<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
94 Käyttäjää paikalla!
0.0097060203552246
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_2000_1 | A_2000_2 | A_2000_3 | A_2000_4 | A_2000_5 | B_2000_1 | B_2000_2 | C_2000_1 | C_2000_2 | C_2000_3 | D_2000_1 | D_2000_2 | E_2000_1 | E_2000_2 | F_2000_1 | F_2000_2 | F_2000_3 | F_2000_4 | F_2000_5 | Hak_2000 | PTK_2000_1 | PTK_2000_2 | PTK_2000_3 | PTK_2000_4 | PTK_2000_5 |
1: Vuoden 2000
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: FS
10: Kirjalliset kysymykset 894-1071/2000 vp
11: Keskustelualoitteet 1-16/2000 vp
12: Välikysymykset 1-4/2000 vp
13:
14:
15:
16: EDUSKUNTA
17:
18: HELSINKI
19: ISSN 0783-991X
20:
21: EDITA DYJ, HELSINKI2001
22: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
23:
24:
25: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 197 5 II vai tio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
26: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys.
27:
28:
29:
30: ASIAKIRJAT A-F
31:
32: A-osat: lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
33: vahvistamatta jääneet lait (VJL)
34: hallituksen esitykset (HE)
35: hallituksen kirjelmät
36: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
37: muut asiat (M)
38: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
39: (VNP)
40: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja E-osat:
41: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-
42: lakialoitteet (LA)
43: jelmät VN)
44: toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
45: toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
46: B-osat: talousarvioaloitteet (TAA)
47: lisätalousarvioaloitteet (LTA)
48: eduskunnalle annetut kertomukset (K)
49:
50: F-osat:
51: C-osat:
52: kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
53: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä
54: tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
55: asioista laaditut valiokuntien mietinnöt
56: keskustelualoitteet (KA)
57: (VM) ja lausunnot (VL)
58: välikysymykset (YK), 1.3.2000 lähtien
59:
60: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
61: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
62: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
63: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
64: annot (VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
65: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
66: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
67: (PNL) E- ja F-osiin.
68: PÖYTÄKIRJAT
69:
70: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll sam-
71: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR).
72:
73:
74:
75: HAKEMISTO
76:
77: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
78: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
79: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
80: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
81: 1) Asialuettelossa ovat asiakitj atyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
82: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
83: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
84: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
85: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
86: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot.
87: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
88:
89:
90:
91: INTERNET
92:
93: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
94: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
95: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
96: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana.
97: SISÄLLYSLUETTELO
98:
99:
100: Kirjalliset kysymykset KK 902/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
101: 894-107112000 vp Ämmässuon kaatopaikkakaasun hyödyntäminen
102: bussiliikenteen polttoaineena
103: KK 894/2000 vp - Katri Komi /kesk Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
104: Heijastimen käyttö
105: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- KK 903/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
106: Pekka Heinonen Avustusluonteisen perusparannuslainan takaisin-
107: maksu
108: KK 895/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym.
109: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
110: ED-maihin muuttavien suomalaisten eläkkeiden
111: verotus ja sosiaaliturva KK 904/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym.
112: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
113: Kela-korvausten vaikutus laboratorioalan ylihin-
114: KK 896/2000 vp - Timo Ihamäki /kok noitteluun
115: Suomen solmimien kahden valtion välisten vero- Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
116: sopimusten muuttaminen eläkkeestä perittävän Perho
117: sairausvakuutusmaksun osalta
118: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes KK 905/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd
119: Moottorikeikkojen liikennevakuutukset
120: KK 897/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
121: Opinnäytteelle asetetut vaatimukset Perho
122: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
123: KK 906/2000 vp- Reijo Kallio /sd ym.
124: KK 898/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Väylämaksujen kierron estäminen
125: Ajoneuvorikollisuuteen puuttuminen ja lainsää- Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
126: dännön riittävyys Pekka Heinonen
127: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
128: KK 907/2000 vp- Päivi Räsänen /skl
129: KK 899/2000 vp - Jaana Ylä-Mononen /kesk
130: Ulkomailta lapsen adoptoivien vanhempien ase-
131: ym.
132: ma
133: Ympäristökeskuksen ranta- ja rantaosayleiskaa-
134: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
135: vojen ruuhkautunut työtilanne
136: Perho
137: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
138:
139: KK 900/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk KK 908/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd
140: Työmarkkinatuen saaminen lapsenhoitovapaan Kiinteistöveron maksaminen
141: jälkeen Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
142: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
143: KK 909/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd
144: KK 901/2000 vp- Esa Lahtela /sd Optiotulojen vaikutus Kelan sairaus- ja äitiyspäi-
145: Työmatkakulujen hyväksyminen kokonaisuudes- värahojen maksamiseen
146: saan verovähennyksenä Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
147: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Perho
148: Sisällysluettelo
149:
150:
151:
152: KK 91 0/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym. KK 919/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym.
153: Vahinkoarviolautakunnan perustaminen maa- ja Riittävän toimeentulon turvaaminen sairausva-
154: metsätalousministeriöön kuutuslakia sovellettaessa
155: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
156: Hemilä Perho
157:
158: KK 920/2000 vp - Rakel Hiltunen /sd ym.
159: KK 911/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas
160: Jalkaterapeutin ammatin sisällyttäminen laillis-
161: Vakituisten työntekijöiden aseman turvaaminen
162: tettujen ammattien luetteloon
163: yhteiskuntapalvelua käyttävillä työpaikoilla
164: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
165: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
166: vaara
167:
168: KK 912/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk KK 921/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
169: Eläkkeen riittävyys velkajärjestelyn yhteydessä Nitraattidirektiivin vaikutus Suomen maatalou-
170: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen teen
171: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
172: KK 913/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk ym.
173: KK 922/2000 vp - Leena Rauhala /skl
174: Turpeen verotuksen alentaminen
175: Naisiin kohdistuvien pahoinpitelyjen vähentämi-
176: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
177: nen
178: Vastannut: Peruspa1veluministeri Osmo Soinin-
179: KK 914/2000 vp- Janina Andersson /vihr vaara
180: Työmatkakulujen vähentäminen äitiys- ja van-
181: hempainrahaa anottaessa KK 923/2000 vp - Matti Väistö /kesk
182: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Minimisairauspäivärahan palauttaminen
183: Perho Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
184: Perho
185: KK 915/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
186: KK 924/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
187: Optioiden tuloutukseen perustuvat päivärahat
188: Yrittäjyyden edistäminen
189: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
190: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
191: Perho
192: ka Mönkäre
193:
194: KK 916/2000 vp - Esa Lahtela /sd KK 925/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk
195: Tietojen saannin helpottaminen omaisuudenhoi- Liikenne- ja viestintäministeriön rooli tietolii-
196: toyhtiö Arsenalilta kennepolitiikassa
197: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
198: Pekka Heinonen
199: KK 917/2000 vp - Aulis Ranta-Muotio /kesk
200: KK 926/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
201: ym.
202: Taiteen tohtorin tutkintojen arvosteluperusteet
203: Maataloudesta peräisin olevien nitraattipäästö-
204: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
205: jen rajoittamista koskevan asetuksen vaatimukset
206: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi KK 927/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
207: Dieselveron poistaminen
208: KK 918/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym. Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
209: Ulkomaalaisviraston rooli maahanmuuttajapoli-
210: tiikassa KK 928/2000 vp- Katri Komi /kesk ym.
211: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä Ni traattidirektii vi
212: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
213: Sisällysluettelo
214:
215:
216: KK 929/2000 vp- Esa Lahtela /sd KK 938/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas
217: Onkamon taimitarhan säilyttäminen taimituotan- Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hy-
218: nossa väksyttyjen valtionyhtiöiden kannustusperiaat-
219: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi teiden noudattaminen Sonera Oyj:n tytäryhtiöis-
220: Hemilä sä
221: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
222: KK 930/2000 vp- Saara Karhu /sd ka Mönkäre
223: Työmatkaliikenteen kehittäminen Ylä-Pirkan-
224: maalla KK 939/2000 vp - Riitta Prusti /sd
225: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- Sotainvalidien leskien oikeus kuntoutukseen
226: Pekka Heinonen Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
227: vaara
228: KK 931/2000 vp - Saara Karhu /sd
229: KK 940/2000 vp - Arto Seppälä /sd
230: Julkisyhteisöiltä tulevien eläkkeiden verotus ul-
231: Opiskelutapaturmien ehkäiseminen ja korvaami-
232: komailla nen
233: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
234: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
235: Perho
236: KK 932/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
237: Metsähallituksen harjoittamaan liiketoimintaan KK 941/2000 vp - Matti Kangas /vas ym.
238: kohdistuva verotus Työssäkäyntialueiden laajuus
239: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
240:
241: KK 933/2000 vp- Matti Kangas /vas KK 942/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
242: Naisten ja lasten turvallisuuden parantaminen Eturauhassyövän seulonnan yleistyminen
243: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä Vastannut: Ministeri Maija Perho peruspalvelu-
244: ministerin sijaisena
245: KK 934/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
246: Paluumuuttajien kaksinkertainen verotus KK 943/2000 vp- Johannes Leppänen /kesk
247: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Investointituen myöntäminen yksityistalouksille
248: puupolttoaineen käyttöön siirtymiseksi
249: KK 935/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym. Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
250: Ylioppilastutkintomaksuista luopuminen ka Mönkäre
251: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
252: KK 944/2000 vp - Mikko Elo /sd
253: Tutkintavankien ja heitä tapaavien omaisten ase-
254: KK 936/2000 vp - Jaana Ylä-Mononen /kesk
255: ma
256: ym.
257: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
258: Ulkoilureittien käyttö ratsastukseen pääkaupun-
259: kiseudulla KK 945/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
260: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi Suonensisäisten huumeiden käyttäjien virustar-
261: tuntojen leviämisen ehkäiseminen
262: KK 937/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
263: Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hy- vaara
264: väksyttyjen valtionyhtiöiden kannustusperiaat-
265: teiden noudattaminen Sonera Oyj:n tytäryhtiöis- KK 946/2000 vp- Jari Vilen /kok
266: sä Autojunatoiminnan jatkumisen turvaaminen
267: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
268: Pekka Heinonen Pekka Heinonen
269: Sisällysluettelo
270:
271:
272:
273: KK 947/2000 vp- Raija Vahasalo /kok KK 956/2000 vp - Tanja Karpela /kesk
274: Metsätyöntekijöiden ammatillisten valmiuksien Vanhempien oikeus lyhennettyyn työaikaan
275: edistäminen Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
276: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
277: KK 957/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
278: KK 948/2000 vp - Matti Kangas /vas Perustienpidon hankkeet Virroilla vuosina
279: Työssäoppimisjaksojen toimivuuden kehittämi- 2000-2002
280: nen Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
281: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask Pekka Heinonen
282:
283: KK 949/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr KK 958/2000 vp- Janina Andersson /vihr
284: Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin Maalämpö kotitalouksien saataville
285: pääsyn rajoittamiseksi annetun asetuksen tiedot- Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
286: tamismenettely ka Mönkäre
287: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
288: KK 959/2000 vp- Päivi Räsänen /skl
289: KK 950/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr Eutanasian hyväksyminen Hollannissa
290: Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
291: pääsyn rajoittamiseksi annetun asetuksen vaiku-
292: tukset luomutuotantoon KK 960/2000 vp - Matti Vanhanen /kesk ym.
293: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi Perhepäivähoitajan tulonhankkimiskustannusten
294: verokohtelu
295: KK 95112000 vp- Merikukka Forsius /vihr Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
296: Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin
297: pääsyn rajoittamisesta annetun asetuksen mukai- KK 961/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
298: sen patteroinnin pohjamateriaalit Vuokra-asuntotuotannon tehostaminen
299: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
300:
301: KK 952/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk SS 962/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
302: Harrasteautojen veronkevennys Avfallstaxa enligt vikt
303: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Besvarats av: Miljöminister Satu Hassi
304: KK 953/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
305: KK 962/2000 vp - Håkan Nordman /r ym.
306: Sydän- ja verisuonitautiterveyden edistäminen
307: Painon mukaan määräytyvä jätetaksa
308: sosiaali- ja terveydenhuoltoalan eri koulutusoh-
309: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
310: jelmissa
311: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
312: KK 963/2000 vp - Lauri Oinonen lkesk
313: KK 954/2000 vp - Klaus Bremer /r Teollisuustilojen rakentamiseen myönnetyn in-
314: Meluesteiden tärkeys ja erityisesti Helsingin- vestointituen siirtäminen vuokran tai muun vas-
315: Hämeenlinnan tien meluesteet tikkeen yhteydessä yrittäjälle
316: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
317: Pekka Heinonen ka Mönkäre
318:
319: KK 955/2000 vp- Esa Lahtela /sd KK 964/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
320: Rauman Seudun Osuuspankin erään asiakkaan Sosiaalisen asuntotuotannon toimintaedellytys-
321: kohtelu ten turvaaminen
322: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
323: Sisällysluettelo
324:
325:
326: KK 965/2000 vp -Esa Lahtela /sd KK 974/2000 vp- Matti Kangas /vas
327: Kiihtelysvaaran Keskijärven kylällä tapahtuneen Keski-Suomen TE-keskuksen toiminnan tukemi-
328: öljyvahingon korvaaminen alueelle rakennetta- nen ja työllisyysasteen nostaminen
329: valla vesijohdolla Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
330: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi ka Mönkäre
331: KK 966/2000 vp- Tero Rönni /sd KK 975/2000 vp- Saara Karhu /sd
332: Terveydenhuollon joustamattomuus Opiskelijoiden freelancetyön tulonhankkimis-
333: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- kustannukset
334: vaara Vastannut: Ministeri Maija Rask kulttuuriminis-
335: terin sijaisena
336: KK 967/2000 vp- Reijo Laitinen /sd ym.
337: Väylämaksujen periminen KK 976/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
338: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- EU-osarahoitteisten hankkeiden hyväksymisen
339: Pekka Heinonen edellytysten väljentäminen
340: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
341: KK 968/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok nen
342: Poliisien palkkataso
343: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä KK 977/2000 vp - Mauri Salo /kesk
344: Maataloustukien maksaminen eri kunnissa
345: KK 969/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
346: Suurpetokantojen säätely ja vahingonkorvaukset Hemilä
347: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
348: Hemilä KK 978/2000 vp- Mari Kiviniemi /kesk ym.
349: Lapsilisien tasokorotuksen ja inflaatiotarkistus-
350: KK 970/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ten suorittaminen
351: Asioiden käsittelyajat kuluttajavalituslautakun- Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
352: nassa vaara
353: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
354: KK 979/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
355: KK 971/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
356: Suomen satamissa vierailevien ulkomaisten alus-
357: Kinnulan kunnan siirtäminen Saarijärven kihla-
358: ten valvonta
359: kunnasta Äänekosken kihlakuntaan
360: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
361: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
362: Pekka Heinonen
363: nen
364: KK 972/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym. KK 980/2000 vp- Tapio Karjalainen /sd ym.
365: Perhehoitajien ongelmat ja lastensuojelulain Kilpailuvirasto ja julkisyhteisöjen kilpailuttami-
366: 32 §:n täsmentäminen nen
367: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
368: vaara
369: KK 98112000 vp - Kyösti Karjula /kesk
370: KK 973/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Kestävän väestörakenteen ja ennustettavan per-
371: Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset hepolitiikan turvaaminen
372: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
373: Perho vaara
374: Sisällysluettelo
375:
376:
377: KK 982/2000 vp -Kari Urpilainen /sd ym. KK 992/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
378: Lähestymiskiellon noudattaminen Suomen Akatemian terveystieteiden toimikun-
379: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä nan kokoonpano
380: Vastannut: Ministeri Tarja Filatov opetusminis-
381: KK 983/2000 vp -Pekka Ravi /kok ym. terin sijaisena
382: Kalatalouden neuvontajärjestöjen koulutus- Ja
383: ohjausresurssien varmistaminen KK 993/2000 vp - Matti Kangas /vas
384: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Vakuutusoikeuden suullisen käsittelyn kustan-
385: Hemilä nukset työkyvyttömyyseläketapauksissa
386: Vastannut: Ministeri Johannes Koskinen
387: KK 984/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
388: Eläkeläisten alennuksista ja etuuksista tiedotta- KK 994/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
389: minen Maaseutumatkailun verotuskäytäntö
390: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
391: Perho
392: KK 995/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
393: KK 985/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk Valtion liikelaitosten puitesopimukset
394: Kasvihuoneviljelyn polttoaineveron palautuksen Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
395: minimirajan laskeminen
396: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes KK 996/2000 vp- Esa Lahtela /sd
397: Palo- ja pelastusalan vapaaehtoistyön palkkioi-
398: KK 986/2000 vp- Juha Karpio /kok den vaikutus työttömyysturvaan
399: Dieselkäyttöisen ajoneuvon verotus Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
400: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Perho
401:
402: KK 987/2000 vp - Annika Lapintie /vas KK 997/2000 vp- Esa Lahtela /sd
403: Aseiden leviämisen estäminen Tasapuolisuuden toteutuminen Säästöpankkiryh-
404: Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä män oikeudenkäynneissä ja vastuullisten henki-
405: löiden saattaminen vastuuseen teoistaan
406: KK 988/2000 vp- Sari Sarkomaa /kok Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
407: Uusien rokotusten käyttöönotto
408: KK 998/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
409: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
410: LEADER+-rahoitusta hakevien hankkeiden tasa-
411: vaara
412: puolinen kohtelu
413: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
414: KK 989/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
415: Hemilä
416: Lainvalmistelun puutteellisuus
417: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen KK 999/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
418: Asumisen ja terveydenhuollon sosiaaliturvan pa-
419: KK 990/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok rantaminen
420: Asevelvollisuudesta vapauttaminen erittäin pai- Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
421: navien sosiaalisten syiden perusteella vaara
422: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
423: KK 1000/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
424: KK 991/2000 vp- Päivi Räsänen /skl lsyysloman jatkaminen perheeseen syntyneiden
425: Rakennusmestari-tutkinnon palauttaminen kaksosten tai kolmosten vuoksi
426: Vastannut: Ministeri Tarja Filatov opetusminis- Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
427: terin sijaisena vaara
428: Sisällysluettelo
429:
430:
431: KK 100 112000 vp - Mikko Kuoppa /vas KK 101 0/2000 vp - Anneli Jäätteenmäki /kesk
432: Mandatum-kaupasta valtiolle aiheutuva tappio ym.
433: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes valtiova- Alavuden vastaanottokeskuksen lakkauttamis-
434: rainministerin sijaisena päätös
435: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
436: KK 1002/2000 vp - Saara Karhu /sd
437: Ala-asteikäisten ilta-, yö- ja viikonloppuhoito KK 101112000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
438: yhden vanhemman perheissä Työkykyä ylläpitävän toiminnan tukeminen
439: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
440: vaara
441: KK 1003/2000 vp - Pekka Vilkuna /kesk KK 1012/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
442: Vakuutusyhtiön asiakkaan luottamus julkiseen Sosiaaliasiamiesten pätevyys
443: rakennusvalvontaan Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
444: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi vaara
445:
446: KK 1004/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps KK 1013/2000 vp- Sakari Smeds /skl
447: Tien 7210 Vöyri-Tuurala peruskorjauksen ja Kotipalvelumaksujen muuttaminen nettotuloista
448: päällystämisen jatkaminen määräytyviksi
449: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
450: Pekka Heinonen vaara
451:
452: KK 1005/2000 vp - Osmo Puhakka /kesk ym. KK 1014/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
453: Velkajärjestelyn ongelmien korjaaminen ja Fysioterapeuttien koulutuspaikkojen määrä
454: Akordirahaston perustaminen Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
455: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
456: KK 1015/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
457: KK 1006/2000 vp - Anneli Jäätteenmäki /kesk Työttömän oikeus opiskeluun
458: ym. Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
459: Rikosten sovittelun yhtenäistäminen
460: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen KK 1016/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
461: Väliinputoaminen sairausvakuutuksen matkakor-
462: KK 1007/2000 vp - Esa Lahtela /sd vauksissa
463: Velkaan liittyvien asiapapereiden säilytysaika Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
464: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Perho
465:
466: KK 1008/2000 vp -Esa Lahtela /sd SS 1017/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv
467: Eronneiden vanhempien lasten tapaamispaikko- Bättre villkor för personer med svår psoriasis
468: j en järjestäminen Besvarats av: Social- och hälsovårdsminister
469: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Maija Perho
470: vaara
471: KK 10 17/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
472: KK 1009/2000 vp - Saara Karhu /sd Vaikeaa psoriasista sairastavien aseman paranta-
473: Vammaisen henkilön autoveron palautus minen
474: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
475: Perho Perho
476: Sisällysluettelo
477:
478:
479:
480: KK 1018/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk KK 1027/2000 vp -Pia Viitanen /sd ym.
481: Petoeläinten ja hirvien aiheuttamien vahinkojen EU:n kemikaaliohjelman suhde unionin eläinko-
482: korvaukset keiden vähentämistavoitteeseen
483: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
484: Hemilä vaara
485:
486: KK 1019/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk KK 1028/2000 vp -Antero Kekkonen /sd
487: Eläkkeiden verokohtelun yhdenmukaistaminen Sampo-Leonian pääjohtajan Jouko K. Leskisen
488: palkkatulon verotuksen kanssa kultainen kädenpuristus
489: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
490:
491: KK 1020/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk KK 1029/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
492: Eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä pal- Helsinkiläisten nuorten jatko-opintomahdolli-
493: velleiden kuntoutus suuksien lisääminen
494: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
495: vaara
496: KK 1030/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
497: KK 102112000 vp - Harry Wallin /sd ym. Kihlakuntien määrä
498: Rautateiden lähiliikenteen kilpailuttamista sel- Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
499: vittävä työryhmä nen
500: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
501: Pekka Heinonen KK 103112000 vp - Lauri Oinonen /kesk
502: Kiskobussien hankinta
503: KK 1022/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
504: Verohallinnon sisäiset ohjeet matkakustannus- Pekka Heinonen
505: ten vähennyksistä
506: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes KK 1032/2000 vp- Jyrki Katainen /kok
507: LFA-tukien maksatus
508: KK l 023/2000 vp- Seppo Kääriäinen /kesk ym. Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
509: Alueelliseen kuljetustukeen oikeuttavien aluei- Hemilä
510: den määrittely
511: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- SS 1033/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv
512: ka Mönkäre Undervisningen i modersmålsinriktad svenska
513: Besvarats av: Undervisningsminister Maija Rask
514: KK l 024/2000 vp - Hannu Takkula /kesk
515: KK 1033/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
516: Vapaa metsästysoikeus Lapissa
517: Ruotsin kielen äidinkielenomainen opetus
518: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
519: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
520: Hemilä
521: KK 1034/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
522: KK 1025/2000 vp - Tanja Karpela /kesk Norjasta saatavan eläketulon verottaminen yh-
523: Polttoöljyn rikkipitoisuus dessä suomalaisen eläketulon kanssa
524: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
525:
526: KK 1026/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk KK 1035/2000 vp- Reijo Kallio /sd
527: Maantien 6040 Koskenpää-Pohjoislahti perus- Kotirintamalla palvelleiden naisten työn arvon
528: parantamisen loppuunsaattaminen tunnustaminen
529: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
530: Pekka Heinonen Perho
531: Sisällysluettelo
532:
533:
534: KK 1036/2000 vp -Leena Rauhala /skl KK 1044/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
535: Monikkoperheiden erityistilanteen huomioon ot- Potilasturvallisuuden parantaminen
536: taminen lapsiperheiden tukijärjestelmässä Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
537: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija vaara
538: Perho
539: KK 1045/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
540: KK 1037/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Rintamasotilastunnuksen myöntäminen sota-ai-
541: Ylitöiden kasvava määrä kana palvelukseen astuneille miehille, jotka vie-
542: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov lä ovat rintamasotilastunnusta vailla
543: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
544: KK 1038/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas Perho
545: Spekulatiivisen valuuttakeinottelun hillitsemi-
546: KK 1046/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
547: nen
548: Yhteisöveron jakoperusteen ennakoimattomuu-
549: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
550: den aiheuttamat ongelmat kuntien taloussuunnit-
551: telussa
552: KK 1039/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas
553: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
554: Suomen ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien
555: saaminen mukaan EU:n Pohjoisen ulottuvuuden KK 104 7/2000 vp - Timo Seppälä /kok
556: ohjelmaan Työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen lapsi-
557: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- korotusten eroavuudet
558: Pekka Heinonen Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
559:
560: KK 1040/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk KK 1048/2000 vp - Eero Lämsä /kesk
561: Kotityön verovähennystuen toimivuus ja täyden- Turkistarhaiskuj en selvittäminen
562: täminen Vastannut: Sisäasiainministeri Ville Itälä
563: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
564: KK 1049/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
565: SS 104112000 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv Kunnallis- ja yhteisöverojen palautukset
566: Nedläggningen av nordisk text-TV Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
567: Besvarats av: Kommunikationsminister Olli-
568: KK 1050/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
569: Pekka Heinonen
570: Tiehallinnon Oulun piirin pyrkimykset romah-
571: duttaa tienkäyttäjäpalvelut Kainuussa
572: KK 104112000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
573: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
574: Pohjoismaisen tekstitelevision lakkauttaminen
575: Pekka Heinonen
576: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
577: Pekka Heinonen KK 105112000 vp -Leena Rauhala /skl
578: Vanhusten hoiva-alan työvoimapulan ehkäisemi-
579: KK 1042/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym. nen
580: Jatkuvasti vaihtuvissa työpisteissä työskentele- Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
581: vien oikeus ateriakulujen verottomuuteen vaara
582: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
583: KK 1052/2000 vp- Leena Rauhala /skl
584: Uuden kuvalain vaikutusten seuraaminen
585: KK 1043/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
586: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
587: Leskeneläkkeen saajien eriarvoinen tilanne eri
588: eläkelakien perusteella SS 1053/2000 rd- Christina Gestrin /sv
589: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Bekämpning av rasism i skolan
590: Perho Besvarats av: Undervisningsminister Maija Rask
591: Sisällysluettelo
592:
593:
594: KK 1053/2000 vp - Christina Gestrin /r KK 1061/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
595: Rasismin torjuminen koulussa Tornion-Muonionjoen kalastusoikeuksien pa-
596: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask lauttaminen alkuperäisille omistajatahoille
597: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
598: KK 1054/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Hemilä
599: Pk-yritysten investointitukimahdollisuuksista
600: kehitysongelmissa olevilla seutukunnilla KK 1062/2000 vp - Juha Karpio /kok
601: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- Jyväskylän käräjäoikeuden työvoimatilanne
602: kaMönkäre Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
603:
604: SS 1055/2000 rd- Håkan Nordman /sv KK 1063/2000 vp- Juha Karpio /kok
605: Främjande av jordvärme i energiproduktionen Jämsänkosken kaupungin Koskenpään kylän
606: Besvarats av: Handels- och industriminister Si- tiestön kunto
607: nikka Mönkäre Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
608: Pekka Heinonen
609: KK 1055/2000 vp- Håkan Nordman /r
610: Maalämmön käytön edistäminen energiantuotan- KK 1064/2000 vp - Matti Väistö /kesk
611: nossa Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakinaisiksi
612: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- asunnoiksi
613: ka Mönkäre Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
614:
615: SS 1056/2000 rd- Pehr Löv /sv SS 1065/2000 rd- Klaus Bremer /sv
616: Beskattningen av pensioner till utlandet Utbildningskrav för utskänkningstillstånd
617: Besvarats av: Minister Suvi-Anne Siimes Besvarats av: Omsorgsminister Osmo Soininvaa-
618: ra
619: KK 1056/2000 vp -Pehr Löv /r
620: Ulkomaille maksettavien eläkkeiden verottami- KK 1065/2000 vp - Klaus Bremer /r
621: nen Anniskelulupiin liitettävät koulutusvaatimukset
622: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
623: vaara
624: KK 1057/2000 vp - Tuula Haatainen /sd
625: Kolmannen sektorin palvelutuotanto, kilpailu- KK 1066/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
626: lainsäädäntö ja Raha-automaattiyhdistyksen Kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisen vaati-
627: avustustoiminta mat resurssit
628: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
629:
630: KK 1067/2000 vp - Klaus Bremer /r
631: KK 1058/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
632: Ilmailulaitoksen liikelaitoksen ja ilmailuviran-
633: Jäteverolaki
634: omaisen keskinäisten suhteiden erottaminen toi-
635: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
636: sistaan eduskunnan oikeusasiamiehen päätösten
637: KK 1059/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk nojalla
638: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
639: Ostopalvelumahdollisuus peruskouluihin
640: Pekka Heinonen
641: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
642: KK 1068/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
643: KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Rataosien Oulu-Iisalmi ja Kontiomäki-Var-
644: Kaatopaikkatoimintojen keskittäminen Ämmäs- tius sähköistämisen kiirehtiminen
645: suolle ja alueen kokonaisvalvonta Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
646: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi Pekka Heinonen
647: Sisällysluettelo
648:
649:
650: KK 1069/2000 vp -Pentti Tiusanen /vas KA 7/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok ym.
651: Suomesta tilapäisen purjehdusluvan saaneen ja Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen
652: Atlantilla merihätään joutuneen kuivalastialus Rauennut
653: Novotsherkasskin tapaus
654: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- KA 8/2000 vp- Ilkka Taipale /sd
655: Pekka Heinonen Yksinäisten ihmisten aseman parantaminen
656: Rauennut
657: KK 1070/2000 vp -Klaus Bremer /r
658: Ilmailulaitoksen toimenpiteiden vaikutukset len- KA 9/2000 vp - Heli Paasio /sd ym.
659: toturvallisuuteen ja lennonjohto-investointeihin Yrittäjyyden edistäminen
660: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- Rauennut
661: Pekka Heinonen KA 10/2000 vp - Tanja Karpela /kesk ym.
662: KK 1071/2000 vp- Rakel Hiltunen /sd Liikenteen kustannusten alentaminen
663: Yhtenäinen maksukattojärjestelmä Rauennut
664: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
665: KA 1112000 vp -Marjatta Vehkaoja /sd ym.
666: vaara Suomen terveydenhuollon tila
667: Ajankohtaiskeskustelu 18.10.2000
668:
669: KA 12/2000 vp- Jouni Lehtimäki /kok ym.
670: Keskustelualoitteet 1-16/2000 vp Koulu- ja työpaikkakiusaamisen vähentäminen
671: Rauennut
672: KA 112000 vp -Matti Huutola /vas ym. KA 13/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
673: Aktiivinen sosiaalipolitiikka Köyhyyden vähentäminen
674: Rauennut Rauennut
675: KA 2/2000 vp - Ismo Seivästö /skl ym. KA 14/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
676: Suomen ED-jäsenyys Globalisaation hallinta
677: Rauennut Rauennut
678: KA 3/2000 vp- Leena Rauhala /skl ym. KA 15/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
679: Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat Suomen tietoliikennepolitiikan tulevaisuus
680: Rauennut Rauennut
681: KA 4/2000 vp - Klaus Bremer /r ym. KA 16/2000 vp - Annika Lapintie /vas ym.
682: Rikoslain periaatteet Väkivaltatilanteet työpaikoilla
683: Ajankohtaiskeskustelu 29.3.2000 Rauennut
684:
685: KA 5/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok ym.
686: Yrittäjyyden edellytysten parantaminen
687: Rauennut Välikysymykset 1-4/2000 vp
688: KA 6/2000 vp - Martti Tiuri /kok ym. VK 112000 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym.
689: Työn tulevaisuuden 10 kipupistettä Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden tur-
690: Ajankohtaiskeskustelu 15.3.2000 vaaminen
691: Sisällysluettelo
692:
693:
694: lP 1/2000 rd- Mauri Pekkarinen /cent m.fl. VK 3/2000 vp- Juha Korkeaoja /kesk ym.
695: Garantier för välfårdssamhällets grundläggande Polttonesteiden hintojen alentaminen
696: strukturer
697: lP 3/2000 rd- Juha Korkeaoja /cent m.fl.
698: VK 2/2000 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym. Lägre bränslepriser
699: Polttonesteiden hintojen alentaminen
700: VK 4/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
701: Vanhenevan väestön palvelujen turvaaminen
702: lP 2/2000 rd- Mauri Pekkarinen /cent m.fl.
703: Lägre bränslepriser lP 4/2000 rd- Jouko Jääskeläinen /tkfm.fl.
704: Tryggad service för den åldrande befolkningen
705: KK 894/2000 vp - Katri Komi /kesk
706:
707:
708:
709:
710: KIRJALLINEN KYSYMYS 894/2000 vp
711:
712: Heijastimen käyttö
713:
714:
715:
716:
717: Eduskunnan puhemiehelle
718:
719: Vuoden pimein ja vaarallisin aika jalankulkijoi- autoilija voi ottaa esim. tilannenopeuden valin-
720: den kannalta on käsillä. Heijastimen käyttö pa- nassa riskejä, joihinjalankulkija ei voi vaikuttaa.
721: rantaa oleellisesti jalankulkijan näkyvyyttä pi- Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka
722: meillä teillä liikuttaessa. Tieliikennelain 42 §:ssä Heinonen on ilmaissut myönteisen kantansa mat-
723: vain suositellaan, että jalankulkijan, joka pimeän kapuhelimessa puhumisen rajoittamiseksi autoa
724: aikana liikkuu valaisemattomalla tiellä muualla ajettaessa niin, että puhelinta saisi käyttää ai-
725: kuin jalkakäytävällä tai pyörätiellä, on yleensä noastaan hands-free-toiminnolla (KK 705/2000
726: käytettävä asianmukaista heijastinta. Kevyen lii- vp). Onnettomuuksia, joissa matkapuhelin on ol-
727: kenteen onnettomuusriski on pimeällä vähintään lut riskiä lisäävä tekijä, on vuosina 1991-1998
728: kaksi kertaa niin suuri kuin valoisana aikana. Vi- ollut yhteensä vain 20. Liikennevakuutuskeskuk-
729: rallisten tilastojen mukaan vuonna 1999 tielii- sen vuoden 1997 tilaston mukaan tieliikenteessä
730: kenteessä kuoli 67 ja loukkaantui 871 jalankulki- pimeällä tai hämärässä surmansa saaneista 26 ja-
731: jaa. Kaukovaloilla ajava autoilija näkee pimeällä lankulkijasta 92 %:lla ei ollut onnettomuuden
732: tiellä ilman heijastinta liikkuvan vaatetuksesta sattuessa heijastinta. Vuonna 1997 sattui 114 on-
733: riippuen vain ehkä 200 metrin etäisyydeltä. Hei- nettomuutta, jossa osapuolina oli kevyen liiken-
734: jastinta käyttävän huomaa jo 700 metrin päästä. teen edustaja (jalankulkija, pyöräilijä tms.) ja au-
735: Heijastimen käyttö on tärkeää myös taajamissa, to, ja vain yhdessä tapauksessa oli matkapuheli-
736: mutta valaisemattomilla valtateillä sillä on rat- men käytöllä katsottu olleen vaikutusta onnetto-
737: kaiseva merkitys jalankulkijan turvallisuuden muuden syntyyn.
738: kannalta. Näiden tietojen valossa pitäisi olla itsestään
739: Keväällä tehdyn lakialoitteen heijastimen käy- selvää, että jos matkapuhelimen käytön katso-
740: tön pakollisuudesta valaisemattomilla teillä alle- taan olevan tällä onnettomuuslukumäärällä niin
741: kirjoitti 103 kansanedustajaa. Lain tavoitteena voimakas turvallisuusriski, että sitä tulee lain
742: olisi lisätä tieturvallisuutta kaikkien valaisemat- voimalla rajoittaa, niin heijastimen käytön pakol-
743: tomilla teillä liikkujien osalta. Tarkoituksena ei lisuuden valaisemattomilla teillä tulisi olla jo
744: ole vaikeuttaa yksityishenkilöiden liikkumisva- voimassa.
745: pautta sakottamalla valaisemattomalla tiellä il- Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennetur-
746: man heijastinta liikkuvaa henkilöä poikkeukset- vallisuussuunnitelma vuosille 2001-2005 pitää
747: ta, vaan poliisi voi aina käyttää tilannekohtaista sisällään Liikenneturvallisuusvision, jossa jatku-
748: harkintaa. Myöskään autoilijan ja jalankulkijan van kehittämisen avulla pyritään liikennekuole-
749: vastuuasemiin pimeällä tiellä sattuneessa onnet- mien määrä laskemaan nykyisestä (vuonna 1999)
750: tomuustapauksessa ei heijastimen käytöllä saisi 431 tieliikenteessä kuolleesta 100 kuolleeseen
751: olla edelleenkään ratkaisevaa merkitystä, koska vuoden 2025 paikkeilla. Jatkossa tullaan Liiken-
752: neturvallisuussuunnitelman mukaan liikennetur-
753:
754: Versio 2.0
755: KK 894/2000 vp - Katri Komi /kesk
756:
757:
758:
759: vallisuustoimenpiteitä suuntaamaan toimenpitei- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
760: siin, joilla voidaan eliminoida vakavat onnetto- vaksi seuraavan kysymyksen:
761: muudet. Ei enää riitä, että turvallisuus yleensä
762: paranee, vaan pyritään riski riskiitä poistamaan Aikooko hallitus lisätä heijastimen käy-
763: ne ongelmat tai ongelmakohdat, joissa vakava tön pakollisuuden Tieliikennelain
764: onnettomuus on mahdollinen. Tieturvallisuus pi- 42 §:ään tieturvallisuuden parantami-
765: meillä tieosuuksilla on yksi tällainen riski. Sii- seksi valaisemattomilla teillä ja lisätä
766: hen on edullinen ja todistetusti toimiva ratkaisu- Tieliikennelain 42 §:ään ainakin suosi-
767: kin- heijastin. tuksen heijastimen käytöstä valaistuilla
768: tieosuuksilla?
769: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
770: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
771:
772:
773: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
774:
775: Katri Komi /kesk
776:
777:
778:
779:
780: 2
781: Ministerin vastaus KK 894/2000 vp - Katri Komi /kesk
782:
783:
784:
785:
786: Eduskunnan puhemiehelle
787:
788: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- nöksen suositusluonteesta johtuu myös se, ettei
789: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sillä ole vahingonkorvausoikeudellisia vaikutuk-
790: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sia mahdollisissa onnettomuustilanteissa.
791: vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk Heijastimen käyttösuosituksen muuttamises-
792: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sa pakoksi on edelleen samat ongelmat kuin ai-
793: 894/2000 vp: kaisemmin. Jo edellä mainittujen seikkojen lisäk-
794: si pakko saattaisi rajoittaa liikkumisvapautta, jos
795: Aikooko hallitus lisätä heijastimen käy- edellytetään, että pimeän aikaan ulos lähtiessään
796: tön pako!lisuuden Tieliikennelain jalankulkijalla olisi aina oltava heijastin. Pakolla
797: 42 §:ään tieturvallisuuden parantami- ei liioin ole merkitystä ilman tehokasta valvon-
798: seksi valaisemattomilla teillä ja lisätä taa. Jos taas poliisi voi aina käyttää tilannekoh-
799: Tieliikennelain 42 §:ään ainakin suosi- taista harkintaa, ei pakolla saavuteta parempaa
800: tuksen heijastimen käytöstä valaistuilla tehoa kuin suosituksena. Lisäksi heijastimen
801: tieosuuksilla? käyttö on yhtä tärkeää kaiken ikäisille jalankulki-
802: joille, mutta rikosoikeudelliset seuraamukset
803: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- voidaan kohdistaa vain 15 vuotta täyttäneisiin.
804: ti seuraavaa: Heijastimen käytöstä olisi hyötyä myös valais-
805: Tieliikennelain mukaan jalankulkijan, joka pi- tulla tiellä. Liikennevalistuksessa tämä asia on jo
806: meän aikaan liikkuu valaisemattomalla tiellä ollut esillä. Liikenneturvallisuusasiain neuvotte-
807: muualla kuin jalkakäytävällä tai pyörätiellä, on lukunta on tuoreessa liikenneturvallisuussuunni-
808: yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta. telmassa vuosille 2001-2005 ehdottanut heijas-
809: Tällainen heijastimen käyttösääntö otettiin la- timen käyttösuosäännöksen laajentamista siten,
810: kiin vuoden 1982 tieliikennelain kokonaisuudis- että se koskisi jalankulkijoita myös valaistuilla
811: tuksessa. Suosituksena haluttiin edistää heijasti- teillä. Liikenne- ja viestintäministeriö on valmis
812: men käyttöä pimeällä kuljettaessa. Heijastin- harkitsemaan tämänsuuntaista lainmuutosta.
813: pakostakin keskusteltiin jo tuolloin, mutta tär- Jo nykyistä heijastinpykälää säädettäessä
814: keimpinä perusteluina sille, että säännöksestä eduskunnan liikennevaliokunta totesi mietinnös-
815: tehtiin suositus olivat pakon edellyttämän val- sään, että säädetyn suosituksen lisäksi heijasti-
816: vonnan vaikeus ja jalankulkijan vastuun kohtuu- men käyttöä olisi edistettävä myös ilmaisjake-
817: ton lisääntyminen onnettomuustilanteissa. luin ja tiedotustoiminnalla. Edelleen heijastimen
818: Vaikka suositusta ei noudattaisi, heijastimen käyttöä on edistettävä niin vanhoilla kuin uusiila-
819: puuttumisesta ei määrätä rangaistusta, mutta po- kin keinoilla.
820: liisi voi huomauttaa asiasta jalankulkijalle. Sään-
821:
822:
823: Helsingissä II päivänä joulukuuta 2000
824:
825: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
826:
827: 3
828: KK 894/2000 vp - Katri Komi /kesk Ministerns svar
829:
830:
831:
832:
833: Tili riksdagens talman
834:
835: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sen har en karaktär av rekommendation medför
836: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- detta att den inte har skadeståndsrättsliga verk-
837: rådet översänt följande av riksdagsledamot Katri ningar vid eventuella olyckssituationer.
838: Komi /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS När det gäller att ändra rekommendationen att
839: 894/2000 rd: använda reflex till en skyldighet är problemen
840: fortsättningsvis de samma som tidigare. Förutom
841: imnar regeringen i s;fte att uppnå stör- ovan nämnda omständigheter skulle en skyldig-
842: re trafiksäkerhet skärpa rekommen- het begränsa rörelsefriheten, om det förutsätts att
843: dationen i 42 § vägtrafiklagen tili skyl- en fotgängare alltid skall ha reflex när han går ut
844: dighet att använda rejlex på oupplysta när det är mörkt. En tvingande bestämmelse sak-
845: vägar och inta i 42 § vägtrafiklagen nar betydelse utan effektiv övervakning. Om po-
846: åtminstone en rekommendation om att lisen åter kan handla efter egen prövning i olika
847: använda reflex även på upplysta väg- situationer har en tvingande bestämmelse inte nå-
848: avsnitt? gon större effekt än en rekommendation. Dess-
849: utom är det lika viktigt för fotgängare i alla åldrar
850: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- att använda reflex, men straffrättsliga påföljder
851: föra följande: kan komma i fråga endast för personer som fyllt
852: Enligt vägtrafiklagen skall gående som under 15 år.
853: mörker rör sig på oupplyst väg annanstans än på Det skulle vara nyttigt att använda reflex ock-
854: gångbana eller cykelbana i allmänhet använda så på upplysta vägar. Saken har redan tagits upp i
855: vederbörlig reflex. Denna regel om att använda trafikupplysningen. Trafiksäkerhetsdelegatio-
856: reflex intogs i lagen i samband med att hela väg- nen har i en fårsk trafiksäkerhetsplan för åren
857: trafiklagen reformerades 1982. Genom rekom- 2001-2005 föreslagit att bestämmelsen om att
858: mendationen ville man verka för att fotgängare använda reflex skall utvidgas så att den också
859: använder reflex när de rör sig i mörker. Redan då skall omfatta fotgängare som rör sig på upplysta
860: diskuterades skyldighet att använda reflex, men vägar. Kommunikationsministeriet är berett att
861: en av de viktigaste motiveringarna till att bestäm- överväga en lagändring i denna riktning.
862: melsen blev en rekommendation var svårigheten Redan när gällande paragraf med rekommen-
863: att ordna den övervakning en tvingande bestäm- dationen om att använda reflex stiftades konsta-
864: melse kräver samt att det skulle ha medfört att terade riksdagens trafikutskott i sitt betänkande
865: fotgängarens ansvar skulle ha vuxit orimligt i si- att förutom en lagfåst rekommendation bör an-
866: tuationer då en olycka inträffat. vändningen av reflex främjas genom gratis utdel-
867: Även om en fotgängare inte skulle iaktta re- ning av sådana och genom information. Använd-
868: kommendationen påförs honom inte något straff ningen av reflex bör fortsättningsvis främjas med
869: för att reflexen saknas, men polisen kan erinra hjälp av såväl gamla som nya metoder.
870: honom om försummelsen. Eftersom bestämmel-
871:
872:
873:
874: Helsingfors den 11 december 2000
875:
876: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
877: 4
878: KK 895/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym.
879:
880:
881:
882:
883: KIRJALLINEN KYSYMYS 895/2000 vp
884:
885: EU-maihin muuttavien suomalaisten eläkkei-
886: den verotus ja sosiaaliturva
887:
888:
889:
890:
891: Eduskunnan puhemiehelle
892:
893: Euroopan unionin alueella liikkuvat henkilöt, taan siinä valtiossa, josta ne maksetaan. Tästä
894: esimerkiksi turistit, työntekijät, opiskelijat ja seuraa, että yleensä Suomesta maksettavista
895: eläkkeensaajat, voivat saada sairaanhoitoa myös eläkkeista maksetaan edelleen verot Suomeen.
896: toisessa jäsenmaassa. Oikeus sairaanhoitoon Suomen ja Espanjan välisen verosopimuksen
897: osoitetaan koti- tai työskentelymaasta saatavalla mukaan yksityisen sektorin eläkkeiden verotus-
898: sairaanhoitotodistuksella. Asiakas maksaa saa- oikeus on kuitenkin asuinmaalla. Siten Espan-
899: mastaan terveydenhoidosta vain mahdolliset jaan muuttava eläkkeensaaja maksaa veron Es-
900: asiakasmaksut tai vastaavan omavastuuosuuden. panjaan lukuun ottamatta julkisen sektorin eläk-
901: Suomalaisten ulkomailla saama terveydenhoito keitä. Vastaavanlainen verosopimus Suomella on
902: ei kuitenkaan ole ilmaista, vaan hoitoa antaneet myös mm. Ranskan, Portugalin ja Itävallan kans-
903: maat laskuttavat kustannukset Suomen valtiolta. sa. Eläkkeensaajat eivät maksa myöskään sai-
904: Muista ED-maista tuli sairaanhoitoa koskevia rausvakuutusmaksua Suomeen.
905: laskuja vuonna 1999 yhteensä 10,6 Mmk. Sa- Euroopan unionin maissa asuville suomalai-
906: manaikaisesti Suomi laskutti muista maista tul- sille eläkkeensaajille maksettavien eläkkeiden ja
907: leille henkilöille annetuista palveluista 6,4 Mmk. heidän sairaanhoitonsa Suomelle aiheuttamien
908: Suomesta suurimmat korvaukset maksetaan Sak- kustannusten ja tasavertaisen kohtelun vuoksi on
909: saan, Espanjaan ja Ranskaan. Vastaavasti suu- tärkeää, että eläkkeensaajat osallistuvat heille
910: rimmat laskut lähtevät Suomesta Saksaan, Es- maksettavien etuuksien rahoittamiseen samoin
911: panjaan, Ranskaan ja Italiaan. Suomi on myös periaattein kuin muutkin Suomesta sosiaalitur-
912: solminut Pohjoismaiden ja eräiden muiden mai- vaan oikeutetut henkilöt.
913: den kanssa vastavuoroisia sopimuksia, joiden pe-
914: rusteella terveydenhoidosta ei laskuteta maiden Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
915: välillä lainkaan. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
916: Korvattavien kustannusten määrä on kasvanut vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
917: vuosittain, koska mm. ulkomailla asuvien eläk- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
918: keensaajien määrä lisääntyy. Espanjassa asui
919: vuoden 1999 lopussa 2 115 suomalaista eläk- Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen
920: keensaajaa tai heidän perheenjäsentään, joiden verosopimusta eläkkeistä Espanjan, Itä-
921: sairaanhoitokustannuksista Espanja tulee myö- vallan, Ranskan ja Portugalin kanssa
922: hemmin laskuttamaan Suomelta yhteensä noin muutetaan vastaamaan yleistä käytän-
923: 22 Mmk. töä ja että ulkomailla asuvan eläkkeen-
924: Suomen solmimissa verosopimuksissa on saajan suomalaisesta eläkkeestä peri-
925: yleensä sovittu, että lakisääteiset eläkkeet verote- tään sairausvakuutusmaksu samojen
926:
927: Versio 2.0
928: KK 895/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym.
929:
930:
931: säännösten mukaan kuin Suomessa asu-
932: viita eläkkeensaajilta?
933:
934:
935: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
936:
937: Pirkko Peltomo /sd
938: Valto Koski /sd
939: Kari Rajamäki /sd
940:
941:
942:
943:
944: 2
945: Ministerin vastaus KK 895/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym.
946:
947:
948:
949:
950: Eduskunnan puhemiehelle
951:
952: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Verosopimusten rajoitukset Suomen sisäiseen
953: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- verolainsäädäntöön
954: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Suomen ja vieraiden valtioiden välisillä sopi-
955: vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Peltomon muksilla voidaan rajoittaa Suomen sisäisen lain-
956: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen säädännön mukaista verotusolkeutta. Suomen te-
957: KK 895/2000 vp: kemissä verosopimuksissa on nimenomaisia
958: määräyksiä toisessa sopimusvaltiossa asuville
959: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen henkilöille maksettavien eläkkeiden verotukses-
960: verosopimusta eläkkeistä Espanjan, Itä- ta. Sopimusten mukaan julkisyhteisöjen maksa-
961: vallan, Ranskan ja Portugalin kanssa masta eläkkeestä verotetaan pääsääntöisesti vain
962: muutetaan vastaamaan yleistä käytän- maksajavaltiossa. Myös yksityiseen palveluk-
963: töä ja että ulkomailla asuvan eläkkeen- seen perustuvasta eläkkeestä voidaan sopimus-
964: saajan suomalaisesta eläkkeestä peri- ten mukaan pääsääntöisesti verottaa maksajaval-
965: tään sairausvakuutusmaksu samojen tiossa. Merkittävimmät poikkeukset tästä käytän-
966: säännösten mukaan kuin Suomessa asu- nöstä ovat Espanjan (1967), Itävallan (1963),
967: viita eläkkeensaajilta? Portugalin ( 1970) ja Ranskan ( 1970) kanssa teh-
968: dyt verosopimukset, joiden mukaan yksityiseen
969: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
970: palvelukseen perustuvasta eläkkeestä verotetaan
971: ti seuraavaa:
972: vain henkilön asuinvaltiossa. Tällainen sopimus-
973: Verovelvollisuuden laajuus Suomessa määräys estää Suomea verottamasta yksityiseen
974: palvelukseen perustuvia eläkkeitä. Mainittuihin
975: Verovelvollisuuden laajuus on Suomessa kytket- valtioihin Suomesta maksettuja, yksityiseen pal-
976: ty siihen, asuuko henkilö Suomessa vai ei. Suo- velukseen perustuvia eläkkeitä siis verotetaan
977: messa asuva henkilö (yleisesti verovelvollinen) vain näiden valtioiden sisäisten verolakien mu-
978: on velvollinen suorittamaan Suomessa tuloveroa kaan.
979: sekä täältä että ulkomailta saamastaan tulosta,
980: kun taas henkilö, joka ei asu Suomessa (rajoite- Yksityiseen ja julkiseen palvelukseen perustu-
981: tusti verovelvollinen), on velvollinen suoritta- vien eläkkeiden erilainen kohtelu
982: maan Suomessa tuloveroa vain täältä saamastaan
983: Se, että yksityiseen palvelukseen ja julkiseen pal-
984: tulosta. Yleisesti verovelvolliselle maksettavas-
985: velukseen perustuvia eläkkeitä koskevat veroso-
986: ta eläkkeestä peritään tuloverolain mukaan prog-
987: pimusmääräykset ovat erilaiset, on yleistä vero-
988: ression mukainen vero. Rajoitetusti verovelvolli-
989: sopimusoikeudessa. Tämä ero käy ilmi sekä
990: selle maksettavasta eläkkeestä peritään rajoite-
991: useimmista Suomen tekemistä verosopimuksista
992: tusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verot-
993: että myös muiden valtioiden välillä tehdyistä ve-
994: tamisesta annetun lain mukaan 35 prosentin lo-
995: rosopimuksista. Myös Taloudellisen yhteistyön
996: pullinen lähdevero.
997: ja kehityksen järjestön (OECD) malliverosopi-
998: muksessa, joka on kansainvälisessä verosopi-
999: musoikeudessa hallitsevassa asemassa, julkiseen
1000:
1001: 3
1002: KK 895/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym. Ministerin vastaus
1003:
1004:
1005: palvelukseen ja yksityiseen palveluks.een pe~s henkilölle, vaikka sopimus sisältääkin eläkkei-
1006: tuvien eläkkeiden verotusoikeuden Jako pOik- den osalta Suomen kannalta epätyydyttävän sopi-
1007: keaa toisistaan samantyyppisellä tavalla. Syynä musmääräyksen.
1008: tähän on lähinnä näkemys, jonka mukaan julki-
1009: sen eläkkeen liityntä maksajavaltioon on siinä Sosiaaliturvamaksut eivät kuulu verosopimus-
1010: määrin vahva, että on perusteltua antaa maksaja- ten soveltamisalaan
1011: valtiolle verotusoikeus eläkkeeseen. Suomen tekemät veropimukset koskevat vain tu-
1012: lon ja varallisuuden verottamista eikä niiden so-
1013: Suomen verosopimuspolitiikka veltamisalaan siten kuulu esimerkiksi sosiaali-
1014: . turvamaksut Näin ollen verosopimukset eivät
1015: Suomen neuvottelupolitiikkana verosopimusneu- estä mm. sairausvakuutusmaksun perimistä, jos
1016: votteluissa on edellä mainitusta mallisopimuk- siihen muutoin Suomen lainsäädännön mukaan
1017: sesta poiketen jo yli parin vuosikymmenen ollut on oikeus.
1018: se, että myös yksityiseen palvelukseen perustu-
1019: vat eläkkeet (TEL, LEL yms.) verotetaan maksa- Sosiaaliturvamaksujen kattavuutta selvittä-
1020: javaltiossa. Perusteluna tälle kannalle on, että neen työryhmän (SOLMU 11) kannanottoja
1021: eläketurvaa järjestettäessä vuosittain maksetut
1022: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 20.5.1999
1023: eläkevakuutusmaksut on aikanaan saatu vähen-
1024: työryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää sosiaa-
1025: tää työnantajaa Suomessa verotettaessa. Koska
1026: liturvamaksujen kattavuutta asumiseen perustu-
1027: Suomi siten myöntää oikeuden vähentää eläkeva-
1028: van sosiaaliturvamaksun soveltamisesta annetun
1029: kuutusmaksut verotuksessa, mikä siis on alenta-
1030: lain soveltamistilanteissa. Työryhmän tuli tehdä
1031: nut maksun suorittajan verotusta, on kohtuullis-
1032: ehdotukset sosiaaliturvamaksujen ja verotusta
1033: ta että Suomella on vastaavasti oikeus verottaa
1034: koskevan lainsäädännön kehittämiseksi siten,
1035: ulkomailla asuville Suomesta maksettavia eläk-
1036: että kaikki Suomen asumisperusteisen sosiaali-
1037: keitä. Näistä syistä myös Itävallan kanssa vuon-
1038: turvan piirissä olevat osallistuisivat yhtäläisesti
1039: na 2000 tehty uusi verosopimus, joka ei ole vielä
1040: sosiaaliturvan rahoitukseen. Työryhmä on muis-
1041: voimassa sisältää Suomen nykyisen verosopi-
1042: tiossaan 11.10.2000 (Sosiaali- ja terveysministe-
1043: muspolitiikan mukaisen eläkkeiden verottamista
1044: riö; Työryhmämuistiaita 2000: 16) selvittänyt
1045: koskevan sopimusmääräyksen.
1046: millaisissa tilanteissa Suomen asumisperustei-
1047: Suomi on käynyt neuvotteluja verosopimuk-
1048: sen sosiaaliturvan piirissä olevat henkilöt ovat
1049: sen muuttamisesta myös Espanjan, Portugalin ja
1050: oikeutettuja etuuksiin Suomesta, mutta eivät ole
1051: Ranskan kanssa. Näitä neuvotteluja, joissa Suo-
1052: voimassa olevien sosiaaliturvaa ja sen rahoitusta
1053: mi pyrkii saamaan itselleen oikeuden verottaa
1054: koskevien säännösten, ED-säännösten, sosiaali-
1055: myös yksityisestä palveluksesta saatavi~~ ul~o
1056: turvasopimusten, verolakien tai sopimusten
1057: maille maksettavia eläkkeitä, jatketaan nun p1an
1058: vuoksi velvollisia suorittamaan etuuksien rahoit-
1059: kuin se on mahdollista, ottaen huomioon molem-
1060: tamiseksi perittäviä maksuja tai maksamaan ve-
1061: pien valtioiden kokonaisedut sopimukse~ muut-
1062: roja.
1063: tamiseksi. Sopimukseen pääsemistä vmkeuttaa
1064: Työryhmä ei tehnyt varsinaisia ehdotuksia ve-
1065: suuresti se, että mainittujen valtioiden edut ovat
1066: rolakien tai verosopimusten muuttamisesta. Sen
1067: eläkkeiden osalta vastakkaiset kuin Suomen.
1068: sijaan työryhmän ehdotukset koskevat mm. va-
1069: Näille valtioille on suuri etu, että ne saavat verot-
1070: kuutetun sairausvakuutusmaksun maksuvelvolli-
1071: taa yksityisiä eläkkeitä. Tässä yhteydessä on kui-
1072: suutta. Voimassa olevan sairausvakuutuslain
1073: tenkin syytä korostaa, että myös edellä mainituis-
1074: 33 §:n mukaan vakuutettu on velvollinen maksa-
1075: ta verosopimuksista on muutoin merkittävää
1076: maan vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Käy-
1077: hyötyä mm. Suomen elinkeinoelämälle, toisess~
1078: tännössä vakuutetun maksuvelvollisuutta on kui-
1079: sopimusvaltiossa työskentelevälle henkilölle ta1
1080: tenkin rajoittanut se, että maksua ei ole voitu pe-
1081: toiseen sopimusvaltioon sijoituksia tekevälle
1082:
1083:
1084: 4
1085: Ministerin vastaus KK 895/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym.
1086:
1087:
1088: riä rajoitetusti verovelvollisilta eikä myöskään asuinvaltion mukaan. Käytännössä tämä koskisi
1089: eräissä muissa erityistilanteissa. lähinnä muissa ED-maissa asuvia eläkeläisiä, joi-
1090: Työryhmän ehdotuksen mukaan lähtökohtana den eläkkeet maksetaan Suomesta. Työryhmän
1091: tulee olla, että Suomessa vakuutetun on aina suo- ehdotukset koskevat edellä olevan lisäksi mm.
1092: ritettava vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Työ- ehdotetusta maksuvelvollisuudesta poikkeamis-
1093: ryhmä ehdottaa laajennettavaksi nykyistä vakuu- ta sekä maksujen perusteena olevan tulon määrit-
1094: tetun sairausvakuutusmaksun maksuvelvolli- telyä.
1095: suutta koskemaan myös niitä tilanteita, joissa
1096: Suomi on ED-lainsäädännön perusteella vastuus- Lopuksi
1097: sa ulkomailla asuvan henkilön sairaanhoitokus- Edellä olevan perusteella hallitus ei näe syytä
1098: tannusten korvaamisesta, vaikka henkilö ei ole ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja
1099: Suomessa sairausvakuutusmaksulain mukaan va- Pirkko Peltomon, Valto Kosken ja Kari Raja-
1100: kuutettu. Sairaanhoidon laajuus ja siitä aiheutu- mäen tarkoittamassa asiassa.
1101: neet kustannukset määräytyvät eläkkensaajan
1102:
1103:
1104:
1105: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
1106:
1107: Ministeri Suvi-Anne Siimes
1108:
1109:
1110:
1111:
1112: 5
1113: KK 895/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym. Ministems svar
1114:
1115:
1116:
1117:
1118: Tili riksdagens talman
1119:
1120: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Av skatteavtalen föranledda begränsningar i
1121: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- fråga om Finlands interna skattelagstiftning
1122: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pirk- Genom avtal mellan Finland och främmande sta-
1123: ko Peltomo /sd m.fl. undertecknade skriftliga ter kan beskattningsrätten enligt Finlands intema
1124: spörsmål SS 895/2000 rd: lagstiftning begränsas. 1 de skatteavtal som Fin-
1125: land ingått finns uttryckliga bestämmelser om
1126: Vad ämnar regeringen göra för att de vilka skatter som personer bosatta i den stat med
1127: skatteavtal gällande pensioner som Fin- viiken avtalen ingås skall betala på den pension
1128: land ingått med Spanien, Österrike, som utbetalas från Finland. Enligt avtalen kan
1129: Frankrike och Portugal ändras så att de pensioner från offentliga samfund i huvudsak en-
1130: motsvarar gängse praxis och att på så- dast beskattas i den utbetalande staten. Också
1131: dan pension som i Finland betalas ut tili pension som grundar sig på privat tjänst kan en-
1132: pensionstagare som är bosatta i utlan- ligt avtalen i huvudsak beskattas i den utbetalan-
1133: det uppbärs sjuliförsäkringspremie en- de staten. De mest betydande undantagen från
1134: ligt samma bestämmelser som för pen- denna praxis är de skatteavtal som ingåtts med
1135: sionstagare som är bosatta i Finland? Spanien (1967), Österrike (1963), Portugal
1136: (1970) och Frankrike (1970). Enligt dessa kan
1137: pension som grundar sig på privat tjänst beskat-
1138: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tas enbart i den stat där personen är bosatt. En så-
1139: föra följande: dan avtalsbestämmelse hindrar Finland från att
1140: uppbära skatt på pensioner som grundar sig på
1141: Skattskyldighetens onifattning i Finland privat tjänst. De på privat tjänst grundade pen-
1142: Skattskyldighetens omfattning är i Finland sam- sioner som Finland betalar ut till de ovan nämn-
1143: mankopplad med huruvida en person är bosatt da statema beskattas alltså enbart enligt de inter-
1144: här i landet eller inte. En i Finland bosatt person na skattelagama i dessa stater.
1145: (allmänt skattskyldig) är skyldig att betala in-
1146: komstskatt både på den inkomst han eller hon 0/ika behandling i fråga om pensioner som
1147: förvärvat här i landet och utomlands, medan en gäller privat tjänst och offentlig tjänst
1148: person som inte är bosatt i Finland (begränsat Det faktum att de bestämmelser i skatteavtalet
1149: skattskyldig) är skyldig att betala inkomstskatt i som gäller privat tjänst och de som gäller offent-
1150: Finland enbart på den inkomst han eller hon för- lig tjänst skiljer sig från varandra är allmänt före-
1151: värvat här i landet. 1 allmänhet uppbärs i enlighet kommande inom skatteavtalsrätten. Denna skill-
1152: med inkomstskattelagen en progressiv skatt för nad framgår såväl av ett flertal av de skatteavtal
1153: den pension som utbetalas till en skattskyldig. På som Finland ingått som av skatteavtal som in-
1154: pensionen till en person som är begränsat skatt- gåtts mellan andra stater. Också de modellavtal
1155: skyldig uppbärs en slutlig källskatt på 35 % en- som härstammar från Organisationen för ekono-
1156: ligt lagen om beskattning av begränsat skattskyl- miskt samarbete och utveckling (OECD), viiken
1157: dig för inkomst och förmögenhet. intar en ledande ställning inom den intemationel-
1158:
1159: 6
1160: Ministems svar KK 895/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym.
1161:
1162:
1163: la skatteavtalsrätten, avviker beskattningsrätten i teavtal i övrigt är till stor fördel för bl.a. Finlands
1164: fråga om pensioner grund~de ~å offen:lig o~.h näringsliv, för personer som arbetar i en annan
1165: privat tjänst från varandra pa ett hkartat satt. Ska- avtalsstat eller för personer som investerar i en
1166: let till detta är närmast ståndpunkten att kopp- annan avtalsstat, fastän avtalet innehåller en så-
1167: lingen mellan en offentlig pension o~.h den .utbe- dan avtalsbestämmelse gällande pensioner som
1168: talande staten är så pass stark att det ar motlverat inte tillfredsställer Finland.
1169: att ge den utbetalande staten beskattningsrätten.
1170: Socialskyddsavgifter omfattas inte av tillämp-
1171: ningsområdet för skatteavtal
1172: Finlands skatteavtalspolitik
1173: De skatteavtal som Finland ingått gäller endast
1174: Finlands förhandlingspolitik i skatteavtalsför- beskattning av inkomst och förmögenhet och så-
1175: handlingama har med avvikelse från ovan nämn- lunda hör t.ex. socialskyddsavgifter inte till till-
1176: da modellavtal redan under de senaste decennier- lämpningsområdet för avtalen. Därmed förhin-
1177: na gått ut på att också pensioner som grundar sig drar skatteavtalen inte bl.a. uppbärande av sjuk-
1178: på privat tjänst (APL, KAPL m.fl.) skall beskat- försäkringspremie, om detta annars är tillåtet en-
1179: tas i den utbetalande staten. Motiveringen till ligt finsk lagstiftning.
1180: denna ståndpunkt är att i samband med ordnan-
1181: det av pensionsskydd har i fråga om de pensions- Ställningstaganden av den arbetsgrupp som ut-
1182: försäkringsavgifter som betalts årligen avdrag rett socialskyddsavgifternas täckning (SOL-
1183: fått göras i samband med att arbetsgivaren ?e- MU!!)
1184: skattats i Finland. Eftersom Finland därmed ttll-
1185: Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den 20
1186: låter att pensionsförsäkringsavgifterna dras av i
1187: maj 1999 en arbetsgrupp med uppgift att utreda
1188: beskattningen, vilket således har sänkt besk~tt
1189: socialskyddsavgifternas täckning i situationer
1190: ningen för den som betalt avgiften, är det skähgt
1191: där lagen om tillämpning av lagstiftningen om
1192: att Finland på motsvarande sätt har rätt att be-
1193: bosättningsbaserad social trygghet skall tilläm-
1194: skatta utomlands bosatta personer för de pensio-
1195: pas. Arbetsgruppen hade i uppgift att framställa
1196: ner som Finland betalar ut. På grund av detta
1197: förslag till utvecklande av lagstiftningen gällan-
1198: innehåller även det med Österrike år 2000 in-
1199: de socialskyddsavgifterna och beskattningen så,
1200: gångna nya skatteavtalet, vilket inte ännu har
1201: att alla som i Finland omfattas av den bosätt-
1202: trätt i kraft, en sådan avtalsbestämmelse om be-
1203: ningsbaserade sociala tryggheten i lika delar
1204: skattningen av pensioner som överensstämmer
1205: skall delta i finansieringen av den sociala trygg-
1206: med Finlands nuvarande skatteavtalspolitik.
1207: heten. Arbetsgruppen har i sin promemoria av
1208: Finland har förhandlat också med Spanien,
1209: den ll oktober 2000 (Social- och hälsovårdsmi-
1210: Portugal och Frankrike om en ändring av skatte-
1211: nisteriet; arbetsgrupps-PM 2000: 16) rett ut i hu-
1212: avtalen. Dessa förhandlingar, i vilka Finland
1213: rudana situationer de personer som i Finland om-
1214: strävar efter att få rätt att uppbära skatt också för
1215: fattas av den bosättningsbaserade sociala trygg-
1216: de pensioner som utbetalas till personer som tidi-
1217: heten är berättigade till förmåner i Finland, men
1218: gare innehaft privat tjänst och nu är bosatta utom-
1219: enligt gällande bestämmelser om social trygghet
1220: lands fortsätter så länge som möjligt med beak-
1221: och finansieringen av denna, gällande EU-be-
1222: tande' av bägge staters totala fördelar av ändring-
1223: stämmelser, socialskyddsavtal, skattelagar eller
1224: en av avtalet. På resultatet av förhandlingarna in-
1225: skatteavtal inte är skyldiga att betala sådana av-
1226: verkar i stor utsträckning att de nämnda staternas
1227: gifter eller skatter som uppbärs för finansiering-
1228: intressen i detta avseende är motsatta jämfört
1229: en av förmånema.
1230: med Finlands intressen. För dessa stater är det till
1231: Arbetsgruppen framställde inte några egentli-
1232: stor fördel att de får beskatta pensioner som grun-
1233: ga förslag till ändring av skattelagarna eller skat-
1234: dar sig på privat tjänst. 1 detta sammanhang är det
1235: teavtalen. Arbetsgruppens förslag gäller däremot
1236: dock skäl att betona att även ovan nämnda skat-
1237: bl.a. den försäkrades skyldighet att betala sjuk-
1238:
1239: 7
1240: KK 895/2000 vp -Pirkko Peltomo /sd ym. Ministerns svar
1241:
1242:
1243: försäkringspremie. Enligt 33 § i den gällande den föranleder bestäms på grundval av det land
1244: sjukförsäkringslagen är en försäkrad skyldig att där pensionstagaren är bosatt. 1 praktiken gäller
1245: betala sjukförsäkringspremie. 1 praktiken har den detta främst sådana pensionärer som är bosatta i
1246: försäkrades betalningsskyldighet dock begrän- ett annat EU-land och som får sin pension från
1247: sats av att premien inte har kunnat uppbäras av Finland. Utöver vad som anförts ovan gäller ar-
1248: begränsat skattskyldiga och inte heller i vissa an- betsgruppens förslag även bl.a. avvikelser från
1249: dra särskilda situationer. den föreslagna betalningsskyldigheten samt fast-
1250: Enligt arbetsgruppens förslag är utgångspunk- ställandet av den inkomst som ligger till grund
1251: ten att en person som är försäkrad i Finland alltid för avgifterna.
1252: skall betala sjukförsäkringspremie. Arbetsgrup-
1253: pen föreslår att den nuvarande skyldigheten att Tili sist
1254: betala sjukförsäkringspremie skall utvidgas så att Med hänvisning till vad som anförts ovan anser
1255: den även gäller situationer där Finland med stöd regeringen att det inte finns skäl att vidta ytterli-
1256: av EU-lagstiftningen är ansvarig för ersättandet gare åtgärder i det ärende som riksdagsledamot
1257: av sjukvårdskostnaderna för en person som är bo- Pirkko Peltomo, Valto Koski och Kari Rajamäki
1258: satt utomlands, fastän personen inte i Finland är har åsyftat.
1259: försäkrad i enlighet med sjukförsäkringslagen.
1260: Sjukvårdens omfattning och de kostnader som
1261:
1262:
1263:
1264: Helsingfors den 8 december 2000
1265:
1266: Minister Suvi-Anne Siimes
1267:
1268:
1269:
1270:
1271: 8
1272: KK 896/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
1273:
1274:
1275:
1276:
1277: KIRJALLINEN KYSYMYS 896/2000 vp
1278:
1279: Suomen solmimien kahden valtion välisten ve-
1280: rosopimusten muuttaminen eläkkeestä perittä-
1281: vän sairausvakuutusmaksun osalta
1282:
1283:
1284:
1285:
1286: Eduskunnan puhemiehelle
1287:
1288: Euroopan unionin ns. neljä vapautta mahdollista- sairaanhoitokustannuksista Espanja tulee laskut-
1289: vat esimerkiksi turistien, opiskelijoiden, työnte- tamaan Suomelta yhteensä noin 22 Mmk.
1290: kijöiden ja eläkkeensaajien sairaanhoidon myös Suomen solmimissa verosopimuksissa on
1291: toisessa jäsenmaassa. Koti- tai työskentelymaas- yleensä sovittu, että lakisääteiset eläkkeet verote-
1292: ta saatavalla sairaanhoitotodistuksella voidaan taan siinä valtiossa, josta ne maksetaan. Tästä
1293: osoittaa oikeus sairaanhoitoon, jolloin tervey- seuraa, että Suomesta maksettavista eläkkeistä
1294: denhoitopalveluja käyttävän asiakkaan maksetta- maksetaan edelleen verot Suomeen. Suomen ja
1295: viksi jäävät ainoastaan mahdolliset asiakasmak- Espanjan välisen verosopimuksen mukaan yksi-
1296: sut tai vastaava omavastuuosuus. Kyseinen maa tyisen sektorin eläkkeiden verotusoikeus on
1297: laskuttaa todelliset kulut Suomen valtiolta jälki- asuinmaalla. Siten Espanjaan muuttava eläk-
1298: käteen. keensaaja maksaa veron Espanjaan lukuun otta-
1299: ED-maista tuli sairaanhoitoa koskevia laskuja matta julkisen sektorin eläkkeitä. Vastaavanlai-
1300: vuonna 1999 yhteensä 10,6 Mmk. Samanaikai- nen verosopimus Suomella on myös mm. Rans-
1301: sesti Suomi laskutti muista maista tulleille henki- kan, Portugalin ja Itävallan kanssa. Eläkkeensaa-
1302: löille annetuista palveluista 6,4 Mmk. Suomesta jat eivät maksa myöskään sairausvakuutusmak-
1303: suurimmat korvaukset maksetaan Saksaan, Es- sua Suomeen.
