 kyseisillä alueilla?
25440: 
25441: 
25442: 
25443: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
25444: 
25445:     Christina Gestrin /r                                  Klaus Bremer /r
25446:     Ola Rosendahl /r                                      Håkan Nordman /r
25447:     Gunnar Jansson /r                                     Henrik Lax /r
25448:     Nils-Anders Granvik /r
25449: 
25450: 
25451: 
25452: 
25453: 4
25454: Ministerin vastaus                                    KK 802/2000 vp -       Christina Gestrin /r ym.
25455: 
25456: 
25457: 
25458: 
25459: Eduskunnan puhemiehelle
25460: 
25461: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mamt-            töviranomaiset ovat toimittaneet hankkeesta vas-
25462: tussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette      taavalle tietoja muun muassa arvokkaista luon-
25463: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-       nonalueista, merkittävistä kulttuurihistoriallisis-
25464: nen vastattavaksi kansanedustaja Christina           ta alueista ja tärkeistä pohjavesialueista, jotta ne
25465: Gestrinin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     voitaisiin ottaa huomioon mahdollisimman var-
25466: myksen KK 802/2000 vp:                               haisessa suunnitteluvaiheessa. Näin on pyritty
25467:                                                      huolehtimaan siitä, että hankkeen mahdolliset
25468:       Millä tavalla valtioneuvosto aikoo var-        haitalliset ympäristövaikutukset voitaisiin eh-
25469:       mistua siitä, että viranomaiset huolehti-      käistä tai rajoittaa mahdollisimman tehokkaasti.
25470:       vat Siperian ja Keski-Euroopan välisen         Hankkeen vaikutuksia ja suhdetta muuhun maan-
25471:       kaasujohdon jatkosuunnittelussa siitä,         käyttöön on tarkasteltu myös maakuntakaavoi-
25472:       että kansallisesti ja kansainvälisesti         tukseen liittyen.
25473:       ekologisesti, maisemallisesti ja kulttuu-         Jos hankkeessa edetään, sen toteuttaminen
25474:       rihistoriallisesti arvokkaat alueet sekä      edellyttää lain mukaista ympäristövaikutusten ar-
25475:       Natura 2000 -verkostoon kuuluvat              viointimenettelyä (YVA). YVA-menettelyn ta-
25476:       alueet säästetään ja että                     voitteena on ehkäistä ja rajoittaa mahdollisia hai-
25477:                                                      tallisia ympäristövaikutuksia sekä lisätä kansa-
25478:       hanke toteutetaan tavalla, joka eliminoi      laisten tiedonsaantia ja osallistumismahdolli-
25479:       tai joka tapauksessa minimoi vahingot         suuksia. Yhtiö toimittaa YVA-menettelyssä yh-
25480:       kyseisiltä alueilla?                          teysviranomaisena toimivalle alueelliselle ympä-
25481: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ristökeskukselle arviointiohjelman, josta kuul-
25482: ti seuraavaa:                                       laan kansalaisia, viranomaisia ja muita tahoja.
25483:                                                     Yhteysviranomainen antaa yhtiölle lausuntonsa
25484: Vuonna 1997 perustetun North Transgas Oy:n          arviointiohjelmasta ottaen huomioon siitä eri ta-
25485: tehtävänä on selvittää uuden Venäjältä Suomen       hojen esittämät kannanotot. Lausunnossa ote-
25486: kautta Länsi-Eurooppaan kulkevan maakaasun          taan kantaa muun muassa siihen, mitä vaihtoeh-
25487: siirtoputken toteuttamista ja kannattavuutta sekä   toja ja niiden vaikutuksia YVA-menettelyssä on
25488: projektin mahdollisessa toteutusvaiheessa raken-    tarkasteltava.
25489: taa ja omistaa siirtoputki. Esiselvitys valmistui       Arviointiohjelman käsittelyn yhteydessä saat-
25490: keväällä 1999, minkä jälkeen on selvitetty tar-     taa tulla esille myös tarve Natura 2000 -verkos-
25491: kemmin mahdollisia siirtoputken linjausvaihto-      toon kuuluvan alueen luonnonarvojen arvioin-
25492: ehtoja. Hankkeen toteuttamisesta ei ole tehty       tiin. Asian ratkaisee lupaviranomainen. Kun lu-
25493: päätöksiä.                                          paviranomainen katsoo, että hanke todennäköi-
25494:    Selvitysten olennaisena osana on ollut mah-      sesti merkittävästi heikentää Natura-alueen luon-
25495: dollisten linjausvaihtoehtojen ympäristövaiku-      nonarvoja, YVA-menettelyn yhteydessä voidaan
25496: tusten selvittäminen yhteistyössä hankkeen vai-     arvioida tarkemmin Natura-alueeseen kohdistu-
25497: kutusalueen alueellisten ympäristökeskusten,        vat vaikutukset. Tällöin erillistä luonnonsuojelu-
25498: maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Ympäris-     lain 65 §:n mukaista arviointia ei ole tarpeen suo-
25499: 
25500: 
25501:                                                                                                        5
25502: KK 802/2000 vp -      Christina Gestrin /r ym.                                       Ministerin vastaus
25503: 
25504: 
25505: rittaa. Arvioinnin tulokset kirjataan YVA-menet-      hanke merkittävästi heikentää niitä Natura-
25506: telyssä laadittavaan arviointiselostukseen. YVA-      alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue
25507: menettely päättyy, kun yhteysviranomainen on          on otettu Natura 2000 -verkostoon. Luonnonsuo-
25508: kuultuaan eri tahoja antanut yhtiölle lausuntonsa     jelulain 66 §:n mukaan valtioneuvosto voi kui-
25509: arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä.         tenkin päättää, että hanke on toteutettava erittäin
25510:     Hankkeen toteuttaminen edellyttää lunastus-       tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syys-
25511: lain mukaista lupaa valtioneuvostolta. Arviointi-     tä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Tällöin hank-
25512: selostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lau-      keesta vastaavan on haettava luonnonsuojelulain
25513: sunto liitetään valtioneuvostolle toimitettavaan      66 § :n mukaista valtioneuvoston päätöstä ennen
25514: lupahakemukseen. Valtioneuvostolla on siten           lunastuslain mukaisen lupahakemuksen käsitte-
25515: käytettävissään YV A-menettelyn tulokset. Vi-         lyä. Tässä vaiheessa hakijan on myös perustelta-
25516: ranomainen ei saa myöntää lupaa, jos vaikutus-        va, että hanke on tarpeen yleisen edun kannalta
25517: ten arviointi ja lausuntomenettely osoittavat, että   sekä ettei vaihtoehtoista ratkaisua ole.
25518: 
25519: 
25520: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
25521: 
25522:     Ympäristöministeri Satu Hassi
25523: 
25524: 
25525: 
25526: 
25527: 6
25528: Ministems svar                                         KK 802/2000 vp -      Christina Gestrin /r ym.
25529: 
25530: 
25531: 
25532: 
25533: Tili riksdagens talman
25534: 
25535: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       naturområden, områden av kulturhistorisk bety-
25536: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   delse och viktiga grundvattenområden för att
25537: rådet översänt följande av riksdagsledamot            dessa så tidigt som möjligt skall kunna beaktas i
25538: Christina Gestrin /sv m.fl. undertecknade skrift-    planeringen. En strävan med detta har varit att se
25539: liga spörsmål SS 802/2000 rd:                        till att projektets eventuella skadliga miljökon-
25540:                                                      sekvenser kan förebyggas eller begränsas så ef-
25541:       På vilket sätt kommer statsrådet att för-       fektivt som möjligt. Projektets verkningar på och
25542:       säkra sig om att myndigheterna i den           relation till den övriga markanvändningen har
25543:       fortsatta planeringen av gasledningen          också undersökts i samband med landskapsplan-
25544:        mellan Sibirien och Centraleuropa ser          läggningen.
25545:        till att områden av nationellt och inter-         Om projektet framskrider krävs ett system
25546:        nationellt ekologiskt, landskapsmässigt       med miljökonsekvensbedörnning enligt lagen för
25547:        och kulturhistoriskt värde, inklusive om-     att det skall kunna genomföras (MKB). MKB-
25548:        råden som ingår i nätverket Natura            förfarandet syftar till att förebygga och begränsa
25549:        2000, skonas och att                          eventuella skadliga miljökonsekvenser samt öka
25550:                                                      medborgarnas tillgång till information och deras
25551:        projektet förverkligas på ett sätt som eli-   möjligheter till medbestämmande. Bolaget till-
25552:        minerar eller i varje fall minimerar ska-     ställer den regionala miljöcentral som är kontakt-
25553:        dorna på ovan nämnda områden?                 myndighet inom MKB-förfarandet ett bedöm-
25554: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ningsprogram om vilket medborgarna, myndig-
25555: föra följande:                                       heterna och andra berörda parter skall höras.
25556:                                                      Kontaktmyndigheten avger sitt utlåtande om be-
25557: North Transgas Ab, som grundades 1997, har till      dörnningsprogrammet till bolaget med beaktan-
25558: uppgift att utreda om ett nytt överföringsrör för    de av de olika parternas ståndpunkter. 1 utlåtan-
25559: naturgas kan dras från Ryssland via Finland till     det tas bl.a. ställning till vilka alternativ jämte
25560: Västeuropa och om detta vore lönsamt samt att,       konsekvenser som skall granskas i ett MKB-för-
25561: om projektet genomförs, bygga och äga överfö-        farande.
25562: ringsröret. Förutredningen blev klar våren 1999,         Vid behandlingen av bedömningsprogrammet
25563: och efter det har möjliga altemativ för överfö-      kan det också bli nödvändigt att bedöma natur-
25564: ringsrörets sträckning utretts närmare. Inga be-     värdena i ett område som ingår i nätverket Natu-
25565: slut har fattats om genomförandet av projektet.      ra 2000. Frågan avgörs av tillståndsmyndighe-
25566:    Ett viktigt led i utredningarna har varit att i   ten. Om tillståndsmyndigheten finner att ett pro-
25567: samarbete med de regionala miljöcentraler, de        jekt sannolikt kommer att försämra naturvärdena
25568: förbund på landskapsnivå och de kommuner som         i ett Naturaområde betydligt, kan konsekvenser-
25569: finns i det område som påverkas av projektet ut-     na för Naturaområdet bedömas närmare i sam-
25570: reda hur olika alternativa sträckningar påverkar     band med MKB-förfarandet. Härvid behövs
25571: miljön. Miljömyndigheterna har tillställt den        ingen separat bedörnning enligt 65 § naturvårds-
25572: projektansvarige uppgifter om bl.a. värdefulla       lagen. Resultaten av bedörnningen antecknas i
25573: 
25574: 
25575:                                                                                                       7
25576: KK 802/2000 vp -      Christina Gestrin /r ym.                                          Ministems svar
25577: 
25578: 
25579: den konsekvensbeskrivning som görs inom               det visar att projektet betydligt försämrar de na-
25580: MKB-förfarandet. MKB-förfarandet avslutas när         turvärden i ett Naturaornråde för vilkas skydd
25581: kontaktmyndigheten, efter att ha hört de olika        området har införlivats i nätverket Natura 2000.
25582: partema, har gett bolaget sitt utlåtande om kon-      Enligt 66 § naturvårdslagen kan statsrådet likväl
25583: sekvensbeskrivningen och meddelat om den är           besluta att projektet skall genomföras av ett skäl
25584: tillräcklig.                                          som är tvingande på grund av ett ytterst viktigt
25585:     För att projektet skall kunna genomföras krävs    allmänt intresse och det inte finns någon altema-
25586: ett tillstånd av statsrådet enligt inlösningslagen.   tiv lösning. Härvid skall den projektansvarige av
25587: Konsekvensbeskrivningen och kontaktmyndig-            statsrådet anhålla om ett beslut enligt 66 § natur-
25588: hetens utlåtande om den bifogas den tillståndsan-     vårdslagen innan en tillståndsansökan enligt in-
25589: sökan som tillställs statsrådet. Statsrådet har så-   lösningslagen behandlas. 1 detta skede skall som
25590: ledes tillgång till resultaten från MKB-förfaran-     orsak för ansökan också anges att projektet är av
25591: det. En myndighet får inte bevilja tillstånd om       viktigt allmänt intresse och att det inte finns nå-
25592: konsekvensbedörnningen och utlåtandeförfaran-         gon altemativ lösning.
25593: 
25594: 
25595: 
25596: Helsingfors den 15 november 2000
25597: 
25598:     Miljöminister Satu Hassi
25599: 
25600: 
25601: 
25602: 
25603: 8
25604:                                                              KK 803/2000 vp -    Esa Lahtela /sd ym.
25605: 
25606: 
25607: 
25608: 
25609:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 803/2000 vp
25610: 
25611:                                              Paluumuuttajien verokohtelu
25612: 
25613: 
25614: 
25615: 
25616: Eduskunnan puhemiehelle
25617: 
25618: Pohjoismaisessa verosopimuksessa annetaan             taa ollenkaan takaisin Suomeen, vaikka muuten
25619: Ruotsille yksinomainen oikeus verottaa Suomes-        haluja juurille palaamiseen olisikin.
25620: sa asuvan henkilön Ruotsista saamaa eläkettä ja
25621: siten samalla kielletään eläkkeen verottaminen        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25622: Suomessa. Sopimuksen lähtökohtana on ollut            jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
25623: poistaa ns. kaksoisverotus Pohjoismaiden välil-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25624: lä. Suomessa lainsäädäntöä on muutettu viimek-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25625: si vuonna 1997, jolloin tilanteen piti tulla sopi-
25626: muksen edellyttämälle tasolle. Tällä hetkellä                Onko hallitus seurannut käytännön ko-
25627: Ruotsi perii eläketulosta 25 % lähdeveroa. Suo-             kemusten perusteella, miten Suomen ve-
25628: men verotusrakenteen vuoksi Ruotsista saatu elä-            rotusjärjestelmä kohtelee paluumuutta-
25629: ketulo vaikuttaa lisäksi tuloverotuksen progres-            jien Ruotsista Suomeen maksettavien
25630: sion sekä veronluonteisena maksuna kerättävän               eläkkeiden verotusta ja onko ns. kak-
25631: sairausvakuutusmaksun kautta henkilön verotuk-              soisverotus myös käytännössä poistunut
25632: seen Suomessa. Missään tilanteessa tällaisen                ja
25633: henkilön verotuksen ei pitäisi nousta korkeam-
25634: maksi siihen tilanteeseen verrattuna, jossa tulo            mikä ero on suomalaisten ja ruotsalais-
25635: olisi saatu kokonaan Suomesta.                              ten eläkeläisten verotuksen tasossa, kos-
25636:    Kuitenkin sitkeästi eläkeläispaluumuuttajien             ka se monissa tapauksissa tuntuu estä-
25637: keskuudessa puhutaan siitä, että heidän veroas-             vän suomalaisten paluumuuttoa ja
25638: teensa on rankempi Ruotsista saadun eläkkeen                mitä hallitus aikoo tehdä paluumuuton
25639: vuoksi. Tämä on johtanut siihen, ettei joissakin            esteiden poistamiseksi ja tiedottamisen
25640: tapauksissa ole edes haluttu anoa eläkettä Suo-             parantamiseksi, jotta monet tällä hetkel-
25641: mesta, vaikka henkilöllä olisi siihen ollut oikeus-         lä olevat väärinkäsitykset ko. asioissa
25642: kin. Ja mikä ikävintä, ns. kaksoisverotuspelon ta-          voivat oieta?
25643: kia moni henkilö ja perhe ei ole uskaltanut muut-
25644: 
25645: 
25646: 
25647: 
25648:                                                                                              Versio 2.0
25649: KK 803/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
25650: 
25651: 
25652: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
25653: 
25654:     Esa Lahtela /sd                     Raimo Mähönen /sd
25655:     Tapio Karjalainen /sd               Kalevi Olin /sd
25656:     Kari Rajamäki /sd                   Unto Valpas /vas
25657:     Matti Kangas /vas                   Arto Seppälä /sd
25658:     Lauri Kähkönen /sd                  Tero Rönni /sd
25659:     Pia Viitanen /sd                    Klaus Hellberg /sd
25660: 
25661: 
25662: 
25663: 
25664: 2
25665: Ministerin vastaus                                         KK 803/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
25666: 
25667: 
25668: 
25669: 
25670: Eduskunnan puhemiehelle
25671: 
25672: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       paluumuuttajan Ruotsista saamasta eläkkeestä
25673: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   maksetaan tuloveroa yksinomaan Ruotsissa, hän
25674: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       ei joudu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi.
25675: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd
25676: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK
25677:                                                     Ruotsista saadun eläkkeen vaikutus Suomesta
25678: 803/2000 vp:                                        saadusta tulosta menevään veroon
25679:       Onko hallitus seurannut käytännön ko-         Tilanteet, joissa paluumuuttajalla ei olisi Suo-
25680:       kemusten perusteella, miten Suomen ve-        mesta ansiotuloa, ovat harvinaisia. Tavallisesti
25681:       rotusjärjestelmä kohtelee paluumuutta-        hän saa Suomesta työeläkettäja/tai kansaneläket-
25682:       jien Ruotsista Suomeen maksettavien           tä. Kun Suomessa verotetaan paluumuuttajan
25683:       eläkkeiden verotusta ja onko ns. kak-          Suomesta saamaa eläketuloa, otetaan huomioon,
25684:       soisverotus myös käytännössä poistunut        että hänellä on tuloa myös Ruotsista. Tämä pe-
25685:       ja                                            rustuu verosopimuksen 25 artiklan määräykseen,
25686:                                                     jota jäljempänä käsitellään tarkemmin.
25687:       mikä ero on suomalaisten ja ruotsalais-          Edellä tarkoitettu huomioon ottaminen tapah-
25688:       ten eläkeläisten verotuksen tasossa, kos-     tuu siten, että ulkomaantulo (Ruotsin eläke) aluk-
25689:       ka se monissa tapauksissa tuntuu estä-        si lasketaan yhteen Suomen tulon kanssa. Vero-
25690:       vän suomalaisten paluumuuttoa ja              velvolliselle kuuluvat vähennykset tehdään tästä
25691:                                                     yhteissummasta. Sitten lasketaan, paljonko Suo-
25692:       mitä hallitus aikoo tehdä paluumuuton
25693:                                                     men tuloverot olisivat yhteissummasta vähen-
25694:       esteiden poistamiseksi ja tiedottamisen
25695:                                                     nysten tekemisen jälkeen. Kaksinkertainen vero-
25696:       parantamiseksi, jotta monet tällä hetkel-
25697:                                                     tus syntyisi, jos nämä verot määrättäisiin vero-
25698:       lä olevat väärinkäsitykset ko. asioissa
25699:                                                     velvolliselle. Näin ei kuitenkaan tehdä.
25700:       voivat oieta?
25701:                                                        Seuraavaksi em. Suomen tuloverot jaetaan
25702: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kahteen osaan, Suomesta saadun ja Ruotsista saa-
25703: ti seuraavaa:                                       dun tulon suhteessa. Ruotsista saatua tuloa vas-
25704:                                                     taava osa vähennetään em. tuloveroista, ja vero-
25705:                                                     velvollinen maksaa vain erotuksen. Kun valtion-
25706: Ruotsista saadusta eläkkeestä ei makseta tulo-
25707:                                                     verotus on progressiivista, kuten asiallisesti
25708: veroja Suomessa
25709:                                                     myös kunnallisverotus silloin, kun tulosta teh-
25710: Suomessa asuvan henkilön Ruotsista saamasta         dään eläketulovähennys ja/tai perusvähennys,
25711: eläkkeestä peritään Ruotsissa veroa lopullisena     verovelvollinen tietenkin tällöin maksaa Suo-
25712: lähdeverona 25 %:n verokannan mukaan. Tästä         mesta saadusta tulosta enemmän veroa kuin siinä
25713: eläkkeestä ei Suomessa makseta tuloveroja. Poh-     tapauksessa, että tämä tulo olisi hänen ainoa tu-
25714: joismainen verosopimus vuodelta 1996 (SopS          lonsa. Toisaalta hänet kuitenkin vain asetetaan
25715: 26/ 1997) antaa yksinomaisen verotusoikeuden        samaan asemaan muiden Suomessa asuvien
25716: Ruotsille ja kieltää verottamisen Suomessa. Kun     kanssa, koska näin hän maksaa Suomesta saa-
25717:                                                     mastaan tulosta Suomen veroa yhtä suuren osan
25718: 
25719:                                                                                                     3
25720: KK 803/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
25721: 
25722: 
25723: kuin menisi veroa sellaiselta verovelvolliselta,     suunpanna Suomen tuloveroja lainkaan, jolloin
25724: jolla on vastaavansuuruiset kokonaistulot pelkäs-    kokonaisverorasituksen epäedullisuus on johtu-
25725: tään Suomesta.                                       nut pelkästään Ruotsin korkeasta verotuksesta.
25726:                                                      Tätä Ruotsin verotusta Suomi ei ole enää voinut
25727: Eläketulovähennys ja perusvähennys                   lieventää käyttäen niitä keinoja, joita Suomella
25728:                                                      on verotuksen kohtuullistamiseksi.
25729: Verovelvolliset kiinnittävät progressiovaikutuk-        Edellä selvitettyä tuloverolain 136 §:n muu-
25730: seen huomiota erityisesti tilanteissa, joissa Suo-   tosta lukuun ottamatta muut aloitteet eivät ole-
25731: men tulo on niin pieni, että pelkästään sen perus-   kaan tuottaneet tulosta juuri siksi, että ei ole kat-
25732: teella verovelvollinen saisi eläketulovähennyk-      sottu voitavan suosia yhtä verovelvollisryhmää
25733: sen/suuremman eläketulovähennyksen ja/tai pe-        muiden verovelvollisryhmien kustannuksella.
25734: rusvähennyksen/ suuremman perusvähennyksen.          Kysymys onkin mitä suurimmassa määrin vero-
25735:    Eläketulovähennys ja perusvähennys myönne-        velvollisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden to-
25736: tään vain henkilöille, joilla on pienehköt tulot.    teuttamisesta. Asialla on myös fiskaalista merki-
25737: Vähennykset ovat siten luonteeltaan sosiaalisia      tystä.
25738: ja henkilön taloudellisesta tilanteesta riippuvai-
25739: sia. Henkilön taloudelliseen tilanteeseen ei vai-
25740:                                                      Ruotsista saadun eläkkeen perusteella makse-
25741: kuta se, mistä maasta hän saa tulonsa, vaan se,
25742:                                                      taan Suomessa vakuutetun sairausvakuutus-
25743: paljonko hän niitä saa. Tästä johtuu, että ulko-
25744:                                                      maksu
25745: maantulo vaikuttaa näiden vähennysten myöntä-
25746: miseen ja määrään samalla tavalla kuin kotimai-      Vaikka ruotsalaisesta eläkkeestä ei Suomessa
25747: nenkin tulo.                                         mene tuloveroja, eläkkeen perusteella määrätään
25748:                                                      kuitenkin Suomessa vakuutetun sairausvakuutus-
25749: Poikkeustapauksia       koskeva     tuloverolain     maksu samoin kuin Suomesta saadun ansiotulon
25750: 136 §:n muutos                                       perusteella.
25751:                                                          Pohjoismainen verosopimus ei estä vakuute-
25752: Ennen vuotta 1997 oli eräissä tilanteissa mahdol-    tun sairausvakuutusmaksun perimistä Ruotsin
25753: lista, että paluumuuttajan kokonaisverorasitus       eläkkeestä, koska sopimus ei koske sairausva-
25754: muodostui suuremmaksi kuin henkilöllä, jolla oli     kuutusmaksua eikä se siten vaikuta sairausva-
25755: sama kokonaistulo Suomesta.                          kuutusmaksun suorittamisvelvollisuuteen.
25756:    Tuloverolain         136 §:n        muutoksen         Ruotsista Suomeen muuttaneiden eläkeläispa-
25757: (24.7.1997/707) jälkeen Suomi luopuu osasta          luumuuttajien keskuudessa on herännyt epäilyjä
25758: omaa veroaan tilanteessa, jossa pienituloisen pa-    siitä, että heiltä perittäisiin kaksinkertaisesti sai-
25759: luumuuttajan kokonaisverorasitus muodostuu           rausvakuutusmaksua, koska he Ruotsissa työssä-
25760: suuremmaksi kuin saman tulon pelkästään Suo-         oloaikanaan ovat suorittaneet sairausvakuutus-
25761: mesta saavan kokonaisverorasitus. Tämä on kat-       maksua. Kaksinkertaisen sairausvakuutusmak-
25762: sottava kohtuulliseksi, vaikka tilanne johtuukin     sun periminen ei kuitenkaan ole mahdollista.
25763: Ruotsin verotuksen korkeammasta tasosta. Muu-        Henkilöiltä, jotka eivät asu Ruotsissa, ei siellä
25764: tosta sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta       peritä sairausvakuutusmaksua, joten Suomeen
25765: 1997 toimitetussa verotuksessa.                      muuttaneilta eläkkeensaajilta ei peritä Ruotsin
25766:    Lainmuutoksen jälkeen on esiintynyt yksittäi-     sairausvakuutusmaksua.
25767: siä tapauksia, joissa Ruotsista ja Suomesta eläke-      Sekä Suomessa että Ruotsissa vakuutetun sai-
25768: tuloa saava on joutunut kokonaisverorasituksen       rausvakuutusmaksut ovat veronluonteisia mak-
25769: osalta epäedullisempaan asemaan kuin jos hän         suja, jotka eivät työeläkemaksujen tapaan ole tu-
25770: olisi saanut vastaavan kokonaistulon pelkästään      levaisuuteen säästettyä etuutta. Suomessa asuva
25771: Suomesta. Näissä tapauksissa on yleensä ollut        eläkkeensaaja saa täältä sairaanhoitopalvelut ja
25772: kysymyksessä henkilö, jolle tuloverolain             sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset. Nämä
25773: 136 §:n mukaisen alennuksen jälkeen ei mak-
25774: 
25775: 4
25776: Ministerin vastaus                                            KK 803/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
25777: 
25778: 
25779: etuudet rahoitetaan osittain verovaroin, osittain          Monella Ruotsista eläkettä saavalla veron-
25780: erikseen perittävin sairausvakuutusmaksuin.            maksuun liittyvät ongelmat ovat käytännön tasol-
25781:    Jos sairausvakuutusmaksua ei kannettaisi ko-        la. Jollei ennakonpidätyksenä Suomessa kerätty
25782: konaistulon perusteella, vaan pelkästään Suo-          määrä riitäkään lopullisen veron (ml. sairausva-
25783: men eläkkeestä, Suomessa asuvat, Ruotsista osan        kuutusmaksu) suorittamiseen, moni kokee tämän
25784: kokonaiseläkkeestään saavat eläkeläiset saisivat       tilanteen vaikeaksi, jollei asianomainen ole huo-
25785: tällöin Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat sairaan-       mannut vuoden aikana säästää Ruotsin eläkkees-
25786: hoitopalvelut ja sairausvakuutuskorvaukset             tä riittävää osuutta lopullista veroa varten. Saira-
25787: osaksi vastikkeetta. Nämä etuudet rahoitettaisiin      usvakuutusmaksuhall suoritetaan yhtäläisesti ja
25788: muilta perittävillä veroilla ja sairausvakuutus-       samojen perusteiden mukaan kustakin Ruotsin ja
25789: maksuilla. Eläkkeensaaja, joka saa eläkettä sekä       Suomen eläkkeen markasta. Tässäkään ei ole ky-
25790: Suomesta että Ruotsista, tulisi sairausvakuutus-       symys kaksinkertaisesta verotuksesta eikä myös-
25791: maksun samoin kuin verotuksen osalta edulli-           kään mistään liikaverotuksesta, vaan siitä, että
25792: sempaan asemaan kuin pelkästään Suomesta vas-          maksuvelvollisella ei maksun eräpäivänä ole tar-
25793: taavan suuruista eläkettä saava eläkeläinen. Täl-      vittavaa rahamäärää.
25794: tä osin ehdotus olisi vastoin verotuksessa ja so-         Kaksinkertaista verotusta ei ole myöskään se,
25795: siaaliturvamaksujen perinnässä noudatettavaa           että Suomen eläkkeen ennakonpidätystä joudu-
25796: neutraliteettiperiaatetta.                             taan joskus huomattavastikin korottamaan, jotta
25797:                                                        saadaan jo ennakkoperinnässä kerätyksi Ruotsin
25798: Mitä kaksinkertaisella verotuksella tarkoite-          eläkkeestä menevä sairausvakuutusmaksu. Mak-
25799:                                                        su ei siten jää jäännösverona maksettavaksi. Sai-
25800: taan?
25801:                                                        rausvakuutusmaksunkaali osalta ei tapahdu kak-
25802: Kaksinkertaisella verotuksella tarkoitetaan kan-       sinkertaista maksamista, koska paluumuuttajalta
25803: sainvälisissä tilanteissa sitä, että samasta tulosta   ei kanneta tällaista maksua Ruotsissa.
25804: maksetaan tulovero kahdessa valtiossa. Paluu-
25805: muuttajan Ruotsista saamasta eläkkeestä makse-
25806:                                                        Lopuksi
25807: taan tuloveroa yksinomaan Ruotsissa. Siten hän
25808: ei joudu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi.         Kuten edellä olevasta ilmenee, hallitus seuraa
25809:     On totta, että Ruotsin tulo vaikuttaa Suomen       mm. valtiovarainministeriön ja Verohallituksen
25810: tulosta menevään veroon. Samalla tavalla kuiten-       toimesta Suomen verojärjestelmän (ml. verosopi-
25811: kin vaikuttaa kaikki verovelvollisen saama lisä-       musten) käytännön soveltamista ja vaikutuksia
25812: tulo. Jos esimerkiksi työelämässä vielä oleva saa      kaikkiin verovelvollisiin, siis myös paluumuutta-
25813: päätoimen lisäksi sivutuloja, hän maksaa myös          jiin. Pohjoismainen verosopimus, muiden Suo-
25814: päätoimesta saadusta tulosta lopullisessa vero-        men tekemien verosopimusten tavoin, yhdistetty-
25815: tuksessa veron suuremman prosentin mukaan              nä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen
25816: kuin mitä hän maksaisi, jos lisäansioita ei olisi      poistamisesta annettuun lakiin (1552/1995) ta-
25817: ollut. Ennakkoperinnässä saatetaan käyttää kah-        kaa myös käytännössä sen, että kaksinkertainen
25818: ta eri prosenttia, mutta lopullisessa verotuksessa     verotus poistetaan.
25819: tulot lasketaan yhteen ja vero määrätään yhteis-           Tuloverotuksen taso eri valtioissa vaihtelee,
25820: summasta. Jos lisäansio on ollut huomattava,           koska valtiot itsenäisesti päättävät tuloverojär-
25821: päätoimesta saadun tulon veroprosentti voi alku-       jestelmänsä sisällöstä. Näin ollen myös eläke-
25822: tilanteesta riippuen nousta oleellisesti: kaksin-      läisten verotus voi jossain määrin olla eri tasolla
25823: kertaiseksi ja suuremmaksikin. Tässäkään ei ole        riippuen siitä, asuuko henkilö Suomessa vai
25824: kyse kaksinkertaisesta verotuksesta, vaan pelkäs-      Ruotsissa.
25825: tään siitä, että veroprosentti on sitä korkeampi,          Hallitus suhtautuu myönteisesti mahdollisten
25826: mitä suuremmat tulot ovat.                             paluumuuton esteiden poistamiseen. Hallitus
25827:                                                        seuraa, että tässäkin yhteydessä viranomaisten
25828: 
25829: 
25830:                                                                                                          5
25831: KK 803/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.             Ministerin vastaus
25832: 
25833: 
25834: ohjausta ja koulutusta mm. verosopimusten tun-
25835: temisessa ja soveltamisessa samoin kuin niistä
25836: tiedottamista tehostetaan.
25837: 
25838: 
25839: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
25840: 
25841:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
25842: 
25843: 
25844: 
25845: 
25846: 6
25847: Ministerns svar                                             KK 803/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
25848: 
25849: 
25850: 
25851: 
25852: Tili riksdagens talman
25853: 
25854: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      person som flyttat tillbaka från Sverige till Fin-
25855: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   land betalar inkomstskatt på sin pension från
25856: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa       Sverige endast i Sverige och blir inte föremål för
25857: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-    dubbelbeskattning.
25858: mål SS 803/2000 rd:
25859:                                                      Viiken inverkan har den pension som erhålls
25860:       Har regeringen utgående från praktiska
25861:                                                      från Sverige på inkomstskatt på inkomster i
25862:       eifarenheter följt med hur det finska be-
25863:                                                      Finland
25864:       skattningssystemet behandlar beskatt-
25865:       ningen av återjlyttares pensioner som           Det är sälisynt att återflyttare saknar förvärsin-
25866:       betalas från Sverige tili Finland och har       komster från Finland. Vanligtvis får de arbets-
25867:       den s.k. dubbelbeskattningen avlägs-            pension och/elier folkpension från Finland. Då
25868:       nats även i praktiken, och                      återflyttarnas pensionsinkomster från Finland be-
25869:                                                       skattas i Finland, beaktas att de har inkomster
25870:       hur stor är skillnaden i beskattningsni-        även från Sverige. Detta grundar sig på bestäm-
25871:       vån för finska och svenska pensionärer          melsema i artikel 25 i beskattningsavtalet, som
25872:       med tanke på att den i mångafall verkar         förklaras närmare nedan.
25873:       motarbeta finländarnas återjlyttning,              Ovan nämnda formulering beaktas går ut på att
25874:       och                                            utomlandsinkomsten (pensionen från Sverige)
25875:                                                      tili en början läggs tili inkomstema i Finland. De
25876:       vad ämnar regeringen göra för att un-
25877:                                                      avdrag som den skattskyldige har rätt tili görs
25878:       danröja hindren för återjlyttning och
25879:                                                      från denna totala summa. Sedan räknas hur stor
25880:       förbättra informationen så att många
25881:                                                      andel inkomstskatten i Finland utgör av den tota-
25882:       felaktiga uppfattningar i dessa frågor
25883:                                                      la summan efter utförda avdrag. Dubbelbeskatt-
25884:       kunde rättas tili?
25885:                                                      ning skulie uppstå om dessa skatter påfördes den
25886: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      skattskyldige, vilket alitså inte sker.
25887: föra följande:                                           Sedan delas den inkomstskatt som påförs i
25888:                                                      Finland i två delar, i förhåliande tili inkomsten
25889:                                                      från Finland och i förhåliande till inkomsten från
25890: På pension som betalas från Sverige betalas
25891:                                                      Sverige. Den del som motsvarar inkomsten från
25892: ingen inkomstskatt i Finland
25893:                                                      Sverige avdras från ovan nämnda inkomstskatter
25894: På den pension som en i Finland bosatt person får    och den skattskyldige betalar endast skillnaden.
25895: från Sverige uppbärs i Sverige en slutlig käli-      Eftersom statsbeskattningen är progressiv, lik-
25896: skatt enligt en skattesats på 25 %. På sådana pen-   som även kommunalbeskattningen då pensions-
25897: sioner uppbärs ingen inkomstskatt i Finland. Det     inkomstavdraget och/eller grundavdraget görs
25898: nordiska dubbelbeskattningsavtalet från 1996         från inkomsten, betalar den skattskyldige härvid
25899: (FördrS 26/1997) ger enbart Sverige beskatt-         givetvis mer skatt på inkomstema från Finland än
25900: ningsrätt och förbjuder beskattning i Finland. En    i det fali att dessa vore hans enda inkomster. Å
25901:                                                      andra sidan är det dock endast fråga om att han
25902: 
25903:                                                                                                       7
25904: KK 803/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.                                                         Ministems svar
25905: 
25906: 
25907: försätts i samma situation som andra personer            tuation än om den skattskyldige hade haft lika
25908: som är bosatta i Finland, eftersom han betalar           stor total inkomst enbart i Finland. 1 dessa fall har
25909: lika mycket skatt i Finland på de inkomster han          det i allmänhet varit fråga om personer hos vilka
25910: får från Finland som det uppbärs skatt hos en            det efter den sänkning som anges i 136 § in-
25911: skattskyldig med motsvarande sammanlagda in-             komstskattelagen inte alls uppbärs någon in-
25912: komster enbart i Finland.                                komstskatt i Finland, varvid ofördelaktigheten i
25913:                                                          fråga om den totala skattebördan har berott en-
25914: Pensionsinkomstavdrag och grundavdrag                    bart på den högre beskattningen i Sverige. Fin-
25915:                                                          land har i det skedet inte kunnat mildra beskatt-
25916: De skattskyldiga fåster uppmärksamhet vid pro-           ningen i Sverige med de medel som Finland för-
25917: gressivitetens effekt särskilt i sådana situationer      fogar över för att göra beskattningen skälig.
25918: då inkomstema från Finland är så små att den                Med undantag av ändringen av 136 § in-
25919: skattskyldige enbart på grund av dem skulle få           komstskattelagen har övriga initiativ inte gett nå-
25920: pensionsinkomstavdrag/större pensionsinkomst-            got resultat just därför att man inte har ansett sig
25921: avdrag ochleller grundavdrag/större grundav-             kunna gynna en grupp skattskyldiga på bekost-
25922: drag.                                                    nad av andra. Det är alltså i högsta grad fråga om
25923:    Pensionsinkomstavdrag och grundavdrag be-             att genomföra principen om likställdhet mellan
25924: viljas endast personer vars inkomster är små. Av-        de skattskyldiga. Frågan är också av fiskal bety-
25925: dragen är således av social karaktär och beroen-         delse.
25926: de av personens ekonomiska situation. Från vil-
25927: ket land en person får sina inkomster har ingen
25928:                                                          På basis av pension som betalas från Sverige
25929: betydelse för hans ekonomiska situation, utan
25930:                                                          betalas den försäkrades sjukförsäkringspre-
25931: storleken på inkomstema är avgörande. Utom-
25932:                                                          mie i Finland
25933: landsinkomstema inverkar på om dessa avdrag
25934: beviljas och på deras belopp på samma sätt som           Även om det inte i Finland uppbärs någon in-
25935: inkomstema i hemlandet.                                  komstskatt på svenska pensioner, fastställs den
25936:                                                          försäkrades sjukförsäkringspremie emellertid i
25937: Ändring av 136 § inkomstskattelagen som                  Finland på grund av pensionen på samma sätt
25938: gäller undantagsfall                                     som på grund av förvärvsinkomster i Finland.
25939:                                                             Det nordiska dubbelbeskattningsavtalet för-
25940: Före 1997 kunde den totala skattebördan för åter-        hindrar inte att den försäkrades sjukförsäkrings-
25941: flyttare i vissa situationer bli större än för en per-   premie uppbärs på pensionen från Sverige, efter-
25942: son med lika stora totalinkomster i Finland.             som avtalet inte omfattar sjukförsäkringspremier
25943:    Efter ändringen av 136 § inkomstskattelagen           och således inte inverkar på skyldigheten att be-
25944: (24.7.1997 /707) avstod Finland från en del av sin       tala sjukförsäkringspremier.
25945: skatt i situationer där den totala skattebördan för         De pensionärer som flyttat från Sverige till
25946: en återflyttare med små inkomster skulle bli stör-       Finland har börjat misstänka att det uppbärs
25947: re än den totala skattebördan för en person med          dubbla sjukförsäkringspremier av dem, eftersom
25948: lika stora inkomster enbart från Finland. Detta          de betalade sjukförsäkringspremier under sin tid i
25949: ansågs vara skäligt, även om situationen uppstod         arbete i Sverige. Det är emellertid inte möjligt att
25950: på grund av att beskattningen i Sverige var              bära upp sjukförsäkringspremier dubbelt. 1
25951: strängare än i vårt land. Ändringen tillämpades          Sverige uppbärs inte sjukförsäkringspremie av
25952: första gången på den beskattning som verkställ-          personer som inte bor i Sverige, av sådana pen-
25953: des för 1997.                                            sionstagare som flyttat till Finland uppbärs såle-
25954:    Efter lagändringen har det förekommit ensta-          des inte svensk sjukförsäkringspremie.
25955: ka fall där en person med pensionsinkomster från            Både i Finland och i Sverige är den försäkra-
25956: både Sverige och Finland i fråga om den totala           des sjukförsäkringspremie en avgift av skattena-
25957: skattebördan har hamnat i en ofördelaktigare si-
25958: 
25959: 8
25960: Ministems svar                                                KK 803/2000 vp -       Esa Lahtela /sd ym.
25961: 
25962: 
25963: tur som inte är en förmån som sparats inför fram-      ten för inkomsten av huvudsysslan beroende på
25964: tiden i likhet med arbetspensionsavgiftema. Pen-       utgångsläget stiga väsentligt, till det dubbla och
25965: sionstagare som bor i Finland får sjukvårdsservi-      även mer än så. Inte heller i detta fall är det fråga
25966: ce och ersättningar enligt sjukförsäkringslagen i      om dubbel beskattning, utan det är helt enkelt så
25967: Finland. Dessa förmåner finansieras delvis med         att skatteprocenten stiger i takt med att inkom-
25968: skattemedel och delvis med sjukförsäkringspre-         stema ökar.
25969: mier som uppbärs separat.                                 För många som får pension från Sverige lig-
25970:     Om sjukförsäkringspremiema inte skulle upp-        ger problemen i anknytning tili skattebetalning-
25971: bäras på basis av totalinkomstema, utan endast         en på det praktiska planet. Om beloppet av för-
25972: på pensionen från Finland, skulle de som bor i         skottsinnehållningen i Finland inte räcker till för
25973: Finland och som får en del av sin totala pension       att betala den slutliga skatten (inberäknat sjuk-
25974: från Sverige härvid få sjukvårdsservice och sjuk-      försäkringspremiema), upplever många detta
25975: försäkringsersättningar som hör till den finländ-      som en svår situation, om de inte under året har
25976: ska sociala tryggheten delvis utan vederlag.           tänkt på att spara en tillräcklig del av sin pension
25977: Dessa förmåner skulle i så fall finansieras med        från Sverige för den slutliga skatten. Sjukförsäk-
25978: skatter och sjukförsäkringspremier som uppbärs         ringspremiema betalas på lika grunder för varje
25979: av andra. Pensionstagare som får pension både          pensionsmark från Sverige och Finland. Här är
25980: från Finland och Sverige skulle då i fråga om          det inte heller fråga om dubbel beskattning och
25981:  sjukförsäkringspremien och beskattningen ham-         inte heller om för sträng beskattning, utan den
25982: na i en fördelaktigare situation än en pensionär       betalningsskyldiga står inför det faktum att han
25983:  som får lika stor pension enbart från Finland. Till   inte har det penningbelopp som fordras på betal-
25984:  denna del skulle förslaget strida emot den neutra-    ningens förfallodag.
25985:  litetsprincip som iakttas vid beskattningen och          Dubbel beskattning är det inte heller fråga om
25986:  uppbörden av socialförsäkringspremier.                då det blir nödvändigt att, ibland avsevärt, höja
25987:                                                        beloppet av förskottsinnehållningen på finska
25988:                                                        pensioner för att man redan vid förskottsuppbör-
25989: Vad avses med dubbel beskattning?
25990:                                                        den skall få in sjukförsäkringspremien på pensi-
25991: Med dubbel beskattning avses intemationellt sett       onerna från Sverige. Då behöver premien således
25992: att för samma inkomster betalas inkomstskatt i         inte betalas i form av kvarskatt. 1 fråga om sjuk-
25993: två stater. På den pension som återflyttare får        försäkringspremien sker inte heller dubbel betal-
25994: från Sverige betalas inkomstskatt endast i             ning eftersom en dylik premie inte uppbärs av
25995: Sverige. Då blir återflyttaren inte föremål för        återflyttare i Sverige.
25996: dubbel beskattning.
25997:    Det är sant att inkomster från Sverige inverkar
25998:                                                        Tili sist
25999: på den skatt som betalas för inkomster från Fin-
26000: land. På samma sätt inverkar dock alla tilläggsin-     Såsom framgår av det som ovan anförs följer re-
26001: komster som en skattskyldig har. Om t.ex. en per-      geringen genom bl.a. finansministeriets och skat-
26002: son som ännu är aktiv i arbetslivet utöver huvud-      testyrelsens försorg med den praktiska tillämp-
26003: sysslan har biinkomster, påförs han också en           ningen av det finska skattesystemet (även dub-
26004: högre skatteprocent för inkomsten av huvudsy-          belbeskattningsavtalen) och dess verkningar för
26005: slan i den slutliga beskattningen än vad som vore      alla skattskyldiga, dvs. även för återflyttare. Det
26006: fallet om han inte hade haft några tilläggsin-         nordiska dubbelbeskattningsavtalet, i likhet med
26007: komster. Vid förskottsuppbörden kan två olika          andra dubbelbeskattningsavtal som Finland har
26008: procenttal användas, men vid den slutliga be-          ingått, i kombination med lagen om undanröjan-
26009: skattningen adderas alla inkomster och skatten         de     av     intemationell    dubbelbeskattning
26010: fastställs på den totala summan. Om tilläggsin-        (1552/1995) garanterar även i praktiken att dub-
26011: komstema har varit betydande kan skatteprocen-         bel beskattning avlägsnas.
26012: 
26013: 
26014:                                                                                                           9
26015: KK 803/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                     Ministerns svar
26016: 
26017: 
26018:    Nivån på inkomstbeskattningen varierar i oli-         Regeringen förhåller sig positivt tili slopandet
26019: ka stater, eftersom staterna självständigt besluter   av eventuella hinder för återflyttning. Regering-
26020: om innehållet i sitt eget inkomstskattesystem.        en övervakar att handledningen och utbildningen
26021: Beskattningen av pensionärer kan således också i      av myndigheter även i detta sammanhang effek-
26022: viss mån variera beroende av om man bor i Fin-        tiveras när det gäller kunskap och tillämpning av
26023: land eller Sverige.                                   bl.a. dubbelbeskattningsavtal liksom informa-
26024:                                                       tion om dem.
26025: 
26026: 
26027: Helsingfors den 14 november 2000
26028: 
26029:      Minister Suvi-Anne Siimes
26030: 
26031: 
26032: 
26033: 
26034: 10
26035:                                                      KK 804/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
26036: 
26037: 
26038: 
26039: 
26040:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2000 vp
26041: 
26042:                                             Kotimainen ihmiskauppa
26043: 
26044: 
26045: 
26046: 
26047: Eduskunnan puhemiehelle
26048: 
26049: Kunnista on kuulunut, että kaupunkikeskuksiin        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26050: suuntautuvan muuttoliikkeen taustalla on ns. ih-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
26051: miskauppaa. Kiinteistöbisneksen avulla ja sen        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26052: kanssajopa sopien pienten kuntien köyhää väkeä       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26053: houkutellaan isoihin kuntiin asumaan ja niiden
26054: toimeentulotukiasiakkaiksi.                                Onko hallitus tietoinen edellä kuvatun
26055:    Tämä hallinnon ohjaama muuttotoiminta ei                tapaisesta, ihmiskauppaa lähenevästä
26056: koske vain maahanmuuttanutta väkeä. Kuntien                hallinnon ohjaamasta muuttoliikkeestä
26057: sosiaalitoimi on saattanut yllyttää toimeentulotu-         ja
26058: kiasiakasta vaihtamaan paikkakuntaa sitoutumal-
26059: la maksamaan esimerkiksi uuden paikkakunnan                mihin lainsäädännöllisiin toimiin halli-
26060: vuokranjonkin tietyn määräajan.                            tus aikoo ryhtyä tämän moraaliuoman
26061:                                                            toiminnan estämiseksi?
26062: 
26063: 
26064: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
26065: 
26066:     Marjatta Vehkaoja /sd                               Pirkko Peltomo /sd
26067:     Petri Neittaanmäki /kesk                            Riitta Prusti /sd
26068:     Leea Hiltunen /skl                                  Ilkka Taipale /sd
26069: 
26070: 
26071: 
26072: 
26073:                                                                                             Versio 2.0
26074: KK 804/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.                                            Ministerin vastaus
26075: 
26076: 
26077: 
26078: 
26079: Eduskunnan puhemiehelle
26080: 
26081: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         tietoa kysymyksessä väitetystä laajamittaisesta
26082: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     toiminnasta. Silloin tällöin kunnat tosin ovat syy-
26083: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         telleet toisiaan esimerkiksi toimeentulotuen
26084: vastattavaksi kansanedustaja Marjatta Vehka-          avulla tapahtuneesta muuttojen tukemisesta,
26085: ojan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       mutta nämä tapaukset ovat toistaiseksi olleet yk-
26086: sen KK 804/2000 vp:                                   sittäistapauksia. Useimmiten niissäkin on minis-
26087:                                                       teriön käsityksen mukaan ollut kyseessä asiak-
26088:         Onko hallitus tietoinen edellä kuvatun        kaan toive muuttaa haluamaansa kuntaan.
26089:        tapaisesta, ihmiskauppaa lähenevästä              Myös Kuntaliiton käsityksen mukaan kuntien
26090:        hallinnon ohjaamasta muuttoliikkeestä         välisiä kiistoja on ollut ainoastaan satunnaisesti
26091:        ja                                            ja kunnat ovat yleensä päässeet sopimukseen
26092:                                                      muuttojen yhteydessä noudatettavista periaat-
26093:        mihin lainsäädännöllisiin toimiin halli-       teista.
26094:        tus aikoo ryhtyä tämän moraaliuoman               Vapaa liikkuvuus on perustuslain turvaama
26095:        toiminnan estämiseksi?                        perusoikeus. Perustuslain 9 §:n mukaan Suomen
26096: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla
26097: ti seuraavaa:                                        ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja va-
26098:                                                      lita asuinpaikkansa. Kotikuntalaissa laajennet-
26099:  Kysymyksessä todetaan, että "kaupunkikeskuk-        tiin henkilön itsemääräämisoikeutta kotikuntan-
26100:  siin suuntautuvan muuttoliikkeen taustalla on ns.   sa valitsemisessa 1.6.1994 lukien.
26101:  ihmiskauppa". Kysymyksen mukaan "kiinteistö-            Muuttokustannusten tai esimerkiksi takuu-
26102: bisneksen avulla ja sen kanssa jopa sopien pien-     vuokran huomioon ottaminen kuuluvat toimeen-
26103: ten kuntien köyhää väkeä houkutellaan isoihin        tulotuessa lisäosaan eli ns. tarveharkintaiseen
26104: kuntiin asumaan ja niiden toimeentulotukiasiak-      osaan. Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille
26105: kaiksi". Edelleen kysymyksessä todetaan, että        lähettämän suositusluonteisen toimeentulotuki-
26106: tämä hallinnon ohjaama muuttotoiminta ei koske       oppaan mukaan nämä menoerät voidaan ottaa
26107: vain maahan muuttanutta väkeä, vaan kuntien so-      huomioon tukea myönnettäessä. Ministeriön tie-
26108: siaalitoimi on saattanut yllyttää toimeentulotuki-   tojen mukaan vähälukuiset kuntien väliset eri-
26109: asiakasta vaihtamaan paikkakuntaa sitoutumalla       mielisyydet ovat kohdistuneet lähinnä takuu-
26110: maksamaan esimerkiksi uuden paikkakunnan             vuokran maksajaan. Hallinto-oikeuksien ja Kor-
26111: vuokran jonkin tietyn määräajan.                     keimman hallinto-oikeuden ratkaisujen mukaan
26112:     Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole   maksajakunta näyttää määräytyvän takuuvuok-
26113: tullut, että Suomessa tapahtuisi mitään järjestel-   ran maksuajankohdan mukaan. Toimeentulotu-
26114: mällistä, "hallinnon ohjaamaa muuttotoimintaa",      kea myönnettäessä takuuvuokran ottaa huo-
26115: jonka kohteena olisivat esimerkiksi maahan-          mioon se kunta, jonka alueella asuttaessa maksu
26116: muuttajat tai toimeentulotukea saavat kansalai-      tulee maksettavaksi. Käytännössä tämä on
26117: set tai perheet. Suomen Kuntaliitosta saadun sel-    useimmiten asiakkaan lähtökunta.
26118: vityksen mukaan myöskään Kuntaliitolla ei ole
26119: 
26120: 
26121: 2
26122: Ministerin vastaus                                    KK 804/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
26123: 
26124: 
26125: 
26126:    Sosiaali- ja terveysministeriö ei tässä vaihees-      Suomen Kuntaliitto on ilmoittanut seuraavan-
26127: sa katso olevan aihetta kysyjän tarkoittamiin sää-    sa tilannetta ja selvittävänsä asiaa, jolloin kysy-
26128: dösmuutoksiin. Asiaan joudutaan palaamaan, jos        mykseen tulisivat lähinnä kuntien väliset periaa-
26129: saadaan näyttöä siitä, että jotkut kunnat tietoi-     teratkaisut erimielisyyksien ratkaisemiseksi.
26130: sesti yrittävät saada toimeentulotukiasiakkaita
26131: muuttamaan lähikuntiin.
26132: 
26133: 
26134: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
26135: 
26136:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
26137: 
26138: 
26139: 
26140: 
26141:                                                                                                        3
26142: KK 804/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.                                                   Ministems svar
26143: 
26144: 
26145: 
26146: 
26147: Tili riksdagens talman
26148: 
26149: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         spörsmålet. Det har dock hänt att kommunema då
26150: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     och då beskyllt varandra för att t.ex. med ut-
26151: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar-        komststöd stöda en flyttning, men detta har tills
26152: jatta Vehkaoja /sd m.fl. undertecknade skriftliga      vidare förekommit endast i enstaka fall. Enligt
26153: spörsmål s~ 804/2000 rd:                               ministeriets uppfattning har det även i dessa fall
26154:                                                        oftast varit fråga om klientens önskan att flytta
26155:        Å.r regeringen medveten om den ovan              till en annan kommun.
26156:        beskrivna flyttningsrörelsen som för-                Enligt Kommunförbundets uppfattning har
26157:        valtning.:n styr och som närmar sig              tvister mellan kommunerna förekommit endast
26158:        människohandel, och                              sporadiskt och kommunerna har i allmänhet kun-
26159:                                                        nat komma överens om vilka principer som skall
26160:        vilka lagstiftningsåtgärder tänker reger-       tillämpas i samband med en flyttning.
26161:        ingen vidta för att hindra denna omora-              Fri rörlighet är en i grundlagen garanterad
26162:        liska verksamhet?                               grundläggande rättighet. Enligt 9 § grundlagen
26163: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        har finska medborgare samt utlänningar som lag-
26164: föra följande:                                         ligen vistas i landet rätt att röra sig fritt inom lan-
26165:                                                        det och att där välja bostadsort. 1 lagen om hem-
26166: 1 spörsmålet konstateras att "det ligger s.k. män-     kommun utvidgades personens självbestämman-
26167: niskohandel bakom flyttningsrörelsen till stads-       derätt då det gäller att välja hernkommun från
26168: centren". Enligt spörsmålet "lockar man med             1.6.1994.
26169: hjälp av fastighetsbusiness, och t.o.m. med avtal           Beaktandet av flyttningskostnaderna eller t.ex.
26170: med den, fattigt folk från små kommuner att flyt-      en hyresgaranti hör i utkomststödet till tilläggs-
26171: ta till stora kommuner och bli utkomststödsklien-      delen, dvs. den s.k. behovsprövade delen. 1 den
26172: ter där". 1 spörsmålet konstateras vidare att den-     rekommendationsartade handboken om utkomst-
26173: na flyttningsrörelse som styrs av förvaltningen        stödet, som social- och hälsovårdsministeriet
26174: inte endast gäller invandrare, utan socialväsen-       sänt till kommunema, kan dessa utgiftsposter be-
26175: det har kunnat uppmuntra en utkomststödsklient         aktas då utkomststöd beviljas. Enligt ministeri-
26176: att byta ort genom att förbinda sig att betala t.ex.   ets uppgifter har de fåtaliga tvisterna mellan
26177: hyran på den nya orten under en viss tid.              kommunema närmast gällt vem som skall betala
26178:    Till social- och hälsovårdsministeriets känne-      hyresgarantin. Enligt förvaltningsdomstolamas
26179: dom har inte kommit uppgifter om att det i Fin-        och Högsta förvaltningsdomstolens avgöranden
26180: land skulle förekomma någon systematisk "flytt-        förefaller det att vara tidpunkten för när hyresga-
26181: ningsrörelse styrd av förvaltningen" och där före-     rantin skall betalas som avgör viiken kommun
26182: målet för detta skulle t.ex. vara invandrare eller     som skall betala den. Då utkomststöd beviljas be-
26183: medborgare och familjer som får utkomststöd.           aktas hyresgarantin av denkorumun på vars om-
26184: Enligt uppgifter från Finlands Kommunförbund           råde personen bor då hyresgarantin skall betalas.
26185: känner inte heller Kommunförbundet till någon          1 praktiken är det oftast fråga om den kommun
26186: sådan omfattande verksamhet som beskrivs i             därifrån klienten flyttar.
26187: 
26188: 
26189: 4
26190: Ministems svar                                          KK 804/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
26191: 
26192: 
26193:     Social- och hälsovårdsministeriet anser inte           Finlands Kommunförbund har meddelat att
26194: att det i detta skede finns orsak tili sådana lagänd-   förbundet följer 'lled situationen och utreder sa-
26195: ringar som spörsmålsstäliaren avser. Man kom-           ken. Det skulie då närmast vara fråga om princip-
26196: mer att ingripa om man får bevis på att vissa           beslut melian kommunema för att lösa menings-
26197: kommuner medvetet försöker få utkomststödskli-          skilj aktigheter.
26198: enter att flytta tili närbelägna kommuner.
26199: 
26200: 
26201: Helsingfors den 7 november 2000
26202: 
26203:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
26204: 
26205: 
26206: 
26207: 
26208:                                                                                                         5
26209:                                                        KK 805/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas
26210: 
26211: 
26212: 
26213: 
26214:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 805/2000 vp
26215: 
26216:                                              Lohenkalastuksen rajoittamisen vuoksi makset-
26217:                                              tavat korvaukset
26218: 
26219: 
26220: 
26221: 
26222: Eduskunnan puhemiehelle
26223: 
26224: Itämerellä ja Ahvenanmaan vesillä tapahtunutta        nen tilanne ja elinkeinon harjoittamismahdolli-
26225: ja yhä jatkuvaa lohen liikapyyntiä on rajoitetta-     suudet ovat edelleen huonontuneet, olisi perus-
26226: va, jotta jokiin saadaan kestävä villilohikanta. On   teltua yhä maksaa vastaavantyyppisiä korvauk-
26227: nähtävä, että näiltä osin tarpeelliset rajoitukset    sia, joista vuonna 1996 säädettiin. Tätä varten
26228: ovat aiheuttaneet paljon vaikeuksia niille Perä-      tarvittaisiin määräraha esimerkiksi seuraavassa
26229: meren rannikon kalastajille, joiden toimeentulo       lisätalousarviossa tai vuoden 2001 talousarvios-
26230: on suurelta osin perustunut lohenkalastukseen.        sa, joka on eduskunnan käsiteltävänä.
26231:    Vuoden 1996 ensimmäisessä lisätalousarvios-
26232: sa myönnettiin 4 miljoonan markan määräraha           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26233: osana kolmivuotista siirtomäärärahaa ammatti-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26234: kalastajille maksettaviin korvauksiin lohenkalas-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26235: tuksen rajoittamisen vuoksi (momentin 30.26.46        vaksi seuraavan kysymyksen:
26236: perustelujen mukaisesti). Korvausten jakoperus-
26237: teet sisältyvät valtioneuvoston päätökseen                  Onko hallitus valmis esittämään valtion
26238:  15.5.1996/328.                                             talousarvioon uutta määrärahaa am-
26239:    Koska kalastuksen rajoitukset ovat jatkuneet             mattikalastajille maksettaviin korvauk-
26240: ja koska monien ammattikalastajien taloudelli-              siin lohenkalastuksen rajoittamisen
26241:                                                             vuoksi?
26242: 
26243: 
26244: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2000
26245: 
26246:     Esko-Juhani Tennilä /vas
26247: 
26248: 
26249: 
26250: 
26251:                                                                                                Versio 2.0
26252: KK 805/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                             Ministerin vastaus
26253: 
26254: 
26255: 
26256: 
26257: Eduskunnan puhemiehelle
26258: 
26259: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         266/1998) on pidettävä kalastustoiminnan tila-
26260: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     päisenä, joskin toistuvana lopettamisena.
26261: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevis-
26262: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-       ta yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksis-
26263: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tä säädetään neuvoston asetuksessa (EY) N:o
26264: KK 805/2000 vp:                                       2792/99. Sen (artikla 16) mukaan toiminnan tila-
26265:                                                       päisen lopettamisen johdosta jäsenvaltio voi
26266:        Onko hallitus valmis esittämään valtion        myöntää kalastajille ja alusten omistajille kor-
26267:        talousarvioon uutta määrärahaa am-             vauksia
26268:        mattikalastajille maksettaviin korvauk-           - erityisesti biologisista syistä johtuvista
26269:        siin lohenkalastuksen rajoittamisen            odottamattomista olosuhteista,
26270:        vuoksi?                                           - kalastussopimuksen keskeytymisestä tai
26271:                                                          - ehtymisvaarassa olevia kalavaroja varten
26272: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         käyttöön otetusta elvytyssuunnitelmasta.
26273: ti seuraavaa:
26274:                                                       Suomessa on vuosina 1996 ja 1997 maksettu lo-
26275: Suomi noudattaa EU:n jäsenmaana valtiontuki-          henkalastajille korvauksia lähinnä viimeksi mai-
26276: sääntöjen soveltamisessa EY:n perustamissopi-         nitusta syystä. Tämä korvausjärjestelmä on alis-
26277: muksen 87-89 artikloja. Valtiontukien on olta-        tettu Euroopan komission käsittelylle eikä lopul-
26278: va yhteismarkkinoille sopivia. Kansallisista va-      lista vastausta tähän ole vielä saatu.
26279: roista maksettavat rakenteelliset tuet, jotka eivät      Näitä toimenpiteitä ei tämän artiklan 16 mu-
26280: sisälly hyväksyttyyn rakenneohjelmaan, on alis-       kaan voida kuitenkaan perustella toistuvana kau-
26281: tettava Euroopan komission tarkasteltaviksi.          siluonteisella toiminnan lopettamisella. Sanotus-
26282:    Suomessa voimassa olevaa lohenkalastuksen          ta syystä, koska kalastusrajoitukset ovat olleet
26283: rajoitusta (asetus lohenkalastusta koskevista ra-     voimassa vuodesta 1996 lähtien ja ovat sitä tois-
26284: joituksista Suomen aluevesillä ja kalastusvyö-        taiseksi, ei valtion talousarvioon esitetä uutta
26285: hykkeellä varsinaisella Itämerellä ja Pohjan-         määrärahaa korvausten maksamiseksi.
26286: lahdella sekä Simojoessa 258/1996, muut.
26287: 
26288: 
26289: 
26290: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
26291: 
26292:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
26293: 
26294: 
26295: 
26296: 
26297: 2
26298: Ministerns svar                                       KK 805/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
26299: 
26300: 
26301: 
26302: 
26303: Tili riksdagens talman
26304: 
26305: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      tas som tillfålligt upphörande av fisket även om
26306: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   det varit återkommande.
26307: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko-        Bestämmelser om föreskrifter och villkor för
26308: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga       gemenskapens strukturstöd inom fiskerisektorn
26309: spörsmål SS 805/2000 rd:                             ingår i rådets förordning (EG) nr 2792/99. Enligt
26310:                                                      förordningen ( artikell6) får medlemsstat vid till-
26311:       Å.r regeringen beredd attföreslå ett nytt      fålligt upphörande av verksamheten bevilja er-
26312:       anslag i statsbudgeten för att betala er-      sättning till fiskare och fartygsägare under föl-
26313:       sättningar tili yrkesfiskarna för in-          jande omständigheter:
26314:       skränkningen av laxfisket?                        - vid oförutsebara händelser, särskilt såda-
26315:                                                      na som orsakas av biologiska omständigheter,
26316: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
26317:                                                         - om ett fiskeavtal inte förnyas eller om det
26318: föra följande:                                       upphävs, eller
26319: 1 egenskap av medlemsstat i EU följer Finland           - vid genomförande av en plan för återhämt-
26320: vid tillämpningen av bestämmelserna för stats-       ning av en fiskresurs som hotar att uttömmas.
26321: stöd artiklarna 87-89 i fördraget om upprättan-      1 vårt land har det åren 1996 och 1997 betalats er-
26322: det av Europeiska gemenskapen. Statsstöden           sättningar till 1axfiskarna närmast av sistnärnnda
26323: skall vara anpassade till den gemensamma mark-       skäl. Detta ersättningssystem har underställts Eu-
26324: naden. Strukturstöd som betalas med nationella       ropeiska kommissionen för behandling, men slut-
26325: medel och inte ingår i det godkända strukturpro-     1igt svar har ännu inte erhållits.
26326: grammet skall underställas Europeiska kommis-           Dessa åtgärder kan dock inte enligt närnnda
26327: sionen för granskning.                               artikel 16 motiveras med återkommande säsong-
26328:    Den i Finland gällande inskränkningen av lax-     betonat upphörande av verksamheten. Beroende
26329: fisket (förordning om inskränkning av laxfisket      på ovannärnnda orsak, och eftersom inskränk-
26330: inom Finlands territorialvatten och fiskezon i       ningarna av fisket varit i kraft sedan 1996 och är
26331: egentliga Östersjön och Bottniska viken samt i       det tillsvidare, föreslås inte något nytt anslag i
26332: Simo älv, 258/1996, ändr. 266/1998) bör betrak-      statsbudgeten för betalning av ersättningar.
26333: 
26334: 
26335: 
26336: Helsingfors den 8 november 2000
26337: 
26338:    Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
26339: 
26340: 
26341: 
26342: 
26343:                                                                                                       3
26344:                                             KK 806/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
26345: 
26346: 
26347: 
26348: 
26349:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 806/2000 vp
26350: 
26351:                                                Vuoden 2000 työllisyysmäärärahojen käyttö
26352: 
26353: 
26354: 
26355: 
26356: Eduskunnan puhemiehelle
26357: 
26358: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan                  Pirkanmaalla arvioidaan määrärahoja jäävän
26359: asiantuntijakuulemisessa on käynyt ilmi, että ar-       käyttämättä noin 7 Mmk eli noin 5 %kiintiöstä.
26360: violta 100 Mmk tämän vuoden valtion talousar-           Uudellamaalla määrärahoja uhkaa jäädä käyttä-
26361: vioon varatuista työllisyysmäärärahoista uhkaa          mättä 38 Mmk. Tämän vuoden budjettiin varatut
26362: jäädä käyttämättä. Keskeisenä syynä siihen, että        70 Mmk vuonna 2000 työttömiksi jäävien 55
26363: työvoimatoimistot eivät ole kyenneet löytämään          vuotta täyttäneiden työllistämiseksi uhkaavat
26364: tukityöllistämisen ehdot täyttäviä työttömiä ja         myös jäädä pääosin käyttämättä, koska alkuvuo-
26365: osoittamaan heille työtä, on määrärahojen käy-          desta ohjeet olivat kohtuuttoman tiukat. Määrära-
26366: tölle asetetut liian tiukat ehdot. Valtion työpaik-     hojen käyttötarkoitusta on 4.9.2000 lievennetty,
26367: koihin työllistämistä on vähennetty voimakkaas-         mutta tieto työvoimatoimistoissa on edennyt hi-
26368: ti, mutta vielä vakavamman ongelman aiheuttaa           taasti.
26369: se, että valtion tukityöpaikkoihin on asetettu työ-         60-64-vuotiaiden työttömien määrä lisään-
26370: voimatoimistoille työllistettävien määrää koske-        tyy, mutta heidän työllistämiseensä ei ole osoitet-
26371: vat ylärajat. Tämä on estänyt erityisesti suurissa      tu mitään erityistoimia. Heistä monet ovat pu-
26372: kaupungeissa akateemisesti koulutettujen pitkä-         donneet 60 vuotta täytettyään ansiosidonnaiselta
26373: aikaistyöttömienkin työllistämisen, koska heille        päivärahalta työmarkkinatuelle. Täysin ilman
26374: sopivista tukityöpaikoista on puute ja valtio on        omaa syytään, usein 30-35 vuoden työuran jäl-
26375: voinut tarjota tarkoituksenmukaisimpia työpaik-         keen, he eivät ole kyenneet saamaan viittä työ-
26376: koja.                                                   vuotta täyteen viimeisten 15 vuoden aikana ikän-
26377:      Ongelmia on aiheuttanut myös se, että viime        sä vuoksi.
26378: vuonna määrärahat loppuivat esimerkiksi Pirkan-             Työttömyys on edelleen korkealla tasolla ja
26379: maalla jo ennen kesää. Työvoimatoimistoja moi-          erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on johtanut mo-
26380:  tittiin siitä, että ne eivät ole osanneet jakaa mää-   net työttömät pysyvästi alenevan toimeentulon
26381: rärahoja siten, että ne riittäisivät koko vuodelle,     uralle. 10 kuukauden työssäoloehto on ollut kes-
26382: joten tälle vuodelle työllistettävien määrää supis-     keinen syy siihen, että yhä useammat työttömät
26383: tettiin alkuvuodesta. Nyt määrärahoja näyttää           ovat pudonneet ansiosidonnaiselta päivärahalta
26384: jäävän yli, mutta nopeat muutokset ovat vaikei-         työmarkkinatuelle ja samalla pysyvään alenevan
26385:  ta, jos työllistämisen ehdot ovat tiukasti rajatut.    toimeentulon kierteeseen usein 65-vuotiaiksi as-
26386:  Myös syksyllä sidottavat määrärahat aiheuttavat        ti. Tästä seuraa vielä eläkkeen pieneneminen, jo-
26387:  ongelmia siksi, että ne aiheuttavat menoja myös        ten työpaikan menetys johtaa köyhyyskiertee-
26388:  seuraavana vuonna ja valtion vuoden 2001 bud-          seenjopa loppuelämäksi.
26389: jettiin esittämät työllisyysmäärärahat vähenevät            Tehostetuilla toimilla on vieläkin mahdollista
26390:  huomattavasti tästä vuodesta.                          saada käyttämättömät määrärahat käyttöön, kun
26391: 
26392: 
26393:                                                                                                   Versio 2.0
26394: KK 806/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
26395: 
26396: 
26397: lakien antamat mahdollisuudet käytetään täysi-     vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26398: määräisesti hyväksi ja niiden ehtoja lievenne-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26399: tään. Tarvittaessa on mahdollista tehdä vielä
26400: määrärahojen siirtoja esimerkiksi vajaakuntois-          Millä toimenpiteillä hallitus aikoo var-
26401: ten työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien ar-            mistaa sen, että valtion vuoden 2000 ta-
26402: viointiin ja työllistämiseen.                            lousarvioon varatut työllisyysmäärä-
26403:                                                          rahat saadaan täysimääräisesti käyte-
26404: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-          tyiksi?
26405: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
26406: 
26407: 
26408: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
26409: 
26410:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                    Matti Huutola /vas
26411:     Mikko Kuoppa /vas                                 Pentti Tiusanen /vas
26412: 
26413: 
26414: 
26415: 
26416: 2
26417: Ministerin vastaus                         KK 806/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
26418: 
26419: 
26420: 
26421: 
26422: Eduskunnan puhemiehelle
26423: 
26424: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-               Valtiolle työllistämistä koskien työministeriö
26425: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       antoi kuluvalle vuodelle ohjeet, että työllistämis-
26426: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           tä tulee vähentää budjetin linjausten mukaisesti.
26427: vastattavaksi kansanedustaja Marjatta Stenius-          Kullekin alueelle tuli työllistämisen kiintiö. Osa-
26428: Kaukosen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-         aikalisän käyttöä ohjeistettiin siten, että työvoi-
26429: symyksen KK 806/2000 vp:                                mapoliittisen tarkoituksenmukaisuuden paranta-
26430:                                                         miseksi osa-aikalisäsijaiseksi tulee osoittaa hen-
26431:        Millä toimenpiteillä hallitus aikoo var-         kilöitä, jotka ovat olleet viimeisten kuuden kuu-
26432:        mistaa sen, että valtion vuoden 2000 ta-         kauden aikana vähintään viisi kuukautta työttö-
26433:        lousarvioon varatut työllisyysmäärä-             minä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai jot-
26434:        rahat saadaan täysimääräisesti käyte-           ka ovat yli 55-vuotiaita. Valtion vuoden 2000 ta-
26435:        tyiksi?                                          lousarviossa todetaan, että pitkäaikaistyöttömyy-
26436:                                                        den torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämi-
26437: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          seksi oppisopimuskoulutukseen myönnettävän
26438: ti seuraavaa:                                          työllistämistuen painotusta siirretään syrjäyty-
26439: Vuodelle 2000 on valtion talousarviossa varattu        misuhan alaisten työttömien peruskoulutukseen.
26440: työllistämistukiin valtiolle, kuntasektorille ja yk-   Vaikka voidaan arvioida, että nämä ehdot ovat
26441: sityiselle sektorille yhteensä 1 982 milj. mark-       jossain määrin rajoittaneet työllistämisen mah-
26442: kaa. Nämä määrärahat valtioneuvosto jakoi              dollisuuksia, ne joka tapauksessa olivat tiedossa
26443:  17.2.2000 päätöksellään alueellisesti. Määrära-       jo vuoden alusta lähtien.
26444: hoihin lisäksi sisältyy työllisyyspoliittinen pro-         Tällä hetkellä arvioidaan, että yhdistelmätuen
26445: jektituki ja työttömien aloitteellisuuden tukemi-      työllistämistavoite saavutetaan. Sen sijaan muun
26446: nen. Määrärahoilla voidaan työllistää keskimää-        työllistämistuen volyymitavoitteesta saatetaan
26447: rin 43 800 työtöntä. Tästä yhdistelmätuella työl-      jäädä keskimäärin yli 4 000 työllistetyn verran.
26448: listettävien osuus on 12 000 yli 500 päivää työt-      Samalla arvioidaan, että työllistämistukivaroja
26449: tömänä ollutta työmarkkinatuen saajaa, ja muun         jää käyttämättä 160-180 milj. markkaa. Tästä
26450: tukityöllistämisen osuus on 31 800 työtöntä.           ns. eläkeputkiratkaisuun liittyvien työllistämistu-
26451:    Työministeriön ja TE-keskusten työvoima-            kimäärärahojen osuus on noin 60 milj. markkaa.
26452: osastojen välisissä loka-marraskuussa vuonna           Työllistämistavoitteen saavuttamatta jääminen
26453:  1999 käytyjen vuotta 2000 koskevien tulostavoi-       johtuu erityisesti siitä, että kunnat ovat vähentä-
26454: teneuvottelujen yhteydessä sovittiin, että määrä-      neet työllistämistään. Perussyinä kuntien menet-
26455: rahojen suunnitelmallisen käytön ja riittävyyden       telyyn on se, että
26456: turvaamiseksi työvoimaosastot laativat suunni-             - henkilökuntaa vakinaistetaan ja tukipai-
26457: telman palkkaperusteisten työllisyysmääräraho-         kat vähenevät
26458: jen käytöstä vuonna 2000. Näin myös tehtiin,               - kunnat väittävät, että kohdejoukko on erit-
26459: mutta suunnitelmat eivät kaikilta osin näytä to-       täin vaikeasti työllistettävissä
26460: teutuvan.
26461: 
26462: 
26463:                                                                                                          3
26464: KK 806/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.                                    Ministerin vastaus
26465: 
26466: 
26467:         kuntien omia työllistämisvaroja on vähen-      mistukimäärärahoja suurin piirtein saman verran
26468: netty                                                  kuin kuluvana vuonna käytetään.
26469:         työllisyystilanteen parantaminen on vä-           On tärkeää, että kunnat edelleen hoitavat työt-
26470: hentänyt tarvetta työllistää.                          tömien työllistämistoimia. Rakenteellisen työttö-
26471: Ongelmia työllistämisessä on erityisesti eräillä       myyden hoitaminen tuleejatkossa olemaan entis-
26472: Etelä-Suomen TE-keskusten alueiden pääpaikka-          tä vaikeampaa. Tällöin kuntien rooli on tärkeä
26473: kunnilla (Tampere, Turku ja Lahti) ja pääkau-          jos lähdetään siitä, että pitkäaikaistyöttömie~
26474: punkiseudulla. Henkilöstön vakinaistaminen on          kohdejoukkoa ikääntyneet työttömät mukaan lu-
26475: sinänsä positiivinen asia. Ongelma on kuitenkin        kien edelleen pyritään työllistämään.
26476: se, että suurin osa kuntien työllistetyistä on ollut      Kun määrärahatilanne alkoi käydä selville,
26477: pitkäaikaistyöttömiä. Vakinaistamiset ja muista        työministeriö on eri tavoin puuttunut ongel-
26478: syistä työllistämisen vähentäminen kohdistuu           maan. Työvoimaosastojen päälliköitä ja työvoi-
26479: näin ollen erityisesti pitkäaikaistyöttömiin, jotka    matoimistoja on kehotettu aktiivisuuteen asias-
26480: eivät kuulu siihen ryhmään, joita kunnat vaki-         sa. Asia on ollut esillä mm. TE-keskusten neu-
26481: naistavat.                                             vottelupäivillä pidetyissä palavereissa, työvoi-
26482:    Korkeimmillaan kuntien työllistämisvolyymi          maosastoille ja työvoimatoiroistoille tarkoitettu-
26483: oli 1990-luvun puolivälissä, jolloin se oli keski-     jen teematyökokousten yhteydessä ja työvoima-
26484: määrin noin 30 000 henkilöä. Nyt tavoitteena on        toimiston johtajien päivillä. Työministeriö lähet-
26485: työllistää 13 850 henkilöä eli selvästi vähemmän       ti 4.9.2000 työvoimaosastoille asiasta kirjeen,
26486: kuin näinä vaikeina 1990-luvun työttömyysvuo-          jossa väljennettiin ns. eläkeputkiratkaisuun liit-
26487: sina ja tästäkin tavoitteesta jäädään jälkeen noin     tyvien työllistämistukirahojen käyttöperusteita ja
26488: 3 000 henkilöä. Myönteistäkin viime kuukausien         kehotettiin keskuksia ja toimistoja neuvottele-
26489: kehityksessä on havaittavissa, kun volyymi on          maan kuntien kanssa lisätyöllistämisestä. Lisäk-
26490: heinäkuun lopusta noussut syyskuun loppuun             si on tehty määrärahasiirtoja TE-keskusten välil-
26491: mennessä runsaalla 2 000 henkilöllä. Vuodelle          lä ja siirretty määrärahoja työvoimapoliittiseen
26492: 2001 on talousarviossa esitetty kuntien työllistä-     aikuiskoulutukseen.
26493: 
26494: 
26495: 
26496: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
26497: 
26498:     Työministeri Tarja Filatov
26499: 
26500: 
26501: 
26502: 
26503: 4
26504: Ministems svar                           KK 806/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
26505: 
26506: 
26507: 
26508: 
26509: Tili riksdagens talman
26510: 
26511: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          När det gäller sysselsättningen hos staten gav
26512: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-   arbetsministeriet för detta år som ansvisning att
26513: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Mar-      sysselsättningen skall minskas i enlighet med Iin-
26514: jatta Stenius-Kaukonen /vänst m.fl. underteckna-     jedragningama i budgeten. För varje region fast-
26515: de skriftliga spörsmål SS 806/2000 rd:               slogs en sysselsättningskvot. Enligt anvisningar
26516:                                                      som getts för användningen av deltidstillägg
26517:        Genom vilka åtgärder ämnar regering-          skall man för att förbättra den arbetskraftspolitis-
26518:        en säkerställa att de i budgetpropositio-     ka ändamålsenligheten till deltidstilläggsvika-
26519:        nen för 2000 reserverade sysselsätt-          rier anvisa personer som under de sex senaste
26520:        ningsanslagen kommer att bli fullt ut-        månadema har varit minst fem månader arbetslö-
26521:        nyttjade?                                     sa arbetssökande vid arbetskraftsbyrån eller per-
26522:                                                      soner som fyllt 55 år. 1 budgetproposition för
26523: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      2000 konstateras att tyngdpunkten i det syssel-
26524: föra följande:                                       sättningsstöd som beviljas för att bekämpa Iång-
26525: 1 budgetpropositionen för år 2000 har det för sys-   tidsarbetslöshet och främja inläming i arbetet
26526: selsättningsstöd till staten, kommunsektom och       flyttas tili grundutbildning av arbetslösa som ho-
26527: den privata sektom reserverats totalt 1 982 mi1j.    tas av utslagning. Ä ven om man kan anta att
26528: mark. Genom sitt bes1ut den 17.2.2000 fördelade      dessa vilikor i någon mån har begränsat syssel-
26529: statsrådet dessa ans1ag på regionema. 1 ans1agen     sättningsmöjlighetema, var de i varje fall kända
26530: ingår dessutom sysselsättningspolitiskt projekt-     redan i början av året.
26531: stöd och stöd för de arbets1ösas egna initiativ.        För närvarande uppskattar man att sysselsätt-
26532: Genom anslagen kan man sysselsätta i genom-          ningsmålet för det sammansatta stödets del kom-
26533: snitt 43 800 arbetslösa. Av dessa är 12 000 såda-    mer att uppnås. Däremot kommer man kanske att
26534: na mottagare av arbetsmarknadsstöd som efter att     underskrida volymmålet för det övriga syssel-
26535: ha varit arbetslösa i över 500 dagar skall syssel-   sättningsstödet med i genomsnitt drygt 4 000
26536: sättas med hjälp av sammansatt stöd och 31 800       personer. Samtidigt uppskattas det att 160-180
26537: andra stödsysselsatta arbetslösa.                    milj. mark av sysselsättningsstödsanslagen blir
26538:    1 samband med de resultatmålsförhandlingar        outnyttjade. Av denna summa kommer ca 60
26539: gällande år 2000 som fördes i oktober-november       milj. mark av det anslag för sysselsättningsstöd
26540: 1999 mellan arbetsministeriet och TE-centraler-      som anknyter tili den s.k. pensionsslusslösning-
26541: nas arbetskraftsavdelningar kom man överens          en. Det att sysselsättningsmålet inte blir uppnått
26542: om att avdelningama för att tillförsäkra ansla-      beror i synnerhet på att kommunema har minskat
26543: gens planenliga användning och tillräcklighet        på sin sysselsättning. De viktigaste orsakema tili
26544: skall göra upp en pian för användningen av ansla-    kommunemas förfarande är:
26545: gen för det lönebaserade sysselsättningsstödet år       - personai ombildas tili ordinarie och stöd-
26546: 2000. Så här gjordes det också, men planema          arbetsplatsema minskar
26547: verkar inte tili alla delar kunna förverkligas.         - kommuner påstår att målgruppen är myck-
26548:                                                      et svår att sysselsätta
26549: 
26550: 
26551:                                                                                                        5
26552: KK 806/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.                                       Ministems svar
26553: 
26554: 
26555:   - kommunemas egna sysselsättningsanslag             lika mycket pengar som man kommer att använ-
26556: har skurits ner                                       da under det här året.
26557:   - det förbättrade sysselsättningsläget har             Det är viktigt att kommunerna fortfarande sör-
26558: minskat behovet av att sysselsätta.                   jer för sysselsättningsåtgärder som riktas till ar-
26559: Problem med sysselsättningen förekommer i syn-        betslösa. I fortsättningen kommer det att bli allt
26560: nerhet på vissa huvudorter (Tammerfors, Åbo           svårare att kunna sköta den strukturella arbets-
26561: och Lahtis) inom södra Finlands TE-centralers         lösheten. Häri spelar kommunerna en viktig roll,
26562: områden och i huvudstadsregionen. Det att per-        om man fortfarande som utgångspunkt har att
26563: sonai permanentas är i och för sig en positiv sak.    försöka sysselsätta målgruppen långtidsarbetslö-
26564: Problemet ligger dock i att största delen av kom-     sa, äldre arbetslösa medräknade.
26565: munemas syssdsatta har varit långtidsarbetslö-           När anslagssituationen så småningom blev
26566: sa. Ombildande till ordinarie och minskad syssel-     klar började arbetsministeriet på olika sätt ta i tu
26567: sättning som beror på andra orsaker drabbar där-      med problemet. Cheferna för arbetskraftsavdel-
26568: igenom i synnerhet långtidsarbetslösa, som ju         ningama samt arbetskraftsbyråerna har uppma-
26569: inte hör till den grupp som kommunema ger per-        nats till aktivitet i frågan. Frågan har varit uppe
26570: manenta arbeten åt.                                   bland annat vid diskussionema under TE-centra-
26571:    Som högst var kommunemas sysselsättnings-          lemas rådplägningsdagar, i samband med tema-
26572: volym vid mitten av 1990-talet då det uppgick till    möten för arbetskraftsavdelningar och arbets-
26573: i genomsnitt ca 30 000 personer. Nu är målet att      kraftsbyråer och diskussionsdagar för arbets-
26574: sysselsätta 13 850 personer, dvs. klart mindre än     kraftsbyråernas chefer. Arbetsministeriet sände
26575: under de där svåra arbetslöshetsåren på 1990-ta-      4.9.2000 till arbetskraftsavdelningarna ett brev,
26576: let och även detta mål kommer att underskridas        genom vilket användningsgrundema för de sys-
26577: med cirka 3 000 personer. Något positivt finns        selsättningsstödsanslag som anknyter till den s.k.
26578: det också att se i de senaste månadernas utveck-      pensionsslusslösningen mjukades upp och cen-
26579: ling, då volymen från slutet av juli till slutet av   traleroa och byråerna uppmanades att underhand-
26580: september har stigit med drygt 2 000 personer. I      la med kommunema om tilläggssysselsättning.
26581: budgetpropositionen för 2001 har för sysselsätt-      Dessutom har man gjort anslagsöverföringar
26582: ningsstöd till kommunema föreslagits i stort sett     mellan olika TE-centraler och fört över anslag till
26583:                                                       arbetskraftspolitisk vuxenutbildning.
26584: 
26585: 
26586: Helsingfors den 8 november 2000
26587: 
26588:     Arbetsminister Tarja Filatov
26589: 
26590: 
26591: 
26592: 
26593: 6
26594:                                                         KK 807/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
26595: 
26596: 
26597: 
26598: 
26599:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 807/2000 vp
26600: 
26601:                                              Aluekeskusten valintaperusteet
26602: 
26603: 
26604: 
26605: 
26606: Eduskunnan puhemiehelle
26607: 
26608: Hallitus on ilmoittanut haluavansa tehostaa kan-      lehtimista sekä panostusta julkisiin peruspalve-
26609: sallista aluepolitiikkaa hillitäkseen ylisuureksi     luihin.
26610: kiihtynyttä muuttoliikettä. Aluepolitiikan tehos-         Pohjois-Pohjanmaalla Oulun Eteläisen alueel-
26611: tamisen välineeksi se on ilmoittanut nimeävänsä       la, johon kuuluu kolme seutukuntaa, Nivala-Haa-
26612: maahan 30-40 aluekeskusta. Aluekeskuksille            pajärvi, Siikalatva ja Ylivieska, valmistellaan
26613: on ensi vuoden valtion talousarviossa varattu yh-     parhaillaan yhteistä aluekeskushanketta. Tavoit-
26614: teensä 10 miljoonaa markkaa, joka osoitetaan si-      teena on verkostomallin pohjalta aikaansaada
26615: säasiainministeriön hallinnonalalta maakuntien        noin 100 000 asukkaan alueelle yhteinen ohjel-
26616: kehittämisraha -momentilta. Julkisuudessa ollei-      ma, jota esitetään aluekeskukseksi. Aluekeskus-
26617: den tietojen mukaan lähitulevaisuudessa sisä-         nimityksillä ministeriön tulisi edistää alueellista
26618: asiainministeriö antaa kunnille ja maakunnille        yhteistyötä eikä repiä sitä panemalla naapurikun-
26619: kriteerit, jotka aluekeskusten tulisi täyttää. Sa-    nat taistelemaan siitä keskenään. Tämän vuoksi
26620: malla on hallituksen taholta ilmoitettu, että alue-   olisi perusteltua, että Oulun Eteläinen aluekes-
26621: keskukset saavat myös muita kehittämisen edel-        kuskokonaisuus saisi nimeämisen alueella tapah-
26622: lytyksiä valtion toimesta.                            tuvan valmistelun pohjalta.
26623:     Aluekeskushanke on saanut aikaan maakun-
26624: nissa vilkasta keskustelua. Tavoite kansallisen       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26625: aluepolitiikan palauttamisesta on kaikilta osin       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26626: kannatettavaa, koska yksin EU- rahastojen tuki ei     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26627: riitä hillitsemään ylisuurta ja yksisuuntaista        vaksi seuraavan kysymyksen:
26628: muuttoliikettä. Kysymyksiä maakunnissa on he-
26629: rättänyt maaseutualueiden kohtalo. Jos maahan               Näkeekö hallitus mahdolliseksi nimetä
26630: nimetään noin 30-40 aluekeskusta, niin miten                aluekeskukseksi Oulun Eteläisen alueen
26631: aiotaan kehittää noin 400 muuta kuntaa vai jäte-            (kolmen seutukunnan yhteinen verkos-
26632: täänkö ne edelleen näivettymään kuten nyt on va-            to) kokonaisuudessaan alueella laadit-
26633: litettavasti käynyt? Pelkkä aluekeskusnimitys ja            tavan yhteisen esityksen pohjalta sekä
26634: muutaman sadantuhannen markan projektipanos-
26635: tus eivät riitä. Kasvun hajauttaminen edellyttää            mitä toimia se on toteuttamassa aluekes-
26636: toimia maakuntien koulutusyksiköiden vahvista-              kusten ulkopuolelle jäävien alueiden ke-
26637: miseksi ja perusinfrastruktuurin kunnosta huo-              hittämiseksi?
26638: 
26639: 
26640: 
26641: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
26642: 
26643:     Antti Rantakangas /kesk
26644:                                                                                                 Versio 2.0
26645: KK 807/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                Ministerin vastaus
26646: 
26647: 
26648: 
26649: 
26650: Eduskunnan puhemiehelle
26651: 
26652: Valtiopäiväjärjestyksen 27 §:n 1 momentissa              saatioiden muodostamiseen sekä ohjelmatyön
26653: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            käynnistämiseen ja yksityiskohtaiseen hankkeis-
26654: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tamiseen. Varsinaiset hankkeet rahoitetaan käyt-
26655: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-          täen eri hallinnonalojen normaaleja rahoitusmuo-
26656: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-          toja sekä hyödyntäen EU:n rakennerahasto-oh-
26657: myksen KK 807/2000 vp:                                  jelmia. Perusrahoituksen lisäksi aluekeskusten
26658:                                                          kehittämisohjelmamenettelyyn kuuluu aluekes-
26659:        Näkeekö hallitus mahdolliseksi nimetä             kusten, maakunnan liittojen ja ministeriöiden vä-
26660:        aluekeskukseksi Oulun Eteläisen alueen            lisen pysyvän yhteistyö- ja neuvottelumenette-
26661:        (kolmen seutukunnan yhteinen verkos-              lyn kehittäminen. Jatkossa on mahdollista myös
26662:        to) kokonaisuudessaan alueella laadit-            laatia valtion ja aluekeskusten keskeisiä yhteis-
26663:        tavan yhteisen esityksen pohjalta sekä            toimintasopimuksia koskien esimerkiksi valtion
26664:                                                          tukemien ja rahoittamien investointien aikataulu-
26665:        mitä toimia se on toteuttamassa aluekes-         ja ja rahoitusta.
26666:        kusten ulkopuolelle jäävien alueiden ke-             Aluekeskusten kehittämisohjelmien hyväksy-
26667:        hittämiseksi?                                    minen toteutettavaksi tapahtuu keväällä 2001 oh-
26668: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           jelman hakuajan päätyttyä 30.4.2001. Ohjelma-
26669: ti seuraavaa:                                           ehdotukset arvioi erikseen asetettava asiantunti-
26670:                                                         jaraati. Valinnassa kiinnitetään huomiota ohjel-
26671:  Hallitus on tänä syksynä käynnistänyt aluekes-         mien strategiseen sisältöön ja siihen, miten hy-
26672:  kusten kehittämisohjelmakauden. Ohjelman läh-          vin se tukee maakunnallista strategiaa. Raati ar-
26673:  tökohtana on luoda Suomeen kattava keskusver-          vioi myös ohjelman valmistelun ja toteuttamisen
26674:  kosto, johon kuuluu vahvojen kasvukeskusten li-        seudullisen organisoinnin sekä ohjelmaan osal-
26675:  säksi myös pienempiä, mutta alueellisesti merkit-      listuvien tahojen sitoutumisasteen. Kuntien ja
26676:  täviä keskuksia. Vahvan keskusverkoston avulla         seutukuntien välinen yhteistyö on ohjelmaan
26677: pyritään huolehtimaan koko maan kattavasta ta-          osallistumisen edellytys ja alueiden väliseen ver-
26678: sapainoisesta aluerakenteesta ja näin tukemaan          kostoitumiseen kannustetaan. Työryhmä valmis-
26679: myös verkoston solmukohtien väliin jääviä maa-          telee myös ehdotuksen ohjelmamenettelyyn mu-
26680: seutualueita. Aluekeskuksella ei tarkoiteta vain        kaan valittavista aluekeskuksista. Päätöksen te-
26681: yhtä kaupunkia, kaupunkiseutua tai seutukuntaa,         kee valtioneuvosto.
26682: vaan laajempaa toiminnallista yhteistyöaluetta.             Valittavien aluekeskusten lukumäärää ei ole
26683: Aluekeskukset ovat siten myös luonnollisia pal-         etukäteen määritelty, vaan se ratkeaa vasta valin-
26684: velujen haku- ja työmarkkina-alueita.                   tatilanteessa. Ohjelmaehdotuksista valitaan par-
26685:     Aluekeskusten kehittämisohjelmissa koroste-         haimmat ja ne pyritään valitsemaan tasapuolises-
26686: taan pitkäj änteistä ja strategista otetta seudun ke-   ti koko maasta. Tässä vaiheessa ei ole mitään es-
26687: hittämisessä. Sisäasiainministeriön aluekeskuk-         tettä sille, ettei Oulun Eteläisen kolmen seutu-
26688: sille osoittama perusrahoitus tulee kohdistumaan        kunnan yhteistä verkostoaluetta voitaisi valita
26689: juuri vahvojen yhteistyörakenteiden ja -organi-         aluekeskukseksi. Valinta kuitenkin viime kädes-
26690: 
26691: 
26692: 2
26693: Ministerin vastaus                                   KK 807/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
26694: 
26695: 
26696: sä riippuu laadittavan ohjelmaehdotuksen laa-       men väestöstä sijoittuu tavoiteohjelmien toteu-
26697: dukkuudesta aikaisemmin mainitut kohdat huo-        tusalueille. Tavoite 1-ohjelma-alueet kattavat
26698: mioiden.                                            Itä- ja Pohjois-Suomen kokonaisuudessaan. Ta-
26699:    Aluekeskusten kehittämisohjelma tulee ole-       voite 2 -ohjelmaa toteutetaan puolestaan Länsi-
26700: maan vain yksi kansallisen aluepolitiikan toteut-   ja Etelä-Suomessa pääasiassa taantuvilla maa-
26701: tamisen väline. Esimerkiksi maaseudulla toteute-    seutualueilla ja vaikeuksissa olevilla kaupunki-
26702: taan edelleen kansallista maaseudun kehittämis-     alueilla. Näiden ohjelmien lisäksi on koko maas-
26703: työtä. Kun Aluekeskusten kehittämisohjelma-         sa mahdollista hyödyntää horisontaalista tavoite
26704: työn heijastevaikutukset parantavat erityisesti     3-ohjelmaa, jossa korostuu mm. osaaruispää-
26705: niiden lähellä olevien maaseutualueiden hyvin-      oman kehittäminen. Käytettävissä on myös yhtei-
26706: vointia, harvaan asutulla maaseudulla ja ydin-      söaloitteita kuten maaseudun paikalliseen oma-
26707: maaseudulla korostuu kansallisen maaseutupoli-      ehtoiseen kehittämiseen Leader + -ohjelma.
26708: tiikan rooli. Parhaillaan ministeriöiden yhteis-       Niin tulevissa aluekeskuksissa kuin niiden ul-
26709: työssä valmistelemassa maaseutupoliittisessa ko-    kopuolisillakin alueilla korostuvat jatkossa, eri-
26710: konaisohjelmassa (Ihmisten maaseutu - tahdon        tyisesti toteutettaessa edellä mainittuja ohjelmia,
26711: maaseutupolitiikka) vuosille 2001-2004 teräväi-     seudullisten ja alueellisten toimijoiden välinen
26712: tetään ja uudistetaan maaseudun kehittämistyön      yhteistyö. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö
26713: tavoitteita ja välineistöä.                         sekä eri toimijoiden sitoutuminen kehittämistoi-
26714:     Lisäksi EU:n rakennerahastojen tavoiteohjel-    mintaan luovat parhaat edellytykset alueiden ke-
26715: mat ovat laajalti hyödynnettävissä. Yli 50% Suo-    hittymiselle.
26716: 
26717: 
26718: 
26719: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
26720: 
26721:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
26722: 
26723: 
26724: 
26725: 
26726:                                                                                                      3
26727: KK 807/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                Ministems svar
26728: 
26729: 
26730: 
26731: 
26732: Tili riksdagens talman
26733: 
26734: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      ring som regioncentrumen får från inrikesminis-
26735: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    teriet kommer att inriktas på just bildandet av
26736: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti     starka samarbetsstrukturer och samarbetsorgani-
26737: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga           sationer samt inledandet av programplanering
26738: spörsmål SS 807/2000 rd:                             och bildandet av enskilda projekt. Egentliga pro-
26739:                                                      jekt finansieras genom olika förvaltningsområ-
26740:       Anser regeringen det vara möjligt att          dens normala finansieringsformer samt genom
26741:        utse Uleåborgs södra område (tre eko-         utnyttjande av EU:s program för strukturfonder-
26742:        nomiregioners gemensamma nätverk) i           na. Förutom basfinansieringen hör till program-
26743:       dess helhet tili regioncentrum utgående        perioden för utvecklande av regioncentra också
26744:       från det gemensammaförslag som utar-           utvecklandet av ett fortgående samarbets- och
26745:        betats för området samt                       förhandlingsförfarande mellan regioncentrum-
26746:                                                      en, landskapsförbunden och ministeriema. 1 fort-
26747:        vilka arrangemang håller den på att ge-       sättningen är det också möjligt att mellan staten
26748:        nomföra för att utveckla de områden           och regioncentrumen göra upp samarbetskon-
26749:        som hamnar utanför regioncentrumen?           trakt om t.ex. tidsplaner för och finansiering av
26750: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      investeringar som stöds och finansieras av staten.
26751: föra följande:                                           Godkännandet av utvecklingsprogrammet för
26752:                                                      regioncentrumen sker våren 2001 efter att ansök-
26753: Regeringen har denna höst inlett en programperi-     ningstiden till programmet gått ut den 31 mars
26754: od för utvecklande av regioncentra (Aluekeskus-      2001. Programförslagen bedöms av ett special-
26755: ten kehittämisohjelmakausi). Utgångspunkten          tillsatt råd av experter. Vid urvalet fåsts upp-
26756: för programmet är att skapa ett nät av centra som    märksamhet vid programmets strategiska inne-
26757: täcker hela Finland och dit förutom starka till-     håll och vid hur väl det smälter in som en del av
26758: växtcentra också mindre, men regionalt sett bety-    landskapsplanen och hur det stöder landskaps-
26759: delsefulla centra hör. Med hjälp av ett starkt nät   strategin. Rådet bedömer också den regionala or-
26760: av centra strävar man till att skapa en stabil re-   ganiseringen av beredningen och genomförandet
26761: gionstruktur som täcker hela landet och på detta     av programmet samt de deltagande instansemas
26762: vis också stöda de landsbygdsområden som finns       engagemang i programmet. Samarbetet mellan
26763: mellan nätverkets knutpunkter. Med ett region-       kommunema och de ekonomiregionema är en
26764: centrum avses inte bara en stad, en stadsregion      förutsättning för deltagande i programmet och
26765: eller en ekonomiregion, utan samarbete inom ett      bildandet av nätverk mellan regionema uppmunt-
26766: större verksamhetsområde. Regioncentrumen är         ras. Arbetsgruppen bereder också ett förslag till
26767: därför också naturliga områden för service och       programförfarande för de regioncentra som skall
26768: arbetsmarknad.                                       väljas. Beslut i ärendet fattas av statsrådet.
26769:    1 utvecklingsprogrammet för regioncentrum-            Antalet regioncentra som skall väljas ut har
26770: en betonas ett långsiktigt och strategiskt grepp     inte bestämts på förhand, utan detta avgörs först i
26771: om den regionala utvecklingen. Den basfinansie-      samband med valet. De bästa förslagen till pro-
26772: 
26773: 
26774: 4
26775: Ministems svar                                       KK 807/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
26776: 
26777: 
26778: gram väljs ut och man strävar efter att få enjämn   ras och reformeras målen och medlen för utveck-
26779: geografisk fördelning. 1 detta skede finns ännu     lingsarbetet på landsbygden.
26780: inget hinder för att Uleåborgs södra, som är ett       Dessutom kan stor nytta fås av EU:s målpro-
26781: nätverk bestående av tre ekonomiska regioner,       gram för strukturfondema. Över 50 % av Fin-
26782: skulle kunna utses till regioncentrum. Valet be-    lands befolkning är bosatt på de områden där
26783: ror emellertid i sista hand på det uppgjorda pro-   målprogrammen genomförs. Området för mål 1-
26784: gramförslagets kvalitet med beaktande av de         programmet täcker hela östra och norra Finland,
26785: punkter som redan nämnts.                           medan mål 2-programmet återigen i huvudsak
26786:    Utvecklingsprogrammet för regioncentrumen        genomförs på stagnerade landsbygdsområden
26787: kommer att vara endast ett av medlen för genom-     och i städer med svårigheter i västra och södra
26788: förandet av regionalpolitiken. T.ex. utförs på      Finland. Förutom dessa program är det i hela lan-
26789: landsbygden fortsättningsvis nationellt utveck-     det möjligt att utnyttja det horisontella mål3-pro-
26790: lingsarbete. När effekten av arbetet med utveck-    grammet där bl.a. utveckling av kunskapskapita-
26791: lingsprogrammen reflekteras och förbättrar väl-     let betonas. Det finns också sådana gemenskaps-
26792: fården på landsbygden speciellt i närheten av       initiativ som utveckling av landsbygden på det
26793: centrumen frarnhävs den nationella landsbygds-      lokala planet, Leader+.
26794: politikens roll i glesbygdsområdena och på den         1 de framtida regioncentrumen och också i om-
26795: egentliga landsbygden. Genom det landsbygds-        råden som står utanför dessa betonas i fortsätt-
26796: politiska helhetsprogrammet (Ihmisten maaseu-       ningen, speciellt vid genomförandet av de tidiga-
26797: tu - tahdon maaseutupolitiikka, dvs. människor-     re nämnda programmen, samarbete mellan Ioka-
26798: nas landsbygd - en viljestark landsbygdspolitik)    la och regionala aktörer. Regionalt och lokalt
26799: för åren 2001-2004, vilket som bäst bereds ge-      samarbete samt olika aktörers medverkan i ut-
26800: nom samarbete mellan ministeriema, effektive-       vecklingsverksamheten skapar mycket goda för-
26801:                                                     utsättningar för utvecklingen i regionerna.
26802: 
26803: 
26804: 
26805: Helsingfors den 8 november 2000
26806: 
26807:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
26808: 
26809: 
26810: 
26811: 
26812:                                                                                                      5
26813:                                                                 KK 808/2000 vp- Juha Karpio /kok
26814: 
26815: 
26816: 
26817: 
26818:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 808/2000 vp
26819: 
26820:                                               Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintaedel-
26821:                                               lytysten turvaaminen
26822: 
26823: 
26824: 
26825: 
26826: Eduskunnan puhemiehelle
26827: 
26828: Työvoima- ja elinkeinokeskusten eli TE-keskus-         tokoneohjelmien lisenssimaksuihin eikä esikun-
26829: ten yrittäjyyttä ja työllistymistä tukeva työ on       nan palkkauskuluihin. Lisäksi odotetaan uusina
26830: tärkeää. Valtion TE-keskusten toimintaan myön-         tehtävinä kaupparekisteripalveluiden huomatta-
26831: tämät määrärahat ovat kuitenkin supistuneet. TE-       vaa lisääntymistä uuden YTJ-järjestelmän kaut-
26832: keskukset ovat selviytyneet toimintansa rahoi-         ta. Yrityspalvelupisteiden resurssit esim. Keski-
26833: tuksesta vielä vuonna 2000 aikaisemmilla sääs-         Suomen TE-keskuksessa eivät riitä tämänhetki-
26834: töillä, mutta vuonna 2001 joudutaan toiminnan          sen asiakasmäärän palvelemiseen, mutta lisää
26835: leikkauksiin, jos määrärahat säilyvät ennallaan.       henkilökuntaa ei ole mahdollista palkata. Myös
26836: Yrittäjyyden tukemisen ja työllistymisen näkö-         heikko palkkataso vaikeuttaa osaavan työvoi-
26837: kulmasta tämä kehityssuunta on huolestuttava.          man saantia.
26838:    Samaan aikaan kun TE-keskusten määräraho-
26839: ja on supistettu, on niiden vastuulle annettu uu-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26840: sia tehtäviä, joiden hoitoa ei ole rahallisesti kom-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26841: pensoitu. Esimerkiksi tilivirastoiksi muuttumi-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26842: sen resurssitarpeita ei ole huomioitu. Kuitenkin       vaksi seuraavan kysymyksen:
26843: tehtävinä ovat kirjanpito, tilinpäätös ja sisäinen
26844: tarkastus. Varoja ei ole myöskään osoitettu TE-              Mitä hallitus aikoo tehdä TE-keskuksis-
26845: keskuksiin siirtyneiden keksintöasiamiesten toi-             sa tehtävän tärkeän työn toimintaedelly-
26846: mintamenoihin palkkoja lukuun ottamatta, ei tie-             tysten turvaamiseksi?
26847: 
26848: 
26849: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
26850: 
26851:     Juha Karpio /kok
26852: 
26853: 
26854: 
26855: 
26856:                                                                                                 Versio 2.0
26857: KK 808/2000 vp -Juha Karpio /kok                                                     Ministerin vastaus
26858: 
26859: 
26860: 
26861: 
26862: Eduskunnan puhemiehelle
26863: 
26864: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        että TE-keskusten toimintaan myönnetyt määrä-
26865: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        rahat olisivat varsinaisesti supistuneet.
26866: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Keksintöasiamiesten toiminnan rahoitus on
26867: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok        toistaiseksi hoidettu siten, että Keksintösäätiö ja
26868: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               Patentti- ja rekisterihallitus ovat rahoittaneet
26869: 808/2000 vp:                                          asiamiesten palkkauksen, ja TE-keskusten toi-
26870:                                                       mintamenomäärärahoista on katettu muut toi-
26871:        Mitä hallitus aikoo tehdä TE-keskuksis-        minnan kulut.
26872:        sa tehtävän tärkeän työn toimintaedelly-          Edellä todetun lisäksi on otettava huomioon,
26873:        tysten turvaamiseksi?                          että vuosina 1997-2000 on TE-keskuksiin siir-
26874:                                                       retty yhteensä 37 virkaa muilta hallinnonaloilta.
26875: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Nämä on valtaosin kohdennettu taloushallinnon
26876: seuraavaa:                                            tehtäviin ja TE-keskusten yhteisten toimintojen
26877: Työvoima- ja elinkeinokeskusten tmmmtame-             esim. esikuntatehtävien järjestelyihin. Virkasiir-
26878: noihin on vuoden 2000 talousarviossa osoitettu        tojen yhteydessä on myös huolehdittu siitä, että
26879: yhteensä 354 miljoonaa markkaaja vuoden 2001          ko. määrärahat siirretään täysimääräisesti.
26880: talousarvioesityksessä 365 miljoonaa markkaa.            TE-keskusten perustamisen yhtenä tavoittee-
26881: Tulevan vuoden määrärahaesityksessä on otettu         na oli aluehallinnon toiminnan tehostaminen ja
26882: huomioon lisäyksenä teknologian edistämiseen          säästöjen aikaansaaminen toimintamenoista.
26883: liittyvän toiminnan tehostaminen sekä valtion         Keskusten johtajien ratkaisuvaltaa on määrätie-
26884: palkkaseurantaselvityksen mukaiset tarkistukset       toisesti lisätty tavoitteena mahdollisuus toimin-
26885: vaativissa johto- ja asiantuntijatehtävissä toimi-    tojen tehostamiseen ja resurssien joustavaan
26886: ville toimihenkilöille. Näin ollen ei voida todeta,   käyttöön.
26887: 
26888: 
26889: 
26890: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2000
26891: 
26892:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
26893: 
26894: 
26895: 
26896: 
26897: 2
26898: Ministems svar                                                KK 808/2000 vp- Juha Karpio /kok
26899: 
26900: 
26901: 
26902: 
26903: Tili riksdagens talman
26904: 
26905: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      viljats för TE-centralemas verksamhet egentli-
26906: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   gen skulle ha blivit mindre.
26907: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha          Finansieringen av uppfinningsombudens verk-
26908: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål       samhet har hittills skötts på så sätt att Uppfin-
26909: SS 808/2000 rd:                                      ningsstiftelsen och Patent- och registerstyrelsen
26910:                                                      har finansierat ombudens löner och med TE-cen-
26911:        Vad har regeringen för avsikt att göra        tralemas anslag för verksamhetsutgifter har övri-
26912:       för att trygga verksamhetsbetingelserna        ga kostnader för verksamheten täckts.
26913:       för det arbete som skall utföras vid TE-           Utöver vad som konstateras ovan måste det
26914:       centralerna?                                   beaktas att totalt 37 tjänster har överförts till TE-
26915:                                                      centralema från andra förvaltningsområden un-
26916: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      der åren 1997-2000. Största delen av dem har
26917: föra följande:                                       inriktats på uppgifter inom ekonomiförvaltning-
26918: För arbetskrafts- och näringscentralemas verk-       en och arrangemang som gäller TE-centralemas
26919: samhetsutgifter har totalt 354 miljoner markan-      gemensamma verksamheter som t.ex. stabsupp-
26920: visats i budgeten för år 2000 och 365 miljoner       gifter. 1 samband med överföringen av tjänstema
26921: mark i budgetpropositionen för år 2001. 1 propo-     har det också ombesörjts att ifrågavarande an-
26922: sitionen om anslag för det kommande året har         slag överförs till sitt fulla belopp.
26923: som en ökning beaktats effektiviserandet av den         Ett mål när TE-centralema grundades var att
26924: verksamhet som anknyter till främjandet av tek-      effektivera verksamheten vid den regionala för-
26925: nologi samt lönejusteringar enligt statens löne-     valtningen och åstadkomma inbesparingar i verk-
26926: uppföljningsutredning för anställda i krävande       samhetsutgiftema. Chefema för centralema har
26927: lednings- och sakkunniguppgifter. Följaktligen       målmedvetet getts ökad beslutanderätt med må-
26928: kan man inte konstatera att de anslag som har be-    let att det skall vara möjligt att effektivisera verk-
26929:                                                      samhetema och använda resursema smidigt.
26930: 
26931: 
26932: Helsingfors den 2 november 2000
26933: 
26934:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
26935: 
26936: 
26937: 
26938: 
26939:                                                                                                          3
26940:                                                          KK 809/2000 vp - Jouko Jääskeläinen /skl
26941: 
26942: 
26943: 
26944: 
26945:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 809/2000 vp
26946: 
26947:                                              Invalidien henkilökohtainen pysäköintilupa
26948: 
26949: 
26950: 
26951: 
26952: Eduskunnan puhemiehelle
26953: 
26954: Vammaisten henkilöiden liikkumista ja asiointia       kahta henkilöä, jotka olisivat pääasiallisesti käy-
26955: on monin eri tavoin helpotettu. Pysäköimispai-        tettävissä kuljetuksiin vakituista autoa ei siis ole.
26956: koilla on merkein varustettu paikat, joihin he voi-      Mikäli vammautuneella henkilöllä olisi mah-
26957: vat autonsa pysäköidä. Autossa tulee olla tietty      dollista saada henkilökohtainen parkkeerauk-
26958: merkintä, että se kuuluu vammaiselle henkilölle       seen oikeuttava lupakortti tai kiekko, sen voisi
26959: tai hänen perheenjäsenelleen, joka kuljettaa inva-    asettaa häntä kuljettavan auton tuulilasiin tar-
26960: lidisoitunutta henkilöä. Maassamme on kuiten-         peen vaatiessa osoittamaan, että kyseessä on
26961: kin monia vammaisia henkilöitä, jotka eivät itse      vammaisen henkilön kuljetus ja asiointi. Näin
26962: omista autoa eikä heillä ole ajokorttia. Heiltä       autoUoman ja yksinäisen vammaisen elämän su-
26963: saattaa puuttua myös sellainen lähisukulainen,        juvuus helpottuisi ja useat ihmiset voisivat aut-
26964: jonka auton rekisteritunnus voitaisiin merkitä in-    taa hänen liikkumistaan.
26965: validin pysäköimistä oikeuttavaan lupaan.
26966:    Autoilevalla vammautuneella henkilöllä on          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26967: siis oikeus saada pysäköimiseen oikeuttava lupa,      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26968: johon on merkitty auton rekisteri tunnus. Autotto-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26969: malle voidaan merkitä jonkun läheisen vakitui-        vaksi seuraavan kysymyksen:
26970: sesti häntä kuljettavan auton rekisteritunnus py-
26971: säköintiin oikeuttavaan lupaan. Vastaavasti vam-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
26972: mainen autoton ja ajokortiton henkilö on pulas-              tyä, että vammainen henkilö voisi tarvit-
26973: sa, jos hän saa jonkun ystävänsä kuljettamaan it-            taessa saada henkilökohtaisen pysäköi-
26974: seään asioilleen ja toisella kertaa jonkun toisen.           miseen oikeuttavan luvan aseteltavaksi
26975: Ongelma syntyy, jos vammaisella ei ole edes                  tarvittaessa häntä kuljettavan auton
26976:                                                              Iuulilas iin?
26977: 
26978: 
26979: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
26980: 
26981:     Jouko Jääskeläinen /skl
26982: 
26983: 
26984: 
26985: 
26986:                                                                                                  Versio 2.0
26987: KK 809/2000 vp -Jouko Jääskeläinen /skl                                               Ministerin vastaus
26988: 
26989: 
26990: 
26991: 
26992: Eduskunnan puhemiehelle
26993: 
26994: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       paan merkitään kuljetuksessa käytettävän tai
26995: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       käytettävien, enintään kahden ajoneuvon rekiste-
26996: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        ritunnus. Milloin samalla ajoneuvolla kuljete-
26997: vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen      taan säännöllisesti useita vaikeasti vammaisia
26998: /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         henkilöitä, voidaan vammaisen pysäköintilupa
26999: 809/2000 vp:                                         myöntää myös kuljetuksen suorittajalle.
27000:                                                          Sisäasiainministeriössä on valmisteilla uuden
27001:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     vammaisen pysäköintilupakortin käyttöönotto.
27002:        tyä, että vammainen henkilö voisi tarvit-     Uusi käyttöön otettava lupakortti noudattaa
27003:        taessa saada henkilökohtaisen pysäköi-        Euroopan unionin neuvoston antamaa suositusta
27004:        miseen oikeuttayan luvan aseteltavaksi        vammaisten         pysäköintiluvasta      (18.6.1998
27005:        tarvittaessa häntä kuljettavan auton          8545/98). Uusi vammaisen pysäköintilupakortti
27006:        tuulilasiin?                                  ei sisällä tietoja autosta tai auton rekisteritunnus-
27007:                                                      ta. Lupakortti on sidottu henkilöön ja sisältää lu-
27008: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        van haltijan henkilötiedot sekä kuvan.
27009: ti seuraavaa:                                           Uusi vammaisen pysäköintilupa on tarkoitus
27010: Tieliikennelain 28 b §:n (117/1992) mukaisesti       ottaa käyttöön 1.1.200 1. Samassa yhteydessä uu-
27011: poliisi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henki-     sitaan sisäasiainministeriön vammaisen pysä-
27012: lölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljetta-     köintilupaa koskeva ohjeistus yhteneväiseksi uu-
27013: mista varten pysäköintiluvan.                        den lupakortin kanssa. Lupakortti on siten edellä
27014:    Sisäasiainministeriön antamassa vammaisen         kuvatun mukaisesti henkilökohtainen eikä siihen
27015: pysäköintilupaa         koskevassa        ohjeessa   ole merkitty auton rekisteritunnusta. Lupakortti
27016: (25.6.1997 13/011/97) todetaan, että vammai-         myönnetään tieliikennelain 28 b § :ssä mainituin
27017: sen pysäköintilupa annetaan ensisijaisesti hänel-    edellytyksin. Lupa kiinnitetään pysäköinnin
27018: le itselleen, vaikka hän ei kuljeta ajoneuvoa. Lu-   ajaksi tuulilasin sisäpuolelle.
27019: 
27020: 
27021: 
27022: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000
27023: 
27024:     Sisäasiainministeri Ville Itälä
27025: 
27026: 
27027: 
27028: 
27029: 2
27030: Ministems svar                                          KK 809/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
27031: 
27032: 
27033: 
27034: 
27035: Tili riksdagens talman
27036: 
27037: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       vänds vid transporten. Om flera gravt handikap-
27038: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    pade regelbundet transporteras med samma for-
27039: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jou-       don kan parkeringstillstånd för handikappade be-
27040: ko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga         viljas också den som framför fordonet.
27041: spörsmål SS 809/2000 rd:                                  Vid inrikesministeriet pågår beredningsarbete
27042:                                                       för ibruktagande av ett nytt parkeringstillstånds-
27043:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          kort för handikappade. Det nya tiliståndskortet
27044:       för att handikappade vid behov skulle           följer Europeiska unionens råds rekommenda-
27045:       kunna få ·ett personligt parkeringstill-        tion angående parkeringstillstånd för handikap-
27046:       stånd som vid behov kunde placeras på           pade (18.6.1998 8545/98). Detnya parkerings-
27047:       vindrutan i detfordon där hanfärdas?            tillståndskortet för handikappade innehåller inte
27048:                                                       uppgifter om bilen eller bilens registemummer.
27049: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Tillståndskortet är bundet tili person och innehål-
27050: föra följande:                                        ler tillståndshavarens personuppgifter och foto.
27051: Enligt 28 b § vägtrafiklagen (117/1992) kan po-           Avsikten är att det nya parkeringstillståndet
27052: lisen bevilja parkeringstillstånd för gravt handi-    för handikappade tas i bruk den 1 januari 2001.
27053: kappade eller för transport av gravt handikappa-      Samtidigt revideras inrikesministeriets anvis-
27054: de.                                                   ningar om parkeringstillstånd för handikappade
27055:     I inrikesministeriets anvisning om parke-         så att de överensstämmer med det nya tillstånds-
27056: ringstillstånd          för          handikappade     kortet. Tillståndskortet är således i enlighet med
27057: (25.6.1997 13/011197) konstateras att parke-          det ovan beskrivna personligt och bilens register-
27058: ringstilistånd för handikappade i första hand ges     nummer antecknas inte i kortet. Tiliståndskortet
27059: tili den handikappade själv även om han inte          beviljas på de villkor som anges i 28 b § vägtra-
27060: framför fordonet. I tillståndet antecknas register-   fiklagen. Tillståndet placeras på insidan av vind-
27061: numret på det eller de, högst två, fordon som an-     rutan under den tid fordonet står parkerat.
27062: 
27063: 
27064: 
27065: Helsingfors den 10 november 2000
27066: 
27067:     Inrikesminister Ville Itälä
27068: 
27069: 
27070: 
27071: 
27072:                                                                                                        3
27073:                                                                   KK 810/2000 vp- Jari Leppä /kesk
27074: 
27075: 
27076: 
27077: 
27078:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 810/2000 vp
27079: 
27080:                                               Maksukattojärjestelmän kehittäminen sosiaa-
27081:                                               li- ja terveydenhuollossa
27082: 
27083: 
27084: 
27085: 
27086: Eduskunnan puhemiehelle
27087: 
27088: Vuoden 2000 alussa voimaan tulleet säädökset           maksut todella on maksettu. Oikean maksukatto-
27089: (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-        päätöksen tekeminen onnistuu vain lukuisten pu-
27090: suista annetun lain muuttamisesta ja Asetus so-        helinsoittojen ja kirjeenvaihdon avulla, jotta va-
27091: siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an-       paakorttipäätöksen tekijällä olisi oikea tieto sii-
27092: netun asetuksen muuttamisesta) on pantu täytän-        tä, milloin maksukatto on täyttynyt ja mistä al-
27093: töön terveydenhuollossa. Terveydenhuollon              kaen potilas on oikeutettu alempiin asiakasmak-
27094: maksuihin on otettu käyttöön 3 500 markan mak-         suihin.
27095: sukatto. Maksukaton täytyttyä saa maksuvapau-              Henkilökunta on maksukattoselvitysten ja
27096: tuksen, jota seurataan pahvisella maksukortilla.       -päätösten vuoksi kohtuuttoman työpaineen alai-
27097: Säädösmuutosten tarkoituksena on ollut estää po-       sena. Maksukattojärjestelmän edellyttämään
27098: tilaalle kohtuuttoman korkeaksi nouseva maksu-         käytännön työhön on jouduttu palkkaamaan lisää
27099: rasitus.                                               työvoimaa.
27100:     Muutoksia toteutettaessa on kohdattu lukuisia          Maksukuittien keräily ja selvittely ei nykyi-
27101: käytännön ongelmia, jotka aiheutuvat lain ja ase-      sessä tietoyhteiskunnassa ole tarkoituksenmu-
27102: tuksen sisällön ristiriidoista, järjestelmän moni-     kaista. Nykyisellään laki, asetukset ja niiden to-
27103: mutkaisuudesta, yhteisten tietojärjestelmien           teuttaminen eivät kuitenkaan kykene takaamaan
27104: puuttumisesta sekä tietosuoj alainsäädännöstä.         kansalaisten tasavertaisuutta saada hyötyä mak-
27105: Erityisen hankalaksi on osoittautunut pahvinen         sukatosta. Vastuu vapaakortin anomisesta on po-
27106: maksukortti ja maksuvapautuksen laskenta mak-          tilaalla, ja koska palveluja antavat organisaatiot
27107: sukaton täytyttyä.                                     eivät pysty tietosuojalain vuoksi vaihtamaan tie-
27108:     Maksukattoon kuuluvien palvelujen selvittely       toja keskenään, on asioiden käsittely potilaan
27109: täysin luotettavasti on käytännössä mahdotonta,        palvelemiseksi käytännössä mahdotonta. Moni
27110: sillä potilas voi käyttää maksukattoon oikeutta-       vapaakorttiin oikeutettu potilas jää ilman lain tar-
27111: via palveluja eri puolilla Suomea ja eri vuosina,      koittamaa etua.
27112: eikä alkuperäisiä kuitteja maksuista ole välttä-           Lain mukaan potilaalla on oikeus 10 vuoden
27113: mättä käytettävissä. Sosiaalitoimella sekä eri-        ajan vaatia maksukattoon kuuluvia etuuksiaan.
27114: koissairaanhoidon ja kansanterveystyön organi-         Koska käytännössä käy koko ajan niin, että osa
27115: saatioilla ei ole yhteistä tietojärjestelmää eivätkä   potilasta ei osaa, muista tai edes tiedä hakea tätä
27116: potilaat osaa seurata maksukattonsa kertymistä,        etuutta, niin odotettavissa on kasvava hallinnolli-
27117: joten usein joudutaan maksukattopäätösten yhte-        sen työn lisäys tulevina vuosina.
27118: ydessä potilaalle palauttamaan asiakasmaksuja             Maksukattojärjestelmän periaatteita ja sovel-
27119: eri organisaatioista. Pahvinen maksukortti ja sii-     tamista on arvioitava uudelleen ja on ryhdyttävä
27120: nä olevat merkinnät eivät riitä todisteeksi, että      välittömästi toimenpiteisiin, jotta epäkohdat
27121: 
27122:                                                                                                   Versio 2.0
27123: KK 810/2000 vp- Jari Leppä /kesk
27124: 
27125: 
27126: poistuvat. Järjestelmän seurannan tulee olla ny-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27127: kyisen tietoyhteiskunnan vaatimusten tasolla ja      vaksi seuraavan kysymyksen:
27128: maksukaton kerryttämisen tulee tapahtua kalen-
27129: terivuosittain. Vanhenemisajan on oltava sellai-           Millä aikataululla hallitus aikoo kehit-
27130: nen, ettei jouduta selvittämään maksuja vuosi-             tää seurantajärjestelmän ja tietojärjes-
27131: kausia jälkikäteen. Vapaakortin myöntäjänä tu-             telmien toimivuutta sosiaali- ja tervey-
27132: lee olla vain yksi viranomainen.                           denhuollon      maksukattojärjestelmän
27133:                                                            korjaamiseksi ja
27134: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27135: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti         miten hallitus varmistaa, että kaikkijär-
27136:                                                            jestelmän piiriin kuuluvat saavat heille
27137:                                                            kuuluvan etuuden?
27138: 
27139: 
27140: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
27141: 
27142:     Jari Leppä /kesk
27143: 
27144: 
27145: 
27146: 
27147: 2
27148: Ministerin vastaus                                                KK 810/2000 vp- Jari Leppä /kesk
27149: 
27150: 
27151: 
27152: 
27153: Eduskunnan puhemiehelle
27154: 
27155: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           taisiin toteuttaa automaattisesti siten, että maksu-
27156: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       katolle säädetyn rajan ylittymisestä tai mahdolli-
27157: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           sesti jo hieman ennen tätä järjestelmä ilmoittaisi
27158: vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän /kesk           asiasta potilaalle ja ainakin sille terveydenhuol-
27159: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                 lon toimintayksikölle jossa potilas on pääsääntöi-
27160: 810/2000 vp:                                            sesti hoidossa. Lisäksi järjestelmän tulisi varmis-
27161:                                                         taa potilaan tietosuoja.
27162:        Millä aikataululla hallitus aikoo kehit-            Kun maksukattojärjestelmän toteuttamisesta
27163:        tää seurantajärjestelmän ja tietojärjes-         päätettiin valtion vuoden 2000 talousarvion val-
27164:        telmien toimivuutta sosiaali- ja tervey-         mistelun yhteydessä, todettiin tällöin, että edelly-
27165:        denhuollon      maksukattojärjestelmän           tyksiä edellä kuvatun kaltaisen seurantajärjestel-
27166:        korjaamiseksi ja                                 män toteuttamiseen ei ole lyhyellä aikavälillä.
27167:                                                         Syynä oli muun muassa se, että mahdollista tek-
27168:        miten hallitus varmistaa, että kaikki jär-       nistä ratkaisua ei olisi kyetty toteuttamaan ennen
27169:        jestelmän piiriin kuuluvat saavat heille         lain voimaan tuloa. Sen vuoksi seurannassa pää-
27170:        kuuluvan etuuden?                                dyttiin malliin, jossa seuranta toteutetaan joko
27171: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           erilliselle seurantakortille tehtävillä merkinnöil-
27172: ti seuraavaa:                                           lä tai maksukuittien avulla. Terveydenhuollon
27173:                                                         maksukattojärjestelmä on käytössä myös Norjas-
27174: Eduskunnan hyväksyessä terveydenhuollon mak-            sa ja Ruotsissa. Näissä molemmissa seuranta ta-
27175: sukattojärjestelmää koskevan muutoksen sosiaa-         pahtuu seurantakortin avulla. Lainsäädäntöä val-
27176: li- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annet-        misteltaessa sosiaali- ja terveysministeriöstä ol-
27177: tuun lakiin se edellytti hallituksen seuraavan so-     tiin yhteydessä molempiin maihin ja saatujen tie-
27178: siaali- ja terveydenhuollon maksuja ja maksukat-       tojen mukaan seurantakortin käyttö oli pääsään-
27179: toa koskevan järjestelmän toteutumista etuineen        töisesti ongelmatonta.
27180: ja haittoineen, niiden sosiaali- ja terveyspoliitti-       Eduskunnalle annetun hallituksen esityksen
27181: sia vaikutuksia sekä ryhtyvän tarvittaviin lain-       (HE 77/1999 vp) mukaan palvelun käyttäjän ko-
27182: säädäntötoimenpiteisiin. Lisäksi eduskunta edel-       tikunnan terveyskeskus olisi voinut kerätä tieto-
27183: lytti, että hallituksen tulee antaa kokemuksista ja    ja suoritetuista maksuista. Muut terveydenhuol-
27184: kehittämistarpeista selvitys viimeistään vuoden        lon toimintayksiköt olisivat voineet luovuttaa
27185: 2001 keväällä.                                         tietoja maksuista sen estämättä mitä salassapi-
27186:    Terveydenhuollon maksukatto on sisällölli-          dosta on säädetty. Eduskunta kuitenkin muutti
27187: sesti viime vuosien merkittävin uudistus tervey-       ehdotettua säännöstä siten, että mahdollisuus tie-
27188: denhuollon maksujärjestelmässä. Asian valmis-          tojen luovuttamiseen ilman potilaan erillistä
27189: telu oli eri muodoissaan vireillä useiden vuosien      suostumusta poistettiin. Hyväksytyn lain mu-
27190: ajan. Tällöin arvioitiin myös eri keinoja toteuttaa    kaan terveyskeskuksella on kuitenkin oikeus ke-
27191: maksujen seuranta. Ihanteellinen järjestelmä oli-      rätä maksukaton toteuttamiseksi tietoja suorite-
27192: si sellainen, jossa maksukertymän seuranta voi-        tuista maksuista.
27193: 
27194: 
27195:                                                                                                          3
27196: KK 810/2000 vp- Jari Leppä /kesk                                                     Ministerin vastaus
27197: 
27198: 
27199:    Voimassa olevat säännökset antavat siten           li-ja terveysosastojen kanssa marraskuussa sel-
27200: mahdollisuuden toteuttaa kuntakohtaisesti keski-      vityksen asiasta. Selvityksessä on mukana 100
27201: tetty seurantajärjestelmä. Tällaisen järjestelmän     terveyskeskusta ja kaikki sairaanhoitopiirit Tä-
27202: toteuttaminen on toistaiseksi terveyskeskusten        män selvityksen tulokset on tarkoitus saada käyt-
27203: vastuulla ja niiden omien päätösten varassa. Ter-     töön joulukuun aikana ja niiden perusteella saa-
27204: veyskeskuksen toteuttama seuranta edellyttää          daan lisätietoa siitä, mitä mahdollisia muutostar-
27205: myös, että palveluja käyttävä henkilö antaa suos-     peita nykyisissä säännöksissä on. Mahdolliset
27206: tumuksensa maksutietojen luovuttamiseen muis-         muutokset maksukattoa koskevaan lainsäädän-
27207: ta toimintayksiköistä tähän rekisteriin. Sosiaali-    töön voidaan tarvittaessa toteuttaa vuoden 2001
27208: ja terveysministeriön tiedossa ei ole, onko tällai-   alkupuolella.
27209: sia terveyskeskuskohtaisia seurantajärjestelmiä          Nykyisellään vastuu siitä, että yli 3 500 mark-
27210: vielä toteutettu.                                     kaa vuodessa palvelumaksuja suorittava voi hyö-
27211:    Koska maksukattojärjestelmä on uusi, on ol-        tyä maksukattojärjestelmästä on ensisijaisesti
27212: lut odotettavissa, että sen käytännön toteutukses-    palvelun käyttäjällä itsellään. Toisenlaisen jär-
27213: sa esiintyy etenkin alkuvaiheissa ongelmia. Lä-       jestelmän toteuttaminen edellyttää sekä teknis-
27214: hinnä sairaanhoitopiireistä saatujen tietojen pe-     ten että lainsäädännöllisten ongelmien ratkaise-
27215: rusteella nimenomaan suoritettujen maksujen           mista. Ennen vuotta 2000 vallinneeseen tilantee-
27216: seuranta on osoittautunut ongelmalliseksi ja pal-     seen verrattuna nykyinen järjestelmä antaa kui-
27217: jon työtä vaativaksi. Järjestelmän toimivuuden        tenkin yksittäiselle henkilölle huomattavasti ai-
27218: tarkemmaksi kartoittamiseksi sosiaali- ja ter-        kaisempaa paremmat edellytykset selviytyä suu-
27219: veysministeriö toteuttaa lääninhallitusten sosiaa-    rista sairaanhoitomenoista.
27220: 
27221: 
27222: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2000
27223: 
27224:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
27225: 
27226: 
27227: 
27228: 
27229: 4
27230: Ministerns svar                                                  KK 810/2000 vp- Jari Leppä /kesk
27231: 
27232: 
27233: 
27234: 
27235: Tili riksdagens talman
27236: 
27237: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        so- och sjukvården där patienten huvudsakligen
27238: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-     vårdas skulle få meddelande när den gräns som
27239: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jari        fastställts som avgiftstak har överskridits eller
27240: Leppä /cent undertecknade skrift1iga spörsmål          eventuellt redan en aning innan så sker. Dess-
27241: SS 810/2000 rd:                                        utom skall systemet trygga patientens integritets-
27242:                                                        skydd.
27243:        Enligt viiken tidtabell ämnar regering-            När man i samband med beredningen av stats-
27244:        en utveckla uppföljningssystemet och            budgeten för 2000 fattade beslut om att genomfö-
27245:        datasystemen så att missförhållandena i         ra ett system med avgiftstak konstaterade man att
27246:        systemet med avgiftstak inom social-            det på kort sikt inte fanns förutsättningar att ska-
27247:        och hälsovården kan rättas tili och            pa ett sådant uppföljningssystem som beskrivs
27248:                                                       ovan. Orsaken var bl.a. att man inte skulle ha
27249:        hur ämnar regeringen försäkra sig om            lyckats komma på en tillfredsställande teknisk
27250:        att alla de som omfattas av systemet får        lösning, före lagens ikraftträdande. Därför stan-
27251:        den förmån som de har rätt tili?               nade man för en modell där uppföljningen sker
27252: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       antingen med hjälp av anteckningar på ett sepa-
27253: föra fö1jande:                                        rat kort eller med hjälp av betalningskvitton. Ett
27254:                                                       system med avgiftstak inom social- och hälsovår-
27255: När riksdagen godkände ändringen i systemet           den är i bruk också i Norge och Sverige. 1 dessa
27256: med avgiftstak inom hä1so- och sjukvården i la-       båda Iänder sker uppföljningen med hjälp av ett
27257: gen om klientavgifter inom social- och hälsovår-      kort. Vid beredningen av lagstiftningen var man
27258: den förutsatte den att regeringen följer hur syste-   från social- och hälsovårdsministeriets sida i
27259: met med avgifter och avgiftstak inom socia1- och      kontakt med båda dessa Iänder och enligt de upp-
27260: hälsovården utfaller i såväl positivt som negativt    gifter man fick hade bruket av kort i regel inte
27261: hänseende och vilka de social- och hälsopolitis-      vållat några problem.
27262: ka effekterna är samt vidtar lagstiftningsåtgärder        Enligt regeringens proposition tili riksdagen
27263: om så behövs. Vidare förutsatte riksdagen att re-     (RP 77/1999 rd) skulle hälsovårdscentralen i kli-
27264: geringen senast våren 2001 bör lämna en redogö-       entens hemkommun ha kunnat samla in uppgif-
27265: re1se om erfarenheterna och utvecklingsbehoven.       ter om de avgifter som betalts. Övriga verksam-
27266:    Avgiftstaket inom social och hälsovården är        hetsenheter inom social- och hälsovården kunde
27267: innehållsmässigt den mest betydande reformen          ha lämnat ut uppgifter om avgifterna utan hinder
27268: under senare år när det gäller avgifterna inom        av vad som bestäms om tystnadsplikt. Riksdagen
27269: hälso- och sjukvården. Frågan bereddes i olika        ändrade likväl den föreslagna bestämmelsen så
27270: former under flera års tid. Man funderade då ock-     att möjligheten att 1ämna ut uppgifter utan pa-
27271: så på olika sätt att följa med avgifterna. ldealet    tientens särskilda samtycke s1opades. Enligt den
27272: vore ett system där uppföljningen av alla betalda     godkända lagen har hä1socentralen 1ikväl rätt att i
27273: avgifter kunde ske automatiskt så att patienten el-   syfte att förverkliga avgiftstaket samla in uppgif-
27274: ler åtminstone den verksamhetsenhet inom häl-         ter om de klientavgifter som betalts.
27275: 
27276: 
27277:                                                                                                          5
27278: KK 810/2000 vp -      Jari Leppä /kesk                                                    Ministems svar
27279: 
27280: 
27281:    Gällande bestämmelser ger således de enskil-        al- och hälsovårdsministeriet tillsammans med
27282: da kommunema möjligheter att genomföra ett             länsstyrelsemas social- och hälsovårdsavdel-
27283: centraliserat uppföljningssystem. Tills vidare har     ningar att göra en utredning av saken i novem-
27284: hälsovårdscentralema ansvaret för att ett dylikt       ber. Utredningen omfattar 100 hälsovårdscentra-
27285: system genomförs och det hänger på deras egna          ler och alla sjukvårdsdistrikt. Avsikten är att re-
27286: beslut. För att hälsovårdscentralema skall kunna       sultaten från denna utredning skall finnas att till-
27287: sköta uppföljningen krävs också att den som an-        gå i december, och de kommer att ge tilläggsin-
27288: vänder tjänster ger sitt samtycke till att uppgifter   formation om vilka ändringar som eventuellt bor-
27289: om avgiftema utlärnnas från andra verksam-             de göras i nuvarande bestämmelser. Eventuella
27290: hetsenheter till detta register. Social- och hälso-    ändringar i den lagstiftning som gäller avgiftsta-
27291: vårdsministeriet känner inte till huruvida de en-      ket kan vid behov göras i början av 2001.
27292: skilda hälsovårdscentralema har byggt upp såda-           För närvarande ligger ansvaret för att en per-
27293: na uppföljningssystem.                                 son som betalar över 3 500 mk om året i klientav-
27294:    Eftersom systemet med avgiftstak är nytt har        gifter kan dra nytta av systemet med avgiftstak i
27295: man varit beredd på att den praktiska tillämp-         första hand hos den som anlitar tjänstema. Att
27296: ningen åtminstone i början medför problem. Ut-         bygga upp ett annorlunda system kräver att tek-
27297: ifrån de uppgifter som man fått i första hand från     niska och legislativa problem först får en lös-
27298: sjukvårdsdistrikten har uttryckligen uppföljning-      ning. Jämfört med den situation som rådde före
27299: en av betalda avgifter visat sig vara problematisk     2000 ger det nuvarande systemet ändå enskilda
27300: och mycket arbetskrävande. För en närmare kart-        individer betydligt bättre förutsättningar än tidi-
27301: läggning av hur systemet fungerar kommer soci-         gare att klara av stora sjukvårdsutgifter.
27302: 
27303: 
27304: Helsingforsden 13 november 2000
27305: 
27306:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
27307: 
27308: 
27309: 
27310: 
27311: 6
27312:                                                                   KK 811/2000 vp- Mikko Elo /sd
27313: 
27314: 
27315: 
27316: 
27317:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 811/2000 vp
27318: 
27319:                                             Tullin henkilöstön riittävyys
27320: 
27321: 
27322: 
27323: 
27324: Eduskunnan puhemiehelle
27325: 
27326: Julkisuudessa on keskusteltu paljon mm. vero-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27327: hallituksen ja tullin ammattitaitoisen tietotekni-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27328: sen henkilöstön määrästä ja saatavuudesta. Tul-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27329: lin kohdalla myös muun henkilöstön määrä on          vaksi seuraavan kysymyksen:
27330: muodostumassa kansalaisten joustavan ja koh-
27331: tuullisen palvelun kannalta ongelmalliseksi.                Onko hallitus tietoinen tullin henkilös-
27332:    Eräässäkin tapauksessa henkilö haki vammai-              tön resurssien vajauksesta ja jos on,
27333: suuden perusteella autoveron palautusta tämän
27334: vuoden kesäkuussa, mutta ei ole vieläkään saa-             mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
27335: nut vastausta hakemukseensa. Mielestäni asian-             tyä kansalaisten perusoikeuksien tur-
27336: mukaisen hakemuksen käsittely ei saisi ylittää             vaamiseksi?
27337: kolmea kuukautta.
27338: 
27339: 
27340: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
27341: 
27342:     Mikko Elo /sd
27343: 
27344: 
27345: 
27346: 
27347:                                                                                               Versio 2.0
27348: KK 811/2000 vp -      Mikko Elo /sd                                                   Ministerin vastaus
27349: 
27350: 
27351: 
27352: 
27353: Eduskunnan puhemiehelle
27354: 
27355: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          valmisteltavana oleva laajentuminen aiheuttavat
27356: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      kaikkien jäsenvaltioiden tulliviranomaisille toi-
27357: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          mintojen yhdenmukaistamis- ja tehostamisvaati-
27358: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd            muksia.
27359: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                   Tehtävänsä tullilaitos onkin kyennyt hoita-
27360: 811/2000 vp:                                           maan hyvin: Suomi ei esimerkiksi ole joutunut
27361:                                                        korvaamaan EU:lle tullivir~nomaisten virheiden
27362:        Onko hallitus tietoinen tullin henkilös-        tai laiminlyöntien vuoksi kantamattajääneitä tul-
27363:        tön resurssien vajauksestajajos on,             limaksuja tai väärin perustein maksettuja vienti-
27364:                                                        tukia. Laitoksen uhkakuvana on kuitenkin henki-
27365:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       löstön ikääntymisestä johtuva huomattava pois-
27366:        tyä kansalaisten perusoikeuksien tur-           tuma eläkkeelle, mikä vielä lisääntyy tämän vuo-
27367:        vaamiseksi?                                     sikymmenen kuluessa.
27368: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Tämän vuoksi Tullihallitus on pyrkinyt monin
27369: ti seuraavaa:                                         eri tavoin turvaamaan tullilaitoksen kilpailuky-
27370:                                                       vyn kiristyvillä työmarkkinoilla, koska laitos tar-
27371: Tullitoimintaan vaikuttava lainsäädäntö kuuluu        vitsee paitsi uusia työntekijöitä, samalla yhä pa-
27372: Amsterdamin sopimuksen perusteella suurelta           remmin peruskoulutettua työvoimaa. Tullilaitok-
27373: osin Euroopan unionin I pilariin eli yhteisön yk-     sen jo entuudestaan laajaa koulutusta on edel-
27374: sinomaiseen toimivaltaan. EU:n komissio ja pe-        leen lisätty ja monipuolistettu. Tullilaitos on
27375: tostentorjuntavirasto OLAF seuraavat tarkoin          myös ensimmäisenä suurena valtion laitoksena
27376: kaikkien jäsenvaltioiden tulliviranomaisten toi-      ottanut käyttöön uuden palkkausjärjestelmän,
27377: mintaa. Valvonta perustuu erityisesti tilastoihin,    jolla voidaan entistä paremmin määrittää ja mi-
27378: muuhun raportointiin ja jäsenvaltioihin tehtäviin     toittaa palkkaus työn vaativuuden mukaan. Erää-
27379: tarkastuskäynteihin. Vaikka tullitoiminnan kan-       nä osoituksena valitun kehittämislinjan tuloksis-
27380: sallinen organisointi onkin kunkin jäsenvaltion       ta voidaankin todeta, että tullilaitos sai vastikään
27381: sisäinen asia, yhteisöviranomaiset edellyttävät       pidetyillä Rekrymessuilla myönteistä huomiota
27382: määrällisesti ja laadullisesti riittäviä voimavaro-   ja merkittävän määrän työhakemuksia.
27383: Ja.                                                       Edustaja Elon kysymyksessä mainitun yksit-
27384:     Tullilaitoksen henkilöstön määrää onkin vii-      täisen autoveron palautushakemuksen käsittelyn
27385: me vuosina lisätty. Kun laitoksen henkilöstövah-      viivästymisen osalta voidaan todeta, että Tulli-
27386: vuus oli 1990-luvun alkuvuosina suoritettujen         hallituksen selvityksen mukaan invaliditeettiin
27387: säästötoimien jälkeen 2 142 henkilötyövuotta          perustuvat autoveronpalautushakemukset käsi-
27388: vuonna 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan           tellään tätä nykyä pääsääntöisesti noin yhden
27389: unionin jäseneksi, niin vuoden 1999 1opussa           kuukauden ja viimeistään kahden kuukauden ku-
27390: vahvuus oli jo 2 294. Henkilöstön lukumäärää          luessa hakemuksen saapumisesta lukien. Joissa-
27391: pyritään kuitenkin vieläkin hieman lisäämään,         kin tapauksissa käsittelyaika voi muodostua tätä
27392: koska ulkomaankaupan jatkuva kasvu ja EU:n            pidemmäksi, mutta se johtuu Tullihallituksesta
27393: 
27394: 
27395: 2
27396: Ministerin vastaus                                                KK 811/2000 vp- Mikko Elo /sd
27397: 
27398: 
27399: riippumattomista syistä, esimerkiksi tarvittavien       Myös tullilaitoksen tulosohjauksesta vastaava
27400: lääketieteellisten lisäselvitysten hankkimisesta,.   valtiovarainministeriö edellyttää ja jatkuvasti
27401: ajoneuvon aiotun käyttötarkoituksen selvittämi-      seuraa, että tulliviranomaiset huolehtivat par-
27402: sestä tai hakemuksen käsittelyyn vaikuttavan         haalla mahdollisella tavalla niin kaupallisten toi-
27403: hallinto-oikeudessa vireillä olevan valitusasian     mijoiden kuin yksityisten kansalaistenkin palve-
27404: ratkaisun odottamisesta.                             lusta.
27405: 
27406: 
27407: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
27408: 
27409:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
27410: 
27411: 
27412: 
27413: 
27414:                                                                                                       3
27415: KK 811/2000 vp- Mikko Elo /sd                                                             Ministems svar
27416: 
27417: 
27418: 
27419: 
27420: Tili riksdagens talman
27421: 
27422: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        aning eftersom den ständigt ökande utrikeshan-
27423: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     deln och den planerade utvidgningen av EU stäl-
27424: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik-        ler krav på harmonisering och effektivering av
27425: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        tullmyndighetemas verksarnhet i alla medlems-
27426: 81112000 rd:                                           stater.
27427:                                                            Tullverket har lyckats sköta sin uppgift bra:
27428:        År regeringen medveten om att tullen            Finland har t.ex. inte tvingats ersätta EU för tull-
27429:        har alltför små personalresurser och om         avgifter, som inte blivit uppbuma på grund av
27430:        så är fallet,                                   tullmyndighetemas felaktiga förfaranden eller
27431:                                                        försummelser, eller för exportstöd som betalats
27432:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           på fel grunder. En hotbild föreligger emellertid i
27433:        för att trygga medborgarnas grundläg-           att de anställda blir allt äldre och således kom-
27434:        gande fri- och rättigheter?                     mer en betydande del av personalen att gå i pen-
27435: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        sion så småningom, vilket kommer att bli ett
27436: föra följande:                                         ännu större problem under detta årtionde.
27437:                                                           Tullstyrelsen har därför på flera olika sätt för-
27438: Den lagstiftning som gäller tullväsendet hör en-       sökt trygga tullverkets konkurrenskraft på den
27439: ligt Amsterdamfördraget till stor del till Euro-       allt tuffare arbetsmarknaden, eftersom verket
27440: peiska unionens första pelare, dvs. till gemenska-    förutom nya arbetstagare behöver arbetskraft
27441: pens uteslutande behörighet. Europeiska kom-          med en allt bättre grundutbildning. Utbildningen
27442: missionen och OLAF, Europeiska byrån för be-          vid tullverket, som redan nu är omfattande, har
27443: drägeribekämpning, följer noggrant tullmyndig-        ytterligare utökats och gjorts mångsidigare. Tull-
27444: hetemas verksamhet i alla medlemsstater. Över-        verket har också som första stora statliga verk ta-
27445: vakningen grundar sig speciellt på statistik, an-     git i bruk ett nytt lönesystem med vars hjälp det
27446: nan rapportering och på kontrollbesök som görs i      är möjligt att allt bättre bestämma och dimensio-
27447: medlemsstatema. Även om den nationella orga-          nera lönen efter hur krävande arbetet är. Som
27448: nisationen av tullväsendet är varje medlemsstats      teeken på att den valda utvecklingslinjen gett re-
27449: intema angelägenhet förutsätter gemenskapens          sultat kan närnnas att Tullverket fick positiv upp-
27450: myndigheter att det föreligger tillräckliga resur-    märksarnhet och en ansenlig mängd arbetsansök-
27451: ser för verksarnheten i såväl kvantitativt som        ningar på den Rekrymässa som nyligen ordnades.
27452: kvalitativt hänseende.                                    1 fråga om det dröjsmål i behandlingen av en
27453:    Antalet anställda vid tullverket har de facto      enskild ansökan om återbetalning av bilskatt som
27454: ökat under de senaste åren. Då personalstyrkan år     närnns i riksdagsledamot Elos spörsmål kan kon-
27455: 1995, när Finland blev medlem i Europeiska            stateras att enligt Tullstyrelsens utredning be-
27456: unionen, var 2 142 årsverken efter de sparåtgär-      handlas ansökningar om återbetalning av bilskatt
27457: der som genomförts i början av 1990-talet var         på grundval av invaliditet för närvarande i regel
27458: styrkan i slutet av 1999 redan 2 294. Målet är        inom en månad och senast två månader efter att
27459: emellertid att ytterligare öka antalet anställda en   ansökan inkommit. 1 vissa fall kan behandlingsti-
27460: 
27461: 
27462: 4
27463: Ministems svar                                                  KK 811/2000 vp- Mikko Elo /sd
27464: 
27465: 
27466: den bli längre, men det beror på omständigheter     domstolen och som påverkar behandlingen av an-
27467: som inte avhänger av Tullstyrelsen, t.ex. på att    sökan skall avgöras.
27468: medicinska tilläggsutredningar måste inhämtas,         Också finansministeriet, som ansvarar för re-
27469: fordonets tänkta användningsändamål skall utre-     sultatstymingen av tullverket, förutsätter och
27470: das eller på att man tvingas vänta på att ett be-   övervakar ständigt att tullmyndighetema på bäs-
27471: svärsärende som är anhängigt vid förvaltnings-      ta möjliga sätt sköter betjäningen av både kom-
27472:                                                     mersiella aktörer och enskilda medborgare.
27473: 
27474: 
27475: 
27476: Helsingfors den 15 november 2000
27477: 
27478:     Minister Suvi-Anne Siimes
27479: 
27480: 
27481: 
27482: 
27483:                                                                                                   5
27484:                                                              KK 812/2000 vp -     Mikko Kuoppa /vas
27485: 
27486: 
27487: 
27488: 
27489:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 812/2000 vp
27490: 
27491:                                              Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuvien lääke-
27492:                                              tieteellisen arvioinnin oikeudenmukaisuus
27493: 
27494: 
27495: 
27496: 
27497: Eduskunnan puhemiehelle
27498: 
27499: Työtapaturman uhrien ja työkyvyttömyyseläk-           ei myöskään tarvitse olla työkyvyttömyyttä ai-
27500: keelle pyrkijäiden oikeuskohtelu on aiheuttanut       heuttaneen alueen erikoislääkäri. Kuitenkin hä-
27501: paljon oikeutettua tyytymättömyyttä. Ongelman         nen kantansa ratkaisee, vaikka potilaan tutki-
27502: ydin on siinä, että päätöksen tekee ensi vaiheessa    neen erikoislääkärin kanta olisi ollut toinen.
27503: vakuutus- tai eläkevakuutusyhtiö, jonka talou-
27504: dellisessa intressissä on korvauksen epääminen.       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27505:    Korvausten epäämispäätöksissä päätöksiä ei         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27506: perustella. Käytännössä nämä päätökset perustu-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27507: vat tällöin useimmiten vakuutuslääkärin ar-           vaksi seuraavan kysymyksen:
27508: vioon. Arvioita ei kuitenkaan tarvitse esittää edes
27509: sille, jota epäämispäätös koskee.                           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
27510:     Käytännössä siis vakuutuslääkärin kanta on              tyä, jotta työtapaturman uhrien ja työky-
27511: ratkaiseva, vaikka sitä ei saatetakaan asianomai-           vyttömyyseläkkeelle hakeutuvien henki-
27512: sen tietoon. Kaiken lisäksi vakuutuslääkäri antaa           löiden vammojen ja sairauksien lääke-
27513: arvionsa potilasta tutkimatta. Vakuutuslääkärin             tieteellinen arviointi tapahtuu puolueet-
27514:                                                             tomasti ja asiantuntevasti?
27515: 
27516: 
27517: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
27518: 
27519:     Mikko Kuoppa /vas
27520: 
27521: 
27522: 
27523: 
27524:                                                                                                Versio 2.0
27525: KK 812/2000 vp -       Mikko Kuoppa /vas                                                Ministerin vastaus
27526: 
27527: 
27528: 
27529: 
27530: Eduskunnan puhemiehelle
27531: 
27532: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mmm-                    Työeläke- ja tapaturmavakuutuslaitosten lää-
27533: tussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette         ketieteellistä asiantuntemusta edustavat niiden
27534: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-          palveluksessa toimivat asiantuntijalääkärit Hei-
27535: nen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuo-              dän tehtävänään on antaa arvio niistä lääketie-
27536: pan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           teellisistä seikoista, jotka vaikuttavat tapaturma-
27537: KK 812/2000 vp:                                          tai työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisuun. Asian-
27538:                                                          tuntijalääkärin tehtävänä ei ole vakuutus- tai elä-
27539:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-         kelaitoksen edun ajaminen, vaan hänen velvolli-
27540:        tyä, jotta työtapaturman uhrien ja työky-        suutenaan on toimia ehdottoman objektiivisesti
27541:        vyttömyyseläkkeelle hakeutuvien henki-            lääketieteellisten kysymysten asiantuntijana.
27542:        löiden vammojen ja sairauksien lääke-            Asiantuntijalääkärin arvion tulee perustua asia-
27543:        tieteellinen arviointi tapahtuu puolueet-        kirjoihin kirjattuihin löydöksiin ja tosiseikkoi-
27544:        tomasti ja asiantuntevasti?                       hin, ei vaikutelmiin. Asiantuntijalääkärin tehtä-
27545:                                                         vänä on muodostaa asiassa mielipiteensä oikeu-
27546: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            denmukaisesti ja muihin korvauksenhakijoihin
27547: ti seuraavaa:                                           nähden tasapuolisesti. Asiantuntijalääkäri ei saa
27548: Työeläke- ja tapaturmavakuutuslainsäädännössä            arviotaan tehdessään myöskään olla potilaan suo-
27549: säädetään perusteista, joilla hakijan oikeus työ-       ran tai epäsuoran painostuksen kohteena. Työelä-
27550: kyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeeseen ratkais-           ke- ja tapaturmavakuutuslaitoksen tulee huoleh-
27551: taan. Työtapaturma-ja työeläkevakuutuksen toi-          tia, että heidän käyttämillään asiantuntijalääkä-
27552: meenpano on lailla annettu yksityisten vahinko-         reillä on riittävän korkea ja ajanmukainen lääke-
27553: vakuutus- ja työeläkevakuutusyhtiöiden hoidet-          tieteellisen tiedon taso ja hyvä kokemus käytän-
27554: tavaksi. Siksi niiden tehtävänä on ratkaista asian-     nön lääkärin työstä.
27555: omaista lainsäädäntöä soveltamalla, onko henki-             Työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkettä rat-
27556: lö oikeutettu lain mukaisiin etuuksiin. Vakuutus-       kaistaessa on otettava huomioon lääketieteellis-
27557: ja eläkelaitoksen tekemä ratkaisu voidaan saat-         ten seikkojen lisäksi myös hakijan koulutus, ai-
27558: taa puolueettoman muutoksenhakuelimen tutkit-           kaisempi toiminta, ikä, asuinolosuhteet sekä näi-
27559: tavaksi.                                                hin verrattavat muut seikat. Näin ollen näiden
27560:    Silloin, kun kysymys on eläkeoikeudesta työ-         ratkaisujen tekemiseentyöeläke-ja tapaturmava-
27561: kyvyttömyyden perusteella, ratkaisun tekeminen          kuutuslaitoksissa osallistuu myös muun alan
27562: edellyttää riittävää lääketieteellistä selvitystä ha-   asiantuntijoita. Asiantuntijalääkärit ovat vain
27563: kijan terveydentilasta ja työkyvystä. Lähtökoh-         yksi etuusasioiden ratkaisuun osallistuva asian-
27564: taisesti tällaisen selvityksen antaa potilasta hoita-   tuntijataho. Tarvittaessa vakuutus- ja eläkelaitos
27565: va lääkäri. Hänen ensisijaisena tehtävänään on          voi myös pyytää asiassa ulkopuolisen erikois-
27566: hoitaa potilasta. Sen lisäksi hänen on kirjattava       alan asiantuntijan lausunnon.
27567: vakuutus- ja eläkelaitokselle toimitettavaan lää-           Eläkkeen hakijoiden tasapuolisen kohtelun
27568: kärinlausuntoon hoidon ja tutkimusten yhteydes-         varmistamiseksi tapaturma- ja työeläkevakuutus-
27569: sä todetut löydökset ja havainnot. Ne tulee kirja-      laitosten yhdenmukaisesta ratkaisukäytännöstä
27570: ta siten, että niiden perusteella on mahdollista        huolehditaan muun muassa koulutuksen ja oh-
27571: tehdä objektiivinen arvio henkilön oikeudesta           jeistuksen avulla. Myös lääkärikunnalle on jär-
27572: työkyvyttömyys- tai tapaturmaeläkkeeseen.               jestetty koulutusta. Erityisesti hoitaville lääkä-
27573: 
27574: 2
27575: Ministerin vastaus                                            KK 812/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas
27576: 
27577: 
27578: reille suunnatussa työkyvyn arviointikoulutuk-         perustelemiseen liittyvistä seikoista. Myös Elä-
27579: sessa korostettiin työelämän tuntemisen merki-         keturvakeskus on antanut työkyvyttömyyseläke-
27580: tystä työkykyarviossa. Edelleen ollaan kehittä-        päätösten perustelemista koskevia yleiskirjeitä.
27581: mässä edellytyksiä paikallistason yhteistyöhön            Tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeen haki-
27582: julkisen terveydenhuollon, työterveyshuollon ja        joiden oikeusturvaa asian käsittelyn ja päätök-
27583: sosiaalivakuutuksen eri toimijoiden välillä. Esi-       senteon yhteydessä on pyritty muutenkin paran-
27584: merkiksi Työterveyslaitos on kouluttanut noin          tamaan. Vuoden 1995 alusta tapaturma- ja työ-
27585: 4 900 työterveyshuollon ammattihenkilöä ja työ-        eläkejärjestelmässä otettiin käyttöön vakuutus-
27586: paikkojen edustajaa. Työkyvyttömyyseläkeasioi-         ja eläkelaitoksen itseoikaisumenettely tapauksis-
27587: den käsittelyä varten tarvittavia lääkärintodistus-    sa, joissa vakuutus- tai eläkelaitos valitusvai-
27588: lomakkeita on kehitetty. Työeläke-, tapaturma-         heessa huomaa esimerkiksi saamansa uuden sel-
27589: ja kansaneläkejärjestelmän lääketieteelliset asi-      vityksen perusteella päätöksensä olevan virheel-
27590: antuntijat ovat parhaillaan valmistelemassa B-         linen. Tällöin vakuutus- tai eläkelaitos voi suo-
27591: lääkärintodistuslomakkeen muuttamista kuvaa-           raan oikaista päätöksensä hakijan vaatimusten
27592: maan nykyistä paremmin eläkkeen hakijan toi-           mukaisesti.
27593: mintakykyä. Myös tapaturmavakuutusjärjestel-              Vuoden 1999 huhtikuun alusta voimaan tul-
27594: mässä on käynnistetty selvitystyö tapaturma- ja        leella uudistuksella ulotettiin hallintolainkäyttö-
27595: ammattitautiasioissa käytettävän E-lääkärinlau-        lain säännökset pääosin koskemaan tapaturma- ja
27596: sunnon kehittämiseksi.                                 työeläkeasioiden käsittelyä muutoksenhakueli-
27597:     Tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeen haki-         missä. Uudistus merkitsee muun muassa sitä, että
27598: jan oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että       muutoksenhakuelimissä noudatetaan hallinto-
27599: hän saa tietää ratkaisuun vaikuttaneet lääketie-       lainkäyttölain 9 luvun säännöksiä asian ratkaise-
27600: teelliset ja muut seikat. Nämä tiedot hänen tulee      misen ja päätösten perustelemisen osalta. Samal-
27601: saada ensisijaisesti päätöksen ja sen perustelujen     la lisättiin päätöksenteon avoimuutta ja julki-
27602: kautta. Perustelujen tulee olla tässä suhteessa        suutta mahdollistamaHa myös suullinen käsittely
27603: riittävän yksilölliset ja selkeät. Lisäksi hakijalla   muutoksenhaun yhteydessä.
27604: on oikeus saada tietoonsa tapaturma- tai eläkeva-         Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-
27605: kuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin sisäisiin kä-     laan valmisteilla julkisuus- ja tietosuojalainsää-
27606: sittelyasiakirjoihin merkitty kannanotto. On kui-      dännön uudistamiseen liittyviä lainmuutoksia.
27607: tenkin muistettava, että eläkeratkaisuun vaikutta-     Niiden yhteydessä tulee esille kysymys salassa
27608: vat myös muut kuin lääketieteelliset seikat.           pidettävistä tiedoista koko sosiaalivakuutuksen
27609:     Tapaturmavakuutuslaitosten ratkaisutoimin-         osalta. Lisäksi oikeusministeriö on asettanut oi-
27610: taa on tehostettu muun muassa vuoden 1997 alus-        keusturvan tehostamiseksi laajan komitean sel-
27611: ta voimaan tulleilla lainmuutoksilla. Niillä lisät-    vittämään sosiaaliturvan muutoksenhakujärjes-
27612: tiin työmarkkinaosapuolten, sosiaali- ja terveys-      telmää. Komitean työn on tarkoitus valmistua lo-
27613: ministeriön ja vakuutuslaitosten yhteistoiminta-       kakuun loppuun 2001 mennessä. Tässä yhteydes-
27614: elimenä toimivan tapaturma-asiain korvauslauta-        sä on tarkoituksena selventää myös asiantuntija-
27615: kunnan mahdollisuuksia valvoa tapaturmavakuu-          lääkäreiden asemaa sosiaalivakuutuksen muu-
27616: tusyhtiöiden korvauskäytännön yhdenmukai-              toksenhakujärjestelmässä. Ministeriö tulee myös
27617: suutta korvausratkaisuihin liittyvän lausuntome-       edelleen kiinnittämään huomioita etuuspäätös-
27618: nettelyn avulla. Korvauslautakunta on myös an-         ten perustelujen ymmärrettävyyden parantami-
27619: tanut tapaturmavakuutusyhtiöille ohjeita vahin-        seen.
27620: goittuneen työkyvyn selvittämiseen ja ratkaisun
27621: 
27622: 
27623: 
27624: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
27625: 
27626:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
27627:                                                                                                         3
27628: KK 812/2000 vp -      Mikko Kuoppa /vas                                                 Ministerns svar
27629: 
27630: 
27631: 
27632: 
27633: Tili riksdagens talman
27634: 
27635: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       en objektiv bedörnning av en persons rätt till in-
27636: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    valid- eller olycksfallspension.
27637: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik-          Den medicinska expertisen vid arbetspen-
27638: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs-      sions- och olycksfallsförsäkringsanstalterna re-
27639: mål SS 812/2000 rd:                                   presenteras av de sakkunnigläkare som är anställ-
27640:                                                       da vid dem. Deras uppgift är att bedöma vilka
27641:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         medicinska faktorer som inverkar på besluten om
27642:        för att den medicinska bedömningen av          olycksfalls- eller invalidpension. Sakkunnigläka-
27643:        de skador och sjukdomar som personer           rens uppgift är inte att främja försäkrings- eller
27644:        som råkat ut för olycksfall i arbetet och      pensionsanstaltens intresse utan hans skyldighet
27645:        personer som ansöker om invalidpen-            är att verka absolut objektivt som sakkunnig i
27646:        sion skall ske opartiskt och basera sig        medicinska frågor. Sakkunnigläkarens bedöm-
27647:        på sakkunskap?                                 ning skall basera sig på upptäckter och fakta som
27648:                                                       antecknats i dokumenten, inte på intryck. Sak-
27649: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       kunnigläkarens uppgift är att skapa sig en objek-
27650: föra följande:                                        tiv bild av ärendet och förhålla sig opartiskt med
27651: 1 lagstiftningen om arbetspensions- och olycks-       avseende på övriga personer som ansöker om er-
27652: fallsförsäkringar föreskrivs om de grunder enligt     sättning. Sakkunnigläkaren får inte heller då han
27653: vilka sökandes rätt till invalid- och olycksfalls-    gör sin bedömning utsätta sig för direkt eller in-
27654: pension avgörs. Verkställandet av arbetsolycks-       direkt påtryckning från patientens sida. Arbets-
27655: fallsförsäkring och arbetspensionsförsäkring har      pensions- och olycksfallsförsäkringsanstalterna
27656: genom lag uppdragits åt privata olycksfalls- och      skall se till att de sakkunnigläkare som de anlitar
27657: arbetspensionsförsäkringsbolag. Därför är det         har en tillräckligt hög och tidsenlig medicinsk
27658: deras uppgift att med tillämpning av behörig lag-     kunskapsnivå och tillräcklig erfarenhet av läkar-
27659: stiftning avgöra om en person har rätt till de för-   arbete i praktiken.
27660: måner som anges i lagen. Försäkrings- eller pen-         Vid beslut om invalid- och olycksfallspension
27661: sionsanstaltens beslut kan föras till en opartisk     skall förutom medicinska faktorer även beaktas
27662: besvärsinstans för prövning.                          sökandes utbildning, tidigare verksarnhet, ålder,
27663:     När det är fråga om rätt till pension på grund    bostadsförhållande samt andra motsvarande fak-
27664: av arbetsoförmögenhet förutsätter beslutet en         torer. Således deltar även sakkuniga från andra
27665: tillräcklig medicinsk utredning om sökandes häl-      branscher i arbetspensions- och olycksfallsför-
27666: sotillstånd och arbetsförmåga. Utgångsläget är        säkringsanstalternas beslut. Sakkunnigläkarna är
27667: att den läkare som behandlar patienten ger detta      endast en av de sakkuniggrupper som deltar i be-
27668: utlåtande. Hans främsta uppgift är att behandla       slut om förmånsärenden. Vid behov kan en för-
27669: patienten. Dessutom skall han i det läkarutlåtan-     säkrings- eller pensionsanstalt i ett ärende begä-
27670: de som skickas till försäkrings- och pensionsan-      ra utlåtande även av en utomstående sakkunnig
27671: stalten anteckna de upptäckter och observationer      inom ett specialområde.
27672: som gjorts i samband med undersökningarna.               För tryggande av enjämlik behandling av per-
27673: Upptäckterna och observationerna skall anteck-        soner som ansöker om pension ser man bl.a. med
27674: nas så att det på basis av dem är möjligt att göra    hjälp av utbildning och anvisningar till att praxis
27675:                                                       vid olycksfalls- och arbetspensionsanstalternas
27676: 
27677: 4
27678: Ministerns svar                                               KK 812/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas
27679: 
27680: 
27681: bes1utsfattande är enhetlig. Man har ordnat ut-         säkringsbo1agen anvisningar om hur arbetsför-
27682: bi1dning även för 1äkarkåren. 1 den utbi1dning för      mågan hos en skadad skall k1arläggas och om
27683: bedömning av arbetsförmåga som ordnades sär-            faktorer som hänför sig tili motiveringen av be-
27684: skilt för behand1ande 1äkare poängterades vikten        s1utet. Även Pensionsskyddscentra1en har skick-
27685: av att känna till arbetslivet. Vidare försöker man      at ut cirkulär om motivering av beslut som gäller
27686: utveck1a förutsättningarna för samarbetet på 1o-        invalidpension.
27687: ka1 nivå mellan de olika aktörerna inom hä1sovår-          Man har även i övrigt försökt förbättra rätts-
27688: den, företagshä1sovården och socia1försäkring-          skyddet för personer som ansöker om olycks-
27689: en. lnstitutet för arbetshygien t.ex. har ordnat ut-    falls- och inva1idpension i samband med behand-
27690: bi1dning för ca 4 900 yrkesutbi1dade personer           1ingen av och beslut i ärendet. Vid ingången av
27691: inom företagshä1sovården och representanter för         1995 togs inom olycksfalls- och arbetspensions-
27692: arbetsp1atserna. De b1anketter för 1äkarintyg som       systemet i bruk ett sjä1vrättelseförfarande för för-
27693: behövs för behandling av inva1idpensionsären-           säkrings- och pensionsanstalterna i sådana fall
27694: den har utveck1ats. Medicinska sakkunniga inom          där försäkrings- eller pensionsansta1ten i be-
27695: arbetspensions-, o1ycksfalls- och fo1kpensions-         svärsskedet märker t.ex. på basis av en ny utred-
27696: systemet håller som bäst på att bereda en ändring       ning att man har fattat fel beslut. Härvid kan för-
27697: av b1anketten för B-läkarutlåtanden så att den          säkrings- eller pensionsanstalten direkt ändra be-
27698: bättre beskriver pensionssökandes funktionsför-         slutet på det sätt som sökanden kräver.
27699: måga. lnom olycksfallsförsäkringssystemet har              Genom den reform som trädde i kraft vid in-
27700: man också in1ett arbete för att utveck1a det E-1ä-      gången av april 1999 utsträcktes bestämmelser-
27701: karutlåtande som används i ärenden som gäller          na i förvaltningsprocesslagen i huvudsak till att
27702: o1ycksfall och yrkessjukdomar.                          gälla behandlingen av olycksfalls- och arbets-
27703:     Med tanke på rättsskyddet för den som ansö-        pensionsärenden i besvärsinstanser. Revidering-
27704: ker om olycksfalls- och invalidpension är det          en innebär bl.a. att man i besvärsinstanserna iakt-
27705: nödvändigt att han får veta vi1ka medicinska och       tar bestämmelserna i 9 kap. förvaltningspro-
27706: andra faktorer som inverkat på bes1utet. Dessa         cesslagen tili den del de gäller avgörande av ett
27707: uppgifter bör han få i första hand från beslutet       ärende och motivering av beslut. Samtidigt öka-
27708: och motiveringen tili det. 1 detta hänseende bör       des beslutsfattandets öppenhet och offentlighet
27709: motiveringen vara tillräck1igt detaljerad och tyd-     genom att muntlig behandling i samband med sö-
27710: 1ig. Dessutom bör sökanden få tiligång till den        kande av ändring gjordes möjlig.
27711: ståndpunkt som olycksfalls- eller pensionsför-             Vid social- och hälsovårdsministeriet bereder
27712: säkringsanstaltens sakkunnig1äkare antecknat i         man som bäst lagändringar som hänför sig till re-
27713: de interna handläggningsdokumenten. Man bör            videringen av offentlighets- och datasekretess-
27714: dock observera att även andra än medicinska fak-       lagstiftningen. 1 samband härmed kommer frå-
27715: torer inverkar på pensionsbeslutet.                    gan om sekretessbelagda uppgifter då det gäller
27716:     Olycksfallsförsäkringsanstalternas      besluts-   hela socialförsäkringen att tas upp. Dessutom har
27717: verksamhet har effektiverats bl.a. genom de lag-       justitieministeriet för förbättring av rättsskyddet
27718: ändringar som trädde i kraft vid ingången av år        tillsatt en omfattande kommitte med uppdrag att
27719:  1997. Genom dem ökades möjligheterna för er-          utreda besvärssystemet inom socia1skyddet. Av-
27720: sättningsnämnden för olycksfallsärenden, som           sikten är att kommitten skall slutföra sitt arbete
27721: verkar som samarbetsorgan för arbetsmarknads-          före utgången av oktober 200 1. Avsikten är att i
27722: parterna, social- och hälsovårdsministeriet och        samband med detta även klarlägga sakkunniglä-
27723:  försäkringsanstalterna, att övervaka enhetlighe-      karnas ställning inom socialförsäkringens be-
27724: ten då det gäller o1ycksfallsförsäkringsbolagens       svärssystem. Ministeriet kommer ytterligare att
27725:  ersättningspraxis med hjä1p av ett utlåtandeförfa-    fåsta uppmärksamhet vid att motiveringen till
27726:  rande som hänför sig till ersättningsbes1uten. Er-    förmånsbesluten görs k1arare och mera förståeli-
27727:  sättningsnämnden har också givit olycksfallsför-      ga.