1304: panjaanja Ranskaan. Euroopan unionin maissa asuville suomalaisil-
1305: Vastaavasti suurimmat laskut lähtevät Suo- le eläkkeensaajille maksettavien eläkkeiden ja
1306: mesta Saksaan, Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan. heidän sairaanhoitonsa Suomelle aiheuttamien
1307: Suomi on myös solminut eräiden maiden kanssa kustannusten vuoksi on tärkeää, että eläkkeen-
1308: vastavuoroisia sopimuksia, joiden perusteella an- saajat osallistuvat heille maksettavien etuuksien
1309: netusta terveydenhoidosta ei laskuteta lainkaan. rahoittamiseen samoin periaattein kuin muutkin
1310: Korvattavien kustannusten määrä on kasvanut Suomesta sosiaaliturvaan oikeutetut henkilöt.
1311: vuosittain, koska mm. ulkomailla asuvien eläk-
1312: keensaajien määrä lisääntyy. Espanjassa asui Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1313: vuoden 1999 lopussa 2 115 suomalaista eläk- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1314: keensaajaa tai heidän perheenjäsentään, joiden valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1315: vaksi seuraavan kysymyksen:
1316:
1317:
1318:
1319:
1320: Versio 2.0
1321: KK 896/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
1322:
1323:
1324: Pyrkiikä hallitus muuttamaan Suomen laisesta eläkkeestä peritään sairausva-
1325: verosopimusta Espanjan, Itävallan, kuutusmaksu samojen säännösten mu-
1326: Ranskan ja Portugalin kanssa vastaa- kaan kuin Suomessa asuviita eläkkeen-
1327: maan yleistä käytäntöä niin, että suoma- saajilta?
1328:
1329:
1330: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
1331:
1332: Timo Ihamäki /kok
1333:
1334:
1335:
1336:
1337: 2
1338: Ministerin vastaus KK 896/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
1339:
1340:
1341:
1342:
1343: Eduskunnan puhemiehelle
1344:
1345: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Verosopimusten rajoitukset Suomen sisäiseen
1346: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette verolainsäädäntöön
1347: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- Suomen ja vieraiden valtioiden välisillä sopi-
1348: nen vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen muksilla voidaan rajoittaa Suomen sisäisen lain-
1349: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK säädännön mukaista verotusoikeutta. Suomen te-
1350: 896/2000 vp: kemissä verosopimuksissa on nimenomaisia
1351: määräyksiä toisessa sopimusvaltiossa asuville
1352: Pyrkiikä hallitus muuttamaan Suomen henkilöille maksettavien eläkkeiden verotukses-
1353: verosopimusta Espanjan, Itävallan, ta. Sopimusten mukaan julkisyhteisöjen maksa-
1354: Ranskan ja Portugalin kanssa vastaa- masta eläkkeestä verotetaan pääsääntöisesti vain
1355: maan yleistä käytäntöä niin, että suoma- maksajavaltiossa. Myös yksityiseen palveluk-
1356: laisesta eläkkeestä peritään sairausva- seen perustuvasta eläkkeestä voidaan sopimus-
1357: kuutusmaksu samojen säännösten mu- ten mukaan pääsääntöisesti verottaa maksajaval-
1358: kaan kuin Suomessa asuviita eläkkeen- tiossa. Merkittävimmät poikkeukset tästä käytän-
1359: saajilta? nöstä ovat Espanjan (1967), Itävallan (1963),
1360: Portugalin (1970) ja Ranskan (1970) kanssa teh-
1361: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
1362: dyt verosopimukset, joiden mukaan yksityiseen
1363: ti seuraavaa:
1364: palvelukseen perustuvasta eläkkeestä verotetaan
1365: vain henkilön asuinvaltiossa. Tällainen sopimus-
1366: Verovelvollisuuden laajuus Suomessa
1367: määräys estää Suomea veroHamasta yksityiseen
1368: Verovelvollisuuden laajuus on Suomessa kytket- palvelukseen perustuvia eläkkeitä. Mainittuihin
1369: ty siihen, asuuko henkilö Suomessa vai ei. Suo- valtioihin Suomesta maksettuja, yksityiseen pal-
1370: messa asuva henkilö (yleisesti verovelvollinen) velukseen perustuvia eläkkeitä siis verotetaan
1371: on velvollinen suorittamaan Suomessa tuloveroa vain näiden valtioiden sisäisten verolakien mu-
1372: sekä täältä että ulkomailta saamastaan tulosta, kaan.
1373: kun taas henkilö, joka ei asu Suomessa (rajoite-
1374: tusti verovelvollinen), on velvollinen suoritta- Yksityiseen ja julkiseen palvelukseen perustu-
1375: maan Suomessa tuloveroa vain täältä saamastaan vien eläkkeiden erilainen kohtelu
1376: tulosta. Yleisesti verovelvolliselle maksettavas-
1377: Se, että yksityiseen palvelukseen ja julkiseen pal-
1378: ta eläkkeestä peritään tuloverolain mukaan prog-
1379: velukseen perustuvia eläkkeitä koskevat veroso-
1380: ression mukainen vero. Rajoitetusti verovelvolli-
1381: pimusmääräykset ovat erilaiset, on yleistä vero-
1382: selle maksettavasta eläkkeestä peritään rajoite-
1383: sopimusoikeudessa. Tämä ero käy ilmi sekä
1384: tusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verot-
1385: useimmista Suomen tekemistä verosopimuksista
1386: tamisesta annetun lain mukaan 35 prosentin lo-
1387: että myös muiden valtioiden välillä tehdyistä ve-
1388: pullinen lähdevero.
1389: rosopimuksissa. Myös Taloudellisen yhteistyön
1390: ja kehityksen järjestön (OECD) malliverosopi-
1391: muksessa, joka on kansainvälisessä verosopi-
1392: musoikeudessa hallitsevassa asemassa, julkiseen
1393:
1394: 3
1395: KK 896/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
1396:
1397:
1398: palvelukseen ja yksityiseen palveluk~een per~s henkilölle, vaikka sopimus sisältääkin eläkkei-
1399: tuvien eläkkeiden verotusoikeuden Jako pOik- den osalta Suomen kannalta epätyydyttävän sopi-
1400: keaa toisistaan samantyyppisellä tavalla. Syynä musmääräyksen.
1401: tähän on lähinnä näkemys, jonka mukaan julki-
1402: sen eläkkeen liityntä maksajavaltioon on siinä Sosiaaliturvamaksut eivät kuulu verosopimus-
1403: määrin vahva, että on perusteltua antaa maksaja- tensoveltamisalaan
1404: valtiolle verotusoikeus eläkkeeseen. Suomen tekemät veropimukset koskevat vain tu-
1405: lon ja varallisuuden verottamista eikä niiden so-
1406: Suomen verosopimuspolitiikka veltamisalaan siten kuulu esimerkiksi sosiaali-
1407: turvamaksut. Näin ollen verosopimukset eivät
1408: Suomen neuvottelupolitiikkana verosopimusneu- estä mm. sairausvakuutusmaksun perimistä, jos
1409: votteluissa on edellä mainitusta mallisopimuk- siihen muutoin Suomen lainsäädännön mukaan
1410: sesta poiketen jo yli parin vuosikymmenen ollut on oikeus.
1411: se, että myös yksityiseen palvelukseen perustu-
1412: vat eläkkeet (TEL, LEL yms.) verotetaan maksa- Sosiaaliturvamaksujen kattavuutta selvittä-
1413: javaltiossa. Perusteluna tälle kannalle on, että neen työryhmän (SOLMU II) kannanottoja
1414: eläketurvaa järjestettäessä vuosittain maksetut
1415: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 20.5.1999
1416: eläkevakuutusmaksut on aikanaan saatu vähen-
1417: työryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää sosiaa-
1418: tää työnantajaa Suomessa verotettaessa. Koska
1419: liturvamaksujen kattavuutta asumiseen perustu-
1420: Suomi siten myöntää oikeuden vähentää eläkeva-
1421: van sosiaaliturvamaksun soveltamisesta annetun
1422: kuutusmaksut verotuksessa, mikä siis on alenta-
1423: lain soveltamistilanteissa. Työryhmän tuli tehdä
1424: nut maksun suorittajan verotusta, on kohtuullis-
1425: ehdotukset sosiaaliturvamaksujen ja verotusta
1426: ta että Suomella on vastaavasti oikeus verottaa
1427: koskevan lainsäädännön kehittämiseksi siten,
1428: ulkomailla asuville Suomesta maksettavia eläk-
1429: että kaikki Suomen asumisperusteisen sosiaali-
1430: keitä. Näistä syistä myös Itävallan kanssa vuon-
1431: turvan piirissä olevat osallistuisivat yhtäläisesti
1432: na 2000 tehty uusi verosopimus, joka ei ole vielä
1433: sosiaaliturvan rahoitukseen. Työryhmä on muis-
1434: voimassa sisältää Suomen nykyisen verosopi-
1435: tiossaan 11.10.2000 (Sosiaali- ja terveysministe-
1436: muspoliti,ikan mukaisen eläkkeiden verottamista
1437: riö; Työryhmämuistiaita 2000: 16) selvittänyt
1438: koskevan sopimusmääräyksen.
1439: millaisissa tilanteissa Suomen asumisperustei-
1440: Suomi on käynyt neuvotteluja verosopimuk-
1441: sen sosiaaliturvan piirissä olevat henkilöt ovat
1442: sen muuttamisesta myös Espanjan, Portugalin ja
1443: oikeutettuja etuuksiin Suomesta, mutta eivät ole
1444: Ranskan kanssa. Näitä neuvotteluja, joissa Suo-
1445: voimassa olevien sosiaaliturvaa ja sen rahoitusta
1446: mi pyrkii saamaan itselleen oikeuden verottaa
1447: koskevien säännösten, ED-säännösten, sosiaali-
1448: myös yksityisestä palveluksesta saatavi~~ ul~o
1449: turvasopimusten, verolakien tai sopimusten
1450: maille maksettavia eläkkeitä, jatketaan mm ptan
1451: vuoksi velvollisia suorittamaan etuuksien rahoit-
1452: kuin se on mahdollista, ottaen huomioon molem-
1453: tamiseksi perittäviä maksuja tai maksamaan ve-
1454: pien valtioiden kokonaisedut sopimukse~ muut-
1455: roja.
1456: tamiseksi. Sopimukseen pääsemistä vatkeuttaa
1457: Työryhmä ei tehnyt varsinaisia ehdotuksia ve-
1458: suuresti se, että mainittujen valtioiden edut ovat
1459: ro lakien tai verosopimusten muuttamisesta. Sen
1460: eläkkeiden osalta vastakkaiset kuin Suomen.
1461: sijaan työryhmän ehdotukset koskevat mm. v~
1462: Näille valtioille on suuri etu, että ne saavat verot-
1463: kuutetun sairausvakuutusmaksun maksuvei volh-
1464: taa yksityisiä eläkkeitä. Tässä yhteydessä on kui-
1465: suutta. Voimassa olevan sairausvakuutuslain
1466: tenkin syytä korostaa, että myös edellä mainituis-
1467: 33 §:n mukaan vakuutettu on velvollinen maksa-
1468: ta verosopimuksista on muutoin merkittävää
1469: maan vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Käy-
1470: hyötyä mm. Suomen elinkeinoelämälle, toisess~
1471: tännössä vakuutetun maksuvelvollisuutta on kui-
1472: sopimusvaltiossa työskentelevälle henkilölle tat
1473: tenkin rajoittanut se, että maksua ei ole voitu pe-
1474: toiseen sopimusvaltioon sijoituksia tekevälle
1475:
1476:
1477: 4
1478: Ministerin vastaus KK 896/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
1479:
1480:
1481:
1482: riä rajoitetusti verovelvollisilta eikä myöskään asuinvaltion mukaan. Käytännössä tämä koskisi
1483: eräissä muissa erityistilanteissa. lähinnä muissa ED-maissa asuvia eläkeläisiä, joi-
1484: Työryhmän ehdotuksen mukaan lähtökohtana den eläkkeet maksetaan Suomesta. Työryhmän
1485: tulee olla, että Suomessa vakuutetun on aina suo- ehdotukset koskevat edellä olevan lisäksi mm.
1486: ritettava vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Työ- ehdotetusta maksuvelvollisuudesta poikkearuis-
1487: ryhmä ehdottaa laajennettavaksi nykyistä vakuu- ta sekä maksujen perusteena olevan tulon määrit-
1488: tetun sairausvakuutusmaksun maksuvelvolli- telyä.
1489: suutta koskemaan myös niitä tilanteita, joissa
1490: Suomi on ED-lainsäädännön perusteella vastuus- Lopuksi
1491: sa ulkomailla asuvan henkilön sairaanhoitokus- Edellä olevan perusteella hallitus ei näe syytä
1492: tannusten korvaamisesta, vaikka henkilö ei ole ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja
1493: Suomessa sairausvakuutusmaksulain mukaan va- Timo Ihamäen tarkoittamassa asiassa.
1494: kuutettu. Sairaanhoidon laajuus ja siitä aiheutu-
1495: neet kustannukset määräytyvät eläkkensaajan
1496:
1497:
1498: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
1499:
1500: Ministeri Suvi-Anne Siimes
1501:
1502:
1503:
1504:
1505: 5
1506: KK 896/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministems svar
1507:
1508:
1509:
1510:
1511: Tili riksdagens talman
1512:
1513: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Av skatteavtalen föranledda begränsningar i
1514: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- fråga om Finlands interna skattelagstiftning
1515: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo Genom avtal mellan Finland och främmande sta-
1516: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål ter kan beskattningsrätten enligt Finlands intema
1517: SS 896/2000 rd: lagstiftning begränsas. 1 de skatteavtal som Fin-
1518: land ingått finns uttryckliga bestämmelser om
1519: Försöker regeringen ändra .finlands vilka skatter som personer bosatta i den stat med
1520: skatteavtal med Spanien, Osterrike, viiken avtalen ingås skall betala på den pension
1521: Frankrike och Portugal så att de mot- som utbetalas från Finland. Enligt avtalen kan
1522: svarar gängse praxis på så sätt att på pensioner från offentliga samfund i huvudsak en-
1523: pension som utbetalas i Finland upp- dast beskattas i den utbetalande staten. Också
1524: bärs sjukförsäkringspremie enligt sam- pension som grundar sig på privattjänst kan en-
1525: ma bestämmelser som för pensionstaga- ligt avtalen i huvudsak beskattas i den utbetalan-
1526: re som är bosatta i Finland? de staten. De mest betydande undantagen från
1527: denna praxis är de skatteavtal som ingåtts med
1528: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
1529: Spanien (1967), Österrike (1963), Portugal
1530: föra följande:
1531: (1970) och Frankrike (1970). Enligt dessa kan
1532: pension som grundar sig på privat tjänst beskat-
1533: Skattskyldighetens omfattning i Finland
1534: tas enbart i den stat där personen är bosatt. En så-
1535: Skattskyldighetens omfattning är i Finland sam- dan avtalsbestämmelse hindrar Finland från att
1536: mankopplad med huruvida en person är bosatt uppbära skatt på pensioner som grundar sig på
1537: här i landet eller inte. En i Finland bosatt person privat tjänst. De på privat tjänst grundade pen-
1538: (allmänt skattskyldig) är skyldig att betala in- sioner som Finland betalar ut tili de ovan nämda
1539: komstskatt både på den inkomst han eller hon statema beskattas alltså enbart enligt de intema
1540: förvärvat här i landet och utomlands, medan en skattelagama i dessa stater.
1541: person som inte är bosatt i Finland (begränsat
1542: skattskyldig) är skyldig att betala inkomstskatt i Olika behandling i fråga om pensioner som
1543: Finland enbart på den inkomst han eller hon för- gäller privat tjänst och offentlig tjänst
1544: värvat här i landet. 1 allmänhet uppbärs i enlighet
1545: Det faktum att de bestämmelser i skatteavtalet
1546: med inkomstskattelagen en progressiv skatt för
1547: som gäller privat tjänst och de som gäller offent-
1548: den pension som utbetalas tili en skattskyldig. På
1549: lig tjänst skiljer sig från varandra är allmänt före-
1550: pensionen tili en person som är begränsat skatt-
1551: kommande inom skatteavtalsrätten. Denna skill-
1552: skyldig uppbärs en slutlig källskatt på 35 % en-
1553: nad framgår såväl av ett flertal av de skatteavtal
1554: ligt lagen om beskattning av begränsat skattskyl-
1555: som Finland ingått som av skatteavtal som in-
1556: dig för inkomst och förmögenhet.
1557: gåtts mellan andra stater. Också de modellavtal
1558: som härstammar från Organisationen för ekono-
1559: miskt samarbete och utveckling (OECD), viiken
1560: intar en ledande ställning inom den intemationel-
1561:
1562: 6
1563: Ministerns svar KK 896/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
1564:
1565:
1566: la skatteavtalsrätten, avviker beskattningsrätten i teavtal i övrigt är till stor fördel för bl.a. Finlands
1567: fråga om pensioner grund~de ~å offen~lig o~.h näringsliv, för personer som arbetar i en annan
1568: privat tjänst från varandra pa ett hkartat satt. Ska- avtalsstat eller för personer som investerar i en
1569: let till detta är närmast ståndpunkten att kopp- annan avtalsstat, fastän avtalet innehåller en så-
1570: lingen melian en offentlig pension o~_h den _utbe- dan avtalsbestämmelse gällande pensioner som
1571: talande staten är så pass stark att det ar mottverat inte tillfredsstälier Finland.
1572: att ge den utbetalande staten beskattningsrätten.
1573: Socialskyddsavgifier omfattas inte av tillämp-
1574: ningsområdet för skatteavtal
1575: Finlands skatteavtalspolitik
1576: De skatteavtal som Finland ingått gälier endast
1577: Finlands förhandlingspolitik i skatteavtalsför- beskattning av inkomst och förmögenhet och så-
1578: handlingarna har med avvikelse från ovan nämn- lunda hör t.ex. socialskyddsavgifter inte till till-
1579: da modeliavtal redan under de senaste decennier- lämpningsområdet för avtalen. Därmed förhin-
1580: na gått ut på att också pensioner som grundar sig drar skatteavtalen inte bl.a. uppbärande av sjuk-
1581: på privat tjänst (APL, KAPL m.fl.) skali beskat- försäkringspremie, om detta annars är tillåtet en-
1582: tas i den utbetalande staten. Motiveringen tili ligt finsk lagstiftning.
1583: denna ståndpunkt är att i samband med ordnan-
1584: det av pensionsskydd har i fråga om de pensions- Ställningstaganden av den arbetsgrupp som ut-
1585: försäkringsavgifter som betalts årligen avdrag rett socialskyddsavgifiernas täckning (SOL-
1586: fått göras i samband med att arbetsgivaren ?e- MU 11)
1587: skattats i Finland. Eftersom Finland därmed ttll-
1588: Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den 20
1589: låter att pensionsförsäkringsavgifterna dras av i
1590: maj 1999 en arbetsgrupp med uppgift att utreda
1591: beskattningen, vilket således har sänkt beskatt-
1592: socialskyddsavgifternas täckning i situationer
1593: ningen för den som betalt avgiften, är det skäligt
1594: där lagen om tillämpning av lagstiftningen om
1595: att Finland på motsvarande sätt har rätt att be-
1596: bosättningsbaserad social trygghet skall tilläm-
1597: skatta utomlands bosatta personer för de pensio-
1598: pas. Arbetsgruppen hade i uppgift att framstälia
1599: ner som Finland betalar ut. På grund av detta
1600: förslag tili utvecklande av lagstiftningen gälian-
1601: innehålier även det med Österrike år 2000 in-
1602: de socialskyddsavgifterna och beskattningen så
1603: gångna nya skatteavtalet, vilket inte ännu har
1604: att alla som i Finland omfattas av den bosätt-
1605: trätt i kraft, en sådan avtalsbestämmelse om be-
1606: ningsbaserade sociala tryggheten i lika delar
1607: skattningen av pensioner som överensstämmer
1608: skall delta i finansieringen av den sociala trygg-
1609: med Finlands nuvarande skatteavtalspolitik.
1610: heten. Arbetsgruppen har i sin promemoria av
1611: Finland har förhandlat också med Spanien,
1612: den 11 oktober 2000 (Social- och hälsovårdsmi-
1613: Portugal och Frankrike om en ä~dri~g av ~katte nisteriet; arbetsgrupps-PM 2000: 16) rett ut i hu-
1614: avtalen. Dessa förhandlingar, 1 vtlka Fmland
1615: rudana situationer de personer som i Finland om-
1616: strävar efter att få rätt att uppbära skatt också för
1617: fattas av den bosättningsbaserade sociala trygg-
1618: de pensioner som utbetalas till personer som tidi-
1619: heten är berättigade tili förmåner i Finland, men
1620: gare innehaft privat tjänst och nu ~r_bosatta utom-
1621: enligt gällande bestämmelser om social trygghet
1622: lands fortsätter så länge som möjhgt med beak-
1623: och finansieringen av denna, gällande EU-be-
1624: tande' av bägge staters totala fördelar av ändring-
1625: stämmelser, socialskyddsavtal, skattelagar elier
1626: en av avtalet. På resultatet av förhandlingarna in-
1627: skatteavtal inte är skyldiga att betala sådana av-
1628: verkar i stor utsträckning att de nämnda staternas
1629: gifter eller skatter som uppbärs för finansiering-
1630: intressen i detta avseende är motsatta jämfört
1631: en av förmånerna.
1632: med Finlands intressen. För dessa stater är dettili
1633: Arbetsgruppen framstälide inte några egentli-
1634: stor fördel att de får beskatta pensioner som grun-
1635: ga förslag tili ändring av skattelagarna elier skat-
1636: dar sig på privat tjänst. 1 detta sammanhang är det
1637: teavtalen. Arbetsgruppens förslag gäller däremot
1638: dock skäl att betona att även ovan nämnda skat-
1639: bl.a. den försäkrades skyldighet att betala sjuk-
1640:
1641: 7
1642: KK 896/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministems svar
1643:
1644:
1645: försäkringspremie. Enligt 33 § i den gällande Sjukvårdens omfattning och de kostnader som
1646: sjukförsäkringslagen är en försäkrad skyldig att den föranleder bestäms på grundval av det land
1647: betala sjukförsäkringspremie. 1 praktiken har den där pensionstagaren är bosatt. 1 praktiken gäller
1648: försäkrades betalningsskyldighet dock begrän- detta främst sådana pensionärer som är bosatta i
1649: sats av att premien inte har kunnat uppbäras av ett annat EU-land och som får sin pension från
1650: begränsat skattskyldiga och inte heller i vissa an- Finland. Utöver vad som anförts ovan gäller ar-
1651: dra särskilda situationer. betsgruppens förslag även bl.a. avvikelser från
1652: Enligt arbetsgruppens förslag är utgångspunk- den föreslagna betalningsskyldigheten samt fast-
1653: ten att en person som är försäkrad i Finland alltid ställandet av den inkomst som ligger till grund
1654: skall betala sjukförsäkringspremie. Arbetsgrup- för avgiftema.
1655: pen föreslår att den nuvarande skyldigheten att
1656: betala sjukförsäkringspremie skall utvidgas så att Till sist
1657: den även gäller situationer där Finland med stöd Med hänvisning till vad som anförts ovan anser
1658: av EU-lagstiftningen är ansvarig för ersättandet regeringen att det inte finns skäl att vidta ytterli-
1659: av sjukvårdskostnadema för en person som är bo- gare åtgärder i det ärende som riksdagsledamot
1660: satt utomlands, fastän personen inte i Finland är Timo Ihamäki har åsyftat.
1661: försäkrad i enlighet med sjukförsäkringslagen.
1662:
1663:
1664: Helsingfors den 8 december 2000
1665:
1666: Minister Suvi-Anne Siimes
1667:
1668:
1669:
1670:
1671: 8
1672: KK 897/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
1673:
1674:
1675:
1676:
1677: KIRJALLINEN KYSYMYS 897/2000 vp
1678:
1679: Opinnäytteelle asetetut vaatimukset
1680:
1681:
1682:
1683:
1684: Eduskunnan puhemiehelle
1685:
1686: Hiljattain tapahtui Helsingin Taideteollisessa Mitä opetusministeriö aikoo tehdä, että
1687: korkeakoulussa väitös, jossa painatusluvan saa- opinnäytteelle asetetut vaatimukset ei-
1688: nut väitöskirja hylättiin. Tilanne oli ikävä sekä vät ole epäselviä ja että vaatimukset
1689: väittelijälle että myös työn esitarkastajille, jotka ovat samantasoisia koko maassa riippu-
1690: olivat suositelleet painatusluvan myöntämistä. matta siitä, mikä korkeakoulu on kysees-
1691: Tilanne oli nolo myös vastaväittäjille sekä Taide- sä, jotta väittelijän oikeusturva ei vaa-
1692: teolliselle korkeakoululle. rannu sekä
1693:
1694: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- miten opetusministeriö aikoo jatkossa
1695: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valvoa tohtorintutkintojen ja väitöskir-
1696: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- jatöiden laatua, jotta ne eivät heikenny
1697: vaksi seuraavan kysymyksen: määrällisten tavoitteiden puristukses-
1698: sa?
1699:
1700:
1701: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
1702:
1703: Liisa Hyssälä /kesk
1704:
1705:
1706:
1707:
1708: Versio 2.0
1709: KK 897/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
1710:
1711:
1712:
1713:
1714: Eduskunnan puhemiehelle
1715:
1716: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- ohjaajia. Väitöskirjan valmistumisvaiheessa
1717: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- työlle nimetään ulkopuoliset esitarkastajat, jotka
1718: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen antavat käsikirjoitukseen mahdollisesti vaadittu-
1719: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän jen muutosten hyväksymisen jälkeen väitöskir-
1720: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK jan julkaisulupaa koskevan lausunnon tiedekun-
1721: 897/2000 vp: taneuvostolle tai yliopiston muulle julkaisulu-
1722: vasta päättävälle yliopiston monijäseniselle hal-
1723: Mitä opetusministeriö aikoo tehdä, että lintoelimelle. Taideteollisessa korkeakoulussa,
1724: opinnäytteelle asetetut vaatimukset ei- johon kirjallisessa kysymyksessä viitataan asias-
1725: vät ole epäselviä ja että vaatimukset ta päättää tutkimusneuvosto. Väitöskirjan julkis-
1726: ovat samantasoisia koko maassa riippu- ta puolustamista varten määrätään väitöstilai-
1727: matta siitä, mikä korkeakoulu on kysees- suus ja väittelijälle virallinen vastaväittäjä tai
1728: sä, jotta väittelijän oikeusturva ei vaa- vastaväittäjät. Vastaväittäjä ruotii julkisessa kes-
1729: rannu sekä kustelussa väittelijän kanssa havaitsemiaan puut-
1730: teita ja huomautuksiaan työstä sekä esittää suul-
1731: miten opetusministeriö aikoo jatkossa lisessa loppulausunnossaan väitöskirjan hyväk-
1732: valvoa tohtorintutkintojen ja väitöskir- symistä tai hylkäämistä. Vastaväittäjän tulee an-
1733: jatöiden laatua, jotta ne eivät heikenny taa kirjallinen, perusteltu loppulausunto tarkas-
1734: määrällisten tavoitteiden puristukses- tuksesta ao. hallintoelimelle väitöstilaisuuden
1735: sa? jälkeen. Taideteollisen korkeakoulun opinnäyt-
1736: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- teen tarkastusohjeiden mukaan lausunto tulee an-
1737: ti seuraavaa: taa tutkimusneuvostolle neljän viikon kuluessa
1738: väitöstilaisuudesta. Lausunnossa on esitettävä
1739: Yliopistolain (645/1997) 7 §:n mukaan yliopis- opinnäytteen hyväksymistä tai hylkäämistä sekä
1740: tossa suoritettavista tutkinnoista säädetään ase- ehdotettava arvosana, mikäli esitetään hyväksy-
1741: tuksella. Väitöskirja on tohtorin tutkintoon si- mistä. Asianomainen hallintoelin päättää opin-
1742: sältyvä korkein akateeminen opinnäyte, jota näytteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
1743: koskevia säännöksiä on yliopistoasetuksessa Yleisesti ottaen suomalaisten väitöskirjojen
1744: (115/1998) ja eri opinalojen tutkintoasetuksissa. taso on kohonnut määrän lisääntymisen ohella.
1745: Tämän lisäksi yliopistot ovat antaneet omilla si- Suomen Akatemian tekemä selvitys suomalaisen
1746: säisillä tutkintosäännöillään tai muilla vastaavil- tieteen tasosta tukee tätä näkemystä, kuten myös
1747: la yleisohjeilla väitöskirjaa ja sen tarkastuspro- kansainväli~et indikaattorit suomalaisten tutki-
1748: sessia koskevia varsin yksityiskohtaisia mää- joidenjulkaisujen tasosta- osa näistä väitöskir-
1749: räyksiä. Opetusministeriön käsityksen mukaan joihin sisältyvää julkaisumateriaalia. Tutkijan-
1750: väitöskirjoja ja niiden hyväksymistä koskevat koulutus on vahvistunut, osin tutkijakoulujärjes-
1751: säännökset ja määräykset ovatkin riittävät. telmän kautta, ja väitöskirjojen ohjaaruisvastuu
1752: Edellä tarkoitettujen säännösten ja määräys- on selkeytynyt.
1753: ten mukaan väitöskirjatyöllä tulee olla ohjaaja tai
1754:
1755:
1756: 2
1757: Ministerin vastaus KK 897/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
1758:
1759:
1760: Taiteen alojen yliopistoissa tohtorin tutkin- tuksen vapaus (6 §). Vaikka väitöskirjoihin sa-
1761: non suorittaminen on vielä varsin uutta. Kirjalli- moin kuin muihinkin opintosuorituksiin liittyvät
1762: sessa kysymyksessä tarkoitettu, Taideteollisessa asiat näin ollen kuuluvat yliopistojen autonomian
1763: korkeakoulussa tarkastettu opinnäyte edustaa puitteisiin, on yliopistojen otettava huomioon,
1764: alaa, jolla traditiot ovat vasta kehittymässä. Kui- että yliopistolaki edellyttää yliopistojen järjestä-
1765: tenkin juuri tämän vuoksi kysymyksessä olevan vän toimintansa siten, että tutkimuksessa, koulu-
1766: väitöskirjatyön ohjaamisessa ja tarkastamisessa tuksessa ja opetuksessa saavutetaan korkea kan-
1767: olisi tullut noudattaa erityisen suurta tarkkuutta sainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tie-
1768: ja huolellisuutta, jotta olisi vältytty prosessin eri teellistä käytäntöä noudattaen (4 §).
1769: vaiheiden ristiriitaisuuksilta. Jotta myös taiteen Yliopistoasetuksen 18 §:n mukaan asianosai-
1770: aloilla taattaisiin akateemisen tutkimuksen ta- nen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoeli-
1771: sokkuus, taidekorkeakoulujen osalta tullaan vas- melle oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta
1772: taisuudessa kiinnittämään erityistä huomiota väi- 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
1773: töskirjaprosessin eri vaiheiden, erityisesti väitös- Kirjallisessa kysymyksessä mainittua Taideteol-
1774: kirjatyön ohjauksen laadun parantamiseen ja hal- lisen korkeakoulun väitöskirjaa koskeva tutki-
1775: linnollisten menetelmien kehittämiseen sekä tar- musneuvoston päätös ei ole lopullinen, koska
1776: vittaessa järjestämään niihin liittyvää koulutusta. väittelijä on tehnyt opinnäytteensä arvostelusta
1777: Suomen perustuslain 123 §:n mukaan yliopis- oikaisupyynnön. Asia tullaan käsittelemään kor-
1778: toilla on itsehallinto sen mukaan kuin lailla tar- keakoulun tutkintolautakunnassa, jolle korkea-
1779: kemmin säädetään. Yliopistolain mukaan yli- koulun opinnäytteen tarkastusohjeiden mukaan
1780: opistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja ope- oikaisupyyntö tehdään.
1781:
1782:
1783: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
1784:
1785: Opetusministeri Maija Rask
1786:
1787:
1788:
1789:
1790: 3
1791: KK 897/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministems svar
1792:
1793:
1794:
1795:
1796: Tili riksdagens talman
1797:
1798: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger handlingsarbetet. 1 det skede avhandlingen blir
1799: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- fårdig utses utomstående förhandsgranskare som,
1800: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa efter att de eventuella ändringama som krävts i
1801: Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål manuskriptet har godkänts, avger ett utlåtande
1802: SS 897/2000 rd: om tryckningstillstånd för avhandlingen till fa-
1803: kultetsrådet eller något annat kollegialt förvalt-
1804: Vad avser undervisningsministeriet ningsorgan vid universitetet som beslutar om
1805: göra så att de krav som ställs på lär- tryckningstillstånd. 1 Konstindustriella högsko-
1806: domsprov inte är oklara och att kraven lan, som spörsmålet refererar till, är det forsk-
1807: är de samma i hela landet oberoende av ningsrådet som beslutar i denna fråga. För det of-
1808: viiken högskola det är frågan om, så att fentliga försvaret av avhandlingen bestäms en
1809: respondentens rättsskydd inte äventyras disputationstid och disputationplats och en eller
1810: samt flera officiella opponenter. Opponenten går vid
1811: en offentlig diskussion med respondenten ige-
1812: hur avser undervisningsministeriet i nom de brister och anmärkningar som han eller
1813: framtiden övervaka kvaliteten på dok- hon har att anföra om arbetet samt föreslår i sitt
1814: torsexamina och avhandlingsarbeten, så muntliga slutomdöme antingen att avhandlingen
1815: att de inte försämras i kläm mellan de skall godkännas eller förkastas. Opponenten
1816: kvantitativa målen? skall efter disputationen avge ett motiverat skrift-
1817: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ligt slututlåtande om granskningen till det behö-
1818: föra följande: riga förvaltningsorganet. Enligt anvisningama
1819: för granskning av lärdomsprov vid Konstin-
1820: Enligt 7 § i universitetslagen ( 645/1997) regle- dustriella högskolan skall utlåtandet ges till
1821: ras de examina som kan avläggas vid universite- forskningsrådet inom fyra veckor från disputatio-
1822: ten genom förordning. Doktorsavhandlingen är nen. 1 utlåtandet skall föreslås godkännande eller
1823: det högsta akademiska lärdomsprovet som ingår i förkastande av lärdomsprovet samt ett vitsord om
1824: doktorsexamen och som regleras i universitets- förslaget är godkännande. Förvaltningsorganet
1825: förordningen ( 115/1998) och examensförord- beslutar om lärdomsprovet skall godkännas eller
1826: ningama för de olika områdena. Utöver detta har förkastas.
1827: universiteten genom egna intema examensstad- Allmänt taget har nivån på de finländska av-
1828: gor eller andra motsvarande direktiv utfårdat de- handlingama stigit samtidigt som antalet ökat.
1829: taljerade bestämmelser om avhandlingama och En utredning som Finlands Akademi gjort om ni-
1830: granskningsprocessen. Enligt undervisningsmi- vån på forskningen i Finland stöder denna åsikt
1831: nisteriets uppfattning är bestämmelsema om av- liksom även intemationella indikatorer om nivån
1832: handlingama och hur de skall godkännas tillräck- på publikationer av finländska forskare- en del
1833: liga. av dem material som ingår i olika avhandlingar.
1834: Enligt ovan avsedda regler och bestämmelser Forskarutbildningen har stärkts, till en del via
1835: skall det finnas en handledare eller ledare i av-
1836:
1837:
1838: 4
1839: Ministems svar KK 897/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
1840:
1841:
1842: systemet med forskarskolor, och handlednings- stäms genom lag. Enligt universitetslagen råder
1843: ansvaret för avhandlingama har blivit klarare. undervisnings- och forskningsfrihet samt konst-
1844: 1 universiteten för olika områden inom kon- närlig frihet vid universiteten (6 §). Trots att de
1845: sten är en doktorsexamen ännu en mycket ny fö- frågor som gäller avhandlingar liksom andra stu-
1846: reteelse. Det i spörsmålet avsedda lärdomsprovet dieprestationer sålunda omfattas av universite-
1847: som granskats vid Konstindustriella högskolan tens autonomi, skall universiteten beakta att uni-
1848: företräder ett område vars traditioner ännu ut- versitets1agen kräver att de ordnar sin verksam-
1849: vecklas. Likväl är det just därför som särskilt stor het så att en hög internationell nivå nås inom
1850: precision och grundlighet borde ha iakttagits i forskningen, utbildningen och undervisningen
1851: handledningen och granskningen av den aktuella med iakttagande av etiska principer och god ve-
1852: avhandlingen, så att motstridighetema i de olika tenskaplig sed (4 §).
1853: skedena av processen skulle ha undvikits. För att Enligt 18 § i universitetsförordningen kan den
1854: kvaliteten på den akademiska forskningen skall som bedömningen gäller inom 14 dagar från det
1855: kunna garanteras även på konstområdena kom- att han eller hon har delgetts beslutet yrka rättel-
1856: mer det i framtiden för konsthögskolomas del att se hos det förvaltningsorgan som universitetet
1857: fåstas särskild uppmärksamhet vid de olika ske- bestämmer. Beslutet om den avhandling vid
1858: dena i avhandlingsprocessen, i synnerhet vid att Konstindustriella högskolan som nämns i spörs-
1859: kvaliteten på handledningen av avhandlingsarbe- målet är inte s1utligt, eftersom respondenten har
1860: tet förbättras och de administrativa metodema ut- yrkat på rättelse av bedörnningen av sitt lärdoms-
1861: vecklas samt vid behov att ordna utbildning i an- prov. Ärendet kommer att behandlas i högsko-
1862: slutning till detta. lans examensnämnd, hos viiken rättelseyrkanden
1863: Enligt 123 § i Finlands grundlag har universi- görs enligt granskningsanvisningarna för hög-
1864: teten självstyrelse enligt vad som närmare be- skolans lärdomsprov.
1865:
1866:
1867:
1868: Helsingfors den 5 december 2000
1869:
1870: Undervisningsminister Maija Rask
1871:
1872:
1873:
1874:
1875: 5
1876: KK 898/2000 vp - Raija Vahasalo /kok
1877:
1878:
1879:
1880:
1881: KIRJALLINEN KYSYMYS 898/2000 vp
1882:
1883: Ajoneuvorikollisuuteen puuttuminen ja lain-
1884: säädännön riittävyys
1885:
1886:
1887:
1888:
1889: Eduskunnan puhemiehelle
1890:
1891: Ajoneuvorikollisuus on Suomessa lisääntynyt suuksia ajoneuvorikosten osalta. Yli puolelle
1892: koko 1990-luvun ajan. Vuodesta 1995 lähtien kiinnijääneistä määrätään sakkorangaistus.
1893: moottoriajoneuvon luvattomat käytöt ja anastuk- Omaisuusrikosten selvitysprosentti on viime
1894: set ovat lisääntyneet runsaasta 19 000 tapaukses- vuosina selvästikin laskenut. Tällä hetkellä selvi-
1895: ta yli 29 000 tapaukseen vuodessa. Vuoden 2000 tetään vain noin 10-20 prosenttia omaisuusri-
1896: tammi-syyskuussa moottoriajoneuvon anastuk- koksista. Voidaan melkein sanoa, että sekä am-
1897: sia ja luvattomia käyttöönottoja tapahtui 20 926 mattirikolliset että yksityisomaisuuteen halvek-
1898: kappaletta. Edellisvuoden saman aikavälin tilas- sivasti suhtautuvat nuorehkot rikoksenuusijat pi-
1899: totietoihin verrattuna määrä on hieman laskenut. tävät niin poliisia kuin oikeuslaitostakin lähes
1900: Rikostapausten määrän hienoinen lasku ei tar- pilkkanaan. Tämän kehityksen katkaisemiseksi
1901: koita, että ajoneuvorikollisuus olisi laantumassa. on poliisille annettava työvälineet eli toimiva
1902: Ajoneuvorikollisuuden luonne on muuttunut ja lainsäädäntö, jonka avulla ajoneuvorikoksiin
1903: ammatillistunut. Yhä useammin anastettu auto voidaan puuttua.
1904: löytyy poltettuna tai muuten tuhottuna. Anaste- Tällä hetkellä vallitsee hyvinkin ristiriitainen
1905: tusta autosta puretaan osia ja irtainta omaisuutta, näkemys siitä, onko rikoslaki ajoneuvorikosten
1906: joka myydään edelleen. Ajoneuvorikoksen kes- osalta enää toimiva vai kenties jo vanhentunut.
1907: kimääräiset vahingot ovatkin tästä syystä nous- Epätarkan luvattoman käytön osalta voidaan
1908: seet, koska anastetulla autolla ei tyydytä enää myös aiheellisesti epäillä, ovatko siitä saadut
1909: vain ajelemaan. Yhtä kaikki ajoneuvorikokset tuomiot enää oikeassa suhteessa tekoon ja vallit-
1910: ovat yhteiskunnalle välittömästi ja välillisesti sevaan oikeuskäsitykseen. Tilanteen selventämi-
1911: miljardiluokan ongelma. seksi tarvitaankin vertailevaa tietoa siitä, millä
1912: Ajoneuvorikoksiin syyllistyvät ovat usein ri- tavoin esim. muissa EU-maissa ajoneuvorikolli-
1913: koksenuusij oita. Lisäksi automurtoj aja -anastuk- suuteen puututaan ja miten ajoneuvorikoksista
1914: sia tehdään osana huumausainerikoksia. Mielen- tuomitaan rangaistuksiin muissa EU-maissa.
1915: kiintoista on, että kun ns. tavallinen kansa ym- Onko tiukempi rangaistuskäytäntö kenties vä-
1916: märtää auton anastuksenja tai sen vahingoittami- hentänyt moottoriajoneuvoihin kohdistuvia ri-
1917: sen olevan vakava omaisuusrikos, on tuomiois- koksia?
1918: tuinlaitos katsonut ongelman olevan vähemmän
1919: vakava. Kuitenkin auto on tavalliselle ihmiselle Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1920: heti asunnon jälkeen suurin yksittäinen taloudel- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1921: linen hankinta. Tuomioistuimet käyttävätkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1922: pääsääntöisesti asteikon lievempiä mahdolli- vaksi seuraavan kysymyksen:
1923:
1924:
1925: Versio 2.0
1926: KK 898/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
1927:
1928:
1929: Onko hallitus tietoinen ajoneuvorikolli- kokseen ja vallitsevaan oikeuskäsityk-
1930: suuden ehkäisemisessä esiin tulleista seenja
1931: ongelmista ja siitä, että rikoslainsää-
1932: däntömme ajoneuvoihin kohdistuneiden onko hallitus tutkinut, miten rikoslain-
1933: rikosten osalta on kenties osin vanhen- säädäntömme ajoneuvorikosten osalta
1934: tunut sijoittuu kansainvälisessä vertailussa
1935: muiden EU-maiden kanssa?
1936: ja ovatko luvatlomasta käytöstä saadut
1937: tuomiot oikeassa suhteessa tehtyyn ri-
1938:
1939:
1940: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
1941:
1942: Raija Vahasalo /kok
1943:
1944:
1945:
1946:
1947: 2
1948: Ministerin vastaus KK 898/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
1949:
1950:
1951:
1952:
1953: Eduskunnan puhemiehelle
1954:
1955: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sillä, kuinka ajoneuvorikollisuus suhteutuu auto-
1956: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jen määrään. Viime vuosina moottoriajoneuvo-
1957: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen varkaudet ja luvattomat käytöt ovat lisääntyneet
1958: vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon ajoneuvokantaa nopeammin. Arviolta joka sadas
1959: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK auto on vuosittain anastettu tai otettu luvatta
1960: 898/2000 vp: käyttöön 1990-luvulla.
1961: Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu
1962: Onko hallitus tietoinen ajoneuvorikolli- ajoneuvorikollisuuden osalta matalan rikollisuu-
1963: suuden ehkäisemisessä esiin tulleista den maihin. Tuoreen kansainvälisen kyselytutki-
1964: ongelmista ja siitä, että rikoslainsää- muksen mukaan autoihin kohdistuvat rikokset
1965: däntömme ajoneuvoihin kohdistuneiden (autovarkaudet ja luvattomat käytöt) ovat Suo-
1966: rikosten osalta on kenties osin vanhen- messa harvinaisempia kuin Euroopan maissa
1967: tunut keskimäärin- ja esimerkiksi selvästi harvinai-
1968: sempia kuin Ruotsissa.
1969: ja ovatko luvatlomasta käytöstä saadut Karkeasti voidaan esittää, että ajoneuvorikol-
1970: tuomiot oikeassa suhteessa tehtyyn ri- lisuutta on kolmen tyyppistä. Selvät varkausta-
1971: kokseen ja vallitsevaan oikeuskäsityk- paukset ovat yksi ryhmä. Näissä tapauksissa ajo-
1972: seenja neuvot yleensä joko kuljetetaan ulkomaille tai
1973: onko hallitus tutkinut, miten rikoslain- myydään varaosina kotimaassa. Toinen ryhmä
1974: säädäntömme ajoneuvorikosten osalta ajoneuvorikollisuutta ovat sellaiset lasten ja
1975: sijoittuu kansainvälisessä vertailussa nuorten tekemät satunnaiset autojen luvattomat
1976: muiden EU-maiden kanssa? käytöt, joita selkeästi leimaa hetken mielijoh-
1977: teesta toimiminen, seikkailunhalu ja ajanviet-
1978: teenomaisuus, ns. "joyriding". Kolmas ryhmä
1979: koostuu nuorista aikuisista, jotka ottavat luvatta
1980: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- autoja käyttöön tehdäkseen uusia rikoksia, ns.
1981: ti seuraavaa: keikka-autona, tai laittomasti hankitun omaisuu-
1982: Ajoneuvorikollisuuden määrän lähes jatkuva den siirtoja varten. Viimeksi mainitun ryhmän ri-
1983: kasvu 1990-luvulla on huolestettuva piirre, jo- kokset liittyvät usein huumeriippuvuuden rahoi-
1984: hon myös hallituksessa on kiinnitetty huomiota. tukseen. Poliisin arvion mukaanjuuri tämän ryh-
1985: Näin siitäkin huolimatta, että vuoden 2000 tilas- män osuus kaikista autojen anastuksista ja luvat-
1986: tojen mukaan tammikuun ja syyskuun välisenä tomista käytöistä on voimakkaassa kasvussa.
1987: aikana ajoneuvorikoksia (moottoriajaneuvon Tarve rahoittaa huumeiden käyttö on poliisin
1988: anastus, luvaton käyttö ja törkeä luvaton käyttö) mukaan myös keskeisenä syynä siihen, että auto-
1989: oli noin 8 prosenttia vähemmän kuin vastaavana murrot (autosta murtautuen viety omaisuus) ovat
1990: aikana vuosina (v. 2000: 20 926 ja v. 1999: voimakkasti lisääntyneet. Toisaalta kirjallisessa
1991: 22 696). kysymyksessä mainittuja autojen polttamisia on
1992: Ajoneuvorikollisuuden määrällistä kehitystä suhteellisen vähän ja ne voivat poliisin mukaan
1993: arvioitaessa merkitystä on luonnollisesti myös
1994:
1995: 3
1996: KK 898/2000 vp - Raija Vahasalo /kok Ministerin vastaus
1997:
1998:
1999: viitata myös aivan eri tyyppiseen rikollisuuteen rangaistus myös varkaudesta, koska luvattoman
2000: kuin luvattorniin käyttöihin tai varkauksiin- eli käytön yhteydessä autosta usein anastetaan ir-
2001: vakuutuspetoksiin. tainta omaisuutta, esimerkiksi radio. Myös esi-
2002: Rikoslaissa varkautta (28 luvun 1-3 §:t) ja merkiksi rattijuopumus ja ajokortitta ajo liittyvät
2003: luvatonta käyttöä (28 luvun 7-9 §:t) koskevat usein luvattomaan käyttöön. Kun samalla kertaa
2004: omat tunnusmerkistöt. Erottelu perustuu siihen, tuomitaan luvattoman käytön lisäksi rangaistus
2005: että varkaus edellyttää tarkoitusta omaisuuden useista muista rikoksista, myös kokonaisrangais-
2006: pitämisestä itsellä eli anastamistarkoitusta. Auto- tukset kohoavat.
2007: varkauksien osalta tämä tarkoittaa käytännössä Tuomioistuintilastojen mukaan esimerkiksi
2008: pysyvämpää käyttöönottoa eli tarkoitusta lopulli- vuonna 1998 sellaisissa useita rikoksia koskevis-
2009: sesti erottaa auto omistajan määräämisvallasta. sa tuomioissa, joihin sisältyi myös rangaistus
2010: Autoihin kohdistuvassa luvattomassa käytössä luvattomasta käytöstä (rikoslain 28luvun 7 §:n 1
2011: tarkoituksena on sen sijaan käyttää toisen omai- momentti) puolet tuom1ttun ehdottomaan
2012: suutta ainoastaan rajoitetun ajan ja sen jälkeen vankeuteen, 12 prosenttia yhdyskuntapalveluun,
2013: hylätä ajoneuvo. Enimmäisrangaistus varkaudes- 19 prosentia ehdolliseen rangaistukseen ja 18
2014: ta on yksi vuosi kuusi kuukautta vankeutta ja lu- prosenttia sakkoihin. Lisäksi noin 1 prosentti jä-
2015: vattomasta käytöstä yksi vuosi vankeutta. Tör- tettiin seuraamusluoteisesti rangaistukseen tuo-
2016: keästä luvattomasta käytöstä voidaan tuomita mitsematta.
2017: vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Sen sijaan tilastotiedot, jotka koskevat pelkäs-
2018: Vastaavalla tavoin kuin Suomessa myös esi- tään luvattomia käyttäjä, eivät anna moottoriajo-
2019: merkiksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan rikoslaeis- neuvojen luvattomista käytöistä tuomittavista
2020: sa varkaus ja luvaton käyttö on eroteltu omiksi rangaistuksista oikeaa kuvaa. Ensinnäkin tuomi-
2021: säännöksiksi. Ruotsin rikoslaissa on erilliset tuista luvattomista käytöistä 1/3 on muita kuin
2022: säännökset varkautta (BrB 8:1) ja moottoriajo- moottoriajoneuvoihin kohdistuvia rikoksia, esi-
2023: neuvon luvatonta käyttöä (BrB 8:7, tillgrepp av merkiksi vuokrattujen videokasettien palautta-
2024: fortskaffningsmedel) varten. Enimmäisrangais- matta jättärnisiä tai toisen kännykän luvatonta
2025: tus molemmista rikoksista on kaksi vuotta van- käyttöä. Näistä rikoksista tuomitaan käytännössä
2026: keutta. Norjassa on varkaussäännös (Strl 257 §) aina sakkorangaistus. Toiseksi moottoriajoneu-
2027: ja erillinen moottoriajoneuvon "käyttövarkautta" vojen luvattomasta käytöstä annetut tuomiot kos-
2028: (brukstyveri av motorvogn, Strl 260 §) koskeva kevat hyvin eri tyyppisiä tapauksia. Luvattomas-
2029: säännös. Enimmäisrangaistus molemmista on ta käytöstä tuomitaan myös esimerkiksi pelkäs-
2030: kolme vuotta vankeutta. Tanskassa on varkausri- tään matkustajana oleminen tai tilanteet, joissa
2031: kossäännöksen (Strl 276 §) lisäksi yleinen luva- auto on saatu vuokrattuna luvallisesti käyttöön,
2032: tonta käyttöä (Strl 293 §) koskeva säännös. mutta jätetty sittemmin palauttamatta. Oikeuspo-
2033: Myös Tanskassa luvatonta käyttöä koskevasta liittisen tutkimuslaitoksen pääkaupunkiseudulta
2034: säännöksestä käytetään- muaalla kuin lakiteks- tekemän suppean selvityksen mukaanjuuri edel-
2035: tissä - nimitystä käyttövarkaus (brugstyveri). lä mainitun kaltaiset tilanteet olivat niitä, joissa
2036: Enimmäisrangaistus varkaudesta on Tanskassa autoihin kohdistuneissa luvattornissa käytöissä
2037: yksi vuosi kuusi kuukautta vankeutta. Käyttövar- tuomittiin sakkorangaistus. Sen sijaan tyypilli-
2038: kaudesta voidaan tuomita enintään yhdeksi vuo- nen autovaras sai ensin ehdollisen ja sitten ehdot-
2039: deksi vankeuteen ja ankaroittavien olosuhteiden toman vankeustuomion.
2040: vallitessa enintään kahdeksi vuodeksi vankeu- Kaikkiaan voidaan arvioida, että ajoneuvori-
2041: teen. kollisuuden lähes jatkuva kasvu antaa aihetta uu-
2042: Arvioitaessa luvattomasta käytöstä seuraavia delleen analysoida niitä keinoja, joita tämän kas-
2043: rangaistuksia Suomessa on tärkeää muistaa, että vun estämiseksi tai hillitsemiseksi on käytössä.
2044: luvattomaan käyttöön liittyy yleensä myös muita Lainsäädännön mahdollisia selkeyttäruistarpeita
2045: rikoksia. Tyypillisesti samalla kertaa tuomitaan oikeusministeriö arvioi yksityiskohtaisemmin
2046:
2047:
2048: 4
2049: Ministerin vastaus KK 898/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
2050:
2051:
2052: eduskunnan lakivaliokunnalle 31.1.2001 men- taa myös se, että oikeusministeriö tulee asetta-
2053: nessä annettavassa lausunnossa, joka koskee la- maan vuoden 2001 alussa toimikunnan pohti-
2054: kialoitteita LA 25/2000 vp, LA 26/2000 vp ja LA maan sitä, tarvitaanko -ja minkälaista - uutta
2055: 35/2000 vp. lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi sen, että van-
2056: Edellä mainittuun keinojen arviointiin kuuluu keusrangaistuksen sijasta tuomittu velvoitettai-
2057: keskeisesti se, miten näiden keinojen voidaan siin osallistumaan esimerkiksi huumevieroistus-
2058: olettaa vaikuttavan ajoneuvorikosten määrään ja hoitoon, ns. sopimushoito.
2059: laatuun. Poliisin ajoneuvorikosten torjunnassa Ajoneuvorikollisuuteen voidaan puuttua lain-
2060: työskentelevien mukaan noin 80 prosentilla näi- säädännön ja rangaistuskäytännön keinoin, (ob-
2061: hin tekoihin syyllistyneistä on merkintöjä huu- jektiiviseen ja subjektiiviseen) kiinnijäämisris-
2062: mausainerikoksista. Poliisi onkin usein korosta- kiin vaikuttamisen ja tutkinnan tehostamisen, ri-
2063: nut sitä, että huumeongelmaisen hoitoon saami- koksentekotilanteiden ennalta-ehkäisyn, ajoneu-
2064: nen usein lopettaa myös ajoneuvorikosten tai au- vojen suojaamisen, muun rikoksentorjunnan ja
2065: tomurtojen tekemisen. Valtioneuvosto on myös huumausainepolitiikan keinoin. Keskusteltaessa
2066: 5.10.2000 hyväksynyt uuden huumausainepoli- ajoneuvorikollisuudesta onkin hyvä myös pohtia
2067: tiikkaa koskevan periaatepäätöksen, joka tähtää vaikuttavuusnäkökulmasta sitä, mikä tai mitkä
2068: muun muassa hoidon saatavuuden ja seurannan näistä keinoista nykytietämyksen valossa ovat
2069: parantamiseen. Huumekysymykseen liittyy osal- tuloksellisimmat.
2070:
2071:
2072: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
2073:
2074: Oikeusministeri Johannes Koskinen
2075:
2076:
2077:
2078:
2079: 5
2080: KK 898/2000 vp - Raija V ahasalo /kok Ministerns svar
2081:
2082:
2083:
2084:
2085: Tili riksdagens talman
2086:
2087: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger till antalet bilar. Under de senaste åren har anta-
2088: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- let stö1der och fall av o1ov1igt brukande av motor-
2089: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Raija fordon ökat snabbare än fordonsbeståndet. På
2090: Vahasa1o /sam1 undertecknade skriftliga spörs- 1990-ta1et b1ev uppskattningsvis var hundrade
2091: må1 SS 898/2000 rd: bil föremå1 för tillgrepp eller o1ovligt brukande
2092: varje år.
2093: Å.r regeringen medveten om de problem 1 en internationell jämföre1se placerar sig Fin-
2094: som kommit fram vid förebyggandet av land beträffande fordonsbrotten bland de Iänder
2095: fordonsbrottsligheten och om att vår där brottsligheten är låg. En1igt en fårsk interna-
2096: strajjlagstiftning eventuellt delvis är tionell enkät är de brott som riktar sig mot bilar
2097: föråldrad när det gäller brott som riktar (bilstölder och olovligt brukande) fårre i Finland
2098: sig mot Jordan, och än i de europeiska 1änderna i genomsnitt - och
2099: t.ex. klart fårre än i Sverige.
2100: står de domar som meddelats för olov- Grovt taget kan man säga att det finns tre oli-
2101: ligt brukande i rätt proportion tili det ka typer av fordonsbrotts1ighet. De k1ara stö1der-
2102: brott som har begåtts och den rådande na utgör en kategori. 1 allmänhet transporteras
2103: rättsuppfattningen, samt fordonen i dessa fall till utlandet eller sä1js som
2104: har regeringen undersökt hw vår straff- reservdelar inom landet. En annan kategori av
2105: lagstiftning beträffande fordonsbrotten fordonsbrottslighet utgörs av sådana enstaka fall
2106: placerar sig i en internationelljämförel- av olovligt brukande av en bil där brottet begås
2107: se med de övriga EU-länderna? av barn eller ungdomar och som kännetecknas av
2108: att personen helt tydligt handlar på stundens ingi-
2109: velse, av äventyrslusta eller för att fördriva ti-
2110: den, s.k. "joyriding". Den tredje kategorin består
2111: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- av unga vuxna som olovligt tar i bruk bilar som
2112: föra fö1jande: används för att begå nya brott eller för att flytta
2113: Det är ett oroväckande drag att fordonsbrotts- egendom som skaffats på olaglig väg. De brott
2114: 1igheten så gott som konstant har ökat under som begås av den sistnämnda kategorin har ofta
2115: 1990-ta1et, och också regeringen har fåst upp- samband med finansiering av ett narkotikabero-
2116: märksamhet vid detta. Detta trots att anta1et for- ende. Enligt polisens bedömning är det uttryckli-
2117: donsbrott (tillgrepp, o1ov1igt brukande och grovt gen inom denna kategori som fallen av tillgrepp
2118: o1ov1igt brukande av motorfordon) en1igt statisti- och olovligt brukande av bilar ökar kraftigt. Be-
2119: ken för år 2000 under tiden mellan januari och hovet av att finansiera narkotikamissbruk är en-
2120: september var ca 8 % mindre än under motsva- ligt polisen också en avgörande orsak till att
2121: rande tid i fjo1 (år 2000: 20 926 och år 1999: bilinbrotten (egendom bortförs från en bil genom
2122: 22 696). inbrott) har ökat kraftigt. Å andra sidan förekom-
2123: När man bedömer den kvantitativa utveck1ing- mer det relativt sällan att bilar bränns så som
2124: en av fordonsbrotts1igheten är det givetvis också nämns i spörsmålet, och dessa fall kan enligt po-
2125: av betydelse hur denna brottslighet förhåller sig
2126:
2127: 6
2128: Ministems svar KK 898/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
2129:
2130:
2131: lisen också peka på en helt annan typ av brotts- ga brukandet har ofta också samband med t.ex.
2132: lighet än olovligt brukande eller stöld- dvs. för- rattfylleri eller köming utan körrätt. När straff
2133: säkrings bedrägeri. förutom för olovligt brukande samtidigt också
2134: 1 strafflagen gäller särskilda rekvisit för stöld döms ut för flera andra brott, stiger även de tota-
2135: (28 kap. 1-3 §) och olovligt brukande (28 kap. la straffen.
2136: 7-9 §). Särskiljningen grundar sig på att stöld Enligt domstolsstatistiken dömdes t.ex. år
2137: förutsätter att en person själv ämnar behålla 1998, i fråga om sådana domar som gällde flera
2138: egendomen, dvs. ett tillgreppssyfte. När det gäl- brott och som också omfattade straff för olovligt
2139: ler bilstöldema betyder detta i praktiken ett mera brukande (28 kap. 7 § 1 mom. strafflagen) hälf-
2140: permanent ibruktagande, dvs. att syftet är att slut- ten av de åtalade tili ovilikorligt fångelse, 12 %
2141: giltigt frånta ägaren bestämmanderätten över till samhällstjänst, 19 % till villkorligt straff och
2142: bilen. Vid olovligt brukande av en bil är syftet 18% till böter. Vidare användes i ca 1 % av fal-
2143: däremot att använda någon annans egendom en- len åtalseftergift som påföljd.
2144: dast en begränsad tid och därefter överge fordo- De statistikuppgifter som gäller enbart olov-
2145: net. Maximistraffet för stöld är fångelse i ett år ligt brukande ger däremot inte en rättvisande bild
2146: och sex månader och maximistraffet för olovligt av straffen för olovligt brukande av motorfor-
2147: brukande fångelse i ett år. För grovt olovligt bru- don. För det första gäller 113 av domama för
2148: kande kan dömas till fångelse i högst två år. olovligt brukande andra brott än sådana som rik-
2149: På motsvarande sätt som i Finland finns det tar sig mot motorfordon, t.ex. underlåtelse att
2150: också i t.ex. Sveriges, Norges och Danmarks återlämna hyrda videokassetter eller olovligt bru-
2151: strafflagar skilda bestämmelser om stöld och kande av någon annans mobiltelefon. 1 praktiken
2152: olovligt brukande. 1 Sveriges brottsbalk finns döms bötesstraff alltid ut för dessa brott. För det
2153: skilda bestämmelser om stöld (BrB 8:1) och andra gäller domama för olovligt brukande av
2154: olovligt brukande av motorfordon (BrB 8:7, till- motorfordon mycket olika typer av fall. För olov-
2155: grepp av fortskaffningsmedel). Maximistraffet ligt brukande döms också t.ex. i sådana fall när
2156: för båda brotten är fångelse i två år. 1 Norge finns någon enbart varit passagerare och i situationer
2157: en bestämmelse om stöld (Strl257 §) och en sär- där någon har hyrt en bil och således fått den i sitt
2158: skild bestämmelse om stöld i syfte att bruka ett bruk på 1ag1igt sätt men senare inte återlämnat bi-
2159: motorfordon (brukstyveri av motorvogn, Strl len. Enligt en begränsad utredning som rättspoli-
2160: 260 §). Maximistraffet för båda brotten är fång- tiska forskningsinstitutet har gjort inom huvud-
2161: else i tre år. 1 Danmark finns förutom en bestäm- stadsregionen är det uttryckligen i sådana situa-
2162: melse om stöldbrott (Strl 276 §) en allmän be- tioner som de ovan nämnda som bötesstraff har
2163: stämmelse om olovligt brukande (Strl 293 §). dömts ut för olovligt brukande av en bil. En ty-
2164: Också i Danmark används - utom i lagtexten- pisk biltjuv dömdes däremot först tili vilikorligt
2165: benämningen brugstyveri om bestämmelsen om och sedan till ovilikorligt fångelse.
2166: olovligt brukande. Maximistraffet för stöld är i Allt som allt kan den bedömningen göras att
2167: Danmark fångelse i ett år och sex månader. För den nästan konstanta ökningen av fordonsbrotts-
2168: brugstyveri kan dömas tili fångelse i högst ett och ligheten ger orsak att på nytt analysera de medel
2169: under försvårande omständigheter till fångelse i som står tili buds för att stoppa elier dämpa den-
2170: högst två år. na ökning. 1 det utlåtande som justitieministeriet
2171: När man bedömer straffen för olovligt brukan- skall avge tili riksdagens lagutskott före den 31
2172: de i Finland är det viktigt att komma ihåg att januari 2001 med anledning av lagmotionema
2173: olovligt brukande i allmänhet också har samband LM 25/2000 rd, LM 26/2000 rd och LM 35/2000
2174: med andra brott. Det typiska är att en person sam- rd kommer man att göra en mera ingående be-
2175: tidigt också döms tili straff för stöld, eftersom lös dömning av om det eventuellt finns ett behov av
2176: egendom, t.ex. en radio, ofta stjäls från bilen i att göra lagstiftningen klarare.
2177: samband med det olovliga brukandet. Det olovli-
2178:
2179:
2180: 7
2181: KK 898/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministems svar
2182:
2183:
2184: En viktig del av den ovan nämnda bedömning- ning- och i så fall hurudan- som skulle möj-
2185: en av medlen utgör frågan om hur dessa medel liggöra att den dömde i stället för att avtjäna
2186: kan väntas inverka på fordonsbrottens antal och fångelsestrafft.ex. kunde åläggas att deltai miss-
2187: natur. Enligt de anställda vid polisen som arbetar brukarvård, s.k. kontraktsvård.
2188: med förebyggandet av fordonsbrott har ca 80 % Man kan ingripa i fordonsbrottsligheten ge-
2189: av dem som gör sig skyldiga till dessa gämingar nom lagstiftning och straffpraxis, genom att in-
2190: anteckningar om narkotikabrott. Polisen har ock- verka på (den objektiva och subjektiva) risken
2191: så upprepade gånger betonat att personer med för att bli fast samt genom att effektivera brotts-
2192: narkotikaproblem ofta upphör med fordonsbrot- utredningen, förebygga sådana situationer där
2193: ten eller bilinbrotten när de fås till vård. Statsrå- brott begås, skydda fordon samt använda de an-
2194: det har vidare den 5 oktober 2000 godkänt ett nytt dra medel som står till förfogande inom den
2195: principbeslut om narkotikapolitiken, som bl.a. brottsförebyggande verksamheten och narkotika-
2196: syftar till att förbättra både tillgången till vård politiken. När man diskuterar fordonsbrottslighe-
2197: och uppföljningen. Till narkotikafrågan hänför ten vore det också bra att från effektivitetssyn-
2198: sig också det faktum att justitieministeriet vid in- punkt överväga vilket eller vilka av dessa medel
2199: gången av år 2001 kommer att tillsätta en kom- som i ljuset av den kunskap man har i dag ger de
2200: mission för att utreda om det behövs ny lagstift- bästa resultaten.
2201:
2202:
2203:
2204: Helsingfors den 8 december 2000
2205:
2206: Justitieminister Johannes Koskinen
2207:
2208:
2209:
2210:
2211: 8
2212: KK 899/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk ym.
2213:
2214:
2215:
2216:
2217: KIRJALLINEN KYSYMYS 899/2000 vp
2218:
2219: Ympäristökeskuksen ranta- ja rantaosayleis-
2220: kaavojen ruuhkautunut työtilanne
2221:
2222:
2223:
2224:
2225: Eduskunnan puhemiehelle
2226:
2227: Lisääntynyt kaavojen laadinta, riittämättömät pois ympäristökeskuksesta, koska ei ole mitään
2228: henkilöstöresurssit sekä lainsäädännön muuttu- tietoa kaavan vahvistumisesta.
2229: misesta aiheutuneet tekijät ovat yhdessä aiheutta-
2230: neet huomattavia ruuhkia muutamiin ympäristö- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2231: keskuksiin. Pahin tilanne on Pirkanmaalla. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
2232: Edellä mainittujen kaavojen vahvistamatto- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2233: muus jarruttaa pahimmillaan koko kunnan kehit- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
2234: tämistyötä, puhumattakaan yksittäisille kuntalai-
2235: sille aiheutuneista vaikeuksista. Lisäksi kaavat Kuinka pitkä odotusaika voidaan katsoa
2236: vanhenevat pitkän odotusajan vuoksi pahimmil- hyvän hallinnon mukaiseksi ympäristö-
2237: laan jo ennen kuin ne ovat olleet edes voimassa. keskuksissa nyt vahvistusta odottavien
2238: Monessa kunnassa mietitään kaavojen vetämistä ranta- ja rantaosayleiskaavojen osalta?
2239:
2240:
2241: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
2242:
2243: Jaana Ylä-Mononen /kesk Kyösti Karjula /kesk
2244: Petri Neittaanmäki /kesk Tero Rönni /sd
2245: Lauri Oinonen /kesk
2246:
2247:
2248:
2249:
2250: Versio 2.0
2251: KK 899/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk ym. Ministerin vastaus
2252:
2253:
2254:
2255:
2256: Eduskunnan puhemiehelle
2257:
2258: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Ympäristökeskusten tilanne vanhan lain ai-
2259: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kaisten tehtävien määrässä vaihtelee huomatta-
2260: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vasti. Joissakin ympäristökeskuksissa näitä teh-
2261: vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-Mono- täviä on enää vähän tai ei lainkaan, mutta joissa-
2262: sen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- kin niitä on vielä huomattava määrä. Erityisesti
2263: myksen KK 899/2000 vp: viime vuosina vilkkaan kaavoituksen ja rakenta-
2264: mistoiminnan alueilla asioita on ruuhkautunut.
2265: Kuinka pitkä odotusaika voidaan katsoa Hankalin tilanne on Pirkanmaalla ja Hämeessä,
2266: hyvän hallinnon mukaiseksi ympäristö- missä kaavojen vahvistuksia on vielä runsaasti
2267: keskuksissa nyt vahvistusta odottavien vireillä.
2268: ranta- ja rantaosayleiskaavojen osalta? Asioiden käsittelyssä on ympäristöhallinnos-
2269: sa, jo lainkin velvoittamana, asetettu yhdyskun-
2270: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tarakentamista ja asuntotuotantoa koskevat kaa-
2271: seuraavaa: vat ja hankkeet etusijalle. Tästä syystä esimer-
2272: Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan maankäyt- kiksi kysymyksen tarkoittamat pelkästään loma-
2273: tö- ja rakennuslaki, jonka mukaan kuntien kaa- asutusta sisältävät kaavat ovat yleensä viipyneet
2274: voitusta koskevat päätökset eivät enää edellytä pitempään kuin muut kaavat. Ranta-alueiden
2275: valtion viranomaisen, pääasiassa ympäristökes- kaavoista taas yleiskaavat, jotka käsittelevät ja
2276: kusten vahvistustoimia. Sen sijaan ympäristökes- ratkaisevat useiden kymmenien, jopa satojen
2277: kusten tehtäväksi tuli kuntien kaavoituksen tuke- maanomistajien rakentamiskysymyksiä, ovat tär-
2278: minen jo työn alkuvaiheesta lähtien neuvottele- keämmät kuin yksittäisen maanomistajan laati-
2279: malla ja antamalla asiantuntijaohjausta tarvit- ma rantakaava.
2280: taessa. Ympäristökeskuksiin ja osaltaan myös Pirkanmaan ympäristökeskuksessa, jossa
2281: ympäristöministeriöönjäi vuoden vaihteessa kui- asioita on vielä eniten vireillä, valtaosa kaavois-
2282: tenkin vielä vireille melkoinen määrä vanhan ra- ta on rantoja koskevia osayleiskaavoja tai ranta-
2283: kennuslain aikana vireille tulleita kaava-asioita. kaavoja. Kaavojen käsittelytilanne Pirkanmaalla
2284: Siten vuosi 2000 on ollut ympäristökeskuksissa on ollut esillä ympäristökeskuksen ja ympäristö-
2285: työntäyteinen: uuden lain edellyttämien tehtä- ministeriön välisissä neuvotteluissa, joissa on so-
2286: vien ja koulutuksen ja kouluttautumisen ohella vittu keinoista, muun muassa resurssilisäyksistä,
2287: hoidettavana on ollut vanhan lain mukaisten kaa- kaava-asioiden vahvistuksen nopeuttamiseksi.
2288: vojen vahvistusten hoitaminen. Uuden lain myö- Ympäristöministeriö pitää yleensä kohtuulli-
2289: tä ympäristökeskuksiin saatiin yhteensä neljä sena, että vanhan lain mukaiset kaava-asiat saa-
2290: uutta työntekijää, joista kaksi Uudellemaalle, taisiin pääosin ratkaistuiksi ympäristökeskuksis-
2291: yksi Lounais-Suomeen ja yksi Pirkanmaalle. sa ensi vuoden puoleen väliin mennessä. Samaan
2292:
2293:
2294:
2295:
2296: 2
2297: Ministerin vastaus KK 899/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk ym.
2298:
2299:
2300: tavoitteeseen ympäristöministeriö pyrkii omien
2301: kaava-asioidensa osalta.
2302:
2303:
2304: Helsingissä II päivänä joulukuuta 2000
2305:
2306: Ympäristöministeri Satu Hassi
2307:
2308:
2309:
2310:
2311: 3
2312: KK 899/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk ym. Ministems svar
2313:
2314:
2315:
2316:
2317: Till riksdagens talman
2318:
2319: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Mängden gamla uppgifter, som miljöcentra-
2320: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- lema måste slutföra enligt den gamla lagen, va-
2321: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jaa- rierar idag mycket mellan miljöcentralema. En
2322: na Ylä-Mononen /cent m.fl. undertecknade del av miljöcentralema har endast få sådana upp-
2323: skriftliga spörsmål SS 899/2000 rd: gifter kvar eller inga alls medan andra miljöcen-
2324: traler fortfarande har en stor mängd uppgifter att
2325: Hur lång väntetid kan anses utgöra god slutföra. Framför allt inom de områden där plan-
2326: administration när det gäller de gene- läggningen och byggverksamheten har varit liv-
2327: ralplaner för stränder och strandområ- lig under de senaste åren har arbete hopat sig.
2328: den som väntar på att bli fastställda vid Svårast är situationen i Birkaland och Tavast-
2329: miljöcentralerna? land, där flera planer fortfarande skall fastställas
2330: av miljöcentralema.
2331: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Vid behandlingen av ärenden prioriteras inom
2332: föra följande: miljöförvaltningen planer och projekt som gäller
2333: Vid ingången av detta år trädde markanvänd- sarnhällsbyggande och nya bostäder, vilket re-
2334: nings- och bygglagen i kraft. Enligt lagen kräver dan föreskrivs i lagen. På grund av detta har
2335: kommunemas beslut angående planläggning inte bland annat de planer som avses i spörsmålet och
2336: längre fastställelse av en miljöcentral eller någon som behandlar enbart semesterbostäder dröjt
2337: annan statlig myndighet. Däremot fick miljöcen- längre än andra planer. När det gäller planer för
2338: tralema i uppgift att stöda kommunemas plan- strandområden prioriteras åter generalplanema
2339: läggningar och redan under arbetets inledande som berör flera tiotals, till och med hundratals
2340: skede vid behov diskutera saken och bistå med markägare, framför utarbetandet av enskilda
2341: sakkännedom. Ett ganska stort antal planlägg- markägares strandplaner.
2342: ningsärenden som anhängiggj ordes medan den Vid Birkalands miljöcentral, där mängden
2343: gamla byggnadslagen fortfarande var i kraft gamla ärenden är störst, är de flesta planema så-
2344: fanns dock kvar vid miljöcentralema och delvis dana som berör delgeneralplaner för stränder el-
2345: även vid miljöministeriet när den nya lagen träd- ler strandplaner. Behandlingssituationen för pla-
2346: de i kraft. Därmed har år 2000 varit ett arbetsamt ner vid Birkalands miljöcentral har tagits upp vid
2347: år för miljöcentralema: vid sidan om nya uppgif- diskussioner mellan miljöcentralen och miljömi-
2348: ter, utbildningar och kurser som den nya lagen nisteriet, vid vilka man kommit tilllösningar som
2349: förutsätter har miljöcentralema fortfarande fast- bl.a. innefattar ökade resurser för att man på så
2350: ställt planer i enlighet med den gamla lagen. 1 och vis snabbare skall kunna fastställa planema.
2351: med den nya lagen fick miljöcentralema fyra nya Miljöministeriet anser det allmänt rimligt att
2352: medarbetare, varav två är stationerade vid Ny- planläggningsärenden enligt den gamla lagen hu-
2353: lands, en vid Sydvästra Finlands och en vid Bir- vudsakligen skulle vara avgjorda vid medlet av
2354: kalands miljöcentral. nästa år. Samma mål eftersträvar miljöministe-
2355:
2356:
2357:
2358:
2359: 4
2360: Ministems svar KK 899/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk ym.
2361:
2362:
2363: riet när det gäller dess egna planläggningsären-
2364: den.
2365:
2366:
2367: Helsingfors den 11 december 2000
2368:
2369: Miljöminister Satu Hassi
2370:
2371:
2372:
2373:
2374: 5
2375: KK 900/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
2376:
2377:
2378:
2379:
2380: KIRJALLINEN KYSYMYS 900/2000 vp
2381:
2382: Työmarkkinatuen saaminen lapsenhoitova-
2383: paan jälkeen
2384:
2385:
2386:
2387:
2388: Eduskunnan puhemiehelle
2389:
2390: Se, mitä työttömyysturvalaissa sanotaan hyväk- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2391: sytyistä syistä olla poissa työmarkkinoilta, on jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2392: sinänsä selvä asia. Työmarkkinatukilaissa ja sen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2393: 16 §:ssä ei erikseen ole mainintaa siitä, että äi- vaksi seuraavan kysymyksen:
2394: tiys-, isyys- ja vanhempainrahakausi, lapsen hoi-
2395: taminen kotona kotihoidontuella tai yleensäkin Onko mahdollista, että eri työvoimatoi-
2396: lapsen hoito kotona olisivat hyväksyttäviä syitä. mistoissa voidaan tehdä erilaisia pää-
2397: Tulkinta työvoimatoimistoissa johdettaneen töksiä odotusajan suhteen vanhemman
2398: työttömyysturvalaista. palatessa kotihoidontue/ta työmarkkina-
2399: On käynyt ilmi, että eri toimistoissa on voitu tuelle sekä
2400: tehdä erilaisia päätöksiä odotusajan suhteen sa-
2401: mantapaisissa tapauksissa. Jos työmarkkinatu- tarkoitetaanko myös työmarkkinatuki-
2402: keen oikeutettu vanhempi on palaamassa työ- laissa, että lapsen hoitaminen esim. kou-
2403: markkinoille, tulisi täsmällisesti tietää, kuinka luikään saakka on hyväksytty syy olla
2404: pitkä aika kotivanhemmuutta on tässä mielessä poissa työmarkkinoilta tarkasteltaessa
2405: hyväksyttävää. oikeutta palata työmarkkinatuelle?
2406:
2407:
2408: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
2409:
2410: Jaana Ylä-Mononen /kesk
2411:
2412:
2413:
2414:
2415: Versio 2.0
2416: KK 900/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk Ministerin vastaus
2417:
2418:
2419:
2420:
2421: Eduskunnan puhemiehelle
2422:
2423: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- leen työmarkkinoilla, jos hän työssä, yrittäjänä
2424: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tai työnhakijana ollessaan on ollut päätoiminen
2425: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen opiskelija. Työmarkkinatukea maksetaan odotus-
2426: vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-Mono- ajan kuluessakin työvoimapoliittisen toimenpi-
2427: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen teen ajalta.
2428: KK 900/2000 vp: Odotusaikaa määrättäessä sillä ei ole lainkaan
2429: merkitystä, mistä syystä henkilö on ollut poissa
2430: Onko mahdollista, että eri työvoimatoi- työmarkkinoilta. Näin esimerkiksi työmarkkina-
2431: mistoissa voidaan tehdä erilaisia pää- tuen piiriin kuuluvalle ammattikouluttamatto-
2432: töksiä odotusajan suhteen vanhemman malle henkilölle, joka on ollut yli kaksi vuotta
2433: palatessa kotihoidontuelta työmarkkina- kotona hoitamassa lapsiaan ja ilmoittautuu sen
2434: tuelle sekä jälkeen työnhakijaksi, määrätään aina odotusai-
2435: ka, ellei hän aikaisemmin ole täyttänyt työttö-
2436: tarkoitetaanko myös työmarkkinatuki- myyspäivärahan työssäoloehtoa. Tältä osin työ-
2437: laissa, että lapsen hoitaminen esim. kou- voimatoimistojen ratkaisukäytännössä ei pitäisi
2438: luikään saakka on hyväksytty syy olla olla eroja.
2439: poissa työmarkkinoilta tarkasteltaessa Työmarkkinatukeen sovelletaan lain 20 §:n
2440: oikeutta palata työmarkkinatuelle? 1 momentin mukaan myös työttömyysturvalain
2441: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 9 §:n 4 momenttia, jossa on säädetty perusteetto-
2442: ti seuraavaa: masta työmarkkinoilta poissaolosta. Sen mukaan
2443: henkilöllä, joka on ollut välittömästi työvoima-
2444: Työmarkkinatuesta annetun lain 16 §:n mukaan toimistoon ilmoittautumista edeltäneiden kuu-
2445: työmarkkinatukea maksetaan vasta sen jälkeen, den kuukauden aikana työmarkkinoilla vähem-
2446: kun henkilö on työvoimatoimistoon ilmoittau- män kuin kuusi viikkoa, eikä voi esittää hyväk-
2447: duttuaan tai ilmoittautumista edeltävien kahden syttävää syytä poissaololleen, ei ole oikeutta
2448: vuoden tarkastelujakson aikana ollut yhteensä työttömyysturvaan kahden kuukauden ajalta
2449: viisi kuukautta työssä, itsenäisenä yrittäjänä tai työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta lu-
2450: työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. kien. Työmarkkinatuessa korvaukseton määräai-
2451: Odotusaikaan luetaan hyväksi myös aika, jona ka tällä perusteella annetaan odotusajan päätty-
2452: henkilö on ollut työvoimapoliittisessa toimenpi- misestä lukien. Laissa ei ole säädetty, mitä pide-
2453: teessä eli työvoimakoulutuksessa, työharjoitte- tään hyväksyttävänä syynä olla poissa työmark-
2454: lussa, työkokeilussa tai työhallinnonjärjestämäs- kinoilta, mutta valitusasteiden ratkaisukäytän-
2455: sä kuntoutuksessa. Odotusaikaa ei sovelleta hen- nön mukaan tällaiseksi syyksi on katsottu muun
2456: kilöön, joka on valmistunut ammattiin oppilai- muassa alle kouluikäisen lapsen hoitaminen ko-
2457: toksesta tai joka on saanut työttömyyspäivärahaa tona.
2458: 500 päivän enimmäisajan. Henkilön ei katsota ol-
2459:
2460:
2461: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2000
2462:
2463: Työministeri Tarja Filatov
2464: 2
2465: Ministems svar KK 900/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
2466:
2467:
2468:
2469:
2470: Tili riksdagens talman
2471:
2472: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger arbetat, varit företagare elier arbetssökande sam-
2473: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- tidigt som han elier hon studerat på heltid, anses
2474: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jaa- inte ha varit på arbetsmarknaden. Arbetsmark-
2475: na Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftliga nadsstöd betalas även under väntetiden för den
2476: spörsmål SS 900/2000 rd: som deltar i en arbetskraftspolitisk åtgärd.
2477: Det, varför personeo varit borta från arbets-
2478: Ar det möjligt att olika arbetskraftsbyrå- marknaden har ingen betydelse vid fastställande
2479: er kanfatta olika beslut ifråga om vän- av väntetid. Tili exempel för en person utan yr-
2480: tetid när en förälder återgår från hem- kesutbildning som omfattas av arbetsmarknads-
2481: vårdsstöd till arbetsmarknadsstöd samt stöd och som har varit hemma i över två år för att
2482: sköta sina bam och därefter anmäler sig som ar-
2483: avses det också i lagen om arbetsmark- betssökande, fastställs således alitid en väntetid,
2484: nadsstöd att vård av ett barn tili exem- om denne inte förut har uppfyllt arbetsvillkoret
2485: pel fram till skolåldern är ett godtag- för erhåliande av arbetslöshetsdagpenning. Tili
2486: bart skäl tili frånvaro från arbetsmark- denna del borde olika arbetskraftsbyråers avgö-
2487: naden, när personens rätt att återvända randepraxis inte uppvisa några skillnader.
2488: till arbetsmarknadsstöd granskas? På arbetsmarknadsstöd tillämpas enligt lagens
2489: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 20 § 1 mom. även 9 § 4 mom. lagen om ut-
2490: föra följande: komstskydd för arbetslösa, där det föreskrivs om
2491: vad som anses vara omotiverad frånvaro från ar-
2492: Enligt 16 § lagen om arbetsmarknadsstöd beta- betsmarknaden. Enligt det har den som under de
2493: las arbetsmarknadsstöd tili en person först sedan närmast föregående sex månadema innan hanan-
2494: denne efter att ha anmält sig tili arbetskraftsby- mälde sig vid arbetskraftsbyrån har varit mindre
2495: rån elier under en två års granskningsperiod före än sex veckor på arbetsmarknaden och inte kan
2496: sin anmälan, i sammanlagt fem månader har va- ange något godtagbart skäl tili sin frånvaro, un-
2497: rit i arbete, självständig företagare elier arbetslös der två månader efter det han anmälde sig som ar-
2498: arbetssökande hos arbetskraftsbyrån. 1 vänteti- betssökande inte rätt tili arbetslöshetsdagpen-
2499: den inräknas även den tid under viiken personen ning. 1 fråga om arbetsmarknadsstöd beräknas
2500: har deltagit i en arbetskraftspolitisk åtgärd, dvs. den t;:rsättningslösa tiden på denna grund från
2501: arbetskraftsutbildning, arbetspraktik, arbetspröv- slutet av väntetiden. 1 lagen föreskrivs inte vad
2502: ning elier av arbetsförvaltningen ordnad rehabili- som anses som godtagbart skäl tili frånvaro från
2503: tering. Väntetid tiliämpas inte på en person som arbetsmarknaden, men enligt besvärsinstanser-
2504: har fulibordat yrkesutbildning vid en läroanstalt nas avgörandepraxis har som sådant skäl betrak-
2505: elier som har erhåliit arbetslöshetsdagpenning tats bland annat att personeo i fråga varit hemma
2506: för den maximala tiden på 500 dagar. Den som för att sköta ett bam under skolåldem.
2507:
2508:
2509:
2510: Helsingfors den 13 december 2000
2511:
2512: Arbetsminister Tarja Filatov
2513:
2514: 3
2515: KK 90112000 vp- Esa Lahtela /sd
2516:
2517:
2518:
2519:
2520: KIRJALLINEN KYSYMYS 901/2000 vp
2521:
2522: Työmatkakulujen hyväksyminen kokonaisuu-
2523: dessaan verovähennyksenä
2524:
2525:
2526:
2527:
2528: Eduskunnan puhemiehelle
2529:
2530: Monilla erityistoimialailla vaaditaan suhteelli- tannusten verovähennyksen yläraja ja myös oma-
2531: sen suurta liikkuvuutta. Hyvänä esimerkkinä vii- vastuuosuus poistetaan kokonaan.
2532: meaikaisesta kehityksestä on ollut rakennusala.
2533: Työskentelypaikkakunta muuttuu vuodessa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2534: useaan kertaan. Jotta henkilö yleensä voi käydä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2535: töissä, on oman auton käyttö välttämätöntä. Ve- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2536: rotuksessa olevat matkakustannusten ylärajat vaksi seuraavan kysymyksen:
2537: ovat aivan liian matalat. Samoin on liian alhai-
2538: nen verottajan hyväksymä 1,10 pennin verovä- Onko hallitus tiedostanut yhden työvoi-
2539: hennysoikeus kilometriä kohti, kun ottaa vielä man liikk-uvuutta jarruttavan tekijän
2540: huomioon polttoaineiden hintojen nousun ja olevan, ettei matkakustannusten verovä-
2541: muutenkin autoilun kallistumisen inflaation hennystä voi tehdä kokonaisuudessaan
2542: myötä. Nykyinen verovähennysjärjestelmä on ja
2543: ristiriidassa niiden työhallinnon tavoitteiden
2544: kanssa, joilla perätään lisää liikkuvuutta työ- aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
2545: markkinoille. Siksi mitä pikimmin hallituksen tu- miin, joilla matkakustannusten verovä-
2546: lee tuoda eduskunnalle esitys, jossa matkakus- hennysten omavastuuosuus ja vähennyk-
2547: sen ylärajan määrä poistetaan koko-
2548: naan?
2549:
2550:
2551: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
2552:
2553: Esa Lahtela /sd
2554:
2555:
2556:
2557:
2558: Versio 2.0
2559: KK 901/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
2560:
2561:
2562:
2563:
2564: Eduskunnan puhemiehelle
2565:
2566: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa yläraja tulee vastaan. Lähinnä polttoaineiden
2567: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- hinnannousun vuoksi vuoden 2000 kilometrikoh-
2568: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tainen vähennys tulee kasvamaan jonkin verran,
2569: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd jolloin myös vähennyksen yläraja tulee vastaan
2570: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK jonkin verran lyhyemmällä työmatkalla. Ero ei
2571: 90112000 vp: kuitenkaan tule olemaan kovinkaan merkittävä,
2572: sillä kilometrikohtaista vähennystä on tarve ko-
2573: Onko hallitus tiedostanut yhden työvoi- rottaa noin 6 pennillä.
2574: man liikkuvuutta jarruttavan tekijän Vielä ei ole tiedossa, kuinka monella matka-
2575: olevan, ettei matkakustannusten verovä- kuluvähennyksen yläraja tulee vastaan 28 000
2576: hennystä voi tehdä kokonaisuudessaan markan vähennyskatolla. Vuoden 1999 mak-
2577: ja suunpanotilastosta selviää että ylärajan ollessa
2578: 23 000 markkaa, enimmäisvähennyksen tehneitä
2579: aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toi- oli noin 25 000. Määrä ei ole kovinkaan suuri,
2580: miin, joilla matkakustannusten verovä- sillä kaiken kaikkiaan matkakuluvähennyksen
2581: hennysten omavastuuosuus ja vähennyk- tehneitä oli noin 650 000.
2582: sen ylärajan määrä poistetaan koko- Hallitus on halunnut osaltaan lisätä työvoi-
2583: naan? man liikkuvuutta matkakuluvähennyksen avulla
2584: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nimenomaan ylärajoja korottamalla, jolloin myös
2585: ti seuraavaa: muutoksen julkistaloudelliset vaikutukset jäävät
2586: kohtalaisen pieniksi. Sitä vastoin omavastuu-
2587: Hallituksen veropolitiikassa on viime vuosina osuuteen ei ole haluttu puuttua, koska sitä on pi-
2588: kiinnitetty paljon huomiota työvoiman liikku- dettävä verohallinnon työn kannalta keskeisen
2589: vuuden edistämiseen nimenomaan matkakuluvä- tärkeänä muun muassa veroehdotusmenettelyn
2590: hennyksen ylärajoja nostamalla. Vuodelta 1998 onnistumisen turvaamiseksi.
2591: toimitettavassa verotuksessa ylärajaa nostettiin Tällä hetkellä ei ole olemassa välitöntä tarvet-
2592: 16 000 markasta 20 000 markkaan, seuraavana ta matkakuluvähennyksen tarkistamiseksi, koska
2593: vuonna 23 000 markkaan ja kuluvasta vuodesta viimeisimmästäkään ylärajan korotuksesta ei ole
2594: alkaen 28 000 markkaan. Vähennyksen ylärajat ehditty vielä saada kokemuksia. Lisäksi verohal-
2595: eivät päivittäisillä työmatkoilla käytännössä yli- lituksen päätöksin pidetään huolta siitä, että kus-
2596: ty muulloin kuin käytettäessä halvimpana kulku- tannustason muutokset, kuten polttoaineen hin-
2597: neuvona omaa autoa. Vuoden 1999 matkakuluvä- nan nousu, otetaan huomioon kilometrikohtaista
2598: hennyksellä laskettuna päivittäinen edestakainen vähennystä vahvistettaessa.
2599: työmatka saa olla noin 115 kilometriä ennen kuin
2600:
2601:
2602:
2603: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
2604:
2605: Ministeri Suvi-Anne Siimes
2606: 2
2607: Ministems svar KK 901/2000 vp- Esa Lahtela /sd
2608:
2609:
2610:
2611:
2612: Tili riksdagens talman
2613:
2614: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mast på grund av att bränslepriset stigit, vilket
2615: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- innebär att den Övre gränsen för avdraget kom-
2616: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa mer att nås också fastän arbetsresan är något kor-
2617: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS tare. Skillnaden kommer dock inte att vara av sär-
2618: 90112000 rd: skilt stor betydelse, eftersom kilometeravdraget
2619: behöver höjas med ca 6 penni.
2620: Har regeringen insett att en av de fakto- Det är ännu inte känt hur många som kommer
2621: rer som bromsar arbetskraftens rörlig- upp tili den Övre gränsen på 28 000 mk i fråga om
2622: het är att resekostnaderna inte kan dras resekostnadsavdraget. Av debiteringsstatistiken
2623: av tili fullt belopp i beskattningen och för 1999, då den Övre gränsen var satt till 23 000
2624: mk, framgår att de som utnyttjat det maximala
2625: ämnar regeringen i brådskande ordning avdraget uppgick till ca 25 000. Antalet är inte
2626: vidta åtgärder för att helt slopa särskilt stort, då det totala antalet skattebetalare
2627: självriskandelen då det gäller skatteav- som utnyttjade avdraget uppgick tili ca 650 000.
2628: draget för resekostnader och den Övre Regeringen har för sin del önskat öka arbets-
2629: gränsenför avdraget? kraftens rörlighet med hjälp av resekostnadsav-
2630: draget just genom en höjning av de övre gränser-
2631: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
2632: na för avdraget, varvid också effektema i fråga
2633: föra följande:
2634: om den offentliga ekonomin förblir rätt små.
2635: Under de senaste åren har regeringen i sin skatte- Däremot har man inte velat röra självriskande-
2636: politik fåst stor uppmärksamhet vid att främja ar- len, eftersom den måste anses vara väsentlig med
2637: betskraftens rörlighet uttryckligen genom att tanke på skatteförvaltningens arbete, bl.a. för att
2638: höja de övre gränsema för resekostnadsavdraget. man skall kunna garantera att förfarandet med
2639: 1 beskattningen för 1998 höjdes den övre grän- skatteförslag fungerar.
2640: sen från 16 000 mk till20 000 mk, följande år till För närvarande finns det inte något omedel-
2641: 23 000 mk och från ingången av innevarande år bart behov av en justering av resekostnadsavdra-
2642: till 28 000 mk. De övre gränsema för avdraget get, eftersom man ännu inte har hunnit få någon
2643: överskrids i fråga om dagliga arbetsresor i prak- erfarenhet av den senaste höjningen av den övre
2644: tiken inte annat än då det billigaste fardmedlet är gränsen för avdraget. Dessutom ser man genom
2645: egen bil. Räknat enligt 1999 års resekostnadsav- skattestyrelsens beslut till att ändringar i kost-
2646: drag får den dagliga arbetsresan tur och retur vara nadsnivån, såsom det höjda bränslepriset, beak-
2647: ca 115 km innan den övre gränsen nås. Kilome- tas när storleken på kilometeravdraget fastställs.
2648: teravdraget kommer att stiga något år 2000, när-
2649:
2650:
2651:
2652: Helsingfors den 8 december 2000
2653:
2654: Minister Suvi-Anne Siimes
2655:
2656: 3
2657: KK 902/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
2658:
2659:
2660:
2661:
2662: KIRJALLINEN KYSYMYS 902/2000 vp
2663:
2664: Ämmässuon kaatopaikkakaasun hyödyntämi-
2665: nen bussiliikenteen polttoaineena
2666:
2667:
2668:
2669:
2670: Eduskunnan puhemiehelle
2671:
2672: Kaatopaikkakaasujen energian hyödyntäminen sen edut pitkällä aikavälillä on valtiovallankin
2673: on mukana syksyllä 1999 hyväksytyssä uusiutu- toimesta tunnustettu. Kysyä vain voi, olemmeko
2674: vien energialähteiden edistämisohjelmassa, jon- me suomalaiset sen verran matalaotsaista poruk-
2675: ka pohjalta Suomen uusiutuvien energialähtei- kaa, että me vain tuomme sheikeiltä öljyä ja omat
2676: den käyttöä pyritään lisäämään nykyisestään luontaiset mahdollisuudet ja hyödynnettävät
2677: kaikkiaan 50 % vuoteen 2000 mennessä. Kaato- energiavarat jätetään hyödyntämättä ihan vain
2678: paikkakaasujen, kuten muidenkin uusiutuvien niin kuin huvikseen. Nyt asia ei enää ole siitä
2679: energialähteiden, käyttöä edistetään ohjelman kiinni, etteikö olisi tutkittua tietoa, nyt tarvitaan
2680: mukaan mm. teknologiaa kehittämällä ja kaupal- vain nopeita päätöksiä.
2681: listamalla, energiaverotuksen avulla, investoin-
2682: teja tukemalla sekä muilla keinoin, kuten hallin- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2683: nollisia esteitä poistamalla. Uusiutuvien energia- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
2684: lähteiden edistäminen tulee myös osaksi kansal- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2685: lista ilmasto-ohjelmaa. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
2686: Nyt onkin tekojen aika. Yhä edelleen mm.
2687: Helsingin lähellä olevan Ämmässuon kaatopaik- Onko hallitus tietoinen, että pääkaupun-
2688: kakaasuista suurin osa poltetaan soihtuna "hara- kiseudun julkisessa liikenteessä käytet-
2689: koille", kun ehdottomasti järkevä tapa olisi hyö- tävien polttoaineiden kokonaismääräs-
2690: dyntää se vaikka Helsingin ja ympäristön julki- tä merkittävä osa voidaan korvata esim.
2691: sen liikenteen polttoaineena. Joidenkin arvioi- hyödyntämällä A.'mmässuon kaatopaik-
2692: den mukaan Ämmässuolta saatavalla kaasulla kakaasua ulkomaisten esimerkkien ta-
2693: voitaisiin korvata merkittävä osa kaikista julki- paan bussien polttoaineena ja
2694: sen liikenteen polttoaineista. Se tarkoittaisi myös
2695: hyvin merkittävää pääkaupunkiseudun ilmastoti- aikooko hallitus selvityttää edellä kuva-
2696: lan paranemista, onhan arvion mukaan kaikista tun kaatopaikkakaasujen hyödyntämis-
2697: ilmastopäästöistä liikenteen osuus yli puolet. mahdol!isuuden kokonaistaloudellisuu-
2698: Mm. Ruotsissa kaatopaikkakaasujen hyödyn- den niin ilmastonmuutoksen, investoin-
2699: täminen bussiliikenteessä on ihan luonnollista ja tien kuin myös pitemmän aikavälin
2700: taloudellisuustarkastelun kannalta?
2701:
2702:
2703:
2704:
2705: Versio 2.0
2706: KK 902/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
2707:
2708:
2709: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
2710:
2711: Esa Lahtela /sd
2712: Ismo Seivästö /skl
2713: Seppo Lahtela /kesk
2714:
2715:
2716:
2717:
2718: 2
2719: Ministerin vastaus KK 902/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
2720:
2721:
2722:
2723:
2724: Eduskunnan puhemiehelle
2725:
2726: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tämisohjelmassa. Jätteistä syntyy metaania, jon-
2727: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette ka osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöstä on
2728: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 5,5 %. Koska metaani on noin 20 kertaa voimak-
2729: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Esa kaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, saa-
2730: Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen vutetaan kaatopaikan metaanin keräämisellä ja
2731: kysymyksen KK 902/2000 vp: polttamisella jo yli 90 o/o:n vähennys tämän toi-
2732: minnan ilmastokaasupäästössä. Siksi kaatopaik-
2733: Onko hallitus tietoinen, että pääkaupun- kakaasujen keräys ja tuhoaminen on yksi tehok-
2734: kiseudun julkisessa liikenteessä käytet- kaimpia keinoja kasvihuonekaasujen vähentämi-
2735: tävien polttoaineiden kokonaismääräs- seksi myös siinä tapauksessa että syntyvää ener-
2736: tä merkittävä osa voidaan korvata esim. giaa ei pystytä hyödyntämään.
2737: hyödyntämällä immässuon kaatopaik- Kerättävästä kaatopaikkakaasusta on teknises-
2738: kakaasua ulkomaisten esimerkkien ta- ti mahdollista jalostaa laadullisesti maakaasua
2739: paan bussi en polttoaineena ja vastaavaa polttoainetta, jossa on yli 90 o/o:a me-
2740: taania. Investoinnit tuotanto-, jalostus- ja tank-
2741: aikooko hallitus selvityttää edellä ·kuva- kausjärjestelmiin ovat polttoaineen tuotantomää-
2742: tun kaatopaikkakaasujen hyödyntämis- riin nähden verrattain korkeat. Ajoneuvo, jossa
2743: mahdollisuuden kokonaistaloudellisuu- tällaista mm. rikkivedystä puhdistettua biopoltto-
2744: den niin ilmastonmuutoksen investoin- ainetta voi käyttää, on yleensä 10-30% kalliim-
2745: tien kuin myös pitemmän aikavälin ta- pi kuin vastaava diesel- tai bensiiniversio. Näyt-
2746: loudellisuustarkastelun kannalta? tääkin siltä, etteijärjestelmä vielä nykyisillä polt-
2747: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen toaineen hinnoilla ole yleensä taloudellisesti kil-
2748: pailukykyinen. Ympäristöministeriö katsoo, että
2749: seuraavaa:
2750: kaasubussien yleistymisen edistäminen esimer-
2751: Hallitus laatii ja toimeenpanee kansallisen suun- kiksi verotuksen keinoin olisi tarkoituksen mu-
2752: nitelman, miten Suomi täyttää Kioton ilmastoko- kaista sekä ilmastopolitiikan että yhdyskuntien
2753: kouksessa sovitut kasvihuonekaasujen vähentä- ilman laadun kannalta. Veroasioiden valmistelu
2754: mistavoitteet. Kauppa- ja teollisuusministeriö, kuitenkin tapahtuu valtiovarainministeriössä.
2755: ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäminis- Kaasubussien polttoaineen ei kuitenkaan tarvitse
2756: teriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat val- olla nimenomaan kaatopaikkakaasusta tuotettua.
2757: mistelleet osuuttaan hallituksessa lopullisesti hy- Hallituksen toimenpideohjelmaan on tarkoi-
2758: väksyttäväksi tulevaan kansalliseen ilmasto-oh- tus ottaa ensisijaisesti ne toimet, jotka eivät hei-
2759: jelmaan. Ministeriöiden tekemien selvitysten kennä talouden ja työllisyyden kasvua ja tukevat
2760: pohjalta kootaan taustaraportti ja valmistellaan julkisen velan maksua. Kuntien on luonnollisesti
2761: eduskunnalle annettava selonteko. mahdollista valmistella omia, esimerkiksi jouk-
2762: Jätehuollon toimia ilmastonmuutoksen rajoit- koliikenteeseen ja jätehuoltoon liittyviä toi-
2763: tamiseksi tarkastellaan ympäristöministeriön miaan, vaikka ne eivät mahtuisikaan kansalli-
2764: hallinnonalan kasvihuonekaasupäästöjen vähen- seen ilmasto-ohjelmaan.
2765:
2766:
2767: 3
2768: KK 902/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus
2769:
2770:
2771: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2000
2772:
2773: Ympäristöministeri Satu Hassi
2774:
2775:
2776:
2777:
2778: 4
2779: Ministems svar KK 902/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
2780:
2781:
2782:
2783:
2784: Tili riksdagens talman
2785:
2786: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ning av växthusgasutsläppen. Av avfallet bildas
2787: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- metan, vars andel av Finlands växthusgasutsläpp
2788: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa är 5,5 %. Eftersom metan är en ca 20 gånger kraf-
2789: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- tigare växthusgas än koldioxid kan klimatgasut-
2790: mål SS 902/2000 rd: släppen som avstjälpningsplatsverksamheten or-
2791: sakar minskas med 90 % genom att metangas
2792: Ar regeringen medveten om att en stor som bildas på avstjälpningsplatsen samlas upp
2793: del av den totala mängd bränsle soman- och bränns. Därför är uppsamling och förbrän-
2794: vänds i huvudstadsregionens kollektiv- ning av gaser från avstjälpningsplatser ett av de
2795: trafik kan ersättas t. ex. genom att man mest effektiva sätten att minska växthusgasema
2796: följer utländska exempel och utnyttjar även i fall att den energi som fås inte kan utnytt-
2797: biogaserna från avstjälpningsplatsen i JaS.
2798: Käringmossen som bränsle i bussarna Av de biogaser som samlas upp är det tekniskt
2799: och möjligt att förädla bränsle som tili sin kvalitet
2800: motsvarar naturgas och som tili mer än 90 % be-
2801: ämnar regeringen låta utreda de ovan står av metan. Investeringama i produktions-,
2802: beskrivna möjligheterna att utnyttja bio- förädlings- och tankningssystem är relativt stora
2803: gas med hänsyn tili klimaiförändringen, i förhållande tili den mängd bränsle som produ-
2804: investeringarna och en mera långsiktig ceras. Ett fordon som kan användas bl.a. med så-
2805: lönsamhetsundersökning? dant biobränsle som är renat från svavelväte, är i
2806: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- allmänhet 10-30 % dyrare än en motsvarande
2807: föra följande: diesel- eller bensinversion. Därför ser det ut som
2808: om systemet inte ännu, med tanke på de nuvaran-
2809: Regeringen utarbetar och verkställer en nationell de bränsleprisema, är generellt sett ekonomiskt
2810: pian för hur Finland skall fullgöra de skyldighe- konkurrenskraftigt. Miljöministeriet anser att det
2811: ter att minska växthusgaserna som avtalades vid både med tanke på klimatpolitiken och sarnhäl-
2812: klimatkonferensen i Kyoto. Handels- och indu- lets luftkvalitet vore ändamålsenligt att t.ex. med
2813: striministeriet, miljöministeriet, kommunika- hjälp av beskattningen främja att gasbussar blir
2814: tionsministeriet och jord- och skogsbruksminis- vanligare. Beredningen av skattefrågor sker dock
2815: teriet har berett sin del av det nationella klimat- vid finansministeriet. Bränslet tili gasbussar be-
2816: program som skall godkännas slutgiltigt av re- höver trots allt inte vara utvunnet just ur biogas.
2817: geringen. På basis av de utredningar som minis- Avsikten är att i regeringens åtgärdsprogram
2818: terieroa har gjort kommer en bakgrundsrapport ta med i första hand de åtgärder som inte försva-
2819: att sammanställas och en redogörelse tili riksda- gar den ekonomiska tillväxten och sysselsätt-
2820: gen att beredas. ningstillväxten och som stöder en minskning av
2821: De åtgärder som vidtagits inom avfallshante- den offentliga skulden. Kommunerna har natur-
2822: ringen för att begränsa klimatförändringama ligtvis möjlighet att bereda egna åtgärder som har
2823: granskas i miljöministeriets program för minsk- att göra med t.ex. kollektivtrafiken och avfalls-
2824:
2825:
2826: 5
2827: KK 902/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
2828:
2829:
2830:
2831: hanteringen, även om dessa inte tas med i det na-
2832: tionella klimatprogrammet.
2833:
2834:
2835:
2836: Helsingfors den 11 december 2000
2837:
2838: Miljöminister Satu Hassi
2839:
2840:
2841:
2842:
2843: 6
2844: KK 903/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
2845:
2846:
2847:
2848:
2849: KIRJALLINEN KYSYMYS 903/2000 vp
2850:
2851: Avustusluonteisen perusparannuslainan takai-
2852: sinmaksu
2853:
2854:
2855:
2856:
2857: Eduskunnan puhemiehelle
2858:
2859: A vustusluonteisilla perusparannuslainoilla on ol- henkilö on täyttänyt lainaehdot viiden vuoden
2860: lut merkittävä vaikutus mm. vanhusten asuinolo- ajan, lainan loppuosa muuttuisi kerralla avustuk-
2861: jen parantamiseen. Ne ovat mahdollistaneet tar- seksi. Tämä joustavoittaisi käytäntöä ja olisi
2862: vittavat peruskorjaukset ja sosiaalisten tilojen ra- merkittävä asia maaseudun asutuksen kannalta.
2863: kentamisen monta kertaa heikkokuntoisiinkin Monta kertaa on nimittäin niin, ettei sivukylällä
2864: asuinrakennuksiin. Tämä on mahdollistanut van- olevalle asuunolle löydy arava-asetuksen ehtoja
2865: husten asumisen kotonaan mahdollisimman pit- täyttävää ostajaa. Näissä tapauksissa lainan lop-
2866: kään, mikä on puolestaan yhteiskunnan kannalta puosa erääntyy kerralla vanhuksen maksettavak-
2867: edullisinta ja vanhuksillekin tuttua ja turvallista. si. Tilanne johtaa kohtuuttomiin inhimillisiin ja
2868: Arava-asetuksen (1587/1993) yhdeksännen lu- taloudellisiin seurauksiin.
2869: vun 63 § sekä aravalain (118911993) 47 § sääte-
2870: levät avustusluonteista perusparannuslainaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2871: Joissakin tapauksissa asunnon käytön muuttumi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2872: nen on luonteeltaan tilapäistä, jolloin asunnon valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2873: käyttöön liittyvästä velvoitteesta ei täysimääräi- vaksi seuraavan kysymyksen:
2874: sesti suoriuduta. Esimerkiksi sairastuminen ja
2875: sitä seuraava tilapäinen muutto hoitokotiin voi Voiko hallitus kehittää aravalainsää-
2876: olla tällainen tekijä. dännön alaisuuteen kuuluvan avustus-
2877: Arava-asetuksen mukaisesti kunta määrää il- luonteisen perusparannuslainan takai-
2878: moitetun muutoksen jälkeen joka tapauksessa sinmaksumenettelyä siten, että lainan-
2879: muutoksen jälkeisinä eräpäivinä erääntyneet ly- saajan täytettyä viiden vuoden ajan lai-
2880: hennykset ja korot heti maksettaviksi. naehdot lainan loppuosa muutetaan ker-
2881: Lakia ja asetusta tulisi muuttaa siten, että jos ralla avustukseksi?
2882: avustusluonteista perusparannuslainaa saanut
2883:
2884:
2885: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
2886:
2887: Antti Rantakangas /kesk
2888:
2889:
2890:
2891:
2892: Versio 2.0
2893: KK 903/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk Ministerin vastaus
2894:
2895:
2896:
2897:
2898: Eduskunnan puhemiehelle
2899:
2900: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lainansaaja on kuollut tai asuntoa ei käytetä ara-
2901: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- valain 47 §:ssä tarkoitetun henkilön asuntona,
2902: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen on lainansaajan tai sen, jolla on kuolinpesä hal-
2903: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- lussaan, ilmoitettava muutoksesta kunnalle. Saa-
2904: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tuaan tiedon käytön muuttumisesta kunnan on
2905: sen KK 903/2000 vp: määrättävä muutoksen jälkeisinä eräpäivinä
2906: erääntyvät lyhennykset ja korot heti takaisin
2907: Voiko hallitus kehittää aravalainsää- maksettavaksi, jollei lainaa siirretä aravalain
2908: dännön alaisuuteen k-uuluvan avustus- 47 §:ssä tarkoitetulle, avustusluonteiseen lai-
2909: luonteisen perusparannuslainan takai- naan oikeutetulle henkilölle. Samalla kunnan on
2910: sinmaksumenettelyä siten, että lainan- määrättävä, että lainan myöhemmin erääntyvät
2911: saajan täytettyä viiden vuoden ajan lai- lyhennykset ja korot on suoritettava lainaehtojen
2912: naehdot lainan loppuosa muutetaan ker- mukaisesti.
2913: ralla avustukseksi? Henkilökohtaisia pitkäaikaisia perusparannus-
2914: lainoja on myönnetty vuosina 1979-1993. Näi-
2915: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- den lainojen kokonaismäärä oli tämän vuoden
2916: ti seuraavaa: syyskuun lopussa 16 590 kappaletta ja pääoma
2917: Aravalain (1189/1993) 47 §:n 1 momentin mu- yhteensä 1 061 063 430 markkaa. Lainojen kes-
2918: kaan asuntojen perusparantamisesta annetun lain kisuuruus oli 63 958 markkaa. Näistä avustus-
2919: nojalla myönnetyn pitkäaikaisen perusparannus- luonteisia pitkäaikaisia perusparannuslainoja on
2920: lainan lyhennykset ja korot katsotaan ilman suo- tällä hetkellä 3 508 kappaletta ja niiden yhteinen
2921: ritusta maksetuiksi lainaehtojen mukaan, jos lai- pääoma on 145 683 994 markkaa eli lainan kes-
2922: na on myönnetty tai siirretty heikossa taloudelli- kisuuruus on 41 529 markkaa.
2923: sessa asemassa olevalle 65 vuotta täyttäneelle Voimassa olevan lain mukaan perusparannus-
2924: henkilölle taikka yhteisesti hänelle ja hänen hei- laina säilyy siis avustusluonteisena niin kauan,
2925: kossa taloudellisessa asemassa olevalle puolisol- kun vähävarainen vanhus omistaa asuntonsa ja
2926: leen omaa asuntoa varten ja tästä on tehty mer- käyttää sitä omana asuntonaan. Tuen tarkoitukse-
2927: kintä velkakirjaan. Lainoitetun asunnon on olta- na on asumisolosuhteita parantamalla tukea van-
2928: va lyhennysten ja korkojen erääntyessä lainau- husväestön mahdollisuutta asua kotonaan niin
2929: saajan omassa käytössä. Jos lainansaaja täyttää pitkään kuin mahdollista. Kysymyksessä ehdo-
2930: edellä tarkoitetut edellytykset lainan myöntämi- tettu lainan anteeksiantaminen viiden vuoden ku-
2931: sen tai siirtämisen jälkeen, voidaan mainitun py- luttua avustusluontoisuuden alkamisesta vaikut-
2932: kälän 2 momentin mukaan perusparannuslaina taisi ennen kaikkea perillisten eduksi, kun heille
2933: muuttaa avustusluonteiseksi lainansaajan hake- perinnönjaossa myöhemmin tulevan omaisuu-
2934: muksesta. den arvo on kohonnut asunnon perusparannuk-
2935: Arava-asetuksen (1587/1993) 63 §:n mukaan sen vuoksi. Lainojen anteeksiauto ei olisi siten
2936: kunnan on vähintään kerran vuodessa tarkistetta- tarkoituksenmukaista.
2937: va, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Jos
2938:
2939: 2
2940: Ministerin vastaus KK 903/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
2941:
2942:
2943: Kysymyksen perusteluissa pidetään ongelma- neet arava-asetuksen 63 §:ää joustavasti niin,
2944: na myös sitä, ettäjoissain tapauksissa kunta mää- että käytön muuttumisen on pitänyt olla pysyvää
2945: rää edellä kerrotulla tavalla erääntyneet lyhen- ennen kuin kunta on lähtenyt perimään maksuja.
2946: nykset ja korot heti takaisin maksettavaksi, vaik- Eräät kunnat ovat olleet tiukempia. Ympäristö-
2947: ka asunnon käytön muuttuminen voi olla luon- ministeriö katsoo, että säännöksen tulkinnan tuli-
2948: teeltaan tilapäistä, esimerkiksi tuensaaja sairas- si olla joustavaa, eli tilapäinen hoitoon joutumi-
2949: tuu ja muuttaa tilapäisesti hoitokotiin. Saatujen nen ei vielä aiheuttaisi maksujen perintää.
2950: tietojen mukaan useimmat kunnat ovat sovelta-
2951:
2952:
2953: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2000
2954:
2955: Ministeri Suvi-Anne Siimes
2956:
2957:
2958:
2959:
2960: 3
2961: KK 903/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk Ministems svar
2962:
2963:
2964:
2965:
2966: Tili riksdagens talman
2967:
2968: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger för en person enligt 47 § aravalagen, skall1ånta-
2969: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- garen eller den som har dödsboet i sin besittning
2970: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti anmäla förändringen till kommunen. Efter att ha
2971: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga blivit underrättad om att användningen föränd-
2972: spörsmål SS 903/2000 rd: rats skall kommunen bestämma att de amorte-
2973: ringar och räntor som förfallit till betalning efter
2974: Kan regeringen utveckla föifarandet för förändringen omedelbart skall återbetalas, om
2975: återbetalning av grundförbättringslån inte lånet överförs på en person enligt 47 § ara-
2976: av understödstyp vilka omfattas av ara- valagen som är berättigad tili lån av understöds-
2977: valagst~ftningen så att den återstående typ. Samtidigt skall kommunen bestämma att så-
2978: del en av lånet på en gång omvandlas till dana amorteringar och räntor på lånet som förfal-
2979: understöd då låntagaren under en tid av ler senare skall betalas enligt lånevillkoren.
2980: fem år har uppjj;flt lånevillkoren? Personliga långfristiga grundförbättringslån
2981: beviljades under åren 1979-1993. Vid utgång-
2982: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- en av september i år var det tota1a anta1et lån
2983: föra följande: 16 590 och det sammanlagda kapita1et
2984: Enligt47 § 1 mom. aravalagen(1189/l993) an- 1 061 063 430 mk. Det genomsnittliga 1ånet upp-
2985: ses räntorna och amorteringarna på ett långfris- gick till 63 958 mk. För närvarande är 3 508 av
2986: tigt grundförbättringslån som har beviljats enligt dessa 1ån långfristiga grundförbättringslån avun-
2987: lagen om grundförbättring av bostäder utan be- derstödstyp, och deras sammanlagda kapital är
2988: talning ha erlagts enligt lånevillkoren, om lånet 145 683 994 mk, dvs. det genomsnittliga lånet
2989: har beviljats eller överförts på en 65 år fylld per- uppgår tili 41 529 mk.
2990: son som befinner sig i en svag ekonomisk ställ- Enligt den gällande lagen är grundförbätt-
2991: ning eller gemensamt på honom och hans maka, ringslånet av understödstyp så länge som den
2992: som befinner sig i en svag ekonomisk ställning, mindre bemedlade äldre personen äger sin bo-
2993: för egen bostad, och anteckning om detta har stad och använder den som egen bostad. Avsik-
2994: gjorts i skuldebrevet. Den bostad för viiken lånet ten med stödet är att genom förbättrade boförhål-
2995: har beviljats skall när amorteringarna och räntor- landen stöda den äldre befolkningens möjlighet
2996: na förfaller användas som egen bostad av lånta- att bo hemma så länge som möjligt. Att på det sätt
2997: garen. Om en låntagare uppfyller de ovan nämn- som föreslås i spörsmå1et efterskänka lånet fem
2998: da villkoren först efter att ett lån har beviljats el- år efter att lånet blev av understödstyp är fördel-
2999: ler överförts, kan grundförbättringslånet enligt aktigt framför allt för arvingarna, då värdet av
3000: 2 mom. i den nämnda paragrafen ombildas till den egendom som de senare får vid arvskiftet har
3001: lån av understödstyp på ansökan av låntagaren. ökat på grund av den grundliga förbättringen av
3002: Enligt 63 § aravaförordningen (158711993) bostaden. Det är således inte ändamålsenligt att
3003: skall kommunen minst en gång om året kontrol- efterskänka lånen.
3004: lera att villkoren uppfylls. Om låntagaren har av- Ett problem är enligt motiveringen till spörs-
3005: lidit eller om en bostad inte används som bostad målet också det att kommunen på det sätt som
3006:
3007:
3008: 4
3009: Ministems svar KK 903/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
3010:
3011:
3012: anges ovan i vissa fall kräver att de amorteringar ändrats på ett bestående sätt innan de har börjat
3013: och räntor som förfallit tili betalning skall återbe- driva in betalningama. Vissa kommuner har va-
3014: talas omedelbart, även då bostaden tillfålligt an- rit strängare. Miljöministeriet anser att bestäm-
3015: vänds på ett annat sätt, t.ex. då stödtagaren in- melsen skall toikas på ett flexibelt sätt, dvs. en-
3016: sjuknar och tillfålligt flyttar tili ett vårdhem. En- bart tilWillig vistelse någon annanstans på grund
3017: ligt inhämtade uppgifter har de flesta kommuner- av vård skall inte leda tili indrivning av betal-
3018: na tillämpat 63 § aravaförordningen på ett flexi- mngama.
3019: belt sätt och förutsatt att användningen skall ha
3020:
3021:
3022:
3023: Helsingforsden 12 december 2000
3024:
3025: Minister Suvi-Anne Siimes
3026:
3027:
3028:
3029:
3030: 5
3031: KK 904/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym.
3032:
3033:
3034:
3035:
3036: KIRJALLINEN KYSYMYS 904/2000 vp
3037:
3038: Kela-korvausten vaikutus laboratorioalan yli-
3039: hinnoitteluun
3040:
3041:
3042:
3043:
3044: Eduskunnan puhemiehelle
3045:
3046: Sairausvakuutus korvaa potilaalle sairauden netutkimuksissa lääkäriasemien keskimääräinen
3047: vuoksi tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksia. maksu oli 863 markkaa ja potilaan omavastuu sii-
3048: Korvaus on tarkoitettu alentamaan yksityisten tä oli 507 markkaa, kun saman tutkimuskokonai-
3049: terveydenhuoltopalveluiden käyttämisestä poti- suuden myyntihinta oli 139 markkaa sairaalala-
3050: laalle aiheutuvia kustannuksia. Korvausta ei suo- boratorioissa. Myös ylipainoon liittyvissä tutki-
3051: riteta, jos hoito tai tutkimukset tehdään terveys- muksissa erot olivat huomattavat: lääkäriasemal-
3052: keskuksessa tai julkisessa sairaalassa. Myös la 475 markkaa, joista omavastuu 343 markkaaja
3053: työnantajien, jotka ovat järjestäneet työterveys- sairaalalaboratorioissa vain 94 markkaa. Tämä
3054: huoltoa, on mahdollisuus saada sairausvakuutuk- johtuu siitä, että yksityisten lääkäriasemien nou-
3055: sesta korvausta tästä toiminnasta. dattamat hinnat perustuvat suoraan Kelan taksoi-
3056: Kuntien, kuntayhtymien ja yliopistosairaaloi- hin ja ylittävät näin moninkertaisesti tehokkaam-
3057: den laboratoriot on rajattu sairausvakuutuskor- pien sairaalalaboratorioiden noudattaman koko-
3058: vauksen ulkopuolelle. Tätä rajausta on aikoinaan naiskatteellisen hintatason.
3059: perusteltu sillä, että nämä ovat saaneet valtion- Sairausvakuutusjärjestelmä mahdollistaa käy-
3060: apua toimintaansa. Myös yliopistosairaalat saa- tännössä yksityisille palvelun tuottajille kaksi-
3061: vat valtionapua, mutta se on tarkoitettu vain ope- hintajärjestelmän, sillä samat laboratoriot myy-
3062: tuksen ja tutkimuksen tukemiseen. Näitä rajauk- vät samoja tutkimuksia merkittävästi alhaisem-
3063: sia ei ole kyseenalaistettu, vaikka esim. valtion- milla hinnoilla toisille laboratorioille kuin mitä
3064: apu-uudistusten myötä sairaalalaboratoriot ovat he palveluistaan laskuttavat yksityishenkilöiltä.
3065: jääneet suoran valtionavun ulkopuolelle. Järjestelmällä on todennäköisesti vaikutusta
3066: Laboratoriotutkimusten kustannusten sairaus- myös siihen, että työterveyslääkärin asiakkaalle
3067: vakuutuskorvaus lasketaan vahvistettujen nimi- teetetään itse maksaviin asiakkaisiin verrattuna
3068: kekohtaisten sairausvakuutustaksojen perusteel- yhtä lääkärikäyntiä kohden lähes viisinkertainen
3069: la. Taksat vahvistaa Kansaneläkelaitoksen halli- määrä laboratoriotutkimuksia. Kun sairausva-
3070: tus. Joidenkin tutkimusten mukaan (esim. So- kuutustaksa ylittää tuotantokustannukset, on tut-
3071: siaalilääketieteellinen aikakauslehti 1998:35 s. kimusten suorittaminen muodostunut yksityisil-
3072: 94-1 02) tämä on aiheuttanut sen, että tutkimus- le työterveysasemille keskeiseksi tulonlähteeksi.
3073: kokonaisuuksien teettäminen yksityisillä lääkäri- On siis mahdollista, että työterveyshuollon asi-
3074: asemilla on kokonaishinnaltaan noin neljä kertaa akkaiden hoidossa tutkimusten käyttöä ohjaa
3075: kalliimpaa kuin sairaalalaboratorioissa. Myös enemmänkin niiden rahoitus eikä yksinomaan
3076: potilaan omavastuuosuus on keskimäärin yli kak- hoidon tarve.
3077: si kertaa suurempi kuin sairaalalaboratorioiden "Voidaan toisaalta arvioida, että sairausva-
3078: asiakkaiden. Esimerkiksi vuonna 1997 verenpai- kuutustaksa ja potilaan saama korvaus voivat
3079:
3080: Versio 2.0
3081: KK 904/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym.
3082:
3083:
3084: määräytyä ilman yhtymäkohtia todellisiin tuo- Mitä hallitus aikoo tehdä uudistaakseen
3085: tantokustannuksiin", on ministeri Perhokin to- laboratoriopalveluiden korvausjärjes-
3086: dennut vastauksessaan Kela-korvauksista teh- telmän niin, ettei se jatkossa johda yli-
3087: tyyn kysymykseen tämän vuoden keväällä. Yksi- hinnoitteluun ja että alalla toteutuu to-
3088: tyisen sektorin ylihinnoittelu ja laboratoriosekto- dellinen kilpailu sekä
3089: rin ylikapasiteetti ovat siis tiedossa, mutta konk-
3090: reettisia muutosesityksiä ei ole valmistunut, aikooko hallitus tässä yhteydessä tarkis-
3091: vaikka asiaan on kiinnitetty huomiota eri julkai- taa rajausta siitä, keiden tuottamia la-
3092: suissa ja myös kansanedustajien toimesta. boratoriopalveluita korvataan ja
3093: millä aikataululla uudistus on tarkoitus
3094: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3095: toteuttaa?
3096: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
3097: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3098: tattavaksi seuraavan kysymyksen:
3099:
3100:
3101: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
3102:
3103: Tarja Kautto /sd
3104: Virpa Puisto /sd
3105:
3106:
3107:
3108:
3109: 2
3110: Ministerin vastaus KK 904/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym.
3111:
3112:
3113:
3114:
3115: Eduskunnan puhemiehelle
3116:
3117: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen
3118: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaaranta-
3119: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen matta, olisi tullut vakuutetulle maksamaan. Sai-
3120: vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kauton /sd rausvakuutuskorvausta ei suoriteta vakuutetulle
3121: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tämän terveyskeskukselle suorittamasta maksus-
3122: 904/2000 vp: ta. Kustannuksia ei myöskään korvata, jos ter-
3123: veydenhuollon palvelut on järjestetty sosiaali- ja
3124: Mitä hallitus aikoo tehdä uudistaakseen terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
3125: laboratoriopalveluiden korvausjärjes- desta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla. Näin
3126: telmän niin, ettei se jatkossa johda yli- ollen sairausvakuutuksesta ei korvata julkisen
3127: hinnoitteluun ja että alalla toteutuu to- terveydenhuollon palveluista aiheutuneita kus-
3128: dellinen kilpailu sekä tannuksia.
3129: Tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuneita kus-
3130: aikooko hallitus tässä yhteydessä tarkis- tannuksia korvataan enintään vahvistetun taksan
3131: taa rajausta siitä, keiden tuottamia la- mukaisesta määrästä. Sosiaali- ja terveysministe-
3132: boratoriopalveluita korvataan ja riö vahvistaa perusteet taksan vahvistamiselle.
3133: millä aikataululla uudistus on tarkoitus Sairausvakuutusasetuksen mukaan taksan perus-
3134: teita vahvistettaessa on otettava huomioon tutki-
3135: toteuttaa?
3136: mus- ja hoitotoimenpiteen laatu sekä sen vaati-
3137: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ma työ ja aiheuttama kustannus. Taksan perus-
3138: ti seuraavaa: teena käytetään muun muassa henkilökunnan
3139: palkkauskustannuksia, huoneistokustannuksia ja
3140: Sairausvakuutus korvaa vakuutetulle osan yksi- tarveainekustannuksia. Korvauksien tasotarkis-
3141: tyislääkärin ja muun yksityisen sairaanhoitopal- tus on tehty viimeksi vuonna 1989. Potilaalle
3142: velun käytöstä aiheutuneista kustannuksista. Tä- suoritettava korvaus lasketaan Kansaneläkelai-
3143: män mukaisesti vakuutetulle korvataan sairaan- toksen hallituksen vahvistaman taksan mukaises-
3144: hoitona muun muassa lääkärin määräämä sai- ta määrästä, jos peritty palkkio on suurempi kuin
3145: rausvakuutusasetuksessa tarkemmin säädetyssä vahvistettu taksa.
3146: laitoksessa suoritettu tutkimus tai annettu hoito. Yksityisten ja julkisten laboratoriopalvelui-
3147: Laissa tarkoitettuna laitoksena pidetään yksityi- den tuotantokustannus-ja hintavertailusta on jul-
3148: sestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoi- kaistu vain vähän luotettavaa tietoa. Hintavertai-
3149: tettua yksityistä palvelun tuottajaa. Palvelun luja tehtäessä on aina otettava huomioon kaikki
3150: tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taik- kustannustekijät. Muun muassa näiden ja kysy-
3151: ka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä tai muuta yh- myksessäkin esitettyjen eri näkemysten selvittä-
3152: teisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveyden- miseksi sosiaali- ja terveysministeriö on asetta-
3153: huollon palveluja tuottavaa yksikköä. nut 1 joulukuuta 2000 selvitysmiehet toimeksian-
3154: Sairausvakuutuslain perusteella vakuutetulle tonaan selvittämään laboratoriokustannusten
3155: korvataan osa tarpeellisista sairaanhoidon kus- korvausten perusteena olevien taksojen määräy-
3156: tannuksista. Korvauksia suoritetaan siltä osin,
3157:
3158: 3
3159: KK 904/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym. Ministerin vastaus
3160:
3161:
3162: tymisperusteet sekä ajanmukaisuus, kun otetaan Selvitystyön edellytetään valmistuvan kesäkuun
3163: huomioon laboratoriokustannusten viimeaikai- 200lloppuun mennessä. Vasta tämänjälkeen on
3164: nen kehitys sekä selvittämäänjulkisenja yksityi- tarkoituksenmukaista arvioida mahdolliset lain-
3165: sen sektorin tarjoamien laboratoriotutkimusten säädännön edellyttämät muutostarpeet
3166: kustannuslaskennan ja hinnoittelun periaatteet.
3167:
3168:
3169: Helsingissä 7 päivänäjoulukuuta 2000
3170:
3171: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
3172:
3173:
3174:
3175:
3176: 4
3177: Ministems svar KK 904/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym.
3178:
3179:
3180:
3181:
3182: Till riksdagens talman
3183:
3184: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vartili kostnaderna för vården skulle ha uppgått
3185: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- för den försäkrade med undvikande av onödiga
3186: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tarja kostnader, men utan äventyrande av den försäk-
3187: Kautto /sd m.fl undertecknade skriftliga spörs- rades hälsa. För avgifter som den försäkrade har
3188: mål SS 904/2000 rd: betalt tili en hälsovårdscentral betalas inte ersätt-
3189: ning ur sjukförsäkringen. Kostnadema ersätts
3190: Vad ämnar regeringen göra för att re- inte helier om hälsovårdstjänstema har ordnats i
3191: formera systemet med ersättning för la- enlighet med vad som avses i lagen om planering
3192: boratorietjänster så att det framöver av och statsandel för social- och hälsovården. Så-
3193: inte leder tili överprissättning och att lunda ersätts kostnader för offentliga hälsovårds-
3194: branschen får en faktisk konkurrens tjänster inte ur sjukförsäkringen.
3195: samt Kostnaderna för undersökning och behand-
3196: ling ersätts högst tili ett belopp enligt den fast-
3197: ämnar regeringen i detta sammanhang stälida taxan. Social- och hälsovårdsministeriet
3198: se över gränsdragningen i fråga om vil- fastställer grundema för fastställandet av taxan.
3199: ka laboratorietjänster som skall ersät- Enligt sjukförsäkringsförordningen skali vid
3200: tas och vilka inte och faststäliande av taxan avseende fåstas vid under-
3201: viiken är den tänkta tidtabellen för re- sökningens elier vårdåtgärdens art samt det arbe-
3202: te den kräver och de kostnader den föranleder.
3203: formen?
3204: Såsom grund för taxan används bl.a. personalens
3205: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lönekostnader samt kostnaderna för lokaler och
3206: föra följande: materia!. Enjustering av ersättningsnivån har se-
3207: nast gjorts 1989. Den ersättning som betalas tili
3208: Tiliden försäkrade ersätts ur sjukförsäkringen en patienten beräknas på basis av beloppet i den taxa
3209: del av kostnaderna för anlitandet av privatläkare som Folkpensionsanstaltens styrelse fastställt,
3210: och andra privata sjukvårdstjänster. 1 enlighet om arvodet är högre än den fastställda taxan.
3211: med detta ersätts tili den försäkrade såsom sjuk- Mängden tillförlitliga uppgifter som publice-
3212: vård bl.a. av läkare föreskriven undersökning el- rats om jämförelsen melian produktionskostna-
3213: ler behandling i anstalter som närmare anges i dema och prisema inom privata och offentliga la-
3214: sjukförsäkringsförordningen. Med i lag avsedda boratorietjänster är mycket liten. Vid samman-
3215: anstalter avses privata serviceproducenter enligt stäliandet av prisjämförelser skali samtliga kost-
3216: lagen om privat hälso- och sjukvård. Med servi- nadsfaktorer alitid beaktas. 1 syfte att utreda bl.a.
3217: ceproducent avses en enskild elier ett bolag, ett dessa och även de olika synpunkter som anförs i
3218: andelslag, en förening elier någon annan sam- spörsmålet har social- och hälsovårdsministeriet
3219: manslutning eller stiftelse som har en enhet som den 1 december 2000 förordnat utredningsmän
3220: tillhandahåller hälso- och sjukvårdstjänster. för att klarlägga grundema för faststäliandet av
3221: Med stöd av sjukförsäkringslagen ersätts tili de taxor som ligger tili grund för ersättningarna
3222: den försäkrade en del av de nödvändiga kostna- för laboratoriekostnader och tidsenligheten av
3223: derna för sjukvård. Ersättning betalas tili den del
3224:
3225: 5
3226: KK 904/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym. Ministerns svar
3227:
3228:
3229: dessa med beaktande av den utveckling som skett ta som den offentliga sektorn. Utredningsarbetet
3230: i fråga om laboratoriekostnaderna under den se- beräknas bli fårdigt före utgången av juni 2001.
3231: naste tiden samt för att utreda principerna för Först efter det är det ändamålsenligt att bedöma
3232: kostnadskalkylerna och prissättningen gällande eventuella behov av ändringar i lagstiftningen.
3233: laboratorieundersökningar inom såväl den priva-
3234:
3235:
3236: Helsingfors den 7 december 2000
3237:
3238: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
3239:
3240:
3241:
3242:
3243: 6
3244: KK 905/2000 vp - Matti Vähänäkki /sd
3245:
3246:
3247:
3248:
3249: KIRJALLINEN KYSYMYS 905/2000 vp
3250:
3251: Moottorikelkkoj en liikennevakuutukset
3252:
3253:
3254:
3255:
3256: Eduskunnan puhemiehelle
3257:
3258: Moottorikeikkojen käyttämiseen liikenteessä on sun suuruus n. 700 markasta reippaasti yli 1 000
3259: laissa säädetty vakuutusvelvollisuus. Kysymyk- markkaan, joka esim. eläkeläiselle tai työttömäl-
3260: sessä on pakollinen, vuosittainen liikennevakuu- le on kelkan käytön ajallisen vähäisyyden vuoksi
3261: tus. Ilman sitä ei ole jäälle tai metsään ym. mi- koettu hyvin kohtuuttomaksi. Eri asia sinänsä on
3262: tään asiaa. kelkan vakuuttaminen esim. uppoamisen tai var-
3263: Etelä-Suomessa riski siihen, että tapahtuisi lii- kauden varalta, koska nämä vakuutukset liittyne-
3264: kenneonnettomuus, jossa vastapuolina olisivat vät ns. kasko-vakuutusten piiriin.
3265: moottorikelkat tai joista vain toinen osapuoli oli- Moottorikelkkailijoiden keskuudessa onkin
3266: si moottorikelkka, on vähäinen. Etupäässä moot- toivottu, että vuosittaiseksi säädetty liikenneva-
3267: torikelkkailijat liikkuvatkin sitä paitsi meren tai kuutus muutettaisiin siten, että vakuutuksen voi-
3268: järven jäällä, jossa liikenneonnettomuuksien si ottaa esim. neljännesvuodeksi tai puoleksi
3269: mahdollisuus edelleen vähenee. vuodeksi. Niin ikään on toivottu, että vuosittais-
3270: Suurena harmina ja jopa epäoikeudenmukai- ta liikennevakuutusmaksua kohtuullistettaisiin
3271: suutena eteläisen Suomen moottorikelkkailijat esim. puoleen nykyisestä.
3272: tuntevatkin sen, että liikennevakuutus kelkkaili-
3273: joille on säädetty otettavaksi koko vuodeksi: liik- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3274: kuminenjääalueilla keikalla saattaa nimittäin su- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3275: pistua vain muutamaan viikkoon heikonjäätilan- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3276: teen vuoksi, ja usein ei jäitä tule riittävästi koko vaksi seuraavan kysymyksen:
3277: talvena.
3278: Moottorikelkkailun piirissä on monissa ta- Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
3279: pauksissa runsaasti eläkeläisiä ja mm. rintamave- eteläsuomalaisiin moottorikelkkailun
3280: teraaneja, joiden kulkua jäällä keikka helpottaa ja harrastajiin kohdistuva alueellinen epä-
3281: jotka sitä kautta saavat lisää virkistysmahdolli- oikeudenmukaisuus poistetaan siten,
3282: suuksia sekä tilaisuuksia hankkia kalaravintoa että vuosittaisessa liikennevakuutukses-
3283: pilkkionginnalla yms. Moottorikelkan laadusta ja sa mahdollistetaan kelkan vakuutuksen
3284: iästä riippuen liikkuu vuosittaisen vakuutusmak- porrastaminen esim. neljännes- tai puo-
3285: livuotiskausiin?
3286:
3287:
3288: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
3289:
3290: Matti Vähänäkki /sd
3291:
3292:
3293: Versio 2.0
3294: KK 905/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd Ministerin vastaus
3295:
3296:
3297:
3298:
3299: Eduskunnan puhemiehelle
3300:
3301: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- torikeikalla ajaminen järven jäällä tai maastossa
3302: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- on liikennevakuutuslain mukaista liikennettä.
3303: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Liikennevakuutus kattaa liikennevahingosta sekä
3304: vastattavaksi kansanedustaja Matti Vähänäkin sivullisille että ajoneuvoa käyttävälle aiheutu-
3305: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK neet henkilövahingot Omaisuusvahinkojen osal-
3306: 905/2000 vp: ta liikennevakuutus korvaa ainoastaan sivullisel-
3307: le syntyneen vahingon.
3308: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla Liikennevakuutuskeskuksen antamien tieto-
3309: eteläsuomalaisiin moottorikelkkailun jen mukaan läänikohtaisesta tilastosta ilmenee,
3310: harrastajiin kohdistuva alueellinen epä- että moottorikeikkojen liikennevahinkoriski on
3311: oikeudenmukaisuus poistetaan siten, vuosina 1995-1999 vaihdellut lääneittäin var-
3312: että vuosittaisessa liikennevakuutukses- sin vähän ja että eteläsuomalaisten osalta se on
3313: sa mahdollistetaan kelkan vakuutuksen ollut jopa keskimääräistä korkeampi. Tämä joh-
3314: porrastaminen esim. neljännes- tai puo- tunee ainakin osaltaan siitä, että monet eteläsuo-
3315: livuotiskausiin? malaiset moottorikelkkailijat liikkuvat kelkoil-
3316: laan myös muualla maassa. Myös liikkuminen
3317: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vähälumisessa maastossa sekä kelkan käyttö jääl-
3318: ti seuraavaa: lä ovat riskitekijöitä. Valtaosa moottorikeikko-
3319: Liikennevakuutuslain 18 §:n 3 momentin mu- jen liikennevakuutuskorvauksista on kelkan kul-
3320: kaan liikennevakuutusmaksut on laskettava sil- jettajan omista henkilövahingoista maksettavia
3321: mällä pitäen vakuutettujen etujen turvaavuutta korvauksia. Hukkumistapauksista heikoilla jäil-
3322: kuitenkin siten, että vakuutusmaksujen on oltava lä ajettaessa aiheutuu suuriakin korvauksia.
3323: kohtuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutu- Moottorikelkan vuotuinen käyttöaika vaihte-
3324: viin kustannuksiin ja että vakuutusmaksut yleen- lee eri syistä. Etelä-Suomen keliolosuhteet
3325: sä ovat suuremmat niistä vakuutuksista, joista on lyhentävät käyttöaikaa. Vapaa-ajan käyttöön
3326: jouduttu suorittamaan korvauksia. Sosiaali- ja hankittu keikka saattaa olla käytössä vain loma-
3327: terveysministeriön liikennevakuutuslain 18 § :n aikana muillakin kuin eteläsuomalaisilla. Moot-
3328: nojalla antamien määräysten 2 kohdan mukaan torikeikka ei koskaan ole ympärivuotisessa käy-
3329: vakuutusyhtiöllä tulee olla maksutaulukko, joka tössä, vaan käyttö rajoittuu talvijaksoon. Vaikka
3330: edellä mainituin rajoituksin on vakuutusyhtiön vakuutusmaksut ovatkin vuosimaksuja, ne on mi-
3331: vapaasti määrättävissä. Yhtiön on tarvittaessa toitettu vastaamaan talvijaksoon liittyvää vahin-
3332: osoitettava Vakuutusvalvontavirastolle vakuu- koriskiä, joka tilastojen mukaan on eteläsuoma-
3333: tusmaksujen riskivastaavuus. laisilla moottorikelkkailijoilla lyhyemmästä
3334: Liikennevakuutuksesta korvataan moottori- käyttöajasta huolimatta vähintään muun maan ta-
3335: ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutu- solla.
3336: nut henkilö- tai omaisuusvahinko. Liikenneva- Neljännesvuodeksi otettu vakuutus ei vahin-
3337: kuutuslain liikennekäsite on laajempi kuin ylei- koriskiitään poikkeaisi oleellisesti keskimääräi-
3338: sellä tiellä tapahtuva liikenne. Esimerkiksi moot- sestä. Tällaisen vakuutuksen hoitaminen tulisi
3339:
3340:
3341: 2
3342: Ministerin vastaus KK 905/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd
3343:
3344:
3345: vuosivakuutusta kalliimmaksi, koska vakuutuk- Hallitus pitää tarkoituksenmukaisena, että
3346: sen voimassaoloaikaa todennäköisesti haluttai- moottorikeikkojen liikennevakuutusjärjestelmää
3347: siin muuttaa vuosittain keliolosuhteiden mu- kehitetään muiden rekisteröitävien moottoriajo-
3348: kaan. Ainoastaan osaksi vuotta otettavien vakuu- neuvojen järjestelmää vastaavaksi siinä määrin
3349: tusten osalta olisi ongelmallista valvoa, ettei kuin se on mahdollista. Hallitus seuraa tämän ta-
3350: moottorikeikkaa käytetä liikenteessä vakuutuk- voitteen toteutumista niiden keinojen avulla, joi-
3351: sen voimassaoloajan ulkopuolella. Nykyisin re- hin liikennevakuutuslaki antaa mahdollisuuden,
3352: kisterikilpi osoittaa varsin luotettavasti vakuu- ja pyrkii muutoinkin siihen, ettei liikennevakuu-
3353: tuksen voimassaolon. Vakuuttamattomien ajo- tusjärjestelmä minkään ajoneuvoryhmän osalta
3354: neuvojen aiheuttamat vahingot rasittavat muiden kehity vakuutuksenottajille kohtuuttomaksi.
3355: liikennevakuutuksenottaj ien vakuutusmaksuja.
3356:
3357:
3358: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
3359:
3360: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
3361:
3362:
3363:
3364:
3365: 3
3366: KK 905/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd Ministems svar
3367:
3368:
3369:
3370:
3371: Tili riksdagens talman
3372:
3373: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ringslagen. Trafikförsäkringen täcker personska-
3374: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- dor som i en trafikolycka åsamkas utomstående
3375: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti och den som använder fordonet. 1 fråga om egen-
3376: Vähänäkki /sd undertecknade skriftliga spörsmål domsskador ersätter trafikförsäkringen endast
3377: SS 905/2000 rd: skador som åsamkats utomstående.
3378: Enligt uppgifter från Trafikförsäkringscentra-
3379: imnar regeringen vidta åtgärder för att len visar den enligt Iän specificerade statistiken
3380: den regionala orättvisa som gäller dem att trafikskaderisken gällande snöskotrar under
3381: som i södra Finland sysslar med snösko- perioden 1995-1999 har varierat ganska litet lä-
3382: terkörning skall avskaffas så att man i nen emellan och att risken varit rentav högre än
3383: den årliga trafiliförsäkringen gör det genomsnittet i södra Finland. Detta torde åtmins-
3384: möjligt att gradera försäkringen i t.ex. tone delvis bero på att många snöskoterförare i
3385: lfvartals- eller halvårsperioder? södra Finland rör sig med sina skotrar också på
3386: annat håll i landet. Att röra sig i snöfattig terräng
3387: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och att köra på isen innebär också risker. Största
3388: föra följande: de1en av de trafikförsäkringsersättningar som
3389: Enligt 18 § 3 mom. trafikförsäkringslagen skall gäller snöskotrar är sådana ersättningar som be-
3390: trafikförsäkringspremiema med beaktande av talas ut till följd av förarens egna personskador.
3391: tryggandet av de försäkrades förmåner beräknas Drunkningsolyckor i anledning av köming på
3392: så att försäkringspremiema står i rimlig propor- svag is kan ge upphov till mycket höga kostna-
3393: tion till försäkringskostnadema och att försäk- der.
3394: ringspremierna i allmänhet är större för sådana Den tid under viiken snöskotrarna används un-
3395: försäkringar för vilka ersättning har betalts ut. der årets lopp varierar av olika orsaker. Väder-
3396: Enligt 2 punkten i de föreskrifter som social- och leksförhållandena i södra Finland förkortar an-
3397: hälsovårdsministeriet har meddelat med stöd av vändningstiden. En skoter som skaffats för fri-
3398: 18 § trafikförsäkringslagen skall försäkringsbo- tidsbruk kan också när det gäller personer bosat-
3399: laget ha en tariff som bolaget, med beaktande av ta på annat håll än i södra Finland vara i använd-
3400: ovan nämnda begränsningar, fritt kan bestämma ning bara under semesterperioder. En snöskoter
3401: om. Försäkringsbolaget skall vid behov för För- används aldrig under hela året, utan användning-
3402: säkringsinspektionen kunna påvisa att försäk- en är begränsad till vinterperioden. Även om för-
3403: ringspremierna står i proportion till riskerna. säkringspremiema är årspremier, är de dimensio-
3404: Från trafikförsäkringen ersätts person- och nerade att motsvara den skaderisk som hänför sig
3405: egendomsskador som uppkommit till fö1jd av till vinterperioden. Enligt statistiken är skaderis-
3406: motorfordons användning i trafik. Begreppet tra- ken för snöskoterförama i södra Finland trots den
3407: fik är när det gäller trafikförsäkringslagen mera kortare säsongen på minst samma nivå som i de
3408: omfattande än begreppet trafik på allmän väg. övriga delama av landet.