27728: 
27729: 
27730:                                                                                                           5
27731: KK 812/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas                Ministems svar
27732: 
27733: 
27734: Helsingfors den 15 november 2000
27735: 
27736:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
27737: 
27738: 
27739: 
27740: 
27741: 6
27742:                                                         KK 813/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r ym.
27743: 
27744: 
27745: 
27746: 
27747:                                                SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 813/2000 rd
27748: 
27749:                                                Rätten att få sin adress skriven på sitt moders-
27750:                                                mål
27751: 
27752: 
27753: 
27754: 
27755: Tili riksdagens talman
27756: 
27757: Finland är ett tvåspråkigt land. Ortnamn och ga-            Problemet ligger i Postens databas, där de fles-
27758: tuadresser finns ofta på båda språken, speciellt         ta organisationer, föreningar och tidningar tar
27759: om man bor i en svenskspråkig eller tvåspråkig           sina adressuppgifter. När postnumret matas in i
27760: kommun. Posten borde som statligt ägt företag,           dataregistret, verkar det av allt att dömma som
27761: bereda möjlighet att få sin adress utskriven på sitt     om adressen automatiskt enbart skrivs ut på
27762: eget modersmål.                                          finska. Detta borde enkelt kunna åtgärdas exem-
27763:    Svenskspråkiga personer får ofta sin adress på        pelvis genom att ange modersmål vid registre-
27764: försändelser skriven på finska trots att de i regist-    ring. Trots flera uppmaningar av privatpersoner
27765: rerings- eller beställningsskedet fyllt i adressen       om rättelse har ingenting skett. Posten skall inte
27766: på svenska. Detta gäller även exempelvis tid-            ifrågasätta en kunds begäran att få sin adress ut-
27767: ningar beställda från Sverige, trots att en svensk-      skriven på sitt eget modersmål.
27768: språkig person fyllt i sin adress på svenska kom-
27769: mer tidningen adresserad på finska, eftersom            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den ord-
27770: man även i Sverige använder Postens databas.            ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
27771:    Ett annat exempel är brev postade i Finland          ställa följande spörsmål tili behörig medlem av
27772: med finländsk mottagare, men adressen skriven           statsrådet:
27773: på svenska. Dessa försändelser sänds ibland via
27774: Sverige. Förklaringen från Postens sida är att be-              Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
27775: teckningen FIN saknas, varmed maskinbehand-                    för att Pasten skall utveckla sin databas
27776: lingen kan uppfatta brevet som en utlandsförsän-               så att den möjliggör adressutskrifter på
27777: delse. Denna förklaring är absurd eftersom Fin-                svenska samt registrerar inhemska
27778: land är ett tvåspråkigt land och användningen av               adresser på svenska somfinländska?
27779: svenska inte borde föranleda ett antagande om att
27780: mottagaren är utländsk.
27781: 
27782: 
27783: 
27784: Helsingfors den 19 oktober 2000
27785: 
27786:     Nils-Anders Granvik /sv
27787:     Pehr Löv /sv
27788: 
27789: 
27790: 
27791: 
27792:                                                                                                   Version 2.0
27793: Suomennos                                              KK 813/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r ym.
27794: 
27795: 
27796: 
27797: 
27798:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 813/2000 vp
27799: 
27800:                                               Oikeus saada osoitteensa äidinkielellä kirjoitet-
27801:                                               tuna
27802: 
27803: 
27804: 
27805: 
27806: Eduskunnan puhemiehelle
27807: 
27808:  Suomi on kaksikielinen maa. Paikannimet ja ka-           Ongelma on Postin tietokannassa, josta useim-
27809:  tuosoitteet ovat usein molemmilla kielillä, erityi-   mat järjestöt, yhdistykset ja lehdet ottavat osoite-
27810:  sesti ruotsinkielisissä tai kaksikielisissä kunnis-   tietonsa. Kun postinumero syötetään tiedostoon,
27811:  sa. Postin tulisi valtion omistamana yrityksenä       vaikuttaa kaikesta päätellen siltä kuin osoite tu-
27812: tarjota mahdollisuus saada oma osoite äidinkie-        lostuisi ainoastaan suomenkielisenä. Tämä olisi
27813:  lellä kirjoitettuna.                                  yksinkertaisesti hoidettavissa esim. siten, että äi-
27814:     Ruotsinkieliset henkilöt saavat usein lähetyk-     dinkieli ilmoitettaisiin rekisteröinnin yhteydes-
27815: sissä olevan osoitteensa suomenkielisenä siitä         sä. Huolimatta yksityishenkilöiden useista kor-
27816: huolimatta, että he ovat rekisteröinti- tai tilaus-    jauskehotuksista mitään ei ole tapahtunut. Postin
27817: vaiheessa täyttäneet osoitteensa ruotsiksi. Tämä       ei tule kyseenalaistaa asiakkaan pyyntöä saada
27818: koskee esim. Ruotsista tilattuja lehtiä. Vaikka        osoitteensa omalla äidinkielellään.
27819: ruotsinkielinen henkilö on täyttänyt osoitteensa
27820: ruotsin kielellä, lehti tulee suomenkielisellä         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27821: osoitteella, koska myös Ruotsissa käytetään Pos-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
27822: tin tietokantaa.                                       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27823:     Toisena esimerkkinä ovat Suomesta postitetut       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27824: kirjeet, joilla on suomalainen vastaanottaja mut-
27825: ta joihin osoite on kirjoitettu ruotsiksi. Nämä lä-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
27826: hetykset lähetetään joskus Ruotsin kautta. Postin             tyä, jotta Posti kehittää tietokantaansa
27827: puolelta selityksenä on, että niistä puuttuu tun-             siten, että se mahdollistaa osoitteen tu-
27828: nus FIN, jolloin koneellinen käsittely voi tulkita            lostamisen ruotsiksi sekä tallentaa ruot-
27829: kirjeen ulkomaanlähetykseksi. Tämä selitys on                 sinkieliset kotimaiset osoitteet suoma-
27830: järjetön, koska Suomi on kaksikielinen maa ja                 laisina?
27831: ruotsin kielen käytön ei tulisi johtaa olettamaan,
27832: jonka mukaan vastaanottaja on ulkomaalainen.
27833: 
27834: 
27835: 
27836: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
27837: 
27838:     Nils-Anders Granvik /r
27839:     Pehr Löv /r
27840: 
27841: 
27842: 
27843: 2
27844: Ministerin vastaus                                    KK 813/2000 vp -     Nils-Anders Granvik /r ym.
27845: 
27846: 
27847: 
27848: 
27849: Eduskunnan puhemiehelle
27850: 
27851: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-             Postin osoiterekisterin lisäksi myös muut re-
27852: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      kisterinpitäjät kuten väestörekisterikeskuksen
27853: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          osoitepalvelut päivittävät osoitteita, jonka lisäk-
27854: vastattavaksi kansanedustaja Nils-Anders Gran-         si monilla lehdillä on täysin itsenäiset osoitejär-
27855: vikin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        jestelmät
27856: sen KK 813/2000 vp:                                       Postin osoiterekisterissä on tieto rekisteröi-
27857:                                                        dyn äidinkielestä, jonka perusteella määräytyy
27858:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        muun muassa osoitteenmuutoksesta lähetettävän
27859:       tyä, jotta Posti kehittää tietokantaansa         vahvistuksen kieli. Postinsaajan osoite tulostuu
27860:       siten, että se mahdollistaa osoitteen tu-        lähetyksiin kuitenkin sillä kielellä, jonka asiakas
27861:       lostamisen ruotsiksi sekä tallentaa ruot-        itse ilmoittaa. Jos asiakas siis ilmoittaa osoitteen-
27862:       sinkieliset kotimaiset osoitteet suoma-          muutoslomakkeeseen osoitteensa suomen kielel-
27863:       laisina?                                         lä, vaikka osoiterekisterissä hänen äidinkielensä
27864:                                                        on toinen, tulee hänen postilähetyksiinsä suo-
27865: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          menkielinen osoite. Tämä on mahdollista vain
27866: ti seuraavaa:                                          kaksikielisissä kunnissa.
27867: Kirjallisessa kysymyksessä esitetään, että osoit-         Suomen Posti Oy katsoo, että osoitekirjoituk-
27868: teiden tulostuminen postilähetyksiin muulla kuin       sessa on perusteltua noudattaa asiakkaan tahtoa.
27869:                                                        Kaksikielisissä talouksissa se on myös hyvin
27870: vastaanottajan äidinkielellä johtuisi Postin tieto-
27871: kannasta, josta useimmat järjestöt, yhdistykset ja     käytännöllinen ratkaisu.
27872: lehdet ottavat osoitetietonsa.                            Liikenne- ja viestintäministeriö pitää Suomen
27873:                                                        Posti Oy:n näkemystä perusteltuna ja yhtyy sii-
27874:                                                        hen.
27875: 
27876: 
27877: 
27878: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
27879: 
27880:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
27881: 
27882: 
27883: 
27884: 
27885:                                                                                                           3
27886: KK 813/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r ym.                                             Ministerns svar
27887: 
27888: 
27889: 
27890: 
27891: Till riksdagens talman
27892: 
27893: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      gistercentralens adresstjänst, som uppdaterar
27894: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   adresser. Dessutom har många tidningar helt se-
27895: rådet översänt följande av riksdagsledamot Nils-     parata adressystem.
27896: Anders Granvik /sv m.fl. undertecknade skriftli-        Postens adressregister innehåller uppgifter om
27897: ga spörsmål SS 813/2000 rd:                          de registrerades modersmål och på basis av de
27898:                                                      uppgifterna bestäms bl.a. språket på den bekräf-
27899:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         telse som skickas ut till följd av en adressänd-
27900:       för att Pasten skall utveckla sin databas      ring. Mottagarens adress skrivs dock ut på för-
27901:       så att den möjliggör adressutskrifter på       sändelserna på det språk som kunden själv har
27902:       svenska samt registrerar inhemska              uppgett. Om kunden på adressändringsblanket-
27903:       adresser på svenska somfinländska?             ten alltså skriver sin adress på finska, även om
27904:                                                      hans modersmål är ett annat i adressregistret,
27905: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      skrivs adressen på hans postförsändelser ut på
27906: föra följande:                                       finska. Detta är möjligt enbart i tvåspråkiga kom-
27907: 1 det skriftliga spörsmålet anförs att det faktum    muner.
27908: att adresser skrivs ut på postförsändelser på ett       Posten Finland Ab anser att det i fråga om
27909: annat språk än mottagarens modersmål skulle          adresspåskriften är motiverat att beakta kundens
27910: bero på Postens databas, där de flesta organisa-     önskemål. 1 tvåspråkiga hushåll är detta även en
27911: tioner, föreningar och tidningar tar sina adress-    mycket praktisk lösning.
27912: uppgifter.                                              Kommunikationsministeriet anser att Posten
27913:    Utöver Postens adressregister är det även         Finland Ab:s ståndpunkt är motiverad och fören-
27914: många andra registerförare, t.ex. befolkningsre-     ar sig med den.
27915: 
27916: 
27917: 
27918: Helsingfors den 14 november 2000
27919: 
27920:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
27921: 
27922: 
27923: 
27924: 
27925: 4
27926:                                                         KK 814/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r
27927: 
27928: 
27929: 
27930: 
27931:                                             SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 814/2000 rd
27932: 
27933:                                             Specialyrkesutbildning inom vården för perso-
27934:                                             ner med begåvningshandikapp
27935: 
27936: 
27937: 
27938: 
27939: Tili riksdagens talman
27940: 
27941: Specialyrkesutbildning finns i dagens läge inom         En specialyrkesutbildning som exempelvis en
27942: många områden för utvecklingsstörda och perso-       närvårdar- eller vårdbiträdesutbildning inom vår-
27943: ner med begåvningshandikapp. Det är viktigt att      den för personer med begåvningshandikapp som
27944: det för alla människor finns förutsättningar och     är anpassad till enklare uppgifter finns det alltså
27945: uppmuntran till en utbildning och ett yrke som       ett behov av i Svenskfinland.
27946: man är intresserad av. Alla människor har ett be-
27947: hov av att känna självaktning och att känna sig      Hänvisande till det ovan anförda får j ag i den
27948: behövda och viktiga. För svenskspråkiga med          ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
27949: specialutbildningsbehov finns det ingen special-     ver ställa följande spörsmål till behöriga medlem
27950: yrkesutbildning inom vården för tillfållet. Perso-   av statsrådet:
27951: ner med begåvningshandikapp arbetar dock re-
27952: dan i dag inom vården med enklare uppgifter och            Vad ämnar regeringen vidta för åtgär-
27953: ett intresse för denna bransch finns, även hos             der för att skapa förutsättningar för
27954: svenskspråkiga utvecklingsstörda.                          svenskspråkiga begåvnings handikappa-
27955:                                                            de att utbilda sig inom vårdbranschen?
27956: 
27957: 
27958: Helsingfors den 19 oktober 2000
27959: 
27960:     Nils-Anders Granvik /sv
27961: 
27962: 
27963: 
27964: 
27965:                                                                                               Version 2.0
27966: Suomennos                                                  KK 814/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r
27967: 
27968: 
27969: 
27970: 
27971:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 814/2000 vp
27972: 
27973:                                                Erikoisammattikoulutuksen järjestäminen hoi-
27974:                                                toalalla kehitysvammaisille
27975: 
27976: 
27977: 
27978: 
27979: Eduskunnan puhemiehelle
27980: 
27981: Erikoisammattikoulutusta kehitysvammaisille on          alan lähihoitaja- tai hoitoapulaiskoulutukselle,
27982: nykyään monilla aloilla. On tärkeää, että kaikki        joka on sopeutettu yksinkertaisiin tehtäviin kehi-
27983: ihmiset voivat saada mahdollisuuden ja kannus-          tysvammaisille.
27984: tusta koulutukseen ja ammattiin, josta he ovat
27985: kiinnostuneita. Kaikilla ihmisillä on tarve tuntea      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27986: itsekunnioitusta ja tuntea itsensä tarpeellisiksi ja    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27987: tärkeiksi. Hoitoalalla ei ole tällä hetkellä erikois-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27988: ammattikoulutusta ruotsinkielisille, joilla on er-      vaksi seuraavan kysymyksen:
27989: koiskoulutustarpeita. Kehitysvammaiset työs-
27990: kentelevät jo nykyään hoitoalalla yksinkertaisis-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
27991: sa tehtävissä, ja myös ruotsinkielisten kehitys-              tyä luodakseen edellytykset ruotsinkieli-
27992: vammaisten parissa on kiinnostusta tätä alaa koh-             sille kehitysvammaisille kouluttautumi-
27993: taan.                                                         seen hoitoa/alla?
27994:    Suomen ruotsinkielisillä alueilla on siis tarvet-
27995: ta sellaiselle erikoiskoulutukselle, esim. hoito-
27996: 
27997: 
27998: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
27999: 
28000:     Nils-Anders Granvik /r
28001: 
28002: 
28003: 
28004: 
28005: 2
28006: Ministerin vastaus                                      KK 814/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r
28007: 
28008: 
28009: 
28010: 
28011: Eduskunnan puhemiehelle
28012: 
28013: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        köhinnan tulon perusteella. Ammatillisessa eri-
28014: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    tyisopetuksessa koulutusalakohtaiset yksikkö-
28015: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        hinnat ovat 50 % korkeammat kuin yksikköhin-
28016: vastattavaksi kansanedustaja Nils-Anders Gran-       nat muussa saman alan koulutuksessa.
28017: vikin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto voidaan
28018: KK 814/2000 vp:                                      suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Oppi-
28019:                                                      sopimuskoulutuksessa opiskelija suorittaa osan
28020:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      opintoja työpaikalla ja osan oppilaitoksessa. Op-
28021:       tyä luodakseen edellytykset ruotsinkieli-      pisopimus on määräaikainen työsopimus, jossa
28022:       sille kehitysvammaisille kouluttautumi-        osapuolina ovat opiskelija, työnantaja ja koulu-
28023:       seen hoitoalalla?                              tuksen järjestäjä, joka vastaa koulutuksen toteut-
28024:                                                      tamisesta ja valvonnasta. Kaikki edellä mainitut
28025: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioitta-         koulutuksen järjestäjät voivat järjestää oppisopi-
28026: vasti seuraavaa:                                     muskoulutusta.
28027: Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoi-      Erityisopetuksena järjestettävän oppisopimus-
28028: taja) johtavaa ruotsinkielistä koulutusta voivat     koulutuksen rahoitukseen sovelletaan oppisopi-
28029: järjestää seuraavat ruotsinkieliset koulutuksen      muskoulutuksen yksikköhintaa korotettuna 50
28030: järjestäjät: Samfundet Folkhälsan i Svenska Fin-     prosentilla.
28031: land r.f., Aktiebolaget Yrkeshögskolan Sydväst          Ruotsinkielistä vammaisten opiskelijoiden
28032: ja Svenska Österbottens förbund för utbildning       valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta
28033: och kultur. Lähihoitajakoulutuksen ruotsinkieli-     muuna kuin erityisenä koulutustehtävänä voi jär-
28034: siä aloituspaikkoja on vuonna 2000 n. 150.           jestää Vaasan kaupunki ja erityisopetuksen
28035:    Lisäksi kolmella kaksikielisellä koulutuksen      yhteydessä Nona Svenska Österbottens yrkeslä-
28036: järjestäjällä on mahdollisuus järjestää myös ruot-   roanstalter samkommun. Valmentavan ja kun-
28037: sinkielistä lähihoitajakoulutusta. Nämä koulu-       touttavan opetuksen ja ohjauksen tarkoituksena
28038: tuksen järjestäjät ovat Turun kaupunki, Vaasan       on antaa vammaisille opiskelijoille valmiuksia
28039: kaupunki ja Keski-Pohjanmaan koulutuskun-            ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumi-
28040: tayhtymä.                                            seen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksen
28041:    Kaikilla edellä mainituilla koulutuksen järjes-   laajuus on 40-120 opintoviikkoa.
28042: täjillä on mahdollisuus järjestää lähihoitajakou-       Kehitysvammaisille voidaan järjestää myös
28043: lutusta myös ammatillisena erityisopetuksena,        ammatillista lisäkoulutusta oppisopimuskoulu-
28044: jolloin ne saavat siihen erityisrahoituksen.         tuksena. Tällöin työnantaja voi kouluttaa palve-
28045:    Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-    luksessaan olevaa kehitysvammaista hänelle so-
28046: tun lain (63511998) mukaisesti ammatillisessa        piviin työtehtäviin, oppisopimus räätälöidään
28047: peruskoulutuksessa rahoitus määräytyy opiskeli-      aina opiskelijan ja työnantajan tarpeisiin.
28048: jamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksik-
28049: 
28050: 
28051: Helsingissä 15 päivänä manaskuuta 2000
28052: 
28053:     Opetusministeri Maija Rask
28054:                                                                                                      3
28055: KK 814/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r                                                 Ministems svar
28056: 
28057: 
28058: 
28059: 
28060: Tili riksdagens talman
28061: 
28062: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      visningen är prisema per enhet enligt utbild-
28063: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   ningsområde 50% högre än prisema per enhet i
28064: rådet översänt följande av riksdagsledamot Nils-     annan utbildning inom samma bransch.
28065: Anders Granvik /sv undertecknade skriftliga             Grundexamen inom social- och hälsovårds-
28066: spörsmål SS 814/2000 rd:                             branschen kan också avläggas som läroavtalsut-
28067:                                                      bildning. 1 läroavtalsutbildningen genomför den
28068:        Vad ämnar regeringen vidta för åtgär-         studerande en del av studiema på en arbetsplats
28069:        der för att skapa förutsättningar för         och en del i en läroanstalt. Läroavtalet är ett ar-
28070:        svens kspråkiga begåvnings handikappa-        betsavtal för bestämd tid där parterna är studeran-
28071:        de att utbilda sig inom vårdbranschen?        den, arbetsgivaren och utbildningsanordnaren,
28072:                                                      som svarar för genomförandet och övervakning-
28073: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      en av utbildningen. Alla ovan nämnda utbild-
28074: föra följande:                                       ningsanordnare kan ordna läroavtalsutbildning.
28075:                                                         1 fråga om finansieringen av läroavtalsutbild-
28076: Svenskspråkig utbildning som leder till grundex-     ning som ordnas som specialundervisning tilläm-
28077: amen inom social- och hälsovårdsbranschen, när-      pas priset per enhet för läroavtalsutbildning höjt
28078: vårdare, ordnas av följande svenskspråkiga ut-       med 50 procent.
28079: bildningsanordnare: Samfundet Folkhälsan i              Svenskspråkig undervisning och handledning
28080: Svenska Finland r.f., Aktiebolaget Yrkeshögsko-      som ges handikappade studerande i tränings- och
28081: lan Sydväst och Svenska Österbottens förbund för     rehabiliteringssyfte, då det inte är fråga om en
28082: utbildning och kultur. Antalet svenska nybörjar-
28083:                                                      särskild utbildningsuppgift, kan ordnas av Vasa
28084: platser i närvårdarutbildningen uppgick år 2000
28085:                                                      stad och i samband med specialundervisningen
28086: tili ca 150.
28087:     Dessutom har tre tvåspråkiga utbildningsan-      av Norra Svenska Österbottens yrkesläroanstal-
28088: ordnare möjlighet att ordna närvårdarutbildning      ter sarnkommun. Undervisning och handledning
28089: också på svenska. Dessa är Åbo stad, Vasa stad       som ges i tränings- och rehabiliteringssyfte skall
28090: och Samkommunen för utbildning i Mellersta           ge handikappade studerande förutsättningar för
28091: Österbotten.                                         yrkesutbildning, en plats i arbetslivet och förmå-
28092:     Alla ovan nämnda utbildningsanordnare har        ga att klara sig i livet. Utbildningen omfattar 40
28093: möjlighet att ordna närvårdarutbildning också i      -120 studieveckor.
28094: form av yrkesinriktad specialundervisning, var-         För utvecklingshämmade kan också ordnas yr-
28095: vid de får särskild finansiering för detta.          kesinriktad tilläggsutbildning som läroavtalsut-
28096:     Enligt lagen om finansiering av undervis-        bildning. Arbetsgivaren kan då utbilda den ut-
28097: nings- och kulturverksamhet (635/1998) be-           vecklingshämmade för sådana uppgifter som
28098: stäms finansieringen inom den grundläggande          lämpar sig för honom eller henne. Läroavtalet
28099: yrkesutbildningen på basis av produkten av anta-     skräddarsys alltid för den studerandes och arbets-
28100: let studerande och ett per studerande fastställt     givarens behov.
28101: pris per enhet. I den yrkesinriktade specialunder-
28102: 
28103: 
28104: 
28105: Helsingfors den 15 november 2000
28106: 
28107:     Undervisningsminister Maija Rask
28108: 4
28109:                                                          KK 815/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
28110: 
28111: 
28112: 
28113: 
28114:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 815/2000 vp
28115: 
28116:                                              Metsätalousyrittäjien oikeus tasavertaisiin ve-
28117:                                              rovähennyksiin muun yritystoiminnan kanssa
28118: 
28119: 
28120: 
28121: 
28122: Eduskunnan puhemiehelle
28123: 
28124: Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on mm.             Nyt yrittäjä saa vähentää omalla autolla teh-
28125: teollisuuden puunkäytön lisääminen 5-10 mil-          dystä työmatkasta 1, 1 markkaa kilometriltä, kun
28126: joonalla kuutiometrillä, puuteollisuuden viennin      palkansaajan saama matkakustannusten korvaus
28127: arvon kaksinkertaistaminen sekä energiapuun           on 2,11 markkaa.
28128: käytön lisääminen 5 miljoonalla kuutiometrillä.          Valtiovarainministeriössä on tiettävästi val-
28129:    Tämä ei onnistu, ellei tehokkaasti huolehdita      misteilla muutos elinkeinoverolakiin, mutta se
28130: metsien hoidon riittävästä tasosta ja luoda kaikil-   jättää metsätalousyrittäjät verovähennysten ulko-
28131: le metsänomistajaryhmille edellytyksiä huoleh-        puolelle, kun heitä verotetaan tuloverolain mu-
28132: tia metsiensä hoidosta. Tavoitteena tuleekin olla     kaan.
28133: mm. nuorten metsien hoidossa nostaa nykyinen
28134:  150 000 hehtaarin vuotuinen työsuorite 250 000       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28135: hehtaariin.                                           jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28136:    Suomessa on noin 200 000 metsätilan omista-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28137: vaa metsätalousyrittäjää, jotka odottavat tasa-       vaksi seuraavan kysymyksen:
28138: puolista kohtelua verotuskäytännäissä muiden
28139: elinkeinonharjoittajien kanssa. Monille maa- ja             Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
28140: metsätilojen omistajille saattaa tulla huomatta-            metsätilan omistavat metsätalousyrittä-
28141: viakin kuluja varsinaisen asunnon ja metsätilan             jät saavat yhtä suuret ja tasavertaiset
28142: välisistä matkoista ja majoituksesta.                       oikeudet matkakustannusten, majoitus-
28143:    Hallitus sopikin budjettiriihessä, että elinkei-         kustannusten ja päivärahojen verovä-
28144: nonharjoittajien matkakulujen verovähennysoi-               hennyksissä kuin muutkin elinkeinon-
28145: keus nostetaan yhtä suureksi palkansaajien saa-             harjoittajat?
28146: mien verovapaiden matkakustannusten korvaus-
28147: ten kanssa.
28148: 
28149: 
28150: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
28151: 
28152:     Pekka Nousiainen /kesk
28153: 
28154: 
28155: 
28156: 
28157:                                                                                                Versio 2.0
28158: KK 815/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                             Ministerin vastaus
28159: 
28160: 
28161: 
28162: 
28163: Eduskunnan puhemiehelle
28164: 
28165: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       heutuneet matkakustannukset sekä metsäalan
28166: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   koulutustilaisuuksiin osallistumisesta aiheutu-
28167: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       neet matkakulut. Erikseen näitä kuluja ei saa vä-
28168: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen       hentää.
28169: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           Hallitus on 27 päivänä lokakuuta 2000 anta-
28170: 815/2000 vp:                                        nut eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi
28171:                                                     elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muut-
28172:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että     tamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä
28173:       metsätilan omistavat metsätalousyrittä-       maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta (HE
28174:       jät saavat yhtä suuret ja tasavertaiset        172/2000 vp ), jossa ehdotetaan, että liikkeen- ja
28175:       oikeudet matkakustannusten, majoitus-         ammatinharjoittajat sekä maatalouden harjoitta-
28176:       kustannusten ja päivärahojen verovä-          jat saisivat lisävähennyksen yksityisvarallisuu-
28177:       hennyksissä kuin muutkin elinkeinon-          teensa kuuluvan auton käytöstä elinkeinotoimin-
28178:       harjoittajat?                                 nassa tai maataloudessa niin, että vähennettävä
28179:                                                     määrä vastaisi palkansaajien verotuksessa vero-
28180: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärää.
28181: ti seuraavaa.:                                      Samoin ehdotetaan, että liikkeen- ja ammatinhar-
28182: Metsätaloudesta saatua tuloa verotetaan todellis-   joittajien sekä maataloudenharjoittajien tilapäi-
28183: ten puunmyyntitulojen perusteella, jollei vero-     sestä työmatkasta aiheutuneiden lisääntyneiden
28184: velvollinen ole vuosiksi 1993-2005 valinnut         elantokustannusten johdosta vähennettävä mää-
28185: pinta-alaperusteista metsäverotusta. Puun myyn-     rä vastaisi myös palkansaajien verotuksessa ve-
28186: titulo verotetaan metsätalouden pääomatulona        rovapaan päivärahan enimmäismäärää.
28187: tuloverolain mukaan. Pinta-alaperusteisen met-         Metsätaloutta harjoitetaan yleensä maatalou-
28188: säverotuksen valinnutta verotetaan metsätalou-      den yhteydessä. Pelkästään metsätilan omistavia
28189: den puhtaasta tulosta maatilatalouden tulovero-     verovelvollisia lienee, kuten kysymyksen perus-
28190: lain mukaan, ja tulo on ansiotuloa. Hankintatyön    teluissakin on todettu, noin 200 000. Näistä kui-
28191: osuus on ansiotuloa sekä puun myyntitulon vero-     tenkin vain muutama tuhat on sellaisia, jotka saa-
28192: tuksessa että pinta-alaperusteisessa metsävero-     vat pääasiallisen toimeentulonsa metsätaloudes-
28193: tuksessa.                                           ta. Valtaosa metsänomistajista ei harjoita metsä-
28194:    Puun myyntitulon verotuksessa metsätalou-        taloutta varsinaisena yritystoimintana, vaan he
28195: den pääomatulosta voidaan vähentää matkakulut       saavat ainoastaan satunnaisesti pääomatuloa
28196: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtunei-   puun myynnistä. Puun myynnistä saatu pääoma-
28197: na menoina. Pinta- alaperusteisessa metsävero-      tulo on verrattavissa muuhun pääomatuloon, jota
28198: tuksessa metsätalouden puhdas tulo arvioidaan       saadaan omistetun varallisuuden perusteella.
28199: tuottoperusteiden avulla. Tuloon kohdistuvat        Noin kolmasosaa yksityismetsänomistajista ve-
28200: menot otetaan huomioon keskimääräisen vähen-        rotetaan edelleen pinta-alaperusteisen metsäve-
28201: nyksen avulla, jota määritettäessä mukaan lue-      rojärjestelmän mukaan.
28202: taan myös puun kasvatuksesta ja myynnistä ai-          Toisin kuin puun myynnistä saatu tulo, joka on
28203:                                                     kokonaisuudessaan pääomatuloa, muun yritys-
28204: 
28205: 2
28206: Ministerin vastaus                                    KK 815/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
28207: 
28208: 
28209: toiminnan ja maatalouden tulos jaetaan verotetta-   lähtökohtana oli, että pinta-alaverotukseen ei sen
28210: vaksi pääomatulona ja ansiotulona. Jos puun         jäljellä olevana voimassaoloaikana tehdä muu-
28211: myyntitulon verotukseen siirtyneet metsänomis-      toksia.
28212: tajat saisivat nykyistä suuremman vähennysoi-          Vähennysoikeuden laajentaminen myös pelk-
28213: keuden matkakuluista ja oikeuden vähentää suu-      kään pääomatuloon ja yhteen pääomatulolajiin
28214: remman päivärahan, joutuisivat pinta-alaperus-      saattaisi olla ongelmallista voimassa olevan ve-
28215: teisen metsäverojärjestelmän piiriin jääneet met-   rojärjestelmän periaatteiden kannalta. Kun vielä
28216: sänomistajat huonompaan asemaan, sillä suu-         otetaan huomioon se, että metsätaloudesta saa-
28217: rempi vähennysoikeus täysimääräisenä tulisi ote-    tuun tuloon sovelletaan kahta erilaista verojärjes-
28218: tuksi huomioon vasta viiden vuoden kuluttua.        telmää vuoteen 2005 asti, hallitus ei pidä aiheel-
28219: Kun verovelvollisille poikkeuksellisesti annet-     lisena ryhtyä toimiin vähennyksen laajentami-
28220: tiin mahdollisuus valita metsäverojärjestelmä,      seksi metsätalousyrittäjien verotukseen.
28221: 
28222: 
28223: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
28224: 
28225:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
28226: 
28227: 
28228: 
28229: 
28230:                                                                                                      3
28231: KK 815/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                   Ministems svar
28232: 
28233: 
28234: 
28235: 
28236: Tili riksdagens talman
28237: 
28238: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       sä1jningen samt av deltagande i utbi1dning inom
28239: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    skogsbranschen. Dessa utgifter får inte avdras se-
28240: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek-      parat.
28241: ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga             Regeringen avlät den 27 oktober 2000 till riks-
28242: spörsmå1 SS 815/2000 rd:                              dagen en proposition med förs1ag till 1agar om
28243:                                                       ändring och temporär ändring av 1agen om be-
28244:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         skattning av inkomst av näringsverksamhet samt
28245:       för att skogsbruksföretagare som äger          om ändring av inkomstskatte1agen för gårdsbruk
28246:       en skogslägenhet skall få lika stora och       (RP 172/2000 rd), där det föres1ås att affarsidka-
28247:       likvärdiga rättigheter i fråga om skatte-      re och yrkesutövare samt jordbruksföretagare
28248:       avdragen för resekostnader, inkvarte-          skall få göra ett extra avdrag då en bi1 som hör till
28249:       ringskostnader och dagtraktamenten             de privata tillgångama används i näringsverk-
28250:       som övriga näringsidkare?                      samheten eller jordbruket, så att det avdragna be-
28251:                                                      1oppet motsvarar maximibeloppet av den skatte-
28252: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      fria ki1ometerersättningen i beskattningen av 1ön-
28253: föra fö1jande:                                       tagare. Vidare föres1ås att det be1opp som avdras
28254: Inkomsten av skogsbruk beskattas på grundva1 av      för ökade 1evnadskostnader till fö1jd av affarsid-
28255: de faktiska inkomstema av virkesförsä1jningen        kares, yrkesutövares eller jordbruksföretagares
28256: såvida den skattsky1dige inte för åren 1993-         tillfalliga arbetsresa också i beskattningen av
28257: 2005 har valt arealbaserad skogsbeskattning.         1öntagare skall motsvara maximibe1oppet av det
28258: Försä1jningsinkomsten av virke beskattas som         skattefria dagtraktamentet.
28259: kapita1inkomst av skogsbruket en1igt inkomst-            Normalt bedrivs skogsbruk i samband med
28260: skatte1agen. Den som valt area1baserad skogsbe-      jordbruk. Anta1et skattsky1diga som enbart är
28261: skattning beskattas för nettoinkomsten av skogs-     ägare till en skogs1ägenhet torde uppgå till ca
28262: bruket en1igt inkomstskatte1agen för gårdsbruk,      200 000, vi1ket också konstateras i motiveringen
28263: och inkomsten är förvärvsinkomst. Leveransar-        till spörsmå1et. B1and dessa finns endast några
28264: betets ande1 räknas som förvärvsinkomst både         tusen som får sin huvudsak1iga utkomst av skogs-
28265: vid beskattning av försä1jningsinkomsten av vir-     bruket. Merparten av skogsägarna bedriver inte
28266: ke och vid area1baserad skogsbeskattning.            skogsbruk som egentlig företagsverksamhet,
28267:    Vid beskattningen av försä1jningsinkomsten        utan de får endast tillfalligt kapita1inkomst av
28268: av virke kan från kapita1inkomsten avdras rese-      virkesförsä1jning. Kapita1inkomsten av virkes-
28269: kostnadema såsom utgifter för att förvärva eller     försä1jning är jämförbar med annan kapita1in-
28270: bibehålla inkomsten. Vid area1baserad skogsbe-       komst som fås på grundva1 av förmögenhet som
28271: skattning uppskattas nettoinkomsten av skogs-        man äger. En tredjede1 av de privata skogsägama
28272: bruket med hjä1p av intäktsgrundema. De utgif-       beskattas fortfarande en1igt det area1baserade
28273: ter som hänför sig till inkomstema beaktas med       skogsskattesystemet.
28274: hjä1p av ett genomsnittligt avdrag och när det           Till skillnad från inkomsten av virkesförsä1j-
28275: fastställs beaktas också de resekostnader som        ning, som i sin he1het betraktas som kapita1in-
28276: förorsakas av virkesproduktionen och virkesför-      komst, beskattas inkomsten av annan företags-
28277: 
28278: 4
28279: Ministems svar                                          KK 815/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
28280: 
28281: 
28282: verksamhet och jordbruk dels som kapitalin-           ringar görs i den arealbaserade beskattningen un-
28283: komst och dels som förvärvsinkomst. Om de             der dess återstående giltighetstid.
28284: skogsägare som övergått tili beskattning av för-         En utvidgning av avdragsrätten tili att också
28285: säljningsinkomsten av virke skulie få rätt att dra    gälia enbart kapitalinkomsten och tili ett slag av
28286: av en större del av resekostnadema och rätt att       kapitalinkomst skulie kunna medföra problem
28287: dra av ett större dagtraktamente, skulie de skogs-    med tanke på principema för det nuvarande skat-
28288: ägare som stannat inom det arealbaserade skogs-       tesystemet. Då man dessutom beaktar att två oli-
28289: skattesystemet komma i en sämre stälining, efter-     ka skattesystem tillämpas fram tili 2005 i fråga
28290: som den större avdragsrätten skulie bli beaktad       om inkomst av skogsbruk anser regeringen det
28291: tili fulit belopp först om fem år. När skattskyldi-   inte vara motiverat att vidta åtgärder för att av-
28292: ga undantagsvis gavs möjlighet att välja skogs-       draget skali utsträckas tili beskattningen av
28293: skattesystem var utgångspunkten att inga änd-         skogsbruksföretagare.
28294: 
28295: 
28296: 
28297: Helsingfors den 15 november 2000
28298: 
28299:     Minister Suvi-Anne Siimes
28300: 
28301: 
28302: 
28303: 
28304:                                                                                                       5
28305:                                                           KK 816/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
28306: 
28307: 
28308: 
28309: 
28310:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2000 vp
28311: 
28312:                                              Kevyesti päällystettyjen teiden muuttaminen
28313:                                              sorateiksi
28314: 
28315: 
28316: 
28317: 
28318: Eduskunnan puhemiehelle
28319: 
28320: Koko maan asuttuna pitäminen ja kansalaisten           kilometrille. Muutos saattaa laajeta koskemaan
28321: tasapuolinen kohtelu edellyttävät hyväkuntoisia       myös öljysorateitä.
28322: tieyhteyksiä muuallakin kuin kasvukeskuksissa             Uhanalaisten teiden varsilla asuvat ihmiset ko-
28323: ja niiden läheisyydessä. Suomen 78 000 kilomet-       kevat syystäkin sorateiksi palauttamisen olevan
28324: rin mittaisesta yleisten teiden verkosta on päätei-   tieyhteyksien heikentämistä. Lisäksi muutokses-
28325: tä vain 13 000 kilometriä. Vaikka liikenne onkin      ta saavutettava kustannushyöty on kyseenalai-
28326: pääteillä vilkkaampaa kuin haja-asutusalueiden        nen. Soratien kunnossapito maksaa vuosittain
28327: pienemmillä teillä, eivät tieverkon hoitaminen ja     5 000 markkaa kilometriä kohden. Soratietä on
28328: kunnossapito saa keskittyä vain pääteille.            sorattava ja lanattava vuosittain. Sen sijaan pääl-
28329:    Sorateiden, kuten myös päällystettyjen alem-       lystettyä tietä ei tarvitse huoltaa vuosittain.
28330: piluokkaisten teiden kunnossapito rahoitetaan             Alemman tieverkon pitäminen hyväkuntoise-
28331: perustienpidon määrärahoilla. Perustienpidon          na on välttämätöntä, sillä haja-asutusalueiden ja
28332: vuosirahoitus on tällä vuosikymmenellä vähenty-       maaseudun henkilöautoliikenne, koululaiskulje-
28333: nyt noin 4 miljardista markasta noin 3 miljardiin     tukset, bussiliikenne ja raaka-ainekuljetukset
28334: markkaan. Nykyrahoitus ei riitä alemman tiever-       ovat riippuvaisia kattavasta tieverkosta. Hyvillä
28335: kon kunnon säilyttämiseen. Rahoituksen vähen-         ja hoidetuilla tieyhteyksillä on myös vahva vai-
28336: tyessä juuri vähäliikenteisimpien teiden kunnos-      kutus asuinpaikkaa valittaessa.
28337: sapidosta on tingitty. Kiristyneessä rahoitustilan-
28338: teessa varoja on suunnattu pääteille samalla, kun     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28339: alempiasteisten ja vähemmän liikennöityjen tei-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28340: den parannustöitä on supistettu. Suurin osa Suo-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28341: men tieverkosta on kuitenkin juuri alempaa tie-       vaksi seuraavan kysymyksen:
28342: verkkoa.
28343:    Määrärahojen niukkuuden takia tiepiirit ovat             Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
28344: etsineet uusia säästökohteita. Tuorein tieto on,            alemman tieverkon kunnon turvaa-
28345: että kevyesti päällystettyjä teitä aiotaan palaut-          miseksija
28346: taa takaisin sorateiksi. Pohjois-Karjalassa tällai-
28347: sia muutoksia on lähivuosille suunniteltu noin 50           miten hallitus suhtautuu suunnitelmiin
28348:                                                             muuttaa kevyesti päällystettyjä teitä ta-
28349:                                                             kaisin sorateiksi?
28350: 
28351: 
28352: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
28353: 
28354:     Anu Vehviläinen /kesk                                                                       Versio 2.0
28355: KK 816/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                Ministerin vastaus
28356: 
28357: 
28358: 
28359: 
28360: Eduskunnan puhemiehelle
28361: 
28362: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         häisiä, ja kun soratieksi palauttaminen on selväs-
28363: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     ti taloudellisin ratkaisu.
28364: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Sorapintainen tie voidaan kysymyksessä mai-
28365: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen          nituin 5 000 markan kilometrikustannuksin
28366: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         yleensä pitää pintakunnoltaan varsin hyvänä.
28367: 816/2000 vp:                                          Päällystetynkään tien ylläpito ei ole ilmaista. Vä-
28368:                                                       hä1iikenteisen tien päällyste voi kestää 15-20
28369:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä            vuotta, jonka jälkeen se tulisi uusia. Uuden pääl-
28370:        alemman tieverkon kunnon turvaami-             lysteen vuotuinen ylläpito on halpaa, mutta kes-
28371:        seksija                                        toiän lähestyessä loppua kustannukset voivat
28372:                                                       nousta selvästi yli soratien ylläpidon kustannus-
28373:        miten hallitus suhtautuu suunnitelmiin         ten. Jos ylläpidosta tingitään, niin kuin joudu-
28374:        muuttaa kevyesti päällystettyjä teitä ta-      taan yhä useammin tekemään, tie alkaa reikiin-
28375:        kaisin sorateiksi?                             tyä ja silloin olosuhteet muuttuvat huonommiksi
28376: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kuin normaalilla soratiellä.
28377: ti seuraavaa:                                             Pahoin rikkoutuneet kevytpäällysteet olisi
28378:                                                       välttämättä uusittava, jotta niiden ajokelpoisuus
28379: Kevytpäällysteisiä teitä on jo alettu palauttaa so-   ja vuotuiset ylläpitokustannukset palautuisivat
28380: rapintaisiksi. Tänä vuonna sorapintaisiksi on pa-     normaaleiksi. Monilla tällaisilla teillä päällys-
28381: lautettu 135 tiekilometriä, ja lähitulevaisuudessa    teen rikkoutumisen suurin syy on tien heikko
28382: määräksi arvioidaan 150 tiekilometriä vuosit-         alusrakenne. Alusrakenteen parantamisen ja
28383: tain. Tällainen toimenpide ei ole Tielaitokselle      päällysteen uusimisen yhteiskustannus nousee
28384: asiakaspalvelunäkökulmasta kovin mieluisa, ja         helposti suuruusluokkaan 0,4-0,5 miljoonaan
28385: sitä yritetään välttää mahdollisimman kauan. So-      markkaan kilometriltä, mikä nostaa soratieksi pa-
28386: rapintaiseksi palauttamiseen ryhdytään vain, kun      lauttamisen erittäin varteenotettavaksi vaihtoeh-
28387: tien päällyste reikiintyy pahoin paikkauksista        doksi ainakin teillä, joiden liikennemäärä on alle
28388: huolimatta, kun liikennemäärät ovat erittäin vä-      100 autoa vuorokaudessa.
28389: 
28390: 
28391: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
28392: 
28393:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
28394: 
28395: 
28396: 
28397: 
28398: 2
28399: Ministems svar                                              KK 816/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
28400: 
28401: 
28402: 
28403: 
28404: Tili riksdagens talman
28405: 
28406: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          grusväg är den otvivelaktigt bästa lösningen eko-
28407: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      nomiskt sett.
28408: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu              Med de kilometerkostnader på 5 000 mk som
28409: Vehviläinen /cent undertecknade skriftliga              anförs i spörsmålet kan en grusvägs ytskick i all-
28410: spörsmål SS 816/2000 rd:                                mänhet hållas i rätt så gott skick. lnte heller un-
28411:                                                         derhållet av en asfalterad väg är gratis. Belägg-
28412:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           ningen på en mindre trafikerad väg kan hålla i 15
28413:        för att trygga det sekundära vägnätets           -20 år, efter det bör beläggningen förnyas. Det
28414:        skick, och                                       årliga underhållet av en ny be1äggning är förmån-
28415:                                                         ligt, men när livslängden går mot sitt slut kan
28416:        hur förhåller sig regeringen till planer-        kostnaderna klart överstiga de kostnader som
28417:        na på att ändra vägar med lätt belägg-           medförs av underhållet av en grusväg. Om det
28418:        ning tillbaka till grusvägar?                    prutas på underhållet, så som allt oftare är fallet,
28419: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         uppstår det hål i vägen, vilket leder tili att beting-
28420: föra följande:                                          elserna blir sämre än vad de är i fråga om en nor-
28421:                                                         mal grusväg.
28422: Återställandet av vägar med lätt beläggning tili            Det är nödvändigt att fömya svårt skadade
28423: grusvägar har redan inletts. 1 år har 135 vägkilo-      lätta beläggningar för att kördugligheten och de
28424: meter byggts om tili grusvägar, och den uppskat-        årliga underhållskostnadema skall återgå tili det
28425: tade mängden i den närmaste framtiden är 150            normala. På många av dessa vägar är en dålig un-
28426: vägkilometer per år. Med tanke på kundservicen          derbyggnad den största orsaken tili den skadade
28427: är en sådan åtgärd inte så angenäm för Vägver-          beläggningen. De sammanlagda kostnaderna av
28428: ket, och man försöker undvika den så länge som          att renovera underbyggnaden och fömya belägg-
28429: möjligt. Att återställa en väg tili grusväg är en åt-   ningen stiger lätt tili storleksklassen 0,4-0,5
28430: gärd som vidtas endast om det uppstår svåra hå1 i       milj. mk per kilometer, vilket gör att återställan-
28431: vägens ytskick trots 1agningar, när trafikmäng-         det tili grusväg är ett mycket beaktansvärt alter-
28432: derna är ytterst små och när ombyggandet tili           nativ åtminstone på de vägar där trafikmängden
28433:                                                         är mindre än 100 fordon per dygn.
28434: 
28435: 
28436: 
28437: Helsingfors den 7 november 2000
28438: 
28439:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
28440: 
28441: 
28442: 
28443: 
28444:                                                                                                            3
28445:                                                           KK 817/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
28446: 
28447: 
28448: 
28449: 
28450:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 817/2000 vp
28451: 
28452:                                              Susien aiheuttamien haittojen vähentäminen
28453: 
28454: 
28455: 
28456: 
28457: Eduskunnan puhemiehelle
28458: 
28459: Suomessa arvioidaan olevan satakunta sutta.           sikannasta. Nyt tilanne on muuttunut olennaises-
28460: Tästä kannasta noin kolmannes sijoittuu yhden         ti.
28461: ainoan pitäjän, Kuhmon, alueelle. Viime talvi oli         Paikalliset asukkaat odottavat oikeutetusti
28462: susien pesimiselle suotuisa, ja Kuhmossa oleva        valtiovallalta tehokkaita toimenpiteitä ja val-
28463: kanta kaksinkertaistui. Kuhmossa tiedetään ole-       miutta reagoida muuttuneeseen petotilanteeseen.
28464: van jopa yhdeksän yksilön susilaumoja.                Oikeuskansleri Paavo Nikula on 13.7.1999 päi-
28465:     Tiheä susikanta on aiheuttanut Kuhmossa mo-       vätyssä ratkaisussaan todennut: "Valtiovallan
28466: nenlaisia ongelmia. Suden suuhun ovat kelvan-         tehtävänä on edistää perustuslaissa taattuja ih-
28467: neet niin lemmikkikoirat kuin metsästyskoirat-        misten turvallisuutta ja luonnon monimuotoi-
28468: kin. Kaikkiaan tiedetään susien syömäksi joutu-       suutta. Silloin, kun nämä tavoitteet joutuvat risti-
28469: neen toistakymmentä koiraa. Susipelko on li-          riitaan, ensisijaisena on pidettävä ihmisten tur-
28470: sääntynyt myös väestön keskuudessa. Tiedot            vaamista petoeläimiltä."
28471: suurista susilaumoista ovat pitäneet marjastajat          Vaikka sudet eivät ole vielä aiheuttaneet ihmi-
28472: pirteissä. Lapset saavat leikkiä leikkinsä sisällä,   sille hengenvaaraa, niiden tiheä paikallinen kan-
28473: kun vanhemmat pelkäävät jälkikasvuosa puoles-         ta rajoittaa asukkaiden elämänlaatua ja aiheuttaa
28474: ta.                                                   pelkoa. Koiriin kohdistunut hävikki on tuonut
28475:     Kuhmon riistanhoitoyhdistys anoi kaatolupaa       monenlaisia menetyksiä ja susiuutiset ovat
28476: kymmenelle sudelle. Lisäksi Kainuun riistanhoi-       omiaan lisäämään käsityksiä "susirajan taka-
28477: topiiri on ehdottanut, että susia siirtoistutettai-   maasta". Kaikille osapuolille on edullista, että
28478: siin muualle maahan. Maa- ja metsätalousminis-        ratkaisuihin päästään ennen kuin vakava uhka ih-
28479: teriö myönsi välittömästi kolme tappolupaa. To-       misväestölle pääsee realisoitumaan.
28480: teutuessaan ennen metsästyskautta nämä tappo-
28481: luvat mitätöivät aiemmin myönnetyt kaksi met-         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28482: sästyslupaa. Siirtoistutuksiin ministeriö suhtau-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28483: tuu erittäin varauksellisesti.                        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28484:     Kuhmossa on pelättävissä, että vain kolmen        vaksi seuraavan kysymyksen:
28485: tappoluvan kiintiö ei ratkaise nykyistä ongelma-
28486: tilannetta. Myös alun perin myönnetyt kaksi met-            Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
28487: sästyslupaa perustuvat viime vuoden tietoihin su-           susien aiheuttamat haitat pienenevät ja
28488:                                                             ihmisten turvallisuus saadaan taattua?
28489: 
28490: 
28491: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
28492: 
28493:     Paula Lehtomäki /kesk
28494:                                                                                                  Versio 2.0
28495: KK 817/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                                 Ministerin vastaus
28496: 
28497: 
28498: 
28499: 
28500: Eduskunnan puhemiehelle
28501: 
28502: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       kumista luonnossa. Petoeläinten aiheuttamat on-
28503: ta.:-koituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      gelmat tihentymäalueilla ovat kuitenkin ilmei-
28504: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        set. Käytettävissä olevat keinot ongelmien vä-
28505: vastattavaksi kansanedustaja Paula Lehtomäen         hentämiseksi ovat varsin rajoitetut. Mm. sudet
28506: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         liikkuvat laajoilla alueilla, esiintyvät arvaamatto-
28507: 817/2000 vp:                                         masti ja tulevat väistämättä silloin tällöin myös-
28508:                                                      kin asutuksen ja ihmisten läheisyyteen. Metsästä-
28509:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että     jäjärjestöt jakavat oikeata tietoa eläinten esiinty-
28510:        susien aiheuttamat haitat pienenevät ja       misestä ja käyttäytymisestä samoin kuin ohjeita
28511:        ihmisten turvallisuus saadaan taattua?        niiden ihmisten läheisyyteen totuttautumisen es-
28512:                                                      tämiseksi ja menettelytavoiksi niiden kohtaami-
28513: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sen varalta. Vahinkokohteet pyritään suojaa-
28514: ti seuraavaa:                                        maanja asutuksen läheisyyteen pysyvästi asettu-
28515: Susi samoin kuin karhu ja ilves kuuluvat EU:n        neet petoeläimet karkottamaan tai tarvittaessa
28516: luontodirektiivin vs. tiukasti suojeltuihin lajei-   poistamaan. Vahingot korvataan valtioneuvos-
28517: hin. Jäsenyysneuvotteluissa Suomi sai poikkeuk-      ton asetuksen (277/9.3.2000) mukaisesti.
28518: sen poronhoitoalueena tapahtuvasta suden met-            Maa- ja metsätalousministeriön poikkeuslu-
28519: sästyksestä, mutta poronhoitoalueen ulkopuolel-      valla tapettiin kuluvana syksynä kolme sutta
28520: la suden metsästys on mahdollista vain poikkeus-     Kuhmosta susilaumasta, jonka todettiin erikois-
28521: perusteilla. Kansalliset säännökset ovat met-        tuneen koirien tappamiseen. Riista- ja kalatalou-
28522: sästysasetuksen (666/1993, muut. 869/1998)           den tutkimuslaitoksen petotutkimus seuraa tä-
28523: 28 §:ssä.                                            män lauman jäljellä olevaa osaa susille asetettu-
28524:    Suomen susikannan määräksi arvioidaan noin        jen radiolähettimien avulla. Tarkoituksena on
28525: sata yksilöä. Ongelmana on kannan keskittymi-        selvittää susien poistamisen vaikutusta lauman
28526: nen maan itärajan läheisyyteen. Omatoimisesti        jäljellä olevan osan käyttäytymiseen. Myös Kuh-
28527: sudet eivät ole viime vuosina siirtyneet maan si-    mon alueella olevat muut sudet ovat tutkimuksen
28528: säosiin eikä myöskään siirtotoimenpiteisiin ole      tarkassa seurannassa. Seurannasta saatavien tie-
28529: ryhdytty.                                            tojen perusteella maa- ja metsätalousministeriö
28530:    Suurten petoeläinten aiheuttaman vaaran uhka      tulee harkitsemaan missä määrin mahdolliset li-
28531: on maassamme edelleen vähäinen eikä estä liik-       sätoimenpiteet ovat tulevana talvena tarpeen.
28532: 
28533: 
28534: 
28535: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
28536: 
28537:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28538: 
28539: 
28540: 
28541: 
28542: 2
28543: Ministems svar                                             KK 817/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
28544: 
28545: 
28546: 
28547: 
28548: Tili riksdagens talman
28549: 
28550: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         ren förorsakar problem i områden där de förkom-
28551: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      mer i rikligare mängd är dock uppenbart. De tili
28552: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pau-         buds stående medlen för att reducera problemen
28553: la Lehtomäki /cent undertecknade skriftliga             är dock relativt begränsade. Vargama rör sig
28554: spörsmål SS 817/2000 rd:                                inom vidsträckta områden, uppträder oberäkne-
28555:                                                         ligt och kommer oundvikligen då och då också i
28556:        Vilka åtgärder har regeringenför avsikt          närheten av bosättning och människor. Jägaror-
28557:        att vidta för att de av vargarna förorsa-        ganisationema sprider korrekt information om
28558:        kade olägenheterna skall minska och              djurens förekomst och hur de uppträder samt ger
28559:        människornas säkerhet skall kunna ga-            anvisningar om hur man skall hindra dem från
28560:        ranteras?                                        att vänja sig vid människors närhet och förfara
28561:                                                         vid ett möte med rovdjur. Målet är att försöka
28562: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         skydda potentiella skadeobjekt och driva bort
28563: föra följande:                                          eller vid behov eliminera rovdjursindivider som
28564: Vargen liksom även bjömen och lodjuret hör tili         slagit sig ner permanent i närheten av bo-
28565: de arter som enligt EU:s habitatdirektiv kräver         sättning. Skador ersätts enligt statsrådets förord-
28566: noggrant skydd. I samband med förhandlingama            ning (277/9.3.2000).
28567: om medlemsskap erhöll Finland ett undantag för             Med stöd av jord- och skogsbruksministeriets
28568: den vargjakts del som sker inom renskötselområ-         undantagstilistånd avlivades innevarande höst i
28569: det. Jakt efter varg ytterom renskötselområdet är       Kuhmo tre vargar i en flock som konstaterades ha
28570: möjlig endast av särskilda skäl. De nationella be-      specialiserat sig på att döda hundar. Rovdjurs-
28571: stämmelsema omjakten ingår i 28 § jaktförord-           forskningen vid vilt- och fiskeriforskningsinsti-
28572: ningen (666/1993, ändr. 869/1998).                      tutet följer med den återstående flockens rörelser
28573:    Vargstammen i vårt 1and uppskattas bestå av          med hjälp av radiosändare som applicerats på
28574: omkring hundra individer. Prob1emet är att stam-        vargama. A vsikten är att också utreda vilka ef-
28575: men är koncentrerad tili närheten av landets Öst-       fekter avlivandet av några vargar har på den åter-
28576: ra riksgräns. Vargama har inte under de senaste         stående flockens beteende. Också alla andra var-
28577: åren på eget initiativ utsträckt sina vandringar tili   gar som rör sig i Kuhmoområdet är under nog-
28578: landets inre delar. Åtgärder för att flytta dem har     grann observation av forskningen. Utgående från
28579: inte heller vidtagits.                                  den information uppföljningen väntas ge kom-
28580:    Hotet från de stora rovdjuren i vårt land är         mer jord- och skogsbruksministeriet att övervä-
28581: fortfarande obetydligt och utgör inte något hin-        ga i viiken utsträckning det vidtas eventuella yt-
28582: der för man rör sig i naturen. Att de stora rovdju-     terligare åtgärder under den kommande vintem.
28583: 
28584: 
28585: 
28586: Helsingfors den 7 november 2000
28587: 
28588:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28589: 
28590:                                                                                                          3
28591:                                                                  KK 818/2000 vp- Raimo Mähönen /sd
28592: 
28593: 
28594: 
28595: 
28596:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 818/2000 vp
28597: 
28598:                                                 Kuorma-autojen ylikuormaus
28599: 
28600: 
28601: 
28602: 
28603: Eduskunnan puhemiehelle
28604: 
28605: Kiristynyt kilpailutilanne maantiekuljetuksissa           ajamisesta ja pitää sitä vakiintuneena "maan ta-
28606: on johtanut siihen, että yhä useammin kuorma-             pana" sekä ottaa sen yrittäjän taksassa huomi-
28607: autoyrittäjät ajavat ylikuormitetuilla autoilla. Ai-      oon. Näissä tapauksissa, joissa sekä kuorma-
28608: van viime aikoina dieselöljyn hinnan nopea nou-           autoyrittäjä että tavaran vastaanottaja ovat tietoi-
28609: su on kärjistänyt tilannetta entisestään. Ylikuor-        sia ylikuormakäytännöstä, on vastaanottajan vas-
28610: mitetuilla autoilla ajamisesta on tullut vakava           tuuta lisättävä esimerkiksi niin, että ylikuorma-
28611: uhka koko kuorma-autoalan terveelle kilpailulle.          maksu siirtyy vastaanottajan maksettavaksi. Jot-
28612: Kaikin puolin lakia noudattavien yrittäjien ase-          ta valvonta saataisiin toimivaksi, tulisi tehdas-
28613: ma on tältäkin osin käymässä kestämättömäksi              mittauksia tekevien velvoitteeksi määrätä mit-
28614:    Ajoneuvon laillinen kokonaispaino on 60 ton-           taustulosten säännöllinen toimittaminen asian-
28615: nia. Laki ylikuormamaksusta sallii 5 prosentin            omaiselle viranomaiselle. Mittaustulosten toi-
28616: ylityksen ajoneuvon kokonaispainoon ilman, että           mittaminen suoraan viranomaisille vapauttaisi
28617: ylikuormasta joudutaan maksamaan ylikuor-                 liikennettä valvovan poliisin muihin tehtäviin ja
28618: mausmaksua. Käytännössä 63 tonnin painoinen               vähentäisi mahdollisesti vastaaviita osiltaan lisä-
28619: ajoneuvo ei siis johda ylikuormausmaksuun. Sen            henkilöstön palkkaustarvetta, mihin väistämättä
28620: sijaan kuljettajaa tästä voidaan sakottaa. Viiden         jouduttaisiin, mikäli ongelma yritetään ratkaista
28621: prosentin raja on käytännön sanelema pakko ja             nykyisillä keinoilla.
28622: siten perusteltavissa, koska esim. puutavaran las-
28623: taus ajoneuvoon täsmällisen ylärajan kanssa il-           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28624: man punnitusta on vaikeaa.                                jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28625:    Sallitun rajan selvästi ylittävät tapaukset ovat       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28626: selvä liikenneturvallisuusriski ja suuri ylimääräi-       vaksi seuraavan kysymyksen:
28627: nen rasite niin auton rakenteille kuin myös pää-
28628: ja sivuteille sekä niillä sijaitseville siltarakenteil-          Onko hallitus tietoinen varsin yleisestä
28629: lekin. Yli 5 prosentin ylittävät ylikuormatapauk-               ja kasvavasta ylikuormitetuilla kuorma-
28630: set eivät yleensä ole vahingossa tehtyjä vaan ta-               autoilla ajamisesta maanteillämme ja
28631: hallisia taloudellisen hyödyn saamiseksi. Useis-                jos on,
28632: sa tapauksissa on vielä niin, että tavaran vastaan-
28633: ottaja tietää jatkuvasta ylikuormitetuilla autoilla              mihin toimiin se aikoo ryhtyä tilanteen
28634:                                                                  korjaamiseksi?
28635: 
28636: 
28637: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2000
28638: 
28639:      Raimo Mähönen /sd
28640:                                                                                                      Versio 2.0
28641: KK 818/2000 vp- Raimo Mähönen /sd                                                        Ministerin vastaus
28642: 
28643: 
28644: 
28645: 
28646: Eduskunnan puhemiehelle
28647: 
28648: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           mansa kuorman painoa tai tilavuutta koskeva vir-
28649: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       heellinen tieto on johtanut ylikuorman syntymi-
28650: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           seen.
28651: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Mähösen /sd              Valvonnalla on tärkeä rooli liikenneturvalli-
28652: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                 suustyössä. Valvonnan tehostamisella lisättäi-
28653: 818/2000 vp:                                            siin kiinnijoutumisriskiä ja tämä taas vähentäisi
28654:                                                         lainvastaisen käyttäytymisen houkuttavuutta. Li-
28655:         Onko hallitus tietoinen varsin yleisestä        sääntyvän ylikuormausongelman ratkaisemisek-
28656:        ja kasvavasta ylikuormitetuil/a kuorma-          si kysymyksessä ehdotetaan ylikuormamaksun
28657:        autoilla ajamisesta maanteillämme ja             siirtämistä tavaran vastaanottajan maksettavaksi
28658:        jos on,                                          sekä tehdasmittauksia tekevien veivoittamista
28659:                                                         toimittamaan mittaustulokset säännöllisesti
28660:        mihin toimiin se aikoo ryhtyä tilanteen          asianomaiselle viranomaiselle. Tehdasmittauk-
28661:        korjaamiseksi?                                   sia tekevällä tarkoitettaneen kysymyksessä sen
28662: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           kaltaisia tilanteita, joissa ns. bulkkitavara, esi-
28663: ti seuraavaa:                                           merkiksi teräslevyjä, lastataan tehtaalta usein
28664:                                                         vaa 'alla olevaan autoon ja punnitaan. Nyt siis ky-
28665: Ajoneuvojen ylikuormaamisen torjuminen on               symyksessä ehdotetaan tehdasmittauksia teke-
28666: tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä. Ylikuor-          välle eli lastaajalle velvollisuutta ilmoittaa mitta-
28667: mien lisääntymiseen teillämme on syytä suhtau-          ustulokset suoraan viranomaiselle.
28668: tua vakavasti. Laajasti esiintyessään ylikuormaa-          Ehdotuksiin liittyy kuitenkin eräitä periaat-
28669: minen vääristää kuorma-autoalan tervettä kilpai-        teellisia ongelmia. Rikosoikeudessa yksityisen
28670:  lua. Liikkuva poliisi määrää vuosittain 3 300-        henkilön yleinen ilmoitusvelvollisuus on rajoi-
28671: 3 400 ylikuormamaksua. Määrä ei vuodesta 1996           tettu vain vakaviin vielä tekeillä oleviin rikok-
28672: ole ollut kasvussa, mutta kun samanaikaisesti           siin. Hänellä ei myöskään ole yleistä velvolli-
28673: raskaan liikenteen valvonnan osuus poliisin suo-       suutta ilmoittaa jo tehdyistä rikoksista.
28674: rittamassa liikennevalvonnassa on pienentynyt,             Valvonnan lisääminen veivoittamalla tehdas-
28675: ilmaisevat luvut ylikuormausten olevan jonkin          mittauksia tekevät ilmoittamaan suoraan viran-
28676: verran lisääntymässä.                                  omaisille ylikuormista ei ole sopusoinnussa edel-
28677:     Ylikuormamaksua koskevan lainsäädännön             lä kuvatun rikosoikeudellisen lainsäädännön
28678: tarkoituksena on ehkäistä liian raskaasti kuormi-      kanssa. Tehdasmittauksia tekevän ilmoitus yli-
28679: tettujen ajoneuvojen kulkua liikenteessä ja siten      kuormasta merkitsisi sellaisen teon paljastamis-
28680: parantaa liikenneturvallisuutta. Mainitulla lain-      ta, jonka uhkana on pelkästään hallinnollisen,
28681: säädännöllä vastuuta ylikuormasta siirretään ajo-      vaikkakin rangaistusluonteisen maksuseuraa-
28682: neuvon kuljettajalta lähinnä ajoneuvon omista-         muksen määrääminen. Käytännössä ilmoitus pal-
28683: jalle tai haltijalle. Kuljetustehtävän antaja määrä-   jastaisi samalla myös liikennerikkomukseen
28684: tään vastuuseen ylikuormamaksusta vain, jos hä-        syyllistyneen kuljettajan. Myös ilmoituksen teki-
28685: nen rahtikirjaan ilmoittamansa tai muutoin anta-       jä saattaisi itsensä outoon valoon vastuuttomana
28686: 
28687: 
28688: 2
28689: Ministerin vastaus                                           KK 818/2000 vp- Raimo Mähönen /sd
28690: 
28691: 
28692: ylikuorman lastaajana. Ongelma ei poistms1,               Eräs mahdollisuus kohentaa vallitsevaa tilan-
28693: vaikka vastuu ylikuormamaksusta siirrettäisiin         netta on parantaa viranomaisten välistä tiedon-
28694: kysymyksessä ehdotetun mukaisesti vastaanotta-         kulkua. Esimerkiksi lääninhallitukset liikennelu-
28695: jalle.                                                 paviranomaisina eivät ilman muuta saa tietoa
28696:     Ylikuormamaksun siirtäminen vastaanottajan         ammattimaista tavarankuljetusta harjoittaville
28697: maksettavaksi sillä perusteella, että vastaanotta-     mahdollisesti määrätyistä ylikuormamaksuista.
28698: ja on tietoinen ylikuormien kuljettamisesta, mer-      Lääninhallituksillahan on valta ankarimmillaan
28699: kitsisi rikosoikeudellista avunautoa ankararu-         harkita jopa liikenneluvan peruuttamista joko ko-
28700: man vastuun luomista hallinnollisista maksuseu-        konaan tai määräajaksi, jos luvan saanutta ei enää
28701: raamuksista. Vastuun käytännön toteuttaminen           voitaisi pitää sopivana harjoittamaan liikennettä.
28702: edellyttäisi myös sellaisia perusteellisia tutkinta-   Luonnollisesti ylikuormaongelman vähentämi-
28703: toimia, jotka poikkeavat ylikuormamaksun mää-          seksi pyritään käyttämään kaikki ne keinot, joita
28704: räämisessä nykyisin noudatettavasta menettelys-        laajassa liikenneturvallisuustyössä on käytettä-
28705: tä.                                                    vissä.
28706: 
28707: 
28708: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
28709: 
28710:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
28711: 
28712: 
28713: 
28714: 
28715:                                                                                                        3
28716: KK 818/2000 vp- Raimo Mähönen /sd                                                             Ministems svar
28717: 
28718: 
28719: 
28720: 
28721: Tili riksdagens talman
28722: 
28723: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          vikt eller volym som har lett till att överlast upp-
28724: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-       kommit.
28725: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-              Övervakningen har en viktig roll i trafiksäker-
28726: mo Mähönen /sd undertecknade skriftliga spörs-           hetsarbetet. En ökad övervakning skulle höja ris-
28727: mål SS 818/2000 rd:                                      ken för att bli fast, vilket å sin sida skulle göra det
28728:                                                          mindre lockande att handla i strid med lagen.
28729:        ir regeringen medveten om att det är              Som en lösning på det växande problemet med
28730:        mycket vanligt att det körs med överlas-          överlaster föreslås i spörsmålet att överlastavgif-
28731:        tade lastbilar på våra landsvägar och             ten skall betalas av den som tar emot varoma, och
28732:        att fenomenet hela tiden tilltar, och, om         att de som gör fabriksmätningar skall åläggas att
28733:        så är fallet,                                     regelbundet tillställa vederbörande myndighet
28734:                                                          mätningsresultaten. Med de som utför fabriks-
28735:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta             mätningar torde i spörsmålet avses situationer
28736:        för att rätta tili situationen?                   där s.k. bulkvaror, t.ex. stålplåtar, i fabriken las-
28737: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          tas på ett fordon som ofta står på en våg och va-
28738: föra fdljande:                                           roma vägs. Nu föreslås det således i spörsmålet
28739:                                                          att den som utför fabriksmätningar, dvs. den som
28740: Att förhindra överlastning av fordon är en viktig        sköter lastningen, skall åläggas att anmäla mät-
28741: del av trafiksäkerhetsarbetet. Det är skäl att se       ningsresultaten direkt till myndighetema.
28742: allvarligt på det ökande antalet fordon med över-           Vissa principiella problem hänför sig dock till
28743: last på våra vägar. Om fenomenet med överlast-           förslagen. lnom straffrätten har den allmänna an-
28744: ning breder ut sig snedvrids konkurrensen inom          mälningsskyldigheten för enskilda begränsats till
28745: lastbilsbranschen. Rörliga polisen fastställer årli-    att omfatta endast allvarliga brott som håller på
28746: gen 3 300-3 400 överlastavgifter. Antalet har           att begås. En enskild person har inte heller någon
28747: inte ökat sedan 1996, men eftersom den andel            allmän skyldighet att anmäla brott som redan har
28748: som övervakningen av den tunga trafiken utgör           begåtts.
28749: av polisens trafikövervakning har minskat, visar            Att utvidga övervakningen genom att ålägga
28750: siffroma att fallen av överlastning i någon mån         dem som utför fabriksmätningar att anmäla över-
28751: håller på att öka.                                      laster direkt till myndighetema skulle inte stå i
28752:    Syftet med lagstiftningen om överlastavgift är       samklang med den ovan nämnda straffrättsliga
28753: att förhindra att alltför tungt lastade fordon rör      lagstiftningen. En sådan anmälan om överlast
28754: sig i trafiken och på så sätt förbättra trafiksäker-    skulle innebära att en gäming avslöjas som en-
28755: heten. Genom den nämnda lagstiftningen över-            dast kan bestraffas med en administrativ betal-
28756: förs ansvaret för överlasten från föraren till i för-   ningspåföljd, låt vara att denna är av straffkarak-
28757: sta hand fordonets ägare eller innehavare. Trans-       tär. 1 praktiken skulle anmälningen samtidigt
28758: portuppdragsgivaren skall ansvara för överlast-         också avslöja den förare som gjort sig skyldig till
28759: avgiften endast om personen för fraktsedeln eller       trafikförseelsen. Den som gör anmälan skulle
28760: annars har lämnat oriktiga uppgifter om lastens         också själv komma i en underlig dager som an-
28761: 
28762: 
28763: 4
28764: Ministems svar                                             KK 818/2000 vp- Raimo Mähönen /sd
28765: 
28766: 
28767: svarslös överlastare av ett fordon. Problemet för-   myndighetema. T.ex. länsstyrelsema i egenskap
28768: svinner inte även om ansvaret för överlastavgif-     av trafiktillståndsmyndigheter får inte utan vida-
28769: ten överförs på mottagaren på det sätt som före-     re information om eventuella överlastavgifter
28770: slås i spörsmålet.                                   som påförts idkare av yrkesmässig godstran-
28771:    En överföring av överlastavgiften på mottaga-     sport. Länsstyrelsema har som känt befogenhet
28772: ren på den grunden att denne är medveten om          att som strängaste åtgärd t.o.m. överväga återkal-
28773: överlasten skulle innebära att det i fråga om en     lande av ett trafiktillstånd, antingen helt och hål-
28774: administrativ betalningspåföljd skapas ett sträng-   let eller för viss tid, om tillståndshavaren inte
28775: are ansvar än den straffrättsliga medhjälpen. Ett    längre kan anses lämplig att idka trafik. Givetvis
28776: förverkligande av detta ansvar i praktiken skulle    kommer man att sträva efter att använda alla de
28777: också förutsätta sådana grundliga undersök-          medel som står till buds inom det omfattande tra-
28778: ningsåtgärder som avviker från det nuvarande         fiksäkerhetsarbetet för att minska problemet med
28779: förfarandet vid påförande av överlastavgift.         överlaster.
28780:    En möjlighet att hjälpa upp den nuvarande si-
28781: tuationen är att förbättra informationen mellan
28782: 
28783: 
28784: Helsingfors den 15 november 2000
28785: 
28786:     Justitieminister Johannes Koskinen
28787: 
28788: 
28789: 
28790: 
28791:                                                                                                        5
28792:                                                              KK 819/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
28793: 
28794: 
28795: 
28796: 
28797:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 819/2000 vp
28798: 
28799:                                               Eläke-Tapion suorittamat eläkeleikkaukset
28800: 
28801: 
28802: 
28803: 
28804: Eduskunnan puhemiehelle
28805: 
28806: Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämis-          että päätöksen jälkeisinä kuukausina organisaa-
28807: keskuksesta annetun lain (1474/1995) 14 §:ssä           tiosta tultaisiin irtisanomaan runsaasti toimihen-
28808: säädetään kyseisten keskusten mahdollisuudesta         kilöitä, joilta vapaakirjaetuus tultaisiin päätök-
28809: perustaa rahastoja henkilöstönsä eläketurvatason        sen jälkeen yksipuolisesti poistamaan. Alan jär-
28810: turvaamiseksi. Lain mukaan näissä rahastoissa          jestöt nostivat toimenpiteistä kaksi oikeusjuttua,
28811: voi olla jäseninä myös muita metsätalouden pii-        joista toinen on saanut lainvoimaisen päätöksen
28812: rissä työskenteleviä työnantajia. Tähän säännök-       ja toisesta on valituslupahakemuksen käsittely
28813: seen pohjautuen metsäkeskukset ja metsälauta-          vielä kesken.
28814: kunnat ovat perustaneet sopimusteitse 1949 Elä-            Työnantajakokous teki uudelleen yksipuolisia
28815: ke-Tapio-nimisen lisäeläkejärjestelyn, jolla on        ratkaisuja 1.9.1997 alkaen Ieikkaamalla maksus-
28816: täydennetty Eläkekassa Tapion hoitamaa lakisää-        sa olevaa lisäeläkettä 10 prosentilla. Tätäkin pää-
28817: teistä TEL-peruseläketurvaa. Hallituksen lakiesi-      töstä työntekijäjärjestöt vastustivat jyrkästi ja
28818: tyksen (HE 117/1995 vp) 14 §:nperusteluissa to-        nostivat siitä oikeusprosesseja. Itä-Suomen hovi-
28819: detaan, että järjestelyn tarkoituksena on ollut        oikeus tekikin ratkaisun, jossa leikkaus todettiin
28820: Eläke-Tapion myöntämien lisäeläkkeiden kautta          perusteettomaksi. Korkein oikeus ei antanut
28821: seurata metsäkeskusten ja metsälautakuntien            työnantajille valituslupaa, joten päätös on saanut
28822: eläkkeiden tasossa yleisesti ottaen valtiolla mak-     lainvoiman. Työnantaja velvoitettiin korvaa-
28823: settavien eläkkeiden tasoa. Kyseinen lisäeläke-        maan leikattu osuus korkoineen ja TEL-indeksil-
28824: järjestelmä lopetettiin vuonna 1993 ja sen jäl-        lä tarkistettuna. Tämän jälkeen osapuolet ovat
28825: keen uusia toimihenkilöitä ei ole järjestelmän         neuvotelleet kahdessa eri työryhmässä tilantees-
28826: piiriin otettu eikä uutta etuutta ole kertynyt.        ta ja työnantajat ovat päättäneet palauttaa leik-
28827: 30.6.1993 sovittiin myös, että siihen saakka an-       kauksen niille, jotka olivat eläkkeellä leikkauk-
28828: saittu eläke turvataan annettavana vapaakirjalla,      sentekohetkellä eli 1.9.1997. Siitä lähtien tarkis-
28829: mikäli palvelukertymää on yli viisi vuotta, eli ts.    tus suoritetaan TEL-indeksillä tarkistettuna kor-
28830: vapaakirja luvattiin kaikille toimihenkilöille, joi-   koineen. Kyseisestä TEL-indeksin tarkistuksesta
28831: den palvelussuhde oli alkanut ennen 1.7.1988,          jää puuttumaan vuoden 1995, 1996 ja 1997 in-
28832: eikä sitä sidottu palvelussuhteen jatkumiseen.         deksitarkistukset. Taannehtivat osuudet makset-
28833: Ratkaisu vastasi tuolloin yleisesti julkisen sekto-    taneen kuluvan vuoden loppuun saakka, ja vuo-
28834: rin eläkejärjestelmiin tehtyjä heikennyksiä.           den 2001 alusta lukien palautetaan leikkaus
28835:    Vuonna 1995 työnantajat päättivät yksii:moli-       1.9.1997 eläkkeelle olleille ja tehdään kaikkiin
28836: sesti järjestöjen jyrkästä vastustuksesta huoli-       maksettuihin eläkkeisiin indeksikorotus, josta jää
28837: matta poistaa luvatun vapaakirjan niiltä, joiden       kuitenkin puuttumaan em. vuosien 1995-1997
28838: työsuhde ei jatku eläkeikään saakka. Tämä toi-         tarkistusten osuus. Ratkaisu vaatii voimaan tul-
28839: menpide tehtiin tietoisesti, ehkäpä juuri siksi,
28840: 
28841:                                                                                                  Versio 2.0
28842: KK 819/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
28843: 
28844: 
28845: lakseen vielä maa- ja metsätalousministeriön          kin pikaisesti puuttua ko. ministeriön toimesta ti-
28846: vahvistuksen.                                         lanteeseen, jotta työntekijät saisivat heille metsä-
28847:     Eläke-Tapion lisäeläkeasiassa on lisäksi vielä    keskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuk-
28848: monia riitaisia yksityiskohtia. Järjestöt ovat pe-    sesta annetun lain ja sen perustelujen mukaan
28849: rustellusti vaatineet, että indeksivajaus toteutet-   kuuluvat ja oikeuden osittain vahvistamat etuu-
28850: taisiin taannehtivaan osuuteen sekä myös tule-        det täysimääräisinä. Näin vältettäisiin vuosi-
28851: viin eläkkeisiin. Myös tästä asiasta on käynnissä     kausien pituinen kallis oikeusprosessien sarja ja
28852: kaksi oikeusprosessia. Lisäksi järjestöt ovat vaa-    tilanteeseen syyttömien työntekijöiden oikeudet
28853: tineet, että vapaakirjaeläke palautetaan niille,      turvattaisiin muiden valtionhallinnon alojen
28854: joilta se työnantajan yksipuolisella päätöksellä      työntekijöiden tapaan.
28855: poistettiin sen vuoksi, ettei työsuhde ollut jatku-
28856: nut eläketapahtumaan saakka. Tästäkin käynnis-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28857: tetty oikeusprosessi on vielä kesken. Edelleen        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28858: järjestöt katsovat, että 1.9.1997 jälkeen eläkkeel-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28859: le jääneille ja työssä edelleen oleville kuuluuko.    vaksi seuraavan kysymyksen:
28860:  10 prosentin eläkeleikkauksen palautus. Edel-
28861: leen eläkepalkanlaskennassa on ongelmia: työn-              Onko hallitus tietoinen metsäkeskuksis-
28862: antaja on toteuttanut laskennan mainitulle vapaa-           ta ja metsätalouden kehittämiskeskuk-
28863: kirjaetuudelle siten, että eläkkeen perustana ole-          sesta annetun lain piiriin kuuluvalle
28864: va eläkepalkka on käytännössä jäänyt vuoden                 henkilöstölle myönnettyjen Eläke-Ta-
28865: 1993 tasolle. Eläkepalkan jäädyttämisen seurak-             pion lisäeläkkeiden leikkauksistaja niis-
28866: sena toimihenkilöille ei ole tarvinnut maksaa jo            tä seuranneista ristiriidoista ja oikeus-
28867: ansaittua lisäeläkettä.                                     prosesseista sekä
28868:    Kysymyksessä esille otetut eläkkeiden heiken-
28869: nykset uhkaavat jäädä pysyviksi ja näin ollen               mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
28870: metsäkeskusten henkilöstön eläkkeiden taso ei               ta kyseisille jo eläkkeellä oleville tai vie-
28871: vastaa hallituksen esityksessä (HE 117/1995 vp)             lä työssä käyville henkilöille saadaan
28872: mainittuja ehtoja ja tavoitteita. Kyse on käytän-           turvattua samat eläke-edut kuin ylei-
28873: nössä työnantajan yksipuolisesta työsuhteen eh-             sesti ottaen valtiolla on, kuten hallituk-
28874: don muutoksista ja heikennyksistä yleisessä elä-            sen esityksen HE 11711995 vp peruste-
28875: ke-etujen menettelytavoissa. Hallituksen tulisi-            luissa luvattiin?
28876: 
28877: 
28878: 
28879: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2000
28880: 
28881:     Raimo Vistbacka /ps
28882: 
28883: 
28884: 
28885: 
28886: 2
28887: Ministerin vastaus                                          KK 819/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
28888: 
28889: 
28890: 
28891: 
28892: Eduskunnan puhemiehelle
28893: 
28894: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        Eläkekassa Tapion hoitamaa lakisääteistä työnte-
28895: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        kijäin eläkelain mukaista peruseläketurvaa. Lisä-
28896: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         eläkejärjestelmä on nykyisessä lainsäädännössä
28897: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan          tunnustettu siten, että metsäkeskuksista ja metsä-
28898: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           talouden kehittämiskeskuksesta annetun lain
28899: 819/2000 vp:                                           (1474/1995) 14 §:n mukaan metsäkeskukset ja
28900:                                                       kehittämiskeskus voivat palveluksessaan olevan
28901:       Onko hallitus tietoinen metsäkeskuksis-         henkilöstön ja näiden omaisten eläketurvan jär-
28902:       ta ja metsätalouden kehittämiskeskuk-           jestämistä varten perustaa rahastoja. Maa- ja
28903:       sesta annetun lain piiriin kuuluvalle           metsätalousministeriö vahvistaa näistä rahastois-
28904:       henkilöstölle myönnettyjen Eläke-Ta-            ta maksettavien eläke-etujen perusteet. Metsä-
28905:       pion !isä-eläkkeiden leikkauksista ja           keskuksia koskevassa aiemmassa lainsäädännös-
28906:       niistä seuranneista ristiriidoista ja oi-       sä on ollut samansisältöiset säännökset (lait
28907:       keusprosesseista sekä                           411/1967, 139/1987 ja 265/1991).
28908:                                                          Yksityismetsätalouden edistämisjärjestöjen
28909:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-       henkilökunnan eläke-eduista solmitun sopimuk-
28910:       ta kyseisille jo eläkkeellä oleville tai vie-   sen allekirjoittaneiden työnantajien ylimääräi-
28911:       lä työssä käyville henkilöille saadaan          nen kokous on 25.8.2000 hyväksynyt Metsä-
28912:       turvattua samat eläke-edut kuin yleises-        talouden kehittämiskeskus Tapion esityksen elä-
28913:       ti ottaen valtiolla on, kuten hallituksen       kesäännön muuttamiseksi. Sääntömuutoksen tar-
28914:       esityksen HE 117/1995 vp perusteluissa          koituksena on saattaa eläkesääntö vastaamaan
28915:       luvattiin?                                      korkeimman oikeuden 1.2.2000 antamaa päätös-
28916: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tä. Noudatetun indeksikorotusmenettelyn joh-
28917: ti seuraavaa:                                         dosta Eläke-Tapion eläkepalkka oli jäänyt vas-
28918:                                                       taavaa TEL-eläke-palkkaa pienemmäksi. Tämän
28919: Kansanedustaja Erkki Kanervan /sd ym. kirjalli-       johdosta on esitetty, että Eläke-Tapion eläkkeen
28920: nen kysymys KK 596/2000 vp käsitteli samaa ai-        perusteena olevaa palkkaa ja kaikkia eläkkeitä
28921: hepiiriä kuin nyt esillä oleva kysymys. Tämän         tarkistettaisiin 1.1.2001 alkaen TEL-indeksiä
28922: vuoksi toistetaan se, mitä on lausuttu aiemmin        vastaavalla korotuksella. Metsätalouden kehittä-
28923: ko. kysymykseen annetussa vastauksessa. Lisäk-        miskeskus Tapio on esittänyt muutoksen maa- ja
28924: si maa- ja metsätalousministeriö katsoo aiheelli-     metsätalousministeriön vahvistettavaksi. Muu-
28925: seksi tuoda vielä esiin seuraavia seikkoja.           tos on tarkoitus vahvistaa vielä ennen kuluvan
28926:    Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelmä perustuu         vuoden loppua.
28927: yksityismetsätalouden edistämisjärjestöjen kes-          Valtion vuoden 2000 toisessa lisätalousarvios-
28928: ken vuonna 1949 solmittuun sopimukseen järjes-        sa on myönnetty lisämääräraha Metsätalouden
28929: töjen palveluksessa olevien toimihenkilöiden          kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten ta-
28930: eläke-eduista. Vuodesta 1964 lukien on Eläke-         kautuviin eläkemenoihin ja niiden viivästyskor-
28931: Tapio-niminen lisäeläkejärjestely täydentänyt         komenoihin myönnettävien valtionapujen mak-
28932: 
28933: 
28934:                                                                                                        3
28935: KK 819/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                               Ministerin vastaus
28936: 
28937: 
28938: samiseen. Myös vuoden 2001 talousarvioesityk-        työoikeudellinen periaate, jonka mukaan työn-
28939: sessä on lisäeläkemenojen kasvu otettu määrära-      antaja ei saa yksipuolisesti muuttaa olennaista
28940: han mitoituksessa huomioon.                          työehtoa, syrjäytyy metsäkeskusta koskevan eri-
28941:    Kuten kansanedustaja Vistbackan kirjallises-      tyislainsäädännön tieltä.
28942: sa kysymyksessä on todettu, on lisäeläkeasiassa         Eläke-Tapion työnantajakentän rakenne on
28943: yhä useita avoimia kysymyksiä, joista ei työnan-     maa- ja metsätalousministeriön toimialan kan-
28944: taja- ja työntekijäpuolen kesken vallitse yksimie-   nalta ongelmallinen. Jäsenenä on metsäkeskus-
28945: lisyyttä. Kysymyksessä viitataan mm. työnanta-       tenja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion li-
28946: jan yksipuolisiin toimiin. Tältä osin on aihetta     säksi metsänhoitoyhdistyksiä, taimiyhtiöitä ja
28947: tarkentaa seuraavaa. Turun hovioikeuden vielä        yhteismetsiä. Maa- ja metsätalousministeriö ei
28948: lainvoimaa vailla olevan päätöksen mukaan            voi asettaa velvoitteita jälkimmäisiä sitovasti.
28949: työntekijöiden työsuhteen ehtona on ollut kuulu-     Työnantajapuoli on katsonut tarkoituksenmukai-
28950: minen yleiseen lisäeläkejärjestelmään, johon on      seksi odottaa vireillä olevien oikeudenkäyntien
28951: sisältynyt mahdollisuus ennen eläketapahtumaa        päättymistä ennen eläkesäännön mahdollisesta
28952: heikentää lisäeläkeoikeutta. Päätöksen mukaan        muuttamisesta tehtäviä muita päätöksiä.
28953: 
28954: 
28955: 
28956: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
28957: 
28958:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28959: 
28960: 
28961: 
28962: 
28963: 4
28964: Ministems svar                                             KK 819/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
28965: 
28966: 
28967: 
28968: 
28969: Tili riksdagens talman
28970: 
28971: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       sionskassan Eläkekassa Tapio sköter. Tilläggs-
28972: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    pensionsarrangemanget har erkänts i den nuva-
28973: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-       rande lagstiftningen på så vis att enligt 14 § la-
28974: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            gen om skogscentraler och skogbrukets utveck-
28975: spörsmål SS 819/2000 rd:                              lingscentral (1474/1995) kan skogscentraler och
28976:                                                       utvecklingscentralen grunda fonder för ordnande
28977:        Å·r regeringen medveten om nedskär-            av pensionsskydd för de anställda och deras an-
28978:        ningarna av den tilläggspension från           höriga. Jord- och skogsbruksministeriet faststäl-
28979:        Eläke-Tapio som beviljats denpersonai          ler grunderna för de pensionsförmåner som skall
28980:        som omfattas av lagen om skogscentra-          betalas ur fonderna. 1 den tidigare lagstiftningen
28981:        ler och skogsbrnkets utvecklingscentral        om skogscentralerna ingick bestämmelser med
28982:        och om de konjlikter och rättegångar           samma innehåll (lagarna 41111967, 139/1987 och
28983:        som dessa nedskärningar lett tili och          265/1991).
28984:                                                          Vid ett extraordinarie möte den 25 augusti
28985:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           2000 för de arbetsgivare som undertecknat avta-
28986:       för att berörda personer som redan är           let om pensionsförmånema för de anställda inom
28987:       pensionerade, eller fortfarande är akti-       organisationerna för främjande av privatskogs-
28988:       va inom arbetslivet, garanteras samma          bruket godkändes ett initiativ av Skogsbrukets
28989:       pensionsförmåner som statligt anställ-         utvecklingscentral Tapio om en ändring av pen-
28990:       da vanligen har i enlighet med vad som         sionsstadgan. Genom ändringen av Eläke-Tapios
28991:       utlovades i motiveringarna tili RP             pensionsstadga eftersträvar man att pensions-
28992:       117/1995 rd?                                   stadgan skall motsvara högsta domstolens beslut
28993: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      av den 1 februari 2000. På grund av förfarandet
28994: föra följande:                                       med indexförhöjningar hade Eläke-Tapios pen-
28995:                                                      sionslöner blivit mindre än den motsvarande
28996: Riksdagsledamot Erkki Kanervas /sd skriftliga        APL-pensionslönen. Till följd av detta har det fö-
28997: spörsmål SS 596/2000 rd behandlade samma äm-         reslagits att de löner som utgör grunden för Elä-
28998: nesområde som detta spörsmål. Därför upprepas        ke-Tapios pension och de redan löpande pensio-
28999: här det som anförts tidigare i svaret på det nämn-   nerna fr.o.m. den 1 januari 2001 skall höjas med
29000: da spörsmålet. Därtill anser jord- och skogs-        ett belopp motsvarande APL-index. Skogsbru-
29001: bruksministeriet det vara motiverat att även föra    kets utvecklingscentral har lagt fram förslaget till
29002: fram följande synpunkter.                            ändring för jord- och skogsbruksministeriet för
29003:     Eläke-Tapios tilläggspensionssystem baserar      fastställelse. Avsikten är att beslut skall fattas
29004: sig på ett avtal som organisationema för främjan-    innan årets slut.
29005: de av privatskogsbruket ingick år 1949 om pen-           1 statens andra tilläggsbudget för 2000 har till-
29006: sionsförmåner för sina anställda. Sedan 1964 har     läggsanslag beviljats för betalning av statsbidrag
29007: tilläggspensionsarrangemanget kompletterat det       för retroaktiva pensionsutgifter vid Skogsbru-
29008: lagstadgade APL-grundpensionsskydd som pen-          kets utvecklingscentral Tapio och skogscentra-
29009: 
29010: 
29011:                                                                                                         5
29012: KK 819/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                        Ministerns svar
29013: 
29014: 
29015: lerna och för de utgifter som föranleds av dröjs-       sion försämras innan pensioneringen. Enligt be-
29016: målsräntorna på dem. Även i budgetpropositio-           slutet åsidosätts den arbetsrättsliga principen, en-
29017: nen för 2001 har man vid dimensioneringen av            ligt viiken arbetsgivaren inte ensidigt får ändra
29018: anslaget beaktat att Skogsbrukets utvecklings-          grundläggande arbetsvillkor, av den speciallag-
29019: central Tapios utgifter för tilläggspensioner har       stiftning som gäller skogscentralerna.
29020: stigit.                                                    Med tanke på jord- och skogsbruksministeri-
29021:    Så som riksdagsledamot Vistbacka konstate-           ets verksarnhetsornråde är strukturen hos arbets-
29022: rar i det skriftliga spörsmålet finns det fortfaran-    givarsidan inom Eläke-Tapio problematisk.
29023: de öppna frågor när det gäller tilläggspensionen,       Medlemmar är utöver skogscentralerna och
29024: i vilka det inte råder enighet mellan arbetstagar-      Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio även
29025: och arbetsgivarparterna. 1 spörsmålet hänvisas          skogsvårdsföreningar, plantbolag och samfållda
29026: bl.a. till arbetsgivarens ensidiga handlingar. 1 frå-   skogar. Jord- och skogsbruksministeriet kan inte
29027: ga om detta finns det skäl att beakta följande. En-     fastställa bindande skyldigheter för de sistnärnn-
29028: ligt Åbo hovrätts beslut, som ännu inte vunnit          da. Arbetsgivarsidan har ansett det vara ända-
29029: laga kraft, har ett av villkoren i arbetstagarnas ar-   målsenligt att avvakta tills de pågående rätte-
29030: betsförhållande varit att arbetstagarna skall till-     gångarna avslutats innan andra beslut om eventu-
29031: höra det allmänna systemet för tilläggspension.         ella ändringar i pensionsstadgan fattas.
29032: Risk har då funnits för att rätten till tilläggspen-
29033: 
29034: 
29035: Helsingfors den 8 november 2000
29036: 
29037:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29038: 
29039: 
29040: 
29041: 
29042: 6
29043:                                                             KK 820/2000 vp -     Eero Lämsä /kesk ym.
29044: 
29045: 
29046: 
29047: 
29048:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2000 vp
29049: 
29050:                                               Hyödyllisyysmallien antama suoja innovaatioi-
29051:                                               den turvaamisessa
29052: 
29053: 
29054: 
29055: 
29056: Eduskunnan puhemiehelle
29057: 
29058: Patentin ja mallisuojan ohella keksinnön voi suo-      kehittämät suojakuvut. Oikeuskäsittelyissä on
29059: jata hyödyllisyysmallilla. Laki hyödyllisyysmal-       kuitenkin todettu, etteivät suurten yritysten mal-
29060: lioikeudesta tuli voimaan 1.1.1992. Mallisuojas-        lit loukkaa kyseistä hyödyllisyysmallia.
29061: ta hyödyllisyysmalli eroaa siinä, että rakenteelli-         Hyödyllisyysmallin antaman suojan epämää-
29062: sen suojakohteen tulee hyödyllisyysmallissa pe-        räisyydestä aiheutuu ongelmia. Pienten yritysten
29063: rustua selostettuun keksinnölliseen ajatukseen,        halu innovaatioiden kehittämiseen hiipuu, koska
29064: kun taas mallisuojana on suojattavissa pelkkä          suojauksen pitävyydestä ei ole varmuutta. Kyse
29065: muoto.                                                 on myös oikeudenmukaisuudesta. Pienellä yri-
29066:    Hyödyllisyysmallilain ongelmana on ollut            tyksellä ei välttämättä ole uskallusta lähteä oi-
29067: epätäsmällisyys. Patenttia haettaessa patenttivi-      keusprosessiin suurta yritystä vastaan, jos on ole-
29068: rasto suorittaa tutkimuksen, jonka perusteella pa-     massa pienikin mahdollisuus hävitä juttu, jolloin
29069: tentin lopulliset patenttivaatimukset täsmenne-        oikeudenkäyntikulut tulevat pienen yrittäjän
29070: tään. Hyödyllisyysmallin kohdalla suojavaati-          maksettaviksi. Tilanne on huono koko yhteiskun-
29071: musten validiteettia ei tutkita, joten hakija voi      nan kannalta. Järjestelmän tulisi olla sellainen,
29072: joutua tilanteeseen, jossa on epävarmuutta siitä,      joka kannustaa innovaatioiden tekemiseen.
29073: millaiseen suojaan hän on oikeutettu.
29074:    Esimerkkinä voi mainita tapauksen, jossa eräs       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29075: pienyrittäjä oli saanut kehittämälleen leipälaatik-    jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
29076: kojen suojakuvulle hyödyllisyysmallin. Innovaa-        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29077: tio osoittautui menestyksekkääksi, ja pian kaksi       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29078: suurempaa yritystä alkoi kopioida ideaa ja käyt-
29079: tää sitä liiketaloudellisesti hyväksi. Hyödylli-             Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä hyö-
29080: syysmallilla suojatusta pienyrittäjän mallista               dyllisyysmallilainsäädännön täsmentä-
29081: suurempien yritysten suojakuvut erosivat ainoas-             miseksija
29082: taan siten, ettei niissä ollut tiettyä pienyrittäjän
29083: malliin kuuluvaa lukitsinta. Muuten suojakuvut               aikooko hallitus muilla keinoilla edis-
29084: olivat täsmälleen samanlaisia kuin pienyrittäjän             tää pienyrittäjien halukkuutta innovaa-
29085:                                                              tioiden kehittämiseen?
29086: 
29087: 
29088: 
29089: 
29090:                                                                                                  Versio 2.0
29091: KK 820/2000 vp -    Eero Lämsä /kesk ym.
29092: 
29093: 
29094: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2000
29095: 
29096:     Eero Lämsä /kesk                       Juha Rehula /kesk
29097:     Jyrki Katainen /kok                    Markku Rossi /kesk
29098:     Mauri Salo /kesk                       Kyösti Karjula /kesk
29099: 
29100: 
29101: 
29102: 
29103: 2
29104: Ministerin vastaus                                           KK 820/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
29105: 
29106: 
29107: 
29108: 
29109: Eduskunnan puhemiehelle
29110: 
29111: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-            nön laadun tai esineen lyhyen käyttöajan vuoksi
29112: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        patenttisuojaus olisi liian hidas ja kallis.
29113: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen               Hakemusmenettelyssä pyritään yksinkertai-
29114: vastattavaksi kansanedustaja Eero Lämsän /kesk           suuteen. Tällä on pyritty rohkaisemaan mm.
29115: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              pientä ja keskisuurta teollisuutta ja yksityisiä
29116: 820/2000 vp:                                             keksijöitä nykyistä useammin hakemaan suojaa
29117:                                                          keksinnölleen. Hyödyllisyysmallisuojan etuina
29118:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä hyö-          patenttiin verrattuna ovat alhaisemmat maksut ja
29119:        dyllisyysmallilainsäädännön täsmentä-             se, että hyödyllisyysmallihakemuksen käsittely
29120:        miseksija                                         on nopeaa ja yksinkertaista, koska hakemuksen
29121:                                                          mukaista keksintöä ei tutkita teknisesti. Hake-
29122:        aikooko hallitus muilla keinoilla edis-           mus tutkitaan ainoastaan muodolliselta puolelta.
29123:        tää pienyrittäjien halukkuutta innovaa-           Keksijä saa nopeasti hyödyllisyysmallioikeuden
29124:        tioiden kehittämiseen?                            mukaisen suojan keksinnölleen. Hyödyllisyys-
29125: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              mallihakemuksien käsittelyaika osalta on noin
29126: seuraavaa:                                               kolme kuukautta. Edellä mainituista syistä hyö-
29127:                                                          dyllisyysmalli on myös halpa.
29128: Hyödyllisyysmallioikeuden voi saada tekniseen               Hyödyllisyysmallilakia muutettiin vuonna
29129: ratkaisuun, jota voidaan käyttää teollisesti. Me-        1996. Tällöin lain 12 §:ään lisättiin kohta, jonka
29130: netelmäkeksinnölle ei voi saada hyödyllisyys-            mukaan hakija tai, sen jälkeen kun hyödyllisyys-
29131: mallia. Hyödyllisyysmallin voi saada vain sellai-        malli on merkitty rekisteriin tai tullut 18 § :n mu-
29132: seen keksintöön, joka on uusi ja joka eroaa sel-         kaan julkiseksi, kuka tahansa voi kirjallisesti
29133: västi kaikesta ennen rekisteröinnin hakemispäi-         pyytää rekisteriviranomaiselta tutkimusta sen ar-
29134: vää tunnetuksi tulleesta. Hyödyllisyysmallilakia         vioimiseksi, täyttääkö hyödyllisyysmallin tai
29135: koskevan hallituksen esityksen HE 232/1990 vp.           hyödyllisyysmallihakemuksen kohteena oleva
29136: mukaan esityksellä pyritään parantamaan sellais-         keksintö 2 §:n 1 momentin vaatimukset.
29137: ten teknisten ratkaisujen suojaa, joita nykyiset            Rekisteröidyn hyödyllisyysmallin oikeusvai-
29138: teollisoikeudet, patentti ja mallioikeus, eivät ka-     kutukset vastaavat pitkälti patentin oikeusvaiku-
29139: ta. Hyödyllisyysmallin kohteena olisi esineen           tuksia: hyödyllisyysmalli estää muita käyttämäs-
29140: muotona, rakenteena tai niiden yhdistelmänä to-         tä hyödyllisyysmallioikeudella suojattua keksin-
29141: teutuva tekninen ratkaisu, jota voidaan käyttää         töä tietyn ajan ammattimaisesti. Hyödyllisyys-
29142: teollisesti. Hyödyllisyysmallioikeudella voidaan        malli antaa sen haltijalle mahdollisuuden ryhtyä
29143: suojata tekniset ideat ja ratkaisut, jotka eivät yllä   nopeasti toimiin hänen oikeuksiensa loukkaajaa
29144: patentoitavuuden tasolle mutta joihin sisältyy          vastaan.
29145: keksinnöllisyyttä. Samoin hyödyllisyysmallioi-              Hyödyllisyysmallijärjestelmä on ollut voimas-
29146: keudella on tarkoitus antaa suojaa pikkukeksin-         sa runsaat kahdeksan vuotta. Itse rekisteröintijär-
29147: näille ja laiteparannuksille, jotka sinänsä täyttä-     jestelmä toimii hyvin. Oikeuskäytäntö osaltaan
29148: vät patentoitavuuden ehdot mutta joille keksin-         muokkaa järjestelmää. Tämänhetkisen arvion
29149: 
29150: 
29151:                                                                                                            3
29152: KK 820/2000 vp -      Eero Lämsä /kesk ym.                                           Ministerin vastaus
29153: 
29154: 
29155: mukaan järjestelmä vastaa sille asetettuja tavoit-    Viranomaisista erityisesti Patentti- ja rekisteri-
29156: teita. Mikäli havaitaan, että lain tarkoitus ei to-   hallitus, TE-keskukset ja TEKES sekä muista
29157: teudu käytännössä, voidaan epäkohtiin puuttua.        tahoista mm. Keksintösäätiö levittävät aktii-
29158:    Suomalaiset ovat keksivää kansaa, mikä nä-         visesti tietoa ja järjestävät koulutusta mainituis-
29159: kyy muun muassa korkeassa patentointiaktiivi-         ta seikoista. Erityisesti TEKESin kautta kana-
29160: suudessa. Suomessa haetaan patentteja neljän-         voitava tuotekehitysrahoitus on tärkeä keino
29161: neksi eniten maailmassa väkilukuun suhteutettu-       edistää innovaatiotoimintaa. Tuotekehitysra-
29162: na. Pk-yritysten innovatiivisuuteen ja sen hyö-       hoituksen määrä on jatkuvasti kasvanut ja on
29163: dyntämiseen on kiinnitetty runsaasti huomiota.        kansainvälisestikin huippuluokkaa. Pienyrityk-
29164: Tärkeää on teollisoikeuksien suojan hyödyntämi-       set ovat hyvin edustettuina tuotekehitysrahoituk-
29165: sen, lisensiointimahdollisuuksien tuntemuksenja       sen saajien joukossa.
29166: patenttitietokantojen hyödyntämisen lisääminen.
29167: 
29168: 
29169: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
29170: 
29171:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
29172: 
29173: 
29174: 
29175: 
29176: 4
29177: Ministems svar                                           KK 820/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
29178: 
29179: 
29180: 
29181: 
29182: Tili riksdagens talman
29183: 
29184: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       men för vilka patentskyddet på grund av uppfin-
29185: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    ningens art eller föremå1ets korta livs1ängd är
29186: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eero       alltför långsamt och dyrt.
29187: Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-        1 ansökningsförfarandet eftersträvas enkelhet.
29188: mål SS 820/2000 rd:                                   Genom detta har man försökt uppmuntra bl.a.
29189:                                                       småindustrin och den medelstora industrin och
29190:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt       enski1da uppfinnare att oftare än i dagens läge an-
29191:        att vidta för att precisera nyttighetsmo-      söka om skydd på sin uppfinning. Fördelama
29192:        dellagstiftningen och                          med nyttighetsmodellskyddet jämfört med pa-
29193:                                                       tent är de lägre avgiftema och det att behandling-
29194:        har regeringen för avsikt att med andra        en av en ansökan om nyttighetsmodell går snab-
29195:        metoder främja småföretagarnas intres-         bare och enklare, eftersom en uppfinning som
29196:        se för att utveckla innovationer?              stämmer överens med ansökan inte undersöks
29197: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tekniskt. Ansökan undersöks endast vad gäller
29198: föra följande:                                       dess formella sida. Uppfinnaren får snabbt ett
29199:                                                      skydd enligt nyttighetsmodellrätten på sin upp-
29200: Nyttighetsmodellrätt kan fås på en teknisk lös-       finning. Behandlingstiden för ansökningar om
29201: ning som kan användas industriellt. Nyttighets-      nyttighetsmodell är ca tre månader. Av ovan
29202: modellrätt kan inte fås på en förfarandeuppfin-      nämnda skäl är nyttighetsmodellen också billig.
29203: ning. Nyttighetsmodell kan fås endast på en så-          Lagen om nyttighetsmodellrätt ändrades år
29204: dan uppfinning som är ny och som tydligt skiljer      1996. Härvid fogades till lagens 12 § en punkt
29205: sig från allt som blivit känt före dagen för ansö-   enligt viiken sökanden, eller vem som helst när
29206: kan om registrering. Enligt regeringens proposi-     nyttighetsmodellen har registrerats eller blivit of-
29207: tion RP 232/1990 rd med förslag till lag om          fentlig enligt 18 §, skriftligen kan be registre-
29208: nyttighetsmodellrätt är avsikten med propositio-     ringsmyndigheten om en granskning för att bedö-
29209: nen att förbättra skyddet av sådana tekniska lös-    ma om den uppfinning som är föremål för nyttig-
29210: ningar som det nuvarande industriella rättsskyd-     hetsmodellen eller modellansökan uppfyller för-
29211: det, patent och mönsterrätt, inte täcker. Föremål    utsättningama i 2 § 1 mom.
29212: för nyttighetsmodellen skall vara en teknisk lös-        De rättsliga verkningama av en registrerad
29213: ning som kommer tili uttryck i ett föremåls form     nyttighetsmodell motsvarar långt de rättsliga
29214: eller konstruktion eller som en kombination av       verkningama av patent: nyttighetsmodellen hin-
29215: dessa och som kan användas industriellt. Genom       drar andra att under en viss tid yrkesmässigt ut-
29216: en nyttighetsmodellrätt skyddas tekniska ideer       öva en uppfinning som har skyddats med nyttig-
29217: och lösningar som inte når upp tili den nivå som     hetsmodellrätt. Nyttighetsmodellen ger dess
29218: krävs för patent, men som har uppfinningshöjd.       innehavare en möjlighet att snabbt vidta åtgärder
29219: Likaså skyddar nyttighetsmodellen småuppfin-         mot den som gör intrång i hans eller hennes rätt-
29220: ningar och förbättringar av anordningar som i        tigheter.
29221: och för sig uppfyller villkoren för patentering
29222: 
29223: 
29224:                                                                                                        5
29225: KK 820/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                    Ministerns svar
29226: 
29227: 
29228:    Nyttighetsmodellsystemet har varit i kraft         industriella rättsskyddet, kännedomen om de li-
29229: drygt åtta år. Själva registreringssystemet funge-    censieringsmöjligheter som finns och utnyttjan-
29230: rar väl. Rättspraxis modifierar för sin del syste-    det av patentdatabaserna utökas. Av myndighe-
29231: met. Enligt en bedömning i dagens läge motsva-        terna sprider i synnerhet Patent- och registersty-
29232: rar systemet de mål som har ställts på det. lfall     relsen, TE-centralerna och TEKES samt av övri-
29233: det upptäcks att syftet med lagen i praktiken inte    ga instanser bl.a. Uppfinningsstiftelsen aktivt
29234: uppfylls, kan ingripande göras i missförhållande-     kunskap om och arrangerar utbildning i nämnda
29235: na.                                                   frågor. Den finansiering av produktutvecklingen
29236:    Finländarna är ett uppfinnande folk, vilket kan    som kanaliseras i synnerhet via TEKES är ett
29237: ses bl.a. i den höga patenteringsaktiviteten. 1 re-   viktigt medel att främja innovationsverksamhe-
29238: lation till folkmängden står Finland på fjärde        ten. Det finansieringsbelopp som beviljas för
29239: plats när det gäller patentansökningar i världen.     produktutveckling har kontinuerligt ökat och är
29240: Mycket uppmärksamhet har fåsts vid små och            även internationellt sett av toppklass. Småföreta-
29241: medelstora företags innovativitet och utnyttjan-      gen är väl representerade bland dem som får fi-
29242: det av den. Det är viktigt att utnyttjandet av det    nansiering för produktutveckling.
29243: 
29244: 
29245: Helsingfors den 14 november 2000
29246: 
29247:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
29248: 
29249: 
29250: 
29251: 
29252: 6
29253:                                                        KK 82112000 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
29254: 
29255: 
29256: 
29257: 
29258:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 82112000 vp
29259: 
29260:                                               Televisio-ohjelmatallenteiden käyttö kouluope-
29261:                                               tuksessa
29262: 
29263: 
29264: 
29265: 
29266: Eduskunnan puhemiehelle
29267: 
29268: Tekijänoikeuslaki rajoittaa kouluja nauhoitta-         taidekasvatus, johon kuuluu yhtenä osana eloku-
29269: masta TV-ohjelmia oppitunnilla esitettäviksi.          va. SamoinTV:stätulee monille aineille sopivia
29270: Tulkinta siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei, on kui-     opetustuokioita, joita voisi käyttää esimerkiksi
29271: tenkin kouluille epäselvä. Klaukkalan yläasteen        historiaan, biologiaan, maantieteeseen, fysiik-
29272: oppilaat ja opettajat ovat pyytäneet vastauksia eri    kaan ja kemiaan liittyen.
29273: tahoilta, miten ne tulkitsevat lain määräyksiä.           Kouluille olisi tärkeää, että niillä olisi selkeä
29274: Heidän saamiensa vastausten mukaan YLEn tal-           lupa, esimerkiksi vuosittain oppilasmäärien pe-
29275: Iennepalvelu ilmoittaa, että kotimaista ohjelmis-      rusteella suoritettua maksua vastaan, nauhoittaa
29276: toa saa ostaa 240 markalla videoita, mutta ulko-       TV-ohjelmia oppitunneilla käytettäväksi.
29277: maista tuotantoa ei saa edes ostamalla. Tekijän-
29278: oikeustoimistosta koululle vastattiin, että mitään     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29279: ei ole lupa esittää edes rahalla. Kopiostosta he       jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
29280: saivat vastauksen, että TV-ohjelmia saisi käyttää      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29281: kaksi vuotta esittämisestä, jonka jälkeen siihen ei    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29282: ole lupaa, ja että elokuvia ei saa esittää lainkaan.
29283: Kouluissa ei ilmeisesti tiedetä, mikä on luvalli-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
29284: nen käytäntö.                                                tyä, jotta koulut saavat selkeän luvan
29285:    TV-ohjelmia haluttaisiin käyttää kouluissa.               nauhoittaa TV-ohjelmia opetustyössä
29286: Esimerkiksi äidinkielen yksi oppisisällöistä on              käytettäväksi?
29287: 
29288: 
29289: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
29290: 
29291:     Matti Vanhanen /kesk
29292:     Tanja Karpela /kesk
29293: 
29294: 
29295: 
29296: 
29297:                                                                                                   Versio 2.0
29298: KK 82112000 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.                                               Ministerin vastaus
29299: 
29300: 
29301: 
29302: 
29303: Eduskunnan puhemiehelle
29304: 
29305: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-              Tekijänoikeuden rajoitukset perustuvat lain-
29306: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       säätäjän harkitsemaan tasapainoon tekijän yksin-
29307: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           oikeuden ja tärkeiden yleisten etujen välillä. Ra-
29308: vastattavaksi kansanedustaja Matti Vanhasen            joitusten säätäminen pohjautuu kansainvälisiin
29309: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sopimuksiin. Elokuvateosten jättäminen opetus-
29310: KK 82112000 vp:                                         ta koskevanjulkisen esittämisen poikkeuksen ul-
29311:                                                        kopuolelle on perustunut siihen tosiasiaan, että
29312:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo 'Yh-        elokuvien tekijöiden ja tuottajien tulot liittyvät
29313:        tyä, jotta koulut saavat selkeän luvan           olennaisessa määrin elokuvien julkiseen esittä-
29314:        nauhoittaa TV-ohjelmia opetustyössä             miseen. Julkisen esittämisen salliminen tekijän-
29315:        käytettäväksi?                                   oikeuden rajoituksena ylittäisi kansainväliset so-
29316:                                                        pimusvelvoitteemme. Vastaavansisältöiset sään-
29317: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            nökset ovat voimassa kaikissa Pohjoismaissa.
29318: seuraavaa:                                                 Tekijän tai muun oikeudenhaltijan, esimerkik-
29319: Tekijänoikeuden perussisältönä on tekijälle kuu-        si elokuvatuottajan, yksinoikeuden piiriin kuulu-
29320: luva yksinomainen oikeus määrätä henkisen luo-         va suojatun aineiston käyttäminen edellyttää lu-
29321: mistyönsä tuloksesta. Tämä oikeus on taattu jo         paa. Luvan voi saadajoko tekijäitä tai muulta oi-
29322: tekijänoikeuden alan kansainvälisissä yleissopi-       keudenhaltijalta itseltään tai tätä edustavalta te-
29323: muksissa, joihin myös Suomi on sitoutunut.             kijänoikeusjärjestöltä, jolle oikeudenhaltija on
29324: Teosten käyttämisestä maksettavat tekijänoi-           luovuttanut oikeutensa hallinnoitaviksi. Esimer-
29325: keuskorvaukset ovat korvausta tekijän tekemäs-         kiksi lupa elokuvateosten julkiseen esittämiseen
29326: tä luovasta työstä. Tekijänoikeuslain 2 §:n mu-        tulee pyytää joko tuottajalta, joka puolestaan on
29327: kaan tekijän yksinoikeutena on muun muassa             hankkinut levittämisen edellyttämät oikeudet te-
29328: teoksen saattaminen yleisön saataviin, mikä voi        kijöiltä, tai joissakin tapauksissa elokuvaa levit-
29329: tapahtua esimerkiksi teosta julkisesti esittämäl-      tävältä yhtiöltä.
29330: lä. Sen sijaan teosten esittäminen yksityisessä            Radio- ja televisiolähetyksiin sisältyvien teos-
29331: piirissä, lähinnä perhe- ja ystäväpiirissä, ei kuulu   ten nauhoittaminen opetustoiminnassa ja tieteel-
29332: tekijän yksinoikeuksien piiriin.                       lisessä tutkimuksessa käytettäväksi on ollut mah-
29333:    Tekijänoikeuteen on säädetty rajoituksia sivis-     dollista jo vuodesta 1984lähtien. Opetusministe-
29334: tyksellisistä, käytännöllisistä ja muista yhteis-      riö tekee vuosittain sopimukset opetusnauhoituk-
29335: kunnallisesti merkittäviksi katsotuista syistä.        sesta Kopiosto ry:nja lähettäjäyritysten ulkopuo-
29336: Tällainen tekijänoikeuden rajoitus on muun             lisia tuottajia edustavan Tuotos ry:n kanssa sekä
29337: muassa tekijänoikeuslain 21 §:n 1 momentin             maksaa keskitetysti korvauksen oikeudenhalti-
29338: säännös, jonka mukaan julkaistu teos on lupa           joille.
29339: esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuk-           Kopiosto ry ja opetusministeriö tiedottavat
29340: sen yhteydessä. Saman pykälän 3 momentin mu-           säännöllisesti keskitetyistä sopimusjärjestelyistä
29341: kaan tämä julkisen esittämisen poikkeus ei kui-        sekä opetusnauhoituksen että valokopioinnin
29342: tenkaan koske elokuvateosta.                           alueella. Yhteistyönä on lisäksi perustettu ennen
29343: 
29344: 
29345: 2
29346: Ministerin vastaus                                   KK 82112000 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
29347: 
29348: 
29349: kaikkea opettajien ja koulujen tekijänoikeudelli-    leen tarkastelua digitaalisen käytön osalta ja
29350: sen tiedon tarvetta palveleva internet-palvelu       mahdollisesti muutoksia kyseisiin säännöksiin.
29351: osoitteessa www.kopiraitti.fi. Näiltä internet-si-   Julkista esittämistä koskevat säännökset eivät ole
29352: vuilta on saatavissa ajankohtaista tietoa myös       harmonisoinnin kohteena.
29353: voimassa olevista valokopiointi- ja opetusnau-          Hallitus katsoo, että tekijänoikeuslainsäädän-
29354: hoitussopimuksista.                                  tö ja opetustoiminnassa tapahtuvaa suojattujen
29355:    Valmisteilla olevaan, ensi vuoden alkupuolel-     teosten käyttämistä koskevat sopimusjärjestelyt
29356: la annettavaan tietoyhteiskunnan tekijänoikeuk-      ovat tasapainossa tekijöiden ja muiden oikeuden-
29357: sia koskevaan EU:n direktiiviin sisältyy digitaa-    haltijoiden oikeuksien sekä yhteiskunnan sivis-
29358: lisen ympäristön tekijänoikeuksia koskevaa har-      tyksellisten ja opetuksellisten tarpeiden osalta.
29359: monisointia. Esimerkiksi tietoverkkojen välityk-     Digitaalisten aineistojen käyttämisestä opetus-
29360: sellä tapahtuva yleisön saataviin saattaminen        toiminnassa tullaan tulevaisuudessa neuvottele-
29361: harmonisoidaan. Direktiivi tulee edellyttämään       maan opetusministeriön ja tekijänoikeusjärjestö-
29362: myös tekijänoikeuden rajoitussäännösten uudel-       jen kesken.
29363: 
29364: 
29365: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
29366: 
29367:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
29368: 
29369: 
29370: 
29371: 
29372:                                                                                                      3
29373: KK 82112000 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.                                                      Ministems svar
29374: 
29375: 
29376: 
29377: 
29378: Tili riksdagens talman
29379: 
29380: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          3 mom. gäller detta undantag om offentligt fram-
29381: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-       förande dock inte filmverk.
29382: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti             Inskränkningama i upphovsrätten bygger på
29383: Vanhanen /cent m.fl. undertecknade skriftliga            att det enligt lagstiftarens övervägande skall råda
29384: spörsmål SS 82112000 rd:                                 balans mellan upphovsmannens uteslutande rätt
29385:                                                          och viktiga allmänna intressen. lnskränkningar-
29386:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta så          na baserar sig på intemationella överenskommel-
29387:        att skolorna får ett tydligt tillstånd att        ser. Att filmverk har lämnats utanför undantaget
29388:        banda TV-program Jör undervisningsar-             om offentligt framförande som gäller undervis-
29389:        bete?                                             ning har motiverats med det faktum att inkom-
29390:                                                          stema för den som gör eller prodicerar film i vä-
29391: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          sentlig grad ansluter sig till offentligt framföran-
29392: föra följande:                                           de av dessa verk. Om offentligt framförande
29393: Det grundläggande innehållet i upphovsrätten är          skulle tillåtas i form av en inskränkning av upp-
29394: den uteslutande rätt som upphovsmannen har att           hovsrätten, skulle våra skyldigheter enligt de in-
29395: förfoga över resultatet av sitt intellektuella ska-      temationella överenskommelsema överträdas.
29396: pande arbete. Denna rättighet garanteras redan i         Motsvarande bestämmelser gäller i alla nordiska
29397: de intemationella konventioner inom upphovs-             länder.
29398: rättens område som även Finland har förbundit                För att få använda skyddat material som om-
29399: sig till. Upphovsrättsersättningama som skall be-        fattas av upphovsmannens eller någon annan
29400: talas för att ett verk utnyttjas är ersättning för det   rättsinnehavares uteslutande rätt, t.ex. en film-
29401: skapande arbete som upphovsmannen har utfört.            producents, krävs tillstånd. Tillstånd kan fås an-
29402: Enligt 2 § i upphovsrättslagen omfattar upp-             tingen av upphovsmannen eller någon annan
29403: hovsmannens uteslutande rätt bland annat rätten          rättsinnehavare själv eller av en upphovsrättsor-
29404: att göra ett verk tillgängligt för allmänheten, vil-     ganisation som företräder denna och som rättsin-
29405: ket kan ske till exempel genom offentligt framfö-        nehavaren har överlåtit förvaltningen av sin rätt
29406: rande av verket. Framföranden av verk i privata          till. Till exempel skall tillstånd att få förevisa ett
29407: kretsar, närmast familje- och vänkretsen, omfat-         filmverk offentligt utverkas antingen av produ-
29408: tas däremot inte av upphovsmannens uteslutande           centen, som för sin del har skaffat de rättigheter
29409: rätt.                                                    som distributionen kräver av upphovsmannen, el-
29410:     Inskränkningar i upphovsrätten har föreskri-         ler i vissa fall av det bolag som distribuerar fil-
29411: vits av utbildningsmässiga, praktiska och andra          men.
29412: orsaker som ansetts betydelsefulla för samhället.            Bandning av verk som ingår i radio- och tele-
29413: En sådan inskränkning i upphovsrätten anges i            visionssändningar för användning i undervis-
29414: 21 § 1 mom. i upphovsrättslagen och enligt det-          ningsverksamhet och vetenskaplig forskning har
29415: ta får verk som är utgivna framföras offentligt vid      varit möjlig allt sedan 1984. Undervisningsmi-
29416: gudstjänst eller undervisning. Enligt paragrafens        nisteriet ingår årligen avtal om undervisnings-
29417:                                                          bandningar med Kopiostory samt Tuotos ry, som
29418: 
29419: 
29420: 4
29421: Ministems svar                                       KK 82112000 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
29422: 
29423: 
29424: företräder extema producenter, och betalar cen-      datanät. Direktivet kommer att förutsätta en ny-
29425: tralt ersättningen tili rättsinnehavama.             granskning även av bestämmelsema om in-
29426:    Kopiosto ry ocn undervisningsministeriet In-      skränkningama i upphovsrätten för den digitala
29427: formerar regelbundet om centrala avtalsarrange-      användningens del och eventuellt ändringar i be-
29428: mang såväl vad gäller bandning i undervisnings-      stämmelsema. Bestämmelsema om offentligt
29429: syfte som fotostatkopiering. Som ett samarbets-      framförande berörs inte av harmoniseringen.
29430: projekt har dessutom en Intemet-tjänst inrättats        Regeringen anser att det råder jämvikt mellan
29431: för att framför allt betjäna läramas och skolomas    den upphovsrättsliga lagstiftningen och de avtal-
29432: behov av information om upphovsrättsliga frå-        sarrangemang som gäller användning av skydda-
29433: gor på adressen www.kopiraitti.fi. På sidoma         de verk i undervisningsverksamhet beträffande
29434: finns aktuell information även om gällande avtal     upphovsmännens och andra rättsinnehavares
29435: om fotostatkopiering respektive bandning.            rättigheter samt samhällets behov i fråga om
29436:    Det EU-direktiv om upphovsrätten i informa-       bildning och undervisning. Förhandlingar oman-
29437: tionssamhället som är under beredning och som        vändningen av digitala materia! i undervisnings-
29438: avses bli uffårdat i början av nästa år innehåller   verksamhet kommer i framtiden att föras mellan
29439: harmonisering som gäller upphovsrätten i en di-      undervisningsministeriet och upphovsrättsorga-
29440: gital miljö. Tili exempel harmoniseras möjlighe-     nisationema.
29441: ten att göra verk tiligängliga för allmänheten via
29442: 
29443: 
29444: 
29445: Helsingfors den 17 november 2000
29446: 
29447:     Kulturminister Suvi Linden
29448: 
29449: 
29450: 
29451: 
29452:                                                                                                     5
29453:                                                             KK 822/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
29454: 
29455: 
29456: 
29457: 
29458:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 822/2000 vp
29459: 
29460:                                              Maatalouden ympäristötukien viivästyminen
29461:                                              Ilmajoella
29462: 
29463: 
29464: 
29465: 
29466: Eduskunnan puhemiehelle
29467: 
29468: Maatalouden ympäristötukien maksatuksessa on             Tiloista riippumaton tukirahojen saannin vii-
29469: ollut varsinkin Ilmajoen kunnassa kuluneena           västyminen on monilla tiloilla johtanut erittäin
29470: syksynä vakavia viivästyksiä. Ympäristötukien         suuriin taloudellisiin ongelmiin verojen, laino-
29471: maksatusten viivästyminen on johtanut jopa sii-       jen ja muiden maksujen maksamisen viivästyes-
29472: hen, että kunnassa lähes sata viljelijää on joutu-    sä ja saajien vaatiessa viivästyskorkoa saatavis-
29473: nut odottamaan rahojaan ainakin kaksi kuukaut-        taan. Tilojen muutoinkin tiukan taloudellisen ti-
29474: ta, koska valtiolta ovat tarkoitukseen varatut        lanteen takia on näin merkittävän tukierän saan-
29475: määrärahat loppuneet. Ilmajoella perussyynä           nin pitkittyminen kuukausia iso asia, joka vaa-
29476: valvonnan hitauteen on se, että kunta kuuluu tänä     rantaa toiminnan häiriöttömän jatkumisen. Ikä-
29477: vuonna tarkimmin valvottujen kuntien jouk-            vintä asiassa on se, että korko- ja sakkomaksu-
29478: koon. Valvontaa on tehty sekä satelliittikuvauk-      tappiot näyttävät jäävän syyttömän osapuolen-
29479: silla että myös paikan päällä tehdyillä lisätarkis-   viljelijän - maksettaviksi. Oikeudenmukaiselta
29480: tuksilla noin 60Q tilalla. Koska tarkastettavia ti-   tuntuisi, että viivästyksen aiheuttanut taho kor-
29481: loja oli yhden kunnan alueella näin monta, ruuh-      vaisi taloudelliset menetykset.
29482: kautui valvonta ja valvojien tulokset eivät ole
29483: edelleenkään valmiit. Tämän vuoksi taas kunnan        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29484: kaikki tilat ovat tuen osalta maksatuskiellossa       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29485: siihen saakka, kun kaikkien tilojen tilanne on sel-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29486: vitetty.                                              vaksiseuraavan kysymyksen:
29487:     Ilmajoen kunta pyysi valvottavien tilojen suu-
29488: ren määrän takia lupaa maksaa tuet kaikille nor-            Onko hallitus tietoinen siitä, että aina-
29489: maalin aikataulun mukaisesti 16.10.2000 men-                kin Ilmajoen kunnan alueella on lähes
29490: nessä, mutta maa- ja metsätalousministeriö ei sii-          sadalla tilalla luonnonhaitta-ja ympä-
29491: hen suostunut. Tarkoituksena oli periä epäsel-              ristölukien maksatus viivästynyt useita
29492: vyystapauksissa liiat tuet takaisin. Luonnon-               kuukausia ja aiheuttanut merkittäviä li-
29493: haitta- ja ympäristötuen maksatus on kunnan                 säkustannuksia mm. korkokuluina ja
29494: kohdalla venynyt kohtuuttomasti vielä tilanteen
29495: selkiinnyttyäkin, koska ministeriö on ilmoittanut           miten hallitus aikoo korvata tiloille mi-
29496: määrärahojen loppuneen kesken ja lisärahoituk-              nisteriön virheestä aiheutuvat taloudel-
29497: sen olevan tulossa vasta lisätalousarvion yhtey-            liset menetykset sekä
29498: dessä. Näin maksatus tapahtunee vähintäänkin 90             aikooko se sallia jatkossa tehotarkistuk-
29499: tilan osalta vasta joskus marras-joulukuussa.               seen joutuvissa kunnissa tuen normaa-
29500:                                                             lin maksun ja tarvittaessa sen jälkeisen
29501: 
29502:                                                                                                Versio 2.0
29503: KK 822/2000 vp -   Raimo Vistbacka /ps
29504: 
29505: 
29506: 
29507:       takaisinperinnän turhien maksatuskiel-
29508:       tojen välttämiseksi?
29509: 
29510: 
29511: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
29512: 
29513:     Raimo Vistbacka /ps
29514: 
29515: 
29516: 
29517: 
29518: 2
29519: Ministerin vastaus                                          KK 822/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
29520: 
29521: 
29522: 
29523: 
29524: Eduskunnan puhemiehelle
29525: 
29526: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        maassa pääsääntöisesti keskikesällä ja alkusyk-
29527: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        syllä. Kaukokartoitusvalvonnassa tarkastus teh-
29528: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         dään ilma- ja satelliittikuvia tulkitsemalla. Kos-
29529: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan         ka kuvia otetaan eri ajankohtina kasvukauden ku-
29530: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           luessa, saadaan tieto mahdollisista epäselvyyk-
29531: 822/2000 vp:                                          sistä kuvien vertailun avulla vasta syksyllä. Pää-
29532:                                                       osa valvontatyöstä saadaan kuitenkin päätökseen
29533:        Onko hallitus tietoinen siitä, että aina-      jo kuvatulkinnan avulla ennen maksatusten käyn-
29534:        kin Ilmajoen kunnan alueella on lähes          nistymistä. Vain epäselvät tapaukset valvotaan
29535:        sadalla tilalla luonnonhaitta- ja ympä-        tämänjälkeen vielä tilakäynnein, jotka ajoittuvat
29536:        ristölukien maksatus viivästynyt useita        otantavalvontaa myöhäisempään ajankohtaan.
29537:        kuukausia ja aiheuttanut merkittäviä li-       Jotta maksatukset päästäisiin koko maassa aloit-
29538:        säkustannuksia mm. korkokuluinaja              tamaan mahdollisimman ajoissa, nämä yksittäi-
29539:                                                       set tapaukset merkitään maksatusten käynnis-
29540:        miten hallitus aikoo korvata tiloille mi-      tyessä maksukieltoon valvontojen keskeneräi-
29541:        nisteriön virheestä aiheutuneet talou-         syyden vuoksi.
29542:        delliset menetykset sekä                          Kaukokartoitusvalvonta keskitetään vuosit-
29543:        aikooko se sallia jatkossa tehotarkas-         tain muutamalle alueelle. Valvonnan kohteena
29544:        tukseen joutuvissa kunnissa tuen nor-          ovat tällöin ko. alueiden kaikki hakemukset.
29545:        maalin maksun ja tarvittaessa sen jäl-         Kaukokartoitusvalvonnan työmäärää ja käsitte-
29546:        keisen takaisinperinnän turhien maksa-         lyn sujuvuutta on pyritty helpottamaan valitse-
29547:        tuskieltojen välttämiseksi?                    malla mahdollisimman pieniä valvonta-alueita.
29548:                                                       Suomi on käyttänyt kaukokartoitusta valvonta-
29549: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         muotona, koska se on kustannuksiltaan edulli-
29550: ti seuraavaa:                                         sempi kuin perinteinen maastossa tehtävä val-
29551:                                                       vonta.
29552: EU~säädösten mukaan vähintään viisi prosenttia           Vuoden 2000 hakuoppaassa kerrottiin, että
29553: pinta-alatukihakemuksista on valvottava tila-         luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen mak-
29554: käynnein tai kaukokartoitusvalvonnan avulla.          satus suunnitellaan aloitettavaksi lokakuun en-
29555: Tukien maksaminen ei ole sallittua ennen kuin         simmäisestä päivästä lähtien. Luonnonhaittakor-
29556: valvonnat on tehty. Mikälijäsenvaltio ei noudata      vauksen maksatus alkoi kuitenkin suunniteltua
29557: näitä periaatteita, voidaan se velvoittaa palautta-   aiemmin 20.9.2000. Lokakuun puoleenväliin
29558: maan osan EU :n rahoittamista tuista.                 mennessä tuesta oli maksettu 99 % eli noin 2,4
29559:    Edellä mainittu viiden prosentin valvontavel-      mrd. markkaa. Tämän jälkeenkin tukien maksa-
29560: voite täytetään Suomessa riskianalyysiin ja sa-       tus on jatkunut keskeytyksettä sitä mukaa kuin
29561: tunnaisotantaan perustuvalla valvonnalla sekä         valvontatulokset ovat valmistuneet. Ympäristö-
29562: kaukokartoitus- eli satelliittivalvonnalla. Otanta-   tuen maksatus alkoi 26.9.2000, ja lokakuun puo-
29563: valvontaan perustuvia tilakäyntejä ja ympäristö-      leenväliin mennessä oli maksettu kaikille tiloil-
29564: ehtojen noudattamisen valvontaa tehdään koko
29565: 
29566:                                                                                                       3
29567: KK 822/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                           Ministerin vastaus
29568: 
29569: 
29570: 
29571: le, joille talousarvion puitteissa ylipäänsä voitiin   keen, kun lisätalousarvion edellyttämät päätök-
29572: maksaa. Tällöin ympäristötuesta oli maksettu           set on tehty. Säädökset eivät salli ennakkomak-
29573: 99% eli lähes 1,5 mrd. markkaa. Maksujajatke-          sumenettelyä luonnonhaittakorvauksessa tai ym-
29574: taan marraskuun puolenvälin jälkeen edelleen           päristötuessa.
29575: säädösten vaatimusten mukaisesti heti sen jäl-
29576: 
29577: 
29578: 
29579: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
29580: 
29581:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29582: 
29583: 
29584: 
29585: 
29586: 4
29587: Ministems svar                                                 KK 822/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
29588: 
29589: 
29590: 
29591: 
29592: Tili riksdagens talman
29593: 
29594: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          tellitövervakning. Besöken på gårdama, som sker
29595: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-       på grundval av en urvalsbaserad övervakning,
29596: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-          och kontrollen av uppfyllandet av miljövillkoren
29597: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga               utförs i hela landet i regel under högsommaren
29598: spörsmål SS 822/2000 rd:                                 och i början av hösten. I den övervakning som
29599:                                                          sker genom fjärranalys utförs kontrollen genom
29600:        Å·r regeringen medveten om att åtmin-             tolkning av flygfotografier och satellitbilder. Ef-
29601:        stone i Ilmajoki kommun har utbetal-              tersom bildema tas vid olika tidpunkter under
29602:        ningen av kompensationsbidrag och mil-            växtperioden, fås uppgiftema om eventuella
29603:        jöstöd tili närmare hundra gårdar förse-          oklarheter först på hösten då bildema jämförs.
29604:        nats jlera månader, vilket har orsakat            Den största delen av övervakningsarbetet slut-
29605:        avsevärda tilläggskostnader bl.a. i rän-          förs dock redan då bildema toikas före utbetal-
29606:        teutgifter och                                    ningarna har inletts. Endast de oklara fallen kon-
29607:                                                          trolleras efter detta genom ett besök på gården,
29608:        hur ämnar regeringen ersätta lägenhe-             vilket sker vid en senare tidpunkt än den urvals-
29609:        terna de ekonomiska förluster som upp-            baserade övervakningen. För att utbetalningarna
29610:        stått på grund av ministeriets misstag            skall kunna starta så tidigt som möjligt i hela lan-
29611:        samt                                              det utfårdas ett utbetalningsförbud i dessa enskil-
29612:        ämnar regeringen i de kommuner som i              da fall när utbetalningarna inleds, eftersom kon-
29613:        fortsättningen underkastas effektiv kon-          trollerna inte är fårdiga.
29614:        troll tillåta en normal utbetalning av               Övervakningen med hjälp av fjärranalys kon-
29615:        stöd och vid behov en återindrivning av           centreras varje år tili några områden. Då överva-
29616:        stöd för att undvika onödiga utbetal-             kas alla lägenheter i området som har lämnat in
29617:        ningsförbud?                                      ansökan om stöd. Man har strävat efter att under-
29618:                                                          lätta arbetsmängden vid fjärranalysövervakning-
29619: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          en och smidigheten i behandlingen genom att
29620: föra följande:                                           välja så små övervakningsområden som möjligt.
29621:                                                          1 Finland har fjärranalysen använts som övervak-
29622: Enligt EU:s rättsakter måste minst 5% av ansök-          ningsform, eftersom den kostnadsmässigt sett är
29623: ningama om arealstöd kontrolleras genom besök            förmånligare än en traditionell övervakning ute i
29624: på gårdama eller genom fjärranalyskontroll. Det          terrängen.
29625: är inte tillåtet att betala ut stöd förrän kontroller-      I ansökningsguiden 2000 uppgavs det att utbe-
29626: na har utförts. Om en medlemsstat inte följer            talningen av kompensationsbidrag och miljöstöd
29627: dessa principer kan den åläggas att betala tiliha-       enligt planerna börjar den 1 oktober. Utbetal-
29628: ka en del av de stöd som EU finansierar.                 ningen av kompensationsbidrag inleddes dock ti-
29629:    Skyldigheten att kontrollera 5 % av ansök-            digare än planerat den 20 september 2000. Vid
29630: ningama fullgörs i Finland genom övervakning             mitten av oktober hade 99 % av stödet utbetalats,
29631: som baserar sig på riskanalys och slumpmässigt           dvs. ca 2,4 miljarder mark. Också efter detta har
29632: urval samt genom fjärranalyskontroller, dvs. sa-
29633: 
29634:                                                                                                            5
29635: KK 822/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps                                                   Ministerns svar
29636: 
29637: 
29638: utbetalningen av stöd fortsatt utan uppehåll i den   dvs. närmare 1,5 miljarder mark. Utbetalningar-
29639: takt som övervakningsresultaten har blivit klara.    na fortsätter i enlighet med de krav som rättsak-
29640: Utbetalningen av miljöstöd inleddes den 26 sep-      terna ställer efter mitten av november då de be-
29641: tember 2000 och i mitten av oktober hade stödet      slut som tilläggsbudgeten förutsätter har fattats.
29642: utbetalats till alla de lägenheter som inom ramen    Rättsakterna tillåter inte att kompensationsbi-
29643: för budgeten över huvud taget kunde få stöd. Vid     drag eller miljöstöd betalas ut i förskott.
29644: det laget hade 99 % av miljöstödet utbetalats,
29645: 
29646: 
29647: Helsingforsden 14 november 2000
29648: 
29649:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29650: 
29651: 
29652: 
29653: 
29654: 6
29655:                                                             KK 823/2000 vp -     Jari Leppä /kesk ym.
29656: 
29657: 
29658: 
29659: 
29660:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 823/2000 vp
29661: 
29662:                                               Maatalouden EU-valvontajärjestelmän sank-
29663:                                               tiot
29664: 
29665: 
29666: 
29667: 
29668: Eduskunnan puhemiehelle
29669: 
29670: Suomi on menettänyt EU:n maataloustukia tähän          niätuhansia markkoja. Esim. yhden korvamerkin
29671: mennessä lähes 20 miljoonaa markkaa. Jälleen           puuttuminen saattaa viedä tuen koko karjalta.
29672: ollaan menettämässä pahimmassa tapauksessa 25          Rangaistukset maataloustukien virheistä ovat
29673: miljoonaa markkaa puutteellisen valvonnan ja           suurempia kuin rikostapauksissa. Sanktioita tu-
29674: pikkuvirheiden takia. Menetyksen syynä on se,          lee välittömästi kohtuullistaa eikä hallintoby-
29675: että peltoala- ja sonnitukien valvontaa ei ole suo-    rokratian virheitä tule maksattaa viljelijöillä.
29676: ritettu EU:n säätämällä tavalla. Tukien valvonta
29677: on äärimmäisen tiukkaa ja tarkasti säädeltyä.          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29678:    Rangaistuskäytäntö on täysin kohtuuton, ja          jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
29679: hallituksen tulee toimia niin, että EU yksinker-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29680: taistaa maataloustuen valvontaa koskevaa ran-          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29681: gaistuskäytäntöään. Valtava byrokratia valvoo
29682: viljelijöitä, jotka toimivat ohjeita noudattaen ja           Miten hallitus aikoo varmistaa, ettei
29683: vastuullisesti. Kohtuuton valvontajärjestelmä si-            hallinnollinen virhe vähennä viljelijöil-
29684: too käsittämättömän paljon virkamieskuntaa ja                le maksettavaa kansallista tukea ja
29685: valvojia, jotka toimivat kovan työpaineen alla
29686: ED-tarkastajien tiukassa kontrollissa.                       miten maatalouden hallintoa kehite-
29687:    Pienestäkin virheestä seuraa heti kow.t sank-             tään, jotta byrokratia selkiytyy ja vähe-
29688: tiot, jotka ovat viljelijälle tuhansia, jopa l~ymme-         nee ja sanktiot saadaan kohtuulliselle
29689:                                                              tasolle?
29690: 
29691: 
29692: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
29693: 
29694:     Jari Leppä /kesk                                      Juha Korkeaoja /kesk
29695:     Hannu Aho /kesk                                       Katri Komi /kesk
29696:     Markku Rossi /kesk                                    Pekka Nousiainen /kesk
29697:     Pekka Vilkuna /kesk                                   Mika Lintilä /kesk
29698:     Antti Rantakangas /kesk
29699: 
29700: 
29701: 
29702: 
29703:                                                                                               Versio 2.0
29704: KK 823/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.                                                 Ministerin vastaus
29705: 
29706: 
29707: 
29708: 
29709: Eduskunnan puhemiehelle
29710: 
29711: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-            Maaseutuelinkeinohallinto on ED-jäsenyyden
29712: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    alkuvuosista asti tehnyt kehittämistyötä, jonka
29713: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         tavoitteena on palvelun parantaminen, tukihallin-
29714: vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän /kesk         non luotettavuus ja hallinnon yksinkertaistami-
29715: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           nen. Suomi toteuttaa ED:n jäsenenä sen yhteistä
29716: 823/2000 vp:                                         maatalouspolitiikkaa, eivätkä kansalliset säädök-
29717:                                                      set voi olla ristiriidassa ED:n asetusten kanssa.
29718:        Miten hallitus aikoo varmistaa, ettei         Hallinnon selkiyttämistä ja keventämistä voi-
29719:        hallinnollinen virhe vähennä viljelijöil-     daan näin ollen toteuttaa voimassa olevien ase-
29720:        le maksettavaa kansallista tukea ja           tusten rajoissa. Tulkintatilanteissa Suomen vi-
29721:                                                      ranomaiset ovat pyytäneet Euroopan komissiolta
29722:        miten maatalouden hallintoa kehite-           erikseen lupaa mahdollisimman väljään menette-
29723:        tään, jotta byrokratia selkiytyy ja vähe-     lyyn. ED:n suuntaan on myös eri yhteyksissä teh-
29724:        nee ja sanktiot saadaan kohtuulliselle        ty esityksiä säädösten yksinkertaistamiseksi ja
29725:        tasolle?                                      valvonnan keventämiseksi.
29726: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Yksittäistä viljelijää koskeva viranomaisen te-
29727: ti seuraavaa:                                        kemä hallinnollinen virhe korjataan kansallisen
29728:                                                      hallintomenettelylain perusteella. Korjauksen
29729: Tukien valvonta on yksi tukihallinnon toimeen-       vaikutus voi olla joko tukea alentava tai tukea li-
29730: panovaiheista, jonka avulla voidaan varmistaa        säävä. Viljelijän oikeusturvasta huolehditaan
29731:  Suomelle kuuluva ED:n rahoitusosuus ja se, että     myös kuulemismenettelyn ja valitusoikeuden
29732: viljelijät saavat heille kuuluvat oikeat tuet. Eu-   avulla.
29733: roopan komissio voi vähentää jäsenvaltiolle             Säädösten monimutkaisuus herättää usein kes-
29734: maksettavaa ED-rahoitusta rahoituskorjauksella,      kustelua ja synnyttää virheellisiäkin käsityksiä
29735: mikäli se on havainnut puutteita esimerkiksi val-    valvonnan seuraamusten ankaruudesta. Valvon-
29736: vonnan laadussa. Rahoituskorjauspäätös tehdään       nassa virheiden suuruus otetaan huomioon pro-
29737: pistokoeluonteisten tarkastusten perusteella, eikä   sentuaalisina tuen alennuksina. ED:n eläinpalk-
29738: sitä kohdisteta tuensaajiin, vaan jäsenvaltiolle     kioiden valvonnassa on vuoden 1999 alusta läh-
29739: maksettavaan ED-rahoitusosuuteen. Rahoitus-          tien tarkastettu palkkioeläinten lisäksi myös mui-
29740: korjausten määrääminen kuuluu komission tar-         den tilalla olevien nautojen rekisteröinti ja korva-
29741: kastustoiminnan luonteeseen. Maa- ja metsäta-        merkintä. Seuraamukset määräytyvät sen mu-
29742: lousministeriö on pyrkinyt aktiivisesti alenta-      kaan, onko kyse palkkiovalvonnasta vai hake-
29743: maan Suomelle määrättyjen rahoituskorjausten         musten ulkopuolisten eläinten valvonnasta.
29744: määrää hallinnollisten lisätoimenpiteiden ja kah-       Vuoden 1998 alusta lähtien naudat on alettu
29745: denkeskisten neuvottelujen avulla. Yksi korjaus-     merkitä kahdella korvamerkillä, eikä yhden mer-
29746: määräys on tällä hetkellä riitautettu Euroopan yh-   kin puuttuminen alenna tukea. Yhden korvamer-
29747: teisöjen tuomioistuimeen.                            kin puuttuminen voi aiheuttaa eläimen hylkäämi-
29748:                                                      sen valvonnassa vain silloin, jos kyseessä on en-
29749: 
29750: 
29751: 2
29752: Ministerin vastaus                                         KK 823/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
29753: 
29754: 
29755: nen vuotta 1998 syntynyt eläin, jolta ei edellyte-    netyksen kokonaan vain siinä tapauksessa, että
29756: tä kahta korvamerkkiä ja jos eläimen ainoa merk-      tilankarjaankuuluu ainoastaan viisi nautaa.
29757: ki puuttuu. Palkkioeläinten valvonnassa tuki voi-        Maa- ja metsätalousministeriön tietoon on tul-
29758: daan kokonaisuudessaan menettää vain siinä ta-        lut muutamia tapauksia, joissa ED-säädökset
29759: pauksessa, että vähintään neljä palkkioeläintä        ovat johtaneet koko tuen menetykseen muuta-
29760: hylätään. Koko tuki menetetään myös, mikäli           man eläimen hylkäyksen vuoksi. Näissä tapauk-
29761: palkkiota ei ole haettu kuin 1-3 eläimelle ja         sissa seuraukset ovat aiheuttaneet muutamien tu-
29762: nämä kaikki hylätään. Hylkäykset johtavat nor-        hansien markkojen menetyksen. Tapaukset on lä-
29763: maalitapauksissa siihen, että tuottajalle makset-     hetetty komissioon tiedoksi ja niistä on pyydetty
29764: tavaa tukea alennetaan. Tukihakemuksen ulko-          selvitystä seuraamusten kohtuullisuudesta.
29765: puolisten eläinten valvonnassa tarkastetaan kaik-        Kotieläintukien valvontasäännöt ovat tiukat
29766: kien tilalla olevien nautojen korvamerkintä ja        verrattuna kansallisissa järjestelmissä sovelletta-
29767: eläintunnisterekisterin sekä tilarekisterin tiedot.   viin sanktiosääntöihin. Suomi pyrkii vaikutta-
29768: Seuraamukset lasketaan prosentuaalisesti ja yh-       maan siten, että sanktiosääntöjä saataisiin lie-
29769: den eläimen hylkäys voi aiheuttaa palkkion me-        vemmiksi.
29770: 
29771: 
29772: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
29773: 
29774:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29775: 
29776: 
29777: 
29778: 
29779:                                                                                                        3
29780: KK 823/2000 vp -     Jari Leppä /kesk ym.                                                  Ministems svar
29781: 
29782: 
29783: 
29784: 
29785: Tili riksdagens talman
29786: 
29787: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         korrigeringsbeslut har just nu gjorts stridigt vid
29788: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     Europeiska gemenskapemas domstol.
29789: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jari           Landsbygdsnäringsförvaltningen har ända se-
29790: Leppä /cent m.fl.undertecknade skriftliga spörs-        dan de första åren av Finlands medlemskap i EU
29791: mål SS 823/2000 rd:                                    utfört utvecklingsarbete för att förbättra servi-
29792:                                                        cen, öka stödförvaltningens trovärdighet och för-
29793:       På vilket vis avser regeringen säkerstäl-        enkla administrationen. Som medlem av EU dri-
29794:        la att ett administrativt fel inte leder till   ver Finland gemenskapens gemensamma jord-
29795:       att det nationella stödet som belalas åt         brukspolitik och därmed kan de nationella be-
29796:       jordbrukare sjunker och                          stämmelsema inte strida mot EU:s förordningar.
29797:                                                        En klarare och mindre byråkratisk administra-
29798:        hur avser man utveckla jordbrukets ad-          tion kan genomföras även inom ramama för
29799:        ministration så att byråkratin klarnar          dessa förordningar. I tolkningsfrågor har de fin-
29800:        och minskar samt så att sanktionerna fås        ska myndighetema av kommissionen särskilt bett
29801:        ner på en rimlig nivå?                          om tillstånd att få tillämpa ett så tillåtande förfa-
29802: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        rande som möjligt. I olika sammanhang har även
29803: föra följande:                                         olika förslag om att förenkla rättsaktema och lätt-
29804:                                                        ta på övervakningen riktats till EU.
29805: Övervakningen av stöd utgör ett av de verkstäl-           Administrativa fel av en myndighet som berör
29806: lande skedena inom stödförvaltningen. Genom            en enskild jordbrukare korrigeras i enlighet med
29807: övervakningen är det möjligt att garantera att         den nationella lagen om förvaltningsförfarande.
29808: Finland erhåller den medfinansiering från EU           En korrigering kan leda till att stödet antingen
29809: som landet är berättigat till och att jordbrukama      sänks eller höjs. Jordbrukamas rättsskydd garan-
29810: erhåller det stöd som tillkommer dem. Europeis-        teras genom att de hörs och genom att de har be-
29811: ka kommissionen kan minska finansieringen till         svärsrätt.
29812: medlemsstatema genom att göra finansiella kor-            Författningamas komplexitet väcker ofta de-
29813: rigeringar om man har observerat brister i t.ex.       batt och resulterar också i felaktiga uppfattning-
29814: övervakningen. Beslut angående finansiella kor-        ar om strängheten i följdema av övervakningen.
29815: rektioner fattas utgående från stickprov och kor-      Vid övervakningen beaktas felens storlek genom
29816: rigeringen riktar sig inte mot stödtagama utan         en procentuell nedskäming av stödet. Vid över-
29817: mot den medfinansiering som tilldelas medlems-         vakningen av djurbidrag har man från och med
29818: staten. Till kommissionens övervakningsverk-           ingången av 1999 utöver de bidragsberättigade
29819: samhet hör att besluta om de finansiella korrige-      djuren även kontrollerat registreringen och öron-
29820: ringama. Jord- och skogsbruksministeriet har ge-       märkningen av andra nötkreatur på gården. Följ-
29821: nom administrativa åtgärder och bilaterala för-        dema bestäms utgående från om det rör sig om en
29822: handlingar aktivt försökt sänka summan på de fi-       bidragskontroll eller en kontroll av djur som inte
29823: nansiella korrigeringama som gäller Finland. Ett       inkluderats i ansökningama om stöd.
29824: 
29825: 
29826: 
29827: 4
29828: Ministems svar                                             KK 823/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
29829: 
29830: 
29831:    Från ingången av 1998 skall nötkreatur mär-        gården. Följdema räknas procentuellt och under-
29832: kas med två öronmärken, men om ett av öronmär-        kännande av ett djur kan resultera i att stödet helt
29833: kena saknas sänks ändå inte stödet. Ett djur som      dras in endast i det fall att gårdens boskap består
29834: saknar ett öronmärke kan vid kontrollen under-        av bara fem nötkreatur.
29835: kännas enbart om det rör sig om ett djur fött före       Några fall där EU:s rättsakter lett tili att hela
29836: 1998, för vilket det inte krävs två öronmärken        stödet dragits in på grund av att några djur har un-
29837: och vars enda öronmärke saknas, dvs. om djuret        derkänts vid kontrollen har kommit tili jord- och
29838: inte över huvud taget har något öronmärke. Vid        skogsministeriets kännedom. 1 dessa fall har följ-
29839: kontroll av djuren kan hela stödet indras endast i    derna resulterat i att stödtagaren förlorat några
29840: sådana fall där minst fyra djur underkänns. Hela      tusen mark. Fallen har skickats tili kommissio-
29841: stödet går förlorat även om det har anhållits om      nen för kännedom och det har anhållits om en ut-
29842: stöd för endast 1-3 djur och dessa underkänns i       redning av rimligheten i följderna.
29843: kontrollen. Ett underkännande leder i normala            Reglerna för övervakningen av stöd för hus-
29844: fall tili en sänkning av det stöd som betalas åt      djur är stränga i jämförelse med de sanktionsreg-
29845: producenten. 1 samband med övervakningen av           ler som följs i de nationella systemen. Finland
29846: djur som inte inkluderats i stödansökan kontrol-      strävar efter att kunna påverka sanktionsreglema
29847: leras öronmärkningen, djuridentifikationsregi-        så att de blir mer skäliga.
29848: stret och nötdjursregistret i fråga om alla djur på
29849: 
29850: 
29851: Helsingfors den 14 november 2000
29852: 
29853:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29854: 
29855: 
29856: 
29857: 
29858:                                                                                                         5
29859:                                                              KK 824/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
29860: 
29861: 
29862: 
29863: 
29864:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 824/2000 vp
29865: 
29866:                                              Oppilaspulan vuoksi suljettujen koulujen val-
29867:                                              tionosuuden palautukset
29868: 
29869: 
29870: 
29871: 
29872: Eduskunnan puhemiehelle
29873: 
29874: Monissa syrjäisien seutukuntien kunnissa perus-       lauttamaan myydyn koulun valtionosuutta, jos
29875: koulujen sulkemisvauhti on ollut nopeaa. Vaihte-      kunta osoittaa käyttävänsä rahan jäljellä olevien
29876: levalla menestyksellä kunnat ovat monissa pai-        koulujen kunnon parantamiseen.
29877: koin etsineet suljettuihin kouluihin yritystoimin-
29878: taa tai niistä on tehty kylätaloja. Useissa tapauk-   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29879: sissa koulu on saatettu myydä kokonaan pois esi-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
29880: merkiksi asumiskäyttöön. Jos näissä myyntita-         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29881: pauksissa valtionosuuden saannista rakentamis-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29882: tai peruskorjaukseen ei ole kulunut riittävää ai-
29883: kaa, kunnat ovatjoutuneet maksamaan palautuk-               Näkeekö hallitus mahdollisena ja tar-
29884: sena valtionosuutta joissakin tapauksissa huo-              koituksenmukaisena luoda järjestelmä,
29885: mattaviakin summia.                                         jonka mukaan kunnan myytyä koulun
29886:    Vaikka palautusjärjestelmä onkin perusteltua             esimerkiksi asuntokäyttöön ei tarvitse
29887: käyttötarkoituksen muuttuessa, niin siitä huoli-            palauttaa kohteeseen saamiaan valtion-
29888: matta muuttotappio- ja heikon talouden kunnissa             osuuksia, jos se osoittaa käyttävänsä ra-
29889: näillekin palautusmarkoille olisi käyttöä. Olisi-           hat jäljellä olevien koulujen kunnon pa-
29890: kin kohtuullista, ettei kuntaa velvoitettaisi pa-           rantamiseen?
29891: 
29892: 
29893: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
29894: 
29895:     Esa Lahtela /sd
29896:     Seppo Lahtela /kesk
29897: 
29898: 
29899: 
29900: 
29901:                                                                                               Versio 2.0
29902: KK 824/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
29903: 
29904: 
29905: 
29906: 
29907: Eduskunnan puhemiehelle
29908: 
29909: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        denkuukauden kuluessa. Ellei ilmoitusta ole teh-
29910: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    ty määräajassa, palautuksesta voidaan luopua
29911: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        vain erityisin perustein ja lisäksi palautukselle on
29912: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd        maksettava korkoa.
29913: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             Tämän mukaisesti kunnan lakkautettuaan kou-
29914: 824/2000 vp:                                         lun tulee yleensä seuraavan vuoden tammikuun
29915:                                                      loppuun mennessä ilmoittaa asiasta opetusminis-
29916:       Näkeekö hallitus mahdollisena ja tar-          teriölle, ellei rakennusta siirretä muuhun valtion-
29917:       koituksenmukaisena luoda järjestelmä,          osuuskäyttöön. Opetusministeriö ei tällöin ole
29918:       jonka mukaan kunnan myytyä koulun              vaatinut valtionosuuden suhteellista osaa palau-
29919:       esimerkiksi asuntokäyttöön ei tarvitse         tettavaksi valtiolle, mikäli rakennus on pidetty
29920:       palauttaa kohteeseen saamiaan valtion-         kunnan omistuksessa ja vuokrattu tai muuten
29921:       osuuksia, jos se osoittaa käyttävänsä ra-      luovutettu kuntalaisten käyttöön, esim, kylätoi-
29922:       hat jäljellä olevien koulujen kunnon pa-       mikunnalle. Eräissä tapauksissa koulu tai sen yh-
29923:       rantamiseen?                                   teydessä olevat asunnot on siirretty yleisiksi
29924:                                                      vuokra-asunnoiksi eikä tällöinkään valtionosuu-
29925: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        den suhteellista osaa ole peritty valtiolle.
29926: ti seuraavaa:                                           Jos kunta on myynyt koulun, valtionosuuden
29927: Viime vuosina on pieniä, yleensä kahden opetta-      suhteellinen osa on yleensä peritty valtiolle. Täs-
29928: jan kouluja lakkautettu erittäin paljon. Näillä      tä on poikettu lähinnä silloin, kun kunta on to-
29929: kouluilla ei yleensä ole ollut muuta valtionosuus-   teuttanut lähiaikoina perustamishankkeen/-han-
29930: käyttöä. Osa lakkautetuista kouluista on ollut       keita ilman valtionosuutta tai on ilmoittanut
29931: varsin huonokuntoisia, mutta joukossa on myös        käyttävänsä kauppahinnan välittömästi toteutet-
29932: kouluja, joiden peruskorjaus on valmistunut          tavaan perustamishankkeeseen, johon käytettä-
29933: 1990-luvun alkupuolella.                             vissä olevien valtuuksien rajoissa ei voitaisi
29934:    Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-    myöntää valtionosuutta. Luovuttaessa palautuk-
29935: tun lain (635/1998) 49 §:n perustella opetusmi-      sesta perusteena ei ole käytetty kauppahinnan
29936: nisteriö voi määrätä valtionosuutta vastaavan        käyttämistä koulujen kunnossapitoluonteisiin
29937: suhteellisen osan hankitun omaisuuden käyvästä       korjaustöihin. Tällaista perustetta tuskin voitai-
29938: arvosta palautettavaksi valtiolle kokonaan tai       siin pitää hyväksyttävänä, koska kunnossapidon
29939: osaksi, jos hankittu omaisuus luovutetaan toisel-    kustannukset ovat osa käyttökustannuksia ja si-
29940: le taikkajos toiminta lopetetaan tai käyttötarkoi-   ten niiden kustannukset sisältyvät käyttökustan-
29941: tusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käyte-     nusten laskennallisiin valtionosuusperusteisiin.
29942: tä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimin-          Lakkautettuja kouluja myytäessä valtionosuu-
29943: taan. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos     den suhteellisen osan palautuksesta luopumiseen
29944: valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 30       ei yleensä voida pitää perusteena sitä, mihin
29945: vuotta. Valtionosuuden saajan on ilmoitettava        käyttöön rakennus myydään. Luopuminen tällä
29946: ministeriölle olosuhteiden muuttumisesta kuu-        perusteella tulee kyseeseen lähinnä, jos uusi toi-
29947: 
29948: 
29949: 2
29950: Ministerin vastaus                                          KK 824/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
29951: 
29952: 
29953: minta on yleishyödyllistä ja valtionosuuden pa-      ta jaetaan valtion ja kunnan kesken samassa suh-
29954: lautuksesta luopuminen otetaan huomioon kaup-        teessa kuin ne aikanaan ovat koulun rakentami-
29955: pahinnassa sitä alentavana.                          seen sijoittaneet. Kun vielä yli 30 vuotta vanhoja
29956:    Milloin valtionosuuksia on määrätty palautet-     valtionosuuksia ei oteta huomioon, peruskorjaus-
29957: tavaksi, vaaditut summat eivät kysymyksessä          hankkeiden palautusprosenttia pienentää raken-
29958: esitetystä poiketen ole olleet huomattavia. Vuo-     nuksen arvo ennen peruskorjausta. Koska lak-
29959: desta 1993 voimassa olleiden rahoituslakien pe-      kautetuista kouluista saadut kauppahinnat ovat
29960: rusteella palautus lasketaan rakennuksen käyväs-     olleet varsin alhaisia, palautettavaksi määrätyt
29961: tä arvosta eli pääsääntöisesti kauppahinnasta,       summat ovat pääosin vaihdelleet 20 000-
29962: josta vielä vähennetään arvioitu tontin osuus.       60 000 markan välillä. Viime vuosina palautus
29963: Tästä rakennuksen arvosta palautettava markka-       on määrätty suoritettavaksi noin 5 prosentille
29964: määrä lasketaan samalla prosentilla kuin koulun      lakkautetuista kouluista, jos ilmoitus on tehty
29965: perustaruishankkeeseen on valtionosuutta aika-       määräajassa.
29966: naan maksettu. Kyse on siis siitä, että myyntihin-
29967: 
29968: 
29969: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
29970: 
29971:     Opetusministeri Maija Rask
29972: 
29973: 
29974: 
29975: 
29976:                                                                                                      3
29977: KK 824/2000 vp -      Esa Lahtela /sd ym.                                                Ministerns svar
29978: 
29979: 
29980: 
29981: 
29982: Tili riksdagens talman
29983: 
29984: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       månader underrätta ministeriet om förändringar.
29985: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    Om inget meddelande lärnnats inom utsatt tid kan
29986: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa        eftergift av återbetalning göras bara på särskilda
29987: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-     grunder, och dessutom skall ränta betalas på åter-
29988: mål SS 824/2000 rd:                                   betalningarna.
29989:                                                           1 enlighet med detta skall en kommun när en
29990:         Ser regeringen det som möjligt och än-        skola har dragits in i regel underrätta undervis-
29991:         damålsenligt att skapa ett system där         ningsministeriet om saken före utgången av janu-
29992:        kommunen när den har sålt en skola,            ari följande år, om byggnaden inte börjar använ-
29993:        t.ex. som bostad, inte behöver betala tili-    das för något annat ändamål som berättigar till
29994:        haka statsandelar som den fått för ob-         statsandel. Undervisningsministeriet har då inte
29995:        jektet, om den kan visa att pengarna an-       krävt att en viss del av statsandelen skall betalas
29996:        vänds för sanering av skolor som den           tillbaka till staten om byggnaden fortfarande va-
29997:        har kvar?                                      rit i kommunens ägo och hyrts ut eller på annat
29998:                                                       sätt överlåtits till kommuninvånarna, t.ex. till ett
29999: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       byaråd. 1 vissa fall har skolan eller bostäderna i
30000: föra följande:                                        anslutning till den gjorts till allmänna hyresbo-
30001: De senaste åren har väldigt många små skolor, i       städer, och inte heller då har staten återkrävt
30002: regel tvålärarskolor dragits in. Vanligen har         statsandelar.
30003: dessa skolor inte haft statsandel för något annat         Om kommunen har sålt en skola har en del av
30004: ändamål. En del av de indragna skolorna har va-       statsandelen i regel krävts tillbaka till staten.
30005: rit i mycket dåligt skick, men bland de drabbade      Från detta har avvikelse gjorts närmast då kom-
30006: har även funnits skolor som genomgick en sane-        munen kring samma tid har genomfört ett eller
30007: ring i början av 1990-talet.                          flera anläggningsprojekt utan statsandel eller
30008:     Med stöd av 49 § i lagen om finansiering av       meddelat att den omedelbart kommer att använ-
30009: undervisnings- och kulturverksamhet ( 635/ 1998)      da köpesumman för ett anläggningsprojekt som
30010: kan undervisningsministeriet bestämma att den         inte inom gränserna för de fullmakter som står till
30011: del av det gängse värdet av anskaffad egendom         förfogande kan beviljas statsandel. Då man gjort
30012: som svarar mot den statsandel som har erhållits       en eftergift av återbetalning har detta inte grun-
30013: för ett anläggningsprojekt helt eller delvis skall    dat sig på att köpesumman använts för repara-
30014: återbetalas till staten, om egendomen överlåts till   tionsarbeten av underhållskaraktär i någon sko-
30015: någon annan, om verksamheten avslutas eller om        la. En sådan grund kan knappast anses godtagbar
30016: egendomens användning varaktigt ändras så att         eftersom kostnaderna för underhåll hör till drifts-
30017: egendomen inte kommer att användas för någon          kostnaderna och sålunda ingår i de kalkylbasera-
30018: annan verksamhet som berättigar till statsandel.      de grunderna för statsandelar för driftskostnader.
30019: Det skall inte bestämmas om återbetalning, om            Vid försäljning av indragna skolor kan det i re-
30020: det har förflutit över 30 år sedan statsandelen be-   gel inte anses som en grund för eftergift av åter-
30021: viljades. Den som får statsandel skall inom sex       betalning av statsandel att hänvisa till det ända-
30022: 
30023: 
30024: 4
30025: Ministems svar                                              KK 824/2000 vp -      Esa Lahtela /sd ym.
30026: 
30027: 
30028: mål som byggnaden kommer att användas för ef-        den räknas enligt samma procent som den stats-
30029: ter försäljningen. Eftergifter på basis av detta     andel som i tiden betalades ut för anläggnings-
30030: kommer närmast i fråga om den nya verksamhe-         projektet. Det är alltså frågan om att försäljnings-
30031: ten är allmännyttig och eftergiften av återbetal-    priset delas mellan staten och kommunen i sam-
30032: ningen av statsandelen beaktas som en minsk-         ma proportion som de tidigare har investerat i
30033: ning i köpesumman.                                   skolbygget. Då över 30 år gamla statsandelar
30034:     När det har bestämts om återbetalning av stat-   dessutom inte beaktas, minskar byggnadens vär-
30035: sandel har de inkrävda summoma inte, i motsats       de före saneringen återbetalningsprocenten för
30036: till vad som framförs i spörsmålet, varit ansenli-   saneringsprojekt. Eftersom köpesumman för in-
30037: ga. På basis av de finansieringslagar som varit i    dragna skolor har varit mycket låg, har de sum-
30038: kraft sedan 1993 räknas återbetalningama på          mor som återbetalningama gällt varierat i huvud-
30039: byggnadens gängse värde, dvs. i huvudsak på kö-      sak mellan 20 000 och 60 000 mark. De senaste
30040: pesumman, som ytterligare minskas med den an-        åren har det bestämts om återbetalning för cirka 5
30041: del som beräknas för tomten. Den summa som           procent av de indragna skoloma, om meddelande
30042: skall betalas tillbaka av detta värde på byggna-     lämnats inom utsatt tid.
30043: 
30044: 
30045: 
30046: Helsingfors den 14 november 2000
30047: 
30048:     Undervisningsminister Maija Rask
30049: 
30050: 
30051: 
30052: 
30053:                                                                                                        5
30054:                                                      KK 825/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
30055: 
30056: 
30057: 
30058: 
30059:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 825/2000 vp
30060: 
30061:                                             Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen toiminta
30062:                                             ja valtionosuudet
30063: 
30064: 
30065: 
30066: 
30067: Eduskunnan puhemiehelle
30068: 
30069: Prahassa järjestettiin 26.-27.9.2000 Maailman-          Kepan tiedotuksesta vastaavaa haastateltiin te-
30070: pankinja Kansainvälisen valuuttarahaston vuosi-      levisio-ohjelmassa lauantaina 14.1 0. Hän julisti
30071: kokous. Paikalla oli myös mielenosoittajia, joi-     olleensa Prahassa puolustamassa demokratiaa
30072: den toiminta haittasi kokouksen työskentelyä.        suuryrityksiä vastaan. Lisäksi tämän valtionapu-
30073:    Kokouksessa käsiteltiin muun muassa Maail-        ja 25 miljoonaa markkaa nauttivan järjestön tie-
30074: manpankin roolia globaalissa toimintaympäris-        dotuspäällikkö sanoi, että varsinainen paha ovat
30075: tössä sekä köyhien velkaantuneiden maiden vel-       rikkaiden länsimaiden hallitukset, jotka sortavat
30076: kahelpotusohjelman etenemistä. Suomen val-           kehitysmaita sekä lisäävät köyhyyttä ja korrup-
30077: tuuskuntaa kokouksessa johti valtiovarainminis-      tiota olemalla suurimpien yritysten kumppaneita.
30078: teri Sauli Niinistö.                                    On epäilyttävää, että suomalaisten veronmak-
30079:    Kansalaisjärjestöt valmistautuivat kokousta       sajien varoista 25 miljoonalla markalla tuetaan
30080: varten tekemällä kannanottoja ja julistuksia sekä    sellaista kansalaisaktivismia, joka muun muassa
30081: osallistuivat kokouksen aikana järjestettäviin       pyrkii vaikeuttamaan Kansainvälisen valuuttara-
30082: mielenilmauksiin. Syyskuun 26. päivä, jolloin        haston ja Maailmanpankin toimintaa sekä samal-
30083: Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttara-         la myös oman hallituksen toimintaa.
30084: haston kokous Prahassa alkoi, oli julistettu kan-
30085: sainväliseksi toimintapäiväksi Kansainvälistä        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30086: valuuttarahastoa, Maailmanpankkia ja kapitalis-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30087: mia vastaan. Suomessa mielenosoittajien matkaa       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30088: järjestävä S26-ryhmä piti valmistautumisko-          vaksi seuraavan kysymyksen:
30089: kouksiaan Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry
30090: Kepan tiloissa. Lisäksi Kepan Internet-sivuilla            Onko valtioneuvosto tietoinen Kehitys-
30091: raportoitiin kokouksen kulusta ja kansalaisjärjes-         yhteistyön palvelukeskuksen osuudesta
30092: töjen toiminnasta Prahassa.                                Prahassa ilmenneeseen kansalaisakti-
30093:    Kepan toimintamenoista 90 % tulee ulkomi-               vismiinja
30094: nisteriön kehitysyhteistyöosastolta valtionapui-
30095: na. Kepan budjetti vuodelle 2000 on 27,5 miljoo-           antaako tämä valtioneuvoston mielestä
30096: naa markkaa, josta valtionavut kattavat n. 25 mil-         aihetta arvioida valtionapujen myöntä-
30097: joonaa markkaa.                                            misen kriteerejä?