3409: Exempelvis köming med snöskoter på isen eller i En försäkring som tecknas för ett kvartal skul-
3410: terrängen är sådan trafik som avses i trafikförsäk- le i fråga om sin skaderisk inte avvika väsentligt
3411:
3412:
3413: 4
3414: Ministerns svar KK 905/2000 vp - Matti Vähänäkki /sd
3415:
3416:
3417:
3418: från genomsnittet. Skötseln av en sådan försäk- Regeringen anser det vara ändamålsenligt att
3419: ring skulle bli dyrare än administreringen av en trafikförsäkringssystemet gällande snöskotrar i
3420: årsförsäkring, eftersom användarna sannolikt mån av möjlighet utvecklas i överensstämmelse
3421: varje år beroende på väderleksförhållandena med det system som avser andra registrerings-
3422: skulle önska ändra giltighetstiden för försäkring- pliktiga motorfordon. Regeringen följer realise-
3423: en. 1 fråga om försäkringar som tagits för bara en ringen av detta mål med hjälp av de metoder som
3424: del av året skulle det vara problematiskt att över- trafikförsäkringslagen erbjuder och strävar ock-
3425: vaka att snöskotern inte används i trafiken utan- så i övrigt efter att trafikförsäkringssystemet inte
3426: för försäkringens giltighetstid. För närvarande för någon viss fordonskategoris del skall utveck-
3427: anger registreringsskylten någorlunda tillförlit- las i en för försäkringstagarna ogynnsam rikt-
3428: ligt att försäkringen är i kraft. Skador som åsam- mng.
3429: kas av oförsäkrade fordon belastar försäkrings-
3430: premierna för de andra trafikförsäkringstagarna.
3431:
3432:
3433: Helsingfors den 7 december 2000
3434:
3435: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
3436:
3437:
3438:
3439:
3440: 5
3441: KK 906/2000 vp - Reijo Kallio /sd ym.
3442:
3443:
3444:
3445:
3446: KIRJALLINEN KYSYMYS 906/2000 vp
3447:
3448: Väylämaksujen kierron estäminen
3449:
3450:
3451:
3452:
3453: Eduskunnan puhemiehelle
3454:
3455: Väylämaksun periminen perustuu väylämaksula- tos on joutunut rahoittamaan maksuilla suuren
3456: kiin ja väylämaksuasetukseen. Väylämaksun on osan toiminnastaan.
3457: velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoit- Väylämaksujen kustannusvastaavuutta on li-
3458: taa kauppamerenkulkua Suomen aluevesillä re- sätty koko ajan. Ensi vuonna tavoitteena on
3459: kisteröidyllä suomalaisella aluksella taikka ulko- 99 %:n kustannusvastaavuus. Kustannusvastaa-
3460: maisella aluksella. vuutta määriteltäessä poistot ja laskennallinen
3461: Väylämaksu määrätään aluksen nettovetoisuu- korko ovat merkittäviä komponentteja, ja varsin-
3462: den ja talviliikenteen soveltuvuuden perusteella. kin käytettävän laskennallisen koron suuruudes-
3463: Aluksen vetoisuus määritetään aluksenmittauk- ta on aika ajoin esitetty eriäviä näkemyksiä.
3464: sessa. Aluksenmittauksia suorittavat eri maiden Väylämaksujen suuruudella on merkitystä me-
3465: aluksenmittausviranomaiset ja Suomessa aluk- rikuljetusten kilpailukykyvylle suhteessa esimer-
3466: senmittaajat Merenkulkulaitoksen valvonnan kiksi maantie- ja rautatiekuljetuksiin. Kiistatta
3467: alaisena. Alukset jaetaan jäämaksuluokkiin sen merikuljetukset ovat ympäristön kannalta erit-
3468: perusteella, minkälaiset j äissäkulkuominaisuu- täin hyvä kuljetusmuoto. Niinpä on oleellista,
3469: det niillä on. että kaikki ne alukset, jotka ovat velvollisia mak-
3470: Väylämaksuja kerätään vuosittain lähes 400 samaan väylämaksut, maksavat maksunsa väylä-
3471: miljoonaa markkaa. Väylämaksuja on korotettu maksulain ja -asetuksen mukaisin perustein.
3472: 1990-luvulla lähes vuosittain. Lisäksi väylämak- Ajoittain on kuitenkin noussut esiin tapauk-
3473: sun rakennetta muutettiin vuosina 1993 ja 1995. sia, joissa väylämaksuja on selkeästi kierretty.
3474: Väylämaksukertymä on kasvanut vuodesta 1990 Esimerkiksi viime vuodenvaihteessa tuli julki-
3475: vuoteen 1999 noin 103 miljoonaa markkaa eli suuteen tieto, että kymmenkunta ulkomaista rah-
3476: 36%. tialusta olijäänyt kiinni väärästä, liian hyväksi il-
3477: Väylämaksujen taloudellinen merkitys on moitetusta jäämaksuluokasta. Näin alukset oli-
3478: huomattava sekä väylämaksuja maksavalle osa- vat selvinneet pienemmillä väylämaksuilla. Pari
3479: puolelle että niiden saajalle. Maksajan osalta ti- viikkoa sitten julkisuuteen tuli tieto, että neljä
3480: lannetta kuvannee se, että nettovetoisuudeltaan laivaa on jäänyt kiinni väärästä jäämaksuluokas-
3481: 2 000 tonnin aluksen väylämaksu jääluokassa lA ta.
3482: on noin 40 000 markkaa Suomessa käyntikerral- Jäämaksuluokka määräytyy aluksen rungon
3483: ta ja heikommassa jääluokassa II väylämaksu on rakenteiden ja konetehon perusteella. Jäävahvis-
3484: runsaat 100 000 markkaa. Jäämaksuluokalla on teiset alukset pääsevät parhaimpaan luokkaan.
3485: siis oleellinen merkitys maksun määräytymisel- Viipistä kiinni jääneissä aluksissa ei kallista jää-
3486: le. Maksunsaajan osalta todettakoon, että väylä- vahvistusta ole koko syväykselle. Alukset ovat
3487: maksut ovat olleet Merenkulkulaitokselle erityi- rekisteröintimaassaan kuitenkin saaneet kaksi to-
3488: sen merkittäviä vuodesta 1998 lähtien, koska lai- distusta kahden eri syväyksen perusteella. Edul-
3489:
3490: Versio 2.0
3491: KK 906/2000 vp -Reijo Kallio /sd ym.
3492:
3493:
3494: lisemmat paperit esitellään Suomessa. Tänä syk- lannetta, jossa ulkomaiset alukset väylämaksuja
3495: synä on tullut esiin, että luokituslaitos on häivyt- kiertämällä saavat kohtuuttoman kilpailuedun ja
3496: tänyt laivan todistuksesta väylämaksun kannalta muodostavat samalla suuren turvallisuusriskin
3497: oleellisia tietoja ja siirtänyt ne liitteisiin. rannikoillemme.
3498: Merenkulkulaitoksen sisäisen tarkastuksen ra- Merenkulkulaitoksen sisäisen tarkastuksen
3499: portin (14.6.2000) mukaan epäselvyyksiä jää- väylämaksulain toimeenpanoa ja valvontaa kos-
3500: maksuluokkien perusteena olleissa asiakirjoissa kevassa raportissa (14.6.2000) on esitetty suosi-
3501: on esiintynyt vuodesta 1995 lähtien. tuksia tilanteen parantamiseksi. Eräänä keinona
3502: Väylämaksujen kiertäminen merkitsee sitä, on esitetty myös väylämaksujen perusteiden
3503: että kun väylämaksuja kustannusvastaavuuden muuttamista.
3504: perusteella kerätään lähes 400 miljoonaa mark-
3505: kaa, niin rehellisesti ja asianmukaisesti asiansa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3506: hoitavat suomalaisten varustamoiden alukset jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
3507: joutuvat muutenkin tiukasti kilpaillussa toimin- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3508: nassa entistä huonompaan kilpailuasemaan. Väy- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
3509: lämaksuja kiertävät alukset nimittäin kilpailevat
3510: samoista kuljetuksista suomalaisten varustamo- Onko hallituksen tarkoitus suorittaa
3511: jen kanssa. Suomalaiset ovat rakentaneet laivan- väylämaksulainsäädännön toimivuuden
3512: sa korkeimpaanjäämaksuluokkaanja niin suuril- kokonaisarviointi ja
3513: la konetehoilla, että laivat selviävät jäissä. Sa-
3514: maan aikaan ulkomaiset kilpailijat ajavat hal- onko hallituksella suunnitelmia väylä-
3515: vemmilla laivoilla, kiertävät väylämaksuja ja maksujen perusteiden muuttamiseksi
3516: käyttävät jäänmurtajien palveluja. sekä
3517: Suomen satamissa käy vuosittain noin 1 500 mihin välittömiin ja nopeisiin toimenpi-
3518: eri alusta, jotka tekevät yli 33 000 käyntiä. Niin- teisiin hallitus aikoo ryhtyä väylämak-
3519: pä väylämaksujen aukoton valvonta ei ole help- sujen kierron estämiseksi?
3520: poa. Mutta kestämättömänä on pidettävä myös ti-
3521:
3522:
3523: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
3524:
3525: Reijo Kallio /sd
3526: Kalevi Olin /sd
3527:
3528:
3529:
3530:
3531: 2
3532: Ministerin vastaus KK 906/2000 vp - Reijo Kallio /sd ym.
3533:
3534:
3535:
3536:
3537: Eduskunnan puhemiehelle
3538:
3539: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sun perusteeksi paremmin kuin eri tavoin aluk-
3540: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- seen sijoitettavissa oleva lastitila eli nettovetoi-
3541: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen suus.
3542: vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kallion /sd Väylämaksujen määräytymisperusteiden osal-
3543: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ta on huomioitava, että Suomen lisäksi nykyisen-
3544: 906/2000 vp: kaltainen väylämaksujärjestelmä on käytössä ai-
3545: noastaan Ruotsissa. Merenkulkulaitos vahvistaa
3546: Onko hallituksen tarkoitus suorittaa kaikille Suomeen liikennöiville kauppa-aluksille
3547: väylämaksulainsäädännön toimivuuden jäämaksuluokan siten kuin väylämaksulaissa
3548: kokonaisarviointi ja (1 028/ 1980) on säädetty. Vuonna 1982 otettiin
3549: kansainvälisesti käyttöön uusi aluksenmittausjär-
3550: onko hallituksella suunnitelmia väylä- jestelmä, joka perustui vuonna 1969 tehtyyn kan-
3551: maksujen perusteiden muuttamiseksi sainväliseen yleissopimukseen.
3552: sekä Aluksella on saattanut olla jäävahvisteet vain
3553: mihin välittömiin ja nopeisiin toimenpi- tiettyä kulkusyvyyttä varten, mutta eri jäämaksu-
3554: luokkatodistus jotain toista kulkusyvyyttä var-
3555: teisiin hallitus aikoo ryhtyä väylämak-
3556: ten. Tällöin se on saattanut käyttää väylämaksun
3557: sujen kierron estämiseksi?
3558: perusteena todistusta, joka ei ole vastannut todel-
3559: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen lista käyttötilannetta. Koska laivan soveltumi-
3560: seuraavaa: nen talviolosuhteisiin on tärkeä tekijä Suomen
3561: liikenteessä, ei hallituksen näkemyksen mukaan
3562: Nykyisin väylämaksun suuruus määräytyy aluk- jäämaksuluokasta väylämaksun perusteena ole
3563: sen nettovetoisuuden perusteella. Ulkomaanlii- syytä luopua.
3564: kenteessä maksun suuruuteen vaikuttaa lisäksi Tällä hetkellä Merenkulkulaitoksessa valmis-
3565: aluksen soveltuvuus talviolosuhteisiin eli jää- tellaan esitystä liikenne- ja viestintäministeriölle
3566: maksuluokka. Lisäksi aluksen koolla ja vuotuis- väylämaksulain muutokseksi, jolla mahdollistet-
3567: ten Suomessa käyntien määrällä on merkitystä taisiin siirtyminen bruttovetoisuuden käyttämi-
3568: maksuihin. seen väylämaksun määräytymisperusteena. Lain
3569: Merenkulkulaitoksessa on harkittu mahdolli- muutosehdotuksen valmistelussa on kansallisen
3570: suutta ottaa aluksen bruttovetoisuus maksuperus- lainsäädännön lisäksi huomioitava voimassa ole-
3571: teeksi. Tämä vähentäisi varustamon mahdolli- va yhteisölainsäädäntö.
3572: suuksia tehdä maksun suuruuteen vaikuttavia Tällä hetkellä hallitus ei pidä mahdollisena
3573: teknisiä toimenpiteitä sekä tarvetta jäämaksu- väylämaksulainsäädännön toimivuuden koko-
3574: luokkaan vaikuttaviin lastiviivan muutoksiin. naisarvioinnin suorittamista, koska yhteisössä on
3575: Kun lastiviiva vaikuttaa aluksen nettovetoisuu- käynnissä liikenteen hinnoittelun kokonaisuudis-
3576: teen, mutta ei bruttovetoisuuteen, voitaisiin brut- tusta koskeva selvitystyö liikenteen hinnoittelua
3577: tovetoisuuteen siirtymisellä estää ilmi tullutta koskevan Valkoisen kirjan pohjalta ja koska Me-
3578: jäämaksuluokkakeinottelua. Bruttovetoisuus eli renkulkulaitoksen liikelaitostamisesta on tarkoi-
3579: aluksen kokonaistilavuus sopii muutenkin mak-
3580:
3581: 3
3582: KK 906/2000 vp- Reijo Kallio /sd ym. Ministerin vastaus
3583:
3584:
3585: tus tehdä ratkaisu vuonna 2001. Lisäksi voimas- tiedonkulkua Merenkulkulaitoksen ja väylämak-
3586: sa oleva väylämaksujärjestelmä on keino edistää sun kannosta vastaavan tullilaitoksen välillä.
3587: riittävän korkealaatuisten ja ympäristöystävällis- Merenkulkulaitoksella ei ole käytettävissään
3588: ten alusten liikennöintiä Suomen satamiin. Väy- sellaisia resursseja, jotka mahdollistaisivat kaik-
3589: lämaksujärjestelmä vähentää näin myös tarvetta kien tai edes kaikkien epäilyksenalaisten alusten
3590: hankkia lisää jäänmurtokapasiteettia. Hallituk- tarkastamista sen toteamiseksi, onko niillä jokai-
3591: sen näkemyksen mukaan tässä vaiheessa ei ole sen Suomessa käynnin yhteydessä sellainen jää-
3592: mahdollista esittää nykyisen väylämaksujärjes- maksuluokka, johon ne ovat oikeutettuja. Meren-
3593: telmän perusrakenteen muuttamista. Merenkul- kulkulaitoksen satamavalvontaa (Port State
3594: kulaitoksessa on kuitenkin valmisteltavana esi- Control) hoitavat henkilöt tarkastavat muun
3595: tys väylämaksulain muuttamiseksi siten, että ohessa myös aluksen jäämaksuluokkatodistuk-
3596: väylämaksu määräytyisi alusten bruttovetoisuu- senja ilmoittavat esimiestensä kautta tämän vuo-
3597: den perusteella. den syksystä lukien havaitsemistaan epäkohdista
3598: Välittöminä toimina väylämaksun kierron es- Tullilaitokselle kirjallisesti. Satamavalvontaa
3599: tämiseksi Merenkulkulaitos on kiinnittänyt alus- kohdistetaan kuitenkin vain 25 prosenttiin kai-
3600: ten kanssa tekemisissä olevien virkamiestensä kista satamiin liikennöivistä aluksista, joten jos
3601: huomion muiden tarkastusten ohessa erityisesti väylämaksujen perintää haluttaisiin edellä mai-
3602: siihen, että satamavalvontatarkastusten yhtey- nittujen toimien lisäksi vielä tästäkin tehostaa,
3603: dessä tarkastetaan myös alusten jäämaksuluok- edellyttäisi se huomattavaa lisäystä satamaval-
3604: katodistusten oikeellisuus. Samalla on tehostettu vontaan kohdistuviin määrärahoihin.
3605:
3606:
3607: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
3608:
3609: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
3610:
3611:
3612:
3613:
3614: 4
3615: Ministems svar KK 906/2000 vp- Reijo Kallio /sd ym.
3616:
3617:
3618:
3619:
3620: Tili riksdagens talman
3621:
3622: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger som avgiftsgrund än nettodräktigheten, dvs. last-
3623: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- rummet som kan placeras på olika sätt i ett fartyg.
3624: rådet översänt följande av riksdagsledamot Reijo När det gäller grundema för fastställande av
3625: Kallio /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- farledsavgifter bör det beaktas att Sverige är det
3626: mål SS 906/2000 rd: enda land som har ett farledsavgiftssystem som
3627: liknar Finlands. Sjöfartsverket fastställer isav-
3628: Har regeringen för avsikt att göra en giftsklassen för alla handelsfartyg som anlöper
3629: övergripande bedömning av farledsav- Finland i enlighet med lagen om farledsavgift
3630: giftslagstiftningens ändamålsenlighet, (1028/1980). År 1982 tog man i bruk ett nytt in-
3631: och temationellt system för fartygsmätning vilket
3632: grundar sig på en intemationell konvention från
3633: har regeringen planer på att ändra 1969.
3634: grunderna för farledsavgifterna, samt Ett fartyg kan ha isförstärkningar endast för ett
3635: vilka omedelbara och snabba åtgärder visst djupgående men ett isavgiftsklassbevis för
3636: ämnar regeringen vidta för att hindra ett annat djupgående. Då kan det bevis som inte
3637: kringgåendet av farledsavgifter? motsvarar den faktiska situationen användas som
3638: grund för farledsavgiften. Eftersom ett fartygs
3639: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lämplighet för vinterförhållanden är en viktig
3640: föra följande: faktor i trafiken i Finland, anser regeringen att
3641: det inte finns skäl att sluta använda isavgiftsklas-
3642: För närvarande bestäms farledsavgiftens storlek ser som grund för farledsavgiftema.
3643: utgående från fartygets nettodräktighet. I utrikes- För närvarande bereder Sjöfartsverket för
3644: trafiken påverkas avgiftens storlek också av far- kommunikationsministeriet en proposition med
3645: tygets lämplighet för vinterförhållanden, dvs. is- förslag tilllag om ändring av lagen om farledsav-
3646: avgiftsklass. Också fartygets storlek och antalet gift. A vsikten med propositionen är att det skulle
3647: årliga besök i Finland inverkar på avgiftema. bli möjligt att börja använda bruttodräktighet
3648: Sjöfartsverket har övervägt möjligheten att in- som grund för fastställande av farledsavgifterna.
3649: föra fartygens bruttodräktighet som avgifts- Vid beredningen av propositionen beaktas för-
3650: grund. En sådan avgiftsgrund minskar rederier- utom den nationella lagstiftningen även den
3651: nas möjligheter att vidta sådana tekniska åtgär- gällande lagstiftningen på gemenskapsnivå.
3652: der som inverkar på avgiftens storlek samt beho- Regeringen anser att det för tillfållet inte är
3653: vet av att göra sådana ändringar av lastlinjen som möjligt att göra en övergripande bedömning av
3654: påverkar isavgiftsklassen. Eftersom lastlinjen på- farledsavgiftslagstiftningens ändamålsenlighet,
3655: verkar ett fartygs nettodräktighet men inte brut- eftersom det inom gemenskapen pågår en utred-
3656: todräktighet, kunde en övergång tili bruttodräk- ning som avser en totalrevidering av prissättning-
3657: tighet hindra det fusk som uppdagats i samband en inom transportsektorn och som baserar sig på
3658: med isavgiftsklasser. Bruttodräktigheten, dvs. ett vitboken gällande prissättning inom transport-
3659: fartygs totalvolym, är också i övrigt lämpligare sektorn och eftersom avsikten är att under 2001
3660:
3661:
3662: 5
3663: KK 906/2000 vp- Reijo Kallio /sd ym. Ministerns svar
3664:
3665:
3666: träffa ett avgörande i fråga om ombildandet av trolleras vid hamnstatskontrollen. Samtidigt har
3667: Sjöfartsverket tili ett affårsverk. Vidare bidrar informationen mellan Sjöfartsverket och Tullver-
3668: det gällande farledsavgiftssystemet till att ham- ket, som svarar för uttaget av farledsavgifter, ef-
3669: narna i Finland anlöps av tillräckligt högklassiga fektiverats.
3670: och miljövänliga fartyg. Farledsavgiftssystemet Sjöfartsverket har inte tillgång till sådana re-
3671: minskar således också behovet av större isbrytar- surser som gör det möjligt att inspektera alla el-
3672: kapacitet. Regeringen anser att det i detta skede ler ens alla misstänkta fartyg för att konstatera
3673: inte är möjligt att ändra den grundläggande struk- om de vid varje besök i Finland har en sådan is-
3674: turen för det nuvarande farledsavgiftssystemet. avgiftsklass som de är berättigade till. De perso-
3675: Sjöfartsverket bereder emellertid en proposition ner vid Sjöfartsverket som sköter hamnstatskon-
3676: med förslag till ändring av lagen om farledsav- trollen (Port State Control) kontrollerar bl.a. ock-
3677: gift så att farledsavgiften skall bestämmas utgå- så isavgiftsklassbeviset och anmäler fr.o.m. den-
3678: ende från bruttodräktighet. na höst missförhållanden skriftligen via sina för-
3679: För att omedelbart vidta åtgärder för att hin- män till Tullverket. Hamnstatskontrollen omfat-
3680: dra kringgåendet av farledsavgifter har Sjöfarts- tar dock endast 25 % av alla de fartyg som anlö-
3681: verket uppmanat de tjänstemän som kommer i per hamnarna så om uttaget av farledsavgifter
3682: kontakt med fartygen att fåsta särskild uppmärk- skall göras ännu effektivare utöver de ovan
3683: samhet vid förutom de övriga inspektionerna nämnda åtgärderna, måste anslagen för hamn-
3684: också att isavgiftsklassbevisens riktighet kon- statskontroll ökas i märkbar utsträckning.
3685:
3686:
3687:
3688: Helsingfors den 7 december 2000
3689:
3690: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
3691:
3692:
3693:
3694:
3695: 6
3696: KK 907/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
3697:
3698:
3699:
3700:
3701: KIRJALLINEN KYSYMYS 907/2000 vp
3702:
3703: Ulkomailta lapsen adoptoivien vanhempien ase-
3704: ma
3705:
3706:
3707:
3708:
3709: Eduskunnan puhemiehelle
3710:
3711: Suomeen adoptoidaan ulkomailta vuosittain noin vuonna 1997, mutta se on kuitenkin edelleen
3712: 200 lasta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin huomattavasti lyhyempi kuin biologisten van-
3713: muissa Pohjoismaissa. Osaltaan tähän vaikuttaa hempien perhevapaat yhteensä.
3714: yhteiskuntamme kansainväliseen adoptioon anta- Eduskunnassa on tehty useita kysymyksiä ja
3715: man tuen pienuus. aloitteita ulkomailta lasta adoptoivien vanhem-
3716: Ulkomailta adoptointi maksaa 20 000- pien aseman parantamiseksi. Ministeri Eva Biau-
3717: 75 000 markkaa. Muissa Pohjoismaissa vanhem- det lupasi syksyllä 1999, että asiaa selvitellään ja
3718: mat saavat kohtuullisen adoptioavustuksen kus- viedään eteenpäin sosiaali- ja terveysministeriös-
3719: tannusten korvaamiseksi, mutta eivät Suomessa. sä.
3720: Biologisen lapsen hankkimista sen sijaan tuetaan
3721: maassamme monin tavoin. Ulkomaisen adoption Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3722: tukeminen maksaisi valtiolle noin 4 miljoonaa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3723: markkaa vuodessa (20 000 mk/lapsi). valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3724: Myös adoptiovanhempien vanhempainlomat vaksi seuraavan kysymyksen:
3725: ovat muissa Pohjoismaissa yhtä pitkiä kuin bio-
3726: logisten vanhempien. Suomessa adoptoivien Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
3727: vanhempien vanhempainlomaa on pidennetty tyä ulkomailta lapsen adoptoivien van-
3728: hempien aseman parantamiseksi?
3729:
3730:
3731: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
3732:
3733: Päivi Räsänen /skl
3734:
3735:
3736:
3737:
3738: Versio 2.0
3739: KK 907/2000 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
3740:
3741:
3742:
3743:
3744: Eduskunnan puhemiehelle
3745:
3746: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- painrahaa jokaiselta arki päivältä, jonka hoito jat-
3747: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kuu kunnes lapsen syntymästä tulee kuluneeksi
3748: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 234 arkipäivää. Vanhempainrahaa ottovanhem-
3749: vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /skl malle maksetaan kuitenkin aina vähintään 180
3750: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK arkipäivältä. Mikäli samanaikaisesti on otettu
3751: 907/2000 vp: yhtä useampi lapsi, vanhempainrahan suoritta-
3752: misaikaa pidennetään 60 arkipäivällä kutakin
3753: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- yhtä useampaa lasta kohti. Ottovanhemman van-
3754: tyä ulkomailta lapsen adoptoivien van- hempainraha on korvausta lapsen hoidosta koto-
3755: hempien aseman parantamiseksi? na ja sen tarkoituksena on antaa vanhemmalle
3756: mahdollisuus jäädä pois ansiotyöstä lasta hoita-
3757: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maan. Tällä tavoin voidaan turvata lapsen ja van-
3758: ti seuraavaa: hemman välisen siteen kehittymistä ja vahvistu-
3759: Sairausvakuutuslain 21 §:n 4 momentin perus- mista.
3760: teella vanhempainrahaan on oikeus sellaisella Ulkomailta adoptoitavat lapset ovat harvoin
3761: vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa seitse- aivan pieniä vauvoja, joten useimmiten heidän
3762: män vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottovanhemmille maksetaan vanhempainrahaa
3763: ottaa hänet ottolapsekseen edellyttäen, että va- 180 arkipäivältä eli noin seitsemän kuukauden
3764: kuutettu osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansio- ajan. Ajanjakso on hieman pidempi kuin biologi-
3765: työssä tai muussa kodin ulkopuolella suoritetta- sen vanhemman vanhempainrahakausi, joka on
3766: vassa työssä. Ottovanhemmat voivat keskenään enimmillään 158 arkipäivää.
3767: sopia vanhempainrahakauden käyttämisestä vas- Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty sel-
3768: taavasti kuin biologisetkin vanhemmat. vityksiä erillisestä adoptioavustuksesta, jonka
3769: Vanhempainrahan suorittamisen edellytykse- tarkoituksena olisi tukea lapseksi ottamisesta ai-
3770: nä on, että lapsi on otettu hoitoon alle seitsemän heutuvia muita kuin ansionmenetyksestä aiheu-
3771: vuotiaana. Etuuden maksaminen voi kuitenkin tuvia kustannuksia.
3772: jatkua vielä senkin jälkeen, kun lapsi on täyttä- Ottovanhemmuus on otettu huomioon muun
3773: nyt seitsemän vuotta. muassa äitiysavustuslaissa. Äitiysavustuslakia
3774: Biologisen vanhemman äitiys- ja vanhempain- on juuri muutettu siten, että oikeus äitiysavustuk-
3775: rahakausi on yhteensä 263 arkipäivää, josta ajas- seen on myös ottovanhemmalla tai lapseksiotta-
3776: ta vähintään 30 ja enintään 50 päivää kohdistuu jalla, joka asuu Suomessa, kun lapseksiottami-
3777: lapsen syntymää edeltävään aikaan. Lapsen syn- sesta annetussa laissa tarkoitettu ottolapsineu-
3778: tymän jälkeiseltä ajalta äitiysrahakauden tarkoi- vonnan antaja tai kansainvälisen lapseksiottamis-
3779: tuksena on ollut turvata äidin toipuminen synny- palvelun antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan
3780: tyksestä. Tärkeintä on kuitenkin äidin ja lapsen lapsen lapseksiottamisesta annetussa laissa tar-
3781: välisen läheisen suhteen muodostuminen. Sai- koitetulla tavalla sijoitettavaksi lapseksiottajan
3782: rausvakuutuslain 23 §:n 4 momentin perusteella luokse. Aikaisemmin oikeus äitiysavustukseen
3783: ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan vanhem-
3784:
3785: 2
3786: Ministerin vastaus KK 907/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
3787:
3788:
3789: oli alle yksivuotiaan lapsen osalta. Muutos tulee tena, kauden pituuden ollessa 1-18 pmvaa.
3790: voimaan 1.3.2001. Eduskunta on kyseistä lakia koskevaan hallituk-
3791: Edelleen valtioneuvoston päätöstä äitiysavus- sen esitykseen antamassaan vastauksessa edellyt-
3792: tuksen suuruuden vahvistamisesta ollaan parhail- tänyt, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta
3793: laan muuttamassa siten, että muutos tulisi voi- adoptiolapsen ottoisän samoin kuin monikkoper-
3794: maan myös 1.3.2001. Tarkoituksena on korottaa heen isän oikeutta isyysrahaan nykyisestä piden-
3795: äitiysavustuksen määrä 760 markasta 832,40 netään.
3796: markkaan eli 140 euroon. Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
3797: Sairausvakuutuslain isyysrahakautta koskevia asettamassa kolmikantaista työryhmää selvittä-
3798: säännöksiä on muutettu syksyllä 2000 annetulla mään työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.
3799: sairausvakuutuslain 23 ja 30 §:n muuttamisesta Työryhmän toimeksiantona on muun muassa sel-
3800: annetulla lailla. Laki tulee voimaan 1.10.2001. vittää mahdollisuus luoda järjestelmä, joka takai-
3801: Muutoksen tarkoituksena on ollut joustavoittaa si isälle oikeuden kuukauden kestävään vanhem-
3802: isien mahdollisuutta käyttää isyyslomaa perheen painlomaan. Tämän selvitystyön yhteydessä oli-
3803: tarpeiden mukaisesti. Voimaan tulevan lain mu- si tarkoituksenmukaista ottaa myös kantaa otto-
3804: kaan isät voivat pitää isyysrahakauden milloin ta- vanhempien asemaan ja ottoisän vanhempainlo-
3805: hansa äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana maoikeuteen.
3806: enintään neljänä erillisenä yhdenjaksoisena kau-
3807:
3808:
3809: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
3810:
3811: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
3812:
3813:
3814:
3815:
3816: 3
3817: KK 907/2000 vp- Päivi Räsänen /skl Ministems svar
3818:
3819:
3820:
3821:
3822: Tili riksdagens talman
3823:
3824: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vardagar till adoptivförä1drar. Om man samtidigt
3825: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- har adopterat flera än ett bam förlängs föräldra-
3826: rådet översänt följande av riksdagsledamot Päivi penningsperioden med 60 vardagar för varje bam
3827: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål utöver ett. Föräldrapenning till adoptivföräldrar
3828: SS 907/2000 rd: är ersättning för vård av bamet i hemmet och av-
3829: sikten är att det skall ge en förälder rätt att stanna
3830: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta hemma för att sköta bamet. På detta sätt tryggas
3831: för att förbättra ställningen för föräld- att bandet mellan bam och förälder utvecklas och
3832: rar som adopterar barnfrån utlandet? stärks.
3833: Bam som adopterats från utlandet är sällan all-
3834: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- de1es små babyer, vi1ket innebär att till deras
3835: föra följande: adoptivförä1drar för det mesta beta1as förä1dra-
3836: Enligt 21 § 4 mom. sjukförsäkringslagen har en penning för 180 vardagar, dvs. ca 7 månader. Pe-
3837: försäkrad som isin vård tagit ett bam under sju år rioden är en aning längre än föräldrapenningspe-
3838: i avsikt att adoptera det rätt till föräldrapenning, rioden för bio1ogiska föräldrar, viiken är högst
3839: under förutsättning att den försäkrade deltar i 158 vardagar.
3840: vården av bamet och inte är i förvärvsarbete eller Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
3841: annat arbete utanför hemmet. Adoptivföräldrar- utrett införandet av ett särskilt adoptionsbidrag.
3842: na kan på samma sätt som biologiska föräldrar Syftet med bidraget skulle vara att ge stöd för an-
3843: komma överens om hur de använder föräldrapen- dra kostnader än sådana som föran1eds av in-
3844: ningsperioden. komstbortfall på grund av att bam tagits i vård.
3845: Förutsättningen för betalning av föräldrapen- Adoptionsförä1draskap har beaktats bl.a. i 1a-
3846: ning är att bamet har varit under sju år då det ta- gen om moderskapsunderstöd. Lagen om moder-
3847: gits i vård. Förmånen kan dock betalas ännu efter skapsunderstöd har ny1igen ändrats så att berätti-
3848: det att bamet har fyllt sju år. gad till moderskapsunderstöd är även adoptivför-
3849: Moderskaps- och föräldrapenningsperioden ä1der eller adoptant med hemort i Finland genast
3850: för biologiska föräldrar är sammanlagt 263 var- då i lagen om moderskapsunderstöd avsedd
3851: dagar. Perioden kan börja högst 50 och minst 30 adoptionsrådgivning eller en intemationell adop-
3852: dagar före bamets födelse. Syftet med moder- tionstj änst har utsett ett bam under 18 år för att
3853: skapspenningsperioden efter bamets födelse är placeras hos adoptanten på det sätt som avses i
3854: att trygga att modem återhämtar sig från förloss- lagen om adoption. Tidigare gällde rätten till mo-
3855: ningen. Det viktigaste är dock att det uppstår ett derskapsunderstöd bam under 1 år. Ändringen
3856: intimt förhållande mellan modem och bamet. En- träder i kraft den 1 mars 2001.
3857: ligt 23 § 4 mom. sjukförsäkringslagen betalas på Dessutom håller man som bäst på att ändra
3858: grund av vården av adoptivbam föräldrapenning statsrådets bes1ut om fastställande av moder-
3859: för varje vardag under viiken vården fortgår tills skapsunderstödets storlek så att även denna änd-
3860: 234 vardagar har förflutit från bamets födelse. ring skulle träda i kraft den 1 mars 2001. Avsik-
3861: Föräldrapenning betalas dock alltid för minst 180
3862:
3863: 4
3864: Ministems svar KK 907/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
3865:
3866:
3867: ten är att höja moderskapsunderstödets belopp med förslag till ovan närnnda lag förutsatt att re-
3868: från 760 mk tili 832,40 mk, dvs. 140 euro. geringen vidtar åtgärder för att adoptivfåder och
3869: Bestämmelsema om faderskapspennings- fåder tili flera samtidigt födda bam skall får rätt
3870: perioden i sjukförsäkringslagen har ändrats ge- tili faderskapspenning under en längre tid än nu.
3871: nom en 1ag om ändring av 23 och 30 § sjukför- Social- och hä1sovårdsministeriet håller på att
3872: säkringslagen som gavs på hösten 2000. Lagen tilisätta en arbetsgrupp på trepartsbasis med upp-
3873: träder i kraft den 1 oktober 2001. Syftet med änd- gift att utreda hur arbets- och familjelivet skall
3874: ringen är att ge fådema flexiblare möjligheter att samordnas. Arbetsgruppens uppdrag är bl.a. att
3875: använda faderskapsledighet enligt familjens be- utreda möjligheten att skapa ett system som ger
3876: hov. Enligt den lag som träder i kraft kan fådema fadem rätt tili en månads föräldraledighet. 1 sam-
3877: hålla faderskapspenningsperioden när som helst band med detta utredningsarbete vore det ända-
3878: under moderskaps- eller föräldrapenningsperio- målsenligt att även ta ställning tili adoptivföräld-
3879: den högst under fyra separata sammanhängande rars situation och adoptivfadems rätt tili föräld-
3880: perioder, där en period är 1-18 vardagar. Riks- raledighet.
3881: dagen har i sitt svar på regeringens proposition
3882:
3883:
3884:
3885: Helsingfors den 7 december 2000
3886:
3887: Social- och hä1sovårdsminister Maija Perho
3888:
3889:
3890:
3891:
3892: 5
3893: KK 908/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd
3894:
3895:
3896:
3897:
3898: KIRJALLINEN KYSYMYS 908/2000 vp
3899:
3900: Kiinteistöveron maksaminen
3901:
3902:
3903:
3904:
3905: Eduskunnan puhemiehelle
3906:
3907: Valtiovarainministeriö määrää veronkantolain Mielestäni kohtuullinen yhdellä kertaa mak-
3908: tarkoittamat verojen, maksujen ja muiden suori- settava kiinteistöveron raja voisi olla 500 mark-
3909: tusten kantoajat tai eräpäivät sekä kantoerien lu- kaa. Tätä suuremmat summat voitaisiin maksaa
3910: kumäärän ja eräjaon perusteet, ellei asianomai- kahdessa erässä ilman lisämaksua.
3911: sessa verolaissa tai sen nojalla annetussa asetuk-
3912: sessa ole toisin säädetty. Kiinteistövero kanne- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3913: taan kahtena eränä. Jos kannossa perittävä vero jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3914: on pienempi kuin 1 000 markkaa, se on makset- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3915: tava yhdellä kertaa ensimmäisen erän kannon yh- vaksi seuraavan kysymyksen:
3916: teydessä. Eräpäivistä määrätään vuosittain erik-
3917: seen. Alle tuhannen markan erätkin voidaan Onko hallitus sitä mieltä, että nykyinen
3918: maksaa kahdessa erässä, mutta tällöin kumman- kiinteistöveron maksutapa on kaikkein
3919: kin erän maksun yhteydessä peritään 50 markan pienituloisimpien kannalta taloudelli-
3920: lisämaksu. sesti raskas ja
3921: Vaikka monien kiinteistöjen kiinteistövero jää
3922: usein alle tuhannen markan rajan, voivat yhdellä mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä pie-
3923: kertaa maksettavat summat nousta monille pieni- nituloisimpien taloudellisen tilanteen
3924: tuloisille liian suuriksi. Erityisesti pelkkää kan- helpottamiseksi?
3925: saneläkettä tai muuten pientä eläkettä saavalla on
3926: usein myös muita säännöllisiä menoja ja yhden
3927: ison menoerän sovittaminen ilman ongelmia voi
3928: olla vaikeaa.
3929:
3930:
3931: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
3932:
3933: Pirkko Peltomo /sd
3934:
3935:
3936:
3937:
3938: Versio 2.0
3939: KK 908/2000 vp -Pirkko Peltomo /sd Ministerin vastaus
3940:
3941:
3942:
3943:
3944: Eduskunnan puhemiehelle
3945:
3946: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sutapa vastaa siten tässä suhteessa yleistä käytän-
3947: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- töä.
3948: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Kiinteistöveron eräpäivät vuonna 2000 ovat
3949: vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Peltomon 20 päivänä syyskuuta ja 2 päivänä marraskuuta.
3950: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Ensimmäisessä erässä on noin 1 700 000 mak-
3951: 908/2000 vp: suunpanoa ja toisessa erässä alle 350 000 mak-
3952: suunpanoa. Kysymyksessä tarkoitettu muutos li-
3953: Onko hallitus sitä mieltä, että nykyinen säisi toisen kantoerän maksulippujen määrää
3954: kiinteistöveron maksutapa on kaikkein noin 500 000 kappaleella. Maksu siirtyisi hie-
3955: pienituloisimpien kannalta taloudelli- man yli kuukaudella noin 180 000 000 markan
3956: sesti raskas ja osalta. Muutoksesta aiheutuisi 500 000 ylimää-
3957: räisen maksutapahtuman johdosta kuluja vero-
3958: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä pie- hallinnolle ja maksajille muutamia miljoonia
3959: nituloisimpien taloudellisen tilanteen markkoja. Maksun siirtymisestä aiheutuisi lisäk-
3960: helpottamiseksi? si jonkin verran korkotappiota.
3961: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Verovelvollisten taholla vallitsevaa järjestel-
3962: ti seuraavaa: mää ei ole pidetty liian raskaana. Koska kiinteis-
3963: töveroon vaikuttavat vain kiinteistön vahvistettu
3964: Kiinteistöveroa on kannettu vuodesta 1993. arvo ja veroprosentti, jotka muuttuvat vuodesta
3965: Kaikkina vuosina vero, joka on pienempi kuin toiseen melko rajallisesti, vero on helposti enna-
3966: 1 000 markkaa, on ollut maksettava yhdellä ker- koitavissa. Vaikka kaikkein pienituloisimmat
3967: taa. Asiasta on tällä hetkellä määrätty valtiova- saattavat veron vuoksi kohdata maksuvaikeuk-
3968: rainministeriön päätöksessä eräiden verojen ja sia, hallitus ei pidä nykyistä maksujärjestelmää
3969: palautusten maksamisesta (582/ 1999). Saman niin taloudellisesti raskaana pienituloisille kiin-
3970: päätöksen mukaan myös alle 1 000 markan suu- teistönomistajille, että ehdotettu muutos olisi pe-
3971: ruinen jälkikannossa maksettava tulovero on rusteltu.
3972: maksettava yhdellä kertaa. Kiinteistöveron mak-
3973:
3974:
3975: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
3976:
3977: Ministeri Suvi-Anne Siimes
3978:
3979:
3980:
3981:
3982: 2
3983: Ministems svar KK 908/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd
3984:
3985:
3986:
3987:
3988: Tili riksdagens talman
3989:
3990: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Förfallodagama för fastighetsskatten är år
3991: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- 2000 den 20 september och den 2 november. I
3992: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pirk- den första omgången betalar cirka 1 700 000
3993: ko Peltomo /sd undertecknade skriftliga spörs- skattskyldiga sin fastighetsskatt och i den andra
3994: mål SS 908/2000 rd: under 350 000. En sådan ändring som avses i
3995: spörsmålet skulle öka antalet betalningar i den
3996: Anser regeringen att det nuvarande be- andra omgången med 500 000. Betalningar för
3997: talningssättet när det gäller fastighets- cirka 180 000 000 mark skulle förskjutas något
3998: skatt är ekonomiskt betungande för de över en månad. Ändringen skulle på grund av de
3999: personer som har de lägsta inkomsterna 500 000 extra betalningama medföra några mil-
4000: och joner mark i kostnader för skatteförvaltningen
4001: och skattebetalama. Förskjutningen av betal-
4002: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ningama skulle dessutom orsaka en del ränteför-
4003: för att underlätta deras ekonomiska si- luster.
4004: tuation? Skattebetalama har inte ansett att systemet är
4005: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- för tungt. Eftersom fastighetsskatten endast på-
4006: verkas av fastighetens fastställda värde och skat-
4007: föra följande:
4008: teprocenten, som förändras i begränsad omfatt-
4009: Fastighetsskatt har uppburits sedan 1993. Under ning från år tili år, är det enkelt att förutse skat-
4010: alla år har belopp som är mindre än 1 000 mark ten. Även om de som har de lägsta inkomstema
4011: betalats i en enda rat. För närvarande gäller be- kan få betalningssvårigheter på grund av skatten,
4012: stämmelsema i finansministeriets beslut om be- anser regeringen inte att det nuvarande betal-
4013: talning av vissa skatter och återbäringar ningssystemet är så tungt för fastighetsägare med
4014: (582/1999). Enligt samma beslut skall också små inkomster att den föreslagna ändringen skul-
4015: kvarskatt som är mindre än 1 000 mark betalas i le vara motiverad.
4016: en enda rat. Betalningen av fastighetsskatten
4017: motsvarar i detta hänseende allmän praxis.
4018:
4019:
4020:
4021: Helsingfors den 14 december 2000
4022:
4023: Minister Suvi-Anne Siimes
4024:
4025:
4026:
4027:
4028: 3
4029: KK 909/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd
4030:
4031:
4032:
4033:
4034: KIRJALLINEN KYSYMYS 909/2000 vp
4035:
4036: Optiotulojen vaikutus Kelan sairaus- ja äitiys-
4037: päivärahoj en maksamiseen
4038:
4039:
4040:
4041:
4042: Eduskunnan puhemiehelle
4043:
4044: Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, että kolme Yhteiskuntamoraalin kannalta on ensiarvoi-
4045: suuria optiotuloja saanutta henkilöä on hakenut sen tärkeää, että tilanne selkiytyy ja tällaiset koh-
4046: Kelan sairauspäivärahaa. Hakemukset ovat on- tuuttomuudet voidaanjatkossa estää.
4047: neksi pysähtyneet Kelan tiedonhallintajärjestel-
4048: miin, koska summat ovat olleet niin suuria, että Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4049: laitoksen järjestelmät eivät ole niitä kyenneet kä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4050: sittelemään. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4051: Ongelman ydin lienee siinä, että lain muutok- vaksi seuraavan kysymyksen:
4052: sen yhteydessä päivärahoihin perustuva tulokäsi-
4053: te muutettiin työtulosta ansiotuloksi, ja tämä Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
4054: muutos on ilmeisesti aiheuttanut sen, että nyt va- perusteluissa mainitut, kansan oikeusta-
4055: kavasti harkitaan optiotuloista maksettavaa kor- jua vakavasti loukkaava! ylisuuret Ke-
4056: vausta. Ilmeisesti tilanne ei selkiydy pelkästään lan kautta maksettavat korvaukset voi-
4057: asetuksen muutoksella, vaan tarvitaan lakimuu- daan estää?
4058: tosta.
4059:
4060:
4061: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2000
4062:
4063: Pirkko Peltomo /sd
4064:
4065:
4066:
4067:
4068: Versio 2.0
4069: KK 909/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd Ministerin vastaus
4070:
4071:
4072:
4073:
4074: Eduskunnan puhemiehelle
4075:
4076: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- on ollut, että päivärahan perusteena olevasta työ-
4077: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tulosta saadaan verottajan avulla luotettava tieto
4078: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mahdollisimman rationaalisella tavalla. Verotuk-
4079: vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Peltomon sessa oli aikoinaan käytössä käsite työtulo, josta
4080: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK verovelvollinen sai tehdä erityisen työtulovähen-
4081: 909/2000 vp: nyksen. Sairausvakuutuslain 16 § viittasi alun
4082: perin juuri tähän työtulon käsitteeseen, jonka ve-
4083: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että rottaja vahvisti ja joka oli sairausvakuutuksen
4084: perusteluissa mainitut, kansan oikeusta- päivärahan perusteena. Työtulo-käsite on vero-
4085: jua vakavasti loukkaavat ylisuuret Ke- lainsäädännössä kumottu, eikä verottaja näin ol-
4086: lan kautta maksettavat korvaukset voi- len vahvista työtuloa verotuksen toimittamista
4087: daan estää? varten. Silloin, kun työtulo-käsite verotuksesta
4088: kumottiin, ei sairausvakuutuslakia muutettu, ja
4089: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- käsite "verotuksessa todettu työtulo" jäi edelleen
4090: ti seuraavaa: sairausvakuutuksen päivärahan perusteeksi.
4091: Sairausvakuutuslain 4 ja 14 §:n mukaan sairaus- Verottaja antaa nykyisin Kansaneläkelaitok-
4092: päivärahalla korvataan sairaudesta johtuvan työ- selle vuosittain tiedot verovelvollisten verotuk-
4093: kyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. sessa todetuista ansiotuloista eriteltynä muun
4094: Sairausvakuutuslain 16 §:n mukaan sairauspäi- muassa palkkatuloon ja luontoisetuihin sekä elin-
4095: värahan suuruus määrätään vakuutetun verotuk- keinotoiminnan ja maatalouden ansiotuloon.
4096: sessa todetun työtulon perusteella. Sairausvakuu- Näistä tulotiedoista Kansaneläkelaitoksessa las-
4097: tusasetuksen 8 §:n mukaan työtulolla tarkoite- ketaan sairausvakuutuslain 16 §:n ja sairausva-
4098: taan palkkatuloa ja siihen verrattavaa henkilö- kuutusasetuksen 8 §:n mukainen verotuksessa
4099: kohtaista tuloa, metsästä tapahtuneen hankinta- todettu työtulo. Tässä laskennassa otetaan tulot
4100: kaupan tai muuhun siihen verrattavan myynnin huomioon sellaisina kuin verottaja on ne vahvis-
4101: yhteydessä vakuutetun tekemän työn arvoa. Päi- tanut. Verottajan vahvistamaan tuloon voidaan
4102: väraha määrätään sairausvakuutuslain 16 §:n tehdä muutoksia vain, jos siitä on erikseen sää-
4103: mukaisesti viimeksi toimitetussa verotuksessa detty.
4104: todettujen työtulojen perusteella. Työsuhdeoptioista säädetään tuloverolain
4105: Sairausvakuutuslain 17 §:n perusteella sairas- 66 §:n 3 momentissa. Sen mukaan veronalaista
4106: tumista edeltävän ajan ansiot tutkitaan vain va- ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustu-
4107: kuutetun sitä erikseen vaatiessa. vasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osak-
4108: Sairausvakuutuksen työtuloa koskevat sään- keita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaih-
4109: nökset ovat olleet lähes muuttamattomina voi- tovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden
4110: massa vuosikymmeniä. Vuonna 1999 sairauspäi- tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen taisi-
4111: värahoja maksettiin lähes 290 000 mk ja van- toumuksen perusteella. Edun arvoksi katsotaan
4112: hempainpäivärahoja lähes 100 000 mk vakuute- osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä,
4113: tulle. Saajien suuren määrän vuoksi tavoitteena kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä ve-
4114:
4115:
4116: 2
4117: Ministerin vastaus KK 909/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd
4118:
4119:
4120: rovelvollisen osakkeesta, osuudesta tai työsuh- siitä saatava hyöty syntyy vasta osakemarkki-
4121: deoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu noilla. Optiovoiton syntyminen riippuu siitä, mi-
4122: katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuh- ten työnantajayhtiön osakkeiden kurssi kehittyy.
4123: deoptiota käytetään. Työsuhdeoption käyttämi- Kurssikehitykseen vaikuttavat markkinat ja si-
4124: senä pidetään paitsi osakemerkintää myös optio- joittajien suhtautuminen. Optiotulot eroavat hen-
4125: oikeuden luovutusta. Työsuhdeoptiosta toimite- kilön palkkatulosta myös siinä suhteessa, että
4126: taan ennakonpidätys ja niistä peritään sairausva- henkilö saattaa saada optiotuloja myös sairaana
4127: kuutusmaksu. ollessaan.
4128: Sairauspäivärahan tarkoituksena on korvata Optiotuloilla on vaikutusta myös muuhun so-
4129: vakuutetulle aiheutunutta ansionmenetystä ajal- siaaliturvaan kuten, esimerkiksi tapaturmaetuuk-
4130: ta, jonka hän on estynyt työstään sairauden vuok- siin ja työeläkkeisiin. Näissä järjestelmissä käy-
4131: si. Korvausperiaatteen mukaisesti tarkoituksen- täntönä on ollut, ettei optioita lueta työntekijän
4132: mukaista on, että päivärahaa suoritettaisiin sil- ansioihin. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoi-
4133: loin, kun vakuutetulle on aiheutunut todellista tuksena on yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen,
4134: ansionmenetystä. Päivärahan perusteena olevan verottajan sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa pi-
4135: palkkatulon ja siihen rinnastettavan henkilökoh- kaisesti selvittää, edellyttääkö sairausvakuutuk-
4136: taisen tulon tulisi vastata henkilön työstä saamaa sen päivärahaetuuden perusteena olevan työtulo
4137: jatkuvaa ja vakiintunutta ansiotasoa. Optiojärjes- käsitteen täsmentäminen lainsäädännöllisiä muu-
4138: telmässä on kyse kannustepalkkauksesta, mutta toksia.
4139:
4140:
4141:
4142: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
4143:
4144: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
4145:
4146:
4147:
4148:
4149: 3
4150: KK 909/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd Ministems svar
4151:
4152:
4153:
4154:
4155: Tili riksdagens talman
4156:
4157: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger de. På grund av det stora anta1et mottagare har
4158: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- må1et varit att av skattemyndigheten få på1itliga
4159: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Pirk- uppgifter om den arbetsinkomst som utgör grund
4160: ko Peltomo /sd undertecknade skriftliga spörs- för dagpenningen på ett så rationellt sätt som
4161: må1 SS 909/2000 rd: möjligt. Vid beskattningen användes tidigare be-
4162: greppet arbetsinkomst, varifrån den skattsky1di-
4163: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ge fick göra ett särskilt avdrag. Till en början
4164: för att man skall kunna förhindra betal- hänvisade 16 § sjukförsäkrings1agen just tili be-
4165: ning via FPA av sådana alltför stora er- greppet arbetsinkomst som skattemyndigheten
4166: sättningar som nämns i motiveringen fastställde och som utgjorde grunden för sjukför-
4167: och som ger folkets rättskänsla en all- säkringens dagpenning. Begreppet arbetsin-
4168: varlig törn? komst s1opades i skatte1agstiftningen och skatte-
4169: myndigheten fastställer så1edes inte någon ar-
4170: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- betsinkomst för verkställande av beskattningen.
4171: föra fö1jande: Då begreppet arbetsinkomst s1opades i beskatt-
4172: En1igt 4 och 14 § sjukförsäkrings1agen beta1as ningen ändrades inte sjukförsäkrings1agen och
4173: sjukdagpenning som ersättning för inkomstbort- begreppet "vid beskattningen konstaterad arbets-
4174: fall vid arbetsoförmåga tili fö1jd av sjukdom. En- inkomst" kvarstod som grund för sjukförsäkring-
4175: 1igt 16 § sjukförsäkrings1agen bestäms storle- ens dagpenning.
4176: ken på sjukdagpenningen på grund av den försäk- Nu för tiden tillställer skattemyndigheten årli-
4177: rades vid beskattningen konstaterade arbetsin- gen Folkpensionsansta1ten uppgifter om de skatt-
4178: komst. En1igt 8 § sjukförsäkringsförordningen skyldigas förvärvsinkomster som fastställts vid
4179: avses med arbetsinkomst 1öneinkomst och där- beskattningen, specificerade bl.a. enligt 1önein-
4180: med jämförbar person1ig inkomst, värdet av det komster och naturaförmåner samt förvärvsin-
4181: arbete som den försäkrade utfört i samband med komster från näringsverksamhet och jordbruk.
4182: 1everansförsä1jning av skog eller annan därmed Utgående från dessa inkomstuppgifter räknar
4183: jämförbar försä1jning. Dagpenningen bestäms Folkpensionsanstalten ut den arbetsinkomst som
4184: en1igt 16 § sjukförsäkrings1agen på grund av den konstaterats vid beskattningen och som avses i
4185: arbetsinkomst som konstaterats vid senast verk- 16 § sjukförsäkrings1agen och 8 § sjukförsäk-
4186: ställda beskattning. ringsförordningen. Vid denna uträkning beaktas
4187: Med stöd av 17 § sjukförsäkringslagen utreds inkomstema såsom skattemyndigheten har fast-
4188: inkomstema under tiden före insjuknandet en- ställt dem. Ändringar i den inkomst som skatte-
4189: dast om den försäkrade särskilt kräver det. myndigheten har fastställt kan göras endast om
4190: De bestämme1ser som gäller arbetsinkomst en- det finns särski1da bestämmelser därom.
4191: ligt sjukförsäkringen har varit i kraft nästan oför- Om anställningsoptioner bestäms i 66 §
4192: ändrade under årtionden. År 1999 beta1des sjuk- 3 mom. inkomstskattelagen. Av nämnda 1agrum
4193: dagpenningar tili nästan 290 000 försäkrade och framgår att skattep1iktig förvärvsinkomst också
4194: förä1drapenningar till nästan 100 000 försäkra- utgör en på ett arbetsförhållande baserad rätt att
4195:
4196:
4197: 4
4198: Ministems svar KK 909/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd
4199:
4200:
4201: på grundval av ett konverteringslån, ett options- motsvara den fortgående och stabila förtjänstni-
4202: lån, en optionsrätt eller någon annan med dessa vå som personen får från sitt arbete. 1 optionssys-
4203: jämförbar överenskommelse eller förbindelse er- temet är det fråga om motivationsavlöning, men
4204: hålla eller förvärva aktier eller andelar i ett sam- nyttan därav uppkommer först på aktiemarkna-
4205: fund tili ett pris som är lägre än det gängse priset. den. Uppkomsten av optionsvinst är beroende av
4206: Som förmånens värde anses aktiens eller ande- hur kursen för arbetsgivarbolagets aktier utveck-
4207: lens gängse värde vid den tidpunkt när anställ- las. På kursutvecklingen inverkar marknadema
4208: ningsoptionen används, minskat med det sam- och placeramas förhållningssätt. Optionsinkoms-
4209: manlagda pris som den skattskyldige har betalt tema skiljer sig från en persons löneinkomst även
4210: för aktien eller andelen och optionen. Förmånen i det avseendet att personen i fråga kan få op-
4211: betraktas som inkomst för det skatteår under vil- tionsvinster även då han är sjuk.
4212: ket anställningsoptionen används. Såsom an- Optionsinkomstema inverkar även på den so-
4213: vändning av anställningsoption anses förutom ciala tryggheten i övrigt, t.ex. på olycksfallsför-
4214: aktieteckning även överlåtelse av optionsrätt. På måner och arbetspensioner. Praxis för dessa sys-
4215: anställningsoptioner verkställs förskottsinnehåll- tem har varit att optioner inte räknas tili arbetsta-
4216: ning och på dem uppbärs sjukförsäkringspremier. garens inkomster. Social- och hälsovårdsministe-
4217: Syftet med sjukdagpenningen är att ersätta den riet har för avsikt att i samarbete med arbets-
4218: försäkrade för förlorad inkomst under den tid han marknadsorganisationema, skattemyndighetema
4219: inte har kunnat arbeta på grund av sjukdom. 1 en- och Folkpensionsanstalten med det snaraste utre-
4220: lighet med ersättningsprincipen är det ändamåls- da ifall en precisering av begreppet arbetsin-
4221: enligt att betala dagpenning då den försäkrade komst, som utgör grunden för dagpenningen
4222: verkligen har förlorat inkomster. Den lönein- inom sjukförsäkringen, förutsätter ändringar i
4223: komst och de därmed jämförbara personliga in- lagstiftningen.
4224: komster som utgör grunden för dagpenning skall
4225:
4226:
4227: Helsingfors den 8 december 2000
4228:
4229: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
4230:
4231:
4232:
4233:
4234: 5
4235: KK 910/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
4236:
4237:
4238:
4239:
4240: KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2000 vp
4241:
4242: Vahinkoarviolautakunnan perustaminen maa-
4243: ja metsätalousministeriöön
4244:
4245:
4246:
4247:
4248: Eduskunnan puhemiehelle
4249:
4250: MTK, Kuntaliitto ja Suomen Eläinlääkäriliitto tämän lisäksi muutamia tapauksia menee kulutta-
4251: ovat useassa yhteydessä vuoden 1995 jälkeen javalituslautakunnan ja alioikeuksien käsiteltä-
4252: esittäneet vahinkoarviolautakunnan perustamis- väksi. Arvion mukaan riitatapaukset ovat nou-
4253: ta. Vahinkoarviolautakunta antaa lausuntoja eläi- sussa, ja vahinkoarviolautakunnan käsittely loisi
4254: men omistajalle/haltijalle ja eläintä hoitaneelle yhtenäisen linjan koko maahan riitakysymysten
4255: eläin1ääkärille, jos heidän välillään on syntynyt ratkaisussa ja vähentäisi riitojen joutumista oi-
4256: erimielisyys siitä, onko eläinlääkärin mahdolli- keuksien tai kuluttajavalituslautakunnan käsitel-
4257: nen virheellinen toiminta aiheuttanut vahinkoa täväksi.
4258: eläimelle ja täten taloudellista vahinkoa eläimen
4259: omistajalle/haltijalle. Eduskunnan ponnen jäl- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4260: keen (joulukuu 1999) asian luultiin etenevän si- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
4261: ten, että vahinkoarviolautakunta olisi toiminnas- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4262: sa viimeistään vuoden 2002 alusta lähtien. Kui- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
4263: tenkin maa- ja metsätalousministeriöstä saadun
4264: tiedon mukaan ei ole todennäköistä, että asia eh- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
4265: tii vuoden 2002 budjettiin. ta eduskunnan tahdon mukaisesti maa-
4266: Tällä hetkellä arviolta n. 40-50 vahinkota- ja metsätalousministeriöön perustetaan
4267: pausta tulee kuntien käsiteltäväksi, ja vuosittain vahinkoarviolautakunta ja sen toiminta
4268: voidaan aloittaa vuoden 2002 alusta?
4269:
4270:
4271: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2000
4272:
4273: Mauri Salo /kesk Sirkka-Liisa Anttila /kesk
4274: Nils-Anders Granvik /r Hannu Aho /kesk
4275:
4276:
4277:
4278:
4279: Versio 2.0
4280: KK 910/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym. Ministerin vastaus
4281:
4282:
4283:
4284:
4285: Eduskunnan puhemiehelle
4286:
4287: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- voi ennen asian ratkaisemista kuulla asiantunti-
4288: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- joita. Kyseiset asiantuntijat ovat maa- ja metsäta-
4289: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lousministeriön tähän tehtävään kutsumia tunne-
4290: vastattavaksi kansanedustaja Mauri Salon /kesk tusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka edus-
4291: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tavat ministeriön kannalta merkityksellistä tie-
4292: 910/2000 vp: teellistä, käytännön eläinlääketieteellistä ja muu-
4293: ta asiantuntemusta. Eläinlääkärinammatin har-
4294: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- joittamisesta annetun lain soveltamisalaan ei
4295: ta eduskunnan tahdon mukaisesti maa- kuulu eläinlääkintävahingoista aiheutuvia kor-
4296: ja metsätalousministeriöön perustetaan vauksia koskevat asiat.
4297: vahinkoarviolautakunta ja sen toiminta Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta anne-
4298: voidaan aloittaa vuoden 2002 alusta? tun lain valmistelun yhteydessä vahinkoarviolau-
4299: takuntaa koskeva asia oli esillä. Tuolloin katsot-
4300: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tiin, että eläinlääkärin ja hänen asiakkaansa vä-
4301: seuraavaa: listen vahingonkorvauskysymysten käsittelemi-
4302: Vastauksessaan EV 118/1999 vp hallituksen esi- nen ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön teh-
4303: tykseen laiksi eläinlääkärinammatin harjoittami- täviin. Toisaalta mikään ei estäisi Suomen Eläin-
4304: sesta (HE 30/1999 vp) eduskunta antoi lausu- lääkäriliittoa ja muita asiasta kiinnostuneita taho-
4305: man. Lausuman mukaan eduskunta edellyttää, ja yhdessä perustamasta erityistä asiantuntijalau-
4306: että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin takuntaa vahingonkorvausasioiden käsittelemi-
4307: eläinlääkintään liittyviä vahingonkorvauskysy- seksi. Maa- ja metsätalousministeriö oli osaltaan
4308: myksiä käsittelevän asiantuntijalautakunnan valmis avustamaan tällaisen osapuolten väliseen
4309: asettamiseksi. Laki eläinlääkärinammatin har- sopimukseen perustuvan toimielimen perustami-
4310: joittamisesta (29/2000) vahvistettiin 21 päivänä sessa.
4311: tammikuuta 2000. Laki tuli voimaan 1 päivänä Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä
4312: heinäkuuta 2000. toimi 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa
4313: Maa- ja metsätalousministeriön tehtäviin kuu- niin sanottu eläinlääkintävahinkotyöryhmä. Sen
4314: luu eläinlääkärinammatin harjoittamisesta anne- tehtävänä oli antaa lausuntoja maa- ja metsäta-
4315: tun lain mukaan eläinlääkäreiden ammatinhar- lousministeriön eläinlääkintäosastolle eläinlää-
4316: joittamisen valvonta ja siihen liittyvät hallinnol- kinnästä aiheutuneista eläinvahingoista ja eläin-
4317: liset turvaamistoimenpiteet ja kurinpito. Hallin- lääkärintoimen harjoittamiseen liittyvistä vali-
4318: nollisia turvaamistoimenpiteitä ovat muun muas- tuksista. Työryhmän lausuntojen pohjalta eläin-
4319: sa eläinlääkärin lääkkeidenmääräämisoikeutta tai lääkintäosasto antoi edelleen lausuntoja eläinten
4320: ammatinharjoittamisoikeutta koskevat rajoituk- omistajille ja kunnille eläinlääkintävahingoista
4321: set tai kiellot. Kurinpidollisena toimenpiteenä vahingonkorvausvastuun selvittämiseksi. Työ-
4322: eläinlääkärille voidaan antaa kirjallinen varoi- ryhmä ei perustunut mihinkään säädökseen.
4323: tus. Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta anne- Eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti kuitenkin
4324: tun lain mukaan maa- ja metsätalousministeriö erään kantelutapauksen yhteydessä tähän huo-
4325:
4326:
4327: 2
4328: Ministerin vastaus KK 910/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
4329:
4330:
4331: miota ja katsoi, että maa- ja metsätalousministe- Vahingonkorvauslausuntojen määräksi arvioi-
4332: riön toiminta asiassa olisi edellyttänyt säädös- tiin vuositasolla n. 30-50 kappaletta. Kuntalii-
4333: pohjaa. ton arvion mukaan näistä 2/3 on hyötyeläimille ja
4334: Eduskunnan vastauksessaan 118/1999 vp an- 1/3 lemmikkieläimille sattuneita. Kuntaliiton ar-
4335: taman lausuman vuoksi maa- ja metsätalousmi- vio koski luonnollisesti vain kuntasektoria. Suo-
4336: nisteriö pyysi tammikuussa 2000 oikeusministe- men Eläinlääkäriliitto katsoi, että vahingonkor-
4337: riöitä lausunnon vahinkoarviolautakunnan perus- vauslausuntoja tulee antaa sekä suur- että pien-
4338: tamiseen liittyvistä oikeudellisista ja hallinnolli- eläimien osalta eikä eläimen arvo voi olla tässä
4339: sista seikoista. Lausunnossaan oikeusministeriö kriteerinä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskus-
4340: katsoi, että hyvän hallinnon periaatteet huo- liiton mielestä lausuntoja tulisi antaa etenkin tuo-
4341: mioon ottaen ei ole asianmukaista, että lausunto- tantoeläinten osalta. Kaikki lausunnonantajat oli-
4342: jen antaminen osoitettaisiin ministeriön osastol- vat yksimielisiä siitä, että vahingonkorvauslau-
4343: le, jonka tehtävänä on eläinlääkäreiden ammatin- sunnoista voitaisiin periä kohtuullinen maksu.
4344: harjoittamisen valvonta. Lautakunnan toiminnan Vahinkoarviolautakunnan mahdollinen asetta-
4345: järjestämisen osalta oikeusministeriö katsoi, että minen edellyttää siis ensinnäkin sen selvittämis-
4346: korvausasiassa annettavaan ratkaisuun merkitt~ tä, miten kyseinen toimielin olisi organisoitavis-
4347: västi vaikuttava lausunto koskettaa läheisesti sa ja minkälaisen säädöspohjan se vaatii. Tarvit-
4348: asianosaisten etua. Tällaista lausuntoa antaes- tavien määrärahojen varaamiseksi tulee arvioida
4349: saanjulkisen hallinnon toimielimen on noudatet- myös lautakunnan toiminnasta valtiolle aiheutu-
4350: tava hyvän hallinnon vaatimuksia. Perustuslain vat kulut. Eläinlääketieteellisten asiantuntijoi-
4351: 21 §:n 2 momentin mukaan hyvän hallinnon ta- den lisäksi lautakunta vaatii myös vahingonkor-
4352: keet on turvattava lailla. Käytännössä tämä tar- vausoikeudellista asiantuntemusta ottaessaan
4353: koittaa muun muassa sitä, että lausuntoasiain kä- kantaa vahingonkorvausvastuun syntymiseen ja
4354: sittelyssä on noudatettava hallintomenettelyla- tuottamuksen asteeseen. Lautakunnan hallintoru-
4355: kiin kirjattuja tai niitä vastaavia menette1ysään- tiinit ja asioiden valmistelu asiantuntijoita var-
4356: nöksiä. Lautakunnan tiedonsaantioikeuden jär- ten edellyttää myös oman työpanoksensa. Vahin-
4357: jestäminenja kielitaitovaatimusten huomioon ot- gonkorvauslausunnot tulevat mitä ilmeisimmin
4358: taminen saattaa myös edellyttää laintasoista olemaan varsin merkityksellisiä korvausta kos-
4359: sääntelyä. Lautakunnan jäsenten asemasta riip- kevan asian käsittelylle, jonka vuoksi asioiden
4360: puen heidän rikosoikeudellisesta virkavastuus- valmistelu lautakuntaa varten on suoritettava
4361: taan sekä vaitiolo- ja salassapitovelvollisuudesta huolella ja asiantuntijoilta vaaditaan erityistä pä-
4362: on niin ikään mahdollisesti säädettävä lailla. tevyyttä alallaan. Lautakunnan lausunnoista
4363: Maa- ja metsätalousministeriö pyysi edelleen mahdollisesti perittävien maksujen perusteet tu-
4364: tammikuussa 2000 Suomen Eläinlääkäriliitolta, levat myös arvioitaviksi. Käsiteltäviksi tulevien
4365: Suomen Kuntaliitolta ja Maa- ja metsätaloustuot- asioiden määrää on varsin vaikea ennustaa, jos
4366: tajain Keskusliitolta arvion siitä, kuinka paljon vahingonkorvauslausuntoja annettaisiin kaikista
4367: eläinlääkinnässä tapahtuu vuositasolla vahinko- eläinlajeista sekä virka- että yksityiseläinlääkä-
4368: ja, joista vahingonkorvauslausunnon saaminen reiden osalta.
4369: on tarpeen ja minkä laatuisia eläinvahinkoja Maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut
4370: nämä yleisesti ottaen saattaisivat olla. Lisäksi selvityksen edellä mainittujen seikkojen osalta ja
4371: pyydettiin lausuntoa siitä, tulisiko lausuntojaan- osoittanut tätä varten työvoimaa. Selvityksen
4372: taa sekä suur- että pieneläimien osalta ja voitai- määräaika on vuoden 2001 toukokuun loppu.
4373: siinko lausunnosta periä maksu lausunnon pyytä-
4374: jältä.
4375:
4376:
4377: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
4378:
4379: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 3
4380: KK 910/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym. Ministerns svar
4381:
4382:
4383:
4384:
4385: Till riksdagens talman
4386:
4387: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nisteriet kaliat för detta uppdrag och som företrä-
4388: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- der sådan vetenskaplig, praktisk veterinärmedi-
4389: rådet översänt följande av riksdagsledamot cinsk elier annan sakkunskap som är av betydel-
4390: Mauri Salo /cent m.fl. undertecknade skriftliga se för ministeriet. Frågor som gälier ersättningar
4391: spörsmål SS 910/2000 rd: för veterinärskador hör inte tili tillämpningsom-
4392: rådet för lagen om utövning av veterinäryrket.
4393: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta 1 samband med beredningen av lagen om utöv-
4394: för att det i enlighet med riksdagens öns- ning av veterinäryrket togs frågan om en skade-
4395: kan skall inrättas en skadevärderings- värderingsnänmd upp. Då ansågs det att behand-
4396: nämnd vid jord- och skogsbruksministe- lingen av skadeståndsfrågor melian veterinären
4397: riet och för att dess verksamhet skall och hans klienter inte hör tili jord- och skogs-
4398: kunna inledas vid ingången av 2002? bruksministeriets uppgifter. Å andra sidan fanns
4399: det inga hinder för att Finlands Veterinärförbund
4400: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och andra instanser som är intresserade grundar
4401: föra följande: en särskild sakkunnignämnd som behandlar ska-
4402: 1 sitt svar RSv 118/1999 rd på regeringens propo- deståndsfrågor. Jord- och skogsbruksministeriet
4403: sition med förslag tililag om utövning av veteri- var för sin del berett att bistå vid inrättandet av ett
4404: näryrket (RP 3011999 rd) gjorde riksdagen ett ut- sådant organ som baserar sig på ett avtal mellan
4405: talande. Enligt uttalandet förutsätter riksdagen olika parter.
4406: att regeringen omedelbart vidtar åtgärder för att 1 samband med jord- och skogsbruksministe-
4407: tilisätta en sakkunnignänmd med uppgift att utre- riet arbetade i slutet av 1980-talet och i början av
4408: da skadeståndsfrågor i anknytning till veterinär- 1990-talet en s.k. arbetsgrupp för bedönming av
4409: medicin. Lagen om utövning av veterinäryrket skador inom den veterinära sektorn. Arbetsgrup-
4410: (29/2000) stadfåstes den 21 januari 2000. Lagen pen hade i uppgift att ge utlåtanden tili jord- och
4411: trädde i kraft den 1 februari 2000. skogsbruksministeriets veterinäravdelning om
4412: Till jord- och skogsbruksministeriets uppgif- skador som veterinära åtgärder förorsakat djur
4413: ter hör enligt lagen om utövning av veterinäryr- och om klagomål på utövningen av veterinäryr-
4414: ket tilisynen över den verksamhet som utövaroa ket. På basis av arbetsgruppens utlåtanden gav
4415: av veterinäryrket bedriver samt administrativa veterinäravdelningen vidare utlåtanden om vete-
4416: säkerhetsåtgärder och disciplinära åtgärder. Ad- rinärskadorna tili djurens ägare och tili kommu-
4417: ministrativa säkerhetsåtgärder är bl.a. begräns- nerna så att de kunde reda ut skadeståndsansva-
4418: ningar elier förbud som gäller rätten att ordinera ret. Arbetsgruppen baserade sig inte på någon be-
4419: läkemedel elier att utöva yrket. Som en discipli- stämmelse. Riksdagens justitieombudsman fåste
4420: när åtgärd kan veterinären ges en skriftlig var- dock i samband med ett klagomål uppmärksam-
4421: ning. Enligt lagen om utövning av veterinäryrket het vid detta och ansåg att jord- och skogsbruks-
4422: kan jord- och skogsbruksministeriet höra sakkun- ministeriets deltagande i frågan hade förutsatt
4423: niga innan ett ärende avgörs. Dessa sakkunniga författnings grund.
4424: är erkänt skickliga och erfarna personer som mi-
4425:
4426: 4
4427: Ministems svar KK 910/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
4428:
4429:
4430: På grund av det uttalande som riksdagen gjor- uppskattning gäller 2/3 av dessa skador nytto-
4431: de i sitt svar 118/1999 rd bad jord- och skogs- djur och 113 sällskapsdjur. Kommunförbundets
4432: bruksministeriet i januari 2000 justitieministe- uppskattning gällde naturligtvis endast den kom-
4433: riet om ett utlåtande om de juridiska och adminis- munala sektom. Finlands Veterinärförbund an-
4434: trativa omständigheter som hänför sig tili inrät- såg att skadeståndsutlåtanden skall ges både när
4435: tandet av en skadevärderingsnämnd. 1 sitt utlå- det gäller stor- och smådjur och att djurets värde
4436: tande ansåg justitieministeriet att det inte med inte skall vara ett kriterium. Centralförbundet för
4437: tanke på principema för god förvaltning är ända- lant- och skogsbruksproducenter ansåg att utlå-
4438: målsenligt att låta en sådan avdelning vid minis- tanden skall ges i synnerhet när det gäller anima-
4439: teriet ge utlåtandena vars uppgift är att övervaka lieproduktionsdjur. Alla som gav utlåtanden var
4440: veterinärers utövning av yrket. Vad gäller ord- ense om att en rimlig avgift kunde uppbäras för
4441: nandet av nämndens verksamhet ansåg justitie- skadeståndsutlåtanden.
4442: ministeriet att ett utlåtande som har stor inverkan Det eventuella tillsättandet av en skadevärde-
4443: på beslutet i en ersättningsmål har nära samband ringsnämnd förutsätter alltså för det första att det
4444: med partemas intressen. När ett organ vid en utreds hur ifrågavarande organ borde organise-
4445: offentlig myndighet ger ett sådant utlåtande skall ras och för det andra en hurdan författningsgrund
4446: kraven på god förvaltning fyllas. Enligt 21 § det kräver. För att nödvändiga anslag skall kunna
4447: 2 mom. grundlagen skall en god förvaltning tryg- reserveras skall även de utgifter som nämndens
4448: gas genom lag. 1 praktiken innebär detta bl.a. att verksamhet åsamkar staten uppskattas. Förutom
4449: vid behandlingen av utlåtandefrågor skall man veterinärmedicinska sakkunniga behöver nämn-
4450: följa de procedurbestämmelser som ingår i lagen den även skadeståndsrättslig sakkännedom när
4451: om förvaltningsförfarande eller andra motsva- den tar ställning tili hur skadeståndsansvaret har
4452: rande procedurbestämmelser. Tillgodoseendet av uppstått och graden av vållande. Nämndens ad-
4453: nämndens rätt att få upplysningar och beaktandet ministrativa rutiner och beredningen av ärenden
4454: av språkkraven kan även kräva reglering på lag- för de sakkunniga kräver även en egen arbetsin-
4455: stiftningsnivå. Beroende på nämndens medlem- sats. Skadeståndsutlåtandena kommer med all
4456: mars ställning skall även deras straffrättsliga sannolikhet att vara synnerligen betydelsefulla
4457: tjänsteansvar och deras sekretess- och tystnads- när frågor som gäller ersättning behandlas. Där-
4458: plikt eventuellt bestämmas i lag. för skall beredningen av ärenden för nämnden
4459: Jord- och skogsbruksministeriet bad dess- göras grundligt och av de sakkunniga skall krä-
4460: utom i januari 2000 Finlands Veterinärförbund, vas särskild kompetens inom det egna området.
4461: Finlands Kommunförbund och Centralförbundet Grundema för de avgifter som eventuellt upp-
4462: för lant- och skogsbruksproducenter om en upp- bärs för nämndens utlåtanden skall även uppskat-
4463: skattning av hur många veterinärskador det sker tas. Antalet ärenden som skall behandlas är väl-
4464: per år som kräver ett skadeståndsutlåtande och digt svårt att förutspå, om skadeståndsutlåtanden
4465: hurdana djurskador dessa i allmänhet kan vara. ges om alla djurarter samt både av veterinärer i
4466: Dessutom begärde man utlåtande om huruvida tjänsteförhållande och privata veterinärer.
4467: utlåtanden skall ges om både stor- och smådjur Jord- och skogsbruksministeriet har påbörjat
4468: och om man kan uppbära en avgift av den som en utredning av de frågor som nämns ovan och
4469: ber om utlåtandet. har reserverat arbetskraft för detta ändamål.
4470: Det uppskattades att ca 30-50 skadeståndsut- Tidsfristen fOr utredningen går ut i slutet av maj
4471: låtanden ges årligen. Enligt Kommunförbundets 2001.
4472:
4473:
4474:
4475: Helsingfors den 5 december 2000
4476:
4477: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4478:
4479: 5
4480: KK 911/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas
4481:
4482:
4483:
4484:
4485: KIRJALLINEN KYSYMYS 911/2000 vp
4486:
4487: Vakituisten työntekijöiden aseman turvaami-
4488: nen yhteiskuntapalvelua käyttävillä työpaikoil-
4489: la
4490:
4491:
4492:
4493:
4494: Eduskunnan puhemiehelle
4495:
4496: Jatkuvasti on ongelmana, miten mm. yhteiskun- sinänsä ehkä hyvään periaatteeseen nojautuen
4497: tapalvelua, työharjoittelua tai työpalvelua suorit- (esim. syrjäytymisen ehkäisy, kuntouttaminen
4498: tavien henkilöiden käytön vuoksi työpaikoilla ir- tms.).
4499: tisanotaan "tuotannollisten ja taloudellisten" syi-
4500: den verukkeella vakituisia, jopa vuosikymmeniä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4501: työskennelleitä työntekijöitä. Vaikka laki ei sal- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4502: lisi, niin tätä kuitenkin tapahtuu. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4503: Olisikin syytä kartoittaa kaikenlaisen em. kal- vaksi seuraavan kysymyksen:
4504: taisen työharjoittelun ja -palvelun vaikutus vaki-
4505: tuisiin työpaikkoihin ja vaikkapa aluksi konk- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta jatkuva,
4506: reettisesti kokemuksia keräämällä kartoittaa sitä, jo vuosia jatkunut keinottelu vakituisten
4507: kuinka laajasti ja erityisesti millä työpaikoilla työpaikkojen kustannuksella saadaan
4508: asiaa käytetään hyödyksi väärin, jotta vain saa- kuriin yhteiskuntapalvelua käyttävillä
4509: daan halpatyövoimaa naurettavalla korvauksella työpaikoilla?
4510:
4511:
4512: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2000
4513:
4514: Pertti Turtiainen /vas
4515:
4516:
4517:
4518:
4519: Versio 2.0
4520: KK 911/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas Ministerin vastaus
4521:
4522:
4523:
4524:
4525: Eduskunnan puhemiehelle
4526:
4527: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa paikallisissa työvoimatoimistoissa ensisijaisesti
4528: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- työnantajan tai työharjoittelupaikan järjestäjän
4529: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen hakemukseensa sisällyttämällä nimenomaisella
4530: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Turtiaisen ilmoituksella. Työvoimaviranomaisten suoritta-
4531: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK maa kontrollia helpottaa myös se, että irtisanotut
4532: 911/2000 vp: tai lomautetut työntekijät ilmoittautuvat työvoi-
4533: matoimistoon työttömiksi työnhakijoiksi pääs-
4534: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta jatkuva, täkseen työttömyysturvan piiriin. Tällöin työvoi-
4535: jo vuosia jatkunut keinottelu vakituisten matoimisto kontrolloi aina muun muassa viimei-
4536: työpaikkojen kustannuksella saadaan sen työsuhteen päättymisen todellisen syyn.
4537: kuriin yhteiskuntapalvelua käyttävillä Virheellisyyksiin puututaan luonnollisesti he-
4538: työpaikoilla? ti, kun virhe on havaittu. Tässä yhteydessä on
4539: syytä korostaa, etteivät kaikki havaitut virheet
4540: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- suinkaan ole johtuneet tarkoituksellisesta keinot-
4541: ti seuraavaa: telusta, vaan kysymys on ollut ehkä paremmin-
4542: Edustaja Turtiaisen kysymyksen perusteluissa kin tietämättömyydestä ja tukiehtojen puutteelli-
4543: todetaan, että jatkuvasti on esiintynyt ongelma- sesta tuntemisesta. Näiltä osin työhallinto on pyr-
4544: na, miten mm. yhteiskuntapalvelua, työharjoitte- kinyt selkiyttämään työnantajille ja harjoittelu-
4545: lua tai työpalvelua suorittavien henkilöiden käy- paikkojen järjestäjille jaettavaa informaatiota.
4546: tön vuoksi työpaikoilla irtisanotaan "taloudellis- Yhteiskuntapalvelua, työpalvelua ja esimer-
4547: ten ja tuotannollisten" syiden verukkeella vaki- kiksi suojatyötä järjestävät kuitenkin työvoima-
4548: tuisia, jopa vuosikymmeniä työskennelleitä työn- viranomaisten lisäksi myös monet muut tahot.
4549: tekijöitä, vaikka laki ei tällaista salli. Työsopi- Näiden muiden tahojen toimintaan työhallinnol-
4550: muslain säännösten lisäksi myös työllisyyslaki ja la ei enää nykyisin ole mahdollisuutta puuttua,
4551: työmarkkinatukilaki sekä näiden lakien nojalla kun työsuojeluasiat kuuluvat sosiaali- ja terveys-
4552: annetut täytäntöönpanosäännökset lähtevät var- ministeriön hallinnonalalle. Edustaja Turtiaisen
4553: sin yksiselitteisesti siitä, ettei näissä laeissa tar- kysymyksen perusteluissa mainitunlaisen kartoi-
4554: koitettua tukityötä tai työharjoittelupaikkaa saa tuksen järjestäminen kuuluisikin lähinnä työsuo-
4555: järjestää, jos työnantaja on edellisten yhdeksän jeluviranomaisille, joilla on yleinen toimivaltuus
4556: kuukauden aikana irtisanonut tai 1omauttanut muun muassa työsuhdeturvaan liittyvissä asiois-
4557: työntekijöitä vastaavista työtehtävistä taloudelli- sa.
4558: sista tai tuotannollisista syistä. Työnteko- ja työ- Lopuksi on tässä yhteydessä syytä korostaa
4559: harjoittelumahdollisuuksien järjestäminen työt- sitä työlainsäädäntömme yleistä lähtökohtaa, että
4560: tömille ei säännösten mukaan myöskään saa edes työntekijän omien oikeuksien valvominen kuu-
4561: aiheuttaa työssä jo olevien henkilöiden irtisano- luu lähinnä hänelle itselleen. Luottamusmiesjär-
4562: misia eikä lomautuksia eikä edes näiden työnte- jestelmä toimii myös näissä asioissa työntekijöi-
4563: kijöiden työolosuhteiden ja etujen heikkenemis- den apuna. Lisäksi järjestäytyneet työntekijät
4564: tä. Näiden ehtojen toteutumista kontrolloidaan voivat turvautua omien ammattiliittojensa jäse-
4565:
4566:
4567: 2
4568: Ministerin vastaus KK 911/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas
4569:
4570:
4571: nistölleen jäsenpalveluna tarjoamaan asiantunti- ja viranomaisille riittävät mahdollisuudet tahat-
4572: ja-apuun. Uusia toimenpiteitä ei ainakaan tässä tomien virheiden ja suoranaisten väärinkäytös-
4573: vaiheessa ole tarpeen ottaa käyttöön, koska jo tenkin ehkäisemiseen ja ilmi tulleiden virheiden
4574: olemassa olevat keinot tarjoavat työntekijöille korjaamiseen.
4575: mahdollisuuden omien etujensa puolustamiseen
4576:
4577:
4578: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2000
4579:
4580: Työministeri Tarja Filatov
4581:
4582:
4583:
4584:
4585: 3
4586: KK 91112000 vp- Pertti Turtiainen /vas Ministerns svar
4587:
4588:
4589:
4590:
4591: Tili riksdagens talman
4592:
4593: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger dessa villkor uppfylls kontrolleras av de lokala
4594: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- arbetskraftsbyråerna i första hand genom ett ut-
4595: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti tryckligt meddelande som arbetsgivaren eller ar-
4596: Turtiainen /vänst undertecknade skriftliga spörs- betsplatsarrangören skall bifoga i sin ansökan.
4597: mål SS 911/2000 rd: Arbetskraftsmyndigheternas kontroll underlättas
4598: också av att uppsagda och permitterade arbetsta-
4599: Vad ämnar regeringen göra för att få gare skall anmäla sig till arbetskraftsbyrån som
4600: bukt med den fortsatta spekulation på arbetslösa arbetssökande för att komma i åtnju-
4601: bekostnad av permanenta arbetsplatser tande av utkomstskydd för arbetslösa. Då kon-
4602: som fortgått i jlera år på arbetsplatser trollerar arbetskraftsbyrån alltid bl.a. vad som
4603: som använder samhällstjänst? varit den verkliga orsaken till att det senaste ar-
4604: betsförhållandet har upphört.
4605: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- I felaktigheter ingriper man naturligtvis ge-
4606: föra följande: nast, när ett fel upptäckts. Det är skäl att här un-
4607: I motiveringen till riksdagsladamot Turtiainens derstryka att alla fel som uppdagats ingalunda
4608: spörsmål konstateras att det ständigt förekommit har berott på avsiktlig spekulation, utan det har
4609: problem med att arbetsplatser bl.a. på grund av kanske snarare varit fråga om okunnighet och
4610: användning av personer som utför samhälls- bristfålliga kunskaper om stödvillkoren. Till
4611: tjänst, arbetspraktik eller arbetstjänst, under före- dessa delar har arbetsförvaltningen strävat efter
4612: vändningen att det gäller "ekonomiska eller pro- att göra informationen tili arbetsgivare och ar-
4613: duktionsmässiga skäl", uppsäger ordinarie ar- betsplatsarrangörer klarare.
4614: betstagare som varit anställda i till och med år- Samhällstjänst, arbetstjänst och till exempel
4615: tionden, trots att lagen inte tillåter sådant. För- skyddat arbete anordnas dock även av många an-
4616: utom lagen om arbetsavtal utgår även sysselsätt- dra instanser än arbetskraftsmyndigheterna. Ar-
4617: ningslagen och lagen om arbetsmarknadsstöd betsförvaltningen har numera inte längre möjlig-
4618: samt de verkställighetsbestämmelser som utfår- het att ingripa i dessa andra instansers verksam-
4619: dats med stöd av dessa lagar rätt entydigt ifrån att het, då arbetarskyddsärenden hör tili social- och
4620: sådant stödarbete eller sådan arbetspraktikplats hälsovårdsministeriets förvaltningsområde. An-
4621: som avses i dessa lagar inte får anordnas, om ar- ordnande av en sådan kartläggning som nämns i
4622: betsgivaren för motsvarande arbetsuppgifter un- riksdagsledamot Turtiainens spörsmålsmotive-
4623: der de föregående nio månaderna har sagt upp ring skulle därför närmast höra till arbetar-
4624: eller permitterat arbetstagare av produktionsmäs- skyddsmyndigheterna som har allmän behörig-
4625: siga eller ekonomiska skäl. Enligt dessa bestäm- het i bl.a. frågor som rör anställningstrygghet.
4626: melser får anordnandet av arbets- eller arbets- Till slut är det skäl att här framhålla att den all-
4627: praktikmöjligheter för arbetslösa inte heller för- männa utgångspunkten för vår arbetslagstiftning
4628: anleda att redan anställda personer sägs upp eller är att det i första hand är arbetstagaren själv som
4629: permitteras och inte ens att dessa arbetstagares skall bevaka sina egna rättigheter. Arbetstagare
4630: arbetsförhållanden eller förmåner försärnras. Att får i dessa frågor också hjälp av förtroendeman-
4631:
4632:
4633: 4
4634: Ministems svar KK 91112000 vp- Pertti Turtiainen /vas
4635:
4636:
4637: nasystemet. Organiserade arbetstagare kan dess- tersom de redan befintliga medlen erbjuder till-
4638: utom ty sig tili den sakkunnighjälp som deras räckliga möjligheter för arbetstagare att väma
4639: egna fackförbund som medlemsservice erbjuder sina egna intressen och för myndigheter att före-
4640: sina medlemmar. Några nya åtgärder behöver bygga oavsiktliga fel och även direkt fusk samt
4641: inte införas, åtminstone inte i det här skedet, ef- att rätta tili de fel som uppdagats.
4642:
4643:
4644:
4645: Helsingforsden 12 december 2000
4646:
4647: Arbetsminister Tarja Filatov
4648:
4649:
4650:
4651:
4652: 5
4653: 1
4654:
4655: 1
4656:
4657:
4658:
4659:
4660: 1
4661:
4662: 1
4663: KK 912/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
4664:
4665:
4666:
4667:
4668: KIRJALLINEN KYSYMYS 912/2000 vp
4669:
4670: Eläkkeen riittävyys velkajärjestelyn yhteydessä
4671:
4672:
4673:
4674:
4675: Eduskunnan puhemiehelle
4676:
4677: 1990-luvun talouslaman ja pankkikriisin seu- Yksi vaihtoehto voisi olla asettaa tietty eläk-
4678: raukset tuntuvat vielä useiden kymmenien tuhan- keen alaraja, josta ei enää ulosmitattaisi tai eläke-
4679: sien ihmisten arkielämässä. Monet heistä on tuo- läisille tehtävä erityisvelkajärjestely tietyin edel-
4680: mittu elämään loppuelämänsä velkojen varjossa. lytyksin.
4681: Suuri osa yritysten konkursseista kaatui lainojen
4682: takaajien, tavallisten suomalaisten harteille. Mo- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4683: net eläkeläiset takasivat lastensa tai muiden lä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4684: hiomaisten lainoja. Talouskriisin seurauksena he valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4685: menettivät omaisuutensa ja maksavat nyt pienes- vaksi seuraavan kysymyksen:
4686: tä eläkkeestä velan lyhennyksiä. Ylivelkaiset elä-
4687: ketaloudet kärsivät erittäin vaikeista toimeentu- Aikooko hallitus muuttaa velkajärjeste-
4688: lo-ongelmista eikä helpotusta ole näköpiirissä. lyä koskevaa lainsäädäntöä tai ulosotto-
4689: He ovat 1990-luvun talouslaman onnettomia uh- lakia siten, että eläkkeestä jää riittävä
4690: reja, joiden tilanteeseen tulisi etsiä pikaisesti in- osuus elämiseen?
4691: himillinen ja oikeudenmukainen ratkaisu.
4692:
4693:
4694: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
4695:
4696: Olavi Ala-Nissilä /kesk
4697:
4698:
4699:
4700:
4701: Versio 2.0
4702: KK 912/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministerin vastaus
4703:
4704:
4705:
4706:
4707: Eduskunnan puhemiehelle
4708:
4709: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Laki mahdollistaa siis nykyiselläänkin koh-
4710: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tuusharkinnan ja velallisen taloudellisten sekä
4711: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen muiden olojen huomioon ottamisen. Mitään vel-
4712: vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän kajärjestelyä koskevia erityissäännöksiä eläke-
4713: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK läisiä varten ei voida pitää perusteltuna. On jopa
4714: 912/2000 vp: mahdollista, että tällaiset säännökset itse asiassa
4715: olisivat eläkeläisten etujen vastaisia, jos ne kiris-
4716: Aikooko hallitus muuttaa velkajärjeste- täisivät luotonantajien suhtautumista eläkeläi-
4717: lyä koskevaa lainsäädäntöä tai ulosotto- siin nähden.
4718: lakia siten, että eläkkeestä jää riittävä Ansioeläkkeiden ulosmittaus on ollut mahdol-
4719: osuus elämiseen? lista vuoden 1990 alusta. Eläkkeiden ulosmit-
4720: tauskiellosta luopumisen yhtenä perusteena oli
4721: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nimenomaan se, että kielto vaikeutti eläkeläisten
4722: ti seuraavaa: luotonsaantia. Ulosottolain mukaan palkka- ja
4723: Myös eläkkeellä oleva velallinen voi hakea yksi- eläketuloista voidaan ulosmitata korkeintaan kol-
4724: tyishenkilön velkajärjestelystä annetun lain no- masosa. Velallisen toimeentulon turvaamiseksi
4725: jalla velkajärjestelyä. Vaikka laissa ei aseteta ve- hänelle on kuitenkin aina jätettävä tietty markka-
4726: lallisia eri asemaan eläkkeellä olon, iän tai muun määrä eli suojaosuus. Suojaosuuden ylittävästä
4727: sellaisen seikan perusteella, on selvää, että tällai- määrästä velallinen saa ulosottolain mukaan pi-
4728: silla seikoilla on merkitystä velkajärjestelyn tää itsellään vähintään neljänneksen. Asumistu-
4729: aloittamisesta ja maksuohjelman sisällöstä pää- kea ei saa ulosmitata eikä sitä lasketa myöskään
4730: tettäessä. Tämä perustuu erityisesti siihen, että suojaosuuteen, vaan se jää kokonaan ulosoton ul-
4731: työiän ohittaneiden taloudelliseen asemaan ei kopuolelle. Lisäksi on huomattava, että kansan-
4732: yleensä ole odotettavissa enää muutoksia eikä ai- eläkelain mukaista etuutta, vaikka se ylittäisikin
4733: nakaan parannuksia. Jos eläke on pieni, velalli- edellä mainitun määrän, ei yleensä saa ulosmita-
4734: selle voidaan vahvistaa myös niin sanottu nolla- ta.
4735: ohjelma, jolloin velkojen maksuvelvollisuus Yksinäisen velallisen suojaosuus on tällä het-
4736: poistetaan kokonaan. Maksuohjelman kesto voi- kellä 2 910 markkaa kuukaudessa. 7.12.2000 an-
4737: daan määrätä myös viittä vuotta lyhyemmäksi, netulla valtioneuvoston asetuksella suojaosuuk-
4738: jos se katsotaan velallisen olosuhteet huomioon sia on korotettu 10 prosentilla. Asetuksen muu-
4739: ottaen kohtuulliseksi. Lain esitöissä mainitaan toksen johdosta yksinäisen velallisen suojaosuus
4740: eräänä lyhentämisperusteena juuri velallisen ikä. on vuoden 2001 alusta 3 210 markkaa kuukau-
4741: Tavanomaista suuremmat sairauskulut ja muut dessa. Tuntuvasti suurempi tasokorotus merkitsi-
4742: vastaavat hoitomenot voidaan ottaa huomioon si sitä, että ulosottoperintä tuottaisi velkojille ny-
4743: erikseen, jotta velallisen välttämätön toimeentu- kyistä harvemmin suorituksia. Perintämahdolli-
4744: lo olisi turvattu. Tällaiset menot ovat erityisesti suuksien heikentyminen voi taas kiristää luoton
4745: eläkeläisillä tavallisia. myöntämisen ehtoja ja vaikeuttaa erityisesti pie-
4746: nituloisten luotonsaantia.
4747:
4748:
4749: 2
4750: Ministerin vastaus KK 912/2000 vp - Olavi Ala-Nissilä /kesk
4751:
4752:
4753: Ulosottolaissa on keinoja, joita voidaan käyt- jos velallisen maksukyky on sairauden, työttö-
4754: tää silloin, kun velalliselle ei jää riittävästi rahaa myyden tai muun erityisen syyn vuoksi olennai-
4755: välttämättömiin menoihin. Velallinen voi saada sesti vähentynyt.
4756: yli vuoden jatkuneessa toistuvaistulon ulosmit- Oikeusministeriössä on vireillä ulosottolain
4757: tauksessa 1-3 vapaakuukautta vuodessa, jol- kokonaisuudistus, jossa edetään laajoin osa-
4758: loin ulosmittausta ei toimiteta. Vapaakuukausia uudistuksin. Ulosottolain ulosmittausta koske-
4759: voidaan myöntää mm. asumis- ja muiden elin- van 4 luvun valmistelun yhteydessä on tarkoitus
4760: kustannusten kattamiseen. Lisäksi ulosottolaissa muun maassa selvittää, voidaanko vapaakuukau-
4761: on säännös, jonka mukaan velallisen palkasta sijärjestelmää edelleen kehittää.
4762: voidaan ulosmitata normaalia pienempi määrä,
4763:
4764:
4765: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
4766:
4767: Oikeusministeri Johannes Koskinen
4768:
4769:
4770:
4771:
4772: 3
4773: KK 912/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministems svar
4774:
4775:
4776:
4777:
4778: Tili riksdagens talman
4779:
4780: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Enligt gällande lag är det således redan nu
4781: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- möjligt att tillämpa skälighetsprövning och beak-
4782: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ola- ta gäldenärens ekonomiska ställning och andra
4783: vi Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga omständigheter. Specialbestämmelser om
4784: spörsmål SS 912/2000 rd: skuldsanering för pensionärer kan inte anses vara
4785: motiverade. I själva verket är det till och med
4786: Ainnar regeringen ändra lagstiftningen möjligt att sådana bestämmelser inte vore fören-
4787: om skuldsanering eller utsökningslagen liga med pensionäremas intressen, eftersom följ-
4788: så att en tillräckligt stor del av pensio- den av dem kunde vara att kreditgivarna stramar
4789: nen blir kvar för levnadskostnader? åt villkoren för pensionärer.
4790: Det har varit möjligt att utmäta förvärvspen-
4791: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sion sedan början av år 1990. Ett av de motiven
4792: föra följande: till förbudet att utmäta pensioner slopades var ut-
4793: Också en pensionerad gäldenär kan ansöka om tryckligen att det gjorde det svårare för pensionä-
4794: skuldsanering enligt lagen om skuldsanering för rer att få kredit. Enligt utsökningslagen kan högst
4795: privatpersoner. Trots att en gäldenär enligt lagen en tredjedel av löne- och pensionsinkomst utmä-
4796: inte får en särställning på grund av pensioPering, tas. För att trygga gäldenärens nödvändiga uppe-
4797: ålder eller någon annan liknande omständighet, hälle måste denne dock alltid få hålla ett visst
4798: är det klart att dessa omständigheter påverkar be- penningbelopp, det så kallade skyddade belop-
4799: slutet om inledande av skuldsanering och betal- pet. Av det belopp som överstiger det skyddade
4800: ningsprogrammets innehåll. Detta beror särskilt beloppet får gäldenären enligt utsökningslagen
4801: på att man i allmänhet inte förväntar sig att den hålla minst en fjärdedel. Bostadsbidrag får inte
4802: ekonomiska ställningen hos personer som inte utmätas och bidraget beaktas inte heller i det
4803: längre är i arbetsför ålder förändras, åtminstone skyddade beloppet, utan undantas helt från ut-
4804: inte till det bättre. Om pensionen är liten, kan sökning. Dessutom bör observeras att i folkpen-
4805: också ett så kallat nollprogram fastställas för gäl- sionslagen nämnda förmåner i allmänhet inte får
4806: denären varvid betalningsskyldigheten avlägs- utmätas, även om de skulle vara större än det
4807: nas helt. Längden av betalningsprogrammet kan skyddade beloppet.
4808: också fastställas till mindre än fem år, om det an- När det gäller en ensamstående gäldenär är det
4809: ses skäligt med hänsyn till gäldenärens situation. skyddade beloppet fdr närvarande 2 910 mark
4810: 1 lagens förarbeten anges gäldenärens ålder som per månad. Genom en förordning som statsrådet
4811: en grund för ett kortare betalningsprogram. utfårdat 7.12.2000 har det skyddade beloppet
4812: Ovanligt stora sjukdomskostnader och andra höjts med 10 procent. Med anledning av förord-
4813: motsvarande utgifter fdr vård och behandling kan ningens ändring är det skyddade beloppet för en
4814: beaktas separat för att gäldenärens nödvändiga ensamstående gäldenär 3 210 mark per månad
4815: uppehälle skall tryggas. Denna typ av utgifter är från början av år 2001. En betydligt större höj-
4816: vanliga i synnerhet när det gäller pensionärer. ning skulle leda till att borgenärerna mera sällan
4817: än i dag får betalning på fordringar som indrivs
4818:
4819:
4820: 4
4821: Ministems svar KK 912/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
4822:
4823:
4824: genom utsökning. Svagare indrivningsmöjlighe- ligt viiken ett belopp som är mindre än vanligt
4825: ter kunde för sin del medföra att villkoren för be- kan utmätas från gäldenärens lön, om gäldenä-
4826: viljande av krediter åtstramas och särskilt lågin- rens betalningsfömåga har blivit väsentligt ned-
4827: komstagamas möjligheter att få kredit begränsas. satt på grund av sjukdom, arbetslöshet eller nå-
4828: Det finns enligt utsökningslagen vissa åtgär- gon annan särskild orsak.
4829: der som kan vidtas om gäldenären inte får hålla En totalreform av utsökningslagen är under ar-
4830: tillräckligt med pengar för sina nödvändiga utgif- bete vid justitieministeriet. Reformen sker ge-
4831: ter. Om utmätningen av inkomst pågår oavbrutet nom stora delreformer. 1 samband med bered-
4832: i över ett års tid, kan utmätningen avbrytas för en ningen av utsökningslagens 4 kap. som gäller ut-
4833: tili tre månader per år. Utmätningsfria månader mätning avser man bland annat utreda om syste-
4834: kan beviljas bland annat för att täcka boendekost- met med utmätningsfria månader kunde utveck-
4835: nader och andra levnadskostnader. Dessutom las.
4836: innehåller utsökningslagen en bestämmelse en-
4837:
4838:
4839: Helsingfors den 8 december 2000
4840:
4841: Justitieminister Johannes Koskinen
4842:
4843:
4844:
4845:
4846: 5
4847: KK 913/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk ym.
4848:
4849:
4850:
4851:
4852: KIRJALLINEN KYSYMYS 913/2000 vp
4853:
4854: Turpeen verotuksen alentaminen
4855:
4856:
4857:
4858:
4859: Eduskunnan puhemiehelle
4860:
4861: Turpeella on huomattava kansallinen merkitys Suomelle määritelmä antaa mahdollisuuden
4862: Suomen energiapolitiikassa. On arvioitu, että tur- turveteollisuuden laajentamiseen. Oleellinen ky-
4863: veteollisuus työllistää koko maassa yhteensä symys on energiaverotuksen sopeuttaminen
4864: 6 000 ihmistä. Pohjois-Pohjanmaan osalta uuteen tilanteeseen. Tämä toteutuisi parhaiten
4865: alueellinen merkitys on tätäkin tärkeämpi, sillä palaamalla ennen vuotta 1997 vallinneeseen
4866: turve-energiaketjussa on noin 1 500 ihmisen vuo- energiaverotilanteeseen turpeen ja kivihiilen kes-
4867: sittainen työpanos. Turpeen kilpailukykyä kivi- kinäisen kilpailukyvyn osalta. Tärkeää on, että
4868: hiileen verrattuna on heikentänyt vuonna 1997 Suomi käyttää nopeasti hyväksi mahdollisuuden
4869: voimaan tullut energiaveron muutos. Myös va- keventää turpeen verokohtelua kivihiileen verrat-
4870: pautuneet sähkömarkkinat ovat muuttaneet kil- tuna nyt, kun turve on virallisesti luokiteltu
4871: pailuasetelmia. Suomen kansallisella tasolla on uusiutuvaksi energialähteeksi. Puun energiakäy-
4872: perusteltu energiaverotusta ympäristönäkökoh- tön lisääminen on myös sidottu turpeen käyt-
4873: dilla. töön. Näin ollen ne eivät ole toisiaan korvaavia
4874: Turvetta ei ole aiemmin voitu EU:n linjausten vaan täydentäviä energiamuotoja.
4875: mukaan lukea uusiutuvaksi energialähteeksi. Nyt
4876: tilanne on muuttunut Euroopan parlamentin pää- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4877: tettyä lukea turpeen uusiutuvaksi energialähteek- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
4878: si sen vuotuiseen kasvumäärään saakka. Myös vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4879: kauppa- ja teollisuusministeriön asiantuntijasel- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
4880: vitys oli samansuuntainen. Euroopan parlamen-
4881: tin päätös on merkittävä. Eduskunnan talousva- Aikooko hallitus parantaa veroratkai-
4882: liokunta antoi yksimielisen lausunnon "Euroo- suilla turpeen kilpailukykyä energian-
4883: pan komission ehdotuksesta direktiiviksi uusiu- tuotannossa kivihiileen verrattuna nyt,
4884: tuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön kun Euroopan parlamentti ja eduskun-
4885: edistämisestä sähkön sisämarkkinoilla". Lausun- nan talousvaliokunta ovat luokitelleet
4886: nossa yhdytään Euroopan parlamentin määrityk- turpeen uusiutuvaksi biopolttoaineeksi
4887: seen turpeen osalta, eli turvetta voidaan pitää sen vuotuiseen kasvumäärään saakka?
4888: uusiutuvana biopolttoaineena sen vuotuiseen
4889: kasvuun nähden.
4890:
4891:
4892: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
4893:
4894: Antti Rantakangas /kesk
4895: Osmo Puhakka /kesk
4896: Inkeri Kerola /kesk Versio 2.0
4897: KK 913/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym. Ministerin vastaus
4898:
4899:
4900:
4901:
4902: Eduskunnan puhemiehelle
4903:
4904: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Kyseisen direktiiviehdotuksen käsittelyyn so-
4905: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- velletaan monivaiheista yhteispäätösmenettelyä,
4906: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jonka tarkoituksena on komission, neuvoston ja
4907: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- parlamentin yhteisen kannan muodostaminen.
4908: kaan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Osana tätä menettelyä parlamentti suorittaa di-
4909: myksen KK 913/2000 vp: rektiiviehdotuksen ensimmäisen lukemisen ja
4910: antaa sen tuloksena neuvostolle ja komissiolle di-
4911: Aikooko hallitus parantaa veroratkai- rektiiviehdctuksen esityksen, joka sisältää parla-
4912: suilla turpeen kilpailukykyä energian- mentin direktiiviin tekemät muutosehdotukset
4913: tuotannossa kivihiileen verrattuna nyt, Kun neuvosto on käsitellyt parlamentin muutos-
4914: kun Euroopan parlamentti ja eduskun- ehdotukset ja muodostanut yhteisen kannan, se
4915: nan talousvaliokunta ovat luokitelleet toimitetaan parlamentille uudestaan käsiteltäväk-
4916: turpeen uusiutuvaksi biopolttoaineeksi si niin sanottua toista lukemista varten. Mikäli
4917: sen vuotuiseen kasvumäärään saakka? direktiiviehdotuksen sisällöstä ei päästä sopuun,
4918: asian käsittely jatkuu sovittelukomiteassa. Täl-
4919: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- löin asiastajoko sovitaan määräajan kuluessa tai
4920: ti seuraavaa: ääritapauksessa koko direktiiviehdotus raukeaa
4921: Eduskunnassa on keskusteltu varsin laajasti tur- ja palautuu komission uudelleen valmisteltavak-
4922: Si.
4923: peen asemasta osana Suomen energiapolitiikkaa.
4924: Tästä syystä keskitynkin vastauksessani aikai- Parlamentin 16.11.2000 ensimmäisessä luke-
4925: semmin käsittelemättömään osa-alueeseen eli misessa tekemässä tarkistusehdotuksessa ei siis
4926: Euroopan parlamentin kannanottoon, jossa se ole kyse lopullisen direktiivitekstin tai yhteisön
4927: määrittelee turpeen uusiutuvaksi biopolttoai- kannan hyväksymisestä, vaan alkuvaihe direktii-
4928: neeksi. viehdotuksen käsittelyssä, jonka lopputulos on
4929: Euroopan parlamentin täysistunnossa marras- avoin.
4930: kuun puolivälissä käsiteltiin komission direktii- Turpeen määritteleminen uusiutuvaksi ener-
4931: viehdotusta uusiutuvista energialähteistä tuote- gialähteeksi on erittäin monimutkainen kokonai-
4932: tun sähkön käytön edistämisestä (KOM(2000) suus, jossa edellä mainitun direktiiviehdotuksen
4933: 279). Tuolloin parlamentti hyväksyi yhteensä 55 käsittely on vain yksi osa. Kokonaisuuteen liitty-
4934: tarkistusta komission alkuperäiseen direktiivieh- vät myös turpeen kohtelu Kioto-prosessissa ja
4935: dotukseen. Parlamentin hyväksymä tarkistus nro yhteisön tukijärjestelmissä. Turvetta ei voi
4936: 27 koskee ehdotuksen artiklan 2 kohtaa 1, jossa myöskään käsitellä täysin erillään muusta ener-
4937: luetellaan direktiivin tarkoittamat uusiutuvat gia-, vero- ja ympäristöpolitiikasta. Edellä mai-
4938: energialähteet Siihen lisättiin mm. kohta, jonka nituista syistä hallitus ei näe tarpeelliseksi puut-
4939: mukaan uusiutuvilla energialähteinä tarkoite- tua turpeen verokohteluun. Turpeen käyttö on
4940: taan myös turvetta sen vuotuiseen kasvurajaan kuitenkin koko Suomen kansantaloudelle ja eri-
4941: asti. tyisesti aluepoliittisesti erittäin tärkeä asia, min-
4942:
4943:
4944:
4945: 2
4946: Ministerin vastaus KK 913/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym.
4947:
4948:
4949: kä vuoksi hallitus seuraa tiiviisti energiamarkki- taan huomioon tulevia energiaveroratkaisuja
4950: noiden kehitystä, jossa tapahtunut kehitys ote- mietittäessä.
4951:
4952:
4953: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
4954:
4955: Ministeri Suvi-Anne Siimes
4956:
4957:
4958:
4959:
4960: 3
4961: KK 913/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym. Ministerns svar
4962:
4963:
4964:
4965:
4966: Tili riksdagens talman
4967:
4968: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Vid behandlingen av förslaget tili direktiv till-
4969: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- lämpas ett medbesiutandeförfarande i flera steg i
4970: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti syfte att få tili stånd en gemensam ståndpunkt
4971: Rantakangas /cent m.fl. undertecknade skriftliga från kommissionen, rådet och parlamentet. Som
4972: spörsmål SS 913/2000 rd: en del av detta förfarande gör parlamentet en för-
4973: sta Iäsning av försiaget tili direktiv och överiåter
4974: Har regeringen i detta skede för avsikt som resultat av denna sitt ändringsförslag tili rå-
4975: att med hjälp av skattetekniska lösning- det och kommissionen. Efter att rådet har be-
4976: ar förbättra torvens konkurrenskaraft handiat parlamentets förslag till ändringar och
4977: inom energiproduktionen jämfört med utarbetat en gemensam ståndpunkt, skickas den-
4978: stenkolets, då Europaparlamentet och na till parlamentet för förnyad behandiing, en s.k.
4979: riksdagens finansutskott har klassifice- andra Iäsning. Om enighet inte nås om innehåliet
4980: rat torven som ett förnybart biobränsle i förslaget till direktiv, fortsätter behandlingen i
4981: så länge uttaget av torv inte är större än förlikningskommitten. 1 så fali skall enighet an-
4982: den årliga tillväxten? tingen nås inom en viss tid elier så kan försiaget i
4983: ytterlighetsfali förkastas i sin helhet och återför-
4984: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- visas till kommissionen för förnyad beredning.
4985: föra följande: Vad beträffar de ändringar som parlamentet
4986: Riksdagen har fört ganska omfattande diskussio- gjorde vid sin första Iäsning den 16 november
4987: ner om torvens ställning inom Finiands energipo- 2000 är det alitså inte fråga om någon slutlig di-
4988: Iitik. Av denna orsak koncentrerar jag mig i mitt rektivtext elier något godkännande av gemenska-
4989: svar på ett hittilis obehandlat delområde, dvs. Eu- pens ståndpunkt, utan om ett inledande skede i
4990: ropaparlamentets ståndpunkt eniigt viiken tor- behandlingen av försiaget tili direktiv, en be-
4991: ven definieras som ett fömybart biobränsle. handling vars siutliga resultat ännu är öppet.
4992: Vid Europapariamentets plenarsammanträde i Att definiera torv som förnybar energikälla är
4993: mitten av november var kommissionens försiag en mycket invecklad heihet i viiken den ovan
4994: till direktiv om främjande av el från förnybara nämnda behandiingen av förslaget till direktiv
4995: energikälior (KOM(2000)279) uppe tili behand- endast utgör en del. Även behandlingen av torv
4996: Iing. Vid detta tilifålie godkände pariamentet inom ramen för Kyoto-protokollet och gemen-
4997: sammaniagt 55 ändringar i kommissionens ur- skapens stödsystem ansiuter sig till helheten. An-
4998: sprungliga förslag tili direktiv. Ändring nr 27 vändningen av torv kan inte heller behandias heit
4999: gälier artikei 2.1 i förslaget, i viiken ingår en för- separat från övrig energi-, skatte- och miljöpoii-
5000: teckning över vad som i direktivet avses med för- tik. Av ovan nämnda orsaker anser regeringen det
5001: nybara energikälior. Tili denna gjordes bl.a. ett inte vara nödvändigt att ingripa i den skattemäs-
5002: tillägg eniigt viiket även torv betraktas som för- siga behandlingen av torv. Torvanvändningen är
5003: nybar energikälla så Iänge uttaget uppgår tili emellertid en mycket viktig fråga för hela Fin-
5004: högst den årliga tiliväxten. lands samhällsekonomi, i synnerhet regionalpoii-
5005: tiskt, varför regeringen noggrant föijer utveck-
5006:
5007:
5008: 4
5009: Ministerns svar KK 913/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk ym.
5010:
5011:
5012: lingen på energimarknaden och beaktar den framtida lösningar då det gäller energibeskatt-
5013: vändning utvecklingen tagit när man överväger nmgen.
5014:
5015:
5016:
5017: Helsingfors den 14 december 2000
5018:
5019: Minister Suvi-Anne Siimes
5020:
5021:
5022:
5023:
5024: 5
5025: KK 914/2000 vp- Janina Andersson /vihr
5026:
5027:
5028:
5029:
5030: KIRJALLINEN KYSYMYS 914/2000 vp
5031:
5032: Työmatkakulujen vähentäminen äitiys- ja van-
5033: hempainrahaa anottaessa
5034:
5035:
5036:
5037:
5038: Eduskunnan puhemiehelle
5039:
5040: Suomalaisessa yhteiskunnassa on varsinkin vii- tu oman auton käytön mukaan. Muutoksenhaun
5041: me aikoina korostettu, että työssäkäynnin tulee jälkeen, 24.7.2000 annetussa päätöksessä tuloik-
5042: olla kannattavaa ja myös sosiaaliturvajärjestel- si laskettiin kuitenkin 77 400 mk ja matkakulut
5043: män tulee olla kannustava. oli tällä kertaa laskettu linja-auton käytön mu-
5044: Henkilö työskenteli ennen vuoden 2000 äitiys- kaan. Henkilölle myönnettiin tämän perusteella
5045: lomaansa 65 kilometrin päässä kotoa (yhteensä etuutta noin 1 000 mk vähemmän kuin vuonna
5046: työmatkaa kertyi siis 130 kilometriä päivässä) ja 1998, eli 181,55 markkaa päivässä, yhteensä
5047: käytti päivittäin omaa autoa työmatkan suoritta- 4 538,75 markkaa kuukaudessa. Työmatkakus-
5048: miseen. Hän anoi kesällä 2000 Kelalta äitiys- ja tannuksien vähentämisen vuoksi henkilön etuus
5049: vanhempainrahaa 6 kuukauden työtulojensa pe- pieneni huomattavasti, vaikka etuuden myöntä-
5050: rusteella. Tätä työtuloa ei kuitenkaan voitu käyt- misessä huomioonotetut tulot olivat samat. Hen-
5051: tää etuuden perusteena, koska se ei ollut vaadit- kilön vuoden 2000 tulot ovat suuremmat kuin
5052: tavaa 20 %:a suurempi kuin viimeksi toimitetus- vuonna 1998, eli etuuden olisi pitänyt olla suu-
5053: sa verotuksessa indeksillä korotettu työtulo. Ke- rempi, mutta laskutavasta johtuen henkilön etuus
5054: lan päätöksen mukaan etuus laskettiin siis vuo- pieneni.
5055: den 1998 työtulojen, 77 400 markan, perusteella. Suurta ihmetystä herättää myös se, että jos ky-
5056: Näiden tulojen perusteella henkilölle oli laskettu seinen henkilö olisi ollut työtön äitiysloma-aiko-
5057: myös edellinen äitiys- ja vanhempainraha jensa välillä, hänen etuutensa olisi ollut suurem-
5058: (1998). pi kuin nyt, kun hän kaikesta huolimatta kävi
5059: Edellisellä kerralla etuutta myönnettiin töissä, vieläpä eri paikkakunnalla.
5060: 216,30 mk päivässä eli 5 407,50 mk kuukaudes-
5061: sa. Tällä kertaa Kela vähensi näistä vuoden 1998 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5062: työtuloista vuonna 2000 syntyneet tulonhankki- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5063: ruiskustannukset (jotka ovat poikkeuksellisen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5064: suuret pitkästä työmatkasta johtuen) sekä palkka- vaksi seuraavan kysymyksen:
5065: tulosta työeläke- ja työttömyysvakuusmaksun.
5066: 18.7.2000 annetussa päätöksessä työtuloiksi oli Onko kohtuullista vähentää työmatkaku-
5067: laskettu 65 760 markkaa, jolloin kulut oli lasket- luja työtulosta äitiys- ja vanhempainra-
5068: haa anottaessa?
5069:
5070:
5071: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2000
5072:
5073: Janina Andersson /vihr
5074: Versio 2.0
5075: KK 914/2000 vp- Janina Andersson /vihr Ministerin vastaus
5076:
5077:
5078:
5079:
5080: Eduskunnan puhemiehelle
5081:
5082: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- vuonna 1973 tehdyllä muutoksella
5083: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- (20. 7 .1973/630). Päivärahan perusteena oleva
5084: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen työtulo on määritelty samalla tavoin kuin vero-
5085: vastattavaksi kansanedustaja Janina Andersso- tuksessa, jossa niin ikään otetaan huomioon tu-
5086: nin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvat
5087: KK 914/2000 vp: kustannukset.
5088: Sairauspäivärahan perusteena olevasta vero-
5089: Onko kohtuullista vähentää tvömatkaku- tuksessa todetusta työtulosta tehdään tulovero-
5090: luja työtulosta äitiys- ja vm;hempainra- lain (1535/1992) 95 §:ssä mainitut vähennykset,
5091: haa anottaessa? kuten esimerkiksi asunnon ja työpaikan väliset
5092: matkakustannukset sen suuruisina kuin ne on
5093: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tehty verotuksessa. Sairausvakuutusasetuksen
5094: ti seuraavaa: 10 §:ssä tarkoitetusta kuuden kuukauden tulois-
5095: Sairausvakuutuslain perusteella suoritetaan ras- ta vähennys tehdään sen suuruisena kuin niitä
5096: kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa sekä tosiasiallisesti on vakuutetulla hänen oman
5097: lapsen tai ottolapsen hoidon vuoksi isyys- ja van- ilmoituksensa mukaan kuuden kuukauden aika-
5098: hempainrahaa. Päivärahan määrä vahvistetaan na ollut.
5099: henkilön työtulojen perusteella kuitenkin siten, Tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheu-
5100: että äitiys-, isyys- tai vanhempainpäiväraha on tuneiden kustannusten vähentämisellä sairausva-
5101: aina vähintään 60 markkaa. kuutuslain mukaisessa päivärahassa pyritään sii-
5102: Päiväraha määräytyy ensisijassa työkyvyttö- hen, että päivärahalla korvattaisiin vain todellis-
5103: myyttä edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuk- ta vakuutetun puhdasta ansiotuloa. Työmatkaku-
5104: sessa vahvistettujen työtulojen perustella. Mikä- lut vähentävät työssäkäyvän henkilön käteenjää-
5105: li vakuutetun tulot ovat välittömästi ennen päivä- vää puhdasta ansiotuloa. Mikäli työmatkakustan-
5106: rahakauden alkamista olleet olennaisesti suurem- nuksia ei vähennettäisi päivärahasta, johtaisi se
5107: mat kuin verotuksessa vahvistetut tulot, päivära- siihen, että päiväraha toisi vakuutetulle suhteelli-
5108: ha voidaan hakemuksesta vahvistaa näiden niin sesti suuremman käteen jäävän ja näin käytettä-
5109: sanottujen kuuden kuukauden (SVA 10 §)tulo- vissä olevan .~nsion kuin mitä hän saisi työssä
5110: jen perusteella. käydessään. Aitiys- ja vanhempainrahakaudella
5111: Sairausvakuutusasetuksen 8 §:n 3 momentin henkilöllä ei ole työmatkakustannuksia. Jos näi-
5112: mukaan päivärahan perusteena olevaa työtuloa tä kustannuksia ei vähennettäisi päivärahan pe-
5113: määrättäessä tulosta vähennetään sen hankkimi- rusteena olevista työtuloista, henkilön voitaisiin
5114: sesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kustannuk- katsoa saavan korvauksen myös työmatkakuluis-
5115: set. Tämä säännös on lisätty lainsäädäntöön taan.
5116:
5117:
5118:
5119: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
5120:
5121: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
5122: 2
5123: Ministerns svar KK 914/2000 vp- Janina Andersson /vihr
5124:
5125:
5126:
5127:
5128: Tili riksdagens talman
5129:
5130: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger stiftningen genom en ändring som gjordes 1973
5131: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- (20. 7 .1973/630). Arbetsinkomsten som ligger tili
5132: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jani- grund för dagpenningen har definierats på sam-
5133: na Andersson /gröna undertecknade skriftliga ma sätt som i beskattningen, där även kostnader-
5134: spörsmål SS 914/2000 rd: na för inkomstens förvärvande och bibehållande
5135: beaktas.
5136: ir det rimligt att dra av utgifter för ar- Från den arbetsinkomst som konstaterats vid
5137: betsresor från arbetsinkomsten när mo- beskattningen och som ligger tili grund för sjuk-
5138: derskaps- och föräldrapenning belalas? dagpenningen görs sådana avdrag som närnns i
5139: 95 § inkomstskattelagen (1535/1992), t.ex. för
5140: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kostnaderna för resor mellan bostaden och ar-
5141: föra följande: betsplatsen, tili samma belopp som i beskattning-
5142: På basis av sjukförsäkringslagen betalas vid ha- en. Från inkomsterna under de sex månader som
5143: vandeskap och barnsbörd moderskapspenning avses i 10 § sjukförsäkringsförordningen avdras
5144: och för vård av barn eller adoptivbarn fader- de kostnader som den försäkrade faktiskt har haft
5145: skaps- och föräldrapenning. Dagpenningens be- under dessa sex månader enligt sin egen anmälan.
5146: lopp fastställs enligt arbetsinkomsten, dock så att Strävan med avdraget för kostnaderna för in-
5147: moderskaps-, faderskaps- eller föräldradagpen- komstens förvärvande och bibehållande är att
5148: ningen alltid är minst 60 mk per dag. den dagpenning som bestäms enligt sjukförsäk-
5149: Den försäkrades dagpenning fastställs i första ringslagen skall ersätta endast den försäkrades
5150: hand på grundvalen av de arbetsinkomster som verkliga nettoarbetsinkomst. Kostnaderna för ar-
5151: fastställts vid beskattningen året före arbetsoför- betsresorna minskar en arbetande persons netto-
5152: mågans inträde. Om den försäkrades arbetsin- arbetsinkomst. lfall kostnaderna för arbetsresor-
5153: komster omedelbart före dagpenningsperioden na inte drogs av från dagpenningen skulle det
5154: varit avsevärt större än de som fastställts i be- leda tili att dagpenningen gav den försäkrade en
5155: skattningen, kan sjukdagpenningen på ansökan förhållandevis större disponibel nettoinkomst än
5156: fastställas enligt inkomsterna under dessa sex vad han skulle få om han arbetade. Under moder-
5157: sista månader (10 § SjukförsF). skaps- eller föräldrapenningsperioden har perso-
5158: Enligt 8 § 3 mom. sjukförsäkringsförordning- nen inga kostnader för arbetsresor. Om dessa
5159: en avdras när den arbetsinkomst som ligger tili kostnader inte skulle dras av från de arbetsin-
5160: grund för dagpenningen fastställs från inkom- komster som ligger tili grund för dagpenningen
5161: sten kostnaderna för dess förvärvande och bibe- kunde personen anses få ersättning även för kost-
5162: hållande. Denna bestämmelse har fogats tililag- nader för arbetsresor.
5163:
5164:
5165:
5166: Helsingfors den 8 december 2000
5167:
5168: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
5169:
5170: 3
5171: KK 915/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
5172:
5173:
5174:
5175:
5176: KIRJALLINEN KYSYMYS 915/2000 vp
5177:
5178: Optioiden tuloutukseen perustuvat päivärahat
5179:
5180:
5181:
5182:
5183: Eduskunnan puhemiehelle
5184:
5185: Suomalainen saa sairastuttuaan sairauspäivära- mukaista maksaa suuria päivärahoja sosiaaliva-
5186: haa ja hoitaessaan pientä lasta vanhempainpäivä- kuutusjärjestelmästä. Optioiden tuomaa tuloa
5187: rahaa. Rahat on suhteutettu tuloihin. Nyt makset- henkilö ei menetä, vaikka olisikin sairaus- tai
5188: tavien sairaus- ja vanhempainrahojen perusteena vanhempainlomalla.
5189: ovat vuoden 1998 tulot.
5190: Tähän mennessä Kelalle on tullut kolme päi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5191: värahahakemusta, joiden perusteena on optioi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5192: den tulouttaminen. Hakemusten perusteella tuli- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5193: si maksaa tuhansia markkoja päivässä. vaksi seuraavan kysymyksen:
5194: Tämä käytäntö on vastaan sairauspäivärahan
5195: perimmäistä tarkoitusta. Ns. superpäivärahojen Aikooko hallitus puuttua lainsäädännöl-
5196: määrä tulee kasvamaan, sillä optiotuloutusten lisesti tai muuten ns. jättipäivärahojen
5197: määrä nousee joka vuosi. Ei liene tarkoituksen- maksuun, joiden perusteena ovat optioi-
5198: den tuloutukset, ja miten?
5199:
5200:
5201: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2000
5202:
5203: Timo Ihamäki /kok
5204:
5205:
5206:
5207:
5208: Versio 2.0
5209: KK 915/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
5210:
5211:
5212:
5213:
5214: Eduskunnan puhemiehelle
5215:
5216: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tulosta saadaan verottajan avulla luotettava tieto
5217: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mahdollisimman rationaalisella tavalla. V erotuk-
5218: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sessa oli aikoinaan käytössä käsite työtulo, josta
5219: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok verovelvollinen sai tehdä erityisen työtulovähen-
5220: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nyksen. Sairausvakuutuslain 16 § viittasi alun
5221: 915/2000 vp: perin juuri tähän työtulon käsitteeseen, jonka ve-
5222: rottaja vahvisti ja joka oli sairausvakuutuksen
5223: Aikooko hallitus puuttua lainsäädännöl- päivärahan perusteena. Työtulo-käsite on vero-
5224: lisesti tai muuten ns. jättipäivärahojen lainsäädännössä kumottu eikä verottaja näin ol-
5225: maksuun, joiden perusteena ovat optioi- len vahvista työtuloa verotuksen toimittamista
5226: den tuloutukset, ja miten? varten. Silloin, kun työtulo-käsite verotuksesta
5227: kumottiin, ei sairausvakuutuslakia muutettu ja
5228: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- käsite "verotuksessa todettu työtulo" jäi edelleen
5229: ti seuraavaa: sairausvakuutuksen päivärahan perusteeksi.
5230: Sairausvakuutuslain 4 ja 14 §:n mukaan sairaus- Verottaja antaa nykyisin Kansaneläkelaitok-
5231: päivärahalla korvataan sairaudesta johtuvan työ- selle vuosittain tiedot verovelvollisten verotuk-
5232: kyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. sessa todetuista ansiotuloista eriteltynä muun
5233: Sairausvakuutuslain 16 §:n mukaan sairauspäi- muassa palkkatuloon ja luontoisetuihin sekä elin-
5234: värahan suuruus määrätään vakuutetun verotuk- keinotoiminnan ja maatalouden ansiotuloon.
5235: sessa todetun työtulon perusteella. Sairausvakuu- Näistä tulotiedoista Kansaneläkelaitoksessa las-
5236: tusasetuksen 8 §:n mukaan työtulolla tarkoite- ketaan sairausvakuutuslain 16 §:n ja sairausva-
5237: taan palkkatuloa ja siihen verrattavaa henkilö- kuutusasetuksen 8 §:n mukainen verotuksessa
5238: kohtaista tuloa, metsästä tapahtuneen hankinta- todettu työtulo. Tässä laskennassa otetaan tulot
5239: kaupan tai muuhun siihen verrattavan myynnin huomioon sellaisina kuin verottaja on ne vahvis-
5240: yhteydessä vakuutetun tekemän työn arvoa. Päi- tanut. Verottajan vahvistamaan tuloon voidaan
5241: väraha määrätään sairausvakuutuslain 16 §:n tehdä muutoksia vain, jos siitä on erikseen sää-
5242: mukaisesti viimeksi toimitetussa verotuksessa detty.
5243: todettuj en työtulojen perusteella. Työsuhdeoptioista säädetään tuloverolain
5244: Sairausvakuutuslain 17 §:n perusteella sairas- 66 §:n 3 momentissa. Sen mukaan veronalaista
5245: tumista edeltävän ajan ansiot tutkitaan vain va- ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustu-
5246: kuutetun sitä erikseen vaatiessa. vasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osak-
5247: Sairausvakuutuksen työtuloa koskevat sään- keita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaih-
5248: nökset ovat olleet lähes muuttamattomina voi- tovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden
5249: massa vuosikymmeniä. Vuonna 1999 sairauspäi- tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai si-
5250: värahoja maksettiin lähes 290 000 mk ja van- toumuksen perusteella. Edun arvoksi katsotaan
5251: hempainpäivärahoja lähes 100 000 mk vakuute- osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä,
5252: tulle. Saajien suuren määrän vuoksi tavoitteena kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä ve-
5253: on ollut, että päivärahan perusteena olevasta työ- rovelvollisen osakkeesta, osuudesta tai työsuh-
5254:
5255:
5256: 2
5257: Ministerin vastaus KK 915/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
5258:
5259:
5260: deoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu noilla. Optiovoiton syntyminen riippuu siitä, mi-
5261: katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuh- ten työnantajayhtiön osakkeiden kurssi kehittyy.
5262: deoptiota käytetään. Työsuhdeoption käyttämi- Kurssikehitykseen vaikuttavat markkinat ja si-
5263: senä pidetään paitsi osakemerkintää myös optio- joittajien suhtautuminen. Optiotulot eroavat hen-
5264: oikeuden luovutusta. Työsuhdeoptiosta toimite- kilön palkkatulosta myös siinä suhteessa, että
5265: taan ennakonpidätys ja niistä peritään sairausva- henkilö saattaa saada optiotuloja myös sairaana
5266: kuutusmaksu. ollessaan.
5267: Sairauspäivärahan tarkoituksena on korvata Optiotuloilla on vaikutusta myös muuhun so-
5268: vakuutetulle aiheutunutta ansionmenetystä ajal- siaaliturvaan kuten, esimerkiksi tapaturmaetuuk-
5269: ta,jonka hän on estynyt työstään sairauden vuok- siin ja työeläkkeisiin. Näissä järjestelmissä käy-
5270: si. Korvausperiaatteen mukaisesti tarkoituksen- täntänä on ollut, ettei optioita lueta työntekijän
5271: mukaista on, että päivärahaa suoritettaisiin sil- ansioihin. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoi-
5272: loin, kun vakuutetulle on aiheutunut todellista tuksena on yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen,
5273: ansionmenetystä. Päivärahan perusteena olevan verottajan sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa pi-
5274: palkkatulon ja siihen rinnastettavan henkilökoh- kaisesti selvittää, edellyttääkö sairausvakuutuk-
5275: taisen tulon tulisi vastata henkilön työstä saamaa sen päivärahaetuuden perusteena olevan työtulo
5276: jatkuvaa ja vakiintunutta ansiotasoa. Optiojärjes- käsitteen täsmentäminen lainsäädännöllisiä muu-
5277: telmässä on kyse kannustepalkkauksesta, mutta toksia.
5278: siitä saatava hyöty syntyy vasta osakemarkki-
5279:
5280:
5281: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
5282:
5283: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
5284:
5285:
5286:
5287:
5288: 3
5289: KK 915/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerns svar
5290:
5291:
5292:
5293:
5294: Tili riksdagens talman
5295:
5296: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger må1et varit att av skattemyndigheten få på1itliga
5297: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- uppgifter om den arbetsinkomst som utgör grund
5298: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Timo för dagpenningen på ett så rationellt sätt som
5299: Ihamäki /sam1 undertecknade skriftliga spörsmå1 möj1igt. Vid beskattningen användes tidigare be-
5300: SS 915/2000 rd: greppet arbetsinkomst, varifrån den skattsky1di-
5301: ge fick göra ett särskilt avdrag. Till en början
5302: imnar regeringen lagstiftningsmässigt hänvisade 16 § sjukförsäkrings1agen just till be-
5303: eller på något annat sätt ingripa i betal- greppet arbetsinkomst som skattemyndigheten
5304: ningen av alltför stora dagpenningar fastställde och som utgjorde grunden för sjukför-
5305: som beror på hemtagning av optionsvin- säkringens dagpenning. Begreppet arbetsin-
5306: ster och i såfall på vilket sätt? komst s1opades i skatte1agstiftningen och skatte-
5307: myndigheten fastställer så1edes inte någon ar-
5308: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- betsinkomst för verkställande av beskattningen.
5309: föra fö1jande: Då begreppet arbetsinkomst s1opades i beskatt-
5310: Enligt 4 och 14 § sjukförsäkrings1agen beta1as ningen ändrades inte sjukförsäkrings1agen och
5311: sjukdagpenning som ersättning för inkomstbort- begreppet "vid beskattningen konstaterad arbets-
5312: fall vid arbetsoförmåga till fö1jd av sjukdom. En- inkomst" kvarstod som grund för sjukförsäkring-
5313: 1igt 16 § sjukförsäkrings1agen bestäms storle- ens dagpenning.
5314: ken på sjukdagpenningen på grund av den försäk- Nu för tiden tillställer skattemyndigheten årli-
5315: rades vid beskattningen konstaterade arbetsin- gen Fo1kpensionsansta1ten uppgifter om de skatt-
5316: komst. En1igt 8 § sjukförsäkringsförordningen sky1digas förvärvsinkomster som fastställts vid
5317: avses med arbetsinkomst 1öneinkomst och där- beskattningen, specificerade bl.a. en1igt 1önein-
5318: med jämförbar person1ig inkomst, värdet av det komster och naturaförmåner samt förvärvsin-
5319: arbete som den försäkrade utfört i samband med komster från näringsverksamhet och jordbruk.
5320: 1everansförsä1jning av skog eller annan därmed Utgående från dessa inkomstuppgifter räknar
5321: jämförbar försä1jning. Dagpenningen bestäms Fo1kpensionsanstalten ut den arbetsinkomst som
5322: en1igt 16 § sjukförsäkrings1agen på grund av den konstaterats vid beskattningen och som avses i
5323: arbetsinkomst som konstaterats vid senast verk- 16 § sjukförsäkrings1agen och 8 § sjukförsäk-
5324: ställda beskattning. ringsförordningen. Vid denna uträkning beaktas
5325: Med stöd av 17 § sjukförsäkrings1agen utreds inkomsterna såsom skattemyndigheten har fast-
5326: inkomsterna under tiden före insjuknandet en- ställt dem. Ändringar i den inkomst som skatte-
5327: dast om den försäkrade särski1t kräver det. myndigheten har fastställt kan göras endast om
5328: De bestämme1ser som gäller arbetsinkomst en- det finns särski1da bestämme1ser därom.
5329: 1igt sjukförsäkringen har varit i kraft nästan oför- Om anställningsoptioner bestäms i 66 §
5330: ändrade under årtionden. År 1999 beta1des sjuk- 3 mom. inkomstskatte1agen. Av nämnda 1agrum
5331: dagpenningar till nästan 290 000 försäkrade och framgår att skattep1iktig förvärvsinkomst också
5332: förä1drapenningar till nästan 100 000 försäkra- utgör en på ett arbetsförhållande baserad rätt att
5333: de. På grund av det stora anta1et mottagare har på grundva1 av ett konverterings1ån, ett options-
5334:
5335:
5336: 4
5337: Ministems svar KK 915/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
5338:
5339:
5340: lån, en optionsrätt eller någon annan med dessa motsvara den fortgående och stabila förtjänstni-
5341: jämförbar överenskommelse eller förbindelse er- vå som personen får från sitt arbete. I optionssys-
5342: hålla eller förvärva aktier eller andelar i ett sam- temet är det fråga om motivationsavlöning, men
5343: fund till ett pris som är lägre än det gängse priset. nyttan därav uppkommer först på aktiemarkna-
5344: Som förmånens värde anses aktiens eller ande- den. Uppkomsten av optionsvinst är beroende av
5345: lens gängse värde vid den tidpunkt när anställ- hur kursen för arbetsgivarbolagets aktier utveck-
5346: ningsoptionen används, minskat med det sam- las. På kursutvecklingen inverkar marknadema
5347: manlagda pris som den skattskyldige har betalt och placerarnas förhållningssätt. Optionsinkoms-
5348: för aktien eller andelen och optionen. Förmånen terna skiljer sig från en persons löneinkomst även
5349: betraktas som inkomst för det skatteår under vil- i det avseendet att personen i fråga kan få op-
5350: ket anställningsoptionen används. Såsom an- tionsvinster även då han är sjuk.
5351: vändning av anställningsoption anses förutom Optionsinkomsterna inverkar även på den so-
5352: aktieteckning även överlåtelse av optionsrätt. På ciala tryggheten i övrigt, t.ex. på olycksfallsför-
5353: anställningsoptioner verkställs förskottsinnehåll- måner och arbetspensioner. Praxis för dessa sys-
5354: ning och på dem uppbärs sjukförsäkringspremier. tem har varit att optioner inte räknas till arbetsta-
5355: Syftet med sjukdagpenningen är att ersätta den garens inkomster. Social- och hälsovårdsministe-
5356: försäkrade för förlorad inkomst under den tid han riet har för avsikt att i samarbete med arbets-
5357: inte har kunnat arbeta på grund av sjukdom. I en- marknadsorganisationerna, skattemyndigheterna
5358: lighet med ersättningsprincipen är det ändamåls- och Folkpensionsanstalten med det snaraste utre-
5359: enligt att betala dagpenning då den försäkrade da ifall en precisering av begreppet arbetsin-
5360: verkligen har förlorat inkomster. Den lönein- komst, som utgör grunden för dagpenningen
5361: komst och de därmed jämförbara personliga in- inom sjukförsäkringen, förutsätter ändringar i
5362: komster som utgör grunden för dagpenning skall lagstiftningen.
5363:
5364:
5365:
5366: Helsingfors den 8 december 2000
5367:
5368: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
5369:
5370:
5371:
5372:
5373: 5
5374: 1
5375: 1
5376: 1
5377: 1
5378:
5379:
5380: 1
5381: 1
5382:
5383:
5384:
5385:
5386: 1
5387: 1
5388:
5389:
5390: 1
5391: 1
5392: 1
5393: 1
5394:
5395:
5396: 1
5397: 1
5398: 1
5399: 1
5400:
5401:
5402: 1
5403: KK 916/2000 vp- Esa Lahtela /sd
5404:
5405:
5406:
5407:
5408: KIRJALLINEN KYSYMYS 916/2000 vp
5409:
5410: Tietojen saannin helpottaminen omaisuuden-
5411: hoitoyhtiö Arsenalilta
5412:
5413:
5414:
5415:
5416: Eduskunnan puhemiehelle
5417:
5418: Kansalaispalautteissa, joita on tullut useita, on päin". Siksi monet yhteydenottajat ovatkin epäil-
5419: vieläkin valiteltu, kuinka henkilöt ovat saaneet leet, olisiko mahdollista, että heidän papereitaan
5420: omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalilta itseään koske- ei edellä mainituista syistä haluta kovin höylisti
5421: vissa asioissa kovin nihkeästi tietoja, olipa kyse kaivaa esiin Arsenalin toimesta tai sanotaan, et-
5422: sitten roskapankkiin siirretyistä takaussopimuk- tei niitä löydy, jotta asiat vanhenisivat.
5423: sista tai mistä hyvänsä asiakirjoista, joita nämä
5424: henkilöt tarvitsisivat selvitellessään, onko hei- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5425: dän asialleen enää mitään tehtävissä. Jotkut ovat jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5426: väittäneet, että osassa tapauksia heidän paperei- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5427: taan ei ole jostain syystä löytynyt, joten ne ovat vaksi seuraavan kysymyksen:
5428: hävinneet tai ne on hävitetty.
5429: Yleisesti näissä väittämissä on myös ihmetel- Onko hallituksen tietoon tullut tapauk-
5430: ty sitä, että kun Arsenal "miehitettiin", sinne sia, joissa henkilöt ovat valittaneet
5431: otettiin huomattavan paljon Säästöpankkiryh- Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin suh-
5432: män entisiä vastuunalaisissa tehtävissä olleita tautuneen nihkeästi heidän omien henki-
5433: henkilöitä, eli pankkiryhmän, josta tuli Arse- lökohtaisten asiapapereidensa etsimi-
5434: naliin myös eniten "röhvelöitäkin", kun muistaa seen ja antamiseen, tai tapauksia, jois-
5435: Säästöpankkiryhmittymän häikäilemättömän sa henkilön asiapaperit ovat jopa koko-
5436: asioiden hoidon mm. siinä tilanteessa, kun naan hävinneet, vaikka niiden kaiken
5437: "pankkitukipiikki" oli auki. Silloin terveitäkin järjen mukaan pitäisi olla vielä roska-
5438: yrityksiä kaadettiin ja omakotitaloja otettiin pan- pankin säilytettävänä ja
5439: kin haltuun vakuuksien arvon alennuttuaja myö-
5440: hemmin niitä myytiin pilkkahintaan. Voidaankin mihin toimiin hallitus ryhtyy, että kansa-
5441: kysyä, miten samat henkilöt siirryttyään Arsena- laisten tietojen saanti ja asianmukainen
5442: lin palvelukseen voivat kääntää "takkinsa toisin kohtelu ilman vetkuttelua jatkossa tur-
5443: vataan?
5444:
5445:
5446: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
5447:
5448: Esa Lahtela /sd
5449:
5450:
5451:
5452: Versio 2.0
5453: KK 916/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
5454:
5455:
5456:
5457:
5458: Eduskunnan puhemiehelle
5459:
5460: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- teisiin on hankittu selvityksiä sekä valtiovarain-
5461: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ministeriöltä että Arsenalilta. Selvitysten perus-
5462: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen teella kansalaisille on pyritty antamaan neuvoja
5463: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ja vastauksia heitä painaneisiin asioihin ja asioi-
5464: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ta on myös siirretty Arsenalille mahdollisia toi-
5465: 916/2000 vp: menpiteitä varten.
5466: Arsenalin sisäisissä ohjeissa korostetaan
5467: Onko hallituksen tietoon tullut tapauk- asiakkaiden tekemien selvityspyyntöjen hoita-
5468: sia, joissa henkilöt ovat valittaneet mista nopeasti, huolella ja ammattitaitoisesti. Ta-
5469: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin suh- vanomaisissa selvityspyynnöissä kohtuullisena
5470: tautuneen nihkeästi heidän omien henki- vastausaikana pidetään kahta viikkoa. Sitä ei va-
5471: lökohtaisten asiapapereidensa etsimi- litettavasti pystytä kaikissa tapauksissa noudatta-
5472: seen ja antamiseen, tai tapauksia, jois- maan, sillä poikkeuksellisten laajojen tai riittä-
5473: sa henkilön asiapaperit ovat jopa koko- mättömästi yksilöityjen selvityspyyntöjen käsit-
5474: naan hävinneet, vaikka niiden kaiken tely vie yleensä pitempään. Tällöin pitää ottaa
5475: järjen mukaan pitäisi olla vielä roska- huomioon se, että Arsenalilla on arkistoja 100
5476: pankin säilytettävänä ja hyllykilometriä kolmellatoista paikkakunnalla,
5477: ja vain Arsenalin aikaiset maksutapahtumat ovat
5478: mihin toimiin hallitus Tyhtyy, että kansa- selvitettävissä tietojärjestelmistä. Sitä aikaisem-
5479: laisten tietojen saanti ja asianmukainen mat tapahtumat on selvitettävä arkistoiduista
5480: kohtelu ilman vetkuttelua jatkossa tur- maksutositteista. Joka tapauksessa Arsenal pyr-
5481: vataan? kii hoitamaan kaikki selvityspyynnöt kohtuulli-
5482: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sen ajan kuluessa ja pääsääntöisesti selvitys-
5483: ti seuraavaa: pyynnön tekijälle kustannuksitta.