30098: 
30099: 
30100: 
30101: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
30102: 
30103:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
30104:                                                                                               Versio 2.0
30105: KK 825/2000 vp -Leena-Kaisa Harkimo !kok                                            Ministerin vastaus
30106: 
30107: 
30108: 
30109: 
30110: Eduskunnan puhemiehelle
30111: 
30112: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         linjauksia ja kehitysyhteistyölle asetettuja pää-
30113: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     määriä ja tavoitteita. Ohjelman sisällöstä tode-
30114: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         taan sopimuksessa mm., että sen tarkoituksena
30115: vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kaisa Harki-       on lisätä suomalaisten tietoisuutta ja vastuuta
30116: mon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        maailmanlaajuisista kehitys-, ympäristö-, ihmis-
30117: KK 825/2000 vp:                                       oikeus-, tasa-arvo- ja demokratiakysymyksistä
30118:                                                      järjestämällä erilaisia tiedotus- ja koulutustilai-
30119:        Onko valtioneuvosto tietoinen Kehitys-        suuksia sekä kampanja- ja palvelutapahtumia
30120:        yhteistyön palvelukeskuksen osuudesta         suomalaisille kansalaisjärjestöille ja yhdessä nii-
30121:        Prahassa ilmenneeseen kansalaisakti-           den kanssa laajemmille kansalaispiireille.
30122:        vismiinja                                         Niin ikään sopimuksen ja sen sisältämän toi-
30123:                                                      mintasuunnitelman mukaan KEP A tukee sen jä-
30124:        antaako tämä valtioneuvoston mielestä         senjärjestöjen yhteistyötä kehitysmaiden järjes-
30125:        aihetta arvioida valtionapujen myöntä-        töjen kanssa, kerää ja dokumentoi tästä yhteis-
30126:        misen kriteerejä?                             työstä saatavaa tietoa ja kokemusta sekä tarjoaa
30127: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          erilaisia asiantuntijapalveluja niin kehitysmaissa
30128: seuraavaa:                                           kuin Suomessakin. Palveluja kehitetäänjäsenjär-
30129:                                                      jestöjen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Merkittä-
30130: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry (KEP A) on        vä osa-alue ovat tapahtumat, kampanjat sekä eril-
30131: noin 200 suomalaisen kansalaisjärjestön yhteen-      liset projektit. KEP An tiedotusyksikkö toimii
30132: liittymä, jonka toimintaa tuetaan osana valtion      viestinnän ja tietopalvelun ammatillisena toteut-
30133: tukea kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle.      tajana sekä ohjaa, konsultoi ja kouluttaa jäsenjär-
30134:     Valtion tuki KEPAlle kuluvana vuonna on 27       jestöjä tiedotuskysymyksissä. KEP An henkilö-
30135: miljoonaa markkaa. Rahoitustuen yleiset kehyk-       kunta on 40 henkilöä, joista osa on palkattu mää-
30136: set määritellään valtion talousarvion perusteluis-   räaikaisin projektikohtaisin sopimuksin.
30137: sa. Tarkemmin käyttötarkoitusta on määritelty            KEP Ankansainvälisen toiminnan eli kumppa-
30138: ulkoasiainministeriön ja KEPAn välisessä sopi-       nuusohjelman yhtenä komponenttina on kehitys-
30139: muksessa (31.3.1999) ja sen sisältämässä toimin-     poliittinen toiminta. Siihen kuuluu sen seuraami-
30140: tasuunnitelmassa, joiden mukaan tuki käytetään       nen, miten globaali talouspolitiikka vaikuttaa eri-
30141: seuraavien toimintojen rahoittamiseen: ns. ete-      tyisesti köyhimpiin maihin ja ihmisiin sekä ym-
30142: län toiminta 14 666 000 mk, toiminta Suomessa        päristöön. Yleisenä tavoitteena on talouspolitii-
30143: 3 500 000 mk, tiedotustoiminta 3 67 5 000 mk,        kan kansanvaltaistaminen ja kansantajuistami-
30144: keskushallinto 4 320 000 mk sekä muut menot          nen. KEPA pyrkii myös herättämäänjulkista kes-
30145: (mm. selvitys- ja tutkimustoiminta, kansainväli-     kustelua globaalitalouden järjestämisestä demo-
30146: set yhteydet) 839 000 mk.                            kraattisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Glo-
30147:     Sopimuksen mukaan KEP An ohjelman tulee          baalitalouden osalta vuoden 2000 keskeinen tee-
30148: noudattaa Suomen hallituksen määräämiä yleisiä       ma on ollut Jubilee 2000 -kampanja. Kehitysmai-
30149: 
30150: 
30151: 
30152: 2
30153: Ministerin vastaus                                    KK 825/2000 vp -Leena-Kaisa Harkimo /kok
30154: 
30155: 
30156: denvelkaongelmiin liittyvän poliittisen vaikutta-         Ministeriön tiedossa ei ole, että KEP A järjes-
30157: misen painopiste on vuosina 2000 ja 2001 kan-         tönä tai sen työntekijät olisivat osallistuneet ri-
30158: sainvälisessä valuuttarahastossa (IMF).               kolliseen tai sopimattomaan toimintaan Prahan
30159:    Suomen hallitus on kehitysyhteistyötä koske-       kokouksen valmistelujen ja kokouksen aikana pi-
30160: vissa virallisissa linjauksissaan korostanut, että    dettyjen mielenosoitusten yhteydessä. Ministe-
30161: kehitysyhteistyö on osa laajempaa kansainvälis-       riö kannustaa edelleen kansalaisyhteiskunnan
30162: tä yhteistyötä, johon kuuluvat myös mm. ulko- ja      toimijoita käymään monipuolista keskustelua ke-
30163: kauppapolitiikka. Poliittisen dialogin merkitys       hityskysymyksistä, joka luonnollisesti voi myös
30164: on voimistunut Suomen omissa kehitysmaasuh-           sisältää kritiikkiä Suomen hallituksen noudatta-
30165: teissa. Tätä korostettiin myös Suomen johdolla        maa politiikkaa kohtaan. Pohjoismaisen demo-
30166: käydyissä EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynen-        kratiakäsityksen yksi arvokas piirre on se, että
30167: meren maiden yhteistyösopimusneuvotteluissa.          myös hallituksen kanssa eri linjoilla oleville tai
30168: Näissä neuvotteluissa EU korosti sitä, että dialo-    hallitusta arvosteleville tahoille voidaan myön-
30169: giin on saatava mukaan myös kansalaisyhteis-          tää julkista taloudellista tukea. Tätä periaatetta
30170: kunnan toimijat kuten kansalaisjärjestöt.             noudatetaan myös mm. nuorisojärjestöjen ja ym-
30171:    KEPAn käytännön vaikuttamis- ja tiedotustoi-       päristöjärjestöjen tukemisessa. Valistunut demo-
30172: minta, joka liittyi Maailmanpankin ja Kansainvä-      kratia kunnioittaa myös vähemmistöjen ja toisin-
30173: lisen Valuuttarahaston Prahassa syyskuussa jär-       ajattelijoiden perusoikeuksia kuten sananvapaut-
30174: jestettyihin kokouksiin, on johdettavissa suoraan     ta. Suomen kehitysmaapolitiikassa tämä on kes-
30175: näistä yleisistä linj auksista. KEP A ei kuulu Pra-   keinen kehitysmaille osoitettu vaatimus, joten pi-
30176: haan lähteneiden suomalaismielenosoittajien           täisi olla itsestään selvää, että se pätee myös
30177: matkaa järjestäneeseen S26-ryhmään eikä Kan-          omassa maassa- riippumatta järjestön saamas-
30178: salaisjärjestöjen WTO-kampanjaan. Prahassa            ta valtionavun määrästä.
30179: paikalla olleet KEPAn edustajat keskittyivät pe-         Edellä esitetyn pohjalta totean olevani tietoi-
30180: rinteiseen vaikuttamistoimintaan ja tiedottami-       nen Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen toimis-
30181: seen. He osallistuivat kansainvälisen Jubilee         ta Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttara-
30182: 2000 -kampanjan tilaisuuksiin ja toimintaan ja        haston Prahan vuosikokouksen yhteydessä enkä
30183: sanoutuivat julkisesti irti niiden pienryhmien toi-   näe niissä tuomittavaa enkä katso olevan aihetta
30184: mista, jotka aiheuttivat väkivaltaa katumielen-       arvioida uudelleen valtionavun myöntämisen kri-
30185: osoituksissa. KEP An edustajat pyrkivät selkeästi     teerejä.
30186: tuomaan tämän esille myös tiedotusvälineille.
30187: 
30188: 
30189: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
30190: 
30191:     Ministeri Satu Hassi
30192: 
30193: 
30194: 
30195: 
30196:                                                                                                        3
30197: KK 825/2000 vp -Leena-Kaisa Harkimo /kok                                                Ministems svar
30198: 
30199: 
30200: 
30201: 
30202: Tili riksdagens talman
30203: 
30204: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      upp samt de mål och syften som ställts upp för ut-
30205: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   vecklingssamarbetet. I fråga om programmets
30206: rådet översänt följande av riksdagsledamot           innehåll konstateras i avtalet bl.a. att avsikten är
30207: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade              att öka vetskap och ansvar i världsomspännande
30208: skriftliga spörsmål SS 825/2000 rd:                  utvecklings-, miljö-, människorätts-, jämlikhets-
30209:                                                      och demokratifrågor genom olika informations-
30210:        ir statsrådet medvetet om Servicecen-         och utbildningsevenemang samt kampanj- och
30211:        trets för biståndssamarbete andel i den       servicejippon för finländska medborgarorganisa-
30212:        medborgaraktivism somframträtt i Prag         tioner och tillsammans med dem för större med-
30213:        och                                           borgargrupper.
30214:                                                         I avtalet och dess verksamhetsplan står vidare
30215:       ger detta enligt statsrådet skäl att om-       att KEPA stödjer sina medlemsorganisationers
30216:       pröva kriterierna för beviljande av            samarbete med organisationer i utvecklingslän-
30217:       statsbidrag?                                   dema, samlar och dokumenterar uppgifter och er-
30218: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      farenheter angående detta samarbete samt till-
30219: föra följande:                                       handahåller olika slags sakkunnigservice både i
30220:                                                      u-ländema och i Finland. Servicen utvecklas en-
30221: Kehitysyhteistyön palvelukeskus - Servicecen-        ligt medlemsorganisationemas önskemål och be-
30222: trum förbiståndssamarbete ry (KEPA) är en sam-       hov. Betydande delområden är olika evenemang,
30223: manslutning bestående av ca 200 medborgaror-         kampanjer samt separata projekt. KEPA:s infor-
30224: ganisationer, vars verksamhet erhåller en del av     mationsenhet tar professionellt hand om kommu-
30225: statens understöd till medborgarorganisationers      nikation och information samt leder, konsulterar
30226: utvecklingssamarbete.                                och utbildar medlemsorganisationer i informa-
30227:    Statens stöd till KEPA uppgår detta år till 27    tionsfrågor. De anställda vid KEP A uppgår ti1140
30228: milj. mk. Den allmänna ramen för finansieringen      personer, av vilka en del är visstidsanställda med
30229: definieras i motiveringen till statsbudgeten. An-    avtal för något visst projekt.
30230: vändningsändamålet definieras närmare i avtalet         Den utvecklingspolitiska verksamheten utgör
30231: mellan utrikesministeriet och KEPA (31.3.1999)       en del av KEP A:s intemationella verksamhet,
30232: och dess verksamhetsplan, enligt vilka stödet an-    dvs. partnerskapsprogram. I denna verksamhet
30233: vänds till finansiering av följande verksamheter:    ingår att övervaka hur den globala ekonomiska
30234: verksamhet i söder 14 666 000 mk, verksamhet i       poHtiken påverkar särkilt de fattiga ländema och
30235: Finland 3 500 000 mk, informationsverksamhet         människoma samt miljön. Det generella målet är
30236: 3 675 000 mk, centralförvaltning 4 320 000 mk        att demokratisera och popularisera den ekono-
30237: samt övriga utgifter (bl.a. utrednings- och forsk-   miska politiken. KEP A försöker också väcka of-
30238: ningsverksamhet, intemationella kontakter)           fentlig debatt om hur den globala ekonomin kun-
30239: 839 000 mk.                                          de ordnas mera demokratiskt och på ett mera rätt-
30240:    Enligt avtalet skall KEPA:s program följa de      vist sätt. I fråga om den globala ekonomin har
30241: allmänna riktlinjer som Finlands regering dragit     kampanjen Jubilee 2000 utgjort ett centralt tema.
30242: 
30243: 
30244: 4
30245: Ministems svar                                        KK 825/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
30246: 
30247: 
30248: När det gäller politisk påverkan som hänför sig       presentanter försökte klart föra fram detta också i
30249: till utvecklingsländemas skuldproblem kommer          massmedierna.
30250: tyngdpunkten under åren 2000 och 2001 att ligga          Ministeriet känner inte tili att Servicecentret
30251: på lntemationella valutafonden (IMF).                 för biståndssamarbete, som organisation eller nå-
30252:     Finlands regering har i sina offentliga pro-      gon av dess medarbetare, skulle ha deltagit i
30253: gramförklaringar angående utvecklingssamarbe-         brottslig eller olämplig verksamhet i samband
30254: te framhävt att biståndssamarbetet utgör en del       med förberedelserna för mötet i Prag eller de-
30255: av ett bredare intemationellt samarbete som ock-      monstrationerna under mötet. Ministeriet sporrar
30256: så omfattar bl.a. utrikes- och handelspolitik. Den    fortfarande medborgarsamhällets aktörer tili
30257: politiska dialogens betydelse har blivit större       mångsidiga diskussioner om utvecklingsfrågor
30258: också i Finlands u-landsrelationer. Detta betona-     som självfallet också kan innehålla kritik mot
30259: des också i de samarbetsavtalsförhandlingar mel-      den politik som Finlands regering för. Ett värde-
30260: lan EU och länderna i Afrika, Västindien och          fullt drag hos den nordiska demokratiuppfatt-
30261: Stillahavsområdet som fördes under Finlands           ningen är att också kretsar som företräder en an-
30262: ledning. 1 dessa förhandlingar betonade EU att        nan linje än regeringens eller som kritiserar re-
30263: också medborgarsamhällets aktörer, t.ex. med-         geringen kan beviljas offentligt ekonomiskt stöd.
30264: borgarorganisationerna, måste fås med i dialo-        Denna princip iakttas bl.a. när det gäller under-
30265: gen.                                                  stöd tili ungdoms- och miljöorganisationer. En
30266:      KEP A:s praktiska påverknings- och informa-      upplyst demokrati respekterar också minorite-
30267: tionsverksamhet i anslutning tili Världsbankens       ters och oliktänkandes grundläggande fri- och
30268:  och lnternationella valutafondens möten i sep-       rättigheter, bl.a. yttrandefrihet. 1 Finlands u-
30269: tember kan härledas direkt från dessa allmänna        landspolitik är detta ett centralt krav som ställs på
30270: riktlinjer. KEP A hör inte till grupp S26, som ar-    utvecklingsländerna, så det borde vara självklart
30271: rangerade resan för de finländska demonstranter       att det gäller också för aktörerna i det egna lan-
30272: som åkte i väg till Prag, och KEP A är inte heller    dets medborgarsamhälle - oberoende av hur
30273:  med i medborgarorganisationernas WTO-kam-            stort statsbidrag de erhåller.
30274: panj. De representanter för KEP A som fanns på           Med hänvisning tili det som sagts ovan kon-
30275: plats i Prag koncentrerade sig på traditionell på-    staterar jag att jag är medveten om KEP A:s verk-
30276:  verkningsaktivitet och information. De deltog i      samhet i samband med Världsbankens och lnter-
30277:  tillställningar och verksamhet som ordnades          nationella Valutafondens årsmöte i Prag och jag
30278:  inom ramen för den internationella kampanjen         ser inget fördömligt i den, ochjag anser inte hel-
30279:  Jubilee 2000 och de tog offentligt avstånd från de   ler att det finns skäl att ompröva kriterierna för
30280:  aktioner från vissa mindre gruppers sida som led-    beviljande av statsbidrag.
30281:  de till våld i gatudemonstrationerna. KEPA:s re-
30282: 
30283: 
30284: 
30285: Helsingfors den 17 november 2000
30286: 
30287:     Minister Satu Hassi
30288: 
30289: 
30290: 
30291: 
30292:                                                                                                          5
30293:                                                                KK 826/2000 vp- Ilkka Taipale /sd
30294: 
30295: 
30296: 
30297: 
30298:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 826/2000 vp
30299: 
30300:                                             Äänestysvelvoitteen selvittäminen
30301: 
30302: 
30303: 
30304: 
30305: Eduskunnan puhemiehelle
30306: 
30307: Belgiassa, Kreikassa ja Australiassa äänestämi-      keuksien toteutumisen. Ihmiset ovat alkaneet ko-
30308: nen kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin.                kea kaikki nämä edut automaattisiksi, heille
30309:    Suomessa kansalaisilla on runsaasti oikeuk-       luonnostaan kuuluviksi.
30310: sia, myös sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia.        On paikallaan ryhtyä pohtimaan myös yhteis-
30311: Yhteisillä verovaroilla kustannetaan laaja-alai-     kunnallisia velvollisuuksia uudestaan. Äänestys-
30312: nen palveluvarustus, perusterveydenhuolto, eri-      velvollisuus näiden yhteisten asioiden hoitami-
30313: koissairaanhoito, maksuton peruskoulutus, liki       sen takuuna ei ole aivan kohtuuton ajatus. Suo-
30314: maksuton yliopistokoulutus, lapsilisät, subven-      messa on ainakin selvitettävä niiden maiden ko-
30315: toitu päivähoito, opintotuki, toimeentulotuki,       kemukset, joissa äänestysvelvollisuus on jo pit-
30316: työmarkkinatuki, asumistuki, maksuttomat kir-        kään ollut voimassa.
30317: jastopalvelut, eräissä kunnissa subventoitu jouk-
30318: koliikenne ja laaja kunnallinen vuokra-asunto-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30319: tuotanto vapaita markkinoita alempine vuokri-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30320: neenjne.                                             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30321:    Tämän kaiken on kansalaisille taannut parla-      vaksi seuraavan kysymyksen:
30322: mentaarinen poliittinen järjestelmä, valtiollinen
30323: ja kunnallinen demokratia ja laaja kunnallinen it-         Aikooko hallitus selvittää äänestysvel-
30324: sehallinto verotusoikeuksineen. Poliitikot ja vir-         voitteesta saadut kokemukset niistä
30325: kamiehet ovat organisoineet mainitut palveluva-            maista, joissa käytäntö on voimassa ja
30326: rustukset sekä sosiaalisten ja kulttuuristen oi-           vakavasti pohtia äänestysvelvoitteen to-
30327:                                                            teuttamista Suomessa?
30328: 
30329: 
30330: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
30331: 
30332:     Ilkka Taipale /sd
30333: 
30334: 
30335: 
30336: 
30337:                                                                                               Versio 2.0
30338: KK 826/2000 vp -       Ilkka Taipale /sd                                                Ministerin vastaus
30339: 
30340: 
30341: 
30342: 
30343: Eduskunnan puhemiehelle
30344: 
30345: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-               Äänestäminen on Suomessa vapaaehtoista.
30346: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       Salaisessa ja vapaaehtoisessa äänestyksessä il-
30347: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           menee äänestäjän vapaa tahto. Äänestämisen va-
30348: vastattavaksi kansanedustaja Ilkka Taipaleen /sd        paaehtoisuus on vallitsevana länsimaisissa de-
30349: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                 mokratioissa. Ajatus siitä, että äänestämisen tu-
30350: 826/2000 vp:                                            lee olla pakollista, liittyy osaltaan siihen perus-
30351:                                                         teeseen, että vaaleihin täytyy osallistua tietty osa
30352:        Aikooko hallitus selvittää äänestysvel-          äänioikeutetuista, jotta valitulla toimielimellä
30353:        voitteesta saadut kokemukset niistä              olisi riittävä valtuutus kansalta. Äänestysvelvoi-
30354:        maista, joissa käytäntö on voimassa ja           te otettiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun al-
30355:        vakavasti pohtia äänestysvelvoitteen to-         kupuolella käyttöön muun muassa Australiassa,
30356:        teuttamista Suomessa?                            Belgiassa, Hollannissa, Kreikassa ja Italiassa.
30357:                                                         Hollannissa äänestysvelvoitteesta on sittemmin
30358: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           luovuttu.
30359: ti seuraavaa:                                              Otettaessa käyttöön äänestysvelvoitetta eli ää-
30360: Vaalilainsäädäntö on olennaisessa asemassa val-         nestyspakkoa, äänestämättä jättämiselle pitää
30361: tiovallan käyttöä järjestettäessä. Vaalilainsää-        myös asettaa sanktioita, jotta veivoitteelia olisi
30362: däntö osoittaa, miten kansalaiset käyttävät val-        merkitystä. Suomessa tämä ilmeisesti kohottaisi
30363: tiollisia oikeuksiaan kuten äänioikeuttaan. Se,         äänestysvilkkautta, mutta lisäisi samalla tyhjien
30364: millainen vaalijärjestelmä on valittu tai valitaan,     äänestyslippujen ja muunlaisten protestiäänien
30365: on eräs tärkeimmistä demokraattiseen yhteiskun-         lukumäärää siitä riippumatta, millaiset sanktiot
30366: taan ja sen päätöksentekoon vaikuttavista asiois-       äänestämättä jättämiselle olisi säädetty.
30367: ta. Vuoden 1906 Suomen suuriruhtinaanmaan                  Viime kunnallisvaaleissa äänestysprosenttijäi
30368: valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki antoivat lujan ja     verrattain alhaiseksi. Äänestysaktiivisuuden las-
30369: edelleen oleellisilta osin voimassa olevan perus-       ku ja kansalaisten vähentynyt kiinnostus poliitti-
30370: tan vaalilainsäädännöllemme. Suurin ja merkittä-        seen osallistumiseen on nyt tunnusomaista ja
30371: vin uudistus tällöin epäilemättä oli yleinen ja yh-     huolenaiheena niin pohjoismaissa kuin muualla-
30372: täläinen äänioikeus. Vaalijärjestelmän keskeiset        kin, esimerkiksi Hollannissa, Isossa-Britannias-
30373: periaatteet sisältyvät nykyisin Suomen perustus-        sa, Ranskassa ja Saksassa. Tiettävästi näissä val-
30374: lakiin. Kansanedustajat valitaan välittömillä,          tioissa ei suunnitella äänestysvelvoitteen otta-
30375: suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla, joissa jokai-   mista käyttöön, jotta esimerkiksi äänestysvilk-
30376: sella äänioikeutetulla on yhtäläinen äänioikeus.        kaus nousisi. Suunnitelmia äänestysvelvoitteen
30377: Samanlaiset säännökset sisältyvät myös kuntala-         ottamisesta käyttöön ei ole myöskään Suomessa.
30378: kiin (365/1995).
30379: 
30380: 
30381: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
30382: 
30383:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
30384: 2
30385: Ministems svar                                                  KK 826/2000 vp- Ilkka Taipale /sd
30386: 
30387: 
30388: 
30389: 
30390: Tili riksdagens talman
30391: 
30392: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Röstningen är frivillig i Finland. Vid hemliga
30393: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    och frivilliga vai kan väljama ge uttryck för sin
30394: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ilkka      fria vilja. 1 flertalet västerländska demokratier är
30395: Taipale /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      röstningen frivillig. Iden med obligatorisk röst-
30396: 826/2000 rd:                                          ning hänger delvis samman med tanken att en
30397:                                                       viss procent av de röstberättigade måste delta i
30398:       Å.mnar regeringen utreda erfarenheter-          ett vai för att det valda organet skall ha fått en be-
30399:       na av röstplikt i de Iänder där sådan till-     tryggande fullmakt av folket. Röstplikt infördes i
30400:       lämpas och allvarligt överväga att infö-        slutet av 1800-talet och början av 1900-talet i
30401:       ra röstplikt i Finland?                         bland annat Australien, Belgien, Holland, Grek-
30402:                                                       land och Italien. Holland har sedermera frångått
30403: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       röstplikten.
30404: föra följande:                                            Om röstplikt, dvs. rösttvång införs, måste ock-
30405: Vallagstiftningen har en nyckelställning när det      så sanktioner införas mot dem som låter bli att
30406: gäller att organisera utövningen av statsmakten.      rösta. Annars har röstplikten ingen betydelse. 1
30407: Vallagstiftningen anger hur medborgama utövar         Finland skulle valdeltagandet sannolikt bli livli-
30408: sina statliga rättigheter, såsom rösträtten. Vilket   gare, men samtidigt skulle antalet blanka röstsed-
30409: valsystem som har valts eller väljs är en av de       lar och andra proteströster öka, oberoende av vil-
30410: omständigheter som allra mest påverkar ett de-        ka sanktioner som skulle ha fastställts för under-
30411: mokratiskt samhälle och beslutsfattandet däri.        låtenhet att rösta.
30412: Riksdagsordningen och vallagen av 1906 i stor-            Vid det senaste kommunalvalet var valdelta-
30413: furstendömet Finland gav en stabil grund för vår      gandet jämförelsevis lågt. För närvarande är det
30414: vallagstiftning, en grund som fortfarande tili vä-    betänkligt sjunkande valdeltagandet och medbor-
30415: sentliga delar är i kraft. Den största och mest be-   garnas allt mindre intresse för politik typiskt
30416: tydande reformen var då utan tvivel den allmän-       både för de nordiska ländema och andra Iänder
30417: na och lika rösträtten. De viktigaste principema i    tili exempel Holland, Storbritannien, Frankrik~
30418: valsystemet ingår i dag i Finlands grundlag.          och Tyskland. Dessa Iänder planerar veterligen
30419: Riksdagsledamöterna väljs genom direkta, pro-         inte att införa röstplikt för att tili exempel höja
30420: portionella och hemliga vai, där varje röstberätti-   valdeltagandet. lnte heller Finland har några som
30421: gad har lika rösträtt. Likadana bestämmelser in-      helst planer på att införa röstplikt.
30422: går i kommunallagen (365/1995).
30423: 
30424: 
30425: 
30426: Helsingfors den 16 november 2000
30427: 
30428:     Justitieminister Johannes Koskinen
30429: 
30430: 
30431: 
30432:                                                                                                           3
30433:                                                            KK 827/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
30434: 
30435: 
30436: 
30437: 
30438:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 827/2000 vp
30439: 
30440:                                             NATO-yhteistyöhön liittyvät sopimukset
30441: 
30442: 
30443: 
30444: 
30445: Eduskunnan puhemiehelle
30446: 
30447: Suomi on Amsterdamin sopimuksen yhteydessä           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30448: hyväksynyt Euroopan unionille yhteisen ulko- ja      vaksi seuraavan kysymyksen:
30449: turvallisuuspolitiikan (YUTP), jota on Kölnissä
30450: ja Helsingissä täydennetty ilman jäsenmaiden               Mitä kaikkia sotilaallisia ja poliittisia
30451: parlamenttien myötävaikutusta yhteiseksi turval-           sitoumuksia Suomi on tehnyt NATOn
30452: lisuus- ja puolustuspolitiikaksi (YTPP).                   kanssa ja
30453:    Siihen liittyen Suomi osallistuu moniin sellai-
30454: siin yhteistyömuotoihin, joissa yhtenä osapuole-           onko näistä sopimuksista olemassa jul-
30455: na on myös NATO.                                           kisia tai salaisia luetteloita ja jos on,
30456:                                                            niin mitä nämä NATO-yhteistyöhön liit-
30457: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30458:                                                            tyvät sopimukset ovat?
30459: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30460: 
30461: 
30462: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
30463: 
30464:     Pentti Tiusanen /vas
30465: 
30466: 
30467: 
30468: 
30469:                                                                                            Versio 2.0
30470: KK 827/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                  Ministerin vastaus
30471: 
30472: 
30473: 
30474: 
30475: Eduskunnan puhemiehelle
30476: 
30477: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         tiin NATOlie 9.5.1994. Tarjousasiakirjassa Suo-
30478: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     mi ilmoitti olevansa kiinnostunut PfP:ssä seuraa-
30479: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         vista yhteistoiminnan muodoista:
30480: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas        - yhteistyö rauhanturvan alalla, erityisesti
30481: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               rauhanturvakoulutuksen antaminen
30482: 827/2000 vp:                                             - yhteistyö etsintä- ja pelastustoiminnassa
30483:                                                       sekä humanitaarisissa operaatioissa
30484:        Mitä kaikkia sotilaallisia ja poliittisia         - vierailut ja koulutusvaihtoehto
30485:        sitoumuksia Suomi on tehnyt NATOn                 - ympäristöyhteistyö
30486:        kanssa ja                                      Sittemmin rauhankumppanuuden sisältö on laa-
30487:                                                       jentunut, kun NATO on ulottanut toimintaansa
30488:        onko näistä sopimuksista olemassa jul-
30489:                                                       uusille turvallisuuspolitiikan osa-alueille: yhteis-
30490:        kisia tai salaisia luetteloita ja jos on,
30491:                                                       työ kumppanimaiden kanssa on ulotettu liitto-
30492:        niin mitä nämä NATO-yhteistyöhön liit-         kunnan lähes koko siviilisektorille. Hallituksen
30493:        tyvät sopimukset ovat?                         ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta vah-
30494:                                                       visti 11.12.1997, että Suomi voi hyödyntää
30495: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kumppanimaille avattua toimintaa myös alkupe-
30496: ti seuraavaa:                                         räisen tarjousasiakirjan ulkopuolisilla aloilla
30497:                                                       seuraavien periaatteiden mukaisesti: l) Suomi on
30498: Suomi on mukana vuonna 1994 aloitetussa NA-
30499:                                                       valmis harkitsemaan osallistumista kaikkeen
30500: TOn rauhankumppanuusohjelmassa (Partnership
30501:                                                       NATOn rauhankumppanuusohjelman toimin-
30502: for Peace programme, PfP) ja vuonna 1997 pe-
30503:                                                       taan; 2) ammattiviranomaiset yhdessä ulko-
30504: rustetussa euroatlanttisessa kumppanuusneuvos-
30505:                                                       asiainministeriön kanssa määrittelevät alakohtai-
30506: tossa (Euro-Atlantic Partnership Council,
30507:                                                       sesti osallistumisen alueet ja muodot; 3) keskei-
30508: EAPC). Jäsenyys euroatlanttisessa kumppanuus-
30509:                                                       set Suomen rauhankumppanuustoimintaa koske-
30510: neuvostossa ja osallistuminen rauhankumppa-
30511:                                                       vat kysymykset käsitellään hallituksen ulko- ja
30512: nuusohjelmaan eivät aseta Suomelle muodollisia
30513:                                                       turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Suomi ei
30514: velvoitteita. Liittyessään EAPC:n jäseneksi
30515:                                                       osallistu yhteistä puolustusta koskevaan (NA-
30516: vuonna 1997 Suomi hyväksyi EAPC:n perusasia-
30517:                                                       TOn Washingtonin perustamissopimuksen art. 5
30518: kirjan. EAPC:ssä on mukana 46 maata.
30519:                                                       mukaiseen) toimintaan.
30520:                                                          Rauhankumppanuustoiminta on avointa kai-
30521: Rauhankumppanuusohjelma:                              kille kumppanimaille, mutta maat itsevalintape-
30522: Suomen ja NATOn rauhankumppanuusyhteistyö             riaatteen mukaisesti päättävät, miten ja missä
30523: lähti liikkeelle keväällä 1994, jolloin Suomi alle-   laajuudessa ne siihen osallistuvat. Suomi osallis-
30524: kirjoitti rauhankumppanuuden kehysasiakirjan          tuu kumppanuusyhteistyön puitteissa järjestettä-
30525: (PfP Framework Document). Rauhankumppa-               viin kokouksiin, kursseihin, seminaareihin ja
30526: nuuteen osallistumisen suuntaviivat määriteltiin      harjoituksiin.
30527: kansallisessa tarjousasiakirjassa, joka luovutet-
30528: 
30529: 2
30530: Ministerin vastaus                                           KK 827/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
30531: 
30532: 
30533: Osallistuminen NATO-johtoisiin rauhantur-              Muuta:
30534: vaoperaatioihin ja PfP-harjoituksiin:
30535:                                                        Kaikki rauhankumppanuusyhteistyössä mukana
30536: Suomi osallistuu tällä hetkellä kahteen NATO-          olevat maat ovat sopineet NATOn kanssa Pfl>-
30537: johtoiseen rauhaturvaoperaatioon Balkanilla:           asiakirjojen käsittelystä. Suomi ja NATO allekir-
30538: SFOR-operaatioon Bosnia-Hertsegovinassa sekä           joittivat    Pfl>-asiakirjaturvallisuussopimuksen
30539: KFOR-operaatioon Kosovossa. Suomen osallis-            22.9.1994.
30540: tumisesta NATO-johtoisiin rauhanturvaoperaa-              Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen va-
30541: tioihin on sovittu niitä koskevilla osallistumis- ja   liokunta teki elokuussa 1999 periaatepäätöksen,
30542: rahoitussopimuksilla. KFOR-operaatioon osal-           jonka mukaan puolustusministeriö voi allekir-
30543: listumista jatkettiin äskettäin Suomen ja NATOn        joittaa yhteistyöpöytäkirjan NATOn materiaali-
30544: välisellä sopimuskirjeenvaihdolla. Sen mukaan          huoltojärjestön (NATO Maintenance and Supply
30545: Suomi jatkaa KFOR-operaatiossa vähintään 12            Organisation, NAMSO) kanssa. Yhteistyön puit-
30546: kuukauden ajan 5.10.2000 lähtien.                      teissa Suomen puolustusvoimat voi hankkia NA-
30547:    Rauhanturvaoperaatioissa ja Pfl>-harjoituksis-      TOn materiaalihuoltolaitoksen tarjoamia puolus-
30548: sa vieraan valtion joukkoja on vieraan valtion         tusmateriaalin huolto- ja varaosapalveluja sekä
30549: alueella. Pfl>-maat ovat tehneet sen vuoksi sopi-      osallistua laitoksen asiantuntijayhteistyöhön.
30550: muksen Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimus-            Yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettiin 2.3.2000.
30551: valtioidenja muiden rauhankumppanuuteen osal-             Edellä on lueteltu asiakirjat, jotka koskevat
30552: listuvien valtioiden välillä niiden joukkojen ase-     Suomen ja NATOn välistä yhteistyötä.
30553: masta (SopS 64-65/1997). Sopimuksen mu-
30554: kaan Pfl>-valtiot sitoutuvat noudattamaan keski-
30555:                                                        EU-NATO -yhteistyö:
30556: näisissä suhteissaan vuonna 1951 NATOn jäsen-
30557: valtioiden välillä tehtyä sopimusta niiden jouk-       EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämiseen liittyvi-
30558: kojen asemasta (ns. NATO-Sofaa = Status of             en EU-NATO -yhteistyöjärjestelyiden kehittämi-
30559: Forces Agreement). Suomi allekirjoitti Pfl>-So-        sestä on sovittu EU:n huippukokouksissa (Hel-
30560: fan ja sen ensimmmsen lisäpöytäkirjan                  sinki ja Feira). Feiran huippukokouksessa päätet-
30561:  16.12.1996. Sopimus ja sen lisäpöytäkirja tulivat     tiin, että järjestöjen välisistä yhteistyöjärjeste-
30562: Suomen osalta voimaan 1.8.1997. Pfl>-Sofan             lyistä neuvotellaan neljässä väliaikaisessa työ-
30563: lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset on saa-        ryhmässä, jotka ovat: turvallisuus, voimavarat,
30564: tettu Suomessa voimaan lailla. Jokaisesta Pfl>-        NATOn resurssien lainaarnineo ja pysyvät ED-
30565: harjoituksesta laaditaan lisäksi erikseen harjoi-      NATO -järjestelyt. EU-NATO -yhteistyöjärjes-
30566: tusasiakirja, jossa sovitaan harjoituksen yksityis-    telyt ovat yhä neuvoteltavana.
30567: kohdista. Joukkojen asemaa NATO-johtoisissa              ***
30568: operaatioissa säädellään lisäksi yhteistyöpöytä-          Suomen ja NATOn väliset sopimukset valmis-
30569: kirjain (Memorandum ofUnderstanding, MoU).             tellaan ja hyväksytään kuten valtiosopimukset
30570:                                                        yleensä, ja eduskunnalla on niiden käsittelyssä
30571:                                                        normaalikäytännön mukainen rooli.
30572: 
30573: 
30574: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2000
30575: 
30576:     Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
30577: 
30578: 
30579: 
30580: 
30581:                                                                                                         3
30582: KK 827/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                    Ministems svar
30583: 
30584: 
30585: 
30586: 
30587: Tili riksdagens talman
30588: 
30589: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       intresserat av följande samarbetsformer inom
30590: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    PFF:
30591: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent-          - samarbete inom fredsbevarandet, särskilt
30592: ti Tiusanen /vänst undertecknade skrift1iga spörs-    tillhandahållande av utbildning för fredsbevaran-
30593: mål SS 827/2000 rd:                                   de verksamhet
30594:                                                           - samarbete inom efterspaning och rädd-
30595:        Vilka militära och politiska förpliktel-       ningstjänst och humanitära insatser
30596:        ser har Finland gentemot Nato och                  - besök och utbyte på utbi1dningsområdet
30597:                                                           - miljösamarbete
30598:       finns det offentliga eller hemliga listor           lnnehållet i partenerskapsprogrammet för fred
30599:       på dessa överenskommelser och om så             har sedermera utvidgats då Nato utsträckt verk-
30600:       är fallet,                                      samheten till nya säkerhetspolitiska de1områden:
30601:        vad går dessa överenskommelser om              samarbetet med partnerskapsländema omfattar
30602:                                                       numera nästan alla delområden av alliansens ci-
30603:        Natosamarbete ut på?
30604:                                                       vila sektor. Regeringens utrikes- och säkerhets-
30605: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       politiska utskott fastställde 11.12.1997 att utöver
30606: föra följande:                                        de sektorer som ingick i den ursprungliga an-
30607:                                                       budshandlingen kan Finland en1igt följande prin-
30608: Finland deltar i Natoprogrammet Partnerskap för       ciper utnyttja också den verksamhet som öppnats
30609: fred, PFF (Partnership for Peace, PfP) som inled-     för partnerskaps1ändema: 1) Finland är redo att
30610: des 1994 och i det Euroatlantiska partnerskapsrå-     överväga deltagande i all verksamhet inom Na-
30611: det, EAPR (Euro-Atlantic Partnership Counci1,         tos partnerskapsprogram för fred, 2) områden
30612: EAPC) som inrättades 1997. Varken medlemska-          och former för de1tagandet inom olika sektorer
30613: pet i Euroatlantiska partnerskapsrådet eller delta-   bestäms i samråd av fackministeriema och utri-
30614: gandet i partnerskapsprogrammet för fred för          kesministeriet, 3) centra1a frågor som gäller Fin-
30615: med sig några formella förpliktelser för Finland.     lands agerande inom partnerskapsprogrammet
30616: 1 EAPR deltar 46 Iänder och vid anslutningen          behandlas i regeringens utrikes- och säkerhetspo-
30617: 1997 antog Finland EAPR:s stadga.                     litiska utskott. Finland deltar inte i den verksam-
30618:                                                       het som avser kollektivt försvar (verksamhet en-
30619: Programmet Partnerskap för fred                       ligt artike15 i Washingtonöverenskommelsen om
30620:                                                       upprättandet av Nato).
30621: Partnerskapssamarbetet för fred mellan Finland            Verksamheten inom partnerskapsprogrammet
30622: och Nato initierades våren 1994 då Finland un-        för fred är öppen för samtliga partnerskapslän-
30623: dertecknade ett ramdokument om partnerskapet          der, men enligt principen om vars och ens eget
30624: (PfP Frame Document). Riktlinjema för delta-          val bestämmer ländema sjä1va hur och i viiken
30625: gandet i programmet utstakades i en nationell an-     omfattning de vill delta i verksamheten. Finland
30626: budshandling som överlämnades till Nato               deltar i möten, kurser, seminarier och övningar
30627: 9.5 .1994. 1 denna meddelade Finland att 1andet är    inom ramen för partnerskapsprogrammet.
30628: 
30629: 
30630: 4
30631: Ministems svar                                               KK 827/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
30632: 
30633: 
30634: Deltagande i Natoledda fredsbevarande insat-           Övrigt
30635: ser och PFF-övningar
30636:                                                        Samtliga Iänder som deltar i samarbetet kring
30637: För närvarande deltar Finland i två Natoledda          programmet Partnerskap för fred har kommit
30638: fredsbevarande insatser på Balkanhalvön, dvs.          överens med Nato om hanteringen av PFF-doku-
30639: SFOR-operationen i Bosnien-Hercegovina och             ment. Finland och Nato undertecknade ett säker-
30640: KFOR-operationen i Kosovo. Det finska delta-           hetsskyddsavtal        angående      PFF-dokument
30641: gandet i de Natoledda fredsbevarande insatsema         22.9.1994.
30642: bestämdes genom avtal om deltagande och finan-            Regeringens utrikes- och säkerhetspolitiska
30643: siering. Deltagandet i KFOR-insatsen förlängdes        utskott fattade ett principbeslut i augusti 1999 en-
30644: nyligen genom skriftväxling mellan Finland och         ligt vilket försvarsministeriet har rätt att under-
30645: Nato. Enligt detta avtal fortsätter Finland att del-   teckna ett samarbetsprotokoll med Natos organi-
30646: ta i KFOR-operationen under minst tolv måna-           sation för materielunderhåll (NATO Maintenan-
30647: ders tid räknat från 5.10.2000.                        ce and Supply Organisation, NAMSO). Inom ra-
30648:    1 de fredsbevarande operationema och under          men för samarbetet kan den finska försvarsmak-
30649: PFF -övningama finns styrkor från främmande            ten skaffa försvarsmaterielservice och reservde-
30650: stat på främmande stats territorium. Därför har        lar från Nato samt deltai organisationens expert-
30651: PFF-ländema ingått ett avtal mellan de stater          samarbete. Samarbetsprotokollet underteckna-
30652: som är parter i Nordatlantiska fördraget och an-       des 2.3.2000.
30653: dra stater som deltar i partnerskap för fred om           De dokument som gäller samarbetet mellan
30654: status för deras styrkor (FördrS 64-65/1997).          Finland och Nato har räknats upp här.
30655: Enligt avtalet förbinder sig PFF -statema att i sina
30656: inbördes relationer tillämpa avtalet från 1951         Samarbetet EU-Nato
30657: mellan partema i Nordatlantiska fördraget om
30658: status för deras styrkor (det s.k. Nato-sofa = Sta-    Utvecklandet av samarbetsrarrangemangen mel-
30659: tus of Forces Agreement). Finland underteckna-         lan EU och Nato i anslutning tili utvecklandet av
30660: de PFF-Sofa-avtalet och dess första tilläggspro-       EU:s krishanteringsförmåga har varit föremål för
30661: tokoll 16.12.1996. Avtalet och tilläggsprotoko1-       beslut vid EU:s toppmöten (Helsingfors och Fei-
30662: let trädde i kraft 1.8.1997 för Finlands del. De be-   ra). Vid toppmötet i Feira bestämdes att samråd
30663: stämmelser i PFF-Sofa som hör till området för         med Nato om samarbetsarrangemangen skall ske
30664: 1agstiftningen har i Finland satts i kraft genom       i fyra ad hoc-arbetsgrupper, dvs. arbetsgrupper-
30665: lag. För varje PFF-övning upprättas dessutom ett       na om säkerhet, resurser, tillgång till Natos resur-
30666: särskilt dokument om övningens detaljer. Styr-         ser och permanenta arrangemang mellan EU och
30667: komas status i Natoledda insatser regleras dess-       Nato. Arrangemangen för samarbetet EU-Nato är
30668: utom genom samarbetsprotokoll (Memorandum              fortfarande föremål för överläggningar.
30669: of understanding, MoU).                                  ***
30670:                                                           Avtal och överenskommelser mellan Finland
30671:                                                        och Nato bereds och antas på samma sätt som för-
30672:                                                        drag i allmänhet och riksdagens roll i behand-
30673:                                                        lingsprocessen följer normal praxis.
30674: 
30675: 
30676: 
30677: Helsingfors den 13 november 2000
30678: 
30679:     Utrikesminister Erkki Tuomioja
30680: 
30681: 
30682: 
30683: 
30684:                                                                                                          5
30685:                                                            KK 828/2000 vp -     Maria Kaisa Aula /kesk
30686: 
30687: 
30688: 
30689: 
30690:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 828/2000 vp
30691: 
30692:                                                Verohallinnon uuden tilitysjärjestelmän aiheut-
30693:                                                tamat ongelmat pienyrityksille
30694: 
30695: 
30696: 
30697: 
30698: Eduskunnan puhemiehelle
30699: 
30700: Verohallinto siirtyi tänä vuonna järjestelmään,         täisi t01m1a niin, että järjestelmät soveltuvat
30701: jossa arvonlisäveron, veroennakoidenja sosiaali-        myös pienyrityksille. Samoin verohallinnon pi-
30702: turvamaksujen tilittämisessä ei enää käytetä val-       täisi tehdä maksujen välitys yrityksille mahdolli-
30703: miiksi painettuja tilisiirto lomakkeita, vaan yrittä-   simman joustavaksi. Yritykset tekevät jo nykyi-
30704: jille lähetetään kaksi viitesiirtonumeroa, arvon-       sin esimerkiksi arvonlisäveroja tilittäessään pal-
30705: lisäveroille omansa sekä veroennakoille ja so-          jon ilmaista työtä verottajan puolesta. Tätä taak-
30706: siaaliturvamaksuille omansa. Yrittäjän on itse          kaa ei pitäisi lisätä. Hallinnon tehokkuuden ta-
30707: huolehdittava maksujen tilittämisestä oikeana           voitteen ei pitäisi mennä ohi asiakkaiden hyvän
30708: päivänä oikealle tilille. Tavoitteena on siirtyä        palvelun.
30709: maksujen konekieliseen välitykseen.                        Huolta on yrittäjien keskuudessa herättänyt
30710:     Uudesta järjestelmästä on koitunut harmia ja        myös suunnitelma, että kuukausittaisten tilisiir-
30711: lisätyötä sekä pienyrityksille, tilitoimistoille että   tolomakkeiden lähettämisestä luovutaan myös
30712: verotoimistoille. Ongelmia ei tulisi, jos asiak-        niiden työnantaja-asiakkaiden osalta, jotka ovat
30713: kaat maksaisivat aina oikean kuukauden maksun-          suorittaneet maksunsa vanhaan tapaan pankissa.
30714: sa juuri oikeaan aikaan, esimerkiksi arvonlisäve-
30715: ron osalta eräkuukauden 4. ja 15. päivän välisenä       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30716: aikana. Näin ei aina kuitenkaan käytännössä ta-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30717: pahdu. Ongelmia on syntynyt, jos asiakas mak-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30718: saa maksuja jo ennakkoon usealta kuukaudelta.           vaksi seuraavan kysymyksen:
30719: Silloin maksut voivat päivittyä väärässä järjes-
30720: tyksessä tai kohdistua väärälle kuukaudelle. On               Ovatko verohallinto ja valtiovarainmi-
30721: myös asiakkaita, jotka maksavat saman kuukau-                 nisteriö tietoisia lisätyöstä ja ongelmis-
30722: den maksuja monessa erässä. Näiden selvittämi-                ta, joita on aiheutunut niin verotoimis-
30723: nen on verotoimistossa työlästä.                              toille kuin asiakkail!ekin uudesta arvon-
30724:     Ongelmat voivat tuntua verohallituksen näkö-              lisäveron, Veroennakoiden ja sosiaali-
30725: kulmasta pieniltä, mutta maksuja maksavien                    turvamaksujen tilitysjärjestelmästä, jos-
30726: asiakkaiden ja pienyrittäjien kannalta ne ovat                sa asiakkaalle lähetetään tilisiirtolo-
30727: kiusallisia ja lisätyötä aiheuttavia. Hallinnon pi-           makkeen sijasta vain viitesiirtonumero
30728:                                                               ja
30729: 
30730: 
30731: 
30732: 
30733:                                                                                                  Versio 2.0
30734: KK 828/2000 vp -   Maria Kaisa Aula /kesk
30735: 
30736: 
30737:       mitä verohallinto aikoo tehdä ongel-
30738:       mien korjaamiseksi?
30739: 
30740: 
30741: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
30742: 
30743:     Maria Kaisa Aula /kesk
30744: 
30745: 
30746: 
30747: 
30748: 2
30749: Ministerin vastaus                                         KK 828/2000 vp -       Maria Kaisa Aula /kesk
30750: 
30751: 
30752: 
30753: 
30754: Eduskunnan puhemiehelle
30755: 
30756: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           ja joiden toiminta oli vakiintunut. Lisäksi nämä
30757: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        olivat maksaneet kaikki vuoden 1999 arvonlisä-
30758: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           vero- ja työnantajamaksut konekielisinä. Näillä
30759: vastattavaksi kansanedustaja Maria-Kaisa Aulan           kriteereillä poimituille verovelvollisille, joita oli
30760: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           yhteensä 98 862, ei lähetetty tilisiirtoja, vaan
30761: 828/2000 vp:                                             erilliset arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten
30762:                                                         maksuohjeet
30763:       Ovatko verohallinto ja valtiovarainmi-                Maksuohje sisältää tilinumeron, jolle vero
30764:       nisteriö tietoisia lisätyöstä ja ongelmis-        maksetaan, viitenumeron ja viivakoodin. Koska
30765:       ta, joita on aiheutunut niin verotoimis-          maksuohjetta käytetään koko vuoden maksuihin,
30766:       toille kuin asiakkaillekin uudesta arvon-         viitenumero ei sisällä kohdekuukautta, vaan
30767:       lisäveron, veroennakoiden ja sosiaali-            maksu kohdistetaan maksuajankohdan perusteel-
30768:       turvamaksujen tilitysjärjestelmästä, jos-         la. Maksun kohdistumisperiaate on selitetty mak-
30769:       sa asiakkaalle lähetetään tilisiirtolo-            suohjeissa.
30770:       makkeen sijasta vain viitesiirtonumero                Verohallinnossa on siirrytty maksuohjeisiin
30771:       ja                                                vain niiden verovelvollisten kohdalla, jotka eivät
30772:                                                         ole käyttäneet tilisiirtolomakkeita maksamiseen,
30773:        mitä verohallinto aikoo tehdä ongel-             vaan ovat maksaneet konekielisesti. Maksuohjei-
30774:        mien korjaamiseksi?                              siin siirtyminen ei heidän kohdallaan varsinaises-
30775: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           ti muuttanut maksamismenettelyä. Kahdentoista
30776: ti seuraavaa:                                           arvonlisäveron tilisiirtolomakkeen sijasta he saa-
30777:                                                         vat nyt yhden maksuohjeen arvonlisäveroa var-
30778: Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten tilisiir-       tenja samoin yhdellä työnantajasuoritusten mak-
30779: roton esitäyttö otettiin verohallinnossa kokeilu-       suohjeelia korvataan kaksitoista tilisiirtoloma-
30780: luontoisesti käyttöön vuoden 1999 alusta. Tili-         ketta. Verohallinnossa ei suunnitella luopumista
30781: siirrottomassa esitäytössä, jossa verovelvollisel-      kuukausittaisten tilisiirtolomakkeiden lähettämi-
30782: le tulostetaan tilisiirrot korvaava maksuohje, oli      sestä niiden verovelvollisten osalta, jotka ovat
30783: tuolloin mukana neljän veroviraston verovelvol-         suorittaneet maksunsa vanhaan tapaan pankissa.
30784: lisia. Heidät oli poimittu sillä perusteella, että he       Verohallitus on tietoinen uuteen menettelyyn
30785: olivat maksaneet kaikki vuoden 1998 arvonlisä-          kohdistuneesta palautteesta, esimerkiksi maksu-
30786: vero- ja työnantajamaksut konekielisesti, esimer-       jen kohdistamisessa ilmenneistä ongelmista,
30787: kiksi pankin maksuohjelmilla tai maksuautomaa-          mutta verovelvollisilta on saatu myös kiittävää
30788: tilla.                                                  palautetta maksuohjeen käyttöönotosta. Vuoden
30789:     Tilisiirroton esitäyttö laajennettiin vuoden        2001 maksuohjeissa on pyritty antamaan entistä
30790: 2000 alusta koko maahan. Kohderyhmäksi valit-           selkeämmät ohjeet niihin tilanteisiin, joissa mak-
30791: tiin ne verovelvolliset, jotka olivat silloin joko      suja suoritetaan erääntymiskuukauden ulkopuo-
30792: toimivia arvonlisäverovelvollisia tai sekä arvon-       lella.
30793: lisäverovelvollisia että säännöllisiä työnantajia
30794: 
30795: 
30796:                                                                                                             3
30797: KK 828/2000 vp -     Maria Kaisa Aula !kesk           Ministerin vastaus
30798: 
30799: 
30800:     Verohallitus seuraa jatkossakin menettelyyn
30801: liittyvää palautetta ja ryhtyy tarvittaessa muutos-
30802: toimenpiteisiin.
30803: 
30804: 
30805: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
30806: 
30807:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
30808: 
30809: 
30810: 
30811: 
30812: 4
30813: Ministerns svar                                          KK 828/2000 vp - Maria Kaisa Aula /kesk
30814: 
30815: 
30816: 
30817: 
30818: Tili riksdagens talman
30819: 
30820: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        Vidare hade denna målgrupp betalat alla 1999 års
30821: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     mervärdesskatt och arbetsgivaravgifter i maskin-
30822: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ma-         läsbar form. Tili dem som plockats ut enligt
30823: ria-Kaisa Aula /cent undertecknade skriftliga          nämnda kriterier, sammanlagt 98 862 skattskyl-
30824: spörsmål SS 828/2000 rd:                               diga, sändes inte giroblanketter utan separata be-
30825:                                                        talningsanvisningar dom gällander mervärdes-
30826:        Å.r skatteförvaltningen och finansminis-        skatten och arbetsgivaravgifterna.
30827:        teriet medvetna om det extra arbete och             Betalningsanvisningen innehåller ett konto-
30828:        de problem som har orsakats både skat-          nummer på vilket skatten betalas samt ett refe-
30829:        tebyråerna och kunderna tili följd av det       rensnummer och en streckkod. Eftersom betal-
30830:        nya redovisningssystemet som gäller             ningsanvisningen används för hela årets betal-
30831:        mervärdesskatt, förskottsskatter och so-        ningar innehåller referensnumret inte en viss må-
30832:        cialskyddsavgifter och i fråga om vilket        nad som betalningen hänför sig tili, utan betal-
30833:        tili kunden sänds endast ett referensgi-        ningen riktas på grundval av betalningstidpunk-
30834:        ronummer och ingen giroblankett och             ten. Principen för riktandet av betalningen för-
30835:                                                        klaras i betalningsanvisningarna.
30836:        vad ämnar skatteförvaltningen göra för              lnom skatteförvaltningen har man övergått tili
30837:        att avhjälpa problemen?                         betalningsanvisningar enbart i fråga om sådana
30838: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        skattskyldiga som inte har använt giroblanketter
30839: föra följande:                                         utan som har betalat i maskinläsbar form. För
30840:                                                        dessa skattskyldiga har övergången till betal-
30841: Vid ingången av 1999 tog man inom skatteför-           ningsanvisningar egentligen inte påverkat betal-
30842: valtningen i experimentsyfte i bruk en girerings-      ningsförfarandet. 1 stället för tolv giroblanketter
30843: fri förhandsifyllning av mervärdesskatten och ar-      gällande mervärdesskatten får de nu en betal-
30844: betsgivaravgifterna. 1 detta förfarande, där tili de   ningsanvisning för mervärdesskatten. Likaså er-
30845: skattskyldiga skrivs ut en betalningsanvisning         sätts tolv giroblanketter som gällander arbetsgi-
30846: som ersätter gireringarna, deltog i det skedet         varavgiften med en enda betalningsanvisning för
30847: skattskyldiga från fyra skatteverk. Dessa perso-       arbetsgivaravgiften. Skatteförvaltningen plane-
30848: ner hade valts ut på den grund att de hade betalat     rar inte att upphöra med att månatligen sända gi-
30849: alla 1998 års mervärdesskatt- och arbetsgivarav-       roblanketter tili de skattskyldiga som har skött
30850: gifter i maskinläsbar form, t.ex. via bankens be-      sina betalningar på traditionellt sätt i banken.
30851: talningsprogram eller betalningsautomat.                   Skattestyrelsen är medveten om den respons
30852:     Vid ingången av 2000 utvidgades den gire-          som kommit med anledning av det nya förfaran-
30853: ringsfria förhandsifyllningen att gälla hela lan-      det och man känner tili bl.a. de problem som fö-
30854: det. Tili målgrupp valdes de skattskyldiga som då      rekommit i samband med riktandet av betalning-
30855: var antingen aktiva mervärdesskattskyldiga eller       ar. Men de skattskyldiga har också gett positivt
30856: både mervärdesskattskyldiga och reguljära ar-          gensvar på förfarandet med betalningsanvisning-
30857: betsgivare, vilkas verksamhet var stabiliserad.        ar. 1 betalningsanvisningarna för 2001 har skatte-
30858: 
30859: 
30860:                                                                                                         5
30861: KK 828/2000 vp -    Maria Kaisa Aula /kesk                                           Ministerns svar
30862: 
30863: 
30864: styrelsen försökt ge ännu klarare direktiv med        Skattestyrelsen tar också i framtiden del av re-
30865: tanke på situationer då betalningarna sker utan-   sponsen på ovan närnnda förfarande och vidtar
30866: för förfallomånaden.                               åtgärder, om detta visar sig nödvändigt.
30867: 
30868: 
30869: Helsingfors den 16 november 2000
30870: 
30871:     Minister Suvi-Anne Siimes
30872: 
30873: 
30874: 
30875: 
30876: 6
30877:                                               KK 829/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
30878: 
30879: 
30880: 
30881: 
30882:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 829/2000 vp
30883: 
30884:                                              Tuulivoimahankkeille myönnettävien                  inves-
30885:                                              tointitukien alentaminen
30886: 
30887: 
30888: 
30889: 
30890: Eduskunnan puhemiehelle
30891: 
30892: Uusiutuvien enenergialähteiden edistäminen on         taso on ollut tyydyttävä ainakin siihen nähden,
30893: yksi nykyisen hallituksen energiapoliittisista kul-   että yhtään tuulivoimalaa ei liene jätetty rakenta-
30894: makivistä. Uusiutuvien energialähteiden merki-        matta sen vuoksi, ettei tuki olisi ollut riittävä.
30895: tys on huomattava sekä energian kotimaisuusas-           Kauppa- ja teollisuusministeriön 17.10.2000
30896: teen kohottamisessa että Suomen ilmastotavoit-        julkaistun tiedotteen mukaan ministeri Sinikka
30897: teiden saavuttamisessa. Kauppa- ja teollisuusmi-      Mönkäre pitää tuulivoiman tukemista tärkeänä ja
30898: nisteriön uusiutuvien energialähteiden edistäruis-    katsoo, että keskipitkällä aikavälillä tuuliener-
30899: ohjelmassa todetaan: "Tehtyjen tutkimusten mu-        gialla tulee olemaan energiataloudellista merki-
30900: kaan tähänastiset energiapoliittiset toimet ovat      tystä. Ministerin mukaan tuulivoima on Suomen
30901: olleet tuloksellisia. Niillä on merkittävästi edis-   mittakaavassa vielä uutta teknologiaa, johon ei
30902: tetty uuden teknologian käyttöönottoa, vientiä,       voida siirtyä yhdellä askeleella, vaan siihen on
30903: energiatalouden rakennemuutosta ja vähennetty         satsattava, jotta teknologiaa voidaan myöhem-
30904: energiasektorin ympäristöpäästöjä."                   min mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää.
30905:     Tuulivoima kuuluu uusiutuviin energialähtei-         Huolimatta uusiutuvien energialähteiden edis-
30906: siin. Tuulivoima on tällä hetkellä maailman no-       täruisohjelman tavoitteista sekä pyrkimyksistä
30907: peimmin kasvava energiantuotannon muoto.              panostaa teknologian kehittämiseen tuulivoima-
30908: Vuonna 1999 rakennettiin maailmassa tuulivoi-         hankkeille myönnettävää investointitukea ollaan
30909: maa ennätyksellisesti yli 3 600 MW lisää. Suo-        merkittävästi alentamassa. Olennaisesti uuden-
30910: messa tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä kak-        tyyppistä tekniikkaa käyttäville tuulivoimahank-
30911: sinkertaistui viime vuoden aikana 23,5 GWh:sta        keille myönnettävä investointituki olisi ensi vuo-
30912: 49,1 GWh:iin. Tämän vuoden aikana sähköä tuo-         den alusta lähtien enintään 25 % investointikus-
30913: tettaneen tuulivoimalla arviolta jopa 70 GWh.         tannuksista ja vakiintunutta tekniikkaa käyttävil-
30914: Uusiutuvien energialähteiden edistäruisohjel-         le ainoastaan enintään 20 % investointikustan-
30915: massa on tuulivoiman kasvutavoitteen osalta esi-      nuksista. Ensi vuoden budjetissa on suunniteltu
30916: tetty, että vuonna 2010 sähköä tuotettaisiin tuuli-   vähennettäväksi 30 miljoonaa markkaa uusiutu-
30917: voimalla 1,1 TWh eli 1 100 GWh.                       vien energialähteiden ja energiasäästöjen tuesta.
30918:     Merkittävimpänä tuulivoiman edistäruiskeino-         Kauppa- ja teollisuusministeriön omassa uu-
30919: na on käytetty valtion avustuksia tuulivoima-         siutuvien energialähteiden edistäruisohjelmassa
30920:  investoinneille. Kauppa- ja teollisuusministe-       investointituen alentaminen on katsottu mahdol-
30921:  riön myöntämää investointitukea on ollut mah-        liseksi ainoastaan vakiintunutta tekniikkaa käyt-
30922: dollista saada enintään 40 % investointikustan-       tävälle tuulivoimalle. Ohjelman mukaan inves-
30923:  nuksista. Tukea on myönnetty keskimäärin 30 %        tointituen painopisteenä ovat uutta tekniikkaa
30924:  hankkeen kustannuksista. Tämän hetken tuen           käyttävät investoinnit. Uutta tekniikkaa käyttä-
30925: 
30926:                                                                                                 Versio 2.0
30927: KK 829/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
30928: 
30929: 
30930: vien tuulivoimaloiden investointituen alentami-      gian käyttöä. Näin onkin Suomessa tehty ja ase-
30931: nen olisi näin suoraan ohjelmassa esitettyjen pe-    tettu bioenergialla tuotetun sähkön määrälle var-
30932: riaatteiden vastaista. Tuen alentaminen lähes        sin suuret kasvutavoitteet uusiutuvien energia-
30933: puoleen entisestä tasosta vaikeuttaa ja todennä-     lähteiden edistämisohjelmassa. Kuitenkin myös
30934: köisesti jopa estää uusien tuulivoimaloiden ra-      tuulivoiman tukemista olisi jatkettava, jotta saa-
30935: kentamista ja näin ollen myös jarruttaa tuulivoi-    vutettaisiin edes ohjelmassa sille asetetut tavoit-
30936: maloiden käyttämän tekniikan kehittymistä. Tuu-      teet.
30937: livoiman nyt lupaavalta vaikuttava kasvu sähkön
30938: tuotannossa pysähtyisi.                              Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30939:    Euroopan unionissa on parhaillaan valmisteil-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
30940: la direktiivi uusiutuvilla energialähteinä tuote-    vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30941: tun sähkön edistämisestä sisämarkkinoilla. Di-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30942: rektiivissä ehdotettaisiin kaikille jäsenmaille,
30943: Suomi mukaan lukien, tavoitteet uusiutuvilla               Aikooko hallitus alentaa kullekin yksit-
30944: energialähteinä tuotetun sähkön osuudesta vuon-            täiselle tuulivoimahankkeelle myönnet-
30945: na 2010. Ehdotetun EY:n direktiivin mukaan uu-             tävän investointituen määrää, ja jos ai-
30946: siutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön kasvu-         koo,
30947: tavoitteet olisivat vielä suuremmat kuin mitä
30948: kansallisessa edistämisohjelmassa esitetään.               miten hallitus aikoo turvata uudistuvien
30949:    Uusiutuvia energialähteitä voidaan edistää              energialähteiden edistämisohjelmassa
30950: myös edistämällä bioenergian, kuten puuener-               tuulivoimalle asetettujen kasvutavoittei-
30951:                                                            den saavuttamisen?
30952: 
30953: 
30954: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
30955: 
30956:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                         Ilkka Taipale /sd
30957:     Antti Rantakangas /kesk                             Erkki Kanerva /sd
30958:     Irina Krohn /vihr                                   Pentti Tiusanen /vas
30959:     Susanna Huovinen /sd                                Lauri Kähkönen /sd
30960:     Anni Sinnemäki /vihr                                Saara Karhu /sd
30961:     Tuula Haatainen /sd                                 Susanna Rahkonen /sd
30962:     Rakel Hiltunen /sd                                  Ulla Anttila /vihr
30963:     Pia Viitanen /sd                                    Pekka Vilkuna /kesk
30964:     Kirsi Ojansuu /vihr                                 Merikukka Forsius /vihr
30965:     Tarja Kautto /sd
30966: 
30967: 
30968: 
30969: 
30970: 2
30971: Ministerin vastaus                           KK 829/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
30972: 
30973: 
30974: 
30975: 
30976: Eduskunnan puhemiehelle
30977: 
30978: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        kyisellään 63 sähköverkkoon liitettyä tuulivoi-
30979: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        malaitosta 23 eri laitospaikalla, ja niiden kapasi-
30980: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         teetti on yhteensä 38 MW. Vuoden 2000 puolen
30981: vastattavaksi kansanedustaja Rauha-Maria Mert-        vuoden tuotanto on ollut lähes koko viime vuo-
30982: järven /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      den tuotannon suuruinen.
30983: myksen KK 829/2000 vp:                                   Tuulivoiman kilpailukyky energiamarkkinoil-
30984:                                                       la on parantunut selvästi. Tuulivoiman tuotanto-
30985:        Aikooko hallitus alentaa kullekin yksit-       kustannukset ovat pudonneet puoleen kymme-
30986:        täiselle tuulivoimahankkeelle myönnet-         nessä vuodessa, ja ne ovat jo lähestymässä muun
30987:        tävän investointituen määrää, ja jos ai-       sähköntuotannon kustannuksia. Investointikus-
30988:        koo,                                           tannukset ovat noin 5 000-6 000 rnk/kW. Tuu-
30989:                                                       livoiman tuotantokustannukset 20 vuoden käyt-
30990:        miten hallitus aikoo turvata uudistuvien       töiällä ja 5 %:n reaalikorkotasolla laskien ovat
30991:        energialähteiden edistämisohjelmassa           Suomessa nykyään edullisimmilla           paikoilla
30992:        tuulivoimalle asetettujen kasvutavoittei-      20-24 p/kWh ilman tukia.
30993:        den saavuttamisen?                                Offshore-tuulivoiman tuotantokustannuksen
30994: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        arvellaan olevan tällä hetkellä 30-35 p/kWh.
30995: ti seuraavaa:                                        Kustannusten odotetaan laskevan alle 30
30996:                                                      p/kWh:n tason viimeistään siinä vaiheessa, kun
30997: Uusiutuvien energialähteiden edistäminen on          rakennetaan useiden megawattien laitoksia usei-
30998: yksi Suomen energia- ja ilmastopolitiikan tär-       den satojen laitosten tuulipuistoina, mahdollises-
30999: keimmistä tavoitteista. Valtio on pitkäjänteisesti   ti jo aiemminkin. Offshore-rakentamisessa on
31000: tukenut uusiutuvien energialähteiden tutkimus-       tuotekehityspotentiaalia vielä runsaasti hyödyn-
31001: ja kehitystyötä sekä investointihankkeita. Myös      tämättä, ja kehitys on erittäin nopeaa sekä itse
31002: verotuksellisin keinoin on uusiutuvien energia-      laitosten että perustus- ja pystytystekniikoiden
31003: lähteiden laajempaa käyttöä pyritty nopeutta-        osalta.
31004: maan.                                                    Tuulivoimarakentamisen tukemisessa ja sen
31005:    Tuulivoima on yksi keino energiantuotannon        tuotannon edistämisessä on valtiolla toistaiseksi
31006: päästöjen alentamiseen. Uusiutuvista energialäh-     merkittävä rooli. Näin on oltavakin, jotta tämän
31007: teistä kuitenkin bioenergian merkitys hiilidioksi-   Suomen olosuhteissa vielä uuden teknologian ta-
31008: dipäästöjen vähentäjänä tullee Suomessa lyhyel-      loudelliset riskit saataisiin siedettävälle tasolle.
31009: lä aikavälillä olemaan merkittävin.                  Tukienon kuitenkin oltava alenevia. Pitkällä ai-
31010:    Tuulivoimalaitosten tekninen kehitys ja koon      kavälillä tuista tulisi päästä eroon, kun riittävä
31011: kasvu on ollut nopeaa. Tuulivoimarakentaminen        kannattavuus saavutetaan ilman niitäkin.
31012: on parina viime vuotena ollut erittäin voimakas-         Tällä hetkellä tuulivoimahankkeille myönnet-
31013: ta suhteessa aiempaan. Viime vuonna tuulivoi-        tävät investointituet ovat 25-30 %:n tasolla. Ta-
31014: mateho yli kaksinkertaistui. Vuonna 1999 tuuli-      vanomaisen tekniikan ja erityisen suurien tuuli-
31015: voiman tuotanto oli 49 GWh. Suomessa on ny-          voimalahankkeiden tuet voivat olla tätäkin alhai-
31016: 
31017: 
31018:                                                                                                       3
31019: KK 829/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.                                    Ministerin vastaus
31020: 
31021: 
31022: sempia. Tukia on vähitellen alennettu 1990-lu-       teen 1995. Ohjelmassa arvioitiin tavoitteiden to-
31023: vun alkuvuosista, jolloin ensimmäiset hankkeet       teuttamiseksi tarvittavan vuosittain noin 200
31024: saivat avustusta 35-40 %. Investointitukena          milj. markkaa investointi tukea. Ohjelman mukai-
31025: käytettävä energiatuki on harkinnanvarainen val-     sesti ministeriön toiminta- ja taloussuunnitel-
31026: tionapu. Tukea myönnetään vuosittain valtion ta-     massa vuosille 2001-2004 on esitetty lisäystä
31027: lousarvionja siihen sisältyvän valtuutuksen puit-    energiatukeen. Tavoitteena oli, että vuonna 2001
31028: teissa. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtai-     olisi ollut käytettävissä 116 milj. markan myön-
31029: sesti ja mahdollisen tuen määrä riippuu muun         tövaltuus, joka olisi samansuuruinen kuin kulu-
31030: muassa hankkeen teknologisesta tasosta, hank-        vana vuonna ja tarkoitettu nykyisen kaltaiseen
31031: keen suuruudesta ja kannattavuudesta.                energiatukeen. Lisäksi olisi 150 milj. markan
31032:     Tuulivoiman kasvutavoitteiden toteuttamisek-     myöntövaltuus uuden teknologian suurhankkeen
31033: si tuulivoimasähkön tuotantoa on tuettu myös ve-     demonstraatiotukeen. Tiukan budjettikehyksen
31034: rohelpotuksilla, aluksi vapauttamaHa tuulisäh-       takia päädyttiin hallituksen neuvotteluissa kui-
31035: kön tuotanto energiaveroista ja energiaverouu-       tenkin 86 milj. markan myöntövaltuuteenja suu-
31036: distuksen jälkeen palauttamaHa sähkövero tuuli-      ren demonstraatiotuen mahdollinen toteutumi-
31037: voiman tuottajille. Tämä tuki nousi 1.9.1998 al-     nen siirrettiin myöhemmäksi. Kauppa- ja teolli-
31038: kaen tasolle 4,1 p/kWh. Verotukea ja investointi-    suusministeriössä on tarkoitus valmistella suu-
31039: tukia pyritään jatkamaan toistaiseksi.               ren demonstraatiotuen esittämistä uudelleen vuo-
31040:     Muun sähköntuotannon hintakehitys vaikut-        den 2002 talousarvioon.
31041: taa tuulivoiman kannattavuuteen. Teknisen ja ta-        Ministerityöryhmä valmistelee parhaillaan
31042: loudellisen kehityksen myötä tuulivoiman kilpai-     Kioton pöytäkirjan velvoitteiden täyttämiseksi
31043: lukyvyn odotetaan edelleen paranevan konven-         kansallista ilmasto-ohjelmaa. Kasvihuonekaasu-
31044: tionaalisiin sähköntuotantomuotoihin verrattu-       päästöjen ehkäisemistoimenpiteiden kansanta-
31045: na. Vihreän sähkön markkinoilla on ilmennyt          loudellisia vaikutuksia arvioitaessa on havaittu,
31046: halu maksaa tuulisähköstä jonkin verran lisähin-     että energiatuki on yksi tehokkaimmista välineis-
31047: taa. Tämä luo osaltaan tuulivoimalle lisää mah-      tä päästöjen ehkäisemisessä. Energiatuki on täs-
31048: dollisuuksia ja parantaa sen kilpailukykyä.          mällisesti kohdennettava työkalu, jonka merki-
31049:    Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien      tyksen arvioidaan kasvavan, kun ilmasto-ohjel-
31050: energialähteiden edistämisohjelmassa tavoittee-      maa aletaan ensi vuonna toteuttaa. Tästä syystä
31051: na on lisätä uusiutuvan energian käyttöä yhteen-     energiatuki ja sen suuruus tullee vuonna 2001
31052: sä 50% vuoteen 2010 mennessä verrattuna vuo-         harkintaan uudelleen.
31053: 
31054: 
31055: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
31056: 
31057:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
31058: 
31059: 
31060: 
31061: 
31062: 4
31063: Ministems svar                               KK 829/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
31064: 
31065: 
31066: 
31067: 
31068: Tili riksdagens talman
31069: 
31070: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       anslutna vindkraftverk på 23 olika kraftverks-
31071: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    platser, och deras kapacitet är totalt 38 MW. Pro-
31072: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rau-       duktioneo under den första hälften av år 2000 har
31073: ha-Maria Mertjärvi /gröna m.fl. undertecknade         varit i det närmaste lika stor som produktioneo
31074: skriftliga spörsmål SS 829/2000 rd:                   under hela fjolåret.
31075:                                                          Vindkraftens konkurrenskraft på energimark-
31076:       Har regeringen för avsikt att sänka be-         naden har blivit klart bättre. Produktionskostna-
31077:       loppet av det investeringsstöd som bevil-       dema för vindkraften har sjunkit till hälften un-
31078:       jas varje enskilt vindkraftsprojekt och         der tio år, och de närmar sig redan kostnadema
31079:       om så är fallet,                                för övrig elproduktion. lnvesteringskostnadema
31080:                                                       är ungefår 5 000-6 000 mk/kW. Produktions-
31081:        hur har regeringen för avsikt att säker-       kostnadema för vindkraften med en driftstid på
31082:       ställa att de tillväxtmål som har ställts       20 år och en realräntenivå på 5 % är på de gynn-
31083:       för vindkraften i handlingsplanen för           sammaste platsema i landet i dagens läge 20-24
31084:       förnybara energikällor uppnås?                 p/kWh utan stöd.
31085: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Produktionskostnadema för offshore-vind-
31086: föra följande:                                        kraft uppskattas i dagens läge til130-35 p/kWh.
31087:                                                      Kostnadema förväntas sjunka under nivån 30
31088: Ett av de viktigaste målen för den finska energi-    p/kWh senasti det skede då anläggningar för fle-
31089: och klimatpolitiken är att främja fömybara ener-     ra megawatt byggs i form av vindparker med fle-
31090: gikällor. Staten har långsiktigt understött forsk-   ra hundra anläggningar, eventuellt sjunker kost-
31091: nings- och utvecklingsarbetet samt investerings-     nadema under den nivån redan tidigare. Vid off-
31092: projekt som gäller fömybara energikällor. Också      shore-byggandet finns det ännu mycket outnytt-
31093: med beskattningsmedel har man försökt påskyn-        jad produktutvecklingspotential, och och utveck-
31094: da en mera omfattande användning av fömybara         lingen är synnerligen snabb både vad gäller själ-
31095: energikällor.                                        va anläggningama och grundläggnings- och
31096:    Vindkraften är en metod att sänka utsläppen       monteringstekniken.
31097: från energiproduktionen. Av de fömybara ener-           Tills vidare har staten en betydande roll då det
31098: gikälloma torde bioenergin dock ha störst bety-      gäller att stöda vindkraftsbyggande och främja
31099: delse som reducerare av koldioxidutsläppen i         produktion av vindkraft. Så skall det också vara
31100: Finland på kort sikt.                                för att de ekonomiska riskema med denna tek-
31101:    Den tekniska utvecklingen och ökningen av         nik, som ännu är ny i finska förhållanden, skall
31102: storleken på vindkraftverken har varit snabb. Un-    fås ned till en nivå som kan tolereras. Trenden i
31103: der de senaste åren har utbyggnaden av vindkraf-     fråga om stöden bör vara nedåtgående. På lång
31104: ten ökat mycket kraftigt jämfört med tidigare. 1     sikt bör man bli av med stöden, när tillräcklig
31105: fjol mer än fördubblades vindkraftseffekten. År      lönsamhet kan uppnås också utan dem.
31106: 1999 uppgick vindkraftsproduktionen till 49             1 dagens läge är de investeringsstöd som skall
31107: GWh. 1 Finland finns i dagens läge 63 till elnätet   beviljas för vindkraftsprojekt på            nivån
31108: 
31109: 
31110:                                                                                                       5
31111: KK 829/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.                                           Ministems svar
31112: 
31113: 
31114: 25-30 %0 Stöden för vanlig teknik och synnerli-        öka användningen av fömybar energi med totalt
31115: gen stora vindkraftverksprojekt kan också vara         50 % fram tili år 20 l 0 jämfört med situationen år
31116: lägre än denna nivåo Stödet har småningom               19950 I handlingsplanen bedömdes att det be-
31117: sänkts från nivån under de första åren av 1990-ta-     hövs ett årligt investeringsstöd på ca 200 miljo
31118: let, då de första projekten fick understöd på          mark för att dessa mål skali kunna nåso I enlighet
31119: 35-40 %0 Det energistöd som skall användas             med handlingsplanen har en ökning av energistö-
31120: som investeringsstöd är statsbidrag som beviljas       det föreslagits i ministeriets verksamhets- och
31121: enligt prövningo Stödet beviljas årligen inom ra-      ekonomipian för åren 2001-20040 Målet var att
31122: men för statsbudgeten och den fulimakt som in-         år 2001 skulie en bevillningsfulimakt på 116
31123: går i deno Varje projekt behandlas som ett enskilt     mi1j 0 mark stå tili buds, vilket be1opp är av sam-
31124: fall och det eventuella stödets belopp beror bl.ao     ma storlek som det som har beviljats för i år och
31125: på projektets tekniska nivå, projektets storlek och    det var avsett för energistöd av samma slag som
31126: lönsamhet.                                             det nuvarandeo Dessutom skulie en bevillnings-
31127:     För att tillväxtmålen för vindkraften skali kun-   fulimakt på 150 milj omark finnas för ett demon-
31128: na uppnås har produktionen av vindkraftsel un-         strationsstöd för ett storprojekt som gälier ny tek-
31129: derstötts också genom skattelättnader, i början        niko På grund av den snäva budgetramen beslöts
31130: genom att produktionen av vindkraftsel har befri-      det emeliertid vid regeringens förhandlingar om
31131: ats från energiskatter och efter en revidering av      en bevillningsfulimakt på 86 milj 0 mark och det
31132: energiskatten genom en återbäring av elskatten         eventuelia genomförandet av ett stort demonstra-
31133: tili vindkraftsproducentemao Detta stöd steg från      tionsstöd sköts på framtideno På handels- och in-
31134: den 1 september 1998 tili nivån 4, 1 p/kWho Skat-      dustriministeriet har man för avsikt att på nytt be-
31135: testödet och investeringsstöden försöker man           reda en proposition om ett stort demonstrations-
31136: fortgå med tills vidareo                               stöd inför budgeten för år 20020
31137:     Prisutvecklingen i fråga om annan elproduk-           En ministerarbetsgrupp bereder som bäst ett
31138: tion inverkar på vindkraftens lönsamhet. I och         nationelit klimatprogram för att åtagandena en-
31139: med den tekniska och ekonomiska utvecklingen           ligt Kyotoprotokoliet skali kunna uppfyliaso När
31140: förväntas vindkraftens konkurrenskraft fortsätt-       de samhälisekonomiska verkningarna av de åt-
31141: ningsvis bli bättre jämfört med de konventionel-       gärder som skali förhindra växthusgasutsläppen
31142: la elproduktionsformemao På marknaden för grön         uppskattades, upptäcktes det att energistödet är
31143: el har förekommit vilja att betala ett litet högre     ett av de effektivaste medlen för att förhindra ut-
31144: pris för vindkraftsel än för annan el. Detta för sin   släppo Energistödet är ett verktyg som kan inrik-
31145: del skapar mera möjligheter för vindkraften och        tas exakt och som bedöms öka i betydelse när kli-
31146: förbättrar dess konkurrenskraft.                       matprogrammet börjar fuliföljas nästa åro Av det-
31147:     Målet för handels- och industriministeriets        ta skäl torde energistödet och dess storlek kom-
31148: handlingsplan för fömybara energikälior är att         ma upp tili prövning på nytt år 200 lo
31149: 
31150: 
31151: 
31152: Helsingfors den 15 november 2000
31153: 
31154:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
31155: 
31156: 
31157: 
31158: 
31159: 6
31160:                                                         KK 830/2000 vp -     Mikko Kuoppa /vas ym.
31161: 
31162: 
31163: 
31164: 
31165:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 830/2000 vp
31166: 
31167:                                              Työvoimatoimistojen sivutoimistojen toimin-
31168:                                              nan jatkumisen turvaaminen
31169: 
31170: 
31171: 
31172: 
31173: Eduskunnan puhemiehelle
31174: 
31175: Työvoimahallinto on ilmoittanut, että työvoima-       tiedetään, että erityisesti työmarkkinatuelle pu-
31176: toimistojen sivutoimistoja tullaan sulkemaan          donneet työttömät joutuvat turvautumaan toi-
31177: kustannussäästösyistä. Mm. Äänesseudun työ-           meentulotukeen ja kohonneet pakolliset matka-
31178: voimatoimiston Suolahden sivutoimisto ollaan          kustannukset jouduttaisiin hakemaan sosiaalitoi-
31179: sulkemassa. Työttömyys on alentunut, mutta            mistoista. Työttömän aktiivisen henkilön työn-
31180: määrällisesti se on edelleen suurtyöttömyyttä ja      haun kannalta on edullista, että työvoimatoimis-
31181: monien työttömien kohdalla kysymys on pitkäai-        tojen palvelut saa mahdollisimman läheltä asuin-
31182: kaisesta työttömyydestä. Sivutoimistojen sulke-       paikkaa ilman kalliita matkakustannuksia.
31183: minen kohdistuisi erityisesti niihin työttömiin
31184: työnhakijoihin, joiden tulee ilmoittautua määrä-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31185: ajoin työvoimatoimistoon säilyttääkseen itsensä       jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
31186: työnhakijana ja saadakseen toimeentulonsa tur-        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
31187: vaksi työttömyysturvan. Sivutoimistojen sulke-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
31188: minen johtaa työttömillä väistämättä piteneviin
31189: matkoihin ja kalliimpiin matkakustannuksiin.                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31190: Työttömyysturvan taso on reaalisesti jäänyt pa-             tyä työvoimatoimistojen sivutoimipistei-
31191: hasti jälkeen tapahtuneesta hintakehityksestä               den toiminnan turvaamiseksi jatkossa-
31192: eikä ole kohtuullista, että työttömille aiheutetaan         kinja työnhakijoiden matkakulujen nou-
31193: käytännössä pakollisia lisäkustannuksia. Jo nyt             sun estämiseksi?
31194: 
31195: 
31196: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
31197: 
31198:     Mikko Kuoppa /vas
31199:     Matti Kangas /vas
31200:     Reijo Laitinen /sd
31201: 
31202: 
31203: 
31204: 
31205:                                                                                               Versio 2.0
31206: KK 830/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.                                                Ministerin vastaus
31207: 
31208: 
31209: 
31210: 
31211: Eduskunnan puhemiehelle
31212: 
31213: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        toimistojen määrärahat ovat niukkoja ja tästä
31214: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        syystä palvelupisteverkoston tarkoituksenmukai-
31215: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         suutta on syytäjatkuvasti arvioida. Työvoimatoi-
31216: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas        mistojen palvelupisteiden lukumäärässä ei viime
31217: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           vuosien aikana ole kuitenkaan tapahtunut merkit-
31218: 830/2000 vp:                                          täviä muutoksia. Palvelupisteiden lukumäärä on
31219:                                                       käytännössä pysynyt samana.
31220:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-         Työttömien työnhakijoiden tulee ilmoittautua
31221:        tyä työvoimatoimistojen sivutoimipistei-       työvoimatoimistoihin määräajoin työnhaun yllä-
31222:        den toiminnan turvaamiseksi jatkossa-          pitämiseksi. Ilmoittautumisen tulee tapahtua työ-
31223:        kin ja työnhakijoiden matkakulujen nou-        voimapalvelulain (1005/1993) 10 b §:n 2 mo-
31224:        sun estämiseksi?                               mentin mukaan työvoimatoimiston määräämällä
31225:                                                       tavalla. Käytäntönä tällä hetkellä on, että työnha-
31226: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kijoiden tulee ilmoittautua henkilökohtaisesti. Il-
31227: ti seuraavaa:                                         moittautuminen voi kuitenkin tapahtua myös pu-
31228: Kysymyksen mukaan sivutoimistojen sulkemi-            helimitse, jos työvoimatoimisto sen tarkoituk-
31229: nen kohdistuisi erityisesti niihin työttömiin työn-   senmukaiseksi katsoo. Ilmoittautumistapaa mää-
31230: hakijoihin, joiden tulee ilmoittautua määräajoin      rättäessä voidaan ottaa huomioon mm. turhien
31231: työvoimatoimistoon säilyttääkseen itsensä työn-       matkakustannusten välttäminen. Tämän johdos-
31232: hakijana ja saadakseen toimeentulonsa turvaksi        ta sivutoimistojen tai muiden palvelupisteiden
31233: työttömyysturvaa.                                     vähenemisellä ei pitäisi olla hankaloittavaa vai-
31234:    Työvoimatoimistojen sivutoimistojen ja mui-        kutusta työnhakijoiden ilmoittautumiseen. Il-
31235: den palvelupisteiden perustaminen ja lakkautta-       moittautumisvälit ovat yleensä myös suhteelli-
31236: minen ja muut niitä koskevat kysymykset ovat          sen pitkiä, jopa useita kuukausia.
31237: työvoimatoimistojen ratkaistavia. Varsinaisten           Työhallinto on yhdessä muiden viranomaisten
31238: työvoimatoimistojen perustamisesta, lakkautta-        kanssa järjestänyt paikallisia palveluja yhteispal-
31239: misesta ja toimialueista päättää työvoima- ja         velupisteisiin, joiden avulla pyritään turvaamaan
31240: elinkeinokeskuksen työvoimaosasto.                    palvelujen saatavuus. Tällä hetkellä työvoimavi-
31241:    Työvoimatoimistojen sivutoimistojen ja mui-        ranomaiset ovat mukana noin 70:ssä yhteispalve-
31242: den palvelupisteiden perustamista ja lakkautta-       lupisteessä eri puolilla maata.
31243: mista työvoimatoimistot harkitsevat toisaalta            Tulevina vuosina sähköisen asioinnin yleisty-
31244: palvelujen saatavuuden ja toisaalta toimintaan        minen helpottaa työvoimatoimistojen ja asiak-
31245: käytettävien kustannusten kannalta. Työvoima-         kaiden välistä vuorovaikutusta.
31246: 
31247: 
31248: 
31249: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
31250: 
31251:     Työministeri Tarja Filatov
31252: 
31253: 2
31254: Ministems svar                                         KK 830/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
31255: 
31256: 
31257: 
31258: 
31259: Tili riksdagens talman
31260: 
31261: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      varför man har skäl att fortlöpande bedöma servi-
31262: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   ceenhetsnätets ändamålsenlighet. När det gäller
31263: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik-      antalet arbetskraftsbyråemas serviceenheter har
31264: ko Kuoppa /vänst m.fl. undertecknade skriftliga      det dock inte skett några betydande ändringar un-
31265: spörsmål SS 830/2000 rd:                             der de senaste åren, utan antalet har förblivit
31266:                                                      praktiskt taget oförändrat.
31267:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            Arbetslösa arbetssökande skall med jämna
31268:       för att trygga fortsatt verksamhet för ar-     mellanrum anmäla sig vid arbetskraftsbyrån för
31269:        betskraftsbyråernas verksamhetsställen        att hålla sin ansökan om arbete i kraft. Anmälan
31270:       samt för att hindra en ökning av arbets-       skall enligt 10 b § 2 mom. lagen om arbets-
31271:       sökandenas resekostnader?                      kraftsservice (1005/1993) ske på det sätt som ar-
31272:                                                      betskraftsbyrån bestämmer. Praxisen är för när-
31273: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      varande att arbetssökande skall anmäla sig per-
31274: föra följande:                                       sonligen. Anmälan kan dock också ske per tele-
31275: Enligt spörsmålet drabbar stängning av filialer      fon, om arbetskraftsbyrån anser dettavara ända-
31276: speciellt de arbetslösa arbetssökande som med        målsenligt. När man bestämmer anmälningssät-
31277: jämna mellanrum skall anmäla sig vid arbets-         tet kan man som en grund ha bl.a. strävan att und-
31278: kraftsbyrån för att hålla sin ansökan om arbete i    vika onödiga resekostnader. Därför borde minsk-
31279: kraft och för att få sin utkomst tryggad med hjälp   ningen av antalet filialer och andra serviceenhe-
31280: av arbetslöshetsstöd.                                ter inte göra det svårare för arbetssökande att hål-
31281:    Grundande och indragning av filialer och an-      la sin anmälan i kraft. Dessutom är anmälnings-
31282: dra serviceenheter i samband med arbetskrafts-       intervallema i allmänhet relativt långa, till och
31283: byråer samt andra frågor som rör detta skall av-     med flera månader.
31284: göras av arbetskraftsbyråema. Om grundande              Arbetsförvaltningen har tillsammans med an-
31285: och indragning av de egentliga arbetskraftsbyrå-     dra myndigheter ordnat lokala tjänster vid med-
31286: ema och verksamhetsområden för dem beslutar          borgarkontor med syfte att trygga tillgången på
31287: arbetskrafts- och näringscentralens arbetskrafts-    service. För närvarande medverkar arbetskrafts-
31288: avdelning.                                           myndighetema vid cirka 70 medborgarkontor i
31289:    När arbetskraftsbyråema överväger grundan-        olika delar av landet.
31290: de och indragning av arbetskraftsbyråemas filia-        Under de kommande åren kommer samverkan
31291: ler och andra serviceenheter beaktar de å ena si-    mellan arbetskraftsbyråema och kundema att un-
31292: dan tillgången på service och å andra sidan de       derlättas i och med att den elektroniska kommu-
31293:  kostnader som används för verksamheten. Ar-         nikationen blir allmännare.
31294:  betskraftsbyråemas anslag är knappt tilltagna
31295: 
31296: 
31297: 
31298: Helsingfors den 17 november 2000
31299: 
31300:     Arbetsminister Tarja Filatov
31301:                                                                                                        3
31302:                                                           KK 83112000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
31303: 
31304: 
31305: 
31306: 
31307:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 83112000 vp
31308: 
31309:                                                 Työkyvyttömyyseläkettä hakevien oikeustur-
31310:                                                 van parantaminen
31311: 
31312: 
31313: 
31314: 
31315: Eduskunnan puhemiehelle
31316: 
31317: Lukuisat kansanedustajien tietoon tulleet esimer-        nettujen kielteisten päätösten niukkoihin peruste-
31318: kit ja myös julkisuudessa esillä olleet tapaukset        luihin. Mainittakoon, että eduskunnan oikeus-
31319: eläkehakemusten hylkäämisestä kertovat, että             asiamies on 26.9.2000 esittänyt tarkastuslauta-
31320: työkyvyttömyyseläkettä hakevien oikeusturva on           kunnalle selvityspyynnön vedoten siihen, että hä-
31321: edelleen erittäin puutteellinen. On varsin taval-        nen arvionsa mukaan tarkastuslautakunnan anta-
31322: lista, että toisaalta potilaan ja häntä hoitavien lää-   mien päätösten perustelut eivät ole kehittyneet
31323: kärien ja toisaalta eläkelaitosten ja vakuutusyh-        asianmukaisesti. Tämäkin viittaa siihen, että elä-
31324: tiöiden lääkärien arviot potilaan työkyvystä ja          kehakemusten käsittelyssä on edelleen vakavia
31325: terveydentilasta ovat täysin ristiriidassa keske-        ongelmia.
31326: nään. Asianomaisten on hyvin vaikea ymmärtää,                Pieni edistysaskel on vuonna 1999 voimaan-
31327: että pelkästään papereista päätelmiä tekevän va-         tullut lainmuutos, jonka perusteella mm. tarkas-
31328: kuutusyhtiön lääkärin arvio olisi pätevämpi kuin         tuslautakunnassa ja vakuutusoikeudessa voidaan
31329: potilasta ehkä kauankin tutkineen ja hoitaneen           toimittaa suullinen käsittely asianomaisen pyyn-
31330: lääkärin arvio. Selvästi on myös nähtävissä, että        nöstä. Tämän säännöksen merkitys lienee kuiten-
31331: ahtaan lääketieteelliset arviot työkyvystä ovat          kin toistaiseksi vähäinen, ja sitä paitsi valituseli-
31332: usein kaukana niistä reaalisista vaatimuksista,          menä on mahdollisuus evätä pyydetty suullinen
31333: joita työntekijöille ja työnhakijoille työmarkki-        käsittely.
31334: noilla nykyisen asetetaan.                                   Mielestäni työkyvyttömyyseläkehakemusten
31335:     Työkyvyttömyyseläkehakemusten mielival-              käsittelyssä hoitavan lääkärin lausunnon pitäisi
31336: tainen hylkääminen johtaa usein pitkään ja uu-           olla yleensä aina riittävä. Kiistanalaisissa tapauk-
31337: vuttavaan valituskierrokseen, jonka aikana poti-         sissa, joita tietenkin aina esiintyY, lisätutkimus-
31338: laan työmarkkina-asema on ristiriitainen. Hän on         ten suorittamisen pitäisi olla eläkelaitoksen vas-
31339: omasta mielestään sekä työnantajien ja työvoi-           tuulla. Kielteistä eläkepäätöstä ei pitäisi tehdä il-
31340: maviranomaisten mielestä työmarkkinoille kel-            man lisätutkimuksia ja potilasta kuulematta.
31341: paamaton, kun taas eläkeviranomaiset pitävät             Asianmukaista olisi myös, että potilaan sosiaali-
31342: häntä työkykyisenä ja terveenä. Usein tämä joh-          turva varmistetaan kuntoutusten avulla sinä aika-
31343: taa väliinputoamiseen sosiaaliturvassa. Koska            na, kun eläkehakemuksen käsittely tai valituspro-
31344: myös valituselimet ratkaisevat valitukset asiakir-       sessi on kesken, jos hänen oikeutensa sairauspäi-
31345: jojen perusteella, luottamus valituselinten pää-         värahaan on päättynyt. Eläkkeenhakijoiden oi-
31346: tösten oikeudenmukaisuuteen ei myöskään ole              keusturvan parantaminen vaatii mielestäni lain-
31347: erityisen suuri.                                         säädännön muuttamista, sillä nykyinen valitus- ja
31348:     Eduskunnan oikeusasiamies on viime vuosina           kantelujärjestelmä ei ole osoittautunut riittäväk-
31349: puuttunut lausunnoissaan mm. eläkeasioissa an-           si.
31350: 
31351:                                                                                                      Versio 2.0
31352: KK 83112000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
31353: 
31354: 
31355: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-      vaa kehittämällä lainsäädäntöä siten,
31356: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti   että kielteistä eläkepäätöstä ei voi tehdä
31357: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-       potilasta kuulematta ja ilman lisätutki-
31358: vaksi seuraavan kysymyksen:                          muksia, joiden suorittamisen tulee olla
31359:                                                      eläkelaitoksen vastuulla?
31360:        Onko hallitus valmis parantamaan työ-
31361:        kyvyttömyyseläkettä hakevien oikeustur-
31362: 
31363: 
31364: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
31365: 
31366:     Esko-Juhani Tennilä /vas
31367: 
31368: 
31369: 
31370: 
31371: 2
31372: Ministerin vastaus                                      KK 83112000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
31373: 
31374: 
31375: 
31376: 
31377: Eduskunnan puhemiehelle
31378: 
31379: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           nä muutoksenhakuasteena sovelletaan hallinto-
31380: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       lainkäyttölain säännöksiä suullisesta käsittelystä
31381: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           siten, että suullinen käsittely on järjestettävä, jos
31382: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-         yksityinen asianosainen sitä pyytää. Muissa
31383: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           asioissa vakuutusoikeuden alaisissa lautakunnis-
31384: KK 83112000 vp:                                         sa sovelletaan hallintolainkäyttölain säännöstä,
31385:                                                         jonka mukaan niissä voidaan tarvittaessa järjes-
31386:        Onko hallitus valmis parantamaan työ-            tää suullinen käsittely asian selvittämiseksi.
31387:        kyvyttömyyseläkettä hakevien oikeustur-             Työkyvyttömyyseläkettä hakevilla voi sa-
31388:        vaa kehittämällä lainsäädäntöä siten,            manasteinen sairaus, vika tai vamma aiheuttaa
31389:        että kielteistä eläkepäätöstä ei voi tehdä       hyvinkin eri asteista toimintakyvyn alenemista,
31390:        potilasta kuulematta ja ilman lisätutki-         koska työkykyyn vaikuttavat myös muut kuin
31391:        muksia, joiden suorittamisen tulee olla          lääketieteelliset seikat. Tällaisia ovat esimerkik-
31392:        eläkelaitoksen vastuulla?                        si ikä, ammatti, koulutus ja työkokemus. Koska
31393:                                                         asioita ratkaistaessa otetaan huomioon lähes
31394: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           poikkeuksetta myös muita kuin lääketieteellisiä
31395: ti seuraavaa:                                           seikkoja, tapahtuu päätöksenteko sosiaalivakuu-
31396: Sosiaalivakuutus on lakisääteinen järjestelmä,          tusasioissa käytännössä kollektiivisesti. Käsitte-
31397: jossa oikeudet, etuudet, rahoitus ja muutoksenha-       lyyn osallistuu lääkärin lisäksi myös muita asian-
31398: ku on säädetty lailla. Sosiaalivakuutusjärjestel-       tuntijoita kuten lakimiehiä.
31399: män toimeenpanossa ja muutoksenhaussa nouda-               Työkyvyttömyyseläketilastojen mukaan työ-
31400: tetaan virallis- ja laillisuusperiaatteita. Tämä tar-   kyvyttömyyseläkkeistä hylätään noin 20 %.
31401: koittaa, että järjestelmän on annettava hakijalle       Uusista työkyvyttömyyseläkkeenhakijoista eläk-
31402: se etuus, joka hänelle lain mukaan kuuluu.              keen saa 80 %. Yksilöllisissä varhaiseläkkeissä
31403:    Sosiaalivakuutusta koskevassa lainsäädännös-         hylkäysprosentti on noin 30 %. Eläkkeiden hyl-
31404: sä on järjestetty yleisistä tuomioistuimista eril-      käysprosentit ovat työeläkejärjestelmässä ja kan-
31405: lään oleva muutoksenhakujärjestelmä, jossa              saneläkejärjestelmässä samansuuruiset. Muutok-
31406: koko eläkejärjestelmää koskevana ylimpänä               senhaussa eläkelautakunta muuttaa noin 10 %ja
31407: muutoksenhakuasteena toimii vakuutusoikeus.             vakuutusoikeus noin 20 % tapauksista.
31408: Sosiaalivakuutuslainsäädäntöä toimeenpantaes-              Hoitavien lääkäreiden ensisijaisena tehtävänä
31409: sa noudatetaan hallintomenettelylakia ja muutok-        on arvioida sosiaalivakuutusta varten potilaansa
31410: senhakumenettelyssä noudatetaan hallintolain-           työ kykyä.
31411:                                                            Hoitava lääkäri ei voi kieltäytyä kirjoittamas-
31412: käyttölakia.
31413:    Lainmuutoksilla, jotka tulivat voimaan ensim-        ta esimerkiksi B-lääkärinlausuntoa potilaan sitä
31414: mäisenä päivänä huhtikuuta 1999, on mahdollis-          pyytäessä. Yleensä työkyvyttömyyseläkehake-
31415: tettu suullinen käsittely vakuutusoikeudessa ja         muksissa on mukana hoitavan lääkärin eläkettä
31416: sen alaisissa lautakunnissa. Vakuutusoikeudessa         puoltava lausunto. Sosiaalivakuutuksen kannalta
31417: ja tarkastuslautakunnassa sen toimiessa ylimpä-         keskeistä pitäisi olla kuitenkin lausunnosta ilme-
31418: 
31419: 
31420:                                                                                                            3
31421: KK 83112000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                              Ministerin vastaus
31422: 
31423: 
31424: nevä lääketieteellinen tosiseikasto. Sosiaaliva-      lön sairaudet ja toimintakyvyn samojen perustei-
31425: kuutusasioita hoitavien lääkäreiden tulee olla va-    den mukaisesti. Tarkoituksena on, että B-lääkä-
31426: kuutuslääketieteen asiantuntijoita. Heidän tehtä-     rinlausuntoon voitaisiin saada nykyistä laaja-
31427: vänään on harkita etuudenhakijan työkyvyttö-          alaisemmin työkykyyn vaikuttavat tiedot. Kehit-
31428: myyttä myös muihin työkyvyttömyyseläkehaki-           tämistyön kohteena on myös haitavien lääkärei-
31429: joihin nähden tasapuolisesti ja oikeudenmukai-        den kouluttaminen siten, että hoitavat lääkärit ja
31430: sesti. Tätä harkintaa varten asiantuntijalääkäri      muutoksenhakujärjestelmän lääkärit votstvat
31431: tarvitsee seikkaperäisesti laaditun lääkärintodis-    ymmärtää hakijasta laaditun lääkärinlausunnon
31432: tuksen, jossa on riittävät tiedot. Asiantuntijalää-   samalla tavalla.
31433: käreiden pyrkimyksenä on olla ehdottoman ob-             Myös päätösten perustelujen kehittäminen on
31434: jektiivisia. Harkinnan tulee perustua havaittui-      vireillä. Tarkastuslautakunnan osalta on muun
31435: hin tosiseikkoihin, ei vaikutelmiin. Asiantuntija-    muassa vuoden 2000 valtion talousarvioesityk-
31436: lääkärit eivät saa olla minkään tahon painostuk-      seen kirjattu tavoite kehittää tarkastuslautakun-
31437: sen kohteena. Asiantuntijalääkäreillä tulee olla      nan päätösten perusteluja siten, että myös lääke-
31438: myös riittävän korkea ja ajanmukainen lääketie-       tieteellisiä seikkoja sisältävissä ratkaisuissa pyri-
31439: teellisen tiedon taso ja hyvä kokemus käytännön       tään entistä enemmän yksilöllisiin perusteluihin.
31440: lääkärin työstä.                                      Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lautakun-
31441:    Jo voimassa olevan lainsäädännön mukaan            nan tulossopimuksen valmistelun yhteydessä pe-
31442: eläkelaitos voi määrätä hakijan lisätutkimuksiin,     rustelujen kehittämishanketta.
31443: jos hakijan toimittamat lääkärinlausunnot tai            Kysymys työkyvyttömyyseläkkeenhakijoiden
31444: muut selvitykset terveydentilasta eivät ole riittä-   oikeusturvasta on esillä myös oikeusministeriön
31445: viä. Eläkelaitos maksaa tutkimuksesta aiheutu-        alaisessa toimeentuloturvan muutoksenhakuko-
31446: vat kustannukset. Hakija on velvollinen noudat-       miteassa, jonka tehtävänä on selvittää toimeentu-
31447: tamaan määräystä tai muuten eläkehakemuksen           loturva-asioiden muutoksenhakujärjestelmän uu-
31448: käsittely voidaan määrätä raukeamaan.                 distamistarpeet kokonaisuutena. Komitean tulee
31449:    Kysymys lääkärinlausuntojen kehittämisestä         myös selvittää toimeentuloturva-asioiden vaati-
31450: on vireillä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen ja      man erityisasiantuntemuksen turvaamiseen liit-
31451: työeläkelaitosten kanssa. Tarkoituksena on saa-       tyviä kysymyksiä. Komitean toimikausi päättyy
31452: da aikaan ohjeistus, jossa sekä hoitava lääkäri       lokakuun viimeisenä päivänä 2001.
31453: että vakuutuslaitoksen lääkäri arvioisivat henki-
31454: 
31455: 
31456: 
31457: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
31458: 
31459:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
31460: 
31461: 
31462: 
31463: 
31464: 4
31465: Ministems svar                                        KK 83112000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
31466: 
31467: 
31468: 
31469: 
31470: Tili riksdagens talman
31471: 
31472: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      melser om muntlig förhandling tillämpas i för-
31473: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   säkringsdomstolen och i prövningsnämnden när
31474: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko-     den fungerar som högsta fullföljdsinstans. Enligt
31475: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga       bestämmelsema kan man arrangera en muntlig
31476: spörsmål SS 831/2000 rd:                             förhandling om en enskild part begär det. När det
31477:                                                      gäller andra ärenden i försäkringsdomstolens un-
31478:       Å.r regeringen beredd att genom att ut-        derlydande närnnder tillämpas förvaltningspro-
31479:       veckla lagstiftningen förbättra rätts-         cesslagens bestämmelser om att en muntlig för-
31480:       skyddetför dem som ansöker om invalid-         handling skall hållas för att ärendet skall kunna
31481:       pension, så att ett negativt beslut om         utredas.
31482:       pension inte kan fattas utan att patien-          För dem som ansöker om invalidpension kan
31483:       ten först har hörts och inte heller utan       samma sorts sjukdom, skada eller handikapp or-
31484:       att pensionsanstalten sett tili att ytterli-   saka olika grader av sänkt funktionsförmåga, ef-
31485:       gare undersökningar har genomförts?            tersom också andra faktorer än de medicinska in-
31486:                                                      verkar på funktionsförmågan. Sådana faktorer är
31487: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      t.ex. ålder, yrke, utbildning och arbetserfarenhet.
31488: föra följande:                                       Eftersom man vid avgörandet så gott som alltid
31489: Socialförsäkringen är ett lagstadgat system där      tar också andra faktorer än de medicinska i beak-
31490: bestämmelser om rättigheter, förmåner, finansie-     tande, sker beslutsfattandet när det gäller social-
31491: ring och ändringssökande ingår i lag. Vid verk-      försäkringsärenden i praktiken kollektivt. 1 be-
31492: ställandet av socialförsäkringssystemet och vid      handlingen deltar förutom läkare också andra ex-
31493: ändringssökande följs officialprincipen och lega-    perter, t.ex. jurister.
31494: litetsprincipen. Detta innebär att systemet måste       Enligt statistiken över invalidpensioner avslås
31495: ge sökanden den förmån som han eller hon enligt      ungefår 20 % av ansökningarna om invalidpen-
31496: lagen har rätt till.                                 sionerna och av de nya personer som ansöker om
31497:    1 lagstiftningen om socialförsäkring har ett      invalidpension beviljas 80 % pension. När det
31498: förfarande för ändringssökande ordnats som är        gäller individuella förtidspensioner avslås unge-
31499: fristående från de allmänna domstolama. Försäk-      får 30 % av ansökningarna. Andelen som får av-
31500: ringsdomstolen fungerar som den högsta full-         slag är lika stor för både arbetspensionssyste-
31501: följdsinstansen för hela pensionssystemet. När       mets och folkpensionssystemets del. Vid änd-
31502: socialförsäkringslagstiftningen verkställs tilläm-   ringssökande ändrar pensionsnämnden ungefår
31503: pas lagen om förvaltningsförfarande och vid änd-     10% av besluten och prövningsnämnden 20 %.
31504: ringssökande tillämpas förvaltningsprocessla-           Den främsta uppgiften för en behandlande lä-
31505: gen.                                                 kare är att uppskatta sin patients arbetsförmåga
31506:     Genom de lagändringar som trädde i kraft den     med tanke på socialförsäkringen.
31507: 1 april 1999 har muntlig förhandling i försäk-          Den behandlande läkaren kan inte vägra att
31508: ringsdomstolen och dess underlydande nämnder         skriva ut t.ex. ett B-läkarintyg om patienten ber
31509: möjliggjorts. Förvaltningsprocesslagens bestäm-      om detta. Till ansökan om invalidpension bifo-
31510: 
31511: 
31512:                                                                                                       5
31513: KK 831/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                               Ministerns svar
31514: 
31515: 
31516: gas vanligen den behandlande läkarens utlåtande      läkaren och försäkringsanstaltens läkare skall be-
31517: där han förordar att invalidpension skall bevil-     döma en persons sjukdom och funktionsförmåga
31518: jas. För socialförsäkringens del borde det centra-   på samma grunder. Syftet är att B-läkarintyget
31519: la ändå vara de medicinska fakta som framgår av      skall ge mer information om de faktorer som in-
31520: utlåtandet. De läkare som har hand om socialför-     verkar på arbetsförmågan än vad som nu är fal-
31521: säkringsärenden skall vara sakkunniga på försäk-     let. Föremål för utvecklingsarbetet är också ut-
31522: ringsmedicinens område. Deras uppgift är att         bildningen för behandlande läkare så att läkarut-
31523: opartiskt och rättvist bedöma den ansökandes in-     låtandet om patienten kan förstås på samma vis
31524: validitet också i jämförelse med andra som ansö-     av de behandlande läkarna och läkarna inom sys-
31525: ker om invalidpension. För denna bedömning be-       temet för ändringssökande.
31526: höver sakkunnigläkaren ett detaljerat läkarintyg        Det är också aktuellt att utveckla motivering-
31527: som innehåller tillräckligt med uppgifter. Sak-      arna till besluten. För prövningsnämndens del
31528: kunnigläkarna skall sträva tili att vara obetingat   gäller bl.a. det i budgetpropositionen 2000 in-
31529: objektiva. Bedömningen skall basera sig på de        skrivna målet att utveckla motiveringarna tili
31530: fakta som upptäckts och inte på intryck. Sakkun-     prövningsnämndens beslut så att också de avgö-
31531: nigläkarna får inte vara föremål för påtryckning-    randen som innehåller medicinska aspekter allt
31532: ar från någon instans. De skall också ha en till-    oftare motiveras individuellt. Social- och hälso-
31533: räckligt hög och tidsenlig medicinsk kunskapsni-     vårdsministeriet följer med projektet i syfte att
31534: vå och praktisk erfarenhet av läkararbete.           utveckla motiveringarna i samband med bered-
31535:    Redan enligt den nu gällande lagstiftningen       ningen av nämndens resultatavtal.
31536: kan pensionsanstalten beordra ytterligare under-        Frågan om rättskyddet för dem som ansöker
31537: sökningar av den sökande, om de läkarutlåtan-        om invalidpension har tagits upp också av kom-
31538: den eller andra utredningar om hälsotillståndet      mitten för ändringssökande i utkomststödsären-
31539: som den ansökande lämnat in inte är tillräckliga.    den, som arbetar under justitieministeriet och
31540: Pensionsanstalten betalar de kostnader som un-       vars uppgift är att som helhet utreda vilka refor-
31541: dersökningen ger upphov tili. Den sökande är         mer som behövs i systemet för ändringssökande i
31542: skyldig att följa uppmaningen, annars kan be-        utkomststödsärenden. Kommitten kommer ock-
31543: handlingen av pensionsansökan ogiltigförklaras.      så att reda ut frågor som hänför sig tili säkrandet
31544:    Frågan om utvecklande av läkarutlåtandena är      av det specialkunnande som krävs i fråga om ut-
31545: aktuell i samarbetet mellan Folkpensionsanstal-      komststödsärenden. Kommittens mandatperiod
31546: ten och arbetspensionsanstalterna. Avsikten är       går ut den sista oktober 2001.
31547: att utarbeta anvisningar för att den behandlande
31548: 
31549: 
31550: Helsingfors den 16 november 2000
31551: 
31552:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
31553: 
31554: 
31555: 
31556: 
31557: 6
31558:                                                          KK 832/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
31559: 
31560: 
31561: 
31562: 
31563:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 832/2000 vp
31564: 
31565:                                             Yksityisteiden kunnossapitoon tarkoitetun val-
31566:                                             tionosuuden nostaminen
31567: 
31568: 
31569: 
31570: 
31571: Eduskunnan puhemiehelle
31572: 
31573: Yksityisteiden valtionavustus vuoden 2001 ta-        sosta. Avustusten leikkaamisen jälkeen niihin ei
31574: lousarvioesityksessä on 43 miljoonaa markkaa.        ole tullut korotusta. Seuraukset näkyvät nyt tei-
31575: Vuoden 1999 tilinpäätöksen mukaan kyseisenä          den kunnon heikentymisenä. Yksityisteistä on
31576: vuonna valtionavustusta myönnettiin 45 miljoo-       enää alle 30 prosenttia hyväkuntoisia, kun vuosi-
31577: naa markkaa. Määräraha on täysin riittämätön         kymmenen alussa hyväkuntoisia teitä oli noin 70
31578: tiestön kunnossapitoon. Valtionavustusta saanei-     prosenttia.
31579: den yksityisteiden vaikutuspiirissä asuu noin 0,5       Keskeinen vastuu koko tieverkoston kunnosta
31580: miljoonaa ihmistä.                                   ja päivittäisestä tienpidosta on oltava valtiolla.
31581:    Alempiasteisesta tieverkosta pääosa on yksi-      Valtionavustus olisikin nostettava vähintään 120
31582: tyisiä teitä. Tämän tieverkon osuus koko maan-       miljoonan markan tasolle. Vastuun siirtäminen
31583: tieliikenteen kuljetussuoritteesta on noin kol-      kunnille ei ole tässä asiassa oikeudenmukaista.
31584: mannes. Keskeisellä sijalla ovat metsäteollisuu-
31585: den ja koko metsäsektorin kuljetukset.               Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31586:    Yksityistiet ovat elintärkeä osa koko maan tie-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31587: verkostoa. Näitä teitä käytetään päivittäin maa-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31588: ja metsätalouden sekä muiden elinkeinojen vaati-     vaksi seuraavan kysymyksen:
31589: miin kuljetuksiin. Alueella asuvien ihmisten kan-
31590: nalta tieverkosto luo perustan palvelujen saata-           Mitä hallitus aikoo tehdä harvaan asut-
31591: vuudelle; tärkeänä esimerkkinä ovat mm. koulu-             tujen alueiden tieverkon rapautumisen
31592: laiskuljetukset ja postipalvelut Yhtä lailla tiet          estämiseksi ja
31593: ovat tärkeitä myös kesäasukkaille ja lisääntyväl-
31594: le matkailulle.                                            onko hallituksella suunnitelmissa nos-
31595:    Yksityistieavustukset olivat vielä 115 miljoo-          taa yksityisten teiden kunnossapitoon ja
31596: naa markkaa vuonna 1994, jonka jälkeen niiden              parantamiseen tarkoitettua valtionapua
31597: määrä on laskenut noin kolmannekseen tästä ta-             tämän vaalikauden aikana?
31598: 
31599: 
31600: 
31601: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
31602: 
31603:     Mirja Ryynänen /kesk
31604: 
31605: 
31606: 
31607: 
31608:                                                                                               Versio 2.0
31609: KK 832/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk                                                 Ministerin vastaus
31610: 
31611: 
31612: 
31613: 
31614: Eduskunnan puhemiehelle
31615: 
31616: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          57 % haja-asutusalueiden väestöstä eli noin
31617: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      600 000 henkilöä. Lisäksi Suomen loma-asutuk-
31618: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         sesta noin 40 %, metsistä noin neljännes, pellois-
31619: vastattavaksi kansanedustaja Mirja Ryynäsen           ta puolet ja karjatiloista noin kaksi kolmasosaa
31620: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         sijaitsee kyseisen tiestön vaikutusalueella. Yksi-
31621: 832/2000 vp:                                          tyisten teiden osuus koko tieliikennesuoritteesta
31622:                                                       on kuitenkin vain noin kaksi prosenttia. Raskasta
31623:        Mitä hallitus aikoo tehdä harvaan asut-        liikennettä yksityisteillä on keskimäärin vähem-
31624:        tujen alueiden tieverkon rapautumisen          män kuin yleisillä teillä, vaikkakin ajoittainen
31625:        estämiseksi ja                                 vaihtelu voi olla huomattava.
31626:                                                           Kuntien avustus on ollut noin 130 miljoonaa
31627:        onko hallituksella suunnitelmissa nos-         markkaa vuodessa. Yksittäisten kuntien avustus-
31628:        taa yksityisten teiden kunnossapitoon ja       määrät ovat vaihdelleet suuresti. Yksityisteitä on
31629:        parantamiseen tarkoitettua valtionapua         hoidettu kolmikantaperiaatteella valtio-kunnat
31630:        tämän vaalikauden aikana?                      -tiekunnat noin 30 vuoden ajan. Se on ollut hy-
31631: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vin toimiva ja tarkoituksenmukainen tapa turva-
31632: ti seuraavaa:                                         ta kohtuulliset liikkumisolosuhteet huomattaval-
31633:                                                       la osalla pienväylästöä. Valtionavustusten pie-
31634: Valtio avustaa yksityisteiden kunnossapitoa ja        nentymisen myötä kunnat ovat lisänneet avustuk-
31635: parantamista valtion talousarvion momentille          siaan, ja entistä enemmän kustannusvastuuta on
31636: 31.25.50 asetetuin määrärahoin. Asiaa koskevat        kohdennettu myös tiekunnille itselleen. Siitä
31637: säännökset ovat yksityisistä teistä annetun lain      huolimatta yksityisteiden rakenteellinen kunto
31638:  13 luvussa ja yksityisistä teistä annetun asetuk-    on Tielaitoksen tekemän seurannan perusteella
31639: sen 2 luvussa. Määrärahan suuruus oli vuoteen         alkanut heikentyä, koska tiekunnat ovat keskitty-
31640: 1995 saakka noin 100 miljoonaa markkaa vuo-           neet teiden pintakunnon hoitoon.
31641: dessa ja sen jälkeen 30-45 miljoonaa markkaa             On arvioitu, että teiden kunnon heikentymi-
31642: vuodessa. Avustus on käytetty yksityisteillä ole-     sen pysäyttämiseksi pitäisi yksityisteiden kun-
31643: vien lauttapaikkojen ja vuosittain purettavien sil-   nossapidon avustamiseen olla käytettävissä noin
31644: tojen kunnossapitoon sekä yksityisteiden paran-       100 miljoonaa markkaa vuodessa. Edellisen hal-
31645: tamiseen. Varsinaiseen teiden kunnossapidon           lituksen ministerityöryhmän mietinnössä, joka
31646: avustamiseen valtionapua ei ole riittänyt. Vuo-       käsitteli liikenneverkkojen kunnossapitoaja ke-
31647: delle 2001 on talousarvioesityksessä esitetty 43      hittämistä vuosina 2000-2003, esitettiin yksi-
31648: miljoonaa markkaa.                                    tyisteiden vuosittaisen valtionavun nostamista
31649:     Suomen arviolta 350 000 kilometrin pituises-      100 miljoonaan markkaan.
31650: ta yksityistieverkosta on valtionavustuksen eh-          Maaseudulla yksityisten teiden kunto on tär-
31651: dot täyttäviä yksityisteitä noin 57 000 kilomet-      keä asia, mutta vielä tärkeämpää alueen elinkel-
31652: riä. Näiden teiden vaikutusalueella on noin           poisuudelle, maa- ja metsätaloudelle sekä muul-
31653: 200 000 pysyvästi asuttua taloutta, mikä on noin      le elinkeinoelämälle on yleisten teiden kunto.
31654: 
31655: 
31656: 2
31657: Ministerin vastaus                                     KK 832/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
31658: 
31659: 
31660: Kun tienpidon tiukkojen rahoituskehysten vuok-      kuntien välisessä työn- ja kustannusten jaossa.
31661: si maaseudun vähäliikenteisten yleisten teiden      Erillisen avustusmomentin käyttö antaa poliitti-
31662: kunnossa on alkanut tapahtua selvää taantumaa,      sille päättäjille selkeän tavan ottaa kantaa, millä
31663: ei yksityisten teiden avustaminen yleisten teiden   määrällä valtio tukee haja-asutusalueen yksityis-
31664: kustannuksella ole perusteltua. Yksityisten tei-    ten teiden tienpitoa. Liikenne- ja viestintäminis-
31665: den ylläpitoon kohdennettava julkinen tuki on       teriö seuraa tilannetta, kuten eduskunta on edel-
31666: nähtävä laajempana kokonaisuutena valtion ja        lyttänyt.
31667: 
31668: 
31669: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
31670: 
31671:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
31672: 
31673: 
31674: 
31675: 
31676:                                                                                                      3
31677: KK 832/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk                                                      Ministems svar
31678: 
31679: 
31680: 
31681: 
31682: Tili riksdagens talman
31683: 
31684: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        40 % av fritidsbebyggelsen i Finland, ca en fjär-
31685: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      dedel av skogama, ca hälften av åkrama och ca
31686: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mir-        två tredjedelar av husdjurslägenheterna. De en-
31687: ja Ryynänen /cent undertecknade skriftliga              skilda vägarna utgör emellertid endast ca 2 % av
31688: spörsmål SS 832/2000 rd:                                de sammanlagda vägtrafikprestationema. På en-
31689:                                                         skilda vägar finns det i genomsnitt mindre tung
31690:        Vad ämnar regeringen göraför attför-            trafik än på allmänna vägar, även om variationer-
31691:        hindra att vägnätet i glesbygdsområden          na tidvis kan vara stora.
31692:        vittrar sönder och                                  Kommunernas bidrag har uppgått tili ca 130
31693:                                                        milj. mk per år. De enskilda kommunernas bi-
31694:         har regeringen planer på att öka statsbi-      dragsbelopp har varierat mycket. De enskilda vä-
31695:         draget som är avsett för underhåll och         gama har skötts enligt trepartsprincipen staten,
31696:        förbättring av enskilda vägar under på-         kommunerna och väglagen under ca 30 års tid.
31697:        gående valperiod?                               Denna metod har varit ändamålsenlig och funge-
31698: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        rat bra för att trygga skäliga förhållanden på en
31699: föra följ ande:                                        stor del av det nät som består av små vägar. 1 takt
31700:                                                        med att statsbidragen har minskat har kommuner-
31701: Staten har beviljat anslag för underhåll och för-      na ökat sina bidrag och kostnadsansvaret har ock-
31702: bättring av enskilda vägar under moment                så påförts väglagen i allt större utsträckning. Det
31703: 31.25.50 i statsbudgeten. Bestämmelser härom           oaktat har de enskilda vägarnas konstruktions-
31704: ingår i 13 kap. lagen om enskilda vägar och 2          mässiga skick börjat försämras enligt en uppfölj-
31705: kap. förordningen om enskilda vägar. Anslagets         ning av Vägverket, eftersom väglagen har kon-
31706: storlek var ca 100 milj. mk årligen till år 1995       centrerat sig på att sköta vägamas ytbeläggning.
31707: och därefter har det varit 30---45 milj. mk varje         Enligt uppskattningar borde ca 100 milj. mk
31708: år. Anslaget har använts för underhåll av farjstäl-    årligen stå tili förfogande för underhåll av enskil-
31709: len och underhåll av broar som rivs varje år på        da vägar för att man skall kunna motarbeta att vä-
31710: enskilda vägar samt för förbättring av enskilda        garnas skick försämras. En minister- arbetsgrupp
31711: vägar. Statsbidraget har inte varit tillräckligt för   under den föregående regeringen, som behandla-
31712: egentliga bidrag för underhåll av vägar. 1 bud-        de frågan om underhåll och utveckling av trafik-
31713: get- propositionen för 2001 föreslås 43 milj. mk.      näten under åren 2000-2003, föres1og i ett be-
31714:    Av det nät av enskilda vägar i Finland som          tänkande att det årliga statsbidraget för enskilda
31715: omfattar uppskattningsvis 350 000 km finns det         vägar höjs ti11100 milj. mk.
31716: ca 57 000 km sådana enskilda vägar som uppfyl-            På landsbygden är de enskilda vägamas skick
31717: ler kraven för statsbidrag. lnvid dessa vägars         en viktig sak, men de allmänna vägarnas skick är
31718: verkningsområde finns ca 200 000 fast bosatta          ännu viktigare för regionens livskraft, jord- och
31719: hushåll, vilket motsvarar ca 57 % av befolkning-       skogsbruket samt näringslivet i övrigt. Eftersom
31720: en i glesbygden, dvs. ca 600 000 personer. lnom        de allmänna vägama på landsbygden, vilka inte
31721: vägnätets verkningsområde finns dessutom ca            trafikeras så livligt, klart har börjat bli i sämre
31722: 
31723: 
31724: 4
31725: Ministems svar                                           KK 832/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
31726: 
31727: 
31728: skick på grund av den strama finansieringen av       rat bidragsmoment ger de politiska beslutsfattar-
31729: väghållningen, är det inte motiverat att understö-   na en möjlighet att tydligt ta ställning tili storle-
31730: da enskilda vägar på bekostnad av de allmänna        ken på det belopp med vilket staten stöder väg-
31731: vägama. Det offentliga stöd som beviljas för un-     hållningen när det gäller enskilda vägar i gles-
31732: derhåll av enskilda vägar bör ses som en större      bygdsområden. Kommunikationsministeriet föl-
31733: helhet när det gäller att fördela arbete och kost-   jer med situationen så som riksdagen har förut-
31734: nader mellan staten och kommunema. Ett sepa-         satt.
31735: 
31736: 
31737: Helsingfors den 8 november 2000
31738: 
31739:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
31740: 
31741: 
31742: 
31743: 
31744:                                                                                                         5
31745:                                                             KK 833/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
31746: 
31747: 
31748: 
31749: 
31750:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 833/2000 vp
31751: 
31752:                                                Kotona tehtävästä työstä karttuva eläketurva
31753: 
31754: 
31755: 
31756: 
31757: Eduskunnan puhemiehelle
31758: 
31759: Kotiin lapsia ja perhettä hoitamaan jäävälle van-          Viime aikoina tehdyt selvitykset antavat tu-
31760: hemmalle, kuten muillekin kokonaan työelämäs-           kea ajatukselle, että lasten hoitaminen kotona ai-
31761: tä poissa olleille henkilöille, taataan tällä hetkel-   nakin muutaman ensimmäisen vuoden aikana tu-
31762: lä vähimmäistoimeentuloturva kansaneläkejär-            kee parhaiten lapsen kasvua ja kehitystä. Tutki-
31763: jestelmän kautta. Työeläkejärjestelmän tarkoi-          mukset osoittavat, että lapselle paras kasvuympä-
31764: tuksena on taata eläkeaikana vakuutetun kulutus-        ristö on koti ja paras hoitaja oma isä tai äiti. Näi-
31765: tason säilyminen suhteessa palkkatasoon.                den tutkimusten antamat tulokset on otettava va-
31766:    Kotona tehtävästä työstä ei kuitenkaan tällä         kavasti samalla, kun puhutaan lasten ja nuorten
31767: hetkellä kartu työeläkettä. Samasta työstä, mm.         ongelmista.
31768: lastenhoidosta ja siivouksesta, karttuu työeläket-         Kotiin jäävän vanhemman eläketurvan paran-
31769: tä vain, jos se tapahtuu palkkatyön luonteisesti        taminen olisi konkreettinen toimenpide, jolla yh-
31770: oman kodin ulkopuolella. Työ on kuitenkin sisäl-        teiskunta osoittaisi kotityön arvostusta. Eläketur-
31771: löltään aivan samaa riippumatta siitä, tehdäänkö        van parantamiseksi ei riitä yksilöllisen eläkeva-
31772: sitä oman perheen hyväksi vai työsuhteessa ko-          kuutuksen mahdollisuus, sillä suurella osalla ny-
31773: din ulkopuolella. Toisin kuin oman kodin ulko-          kyisin kotihoidon tukea saavista perheistä ei sii-
31774: puolella tehtävää työtä, kotona tehtävää työtä ei       hen ole varaa.
31775: lasketa osaksi kansantuloa eikä se näin ole saa-
31776: nut sille kuuluvaa arvostusta ja kunnioitusta.          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31777:    Perhepolitiikkaa painotettiin voimakkaasti           jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31778: eduskuntavaaleissa vuonna 1999. Myös hallitus-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31779: ohjelmassa korostetaan vastuullista vanhem-             vaksi seuraavan kysymyksen:
31780: muutta, turvallista kasvuympäristöä ja kasvua ta-
31781: sapuoliseen aikuisuuteen. Konkreettisia avauk-                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31782: sia ja esityksiä hallitus ei ole kuitenkaan edus-              tyä kotiin lapsia ja perhettä hoitamaan
31783: kuntaan tuonut. Vanhemmille, jotka ovat valmii-               jäävän vanhemman eläketurvan paran-
31784: ta jäämään kotiin hoitamaan lapsia ja perhettään,              tamiseksi?
31785: tulee taata myös valinnan edellyttämät taloudel-
31786: liset mahdollisuudet.
31787: 
31788: 
31789: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
31790: 
31791:     Mirja Ryynänen /kesk
31792: 
31793: 
31794:                                                                                                     Versio 2.0
31795: KK 833/2000 vp -      Mirja Ryynänen /kesk                                           Ministerin vastaus
31796: 
31797: 
31798: 
31799: 
31800: Eduskunnan puhemiehelle
31801: 
31802: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        misen vuoksi, jää pieneksi, kansaneläke täyden-
31803: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     tää työeläkkeen puuttumista.
31804: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Työeläkkeissä eläkkeeseen oikeuttava palve-
31805: vastattavaksi kansanedustaja Mirja Ryynäsen           lusaika on pääsäännön mukaan sama kuin työ-
31806: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         suhteen voimassaoloaika. Yksityisellä sektorilla
31807: 833/2000 vp:                                         työsuhteen sisään jäävä enintään vuoden mittai-
31808:                                                      nen palkaton lapsenhoito- tai muu palkaton aika
31809:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     luetaan eläkettä kartuttavaksi ajaksi. Jos palka-
31810:         tyä kotiin lapsia ja perhettä hoitamaan      ton jakso kestää yli vuoden tai työsuhde päättyy
31811:        jäävän vanhemman eläketurvan paran-           palkattomaan jaksoon, työsuhteen katsotaan elä-
31812:         tamiseksi?                                   keturvaa määriteltäessä päättyneen viimeiseen
31813:                                                      päivään, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa.
31814: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Jaksottamalla kotona oloa ja työntekoa voi työ-
31815: seuraavaa:                                           suhteen sisään jäävä eläkettä kartuttava aika olla
31816:  Suomessa eläketurva muodostuu kahdesta rin-         yhteensä pidempikin kuin vuosi. Siten esimer-
31817:  nakkaisesta eläkejärjestelmästä. Kansaneläkejär-    kiksi lastenhoitoajat eivät aina jää työeläketur-
31818: jestelmän kautta eläkkeellä olevalle henkilölle      van ulkopuolelle. Julkisella sektorilla lapsenhoi-
31819:  turvataan vähimmäistoimeentuloturva. Työelä-        toajat kartuttavat eläkettä vanhempainrahakau-
31820:  kejärjestelmän tarkoituksena on puolestaan taata    den loppuun saakka.
31821:  vakuutetun kulutustason säilyminen eläkkeelle           Työkyvyttömyyseläkkeessä         palvelusajaksi
31822: jäätäessä ja eläkeaikana. Työeläkkeen suuruus        voidaan lukea myös tuleva aika eli aika työkyvyt-
31823:  määräytyy eläkkeen perusteena olevan palkan ja      tömyyden alkamisesta eläkeikään. Tuleva aika
31824: työssäoloajan pituuden perusteella.                  luetaan eläkkeeseen, jos työkyvyttömyys alkaa
31825:     Naimisissa olevilla kotiäideillä ja muillakin    työsuhteen kestäessä tai vuoden kuluessa työsuh-
31826: naimisissa olevilla kokonaan työelämästä poissa      teen päättymisestä. Tätä 360 päivän jälkikarens-
31827: olleilla henkilöillä on pysyvän tai pitkäaikaisen    siaikaa laskettaessa huomioon ei oteta päiviä, jol-
31828: työkyvyttömyyden ja vanhuuden kohdatessa oi-         loin alle kolmivuotiaan lapsen vanhempi on lap-
31829: keus tämän vuoden indeksitasossa vähintään           senhoidon vuoksi ollut poissa ansiotyöstä. Las-
31830: 2 231 markan suuruiseen kansaneläkkeeseen            tenhoitoaikaa saa tällöin olla yhteensä enintään
31831: kuukaudessa. Jos tällainen henkilö on eronnut,       yhdeksän vuotta.
31832: vastaava kansaneläkkeen vähimmäismäärä on                Myös yksityisten alojen eläkepalkan määräy-
31833: 2 542 markkaa. Ensi vuoden alusta vastaavien         tymisessä on otettu huomioon Iapsenhoitoajan
31834: eläkkeiden määrät ovat 2 318 markkaa ja 2 641        vaikutus. Jos esimerkiksi niihin kalenterivuo-
31835: markkaa. Lisäksi pienituloisilla eläkkeensaajilla    siin, joilta saadut ansiot muuten otettaisiin eläke-
31836: on mahdollisuus saada asumismenoihinsa eläk-         palkkaan mukaan, sisältyy työsopimuslaissa tar-
31837: keensaajien asumistukea.                             koitettua palkatonta erityisäitiys-, äitiys- ja van-
31838:     Niissä tapauksissa, joissa henkilön työeläke     hempainlomaa tai hoitovapaata, eläkkeen perus-
31839: jostakin syystä, kuten esimerkiksi kotiäitinä ole-   teena oleva palkka lasketaan siten, että kalenteri-
31840: 
31841: 
31842: 2
31843: Ministerin vastaus                                         KK 833/2000 vp -       Mirja Ryynänen /kesk
31844: 
31845: 
31846: 
31847: vuosina otetaan huomioon vain sellaiset vuodet,        jos edunjättäjä on avioerotilanteessa velvoitettu
31848: joihin ei sisälly edellä mainittua palkatonta ai-       maksamaan elatusapua entiselle puolisolleen.
31849: kaa. Toisin sanoen tämä palkaton aika ei pienen-        Tällöin entisen puolison leskeneläkeosuus mää-
31850: nä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa.                  räytyy hänen saamansa elatusavun perusteella.
31851:     Myös vuoden 1990 alusta voimaan tulleessa           Entisen puolison leskeneläke voi olla kuitenkin
31852: perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksessa           enintään puolet perhe-eläkkeen leskeneläkeosuu-
31853: kotiäitien asema otettiin keskeisesti huomioon.         desta, jos myös leski on edunsaajana.
31854: Kansaneläkejärjestelmään kuuluvalla yleisellä               Kysymys aviopuolison eläkkeen jakamisesta
31855: perhe-eläkkeellä turvataan lesken ja lasten vä-         avioerotilanteessa oli esillä vuoden 1990 alusta
31856: himmäistoimeentulo perheen huoltajan kuole-             voimaan tulleen uudistetun perhe-eläkelainsää-
31857: man jälkeen. Yleinen perhe-eläke täydentää työ-         dännön valmistelun yhteydessä. Silloin kuiten-
31858: eläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen antamaa             kin oikeusministeriö ja keskeiset työeläkejärjes-
31859: toimeentuloturvaa, jos perheen tulot ovat pienet.       telmän kehittämisestä vastaavat työmarkkinaosa-
31860: Yleiseen perhe-eläkkeeseen kuuluva leskenelä-          puolet katsoivat, ettei eläkkeen jakamiselle ole
31861: ke päättyy, kun leski saavuttaa 65 vuoden ylei-         riittäviä lainsäädännöllisiä perusteita.
31862: sen vanhuuseläkeiän tai hän solmii uuden aviolii-           Eläketurvaan liittyviä kysymyksiä lasten koto-
31863:  ton ennen 50 ikävuottaan. Jälkimmäisessä ta-           na tapahtuvan hoidon ajalta on selvitetty useam-
31864: pauksessa leskelle maksetaan kuitenkin kertakor-       massa työryhmässä viimeisten kymmenen vuo-
31865:  vauksena kolmen vuoden leskeneläkettä vastaa-          den aikana. Työryhmien ehdottamista toimenpi-
31866:  va määrä. Yleisen perhe-eläkkeen leskeneläkkee-        teistä on yleisesti pidetty kiireellisimpinä alle
31867:  seen ei ole oikeutta kuolleen henkilön entisellä      vuoden ikäisten lasten hoitoajalta karttuvan elä-
31868:  puolisolla.                                           keturvan järjestämistä. Osa näistä ehdotuksista
31869:     Työeläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen tar-         on toteutettu muun muassa siten, ettei lapsenhoi-
31870:  koituksena on korvata sitä tulonmenetystä, joka       toaika heikennä työsuhteen eläkepalkkaa ja että
31871:  perheelle aiheutuu huoltajan kuolemasta. Perhe-       alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaika pidentää tu-
31872:  eläke määräytyy kuolleen perheenhuoltajan työs-        levan ajan jälkikarenssia.
31873:  tään ansaitseman eläkkeen perusteella. Leski ja            Kuten kysymyksen perusteluosassa maini-
31874:  lapset jakavat perhe-eläkkeen siten, että lesken      taan, hallitusohjelmassa todetaan yleisellä tasol-
31875:  osuus edunjättäjän eläkkeestä on 17-50 pro-           la perhepolitiikasta, että hallitus edistää sellaisia
31876:  senttia sen mukaan, kuinka monta lasta on edun-       olosuhteita ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä,
31877:  saajina. Lesken omat työeläkkeet voivat eläkeso-      jolla tuetaan vastuullista vanhemmuutta, turval-
31878:  vituksen kautta vaikuttaa vähentävästi lesken-        lista kasvuympäristöä ja kasvua tasapuoliseen ai-
31879:  eläkkeen määrään, joten ne kotiäidit, joilla ei ole   kuisuuteen.
31880:  omia työeläketuloja, hyötyvät työeläkelakien              Nimenomaisesti eläketurvan osalta hallitusoh-
31881:  mukaisesta leskeneläkkeestä eniten. Lisäksi on        jelmassa luvataan muun muassa selvittää van-
31882:  huomattava, ettei leskeneläkkeen eläkesovitusta       hempain- ja hoitorahakauden laskemista eläke-
31883:  tehdä, jos leskellä on huollettavanaan alle 18-       karttumaan. Asia on selvitettävänä työmarkkina-
31884:  vuotias lapsi. Leskeneläkkeen saamiselle ei ole       osapuolten välillä. Selvityksen valmistuttua so-
31885:  säädetty takaikärajaa ja sitä maksetaankin yleen-     siaali- ja terveysministeriö päättää tarvittavista
31886:  sä lesken kuolemaan saakka.                           toimenpiteistä.
31887:     Työeläkelakien mukaiseen leskeneläkkeeseen
31888:  on oikeus myös edunjättäjän entisellä puolisolla,
31889: 
31890: 
31891: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
31892: 
31893:      Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
31894: 
31895:                                                                                                           3
31896: KK 833/2000 vp -Mirja Ryynänen /kesk                                                       Ministems svar
31897: 
31898: 
31899: 
31900: 
31901: Tili riksdagens talman
31902: 
31903: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       lnom den privata sektom räknas en tid utan lön
31904: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    för t.ex. bamavård eller annan tid utan lön på
31905: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mir-       högst ett år som ingår i arbetsförhållandet till den
31906: ja Ryynänen /cent undertecknade skriftliga            tid under vilken pension intjänas. Om perioden
31907: spörsmål SS 833/2000 rd:                              utan lön räcker över ett år eller arbetsförhållan-
31908:                                                       det upphör under en period utan lön anses då pen-
31909:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          sionen bestäms att arbetsförhållandet har upp-
31910:       för att förbättra pensionsskyddet för för-      hört den sista dagen för vilken arbetstagaren be-
31911:       äldrar som stannar hemma för att vårda          talades lön. Genom periodisering av den tid som
31912:       barnen ochfamiljen?                             arbetstagaren är hemma och i arbete kan den tid
31913:                                                       inom arbetsförhållandet under vilken pension in-
31914: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tjänas t.o.m. bli längre än ett år. Därför faller t.ex.
31915: föra följande:                                        bamavårdsperiodema inte alltid utanför arbets-
31916: 1 Finland består pensionsskyddet av två parallel-     pensionsskyddet. lnom den offentliga sektom in-
31917: la pensionssystem. Genom folkpensionssyste-           tjänas pension under bamavårdsperiodema till
31918: met tryggas minimiutkomstskyddet för pensione-        utgången av föräldrapenningsperioden.
31919: rade. Syftet med arbetspensionssystemet för sin           lnom invalidpensionen kan till tjänstgöringsti-
31920: del är att trygga den försäkrades konsumtionsni-      den räknas även återstående tid, dvs. tiden från
31921: vå då han eller hon går i pension och under pen-      det att invaliditeten inträdde till pensionen. Åter-
31922: sionstiden. Arbetspensionens storlek bestäms en-      stående tid räknas in i pensionen om invalidite-
31923: ligt ?en lön och arbetstid som utgör grund för        ten börjar medan arbetsförhållandet varar eller
31924: penswnen.                                             ett år efter att arbetsförhållandet har upphört. Vid
31925:    Gifta hemmamammor och även andra gifta             beräknandet av denna efterkarenstid på 360 da-
31926: personer som har stått helt utanför arbetslivet har   gar beaktas inte sådana dagar då en förälder till
31927: vid bestående eller långvarig arbetsoförmåga och      ett bam som är under tre år har varit borta från
31928: ålderdom rätt till en folkpension som är minst        förvärvsarbetet på grund av bamavård. Bama-
31929: 2 231 mk i månaden enligt årets indexnivå. Om         vårdstiden får härvid uppgå till sammanlagt
31930: en sådan person är frånskild är folkpensionens        högst nio år.
31931: minimibelopp 2 542 mk. Från ingången av nästa            Även vid bestämmandet av pensionen inom
31932: år uppgår motsvarande pensionsbelopp till 2 318       den privata sektom har verkan av den tid då pen-
31933: mk och 2 641 mk. Dessutom kan pensionstagare          sionstagaren skött bam beaktats. Om det t.ex. i de
31934: med små inkomster få bostadsbidrag för pen-           ka1enderår under vilka erhållna inkomster annars
31935: sionstagare för boendekostnadema.                     skulle beaktas i pensionen, ingår sådan särskild
31936:    1 de fall då en persons arbetspension av någon     moderskaps-, moderskaps-, föräldra- eller vård-
31937: orsak, t.ex. på grund av att hon är hemmamam-         ledighet utan lön som avses i lagen om arbetsav-
31938: ma, blir liten, kompletterar folkpensionen det        tal räknas den lön som utgör grund för pensionen
31939: som fattas av arbetspensionen.                        så att som kalenderår beaktas endast sådana år i
31940:    lnom arbetspensionssystem~t är i regel den tid     vilka inte ingår ovan nämnda tid utan lön. Med
31941: under vilken arbetsförhållandet varar den tjänst-     andra ord minskar inte denna tid utan lön den lön
31942: göringstid som berättigar till arbetspension.         som utgör grund för pensionen.
31943: 
31944: 
31945: 4
31946: Ministems svar                                            KK 833/2000 vp -Mirja Ryynänen /kesk
31947: 
31948: 
31949:     Även i den totalreform av familjepensionssys-      san förpliktigats att betala underhållsbidrag tili
31950: temet som trädde i kraft vid ingången av 1990 be-      sin före detta make. 1 detta fali bestäms den före
31951: aktades hemmamammomas ställning på ett avgö-          detta makens andel av efterlevandepensionen av
31952: rande sätt. Med hjälp av den allmänna familje-        det underhålisbidrag maken får. Efterlevande-
31953: pensionen, som ingår i folkpensionssystemet,          pensionen för en före detta make kan dock vara
31954: tryggas den efterlevandes och bamens minimiut-        högst hälften av efterelevandepensionsandelen
31955: komst efter att familjeförsörjaren dött. Den all-     inom familjepensionen, om även den efterlevan-
31956: männa familjepensionen kompletterar det ut-           de är förmånstagare.
31957: komstskydd som ges i form av familjepension               Frågan om delning av makens pension i fali av
31958: enligt arbetspensionslagama, om familjens in-         skilsmässa togs upp i samband med beredningen
31959: komster är små. Den efterlevandepension som in-       av den reviderade familjepensionslagstiftningen,
31960: går i familjepensionen upphör då den efterlevan-      som trädde i kraft från och med ingången av
31961: de uppnår den allmänna ålderspensionsåldem 65          1990. Då ansåg dock justitieministeriet och de
31962: år elier om den efterlevande ingår ett nytt äkten-    centrala arbetsmarknadsparter som svarar för ut-
31963: skap före 50 års ålder. 1 det senare faliet betalas   vecklandet av arbetspensionssystemet att det inte
31964: tili den efterlevande dock som engångskompen-         finns tillräckliga lagstiftningsgrunder för del-
31965: sation en summa som motsvarar tre års efterle-        ning av pensionen.
31966: vandepension. Rätt till efterlevandepension inom          Under de senaste tio åren har frågan om pen-
31967: den alimänna familjepensionen har inte en död         sionsskyddet för den tid under viiken man vårdar
31968: persons före detta make.                              barn i hemmet utretts i många arbetsgrupper. Av
31969:     Avsikten med familjepension enligt arbets-        de åtgärder som arbetsgrupperna föreslagit har
31970: pensionslagarna är att kompensera den inkomst-        det ansetts vara mest brådskande att organisera
31971: förlust som försörjarens död orsakar familjen.        det arbetspensionsskydd som intjänas under den
31972: Familjepensionen bestäms enligt den pension           tid då man vårdar bam som inte har fyllt ett år. En
31973: som den döda familjeförsörjaren tjänat in genom       del av dessa förslag har genomförts bl.a. så att
31974: sitt arbete. Den efterlevande och barnen delar fa-    barnavårdstiden inte minskar den pensionsgrun-
31975: miljepensionen så att den efterlevandes andel av      dande lönen och så att vården av barn som inte
31976: förmånslåtarens pension är 17-50 % beroende           fylit tre år förlänger efterkarensen för återståen-
31977: på hur många bam som är förmånstagare. Den ef-        de tid.
31978: terlevandes egna arbetspensioner kan genom                Såsom nämns i motiveringen tili spörsmålet
31979: pensionsjämkning inverka minskande på efterle-        konstateras i regeringsprogrammet beträffande
31980: vandepensionen och således har de hemmamam-           familjepolitiken på allmän nivå att regeringen
31981: mor som inte har egna arbetspensionsinkomster         främjar sådana förhållanden och sådant samarbe-
31982: den största nyttan av efterlevandepensionen en-       te melian olika aktörer som stöder ansvarsfullt
31983: ligt arbetspensionslagama. Dessutom bör det no-       föräldraskap, en trygg uppväxtmiljö och fostran
31984: teras att någon pensionsjämkning inte görs i frå-     tili hannaniska vuxna.
31985: ga om efterlevandepensionen om den efterlevan-            1 regeringsprogrammet lovas uttryckligen i
31986: de försörjer ett bam under 18 år. Någon övre ål-      fråga om pensionsskyddet bl.a. att inräknandet av
31987: dersgräns för efterlevandepensionen har inte          föräldra- och vårdpenningsperioder i pensions-
31988: fastställts och pensionen betalas också i allmän-     tiliväxten utreds. Frågan utreds mellan arbets-
31989: het fram tili den efterlevandes död.                  marknadsorganisationerna. När utredningen bli-
31990:     Berättigad tili efterlevandepension enligt ar-    vit klar kommer social- och hälsovårdsministe-
31991: betspensionslagarna är också förmånslåtarens          riet att besluta om behövliga åtgärder.
31992: före detta make, om förmånslåtaren vid skilsmäs-
31993: 
31994: 
31995: Helsingfors den 16 november 2000
31996: 
31997:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho                                                         5
31998:                                                             KK 834/2000 vp - Annika Lapintie /vas
31999: 
32000: 
32001: 
32002: 
32003:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 834/2000 vp
32004: 
32005:                                              Vaarallisten jalkajousien käytön saattaminen
32006:                                              luvanvaraiseksi
32007: 
32008: 
32009: 
32010: 
32011: Eduskunnan puhemiehelle
32012: 
32013: Hallituksen tulee kieltää jalkajousen käyttämi-       jousiaseen risteytys. Tavallinen kärkijousi vaatii
32014: nen ilman aseenkantolupaa. Jalka- eli varsijousta     aina lihasvoimaa ja keskittymistä ja siten harkin-
32015: on viime vuosina useaan kertaan käytetty väki-        ta-aikaa, jotta sillä pystyisi ampumaan.
32016: valtatilanteissa tappoaseena tai vakavaan uhkai-         Uuden aselain hyväksymisen yhteydessä kol-
32017: luun. Aseen vaarallisuudesta huolimatta sen           me vuotta sitten esillä oli ajatus myös jalkajou-
32018: hankkimiseen tai sillä ampumiseen ei vaadita mi-      sen saattamisesta aseenkantoluvan varaiseksi
32019: tään lupaa.                                           aseeksi. Tällöin aseenkantoluvan ulkopuolelle
32020:    Turun lähellä Raisiossa sattui alkuviikolla va-    olisijäänyt vain sellainenjousi tyyppi, jota käyte-
32021: kava panttivanki- ja piiritystilanne, kun noin 20-    tään vain lihasvoimalla. Tähän ratkaisuun ei kui-
32022: vuotias nuori mies sieppasi mukaansa kouluun          tenkaan erinäisten määrittelyongelmien vuoksi
32023: samanikäisen tytön ja piti tätä siellä tuntikausia    päädytty.
32024: vankinaan. Mies oli aseistautunut muun muassa            Tuore Raision kaappaustapahtuma osoittaa,
32025: jalkajousella, jonka nuolia hän lehtitietojen mu-     että tuolloin tehty ratkaisu oli virheellinen. Tä-
32026: kaan heitteli ulos ikkunasta poliiseille näyttääk-    män vuoksi hallituksen tulee korjata tilanne mitä
32027: seen, kuinka vakava ja vaarallinen tilanne oli.       pikimmin ja antaa esitys lainmuutoksesta, jolla
32028:    Raision kaappaustilanne ratkesi onneksi rau-       myös jalka- ja varsijousen käyttämiseen vaadi-
32029: hallisesti kenenkään vakavasti vahingoittumatta.      taan aina aseenkantolupa.
32030:    Aikaisempina vuosina jalkajousta on käytetty
32031: tappoaseena muun muassa tykkimies Mika Mu-            Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32032: rasen tapauksen yhteydessä, jossa Muranen sur-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32033: masi varsijousella Karhulassa kaksi naapuriaan.       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32034: Asetta on poliisien mukaan muun muassa Rai-           vaksi seuraavan kysymyksen:
32035: siossa käytetty myös eläinten metsästykseen ja
32036: haavoitettu eläimiä, vaikka jalkajousen käyttö              Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kansa-
32037: metsästyksessä kiellettiin vuonna 1997.                     laisten turvallisuudelle vaaralliseksi
32038:    Metsästysasekauppiaat ovat julkisuudessa (TS             osoittautuneen jalka- eli varsijousen
32039: 25.1 0.2000) pitäneet jalkajousta erityisen vaaral-         hankkiminen ja käyttäminen ei enää ole
32040: lisena siksi, että sillä pystyy ampumaan myös pi-           mahdollista ilman asianmukaisia aseen-
32041: kaistuksissaan, sillä ase on eräänlainen ruuti- ja          kantolupia?
32042: 
32043: 
32044: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
32045: 
32046:     Annika Lapintie /vas
32047:                                                                                                 Versio 2.0
32048: KK 834/2000 vp- Annika Lapintie /vas                                                  Ministerin vastaus
32049: 
32050: 
32051: 
32052: 
32053: Eduskunnan puhemiehelle
32054: 
32055: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          aseen, kuten varsijousen sekä ilma-aseen, pysy-
32056: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      vä luovuttaminen alle 18-vuotiaalle olisi kiellet-
32057: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          tyä ilman huoltajan suostumusta. Lisäksi näiden
32058: vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien          aseiden hallussapito yleisellä paikalla ilman hy-
32059: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           väksyttävää syytä kiellettäisiin.
32060: 834/2000 vp:                                              Varsijousi soveltuu ampuma-asetta olennai-
32061:                                                        sesti huonommin käytettäväksi henkirikoksen te-
32062:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kansa-         kemiseen tai rikoksella uhkaamiseen, koska sen
32063:        laisten turvallisuudelle vaaralliseksi          virittäminen on merkittävästi hitaampaa kuin am-
32064:        osoittautuneen jalka- eli varsijousen           puma-aseen, se toimii kertalaukausperiaatteella
32065:        hankkiminen ja käyttäminen ei enää ole          ja se on hankalasti käsiteltävissä oleva esine.
32066:        mahdollista ilman asianmukaisia aseen-          Varsijousen luvanvaraistamisella ei saavutettaisi
32067:        kantolupia?                                     samaa tehoa kuin ampuma-aseen luvanvaraista-
32068:                                                        misella, koska varsijousen luvaton valmistami-
32069: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          nen omatekoisesti on ampuma-aseen valmista-
32070: ti seuraavaa:                                          mista huomattavasti yksinkertaisempaa. Sisä-
32071: Voimassa olevaan ampuma-aselakiin (1/1998)             asiainministeriön tiedossa ei ole viime vuosi-
32072: tai teräaselakiin (108/1977) ei sisälly jalkajousia    kymmeniltä kuin yksi tapaus, jossa varsijousta
32073: tai muitakaanjousitoimisia aseita koskevia sään-       on käytetty henkirikosten tekemiseen sekä kaksi
32074: nöksiä. Jalkajousen hankkiminen ja hallussapito        tapausta, joissa varsijousta on käytetty rikoksel-
32075: ja sillä ampuminen ei ole voimassa olevan lain-        la uhkaamiseen. Edellä mainituista syistä halli-
32076: säädännön mukaan luvanvaraista. Ampumista on           tus katsoo, että järjestyslakiehdotukseen sisälty-
32077: voitu rajoittaa kunnallisissa järjestyssäännöissä.     vä sääntely olisi riittävä. Luvanvaraistaminen te-
32078:    Eduskunnassa on käsiteltävänä ampuma-ase-           hoaisi hitaasti, koska sillä ei voitaisi rajoittaa
32079: lain muuttamista koskeva lakiesitys (HE                kansalaisilla jo olevien varsijousien hallussapi-
32080: 110/2000 vp ). Esitykseen ei sisälly jalkajousen       toa.
32081: eikä yleensäkään varsijousen luvanvaraistamista           Sisäasiainministeriö seuraa varsijousien käyt-
32082: koskevia säännöksiä. Sisäasiainministeriössä on        töä rikoksentekovälineenä. Mikäli järjestysla-
32083: kuitenkin parhaillaan valmisteilla hallituksen         kiehdotukseen sisältyvät rajoitukset osoittautu-
32084: esitys järjestyslaiksi, joka korvaisi nykyisen terä-   vat riittämättömiksi, hallitus harkitsee uudelleen
32085: aselainsäädännön. Järjestyslakiin on tarkoitus si-     varsijousien hankkimisen ja hallussapidon luvan-
32086: sällyttää säännös, jonka mukaan jousitoimisen          varaistamista ampuma-aselainsäädännössä.
32087: 
32088: 
32089: 
32090: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
32091: 
32092:     Sisäasiainministeri Ville Itälä
32093: 
32094: 
32095: 2
32096: Ministems svar                                               KK 834/2000 vp - Annika Lapintie /vas
32097: 
32098: 
32099: 
32100: 
32101: Tili riksdagens talman
32102: 
32103: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        inte fyllt 18 år. Dessutom skall innehav av dylika
32104: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     vapen på allmän plats utan godtagbart skäl för-
32105: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anni-       bjudas.
32106: ka Lapintie /vänst undertecknade skriftliga                Armborstet lämpar sig väsentligt sämre än ett
32107: spörsmål SS 834/2000 rd:                               skjutvapen för att användas vid brott mot Iiv el-
32108:                                                        ler vid hot om brott, eftersom det går avsevärt
32109:        Vad ämnar regeringen göra Jör att det           långsammare att spänna ett armborst än att osäk-
32110:        inte längre skall vara möjligt att utan         ra ett skjutvapen, det fungerar enligt enskotts-
32111:        behörig vapenlicens ska.ffa och använda         principen och det är ett föremål som är svårt att
32112:        armborst, vilka har visat sig vara farli-       hantera. Man uppnår inte samma effekt genom att
32113:        gaför medborgarnas säkerhet?                    göra armborstet beroende av tillstånd som ge-
32114:                                                        nom att göra ett skjutvapen beroende av till-
32115: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        stånd, eftersom det är avsevärt mycket enklare att
32116: föra följande:                                         olagligt tillverka ett armborst själv än att tillver-
32117: 1 gällande skjutvapenlag (l/1998) och i gällande       ka ett skjutvapen. Vid inrikesministeriet känner
32118: lag om eggvapen (108/1977) ingår inte några be-        man endast tili ett fall under de senaste årtionde-
32119: stämmelser om armborst och inte heller om någ-         na där armborst har använts för brott mot Iiv samt
32120: ra andra vapen med fjäderfunktion. Enligt gällan-      två fall där armborst har använts för hot om brott.
32121: de lagstiftning krävs inget tillstånd för att skaffa   Av ovan närnnda skäl anser regeringen att den
32122: och inneha armborst eller för att skjuta med det.      reglering som ingår i förslaget tili ordningslag är
32123: Det har varit möjligt att begränsa skjutandet i de     tillräcklig. Att göra armborst beroende av tili-
32124: kommunala ordningsstadgoma.                            stånd skulle ha en långsam effekt, eftersom det
32125:    Riksdagen behandlar som bäst en proposition         inte på detta sätt är möjligt att begränsa inneha-
32126: om ändring av skjutvapenlagen (RP 110/2000             vet av sådana armborst som medborgama redan
32127: vp). 1 propositionen ingår inte några bestämmel-       har.
32128: ser om armborst och över lag inte om tillstånds-           lnrikesministeriet följer med i viiken utsträck-
32129: plikt för armborst. Vid inrikesministeriet bereds      ning armborst används som hjälpmedel för att
32130: likväl som bäst regeringens proposition med för-       begå brottsliga gämingar. lfall de begränsningar
32131: slag tili ordningslag, som skall ersätta den gällan-   som ingår i förslaget tili ordningslag visar sig
32132: de lagstiftningen om eggvapen. Avsikten är att         vara otiliräckliga, överväger regeringen på nytt
32133: det i ordningslagen skall tas in en bestämmelse        att i den lagstiftning som gäller skjutvapen infö-
32134: om att vapen med fjäderfunktion, t.ex. armborst        ra tillståndsplikt för förvärv och innehav av arm-
32135: eller luftvapen, bara med samtycke av vårdnads-        borst.
32136: havaren varaktigt skall få överlåtas tili den som
32137: 
32138: 
32139: 
32140: Helsingfors den 17 november 2000
32141: 
32142:     lnrikesminister Ville Itälä
32143:                                                                                                           3
32144:                                            KK 835/2000 vp - Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk ym.
32145: 
32146: 
32147: 
32148: 
32149:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 835/2000 vp
32150: 
32151:                                               Keskiasteen koulumatkatuki
32152: 
32153: 
32154: 
32155: 
32156: Eduskunnan puhemiehelle
32157: 
32158: Laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten          tavasti. Lain sisältämät maksuperusteet ja kor-
32159: opiskelijoiden koulumatkatuesta tuli voimaan           vaussäännöstö aiheuttavat näissä tapauksissa eri-
32160: 1.7.1997 (Laki 48/1997, Asetus 293/1997). Sen          arvoisuutta, sillä opiskelijoiden maksettavaksi
32161: mukaan keskiasteen opiskelijan koulumatkatuki          jää kuukausittain huomattavasti 250 markan
32162: määräytyy koulumatkan pituuden ja kustannus-           omavastuuta suurempi summa. Matkakorvauk-
32163: ten perusteella. Oikeus koulumatkatukeen on            sia maksetaan nimittäin vain linja-autotaksoista
32164: olemassa, jos opiskelijan yhdensuuntainen kou-         johdetun kustannuslaskennan perusteella. Tämä
32165: lumatka on vähintään 10 ja enintään 100 kilomet-       tarkoittaa korvausta, joka on bussilipun todelli-
32166: riä ja jos kustannukset ovat tämänhetkisen taksa-      nen hinta miinus 25 %.
32167: päätöksen mukaan vähintään 301 markkaa kuu-                Tämä puolestaan ohjaa etenkin lukiolaisten
32168: kaudessa. Lain mukaan tuen omavastuu on 250            koulun valintaa; kustannussyistä on usein edulli-
32169: markkaa, jonka ylittävät matkalipputaksan mu-          sempaa valita joku muu kuin oman kunnan oppi-
32170: kaiset kustannukset korvataan.                         laitos.
32171:    Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lu-
32172: kio- ja ammatillisia opintoja harjoittavien opis-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32173: kelijoiden päivittäisestä koulumatkasta aiheutu-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
32174: via kustannuksia sekä tukea koulukuljetustenjär-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
32175: jestämistä ja haja-asutusalueiden julkista liiken-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32176: nettä. Tuen tarkoituksena on myös saattaa eri
32177: kunnissa asuvat opiskelijat koulumatkojen tuke-              Onko hallitus tiedostanut keskiasteen
32178: misen suhteen tasa-arvoiseen asemaan.                        oppilaitosten opiskelijoiden koulumat-
32179:    Kyseinen laki on kuitenkin koko voimassa-                 katuesta annettuun lakiin sisältyvän
32180: olonsa ajan ollut ongelmallinen muun muassa                  epäkohdan niille opiskelijoille, joiden
32181: niille opiskelijoille, joiden koulumatkoilla julkis-         koulumatkoilla ei ole julkista liikennet-
32182: ta liikennettä ei ole. Tällöin matkat joudutaan              tä ja
32183: hoitamaan erillisjärjestelyin - useimmiten tak-
32184: sipalveluin- mikä nostaa kustannuksia huomat-                miten tämä epäkohta on tarkoitus korja-
32185:                                                              ta?
32186: 
32187: 
32188: 
32189: 
32190:                                                                                                Versio 2.0
32191: KK 835/2000 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
32192: 
32193: 
32194: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
32195: 
32196:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk           Pekka Vilkuna /kesk
32197:     Pauli Saapunki /kesk                     Inkeri Kerola /kesk
32198:     Kyösti Karjula /kesk                     Kari Myllyniemi /kesk
32199:     Niilo Keränen /kesk                      Paula Lehtomäki /kesk
32200:     Antti Rantakangas /kesk
32201: 
32202: 
32203: 
32204: 
32205: 2
32206: Ministerin vastaus                      KK 835/2000 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
32207: 
32208: 
32209: 
32210: 
32211: Eduskunnan puhemiehelle
32212: 
32213: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        lumatkoja varten ja edellytyksenä on, että yhden-
32214: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    suuntaineo koulumatka on vähintään 10 kilomet-
32215: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        riä ja kuukausittaiset koulumatkakustannukset
32216: vastattavaksi kansanedustaja Tytti Isohookana-       ylittävät 300 markkaa. Tuki määräytyy julkisen
32217: Asunmaan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen         liikenteen hintatason mukaan. Opiskelija mak-
32218: kysymyksen KK 835/2000 vp:                           saa koulumatkakustannuksistaan omavastuu-
32219:                                                      osuuden, jonka määrä on 250 markkaa kuukau-
32220:       Onko hallitus tiedostanut keskiasteen          dessa. Jos opiskelija ei voi käyttää joukkoliiken-
32221:       oppilaitosten opiskelijoiden koulumat-         nettä tai koulutuksenjärjestäjänjärjestämää kou-
32222:       katuesta annettuun lakiin sisältyvän           lukuljetusta tuki määräytyy opiskelijan kodin ja
32223:       epäkohdan niille opiskelijoille, joiden        oppilaitoksen välisen matkan mukaan. Tukena
32224:       koulumatkoilla ei ole julkista liikennet-      maksetaan 70 prosenttia liikenneministeriön vah-
32225:       tä ja                                          vistaman linja-autoliikenteen valtakunnallisen
32226:                                                      sarjalipputaksan mukaisesta taksasta.
32227:       miten tämä epäkohta on tarkoitus korja-            Valtiontaloudellisia edellytyksiä ei ole koulu-
32228:       ta?                                            matkatuen myöntämisperusteiden muuttamiseen
32229: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        siten, että tuki voitaisiin maksaa esimerkiksi tak-
32230: ti seuraavaa:                                        silla suoritetun matkan todellisten kustannusten
32231:                                                     perusteella. Koulumatkatuen myöntäminen yk-
32232: Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen        sittäistapauksissa opiskelijan omien matkakus-
32233: opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain        tannusten perusteella tekisi jo nykyisin erittäin
32234: mukaan koulumatkatukeen ovat oikeutettuja lu-       raskaan koulumatkatuen hallinnollisen hoitami-
32235: kiolaissa säädetyn lukiokoulutuksen tai ammatil-    sen vaikeaksi. Näissä tilanteissa todellisten kou-
32236: lisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetyn     lumatkakustannusten selvittäminen olisi työläs-
32237: ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. Tu-      tä. Tavoitteena on, että erityisesti silloin, kun
32238: kea myönnetään, kun opiskelija käyttää koulu-       paikkakunnalla ei ole koulumatkojen suorittami-
32239: matkaansajoukkoliikennettä tai oppilaitoksen yl-    seen soveltuvaa julkista liikennettä, koulutuksen
32240: läpitäjän järjestämää koulukuljetusta. Muulla ta-   järjestäjä voisi toimia koulukuljetuksissa aktiivi-
32241: voin koulumatkansa kulkevalle tuki maksetaan        sesti joko joustavia koulukuljetuksia järjestämäl-
32242: vain, kun edellä tarkoitetut matkustustavat eivät   lä tai tukemalla koulukuljetuksia omilla varoil-
32243: ole mahdollisia. Tuki maksetaan päivittäisiä kou-   laan.
32244: 
32245: 
32246: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2000
32247: 
32248:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
32249: 
32250: 
32251: 
32252:                                                                                                       3
32253: KK 835/2000 vp -      Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.                                  Ministems svar
32254: 
32255: 
32256: 
32257: 
32258: Tili riksdagens talman
32259: 
32260: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        skolresor och ett villkor är att skolvägen i ena
32261: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     riktningen är minst 10 kilometer och att skolrese-
32262: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tytti       kostnadema per månad överstiger 300 mark. Stö-
32263: Isohookana-Asunmaa /cent m.fl. undertecknade           det bestäms enligt prisnivån för kollektivtrafi-
32264: skriftliga spörsmål SS 835/2000 rd:                    ken. Studeranden svarar själv för en viss andel av
32265:                                                        resekostnadema. Andelen är 250 mark per må-
32266:        Å.r regeringen medveten om att lagen om         nad. Om en studerande inte kan använda kollek-
32267:        stödför skolresor för studerande i läro-        tivtrafik eller sådan skolskjuts som läroanstal-
32268:        anstalter på mellanstadiet innehåller ett       tens huvudman ordnar, bestäms stödet enligt
32269:        missförhållande för studerande som inte         sträckan mellan studerandens hem och skolan.
32270:        har tillgång till kollektivtrafik för sina      Stöd utbetalas till 70 procent av den av kommu-
32271:        skolresor och                                   nikationsministeriet fastställda riksomfattande
32272:                                                        seriebiljettaxan för busstrafik.
32273:        hur är det meningen att detta missför-              Det finns inte några statsekonomiska förutsätt-
32274:        hållande skall avhjälpas?                       ningar att ändra på grundema för beviljande av
32275: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        stöd för skolresor så att man kunde betala stöd tili
32276: föra följande:                                         exempel enligt vad de faktiska kostnadema för
32277:                                                        taxiresor uppgår tili. Om stödet för skolresor i en-
32278: Berättigade till stöd för skolresor är enligt lagen    skilda fall skulle beviljas utgående från studeran-
32279: om stöd för skolresor för studerande i gymnasie-       dens egna resekostnader, skulle administrering-
32280: utbildning och yrkesutbildning studerande som          en av det redan nu tungrodda stödsystemet ytter-
32281: bedriver sådan gymnasieutbildning som före-            ligare försvåras. Att i sådana situationer reda ut
32282: skrivs i gymnasielagen eller sådan grundläggan-        de faktiska kostnadema för skolresoma vore ar-
32283: de yrkesutbildning som föreskrivs i lagen om yr-       betskrävande. Avsikten är, särskilt då orten sak-
32284: kesutbildning. Stöd beviljas när den studerande        nar kollektivtrafik som lämpar sig för skolresor,
32285: för sin skolresa använder kollektivtrafik eller så-    att utbildningsanordnaren kunde inta en aktiv roll
32286: dan skolskjuts som läroanstaltens huvudman ord-        i transportarrangemangen antingen genom att
32287: nar. Tili den som fårdas på annat sätt tili och från   ordna flexibla skolskjutsar eller genom att stödja
32288: skolan betalas stöd bara om ovan avsedda fård-         skolskjutsar med egna medel.
32289: sätt inte är möjliga. Stödet betalas för dagliga
32290: 
32291: 
32292: 
32293: Helsingfors den 21 november 2000
32294: 
32295:     Kulturminister Suvi Linden
32296: 
32297: 
32298: 
32299: 
32300: 4
32301:                                                             KK 836/2000 vp -       Lauri Oinonen /kesk
32302: 
32303: 
32304: 
32305: 
32306:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 836/2000 vp
32307: 
32308:                                              Maanmittaustoimitusten luotettavuus
32309: 
32310: 
32311: 
32312: 
32313: Eduskunnan puhemiehelle
32314: 
32315: Maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 §:n mu-             Toimituksessa nro 122723-b 30.9.1994 ja
32316: kaan Maanmittauslaitoksen tehtävänä on mm.            7.10.1994 on rakennettu pyykki nro 173 uuteen
32317: huolehtia kiinteistönmuodostus- ja tilusjärjeste-     paikkaan, joka on 6,6 metriä Kulmala-nimiselle
32318: lytoiminnasta. Maanmittaustoimintaa on maas-          tilalle päin. Kulmala-tila on siten pienentynyt
32319: samme pidetty ehdottoman oikeudenmukaisena            huomattavasti. Aatto Virtanen on valittanut tästä
32320: ja tarkkana.                                          toimituksesta Pohjois-Suomen maaoikeuteen.
32321:     Keski-Suomessa Laukaan kunnan Leppäve-            Maaoikeus ei ole muuttanut toimituksessa määri-
32322: den kylässä asuvat Aatto ja Anna Virtanen ovat        tettyjä rajoja.
32323: joutuneet maanmittaustoimiston suorittamien               Aatto ja Anna Virtasen ostaessa Kulmala-ni-
32324: virheellisten maanmittaustoimitusten vuoksi           misen tilan kaupan perustietona oli tontin koosta
32325: epäoikeudenmukaisen menettelyn uhreiksi.              toimituksen 97876 karttaote, jonka mukaisena
32326:     Aatto ja Anna Virtanen omistavat Laukaan          Kulmala-niminen tila RN:o 7:211 on merkitty
32327: kunnan Leppäveden kylässä Kulmala-nimisen ti-         maarekisteriin 20.5.1960. Virtaset ovat pitäneet
32328: lan RN:o 7:211, joka on merkitty maarekisteriin       maanmittausinsinööri K.O.Ahosen allekirjoitta-
32329: Keski-Suomen läänin maanmittauskonttorissa            maa karttaotetta ehdottoman luotettavana ja oi-
32330:  11.5.1960. Tilaan on määräalan siirtona lohko-       keana.
32331: maHa liitetty lisäalueeksi Kauramaa 1 RN:o                Vanhan maakaaren 1 §:n mukaan laillisia
32332: 7:667 -tilasta ostettu määräala. Määräalan siirto     saantoja, joilla maapohja maalla saadaan omak-
32333: on merkitty maarekisteriin 11.2.1993.                 si, on perintö, jos on laillisesti peritty; toinen on
32334:     Kulmala-nimisen tilan lohkomistoimituksen         vaihto, jos on laillisesti vaihdettu; kolmas on
32335: nro 97876 ja Kauramaa 1 -tilasta suoritetun mää-      kauppa, jos on laillisesti ostettu; neljäs on lahja,
32336: räalan siirtoa koskevan lohkomistoimituksen nro       jos on laillisesti annettu; (viides on pantti, jos on-
32337:  120414-8 karttaotteet ovat selkeät: karttoihin on    laillisesti pantattu ja pantti laillistunut).
32338: merkitty tilan rajojen mitat 0,1 metrin tarkkuu-
32339:  della.                                               Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32340:     Lohkomistoimituksessa        nro       119145-5   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32341:  9.5.1991 ja 7.6.1991,jossa lohkottiin Kauramaa 1     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32342:  -nimisestä tilasta RN:o 7:645 lisäalueeksi Reijo     vaksi seuraavan kysymyksen:
32343: ja Raili Jokisen ostama määräala heidän aikai-
32344:  semmin omistamaansa Porttila-nimiseen tilaan                Ovatko maanmittaustoimitukset oikeu-
32345:  RN:o 7:85, on ollut epäselvyyttä pyykin nro 172             denmukaisia ja uskottavia ja
32346:  paikasta. Määräalan myyjä ja ostaja ovat sopi-
32347:  neet pyykin paikan, ja piirirajoja ei ole käyty.            noudatetaanko     maanjakotoimituksia
32348:                                                              suoritettaessa ehdottomasti kiinteistön
32349:                                                              muodostamisesta annettuja säädöksiä ja
32350:                                                                                                   Versio 2.0
32351: KK 836/2000 vp -   Lauri Oinonen /kesk
32352: 
32353: 
32354: 
32355:       voidaanko       maanmittaustoimituksilla   Anna Virtanen ovat kokeneet tulleensa
32356:       ohittaa vanhan maakaaren määrittämiä       epäoikeudenmukaisesti    kohdelluiksi
32357:       laillisia saantoja?                        omistamaansa Kulmala-nimistä tilaa
32358:                                                  RN:o 7:211 koskevissa maanmittaustoi-
32359:       Yksittäisinä kansalaisina Laukaan kun-     missa.
32360:       nan Leppäveden kylässä asuvat Aatto ja
32361: 
32362: 
32363: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
32364: 
32365:     Lauri Oinonen /kesk
32366: 
32367: 
32368: 
32369: 
32370: 2
32371: Ministerin vastaus                                        KK 836/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
32372: 
32373: 
32374: 
32375: 
32376: Eduskunnan puhemiehelle
32377: 
32378: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       röidyssä lohkomistoimituksessa mo 72860. Tä-
32379: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   mänjälkeen rajoja ei ole käyty.
32380: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           Kysymys rajapyykin mo 173 oikeasta paikas-
32381: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen          ta tuli esiin tilojen Aapola 7:84 ja Porttila 7:85
32382: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       omistajien hakemassa rajankäyntitoimituksessa
32383: 836/2000 vp:                                        mo 122723-5, jossa pyykki mo 173 todettiin hä-
32384:                                                     vinneeksi ja rajan pyykkivälillä 17 4-173-172
32385:       Ovatko maanmittaustoimitukset oikeu-          todettiin olevan epäselvä.
32386:       denmukaisia ja uskottavia ja                     Rajankäyntitoimituksen aikana voimassa ol-
32387:                                                     leen jakolain (604/1951) 221 §:n mukaan raja,
32388:       noudatetaanko     maanjakotoimituksia         joka on aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty ja
32389:       suoritettaessa ehdottomasti kiinteistön       käyty, on käytävä entiseen paikkaansa. Jos raja-
32390:       muodostamisesta annettuja säädöksiä ja        merkit tai todettu rajan paikka myönnetään rii-
32391:       voidaanko       maanmittaustoimituksilla      dattomaksi tai niitä vastaan tehdyt väitteet havai-
32392:       ohittaa vanhan maakaaren määrittämiä          taan aiheettomiksi, on raja niiden mukaisesti
32393:       laillisia saantoja?                           käytävä. Jollei rajamerkkejä ole eikä rajan paik-
32394:                                                     kaa muutoinkaan voida maastossa todeta, on raja
32395:       Yksittäisinä kansalaisina Laukaan kun-        määrättävä karttojen ja asiakirjojen tai muun sel-
32396:       nan Leppäveden kylässä asuvat Aatto ja        vityksen perusteella ja sen mukaan käytävä. Jos
32397:       Anna Virtanen ovat kokeneet tulleensa         kartat näyttävät eri tavalla, on se kartta ratkaise-
32398:       epäoikeudenmukaisesti      kohdelluiksi       va, jonka mukaan raja on viimeksi laillisesti mää-
32399:       omistamaansa Kulmala-nimistä tilaa            rätty.
32400:       RN:o 7:211 koskevissa maanmittaustoi-            Rajan paikkaa ei ollut maastossa havaittavissa
32401:       missa.                                        ja pyykkiä mo 173 ei löytynyt. Raja käytiin loh-
32402:                                                     komistoimituksen mo 72860 kartan ja asiakirjo-
32403:                                                     jen mukaan eli sen mukaan kuin kiistanalainen
32404:                                                     raja oli viimeksi laillisesti käyty. Rajankäyntitoi-
32405: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
32406:                                                     mituksessa mo 122723-5 raja 174-173-172
32407: ti seuraavaa:
32408:                                                     käytiin siis edellä mainitun jakolain 221 §:n
32409:     Kysymyksessä esiin tuotu ongelma koskee
32410:                                                     säännöksen mukaisesti ja siten laillisesti.
32411: Aatto ja Anna Virtasen Laukaan kunnan Leppä-
32412:                                                        Rajankäyntitoimituksesta valitettiin Pohjois-
32413: veden kylässä sijaitsevan Kulmala tilan RN:o
32414:                                                     Suomen maaoikeuteen. Maaoikeus katsoi
32415: 7:697 rajapyykin mo 173 paikkaa ja siten raja-
32416:                                                     31.8.1995 Dmo K 94/44 antamallaan tuomiolla,
32417: pyykkien 174-173-172 määrittämää rajaa.
32418:                                                     että toimituksessa mo 122723-5 raja oli jakolain
32419: Kulmalan tilan RN:o 7:697 entinen rekisterinu-
32420:                                                     221 §:n mukaisesti käyty entiseen paikkaansa.
32421: mero on kysymyksessä mainittu RN:o 7:211.
32422:                                                     Maaoikeus hylkäsi valituksen. Korkein oikeus ei
32423:     Rajapyykki mo 173 ja myös rajapyykit mot
32424:                                                     20.6.1996 antamanaan päätöksellä mo 2124
32425: 172 ja 174 on rakennettu 12.8.1952 rekiste-
32426: 
32427: 
32428:                                                                                                       3
32429: KK 836/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk                                              Ministerin vastaus
32430: 
32431: 
32432: myöntänyt valituslupaa. Rajankäyntitoimitus nro      tu laillisesti. Maanmittaustoimitusten laillisuu-
32433: 122723-5 jäi siten pysyväksi.                        den ja uskottavuuden suhteen yleensä kysymyk-
32434:   Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että   sessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden ta-
32435: kysymyksessä mainitussa tapauksessa on toimit-       kia hallituksen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin.
32436: 
32437: 
32438: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
32439: 
32440:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32441: 
32442: 
32443: 
32444: 
32445: 4
32446: Ministems svar                                             KK 836/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
32447: 
32448: 
32449: 
32450: 
32451: Tili riksdagens talman
32452: 
32453: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         Frågan om den rätta platsen för råmärke nr 173
32454: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   kom fram vid rågångsfcirrättning nr 122723-5,
32455: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri     som ägarna till lägenhetema Aapola 7:84 och
32456: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål      Porttila 7:85 ansökte om och vid viiken konstate-
32457: SS 836/2000 rd:                                      rades att råmärke nr 173 hade försvunnit och att
32458:                                                      rån mellan råmärkena 174-1 73-172 var oklar.
32459:        A"r lantmäteriförrättningarna rättvisa           Enligt 221 § lagen om skifte (604/1951) som
32460:        och trovärdiga och                            gällde vid tidpunkten for rågångsförrättningen
32461:                                                      skall rå, som tidigare blivit genom 1aga kraft vun-
32462:        iakttas vid skiftesförrättningarna ovill-     nen förrättning bestämd och uppgången, uppgås i
32463:        korligen bestämmelserna omfastighets-         dess förra sträckning. Erkänns råmärkena vara
32464:        bildning och                                  ostridiga eller bekräftas det att råns sträckning är
32465:                                                      riktig, eller prövas i dessa avseenden framställd
32466:        kan lagligafång enligt den gamlajorda-
32467:        balken förbigås genom lantmäteriför-          anmärkning sakna fog, skall rån uppgås i enlig-
32468:                                                      het med dem. Saknas råmärken och kan råns
32469:        rättningar?
32470:                                                      sträckning ej heller eljest fastställas på marken,
32471:        Aatto och Anna Virtanen som bor i             skall rån bestämmas enligt kartor och handlingar
32472:        Leppävesi by i Laukaa kommun har som          eller annan utredning och i överensstämmelse
32473:        enskilda medborgare upplevt att de har        därmed uppgås. Visar kartoma olika, avgör den
32474:        blivit orättvist behandlade vid den lant-     karta, enligt viiken rån senast lag1igen bestämts.
32475:        mäteriförrättning som gäller lägenhe-            Rån kunde inte upptäckas i terrängen och rå-
32476:        ten Kulmala RNr 7:211 som de äger.            märke nr 173 hittades inte. Rågången förrättades
32477:                                                      enligt den karta och de handlingar som använts
32478:                                                      vid styckningsförrättning nr 72860, dvs. enligt
32479:                                                      viiken den omtvistade rån senast lagligen be-
32480: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
32481:                                                      stämts. Vid rågångsförrättning nr 122723-5 för-
32482: föra följande:
32483:                                                      rättades rågången mellan råmärkena 174, 173
32484:    Det problem som nämns i spörsmålet gäller
32485:                                                      och 172 således enligt ovan nämnda bestämmel-
32486: platsen för råmärke nr 173 på Aatto och Anna
32487:                                                      ser i 221 § lagen om skifte och alltså lagligt.
32488: Virtanens lägenhet Kulmala,          RNr 7:697, i
32489:                                                         Ändring i rågångsförrättningen söktes genom
32490: Leppävesi by i Laukaa kommun och sålunda den
32491:                                                      besvär hos Norra Finlands jorddomstol. Jord-
32492: rå som bestäms av råmärkena 174-173-172.
32493:                                                      domstolen ansåg i sin dom av den 31 augusti
32494: Det i spörsmålet nämnda registemumret RNr
32495:                                                      1995 Dnr K 94/44 att rån vid förrättning nr
32496: 7:211 är det tidigare registemumret för lägenhe-
32497:                                                      122723-5 hade uppgåtts i dess förra sträckning i
32498: ten Kulmala RNr 7:697.
32499:                                                      enlighet med 221 § lagen om skifte. Jorddomsto-
32500:    Råmärke nr 173 och även råmärkena nr 172
32501:                                                      len förkastade besvären. 1 sitt beslut nr 2124 av
32502: och 174 har satts upp vid styckningsförrättning
32503:                                                      den 20 juni 1996 beviljade inte högsta domstolen
32504: nr 72860 som registrerats den 12 augusti 1952.
32505: Efter detta har man inte förrättat rågång.
32506: 
32507:                                                                                                        5
32508: KK 836/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk                                             Ministerns svar
32509: 
32510: 
32511: besvärstillstånd. Således blev rågångsförrättning    rättningars laglighet och trovärdighet i allmän-
32512: nr 122723-5 gällande.                                het har i spörsmålet inte framförts några sådana
32513:    Med hänvisning till det ovan nämnda anser re-     grunder som ger regeringen anledning att vidta
32514: geringen att man i det fall som nämns i spörsmå-     åtgärder.
32515: let har handlat lagligt. I fråga om lantmäteriför-
32516: 
32517: 
32518: Helsingfors den 16 november 2000
32519: 
32520:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32521: 
32522: 
32523: 
32524: 
32525: 6
32526:                                                        KK 837/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
32527: 
32528: 
32529: 
32530: 
32531:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 837/2000 vp
32532: 
32533:                                             Opintotuen asumislisässä huomioon otettava
32534:                                             vuokra
32535: 
32536: 
32537: 
32538: 
32539: Eduskunnan puhemiehelle
32540: 
32541: Opintorahan asumislisää maksettaessa otetaan            Tilannetta olisi korjattava asumislisän laske-
32542: huomioon asumismenot korkeintaan l 275 mark-         misessa käytettävää asumismenorajaa korotta-
32543: kaan asti. Kun asumislisä on 80 prosenttia asu-      malla. Samalla olisi myös perusteltua sitoa tämä
32544: mismenoista, tämä merkitsee sitä, että korkein       raja esimerkiksi Tilastokeskuksen vuokraindek-
32545: mahdollinen asumislisä on l 020 markkaa.             sun.
32546:    Asumislisässä huomioon otettavien asumis-
32547: menojen 1 275 markan rajaa ei ole muutettu           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32548: syyslukukauden 1993 jälkeen. Tilastokeskuksen        jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
32549: laskeman vuokraindeksin mukaan vuokrat ovat          vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
32550: nousseet koko maassa vuodesta 1993 vuoteen           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32551: 2000 noin neljänneksen. Monilla korkeakoulu- ja
32552: opiskelupaikkakunnilla vuokrien nousu on ollut             Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta opinto-
32553: huomattavasti nopeampaa. Tämä merkitsee sitä,              tuen asumislisässä huomioon otettavien
32554: että opintotukilaissa säädetyn rajan reaaliarvo on         asumismenojen raja ei reaalisesti jatku-
32555: alentunut tuntuvasti. Kun opintotukea ei muilta-           vasti pienenny ja jotta se vastaa parem-
32556: kaan osin ole sidottu kuluttajahintojen kehityk-           min asumiskustannusten yleistä kehitys-
32557: seen tai mihinkään indeksiin, opintorahan reaa-
32558:                                                             .. ?
32559:                                                            ta.
32560: liarvo käytännössä alenee jatkuvasti.
32561: 
32562: 
32563: 
32564: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
32565: 
32566:     Mikko Kuoppa /vas                                   Esko-Juhani Tennilä /vas
32567:     Veijo Puhjo /vas                                    Jaakko Laakso /vas
32568:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
32569: 
32570: 
32571: 
32572: 
32573:                                                                                              Versio 2.0
32574: KK 837/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.                                               Ministerin vastaus
32575: 
32576: 
32577: 
32578: 
32579: Eduskunnan puhemiehelle
32580: 
32581: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        dessa. Asumislisän enimmäismäärä nousi siten
32582: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    19,4 prosenttia.
32583: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Asumislisän nykyistä vuokrakattoa määritel-
32584: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas       täessä vuonna 1992 se sovitettiin yhteen yleisen
32585: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             asumistuen osa-asunnon normin kanssa. Vuonna
32586: KK 837/2000 vp:                                      1992 normi vaihteli kuntaryhmästä riippuen
32587:                                                      1 388 ja 1 175 markan välillä. Tänä vuonna sama
32588:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta opinto-       normi vaihtelee 1 395 ja 1 133 markan välillä.
32589:       tuen asumislisässä huomioon otettavien         Yleistä asumistukea on kuitenkin viime vuosina
32590:       asumismenojen raja ei reaalisesti jatku-       leikattu säästösyistä, joten yleisen asumistuen
32591:       vasti pienenny ja jotta se vastaa parem-       normi ei vastaa yleistä vuokrakehitystä.
32592:       min asumiskustannusten yleistä kehitys-            Opetusministeriön syksyllä 1999 tilaamassa ja
32593:       tä?                                            toukokuussa 2000 kulttuuriministerille luovute-
32594:                                                      tussa opintotuen arviointiselvityksessä opinto-
32595: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tuen asumislisän vaikeimpana ongelmana pide-
32596: ti seuraavaa:                                        tään matalaa vuokrakattoa. Tutkimusryhmän
32597: Opiskelijoiden asumisen tuki yhtenäistettiin         mielestä vuokrakaton tulisi kohtuullisesti seura-
32598: 1.5.2000 lukien siten, että kaikki vuokralla asu-    ta todellisia asumismenoja ja sen taso tulisi tar-
32599: vat, lapsettomat opiskelijat siirtyivät opintotuen   kastaa säännöllisesti. Koska vuokrakatto vaikut-
32600: asumislisäjärjestelmän piiriin. Samalla asumisli-    taa opiskelun aikaiseen toimeentuloon, sen tar-
32601: sän tukiprosentti nostettiin 67 prosentista samal-   kistaminen olisi tutkijoiden mukaan tehtävä ensi
32602: le tasolle yleisen asumistuen kanssa. Opintotuen     tilassa. Asumistuen saajien keskivuokran nou-
32603: asumislisä on toukokuun 2000 alusta lukien 80        sun perusteella asumislisän vuokrakattoa tulisi
32604: prosenttia opiskeluasunnon kuukausivuokrasta,        nostaa 195 markalla ja yleisen vuokratason pe-
32605: asumisoikeusasunnon käyttövastikkeesta tai nii-      rusteella 270 markalla.
32606: hin rinnastettavista, vuokrasopimuksen mukai-            Myös opetusministeriö pitää opintotuen asu-
32607: sista kiinteän suuruisista kuukausittaisista asu-    mislisän suurimpana ongelmana vuokrakaton al-
32608: mismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon          haista tasoa. Vuokrakaton korottaminen tutki-
32609: 1 275 markan ylittävältä osalta, joten asumisli-     musryhmän ehdottamalla 195 markalla lisäisi
32610: sän enimmäismäärä on 1 020 markkaa kuukau-           valtion menoja noin 80 miljoonalla markalla. Uu-
32611:                                                      distukseen ei ole toistaiseksi valtiontaloudellisia
32612:                                                      edellytyksiä.
32613: 
32614: 
32615: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
32616: 
32617:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
32618: 
32619: 
32620: 2
32621: Ministems svar                                         KK 837/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
32622: 
32623: 
32624: 
32625: 
32626: Tili riksdagens talman
32627: 
32628: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         När den gällande hyresgränsen för bostadstill-
32629: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   lägg bestämdes år 1992 anpassades den till nor-
32630: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik-      men för det allmänna bostadsbidraget för delade
32631: ko Kuoppa /vänst m.fl. undertecknade skriftliga      bostäder. Normen varierade då beroende på kom-
32632: spörsmål SS 83 7/2000 rd:                            mungrupp från 1 388 till 1 175 mark. 1 år varie-
32633:                                                      rar samma norm från 1 395 till 1 133 mark. Det
32634:        Vad avser regeringen göra för att inte        allmänna bostadsbidraget har emellertid de se-
32635:       den gräns för boendekostnaderna som            naste åren skurits ned av inbesparingsskäl och så-
32636:       beaktas i studiestödets bostadstillägg de      ledes motsvarar normen för det allmänna bo-
32637:       Jaeta hela tiden skall bli lägre ochför att    stadsbidraget inte den allmänna hyresutveckling-
32638:       den bättre skall svara mot den allmänna        en.
32639:       utvecklingen av boendekostnaderna?                1 en studiestödsutvärdering som undervis-
32640:                                                      ningsministeriet beställde hösten 1999 och som
32641: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      överläts till kulturministem i maj 2000 ansågs
32642: föra följande:                                       den låga hyresgränsen som det största problemet
32643: Bostadsstödet för studerande förenhetligades         vad gäller studiestödets bostadstillägg. Utred-
32644: 1.5.2000 så att alla studerande som bor i en hy-     ningsgruppen ansåg att hyresgränsen i rimlig
32645: resbostad började omfattas av systemet med stu-      grad borde följa de verkliga boendekostnaderna
32646: diestöd i form av bostadstillägg, om de inte har     och att nivån regelbundet borde justeras. Efter-
32647: bam. Samtidigt höjdes stödprocenten för bo-          som hyresgränsen påverkar utkomsten under stu-
32648: stadstillägg från 67 procent till samma nivå som     diet den borde justeringen enligt forskama göras
32649: det allmänna bostadsbidraget. Sedan början av        så snart som möjligt. Utgående från bostadsbi-
32650: maj 2000 är bostadstillägget inom studiestödet       dragstagarnas genomsnittliga hyra borde hyres-
32651: 80 procent av månadshyran för studiebostaden,        gränsen höjas med 195 mk och utgående från den
32652: av vederlaget för en bostadsrättsbostad eller av     allmänna hyresnivån med 270 mk.
32653: jämförbara månatliga boendeutgifter av fast stor-       Även undervisningsministeriet anser att det
32654: lek enligt hyreskontraktet. Boendeutgiftema be-      största problemet när det gäller studiestödets bo-
32655: aktas inte till dendel de överstiger 1 275 mk och    stadstillägg är den låga nivån på hyresgränsen.
32656: följaktligen uppgår bostadstillägget maximalt till   En höjning av hyresgränsen med 195 mk såsom
32657:  1 020 mk i månaden. Det maximala bostadstill-       utredningsgruppen föreslog, skulle öka statens
32658: lägget steg alltså med 19,4 procent.                 utgifter med cirka 80 milj. mk. Tillsvidare sak-
32659:                                                      nas statsekonomiska förutsättningar för en sådan
32660:                                                      reform.
32661: 
32662: 
32663: 
32664: Helsingfors den 17 november 2000
32665: 
32666:     Kulturminister Suvi Linden
32667: 
32668:                                                                                                      3
32669:                                                                KK 838/2000 vp -     Ola Rosendahl /r
32670: 
32671: 
32672: 
32673: 
32674:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 838/2000 rd
32675: 
32676:                                              Tryggande av investeringsstöd tili mindre ham-
32677:                                              nar
32678: 
32679: 
32680: 
32681: 
32682: Tili riksdagens talman
32683: 
32684: Inom EU-parlamentet och ministerrådet behan<.1-       inte lämnas utanför EU:s stödsystem bara därför
32685: las för närvarande en fråga om att minska antalet     att investeringsprojekten är relativt små. De
32686: TEN-hamnar. Ett förslag går ut på att kriteriet för   finska hamnarna tvingas att konkurrera med
32687: TEN-hamnarna skulle höjas från 1 miljon ton till      hamnar i Ryssland och Baltikum som inte alltid
32688: 1,5 miljoner ton. Ändringen skulle innebära att       följer internationella avtal. De finska hamnarna
32689: de hamnar i Finland som tillhör TEN-nätverket         har dessutom särkostnader för vintersjöfarten
32690: (Trans-European Networks) minskas från 22 tili        som inte belastar de mellaneuropeiska hamnarna.
32691: 14. Bl.a. hamnarna i Valkom, Vasa och Jakob-
32692: stad skulle falla utanför. 1 jämförelse med Mel-      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32693: laneuropa är de finska hamnarna betydligt             ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
32694: mindre på grund av vår långa kuststräcka, men         ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
32695: ändå viktiga för transporterna.                       av statsrådet:
32696:    TEN-nätverket utvecklas med hjälp av bidrag,
32697: som också borde beröra mindre hamnar. TEN-                   Vilka åtgärder avser regeringen vidta
32698: nätverket beviljar investeringsstöd och bidrag,             för att trygga planerings- och investe-
32699: som inte alltid kan ersättas ur EU:s strukturfon-           ringsstöd tili de mindre hamnarna i Fin-
32700: der. De mindre hamnarna i EU:s periferi borde               land?
32701: 
32702: 
32703: Helsingfors den 27 oktober 2000
32704: 
32705:     Ola Rosendahl /sv
32706: 
32707: 
32708: 
32709: 
32710:                                                                                             Version 2.0
32711: Suomennos                                                      KK 838/2000 vp - Ola Rosendahl /r
32712: 
32713: 
32714: 
32715: 
32716:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 838/2000 vp
32717: 
32718:                                             Investointitukien turvaaminen pienille
32719:                                             satamille
32720: 
32721: 
32722: 
32723: 
32724: Eduskunnan puhemiehelle
32725: 
32726: ED-parlamentissa ja ministerineuvostossa käsi-       pitäisi jättää EU:n tukijärjestelmän ulkopuolelle
32727: tellään tällä hetkellä kysymystä TEN -satamien       ainoastaan sen vuoksi, että ne ovat suhteellisen
32728: määrän vähentämisestä. Yhtenä ehdotuksena on         pieniä. Suomen satamat joutuvat kilpailemaan
32729: TEN-satamien kriteerin kohottaminen 1 miljoo-        Venäjän ja Baltian maiden satamien kanssa, jot-
32730: nasta tonnista 1,5 miljoonaan tonniin. Muutos        ka eivät aina noudata kansainvälisiä sopimuksia.
32731: merkitsisi Suomessa TEN-verkostoon (Trans-           Suomen satamilla on lisäksi talvimerenkulusta
32732: European Networks) kuuluvien satamien vähen-         aiheutuvia erityiskustannuksia, jotka eivät rasita
32733: tämistä 22:sta 14:ään. Muun muassa Valkon,           Keski-Euroopan satamia.
32734: Vaasan ja Pietarsaaren satamat jäisivät ulkopuo-
32735: lelle. Keski-Eurooppaan verrattuna Suomen sata-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32736: mat ovat huomattavasti pienempiä pitkän rannik-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32737: kokaistamille vuoksi, mutta ne ovat kuitenkin tär-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32738: keitä kuljetuksille.                                 vaksi seuraavan kysymyksen:
32739:    TEN-verkostoa kehitetään avustuksilla, joi-
32740: den tulisi koskea myös pienehköjä satamia. TEN-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32741: verkosto myöntää investointitukia ja avustuksia,           tyä suunnittelu- ja investointilukien tur-
32742: joita ei aina voida maksaa EU:n rakennerahas-              vaamiseksi Suomen pienille satamille?
32743: toista. EU:n äärilaidalla olevia pieniä satamia ei
32744: 
32745: 
32746: 
32747: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
32748: 
32749:     Ola Rosendahl /r
32750: 
32751: 
32752: 
32753: 
32754: 2
32755: Ministerin vastaus                                            KK 838/2000 vp -      Ola Rosendahl /r
32756: 
32757: 
32758: 
32759: 
32760: Eduskunnan puhemiehelle
32761: 
32762: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       sessä. Nykyisissä, vuonna 1996 voimaan tulleis-
32763: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       sa suuntaviivoissa kaikki EU:n satamat kuuluvat
32764: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        TEN-verkkoon ja voivat periaatteessa saada
32765: vastattavaksi kansanedustaja Ola Rosendahlin /r      EU:lta rahoitustukea. Jo muutaman vuoden ajan
32766: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              EU:n toimielimissä on ollut käsiteltävänä hanke
32767: 838/2000 vp:                                         TEN-verkkoon kuuluvien satamien nimeämisek-
32768:                                                      si ja TEN-satamien kriteerien määrittelemiseksi.
32769:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      Euroopan parlamentti kannattaa TEN-satamille
32770:       tyä suunnittelu- ja investointilukien tur-     tiukempia kriteerejä kuin ministerineuvosto.
32771:       vaamiseksi Suomen pienille satamille?          Suomi on johdonmukaisesti kannattanut neuvos-
32772:                                                      ton esittämiä lievempiä kriteereitä. Yhteisym-
32773: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        märrystä ei toistaiseksi ole löytynyt. Seuraavaksi
32774: ti seuraavaa:                                        asia etenee vuoden 2001 alkupuolella ns. sovitte-
32775: Satamat ovat Suomessa useimmiten kunnallisia         lumenettelyyn. Neuvoston ja parlamentin yhtei-
32776: liikelaitoksia tai joissakin tapauksissa yhtiöitä.   sen sovittelukomitean on löydettävä ratkaisu kol-
32777: Yleinen satama voi olla myös täysin yksi-            messa kuukaudessa - muuten hanke raukeaa.
32778: tyisomistuksessa. Satamien tukeminen valtion tai     Määräaikaa voidaan kerran jatkaa kuukaudella.
32779: EU:n varoin on ongelmallista, koska satamat kil-     Suomen vaikutusmahdollisuudet riippuvat pit-
32780: pailevat keskenään ja tuki vääristää kilpailua.      kälti siitä, saako se näkemyksilleen tukea muilta
32781: Kaikkien satamien tasapuolinen tukeminen ei ole      mailta.
32782: tarkoituksenmukaista. Suomessa valtio on tuke-           Suomelle satamien kuuluminen TEN-liiken-
32783: nut satamainvestointeja työllisyyssyistä.            neverkkoon on periaatteellisesti tärkeää. TEN-
32784:    Kuten kysymyksessä todetaan, ns. TEN-sata-        tukien saannin kannalta asia ei ole yhtä tärkeä,
32785: mien kriteerien määrittely on vireillä EU:ssa.       koska EU ei em. kilpailusyistä juuri myönnä sa-
32786: Yleiseurooppalaisen          TEN-liikenneverkon      tamille tukea. Esim. vuonna 2000 EU:lle tehdyis-
32787: (Trans-European Networks) laajuus ja ominai-         tä 32:sta satamiin liittyvästä TEN-tukihakemuk-
32788: suudet määritellään ns. TEN-suuntaviivapäätök-       sesta vain kaksi hyväksyttiin.
32789: 
32790: 
32791: 
32792: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2001
32793: 
32794:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
32795: 
32796: 
32797: 
32798: 
32799:                                                                                                      3
32800: KK 838/2000 vp - Ola Rosendahl /r                                                        Ministems svar
32801: 
32802: 
32803: 
32804: 
32805: Tili riksdagens talman
32806: 
32807: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       sedan 1996, hör alla EU:s hamnar till TEN-nät-
32808: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    verket och kan i princip få finansieringsstöd från
32809: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ola        EU. Redan i ett par års tid har ett projekt som gäl-
32810: Rosendahl /sv undertecknade skriftliga spörsmål       ler att utse de hamnar som hör till TEN-nätverket
32811: SS 838/2000 rd:                                       och definiera kriteriema för TEN-hamnama va-
32812:                                                       rit uppe för behandling i EU:s organ. Europapar-
32813:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta          lamentet förespråkar strängare kriterier än minis-
32814:       för att trygga planerings- och investe-         terrådet för TEN-hamnama. Finland har konse-
32815:       ringsstöd tili de mindre hamnarna i Fin-        kvent omfattat de lindrigare kriterier som rådet
32816:       land?                                           har föreslagit. Tills vidare har samförstånd inte
32817:                                                       nåtts. Hämäst kommer ärendet i början av 2001
32818: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       att gå vidare till s.k. förlikningsförfarande. Rå-
32819: föra följande:                                        dets och parlamentets gemensamma förliknings-
32820: Hamnama i Finland är i allmänhet kornmunala           kommitte skall inom tre månader få fram en lös-
32821: affårsverk eller i vissa fall bolag. En allmän        ning- annars förfaller projektet. Tidsfristen kan
32822: hamn kan också vara helt i privat ägo. Att ge stöd    förlängas en gång med en månad. Finlands möj-
32823: till hamnama av statens eller EU:s medel är pro-      ligheter att påverka beror i stor utsträckning på
32824: blematiskt eftersom hamnama konkurrerar sins-         om landet får stöd för sina synpunkter av de an-
32825: emellan och då stöd snedvrider konkurrensen.          dra ländema.
32826: Det är inte ändamålsenligt att j ämlikt stöda alla       För Finland är det principiellt betydelsefullt
32827: hamnar. 1 Finland har staten stött hamninveste-       att hamnama hör till TEN-transportnätet. När det
32828: ringar av sysselsättningsskäl.                        gäller TEN-stöd är ärendet inte lika viktigt efter-
32829:     Så som anförs i spörsmålet är fastställandet av   som EU av nämnda konkurrensskäl inte i någon
32830: kriterier för de s.k. TEN-hamnama aktuellt inom       större utsträckning beviljar stöd till hamnarna.
32831: EU. 1 det s.k. TEN-riktlinjebeslutet definieras det   Av de 32 TEN-stödansökningar i fråga om ham-
32832: transeuropeiska transportnätets (Trans-Euro-          nar som inkom till EU år 2000, exempelvis, god-
32833: pean Networks) omfattning och egenskaper. En-         kändes bara två.
32834: ligt de nuvarande riktlinjema, som varit i kraft
32835: 
32836: 
32837: 
32838: Helsingfors den 3 januari 2001
32839: 
32840:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
32841: 
32842: 
32843: 
32844: 
32845: 4
32846:                                                            KK 839/2000 vp -     Pekka Vilkuna /kesk
32847: 
32848: 
32849: 
32850: 
32851:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 839/2000 vp
32852: 
32853:                                             Karjantuotannon investointien kustannusrajat
32854: 
32855: 
32856: 
32857: 
32858: Eduskunnan puhemiehelle
32859: 
32860: Maataloustuotannossa on menossa suuri raken-         pauksessa karjantuotannon rakennusten kehittä-
32861: nemuutos. Hallinto on halunnut vauhdittaa tätä       mistä alkaa haitata tuen ehtona oleva kustannus-
32862: mm. ohjaamalla EU:n EMOTR:n tukirahoja tuo-          katto, 1 000 markkaa/neliömetri. Maataloustuo-
32863: tannosta investointeihin, varsinkin Etelä-Suo-       tannossa rakentamiskustannukset eivät välttä-
32864: messa. Jossain määrin investoinnit ovatkin lähte-    mättä ole merkittävästi alempia kuin teollisuus-
32865: neet käyntiin edellisten vuosien epävarmuudesta      hallien rakentamisessa, jossa tuen edellytyksenä
32866: johtuneen hiljaisen kauden jälkeen.                  oleva katto on 4 000 markkaa neliömetriä kohti.
32867:    Tulevaisuuteen suuntautuvaa tuotannon kehit-
32868: tämistä rajoittavat kuitenkin useat tekijät. Epä-    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32869: varmuus tuotannon kannattavuudesta on iso ky-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32870: symys. Tällä hetkellä erityisesti kustannusten       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32871: nousu on uhkaamassa tuotannon kannattavuutta         vaksi seuraavan kysymyksen:
32872: ja investointimahdollisuuksia. Öljyn hinnan li-
32873: säksi lähes kaikki muutkin tuotantopanokset ovat           Millä tavalla hallitus aikoo ottaa huo-
32874: kohonneet lähes kaksinkertaisella vauhdilla ku-            mioon kustannusten nousun maatalou-
32875: luttajahintojen nousuvauhtiin verrattuna. Tämän            den tuotannon kehittämismahdollisuuk-
32876: on arvioitu nostaneen maatalouden kokonaiskus-             sissaja
32877: tannuksia noin 16 % kesästä 1999 lähtien.
32878:    Kustannusten nousu koskee myös rakennus-                aikooko hallitus helpottaa investointi-
32879: toimintaa. Näin investointien todelliset menot ei-         tuen ehtona olevia rakentamisen kustan-
32880: vät vastaa aiempia mallilaskelmia. Useassa ta-             nusrajoja?
32881: 
32882: 
32883: 
32884: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
32885: 
32886:     Pekka Vilkuna /kesk
32887: 
32888: 
32889: 
32890: 
32891:                                                                                               Versio 2.0
32892: KK 839/2000 vp -        Pekka Vilkuna /kesk                                               Ministerin vastaus
32893: 
32894: 
32895: 
32896: 
32897: Eduskunnan puhemiehelle
32898: 
32899: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa             tuna. Muissa maatalouden investointikohteissa
32900: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-             enimmäistuki on 20-25 prosenttia.
32901: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen                 Tärkeää on pyrkiä estämään se, että investoin-
32902: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vilkunan               titukijärjestelmä houkuttelisi esimerkiksi käyttä-
32903: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             mään turhan kalliita rakennusmateriaaleja tai va-
32904: 839/2000 vp:                                               rustelutasoja isomman markkamääräisen tuen
32905:                                                           saamiseksi. Tästä syystä Suomessa käytetään
32906:        Millä tavalla hallitus aikoo ottaa huo-            niin sanottuja ohjekustannuksia, joiden perus-
32907:        mioon kustannusten nousun maatalou-                teella tuki määräytyy, mikäli ohjekustannus on
32908:        den tuotannon kehittämismahdollisuuk-              alempi kuin rakennuksen suunnittelijan laatima
32909:        sissaja                                            kustannusarvio. Ohjekustannukset määrätään
32910:                                                           maa- ja metsätalousministeriön rakentamisyksi-
32911:        aikooko hallitus helpottaa investointi-            kössä. Laskiessaan rakennuksen ohjekustannus-
32912:        tuen ehtona olevia rakentamisen kustan-            ta työvoima- ja elinkeinokeskukset ottavat huo-
32913:        11Usrajoja?                                        mioon rakennuskustannuksissa tapahtuvat muu-
32914: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen               tokset käyttäen Tilastokeskuksen laatimaa maa-
32915: seuraavaa:                                                talouden tuotantorakennusindeksiä. Näin maata-
32916:                                                           louden rakentamiseen vaikuttava kustannuskehi-
32917: Euroopan unioniin liittymisen myötä Suomen                tys näkyy sovellettavassa ohjekustannuksessa
32918: maatalouden asema muuttui ratkaisevasti. Nyt              noin kuukauden viiveellä. Sellaisissa investointi-
32919: markkinat määräävät hinnat ja tulotuet ovat yh-           tukikohteissa, kuten peltoviljelykoneissa, joita
32920: teisön säätelemiä. Lisäksi kun maatalous jälkeen-         varten ohjekustannusta ei määrätä, kustannusten
32921: jääneen rakenteensa takia tarvitsi ja yhä tarvitsee       kohoaminen vaikuttaa tuen määrään ilman vii-
32922: sopeutuakseen uusiin oloihin tuotantovälineis-            vettä.
32923: tön uudistamista ja yrityskoon kasvattamista, on              Totta on, että rakennuksen suunnittelijan laati-
32924: maatalouden investointien tukeminen ollut jäse-           ma kustannusarvio ylittää useimmissa tapauksis-
32925: nyysajan maatalouspolitiikan ensiarvoisen tär-            sa jonkin verran ohjekustannuksen. Tämä ei kui-
32926: keä tehtävä. Investointien voimakasta tukemista           tenkaan ole vain viime aikojen ilmiö, vaan sama
32927: tullaan jatkamaan alkaneella rahoituskaudella             tilanne on vallinnut aina. Ohjekustannusmenette-
32928: 2000-2006.                                                lyn avulla on nimittäin aivan tietoisesti haluttu
32929:    Varsinaisten tuotantorakennusten rakentami-            hillitä kustannuskehitystä ja samalla ohjata vilje-
32930: seen myönnettävä avustuksesta ja halpakorkoi-             lijöitä mahdollisimman taloudelliseen rakenta-
32931: sen lainan antamasta korkohyödystä koostuva               miseen. Maatalouden rakentamisinvestointien
32932: enimmäistuki on alkaneella rahoituskaudella 35-           tukemisen politiikka voidaankin kiteyttää niin,
32933: 55 prosenttia riippuen rakentamiskohteesta ja             että ohjekustannusten avulla vaikutetaan toteutu-
32934: viljelijän iästä, sillä nuorelle viljelijälle tuki voi-   viin kustannuksiin, mutta tukiprosentti ratkaisee
32935: daan myöntää viidellä prosenttiyksiköllä korotet-         tuen suuruuden.
32936: 
32937: 
32938: 
32939: 2
32940: Ministerin vastaus                                          KK 839/2000 vp -      Pekka Vilkuna /kesk
32941: 
32942: 
32943: 
32944:    Tällä hetkellä kustannusarvio saa ylittää ohje-    misella. Erityisesti tästä syystä parhaillaan harki-
32945: kustannuksen enintään 20 prosentilla. Monilla         taan mainitun 20 prosentin ylitysrajan laajenta-
32946: viljelijöillä ja viljelijöiden yhteenliittymillä on   mista. Tuki tultaisiin silti edelleen myöntämään
32947: kuitenkin ilmennyt halua ottaa käyttöön sellaista     ohjekustannuksen perusteella, jos se on kustan-
32948: uutta tekniikkaa, jonka vaikutuksesta 20 prosen-      nusarviota alempi. Kuitenkin on selvää, että oh-
32949: tin ylitysraja rikkoutuu, mutta jonka tekniikan       jekustannusjärjestelmä seuraa aikaansa niin, että
32950: käyttöönottoa voidaan perustella esimerkiksi          uudet, hyviksi ja kannattaviksi havaittavat tuo-
32951: ison kotieläinyrityksen toiminnan mahdollista-        tantomenetelmät tulevat tuen piiriin.
32952: 
32953: 
32954: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
32955: 
32956:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32957: 
32958: 
32959: 
32960: 
32961:                                                                                                         3
32962: KK 839/2000 vp - Pekka Vilkuna /kesk                                                       Ministerns svar
32963: 
32964: 
32965: 
32966: 
32967: Tili riksdagens talman
32968: 
32969: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          kan få stödet förhöjt med fem procentenheter.
32970: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-       För övriga investeringsobjekt inomjordbruket är
32971: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek-          maximistödet 20-25 %.
32972: ka Vilkuna /cent undertecknade skriftliga spörs-            En viktig strävan är att förhindra att systemet
32973: mål SS 839/2000 rd:                                      med investeringsstöd lockar stödtagare att exem-
32974:                                                         pelvis andända onödigt dyra byggmaterial eller
32975:         På vilket sätt ämnar regeringen beakta           dyr utrustning i hopp om ett större stödbelopp.
32976:         kostnadsstegringen när det gäller möj-           Därför tillämpar man i Finland s.k. riktgivande
32977:         ligheterna att utveckla jordbrukspro-            kostnader för fastställande av stödet i sådana fall
32978:         duktionen och                                    där den riktgivande kostnaden är lägre än det
32979:                                                          kostnadsförslag som den som planerat byggna-
32980:         ämnar regeringen lindra de kostnads-             den har framlagt. De riktgivande kostnaderna
32981:         gränser som utgör villkor för investe-           fastställs av jord- och skogsbruksministeriets
32982:         ringsstödet?                                    byggnadsenhet. När arbetskrafts- och närings-
32983: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         centralerna räknar ut de riktgivande kostnaderna
32984: föra följande:                                           för en byggnad beaktas ändringarna i byggkost-
32985:                                                         naderna med iakttagande av det produktions-
32986: 1 och med att Finland anslöt sig till Europeiska        byggnadsindex för jordbruket som Statistikcen-
32987: unionen har jordbrukets ställning ändrats på ett        tralen fastställt. Med hjälp av detta index kan den
32988: avgörande sätt. Numera bestäms priserna av              kostnadsutveckling som påverkar byggandet
32989: marknaden och inkomststöden regleras av ge-             inomjordbruket beaktas i de riktgivande kostna-
32990: menskapen. När jordbruket dessutom på grund av          derna med ungefår en månads fördröjning. 1 frå-
32991: sin otidsenliga struktur och för att anpassa sig till   ga om sådana investeringsstödobjekt, t.ex. ma-
32992: de nya förhållandena behövde och fortfarande            skiner som används för åkerbruk, för vilka det
32993: behöver en modernare produktionsutrustning och          inte fastställs några riktgivande kostnader påver-
32994: större företagsenheter, har stödjandet av investe-      kar en kostnadsstegring stödbeloppet utan dröjs-
32995: ringar inomjordbruket spelat en synnerligen vik-        mål.
32996: tig roll i den jordbrukspolitik som bedrivits un-           Ett faktum är att det kostnadsförslag som
32997: der medlemskapet. Det omfattande stödjandet av          gjorts upp av den som planerat byggnaden allt
32998: investeringar kommer att fortsätta under den re-        som oftast överskrider de riktgivande kostnader-
32999: dan påbörjade finansieringsperioden 2000-               na i viss mån. Detta är dock inte något nytt feno-
33000: 2006.                                                   men, utan situationen har alltid varit densamma.
33001:    Maximistödet, som består av stöd för byggan-         Med hjälp av de riktgivande kostnadema har man
33002: de av egentliga produktionsbyggnader och av             nämligen helt medvetet velat dämpa kostnadsut-
33003: ränteförmåner till följd av beviljandet av lågrän-      vecklingen och samtidigt fåjordbrukama att byg-
33004: telån, är under den påbörjade finansieringsperio-       ga så ekonomiskt som möjligt. Den politik som
33005: den 35-55% beroende på byggnadsobjektet och             hänför sig till stödjandet av byggnadsinveste-
33006: jordbrukarens ålder, eftersom unga jordbrukare          ringar inom jordbruket kan sålunda sammanfat-
33007: 
33008: 
33009: 4
33010: Ministerns svar                                            KK 839/2000 vp -      Pekka Vilkuna /kesk
33011: 
33012: 
33013: tas så, att man med hjälp av de riktgivande kost-    hetsbetingelser för ett stort husdjursföretag. 1
33014: naderna försöker påverka de faktiska kostnader-      synnerhet detta har lett tili att man håller på att
33015: na, medan stödprocenten avgör storleken på stö-      bereda en förstoring av nämnda maximigräns på
33016: det.                                                 20 %. Avsikten är att stödet även framöver skall
33017:    För närvarande får kostnadsförslaget överskri-    beviljas på grundval av de riktgivande kostnader-
33018: da de riktgivande kostnaderna med högst 20 %.        na, om dessa är lägre än kostnadsförslaget. Det är
33019: Många jordbrukare och jordbrukarsammanslut-          dock klart att systemet med riktgivande kostna-
33020: ningar har dock visat intresse för sådan ny teknik   der följer sin tid på ett sådant sätt att nya produk-
33021: som innebär att denna maximigräns om 20 %            tionsmetoder som har konstaterats vara bra och
33022: överskrids, men där ibruktagandet av tekniken        lönsamma kommer att omfattas av stödet.
33023: kan motiveras med att detta t.ex. ger verksam-
33024: 
33025: 
33026: Helsingfors den 16 november 2000
33027: 
33028:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
33029: 
33030: 
33031: 
33032: 
33033:                                                                                                        5
33034:                                                                   KK 840/2000 vp -      Veijo Puhjo /vas
33035: 
33036: 
33037: 
33038: 
33039:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 840/2000 vp
33040: 
33041:                                               Sairausvakuutuksen nollapäivärahojen ongel-
33042:                                               mat
33043: 
33044: 
33045: 
33046: 
33047: Eduskunnan puhemiehelle
33048: 
33049: Kun sairauspäivärahoja leikattiin vuoden 1996          seuranta ei yleensä onnistu, koska ei ole olemas-
33050: alussa voimaan tulleella lailla, tulivat mahdolli-     sa sairauteen perustuvaa etuutta, jonka takia hen-
33051: seksi ns. nollapäivärahat Henkilöt, joilla ei ole      kilö asioisi Kelan paikallistoimistossa. On myös
33052: ollut ansiotuloja, eivät saa sairastaessaan sairaus-   vaikea perustella sitä, että karenssitapauksissa
33053: päivärahaa, mutta eräissä tilanteissa heidät rin-      kansaneläke ja työeläke alkavat eri aikoina. Ka-
33054: nastetaan sairauspäivärahaa saaviin henkilöihin.       renssi aiheuttaa ongelmia oikeusturvan kannalta,
33055: Kansaneläkelakiin tehtiin silloin muutos, jonka        erityisesti silloin, kun 300 päivän karenssi toteu-
33056: mukaan saurauspäivärahaoikeutta vailla olevat          tuu useammassa jaksossa. Karenssi ja "nollaetuu-
33057: henkilötjoutuvat odottamaan 300 arkipäivää työ-        den" selittäminen sen piiriin joutuneille ihmisil-
33058: kyvyttömyyseläkkeen alkamista. Tästä sääde-            le on erittäin vaikeata, ja se on yksi esimerkki so-
33059: tään kansaneläkelain 39 §:n 3 momentissa. Tätä         siaali turvalakien vaikeaselkoisuudesta.
33060: säädöstä on kutsuttu myös työkyvyttömyyseläk-             Helkan Hytin kirjoituksesta ilmenee, että
33061: keen karenssiksi.                                      vuonna 1999 tätä karenssia sovellettiin lähes
33062:    Tälle muutokselle ei esitetty erillisiä peruste-    1 200 tapauksessa. Tapausten määrä on kasvanut
33063: luja hallituksen esityksessä, joka koski vähim-        vuosi vuodelta sinä aikana, kun uutta lakia on so-
33064: mäispäivärahan poistamista ja tarveharkintaisen        vellettu.
33065: sairauspäivärahan luomista (HE 124/1995 vp).              Mielestäni tämä vuonna 1995 lakiin tullut
33066: Asiasta ei myöskään käyty lainkaan julkista kes-       muutos on virhe, joka tulisi pikaisesti korjata.
33067: kustelua ennen lain muutosta.                          Karenssin aiheuttamat ongelmat ovat selvästi
33068:    Tutkija Helka Hytti on Yhteiskuntapolitiikka-       suuremmat kuin mahdolliset hyödyt, joita ei ole
33069: lehden numerossa 4/2000 tuonut esille niitä on-        missään vaiheessa perusteltu.
33070: gelmia, joita näihin nollapäivärahoihin liittyy.
33071: Kansaneläkkeen karenssin piiriin joutuneet työ-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33072: kyvyttömät ovat suurimmaksi osaksi monella ta-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33073: valla syrjäytyneitä ihmisiä. Monille heistä perus-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33074: turvan epääminen työkyvyttömyyden alkutaipa-           vaksi seuraavan kysymyksen:
33075: leella merkitsee lisääntynyttä riskiä ongelmien
33076: jatkumiselle. Karenssin piiriin voi joutua myös              Onko hallitus valmis antamaan lakiesi-
33077: sattumanvaraisesti, jos päivärahan työedellytys              tyksen, jolla vuonna 1995 kansaneläke-
33078: puuttuu pitkän työuran tehneeltä henkilöltä. Ka-             lakiin lisätty ns. työkyvyttömyyseläk-
33079: renssi aiheuttaa myös ongelmia kuntoutuksen                  keen karenssi eli nollapäivärahalla ole-
33080: kannalta. Odotusajan kuluessa kuntoutustarpeen               vien odotusaika kumotaan?
33081: 
33082: 
33083:                                                                                                   Versio 2.0
33084: KK 840/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
33085: 
33086: 
33087: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
33088: 
33089:     Veijo Puhjo /vas
33090: 
33091: 
33092: 
33093: 
33094: 2
33095: Ministerin vastaus                                            KK 840/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
33096: 
33097: 
33098: 
33099: 
33100: Eduskunnan puhemiehelle
33101: 
33102: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       voitu maksaa sairauspäivärahaa. Samassa yhtey-
33103: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   dessä kuitenkin eduskunnan päätöksen mukaises-
33104: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       ti säädettiin vakuutetun oikeudesta tarveharkin-
33105: vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puhjon /vas      taiseen sairauspäivärahaan silloin, kun vakuute-
33106: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             tun vuosityötulot jäävät alle mainitun rajan. Va-
33107: 840/2000 vp:                                        kuutetun toimeentulon kannalta välttämätöntä
33108:                                                     tarveharkintaista päivärahaa voidaan suorittaa
33109:       Onko hallitus valmis antamaan lakiesi-        työkyvyttömyyden kestettyä vähintään 60 päi-
33110:       tyksen, jolla vuonna 1995 kansaneläke-        vää. Tarveharkintaisen päivärahan suuruus mää-
33111:       lakiin lisätty ns. työkyvyttömyyseläk-        räytyy vakuutetun ja tämän puolison tulojen pe-
33112:       keen karenssi eli nollapäivärahalla ole-      rusteella ja sen määrä on enintään 60 markkaa.
33113:       vien odotusaika kumotaan?                         Sairausvakuutuslain 15 §: ssä säädetään työs-
33114:                                                     säoloedellytyksestä, jonka täyttyminen on edel-
33115: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lytyksenä sairauspäivärahan suorittamiselle. Si-
33116: ti seuraavaa:                                       ten sairauspäivärahan suorittamisen edellytykse-
33117: Sairausvakuutuslain 14 §:n mukaan vakuutetul-       nä on, ettei 16 vuotta täyttänyt vakuutettu ole ol-
33118: le suoritetaan sairaudesta johtuvan työkyvyttö-     lut välittömästi ennen työkyvyttömyyden alka-
33119: myyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvaa-         mista edeltänyttä kolmen kuukauden aikaa omas-
33120: miseksi päivärahaa. Suoritettavan päivärahan        ta syystään vailla omaa tai toisen työtä. Omana
33121: suuruus määräytyy ensisijaisesti sairausvakuu-      työnä on pidetty vakuutetun omassa tai hänen
33122: tuslain 16 § :n mukaisesti vakuutetun verotuk-      perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä, amma-
33123: sessa todettujen työtulojen mukaan. Sairausva-      tissa tahi maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudes-
33124: kuutusasetuksen 9 §:n mukaan päiväraha määrä-       sa suorittamaa työtä, itsenäistä tieteellistä työtä
33125: tään työkyvyttömyyden alkamista edeltäneenä         sekä päätointa vastaavaa opiskelua oppilaitok-
33126: vuonna vahvistetussa verotuksessa todettujen        sessa tai ammattikurssilla. Käytännössä vakuute-
33127: työtulojen perusteella. Mainitun asetuksen          tun ei ole katsottu olleen omasta syystään vailla
33128: 10 §:n mukaan päiväraha voidaan vahvistaa va-       työtä, jos hän on ollut työttömänä työnhakijana
33129: kuutetun hakemuksesta työkyvyttömyyttä edeltä-      työvoimatoimistossa. Näin ollen jo hyvin lyhyt-
33130: neiden kuuden kuukauden työtulojen perusteel-       aikainen työssäolo tai työnhakijana olo työkyvyt-
33131: la. Mikäli ne ovat 20 prosenttia suuremmat kuin     tömyyttä edeltäneiden kolmen kuukauden aika-
33132: verotuksessa vahvistetut, päiväraha vahvistetaan    na oikeuttaa sairauspäivärahaan.
33133: kuuden kuukauden tulojen perusteella.                  Vähimmäispäivärahan poistamista perustel-
33134:    Vuoden 1996 alusta voimaan tulleella sairaus-    tiin hallituksen esityksessä (HE 124/1995 vp)
33135: vakuutuslain muutoksella ( 1500/ 1995) sairaus-     muun muassa sillä, että päivärahatyyppisiä
33136: vakuutuksesta poistettiin vähimmäispäivärahat       etuuksia maksettaisiin korvausperiaatteen mu-
33137: lukuun ottamatta äitiys-, isyys- tai vanhempain-    kaan silloin, kun vakuutetulle on aiheutunut to-
33138: päivärahaa. Siten vakuutetuille, joiden vuosityö-   dellista ansionmenetystä. Ehdotettu menettely
33139: tulo vuonna 2000 jää alle 5 390 markan, ei ole      noudattaa paremmin myös vakuutusperiaatetta,
33140: 
33141: 
33142:                                                                                                      3
33143: KK 840/2000 vp- Veijo Puhjo /vas                                                        Ministerin vastaus
33144: 
33145: 
33146: sillä työtuloista on maksettu vakuutusmaksut Li-         rahan taso oli aina korkeampi kuin työeläkkeellä
33147: säksi esityksessä on todettu, että vähimmäispäi-         saatu työtulo.
33148: väraha on tullut erillisenä etuutena muutoin työ-           Sovitettaessa yhteen sairauspäivärahaa ja työ-
33149: tulojen perusteella määräytyvään järjestelmään.          kyvyttömyyseläkkeitä on pidetty tärkeänä, että
33150: Sairausvakuutuspäivärahan tarkoituksena on               kansaneläkelain ja työeläkelakien mukaiset eläk-
33151: korvata lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä ai-           keet alkavat samaan aikaan. Kansaneläkelain
33152: heutuvaa työansion menetystä. Myös sosiaalitur-          39 §:n 3 momentin mukaan, sellaisena kuin se
33153: vasta saadut kokemukset osoittavat, ettei lyhytai-       oli ennen 1.1.1996, oikeus työkyvyttömyyseläk-
33154: kaisen sairauden aikana synny olennaista toi-            keeseen alkoi aikaisintaan sairauspäivärahan
33155: meentulon menetystä. Myöskään sosiaalipoliitti-          enimmäissuoritusajan jälkeen. Päivärahan enim-
33156: sia perusteita ei ole ollut sille, että henkilön tulot   mäissuoritusaika vahvistetaan myös silloin, kun
33157: nousevat hänen sairastuessaan.                           päivärahan määrä on 0 markkaa. Ennen 1.1.1996
33158:    Työeläkelain 4 d §:n 1 momentin mukaan                niillä vakuutetuilla, joilla ei ollut oikeutta sai-
33159: työkyvyttömyyseläkettä voidaan suorittaa aikai-          rauspäivärahaan työedellytyksen puuttumisen
33160: sintaan sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päät-        vuoksi, oli oikeus kansaneläkkeeseen työkyvyt-
33161: tymisen jälkeen eli 150 ensimmäisen päivärahan           tömyyden alkamisesta lukien. Mikäli kansanelä-
33162: suorituspäivän ja tämän jälkeisten viiden tai nel-       kelain 39 §:n 3 momenttia ei olisi muutettu
33163: jän täyden kalenterikuukauden jälkeen. Työelä-           1.1.1996 alkaen, olisivat nämä vakuutetut pääs-
33164: kelakien mukainen työkyvyttömyyseläke voi al-            seet parempaan asemaan kuin työedellytyksen
33165: kaa vasta sitten, kun päivärahaa on maksettu             täyttävät työtuloja vailla olevat vakuutetut. Työ-
33166: enimmäisajalta. Myös vakuutetulle, jolle ei työ-         kyvyttömyyseläkkeen alkaminen päivärahan
33167: tulojen vähäisyyden vuoksi makseta päivärahaa,           enimmäissuoritusajan jälkeen ei kuitenkaan kos-
33168: vahvistetaan päivärahaoikeuden perusteella ensi-         ke niitä vakuutettuja, joiden työkyvyttömyys on
33169: sijaisuusaika. Näin ollen työeläkelakien mukai-          alkanut, ennen kuin he ovat täyttäneet 15 vuotta.
33170: nen työkyvyttömyyseläke voi alkaa vasta päivä-              Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen ky-
33171: rahan ensisijaisuusajan jälkeen silloinkin, kun          symyksessä esiin tuodusta niin sanotusta nolla-
33172: päivärahan määrä on 0 markkaa. Poikkeukselli-            päivärahaongelmasta. Parhaillaan selvitetään,
33173: sesti työeläke voidaan myöntää heti työkyvyttö-          millaisia mahdollisuuksia on löytää ongelmaan
33174: myyden alusta lukien, jos vakuutettu ei ole lain-        sellainen ratkaisu, jossa kuntoutuksen ensisijai-
33175: kaan hakenut sairauspäivärahaa. Tämä työeläk-            suusperiaate säilyy mutta joka ei tuottaisi kysy-
33176: keen aikaruisaika perustuu vuonna 1982 toteutet-         myksessä mainitun ryhmän nollapäivärahaongel-
33177: tuun sosiaalivakuutusetuuksien verotusta koske-          maa. Selvitys on tarkoitus valmistella siten, että
33178: viin ratkaisuihin. Tällöin muun muassa sairaus-          se on mahdollista käsitellä vuoden 2002 talousar-
33179: päivärahat tulivat verotettaviksi tuloiksi ja päivä-     vioesityksen yhteydessä.
33180: 
33181: 
33182: 
33183: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
33184: 
33185:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
33186: 
33187: 
33188: 
33189: 
33190: 4
33191: Ministerns svar                                                 KK 840/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
33192: 
33193: 
33194: 
33195: 
33196: Tili riksdagens talman
33197: 
33198: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      rade vars årliga arbetsinkomst för 2000 understi-
33199: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-   ger 5 390 mk. 1 samband med detta föreskrevs
33200: rådet översänt fö1jande av r1ksdags1edamot Vei-      dock i en1ighet med riksdagens bes1ut om den
33201: jo Puhjo /vänst undertecknade skriftliga spörs-      försäkrades rätt till en behovsprövad sjukdagpen-
33202: må1 SS 840/2000 rd:                                  ning när de årliga arbetsinkomsterna understiger
33203:                                                      den nämnda summan. En behovsprövad sjukdag-
33204:        Å·r regeringen redo att avlåta ett lagför-    penning, som är nödvändig för den försäkrades
33205:        slag där den ifolkpensionslagen år 1995       utkomst, kan beta1as när arbetsoförmågan har på-
33206:        införda s.k. invaliditetspensionskaren-       gått minst 60 dagar. Be1oppet av den behovsprö-
33207:        sen, dvs. väntetiden för de som har noll-     vade sjukdagpenningen fastställs utgående från
33208:        dagpenning, upphävs?                          den försäkrades och makens inkomster och dess
33209:                                                      belopp uppgår till högst 60 mark.
33210: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-         1 15 § sjukförsäkrings1agen finns bestämmel-
33211: föra fö1jande:                                       ser om det villkor gällande tiden i arbete som
33212: En1igt 14 § sjukförsäkrings1agen beta1as en för-     måste uppfyllas för att sjukdagpenning skall kun-
33213: säkrad dagpenning i ersättning för inkomstbort-      na beta1as. Förutsättningen för att sjukdagpen-
33214: fall vid arbetsoförmåga till fö1jd av sjukdom. Be-   ningen skall kunna betalas är att en försäkrad
33215: 1oppet av den dagpenning som beta1as bestäms i       som har fyllt 16 år inte under den tid av tre må-
33216: första hand i en1ighet med 16 § sjukförsäk-          nader, som omedelbart föregått arbetsoförmå-
33217: rings1agen en1igt den försäkrades vid beskatt-       gans början, av egen förskyllan varit utan eget el-
33218: ningen konstaterade arbetsinkomster. En1igt 9 §      ler annans arbete. Såsom eget arbete har ansetts
33219: sjukförsäkringsförordningen fastställs dagpen-       arbete som utförts i den försäkrades eget eller i en
33220: ningen på grundva1en av den arbetsinkomst som        familjemed1ems företag, affår, yrke eller lant-,
33221: konstaterats vid beskattningen året före arbets-     skogs-, hem- eller annan hushållning, självstän-
33222: oförmågans inträde. Enligt 10 § i nämnda för-        digt vetenskap1igt arbete samt studier vid 1äroan-
33223: ordning kan dagpenningen på den försäkrades          stalt eller yrkeskurser, då de motsvarar huvud-
33224: ansökan fastställas på grundva1 av arbetsinkoms-     syssla. 1 praktiken har en försäkrad inte ansetts
33225: ten under de sex sista månaderna före arbetsoför-    vara utan arbete av egen förskyllan om han har
33226: mågans inträde. Om den är 20 % större än den in-     varit arbetslös arbetssökande vid arbetskraftsby-
33227: komst som konstaterats vid beskattningen, fast-      rån. På så sätt berättigar redan ett mycket kortva-
33228: ställs dagpenningen på basis av inkomsten under      rigt arbete eller en kortvarig period som arbetssö-
33229: de sex månadema.                                     kande under de tre månader som föregår arbets-
33230:    Genom den ändring av sjukförsäkrings1agen         oförmågan tili sjukdagpenning.
33231: (1500/1995) som trädde i kraft vid ingången av          Slopandet av minimidagpenningen motivera-
33232: 1996 ströks minimidagpenningen ur sjukförsäk-        des i regeringens proposition (RP 124/1995 rd)
33233: ringen med undantag av moderskaps-, fader-           bl.a. med att de dagpenningsbaserade förmåner-
33234: skaps- och förä1drarpenningen. Därmed har man        na enligt ersättningsprincipen skulle betalas då
33235: inte kunnat beta1a sjukdagpenning till de försäk-    den försäkrade har drabbats av ett faktiskt in-
33236: 
33237: 
33238:                                                                                                        5
33239: KK 840/2000 vp- Veijo Puhjo /vas                                                        Ministems svar
33240: 
33241: 
33242: komstbortfall. Den föres1agna praxisen fö1jer        en beskattningsbar inkomst och nivån på dagpen-
33243: även bättre ersättningsprincipen, eftersom för-      ningen var alltid högre än den arbetsinkomst som
33244: säkringspremiema har beta1ats på grundva1en av       erhållits med arbetspension.
33245: arbetsinkomstema. I propositionen konstatera-            Vid samordningen av sjukdagpenningen och
33246: des dessutom att minimidagpenningen har in-          inva1idpensionema har man ansett det vara vik-
33247: förts som en särski1d förmån i systemet, som i öv-   tigt att pensionema enligt folkpensions1agen och
33248: rigt baserar sig på arbetsinkomstema. Syftet med     arbetspensionslagen börjar samtidigt. Enligt
33249: sjukförsäkringsdagpenningen är att ersätta den       39 § 3 mom. folkpensionslagen, sådant det löd
33250: förlust av arbetsinkomst som förorsakas av kort-     före den 1 januari 1996, inträdde rätten tili inva-
33251: varig arbetsoförmåga. Också de erfarenheter man      liditetspension tidigast efter maximitiden för ut-
33252: fått av socia1skyddet visar att en kortvarig sjuk-   beta1ning av sjukdagpenning. Maximitiden för
33253: dom inte ger upphov tili någon väsent1ig förlust     utbeta1ning av dagpenning fastställs även då dag-
33254: av utkomst. Det har inte heller funnits några so-    penningens belopp är 0 mark. Före den 1 januari
33255: cia1po1itiska grunder för att en persons in-         1996 hade de försäkrade som inte hade haft rätt
33256: komster skall öka när han insjuknar.                 tili sjukdagpenning på grund av att villkoret gä1-
33257:    En1igt 4 d § 1 mom. 1agen om pension för ar-      lande tiden i arbete inte uppfylldes rätt tili fo1k-
33258: betstagare kan invalidpension utbeta1as tidigast     pension från och med att arbetsoförmågan börja-
33259: efter att primärtiden för sjukdagpenning gått ut,    de. Om inte 39 § 3 mom. folkpensionslagen hade
33260: dvs. efter de 150 första betalningsdagama för        ändrats den 1 januari 1996, skulle dessa försäkra-
33261: dagpenning och de påföljande fem eller fyra fu1-     de ha fått en bättre ställning än de försäkrade som
33262: la kalendermånadema. En invalidpension enligt        inte hade några arbetsinkomster, men som upp-
33263: arbetspensionslagama kan börja först när sjuk-       fyllde villkoret gällande tiden i arbete. Den om-
33264: dagpenning har betalats för den maximala tiden.      ständigheten att invaliditetspensionen börjar ef-
33265: Även för en försäkrad som på grund av låga ar-       ter maximitiden för utbetalning av dagpenning
33266: betsinkomster inte får dagpenning fastställs en      gäller emellertid inte de försäkrade vars arbets-
33267: primärtid på grundval av rätten till dagpenning.     oförmögenhet har uppkommit före 15 års ålder.
33268: Därmed kan invalidpensionen enligt arbetspen-            På social- och hälsovårdsministeriet är man
33269: sionslagama börja först efter dagpenningens pri-     medveten om det prob1em med s.k. nolldagpen-
33270: märtid även när dagpenningens belopp är 0 mark.      ning som tas upp i spörsmålet. Man utreder som
33271: I undantagsfall kan arbetspension beviljas genast    bäst vilka möjligheter det finns att hitta en sådan
33272: från det att arbetsoförmågan har börjat, om den      lösning där principen om att rehabilitering kom-
33273: försäkrade inte alls har ansökt om sjukdagpen-       mer i första hand kvarstår, men som inte förorsa-
33274: ning. Denna begynnelsetidpunkt för arbetspen-        kar prob1em med nolldagpenning för den grupp
33275: sion baserar sig på de lösningar i fråga om be-      som nämns i spörsmå1et. Avsikten är att utred-
33276: skattningen av sjukförsäkringsförmåner som ge-       ningen bereds så att den kan behandlas i sam-
33277: nomfördes 1982. Då blev bl.a. sjukdagpenning-        band med budgetpropositionen för 2002.
33278: 
33279: 
33280: 
33281: Helsingfors den 17 november 2000
33282: 
33283:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
33284: 
33285: 
33286: 
33287: 
33288: 6
33289:                                                                 KK 841/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
33290: 
33291: 
33292: 
33293: 
33294:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 84112000 vp
33295: 
33296:                                             Ammattikoulutuksen työharjoitteluun liitty-
33297:                                             vien asioiden ohjeistus
33298: 
33299: 
33300: 
33301: 
33302: Eduskunnan puhemiehelle
33303: 
33304: Uudistetun ammattikoulutusjärjestelmän mu-           mikä vääristää myös yritysten välisiä kilpailu-
33305: kaan oppilaiden työharjoitteluajat ovat pidenty-     edellytyksiä. Joissain yrityksissä lähes koko har-
33306: neet tuntuvasti koulutuksen aikana. Nykyisin         joittelujakso käsittää yksinkertaista vaihetyötä,
33307: ammattikoulujen kolmas vuosi on lähes koko-          jossa ammattitaidon kehittäminen jää mitättö-
33308: naan työharjoittelua.                                mäksi.
33309:     Oppilaiden työharjoittelun lisääntymisen            Oppilaat kokevat tilanteensa sekavaksi ja epä-
33310: myötä ei ole kuitenkaan luotu yhtenäisiä säädök-     oikeudenmukaiseksi, mikä vähentää työ- ja opis-
33311: siä tai sopimusmenettelyä, joilla työharjoittelus-   kelumotivaatiota.
33312: sa olevien oppilaiden palkka- ja työolosuhde-
33313: asioita säädeltäisiin. Työolosuhdekysymyksistä       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33314: sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti ilman       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33315: minkäänlaista valtakunnallista tai alakohtaista      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33316: ohjeistusta.                                         vaksi seuraavan kysymyksen:
33317:     Ohjeistuksen puuttuessa yrityksissä joudu-
33318: taan ratkomaan hyvin sekavasti oppilaiden työ-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33319: aika-, palkka-, vuosiloma-ja muita työharjoitte-           tyä sellaisten pelisääntöjen aikaansaa-
33320: luun liittyviä kysymyksiä. Samoin hankalia risti-          miseksi, joilla ammattikoulutuksen työ-
33321: riitatilanteita aiheutuu työtapaturmatilanteissa,          harjoittelussa oleville turvataan koh-
33322: koska ei ole selvää, kuuluuko työtapaturma yri-            tuulliset ja tasapuoliset työskentelyolo-
33323: tyksen vai oppilaitoksen vastuupiiriin.                    suhteet, tyydyttävät palkka- ja työehdot,
33324:     Sekavan käytännön seurauksena oppilaiden               työtapaturmatilanteissa vastuukysymys-
33325: työolosuhteiden ehdot työharjoittelun aikana               ten suhteen riidaton vakuutusturva työ-
33326: vaihtelevat suuresti. Toiset yritykset eivät esim.         terveyshuolto mukaan lukien ja taataan
33327: maksa palkkaa lainkaan, mutta toiset soveltavat            harjoitteluun liittyvän koulutuksen riit-
33328: oman alansa palkka- ja työehtoja.                          tävä määräja laatu?
33329:    Työharjoittelussa olevia oppilaita käytetään
33330: paikoin suoranaisesti ilmaisena työvoimana,
33331: 
33332: 
33333: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
33334: 
33335:     Veijo Puhjo /vas
33336: 
33337: 
33338:                                                                                               Versio 2.0
33339: KK 84112000 vp- Veijo Puhjo /vas                                                     Ministerin vastaus
33340: 
33341: 
33342: 
33343: 
33344: Eduskunnan puhemiehelle
33345: 
33346: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       työnantajaan, tai erikseen niin sovittaessa laati-
33347: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   malla työsopimus. Keskusjärjestöjen suosituk-
33348: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       sessa todetaan: "Keskusjärjestöjen mielestä kou-
33349: vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puhjon /vas      lutuksen osana oleva työn opetus, joka oppilaitos-
33350: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             ten ja yritysten sopimuksen perusteella siirretään
33351: 841/2000 vp:                                        oppilaitoksista työpaikoille (työssäoppiminen),
33352:                                                     tulisi toteuttaa ilman työsuhdetta ... Tämä ei kui-
33353:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     tenkaan estä työssäoppimisen toteuttamista työ-
33354:       tyä sellaisten pelisääntöjen aikaansaa-       suhteessa, mikäli siitä erikseen sovitaan oppi-
33355:       miseksi, joilla ammattikoulutuksen työ-       laan, oppilaitoksen ja yrityksen välillä."
33356:       harjoittelussa oleville turvataan koh-            Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
33357:       tuulliset ja tasapuoliset työskentelyolo-      16 §:n mukaan työpaikalla käytännön työtehtä-
33358:       suhteet, tyydyttävät palkka- ja työehdot,     vien yhteydessä jätjestettävä koulutus perustuu
33359:       työtapaturmatilanteissa vastuukysymys-        koulutuksenjärjestäjänja työpaikan väliseen kir-
33360:       ten suhteen riidaton vakuutusturva työ-       jalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuk-
33361:       terveyshuolto mukaan lukien ja taataan        sesta annetun asetuksen 5 §:n mukaan sopimuk-
33362:       harjoitteluun liittyvän koulutuksen riit-     sessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan
33363:       tävä määräja laatu?                           ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnan-
33364:                                                     tajille mahdollisesti maksettavista korvaoksista
33365: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämi-
33366: ti seuraavaa:                                       seen liittyvistä seikoista. Järjestöt ja opetusviran-
33367: Työssäoppimisen keskeiset pelisäännöt on mää-       omaiset ovat laatineet työssäoppimista koskevan
33368: ritelty uudistetussa ammatillista koulutusta        mallisopimuksen.
33369: koskevassa lainsäädännössä (L 63011998 ja               Työssäoppimispaikkojen tulee olla sellaisia,
33370: A 81111998). Lisäksi työssäoppimista ohjataan       että oppimistavoitteet voidaan saavuttaa ja nii-
33371: valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perus-       den tulee täyttää asetuksen 5 §:ssä määritellyt
33372: teissa. Työssäoppimiseen liittyviä työturvalli-     ehdot tuotanto- ja palvelutoiminnan, työvälineis-
33373: suus-, työaika- ja vakuutuskysymyksiä ja tulkin-    tön ja henkilökunnan suhteen. Vastuu tutkinnos-
33374: toja on selvitetty yhteistyössä työsuojeluviran-    ta ja tutkintotodistuksesta ja niin muodoin myös
33375: omaisten ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen       siitä, että oppimistavoitteiden saavuttaminen on
33376: kanssa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat        mahdollista myös työssäoppimisen aikana, on
33377: omalta osaltaan määritelleet pelisääntöjä jäsen-    koulutuksen järjestäjällä. Tämä koskee sekä työ-
33378: liitoilleen 20.1.1998 antamassaan suosituksessa     sopimussuhteista että ilman työsopimussuhdetta
33379: ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen ja         toteutettavaa työssäoppimista.
33380: työharjoittelun järjestämisestä.                        Jos työssäoppiminen tapahtuu työsopimussuh-
33381:     Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain       teessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuu-
33382: 16 §:n mukaan työssäoppiminen järjestetään si-      tuksen piirissä. Milloin näin ei ole, sovelletaan
33383: ten, että opiskelija ei ole työsopimussuhteessa     opiskelijatapaturman korvaamisesta annettua
33384: 
33385: 
33386: 2
33387: Ministerin vastaus                                              KK 841/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
33388: 
33389: 
33390: asetusta (851/1948). Opiskelijatapaturma-ase-         pimisen toteuttamiseksi on jo järjestetty tiedotus-
33391: tuksen uudistamista valmistellaan sosiaali- ja ter-   ta ja työpaikkaohjaajien ja opettajien koulutusta,
33392: veysministeriössä. Tarkoituksena on kehittää          on sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla edelleen
33393: asetusta muun ohella siten, että se ottaisi parem-    suurta tiedon tarvetta. Koulutusta ja tiedottamis-
33394: min huomioon työssäoppimisen.                         ta sekä kehittämishankkeita toteutetaan yhteis-
33395:    Työssäoppimisen sisällyttäminen koulutuk-          työssä työelämän kanssa laajassa työssäoppimi-
33396: seen on vuosikymmenen suurimpia muutoksia             sen tukiohjelmassa vuosina 1999-2004.
33397: ammatillisessa koulutuksessa. Vaikka työssäop-
33398: 
33399: 
33400: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
33401: 
33402:     Opetusministeri Maija Rask
33403: 
33404: 
33405: 
33406: 
33407:                                                                                                        3
33408: KK 84112000 vp- Veijo Puhjo /vas                                                            Ministems svar
33409: 
33410: 
33411: 
33412: 
33413: Tili riksdagens talman
33414: 
33415: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          varen eller, om därom särskilt avtalas, genom att
33416: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-       ett arbetsavtal görs upp. 1 sin rekommendation
33417: rådet översänt följande av riksdagsledamot Vei-          anser centralorganisationerna att den arbetsun-
33418: jo Puhjo /vänst undertecknade skriftliga spörs-          dervisning som utgör en del av utbildningen och
33419: mål SS 84112000 rd:                                      som på basis av ett avtal mellan läroanstaltema
33420:                                                          och företagen flyttas över från läroanstaltema till
33421:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta            arbetsplatserna (inläming i arbetet), skall genom-
33422:        för att åstadkomma sådana spelregler              föras utan arbetsförhållande. Enligt centralorga-
33423:        med vilka personer som deltar i yrkesut-          nisationema hindrar detta dock inte att inläming i
33424:        bildningens arbetspraktik garanteras              arbetet sker i ett arbetsförhållande, om eleven, lä-
33425:        skäliga och lika arbetsförhållanden, till-        roanstalten och företaget särskilt kommer över-
33426:        Jredsställande löne- och arbetsvillkor,           ens om detta.
33427:        ett obestridligt försäkringsskydd med                Enligt 16 § lagen om yrkesutbildning bygger
33428:        avseende på ansvarsfrågorna vid                   utbildningen på en arbetsplats i samband med
33429:        olycksfall i arbetet, inklusive företags-         praktiska arbetsuppgifter på ett skriftligt avtal
33430:        hälsovård, och tillräcklig omfattning             mellan utbildningsanordnaren och arbetsplatsen.
33431:        och kvalitet på utbildningen i samband            Enligt 5 § förordningen om yrkesutbildning be-
33432:        med praktiken?                                    stäms i avtalet om partemas uppgifter, hur hand-
33433:                                                          ledningen och bedömningen av den studerande
33434: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          skall ordnas, ersättningar som eventuellt skall be-
33435: föra följande:                                           talas till arbetsgivaren och andra nödvändiga om-
33436: De viktigaste spelreglerna för inlärning i arbetet       ständigheter som hänför sig till ordnandet avut-
33437: finns angivna i den reviderade lagstiftningen om         bildningen. Organisationema och undervisnings-
33438: yrkesutbildning (L 630/1998 och F 811/1998).             myndighetema har gjort upp ett modellavtal för
33439: lnlärningen i arbetet regleras också i de riksom-        inläming i arbetet.
33440: fattande grunderna för läroplanerna. Frågor som             De platser där inlämingen i arbetet sker skall
33441: gäller arbetarskydd, arbetstid och försäkringar i        vara sådana att inlämingsmålen kan uppnås. De
33442: samband med inlärningen i arbetet har utretts i          skall uppfylla de krav som anges i förordningens
33443: samråd med arbetarskyddsmyndigheterna och de             5 § i fråga om produktions- och serviceverksam-
33444: centrala arbetsmarknadsorganisationerna. De              het, arbetsutrustning och anställda. Det är utbild-
33445: centrala arbetsmarknadsorganisationerna har å            ningsanordnaren som ansvarar för examen och
33446: sin sida gjort upp spelreglerna i en rekommenda-         examensbetyget och därmed också för att inlär-
33447: tion till medlemsförbunden 20.1.1998. Rekom-             ningsmålen kan nås också under inlämingen i ar-
33448: mendationen gäller ordnande av inlärning i arbe-         betet. Detta gäller både sådan inläming i arbetet
33449: tet och arbetspraktik i anslutning till yrkesutbild-     som sker i ett arbetsavtalsförhållande och sådan
33450: nmgen.                                                   som sker utan arbetsavtal.
33451:    Enligt 16 § 1agen om yrkesutbildning skall in-           Om inlämingen i arbetet sker i ett arbetsav-
33452: lärningen i arbetet ordnas så att den studerande         talsförhållande omfattas den studerande av ar-
33453: inte står i ett arbetsavtalsförhållande till arbetsgi-   betsplatsens olycksfallsförsäkring. 1 annat fall
33454: 
33455: 4
33456: Ministerns svar                                                KK 84112000 vp- Veijo Puhjo /vas
33457: 
33458: 
33459: 
33460: tillämpas förordningen angående skadestånd för       det redan ordnats information och utbildning för
33461: olycksfall vid undervisning (851/1948). En revi-     arbetsplatshandledare och lärare om inlämingen i
33462: dering av förordningen bereds på social- och häl-    arbetet, finns det fortfarande ett stort informa-
33463: sovårdsministeriet. Avsikten är att utveckla för-    tionsbehov i läroanstaltema och på arbetsplatser-
33464: ordningen bl.a. så att den bättre beaktar inläming   na. Utbildning och information samt olika ut-
33465: i arbetet.                                           vecklingsprojekt genomförs i samarbete med ar-
33466:     Integreringen av inläming i arbetet i utbild-    betslivet i ett omfattande stödprogram för inlär-
33467: ningen är en av de största förändringama inom        ning i arbetet under åren 1999-2004.
33468: yrkesutbildningen under detta årtionde. Även om
33469: 
33470: 
33471: 
33472: Helsingfors den 22 november 2000
33473: 
33474:     Undervisningsminister Maija Rask
33475: 
33476: 
33477: 
33478: 
33479:                                                                                                     5
33480:                                                             KK 842/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
33481: 
33482: 
33483: 
33484: 
33485:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 842/2000 vp
33486: 
33487:                                              Arkeologinen tutkimus Suomessa
33488: 
33489: 
33490: 
33491: 
33492: Eduskunnan puhemiehelle
33493: 
33494: Arkeologinen tutkimus on korvaamaton väline           teettiä ja historiallista tietopohjaa vahvistavan
33495: menneisyytemme vanhimman vaiheen selvittä-            tutkimuksen.
33496: misessä. Samalla se auttaa nykyisyytemme,                 Maakuntamuseojärjestelmää perustettaessa
33497: oman identiteettimme ymmärtämisessä ja raken-         1980-luvun alussa oli tarkoituksena perustaa jo-
33498: tamisessa, mikä on erityisen tärkeää kansainvä-       kaiseen 20 maakuntamuseoon arkeologin toimi,
33499: listyvässä maailmassa.                                kuten muissa Pohjoismaissa oli jo ajat sitten teh-
33500:    Arkeologisessa tutkimuksessa on meneillään         ty. Tämän kauaskantoisen tavoitteen toteuttami-
33501: ankarastaresurssipulasta huolimatta varsin aktii-     nen kohentaisi arkeologisen tutkimuksen ja mui-
33502: vinen vaihe uusine kysymyksenasetteluineen.           naisjäännösten suojelun hälyttävän heikkoa ti-
33503: Viimeaikaiset tutkimustulokset ovatkin muutta-        laa. Mm. ympäristövaliokunnalle toimitetun tie-
33504: neet ja täydentäneet monin tavoin esihistoriaam-      don perusteella Museoviraston voimavarat eivät
33505: me ja asettaneet sen uuteen valoon. Esimerkiksi       riitä maamme n. 15 000 muinaisjäännöksen tut-
33506: Kaakkois-Suomen rautakauden kuva on muuttu-           kimukseen ja suojeluun, jatkuvaan maankäytön
33507: nut oleellisesti viimeaikaisten tutkimustulosten      seurantaan sekä uusien muinaisjäännösten etsin-
33508: johdosta.                                             tään ja inventointiin. Tämän työn onnistuminen
33509:    Eduskunnan ympäristövaliokunta kiinnitti           vaatii alueellisia toimijoita.
33510: mietinnössään YmVM 10/2000 vp (Valtioneu-
33511: voston selonteko valtakunnallisista alueiden-         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33512: käyttötavoitteista) huomiota mm. kulttuurihisto-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33513: riallisten kohteiden vajavaiseen inventointiin ja     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33514: asiaa käsitellessään Museoviraston vähäisiin re-      vaksi seuraavan kysymyksen:
33515: sursseihin.
33516:     Suomessa on ainoastaan parikymmentä ar-                 Onko valtioneuvosto valmis vahvista-
33517: keologin virkaa ja tointa. Erityisen vähän niitä on         maan arkeologista tutkimusta edesaut-
33518: eri maakunnissa. Tässä Kymenlaakson maakun-                 tamalla arkeologien toimien ja virkojen
33519: tamuseon arkeologin toimi on myönteinen poik-               perustamista esimerkiksi Museoviras-
33520: keus.                                                       ton yhteyteen ja
33521:    Ruotsissa tilanne on aivan toinen. Maassa on
33522: noin kaksisataa arkeologin tointa, mikä mahdol-             onko valtioneuvosto valmis tukemaan
33523: listaa laajan ja perusteellisen kansallista identi-         kuntien mahdollisuutta perustaa ar-
33524:                                                             keologien toimia maakuntamuseoihin?
33525: 
33526: 
33527: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2000
33528: 
33529:     Pentti Tiusanen /vas                                                                       Versio 2.0
33530: KK 842/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas                                                 Ministerin vastaus
33531: 
33532: 
33533: 
33534: 
33535: Eduskunnan puhemiehelle
33536: 
33537: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          hankkeiden aiheuttamat kaivaukset ja inventoin-
33538: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      nit toteutetaan hankkeen toteuttajan kustannuk-
33539: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          sella. Työllisyysvaroin tutkitaan ns. itsestään tu-
33540: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas      houtuvia muinaisjäännöksiä ja muinaisjäännök-
33541: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                siä, joiden tutkimusta voidaan perustella uusien
33542: 842/2000 vp:                                           työpaikkojen syntymisellä. Yksityisten maan-
33543:                                                        omistajien pienten maankäyttöhankkeiden ai-
33544:        Onko valtioneuvosto valmis vahvista-           heuttamat kaivaukset toteutetaan arkeologian
33545:        maan arkeologista tutkimusta edesaut-          osaston kahden koekaivausryhmän ohjelmassa.
33546:        tamalla arkeologien toimien ja virkojen        Viime vuosina kenttätöihin on ollut käytettävis-
33547:        perustamista esimerkiksi Museoviras-           sä n. 6 milj. markkaa, siitä n. 5 milj. markkaa ul-
33548:        ton yhteyteen ja                               kopuolista rahoitusta.
33549:                                                           Maankäyttöhankkeiden aiheuttamien kaivaus-
33550:        onko valtioneuvosto valmis tukemaan            ten lisäksi Museovirasto toteuttaa omilla varoil-
33551:        kuntien mahdollisuutta perustaa arkeo-         Iaan vuosittain myös puhtaasti tieteellisistä läh-
33552:        logien toimia maakuntamuseoihin?               tökohdista tehtäviä kaivauksia. Vuonna 2000 oli
33553: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mahdollista tehdä vain yksi tällainen kaivaus
33554: ti seuraavaa:                                         kohteena Kristiinankaupungin Susiluolan pa-
33555:                                                       leoliittinen luola-asuinpaikka.
33556: Arkeologisesta tutkimus- ja suojelutoiminnasta            Suojelun edellytyksenä ovat mahdollisimman
33557: vastaa Museovirastossa arkeologian osasto esi-        kattavat tiedot maan kiinteistä muinaisjäännök-
33558: historiallisen ajan ja rakennushistorian osasto       sistä. Tällä hetkellä arkeologisen inventoinnin ta-
33559: historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten      soa voidaan pitää hyvänä 164 kunnan osalta, tyy-
33560: osalta. Esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännök-   dyttävänä 184 kunnan osalta ja välttävänä 78
33561: siä tunnetaan Suomesta lähes 15 000, historialli-     kunnan osalta. 29:ää kuntaa ei ole inventoitu
33562: sen ajan kiinteiden muinaisjäännösten lukumää-        lainkaan. Inventoinnin kustannuksiin ja toteutta-
33563: ristä ei ole tarkkoja tietoja. Arkeologian osasto     miseen ovat osallistuneet Museoviraston lisäksi
33564: jakaantuu tutkimus- ja suojeluyksikköön, ko-          maakuntamuseot, maakunnan liitot ja kunnat.
33565: koelma- ja arkistoyksikköön ja muinaisjäännös-            Eräitä muinaismuistolain mukaisia suojeluteh-
33566: ten hoitoyksikköön. Vakinaisen henkilökunnan          täviä on 1990-luvulla delegoitu keskinäisin sopi-
33567: lukumäärä on 26. Heistä tutkimushenkilökuntaa         muksin kahdeksalle maakuntamuseolle (Turun
33568: on 20 ja avustavaa henkilökuntaa 6.                   maakuntamuseo, Pirkanmaan maakuntamuseo,
33569:    Muinaisjäännösten suojelua toteutetaan selvit-     Savonlinnan museo, Kainuun museo, Lapin maa-
33570: tämällämaankäyttö-ja kaavoitushankkeiden vai-         kuntamuseo, Satakunnan museo, Päijät-Hämeen
33571: kutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin, valmis-      maakuntamuseo, Pohjanmaan museo). 12 muuta
33572: telemalla tätä koskevat lausunnot ja tekemällä        maakuntamuseota eivät ole olleet halukkaita ot-
33573: hankkeiden aiheuttamat arkeologiset kenttätyöt        tamaan vastaan suojelutehtäviä, koska niistä
33574: Yleisten ja suurehkojen yksityisten maankäyttö-       useimmissa ei ole päätoimista arkeologia.
33575: 
33576: 
33577: 2
33578: Ministerin vastaus                                        KK 842/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
33579: 
33580: 
33581:     Opetusministeriö asetti keväällä 1999 maaher-   ten. Siihen liittyen selvitetään mm. mahdolli-
33582: ra Heikki Kosken johdolla toimineen museopo-        suuksia hajauttaa tehtäviä aluetasolle siten, että
33583: liittisen toimikunnan, joka luovutti mietintönsä    myös niiden hoitamiseen tarvittavat resurssit voi-
33584: ministeriölle helmikuussa 2000. Toimikunta esit-    daan turvata. Tehtävien delegoimisen tavoittee-
33585: ti, että Museovirastosta muodostettaisiin Museo-    na olisi myös vapauttaa resursseja Museoviras-
33586: ja kulttuuriympäristöalan kehittämiskeskus ja       tossa tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelutehtä-
33587: että kulttuuriympäristön suojelutehtäviä hajau-     viin. Myös opetusministeriön toiminta- ja talous-
33588: tettaisiin maakuntamuseoille, joihin olisi perus-   suunnitelmassa esitetään lisäresursseja arkeolo-
33589: tettava arkeologin virat.                           giseen tutkimukseen sekä kulttuuriympäristöjä
33590:     Museo 2000 -mietinnön pohjalta on käynnis-      koskevan inventointityön rahoittamiseen ja kult-
33591: tymässä Museoviraston organisaatiouudistuksen       tuuriympäristön tietojärjestelmien kehittämi-
33592: valmistelu valtioneuvoston periaatepäätöstä var-    seen.
33593: 
33594: 
33595: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2000
33596: 
33597:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
33598: 
33599: 
33600: 
33601: 
33602:                                                                                                     3
33603: KK 842/2000 vp -      Pentti Tiusanen /vas                                               Ministerns svar
33604: 
33605: 
33606: 
33607: 
33608: Tili riksdagens talman
33609: 
33610: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      ning av projekten. Utgrävningar och inventarier
33611: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   till följd av allmänna och större privata markan-
33612: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent-     vändningsprojekt genomförs på projektufföra-
33613: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs-   rens bekostnad. Med sysselsättningsfrämjande
33614: mål SS 842/2000 rd:                                  medel undersöks fornlämningar som förstörs av
33615:                                                      sig själv och fornlämningar som det är motiverat
33616:       ir statsrådet berett att stärka den ar-        att undersöka för att de alstrar arbetstillfållen.
33617:        keologiska forskningen genom att be-          Utgrävningar som krävs i samband med privata
33618:       främja inrättandet av befattningar och         jordägares småskaliga markanvändningsprojekt
33619:        tjänster för arkeologer till exempel i        genomförs inom programmet för arkeologiska
33620:       samband med Museiverket och                    avdelningens två provgrävningsgrupper. De se-
33621:                                                      naste åren har det funnits cirka 6 milj. mk för fålt-
33622:        är statsrådet berett att stödja kommu-        arbeten, varav cirka 5 milj. extern finansiering.
33623:        nernas möjligheter att inrätta befatt-            Förutom de utgrävningar som föranleds av oli-
33624:        ningar för arkeologer vid landskapsmu-        ka markanvändningsprojekt utför Museiverket
33625:        seerna?                                       årligen även utgrävningar av rent vetenskapliga
33626: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      skäl med egna medel. År 2000 var det möjligt att
33627: föra följande:                                       utföra bara en sådan utgrävning. Den gällde
33628:                                                      Varggrottan i Kristinestad, en boplats från paleo-
33629: Ansvaret för den arkeologiska forsknings- och        litisk tid.
33630: skyddsverksamheten innehas vid Museiverket av            För att skyddet skall fungera krävs så täckan-
33631: arkeologiska avdelningen när det gäller den för-     de uppgifter som möjligt om landets fasta forn-
33632: historiska tiden och av byggnadshistoriska avdel-    lämningar. För tillfållet kan nivån på den arkeo-
33633: ningen när det gäller fasta fornlämningar från       logiska inventeringen anses god för 164 kommu-
33634: historisk tid. Antalet kända fasta fornlämningar     ners del, tillfredsställande för 184 kommuners
33635: från förhistorisk tid i Finland uppgår till inemot   del och behjälplig för 78 kommuners del. 1 29
33636: 15 000, antalet fasta fornlämningar från histo-      kommuner har inga inventeringar företagits. In-
33637: risk tid är obestämt. Arkeologiska avdelningen är    venteringarna har förutom av Museiverket be-
33638: indelad i enheten för forskning och skydd, enhe-     kostats och genomförts av landskapsmuseerna,
33639: ten för samlingar och arkiv samt enheten för         landskapsförbunden och kommunerna.
33640: fornlämningsvård. Den ordinarie personalen              Vissa skyddsuppgifter enligt lagen om forn-
33641: uppgår till26 anställda. Av dem hör 20 till forsk-   minnen har på 1990-talet delegerats genom in-
33642: ningspersonalen och 6 arbetar i stödfunktionerna.    bördes avtal till åtta landskapsmuseer (Åbo land-
33643:    Skyddet av fornlämningar tillgodoses genom        skapsmuseum, Birkalands landskapsmuseum,
33644: utredningar om vilka verkningar markanvänd-          Nyslott landskapsmuseum, Kajanalands muse-
33645: nings- och planläggningsprojekt har på fasta         um, Lapplands landskapsmuseum, Satakunta
33646: fornlämningar, genom utlåtanden i sådana frågor      museum och Päijänne-Tavastlands landskapsmu-
33647: och genom arkeologiskt fåltarbete med anled-         seum, Österbottens museum). De 12 övriga land-
33648: 
33649: 
33650: 4
33651: Ministems svar                                             KK 842/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
33652: 
33653: 
33654: skapsmuseerna har inte varit villiga att ta emot     verket på att inledas för att statsrådet skall kunna
33655: skyddsuppgifter, eftersom de flesta av dem inte      fatta ett principbeslut i saken. Bland annat utreds
33656: har någon heltidsanställd arkeolog.                  möjlighetema att delegera uppgifter tili en regio-
33657:    Undervisningsministeriet tillsatte våren 1999     nal nivå så att även resursema för att ha hand om
33658: under landshövding Heikki Koskis ledning en          uppgiftema skall kunna tryggas. Syftet med dele-
33659: museipolitisk kommission, som avlät sitt betän-      geringen är också att frigöra resurser i Museiver-
33660: kande tili ministeriet i februari i år. Kommissio-   ket för forsknings-, utvecklings- och planerings-
33661: nen föreslog att Museiverket skall ombildas tili     uppgifter. Ä ven i undervisningsministeriets
33662: ett centrum för utveckling av musei- och kultur-     verksamhets- och ekonomipian föreslås ytterli-
33663: miljön och att vården av kulturmiljön utlokalise-    gare resurser för den arkeologiska forskningen
33664: ras tili landskapsmuseema, som även föreslås få      samt för finansiering av inventeringsarbete som
33665: arkeologtjänster.                                    gäller kulturmiljöer och för utveckling av data-
33666:    Utgående från betänkandet Museum 2000 hål-        system för kulturmiljön.
33667: ler beredningen av en omorganisering av Musei-
33668: 
33669: 
33670: Helsingforsden 21 november 2000
33671: 
33672:     Kulturminister Suvi Linden
33673: 
33674: 
33675: 
33676: 
33677:                                                                                                        5
33678:                                                           KK 843/2000 vp- Riitta Korhonen /kok
33679: 
33680: 
33681: 
33682: 
33683:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 843/2000 vp
33684: 
33685:                                             Ravitsemusterapiapalvelujen saattaminen Ke-
33686:                                             lan sairaanhoitokorvausjärjestelmän piiriin
33687: 
33688: 
33689: 
33690: 
33691: Eduskunnan puhemiehelle
33692: 
33693: Ravitsemushoidolla voidaan ennaltaehkäistä ja        huomattava, että 3,1 miljoonaa ihmistä asuu kun-
33694: hoitaa monia sairauksia, mm. lihavuutta, aikuis-     nissa, joissa ei ole lainkaan saatavilla ravitse-
33695: tyypin diabetesta, sepelvaltimotautia, kohonnut-     musterapeutin palveluita perusterveydenhuollos-
33696: ta verenpainetta ja kihtiä. Keliakiassa ravitse-     sa.
33697: mushoito on ainoa hoitomuoto. Ravitsemushoi-             Suurimmissa kaupungeissa ravitsemustera-
33698: dolla voidaan myös ehkäistä liitännäissairauk-       peuttien palveluja on saatavana yksityissektoril-
33699: sien syntymistä ja sairauksien etenemistä esim.      la, mutta ravitsemusterapiapalvelut eivät kuulu
33700: diabeetikoilla. Ravitsemushoidolla voidaan li-       Kela-korvauksen piiriin. Tämä on ollut selvä este
33701: säksi estää heikentyneen ravitsemustilan synty-      yksityispuolen ravitsemusterapiapalvelujen laa-
33702: mistä ja korjata jo syntynyt heikentynyt ravitse-    jenemiselle. Koska ravitsemusterapeuttien virko-
33703: mustila esim. vanhuksilla ja syöpäpotilailla.        ja on Suomessa tällä hetkellä aivan liian vähän,
33704:    Ravitsemusterapeutti, joka on suorittanut         yksityisten palvelujen käytön tukeminen laajen-
33705: ylemmän korkeakoulututkinnon ravitsemustie-          taisi mahdollisuuksia saada ravitsemusterapia-
33706: teessä ja -terapiassa ja on Terveydenhuollon oi-     palveluja.
33707: keusturvakeskuksen laillistama terveydenhuol-            Ravitsemushoito on monissa tieteellisissä tut-
33708: lon ammattihenkilö, on ravitsemushoidon am-          kimuksissa todettu vaikuttavaksi ja taloudelli-
33709: mattilainen. Ravitsemusterapeuttien määrä julki-     seksi hoidoksi. Kustannusvaikuttavuutta ~n sel-
33710: sessa terveydenhuollossa vaihtelee suuresti ja re-   vitetty mm. lihavuuden, aikuistyypin diabetek-
33711: surssit ovat riittämättömät. Tämä on johtanut sii-   sen, kohonneen verenpaineen, hyperkolesterole-
33712: hen, että ravitsemushoidon mahdollisuudet sekä       mian (veren kohonnut kolesterolipitoisuus) ja
33713: sairauksien ennaltaehkäisyssä että hoidossa ovat     makuuhaavojen hoidossa sekä tehohoitopotilai-
33714: vielä käyttämättä. Muun terveydenhuoltohenki-        den ravitsemushoidon toteutuksessa.
33715: löstön aika ja taidot ovat vain harvoin riittävät        Lihavuus on jatkuvasti yleistymässä. Suomes-
33716: yksilöllisen ruokavalioneuvonnan antamiseen.         sa jo viidennes työikäisistä on merkittävästi liha-
33717: Ravitsemusterapeutteja tarvittaisiin potilasneu-     via. Lasten ja nuorten lihavuus on lisääntymässä
33718: vonnan ohella myös muun terveydenhuoltohen-          hälyttävää vauhtia. Lihavuus on useiden sairauk-
33719: kilökunnan ravitsemuskoulutukseen ja ravitse-        sien, mm. sydän- ja verisuonitautien, aikuistyy-
33720: mushoidon organisoimiseen.                           pin diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja kih-
33721:    Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisoh-      din keskeinen vaaratekijä, joten lihavuutta ennal-
33722: jelmassa suositetaan ravitsemusterapeuttien          taehkäisemällä ja hoitamalla em. sairauksiakin
33723: määräksi 1130 000 asukasta. Tällä hetkellä tilan-    voidaan ehkäistä ja hoitaa. Lisäksi lihavuus on
33724: ne Suomessa on se, että ravitsemusterapeutteja       selkeä vaaratekijä mm. tuki- ja liikuntaelinsai-
33725: on 1 noin 200 000 asukasta kohden. Lisäksi on        rauksissa, ja siten lihavuuden ennaltaehkäisy ja
33726: 
33727:                                                                                                Versio 2.0
33728: KK 843/2000 vp -       Riitta Korhonen /kok
33729: 
33730: 
33731: 
33732: hoito edesauttavat myös tämän varsin yleisesti            tää tuntuvasti kuolleisuutta sepelvaltimotautiin:
33733: sairauslomia ja työkyvyttömyyttä aiheuttavan              esim. 55-64-vuotiailla toteutetussa tutkimuk-
33734: sairausryhmän ehkäisyä ja hoitoa.                         sessa kuolleisuus väheni 12-15 %. Lisäksi ra-
33735:     Yhdysvalloissa on arvioitu, että merkittävästi       vitsemushoito pienentää veren kolesterolipitoi-
33736: lihavien terveydenhoitokustannukset ovat 25 %             suutta alentavan lääkehoidon kustannuksia, sillä
33737: ja vaikeasti lihavien 44 % suuremmat kuin nor-            osa potilaista voi kokonaan luopua lääkehoidos-
33738: maalipainoisten. Lihavuuden aiheuttamien ter-            ta ja osalla lääkeannosta voidaan pienentää.
33739: veydenhuoltomenojen arvioitiin olleen Suomes-                Ruotsalaisessa 900 potilaspaikkaa käsittäväs-
33740: sa v. 1997 jopa 3,2 miljardia markkaa.                    sä sairaalassa tehdyssä selvityksessä todettiin,
33741:     Aikuistyypin diabeetikoita on Suomessa n.            että suoneosisäinen ravitsemus oli tarpeellista
33742:  150 000. Sairastuneiden määrän on arvioitu li-          vain 17 %:lla niistä tehohoitopotilaista, joilla sitä
33743: sääntyvänjopa 70 %:lla vuoteen 2010 mennessä.            käytettiin. Jos letkuravitsemus olisi valittu ravit-
33744: Ruokavaliohoidon ja liikunnan lisäämisen on to-           semushoitomuodoksi niillä potilailla, jotka eivät
33745: dettu vähentävän sairasturuisvaaraa selvästi jopa        suonensisäistä ravitsemusta tarvinneet, olisi sai-
33746: sellaisilla henkilöillä, joilla on lisääntynyt sairas-   raala säästänyt 1,7 miljoonaa markkaa vuodessa.
33747: turuis vaara. Suomessa toteutetussa 5 vuoden seu-        Summa vastaa 5-6 ravitsemusterapeutin palk-
33748: rantatutkimuksessa, jossa ravitsemusterapeutti           kauskustannuksia vuodessa. Hyvässä ravitse-
33749: tapasi tutkittavat henkilöt yksilöllisesti 3 kuu-        mustilassa olevat potilaat saavat harvemmin vai-
33750: kauden välein, sairasturuisvaara tutkimusryh-            keasti hoidettavia makuuhaavoja kuin huonossa
33751: mässä väheni 57% verrattuna kontrolliryhmään.            ravitsemustilassa olevat potilaat. Ylläpitämällä
33752: Lisäksi vastasairastuneilla aikuistyypin diabeeti-       pitkäaikaispotilaiden hyvää ravitsemustilaa voi-
33753: koilla toteutetun ravitsemushoidon on osoitettu          daan makuuhaavojen syntyä selkeästi estää ja si-
33754: vähentävän lääkehoidon tarvetta jopa 60 % ver-           ten vähentää niistä aiheutuvia lisääntyneitä hoi-
33755: rattuna tavanomaista hoitoa saaneisiin.                  tokustannuksia.
33756:     Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ravitsemus-             Kela edellyttää ennen tiettyjen sairauksien
33757: hoidon on todettu vähentävän yli 55-vuotiaiden           hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden saamista kor-
33758: aikuistyypin diabeetikoiden sairaalakäyntejä             vattaviksi (laihdutuslääke, verenpainelääkkeet,
33759:  10 %ja lääkärinvastaanottokäyntejä 24 %. Ravit-         veren kolesterolipitoisuutta alentavat lääkkeet),
33760: semusterapeutin toiminnan kustannussäästöt oli-          että potilaan tulee pyrkiä hoitamaan sairauttaan
33761: vat kolmen vuoden toiminnan jälkeen suurem-              ruokavalio- ja elämäntapamuutoksilla tietyn
33762: mat kuin mitä toimintaan kyseisenä aikana sijoi-         ajan, yleensä puoli vuotta. Jos tämänjakson aika-
33763: tetut varat olivat olleet. Lisäksi 3-4 kg:n pai-         na parannusta tilanteeseen ei ole näkyvissä, poti-
33764: nonpudotus aikuistyypin diabeetikoilla vähentää          las on oikeutettu korvaukseen käyttämistään
33765: liitännäissairauksia (silmä-, munuais-, hermos-          lääkkeistä. Vaatimus on kuitenkin kohtuuton,
33766: to- ja verenkiertoelimistön sairaudet) 21-55 %.          kun potilailla ei ole edes mahdollisuuksia saada
33767:     Kohonneen verenpaineen hoidossa ravitse-             asiantuntevaa opastusta ravitsemushoitonsa to-
33768: mushoidon on todettu vastaavan vaikutukseltaan           teuttamiseen.
33769: yhden verenpainelääkkeen tehoa. On arvioitu,                 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim julkai-
33770: että Suomessa ravitsemushoito, johon kuuluisi            see Käypä hoito -suosituksia eri sairausryhmien
33771: sekä yksilökohtainen neuvonta että ryhmätapaa-           hoitamisesta. Useissa Käypä hoito -suosituksissa
33772: misia, toisi n. 600 markkaa säästöä vuodessa po-         edellytetään asianmukaisen ravitsemushoidon to-
33773: tilasta kohden verrattuna lääkehoidon kustannuk-         teuttamista. Tuloksellinen ravitsemushoito edel-
33774: siin. Tämä toisi puolestaan vuositasolla n. 100-         lyttää vaiheittain annettavaa ja yksilöllistä ravit-
33775: 200 miljoonaa markkaa säästöä terveydenhuolto-           semusohjausta. Nykyisin käytössä olevilla ravit-
33776: menoihin.                                                semusterapeuttien virkaresursseilla tuloksellisen
33777:     Ravitsemushoidon on osoitettu laskevan ve-           ravitsemushoidon toteuttaminen on Suomessa
33778: ren kolesterolipitoisuutta 5-10 %. Tämä vähen-           erittäin vaikeaa. Yksityisten ravitsemusterapia-
33779: 
33780: 
33781: 2
33782:                                                          KK 843/2000 vp -    Riitta Korhonen /kok
33783: 
33784: 
33785: 
33786: palveluiden saattamisella Kelan sairaanhoitokor-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33787: vauksen piiriin voitaisiin ravitsemusterapiapal-     vaksi seuraavan kysymyksen:
33788: velujen saatavuutta merkittävästi parantaa.
33789:                                                            Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä saat-
33790: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-            taakseen     ravitsemusterapiapalvelut
33791: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti         Kela-korvauksen piiriin?
33792: 
33793: 
33794: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
33795: 
33796:     Riitta Korhonen /kok
33797: 
33798: 
33799: 
33800: 
33801:                                                                                                  3
33802: KK 843/2000 vp -     Riitta Korhonen /kok                                           Ministerin vastaus
33803: 
33804: 
33805: 
33806: 
33807: Eduskunnan puhemiehelle
33808: 
33809: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        lon palvelut. Määritellyissä palveluissa ei ole
33810: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    erikseen mainittu ravitsemusterapiaa. Myöskään
33811: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        asetuksessa yksityisestä terveydenhuollosta
33812: vastattavaksi kansanedustaja Riitta Korhosen         (7 4411990) ei erikseen mainita ravitsemustera-
33813: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         piaa. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä an-
33814: 843/2000 vp:                                         netun lain (559/1994) 5 § määrittelee ravitse-
33815:                                                      musterapeutin laillistetuksi ammattihenkilöksi.
33816:        Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä                   Vuonna 1999 sairausvakuutuskorvaukset lää-
33817:        saattaakseen ravitsemusterapiapalvelut        kärin määräämistä yksityisen terveydenhuollon
33818:        Kela-korvauksen piiriin?                      tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä olivat 334,2
33819:                                                      milj. markkaa. Tärkeimmät korvauslajit olivat
33820: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        fysioterapia sekä radiologiset tutkimukset. Kes-
33821: ti seuraavaa:                                        kimääräinen korvaus tutkimuksen ja hoidon kus-
33822: Sairausvakuutuslain (364/1963) 4 §:n mukaan          tannuksista oli 41,7 % vuonna 1999. Lääkärin-
33823: vakuutetulla on oikeus saada sairauden perus-        palkkiokorvaukset olivat 346,9 milj. markkaa ja
33824: teella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kus-     keskimääräinen korvaustaso vastaavasti 37,3 %
33825: tannuksista. Lain 6 §:n mukaan suoritetaan kor-      vuonna 1999. Vuoden 2000 tammi-kesäkuussa
33826: vausta siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kus-     lääkärin vastaanottopalkkioiden keskimääräinen
33827: tannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa        korvaustaso oli 34 % perityistä palkkioista.
33828: kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetul-       Oikea ravitsemus on useissa kansantaudeissa
33829: le maksamaan. Sairausvakuutuksesta korvataan         kuten lihavuudessa ja aikuisiän diabeteksess~
33830: lääkärin määräämät toimenpiteet edellä mainitut      sekä verenkiertoelinten sairauksissa merkittävä
33831: lain kohdat huomioon ottaen.                         ennalta ehkäisevä tekijä. Sairausvakuutus ei kui-
33832:    Sairausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin 2 koh-       tenkaan korvaa sairauksien ennaltaehkäisyä, joka
33833: dan mukaan korvataan sairaudenhoitona lääkä-         kuuluu kansanterveyslain piiriin. Aineenvaih-
33834: rin määräämä, asetuksella tarkemmin säädetyssä       duntasairauksissa diagnostiikka useimmiten
33835: laitoksessa suoritettu tutkimus tai annettu hoito.   edellyttää sairaalahoitoa erikois- tai erityistason
33836: Lain 8 §:ssä todetaan, että sairausvakuutuskor-      sairaaloissa. Näissä tapauksissa riittävästä ravit-
33837: vausta suoritetaan myös silloin, kun lääkärin        semusterapiapalveluiden tasosta huolehtiminen
33838: määräämän tutkimuksen on suorittanut asianmu-        on julkisen sektorin tehtävä.
33839: kaisen koulutuksen saanut henkilö. Sairausva-            Hoidon toteuttamisessa pyritään nykyisin ko-
33840: kuutusasetuksen 5 § määrittelee, ketkä ovat sai-     konaisvaltaisuuteen ja moniammatilliseen yh-
33841: rausvakuutuslaissa tarkoitettuja, asianmukaisen      teistyöhön. Yhä kapea-alaisempiin yksityiskoh-
33842: ammattikoulutuksen saaneita henkilöitä. Ravit-       tiin erikoistuneiden ammattiryhmien toimenpi-
33843: semusterapeuttia ei ole mainittu sairausvakuutus-    teiden sisällyttäminen sairausvakuutuskorvaus-
33844: asetuksessa tällaisena henkilönä.                    ten piiriin on vastoin tätä kokonaisvaltaisen hoi-
33845:    Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain      don periaatetta.
33846: (152/1990) 1 §:ssä määritellään terveydenhuol-
33847: 
33848: 4
33849: Ministerin vastaus                              KK 843/2000 vp -   Riitta Korhonen /kok
33850: 
33851: 
33852: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
33853: 
33854:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
33855: 
33856: 
33857: 
33858: 
33859:                                                                                      5
33860: KK 843/2000 vp -      Riitta Korhonen /kok                                              Ministems svar
33861: 
33862: 
33863: 
33864: 
33865: Tili riksdagens talman
33866: 
33867: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       ringsterapi. 1 förordningen om privat hä1so- och
33868: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    sjukvård (74411990) nämns inte heller särskilt nä-
33869: rådet översänt följande av riksdagsledamot Riit-      ringsterapi. Av 5 § lagen om yrkesutbi1dade per-
33870: ta Korhonen /saml undertecknade skriftliga            soner inom hä1so- och sjukvården (55911994)
33871: spörsmål SS 843/2000 rd:                              framgår att näringsterapeut är en 1egitimerad yr-
33872:                                                       kesutbi1dad person.
33873:        Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta             De sjukförsäkringsersättningar som betalades
33874:       för att näringsterapitjänster skall börja       för undersökningar och vårdåtgärder inom den
33875:       omfattas av FPA-ersättningen?                   privata hä1so- och sjukvården som föreskrivits av
33876:                                                       läkare uppgick ti11334,2 milj. mk år 1999. De vik-
33877: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tigaste ersättningsformema var fysioterapi samt
33878: föra följ ande:                                       radiologiska undersökningar. Den genomsnittli-
33879:                                                       ga ersättningen för kostnader för undersökningar
33880: Enligt 4 § sjukförsäkringslagen (364/1963) har        och vård var 41,7 % 1999. Ersättningama för lä-
33881: en försäkrad rätt att vid sjukdom få ersättning för   kararvoden uppgick till 346,9 mi1j. mk och den
33882: nödvändiga kostnader för sjukvård. Enligt lagens      genomsnittliga ersättningen var 37,3% 1999. lja-
33883: 6 § ersätts kostnadema för sjukvård till den del      nuari-juni 2000 uppgick ersättningen för läkar-
33884: som motsvarar vad den försäkrade med undvikan-        arvoden i genomsnitt till 34 % av de uppbuma
33885: de av onödiga kostnader, men utan äventyrande         arvodena.
33886: av sin hälsa, hade behövt betala för undersökning        När det gäller många folksjukdomar, såsom
33887: eller behandling. Ur sjukförsäkringen ersätts åt-     fetma och vuxendiabetes samt sjukdomar i cirku-
33888: gärder som föreskrivits av läkare med beaktande       lationsorganen har va1et av rätt kost stor betyde1-
33889: av ovan nämnda lagrum.                                se som en förebyggande faktor. Sjukförsäkringen
33890:    Enligt 5 § 1 mom. 2 punkten sjukförsäk-            ersätter dock inte förebyggandet av sjukdomar
33891: ringslagen ersätts av läkare föreskriven undersök-    utan det omfattas av folkhälsolagen. När det gäl-
33892: ning eller behandling i inrättningar som närmare      ler ämnesomsättningssjukdomar förutsätter diag-
33893: bestäms genom förordning. Av lagens 8 § fram-         nostiken oftast sjukhusvård på specia1iserade el-
33894: går att sjukförsäkringsersättning också betalas om    ler högspecia1iserade sjukhus. 1 dessa fall skall
33895: en undersökning som har föreskrivits av 1äkare        den offent1iga sektom sörja för att nivån på nä-
33896: företagits av en person med behörig utbildning. 1     ringsterapitjänstema är tillräcklig.
33897: 5 § sjukförsäkringsförordningen anges vilka per-         När det gäller att förverkliga vården eftersträ-
33898: soner som avses i sjukförsäkringslagen och som        vas nu för tiden helhetsinriktade lösningar och yr-
33899: har fått behörig utbildning. Näringsterapeut          kesövergripande samarbete. Att låta sjukförsäk-
33900: nämns inte i sjukförsäkringsförordningen som en       ringsersättningama omfatta åtgärder av yrkes-
33901: sådan person.                                         grupper som är specialiserade på allt mindre spe-
33902:    1 1 § lagen om privat hälso- och sjukvård          cialområden skulle strida mot principen om hel-
33903: (152/1990) definieras hälso- och sjukvårdstjäns-      hetsinriktad vård.
33904: terna. Bland dessa tjänster nämns inte särskilt nä-
33905: 
33906: 
33907: 
33908: Helsingfors den 23 november 2000
33909: 
33910:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
33911: 6
33912:                                                             KK 844/2000 vp - Riitta Korhonen /kok
33913: 
33914: 
33915: 
33916: 
33917:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 844/2000 vp
33918: 
33919:                                               Kulukorvausten tuloottaminen yksityishenki-
33920:                                               lön velkajärjestelyssä
33921: 
33922: 
33923: 
33924: 
33925: Eduskunnan puhemiehelle
33926: 
33927: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain       tei esimerkiksi ulosottolain piirissä kulukorvauk-
33928: (25.l.l993/57) 5 §:n mukaan velkajärjestelyssä         sia oteta huomioon velallisen tulona. Näin ollen
33929: velallisen on käytettävä velkojensa suoritukseksi      velalliset asetetaan eriarvoiseen asemaan sen
33930: kaikki ne tulot, joita hän ei tarvitse välttämättö-    mukaan, kuuluvatko he yksityishenkilön velka-
33931: miin elinkustannuksiinsa ja elatusvelvollisuudes-      järjestelystä annetun lain vai ulosottolain piiriin.
33932: ta aiheutuviin menoihin. Useimpien tuloerien           Tämä loukkaa vahvasti yksilön perusoikeuksia,
33933: kohdalla lainkohdan suhteellisen lavea määritel-       erityisesti perustuslain 6 §:n mukaista yhdenver-
33934: mä ei aiheuta ongelmia. Oikeuskäytäntö on kui-         taisuutta lain edessä.
33935: tenkin osoittanut, että määritelmä on hyvin tul-          Kulukorvausten tulouttaminen yksityishenki-
33936: kinnanvarainen ja saattaa johtaa velalliset eriar-     lön velkajärjestelyssä on lähes täysin oikeuskäy-
33937: voistaviin ratkaisuihin.                               tännön varassa. Velallisen asema vaihtelee näin
33938:     Erityisen ongelmallisia velallisten tasa-arvoi-    ollen huomattavasti riippuen siitä, minkä käräjä-
33939: sen kohtelun kannalta ovat kulukorvaukset: ns.         oikeuden tuomiopiiriin hän kuuluu tai millaisia
33940: kilometrikorvaukset ja päivärahat. Kulukorvauk-        velkojia hänellä sattuu olemaan. Valitettavasti ti-
33941: set on tarkoitettu peittämään kuluja, jotka aiheu-     lanne on sama useiden muidenkin yksityishenki-
33942: tuvat työntekijälle työn suorittamisesta. Kor-         lön velkajärjestelyyn liittyvien yksityiskohtien
33943: vaukset on laskettu tarkasti määrältään sellaisik-     kohdalla. Tätä ei voida pitää lain tavoitteiden
33944: si, ettei niistä pääse muodostumaan työntekijälle      eikä perusoikeuksien mukaisena.
33945: verotonta palkkatuloa. Oikeuskäytännössä kui-
33946: tenkin melko säännönmukaisesti nykyään aina-           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33947: kin, mikäli velkoja niin vaatii, tuloutetaan osa ve-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33948: lallisen kulukorvauksista. Kulujen korvaaminen         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33949: on tuloa, jonka velallinen tarvitsee välttämättö-      vaksi seuraavan kysymyksen:
33950: mien menojensa kattamiseksi. Näin ollen on hy-
33951: vin vaikea ymmärtää, kuinka kulukorvaukset tu-               Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä taatak-
33952: lisi yksityishenkilön velkajärjestelyn maksuoh-              seen velallisten yhdenvertaisen kohte-
33953: jelmassa ottaa huomioon 5 §:n mukaisesti velal-              lun ja vain sellaisten tulojen käyttämi-
33954: lisen muuna kuin välttämättömiin elinkustannuk-              sen velkojen suorittamiseksi yksityishen-
33955: siin tarvitsemana tulona.                                    kilön velkajärjestelyssä, joita velallinen
33956:     Erityisesti velallisten tasa-arvoisen ja yhden-          ei tarvitse välttämättömiin elinkustan-
33957: vertaisen kohtelun kannalta on arveluttavaa, et-             nuksiinsa tai elatusvelvollisuudesta ai-
33958:                                                              heutuviin menoihinsa?
33959: 
33960: 
33961:                                                                                                   Versio 2.0
33962: KK 844/2000 vp -    Riitta Korhonen /kok
33963: 
33964: 
33965: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
33966: 
33967:     Riitta Korhonen /kok
33968: 
33969: 
33970: 
33971: 
33972: 2
33973: Ministerin vastaus                                         KK 844/2000 vp -      Riitta Korhonen /kok
33974: 
33975: 
33976: 
33977: 
33978: Eduskunnan puhemiehelle
33979: 
33980: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         etuus on tarkoitettu kattamaan. Tuomioistuin rat-
33981: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     kaisee velallisen esittämän selvityksen perusteel-
33982: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          la tapauksittain, otetaanko ja missä määrin tällai-
33983: vastattavaksi kansanedustaja Riitta Korhosen           set etuudet huomioon. Jos välttämättömien kus-
33984: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          tannusten määrä arvioidaan pienemmäksi kuin
33985: 844/2000 vp:                                           etuuden määrä, velallinen on velvollinen käyttä-
33986:                                                       mään yli jäävän osan etuudesta velkojen maksa-
33987:        Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä taatak-        miseen. Jos ylijäämää ei arvioida syntyvän, etuus
33988:        seen velallisten yhdenvertaisen kohte-         ei lisää velallisen maksuvelvollisuutta.
33989:        lun ja vain sellaisten tulojen käyttämi-           Säännösten tarkoituksena on selvittää velalli-
33990:        sen velkojen suorittamiseksi yksityishen-      sen tosiasiallinen kyky maksaa velkojaan riippu-
33991:        kilön velkajärjestelyssä, joita velallinen     matta siitä, mistä eri lähteistä velallisen tulot
33992:        ei tarvitse välttämättömiin elinkustan-        muodostuvat. Päivärahoilla katetaan muun ohes-
33993:        nuksiinsa tai elatusvelvollisuudesta ai-       sa velallisen ateriamenoja. Samoja menoja katta-
33994:        heutuviin menoihinsa?                          maan on tarkoitettu myös maksuohjelmassa huo-
33995:                                                       mioon otettavat kuukautta kohden laskettavat
33996: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         välttämättömät elinkustannukset (esimerkiksi
33997: ti seuraavaa:                                         yksinäisen henkilön osalta 2 400 mk/kk). Jos päi-
33998: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain      värahojen määrä kuukaudessa on vähäistä suu-
33999: (25.1.1993/57) 5 §:n mukaan velkajärjestelyssä        rempi, niillä saattaa olla vaikutusta myös velalli-
34000: velallisen on käytettävä velkojensa suoritukseksi     sen velanmaksukykyyn.
34001: kaikki ne tulot, joita hän ei tarvitse välttämättö-       Viime kädessä maksuohjelmassa huomioon
34002: miin elinkustannuksiinsa ja elatusvelvollisuudes-     otettavat tulot ja menot ratkaisee tuomioistuin
34003: ta aiheutuviin menoihin. Velkajärjestelylain          vahvistaessaan maksuohjelman. Tuomioistuin ei
34004: 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan velallisen           ole kuitenkaan velkajärjestelylain 38 §:n mu-
34005: maksukykyä arvioitaessa otetaan huomioon kaik-        kaan velvollinen oma-aloitteisesti tutkimaan
34006: ki velalliselle maksettavat tulot, velallisen an-     maksuohjelman oikeellisuutta, ellei velkoja tai
34007: saintamahdollisuudet ja arvio tulojen odotetta-       velallinen tee asiaa koskevaa väitettä. Velalli-
34008: vissa olevasta kehityksestä.                          sen, joka joutuu työskentelemään kotipaikkansa
34009:    Oikeusministeriön velallisen maksukyvyn ar-        ulkopuolella, on tarvittaessa esitettävä tuomiois-
34010: v10mnin perusteista antaman määräyksen                tuimelle asiaa koskeva perusteltu väite sekä riit-
34011: (2152/31197 OM) mukaan velallisen tuloilla tar-       tävä selvitys hänelle työstä aiheutuvista menois-
34012: koitetaan muun muassa kaikenlaatuista palkkaa,        ta. Velkaneuvonnan eräänä tehtävänä on avustaa
34013: palkkiota sekä muuta etuutta, joka maksetaan          velallista myös tämän kaltaisissa asioissa.
34014: työstä tai palveluksesta. Työstä maksettavasta            Velkajärjestelyssä omaksuttu sääntely ei kä-
34015: etuudesta, kuten päivärahasta tai kilometrikor-       sillä olevan kysymyksen osalta olennaisesti poik-
34016: vauksesta, vähennyksenä otetaan kuitenkin huo-        kea palkan ulosmittauksesta. Ulosottolain 4 lu-
34017: mioon ne välttämättömät kustannukset, jotka           vun 6 b §:n mukaan palkan ulosmittauksessa
34018: 
34019: 
34020:                                                                                                         3
34021: KK 844/2000 vp -     Riitta Korhonen /kok                                          Ministerin vastaus
34022: 
34023: 
34024: palkkana ei pidetä työstä työntekijälle aiheutu-     nettelyn massaluonteen vuoksi ole kuitenkaan sa-
34025: vista kustannuksista maksettavaa kohtuullista        manlaisia mahdollisuuksia tapauskohtaiseen har-
34026: korvausta, vaikka se suoritettaisiin palkan yhtey-   kintaan kuin velkajärjestelyssä, jossa velallisen
34027: dessä. Ainoastaan kohtuullinen korvaus jää siten     tosiasiallisen maksukyvyn arviointi on yksi jär-
34028: ulosmittauksen ulkopuolelle. Ulosotossa ei me-       jestelmän keskeisistä osista.
34029: 
34030: 
34031: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
34032: 
34033:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
34034: 
34035: 
34036: 
34037: 
34038: 4
34039: Ministems svar                                            KK 844/2000 vp -      Riitta Korhonen /kok
34040: 
34041: 
34042: 
34043: 
34044: Till riksdagens talman
34045: 
34046: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      der som förmånen avses täcka. Domstolen avgör
34047: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-   från fall till fall på basis av gä1denärens utred-
34048: rådet översänt följande av riksdagsledamot Riit-     ning hururvida och i viiken mån dessa förmåner
34049: ta Korhonen /saml undertecknade skriftliga           skall beaktas. Om de oundgängliga kostnaderna
34050: spörsmål SS 844/2000 rd:                             bedöms vara mindre än förmånens värde, är gäl-
34051:                                                      denären skyldig att använda den överskjutande
34052:        Vi/ka åtgärder ämnar statsrådet vidta         delen för att betala sina skulder. Om överskott
34053:       för att garantera att alla gäldenärer be-      inte bedöms uppstå, ökar inte förmånen gäldenä-
34054:       handlas på samma sätt och för att en-          rens betalningsförmåga.
34055:       bart sådana inkomster som gäldenären               Avsikten med bestämmelserna är att utreda
34056:       inte behöver för sina oundgängliga lev-        gä1denärens faktiska förmåga att beta1a sina skul-
34057:       nadskostnader eller för de utgifter som        der oberoende av vilka källor gäldenärens in-
34058:       dennes underhållsskyldighet förorsakar         komster kommer från. Dagpenning används
34059:       används för betalning av skulder vid en        bland annat för gäldenärens måltidsutgifter.
34060:       privatpersons skuldsanering?                   Samma utgifter avses också täckas av de ound-
34061:                                                      gäng1iga levnadskostnaderna som beaktas i betal-
34062: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ningsprogrammet och räknas ut månadsvis ( till
34063: föra följande:                                       exempel för en ensamstående persons del 2 400
34064: Enligt 5 § lagen om skuldsanering för privatper-     mklmån). Om antalet dagpenningar per månad
34065: soner (25.1.1993/57) skall gäldenären för betal-     inte är obetydligt, kan de också påverka gäldenä-
34066: ning av sin skulder använda alla de inkomster        rens förmåga att betala sina skulder.
34067: som han inte behöver för sina oundgäng1iga 1ev-         1 sista hand är det domstolen som avgör vilka
34068: nadskostnader och för de utgifter som uppkom-        inkomster och utgifter som beaktas när den fast-
34069: mer till följd av underhållssky1dighet. En1igt 4 §   ställer betalningsprogrammet. Enligt 38 § 1agen
34070: 1 mom. 2 punkten 1agen om sku1dsanering för          om sku1dsanering för privatpersoner är domsto-
34071: privatpersoner beaktas vid bedömning av gälde-       len dock inte sky1dig att på eget initiativ undersö-
34072: närens beta1ningsförmåga gä1denärens inkom-          ka betalningsprogrammets riktighet, om inte en
34073: ster samt hans förvärvsmöj1igheter med hänsyn        borgenär eller gäldenären gör en invändning med
34074: till å1der, arbetsförmåga och övriga omständighe-    avseende på detta. En gäldenär som är tvungen
34075:                                                      att arbeta på någon annan än sin hemort måste vid
34076: ter.
34077:     Enligt justitieministeriets bestämmelser om      behov för domstolen förete en motiverad invänd-
34078: grunderna för bedömningen av en gä1denärs be-        ning och en tillräcklig utredning över de utgifter
34079: talningsförmåga (2152/31197 OM) avses med en         som arbetet förorsakar honom. Det är skuldråd-
34080: gäldenärs inkomster bland annat all slags lön,       givningens uppgift att bistå gäldenären också i
34081: arvoden samt andra förmåner som betalas för ar-      sådana frågor.
34082: bete eller tjänst. Från den förmån som betalas för      När det gäller den fråga som avses i spörsmå-
34083: arbete, till exempel dagpenning eller kilometer-     let kan det konstateras att skuldsaneringen inte
34084: ersättning avdras dock de oundgängliga kostna-       skiljer sig mycket från utmätningen av lön. Som
34085: 
34086: 
34087:                                                                                                        5
34088: KK 844/2000 vp -    Riitta Korhonen /kok                                           Ministems svar
34089: 
34090: 
34091: lön betraktas enligt 4 kap. 6 b § utsökningsla-    Eftersom utsökningen är ett massförfarande är
34092: gen inte skälig ersättning för kostnader som ar-   individuell prövning där inte möjlig att på sam-
34093: betstagaren förorsakas för arbetet, även om den    ma sätt som vid skuldsanering där en bedörnning
34094: utbetalas i samband med lönen. Endast en skälig    av gäldenärens faktiska betalningsförmåga är ett
34095: ersättning kan således undantas från utmätning.    av systemet viktigaste element.
34096: 
34097: 
34098: Helsingfors den 22 november 2000
34099: 
34100:     Justitieminister Johannes Koskinen
34101: 
34102: 
34103: 
34104: 
34105: 6
34106:                                                            KK 845/2000 vp- Riitta Korhonen /kok
34107: 
34108: 
34109: 
34110: 
34111:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2000 vp
34112: 
34113:                                              Opintotuen tuloharkinta
34114: 
34115: 
34116: 
34117: 
34118: Eduskunnan puhemiehelle
34119: 
34120: Opintotukilain (21.1.1994/65) 5 §:n mukaan                Edellä esitetyt opintotukilain tuloharkintaa
34121: opintotuen myöntämisen yleisinä edellytyksinä          koskevat lainkohdat asettavat eri koulutusasteil-
34122: ovat oppilaitokseen hyväksyminen, opintojen            la opiskelevat nuoret perusteettomasti eriarvoi-
34123: päätoiminen harjoittaminen ja opinnoissa edisty-       seen asemaan: toisella asteella opiskelevien 18-
34124: minen sekä taloudellisen tuen tarve. Taloudelli-       19-vuotiaiden itsenäisesti asuvien ryhmässä
34125: sen tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon        vanhempien tulot otetaan huomioon, mutta sa-
34126: 5 §:n 3 momentin mukaan hakijan omat sekä              manikäisten korkea-asteella opiskelevien koh-
34127: vanhempien tulot siten kuin laissa säädetään.          dalla ei. Vanhempien tuloihin perustuvaa tarve-
34128:    Taloudellista tarveharkintaa käsitellään opin-     harkintaa käsittelevät opintotukilain kohdat
34129: totukilain 3 luvussa. Lain 19 §:n mukaan van-          loukkaavat näin ollen siis yksilön perusoikeuk-
34130: hempien tuloja ei oteta huomioon korkeakoulu-          sia, erityisesti yhdenvertaisuutta lain edessä sekä
34131: opiskelijoiden ja aikuisopintorahaan oikeutettu-       sivistyksellisiä oikeuksia.
34132: jen opintotukea myönnettäessä. Sen sijaan mui-            Toinen vanhempien tuloihin perustuvaan tar-
34133: den kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien         veharkintaan liittyvä epäkohta on lain 22 §:n pe-
34134: tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnet-           rusteella toimitettava tulojen huomioon ottami-
34135: täessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias sekä asu-   nen. Tulojen huomioon ottaminen pelkästään vii-
34136: mislisää myönnettäessä, jos opiskelija on alle 18-    meksi toimitetun valtionverotuksen perusteella,
34137: vuotias. Opintotukilain 22 §:n 2 momentin mu-         eli käytännössä bruttoperiaatteen mukaisesti, ei
34138: kaan vanhempien tulot otetaan huomioon edellä         kerro koko totuutta ja voi antaa hyvinkin har-
34139: mainituissa tapauksissa viimeksi toimitetun val-      haanjohtavaa tietoa vanhempien taloudellisesta
34140: tionverotuksen tietojen perusteella.                  tilanteesta. Esimerkiksi vanhempien suuren vel-
34141:    Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhden-      kavastuun määrän jättäminen kokonaan huo-
34142: vertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväk-     mioon ottamatta johtaa täysin vääristyneeseen
34143: syttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuo-      tarveharkintaan ja sitä kautta totuudenvastaiseen
34144: len, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuk-      tuen myöntämiseen tai myöntämättä jättämiseen.
34145: sen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden            Opetusministeriö on syksyllä 1999 asettanut
34146: tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.        arviointityöryhmän selvittämään opintotukijär-
34147: Perustuslain 16 §:ssä puolestaan turvataan sivis-     jestelmän toimivuutta kokonaisuudessaan. Työ-
34148: tykselliset oikeudet. Jokaisella on oikeus mak-       ryhmä on luovuttanut ehdotuksensa ministeri
34149: suttomaan perusopetukseen. Julkisen vallan on         Lindenille keväällä 2000.
34150: turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus
34151: saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukai-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34152:  sesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehit-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34153: tää itseään varattomuuden sitä estämättä.
34154: 
34155:                                                                                                  Versio 2.0
34156: KK 845/2000 vp -   Riitta Korhonen /kok
34157: 
34158: 
34159: 
34160: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-   man opiskelijoiden eriarvoistavan koh-
34161: vaksi seuraavan kysymyksen:                      telun ja taatakseen tulojen yksilöllisen
34162:                                                  huomioon ottamisen ja siten todellista
34163:       Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä pois-      taloudellista tilannetta vastaavan opin-
34164:       taakseen opintotukilain 19 §:ssä sääde-    totukipäätöksen?
34165:       tyn opintotuen tuloharkinnan aiheutta-
34166: 
34167: 
34168: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
34169: 
34170:     Riitta Korhonen /kok
34171: 
34172: 
34173: 
34174: 
34175: 2
34176: Ministerin vastaus                                        KK 845/2000 vp -       Riitta Korhonen /kok
34177: 
34178: 
34179: 
34180: 
34181: Eduskunnan puhemiehelle
34182: 
34183: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        tiontaloudellista syistä ja se oli tarkoitus ulottaa
34184: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        lähivuosina myös keskiasteen opiskelijoihin.
34185: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        Korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun
34186: vastattavaksi kansanedustaja Riitta Korhosen          lain mukaan opintotukea myönnettäessä korkea-
34187: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         kouluopiskelijoille ei otettu huomioon puolison
34188: 845/2000 vp:                                          eikä vanhempien taloudellista asemaa. Muiden
34189:                                                      kuin      korkeakouluopiskelijoiden       opintotuki
34190:       Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä pois-          myönnettiin edelleen vanhan opintotukilain pe-
34191:       taakseen opintotukilain 19 §:ssä sääde-         rusteella. Sivistysvaliokunta edellytti lakiesitys-
34192:       tyn opintotuen tuloharkinnan aiheutta-          tä koskevassa mietinnössään (SiVM 12/1991 vp),
34193:       man opiskelijoiden eriarvoistavan koh-          että opintotukiuudistus toteutetaan kokonaisuu-
34194:       telun ja taatakseen tulojen yksilöllisen        dessaan siten, että opintotuki on eri opiskelija-
34195:       huomioon ottamisen ja siten todellista         ryhmiä tasapuolisesti kohteleva ja opiskelijoille
34196:       taloudellista tilannetta vastaavan opin-       perustoimeentulon turvaava etuus.
34197:       totukipäätöksen?                                   Opintotukiuudistuksen jatkovalmistelu käyn-
34198:                                                      nistyi vuonna 1993. Sen tavoitteena oli yhtenäis-
34199: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tää korkeakouluopiskelijoiden ja muiden opiske-
34200: ti seuraavaa:                                        lijoiden opintotuesta annettua lainsäädäntöä.
34201: Vanhan, korkeakouluopiskelijoiden osalta vuo-        Uusi opintotukilaki (65/1994) noudatti pääosin
34202: teen 1992 ja muiden opiskelijoiden osalta vuo-       korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun
34203: teen 1994 voimassa olleen opintotukilain             lain periaatteita. Muiden kuin korkeakouluopis-
34204: (28/1972) mukaan opintotukea myönnettäessä           kelijoiden opintoraha nousi 170-505 markasta
34205: otettiin huomioon opiskelijan omien tulojen ja       220-1 300 markkaan kuukaudessa ja opintora-
34206: varallisuuden lisäksi myös puolison tulot ja va-     han osuus opintotuesta kasvoi yli puoleen itse-
34207: rallisuus. Vanhempien tulot ja varallisuus otet-     näisesti asuvilla yli 20-vuotiailla opiskelijoilla.
34208: tiin huomioon perheettämillä ja vanhempien luo-      Uudistus paransi tuntuvasti keskiasteen opiskeli-
34209: na asuvilla opiskelijoilla 24 ikävuoteen saakka ja   joiden toimeentulomahdollisuuksia ja vähensi
34210: itsenäisesti asuvilla opiskelijoilla 20 ikävuoteen   velkaantumista eli lisäsi näin tosiasiallista yh-
34211: saakka. Vanhempien tulot huomioitiin tukea           denvertaisuutta 20 vuotta täyttäneiden opiskeli-
34212: myönnettäessä samoin periaattein sekä korkea-        joiden kesken. Alle 20-vuotiailla keskiasteen
34213: koulu- että muilla opiskelijoilla.                   opiskelijoilla uudistus ei lisännyt tuen kokonais-
34214:     1990-luvun alussa opintotukijärjestelmän         määrää. Valtiontaloudellisista syistä vanhem-
34215: uudistusta valmisteltaessa päädyttiin kokonais-      pien tulojen huomioonottamismenettely jäi kos-
34216: uudistuksen toteuttamiseen vaiheittain ja sen        kemaan muualla kuin korkeakoulussa opiskele-
34217: aloittamisesta korkeakouluissa. Laki korkeakou-      via opintorahaa myönnettäessä 20 ikävuoteen ja
34218: luopiskelijoiden opintotuesta (11111992) tuli        asumislisää myönnettäessä 18 ikävuoteen saak-
34219: voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992. Opintotuki-       ka. Sivistysvaliokunta totesi lakiesitystä koske-
34220: uudistuksen toteuttaminen vaiheittain johtui vai-    vassa mietinnössään (SiVM 25/1993 vp) alle 20-
34221: 
34222: 
34223:                                                                                                         3
34224: KK 845/2000 vp -Riitta Korhonen /kok                                                   Ministerin vastaus
34225: 
34226: 
34227: vuotiaisiin muihin kuin korkeakouluopiskelijoi-       pien tuloina otetaan huomioon tuloverolain
34228: hin kohdistuvan ja vanhempien tuloihin perustu-       30 §:n mukaiset puhtaat ansio- ja pääomatulot.
34229: van tarveharkinnan estävän useiden nuorien            Vanhempienvelkoja ei pääsääntöisesti oteta huo-
34230: mahdollisuuksia jatkaa keskeytyksettä opinto-         mioon, koska velkaantuminen voi johtua monis-
34231: jaan. Valiokunta piti tärkeänä, että välittömästi     ta syistä eikä näiden syiden hyväksyttävyyden
34232: valtiontalouden tilanteen salliessa tehdään tarvit-   harkinta voi kuulua opintotuen myöntäjän tehtä-
34233: tavat muutokset 20 vuoden ikärajan poistamisek-       viin. Sen sijaan jos opiskelijan vanhemmat ovat
34234: si tarveharkinnassa ja opintorahan tasossa. Uutta     oikeuden vahvistaman velkajärjestelyn piirissä ja
34235: opintotukilakia koskevasta lakiesityksestä pyy-       heille on vahvistettu maksuohjelma, Kansanelä-
34236: dettiin myös perustuslakivaliokunnan lausunto.        kelaitoksen vakiintuneen käytännön perusteella
34237: Sivistysvaliokunnan lausunnossa edellytetty 20        vanhempien tuloista vähennetään maksuohjel-
34238: vuoden ikärajan poistaminen toteutettiin asteit-      man mukainen velkojen hoitoon käytetty tulo.
34239: tain. Itsenäisesti asuvien 19 vuotta täyttäneiden     Menettely on sopusoinnussa sen kanssa, miten
34240: opintoraha korotettiin täyden opintorahan tasolle     yhteiskunta yleisesti tulee vastaan ylivelkaantu-
34241: 1 päivästä elokuuta 1997 lähtien ja itsenäisesti      neita.
34242: asuvien 18 vuotta täyttäneiden opintoraha 1 päi-         Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmi-
34243: västä elokuuta 1998lähtien. Opintotukiuudistuk-       set ovat yhdenvertaisia lain edessä. Sen 2 mo-
34244: sen toteuttaminen on siten vielä kesken sekä van-     mentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttä-
34245: hempien luona asuvien alle 20-vuotiaiden opin-        vää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen,
34246: torahan tason että alle 20-vuotiaiden toisen as-      iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
34247: teen opiskelijoiden opintorahassa noudatettavan       mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai
34248: tarveharkinnan osalta.                                muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opin-
34249:    Opintotukilain 22 §:n mukaan opiskelijan           totukilain mukaan opintotukea myönnettäessä
34250: vanhempien tulot otetaan huomioon viimeksi toi-       samalla koulutusasteella opiskelevat ovat keske-
34251: mitetun valtionverotuksen tietojen perusteella        nään yhdenvertaisessa asemassa. Opintotukilain
34252: verotuksen päättymisen jälkeen seuraavan vuo-         mukaisen vanhempien tuloihin perustuvan tarve-
34253: den alusta. Jos vanhempien taloudellinen tilanne      harkinnan poistaminen esimerkiksi kaikilta itse-
34254: on verovuoden jälkeen olennaisesti muuttunut,         näisesti asuvilta yli 18-vuotiailta opiskelijoilta li-
34255: muutokset voidaan ottaa huomioon tukea myön-          säisi valtion menoja arviolta 125 miljoonaa
34256: nettäessä. Opintotukiasetuksen 20 §:n mukaan          markkaa. Tarveharkinnan yhdenmukaistaminen
34257: vanhempien taloudellisen tilanteen katsotaan          olisi valtiontaloudellisesti mahdollista ainoas-
34258: olennaisesti muuttuneen, jos vanhempien tulot         taan laajentamalla tarveharkinta alle 20-vuotiai-
34259: ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen           siin korkeakouluopiskelijoihin. Hallitus ei pidä
34260: muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Vanhem-           sitä kuitenkaan tarkoituksenmukaisena.
34261: 
34262: 
34263: 
34264: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000                                                                        (
34265:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
34266: 
34267: 
34268: 
34269: 
34270: 4
34271: Ministerns svar                                           KK 845/2000 vp -      Riitta Korhonen /kok
34272: 
34273: 
34274: 
34275: 
34276: Tili riksdagens talman
34277: 
34278: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       var att reformen skulie utsträckas också tili stu-
34279: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    derandena på mellanstadiet under de närmast föl-
34280: rådet översänt följande av riksdagsledamot Riit-     jande åren. Enligt lagen om studiestöd för hög-
34281: ta Korhonen /saml undertecknade skriftliga            skolestuderande beaktades vid beviljande av stu-
34282: spörsmål SS 845/2000 rd:                              diestöd tili högskolestuderande inte makens eller
34283:                                                       föräldrarnas ekonomiska ställning. 1 fråga oman-
34284:       Vad avser regeringen göra för att av-           dra än högskolestuderande beviljades studiestö-
34285:       skaffa den ojämlika behandling av stu-          det fortfarande enligt den gamla lagen om studie-
34286:       derande som följer av inkomstprövning-          stöd. Kulturutskottet förutsatte i sitt betänkande
34287:       en vid studiestöd enligt 19 § /agen om          angående lagförslaget (KuUB 12/1991 rd) att
34288:       studiestöd och för att garantera att in-        studiestödsreformen som he1het genomförs så att
34289:       komsterna beaktas individuel/t och att          studiestödet utgör en förmån som behandlar oli-
34290:       studiestödsbeslutet därmed motsvarar            ka kategorier av studerande lika och tryggar de
34291:       den verkliga ekonomiska situationen?            studerandes grundläggande utkomst.
34292:                                                          Den fortsatta beredningen av studiestödsrefor-
34293: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       men startade 1993. Dess syfte var att förenhetli-
34294: föra följande:                                       ga lagstiftningen om studiestöd för högskolestu-
34295: Enligt den gamla lagen om studiestöd (28/1972),      derande och andra studerande. Den nya lagen om
34296: som för högskolestuderande gälide fram tili1992      studiestöd (65/1994) följde i huvudsak principer-
34297: och för övriga studerande fram tili 1994, beakta-    na i lagen om studiestöd för högskolestuderande.
34298: des vid beviljande av studiestöd utöver den stu-     Studiepenningen för andra än högskolestuderan-
34299: derandes egna inkomster och förmögenhet också        de steg från 170-505 mark till220-1 300 mark
34300: makens inkomster och förmögenhet. Föräldrar-         i månaden och studiepenningens andel av studie-
34301: nas inkomster och förmögenhet beaktades i fråga      stödet växte tili över hälften för studerande över
34302: om studerande utan familj och studerande som         20 som bor sjä1vständigt. Reformen innebar en
34303: bodde hos föräldrarna ända tilis den studerande      betydlig förbättring av utkomstmöjligheterna för
34304: fylide 24 år och i fråga om studerande som bodde     studerande på mellanstadiet och minskade skuld-
34305: självständigt ända upp tili 20 år. Vid beviljande    sättningen, dvs. ökade på så sätt den verkliga
34306: av stöd beaktades föräldrarnas inkomster enligt      jäm1ikheten bland studerande som fyllt 20 år. För
34307: samma principer både för högskolestuderande          mellanstadiestuderande under 20 år medförde re-
34308: och andra studerande.                                formen ingen ökning av stödet totalt. Av stats-
34309:    När en reform av studiestödssystemet bered-       ekonomiska skäl bestämdes att föräldrarnas in-
34310: des i början av 1990-talet stannade man för att      komster beaktas då det gäller andra studerande än
34311: genomföra reformen gradvis och att inleda den i      högsko1estuderande när studiepenning beviljas,
34312: högskolorna. Lagen om studiestöd för högskole-       om den studerande inte har fyllt 20 år, samt när
34313: studerande (111/1992) trädde i kraft den 1 febru-    bostadstillägg beviljas om den studerande inte
34314: ari 1992. Att studiestödsreformen genomfördes        har fyllt 18 år. Kulturutskottet konstaterade i sitt
34315: gradvis hade statsekonomiska skäl och avsikten       betänkande om lagförslaget (KuUB 25/1993 rd)
34316: 
34317: 
34318:                                                                                                        5
34319: KK 845/2000 vp -      Riitta Korhonen /kok                                               Ministerns svar
34320: 
34321: 
34322: 
34323: att den behovsprövning som gäller andra stude-         för föräldramas beaktas föräldramas sammanlag-
34324: rande än högskolestuderande under 20 år och            da nettoförvärvs- och nettokapitalinkomster en-
34325: som baserar sig på föräldramas inkomster hin-          ligt 30 § inkomstskattelagen. Föräldramas skul-
34326: drar många unga att fortsätta studiema utan av-        der beaktas i regel inte, eftersom orsakema till
34327: brott. Utskottet fann det viktigt att man så snart     skuldsättningen kan vara många och det ankom-
34328: det statsekonomiska läget medger gör behövliga         mer inte på den som beviljar studiestöd att ta
34329: ändringar för att avskaffa åldersgränsen 20 år i       ställning till om dessa orsaker är godtagbara. Om
34330: fråga om behovsprövningen och studiepenning-           föräldrama däremot omfattas av skuldsanering
34331: ens nivå. Också grundlagsutskottet ombads avge         fastställd av domstol och ett betalningsprogram
34332: ett utlåtande om propositionen med förslag till ny     har fastställts för dem, är praxis vid Folkpen-
34333: studiestödslag. Slopandet av åldersgränsen 20 år,      sionsanstalten att den inkomst som enligt betal-
34334: vilket förutsattes i kulturutskottets utlåtande, ge-   ningsprogrammet använts för skötsel av skulder-
34335: nomfördes gradvis. Studiepenningen för stude-          na dras av från föräldrarnas inkomster. Denna
34336: rande som har fyllt 19 år och bor självständigt        praxis överensstämmer med det sätt på vilket
34337: höjdes till nivån för full studiepenning fr.o.m.       samhället i allmänhet kommer överskuldsatta till
34338: den 1 augusti 1997 och för självständigt boende        mötes.
34339: studerande som fyllt 18 år fr.o.m. den 1 augusti          Enligt 6 § 1 mom. grundlagen är alla lika in-
34340: 1998. Genomförandet av studiestödsreformen är          för lagen. Enligt dess 2 mom. får ingen utan god-
34341: således fortfarande på hälft både när det gäller ni-   tagbart skäl särbehandlas på grund av kön, ålder,
34342: vån på studiepenningen för studerande under 20         ursprung, språk, religion, övertygelse, åsikt, häl-
34343: år som bor hos föräldrama och när det gäller den       sotillstånd eller handikapp eller av någon annan
34344: behovsprövning som iakttas vid studiepenningen         orsak som gäller hans eller hennes person. Enligt
34345: för studerande på andra stadiet som är under 20        lagen om studiestöd behandlas studerande på
34346: år.                                                    samma utbildningsstadium jämlikt när studie-
34347:     Enligt 22 § lagen om studiestöd beaktas in-        stöd beviljas. Att slopa den behovsprövning på
34348: komstema för den sökandes föräldrar enligt den         basis av föräldramas inkomster som anges i la-
34349: senast verkställda statsbeskattningen från början      gen om studiestöd t.ex. i fråga om alla studeran-
34350: av året efter det då beskattningen slutförts. Om       de över 18 år som bor självständigt skulle utöka
34351: föräldramas ekonomiska situation väsentligt för-       statens utgifter med uppskattningsvis 125 miljo-
34352: ändrats efter skatteåret, kan förändringama beak-      ner mark. Ett förenhetligande av behovspröv-
34353: tas när stöd beviljas. Enligt 20 § förordningen        ningen skulle ur statsekonomisk synvinkel vara
34354: om studiestöd anses föräldrarnas ekonomiska            möjligt endast genom att behovsprövningen ut-
34355: ställning ha förändrats väsentligt om föräldrar-       sträcks till högskolestuderande under 20 år. Re-
34356: nas inkomster efter verkställd beskattning har         geringen finner dock inte en sådan lösning ända-
34357: förändrats med minst 20 procent. Som inkomster         målsenlig.
34358: 
34359: 
34360: 
34361: Helsingfors den 29 november 2000
34362: 
34363:     Kulturminister Suvi Linden
34364: 
34365: 
34366: 
34367: 
34368: 6
34369:                                                       KK 846/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
34370: 
34371: 
34372: 
34373: 
34374:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 846/2000 vp
34375: 
34376:                                            Luotettavan tiedonsaannin turvaaminen
34377: 
34378: 
34379: 
34380: 
34381: Eduskunnan puhemiehelle
34382: 
34383: Maassamme on tällä hetkellä 25 674 fi-maatun-       si tietoverkossa julkaistun tiedon lähteet, julkai-
34384: nuksen alaista suomalaista verkkotunnusta.          sun kielellinen asu sekä tietojen ajankohtaisuus.
34385: Vuonna       1997     annetun    telemarkkinalain
34386: (396/1997) 37 §:ään sekä telemarkkina-asetuk-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34387: sen (424/1997) 8 §:ään nojaten Telehallintokes-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34388: kus voi myöntää verkkotunnuksen käyttöoikeu-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34389: den suomalaiselle julkisyhteisölle sekä kauppa-,    vaksi seuraavan kysymyksen:
34390: yhdistys- tai säätiörekisteriin merkitylle suoma-
34391: laiselle yhteisölle, ammatin- tai elinkeinonhar-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
34392: joittajalle ja ulkomaisen elinkeinonharjoittajan           tyä, että suomalaisten verkkotunnusten
34393: sivuliikkeelle.                                            haltijat julkaisevat Internet-tietoverkos-
34394:    Intemet-tietoverkossa suomalaisten verkko-             sa tietonsa perustuslaissa määritellyillä
34395: tunnusten julkaiseman tiedon sisällöstä ei ole            kahdella virallisella kielellä, kertovat
34396: olemassa erityistä lainsäädäntöä. Tiedon luotet-          julkaisemansa tiedon alkuperäiset läh-
34397: tavuuden kannalta käyttäjiä kuitenkin kiinnostai-         teet sekä päivittävät säännöllisesti tieto-
34398:                                                           verkoissa esiintyvät tiedot?
34399: 
34400: 
34401: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
34402: 
34403:     Antti Rantakangas /kesk
34404: 
34405: 
34406: 
34407: 
34408:                                                                                               Versio 2.0
34409: KK 846/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk                                              Ministerin vastaus
34410: 
34411: 
34412: 
34413: 
34414: Eduskunnan puhemiehelle
34415: 
34416: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          yhteiskunnan palvelun tarjoajien tiedonantovel-
34417: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     vollisuudesta. Tietoyhteiskunnan palvelulla tar-
34418: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         koitettaisiin kaikkia palveluita, jotka toimitetaan
34419: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan-           sähköisesti vastaanottajan henkilökohtaisesta
34420: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         pyynnöstä ja joista tavallisesti maksetaan vasti-
34421: sen KK 846/2000 vp:                                    ke. Internetin välityksellä tarjottavat palvelut
34422:                                                       kuuluisivat siis tämän lakiehdotuksen sovelta-
34423:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       misalaan.
34424:        tyä, että suomalaisten verkkotunnusten             Valmisteilla oleva laki koskisi kaikkia tieto-
34425:       haltijat julkaisevat Internet-tietoverkos-      yhteiskuntapalvelujen tarjoajia yhteisön alueella
34426:       sa tietonsa perustuslaissa määritellyillä       riippumatta siitä, mitä verkkotunnusta (.fi tai
34427:       kahdella virallisella kielellä, kertovat        .com tai vastaava) palvelun tarjoaja käyttää. Tie-
34428:       julkaisemansa tiedon alkuperäiset läh-          toyhteiskuntapalvelun tarjontaan ja sen markki-
34429:       teet sekä päivittävät säännöllisesti tieto-     nointiin sovellettaisiin lakiehdotuksen mukaan
34430:       verkoissa esiintyvät tiedot?                    pääsääntöisesti sen maan lainsäädäntöä, mihin
34431:                                                       palveluntarjoaja on sijoittautuneena. Laki vei-
34432: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         voittaisi palvelun tarjoajan ilmoittamaan palve-
34433: ti seuraavaa:                                         lun käyttäjälle helposti, välittömästi ja pysyvästi
34434: Sähköisen kaupankäynnin pelisäännöistä ja In-         mm. nimensä, osoitteensa, muut yhteystietonsa
34435: ternetin sisältövastuista on käyty keskustelua        sekä muita toimintaan liittyviä tietoja, mm. kaup-
34436: koko Internet-verkon olemassaolon ajan. Vähi-         parekisterinumeron, jos tällainen on. Lisäksi en-
34437: tellen keskustelun tuloksena on saatu aikaan la-      nen tilauksen tekemistä palveluntarjoajan olisi
34438: kialoitteita, joilla pyritään lisäämään kuluttajien   mainittava ne kielet, joilla palveluntarjoaja on
34439: ja käyttäjien luottamusta Internetissä tarjottaviin   valmis solmimaan sopimuksen. Sopimuskieli oli-
34440: palveluihin ja sisältöihin.                           si kuitenkin täysin palveluntarjoajan valittavissa.
34441:    EY on ollut aktiivinen Internetissä tarjotta-          Kielilainsäädäntö koskee vain viranomaistoi-
34442: vien palveluiden sääntelyn suhteen. EY:n laki-        mintaa. Elinkeinonharjoittajalla ei ole yleistä
34443: aloitteet ovat kohdistuneet sekä Internetin tieto-    velvoitetta käyttää toiminnassaan Suomen viral-
34444: turvaan että tietoyhteiskuntapalveluiden tarjon-      lisia kieliä. Kielivaatimukset koskevat vain eri-
34445: taan Internetissä. Tärkein lakialoitteista on hei-    tyistapauksia, kuten pakkaus- tai varoitusmerkin-
34446: näkuussa 2000 annettu direktiivi sähköisestä          töjä. Internetiä tulisi kohdella tältä osin väline-
34447: kaupankäynnistä, jota ollaan parhaillaan saatta-      neutraalisti, eli palvelun tarjoamiseen Internetis-
34448: massa osaksi Suomen lainsäädäntöä eli imple-          sä ei pitäisi kohdistaa vaatimuksia, joita ei asete-
34449: mentoimassa. Direktiivin kansallisesta imple-         ta muullekaan palveluntarjonnalle. Hallinnon
34450: mentoinnista vastaa oikeusministeriö. Valmiste-       sähköisten palveluiden kehittämisessä hallitus
34451: lu on aloitettu ja hallitus tulee antamaan edus-      kiinnittää huomiota siihen, että kansalaisilla on
34452: kunnalle esityksen syysistuntokauden 2001 alus-       oikeus asioida viranomaisissa omalla äidinkielel-
34453: sa. Lakiesitykseen tulevat säännökset mm. tieto-      lään kielilainsäädännön mukaisesti.
34454: 
34455: 
34456: 2
34457: Ministerin vastaus                                     KK 846/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
34458: 
34459: 
34460:    Hallituksen tuleva esitys laiksi tietoyhteiskun-   suhteen kasvavat. Palveluntarjoaja, joka ylläpi-
34461: nan palveluiden tarjonnasta sisältää myös sään-       tää huonolaatuisia tai vanhentuneita sivuja, ei yk-
34462: nökset välittäjän vastuusta tarjoamansa sisällön      sinkertaisesti pärjää kilpailussa. Sivuilla ei riitä
34463: suhteen. Lakiin tullee velvollisuus välittäjille      kävijöitä tai palvelulla ostajia.
34464: päivittää nk. välimuistipalvelimilla olevat sisäl-        EU:ssa laaditaan parhaillaan myös uutta teki-
34465: löt yleisesti käytössä olevan tekniikan ja standar-   jänoikeusdirektiiviä. Kun tätä direktiiviä aika-
34466: dien mukaisesti. Sen sijaan tiedon alkuperän          naan implementoidaan kansalliseen lainsäädän-
34467: mainitseminen tai palveluntarjoajan omilla si-        töön, tulevat tiedon alkuperään liittyvät kysy-
34468: vuilla olevan tiedon ajan tasalla pitäminen on        mykset läheisemmän tarkastelun kohteeksi. Oi-
34469: palveluntarjoajan omalla vastuulla ja liittyy ylei-   keusministeriössä on myös aloitettu uudelleen
34470: semmin palvelun tarjoamisen laatuun ja täten          vuonna 1997 käynnistynyt sananvapauslainsää-
34471: myös palveluntarjoajan kilpailukykyyn ja luotet-      dännön uudistaminen. Sananvapaustoimikunnan
34472: tavuuteen.                                            mietinnön pohjalta laaditaan hallituksen esitys-
34473:    Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Intemetin         tä, joka selkiyttäisi mm. sisältövastuita verkko-
34474: sisällöstä on maksullista. Luonnollisesti tällöin     julkaisujen ja julkisen verkkoviestinnän osalta.
34475: myös kuluttajan vaatimukset palvelun laadun
34476: 
34477: 
34478: 
34479: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
34480: 
34481:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
34482: 
34483: 
34484: 
34485: 
34486:                                                                                                         3
34487: KK 846/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk                                                    Ministerns svar
34488: 
34489: 
34490: 
34491: 
34492: Tili riksdagens talman
34493: 
34494: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         get kommer att innehålla bestämmelser om bl.a.
34495: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      informationsskyldighet för leverantörer av infor-
34496: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti       mationssamhällets tjänster. Med informations-
34497: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga              samhällets tjänster avses alla tjänster som van-
34498: spörsmål SS 846/2000 rd:                               ligtvis utförs mot ersättning på elektronisk väg
34499:                                                        och på individuell begäran av en tjänstemottaga-
34500:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          re. De tjänster som tillhandahålls via Internet
34501:        för att innehavare av jinländska domän-         kommer således att höra till tillämpningsområ-
34502:        namn skall publicera sin information på         det för den föreslagna lagen.
34503:        Internet på de båda officiella språk som            Den lag som är under beredning gäller alla
34504:        nämns i grundlagen, ange den publice-           som inom gemenskapen erbjuder informations-
34505:        rade informationens ursprungliga käl-           samhällets tjänster oberoende av vilket domän-
34506:        lor samt regelbundet uppdatera infor-           narnn som tjänsteleverantören använder (.fi eller
34507:        mationen i datornäten?                           .com eller motsvarande). På utbudet av informa-
34508:                                                        tionssamhällets tjänster och marknadsföringen
34509: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        av dem tillämpas enligt lagförslaget i huvudsak
34510: föra följande:                                         lagstiftningen i det land där tjänsteleverantören
34511: Alitsedan Internet började användas har man dis-       är etablerad. Lagen förpliktar tjänsteleverantö-
34512: kuterat frågan om vilka regler som gäller för          ren att se till att tjänsteanvändaren enkelt, direkt
34513: elektronisk handel och vem som bär ansvaret för        och stadigvarande har tillgång till bl.a. tjänstele-
34514: de innehåll som finns på Internet. Diskussionen        verantörens narnn, adress, andra kontaktuppgif-
34515: har så småningom lett tilllagförslag som strävar       ter samt andra uppgifter om verksamheten, t.ex.
34516: till att öka konsumenternas och användarnas för-       handelsregisternummer om tjänsteleverantören
34517: troende för de tjänster och innehåll som tillhan-      har ett sådant. Vidare skall ~änsteleverantören,
34518: dahålls via Internet.                                  innan beställningen görs, ange de språk som han
34519:     EG har varit aktiv när det gäller regleringen av   eller hon kan ingå avtalet på. Det är dock helt och
34520: tjänster som tillhandahålls via Internet. De lag-      hållet upp till tjänsteleverantören att välja vilket
34521: förslag som lagts fram inom EG gäller både data-       språk avtalet ingås på.
34522: skyddet på Internet och utbudet av informations-           Språklagstiftningen gäller endast myndighe-
34523: samhällets tjänster på Internet. Det viktigaste        ternas verksamhet. Näringsidkare har ingen all-
34524: lagförslaget var direktivet om elektronisk handel      män skyldighet att i sin verksamhet använda Fin-
34525: som antogs i juli 2000 och som bäst införlivas         lands officiella språk. Krav ställs på språket en-
34526: med den finska lagstiftningen. För det nationella      dast i särskilda fall, t.ex. när det gäller texten på
34527: genomförandet av direktivet svarar justitieminis-      förpackningar eller varningstext. Som instru-
34528: teriet. Beredningen har inletts och regeringen         ment borde Internet behandlas neutralt, dvs.
34529: kommer att avlåta en proposition till riksdagen        tjänsteutbudet på Internet borde inte omfattas av
34530: vid ingången av höstsessionen 2001. Lagförsla-         krav som inte heller gäller det övriga tjänsteutbu-
34531: 
34532: 
34533: 
34534: 4
34535: Ministems svar                                        KK 846/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
34536: 
34537: 
34538: 
34539: det. Vid utvecklingen av elektroniska tjänster           1 framtiden kommer en allt större del av inne-
34540: inom förvaltningen fåster regeringen uppmärk-        hållen på Internet att vara avgiftsbelagda. Då
34541: samhet vid att medborgama i enlighet med språk-      skärps naturligtvis också konsumentemas krav
34542: lagstiftningen har rätt att i kontakten med myn-     på tjänstemas kvalitet. En tjänsteleverantör vars
34543: dighetema använda sitt eget modersmål.               sidor är av dålig kvalitet eller föråldrade klarar
34544:    Den kommande regeringspropositionen med           sig helt enkelt inte i konkurrensen. Det finns inte
34545: förslag till en lag gällande tillhandahållande av    tillräckligt många besökare på sidoma och där-
34546: informationssamhällets tjänster innehåller också     med inte heller tillräckligt många köpare.
34547: bestämmelser om förmedlarens ansvar för det              1 EU utarbetas som bäst också ett nytt upp-
34548: innehåll som han eller hon tillhandahåller. Lagen    hovsrättsdirektiv. Då detta direktiv i sinom tid in-
34549: torde medföra skyldighet för förmedlama att          förlivas med den nationella lagstiftningen, kom-
34550: uppdatera innehållen på de s.k. mellanservrama       mer frågor som gäller informationens ursprung
34551: enligt allmänt tillgänglig teknik och standard.      att bli föremål för en närmare granskning. Vid
34552: Tjänsteleverantören är emellertid själv ansvarig     justitieministeriet har den revidering av yttrande-
34553: för angivandet av den ursprungliga källan för in-    frihetslagstiftningen som påbörjades 1997 inletts
34554: formationen och för uppdateringen av informa-        på nytt. Utgående från yttrandefrihetskommis-
34555: tionen på de egna sidoma. Dessa åtgärder är i all-   sionens betänkande avfattas en regeringsproposi-
34556: mänhet förknippade med kvaliteten på tillhanda-      tion som skall syfta till att förtydliga bl.a. ansva-
34557: hållandet av tjänster och därmed också tjänstele-    ret för innehållet i elektroniska publikationer och
34558: verantörens konkurrenskraft och tillförlitlighet.    elektronisk offentlig kommunikation.
34559: 
34560: 
34561: Helsingfors den 29 november 2000
34562: 
34563:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
34564: 
34565: 
34566: 
34567: 
34568:                                                                                                         5
34569:                                                                   KK 847/2000 vp- Esa Lahtela /sd
34570: 
34571: 
34572: 
34573: 
34574:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 847/2000 vp
34575: 
34576:                                              Asikonsaaren liittäminen Kiteen kaupunkiin
34577: 
34578: 
34579: 
34580: 
34581: Eduskunnan puhemiehelle
34582: 
34583: Maantieteellisesti Asikonsaari sijaitsee Rääkky-      kin jo työmatkan pituuden vuoksi olisi järkevää
34584: lässä kuntakeskuksen eteläpuolella. Varsinaises-      käydä töissä Kiteellä, niin näyttää siltä, että kun-
34585: ti Asikonsaari ei enää ole saari sanan varsinaises-   taraja on ollut jonkinlaisena esteenä myös työ-
34586: sa merkityksessä, koska tieyhteys on jo pitkään       hön pääsylle. Ensisijaisesti Kiteellä halutaan
34587: ollut olemassa Puhossalon kautta. Puhossalo on        työllistää ensin oman kunnan alueella olevat
34588: Kiteen kaupungin puolta. Asikonsaaresta suo-          työttömät ja sitten vasta ympäryskunnista tule-
34589: raan Rääkkylään päin on olemassa vain vesi-           vat.
34590: tieyhteys Oriveden yli. Edellä mainituista maan-         Asikonsaaren liittämisessä Kiteeseen täytty-
34591: tieteellisistä seikoista johtuen, kun Asikonsaa-      vät kaikki kuntajakolain 3 pykälän 2 luvun edel-
34592: resta lähdetään asioimaan omaan kuntakeskuk-          lytykset. Myös kaikki Asikonsaaren ja muuta-
34593: seen Rääkkylään, sinne tulee matkaa noin 70 ki-       man Asikkoa lähellä olevan pienemmän saaren
34594: lometriä. Kun Kiteelie on matkaa noin 30 kilo-        asukkaat ja kesämökkiläiset odottavat omalta
34595: metriä, niin Rääkkylään mennessäjoudutaan kul-        osaltaan kuntarajan muutosta Kiteeseen.
34596: kemaan suhteellisen läheltä Kiteen keskustaaja-
34597: maa.                                                  Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34598:    Todettakoon, että kunnallisten palveluiden tai     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34599: lupa-asioiden määrä on suhteellisen suuri vaali-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34600: asiat mukaan lukien, jotka joudutaan hoitamaan        vaksi seuraavan kysymyksen:
34601: Rääkkylässä. Näistä matkoista tulee jokaista ta-
34602: loutta kohti vuosittain huomattavat ylimääräiset            Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
34603: kustannukset niin Asikonsaaressa asuville kuin              asukkaiden asioinnin helpottamiseksi ja
34604: Rääkkylän kunnan viranhaltijoillekin. Esimerk-              maantieteellisesti järkevämmän kunta-
34605: kinä voidaan mainita vaikkapa rakennustarkas-               rajan aikaansaamiseksi Rääkkylän kun-
34606: tus, nuohous tai tarvittava sosiaalipuolen kotipal-         nan puolella sijaitseva Asikonsaari liite-
34607: velu.                                                       tään Kiteen kaupunkiin?
34608:    Myös työn saannissa on ollut havaittavissa es-
34609: teitä. Kun luontaisesti Asikonsaaresta muuten-
34610: 
34611: 
34612: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
34613: 
34614:     Esa Lahtela /sd
34615: 
34616: 
34617: 
34618:                                                                                                  Versio 2.0
34619: KK 847/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                        Ministerin vastaus
34620: 
34621: 
34622: 
34623: 
34624: Eduskunnan puhemiehelle
34625: 
34626: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         le ja muille, jotka katsovat asian koskevan
34627: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     itseään, tilaisuus 30 päivän kuluessa tehdä huo-
34628: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         mautuksensa. Tätä koskeva kuulutus on julkais-
34629: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd         tava siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa
34630: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               julkaistaan.
34631: 847/2000 vp:                                             Asianomaisten kuntien on annettava esityk-
34632:                                                       sestä sekä sitä koskevista huomautuksista lau-
34633:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että      suntonsa. Kunnan lausunto ja huomautukset on
34634:        asukkaiden asioinnin helpottamiseksi ja        toimitettava lääninhallitukselle sen asettamassa
34635:        maantieteellisesti järkevämmän kunta-          määräajassa.