5484: Vaikka selvityspyyntöihin vastausten saami-
5485: Myös valtioneuvoston jäsenet ovat saaneet kan- nen saattaakin kestää valitettavan pitkään, tietoo-
5486: salaispalautteita, joissa Omaisuudenhoitoyhtiö ni ei ole tullut, että asioiden käsittelyn viivästy-
5487: Arsenalin toimintaa on pidetty monin eri tavoin minen olisi aiheuttanut kenellekään taloudellista
5488: moitittavana tai kysymyksiä herättävänä. Palaut- tai muuta olennaista vahinkoa.
5489:
5490:
5491:
5492: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
5493:
5494: Ministeri Suvi-Anne Siimes
5495:
5496:
5497:
5498:
5499: 2
5500: Ministems svar KK 916/2000 vp- Esa Lahtela /sd
5501:
5502:
5503:
5504:
5505: Tili riksdagens talman
5506:
5507: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger man skaffat utredningar av både finansministe-
5508: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- riet och Arsenal. På basis av utredningarna har
5509: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa man strävat efter att ge medborgama råd och svar
5510: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS på de frågor som de har ställt och frågor har även
5511: 916/2000 rd: överförts till Arsenal för eventuella åtgärder.
5512: I Arsenals intema anvisningar betonas att kun-
5513: Har sådana fall kommit tili regeringens demas begäran om utredningar skall skötas
5514: kännedom där personer har klagat över snabbt, omsorgsfullt och med yrkesskicklighet.
5515: att Egendomsförvaltningsbolaget Arse- När det gäller en vanlig begäran om utredning
5516: nal har förhållit sig ovilligt tili att söka anses två veckor vara en rimlig svarstid. Denna
5517: fram och utlämna deras personliga do- tid kan tyvärr inte följas i alla fall, eftersom be-
5518: kument eller fall där personens doku- handlingen av en ovanligt omfattande eller otill-
5519: ment t.o.m. helt har försvunnit även om räckligt specificerad begäran om utredning i all-
5520: de rimligtvis ännu borde förvaras av mänhet tar längre tid i anspråk. 1 sådana fall bör
5521: skräpbanken och det beaktas att Arsenal har 100 hyllkilometer
5522: med arkiv på tretton orter och att endast de betal-
5523: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ningstransaktioner som skett under Arsenals tid
5524: för att i fortsättningen trygga medbor- kan utredas med hjälp av datasystemet. De trans-
5525: garnas tillgång tili uppgifter och ett än- aktioner som skett före detta måste redas ut med
5526: damålsenligt bemötande utan fördröj- hjälp av arkiverade betalningsverifikat. I varje
5527: ningar? fall strävar Arsenal efter att behandla varje begä-
5528: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ran om utredning inom en rimlig tid och i regel
5529: utan kostnader för den som begärt utredningen.
5530: föra följande:
5531: Även om det kan ta beklagligt lång tid att få
5532: Även statsrådets medlemmar har fått sådan re- svar på en begäran om utredning har det inte
5533: spons av medborgama som visar att Egendoms- kommit tili min kännedom att någon skulle ha or-
5534: förvaltningsbolaget Arsenals verksamhet har an- sakats ekonomisk eller annan väsentlig skada av
5535: setts vara klandervärd på många olika sätt eller att behandlingen av ärendena fördröjts.
5536: har väckt frågor. Med anledning av responsen har
5537:
5538:
5539:
5540: Helsingfors den 15 december 2000
5541:
5542: Minister Suvi-Anne Siimes
5543:
5544:
5545:
5546:
5547: 3
5548: KK 917/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
5549:
5550:
5551:
5552:
5553: KIRJALLINEN KYSYMYS 917/2000 vp
5554:
5555: Maataloudesta peräisin olevien nitraattipäästö-
5556: jen rajoittamista koskevan asetuksen vaatimuk-
5557: set
5558:
5559:
5560:
5561:
5562: Eduskunnan puhemiehelle
5563:
5564: Valtioneuvosto on antanut asetuksen maatalou- kustannusten tuotehintoihin nähden nopeasta
5565: desta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn noususta. Orgaanisten lannoitteiden lisääntyväl-
5566: rajoittamisesta. Asetus on tullut voimaan lä käytöllä voidaan osaltaan keventää kustannus-
5567: 15.11.2000 ja se korvaa aiemman valtioneuvos- paineita. Myös maan mikrobitoimintojen kannal-
5568: ton ns. nitraattipäätöksen. ta käyttö on hyödyllistä, luonnonmukaisessa vil-
5569: Uudessa asetuksessa on maatalouden kannal- jelyksessä jopa välttämätöntä.
5570: ta joitakin kohtuuttomilta tuntuvia vaatimuksia. Liian tiukalla nitraattiasetuksella vaikeute-
5571: Uuden asetuksen mukaan ei karjanlantaa saa taan orgaanisten lannoitteiden käyttöä ja aiheute-
5572: enää levittää pintaan niillä pelloilla, joiden keski- taan haittaa jo ennestäänkin vaikeassa kannatta-
5573: määräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia eli maa vuustilanteessa toimivalle maataloudelle.
5574: nousee tai laskee 10 metrin matkalla yli metrin.
5575: Suomen pelloista hyvin suuri osa kuuluu tämän Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5576: verran viettäviin peltoihin. Kohtuuttomalta tun- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
5577: tuu myös vaatimus, että syksyllä levitetty or- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5578: gaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeis- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5579: tään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto
5580: kynnettävä. Asetuksessa on myös tarkat karjan Mitä hallitus aikoo tehdä voimassa ole-
5581: lannan varastotilavaatimukset ilman mitään siir- van nitraattiasetuksen viljelijöille ai-
5582: tymäaikoja. heuttaman kohtuuttoman haitan lievittä-
5583: Suomen maatalouden pahin ongelma on tällä miseksi?
5584: hetkellä huono kannattavuus, mikä johtuu mm.
5585:
5586:
5587: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
5588:
5589: Aulis Ranta-Muotio /kesk Pekka Nousiainen /kesk
5590: Jari Leppä /kesk Esa Lahtela /sd
5591: Johannes Leppänen /kesk Antti Rantakangas /kesk
5592: Juha Rehula /kesk Jukka Vihriälä /kesk
5593: Kyösti Karjula /kesk Hannu Aho /kesk
5594: Tero Mölsä /kesk Petri Neittaanmäki /kesk
5595:
5596: Versio 2.0
5597: KK 917/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Ministerin vastaus
5598:
5599:
5600:
5601:
5602: Eduskunnan puhemiehelle
5603:
5604: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa aiotaanko syyslevitysrajoitusta täsmen-
5605: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tää eri lantalajeilla ja otetaanko talvile-
5606: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vityskiellossa huomioon maan eri osien
5607: vastattavaksi kansanedustaja 1) Aulis Ranta- erilainen kasvukausi ja
5608: Muotion /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-
5609: symyksen KK 917/2000 vp, 2) Eero Lämsän otetaanko lantalan kokoa määriteltäes-
5610: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sä huomioon kuivikelannan kompostoin-
5611: KK 921/2000 vp, 3) Katri Komin /kesk ym. näin ti pelloilla?
5612: kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 928/2000
5613: 4) Miksi maa- ja metsätalousministeriö
5614: vp sekä 4-6) Merikukka F orsiuksen /vihr näin
5615: ei tiedottanut viljelijöille maataloudes-
5616: kuuluvat kirjalliset kysymykset KK 949/2000 vp,
5617: ta peräisin olevien nitraattien vesiin
5618: KK 950/2000 vp ja KK 951/2000 vp:
5619: pääsyn rajoittamisesta annetun asetuk-
5620: sen sisällöstä ja voimaantulosta riittä-
5621: 1) Mitä hallitus aikoo tehdä voimassa vän ajoissa sekä
5622: olevan nitraattiasetuksen viljelijöille ai-
5623: heuttaman kohtuuttoman haitan lievittä- millä tavalla täynnä olevien lietesäiliöi-
5624: miseksi? den tyhjentäminen ratkaistaan lain sal-
5625: limissa rajoissa, kun viljelijä ei saa le-
5626: 2) Aikooko hallitus selvittää ja miten kii- vittää tietettä pellolle 15.1 0. 2000 ja
5627: reellisesti, kuinka paljon Suomessa on
5628: 15.4.2001 välisenä aikana?
5629: sellaisia karjatiloja, joissa direktiivi ra-
5630: joittaa lietteen levitystä ja 5) Aikooko hallitus seurata nitraattien
5631: vesiin pääsyn rajoittamiseksi annetun
5632: mitä ongelmia rajoituksesta aiheutuu ti- asetuksen vaikutusta luomutuotantoon
5633: lojen tuotannon jatkumiselle ja raken-
5634: ja lieventää tarvittaessa annettua 10
5635: teen kehittämiselle ja prosentin määräystä peltojen kaltevuu-
5636: mikä on direktiivin aiheuttaman rajoi- desta, mikäli voidaan osoittaa, että lan-
5637: tuksen tilakohtainen kustannusvaikutus? nanlevityskielto yli JO prosenttia kalte-
5638: vammalle pellolle haittaa merkittävästi
5639: 3) Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ase- luomutuotannon harjoittamista?
5640: tuksesta poistetaan lannan levityksen
5641: kieltävä kaltevuusvaatimus sekä lannan 6) Miksi luomuviljelijöiden patteroin-
5642: multaamisvaatimusta lievennetään ja nissa käyttämää oikea ei hyväksytä lan-
5643: tapatterin pohjamateriaaliksi ja
5644: miten asetuksen soveltamista toteute-
5645: taan siten, että se ottaa paremmin huo- miten luomuviljelijöille aiotaan korvata
5646: mioon eri kasvien erilaisen typentar- patteroinnista aiheutuvat lisäkustan-
5647: peen ja etenkin luomutuotannon erityis- nukset, jotka ovat keskimääräistä luo-
5648: tarpeet ja mutilaa kohden noin 3 000 mk (noin
5649:
5650: 2
5651: Ministerin vastaus KK 917/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
5652:
5653:
5654: 150-200 mk/ha), jos turvetta käytetään jassa Suomen peltojen ominaisuuksia käsittele-
5655: patterin pohjamateriaalina? vässä tutkimuksessa on mm. todettu, että Suo-
5656: men peltojen kaltevuuden mediaaniarvo on noin
5657: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti 1 prosentti. Peltoalasta 3,4 prosentilla kaltevuus
5658: seuraavaa: on yli 7 prosenttia ja peltoja, joiden kaltevuus
5659: Vesien suojelemisesta maataloudesta peratsm ylittää 10 prosenttia, on noin 2 prosenttia pelto-
5660: olevien nitraattien aiheuttamaita pilaantumiselta alasta. Kysymys ei siis ole laajasta ongelmasta,
5661: annettu direktiivi 91/676/ETY, jäljempänä nit- mutta paikallisesti asetuksen säännöksellä voi
5662: raattidirektiivi, on tullut Suomea veivoittavaksi olla merkitystä silloin, kun tilan pellot ovat kai-
5663: 1.7.1994, jolloin ETA-lisäpöytäkirja tuli voi- tevilla mailla sekä nurmiviljelyssä, jolloin mul-
5664: maan. Direktiivin tarkoituksena on vähentää ve- taus ei ole mahdollista lannan levityksen jäl-
5665: sistöjen rehevöitymistä ja siihen liittyvää same- keen. Sijoituslannoitus on kuitenkin tällaisilla
5666: nemista, limoittumista sekä leväkukintoja. Val- pelloilla mahdollista. Valtioneuvosto edellytti
5667: tioneuvoston päätös maataloudesta peräisin ole- hyväksyessään asetuksen, että asetuksen 5 §:n 5
5668: vien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta on momentin vaikutuksia yksittäisille maatiloille
5669: annettu 19.3.1998 (219/1998) ja sitä on muutettu selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa asian vaati-
5670: komission valvontamenettelyjen jälkeen miin . toimenpiteisiin. Ympäristöhallinnon ja
5671: 16.9.1999 valtioneuvoston päätöksellä 90711999. maa- Ja metsätalousministeriön asiantuntijat sel-
5672: Komissio on kohdistanut Suomea kohtaan jatku- vittävät asiaa, mutta asian vaikutusten laajuus
5673: vasti valvontamenettelyjä vuodesta 1996 lähtien selviää vasta sitten, kun asetuksen täytäntöönpa-
5674: direktiivin täytäntöönpanon laiminlyömisestä tai nosta on saatu riittävästi kokemuksia.
5675: direktiivin riittämättömästä täytäntöönpanosta. Hallitus ei pidä kohtuuttomana asetuksen
5676: Keväällä 2000 Suomen maatalouden ympäristö- 5 §:n 1 momentin määräystä syksyllä levitettä-
5677: järjestelmän hyväksyminen viivästyi nitraattidi- vään orgaanisen lannoitteen välittömästä vii-
5678: rektiivin puutteellisen täytäntöönpanon johdos- meistään vuorokauden aikana tapahtuvasta' mul-
5679: ta, kun komissio kiinnitti asiaan huomiota Ho- taamisesta. Säännös on tarpeen erityisesti valun-
5680: risontaalisen maaseudun kehittämissuunnitel- tojen estämiseksi ja ammoniakki- ja hajuhaitto-
5681: man käsittelyn yhteydessä. Jos järjestelmä olisi jen minimoimiseksi. Mitä nopeammin lanta saa-
5682: jäänyt hyväksymättä, koko Suomen maatalou- d~an mullattua, sitä enemmän typpeä jää viljeltä-
5683: den EU-tuki olisi vaarantunut. Komission lopul- vten kasvien käyttöön. Säännös on ollut voimas-
5684: ta tekemään hyväksymispäätökseen sisältyy eh- sa jo kumotussa valtioneuvoston päätöksessä
5685: to, että Suomi sitoutuu panemaan nitraattidirek- 219/1998, mutta välitön multaamisvaatimus on
5686: tiivin toimeen vuoden 2000 kuluessa. Kysymys- nyt rajattu vuorokauteen.
5687: ten kohteena oleva valtioneuvoston asetus maata- Lannan varastointitilojen mitoitusvaatimus on
5688: loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- asetuksen 4 §:ssä muutettu tulemaan voimaan
5689: syn rajoittamisesta (93112000) on annettu komis- välittömästi, koska valtioneuvoston päätöksessä
5690: sion täydentävässä virallisessa huomautuksessa ollut siirtymäkausi vuoteen 2002 saakka ei ole
5691: ja perustellussa lausunnossa esitetyn johdosta. nitraattidirektiivin edellytysten mukainen sään-
5692: Asetuksella on kumottu edellä mainittu valtio- nös. Lannan varastointitilojen mitoituksessa ote-
5693: neuvoston päätös 219/1998 sellaisena kuin se on ta~n k~ite?kin huomioon laidunkausi sekä sup-
5694: muutettuna valtioneuvoston päätöksellä ~etlle JalOtttelualueille ja pihattojen kuivikepoh-
5695: 907/1999. Jille kertyvä lanta, myös yhteiset varastointitilat
5696: Kysymyksissä on kiinnitetty huomiota asetuk- Poikkeaminen mitoitusvaatimuksesta on mah-
5697: sen 5 §:n 5 momentissa olevaan karjanlannan dolli~ta, jos lantaa luovutetaan toiselle viljelijäl-
5698: pintalevityksen kieltämiseen sellaisilla pelloilla, le tat hyötykäyttäjälle. Kuivalannan patterointi
5699: joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 pro- on edelleen asetuksen asettamin edellytyksin
5700: senttia, ja pidetty rajoitusta kohtuuttomana. Laa- mahdollista, mutta se on aina poikkeus, eikä sillä
5701:
5702: 3
5703: KK 917/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Ministerin vastaus
5704:
5705:
5706: voi vähentää lannan varastointitilan mitoitustar- maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Maa- ja
5707: vetta. metsätaloustuottajien keskusjärjestöä MTK:ta
5708: Typpilannoitteiden syys- ja talvilevityskielto informoitiin niin pian kuin asetuksen muoto ja si-
5709: on nyt asetettu direktiivin vaatimusten mukaises- sältö oli selvillä.
5710: ti. Komission valvontavaatimusten keskeisimpiä Luomutuotannon erityistarpeita mm. karjan-
5711: kohtia on ollut säännöksen täsmentäminen ja lannan enimmäiskäyttömäärien suhteen ei ole
5712: syyslevityksen rajoittaminen. Syksyllä levitettä- otettu riittävästi huomioon vuodelta 1991 peräi-
5713: vän lannan enimmäiskäyttömäärät on asetettu eri sin olevassa nitraattidirektiivissä. Ympäristömi-
5714: lantalajeille jo kumotussa valtioneuvoston pää- nisteriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuuk-
5715: töksessä, mutta niitä on asetuksessa edelleen täs- sia mm. direktiivin vaatimusten muuttamiseksi
5716: mennetty. sellaisiksi, että luomuviljelylle ei asetettaisi koh-
5717: Nitraattidirektiivi on ympäristönsuojeludirek- tuuttomia vaatimuksia.
5718: tiivi ja siten sen täytäntöönpano on ympäristömi- Maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonmu-
5719: nisteriön hallinnonalan vastuulla. 1.4.1998 voi- kaisen viljelyn liitto ry:n ja Helsingin yliopiston
5720: maan tullut valtioneuvoston päätös maataloudes- Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen laa-
5721: ta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ra- timassa Luomutilan ympäristönhoito-oppaassa
5722: joittamisesta ja siihen 1.10.1999 voimaan tulleet suositellaan lantapatterin alustaksi 20 cm:n tur-
5723: muutokset ovat olleet viljelijöiden tiedossa. Ym- ve- tai mutakerrosta. Luonnonmukaisen viljelyn
5724: päristöhallinto on tiedottanut direktiivistä ja sen kuivikelannan kompostointiohjeissa ei ole mai-
5725: täytäntöönpanosta suoraan viljelijöille sekä ym- nittu oikea lantapatterin alustamateriaalina. Olki-
5726: päristöhallinnon ja maataloushallinnon vuosit- silpun käyttö riittävän paksuna kerroksena, vä-
5727: tain pidettävillä yhteisillä maatalouden ympäris- hintään 20 cm, patterin alustana voidaan tulkita
5728: tönsuojelun neuvottelupäivillä. Uuden asetuksen riittäväksi silloin, kun lantapatterit perustetaan
5729: valmistelu liittyi komission valvontamenette- läpäisemättömille maille.
5730: lyynja sen asettama aikataulu (2 kk) aiheutti kii- Nitraattidirektiivin täytäntöönpano on osa
5731: reen, jonka johdosta asian tiedottaminen ei ollut lainsäädäntöä, eikä sen aiheuttamia velvoitteita
5732: mahdollista riittävän ajoissa. Komissiolle annet- korvata viljelijöille. Maatalouden ympäristötuki
5733: tavaa vastausta valmisteltiin yhteistyössä ulko- on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka saamisen
5734: asiainministeriön, oikeusministeriön ja maa- ja edellytyksenä on lupaehtoihin sitoutuminen sekä
5735: metsätalousministeriön sekä Ahvenanmaan maa- mm. hyvien viljelymenetelmien ja lainsäädän-
5736: kuntahallituksen kanssa. Asetuksen valmistelu nön noudattaminen.
5737: tapahtui yhteistyössä ympäristöministeriön ja
5738:
5739:
5740: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
5741:
5742: Ympäristöministeri Satu Hassi
5743:
5744:
5745:
5746:
5747: 4
5748: Ministems svar KK 917/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
5749:
5750:
5751:
5752:
5753: Tili riksdagens talman
5754:
5755: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tar olika växters varierande kvävebehov
5756: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- och framför allt de särbehov som är re-
5757: rådet översänt följande av riksdagsledamötema laterade tili ekoproduktionen och
5758: 1) Aulis Ranta-Muotio /cent m.fl. undertecknade
5759: skriftliga spörsmål SS 917/2000 rd, 2) Eero Läm- kommer hös tspridnings begränsningen
5760: sä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål att preciseras med avseende på olika
5761: SS 921/2000 rd, 3) Katri Komi /cent m.fl. under- gödselslag och kommer det i vinter-
5762: tecknade skriftliga spörsmål SS 928/2000 rd spridningsförbudet att beaktas att vege-
5763: samt 4-6) Merikukka Forsius /gröna underteck- tationsperioden inte är densamma i alla
5764: nade skriftliga spörsmål SS 949/2000 rd, SS delar av landet och
5765: 950/2000 rd och SS 95112000 rd: kommer man vid definieringen av göd-
5766: selstadens storlek att beakta komposte-
5767: 1) Vad ämnar regeringen göra för att
5768: ringen av fast gödsel på åkrarna?
5769: lindra de orimliga olägenheter som den
5770: gällande nitraiförordningen orsakar 4) Varför informerade jord- och skogs-
5771: jordbrukarna? bruksministeriet inte i tillräckligt god
5772: tid jordbrukarna om innehållet i och
5773: 2) Åmnar regeringen utreda - och hur
5774: ikraftträdandet av förordningen om be-
5775: snabbt - i viiken omfattning det i Fin-
5776: gränsning av utsläpp i vattnen av nitra-
5777: land finns sådana gårdar med kreatur i
5778: ter från jordbruket och
5779: fråga om vilka direktivet begränsar
5780: spridningen av slam och på vilket sätt skall tömningen av jj;/lda
5781: slambehållare göras inom ramen för de
5782: vilka problem begränsningen orsakar
5783: begränsningar som anges i lagen, efter-
5784: när det gäller jordbrukens fortsatta pro-
5785: somjordbrukaren intefår sprida ut slam
5786: duktion och utvecklandet av jordbru-
5787: på åkrarna under tiden mellan den 15
5788: kens struktur och
5789: oktober 2000 och den 15 april 2001?
5790: viiken kostnadseffekt begränsningen i
5791: 5) Amnar regeringen följa vilka verk-
5792: direktivet har på de enskilda jordbru-
5793: ningar förordningen om begränsning av
5794: ken?
5795: utsläpp i vattnen av nitrater har på eko-
5796: 3) Vad ämnar regeringen göra för att produktionen och vid behov lindra be-
5797: förordningen ändras så att i den stryks stämmelsen om att åkrarna skall ha en
5798: det lutningskrav som förbjuder gödsel- lutning på 10 procent, ifall det kan visas
5799: spridning och att kravet på att gödseln att förbudet mot gödselspridning när
5800: myllas ned lindras och åkerns lutning överstiger 10 procent på
5801: ett anmärkningsvärt sätt är tili förfång
5802: hur genomförs tillämpningen av förord- för bedrivandet av ekaproduktion?
5803: ningen så att denna bättre änförut beak-
5804:
5805: 5
5806: KK 917/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Ministems svar
5807:
5808:
5809:
5810: 6) Varför godkänns inte den halm som ciella anmärkning och motiverade utlåtande. Ge-
5811: ekojordbrukarna använder i stackanläg- nom förordningen upphävdes ovan nämnda stats-
5812: gandet som bottenmaterial i gödsel- rådsbeslut 219/1998, sådant det lyder ändrat ge-
5813: stackar och nom statsrådets beslut 907/1999.
5814: 1 spörsmålen har man fåst avseende vid det
5815: hur ämnar man ersätta ekojordbrukar- förbud som anges i 5 § 5 mom. i förordningen
5816: na för de extra kostnader som orsakas och enligt vilket ytgödsling med kreatursgödsel
5817: av stackanläggningen och som för ett är förbjuden om åkems genomsnittliga lutning
5818: genomsnittligt ekologiskt jordbruk upp- överstiger 10 procent. Spörsmålsställama anser
5819: går tili ca 3 000 mk (ca 150-200 att förbudet är oskäligt. 1 en omfattande under-
5820: mk/ha), om torv används som bottenma- sökning om de finländska åkramas egenskaper
5821: terial i stacken? har dock bl.a. konstaterats att medianlutningen i
5822: fråga om åkrama i Finland är ca 1 procent. Av
5823: Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt an-
5824: åkerarealen har 3,4 procent en lutning på mer än
5825: föra följande:
5826: 7 procent, medan de åkrar vilkas lutning översti-
5827: Direktiv 91/676/EEG om skydd mot att vatten ger 10 procent utgör ca 2 procent av åkerarealen.
5828: förorenas av nitrater från jordbruket, nedan nit- Det är således inte fråga om ett omfattande pro-
5829: ratdirektivet, blev förpliktande för Finlands del blem, men lokalt kan bestämmelsen i förordning-
5830: den 1 juli 1994 då EES-tilläggsprotokollet träd- en ha betydelse då åkrama befinner sig på lutan-
5831: de i kraft. Avsikten med direktivet är att minska de marker och i fråga om vallodling, där ned-
5832: övergödningen av vattendragen och därtill relate- myllning inte är möjlig efter gödselspridning. På
5833: rad förgrumling, förslemning samt algblomning. dylika åkrar är placeringsgödsling dock möjlig.
5834: Statsrådets beslut om begränsning av utsläpp i Vid godkännandet av förordningen förutsatte
5835: vattnen av nitrater från jordbruket (219/1998) ut- statsrådet att de verkningar som 5 § 5 mom. i
5836: fårdades den 19 mars 1998 och bes1utet ändrades förordningen har för de enskilda jordbruken skall
5837: efter kommissionens övervakningsförfaranden utredas och att de åtgärder som saken kräver vid
5838: genom statsrådets beslut 907/1999, som utfårda- behov skall vidtas. Ett antal sakkunniga inom
5839: des den 16 september 1999. Sedan 1996 harkom- miljöförvaltningen och vidjord- och skogsbruks-
5840: missionen fortlöpande riktat övervakningsförfa- ministeriet utreder saken, men omfattningen av
5841: randen mot Finland och noterat att genomföran- verkningarna kommer att framgå först när till-
5842: det av direktivet har försummats eller varit otill- räckligt mycket erfarenheter finns om verkstäl-
5843: räckligt. Våren 2000 fördröjdes godkännandet av ligheten av förordningen.
5844: systemet för det finländska jordbrukets miljö- Regeringen anser inte att den bestämmelse i
5845: stöd till följd av det bristfålliga genomförandet 5 § 1 mom. i förordningen är oskälig enligt vii-
5846: av nitratdirektivet och i och med att kommissio- ken organisk gödsel som sprids på hösten ome-
5847: nen uppmärksammade frågan vid behandlingen delbart, senast inom ett dygn, skall myllas ned.
5848: av den horisontella planen för utveckling av Bestämmelsen behövs framför allt för förhin-
5849: landsbygden. Om systemet inte hade godkänts, drande av avrinning samt för en minimering av
5850: hade EU-stödet till hela det finländska jordbru- ammoniak- och luktolägenheter. Ju snabbare
5851: ket riskerats. 1 kommissionens slutliga beslut om gödseln myllas ned, desto mera kväve återstår för
5852: godkännande ingår ett villkor om att Finland för- odlingsväxterna. Denna bestämmelse ingick i det
5853: binder sig att genomföra nitratdirektivet under numera upphävda statsrådsbeslutet 219/1998,
5854: loppet av år 2000. Statsrådets förordning om be- men kravet om att gödseln skall myllas ned ome-
5855: gränsning av utsläpp i vattnen av nitrater från delbart har nu preciserats till ett dygn.
5856: jordbruket (931/2000), som är föremål för de ak- Kravet gällande dimensionering av gödselstä-
5857: tuella spörsmålen, har givits till följd av det som der för lagring av träck har i 4 § i förordningen
5858: lagts fram i kommissionens kompletterande offi- ändrats att träda i kraft omedelbart, eftersom den
5859:
5860:
5861: 6
5862: Ministerns svar KK 917/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
5863:
5864:
5865: övergångsperiod fram tili år 2002 som angavs i (2 månader) som kommissionen angav föranled-
5866: statsrådets beslut inte är förenlig med villkoren i de en brådska som ledde tili att man inte kunde
5867: nitratdirektivet. Vid dimensioneringen av göd- informera om saken i tiliräckligt god tid. Svaret
5868: selstäder för lagring av träck beaktas dock betes- tili kommissionen bereddes i samarbete melian
5869: säsongen samt den gödsel som samlas i begränsa- utrikesministeriet, justitieministeriet, jord- och
5870: de rastgårdar och på torrströbottnar i lösdrifts- skogsbruksministeriet samt Ålands landskapssty-
5871: stall, och likasåjordbrukarnas gemensamma göd- relse. Förordningen bereddes i samarbete melian
5872: selstäder. Undantag från dimensioneringskravet miljöministeriet samtjord- och skogsbruksminis-
5873: är möjligt om gödseln överlåts tili en annan jord- teriet. Lant- och skogsbruksproducenternas cen-
5874: brukare eller någon som drar nytta av gödseln. tralorganisation, MTK, informerades så snart
5875: Stackanläggning av torrgödsel är fortfarande man på beredningshåli var klar med formen för
5876: möjlig enligt de villkor som anges i förordning- och innehåliet i förordningen.
5877: en, men detta förfarande är alltid ett undantag De särbehov som gälier ekoproduktionen, bl.a.
5878: och en tillämpning av det minskar inte behovet frågan kring de maximimängder kreatursgödsel
5879: av att dimensionera gödselstaden. som får användas, har inte beaktats i tillräckligt
5880: Förbudet att sprida kvävegödsel under hösten hög grad i 1991 års nitratdirektiv. 1 miljöministe-
5881: och vintern motsvarar nu kraven enligt direkti- riet utreds för närvarande möjligheterna att bl.a.
5882: vet. 1 de centrala krav som kommissionen lade ändra bestämmelserna i direktivet så att oskäliga
5883: fram i samband med sitt övervakningsförfarande krav inte ställs på den ekologiska odlingen.
5884: ingick att bestämmelsen skulle preciseras och 1 guiden Miljövård på ekogården, som jord-
5885: spridningen av gödselmedel under hösten be- och skogsbruksministeriet, Förbundet för ekolo-
5886: gränsas. Redan i det upphävda statsrådsbeslutet gisk odling rf och Landsbygdens forsknings- och
5887: angavs vilka maximimängder gödsel av olika utbildningsinstitut vid Helsingfors universitet
5888: slag som får spridas på hösten, men detta har pre- har sammanställt, rekommenderas att man som
5889: ciserats ytterligare i förordningen. underlag för en gödselstack skali ha ett torv- el-
5890: Nitratdirektivet är ett miljövårdsdirektiv och ler lerskikt på 20 cm. 1 de anvisningar som gäller
5891: genomförandet av det är därför en sak som miljö- kompostering av fast gödsel vid ekologisk od-
5892: ministeriets förvaltningsområde ansvarar för. ling finns inte halmen nämnd som bottenmaterial
5893: Jordbrukarna har haft kännedom om statsrådets för gödselstackar. Användning av hackad halm i
5894: beslut om begränsning av utsläpp i vattnen av nit- ett tillräckligt tjockt lager, minst 20 cm, som un-
5895: rater från jordbruket, som trädde i kraft den 1 derlag för en stack kan anses vara tillräcklig ifall
5896: april 1998, och ändringarna av detta beslut, som gödselstackarna anläggs på ogenomtränglig
5897: trädde i kraft den 1 oktober 1999. Miljöförvalt- mark.
5898: ningen har informerat jordbrukarna om direkti- Genomförandet av nitratdirektivet är ett ele-
5899: vet och om genomförandet av det: jordbrukarna ment i lagstiftningen, vilket innebär att jordbru-
5900: har informerats dels direkt, dels vid de rådpläg- karna inte ersätts för de förpliktelser som genom-
5901: ningsdagar som miljöförvaltningen och jord- förandet medför. Jordbrukets miljöstöd är ett fri-
5902: bruksförvaltningen årligen har anordnat för jord- villigt system: för att få det krävs att man förbin-
5903: brukssektorn och miljövården. Beredningen av der sig vid tillståndsvillkoren och tili att tillämpa
5904: den nya förordningen anslöt sig tili kommissio- goda odlingsmetoder och att iaktta lagstiftning-
5905: nens övervakningsförfarande och den tidtabeli en.
5906:
5907:
5908:
5909: Helsingforsden 15 december 2000
5910:
5911: Miljöminister Satu Hassi
5912:
5913:
5914: 7
5915: KK 918/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
5916:
5917:
5918:
5919:
5920: KIRJALLINEN KYSYMYS 918/2000 vp
5921:
5922: Ulkomaalaisviraston rooli maahanmuuttajapo-
5923: litiikassa
5924:
5925:
5926:
5927:
5928: Eduskunnan puhemiehelle
5929:
5930: Maamme vastaanottokeskuksissa on jopa viime rehtiminen koetaan "painostamisena", joka toi-
5931: vuosikymmenen puolivälissä turvapaikan haki- sin kuin odotetaan, jatkaa käsittelyaikaa.
5932: joina maahan tulleita, joilla voimassa olevasta Kansanedustajan kysymykseen keskimääräi-
5933: hakemuksesta huolimatta ei ole lainvoimaista sestä käsittelyajasta Ulkomaalaisvirasto vastaa,
5934: päätöstä hakemukseensa. Muutama satunnaisesti että Slovakian romanien käännytyspäätökset teh-
5935: poimittu esimerkki yhdestä vastaanottokeskuk- tiin keskimäärin 102 vuorokaudessa. Tieto mui-
5936: sesta: denkin kansalaisuuksien käännytyspäätösten
5937: -kaksi vuosikymmenen puolivälissä tullutta keskimääräisistä käsittelyajoista on olemassa,
5938: srilankalaista ilman päätöstä, vaikka KHO on mutta tietoa ei luovuteta viraston ulkopuolelle.
5939: kieltänyt karkottamisen vuosi sitten
5940: -vuonna 1994 tullut ghanalainen, jonka pää- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5941: töksellä ei ole lainvoimaa jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
5942: -vuosina 1996 ja 1997 tulleet viisi ghana- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5943: laista, joiden päätöksellä ei ole lainvoimaa tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5944: -vuonna 1998 tullut afganistanilainen yksin-
5945: huoltajaäiti, jolla ei ole minkäänlaista päätöstä Tekeekö Ulkomaalaisvirasto maamme
5946: - kurdiperheitä maalis-toukokuulta 1998, maahanmuuttajapolitiikkaa, ja jos te-
5947: joilla ei ole minkäänlaista päätöstä kee, niin millä valtuutuksella,
5948: -vuonna 1998 tullut afganistanilainen perhe,
5949: jolla on Suomessa syntynyt lapsi, mutta ei min- nopeutuiko turvapaikkahakemusten kä-
5950: käänlaista päätöstä sittely sillä tavoin kuin ulkomaalaislain
5951: Ulkomaalaisvirasto ei ilmoituksensa mukaan käsittelyn yhteydessä keväällä 2000 an-
5952: suostu kiirehtimään päätöstään siinäkään tapauk- nettiin ymmärtää ja
5953: sessa, että pitkä, toivottomalta tuntuva odotus ai- miten on perusteltavissa se, että Slova-
5954: heuttaa sairastumisen tai että joku samanaikai- kian romanien hakemusten keskimääräi-
5955: sesti tulleista perheenjäsenistä on saanut päätök- nen käsittelyaika ilmoitetaan, mutta vas-
5956: senja toinen ei. Päätöksiä käsittelevä esittelijä on taavaa tietoa toisista kansalaisuuksista
5957: vastannut muun muassa niin, että päätöksen kii- ei anneta?
5958:
5959:
5960:
5961:
5962: Versio 2.0
5963: KK 918/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
5964:
5965:
5966: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
5967:
5968: ErkkilCanerva/sd Riitta Prusti /sd
5969: Lauri lCähkönen /sd Pia Viitanen /sd
5970: Heli Paasio /sd Tuija Brax /vihr
5971: lCirsi Ojansuu /vihr Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
5972: lCimmo lCiljunen /sd
5973:
5974:
5975:
5976:
5977: 2
5978: Ministerin vastaus KK 918/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
5979:
5980:
5981:
5982:
5983: Eduskunnan puhemiehelle
5984:
5985: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa teena on sujuva päätöksenteko. Ulkomaalaisvi-
5986: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- rasto on vuonna 1999 ratkaissut yli 2 700 henki-
5987: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen löä koskevat turvapaikkahakemukset ja kuluva-
5988: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Kanervan /sd na vuonna 30.9.2000 mennessä yli 3 000 henki-
5989: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK löä koskevat turvapaikkahakemukset. Vuosina
5990: 918/2000 vp: 1996-1998 Suomeen on vuosittain saapunut
5991: noin tuhat turvapaikanhakijaa. Turvapaikkahake-
5992: Tekeekö Ulkomaa!aisvirasto maamme musten yllättävä kasvu vuosina 1999 ja 2000 joh-
5993: maahanmuuttopolitiikkaa, ja jos tekee, ti siihen, että hakemusten käsittely ruuhkautui.
5994: niin millä valtuutuksella, Ulkomaalaislain 10.7.2000 voimaan tulleella
5995: muutoksella (648/2000) on asetettu Ulkomaa-
5996: nopeutuiko turvapaikkahakemusten kä- laisvirastolle seitsemän päivän määräaika päätös-
5997: sittely sillä tavoin kuin ulkomaalaislain ten tekemiselle silloin, kun hakija on saapunut
5998: käsittelyn yhteydessä keväällä 2000 an- Suomeen maasta, joka on hakijalle turvallinen al-
5999: nettiin ymmärtää ja kuperämaa tai turvapaikkamaa. Ulkomaalaisvi-
6000: miten on perusteltavissa se, että Slova- rasto on kyennyt ratkaisemaan turvapaikkahake-
6001: kian romanien hakemusten keskimääräi- mukset laissa asetetussa määräajassa. Lainmuu-
6002: tos vähensi ilmeisen perusteettornia hakemuksia
6003: nen käsittelyaika ilmoitetaan, mutta vas-
6004: taavaa tietoa toisista kansalaisuuksista ja nopeuttaa siten kaikkien turvapaikkahakemus-
6005: ten käsittelyä. Ulkomaalaisvirasto kykenee nyt
6006: ei anneta?
6007: suuntaamaan voimavaroja normaalimenettelyssä
6008: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- olevien hakemusten käsittelyyn.
6009: ti seuraavaa: Ulkomaalaisviraston käsittelyaikatilastot jou-
6010: duttiin aikaisemmin tuottamaan käsin eikä käsit-
6011: Ulkomaalaisviraston tehtävänä on käsitellä ja telyaikoja ollut mahdollisuus seurata jatkuvasti.
6012: ratkaista ulkomaalaisten maahantuloon, maassa Käsittelyaikatilastoja ei myöskään julkaistu, kos-
6013: oleskeluun, pakolaisuuteen sekä kansalaisuuteen ka ne olivat satunnaisia. Ulkomaalaisviraston
6014: liittyviä asioita. Ulkomaalaisvirasto ylläpitää ul- joulukuussa 1999 käyttöön ottama uusi tietojär-
6015: komaalaisrekisteriä ja tuottaa viranomaisille ja jestelmä on helpottanut huomattavasti erilaisia
6016: kansainvälisille järjestöille näiden tarvitsemaa asioita koskevien käsittelyaikatilastojen tuotta-
6017: tietoa. Ulkomaalaisvirasto ei valmistele politiik- mista. Raporttisovellus on kuitenkin vielä tes-
6018: kaa, sillä tämä tehtävä kuuluu kyseessä olevissa tauksen ja jatkokehittelyn alaisena, jotta voidaan
6019: asioissa sisäasiainministeriölle, jonka alainen varmistaa tilastojen sisältämän tiedon oikeelli-
6020: säädöksiä soveltava virasto Ulkomaalaisvirasto suus ja yhdenmukaisuus. Slovakian romanien
6021: on. turvapaikkahakemusten käsittelyaika oli erityi-
6022: Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti yh- sen mielenkiinnon kohteena, joten näitä tietoja
6023: tenä Ulkomaalaisviraston asiakaspalvelun ta voit- kerättiin muita kansallisuuksia tarkemmin ja tie-
6024:
6025:
6026:
6027: 3
6028: KK 918/2000 vp -Erkki Kanerva /sd ym. Ministerin vastaus
6029:
6030:
6031: dot käsittelyajoista ilmoitettiin, vaikka niiden sa käsittelyaikatilastot ovat saatavissa ja julkais-
6032: tiedettiin olevan suuntaa-antavia. Tulevaisuudes- taan kaikista kansalaisuuksista.
6033:
6034:
6035:
6036: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
6037:
6038: Sisäasiainministeri Ville Itälä
6039:
6040:
6041:
6042:
6043: 4
6044: Ministerns svar KK 918/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
6045:
6046:
6047:
6048:
6049: Tili riksdagens talman
6050:
6051: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ningsverket fattade år 1999 beslut gällande mera
6052: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- än 2 700 personers asylansökningar och fram tili
6053: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- den 30 september i år hade mera än 3 000 perso-
6054: ki Kanerva /sd m.fl. undertecknade skriftliga ners asylansökningar behand1ats. Åren 1996-
6055: spörsmål SS 918/2000 rd: 1998 anlände årligen omkring tusen personer
6056: som sökte asyl i Finland. Det oväntat höga anta-
6057: A.r det utlänningsverket som driver vårt let asy1ansökningar åren 1999 och 2000 ledde tili
6058: !ands invandrarpolitik, och om så är fal- att behandlingen av ansökningama fördröjdes.
6059: let, med vilka befogenheter, Enligt lagen om ändring av utlänningslagen
6060: (648/2000) som trädde i kraft den 10 juli 2000,
6061: har behandlingen av asylansökningar skall Utlänningsverket i sådana fall då asylsökan-
6062: blivit snabbare på det sätt som man Iät den kommit tili Finland från ett tryggt ursprungs-
6063: förstå i samband med beredningen av land eller ett tryggt asylland besluta om ansökan
6064: den nya utlänningslagen våren 2000 och inom sju dagar. Utlänningsverket har kunnat av-
6065: vad motiverar att den genomsnittliga göra ansökningama inom den tid som lagen an-
6066: behandlingstiden för slovakiska romers ger. Lagändringen minskade antalet uppenbart
6067: asylansökningar meddelas medan mot- ogrundade ansökningar och därmed blir behand-
6068: svarande information inte ges när det lingen av alla asylansökningar snabbare. Utlän-
6069: gäller andra nationaliteter? ningsverket kan nu inrikta sina resurser på de an-
6070: sökningar som behandlas enligt normal praxis.
6071: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Utlänningsverket producerade tidigare sin sta-
6072: föra följande: tistik över behandlingstidema för ansökningar
6073: för hand, och det var inte möjligt att kontinuer-
6074: Utlänningsverket har som uppgift att behandla ligt följa med behandlingstidema. Statistiken
6075: och fatta beslut i ärenden som gäller utlännings över behandlingstider offentliggjordes inte hel-
6076: inresa och vistelse i 1andet, flyktingskap och na- ler på grund av att den var slumpmässig. Det nya
6077: tionalitet. Utlänningsverket uppehåller utlän- datasystem som togs i bruk vid Utlänningsverket
6078: ningsregistret och bistår myndigheter och inter- i december 1999 har avsevärt underlättat till-
6079: nationella organisationer med nödvändig infor- gången tili statistik över behandlingstidema för
6080: mation som de behöver. Utlänningsverket driver olika ärenden. Rapporteringstillämpningen hål-
6081: inte någon politik eftersom denna uppgift i nämn- ler dock fortfarande på att testas och utvecklas
6082: da ärenden tillkommer inrikesministeriet. Utlän- för att man skall kunna garantera att den informa-
6083: ningsverket är underställt inrikesministeriet och tion som statistiken innehåller är riktig och en-
6084: det är Utlänningsverket som omsätter bestäm- hetlig. Behandlingstiden för slovakiska romers
6085: melsema i praktiken. asylansökningar väckte särskilt intresse, och där-
6086: 1 enlighet med principema för god administra- för samlade man information om dessa noggran-
6087: tion utgör ett smidigt beslutsfattande ett av må- nare än om andra nationaliteter och meddelade
6088: len för Utlänningsverkets kundbetjäning. Utlän- behandlingstider, även om man visste att de en-
6089:
6090:
6091: 5
6092: KK 918/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym. Ministerns svar
6093:
6094:
6095: dast var riktgivande. 1 framtiden kommer det ken gällande alla nationaliteter kommer att of-
6096: emellertid att vara möjligt att tillgå statistik över fentliggöras.
6097: behandlingstiderna för olika ärenden och statisti-
6098:
6099:
6100: Helsingfors den 15 december 2000
6101:
6102: Inrikesminister Ville Itälä
6103:
6104:
6105:
6106:
6107: 6
6108: KK 919/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym.
6109:
6110:
6111:
6112:
6113: KIRJALLINEN KYSYMYS 919/2000 vp
6114:
6115: Riittävän toimeentulon turvaaminen sairausva-
6116: kuutuslakia sovellettaessa
6117:
6118:
6119:
6120:
6121: Eduskunnan puhemiehelle
6122:
6123: Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuonna meentulo on sosiaaliturvajärjestelmän puitteissa
6124: 1962, joka koskee säädettävää sairausvakuutus- riittävästi tuettu. Tällä hetkellä Kansaneläkelai-
6125: lakia, päiväraha vähintään 275 000 markkaan toksessa pohditaan päivärahojen laskentajärjes-
6126: nousevista työtuloista on 1,5 promillea. Esityk- telmää, jolla voidaan suhteuttaa ylimääräisten,
6127: sessä ehdotetaan, ettei korvausta suoritettaisi työsopimuksissa mainittavien korvausten osuus
6128: 1 500 000 markkaa ylittävien työtulojen osalta. ansiotuloihin.
6129: Perusteena päivärahan myöntämiselle pidetään
6130: hallituksen esityksen mukaan 16 vuotta täyttä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6131: neen, omassa tai toisen työssä vakuutettuna ol- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
6132: leen henkilön sairastumisesta aiheutunuHa työ- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6133: kyvyttömyyttä. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6134: Sairausvakuutuslain (364/1963) luvun
6135: 16 §:n 1 momentin mukaan päivä- ja äitiysrahan Voiko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
6136: määrän lasketaan perustuvan vähintään 2 750 että sairausvakuutuslain tulkinnassa py-
6137: markan ja enintään 15 000 markan verotettaviin sytään periaatteessa, jonka mukaan sai-
6138: työtuloihin. Kansaneläkelaitoksen ohjeiden mu- rausvakuutuslaki on säädetty riittävän
6139: kaan vähimmäistuloraja päivärahan myöntämi- toimeentulon tukemiseksi, mikä siis
6140: selle on 5 390 mk, ja tulojen ylärajaa ei ole mää- edel(vttää vähimmäispäivärahan pa-
6141: ritelty. lauttamista ja tulojen ylärajan asetta-
6142: Sairausvakuutuslakia säädettäessä periaattee- mista kohtuulliselle tasolle?
6143: na on pidetty sitä, että jokaisen kansalaisen toi-
6144:
6145:
6146: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2000
6147:
6148: Antti Rantakangas /kesk
6149: Inkeri Kerola /kesk
6150: Osmo Puhakka /kesk
6151:
6152:
6153:
6154:
6155: Versio 2.0
6156: KK 919/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym. Ministerin vastaus
6157:
6158:
6159:
6160:
6161: Eduskunnan puhemiehelle
6162:
6163: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa suuremmat kuin verotuksessa vahvistetut työtu-
6164: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lot
6165: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Mikäli vakuutetulla on työkyvyttömyyden al-
6166: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- kamista edeltävän kuukauden aikana ollut oi-
6167: kaan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- keus työttömyysturvalain mukaiseen työttö-
6168: myksen KK 919/2000 vp: myyspäivärahaan, työmarkkinatuesta annetun
6169: lain tarkoittamaan työmarkkinatukeen tai työvoi-
6170: Voiko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
6171: että sairausvakuutuslain tulkinnassa py- mukaiseen koulutustukeen, sairauspäivärahan
6172: sytään periaatteessa, jonka mukaan sai- määrä on sairausvakuutuslain 18 a §:n perus-
6173: rausvakuutuslaki on säädetty riittävän teella vähintään 86 prosenttia vakuutetulle suori-
6174: toimeentulon tukemiseksi, mikä siis tetun työttömyyspäivärahan, työmarkkinatuen tai
6175: edellyttää vähimmäispäivärahan pa- koulutustuen määrästä. Sairauspäivärahan ja
6176: lauttamista ja tulojen ylärajan asetta- työttömyysetuuden määrä viikossa on näin sa-
6177: mista kohtuulliselle tasolle ? ma, koska maksupäivien lukumäärä viikossa on
6178: sairauspäivärahassa kuusi päivää ja työttömyys-
6179: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- turvaetuudessa viisi päivää.
6180: ti seuraavaa: Lähtökohtana on, että sairausvakuutuslain
6181: Sairausvakuutuslain 4 ja 14 §:n mukaan sairaus- mukaisella päivärahalla korvataan vakuutetulle
6182: päivärahalla korvataan sairaudesta johtuvan työ- vain menetettyä ansiota. Voimassa oleva sairaus-
6183: kyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. vakuutuksen päivärahajärjestelmä uudistettiin
6184: Sairausvakuutuslain 16 §:n perusteella sairaus- vuoden 1996 alusta voimaan tulleella sairausva-
6185: päivärahan suuruus määrätään ensisijaisesti va- kuutuslain muutoksella ( 1500/ 1995). Tämä muu-
6186: kuutetun verotuksessa todetun työtulon perus- tos merkitsi sairausvakuutuksessa luopumista
6187: teella. Sairausvakuutusasetuksen 9 §:n mukaan pääosin vähimmäispäivärahaj äljestelmästä. Vä-
6188: päiväraha määrätään työkyvyttömyyden alka- himmäispäiväraha 60 markkaa säilytettiin kui-
6189: mista edeltäneenä vuonna vahvistetussa verotuk- tenkin äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan
6190: sessa todettujen työtulojen perusteella, eli vuon- osalta perhepoliittisista syistä. Siten vakuutetuil-
6191: na 2000 alkavan sairauspäivärahan perusteena le, joiden vuosityötulo vuonna 2000 jää alle
6192: ovat vuoden 1998 työtulot 5 390 markan, ei ole voitu maksaa sairauspäivä-
6193: Sairausvakuutuslain 17 §:n perusteella sairas- rahaa.
6194: tumista edeltävän ajan ansiot tutkitaan vain va- Päivärahajärjestelmän uudistamisen yhteydes-
6195: kuutetun sitä erikseen vaatiessa. Tällöin sairaus- sä eduskunnan päätöksen mukaisesti säädettiin
6196: vakuutusasetuksen 10 §:n mukaan päiväraha vakuutetun oikeudesta tarveharkintaiseen sai-
6197: voidaan vahvistaa vakuutetun hakemuksesta työ- rauspäivärahaan silloin, kun vakuutetun vuosi-
6198: kyvyttömyyttä edeltäneiden kuuden kuukauden työtulot jäävät alle edellä mainitun rajan. Siten
6199: työtulojen perusteella, jos ne ovat 20 prosenttia vakuutetun toimeentulon kannalta välttämätöntä
6200: tarveharkintaista päivärahaa voidaan suorittaa
6201:
6202:
6203: 2
6204: Ministerin vastaus KK 919/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym.
6205:
6206:
6207: työkyvyttömyyden kestettyä vähintään 60 päi- liturva on puutteellinen. Asia on tullut esille
6208: vää. Tarveharkintaisen päivärahan suuruus mää- myös erään oikeuskanslerin lähettämän selvitys-
6209: räytyy vakuutetun ja tämän puolison tulojen pe- pyynnön yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministe-
6210: rusteella ja sen määrä on enintään 60 markkaa. riö kartoittaa, millaisista tapauksista on kysymys
6211: Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen ja asiaa koskeva selvitys on tarkoitus valmistella
6212: niistä kysymyksessäkin esiin tuoduista ongelmis- siten, että se on mahdollista käsitellä vuoden
6213: ta, että osalla henkilöistä sairausaikainen sosiaa- 2002 talousarvioesityksen yhteydessä.
6214:
6215:
6216: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
6217:
6218: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
6219:
6220:
6221:
6222:
6223: 3
6224: KK 919/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym. Ministems svar
6225:
6226:
6227:
6228:
6229: Tili riksdagens talman
6230:
6231: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger den är 20 procent större än den vid beskattningen
6232: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- konstaterade arbetsinkomsten.
6233: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Antti Om den försäkrade under månaden innan ar-
6234: Rantakangas /cent m.fl. undertecknade skrift1iga betsoförmågan börjar har haft rätt tili arbetslös-
6235: spörsmå1 SS 919/2000 rd: hetspenning enligt lagen om utkomstskydd för
6236: arbetslösa, arbetsmarknadsstöd enligt lagen om
6237: Kan regeringen vidta åtgärder för att arbetsmarknadsstöd eller utbildningsstöd enligt
6238: man vid tolkningen av sjuliförsäk- lagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, är
6239: ringslagen fortsättningsvis skall iaktta dagpenningen enligt 18 a § sjukförsäkringsla-
6240: den princip enligt viiken sjukförsäk- gen minst 86 procent av den försäkrades arbets-
6241: ringslagen har tillkommit i avsikt att löshetspenning, arbetsmarknadsstöd eller utbild-
6242: trygga en tillräcklig utkomst, vilket såle- ningsstöd. Sjukdagpenningen och arbetslöshets-
6243: des förutsätter att minimidagpenningen förmånen är per vecka lika stora, eftersom sjuk-
6244: återinförs och att den Övre gränsen för dagpenning utbetalas för sex dagar per vecka och
6245: inkomsterna görs skälig? arbetslöshetspenning för fem dagar per vecka.
6246: Principen är att en dagpenning som utbetalas
6247: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- enligt sjukförsäkringslagen endast skall ersätta
6248: föra fö1jande: den försäkrades inkomstbortfall. Det gällande
6249: Enligt 4 och 14 § sjukförsäkrings1agen beta1as sjukförsäkringsdagpenningsystemet reviderades
6250: sjukdagpenning i ersättning för inkomstbortfall vid ingången av 1996 genom en ändring av sjuk-
6251: vid arbetsoförmåga tili fö1jd av sjukdom. Enligt försäkringslagen (150011995). Ändringen inne-
6252: 16 § sjukförsäkringslagen bestäms sjukdagpen- bar att systemet med minimidagpenning i regel
6253: ningen i första hand på basis av den försäkrades inte längre tillämpas inom sjukförsäkringen. En
6254: vid beskattningen konstaterade arbetsinkomster. minimidagpenning på 60 mark bibehölls dock av
6255: En1igt 9 § sjukförsäkringsförordningen skall familjepolitiska skäl i fråga om moderskaps-, fa-
6256: dagpenningen fastställas på grundval av den ar- derskaps- och föräldrapenning. Det betyder att
6257: betsinkomst som konstaterats vid beskattningen sjukdagpenning inte har kunnat utbetalas tili för-
6258: året före arbetsoförmågans inträde, vilket inne- säkrade vars årsarbetsinkomst år 2000 är mindre
6259: bär att 1998 års arbetsinkomst 1igger till grund än 5 390 mark.
6260: för en sjukdagpenning som börjar utbetalas 2000. 1 samband med att dagpenningssystemet revi-
6261: Enligt 17 § sjukförsäkringslagen utreds den derades i enlighet med riksdagens beslut inför-
6262: försäkrades arbetsinkomst omedelbart före in- des även bestämmelser om den försäkrades rätt
6263: sjuknandet endast på den försäkrades särskilda till behovsprövad dagpenning när den försäkra-
6264: yrkande. Enligt 10 § sjukförsäkringsförordning- des årsarbetsinkomst underskrider den närnnda
6265: en kan dagpenningen i så fall på ansökan av den gränsen. En behovsprövad dagpenning som är
6266: försäkrade fastställas på grundval av arbetsin- nödvändig för den försäkrades utkomst kan där-
6267: komsten under de sex föregående månadema, om för betalas när den försäkrade varit arbetsoför-
6268: mögen i 60 dagar. Den behovsprövade dagpen-
6269:
6270:
6271: 4
6272: Ministerns svar KK 919/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym.
6273:
6274:
6275: ningen bestäms på basis av den försäkrades och har också framkommit i samband med en begä-
6276: dennas makes inkomster och beloppet är högst 60 ran om utredning som framställts av justitiekans-
6277: mark. lern. Social- och hälsovårdsministeriet kartläg-
6278: Vid social- och hälsovårdsministeriet är man ger viiken typ av fall det är fråga om och avsik-
6279: medveten om de i spörsmålet nämnda problemen ten är att denna utredning skall beredas så att den
6280: i anslutning till att det finns personer med brist- kan behandlas i samband med budgetpropositio-
6281: fålligt socialskydd vid sjukdomsfall. Problemen nen för 2002.
6282:
6283:
6284:
6285: Helsingforsden 14 december 2000
6286:
6287: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
6288:
6289:
6290:
6291:
6292: 5
6293: KK 920/2000 vp - Rakel Hiltunen /sd ym.
6294:
6295:
6296:
6297:
6298: KIRJALLINEN KYSYMYS 920/2000 vp
6299:
6300: Jalkaterapeutin ammatin sisällyttäminen lail-
6301: listettujen ammattien luetteloon
6302:
6303:
6304:
6305:
6306: Eduskunnan puhemiehelle
6307:
6308: Useat sairaudet aiheuttavat jaloissa vakavia on- toteuttaman konservatiivisen ja lääkärin toteutta-
6309: gelmia. Diabetekseen liittyvät elinmuutokset ai- man kirurgisen toiminnan välinen raja on liuku-
6310: heuttavat alaraajojen verenkierron ja hermoston va. Jalkaterapeuttikoulutus antaa valmiudet pai-
6311: muutoksia. Diabeetikkojen ja reumaa sairasta- kallishoitoaineitten käyttöön, käytön ohjaukseen
6312: vien henkilöiden kuntoutumisessa, omatoimises- ja myös muun hoitoaineen valintaan. Tämä on
6313: sa selviytymisessä ja kipujen lieventämisessä rat- laillistettujen ammattien, kuten sairaanhoitajan
6314: kaiseva merkitys on jalkojen hyvällä kunnolla ja ja terveydenhoitajan lääkehoidon toteuttamiseen
6315: oikeilla apuvälineillä. verrattavaa toimintaa. Kliinisen terapian kehitty-
6316: Vanhustenhoidon tavoitteena on tukea henki- minen on ollut yksi syy kehitettäessä koulutusta
6317: lön omatoimisuutta mahdollisimman pitkään. toiselta asteelta korkea-asteelle.
6318: Tämä edellyttää liikunnallisen toimintakyvyn yl- Jalkaterapeutin tutkintoon valmistavia opinto-
6319: läpitämistä. Jalkojen hyvä kunto ja oikea kävely- ja voidaan suorittaa Helsingin, Mikkelin ja Rova-
6320: asento antavat varmuutta jokapäiväiseen selviy- niemen ammattikorkeakouluissa. Jalkatera-
6321: tymiseen ikääntymisen tuomista fysiologisista peutin koulutusohjelma sisältää 140 opintoviik-
6322: muutoksista huolimatta. Myös lasten ja nuorten koa, joista 50 opintoviikkoa on harjoittelua. Kou-
6323: Tules-ongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. lutus antaa valmiudet itsenäisen ammatin harjoit-
6324: Työterveydenhuollossa tunnetaan Tules-ongel- tamiseen.
6325: mat yleiseksi syyksi työstä poissaoloihin ja eläk-
6326: keelle siirtymiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6327: Edellä olevat esimerkit osoittavat, että näitä jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
6328: henkilöitä hoitavissa hoitotiimeissä tarvitaan jal- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6329: katerapeutin asiantuntijuutta edistämään lääke- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6330: tieteellisen hoidon vaikuttavuutta ja tukemaan
6331: omahoitoa. Tänä päivänä potilaan hoitoketju kat- Millä toimin hallitus aikoo saattaa
6332: keaa ilman jalkaterapeutin osuutta. Hoito pitkit- jalkaterapeutin ammatin (AMK) tervey-
6333: tyy ja lisää inhimillistä kärsimystä. denhuollon laillistettujen ammattien
6334: Iho- ja kynsiongelmien kliininen hoito on ke- luetteloon?
6335: hittynyt niin pitkälle, että joskus jalkaterapeutin
6336:
6337:
6338:
6339:
6340: Versio 2.0
6341: KK 920/2000 vp- Rakel Hiltunen /sd ym.
6342:
6343:
6344: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
6345:
6346: Rakel Hiltunen /sd
6347: Ulla Juurola /sd
6348: Inkeri Kerola /kesk
6349:
6350:
6351:
6352:
6353: 2
6354: Ministerin vastaus KK 920/2000 vp - Rakel Hiltunen /sd ym.
6355:
6356:
6357:
6358:
6359: Eduskunnan puhemiehelle
6360:
6361: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- osoittaneet suorittaneensa asianomaiseen ammat-
6362: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tiinjohtavan tai sitä vastaavan koulutuksen. Kou-
6363: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lutuksen tulee täyttää kysymyksessä olevan alan
6364: vastattavaksi kansanedustaja Rakel Hiltusen /sd opinnoilta vaadittavat minimikriteerit. Alueilla,
6365: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK joilla on julkisen viranomaisen järjestämää sää-
6366: 920/2000 vp: deltyä koulutusta, sovelletaan minimikriteereinä
6367: kysymyksessä olevan julkisen koulutuksen kri-
6368: Millä toimin hallitus aikoo saattaa jal- teereitä.
6369: katerapeutin ammatin (AMK) ter- Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-
6370: veydenhuollon laillistettujen ammattien tun asetuksen perusteella nimikesuojattuihin ter-
6371: luetteloon? veydenhuollon ammattihenkilöihin kuuluvat
6372: muun muassa jalkojenhoitajat Samannimiseen
6373: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tutkintoon johtavaa koulutusta ei kuitenkaan
6374: ti seuraavaa: enää järjestetä maassamme. Sen sijaan nykyisin
6375: Terveydenhuollon ammattien sääntelyn tarkoi- voi opetusviranomaisten vahvistamien virallis-
6376: tuksena on potilasturvallisuuden ja terveyspalve- ten opetusohjelmien mukaisesti suorittaa jalkate-
6377: lujen laadun sekä terveydenhuoltojärjestelmän rapeutin tutkintoon johtavan koulutuksen. Jalka-
6378: toimivuuden takaaminen. Terveydenhuollon am- terapeutin koulutus täyttää terveydenhuollon am-
6379: mattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:n mattihenkilöitä koskevan lainsäädännön edellyt-
6380: mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä tämällä tavalla vähintään aikaisemman jalkojen-
6381: ovat ammatinharjoittamisoikeuden saaneet (lail- hoitajan ammattiin johtavan koulutuksen. Lain-
6382: listetut ammattihenkilöt), ammatinharjoittamis- säädäntöön ei sisälly tällä hetkellä jalkaterapeut-
6383: luvan saaneet (luvan saaneet ammattihenkilöt) tia terveydenhuollon ammattihenkilönä. Tervey-
6384: sekä henkilöt, jotka ovat saaneet oikeuden käyt- denhuollon oikeusturvakeskus voi kuitenkin ter-
6385: tää terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne- veydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
6386: tulla asetuksella (5 64/1994) säädettyä ammattini- 5 ja 7 §:n nojalla merkitä hakemuksesta jalkate-
6387: mikettä (nimikesuojatut ammattihenkilöt). Edel- rapeutin koulutuksen suorittaneen henkilön jal-
6388: lä mainitut ammattihenkilöt merkitään tervey- kojenhoitajana terveydenhuollon ammattihenki-
6389: denhuollon oikeusturvakeskuksen terveyden- löiden keskusrekisteriin, koska heidän koulutuk-
6390: huollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. sensa täyttää kysymyksessä olevalta nimikkeeltä
6391: Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koske- vaaditun koulutuksen minimikriteerit. Koulutus
6392: van lainsäädännön mukaan Terveydenhuollon oi- tapahtuu opetushallinnon valvomana virallisten
6393: keusturvakeskus myöntää laillistettavalle henki- opetusohjelmien mukaisesti. Asianomaiset am-
6394: lölle ammatinharjoittamisoikeuden, kun hakija matinharjoittajat voivat käyttää jalkaterapeutin
6395: on suorittanut sitä varten vaadittavat opinnot. Sa- tutkintonimikettä ja tarvittaessa normaaliin ta-
6396: moin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus mer- paan osoittaa pätevyytensä esimerkiksi tutkinto-
6397: kitsee nimikesuojattua ammattinimikettä käyttä- todistuksena tai nimikirjaotteella.
6398: mään oikeutetut henkilöt rekisteriin, kun he ovat
6399:
6400: 3
6401: KK 920/2000 vp- Rakel Hiltunen /sd ym. Ministerin vastaus
6402:
6403:
6404: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä an- Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan
6405: netun lain muuttamisesta (1030/2000) tulee voi- mietinnössä (StVM 27/2000 vp - HE 133/2000
6406: maan vuoden 200 1 alusta. Lainmuutosta koske- vp) todetaan muun muassa, että tutkintonimik-
6407: van hallituksen esityksen (HE 133/2000 vp) keeksi on viime vuosina vahvistettu useita sellai-
6408: yleisperusteluissa todetaan, että terveydenhuol- sia nimikkeitä, joita ei ole sisällytetty terveyden-
6409: lon ammattihenkilöistä annetun lainsäädännön huollon ammattihenkilöitä koskevaan lainsää-
6410: nimikkeistön tarvetta ja laajuutta sekä koulutuk- däntöön ja että asiaryhmään sisältyy runsaasti
6411: sen sisältöä ja koulutusrakennetta selvitetään jat- selvitettäviä kysymyksiä.
6412: kotoimenpiteenä nykyistä laajemmasta tervey- Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
6413: denhuollon valvonta-, laadunvarmistus-ja toimi- asettamassa hanketta terveydenhuollon ammatin-
6414: vuusnäkökulmasta. Esitykseen ei sisältynyt am- harjoittamista ja ammattihenkilölainsäädäntöä
6415: mattinimikkeitä koskevia muutosehdotuksia. koskevan selvityksen tekemistä varten. Hank-
6416: Terveydenhuollon ammatinharjoittamistyöryh- keessa selvitetään terveydenhuollon ammattihen-
6417: mä (työryhmämuistio 2000: 10 STM) on esittä- kilöiden nimikkeistöön ja rekisteröintiin liittyvät
6418: nyt jalkaterapeutin nimikkeen sisällyttämistä ter- muutostarpeet sekä tehdään tarvittavat tarkistus-
6419: veydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun ehdotukset. Selvitystyö tehdään 31.3.2001 men-
6420: asetukseen. nessä.
6421:
6422:
6423:
6424: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
6425:
6426: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
6427:
6428:
6429:
6430:
6431: 4
6432: Ministems svar KK 920/2000 vp - Rakel Hiltunen /sd ym.
6433:
6434:
6435:
6436:
6437: Tili riksdagens talman
6438:
6439: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kesbeteckning i ett register när dessa har bevisat
6440: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- att de genomgått sådan utbildning som leder till
6441: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ra- ifrågavarande yrke eller motsvarande utbildning.
6442: kel Hiltunen /sd m.fl. undertecknade skriftliga Utbildningen skall uppfylla de minimikriterier
6443: spörsmål SS 920/2000 rd: som krävs av studiema inom branschen i fråga.
6444: lnom de branscher där det förekommer reglerad
6445: Genom vilka åtgärder ämnar regering- utbildning som ordnas av en offentlig myndighet
6446: en få fotterapeutens yrke (YH) upptaget tillämpas den offentliga utbildningens kriterier
6447: på listan över legaliserade yrken inom som minimikriterier.
6448: hälso- och sjukvården? Med stöd av förordningen om yrkesutbildade
6449: personer inom hälso- och sjukvården hör bl.a.
6450: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- fotvårdama till gruppen yrkesutbildade personer
6451: föra följande: med skyddad yrkesbeteckning. Någon utbild-
6452: Avsikten med reglema gällande yrkena inom häl- ning som leder till fotvårdarexamen ordnas lik-
6453: so- och sjukvården är att garantera patientsäker- väl inte längre i vårt land. Däremot är det numera
6454: heten och kvaliteten på hälso- och sjukvårds- möjligt att i enlighet med officiella utbildnings-
6455: tjänstema samt ett fungerande hälso- och sjuk- program som fastställts av utbildningsmyndighe-
6456: vårdssystem. Enligt 2 § lagen om yrkesutbilda- tema genomgå utbildning som leder till fottera-
6457: de personer inom hälso- och sjukvården peutexamen. Utbildningen för fotterapeuter upp-
6458: (559/1994) avses med yrkesutbildad person inom fyller minst lika höga krav som den tidigare ut-
6459: hälso- och sjukvården den som erhållit rätt att ut- bildningen för fotvårdaryrket på det sätt som lag-
6460: öva yrke (legitimerad yrkesutbildad person)eller stiftningen om yrkesutbildade personer inom häl-
6461: tillstånd att utöva yrke (yrkesutbildad person som so- och sjukvården förutsätter. 1 gällande lagstift-
6462: beviljats tillstånd) samt den som erhållit rätt att ning nämns inte fotterapeut bland de yrkesutbil-
6463: använda i förordningen om yrkesutbildade perso- dade personeroa inom hälso- och sjukvården.
6464: ner inom hälso- och sjukvården (564/1994) Rättsskyddscentralen för hälsovården kan likväl
6465: nämnd yrkesbeteckning (yrkesutbildad person med stöd av 5 och 7 § lagen om yrkesutbildade
6466: med skyddad yrkesbeteckning). Ovan nämnda personer inom hälso- och sjukvården på ansökan
6467: yrkesutbildade personer antecknas i centralre- anteckna personer som genomgått utbildning för
6468: gistret över den yrkesutbildade hälsovårdsperso- fotterapeut i centralregistret över den yrkesutbil-
6469: nalen vid rättsskyddscentralen för hälsovården. dade hälsovårdspersonalen såsom fotvårdare ef-
6470: Enligt lagstiftningen om yrkesutbildade perso- tersom deras utbildning uppfyller de minimikri-
6471: ner inom hälso- och sjukvården beviljar rätts- terier i fråga om utbildningen som krävs för ifrå-
6472: skyddscentralen för hälsovården personer som gavarande beteckning. Utbildningen ges under
6473: villlegitimera sig rätt att utöva yrke när sökan- utbildningsförvaltningens uppsikt i enlighet med
6474: den har genomgått de studier som krävs. Likaså officiella utbildningsprogram. De som utövar yr-
6475: antecknar rättsskyddscentralen för hälsovården ket kan använda examensbeteckningen fottera-
6476: personer som fått rätt att använda en skyddad yr- peut och vid behov på normalt sätt styrka sin be-
6477:
6478:
6479: 5
6480: KK 920/2000 vp - Rakel Hiltunen /sd ym. Ministems svar
6481:
6482:
6483: hörighet t.ex. med hjälp av examensbevis eller ningen om yrkesutbi1dade personer inom hä1so-
6484: matrikelutdrag. och sjukvården.
6485: Lagen om ändring av lagen om yrkesutbildade 1 riksdagens social- och hälsovårdsutskotts be-
6486: personer inom hälso- och sjukvården tänkande (ShUB 27/2000 rd - RD 133/2000 rd)
6487: ( 1030/2000) träder i kraft i början av nästa år. 1 konstateras bl.a. att under de senaste åren har fle-
6488: den allmänna motiveringen till regeringens pro- ra beteckningar som inte ingår i lagstiftningen
6489: position (RP 133/2000 rd) konstateras att i fort- gällande yrkesutbildade personer inom hälso-
6490: sättningen kommer behovet av yrkesbeteckning- och sjukvården fastlagts som examensbenäm-
6491: ar och deras omfattning samt utbildningens inne- ning och att det ännu kvarstår en hel del frågor att
6492: håll och uppbyggnad i 1agstiftningen om yrkesut- utreda.
6493: bildade personer inom hälso- och sjukvården att Social- och hälsovårdsministeriet skall inom
6494: utredas i ett bredare perspektiv än det nuvarande en nära framtid starta ett projekt för utredning av
6495: när det gäller tillsynen, kvalitetssäkringen och yrkesutövandet inom hälso- och sjukvården och
6496: ändamålsenligheten inom hälso- och sjukvården. lagstiftningen om yrkesutbildade personer. 1 pro-
6497: 1 propositionen ingår inga förslag till ändring av jektet utreds behoven av ändringar i yrkesbeteck-
6498: yrkesbeteckningar. Arbetsgruppen för yrkesut- ningama och i registreringen av yrkesutbildade
6499: övande inom hälso- och sjukvården (arbets- personer inom hälso- och sjukvården och sedan
6500: gruppspromemoria 2000: 10 SHM) har föreslagit genomförs de ändringsförslag som ter sig nöd-
6501: att beteckningen fotterapeut skall tas in i förord- vändiga. Utredningsarbetet skall vara fårdigt se-
6502: nast den 31 mars 2001.
6503:
6504:
6505:
6506: Helsingfors den 7 december 2000
6507:
6508: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
6509:
6510:
6511:
6512:
6513: 6
6514: KK 921/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
6515:
6516:
6517:
6518:
6519: KIRJALLINEN KYSYMYS 921/2000 vp
6520:
6521: Nitraattidirektiivin vaikutus Suomen maa-
6522: talouteen
6523:
6524:
6525:
6526:
6527: Eduskunnan puhemiehelle
6528:
6529: Valtioneuvosto on antanut asetuksen maatalou- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6530: desta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
6531: rajoittamisesta. Rajoitus aiheuttaa ongelmia eri- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6532: tyisesti karjatiloille. Karjanlannan levityksen tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6533: kieltäminen 10 prosenttia kaltevammille pelloil-
6534: le tekee monilla maatiloilla karjatalouden har- Aikooko hallitus selvittää ja miten kii-
6535: joittamisen mahdottomaksi. Myös lannan väli- reellisesti, kuinka paljon Suomessa on
6536: tön multausvaatimus on käytännössä mahdoton sellaisia karjatiloja, joissa direktiivi ra-
6537: toteuttaa ilman mittavia tilatason investointeja joittaa lietteen levitystä ja
6538: ainoastaan tätä tehtävää varten käytettävään ka-
6539: lustoon. Kotieläintuotannon harjoittaminen kes- mitä ongelmia rajoituksesta aiheutuu ti-
6540: kittyy usein alueille, jotka ovat luontaisesti nur- lojen tuotannon jatkumiselle ja raken-
6541: miviljelyalueita ja sijaitsevat maastoltaan mäki- teen kehittämiselle ja
6542: sillä ja myös ilmastoltaan epäsuotuisilla alueilla. mikä on direktiivin aiheuttaman rajoi-
6543: Asetuksen haitallinen vaikutus on sitä suurempi, tuksen tilakohtainen kustannusvaikutus?