34636:        rajan aikaansaamiseksi Rääkkylän kun-             Ministeriön on tarpeen mukaan lisäksi pyydet-
34637:        nan puolella sijaitseva Asikonsaari liite-     tävä lääninhallitusta hankkimaan esityksestä
34638:        tään Kiteen kaupunkiin?                        asianomaisen kiinteistörekisterin pitäjän lausun-
34639:                                                       non ja muun tarpeellisen selvityksen. Lisäksi tar-
34640: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vittaessa tulee hankkia selvitys kunnasta toiseen
34641: ti seuraavaa:                                         siirrettäviksi ehdotettujen alueiden asukasmää-
34642: Kuntajaon muuttamisen edellytyksistä, valmiste-       ristä ja kielisuhteista.
34643: lusta ja päätöksenteosta säädetään kuntajakolais-        Lisäksi lääninhallituksen on kuntajakolain
34644: sa ( 1196/1997).                                       10 §:n mukaan annettava itse lausunto siitä, mi-
34645:     Kun kuntajaon muutosta koskeva esitys on          ten muutos vaikuttaisi valtion alue- ja paikallis-
34646: saapunut ministeriöön, tarkistetaan ensiksi, täyt-    hallintoon ja Euroopan unionin toiminnassa nou-
34647: tyvätkö kuntajakolain 6 §:ssä säädetyt asian vi-      datettaviin aluejakoihin, sekä toimitettava asia-
34648: reillepanon edellytykset. Esityksen tekijällä tu-     kirjat ministeriölle.
34649: lee olla esityksenteko-oikeus, joka esityksen kos-       Ministeriössä valmistellaan päätösehdotus
34650: kiessa alueen siirtoa kunnasta toiseen on asian-      saadun selvityksen perusteella. Kuntajaon muut-
34651: omaisen kunnan valtuustolla ja kunnan jäsenel-        tamisen yleisistä edellytyksistä säädetään kunta-
34652: lä. Esityksessä on perusteltava kuntajaon muutta-     jakolain 3 §:ssä ja kunnan alueen supistumista
34653: misen tarve ja siihen on mahdollisuuksien mu-         tai laajenemista koskevista erityisedellytyksistä
34654: kaan liitettävä asian arvioimiseksi tarpeellinen      5 §:ssä. Kuntajakolain ll §:n mukaan valtio-
34655: selvitys. Esityksessä on myös tarpeellisella tark-    neuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta taik-
34656: kuudella ilmoitettava siirrettäväksi esitetty alue.   ka sitä koskevan esityksen hylkäämisestä. Minis-
34657:     Jos esitys täyttää edellä mainitut perusedelly-   teriö voi kuitenkin päättää kunnan alueen supis-
34658: tykset, ministeriö lähettää esityksen asianomai-      tumista tai laajenemista tarkoittavan kuntajaon
34659: selle lääninhallitukselle tarvittavien lausuntojen    muutoksen, jos minkään asianomaisen kunnan
34660: ja muiden selvitysten hankkimiseksi.                  valtuusto ei ole sitä vastustanut, taikka hylätä sel-
34661:    Kuntajakolain 7 §:n mukaan lääninhallituk-         laista muutosta koskevan esityksen, jos jonkin
34662: sen on ministeriön määräyksestä varattava esi-        asianomaisen kunnan valtuusto on sitä vastusta-
34663: tyksen johdosta asianomaisten kuntien asukkail-       nut.
34664: 
34665: 
34666: 2
34667: Ministerin vastaus                                              KK 847/2000 vp- Esa Lahtela /sd
34668: 
34669: 
34670:    Jos kuntajakoa päätetään muuttaa, muutos on      tus on tehtävä korkeimmalle hallinto-oikeudelle
34671: kuntajakolain 12 §:n mukaan määrättävä tule-        30 päivän kuluessa siitä, kun kuntajaon muutta-
34672: maan voimaan kalenterivuoden alusta. Päätös on      mista tarkoittava päätös on julkaistu säädös-
34673: tällöin tehtävä ennen edellisen vuoden kesäkuun     kokoelmassa tai muuttamisesityksen hylkäämis-
34674: loppua. Päätös on julkaistava säädöskokoelmas-      tä tarkoittava päätös on saatettu esityksen tekijöi-
34675: sa sekä toimitettava asianomaisessa kunnassa        den tietoon.
34676: julkaistavaksi. Lisäksi jos kuntajaon muutosta         Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä mainit-
34677: koskevan esityksen on tehnyt kunnan jäsen, pää-     tuun nimenomaiseen tapaukseen, sitä koskeva
34678: töksestä on tiedotettava erikseen esityksen teki-   esitys on saapunut ministeriöön 13.11.2000 ja se
34679: jälle.                                              on lähetetty Itä-Suomen lääninhallitukselle
34680:    Kuntajakolain 35 §:n mukaan päätökseen saa       20.11.2000 edellä selostettujen selvitysten hank-
34681: hakea muutosta valittamalla asianomainen kunta      kimiseksi. Asian sisällölliseen ratkaisuun ei täs-
34682: tai sen jäsen, ja muuttamisesityksen hylkäämistä    sä vaiheessa luonnollisestikaan voida ottaa kan-
34683: tarkoittavaan päätökseen esityksen tekijä. Vali-    taa.
34684: 
34685: 
34686: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
34687: 
34688:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
34689: 
34690: 
34691: 
34692: 
34693:                                                                                                       3
34694: KK 847/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                           Ministerns svar
34695: 
34696: 
34697: 
34698: 
34699: Till riksdagens talman
34700: 
34701: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       till länsstyrelsen för nödvändiga utlåtanden och
34702: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    övriga utredningar.
34703: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa            Enligt 7 § kommunindelningslagen skallläns-
34704: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      styrelsen på förordnande av ministeriet med an-
34705: 84 7/2000 rd:                                         ledning av en framställning bereda de berörda
34706:                                                       kommunernas invånare och andra som anser att
34707:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         ärendet berör dem tillfålle att framställa anmärk-
34708:        för att, i syfte att underlätta invånarnas     ningar inom 30 dagar. En kungörelse om detta
34709:        möjligheter att sköta sina ärenden och         skall publiceras på det sätt som kommunala till-
34710:        för att få en geografiskt sett förnuftiga-     kännagivanden publiceras i kommunen.
34711:        re kommungräns, införliva Asikonsaari,             De berörda kommunerna skall avge ett utlå-
34712:        som hör tili Rääkkylä kommun, med Ki-          tande om framställningen eller initiativet samt
34713:        tee stad?                                      om anmärkningarna. Kommunens utlåtande och
34714:                                                       anmärkningarna skall tillställas länsstyrelsen
34715: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       inom utsatt tid.
34716: föra följande:                                            Ministeriet skall efter behov dessutom uppma-
34717: Om förutsättningar, beredning samt beslutsfat-        na länsstyrelsen att inhämta utlåtande om fram-
34718: tande när det gäller ändring av kommunindel-          ställningen av den som för fastighetsregistret
34719: ning      bestäms         kommunindelningslagen       samt annan nödvändig utredning. Dessutom skall
34720: (1196/1997).                                          man vid behov införskaffa utredning om invånar-
34721:    Då en framställning om ändring av kommun-          antal och språkförhållanden i de områden som fö-
34722: indelningen kommer till ministeriet kontrolleras      reslås bli överförda från en kommun till en an-
34723: först om villkoren enligt 6 § kommunindel-            nan.
34724: ningslagen för anhängiggörande av ett ärende              Vidare skall länsstyrelsen själv enligt 10 §
34725: uppfylls. Den som gjort framställningen skall ha      kommunindelningslagen avge ett utlåtande om
34726: rätt att göra en sådan framställning. Då framställ-   hur ändringen skulle komma att inverka på sta-
34727: ningen berör överföring av ett område från en         tens regional- och 1okalförvaltning och på den
34728: kommun till en annan, har fullmäktige och invå-       områdesindelning som iakttas inom Europeiska
34729: narna i de berörda kommunerna en sådan rätt. 1        unionens verksamhet samt sända handlingarna
34730: framställningen skall behovet av ändring av           till ministeriet.
34731: kommunindelningen motiveras och till framställ-           Vid ministeriet bereds ett förslag till beslut på
34732: ningen skall i mån av möjlighet fogas erforderlig     basis av erhållna utredningar. Om de allmänna
34733: utredning. 1 framställningen skall också det om-      förutsättningarna för ändring av kommunindel-
34734: råde som föreslås bli överfört anges med nödvän-      ning bestäms i 3 § kommunindelningslagen och
34735: dig noggrannhet.                                      om särskilda förutsättningar vid minskning och
34736:    Om framställningen uppfyller ovan nämnda           utvidgning av kommunens område i 5 § kom-
34737: grundläggande kriterier skickar ministeriet den       munindelningslagen. Enligt 11 § kommunindel-
34738:                                                       ningslagen beslutar statsrådet om ändring i kom-
34739: 
34740: 
34741: 4
34742: Ministems svar                                                 KK 847/2000 vp- Esa Lahtela /sd
34743: 
34744: 
34745: munindelningen eller om förkastande av en fram-       En1igt 35 § kommunindelningslagen får änd-
34746: ställning som gäller detta. Ministeriet kan dock   ring i beslut sökas av vederbörande kommun e1-
34747: besluta om ändring av kommunindelning som          ler en medlem i kommunen genom besvär, och i
34748: innebär minskning eller utvidgning av kommu-       beslut som avser avs1ag på ett förslag om ändring
34749: nens område, om inte fullmäktige i någon berörd    av den som 1agt fram förslaget. Besvären skall
34750: kommun har motsatt sig ändringen, eller förkas-    lämnas till högsta förvaltningsdomstolen inom
34751: ta en framställning som gäller en sådan ändring,   30 dagar från det att ett beslut som avser ändring i
34752: om fullmäktige i någon berörd kommun har mot-      kommunindelningen publicerats i författnings-
34753: satt sig ändringen.                                samlingen eller ett beslut som avser avslag på ett
34754:    Om man beslutar att ändra kommunindelning-      förslag om ändring har meddelats dem som lagt
34755: en skall ändringen träda i kraft vid ingången av   fram förslaget.
34756: ett kalenderår i enlighet med 12 § kommunindel-       När det gäller det enskilda fall som avses i det
34757: ningslagen. Beslutet skall fattas före juni må-    skriftliga spörsmå1et inkom framställningen till
34758: nads utgång under det föregående året. Beslutet    ministeriet 13.11.2000 och skickades ti111änssty-
34759: skall publiceras i författningssamlingen samt      relsen i Östra Finlands Iän 20.11.2000 för ovan
34760: sändas för kungörelse i den berörda kommunen.      nämnda utredningar. 1 det här skedet är det natur-
34761: Om en framställning till ändring av kommunin-      ligtvis omöjligt att ta ställning tili hur ärendet bör
34762: delningen har gjorts av en kommunmedlem, skall     avgöras i sak.
34763: information om beslutet sändas separat till den
34764: som gjort framställningen.
34765: 
34766: 
34767: 
34768: Helsingfors den 28 november 2000
34769: 
34770:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
34771: 
34772: 
34773: 
34774: 
34775:                                                                                                        5
34776:                                                                 KK 848/2000 vp - Esa Lahtela /sd
34777: 
34778: 
34779: 
34780: 
34781:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 848/2000 vp
34782: 
34783:                                            Sähköistämisavustuksien käyttöönotto syrjä-
34784:                                            alueiden autioitumisen estämiseksi
34785: 
34786: 
34787: 
34788: 
34789: Eduskunnan puhemiehelle
34790: 
34791: Itä-Suomen laajoilla haja-asutusalueilla on muu-       Kohtuullista olisikin ottaa käyttöön toimia,
34792: ton seurauksena vuosikymmenien aikana jäänyt        joilla voidaan edesauttaa ihmisten sijoittumista
34793: tyhjilleen asumiskelpoisia taloja. Myös tuhan-      asumaan myös haja-asutusalueille. Yksi tällai-
34794: sienjärvienja vesistöjen rannoille on rakennettu    nen keino on ottaa käyttöön sähköistämisavus-
34795: tasollisesti laadukkaita kesämökkejä, jotka käy-    tus, jolla osa sähkölinjan vedosta tultaisiin kor-
34796: vät myös ympärivuotiseen käyttöön. Suhteelli-       vaamaan liittymän ottajille.
34797: sen moni mökin tai autiotalon omistaja suunnit-
34798: telee ainakin eläkkeelle jäädessään siirtyvänsä     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34799: sinne asumaan. Myös useilla etätyötä tekevillä      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34800: tällainen ajatus on vakavasti mielessä. Monissa     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34801: tapauksissa ongelmana on se, ettei mökillä ole      vaksi seuraavan kysymyksen:
34802: verkkovirtaa ja sähköjen ottaminen tulee kalliik-
34803: si. Pitkien linjanvetojen vuoksi liittymä saattaa         Onko hallitus ollut tietoinen, että mo-
34804: maksaa jopa satojatuhansia markkoja. Yksittäi-            nen autiotalon ja kesämökin pitempiai-
34805: selle ihmiselle investointikustannukset ovat koh-         kaisen asuttamisen este on ollut sähkön
34806: tuuttomat.                                                puute ja
34807:    Ruuhka-alueiden infran rakentamispaineiden
34808: vähentämiseksi haja-asutusalueen asuttamisen              näkeekö hallitus mahdolliseksi ottaa
34809: pitäisi olla koko yhteiskunnan kannalta järkevää          käyttöön sähköistämisavustukset, joilla
34810: ja kannustettavaa.                                        osaltaan tullaan edistämään haja-asu-
34811:                                                           tusalueen asukaspohjan lisäämistä?
34812: 
34813: 
34814: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
34815: 
34816:     Esa Lahtela /sd
34817: 
34818: 
34819: 
34820: 
34821:                                                                                              Versio 2.0
34822: KK 848/2000 vp - Esa Lahtela /sd                                                    Ministerin vastaus
34823: 
34824: 
34825: 
34826: 
34827: Eduskunnan puhemiehelle
34828: 
34829: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         den vapaa-ajan asuntoja ehkä entistä enemmän-
34830: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    kin vakituisempaan käyttöön. Tilanne ei ole uusi,
34831: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        vaan maaseudun asutusrakenne on ollut koko
34832: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd         ajan muutoksessa. Näyttää siltä, että kokonaisuu-
34833: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               dessaan väestön keskittyminen taajamiin kuiten-
34834: 848/2000 vp:                                         kin jatkuu.
34835:                                                          Valtion avustukset maaseudun sähköistämi-
34836:       Onko hallitus ollut tietoinen, että mo-        seen manneralueella lopetettiin, kun 1990-luvun
34837:       nen autiotalon ja kesämökin pitempiai-         alussa saatiin kaikki tiedossa olevat, valtioneu-
34838:       kaisen asuttamisen este on ollut sähkön        voston antamat jakoperusteet täyttävät ja paikal-
34839:       puute ja                                       lisrahoitusosuuden maksamiseen sitoutuneet va-
34840:                                                      kituisesti asutut taloudet sähköistettyä. Sen jäl-
34841:        näkeekö hallitus mahdolliseksi ottaa          keen on vielä avustettu muutamien saaristokoh-
34842:        käyttöön sähköistämisavustukset, joilla       teiden sähköistämistä. Kesäasuntojen tai kesä-
34843:        osaltaan tullaan edistämään haja-asu-         asunnosta vakituiseksi muutetun asunnon säh-
34844:        tusalueen asukaspohjan lisäämistä?            köistämistä ei ole tuettu. Uudisrakennusten säh-
34845: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        köistämiseen ei tätä avustusta ole myöskään vii-
34846: ti seuraavaa:                                        meisinä vuosikymmeninä enää myönnetty.
34847:                                                          Tasapainoisen aluekehityksen edistämisen ta-
34848: Haja-asutusalueiden väestö väheni vuosina            voite sisältyy niin aluekehityslakiin kuin halli-
34849:  1980-1995 noin 375 000 hengellä. Vapaaksi           tusohjelmaankin. Sähköverkko on haja-asutus-
34850: jääneitä vakituisia asuinrakennuksia on siirtynyt    alueiden tärkeimpiä perusrakenteita, jonka on
34851: vapaa-ajan asuntokäyttöön tai jäänyt autioiksi.      pystyttävä vastaamaan kohtuullisesti myös asu-
34852: Nämä rakennukset ovat olleet pääsääntöisesti         tusrakenteiden muutoksiin. Paikallisen sähköver-
34853: sähköverkossa. Suomessa on noin 450 000 rekis-       kon ylläpito ja sen kehittämisvastuu on alueella
34854: teröityä vapaa-ajan asuntoa. Niistä arvioidaan       luonnollisena monopolina toimivalla verkkoyh-
34855: viimeisimpien selvitysten mukaan olevan noin         tiöllä. Verkkoyhtiö perii sähköverkon rakentami-
34856: puolet kiinteän sähköverkon piirissä. Uusia mök-     sesta ja ylläpidosta aiheutuvat kohtuulliset kus-
34857: kejä rakennetaan nyt noin 5 OOO:n vuosivauhdil-      tannukset verkon käyttäjiltä yleensä niin sanotun
34858: la ja yli puolet niistä sähköistetäänjo rakentami-   aiheuttamisperiaatteen mukaan. Sen toimintaa ja
34859: sen yhteydessä.                                      hinnoittelua valvotaan sähkömarkkinalain ja kil-
34860:    Saaristoasiain neuvottelukunnan selvityksen       pailulakien nojalla.
34861: mukaan 10 000 kesäasunnon omistajaa suunnit-             Sähkö on perushyödyke, jonka varman ja koh-
34862: telee muuttoa kesäasuntoonsa kymmenen vuo-           tuuhintaisen tarjonnan ylläpitäminen on kirjattu
34863: den kuluessa. Nämä asunnot ovat lähes poik-          päämääräksi hallituksen ohjelmaankin. Kuiten-
34864: keuksetta jo sähköistettyjä. On todennäköistä,       kin on varsin mahdollista, että joissakin tapauk-
34865: että maaseudun vakituisia asuntoja siirtyy jatkos-   sissa autioituneen talon tai kesäasunnon vakitui-
34866: sakin vapaa-ajan asunnoiksi ja haja-asutusaluei-     semman käytön esteeksi on noussut verkkosäh-
34867: 
34868: 
34869: 2
34870: Ministerin vastaus                                               KK 848/2000 vp -      Esa Lahtela /sd
34871: 
34872: 
34873: kön puuttuminen ja sen rakentamisesta aiheutu-           Paikallisia tai alueellisia sähköistämishank-
34874: vat korkeat kustannukset. Jo sähköverkon raken-       keita on mahdollista sisällyttää esimerkiksi EU:n
34875: taminen voi maksaa satojatuhansia markkoja,           rakennerahasto-ohjelmiin ja mahdollisesti joi-
34876: minkä lisäksi tarvitaan useimmiten vielä sisä-        hinkin muihinkin valtion tukea saaviin maaseu-
34877: asennustyöt ja sähkölaitteita. Sähköistämisestä       dun kehittämisohjelmiin, kunhan hankkeet täyt-
34878: aiheutuvat kokonaiskustannukset voivat nousta         tävät ohjelmassa asetetut tavoitteet ja kriteerit.
34879: kohtuuttamiksi kyseisen sähkön tarvitsijan, mut-      Hallitus ei nykyisessä tilanteessa katso tarpeelli-
34880: ta myös kyseisen rakennuksen käyttöiän ja arvon       seksi erityisten sähköistämisavustusten käyt-
34881: kannalta. Ei ole kuitenkaan järkevää hajauttaa jo     töönottoa haja-asutusalueiden asukaspohjan li-
34882: nyt pirstaleista haja-alueasutusta valtion tukitoi-   säämiseksi. Saaristoasiain neuvottelukunta to-
34883: min, vaan suunnata käytettävissä olevat määrära-      teuttaa vuonna 2001 valtakunnallisen vapaa-
34884: hat asuinalueiden eheyttämiseen ja elinkelpoisi-      asuntojen korjaus- ja rakentamiskampanjan, jon-
34885: na pysymiseen sekä mahdollisesti uusien, ehyi-        ka yhtenä tavoitteena on selvittää ja tarpeen mu-
34886: den alueiden syntymiseen. Tällöin myös muut           kaan edistää kesämökkien ja haja-asutusalueiden
34887: palvelut, kuten jätehuolto ja teiden kunnossapi-      sähköistämistä. Kampanjaan ottaa osaa 150 kun-
34888: to, voidaan turvata kohtuukustannuksin. Nämä          taa. Projektista saatavien tietojen ja kokemusten
34889: linjaukset löytyvät myös valtioneuvoston              pohjalta voidaan tarkastella myös sähköistämi-
34890: 26.5.2000 eduskunnalle antamasta selonteosta          seen liittyviä mahdollisia kehittämistarpeita.
34891: uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista
34892: valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.
34893: 
34894: 
34895: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
34896: 
34897:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
34898: 
34899: 
34900: 
34901: 
34902:                                                                                                        3
34903: KK 848/2000 vp -      Esa Lahtela /sd                                                      Ministems svar
34904: 
34905: 
34906: 
34907: 
34908: Tili riksdagens talman
34909: 
34910: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        glesbygden kanske t.o.m. i högre grad än tidigare
34911: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     tas i mera permanent bruk. Situationen är inte ny,
34912: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa         utan bosättningsstrukturen på landsbygden har
34913: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       hela tiden varit stadd i förändring. Som helhet be-
34914: 848/2000 rd:                                           traktat verkar det som om koncentreringen av be-
34915:                                                        folkningen tili tätorterna dock fortgår.
34916:        Har regeringen varit medveten om att                Statens understöd för elektrifiering av lands-
34917:        ett hinder för att bosätta sig under en         bygden på fastlandet upphörde när man under
34918:        längre tid i månget ödehus och mången           början av 1990-talet hade elektrifierat alla kän-
34919:        sommarstuga har varit avsaknaden av ei          da, permanent bebodda hushåll som uppfyllde de
34920:        och                                             av statsrådet fastställda fördelningsgrunderna
34921:                                                        och som hade förbundit sig att betala den lokala
34922:        anser regeringen att det är möjligt att ta      finansieringsandelen. Efter detta har ännu elek-
34923:        i bruk elektrifieringsunderstöd, vilka för      trifieringen av några skärgårdsobjekt under-
34924:        sin del främjar en ökning av invånarba-         stötts. Elektrifieringen av sommarbostäder eller
34925:        sen i glesbygden?                               bostäder som har omvandlats från sommarbostad
34926: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        tili permanent bostad har inte understötts. lnte
34927: föra följande:                                         heller för elektrifiering av nybyggnader har detta
34928:                                                        understöd beviljats under de senaste decennierna.
34929: Befolkningen i glesbygden minskade med ca                  Målet att främja en balanserad regionutveck-
34930: 375 000 personer under åren 1980-1995. De              ling ingår både i lagen om regional utveckling
34931: permanenta bostadsbyggnader som blev lediga            och i regeringens program. Elnätet är en av gles-
34932: har antingen tagits i bruk som fritidsbostäder el-     bygdens viktigaste basstrukturer, som åtminsto-
34933: ler blivit ödehus. Dessa byggnader har i regel va-     ne i skälig grad måste kunna bemöta också de
34934: rit anslutna tili elnätet. 1Finland finns ca 450 000   krav som ändringar i bosättningsstrukturen stäl-
34935: registrerade fritidsbostäder. Enligt de senaste ut-    ler. Upprätthållandet av det lokala elnätet och an-
34936: redningarna uppskattas det att ca hälften av dem       svaret för utvecklandet av det har det nätbolag
34937: omfattas av det fasta elnätet. Nya stugor byggs nu     som utgör ett naturligt monopol i området. Nät-
34938: med en takt av ca 5 000 per år och över hälften av     bolaget tar ut skäliga kostnader för byggandet
34939: dem elektrifieras redan i samband med byggan-          och upprätthållandet av elnätet av dem som an-
34940: det.                                                   vänder nätet i allmänhet enligt den s.k. förorsa-
34941:     Enligt en utredning som skärgårdsdelegatio-        karprincipen. Bolagets verksamhet och prissätt-
34942: nen har gjort planerar ägarna tilli 0 000 sommar-      ning övervakas med stöd av elmarknadslagen och
34943: bostäder att bosätta sig i sin sommarbostad inom       konkurrenslagarna.
34944: tio år. Dessa bostäder är så gott som utan undan-          Elektriciteten är en basförnödenhet. Upprätt-
34945: tag redan elektrifierade. Det är sannolikt att per-    hållandet av ett säkert utbud av den tili ett skäligt
34946: manenta bostäder på landsbygden också i framti-        pris har skrivits in som mål också i regeringens
34947: den blir fritidsbostäder och att fritidsbostäderna i   program. Emellertid är det synnerligen möjligt
34948: 
34949: 
34950: 4
34951: Ministerns svar                                                    KK 848/2000 vp- Esa Lahtela /sd
34952: 
34953: 
34954: att det i några fall har uppkommit ett hinder för      ningen enligt den nya markanvändnings- och
34955: att mera permanent använda ett ödehus eller en         bygglagen, viiken statsrådet gav riksdagen
34956: sommarbostad tili följd av avsaknaden av elnät         26.5.2000.
34957: och de höga kostnader som byggandet av ett så-            Lokala eller regiona1a e1ektrifieringsprojekt är
34958: dant medför. Redan byggandet av ett elnät kan          det möj1igt att inbegripa t.ex. i EU:s struktur-
34959: kosta flera hundratusen mark, och utöver detta         fondsprogram och eventuellt också i några andra
34960: behövs oftast ännu installationsarbeten inomhus        utvecklingsprogram för 1andsbygden som får
34961: och elanordningar. De totala kostnaderna för           statligt stöd, bara projekten uppfyller de må1 och
34962: elektrifieringen kan bli orimligt höga för den som     kriterier som har ställts i programmet. Regering-
34963: behöver el, men också med tanke på ifrågavaran-        en anser det inte i nu1äget nödvändigt att ta i bruk
34964: de byggnads bruksålder och värde. Det är inte          särski1da e1ektrifieringsunderstöd för att utöka
34965: heller förnuftigt att sprida ut den redan nu splitt-   invånarbasen i g1esbygden. Skärgårdsde1egatio-
34966: rade glesbygdsbosättningen genom statens stöd-         nen genomför under år 2001 en riksomfattande
34967: åtgärder, utan de anslag som står till buds bör in-    kampanj för reparering och byggande av fritids-
34968: riktas på att förenhetliga boningsområden och få       bostäder, där ett må1 är att utreda och en1igt be-
34969: dem att förbli livsdugliga samt eventuellt på att      hov främja e1ektrifieringen av sommarstugor och
34970: skapa nya enhetliga områden. Härvid kan också          områden i g1esbygden. 1 kampanjen deltar 150
34971: övriga tjänster, såsom avfallshantering och un-        kommuner. Utgående från de uppgifter och erfa-
34972: derhåll av vägar tryggas till skäliga kostnader.       renheter som erhålls av projektet kan också even-
34973: Dessa linjedragningar finns också i redogörelsen       tuella behov av utveck1ing med anknytning till
34974: om de riksomfattande målen för områdesanvänd-          e1ektrifieringen granskas.
34975: 
34976: 
34977: Helsingfors den 24 november 2000
34978: 
34979:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
34980: 
34981: 
34982: 
34983: 
34984:                                                                                                          5
34985:                                                              KK 849/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
34986: 
34987: 
34988: 
34989: 
34990:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 849/2000 vp
34991: 
34992:                                              Oikeusturva-asiain neuvottelukunnan työtavat
34993:                                              ja kokoonpano
34994: 
34995: 
34996: 
34997: 
34998: Eduskunnan puhemiehelle
34999: 
35000: Oikeusministeriö on asettanut oikeusturva-            kuntaan siksi aikaa, kun asia on neuvottelukun-
35001: asiain neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan teh-        mssa tutkittavanaja selviteltävänä.
35002: tävä on seurata oikeusturvan toteutumista ja pyr-
35003: kiä sen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Kan-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35004: salaispalautteen perusteella tällaisen elimen pe-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
35005: rustamisella onkin ollut hyvin tarpeellinen ti-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35006: laus. Maassamme tuntuu olevan huomattava              tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35007: määrä tapauksia, joissa oikeuslaitos kaikkine
35008: valitusmahdollisuuksineen ei ole tyydyttänyt                Näkeekö hallitus mahdolliseksi ohjeis-
35009: kansalaisten käsitystä oikeuden toteutumisesta.             taa oikeusturva-asiain neuvottelukun-
35010: Koska neuvottelukunta ei ole tiettävästi lyönyt             nan työtapoja siten, että neuvottelukun-
35011: jyrkästi kiinni menettelytapojaan, olisi tärkeää            ta ottaa tutkittavakseen joitakin tapauk-
35012: ottaa yhdeksi neuvottelukunnan työskentely-                 sia, joissa vapaaehtoistyön pohjalta toi-
35013: tavaksi selvittää joitakin esimerkkitapauksia, joi-         mivat oikeusturvayhdistykset näkevät
35014: ta kansalaisten vapaaehtoistyön pohjalta toimi-             kansalaisten oikeusturvaa törkeästi lou-
35015: vat oikeusturvayhdistykset ovat pitäneet tär-               katunja
35016: keimpinä kansalaisten oikeusturvaa loukkaavina
35017: tapauksina ja joista jo kaikki valitustiet on käyty         näkeekö hallitus mahdolliseksi sen, että
35018: loppuun.                                                    kansalaisten oikeusturvayhdistysten ni-
35019:    Projektiluonteisesti annettaisiin oikeustur-             meämä henkilö voi olla neuvottelukun-
35020: vayhdistyksen myös nimetä oma asiantuntija-                 nan työssä mukana sen ajan, kun asia on
35021: edustajansa tähän oikeusturva-asiain neuvottelu-            neuvottelukunnassa tutkittavana ja
35022:                                                             selvitettävänä?
35023: 
35024: 
35025: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
35026: 
35027:     Esa Lahtela /sd                                      Marjaana Koskinen /sd
35028:     Raimo Vistbacka /ps                                  Unto Valpas /vas
35029: 
35030: 
35031: 
35032: 
35033:                                                                                              Versio 2.0
35034: KK 849/2000 vp -      Esa Lahtela /sd ym.                                              Ministerin vastaus
35035: 
35036: 
35037: 
35038: 
35039: Eduskunnan puhemiehelle
35040: 
35041: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         moitetaan, että asia on saatettu neuvottelukun-
35042: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     nan tietoon. Jo tähän mennessä neuvottelukun-
35043: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         nalle on toimitettu useita kysymyksiä, jotka on
35044: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd         otettu puheenjohtajan valmistavaan käsittelyyn.
35045: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              Oikeusturva-asiain neuvottelukunta ei ole vie-
35046: 849/2000 vp:                                          lä päättänyt toimintansa suuntaviivoista, mutta
35047:                                                       neuvottelukunnan puheenjohtaja on ilmoittanut,
35048:        Näkeekö hallitus mahdolliseksi ohjeis-         että mikäli kansalaisaloitteisiin liittyy sillä taval-
35049:        taa oikeusturva-asiain neuvottelukun-         la yleisiä kysymyksiä, joita neuvottelukunnan
35050:        nan työtapoja siten, että neuvottelukun-      asettamispäätöksessä tarkoitetaan, asia otetaan
35051:        ta ottaa tutkittavakseen joitakin tapauk-     siltä osin käsittelyyn. Sen jälkeen kun neuvotte-
35052:        sia, joissa vapaaehtoistyön pohjalta toi-      lukunta on paikantanut epäkohdan, arvioinut sen
35053:        mivat oikeusturvayhdistykset näkevät          yleisen merkityksen ja hahmottanut keinot epä-
35054:        kansalaisten oikeusturvaa törkeästi lou-      kohdan korjaamiseksi, se vie asiaa asettamispää-
35055:        katunja                                       töksessä esitetyllä tavalla eteenpäin.
35056:                                                          Oikeusturva-asiain neuvottelukunta ei toimi-
35057:        näkeekö hallitus mahdolliseksi sen, että      vallan osalta ole ylimääräinen muutoksenhaku-
35058:        kansalaisten oikeusturvayhdistysten ni-       elin asioissa, jotka ovat saavuttaneet lainvoiman
35059:        meämä henkilö voi olla neuvottelukun-         tai joissa kaikki käytettävissä olevat virkaportaat
35060:        nan työssä mukana sen ajan, kun asia on       ovat selvittäneet asianomaisen yksityistapauk-
35061:        neuvottelukunnassa tutkittavana ja sel-       sen. Oikeuslaitoksen uskottavuuden kannalta on
35062:        vitettävänä?                                  tärkeätä, että tuomioistuin- ja hallintokoneiston
35063: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ulkopuolelle ei valtioneuvostotasoisin päätöksin
35064: ti seuraavaa:                                        aseteta elimiä, joiden tehtävänä on uudelleen tut-
35065:                                                      kia ja selvittää lainvoimaisia yksittäistapauksia.
35066: Neuvottelukunnan asettamispäätöksen mukaan               Oikeusturva-asiain neuvottelukunta ei asetta-
35067: oikeusturva-asiain neuvottelukunnan tavoitteena      mispäätöksessä        yksilöidyn        toimivaltansa
35068: on oikeusturvan toteutumisen seuraaminen ja          johdosta ole elin, joka selvittää ja tutkii
35069: pyrkimys oikeusturvan kokonaisvaltaiseen kehit-      esimerkkitapauksia. Sellaiseen neuvottelukun-
35070: tämiseen. Asettamispäätöksessä on lisäksi täs-       nalla ei ole asettamispäätöksen laveankaan tul-
35071: mennetty neuvottelukunnan tehtävää tavalla,          kinnan mukaan edellytyksiä eikä voimavaroja.
35072: joka osoittaa, että neuvottelukunta on avoin kai-    Näin ollen oikeusturva-asiain neuvottelukuntaa
35073: kille kansalaismielipiteille ja -aloitteille. Neu-   ei ole tarkoitettu elimeksi, joka käsittelee yksit-
35074: vottelukunta ottaa vastaan kaikki kansalaisten       täisiä - vireillä olevia tai lainvoiman saavutta-
35075: sille oikeusturva-asioissa lähettämät tiedot, epä-   neita- rikos-, riita- tai hallintoasioita. Voimas-
35076: kohdat ja vastattavaksi esitetyt kysymykset. Kan-    sa olevan lainsäädännön mukaan nämä tuomio-
35077: salaisaloitteita varten neuvottelukunta on avan-     istuimille tai hallintoviranomaisille kuuluvat yk-
35078: nut postilaatikon ja yhteyden ottajille myös il-
35079: 
35080: 
35081: 2
35082: Ministerin vastaus                                            KK 849/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
35083: 
35084: 
35085: sittäiset oikeusasiat ajetaan niitä varten säädetys-      Oikeusturva-asiain neuvottelukunta on toi-
35086: sä järjestyksessä.                                     saalta puolueeton elin, joka ottaa vastaan kansa-
35087:    Neuvottelukunnan kokoonpanossa on otettu            laisaloitteita, mutta ei asemastaan johtuen voi
35088: monipuolisesti huomioon se, että kansalaisten oi-      esimerkiksi "edustaa" jotakin vapaaehtoista oi-
35089: keusturva tulisi käsitellyksi mahdollisimman           keusturvajärjestöä. Oikeusturva-asiain neuvotte-
35090: kattavasti. Neuvottelukunta voi asian niin vaa-        lukunnan toimintaa ei pidä ohjeistaa tavalla, joka
35091: tiessa kutsua asiantuntijoita kuultavaksi, mutta       voisi vaarantaa sen riippumattomuutta tai toimin-
35092: työjärjestyksestä johtuen ei asiantuntijoita, jotka    taedellytyksiä.
35093: seuraavat asian käsittelyä neuvottelukunnassa ja          Edellä esitetyin perustein hallitus katsoo, että
35094: osallistuvat sen käsittelyyn.                          asettamispäätöksessä annettu ohjeistus oikeus-
35095:                                                        turva-asiain neuvottelukunnalle on riittävä.
35096: 
35097: 
35098: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
35099: 
35100:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
35101: 
35102: 
35103: 
35104: 
35105:                                                                                                         3
35106: KK 849/2000 vp -      Esa Lahtela /sd ym.                                                Ministerns svar
35107: 
35108: 
35109: 
35110: 
35111: Tili riksdagens talman
35112: 
35113: 1 det syfte 27 § riksdagsordningen anger har Ni,         Rättssäkerhetsdelegationen har ännu inte fast-
35114: Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet        ställt riktlinjerna för sin verksamhet, men delega-
35115: översänt följande av riksdagsledamot Esa Lah-         tionens ordförande har meddelat att i den mån
35116: tela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål      frågorna i medborgarinitiativen är frågor av
35117: SS 849/2000 rd:                                       sådanat allmänt intresse som avses i tillsättnings-
35118:                                                       beslutet tas frågan upp till behandling. När dele-
35119:         Pinner regeringen det möjligt att uifär- gationen har lokaliserat missförhållandet, be-
35120:         da direktiv för rättssäkerhetsdelegatio- dömt dess allmängiltighet och skisserat upp me-
35121:         nen om att den i sitt arbete skall ta upp toder att rätta till det, för det frågan vidare så som
35122:         och undersöka vissa fall där rättssäker- · anges i beslutet.
35123:         hetsorganisationer som verkar på frivil-         Rättsäkerhetsdelegationen har inte befogenhe-
35124:         lig basis anser att medborgarnas rätts- ter som gör den till en extra instans för ändrings-
35125:         säkerhet kränkts grovt och                    sökande i ärenden som har vunnit laga kraft eller
35126:                                                       där alla till buds stående instanser har utrett det
35127:        finner regeringen det möjligt att en per-· enskilda ärendet i fråga. Med hänsyn till rättsvä-
35128:         son utsedd av medborgarnas rättssäker- sendets trovärdighet är det viktigt att inga organ
35129:         hetsorganisationer deltar i delegatio- utanför domstols- och förvaltningsmaskineriet
35130:         nens arbete så länge den undersöker och tillsätts genom beslut på statsrådsnivå för att på
35131:         utreder fallen?                               nytt undersöka och utreda lagakraftvunna enskil-
35132: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       da fall.
35133: föra följande:                                           Rättssäkerhetsdelegationens    behörighet speci-
35134:                                                       ficerades i tillsättningsbeslutet. Enligt det är de-
35135: Syftena med rättssäkerhetsdelegationen är enligt legationen inte något organ som utreder och un-
35136: beslutet att tillsätta den att följa upp hur rättssä- dersöker exempelfall. lnte ens en mycket gene-
35137: kerheten tillgodoses och att utveckla rättssäker-     rös tolkning av tillsättningsbeslutet ger delega-
35138: heten i alla dess aspekter. 1 beslutet preciseras vi- tionen förutsättningar eller resurser till det.
35139: dare delegationens uppgift på ett sätt som visar Rättssäkerhetsdelegationen är sålunda inte av-
35140: att delegationen är öppen för alla medborgar-         sedd att vara ett organ som behandlar enskilda
35141: opinioner och medborgarinitiativ. Delegationen brott- eller civilmål eller förvaltningsärenden,
35142: tar emot alla uppgifter, missförhållanden och frå-    vare sig pågående eller lagakraftvunna. Enligt
35143: gor som medborgarna önskar svar på. Med tanke gällande lagstiftning hör dessa rättsärenden till
35144: på eventuella medborgarinitiativ har delegatio- domstolarna eller förvaltningsmyndigheterna
35145: nen öppnat en postlåda, och de som tar kontakt och handläggs i den ordning som bestäms för
35146: underrättas om att deras ärende har meddelats de-     dem.
35147: legationen för kännedom. Redan nu har delega-            1 delegationens sammansättning har beaktats
35148: tionen fått flera frågor som ordföranden har tagit att medborgarnas rättssäkerhet måste kunna be-
35149: upp till förberedande behandling.                     handlas så övergripande som möjligt. Om ett
35150:                                                       ärende kräver det, kan delegationen höra sakkun-
35151: 
35152: 
35153: 4
35154: Ministems svar                                               KK 849/2000 vp -       Esa Lahtela /sd ym.
35155: 
35156: 
35157: niga, dock inte sakkunniga som följer eller deltar    Direktiv som utfårdas för rättssäkerhetsdelega-
35158: i handläggningen av ärendet i delegationen.           tionen får inte äventyra delegationens oberoende
35159:    Rättssäkerhetsdelegationen är ett opartiskt or-    eller verksamhetsvillkor.
35160: gan som tar emot medborgarinitiativ men som på           Med stöd av vad som anförs ovan anser reger-
35161: grund av sin ställning inte kan tili exempel "före-   ingen att direktiven i tillsättningsbeslutet är till-
35162: träda" någon frivillig rättssäkerhetsorganisation.    räckliga för rättssäkerhetsdelegationen.
35163: 
35164: 
35165: Helsingfors den 29 november 2000
35166: 
35167:     Justitieminister Johannes Koskinen
35168: 
35169: 
35170: 
35171: 
35172:                                                                                                          5
35173:                                                               KK 850/2000 vp -     Seppo Lahtela /kesk
35174: 
35175: 
35176: 
35177: 
35178:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 850/2000 vp
35179: 
35180:                                               Metsien hakkuujätteen hyödyntäminen ener-
35181:                                               giantuotannossa ja työllistämisessä
35182: 
35183: 
35184: 
35185: 
35186: Eduskunnan puhemiehelle
35187: 
35188: Keskustelu uusista energialähteistä ja tulevaisuu-     suorittaa miestyönä, vaikka nykyään metsätyöt
35189: dessa entisestään kasvavan energiantarpeen täyt-       :uoritetaan yhä useammin täysin koneellisesti.
35190: tämisestä on taas hyvin ajankohtainen. Maamme          Metsäkoneiden jäljiltä maastoon jää runsaasti
35191: kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi rat-      sellaistakin yli 10 cm:n puuta, jolla luulisi ole-
35192: kaisuja kaivataan pian. Raakaöljyn maailman-           van teollisuudessakin käyttöä ja joka soveltuu ai-
35193: markkinahinnan noustua sietämättömälle tasolle         nakin energiapuuksi erinomaisesti.
35194: on tullut entistä välttämättömämmäksi löytää               Kaikki se kehitystyö, joka tehdään kotimais-
35195: myös uusiutuvia, kotimaisia energialähteitä.           ten polttoaineiden käyttömahdollisuuksien lisää-
35196: Ydinvoiman lisääminen ja viidennen voimalan            miseksi, vahvistaa kansantalouttamme ja luo
35197: rakentaminen Suomeen ei suinkaan ole ainoa ja          kansakunnalle paremmat selviytymismahdolli-
35198: ehdoton vaihtoehto tyydyttää maamme kasvavaa           suudet myös mahdollisten kriisien aikana. Ener-
35199: energiantarvetta, vaikka tällainen mielikuva jul-      giametsien viljelyn tutkimus- ja kehitystyöhön
35200: kisesta keskustelusta on helppo saada. Aivan           tulisikin panostaa voimakkaasti ja metsiämme
35201: liian vähälle huomiolle on jäänyt kotima~nen           hoitaa kestävän käytön periaatteella luontaista
35202: uusiutuva luonnonvara, metsä, joka antaa alku-         kasvua hyväksi käyttäen. Ympäristönsuojelun
35203: tuotannon kautta teollisuuden käyttöön raaka-ai-       näkökannat huomioon ottaen kotimaisen puun
35204: netta suuret määrät.                                   käytön lisääminen energiantuotannossa on suosi-
35205:    Maamme metsiin jää tätä nykyä lahoamaan             teltavaa ja tärkeää myös ympäristöystävällisyy-
35206: runsaasti hakkuujätettä, ja tätä kautta myös hui-      tensä kannalta.
35207: ma määrä käyttökelpoista ja tarpeellista energiaa
35208: jää hyödyntämättä. Esimerkiksi kauppa- ja teolli-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35209: suusministeriön laskelmien mukaan voisimme             jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35210: säästää noin 2 miljardia markkaa vuotuisissa öl-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35211: jy- ja sähkölaskuissa, mikäli metsiin jäävä hak-       vaksi seuraavan kysymyksen:
35212: kuujäte kerättäisiin ja käytettäisiin tehokkaam-
35213: min hyväksi. Samalla luotaisiin tärkeitä työpaik-            Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että met-
35214: koja näille metsäisille alueille, joilla työttömyys-         sien hakkuiden yhteydessä syntyvä hak-
35215: luvut ovat tyypillisesti korkeat. Nuorten metsien            kuujäte korjataan nykyistä tarkemmin
35216: kunnostaminen sekä ensiharvennuspuun ja hak-                 talteen sekä hyödynnetään paremmin
35217: kuujätteiden kerääminen voidaan erinomaisesti                kotimaisessa energiantuotannossa ja
35218:                                                              työllistämisessä ja
35219: 
35220: 
35221: 
35222:                                                                                                 Versio 2.0
35223: KK 850/2000 vp -    Seppo Lahtela /kesk
35224: 
35225: 
35226: 
35227:       mihin toimiin hallitus ryhtyy edistääk-   rustuvien voimaloiden ja laitosten tutki-
35228:       seen kotimaisen energian käyttöön pe-     mus- ja kehitystyötä?
35229: 
35230: 
35231: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
35232: 
35233:     Seppo Lahtela /kesk
35234: 
35235: 
35236: 
35237: 
35238: 2
35239: Ministerin vastaus                                         KK 850/2000 vp -       Seppo Lahtela /kesk
35240: 
35241: 
35242: 
35243: 
35244: Eduskunnan puhemiehelle
35245: 
35246: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen si-
35247: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    sältyy hallitusohjelmaan. Voidaan sanoa, että
35248: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        edellinen ja nykyinen hallitus ovat jo ottaneet so-
35249: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan          vellettaviksi tarvittavat edistämistavat metsähak-
35250: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        keen korkean käyttötavoitteen saavuttamiseksi.
35251: 850/2000 vp:                                         Viimeisin tukimuoto on 1.12.1999 käyttöön otet-
35252:                                                      tu metsähakkeen haketuksen tuki. Hallitus kat-
35253:       Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että met-       soo, että valtion kuluvan vuoden talousarviossa
35254:       sien hakkuiden yhteydessä syntyvä hak-         määrärahoja on ollut riittävästi puun energiakäy-
35255:       kuujäte korjataan nykyistä tarkemmin           tön edistämiseen. Sama taso on ensi vuoden ta-
35256:       talteen sekä hyödynnetään paremmin             lousarvioesityksessä.
35257:       kotimaisessa energiatuotannossa ja                Metsähakkeen käytön lisäämisessä energia-
35258:       työllistämisessä ja                           puun korjuun, hakkeen valmistuksen, kuljetuk-
35259:                                                      sen ja polton teknologian kehittäminen - siis
35260:       mihin toimiin hallitus ryhtyy edistääk-       kilpailukyvyn parantaminen - on keskeistä.
35261:       seen kotimaisen energian käyttöön pe-         Muun ohella tämän vuoksi hallitus on käynnistä-
35262:       rustuvien voimaloiden ja laitosten tutki-     nyt mittavan Puuenergian teknologiaohjelman
35263:       mus- ja kehitystyötä?                         vuosille 1999-2003. Ohjelman painopiste on
35264: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       energian suurtuotannossa, missä toisena kotimai-
35265: ti seuraavaa:                                       sena polttoaineena on turve.
35266:                                                         Metsähakkeen käyttömäärä vuonna 1999 oli
35267: Kansallisessa metsäohjelmassa asetetaan tavoit-     jonkin verran alle miljoona m\ mistä sen arvioi-
35268: teeksi, että vuonna 2010 puuta - selluloosa-        daan kuluvana vuonna kohoavan selvästi em.
35269: teollisuuden jäteliemet pois lukien - käytettäi-    edistämistoimenpiteiden ja raakaöljyn kallistu-
35270: siin 5 miljoonaa m3 enemmän kuin vuosina            misen vuoksi. Kasvu syntyy pääasiassa uudista-
35271: 1997-1998 keskimäärin. Nuoren metsän hoito-         misalojen hakkeesta, joka alkaa olla kilpailuky-
35272: kohteista ja metsän uudistamisaloilta saatavaa      kyinen varsinkin tuontipolttoaineiden kanssa.
35273: metsähaketta em. tavoiteluvusta on noin 2/3. Lo-    Metsähakkeen käyttö kasvaisi nopeamminkin,
35274: kakuussa 1999 valmistuneessa kauppa- ja teolli-     ellei nykysuhdanteessa sahoilta tulisi runsaasti
35275: suusministeriön uusiutuvien energialähteiden        tarjolle kuorta ja purua.
35276: edistämisohjelmassa tavoitetta on nostettu niin,       Vastauksena kysymyksen ensimma1seen
35277: että jo pelkkää metsähaketta vuonna 2010 käytet-    osaan hallitus toteaa, että hakkuutähdehakkeen
35278: täisiin 5 miljoonaa m3 aiempaa enemmän. Metsä-      tuotannon ja käytön edistämiseksi ei ole aina-
35279: hakkeen kokonaiskäyttö olisi tuolloin yhteensä      kaan tällä hetkellä tarvetta ryhtyä lisätoimenpi-
35280: noin 6 miljoonaa m3• EU:n komissio haluaa, että     teisiin.
35281: korottaisimme kaiken biomassan käyttötavoittei-        Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee ener-
35282: ta vielä tuntuvasti.                                giainvestointeja ja niihin liittyvää selvitys- ja ke-
35283: 
35284: 
35285: 
35286:                                                                                                       3
35287: KK 850/2000 vp -     Seppo Lahtela /kesk                                          Ministerin vastaus
35288: 
35289: 
35290: 
35291: hitystyötä momenteilta 32.60.40 (Energiatuki) ja     vien voimaloiden ja laitosten tutkimus- ja kehi-
35292: 32.60.45 (Energiainvestointien korkotuki). Tu-       tystyötä koskevaan osaan hallitus vastaa edellä
35293: kiprosentti on tavanomaista korkeampi, jos in-       sanotun perusteella myös, että lisätoimenpitei-
35294: vestointiin liittyy kehittämistä. Näin ollen kysy-   siin ei ole tarpeen ryhtyä.
35295: myksen kotimaisen energian käyttöön perustu-
35296: 
35297: 
35298: 
35299: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2000
35300: 
35301:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
35302: 
35303: 
35304: 
35305: 
35306: 4
35307: Ministems svar                                             KK 850/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
35308: 
35309: 
35310: 
35311: 
35312: Tili riksdagens talman
35313: 
35314: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          Genomförandet av det nationella skogspro-
35315: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   grammet nämns i regeringsprogrammet. Man kan
35316: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-      säga att den föregående och den nuvarande reger-
35317: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-     ingen redan vidtagit nödvändiga befrämjande åt-
35318: mål SS 850/2000 rd:                                  gärder för att uppnå den höga användning av flis
35319:                                                      som satts som mål. Den senaste stödformen är det
35320:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         stöd för flisning av energivirke som infördes den
35321:       för att det hyggesavfall som uppkommer          l december 1999. Regeringen anser att de anslag
35322:        vid avverkning av skog skall tillvaratas      som beviljades i innevarande års statsbudget va-
35323:       bättre än nu och utnyttjas effektivare         rit tillräckliga för att främja energianvändningen
35324:        inom den inhemska energiproduktionen          av virke. Anslagen i nästa års statsbudget mot-
35325:        och vid sysselsättningen och                  svarar årets.
35326:                                                          När det gäller att öka användningen av flis ut-
35327:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          gör tilivaratagandet av energivirke, produktio-
35328:       för att främja forsknings- och utveck-         nen av flis, den tekniska utvecklingen av trans-
35329:       lingsarbetet vid de kraftverk om anlägg-       port och förbränning - det vili säga konkurrens-
35330:       ningar som baserar sig på användning           kraften centrala faktorer. Delvis på grund av det-
35331:       av inhemsk energi?                             ta har regeringen inlett det omfattande teknologi-
35332: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      programmet Träenergi (Puuenergia) som pågår
35333:                                                      åren 1999-2003. Tyngdpunkten i programmet
35334: föra följande:
35335:                                                      gäller storproduktionen av energi, där torv utgör
35336: 1 Finlands nationella skogsprogram är ett av må-     det andra inhemska bränslet.
35337: len av att den årliga användningen av virke fram         År 1999 användes något under l milj. kubik-
35338: år 2010 skall öka med 5 milj. kubikmeter i jäm-      meter flis. Man antar att användningen stigit
35339: förelse med åren 1997-1998 - häri inräknas           märkbart i år framför allt p.g.a. de befrämjande
35340: inte avlut från cellulosaindustrin. Av denna siff-   åtgärderna och det höjda priset på råolja. Ökning-
35341: ra utgörs 2/3 av flis som fås från skötselobjekt     en har huvudsakligen gällt flis från föryngrings-
35342: bestående av ungskog och från skogsföryng-           ytor, som börjar vara konkurrenskraftig framför
35343: ringsområden. 1 handels- och industriministe-        allt i förhållande tili importerat bränsle. Använd-
35344: riets Handlingsplan för förnybara energikällor,      ningen av flis skulle öka ännu snabbare om det
35345: som fårdigställdes i oktober 1999, har målsätt-      inte vore för sågarnas digra utbud av bark och
35346: ningen höjts så att enbart användningen av flis      sågspån.
35347: skall öka med 5 milj. kubikmeter fram tili år            Som svar på den första delen av spörsmålet
35348: 2010. Den sammanlagda användningen av flis           konstaterar regeringen att det åtminstone i nulä-
35349: skulle då uppgå tili ca 6 milj. kubikmeter. Euro-    get inte finns några orsaker att tiligripa ytterliga-
35350: peiska kommissionen har uttryckt önskemål om         re åtgärder för att främja produktionen och an-
35351: att användningen av all slags biomassa ytterliga-    vändningen av flis från hyggesavfall.
35352: re skall ökas märkbart.
35353: 
35354: 
35355:                                                                                                         5
35356: KK 850/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk                                                Ministems svar
35357: 
35358: 
35359:    Handels- och industriministeriet understöder       del av spörsmålet som berör forsknings- och ut-
35360: energiinvesteringar och utrednings- och utveck-       vecklingsarbete vid kraftverk och anläggningar
35361: lingsarbete i anknytning till sådana i under mo-      som baserar sig på användning av inhemsk ener-
35362: ment 32.60.40 (Energistöd) och 32.60.45 (Ränte-       gi svarar regeringen på basis av det som sagts
35363: stöd för energiinvesteringar).Stödprocenten är        ovan att det inte finns behov att tillgripa ytterli-
35364: högre än normalt i sådana fall där utveckling är      gare åtgärder.
35365: kopplad till investeringen. Härav följer att på den
35366: 
35367: 
35368: Helsingfors den 21 november 2000
35369: 
35370:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
35371: 
35372: 
35373: 
35374: 
35375: 6
35376:                                                          KK 851/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
35377: 
35378: 
35379: 
35380: 
35381:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 85112000 vp
35382: 
35383:                                                Puheterapiapalvelujen saatavuus
35384: 
35385: 
35386: 
35387: 
35388: Eduskunnan puhemiehelle
35389: 
35390: Puheterapeuttipalveluja tarvitaan kaikkialla Suo-       luja myös pienillä paikkakunnilla on koulutus-
35391: messa. Koulutettuja puheterapeutteja on kuiten-         paikkojen lisääminen, jolloin saataisiin hakijoita
35392: kin pääasiassa vain suurilla paikkakunnilla. Esi-       virkoihin ja myös yksityisiä ammatinharjoittajia
35393: merkiksi Keski-Suomen maakunnasta Jyväsky-              sinne, missä tarvetta on.
35394: lästä löytyy useita puheterapeutteja, mutta muu-
35395: alla maakunnassa on laajoja alueita, joilla ei näi-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35396: tä ole lainkaan. Kunnallisia virkoja ei pienem-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35397: millä paikkakunnilla saada täytettyä, koska haki-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35398: joita ei ole. Yksityisiä ammatinharjoittajia ei         vaksi seuraavan kysymyksen:
35399: myöskään ole. Pienillä paikkakunnilla tilanne on
35400: kaikkein vaikein, mutta myöskään hieman isom-                 Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus
35401: milla paikkakunnilla, kuten Karstulassa, puhete-              aikoo ryhtyä puheterapeuttipalvelujen
35402: rapeuttipalveluja ei ole. Hoitopalveluja tarvitse-            parantamiseksi ja turvaamiseksi kaik-
35403: vat lapset ja nuoret jäävät terapiaa vaille ja kärsi-         kialla maassa ja
35404: vät tästä koko elämänsä ajan. Vanhemmille ja
35405: perheille pitkät matkat aiheuttavat suuria kustan-            aikooko hallitus lisätä puheterapeuttien
35406: nuksia. Yksi keino parantaa puheterapeuttipalve-              koulutusta?
35407: 
35408: 
35409: 
35410: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
35411: 
35412:     Toimi Kankaanniemi /skl
35413: 
35414: 
35415: 
35416: 
35417:                                                                                                  Versio 2.0
35418: KK 85112000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                              Ministerin vastaus
35419: 
35420: 
35421: 
35422: 
35423: Eduskunnan puhemiehelle
35424: 
35425: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           Suomessa puheterapeutin ammatti on tervey-
35426: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    denhuollon ammatti. Terveydenhuollon ammatti-
35427: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        henkilöstöstä annetun lain (559/1994) 5 §:n mu-
35428: vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaannie-       kaisesti terveydenhuollon oikeusturvakeskus
35429: men /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        (TEO) myöntää hakemuksesta oikeuden harjoit-
35430: KK 851/2000 vp:                                      taa mm. puheterapeutin ammattia laillistettuna
35431:                                                      ammattihenkilönä. Terveydenhuollon ammatti-
35432:        Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus      henkilöiden keskusrekisterissä oli vuoden 1998
35433:        aikoo ryhtyä puheterapeuttipalvelujen         lopussa 814 laillistettua puheterapeuttia.
35434:        parantamiseksi ja turvaamiseksi kaik-            Viime vuosina on yhä enemmän tuotu julki-
35435:        kialla maassa ja                              suudessa esiin huoli puheterapiapalvelujen riittä-
35436:                                                      vyydestä maassamme. Yhtä työikäistä puhetera-
35437:        aikooko hallitus lisätä puheterapeuttien      peuttia kohti on keskimäärin n. 7 000 asukasta.
35438:        koulutusta?                                  Puhe-, kieli- tai äänihäiriöiden esiintyvyyden
35439: Vastuksena kysymykseen esitän kunnioittavasti       mukaan arvioituna tämä merkitsee yhtä puhetera-
35440: seuraavaa:                                           peuttia kohden karkeasti arvioiden n. 280 poten-
35441:                                                      tiaalista kuntoutettavaa asiakasta. Sosiaali- ja
35442:  Puheterapeutin pätevyys saavutetaan suoritta-      terveysministeriön alainen Terveydenhuollon
35443:  malla filosofian maisterin tutkinto logopedia      ammattihenkilöiden neuvottelukunnan erityis-
35444: pääaineena. Humanistisista ja luonnontieteelli-     ammattien jaosto on lausunnossaan 21.9.1999
35445:  sistä tutkinnoista annetun asetuksen (221/ 1994)   (STM 0287:00/15/07/99) Terveydenhuollon am-
35446: mukaisesti logopediaa voidaan opiskella pääai-      mattihenkilöiden neuvottelukunnalle todennut
35447: neena logopedian koulutusohjelmassa Helsingin       mm., että puheterapiapalveluja on tarjolla riittä-
35448: ja Oulun yliopistoissa. Helsingin yliopistolla on   mättömästi niin lapsille, nuorille kuin aikuispoti-
35449: valtakunnallinen vastuu ruotsinkielisestä puhet~­   laillekin ja että kuntien välillä on suuria eroja pu-
35450: rapiakoulutuksesta. Logopedian koulutusohjel-       heterapiapalvelujen saatavuudessa.
35451: ma valmistaa monialaisia puheen ja kommuni-             Opetusministeriö suhtautuu vakavasti eri ta-
35452: kaation sekä niiden häiriöiden asiantuntijoita.     hoilta saatuihin kannanottoihin puheterapiapal-
35453: Puheterapeutin pätevyyden voi täten saavuttaa       veluiden puutteista. Lyhyellä aikavälillä ongel-
35454: ainoastaan Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Pie-   maa ei voida korjata. Sitäkin tärkeämpi on koko-
35455: nilläkin paikkakunnilla voidaan toki erilaisissa    naisselvityksen laatiminen väestön puheterapeut-
35456: oppilaitoksissa järjestää monenlaista koulutusta.   tisten palveluiden tarpeesta, jotta koulutuksen
35457: Kun jollakin paikkakunnalla järjestetään muuta      laajentamista voitaisiin suunnitella pitkäjäntei-
35458: kuin tutkintoon johtavaa koulutusta, on opiskeli-   sesti vastaamaan puheterapeuttien ennakoitua
35459: joiden oikeusturvan kannalta äärimmäisen tär-       työvoimatarvetta. Koulutuksen laajentaminen
35460: keää, että opiskelijoille selkeästi ilmoitetaan,    edellyttää myös erillistä rahoitusta.
35461: minkälaisiin virkoihin ja tehtäviin kyseinen kou-       Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
35462: lutus antaa pätevyyden.                             5.4.2000 sosiaali- ja terveydenhuollon työvoima-
35463: 
35464: 
35465: 2
35466: Ministerin vastaus                                    KK 851/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
35467: 
35468: 
35469: tarpeen ennakointitoimikunnan. Toimikunnan            kirjallisen kysymyksen perusteluissa esitetystä
35470: tehtävänä on laatia ennuste sosiaali- ja tervey-      puheterapeuttipulasta. Tulosneuvotteluissa huh-
35471: denhuollon työvoimatarpeesta ja sen perusteella       tikuussa 2000 sovittiin, että logopedian aloitus-
35472: arvioida koulutuksen mitoitusta vuosiksi 2001-        paikkojen määrää lisätään Helsingin yliopistossa
35473: 2010 sekä tehdä ehdotus työvoimatarpeen seu-          ja Oulun yliopistossa vuosina 2001-2003 ja että
35474: rantajärjestelmästä. Toimikunnan tulee saada          em. yliopistoille tätä tarkoitusta varten osoite-
35475: työnsä päätökseen 30.4.200 1. Ehdotuksissa tulee      taan niin sanottua hankerahoitusta 800 000 mk
35476: toimikunnan asettaruispäätöksen mukaan mm.            kummallekin vuosittain. Koulutuksen merkittä-
35477: esittää ammateittain arviot sosiaali- ja terveyden-   vämmän laajentamisen ja sen rahoituksen perus-
35478: huollon työvoimatarpeista ja niiden vaikutuksis-      teeksi tarvitaan arviota sosiaali- ja terveyspalve-
35479: ta ammattikorkeakouluopetuksen ja yliopistolli-       lujärjestelmän puheterapeuttisten palveluiden
35480: sen koulutuksen mitoitukseen.                         kokonaistarpeista.
35481:    Yhteenvetona voin todeta, että opetusministe-
35482: riö on tietoinen kansanedustaja Kankaanniemen
35483: 
35484: 
35485: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
35486: 
35487:     Opetusministeri Maija Rask
35488: 
35489: 
35490: 
35491: 
35492:                                                                                                        3
35493: KK 85112000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                   Ministerns svar
35494: 
35495: 
35496: 
35497: 
35498: Tili riksdagens talman
35499: 
35500: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       beviljar rättsskyddscentralen för hälsovården
35501: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    (TEO) på ansökan rätt att utöva bl.a. taltera-
35502: rådet översänt följande av riksdagsledamot Toi-       peutyrket såsom legitimerad yrkesutbildad per-
35503: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga         son. 1 slutet av 1998 innehöll centralregistret
35504: spörsmål SS 85112000 rd:                              över yrkesutbildade personer inom hälsovården
35505:                                                       814 legitimerade talterapeuter.
35506:        Vilka snabba åtgärder avser regeringen            Den senaste tiden har oron över att landets tal-
35507:        vidta för att förbättra och trygga talte-     terapitjänster inte räcker till allt oftare förts fram
35508:        rapeuttjänsterna överallt i landet och        i offentligheten. Det finns en talterapeut i arbets-
35509:                                                       för ålder på i genomsnitt ca 7 000 invånare. En-
35510:        avser regeringen utöka utbildningen av        ligt en uppskattning av förekomsten av tal-,
35511:        talterapeuter?                                språk- eller röststörningar betyder detta en talte-
35512: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      rapeut på grovt taget ca 280 potentiella kunder i
35513: föra följande:                                       behov av rehabilitering. Sektionen för specialyr-
35514:                                                      ken inom delegationen för yrkesutbildad perso-
35515: Talterapeutkompetens fås genom att avlägga fi-       nai inom hälsovården har i sitt utlåtande
35516: losofie magisterexamen med logopedi som hu-          21.9.1999 (STM 0287:00/15/07/99) till delega-
35517: vudämne. Enligt förordningen om humanistiska         tionen konstaterat bl.a. att utbudet av talterapi-
35518: och naturvetenskapliga examina (221/1994) kan        tjänster är otillräckligt för såväl bam och unga
35519: 1ogopedi läsas som huvudämne inom utbild-            som vuxenpatienter och att det råder stora skill-
35520: ningsprogrammet för logopedi vid Helsingfors         nader mellan kommunerna när det gäller till-
35521: och U1eåborgs universitet. Helsingfors universi-     gången på talterapitjänster.
35522: tet har det riksomfattande ansvaret för den              Undervisningsministeriet förhåller sig allvar-
35523: svenskspråkiga talterapeututbildningen. lnom ut-     ligt till de ställningstaganden om bristerna på tal-
35524: bildningsprogrammet för logopedi utbildas sak-       terapitjänster som kommit från olika håll. På kort
35525: kunniga på många områden som gäller tal och          sikt kan problemet inte upphjälpas. Desto vikti-
35526: kommunikation och störningar i dessa funktio-        gare är det att det görs en övergripande utredning
35527: ner. Talterapeutkompetens kan således fås bara i     om behovet av talterapeutiska tjänster bland be-
35528: Helsingfors respektive Uleåborgs universitet.        folkningen, så att utvidgningen av utbildningen
35529: Ä ven på små orter kan givetvis ordnas utbild-       kan planeras på sikt för att svara mot det prog-
35530: ning av många s1ag vid o1ika läroanstalter. När      nostiserade behovet av talterapeuter. En utvidg-
35531: man på någon ort ordnar annan än examensinrik-       ning av utbildningen kräver även särskild finan-
35532: tad utbi1dning är det med tanke på de studeran-      Slenng.
35533: des rättsskydd av yttersta vikt att de studerande        Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
35534: får tydlig information om vilka slags tjänster och   5 april 2000 en kommission för att bedöma det
35535: uppgifter ifrågavarande utbi1dning ger kompe-        kommande behovet av arbetskraft inom social-
35536: tens för.                                            och hälsovården. Kommissionen har till uppgift
35537:    Talterapeutyrket är i Finland ett yrke inom       att utarbeta en prognos för arbetskraftsbehovet
35538: hälsovården. Enligt 5 § lagen om yrkesutbi1dade      inom social- och hälsovården och utgående från
35539: personer inom hälso- och sjukvården (559/1994)       den uppskatta utbildningsdimensioneringen för
35540: 
35541: 4
35542: Ministerns svar                                      KK 851/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
35543: 
35544: 
35545: 2001-2010 samt lägga fram ett förslag till sys-      rapeutbrist som riksdagsledamot Kankaanniemi
35546: tem för hur arbetskraftsbehovet skall följas.        framför i motiveringen tili spörsmålet. 1 resultat-
35547: Kommissionen skall vara klar med sitt arbete         förhandlingarna i april 2000 kom man överens
35548: fram till 30.4.200 1. Enligt tillsättningsbeslutet   om att nybörjarplatserna i logopedi skall ökas i
35549: skall kommissionen i sina förslag bl.a. komma        Helsingfors universitet och Uleåborgs universi-
35550: med yrkesvisa bedömningar om arbetskraftsbe-         tet för åren 2001-2003 och att dessa universitet
35551: hovet inom social- och hälsovården och verk-         vardera anvisas så kallad projektfinansiering på
35552: ningarna av dem för dimensioneringen av yrkes-       800 000 marklår för ändamålet. Som grund för en
35553: högskoleundervisningen och universitetsutbild-       ansenlig utvidgning av utbildningen och för fi-
35554: ningen.                                              nansieringen av den behövs en bedömning av to-
35555:    Sammanfattningsvis kanjag konstatera att un-      talbehovet av talterapeuttjänster inom social- och
35556: dervisningsministeriet är medvetet om den talte-     hälsovårdens servicesystem.
35557: 
35558: 
35559: Helsingfors den 28 november 2000
35560: 
35561:     Undervisningsminister Maija Rask
35562: 
35563: 
35564: 
35565: 
35566:                                                                                                       5
35567:                                                              KK 852/2000 vp - Annika Lapintie /vas
35568: 
35569: 
35570: 
35571: 
35572:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 852/2000 vp
35573: 
35574:                                               Työttömyyseläkkeeltä väliinputoajien asema
35575: 
35576: 
35577: 
35578: 
35579: Eduskunnan puhemiehelle
35580: 
35581: Työelämän muututtua merkittävästi on elinikäis-        vuoden vanhuuseläkeikään asti työmarkkinatuen
35582: ten työsuhteiden tilalle tullut yhä useammin lu-       varassa siitä huolimatta, että kokonaisuutena tar-
35583: kuisista erilaisista ja eri sektoreilla tapahtunees-   kasteltaessa heidän työuransa voi olla hyvinkin
35584: ta työskentelystä muodostunut työura.                  pitkä.
35585:    Työurien pirstoutumisella on suora vaikutus
35586: eläkkeiden karttumasäännöksiin. Pitkäaikais-           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35587: työttömän työttömyyseläkkeen saamisen edelly-          jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35588: tyksenä on muun muassa se, että hän on eläke-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35589: tapahtumapäivää välittömästi edeltäneiden 15           vaksi seuraavan kysymyksen:
35590: ka lenterivuoden aikana ansainnut työ- tai virka-
35591: suhteen perusteella eläkettä yhteensä vähintään              Minkälaisiin lainsäädäntötoimiin halli-
35592: viisi vuotta.                                                tus aikoo ryhtyä niiden väliinputoajien
35593:    Työllistyminen oli 1990-luvun alkupuoliskol-              aseman parantamiseksi, jotka pitkästä
35594: la käytännössä lähes mahdotonta. Tämä tosiasia               pätkätöistä koostuvasta työurasta huoli-
35595: tekee kyseisen ehdon täyttämisen monen työttö-               matta eivät täytä työttömyyseläkkeen
35596: myyseläkkeen hakijan kohdalla käytännössä yhtä               viiden vuoden työssäolovaatimusta vii-
35597: mahdottomaksi. He joutuvat sinnittelemään 65                 meisten 15 vuoden aikana?
35598: 
35599: 
35600: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
35601: 
35602:     Annika Lapintie /vas
35603: 
35604: 
35605: 
35606: 
35607:                                                                                                 Versio 2.0
35608: KK 852/2000 vp - Annika Lapintie /vas                                                Ministerin vastaus
35609: 
35610: 
35611: 
35612: 
35613: Eduskunnan puhemiehelle
35614: 
35615: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        voimakasta viime aikoina. Talouslaman myötä
35616: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    eläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt kaikissa
35617: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        ikäluokissa. Työttömien toimeentulosta huolehti-
35618: vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien        minen on kuitenkin ensisijaisesti tapahduttava
35619: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         työttömyyspäivärahan turvin". Lisäksi peruste-
35620: 852/2000 vp:                                         luista ilmenee, ettei työttömyyseläkettä ole tar-
35621:                                                      koitettu toimeentuloksi sellaiselle väestönosalle,
35622:       Minkälaisiin lainsäädäntötoimiin halli-        joka ei ole ollut aktiivisesti työelämässä mukana.
35623:       tus aikoo ryhtyä niiden väliinputoajien           Kun yllä mainittu hallituksen esitys oli edus-
35624:       aseman parantamiseksi, jotka pitkästä          kunnan käsiteltävänä, taloudellinen lama ja suur-
35625:       pätkätöistä koostuvasta työurasta huoli-       työttömyys olivat jatkuneet Suomessa jo joitakin
35626:       matta eivät täytä työttömyyseläkkeen           vuosia. Eduskunta kuitenkin hyväksyi työssä-
35627:       viiden vuoden työssäolovaatimusta vii-         oloehtoa koskevan lainmuutosehdotuksen ilman
35628:       meisen 15 vuoden aikana?                       lausumia. Sittemmin, kun eduskunnan käsiteltä-
35629:                                                      vänä oli syksyllä 1999 hallituksen esitys eläk-
35630: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        keelle siirtymistä myöhentävistä ja työssä jatka-
35631: ti seuraavaa:                                        mista edistävistä muutoksista eläkelainsää-
35632: Työttömyyseläkkeen saamisehtoihin lisättiin          däntöön (HE 93/1999 vp), jossa muun muassa
35633: työssäoloehtoa koskevat säännökset vuoden            ehdotettiin poistettavaksi työttömyyseläkkeen
35634: 1994 alusta. Niiden mukaan työntekijän on en-        saamisedellytyksistä vaatimus tulevan ajan oi-
35635: nen työttömäksi joutumistaan välittömästi edel-      keudesta ja työttömyyseläkkeen eläketapahtuma-
35636: täneiden 15 kalenterikuukauden aikana pitänyt        päivän muuttamista päiväksi, jolloin kaikki työt-
35637: ansaita peruseläkettä tai muuta siihen verratta-     tömyyseläkkeen saamisen edellytykset täyttyisi-
35638: vaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa eläkettä     vät, eduskunta edellytti, että hallitus selvittää pi-
35639: yhteensä vähintään viisi vuotta. Tuolloin voimas-    kaisesti työttömyyseläkkeen viiden vuoden työs-
35640: sa olleiden säännösten mukaan työntekijän kat-       säolovaatimuksesta viimeisen 15 vuoden aikana
35641: sottiin joutuneen työttömäksi sinä päivänä, jolta    aiheutuvat väliinputoajaongelmat ja ryhtyy tar-
35642: hänelle oli ensimmäisen kerran suoritettu työttö-    vittaviin lainsäädäntötoimiin.
35643: myyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 60 vii-             Eduskunnan lausuman johdosta sosiaali- ja
35644: meksi kuluneen viikon aikana laskettuna päiväs-      terveysministeriö pyysi Eläketurvakeskukselta
35645: tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-     selvityksen ja lausunnon asiasta. Eläketurvakes-
35646: maviranomaisen todistuksen antamispäivää.            kus toteaa lausunnossaan muun muassa, että työt-
35647:     Kysymyksessä olevaa lainmuutosta koskevas-       tömyyseläkkeen työssäoloehdon tarkoituksena
35648: sa hallituksen esityksessä laeiksijoustavaa eläke-   on ollut rajata työttömyyseläkeoikeus vain aktii-
35649: ikäjärjestelmää koskevan lainsäädännön tarkista-     visesti työmarkkinoilla olleisiin, minkä edelly-
35650: miseksi (HE 2611993 vp) työssäolovaatimu~ta          tyksen niin sanottu 5/15-sääntö normaalitilan-
35651: perusteltiin muun muassa seuraavasti: "Alkavien      teessa toteuttaa varsin lievänä. Pitkäänjatkuneen
35652: työttömyyseläkkeiden kasvu on kuitenkin ollut        suurtyöttömyyden oloissa sen sijaan on saattanut
35653: 
35654: 
35655: 2
35656: Ministerin vastaus                                          KK 852/2000 vp - Annika Lapintie /vas
35657: 
35658: 
35659: syntyä tilanteita, joissa ehto on osoittautunut vai-   ja toimeentulotuesta eläkejärjestelmien kannetta-
35660: keaksi täyttää, vaikka työtä on aktiivisesti etsit-    vaksi. Vähäinen työssäolovaatimus johtaisi myös
35661: ty. Lausunnossa todetaan myös, että sosiaali- ja       siihen, että työttömyyseläkeoikeuden saavien
35662: terveysvaliokunnan lausuman perusteella näyt-          eläketurvasta merkittävä osa tulisi Kansaneläke-
35663: tää olevan tarve lieventää työttömyyseläkkeen          laitoksen kustannettavaksi.
35664: työssäoloehtoa pidentämällä 15 vuoden tarkaste-           Kysyjä näyttäisi lähtevän siitä, että pitkän
35665: lujaksoa. Perusteluna tälle on takavuosien lama.       työuran tehneillä pitkäaikaistyöttömillä tulisi
35666: Eläketurvakeskuksen mukaan lainsäädännön tu-           olla oikeus työttömyyseläkkeeseen ilman 15 vuo-
35667: lee kuitenkin ottaa huomioon myös päinvastaiset        den tarkastelujaksosäännöstä. Jos halutaan, että
35668: tilanteet, jossa kansantalouden kehitys on häiriö-     15 vuoden tarkastelujaksosta luovutaan luopu-
35669: töntä. Tässä suhteessa lainsäädännön muuttami-         matta kuitenkaan työttömyyttä edeltäneestä pit-
35670: nen lama-ajan olosuhteisiin soveltuvaksi ja ehkä       kästä työssäolovaatimuksesta ja säilyttäen nykyi-
35671: vain lyhyeksi aikaa ei ole perusteltua. Eläketur-      nen kustannustaso eri etuusjärjestelmien välillä,
35672: vakeskuksen näkemys on, että vaatimus aktiivi-         tämä saattaisi merkitä työssäoloajan pidentämis-
35673: sesta työmarkkinoilla toimimisesta on syytä säi-       tä olennaisesti nykyisestä viidestä vuodesta. Se,
35674: lyttää.                                                kuinka työttömyyseläkkeen työssäoloehtoa tulisi
35675:    Työttömyyseläke on tarkoitettu pysyväksi toi-       kehittää, kuuluu kuitenkin työmarkkinaosapuol-
35676: meentulomuodoksi aktiivisesti työelämässä ol-          ten neuvoteltaviin asioihin, joita koskevat halli-
35677: leelle ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle, kun       tuksen esitykset tehdään kiinteässä yhteistyössä
35678: työllistymismahdollisuudet lähellä eläkeikää           heidän kanssaan. Sosiaali- ja terveysministeriön
35679: ovat heikot. Työssäoloehtovaatimus merkitsee           tarkoituksena on selvittää kuitenkin eduskunnan
35680: aina rajatapausten syntymistä. Työttömyyseläk-         lausumaa ottaen huomioon myös tulopoliittiseen
35681: keen työssäoloehdon lieventäminen merkitsisi,          kokonaisratkaisuun liittyvät työttömyysturva-
35682: että työttömyyseläkkeen piiriin tulevien henki-        etuuksiin tehtävät muutokset. Tämä selvitys toi-
35683: löiden työttömyyteen liittyvät toimeentulotur-         mitetaan eduskunnalle mahdollisimman pian.
35684: van kustannukset siirtyisivät työmarkkinatuesta
35685: 
35686: 
35687: 
35688: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
35689: 
35690:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
35691: 
35692: 
35693: 
35694: 
35695:                                                                                                        3
35696: KK 852/2000 vp - Annika Lapintie /vas                                                     Ministerns svar
35697: 
35698: 
35699: 
35700: 
35701: Tili riksdagens talman
35702: 
35703: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       des kravet på deltagande i arbetslivet bl.a. som
35704: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    följer: "På senare tid har antalet påbörjade arbets-
35705: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anni-      löshetspensioner dock ökat kraftigt. Den ekono-
35706: ka Lapintie /vänst undertecknade skriftliga           miska recessionen har lett tili ökad pensionering i
35707: spörsmål SS 852/2000 rd:                              alla åldersklasser. De arbetslösas utkomst bör
35708:                                                       dock i första hand tryggas genom systemet med
35709:        Vilka lagstiftningsåtgärder ämnar re-          arbetslöshetsdagpenning." Dessutom framgår av
35710:        geringen vidta för att förbättra ställ-        motiveringen att arbetslöshetspensionen inte hel-
35711:        ningen för marginalgrupper som trots           ler är avsedd som utkomst för dendel av befolk-
35712:        att de har enlång arbetskarriär beståen-       ningen som inte aktivt har varit med i arbetslivet.
35713:        de av kortjobb inte uppfyller kravet på            Då ovan nämnda proposition behandlades i
35714:        att de under de senaste 15 åren skall ha       riksdagen hade det redan i några år rått ekono-
35715:        varit i arbetslivet sammanlagt 5 år för        miska recession och massarbetslöshet i Finland.
35716:        att de skall kunna få arbetslöshetspen-        Riksdagen godkände dock utan uttalande den
35717:        sion?                                          lagändring som gällde krav på deltagande i ar-
35718:                                                       bets1ivet. Senare när riksdagen hösten 1999 be-
35719: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       handlade regeringens proposition med förslag tili
35720: föra följande:                                        ändringar i pensionslagstiftningen i syfte att se-
35721: Tili villkoren för arbetslöshetspension fogades       narelägga pensionering och främja fortsatt med-
35722: vid ingången av 1994 bestämmelser om deltagan-        verkan i arbetslivet (RP 9311999 rd), i viiken bl.a.
35723: de i arbetslivet. Enligt dessa krävs för beviljande   föreslogs att villkoret att den som anhåller om
35724: av arbetslöshetspension att arbetstagaren under       pension måste ha rätt tili återstående tid för att
35725: de 15 kalenderår som omedelbart föregått arbets-      vara berättigad tili arbetslöshetspension slopas
35726: lösheten under sammanlagt minst fem år har in-        och att den dag då alla vilikor för pension upp-
35727: tjänat grundpension eller annan därmed jämför-        fylls är dagen för pensionsfallet, förutsatte riks-
35728: bar pension som grundar sig på arbets- eller          dagen att regeringen med det snaraste utreder ut-
35729: tjänsteförhållande. Enligt då gällande bestäm-        slagningsproblemen i anknytning tili kravet på
35730: melser ansågs arbetstagaren ha blivit arbetslös       anställning i fem år under de senaste 15 åren för
35731: den dag för viiken tili honom första gången har       arbetslöshetspension och vidtar behövliga lag-
35732: utbetalats arbetslöshetsdagpenning eller arbets-      stiftningsåtgärder.
35733: marknadsstöd under de 60 senaste förflutna               På basis av riksdagens uttalande bad social-
35734: veckorna, räknat från den dag som infaller tidi-      och hälsovårdsministeriet Pensionsskyddscentra-
35735: gast en månad före den dag då arbetskraftsmyn-        len om en utredning och ett utlåtande i ärendet.
35736: digheten har utfårdat intyg.                          Pensionsskyddscentralen konstaterar i sitt utlå-
35737:    1 regeringens proposition med förslag tili la-     tande bl.a. att avsikten med kravet på att en per-
35738: gar om ändring av lagstiftningen gällande det         son skall ha deltagit i arbetslivet för att få arbets-
35739: flexibla pensionsålderssystemet (RP 26/1993 rp ),     löshetspension har varit att begränsa rätten tili ar-
35740: där ifrågavarande lagändring ingick, motivera-        betslöshetspension endast tili sådana som aktivt
35741: 
35742: 
35743: 4
35744: Ministems svar                                               KK 852/2000 vp- Annika Lapintie /vas
35745: 
35746: 
35747: har varit med i arbetslivet. 1 en normal situation      som kommer in i systemet med arbetslöshetspen-
35748: är den s.k. 5/15-regeln ett ganska lindrigt krav att    sion överförs från systemen med arbetsmark-
35749: uppfylia. Under en lång massarbetslöshet har det        nadsstöd och utkomststöd tili pensionssystemen.
35750: däremot kunnat uppstå sådana situationer där det        Ett krav på endast kort deltagande i arbetslivet
35751: har varit svårt att uppfylia kravet, trots att perso-   skulie också leda tili att en betydande del av pen-
35752: nen i fråga aktivt har sökt arbete. 1 utlåtandet        sionsskyddet för dem som har rätt tili arbetslös-
35753: konstateras också att det på basis av social- och       hetspension överförs tili folkpensionsanstalten.
35754: hälsovårdsutskottets uttalande verkar finnas be-           Spörsmålsstäliaren verkar utgå ifrån att lång-
35755: hov att lindra vilikoret om att en person skali ha      tidsarbetslösa med en lång arbetskarriär borde ha
35756: deltagit i arbetslivet för att få arbetslöshetspensi-   rätt tili arbetslöshetspension utan att bestämmel-
35757: on genom att förlänga granskningsperioden på 15         sema om en granskningsperiod på 15 år iakttas.
35758: år. Som motivering nämns recessionen för några          Om man vili att kravet på en granskningsperiod
35759: år sedan. Enligt Pensionsskyddscentralen skali          på 15 år slopas utan att kravet på deltagande i ar-
35760: lagstiftningen dock beakta även motsvarande si-         betslivet under en lång tid före arbetslösheten
35761: tuationer där samhälisekonomin utvecklas utan           slopas och att den nuvarande kostnadsnivån mel-
35762: stömingar. På grund härav är det inte motiverat         lan de olika förmånssystemen bevaras, kan detta
35763: att ändra lagstiftningen i enlighet med förhålian-      leda tili att kravet på deltagande i arbetslivet för-
35764: dena under en recession och eventuelit endast för       längs betydligt från nuvarande fem år. Frågan om
35765: en kort tid. Pensionsskyddscentralen anser att det      hur kravet på att en person skali ha deltagit i ar-
35766: finns orsak att bevara kravet på aktivt deltagande      betslivet för att kunna få arbetslöshetspension
35767: i arbetslivet.                                          borde utvecklas är dock något som avgörs i för-
35768:    Arbetslöshetspensionen är avsedd som en fast         handlingar melian arbetsmarknadspartema, och
35769: utkomst för äldre långtidsarbetslösa som aktivt         eventuelia regeringspropositioner bereds i inten-
35770: deltagit i arbetslivet i det faliet då sysselsätt-      sivt samarbete med dessa. Social- och hälso-
35771: ningsmöjlighetema är dåliga på grund av annal-          vårdsministeriet har dock för avsikt att utreda
35772: kande pensionsålder. Kravet på deltagande i ar-         riksdagens uttalande med beaktande även av de
35773: betslivet innebär alitid att det uppstår marginal-      ändringar som görs i utkomstskyddet för arbets-
35774: fall. Om kravet på att en person skali ha deltagit i    lösa i samband med den inkomstpolitiska hel-
35775: arbetslivet för att få arbetslöshetspension lindras     hetslösningen. Denna utredning tillstälis riksda-
35776: leder det tili att kostnadema för utkomstskydd          gen så fort som möjligt.
35777: som hänför sig tili arbetslösheten för personer
35778: 
35779: 
35780: Helsingfors den 29 november 2000
35781: 
35782:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
35783: 
35784: 
35785: 
35786: 
35787:                                                                                                            5
35788:                                                        KK 853/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
35789: 
35790: 
35791: 
35792: 
35793:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 853/2000 vp
35794: 
35795:                                              Kiinteän verkon puhelumaksujen kohtuullisuus
35796: 
35797: 
35798: 
35799: 
35800: Eduskunnan puhemiehelle
35801: 
35802: Telemarkkinalain 2 §:n mukaan valtioneuvoston         menkäyttäjällä perusmaksun osuus on hallitseva.
35803: tehtävänä on huolehtia, että televerkkoja ja tele-    Etenkin harvaan asutuilla seuduilla perusmaksut
35804: palveluja on kohtuullisin ehdoin kaikkien käyttä-     ovat korkeita kohoten 92 markkaan kuukaudes-
35805: jien saatavilla koko maassa. Kiinteiden verkko-       sa. Paikallispuhelun kappalemaksu on samana ai-
35806: jen paikallispuhelumaksujen viimeaikainen kehi-       kana noussut 53,2 pennistä 75 penniin eli 41 pro-
35807: tys antaa kuitenkin aiheen epäillä tämän tavoit-      senttia. Samalla tosin hintarakanne on muuttunut
35808: teen toteutumista.                                    ns. omistusliittymien muuttuessa vuokraliitty-
35809:    Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin tieto-     miksi ja minuuttimaksujen alentuessa. Edellä
35810: jen mukaan paikallispuheluiden hinnat ovat            mainitut kuluttajahintaindeksin tiedot viittaavat
35811: nousseet 26 prosenttia vuoden 1995 alusta syys-       kuitenkin siihen, että paikallispuhelut kokonai-
35812: kuuhun 2000 mennessä. Tähän sisältyvät kiintei-       suudessaan ovat merkittävästi kallistuneet. Kos-
35813: den verkkojen kuukausittaiset perusmaksut. Sa-        ka samana aikana yleinen inflaatiokehitys on ol-
35814: mana aikana kuluttajahintojen keskimääräinen          lut maltillinen, muutosta ei voi selittää kustan-
35815: nousu oli 9,6 prosenttia. Kaukopuheluiden sekä        nusten nousulla.
35816: matkapuheluiden hinnat taas ovat alentuneet.
35817: Näistä tiedoista voi päätellä, että kilpailu kauko-   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35818: puheluiden hinnoittelussa sekä matkapuheluissa        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35819: on suurelta osin rahoitettu kiinteiden verkkojen      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35820: perusmaksuja ja tavallisten puheluiden maksuja        vaksi seuraavan kysymyksen:
35821: korottamalla.
35822:    Esimerkiksi Soneran yksityisasiakkailla kuu-             Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kiinteän
35823: kausittaiset perusmaksut ovat nyt alueesta riip-            verkon perusmaksut ja paikallispuhelu-
35824: puen 70-92 markkaa kuukaudessa, kun ne viisi                maksut eivät nouse kohtuuttomasti ja
35825: vuotta aikaisemmin olivat 30-67 markkaa.                    että puhelinyhtiöt eivät rahoittaisi kil-
35826: Maksun nousu voi olla joissakin tapauksissa lä-             pailua matkapuhelujen hinnoittelussa
35827: hes kolminkertainen, ja usein tavallisella puheli-          tavallisten, kiinteän verkon puhelimen-
35828:                                                             käyttäjien kustannuksella?
35829: 
35830: 
35831: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
35832: 
35833:     Esko-Juhani Tennilä /vas
35834: 
35835: 
35836: 
35837:                                                                                                Versio 2.0
35838: KK 853/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                               Ministerin vastaus
35839: 
35840: 
35841: 
35842: 
35843: Eduskunnan puhemiehelle
35844: 
35845: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          tykset ovat muuttuneet pörssiyhtiöksi ja ryhty-
35846: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      neet maksamaan osakkailleen osinkoa. Osakkais-
35847: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          ta pääosa on saman teleyhtiön palveluiden käyt-
35848: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-        täjiä. Pörssissä noteerattujen teleyritysten arvo
35849: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          on viime vuosina moninkertaistunut, jolloin nii-
35850: KK 853/2000 vp:                                        den osakkeita omistavien käyttäjien omistuksen
35851:                                                        arvo on myös selvästi kasvanut. Kaiken tämän
35852:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kiinteän       lopputuloksena on usein tilanne, jossa omistaja-
35853:        verkon perusmaksut ja paikallispuhelu-          käyttäjän paikallispuheluiden kulut ovat vuosita-
35854:        maksut eivät nouse kohtuuttomasti ja            solla, osinko huomioiden, kasvaneet muutamia
35855:        että puhelinyhtiöt eivät rahoittaisi kil-       satoja markkoja, mutta hänen varallisuutensa on
35856:        pailua matkapuhelujen hinnoittelussa            lisääntynyt jopa kymmeniä tuhansia markkoja.
35857:        tavallisten, kiinteän verkon puhelimen-             Liikenne- ja viestintäministeriön teleyrityksil-
35858:        käyttäjien kustannuksella?                      tä saamien taloustietojen mukaan matkaviestintä
35859:                                                        ja kaukopuhelutoiminta ovat ainakin viime vuo-
35860: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          det olleet selvästi kannattavampaa toimintaa kuin
35861: ti seuraavaa:                                          paikallistelepalvelut. Siten paikallispuhelumak-
35862: Vaikka paikallistelepalveluiden maksut ovat vii-       suilla ei ole ollut tarpeen rahoittaa kaukopuhelu-
35863: me vuosina nousseet selvästi enemmän kuin ku-          toimintaa tai matkapuhelinkilpailua.
35864: luttajahinnat, ne olivat edelleen viime maalis-           Hallitus on kuitenkin ollut huolissaan paikal-
35865: kuussa tehdyssä vertailussa EU-maiden toiseksi         listelepalveluiden hintojen nopeasta noususta.
35866: edullisimmat. Paikallismaksujen nousu on pai-          Viimeksi kuluvan vuoden kesäkuussa hallitus an-
35867: nottunut lähinnä kuukausittaisiin perusmaksui-         toi eduskunnalle esityksen telemarkkinalain
35868: hin, jotka vuodesta 1995 tämän vuoden alkuun           muutoksesta, joka veivoittaisi teleyritykset vuok-
35869: nousivat keskimäärin 40,4 %. Samana aikana             raamaan vapaana olevaa tilaajayhteyden kapasi-
35870: paikallistelepalveluiden kustannusten kokonais-        teettia kilpailevalle teleyritykselle. Esityksen
35871: muutosta kuvaava ns. kotitalouden paikallinen          mukaan tämän vapaan kapasiteetin vuokrahinta
35872: hintakori nousi vain 3,9 %.                            voisi olla enintään puolet koko tilaajayhteyden
35873:    Perusmaksujen voimakas nousu selittyy suu-          vuokrahinnasta, jollei vuokralle antava teleyri-
35874: relta osin sillä, että teleyritykset purkivat niiden   tys pysty kustannuslaskelmin osoittamaan, että
35875: omistukseen liittyvän alennusjärjestelmän, jossa       korkeampi hinta on perusteltu. Tällä esityksellä
35876: omistajilta perittävät kuukausittaiset perusmak-       pyritään lisäämään teleyritysten keskinäistä kil-
35877: sut olivat halvempia kuin muilla käyttäjillä. Tälä     pailua nimenomaan niistä käyttäjistä, jotka käyt-
35878: muutosta edisti mm. EU:n komissio, joka kiinnit-       tävät runsaasti paikallistelepalveluita esim. Inter-
35879: ti vuonna 1997 huomiota alueellaan monopoli-           net-yhteyksiään varten. Myös Euroopan komis-
35880: asemassa olevien teleyhtiöiden asiakasuskolli-         sio on antanut hallituksen esityksen kanssa lähes
35881: suusalennuksiin. Nykyisin monet, varsinkin suu-        samansisältöisen asetusehdotuksen tilaajajohto-
35882: rimmat paikallistelepalveluita tarjoavat teleyri-      jen käytöstä. Asetus hyväksyHäneen joulukuussa
35883: 
35884: 
35885: 2
35886: Ministerin vastaus                                   KK 853/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
35887: 
35888: 
35889: pidettävässä EU:n neuvoston kokouksessa ja se        säämään kilpailua paikallisteletoiminnassa ja si-
35890: tullee siten voimaan jo vuoden vaihteessa. Lisäk-    ten pitävät hintatasoa kurissa. Nämä tulevat muu-
35891: si liikenne- ja viestintäministeriö on muuttamas-    tokset varmistavat sen, että paikallistelepalvelut
35892: sa teleyritysten verkkojen ja palveluiden yhteen-    ovat myös tulevaisuudessa kohtuullisin ehdoin
35893: liittämisen säädöksiä siten, että käyttäjä voi       käyttäjien saatavissa koko maassa. Muutenkin
35894: markkinavoimaitaan huomattavan paikallistele-        hallitus katsoo, että keskimääräisen telepalvelui-
35895: yrityksen liittymästä aina halutessaan käyttää       den käyttäjän taloudellinen asema teleyritysten
35896: kaikkia alueella saatavissa olevia paikallistele-    maksamien osinkojen ja teleyritysten arvonnou-
35897: palveluita. Muutos on tarkoitus toteuttaa ensi       sun myötä ei ole viime vuosina huonontunut.
35898: vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.              Vaikka perusmaksujen hintataso on noussut
35899:     Hallitus katsoo, että eduskuntakäsittelyssä      enemmän kuin kuluttajahinnat, paikallistelepal-
35900: oleva telemarkkinalain muutosesitys, Euroopan        veluiden hintataso ei kokonaisuudessaan ole
35901: yhteisöjen em. asetus sekä teleyritysten palvelui-   noussut yhtä paljoa kuin kuluttajahinnat.
35902: den yhteenliittämissäännösten muutos tulevat li-
35903: 
35904: 
35905: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
35906: 
35907:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
35908: 
35909: 
35910: 
35911: 
35912:                                                                                                      3
35913: KK 853/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                                  Ministerns svar
35914: 
35915: 
35916: 
35917: 
35918: Tili riksdagens talman
35919: 
35920: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       mera har många, i synnerhet de största t~leföreta­
35921: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    gen som erbjuder loka1teletjänster, omorganise-
35922: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko-      rats till börsbolag och börjat betala ut dividend
35923: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga        till sina delägare. Av delägarna är majoriteten så-
35924: spörsmål SS 853/2000 rd:                              dana som använder samma telebolags tjänster. På
35925:                                                       senare år har värdet när det gäller börsnoterade
35926:        Vad ämnar regeringen göra för att              teleföretag mångdubblats, vilket betyder att även
35927:        grundavgifterna och lokalsamtalsavgif-         värdet av innehavet för de användare som äger
35928:        terna i det fasta nätet inte skall stiga       deras aktier klart har ökat. Resultatet av allt detta
35929:        oskäligt mycket och för att telefonbola-       är ofta en situation där ägaranvändarens omkost-
35930:        gen inte skall finansiera konkurrensen         nader för lokalsamta1en har ökat några hundra
35931:        när det gäller prissättningen av mobil-        mark på årsnivå, dividenden inberäknad, medan
35932:        samtal på bekostnad av vanliga telefon-        hans eller hennes tillgångar har förmerats med
35933:        användare i detfasta nätet?                    t.o.m. tiotusentals mark.
35934:                                                           Enligt de ekonomiska uppgifter som kommu-
35935: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       nikationsministeriet har fått från teleföretagen
35936: föra följande:                                        har den mobila telekommunikationen och fjärr-
35937: Även om avgifterna för lokalteletjänster på sena-     samtalsverksamheten åtminstone på senare år va-
35938: re år tydligt har stigit mer än konsumentpriserria,   rit en klart lönsammare verksamhet än 1okalte1e-
35939: var de i en jämförelse som gjordes i mars fortfa-     tjänsterna. Således har det inte varit nödvändigt
35940: rande näst förmånligast i EU-länderna. Höjning-       att finansiera fjärrsamtalsverksamheten eller mo-
35941: en av lokalavgifterna har huvudsakligen gällt de      biltelefonkonkurrensen med lokalsamtalsavgif-
35942: månatliga grundavgifterna, som från år 1995 till      ter.
35943: början av innevarande år har stigit med i genom-          Regeringen är dock bekymrad för den snabba
35944: snitt 40,4 %. Under samma tid ökade den s.k.          höjningen av priserna för lokalteletjänster. Se-
35945: hushållens lokala priskorg, som beskriver den to-     nast i juni i år gav regeringen riksdagen en pro-
35946: tala ändringen av lokalteletjänstkostnaderna,         position med förslag till ändring av telemark-
35947: med endast 3,9 %.                                     nadslagen. Förslaget innebär att telebolagen
35948:    Den kraftiga stegringen av grundavgifterna         åläggs att hyra ut ledig kapacitet i abonnentför-
35949: kan till stor del förklaras med att teleföretagen     bindelsen till konkurrerande teleföretag. En1igt
35950: har avvecklat rabattsystemet i anknytning till de-    propositionen kunde priset för att hyra sådan le-
35951: ras ägarförhållanden. I rabattsystemet var de må-     dig kapacitet vara högst hälften av priset för att
35952: natliga grundavgifterna som uppbars hos ägarna        hyra hela abonnentförbindelsen, om inte det ut-
35953: förmånligare än vad de var för andra användare.       hyrande teleföretaget genom kostnadskalkyler
35954: Denna ändring främjades bl.a. av EU:s kommis-         kan bevisa att ett högre pris är motiverat. Syftet
35955: sion, som år 1997 fåste uppmärksamhet vid de ra-      med förslaget är att öka konkurrensen mellan te-
35956: batter som telebolag i monopolställning beviljar      leföretagen i synnerhet när det gäller de använda-
35957: trogna kunder inom kommissionens område. Nu-          re som i stor omfattning utnyttjar lokalteletjäns-
35958: 
35959: 
35960: 4
35961: Ministerns svar                                        KK 853/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
35962: 
35963: 
35964: terna, t.ex. för internetförbindelser. Ä ven Euro-     riksdagen, Europeiska gemenskapernas närnnda
35965: peiska kommissionen har utfårdat ett förslag tili      förordning och ändringen av bestämmelserna om
35966: förordning om användningen av abonnentled-             sammankoppling av teleföretagens tjänster att
35967: ningar, vilket har nästan samma innehåll som re-       öka konkurrensen inom lokalteleverksamheten
35968: geringens proposition. Förordningen torde god-         och på så sätt hålla prisnivån nere. Dessa kom-
35969: kännas i EU-rådets möte i december och således         mande ändringar säkerställer att lokalteletjäns-
35970: träda i kraft redan vid årsskiftet. Dessutom håller    terna även i framtiden på skäliga villkor kommer
35971: kommunikationsministeriet på att ändra bestäm-         att finnas tillgängliga för användare i hela lan-
35972: melserna om sammankoppling av teleföretags             det. Regeringen anser vidare att den ekonomiska
35973: nät och tjänster så att användarna när de så öns-      ställningen för en genomsnittlig användare av te-
35974: kar, från en anslutning som tillhör ett lokaltelefö-   letjänster inte har försämrats på senare år i och
35975: retag med betydande marknadsinflytande, kan            med de dividender som teleföretagen betalar och
35976: använda alla de lokalteletjänster som är tillgäng-     teleföretagens värdeökning. Fastän prisnivån för
35977: liga på området. Avsikten är att ändringen skall       grundavgifterna har stigit mer än konsumentpri-
35978: genomföras under det första kvartalet nästa år.        serna, har prisnivån när det gäller lokalteletjäns-
35979:    Enligt regeringen kommer det förslag tili änd-      ter som helhet betraktad inte stigit lika mycket
35980: ring av telemarknadslagen som behandlas av             som konsumentpriserna.
35981: 
35982: 
35983: Helsingfors den 30 november 2000
35984: 
35985:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
35986: 
35987: 
35988: 
35989: 
35990:                                                                                                         5
35991:                                                              KK 854/2000 vp -     Matti Kangas /vas
35992: 
35993: 
35994: 
35995: 
35996:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 854/2000 vp
35997: 
35998:                                            Asumismenot sekä työttömien ja opiskelijoiden
35999:                                            kulutusmahdollisuudet
36000: 
36001: 
36002: 
36003: 
36004: Eduskunnan puhemiehelle
36005: 
36006: Asuminen vie kotitalouksien kulutuksesta lähes      la vuodessa. Lisäksi työttömien kulutus on sikäli
36007: kolmanneksen. Viimeksi kuluneen kymmenen            yksipuolista, että asuminen ja elintarvikkeet vie-
36008: vuoden aikana asumismenojen osuus kulutukses-       vät huomattavasti suuremman osan kuin muulla
36009: ta on kasvanut huomattavan paljon. Vuosikym-        väestöllä. Kulutusmenojen suuret erot koetaan
36010: men sitten asumismenojen osuus kulutuksesta oli     kansalaisten välisiä ristiriitoja ruokkivaksi yh-
36011: 20 prosenttia, nyt ollaan 30 prosentissa. Asumi-    teiskunnalliseksi ongelmaksi.
36012: sen kalleus on suomalainen ilmiö, koska 1990-lu-
36013: vun puolivälissä asumismenojen osuus kulutuk-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36014: sesta oli ED-maissa keskimäärin 17,5 prosenttia     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36015: ja Suomessa 22,5 prosenttia. Viime vuosina ero      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36016: on vain kasvanut. Korkeista asumismenoista          vaksi seuraavan kysymyksen:
36017: huolimatta suomalaiset asuvat melko ahtaasti.
36018:    Tuoreet tutkimukset paljastavat, että asumis-          Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
36019: menojen kohoamisen lisäksi kansa on kulutus-              asumismenojen korkean osuuden pie-
36020: käyttäytymisessään jakautunut kahtia. Ammatis-            nentämiseksi kulutusmenoista sekä
36021: sa toimivien kulutus on palautunut lamaa edeltä-
36022: neelle tasolle. Samaan aikaan työttömien ja opis-         miten hallitus aikoo parantaa työttö-
36023: kelijoiden kulutus on romahtanut 10 000 markal-           mien ja opiskelijoiden kulutusmahdolli-
36024:                                                           suuksia?
36025: 
36026: 
36027: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
36028: 
36029:     Matti Kangas /vas
36030: 
36031: 
36032: 
36033: 
36034:                                                                                              Versio 2.0
36035: KK 854/2000 vp -      Matti Kangas /vas                                               Ministerin vastaus
36036: 
36037: 
36038: 
36039: 
36040: Eduskunnan puhemiehelle
36041: 
36042: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         mismenot ovat yhtä suuria, sen sijaan omistus-
36043: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         asunnoissa näin ei ole. Suomalaisista 2/3 asuu
36044: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          omistusasunnossa, joten tutkimuksen kaikkia ko-
36045: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas        titalouksia koskeviin asumispalvelumenojen
36046: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                osuuksiin kulutusmenoista pitää suhtautua suu-
36047: 854/2000 vp:                                           rella varauksella. Tilastokeskuksen tutkimukses-
36048:                                                        sa asia todetaan eläkeläisten asumispalvelume-
36049:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         nojen tarkastelun yhteydessä seuraavasti:
36050:        asumismenojen korkean osuuden pie-                 "Eläkeläisten suuret asumismenot johtuvat
36051:        nentämiseksi kulutusmenoista sekä               osittain asumismenojen laskemistavasta tutki-
36052:                                                        muksessa. Eläkeläiset asuvat keskimääräistä tila-
36053:        miten hallitus aikoo parantaa työttömi-         vammin ja vuokra-asuminen on harvinaisempaa
36054:        en ja opiskelijoiden kulutusmahdolli-           kuin muilla ryhmillä. Laskennalliset asumisme-
36055:        suuksia?                                        not, jotka määräytyvät vuokrien perusteella, ei-
36056: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          vät kuvaa eläkeläisten todellista markkamääräis-
36057: ti seuraavaa:                                          tä rasitetta. Sen sijaan esimerkiksi muilla amma-
36058:                                                        tissa toimimattomilla, joilla vuokra-asuminen on
36059: Tilastokeskuksen tuoreessa julkaisussa "Kotita-       yleisempää, asumismenot kuvaavat paremmin to-
36060: louksien kulutusmenojen muutokset 1990-luvul-          dellista rasitusta."
36061: la" on kulutustutkimuksen pohjalta selvitetty eri-        Tutkimuksen tulosten tulkinnan kannalta on
36062: laisten kotitalouksien kulutuksen rakenteen muu-       ongelmallista, että korkea asumiskulutuksen taso
36063: toksia vuodesta 1990 vuoteen 1998. Tutkimuk-          on sinänsä myönteinen asia; sen sijaan korkea to-
36064: sessa tarkastelluista kulutusmenoryhmästä aino-       dellisten asumismenojen taso on ongelma eten-
36065: astaan menot elintarvikkeisiin, tietoliikentee-       kin pienituloisille.
36066: seen sekä asumiseen ja energiaan kasvoivat reaa-          Käynnissä olevassa pohjoismaisessa tutki-
36067: lisesti. Tutkimuksen mukaan kotitalouksien asu-       muksessa on verrattu Suomen ja Ruotsin kotita-
36068: mis- ja energiapalvelumenojen osuus kotitalouk-       louksien todellisia markkamääräisiä asumisme-
36069: sien kulutusmenoista nousi 22 prosentista 27 pro-     noja käytettävissä olevista tuloista. Asumisme-
36070: senttiin.                                             not sisältävät tutkimuksessa kaikki kotitaloutta
36071:    Tutkimuksessa käytetty asumispalvelumeno-          rasittavat, asumisesta syntyvät rahamääräiset
36072: käsite on sikäli harhaanjohtava, että omistus-        menot, kuten vuokran, hoitomenot sekä asunto-
36073: asuntojen asumismenot määräytyvät tutkimuk-           lainan korot ja lyhennykset. Vastaavasti asumis-
36074: sessa laskennallisesti vastaavanlaisen vuokra-        menoista vähennetään asumisen tuet: asumistuki
36075: asunnon vuokra-arvon perusteella eivätkä kuvaa        sekä korkojen verovähennystuki. Suomessa asu-
36076: todellista markkamääräistä rasitetta koti taloudel-   mismeno-osuus käytettävissä olevista tuloista
36077: le. Tutkimuksessa ei siis mitata asumismenoja,        vuonna 1996 oli 18,8 prosenttia, eli keskimäärin
36078: vaan asumiskulutuksen määrää. Vuokra-asun-            alle viidesosa käytettävissä olevista tuloista käy-
36079: noissa asuville asumiskulutuksen määrä ja asu-        tettiin asumiseen. Ruotsissa keskimääräinen asu-
36080: 
36081: 
36082: 2
36083: Ministerin vastaus                                            KK 854/2000 vp -      Matti Kangas /vas
36084: 
36085: 
36086: mismeno-osuus vuonna 1997 oli 23,8 prosenttia          vien todellisia asumismenoja, joten asumispalve-
36087: eli 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomes-         lumenojen osuus kulutuksesta ei kuvaa asumis-
36088: sa. Myös asumismeno-osuuksien hajonta Suo-             menojen kehitystä oikein myöskään työttömien
36089: messa oli selvästi Ruotsia pienempi. Ruotsissa        ja opiskelijoiden osalta.
36090: pienituloisimman kvintiilin asumismeno-osuus              Pienituloisten kotitalouksien asumismenojen
36091: oli keskimäärin 38,2 prosenttia, kun Suomessa         kehitystä voidaan tarkastella hieman toisesta nä-
36092: vastaava luku oli 22,9 prosenttia. Osaltaan Suo-      kökulmasta Kansaneläkelaitoksen julkaisemien
36093: men ja Ruotsin eroja selittää se, että Ruotsissa      asumistukitilastojen perusteella. Kansaneläkelai-
36094: asutaan väljemmin kuin Suomessa. Muissa mais-         toksen tilastoissa asumismenot suhteutetaan
36095: sa ei todellisia asumismenoja ole vastaavalla ta-     bruttotuloihin, ei siis kulutukseen. Vuokra-asun-
36096: valla tutkittu.                                       noissa asuvien, yleistä asumistukea saavien koti-
36097:    Saman pohjoismaisen tutkimuksen mukaan to-         talouksien asumismenojen osuus bruttotuloista
36098: delliset asumismenot käytettävissä olevista tu-       asumistuen jälkeen on noussut vuoden 1990 ta-
36099: loista olivat Suomessa vuonna 1990 keskimäärin        sosta eli 15, 1 prosentista 26,4 prosenttiin vuonna
36100: 15,6 prosenttia, joten asumismenojen osuus tu-         1999. Nousua selittää osaltaan yksinäisten tuen-
36101: loista on laman aikana noussut. Asumismeno-           saajien määrän kasvu, joka nostaa kotitaloutta
36102: osuuden nousu on johtunut käytettävissä olevien       kohden laskettuja asumismeno-osuuksia.
36103: tulojen laskusta sekä vuokratason noususta.               Asumistuella on ollut 1990-luvulla avainrooli
36104:    Voimakkaimmin nämä muutokset ovat koh-             siinä, että työttömäksi jääneet ovat voineet jat-
36105: distuneet työttömiin ja opiskelijoihin, jotka ast.-   kaa asumista asunnossaan. Tämäjohtuu siitä, että
36106: vat muuta väestöä useammin vuokra-asunnossa.          asumistuki määräytyy kotitalouksien tuen tar-
36107: Käytettävissä olevien tulojen lasku näkyy siinä,      peen mukaan toisin kuin työttömyysturva. Asu-
36108: että työttömien, opiskelijoiden ja muiden amma-       mistukea myönnettäessä perhekoolla ja todelli-
36109: tissa toimimattomien (ei sisällä eläkeläisiä) kulu-   silla asumismenoilla on merkittävä vaikutus
36110: tusmenot kulutusyksikköä kohden vuodessa oli-         myönnettävään tukeen. Todellisten asumismeno-
36111: vat Tilastokeskuksen edellä mainitun tutkimuk-        jen ottaminen huomioon asumistuessa mahdollis-
36112: sen mukaan vuonna 1998 reaalisesti noin 10 000        taa asumismenoerojen tasoittamisen sekä paikka-
36113: markkaa pienemmät kuin vuonna 1990. Työttö-           kunnan sisällä että eri paikkakuntien välillä. Asu-
36114: mien ja opiskelijoiden reaalisten kulutusmeno-        mistuen vaikutusta asumismenojen alentajana
36115: jen lasku on ollut muihin kotitalouksiin nähden       kuvaa hyvin se, että vuonna 1999 vuokra-asun-
36116: huomattava ja on siten heikentänyt näiden kotita-     noissa asuvien, yleistä asumistukea saavien koti-
36117: louksien suhteellista asemaa muihin kotitalouk-       talouksien asumismenojen osuus bruttotuloista
36118: siin verrattuna. Vuosi 1990 oli tosin kulutuksen      ennen asumistukea oli 55,6 prosenttia ja asumis-
36119: osalta poikkeuksellisen hyvä vuosi, ja kulutus-       tuen jälkeen 26,4 prosenttia. Vuonna 1999 ylei-
36120: menot olivat kaikkien kotitalouksien osalta kulu-     sestä asumistuesta 1,3 miljardia markkaa eli 55
36121: tusyksikköä kohden laskettuna reaalisesti alem-       prosenttia on kohdistunut työttömille kotitalouk-
36122: mat vuonna 1998 kuin vuonna 1990.                     sille.
36123:    Samalla asumispalvelumenojen osuus työttö-             Hallitus hyväksyi kesäkuussa asuntopoliitti-
36124: mien, opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimi-       sen strategian, jonka tarkoituksena on luoda edel-
36125: mattomien kulutusmenoista on noussut 23 pro-          lytykset hyvälle, kohtuuhintaiselle asumiselle.
36126: sentista 31 prosenttiin. Valtaosa yksin asuvista          Asuntopoliittisen strategian mukaisesti ryhdy-
36127: työttömistä sekä valtaosa opiskelijakotitalouk-       tään toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan lisätä
36128: sista asuu vuokra-asunnoissa. Sen sijaan valta-       tuotettavien asuntojen ja tässä yhteydessä erityi-
36129: osa kahden aikuisen kotitalouksista, joissa toi-      sesti kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeus-
36130: nen tai molemmat ovat työttömiä, asuu omistus-        asuntojen määrää nykytasostaan pääkaupunki-
36131: asunnossa. Kuten edellä todettiin, asumispalve-       seudunaja muissa kasvukeskuksissa. Myös opis-
36132: lumenokäsite ei kuvaa omistusasunnossa asu-           kelija-asuntotuotanto turvataan. Tämä edellyttää
36133: 
36134: 
36135:                                                                                                        3
36136: KK 854/2000 vp -      Matti Kangas /vas                                               Ministerin vastaus
36137: 
36138: 
36139:  tarvittaessa uusia toimenpiteitä, joilla lisätään     osan päivärahana. Työttömällä työnhakijana tu-
36140:  asuntorakentamiseen käytettävissä olevan raken-       lee olla myös taloudellista kannustavuutta no-
36141: nuskelpoisen maan tarjontaa, joilla varmistetaan      peaan uudelleentyöllistymiseen ja tätä tukeviin
36142:  rakennusalan tuotantoresurssien riittävyys ja         aktiivisiin toimenpiteisiin osallistumiseen. Ne
36143: joilla hillitään tonttihintojen ja rakennuskustan-     työttömät työnhakijat, jotka eivät kuulu vakuu-
36144: nusten nousua.                                         tusjärjestelmän piiriin tai ovat saaneet enimmäis-
36145:     Asuntopoliittisen strategian mukaisesti kehi-      ajan vakuutusetuutta, saavat pääasiallisen toi-
36146: tetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeusta-       meentulonsa tasasuuruisen työmarkkinatukijär-
36147:  lolainojen korkotukijärjestelmää asuntopoliitti-     jestelmän kautta. Lisäksi työttömien työnhakijoi-
36148:  sesti ja valtiontaloudellisesti nykyistä tehok-      den toimeentuloa täydentävät merkittävällä ta-
36149: kaammaksi ja varmistetaan tuen siirtyminen            voin lyhytkestoisista töistä saatavat tulot sekä li-
36150: asukkaalle ottamalla vuokranmäärityksessä käyt-        säksi etuusjärjestelmistä asumistuki ja viimesi-
36151: töön arava-asuntojen vuokranmäärityksessä käy-        jainen toimeentulotuki.
36152: tössä oleva omakustannusperiaate. Tähän liitty-           Hallituksen esitys vuoden 2001 talousarvioksi
36153: vä hallituksen esitys on annettu eduskunnalle         sisältää eräitä työttömien työllistymistä edistä-
36154: marraskuun alussa.                                    viin aktiivitoimiin osallistumista kannustavia ja
36155:     Asuntopoliittisen strategian mukaisesti ympä-     työn vastaanottamista helpottavia toimenpiteitä,
36156: ristöministeriössä on käynnistetty valmistelutyö,     jotka vaikuttavat suoraan toimeentuloon. Näitä
36157: jonka tavoitteena on selvittää keinot ja mahdolli-    ovat mm. työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-
36158: suudet asumistuessa hyväksyttävän vuokratason         seen osallistuvien ylläpitokorvauksen ja majoi-
36159: korottamiseksi.                                       tuskorvauksen laajennukset sekä kokonaan uusi
36160:     Marraskuussa ympäristöministeriön asettama        matka-avustus.
36161: työryhmä on aloittanut asumistuen, muiden so-             Koska työmarkkinatuki on nykyään useim-
36162: siaalietuuksien sekä verotuksen yhteensovittami-      pien työttömien pääasiallinen toimeentulomuo-
36163: seen liittyvän selvitystyön, jonka tavoitteena on     to, on työttömien työnhakijoiden kulutusmahdol-
36164: se, että tulonsiirtojen, verotuksen ja tulosidon-     lisuuksien kannalta tärkeää, että hallitus talousar-
36165: naisten maksujen yhteisvaikutus olisi työhön          vioesityksessään ehdottaa täysimääräisen työ-
36166: kannustava. Tässä yhteydessä selvitetään myös,        markkinatuen nostamista elinkustannusten muu-
36167: miten asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovi-       tosten mukaisesti 127 markkaan päivältä.
36168: tusta voitaisiin jatkaa parantamalla hallitusohjel-       Keskeisesti työttömien työnhakijoiden toi-
36169: man mukaisesti erityisesti lapsiperheiden ase-        meentuloon vaikuttavat työvoimapalvelut ja nii-
36170: maa. Asumistukea kehitetään siten, että asumis-       den sekä aktiivisten toimenpiteiden avulla tapah-
36171: menojen osuus tuloista on kohtuullinen ja kan-        tuva mahdollisimman nopea uudelleentyöllisty-
36172: nustavuus säilyy.                                     minen.
36173:     Työttömien työnhakijoiden kulutusmahdolli-            Opintotukijärjestelmää kehitettiin 1990-lu-
36174: suuksia edistetään toisaalta korvaamalla työttö-      vun aikana siten, että opintorahamuotoisen tuen
36175: myydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä          osuus tuesta kasvoi merkittävästi. Uudistus käyn-
36176: työnhaun aikana työttömyysturvajärjestelmän           nistyi korkeakouluopiskelijoista vuonna 1992 ja
36177: kautta sekä toisaalta edistämällä työttömien mah-     ulotettiin kaikkiin opiskelijoihin vuonna 1994.
36178: dollisimman nopeaa työllistymistä työvoimapal-        Opintotukiuudistuksen jälkeen suurin osa opis-
36179: velujen ja aktiivisten työvoimapoliittisten toi-      kelijoista nostaa vain opintorahan ja asumislisän
36180: menpiteiden avulla.                                   eikä halua rahoittaa opintojaan opintolainalla.
36181:     Työttömien kulutusmahdollisuuksia turvaa-         Ansiotyössä käynti on yleistä ja osa toimeentu-
36182: vat järjestelmät pyrkivät auttamaan työttömiä ta-     losta rahoitetaan usein työtuloilla. Opiskelijan
36183: kaisin työhön. Tämän vuoksi ansioon perustuva         omien tulojen perusteella tapahtuva opintotuen
36184: työttömyysturvajärjestelmä korvaa työttömälle         tarveharkinta uudistettiin vuoden 1998 alusta lu-
36185: työnhakijalle aiempiin ansioihin suhteutetun          kien siten, että se huomattavasti aikaisempaa pa-
36186: 
36187: 
36188: 4
36189: Ministerin vastaus                                          KK 854/2000 vp -      Matti Kangas /vas
36190: 
36191: 
36192: remmin mahdollistaa opiskelun ja ansiotyössä        siten, että suurella osalla opiskelijoita asumisli-
36193: käynnin vuorottelunja osaltaan lisää opiskelijoi-   sän tukiprosentti nousi. Asumislisän enimmäis-
36194: den kulutusmahdollisuuksia. Opiskelijoiden asu-     määrä kuukaudessa on nykyisin 1 020 markkaa,
36195: misen tukijärjestelmä uudistettiin keväällä 2000    kun se ennen uudistusta oli 854 markkaa.
36196: 
36197: 
36198: 
36199: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
36200: 
36201:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
36202: 
36203: 
36204: 
36205: 
36206:                                                                                                      5
36207: KK 854/2000 vp -      Matti Kangas /vas                                                 Ministems svar
36208: 
36209: 
36210: 
36211: 
36212: Tili riksdagens talman
36213: 
36214: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       tema lika stora, men så är det däremot inte med
36215: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-    ägarbostäder. Eftersom 2/3 av finländama bor i
36216: rådet översänt fö1j ande av riksdags1edamot Matti     ägarbostäder bör man förhålla sig med mycket
36217: Kangas /vänst undertecknade skrift1iga spörsmå1       stor reservation till uppgiftema i undersökning-
36218: SS 854/2000 rd:                                       en om boendeserviceutgiftemas andelar av kon-
36219:                                                       sumtionsutgiftema gällande alla hushåll. 1 statis-
36220:        imnar regeringen vidta åtgärder för att        tikcentralens undersökning frarnhålls saken i
36221:        minska den stora andel som boendeut-           samband med granskningen av pensionäremas
36222:        gifterna utgör av konsumtionsutgifterna        boendeserviceutgifter på följande sätt:
36223:        samt                                              "Pensionäremas höga boendeutgifter beror
36224:                                                       delvis på sättet att räkna ut boendeutgiftema i un-
36225:        hur ämnar regeringen förbättra kon-            dersökningen. Pensionärema bor i rymligare bo-
36226:        sumtionsmöjligheterna för arbetslösa           städer än befolkningen i medelta1 och hyresboen-
36227:        och studerande?                               de är mer sällsynt än hos andra grupper. De ka1-
36228: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      kylmässiga boendeutgiftema, som fastställs på
36229: föra fö1jande:                                       grund av hyroma, beskriver inte den verk1iga be-
36230:                                                      1astningen per mark för pensionärema. T .ex. för
36231: 1 statistikcentra1ens fårska pub1ikation "Föränd-    andra icke yrkesverksamma för vilka hyresboen-
36232: ringar i hushållens konsumtionsutgifter under        de är vanligare beskriver däremot boendeutgif-
36233:  1990-talet" utreds utgående från en konsumtions-    tema bättre den verk1iga belastningen."
36234: undersökning förändringar i strukturen för o1ika         Med tanke på tolkningen av undersökningens
36235: hushålls konsumtion från 1990 till 1998. Av de       resultat är det problematiskt att en hög bostads-
36236:  11 grupper av konsumtionsutgifter som under-        konsumtion i sig är en positiv sak då höga faktis-
36237: söktes var det endast utgiftema för 1ivsmede1, da-   ka boendeutgifter utgör ett problem i synnerhet
36238: takommunikation samt bostäder och energi som         för låginkomsttagare.
36239: ökade reellt sett. Enligt undersökningen ökade           1 en pågående nordisk undersökning har man
36240: boende- och energiserviceutgiftemas andel av         jämfört de faktiska boendeutgiftema angivna i
36241: hushållens konsumtionsutgifter från 22 till 27 %.    markbe1opp av de inkomster som står till förfo-
36242:    Begreppet boendeserviceutgifter som an-           gande för hushållen i Finland och Sverige. Boen-
36243: vänds i undersökningen är i det avseendet miss-      deutgiftema innefattar i undersökningen alla i
36244: visande att boendeutgiftema för ägarbostäder i       pengar angivna utgifter för boende som be1astar
36245: undersökningen fastställs kalky1mässigt utifrån      hushållen, t.ex. hyran, underhållsutgifter samt
36246: ett hyresvärde för en motsvarande hyresbostad        räntor och amorteringar på bostads1ån. På mot-
36247: och beskriver inte hushållens verkliga be1astning    svarande sätt avdras från boendeutgiftema stöd
36248: uttryckt i mark. Undersökningen mäter således        för boendet: bostadsbidraget samt det stöd som
36249: inte boendeutgiftema utan bostadskonsumtio-          ges som ränteavdrag vid beskattningen. 1 Fin-
36250: nens be1opp. För de som bor i hyresbostäder är       land utgjorde andelen av boendeutgiftema
36251: bostadskonsumtionens be1opp och boendeutgif-         18,8 % av de disponibla inkomstema 1996, vil-
36252: 
36253: 
36254: 6
36255: Ministems svar                                                   KK 854/2000 vp - Matti Kangas /vas
36256: 
36257: 
36258: ket innebär att i genomsnitt en knapp femtedel av       vuxna där den ena eller båda är arbetslösa bor
36259: de disponibla inkomstema användes för boende.           däremot i ägarbostad. Såsom ovan konstaterades
36260: 1 Sverige var motsvarande tal 23,8 % 1997, vil-         beskriver begreppet boendeserviceutgift inte de
36261: ket är 5 procentenheter mer än i Finland. 1 Fin-        verkliga boendeutgiftema för sådana som bor i
36262: land är också spridningen av andelama av bo-            ägarbostad. Boendeserviceutgiftemas andel av
36263: endeutgiftema klart mindre än i Sverige. 1              konsumtionen beskriver således inte heller boen-
36264: Sverige var andelen av boendeutgiftema för den          deutgiftemas utveckling rättvist för de arbetslö-
36265: femtedel av befolkningen som har de lägsta in-          sa och inte heller för studerandena.
36266: komstema i medeltal38,2 %, då det motsvarande               Utvecklingen i boendeutgiftema för hushåll
36267: talet i Finland var 22,9 %. Till en viss del kan        med små inkomster kan granskas från en något
36268: skillnadema mellan Finland och Sverige för-             annan synvinkel utgående från folkpensionsan-
36269: klaras med att man i Sverige bor rymligare än i         staltens statistik över bostadsbidrag. 1 folkpen-
36270: Finland. 1 övriga Iänder har de faktiska boendeut-      sionsanstaltens statistik ställs boendeutgiftema i
36271: giftema inte undersökts på motsvarande sätt.            relation tili bruttoinkomstema och inte tili kon-
36272:    Enligt samma nordiska undersökning utgjorde          sumtionen. För de hushåll som bor i hyresbostä-
36273: de faktiska boendeutgiftema i medeltall5,6% av          der och som får allmänt bostadsbidrag har boen-
36274: de disponibla inkomstema i Finland 1990, vilket         deutgiftemas andel av bruttoinkomstema efter
36275: visar att boendeutgiftemas andel av inkomstema          bostadsbidraget stigit från 1990 års nivå, dvs.
36276: har ökat under depressionen. Ökningen av ande-           15,1 %, ti1126,4% 1999. Ökningen förklaras del-
36277: len av boendeutgiftema har berott på att de dis-        vis av det ökade antalet ensamma stödtagare, vil-
36278: ponibla inkomstema sjunkit och hyresnivån sti-          ket höjer boendeutgiftsandelama räknat per hus-
36279: git.                                                    håll.
36280:    AUra mest har dessa förändringar berört ar-              Bostadsbidraget har haft en central roll under
36281: betslösa och studerande, som i större utsträck-         1990-talet i det avseendet att de som har blivit ar-
36282: ning än befolkningen i övrigt bor i hyresbostä-         betslösa har kunnat fortsätta att bo i sina bostä-
36283: der. Nedgången i de disponibla inkomstema kan           der. Detta beror på att bostadsbidraget fastställs
36284: skönjas i att konsumtionsutgiftema per konsum-          enligt hushållens behov av stöd i motsats till ut-
36285: tionsenhet för arbetslösa, studerande och övriga        komstskyddet för arbetslösa. Då bostadsbidrag
36286: personer som inte är yrkesverksamma ( omfattar          beviljas har familjens storlek och de faktiska bo-
36287: inte pensionärer) enligt ovan närnnda undersök-         endeutgiftema en stor betydelse för det stöd som
36288: ning av statistikcentralen reellt sett var ca 10 000    beviljas. Beaktandet av de faktiska boendeutgif-
36289: mk mindre per år 1998 än 1990. Nedgången i de           tema när det gäller bostadsbidrag gör det möjligt
36290: reella konsumtionsutgiftema för arbetslösa och          att järnna ut skillnader i boendeutgiftema både på
36291: studerande har i relation till andra hushåll varit      orten och mellan olika orter. Bostadsbidragets
36292: betydande och har således försvagat deras ställ-        sänkande inverkan på boendeutgiftema kommer
36293: ning relativt sett jämfört med övriga hushåp.           väl tili uttryck i och med att boendeutgiftemas
36294: Med tanke på konsumtionen var 1990 ett ovan-            andel av bruttoinkomstema för hushåll som bod-
36295: ligt bra år och konsumtionsutgiftema var för alla       de i hyresbostäder 1999 och som fick allmänt bo-
36296: hushåll uträknad per konsumtionsenhet reellt sett       stadsbidrag var 55,6 % före bostadsbidraget och
36297: lägre 1998 än 1990.                                     26,4 % efter bostadsbidraget. År 1999 beviljades
36298:    Samtidigt har boendeserviceutgiftemas andel          1,3 mrd. mk, dvs. 55%, av det allmänna bostads-
36299: av konsumtionsutgiftema för arbetslösa, stude-          bidraget sådana hushåll som består av arbetslösa.
36300: rande och övriga icke yrkesverksamma personer              Regeringen godkände i juni en bostadspolitisk
36301: stigit från 23 tili 31 %. Största delen av de arbets-   strategi vars syfte är att skapa förutsättningar för
36302: lösa som bor ensamma samt största del en av hus-        bra boende tili skäligt pris.
36303: hållen omfattande studerande bor i hyresbostä-             1 enlighet med den bostadspolitiska strategin
36304: der. Största delen av de hushåll som består två         vidtas åtgärder med hjälp av vilka man kan öka
36305: 
36306: 
36307:                                                                                                           7
36308: KK 854/2000 vp -      Matti Kangas /vas                                                   Ministems svar
36309: 
36310: 
36311: bostadsproduktionen och i detta sammanhang            kraftsservice och aktiva arbetskraftspo1itiska åt-
36312: särskilt anta1et hyres- och bostadsrättsbostäder      gärder.
36313: till skä1igt pris inom huvudstadsregionen och öv-         Syftet med sådana system som tryggar de ar-
36314: riga tillväxtcentrum. Bostadsproduktionen för         bets1ösas konsumtionsmöj1igheter är att hjä1pa
36315: studerande skall också tryggas. Detta förutsätter     arbets1ösa att få en arbetsp1ats. Därför ersätter det
36316: vid behov nya åtgärder med hjä1p av vi1ka utbu-       på förtjänsten grundade systemet för utkomst-
36317: det på dug1ig mark för bostadsproduktion kan ut-      skydd för arbets1ösa den tidigare en1igt förtjäns-
36318: ökas så att tillräck1iga produktionsresurser för      ten avvägda de1en av dagpenningen ifråga om ar-
36319: byggnadsbranschen kan garanteras och tomtpri-         bets1ösa arbetssökande. En arbets1ös arbetssö-
36320: semas och byggnadskostnademas stegring stäv-          kande skall också vara ekonomiskt motiverad att
36321: jas.                                                  snabbt bli sysse1satt på nytt och att delta i aktiva
36322:     1 en1ighet med den bostadspolitiska strategin     åtgärder som stöder detta. De arbets1ösa arbets-
36323: utveck1as räntestödsystemet för 1ån för hyresbo-      sökande som inte omfattas av försäkringssyste-
36324: städer och bostadsrättshus bostadspo1itiskt och       met eller har fått försäkringsförmån för maximi-
36325: statsekonomiskt så att det b1ir effektivare och       tiden får sin huvudsak1iga utkomst genom syste-
36326: dessutom garanterar att stödet överförs till invå-    met för arbetsmarknadsstöd, där stödet är jämn-
36327: nama i och med att i fråga om hyresbestämning         stort. Dessutom komp1etteras arbets1ösa arbets-
36328: införs samma sjä1vkostnadsprincip som tilläm-         sökandens utkomst på avsevärt sätt med inkom-
36329: pas när det gäller hyresbestämning för aravabo-       ster från kortvariga arbetsförhållanden och dess-
36330: städer. Regeringen av1ät en proposition om detta      utom med bostadsbidrag och i sista hand ut-
36331: till riksdagen i början av november.                  komststöd.
36332:     1 en1ighet med den bostadspo1itiska strategin         Regeringens budgetproposition för 2001 inne-
36333: har vid mi1jöministeriet påbörjats ett berednings-    håller vissa åtgärder som sporrar arbets1ösa till
36334: arbete i syfte att utreda mede1 och möj1igheter att   att de1ta i vissa aktiverande åtgärder som främjar
36335: höja den godtagbara hyresnivån för bostadsbidra-      sysse1sättningen och som underlättar mottagan-
36336: get.                                                  de av arbete. Åtgärderna inverkar direkt på ut-
36337:     Den arbetsgrupp som mi1jöministeriet tillsatte    komsten. Dy1ika åtgärder är bl.a. ersättning för
36338: i november har in1ett ett utredningsarbete för att    uppehälle för sådana som de1tar i arbetskraftspo-
36339: samordna bostadsbidraget, övriga socia1a förmå-       1itisk vuxenutbi1dning och utvidgning av ersätt-
36340: ner samt beskattningen i syfte att den samman-        ningen för inkvartering och ett helt nytt bidrag
36341: 1agda effekten av inkomstöverföring, beskatt-         för resor.
36342: ning och inkomstbundna avgifter skall vara mo-           Eftersom arbetsmarknadsstödet nuförtiden ut-
36343: tiverande för arbetet. 1 detta sammanhang utreds      gör den huvudsakliga utkomsten för de flesta ar-
36344: också hur samordningen av bostadsbidraget och         bets1ösa är det viktigt med tanke på de arbets1ösa
36345: utkomststödet kunde fortsätta genom att särskilt      arbetssökandenas konsumtionsmöj1igheter att re-
36346: bamfami1jernas situation förbättras i en1ighet        geringen i sin budgetproposition föres1år att ar-
36347: med regeringsprogrammet. Bostadsbidraget ut-          betsmarknadsstödet till fullt be1opp skall höjas i
36348: veck1as så att boendeutgiftemas ande1 av inkom-       en1ighet med förändringarna i 1evnadskostnader-
36349: stema är rim1ig och att den motiverande effekten      na till 127 mk per dag.
36350: bibehålls.                                               De arbets1ösa arbetssökandens utkomst är i
36351:     Arbets1ösa arbetssökandes konsumtionsmöj-         stor utsträckning beroende av arbetskraftsservi-
36352: 1igheter främj as å ena sidan genom att man från      cen samt en så snabb nyanställning som möj1igt
36353: systemet för utkomstskydd för arbets1ösa ersät-       med hjä1p av aktiva åtgärder.
36354: ter ekonomisk förlust på grund av arbets1ösheten         Studiestödsystemet utveck1ades under 1990-
36355: under tiden för arbetssökandet samt å andra si-       ta1et så att studiepenningens ande1 av stödet väx-
36356: dan genom att en så snabb sysse1sättning av ar-       te anmärkningsvärt. Reformen in1eddes först
36357: bets1ösa som möj1igt främjas med hjä1p av arbets-     bland högskolestuderandena 1992 och utvidga-
36358: 
36359: 
36360: 8
36361: Ministerns svar                                                KK 854/2000 vp -      Matti Kangas /vas
36362: 
36363: 
36364: des sedan tili att gälla alla studerande 1994. Efter   möjligt att växla mellan studier och förvärvsarbe-
36365: studiestödsreformen lyfter en stor del av stude-       te och för sin del ökar studerandenas konsum-
36366: randena endast studiepenning och bostadstillägg        tionsmöjligheter. Stödsystemet för studerande-
36367: och de vill inte finansiera sina studier med stu-      nas boende ändrades våren 2000 så att stödpro-
36368: dielån. Förvärvsarbete är vanligt och en del av        centen för bostadstillägget steg för en stor del av
36369: uppehället finansieras ofta med arbetsinkomster.       studerandena. Maximibeloppet för bostadstilläg-
36370: Behovsprövningen av studiestödet på grund av           get är nuförtiden 1 020 mk per månad, då det
36371: den studerandes egna inkomster reviderades i           före reformen uppgick till 854 mk.
36372: början av 1998 så att det bättre än förut gör det
36373: 
36374: 
36375: Helsingfors den 30 november 2000
36376: 
36377:     Minister Suvi-Anne Siimes
36378: 
36379: 
36380: 
36381: 
36382:                                                                                                         9
36383:                                                          KK 855/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
36384: 
36385: 
36386: 
36387: 
36388:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 855/2000 vp
36389: 
36390:                                             Asbestille altistuneiden terveyden tutkiminen
36391: 
36392: 
36393: 
36394: 
36395: Eduskunnan puhemiehelle
36396: 
36397: Asbesti on terveydelle äärimmäisen haitallinen       veyslaitoksella on tarkoitus saada aikaan asbes-
36398: aine. Sen tiedetään lisäävän riskiä sairastua syö-   tille altistuneiden riskiryhmien keuhkosyöpäseu-
36399: pään. Hoidossa tärkeää on ennaltaehkäisy ja sai-     lonta. Tutkimus maksaisi kuitenkin 10 miljoonaa
36400: rauden havaitseminen ajoissa. Suurin altistumis-     markkaa eikä Työterveyslaitoksella ole sellaista
36401: vaara on rakennus- ja telakkatyössä sekä asbesti-    summaa.
36402: teollisuudessa.
36403:    Työterveyslaitos tutki 20 000 asbestin kanssa     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36404: tekemisissä ollutta riskiryhmään kuuluvaa henki-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
36405: löä vuosina 1990-1992. Heistä 4 OOO:lla todet-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
36406: tiin asbestin aiheuttamia keuhkomuutoksia. Heil-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
36407: lä on riski saada keuhkosyöpä. Asbestille altistu-
36408: neiden henkilöiden terveydentilan tutkiminen               Aikooko hallitus rahoittaa asbestille al-
36409: mahdollisimman pian olisi ensiarvoisen tärkeää,            tistuneiden henkilöiden keuhkosyöpä-
36410: ennen kuin mahdolliset syöpäsairaudet etenevät.            seulonnan, jotta mahdolliset keuhkosyö-
36411: Valtiovallan on tehtävä kaikki mahdollinen näi-            pätapaukset löydetään varhaisessa vai-
36412: den työssä altistuneiden auttamiseksi. Työter-             heessa?
36413: 
36414: 
36415: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
36416: 
36417:     Matti Kangas /vas
36418:     Esa Lahtela /sd
36419: 
36420: 
36421: 
36422: 
36423:                                                                                             Versio 2.0
36424: KK 855/2000 vp -       Matti Kangas /vas ym.                                              Ministerin vastaus
36425: 
36426: 
36427: 
36428: 
36429: Eduskunnan puhemiehelle
36430: 
36431: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa            altistavasta seulonnasta ja sen oikeutuksesta on
36432: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-            säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuk-
36433: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             sessa säteilyn lääketieteellisestä käytöstä
36434: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas           (423/2000).
36435: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                  Seulontoihin liittyy myös laajempi kansanter-
36436: 855/2000 vp:                                             veydellinen näkökulma. Seulontojen kansanter-
36437:                                                          veydellisten hyötyjen ja haittojen arvioinnin on
36438:        Aikooko hallitus rahoittaa asbestille al-         perustuttava seulontatulosten tutkimiseen ja jär-
36439:        tistuneiden henkilöiden keuhkosyöpä-              jestelmälliseen seuraamiseen.
36440:        seulonnan, jotta mahdolliset keuhkosyö-               Keuhkosyövän tietokonetomografisen seulon-
36441:        pätapaukset löydetään varhaisessa vai-            nan tulee täyttää se ehto, että tauti saatetaan diag-
36442:        heessa?                                           nosoida varhaisvaiheessa. Tämän lisäksi seulot-
36443:                                                          tavaan sairauteen tulee olla tehokas hoito ja seu-
36444: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            lonnan on oltava kustannus-hyötysuhteeltaan oi-
36445: ti seuraavaa:                                            keassa suhteessa muuhun kansanterveystyönä ra-
36446: Asbesti on epäilemättä ollut keskeisiä ammatti-          hoitettavaan toimintaan.
36447: tautien aiheuttajia maassamme. Aiemman käy-                  Keuhkosyövän varhainen toteaminen paran-
36448: tön ja altistumisen seurauksena ilmenee edelleen         taa potilaan ennustetta. Ilmeistä on, että lisätutki-
36449: vuosittain lukuisia asbestin aiheuttamia keuhko-         muksia tarvitaan saatavan hyödyn määr'älliseksi
36450: jen ja keuhkopussin sairauksia.                          arvioimiseksi. Seulontaan liittyy myös monia on-
36451:     Viime aikoina on esitetty, että asbestille altis-    gelmia, esimerkiksi se, että tietokonetomografi-
36452: tuneiden riskiryhmien seulontaa pitäisi toteuttaa        an spesifisyys on hyvin alhainen (12 %). Tämän
36453: keuhkojen          tieto konetomografiakuvauksilla       seurauksena jatkotoimenpiteitä kohdistetaan
36454: keuhkosyöpien varhaiseksi toteamiseksi, jolloin          enimmäkseen henkilöihin, joilla ei lopulta kui-
36455: hoidon tehokkuutta voitaisiin parantaa.                  tenkaan ole keuhkosyöpää.
36456:    Koska säteilyyn perustuvien tutkimusten käyt-             Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työta-
36457: töön voi liittyä terveydellisiä haittoja, sille altis-   paturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittä-
36458: tavien seulontojen on oltava oikeutettuja. Seu-          mistyöryhmä pyysi laajapohjaiselta lääkärityö-
36459: lontatutkimukset tulee tehdä hyvää lääketieteel-         ryhmältä äskettäin lausuntoa asbestille altistunei-
36460: listä käytäntöä noudattaen. Toimeenpanon on              den seurannan järjestämisestä. Lausunnossaan
36461: huomioitava yhtäältä lääketieteelliset seikat, ku-       14.9.2000 lääkärityöryhmä totesi: "Niiden asbes-
36462: ten seulontatutkimuksen tulosten tulkinta, var-          tialtistuneiden, joilla on todettu asbestin aiheut-
36463: mistustutkimukset, löydetyt tautitapaukset, saa-         tama ammattitauti, osalta tulisi toteuttaa kerta-
36464: vutetut hoitotulokset sekä kokonaisuutena seu-           luontoinen tutkimus, jolla pyritään selvittämään
36465: lonnan tehokkuus, toisaalta säteilylle altistaviin       uusien tutkimusmenetelmien ( tietokonetomo-
36466: toimenpiteisiin liittyvät seikat, kuten käytettävät      grafia/ohutleiketietokonetomografia) tehokkuut-
36467: laitteet, toimenpiteiden suorittaminen ja koko-          ta asbestiin liittyvien syöpien varhaisvaiheen to-
36468: naisuutena altistusten optimoiminen. Säteilylle          teamisessa. Mahdollisimman pian suoritettavan
36469: 
36470: 
36471: 2
36472: Ministerin vastaus                                     KK 855/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
36473: 
36474: 
36475: tutkimuksen toimeenpanee Työterveyslaitos.          työryhmän esittämien toimenpiteiden käynnistä-
36476: Tarkoituksenmukaista olisi, että tutkimus voitai-   mistä.
36477: siin rahoittaa Työsuojelurahaston varoista. Osa        Edellä esitettyyn perustuen katson, että tosi-
36478: rahoituksesta voisi tulla Työterveyslaitokselta.    asiallisen tiedon asbestialtistuneiden laajamittai-
36479: Tutkimuksen jatkorahoituksen selvittäminen          sen tietokonekuvausseulonnan vaikuttavuudesta
36480: edellyttäisi myös yhteistyötä Tapaturmavakuu-       ollessa vielä puutteellinen ei hallitus voi ottaa
36481: tuslaitosten liiton kanssa."                        kantaa laajojen riskiryhmien seulonnan rahoituk-
36482:    Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön       seen valtion rahoista.
36483: kehittämistyöryhmä asettui ehdottamaan lääkäri-
36484: 
36485: 
36486: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
36487: 
36488:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
36489: 
36490: 
36491: 
36492: 
36493:                                                                                                      3
36494: KK 855/2000 vp -       Matti Kangas /vas ym.                                               Ministems svar
36495: 
36496: 
36497: 
36498: 
36499: Tili riksdagens talman
36500: 
36501: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         helhet betraktat, optimeringen av exponeringen.
36502: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      Bestämmelser om screening som exponerar för
36503: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti        strålning och undersökningens berättigande finns
36504: Kangas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga            i social- och hälsovårdsministeriets förordning
36505: spörsmål SS 855/2000 rd:                                om medicinsk användning av strålning
36506:                                                         (423/2000).
36507:        Amnar regeringen bekosta en /ungcan-                Screeningen ansluter sig också till ett vidare
36508:        cerscreening av personer som expone-             folkhälsoperspektiv. Bedömningen av nyttan och
36509:        rats för asbest, för att eventuella fa/1 av      nackdelarna med screening i ett folkhälsoper-
36510:        lungcancer ska/1 upptäckas i ett tidigt          spektiv måste grunda sig på undersökning och
36511:        skede?                                           systematisk uppföljning av resultaten.
36512:                                                            Screening av lungcancer med datortomografi
36513: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         måste uppfylla villkoret att sjukdomen skall kun-
36514: föra följande:                                          na diagnostiseras i ett tidigt skede. Dessutom
36515: Asbest har otvivelaktig varit en av de största or-      måste det finnas en effektiv behandling för sjuk-
36516: sakema till yrkessjukdomar i vårt land. Till följd      domen, och screeningens kostnads- och nyttoför-
36517: av tidigare användning och exponering upptäcks          hållande skall stå i rätt förhållande till andra åt-
36518: fortfarande årligen ett stort antal fall av sjukdo-     gärder som bekostas som folkhälsoarbete.
36519: mar i lungoma och lungsäcken.                              Om lungcancem konstateras tidigt blir prog-
36520:    Under den senaste tiden har det föreslagits att      nosen för patienten bättre. Det är uppenbart att
36521: en screening av de riskgrupper som exponerats           ytterligare undersökningar behövs för att man
36522: för asbest med datortomografi av lungoma borde          skall kunna utvärdera hur stor nyttan är. Scree-
36523: genomföras för att konstatera lungcancerfall i ett      ningen innebär också många problem, till exem-
36524: tidigt skede, så att behandlingen skall vara så ef-     pel det att datortomografins specificitet är myck-
36525: fektiv som möjligt.                                     et låg (12 %). Det leder till att fortsatta åtgärder
36526:    Eftersom det förekommer hälsorisker i sam-           vanligen inriktas på personer som i själva verket
36527: band med undersökningar som utnyttjar strål-            inte ändå har lungcancer.
36528: ning, måste screening som exponerar för strål-             Arbetsgruppen för utvecklande av lagstift-
36529: ning vara berättigad. Screeningundersökningar           ningen gällande arbetsolycksfall och arbetssjuk-
36530: måste genomföras med iakttagande av god medi-           domar, som har tillsatts av social- och hälso-
36531: cinsk praxis. Genomförandet måste å ena sidan           vårdsministeriet, begärde nyligen ett utlåtande av
36532: beakta de medicinska faktorema, t.ex. tolkning-         en bredbasig läkararbetsgrupp om uppföljningen
36533: en av resultatet av screeningen, kontrollunder-         av personer som exponerats för asbest. 1 sitt utlå-
36534: sökningar, upptäckta sjukdomsfall, uppnådda be-         tande daterat den 14 september 2000 konstatera-
36535: handlingsresultat samt hela screeningens effekti-       de läkararbetsgruppen att det borde genomföras
36536: vitet, och å andra sidan frågor i anslutning till åt-   en undersökning av engångsnatur av personer
36537: gärder som exponerar för strålning, t.ex. utrust-       som exponerats för asbest och hos vilka det kon-
36538: ningen, genomförandet av åtgärderna och, som            staterats en yrkessjukdom som orsakats av asbest
36539: 
36540: 
36541: 4
36542: Ministems svar                                              KK 855/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
36543: 
36544: 
36545: för att fastställa de nya undersökningsmetoder-          också samarbete med Olycksfallsförsäkringsan-
36546: nas (datortomografi/datoriserad skiktröntgen) ef-        staltemas förbund.
36547: fektivitet när det gäller att konstatera tidiga stadi-      Arbetsgruppen för utvecklande av lagstift-
36548: er av lungcancer. Undersökningen, som bör ge-            ningen gällande arbetsolycksfall och arbetssjuk-
36549: nomforas så snart som möjligt, skall verkställas         domar ansåg att de åtgärder som läkararbetsgrup-
36550: av Institutet för arbetshygien. Det vore ända-           pen föreslog skall inledas.
36551: målsenligt om undersökningen kunde finan-                   Med anledning av det ovan anförda anser jag
36552: sieras med medel från Arbetarskyddsfonden. En            att regeringen inte kan ta ställning tili finansie-
36553: del av finansieringen kunde komma från Insti-            ringen av screening av stora riskgrupper med sta-
36554: tutet för arbetshygien. En utredning av en fort-         tens medel, då tillgängliga fakta om effekten av
36555: satt finansiering av undersökningen förutsätter          omfattande screening med datatomografi fortfa-
36556:                                                          rande är bristfålliga.
36557: 
36558: 
36559: Helsingfors den 29 november 2000
36560: 
36561:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
36562: 
36563: 
36564: 
36565: 
36566:                                                                                                           5
36567:                                                                KK 856/2000 vp- Ulla Juurola /sd
36568: 
36569: 
36570: 
36571: 
36572:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2000 vp
36573: 
36574:                                            Sotaorpoj en elämänvaiheiden kartoittaminen
36575:                                            ja mahdollinen kuntoutus
36576: 
36577: 
36578: 
36579: 
36580: Eduskunnan puhemiehelle
36581: 
36582: Talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä yli 50 000   on tehdä sotaarpojen asemaa tunnetuksi ja nos-
36583: sotaorpoa. Vain pieni osa heistäjäi kokonaan or-    taa sotaarpojen tilanne yhteiskunnallisen keskus-
36584: voiksi, mutta isän menettäminen sodassa oli ko-     telun kohteeksi. Yhdistyksissä toivotaan, että
36585: kemus, josta monet joutuivat kohtuuttomasti kär-    sotaarpojen elämänvaiheita ryhdyttäisiin järjes-
36586: simään. Sotaarpojen kertomuksissa korostuu var-     telmällisesti kartoittamaan, koska lähdeteoksis-
36587: hainen vastuunkanto: etenkin pojat joutuivat jo     sa ei mainita sotaorpoja, toisin kuin sodan muita
36588: varhain raskaisiin fyysisiin töihin ja muutenkin    osapuolia. Sotaarpojen mahdollisuus kuntoutuk-
36589: korvaamaan sodassa menehtyneen isän paikkaa         seen ja terveystarkastuksiin tulisi myös selvittää.
36590: perheessä. Huolimatta valtion sotaarvoille koh-
36591: distamista tukitoimista, kuten ns. työhuollosta,    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36592: jonka tarkoituksena oli edistää sotaarpojen kou-    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36593: luttautumista, vain 28 000 sotaorpoa pääsi naut-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36594: timaan kyseisestä tuesta. Useat joutuivat jo var-   vaksi seuraavan kysymyksen:
36595: hain huolehtimaan perheen elannosta ja koulut-
36596: tautuminen jäi.                                           Mitä hallitus aikoo tehdä, että sotaarpo-
36597:    Suomen sotaorvot ovat viime aikoina alka-              jen elämänvaiheita selvitetään järjestel-
36598: neetjärjestäytyäja ovat perustaneet omia paikat-          mällisemmin kuin tähän asti ja että sota-
36599: lisyhdistyksiä. Näiden yhdistysten tarkoituksena          orvot saavat kuntoutusta tai muita mah-
36600:                                                           dollisia tukitoimia?
36601: 
36602: 
36603: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
36604: 
36605:     Ulla Juurola /sd
36606: 
36607: 
36608: 
36609: 
36610:                                                                                               Versio 2.0
36611: KK 856/2000 vp- Ulla Juurola /sd                                                     Ministerin vastaus
36612: 
36613: 
36614: 
36615: 
36616: Eduskunnan puhemiehelle
36617: 
36618: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       jalliseen kysymykseen KK 785/2000 vp anta-
36619: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       maani vastaukseen.
36620: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           Sotaarpojen elämänvaiheiden selvitystyö voi-
36621: vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juurolan /sd       daan toteuttaa esimerkiksi asianomaisen yhdis-
36622: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              tyksen toimesta tai se voi tapahtua esimerkiksi
36623: 856/2000 vp:                                         tutkijoiden toimesta osana laajempaa kulttuuri-
36624:                                                      historiallista työtä. Kaikkea henkilötietojen ko-
36625:       Mitä hallitus aikoo tehdä, että sotaarpo-      koamista         säädellään       henkilötietolailla
36626:       jen elämänvaiheita selvitetään järjestel-      (523/1999). Viranomaisten toteuttama henkilö-
36627:       mällisemmin kuin tähän asti ja että sota-      tietojen kokoaminen edellyttäisi asianomaisen
36628:       orvot saavat kuntoutusta tai muita mah-        henkilön lupaa ja tietojen käytön osalta lakisää-
36629:       dollisia tukitoimia?                           teistä perustetta. Tältä osin viittaan veteraanire-
36630:                                                      kisterin aikaansaamista koskevaan kirjalliseen
36631: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kysymykseen KK 658/2000 vp annettuun vasta-
36632: ti seuraavaa:                                        ukseen.
36633: Sotaarpojen määrän, kuntoutukseen pääsyn pe-
36634: rusteiden sekä johtopäätösten osalta viittaan kir-
36635: 
36636: 
36637: 
36638: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
36639: 
36640:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
36641: 
36642: 
36643: 
36644: 
36645: 2
36646: Ministems svar                                                  KK 856/2000 vp- Ulla Juurola /sd
36647: 
36648: 
36649: 
36650: 
36651: Tili riksdagens talman
36652: 
36653: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      dessa frågor hänvisar jag tili det svar jag gett på
36654: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   spörsmål SS 785/2000 rd.
36655: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ulla         En utredning av de krigsvämlösas livsskeden
36656: Juurola /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS     kan genomföras av exempelvis någon berörd för-
36657: 856/2000 rd:                                         ening eller också av forskare som en del av ett
36658:                                                      större kulturhistoriskt arbete. 1 personuppgiftsla-
36659:       Vad ämnar regeringen göra för att'de           gen (523/1999) finns bestämmelser om all insam-
36660:       krigsvärnlösas livsskeden utreds mer           ling av personuppgifter. Om en myndighet skall
36661:       systematiskt än hittills och för att de        samla in personuppgifer förutsätts tillstånd av
36662:       krigsvärnlösa skall få rehabilitering och      personen i fråga och lagstadgad grund. 1 detta av-
36663:       tillgång tili andra tänkbara stödformer?       seende hänvisar jag tili svaret på det skriftliga
36664:                                                      spörsmålet SS 658/2000 rd angående upprättan-
36665: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      de av ett register över våra krigsveteraner.
36666: föra följande:
36667: 
36668: Vad gäller de krigsvämlösas antal, grundema för
36669: erhållande av rehabilitering samt slutsatser i
36670: 
36671: 
36672: 
36673: Helsingfors den 29 november 2000
36674: 
36675:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
36676: 
36677: 
36678: 
36679: 
36680:                                                                                                       3
36681:                                                        KK 857/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
36682: 
36683: 
36684: 
36685: 
36686:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2000 vp
36687: 
36688:                                               Avustajakoirien lainsäädännöllinen asema
36689: 
36690: 
36691: 
36692: 
36693: Eduskunnan puhemiehelle
36694: 
36695: Invalidiliitto ry on kouluttanut vuodesta 1994          tamansa koirat. Avustajakoirien lisätarve on ole-
36696: Raha-automaattiyhdistyksen varoilla 25 avusta-          massa ja tarvetta on myös vakiinnuttaa lainsää-
36697: jakoiraa liikuntavammaisille henkilöille. Avusta-       dännössä avustajakoirien asema samalla tavoin
36698: jakoirat ovat voineet auttaa liikuntavammaisia          kuin on opaskoirien kohdalla.
36699: henkilöitä päivittäisissä askareissa ja edistää hei-
36700: dän itsenäistä selviytymistään. Koirat koulute-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36701: taan avustamaan omistajaansa monissa sellaisis-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
36702: sa tehtävissä, joihin normaalisti tarvitaan avusta-    vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
36703: jaa tai mekaanista apuvälinettä. Myös koirien te-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
36704: rapeuttinen merkitys on kiistaton. Koira luo
36705: myös turvallisuuden tunnetta. Liikuntavammai-                 Aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
36706: sen henkilön ulkoilu lisääntyy huomattavasti ja               menpiteisiin, että avustajakoirat rinnas-
36707: avustajakoiran haltija uskaltaa liikkua koiran                tetaan lainsäädännössä opaskoiriin ja
36708: kanssa myös ilman henkilökohtaista avustajaa.
36709:    Raha-automaattiyhdistyksen tuella on koulu-                onko hallituksessa otettu huomioon se,
36710: tettu avustajakoiria. Koiran haltija on maksanut              että liikuntavammaisten henkilöiden
36711: koiran ylläpidon ja Invalidiliitto omistaa koulut-            omatoimisuutta      edistetään   juuri
36712:                                                               avustajakoirien avulla?
36713: 
36714: 
36715: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
36716: 
36717:     Marjaana Koskinen /sd                                  Lauri Kähkönen /sd
36718:     Rakel Hiltunen /sd                                     Pirkko Peltomo /sd
36719:     Tero Rönni /sd                                         Annika Lapintie /vas
36720:     Erkki Pulliainen /vihr                                 Veijo Puhjo /vas
36721:     Arto Seppälä /sd                                       Inkeri Kerola /kesk
36722:     Päivi Räsänen /skl                                     Håkan Nordman /r
36723:     Ismo Seivästö /skl                                     Pentti Tiusanen /vas
36724:     J anina Andersson /vihr                                Mikko Immonen /vas
36725:     Esa Lahtela /sd                                        Anne Huotari /vas
36726:     Valto Koski /sd                                        Mikko Kuoppa /vas
36727:     Saara Karhu /sd                                        Esko-Juhani Tennilä /vas
36728:     Erkki Kanerva /sd                                      Kari Rajamäki /sd
36729: 
36730:                                                                                                 Versio 2.0
36731: KK 857/2000 vp -    Marjaana Koskinen /sd ym.
36732: 
36733: 
36734:     Jussi Ranta /sd                             Säde Tahvanainen /sd
36735:     Matti Vähänäkki 1sd                         Virpa Puisto /sd
36736:     Leena Luhtanen /sd                          Juha Rehula /kesk
36737:     Susanna Huovinen /sd                        Juha Korkeaoja /kesk
36738:     Klaus Heliberg /sd                          Anu Vehviläinen /kesk
36739:     Ulla Juurola /sd                            Paula Kokkonen /kok
36740:     Tapio Karjalainen /sd
36741: 
36742: 
36743: 
36744: 
36745: 2
36746: Ministerin vastaus                                    KK 857/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
36747: 
36748: 
36749: 
36750: 
36751: Eduskunnan puhemiehelle
36752: 
36753: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          jiä. Vuosittain koulutetaan noin 30 uutta opaskoi-
36754: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      raa.
36755: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              Invalidiliitto on aloittanut avustajakoirien ko-
36756: vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen         keiluluonteisen koulutuksen Suomessa vuonna
36757: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            1994. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen
36758: KK 857/2000 vp:                                        turvin on toistaiseksi koulutettu 30 koiraa avusta-
36759:                                                        maan toimintarajoitteisia vammaisia henkilöitä
36760:        Aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti toi-         monissa päivittäisissä toimissa, joihin yleensä
36761:        menpiteisiin, että avustajakoirat rinnas-       tarvitaan toisen henkilön apua tai teknisiä apuvä-
36762:        tetaan lainsäädännössä opaskoiriin ja           lineitä. Koira toimii avustavana kumppanina,
36763:                                                        joka lisää vammaisen henkilön itsenäisyyttä,
36764:        onko hallituksessa otettu huomioon se,          omatoimisuutta ja aktiivisuutta. Koira luo turval-
36765:       että liikuntavammaisten henkilöiden              lisuuden tunnetta ja sen terapeuttinen merkitys
36766:       omatoimisuutta edistetään juuri avusta-          on niin ikään kiistaton. Koira ei voi korvata toi-
36767:       jakoirien avulla?                                sen ihmisen antamaa apua, mutta avustajakoiran
36768: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          saaneet kokevat tulevansa toimeen aiempaa vä-
36769: ti seuraavaa:                                          häisemmällä ulkopuolisella avulla. Kokemukset
36770:                                                        avustajakoiratoiminnasta ovat olleet pääosin
36771: Opaskoiran voi maassamme saada lääkinnällise-          myönteisiä. Koulutetun avustajakoiran hinta on
36772: nä kuntoutuksena henkilö, jolle liikkuminen vie-       noin 60 000 markkaa.
36773: raassa ympäristössä huonon näön vuoksi tuottaa            Niin opas- kuin avustajakoiratkin kuuluvat so-
36774: kohtuuttomia vaikeuksia. Lainsäädännössä ei ole        siaali- ja terveydenhuollon yhteiselle toiminta-
36775: erikseen mainittu opaskoiraa tai perusteita sen        alueelle. Opaskoirien myöntämisperuste on avus-
36776: myöntämiselle, mutta käytäntö on vakiintunut           tajakoiria selkeämmin lääketieteellinen. Kor-
36777: vuonna 1984 toteutetun VALTA VA-uudistuk-              vauksen avustajakoirasta voi kuitenkin saada jo
36778: sen jälkeen. Opaskoiran myöntää oman keskus-           nyt voimassa olevan lainsäädännön perusteella.
36779: sairaalan näönkuntoutusyksikkö. Opaskoirafi-           Vammaispalvelulain 9 §:n mukaan vammaiselle
36780: pidosta ei aiheudu käyttäjälle ylimääräisiä kus-       henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairau-
36781: tannuksia, sillä opaskoirakoulu kustantaa koiran       tensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan
36782: koulutuksen, yhteistyökoulutuksen, ruokinnan ja        tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutu-
36783: eläinlääkintäkulut. Koulutetun opaskoiran koko-        vat henkilökohtaisen avustajan paikkaamisesta
36784: naishinta on noin 150 000 markkaa. Opaskoira           tai muista lain toteuttamiseksi tarpeellisista tuki-
36785: on sokean liikuttaja ja opas taja. Se on myös ystä-    toimista. Lain tarkoituksena on 1 §:n mukaan
36786: vä ja sen sosiaalinen merkitys näkövammaiselle         edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja
36787: on suuri. Suomessa on 5 000 niin vaikeasti näkö-       toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteis-
36788: vammaista henkilöä, että he hyötyisivät opaskoi-       kunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vam-
36789: rasta. Heistä runsaat 200 on opaskoiran käyttä-        maisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vam-
36790:                                                        maispalvelulain 9 §:n mukaiset tukitoimet ovat
36791: 
36792: 
36793:                                                                                                          3
36794: KK 857/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                        Ministerin vastaus
36795: 
36796: 
36797: määrärahasidonnaisia; toisin sanoen kunta järjes-      Raha-automaattiyhdistys on tässä vaiheessa
36798: tää niitä talousarvioon varatun määrärahan puit-    ohjeellisessa avustussuunnitelmassaan varautu-
36799: teissa. Koska avustajakoirien on todettu edistä-    nut rahoittamaan avustajakoiratoimintaa aina
36800: vän monin tavoin vammaisten henkilöiden oman        vuoden 2004 loppuun saakka. Mielestäni on pe-
36801: elämän hallintaa ja vähentävän muun avun tar-       rusteltua selvittää, miten koirien käyttöä vam-
36802: vetta, olisi kuitenkin suositeltavaa, että kunnat   maisten henkilöiden avustajina voitaisiin tämän
36803: tukisivat avustajakoirien hankkimista vammais-      ajankohdan jälkeenkin tukea.
36804: palvelulain nojalla.
36805: 
36806: 
36807: 
36808: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
36809: 
36810:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
36811: 
36812: 
36813: 
36814: 
36815: 4
36816: Ministems svar                                        KK 857/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
36817: 
36818: 
36819: 
36820: 
36821: Tili riksdagens talman
36822: 
36823: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            Invalidförbundet inledde 1994 på prov skol-
36824: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      ning för servicehundar i Finland. Med bidrag av
36825: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar-         Penningautomatföreningen har man hittills utbil-
36826: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli-        dat 30 hundar som hjälper handikappade perso-
36827: ga spörsmål SS 857/2000 rd:                             ner som är funktionshindrade i deras dagliga gö-
36828:                                                         romål. För detta behövs i normala fall hjälp av en
36829:        imnar regeringen snabbt vidta åtgär-             annan person eller tekniska hjälpmedel. Hunden
36830:        der så att servicehundar likställs med le-       är en hjälpande assistent som ökar den handikap-
36831:        darhundar i vår lagstiftning och                 pade personens självständighet, handlingskraft
36832:                                                         och aktivitet. Hunden skapar en känsla av säker-
36833:        har man i regeringen uppmärksammat              het hos den handikappade och dess terapeutiska
36834:        att servicehundar främjar rörelsehind-          betydelse är obestridlig. Hunden kan inte ersätta
36835:        rade personers självständighet?                 den hjälp som kan fås av en annan människa, men
36836: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        de som har erfarenhet av en servicehund anser att
36837: föra följande:                                         de klarar sig med mindre hjälp av utomstående
36838:                                                        personerän tidigare. Erfarenheterna när det gäl-
36839: Personer som på grund av sin dåliga syn har            ler servicehundar har huvudsakligen varit positi-
36840: orimligt svårt att röra sig i främmande miljöer        va. Priset för en utbildad servicehund är ca
36841: kan få en ledarhund som medicinsk rehabilite-          60 000 mk.
36842: ring. I lagstiftningen nämns inte särskilt ledar-          Såväl ledarhundar som servicehundar hör tili
36843: hundar eller vilka grundema är för att rätt tillle-    social- och hälsovårdens gemensamma verksam-
36844: darhund skall beviljas, men efter VALTAVA-re-          hetsområde. Beviljningsgrunden för ledarhundar
36845: formen 1984 har praxis etablerats. Det är synre-       är klarare medicinsk än när det gäller servicehun-
36846: habiliteringsenheten vid det egna centralsjukhu-       dar. Det är ändå möjligt att med stöd av den nu-
36847: set som beviljar en ledarhund. Att ha ledarhun-        varande lagstiftningen erhålla ersättning för en
36848: dar förorsakar inga extra utgifter för användaren      servicehund. Enligt 9 § lagen om service och
36849: eftersom det är ledarhundskolan som finansierar        stöd på grund av handikapp ersätts en handikap-
36850: hundens utbildning, samarbetsskolning, utfod-          pad, i enlighet med det behov som följer av hans
36851: ring och veterinärkostnader. Totalpriset för en        handikapp eller sjukdom, helt eller delvis för sina
36852: skolad ledarhund uppgår til1150 000 mk. Ledar-         kostnader för avlönande av personlig hjälpare
36853: hunden är den som gör det möjligt för den blinda       och andra stödformer som är nödvändiga för att
36854: att röra sig och är den blindas vägvisare. Den är      lagen skall omsättas i praktiken. Enligt 1 § i är
36855: också en vän och dess betydelse för den synska-        lagens syfte att främja de handikappades förut-
36856: dade är stor. I Finland finns 5 000 så svårt syh-      sättningar att leva och vara verksamma somjäm-
36857: skadade personer att de skulle ha nytta av en le-      bördiga medlemmar av samhället samt att före-
36858: darhund. Av dem har drygt 200 en ledarhund. År-        bygga och undanröja olägenheter och hinder som
36859: ligen skolas ca 30 nya ledarhundar.                    handikappet medför. De stödformer som anges i
36860:                                                        9 § är beroende av anslag, med andra ord är det
36861: 
36862: 
36863:                                                                                                         5
36864: KK 857/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                             Ministems svar
36865: 
36866: 
36867: kommunen som ordnar dem inom ramen för de             Penningautomatföreningen har i detta skede i
36868: anslag som reserverats för ändamålet i budgeten.   sin riktgivande understödsplan berett sig på att fi-
36869: Eftersom det har visat sig att servicehundar på    nansiera servicehundverksamheten fram till slu-
36870: många sätt främjar handikappades kontroll över     tet av år 2004. Enligt min åsikt är det befogat att
36871: sitt eget liv, rekommenderas att kommunema         utreda på vilket sätt man efter denna tidpunkt
36872: med stöd av lagen om service och stöd på grund     kunde stöda användandet av hundar som assis-
36873: av handikapp understöder anskaffningen av ser-     tenter för handikappade personer.
36874: vicehundar.
36875: 
36876: 
36877: Helsingfors den 29 november 2000
36878: 
36879:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
36880: 
36881: 
36882: 
36883: 
36884: 6
36885:                                                             KK 858/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
36886: 
36887: 
36888: 
36889: 
36890:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 858/2000 vp
36891: 
36892:                                              Asbestille altistuneiden henkilöiden terveyden-
36893:                                              tilan tutkiminen
36894: 
36895: 
36896: 
36897: 
36898: Eduskunnan puhemiehelle
36899: 
36900: Asbestisairaus ( asbestoosi) on osoitettu saksalai-   denradikaalihoito (kt. leikkaushoito) olisi mah-
36901: sen patologin T. Fahrin tutkimuksessa jo vuonna       dollinen. Varhaisvaiheessa löydetystä keuhko-
36902: 1914 vakavaksi taudiksi (keuhkofibroosi). Ky-         syövästä on noin 80 prosentin mahdollisuus pa-
36903: seessä on krooninen, jatkuvasti etenevä, parantu-     rantua. Pitkälle levinneen sairauden ollessa ky-
36904: maton ja monesti kuolemaan johtava tauti. As-         seessä mahdollisuus on pieni.
36905: besti tuhoaa toimivan keuhkosoiukon tärkeillä            Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan
36906: keuhkoputkiJoiden (bronkiolit) ja keuhkorakku-        4 OOO:n asbestille altistuneen henkilön nykyter-
36907: loiden (alveolarit) alueilla. Lisäksi asbesti ai-     veyden, erityisesti keuhkojen tilan, selvittämi-
36908: heuttaa keuhkokudoksen ja keuhkopussin syö-           nen maksaa noin 10 miljoonaa markkaa. Tutki-
36909: pää. Asbestisairauden ja keuhkosyövän välinen         mus pitäisi sisällään keuhkojen CT -tutkimuksen
36910: syy-yhteys on ollut mm. suomalaisen lääkärikun-       eli tietokonetomografian.
36911: nan tiedossa jo 1940-luvun alkupuolelta alkaen.          Tutkittavilla on juuri nyt riski sairastua pahan-
36912:    Työterveyslaitos tutki vuosina 1990-1992           laatuiseen keuhko- tai keuhkopussin kasvai-
36913: 20 000 suomalaista asbestin kanssa työssään te-       meen. Tästä johtuen tutkimuksen jatkamisella
36914: kemisiin joutunutta rakennus- ja telakkatyöläistä     noin 4 000 hengen kohderyhmän kanssa on kiire.
36915: sekä asbestiteollisuuden palveluksessa ollutta
36916: työntekijää. Tutkituista noin 20 prosentilla eli      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36917: 4 000 henkilöllä todettiin asbestin aiheuttamia       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36918: keuhkomuutoksia eli lähinnä keuhkofibroosia.          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36919:    Todennäköisesti noin 10 prosenttia niistä, joil-   vaksi seuraavan kysymyksen:
36920: la on asbestin aiheuttamia muutoksia keuhkois-
36921: sa, sairastuu keuhkojen pahanlaatuiseen kasvain-            Onko hallitus valmis ryhtymään vuoden
36922: sairauteen. Tämä koskee siis noin 400:aa ihmistä            2001 lisäbudjetin valmistelun yhtey-
36923: alkuperäisestä, vuosina 1990-1992 tutkitusta                dessä toimenpiteisiin, jotka takaavat
36924: 20 OOO:n asbestille altistuneen henkilön joukos-            4 OOO:lle asbestiperäisistä keuhkomuu-
36925: ta. Nykyaikaisia menetelmiä käyttäen on mah-                toksista kärsivälle henkilölle tutkimuk-
36926: dollista diagnosoida varhaisvaiheessa olevat                set pahanlaatuisen kasvaimen toteami-
36927: keuhkon pahanlaatuiset kasvaimet, jolloin nii-              seksi tai poissulkemiseksi ja
36928: 
36929: 
36930: 
36931: 
36932:                                                                                                  Versio 2.0
36933: KK 858/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
36934: 
36935: 
36936:       onko hallitus valmis osoittamaan vuo-
36937:       den 2001 lisäbudjetissa tähän tarvitta-
36938:       van 10 miljoonan markan määrärahan?
36939: 
36940: 
36941: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
36942: 
36943:     Pentti Tiusanen /vas
36944: 
36945: 
36946: 
36947: 
36948: 2
36949: Ministerin vastaus                                      KK 858/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
36950: 
36951: 
36952: 
36953: 
36954: Eduskunnan puhemiehelle
36955: 
36956: Valtiopäiväjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tar-         set pahanlaatuisen kasvaimen toteami-
36957: koituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimitta-         seksi tai poissulkemiseksi ja
36958: nut valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastat-
36959: tavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas näin         onko hallitus valmis osoittamaan vuo-
36960: kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 858/2000              den 2001 lisäbudjetissa tähän tarvitta-
36961: vp:                                                      van 10 miljoonan markan määrärahan?
36962: 
36963:       Onko hallitus valmis ryhtymään vuoden
36964:       2001 lisäbudjetin valmistelun yhtey-         Vastauksena kysymykseen viittaan kunnioitta-
36965:       dessä toimenpiteisiin, jotka takaavat        vasti kirjalliseen kysymykseen KK 855/2000 vp
36966:       4 OOO:lle asbestiperäisistä keuhkomuu-       antamaani vastaukseen.
36967:       toksista kärsivälle henkilölle tutkimuk-
36968: 
36969: 
36970: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
36971: 
36972:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
36973: 
36974: 
36975: 
36976: 
36977:                                                                                               3
36978: KK 858/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas                                                Ministems svar
36979: 
36980: 
36981: 
36982: 
36983: Till riksdagens talman
36984: 
36985: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            sökningar för konstaterande eller ute-
36986: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-         slutande av elakartade tumörer, och
36987: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent-
36988: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs-         är regeringen beredd att anvisa ett an-
36989: mål SS 858/2000 rd:                                        slag på 10 milj. mk som behövs för detta
36990:                                                            ändamål i en tilläggsbudgetför 2001?
36991:       Å.r regeringen beredd att i samband med
36992:       beredningen av en tilläggsbudget för
36993:       2001 vidta åtgärder som garanterar             Som svar på detta spörsmål hänvisar jag vörd-
36994:       4 000 personer som lider av Jörändring-        samt till mitt svar på det skriftliga spörsmålet
36995:       ar i lungorna på grund av asbest under-        SS 855/2000 rd.
36996: 
36997: 
36998: 
36999: Helsingfors den 29 november 2000
37000: 
37001:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
37002: 
37003: 
37004: 
37005: 
37006: 4
37007:                                                         KK 859/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
37008: 
37009: 
37010: 
37011: 
37012:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 859/2000 vp
37013: 
37014:                                              Luottamushenkilöiden eläkekertymän verotus-
37015:                                              järjestelyn toteutuminen
37016: 
37017: 
37018: 
37019: 
37020: Eduskunnan puhemiehelle
37021: 
37022: Kuntien luottamushenkilöiden eläkejärjeste-              Luottamushenkilöille, joita asia koskee, ei ole
37023: lyissä on tapahtunut muutoksia. Viimeisin muu-        tiedotettu mahdollisuudesta pyytää korvausta
37024: tos, eli laki tuloverolain muuttamisesta annetun      luottamushenkilöiden eläkekertymän kertamak-
37025: lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta              sun aiheuttamista ansionmenetyksistä.
37026:  l22l/l999, on tullut voimaan 1.1.2000. Luotta-
37027: mushenkilöiden eläkejärjestelyissä on onnistuttu      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37028: välttymään ansionmenetyksiltä vaihtelevasti.          jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37029:    Esimerkkinä on luottamushenkilö, joka jäi          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37030: luopumiseläkkeelle vuonna 1995. Samana vuon-          vaksi seuraavan kysymyksen:
37031: na lopetettiin luottamusmiesten eläkejärjestelmä
37032: ja asianomaiselle henkilölle maksettiin kerralla             Voiko hallitus luoda maksujärjestelyn,
37033: eläkekertymä. Kertamaksulla oli välitön vaiku-              joka mahdollistaa luottamushenkilöi-
37034: tus muuhun eläkkeeseen. Asianomainen valitti                den eläkekertymän kertamaksusta ai-
37035: asiasta ja sai verottajalta korvauksen. Hänelle oli         heutuneiden ansionmenetysten auto-
37036: kerrottu, että muidenkin luottamushenkilöiden               maattisen palautuksen asianomaisille
37037: kohdalla asia korjataan, mikäli asianomainen sitä           henkilöille?
37038: pyytää.
37039: 
37040: 
37041: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
37042: 
37043:     Antti Rantakangas /kesk
37044: 
37045: 
37046: 
37047: 
37048:                                                                                                Versio 2.0
37049: KK 859/2000 vp -      Antti Rantakangas /kesk                                         Ministerin vastaus
37050: 
37051: 
37052: 
37053: 
37054: Eduskunnan puhemiehelle
37055: 
37056: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          tännön mukaan oikeuden yksinäisen eläketu1ovä-
37057: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      hennykseen ovat säilyttäneet ne puolisot, joiden
37058: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          yksinäisen henkilön mitoituksin laskettu eläke-
37059: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan-           tulovähennys todella muodostui vuonna 1996
37060: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          nollaa suuremmaksi. Jos kyseinen vähennys sa-
37061: sen KK 859/2000 vp:                                    tunnaistenkin ansiotulojen, kuten esimerkiksi
37062:                                                        kunnallisissa luottamustehtävissä toimineille
37063:         Voiko hallitus luoda maksujärjestelyn,         maksettujen kertasuoritusten johdosta muodos-
37064:        joka mahdollistaa luottamushenkilöi-            tui nollaksi, verotuskäytännössä katsottiin, että
37065:        den eläkekertymän kertamaksusta ai-             vähennystä ei ole myönnetty. Täten oikeus yksi-
37066:        heutuneiden ansionmenetysten auto-              näisen eläketulovähennykseen ei säilynyt.
37067:        maattisen palautuksen asianomaisille               Lakia valmisteltaessa tavoitteena oli säilyttää
37068:        henkilöille?                                    eläketulovähennyksen määräytyminen yksinäi-
37069:                                                        sen henkilön eläketulovähennyssäännösten mu-
37070: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kaisena niillä, joiden kyseessä oleva vähennys jo
37071: ti seuraavaa:                                          ennen muutosta oli jatkuvan eläketulon nojalla
37072: Kunnallisverotuksessa        eläketulovähennyksen      määräytynyt yksinäisen eläketulovähennyksen
37073: mitoitus tehtiin vuoteen 1996 saakka sen perus-        määräytymisperusteiden mukaisesti. Jos puoli-
37074: teella, saako puoliso kansaneläkettä tai sitä vas-     solla on vuonna 1996 ollut oikeus yksinäisen elä-
37075: taavaa eläkettä vai ei. Kansaneläkkeen pohja-          ketulovähennykseen, puolisona verotettavalle
37076: osan poistuessa vuonna 1997 tämän perusteen so-        verovelvolliselle ehdotetaan myönnettäväksi yk-
37077: veltaminen kävi mahdottomaksi. Vuodesta 1997           sinäisen eläketulovähennys myös siinä tapauk-
37078: alkaen puolison eläketulovähennystä alettiin so-       sessa, että verovelvollisen ansiotulot ovat tosi-
37079: veltaa verotuksessa puolisona pidettäviin henki-       asiallisesti estäneet eläketulovähennyksen saa-
37080: löihin silloin kun eläkkeensaaja alkaa saada mitä      misen. Säännös tuli sovellettavaksi verovuodes-
37081: tahansa eläketulovähennykseen oikeuttavaa elä-         ta 1997 lukien.
37082: kettä. Eläkeläispuolisot tulivat näin yhdenvertai-        Kuntien luottamushenkilöille tällä asialla on
37083: seen asemaan eläkkeen laadusta riippumatta.            ollut se erityinen merkitys, että heille kertamak-
37084: Koska muutos oli verotusta kiristävä, ehdotet-         sullisina maksetut luottamusmieseläkkeet tulivat
37085: tiin, että sitä ei sovellettaisi niihin puolisoihin,   suurelta osin verotettaviksi juuri vuoden 1996 tu-
37086: jotka ovat vuonna 1996 saaneet yksinäiselle hen-       lona. Tällöin heistä niillä, joilla kyseisen kerta-
37087: kilölle myönnettävän eläketulovähennyksen.             maksun ohella oli myös jatkuvia eläketuloja,
37088: Tällä pyrittiin asiaa koskeneen hallituksen esi-       tämä kertamaksullinen eläke saattoi pienentää
37089: tyksen (HE 105/1996 vp) mukaan siihen, että ke-        eläketulovähennyksen nollaan. Tämä puolestaan
37090: nenkään vuonna 1996 jatkuvaa eläkettä saavan           saattoi puolisotapauksissa johtaa edellä kuvat-
37091: verotus ei kiristyisi.                                 tuun yksinäisen eläketulovähennyksen menetyk-
37092:    Asiaa koskeneen tuloverolain 101 §:n muu-           seen. Voimaantulosäännösmuutos 1221/1999
37093: toksen voimaantulosäännöksen soveltamiskäy-            korjasi heidänkin osaltaan vallinneen epäkoh-
37094: 
37095: 
37096: 2
37097: Ministerin vastaus                                     KK 859/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
37098: 
37099: 
37100: dan. Niillä kuntien luottamushenkilöillä, joilla ei   taan verohallinnon toimesta. Edelleen jos ilme-
37101: muita eläketuloja ollut, ei tapahtunut mitään an-     nee tilanteita, joissa näyttäisi, että verohallinto ei
37102: sionmenetyksiä.                                       ole pystynyt tunnistamaan oikaisutarvetta, vero-
37103:    Verohallinto on poiminut verotustietokannas-       velvollisilla on mahdollisuus hakea itse oikaisua
37104: ta ne tapaukset, joita voimaantulosäännös kos-        verotukseen.
37105: kee ja tiedot on toimitettu asianomaisille verotoi-      Hallitus katsoo, että kysymystä on hoidettu
37106: roistoille ohjein oikaista verotukset vuodesta        asian vaatimalla tavalla ja että edelleenkin toimi-
37107: 1997 alkaen. Mikäli tarkistusajoissa ilmenee uu-      taan sen varmistamiseksi, jotta tarpeelliset oikai-
37108: sia tapauksia, jotka tulevat tässä tapauksessa ky-    sut kaikkien osalta saataisiin mahdollisimman
37109: seeseen, myös heidän osaltaan verotus oikais-         kattavasti toteutetuiksi.
37110: 
37111: 
37112: Helsingissa 1 päivänä joulukunta 2000
37113: 
37114:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
37115: 
37116: 
37117: 
37118: 
37119:                                                                                                          3
37120: KK 859/2000 vp -      Antti Rantakangas /kesk                                            Ministems svar
37121: 
37122: 
37123: 
37124: 
37125: Tili riksdagens talman
37126: 
37127: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         skattelagen som gäller frågan har de makar fått
37128: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     behålla sin rätt till en ensamstående persons pen-
37129: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti        sionsinkomstavdrag vilkas pensionsinkomstav-
37130: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga             drag räknat enligt dimensioneringen för en en-
37131: spörsmål SS 859/2000 rd:                               samstående person faktiskt blev större än noll år
37132:                                                         1996. Om detta avdrag blev noll också på grund
37133:        Kan regeringen skapa ett betalningsar-          av tillfålliga förvärvsinkomster, såsom engångs-
37134:        rangemang som gör det möjligt att för-          betalningar till personer som haft korumunala
37135:        troendevalda automatiskt får återbä-            förtroendeuppdrag, ansågs det i beskattnings-
37136:        ring för det inkomstbortfall som beror          praxis attavdrag inte har beviljats. Härmed beva-
37137:        på engångsbetalningen av deras samla-           rades alltså inte rätten till pensionsinkomstav-
37138:        de pensionstillväxt?                            drag för ensamstående personer.
37139:                                                            När lagen bereddes var målet att bibehålla be-
37140: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        stämningen av pensionsinkomstavdraget i enlig-
37141: föra följande:                                         het med de bestämmelser som gäller en ensam-
37142: Vid kommunalbeskattningen gjordes dimensio-            stående person för sådana personer vilkas ifråga-
37143: neringen av pensionsinkomstavdraget fram till          varande avdrag redan före ändringen hade be-
37144:  1996 på basis av om maken får folkpension eller       stämts enligt bestämningsgrundema för pen-
37145: annan pension som motsvarar den. När folkpen-          sionsinkomstavdrag för en ensamstående person
37146: sionens basdel slopades 1997 blev det omöjligt         på basis av den kontinuerliga pensionsinkoms-
37147: att tillämpa denna grund. Från 1997 började man        ten. Om maken 1996 har haft rätt till pensionsin-
37148: tillämpa pensionsinkomstavdrag för make på så-         komstavdrag för en ensamstående föreslås att en
37149: dana personer som vid beskattningen betraktas          skattskyldig som beskattas såsom make beviljas
37150: såsom en annan persons make när pensionstaga-          pensionsinkomstavdrag för ensamstående även i
37151: ren börjar få viiken pension som helst som berät-      det fall att den skattskyldiges förvärvsinkomster
37152: tigar till pensionsinkomstavdrag. Pensionärsma-        de facto har utgjort ett hinder för pensionsin-
37153: kar fick på så sätt en likaberättigad ställning obe-   komstavdrag. Bestämmelsen har tillämpats från
37154: roende av pensionstypen. Eftersom ändringen            och med skatteåret 1997.
37155: gjorde beskattningen strängare föreslogs det att           För kommunemas förtroendevalda har denna
37156: den inte skulle tillämpas på sådana makar som          fråga haft den särskilda betydelsen att de förtro-
37157: 1996 har fått pensionsinkomstavdrag som bevil-         endemannapensioner som de fått sorn engångsbe-
37158: jas en ensamstående person. På detta sätt sträva-      talning till stor del blev beskattningsbara som in-
37159: de man enligt regeringens proposition (RP              komst för just 1996. Då kunde denna engångsbe-
37160: 105/1996 rd) om frågan efter att beskattningen         talning av pensionen rninska pensionsinkomstav-
37161: inte skulle bli strängare för någon som fick kon-      draget till noll för dern sorn förutorn engångsbe-
37162: tinuerlig pension 1996.                                talningen hade även kontinuerliga pensionsin-
37163:     Enligt tillämpningspraxis för den ikraftträdel-    komster. Detta för sin del kunde i fall som gällde
37164: sebestämmelse i ändringen av 101 § inkomst-            makar leda till att de gick miste orn pensionsin-
37165: 
37166: 
37167: 4
37168: Ministerns svar                                        KK 859/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
37169: 
37170: 
37171: komstavdraget för ensamstående, så som beskri-        kommer fram nya fall som kommer på fråga i det-
37172: vits ovan. Ändringen av ikraftträdelsebestäm-         ta hänseende, rättar skatteförvaltningen tili be-
37173: melsen i 1221/1999 avhjälpte även för deras del       skattningen även för deras del. Om det dessutom
37174: det missförhållande som rätt. De kommunala för-       uppstår situationer där det verkar som om skatte-
37175: troendevalda som inte hade andra pensionsin-          förvaltningen inte har kunnat identifiera behovet
37176: komster råkade inte ut för inkomstbortfall.           av rättelse kan de skatteskyldiga själva söka rätt-
37177:    Skatteförvaltningen har ur beskattningsdata-       telse av beskattningen.
37178: basen plockat fram de fall som ikraftträdelsebe-         Regeringen anser att frågan har skötts på det
37179: stämmelsen gäller och information har getts tili      sått som krävs och att man även i förtsättningen
37180: behöriga skattebyråer tillsammans med anvis-          arbetar för att de nödvändiga rättelsema skall
37181: ningar för hur beskattningen skall rättas tili från   kunna göras så heltäckande som möjligt.
37182: och med 1997. Om det i granskningskörningama
37183: 
37184: 
37185: Helsingfors den 1 december 2000
37186: 
37187:     Minister Suvi-Anne Siimes
37188: 
37189: 
37190: 
37191: 
37192:                                                                                                        5
37193:                                                       KK 860/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
37194: 
37195: 
37196: 
37197: 
37198:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 860/2000 vp
37199: 
37200:                                            Paikallisen väestön metsästysoikeudet
37201: 
37202: 
37203: 
37204: 
37205: Eduskunnan puhemiehelle
37206: 
37207: Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan     keus tulee turvata nykyisen kaltaisena myös jat-
37208: käynnissä valmistelu esitykseksi eduskunnalle       kossa. Esitetty muutos lisäisi kustannuksia ja te-
37209: laiksi metsästyslain (615/1993) 6 luvun kumoa-      kisi syrjäseutujen ihmisistä kaupallistetun met-
37210: misesta. Metsästyslain 6 lukuun on säädetty val-    sästysliiketoiminnan maksajia.
37211: tion omistamilla alueilla tapahtuvaa metsästystä
37212: ja riistanhoitoa koskevat menettelytavat.           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37213:    Ministeriön esitys lain muutoksesta merkitsisi   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37214: selvää heikennystä Pohjois- ja Itä-Suomessa asu-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37215: ville ihmisille, jotka harrastavat metsästystä.     vaksi seuraavan kysymyksen:
37216: Tämä on myös ristiriidassa maaseudun kehittä-
37217: mistavoitteiden kanssa. Paikallisen väestön met-          Voiko hallitus luopua kyseisestä esityk-
37218: sästysoikeus valtion omistamilla mailla on eräs           sestä (metsästyslain 6 luvun kumoami-
37219: vetovoimatekijä syrjäisimpien alueiden asutuk-            sesta), koska se aiheuttaa lisäkustan-
37220: sen kannalta. Paikallisen väestön metsästysoi-            nuksia erityisesti pohjois-ja itäsuoma-
37221:                                                           laiselle paikallisväestölle?
37222: 
37223: 
37224: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
37225: 
37226:     Antti Rantakangas /kesk
37227: 
37228: 
37229: 
37230: 
37231:                                                                                              Versio 2.0
37232: KK 860/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk                                               Ministerin vastaus
37233: 
37234: 
37235: 
37236: 
37237: Eduskunnan puhemiehelle
37238: 
37239: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           Metsästyslain 6 luvun kumoamista koskevaa
37240: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    hallituksen esitystä valmistellaan lähinnä sen
37241: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        vuoksi, että valtion viranomaisten metsästyslu-
37242: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan-         pamenettelyjä voitaisiin keventää ja muita met-
37243: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        sästykseen liittyviä menettelyjä järjestää liikepe-
37244: sen KK 860/2000 vp:                                  riaatteiden mukaisesti. Uudistus vastaisi Metsä-
37245:                                                      hallituksen osittaista muutosta hallintoviran-
37246:        Voiko hallitus luopua kyseisestä esityk-      omaisesta liikelaitokseksi. Uudistuksen myötä
37247:        sestä (metsästyslain 6 luvun kumoami-         metsästyslupien saanti yksinkertaistuisi ja no-
37248:        nen), koska se aiheuttaa lisäkustannuk-       peutuisi.
37249:        sia erityisesti pohjois- ja itäsuomalai-         Valmisteilla olevalla lailla metsästyslain 6 lu-
37250:        selle paikallisväestölle?                     vun kumoamisesta ei lain säätämisen jälkeen-
37251:                                                      kään olisi mitään vaikutusta pohjois- ja itäsuo-
37252: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          malaisen paikallisen väestön vapaan metsästys-
37253: seuraavaa:                                           oikeuden nojalla harjoittamaan metsästykseen.
37254: Metsästyslain 6 luku sisältää valtion viranomai-     Metsästysluvista ja metsästysvuokrista muilta
37255: sia koskevia erityissäännöksiä siitä, miten viran-   kuin paikkakuntataisilta perittävät maksut Met-
37256: omaisen on meneteltävä hoitaessaan metsästys-        sähallitus päättää jo nyt itsenäisesti.
37257: tä, metsästyslupia, metsästysvuokraa ja riistan-        Edellä esitetyn perusteella katson, että kirjalli-
37258: hoitoa koskevia asioita valtion alueilla. Nämä       nen kysymys ei anna aihetta hallituksen enem-
37259: säännökset koskevat lähinnä Metsähallitusta,         piin toimenpiteisiin.
37260: jonka hallinnassa on valtaosa valtion metsäomai-
37261: suudesta.
37262: 
37263: 
37264: 
37265: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
37266: 
37267:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37268: 
37269: 
37270: 
37271: 
37272: 2
37273: Ministems svar                                          KK 860/2000 vp -      Antti Rantakangas /kesk
37274: 
37275: 
37276: 
37277: 
37278: Tili riksdagens talman
37279: 
37280: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Regeringens proposition om upphävande av 6
37281: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     kap. jaktlagen bereds i första hand för att de stat-
37282: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti       liga myndighetemas förfaranden när det gäller
37283: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga             jakttillstånd skall kunna göras lättare och för att
37284: spörsmål SS 860/2000 rd:                               andra förfaranden i samband med jakt skall kun-
37285:                                                        na ordnas i enlighet med affårsprinciper. Refor-
37286:        Kan regeringen avstå från propositio-           men motsvarar den partiella omvandlingen av
37287:        nen i fråga (upphävande av 6 kap. jakt-         Forststyrelsen från förvaltningsmyndighet till af-
37288:        lagen) eftersom den medför merkostna-           fårsverk. Genom reformen blir det lättare och
37289:        der framför allt för lokalbefolkningen i        snabbare att få jakttillstånd.
37290:        norra och Östra Finland?                           Den lag om upphävande av 6 kap. jaktlagen
37291:                                                        som bereds som bäst har inte heller efter att la-
37292: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        gen stiftats någon inverkan på den jakt som den
37293: föra följande:                                         lokala befolkningen i norra och Östra Finland be-
37294: I jaktlagens 6 kap. innehåller specialbestämmel-       driver med stöd av sin fria jakträtt. Om de avgif-
37295: ser för statliga myndigheter gällande hur en myn-      ter som uppbärs för jakttillstånd och jaktarren-
37296: dighet skall förfara vid skötseln av ärenden som       den av andra än lokala invånare beslutar Forst-
37297: gäller jakt, jakttillstånd, jaktarrende och viltvård   styrelsen självständigt redan nu.
37298: på statens områden. Dessa bestämmelser gäller i           Med stöd av vad som anförts ovan anser jag att
37299: första hand Forststyrelsen, som förvaltar huvud-       det skriftliga spörsmålet inte föranleder vidare
37300: delen av statens skogsegendom.                         åtgärder från regeringens sida.
37301: 
37302: 
37303: 
37304: Helsingfors den 15 november 2000
37305: 
37306:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37307: 
37308: 
37309: 
37310: 
37311:                                                                                                          3
37312:                                                                    KK 861/2000 vp- Klaus Bremer /r
37313: 
37314: 
37315: 
37316: 
37317:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 861/2000 vp
37318: 
37319:                                                Kuljetusyritysten    selviytymismahdollisuudet
37320:                                                valtionyritysten jättäessä ottamatta kuljetus-
37321:                                                kustannusten kohoamisen huomioon kuljetus-
37322:                                                taksoissaan
37323: 
37324: 
37325: 
37326: 
37327: Eduskunnan puhemiehelle
37328: 
37329: Kuorma-autoliikennettä harjoittavat yritykset           kaita, kuten Vapo, Transpointja Combitrans, joi-
37330: ovat edelleen kustannuskurimuksessa pääasiassa          ta valtiojohtoisuuden lisäksi yhdistää häikäile-
37331: kohonneen polttoaineen hinnan takia. Ammatti-           mätön toiminta omilla markkinoillaan.
37332: maisen tavaraliikenteen hyödyntämän dieselöl-              Tänä vuonna ajautuu jälleen konkurssiin yli
37333: jyn hinta on yhä reilut 50 % korkeammalla kuin          200 ammattimaista kuorma-autoliikennettä har-
37334: vuoden 1999 alussa. Lisäksi alan palkkakustan-          joittavaa yritystä. Kyse on toimialasta, jolla kon-
37335: nukset ovat kohonneet kuluvan vuoden aikana lä-         kurssien määrä on kasvanut kansantaloudessa
37336: hes 5%.                                                 vallitsevasta korkeasuhdanteesta huolimatta.
37337:     Valtioneuvosto (valtiovarainministeriö) on          Konkurssien seurauksena syntyy työttömiä, jois-
37338: toistuvasti kehottanut alan yrityksiä ja yrittäjiä      ta jokaisesta aiheutuu keskimäärin 97 000 mar-
37339: siirtämään kohonneet kustannukset asiakkailta           kan vuotuiset kustannukset yhteiskunnallemme.
37340: perimiinsä kuljetusmaksuihin. Näin kuljetusyri-         Alan työttömyyden kasvu on ristiriidassa nykyi-
37341: tykset ovatkin pyrkineet toimimaan, tosin varsin        sen hallituksen keskeisimmän tavoitteen, työlli-
37342: laihoin tuloksin.                                       syystilanteen kohentamisen kanssa.
37343:     Kuljetusmaksukorotukset on toteutettu asialli-         Useissa ED-jäsenmaissa kuljetusalan ahdin-
37344: sesti sellaisissa yrityksissä, joissa on perinteises-   koa on lievitetty valtiovallan toimesta. Helpotus-
37345: ti harjoitettu hyvää ja pitkäjänteistä sopimuspoli-     ta on annettu tuntuvin polttoaineveron alennuk-
37346: tiikkaa. Näitä kumppanuusajattelun sisäistäneitä        sin, veronpalautusjärjestelmin tai rakentamalla
37347: yrityksiä on suomalaisen elinkeinoelämän piiris-        erityisiä tukipaketteja varmistamaan yhteiskun-
37348: sä vain harvoja. Suurimmassa osassa kuljetus-           nallisesti elintärkeän alan toimintaedellytykset.
37349: alan asiakasyrityksiä tarkistetut kuljetusmaksut        Suomessa tehty päätös jättää perimättä yksi erä
37350: ovat kattaneet vain osan muuttuneista kustannuk-        kuorma-autojen varsinaisesta ajoneuvoverosta
37351: sista. Valtaosa kohonneista kustannuksista on           on osoittautunut täysin riittämättömäksi tukitoi-
37352: näin ollen jäänyt rasittamaan kuljetusyritysten jo      meksi.
37353: ennalta heikkoa kannattavuutta.
37354:     Osa asiakasyrityksistä on kokonaan kieltäyty-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37355: nyt tarkistamasta kuljetusmaksuja kustannus-            jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37356: muutosten johdosta ja taksoja on jopa vaadittu          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37357: alennettavaksi nykytilanteessa. Näihin ryhmiin          vaksiseuraavan kysymyksen:
37358: kuuluu pääasiassa valtiovetoisia kuljetusasiak-
37359: 
37360: 
37361:                                                                                                   Versio 2.0
37362: KK 861/2000 vp- Klaus Bremer /r
37363: 
37364: 
37365:       Miten hallitus turvaa kuljetusyritysten   miten hallitus suhtautuu valtiojohtoisiin
37366:       toimintaedellytykset sekä työllistämis-   yrityksiin, jotka eivät noudata pääomis-
37367:       mahdollisuudet ja                         tajansa kehotusta ottaa huomioon ko-
37368:                                                 honneet kustannukset maksamissaan
37369:                                                 kuljetusmaksuissa?
37370: 
37371: 
37372: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
37373: 
37374:     Klaus Bremer /r
37375: 
37376: 
37377: 
37378: 
37379: 2
37380: Ministerin vastaus                                               KK 861/2000 vp- Klaus Bremer /r
37381: 
37382: 
37383: 
37384: 
37385: Eduskunnan puhemiehelle
37386: 
37387: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-              Kuorma-autoliikenteen kustannuksiin on kui-
37388: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette           tenkin vaikuttanut myös ylikapasiteetti, joka on
37389: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-         syntynyt muun muassa laman jälkeen tapahtu-
37390: nen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-            neesta voimakkaasta investoinnista, kaluston
37391: merin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          käytön tehostumisesta ja niin sanottujen moduu-
37392: KK 86112000 vp:                                        lirekkojen käyttöönotosta. Venäjän talouden ro-
37393:                                                        mahtaessa Venäjän liikenteestä siirtyi kapasiteet-
37394:        Miten hallitus turvaa kuljetusyritysten         tia jo ennestäänkin tiukasti kilpailluille kotimaan
37395:        toimintaedellytykset sekä työllistämis-         markkinoille. Ylikapasiteetin takia joillakin kul-
37396:        mahdollisuudet ja                              jetusyrittäjinä onkin ollut vaikeuksia saada siir-
37397:                                                        retyksi kohonneita kustannuksia asiakkailta peri-
37398:        miten hallitus suhtautuu valtiojohtoisiin       miinsä hintoihin.
37399:        yrityksiin, jotka eivät noudata pääomis-           Mitä valtiojobtoisiin yrityksiin tulee, valtion-
37400:        tajansa kehotusta ottaa huomioon ko-            yhtiöiden toiminnan tulee valtion omistajapoli-
37401:        honneet kustannukset maksamissaan               tiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepää-
37402:        kuljetusmaksuissa?                             töksen mukaan olla kannattavaa. Kannattavuus
37403: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         merkitsee, että valtionyhtiöiden tulee olla tehok-
37404: ti seuraavaa:                                         kaitaja kilpailukykyisiä. Kannattavuusvaatimuk-
37405:                                                        sesta seuraa myös, että valtionyhtiöillä tulee olla
37406: Hallitus on tietoinen kuljetusyrittäjien heikenty-    samat toimintaedellytykset kuin muillakin yh-
37407: neestä taloudellisesta tilanteesta, joka johtuu       tiöillä. Valtio seuraa yhtiöidensä toimintaaja nii-
37408: osittain myös kohonneista polttoainekustannuk-        den vaikutuksia lähinnä omistajaintressinsä nä-
37409: sista.                                                kökulmasta. Valtio-omistaja ei kuitenkaan ota
37410:    EU:n valtiovarainministerit ja liikenneminis-      kantaa yksittäisiin kuljetussopimuksiin.
37411: terit ovat sopineet, että polttoaineveroja ei alen-       Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt
37412: neta, koska se antaa väärän viestin öljyntuottaja-    kauppa- ja teollisuusministeriöitä lausunnon kir-
37413: maille. Kuljetusyrittäjien tulisi markkinatalou-      jallisessa kysymyksessä mainitusta Vaposta ja
37414: den sääntöjen mukaisesti siirtää kohonneet kus-       hallinnonalaltaan lausunnon Transpointilta ja
37415: tannukset asiakkailta perimiinsä hintoihin. Eräät     Combitransilta.
37416: EU-maat ovat ryhtyneet joihinkin kuljetusalan             Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa
37417: tukitoimiin, mutta missään jäsenmaassa ei tiettä-     16.11.2000 antamassaan lausunnossa, joka poh-
37418: västi ole toteutettu polttoaineveron tuntuvia alen-   jautuu ministeri Mönkäreen kirjalliseen kysy-
37419: nuksia. Suomikin on keventänyt kuljetusyrittä-        mykseen KK 756/2000 24.10.2000 antamaan
37420: jien ajoneuvoveroa. On kuitenkin otettava huo-        vastaukseen, että Vapo Oy Energia myy ja toi-
37421: mioon, että kohonneet polttoainekustannukset          mittaa biopolttoaineita yli 40 sopimusasiakkaal-
37422: vaikuttavat monien muidenkin yritysten toimin-        le eri puolelle Suomea. Polttoaineiden kuljetuk-
37423: taan, minkä vuoksi helpotusten myöntäminen yh-        set suoritetaan pääosin maantiekuljetuksina.
37424: delle toimialalle olisi syrjivää.
37425: 
37426: 
37427:                                                                                                         3
37428: KK 861/2000 vp- Klaus Bremer /r                                                       Ministerin vastaus
37429: 
37430: 
37431: Vapo Oy:öön kuljetussopimussuhteessa olevat                Transpoint Oy Ab:lläja sen alihankkijoilla on
37432: yrittäjät käyttävät Vapon kuljetuksiin 122 autoa.      kaikilla oma kulj etussopimuksensa, joka on yhte-
37433:     Energiaturpeen kilpailutilanteen kiristyminen      näisen kaavan mukainen. Sopimusten hintaehdot
37434: on heikentänyt toimialan kannattavuutta. Val-          on räätälöity kunkin alihankkijan tehtävän mu-
37435: mista tuotantokapasiteettia on jouduttu siirtä-        kaisiksi. Hintatason muutokset neuvotellaan
37436: mään reserviinja tuotanto- ja kuljetusyrittäjiä on     erikseen jokaisen alihankkijan kanssa. Kustan-
37437: jouduttu vähentämään merkittävästi. Nykyisessä         nustason nousu on myös vuonna 2000 otettu huo-
37438: voimalaitospolttoaineiden hintakilpailutilantees-      mioon yrityskohtaisesti.
37439: sa Vapolla ei ole ilmoituksensa mukaan mahdol-             Transpoint Oy Ab on omien asiakkaittensa
37440: lisuutta siirtää kuljetuspolttoaineiden eikä mui-      suhteen kilpailijoiden tavoin pyrkinyt nosta-
37441: denkaan tuotantotekijöiden hintojen korotuksia         maan hintojaan ottamalla muun muassa käyttöön
37442: myymänsä biopolttoaineen hintaan.                      niin sanotun polttoainelisän.
37443:    Vapo valitsee kuljetusyrittäjät avoimen tar-            Combitrans Oy on kuljetusten välitysliike, jol-
37444: jouskilpailun perusteella ja jokaisen päättyvän        la ei ole lainkaan omaa kalustoajajonka koko lii-
37445: kuljetussopimuksen osalta tehdään tarjouskyse-         kenteen hoitavat alihankkijat. Kaikkien alihank-
37446: lyt, joiden perusteella valitaan kokonaisedulli-       kijoiden kanssa on samantyyppinen sopimus.
37447: simmat palveluntarjoajat Kuljetussuoritteiden          Kuljetushinnat on sidottu suoraan Combitrans
37448: hinnan tarkistus on suurimmalla osalla kytketty        Oy:n asiakkailta saamiin hintoihin. Vuoden 2000
37449: polttoaineen hinnan muutoksiin ja taksoja onko-        syksyllä asiakkailta saadut hintojen korotukset
37450: rotettu myös vuoden 2000 osalta alueittain ja so-      ovat siten samalla lailla hyödyttäneet yhteistyö-
37451: pimuksi ttain.                                         kumppaneita.
37452:    VR-konserniin kuuluvat Oy Pohjolan Liiken-              Combitrans Oy on Suomessa ainoana kuljetus-
37453: ne Ab:n omistama Transpoint Oy Ab ja edelleen          välitysliikkeenä käynnistänyt selvityksen yhteis-
37454: sen 90 %:sti omistama Combitrans Oy. Trans-            työkumppaniensa kanssa niiden taloudellisesta
37455: point Oy Ab ja Combitrans Oy työllistävät yh-          tilasta.
37456: teensä noin 750 alihankkijoiden ja yhteistyö-             Yksityisten kuljetusyritysten merkittävänä ja
37457: kumppaneiden kuorma-autoa. Näistä 550 on ko-           kasvavana työllistäjänä Transpoint Oy Ab:n ja
37458: konaan Transpoint Oy Ab:n ja Combitrans Oy:n           Combitrans Oy:n etujen mukaista on pitää yh-
37459: ajoissa ja loput 200 osittain. Alihankkijoita ja yh-   teistyökumppaninsa uusiutumis- ja kehityskykyi-
37460: teistyökumppaneita on kaiken kaikkiaan noin            sinä. Niillä ei myöskään ole mahdollista nostaa
37461: 400. Omia autoja Transpoint Oy Ab/Combitrans           kustannuksiaan markkinoilla vallitsevan hintata-
37462: Oy:llä on 200, ja siis merkittävä osa kuljetustoi-     son yläpuolelle.
37463: minnasta on siirretty yksityisille pienyrityksille.
37464: 
37465: 
37466: 
37467: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
37468: 
37469:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli- Pekka Heinonen
37470: 
37471: 
37472: 
37473: 
37474: 4
37475: Ministems svar                                                    KK 861/2000 vp- Klaus Bremer /r
37476: 
37477: 
37478: 
37479: 
37480: Tili riksdagens talman
37481: 
37482: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            Kostnaderna för lastbilstrafiken har även på-
37483: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      verkats av den överkapacitet som uppkommit
37484: rådet översänt följande av riksdagsledamot Klaus        bl.a. till följd av de omfattande investeringar som
37485: Bremer /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS         gjorts efter depressionen, den effektivare an-
37486: 861/2000 rd:                                            vändningen av materiel och ibruktagandet av s.k.
37487:                                                        modullångtradare. 1 samband med att den ryska
37488:        Hur ämnar regeringen trygga verksam-            ekonomin rasade överfördes kapacitet från den
37489:        hetsbetingelserna samt sysselsättnings-         ryska trafiken till den inhemska marknaden, som
37490:        möjligheternaför transporiföretag, och          redan från förut kännetecknades av hård konkur-
37491:                                                        rens. På grund av överkapaciteten har en del
37492:        hur förhåller sig regeringen tili sådana        transportföretagare haft svårigheter att överföra
37493:        statsstyrda företag som försummar att           de höjda kostnaderna till de priser som uppbärs
37494:        iaktta sin huvudägares uppmaning att            av kunderna.
37495:        beakta kostnadshöjningarna i de trans-              Vad beträffar statsstyrda företag skall statsbo-
37496:        portavgifter somföretagen betalar ut?           lagens verksamhet enligt statsrådets principbe-
37497: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        slut om statens ägarpolitik vara lönsam. Lönsam-
37498: föra följande:                                         heten innebär att statsbolagens verksamhet skall
37499:                                                        vara effektiv och konkurrenskraftig. Av lönsam-
37500: Regeringen är medveten om transportföretagar-          hetskravet följer också att statsbolagen skall ha
37501: nas försämrade ekonomiska situation, viiken del-       samma verksamhetsbetingelser som andra bolag.
37502: vis även beror på höjda bränslekostnader.              Staten följer bolagens verksamhet och verkning-
37503:    EU:s finansministrar och trafikministrar har        ama av denna främst med utgångspunkt i sitt in-
37504: kommit överens om att bränsleaccisen inte kom-         tresse som ägare. Staten som ägare tar dock inte
37505: mer att sänkas eftersom detta ger en felaktig sig-     ställning till enskilda transportavtal.
37506: nal till de oljeproducerande ländema. Transport-           Kommunikationsministeriet har av handels-
37507: företagen skall i enlighet med marknadsekono-          och industriministeriet begärt ett utlåtande om
37508: mins regler överföra de höjda kostnadema till de       Vapo, som nämns i det skriftliga spörsmålet, och
37509: priser som uppbärs av kundema. En del EU-län-          utlåtanden av Transpoint och Combitrans, som
37510: der har vidtagit vissa åtgärder till stöd för trans-   tillhör det egna förvaltningsområdet.
37511: portbranschen, men några betydande sänkningar              Handels- och industriministeriet framhåller i
37512: av bränsleaccisen har veterligen inte genomförts       sitt utlåtande av den 16 november 2000, som
37513: i något medlemsland. Finland har också lindrat         grundar sig på minister Mönkäres svar på spörs-
37514: fordonsskatten för transportföretagare. Det bör        mål SS 756/2000 av den 24 oktober 2000, att
37515: dock beaktas att de höjda bränslekostnadema            Vapo Oy Energia säljer och levererar biobräns-
37516: även påverkar verksamheten vid många andra fö-         len tili fler än 40 kunder med avtal i olika delar av
37517: retag, varför beviljandet av lättnader för endast      Finland. Bränsletransporterna sker för detmesta i
37518: en bransch vore diskriminerande.                       form av landsvägstransporter. De företagare som
37519: 
37520: 
37521: 
37522:                                                                                                           5
37523: KK 861/2000 vp- Klaus Bremer /r                                                         Ministems svar
37524: 
37525: 
37526: står i transportavtalsförhållande till Vapo Oy an-    innebär att en betydande andel av transportverk-
37527: vänder 122 bilar till Vapos transporter.              samheten har överförts på privata småföretag.
37528:     Den hårdnande konkurrensen för torv som               Transpoint Oy Ab och dess underleverantörer
37529: energikälla har resulterat i försämrad lönsamhet      har alla ingått separata transportavtal enligt ett
37530: inom sektom. Man har varit tvungen att överföra       enhetligt formulär. Prisvillkoren i avtalen har
37531: fårdig produktionskapacitet till reserven och         skräddarsytts med hänsyn till varje underleveran-
37532: markant minska antalet företagare inom produk-        törs uppgifter. Förhandlingar om ändringar i pris-
37533: tionen och antalet transportföretagare. 1 den nu-     nivån förs separat med varje underleverantör.
37534: varande situationen med den rådande priskonkur-       Den höjda prisnivån har även år 2000 beaktats
37535: rensen i fråga om kraftverksbränslen har Vapo         företagsvis.
37536: enligt uppgift inte någon möjlighet att överföra         Transpoint Oy Ab har beträffande sina egna
37537: prishöjningama i fråga om vare sig transport-         kunder och i likhet med sina konkurrenter gått in
37538: bränsle eller andra produktionsfaktorer till priset   för att verkställa prishöjningama genom ett s.k.
37539: på det biobränsle som företaget säljer.               bränsletillägg.
37540:    Vapo väljer transportföretagare på basis av en        Combitrans Oy är ett transportförmedlingsfö-
37541: öppen anbudstävling och i fråga om samtliga           retag som inte har någon egen transportmateriel
37542: transportavtal som löper ut görs en ny anbudsför-     och vars hela trafik sköts av underleverantörer.
37543: frågan. På basis av dessa anbud väljer man sedan      Företaget har ingått likartade avtal med samtliga
37544: tjänsteleverantörer bland dem som lämnat de to-       underleverantörer. Transportprisema är direkt
37545: talt sett mest förmånliga anbuden. Justeringama       bundna till de priser som Combitrans Oy uppbär
37546: av priset på transportprestationer är i flesta fall   av sina kunder. De höjda priser som bolaget
37547: kopplade till ändringama i bränslepriset. Även        fr.o.m. hösten 2000 burit upp av sina kunder har
37548: taxoma har år 2000 höjts regionvis och avtalsvis.     sålunda gagnat bolagets samarbetsparter i sam-
37549:    Transpoint Oy Ab, som ägs av Oy Pohjolan           ma omfattning.
37550: Liikenne Ab, och Combitrans Oy, som till 90%             Combitrans Oy har som enda transportförmed-
37551: ägs av nämnda bolag, hör bägge till VR-koncer-        lingsrörelse i Finland i samarbete med sina sam-
37552: nen. Transpoint Oy Ab och Combitrans Oy sys-          arbetspartner inlett en utredning om deras ekono-
37553: selsätter sammanlagt ca 750 lastbilar som ägs av      miska ställning.
37554: underleverantörer och samarbetspartner. Av               Såsom en betydande och expanderande syssel-
37555: dessa lastbilar används 550 lastbilar helt och hål-   sättare av privata transportföretag ligger det i
37556: let och de återstående 200 lastbilama delvis i kör-   Transpoint Oy Ab:s och Combitrans Oy:s intres-
37557: ningar för Transpoint Oy Ab och Combitrans Oy.        se att upprätthålla förmågan till fömyelse och ut-
37558: Antalet underleverantörer och samarbetspartner        veckling hos sina samarbetspartner. Bolagen kan
37559: uppgår till sammanlagt ca 400. Transpoint Oy Ab       inte heller höja sina kostnader till en nivå som är
37560: och Combitrans Oy har 200 egna bilar, vilket          högre än den rådande prisnivån på marknaden.
37561: 
37562: 
37563: Helsingfors den 28 november 2000
37564: 
37565:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
37566: 
37567: 
37568: 
37569: 
37570: 6
37571:                                                                KK 862/2000 vp - Esa Lahtela /sd
37572: 
37573: 
37574: 
37575: 
37576:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 862/2000 vp
37577: 
37578:                                           Koululaisten Venäjälle myönnettävien viisu-
37579:                                           mien maksuttomuus
37580: 
37581: 
37582: 
37583: 
37584: Eduskunnan puhemiehelle
37585: 
37586: Suomen ja Venäjän valtioiden välillä on tiettä-    mennystä asioita hoitavien henkilöiden taholla:
37587: västi sopimus koulunuorten maksuttomasta vii-      on ihmetelty, miksi menettelyt viisumien myön-
37588: sumien saannista. Sopimuksen mukaan mm. Pet-       tämisessä ovat niin erilaisia.
37589: roskoin Suomen konsulaatti on antanut maksutta
37590: viisumit Kiteen kouluilla vieraileville Sortava-   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37591: lan oppilaille. Myös Venäjän konsulaatti Helsin-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37592: gissä on antanut maksuttomat viisumit Kiteen lu-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37593: kion porukan syyskuun lopulla tekemää Pietarin     vaksi seuraavan kysymyksen:
37594: matkaa varten. Mutta jostain syystä Kiteen lu-
37595: kion anottua lukiolaisryhmälle Sortavalan kau-           Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,
37596: pungin virallisella kutsulla viisumeita kuluvan          että koulunuorten viisumien myöntämi-
37597: vuoden lokakuun loppupuolella olevaa Sortava-            sessä päästään maksuttomuuteen ja
37598: lan-matkaa varten viisumia ei enää maksutta              muutenkin yhdenmukaiseen käytäntöön,
37599: myönnettykään. Menettely on herättänyt häm-              olipa kyse sitten Suomen tai Venäjän
37600:                                                          myöntävistä viranomaistahaista?
37601: 
37602: 
37603: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
37604: 
37605:    Esa Lahtela /sd
37606: 
37607: 
37608: 
37609: 
37610:                                                                                             Versio 2.0
37611: KK 862/2000 vp -     Esa Lahtela /sd                                                Ministerin vastaus
37612: 
37613: 
37614: 
37615: 
37616: Eduskunnan puhemiehelle
37617: 
37618: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       dan d alakohdan mukaisesti Schengenin toimeen-
37619: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   panevan komitean sallimissa puitteissa.
37620: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           Schengenin sopimusten piirissä viisumimak-
37621: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd       su on harmonisoitu siten, että Schengen-viisu-
37622: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             mista perittävä käsittelymaksu on sama riippu-
37623: 862/2000 vp:                                        matta siitä, minkä jäsenmaan edustusto myöntää
37624:                                                     yhtenäisviisumin. Suomi on ottanut Schengenin
37625:       Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,        harmonisoidun käsittelymaksun käyttöön sopi-
37626:       että koulunuorten viisumien myöntämi-         musten soveltamisen lähestyessä.
37627:       sessä päästään maksuttomuuteen ja                 Viisumin maksuttomuudesta määrätään edel-
37628:       muutenkin yhdenmukaiseen käytäntöön,          leen kansallisesti. Maksuperustelain 4 §:n mu-
37629:       olipa kyse sitten Suomen tai Venäjän          kaan päätösten, jotka on tehty hakemuksesta, tu-
37630:       myöntävistä viranomaistahoista?               lee olla maksullisia, jollei suoritteen maksutto-
37631:                                                     muudelle ole perusteltua syytä.
37632: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Ulkoasiainministeriön maksupäätöksen 5 §:n
37633: ti seuraavaa:                                       4 momentissa määrätään maksuttomuuden perus-
37634: Suomen ja Venäjän välillä ei ole sopimusta kou-     teista. Ministeriö päättää viisumin maksuttomuu-
37635: lunuorten viisumien maksuttomuudesta, eikä Ve-      desta 1) suuronnettomuuksien ja muiden vastaa-
37636: näjän viisumikäytäntö lähtökohtaisesti kuulu        vien tilanteiden johdosta, silloin kuin humanitaa-
37637: Suomen viranomaisen toimivaltaan vaan Venä-         riset syyt puoltavat; sekä 2) opetus-, kulttuuri- ja
37638: jän suvereniteetin piiriin. Suomen viranomaisil-    urheilutapahtumiin osallistuville tilaisuuden jär-
37639: le, ei näistä syistä ole mahdollisuutta vaikuttaa   jestäjän kutsumille koululais- ja nuorisoryhmil-
37640: Venäjän perimiin viisumimaksuihin tai maksut-       le, joitten jäsenten ikä on alle 18 vuotta.
37641: tomia viisumeita koskevaan käytäntöön.                 Nykyinen maksupäätös on voimassa kuluvan
37642:    Vastaavasti Suomen viisumimaksuista määrä-       vuoden loppuun. Maksuttoman viisuminkäsitte-
37643: tään kansallisesti ulkoasiainministeriön 14. jou-   lyn perusteisiin ei ole tulossa muutosta, joten
37644: lukuuta 1998 antamalla päätöksellä ulkoasiain-      Suomi myöntää vastaisuudessakin maksupäätök-
37645: hallinnon suoritteiden maksuista. Ulkoasiainmi-     sessä määritellyille koulunuorten ryhmille mak-
37646: nisteriön maksupäätös annetaan valtion maksu-       suUoman viisuminkäsittelyn. Maksuvapautta so-
37647: perustelain ( 150/1992) ja sen myöhempien muu-      velletaan kaikkiin edellytykset täyttäviin viisu-
37648: tosten sekä viisumimaksujen suhteen myös            mivelvollisiin kansalaisuudesta riippumatta.
37649: Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan 3 koh-          Ulkoasiainministeriö      on     tänä    vuonna
37650:                                                     28.11.2000 mennessä myöntänyt 2 873 maksu-
37651:                                                     tonta viisumia alle 18-vuotiaille.
37652: 
37653: 
37654: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
37655: 
37656:     Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
37657: 
37658: 
37659: 2
37660: Ministerns svar                                                    KK 862/2000 vp -      Esa Lahtela /sd
37661: 
37662: 
37663: 
37664: 
37665: Tili riksdagens talman
37666: 
37667: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger            Inom ramen för Schengenavtalen har man har-
37668: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     moniserat viseringsavgifterna så att den expedi-
37669: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa         tionsavgift som uppbärs för Schengenviseringar
37670: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       är densamma oberoende av vilket medlemslands
37671: 862/2000 rd:                                           ambassad som utfårdar viseringen. Finland har
37672:                                                        tagit i bruk de harmoniserade viseringsavgifter-
37673:        Vilka åtgärder vidtar regeringen för att        na då tidpunkten för tiliämpningen av avtalen
37674:       man skall uppnå avgifisfrihet vid bevil-         närmat sig.
37675:       jande av visum tili skolungdomar och                 Besluten om avgiftsfrihet för visering fattas
37676:        enhetlig praxis även i övrigt, oberoende        fortfarande på det nationella planet. Enligt 4 §
37677:        av om det är finska eller ryska myndig-         lagen om grunderna för avgifter tili staten skall
37678:       heter som beviljar viseringarna?                 beslut som har fattats med anledning av en ansö-
37679:                                                        kan vara belagda med avgift, om det inte finns
37680: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        grundad anledning för avgiftsfrihet.
37681: föra följande:                                            1 5 § 4 mom. utrikesministeriets avgiftsbeslut
37682: Det finns ingen överenskommelse mellan Fin-            fastställs grunderna för avgiftsfrihet. Ministeriet
37683: land och Ryssland om avgiftsfrihet för visum tili      beslutar om avgiftsfrihet för visering 1) tili följd
37684: skolungdomar. Rysk viseringspraxis omfattas            av storolyckor och motsvarande situationer, då
37685: inte av de finska myndigheternas behörighet utan       humanitära skäl talar för det och 2) tili skolung-
37686: av Rysslands suveränitet. Därför har de finska         doms- och ungdomsgrupper som deltar i under-
37687: myndigheterna inte möjlighet att påverka vare          visnings-, kultur- eller idrottsevenemang och
37688: sig viseringsavgifter som uppbärs i Ryssland el-       som inbjudits av arrangörerna och vilkas med-
37689: ler rysk praxis i fråga om avgiftsfrihet för visum.    lemmar är under 18 år.
37690:    De finska viseringsavgifterna bestäms på mot-          Det nuvarande avgiftsbeslutet gäller tili årets
37691: svarande sätt nationellt, dvs. genom utrikesmi-        slut. Inga ändringar är planerade för grunderna
37692: nisteriets beslut av den 14 december 1998 om av-       för avgiftsfri visering. Finland kommer sålunda
37693: gifter för utrikesförvaltningens prestationer. Det-    att även i fortsättningen bevilja avgiftsfria visum
37694: ta beslut utfårdas med stöd av lagen om grunder-       för de skolungdomsgrupper som anges i beslutet.
37695: na för avgifter till staten ( 150/1992) jämte senare   Avgiftsfriheten tiliämpas på alla viseringsplikti-
37696: ändringar och i fråga om viseringsavgifterna           ga oberoende av nationalitet, om de uppfyller
37697: dessutom också artikell7.3 d i Schengenkonven-         villkoren för avgiftsfrihet.
37698: tionen inom ramen för verkställande Schengen-             Utrikesministeriet har i år per den 28 novem-
37699: kommitten.                                             ber 2000 beviljat 2873 visum avgiftsfritt åt per-
37700:                                                        soner under 18 år.
37701: 
37702: 
37703: Helsingfors den 29 november 2000
37704: 
37705:     Utrikesminister Erkki Tuomioja
37706: 
37707: 
37708:                                                                                                          3
37709:                                                              KK 863/2000 vp -     Mikko Kuoppa /vas
37710: 
37711: 
37712: 
37713: 
37714:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 863/2000 vp
37715: 
37716:                                              Tampere-Orivesi-paikallisraideliikenteen
37717:                                              käynnistäminen
37718: 
37719: 
37720: 
37721: 
37722: Eduskunnan puhemiehelle
37723: 
37724: Tampereen seutu on maamme nopeimmin kasva-            leen Tampereelle. Näin tämä liikenne tapahtuu
37725: via keskuksia. Tästä sinänsä myönteisestä kehi-       tällä hetkellä maanteitse, mikä on ympäristön,
37726: tyksestä aiheutuu tavanomaisia liikenteeseen ja       liikenneturvallisuuden ja kansantalouden kannal-
37727: asumiseen liittyviä ongelmia. Erityisesti liiken-     ta huono ratkaisu. Paikallisraideliikenteen aloit-
37728: teen osalta tilanne on vaikea, koska sekä kunnat      taminen uudelleen Tampereen ja Oriveden ase-
37729: että valtio ovat laiminlyöneet raideliikenteen ke-    mien välillä olisikin kiireellisesti toteutettava.
37730: hittämisen Tampereen seudulla.
37731:    Tampereelta Jyväskylään johtavan radan var-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37732: rella on lukuisia suhteellisen suuria asuinalueita,   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37733: jotka ovat aikoinaan syntyneet radan varteenjuu-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37734: ri sen tarjoamien liikenneyhteyksien vuoksi.          vaksi seuraavan kysymyksen:
37735: Nämä asuinalueet sijaitsevat erityisesti Kangas-
37736: alan ja Oriveden kunnissa.                                  Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
37737:    Paikallisjunayhteydet Tampereelle on kuiten-             tyä, jotta paikallisraideliikenne Tampe-
37738: kin lopetettu, vaikka pääosa näiden paikkakun-              reen ja Oriveden välillä käynnistetään
37739: tien työ- ja asiointiliikenteestä suuntautuu edel-          viipymättä?
37740: 
37741: 
37742: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
37743: 
37744:     Mikko Kuoppa /vas
37745: 
37746: 
37747: 
37748: 
37749:                                                                                                Versio 2.0
37750: KK 863/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                   Ministerin vastaus
37751: 
37752: 
37753: 
37754: 
37755: Eduskunnan puhemiehelle
37756: 
37757: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa          Tampereen seudun paikallisen raideliikenne-
37758: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       järjestelmän kehittäminen ei kuulunut liikenne-
37759: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        järjestelmätyötä ohjanneen johtoryhmän esittä-
37760: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas       miin kärkihankkeisiin. Oriveden osalta selvityk-
37761: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              sestä käy ilmi, että raideliikenteen ulottaminen
37762: 863/2000 vp:                                         Orivedelle olisi liikennekustannuksiltaan kallis
37763:                                                      ratkaisu. Oriveden ja Kangasalan asemat eivät si-
37764:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     jaitse kuntien keskustoissa, mikä alentaa junalii-
37765:        tyä, jotta paikallisraideliikenne Tampe-      kenteen käyttäjämääriä. Lisäksi yli puolet radan
37766:        reen ja Oriveden välillä käynnistetään        varresta on tällä hetkellä asumatoota seutua.
37767:        viipymättä?                                      Länsi-Suomen lääninhallituksen mukaan
37768:                                                      Tampereen ja Oriveden väliset linja-autovuorot
37769: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mahdollistavat tällä hetkellä kohtuullisen hyvin
37770: ti seuraavaa:                                        työssäkäyntiin, opiskeluun, asiointiin ja vapaa-
37771: Tampereen seudun liikennejärjestelmätyön             aikaaukio liittyvän matkustamisen. Pääosa linja-
37772: TASE 201 O:n yhteydessä tehtiin selvitys raidelii-   autoliikenteestä hoidetaan asiakastulojen turvin.
37773: kenteen mahdollisuuksista osana koko seudun          Paikallisraideliikenteen aloittaminen todennä-
37774: liikennejärjestelmää. Selvityksen perusteella te-    köisesti merkitsisi sitä, että linja-autoyhteyksien
37775: hokkaan lähiliikenteen aloittaminen edellyttää,      kannattavuus heikkenisi ja liikenteen ostotarve
37776: että kunnat tehostaisivat asemien vaikutusalueen     kasvaisi, koska alueella ei lääninhallituksen mu-
37777: maankäyttöä siten, että asemapaikkojen kävely-       kaan kuitenkaan tultaisi toimeen ilman linja-au-
37778: etäisyydelle sijoittuva väestömäärä kasvaisi 10-     toja.
37779: 15 vuoden kuluessa 20 000-25 0000 hengelläja            Edellä mainitun perusteella liikenne- ja vies-
37780: samalla työpaikkojen kokonaislisäyksen tulisi        tintäministeriön näkemys on, että Tampereen ja
37781: olla 13 000-15 000 työpaikkaa. Väestömäärän          Oriveden välillä ei toistaiseksi ole edellytyksiä
37782: lisäys merkitsisi selvityksen mukaan käytännös-      paikallisraideliikenteen aloittamiselle. Matkus-
37783: sä sitä, että seudun lähivuosien koko asuntojen      tustarpeet on tarkoituksenmukaisinta tyydyttää
37784: uudisrakentaminen pitäisi keskittää rautatiease-     nykyisillä joukkoliikenneyhteyksillä ja nykyisiä
37785: mien tuntumaan. Tästä huolimatta liikenne vaati-     yhteyksiä kehittämällä.
37786: si yhteiskunnan tukea.
37787: 
37788: 
37789: 
37790: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
37791: 
37792:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
37793: 
37794: 
37795: 
37796: 
37797: 2
37798: Ministerns svar                                             KK 863/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas
37799: 
37800: 
37801: 
37802: 
37803: Tili riksdagens talman
37804: 
37805: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          Utvecklandet av det lokala järnvägstrafiksys-
37806: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   temet i Tammerforsregionen hörde inte tili de
37807: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik-      spetsprojekt som den ledningsgrupp som ansva-
37808: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs-     rade för trafiksystemarbetet har föreslagit. Be-
37809: mål SS 863/2000 rd:                                  träffande Orivesi framgår det av utredningen att
37810:                                                      utvidgandet av järnvägstrafiken tili Orivesi vore
37811:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         en dyr lösning med tanke på trafikkostnaderna.
37812:       for att omgående inleda loka! järnvägs-        Varken stationen i Orivesi eller Kangasala är be-
37813:       trafik mellan Tammeifors och Orivesi?          lägen i centrum av kommunen, vilket minskar
37814:                                                      mängden resenärer som anlitar tågtrafiken. Dess-
37815: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      utom är över hälften av områdena längs hanan för
37816: föra följande:                                       närvarande obebodda trakter.
37817: 1 samband med beredningen av TASE 2010, som              Enligt länsstyrelsen i Västra Finlands Iän finns
37818: är ett trafiksystemarbete för Tammerforsregio-       det för närvarande relativt goda möjligheter att
37819: nen, gjordes en utredning om järnvägstrafikens       pendla tili arbetet eller studierna eller att sköta
37820: möjligheter som en del av trafiksystemet för hela    resor som hänför sig tili skötseln av ärenden och
37821: regionen. Enligt utredningen är en förutsättning     fritidssysselsättning med bussturerna mellan
37822: för inledande av en fungerande närtrafik att kom-    Tammerfors och Orivesi. Merparten av busstrafi-
37823: munerna effektiverar markanvändningen på sta-        ken sköts med inkomsterna från passageraravgif-
37824: tionernas verkningsområden så att den folk-          tema. lnledandet av lokal järnvägstrafik skulle
37825: mängd som bor på gångavstånd från stationerna        sannolikt leda till en försämrad lönsamhet i fråga
37826: inom loppet av 10-15 år växer med 20 000 till        om bussförbindelserna och tili ett ökat behov av
37827: 25 000 personer och att antalet arbetsplatser        att köpa trafik, eftersom man enligt länsstyrelsen
37828: samtidigt ökar med totalt 13 000-15 000. En-         ändå inte klarar sig utan busstrafik på området.
37829: ligt utredningen skulle en ökning av invånaranta-       Med hänvisning tili vad som anförs ovan an-
37830: let i praktiken innebära att nybyggnaden av bo-      ser kommunikationsministeriet att det för närva-
37831: städer i regionen under de närmaste åren isin hel-   rande inte finns några förutsättningar för att inle-
37832: het koncentreras tili områdena kringjärnvägssta-     da lokal jämvägstrafik mellan Tammerfors och
37833: tionerna. Trots detta krävs det samhälleligt stöd    Orivesi. Det vore ändamålsenligast att resebeho-
37834: för trafiken.                                        ven tillgodoses med nuvarande kollektivtrafik-
37835:                                                      förbindelser och genom att utveckla de nuvaran-
37836:                                                      de förbindelserna.
37837: 
37838: 
37839: 
37840: Helsingfors den 5 december 2000
37841: 
37842:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
37843: 
37844: 
37845:                                                                                                        3
37846:                                                              KK 864/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
37847: 
37848: 
37849: 
37850: 
37851:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 864/2000 vp
37852: 
37853:                                               Ranskalaisen naudanlihan tuonti
37854: 
37855: 
37856: 
37857: 
37858: Eduskunnan puhemiehelle
37859: 
37860: Ns. hullun lehmän tauti on ollut muutamia vuo-         ikään kuin "pestään" suomalaiseksi harmaan ra-
37861:  sia vahvasti esillä lähinnä Englannissa esiin tul-    han tavoin, jolloin kuluttajat voivat joutua tietä-
37862: leiden ihmisten sairastumistenja niitä seurannei-      mättään ja hyvässä uskossa syömään myös rans-
37863: denjoukkoteurastusten sekä EU:n englantilaisel-        kalaista naudanlihaa. Tämän takia valtiovallan
37864: le naudanlihalle julistaman vientikiellon takia.       tulisikin ryhtyä tehostettuihin toimiin niin, että
37865: Tilanne lieneekin saatu Englannissa hallintaan ja      ranskalaisen naudanlihan tuonti Suomeen pystyt-
37866: vientikieltokin on purettu. Viimeisen vuoden ai-       täisiin aukottomasti estämään ja tarvittaessa saa-
37867: kana on vastaavaa ihmisille kuolemaan johtavan         taisiin nopeasti Ranska naudanlihan vientikiel-
37868: taudin aiheuttavaa tautia löydetty myös Ranskas-       toon Englannin tavoin.
37869: ta useita eri kertoja. Jostain syystä se ei ole kui-
37870: tenkaan johtanut vastaaviin toimiin ranskalaista       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37871: naudanlihaa kohtaan kuin aikoinaan englantilais-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37872: ta lihaa kohtaan.                                      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37873:     Koska EU:ssa vallitsee tavaran vapaan liikku-      vaksi seuraavan kysymyksen:
37874: misen periaate, on täysin mahdollista, että myös
37875: Suomessa myydään ranskalaista naudanlihaa,                   Kuinka hallitus aikoo huolehtia siitä,
37876: mikä puolestaan voi aiheuttaa hullun lehmän tau-             etteivät suomalaiset kuluttajat joudu
37877: din leviämisen maahamme. Tämä mahdollisuus                   tahtomattaan syomaan ranskalaista,
37878: olisi ainakin otettava vakavasti huomioon, sillä             mahdollisesti ns. hullun lehmän taudin
37879: alkuperämerkintäkäytäntöä tiedetään jatkuvasti               saastuttamaa naudanlihaa, kun tiede-
37880: kierrettävän lihan tuontia ja tukkukauppaa har-              tään, että alkuperämerkintäkäytäntöä
37881: joittavien yritysten toimesta. Ulkomaista lihaa              kierretään jatkuvasti lihan maahan-
37882:                                                              tuojien toimesta?
37883: 
37884: 
37885: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
37886: 
37887:     Raimo Vistbacka /ps
37888: 
37889: 
37890: 
37891: 
37892:                                                                                                  Versio 2.0
37893: KK 864/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                            Ministerin vastaus
37894: 
37895: 
37896: 
37897: 
37898: Eduskunnan puhemiehelle
37899: 
37900: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        met. Ranska on luvannut, että turvatoimet ulottu-
37901: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        vat myös maasta vietävään lihaan. Tullin tilasto-
37902: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         jen mukaan Ranskasta on tuotu tänä vuonna nau-
37903: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan         danlihaa Suomeen n. 4 500 kg.
37904: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              Toisista ED:n jäsenmaista tuotavia lihaeriä ja
37905: 864/2000 vp:                                          lihan alkuperämerkintöjä valvovat kunnan elin-
37906:                                                       tarvikevalvontaviranomaiset Epäilyksiä naudan-
37907:       Kuinka hallitus aikoo huolehtia siitä ett-      lihan alkuperän vaihtamisesta siten, että alun pe-
37908:        eivät suomalaiset kuluttajatjoudu tahat-       rin muualta Euroopasta tullut liha myytäisiin
37909:        tomasti syömään ranskalaista mahdolli-         eteenpäin suomalaisena, on esitetty toistuvasti.
37910:       sesti ns. hullun lehmän taudin saastutta-       Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos järjesti nau-
37911:        maa naudanlihaa, kun tiedetään, että al-       danlihan alkuperämerkintöjä koskevan valvonta-
37912:       kuperämerkintäkäytäntöä        kierretään       projektin syksyllä 1999. Projektin aikana kunnat
37913:       jatkuvasti lihan maahantuojien toimes-          valvoivat tehostetusti alkuperämerkintäsääntö-
37914:        ta?                                            jen noudattamista. Projektin yhteydessä ei saatu
37915:                                                       todisteita alkuperän muuttamisesta.
37916: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Projektin yhteydessä ilmeni, että kaikki maa-
37917: ti seuraavaa:                                         hantuojat eivät tehneet kunnan valvontaviran-
37918: BSE-taudin lisääntyminen Ranskassa koskee val-        omaisille lainsäädännön vaatimaa eräkohtaista
37919: taosin ennen vuotta 1996 syntyneitä eläimiä.          tuonti-ilmoitusta, mutta näihinkään tapauksiin ei
37920: Tautiin sairastuneita nautoja, jotka ovat synty-      todettu liittyvän lihan alkuperämerkinnän vää-
37921: neet sen jälkeen, kun yhteisö ryhtyi lukuisiin        rennöksiä. Maa- ja metsätalousministeriö ja
37922: suojatoimiin, on vain muutamia. Tapausten li-         Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ovat ryhtyneet
37923: sääntymisen taustalla on mitä ilmeisemmin BSE-        toimenpiteisiin toisista jäsenvaltioista tuotavien
37924: taudin tehostunut seuranta.                           elintarvikkeiden valvonnan toimivuuden varmis-
37925:     ED:n sisällä ja siten myös Suomessa BSE-tau-      tamiseksi. Lainsäädäntöä selkeytetäänja valvon-
37926: tiin suhtaudutaan erittäin vakavasti. 1.10.2000       taa tehostetaan projektein ja ohjeistusta paranta-
37927: alkaen on koko ED:n alueella ryhdytty poista-         malla.
37928: maan kaikista teurastettavista naudoista, lam-           Suomalaisella kuluttajalla on sekä ED-lain-
37929: paista ja vuohista ne kudokset, jotka voivat sisäl-   säädäntöön että kansallisiin säädöksiin perus-
37930: tää BSE-taudin aiheuttajia. Komission uusim-          tuen mahdollisuus saada tieto naudanlihan alku-
37931: man päätöksen mukaisesti testataan ED:ssa pika-       perästä. ED:ssa on syyskuun 2000 alusta tullut
37932: testeillä vuoden 2001 alusta kaikki hätäteuras-       voimaan uusi, kaikkia jäsenmaita velvoittava
37933: tukseen tulevat naudat ja lisäksi otanta itsestään    säädös naudanlihan alkuperän ilmoittamisesta.
37934: kuolleista naudoista. Heinäkuun alussa testausta      Tämä ED-säädös on sisällytetty kansalliseen
37935: laajennetaan yli 30 kuukauden ikäisiin nautoihin.     lainsäädäntöömme maa- ja metsätalousministe-
37936:    Ranska on lisäksi aloittanut ED-säädöksiä tiu-     riön asetukseen naudanlihan merkitsemisestä
37937: kemmat BSE:tä koskevat kansalliset turvatoi-          (786/2000). Säädöksen mukaan kaupan olevaan
37938: 
37939: 
37940: 2
37941: Ministerin vastaus                                          KK 864/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
37942: 
37943: 
37944: naudanlihaan on tehtävä merkinnät, joista käy         senlippu. Edelleen elintarvikelain (36l/1995)
37945: ilmi erä tunnus, teurastusmaa ja maa, jossa liha on   6 §:n harhaanjohtamiskieltoa sovelletaan siten,
37946: leikattu. Teurastamoilla, leikkaamoilla, tukku-       että myös ravintolassa tai suurkeittiössä asioival-
37947: liikkeillä ja vähittäiskaupoilla on oltava naudan-    la kuluttajalla on halutessaan oikeus saada tietää
37948: lihan alkuperän merkintäjärjestelmä, jonka toi-       lihan alkuperä.
37949: mivaltainen kansallinen viranomainen on hyväk-            Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
37950: synyt.                                                sekä suomalaiset viranomaiset että suomalainen
37951:    Kaikki kaupan pidettävä tuore ja pakastettu,       lihateollisuus ja kauppa ovat ryhtyneet toimiin
37952: leikattu tai j auhettu naudanliha on merkintävaati-   sen varmistamiseksi, että kuluttajalla on oikeus
37953: musten piirissä. Vaatimukset koskevat myös nau-       ja mahdollisuus saada riittävä tieto kaupan ole-
37954: danlihan osuutta sika-nautajauhelihassa. Merkin-      van naudanlihan alkuperästä.
37955: tävaatimukset eivät koske naudanlihasta tehtyjä           Yksipuoliset suojatoimet, kuten tuontikiellot
37956: tuotteita kuten marinoituja, maustettuja tai kyp-     ovat selkeästi yhteisön säädösten vastaisia. Vaik-
37957: sennettyjä naudanlihatuotteita eivätkä ravinto-       ka BSE-taudin esiintyminen ranskalaisessa nau-
37958: loissa tai suurkeittiöissä myytävää lihaa.            takarjassa on huolestuttavaa, on edelleen tarkoi-
37959:     Suomessa Elintarvikevirasto on omaksunut          tuksenmukaista, että mahdollisista suojatoimista
37960: käytännön, jonka mukaan merkintävelvoite kos-         sovitaan koko Euroopan yhteisön kesken. Suo-
37961: kee kuitenkin myös marinoitua lihaa. Lisäksi li-      malaiset viranomaiset seuraavat edelleen tarkas-
37962: havalmisteiden osalta maassamme on toiminnan-         ti tilanteen kehittymistä ja erityisesti ranskalais-
37963: harjoittajien kesken sovittu merkintä- ja valvon-     ten viranomaisten toimia sen varmistamiseksi,
37964: tajärjestelmästä, jossa tuotteille, joiden valmis-    että BSE-taudin saastuttamaa lihaa ei päädy ta-
37965: tukseen on käytetty todistettavasti vain suoma-       hallisesti tai edes vahingossa sisämarkkinoille.
37966: laista lihaa, myönnetään erityinen tunnus, jout-
37967: 
37968: 
37969: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
37970: 
37971:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37972: 
37973: 
37974: 
37975: 
37976:                                                                                                         3
37977: KK 864/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                                 Ministems svar
37978: 
37979: 
37980: 
37981: 
37982: Tili riksdagens talman
37983: 
37984: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        dessa skyddsåtgärder även gäller kött som expor-
37985: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     teras från landet. Enligt tullens statistik har Fin-
37986: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-        land i år importerat ca 4 500 kg nötkött från
37987: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga             Frankrike.
37988: spörsmål SS 864/2000 rd:                                  Övervakningen av köttpartier som importeras
37989:                                                        från andra EU-länder och av köttpartiemas ur-
37990:        Hur avser regeringen ombesörja att fin-         sprungsbeteckningar sköts av kommunens livs-
37991:        ländska konsumenter inte ofrivilligt            medelstillsynsmyndigheter. Upprepande har det
37992:        måste äta franskt nötkött som möjligen          förekommit misstankar om att nötköttets ur-
37993:        är besmittat med den s.k. galna ko-sju-         sprungsland förfalskas på så vis att kött som ur-
37994:        kan, då man vet att köttimportörerna            sprungligen kommit från ett annat land säljs vi-
37995:        fortgående försöker undvika praxis för          dare som finländskt kött. Anstalten för veterinär-
37996:         ursprungsbeteckning?                           medicin och livsmedel genomförde hösten 1999
37997:                                                        ett projekt för övervakning av ursprungsmärk-
37998: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ningar av nötkött. Under projektet effektivisera-
37999: föra följande:                                         de kommunema sin övervakning av att reglema
38000: Den ökade förekomsten av BSE i Frankrike har           för ursprungsbeteckning följs. Under den tid pro-
38001: till största del gällt djur födda innan 1996. Efter    jektet pågick fann man inga bevis på att ursprung
38002: det att gemenskapen tillgripit flera skyddsåtgär-      skulle ha ändrats.
38003: der har endast ett fåtal nötkreatur insjuknat i           I samband med projektet framkom dock att
38004: sjukdomen. Att fallen ökat beror uppenbarligen         alla importörer inte hade gjort den partispecifika
38005: på att övervakningen av sjukdomen effektivise-         produktanmälan till den kommunala övervak-
38006: rats.                                                  ningsmyndigheten som lagstiftningen kräver.
38007:     Inom EU och därmed även i Finland förhåller        Men inte heller i dessa fall kunde förfalskningar
38008: man sig mycket allvarligt till BSE. Från och med       av ursprungsmärkningar konstateras. Jord- och
38009: den 1 oktober 2000 har man inom hela Europeis-         skogsbruksministeriet och Anstalten för veteri-
38010: ka unionens område börjat avlägsna de vävnader         närmedicin och livsmedel har vidtagit åtgärder
38011: som kan innehålla ifrågavarande sjukdomsalstra-        för att säkra att kontrollen av och tillsynen över
38012: re från alla nötkreatur, får och getter som slaktas.   livsmedel från andra medlemsstater fungerar.
38013: Enligt kommissionens senaste beslut skall inom         Genom olika projekt och genom bättre anvis-
38014: EU från och med ingången av 2001 alla nötdjur          ningar görs lagstiftningen klarare och övervak-
38015: som förs till nödslakt testas med hjälp av snabb-      ningen effektivare.
38016: test och av djur som självdött skall det tas stick-       Finländska konsumenter har både enligt EG-
38017: prov. I början av juli utvidgas testningen att om-     rätten och utgående från de nationella författ-
38018: fatta nötkreatur äldre än 30 månader.                  ningarna rätt att få information om nötkötts ur-
38019:     Frankrike har utöver detta inlett nationella       sprung. Från och med september 2000 har en ny
38020: skyddsåtgärder som är stramare än de som all-          rättsakt som förpliktar alla medlemsländer att
38021: mänt tillämpas inom EU. Frankrike har lovat att        meddela ursprunget för nötkött trätt i kraft inom
38022: 
38023: 
38024: 4
38025: Ministems svar                                               KK 864/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
38026: 
38027: 
38028: EU. Denna EG-rättsakt har införlivats i den na-        av endast finskt nötkött beviljas en särskild
38029: tionella lagstiftningen genom jord- och skogs-         märkning, svanflaggan. Ytterligare tillämpas för-
38030: brukets förordning om märkning av nötkött              budet mot vilseledande uppgifter om livsmedel i
38031: (786/2000). Enligt förordningen skall nötkött          6 § livsmedelslagen (361/1995) så att konsu-
38032: som finns tili försäljning i butiker märkas. Av        menter även när de besöker restauranger och
38033: märkningen skall framgå partiidentifikation, land      storkök har rätt att få uppgifter om köttets ur-
38034: där djuret har slaktats och det land där det har       sprung, om de så önskar
38035: styckats. Slakteriema, styckningsanläggningar-            På basis av det som anförts ovan kan man kon-
38036: na, partihandlama och detaljhandlama skall ha          statera att såväl de finska myndighetema som den
38037: ett system för märkning av nötkött som godkänts        finska köttindustrin och kötthandeln har vidtagit
38038: av en behörig nationell myndighet.                     åtgärder för att garantera att konsumentema har
38039:    För allt fårskt och fruset, styckat eller malet     rätt och möjlighet att erhålla tillräcklig informa-
38040: nötkött som finns i en butik krävs märkning. Kra-      tion om ursprunget för det nötkött som finns i
38041: ven gäller även andelen nötkött i malet kött av        handeln.
38042: nöt och gris. Märkningskraven gäller dock inte            Ensidiga skyddsåtgärder, så som importför-
38043: produkter som framställts av nötkött så som ma-        bud, strider klart mot gemenskapens rättsakter.
38044: rinerade, kryddade eller tillredda produkter av        Fastän förekomsten av BSE hos nötboskap i
38045: nötkött och inte heller kött som säljs i restaurang-   Frankrike är oroande, är det fortfarande ända-
38046: er eller storkök.                                      målsenligt att beslut om eventuella skyddsåtgär-
38047:    1 Finland följer Livsmedelsverket en sådan          der fattas på gemenskapsnivå. De finländska
38048: praxis enligt viiken märkningsförpliktelser dock       myndighetema övervakar fortfarande noggrant
38049: gäller även marinerat kött. Dessutom har företa-       hur situationen utvecklas och framförallt vad de
38050: gama inom köttindustrin i Finland inbördes kom-        franska myndighetema gör för att garantera att
38051: mit överens om ett märknings- och kontrollsys-         BSE-besmittat kött inte avsiktligt eller ens oav-
38052: tem enligt vilket produkter som bevisligen består      siktligt kommer ut på den inre marknaden.
38053: 
38054: 
38055: Helsingfors den 30 november 2000
38056: 
38057:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38058: 
38059: 
38060: 
38061: 
38062:                                                                                                         5
38063:                                                               KK 865/2000 vp -      Leea Hiltunen /skl
38064: 
38065: 
38066: 
38067: 
38068:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 865/2000 vp
38069: 
38070:                                              Lapsiperheiden taloudellisen ja henkisen ase-
38071:                                              man tukeminen
38072: 
38073: 
38074: 
38075: 
38076: Eduskunnan puhemiehelle
38077: 
38078: Syntyneiden lasten määrä on laskenut Suomessa            Syntyvyyden lasku ei aina johdu vanhempien
38079: rajusti kuuden viime vuoden aikana. Vuoden            haluttomuudesta lapsimäärän lisäämiseen. Van-
38080: 1992 miltei 67 000 lapsen syntyvyys on laske-         hempien toiveet lasten lukumäärästä ovat erilai-
38081: massa tähän vuoteen noin l 0 000 lapsella. Tilas-     sissa selvityksissä olleet suuremmat kuin toteutu-
38082: tokeskuksen ennakkotietojen perusteella synty-        nut lapsiluku. Näiden selvitysten mukaan per-
38083: neiden määrä tänä vuonna saattaa alittaa jopa         heen talouteen liittyvät vaikeudet ja erityisesti
38084: vuoden 1973 tason- 56 800 syntynyttä vuodes-          asunto- ja muiden velkojen suuruus ovat rajoitta-
38085: sa- mikä oli alin koko 1900-luvulla.                  neet lasten hankintaa.
38086:    Tulevaisuudessa syntyneiden määrän arvel-             Perhepolitiikan linja vaikuttaa syntyvyyden
38087: laan edelleen vähenevän. Tilastokeskuksen väes-       heilahteluihin. Esimerkiksi 1970-luvun alussa
38088: töennusteessa arvioidaan syntyneiden määrän           syntyvyys laski pohjalukemiin, kun lapsilisien ja
38089: laskevan noin 50 OOO:een vuoteen 2030 mennes-         muiden perhetuki en ostovoima aleni. Lapsilisien
38090: sä, jos tämän hetken keskimääräinen lapsiluku         korotus, verotuksen muutokset ja äitiysloman pi-
38091: perhettä kohti pysyy samana.                          dentäminen käänsivät taas syntyvyyden nousuun.
38092:    Tällä on vaikutuksia mm. työikäisten määrän           Tukien ohella myös yhteiskunnan ilmapiiri
38093: kehittymiseen tulevaisuudessa. Suomessa työ-          vaikuttaa syntyvyyteen. Pelon, uhkailunja panii-
38094: ikäisten eli 15-64-vuotiaiden määrän arvioi-          kin ilmapiiri ja yhteisvastuun heikkeneminen ai-
38095: daan vähenevän vuoteen 2030 mennessä yli              heuttavat tunteen, että lapsia ei uskalleta hank-
38096: 380 000 henkilöllä ja heidän väestöosuutensa su-      kia. Syntyvyysluvut olisivat kuitenkin nykyistä-
38097: pistuu vajaasta 67 prosentista alle 60 prosenttiin.   kin paljon alhaisemmat, jos yhteiskunta ei tukisi
38098: Tälläkin hetkellä työvoima on vanhempaa kuin          edes nykyisen kaltaisesti lapsiperheitä.
38099: koskaan aikaisemmin, koska suurimmat ikäluo-             Perhepolitiikkaa painotettiin erityisesti viime
38100: kat ovat ikäakselilla 50 ikävuoden kahden puo-        vuoden eduskuntavaaleissa. Lapsiperheiden ase-
38101: len.                                                  ma nostettiin myös hallitusohjelmaan, jossa ko-
38102:     Samanaikaisesti, kun työikäisten määrä vähe-      rostetaan vastuullisen vanhemmuudenja turvalli-
38103: nee merkittävästi, 65 vuotta täyttäneiden määrä       sen kasvuympäristön edellytysten mahdollista-
38104: kasvaa seuraavien 30-35 vuoden aikana run-            mista sekä kasvua tasapuoliseen aikuisuuteen.
38105:  saalla puolella miljoonalla eli 75 prosenttia ny-    Lapsiystävällisellä perhepolitiikalla on suuri
38106:  kytasosta. Kun alle 15-vuotiaiden lasten määrä       merkitys lapsiperheiden hyvinvoinoille ja sitä
38107:  nykyisen suuntauksen mukaan samanaikaisesti          kautta perheiden lasten hankintapäätöksille. Las-
38108:  vähenee, työikäisen väestön määrä ei kasva niin      ten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin turvaa-
38109:  nopeasti kuin eläkeläisten määrä.                    minen on itsessään arvokas tavoite. Etenkin pien-
38110:                                                       ten lasten vanhemmat tarvitsevat lisää taloudel-
38111: 
38112:                                                                                                Versio 2.0
38113: KK 865/2000 vp -      Leea Hiltunen /skl
38114: 
38115: 
38116: lista pelivaraa, jotta aikaa ja voimia jää myös       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38117: vanhemmuuteen. Olisi lyhytnäköistä uuvuttaa           jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38118: heidät ja jättää ikäviä muistoja vanhemmuudesta.      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38119:    Lapsiperheisiin investoimiseen on varaa ja se      vaksi seuraavan kysymyksen:
38120: on kannattavaa sekä inhimillisestä että taloudel-
38121: lisesta näkökulmasta. Uuden näkökulman lapsis-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
38122: ta käytyyn, tavallisesti kustannuslähtöiseen kes-           tyä helpottaakseen lapsiperheiden ta-
38123: kusteluun saa kiinnittämällä huomion lapsiper-              loudellista ja henkistä asemaa ja tu-
38124: heiden vaikutukseen tulevaan bruttokansantuot-              keakseen siten lapsiystävällisellä perhe-
38125: teeseen. Lapsen elämäntyön BKT -tuotto on las-              politiikalla syntyvyyden lisääntymistä
38126: kennallisesti noin 18,6 Mmk (Suhdannekatsaus                Suomessa?
38127: 111999). Sillä maksetaan tuleva eläke- ja sosiaali-
38128: turva.
38129: 
38130: 
38131: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
38132: 
38133:     Leea Hiltunen /skl
38134: 
38135: 
38136: 
38137: 
38138: 2
38139: Ministerin vastaus                                             KK 865/2000 vp -      Leea Hiltunen /skl
38140: 
38141: 
38142: 
38143: 
38144: Eduskunnan puhemiehelle
38145: 
38146: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          muodostuu ensisijaisesti lapsilisistä, vanhem-
38147: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      painpäivärahoista, pienten lasten hoidon tuesta
38148: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          sekä lapsiperheille kohdeutuvasta asumistuesta.
38149: vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltusen /skl        Palvelujärjestelmässä suurin tehtäväalue on las-
38150: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                ten päivähoitopalvelut. Vuonna 1999 edellä mai-
38151: 865/2000 vp:                                           nittujen perhepoliittisten tukijärjestelmien kaut-
38152:                                                        ta lapsiperheille ohjautui noin 22,8 miljardia
38153:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       markkaa.
38154:        tyä    helpottaakseen    lapsiperheiden            Maahamme syntyy vuosittain tällä hetkellä
38155:        taloudellista ja henkistä asemaa ja             noin 57 000 lasta. Syntyvien lasten määrä on vä-
38156:        tukeakseen siten lapsiystävällisellä            hentynyt 90-luvun alun jälkeen ja syntyvät ikä-
38157:        perhepolitiikalla syntyvyyden lisään-           luokat ovat edelleen pienenemässä. Tilastokes-
38158:        tymistä Suomessa?                               kus on arvioinut syntyvyyden alenevan siten, että
38159:                                                        vuoteen 2030 mennessä syntyvien lasten määrä
38160: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          laskee alle 50 000. Synnyttävien naisten ikä on
38161: ti seuraavaa:                                          jatkuvasti noussut ja se on tällä hetkellä keski-
38162: Suomalaisen perhepolitiikan tavoitteena on luo-        määrin 30 vuotta. Syntyvän lapsen isän ikä on
38163: da lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvata      keskimäärin 32 vuotta. Samalla perherakentees-
38164: vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuu-       sa on tapahtunut myös muita muutoksia. Perheen
38165: det synnyttää ja kasvattaa lapsia. Perhepolitiik-      hankkiessa lapsia on todennäköistä, että lapsia on
38166: kaan kuuluu sekä perheiden psykososiaalisen hy-        useampi kuin yksi. Tällä hetkellä syntyvä lapsi
38167: vinvoinnin että taloudellisen toimeentulon tur-        kasvaa todennäköisimmin lapsuusaikansa per-
38168: vaaminen.                                              heessä, jossa on keskimäärin kolme lasta. Hedel-
38169:     Suomalainen perhepolitiikka on siten selkeäs-      mällisyysluku ei ole kuitenkaan noussut, koska
38170: ti painottunut lasten ja perheiden hyvinvoinnin        lapsettomien naisten määrä on lisääntynyt. Syn-
38171: turvaamiseen. Samalla se pyrkii luomaan van-           tyvyyden laskuun vaikuttaa nyt myös hedelmälli-
38172: hemmille mahdollisuuden pitkäjänteiseen per-           syysiässä olevien naisten ikäluokkien pienuus.
38173: heen tulevaisuuden suunnitteluun, johon sisältyy       Joka kymmenes lapsi jää perheensä ainoaksi. Sa-
38174: myös suunnitelmallinen perhekoon määräytymi-           moin lapsista yhä useampi syntyy avoperheisiin
38175: nen. Vaikka syntyvyyden alenemisesta ollaan            tai yksinhuoltajaperheisiin. Avioeron lapsuusai-
38176: huolissaan, niin suomalaisella perhepolitiikalla       kanaan kokee kaksi viidestä lapsesta.
38177: ei ole kuitenkaan ollut suoria väestöpoliittisia ta-      Yhteiskunnan perhepoliittisten tukien ja las-
38178: voitteita, kuten esimerkiksi kysymyksessä mai-         ten syntyvyyden välillä ei ole pystytty osoitta-
38179: nittu lasten syntyvyyden lisääntyminen.                maan mitään suoraa korrelaatiota. Tutkimusten
38180:     Perhepoliittiset toimenpiteet muodostuvat          mukaan näyttäisi siltä, että jotkut lapsitukea li-
38181: kahdesta pääalueesta, perheiden taloudellisesta        säävät uudistukset ja muutokset voivat sykäykse-
38182: tukemisesta sekä lapsen hoitoon ja kasvatukseen        nä nostaa syntyvyyttä, mutta se laskee melko no-
38183: liittyvistä tukipalveluista. Taloudellinen tuki
38184: 
38185:                                                                                                        3
38186: KK 865/2000 vp -      Leea Hiltunen /skl                                              Ministerin vastaus
38187: 
38188: 
38189: peasti aikaisemmalle tasolle, vaikka tuet säilyvät     Asetetun tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali- ja
38190: ennallaan.                                             terveysministeriössä on menossa useita selvityk-
38191:    Lapsiperheiden kannalta on oleellista, että         siä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Nii-
38192: heille taataan tuki- ja palvelujärjestelmä, jonka      den avulla pyritään mm. turvamaan monipuoli-
38193: vaikutus on ennustettavissa mahdollisimman hy-         set vaihtoehdot lasten hoidon järjestämisessä, es-
38194: vin pitkällä aikajänteellä. Perheiden tulee voida      tetään lasten ja nuorten syrjäytymiskehitystä,
38195: suunnitella perheestä huolehtimisen edellytykset       monipuolistetaan perhekasvatusta ja muita las-
38196: useamman vuoden aikaperspektiivillä.                   tenkasvua ja kehitystä edistäviä palveluja sekä
38197:    Hallitus on painottanut hallitusohjelmassaan        lastensuojelun tukitoimia, kiinnitetään erityistä
38198: lapsiperheiden elinolosuhteista huolehtimisen          huomiota lasten ja nuorten alkoholin ja muiden
38199: tärkeyttä. Hallitus edistää sellaisia olosuhteita ja   päihteiden käyttöön, vahvistetaan lasten psykiat-
38200: eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jolla tuetaan     rista tutkimusta ja hoitoa sekä tuetaan eri tavoin
38201: vastuullista vanhemmuutta, turvallista kasvuym-        vanhemmuuden vahvistumista niin kotona kuin
38202: päristöä ja kasvua tasapainoiseen aikuisuuteen.        työelämässäkin.
38203: 
38204: 
38205: 
38206: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000
38207: 
38208:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
38209: 
38210: 
38211: 
38212: 
38213: 4
38214: Ministerns svar                                                 KK 865/2000 vp -      Leea Hiltunen /skl
38215: 
38216: 
38217: 
38218: 
38219: Tili riksdagens talman
38220: 
38221: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        vicesystemet är dagvården för bam. Via de ovan
38222: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     nämnda stödsystemen kanaliserades ca 22 8 mil-
38223: rådet översänt följande av riksdagsledamot Leea        jarder mark tili bamfamiljema 1999.           '
38224: Hiltunen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål            För närvarande uppgår den årliga nativiteten i
38225: SS 865/2000 rd:                                        Finland tili ca 57 000 bam. Antalet födda har
38226:                                                        minskat sedan början av 90-talet och årsklasser-
38227:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           na minskar fortsättningsvis. Statistikcentralen
38228:       för att underlätta barrifamiljernas eko-         har beräknat att nativiteten kommer att minska så
38229:       nomiska ställning och andliga välbefln-          att antalet födda kommer att sjunka under 50 000
38230:       nande och på så sätt genom en barnvän-           senast 2030. Kvinnoma som föder blir allt äldre
38231:       ligfamiljepolitik stöda en ökning av na-         och för närvarande är deras medelålder 30 år.
38232:       tiviteten i Finland?                             Pappomas medelålder är 32 år. Samtidigt har det
38233:                                                        också skett andra förändringar av familjens
38234: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        struktur. När familjen skaffar bam, är det troligt
38235: föra följande:                                         att familjen har fler än ett barn. Ett bam som föds
38236: Målet för familjepolitiken i Finland är att skapa      i dag växer upp i en familj som med största san-
38237: en trygg uppväxtmiljö för barnen och att trygga        nolikhet har i genomsnitt tre bam. Fertiliteten har
38238: föräldrarnas materiella och andliga möjligheter        dock inte stigit, eftersom antalet bamlösa kvin-
38239: att föda och fostra barn. Tili familjepolitiken hör    nor har ökat. Nativiteten påverkas också av att ål-
38240: både familjernas psykosociala välfård och tryg-        dersklassema med kvinnor i fertil ålder är små.
38241: gande av den ekonomiska utkomsten.                     Vart tionde bam blir familjens enda bam. Allt
38242:    Familjepolitiken i Finland har alltså klart kon-    fler bam föds också i samboförhållanden eller i
38243: centrerat sig tili tryggandet av barnens och famil-    familjer med bara en förälder. Vart femte bam är
38244: jernas välfård. Samtidigt försöker den skapa en        med om att deras föräldrar skiljer sig innan bar-
38245: möjlighet för föräldrarna att planera familjens        nen blir myndiga.
38246: framtid på lång sikt, vilket också omfattar plane-        Man har inte kunnat påvisa något direkt sam-
38247: ring av familjens storlek. Ä ven om man oroar sig      band mellan samhällets familjepolitiska stöd och
38248: över att nativiteten sjunker, har familjepolitiken i   nativiteten. Enligt de undersökningar som gjorts
38249: Finland inte haft några direkta befolkningspoli-       ser det ut som om en del reformer och ändringar
38250: tiska mål, t.ex. sådana som den i spörsmålet           som ökar stöden tili barn kan bli en impuls som
38251: nämnda ökningen av nativiteten.                        höjer nativiteten tillfålligt, men den sjunker gan-
38252:    De familjepolitiska åtgärderna bildar två hu-       ska snart igen tili sin tidigare nivå, trots att stö-
38253: vudområden, ekonomiskt stöd tili familjema             den inte förändras.
38254: samt stödtjänster i samband med vården av bar-            Ur bamfamiljemas synpunkt är det väsentligt
38255: nen och bamuppfostran. Det ekonomiska stödet           att de garanteras ett stöd- och servicesystem, vars
38256: består i huvudsak av bambidrag, föräldrapen-           verkan kan förutses på så lång sikt som möjligt.
38257: ning, vårdbidrag för bam samt bostadsbidrag tili       Familjema måste kunna planera med flera års
38258: barnfamiljer. Ett stort uppdragsområde inom ser-       perspektiv för familjens försörjning.
38259: 
38260: 
38261:                                                                                                           5
38262: KK 865/2000 vp -      Leea Hiltunen /skl                                                 Ministems svar
38263: 
38264: 
38265:     Regeringen har i sitt regeringsprogram beto-       sidiga altemativ när det gäller vården av bam,
38266: nat vikten av att sörja för bamfamiljemas förhål-      hindra att bam och ungdomar marginaliseras,
38267: landen. Regeringen främjar sådana åtgärder och         skapa ett mångsidigare utbud av tjänster som
38268: samarbetsformer mellan olika aktörer som stö-          främjar familjefostran och andra aspekter av fost-
38269: der ett ansvarsfullt föräldraskap, en trygg upp-       ran och utveckling samt stödåtgärder inom bam-
38270: växtmiljö och bams och ungdomars utveckling            skyddet, fåsta särskild uppmärksamhet vid bams
38271: till harmoniska vuxna. För att uppnå det uppställ-     och ungdomars alkohol- och rusmedelsbruk, för-
38272: da målet har social- och hälsovårdsministeriet för     bättra psykiatriska undersökningsmetoder och
38273: närvarande flera utredningar och forsknings- och       den psykiatrisk vården av bam, samt på olika sätt
38274: utvecklingsprojekt. Med de olika projektens            stöda föräldramas roll både i hemmet och i ar-
38275: hjälp vill man bl.a. säkerställa att det finns mång-   betslivet.
38276: 
38277: 
38278: Helsinfrors den 1 december 2000
38279: 
38280:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
38281: 
38282: 
38283: 
38284: 
38285: 6
38286:                                                              KK 866/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
38287: 
38288: 
38289: 
38290: 
38291:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 866/2000 vp
38292: 
38293:                                               Asumisen osuus kulutusmenoista ja kehitys
38294:                                               Suomessa
38295: 
38296: 
38297: 
38298: 
38299: Eduskunnan puhemiehelle
38300: 
38301: Asumiskulujen osuus suomalaisten kuluttajien           näkee myös siinä, että ns. ammatissa toimimatto-
38302: menoista on kasvanut koko 1990-luvun ajan toi-         mien kulutus yksipuolistui selvästi ja jatkuvasti
38303: sin kuin muiden menojen, jotka tuskin vieläkään        kasvava osa menoista kului välttämättömiin tar-
38304: yltävät vuoden 1990 lamaa edeltäneelle tasolle.        peisiin, kuten ruokaan ja asumiseen. Ammatissa
38305: Lisäksi väestöryhmien väliset erot ovat kasva-         toimivien kohdalla vastaavaa kehitystä ei ollut,
38306: neet. Nämä tiedot käyvät selville Tilastokeskuk-       vaikka asumismenot kasvoivatkin, sillä vastaa-
38307: sen hiljattain julkaisemasta kulutusmenojen ke-        vasti elintarvikkeiden meno-osuus pieneni.
38308: hitystä vuosina 1990-1998 koskeneesta selvi-              Huomattakoon vielä, että Suomessa asumi-
38309: tyksestä.                                              seen kuluu eurooppalaisittainkin prosentuaali-
38310:    Samassa selvityksessä todetaan, että asumi-         sesti tarkasteltuna menoista erittäin suuri osa.
38311: seen kului vuonna 1998 lähes kolmannes kaikis-         Näin siitä huolimatta, että maamme on harvaan
38312: ta kulutusmenoista, kun vastaava osuus vuonna          asuttu, eikä kaikkia kustannuksia voida selittää
38313:  1990 oli huomattavasti pienempi eli noin 20 %.        kaupunkiasumisen korkeilla kustannuksilla, ku-
38314: Ero muiden kulutusmenojen kehitykseen on mer-          ten on laita monissa muissa ED-maissa, joissa
38315: kittävä, sillä lama alensi niitä noin 10 prosentilla   kuitenkin asumisen osuus kokonaiskulutusme-
38316: ja vielä vuonna 1998 ne jäivät siis alle vuoden        noista on Suomea alhaisempi.
38317:  1990 tason rahan arvon muutokset huomioon ot-
38318: taen. Ryhmittäin tarkasteltuna vain elintarvike-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38319: menot, tietoliikennemenot ja asumismenot olivat        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38320: kotitaloutta kohden reaalisesti suuremmat vuon-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38321: na 1998 kuin vuonna 1990. Asumismenojen kas-           vaksi seuraavan kysymyksen:
38322: vu oli kuitenkin aivan omaa luokkaansa.
38323:    Samaisen selvityksen mukaan lama kavensi                  Onko hallitus tietoinen siitä, että Suo-
38324: väestöryhmien välisiä kulutuseroja, mutta viime              messa on asumismenojen osuus Tilasto-
38325: vuosina taloudellisen noususuhdanteen alettua ne             keskuksen selvityksen mukaan kasvanut
38326: ovat kääntyneet jälleen kasvuun. Kaikkein hei-               vuodesta 1990 vuoteen 1998 noin 20
38327: kointa kehitys on ollut työttömillä ja opiskelijoil-         prosentista peräti lähes 30 prosenttiin ja
38328: la, joiden reaaliset kulutusmenot olivat vuonna              on näin EU-maiden huipputasoa ja että
38329:  1998 merkittävästi alemmat kuin vuonna 1990.                asumismenojen osuuden kasvu on kaik-
38330: Muilla väestöryhmillä tilanne pysyi tarkastelu-              kein kipeimmin kohdistunut työmarkki-
38331: jaksolla vähintäänkin ennallaan tai parani. Väes-            noiden ulkopuolella oleviin eli työttö-
38332: töryhmien välisen kulutuksen kehittymisen eron               miin ja opiskelijoihin sekä
38333: 
38334: 
38335:                                                                                                 Versio 2.0
38336: KK 866/2000 vp -   Raimo Vistbacka /ps
38337: 
38338: 
38339: 
38340:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä asu-   asemassa   olevien   kansalaisryhmien
38341:       mismenojen kohtuullistamiseksi ainakin     osalta?
38342:       kaikkien heikoimmassa taloudellisessa
38343: 
38344: 
38345: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
38346: 
38347:     Raimo Vistbacka /ps
38348: 
38349: 
38350: 
38351: 
38352: 2
38353: Ministerin vastaus                                        KK 866/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
38354: 
38355: 
38356: 
38357: 
38358: Eduskunnan puhemiehelle
38359: 
38360: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           Tutkimuksessa käytetty asumispalvelumeno-
38361: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    käsite on sikäli harhaanjohtava, että omistus-
38362: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        asuntojen asumismenot määräytyvät tutkimuk-
38363: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan        sessa laskennallisesti vastaavanlaisen vuokra-
38364: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          asunnon vuokra-arvon perusteella, eivätkä ku-
38365: 866/2000 vp:                                         vaa todellista markkamääräistä rasitetta kotita-
38366:                                                      loudelle. Tutkimuksessa ei siis mitata asumisme-
38367:       Onko hallitus tietoinen siitä, että Suo-       noja vaan asumiskulutuksen määrää. Vuokra-
38368:       messa on asumismenojen osuus Tilasto-          asunnoissa asuville asumiskulutuksen määrä ja
38369:       keskuksen selvityksen mukaan kasvanut          asumismenot ovat yhtä suuria, sen sijaan omis-
38370:       vuodesta 1990 vuoteen 1998 noin 20             tusasunnoissa näin ei ole. Suomalaisista kaksi
38371:       prosentista peräti lähes 30 prosenttiin ja     kolmasosaa asuu omistusasunnossa, joten tutki-
38372:       on näin EU maiden huipputasoa ja että          muksen kaikkia kotitalouksia koskeviin asumis-
38373:       asumismenojen osuuden kasvu on kaik-           palvelumenojen osuuksiin kulutusmenoista pitää
38374:       kein kipeimmin kohdistunut työmarkki-          suhtautua suurella varauksella. Tilastokeskuk-
38375:       noiden ulkopuolella oleviin eli työttö-        sen tutkimuksessa asia todetaan eläkeläisten asu-
38376:       miin ja opiskelijoihin                         mispalvelumenojen tarkastelun yhteydessä seu-
38377:                                                      raavasti:
38378:       sekä mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä          "Eläkeläisten suuret asumismenot johtuvat
38379:       asumismenojen kohtuullistamiseksi ai-          osittain asumismenojen laskemistavasta tutki-
38380:       nakin kaikkein heikoimmassa taloudel-          muksessa. Eläkeläiset asuvat keskimääräistä tila-
38381:       lisessa asemassa olevien kansalaisryh-         vammin ja vuokra-asuminen on harvinaisempaa
38382:       mien osalta?                                   kuin muilla ryhmillä. Laskennalliset asumisme-
38383: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        not, jotka määräytyvät vuokrien perusteella, ei-
38384:                                                      vät kuvaa eläkeläisten todellista markkamääräis-
38385: ti seuraavaa:
38386:                                                      tä rasitetta. Sen sijaan esimerkiksi muilla amma-
38387: Tilastokeskuksen tuoreessa julkaisussa "Kotita-      tissa toimimattomilla, joilla vuokra-asuminen on
38388: louksien kulutusmenojen muutokset 1990-luvul-        yleisempää, asumismenot kuvaavat paremmin to-
38389: la" on kulutustutkimuksen pohjalta selvitetty eri-   dellista rasitusta."
38390: laisten kotitalouksien kulutuksen rakenteen muu-        Tutkimuksen tulosten tulkinnan kannalta on
38391: toksia vuodesta 1990 vuoteen 1998. Tutkimuk-         ongelmallista, että korkea asumiskulutuksen taso
38392: sessa tarkastellusta yhdestätoista kulutusmeno-      on sinänsä myönteinen asia, sen sijaan korkea to-
38393: ryhmästä ainoastaan menot elintarvikkeisiin,         dellisten asumismenojen taso on ongelma eten-
38394: tietoliikenteeseen sekä asumiseen ja energiaan       kin pienituloisille.
38395: kasvoivat reaalisesti. Tutkimuksen mukaan               Käynnissä olevassa pohjoismaisessa tutki-
38396: kotitalouksien asumis- ja energiapalvelumeno-        muksessa on verrattu Suomen ja Ruotsin kotita-
38397: jen osuus kotitalouksien kulutusmenoista nousi       louksien todellisia markkamääräisiä asumisme-
38398: 22 prosentista 27 prosenttiin.                       noja käytettävissä olevista tuloista. Asumisme-
38399: 
38400: 
38401:                                                                                                     3
38402: KK 866/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                            Ministerin vastaus
38403: 
38404: 
38405: not sisältävät tutkimuksessa kaikki kotitaloutta          Samalla asumispalvelumenojen osuus työttö-
38406: rasittavat asumisesta syntyvät rahamääräiset me-      mien, opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimi-
38407: not, kuten vuokran, hoitomenot, sekä asuntolai-       mattomien kulutusmenoista on noussut 23 pro-
38408: nan korot ja lyhennykset. Vastaavasti asumisme-        sentista 31 prosenttiin. Valtaosa yksin asuvista
38409: noista vähennetään asumisen tuet: asumistuki          työttömistä sekä valtaosa opiskelijakotitalouk-
38410:  sekä korkojen verovähennystuki. Suomessa asu-         sista asuu vuokra-asunnoissa. Sen sijaan valta-
38411: mismeno-osuus käytettävissä olevista tuloista         osa kahden aikuisen kotitalouksista, joissa toi-
38412: vuonna 1996 oli 18,8 prosenttia eli keskimäärin       nen tai molemmat ovat työttömiä, asuu omistus-
38413: alle viidesosa käytettävissä olevista tuloista käy-   asunnossa. Kuten edellä todettiin asumispalvelu-
38414: tettiin asumiseen. Ruotsissa keskimääräinen asu-      meno-käsite ei kuvaa omistusasunnossa asuvien
38415: mismeno-osuus vuonna 1997 oli 23,8 prosenttia         todellisia asumismenoja, joten asumispalvelume-
38416: eli viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suo-       nojen osuus kulutuksesta ei kuvaa asumismeno-
38417: messa. Myös asumismeno-osuuksien hajonta              jen kehitystä oikein myöskään työttömien ja
38418: Suomessa oli selvästi Ruotsia pienempi. Ruotsis-      opiskelijoiden osalta.
38419: sa pienituloisimman kvintiilin asumismeno-                Pienituloisten kotitalouksien asumismenojen
38420: osuus oli keskimäärin 38,2 prosenttia, kun Suo-       kehitystä voidaan tarkastella hieman toisesta nä-
38421: messa vastaava luku oli 22,9 prosenttia. Osal-        kökulmasta Kansaneläkelaitoksen julkaisemien
38422: taan Suomen ja Ruotsin eroja selittää se, että        asumistukitilastojen perusteella. Kansaneläkelai-
38423: Ruotsissa asutaan väljemmin kuin Suomessa.            toksen tilastoissa asumismenot suhteutetaan
38424: Muissa maissa ei todellisia asumismenoja ole          bruttotuloihin, ei siis kulutukseen. Vuokra-asun-
38425: vastaavalla tavalla tutkittu.                         noissa asuvien yleistä asumistukea saavien koti-
38426:     Saman pohjoismaisen tutkimuksen mukaan to-        talouksien asumismenojen osuus bruttotuloista
38427: delliset asumismenot käytettävissä olevista tu-       asumistuen jälkeen on noussut vuoden 1990 ta-
38428: loista olivat Suomessa vuonna 1990 keskimäärin        sosta eli 15, 1 prosentista 26,4 prosenttiin vuonna
38429:  15,6 prosenttia, joten asumismenojen osuus tu-        1999. Nousua selittää osaltaan yksinäisten tuen-
38430: loista on laman aikana noussut. Asumismeno-           saajien määrän kasvu, joka nostaa kotitaloutta
38431: osuuden nousu on johtunut käytettävissä olevien       kohden laskettuja asumismeno-osuuksia.
38432: tulojen laskusta sekä vuokratason noususta.               Asumistuella on ollut 1990-luvulla avainrooli
38433:    Voimakkaimmin nämä muutokset ovat koh-             siinä, että työttömäksi jääneet ovat voineet jat-
38434: distuneet työttömiin ja opiskelijoihin, jotka asu-    kaa asumista asunnossaan. Tämäjohtuu siitä, että
38435: vat muuta väestöä useammin vuokra-asunnossa.          asumistuki määräytyy kotitalouksien tuen tar-
38436: Käytettävissä olevien tulojen lasku näkyy siinä,      peen mukaan toisin kuin työttömyysturva. Asu-
38437: että työttömien, opiskelijoiden ja muiden amma-       mistukea myönnettäessä perhekoolla ja todelli-
38438: tissa toimimattomien (ei sisällä eläkeläisiä) kulu-   silla asumismenoilla on merkittävä vaikutus
38439: tusmenot kulutusyksikköä kohden olivat tilasto-       myönnettävään tukeen. Todellisten asumismeno-
38440: keskuksen edellä mainitun tutkimuksen mukaan          jen huomioon ottaminen asumistuessa mahdollis-
38441: vuonna 1998 reaalisesti noin 10 000 markkaa           taa asumismenoerojen tasoittamisen sekä paikka-
38442: pienemmät vuodessa kuin vuonna 1990. Työttö-          kunnan sisällä että eri paikkakuntien välillä. Asu-
38443: mien ja opiskelijoiden reaalisten kulutusmeno-        mistuen vaikutusta asumismenojen alentajana
38444: jen lasku on ollut muihin kotitalouksiin nähden       kuvaa hyvin se, että vuonna 1999 vuokra-asun-
38445: huomattava ja on siten heikentänyt näiden kotita-     noissa asuvien yleistä asumistukea saavien koti-
38446: louksien suhteellista asemaa muihin kotitalouk-       talouksien asumismenojen osuus bruttotuloista
38447: siin verrattuna. Vuosi 1990 oli tosin kulutuksen      ennen asumistukea oli 55,6 prosenttia ja asumis-
38448: osalta poikkeuksellisen hyvä vuosi ja kulutusme-      tuen jälkeen 26,4 prosenttia. Vuonna 1999 ylei-
38449: not olivat kaikkien kotitalouksien osalta kulutus-    sestä asumistuesta 1,3 miljardia markkaa eli 55
38450: yksikköä kohden laskettuna reaalisesti alemmat        prosenttia on kohdistunut työttömille kotitalouk-
38451: vuonna 1998 kuin vuonna 1990.                         sille.
38452: 
38453: 
38454: 4
38455: Ministerin vastaus                                           KK 866/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
38456: 
38457: 
38458:    Opiskelijoiden asumisen tukijärjestelmä uu-         sesh Ja valtiontaloudellisesti nykyistä tehok-
38459: distettiin keväällä 2000 siten, että suurella osalla   kaammaksi ja varmistetaan tuen siirtyminen
38460: opiskelijoita asumislisän tukiprosentti nousi.         asukkaalle ottamalla vuokranmäärityksessä käyt-
38461: Asumislisän enimmäismäärä kuukaudessa on ny-           töön arava-asuntojen vuokranmäärityksessä käy-
38462: kyisin 1 020 markkaa, kun se ennen uudistusta          tössä oleva omakustannusperiaate. Tähän liitty-
38463: oli 854 markkaa.                                       vä hallituksen esitys on annettu eduskunnalle
38464:    Hallitus hyväksyi kesäkuussa asuntopoliitti-        marraskuun alussa.
38465: sen strategian, jonka tarkoituksena on luoda edel-        Asuntopoliittisen strategian mukaisesti ympä-
38466: lytykset hyvälle, kohtuuhintaiselle asumiselle.        ristöministeriössä on käynnistetty valmistelutyö,
38467:    Asuntopoliittisen strategian mukaisesti ryhdy-      jonka tavoitteena on selvittää keinot ja mahdolli-
38468: tään toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan lisätä     suudet asumistuessa hyväksyttävän vuokratason
38469: tuotettavien asuntojen ja tässä yhteydessä erityi-     korottamiseksi.
38470: sesti kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeus-           Marraskuussa ympäristöministeriön asettama
38471: asuntojen määrää nykytasostaan pääkaupunki-            työryhmä on aloittanut asumistuen, muiden so-
38472: seudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Myös opis-        siaalietuuksien sekä verotuksen yhteensovittami-
38473: kelija-asuntotuotanto turvataan. Tämä edellyttää       seen liittyvän selvitystyön, jonka tavoitteena on
38474: tarvittaessa uusia toimenpiteitä, joilla lisätään      se, että tulonsiirtojen, verotuksen ja tulosidon-
38475: asuntorakentamiseen käytettävissä olevan raken-        naisten maksujen yhteisvaikutus olisi työhön
38476: nuskelpoisen maan tarjontaa, joilla varmistetaan       kannustava. Tässä yhteydessä selvitetään myös,
38477: rakennusalan tuotantoresurssien riittävyys ja          miten asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovi-
38478: joilla hillitään tonttihintojen ja rakennuskustan-     tusta voitaisiin jatkaa parantamalla hallitusohjel-
38479: nusten nousua.                                         man mukaisesti erityisesti lapsiperheiden ase-
38480:    Asuntopoliittisen strategian mukaisesti kehi-       maa. Asumistukea kehitetään siten, että asumis-
38481: tetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeusta-        menojen osuus tuloista on kohtuullinen ja kan-
38482: lolainojen korkotukijärjestelmää asuntopoliitti-       nustavuus säilyy.
38483: 
38484: 
38485: 
38486: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
38487: 
38488:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
38489: 
38490: 
38491: 
38492: 
38493:                                                                                                         5
38494: KK 866/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps                                               Ministems svar
38495: 
38496: 
38497: 
38498: 
38499: Tili riksdagens talman
38500: 
38501: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       visande att boendeutgiftema för ägarbostäder i
38502: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   undersökningen fastställs kalkylmässigt utifrån
38503: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-       ett hyresvärde för en motsvarande hyresbostad
38504: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            och beskriver inte hushållens verkliga belastning
38505: spörsmål SS 866/2000 rd:                              uttryckt i mark. Undersökningen mäter således
38506:                                                       inte boendeutgiftema utan bostadskonsumtio-
38507:       Å.r regeringen medveten om att boen-           nens belopp. För de som bor i hyresbostäder är
38508:       deutgifternas andel i Finland enligt Sta-      bostadskonsumtionens belopp och boendeutgif-
38509:       tistikcentralens utredning har ökat från       tema lika stora, men så är det däremot inte med
38510:       ca 20 % till t.o.m. inemot 30 % mellan          ägarbostäder. Eftersom 2/3 av finländama bor i
38511:       1990 och 1998 och att Finland sålunda           ägarbostäder bör man förhålla sig med mycket
38512:       placerar sig på toppnivå bland EU-län-         stor reservation till uppgiftema i undersökning-
38513:       derna och att den ökade andelen boen-          en om boendeserviceutgiftemas andelar av kon-
38514:       deutgifter allra svårast drabbar perso-        sumtionsutgiftema i fråga om alla hushåll. 1 sta-
38515:       ner som står utanför arbetsmarknaden,          tistikcentralens undersökning frarnhålls saken i
38516:       dvs. arbetslösa och studerande,                samband med granskningen av pensionäremas
38517:                                                      boendeserviceutgifter på följande sätt:
38518:        samt vilka åtgärder ämnar regeringen              "Pensionäremas höga boendeutgifter beror
38519:        vidta för att göra boendeutgifterna skä-      delvis på sättet att räkna ut boendeutgiftema i un-
38520:        ligare åtminstone för de medborgar-           dersökningen. Pensionärema bor i rymligare bo-
38521:        grupper som ekonomiskt har det allra          städer än befolkningen i medeltal och hyresboen-
38522:        sämst ställt?                                 de är mer sällsynt än hos andra grupper. De kal-
38523: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      kylmässiga boendeutgiftema, som fastställs på
38524: föra följande:                                       grund av hyroma, beskriver inte den verkliga be-
38525:                                                      lastningen per mark för pensionärema. T.ex. för
38526: 1 statistikcentralens fårska publikation "Föränd-    andra icke yrkesverksamma för vilka hyresboen-
38527: ringar i hushållens konsumtionsutgifter under        de är vanligare beskriver däremot boendeutgif-
38528: 1990-talet" utreds utgående från en konsumtions-     tema bättre den verkliga belastningen."
38529: undersökning förändringar i strukturen för olika         Med tanke på tolkningen av undersökningens
38530: hushålls konsumtion från 1990 till 1998. Av de       resultat är det problematiskt att en hög bostads-
38531: 11 grupper av konsumtionsutgifter som under-         konsumtion i sig är en positiv sak då höga faktis-
38532: söktes var det endast utgiftema för livsmedel, da-   ka boendeutgifter utgör ett problem i synnerhet
38533: takommunikation samt bostäder och energi som         för låginkomsttagare.
38534: ökade reellt sett. Enligt undersökningen ökade           1 en pågående nordisk undersökning har man
38535: boende- och energiserviceutgiftemas andel av         jämfört de faktiska boendeutgiftema angivna i
38536: hushållens konsumtionsutgifter från 22 tili 27 %.    markbelopp av de inkomster som står till förfo-
38537:    Begreppet boendeserviceutgifter som an-           gande för hushållen i Finland och Sverige. Boen-
38538: vänds i undersökningen är i det avseendet miss-      deutgiftema innefattar i undersökningen alla i
38539: 
38540: 
38541: 6
38542: Ministems svar                                               KK 866/2000 vp -       Raimo Vistbacka /ps
38543: 
38544: 
38545: pengar angivna utgifter för boende som belastar         hushåll uträknad per konsumtionsenhet reellt sett
38546: hushållen, t.ex. hyran, underhållsutgifter samt         lägre 1998 än 1990.
38547: räntor och amorteringar på bostadslån. På mot-             Samtidigt har boendeserviceutgiftemas andel
38548: svarande sätt avdras från boendeutgiftema stöd          av konsumtionsutgiftema för arbets1ösa, stude-
38549: för boendet: bostadsbidraget samt det stöd som          rande och övriga icke yrkesverksamma personer
38550: ges som ränteavdrag vid beskattningen. 1 Fin-          stigit från 23 tili 31 %. Största de1en av de arbets-
38551: land utgjorde andelen av boendeutgiftema 18,8          1ösa som bor ensamma samt största de1en av hus-
38552: % av de disponibla inkomstema 1996, vilket             hållen omfattande studerande bor i hyresbostä-
38553: innebär att i genomsnitt en knapp femtedel av de       der. Största de1en av de hushåll som består två
38554: disponibla inkomstema användes för boende. 1           vuxna där den ena eller båda är arbets1ösa bor
38555: Sverige var motsvarande tal23,8% 1997, vilket          däremot i ägarbostad. Såsom ovan konstaterades
38556: är 5 procentenheter mer än i Finland. 1 Finland är     beskriver begreppet boendeserviceutgift inte de
38557: också spridningen av andelama av boendeutgif-          verk1iga boendeutgiftema för sådana som bor i
38558: tema klart mindre än i Sverige. 1 Sverige var an-      ägarbostad. Boendeserviceutgiftemas ande1 av
38559: delen av boendeutgiftema för den femtedel av           konsumtionen beskriver således inte heller boen-
38560: befolkningen som har de lägsta inkomstema i            deutgiftemas utveck1ing rättvist för de arbets1ö-
38561: medeltal 38,2 %, då det motsvarande talet i Fin-       sa och inte heller för studerandena.
38562: land var 22,9 %. Tili en viss del kan skilinadema          Utveck1ingen i boendeutgifterna för hushåll
38563: mellan Finland och Sverige förklaras med att           med små inkomster kan granskas från en något
38564: man i Sverige bor rymligare än i Finland. 1 övri-      annan synvinkel utgående från folkpensionsan-
38565: ga Iänder har de faktiska boendeutgiftema inte         staltens statistik över bostadsbidrag. 1 folkpen-
38566: undersökts på motsvarande sätt.                        sionsanstaltens statistik ställs boendeutgifterna i
38567:    Enligt samma nordiska undersökning utgjorde         re1ation tili bruttoinkomsterna och inte tili kon-
38568: de faktiska boendeutgiftema i medeltall5,6% av         sumtionen. För de hushåll som bor i hyresbostä-
38569: de disponibla inkomstema i Finland 1990, vilket        der och som får allmänt bostadsbidrag har boen-
38570: visar att boendeutgiftemas andel av inkomstema         deutgiftemas ande1 av bruttoinkomsterna efter
38571: har ökat under depressionen. Ökningen av ande-         bostadsbidraget stigit från 1990 års nivå, dvs.
38572: len av boendeutgiftema har berott på att de dis-       15,1 %, ti1126,4% 1999. Ökningen förk1aras de1-
38573: ponibla inkomstema sjunkit och hyresnivån sti-         vis av det ökade anta1et ensamma stödtagare, vil-
38574: git.                                                   ket höjer boendeutgiftsande1arna räknat per hus-
38575:    Allra mest har dessa förändringar berört ar-        håll.
38576: betslösa och studerande, som i större utsträck-            Bostadsbidraget har haft en centra1 roll under
38577: ning än befolkningen i övrigt bor i hyresbostä-        1990-talet i det avseendet att de som har blivit ar-
38578: der. Nedgången i de disponibla inkomstema kan          betslösa har kunnat fortsätta att bo i sina bostä-
38579: skönjas i att konsumtionsutgiftema per konsum-         der. Detta beror på att bostadsbidraget fastställs
38580: tionsenhet för arbetslösa, studerande och övriga       en1igt hushållens behov av stöd i motsats tili ut-
38581: personer som inte är yrkesverksamma ( omfattar         komstskyddet för arbetslösa. Då bostadsbidrag
38582: inte pensionärer) enligt ovan nämnda undersök-         bevi1jas har fami1jens storlek och de faktiska bo-
38583: ning av statistikcentralen reellt sett var ca 10 000   endeutgifterna en stor betyde1se för det stöd som
38584: mk mindre per år 1998 än 1990. Nedgången i de          beviljas. Beaktandet av de faktiska boendeutgif-
38585: reella konsumtionsutgiftema för arbetslösa och         tema när det gäller bostadsbidrag gör det möj1igt
38586: studerande har i relation tili andra hushåll varit     att jämna ut skillnader i boendeutgifterna både på
38587: betydande och har således försvagat deras ställ-       orten och mellan o1ika orter. Bostadsbidragets
38588: ning relativt sett jämfört med övriga hushåll.         sänkande inverkan på boendeutgifterna kommer
38589: Med tanke på konsumtionen var 1990 ett ovan-           väl tili uttryck i och med att boendeutgifternas
38590: ligt bra år och konsumtionsutgiftema var för alla      andel av bruttoinkomsterna för hushåll som bod-
38591:                                                        de i hyresbostäder 1999 och som fick allmänt bo-
38592: 
38593: 
38594:                                                                                                           7
38595: KK 866/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                                Ministems svar
38596: 
38597: 
38598: 
38599: stadsbidrag var 55,6 % före bostadsbidraget och        städer och bostadsrättshus bostadspolitiskt och
38600: 26,4 % efter bostadsbidraget. År 1999 beviljades       statsekonomiskt så att det blir effektivare och
38601:  1,3 mrd. mk, dvs. 55 %, av det allmänna bostads-      dessutom garanterar att stödet överförs till invå-
38602: bidraget sådana hushåll som består av arbetslösa.      nama i och med att i fråga om hyresbestärnning
38603:     Stödsystemet för studerandenas boende ändra-       införs samma självkostnadsprincip som tilläm-
38604: des våren 2000 så att stödprocenten för bostads-       pas när det gäller hyresbestämning för aravabo-
38605: tillägget steg för en stor del av studerandena.        städer. Regeringen avlät en proposition om detta
38606: Maximibeloppet för bostadstillägget är nuförti-        till riksdagen i början av november.
38607: den 1 020 mk per månad, då det före reformen               1 enlighet med den bostadspolitiska strategin
38608: uppgick till 854 mk.                                   har vid miljöministeriet påbörjats ett berednings-
38609:     Regeringen godkände i juni en bostadspolitisk      arbete i syfte att utreda medel och möjligheter att
38610: strategi vars syfte är att skapa förutsättningar för   höja den godtagbara hyresnivån för bostadsbidra-
38611: bra boende till skäligt pris.                          get.
38612:     1 enlighet med den bostadspolitiska strategin          Den arbetsgrupp som miljöministeriet tillsatte
38613: vidtas åtgärder med hjälp av vilka man kan öka         i november har inlett ett utredningsarbete för att
38614: bostadsproduktionen och i detta sammanhang             samordna bostadsbidraget, övriga sociala förmå-
38615: särskilt antalet hyres- och bostadsrättsbostäder       ner samt beskattningen i syfte att den samman-
38616: till skäligt pris inom huvudstadsregionen och öv-      lagda effekten av inkomstöverföring, beskatt-
38617: riga tillväxtcentrum. Bostadsproduktionen för          ning och inkomstbundna avgifter skall vara mo-
38618: studerande skall också tryggas. Detta förutsätter      tiverande för arbetet. 1 detta sammanhang utreds
38619: vid behov nya åtgärder med hjälp av vilka utbu-        också hur samordningen av bostadsbidraget och
38620: det på duglig mark för bostadsproduktion kan ut-       utkomststödet kunde fortsätta genom att särskilt
38621: ökas så att tillräckliga produktionsresurser för       bamfamiljemas situation förbättras i enlighet
38622: byggnadsbranschen kan garanteras och tomtpri-          med regeringsprogrammet. Bostadsbidraget ut-
38623: semas och byggnadskostnademas stegring stäv-           vecklas så att boendeutgiftemas andel av inkom-
38624: Jas.                                                   stema är rimlig och att den motiverande effekten
38625:     1 enlighet med den bostadspolitiska strategin      bibehålls.
38626: utvecklas räntestödsystemet för lån för hyresbo-
38627: 
38628: 
38629: 
38630: Helsingfors den 4 december 2000
38631: 
38632:     Minister Suvi-Anne Siimes
38633: 
38634: 
38635: 
38636: 
38637: 8
38638:                                                             KK 867/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
38639: 
38640: 
38641: 
38642: 
38643:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 867/2000 vp
38644: 
38645:                                             Ateriakorvauksen verovapaus
38646: 
38647: 
38648: 
38649: 
38650: Eduskunnan puhemiehelle
38651: 
38652: Ateriakorvaus on erityistoimialoilla, mm. metsu-     sen verovapaudelle voisi olla asumisen osalta
38653: ri- ja rakennusalalla verovapaa, jos työnantaja ei   "lähietäisyydellä". Tämä tarkoittaisi, että jos
38654: ole järjestänyt työpaikkaruokailua. Verottaja        asunto olisi niin lähellä työpaikkaa, että ruoka-
38655: vaatii kuitenkin verovapauden saamiseen 15 ki-       tunnilla voisi ennättää kävellen käydä ruokaile-
38656: lometrin matkan asuinpaikasta työpaikkakunnal-       massa niin vain siinä tapauksessa henkilö rajat-
38657: le. Vuoden mittaan kyse on rahallisesti henkilön     taisiin ulos ateriakorvauksen verovapauden pii-
38658: kohdalla suhteellisen suuresta verotettavan tulon    ristä.
38659: erästä. Jos sattuu esimerkiksi olemaan 11 kuu-
38660: kautta töissä, ateriakorvauksen vaikutus on          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38661: 38,50 mk/työpäivä x 232 työpäivää = 8 932            jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
38662: markkaa vuodessa.                                    vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
38663:     Viidentoista kilometrin rajan asettaminen tun-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
38664: tuu kohtuuttomalta. Monestakaan syystä ruoka-
38665: tunnilla, joka monessa tapauksessa on nykyisin             Näkeekö hallitus nykyisen ateriakor-
38666: kutistettu puoleen tuntiin, ei ole järkevää lähteä         vauksen verovapausoikeuteen vaadittta-
38667: ajamaan 15 kilometrin päähän asunnolle syö-                van ja joihinkin erityisammattiryhmiin
38668: mään eväitä. Kyse on kalliiden polttoaineiden ai-          sovellettavan 15 kilometrin vähimmäis-
38669: kana jo turhan suurista kustannuksista. Järkevää           rajan asunnon ja työpaikan välillä koh-
38670: ei ole myöskään se, että verotuksen pykälät yllyt-         tuullisena ja ympäristöystävällisenä ja
38671: täisivät ympäristökuormituksen lisäämiseen.
38672:     Tärkeää olisikin muuttaa nykyistä verotusjär-          näkeekö hallitus mahdollisena, että
38673: jestelmää siten, että nykyisestä 15 kilometrin ra-         edellä mainittu kilometriraja voidaan
38674: jasta luovuttaisiin ja määritelmä ateriakorvauk-           muuttaa käsitteeksi "asunto sijaitsee
38675:                                                            työpaikan lähietäisyydellä "?
38676: 
38677: 
38678: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
38679: 
38680:     Esa Lahtela /sd
38681:     Matti Kangas /vas
38682:     Marjaana Koskinen /sd
38683: 
38684: 
38685: 
38686: 
38687:                                                                                              Versio 2.0
38688: KK 867/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
38689: 
38690: 
38691: 
38692: 
38693: Eduskunnan puhemiehelle
38694: 
38695: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        na ilman matkustamisesta aiheutuneita lisäkus-
38696: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    tannuksia aterioida. Verohallituksen koulutuk-
38697: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        sessa on katsottu, että tämä etäisyys olisi noin
38698: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd        yksi kilometri.
38699: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              Jos työnantaja ei ole maksanut ateriakorvaus-
38700: 867/2000 vp:                                         ta, on työntekijällä oikeus tietyin edellytyksin sa-
38701:                                                      mansuuruiseen vähennykseen. Verohallituksen
38702:        Näkeekö hallitus nykyisen ateriakor-          yhtenäistämisohjeissa vuodelta 1999 toimitetta-
38703:        vauksen verovapausoikeuteen vaaditta-         vaa verotusta varten (29.12.1999, nro
38704:        van ja joihinkin erityisammattiryhmiin        3688/32/99) todetaan, että jos verovelvollinen
38705:        sovellettavan 15 kilometrin vähimmäis-        työskentelee toimialalla, jolla erityistä työnteke-
38706:        rajan asunnon ja työpaikan välillä koh-       mispaikkaa joudutaan alalle tunnusomaisen työn
38707:        tuullisena ja ympäristöystävällisenä ja       Iyhytaikaisuuden vuoksi usein vaihtamaan ja
38708:                                                      kulkee päivittäin asunnostaan erityiselle työnte-
38709:        näkeekö hallitus mahdollisena, että           kemispaikalle, arvioidaan lisääntyneiden elanto-
38710:        edellä mainittu kilometriraja voidaan         kustannusten määräksi muun selvityksen puut-
38711:        muuttaa käsitteeksi "asunto sijaitsee         tuessa verovapaan ateriakorvauksen määrä. Jos
38712:        työpaikan lähietäisyydellä "?                 työnantaja on järjestänyt työpaikkaruokailun eri-
38713: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tyisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä
38714: ti seuraavaa:                                        läheisyydessä, lisääntyneitä elantokustannuksia
38715:                                                      ei synny. Myöskään tässä ohjeessa ei aseteta mi-
38716: Tuloverolain 71 §:n 2 momentin mukaan ns. eri-       tään tiettyä etäisyysvaatimusta.
38717: tyisaloilla voidaan päivittäisistä matkoista mak-       Käsitys, että asunnon ja työmatkan kohteen
38718: saa matkakustannusten ohella myös ateriakor-         välinen etäisyys pitäisi olla vähintään 15 kilo-
38719: vausta sen mukaan kuin Verohallitus vuosittain       metriä johtunee siitä, että työmatkan lisääntynei-
38720: tarkemmin määrää. Lainkohdassa edellytetään,         tä elantokustannuksia arvioidaan eräissä tapauk-
38721: ettei työntekijällä ole mahdollisuutta työnanta-     sissa samoin perustein kuin liikkeen- ja ammatin-
38722: jan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä     harjoittajan työmatkasta aiheutuneita lisäänty-
38723: työntekemispaikalla tai sen välittömässä lähei-      neitä elantokustannuksia. Liikkeen- ja ammatin-
38724: syydessä.                                            harjoittajia koskevassa Verohallituksen päätök-
38725:    Verohallitus ei ole vuosittain antamassaan ns.    sessä esitetään 15 kilometrin raja edellytyksenä
38726: kustannuspäätöksessä asettanut ateriakorvauk-        päivärahan maksamiselle.
38727: sen maksamiselle mitään tiettyä etäisyysvaati-          Asian selkiinnyttämiseen tullaan kiinnittä-
38728: musta. Verohallituksen julkaisemassa käsikirjas-     mään huomiota verohallinnon koulutuksessa ja
38729: sa (henkilöverotus 11:11) asiaa ohjeistetaan si-     ohjeistuksessa.
38730: ten, että työntekijän tulee ehtiä ruokatauon aika-
38731: 
38732: 
38733: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
38734: 
38735:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
38736: 2
38737: Ministerns svar                                               KK 867/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
38738: 
38739: 
38740: 
38741: 
38742: Tili riksdagens talman
38743: 
38744: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        lunchpaus skali hinna äta lunch utan att det med-
38745: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     för några extra resekostnader. 1 samband med ut-
38746: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa         bildning inom Skattestyrelsen har man ansett det-
38747: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      ta avstånd utgöra ca en kilometer.
38748: mål SS 867/2000 rd:                                       Om arbetsgivaren inte betalat måltidsersätt-
38749:                                                        ning har arbetstagaren under vissa förutsättning-
38750:       Anser regeringen det rimligt och miljö-          ar rätt tili avdrag som uppgår tili samma summa.
38751:       vänligt att det i dag för erhållande av          I Skattestyrelsen anvisningar för förenhetligande
38752:       skattefri måltidsersättning krävs att            av beskattningen för år 1999 (29.12.1999, nr
38753:       sträckan mellan bostaden och arbets-             3688/32/99) konstateras att om den skattskyldi-
38754:       platsen är minst 15 kilometer, vilket ock-       ge arbetar inom en bransch där arbetsplatsen ofta
38755:       så tillämpas inom en del specialyrkes-           måste bytas tili följd av kortvarigt arbete som är
38756:       grupper och                                      kännetecknande inom branschen och den skatt-
38757:                                                        skyldige dagligen fårdas från sin bostad tili en
38758:        anser regeringen det vara möjligt att           särskild arbetsplats, uppskattas så som beloppet
38759:        den ovan nämnda kilometergränsen                av ökade levnadskostnader i brist på annan utred-
38760:        kunde ändras tili uttrycket "bostaden           ning beloppet av den skattefria måltidsersätt-
38761:        ligger nära arbetsplatsen"?                     ningen. Om arbetsgivaren har ordnat arbetsplats-
38762: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        bespisning på den särskilda arbetsplatsen upp-
38763:                                                        kommer inga ökade levnadskostnader för arbets-
38764: föra följande:
38765:                                                        tagaren. I denna anvisning stälis inga krav på av-
38766: Enligt 71 § 2 mom. inkomstskattelagen kan man          ståndet melian bostaden och den särskilda arbets-
38767: inom s.k. specialbranscher vid sidan om rese-          platsen.
38768: kostnadsersättningar för de dagliga resorna mel-          Uppfattningen att avståndet melian bostaden
38769: lan bostaden och arbetet även betala måltidser-        och arbetsplatsen måste vara minst 15 km beror
38770: sättningar i enlighet med Skattestyrelsen årliga       antagligen på att ökade levnadskostnader tili
38771: bestämmelser. 1 det nämnda lagrummet förut-            följd av arbetsresa ibland uppskattas på samma
38772: sätts att arbetstagaren inte har möjlighet att ut-     grunder som ökade levnadskostnader föranledda
38773: nyttja av arbetsgivaren ordnad arbetsplatsbespis-      av rörelseidkares och yrkesutövares arbetsresa. I
38774: ning på det särskilda arbetsstäliet eller i dess       Skattestyrelsens beslut gäliande rörelseidkare
38775: omedelbara närhet.                                     och yrkesutövare anges en gräns på minst 15 ki-
38776:    Skattestyrelsen har inte i sitt årliga s.k. kost-   lometer mellan bostaden och arbetsplatsen för att
38777: nadsbeslut stälit några särskilda krav på avstån-      dagpenning skali utbetalas.
38778: det melian bostaden och arbetsplatsen för erhål-          Det kommer att fåsta uppmärksamhet vid att
38779: lande av måltidsersättning. I den handbok Skatte-      förtydliga dessa bestämmelser i skattestyrelsens
38780: styrelsen gett ut (personbeskattning II :II) ges       utbildningar och anvisningar.
38781: sådana anvisningar att arbetstagaren under sin
38782: 
38783: 
38784: 
38785: Helsingfors den 5 december 2000
38786: 
38787:     Minister Suvi-Anne Siimes                                                                          3
38788:                                                           KK 868/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
38789: 
38790: 
38791: 
38792: 
38793:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 868/2000 vp
38794: 
38795:                                              Karjalan kielen tukeminen
38796: 
38797: 
38798: 
38799: 
38800: Eduskunnan puhemiehelle
38801: 
38802: Karjalan kieli on itämerensuomalaisista kielistä         Valtiovalta ei ole kuitenkaan tehnyt juuri mi-
38803: lingvistisesti lähimpänä suomen kieltä. Suomen        tään karjalankielisen väestön hyväksi. Mahdolli-
38804: nykyisellä alueellakarjalankieltä käytetään van-      sia tukitoimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi
38805: hastaan Ilomantsin ja Suomussalmen itäisimmis-        karjalankielisen kirjallisuuden ja karjalan kieltä
38806: sä osissa. Karjalan kieltä äidinkielenään puhuvia     edistävien järjestöjen tukeminen.
38807: lienee Suomessa tällä hetkellä noin 4 000-5 000          Karjalaisella kulttuurilla on ollut ja on edel-
38808: ja sitä ymmärtäviä runsaasti enemmän. Karjalan        leen suuri merkitys koko kansalliselle kulttuuril-
38809: kielen edistämiseksi on perustettu yhdistys. Kar-     lemme. Tämän vuoksikarjalankielen tukemisel-
38810: jalan kielellä on julkaistu mm. joitakin kirjoja ja   la olisi merkitystä myös laajemmin suomalaisen
38811: tällä hetkellä tehdään työtä yhtenäisen karjalan      kulttuurin rikastamisessa.
38812: kirjakielen luomiseksi.
38813:    Suomi on sitoutunut Euroopan neuvoston Vä-         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38814: hemmistökielisopimuksen ja Vähemmistöoi-              jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38815: keuksien puitesopimuksen kautta edistämään ja         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38816: tukemaan Suomen alueella puhuttuja vähemmis-          vaksi seuraavan kysymyksen:
38817: tökieliä. Vaikka karjalan kieltä ei olekaan erik-
38818: seen sopimuksissa mainittu, koskevat sopimuk-               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
38819: set myöskarjalankielen tukemista ja edistämistä.            tyä karjalan kielen tukemiseksi ja ase-
38820:                                                             man vahvistamiseksi Suomessa?
38821: 
38822: 
38823: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000
38824: 
38825:     Anu Vehviläinen /kesk
38826: 
38827: 
38828: 
38829: 
38830:                                                                                                Versio 2.0
38831: KK 868/2000 vp -Anu Vehviläinen /kesk                                                   Ministerin vastaus
38832: 
38833: 
38834: 
38835: 
38836: Eduskunnan puhemiehelle
38837: 
38838: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa          mitettu kaksi Impilahden karjalaa käsittelevää
38839: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-          julkaisua: tekstikokoelma ja sanakirja. Tutki-
38840: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           muskeskuksen tutkijat ovat osallistuneet mur-
38841: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen            teenkeruu- ym. hankkeisiin yhdessä Karjalan tut-
38842: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           kijoiden kanssa ja pitäneet esitelmiä karjalan kie-
38843: 868/2000 vp:                                            lestä. Tutkimuskeskuksen karjalan kielen arkis-
38844:                                                         tokokoelmat ovat tutkijoiden käytettävissä.
38845:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-           Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on
38846:        tyä karjalan kielen tukemiseksi ja ase-          sopimus yhteistyöstä, joka on solmittu jo Neu-
38847:        man vahvistamiseksi Suomessa?                    vostoliiton Tiedeakatemian Karjalan filiaalin
38848:                                                         kanssa. Tämän sopimuksen mukaisesti Suomes-
38849: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           sa on julkaistu Karjalan murrekartasto vuonna
38850: ti seuraavaa:                                           1997. Toimitustyö hoidettiin kokonaisuudessaan
38851: Karjalan kielellä on kansanrunojen ja Kalevalan         tutkimuskeskuksessa. Toinen tähän sopimuk-
38852: kautta ollut suuri merkitys kansallisen kulttuu-        seen liittyvä teos on Vepsän kielioppi, jonka
38853: rimme rikastajana samalla kun se valaisee oman          käännätys ja painatus on rahoitettu Suomesta.
38854: kielemme ja kulttuurimme historiaa ja kehitystä.        Kolmas mainittuun sopimukseen liittyvä teos on
38855: Suomalaiset kansanperinteen kerääjät ja tutkijat        Keiton murteen sanakirja, jota toimitetaan Pet-
38856: ovat olleet kiinnostuneitakarjalankielestä ja kar-      roskoissa Kielen, kirjallisuuden ja historian insti-
38857: jalaisesta kulttuurista jo 1800-luvulta lähtien.        tuutissa.
38858:    Karjalan kieli on niin Suomessa kuin Karjalan           Suomessa on 1990-luvulla julkaistu useita
38859: tasavallassakin ollut vain puhuttu kieli. Suomes-      karjalan kieltä, Karjalan kulttuurihistoriaa ja his-
38860: sa karjalankielinen väestö on suurimmalta osalta       toriaa koskevia teoksia, joista mainittakoon
38861: suomenkielistynyt. Karjalan kieltä äidinkiele-         uusimpana kuluvana vuonna julkaistu Aunuksen-
38862: nään puhuvien määrästä Suomessa ei ole tarkko-         karjalan murteen sanakirja.
38863: ja selvityksiä. Arvioidaan, että määrä olisi nykyi-        Yliopistoista erityisesti Jyväskylän ja Joen-
38864: sin noin 4 000-5 000, sitä ymmärtävien määrä           suun yliopistoissa harjoitetaan karjalan kieltä
38865: tosin suurempi.                                        koskevaa tutkimusta. Kummassakin yliopistossa
38866:    Suomessa karjalan kielen tutkimuksella on           on itämerensuomalaisten kielten opintokokonai-
38867: pitkät perinteet. Karjalan kieltä on tutkittu eniten   suus. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslai-
38868: ja monipuolisimmin kaikista suomen lähisuku-           tos harjoittaa Karjalan kulttuuri- ja yhteiskunta-
38869: kielistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on        kehityksen tutkimusta.
38870: tässä tutkimuksessa keskeisessä asemassa. Tutki-           Vastuukarjalan kielen tutkimuksesta ja kehit-
38871: muskeskuksessa on jo pitkään laadittu karjalan         tämisestä kuuluu kuitenkin yhteisesti kielialueen
38872: kielen sanakirjaa, jonka kuudes ja samalla vii-        valtioille. 1990-luvun alusta lähtien Karjalan ta-
38873: meinen osa on nyt tekeillä ja valmistuu lähiaikoi-     savallassa on kehitelty karjalan kirjakieltä, oi-
38874: na. Työhön on vuosittain käytetty kolme henkilö-       keammin kirjakieliä. Petroskoin yliopistossa kar-
38875: työvuotta. Tutkimuskeskuksessa on lisäksi toi-         jala on otettu myös oppiaineeksi ja siellä koulu-
38876: 
38877: 
38878: 2
38879: Ministerin vastaus                                       KK 868/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
38880: 
38881: 
38882: tetaan karjalan kielen opettajia kouluihin. Sikä-     tveriläismurteiden sanakirjaa. Suomalaisen Kir-
38883: läiset tutkijat ovat laatineet koulu- ja yliopisto-   jallisuuden Seura ja Karjalan Sivistysseura ovat
38884: opetukseen eriasteisia oppikirjoja.                   avustaneet taloudellisestikarjalankielen oppi- ja
38885:    Karjalan kulttuuria ja kieltä vaalivat ja tuke-    sanakirjojen julkaisemista. Karjalan Liitto on
38886: vat monet valtion tukea saavat yhdistykset Suo-       puolestaan osallistunut karjalan kielen kurssien
38887: messa. M. A. Castrenin seura on tukenut talou-        järjestämiseen ja laatinut Karjala-aiheisen kalvo-
38888: dellisesti Venäjällä julkaistua karjalan kielen       sarjan opetusmateriaaliksi.
38889: 
38890: 
38891: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
38892: 
38893:     Opetusministeri Maija Rask
38894: 
38895: 
38896: 
38897: 
38898:                                                                                                       3
38899: KK 868/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk                                                      Ministems svar
38900: 
38901: 
38902: 
38903: 
38904: Tili riksdagens talman
38905: 
38906: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        ta arbete har man årligen använt tre årsverken.
38907: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     F orskningscentralen har dessutom redigerat två
38908: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu         publikationer om lmpilax-karelskan: en textsam-
38909: Vehviläinen /cent undertecknade skriftliga spörs-      ling och en ordbok. Forskama vid forskningscen-
38910: mål SS 868/2000 rd:                                    tralen har deltagit i dialektinsamlings- m.fl. pro-
38911:                                                        jekt tillsammans med forskare från Karelen och
38912:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta          hållit föredrag om karelska språket. Forsknings-
38913:        för att stödja karelska språket och för-        centralens arkivsamlingar om karelska språket är
38914:        stärka dess ställning i Finland?                öppna för forskama.
38915:                                                           F orskningscentralen för de inhemska språken
38916: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        har ett samarbetsavtal som ingicks redan med
38917: föra följande:                                         Sovjetunionens Vetenskapsakademis filial i Ka-
38918: Karelska språket har via folkdiktema och Kale-         relen. 1 enlighet med detta avtal utgavs i Finland
38919: vala haft en stor betydelse när det gäller att beri-   en dialektkarta över Karel en 1997. Redigerings-
38920: ka den finska kulturen, samtidigt som den bely-        arbetet sköttes helt på forskningscentralen. Ett
38921: ser det finska språkets och den finska kulturens       annat verk inom ramen för detta samarbete är en
38922: historia och utveckling. De finska folktraditions-     vepsisk grammatik, vars översättning och tryck-
38923: samlama och folktraditionsforskama har varit in-       ning har finansierats i Finland. Ett tredje verk är
38924: tresserade av det karelska språket och den karel-      en ordbok över Kelto-dialekten, som redigeras av
38925: ska kulturen ända sedan 1800-talet.                    institutet för språk, litteratur och historia i Petro-
38926:    Karelska språket har såväl i Finland som i Ka-      zavodsk.
38927: relska republiken bara varit ett talat språk. 1 Fin-      Under 1990-talet har det publicerats ett flertal
38928: land har den karelska befolkningen till största de-    verk om karelska språket, Karelens kulturhisto-
38929: len övergått till finska. Det finns inga exakta ut-    ria och historia, av vilka man kan nämna det se-
38930: redningar om antalet personer med karelska som         naste från i år, dvs. en ordbok över den dia1ekt
38931: modersmål i Finland. Enligt en uppskattning är         som talas i Olonetskarelen.
38932: antalet för närvarande ca 4 000-5 000. De som             Bland universiteten är det främst Jyväskylä
38933: förstår karelska är dock fler.                         och Joensuu universitet som bedriver forskning
38934:    Forskningen kring karelska språket har långa        kring det karelska språket. 1 vartdera universite-
38935: traditioner i Finland. Av de med finskan besläk-       tet finns en studiehelhet som gäller östersjöfin-
38936: tade språken är karelskan det språk som blivit fö-     ska språk. Forskningsinstitutet för Karelen vid
38937: remål för de flesta och mångsidigaste undersök-        Joensuu universitet bedriver forskning kring kul-
38938: ningama. Forskningscentralen för de inhemska           tur- och samhällsutvecklingen i Karelen.
38939: språken intar en central ställning i detta avseen-        Ansvaret för forskningen kring och utveck-
38940: de. Vid forskningscentralen har man redan länge        lingen av det karelska språket ligger dock gemen-
38941: arbetat på en ordbok i karelska, och den sjätte och    samt hos statema i språkområdet. Serlan början
38942: sista delen av detta verk är nu aktuell och kom-       av 1990-talet har man i Karelska republiken ut-
38943: mer att bli klar inom den närmaste tiden. För det-     vecklat ett karelskt skriftspråk, eller rättare sagt
38944: 
38945: 
38946: 4
38947: Ministems svar                                         KK 868/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
38948: 
38949: 
38950: flera. Karelska språket har också införts som       ter som talas i Tver. Ordboken har givits ut i
38951: ämne vid universitetet i Petrozavodsk och där ut-   Ryssland. Det finska litteratursällskapet och Kar-
38952: bildas lärare i karelska med tanke på skolorna.     jalan Sivistysseura har ekonomiskt bidragit tili
38953: Forskama där har utarbetat läroböcker på olika      utgivningen av läro- och ordböcker i karelska.
38954: nivå för skol- och universitetsbruk.                Karjalan Liitto har för sin del deltagit i ordnande
38955:    Många statsunderstödda föreningar i Finland      av kurser i karelska och sammanställt en stordia-
38956: värnar om den karelska kulturen och det karelska    serie med Karelen-motiv som undervisningsma-
38957: språket. Föreningen M. A. Castrenin seura har       terial.
38958: ekonomiskt understött en ordbok över de dialek-
38959: 
38960: 
38961: Helsingfors den 29 november 2000
38962: 
38963:     Undervisningsminister Maija Rask
38964: 
38965: 
38966: 
38967: 
38968:                                                                                                      5
38969:                                                                   KK 869/2000 vp- Esa Lahtela /sd
38970: 
38971: 
38972: 
38973: 
38974:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 869/2000 vp
38975: 
38976:                                              Työkalukorvauksen verovapauden yhdenmu-
38977:                                              kainen kohtelu
38978: 
38979: 
38980: 
38981: 
38982: Eduskunnan puhemiehelle
38983: 
38984: Rakennusalalla työnantajan maksama työkalu-           suudessa tapahtuu ja luoda siltä pohjalta järjes-
38985: korvaus on verovapaata tuloa 10 markkaan asti         telmä, jolla työkalukorvausten verottomuuskoh-
38986: työpäivältä. Kuitenkin joissakin verotoimistois-      telu saataisiin ajan tasalle ja yhdenmukaiseksi
38987: sa verottaja on tulkinnut ko. korvauksen veron-       kaikissa verotoimistoissa.
38988: alaiseksi tuloksi.
38989:    Edellä mainitun lisäksi epäoikeudenmukai-          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38990: seksi on koettu tilanne, jossa rakennustyöntekijä     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38991: käyttää työssään omia sähkötyökoneita, mootto-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38992: risahaa, sähköporaa ym. laitteita ja koneita. Kun     vaksi seuraavan kysymyksen:
38993: työnantaja sitten maksaa hänelle näiden laittei-
38994: den käytöstä erilliskorvausta, esimerkiksi 15               Onko hallitus tietoinen erilaisista tul-
38995: markkaa päivältä, tämän tulon verottaja tulkitsee           kinnoista verotoimistojen välillä suhtau-
38996: kokonaan verotettavaksi tuloksi. Ainakin pienis-            tumisessa rakennusalalla maksettavan
38997: sä rakennusyhtiöissä tällainen omien työkalujen             työkalukorvauksen verottomuuteen ja
38998: ja laitteiden käyttö on hyvin yleistä. Siitä syystä
38999: olisikin aiheellista verottajan ja rakennusalan             aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
39000: ammattilaisten istahtaa yhteiseen pöytään ja käy-           työkalukorvausten verotuskohtelu ajan-
39001: dä läpi se käytäntö, mitä rakennuksilla todelli-            tasaistetaan ja yhdenmukaistetaan koko
39002:                                                             maassa?
39003: 
39004: 
39005: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
39006: 
39007:     Esa Lahtela /sd
39008: 
39009: 
39010: 
39011: 
39012:                                                                                                Versio 2.0
39013: KK 869/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                    Ministerin vastaus
39014: 
39015: 
39016: 
39017: 
39018: Eduskunnan puhemiehelle
39019: 
39020: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa          "Tulon hankkimisesta aiheutuneet menot vä-
39021: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       hennetään ensisijaisesti työntekijän kustannuk-
39022: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        sista esittämän selvityksen perusteella siltä osin
39023: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd       kuin menot yhteensä ylittävät tulonhankkimisvä-
39024: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             hennyksen määrän. Tuloverolain 94 §:n mukai-
39025: 869/2000 vp:                                        set vähennykset, kuten moottorisahavähennys
39026:                                                     myönnetään säännöksen mukaisesti joko pro-
39027:        Onko hallitus tietoinen erilaisista tul-      senttimääräisenä vähennyksenä tai selvitettyjen
39028:        kinnoista verotoimistojen välillä suhtau-    todellisten menojen mukaan.
39029:        tumisessa rakennusalalla maksettavan             Jos työntekijä on selvittänyt, että hänellä on
39030:        työkalukorvauksen verottomuuteen ja          ollut työnantajan ennen ennakonpidätyksen toi-
39031:                                                     mittamista korvaamia tai vähentämiä kustannuk-
39032:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla      sia, mutta hän ei ole esittänyt selvitystä niiden
39033:        työkalukorvausten verotuskohtelu ajan-       määrästä, arvioidaan vähennyskelpoiseksi me-
39034:        tasaistetaan ja yhdenmukaistetaan koko       noksi näiden menojen osalta työnantajan ennen
39035:        maassa?                                      ennakonpidätyksen toimittamista korvaamat tai
39036: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vähentämät määrät, jos ne ovat enintään 4 000
39037: ti seuraavaa:                                       markkaa. Tätä suuremmista menoista työnteki-
39038:                                                     jän on esitettävä myös kustannusten määrän osal-
39039: Ennakkoperintälain 15 §:n mukaan työnantaja         ta selvitys."
39040: voi maksaa työntekijälle ilman ennakonpidätystä         Yhtenäistämisohjeen perusteella myös kysy-
39041: työstä välittömästi johtuvat kustannusten kor-      myksessä mainitut, työehtosopimusten mukaiset
39042: vaukset. Näitä ovat mm. työkalukorvaukset Tu-       päivää kohti noin 10 markan suuruiset korvauk-
39043: loverolaissa korvauksia ei ole kuitenkaan säädet-   set voidaan vähentää lopullisessa verotuksessa il-
39044: ty verovapaiksi, joten lopullisessa verotuksessa    man muuta selvitystä sen suuruisina kuin ne on
39045: ne lisätään työntekijän veronalaiseen tuloon.       työntekijälle maksettu. Rakennusalan työehtoso-
39046: Työntekijällä on kuitenkin oikeus vähentää kor-     pimukseen on muutama vuosi sitten otettu sopi-
39047: vaukset verotuksessaan.                             muskohta, jossa sovitaan tavanomaisesta poik-
39048:    Vähennysoikeus kuitenkin konkretisoituu          keavien moottori- ja sähkökäyttöisten työkonei-
39049: vain siinä tapauksessa, että verovelvollisen tu-    den ja muiden vastaavien erikoistyökalujen kor-
39050: lonhankkimisvähennykset ylittävät viran puoles-     vaamisesta. Sopimuksen mukaan työntekijä ja
39051: ta kaikille myönnettävän tulonhankkimisvähen-       työnantaja voivat keskenään sopia näiden työnte-
39052: nyksen määrän, joka vuonna 2000 on 2 400            kijän omistamien koneiden korvauksista. Myös
39053: markkaa.                                            nämä korvaukset hyväksytään vähennykseksi il-
39054:    Verohallituksen yhtenäistämisohjeissa vuo-       man tositteita, jos korvausten kokonaismäärä on
39055: delta 1999 toimitettavaa verotusta varten           korkeintaan 4 000 markkaa vuodessa.
39056: (29.12.1999, mo 3688/32/99) todetaan seuraa-            Ongelmat johtunevat siitä, etieivät työntekijät
39057: vaa:                                                mieliä korvauksia veronalaisiksi eivätkä huomaa
39058: 
39059: 
39060: 2
39061: Ministerin vastaus                                                 KK 869/2000 vp- Esa Lahtela /sd
39062: 
39063: 
39064: vaatia niitä vähennettäviksi. Korvausten veron-        vähennys tulisi "käytetyksi", kun taas korvaus-
39065: alaisuus ja toisaalta vähennyskelpoisuus saattaa-      ten saajat saisivat sen ylimääräisenä etuna.
39066: kin tuntua turhalta byrokratialta. Kysymys on             Jos käytäntö on yhtenäistämisohjeesta huoli-
39067: kuitenkin verovelvollisten tasapuolisen kohtelun       matta kirjavaa, asiaan on syytä kiinnittää huo-
39068: toteuttamisesta. Jos korvauksia ei luettaisi veron-    miota verohallinnon järjestämässä koulutukses-
39069: alaiseksi tuloksi, olisivat korvausten saajat tulon-   sa. Verohallitus on jatkuvasti myös yhteistyössä
39070: hankkimisvähennyksen suhteen perusteettomas-           rakennusalan sekä työnantaja- että työntekijälii-
39071: ti paremmassa asemassa kuin ne verovelvolliset,        ton kanssa, kuten muidenkin sidosryhmien kans-
39072: jotka joutuvat kustantamaan työvälineensä koko-        sa, jotta kunkin alan erityispiirteet tulisivat huo-
39073: naan itse. Viimeksi mainituilla tulonhankkimis-        mioon otetuiksi muun muassa yhtenäistämisoh-
39074:                                                        jeita laadittaessa.
39075: 
39076: 
39077: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
39078: 
39079:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
39080: 
39081: 
39082: 
39083: 
39084:                                                                                                          3
39085: KK 869/2000 vp -       Esa Lahtela /sd                                                     Ministems svar
39086: 
39087: 
39088: 
39089: 
39090: Tili riksdagens talman
39091: 
39092: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger             "Utgifter för inkomstens förvärvande avdras i
39093: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      första hand på basis av arbetstagarens utredning
39094: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa          över kostnadema till den del som de sammanlag-
39095: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        da utgiftema är större än avdraget för inkom-
39096: 869/2000 rd:                                            stens förvärvande. Avdrag som avses i 94 § in-
39097:                                                         komstskattelagen, liksom motorsågsavdrag, be-
39098:        ir regeringen medveten om skillnader-            viljas i enlighet med bestämmelsen antingen så-
39099:        na mellan skattebyråerna i fråga om in-          som avdrag enligt procentsatsen eller i enlighet
39100:        ställningen tili skattefrihet för den er-        med förklarade egentliga utgifter.
39101:        sättning för arbetsredskap som utbeta-               Om arbetstagaren har redogjort för att han har
39102:        las i byggnadsbranschen och                      sådana kostnader som arbetsgivaren ersatt eller
39103:                                                         avdragit innan förskottsinnehållningen verkställ-
39104:        ämnar regeringen vidta åtgärder för att          des, men att han inte uppvisat utredning över be-
39105:        skattebehandlingen av ersättningarna             loppet på dem, skall man såsom avdragbart be-
39106:        för arbetsredskap skall uppdateras och           lopp för dessa utgifters vidkommande värdera de
39107:        förenhetligas i hela landet?                     belopp som arbetsgivaren före förskottsinnehåll-
39108: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ningens verkställande ersatt eller avdragit, om ut-
39109: föra följande:                                          giftema uppgår höst ti114 000 mark. För utgifter
39110:                                                         som är större än detta skall arbetstagaren uppvisa
39111: Enligt 15 § lagen om förskottsuppbörd kan ar-           en utredning över kostnadsbeloppet."
39112: betsgivaren ersätta arbetstagaren för direkta kost-        På basis av anvisningen för förenhetligande
39113: nader som orsakas av arbetet utan att först verk-       kan också de ersättningar som nämns i spörsmå-
39114: ställa förskottsinnehållning. Sådana ersättningar       let, ca 10 mk per dag i enlighet med kollektivav-
39115: är bl.a. ersättning för utgifter för arbetsredskap.     talen, utan annan utredning dras av i den slutliga
39116: Enligt bestämmelsema i inkomstskattelagen är            beskattningen till det belopp till vilket de utbeta-
39117: dock ersättningama inte skattefria, varför de           lats till arbetstagaren. Till byggnadsbranschens
39118: läggs till arbetstagarens skattepliktiga inkomster      kollektivavtal fogades för några år sedan en
39119: i den slutliga beskattningen. Arbetstagaren har         punkt om ersättningar för motor- och eldrivna ar-
39120: dock rätt att dra av ersättningama i beskattning-       betsmaskiner och annan specialutrustning som
39121: en.                                                     avviker från det normala. Enligt avtalet kan ar-
39122:    Rätten att göra avdrag konkretiseras dock en-        betstagaren och arbetsgivaren sinsemellan kom-
39123: dast i det fall att den skattskyldigas avdrag för in-   ma överens om ersättningen för dessa arbetsma-
39124: komstens förvärvande överstiger det avdrag för          skiner som arbetstagaren äger. Också dessa er-
39125: inkomstens förvärvande som beviljas alla på             sättningar godkänns som avdrag utan kvitto, om
39126: tjänstens vägnar och som år 2000 är 2 400 mark.         ersättningama sammanlagt uppgår till högst
39127:    1 skattestyrelsens anvisningar för förenhetli-       4 000 mark i året.
39128: gande av beskattningen för år 1999 (29.12.1999,            Problemen torde bero på att arbetstagama inte
39129: nr 3688/32/99) konstateras följande:                    uppfattar ersättningama som skattepliktiga och
39130: 
39131: 
39132: 4
39133: Ministems svar                                                    KK 869/2000 vp- Esa Lahtela /sd
39134: 
39135: 
39136: inte märker att de skall yrka på avdrag. Det att er-   brukas", medan de som får ersättningen skulle få
39137: sättningama å ena sidan är skattepliktiga och å        avdraget som en extra förmån.
39138: andra sidan är avdragsgilla kan uppfattas som             Om praxis trots anvisningen för förenhetligan-
39139: onödig byråkrati. Det är dock egentligen fråga         de är brokigt, är det skäl att man fåster uppmärk-
39140: om att ge alla skattskyldiga en likvärdig behand-      samhet på detta i den utbildning som ordnas av
39141: ling. Om ersättningama inte skulle räknas tili den     skatteförvaltningen. Skattestyrelsen samarbetar
39142: skattepliktiga inkomsten, skulle de som får er-        också hela tiden med både arbetsgivamas och ar-
39143: sättningama i fråga om avdraget för inkomstens         betstagarnas förbund i byggnadsbranschen, lik-
39144: förvärvande utan grund få en bättre ställning än       som också med andra intressegrupper, för att sär-
39145: sådana skattskyldiga som själv måste bekosta           dragen i varje bransch skall uppmärksammas
39146: sina arbetsredskap helt. För de sistnämndas del        bl.a. när anvisningama för förenhetligande av be-
39147: skulle avdraget för inkomstens förvärvande "för-       skattningen utarbetas.
39148: 
39149: 
39150: 
39151: Helsingfors den 5 december 2000
39152: 
39153:     Minister Suvi-Anne Siimes
39154: 
39155: 
39156: 
39157: 
39158:                                                                                                        5
39159:                                                               KK 870/2000 vp -     Matti Vähänäkki /sd
39160: 
39161: 
39162: 
39163: 
39164:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 870/2000 vp
39165: 
39166:                                                Haminan oikeusaputoimiston lakkauttaminen
39167: 
39168: 
39169: 
39170: 
39171: Eduskunnan puhemiehelle
39172: 
39173: Yleiseen tietoon on Haminan seudulla tullut, että       kuussa siirtymään Karhulasta Kotkan saarelle,
39174: oikeusministeriölle on esitetty Haminassa toimi-        jolloin matka Haminastaja muista kunnista tulisi
39175: van Kotkan oikeusaputoimiston vakinaisen sivu-          edelleen lisääntymään. Kaikille asiakkaille eivät
39176: toimiston lakkauttamista. Ko. toimiston palvelut        sopisi määräaikaiset sivuvastaanotat
39177: on tarkoitus vastaisuudessa tarjota Haminan kau-           Mainittakoon vielä, että kun Haminan seudun
39178: pungin sekä V ehkalahden, Virolahden ja Miehik-         oman käräjäoikeuden perustaminen ei aikoinaan
39179: kälän kunnissa oleville, ko. palveluja tarvitsevil-     tullut kysymykseen, oikeusministeriön ja -minis-
39180: le vain määräajoin (kerran pari viikossa) auki          terin taholta nimenomaan luvattiin käräjien ohel-
39181: olevassa sivupisteessä.                                 la myös oikeusaputoimiston vakinaisen sivupis-
39182:     Haminassa oikeusaputoiminta on palvellut            teen toimivan Haminassa. Nythän viimeksi mai-
39183: kaupungin ja Vehkalahden, Virolahden ja Mie-            nittua palvelua ollaan Kotkan oikeusaputoimis-
39184: hikkälän kuntien asukkaita siitä alkaen, kun kun-       ton johtavien virkamiesten tekemän esityksen
39185: nat ko. toimistoja aikoinaan perustivat. Toiminta       mukaan ratkaisevasti huonontamassa.
39186: siirtyi sittemmin vuonna 1998 valtion ylläpitä-            Saamani tiedon mukaan ei uhkaavasta sivutoi-
39187: mäksi. Alioikeusuudistuksessa Haminan kaupun-           miston lakkaamisesta synny rahallista säästöä,
39188: ki sekä mainitut kunnat tulivat kuulumaan Kot-          vaan hanketta nimitetään "toiminnallisista syis-
39189: kan käräjäoikeuden tuomiopiiriin, ja Haminan            tä" perustelluksi. Alumpana mainitsemani seikat
39190: käräjät on pidetty kaupungin ajanmukaisessa po-         huomioon ottaen nimenomaan toiminnallinen
39191: liisi- ja oikeustalossa. Maaseutukunnat kuului-         puoli tulee Haminan seutukunnalla suuresti huo-
39192: vat vanhassa alioikeusjärjestelmässä Kymin kih-         nontumaan.
39193: lakunnanoikeuden tuomiopiiriin käräjäpaikan ol-
39194: lessa Kotkan Karhulassa, kun taas Haminassa             Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39195: toimi raastuvanoikeus. Uudistus paransi erityi-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39196: sesti maaseutukuntien alioikeuspalveluja, ovat-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39197: han matkat Kotkan Karhulaan esim. Miehikkä-             vaksi seuraavan kysymyksen:
39198: lästä useita kymmeniä kilometrejä.
39199:     Kotkan oikeusaputoimiston sivutoimisto on                 Aikooko hallitus toimia niin, että Kot-
39200: toiminut Haminassa moitteettomasti. Siksi oli-                kan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuu-
39201: kin suuri yllätys, kun tuli tietoon, että sivutoimis-         luvat Haminan, Vehkalahden, Virolah-
39202: to lakkautettaisiin ja että Haminassa luvattaisiin            den ja Miehikkälän kunnan asukkaat
39203: pitää vain määräajoin ns. sivuvastaanottoja, joi-             saavat jatkossakin Haminassa annetta-
39204:  hin virkamiehet tulisivat silloin tällöin piipahta-          vien käräjäoikeuspalvelujen ohella
39205:  maan Kotkasta. Asian kiusallisuutta lisää myös               myös niihin läheisesti liittyviä Kotkan
39206:  se, että Kotkan oikeusaputoimisto tulee maalis-              oikeusaputoimiston vakinaisen sivutoi-
39207: 
39208:                                                                                                  Versio 2.0
39209: KK 870/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd
39210: 
39211: 
39212:       miston palveluja Haminan kaupungis-
39213:       sa?
39214: 
39215: 
39216: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000
39217: 
39218:     Matti Vähänäkki /sd
39219: 
39220: 
39221: 
39222: 
39223: 2
39224: Ministerin vastaus                                          KK 870/2000 vp - Matti Vähänäkki /sd
39225: 
39226: 
39227: 
39228: 
39229: Eduskunnan puhemiehelle
39230: 
39231: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          ta. Sivuvastaanottojen lähtökohtana ovat asiak-
39232: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      kaiden tarpeet siten, että vastaanottoja pidetään
39233: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          niin usein kuin kysyntä edellyttää ja ne järjeste-
39234: vastattavaksi kansanedustaja Matti Vähänäkin           tään asiakkaiden kannalta mahdollisimman jous-
39235: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            tavasti. Oikeusministeriö seuraa vuosittain oi-
39236: 870/2000 vp:                                           keusaputoimistojen, niiden sivutoimistojen ja si-
39237:                                                        vuvastaanottojen tarpeen kehitystä. Oikeusapu-
39238:        Aikooko hallitus toimia niin, että Kot-         toimistoille ei ole vahvistettu toimialueita, vaan
39239:        kan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuu-           asiakkaat saavat kääntyä haluamansa oikeusapu-
39240:        luvat Haminan, Vehkalahden, Virolah-            toimiston puoleen.