6544: mitä pohjoisempana ja idempänä tilat sijaitsevat.
6545:
6546:
6547: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
6548:
6549: Eero Lämsä /kesk
6550: Anu Vehviläinen /kesk
6551:
6552:
6553:
6554:
6555: Versio 2.0
6556: KK 92112000 vp- Eero Lämsä /kesk ym. Ministerin vastaus
6557:
6558:
6559:
6560:
6561: Eduskunnan puhemiehelle
6562:
6563: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa aiotaanko syyslevitysrajoitusta täsmen-
6564: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tää eri lantalajeilla ja otetaanko talvile-
6565: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vityskiellossa huomioon maan eri osien
6566: vastattavaksi kansanedustaja 1) Aulis Ranta- erilainen kasvukausi ja
6567: Muotion /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-
6568: symyksen KK 917/2000 vp, 2) Eero Lämsän otetaanko lantalan kokoa määriteltäes-
6569: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sä huomioon kuivikelannan kompostoin-
6570: KK 921/2000 vp, 3) Katri Komin /kesk ym. näin ti pelloilla?
6571: kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 928/2000
6572: 4) Miksi maa- ja metsätalousministeriö
6573: vp sekä 4-6) Merikukka Forsiuksen /vihr näin
6574: ei tiedottanut viljelijöille maataloudes-
6575: kuuluvat kirjalliset kysymykset KK 949/2000 vp,
6576: ta peräisin olevien nitraattien vesiin
6577: KK 950/2000 vp ja KK 951/2000 vp:
6578: pääsyn rajoittamisesta annetun asetuk-
6579: sen sisällöstä ja voimaantulosta riittä-
6580: 1) Mitä hallitus aikoo tehdä voimassa
6581: vän ajoissa sekä
6582: olevan nitraattiasetuksen viljelijöille ai-
6583: heuttaman kohtuuttoman haitan lievittä- millä tavalla täynnä olevien lietesäiliöi-
6584: miseksi? den tyhjentäminen ratkaistaan lain sal-
6585: limissa rajoissa, kun viljelijä ei saa le-
6586: 2) Aikooko hallitus selvittää ja miten kii-
6587: vittää lietettä pellolle 15.1 0. 2000 ja
6588: reellisesti, kuinka paljon Suomessa on
6589: 15.4.2001 välisenä aikana?
6590: sellaisia karjatiloja, joissa direktiivi ra-
6591: joittaa lietteen levitystä ja 5) Aikooko hallitus seurata nitraattien
6592: vesiin pääsyn rajoittamiseksi annetun
6593: mitä ongelmia rajoituksesta aiheutuu ti-
6594: asetuksen vaikutusta luomutuotantoon
6595: lojen tuotannon jatkumiselle ja raken-
6596: ja lieventää tarvittaessa annettua 10
6597: teen kehittämiselle ja
6598: prosentin määräystä peltojen kaltevuu-
6599: mikä on direktiivin aiheuttaman rajoi- desta, mikäli voidaan osoittaa, että lan-
6600: tuksen tilakohtainen kustannusvaikutus? nanlevityskielto yli 10 prosenttia kalte-
6601: vammalle pellolle haittaa merkittävästi
6602: 3) Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ase- luomutuotannon harjoittamista?
6603: tuksesta poistetaan lannan levityksen
6604: kieltävä kaltevuusvaatimus sekä lannan 6) Miksi luomuviljelijöiden patteroin-
6605: multaamisvaatimusta lievennetään ja nissa käyttämää oikea ei hyväksytä lan-
6606: tapatterin pohjamateriaaliksi ja
6607: miten asetuksen soveltamista toteute-
6608: taan siten, että se ottaa paremmin huo- miten luomuviljelijöille aiotaan korvata
6609: mioon eri kasvien erilaisen typentar- patteroinnista aiheutuvat lisäkustan-
6610: peen ja etenkin luomutuotannon erityis- nukset, jotka ovat keskimääräistä luo-
6611: tarpeet ja mutilaa kohden noin 3 000 mk (noin
6612:
6613: 2
6614: Ministerin vastaus KK 92112000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
6615:
6616:
6617: 150-200 mk/ha), jos turvetta käytetään jassa Suomen peltojen ominaisuuksia käsittele-
6618: patterin pohjamateriaalina? vässä tutkimuksessa on mm. todettu, että Suo-
6619: men peltojen kaltevuuden mediaaniarvo on noin
6620: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti 1 prosentti. Peltoalasta 3,4 prosentilla kaltevuus
6621: seuraavaa: on yli 7 prosenttia ja peltoja, joiden kaltevuus
6622: Vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin ylittää 10 prosenttia, on noin 2 prosenttia pelto-
6623: olevien nitraattien aiheuttamaita pilaantumiselta alasta. Kysymys ei siis ole laajasta ongelmasta,
6624: annettu direktiivi 91/676/ETY, jäljempänä nit- mutta paikallisesti asetuksen säännöksellä voi
6625: raattidirektiivi, on tullut Suomea veivoittavaksi olla merkitystä silloin, kun tilan pellot ovat kai-
6626: 1.7.1994, jolloin ETA-lisäpöytäkirja tuli voi- tevilla mailla sekä nurmiviljelyssä, jolloin mul-
6627: maan. Direktiivin tarkoituksena on vähentää ve- taus ei ole mahdollista lannan levityksen jäl-
6628: sistöjen rehevöitymistä ja siihen liittyvää same- keen. Sijoituslannoitus on kuitenkin tällaisilla
6629: nemista, limoittumista sekä leväkukintoja. Val- pelloilla mahdollista. Valtioneuvosto edellytti
6630: tioneuvoston päätös maataloudesta peräisin ole- hyväksyessään asetuksen, että asetuksen 5 §:n 5
6631: vien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta on momentin vaikutuksia yksittäisille maatiloille
6632: annettu 19.3.1998 (219/1998) ja sitä on muutettu selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa asian vaati-
6633: komission valvontamenettelyjen jälkeen miin . toimenpiteisiin. Ympäristöhallinnon ja
6634: ~aa- Ja metsätalousministeriön asiantuntijat sel-
6635: 16.9.1999 valtioneuvoston päätöksellä 90711999.
6636: Komissio on kohdistanut Suomea kohtaan jatku- Vittävät asiaa, mutta asian vaikutusten laajuus
6637: vasti valvontamenettelyjä vuodesta 1996 lähtien selviää vasta sitten, kun asetuksen täytäntöönpa-
6638: direktiivin täytäntöönpanon laiminlyömisestä tai nosta on saatu riittävästi kokemuksia.
6639: direktiivin riittämättömästä täytäntöönpanosta. Hallitus ei pidä kohtuuttomana asetuksen
6640: Keväällä 2000 Suomen maatalouden ympäristö- 5 §:n 1 momentin määräystä syksyllä levitettä-
6641: järjestelmän hyväksyminen viivästyi nitraattidi- vään orgaanisen lannoitteen välittömästä vii-
6642: rektiivin puutteellisen täytäntöönpanon johdos- meistään vuorokauden aikana tapahtuvasta' mul-
6643: ta, kun komissio kiinnitti asiaan huomiota Ho- taamisesta. Säännös on tarpeen erityisesti valun-
6644: risontaalisen maaseudun kehittämissuunnitel- tojen estämiseksi ja ammoniakki- ja hajuhaitto-
6645: man käsittelyn yhteydessä. Jos järjestelmä olisi jen minimoimiseksi. Mitä nopeammin lanta saa-
6646: jäänyt hyväksymättä, koko Suomen maatalou- daan mullattua, sitä enemmän typpeä jää viljeltä-
6647: den EU-tuki olisi vaarantunut. Komission lopul- vien kasvien käyttöön. Säännös on ollut voimas-
6648: ta tekemään hyväksymispäätökseen sisältyy eh- sa jo kumotussa valtioneuvoston päätöksessä
6649: to, että Suomi sitoutuu panemaan nitraattidirek- 219/1998, mutta välitön multaamisvaatimus on
6650: tiivin toimeen vuoden 2000 kuluessa. Kysymys- nyt rajattu vuorokauteen.
6651: ten kohteena oleva valtioneuvoston asetus maata- Lannan varastointitilojen mitoitusvaatimus on
6652: loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- asetuksen 4 §:ssä muutettu tulemaan voimaan
6653: syn rajoittamisesta (93112000) on annettu komis- välittömästi, koska valtioneuvoston päätöksessä
6654: sion täydentävässä virallisessa huomautuksessa ollut siirtymäkausi vuoteen 2002 saakka ei ole
6655: ja perustellussa lausunnossa esitetyn johdosta. nitraattidirektiivin edellytysten mukainen sään-
6656: Asetuksella on kumottu edellä mainittu valtio- nös. Lannan varastointitilojen mitoituksessa ote-
6657: neuvoston päätös 21911998 sellaisena kuin se on ta~n k~ite?kin huo~ioon laidunkausi sekä sup-
6658: muutettuna valtioneuvoston päätöksellä ?,etlle JalOlttelualuetlle ja pihattojen kuivikepoh-
6659: 907/1999. Jtlle kertyvä lanta, myös yhteiset varastointitilat
6660: Kysymyksissä on kiinnitetty huomiota asetuk- Poikkeaminen mitoitusvaatimuksesta on mah-
6661: sen 5 §:n 5 momentissa olevaan karjanlannan dollista, jos lantaa luovutetaan toiselle viljelijäl-
6662: pintalevityksen kieltämiseen sellaisilla pelloilla, le tai hyötykäyttäjälle. Kuivalannan patterointi
6663: joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 pro- on edelleen asetuksen asettamin edellytyksin
6664: senttia, ja pidetty rajoitusta kohtuuttomana. Laa- mahdollista, mutta se on aina poikkeus, eikä sillä
6665:
6666:
6667: 3
6668: KK 92112000 vp- Eero Lämsä /kesk ym. Ministerin vastaus
6669:
6670:
6671: voi vähentää lannan varastointitilan mitoitustar- maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Maa- ja
6672: vetta. metsätaloustuottajien keskusjärjestöä MTK:ta
6673: Typpilannoitteiden syys- ja talvilevityskielto informoitiin niin pian kuin asetuksen muoto ja si-
6674: on nyt asetettu direktiivin vaatimusten mukaises- sältö oli selvillä.
6675: ti. Komission valvontavaatimusten keskeisimpiä Luomutuotannon erityistarpeita mm. karjan-
6676: kohtia on ollut säännöksen täsmentäminen ja lannan enimmäiskäyttömäärien suhteen ei ole
6677: syyslevityksen rajoittaminen. Syksyllä levitettä- otettu riittävästi huomioon vuodelta 1991 peräi-
6678: vän lannan enimmäiskäyttömäärät on asetettu eri sin olevassa nitraattidirektiivissä. Ympäristömi-
6679: lantalajeille jo kumotussa valtioneuvoston pää- nisteriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuuk-
6680: töksessä, mutta niitä on asetuksessa edelleen täs- sia mm. direktiivin vaatimusten muuttamiseksi
6681: mennetty. sellaisiksi, että luomuviljelylle ei asetettaisi koh-
6682: Nitraattidirektiivi on ympäristönsuojeludirek- tuuttomia vaatimuksia.
6683: tiivija siten sen täytäntöönpano on ympäristömi- Maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonmu-
6684: nisteriön hallinnonalan vastuulla. 1.4.1998 voi- kaisen viljelyn liitto ry:n ja Helsingin yliopiston
6685: maan tullut valtioneuvoston päätös maataloudes- Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen laa-
6686: ta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ra- timassa Luoroutilan ympäristönhoito-oppaassa
6687: joittamisesta ja siihen 1.10.1999 voimaan tulleet suositellaan lantapatterin alustaksi 20 cm:n tur-
6688: muutokset ovat olleet viljelijöiden tiedossa. Ym- ve- tai mutakerrosta. Luonnonmukaisen viljelyn
6689: päristöhallinto on tiedottanut direktiivistä ja sen kuivikelannan kompostointiohjeissa ei ole mai-
6690: täytäntöönpanosta suoraan viljelijöille sekä ym- nittu oikea lantapatterin alustamateriaalina. Olki-
6691: päristöhallinnon ja maataloushallinnon vuosit- silpun käyttö riittävän paksuna kerroksena, vä-
6692: tain pidettävillä yhteisillä maatalouden ympäris- hintään 20 cm, patterin alustana voidaan tulkita
6693: tönsuojelun neuvottelupäivillä. Uuden asetuksen riittäväksi silloin, kun lantapatterit perustetaan
6694: valmistelu liittyi komission valvontamenette- läpäisemättömille maille.
6695: lyyn ja sen asettama aikataulu (2 kk) aiheutti kii- Nitraattidirektiivin täytäntöönpano on osa
6696: reen, jonka johdosta asian tiedottaminen ei ollut lainsäädäntöä, eikä sen aiheuttamia velvoitteita
6697: mahdollista riittävän ajoissa. Komissiolle annet- korvata viljelijöille. Maatalouden ympäristötuki
6698: tavaa vastausta valmisteltiin yhteistyössä ulko- on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka saamisen
6699: asiainministeriön, oikeusministeriön ja maa- ja edellytyksenä on lupaehtoihin sitoutuminen sekä
6700: metsätalousministeriön sekä Ahvenanmaan maa- mm. hyvien viljelymenetelmien ja lainsäädän-
6701: kuntahallituksen kanssa. Asetuksen valmistelu nön noudattaminen.
6702: tapahtui yhteistyössä ympäristöministeriön ja
6703:
6704:
6705:
6706: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
6707:
6708: Ympäristöministeri Satu Hassi
6709:
6710:
6711:
6712:
6713: 4
6714: Ministems svar KK 921/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
6715:
6716:
6717:
6718:
6719: Tili riksdagens talman
6720:
6721: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tar olika växters varierande kvävebehov
6722: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och framför allt de särbehov som är re-
6723: rådet översänt följande av riksdagsledamötema laterade till ekoproduktionen och
6724: 1) Aulis Ranta-Muotio /cent m.fl. undertecknade
6725: skriftliga spörsmål SS 917/2000 rd, 2) Eero Läm- kommer höstspridningsbegränsningen
6726: sä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål att preciseras med avseende på olika
6727: SS 921/2000 rd, 3) Katri Komi /cent m.fl. under- gödselslag och kommer det i vinter-
6728: tecknade skriftliga spörsmål SS 928/2000 rd spridningsförbudet att beaktas att vege-
6729: samt 4-6) Merikukka Forsius /gröna underteck- tationsperioden inte är densamma i alla
6730: nade skriftliga spörsmål SS 949/2000 rd, SS delar av landet och
6731: 950/2000 rd och SS 95112000 rd:
6732: kommer man vid definieringen av göd-
6733: selstadens storlek att beakta komposte-
6734: 1) Vad ämnar regeringen göra för att
6735: ringen av fast gödsel på åkrarna?
6736: lindra de orimliga olägenheter som den
6737: gällande nitratförordningen orsakar 4) Varför informerade jord- och skogs-
6738: jordbrukarna? bruksministeriet inte i tillräckligt god
6739: tid jordbrukarna om innehållet i och
6740: 2) Å.mnar regeringen utreda- och hur
6741: ikraflträdandet av förordningen om be-
6742: snabbt - i vilken omfattning det i Fin-
6743: gränsning av utsläpp i vattnen av nitra-
6744: land finns sådana gårdar med kreatur i
6745: ter från jordbruket och
6746: fråga om vilka direktivet begränsar
6747: spridningen av slam och på vilket sätt skall tömningen av jj;/lda
6748: slambehållare göras inom ramen för de
6749: vilka problem begränsningen orsakar
6750: begränsningar som anges i lagen, efler-
6751: när det gäller jordbrukens fortsatta pro-
6752: somjordbrukaren inte får sprida ut slam
6753: duktion och utvecklandet av jordbru-
6754: på åkrarna under tiden mellan den 15
6755: kens struktur och
6756: oktober 2000 och den 15 apri/2001?
6757: vilken kostnadseffekt begränsningen i
6758: 5) imnar regeringen följa vilka verk-
6759: direktivet har på de enskilda jordbru-
6760: ningar förordningen om begränsning av
6761: ken? utsläpp i vattnen av nitrater har på eko-
6762: 3) Vad ämnar regeringen göra för att produktionen och vid behov lindra be-
6763: förordningen ändras så att i den stryks stämmelsen om att åkrarna skall ha en
6764: det lutningskrav som förbjuder gödsel- lutning på 10 procent, ifall det kan visas
6765: spridning och att kravet på att gödseln att förbudet mot gödselspridning när
6766: myllas ned lindras och åkerns lutning överstiger 10 procent på
6767: ett anmärkningsvärt sätt är tili förfång
6768: hur genomförs tillämpningen av förord- för bedrivandet av ekoproduktion?
6769: ningen så att denna bättre änförut beak-
6770:
6771: 5
6772: KK 92112000 vp- Eero Lämsä /kesk ym. Ministems svar
6773:
6774:
6775:
6776: 6) Vaiför godkänns inte den halm som ciella anmärkning och motiverade utlåtande. Ge-
6777: ekojordbrukarna använder i stackanläg- nom förordningen upphävdes ovan nämnda stats-
6778: gandet som bottenmaterial i gödsel- rådsbeslut 219/1998, sådant det lyder ändrat ge-
6779: stackar och nom statsrådets beslut 907/1999.
6780: 1 spörsmålen har man fåst avseende vid det
6781: hur ämnar man ersätta ekojordbrukar- förbud som anges i 5 § 5 mom. i förordningen
6782: na för de extra kostnader som orsakas och enligt vilket ytgödsling med kreatursgödsel
6783: av stackanläggningen och som för ett är förbjuden om åkems genomsnittliga lutning
6784: genomsnittligt ekologiskt jordbruk upp- överstiger 10 procent. Spörsmålsställama anser
6785: går tili ca 3 000 mk (ca 150-200 att förbudet är oskäligt. 1 en omfattande under-
6786: mklha), om torv används som bottenma- sökning om de finländska åkramas egenskaper
6787: terial i stacken? har dock bl.a. konstaterats att medianlutningen i
6788: fråga om åkrama i Finland är ca 1 procent. Av
6789: Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt an-
6790: åkerarealen har 3,4 procent en lutning på mer än
6791: föra följande:
6792: 7 procent, medan de åkrar vilkas lutning översti-
6793: Direktiv 91167 6/EEG om skydd mot att vatten ger 10 procent utgör ca 2 procent av åkerarealen.
6794: förorenas av nitrater från jordbruket, nedan nit- Det är således inte fråga om ett omfattande pro-
6795: ratdirektivet, blev förpliktande för Finlands del blem, men lokalt kan bestämmelsen i förordning-
6796: den 1 juli 1994 då EES-tilläggsprotokollet träd- en ha betydelse då åkrama befinner sig på lutan-
6797: de i kraft. Avsikten med direktivet är att minska de marker och i fråga om vallodling, där ned-
6798: övergödningen av vattendragen och därtill relate- myllning inte är möjlig efter gödselspridning. På
6799: rad förgrumling, förslemning samt algblomning. dylika åkrar är placeringsgödsling dock möjlig.
6800: Statsrådets beslut om begränsning av utsläpp i Vid godkännandet av förordningen förutsatte
6801: vattnen av nitrater frånjordbruket (219/1998) ut- statsrådet att de verkningar som 5 § 5 mom. i
6802: fårdades den 19 mars 1998 och beslutet ändrades förordningen har för de enskilda jordbruken skall
6803: efter kommissionens övervakningsförfaranden utredas och att de åtgärder som saken kräver vid
6804: genom statsrådets beslut 907/1999, som utfårda- behov skall vidtas. Ett antal sakkunniga inom
6805: des den 16 september 1999. Sedan 1996 har kom- miljöförvaltningen och vid jord- och skogsbruks-
6806: missionen fortlöpande riktat övervakningsförfa- ministeriet utreder saken, men omfattningen av
6807: randen mot Finland och noterat att genomföran- verkningama kommer att framgå först när till-
6808: det av direktivet har försummats eller varit otill- räckligt mycket erfarenheter finns om verkstäl-
6809: räckligt. Våren 2000 fördröjdes godkännandet av ligheten av förordningen.
6810: systemet för det finländska jordbrukets miljö- Regeringen anser inte att den bestämmelse i
6811: stöd till följd av det bristfålliga genomförandet 5 § 1 mom. i förordningen är oskälig enligt vii-
6812: av nitratdirektivet och i och med att kommissio- ken organisk gödsel som sprids på hösten ome-
6813: nen uppmärksammade frågan vid behandlingen delbart, senast inom ett dygn, skall myllas ned.
6814: av den horisontella planen för utveckling av Bestämmelsen behövs framför allt för förhin-
6815: landsbygden. Om systemet inte hade godkänts, drande av avrinning samt för en minimering av
6816: hade EU-stödet till hela det finländska jordbru- ammoniak- och luktolägenheter. Ju snabbare
6817: ket riskerats. 1 kommissionens slutliga beslut om gödseln myllas ned, desto mera kväve återstår för
6818: godkännande ingår ett villkor om att Finland för- odlingsväxtema. Denna bestämmelse ingick i det
6819: binder sig att genomföra nitratdirektivet under numera upphävda statsrådsbeslutet 219/1998,
6820: loppet av år 2000. Statsrådets förordning om be- men kravet om att gödseln skall myllas ned ome-
6821: gränsning av utsläpp i vattnen av nitrater från delbart har nu preciserats till ett dygn.
6822: jordbruket (93112000), som är föremål för de ak- Kravet gällande dimensionering av gödselstä-
6823: tuella spörsmålen, har givits till följd av det som der för lagring av träck har i 4 § i förordningen
6824: lagts fram i kommissionens kompletterande offi- ändrats att träda i kraft omedelbart, eftersom den
6825:
6826:
6827: 6
6828: Ministems svar KK 921/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
6829:
6830:
6831: övergångsperiod fram tili år 2002 som angavs i (2 månader) som kommissionen angav föranled-
6832: statsrådets beslut inte är förenlig med vilikoren i de en brådska som ledde tili att man inte kunde
6833: nitratdirektivet. Vid dimensioneringen av göd- informera om saken i tiliräckligt god tid. Svaret
6834: selstäder för lagring av träck beaktas dock betes- tili kommissionen bereddes i samarbete melian
6835: säsongen samt den gödsel som samlasi begränsa- utrikesministeriet, justitieministeriet, jord- och
6836: de rastgårdar och på torrströbottnar i lösdrifts- skogsbruksministeriet samt Ålands landskapssty-
6837: stali, och likasåjordbrukamas gemensamma göd- relse. Förordningen bereddes i samarbete mellan
6838: selstäder. Undantag från dimensioneringskravet miljöministeriet samtjord- och skogsbruksminis-
6839: är möjligt om gödseln överlåts tili en annanjord- teriet. Lant- och skogsbruksproducenternas cen-
6840: brukare elier någon som drar nytta av gödseln. tralorganisation, MTK, informerades så snart
6841: Stackanläggning av torrgödsel är fortfarande man på beredningshåll var klar med formen för
6842: möjlig enligt de vilikor som anges i förordning- och innehållet i förordningen.
6843: en, men detta fOrfarande är alltid ett undantag De särbehov som gälier ekoproduktionen, bl.a.
6844: och en tillämpning av det minskar inte behovet frågan kring de maximimängder kreatursgödsel
6845: av att dimensionera gödselstaden. som får användas, har inte beaktats i tiliräckligt
6846: Förbudet att sprida kvävegödsel under hösten hög grad i 1991 års nitratdirektiv. 1 miljöministe-
6847: och vintern motsvarar nu kraven enligt direkti- riet utreds för närvarande möjlighetema att bl.a.
6848: vet. 1 de centrala krav som kommissionen lade ändra bestämmelsema i direktivet så att oskäliga
6849: fram i samband med sitt övervakningsförfarande krav inte ställs på den ekologiska odlingen.
6850: ingick att bestämmelsen skulle preciseras och 1 guiden Miljövård på ekogården, som jord-
6851: spridningen av gödselmedel under hösten be- och skogsbruksministeriet, Förbundet för ekolo-
6852: gränsas. Redan i det upphävda statsrådsbeslutet gisk odling rf och Landsbygdens forsknings- och
6853: angavs vilka maximimängder gödsel av olika utbildningsinstitut vid Helsingfors universitet
6854: slag som får spridas på hösten, men detta har pre- har sammanställt, rekommenderas att man som
6855: ciserats ytterligare i förordningen. underlag för en gödselstack skall ha ett torv- el-
6856: Nitratdirektivet är ett miljövårdsdirektiv och ler lerskikt på 20 cm. 1 de anvisningar som gäller
6857: genomförandet av det är därför en sak som miljö- kompostering av fast gödsel vid ekologisk od-
6858: ministeriets förvaltningsområde ansvarar för. ling finns inte halmen närnnd som bottenmaterial
6859: Jordbrukama har haft kännedom om statsrådets för gödselstackar. Användning av hackad halm i
6860: beslut om begränsning av utsläpp i vattnen av nit- ett tiliräckligt tjockt lager, minst 20 cm, som un-
6861: rater från jordbruket, som trädde i kraft den 1 derlag för en stack kan anses vara tillräcklig ifall
6862: april 1998, och ändringama av detta beslut, som gödselstackama anläggs på ogenomtränglig
6863: trädde i kraft den 1 oktober 1999. Miljöförvalt- mark.
6864: ningen har informerat jordbrukama om direkti- Genomförandet av nitratdirektivet är ett ele-
6865: vet och om genomförandet av det: jordbrukarna ment i lagstiftningen, vilket innebär att jordbru-
6866: har informerats dels direkt, dels vid de rådpläg- kama inte ersätts fOr de fOrpliktelser som genom-
6867: ningsdagar som miljöförvaltningen och jord- förandet medför. Jordbrukets miljöstöd är ett fri-
6868: bruksförvaltningen årligen har anordnat för jord- viliigt system: för att få det krävs att man förbin-
6869: brukssektorn och miljövården. Beredningen av der sig vid tiliståndsvillkoren och till att tiliämpa
6870: den nya förordningen anslöt sig tili kommissio- goda odlingsmetoder och att iaktta lagstiftning-
6871: nens övervakningsförfarande och den tidtabeli en.
6872:
6873:
6874:
6875: Helsingfors den 15 december 2000
6876:
6877: Miljöminister Satu Hassi
6878:
6879:
6880: 7
6881: KK 922/2000 vp - Leena Rauhala /skl
6882:
6883:
6884:
6885:
6886: KIRJALLINEN KYSYMYS 922/2000 vp
6887:
6888: Naisiin kohdistuvien pahoinpitelyjen vähentä-
6889: minen
6890:
6891:
6892:
6893:
6894: Eduskunnan puhemiehelle
6895:
6896: Euroopan unionin 20.11.2000 julkaisema kysely Monien inhimillisten kärsimysten lisäksi nai-
6897: osoittaa, että Suomi on kärjessä naisiin kohdistu- siin kohdistuva väkivalta aiheuttaa suuria kustan-
6898: vissa pahoinpitelyissä. Eurobarometrin mukaan nuksia myös yhteiskunnalle. Esimerkiksi Uudes-
6899: 39 prosenttia suomalaisista tuntee ystävän tai su- sa-Seelannissa, joka on monessa suhteessa ver-
6900: kulaisen, joka on joutunut aviomiehensä tai part- rattavissa Suomeen, on arvioitu, että lähisuhde-
6901: neriosa pahoinpitelemäksi. Samassa tutkimuk- väkivalta aiheuttaa vuositasolla noin 3,9 miljar-
6902: sessa 40 prosentilla suomalaisista oli ystävä tai din markan kulut yhteiskunnalle.
6903: sukulainen, joka oli käyttänyt väkivaltaa vai- Stakesissa on meneillään naisiin kohdistuvan
6904: moaan tai naisystäväänsä kohtaan. väkivallan ja prostituution ehkäisyhanke, jonka
6905: Samankaltaisia tuloksia saatiin myös sosiaali- tarkoituksena on koota viranomaisia ja järjestöjä
6906: ja terveysministeriön ja Tilastokeskuksen vuon- yhteiselle foorumille 12 aluetason työryhmässä,
6907: na 1998 yhteistyönä tekemässä kansallisessa uh- jotka ovat aloittaneet toimintansa. Projektin teh-
6908: ritutkimuksessa, jonka mukaan mm. 40 prosent- tävänä on lisäksi tehostaa tiedotusta, järjestää
6909: tia yli 15-vuotiaista naisista on joutunut miehen koulutusta ja kehittää työmenetelmiä ja tutki-
6910: tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai musta väkivaltatematiikasta. Tämä hanke on jo
6911: uhkailun kohteeksi. Näistä 72 prosenttia on ollut tuottanut useita hyödyllisiä työmenetelmiä ja
6912: joko nykyisen tai entisen miehen aiheuttamia. hyödyllistä tietoa, jotka toivoisi otettavan käy-
6913: Tämäkin Usko, toivo, hakkaus -tutkimus osoitti, täntöön ja tosissaan naisiin kohdistuvan väkival-
6914: että Suomen tilanne naisiin kohdistuvassa väki- lan vähentämiseksi. Tässä tarvitaan konkreetti-
6915: vallassa on huolestuttava. sia toimenpiteitä myös hallitukselta, jotta ongel-
6916: Naisiin kohdistuva väkivalta loukkaa perusta- ma saataisiin hallintaan.
6917: vaa laatua olevalla tavalla naisten ihmisoikeuk-
6918: sia. Naisiin kohdistuva väkivalta ei koske ainoas- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6919: taan väkivallan uhreja ja tekijöitä, vaan myös jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6920: koko yhteiskuntaa. Jatkuva väkivallan uhka ra- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6921: joittaa kaikkien naisten liikkumavapautta ja täy- vaksi seuraavan kysymyksen:
6922: sivaltaista osallistumista yhteiskunnan eri toi-
6923: mintoihin. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6924: tyä naisiin kohdistuvan väkivallan va-
6925: hentämiseksi Suomessa?
6926:
6927:
6928: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
6929:
6930: Leena Rauhala /skl Versio 2.0
6931: KK 922/2000 vp- Leena Rauhala /skl Ministerin vastaus
6932:
6933:
6934:
6935:
6936: Eduskunnan puhemiehelle
6937:
6938: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa hoitetaan valtion talousarviosta. Kuluvalle vuo-
6939: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- delle hankkeelle on varattu neljä miljoonaa
6940: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen markkaa.
6941: vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisypro-
6942: /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK jektin tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkival-
6943: 922/2000 vp: lan näkyväksi tekeminen, väkivallan vastaisten
6944: asenteiden vahvistaminen, väkivallan määrän vä-
6945: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- hentäminen ja uhrien sekä tekijöiden tarvitse-
6946: tyä naisiin kohdistuvan väkivallan vä- mien palveluiden kehittäminen ja tehostaminen.
6947: hentämiseksi Suomessa? Projekti valmistelee kansallisen toimintaohjel-
6948: man naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämi-
6949: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- seksi.
6950: ti seuraavaa: Projektin johtoryhmässä, projektiryhmässä ja
6951: Naisiin kohdistuva väkivalta loukkaa naisten ih- kuudessa jaostossa on laajaa ja monipuolista
6952: misoikeuksia. Sillä on vakavia ja laaja-alaisia asiantuntemusta eri hallinnonaloilta, järjestöistä
6953: vaikutuksia uhrien fyysiseen ja psyykkiseen ter- ja tutkimuslaitoksista. Kaksitoista alueellista
6954: veyteen sekä hyvinvointiin. Väkivallalla on moniammatillista työryhmää tukee naisiin koh-
6955: myös juridisia, taloudellisia ja sosiaalisia seu- distuvan väkivallan ehkäisytyön kehittämistä
6956: rauksia. Pääministeri Paavo Lipposen II hallituk- aluetasolla.
6957: sen ohjelman mukaan erityistä huomiota kiinni- Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisypro-
6958: tetään perheväkivallan torjumiseen. Myös rikok- jekti on edennyt suunnitelman mukaisesti. Muun
6959: sen uhrien oikeusturvaa parannetaan. Väkivallan muassa koulutus- ja oppimateriaalia on valmistu-
6960: välittömän torjumisen ohella tarvitaan yleisem- nut runsaasti ja eri kohderyhmille on järjestetty
6961: piä toimia yhteiskunnallisen ilmapiirin muutta- koulutusta. Lisäksi on kehitetty saumattoman
6962: miseksi naisten asian edistämiselle suosiollisem- palveluketjun mallia avun turvaamiseksi kaikille
6963: maksi. Hallitus pyrkii edistämään sukupuolten väkivallan osapuolille.
6964: välisen tasa-arvon toteuttamista, mikä osaltaan Poliisi joutuu usein ensimmäisenä kohtaa-
6965: vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. maan väkivaltatilanteet Poliisin ylijohto on aset-
6966: Suomen hallitus sitoutui tasa-arvo-ohjelmas- tanut ohjausryhmän koordinoimaan poliisin kou-
6967: saan vuonna 1997 noudattamaan Pekingissä lutuksen, tutkimustoiminnan, lähipoliisitoimin-
6968: YK:n neljännessä maailmankonferenssissa ase- nan sekä tiedotuksen kehittämistä perheväkival-
6969: tettuja tavoitteita sukupuolten välisen tasa-arvon lan ehkäisemiseksi.
6970: edistämiseksi. Ohjelmaan liittyen sosiaali- ja ter- Oikeusministeriö on asettanut työryhmän val-
6971: veysministeriö käynnisti vuonna 1998 viisivuoti- mistelemaan lähestymiskiellon täydentämistä si-
6972: sen kansallisen Naisiin kohdistuvan väkivallan ja ten, että väkivaltaisesti perheenjäseniään koh-
6973: prostituution ehkäisyhankkeen. Hanke kuuluu taan käyttäytyvä voitaisiin poistaa yhteisestä ko-
6974: myös nykyisen hallituksen keskeisiin hankkei- dista. Oikeusministeriö on myös asettanut toimi-
6975: siin (hankesalkku). Stakesin toteuttama hanke ra- kunnan selvittämään rikoksen uhrien aseman pa-
6976:
6977:
6978: 2
6979: Ministerin vastaus KK 922/2000 vp - Leena Rauhala /skl
6980:
6981:
6982: rantamista toiminnallisin, tiedotuksellisin ja kou- van väkivallan kustannuksia laajasti Suomessa
6983: lutuksellisin toimenpitein. Toimikunnan on kiin- selvittänyt tutkimus. Tutkimuksen laati Tilasto-
6984: nitettävä erityistä huomiota rikoksen uhreiksi keskus sosiaali- ja terveysministeriön rahoitta-
6985: joutuneiden naisten, lasten ja vanhusten ase- mana.
6986: maan. Järjestöjen rooli naisiin kohdistuvan väkival-
6987: Rikos- ja riita-asian sovittelun tarkoituksen- lan ehkäisyssä ja uhrien auttamisessa on tärkeä.
6988: mukaista järjestäruistapaa selvittää parhaillaan Järjestöt ovat osa palveluverkkoa ja ovat tärkeitä
6989: sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitys- uusien toimintojen kehittäjinä. Toimintaa on
6990: mies. Sovittelu voi tarjota erään keinon etsittäes- tuettu myös RAY:n varoista ja rahoitus pyritään
6991: sä ratkaisuja naisiin kohdistuvan väkivallan on- turvaamaan myös jatkossa.
6992: gelmatilanteissa. Kansainvälisen yhteistyö ja verkostoituminen
6993: Käynnissä olevasta naisiin kohdistuvan väki- on tärkeää muun muassa uusien menetelmien op-
6994: vallan tutkimuksista laajin on Suomen Akate- pimiseksi ja tietotaidon lisäämiseksi. Sosiaali- ja
6995: mian tutkimushankekokonaisuus "Valta, väki- terveysministeriö on varannut kuluvalle vuodel-
6996: valta ja sukupuoli". Se sisältää kymmenen han- le 500 000 markkaa lapsiin, nuoriin ja naisiin
6997: ketta, joita rahoitetaan vuosina 2000-2003 yh- kohdistuvan väkivallan torjuntaan kohdistuvan
6998: teensä kymmenellä miljoonalla markalla. Vast- EU:n toimintaohjelman (Daphne) hankkeiden
6999: ikään valmistui ensimmäinen naisiin kohdistu- omarahoituksen tukemiseen.
7000:
7001:
7002: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
7003:
7004: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
7005:
7006:
7007:
7008:
7009: 3
7010: KK 922/2000 vp - Leena Rauhala /skl Ministems svar
7011:
7012:
7013:
7014:
7015: Tili riksdagens talman
7016:
7017: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Stakes finansieras med medel från statsbudge-
7018: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ten. För år 2000 har reserverats fyra miljoner
7019: rådet översänt följande av riksdagsledamot mark för projektet.
7020: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga Syftet med projektet för förebyggande av våld
7021: spörsmål SS 922/2000 rd: mot kvinnor är att synliggöra våldet mot kvin-
7022: nor, stärka attitydema mot våld, minska våldet
7023: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta samt att utveckla och effektivera den service som
7024: för att minska våldet mot kvinnor i Fin- såväl offret som förövaren behöver. lnom ramen
7025: land? för projektet bereds ett nationellt handlingspro-
7026: gram för att minska våldet mot kvinnor.
7027: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1 projektets ledningsgrupp, projektgrupp och
7028: föra följande: sex sektioner finns en bred och mångsidig sak-
7029: Våldet mot kvinnor kränker kvinnomas mänskli- kunskap från olika förvaltningsområden, organi-
7030: ga rättigheter. Våldet har allvarliga och omfat- sationer och forskningsinstitut. Tolv regionala
7031: tande verkningar på offrets fysiska och psykiska multiprofessionella arbetsgrupper stöder på regi-
7032: hälsa och välbefinnande. Våldet har ävenjuridis- onal nivå utvecklandet av arbetet för att förebyg-
7033: ka, ekonomiska och sociala följder. Enligt pro- ga våld mot kvinnor.
7034: grammet för statsminister Paavo Lipponens II re- Projektet för förebyggande av vå1d mot kvin-
7035: gering ägnas särskild uppmärksamhet åt förebyg- nor har framskridigt enligt planema. B1and annat
7036: gandet av familjevåld. Även rättsskyddet för har man producerat en he1 del utbildnings- och
7037: brottsoffer förbättras. Vid sidan om direkt be- undervisningsmateria1 och ordnat utbi1dning för
7038: kämpande av våld behövs mera allmänna åtgär- olika må1grupper. Dessutom har man utveck1at
7039: der för att ändra den samhälleliga atmosfåren så en modell för obruten servicekedja för att säker-
7040: att den blir mera välvilligt inställd till främjandet ställa hjälp för alla parter i ett våldsfall.
7041: av kvinnomas situation. Regeringen strävar efter Polisen är ofta den första som möter en vålds-
7042: att främja att jämställdheten mellan könen för- situation. Den högsta ledningen inom polisen har
7043: verkligas, vilket för sin del minskar våldet mot tillsatt en ledningsgrupp för att samordna utbild-
7044: kvinnor. ningen för poliser, forskningsverksamheten och
7045: Finlands regering har förbundit sig i sitt jäm- närpolisverksamheten samt för att utveckla infor-
7046: ställdhetsprogram år 1997 att följ a de mål för att mationen för att förebygga familjevåld.
7047: främja jämställdheten mellan könen, som upp- Justitieministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
7048: ställdes i Peking vid FN :s fjärde världskonfe- för att bereda en komplettering av besöksförbu-
7049: rens. 1 anslutning till programmet startade soci- det så att en person som beter sig våldsamt mot
7050: al- och hälsovårdsministeriet år 1998 ett fem- sin familj kunde avlägsnas från det gemensam-
7051: årigt nationellt projekt för förebyggande av våld ma hemmet. Justitieministeriet har även tillsatt
7052: mot kvinnor och prostitution. Projektet hör även en kommission för att utreda hur brottsoffrens
7053: till den nuvarande regeringens centrala projekt ställning kunde förbättras med hjälp av verksam-
7054: (projektportfölj). Projektet som genomförs av hets-, informations- och utbildningsåtgärder.
7055:
7056:
7057: 4
7058: Ministerns svar KK 922/2000 vp - Leena Rauhala /skl
7059:
7060:
7061: Kommissionen skall fåsta särskild uppmärksam- tikcentralen och finansierades av social- och häl-
7062: het vid ställningen för de kvinnor, barn och äldre sovårdsministeriet.
7063: personer som blivit offer för ett brott. Organisationerna har en viktig roll då det gäl-
7064: En utredningsman som social- och hälsovårds- ler att förebygga våld mot kvinnor och hjälpa off-
7065: ministeriet tillsatt utreder som bäst hur medling- ren. Organisationerna är en del av servicenätver-
7066: en i brotts- och tvistemål kunde ordnas på ett än- ket och är viktiga då det gäller att utveckla nya
7067: damålsenligt sätt. Medling kan vara ett sätt då funktioner. Verksamheten har understötts även
7068: man söker efter lösningar för situationer med med medel från PAF och man strävar efter att sä-
7069: våld mot kvinnor. kerställa finansieringen även i fortsättningen.
7070: Den största bland de pågående undersökning- Det internationella samarbetet och bildandet
7071: arna om våld mot kvinnor är Finlands Akademis av närverk är viktigt bland annat får att lära sig
7072: forskningshelhet "Makt, våld och kön". 1 den in- nya metoder och för ökat know-how. Social- och
7073: går tio projekt, som finansieras med sammanlagt hälsovårdsministeriet har för år 2000 reserverat
7074: tio miljoner mark åren 2000-2001. Nyligen blev 500 000 mark för att stöda den egna finansie-
7075: den första omfattande undersökningen om de ringsandelen för projekten enligt EU:s hand-
7076: kostnader som föranleds av våldet mot kvinnor lingsprogram (Daphne) för bekämpande av våld
7077: fårdig. Undersökningen genomfördes av Statis- mot barn, unga och kvinnor.
7078:
7079:
7080: Helsingfors den 18 december 2000
7081:
7082: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
7083:
7084:
7085:
7086:
7087: 5
7088: KK 923/2000 vp - Matti Väistö /kesk
7089:
7090:
7091:
7092:
7093: KIRJALLINEN KYSYMYS 923/2000 vp
7094:
7095: Minimisairauspäivärahan palauttaminen
7096:
7097:
7098:
7099:
7100: Eduskunnan puhemiehelle
7101:
7102: Sairauspäivärahajärjestelmää uudistettiin vuo- talous- ja muita yrittäjiä. Näistä monet ovat nuo-
7103: den 1996 alusta. Lipposen ensimmäisen hallituk- ria, työelämään tai yritystoimintaan vasta siirty-
7104: sen säästöpäätösten seurauksena tuolloin poistet- viä.
7105: tiin sairauspäiväraha kokonaan niiltä, joiden työ- On korostettava, että kaikille tulisi lailla taata
7106: tulot ovat enintään 5 000 markkaa vuodessa. oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyy-
7107: Minimisairauspäivärahan poistamisen myötä den, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden
7108: syntyi suuri joukko väliinputoajia, joiden toi- aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan mene-
7109: meentulo siirrettiin kunnallisen toimeentulon va- tyksen perusteella. Minimisairauspäivärahan pa-
7110: raan. Pienituloisten päiväraha myös aleni ja lauttaminen onkin nähtävä tärkeänä osana katta-
7111: muuttui harkinnanvaraiseksi. van ja yleisen sosiaaliturvan suojaverkkoa.
7112: Yleisen perusturva-ajattelun ja kansalaisten
7113: välisen tasa-arvon näkökulmasta minimisairaus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7114: päivärahan palauttaminen on välttämätöntä. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7115: Tämä on välttämätöntä myös muun muassa arvo- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7116: kasta kasvatus- ja hoivatyötä tekevien kotiäitien vaksi seuraavan kysymyksen:
7117: ja omaishoitajien näkökulmasta, joista monetjäi-
7118: vät uudistuksen myötä väliinputoajiksi. Aikooko hallitus pikaisesti ryhtyä toi-
7119: Muita sairauspäivärahauudistuksen väliinpu- menpiteisiin minimisairauspäivärahan
7120: toajia ovat muun muassa ilman omaa syytään palauttamiseksi ja muun muassa
7121: työttömiksi jääneet työntekijät sekä joukko maa- omaishoitajien ja kotityötä tekevien pe-
7122: rusturvan parantamiseksi?
7123:
7124:
7125: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
7126:
7127: Matti Väistö /kesk
7128:
7129:
7130:
7131:
7132: Versio 2.0
7133: KK 923/2000 vp - Matti Väistö /kesk Ministerin vastaus
7134:
7135:
7136:
7137:
7138: Eduskunnan puhemiehelle
7139:
7140: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa työttömyysturvalain mukaiseen työttömyyspäi-
7141: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- värahaan, työmarkkinatuesta annetun lain tar-
7142: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen koittamaan työmarkkinatukeen tai työvoimapo-
7143: vastattavaksi kansanedustaja Matti Väistön /kesk liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mu-
7144: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kaiseen koulutustukeen, sairauspäivärahan mää-
7145: 923/2000 vp: rä on sairausvakuutuslain 18 a §:n perusteella
7146: vähintään 86 prosenttia vakuutetulle suoritetun
7147: Aikooko hallitus pikaisesti ryhtyä toi- työttömyyspäivärahan, työmarkkinatuen tai kou-
7148: menpiteisiin minimisairauspäivärahan lutustuen määrästä. Sairauspäivärahan ja työttö-
7149: palauttamiseksi ja muun muassa myysetuuden määrä viikossa on näin sama, kos-
7150: omaishoitajien ja kotityötä tekevien toi- ka maksupäivien lukumäärä viikossa on sairaus-
7151: meentulon parantamiseksi? päivärahassa kuusi päivää ja työttömyysturva-
7152: etuudessa viisi päivää.
7153: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kysymyksessä on otettu esille myös maata-
7154: ti seuraavaa: lousyrittäjienja muiden yrittäjien asema sairaus-
7155: Sairausvakuutuslain 4 ja 14 §:n mukaan sairaus- päivärahajärjestelmässä. Sosiaali- ja terveysmi-
7156: päivärahalla korvataan sairaudesta johtuvan työ- nisteriön asettamissa työryhmissä selvitetään
7157: kyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. parhaillaan mahdollisuuksia luoda järjestelmä,
7158: Sairausvakuutuslain 16 §:n perusteella sairaus- jossa yrittäjien ja maatalousyrittäjien sairausva-
7159: päivärahan suuruus määrätään ensisijaisesti va- kuutuslain mukaisen päivärahan pohjana olisi
7160: kuutetun verotuksessa todetun työtulon perus- YEL- tai MYEL-työtulo. Tarkoituksena on
7161: teella. Sairausvakuutusasetuksen 9 § :n mukaan muuttaa sairausvakuutuslakia siten, että YEL- tai
7162: päiväraha määrätään työkyvyttömyyden alka- MYEL-työtuloa käytettäisiin yrittäjien päivära-
7163: mista edeltäneenä vuonna vahvistetussa verotuk- han perusteena 1.7.2001 alkaen niissä tilanteis-
7164: sessa todettujen työtulojen perusteella, eli vuon- sa, kun päiväraha vahvistetaan vakuutetun hake-
7165: na 2000 alkavan sairauspäivärahan perusteena muksesta sairausvakuutusasetuksen 10 §:n no-
7166: ovat vuoden 1998 työtulot jalla niin sanottujen kuuden kuukauden tulojen
7167: Sairausvakuutuslain 17 §:n perusteella sairas- perusteella.
7168: tumista edeltävän ajan ansiot tutkitaan vain va- Lähtökohtana on, että sairausvakuutuslain
7169: kuutetun sitä erikseen vaatiessa. Tällöin sairaus- mukaisella päivärahalla korvataan vakuutetulle
7170: vakuutusasetuksen 10 §:n mukaan päiväraha vain menetettyä ansiota. Voimassa oleva sairaus-
7171: voidaan vahvistaa vakuutetun hakemuksesta työ- vakuutuksen päivärahajärjestelmä uudistettiin
7172: kyvyttömyyttä edeltäneiden kuuden kuukauden vuoden 1996 alusta voimaan tulleella sairausva-
7173: työtulojen perusteella, jos ne ovat 20 prosenttia kuutuslain muutoksella (1500/ 1995). Tämä muu-
7174: suuremmat kuin verotuksessa vahvistetut työtu- tos merkitsi sairausvakuutuksessa luopumista
7175: lot pääosin vähimmäispäivärahajärjestelmästä. Vä-
7176: Mikäli vakuutetulla on työkyvyttömyyden al- himmäispäiväraha 60 markkaa säilytettiin kui-
7177: kamista edeltävän kuukauden aikana ollut oikeus tenkin äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan
7178:
7179:
7180: 2
7181: Ministerin vastaus KK 923/2000 vp- Matti Väistö /kesk
7182:
7183:
7184: osalta perhepoliittisista syistä. Siten vakuutetuil- räytyy vakuutetun ja tämän puolison tulojen pe-
7185: le, joiden vuosityötulo vuonna 2000 jää alle rusteella ja sen määrä on enintään 60 markkaa.
7186: 5 390 markan, ei ole voitu maksaa sairauspäivä- Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
7187: rahaa. niistä kysymyksessäkin esiin tuoduista ongelmis-
7188: Päivärahajärjestelmän uudistamisen yhteydes- ta, että osalla henkilöistä sairausaikainen sosiaa-
7189: sä eduskunnan päätöksen mukaisesti säädettiin liturva on puutteellinen. Asia on tullut esille
7190: vakuutetun oikeudesta tarveharkintaiseen sai- myös erään oikeuskanslerin lähettämän selvitys-
7191: rauspäivärahaan silloin, kun vakuutetun vuosi- pyynnön yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministe-
7192: työtulot jäävät alle edellä mainitun rajan. Siten riö kartoittaa, millaisista tapauksista on kysymys
7193: vakuutetun toimeentulon kannalta välttämätöntä ja asiaa koskeva selvitys on tarkoitus valmistella
7194: tarveharkintaista päivärahaa voidaan suorittaa siten, että se on mahdollista käsitellä vuoden
7195: työkyvyttömyyden kestettyä vähintään 60 päi- 2002 talousarvioesityksen yhteydessä.
7196: vää. Tarveharkintaisen päivärahan suuruus mää-
7197:
7198:
7199: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
7200:
7201: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
7202:
7203:
7204:
7205:
7206: 3
7207: KK 923/2000 vp- Matti Väistö /kesk Ministems svar
7208:
7209:
7210:
7211:
7212: Tili riksdagens talman
7213:
7214: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger hetspenning enligt 1agen om utkomstskydd för
7215: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- arbets1ösa, arbetsmarknadsstöd en1igt lagen om
7216: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Matti arbetsmarknadsstöd eller utbildningsstöd enligt
7217: Väistö /cent undertecknade skriftliga spörsmå1 lagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, är
7218: SS 923/2000 rd: dagpenningen en1igt 18 a § sjukförsäkringsla-
7219: gen minst 86 procent av den försäkrades arbets-
7220: imnar regeringen vidta brådskande åt- 1öshetspenning, arbetsmarknadsstöd eller utbi1d-
7221: gärder för att återinföra minimisjukdag- ningsstöd. Sjukdagpenningen och arbetslöshets-
7222: penningen och bl. a. förbättra utkomsten förmånen är per vecka lika stora, eftersom sjuk-
7223: för närståendevårdare och personer dagpenning utbetalas för sex dagarper vecka och
7224: som inte är anställda utan arbetar hem- arbetslöshetspenning för fem dagar per vecka.
7225: ma? Spörsmålet tar också upp lantbruksföretagar-
7226: nas och övriga företagares ställning i sjukdag-
7227: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- penningssystemet. Som bäst utreder några ar-
7228: föra fö1jande: betsgrupper som tillsatts av social- och hälso-
7229: En1igt 4 och 14 § sjukförsäkrings1agen beta1as vårdsministeriet möjlighetema att skapa ett sys-
7230: sjukdagpenning i ersättning för inkomstbortfall tem där företagamas och lantbruksföretagamas
7231: vid arbetsoförmåga till fö1jd av sjukdom. En1igt dagpenning enligt sjukförsäkringslagen fast-
7232: 16 § sjukförsäkrings1agen bestäms sjukdagpen- ställs enligt FöPL- eller LFöPL-arbetsinkoms-
7233: ningen i första hand på basis av den försäkrades ten. Avsikten är att ändra sjukförsäkringslagen
7234: vid beskattningen konstaterade arbetsinkomster. så, att FöPL- och LFöPL-arbetsinkomsten kan
7235: En1igt 9 § skall dagpenningen fastställas på användas som grund för dagpenningen fr.o.m.
7236: grundva1 av den arbetsinkomst som konstaterats 1.7.2001 i sådana situationer där dagpenningen
7237: vid beskattningen året före arbetsoförmågans in- fastställs på ansökan av den försäkrade och med
7238: träde, vilket innebär att 1998 års arbetsinkomst stöd av 10 § sjukförsäkringsförordningen på
7239: ligger till grund för en sjukdagpenning som bör- grundval av den s.k. inkomsten under sex måna-
7240: jar utbetalas 2000. der.
7241: Enligt 17 § sjukförsäkringslagen utreds den Principen är att en dagpenning som utbetalas
7242: försäkrades arbetsinkomst omedelbart före in- enligt sjukförsäkringslagen endast skall ersätta
7243: sjuknandet endast på den försäkrades särskilda den försäkrades inkomstbortfall. Det gällande
7244: yrkande. Enligt 10 § sjukförsäkringsförordning- sjukförsäkringsdagpenningssystemet revidera-
7245: en kan dagpenningen i så fall på ansökan av den des vid ingången av 1996 genom en ändring av
7246: försäkrade fastställas på grundva1 av arbetsin- sjukförsäkringslagen (1500/1995). Ändringen
7247: komsten under de sex föregående månadema, om innebar att systemet med minimidagpenning i re-
7248: den är 20 procent större än den vid beskattningen ge1 inte längre tillämpas inom sjukförsäkringen.
7249: konstaterade arbetsinkomsten. En minimidagpenning på 60 mark bibehölls dock
7250: Om den försäkrade under månaden innan ar- av familjepolitiska skäl i fråga om moderskaps-,
7251: betsoförmågan börjar har haft rätt till arbetslös- faderskaps- och föräldrapenning. Det betyder att
7252:
7253:
7254: 4
7255: Ministems svar KK 923/2000 vp - Matti Väistö /kesk
7256:
7257:
7258: sjukdagpenning inte har kunnat utbetalas tili för- dennas makes inkomster och beloppet är högst 60
7259: säkrade vars årsarbetsinkomst år 2000 är mindre mark.
7260: än 5 390 mark. Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
7261: 1 samband med att dagpenningssystemet revi- medveten om de i spörsmålet nämnda problemen
7262: derades i enlighet med riksdagens beslut inför- i anslutning tili att det finns personer med brist-
7263: des även bestämmelser om den försäkrades rätt fålligt socialskydd vid sjukdomsfall. Problemen
7264: tili behovsprövad dagpenning när den försäkra- har också framkommit i samband med en begä-
7265: des årsarbetsinkomst underskrider den nämnda ran om utredning som framställts av justitiekans-
7266: gränsen. En behovsprövad dagpenning som är lem. Social- och hälsovårdsministeriet kartläg-
7267: nödvändig för den försäkrades utkomst kan där- ger viiken typ av fall som frågan gäller och avsik-
7268: för betalas när den försäkrade varit arbetsoför- ten är att denna utredning skall beredas så att den
7269: mögen i 60 dagar. Den behovsprövade dagpen- kan behandlas i samband med budgetpropositio-
7270: ningen bestäms på basis av den försäkrades och nen för 2002.
7271:
7272:
7273: Helsingfors den 14 december 2000
7274:
7275: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
7276:
7277:
7278:
7279:
7280: 5
7281: KK 924/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
7282:
7283:
7284:
7285:
7286: KIRJALLINEN KYSYMYS 924/2000 vp
7287:
7288: Yrittäjyyden edistäminen
7289:
7290:
7291:
7292:
7293: Eduskunnan puhemiehelle
7294:
7295: Yrittäjyyden ja myös pk-yrittäjien työn arvostus edellytyksiä on kaikin tavoin parannettava. Su-
7296: on 1990-luvun aikana noussut. Sitä vastoin huo- kupolvenvaihdosten helpottaminen vaatii toimia.
7297: lestuttavia ovat yrittäjyysasennetiedot, joiden
7298: mukaan suomalaisten asenteet yrittäjyyteen ovat Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7299: yllättävän kielteiset. Suomen Gallupin viime ke- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7300: väänä tekemän mielipidetutkimuksen mukaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7301: vain 12% tutkitusta kohderyhmästä piti yrittäjä- vaksi seuraavan kysymyksen:
7302: nä toimimista erittäin houkuttelevana. Useam-
7303: paa kuinjoka toista suomalaista yrittäjänä toimi- Mihin vakuuttaviin toimenpiteisiin halli-
7304: minen ei kiinnostanut juuri lainkaan. tus aikoo 1Jlhlyä, että yrittäjäksi ryhty-
7305: Tässä on ristiriita. Yleiset asenteet ovat vah- vien määrä kääntyy Suomessa voimak-
7306: vasti myönteiset, mutta yrittäjyys omakohtaise- kaaseen nousuun ja yleisen tason myön-
7307: na uravalintana ei suomalaisia kiinnosta. Ristirii- teiset yrittäjäasenteet konkretisoiluvat
7308: taan täytyy saada ratkaisu. käytännön päätöksiksi?
7309: Yhteiskunnan on perusopetuksesta lähtien
7310: rohkaistava yrittäjyyteen. Yrittämisen toiminta-
7311:
7312:
7313: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
7314:
7315: Seppo Kääriäinen /kesk
7316:
7317:
7318:
7319:
7320: Versio 2.0
7321: KK 924/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk Ministerin vastaus
7322:
7323:
7324:
7325:
7326: Eduskunnan puhemiehelle
7327:
7328: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tavoitteena on myös yrittäjyyden aloittamisen ja
7329: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kokeilun helpottaminen.
7330: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Yrittäjyyden toimintaedellytysten parantami-
7331: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kääriäisen seksi on käynnistetty hankkeita mm. yritysten
7332: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK hallinnollisten rasitteiden keventämiseksi. Yrit-
7333: 924/2000 vp: täjyyshankkeessa pyritään yhtenäistämään ja ke-
7334: ventämään yritysten verojen ja työnantajamaksu-
7335: Mihin vakuuttaviin toimenpiteisiin halli- jen maksu- ja ilmoitusliikennettä. Tähän liittyen
7336: tus aikoo ryhtyä, että yrittäjäksi ryhty- sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainmi-
7337: vien määrä kääntyy Suomessa voimak- nisteriö asettivat vastikään selvitysmiehen selvit-
7338: kaaseen nousuun ja yleisen tason myön- tämään yritysten vero- ja työnantajamaksujätjes-
7339: teiset yrittäjäasenteet konkretisoiluvat telmien yksinkertaistamista. Lisäksi eduskunnal-
7340: käytännön päätöksiksi? le on vastikään annettu hallituksen lakiesitys yri-
7341: tys- ja yhteisötietolaiksi, jolla yritykset ja yhtei-
7342: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- söt yksilöidään yhtenäisellä tunnusjärjestelmällä
7343: ti seuraavaa: Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallituk-
7344: Hallitusohjelman mukaisesti kauppa- ja teolli- sen yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestel-
7345: suusministeriö on käynnistänyt tämän vuoden mään. Uusi järjestelmä luo tulevaisuudessa hy-
7346: alussa kaksivuotisen yrittäjyyshankkeen, jonka vät mahdollisuudet yritysten sähköisten ilmoi-
7347: tavoitteena on edistää uusien yritysten perusta- tusmenettelyjen kehittämiselle.
7348: mista ja vauhdittaa jo toimivien yritysten kasvua Uusien yritysten perustamisen ja käynnistämi-
7349: ja kilpailukykyä. Yrittäjyyshanke jakautuu sen helpottamiseksi on kehitetty ja parannettu
7350: useaan osakokonaisuuteen ja sisältää yli sata yrittäjille tarjolla olevia neuvonta- ja koulutus-
7351: käytännön toimenpidettä yrittäjyyden edistämi- palveluja. Neuvontapalvelujen valikoimaa ja laa-
7352: seksi. Toimenpiteet ovat syntyneet ja ne toteute- tua on kehitetty ja palvelut on koottu TE-keskus-
7353: taan yhdeksän ministeriön ja Kuntaliiton yhteis- ten yhteydessä toimiviin yrityspalvelupisteisiin
7354: työnä. nk. "yhden luukun" periaatteella. Esimerkkinä
7355: Y rittäjyyshankkeen osakokonaisuudessa uusista palveluista voidaan mainita patentti- ja
7356: "Yrittäjyys houkutteleva uravaihtoehto" on kaupparekisteriasioita koskeva neuvonta sekä
7357: käynnistetty ja käynnistetään hankkeita, joiden keksintöasiamiehen palvelut.
7358: tarkoituksena on rohkaista yrittäjäksi ryhtymis- Yrittäjyyshankkeen "Yrittäjäksi ryhtyminen"
7359: tä. Tarkastelussa keskeisellä sijalla ovat koulu- -osakokonaisuudessa on käynnistetty toimenpi-
7360: tusjärjestelmän roolin aktivoiminen yrittäjyys- teitä yritysten liiketoiminnan käynnistämisen ja
7361: kasvatuksessa ja -koulutuksessa eri kouluasteil- siirtämisen helpottamiseksi, erityisteemana yri-
7362: la. Lisäksi pyritään yrittäjyysmyönteisyyden ja tysten sukupolvenvaihdosten edistäminen. Hank-
7363: -aktiivisuuden lisäämiseen kehittämällä yleistä keen puitteissa on jo saatu aikaan perintö- ja lah-
7364: asenneilmastoa mm. järjestämällä alueellisia javerolain sukupolvenvaihdoksia koskeva huo-
7365: yrittäjyyspäiviä eri puolella Suomea. Hankkeen jennus. Lisäksi Finnveran rahoituspalettiin on li-
7366:
7367:
7368: 2
7369: Ministerin vastaus KK 924/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
7370:
7371:
7372: sätty nk. yrittäjälaina yrityksen luovutuksiin liit- kaupan osapuolia tulevaan muutokseen ja tarjo-
7373: tyviin rahoitusjärjestelyihin. Laina odottaa vielä taan käytännön työkaluja ja asiantuntija-apua
7374: EU:n komission hyväksyntää. Hankkeissa myös muutoksen läpiviemiseksi.
7375: valmennetaan sukupolvenvaihdoksen tai yritys-
7376:
7377:
7378: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2000
7379:
7380: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
7381:
7382:
7383:
7384:
7385: 3
7386: KK 924/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk Ministerns svar
7387:
7388:
7389:
7390:
7391: Tili riksdagens talman
7392:
7393: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger lätta möjligheterna att inleda och prova på före-
7394: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tagande.
7395: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- För förbättrande av verksamhetsbetingelserna
7396: po Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga för företagsamheten har projekt inletts bl.a. för
7397: spörsmål SS 924/2000 rd: att lindra företagens administrativa belastningar.
7398: I företagarprojektet eftersträvas att företagens
7399: Vilka övertygande åtgärder har reger- betalnings- och anmälningstrafik gällande skat-
7400: ingen för avsikt att vidta för att antalet ter och arbetsgivaravgifter skall förenhetligas
7401: personer som startar eget skall öka kraf- och lindras. 1 anslutning till detta tillsatte social-
7402: tigt i Finland och de på ett generellt och hälsovårdsministeriet och finansministeriet
7403: pian positiva företagarattityderna skall nyligen en utredningsman för att reda ut hur sys-
7404: konkretiseras i beslut? temet med företagens skatte- och arbetsgivarav-
7405: gifter kunde förenklas. Dessutom har till riksda-
7406: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gen nyligen avgetts en regeringsproposition med
7407: föra följande: förslag tilllag om ett företags- och organisations-
7408: 1 enlighet med regeringsprogrammet har han- datasystem genom viiken företag och organisa-
7409: dels- och industriministeriet vid ingången av det- tioner specificeras med hjälp av ett enhetligt be-
7410: ta år inlett ett tvåårigt företagarprojekt, vars mål teckningssystem i Patent- och registerstyrelsens
7411: är att främja grundandet av nya företag och på- och Skattestyrelsens gemensamma företag- och
7412: skynda redan existerande företags tillväxt och organisationsdatasystem. Det nya systemet ska-
7413: konkurrenskraft. Företagarprojektet fördelas på par i framtiden goda möjligheter att utveckla
7414: flera mindre helheter och innehåller över hundra elektroniska anmälningsförfaranden för företa-
7415: praktis~a åtgärder för främjandet av företagsam-
7416: gen.
7417: heten. Atgärderna har fåtts till stånd och vidtas i För att underlätta grundandet och startandet av
7418: samarbete mellan nio ministerier och Kommun- nya företag har de rådgivnings- och utbildnings-
7419: förbundet. tjänster som står till företagarnas förfogande ut-
7420: I helheten "Företagandet ett lockande karriär- vecklats och förbättrats. Utbudet och kvaliteten
7421: alternativ" inom företagarprojektet har inletts på rådgivningstjänsterna har utvecklats och
7422: och inleds projekt med vilka syftet är att upp- tjänsterna har samlats hos de enheter för före-
7423: muntra folk att bli företagare. En central ställ- tagstjänster som är verksamma i samband med
7424: ning i granskningen har en aktivering av utbild- TE-centralerna enligt principen att alla tjänster
7425: ningssystemets roll inom företagarfostran och fö- skall kunna fås på samma ställe. Som exempel på
7426: retagarutbildningen på olika skolnivåer. Dess- nya tjänster kan nämnas rådgivning om patent-
7427: utom eftersträvas en ökning av företagarvänlig- och handelsregisterärenden samt uppfinningsom-
7428: heten och företagaraktiviteten genom att det ge- budsmannens tjänster.
7429: nerella attitydklimatet utvecklas bl.a. genom att 1 helheten "Starta eget" i företagarprojektet
7430: regionala företagardagar ordnas på olika håll i har åtgärder vidtagits för att underlätta företa-
7431: Finland. Målet med projektet är också att under- gens möjligheter att inleda och överföra affårs-
7432:
7433:
7434: 4
7435: Ministems svar KK 924/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
7436:
7437:
7438: verksamhet. Ett särskilt tema är främjandet av sen av ett företag. Lånet väntar ännu på godkän-
7439: generationsväxling i företagen. lnom ramen för nande av EU-kommissionen. 1 projektet tränas
7440: projektet har en lindring som gäller generations- också partema i en generationsväxling eller ett
7441: växlingar redan åstadkommits i lagen om skatt på företagsförvärv inför den kommande ändringen
7442: arv och gåva. Dessutom har tili Finnveras finan- och erbjuds praktiska verktyg och sakkunnig-
7443: sieringspalett fogats ett s.k. företagarlån för fi- hjälp för att genomföra ändringen.
7444: nansiella arrangemang i samband med överlåtel-
7445:
7446:
7447: Helsingfors den 11 december 2000
7448:
7449: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
7450:
7451:
7452:
7453:
7454: 5
7455: KK 925/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
7456:
7457:
7458:
7459:
7460: KIRJALLINEN KYSYMYS 925/2000 vp
7461:
7462: Liikenne- ja viestintäministeriön rooli tietolii-
7463: kennepolitiikassa
7464:
7465:
7466:
7467:
7468: Eduskunnan puhemiehelle
7469:
7470: Liikenne- ja viestintäministeriössä yhdistyy tie- liset puhelut. Ratkaisu sopisi hyvin käytännön
7471: toliikennepolitiikan kaksi hyvin erilaista roolia. monopolissa toimiville teleyhtiöille, mutta olisi
7472: Ministeriön tehtävänä on edistää telealan kilpai- pettymys uusille alan toimijoille. Paikallispuhe-
7473: lua sekä toteuttaa ja valmistella suomalaista tie- lukilpailun edut jäisivät tällöin myös kuluttajilta
7474: toyhteiskuntapolitiikkaa omalla hallinnonalal- lähes kokonaan saavuttamatta.
7475: laan. Samalla ministeriön tehtävänä on kuitenkin
7476: valvoa valtion edun toteutumista Sonerassa, joka Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7477: on yksi kilpailun osapuoli. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7478: Hallinnon uskottavuus ja kansalaisten edun to- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7479: teutuminen edellyttävät, ettei hallinnon valmiste- vaksi seuraavan kysymyksen:
7480: lutyössä ja tietolähteissä painotu minkään yksit-
7481: täisen toimijan näkökulma. Tämän lisäksi val- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7482: tion hallinnon on näytettävä myös ulospäin eri tyä taatakseen eri osapuolten kannalta
7483: osapuolten kannalta uskottavalta. Aiheen epäillä uskottavalla tavalla, ettei Soneran omis-
7484: liikenne- ja viestintäministeriön neutraaliuden tajapolitiikka vaikuta ratkaisevalla ta-
7485: toteutumista antoi tuore suunnitelma jättää pai- valla tietoliikennepolitiikan linjavalin-
7486: kallispuhelukilpailun ulkopuolelle teleyhtiöiden toihin, liikenneministeriön valmistelu-
7487: suurikatteisimmat matka- ja lankapuhelimien vä- työhön ja teleliikenteen kilpailun toteut-
7488: tamiseen?
7489:
7490:
7491: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
7492:
7493: Kyösti Karjula /kesk
7494:
7495:
7496:
7497:
7498: Versio 2.0
7499: KK 925/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk Ministerin vastaus
7500:
7501:
7502:
7503:
7504: Eduskunnan puhemiehelle
7505:
7506: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Näiden tavoitteiden saavuttaminen on edellyt-
7507: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tänyt kilpailevien teleyritysten tasapuolista koh-
7508: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen telua. Teleyritysten kohteluun ei ole vaikuttanut
7509: vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Karjulan niiden omistuspohja. Teleyrityksen omistuksella
7510: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK on ollut merkitystä vain uusia matkaviestinnän
7511: 925/2000 vp: toimilupia myönnettäessä. Tällöin valtioneuvos-
7512: to on edellyttänyt, että lupia saavat teleyritykset
7513: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- eivät kuulu samaan konserniin tai muuten ole so-
7514: tyä taatakseen eri osapuolten kannalta pineet yhteistyöstä keskenään.
7515: uskottavalla tavalla, ettei Soneran omis- Teletoiminnan säädökset kohtelevat teleyri-
7516: tajapolitiikka vaikuta ratkaisevalla ta- tyksiä eritavoin ainoastaan siitä riippuen mikä on
7517: valla tietoliikennepolitiikan linjavalin- niiden markkina-asema asiankuuluvilla markki-
7518: toihin, liikenneministeriön valmistelu- noilla. Pääsääntönä on, että markkinavoimaitaan
7519: työhön ja teleliikenteen kilpailun toteut- huomattavalla teleyrityksellä on enemmän
7520: tamiseen? velvoitteita kuin muilla teleyrityksillä. Nämä
7521: velvoitteet koskevat mm. teleyritysten verk-
7522: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kojen yhteenliittämistä, yhteenliittämispalvelui-
7523: ti seuraavaa: den hinnoitteluaja yleensäkin teleyrityksille ase-
7524: Liikenne- ja viestintäministeriön s1sa1sen työ- tettuja velvoitteita tarjottaessa telepalveluita
7525: jaon mukaan teletoiminnan yleinen ohjaus ja ke- käyttäjille. Soneralla on liikenne- ja viestintämi-
7526: hittäminen mukaan lukien tietoliikennepolitii- nisteriön viime vuoden kesäkuussa tekemän pää-
7527: kan linjavalintojen valmistelu on ministeriössä töksen perusteella huomattava markkinavoima
7528: telemarkkinaosaston vastuulla. Sen sijaan Sone- kaikilla ministeriön tarkastelun kohteena olleilla
7529: ran Oyj:n (Sonera) omistajapolitiikasta vastaa markkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
7530: ministeriön yleinen osasto. Näillä molemmilla että Soneralla on tiukemmat velvoitteet suhtees-
7531: osastoilla on oma henkilöstönsä, omat tulosta- sa kaikkiin niihin teleyrityksiin, joilla ministeriö
7532: voitteensa ja muutoinkin näiden molempien ei ole katsonut olevan huomattavaa markkinavoi-
7533: osastojen toiminta on tiukasti pidetty erillään toi- maa. Tämä on muutenkin Suomessa noudatetta-
7534: sistaan. van telepolitiikan linjan mukaista, jossa kilpai-
7535: Maamme tietoliikennepolitiikan keskeinen lua pyritään koko ajan lisäämään helpottamalla
7536: linja on määritelty telemarkkinalain (396/1997) uusien yritysten alalle tuloa ja kilpailuolosuhtei-
7537: ensimmäisessä pykälässä. Sen mukaan telemark- ta yritysten toiminnan alkuvaiheessa.