39241:        den ja Miehikkälän kunnan asukkaat                  Kotkan oikeusaputoimisto on esittänyt, että
39242:        saavat jatkossakin Haminassa annetta-           Haminan sivutoimisto lakkautettaisiin ja alueen
39243:        vien käräjäoikeuspalvelujen ohella              asukkaiden oikeusapupalveluista huolehdittai-
39244:        myös niihin läheisesti liittyviä Kotkan         siin Haminassa järjestettävällä sivuvastaanotol-
39245:        oikeusaputoimiston vakinaisen sivutoi-          la. Toimiston mukaanjärjestely lisäsi oikeusapu-
39246:        miston palveluja Haminan kaupungis-             toimiston toiminnan joustavuutta, kun henkilö-
39247:        sa?                                             kunta toimisi lähtökohtaisesti yhdessä toimipai-
39248:                                                        kassa. Oikeusaputoimistojen työtilastojen seu-
39249: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          rannan mukaan kuluneen kahden kokonaisen
39250: ti seuraavaa:                                          vuoden aikana Haminan sivutoimistossa hoidet-
39251: Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain             tujen asioiden lukumäärä on noin kaksisataa
39252: (106/1998) 1 §:n nojalla vuonna 1998 perustet-         asiaa vuosittain. Näistä tuomioistuimessa käsi-
39253: tiin 68 valtion oikeusapu toimistoa, jotka suoritta-   teltävien asioiden osuus on keskimääräistä alhai-
39254: vat yleisestä oikeusavusta annetussa laissa            sempi, eikä toimiston työmäärä näin ollen vastaa
39255: (1 04/1998) niille säädetyt tehtävät. Oikeusapu-       kahden henkilön täysipäiväistä työpanosta. Oi-
39256: toimistot sijaitsevat pääsääntöisesti käräjä-          keusministeriö on varannut Haminan, Vehkalah-
39257: oikeuspaikkakunnilla. Oikeusaputoimistoilla on         den, Miehikkälän ja Virolahden kunnille sekä
39258: 15 sivutoimistoa. Sivutoimistoja perustettiin en-      Kouvolan hovioikeuspiirin alueen oikeusaputoi-
39259: sisijaisesti sellaisiin kuntiin, joissa kohtuullisen   men johtajalle mahdollisuuden antaa lausunto
39260: asiointietäisyyden ja asukkaiden lukumäärän pe-        Kotkan oikeusaputoimiston esityksestä marras-
39261: rusteella oli päätoimiston ohella tarvetta perus-      kuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen tehtyä
39262: taa yhden oikeusavustajan ja yhden kanslistin          esitystä ja sen vaikutuksia harkitaan kokonais-
39263: palveluyksiköitä. Lisäksi oikeusaputoimistoilla        valtaisesti, ottaen erityisesti huomioon alueella
39264: on 112 sivuvastaanottoa. Sivuvastaanotot ovat          asuvien oikeusavun tarvitsijoiden palvelunäkö-
39265: toimipisteitä, jossa yleinen oikeusavustaja käy        kohdat
39266: määrättyinä aikoina ottamassa vastaan asiakkai-
39267: 
39268: 
39269: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
39270: 
39271:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
39272:                                                                                                        3
39273: KK 870/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd                                                     Ministems svar
39274: 
39275: 
39276: 
39277: 
39278: Tili riksdagens talman
39279: 
39280: 1 det syfte 27 § riksdagsordningen anger har Ni,     punkter för att ta emot klienter. Filialmottagning-
39281: Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet       ama utgår från klientemas behov såtillvida att
39282: översänt följande av riksdagsledamot Matti Vä-       mottagningar hålls så ofta som efterfrågan krä-
39283: hänäkki /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS     ver, och de ordnas så smidigt som möjligt för kli-
39284: 870/2000 rd:                                         enten. Justitieministeriet följer årligen upp rätts-
39285:                                                      hjälpsbyråemas, deras filialbyråers och filial-
39286:       imnar regeringen verka för att invånar-        mottagningars behov. Rättshjälpsbyråema har
39287:       na i Fredrikshamns, Veckelax, Vederlax         inga fastställda verksamhetsområden, utan klien-
39288:       och Miehikkälä kommuner också i fort-          tema får vända sig till den rättshjälpsbyrå de vill.
39289:       sättningen skall kunna utnyttja inte bara         Kotka rättshjälpsbyrå har föreslagit att filial-
39290:       de tingsrättstjänster som ges i                byrån i Fredriksharnn skall dras in och att den
39291:       Fredrikshamn utan också därtill nära           rättshjälp invånarna i området behöver skall ges
39292:       anslutna tjänster som erbjuds av den or-       dem på en filialmottagning som upprättas i
39293:       dinarie filialbyrån tili Kotka rättshjälps-    Fredrikshamn. Enligt byrån skulle verksamheten
39294:       byrå i Fredrikshamns stad?                     vid rättshjälpsbyrån härigenom bli smidigare, då
39295:                                                      personalen i huvudsak skulle finnas på ett och
39296: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      samma ställe. Arbetsstatistiken över rättshjälps-
39297: föra följande:                                       byråema visar att filialbyrån i Fredriksharnn un-
39298: År 1998 inrättades på grundval av 1 § lagen om       der de två senaste hela åren har behandlat cirka
39299: staliga rättshjälpsbyråer (106/1998) 68 rätts-       200 ärenden per år. Av dessa är andelen ärenden
39300: hjälpsbyråer som utför de uppgifter som enligt       som handläggs vid domstol mindre än genom-
39301: lagen om allmän rättshjälp (104/1998) hör till       snittet. Byråns verksamhet motsvarar sålunda
39302: dem. Rättshjälpsbyråema är i regel belägna på        inte två personers heldagsarbete. Justitieministe-
39303: tingsrättsortema. Rättshjälpsbyråema har 15 fili-    riet har gett Fredrikshamns, Veckelax, Miehikkä-
39304: albyråer, i första hand inrättade i kommuner där     lä och Vederlax kommuner samt direktören för
39305: serviceenheter med ett rättsbiträde och en kans-     rättshjälpsväsendet inom Kouvola hovrättsdi-
39306: list behövdes med hänsyn till att avstånden till     strikt tillfålle att lämna utlåtande i saken inom
39307: rättshjälpsbyråema var oskäligt långa och invå-      november. Därefter tas ställning till förslaget och
39308: narantalet tillräckligt stort. Dessutom har rätts-   dess övergripande konsekvenser med särskilt be-
39309: hjälpsbyråema 112 filialmottagningar. Filialmot-     aktande av servicebehoven hos dem som bor på
39310: tagningama är verksamhetsställen som det all-        området.
39311: männa rättsbiträdet besöker vid bestämda tid-
39312: 
39313: 
39314: 
39315: Helsingfors den 4 december 2000
39316: 
39317:     Justitieminister Johannes Koskinen
39318: 
39319: 
39320: 4
39321:                                                                    KK 871/2000 vp- V aito Koski /sd
39322: 
39323: 
39324: 
39325: 
39326:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 871/2000 vp
39327: 
39328:                                               Vesistöjen jäteongelmien torjunta
39329: 
39330: 
39331: 
39332: 
39333: Eduskunnan puhemiehelle
39334: 
39335: Suomi on tuhansien järvien maa. On tärkeätä,           pärille, kuten öljysäiliöiden kohdalla jo on, va-
39336: että nämä järvet ja vesistöt voidaan säilyttää puh-    hingoilta voitaisiin välttyä.
39337: taina myös jälkipolville. Näin ei kuitenkaan vält-        Asiaan ei ole kiinnitetty huomiota myöskään
39338: tämättä tapahdu, mikäli ei ryhdytä havaitsemaan        uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa. Siksi
39339: esimerkiksi niitä uhkatekijöitä, joita yhä vaati-      myöskään kuntien lupaviranomaiset eivät ole
39340: vampaan rantarakentamiseen nykyään kuuluu.             kiinnittäneet asiaan riittävää huomiota.
39341:    Monet kesäasunnot varustetaan nykyään vesi-
39342: käymälöillä, joista jätevedet johdetaan muovi-         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39343: seen maahan upotettavaan lokasäiliöön. Tällai-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39344: set säiliöt saattavat olla kymmenentuhannen lit-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39345: ran vetoisia, ne voidaan rakentaa routaiseen maa-      vaksi seuraavan kysymyksen:
39346: han ja niihin johdettu jätevesi voidaan jättää tal-
39347: veksi tyhjentämättä. Vaarana on, että näitä usein            Mitä hallitus aikoo tehdä, että suojaa-
39348: routaiseen maahan asennettuja säiliöitä alkaa                mattomista lokasäiliöistä johtuvat va-
39349: mennä rikki, jolloin rantavedet saastuvat varsin             hingot voidaan tulevaisuudessa estää ja
39350: laajalta alueelta jopa useiksi vuosiksi. Jos säiliön         näin välttyä sellaisilta ympäristötuhoil-
39351: sijoittamista koskevissa määräyksissä olisi vel-             ta, joita nykyisen lainsäädännön valli-
39352: voite rakentaa betoninen suoja-allas säiliön ym-             tessa saattaa aiheutua?
39353: 
39354: 
39355: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
39356: 
39357:     Valta Koski /sd
39358: 
39359: 
39360: 
39361: 
39362:                                                                                                 Versio 2.0
39363: KK 87112000 vp- V aito Koski /sd                                                       Ministerin vastaus
39364: 
39365: 
39366: 
39367: 
39368: Eduskunnan puhemiehelle
39369: 
39370: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         määräyksiä, jotka voivat koskea myös haja-asu-
39371: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         tuksen jätevesien käsittelyä. Valtioneuvostossa
39372: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          marraskuussa hyväksytyissä valtakunnallisissa
39373: vastattavaksi kansanedustaja Valto Kosken /sd          alueidenkäyttötavoitteissa yhdyskuntasuunnitte-
39374: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                lussa tavoitteena on ehkäistä jätevesihaittoja sekä
39375: 87112000 vp:                                           turvata terveellisenja hyvälaatuisen veden riittä-
39376:                                                        vä saanti.
39377:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että suojaa-             Voidaan siis todeta, että valtakunnallisella ta-
39378:        mattomista lokasäiliöistä johtuvat va-          solla on luotu kohtalaisen hyvät mahdollisuudet
39379:        hingot voidaan tulevaisuudessa estää ja         haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostami-
39380:        näin välttyä sellaisilta ympäristötuhoil-       seen. Jos jätevesien käsittelyyn valitaan ratkai-
39381:        ta, joita nykyisen lainsäädännön valli-         suksi umpikaivo, se tulee toki rakentaa asianmu-
39382:        tessa saattaa aiheutua?                         kaisesti ja se on tyhjennettävä riittävän usein.
39383:                                                        Näitä asioita valvovat kunnan viranomaiset. Be-
39384: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tonisen suoja-altaan vaatiminen muovista val-
39385: ti seuraavaa:                                          mistetun umpikaivon ympärille saattaa toki ta-
39386: Kysymyksessä tarkoitetaan ilmeisesti ns. umpi-         pauskohtaisesti olla harkittavissa, mutta ei välttä-
39387: kaivoratkaisua, jossa jätevedet johdetaan sellai-      mättä ole laajemmassa mielessä kovin tarkoituk-
39388:  senaan säiliöön, joka tyhjennetään loka-autolla       senmukainen ratkaisu. Muutoinkaan ympäristö-
39389: tarpeen mukaan. Toinen haja-asutuksen piirissä         hallinnon piirissä ei umpikaivoa pidetä usein-
39390: yleisesti käytetty ratkaisu on käyttää saostuskai-     kaan kovin hyvänä jätevesien johtamis- ja käsit-
39391: voja, joihin jäteveden sisältämä kiintoaines las-      telymenetelmänä, sillä se johtaa usein haitan siir-
39392: keutuu. Selkeytetty jätevesi johdetaan sitten ta-      tämiseen paikasta toiseen. Umpikaivon käyttö tu-
39393: vallisesti jatkokäsittelyyn, joka saattaa olla esim.   lee kyseeseen lähinnä erityisen aroilla alueilla,
39394: maahan imeytys.                                        kun riittävän lähellä on yleinen viemäri, johon j ä-
39395:    Ympäristöministeriö on jo pitkään kiinnittä-        tevedet voidaan kohtuullisin kustannuksin joh-
39396: nyt huomiota haja- ja loma-asutuksen jätevesi-         taa.
39397: kuormituksen vähentämiseen. Sitä on käsitelty              Ympäristöhallinto on jo pitkään ohjannut ja
39398: mm. vesiensuojelun tavoite- ja toimenpideohjel-        kehittänyt haja-asutuksen jätevesien käsittelyä.
39399: missa vuoteen 2005. Vesiensuojelun tavoiteoh-          Aikaisemman tutkimus- ja kehittämistyön lisäk-
39400: jelman tavoitteena on, että tärkeillä ja muilla ve-    si Suomen ympäristökeskus on saattamassa pää-
39401: denhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla ole-      tökseen Hajasampo-nimistä projektia, josta saa-
39402: vat, tiheästi rakennetut haja-asutusalueet viemä-      daan uusia ohjeita haja-asutuksen jätevesien kä-
39403: röidään ja jätevedet johdetaan käsiteltäviksi poh-     sittelyyn.
39404: javesialueiden ulkopuolelle. Myös lainsäädän-             Muutoinkin hajakuormitus on vesiensuojelus-
39405: nöstä löytyy mahdollisuuksia vaikuttaa tähän           sa nousemassa entistä enemmän esille nyt kun
39406: asiaan. Ympäristönsuojelulain 19 §:n mukaan            pistekuormittajien päästöt on saatu yhä parem-
39407: kunnanvaltuusto voi antaa ympäristönsuojelu-           min hallintaan. Ympäristöministeriö tukee ja oh-
39408: 
39409: 
39410: 2
39411: Ministerin vastaus                                        KK 87112000 vp- V aito Koski /sd
39412: 
39413: 
39414: 
39415: jaa omalta osaltaan jatkossakin haja- ja loma-   myös kompostoivien käymätöiden ja kuivakäy-
39416: asutuksen jätevesikuormituksen pienentämiseen    mätöiden käytön edistäminen.
39417: tähtääviä toimia. Yhtenä vaihtoehtona tässä on
39418: 
39419: 
39420: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2000
39421: 
39422:     Ympäristöministeri Satu Hassi
39423: 
39424: 
39425: 
39426: 
39427:                                                                                           3
39428: KK 87112000 vp- V aito Koski /sd                                                          Ministems svar
39429: 
39430: 
39431: 
39432: 
39433: Tili riksdagens talman
39434: 
39435: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        jöskyddslagen kan kommunfullmäktige utfårda
39436: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     miljöskyddsföreskrifter, vilka även kan gälla
39437: rådet översänt följande av riksdagsledamot Valto       hanteringen av avloppsvatten i glesbebyggelse.
39438: Koski /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS         Enligt de riksomfattande målen för områdesan-
39439: 871/2000 rd:                                           vändningen är målet för sarnhällsplaneringen att
39440:                                                        förhindra skador på grund av avloppsvatten samt
39441:         Vad ämnar regeringen göra för att de           trygga en tillräcklig tillgång på rent vatten av god
39442:        skador som förorsakas av oskyddade              kvalitet.
39443:        slambehållare skall kunna förhindras i             Det kan alltså konstateras att man på riksnivå
39444:        framtiden och sådana skador på miljön           har skapat rätt goda möjligheter att effektivera
39445:        därmed undvikas som kan inträffa så             avloppsvattenbehandlingen i glesbygden. Om en
39446:        länge nuvarande lagstiftning är i kraft?        samlingsbrunn väljs som altemativ för avlopps-
39447:                                                        vatten, bör den byggas på ett ändamålsenligt sätt
39448: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        och tömmas tillräckligt ofta. Att så sker överva-
39449: föra följande:                                         kas av de kommunala myndighetema. Det kan i
39450: 1 spörsmålet avses uppenbarligen lösningar med         vissa fall vara berättigat att kräva att en skydds-
39451: s.k. samlingsbrunnar som utgörs av behållare till      bassäng av betong byggs runt en samlingsbrunn
39452: vilka avloppsvattnet leds som sådant och som           av plast, men det är inte nödvändigtvis så ända-
39453: töms av en slambil vid behov. En annan variant         målsenligt i ett bredare perspektiv. lnom miljö-
39454: som används allmänt i glesbygd är slamavskilja-        förvaltningen betraktas samlingsbrunnar oftast
39455: re där de fasta partiklama i avloppsvattnet av-        inte som en bra metod då det gäller avledning och
39456: skiljs och sjunker till botten. Det klamade av-        behandling av avloppsvatten, eftersom de ofta
39457: loppsvattnet leds sedan vanligen vidare för fort-      innebär att man endast flyttar olägenheten från en
39458: satt behandling, viiken kan bestå av t.ex. markin-     plats till en annan. Användningen av samlings-
39459: filtration.                                            brunnar kommer på fråga i första hand inom sär-
39460:     Miljöministeriet har sedan länge försökt få till   skilt känsliga ornråden, då det finns en allmän
39461: stånd en minskning av den belastning som av-           kloak tillräckligt nära för att avloppsvattnet till
39462: loppsvattnet från gles- och fritidsbebyggelse          rimliga kostnader skall kunna ledas dit.
39463: innebär. Frågan har tagits upp bl.a. inom ramen           Miljöförvaltningen har sedan länge styrt och
39464: för mål- och åtgärdsprogrammen för skydd av            vidareutvecklat behandlingen av avloppsvatten i
39465: vattnen fram till 2005. Bland målen för skydd av       glesbygden. Utöver det tidigare forsknings- och
39466: vattnen ingår att kloaker skall byggas och av-         utvecklingsarbetet håller Finlands miljöcentral
39467: loppsvattnet avledas för behandling utanför            för närvarande på att avsluta det projekt för ef-
39468: grundvattenområdet inom sådana tättbebyggda            fektivering av avloppsvattenbehandlingen inom
39469: ornråden i glesbygden som befinner sig inom vik-       glesbebyggelse som gått under narnnet Hajasam-
39470: tiga och andra för vattenförsörjning lämpliga          po, varigenom nya anvisningar för hantering av
39471: grundvattenområden. Också lagstiftningen ger           avloppsvatten fås.
39472: möjligheter att påverka frågan. Enligt 19 § mil-
39473: 
39474: 4
39475: Ministerns svar                                                  KK 87112000 vp- V aito Koski /sd
39476: 
39477: 
39478: 
39479:   Ä ven i övrigt håller den diffusa belastningen      i fortsättningen åtgärder i syfte att minska av-
39480: på att inta en mera central position inom vatten-     loppsvattenbelastningen från gles- och fritidsbe-
39481: vården än tidigare, då utsläppen från enskilda        byggelse. Ett alternativ i detta sammanhang är att
39482: punktbelastare kan kontrolleras allt bättre. Miljö-   främja användningen av komposterande toaletter
39483: ministeriet understöder och styr för egen del även    och torrklosetter.
39484: 
39485: 
39486: Helsingforsden 13 december 2000
39487: 
39488:     Miljöminister Satu Hassi
39489: 
39490: 
39491: 
39492: 
39493:                                                                                                       5
39494:                                                       KK 872/2000 vp -    Petri Neittaanmäki /kesk ym.
39495: 
39496: 
39497: 
39498: 
39499:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 872/2000 vp
39500: 
39501:                                              Ammatillisen lisä- ja työvoimapoliittisen koulu-
39502:                                              tuksen toimintaedellytysten turvaaminen
39503: 
39504: 
39505: 
39506: 
39507: Eduskunnan puhemiehelle
39508: 
39509: Aikuiskoulutuskeskus POKSAT on johtava ai-               tujamaksuihin. Esimerkiksi 40 000 markan hin-
39510: kuisväestön kouluttaja pohjoisessa Keski-Suo-            taisesta vuosipaikasta opiskelija maksaisi 4 000
39511: messa. Se järjestää toimialueellaan monipuolista        mk. Osallistumismaksujen ohella pitkien etäi-
39512: jatko- ja täydennyskoulutusta. POKSAT:in kou-            syyksien päästä opiskelemaan tulevat joutuisivat
39513: lutuksessa on päivittäin satoja opiskelijoita. Sen       itse kustantamaan myös matkakulunsa.
39514: koulutuksen avulla on työllistetty vuosittain yli           Esimerkiksi POKSAT:in vuosittaisen koulu-
39515: 500 aikuista ja käynnistetty jopa kymmeniä pien-        tusvolyymin pelätään romahtavan ehdotettujen
39516: yrityksiä.                                              vähennysten myötä nykyisestä jopa 100 000
39517:     Valtion ensi vuoden budjettiesitykseen sisäl-       opiskelijatyöpäivästä noin 30 000 päivään. Näin
39518: tyvän, ammatilliseen lisä- ja työvoimapoliitti-         merkittävä vähennys johtaisi POKSAT:in talou-
39519: seen koulutukseen varatun määrärahan vähennys           den romahtamiseen ja asiantuntemuksen katoa-
39520: uhkaa nyt romahduttaa POKSAT:in ja useat                miseen koulutusorganisaatiosta.
39521: muut sen kaltaiset hyvin toimivat aikuisväestön             Muutosten seurauksena POKSAT ei enää pys-
39522: koulutustoiminnat                                       tyisi vastaamaan koulutustarpeeseen omalla toi-
39523:     Vuoden 2001 valtion budjettiin on kaavailtu         mialueellaan. Koulutustarve ei kuitenkaan ole
39524: omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen 44              vähentynyt pohjoisen Keski-Suomen alueella.
39525: miljoonaa markkaa vähemmän rahaa kuin vuon-             Päinvastoin, perusteltua tarvetta on entistä enem-
39526: na 2000. Vuonna 2001 alkavaan uuteen koulu-             män.
39527: tukseen on käytettävissä yhteensä 424 miljoonaa             Uusi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus-
39528: markkaa vähemmän, koska aikaisemmin aloitet-            järjestelmä antaisi valtion tukea lähinnä vain am-
39529: tu koulutus sitoo edelleen myös tulevaa rahoitus-       mattitutkintoihin tähtääviin lisäkoulutuskurssei-
39530: ta.                                                     hin. Kuitenkin esimerkiksi POKSAT:in järjestä-
39531:     Esitykseen sisältyvä omaehtoisen ammatilli-         mille eri alojen lyhytkursseille on osallistunut
39532:  sen lisä- ja työvoimapoliittisen koulutuksen ra-       vuositasolla yli 2 000 aikuista. Nämä omaehtoi-
39533: hoitusjärjestelmän muutos johtaisi järjestelmän         sesti itseään kouluttaneet aikuiset jäisivät uudes-
39534: jäykistymiseen ja aiheuttaisi merkittäviä vai-          sa järjestelmässä kokonaan valtion tuen ulkopuo-
39535:  keuksia koulutuksen järjestämiselle. Vähennyk-         lelle. On täysin virheellinen käsitys, että ammat-
39536: set kaventaisivat erityisesti yksityisten aikuisten     titutkintokoulutuksella voitaisiin korvata kaik-
39537:  opiskelumahdollisuuksia sekä pienten ja keski-         kea lisäkoulutusta. Ammattitaidon pitämiseksi
39538:  suurten yritysten toimintaedellytyksiä ja niiden       ajan tasalla tarvitaan ammattitutkintokoulutuk-
39539:  henkilöstön kehittämismahdollisuuksia. Esitetyt        sen lisäksi erimuotoista ammatillista lyhytkes-
39540:  omaehtoisen koulutuksen 10 prosentin opiskeli-         toista koulutusta.
39541: jamaksut johtaisivat väistämättä suuriin osallis-
39542: 
39543:                                                                                                   Versio 2.0
39544: KK 872/2000 vp- Petri Neittaanmäki !kesk ym.
39545: 
39546: 
39547:    Nykyinen rahoitusjärjestelmä on osoittautu-           tyksillä on varaa rahoittaa työntekijöidensä oma-
39548: nut toimivaksi. Sen etuja ovat joustavuus sekä           ehtoinen opiskelu. Ilmaisesta koulutuksesta pää-
39549: mahdollisuus reagoida tarvittaessa nopeastikin           sisivät hyötymään vain ne, joilla koulutustaso on
39550: koulutustarpeissa tapahtuviin muutoksiin. Uusi           jo ennestäänkin korkein. Kouluttamattomilta
39551: järjestelmä olisi sen sijaan niin jäykkä, ettäjatku-     työntekijätason aikuisopiskelijoilta sen sijaan pe-
39552: van muutoksen ottaminen huomioon koulutustar-            rittäisiin jatkossa kohtuuttomia maksuja.
39553: peessa olisi mahdotonta. Yritysten toiminnanjat-
39554: kuvasti muuttuessa muuttuvat aikuiskoulutustar-          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39555: peetkin nopeasti.                                        jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
39556:    Uusi rahoitusjärjestelmä ja opiskelijan suuri         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
39557: omavastuuosuus omaehtoisessa ammatillisessa              tattavaksi seuraavan kysymyksen:
39558: aikuiskoulutuksessa johtaisivat väistämättä myös
39559: kasvavaan alueelliseen eriarvoisuuteen. Koska                   Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
39560: määrärahoja ei ole alueellisesti korvamerkitty,                 koo ryhtyä ammatillisen lisä- ja työvoi-
39561: johtaisi tämä valtion rahoituksen valumiseen en-                mapoliittisen koulutuksen toimintaedel-
39562: sisijaisesti niille vauraimmille alueille, joissa yri-          lytysten turvaamiseksi?
39563: 
39564: 
39565: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000
39566: 
39567:     Petri Neittaanmäki /kesk                                 Mauri Pekkarinen /kesk
39568:     Lauri Oinonen /kesk                                      Reijo Laitinen /sd
39569:     Juha Karpio /kok                                         Susanna Huovinen /sd
39570:     Johannes Leppänen /kesk                                  Matti Kangas /vas
39571:     Toimi Kankaanniemi /skl
39572: 
39573: 
39574: 
39575: 
39576: 2
39577: Ministerin vastaus                               KK 872/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
39578: 
39579: 
39580: 
39581: 
39582: Eduskunnan puhemiehelle
39583: 
39584: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         matillisen lisäkoulutuksen rahoitus ehdotetaan
39585: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     liitettäväksi osaksi opetus- ja kulttuuritoimen
39586: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         valtionosuusjärjestelmää. Eduskunnan sivistys-
39587: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen       valiokunta on ehdottanut hallituksen esitykseen
39588: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       joitakin muutoksia. Eduskunta ei ole vielä otta-
39589: KK 872/2000 vp:                                       nut asiaan kantaa.
39590:                                                           Hallituksen esityksen ja sivistysvaliokunnan
39591:       Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-       siihen ehdottamien muutosten mukaan 60 % am-
39592:       koo ryhtyä ammatillisen lisä- ja työvoi-       matilliseen lisäkoulutuksen määrärahasta myön-
39593:       mapoliittisen koulutuksen toimintaedel-        nettäisiin valtionosuutena ammatillisesta koulu-
39594:       lytysten turvaamiseksi?                        tuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
39595:                                                      annetussa laissa tarkoitetuille koulutuksen järjes-
39596: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        täjille, ei kuitenkaan vapaan sivistystyön oppilai-
39597: ti seuraavaa:                                        tosten ylläpitäjille. Valtionosuus määräytyisi
39598: Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen ·on        opetusministeriön vahvistamien opiskelijatyö-
39599: vuoden 2001 talousarvioesityksessä esitetty yh-      vuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden
39600: teensä 406 200 000 mk. Vuoden 2000 talousarvi-       määrättyjen yksikköhintojen perusteella. Lisäksi
39601: ossa vastaava määräraha oli 471 000 000 mk.          lääninhallitukset myöntäisivät 40 % määrärahas-
39602: Vähennystä on siis 64 800 000 mk. Lisäksi on         ta valtionavustuksena hankkimalla koulutusta
39603: vuoden 2001 talousarvioesityksessä yliopisto-        vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjiltä,
39604: jen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen kou-        ammattikorkeakouluilta, yliopistoilta sekä erityi-
39605: lutuksen, kansalaisopistojen, kansanopistojen,       sestä syystä ammatillisen koulutuksenjärjestäjil-
39606: järjestöjen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen     tä ja muilta kuinjulkisen valvonnan alaisilta kou-
39607: momenteille siirretty yhteensä 15 800 000 mk         lutuspalveluiden tuottajilta.
39608: kompensoimaan jäljempänä käsiteltävän rahoi-             Myönnettävä valtionosuus lisäisi ammatilli-
39609: tusjärjestelmäuudistuksen vaikutuksia. Määrära-      seen koulutukseen erikoistuneidenjärjestäjien it-
39610: hojen väheneminenjohtuu ao. talousarviomäärä-        senäistä päätösvaltaa. Ne päättäisivät siitä, mitä
39611: rahan sopeuttamisesta opetusministeriön pääluo-      ammatillista lisäkoulutusta ne järjestäisivät saa-
39612: kan budjettikehyksiin. Opetusministeriön on ol-      mansa valtionosuuden tuella. Mikäli ilmenee tar-
39613: lut eri toimintojen rahoitusta koskevissa ratkai-    peita suunnata koulutusta uudella tavalla, nämä
39614: suissaan otettava huomioon kaikki sen pääluo-        koulutuksen järjestäjät voisivat päättää muutok-
39615: kan menokehykseen vaikuttavat tekijät. Toimin-       sista joustavasti itse. Lääninhallitusten käytössä
39616: nan määrään vaikuttaa lisäksi edellisiltä vuosilta   olevalla määrärahalla täydennettäisiin koulutus-
39617: siirtyvien siirtomäärärahojen väheneminen.           tarjontaa ja tuettaisiin tarjonnan alueellista tasa-
39618:    Hallitus on lisäksi antanut eduskunnalle vuo-     puolisuutta.
39619: den 2001 talousarvioesitykseen liittyvän esityk-         Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
39620: sen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta kos-     lain 2 §:n mukaan lain tarkoituksena on muun
39621: kevaksi lainsäädännöksi (HE 144/2000 vp ). Am-       ohella edistää tutkintojen ja niiden osien suoritta-
39622: 
39623: 
39624:                                                                                                        3
39625: KK 872/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.                                        Ministerin vastaus
39626: 
39627: 
39628:  mista. Mainitun lain mukaisiin näyttötutkintoi-        Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on kes-
39629: hin valmistavaa koulutusta rahoitettaisiin pää-      keinen osa aktiivista työvoimapolitiikkaa, joten
39630:  osin ehdotetuna uudella laskennallisella rahoi-     koulutuksen määrärahakehitystä on tarpeen tar-
39631:  tusjärjestelmällä. Näyttötutkintoon valmistavaa     kastella osana tätä politiikkakokonaisuutta. Työl-
39632: koulutusta on tämän vuoksi tarkoitus lisätä ny-      lisyystilanteen paranemisesta johtuen työvoima-
39633: kyisestä 50 %:n osuudesta. Muuta kuin tutkinto-      poliittisten toimenpiteiden kokonaisvolyymia on
39634:  tavoitteista koulutusta olisi myös mahdollista      valtion vuoden 2001 talousarvioehdotuksessa
39635: järjestää merkittävällä osuudella.                   esitetty vähennettäväksi kuluvasta vuodesta viisi
39636:     Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoilta      prosenttia. Työttömien määrän arvioidaan vähe-
39637: voidaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-       nevän yhdeksän prosenttia. Pääasiassa työttömil-
39638: netun lain 17 §:n nojalla periä kohtuullisia mak-    le suunnattujen kansallisten toimenpiteiden pii-
39639: suja. Lain 16 §:n mukaan maksujen perusteista        rissä arvioidaan tänä vuonna olevan 88 000 hen-
39640: päättää opetusministeriö. Voimassa olevan ope-       kilöä ja ensi vuonna 75 800 henkilöä, joten vä-
39641: tusministeriön päätöksen ( 1096/ 1998) mukaan        hennys on vajaat 14 prosenttia. Resurssien vä-
39642: maksu voi ammatti- ja erikoisammattitutkintoon       hennykset kohdistuisivat ehdotuksen mukaan
39643: valmistavassa koulutuksessa olla enintään 50 %       eniten palkkaperusteisiin työllistämismäärära-
39644: ja muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa enin-     hoihinja vähennys olisi lievempi työvoimapoliit-
39645: tään 75 % opiskelijakohtaisista kokonaiskustan-      tisessa aikuiskoulutuksessa ja muissa työvoima-
39646: nuksista. Säännökset merkitsevät, että koulutuk-     palveluissa. Palkkaperusteiset määrärahat tulisi-
39647: sen järjestäjät voivat itse päättää perivätkö ne     vat laskemaan lähes 22 prosenttia, kun taas vä-
39648: maksuja ja jos perivät, niin maksut tulee voida      hennys työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
39649: katsoa kohtuullisiksi ja ne eivät missään tapauk-    hankintavolyymissa olisi 11 prosenttia. Lisäksi
39650: sessa saa ylittää em. tasoa. Näihin säännöksiin ei   työvoimapoliittista aikuiskoulutusta toteutetaan
39651: ole tarkoitus tehdä muutoksia. Hallituksen esi-      ESR-hankkeina. Talousarvioehdotuksessa on
39652: tyksessä mainittu valtionosuuden 90 %:n taso         näin ollen korostettu koulutuksen merkitystä työ-
39653: keskimääräisestä yksikköhinnasta perustuu lää-       voimapolitiikan hoidon kokonaisuudessa. Työ-
39654: ninhallitusten tekemissä koulutushankinnoissa        voimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta-
39655: noudatettuun keskimääräiseen opiskelijamaksu-        määrärahat on tarkoitus jakaa työvoima- ja elin-
39656: jen tasoon.                                          keinokeskuksille yhtenäisten kriteerien mukai-
39657:     Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen li-     sesti, ottaen huomioon erityisesti alueen työttö-
39658: säksi kohdistuu aikuiskoulutukseen opetusminis-      myystilanne ja lisäksi alueen työvoiman ja avoin-
39659: teriön pääluokan määrärahoista vuoden 2001 ta-       ten työpaikkojen määrä. Työministeriö katsoo,
39660: lousarvioesityksessä noin 2,5 miljardia markkaa.     että esitetyillä määrärahoilla voidaan turvata työ-
39661: Määrärahat sisältyvät yliopistojen, ammattikor-      voimapoliittisen aikuiskoulutuksen riittävät toi-
39662: keakoulujen, ammatillisen peruskoulutuksen ja        mintaedellytykset.
39663: muun lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen
39664: ja vapaan sivistystyön momenteille.
39665: 
39666: 
39667: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
39668: 
39669:     Opetusministeri Maija Rask
39670: 
39671: 
39672: 
39673: 
39674: 4
39675: Ministems svar                                         KK 872/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
39676: 
39677: 
39678: 
39679: 
39680: Tili riksdagens talman
39681: 
39682: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           riksdagen med förslag tili lagstiftning om finan-
39683: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-        siering av yrkesinriktad tilläggsutbildning (RP
39684: rådet översänt följande av riksdagsledamot Petri          144/2000 rd). Finansieringen av den yrkesinrik-
39685: Neittaanmäki /cent m.fl. undertecknade skriftli-          tade tilläggsutbildningen föreslås bli en del av
39686: ga spörsmål SS 872/2000 rd:                               statsandelssystemet för undervisnings- och kul-
39687:                                                           turverksamhet. Riksdagens kulturutskott har fö-
39688:        Vilka åtgärder avser statsrådet vidtaför           reslagit vissa ändringar i propositionen. Riksda-
39689:        att trygga verksamhetsbetingelserna för            gen har ännu inte tagit ställning tili frågan.
39690:        den yrkesinriktade tilläggsutbildningen               Enligt regeringens proposition och de ändring-
39691:        och den arbetskraftspolitiska utbild-              ar kulturutskottet föreslagit i den skall 60 pro-
39692:        ningen?                                            cent av anslaget för yrkesinriktad tilläggsutbild-
39693:                                                           ning beviljas i form av statsandel tili de utbild-
39694: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           ningsanordnare som avses i lagen om yrkesut-
39695: föra följande:                                            bildning och lagen om yrkesinriktad vuxenut-
39696: 1budgetpropositionen för 2001 föreslås samman-           bildning, dock inte tili huvudmän för läroanstal-
39697: lagt 406 200 000 mk för finansieringen av den             ter för fritt bildningsarbete. Statsandelen skall
39698: yrkesinriktade tilläggsutbildningen. 1 budgeten          bestämmas på basis av det antal studerandeårs-
39699: för 2000 var motsvarande anslag 4 71 000 000             verken som undervisningsministeriet fastställt
39700: mk. Anslaget har alltså minskat med 64 800 000            och de per studerandeårsverke bestämda priser-
39701: mk. 1 budgetpropositionen för 200 l har det dess-        na per enhet. Dessutom skall länsstyrelserna he-
39702: utom överförts sammanlagt 15 800 000 mk tili de          vilja 40 procent av anslaget som statsunderstöd
39703: moment som gäller universiteten, yrkeshögsko-            genom att skaffa utbildning hos huvudmän för lä-
39704: lorna, yrkesutbildningen, medborgarinstituten,           roanstalter för fritt bildningsarbete, yrkeshög-
39705: folkhögskolorna, organisationema, studiecentra-          skolor, universitet samt av särskilda skäl hos an-
39706: lerna och sommaruniversiteten som kompensa-              ordnare av yrkesutbildning och andra producen-
39707: tion för verkningama av den reform av finansie-          ter av utbildningstjänster som inte står under of-
39708: ringssystemet som presenteras nedan. Anslags-            fentlig tillsyn.
39709: minskningen beror på att budgetanslaget i fråga              Statsandelen kommer att medföra större beslu-
39710: anpassats tili budgetramama för undervisnings-           tanderätt för de utbildningsanordnare som är spe-
39711: ministeriets huvudtitel. Undervisningsministe-           cialiserade på yrkesutbildning. De får besluta vil-
39712: riet har i de finansieringslösningar som gäller oli-     ket slag av yrkesinriktad tilläggsutbildning de
39713: ka funktioner varit tvungen att beakta alla fakto-       ordnar med den statsandel de fått. Om det upp-
39714: rer som inverkar på huvudtitelns utgiftsram.             kommer behov att rikta utbildningen på annat sätt
39715: Verksamhetens omfattning påverkas dessutom               kan dessa utbildningsanordnare smidigt själva
39716: av att reservationsanslagen från tidigare år har         fatta beslut om ändringarna. Med det anslag som
39717: minskat.                                                 står tili länsstyrelsernas disposition kan man
39718:    Regeringen har i samband med budgetproposi-           komplettera utbildningsutbudet och stödja ett
39719: tionen för 200 l också avlåtit en proposition tili       jämnt utbud regionalt sett.
39720: 
39721: 
39722:                                                                                                           5
39723: KK 872/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.                                            Ministerns svar
39724: 
39725: 
39726: 
39727:     Enligt 2 § lagen om yrkesinriktad vuxenut-        grundläggande yrkesutbildningen och den övri-
39728: bildning är syftet med lagen bl.a. att främja av-     ga tilläggsutbildningen, läroavtalsutbildningen
39729: läggande av examina eller delar av dem. Utbild-       och det fria bildningsarbetet.
39730: ning som förbereder för de fristående examina             Den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen
39731: som avses i nämnda lag skall i huvudsak finan-        utgör en viktig del av den aktiva arbetskraftspo-
39732: sieras via det föreslagna nya kalkylmässiga fi-       litiken och det är därför skäl att granska anslags-
39733: nansieringssystemet. Avsikten är därför att öka      utvecklingen för utbildningen som en del av den-
39734: den utbildning som förbereder för fristående          na helhet. På grund av det förbättrade sysselsätt-
39735: examina från den nuvarande andelen på 50 pro-        ningsläget föreslås i budgetpropositionen för
39736: cent. Också annan än examensinriktad utbild-          2001 att den totala volymen av de arbetskraftspo-
39737: ning kan stå för en betydande andel.                  litiska åtgärderna minskas med fem procent jäm-
39738:     Enligt 17 § lagen om yrkesinriktad vuxenut-      fört med innevarande år. Antalet arbetslösa be-
39739: bildning kan skäliga avgifter tas ut av studerande   räknas minska med nio procent. De nationella åt-
39740: inom yrkesinriktad tilläggsutbildning. Enligt la-     gärder som huvudsakligen riktas till arbetslösa
39741: gens 16 § bestämmer undervisningsministeriet         beräknas i år omfatta 88 000 personer och nästa
39742: om grunderna för avgifterna. Enligt gällande be-     år 75 800 personer, vilket är en minskning på
39743: slut av undervisningsministeriet ( 1096/ 1998) kan   knappt 14 procent. Resursminskningarna skall
39744: avgiften i utbildning som förbereder för yrkes-      enligt förslaget mest rikta sig till de lönebasera-
39745: och specialyrkesexamen vara högst 50 procent         de sysselsättningsanslagen medan minskningen
39746: och i annan yrkesinriktad tilläggsutbildning         är lindrigare inom den arbetskraftspolitiska vux-
39747: högst 75 procent av de per studerande beräknade      enutbildningen och i annan arbetskraftsservice.
39748: totalkostnaderna. Bestämmelserna innebär att ut-     De lönebaserade anslagen kommer att sjunka
39749: bildningsanordnarna själva kan besluta om de tar     med nästan 22 procent, medan minskningen i den
39750: ut avgifter. Om de gör det skall avgifterna kunna    upphandlade volymen arbetskraftspolitisk vux-
39751: anses vara skäliga och får under inga omständig-     enutbildning är 11 procent. Arbetskraftspolitisk
39752: heter överskrida nämnda nivå. Inga ändringar         vuxenutbildning genomförs också som ESF-pro-
39753: planeras i dessa bestämmelser. Den statsandel på     j ekt. 1 budgetförslaget har man således betonat
39754: 90 procent av det genomsnittliga priset per enhet    utbildningens betydelse vid skötseln av arbets-
39755: som närnns i regeringens proposition baserar sig     kraftspolitiken som helhet. Avsikten är att förde-
39756: på den genomsnittliga nivå i fråga om studeran-      la anslagen för upphandling av arbetskraftspoli-
39757: deavgifterna som länsstyrelserna följt i sin ut-     tisk vuxenutbildning till arbetskrafts- och nä-
39758: bildningsupphandling.                                ringscentralerna enligt enhetliga kriterier, sär-
39759:     Utöver finansieringen av den yrkesinriktade      skilt med beaktande av arbetslöshetsläget i regio-
39760: tilläggsutbildningen anvisas vuxenutbildningen       nen och arbetskraftens omfattning och antalet le-
39761: ca 2,5 miljarder mark av anslagen under under-       diga arbetsplatser i regionen. Arbetsministeriet
39762: visningsministeriets huvudtitel i budgetproposi-     anser att man med de föreslagna anslagen kan
39763: tionen för 2001. Anslagen ingår i de moment som      trygga tillräckliga verksamhetsbetingelser för
39764: gäller universiteten, yrkeshögskolorna, den          den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen.
39765: 
39766: 
39767: 
39768: Helsingfors den 5 december 2000
39769: 
39770:     Undervisningsminister Maija Rask
39771: 
39772: 
39773: 
39774: 
39775: 6
39776:                                                          KK 873/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
39777: 
39778: 
39779: 
39780: 
39781:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 873/2000 vp
39782: 
39783:                                             Metsätilanomistajien valtion matkustussään-
39784:                                             töä koskeva verokäytäntö
39785: 
39786: 
39787: 
39788: 
39789: Eduskunnan puhemiehelle
39790: 
39791: Elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät saavat      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39792: laskuttaa 1.1.2001 alkaen valtion matkustussään-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
39793: nön mukaan 2,11 mk ja metsänomistajat vastaa-        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
39794: vasti 1,10 mk kilometriltä. Metsätilan hoitami-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
39795: nen on yritystoimintaa samoin kuin maatalous.
39796: Ennen ei tullut ajomatkoja tilalle, koska asuttiin         Miksi metsätilanomistajat eivät kuulu
39797: metsien läheisyydessä. Nyt edestakainen matka              valtion matkustussäännön suhteen sa-
39798: tilalta on keskimäärin n. 200-300 km.                      man verokäytännön piiriin kuin elinkei-
39799:                                                            nonharjoittajat ja maanviljelijät?
39800: 
39801: 
39802: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
39803: 
39804:     Tuija Nurmi /kok
39805:     Inkeri Kerola /kesk
39806:     Ola Rosendahl /r
39807: 
39808: 
39809: 
39810: 
39811:                                                                                             Versio 2.0
39812: KK 873/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.                                                 Ministerin vastaus
39813: 
39814: 
39815: 
39816: 
39817: Eduskunnan puhemiehelle
39818: 
39819: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        tustilaisuuksiin osallistumisesta aiheutuneet mat-
39820: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        kakulut. Erikseen näitä kuluja ei saa vähentää.
39821: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Metsätaloutta harjoitetaan yleensä maatalou-
39822: vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nurmen /kok        den yhteydessä. Pelkästään metsätilan omistajia
39823: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           lienee noin 200 000. Näistä valtaosa ei harjoita
39824: 873/2000 vp:                                          metsätaloutta varsinaisena yritystoimintana,
39825:                                                       vaan ainoastaan siten, että he saavat satunnaises-
39826:        Miksi metsätilanomistajat eivät kuulu          ti pääomatuloa puun myynnistä. Tällainen puun
39827:        valtion matkustussäännön suhteen sa-           myynnistä saatu tulo on verrattavissa muuhun
39828:        man verokäytännön piiriin kuin elinkei-        varallisuuden perusteella saatuun pääoma tuloon.
39829:        nonharjoittajat ja maanviljelijät?             Noin kolmasosaa yksityismetsänomistajista ve-
39830:                                                       rotetaan edelleen pinta-alaperusteisen järjestel-
39831: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         män mukaan.
39832: ti seuraavaa:                                            Yritystoiminnan ja maatalouden tulos jaetaan
39833: Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen pääomave-          verotettavaksi pääomatulonaja ansiotulona, kun
39834: rouudistuksen yhteydessä siirryttiin metsätalou-      taas puun myynnistä saatu tulo on kokonaisuu-
39835: desta saatua tuloa verottamaan todellisten puun-      dessaan pääomatuloa. Jos puun myyntitulojen
39836: myyntitulojen perusteella, jollei verovelvollinen     verotusjärjestelmään siirtyneet metsänomistajat
39837: valinnut siirtymäkauden ajaksi vuosiksi 1993-         saisivat vähentää nykyistä suuremmat matkaku-
39838: 2005 pinta-alaperusteista metsäverotusta. Puun        lut, joutuisivat pinta-alaverotuksen valinneet
39839: myyntitulo on pääomatuloa, ja sitä verotetaan tu-     metsänomistajat huonompaan asemaan. Kun
39840: lovero lain mukaan. Pinta-alaperusteisen metsä-      metsäverotuksessa myönnettiin poikkeukselli-
39841: verotuksen valinneen metsänomistajan metsäta-        nen valintaoikeus kahden verojärjestelmän välil-
39842: loudesta saama tulo on ansiotuloa, ja sitä verote-   lä, lähtökohtana oli, että pinta-alaverotukseen ei
39843: taan maatilatalouden tuloverolain mukaan. Han-       sen jäljellä olevana voimassaoloaikana tehdä
39844: kintatyön osuus on ansiotuloa sekä puun myynti-      muutoksia.
39845: tulon verotuksessa että pinta-a1aperusteisessa           Hallituksen esityksessä HE 172/2000 vp ehdo-
39846: metsäverotuksessa.                                   tettiin liikkeen- ja ammatinharjoittajille ja maata-
39847:    Puun myyntitulon verotuksessa metsätalou-         loudenharjoittajille annettavaksi lisävähennys
39848: den pääomatulosta saadaan vähentää matkakulut        yksityisvarallisuuteen käytettävän auton käytös-
39849: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtunei-    tä elinkeinotoiminnassa ja maataloudessa sa-
39850: na menoina. Pinta-alaperusteisessa metsävero-        moin kuin tilapäisestä työmatkasta aiheutunei-
39851: tuksessa metsätalouden puhdas tulo arvioidaan        den lisääntyneiden elantokustannusten johdosta.
39852: tuottoperusteiden avulla. Tuloon kohdistuvat         Vähennettävä määrä vastaisi palkansaajien vero-
39853: menot otetaan huomioon keskimääräisessä vä-          tuksessa verovapaan kilometrikorvauksen ja päi-
39854: hennyksessä, jota määritettäessä mukaan luetaan      värahan enimmäismäärää. Keskeisenä perustelu-
39855: myös puun kasvatuksesta ja myynnistä aiheutu-        na oli, että yrittäjälle haluttiin antaa sama etu
39856: neet matkakustannukset sekä metsäalan koulu-         jonka hän saisi, jos perustaisi osakeyhtiön ja oli~
39857: 
39858: 
39859: 2
39860: Ministerin vastaus                                         KK 873/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
39861: 
39862: 
39863: si itse sen työntekijänä. Tällöin päiväraha ja kilo-   taa lisävähennys myös vain pelkkään pääomatu-
39864: metrikorvaus olisivat verovapaata tuloa työnteki-      loon ja näistäkin vain yhteen pääomatulolajiin.
39865: jän verotuksessa verohallituksen verovapaista          Kun metsätaloudesta saatuun tuloon sovelletaan
39866: matkakustannusten korvauksista antaman pää-            vielä vuoteen 2005 asti kahta erilaista verojärjes-
39867: töksen mukaisiin enimmäismääriin asti.                 telmää, ei ole katsottu aiheelliseksi myöntää met-
39868:     Voimassa olevan verojärjestelmän periaattei-       sätilan omistajille vastaavia vähennyksiä.
39869: den kannalta saattaisi olla ongelmallista laajen-
39870: 
39871: 
39872: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
39873: 
39874:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
39875: 
39876: 
39877: 
39878: 
39879:                                                                                                         3
39880: KK 873/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.                                                   Ministerns svar
39881: 
39882: 
39883: 
39884: 
39885: Tili riksdagens talman
39886: 
39887: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       säljningen samt av deltagande i utbildning inom
39888: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    skogsbranschen. Dessa utgifter får inte avdras se-
39889: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tuija     parat.
39890: Nurmi /saml m.fl. undertecknade skriftliga               Normalt bedrivs skogsbruk i samband med
39891: spörsmål SS 873/2000 rd:                             jordbruk. Antalet skattskyldiga som enbart är
39892:                                                       ägare till ett skogshemman torde uppgå till ca
39893:       Varför beskattas inte skogshemmansä-            200 000. Merparten av dessa bedriver inte
39894:       gare på samma sätt som näringsidkare            skogsbruk som egentlig företagsverksamhet,
39895:       och jordbrukare i fråga om statens rese-       utan de får endast tillfålligt kapitalinkomst av
39896:       reglemente?                                    virkesförsäljning. Denna inkomst av virkesför-
39897:                                                       säljning är jämförbar med annan kapitalinkomst
39898: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       som fås på grundval av förmögenhet. En tredje-
39899: föra följande:                                        del av de privata skogsägarna beskattas fortfaran-
39900: 1 samband med den kapitalskattereform som träd-      de enligt det arealbaserade skogsskattesystemet.
39901: de i kraft vid ingången av 1993 övergick man till        lnkomsten av företagsverksamhet och jord-
39902: att beskatta inkomsten av skogsbruk på grundval      bruk beskattas dels som kapitalinkomst och dels
39903: av de faktiska inkomsterna av virkesförsäljning-     som förvärvsinkomst, medan inkomsten av vir-
39904: en såvida den skattskyldige inte för åren 1993-      kesförsäljning i sin helhet betraktas som kapital-
39905: 2005 har valt arealbaserad skogsbeskattning.         inkomst. Om de skogsägare som övergått till be-
39906: Försäljningsinkomsten av virke är kapitalin-         skattning av försäljningsinkomsten av virke skul-
39907: komst och beskattas enligt inkomstskattelagen.       le få dra av en större del av resekostnaderna
39908: Den inkomst som en skogsägare som valt areal-        skulle de skogsägare som stannat inom det areal~
39909: baserad skogsbeskattning får av skogsbruket be-      baserade skogsskattesystemet komma i en sämre
39910: traktas som förvärvsinkomst och den beskattas        ställning. När skattskyldiga undantagsvis gavs
39911: enligt inkomstskattelagen för gårdsbruk. Leve-       möjlighet att välja mellan två skattesystem var
39912: ransarbetets andel räknas som förvärvsinkomst        utgångspunkten att inga ändringar görs i den are-
39913: både vid beskattning av försäljningsinkomsten av     albaserade beskattningen under dess återstående
39914: virke och vid arealbaserad skogsbeskattning.         giltighetstid.
39915:    Vid beskattningen av försäljningsinkomsten            1 regeringens proposition RP 172/2000 rd fö-
39916: av virke kan från kapitalinkomsten avdras rese-      reslogs att affårsidkare och yrkesutövare samt
39917: kostnaderna såsom utgifter för att förvärva eller    jordbruksföretagare skall få göra ett extra avdrag
39918: bibehålla inkomsten. Vid arealbaserad skogsbe-       då en bil som hör till de privata tillgångarna an-
39919: skattning uppskattas nettoinkomsten av skogs-        vänds i näringsverksamheten eller jordbruket,
39920: bruket med hjälp av intäktsgrunderna. De utgif-      liksom också för ökade levnadskostnader till
39921: ter som hänför sig till inkomsterna beaktas med      följd av en tillfållig arbetsresa. Enligt förslaget
39922: hjälp av ett genomsnittligt avdrag och när det       motsvarar det avdragna beloppet maximibelop-
39923: fastställs beaktas också de resekostnader som        pet av den skattefria kilometerersättningen och
39924: förorsakas av virkesproduktionen och virkesför-      dagtraktamentet i beskattningen av löntagare. En
39925: 
39926: 
39927: 4
39928: Ministerns svar                                             KK 873/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
39929: 
39930: 
39931: viktig motivering tili detta var att man ville ge fö-       Med tanke på principerna för det nuvarande
39932: retagarna samma förmån som de skulle få om de           skattesystemet skulle det kunna vara problema-
39933: bildade ett aktiebolag och själva skulle vara ar-       tiskt att utvidga rätten tili extra avdrag tili att
39934: betstagare i bolaget. Då skulle dagtraktamentet         också gälla enbart kapitalinkomst och dessutom
39935: och kilometerersättningen vara skattefri inkomst        tili endast ett slag av kapitalinkomst. Då två oli-
39936: i beskattningen av arbetstagare upp tili de maxi-       ka skattesystem tillämpas fram till 2005 i fråga
39937: mibelopp som anges i skattestyrelsens beslut om         om inkomst av skogsbruk har det inte ansetts mo-
39938: skattefria ersättningar för resekostnader.              tiverat att bevilja skogshemmansägare motsva-
39939:                                                         rande avdrag.
39940: 
39941: 
39942: Helsingfors den 5 december 2000
39943: 
39944:     Minister Suvi-Anne Siimes
39945: 
39946: 
39947: 
39948: 
39949:                                                                                                          5
39950:                                                                KK 874/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
39951: 
39952: 
39953: 
39954: 
39955:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2000 vp
39956: 
39957:                                               Määräaikaisten työsopimusten käyttö
39958: 
39959: 
39960: 
39961: 
39962: Eduskunnan puhemiehelle
39963: 
39964: Huolimatta talouden vahvistumisesta on työ-            sä määrin määräaikaisia työsopimuksia ilman
39965: markkinoilla jatkuvasti vahvistunut epätyypillis-      perusteltuja syitä. On myös oletettavaa, että
39966: ten työsuhteiden käyttö. Työmarkkinoilla on li-        huolimatta      työsopimuslain     uus1m1sesta
39967: sääntynyt työnantajien käyttäytymismalli, jossa        (HE 157/2000 vp, 3 ja 5 §)määräaikaisten työn-
39968: pysyväisluonteisessa työtehtävässä uusitaan jat-       tekijöiden oikeuksien puolustaminen käytännön
39969: kuvasti työntekijöille määräaikaisia työsopimuk-       työelämässä vaatii lisätoimia.
39970: sia vakinaistamaHa työsuhdetta. Jatkuvat määrä-
39971: aikaiset työsopimukset luovat epävarmuutta,            Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39972: mikä ei voi olla aikaansaamatta kielteisiä henki-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39973: siä tai työmoraalisia vaikutuksia. Eniten määrä-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39974: aikaisia on julkisella sektorilla, mikä siellä tulee   vaksi seuraavan kysymyksen:
39975: olemaan erityinen uhka sosiaali- ja terveyden-
39976: huollon palvelujen tulevaisuudelle.                          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
39977:    Laaja epävarmuus työn jatkuvuudesta on                    tyä, jotta selkeästi pysyväisluonteisissa
39978: myös erikoista varautumista ikärakenteen vanhe-              työtehtävissä olevien henkilöiden mää-
39979: misen vaikutuksiin työmarkkinoilla. Lainsäädän-              räaikaisten työsopimusten vakinaistami-
39980: tömme ei voi olla kunnossa, kun vahvassa talou-              nen etenee ja työnantajien piittaamatto-
39981: dellisessa asemassa olevat suuryritykset, mm.                muus työntekijöiden työsuhteiden epä-
39982: valtionyhtiöt, käyttävät jatkuvasti ja merkittäväs-          varmuudesta ja siitä johtuvista työ-
39983:                                                              suojeluhaitoista korjaantuu?
39984: 
39985: 
39986: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000
39987: 
39988:     Kari Rajamäki /sd
39989: 
39990: 
39991: 
39992: 
39993:                                                                                                 Versio 2.0
39994: KK 874/2000 vp- Kari Rajamäki /sd                                                      Ministerin vastaus
39995: 
39996: 
39997: 
39998: 
39999: Eduskunnan puhemiehelle
40000: 
40001: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-             - Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä mää-
40002: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     räaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enin-
40003: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         tään puolet työsopimuksen kestoajasta.
40004: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd            - Jos työnantajan ja työntekijän välillä on
40005: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai
40006: 874/2000 vp:                                          vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määrä-
40007:                                                       aikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan
40008:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jat-
40009:        tyä, jotta selkeästi pysyväisluonteisissa      kuneen yhdenjaksoisina.
40010:        työtehtävissä olevien henkilöiden mää-             - Työnantajan on annettava työntekijälle,
40011:        räaikaisten työsopimusten vakinaistami-        jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli
40012:        nen etenee ja työnantajien piittaamatto-       kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvi-
40013:        muus työntekijöiden työsuhteiden epä-          tys keskeisistä työehdoista. Ehdotus sisältää
40014:        varmuudesta ja siitä johtuvista työ-           myös säännökset selvityksen antoajankohdasta ja
40015:        suojeluhaitoista korjaantuu?                   luettelon niistä asioista, joita ainakin pidetään
40016:                                                       keskeisinä työehtoina.
40017: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             - Vuokrattujen työntekijöiden työehdoissa
40018: ti seuraavaa:                                         noudatettavista vähimmäistyöehdoista mukaan
40019: Hallituksen esitys työsopimuslaiksi ja eräiksi sii-   lukien sovellettavaksi tuleva mahdollinen työeh-
40020: hen liittyviksi laeiksi (HE 157/2000 vp) on an-       tosopimus säädettäisiin siten, että viime kädessä
40021: nettu eduskunnalle. Esitys perustuu määräaikais-      vuokrattuun työntekijään on sovellettava saman
40022: ta työtä koskevien säännösten osalta kolmikan-        työehtosopimuksen määräyksiä kuin käyttäjäyri-
40023: taisen asiaa valmistelleen työsopimuslakikomi-        tyksen omaan henkilöstöönkin, ellei vuokraus-
40024: tean mietintöön. Säännöksillä toteutetaan määrä-      toimintaa harjoittava yritys ole sidottu tai velvol-
40025: aikaisten työsuhteen ehtojen osalta myös kansal-      linen noudattamaan muuta työehtosopimusta.
40026: lisesti Neuvoston direktiivi 199/70/EY Euroo-             - Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisen
40027: pan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroo-        työntekijän vain, jos hän tekee työtä vakituisen
40028: pan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön      työntekijän sijaisena ja työnantajana olisi oikeus
40029: (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuk-       lomauttaa tämä työntekijä, mikäli hän olisi työs-
40030: sen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä kos-         sä.
40031: kevasta puitesopimuksesta.                            Lisäksi työnantajana olisi työntarjoamis- ja kou-
40032:    Työsopimuslakiin on esitetty mm. seuraavia         lutusvelvollisuus selvitettäessä toistaiseksi voi-
40033: säännöksiä koskien määräaikaisia työsuhteita:         massa olevissa työsuhteissa olevien työntekijöi-
40034:    - Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua        den irtisanomistarpeita taloudellisten ja tuotan-
40035: syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin        nollisten syiden johdosta. Esityksen mukaan
40036: kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seu-    työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen
40037: raavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä       työsopimuksensa mukaista työtä tai vastaavaa
40038: toistaiseksi voimassa olevina.                        työtä. Jos tällaista ei ole, työntekijälle on tarjot-
40039: 
40040: 2
40041: Ministerin vastaus                                             KK 874/2000 vp -      Kari Rajamäki /sd
40042: 
40043: 
40044: tava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan         tehtävien työsopimusten tulee olla voimassa tois-
40045: tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantajan on        taiseksi.
40046: järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtä-        Työministeriössä on kiinnitetty tyydytyksellä
40047: vien edellyttämää koulutusta, jota voidaan mo-         huomiota myös siihen, että määräaikaisten työn-
40048: lempien sopijapuolien kannalta pitää tarkoituk-        tekijöiden määrä on ollut hienoisessa laskussa.
40049: senmukaisena ja kohtuullisena. Jos työnantajal-        Vuonna 1998 noin 20,5 % naistyövoimasta ja
40050: la, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasiois-    14,5% miestyövoimasta työskenteli määräaikai-
40051: sa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhtei-       sissa työsuhteissa, ja vastaavat luvut vuonna
40052: sössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjeste-        1999 olivat 19,8 %ja 13,9 %. Myös kuntien osal-
40053: lyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle työtä,   ta tilanne on paranemassa, kun monissa kunnissa
40054: on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työntar-      on päätetty vakinaistaa erityisesti hoitohenkilö-
40055: joamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla        kuntaa. On kuitenkin muistettava, että määrä-
40056: työntekijälle työtä muista määräysvallassaan ole-      aikaisuuksille on peruste, jos työntekijä tulee toi-
40057: vista yrityksistä tai yhteisöistä. Säännöksen tar-     sen työntekijän sijaiseksi. Tällaisia tilanteita on
40058: koituksena on lähinnä säädellä ne edellytykset,        segregoituneilla työmarkkinoilla erityisesti nai-
40059: joiden vallitessa työn tarjoamisvelvollisuus ulot-     silla, jotka toimivat toisten naisten vanhempain-
40060: tuisi työnantajayrityksen lisäksi myös muuhun          vapaisiin, vuorotteluvapaaseen, osa-aikalisään,
40061: yritykseen.                                            koulutukseen yms. liittyvien vapaiden käyttäjien
40062:    Työministeriön näkemyksen mukaan sanottu-           sijaisina. Todettakoon lisäksi, että naiset käyttä-
40063: jen säännösten toteuttamisella voidaan jo sel-         vät pääasiassa vanhempainvapaita ja esimerkiksi
40064: keyttää ja parantaa määräaikaisten työntekijöi-        vuorotteluvapaan käyttäjistä on 70 % naisia ja
40065: den asemaa. Säännösten tarkoituksena on nimen-         kaikista sanotun vapaan käyttäjistä työskentelee
40066: omaan toteuttaa ns. kustannusneutraalisuusperi-        lähes 48 % kuntasektorilla.
40067: aatetta, jolloin määräaikaisten työsuhteiden käyt-        Työministeriöllä on tarkoitus uuden työsopi-
40068: tö ei olisi työnantajalle taloudellisesti kannatta-    muslain tultua voimaan laatia laista soveltamis-
40069: vampaa kuin toistaiseksi voimassa olevien työ-         opas, ja sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
40070: suhteiden. Esityksen mukaan määräaikaisuus             nonalaan kuuluva työsuojelun piirihallinto ottaa
40071: edellyttää aina perustetta ja esityksen peruste-       omassa toiminnassaan huomioon uuden lain
40072: luissa todetaan nimenomaan, ettäjos työnantajal-       säännösten tunnetuksi tekemisen ja valvoo sään-
40073: la on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten so-       nösten noudattamista.
40074: pimusten käyttöä ei voida pitää sallittuna, vaan
40075: 
40076: 
40077: 
40078: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
40079: 
40080:     Työministeri Tarja Filatov
40081: 
40082: 
40083: 
40084: 
40085:                                                                                                          3
40086: KK 874/2000 vp- Kari Rajamäki /sd                                                          Ministems svar
40087: 
40088: 
40089: 
40090: 
40091: Tili riksdagens talman
40092: 
40093: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        liksom även sådana utan grundad anledning in-
40094: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     gångna på varandra följande arbetsavtal för viss
40095: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari        tid skall anses gälla tills vidare.
40096: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål            - 1 ett arbetsavtal för viss tid som understi-
40097: SS 874/2000 rd:                                        ger åtta månader får prövotiden vara högst hälf-
40098:                                                        ten av den tid arbetsavtalet gäller.
40099:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta              - Ett anställningsförhållande som grundar
40100:        för att permanentandet av arbetsavtal           sig på flera arbetsavtal som utan avbrott eller
40101:        för viss tid när det gäller arbetsuppgif-       med bara korta avbrott ingåtts efter varandra för
40102:        ter av klart permanent karaktär fram-           viss tid anses med tanke på bestämmandet av an-
40103:        skrider ochför att arbetsgivarnas likgil-       ställningsförmåner ha fortgått utan avbrott.
40104:        tighet i fråga om arbetstagarnas osäkra            - Arbetsgivaren skall ge en arbetstagare
40105:        arbetsförhållanden och därav beroende           vars arbetsavtal gäller tills vidare eller en viss tid
40106:        olägenheter när det gäller arbetarskydd         som överstiger en månad, en skriftlig utredning
40107:        skall avhjälpas?                                om de viktigaste villkoren som tillämpas i
40108:                                                        anställningsförhållandet. Förslaget innefattar
40109: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        också bestämmelser om när utredningen skall ges
40110: föra följande:                                         och en förteckning över de saker som åtminsto-
40111: Regeringens proposition med förslag till arbets-       ne kan anses vara centrala villkor i anställnings-
40112: avtalslag och till vissa lagar som har samband         förhållandet.
40113: med den (RP 157/2000 rd) har lämnats till riksda-         - 1 fråga om de minimianställningsvillkor
40114: gen. Förslaget bygger till den del det gäller be-      som skall tillämpas i hyrda arbetstagares anställ-
40115: stämmelsema om visstidsarbete på ett betänkan-         ningsförhållanden, bland dem det kollektivavtal
40116: de av den arbetsavtalskommitte på trepartsbasis        som eventuellt tillämpas häri, föreskrivs att man
40117: som berett ärendet. Vad gäller de villkor som till-    på hyrda arbetstagare i sista hand skall tillämpa
40118: lämpas på visstidsanställningar innebär bestäm-        bestämmelsema i det kollektivavtal som gäller
40119: melsema samtidigt en nationell implementering          för användarföretagets egen personal, förutsatt
40120: av Rådets direktiv 199170/EG om ramavtalet om          att det företag som bedriver uthymingsverksam-
40121: visstidsanställningar som undertecknats av Euro-       het varken är bundet eller skyldigt att iaktta nå-
40122: peiska fackliga samorganisationen (EFS) , Euro-        got annat kollektivavtal.
40123: peiska industri- och arbetsgivarorganisationen            - Arbetsgivaren får permittera en visstids-
40124: (UNICE) och Europeiska centrumet för offentli-         anställd arbetstagare endast, om denne arbetar
40125: ga företag (CEEP).                                     som vikarie för en fastanställd arbetstagare och
40126:    Det har föreslagits att i arbetsavtalslagen intas   om arbetsgivaren skulle ha rätt att permittera
40127: bl.a. följande bestämmelser gällande arbetsavtal       denna arbetstagare, ifall han eller hon skulle vara
40128: för viss tid:                                          i arbete.
40129:    - Arbetsavtal som på initiativ av arbetsgiva-       Arbetsgivaren skulle dessutom ha skyldighet att
40130: ren utan grundad anledning har ingåtts för viss tid    erbjuda arbete och ordna utbi1dning när man
40131: 
40132: 4
40133: Ministems svar                                                  KK 874/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
40134: 
40135: 
40136: överväger behovet att av produktionsorsaker och         get konstateras uttryck1igen att om en arbetsgiva-
40137: ekonomiska skäl säga upp arbetstagare i arbets-         re har ett konstant behov av arbetskraft kan det
40138: avtal som gäller tills vidare. Enligt förslaget skall   inte anses tillåtet att tillämpa visstidsavtal, utan
40139: en arbetstagare i första hand erbjudas sådant ar-       de avtal som ingås skall gälla tills vidare.
40140: bete som avses i hans eller hennes arbetsavtal el-         Vid arbetsministeriet har man vidare med till-
40141: Ier motsvarande arbete. Om sådant arbete inte           fredsställelse lagt märke tili att antalet visstids-
40142: finns, skall arbetstagaren erbjudas annat arbete        anställda arbetstagare håller på att gå neråt en
40143: som motsvarar dennes utbildning, yrkeskunska-           aning. År 1998 hade 20,5 % av den kvinnliga ar-
40144: per och arbetserfarenhet. Arbetsgivaren skall           betskraften och 14,5 % av den manliga arbets-
40145: ordna arbetstagaren sådan utbildning som är nöd-        kraften arbetsavtal för viss tid mot 19,8 % res-
40146: vändig med tanke på mottagandet av ett nytt ar-         pektive 13,9% under 1999. Situationen håller på
40147: bete och som båda partema kan anse vara ända-           att förbättras även för kommunemas del i och
40148: målsenlig och som rimligen kan ordnas. Om en            med att många kommuner har beslutat om att per-
40149: arbetsgivare som på grund av ägande, avtal eller        manenta i synnerhet tjänster för vårdpersonalen.
40150: annat arrangemang har faktisk bestämmanderätt i         Man bör dock komma i håg att en grund för an-
40151: personalfrågor i ett annat företag eller en annan       vändning av arbetsavtal för viss tid är när man
40152: sammanslutning, inte kan erbjuda arbete åt en ar-       anställer en vikarie för en arbetstagare. På den
40153: betstagare, skall arbetsgivaren utreda om han kan       segregerade arbetsmarknaden uppstår sådana si-
40154: fullgöra sin skyldighet att erbjuda arbete och ord-     tuationer speciellt b1and kvinnor som verkar som
40155: na utbi1dning genom att erbjuda arbetstagaren ar-       vikarier för andra kvinnor som är på fami1je1e-
40156: bete i ett annat företag eller en annan samman-         dighet, altemerings1edighet, i utbildning eller får
40157: s1utning som han har bestämmanderätt i. Avsik-          deltidstillägg etc. Man kan ytterligare nämna att
40158: ten med denna bestämme1se är att främst reg1era         det huvudsak1igen är kvinnor som utnyttjar fa-
40159: de förutsättningar, under vilka sky1digheten att        miljeledigheter och att tili exempel av 70 % av de
40160: erbjuda arbete skulle utsträckas att gälla förutom      altemeringslediga är kvinnor och att nära 48 %
40161: arbetsgivarföretaget även ett annat företag.            av alla altemeringslediga arbetar inom den kom-
40162:    Enligt arbetsministeriets uppfattning kan re-        munala sektom.
40163: dan verkställandet av nämnda bestämmelser för-             Arbetsministeriet har för avsikt att sedan den
40164: tyd1iga och förbättra visstidsanställda arbetstaga-     nya arbetsavtalslagen har trätt i kraft utarbeta en
40165: res ställning. Syftet med bestämmelsema är ut-          handbok om tillämpning av lagen, och distrikts-
40166: tryck1igen att följa den s.k. kostnadsneutralitets-     förvaltningen för arbetarskyddet som hör till so-
40167: principen, en1igt viiken användning av arbetsav-        cial- och hä1sovårdsministeriets förvaltningsom-
40168: tal för viss tid inte skall vara ekonomiskt mer 1ön-    råde kommer att i sin egen verksamhet beakta be-
40169: samt för arbetsgivaren än användning av arbets-         hovet att sprida kännedom om den nya 1agens be-
40170: avtal som gäller tills vidare. Enligt förslaget skall   stämmelser samt övervakar att bestämme1sema
40171: det alltid finnas en grundad anledning för att ett      följs.
40172: avtal ingås för viss tid. I motiveringen till förs1a-
40173: 
40174: 
40175: 
40176: Helsingfors den 23 november 2000
40177: 
40178:     Arbetsminister Tarja Fi1atov
40179: 
40180: 
40181: 
40182: 
40183:                                                                                                           5
40184:                                                                  KK 875/2000 vp - Katri Komi /kesk
40185: 
40186: 
40187: 
40188: 
40189:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2000 vp
40190: 
40191:                                               Vammaisten henkilöiden asiointikulj etukset
40192: 
40193: 
40194: 
40195: 
40196: Eduskunnan puhemiehelle
40197: 
40198: Kunnan tulee ehkäistä ja poistaa vammaisten            matkaa tulee tehdä kunkin kuukauden aikana,
40199: henkilöiden toimintamahdollisuuksia rajoittavia        eikä kunnalla ole velvollisuutta sallia näitä mat-
40200: esteitä ja haittoja siten, että he voivat toimia yh-   koja hajotettavaksi tarpeen mukaan eri kuukau-
40201: teiskunnan tasavertaisina jäseninä. Vammaisuu-         sille (KHO:n päätös 2.ll.l999/2943). Oikeus
40202: den perusteella järjestetään invalideille erilaisia    kuljetuksiin on henkilökohtainen, ja oikeuden-
40203: yksilöllisesti tarpeellisia palveluja, mm. kulje-      omistajat ovat joissakin kunnissa pitäneet yksi-
40204: tus- ja tulkkipalveluja.                               löllisistä kuljetuksista tiukasti kiinni. Vähäva-
40205:    Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattopal-    raisten kuntien kuljetuskustannukset ovat jo nyt
40206: veluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön              kovia ja nousussa ainakin maaseutukunnissa,
40207: työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteis-        joissa matkat ovat pitkiä ja kalliita. Olisi järke-
40208: kunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai           vää yrittää jossain määrin yhdistää asiointimat-
40209: muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäi-      koja, jolloin kaksi tai kolmekin voisi käyttää sa-
40210: väiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Kuljetus-        maa kyytiä.
40211: palveluja on järjestettävä vammaiseksi määritel-
40212: lylle henkilölle siten, että hänellä on mahdolli-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40213: suus suorittaa välttämättömien työhön ja opiske-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40214: luun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kah-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40215: deksantoista (18) yhdensuuntaista, jokapäiväi-         vaksi seuraavan kysymyksen:
40216: seen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa
40217: (Vammaispalveluasetus 759/1987, 4 §, 6 §).                   Mitä hallitus aikoo tehdä vammaisten
40218: Käytännössä tämä tarkoittaa kunnan maksamia                  henkilöiden asiointikuljetusten mahdol-
40219: taksimatkoja. Edellä mainitut kahdeksantoista                listamiseksi osittain yhteiskuljetuksina?
40220: 
40221: 
40222: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000
40223: 
40224:     Katri Komi /kesk
40225: 
40226: 
40227: 
40228: 
40229:                                                                                                  Versio 2.0
40230: KK 875/2000 vp- Katri Komi /kesk                                                     Ministerin vastaus
40231: 
40232: 
40233: 
40234: 
40235:     Eduskunnan puhemiehelle
40236: 
40237:     Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa     palvelujen asiakasmäärät ja palvelujen järjestä-
40238:     tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     misestä aiheutuneet kustannukset ovat kasvaneet
40239:     mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      tasaisesti koko lain voimassaoloajan. Vaikea-
40240:     vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk     vammaisten kuljetuspalvelut ovat käyttäjien lu-
40241:     näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            kumäärällä mitaten laajin vammaispalvelu. Kul-
40242:     875/2000 vp:                                       jetuspalvelujen saajien lukumäärä vuonna 1992
40243:                                                        oli 36 828 ja vuonna 1998 jo peräti 58 500. Kul-
40244:           Mitä hallitus aikoo tehdä vammaisten         jetuspalvelujen määrän kasvua ovat aiheuttaneet
40245:           henkilöiden asiointikuljetusten mahdol-      erityisesti ikääntyvän väestön palvelutarpeet
40246:           listamiseksi osittain yhteiskuljetuksina?        Kustannusten jatkuvasti kasvaessa on sosiaa-
40247:                                                        li- ja terveysministeriö yhdessä liikenne- ja vies-
40248:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tintäministeriön kanssa pyrkinyt etsimään keino-
40249:     ti seuraavaa:                                      ja kustannusten kurissapitämiseksi ja samalla
40250: Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan kunnan on              palvelutason parantamiseksi. Liikenneministeriö
40251: järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle koh-        asetti vuonna 1998 Kulku-työryhmän etsimään
40252: tuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saatta-   keinoja liikennepalvelujen tehostamiseksi kulje-
40253: japalveluineen. Vaikeavammaisena kuljetuspal-          tuksia koordinoimalla. Työryhmän yhteydessä
40254: veluja järjestettäessä pidetään henkilöä, jolla on     toteutettiin kahdeksan kokeiluprojektia, joissa
40255: erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vam-     oli mukana 16 kuntaa. Mukana oli niin perussel-
40256: mansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia      vityksiä kuin hyvinkin laajoja liikenneprojekte-
40257: joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman             ja. Muun muassa Oulussa kehitettiin paikallista
40258: suuria vaikeuksia. Vammaispalveluasetuksen             palvelulinjaliikennettä. Kuopion, Siilinjärven ja
40259: 6 §:n mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä        Nilsiän alueella taas otettiin käyttöön atk-pohjai-
40260: siten, että vaikeavammaisella henkilöllä on mah-       nen matkojenyhdistelykeskus. Saatujen koke-
40261: dollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja          musten mukaan hankkeet ovat tuottaneet kustan-
40262: opiskelu.un liittyvien matkojen lisäksi vähintään      nussäästöjä, mutta samalla laatua ja palvelutasoa
40263: 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuu-         on kyetty parantamaan erityisesti ikäihmisten
40264: luvaa matkaa kuukaudessa. Vammaispalvelulain           kohdalla. Kulku-työryhmän työtä jatkaa liiken-
40265: tarkoituksena on 1 §:n mukaan edistää vammai-          ne- ja viestintäministeriön asettama joukkolii-
40266: sen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden        kenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä
40267: kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä           käsittelevä työryhmä. Työryhmän tehtävänä on
40268: sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheutta-        edistää joukkoliikenteen soveltuvuutta parem-
40269: mia haittoja ja esteitä.                               min liikkumisesteisille ja iäkkäille henkilöille.
40270:    Vammaispalvelulaki tuli voimaan tammikuus-             Vammaispalvelulaki ei yksityiskohtaisesti
40271: sa 1988. Joukkoliikenteen esteettömyyden kehit-        määrittele sitä, kuinka vaikeavammaisten kulje-
40272: täminen vahvistui vasta 1990-luvulla. Näin yksi-       tuspalvelut tulee järjestää. Laissa todetaan vain,
40273: lölliset kuljetukset ovat olleet käytännössä ainoa     että vaikeavammaisille tulee järjestää kohtuulli-
40274: vaihtoehto järjestää kuljetuspalveluja. Vamrnais-      set kuljetuspalvelut Kohtuullisuutta arvioitaes-
40275: 
40276: 2
40277: Ministerin vastaus                                           KK 875/2000 vp- Katri Komi /kesk
40278: 
40279: 
40280: sa tulee kiinnittää huomiota lain 1 §:ssä mainit-   takia ole tyydytettävissä joukkoliikenteellä, hä-
40281: tuun lain tarkoitukseen edistää vammaisten hen-     nellä on oikeus yksilölliseen kuljetukseen.
40282: kilöiden edellytyksiä elää muiden kanssa yhden-        Pitkällä aikavälillä resursseja on syytä ohjata
40283: vertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä      nimenomaan joukkoliikenteen esteettömyyden ja
40284: ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja     palveluliikenteen kehittämiseen. Myös liikenne-
40285: esteitä. Tavoitteena on siten mahdollisimman sa-    ja viestintäministeriön ehdotuksessa joukkolii-
40286: mankaltaiset palvelut vammaisille henkilöille       kennestrategiaksi todetaan, että yhteiskunnan
40287: kuin muillekin yhteiskunnan jäsenille. Yhteis-      maksamia kuljetuksia suunniteltaessa ja järjes-
40288: kuljetuksia ei siten voida pitää vammaispalvelu-    tettäessä tulee selvittää ja hyödyntää kaikille
40289: lain hengen vastaisina edellyttäen, että vammais-   avoimen joukkoliikenteen käyttömahdollisuu-
40290: ten henkilöiden yksilölliset tarpeet ja perusoi-    det Esteetöntä julkista liikennettä ja palvelulin-
40291: keudet otetaan huomioon palveluja järjestettäes-    joja täydentämään tarvitaanjatkossakin yksilölli-
40292: sä. Kuitenkin jos vammaisen henkilön kuljetus-      siä kuljetuspalveluja kaikkein vaikeavammai-
40293: tarve ei matkan suuntautumisen tai ajankohdan       simmille henkilöille.
40294: 
40295: 
40296: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
40297: 
40298:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
40299: 
40300: 
40301: 
40302: 
40303:                                                                                                     3
40304: KK 875/2000 vp- Katri Komi /kesk                                                        Ministerns svar
40305: 
40306: 
40307: 
40308: 
40309: Tili riksdagens talman
40310: 
40311: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       inom handikappservicen och kostnaderna för
40312: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    ordnandet av den har ökat i jämn takt under hela
40313: rådet översänt följande av riksdagsledamot Katri      den tid lagen har varit i kraft. Räknat på basis av
40314: Komi /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS       antalet personer som använder handikappservi-
40315: 875/2000 rd:                                          cen har fårdtjänsten för gravt handikappade ut-
40316:                                                       gjort den mest anlitade serviceformen. Antalet
40317:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          personer som erhåller fårdtjänst uppgick 1992 till
40318:        så att handikappades färdtjänst kan ord-       ~.6 828 personer och 1998 till 58 500 personer.
40319:        nas delvis som samtransporter?                 Okningen av fårdtjänstens omfattning föranleds
40320:                                                       särskilt av äldre personers servicebehov.
40321: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Då kostnaderna hela tiden har stigit har soci-
40322: föra följande:                                        al- och hälsovårdsministeriet i samarbete med
40323: Enligt 8 § lagen om service och stöd på grund av      kommunikationsministeriet försökt hitta sätt att
40324: handikapp skall kommunen ordna skälig fård-           hålla kostnaderna i styr och samtidigt förbättra
40325: tjänstjämte följeslagarservice för en gravt handi-    servicenivån. Trafikministeriet tillsatte 1998
40326: kappad. När det gäller att ordna fårdtjänst betrak-   Kulku-arbetsgruppen med uppgift att hitta sätt att
40327: tas som gravt handikappade de som har särskilda       effektivera trafiktjänster genom att koordinera
40328: svårigheter att röra sig och som på grund av sitt     transporter. 1 samband med arbetsgruppen ge-
40329: handikapp eller sin sjukdom inte kan anlita de of-    nomfördes åtta försöksprojekt som omfattade 16
40330: fentliga kollektivtrafikmedlen utan oskäligt sto-     kommuner. Bland projekten fanns såväl grund-
40331: ra svårigheter. Enligt 6 § förordningen om servi-     läggande utredningar som mycket omfattande
40332: ce och stöd på grund av handikapp skall fård-         trafikprojekt. 1 Uleåborg utvecklade man bl.a.
40333: tjänst ordnas så att gravt handikappade förutom       den lokala servicelinjetrafiken. lnom Kuopio,
40334: de resor som är nödvändiga med tanke på arbete        Siilinjärvi och Nilsiä regioner tog man i bruk
40335: och studier även kan företa minst 18 sådana må-       adb-baserade resecentra för kombinering av
40336: natliga enkelresor som hör till det dagliga livet.    transporter. Enligt de erfarenheter som man er-
40337: Syftet med lagen om service och stöd på grund av      hållit har projekten lett till kostnadsbesparingar
40338: handikapp är enligt 1 § att främja de handikap-       men samtidigt har man lyckats förbättra kvaliten
40339: pades förutsättningar att leva och vara verksam-      och servicenivån särskilt då det gäller äldre män-
40340: ma som jämbördiga medlemmar av samhället              niskor. En av kommunikationsministeriet tillsatt
40341: samt att förebygga och undanröja olägenheter          arbetsgrupp som har i uppdrag att behandla kol-
40342: och hinder som handikappet medför.                    lektivtrafikens tillgänglighet och användbarhet
40343:    Lagen om service och stöd på grund av handi-       fortsätter med det arbete som Kulku-arbets-
40344: kapp trädde i kraft i januari 1988. Utvecklandet      gruppen inledde. Arbetsgruppens uppgift är att
40345: av kollektivtrafikens tillgänglighet förstärktes      göra kollektivtrafiken mera lämplig för rörelse-
40346: först på 1990-talet. Därför har individuella trans-   hindrade och äldre personer.
40347: porter i praktiken varit det enda alternativet då        Lagen om service och stöd på grund av handi-
40348: det gäller att ordna fårdtjänst. Antalet klienter     kapp ger inga utförligare anvisningar om hur
40349: 
40350: 
40351: 4
40352: Ministerns svar                                                 KK 875/2000 vp- Katri Komi /kesk
40353: 
40354: 
40355: fårdtjänsten skall ordnas för gravt handikappade.      p.g.a. fårdriktningen eller tidpunkten emellertid
40356: 1 lagen konstateras bara att skälig fårdtjänst skall   inte kan tillfredsställas av kollektivtrafiken, har
40357: ordnas för gravt handikappade. Då man bedömer          han eller hon rätt tili individuell transport.
40358: skäligheten skall man fåsta uppmärksamhet vid              På lång sikt är det skäl att styra resurserna ut-
40359: lagens syfte som anges i 1 § och som är att främ-      tryckligen mot utveckling av kollektivtrafikens
40360: ja de handikappades förutsättningar att leva och       tillgänglighet och servicetrafiken. Likaså konsta-
40361: vara verksamma som jämbördiga medlemmar av             teras det i förslaget till kommunikationsministe-
40362: samhället samt att förebygga och undanröja olä-        riets kollektivtrafikstrategi att det i planerandet
40363: genheter och hinder som handikappet medför.            och ordnandet av transporter som betalas av sam-
40364: Avsikten är således att ordna så likadana tjänster     hället skall klarläggas och utnyttjas de befintliga
40365: som möjligt för handikappade personer som för          möjlighetema att använda kollektivtrafiken, som
40366: övriga samhällsmedlemmar. Samtransporter kan           är öppen för alla. För komplettering av en till-
40367: således inte anses strida mot lagens anda förut-       gänglig kollektivtrafik och av servicelinjema be-
40368: satt att handikappades individuella behov och          hövs även i fortsättningen individuella fårdtjäns-
40369: grundläggande rättigheter beaktas när servicen         ter för de svårast handikappade.
40370: ordnas. Om en handikappads transportbehov
40371: 
40372: 
40373: 
40374: Helsingfors den 4 december 2000
40375: 
40376:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
40377: 
40378: 
40379: 
40380: 
40381:                                                                                                           5
40382:                                                            KK 876/2000 vp -     Pekka Vilkuna /kesk
40383: 
40384: 
40385: 
40386: 
40387:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2000 vp
40388: 
40389:                                             Hätäkeskushenkilöstön eläkeiän yhtenäistämi-
40390:                                             nen
40391: 
40392: 
40393: 
40394: 
40395: Eduskunnan puhemiehelle
40396: 
40397: Vuoden 2001 alusta tulee voimaan hätäkeskus la-      myös aina henkisesti rasittavaa hädässä olevien
40398: ki, jolloin siirrytään vaiheittain koko maassa ny-   ihmisten auttamista. Hälytyspäätökset on tehtä-
40399: kyistä neljää kokeiluhätäkeskusta vastaaviin val-    vä nopeasti eikä virheitä saa tulla. Myös jatkuva
40400: tion ylläpitämiin hätäkeskuksiin. Tulevissa hätä-    tietotekniikan uudistuminen, matkapuhelinten
40401: keskuksissa tulee työskentelemään sekä poliisi-      yleistyminen ja kova melu tekevät päivystäjän
40402: taustaisia päivystäjiä että kokeiluhätäkeskuksis-    työstä uuvuttavaa. Mahdollisuudet mieltä järkyt-
40403: ta tai kuntien ylläpitämistä aluehälytyskeskuksis-   tävien tapausten jälkipuintiin ovat niin ikään
40404: ta siirtyviä hälytyspäivystäjiä.                     usein olemattomat.
40405:    Näillä kahdella ryhmällä on kuitenkin erilai-
40406: nen eläkeikä, mitä ei voida pitää perusteltuna.      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40407: Poliisipäivystäjät pääsevät eläkkeelle 58-vuotiai-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40408: na, kun muiden hälytyspäivystäjien eläkeikä          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40409: vaihtelee 61 ja 65 vuoden välillä.                   vaksi seuraavan kysymyksen:
40410:     Olisikin perusteltua yhtenäistää hätäkeskus-
40411: henkilöstön eläkeikä 58 vuoteen. Näin siksi, että          Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
40412: eri taustan omaavat päivystäjät tekevät käytän-            hätäkeskushenkilöstön eläkeiän yhte-
40413: nössä samaa työtä. Hätäkeskuspäivystäjän työ on            näistämiseksi 58 vuoteen?
40414: 
40415: 
40416: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
40417: 
40418:     Pekka Vilkuna /kesk
40419: 
40420: 
40421: 
40422: 
40423:                                                                                               Versio 2.0
40424: KK 876/2000 vp -      Pekka Vilkuna /kesk                                              Ministerin vastaus
40425: 
40426: 
40427: 
40428: 
40429: Eduskunnan puhemiehelle
40430: 
40431: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         niin, että se olisi parempi vaihtoehto kuin varhai-
40432: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     nen eläkkeelle siirtyminen. Pitkäaikaisessa työ-
40433: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          suhteessa olevalle taataan työsuhteen teknisellä
40434: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vilkunan           katkaisulla se eläketaso, jonka hän on saavutta-
40435: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         nut 55 vuoden ikään mennessä. Jos vakuutettu
40436: 876/2000 vp:                                          jatkaa työntekoaan 60 ikävuoden jälkeen, eläke-
40437:                                                       karttuma työssäoloajalta kasvaa.
40438:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin            Työolosuhteet otetaan huomioon yksilöllisen
40439:        hätäkeskushenkilöstön eläkeiän yhte-           varhaiseläkkeen edellytyksissä. Edellytyksenä
40440:        näistämiseksi 58 vuoteen?                      on, että työntekijän työkyky huomioon ottaen
40441:                                                       sairaus, vika tai vamma, ikääntymiseen liittyvät
40442: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           tekijät, ammatissa olon pitkäaikaisuus, työstä ai-
40443: seuraavaa:                                            heutunut rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työ-
40444: Julkisella sektorilla siirryttiin vuonna 1989 jous-   olosuhteet, on pysyvästi siinä määrin alentunut
40445: tavaan varhaiseläkejärjestelmään, jossa ei enää       ettei hänen kohtuudella voida edellyttää enää jat~
40446: ole ammatillisia eläkeikiä. Yksityisellä sektoril-    kavan ansiotyötään. Työolosuhteita arvioitaessa
40447: la oli toteutettu varhaiseläkeuudistus aikaisem-      otetaan huomioon julkisen hallinnon erityisluon-
40448: min. Eläkepolitiikassa katsottiin yleisesti, ettei    teesta johtuvat tietyille tehtäville asetettavat eri-
40449: ollut perusteita sellaiselle järjestelmälle, jossa    tyiset vaatimukset, jotka liittyvät yleiseen turval-
40450: ammatti oli yksin ratkaiseva eläkekriteeri. Uu-       lisuuteen, työntekijän omaan turvallisuuteen
40451: distus ei koskenut erityisesti mitään ryhmää,         taikka työn vastuullisuuteen yleisen edun kannal-
40452: vaan oli yleinen. Ammattinimikkeisiin perustu-        ta.
40453: va porrastus oli puutteellinen, koska yksilölliset        Työssäpysymisen edellytyksiä edistetään ke-
40454: erotjäivät huomioon ottamatta. Jotta ammatillis-      hittämällä työkykyä ylläpitävää toimintaa, kou-
40455: ten eläkeikien poistamisella ei olisi taannehtivaa    lutusta ja kuntoutusta. Toiminta perustuu perus-
40456: vaikutusta niihin, jotka olivat uudistuksen voi-      teelliseen kunkin alan työolojen selvittämiseen ja
40457: maantullessa alennettujen eläkeikien piirissä, an-    työnantajan järjestelmälliseen toimintaan yhteis-
40458: nettiin näille henkilöille valintaoikeus vanhan ja    työssä työntekijäpuolen kanssa.
40459: uuden järjestelmän välillä. Rinnakkaisia järjes-          Työelämä ja työolot ovat muuttuneet 1990-lu-
40460: telmiä ei luonnollisestikaan ollut tarkoituksen-      vulla. Yhteiskunta panostaa työelämän kehittä-
40461: mukaista ylläpitää tiettyä voimaantulovaihetta        mishankkeisiinja niihin osallistuvat myös eri tut-
40462: lukuun ottamatta.                                     kimuslaitokset. Työsuojelurahasto toimii pysy-
40463:    Tarkoituksena eläkeuudistuksissa oli edistää       vänä organisaationa, mutta lisäksi on käynnissä
40464: työssäkäynnin jatkumista, jolloin keskimääräi-        määräaikaisia kehittämisprojekteja. Hallituksen
40465: nen eläkkeelle siirtymisikä nousee kansainväli-       ohjelmassa on kansallinen työelämän kehittämis-
40466: sesti poikkeuksellisen alhaiselta tasolta. Varhais-   ohjelma ja muun muassa Euroopan sosiaalirahas-
40467: eläkejärjestelmää kehitettäessä on ikääntyvien        to on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjel-
40468: työntekijöiden työssäkäynnin jatkamista tuettu        missa, joilla parannetaan ihmisten osaamista ja
40469: 
40470: 
40471: 2
40472: Ministerin vastaus                                           KK 876/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
40473: 
40474: 
40475: työllistymismahdollisuuksia. Työministeriö on          eläkeikiään nostettiin ja heiltä edellytetään lisäk-
40476: käynnistänyt vuoden 2000 alussa henkilöstön            si tietyn pituista palvelusaikaa. Sotilastehtävissä
40477: työssäjaksamista tukevan tutkimus- ja toimenpi-        olevien alempia eläkeikiä on pääasiassa perustel-
40478: deohjelman. Ohjelma myöntää tukea myös pai-            tu reservin synnyttämisen tarpeella.
40479: kallisille kehittämishankkeille.                           Kuntien palveluksessa olevilla uusilla edun-
40480:    Eläkeikä on ikä, jossa henkilöllä on oikeus         saajina ei ole lainkaan alempia eläkeikiä.
40481: jäädä vanhuuseläkkeelle. Eroaruisikä puolestaan            Olisi yleisesti noudatetun eläkepolitiikan vas-
40482: on ikä, josta on säädetty, että henkilön on erotta-    taista ryhtyä laskemaan minkään ammattiryh-
40483: va palveluksesta. Tässä on kysymys työnantajan         män eläkeikää. Hallituksen ohjelman mukaan
40484: tarpeesta saada tietyn ikäiset poistumaan palve-       pitkällä aikavälillä pyritään nostamaan työmark-
40485: luksesta.                                              kinoilta poisturuisikää lähemmäs normaalia van-
40486:    Valtion hätäkeskuksiin siirtyy valtiolta polii-     huuseläkeikää. Saman suuntaisia kysymyksiä kä-
40487: simiehiä ja kuntien hätäkeskuksista päivystäjiä.       sitellään Euroopan komission 11.10.2000 julkis-
40488: Molemmilla voi olla vanhan eläkeikäjärjestel-          tamassa suunnitelmassa eläkkeiden nykyaikais-
40489: män ammattikohtaisia eläkeikiä; poliiseilla oli        tamiseksi Euroopassa. Komission tarkoituksena
40490: oikeus valita 58 vuoden eläkeikä ja hätäkeskus-        on luoda puitteet yhteistyölle, jonka päämääränä
40491: ten päivystäjillä 58-60 vuoden eläkeikä. Näi-          on varmistaa Euroopan eläkejärjestelmien kestä-
40492: den oikeuksien säilyminen on turvattu hätäkes-         vyys näidenjoutuessa vastaamaan väestön ikään-
40493: kuslain 14 ja 15 §:ssä.                                tymisen muodostamaan yhteiseen haasteeseen.
40494:    Hätäkeskuslain 16 §:ssä säädetään, että hätä-           Edellä olevan perusteella katson, että olisi
40495: keskuksen palveluksessa olevan poliisimiehen           edellä mainittujen tavoitteiden ja jo tehdyn elä-
40496: eroaruisiästä on voimassa, mitä poliisimiehen          kejärjestelmän uudistuksen vastaista ryhtyä las-
40497: eroaruisiästä säädetään poliisin hallinnosta anne-     kemaan minkään ammattiryhmän eläkeikää. Kun
40498: tussa asetuksessa (158/1996). Tuon asetuksen           valtion eläkejärjestelmää muutettiin yksityisen
40499: mukaan poliisimiehen eroaruisikä on 60 vuotta.         alan eläkejärjestelmien tasoiseksi, syntyi tarve
40500: Hätäkeskukseen tulevien poliisien eroaruisikä on       poistaa ammattikohtaiset eroamisiät. Eläkejär-
40501: 60 vuotta. Hätäkeskuksen palvelukseen tulevien         jestelmän tulisi nimittäin olla sellainen, että
40502: muiden henkilöiden eläkeikä on vanhoilla edun-         edunsaajan on mahdollista kartuttaa täysi eläke.
40503: saajilla siirtymävaiheen säännösten mukainen ja        Vanhassa eläkejärjestelmässä täysi eläke karttui
40504: 65 vuotta uusilla edunsaajilla.                        30 vuodessa, uudessa järjestelmässä 40 vuodes-
40505:     Ainoat uudet edunsaajat, joilla voi olla yleistä   sa. Näin ollen katson, ettei kenenkään eroaruis-
40506: eläkeikäjärjestelmää alempia eläkeikiä, ovat val-      iän alentaminen ole eläkeoikeuden kannalta oi-
40507: tiolla puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen so-     keudenmukaista eikä se olisi myöskään eläkepo-
40508: tilastehtävissä olevat virkamiehet. Heidänkin          liittisesti tarkoituksenmukaista.
40509: 
40510: 
40511: 
40512: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
40513: 
40514:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
40515: 
40516: 
40517: 
40518: 
40519:                                                                                                          3
40520: KK 876/2000 vp -      Pekka Vilkuna /kesk                                                 Ministerns svar
40521: 
40522: 
40523: 
40524: 
40525: Tili riksdagens talman
40526: 
40527: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         ett bättre alternativ än en förtida pensionering.
40528: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      En person med ett långvarigt arbetsförhållande
40529: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek-         garanteras vid ett tekniskt avbrytande av anställ-
40530: ka Vilkuna /cent undertecknade skriftliga spörs-        ningsförhållandet den pensionsnivå som han
40531: mål SS 876/2000 rd:                                     eller hon har uppnått vid 55 års ålder. Om en
40532:                                                         försäkrad fortsätter arbeta efter att ha uppnått en
40533:        Å'mnar regeringen vidta åtgärder för att         ålder av 60 år ökar pensionstillväxten för an-
40534:        pensionsåldern för hela personalen vid           ställningstiden.
40535:        nödcentralerna ska bli 58 år?                       Arbetsförhållandena beaktas i villkoren för
40536:                                                         den individuella förtidspensionen. Förutsättning-
40537: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         en är att arbetstagarens arbetsförmåga med beak-
40538: föra följande:                                          tande av sjukdom, men eller skada, åldersrelate-
40539: Inom den offentliga sektorn övergick man 1989           rade faktorer, långvarig yrkesutövning, av arbe-
40540: till ett flexibelt förtidspensionssystem, där det       tet föranledd ansträngning och belastning samt
40541:  inte längre finns yrkesbaserade pensionsåldrar.        arbetsförhållanden är nedsatt i sådan mån att man
40542: Inom den privata sektorn hade en förtidspen-            rimligtvis inte längre kan förutsätta att arbetsta-
40543:  sionsreform genomförts tidigare. I pensionspoli-       garen fortsätter sitt förvärvsarbete. Vid bedöm-
40544: tiken ansågs allmänt att det inte fanns grund för      ningen av arbetsförhållanden beaktas de speciel-
40545: ett sådant system där yrket ensamt var det avgö-        la krav som ställs på vissa uppgifter på grund av
40546: rande pensionskriteriet. Reformen gällde inte           den offentliga förvaltningens särskilda karaktär.
40547: speciellt någon viss grupp, utan den var allmän.       Dessa krav hänför sig till den allmänna säkerhe-
40548: Den differentiering som grundade sig på yrkes-         ten, arbetstagarens egen säkerhet eller ansvars-
40549: beteckningar var bristfållig, eftersom de indivi-      fullheten i arbetet med tanke på allmän fördel.
40550: duella skillnaderna inte beaktades. För att slo--          Arbetstagarens förutsättningar att stanna kvar
40551: pandet av yrkesbaserade pensionsåldrar inte            i arbetet främjas genom utvecklandet av sådan
40552: skulle inverka retroaktivt på dem som vid ikraft-      verksamhet, utbildning och rehabilitering som
40553: trädandet av reformen omfattades av sänkta pen-        upprätthåller arbetsförmågan. Verksarnheten ba-
40554: sionsåldrar, gavs dessa personer rätt att välja        serar sig på en grundlig utredning av arbetsför-
40555: mellan det gamla och det nya systemet. Det var         hållandena i branschen och på de korumunala ar-
40556: naturligtvis inte ändamålsenligt att upprätthålla      betsgivarnas systematiska arbete i samarbete
40557: parallella system förutom under ett visst skede        med arbetstagarsidan.
40558: vid ikraftträdandet.                                       Arbetslivet och arbetsuppgiftema har ändrat
40559:     Avsikten med pensionsreformen var att främ-        under 1990-talet. Samhället satsar på projekt för
40560: ja fortsatt arbete, så att den genomsnittliga pen-     utvecklande av arbetslivet och i dem deltar även
40561: sionsåldern höjs från en nivå som internationellt      olika forskningsinstitutioner. Arbetarskyddsfon-
40562: sett är exceptionellt låg. Vid utvecklingen av för-    den fungerar som en permanent organisation,
40563: tidspensionssystemet har de äldre arbetstagarnas       men det pågår även tidsbundna utvecklingspro-
40564: arbete stötts så att ett fortsatt arbete skulle vara   jekt. I regeringsprogrammet finns ett nationellt
40565: 
40566: 
40567: 4
40568: Ministerns svar                                             KK 876/2000 vp -      Pekka Vilkuna /kesk
40569: 
40570: 
40571: 
40572: program för utvecklande av arbetslivet och bl.a.      ningsväsendet. Också deras pensionsålder höj-
40573: Europeiska socialfonden samarbetar med med-           des och av dem förutsätts dessutom en tjänstgö-
40574: lemsstaterna i sådana program, med vilka man          ringstid av en viss längd. En lägre pensionsålder
40575: förbättrar människors kunnande och sysselsätt-        för dem som tjänstgör i militära uppgifter har
40576: ningsmöjligheter. Arbetsministeriet har i början      främst motiverats med att det finns behov av att
40577: av 2000 startat ett forsknings- och åtgärdspro-       få en reserv.
40578: gram som stöder de anställdas förmåga att orka i          Nya förmånstagare som är i kommunens tjänst
40579: arbetet. Programmet stöder även lokala utveck-        har inte alls några lägre pensionsåldrar.
40580: lingsproj ekt.                                            Det skulle strida mot den allmänna pensions-
40581:    Pensionsåldern är åter den ålder då en person      politiken att börja sänka pensionsåldern för nå-
40582: har rätt att börja få ålderspension. Avgångsål-       gon yrkesgrupp. 1 enlighet med regeringspro-
40583: dern är den ålder då det har bestämts att en per-     grammet avser man på längre sikt att höja den ål-
40584: son måste sluta sin tjänstgöring. Här är det fråga    der då man försvinner från arbetsmarknaden när-
40585: om arbetsgivarens behov av att anställda i en viss    mare den normala åldern för ålderspension. Frå-
40586: ålder avslutar sin tjänstgöring.                      gor i samma riktning behandlas i den pian som
40587:    Tili statens nödcentraler överflyttas från sta-    Europeiska gemenskapernas kommission offent-
40588: ten poliser och från de kommunala nödcentraler-       liggjorde 11.10.2000 i syfte att modernisera pen-
40589: na jourtjänstgörare. Båda yrkesgrupperna kan ha       sionerna i Europa. Kommissionen har för avsikt
40590: yrkesbaserade pensionsåldrar enligt det gamla         att utarbeta en ram för ett samarbete som syftar
40591: pensionssystemet, poliserna hade rätt att välja 58    tili att garantera de europeiska pensionssyste-
40592: års pensionsålder och jourtjänstgörare vid nöd-       mens hållbarhet då dessa skall svara mot den ge-
40593: centralerna 58-60 års pensionsålder. Dessa            mensamma utmaning som den åldrande befolk-
40594: rättigheter tryggas fortsättningsvis i 14 och 15 §    ningen utgör.
40595: lagen om nödcentraler.                                    På grund av det som anförts ovan anser jag att
40596:    Av 16 § lagen om nödcentraler framgår att be-      det skulle strida mot ovan närnnda mål och den
40597: träffande avgångsåldern för polismän som är an-       genomförda pensionsreformen att börja sänka
40598: ställda vid nödcentralerna gäller det som i polis-    pensionsåldern för någon yrkesgrupp. Då statens
40599: förvaltningsförordningen (15 8/ 1996) bestäms         pensionssystem ändrades så att det skulle mot-
40600: om polismäns avgångsålder. Enligt nämnda för-         svara pensionssystemen inom den privata bran-
40601: ordning är avgångsåldern förpolismän 60 år. Av-       schen, uppstod ett behov att slopa de yrkesbase-
40602: gångsåldern för polismän som kommer tili en           rade avgångsåldrarna. Pensionssystemet borde
40603: nödcentral är 60 år. Pensionsåldern för andra per-    nämligen vara sådant att förmånstagaren har
40604: soner som anställs vid en nödcentral fastställs för   möjlighet att få full pension. Enligt det gamla
40605: gamla förmånstagare enligt bestämmelserna för         pensionssystemet kunde man få full pension på
40606: övergångsskedet och för nya förmånstagare är          30 år, då den enligt det nya systemet inbesparas
40607: den 65 år.                                            på 40 år. Således anser jag att det inte är rättvist
40608:    De enda nya förmånstagare som kan ha lägre         med tanke på rätten tili pension att sänka någons
40609: pensionsålder än enligt det allmänna pensionsål-      avgångsålder och att det inte heller är pensions-
40610:  derssystemet är hos staten tjänstemän i militära     politiskt ändamålsenligt.
40611: uppgifter vid försvarsmakten och gränsbevak-
40612: 
40613: 
40614: 
40615: Helsingfors den 4 december 2000
40616: 
40617:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
40618: 
40619: 
40620: 
40621: 
40622:                                                                                                         5
40623: 1
40624: 1
40625:  1
40626:   1
40627:   1
40628:    1
40629:     1
40630:     1
40631:      1
40632:       1
40633:       1
40634:        1
40635:         1
40636:         1
40637:          1
40638:           1
40639:           1
40640:            1
40641:             1
40642:             1
40643:              1
40644:               1
40645:               1
40646:                1
40647:                 1
40648:                 1
40649:                  1
40650:                   1
40651:                                                              KK 877/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
40652: 
40653: 
40654: 
40655: 
40656:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 877/2000 vp
40657: 
40658:                                               Ympäristökeskuksen toimipaikkojen sijoittelu
40659: 
40660: 
40661: 
40662: 
40663: Eduskunnan puhemiehelle
40664: 
40665: Viime aikoina on valtionhallinnon toimipaikko-         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40666: jen sijoittelusta käyty vilkasta julkista keskuste-    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40667: lua.                                                   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40668:    Eräs kummajainen sijoittamispolitiikassa on         vaksi seuraavan kysymyksen:
40669: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, jonka
40670: pääkonttori sijaitsee Oulussa, mutta Kalajoki-               Pitääkö hallitus Pohjois-Pohjanmaan
40671: laakson aluekonttori on Kokkolassa. Näin ollen               ympäristökeskuksen sijoittumista kah-
40672: Kalajokilaakson aluetta palveleva virasto on si-             teen paikkaan tarkoituksenmukaisena
40673: joitettu alueen ulkopuolelle perusteilla, jotka oli-         kalajokilaaksolaisten palveluiden kan-
40674: si hyvä saada tietää.                                        nalta?
40675: 
40676: 
40677: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
40678: 
40679:     Pekka Vilkuna /kesk
40680: 
40681: 
40682: 
40683: 
40684:                                                                                                 Versio 2.0
40685: KK 877/2000 vp -     Pekka Vilkuna /kesk                                          Ministerin vastaus
40686: 
40687: 
40688: 
40689: 
40690: Eduskunnan puhemiehelle
40691: 
40692: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           Aluejakoa muutettaessa lähdettiin siitä, että
40693: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   palvelutaso ja alueellinen asiantuntemus säilyte-
40694: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       tään. Kalajokilaakson osalta tämä merkitsi muun
40695: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vilkunan         muassa luonnonsuojelun, alueiden käytön, ympä-
40696: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       ristönsuojelun ja erityisesti maatalouden sekä
40697: 877/2000 vp:                                        ympäristön hoidon ja myös vesirakenteiden kun-
40698:                                                     nossapidon asiantuntemuksesta huolehtimista.
40699:       Pitääkö hallitus Pohjois-Pohjanmaan           Tavoitteena oli myös, ettei aluejaon muutoksen
40700:       ympäristökeskuksen sijoittumista kah-         johdosta irtisanota henkilöstöä eikä tehdä pakko-
40701:       teen paikkaan tarkoituksenmukaisena           siirtoja. Asiantuntemuksen säilyttämiseksi ja
40702:       kalajokilaaksolaisten palvelujen kan-         henkilöstöpoliittisista syistä työskentelee Kok-
40703:       nalta?                                        kolassa väliaikaisen siirtymäkauden vuoksi vielä
40704:                                                     noin 25 paikkakunnalla asuvaa virkamiestä, jot-
40705: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         ka kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes-
40706: seuraavaa:                                          kukseen. Muunlainen menettely olisi johtanut ir-
40707: Valtioneuvoston päätös alueellisten ympäristö-      tisanomisiin ja samalla palveluiden heikkenemi-
40708: keskusten toimialueiden rajoista ja toimipaikois-   seen varsinkin Kalajokilaaksossa aluejaon voi-
40709: ta (25.9.1997/909) tuli voimaan 1.3.1998.           maantullessa.
40710: Alueellisten ympäristökeskusten toimialueet saa-        Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on il-
40711: tettiin tällöin maakuntajakoon perustuviksi, mitä   moittanut, että Kalajokilaakson alueen palveluta-
40712: myös samaan aikaan voimaantullut maakuntaja-        soa on kunnilta ja muilta asiakkailta saadun pa-
40713: kolaki edellytti. Aikaisempi Keski-Pohjanmaan       lautteen perusteella pidetty asianmukaisena. Jat-
40714: ympäristökeskus, jonka toimipaikka oli Kokko-       kossa palveluja kehitetään tasapainoisesti koko
40715: lassa, lakkautettiin. Toimialueet liitettiin maa-   Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueel-
40716: kuntajaon mukaisesti Länsi-Suomen ympäristö-        la. Kokkolaan ei pääsääntöisesti enää palkata uu-
40717: keskukseen ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristö-         sia pysyviä virkamiehiä, mutta tarpeen mukaan
40718: keskukseen, jonne Kalajokilaakson kunnat siir-      käytetään hyväksi muun muassa etätyömahdolli-
40719: tyivät. Kokkolaan jäi Länsi-Suomen ympäristö-       suuksia.
40720: keskuksen sivutoimipaikka. Tehtävien määrä              Lukuisten muutosten ja uudistusten sekä mää-
40721: huomioon ottaen henkilöstöstä siirtyi noin 2/3      rärahojen kiristymisen vuoksi panostetaan koko
40722: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen palveluk-           ympäristöhallinnossa yleisestikin alueellisten
40723: seen ja vastaavasti 113 Pohjois-Pohjanmaan ym-      ympäristökeskusten yhteistyöhön, palvelujen
40724: päristökeskukseen 1.3.1998 lukien.                  laadun kehittämiseen ja joustavuuteen, henkilös-
40725:                                                     tön koulutukseen ja uusiin tehtäviin siirtymisha-
40726:                                                     lukkuuteen sekä myös etätyömahdollisuuksiin.
40727: 
40728: 
40729: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000
40730: 
40731:     Ympäristöministeri Satu Hassi
40732: 2
40733: Ministems svar                                               KK 877/2000 vp -      Pekka Vilkuna /kesk
40734: 
40735: 
40736: 
40737: 
40738: Tili riksdagens talman
40739: 
40740: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         kännedomen skulle bibehållas. För Kalajoki älv-
40741: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      dals del innebar detta bl.a. att sakkännedomen
40742: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek-         angående naturvården, områdesanvändningen,
40743: ka Vilkuna /cent undertecknade skriftliga spörs-        miljöskyddet och framförallt jordbruket samt
40744: mål SS 877/2000 rd:                                    miljövårde och även underhållet av vattenbygg-
40745:                                                         nadskonstruktioner skulle bibehållas. Ett annat
40746:        Anser regeringen det vara motiverat             mål var att den förändrade områdesindelningen
40747:        med avseende på servicenför invånarna           inte skulle leda tili uppsägningar av personai el-
40748:        i Kalajoki älvdal att placera Norra              ler tvångsförflyttningar. För att bibehålla sakkän-
40749:        Österbottens miljöcentral på två olika          nedomen och på grund av personalpolitiska orsa-
40750:        orter?                                          ker arbetar fortfarande 25 tjänstemän som är bo-
40751:                                                         satta på orten vid tilialen i Karleby under en tem-
40752: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        porär övergångsperiod. Tjänstemännen är dock
40753: föra följande:                                         anställda vid Norra Österbotten miljöcentral. An-
40754: Statsrådets beslut om gränsema för de regionala        dra arrangemang i samband med områdesindel-
40755: miljöcentralemas verksamhetsområden och                ningen skulle ha lett tili uppsägningar och en
40756: verksamhetss tällen (2 5. 9.1997/909) trädde i kraft   sänkning av servicenivån, framförallt i Kalajoki
40757: den 1 mars 1998. De regionala miljöcentralema          älvdal.
40758: verksamhetsområden indelades då i enlighet med             Norra Österbottens miljöcentral har meddelat
40759: landskap, vilket också lagen om landskapsindel-        att utgående från den respons man fått av kom-
40760: ning, som trädde i kraft samtidigt med beslutet        munerna och andra kunder har servicenivån i Ka-
40761: förutsatte. Mellersta Österbottens miljöcentral:       lajoki älvdal bibehållits. 1 fortsättningen kom-
40762: vars verksamhetsort hade varit Karleby, lades          mer servicen att följa en jämn utveckling i hela
40763: ner. De verksamhetsområden som miljöcentra-            verksamhetsområdet för Norra Österbottens mil-
40764: len haft överfördes i enlighet med lagen om land-      jöcentral. Huvudregeln är att man inte anställer
40765: skapsindelning tili Västra Finlands miljöcentral       fler ordinarie tjänstemän i Karleby, men allt efter
40766: och Norra Österbotten miljöcentral, tili viiken        behov används bl.a. möjligheten tili distansarbe-
40767: kommunerna i Kalajokiälvdal överfördes. En fi-         te.
40768: lial tili Västra Finlands miljöcentral blev kvar i         På grund av flertalet ändringar och reformer
40769: Karleby. Med beaktande av mängden uppgifter            samt mindre anslag satsar man inom hela miljö-
40770: vid miljöcentralerna överfördes från och med den       förvaltningen på samarbete mellan de regionala
40771: 1 mars 1998 2/3 av personalen till Västra Fin-         miljöcentralerna, utveckling av nivån på servi-
40772: lands miljöcentral och 1/3 tili Norra Österbot-        cen, flexibilitet, utbildning av personalen och en
40773: tens miljöcentral.                                     ökad vilja att ansvara för nya uppgifter samt öka-
40774:    När landskapsindelningen ändrades utgick            de möjligheter tili distansarbete.
40775: man från att servicenivån och den regionala sak-
40776: 
40777: 
40778: 
40779: Helsingfors den 1 december 2000
40780: 
40781:     Miljöminister Satu Hassi
40782:                                                                                                          3
40783:                                                      KK 878/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
40784: 
40785: 
40786: 
40787: 
40788:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 878/2000 vp
40789: 
40790:                                            Kemijoki Oy:n korvaukset rantojen asukkaille
40791:                                            aiheutetuista haitoista Taivalkosken voimalan
40792:                                            alapuolella
40793: 
40794: 
40795: 
40796: 
40797: Eduskunnan puhemiehelle
40798: 
40799: Tavallisten kansalaisten oikeusturva ei ole kovin   den määräämä vuosittainen kalatalousmaksu on
40800: suuri, kun vastapuolena on luonnonvaroja hyö-       20 000 markkaa ja että eräät ranta-asukkaat jou-
40801: dyntävä suuryhtiö. Tästä olkoon tuoreena esi-       tuvat tyytymään vain 20 markan kertakaikkiseen
40802: merkkinä Kemijoki Oy:n hakemus Keminmaan            korvaukseen maa-alueille aiheutuvasta haitasta
40803: kunnassa sijaitsevan Taivalkosken voimalaitok-      ja vahingosta.
40804: sen rakennusvirtaaman nostamisesta. Yhtiön ha-         Alisen Kemijokivarren asukkaat ja muistutus-
40805: kemus Pohjois-Suomen vesioikeudelle on tehty        ten tekijät ovat olleet tyytymättömiä mm. seuraa-
40806: helmikuussa 1998, Pohjois-Suomen vesioikeu-         viin seikkoihin yhtiön toiminnassa ja muistutus-
40807: den päätös asiasta on heinäkuulta 1999 ja Vaa-      ten käsittelyssä:
40808: san hallinto-oikeuden ratkaisu vaadituista muu-        - Hakemusasiakirjoissa hankkeen vaikutuk-
40809: toksista on tehty tammikuussa 2000. Asiasta on      set on rajattu vain noin 2,5 kilometrin matkalle
40810: edelleen vireillä muutoksenhakupyyntö korkeim-      voimalaitoksesta, vaikka virtaaman nostaminen
40811: massa hallinto-oikeudessa.                          ja vuorokausisäädön vaikutukset ulottuvat koko
40812:    Kemijoki Oy:n hakemuksesta tehtiin yhteensä      alapuoliseen jokeen.
40813: 269 muistutusta, jotka Pohjois-Suomen vesioi-          - Kemijoki Oy ei ole huolehtinut entisistä-
40814: keus hylkäsi muutamia poikkeuksia lukuun otta-      kään rantojen kunnostamiseen liittyvistä velvoit-
40815: matta ja joihin myöskään Vaasan hallinto-oikeus     teista, mutta yhtiölle myönnetään uusia lupia.
40816: ei yhtynyt. Muistutuksissa kiinnitettiin huomiota      - Asiassa ei ole suoritettu puolueetonta kat-
40817: erityisesti rantojen syöpymiseen ja vyörymiseen,    selmusta, vaan oikeus on luottanut pelkästään
40818: mikä vaikeuttaa rantojen käyttämistä erilaiseen     Kemijoki Oy:n omiin selvityksiin ja laskelmiin.
40819: virkistystoimintaan sekä venelaiturien kunnossa-    Myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyä
40820: pitoa ym. Jään ohentuminen talvella rajoittaa       koskevat vaatimukset on hylätty.
40821: liikkumista joella. Myös kalastukselle aiheutu-        - Kuulutusmenettely tuskin tavoitti kaikkia
40822: vista haitoista on muistutettu.                     asianosaisia. Pohjois-Suomen vesioikeuden pää-
40823:    Lupaehdoissa määritellyt korvaukset ovat vaa-    töksestä puuttui myös muutoksenhakuohjaus.
40824: timattomia voimalaitoksen tehon nostamisesta
40825: aiheutuvaan hyötyyn verrattuna. Kemijoki Oy:n       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40826: suunnitelman mukaan hankkeen voimataloudel-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40827: linen arvo on 5,2 miljoonaa markkaa vuodessa,       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40828: mikä pääomitettuna on yhteensä 95 miljoonaa         vaksi seuraavan kysymyksen:
40829: markkaa. Tätä voi verrata siihen, että vesioikeu-
40830: 
40831: 
40832:                                                                                              Versio 2.0
40833: KK 878/2000 vp -Esko-Juhani Tennilä /vas
40834: 
40835: 
40836:       Mitä hallitus aikoo tehdä, että alisen   mista haitoista ja että Kemijoki Oy huo-
40837:       Kemijokivarren asukkaat saavat asian-    lehtii rantojen kunnostamisesta ja tuke-
40838:       mukaiset korvaukset Taivalkosken voi-    misesta siten, että alueen asukkaille ei
40839:       malan virtaaman nostamisen aiheutta-     aiheudu haittaa?
40840: 
40841: 
40842: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
40843: 
40844:     Esko-Juhani Tennilä /vas
40845: 
40846: 
40847: 
40848: 
40849: 2
40850: Ministerin vastaus                                   KK 878/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
40851: 
40852: 
40853: 
40854: 
40855: Eduskunnan puhemiehelle
40856: 
40857: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-            Yleisesti voidaan todeta, että vesioikeus, nyt-
40858: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    temmin ympäristölupavirasto, myöntää hake-
40859: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        muksesta luvan luvanmyöntämisedellytysten
40860: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-      täyttyessä ja määrää lupaehdot sekä korvaukset
40861: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kaikista vahingoista, haitoista ja edunmenetyk-
40862: KK 878/2000 vp:                                      sistä asianomaisille vesilain säännösten mukai-
40863:                                                      sesti. Korvauksia määrättäessä merkitystä ei ole
40864:       Mitä hallitus aikoo tehdä, että alisen         .>illä, mikä on korvausten määrä kokonaisuudes-
40865:       Kemijokivarren asukkaat saavat asian-          saan suhteessa voimalaitoksen tehon nostamises-
40866:       mukaiset korvaukset Taivalkosken voi-          ta aiheutuvaan hyötyyn, vaan korvattava vahin-
40867:       malan virtaaman nostamisen aiheutta-           ko määräytyy asianomaiselle todellisuudessa ai-
40868:       mista haitoista ja että Kemijoki Oy huo-       heutuvan vahingon, haitan ja muun edunmene-
40869:       lehtii rantojen kunnostamisesta ja tuke-       tyksen mukaan.
40870:       misesta siten, että alueen asukkaille ei           Oikeusministeriö on 22.3.2000 asettanut toi-
40871:       aiheudu haittaa?                               mikunnan selvittämään vesilain uudistustarpeet
40872:                                                      ja tekemään 1.6.2002 mennessä tarpeellisiksi
40873: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          katsomansa ehdotukset lain uudistamiseksi. Toi-
40874: seuraavaa:                                           mikunnan toimeksianto on laaja ja kattaa myös
40875: Kemijoki Oy:n hakemus Keminmaan kunnassa             vesilain korvaussäännösten uudistamistarpeiden
40876: sijaitsevan Taivalkosken voimalaitoksen raken-       tarkastelun. Vesilain ja sen nojalla annettujen
40877: nusvirtaaman nostamisesta on ratkaistu Pohjois-      säännösten ja määräysten noudattamisen valvon-
40878: Suomen vesioikeudessa heinäkuussa 1999 ja            ta kuuluu alueellisille ympäristökeskuksille ja
40879: muutoksenhakuasiana Vaasan hallinto-oikeudes-        kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Val-
40880: sa tammikuussa 2000. Valituslupahakemus on           vontaa ja hallintopakkoa koskevissa säännöksis-
40881: vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Lu-       sä ei ole havaittu erityisiä epäkohtia, mutta myös
40882: pahakemuksen oikeudellinen käsittely on näin         tämä asiakokonaisuus tulee osaltaan selvitetyksi
40883: edelleen kesken, eikä eri oikeusasteiden ratkaisu-   yllämainitun toimikunnan työssä.
40884: jen arvioiminen yksittäistapauksissa kuulu val-          Edellä esitetyn perusteella katson, että kysy-
40885: tioneuvostolle.                                      mys ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toi-
40886:                                                      menpiteisiin.
40887: 
40888: 
40889: 
40890: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
40891: 
40892:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
40893: 
40894: 
40895: 
40896: 
40897:                                                                                                       3
40898: KK 878/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                                   Ministems svar
40899: 
40900: 
40901: 
40902: 
40903: Tili riksdagens talman
40904: 
40905: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        förutsättningama för beviljande av tillstånd upp-
40906: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     fylls, beviljar tillstånd, fastställer villkoren för
40907: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko-       tillståndet och ersättningama för alla skador, men
40908: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga         och förluster av förmåner i enlighet med vatten-
40909: spörsmål SS 878/2000 rd:                               lagen. När ersättningama fastställs är det inte av
40910:                                                        någon betydelse vad ersättningamas belopp upp-
40911:        Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta           går till i sin helhet i förhållande till den nytta som
40912:       för att invånarna i Kemi älvs nedre älv-         ökningen av kraftverkets effekt medför, utan den
40913:       dal skall få tillräckliga ersättningar för       ersättningsbara skadan bestäms enligt de skador,
40914:       de men som Taivalkoski kraftverks öka-           men och andra förluster av förmåner som de fac-
40915:       de vattenföring orsakat och att Kemijo-          to orsakat någon.
40916:       ki 0 ser tili att stränderna blir istånd-            Justitieministeriet har 22.3.2000 tillsatt en
40917:       satta och stödda så att invånarna i om-          kommissionen för att utreda behovet av att vat-
40918:       rådet inteförorsakas men?                        tenlagen revideras och för att före 1.6.2002 kom-
40919:                                                        ma med ett förslag om vilka ändringar som den
40920: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        anser vara behövliga i lagen. Kommissionens
40921: föra följande:                                         uppdrag är omfattande och avser också en be-
40922: Kemijoki Oy:s ansökan om tillstånd att öka             dömning av behovet av att revidera ersättnings-
40923: byggnadsvattenföringen i Taivalkoski kraftverk i       bestämmelsema i vattenlagen. Tillsynen över hur
40924: Kemi kommun har avgjorts i Norra Finlands vat-         vattenlagen och de bestämmelser som utfårdats
40925: tendomstol i juli 1999 och som besvärsärende i         med stöd av den iakttas hör till de regionala mil-
40926: Vasa förvaltningsdomstol i januari 2000. Ansö-         jöcentralema och de kommunala miljövårdsmyn-
40927: kan om besvärstillstånd är anhängig i högsta för-      dighetema. 1 bestämmelsema om övervakning
40928: valtningsdomstolen. Den rättsliga behandlingen         och förvaltningstvång har inga särskilda brister
40929: av tillståndsansökan är således ännu inte slutligt     kommit fram, men också denna grupp av frågor
40930: avgjord, och en bedömning av olika rättsinstan-        kommer att behandlas i den ovan nämnda kom-
40931: sers avgöranden i enskilda fall hör inte till stats-   missionens arbete.
40932: rådet.                                                    Med anledning av vad som anförts ovan anser
40933:    Allmänt kan konstateras att vattendomstolen,        jag att frågan just nu inte ger upphov till några
40934: numera miljötillståndsverket, på ansökan, när          särskilda åtgärder.
40935: 
40936: 
40937: 
40938: Helsingfors den 28 november 2000
40939: 
40940:     Justitieminister Johannes Koskinen
40941: 
40942: 
40943: 
40944: 
40945: 4
40946:                                                          KK 879/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
40947: 
40948: 
40949: 
40950: 
40951:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 879/2000 vp
40952: 
40953:                                                Matkailuperävaunun huomioon ottaminen ar-
40954:                                                vonlisäverotuksen vähennyksenä
40955: 
40956: 
40957: 
40958: 
40959: Eduskunnan puhemiehelle
40960: 
40961: Arvonlisäverolain 114 §:n 1 momentin 5 kohdan           myös matkailuperävaunu hyväksytään vähen-
40962: mukaan matkailuperävaunua ei hyväksytä vähen-           nyksen perusteeksi siltä osin kuin sitä käytetään
40963: nyksen kohteeksi arvonlisäveroa laskettaessa.           vähennykseen oikeuttavaan myynti- ja palvelu-
40964: Säädös on ehdoton, eivätkä 114 §:n 2 momentis-          toimintaan. Tästä syntyvät valvontaongelmat ja
40965: sa mainitut poikkeukset sitä koske.                     veromenetykset tuskin olisivat kovin merkittä-
40966:    Monet torikauppiaat käyttävät matkailuperä-          viä. Monien pienyrittäjien toiminnan kannalta
40967: vaunua tavaroiden kuljetuksessa, myynnissä ja           lievennyksellä voisi sen sijaan olla suuri merki-
40968: esittelyssä. He eivät kuitenkaan voi tehdä mat-         tys.
40969: kailuperävaunun hankinnasta vähennystä arvon-
40970: lisäverotuksessa. Sen sijaan usein paljon kalliim-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40971: mat kuorma- ja pakettiautot sekä joissakin ta-          jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40972: pauksissa myös henkilö- ja matkailuautot voivat         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40973: olla vähennyksen perusteena, mikäli niitä käyte-        vaksi seuraavan kysymyksen:
40974: tään vähennykseen oikeuttavalla tavalla.
40975:    Tällaista rajoitusta on perusteltu hallinnollisil-         Onko hallitus valmis muuttamaan ar-
40976: la ja valvonnallisilla syillä. Käytännössä se kui-            vonlisäveron 114 pykälää siten, että
40977: tenkin asettaa esim. erilaisia kulkuneuvoja käyt-             myös matkailuperävaunu voidaan hy-
40978: tävät torikauppiaat eriarvoiseen asemaan keske-               väksyä vähennyksen perusteeksi siltä
40979: nään. Säädöstä olisi syytä lieventää siten, että              osin kuin sitä käytetään vähennykseen
40980:                                                               oikeuttavaan toimintaan?
40981: 
40982: 
40983: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
40984: 
40985:     Esko-Juhani Tennilä /vas
40986: 
40987: 
40988: 
40989: 
40990:                                                                                                  Versio 2.0
40991: KK 879/2000 vp -      Esko-Juhani Tennilä /vas                                       Ministerin vastaus
40992: 
40993: 
40994: 
40995: 
40996: Eduskunnan puhemiehelle
40997: 
40998: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         lievensi hallituksen esityksestä poiketen henkilö-
40999: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette          autojen vähennysrajoituksia myöntämällä vähen-
41000: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-        nyksen sellaisista henkilöautoista, jotka hanki-
41001: nen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani          taan käytettäväksi yksinomaan vähennykseen tai
41002: Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-         palautukseen oikeuttavaan tarkoitukseen.
41003: myksen KK 879/2000 vp:                                    Henkilöautojen, moottoripyörien, matkailupe-
41004:                                                       rävaunujen sekä pääasiallisesti huvi- tai urheilu-
41005:        Onko hallitus valmis muuttamaan ar-            käyttöön tarkoitettujen vesi- ja ilma-alusten vä-
41006:        vonlisäveron 114 pykälää siten, että           hennysoikeutta arvonlisäverotuksessa on pidetty
41007:        myös matkailuperävaunu voidaan hy-             tarkoituksenmukaisena rajoittaa lähinnä valvon-
41008:        väksyä vähennyksen perusteeksi siltä           nallisista syistä. Edellä mainittuja kulkuvälineitä
41009:        osin kuin sitä käytetään vähennykseen          käytetään niiden luonne huomioon ottaen laajas-
41010:        oikeuttavaan toimintaan?                       ti myös omistajayrittäjien ja työntekijöiden vä-
41011:                                                       hennykseen oikeuttamauomiin yksityisajoihin.
41012: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Kyseisten kulkuvälineiden korkean hinnan ja vä-
41013: ti seuraavaa:                                         hennysoikeuden kautta saatavan verohyödyn on
41014: Arvonlisäverolain ( 150111993) vähennysoikeuk-        pelätty johtavan tarkoittamattorniin veroedun ta-
41015: sia koskevan pääsäännön mukaan kaikkiin ar-           voitteluihinja verotulojen menetyksiin. Verotuk-
41016: vonlisäverollista liiketoimintaa varten verollisi-    sessa on varsin vaikea luotettavasti selvittää,
41017: na hankittuihin tuotantopanoksiin sisältyvät ar-      käytetäänkö ajoneuvoaja missä määrin yritystoi-
41018: vonlisäverot ovat vähennyskelpoisia. Vähennys-        minnan tarkoituksiin.
41019: oikeuden rajoitukset koskevat lähinnä henkilö-           Komissio on antanut kesäkuussa 1998 direk-
41020: kunnan yksityiskulutukseen ja edustustarkoituk-       tiiviehdotuksen (17.6.1998 KOM(1998) 377),
41021: siin käytettäviä hyödykkeitä. Vähennystä ei           jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa erijäsen-
41022: myöskään myönnetä henkilöautoista, moottori-          valtioissa sovellettavat vähennysrajoitukset To-
41023: pyöristä, matkailuperävaunuista, rakenteeltaan        teutuessaan ehdotus edellyttäisi Suomen arvon-
41024: pääasiallisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoite-   lisäverolain vähennysrajoitussäännösten uudista-
41025: tuista vesialuksista eikä sellaisista ilma-aluksis-   mista. Ehdotuksen käsittely on vielä Euroopan
41026: ta, joiden suurin sallittu lähtömassa on enintään     unionin neuvostossa kesken.
41027:  1550 kiloa.                                             Edellä esitetyillä perusteilla hallitus ei pidä
41028:    Vähennysrajoitus ei kuitenkaan koske ajoneu-       tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena muuttaa
41029: voja eikä aluksia, jotka on hankittu myytäviksi       arvonlisäverolain matkailuperävaunujen vähen-
41030: tai vuokrattaviksi tai joita käytetään henkilökul-    nysoikeutta koskevia säännöksiä.
41031: jetukseen tai ajo-opetukseen. Lisäksi eduskunta
41032: 
41033: 
41034: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
41035: 
41036:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
41037: 2
41038: Ministems svar                                         KK 879/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
41039: 
41040: 
41041: 
41042: 
41043: Tili riksdagens talman
41044: 
41045: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        sonbilar som har anskaffats för att enbart använ-
41046: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     das för ändamål som berättigar till avdrag eller
41047: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko-       återbäring.
41048: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga             Det har ansetts vara ändamålsenligt att be-
41049: spörsmål SS 879/2000 rd:                               gränsa avdragsrätten i mervärdesbeskattningen
41050:                                                        för personbilar, motorcyklar och husvagnar och
41051:        Å.r regeringen beredd att ändra 114 §           för fartyg och luftfartyg som huvdsakligen är av-
41052:        mervärdesskattelagen så att även hus-           sedda att användas för nöjes- eller sportändamål
41053:        vagnar kan godkännas som grund för              främst på grund av skäl som hänför sig till över-
41054:        avdrag i den mån de används för verk-           vakning och kontroll. Ovan nämnda fordon an-
41055:        samhet som berättigar tili avdrag?              vänds med beaktande av deras natur även långt-
41056:                                                        gående till företagamas och personalens privata
41057: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        resor som inte berättigar tili avdrag. Det har be-
41058: föra följande:                                         farats att det höga priset på ovan nämnda fordon
41059: Huvudregeln beträffande avdragsrätt enligt mer-        och dennyttai skattehänseende som avdragsrät-
41060: värdesskattelagen ( 150111993) är att mervärdes-       ten ger skulle leda till att icke avsedda skatteför-
41061: skatten för alla skattepliktiga insatsvaror soman-     måner skulle eftersträvas och tili förluster i skat-
41062: skaffats för affårsverksamhet är avdragsgill. Be-      teinkomsterna. 1 beskattningen är det tämligen
41063: gränsningar av avdragsrätten gäller främst varor       svårt att tillförlitligt utreda om och i viiken ut-
41064: och tjänster för personalens privatkonsumtion          sträckning fordonet används för ändamål inom
41065: och representationsändamål. A vdrag får heller         företagsverksamhet.
41066: inte göras för personbilar, motorcyklar, husvag-           1 juni 1998 gav kommissionen ett förslag tili
41067: nar, fartyg som tili sin konstruktion huvudsakli-      direktiv (17.6.1998 KOM(1998) 377), vars syfte
41068: gen är avsedda för nöjes- eller sportändamål samt      är att förenhetliga de avdragsbegränsningar som
41069: luftfartyg vars högsta tillåtna flygvikt är 1550 ki-   tillämpas i medlemsstaterna. Förslaget skulle om
41070:                                                        det genomförs för Finlands del kräva en revide-
41071: logram.
41072:    Begränsningen av avdragen gäller dock inte          ring av bestämmelserna om begränsningar av av-
41073: fordon och fartyg som anskaffats tili försäljning,     dragen. Förslaget behandlas ännu av Europeiska
41074: uthyming, användning för yrkesmässig person-           unionens råd.
41075: transport eller körundervisning. Därtill mildrade          På basis av det som anförts ovan anser reger-
41076: riksdagen med avvikelse från regeringens propo-        ingen det i detta skede inte vara motiverat att i
41077: sition begränsningama av avdrag för personbilar        mervärdesskattelagen ändra bestämmelserna an-
41078: såtillvida att avdrag beviljas även för sådana per-    gående avdragsrätt för husvagnar.
41079: 
41080: 
41081: 
41082: Helsingfors den 8 december 2000
41083: 
41084:     Minister Suvi-Anne Siimes
41085: 
41086:                                                                                                          3
41087:                                              KK 880/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
41088: 
41089: 
41090: 
41091: 
41092:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 880/2000 vp
41093: 
41094:                                             Mikroaaltosäteilyn        raja-arvojen       laskeminen
41095:                                             Suomessa
41096: 
41097: 
41098: 
41099: 
41100: Eduskunnan puhemiehelle
41101: 
41102: Lähetinmastot ja matkapuhelimet altistavat mei-      sia tunneta lainkaan eikä teleoperaattoreita
41103: dät mikroaaltosäteilylle, jonka terveysvaikutuk-     myöskään velvoiteta antamaan tietoja mastojen
41104: set ovat jääneet vähälle huomiolle. Suomi nou-       lähetintehoista ja sijainnista.
41105: dattaa Maailman terveysjärjestön WHO:n alai-             Tiedeyhteisöt eri puolilla maailmaa vaativat
41106: sen ICNIRP:n (kansainvälinen komitea ei-ioni-        parhaillaan raja-arvojen laskua YK:n pääsihtee-
41107: soivan säteilyn suojauksesta) suosituksia mikro-     riltä. Saksassa lääkäriseura asettui vaatimaan
41108: aaltosäteilystä raja-arvoina. Suomessa on voi-       raja-arvojen madaltamista terveyttä ajatellen tur-
41109: massa mikroaaltosäteilyn enimmäissäteilytehoil-      vallisemmalle tasolle viimeaikaisten Saksassa
41110: le ICNIRP:in suosittelema raja-arvo lO W/m2 ,        tehtyjen tutkimusten perusteella. Saksalaistutki-
41111: joka perustuu vain lämmön syntymiseen kudok-         muksen mukaan mastojen läheisyydessä laidun-
41112: sessa. Suositusarvot on määritetty ennen gsm:n       tavalla karjalla havaittiin enemmän epämuodos-
41113: laajamittaista käyttöönottoa.                        tuneita jälkeläisiä kuin vastaavasti etäällä mas-
41114:    Raja-arvoja määritettäessä ICNIRP jättää huo-     toista olevilla.
41115: miotta biologisen riskin puolesta puhuvat tutki-         Jokainen EU-maa voi halutessaan tehdä kan-
41116: mukset. Mastojenja gsm-puhelinten tuottama sä-       sallisia    päätöksiä      raja-arvojen    suhteen
41117: teily alentaa immuniteettia ja vaikuttaa mm. her-    Maastrichtin varovaisuusperiaatteen mukaisesti.
41118: mo- ja hormonitoimintaan. Mikroaaltosäteilyn         Mikroaaltosäteilyn maksimirajaa ovat ED-
41119: vaikutuksia ihmisen terveyteen onkin tutkittu        alueella jo pudottaneet esim. Italia ja Sveitsi sa-
41120: runsaasti viime vuosina monissa Euroopan mais-       danteen osaan meillä sallituista säteilymääristä.
41121: sa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Eläinkokeis-     Uusi-Seelantija osa Australian osavaltioista ovat
41122: sa on havaittu perimän tasolla tapahtuvia solu-      rajoittaneet säteilyn tuhanteen osaan meillä sal-
41123: muutoksia, epämuodostuneita jälkeläisiä, syö-        littavasta maksimiraja-arvosta. Alhaisia raja-ar-
41124: vän kasvun etenemistä sekä mm. aivoverines-          voja noudatetaan Maastrichtin periaatteiden mu-
41125: teen toimintahäiriöitä ja käyttäytymis- ja unihäi-   kaisesti myös osin Itävallassa, Kiinassa ja Itä-Eu-
41126: riöitä.                                              roopassa. Ei-ionisoivan säteilyn raja-arvon enim-
41127:    Suomessa mastojen sijoittelun osalta normis-      mäismääräksi tulisi Suomessakin asettaa nykyi-
41128: to on liian väljä. Esimerkiksi Englannissa ei suo-   sen 10 W/m2 :n sijasta 0,1 W/m2 • Tekniikka mata-
41129: sitella mastojen rakentamista asuintaloihin,         lammin säteileviä laitteita varten on olemassa,
41130: Australiassa ja Yhdysvalloissa ei mastoja niin       käyttöönottoa tulee vain osata vaatia.
41131: ikään suositella rakennettavaksi 500:tä metriä lä-
41132: hemmäksi kouluja ja päiväkoteja. Lapsen keho         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41133: on aikuisen kehoa alttiimpi mikroaaltosäteilylle     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
41134: aallonpituudesta johtuen. Suomessa ei rajoituk-
41135: 
41136:                                                                                                Versio 2.0
41137: KK 880/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
41138: 
41139: 
41140: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-     Aiotaanko Suomessa laskea mikroaalto-
41141: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                    säteilyn raja-arvoja JO Wlm 2:n sijasta
41142:                                                     turvalliselle 0,1 W/m 2 tasolle?
41143: 
41144: 
41145: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
41146: 
41147:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                   Kirsi Ojansuu /vihr
41148:     Janina Andersson /vihr                        Anni Sinnemäki /vihr
41149:     Merikukka Forsius /vihr                       Pentti Tiusanen /vas
41150:     Pehr Löv /r                                   Tuija Brax /vihr
41151: 
41152: 
41153: 
41154: 
41155: 2
41156: Ministerin vastaus                           KK 880/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
41157: 
41158: 
41159: 
41160: 
41161: Eduskunnan puhemiehelle
41162: 
41163: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          (1999/519/EY, Liite 1), B Perusrajoitukset ja
41164: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      Viitearvot).
41165: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee par-
41166: vastattavaksi kansanedustaja Rauha-Maria Mert-         haillaan ministeriön asetusta, jolla toimeen-
41167: järven /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       pannaan edellä mainittu neuvoston suositus. Mi-
41168: myksen KK 880/2000 vp:                                 nisteriön asetuksen antamisen yhteydessä on tar-
41169:                                                        koitus kumota sosiaali- ja terveysministeriön
41170:       Aiotaanko Suomessa laskea mikroaalto-           päätös (STMp 1474/1991) soveltuvin osin.
41171:       säteilyn raja-arvoja 10 W/m 2 sijasta tur-       Euroopan unionin neuvoston suositus sekä edel-
41172:       valliselle 0, 1 Wlm 2 tasolle?                   lä mainittu sosiaali- ja terveysministeriön päätös
41173:                                                        sisältävät myös matkapuhelinten tukiasemien
41174: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          käyttämien mikroaaltotaajuuksien (300 MHz-
41175: ti seuraavaa:                                          300 GHz), jotka ovat osa radiotaajuista säteilyä,
41176: Euroopan unionin neuvosto on 12 päivänä                tehotiheyden raja-arvot. Toisin kuin kysymyk-
41177: kesäkuuta        1999     julkaissut   suosituksen     sen allekirjoittaneet ovat ymmärtäneet, mikroaal-
41178: (1999/519/EY) väestön sähkömagneettisille ken-         tojen tehotiheyden raja-arvo matkapuhelinten
41179: tille altistuksen rajoittamisesta. Neuvosto suosit-    tukiasemille ei ole 10 W/m2, vaan 4,5 W/m 2 900
41180: telee, että jäsenvaltioiden olisi mahdollistaak-      MHz:n nmt- ja gsm-puhelimille ja 9 W/m 2 1800
41181: seen terveyden korkeatasoisen suojelun sähkö-         MHz:n city- ja kaksitaajuusmatkapuhelimille
41182: magneettisille kentille altistumisesta vastaan py-    (STMp 1474/1991, Liite 2). Kysyjien mainitse-
41183: rittävä noudattamaan suosituksen perusrajoituk-       ma          10        W/m2-raja-arvo         koskee
41184: sia ja viitearvoja. Neuvoston suositus perustuu       matkapuhelintaajuuksia korkeampia mikroaalto-
41185: pääosin Maailman terveysjärjestön (WHO) alai-         taajuuksia.
41186: sen ICNIRP:n (lnternational Commission on                 Kaikki neuvoston suosituksen numeeriset ar-
41187: Non-Ionising Radiation Protection) suosituksiin       vot perustuvat vuoteen 1999 mennessäjulkaistui-
41188: ei-ionisoivan säteilyn enimmäistasoista. Osoitet-     hin tieteellisiin tutkimuksiin. Sosiaali- ja ter-
41189: tujen akuuttien vaikutusten ja perusarvojen välil-    veysministeriön tiedossa ei ole myöskään tämän
41190: lä käytetään varmuuskertoimia, joiden suuruus         ajankohdan jälkeen julkaistuja sellaisia tieteelli-
41191: on arviolta 50.                                       siä tutkimuksia, jotka osoittaisivat matkapuhelin-
41192:     Neuvosto mainitsee suosituksessaan, että pe-      järjestelmien mikroaaltosäteilyn lisäävän syöpä-
41193: rusrajoitukset altistumisen rajoittamiseksi on        vaaraa tai aiheuttavan esimerkiksi immuniteetin
41194: määritelty kaiken julkaistun tieteellisen aineis-     alenemista tai muita terveyshäiriöitä. Laajat kan-
41195: ton pohjalta. Ehdotettujen rajoitusten perusteena     sainväliset matkapuhelimien mahdollisia ter-
41196: on käytetty yksinomaan osoitettuja vaikutuksia.       veysvaikutuksia selvittävät tutkimukset ovat par-
41197: Pitkällä aikavälillä tapahtuneeseen sähkömag-         haillaan käynnissä. Väitteet matkapuhelimien ai-
41198: neettisille kentille altistumisen yhteyttä syövän     heuttamista erilaisista vakavista terveysvaiku-
41199: syntyyn       ei    voitu     katsoa    osoitetuksi   tuksista ovat siten toistaiseksi tieteellisesti var-
41200:                                                       mentamatta, eivätkä väitteet ole myöskään ih-
41201: 
41202: 
41203:                                                                                                         3
41204: KK 880/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.                                     Ministerin vastaus
41205: 
41206: 
41207: misten suuren enemmistön arkielämän kokemuk-         minen on lähes aina alle 0,1 W/m2 • Mikäli kuiten-
41208: siin nähden uskottavia.                              kin tukiasemien tehoja laskettaisiin ja toisaalta
41209:    Kysymyksen allekirjoittajat esittävät kysy-       nykyisten puhelinjärjestelmien palvelutaso ha-
41210: myksessään, että Saksan lääkäriseura (Bunde-         luttaisiin säilyttää, matkapuhelimien tehoja on
41211: särtzkammer) olisi vaatinut säteilyä rajoittavien    vastaavasti nostettava ja tukiasemamastojen lu-
41212: raja-arvojen madaltamista erityisesti matkapuhe-     kumäärää lisättävä. Nykyisen matkapuhelinti-
41213: limien tukiasemien ympäristöissä. Sosiaali- ja       heydenja -käytön vallitessa tukiasemien alenne-
41214: terveysministeriö ei ole saanut vahvistusta tälle    tut tehot aiheuttaisivat siten käytännössä väestön
41215: tiedolle. Allekirjoittajat väittävät myös, että      altistuksen lisääntymistä ja haja-asutusalueilla
41216: ICNIRP:n suosittelemat raja-arvot olisi määritel-    palvelutason todennäköistä alenemista. Tukiase-
41217: ty ennen matkapuhelinten laajamittaista käyt-        mien aiheuttamaa altistusta tarkasteltaessa on li-
41218: töönottoa. Kuitenkin Euroopan unionin neuvos-        säksi muistettava, että matkapuhelinten tukiase-
41219: ton suosituksen julkaisemisajankohtana vuonna        mien aiheuttaman säteilyaltistuksen lisäksi ra-
41220: 1999 matkapuhelimien käyttö oIi jo laajalti levin-   dio- ja TV-lähettimien osuus kansalaisten ei-va-
41221: nyttä ja sen vaikutukset on siten otettu huomioon    paaehtoisesta altistumisesta energiatiheydeltään
41222: suosituksessa.                                       hyvin alhaiselle ihmisen toiminnan aiheuttamal-
41223:    Uusimmissa ruotsalaisissa, englantilaisissa ja    le ei-ionisoivalle radiotaajuiselle säteilylle on
41224: suomalaisissa tutkimuksissa on yhtenevästi to-       merkittävä.
41225: dettu, että suurimmillaankin tukiasemien aiheut-        Edellisen johdosta sosiaali- ja terveysministe-
41226: tama säteilytaso niissä paikoissa, missä ihmiset     riö ei pidä perusteltuna laskea mikroaaltosätei-
41227: viettävät enimmän osan aikaansa on sadasosa tai      lyn Euroopan unionin neuvoston suosituksessa
41228: vähemmän puheena olevalle taajuudelle suositel-      ehdotetusta 10 W/m2 raja-arvosta kysymyksen
41229: lusta enimmäisarvosta. Kansalaisten matkapuhe-       esittämälle 0,1 W/m2 tasolle.
41230: linten tukiasemien mikroaaltosäteilylle altistu-
41231: 
41232: 
41233: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
41234: 
41235:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
41236: 
41237: 
41238: 
41239: 
41240: 4
41241: Ministems svar                               KK 880/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
41242: 
41243: 
41244: 
41245: 
41246: Tili riksdagens talman
41247: 
41248: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       säkerställt ( 1999/519/EG, Bilaga 1), B Grundläg-
41249: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    gande begränsningar och referensnivåer).
41250: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rau-          Social- och hä1sovårdsministeriet bereder som
41251: ha-Maria Mertjärvi /gröna m.fl. undertecknade         bäst ministeriets förordning, med viiken den
41252: skriftliga spörsmål SS 880/2000 rd:                  ovan nämnda rekommendationen verkställs. 1
41253:                                                       samband med utfårdandet av ministeriets förord-
41254:       Kommer man i Finland att sänka                  ning upphävs social- och hälsovårdsministeriets
41255:       gränsvärdena för mikrovågsstrålning            beslut (1474/1991) i tillämpliga delar. Både i rå-
41256:       från 10 W/m 2 tili den tryggare nivån          dets rekommendation och i det ovan nämnda so-
41257:        O,JW/m 2 ?                                    cial- och hälsovårdsministeriets beslut ingår även
41258:                                                      gränsvärden för effekttätheten för mikrovågs-
41259: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      frekvenser (300 MHz-300 GHz) som används i
41260: föra följande:                                       mobiltelefoners basstationer, och som är en del
41261: Europeiska unionens råd har den 12 juni 1999 ut-     av radiofrekvent strålning. 1 motsats till vad
41262: fårdat en rekommendation (1999/519/EG) om            spörsmålsställama har förstått är inte gränsvär-
41263: begränsning av allmänhetens exponering för           det för mikrovågomas effekttäthet beträffande
41264: elektromagnetiska fålt. Rådet rekommenderar att      mobiltelefoners basstationer 10 W/m2 utan 4 5
41265: medlemsländema i syfte att tillgodose en hög         W/m2 för nmt- och gsm-telefoner med frekve~­
41266: hälsoskyddsnivå avseende exponering för elek-        sen 900 MHz, samt 9 W/m2 för city- och tvåfrek-
41267: tromagnetiska fålt skall följa de grundläggande      venstelefoner med frekvensen 1800 MHz (so-
41268: begränsningama och referensnivåema i rekom-          cial-     och     hälsovårdsministeriets      beslut
41269: mendationen. Rådets rekommendation grundar           1474/1991, bilaga 2). Gränsvärdet 10 W/m2, som
41270: sig till största delen på ICNIRP:s (Intemationella   spörsmålsställama nämner, gäller mikrovågs-
41271: kommissionen för skydd mot icke-joniserande          frekvenser, som är högre än mobiltelefonfrek-
41272: strålning) rekommendationer om maximivärden          vensema.
41273: för icke-joniserande strålning. Mellan tröskelvär-      De numeriska värdena i rådets rekommenda-
41274: dena för omedelbara effekter och de grundläg-        tion baserar sig på vetenskaplig litteratur publi-
41275: gande begränsningama finns säkerhetsfaktorer         cerad före år 1999. Social- och hälsovårdsminis-
41276: på omkring 50. ICNIRP är underställd Världshäl-      teriet känner inte heller till vetenskapliga under-
41277: soorganisationen (WHO).                              sökningar publicerade efter detta som skulle på-
41278:    Rådet nämner i rekommendationen att de            visa att mikrovågsstrålning från mobiltelefonsys-
41279: grundläggande begränsningama för att begränsa        tem skulle öka cancerrisken eller medföra till
41280: exponeringen har fastställts utgående från all       exempel nedsatt immunitet eller andra hälsoris-
41281: pub1icerad vetenskap1ig litteratur. Endast säker-    ker. Som bäst pågår ornfattande intemationella
41282: ställda effekter användes som grund för de före-     undersökningar om hur mobiltelefoner even-
41283: slagna exponeringsbegränsningarna. Framkal-          tuellt inverkar på hälsan. Påståenden om att mo-
41284: landet av cancer till följd av långvarig expone-     biltelefoner skulle medföra olika slag av allvar-
41285: ring för elektromagnetiska fålt ansågs inte vara     liga hälsorisker är således tills vidare vetenskap-
41286: 
41287: 
41288:                                                                                                       5
41289: KK 880/2000 vp -     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.                                  Ministems svar
41290: 
41291: 
41292: ligt obevisade och är inte heller trovärdiga mot    man skulle sänka basstationemas effekter och å
41293: bakgrunden av den vardagserfarenhet som majo-       andra sidan ville bibehålla den nuvarande servi-
41294: riteten av människoma har.                          cenivån beträffande telefonsystemen, borde mo-
41295:     Spörsmålsställama nämner att det tyska läkar-   biltelefonemas effekter höjas på motsvarande
41296: förbundet (Bundesärtzkammer) skulle ha krävt        sätt och antalet basstationsmaster ökas. Med den
41297: en sänkning av gränsvärdena för strålning sär-      nuvarande mobiltelefontätheten och mobiltele-
41298: skilt vad gäller mobiltelefonemas basstationer.     fonanvändningen skulle sänkta basstationseffek-
41299: Social- och hälsovårdsministeriet har inte erhål-   ter sålunda i praktiken leda till att allmänheten
41300: lit någon bekräftelse på detta. Spörsmålsställar-   skulle utsättas för en större exponering och att
41301: na påstår även att de gränsvärden som ICNIRP        servicenivån på glesbygden sannolikt skulle bli
41302: rekommenderar skulle vara fastställda innan mo-     lägre. Vid en granskning av den exponering som
41303: biltelefonema togs i bruk i större skala. Men då    basstationema förorsakar bör man även komma
41304: rådets rekommendation publicerades år 1999          ihåg att utöver den strålning som mobiltelefo-
41305: hade användningen av mobiltelefoner redan brett     nemas basstationer förorsakar även radio- och
41306: ut sig och verkningama har således beaktats i re-   TV-sändamas andel av den exponering för icke-
41307: kommendationen.                                     joniserande radiofrekvent strålning, som till sin
41308:     I de nyaste svenska, engelska och finländska    energitäthet är mycket låg och som allmänheten
41309: undersökningama har enhetligt konstaterats att      ofrivilligt utsätts för, är betydande.
41310: strålningen från basstationema är, även då den är      Med anledning av det ovan närnnda anser so-
41311: som störst, en hundradedel eller mindre av den      cial- och hälsovårdsministeriet inte det motive-
41312: rekommenderade maximinivån för den närnnda          rat att sänka gränsvärdet för mikrovågsstrålning-
41313: frekvensen på platser där människor vistas stör-    en från frekvensen 10 W/m2 , som föreslås i den
41314: sta delen av tiden. Allmänhetens exponering för     rekommendation som Europeiska unionens råd
41315: mikrovågsstrålning från mobiltelefoners bassta-     utfårdat, till 0,1 W/m2, som föreslås i spörsmålet.
41316: tioner är nästan alltid mindre än 0,1 W/m2• Om
41317: 
41318: 
41319: Helsingfors den 5 december 2000
41320: 
41321:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
41322: 
41323: 
41324: 
41325: 
41326: 6
41327:                                                          KK 881/2000 vp -Pentti Tiusanen /vas ym.
41328: 
41329: 
41330: 
41331: 
41332:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 88112000 vp
41333: 
41334:                                               Elektromagneettisen säteilyn terveysvaikutus-
41335:                                               ten tutkimus ja vaikutusten ehkäisy
41336: 
41337: 
41338: 
41339: 
41340: Eduskunnan puhemiehelle
41341: 
41342: Ympäristömuutosten ja ihmisen terveyden väli-           limissa käytetyn elektromagneettisen säteilyn fy-
41343: nen suhde on pitkälti tieteellisesti selvittämätön.     siologisista vaikutuksista (ARD-Fernsehmaga-
41344: 1990-luvun lopussa on sairastumistilastoissa ta-        zin "Report" 21.8.2000).
41345: pahtunut nopeita muutoksia. Näille muutoksille             Baijerin osavaltion ympäristöministeriö on
41346: emme kuitenkaan vielä pysty osoittamaan selviä         vahvistanut viime vuosien tutkimustulokset, jot-
41347: syy-yhteyksiä tai epidemiologista ketjua.              ka osoittavat käyttäytymishäiriöiden, keskenme-
41348:     Tärkeää on avoin ja ennakkoluuloton suhtau-        nojen ja epämuodostumien lisääntyneen sekä
41349: tuminen tutkimukseen ja taloudellisesti riippu-         tuoton vähentyneen lypsykarjassa, joka elää
41350: mattoman tutkimuksen aikaansaaminen. Tämä               gsm-tukiasemien läheisyydessä. Asemien lähet-
41351: koskee niin Alzheimer-tautia, dementiaa ja uni-        tämän säteilyn raja-arvojen määrittely on Baije-
41352: häiriötutkimusta kuin vaikkapa prionien eri la-        rissa ja Hessenissä tehdyn karjataloustiloja kos-
41353: jeilla aiheuttamien sairauksien selvittämistä.         keneen tutkimuksen mukaan ratkaiseva. Kun
41354:     Tutkimustuloksilla saattaa olla ratkaisevia ta-    tukiasemien tehoa oleellisesti laskettiin, ei kar-
41355: loudellisia vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan saa        jan käyttäytymisessä tai lisääntymisessä enää ha-
41356: olla esteenä tieteen ja tutkimuksen vapaudelle ja      vaittu poikkeavaa.
41357: tutkimuksen objektiiviselle toteuttamiselle. Tä-           Salzburgin osavaltio ja kaupunki ovatkin päät-
41358: hän joudutaan kiinnittämään huomiota esimer-           täneet laskea tukiasemien säteilytehon kymme-
41359: kiksi prionitutkimuksessa ja elektromagneetti-         nestuhannesosaan WHO:n alaisen ICNIRP:n
41360: sen säteilyn biologisia seurauksia selvitettäessä.     (kansainvälinen ei-ionisoivan säteilyn suojaami-
41361: Sähkömagneettisen säteilyn ja prionien keskinäi-       sen komitea) vanhentuneesta suosituksesta
41362: sen vaikutuksen tutkimus saattaisi sisältää talou-     (10 W/m2). Tutkijat eri puolilla maailmaa ovat-
41363: dellisesti arvaamattomia merkityksiä.                  kin vaatineet ICNIRP:n suosituksen ajantasaista-
41364:     Elektromagneettisen säteilyn biologisia vai-       mista. Se on annettu ennen gsm-informaatiotek-
41365: kutuksia on tutkittu tiukan tieteellisesti. Osa tie-   niikan aikaa ja se tarkastelee ainoastaan säteilyn
41366: deyhteisöstä, erityisesti lääkärikunta eri maissa,     aiheuttamaa lämpövaikutusta pyrkien ehkäise-
41367: on ilmaissut huolensa.                                 mään sen, mutta "jättää yksinkertaisesti kaikki
41368:     Saksan lääkäriliitto (Bundesärztkammer) vaa-       muut biologiset vaikutukset huomioon ottamat-
41369: tii nopeita toimia Saksan gsm -tukiasemien sätei-      ta, joilla ei ole lämmön kanssa mitään tekemistä
41370: lyä määrittävien raja-arvojen alentamiseksi.           ja jotka syntyvät paljon pienemmillä tehoilla"
41371: Bundesärztkammerin Terveys ja ympäristö-               (Prof. Gunter Käs, Bundeswehruniversität Mun-
41372:  valiokunnan puheenjohtaja proferssori Dr. Heyo        chen/         ARD-Fernsehmagazin         "Report"
41373: Eckel vaatii viranomaisia paneutumaan niihin           21.8.2000).
41374: vakaviin tutkimuksiin, joita on tehty matkapuhe-
41375: 
41376:                                                                                                 Versio 2.0
41377: KK 88112000 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
41378: 
41379: 
41380:     Gsm-tekniikassa käytettävän elektromagneet-      daan estää biologiset vaikutukset ja valmistautua
41381: tisen säteilyn terveysvaikutuksista on valmistu-     toteuttamaan tarpeelliset muutokset teollisuuden
41382: nut yli 40 tieteellisesti dokumentoitua tutkimus-    käytännöissä.
41383: ta. Nämä viittaavat mm. gsm-tekniikan tukiase-           Jo nyt tehdyt selvitykset antavat aiheen huo-
41384: mien elektromagneettisen säteilyn ja erilaisten      lestua gsm-tukiasemien säteilyn korkeasta tehos-
41385: biologisten ongelmien, kuten eläinten aivovau-       ta, asemien sijainnista lähellä kouluja ja päiväko-
41386: rioiden, ihmisten perimän muutosten tai koe-         teja sekä asemien vähäisestä viranomaisvalvon-
41387: eläimien syöpäkasvainten väliseen yhteyteen.         nasta.
41388:    Aivomuutosten katsotaan johtuvan elektro-
41389: magneettisen säteilyn aiheuttamasta veriaivones-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41390: teen välisen esteen läpäisevyyden muuttumises-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
41391: ta. Tämän katsotaan johtavan mm. raskasmetal-        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
41392: lien määrän läpäisevyyden (permeabiliteetti)         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
41393: kasvuun.
41394:    Esimerkiksi gsm-tukiasemien elektromag-                 Onko valtioneuvosto valmis pudotta-
41395: neettisia säteilyvaikutuksia tutkitaan myös laite-         maan elektromagneettisen säteilyn raja-
41396: valmistajien toimesta. Samalla riippumattoman              arvon     10 W/m 2    turvallisemmalle
41397:                                                                    2
41398: tutkimushaaran edustajat maailmanlaajuisesti               0, 1 Wlm tasolle ja
41399: katsovat jääneensä ilman riittävää rahoitusta.
41400:    Suomen bruttokansantuotteesta merkittävä                onko valtioneuvosto valmis vaikutta-
41401: osa syntyy sähköteollisuudesta, joka käyttää               maan Euroopan unianiin ja Maailman
41402: elektromagneettista säteilyä. Suomen kansalli-             terveysjärjestöön (WHO) niin, että
41403: nen etu vaatii kaikkien mahdollisten elektromag-           ICNIRP:n voimassa oleva ja pelkkään
41404: neettisen säteilyn vaikutusten avointa ja ennak-           lämpövaikutukseen pohjautuva kohteen
41405: koluulotonta tutkimusta. Vain tällä tavoin voi-            tavoittava JO W/m 2 säteilyintensiteetti
41406:                                                            lasketaan turvallisemmalle tasolle?
41407: 
41408: 
41409: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
41410: 
41411:     Pentti Tiusanen /vas
41412:     Veijo Puhjo /vas
41413:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
41414: 
41415: 
41416: 
41417: 
41418: 2
41419: Ministerin vastaus                                   KK 88112000 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
41420: 
41421: 
41422: 
41423: 
41424: Eduskunnan puhemiehelle
41425: 
41426: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-              tavoittava 10 Wlm 2 säteilyintensiteetti
41427: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-          lasketaan turvallisemmalle tasolle?
41428: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41429: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
41430: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         ti seuraavaa:
41431: 88112000 vp:                                        Kirjallisen kysymyksen (KK 88112000) osalta
41432:                                                     sosiaali- ja terveysministeriö viittaa osin samo-
41433:       Onko valtioneuvosto valmis pudot-             jen kansanedustajien allekirjoittamaan kirjalli-
41434:       tamaan elektromagneettisen säteilyn           seen kysymykseen (KK 880/2000) annettuun
41435:       raja-arvon 10 Wlm 2 turvallisemmalle          vastaukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö to-
41436:       0,1 Wlm 2 tasolleja                           teaa lisäksi, että sen käytettävissä ei ole sellaisia
41437:       onko valtioneuvosto valmis vaiku-             tieteellisiä tutkimuksia, joihin perustuen ministe-
41438:       ttamaan Euroopan unianiin ja Maail-           riön tulisi Maailman terveysjärjestössä ja Euroo-
41439:       man terveysjärjestöön (WHO) niin, että        pan unionissa vaikuttaa siihen, että nykyistä huo-
41440:       ICNIRP:n voimassa oleva ja pelkkään           mattavasti alhaisempia matalaenergisen ei-ioni-
41441:       lämpövaikutukseen pohjautuva kohteen          soivan radiotaajuisen säteilyn tehotiheyden raja-
41442:                                                     arvoja otettaisiin käyttöön.
41443: 
41444: 
41445: 
41446: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
41447: 
41448:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
41449: 
41450: 
41451: 
41452: 
41453:                                                                                                        3
41454: KK 88112000 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.                                                Ministems svar
41455: 
41456: 
41457: 
41458: 
41459: Tili riksdagens talman
41460: 
41461: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger             grundar sig enbart på värmeeffekt,
41462: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-          sänks tili en tryggare nivå?
41463: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent-
41464: ti Tiusanen /vänst m.fl. undertecknade skriftliga    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
41465: spörsmål SS 88112000 rd:                             föra följande:
41466: 
41467:                                                      Beträffande skriftliga spörsmål SS 881/2000
41468:       ir statsrådet redo att sänka gränsvär-         hänvisar social- och hälsovårdsministeriet till
41469:       det för elektromagnetisk strålning från        svaret på skriftliga spörsmål SS 880/2000, som
41470:       JO W/m 2 tili den tryggare nivån 0,1 W/m 2
41471:                                                      delvis undertecknats av samma riksdagsledamö-
41472:       och                                            ter. Social- och hälsovårdsministeriet konstate-
41473:       är statsrådet redo att påverka Europeis-       rar vidare att det inte har till sitt förfogande så-
41474:       ka unionen och Världshälsoorganisa-            dan vetenskaplig forskning med stöd av vilken
41475:       tionen (WHO) så att den av ICNIRP re-          ministeriet borde i Världshälsoorganisationen
41476:       kommenderade strålningsintensitet på           eller Europeiska unionen verka för att betydligt
41477:       10 Wlm 2, som träffar objektet och som         lägre gränsvärden för effekttätheten för icke-
41478:                                                      joniserande radiofrekvent strålning med låg ener-
41479:                                                      gi tas i bruk.
41480: 
41481: 
41482: 
41483: Helsingfors den 5 december 2000
41484: 
41485:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
41486: 
41487: 
41488: 
41489: 
41490: 4
41491:                                                            KK 882/2000 vp -Lauri Oinonen /kesk
41492: 
41493: 
41494: 
41495: 
41496:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 882/2000 vp
41497: 
41498:                                              Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimapo-
41499:                                              liittisen koulutuksen rahoitus
41500: 
41501: 
41502: 
41503: 
41504: Eduskunnan puhemiehelle
41505: 
41506: Ammatillisen lisä- ja työvoimapoliittisen koulu-     den erikoisoppilaitoksen ainoa valtionosuus, ns.
41507: tuksen rahoitus ja rahoitusjärjestelmän muutos       toiminta-avustus maksulliseen palvelutoimin-
41508: vuodelle 2001 ovat tuomassa kyseiselle koulu-        taan, on tarkastelujaksossa kaventunut ja on nyt
41509: tustoimialalle erittäin suuria ongelmia ja vaaran-   kokonaan poistumassa.
41510: tavat ko. koulutuksen toteutumista maakunnissa.         Valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymän ke-
41511:                                                      hittämissuunnitelman mukaan
41512: Opetus- ja työministeriön aikuiskoulutuksen han-           Työelämän osaaruistarpeiden aiheuttamien
41513: kintamäärärahojen kehitys 1996-2001                        osaaruistarpeiden ratkaiseminen on keskei-
41514:                                                            nen aikuiskoulutustehtävä työvoimaan kuu-
41515:              Työvoi-                    Työ voi-           luvien 2,5 miljoonan aikuisen osalta amma-
41516:              mapolöt-     Omaeh-         mapol.            tillisen joustavuuden ja liikkuvuuden tur-
41517:  Talous-       tinen       toinen       ja oma-            vaamiseksi. Koulutusjärjestelmän työelä-
41518:  arvio-      koulutus     koulutus      eht. yht.          män palvelukykyä on siksi tarkoitus vahvis-
41519:   vuosi       Mmk          Mmk           Mmk               taa ammatilliseen aikuiskoulutukseen eri-
41520:                           Eri jätjes-                      koistuneiden oppilaitosten toimintaa tuke-
41521:  1996          1 025      telmä                            malla.
41522:  1997          1 092         1 057       2 149            Työelämän koulutustarpeiden pohjalta ke-
41523:  1998           943           939        1 882            hitettyä näyttötutkintojärjestelmää laajen-
41524:                 939           666        1 605
41525:                                                           netaan koulutuksen laadun varmentamisek-
41526:  1999
41527:                                                           si.
41528:  2000           867           500        1 367
41529:                                                           Keski-ikäisten puutteellista koulutustasoa
41530:  2001           789           405        1 194
41531:                                                           kohennetaan (heikon ja vanhentuneen kou-
41532:                                                           lutuksen omaavat ja syrjäytymisvaarassa
41533: Hankintamäärärahojen kokonaisvolyymi on vii-              olevat).
41534: dessä vuodessa pudonnut yhteensä noin
41535:                                                      Keski-Suomen maakunnassa Jyväskylän aikuis-
41536: 1 000 Mmk.
41537:                                                      koulutuskeskus, Jämsän seudun koulutuskeskus
41538:    Vähennykset ovat kohdistuneet aikuiskoulu-
41539:                                                      ja Pohjoisen Keski-Suomen oppiruiskeskus ovat
41540: tuksen alalla toimivista oppilaitoksista voimak-
41541:                                                      järjestäneet monipuolista aikuisten jatko- ja täy-
41542: kaimmin siihen oppilaitoskenttään, jonka perus-
41543:                                                      dennyskoulutusta alueillaan. Toimintaa on har-
41544: rahoitusta ei ole yliopistojen ja ammattikorkea-
41545:                                                      joitettu kiinteässä yhteistyössä alueen elinkeino-
41546: koulujen tai vapaan sivistystyön oppilaitosten ta-
41547:                                                      elämän kanssa. Koulutuksella on saatu työllistet-
41548: paan turvattu omalla rahoitusjärjestelmällä. Am-
41549:                                                      tyä merkittävä osa koulutukseen osallistuneita ja
41550: matillisten aikuiskoulutuskeskusten ja teollisuu-
41551: 
41552:                                                                                               Versio 2.0
41553: KK 882/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
41554: 
41555: 
41556: satoja uusia yrityksiä on perustettu koulutuksen       Nurinkurista olisi myös se, että ilmaisesta
41557: ansiosta.                                           koulutuksesta pääsisivät hyötymään vain ne, joil-
41558:    Esitykseen sisältyvä omaehtoisen ammatilli-      la koulutustaso on korkein, kun taas kouluttamat-
41559: sen koulutuksen rahoitusjärjestelmän muutos         tomilta työntekijätason aikuisopiskelijoilta perit-
41560: johtaisi järjestelmän jäykistymiseen ja omaehtoi-   täisiin kohtuuttomia maksuja. Selvää on, että esi-
41561: sen koulutuksen 10 %:n opiskelijamaksut koko-       tyksen mukainen rahoitusjärjestelmä lisää myös
41562: naisrahoituksesta johtaisivat kohtuuttoman suu-     alueellista eriarvoisuutta ja aiheuttaa osaltaan
41563: riin osallistujamaksuihin. Esimerkiksi 40 000       voimistuvaa muutto liikettä.
41564: markan hintaisesta vuosipalkasta opiskelija mak-
41565: saisi 4 000 mk/vuosi ja kolmivuotisesta yhteensä    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41566:  12 000 markkaa. Tämän lisäksi kaukaa tulevat       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41567: joutuvat itse kustantamaan matkakulunsa. Tähän      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41568: saakka lääninhallitus on hankkinut koulutusta       vaksi seuraavan kysymyksen:
41569: perusteitujen tarpeiden mukaisesti jatkuvana
41570: hankintaprosessina ja pitänyt myös huolta koulu-          Mihin toimenpiteisiin asianomainen mi-
41571: tuksen saavutettavuudesta eri alueilla.                   nisteriö aikoo ryhtyä ammatillisen lisä-
41572:    Esityksen mukaisessa uudessa järjestelmässä            ja työvoimapoliittisen koulutuksen ra-
41573: seuraavaa vuotta koskevat suunnitelmat tulee toi-         hoituksen ja rahoitusjärjestelmän kehit-
41574: mittaa edellisen vuoden joulukuun 11. päivänä             tämiseksi siten, että nykyiset koulutusta-
41575: (vuoden 2001 koulutus).                                   voitteet ja koulutusmäärät voidaan tule-
41576:                                                           vaisuudessakin saavuttaa?
41577: 
41578: 
41579: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
41580: 
41581:     Lauri Oinonen /kesk
41582: 
41583: 
41584: 
41585: 
41586: 2
41587: Ministerin vastaus                                         KK 882/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk
41588: 
41589: 
41590: 
41591: 
41592: Eduskunnan puhemiehelle
41593: 
41594: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-            Hallitus on lisäksi antanut eduskunnalle vuo-
41595: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    den 2001 talousarvioesitykseen liittyvän esityk-
41596: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        sen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta kos-
41597: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen           kevaksi lainsäädännöksi (HE 144/2000 vp ). Am-
41598: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        matillisen lisäkoulutuksen rahoitus ehdotetaan
41599: 882/2000 vp:                                         liitettäväksi osaksi opetus- ja kulttuuritoimen
41600:                                                      valtionosuusjärjestelmää. Eduskunnan sivistys-
41601:       Mihin toimenpiteisiin asianomainen mi-         valiokunta on ehdottanut hallituksen esitykseen
41602:       nisteriö aikoo ryhtyä ammatillisen lisä-       joitakin muutoksia. Eduskunta ei ole vielä otta-
41603:       ja työvoimapoliittisen koulutuksen ra-         nut asiaan kantaa.
41604:       hoituksen ja rahoitusjärjestelmän kehit-           Hallituksen esityksen ja sivistysvaliokunnan
41605:       tämiseksi siten, että nykyiset koulutusta-     siihen ehdottamien muutosten mukaan 60 % am-
41606:       voitteet ja koulutusmäärät voidaan tule-       matillisen lisäkoulutuksen määrärahasta myön-
41607:       vaisuudessakin saavuttaa?                      nettäisiin valtionosuutena ammatillisesta koulu-
41608:                                                      tuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
41609: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        annetussa laissa tarkoitetuille koulutuksen järjes-
41610: ti seuraavaa:                                        täjille, ei kuitenkaan vapaan sivistystyön oppilai-
41611: Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen on         tosten ylläpitäjille. Valtionosuus määräytyisi
41612: vuoden 2001 talousarvioesityksessä esitetty yh-      opetusministeriön vahvistamien opiskelij atyö-
41613: teensä 406 200 000 mk. Vuoden 2000 talousarvi-       vuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden
41614: ossa vastaava määräraha oli 471 000 000 mk.          määrättyjen yksikköhintojen perusteella. Lisäksi
41615: Vähennystä on siis 64 800 000 mk. Lisäksi on         lääninhallitukset myöntäisivät 40% määrärahas-
41616: vuoden 2001 talousarvioesityksessä yliopisto-        ta valtionavustuksena hankkimalla koulutusta
41617: jen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen kou-        vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjiltä,
41618: lutuksen, kansalaisopistojen, kansanopistojen,       ammattikorkeakouluilta, yliopistoilta sekä erityi-
41619: järjestöjen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen     sestä syystä ammatillisen koulutuksenjärjestäjil-
41620: momenteille siirretty yhteensä 15 800 000 mk         tä ja muilta kuinjulkisen valvonnan alaisilta kou-
41621: kompensoimaan jäljempänä käsiteltävän rahoi-         lutuspalveluiden tuottajilta.
41622: tusjärjestelmäuudistuksen vaikutuksia. Määrära-          Myönnettävä valtionosuus lisäisi ammatilli-
41623: hojen väheneminenjohtuu ao. talousarviomäärä-        seen koulutukseen erikoistuneiden järjestäjien it-
41624: rahan sopeuttamisesta opetusministeriön pääluo-      senäistä päätösvaltaa. Ne päättäisivät siitä, mitä
41625: kan budjettikehyksiin. Opetusministeriön on ol-      ammatillista lisäkoulutusta ne järjestäisivät saa-
41626: lut eri toimintojen rahoitusta koskevissa ratkai-    mansa valtionosuuden tuella. Mikäli ilmenee tar-
41627: suissaan otettava huomioon kaikki sen pääluo-        peita suunnata koulutusta uudella tavalla, nämä
41628: kan menokehykseen vaikuttavat tekijät. Toimin-       koulutuksen järjestäjät voisivat päättää muutok-
41629: nan määrään vaikuttaa lisäksi edellisiltä vuosilta   sista joustavasti itse. Lääninhallitusten käytössä
41630: siirtyvien siirtomäärärahojen väheneminen.           olevalla määrärahalla täydennettäisiin koulutus-
41631: 
41632: 
41633: 
41634:                                                                                                       3
41635: KK 882/2000 vp -       Lauri Oinonen /kesk                                             Ministerin vastaus
41636: 
41637: 
41638:  tarjontaa ja tuettaisiin tarjonnan alueellista tasa-   koulutuksen määrärahakehitystä on tarpeen tar-
41639: puolisuutta.                                            kastella osana tätä politiikkakokonaisuutta. Työl-
41640:     Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoilta         lisyystilanteen paranemisesta johtuen työvoima-
41641: voidaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-          poliittisten toimenpiteiden kokonaisvolyymia on
41642: netun lain 17 §:n nojalla periä kohtuullisia mak-       valtion vuoden 2001 talousarvioehdotuksessa
41643: suja. Lain 16 §:n mukaan maksujen perusteista           esitetty vähennettäväksi kuluvasta vuodesta viisi
41644: päättää opetusministeriö. Voimassa olevan ope-          prosenttia. Työttömien määrän arvioidaan vähe-
41645: tusministeriön päätöksen (1096/1998) mukaan             nevän yhdeksän prosenttia. Pääasiassa työttömil-
41646: maksu voi ammatti- ja erikoisammattitutkintoon          le suunnattujen kansallisten toimenpiteiden pii-
41647: valmistavassa koulutuksessa olla enintään 50 %          rissä arvioidaan tänä vuonna olevan 88 000 hen-
41648: ja muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa enin-        kilöä ja ensi vuonna 75 800 henkilöä, joten vä-
41649: tään 75 % opiskelijakohtaisista kokonaiskustan-         hennys on vajaa 14 prosenttia. Resurssien vähen-
41650: nuksista. Säännökset merkitsevät, että koulutuk-        nykset kohdistuisivat ehdotuksen mukaan eniten
41651: sen järjestäjät voivat itse päättää perivätkö ne        palkkaperusteisiin työllistämismäärärahoihin ja
41652: maksuja ja jos perivät, niin maksut tulee voida         vähennys olisi lievempi työvoimapoliittisessa ai-
41653: katsoa kohtuullisiksi ja ne eivät missään tapauk-       kuiskoulutuksessa ja muissa työvoimapalveluis-
41654: sessa saa ylittää em. tasoa. Näihin säännöksiin ei      sa. Palkkaperusteiset määrärahat tulisivat laske-
41655: ole tarkoitus tehdä muutoksia. Hallituksen esi-         maan lähes 22 prosenttia, kun taas vähennys työ-
41656: tyksessä mainittu valtionosuuden 90 %:n taso            voimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintavo-
41657: keskimääräisestä yksikköhinnasta perustuu lää-          lyymissa olisi 11 prosenttia. Lisäksi työvoimapo-
41658: ninhallitusten tekemissä koulutushankinnoissa           liittista aikuiskoulutusta toteutetaan ESR-hank-
41659: noudatettuun keskimääräiseen opiskelijamaksu-           keina. Talousarvioehdotuksessa on näin ollen ko-
41660: jen tasoon.                                             rostettu koulutuksen merkitystä työvoimapolitii-
41661:     Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen li-        kan hoidon kokonaisuudessa. Työvoimapoliitti-
41662: säksi kohdistuu aikuiskoulutukseen opetusminis-         sen aikuiskoulutuksen hankintamäärärahat on
41663: teriön pääluokan määrärahoista vuoden 2001 ta-          tarkoitus jakaa työvoima- ja elinkeinokeskuksil-
41664: lousarvioesityksessä noin 2,5 miljardia markkaa.        le yhtenäisten kriteerien mukaisesti, ottaen
41665: Määrärahat sisältyvät yliopistojen, ammattikor-         huomioon erityisesti alueen työttömyystilanne ja
41666: keakoulujen, ammatillisen peruskoulutuksen ja           lisäksi alueen työvoiman ja avointen työpaikko-
41667: muun lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen            jen määrä. Työministeriö katsoo, että esitetyillä
41668: ja vapaan sivistystyön momenteille.                     määrärahoilla voidaan turvata työvoimapoliitti-
41669:     Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on kes-          sen aikuiskoulutuksen riittävät toimintaedelly-
41670: keinen osa aktiivista työvoimapolitiikkaa, joten        tykset.
41671: 
41672: 
41673: 
41674: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
41675: 
41676:     Opetusministeri Maija Rask
41677: 
41678: 
41679: 
41680: 
41681: 4
41682: Ministerns svar                                              KK 882/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk
41683: 
41684: 
41685: 
41686: 
41687: Tili riksdagens talman
41688: 
41689: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        av att reservationsanslagen från tidigare år har
41690: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     minskat.
41691: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri          Regeringen har i samband med budgetproposi-
41692: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål        tionen för 2001 också avlåtit en proposition till
41693: SS 882/2000 rd:                                        riksdagen med förslag till lagstiftning om finan-
41694:                                                        siering av yrkesinriktad tilläggsutbildning (RP
41695:        Vilka åtgärder avser vederbörande mi-            144/2000 rd). Finansieringen av den yrkesinrik-
41696:        nisterium vidta för att utveckla finansie-      tade tilläggsutbildningen föreslås bli en del av
41697:        ringen och finansieringssystemet för den        statsandelssystemet för undervisnings- och kul-
41698:        yrkesinriktade tilläggsutbildningen och         turverksarnhet. Riksdagens kulturutskott har fö-
41699:        den arbetskraftspolitiska utbildningen          reslagit vissa ändringar i propositionen. Riksda-
41700:        så att de nuvarande utbildningsmålen            gen har ännu inte tagit ställning till frågan.
41701:        och utbildningsvolymerna kan uppnås                Enligt regeringens proposition och de ändring-
41702:        också i framtiden?                              ar kulturutskottet föreslagit i den skall 60 pro-
41703:                                                        cent av anslaget för yrkesinriktad tilläggsutbild-
41704: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ning beviljas i form av statsandel till de utbild-
41705: föra följande:                                         ningsanordnare som avses i lagen om yrkesut-
41706: 1 budgetpropositionen för 2001 föreslås samman-        bildning och lagen om yrkesinriktad vuxenut-
41707: lagt 406 200 000 mk för finansieringen av den          bildning, dock inte till huvudmän för läroanstal-
41708: yrkesinriktade tilläggsutbildningen. 1 budgeten        ter för fritt bildningsarbete. Statsandelen skall
41709: för 2000 var motsvarande anslag 471 000 000            bestämmas på basis av det antal studerandeårs-
41710: mk. Anslaget har alltså minskat med 64 800 000         verken som undervisningsministeriet fastställt
41711: mk. 1 budgetpropositionen för 2001 har det dess-       och de per studerandeårsverke bestämda priser-
41712: utom överförts sammanlagt 15 800 000 mk till de        na per enhet. Dessutom skall länsstyrelserna he-
41713: moment som gäller universiteten, yrkeshögsko-          vilja 40 procent av anslaget som statsunderstöd
41714: lorna, yrkesutbildningen, medborgarinstituten,         genom att skaffa utbildning hos huvudmän för lä-
41715: folkhögskolorna, organisationerna, studiecentra-       roanstalter för fritt bildningsarbete, yrkeshög-
41716: lerna och sommaruniversiteten som kompensa-            skolor, universitet samt av särskilda skäl hos an-
41717: tion för verkningarna av den reform av finansie-       ordnare av yrkesutbildning och hos producenter
41718: ringssystemet som presenteras nedan. Anslags-          av utbildningstjänster som inte står under offent-
41719: minskningen beror på att budgetanslaget i fråga        lig tillsyn.
41720: anpassats till budgetramarna för undervisnings-           Statsandelen kommer att medföra större beslu-
41721: ministeriets huvudtitel. Undervisningsministe-         tanderätt för de utbildningsanordnare som är spe-
41722: riet har i de finansieringslösningar som gäller oli-   cialiserade på yrkesutbildning. De får besluta vil-
41723: ka funktioner varit tvunget att beakta alla fakto-     ket slag av yrkesinriktad tilläggsutbildning de
41724: rer som inverkar på huvudtitelns utgiftsram.           ordnar med den statsandel de fått. Om det upp-
41725: Verksamhetens omfattning påverkas dessutom             kommer behov att rikta utbildningen på annat sätt
41726:                                                        kan dessa utbildningsanordnare smidigt själva
41727: 
41728: 
41729:                                                                                                         5
41730: KK 882/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk                                               Ministerns svar
41731: 
41732: 
41733: fatta beslut om ändringama. Med det anslag som           Den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen
41734: står till länsstyrelsemas disposition kan man        utgör en viktig del av den aktiva arbetskraftspo-
41735: komplettera utbildningsutbudet och stödja ett        litiken och det är därför skäl att granska anslags-
41736: jämnt utbud regionalt sett.                          utvecklingen för utbildningen som en del av den-
41737:     Enligt 17 § lagen om yrkesinriktad vuxenut-      na helhet. På grund av det förbättrade sysselsätt-
41738: bildning kan skäliga avgifter tas ut av studerande   ningsläget föreslås i budgetpropositionen för
41739: inom yrkesinriktad tilläggsutbildning. Enligt la-    2001 att den totala volymen av de arbetskraftspo-
41740: gens 16 § bestämmer undervisningsministeriet         litiska åtgärdema minskas med fem procent jäm-
41741: om grundema för avgiftema. Enligt gällande be-       fört med innevarande år. Antalet arbetslösa be-
41742: slut av undervisningsministeriet ( 1096/ 1998) kan   räknas minska med nio procent. De nationella åt-
41743: avgiften i utbildning som förbereder för yrkes-      gärder som huvudsakligen riktas till arbets1ösa
41744: och specialyrkesexamen vara högst 50 procent         beräknas i år omfatta 88 000 personer och nästa
41745: och i annan yrkesinriktad tilläggsutbildning         år 75 800 personer, vilket är en minskning på
41746: högst 75 procent av de per studerande beräknade      knappt 14 procent. Resursminskningarna skall
41747: totalkostnadema. Bestämmelsema innebär att ut-       enligt förslaget mest rikta sig till de lönebasera-
41748: bildningsanordnama själva kan besluta om de tar      de sysselsättningsanslagen medan minskningen
41749: ut avgifter. Om de gör det skall avgiftema kunna     är lindrigare inom den arbetskraftspolitiska vux-
41750: anses vara skäliga och får under inga omständig-     enutbildningen och i annan arbetskraftsservice.
41751: heter överskrida nämnda nivå. Inga ändringar         De lönebaserade anslagen kommer att sjunka
41752: planeras i dessa bestämmelser. Den statsandel på     med nästan 22 procent, medan minskningen i den
41753: 90 procent av det genomsnittliga priset per enhet    upphandlade volymen arbetskraftspolitisk vux-
41754: som närnns i regeringens proposition baserar sig     enutbildning är 11 procent. Arbetskraftspolitisk
41755: på den genomsnittliga nivå i fråga om studeran-      vuxenutbildning genomförs också som ESF-pro-
41756: deavgiftema som länsstyrelsema följt i sin ut-       jekt. 1 budgetförslaget har man således betonat
41757: bildningsupphandling.                                utbildningens betydelse vid skötseln av arbets-
41758:     Utöver finansieringen av den yrkesinriktade      kraftspolitiken som helhet. Avsikten är att förde-
41759: tilläggsutbildningen anvisas vuxenutbildningen       la anslagen för upphandling av arbetskraftspoli-
41760: ca 2,5 miljarder mark av anslagen under under-       tisk vuxenutbildning till arbetskrafts- och nä-
41761: visningsministeriets huvudtitel i budgetproposi-     ringscentralerna enligt enhetliga kriterier, sär-
41762: tionen för 2001. Anslagen ingår i de moment som      skilt med beaktande av arbetslöshetsläget i regio-
41763: gäller universiteten, yrkeshögskolorna, den          nen och arbetskraftens omfattning och antalet le-
41764: grundläggande yrkesutbildningen och den övri-        diga arbetsplatser i regionen. Arbetsministeriet
41765: ga tilläggsutbildningen, läroavtalsutbildningen      anser att man med de föreslagna anslagen kan
41766: och det fria bildningsarbetet.                       trygga tillräckliga verksamhetsbetingelser för
41767:                                                      den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen.
41768: 
41769: 
41770: 
41771: Helsingfors den 5 december 2000
41772: 
41773:     Undervisningsminister Maija Rask
41774: 
41775: 
41776: 
41777: 
41778: 6
41779:                                                                     KK 883/2000 vp -      Tero Rönni /sd
41780: 
41781: 
41782: 
41783: 
41784:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 883/2000 vp
41785: 
41786:                                               Häirintäsoittojen ja puhelinsalaisuuksien tuo-
41787:                                               mat ongelmat
41788: 
41789: 
41790: 
41791: 
41792: Eduskunnan puhemiehelle
41793: 
41794: Häirintäsoitat ovat yksi vakava ihmisen yksityis-      toja ovat olemattomat. Häirintäsoittojen uhreja
41795: tä rauhaa järkyttävä tekijä. Moni tavallinen kan-      kehotetaan hankkimaan itselleen kalliita laittei-
41796: salainen, vaikkei olisi mitenkään tunnettu, jou-       ta, joilla saa soittajan selville, mutta mitä järkeä
41797: tuu niiden kohteeksi. Hyvin usein häirintäsoitto-      siinä on?
41798: ja tehdään naisille ehdoteilen milloin mitäkin.            Toinen suuri ongelma on, ettei poliisille anne-
41799: Monesti soitot tapahtuvat vieläpä öisin, mikä on       ta esimerkiksi katoamistapauksissa telepalvelu-
41800: ihmisen arkielämän kaikkein yksityisintä aikaa.        tietoja. Usein asiaa auttaisi, jos saisi tiedon, mis-
41801:    Häirintäsoitat eivät kuulu millään lailla hy-       sä kadonnut on ollut viimeksi soittaessaan tai
41802: väksyttävien asioiden joukkoon, joutuu niiden          missä hänjuuri sillä hetkellä on.
41803: kohteeksi sitten kuka hyvänsä ikään, sukupuo-
41804: leen, varallisuuteen tai yhteiskunnalliseen ase-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41805: maan katsomatta. Ne ovat ikäviä meille kaikille,       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41806: eikä niitä kukaan täysijärkinen ihminen itselleen      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41807: toivo.                                                 vaksi seuraavan kysymyksen:
41808:    Häiriösoiton saaja tai niitä useastikin saava
41809: toivoo luonnollisesti saavansa selville soittajan.            Millaisia keinoja hallitus on harkinnut
41810: Mutta se ei aina olekaan ihan helppoa. Yhtenä                 häirintäsoitteluongelman helpottami-
41811: keinona on jättää puhelimensa auki ja ottaa yh-               seksi sekä poliisin keinojen lisäämiseksi
41812: teys puhelinyhtiöön, jossa kyllä nähdään, mistä               häirintäsoittelijoiden löytämiseksi ja
41813: puhelu tulee, mutta tämäkään konsti ei aina auta              rankaisemiseksi sekä
41814: eikä sitä aina pysty tekemäänkään. Lisäksi häi-
41815: rintäsoittoja saattaa tulla useitakin lyhyessä ajas-          miten hallitus aikoo helpottaa telepalve-
41816: sa. Poliisin oikeudet saada käyttöönsä soittajatie-           lutietojen saamista hätätapauksissa?
41817: 
41818: 
41819: 
41820: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
41821: 
41822:     Tero Rönni /sd
41823: 
41824: 
41825: 
41826: 
41827:                                                                                                   Versio 2.0
41828: KK 883/2000 vp- Tero Rönni /sd                                                          Ministerin vastaus
41829: 
41830: 
41831: 
41832: 
41833: Eduskunnan puhemiehelle
41834: 
41835: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa              Poliisilla on asianomistajan suostumuksella
41836: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-          oikeus saada tietoja liittymään otetuista yhteyk-
41837: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           sistä, mikäli häirintäsoitot ovat vakavia. Käytän-
41838: vastattavaksi kansanedustaja Tero Rönnin /sd            nössä poliisilla on oikeus saada näitä tietoja tiet-
41839: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                 tyjen rikosten kyseessä ollessa (lähestymiskiel-
41840: 883/2000 vp:                                            to, ilkivalta, kotirauhan rikkominen). Poliisin oi-
41841:                                                         keuksien laajentamisesta on aina silloin tällöin
41842:        Millaisia keinoja hallitus on harkinnut          keskusteltu. Keskustelussa on ollut mm. tarve
41843:        häirintäsoitteluongelman helpottami-             saada kaikki erilaiset verkot (ei vain puhelin-
41844:        seksi sekä poliisin keinojen lisäämiseksi        verkko vaan esim. sähköposti) poliisin telekuun-
41845:        häirintäsoittelijoiden löytämiseksi ja           telu- ja valvontaoikeuksien piiriin. On kuitenkin
41846:        rankaisemiseksi sekä                             muistettava, että aina kun poliisin oikeuksia laa-
41847:                                                        jennetaan, heikennetään samalla kansalaisten tie-
41848:        miten hallitus aikoo helpottaa telepalve-        tosuojaa. Tietoyhteiskunnan palveluiden käytön
41849:        lutietojen saamista hätätapauksissa?             yleistyessä hallituksen tulee tarkoin huolehtia
41850: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           kansalaisten yksityisyydestä suhteessa siihen mi-
41851: ti seuraavaa:                                           ten ihmisten käyttäytymistä voidaan seurata.
41852:                                                             Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti te-
41853:  Yksityisyyden suojasta televiestinnässä sekä te-       leoperaattorilla on velvollisuus antaa hätäilmoi-
41854:  leviestinnän tietoturvasta annetussa laissa sääde-    tuksen vastaanottaville viranomaisille tunnista-
41855:  tään sekä käyttäjän mahdollisuuksista tunnistaa       mistietoja sekä siitä liittymästä, josta hätäilmoi-
41856:  vastaanottamaosa puhelut että tunnistamistieto-       tus tulee, että siitä liittymästä, jonka käyttäjää hä-
41857: jen luovuttamisesta viranomaisille. Häirintäsoi-       täilmoitus koskee. Operaattorilla on velvollisuus
41858:  tot ovat toisinaan ongelma, mutta nykyaikainen        luovuttaa myös tällaisia liittymiä koskevat sijain-
41859: teknologia tarjoaa jo varsin hyvät keinot käyttä-      ti tiedot, ts. tieto sen tukiaseman sijainnista, jon-
41860: jille itselleen estää häirintäsoittojen vastaanotto.   ka kautta matkaviestimellä tehty hätäilmoitus on
41861: Tänä päivänä kaikki operaattorit tarjoavat nk.         ohjattu yleiseen televerkkoon.
41862: kutsuvan yhteyden tunnistus ta, eli palvelua, joka          Jo nykylainsäädännön puitteissa telepalvelu-
41863: mahdollistaa soittavan tahon puhelinnumeron            tietojen saaminen hätätapauksissa, kuten katoa-
41864: näkymisen vastaanottajan puhelimessa. Häirintä-        mistapaukset, on täysin mahdollista. Keväällä
41865: soittojen tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että       Euroopan unionin neuvoston käsittelyyn tulee
41866: mikäli vastaanottajalla on käytössään näytöllä         uusi sähköisen viestinnän tietosuojaa koskeva di-
41867: varustettu puhelin, vastaanottaja näkee soittavan      rektiivi. Direktiivi tekisi sekä häirintäsoittojen
41868: numeron. Mikäli häirintäsoiton aiheuttaja on es-       jäljittämisen että paikkatiedon luovuttamisen
41869: tänyt oman numeronsa näkymisen, vastaanotta-           helpommaksi sekä poliisille että hätäpuheluja kä-
41870: jalla on mahdollisuus estää tällaisten puheluiden      sitteleville organisaatioille mm. antamalla ope-
41871: vastaanottaminen. Eston voi tilata puhelinope-         raattorille oikeuden ohittaa kutsuvan tilaajan tun-
41872: raattorilta.                                           nistuksen esto ja paikkatietojen käsittelyä koske-
41873: 
41874: 
41875: 2
41876: Ministerin vastaus                                               KK 883/2000 vp -   Tero Rönni /sd
41877: 
41878: 
41879: van tilaajan kielto väliaikaisesti. Operaattorille    sen lainsäädännön mukaisesti käytettäväksi vi-
41880: tulisi myös velvollisuus tallentaa soittavan tilaa-   ranomaisille.
41881: jan tunnistustiedot ja antaa nämä tiedot kansalli-
41882: 
41883: 
41884: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
41885: 
41886:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
41887: 
41888: 
41889: 
41890: 
41891:                                                                                                   3
41892: KK 883/2000 vp- Tero Rönni /sd                                                          Ministems svar
41893: 
41894: 
41895: 
41896: 
41897: Tili riksdagens talman
41898: 
41899: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       na samtai tas emot. Samtalsspärr kan beställas av
41900: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    telefonoperatören.
41901: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tero           Om telefontrakasseriema är allvarliga har po-
41902: Rönni /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        lisen rätt att med målsägandes samtycke få upp-
41903: 883/2000 rd:                                          gifter om vilka uppringningar som gjorts till an-
41904:                                                       slutningen. I praktiken har polisen rätt att få
41905:        Vilka åtgärder har regeringen tänkt till-      dessa uppgifter i samband med särskilda typer av
41906:       gripa för att lindra problemet med tele-       brott (besöksförbud, skadegörelse, hemfrids-
41907:       fontrakasserier och vad ämnar reger-            brott). En utvidgning av polisens befogenheter
41908:        ingen göra för att utvidga polisens me-        har med jämna mellanrum diskuterats. Man har
41909:        del att spåra och bestraffa dem som tra-      bl.a. diskuterat behovet av att samtliga telenät
41910:       kasserar och                                   (inte enbart telefonnät utan även t.ex. e-post) in-
41911:                                                      kluderas i polisens rätt till teleavlyssning och
41912:        hur ämnar regeringen göra det lättare         övervakning. Man bör dock hålla i minnet att var-
41913:        att i samband med nödsituationer få te-       je gång polisens rättigheter utvidgas försämras
41914:        lekommunikationsuppgifter?                    samtidigt medborgamas datasekretess. I och med
41915: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      att användningen av informationssarnhällets
41916: föra följande:                                       tjänster ökar bör regeringen noggrant sörja för
41917:                                                      tryggandet av medborgamas privatliv i förhållan-
41918: I lagen om integritetsskydd vid telekommunika-       de till möjlighetema att iaktta deras förehavan-
41919: tion och dataskydd inom televerksamhet anges         den.
41920: användarens möjligheter att identifiera anropan-         Enligt gällande lagstiftning är teleoperatörer-
41921: de samtal. 1 lagen finns även bestämmelser om        na skyldiga att till den myndighet som tar emot
41922: lärnnande av identifieringsuppgifter till en myn-    ett nödmeddelande utlärnna identifieringsuppgif-
41923: dighet. Telefontrakasserier utgör ibland ett pro-    ter till den mottagande myndigheten om såväl
41924: blem, men dagens teknik erbjuder redan mycket        den anslutning från viiken samtalet kommer som
41925: goda möjligheter för användaren att själv spärra     om den anslutning, vars användare nödmedde-
41926: mottagande av störande samtal. I dag erbjuder        landet gäller. Operatören måste även lärnna upp-
41927: alla operatörer en s.k. presentation av anropande    gifter om anslutningens läge, med andra ord upp-
41928: nummer, vilket är en tjänst som möjliggör att        gifter om var den basstation är belägen, via vii-
41929: mottagaren ser det anropande numret på sin tele-     ken ett nödmeddelande som lämnats med en mo-
41930: fon. I samband med telefontrakasserier innebär       bilteleapparat har styrts till det allmänna telenä-
41931: detta att mottagaren kan se det anropande numret     tet.
41932: på sin telefon om telefonen är försedd med en            Redan med dagens lagstiftning är det fullt
41933: teckenruta. Om den som trakasserar har hindrat       möjligt att i nödsituationer, så som vid spa-
41934: att hans eller hennes telefonnummer syns på mot-     ningspådrag efter försvunna personer, få tele-
41935: tagarens telefon, kan mottagaren hindra att såda-    kommunikationsuppgifter. Under våren kommer
41936:                                                      Europeiska unionens råd att ta ett nytt direktiv
41937: 
41938: 
41939: 4
41940: Ministems svar                                                  KK 883/2000 vp- Tero Rönni /sd
41941: 
41942: 
41943: om datasekretess i elektronisk kommunikation         och abonnentens förbud mot behandling av loka-
41944: tili behandling. Genom direktivet skall det bli      liseringsuppgifter. Operatörema skulle genom
41945: lättare att spåra trakasserande telefonsamtal och    direktivet även bli skyldiga att lagra identifie-
41946: att lämna lokaliseringsuppgifter tili både polisen   ringsuppgiftema om den användare som ringer
41947: och organisationer som tar emot nödsamtal.           upp och i enlighet med den nationella lagstift-
41948: Bland annat skulle detta uppnås genom att opera-     ningen överlämna dessa uppgifter tili myndighe-
41949: törema skulle ges rätt att temporärt koppla bort     tema.
41950: hinder för presentationen av anropande nummer
41951: 
41952: 
41953: Helsingfors den 4 december 2000
41954: 
41955:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
41956: 
41957: 
41958: 
41959: 
41960:                                                                                                     5
41961:                                                               KK 884/2000 vp - Matti Kangas /vas
41962: 
41963: 
41964: 
41965: 
41966:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 884/2000 vp
41967: 
41968:                                             Merenkulkulaitoksen virkamiesten valvonta
41969: 
41970: 
41971: 
41972: 
41973: Eduskunnan puhemiehelle
41974: 
41975: Suomessa merenkulkuun liittyy huomattavia               Samalla nousee esille huoli koko logistiikan
41976: väärinkäytöksiä, joista valtiolle aiheutuu vuosit-   toimivuudesta. Teollisuus tarvitsee toimivat ja
41977: tain arviolta 10 miljoonan markan menetykset.        tehokkaat kuljetusyhteydet, mikä edellyttää vir-
41978: Väärinkäytökset ovat jatkuneet useita vuosia,        kamiesten täsmällisyyttä, tarkkuutta ja vastuun-
41979: koska tutkintapyynnöt eivät ole edenneet.            tuntoa kaikilla tasoilla.
41980:    Epäillään, että virkamiehet ovat laiminlyö-
41981: neet väylämaksujen valvontaa ja hoitaneet tehtä-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41982: viään ylimalkaisesti. Ulkomaisilta aluksilta on      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41983: jäänyt perimättä väylämaksuja ja osa niistä on       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41984: seilannut väärissä jääluokissa. Tämä antaa huo-      vaksi seuraavan kysymyksen:
41985: mattavan kilpailuedun ulkomaisille varustamoil-
41986: le suhteessa kotimaiseen merenkulkuun, mikä on              Onko hallitus tietoinen Merenkulkulai-
41987: näkynyt myös hintakilpailussa. Perusteluna on               toksen virkamiesten laiminlyönneistä ja
41988: sanottu, että eihän siitä synny vahinkoa Meren-
41989: kulkulaitokselle, kun ne rahat olisivat menneet            aikooko hallitus tehostaa em. virkamies-
41990: valtion yhteiseen kassaan.                                 ten toiminnan valvontaa suomalaisen
41991:                                                            merenkulun edun turvaamiseksi?
41992: 
41993: 
41994: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
41995: 
41996:     Matti Kangas /vas
41997: 
41998: 
41999: 
42000: 
42001:                                                                                               Versio 2.0
42002: KK 884/2000 vp -     Matti Kangas /vas                                              Ministerin vastaus
42003: 
42004: 
42005: 
42006: 
42007: Eduskunnan puhemiehelle
42008: 
42009: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        lisuuksia keinotella alusten teknisillä ominai-
42010: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    suuksilla, joilla pyrittiin keinotekoisesti pienen-
42011: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        tämään aluksen vetoisuutta, joka on perustana
42012: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas      muun muassa merenkulkumaksuja ja alusten va-
42013: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              rusteita määriteltäessä. Tällöin pyrittiin eroon
42014: 884/2000 vp:                                         niin sanotuista kaksivetoisuusaluksista, joiden
42015:                                                      erityisesti oli todettu keinottelevan maksuasiois-
42016:        Onko hallitus tietoinen Merenkulkulai-        sa.
42017:        toksen virkamiesten laiminlyönneistä ja           Uusi järjestelmä tuli voimaan vuonna 1982,
42018:                                                      mutta siirtymäkausi määrättiin päättymään vasta
42019:        aikooko hallitus tehostaa em. virkamies-      heinäkuussa 1994, jonka jälkeen kaksivetoisuus-
42020:        ten toiminnan valvontaa suomalaisen           aluksia ei enää ole voitu rakentaa. Kuitenkin lii-
42021:        merenkulun edun turvaamiseksi?                kenteessä on vuoden 1994 jälkeen vielä ollut täl-
42022: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        laisia aluksia, joilla on voinut olla erilaisia
42023: ti seuraavaa:                                        syväyksiä, joita vaihtamalla on voitu saada edul-
42024:                                                      linen jäämaksuluokkatodistus. Aluksen lippuval-
42025:  Kysymyksessä väitetään, että merenkulkuun liit-     tio on sitten voinut antaa alukselle kahdet erilai-
42026: tyvistä väärinkäytöksistä aiheutuu valtiolle vuo-    set asiakirjat, joista valitsemalla alus on voinut
42027:  sittain arviolta 10 miljoonan markan menetyk-      väärin perustein maksaa alempaa väylämaksua
42028: set. Merenkulkulaitoksen sisäisen tarkastuksen      kuin sen olisi pitänyt maksaa. Ajan myötä tällai-
42029:  14.6.2000 antaman selvityksen mukaan virheel-       set alukset tulevat poistumaan liikenteestä.
42030: listen väylämaksujen yhteissumma on arviolta            Kun merenkulkumaksut Suomessa perustuvat
42031: yhteensä noin 5,0-6,6 miljoonaa markkaa vuo-        nettovetoisuuteen ja väylämaksun eräänä perus-
42032: silta 1993-2000. Vuositasolla kyse on siten alle    teena on aluksenjäämaksuluokka, ovat edellä ku-
42033:  1 miljoonaan markan summasta.                      vatut väärinkäytökset olleet mahdollisia.
42034:     Suomen lisäksi nykyisenkaltainen väylämak-          Huhtikuussa 2000 poliisille tehdyssä tutkinta-
42035: sujärjestelmä on käytössä ainoastaan Ruotsissa.     pyynnössä pyydettiin poliisia selvittämään muun
42036: Merenkulkulaitos vahvistaa kaikille Suomeen lii-    muassa Merenkulkulaitoksen ylimmän johdon
42037: kennöiville kauppa-aluksille jäämaksuluokan si-     toimenpiteitä väylämaksujen takaisinperintäänja
42038: ten kuin väylämaksulaissa (1028/1980) on sää-       maksunkorotuksiin liittyen. Helsingin kihlakun-
42039: detty. Vuonna 1982 otettiin kansainvälisesti        nan poliisilaitos on kesäkuussa katsonut, että il-
42040: käyttöön uusi aluksenmittausjärjestelmä, joka       moitustietojen perusteella ei ole syytä epäillä ri-
42041: perustui vuonna 1969 tehtyyn kansainväliseen        kosta tapahtuneen. Valtiontalouden tarkastusvi-
42042: yleissopimukseen. Vuoden 1969 yleissopimuk-         rasto on vuonna 2000 myös tutkinut asiaa. Tar-
42043: sella korvattiin vuonna 1955 voimaan tullut van-    kastusvirasto katsoi, että Merenkulkulaitoksen
42044: ha vuoden 1948 kansainväliseen yleissopimuk-        tulee osaltaan ryhtyä virheellisesti määrättyjen
42045: seen perustuva järjestelmä. Uudistuksen tarkoi-     väylämaksujen perintään sekä tehostaa valvon-
42046: tuksena oli vähentää aluksen omistajien mahdol-     taa Merenkulkulaitoksen ja valtion taloudellis-
42047: 
42048: 
42049: 2
42050: Ministerin vastaus                                            KK 884/2000 vp -       Matti Kangas /vas
42051: 
42052: 
42053: ten intressien suojaamiseksi. Tarkastusviraston       kien tai edes kaikkien epäilyksenalaisten alusten
42054: mukaan asia ei antanut tarkastusvirastolle aihet-     tarkastamista sen toteamiseksi, onko niillä jokai-
42055: ta muuhun kuin edellä esitettyihin kannanottoi-       sen Suomessa käynnin yhteydessä sellainen jää-
42056: hin ja toimenpide-ehdotuksiin.                        maksuluokka, johon ne ovat oikeutettuja. Meren-
42057:     Väylämaksulain         ( 1028/1980)      8 §:n    kulkulaitos on tehostanut yhteistyötään tullilai-
42058: (761/1998) mukaan tullilaitos huolehtii väylä-        toksen kanssa. Merenkulkulaitoksen satamaval-
42059: maksun maksuunpanosta ja kannosta. Säännök-           vontaa (Port State Control) hoitavat henkilöt tar-
42060: sen mukaan Merenkulkulaitoksella ei ole toimi-        kastavat muun ohessa myös aluksen jäämaksu-
42061: valtaa väylämaksun kantoon ja jälkiperintään          luokkatodistuksen ja ilmoittavat havaitsemistaan
42062: liittyvissä kysymyksissä.                             epäkohdista tullilaitokselle. Satamavalvontaa
42063:     Merenkulkulaitos on ilmoittanut tullilaitoksel-   kohdistetaan kuitenkin vain 25 %:iin kaikista sa-
42064: le jälkiperintää varten tiedossaan olleet virheel-    tamiin liikennöivistä aluksista, joten jos väylä-
42065: listä jäämaksuluokkatodistusta käyttäneet aluk-       maksujen perintää haluttaisiin edellä mainittujen
42066: set kuluvan vuoden alussa. Tietoon tulleiden          toimien lisäksi vielä tästäkin tehostaa, edellyttäi-
42067: kuuden aluksen osalta maksuja on jäänyt arviolta      si se huomattavaa lisäystä satamavalvontaan
42068: vuonna 1999 perimättä enintään 989 705 mark-          kohdistuviin määrärahoihin.
42069: kaa, mikäli niillä joka kerta Suomessa käydes-           Hallituksen käytettävissä olevien tietojen mu-
42070: sään ennen vilpin paljastumista olisi ollut väärä     kaan Merenkulkulaitoksen virkamiehet eivät ole
42071: jäämaksuluokka. Mainitut alukset kävivät Suo-         kyseisessä asiassa syyllistyneet laiminlyöntei-
42072: messa yhteensä 16 kertaa vuonna 1999.                 hin. Edellä esitetyn perusteella ei ole myöskään
42073:     Merenkulkulaitoksella ei ole käytettävissään      aihetta ryhtyä mihinkään erityistoimenpiteisiin
42074: sellaisia resursseja, jotka mahdollistaisivat kaik-   kyseisten virkamiesten toiminnan valvomiseksi.
42075: 
42076: 
42077: 
42078: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
42079: 
42080:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
42081: 
42082: 
42083: 
42084: 
42085:                                                                                                         3
42086: KK 884/2000 vp -       Matti Kangas /vas                                                   Ministems svar
42087: 
42088: 
42089: 
42090: 
42091: Tili riksdagens talman
42092: 
42093: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         konventionen av år 1948 och som trädde i kraft år
42094: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-      1955. Syftet med reformen var att minska far-
42095: rådet översänt följande av riksdags1edamot Matti        tygsägamas möjligheter att mygla med fartygens
42096: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål         tekniska egenskaper, med vilka man på ett konst-
42097: SS 884/2000 rd:                                         gjort sätt försökte minska fartygens dräktighet,
42098:                                                         som utgör grund för bl.a. fastställandet av sjö-
42099:        Å.r regeringen medveten om de försum-            fartsavgifter och fartygens utrustning. 1 detta
42100:        melser som tjänstemän vid Sjöfartsver-           sammanhang försökte man komma ifrån dubbel-
42101:        ket har gjort sig skyldiga tili och              tonnagefartygen, vilka speciellt hade konstate-
42102:                                                        rats agera otillbörligt i avgifter.
42103:        ämnar regeringen e.ffektivera övervak-              Det nya systemet trädde i kraft 1982, men
42104:        ningen av de ovan nämnda tjänstemän-            övergångsperioden fastställdes så att den gick ut
42105:        nens agerande för att trygga den finska         först i juli 1994, varefter det inte längre har varit
42106:        sjöfartens intressen?                           möjligt att bygga fartyg med dubbla dräktighe-
42107: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ter. Det har likväl även efter 1994 funnits dylika
42108: föra följande:                                         fartyg i trafik, vilka har kunnat ha olika djupgå-
42109:                                                        ende, och genom att byta dessa har man kunnat få
42110: 1 spörsmålet framhålls det att staten varje år         ett fördelaktigt bevis över isavgiftsklass. Farty-
42111: åsamkas förluster på uppskattningsvis 10 milj.         gets flaggstat har sedan kunnat ge fartyget två
42112: mk till följd av missbruk som ansluter sig till sjö-   olika dokument, och genom att välja ett av dessa
42113: farten. Enligt en utredning av den 14 juni 2000        dokument har fartyget på felaktiga grunder kun-
42114: från den intema revisionen vid Sjöfartsverket är       nat betala en lägre farledsavgift än vad det borde
42115: det sammanlagda beloppet av felaktiga farleds-         ha gjort. Med tiden kommer dessa fartyg att tas ur
42116: avgifter uppskattningsvis inalles ca 5,0-6,6           trafik.
42117: milj. mk för åren 1993-2000. På årsnivå är det             Eftersom sjöfartsavgiftema i Finland grundar
42118: således fråga om ett belopp på mindre än 1 milj.       sig på nettodräktighet och en av grundema för
42119: mk.                                                    farledsavgiften är fartygets isavgiftsklass, har
42120:    Förutom Finland är det endast Sverige soman-        ovan beskrivna missbruk varit möjliga.
42121: vänder ett sådant system med farledsavgifter som          1 en till polisen i april 2000 riktad begäran om
42122: påminner om det nuvarande systemet. Sjöfarts-          utredning ombads polisen undersöka bl.a. Sjö-
42123: verket fastställer för alla handelsfartyg som trafi-   fartsverkets högsta lednings agerande i anslut-
42124: kerar Finland en isavgiftsklass på det sätt som fö-    ning till återkrav av farledsavgifter och avgifts-
42125: reskrivs i lagen om farledsavgift (1028/1980). År      höjningar. Polisinrättningen i Helsingfors härad
42126: 1982 togs ett nytt system för skeppsmätning in-        ansåg i juni att det på grundval av anmälnings-
42127: temationellt i bruk. Systemet grundade sig på en       uppgiftema inte finns några skä1 att misstänka
42128: intemationell konvention från år 1969. Genom           brott. Ä ven statens revisionsverk har undersökt
42129: konventionen av år 1969 ersattes det gam1a sys-        saken år 2000. Revisionsverket ansåg att Sjö-
42130: temet, som grundar sig på den intemationella           fartsverket för sin del skall vidta åtgärder för att
42131: 
42132: 
42133: 4
42134: Ministerns svar                                                  KK 884/2000 vp -       Matti Kangas /vas
42135: 
42136: 
42137: uppbära de farledsavgifter som har fastställts på       ler åtminstone alla misstänkta fartyg för att det
42138: felaktigt sätt samt effektivera kontrollen för att      skall kunna konstateras huruvida de i samband
42139: skydda Sjöfartsverkets och statens ekonomiska           med varje besök i Finland har en sådan isavgifts-
42140: intressen. Enligt revisionsverket föranledde frå-       klass som de är berättigade till. Sjöfartsverket har
42141: gan inte revisionsverket något annat än ovan an-        effektiverat sitt samarbete med Tullverket. De
42142: förda ställningstaganden och förslag till åtgärder.     personer som sköter Sjöfartsverkets hamnstats-
42143:     Enligt 8 § (76111998) lagen om farledsavgif-        kontroll (Port State Control) kontrollerar bland
42144: ter (1 028/ 1980) ansvarar tullverket för debite-       annat även fartygets bevis över isavgiftsklass och
42145: ringen och uppbörden av farledsavgifter. Enligt         meddelar Tullverket olägenheter som de upp-
42146: bestämmelsen har Sjöfartsverket inte behörighet         täcker. Hamnstatskontrollen verkställs likväl en-
42147: i frågor som berör uppbörd och efterdebitering av       dast på 25 % av alla fartyg som trafikerar ham-
42148: farledsavgifter.                                        narna, vilket innebär att om man utöver de ovan
42149:     Sjöfartsverket har till tullverket för efterdebi-   nämnda åtgärderna ytterligare vill effektivera
42150: tering uppgett de fartyg som Sjöfartsverket kän-        uppbörden av farledsavgifter skulle detta förut-
42151: ner till att har använt felaktigt intyg över isav-      sätta en avsevärd ökning av de anslag som avser
42152: giftsklass i början av detta år. Beträffande de sex     hamnstatskontrollen.
42153: fartyg som man har kännedom om har uppskatt-               Enligt de uppgifter som regeringen har till-
42154: ningsvis högst 989 705 mk inte uppburits i av-          gC:ng till har tjänstemännen vid Sjöfartsverket
42155: gifter för 1999, ifall de varje gång de besökt Fin-     inte i detta ärende gjort sig skyldiga till några för-
42156: land skulle ha haft oriktig isavgiftsklass innan        summelser. På grundval av det ovan anförda
42157: fusket uppdagades. De nämnda fartygen besökte           finns det inte heller några skäl att vidta några sär-
42158: Finland sammanlagt 16 gånger år 1999.                   skilda åtgärder i syfte att övervaka dessa tjänste-
42159:     Sjöfartsverket har inte tillgång till sådana re-    mäns agerande.
42160: surser som skulle möjliggöra kontroll av alla el-
42161: 
42162: 
42163: Helsingfors den 7 december 2000
42164: 
42165:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
42166: 
42167: 
42168: 
42169: 
42170:                                                                                                            5
42171:                                                               KK 885/2000 vp -      Matti Saarinen /sd
42172: 
42173: 
42174: 
42175: 
42176:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 885/2000 vp
42177: 
42178:                                              Ulosmittauksen suojaosuuden korottaminen
42179: 
42180: 
42181: 
42182: 
42183: Eduskunnan puhemiehelle
42184: 
42185: Palkan ja eläkkeen ulosmittaus vaarantaa joissa-      verrattain alhaisista tuloista. Palkan ulosmittaus
42186: kin tapauksissa perustoimeentuloa. Velallisen         lasketaan velallisen todellisista elinkustannuk-
42187: suojaa koskevissa ulosottolain säännöksissä ei        sista riippumatta. Erityisesti velallisen todellis-
42188: oteta riittävässä määrin huomioon velallisen to-      ten asumiskustannusten huomiotta jättämisen on
42189: dellisia elinkustannuksia. Välttämättömistä me-       todettu johtavan toimeentulotuen tarpeeseen.
42190: noista selviytyäkseen jotkut ulosottovelallisista        Onko tarkoituksenmukaista ensin ulosmitata
42191: joutuvat hakemaan toimeentulotukea. Useissa ta-       osa velallisen tuloista ja sen jälkeen maksaå hä-
42192: pauksissa niin palkan ja eläkkeen ulosmittaus         nelle toimeentuloa välttämättömiin elinkustan-
42193: kuin toimeentulotuen tarvekin on pitkäaikaista.       nuksiin? Tällä tavoin meneteltynä kansalaisten
42194:    Monilla velkoja on niin paljon, että ulosmit-      perustoimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja ve-
42195: tauksesta muodostuu väistämättä monivuotinen          rovaroja käytetään tosiasiallisesti velkojen mak-
42196: prosessi.                                             samiseen. Muissa pohjoismaissa ulosmittaukses-
42197:    Toimeentulotuen saaminen on ollut perustel-        sa otetaan huomioon velallisen todelliset elinkus-
42198: tua, jos ulosmittauksen ja asumiskustannusten         tannukset.
42199: jälkeen velallisen nettotuloista on jäänyt välttä-
42200: mättömiin elinkustannuksiin niin vähän rahaa,         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42201: että hän on ollut oikeutettu toimeentulotukeen.       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42202: Joissakin tapauksissa palkasta ulosmitattu sum-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42203: ma on ollut jokseenkin sama kuin se, mitä perhe       vaksi seuraavan kysymyksen:
42204: on saanut toimeentulotukena.
42205:    Pienituloiset ulosottovelalliset ovat joutuneet          Onko hallitus tietoinen ulosmittauksen
42206: kannustinloukkuun, koska pahimmassa tapauk-                 suojaosan alhaisuuteen liittyvistä ongel-
42207: sessa tulojen lisääminen on vähentänyt käytettä-            mista, jotkajohtuvat muun muassa siitä,
42208: vissä olevia tuloja. Tämä johtuu siitä, että vähim-         ettei ulosmittauksessa oteta huomioon
42209: mäistoimeentuloa turvaavia etuuksia, kuten pe-              velallisen todellisia elinkustannuksia ja
42210: ruspäivärahaa ja kansaneläkettä, ei ulosmitata.
42211: Sen sijaan palkkatulon ulosmittaus aloitetaan               mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
42212:                                                             tyä ongelman korjaamiseksi?
42213: 
42214: 
42215: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
42216: 
42217:     Matti Saarinen /sd
42218: 
42219: 
42220:                                                                                                 Versio 2.0
42221: KK 885/2000 vp -     Matti Saarinen /sd                                             Ministerin vastaus
42222: 
42223: 
42224: 
42225: 
42226: Eduskunnan puhemiehelle
42227: 
42228: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        kuukaudessa. Velallisen ja kahden perheenjäse-
42229: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    nen suojaosuus on 5 550 markkaa kuukaudessa.
42230: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Käytännössä ulosottovelalliselle jää aina käyt-
42231: vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen /sd      töönsä suojaosuuden ylittävä rahamäärä. Tämä
42232: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             johtuu ns. turhan ulosmittauksen kiellosta. Suo-
42233: 885/2000 vp:                                        jaosuuden ylittävästä määrästä velallinen saa
42234:                                                      ulosottolain mukaan pitää itsellään vähintään
42235:       Onko hallitus tietoinen ulosmittauksen         neljänneksen (UL 4:6.1). Asumistukea ei saa
42236:       suojaosan alhaisuuteen liittyvistä ongel-      ulosmitata eikä sitä lasketa myöskään suojaosuu-
42237:       mista, jotka johtuvat muun muassa siitä,       teen, vaan se jää kokonaan ulosoton ulkopuolel-
42238:       ettei ulosmittauksessa oteta huomioon          le.
42239:       velallisen todellisia elinkustannuksia ja          Palkan ulosmittauksen suojaosuutta on perin-
42240:                                                     teisesti verrattu kansaneläkkeen ja rintamalisän
42241:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     yhteismäärään. Tämä perustuu siihen, että ansio-
42242:       tyä ongelman korjaamiseksi?                   eläkkeiden ja eräiden muiden toimeentuloetuuk-
42243: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sien tullessa ulosmittauskelpoisiksi vuoden 1990
42244: ti seuraavaa:                                        alusta eduskunta katsoi, että suojaosuus tulisi si-
42245:                                                     toa kansaneläkkeen ja rintamamieslisän yhteis-
42246: Ulosottolain mukaista suojaosuutta korotetaan,      määrään (II lakivaliokunnan mietintö 5/1988 vp
42247: jos elinkustannusindeksin lokakuun indeksilu-       ja HE 4/1988 vp). Kansaneläke I kalleusryhmäs-
42248: vun on todettu muuttuneen vähintään viisi pro-      sä ja rintamalisä on yhteensä vuoden 2001 alusta
42249: senttia viimeksi tapahtunutta suojaosuuden mää-     2 994 markkaa. Vuonna 1994 suojaosuuksiin
42250: rien muuttamista vastanneesta indeksiluvusta.       tehtiin lisäksi pieni tasokorotus velallisen elatuk-
42251: Suojaosuuden korotuksessa käytettävää indeksi-      sen varassa olevien osalta.
42252: lukua laskettaessa otetaan huomioon sekä asu-            Toimeentulotuen perusosa on 1.1.2001 lukien
42253: miskustannusten että eräiden muiden elinkustan-     yksin asuvalla henkilöllä I kuntaryhmässä 2 152
42254: nusten muutokset.                                   markkaa. Ulosoton suojaosuus tulee olemaan
42255:    Yksinäisen velallisen suojaosuus on tällä        ensi vuoden alusta yksinäisen velallisen osalta n.
42256: hetkellä 2 910 markkaa kuukaudessa ja esi-           1 000 markkaa suurempi kuin toimeentulotuen
42257: merkiksi velallisen ja hänen elatuksensa varassa    perusosa. Perheellisten osalta ulosoton suoja-
42258: olevan kahden perheenjäsenen osalta suojaosuus      osuuden ja toimeentulotuen perusosan vertaami-
42259: on 5 010 markkaa. Valtioneuvoston 7.12.2000         nen on vaikeaa, koska toimeentulotuen perusosa
42260: annetulla asetuksella suojaosuuksia on korotettu    on hyvin hienojakoisesti porrastettu mm. huoliet-
42261: 10 %:a. Korotuksesta 6, 1 %:n osuus perustuu        tavien iän perusteella. Sen sijaan ulosoton suoja-
42262: elinkustannusindeksin muutokseen ja 3,9 %:n         osuudet on määritelty melko karkealla tasolla.
42263: osuus on tasokorotus. Suojaosuus yksinäisellä       Tietty kaavamaisuus on välttämätöntä ottaen
42264: henkilöllä on vuoden 2001 alusta 3 210 markkaa      huomioon palkan ulosmittausten suuren määrän
42265:                                                     ja sen, että taulukoita joutuvat soveltamaan työn-
42266: 
42267: 
42268: 2
42269: Ministerin vastaus                                           KK 885/2000 vp -      Matti Saarinen /sd
42270: 
42271: 
42272: antajat. Valtaosassa tapauksia ulosoton suoja-       kuin velalliselle ulosoton jälkeen käyttöön jäävä
42273: osuus on perheellisilläkin korkeampi kuin toi-       rahamäärä. Ulosottolaissa on joka tapauksessa
42274: meentulotuen perusosa. Kuten edellä on todettu,      keinoja, joita voidaan käyttää silloin, kun velalli-
42275: velallinen saa suojaosuuden lisäksi pitää neljäs-    nen joutuisi muutoin hakemaan toimeentulotu-
42276: osan suojaosuuden ylimenevästä palkan osasta.        kea.
42277:     Toimeentulotuessa perusosalla katettaviin me-        Suojaosuuden tuntuva tasokorotus tai asumis-
42278: noihin kuuluu mm. seitsemän prosenttia asumis-       kustannusten automaattinen huomioon ottami-
42279: tukilaissa tarkoitetuista asumismenojen määräs-      nen nykyisen suojaosuuden lisäksi merkitsisi si-
42280: tä. Toimeentulotuen lisäosalla katetaan tarpeelli-   tä, että yhä useampi velkoja saisi asiakirjat takai-
42281: sen suuruisena muut kuin perusosaan kuuluvat         sin ulosottoviranomaisilta varattomuusmerkin-
42282: menot siten kuin asetuksella säädetään. Menoja       nöin. Tämä olisi erityisen ongelmallista sellais-
42283: ei kateta toimeentulotuella, jos vastaava etuus      ten velkojien kohdalla, jotka itsekin ovat heikos-
42284: saadaan muulla perusteella, esimerkiksi asumis-      sa taloudellisessa asemassa. Myös valtio ja kun-
42285: tukena. Toimeentulotuen lisäosan määrä vaihte-       nat kärsisivät velkojana menetyksiä, joiden mää-
42286: lee tapauskohtaisesti. Toisaalta myös ulosotossa     rä saattaisi tasokorotuksesta riippuen jopa ylittää
42287: velallinen voi saada yli vuoden jatkuneessa tois-    sen määrän, joka ulosottovelallisille maksetaan
42288: tuvaistulon ulosmittauksessa l-3 vapaakuu-           toimeentulotukena. Lisäksi olisi pelättävissä, että
42289: kautta vuodessa, jolloin ulosmittausta ei toimite-   pienituloisten luotonsaantimahdollisuudet rat-
42290: ta. Vapaakuukausia voidaan myöntää mm. asu-          kaisevasti huonontuisivat.
42291: mis- ja muiden elinkustannusten kattamiseen. Li-        Oikeusministeriössä on vireillä ulosottolain
42292: säksi ulosottolaissa on säännös, jonka mukaan        kokonaisuudistus, johon edetään laajoin osauu-
42293: milloin velallisen maksukyky on sairauden, työt-     distuksin. Ulosottolain 4 luvun uudistusta val-
42294: tömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi olen-        misteltaessa on tarkoitus selvittää, voidaanko va-
42295: naisesti vähentynyt, voidaan palkasta ulosmitata     paakuukausijärjestelmää edelleen kehittää ja voi-
42296: normaalia pienempi määrä (UL 4:6a.l). Näin ol-       taisiinko toistuvaistulon ulosmittauksessa lievit-
42297: len yleisellä tasolla ei voida sanoa, määräytyykö    tää kirjallisessa kysymyksessä mainittua kannus-
42298: toimeentulotuen kokonaismäärä korkeammaksi           tinloukkuilmiötä.
42299: 
42300: 
42301: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2000
42302: 
42303:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
42304: 
42305: 
42306: 
42307: 
42308:                                                                                                        3
42309: KK 885/2000 vp- Matti Saarinen /sd                                                     Ministems svar
42310: 
42311: 
42312: 
42313: 
42314: Tili riksdagens talman
42315: 
42316: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       2001. Det skyddade beioppet för en gäldenär med
42317: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    två familjemedlemmar är 5 550 mk per månad.
42318: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti         1 praktiken förfogar utmätningsgäldenären all-
42319: Saarinen /sd undertecknade skriftliga spörsmål        tid över ett belopp som överstiger det skyddade
42320: SS 885/2000 rd:                                      beioppet. Detta beror på förbudet mot s.k. gagn-
42321:                                                       lös utmätning. Av den inkomst som överstiger
42322:        ir regeringen medveten om de problem           det skyddade beloppet får gäldenären enligt ut-
42323:        som hänför sig tili det låga skyddade be-     sökningsiagen själv behålla minst en fjärdedel
42324:        loppet vid utmätning och som bl.a. be-        (UL 4:6.1 ). Bostadsbidrag får inte utmätas, och
42325:        ror på att gäldenärens verkliga levnads-      det räknas inte heller in i det skyddade beloppet
42326:        kostnader inte beaktas vid utmätningen        utan lämnas helt utanför utsökningen.
42327:        och                                               De skyddade beioppen vid utmätning av Iön
42328:                                                      har traditionellt relaterats till det sammanlagda
42329:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          beloppet av foikpensionen och fronttillägget.
42330:       för att avhjälpa problemet?                    Detta grundar sig på att riksdagen, när förvärvs-
42331: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      pensionen och en del andra utkomstförmåner
42332: föra föijande:                                       biev utmätningsbara vid ingången av 1990, an-
42333:                                                      såg att det skyddade beloppet skulle bindas till
42334: Det skyddade belopp som avses i utsökningsla-        det sammanlagda beloppet av folkpensionen och
42335: gen höjs om det kan konstateras att levnadskost-     fronttillägget (II lagutskottets betänkande 5/1988
42336: nadsindexets indextai för oktober har förändrats     rd och RP 4/1988 rd). Folkpensionen i första dyr-
42337: minst fem procent i förhållande till det indextai    hetsgruppen och fronttillägget uppgår till sam-
42338: som motsvarar densenaste ändringen av de skyd-       maniagt 2 994 mk fr.o.m. ingången av 2001. År
42339: dade beioppen. Då man beräknar det indextai           1994 gjordes i de skyddade beloppen dessutom
42340: som används vid höjning av det skyddade beiop-       en Iiten nivåhöjning i fråga om dem som är bero-
42341: pet, beaktas ändringar såväi i boendekostnadema      ende av gäidenären för sin försörjning.
42342: som i vissa andra Ievnadskostnader.                      Utkomststödets grunddel är fr.o.m. den 1 janu-
42343:    För en ensamstående gäldenär är det skyddade      ari 200 1 för en ensamstående person i första
42344: beioppet för närvarande 2 910 mk per månad, och      kommungruppen 2 152 mk. Det skyddade belop-
42345: t.ex. för en gäldenär med två famiijemedlemmar       pet för en ensamstående gäldenär vid utsökning
42346: som är beroende av gäidenären för sin försörj-       kommer fr.o.m. ingången av nästa år att vara ca
42347: ning är det 5 010 mk. Genom en statsrådsförord-      1 000 mk större än utkomststödets grunddel. Det
42348: ning har de skyddade beioppen höjts med 10 %         är svårt att jämföra det skyddade beloppet vid ut-
42349: den 7 december 2000. Av höjningen grundar sig        sökning och utkomststödets grunddei när det gäi-
42350: en andei av 6, 1 % på förändringen i Ievnadskost-    Ier dem som har familj, eftersom utkomststödets
42351: nadsindexet medan en andei av 3,9 % är en nivå-      grunddei graderats eniigt en mycket fin skala
42352: höjning. Det skyddade beioppet för en ensamstå-      bl.a. på basis av åldem hos dem som personeo har
42353: ende är 3 210 mk per månad fr.o.m. ingången av       vårdnaden om. De skyddade beioppen vid utsök-
42354: 
42355: 
42356: 4
42357: Ministems svar                                                  KK 885/2000 vp - Matti Saarinen /sd
42358: 
42359: 
42360: ning fastställs däremot på en rätt grov nivå. En        nan särskild orsak (UL 4:6a.l ). Man kan således
42361: viss schablonmässighet är nödvändig på grund av         inte på generell nivå fastslå om utkomststödets
42362: det stora antalet utmätningar av lön och på grund       totalbelopp är större än det belopp som gäldenä-
42363: av att det är arbetsgivama som skall tillämpa ta-       ren har till sitt förfogande efter utmätning. 1 ut-
42364: bellerna. 1 merparten av fallen är det skyddade         sökningslagen finns i vilket fall som helst medel
42365: beloppet vid utsökning större än utkomststödets         som kan användas i sådana fall när gäldenären
42366: grunddel också för dem som har familj. Så som           annars skulle tvingas ansöka om utkomststöd.
42367: konstaterats ovan får gäldenären utöver det skyd-          Om nivån på det skyddade beloppet höjdes av-
42368: dade beloppet dessutom behålla en fjärdedel av          sevärt eller om boendekostnadema automatiskt
42369: den del av lönen som överstiger det skyddade be-        började beaktas utöver det nuvarande skyddade
42370: loppet.                                                 beloppet, skulle utsökningsmyndighetema allt
42371:     Till de utgifter som täcks med utkomststödets       oftare återsända handlingarna till borgenärema
42372: grunddel hör bl.a. sju procent av beloppet av bo-       med anteckning om medellöshet. Detta vore sär-
42373: endeutgiftema enligt lagen om bostadsbidrag.            skilt problematiskt i fråga om sådana borgenärer
42374: Med tilläggsdelen täcks i behövlig omfattning           som också själva har en svag ekonomi. Också
42375: andra utgifter än de som ingår i grunddelen en-         staten och kommunerna skulle som borgenärer
42376: ligt vad som bestäms genom förordning. Utgif-           lida förluster som, beroende på nivåhöjningens
42377: tema täcks inte med utkomststöd om motsvaran-           storlek, till sitt belopp t.o.m. kunde överstiga det
42378: de förmån erhålls på någon annan grund, t.ex.           belopp som betalas till utmätningsgäldenärema i
42379: som bostadsbidrag. Beloppet av utkomststödets           form av utkomststöd. Dessutom finns det risk för
42380: tilläggsdel varierar från fall till fall. Å andra si-   att småinkomsttagamas möjligheter att erhålla
42381: dan kan gäldenären också vid utmätning, när ut-         krediter skulle försärnras avsevärt.
42382: mätningen riktar sig mot periodisk inkomst och             Vid justitieministeriet pågår en totalrevide-
42383: har pågått i över ett år, få 1-3 frimånader per år,     ring av utsökningslagen, som framskrider genom
42384: under vilka utmätning inte verkställs. Frimåna-         omfattande delreformer. Vid beredningen av re-
42385: der kan beviljas bl.a. för täckande av boende- och      formen av utsökningslagens 4 kap. har man för
42386: andra levnadskostnader. Dessutom finns i utsök-         avsikt att utreda om systemet med frimånader
42387: ningslagen en bestämmelse enligt viiken ett min-        kunde utvecklas ytterligare och om man vid ut-
42388: dre belopp än normalt kan utmätas från lönen, om        mätningen av periodisk inkomst kunde lindra det
42389: gäldenärens betalningsförmåga är väsentligt ned-        fenomen med flitfållor som nämns i spörsmålet.
42390: satt till följd av sjukdom, arbetslöshet eller an-
42391: 
42392: 
42393: Helsingfors den 7 november 2000
42394: 
42395:     Justitieminister Johannes Koskinen
42396: 
42397: 
42398: 
42399: 
42400:                                                                                                           5
42401:                                                         KK 886/2000 vp - Pekka Kuosmanen /kok
42402: 
42403: 
42404: 
42405: 
42406:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2000 vp
42407: 
42408:                                             Alueyliopiston perustaminen Kouvolaan
42409: 
42410: 
42411: 
42412: 
42413: Eduskunnan puhemiehelle
42414: 
42415: Maakuntien ja seutujen taloudellinen ja toimin-      kehittäminen Kymenlaakson alueella. Osaami-
42416: nallinen kehitys on viime vuosien aikana ollut       sen tason nostaminen vaatii lisää koulutusresurs-
42417: hyvin epätasaista. Maakunnat ja niissä sijaitse-     seja yritystoiminnan kehittämisen tueksi. Tär-
42418: vat kuntakeskukset ovat joutuneet vaikeuksiin        keimpänä kehittämiskohteena Kaakkois-Suo-
42419: kilpaillessaan olemassaolonsa puolesta. Varsin-      menja Kymenlaakson nostamiseksi valtakunnal-
42420: kin EU:n rakennetuki en ulkopuolelle jääneet seu-    lisen osaamisen kärkikastiin on alueyliopiston
42421: dut ja kaupunkikeskuksetkin ovat enenevässä          perustaminen Kouvolaan.
42422: määrin menettämässä kilpailukykyään suhteessa           Kouvolassa on hyvällä alulla kieliin, kulttuu-
42423: vetovoimaisiin valtakunnan osakeskuksiin, ku-        riin, viestintään ja viestintäteknologiaan painot-
42424: ten Helsinkiin, Turkuun, Tampereeseen, Ou-           tuvan osaaruiskeskuksen kehittäminen seudun
42425: luun, Jyväskylään ja Kuopioon.                       kuntien omin panostuksin Kasarminmäen kam-
42426:    Kaakkois-Suomelle, Kymenlaaksolle ja sen          pusalueelle (Kouvolan kaupunki ei kuulu EU:n
42427: kunnille on tunnusmerkillistä tällä hetkellä kor-    rakennetukien piiriin). Luonteva jatko kehittä-
42428: kea työttömyysaste, ammattirakenteen yksipuo-        mistyölle olisi yliopisto-opetuksen vahvistami-
42429: listuminen, väestön väheneminen, muuttotaseen        nenja itsenäisen yliopiston perustaminen. Kasar-
42430: negatiivisuus ja kiihtyvä koulutetun nuorison        minmäen alueelle ovat jo asettuneet Helsingin
42431: siirtyminen pääkaupunkiseudulle sekä väestön         yliopiston käännöstieteen laitos, HY:n aikuis-
42432: koulutustason suhteellinen aleneminen. Edellä        koulutuskeskus, Kymenlaakson ammattikorkea-
42433: mainitun seurauksena kuntien verotulot polkevat      koulun viestintäosasto ja Kymenlaakson kesäyli-
42434: paikallaan ja veroa maksavien asukkaiden määrä       opisto. Em. laitosten toiminta luo suotuisan läh-
42435: vähenee. Olemassa olevien palvelujen rahoitus-       tökohdan ja perustan Kymenlaakson oman alue-
42436: ongelmat lisääntyvät.                                yliopiston perustamiselle.
42437:    Kymenlaakson elinkeinorakenne on suurteol-
42438: lisuusvaltaista. Pk-teollisuuden ja palvelujen ke-   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42439: hittyminen on melko vahvasti sidoksissa paperi-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42440: teollisuuden menestykseen ja kansainvälisiin         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42441: suhdanteisiin. Lähes ainoa tapa saada kehitys        vaksi seuraavan kysymyksen:
42442: uudelle uralle on maakunnan asukkaiden osaami-
42443: sen kehittäminen sekä IT -teknologiaan ja kor-             Onko hallitus tietoinen Kymenlaakson
42444: keaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan                ja Kouvolan heikosta kilpailutilanteesta
42445:                                                            ja kehitysnäkymistä ja
42446: 
42447: 
42448: 
42449: 
42450:                                                                                               Versio 2.0
42451: KK 886/2000 vp -Pekka Kuosmanen /kok
42452: 
42453: 
42454:       aikooko hallitus aluekeskusten kehittä-   volan Kasarminmäen kampusalueelle
42455:       misohjelman puitteissa luoda edellytyk-   maakunnan asukkaiden ja yritysten
42456:       set alueyliopiston perustamiseksi Kou-    osaamisen edistämiseksi?
42457: 
42458: 
42459: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
42460: 
42461:     Pekka Kuosmanen /kok
42462: 
42463: 
42464: 
42465: 
42466: 2
42467: Ministerin vastaus                                       KK 886/2000 vp- Pekka Kuosmanen /kok
42468: 
42469: 
42470: 
42471: 
42472: Eduskunnan puhemiehelle
42473: 
42474: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         neet julkiseen keskusteluun myös alueellisia tar-
42475: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         peita yliopistokoulutuksen saaneesta väestä.
42476: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              Opetusministeriö on korkeakoulupolitiikan
42477: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Kuosmasen           kehittämisessä lähtenyt siitä, että yliopistojen pe-
42478: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           rustehtävien - koulutuksen ja tutkimuksen -
42479: 886/2000 vp:                                           laadun kannalta yliopistoyksiköiden on oltava
42480:                                                        riittävän laajoja ja monipuolisia. Yliopistojen
42481:       Onko hallitus tietoinen Kymenlaakson             alueellisten toimintayksiköiden on tuettava val-
42482:       ja Kouvolan heikosta kilpailutilanteesta         takunnallista korkeakoulupolitiikkaa ja emoyli-
42483:       ja kehitysnäkymistä ja                           opistojen perustehtäviä. Tästä näkökulmasta on
42484:                                                        pidettävä kiinni yliopistokoulutuksen alueelli-
42485:        aikooko hallitus aluekeskusten kehittä-         sessa kehittämistyössä, vaikka onkin selvää, että
42486:        misohjelman puitteissa luoda edellytyk-         osaamisen merkitys alueellisessa kehittämisessä
42487:        set alueyliopiston perustamiseksi Kou-          on äärimmäisen tärkeää.
42488:        volan Kasarminmäen kampusalueelle                   Opetusministeriö katsoo, että korkeakoululai-
42489:        maakunnan asukkaiden ja yritysten               toksen alueellisen laajenemisen jälkeen on tar-
42490:        osaamisen edistämiseksi?                        koituksenmukaista arvioida korkeakouluverkon
42491: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          nykytilanne ja kehittämistarpeet ottaen huo-
42492: ti seuraavaa:                                          mioon valtakunnallisen korkeakoulupolitiikan
42493:                                                        linjaukset. Tässä tarkoituksessa opetusministe-
42494: Suomessa toimii nykyisin alueellisesti kattava         riö on 18.1 0. asettanut työryhmän, jonka tehtävä-
42495: korkeakouluverkko. Alueellista yliopistoverk-          nä on:
42496: koa kehitettiin perustamalla uusia yliopistoja             1. Arvioida korkeakouluopetuksen ja korkea-
42497: maan eri osiin, viimeksi Lapin yliopisto Rova-         kouluissa harjoitettavan tutkimustoiminnan ja
42498: niemelle vuonna 1979. 1990-luvulla korkeakou-          kehitystyön alueellinen peittävyys ja kehittämis-
42499: lutuksen alueellista kattavuutta vahvistettiin         tarpeet ja
42500: ammattikorkeakoulujärjestelmän           luomisella.      2. laatia selvitysten pohjalta vuoden 2006lop-
42501: Maamme korkeakoululaitos muodostuu siten 20            puun asti ulottuva korkeakoululaitoksen alueelli-
42502: yliopistosta ja 29 vakinaisesta ammattikorkea-         sen kehittämisen toimenpideohjelma ja arvioida
42503: koulusta, jotka toimivat monilla eri paikkakun-        aiheutuvat kustannukset.
42504: nilla. Tavoitteena on, että alueellisiin koulutus-        Työryhmän määräaika on 30.9.2001 ja työn
42505: tarpeisiin voitaisiin vastata ensisijaisesti ammat-    yhteydessä arvioidaan myös Kouvolan ja Ky-
42506: tikorkeakoulujen koulutustarjontaa suuntaamai-         menlaakson aluetta koskevat korkeakoulutuksen
42507: la ja kehittämällä. Työelämän kehitys ja sen           kehittämistarpeet.
42508: muuttuvat osaamistarpeet ovat kuitenkin nosta-
42509: 
42510: 
42511: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
42512: 
42513:     Opetusministeri Maija Rask
42514:                                                                                                          3
42515: KK 886/2000 vp- Pekka Kuosmanen /kok                                                     Ministems svar
42516: 
42517: 
42518: 
42519: 
42520: Tili riksdagens talman
42521: 
42522: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         fram även de regionala behoven av folk med uni-
42523: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      versitetsutbildning.
42524: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek-            Undervisningsministeriet har i utvecklingen
42525: ka Kuosmanen /saml undertecknade skriftliga             av högskolepolitiken utgått från att universi-
42526: spörsmål SS 886/2000 rd:                                tetsenhetema med tanke på kvaliteten beträffan-
42527:                                                         de universitetens grundläggande uppgifter- ut-
42528:        ir regeringen medveten om det svaga             bildning och forskning - måste vara tillräckligt
42529:        konkurrensläget och de dåliga utveck-           stora och mångsidiga. Universitetens regionala
42530:        lingsutsikterna i Kymmenedalen och              verksamhetsenheter skall stödja den nationella
42531:        Kouvola och                                     högskolepolitiken och moderuniversitetens
42532:                                                         grundläggande uppgifter. Denna synvinkel bör
42533:        avser regeringen inom ramarna för pro-          vidhållas i arbetet med att utveckla den regionala
42534:        grammet för utvecklingen av regionala           universitetsutbildningen, även om det är klart att
42535:        centrum skapaförutsättningar för att in-        betydelsen av kompetens i den regionala utveck-
42536:        rätta ett regionalt universitet på cam-         lingen är ytterst viktig.
42537:        pusområdet Kasarminmäki i Kouvola                   Undervisningsministeriet anser det ändamåls-
42538:        för att främja kompetensen bland invå-          enligt att efter den regionala utvidgningen av
42539:        narna ochföretagen i landskapet?                högskoleväsendet utvärdera nuläget och utveck-
42540: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        lingsbehoven i fråga om högskolenätet med be-
42541: föra följande:                                         aktande av de rikspolitiska riktlinjema i högsko-
42542:                                                        lefrågan. I detta syfte tillsatte undervisningsmi-
42543: Finland har i dag ett regionalt täckande högsko-       nisteriet den 18 oktober en arbetsgrupp med upp-
42544: lenät. Det regionala universitetsnätet utveckla-       gift att
42545: des genom att nya universitet grundades i olika            1. utvärdera den regionala täckningen och ut-
42546: delar av landet, senast Lapplands universitet i        vecklingsbehoven i fråga om högskoleundervis-
42547: Rovaniemi 1979. På 1990-talet stärktes högsko-         ningen och den forskningsverksamhet och det ut-
42548: leutbildningens regionala täckning genom att yr-       vecklingsarbete som bedrivs vid högskoloma,
42549: keshögskolesystemet skapades. Högskoleväsen-           och
42550: det i vårt land bildas således av 20 universitet och       2. utgående från utredningen sammanställa ett
42551: 29 ordinarie yrkeshögskolor med verksamhet på          åtgärdsprogram för den regionala utvecklingen
42552: många orter. Målet är att de regionala utbild-         av högskoleväsendet fram till utgången av år
42553: ningsbehoven i främsta hand skall kunna tillgo-        2006 och bedöma kostnadema.
42554: doses genom inriktningen och utvecklingen av               Arbetsgruppen har mandat till30.9.2001 och i
42555: yrkeshögskolomas utbildningsutbud. Utveck-             samband med arbetet bedöms även de utveck-
42556: lingen i arbetslivet och dess nya kompetensbe-         lingsbehov som gäller högskoleutbildningen
42557: hov har emellertid i den offentliga debatten lyft      Kouvola och Kymmenedalen.
42558: 
42559: 
42560: Helsingfors den 5 december 2000
42561: 
42562:     Undervisningsminister Maija Rask
42563: 4
42564:                                                              KK 887/2000 vp- Matti Väistö /kesk
42565: 
42566: 
42567: 
42568: 
42569:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 887/2000 vp
42570: 
42571:                                             Maidontuotannon kannattavuuden ja maata-
42572:                                             louden toimintaedellytysten parantaminen
42573: 
42574: 
42575: 
42576: 
42577: Eduskunnan puhemiehelle
42578: 
42579: Maidontuotannon kannattavuus on yhä heikkene-           Tässä tilanteessa maidontuotannon kannatta-
42580: mässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan yrittäjäper-       vuuden ja yleensäkin maaseudun ja maatalou-
42581: heen palkan osuus on alenemassa vain kymme-          den toimintaedellytysten parantamiseksi tehtä-
42582: neen markkaan tunnilta. Samaan aikaan työn           villä ratkaisuilla on kiire. Tarvitaan kansallisen
42583: vaativuus ja sidonnaisuus sekä työpaineet ovat li-   tuen lisäämistä, verotuksellisia ratkaisuja, suku-
42584: sääntyneet.                                          polvenvaihdosten ja investointien edistämistä,
42585:    Kysymys maidontuotannon tulevaisuudesta           lomapäivien lisäämistä ja sosiaaliturvan paranta-
42586: on erityisen tärkeä Pohjois-Karjalan ja muun         mista. Tulokysymyksen hoitaminen liittyy lähei-
42587: niin sanotun karja-Suomen kannalta. Näillä           sesti myös ajankohtaiseen tulopoliittiseen tilan-
42588: alueilla tuotannon luontaiset edellytykset painot-   teeseen.
42589: tuvat nurmivaltaiseen karjatalouteen.
42590:    Maidontuotannon kannattavuuden ja yleensä-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42591: kin maatalouden toimintaedellytysten parantami-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42592: nen on kiireellinen asia. Monet tuotantoa jatka-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42593: vat yrittäjäperheet ovat tehneet tai ovat tekemäs-   vaksi seuraavan kysymyksen:
42594: sä mittavia investointeja siinä uskossa, että tuo-
42595: tannon edellytykset paranevat. Alueella on muu-            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-
42596: toinkin panostettu maidontuotannon tulevaisuu-             tus ryhtyy maidontuotannon kannatta-
42597: teen niin koulutuksessa, jalostusinvestoinneissa           vuuden ja maatalouden toimintaedelly-
42598: kuin muidenkin tuotantoa tukevien toimenpitei-             tysten parantamiseksi?
42599: den, kuten lomitustoiminnan kehittämisessä.
42600: 
42601: 
42602: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
42603: 
42604:     Matti Väistö /kesk
42605: 
42606: 
42607: 
42608: 
42609:                                                                                               Versio 2.0
42610: KK 887/2000 vp- Matti Väistö /kesk                                                     Ministerin vastaus
42611: 
42612: 
42613: 
42614: 
42615: Eduskunnan puhemiehelle
42616: 
42617: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa          jen vuoksi. Näin markkinajärjestelmä toimii
42618: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-          eräänlaisena turvaverkkona.
42619: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen               Agenda 2000 -ratkaisun yhteydessä maalis-
42620: vastattavaksi kansanedustaja Matti Väistön /kesk        kuussa 1999 hallinnollisia hintoja päätettiin alen-
42621: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                 taa asteittain vuodesta 2005 alkaen ja korvata
42622: 887/2000 vp:                                            menetys viljelijöille suorana tukena. Tässä yh-
42623:                                                         teydessä päästiin ratkaisuun, jossa EU kompen-
42624:        Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-       soi Suomen maataloudelle täysimääräisesti hin-
42625:        tus ryhtyy maidontuotannon kannatta-             tojen alenemisen vaikutukset. Yhteisen maa-
42626:        vuuden ja maatalouden toimintaedelly-            talouspolitiikan mukaisten palkkioiden korotuk-
42627:        tysten parantamiseksi?                           set ja uudet tukimuodot sekä Suomen erityisolot
42628:                                                         huomioon ottavat ratkaisut (viljan ja öljykasvien
42629: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           kuivaustuki sekä nurmisäilörehun tuki) kattavat
42630: ti seuraavaa:                                           ne leikkaukset, joita maidon, naudanlihan ja vil-
42631: Maatalouden tukien merkitys maataloustuotan-            jojen hintoihin tulevaisuudessa tullaan toteutta-
42632: non toimintaedellytysten turvaamisessa on kes-          maan.
42633: keinen. Tukijärjestelmä koostuu EU:n kokonaan               Maatalouden kustannuskehitys oli varsin mal-
42634: rahoittamista CAP-tuista, osarahoitteisista luon-       tillista vuosina 1995-1999, jolloin maatalou-
42635: nonhaittakorvauksesta ja ympäristötuesta sekä           den tuotantopanosten kokonaisindeksi nousi vain
42636: näitä täydentävästä kansallisesta tuesta. Pääosa        1,5 prosenttia. Vuoden 1999 elokuusta vuoden
42637: ED-tuesta kohdistuu kasvintuotantoon, kun taas          2000 elokuuhun kokonaisindeksi on kuitenkin
42638: kansallinen tuki on suurelta osin kotieläintalou-       noussut 6,3 prosenttia ja polttoaineiden hinta-
42639: den tukea. Vuoden 1999 tuotannolle maksetuista          indeksi yli 47 prosenttia. Polttoaineiden hintojen
42640: kansallisista tuista yli 70 prosenttia oli kotieläin-   nousulla on kerrannaisvaikutuksia myös muiden
42641: talouden tukea. Maidon osuus kansallisen tuen           tuotantopanosten hintoihin. Inflaation kiihtymi-
42642: määrästä on jo yksin kolmannes.                         nen aiheuttaa paineita maataloustuotannon kan-
42643:    Maitotalouteen kohdistettujen tukien avulla          nattavuudelle.
42644: on tarkoitus korvata luonnonolosuhteista Suo-               Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei si-
42645: melle aiheutuvaa haittaa, joka asettaa maidon-          sällä mekanismia, joka automaattisesti ottaisi
42646: tuottajat muita EU:njäsenmaita heikompaan ase-          huomioon kustannusten nousun. Yksittäisten
42647: maan. Tuilla yksin ei voida kuitenkaan varmis-          tuotantosuuntien osalta tuotannon kannattavuu-
42648: taa maidontuotannon kannattavuutta ja maata-            teen vaikuttavissa tuotto- tai kustannustekijöissä
42649: louden toimintaedellytyksiä. Tuet varmistavat           tapahtuneet merkittävät muutokset pyritään otta-
42650: sen, että sanottu luonnonhaitta kompensoidaan.          maan vuosittain huomioon maa- ja puutarhata-
42651:    EU:n maidon markkinajärjestelmä asettaa hin-         louden kansallisen tuen valmistelussa. Koko
42652: noille tietyn turvatason, jota alemmaksi keskei-        maataloussektorin osalta tuotto- ja kustannuste-
42653: sistä maitotuotteista saadut hinnat eivät voi las-      kijöiden muutokset voidaan ottaa huomioon kul-
42654: kea viranomaisten suorittamien interventio-osto-        loinkin käytettävissä olevasta määrärahasta pää-
42655: 
42656: 
42657: 2
42658: Ministerin vastaus                                             KK 887/2000 vp- Matti Väistö /kesk
42659: 
42660: 
42661: tettäessä valtion talousarvioesityksestä. Ensi         lakoko on Suomen maidontuotannon heikon kan-
42662: vuoden kansallisen tuen valmistelu on käynnis-         nattavuuden taustalla. Tätä kuvastaa keskimää-
42663: sä. Osana vuoden 2001 kansallisen tuen valmis-         räinen maidontuotanto tilaa kohden, joka Suo-
42664: telua selvitetään maatalouden kustannuskehitys-        messa on vain 91 000 litraa, kun vastaava määrä
42665: tä ja sen vaikutusta maataloustuotannon kannat-        esimerkiksi Ruotsissa on 263 000 litraa.
42666: tavuuteen.                                                 Maidon ja maitotuotteiden markkinatilanne on
42667:    Mainittujen elementtien - tehtyjen tukirat-         tällä hetkellä erittäin hyvä. Kaikki ylijäämäva-
42668: kaisujen, markkinajärjestelmän turvaverkon,            rastot on purettu, eikä tarjonta siitä huolimatta
42669: AGENDA 2000 -neuvottelutuloksen sekä kus-              kaikilta osin vastaa kysyntää. Vahvan markkina-
42670: tannustarkastelun - ohella maidontuotannon             tilanteen vuoksi meijerien tilittämän tuottajahin-
42671: kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti vielä mai-       nan keskiarvoksi tulee ennakkotietojen mukaan
42672: dontuotannon tilarakenne sekä markkinatilanne.         peräti 2,07 mk litralta, mikä on kahtena edellise-
42673:    Maatalouden investointiedellytyksiin vaikute-       nä vuonna maksettuja verraten korkeita tuottaja-
42674: taan viime kädessä vuosittain tehtävillä ratkai-       hintoja parempi.
42675: suilla, jotka koskevat investointituen ja kansalli-       Maatalouden kannattavuuteen vaikutetaan vii-
42676: sen tuen käyttöä. Näiden päätösten valmistelussa       me kädessä maidontuottajien itsensä tekemillä
42677: otetaan huomioon sekä tieto aiemmasta kehityk-         ratkaisuilla, jotka koskevat tilan tulo- ja menora-
42678: sestä että käytettävissä olevat arviot tulevasta ke-   kennetta sekä tuotannon laajuutta.
42679: hityksestä ja tuen tarpeesta. Kotieläintuotannon           Ulkoisen toimintaympäristön turvaamisessa
42680: ja kasvihuoneiden osalta Suomen korkeat inves-         on onnistuttu hyvin. Suomessa jäsenyyden aika-
42681: tointikustannukset ovat yksi peruste pysyvälle         na maksetut tuottajahinnat ovat olleet ED-mai-
42682: kansalliselle tuelle myös Etelä-Suomessa.              den kärkitasoa. Edellä esitetyn perusteella halli-
42683:    Maidontuottajien lukumäärä on pudonnut jä-          tus katsoo, ettei kiireellisiä toimenpiteitä mai-
42684: senyysaikana noin 32 000 tuottajasta 23 000            dontuotannon kannattavuuden ja maatalouden
42685: tuottajaan. Rakennekehityksen tulisi jatkossakin       toimintaedellytysten parantamiseksi tällä hetkel-
42686: olla verraten nopeaa, niin että jäljelle jäävien       lä tarvita. Tuotantotarvikkeiden hintojen kehitys-
42687: maitotilojen olisi mahdollista parantaa kannatta-      tä on kuitenkin syytä seurata ja tarvittaessa on
42688: vuuttaan ja lopettaneiden tuottajien kiintiöt siir-    ryhdyttävä toimenpiteisiin, ettei hintojen nousu
42689: tyisivät jatkajien käyttöön. Nimenomaan pieni ti-      heikentäisi kannattavuutta.
42690: 
42691: 
42692: 
42693: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
42694: 
42695:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
42696: 
42697: 
42698: 
42699: 
42700:                                                                                                         3
42701: KK 887/2000 vp- Matti Väistö /kesk                                                       Ministems svar
42702: 
42703: 
42704: 
42705: 
42706: Tili riksdagens talman
42707: 
42708: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       ka lägre än denna nivå. På så sätt fungerar mark-
42709: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    nadssystemet som ett slags skyddsnät.
42710: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti         I samband med Agenda 2000-avtalet i mars
42711: Väistö /cent undertecknade skriftliga spörsmål         1999 beslöt man att sänka de administrativa pri-
42712: SS 887/2000 rd:                                       sema stegvis från och med 2005 och ersätta för-
42713:                                                       lusten med ett direkt stöd till jordbrukarna. I det-
42714:        Vilka snabba åtgärder kommer reger-            ta sammanhang kom man till en lösning, som
42715:        ingen att vidta för att förbättra Iänsam-      innebär att EU beviljar Finlands jordbruk full
42716:        helen för mjölkproduktionen och verk-          kompensation för följdema av prissänkningen.
42717:        samhetsbetingelserna för jordbruket?           Höjningen av stöden enligt den gemensamma
42718:                                                       jordbrukspolitiken och de nya stödformerna samt
42719: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       de lösningar som beaktar Finlands speciella för-
42720: föra följande:                                        hållanden (torkstöd för spannmål och oljeväxter
42721: Jordbruksstöden spelar en viktig roll för tryggan-    samt stöd för vallensilage) täcker de nedskär-
42722: det av verksamhetsbetingelsema för jordbruks-         ningar av priserna på mjölk, nötkött och spann-
42723: produktionen. Stödsystemet består av CAP-stöd,        mål som kommer att genomföras i framtiden.
42724: som finansieras helt av EU, delfinansierat kom-          Kostnadsutvecklingen var synnerligen mode-
42725: pensationsbidrag och miljöstöd samt nationellt        rat för jordbruket under 1995-1999, då det tota-
42726: stöd som kompletterar dessa. Största delen av         la indexet för produktionsinsatser inom jordbru-
42727: EU-stödet går till växtproduktionen, medan det        ket steg endast 1,5 %. Från augusti 1999 till au-
42728: nationella stödet till största delen går till hus-    gusti 2000 har dock det totala indexet stigit med
42729: djursproduktionen. Av de nationella stöd som be-      6,3 % och prisindexet för bränsle över 47 %.
42730: talades för produktionen år 1999 gick över 70 %       Stegringen av bränslepriserna har multipeleffekt
42731: till husdjursproduktionen. Mjölkens andel av det      även på priserna för andra produktionsinsatser.
42732: nationella stödet uppgår till en tredjedel.           Den ökade inflationen skapar tryck på jordbruks-
42733:     A vsikten är att med de stöd som riktas till      produktionens lönsamhet.
42734: mjölkproduktionen ersätta de nackdelar som na-           Inom det nuvarande stödsystemet för jordbru-
42735: turen medför för Finland och som försätter            ket finns det inte någon sådan mekanism som au-
42736: mjölkproducentema i en sämre ställning än pro-        tomatiskt skulle beakta kostnadsstegringen. För
42737: ducentema i andra EU-länder. Man kan dock inte        enskilda produktionsinriktningars del försöker
42738: enbart med hjälp av stöd trygga mjölkproduktio-       man årligen vid beredningen av det nationella
42739: nens lönsamhet och verksamhetsbetingelsema            stödet för jordbruket och trädgårdsodlingen be-
42740: för jordbruket. Stöden utgör garanti för att de na-   akta viktiga förändringar i avkastnings- och kost-
42741: turbetingade nackde1ama kompenseras.                  nadsfaktorer som inverkar på produktionens lön-
42742:     EU:s marknadssystem för mjölk sätter en viss      samhet. Då det gäller hela jordbrukssektom kan
42743: trygghetsnivå på prisema och tack vare myndig-        förändringar i avkastnings- och kostnadsfaktorer
42744: hetemas interventionsköp kan de pris som erhål-       beaktas då man i samband med budgetpropositio-
42745: lits för de viktigaste mjölkprodukterna inte sjun-    nen beslutar om de anslag som vid respektive till-
42746: 
42747: 
42748: 4
42749: Ministems svar                                                 KK 887/2000 vp- Matti Väistö /kesk
42750: 
42751: 
42752: fålle står till förfogande. Beredningen av nästa       na är fortfarande en orsak till den dåliga lönsam-
42753: års stöd pågår. Som en del av beredningen av det       heten för mjölkproduktionen i Finland. Detta
42754: nationella stödet för 2001 kommer kostnadsut-           framgår av den genomsnittlig mjölkproduktio-
42755: vecklingen inomjordbruket och dess inverkan på         nen per lägenhet som i Finland är endast 91 000
42756: jordbruksproduktionens 1önsamhet att klarläg-          liter medan motsvarande mängd i t.ex. Sverige
42757: gas.                                                   uppgår till 263 000 liter.
42758:     Utöver de nämnda faktorema - besluten om               För närvarande råder det en synnerligen bra
42759: stöd, marknadssystemets skyddsnät, förhand-            marknadssituation för mjölk och mjölkproduk-
42760: lingsresultatet i samband med AGENDA 2000              ter. Alla överskottslager har tömts och trots det
42761: samt iakttagandet av kostnaderna- har dessut-          motsvarar inte utbudet till alla delar efterfrågan.
42762: om gårdsstrukturen och marknadssituationen             På grund av den starka marknadssituationen
42763: inom mjölkproduktionen en stor inverkan på             kommer det genomsnittliga produktionspris som
42764: mjölkproduktionens lönsamhet.                          mejerierna redovisar att uppgå tili t.o.m. 2,07
42765:     I sista hand inverkar de beslut om användning-     mk/1, vilket är bättre än de relativt höga produk-
42766: en av investeringsstödet och det nationella stödet     tionspriser som betalats under de två föregående
42767:  som årligen fattas på investeringsförutsättningar-    åren.
42768: na för jordbruket. Vid beredningen av dessa be-            Det är i sista hand mjölkproducenternas egna
42769:  slut beaktas både uppgifterna om tidigare utveck-     beslut om lägenhetens inkomst- och utgiftsstruk-
42770:  ling och bedömningar om den kommande utveck-          tur samt produktionens storlek som inverkar på
42771:  lingen samt behovet av stöd. Då det gäller hus-       jordbrukets lönsamhet.
42772:  djursproduktionen och växthusen är de höga in-            I tryggandet av den yttre verksamhetsmiljön
42773:  vesteringskostnaderna i Finland en orsak till att     har man lyckats bra. Under medlemskapet har
42774:  permanent nationellt stöd beviljas även i södra       produktionspriserna i Finland varit bland de hög-
42775:  Finland.                                              sta som betalats i EU-länderna. Med stöd av vad
42776:     Antalet mjölkproducenter har minskat under         som anförts ovan anser regeringen att det för när-
42777:  medlemskapet från ca 32 000 producenter tili          varande inte behöver vidtas några brådskande åt-
42778:  23 000 producenter. Den strukturella utveckling-      gärder för att förbättra mjölkproduktionens lön-
42779:  en bör även i fortsättningen vara relativt snabb så   sarnhet och jordbrukets verksamhetsbetingelser.
42780:  att de mjölkgårdar som blir kvar kan förbättra sin    Det är dock skäl att följa med hur priserna på pro-
42781:  lönsamhet och så att kvoterna för de producenter      duktionsförnödenheter utvecklas och vid behov
42782:  som upphört med verksamheten kan överföras till       vidta åtgärder så att prisökningen inte försvagar
42783:  dem som fortsätter med den. De små lägenheter-        lönsamheten.
42784: 
42785: 
42786: 
42787: Helsingfors den 29 november 2000
42788: 
42789:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
42790: 
42791: 
42792: 
42793: 
42794:                                                                                                         5
42795:                                                           KK 888/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk
42796: 
42797: 
42798: 
42799: 
42800:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 888/2000 vp
42801: 
42802:                                            Junaliikenteen kehittäminen Keski-Suomessa
42803: 
42804: 
42805: 
42806: 
42807: Eduskunnan puhemiehelle
42808: 
42809: Junaliikenne on uusien kasvunäköalojen myön-        kahdelle nykyiselle tulisi rakentaa lisäraide. Lii-
42810: teisessä kehityksessä Keski-Suomessa. Poik-         kenne kasvaa lähiaikoina mm. seuraavista syistä:
42811: keuksena on rata Äänekoskelta Saarijärven, Kan-        - tammikuussa 2001 välille tulee uusi hen-
42812: nonkosken, Viitasaaren Keitelepohjan ja Pihtipu-    kilöjunapari
42813: taan kautta Haapajärvelle, josta on hyvä ratayh-       - Pendolino-junat tulevat liikenteeseen elo-
42814: teys sekä Pohjanmaan että Savon radoille. Rata      kuussa 2001 ja nopeudet kasvavat
42815: kaipaa lähivuosina kunnostusta välillä Äänekos-        - Metsä-Serla Oyj:n Kankaan tehtaan tuote-
42816: ki-Haapajärvi, jotta se voisi tarjota mm. puuta-    kuljetukset ja raaka-ainetarve kasvavat merkittä-
42817: varan kuljetukselle nykyaikaisen ja luontoystä-     västi kesällä 2001
42818: vällisen kuljetusreitin. Radalla Äänekoskelta Jy-      - Finnforest Oy:n tuotanto Suolahdessa kas-
42819: väskylään on runsaasti ennen muuta puunjalos-       vaa vuonna 2002 valmistuvan laajennuksen myö-
42820: tusteollisuuden kuljetuksia ja rata on hyvin lii-   tä
42821: kennöitävässä kunnossa.                                - päätös Jyväskylän matkakeskuksesta on
42822:    Rata Jyväskylästä Hankasalmen kautta Piek-       juuri tekeillä ja keskus otettaneen käyttöön
42823: sämäelle on nykyaikainen ja sähköistetty ja tar-    kesällä 2002.
42824: joaa hyvän jatkoreitin muilta Keski-Suomen ra-
42825: doilta itään.                                       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42826:    Rautatie Jyväskylästä länteen Petäjäveden ja     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42827: Keuruun kautta Haapamäelle on ollut jo muuta-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42828: man vuoden ajan kunnostuksen alaisena ja mah-       vaksi seuraavan kysymyksen:
42829: dollistaisi nykyistä suuremmankin junaliiken-
42830: teen. Rataosan kunnostus tulisi saattaa pian pää-         Milloin aloitetaan toimet Jyväskylästä
42831: tökseen. Samoin kunnostustyöt tulisi saattaa pää-         etelään olevan radan kehittämiseksi lii-
42832: tökseen myös radoilla Haapamäki-Orivesi ja                kennetarpeen kasvun mukaisesti,
42833: Haapamäki-Seinäjoki.
42834:    Jyväskylä-Jämsä-rataosao kehittämiseksi on              onko osa liikenteestä mielekkäästi oh-
42835: valtion budjetissa määräraha, mutta tiettävästi           jattavissa Haapamäen kautta ja
42836: päätös töiden aloittamisesta vielä puuttuu. Rata-         milloin on tarkoitus aloittaa ns. Keski-
42837: välille tarvitaan kaksi uutta kohtauspaikkaa ja           Suomen radan Å'änekoski-Saarijärvi-
42838:                                                           Pihtipudas-Haapajärvi kunnostus?
42839: 
42840: 
42841: 
42842: 
42843:                                                                                               Versio 2.0
42844: KK 888/2000 vp -   Lauri Oinonen /kesk
42845: 
42846: 
42847: 
42848: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
42849: 
42850:     Lauri Oinonen /kesk
42851: 
42852: 
42853: 
42854: 
42855: 2
42856: Ministerin vastaus                                        KK 888/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk
42857: 
42858: 
42859: 
42860: 
42861: Eduskunnan puhemiehelle
42862: 
42863: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-            Hanke on edennyt siten, että välillä Tam-
42864: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    pere-Orivesi pölkynvaihto on tehty, kulunval-
42865: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        vonta sekä suojastus ja kauko-ohjaus valmistu-
42866: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen           vat ensi keväänä. Tuolloin suurinta sallittua no-
42867: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        peutta voidaan nostaa nopeuteen 140 kmlh. Välin
42868: 888/2000 vp:                                         Orivesi-Jyväskylä kulunvalvonta on jo valmis.
42869:                                                      Suunnitelmien mukaan koko hanke valmistuu
42870:       Milloin aloitetaan toimet Jyväskylästä         vuonna 2004.
42871:       etelään olevan radan kehittämiseksi lii-           Hankkeen valmistuttua voidaan suurinta
42872:       kennetarpeen kasvun mukaisesti,                sallittua nopeutta nostaa kallistuvakorisella
42873:                                                      junalla välillä Tampere-Orivesi nopeuteen 180
42874:       onko osa liikenteestä mielekkäästi oh-         km/h, välillä Orivesi-Jämsänkoski nopeuteen
42875:       jattavissa Haapamäen kautta ja                 140 kmlh ja välillä Jämsänkoski-Jyväskylä
42876:        milloin on tarkoitus aloittaa ns. Keski-      nopeuteen 200 kmlh. Nopeuksien nostot merkit-
42877:        Suomen radan Å"änekoski-Saarijärvi-           sevät matka-ajan lyhenemistä Helsingin ja Jyväs-
42878:        Pihtipudas-Haapajärvi kunnostus?              kylän välillä 3 tunnista 33 minuutista reiluun 2,5
42879:                                                      tuntiin.
42880: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Rataosa       Jyväskylä-Haapamäki-Orive-
42881: ti seuraavaa:                                        si/Seinäjoki on radan tekniseltä tasoltaan huo-
42882:                                                      nompia kuin Jyväskylä-Tampere rataosuus. Ra-
42883: Rataosa Tampere-Jyväskylä kuuluu suunnitel-          taosilta puuttuu mm. sähköistys. Näin ollen ei ole
42884: tuun nopean liikenteen rataverkkoon. Suurin sal-     mielekästä ohjata Tampereelle menevää säännöl-
42885: littu nopeus henkilöliikenteessä on tällä hetkellä   listä junaliikennettä Haapamäen kautta. Poik-
42886: välillä Tampere-Jämsänkoski 120 km/hja välil-        keusolosuhteissa mm. Tampere-Jyväskylä-ra-
42887: lä Jämsänkoski-Jyväskylä 140 kmlh.                   tatöiden aikana Haapamäen kautta kulkeminen
42888:     Välillä Tampere-Jyväskylä on käynnissä ra-       on kuitenkin järkevää.
42889: tatyöt Hanke sisältää välillä Tampere-Orivesi            Rataosan       Orivesi-Haapamäki-Seinäjo-
42890: ratapölkkyjen vaihdon, suojastuksen ja kauko-        ki/Jyväskylä päällysrakennetta on viime vuosina
42891: ohjauksen sekä tasoristeysten poiston. Oriveden      vahvistettu kunnossapidon erillistilauksin. Vah-
42892: ja Jyväskylän välillä tehdään ratakapasiteetin       vistaminen jatkuu vielä lähivuosina. Vahvista-
42893: lisäämiseksi kaksi uutta liikennepaikkaa, Tork-      mistoimenpiteillä rataosalla pyritään pitämään
42894: keli ja Länkipohja sekä Saakoskelie ja Lahdenpe-     vähintään nykyinen liikennöimistaso.
42895: rään lisäraiteet Välille Jämsänkoski-Jyväskylä          Rataosalla Jyväskylä-Äänekoski on viime
42896: vaihdetaan ratapölkyt ja tehdään tunneleiden ja      vuosina vaihdettu kunnossapitoluonteisesti puu-
42897: kallioleikkausten korjauksia. Jämsään ja Orive-      ratapölkyt Rataosa on hyvässä kunnossa ja mah-
42898: delle rakennetaan matkustusmukavuuden vuoksi         dollistaa liikenteen kasvun.
42899: korkeat laiturit. Koko välille Tampere-Jyväsky-          Rataosan Äänekoski-Haapajärvi tulevaisuu-
42900: lä rakennetaan kulunvalvonnan ratalaitteet           den kehittämistarpeita on käsitelty liikenne- ja
42901: 
42902: 
42903:                                                                                                      3
42904: KK 888/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk                                          Ministerin vastaus
42905: 
42906: 
42907: viestintäministeriön      Pienväylä-työryhmässä.      mm. haetaan perusparannukselle kevyempiä ja
42908: Työryhmä suositteli, ettärataosan perusparan-         edullisempia vaihtoehtoja. Päätökset radan säi-
42909: nusta ei sisällytetä ohjelmiin ja rataosasta laadi-   lyttämisestä tehdään myöhemmin.
42910: taan parhaillaan täydentäviä selvityksiä, joilla
42911: 
42912: 
42913: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
42914: 
42915:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
42916: 
42917: 
42918: 
42919: 
42920: 4
42921: Ministerns svar                                             KK 888/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
42922: 
42923: 
42924: 
42925: 
42926: Tili riksdagens talman
42927: 
42928: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       för bättre passagerar-bekvämlighet. På hela
42929: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    sträckan melian Tammerfors och Jyväskylä
42930: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri      byggs bananläggningar som omfattas av tågkon-
42931: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål       troll.
42932: SS 888/2000 rd:                                           Projektet har framskridit så att syliarna mel-
42933:                                                       lan Tammerfors och Orivesi har bytts ut och tåg-
42934:        När kommer åtgärder att vidtas för att         kontrolien samt blockeringen och fjärrstyrning-
42935:        utveckla järnvägen söder om Jyväskylä          en blir klara nästa sommar. Då kan den högsta
42936:        så att den börjar matsvara det växande         ti111åtna hastigheten höjas till 140 kmlh. Melian
42937:        trajikbehovet,                                 Orivesi och Jyväskylä är tågkontrolien redan
42938:                                                       klar. Enligt planerna blir hela projektet klart
42939:        är det möjligt att på ett rationellt sätt      2004.
42940:        styra en del av trajiken via Haapamäki             Efter att projektet fårdigstälits kan den högsta
42941:        och                                            tillåtna hastigheten för tåg med lutande vagns-
42942:        när är det meningen att iståndsättning-        korg höjas tili 180 km/h melian Tammerfors och
42943:                                                       Orivesi, melian Orivesi och Jämsänkoski tili140
42944:        en av den s.k. Mellersta Finlands hanan
42945:        Aänekoski-Saarijärvi-Pihtipudas-               km/h och melian Jämsänkoski och Jyväskylä tili
42946:                                                       200 km/h. Hastighetsökningarna innebär att res-
42947:        Haapajärviskallinledas?
42948:                                                       tiden melian Helsingfors och Jyväskylä förkor-
42949: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tas från 3 h 33 min. tili drygt 2 h 30 min.
42950: föra följande:                                            Den tekniska nivån på banavsnitten Jyväskylä
42951:                                                       -Haapamäki-Orivesi/Seinäjoki är sämre än på
42952: Banavsnittet melian Tammerfors och Jyväskylä          banavsnittet melian Jyväskylä och Tammerfors.
42953: hör tili den del av bannätet som är planerat för      Dessa banavsnitt är t.ex. inte elektrifierade. Av
42954: snabbtrafik. Högsta tiliåtna hastighet när det gäl-   denna orsak är det inte rationelit att styra den re-
42955: ler persontrafik är just nu 120 km/h melian Tam-      gelbundna tågtrafiken tili Tammerfors via Haa-
42956: merfors och Jämsänkoski och 140 km/h mellan           pamäki. Vid undantagsförhålianden, t.ex. när
42957: Jämsänkoski och Jyväskylä.                            banarbete pågår på sträckan Tammerfors-
42958:    Melian Tammerfors och Jyväskylä pågår just         Jyväskylä, är det emeliertid rimligt att styra tå-
42959: nu banarbeten. 1 detta projekt ingår byte av järn-    gen via Haapamäki.
42960: vägssyliar, blockering och fjärrstyrning samt av-         Överbyggnaden på banavsnitten Orivesi-
42961: lägsnande av plankorsningar mellan Tammer-            Haapamäki-Seinäjoki/Jyväskylä har under de
42962: fors och Orivesi. Melian Orivesi och Jyväskylä        senaste åren förstärkts genom specialunderhåli.
42963: inrättas två nya trafikplatser för att öka bankapa-   Förstärkandet fortsätter ännu under de närmaste
42964: citeten Torkkeli och Länkipohja, och melian Saa-      åren. Genom förstärkningsåtgärderna försöker
42965: koski och Lahdenperä har fler spår byggts. Mel-       man bihålia åtminstone den nuvarande nivån på
42966: lan Jämsänkoski och Jyväskylä byts syllarna           banavsnittet vad gälier trafikering.
42967: samt repareras tunnlarna och bergskärningarna.
42968: Melian Jämsä och Orivesi byggs höga perronger
42969: 
42970:                                                                                                         5
42971: KK 888/2000 vp -    Lauri Oinonen /kesk                                              Ministems svar
42972: 
42973: 
42974:    Banavsnittet mellan Jyväskylä och Äänekoski     Pienväylä-arbetsgrupp. Arbetsgruppen rekom-
42975: har under de senaste åren underhållits genom att   menderade att en grundlig förbättring av banav-
42976: träsyllama har bytts ut. Banavsnittet är i gott    snittet inte skulle tas med i programmet och just
42977: skick och detta möjliggör en utökning av trafi-    nu görs kompletterande utredningar om banav-
42978: ken.                                               snittet, genom vilka man bl.a. försöker finna lätt-
42979:    De behov av utveckling som finns inför fram-    tare och förmånligare altemativ till en grundlig
42980: tiden på banavsnittet Äänenkoski-Haapajärvi        förbättring. Beslut om bibehållande av banan fat-
42981: har behandlats i kommunikationsministeriets        tas senare.
42982: 
42983: 
42984: Helsingfors den 30 november 2000
42985: 
42986:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
42987: 
42988: 
42989: 
42990: 
42991: 6
42992:                                                            KK 889/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk
42993: 
42994: 
42995: 
42996: 
42997:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 889/2000 vp
42998: 
42999:                                             VR:nautonkuljettajien etuoksien menetys
43000: 
43001: 
43002: 
43003: 
43004: Eduskunnan puhemiehelle
43005: 
43006: Valtionrautateillä oli aiemmin oma ovelta ovelle     vat tiettävästi työntekijät säilyttää olemassa ol-
43007: -kappaletavaran kuljetusjärjestelmä, jonka pal-      leet etuutensa työnantajan vaihduttuakin.
43008: veluksessa olevat nauttivat valtion eläke- ja lo-
43009: maetuja. Vuonna 1995 tapahtui organisaa-             Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43010: tiomuutos, jonka seurauksena alle 30 vuotta pal-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43011: veluksessa olleiden, mm. kappaletavaran kuor-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43012: ma-autonkuljettajien, eläkeikä nousi viidellä        vaksi seuraavan kysymyksen:
43013: vuodella, loma-aika lyheni 45 vuorokaudesta 30
43014: vuorokauteen ja lisäksi tapahtui heikennyksiä              Miksi Valtionrautateiden palveluksessa
43015: myös työterveyspalveluissa. Tavarankuljetusyh-             olleet autonkuljettajat menettivät työn-
43016: tiö Transpointin omistajana on ollut valtio myös           antajan uudessa järjestelyssä eläkeikä-
43017: vuoden 1995 toimintojen uudelleen järjestelyjen            ja lomaetuuttaan sekä muita työsuhde-
43018: jälkeen. Kun takavuosina siivoustöitä valtion              etuuksiaan ja
43019: hallinnossa siirrettiin nykyiselle Engelille, sai-
43020:                                                            ovatko työntekijöiden kokemat etujen
43021:                                                            menetykset saatavissa takaisin?
43022: 
43023: 
43024: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
43025: 
43026:     Lauri Oinonen /kesk
43027: 
43028: 
43029: 
43030: 
43031:                                                                                               Versio 2.0
43032: KK 889/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk                                             Ministerin vastaus
43033: 
43034: 
43035: 
43036: 
43037: Eduskunnan puhemiehelle
43038: 
43039: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         sa säädetään, että osakeyhtiöön siirtyvä virka-
43040: t~rkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         mies siirtyy työsopimussuhteeseen aikaisempaa
43041: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          vastaavaan tehtävään. Lain 4 momentissa sääde-
43042: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen             tään, että palvelussuhteen ehtoihin siinä työsopi-
43043: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          mussuhteisessa tehtävässä, johon asianomainen
43044: 889/2000 vp:                                           on 2 momentin nojalla siirtynyt, noudatetaan
43045:                                                        mitä yhtiön tekemässä työehtosopimuksessa ja
43046:        Miksi Valtionrautateiden palveluksessa          työsopimuksessa sovitaan tai mitä laissa sääde-
43047:        olleet autonkuljettajat menettivät työn-       tään tai sen nojalla säädetään tai määrätään.
43048:        antajan uudessa järjestelyssä eläkeikä-            Edellä mainitun lain ja valtioneuvoston peri-
43049:        ja lomaetuuttaan sekä muita työsuhde-          aatepäätöksen pohjalta Valtionrautatiet ja sen
43050:        etuuksiaan ja                                  henkilöstöjärjestöt sopivat siten yhteistoiminta-
43051:                                                       lain mukaisessa menettelyssä palvelussuhteen
43052:        ovatko työntekijöiden kokema! etujen           ehdoista, eläke-eduista VR-konsernissa, henki-
43053:        menetykset saatavissa takaisin?                löstöetuuksien jatkumisesta yhtiömuodossa, ter-
43054: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         veyden- ja sairaanhoidosta, palvelussuhteen eh-
43055: ti seuraavaa:                                         tojen jatkumisesta yhtiössä, VR-konsernissa
43056:                                                       noudatettavista sopimus- ja työehtoperiaatteista
43057: Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt kir-     ja Valtionrautateiden yhtiöittämisen toteuttami-
43058: jallisesta kysymyksestä lausunnon Valtion työ-        sesta.
43059: markkinalaitokselta ja VR-Yhtymä Oy:ltä.                  Tehdyn sopimuksen mukaan Transpoint-lii-
43060:     Valtioneuvoston 21.4.1994 tekemässä periaa-       kenteessä palvelevat henkilöt siirtyivät joko kon-
43061: tepäätöksessä Valtionrautateiden yhtiöittämises-      serniin perustettavan erillisen yhtiön palveluk-
43062: tä todetaan muun muassa, että henkilöstö siirtyy      seen alalla yleisesti noudatettavin ehdoin tai jäi-
43063: osakeyhtiökonsernin työsuhteeseen ja että yh-         vät konsernin yhtiöiden palvelukseen niissä nou-
43064: tiöittämisellä ei olennaisesti heikennetä silloisen   datettavin ehdoin.
43065: henkilöstön taloudellista asemaa. Tavarankulje-           Henkilöstön eläketurvaa ei voitu säilyttää val-
43066: tusyhtiö Transpointin liiketoiminnan osalta oli       tion eläketurvan piirissä, koska uusi yhtiö tulisi
43067: kuitenkin tarkoitus siirtyä yksityisen sektorin       toimimaan yksityisellä alalla. Eläkeratkaisun yh-
43068: mukaisiin etuihin, joilla pyrittiin varmistamaan      teydessä sovittiin kuitenkin, että Valtionrautatei-
43069: liiketoiminnan kilpailukykyisyys ja sen avoi-         den eläkesäätiössä turvataan vanhirnmille ikäluo-
43070: muus.                                                 kille ja pitkään palvelleille lisäeläkeoikeutta eli
43071:    Koska uusi VR-konserni toimi kilpailutilan-        alempaa eläkeikää ja lisäeläkekarttumaa. Trans-
43072: teessa yksityisen alan yritysten kanssa, piti sen     point-yhtiön henkilöstöstä todettiin erikseen, että
43073: palvelusuhteen ehdot yhdenmukaistaa alan yksi-        sen henkilöstö siirtyy yhtiöön työntekijäin eläke-
43074: tyisten yritysten kanssa.                             lain peruseläketurvan mukaisiin ehtoihin ilman
43075:    Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyh-          lisäeläketurvaa. Niille Transpoint-yhtiöön siirty-
43076: tiöksi annetun lain (20/1995) 5 §:n 2 momentis-       ville, joilla yhtiöittämishetkellä on valtion eläke-
43077: 
43078: 
43079: 2
43080: Ministerin vastaus                                         KK 889/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk
43081: 
43082: 
43083: lain mukaista palvelusta 30 vuotta, turvattiin elä-   työntekijät eivät säilyttäneet olemassa olevia
43084: ke-etujen säilyminen kuten muillekin Valtion-         etuuksiaan, sillä Engel toimii voimakkaasti kil-
43085: rautateiden henkilöstöryhmille.                       paillulla alalla. Engel-yhtiö teki henkilöstönsä
43086:    VR-konserni ja Transpoint-yhtiö ovat noudat-       kanssa sopimuksen palvelussuhteen ehdoista.
43087: taneet voimassa olevaa lakia sekä kulloinkin voi-     Toisin kuin Valtionrautateiden yhtiöittämisessä
43088: massa olevia alan yleisiä työehtosopimuksia, jot-     Engelin henkilöstön palkkoja oli alennettava
43089: ka Transpoint-yhtiössä on tehty Autoliikenteen        jopa 30 prosenttia. Kompensaationa huomatta-
43090: Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan        vasta palkkojen alenemisesta Engelin henkilös-
43091: Työntekijäliitto ry:n välillä.                        tön vuosilomaoikeus on parempi kuin VR-kon-
43092:    Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä mainit-      sernin henkilöstön eli 30 päivän sijasta 36 päi-
43093: tuun Engel-yhtiöön ja sen työntekijöiden etuuk-       vää. Kummankin yhtiön eläketurva on saman-
43094: siin, totean, että työnantajan vaihduttua Engelin     tasoinen.
43095: 
43096: 
43097: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000
43098: 
43099:     Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
43100: 
43101: 
43102: 
43103: 
43104:                                                                                                     3
43105: KK 889/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk                                               Ministems svar
43106: 
43107: 
43108: 
43109: 
43110: Tili riksdagens talman
43111: 
43112: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           1 5 § 2 mom. lagen om ombildande av Stats-
43113: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    jämvägama tili aktiebolag (20/1995) bestäms att
43114: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri      en tjänsteman som övergår tili aktiebolaget över-
43115: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål        går i ett arbetsavtalsförhåliande med uppgifter
43116: SS 889/2000 rd:                                        som motsvarar de tidigare arbetsuppgiftema. En-
43117:                                                        ligt 4 mom. tiliämpas på de anställningsvilikor
43118:        Varför gick de chaufförer som varan-            som gälier för den uppgift i arbetsavtalsförhål-
43119:        ställda vid Statsjärnvägarna i arbetsgi-        lande som personen i fråga har övergått tili med
43120:        varens nya arrangemang miste om sin            stöd av 2 mom. det koliektivavtal och arbetsavtal
43121:        pensionsålders- och semesterförmån             som aktiebolaget har ingått elier vad som stadgas
43122:        samt andra förmåner tili följd av an-          elier bestäms i lag elier med stöd av lag.
43123:        ställningsförhållandet, och                        På basis av nämnda lag och statsrådets prin-
43124:                                                       cipbeslut avtalar Statsjämvägama och dess per-
43125:        är det möjligt att få tilihaka de förmå-       sonalorganisationer således, med beaktande av
43126:        ner som arbetstagarna har förlorat?            samarbetslagens förfarande, om villkoren i an-
43127: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       stäliningsförhåliandet, pensionsförmånema i
43128: föra följande:                                        VR-koncemen, en fortsättning på personalförmå-
43129:                                                       nema i bolagsformen, hälso- och sjukvården, en
43130: Kommunikationsministeriet har bett om ett utlå-       fortsättning på anstäliningsförhåliandets vilikor i
43131: tande om det skriftliga spörsmålet av Statens ar-     bolaget, de principer gäliande avtals- och arbets-
43132: betsmarknadsverk och VR-Group Ab.                     villkor som skall tiliämpas inom VR-koncemen
43133:    1 statsrådets principbeslut av den 21 april 1994   och genomförandet av Statsjämvägamas bolagi-
43134: om Statsjämvägamas bolagisering konstateras           sering.
43135: bl.a. att personalen överförs tili anstäliningsför-       Enligt det avtal som träffades övergick de per-
43136: håliande inom aktiebolagskoncemen och att bo-         soner som tjänstgjorde inom Transpointtrafiken
43137: lagiseringen inte väsentligt försvagar den dåva-      antingen i tjänst i ett särskilt bolag som skali
43138: rande personalens ekonomiska stälining. När det       grundas inom koncemen, på de villkor som ali-
43139: gälier varutransportbolaget Transpoints affårs-       mänt iakttas i branschen, elier också blev de kvar
43140: verksamhet var avsikten dock att övergå tili den      i tjänst hos bolag inom koncemen på de vilikor
43141: privata sektoms förmåner, genom vilka man för-        som där iakttas.
43142: sökte trygga affårsverksamhetens konkurrens-              Det var inte möjligt att bevara personalens
43143: kraft och dess öppenhet.                              pensionsskydd inom det statliga pensionsskyd-
43144:    Eftersom den nya VR-koncemen konkurrera-           det, eftersom det nya bolaget skulie verka inom
43145: de med företag inom den privata sektom, var det       den privata sektom. 1 samband med pensionsav-
43146: nödvändigt att förenhetliga koncemens anstäli-        görandet kom man dock överens om att inom
43147: ningsvilikor med de privata företagen i bran-         Statsjämvägamas pensionsstiftelse trygga tili-
43148: schen.                                                läggspensionsrätten, dvs. lägre pensionsålder och
43149:                                                       tilläggspensionstillväxt, för de äldsta åldersklas-
43150: 
43151: 
43152: 4
43153: Ministems svar                                             KK 889/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
43154: 
43155: 
43156: sema och de som varit anställda en lång tid. När         När det gäller bolaget Engel, som nämns i det
43157: det gäller Transpoint-bolagets personai konstate-     skriftliga spörsmålet, och förmånema för dess ar-
43158: rades särskilt att dess personai övergår tili bola-   betstagare konstaterar jag att Engels anställda
43159: get i enlighet med villkoren för grundpensions-       inte fick ha kvar sina förmåner efter bytet av ar-
43160: skydd i lagen om pension för arbetstagare utan        betsgivare, eftersom Engel verkar inom en kraf-
43161: något tilläggspensionsskydd. För de personer          tigt konkurrensutsatt bransch. Bolaget Engel in-
43162: som övergår till Transpoint-bolaget och som vid       gick ett avtal med sina anställda om villkoren i
43163: tidpunkten för bolagiseringen har 30 års anställ-     anställningsförhållandet. 1 motsats tili situatio-
43164: ningstid enligt lagen om statens pensioner, tryg-     nen vid bolagiseringen av Statsjämvägama mås-
43165: gades pensionsförmånema liksom också för de           te lönema för Engels personai sänkas med så
43166: andra personalgrupperna inom Statsjämvägama.          mycket som 30 %. Som kompensation för den be-
43167:    VR-koncemen och Transpoint-bolaget har             tydande sänkningen av lönema är semesterrätten
43168: iakttagit den gällande lagen samt de allmänna ar-     för de anställda inom Engel bättre än vad den är
43169: betskollektivavtal som vid respektive tidpunkt        för VR-koncemens personal, nämligen 36 dagar i
43170: har gällt i branschen och som Transpoint-bolaget      stället för 30 dagar. De bägge bolagens pensions-
43171: har ingått med Autoliikenteen Työnantajaliitto ry     skydd är på samma nivå.
43172: och Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry.
43173: 
43174: 
43175: Helsingfors den 1 december 2000
43176: 
43177:     Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
43178: 
43179: 
43180: 
43181: 
43182:                                                                                                       5
43183:                                                                  KK 890/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
43184: 
43185: 
43186: 
43187: 
43188:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 890/2000 vp
43189: 
43190:                                                Huumetestien lainsäädäntö
43191: 
43192: 
43193: 
43194: 
43195: Eduskunnan puhemiehelle
43196: 
43197: Huumetilanteen kehitys on ollut dramaattista. 10        Kyseessä ei ole käyttäjien leimaaminen ja syyl-
43198: vuoden sisällä huumerikollisuus on määrällisesti        listäminen, vaan heidän auttamisensa. Kyseessä
43199: noin kahdeksankertaistunut 30 000 suomalaista           on nimenomaan lapsen ja nuoren etu, ei heidän
43200: käyttää huumeita säännöllisesti. Alaikäisten huu-       rankaisemisensa. On tärkeätä, että huumekierre
43201: mekokeilut lisääntyvät 10 prosenttia vuosittain.        saadaan katkaistuksi jo alkuunsa.
43202: Tuoreesta Stakesin julkaisemasta kouluterveys-             Huumetestien vastustajat vetoavat ennen kaik-
43203: kyselystä käy ilmi, että nuoret suhtautuvat huu-        kea siihen, että epävarmat testit voivat leimata
43204: meisiin yhä hyväksyvämmin.                              syyttömän huumeiden käyttäjäksi. On unohdettu
43205:     Alhaisella hinnalla ja helpolla saatavuudella       se olennainen asia, että ennen kuin ketään tode-
43206: on erityisen suuri merkitys lasten päihteiden           taan käyttäjäksi, pikatestin antama positiivinen
43207: käyttöön. Huumetarjonnan lisääntyessä hinnat            testitulos varmistetaan aina huumelaboratorios-
43208: ovat romahtaneet ja huumekauppiaat ovat työn-           sa. Varmistustestien tulokset ovat ehdottoman
43209: tyneet kaikkiin Suomen kolkkiin.                        varmoja siinä mielessä, että vääriä positiivisia
43210:     Huumeiden vastaisessa taistelussa tarvitaan         testituloksia ei synny. Sen sijaan aivan kaikki
43211: monenlaisia aseita. Ennalta ehkäisevä työ, valis-       huumeiden käyttäjät eivät näilläkään testeillä
43212: tus sekä tehokas poliisi- ja tullivalvonta eivät sul-   paljastu.
43213: je pois toisiaan. Koulujen huumetestit ovat yksi           Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että julki-
43214: keino vähentää huumeiden käyttöä ja ehkäistä            nen keskustelu huumetesteistä on mennyt täysin
43215: ammattimaista huumekauppaa. Tarvitsemme kii-            hakoteille, kun on keskitytty puhumaan vain pi-
43216: reisesti säädöksiä koulujen huumetesteistä. On          katestien epäluotettavuudesta.
43217: surullista, jos oppilaiden, opettajien ja vanhem-          Tuoreessa kouluterveyskyselyssä kävi ilmi se
43218: pien yhdessä sopimat toimivat keinot kariutuvat         jo aiempienkin tutkimusten tukema tieto, että
43219: säädösten puutteeseen.                                  koulujen huumevalistuksella ja lasten huu-
43220:     Monissa kouluissa on jo nyt tehty huumetes-         measenteilla ei näytä olevan minkäänlaista kor-
43221: tejä ja saatu niistä myönteisiä kokemuksia. Kera-       relaatiota. Huumevalistus ei ratkaise huumeon-
43222: van ammattikoulussa ollaan sitä mieltä, että huu-       gelmaa. Sen sijaan ainoa huumekokeiluja estävä
43223: metestit ovat pelastaneet koulun. Keravalla ni-         tekijä on, että vanhemmat valvovat lastensa me-
43224: menomaan oppilaat vaativat näitä testejä. Niiden        noja ja tuntevat lasten kaverit. Sen vuoksi huu-
43225: avulla on saatu jo kymmeniä nuoria huumekier-           metestien tulokset pitäisi saada ennen kaikkea
43226: teestä hoitoon ja kouluun opiskelurauha.                vanhempien tietoon.
43227:     Näiden käytännön kokemusten valossa on                 Monissa oppilaitoksissa ollaan tällä hetkellä
43228: hämmästyttävää, että eräät poliitikot, toimittajat      vaikeiden ratkaisujen edessä. Hyväksi havaittua
43229: ja juristit mitätöivät huumetestien myönteiset tu-      testauskäytäntöä haluttaisiin jatkaa, mutta sää-
43230: lokset ja levittävät niiden käytöstä väärää tietoa.     dösten puutteessa joudutaan toimimaan laillisuu-
43231: 
43232:                                                                                                    Versio 2.0
43233: KK 890/2000 vp- Päivi Räsänen /skl
43234: 
43235: 
43236: den rajamailla. Hallituksen tulisikin kiireesti in-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43237: formoida, milloin odotetut koulujen huumetes-         vaksi seuraavan kysymyksen:
43238: tisäädökset tulevat voimaan ja miten sitä ennen
43239: pystytään takaamaan opiskelijoiden turvallisuus             Aikooko hallitus kiirehtiä huumetestien
43240: ja koulun työrauha.                                         käyttöön liittyvän lainsäädännön val-
43241:                                                             mistelua ja ottaa siinä huomioon edellä
43242: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-             perusteluissa mainitut kysymykset?
43243: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43244: 
43245: 
43246: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
43247: 
43248:     Päivi Räsänen /skl
43249: 
43250: 
43251: 
43252: 
43253: 2
43254: Ministerin vastaus                                            KK 890/2000 vp -      Päivi Räsänen /skl
43255: 
43256: 
43257: 
43258: 
43259: Eduskunnan puhemiehelle
43260: 
43261: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          set käyttäjien paljastamiseksi tehtävät joukko-
43262: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      seulonnat eivät ole suositeltavia. Toimikunnan
43263: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         mukaan huumetestejä voidaan käyttää lähinnä
43264: vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /skl       vain hoitoa ja kuntoutusta tukevana toimenpitee-
43265: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               nä terveydenhuoltoviranomaisten toimesta ja lain
43266: 890/2000 vp:                                          mukaan vain testattavan suostumuksella.
43267:                                                           Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätök-
43268:        Aikooko hallitus kiirehtiä huumetestien         sen mukaan huumetestausten kouluissa tulisi pe-
43269:        käyttöön liittyvän lainsäädännön val-          rustua asianmukaiseen lainsäädäntöön. Opetus-
43270:        mistelua ja ottaa siinä huomioon edellä        hallitus ei suosittele kirjeessään 18.10.2000
43271:        perusteluissa mainitut kysymykset?             joukkotestauksia huumeiden käyttäjien paljasta-
43272:                                                       miseksi. Opetushallituksen mukaan pakolliset
43273: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         huumetestit edellyttävät, että niistä säädetään
43274: ti seuraavaa:                                         laissa. Tällaista lainsäädäntöä ei tällä hetkellä
43275: Huumeiden käyttäjien määrä on lisääntynyt Suo-        ole.
43276: messa viime vuosina merkittävästi erityisesti             Hallituksen esitykseen laiksi yksityisyyden
43277: nuorten keskuudessa. Huumeiden käytön lisään-         suojasta työelämässä ja eräiksi siihen liittyviksi
43278: tymisestä kertovat mm. lisääntyneet huumeiden         laeiksi sisältyy säännöksiä alkoholi- ja huume-
43279: takavarikot ja hoitolaitosten ja nuorisotyötä teke"   testeistä. Ehdotetun lain mukaan huumetestit
43280: vien kokemukset. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvas-      ovat työntekijöille vapaaehtoisia ja huumetes-
43281: sa päihteiden vastaisessa työssä ovat tärkeitä        tien suorittamiseen taikka näytteiden ottamiseen
43282: sekä ehkäisevät että hoitavat toimenpiteet. So-       työnantajan on käytettävä vain terveydenhuollon
43283: siaali- ja terveysministeriön Nuorten huumeiden       ammattihenkilöitä ja terveydenhuollon palveluja
43284: käytön ehkäisytoimikunnan mietinnön 2000:3            siten, kuin terveydenhuollon lainsäädännössä
43285: mukaan huumetilanne on niin monimuotoinen,            säädetään. Lakiehdotuksen 3 §:n tarpeellisuus-
43286: että yleistä ja kaikille kohderyhmille sopivia        vaatimus koskisi myös alkoholi- ja huumetesteil-
43287: standardiratkaisuja ei ole mahdollista kehittää.      lä kerättyjä tietoja.
43288: Toiminta on mielekästä eriyttää kohderyhmän               Huumeongelman ehkäisy- ja hallintakeinot tu-
43289: riskitason mukaan primaari, sekundaari ja ter-        lisi nähdä laajempana toimintana kuin huumei-
43290: tiääriehkäisyksi. Toimikunnan esittämien suosi-       den käytön testaamisena. Päihteiden käytön eh-
43291: tusten mukaan huumetestauksesta tarvitaan sää-        käisyohjelmilla voitaisiin luoda yhteisesti sovit-
43292: döspohja. Huumetestaukseen liittyvä lainsäädän-       tuja pelisääntöjä ongelmatilanteiden välttämisek-
43293: tö, tietosuoja, testien luotettavuus, testissä hui-   si. Huumetesteihin liittyvien luotettavuusongel-
43294: jaamisen mahdollisuus, käyttömahdollisuudet ja        mien ja positiivisten testitulosten varalta tulisi
43295: mahdollisesta testauksesta aiheutuvat seuraukset      olla säännökset testeissä noudatettavasta menet-
43296: niin yksilön kuin palvelujärjestelmänkin kannal-      telystä ja hoitoonohjaukseen liittyvästä käytän-
43297: ta tulee selvittää pikaisesti erillisessä valmiste-   nöstä.
43298: luelimessä. Tämän hetkisen tiedon mukaan ylei-
43299: 
43300:                                                                                                       3
43301: KK 890/2000 vp -    Päivi Räsänen /skl                                            Ministerin vastaus
43302: 
43303: 
43304:    Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan   lossa suoritettavaan huumausainetestaukseen
43305: valmistelemassa huumausainetestien käyttöä sel-    liittyvät oikeudelliset kysymykset, arvioida huu-
43306: vittävän työryhmän asettamista. Työryhmän teh-     mausainetestien luotettavuutta ja käyttökelpoi-
43307: tävänä olisi selvittää huumausainetestauksen       suutta eri tahoilla, arvioida huumausainetestauk-
43308: käytön tarpeellisuutta kouluterveydenhuollossa,    sen vaikutuksia sekä yksilöiden että yhteisöjen
43309: opiskelijaterveydenhuollossa sekä työterveys-      kannalta ja laatia tarvittaessa ehdotukset mahdol-
43310: huollossa, selvittää kouluterveydenhuollossa,      lisien huumausainetestien käytön ohjeistamisek-
43311: opiskelijaterveydenhuollossa ja työterveyshuol-    si oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen.
43312: 
43313: 
43314: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
43315: 
43316:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
43317: 
43318: 
43319: 
43320: 
43321: 4
43322: Ministerns svar                                               KK 890/2000 vp -       Päivi Räsänen /skl
43323: 
43324: 
43325: 
43326: 
43327: Tili riksdagens talman
43328: 
43329: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       individen och servicesystemet bör snarast utre-
43330: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   das i ett skilt beredningsorgan. Enligt den infor-
43331: rådet översänt följande av riksdagsledamot Päivi      mation som nu finns att tiligå är inte allmän såll-
43332: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål       ning för att avslöja missbrukare rekommendabel.
43333: SS 890/2000 rd:                                       Enligt kommitten kan narkotikatester användas
43334:                                                      närmast endast som en åtgärd för att stöda vård
43335:       Har regeringen för avsikt att påskynda         och rehabilitering på befattning av hälsovårds-
43336:       förberedelse av lagstiftningen om an-          myndigheterna och enligt lagen endast med test-
43337:       vändningen av narkotikatester och där          personens samtycke.
43338:        ta i beaktande de frågor som nämnts i             Enligt riksdagens biträdande justitieombuds-
43339:       motiveringarna?                                mans beslut bör narkotikatestning i skolor base-
43340:                                                      ras på behörig lagstiftning. Utbildningsstyrelsen
43341: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      rekommenderar inte grupptestning för att avslöja
43342: föra följande:                                       narkotikamissbrukare i sitt brev den 18.10.2000.
43343: Antalet person som använder narkotika i Finland      Enligt Utbildningsstyrelsen förutsätter obligato-
43344: har ökat avsevärt under de senaste åren speciellt    riska narkotikatester att dessa bestäms i lag. För
43345: bland unga personer. Det ökade narkotikamiss-        tilifållet finns ingen sådan lagstiftning.
43346: bruket kan ses bland annat i att mängden narkoti-        Bestämmelser om alkohol- och narkotikates-
43347: ka som beslagtas ökar samt i olika erfarenheter      ter ingår i regeringens proposition med förslag
43348: hos vårdinstitutionerna och de som sysslar med       tili lag om integritetsskydd i arbetslivet och tili
43349: ungdomsarbete. 1 arbetet mot rusmedel bland          vissa lagar som har samband med den. Enligt den
43350: barn och unga är både förebyggande och vårdan-       föreslagna lagen skulle narkotikatester vara fri-
43351: de åtgärder viktiga. Enligt social- och hälso-       viliiga för arbetstagaren och arbetsgivaren för-
43352: vårdsministeriets betänkande av kommissionen         pliktas att anlita endast yrkesutbildade personer
43353: för förhindrande av unga personers användning        inom hälso- och sjukvården och hälsovårdstjäns-
43354: av narkotika 2000:3 är narkotikasituationen så       ter för att utföra narkotikatester eller ta prov i en-
43355: mångformig att det inte är möjligt att utveckla      lighet med lagstiftningen om hälsovård. Rele-
43356: lämpliga standardlösningar som skulle vara all-      vanskravet i lagförslagets 3 § gäller även uppgif-
43357: männa och finnas tili för alla målgrupper. Det är    ter som samlats in genom alkohol- och narkotika-
43358: meningsfullt att, enligt risknivå, avskilja mål-     test.
43359: gruppen i primär, sekundär och tertiär förebyg-          Metodema för förebyggandet och behärsk-
43360: gande verksamhet. Enligt rekommendationema           ningen av narkotikaproblemet bör ses som en
43361: som presenterats av kommitten behövs en författ-     mera omfattande verksamhet än endast testning
43362: ningsbasis för narkotikatestning. Lagstiftningen,    för missbruk av narkotika. Med ett program för
43363: dataskyddet, testemas pålitlighet, möjligheten       förebyggandet av narkotikamissbruk kunde man
43364: tili bedragelse i testerna, användningsmöjlighe-     skapa allmänt överenskomna spelregler för att
43365: ter och följdema av eventuell testning som hör       undvika problemsituationer. Vid problem som
43366: samman med narkotikatestning både vad gäller         gäller tiliförlitlighet vid narkotikatester och i fall
43367: 
43368: 
43369:                                                                                                          5
43370: KK 890/2000 vp -Päivi Räsänen /skl                                                       Ministems svar
43371: 
43372: 
43373: av positiva testresultat bör det finnas bestämmel-     som hör samman med rusmedelstestning som ut-
43374: ser om de förfaranden som bör följas vid testema       förs i skolhälsovården, studenthälsovården och
43375: och praxis i samband med vårdhänvisning.               arbetshälsovården, att uppskatta rusmedelstester-
43376:    Social- och hälsovårdsministeriet förbereder        nas tillförlitlighet och brukbarhet inom olika in-
43377: som bäst tillsättandet av en arbetsgrupp för att ut-   stanser, att uppskatta rusmedelstestningens ef-
43378: reda användningen av narkotikatester. Arbets-          fekter både ur individens och sammanslutningar-
43379: gruppens uppgift skulle vara att utreda ifall an-      nas synvinkel och att vid behov utarbeta förslag
43380: vändningen av rusmedelstester är en nödvändig-         tili direktiv för användning av eventuella rus-
43381: het i skolhälsovården, studenthälsovården samt         medelstester samtidigt som man tar i beaktande
43382: arbetshälsovården, att utreda de juridiska frågor      olika rättsskyddsaspekter.
43383: 
43384: 
43385: Helsingfors den 7 december 2000
43386: 
43387:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
43388: 
43389: 
43390: 
43391: 
43392: 6
43393:                                                      KK 89112000 vp -   Toimi Kankaanniemi /skl ym.
43394: 
43395: 
43396: 
43397: 
43398:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 891/2000 vp
43399: 
43400:                                             Laitoshoitoon joutuneen eläkeläisen puolison
43401:                                             asema
43402: 
43403: 
43404: 
43405: 
43406: Eduskunnan puhemiehelle
43407: 
43408: Kun eläkeläispariskunnan puolisoista suurem-           edullisempaa kuin tämän pitkäaikainen laitoshoi-
43409: paa eläkettä saava joutuu pitkäaikaiseen laitos-       to, koska perhe-eläke-etuudet ovat paremmat.
43410: hoitoon, saattaa pienempituloinen puoliso ajau-        Tällainen tilanne on täysin kohtuuton ja edellyt-
43411: tua kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin, kun      tää korjausta.
43412: eräät kunnat perivät jopa 85 % hoitoon joutu-
43413: neen puolison eläketulosta kulujen korvaamisek-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43414: si. Kotiin jäävä, pientä eläkettä saava puoliso        jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
43415: joutuu vähäisistä tuloistaan maksamaan mm. asu-        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
43416: miskustannukset. Lisäksi laitoshoitoon joutu-          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
43417: neen puolison hoitoon liittyvät kulut ja mm. ta-
43418: paamismatkojen kustannukset saattavat nousta                 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
43419: korkeiksi. Pieni eläke ja vain 15 %:n osuus hoi-             tyä, jotta eläkeläispariskunnan toisen
43420: dossa olevan puolison eläkkeestä eivät kaikissa              osapuolen joutuessa pitkäaikaiseen lai-
43421: tapauksissa riitä edes kohtuullisiin elin- ja asu-           toshoitoon kotiin jäävän pienempituloi-
43422: miskustannuksiin. Eräissä tapauksissa parempi-               sen puolison taloudellinen asema turva-
43423: tuloisen puolison kuolema on toiselle puolisolle             taan kohtuullisena kaikissa tapauksis-
43424:                                                              sa?
43425: 
43426: 
43427: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
43428: 
43429:     Toimi Kankaanniemi /skl
43430:     Lauri Oinonen /kesk
43431: 
43432: 
43433: 
43434: 
43435:                                                                                                Versio 2.0
43436: KK 891/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.                                         Ministerin vastaus
43437: 
43438: 
43439: 
43440: 
43441: Eduskunnan puhemiehelle
43442: 
43443: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       tarpeen mukaan. Sen jälkeen kun nykyiset sään-
43444: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       nökset tulivat voimaan syksyllä 1999, ovat puoli-
43445: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        son ja alaikäisten lasten elatusta koskeneet on-
43446: vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaannie-        gelmat vähentyneet.
43447: men /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Sosiaali- ja terveysministeriön saamien tieto-
43448: sen KK 891/2000 vp:                                  jen mukaan puolison ja lasten elatuksen turvaa-
43449:                                                      misessa on kuitenkin ollut edelleenkin jonkin
43450:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     verran ongelmia. Syynä tähän näyttäisi olevan se,
43451:        tyä, jotta eläkeläispariskunnan toisen        että puolison ja lasten riittävän elatuksen arvioi-
43452:        osapuolen joutuessa pitkäaikaiseen lai-       minen on kunnan tai kuntayhtymän harkinnassa.
43453:        toshoitoon kotiin jäävän pienempituloi-       Onkin syytä selvittää, paranisiko tilanne, jos
43454:        sen puolison taloudellinen asema turva-       maksujen perusteena olisivat puolisoiden yhteen-
43455:        taan kohtuullisena kaikissa tapauksis-        lasketut tulot, jolloin puolisoiden keskinäinen
43456:        sa?                                           elatusvelvollisuus tulisi paremmin huomioon
43457:                                                      otetuksi.
43458: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön
43459: ti seuraavaa:                                        tarkoituksena on jatkossa selvittää keinoja, joilla
43460: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa palvelun käyttä-      kotiin jääneen puolison toimeentulo voitaisiin
43461: jäitä perittävä maksu määräytyy hänen henkilö-       tarvittaessa turvata vielä nykyistä paremmin.
43462: kohtaisten tulojensa mukaan. Maksu on enintään       Asiaa selvitetään muun muassa sosiaali- ja ter-
43463: 80 prosenttia, hoidettavan nettotuloista, eikä 85    veysministeriön asettamassa työryhmässä, joka
43464: prosenttia kuten kysymyksessä on todettu. Hoi-       selvittää avo- ja laitoshoidon merkitystä sekä
43465: dettavalle jää näin ollen omaan käyttöön nettotu-    kansaneläkejärjestelmässä että sosiaali- ja ter-
43466: loista 20 prosenttia, kuitenkin vähintään 450        veydenhuollossa. Työryhmän tehtävänä on muun
43467: markkaa.                                             muassa selvittää, mitä ongelmia avohoidon ja lai-
43468:    Laitoshoitoon joutuneen puolison asemaa on        toshoidon välinen rajanveto aiheuttaa asiakkaan
43469: turvattu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-      tarkoituksenmukaiseen hoitoon, arvioida rajan-
43470: maksuista annetun lain ja asetuksen säännöksin.      vedon vaikutusta kunnan, Kansaneläkelaitoksen
43471: Asiakasmaksuasetuksen 15 §:n mukaan pitkäai-         ja niiden rahoittajien vastuunjakoon sekä arvioi-
43472: kaishoidon maksua määrättäessä on selvitettävä,      da erilaisten mallien kustannusvaikutukset ja teh-
43473: onko hoitoon otetulla puolisoa tai alaikäisiä lap-   dä tarvittavat säädösmuutokset Työryhmän mää-
43474: sia, joiden toimeentulo on ollut riippuvainen hoi-   räaika päättyy huhtikuun viimeisenä päivänä
43475: toon otetun tuloista. Mikäli hoitoon otetulla on     2001.
43476: tällaisia omaisia, on hoitomaksua alennettava
43477: 
43478: 
43479: 
43480: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
43481: 
43482:     Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
43483: 2
43484: Ministerns svar                                   KK 89112000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
43485: 
43486: 
43487: 
43488: 
43489: Tili riksdagens talman
43490: 
43491: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        1999 har problemen i anknytning till underhållet
43492: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    av make och minderåriga barn minskat.
43493: rådet översänt följande av riksdagsledamot Toi-          Enligt de uppgifter social- och hälsovårdsmi-
43494: mi Kankaanniemi /tkf m.fl. undertecknade skrift-      nisteriet har tillgång till har det fortfarande i viss
43495: liga spörsmål SS 89112000 rd:                         mån förekommit problem i fråga om tryggandet
43496:                                                       av makens och barnens försörjning. En orsak ver-
43497:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i        kar vara att det ankommer på kommunen eller
43498:        sådana fall då den ena av två pensione-        samkommunen att bedöma huruvida försörjning-
43499:        rade makar tas in för långvarig anstalts-      en är tillräcklig. Det vore skäl att utreda om
43500:        vård för att en skälig ekonomisk ställ-        situationen skulle korrigeras ifall makarnas sam-
43501:        ning skall kunna tryggas i alla situatio-      manlagda inkomster skulle utgöra grund för av-
43502:        ner för den make som har mindre inkom-         giften, varvid man bättre skulle kunna beakta ma-
43503:        ster och som bor kvar hemma?                   karnas inbördes underhållsskyldighet.
43504:                                                          Därför har social- och hälsovårdsministeriet
43505: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       för avsikt att i fortsättningen utreda med vilka
43506: föra följande:                                        medel utkomsten för den make som bor kvar
43507: Den avgift som uppbärs av personer i långvarig        hemma vid behov kunde tryggas ännu bättre än
43508: anstaltsvård fastställs enligt deras personliga in-   vad som nu är fallet. Denna fråga utreds bl.a. av
43509: komster. Avgiften får utgöra högst 80 % av pa-        en av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt ar-
43510: tientens nettoinkomster och inte 85 % så som          betsgrupp med uppgift att utreda öppenvårdens
43511: framhålls i spörsmålet. Den som får vård har så-      och anstaltsvårdens betydelse både inom folk-
43512: ledes 20 % av nettoinkomsterna till sitt förfogan-    pensionssystemet och inom social- och hälsovår-
43513: de, dock minst 450 mk.                                den. Arbetsgruppen skall bl.a. utreda vilka slag
43514:    Ställningen för den make som tas in för an-        av problem som kan uppstå till följd av gräns-
43515: staltsvård tryggas i lagen och förordningen om        dragningen mellan öppenvården och anstaltsvår-
43516: klientavgifter inom social- och hälsovården. En-      den med tanke på att klienten skall kunna ges än-
43517: ligt 15 § klientavgiftsförordningen skall man då      damålsenlig vård, bedöma hur gränsdragningen
43518: det gäller att bestämma avgiften för långvarig        inverkar på ansvarsfördelningen mellan kommu-
43519: vård utreda om den som tagits in för vård har         nen, Folkpensionsanstalten och deras finansiärer
43520: make eller minderåriga barn, vars försörjning har     samt bedöma olika modellers kostnadseffekter
43521: varit beroende av patientens inkomster. Om den        och göra nödvändiga ändringar i lagstiftningen.
43522: son intagits för vård har sådana anhöriga skall       Tidsfristen för arbetsgruppen utgår den 30 april
43523: vårdavgiften sänkas vid behov. Efter det att de       2001.
43524: gällande bestämmelserna trädde i kraft hösten
43525: 
43526: 
43527: 
43528: Helsingfors den 4 december 2000
43529: 
43530:     Omsorgsminister Osmo Soininvaara
43531: 
43532:                                                                                                           3
43533:                                                            KK 892/2000 vp - Olli Nepponen /kok
43534: 
43535: 
43536: 
43537: 
43538:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 892/2000 vp
43539: 
43540:                                            Lyhytaikaisen työsuhteen aiheuttama työttö-
43541:                                            myysturvan viivästyminen
43542: 
43543: 
43544: 
43545: 
43546: Eduskunnan puhemiehelle
43547: 
43548: Työttömän ottaessa vastaan lyhytaikaisia, muu-      tä aiheuttavat sen, että työnantajan saattaa olla
43549: taman päivän keikkatöitä hänen työttömyystur-       vaikea löytää työvoimaa lyhyisiin, keikkaluon-
43550: vansa katkeaa siihen saakka, kun hän on saanut      teisiin työsuhteisiin. Ongelma tiedostetaan niin
43551: työnantajalta todistuksen (esim. tilinauhan) pal-   työvoimatoimistossa kuin työnantajienkin kes-
43552: kastaan ja selvittänyt sen työvoimatoimistoon.      kuudessa. Työttömälle keikkatöiden tekeminen
43553: Tämä saattaa aiheuttaa työttömyyskorvausten         olisi tärkeää työkunnon ylläpitämiseksi ja työelä-
43554: maksamisessa käsittelyviiveen, joka viivästyttää    mästä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
43555: työttömyyskorvauksen maksua.
43556:    Kela voi maksaa korvauksen vasta palkkatie-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43557: dot saatuaan. Kelan resurssien vähyys taas voi      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43558: johtaa siihen, että maksu tapahtuu vasta viikon     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43559: kuluttua palkkatietojen toimittamisesta. Mikäli     vaksi seuraavan kysymyksen:
43560: työnantaja ei ole ripeä toimittamaan palkkatieto-
43561: ja, saattaa työtönjoutua olemaanjopa toista kuu-          Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen
43562: kautta ilman työttömyyskorvauksia, mikä on                työttömyysturvan maksun käsittelyvii-
43563: useimmille työttömille liian kauan. Tällöin               veet työttömän vastaanottaessa lyhytai-
43564: yleensä työtönjoutuu turvautumaan toimeentulo-            kaista työtä ja parantaakseen tällä työt-
43565: tukeen, joka peritään häneltä takaisin työttö-            tömien halukkuutta ottaa vastaan myös
43566: myyskorvauksesta.                                         lyhytaikaista keikkatyötä?
43567:    Kankea byrokratia ja työttömän usein oma-
43568: kohtaiset kokemukset korvausten viivästymisis-
43569: 
43570: 
43571: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
43572: 
43573:     Olli Nepponen /kok
43574: 
43575: 
43576: 
43577: 
43578:                                                                                              Versio 2.0
43579: KK 892/2000 vp- Olli Nepponen /kok                                                  Ministerin vastaus
43580: 
43581: 
43582: 
43583: 
43584: Eduskunnan puhemiehelle
43585: 
43586: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       todistuksen antamiseen viivytyksettä ja tiedotta-
43587: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   malla työttömyyskassoille siitä, että luotettavaa
43588: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       selvitystä soviteltavasta ansiotulosta voidaan pi-
43589: vastattavaksi kansanedustaja Olli Nepposen /kok     tää riittävänä päivärahan maksamisen edellytyk-
43590: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             senä. Päivärahan maksaminen ei edellytä virallis-
43591: 892/2000 vp:                                        ta palkkatodistusta eikä sitä, että ansiotulo on jo
43592:                                                     maksettu. Lisäksi ministeriössä selvitetään par-
43593:       Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen        haillaan, tulisiko työttömyysturvalakia muuttaa
43594:       työttömyysturvan maksun käsittelyvii-         siten, että osa sovitellusta päivärahasta voitaisiin
43595:       veet työttömän vastaanottaessa lyhytai-       maksaa ilman palkkatodistusta hakijan pyynnös-
43596:       kaista työtä ja parantaakseen tällä työt-     tä väliaikaisella päätöksellä. Lopullinen päätös,
43597:       tömien halukkuutta ottaa vastaan myös         johon on valitusmahdollisuus, annettaisiin, kun
43598:       lyhytaikaista keikkatyötä?                    palkkatodistus on saatu.
43599:                                                        Keskeisten työmarkkinajärjestöjen välillä
43600: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        17.11.2000 allekirjoitettuun neuvottelutulok-
43601: ti seuraavaa:                                       seen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille
43602: Sovitellusta työttömyyspäivärahasta on tehty lu-    2001-2002 sisältyy kirjaus kolmikantaisen työ-
43603: kuisa määrä kirjallisia kysymyksiä viime vuosi-     ryhmän asettamisesta sosiaali- ja terveysministe-
43604: na. Viittaan muun muassa seuraaviin kysymyk-        riön johdolla selvittämään tarpeet ja mahdolli-
43605: siin annettuihin vastauksiin: 6/1998, 34711998,     suudet kehittää työttömyysturvaa ja työvoima-
43606: 516/1998, 625/1998, 6111999, 138/1999 ja            politiikkaa työllistymistä tukevaan suuntaan.
43607: 619/2000.                                           Työryhmän tulee muun ohella arvioida uudel-
43608:    Sovitelluo työttömyyspäivärahan käsittelyvii-    leen päivärahan ja työstä saatujen ansiotulojen
43609: veitä on pyritty viime aikoina vähentämään tie-     yhteensovitusta. Työryhmän tulisi saada työnsä
43610: dottamalla työnantajille velvollisuudesta palkka-   valmiiksi 1.10.2001 mennessä.
43611: 
43612: 
43613: 
43614: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
43615: 
43616:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
43617: 
43618: 
43619: 
43620: 
43621: 2
43622: Ministems svar                                              KK 892/2000 vp- Olli Nepponen /kok
43623: 
43624: 
43625: 
43626: 
43627: Tili riksdagens talman
43628: 
43629: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      betslöshetskassoma om att en tillförlitlig utred-
43630: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   ning om den förvärvsinkomst som skall jämkas
43631: rådet översänt följande av riksdagsledamot Olli      kan anses vara en tillräcklig förutsättning för be-
43632: Nepponen /cent undertecknade skriftliga spörs-       talningen av dagpenningen. Betalningen av dag-
43633: mål SS 892/2000 rd:                                  penningen förutsätter varken ett officiellt lönein-
43634:                                                      tyg eller att förvärvsinkomsten redan har beta-
43635:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         lats. Vid ministeriet utreds dessutom som bäst
43636:       för att av/ägsna dröjsmålen i behand-          om lagen om utkomstskydd för arbetslösa borde
43637:       lingen av betalningen av utkomstskyd-          ändras så att en del av denjämkade arbetslöshets-
43638:       det för arbetslösa i sådana fall där en        dagpenningen på sökandens begäran kunde beta-
43639:       arbetslös tar emot ett kortvarigt arbete       las utan löneintyg på basis av ett temporärt be-
43640:       ochför att på detta sätt göra arbetslösa       slut. Det slutliga beslutet som kan överklagas
43641:       villigare att ta emot även kortjobb?           skulle ges när löneintyget har lämnats in.
43642:                                                          1 det förhandlingsresultat som de centrala ar-
43643: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      betsmarknadsorganisationema har undertecknat
43644: föra följande:                                       den 17 november 2000 om ett inkomstpolitiskt
43645: Om den jämkade arbetslöshetsdagpenningen har         avtal för åren 2001-2002 ingår en notering om
43646: ställts många skriftliga spörsmål de senaste åren.   tillsättandet av en arbetsgrupp på trepartsbasis
43647: Jag hänvisar bl.a. tili svaren på följande spörs-    som under ledning av social- och hälsovårdsmi-
43648: mål: 6/1998, 347/1998, 516/1998, 625/1998,           nisteriet skall utreda behoven och möjlighetema
43649: 61/1999, 138/1999 och 619/2000.                      att utveckla utkomstskyddet för arbetslösa och
43650:    På sista tiden har man strävat efter att minska   arbetskraftspolitiken på ett sätt som stöder sys-
43651: dröjsmålen i behandlingen av den jämkade ar-         selsättningen. Arbetsgruppen skall ytterligare på
43652: betslöshetsdagpenningen genom att informera          nytt uppskatta samordnandet av dagpenningen
43653: arbetsgivama om deras skyldighet att ge lönein-      och arbetsinkomstema. Arbetsgruppen skall slut-
43654: tygen utan dröjsmål och genom att informera ar-      föra sitt arbete före den 1 oktober 2001.
43655: 
43656: 
43657: 
43658: Helsingfors den 7 december 2000
43659: 
43660:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
43661: 
43662: 
43663: 
43664: 
43665:                                                                                                       3
43666:                                                            KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok
43667: 
43668: 
43669: 
43670: 
43671:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 893/2000 vp
43672: 
43673:                                            Äitiyslomalta palaavan työttömän naisen mah-
43674:                                            dollisuus työllistyä työllisyysvaroin
43675: 
43676: 
43677: 
43678: 
43679: Eduskunnan puhemiehelle
43680: 
43681: Työtön voidaan työllistää työllisyysvaroin kun-     tuki ei ole ollut äitiysloman vuoksi enää hänen
43682: nan tai valtion palvelukseen, mikäli hän on ollut   kohdallaan mahdollinen. Ongelma on kiusalli-
43683: työttömänä 12 kuukautta, tai yritykseen, mikäli     nen varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella, jos-
43684: työttömyyden kesto on ollut 6 kuukautta.            sa työttömyys on yhä korkea ja pienten lasten äi-
43685:    Mikäli nainen on ollut työttömänä ennen äi-      tien on muutenkin erittäin hankalaa saada työtä.
43686: tiyslomaa, nollaa äitiysloma kertyneet työttö-
43687: myyspäivät On siis mahdollista, että äitiyslo-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43688: malta palaava joutuu uudelleen odottamaan puo-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43689: lesta vuodesta vuoteen, ennen kuin hänen on         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43690: mahdollista työllistyä työllisyysvaroin. On esi-    vaksi seuraavan kysymyksen:
43691: merkkitapauksia, joissa pitkään työttömänä ollut
43692: nainen on menettänyt hänelle tarjotun, äitiyslo-          Aikooko hallitus parantaa työttömien,
43693: manjälkeen alkavan työpaikan, koska työllisyys-           äitiyslomalta palaavien naisten mahdol-
43694:                                                           lisuuksia työllistyä työllisyysvaroin?
43695: 
43696: 
43697: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
43698: 
43699:     Olli Nepponen /kok
43700: 
43701: 
43702: 
43703: 
43704:                                                                                              Versio 2.0
43705: KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok                                                   Ministerin vastaus
43706: 
43707: 
43708: 
43709: 
43710: Eduskunnan puhemiehelle
43711: 
43712: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          sa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12
43713: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     kuukautta työttömänä työnhakijana ja joka työt-
43714: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          tömyyden kokonaiskeston perusteella on rinnas-
43715: vastattavaksi kansanedustaja Olli Nepposen /kok        tettavissa yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä ol-
43716: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                leeseen työnhakijaan. Toisaalta yhdenjaksoineo
43717: 893/2000 vp:                                           12 kuukauden työttömyys on yleisesti kansainvä-
43718:                                                        lisesti käytössä mm. EU:n työllisyyssuuntavii-
43719:        Aikooko hallitus parantaa työttömien           voissa ja sen mukaisessa Suomen työllisyyspoli-
43720:        äitiyslomalta palaavien naisten mahdol-        tiikan toimintasuunnitelmassa.
43721:        lisuuksia työllistyä työllisyysvaroin?             Työllisyysmäärärahojen avulla tuettu työ on
43722:                                                       aina viimesijaisin keino asiakkaan työmarkkina-
43723: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         valmiuksien parantamiseksi. Työnhakija pyri-
43724: ti seuraavaa:                                         tään aina ensisijaisesti ohjaamaan avoimiin työ-
43725: Kun talouden kasvun arvioitiin myös kuluvana          paikkoihin tai työnsaantia edistävään koulutuk-
43726: vuonnajatkuvan suotuisanaja työttömyyden, ku-         seen tai kuntoutukseen. Tukityön tarkoituksena
43727: ten pitkäaikaistyöttömyydenkin jatkavan alene-        on työnhakijan työmarkkinavalmiuksien paranta-
43728: mistaan, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja       minen siten, että hänen mahdollisuutensa työllis-
43729: erityisesti tukityöllistämisen tasoa alennettiin      tyä avoimille työmarkkinoille paranisivat. Yh-
43730: vuonna 2000 edelliseen vuoteen verrattuna.            distelmätukea voidaan maksaa vähintään 500
43731: Tämä noudattaa viime vuosina toteutettua lin-         päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea
43732: jausta. Volyymin alentaminen on samalla mer-          saavien henkilöiden työllistämiseen erityisesti
43733: kinnyt niihin käytettävissä olevien määrärahojen      ns. kolmannella sektorilla oleviin työtehtäviin.
43734: vähenemistä. Työllistämistukeen on vuodelle               Työvoimatoimisto käyttää sille työllistämistu-
43735: 2000 budjetoitu yhteensä 1 982 milj. markkaa,         kiasioissa annettua työvoimapoliittista harkinta-
43736: jossa on vähennystä edelliseen vuoteen yhteensä       valtaa ja myöntää työllistämis- ja yhdistelmätu-
43737: 283 milj. markkaa.                                    kea niiden määrärahojen rajoissa, jotka TE-kes-
43738:    Työllisyyslainsäädännössä on asetettu ne pai-      kuksen työvoimaosasto on sille osoittanut. Vaik-
43739: nopistealueet, joihin työllisyysmäärärahoja koh-      ka työllistämistuen myöntämisedellytykset täyt-
43740: dennetaan. Työvoimaviranomaisten on työl-             tyisivät, kenelläkään ei ole henkilökohtaista oi-
43741: lisyysmäärärahoin työllistäessään annettava           keutta työllistämistukeen vaan työvoimatoimisto
43742: etusija niille, joiden työnsaannin tarve on suurin.   harkitsee tapauskohtaisesti, voidaanko työllistä-
43743: Työllistämistukimäärärahoja kohdennetaan eri-         mistukea myöntää ja onko tuen myöntäminen
43744: tyisesti työmarkkinoilla heikossa asemassa            työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista.
43745: oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, pitkäaikaistyöt-          Äitiysloman päättyminen siten, että henkilö
43746: tömiin, ikääntyneisiin ja vajaakuntoisiin. Pitkä-     tulee työttömäksi työnhakijaksi ei millään tavoin
43747: aikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on      ole esteenä tukityöllistämisessä. Myös muita
43748: yhtäjaksoisesti ollut työttömänä työnhakijana 12      työttömiä kuin esim. vain pitkäaikaistyöttömiä
43749: kuukautta tai henkilöä, joka on ollut useammas-       voidaan tukitoimenpiteillä sijoittaa. Työvoima-
43750: 
43751: 
43752: 2
43753: Ministerin vastaus                                           KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok
43754: 
43755: 
43756: toimistot joutuvat toimimaan tulostavoitteidensa      kätyöt, opiskelu tai vaikkapa sairaus ovat tällai-
43757: ja annettujen ohjeiden puitteissa, jolloin työllis-   sia esimerkkejä. Työttömyyskatkosten vuoksi
43758: tämistukimäärärahojen vähentyessä painopiste          yhdenjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys päättyy.
43759: on siirtynyt yhä voimakkaammin pitkäaikaistyöt-       Näitä tilanteita varten työllisyysasetukseen on
43760: tömien ja muiden vaikeasti muuten työmarkki-          tullut edellä jo todettu pitkäaikaistyöttömyyden
43761: noille sijoittuvien tukityöllistämiseen.              laajempi määritelmä, jossa 12 kuukauden kestoi-
43762:    Työttömyys voi päättyä tilapäisesti myös mo-       nen työttömyys voi muodostua useammasta eri
43763: nista muista syistä kuin äitiysloman vuoksi. Pät-     jaksosta.
43764: 
43765: 
43766: Helsingissä l päivänä joulukuuta 2000
43767: 
43768:     Työministeri Tarja Filatov
43769: 
43770: 
43771: 
43772: 
43773:                                                                                                       3
43774: KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok                                                      Ministems svar
43775: 
43776: 
43777: 
43778: 
43779: Tili riksdagens talman
43780: 
43781: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      manlagt och som på grundval av den sammanlag-
43782: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   da arbetslöshetsperiodens längd kan jämställas
43783: rådet översänt följande av riksdagsledamot Olli      med en arbetssökande som varit kontinuerligt
43784: Nepponen /saml undertecknade skriftliga spörs-       utan arbete i ett år. 1 intemationella samman-
43785: mål SS 893/2000 rd:                                  hang, bl.a. i EU:s riktlinjer för sysselsättningen
43786:                                                      och Finlands sysselsättningspolitiska handlings-
43787:        Å'mnar regeringen förbättra arbetslösa        plan som följer dessa, används å andra sidan all-
43788:        kvinnors möjligheter att efter moder-         mänt en kontinuerlig arbetslöshet på 12 månader.
43789:        skapsledighet kunna sysselsättas med             Ett med hjälp av sysselsättningsanslag ordnat
43790:        sysselsättningsmedel?                         arbete är alltid ett sistahandsmedel för förbättran-
43791:                                                      de av kundens arbetsmarknadsfårdigheter. Strä-
43792: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      van är alltid att i första hand anvisa arbetssökan-
43793: föra följande:                                       den lediga arbetsplatser eller sådan utbildning el-
43794: Eftersom den ekonomiska tillväxten beräknades        ler rehabilitering som främjar dennes möjlighe-
43795: fortsättningsvis vara gynnsam under det här året     ter att få arbete. Avsikten med ett stödarbete är
43796: och arbetslösheten och även långtidsarbetslöshe-     att förbättra arbetssökandens arbetsmarknads-
43797: ten fortsätta att gå ner, sänktes nivån för de ar-   fårdigheter på så sätt att hans eller hennes möjlig-
43798: betskraftspolitiska åtgärdema och speciellt stöd-    heter att sysselsätta sig på den öppna arbetsmark-
43799: sysselsättningen år 2000 från föregående årets ni-   naden förbättras. Sammansatt stöd kan betalas
43800: vå. Detta följer de senaste årens linjedragningar.   för att sysselsätta personer som erhåller arbets-
43801: Minskad volym har samtidigt betytt att de anslag     marknadsstöd och som varit minst 500 dagar utan
43802: som finns till förfogande har minskat. För syssel-   arbete, i synnerhet i arbetsuppgifter inom den s.k.
43803: sättningsstödet år 2000 har budgeterats totalt       tredje sektom.
43804: 1 982 milj. mark, dvs. sammanlagt 283 milj.             Arbetskraftsbyrån utövar den arbetskraftspoli-
43805: mark mindre än året innan.                           tiska prövningsmakt som den tilldelats i syssel-
43806:    1 sysselsättningslagstiftningen har fastställts   sättningsstödsärenden och beviljar sysselsätt-
43807: de prioriterade insatsområdena som sysselsätt-       ningsstöd och sammansatt stöd inom ramen för
43808: ningsanslagen inriktas på. När arbetskraftsmyn-      de anslag som TE-centralens arbetskraftsavdel-
43809: dighetema sysselsätter folk med hjälp av syssel-     ning anvisat för den. Trots att det skulle finnas
43810: sättningsanslag skall de ge förtur åt de personer    förutsättningar för beviljande av sysselsättnings-
43811: vilkas behov av arbete är störst. Sysselsättnings-   stöd, har ingen en personlig rättighet till syssel-
43812: stödsanslagen inriktas i synnerhet på de svaga       sättningsstöd, utan arbetskraftsbyrån överväger i
43813: gruppema på arbetsmarknaden såsom unga, lång-        varje enskilt fall särskilt, om sysselsättningsstöd
43814: tidsarbetslösa, äldre och handikappade. Med          kan beviljas och om beviljande av sysselsätt-
43815: långtidsarbetslös avses en person som utan av-       ningsstöd anses vara ändamålsenligt ur arbets-
43816: brott varit arbetslös arbetssökande i 12 månader     kraftspolitisk synvinkel.
43817: eller en person som i flera perioder har varit ar-      Det att moderskapsledighet slutar så att perso-
43818: betslös arbetssökande i minst 12 månader sam-        nen blir arbetslös arbetssökande skall inte utgöra
43819: 
43820: 
43821: 4
43822: Ministems svar                                             KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok
43823: 
43824: 
43825: något hinder för stödsysselsättning. Ä ven andra     dighet. Kortjobb, studier eller exempelvis en
43826: arbetslösa än tili exempel enbart långtidsarbets-    sjukdom är sådana fall. På grund av ett avbrott i
43827: lösa kan placeras genom stödåtgärder. Arbets-        arbetslösheten upphör den kontinuerliga lång-
43828: kraftsbyråema måste arbeta inom ramen för sina       tidsarbetslösheten. Med tanke på dessa situatio-
43829: resultatmål och sina meddelade anvisningar, var-     ner har det i sysselsättningsförordningen intagits
43830: vid tyngdpunkten i och med att anslagen för sys-     den redan nämnda bredare definitionen på lång-
43831: selsättningsstöd minskar, allt starkare flyttats     tidsarbetslöshet, enligt viiken den sammanräkna-
43832: över till stödsysselsättning av långtidsarbetslösa   de arbetslösheten på 12 månader kan bestå av fle-
43833: och andra svårplacerade.                             ra perioder.
43834:    Arbetslöshet kan upphöra tillfålligt även av
43835: många andra skäl än på grund av moderskapsle-
43836: 
43837: 
43838: Helsingfors den 1 december 2000
43839: 
43840:     Arbetsminister Tarja Filatov
43841: 
43842: 
43843: 
43844: 
43845:                                                                                                      5
43846:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025