7538: kinoiden tehokkuutta tulee edistää siten, että Liikenne- ja viestintäministeriö on parhail-
7539: käyttäjille on saatavissa kohtuulliset tarpeet tyy- laan muuttamassa teletoimintaa koskevia sään-
7540: dyttävät, keskenään kilpailevat, teknisesti kehit- nöksiä siten, että asiakas voi valita esivalintatun-
7541: tyneet, toimintavarmat, laadukkaat ja hinnaltaan nuksella myös paikallispuhelun välittävän tele-
7542: edulliset telepalvelut. yrityksen. Tämä uudistus ei muuta paikallispuhe-
7543: luiden hinnoittelua koskevia säädöksiä. Suomes-
7544:
7545:
7546: 2
7547: Ministerin vastaus KK 925/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk
7548:
7549:
7550: sa on noudatettu teleyritysten keskinäisessä hin- kaisuuden. Mikäli verkon rakentaja ei saa koh-
7551: noittelussa periaatetta, jonka mukaan televerkon tuullista tuottoa investoinnilleen, voidaan joutua
7552: rakentanut teleyritys määrittelee verkkoosa käy- tilanteeseen, jossa yksikään teleyritys ei enää ole
7553: töstä perittävän maksun. Tämä periaate koskee valmis investoimaan uusien viestintäverkkojen
7554: myös lankapuhelimesta matkapuhelimiin soitet- rakentamiseen.
7555: tuja puheluja. Valtioneuvosto katsoo, että on tär- Hallitus katsoo, että noudatettu telepolitiikka
7556: keätä säilyttää nykyinen periaate, jossa matkapu- ei ole antanut Soneralla mitään erivapauksia.
7557: helinverkossa palveluoperaattorina toimiva tele- Päinvastoin huomattavan markkinavoiman yri-
7558: yritys myös määrittelee verkon käytöstä perittä- tyksenä Soneralla on kaikilla keskeisillä tele-
7559: vän asiakasmaksun. markkinoiden alueilla vähintään samat ja koko
7560: Nykyisten säädösten mukaan verkkoa toiselle teletoiminnan huomioon ottaen tiukimmat vel-
7561: teleyritykselle luovuttavan teleyrityksen on, sil- voitteet kuin yhdelläkään toisella Suomessa toi-
7562: loin kun sillä on huomattava markkinavoima, mivalla teleyrityksellä. Lisäksi Soneran omista-
7563: hinnoiteltava verkon vuokrauksesta perittävä japolitiikka sekä teletoiminnan yleinen ohjaus ja
7564: maksunsa siten, että se on tasapuolinen ja koh- kehittäminen on liikenne- ja viestintäministeriön
7565: tuullisessa suhteessa palvelun tuottamisesta ai- työnjaossa selvästi erotettu toisistaan, joten val-
7566: heutuviin kustannuksiin. Mikäli joku epäilee, tioneuvosto katsoo, että Soneran omistaminen ei
7567: että näin ei ole, hän voi aina pyytää Telehallinto- vaikuta liikenne- ja viestintäministeriön tietolii-
7568: keskusta tutkimaan hinnoittelun säännöstenmu- kennepolitiikan linjavalintoihin.
7569:
7570:
7571: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
7572:
7573: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
7574:
7575:
7576:
7577:
7578: 3
7579: KK 925/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk Ministems svar
7580:
7581:
7582:
7583:
7584: Till riksdagens talman
7585:
7586: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger lade, som är driftsäkra, som håller god kvalitet
7587: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och som har förmånliga priser.
7588: rådet översänt följande av riksdagsledamot För att dessa mål skall uppnås har det krävts
7589: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga att konkurrerande teleföretag skall behandlas lik-
7590: spörsmål SS 925/2000 rd: värdigt. Teleföretagens ägarbas har inte påverkat
7591: behandlingen av dem. Ägandet av ett teleföretag
7592: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta har haft betydelse endast när nya koncessioner
7593: för att på ett trovärdigt sätt med tanke inom den mobila telekommunikationen beviljas.
7594: på olika parter garantera att Soneras 1 sådana fall har statsrådet förutsatt att de telefö-
7595: ägarpolitik inte på ett avgörande sätt retag som får koncession inte tillhör sammakon-
7596: påverkar linjevalen inom telekommuni- eero eller i övrigt har avtalat om samarbete sins-
7597: kationspolitiken eller kommunikations- emellan.
7598: ministeriets beredningsarbete och inte De författningar som gäller televerksarnheten
7599: heller genomförandet av konkurrensen behandlar teleföretagen på olika sätt endast en-
7600: inom teletrafiken? ligt vilket deras marknadsinflytande är. Huvudre-
7601: geln är att ett teleföretag med en avsevärd mark-
7602: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nadskraft har fler skyldigheter än andra teleföre-
7603: föra följande: tag. Dessa skyldigheter gäller bl.a. sammankopp-
7604: Enligt den intema arbetsfördelningen inom kom- ling av teleföretagens nät, prissättningen i fråga
7605: munikationsministeriet hör den allmänna styr- om sammankopplingstjänster och även allmänt
7606: ningen och utvecklingen av televerksarnheten, taget de skyldigheter som uppställts för teleföre-
7607: beredningen av linjevalen inom telekommunika- tag när användama erbjuds teletjänster. Sonera
7608: tionspolitiken medräknad, till kommunikations- har på grundval av ett beslut av kommunikations-
7609: marknadsavdelningens ansvarsområde. Däremot ministeriet i juni i fjol ett avsevärt marknadsin-
7610: ansvarar ministeriets allmänna avdelning för So- flytande på alla marknader som varit föremål för
7611: nera Abp:s (Sonera) ägarpolitik. Båda avdelning- ministeriets granskning. 1 praktiken innebär det-
7612: ama har sin egen personai och sina egna resultat- ta att Sonera har striktare skyldigheter i förhål-
7613: mål och även i övrigt har verksarnheten inom de lande till alla de teleföretag som ministeriet inte
7614: båda avdelningama hållits strikt isär. har ansett ha något avsevärt marknadsinflytande.
7615: Den centralalinjeni telekommunikationspoli- Detta stämmer även i övrigt överens med den te-
7616: tiken i vårt land definieras i första paragrafen i te- lepolitiska linje som följs i vårt land, där man
7617: lemarknadslagen (396/1997). Enligt detta lag- hela tiden strävar efter att öka konkurrensen ge-
7618: rum skall effektiviteten på telemarknaden främ- nom att göra det lättare för nya företag att etable-
7619: jas på ett sådant sätt att användama har tillgång ra sig i branschen och genom att underlätta kon-
7620: till teletjänster som överensstämmer med använ- kurrensförhållandena i början av företagens
7621: damas rimliga behov av telekommunikation, som verksamhet.
7622: konkurrerar sinsemellan, som är tekniskt utveck- Kommunikationsministeriet håller som bäst
7623: på att ändra bestämmelsema om televerksarnhe-
7624:
7625:
7626: 4
7627: Ministems svar KK 925/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
7628:
7629:
7630: ten så att kunden med ett operatörsprefix även ningscentralen undersöka huruvida prissättning-
7631: kan välja det teleföretag som skall förmedla lo- en stämmer överens med bestämmelsema. Om
7632: kalsamtal. Denna reform ändrar inte bestämmel- den som har byggt nätet inte får en skälig avkast-
7633: sema om prissättning av lokalsamtal. I Finland ning på sin investering är det möjligt att man rå-
7634: har företagen i den ömsesidiga prissättningen kar i en situation där inte ett enda teleföretag
7635: iakttagit en princip enligt viiken det teleföretag längre är villigt att investera i byggandet av nya
7636: som har byggt telenätet fastställer den avgift som kommunikationsnät.
7637: skall uppbäras för användningen av nätet. Denna Regeringen anser att den telepolitik som följts
7638: princip gäller även samtai från en trådtelefon till inte har inneburit någon typ av dispens för Sone-
7639: mobiltelefoner. Statsrådet anser att det är viktigt ra. Sonera har tvärtom i egenskap av ett företag
7640: att bibehålla den nuvarande principen, enligt vii- med ett avsevärt marknadsinflytande på alla vik-
7641: ken det teleföretag som fungerar som tjänsteope- tiga telemarknadsområden åtminstone samma,
7642: ratör i mobiltelefonnätet också fastställer den och med beaktande av hela televerksarnheten,
7643: kundavgift som skall uppbäras för användningen också de striktaste skyldighetema i jämförelse
7644: av nätet. med vilket annat teleföretag som helst med verk-
7645: Enligt de nuvarande författningama skall ett samhet i Finland. Därtill har Soneras ägarpolitik
7646: teleföretag som överlåter nätet till ett annat tele- samt den allmänna stymingen och utvecklingen
7647: företag, i det fall då det har ett avsevärt mark- av televerksamheten i kommunikationsministeri-
7648: nadsinflytande, prissätta den avgift som uppbärs ets arbetsfördelning klart och tydligt avgränsats
7649: för hyming av nätet så att den är rättvis och står i från varandra, och därför anser statsrådet att
7650: skälig relation till de kostnader som uppstår av ägandet av Sonera inte påverkar linjevalen i kom-
7651: produktionen av tjänsten. Om någon misstänker munikationsministeriets telekommunikationspo-
7652: att så inte är fallet kan han alltid he Teleförvalt- litik.
7653:
7654:
7655:
7656: Helsingfors den 15 december 2000
7657:
7658: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
7659:
7660:
7661:
7662:
7663: 5
7664: KK 926/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
7665:
7666:
7667:
7668:
7669: KIRJALLINEN KYSYMYS 926/2000 vp
7670:
7671: Taiteen tohtorin tutkintojen arvosteluperusteet
7672:
7673:
7674:
7675:
7676: Eduskunnan puhemiehelle
7677:
7678: Taiteen tohtorin tutkinto on kehittynyt osaksi sen väitöskirjan lisäksi tehdä myös ns. väitös-
7679: suomalaista korkeakoulujärjestelmää 1980-lu- teoksen. Väitösteoksen kriteerit ovat kuitenkin
7680: vun alkuvuosista lähtien. Ensimmäinen taiteelli- samat kuin väitöskirjankin. Kriitikoiden mukaan
7681: nen tohtorintutkinto suoritettiin vuonna 1990 Si- väitösteoksen rajoja ja vaatimuksia ei ole riittä-
7682: belius-Akatemiassa. Taiteen tohtoriksi voi val- västi selvennetty.
7683: mistua kuudessa yliopistossa: Sibelius-Akate- Taiteellisilla tohtorintutkinnoilla ei ole perin-
7684: miassa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Kuva- teitä eikä opinnäytetöille ole luotu selkeitä ja yh-
7685: taideakatemiassa, Teatterikorkeakoulussa sekä tenäisiä vaatimuksia. Muun muassa näiden syi-
7686: Tampereen ja Lapin yliopistoissa. Koska taide- den vuoksi ongelmaksi on tullut opinnäytetöiden
7687: korkeakoulut tulkitaan yliopistoiksi ja niistä val- arviointi. Yhden ja ainoan tohtorin muotin tavoit-
7688: mistuu maistereita, on luonnollista, että maisteri telu ei liene taiteellisten tohtorintutkintojen osal-
7689: voi jatkaa tohtoriksi. Mahdollisuus suorittaa toh- ta mahdollista tai tarkoituksenmukaista.
7690: torin tutkintoja myös erottaa taidekorkeakoulut Käytännössä ilmenneet ongelmat ja jopa toh-
7691: ammattikorkeakouluista. torin väitöksen hylkäykseen johtanut tapaus
7692: Yleensä taiteellisten tohtorintutkintojen ar- edellyttävät kuitenkin tilanteen uudelleenar-
7693: viointikriteerit ovat taiteelliset. Niitä täydentää viointia ja minimisäädösten luomista. Tämä on
7694: analyyttinen kirjallinen osio, joka on normaalia välttämätöntä jo pelkästään väittelemään pyrki-
7695: väitöskirjaa huomattavasti pienempi ja jonka ei vien oikeusturvan vuoksi.
7696: edellytetä täyttävän väitöskirjan laatu- tai meto-
7697: dologisia vaatimuksia. Sen sijaan Taideteollises- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7698: sa korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa on käy- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7699: tössä eräänlainen "sekä että" -malli, jossa opin- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7700: näytteiden taiteellinen osuus arvioidaan taiteelli- vaksi seuraavan kysymyksen:
7701: sin ja kirjallinen osuus tieteellisin perustein. Tai-
7702: deteollisessa korkeakoulussa taas ei haluta tehdä Mitä hallitus aikoo tehdä taiteen tohto-
7703: selvää eroa taiteellisen ja tieteellisen osan välil- rin tutkinnalle asetettujen vaatimusten
7704: lä. Taideteollisessa korkeakoulussa voi perintei- selventämiseksi ja käytäntöjen yhtenäis-
7705: tämiseksi?
7706:
7707:
7708: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
7709:
7710: Anu Vehviläinen /kesk
7711:
7712:
7713: Versio 2.0
7714: KK 926/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
7715:
7716:
7717:
7718:
7719: Eduskunnan puhemiehelle
7720:
7721: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- miuden korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä
7722: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette osoittaviin suorituksiin, itsenäiseen luovaan työ-
7723: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- hön edustamaliaan alalla sekä tämän alan kehittä-
7724: nen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh- miseen. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jat-
7725: viläisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy- kokoulutukseen otetun opiskelijan on suoritetta-
7726: myksen KK 926/2000 vp: va tutkintoon kuuluvat opinnot sekä annettava
7727: julkiset taiteelliset opin- ja taidonnäytteet tai laa-
7728: Mitä hallitus aikoo tehdä taiteen tohto- dittava väitöskirja.
7729: rin tutkinnalle asetettujen vaatimusten Taideteollisen alan yliopistollisista tutkin-
7730: selventämiseksi ja käytäntöjen yhtenäis- noista annetun asetuksen mukaan jatkokoulutuk-
7731: tämiseksi? sen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syväl-
7732: lisesti omaan alaansa, osoittaa alallaan itsenäistä
7733: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ja kriittistä ajattelua sekä saavuttaa valmiudet
7734: ti seuraavaa: luoda itsenäisesti uutta tutkimustietoa, uusia tai-
7735: Yliopistolain (645/1997) 7 §:n mukaan yliopis- teellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat
7736: tossa suoritettavista tutkinnoista säädetään ase- taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita. Tohto-
7737: tuksella. Väitöskirja on tohtorin tutkintoon sisäl- rin tutkinnon suorittamiseksi taideteollisen alan
7738: tyvä korkein akateeminen opinnäyte, jota koske- jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suo-
7739: via säännöksiä on Yliopistoasetuksessa rittaa taideteollisen alan jatkokoulutuksen opin-
7740: (115/1998) ja eri opinalojen tutkintoasetuksissa. not sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julki-
7741: Tämän lisäksi yliopistot ovat antaneet omilla si- sesti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä taideteol-
7742: säisillä tutkintosäännöillään tai muilla vastaavil- liseen alaan kuuluva tutkimus.
7743: la yleisohjeilla väitöskirjaa ja sen tarkastuspro- Väittelijän oikeusturvan takaamiseksi yliopis-
7744: sessia koskevia varsin yksityiskohtaisia mää- toasetuksen 18 §: ssä säädetään, että asianosai-
7745: räyksiä. nen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoeli-
7746: Taiteen alan tutkinnoista säädetään asetukses- mene oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta
7747: sa Kuvataideakatemian tutkinnoista (381/1997), 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
7748: asetuksessa Sibelius-Akatemian tutkinnoista Suomen perustuslain mukaan yliopistoilla on
7749: (148/1995), asetuksessa taideteollisen alan yli- itsehallinto sen mukaan kuin lailla tarkemmin
7750: opistollisista tutkinnoista (440/1994) sekä ase- säädetään. Yliopistolain ( 645/ 1997) mukaan yli-
7751: tuksessa teatteri- ja tanssialan yliopistollisista opistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja ope-
7752: tutkinnoista (216/1995). tuksen vapaus (6 §). Väitöskirjoihin samoin kuin
7753: Tutkintoasetusten mukaan tohtorin tutkinnon muihinkin opintosuorituksiin liittyvät asiat kuu-
7754: pohjana on pääsääntöisesti ylempi korkeakoulu- luvat näin ollen yliopistojen autonomian puittei-
7755: tutkinto. Kuvataideakatemiassa, Sibelius-Akate- siin. Yliopistojen on kuitenkin otettava huo-
7756: miassa ja Teatterikorkeakoulussa jatkokoulutuk- mioon yliopistolain vaatimus, joka edellyttää yli-
7757: sen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sy- opistojen järjestävän toimintansa siten, että tutki-
7758: vällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa val- muksessa, koulutuksessa ja opetuksessa saavute-
7759:
7760:
7761: 2
7762: Ministerin vastaus KK 926/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
7763:
7764:
7765: taan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaat- koulutus on vahvistunut, osin tutkijakoulujärjes-
7766: teita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen telmän kautta, ja väitöskirjojen ohjaamisvastuu
7767: (4 §). on selkeytynyt.
7768: Opetusministeriön käsityksen mukaan väitös- Taiteen alojen yliopistoissa tohtorin tutkin-
7769: kirjoja ja niiden hyväksymistä koskevia säännök- non suorittaminen on vielä varsin uutta. Tradi-
7770: siä on pidettävä riittävinä. Säännösten on oltava tiot ovat vasta kehittymässä. Tämän vuoksi väi-
7771: niin väljiä, että ne antavat mahdollisuuden kun- töskirjatöiden ohjaamisessa ja tarkastamisessa
7772: kin yliopiston ominaispiirteiden huomioon otta- tulee noudattaa erityisen suurta tarkkuutta ja
7773: miseen niiden sisäisissä määräyksissä. huolellisuutta. Taiteen tohtorintutkintojen tasok-
7774: Yleisesti ottaen suomalaisten väitöskirjojen kuuden varmistamiseksi tullaan vastaisuudessa
7775: taso on kohonnut määrän lisääntymisen ohella. kiinnittämään entistä enemmän huomiota väitös-
7776: Suomen Akatemian tekemä selvitys suomalaisen kirjaprosessin eri vaiheiden, erityisesti väitöskir-
7777: tieteen tasosta tukee tätä näkemystä, kuten myös jatyön ohjauksen laadun parantamiseen ja hallin-
7778: kansainväliset indikaattorit suomalaisten tutki- nollisten menetelmien kehittämiseen sekä tarvit-
7779: joidenjulkaisujen tasosta- osa näistä väitöskir- taessa järjestämään niihin liittyvää koulutusta.
7780: joihin sisältyvää julkaisumateriaalia. Tutkijan-
7781:
7782:
7783:
7784: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2000
7785:
7786: Opetusministeri Maija Rask
7787:
7788:
7789:
7790:
7791: 3
7792: KK 926/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministems svar
7793:
7794:
7795:
7796:
7797: Tili riksdagens talman
7798:
7799: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger som utvisar konstnärlig mognad samt till själv-
7800: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ständigt skapande arbete på det område som han
7801: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu eller hon representerar och till utvecklande av
7802: Vehviläinen /cent undertecknade skriftliga spörs- detta område. En studerande som antagits till på-
7803: mål SS 926/2000 rd: byggnadsutbildning för att avlägga doktorsexa-
7804: men skall slutföra de studier som hör till utbild-
7805: Vad avser regeringen göra för att klar- ningen och avlägga lärdoms- och fårdighetsprov,
7806: lägga fordringarna för en konstdoktors- som är offentliga, eller avfatta en doktorsavhand-
7807: examen och för att förenhetliga praxis? ling.
7808: Enligt förordningen om universitetsexamina
7809: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- inom det konstindustriella området är målet för
7810: föra följande: påbyggnadsutbildningen att studeranden grund-
7811: Enligt 7 § i universitetslagen (645/1997) regle- ligt gör sig förtrogen med sitt eget område, upp-
7812: ras de examina som kan avläggas vid universite- visar självständigt och kritiskt tänkande på sitt
7813: ten genom förordning. Doktorsavhandlingen är område samt uppnår förmåga att självständigt
7814: det högsta akademiska lärdomsprovet som ingår i skapa ny vetenskaplig kunskap, nya metoder för
7815: doktorsexamen och som regleras i universitets- konstnärlig gestaltning eller produkter som fyl-
7816: förordningen (115/1998) och examensförord- ler höga konstnärliga krav. En studerande som
7817: ningarna för de olika områdena. Utöver detta har antagits till konstindustriell påbyggnadsutbild-
7818: universiteten genom egna interna examensstad- ning för att avlägga doktorsexamen skall slutföra
7819: gor eller andra motsvarande direktiv utfårdat de- studiema inom den konstindustriella påbygg-
7820: taljerade bestämmelser om avhandlingarna och nadsutbildningen samt avfatta en doktorsavhand-
7821: granskningsprocessen. ling och offentligt försvara den. Som doktorsav-
7822: Bestämmelser om examina på konstens områ- handling kan godkännas ett forskningsarbete som
7823: de ingår i förordningen om examina vid Bild- hänför sig till det konstindustriella området.
7824: konstakademin (381/1997), förordningen om ex- 1 syfte att säkra respondentens rättsskydd be-
7825: amina vid Sibelius-Akademin (14811995), för- stäms det i 18 § i universitetsförordningen att
7826: ordningen om universitetsexamina inom det den som bedömningen gäller inom 14 dagar från
7827: konstindustriella området (440/1994) samt för- det att han eller hon har delgetts beslutet om be-
7828: ordningen om universitetsexamina på teater- och dömningen av avhandlingen kan yrka rättelse hos
7829: dansområdet (216/1995). det förvaltningsorgan som universitetet bestäm-
7830: Enligt examensförordningama är grunden för mer.
7831: en doktorsexamen i regel högre högskoleexa- Enligt Finlands grundlag har universiteten
7832: men. 1 Bildkonstakademin, Sibelius-Akademin självstyrelse enligt vad som närrnare bestäms ge-
7833: och Teaterhögskolan är målet för påbyggnadsut- nom lag. Enligt universitetslagen ( 645/1997) rå-
7834: bildningen att studeranden är grundligt förtrogen der undervisnings- och forskningsfrihet samt
7835: med det egna området och att han eller hon upp- konstnärlig frihet vid universiteten (6 §). Frågor
7836: når förmåga till sådana prestationer på hög nivå som gäller avhandlingar liksom andra studie-
7837:
7838:
7839: 4
7840: Ministems svar KK 926/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
7841:
7842:
7843: prestationer omfattas sålunda av universitetens på publikationer av finländska forskare - en del
7844: autonomi. Universiteten skall likväl beakta att av dem materia! som ingår i olika avhandlingar.
7845: universitetslagen kräver att de ordnar sin verk- Forskarutbildningen har stärkts, tili en del via
7846: samhet så att en hög intemationell nivå nås inom systemet med forskarskolor, och handlednings-
7847: forskningen, utbildningen och undervisningen ansvaret för avhandlingama har blivit klarare.
7848: med iakttagande av etiska principer och god ve- 1 universiteten för olika områden inom kon-
7849: tenskaplig sed (4 §). sten är en doktorsexamen ännu en mycket ny fö-
7850: Enligt undervisningsministeriets uppfattning reteelse. Traditionema håller först nu på att ut-
7851: är bestämmelsema om avhandlingama och hur de vecklas. Därför bör särskilt stor precision och
7852: skall godkännas tillräckliga. Bestämmelsema grundlighet iakttas i handledningen och gransk-
7853: måste vara så allmänna att de lärnnar rum för det ningen av avhandlingsarbeten. För att säkra stan-
7854: enskilda universitetet att beakta sina särdrag i de darden på konstdoktorsexamina kommer man i
7855: intema bestämmelsema. framtiden att fåsta större uppmärksamhet vid de
7856: Allmänt taget har nivån på de finländska av- olika skedena i avhandlingsprocessen, i synner-
7857: handlingama stigit samtidigt som antalet ökat. het vid att kvaliteten på handledningen av av-
7858: En utredning som Finlands Akademi gjort om ni- handlingsarbetet förbättras och de administrati-
7859: vån på forskningen i Finland stöder denna åsikt va metodema utvecklas samt vid behov att ordna
7860: liksom även intemationella indikatorer om nivån utbildning i anslutning tili detta.
7861:
7862:
7863:
7864: Helsingfors den 12 december 2000
7865:
7866: Undervisningsminister Maija Rask
7867:
7868:
7869:
7870:
7871: 5
7872: KK 927/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
7873:
7874:
7875:
7876:
7877: KIRJALLINEN KYSYMYS 927/2000 vp
7878:
7879: Dieselveron poistaminen
7880:
7881:
7882:
7883:
7884: Eduskunnan puhemiehelle
7885:
7886: Maantieliikennettä verotetaan Suomessa anka- Dieselpolttoaineen hintasuhteen muututtua
7887: rasti; sekä autovero että polttonesteiden verotus kuluvan vuodenjälkipuoliskon aikana oleellises-
7888: ovat tuntuvasti eurooppalaisen keskiarvon ylä- ti bensiiniin verrattuna dieselkaluston käyttökus-
7889: puolella. Öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu tannukset suhteessa bensiinikäyttöisiin autoihin
7890: ja dollarin kallistuminen ovat kärjistäneet tilan- ovat muuttuneet ratkaisevasti. Kun otetaan huo-
7891: netta autonkäyttäjien kannalta entisestään. Halli- mioon dieselautojen 10-15 prosenttia korkeam-
7892: tus ei ole toistaiseksi suostunut keventämään pi hankintahinta - ja sen myötä maksettu kor-
7893: polttonesteiden verotusta laajojen kansalaispii- keampi vero - kokonaiskustannukset ovat polt-
7894: rien vetoomuksista (mm. Autoliiton keräämä yli tonesteiden nykyhinnoilla bensiinikäyttöisten
7895: 400 000 nimen adressi) huolimatta. autojen kustannuksia korkeammat. Näin ajoneu-
7896: Erityisen ankarasti polttonesteiden hintojen vokohtaiselta dieselverolta on poistunut peruste.
7897: nousu kohtelee dieselveroautojen omistajia. Ras- Pitkäaikainen suhde bensiini- ja dieselkalus-
7898: kas liikenne, taksit, maansiirto- ja metsäkone- ton käyttökustannusten tasapainoon palautuisi
7899: yrittäjät sekä työvälineenään autoa tarvitsevat ja luontevimmin poistamalla ajoneuvokohtainen
7900: pitkää työmatkaa ajavat yksityishenkilöt ovat dieselvero. Se tekisi samalla oikeutta haja-asu-
7901: joutuneet vaikeuksiin dieselpolttoaineen huiman tusalueilla ja syrjäseuduilla asuville ja pitkiä työ-
7902: hinnannousun vuoksi. Dieselöljyn hinta on nous- matkoja ajaville kansalaisille.
7903: sut suhteessa bensiiniin tuntuvasti enemmän.
7904: Dieselöljyn hinta on Suomessa ollut suhteelli- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7905: sen edullista. Pitkäaikainen hintasuhde bensii- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7906: niin on ollut 50-60 prosentin tasolla. Edullisen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7907: polttoaineen nojalla dieselautoille on säädetty vaksi seuraavan kysymyksen:
7908: erityinen ajoneuvokohtainen dieselvero, jota ko-
7909: rotettiin voimakkaasti kahden edellisen vuosi- Aikooko hallitus puuttua dieselkäyttöi-
7910: kymmenen aikana. Ajoneuvon painoon perustu- sen kaluston verotukseen uudessa tilan-
7911: va dieselvero on nykyisin esimerkiksi yleisim- teessa, jossa dieselpolttoaineen hinta on
7912: millä henkilöautoilla keskimäärin 3 000-3 500 kivunnut 75-80 prosenttiin bensiinin
7913: markkaa vuodessa. hinnasta?
7914:
7915:
7916: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
7917:
7918: Mirja Ryynänen /kesk
7919:
7920:
7921: Versio 2.0
7922: KK 927/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk Ministerin vastaus
7923:
7924:
7925:
7926:
7927: Eduskunnan puhemiehelle
7928:
7929: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mistevero, dieselkäyttöisiltä ajoneuvoilta kanne-
7930: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taan myös vuotuista ajoneuvon massaan perustu-
7931: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vaa veroa. Dieselöljyn valmisteveron tasoa puo-
7932: vastattavaksi kansanedustaja Mirja Ryynäsen lestaan on katsottu olevan syytä pitää moottori-
7933: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK bensiinin veroa alempana muun muassa siksi,
7934: 927/2000 vp: että pääosa dieselöljystä käytetään julkisen lii-
7935: kenteen ja tavaraliikenteen polttoaineena.
7936: Aikooko hallitus puuttua dieselkäyttöi- Bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen
7937: sen kaluston verotukseen uudessa tilan- vuotuisten käyttökustannusten verotuksesta joh-
7938: teessa, jossa dieselpolttoaineen hinta on tuvan eron tasaamisella pyritään vaikuttamaan
7939: kivunnut 75-80 prosenttiin bensiinin siihen, ettei verotus erityisesti suosisi kumpaa-
7940: hinnasta? kaan vaihtoehtoa, vaikka polttoaineiden veroissa
7941: on eroa. Kiinteän vuotuisen veron käyttö yhdes-
7942: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sä alemman polttoaineveron kanssa tarkoittaa si-
7943: ti seuraavaa: tä, että vertailulaskelmassa dieselkäyttöinen auto
7944: Kysymyksen perusteluissa käsitellään diesel- ei periaatteessa muodostu välttämättä kannatta-
7945: käyttöisen henkilöauton kohonneita kustannuk- vaksi aivan vähäisellä liikennesuoritteella kos-
7946: sia verrattuna bensiinikäyttöisen henkilöauton ka silloin kiinteän veron osuus ajosuoritett~ koh-
7947: kustannuksiin, toisin sanoen niitä autoja, joita on den korostuu. Suoritteen määrän noustessa taas
7948: tarjona sekä diesel- että bensiinikäyttöisinä. Ky- dieselöljyn alempi polttoainevero johtaa siihen,
7949: syjä katsoo, että moottoribensiinin ja dieselöljyn että dieselauton käyttö muodostuu bensiinikäyt-
7950: hintasuhteet ovat muuttuneet siten, ettei diesel- töisen ajoneuvon käyttöä edullisemmaksi, jos
7951: käyttöisen henkilöauton varsinaista ajoneuvove- edullisuutta vertaillaan vain näiden autojen käy-
7952: roa enää voitaisi pitää perusteltuna. Polttoainei- tön aikaisten verojen näkökulmasta.
7953: den hintasuhteisiin liittyvä näkökulma koskee Kun asiaa tarkastellaan sanotulla tavalla yk-
7954: käytännössä juuri henkilöautoja ja ehkä vähäi- sinomaan verotuksesta aiheutuvien kustannusten
7955: sessä määrin myös pakettiautoja, koska näitä ras- näkökulmasta, moottoribensiinin ja dieselöljyn
7956: kaammissa ajoneuvoissa on tarjolla ainoastaan verotuksessa tai dieselhenkilöauton vuotuisessa
7957: dieselmoottorilla varustettuja ajoneuvoja. Siten verotuksessa ei ole muutamaan vuoteen tapahtu-
7958: myös vastauksessa rajoitutaan tarkastelemaan nut muutoksia, jotka antaisivat aihetta arvioida
7959: asiaa ainoastaan henkilöautojen näkökulmasta. tilannetta uudelleen. Edellä mainitulla tavalla
7960: Puhtaasti fiskaalisten perustelujen lisäksi hen- laskettava taitepiste, jota suuremmalla ajosuorit-
7961: kilöautoista kannettavan varsinaisen ajoneuvo- teella dieselkäyttöisen auton voi katsoa muodos-
7962: veron yhtenä lähtökohtana on verotuksesta ai- tuvan bensiinikäyttöistä ajoneuvoa edullisem-
7963: heutuvien ajoneuvon vuotuisten käyttökustan- maksi, on pitkään ollut suhteellisen matalalla
7964: nusten tasaaminen eri polttoaineita käyttävien jopa koko henkilöautokannan keskimääräistä
7965: vaihtoehtojen välillä. Koska dieselöljyn valmis- vuotuista ajosuoritetta alempana. Tämän voi kat-
7966: tevero on matalampi kuin moottoribensiinin val- soa tarkoittavan itse asiassa dieselkäyttöisen hen-
7967:
7968:
7969: 2
7970: Ministerin vastaus KK 927/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
7971:
7972:
7973: kilöauton suosimista. Dieselkäyttöisten henkilö- si. Hintojen muutoksesta huolimatta nykyisillä
7974: autojen keskimääräiseksi vuotuiseksi ajosuorit- polttoainehinnoilla dieselauto muodostuu bensii-
7975: teeksi arvioidaan yli 30 000 kilometriä vuodes- niautoa kannattavammaksi joitakin tuhansia ajo-
7976: sa, kun taas koko henkilöautokannan vuosisuori- kilometrejä suuremmalla ajosuoritteella kuin
7977: te on suuruusluokkaa 18 000 kilometriä vuodes- mikä tilanne oli vaikkapa puoli vuotta sitten.
7978: sa. Jos ajomäärä, jolla vuoden mittaan maksetta- Lopputulos on myös näin laskien sama kuin vain
7979: vat verot ovat samat, olisi näiden välillä, eli suu- verojen perusteella laskettuna, eli että ajomäärä,
7980: rempi kuin koko autokannan keskimääräinen ajo- jolla tavanomainen dieselkäyttöinen henkilöauto
7981: suorite, mutta pienempi kuin dieselhenkilöauto- on vastaavaa bensiinikäyttöisiä edullisempi, jää
7982: jen keskimääräinen ajosuorite, verotuksen voi edelleen alle koko henkilöautokannan keskimää-
7983: katsoa olevan vaikutukseltaan neutraali, jolloin räisen ajosuoritteen. Tilanne ei siis ole muuttu-
7984: siis kumpaakaan vaihtoehtoa ei voitaisi katsoa nut dieselkäyttöisen auton vahingoksi siten kuin
7985: suosittavan. Tällä hetkellä etu on kuitenkin sel- kysymyksen perusteluissa esitetään, vaikka jon-
7986: västi dieselauton puolella, mikä näkyy myös die- kin verran siirtymää tähän suuntaan olisikin ta-
7987: selkäyttöisten henkilöautojen kasvaneessa mark- pahtunut. Muutos ei kuitenkaan ole johtunut ve-
7988: kinaosuudessa. rotuksesta, vaan muista syistäjohtuvista polttoai-
7989: Samanlainen laskelma ajoneuvojen vuotuisis- neiden hintasuhteiden enemmän tai vähemmän
7990: ta käyttökustannuksista voidaan tehdä ottaen tilapäisistä vaihteluista.
7991: huomioon polttoaineiden kokonaishinta eikä ai- Edellä sanotun perusteella hallitus on sitä
7992: noastaan hintaan sisältyviä veroja. Kysymyksen mieltä, ettei dieselöljyn ja moottoribensiinin hin-
7993: perusteluissa onkin viitattu hintamuutoksiin, jot- tasuhteissa ole tapahtunut sellaisia muutoksia,
7994: ka johtuvat muista syistä kuin polttoaineiden ve- jotka antaisivat aihetta katsoa, että dieselkäyt-
7995: rotuksen muutoksista. Huolimatta siitä, että die- töisten ajoneuvojen verotus olisi arvioitava
7996: selöljyn ja moottoribensiinin hintojen ero on lä- uudelleen. Dieselhenkilöautoista kertyvä lähes
7997: hinnä kansainvälisestä markkinakehityksestä 600 miljoonan markan suuruinen varsinaisen ajo-
7998: johtuen viime aikoina kaventunut, eri vaihtoehto- neuvoveron tuotto on myös edelleen tarpeellinen
7999: jen kannattavuusvertailussa on tapahtunut vain jo pelkästään fiskaalisistakin syistä.
8000: suhteellisen pieni siirtymä dieselauton vahingok-
8001:
8002:
8003: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
8004:
8005: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
8006:
8007:
8008:
8009:
8010: 3
8011: KK 927/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk Ministerns svar
8012:
8013:
8014:
8015:
8016: Tili riksdagens talman
8017:
8018: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sa. Å andra sidan har det ansetts vara motiverat
8019: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- att hålla nivån på accisen på dieseloljan lägre än
8020: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mir- accisen på motorbensin bl.a. därför att största de-
8021: ja Ryynänen /cent undertecknade skriftliga len av dieseloljan används som bränsle inom kol-
8022: spörsmål SS 927/2000 rd: lektivtrafiken och godstrafiken.
8023: Med hjälp av utjämningen av skillnaden i de
8024: Å.mnar regeringen ingripa i beskattning- årliga driftskostnaderna för bensin- och diesel-
8025: en av den dieseldrivna bilparken i den drivna personbilar som beror på beskattningen
8026: nya situationen där priset på diesel- strävas efter att inverka på att beskattningen inte
8027: bränsle har stigit så att det nu är 75- särskilt skall gynna någotdera alternativet, även
8028: 80% av priset på bensin? om acciserna på de olika bränslena skiljer sig
8029: från varann. Användningen av den fasta årliga
8030: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skatten tillsammans med den lägre bränsleacci-
8031: föra följande: sen innebär att i enjämförande kalkyl blir en die-
8032: 1 motiveringen till spörsmålet behandlas de höj- seldriven bil i princip inte nödvändigtvis lönsam
8033: da kostnaderna för dieseldrivna personbilar i för- med ett alldeles litet antal fordonskilometer ef-
8034: hållande till kostnaderna för bensindrivna per- tersom den fasta skattens andel då blir störr; per
8035: sonbilar, m.a.o. sådana bilar som finns både som fordonskilometer. När antalet fordonskilometer
8036: diesel- och bensindrivna. Spörsmålsställaren an- ökar leder igen dieseloljans lägre bränsleaccis till
8037: ser att prisförhållandena mellan motorbensin och att användningen av en dieselbil blir förmånliga-
8038: dieselolja har ändrats så att den egentliga for- re än användningen av ett bensindrivet fordon om
8039: donsskatten på en dieseldriven personbil inte förmånligheten jämförs endast med perspektiv på
8040: längre kan anses vara motiverad. Detta perspek- de skatter som betalas under den tid dessa fordon
8041: tiv på förhållandena mellan priserna på de olika används.
8042: bränslena gäller i praktiken just personbilar och När frågan granskas på nämnda sätt med per-
8043: kanske i ringa grad även paketbilar, eftersom en- spektiv endast på de kostnader som föranleds av
8044: dast fordon med dieselmotor står till buds i tyng- beskattningen kan man se att det inte under de se-
8045: re fordonsklasser. Därför begränsas även svaret naste åren har skett några ändringar i beskatt-
8046: till att gälla endast en granskning av frågan med ningen av motorbensin och dieselolja eller den
8047: tanke på personbilar. årliga beskattningen av dieselpersonbilar som
8048: Utöver de rent fiskala motiveringarna är en av skulle ge anledning till att uppskatta situationen
8049: utgångspunkterna för den egentliga fordonsskat- på nytt. Den punkt som räknas ut på ovan nämn-
8050: ten som uppbärs för personbilar att jämna ut de da sätt, som innebär att om antalet fordonskilo-
8051: årliga driftskostnaderna som hänför sig till be- meter för en dieseldriven bil överstiger denna
8052: skattningen av alternativ som nyttjar olika bräns- punkt så kan den anses bli billigare i drift än ett
8053: len. Eftersom accisen på dieselolja är lägre än på bensindrivet fordon, har länge varit förhållande-
8054: motorbensin uppbärs på dieseldrivna fordon även vis låg, t.o.m. lägre än hela bilparkens genom-
8055: en årlig skatt som baserar sig på fordonets mas- snittliga årliga antal fordonskilometer. 1 själva
8056:
8057:
8058: 4
8059: Ministerns svar KK 927/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
8060:
8061:
8062: verket kan man anse att detta betyder att diesel- förlust. Oberoende av prisändringarna blir en
8063: drivna personbilar gynnas. En dieseldriven per- dieselbil mera lönsam med de nuvarande bränsle-
8064: sonbils årliga antal fordonskilometer uppskattas priserna än en bensinbil om den körs några tusen-
8065: till mer än 30 000 km per år, medan hela person- tals kilometer mera än för t.ex. ett halvt år sedan.
8066: bilsparkens årliga antal fordonskilometer är i Slutresultatet är det samma räknat på detta sätt
8067: storleksklassen 18 000 km per år. Om antalet for- som räknat endast på basis av skatterna, dvs. an-
8068: donskilometer på vilka betalas en lika stor årlig talet fordonskilometer som gör en vanlig diesel-
8069: skatt vore melian dessa två tal, dvs. större än hela driven personbil förmånligare än en motsvaran-
8070: bilparkens genomsnittliga antal fordonskilome- de bensinbil hålls fortfarande under hela person-
8071: ter men mindre än dieselpersonbilarnas genom- bilsparkens genomsnittliga antal fordonskilome-
8072: snittliga antal fordonskilometer, kunde beskatt- ter. Situationen har alltså inte ändrats till förlust
8073: ningen anses vara neutral tili sin verkan och för dieseldrivna personbilar på det sätt som fram-
8074: ingetdera alternativet kunde alitså anses gynnas. förs i motiveringen tili spörsmålet även om en li-
8075: För tillfåliet har dieselbilarna fördelen, vilket ten förslgutning i denna riktning har skett. Änd-
8076: även kan skönjas i de dieseldrivna personbilar- ringen har dock inte berott på beskattningen, utan
8077: nas växande marknadsandel. på mer eller mindre tilifåliiga växlingar i prisför-
8078: En Iikadan kalkyl över fordons årliga drifts- hållandena mellan olika bränslen av andra orsa-
8079: kostnader kan göras så att de totala priserna på ker.
8080: bränslena beaktas i stäliet för endast de skatter På basis av det ovan anförda anser regeringen
8081: som inkluderas i priset. 1 motiveringen tili spörs- att det inte har skett sådana ändringar i prisför-
8082: målet hänvisas tili prisändringarna som beror på hållandena mellan dieselolja och motorbensin
8083: andra orsaker än ändringar av beskattningen av som ger anledning tili att anse att beskattningen
8084: bränslen. Oberoende av att skilinaden melian pri- av dieseldrivna fordon borde uppskattas på nytt.
8085: set på dieselolja och motorbensin har minskat på Den inkomst på nästan 600 milj. mk som den
8086: sista tiden närmast på grund av utvecklingen på egentliga fordonsskatten på dieselpersonbilar in-
8087: den internationelia marknaden har i lönsamhets- bringar är också fortfarande nödvändig redan av
8088: jämförelsen av de olika alternativen skett endast enbart fiskala skäl.
8089: en relativt liten förskjutning tili dieselbilarnas
8090:
8091:
8092:
8093: Helsingfors den 19 december 2000
8094:
8095: Finansminister Sauli Niinistö
8096:
8097:
8098:
8099:
8100: 5
8101: KK 928/2000 vp - Katri Komi /kesk ym.
8102:
8103:
8104:
8105:
8106: KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2000 vp
8107:
8108: Nitraattidirektiivi
8109:
8110:
8111:
8112:
8113: Eduskunnan puhemiehelle
8114:
8115: Nitraattidirektiivin tavoitteena on suojella poh- Asetuksen myötä suuri osa itäsuomalaisten luo-
8116: ja- ja pintavesiä nitraateilta, estää typpilannoit- mutilojen peltoalasta jää vaille tätä lannoitus-
8117: teiden liikakäyttö ja intensiivisen karjatalouden mahdollisuutta. Ympäristöministeriön toiminta
8118: ongelmat sekä edistää hyviä maatalouskäytäntö- asetusta laadittaessa tuntuu ristiriitaiselta, kun
8119: jä. Nämä ovat erittäin kannatettavia asioita. Jotta samanaikaisesti vaaditaan ympäristöystävällis-
8120: näihin tavoitteisiin päästäisiin, on lantaa arvos- ten tuotantotapojen suosimista.
8121: tettava lannoitteena ja maanparannusaineena hy- Luomuviljelyssä on myös omia erityispiirtei-
8122: vää maatalouskäytäntöä ja käytäntöön soveltu- tä, jotka tulisi ottaa huomioon EU:n nitraattidi-
8123: via menetelmiä käyttäen. rektiiviä Suomessa toimeenpantaessa. Sovelta-
8124: Karjanlannan pintalevityksen kieltäminen minen on tehtävä siten, että luomuviljelylle tur-
8125: 10 % kaltevammilla pelloilla tekee monilla tiloil- vataan samat mahdollisuudet kasvien typpilan-
8126: la karjatalouden harjoittamisen mahdottomaksi. noitukseen kuin tavanomaisessakin viljelyssä.
8127: Myös lannan välitön multaamisvaatimus on käy- Luomun ongelmana on se, että karjanlannan
8128: tännössä mahdotonta ilman mittavia tilatason in- maksimilevitysmäärä on 170 kg/ha/vuosi koko-
8129: vestointeja ainoastaan tätä tehtävää varten käy- naistyppeä. Typen maksimimäärä on ongelma
8130: tettävään kalustoon. Maatalous ei tässä tilantees- erityisesti erityisviljelykasvien osalta, sillä mm.
8131: sa kestä enää minkäänlaisia lisäkustannuksia. kaalikasvit tarvitsevat paljon typpeä. Kokonais-
8132: Erityisesti maitotalouden harjoittaminen kes- typestä on kasvien käyttöön sopivaa liukaista
8133: kittyy usein alueille, jotka ovat luontaisesti nur- typpeä vain murto-osa. Eri lantalajien erot kas-
8134: menviljelyalueita ja sijaitsevat maastoltaan mä- vien ravinnelähteinä tulisi myös ottaa huomioon.
8135: kisillä ja ilmastoltaan epäsuotuisilla alueilla. Lainsäädännön tulee olla kohtuullista ja jousta-
8136: Asetuksen haitallinen vaikutus on sitä suurempi, vaa myös tässä asiassa.
8137: mitä pohjoisempana ja idempänä Suomessa tila Vaihtoehtona voisi olla typen enimmäismää-
8138: sijaitsee. Vuokrapeltojen osalta on odotettavissa rän 170 kg Nkok/ha/vuosi muuttaminen liukoi-
8139: kysynnän painottuminen entisestään tasaisella seksi typeksi tai esim. viljelykierron keskiarvok-
8140: maalla sijaitseviin peltoihin, joiden hintataso si tai typpimäärän käsittely tilakohtaisena keski-
8141: saattaa samalla nousta. arvona. Ainakin osassa EU-maista sovelletaan
8142: Luomutuotanto on monilla alueilla jatkuvasti keskiarvoja tilatasolla. Asetuksesta tulisi poistaa
8143: kasvava tuotannonala ja Ioomutuotteiden kysyn- lannan levityksen kieltävä kaltevuusvaatimus ja
8144: tä on tutkimusten mukaan voimakkaassa kasvus- lannan multaamisvaatimusta tulee kohtuuttoma-
8145: sa. Lannan käsittelyä kaltevilla pelloilla rajoitta- na lieventää.
8146: va asetus on merkittävä este luomutilojen toimin- Myös syyslevityksen rajoittaminen tuottaa
8147: nalle, sillä luomutuotannossa ravinteiden käyttö Suomessa ongelmia, koska kylvöt pitäisi saada
8148: perustuu suurelta osin karjanlannan käyttöön. keväällä nopeasti tehdyiksi lyhyen kasvukauden
8149:
8150: Versio 2.0
8151: KK 928/2000 vp- Katri Komi /kesk ym.
8152:
8153:
8154: vuoksi ja pellon tiivistymisongelmat huomioon miten asetuksen soveltamista toteute-
8155: ottaen. Syyslevitysrajoitusten täsmentäminen taan siten, että se ottaa paremmin huo-
8156: olisikin tarpeen eri lantalajien kohdalla ja talvile- mioon eri kasvien erilaisen typentar-
8157: vityskiellossa tulisi ottaa huomioon maan eri peen ja etenkin luomutuotannon erityis-
8158: osien eripituiset kasvukaudet tarpeet ja
8159:
8160: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- aiotaanko syyslevitysrajoitusta täsmen-
8161: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta- tää eri lantalajeilla ja otetaanko talvile-
8162: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- vityskiellossa huomioon maan eri osien
8163: tattavaksi seuraavan kysymyksen: erilainen kasvukausi ja
8164: otetaanko lantalan kokoa määriteltäes-
8165: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta asetuk-
8166: sä huomioon kuivikelannan kompostoin-
8167: sesta poistetaan lannan levityksen kiel-
8168: ti pelloilla?
8169: tävä kaltevuusvaatimus sekä lannan
8170: multaamisvaatimusta lievennetään ja
8171:
8172:
8173:
8174: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
8175:
8176: Katri Komi /kesk Inkeri Kerola /kesk
8177: Kari Rajamäki /sd Pertti Hemmilä /kok
8178: Marja-Leena Kemppainen /skl Jukka Vihriälä /kesk
8179:
8180:
8181:
8182:
8183: 2
8184: Ministerin vastaus KK 928/2000 vp- Katri Komi /kesk ym.
8185:
8186:
8187:
8188:
8189: Eduskunnan puhemiehelle
8190:
8191: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa aiotaanko syyslevitysrajoitusta täsmen-
8192: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tää eri lantalajeilla ja otetaanko talvile-
8193: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vityskiellossa huomioon maan eri osien
8194: vastattavaksi kansanedustaja 1) Aulis Ranta- erilainen kasvukausi ja
8195: Muotion /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-
8196: symyksen KK 917/2000 vp, 2) Eero Lämsän otetaanko lantalan kokoa määriteltäes-
8197: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sä huomioon kuivikelannan kompostoin-
8198: KK 92112000 vp, 3) Katri Komin /kesk ym. näin ti pelloilla?
8199: kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 928/2000
8200: 4) Miksi maa- ja metsätalousministeriö
8201: vp sekä 4-6) Merikukka Forsiuksen /vihr näin
8202: ei tiedottanut viljelijöille maataloudes-
8203: kuuluvat kirjalliset kysymykset KK 949/2000 vp,
8204: ta peräisin olevien nitraattien vesiin
8205: KK 950/2000 vp ja KK 951/2000 vp:
8206: pääsyn rajoittamisesta annetun asetuk-
8207: sen sisällöstä ja voimaantulosta riittä-
8208: 1) Mitä hallitus aikoo tehdä voimassa
8209: vän ajoissa sekä
8210: olevan nitraattiasetuksen viljelijöille ai-
8211: heuttaman kohtuuttoman haitan lievittä- millä tavalla täynnä olevien lietesäiliöi-
8212: miseksi? den tyhjentäminen ratkaistaan lain sal-
8213: limissa rajoissa, kun viljelijä ei saa le-
8214: 2) Aikooko hallitus selvittää ja miten kii-
8215: vittää tietettä pellolle 15.10.2000 ja
8216: reellisesti, kuinka paljon Suomessa on
8217: 15.4.2001 välisenä aikana?
8218: sellaisia karjatiloja, joissa direktiivi ra-
8219: joittaa lietteen levitystä ja 5) Aikooko hallitus seurata nitraattien
8220: vesiin pääsyn rajoittamiseksi annetun
8221: mitä ongelmia rajoituksesta aiheutuu ti-
8222: asetuksen vaikutusta luomutuotantoon
8223: lojen tuotannon jatkumiselle ja raken-
8224: ja lieventää tarvittaessa annettua 10
8225: teen kehittämiselle ja
8226: prosentin määräystä peltojen kaltevuu-
8227: mikä on direktiivin aiheuttaman rajoi- desta, mikäli voidaan osoittaa, että lan-
8228: tuksen tilakoh tainen kustannusvaikutus? nanlevityskielto yli 10 prosenttia kalte-
8229: vammalle pellolle haittaa merkittävästi
8230: 3) Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ase- luomutuotannon harjoittamista?
8231: tuksesta poistetaan lannan levityksen
8232: kieltävä kaltevuusvaatimus sekä lannan 6) Miksi luomuviljelijöiden patteroin-
8233: multaamisvaatimusta lievennetään ja nissa käyttämää oikea ei hyväksytä lan-
8234: tapatterin pohjamateriaaliksi ja
8235: miten asetuksen soveltamista toteute-
8236: taan siten, että se ottaa paremmin huo- miten luomuviljelijöille aiotaan korvata
8237: mioon eri kasvien erilaisen typentar- patteroinnista aiheutuvat lisäkustan-
8238: peen ja etenkin luomutuotannon erityis- nukset, jotka ovat keskimääräistä luo-
8239: tarpeet ja mutilaa kohden noin 3 000 mk (noin
8240:
8241: 3
8242: KK 928/2000 vp - Katri Komi /kesk ym. Ministerin vastaus
8243:
8244:
8245: 150-200 mklha), jos turvetta käytetään jassa Suomen peltojen ominaisuuksia käsittele-
8246: patterin pohjamateriaalina? vässä tutkimuksessa on mm. todettu, että Suo-
8247: men peltojen kaltevuuden mediaaniarvo on noin
8248: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti 1 prosentti. Peltoalasta 3,4 prosentilla kaltevuus
8249: seuraavaa: on yli 7 prosenttia ja peltoja, joiden kaltevuus
8250: ylittää 10 prosenttia, on noin 2 prosenttia pelto-
8251: Vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin
8252: alasta. Kysymys ei siis ole laajasta ongelmasta,
8253: olevien nitraattien aiheuttamaita pilaantumiselta
8254: mutta paikallisesti asetuksen säännöksellä voi
8255: annettu direktiivi 911676/ETY, jäljempänä nit-
8256: raattidirektiivi, on tullut Suomea veivoittavaksi olla merkitystä silloin, kun tilan pellot ovat kai-
8257: tevilla mailla sekä nurmiviljelyssä, jolloin mul-
8258: 1.7.1994, jolloin ETA-lisäpöytäkirja tuli voi-
8259: taus ei ole mahdollista lannan levityksen jäl-
8260: maan. Direktiivin tarkoituksena on vähentää ve-
8261: keen. Sijoituslannoitus on kuitenkin tällaisilla
8262: sistöjen rehevöitymistä ja siihen liittyvää same-
8263: pelloilla mahdollista. Valtioneuvosto edellytti
8264: nemista, limoittumista sekä leväkukintoja. Val-
8265: hyväksyessään asetuksen, että asetuksen 5 §:n 5
8266: tioneuvoston päätös maataloudesta peräisin ole-
8267: momentin vaikutuksia yksittäisille maatiloille
8268: vien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta on
8269: selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa asian vaati-
8270: annettu 19.3.1998 (219/1998)ja sitä on muutettu
8271: miin . toimenpiteisiin. Ympäristöhallinnon ja
8272: komission valvontamenettelyjen jälkeen
8273: maa- Ja metsätalousministeriön asiantuntijat sel-
8274: 16.9.1999 valtioneuvoston päätöksellä 90711999.
8275: vittävät asiaa, mutta asian vaikutusten laajuus
8276: Komissio on kohdistanut Suomea kohtaan jatku-
8277: vasti valvontamenette1yjä vuodesta 1996 lähtien selviää vasta sitten, kun asetuksen täytäntöönpa-
8278: nosta on saatu riittävästi kokemuksia.
8279: direktiivin täytäntöönpanon laiminlyömisestä tai
8280: Hallitus ei pidä kohtuuttomana asetuksen
8281: direktiivin riittämättömästä täytäntöönpanosta.
8282: 5 §:n 1 momentin määräystä syksyllä levitettä-
8283: Keväällä 2000 Suomen maatalouden ympäristö-
8284: vään orgaanisen lannoitteen välittömästä, vii-
8285: järjestelmän hyväksyminen viivästyi nitraattidi-
8286: meistään vuorokauden aikana tapahtuvasta mul-
8287: rektiivin puutteellisen täytäntöönpanon johdos-
8288: taamisesta. Säännös on tarpeen erityisesti valun-
8289: ta, kun komissio kiinnitti asiaan huomiota Ho-
8290: tojen estämiseksi ja ammoniakki- ja hajuhaitto-
8291: risontaalisen maaseudun kehittämissuunnitel-
8292: jen minimoimiseksi. Mitä nopeammin lanta saa-
8293: man käsittelyn yhteydessä. Jos järjestelmä olisi
8294: daan mullattua, sitä enemmän typpeäjää viljeltä-
8295: jäänyt hyväksymättä, koko Suomen maatalou-
8296: vien kasvien käyttöön. Säännös on ollut voimas-
8297: den EU-tuki olisi vaarantunut. Komission lopul-
8298: sa jo kumotussa valtioneuvoston päätöksessä
8299: ta tekemään hyväksymispäätökseen sisältyy eh-
8300: 219/1998, mutta välitön multaamisvaatimus on
8301: to, että Suomi sitoutuu panemaan nitraattidirek-
8302: tiivin toimeen vuoden 2000 kuluessa. Kysymys- nyt rajattu vuorokauteen.
8303: Lannan varastointitilojen mitoitusvaatimus on
8304: ten kohteena oleva valtioneuvoston asetus maata-
8305: asetuksen 4 §:ssä muutettu tulemaan voimaan
8306: loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää-
8307: välittömästi, koska valtioneuvoston päätöksessä
8308: syn rajoittamisesta (931/2000) on annettu komis-
8309: ollut siirtymäkausi vuoteen 2002 saakka ei ole
8310: sion täydentävässä virallisessa huomautuksessa
8311: nitraattidirektiivin edellytysten mukainen sään-
8312: ja perustellussa lausunnossa esitetyn johdosta.
8313: nös. Lannan varastointitilojen mitoituksessa ote-
8314: Asetuksella on kumottu edellä mainittu valtio-
8315: ta~n k~itenkin huomioon laidunkausi sekä sup-
8316: neuvoston päätös 21911998 sellaisena kuin se on
8317: ~eille Jaloittelualueille ja pihattojen kuivikepoh-
8318: muutettuna valtioneuvoston päätöksellä
8319: Jille kertyvä lanta, myös yhteiset varastointitilat
8320: 907/1999.
8321: Kysymyksissä on kiinnitetty huomiota asetuk- Poikkeaminen mitoitusvaatimuksesta on mah-
8322: dolli~ta, jos lantaa luovutetaan toiselle viljelijäl-
8323: sen 5 §:n 5 momentissa olevaan karjanlannan
8324: le tai hyötykäyttäjälle. Kuivalannan patterointi
8325: ~i~talevityk.sen kieltämiseen sellaisilla pelloilla,
8326: on edelleen asetuksen asettamin edellytyksin
8327: JOiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 pro-
8328: mahdollista, mutta se on aina poikkeus, eikä sillä
8329: senttia, ja pidetty rajoitusta kohtuuttomana. Laa-
8330:
8331: 4
8332: Ministerin vastaus KK 928/2000 vp - Katri Komi /kesk ym.
8333:
8334:
8335: voi vähentää lannan varastointitilan mitoitustar- maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Maa- ja
8336: vetta. metsätaloustuottajien keskusjärjestöä MTK:ta
8337: Typpilannoitteiden syys- ja talvilevityskielto informoitiin niin pian kuin asetuksen muoto ja si-
8338: on nyt asetettu direktiivin vaatimusten mukaises- sältö oli selvillä.
8339: ti. Komission valvontavaatimusten keskeisimpiä Luomutuotannon erityistarpeita mm. karjan-
8340: kohtia on ollut säännöksen täsmentäminen ja lannan enimmäiskäyttömäärien suhteen ei ole
8341: syyslevityksen rajoittaminen. Syksyllä levitettä- otettu riittävästi huomioon vuodelta 1991 peräi-
8342: vän lannan enimmäiskäyttömäärät on asetettu eri sin olevassa nitraattidirektiivissä. Y mpäristömi-
8343: lantalajeille jo kumotussa valtioneuvoston pää- nisteriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuuk-
8344: töksessä, mutta niitä on asetuksessa edelleen täs- sia mm. direktiivin vaatimusten muuttamiseksi
8345: mennetty. sellaisiksi, että luomuviljelylle ei asetettaisi koh-
8346: Nitraattidirektiivi on ympäristönsuojeludirek- tuuttomia vaatimuksia.
8347: tiivi ja siten sen täytäntöönpano on ympäristömi- Maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonmu-
8348: nisteriön hallinnonalan vastuulla. 1.4.1998 voi- kaisen viljelyn liitto ry:n ja Helsingin yliopiston
8349: maan tullut valtioneuvoston päätös maataloudes- Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen laa-
8350: ta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ra- timassa Luomutilan ympäristönhoito-oppaassa
8351: joittamisesta ja siihen 1.10.1999 voimaan tulleet suositellaan lantapatterin alustaksi 20 cm:n tur-
8352: muutokset ovat olleet viljelijöiden tiedossa. Ym- ve- tai mutakerrosta. Luonnonmukaisen viljelyn
8353: päristöhallinto on tiedottanut direktiivistä ja sen kuivikelannan kompostointiohjeissa ei ole mai-
8354: täytäntöönpanosta suoraan viljelijöille sekä ym- nittu oikea lantapatterin alustamateriaalina. Olki-
8355: päristöhallinnon ja maataloushallinnon vuosit- silpun käyttö riittävän paksuna kerroksena, vä-
8356: tain pidettävillä yhteisillä maatalouden ympäris- hintään 20 cm, patterin alustana voidaan tulkita
8357: tönsuojelun neuvottelupäivillä. Uuden asetuksen riittäväksi silloin, kun lantapatterit perustetaan
8358: valmistelu liittyi komission valvontamenette- läpäisemättömille maille.
8359: lyyn ja sen asettama aikataulu (2 kk) aiheutti kii- Nitraattidirektiivin täytäntöönpano on osa
8360: reen, jonka johdosta asian tiedottaminen ei ollut lainsäädäntöä, eikä sen aiheuttamia velvoitteita
8361: mahdollista riittävän ajoissa. Komissiolle annet- korvata viljelijöille. Maatalouden ympäristötuki
8362: tavaa vastausta valmisteltiin yhteistyössä ulko- on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka saamisen
8363: asiainministeriön, oikeusministeriön ja maa- ja edellytyksenä on lupaehtoihin sitoutuminen sekä
8364: metsätalousministeriön sekä Ahvenanmaan maa- mm. hyvien viljelymenetelmien ja lainsäädän-
8365: kuntahallituksen kanssa. Asetuksen valmistelu nön noudattaminen.
8366: tapahtui yhteistyössä ympäristöministeriön ja
8367:
8368:
8369: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
8370:
8371: Ympäristöministeri Satu Hassi
8372:
8373:
8374:
8375:
8376: 5
8377: KK 928/2000 vp- Katri Komi /kesk ym. Ministerns svar
8378:
8379:
8380:
8381:
8382: Tili riksdagens talman
8383:
8384: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tar olika växters varierande kvävebehov
8385: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och framför allt de särbehov som är re-
8386: rådet översänt följande av riksdagsledamöterna laterade tili ekoproduktionen och
8387: 1) Aulis Ranta-Muotio /cent m.fl. undertecknade
8388: skriftliga spörsmål SS 917/2000 rd, 2) Eero Läm- kommer höstspridningsbegränsningen
8389: sä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål att preciseras med avseende på olika
8390: SS 92112000 rd, 3) Katri Komi /cent m.fl. under- gödselslag och kommer det i vinter-
8391: tecknade skriftliga spörsmål SS 928/2000 rd spridningsförbudet att beaktas att vege-
8392: samt 4-6) Merikukka Forsius /gröna underteck- tationsperioden inte är densamma i alla
8393: nade skriftliga spörsmål SS 949/2000 rd, SS delar av landet och
8394: 950/2000 rd och SS 951/2000 rd: kommer man vid definieringen av göd-
8395: selstadens storlek att beakta komposte-
8396: 1) Vad ämnar regeringen göra för att ringen av fast gödsel på åkrarna?
8397: lindra de orimliga olägenheter som den
8398: gällande nitratförordningen orsakar 4) Varför informerade jord- och skogs-
8399: jordbrukarna? bruksministeriet inte i tillräckligt god
8400: tid jordbrukarna om innehållet i och
8401: 2) Åmnar regeringen utreda - och hur
8402: ikraftträdandet av förordningen om be-
8403: snabbt - i viiken omfattning det i Fin-
8404: gränsning av utsläpp i vattnen av nitra-
8405: land finns sådana gårdar med kreatur i ter från jordbruket och
8406: fråga om vilka direktivet begränsar
8407: spridningen av slam och på vilket sätt skall tömningen av fYllda
8408: slambehållare göras inom ramen för de
8409: vilka problem begränsningen orsakar begränsningar som anges i lagen, efter-
8410: när det gäller jordbrukens fortsatta pro- som jordbrukaren inte får sprida ut slam
8411: duktion och utvecklandet av jordbru-
8412: på åkrarna under tiden mellan den 15
8413: kens struktur och oktober 2000 och den 15 apri/2001?
8414: viiken kostnadseffekt begränsningen i 5) Åmnar regeringen följa vilka verk-
8415: direktivet har på de enskilda jordbru- ningar förordningen om begränsning av
8416: ken? utsläpp i vattnen av nitrater har på eko-
8417: 3) Vad ämnar regeringen göra för att produktionen och vid behov lindra be-
8418: förordningen ändras så att i den stryks stämmelsen om att åkrarna skall ha en
8419: det lutningskrav som förbjuder gödsel- lutning på 10 procent, ifall det kan visas
8420: spridning och att kravet på att gödseln att förbudet mot gödselspridning när
8421: myllas ned lindras och åkerns lutning överstiger 10 procent på
8422: ett anmärkningsvärt sätt är tili förfång
8423: hur genomförs tillämpningen av förord- för bedrivandet av ekoproduktion?
8424: ningen så att denna bättre änförut beak-
8425:
8426: 6
8427: Ministerns svar KK 928/2000 vp- Katri Komi /kesk ym.
8428:
8429:
8430: 6) Varför godkänns inte den halm som ciella anmärkning och motiverade utlåtande. Ge-
8431: ekojordbrukarna använder i stackanläg- nom förordningen upphävdes ovan närnnda stats-
8432: gandet som bottenmaterial i gödsel- rådsbeslut 21911998, sådant det lyder ändrat ge-
8433: stackar och nom statsrådets beslut 907/1999.
8434: 1 spörsmålen har man fåst avseende vid det
8435: hur ämnar man ersätta ekojordbrukar- förbud som anges i 5 § 5 mom. i förordningen
8436: na för de extra kostnader som orsakas och enligt vilket ytgödsling med kreatursgödsel
8437: av stackanläggningen och som för ett är förbjuden om åkerns genomsnittliga lutning
8438: genomsnittligt ekologiskt jordbruk upp- överstiger 10 procent. Spörsmålsställarna anser
8439: går tili ca 3 000 mk (ca 150-200 att förbudet är oskäligt. 1 en omfattande under-
8440: mk/ha), om torv används som bottenma- sökning om de finländska åkrarnas egenskaper
8441: terial i stacken? har dock bl.a. konstaterats att medianlutningen i
8442: fråga om åkrarna i Finland är ca 1 procent. Av
8443: Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt an-
8444: åkerarealen har 3,4 procent en lutning på mer än
8445: föra följande:
8446: 7 procent, medan de åkrar vilkas lutning översti-
8447: Direktiv 911676/EEG om skydd mot att vatten ger 10 procent utgör ca 2 procent av åkerarealen.
8448: förorenas av nitrater från jordbruket, nedan nit- Det är således inte fråga om ett omfattande pro-
8449: ratdirektivet, blev förpliktande för Finlands del blem, men lokalt kan bestämmelsen i förordning-
8450: den 1 juli 1994 då EES-tiliäggsprotokoliet träd- en ha betydelse då åkrarna befinner sig på lutan-
8451: de i kraft. A vsikten med direktivet är att minska de marker och i fråga om valiodling, där ned-
8452: övergödningen av vattendragen och därtili relate- myllning inte är möjlig efter gödse1spridning. På
8453: rad förgrumling, förslemning samt algblornning. dylika åkrar är placeringsgödsling dock möjlig.
8454: Statsrådets beslut om begränsning av utsläpp i Vid godkännandet av förordningen förutsatte
8455: vattnen av nitrater frånjordbruket (219/1998) ut- statsrådet att de verkningar som 5 § 5 mom. i
8456: fårdades den 19 mars 1998 och bes1utet ändrades förordningen har för de enskilda jordbruken skali
8457: efter kommissionens övervakningsförfaranden utredas och att de åtgärder som saken kräver vid
8458: genom statsrådets bes1ut 907/1999, som utfårda- behov skall vidtas. Ett antal sakkunniga inom
8459: des den 16 september 1999. Sedan 1996 har kom- miljöförvaltningen och vid jord- och skogsbruks-
8460: missionen fortlöpande riktat övervakningsförfa- ministeriet utreder saken, men omfattningen av
8461: randen mot Finland och noterat att genomföran- verkningarna kommer att framgå först när tili-
8462: det av direktivet har försummats elier varit otill- räckligt mycket erfarenheter finns om verkstäl-
8463: räckligt. Våren 2000 fördröjdes godkännandet av ligheten av förordningen.
8464: systemet för det finländska jordbrukets miljö- Regeringen anser inte att den bestämmelse i
8465: stöd tili följd av det bristfålliga genomförandet 5 § 1 mom. i förordningen är oskälig enligt vii-
8466: av nitratdirektivet och i och med att kommissio- ken organisk gödsel som sprids på hösten ome-
8467: nen uppmärksammade frågan vid behandlingen delbart, senast inom ett dygn, skali mylias ned.
8468: av den horisontella planen för utveckling av Bestämmelsen behövs framför alit för förhin-
8469: 1andsbygden. Om systemet inte hade godkänts, drande av avrinning samt för en minimering av
8470: hade EU-stödet tili hela det finländska jordbru- ammoniak- och luktolägenheter. Ju snabbare
8471: ket riskerats. 1 kommissionens slutliga beslut om gödseln myllas ned, desto mera kväve återstår för
8472: godkännande ingår ett villkor om att Finland för- odlingsväxterna. Denna bestämmelse ingick i det
8473: binder sig att genomföra nitratdirektivet under numera upphävda statsrådsbeslutet 219/1998,
8474: loppet av år 2000. Statsrådets förordning om be- men kravet om att gödseln skall mylias ned ome-
8475: gränsning av utsläpp i vattnen av nitrater från delbart har nu preciserats tili ett dygn.
8476: jordbruket (93112000), som är föremål för de ak- Kravet gällande dimensionering av gödselstä-
8477: tuelia spörsmålen, har givits tili följd av det som der för lagring av träck har i 4 § i förordningen
8478: lagts fram i kommissionens kompletterande offi- ändrats att träda i kraft omedelbart, eftersom den
8479:
8480:
8481: 7
8482: KK 928/2000 vp- Katri Komi /kesk ym. Ministems svar
8483:
8484:
8485: övergångsperiod fram till år 2002 som angavs i (2 månader) som kommissionen angav föranled-
8486: statsrådets beslut inte är förenlig med villkoren i de en brådska som ledde till att man inte kunde
8487: nitratdirektivet. Vid dimensioneringen av göd- informera om saken i tillräckligt god tid. Svaret
8488: selstäder för lagring av träck beaktas dock betes- till kommissionen bereddes i samarbete mellan
8489: säsongen samt den gödsel som samlas i begränsa- utrikesministeriet, justitieministeriet, jord- och
8490: de rastgårdar och på torrströbottnar i lösdrifts- skogsbruksministeriet samt Ålands landskapssty-
8491: stall, och likaså j ordbrukamas gemensamma göd- relse. Förordningen bereddes i samarbete mellan
8492: selstäder. Undantag från dimensioneringskravet miljöministeriet samtjord- och skogsbruksminis-
8493: är möjligt om gödseln överlåts till en annanjord- teriet. Lant- och skogsbruksproducentemas cen-
8494: brukare eller någon som drar nytta av gödseln. tralorganisation, MTK, informerades så snart
8495: Stackanläggning av torrgödsel är fortfarande man på beredningshåll var klar med formen för
8496: möjlig enligt de villkor som anges i förordning- och innehållet i förordningen.
8497: en, men detta förfarande är alltid ett undantag De särbehov som gäller ekoproduktionen, bl.a.
8498: och en tillämpning av det minskar inte behovet frågan kring de maximimängder kreatursgödsel
8499: av att dimensionera gödselstaden. som får användas, har inte beaktats i tillräckligt
8500: Förbudet att sprida kvävegödsel under hösten hög grad i 1991 års nitratdirektiv. 1 miljöministe-
8501: och vintem motsvarar nu kraven enligt direkti- riet utreds för närvarande möjlighetema att bl.a.
8502: vet. 1 de centrala krav som kommissionen lade ändra bestämmelsema i direktivet så att oskäliga
8503: fram i samband med sitt övervakningsförfarande krav inte ställs på den ekologiska odlingen.
8504: ingick att bestämmelsen skulle preciseras och 1 guiden Miljövård på ekogården, som jord-
8505: spridningen av gödselmedel under hösten be- och skogsbruksministeriet, Förbundet för ekolo-
8506: gränsas. Redan i det upphävda statsrådsbeslutet gisk odling rf och Landsbygdens forsknings- och
8507: angavs vilka maximimängder gödsel av olika utbildningsinstitut vid Helsingfors universitet
8508: slag som får spridas på hösten, men detta har pre- har sammanställt, rekommenderas att man som
8509: ciserats ytterligare i förordningen. underlag för en gödselstack skall ha ett torv- el-
8510: Nitratdirektivet är ett miljövårdsdirektiv och ler lerskikt på 20 cm. 1 de anvisningar som gäller
8511: genomförandet av det är därför en sak som miljö- kompostering av fast gödsel vid ekologisk od-
8512: ministeriets förvaltningsområde ansvarar för. ling finns inte halmen närnnd som bottenmaterial
8513: Jordbrukama har haft kännedom om statsrådets för gödselstackar. Användning av hackad halm i
8514: beslut om begränsning av utsläpp i vattnen av nit- ett tillräckligt tjockt lager, minst 20 cm, som un-
8515: rater från jordbruket, som trädde i kraft den 1 derlag för en stack kan anses vara tillräcklig ifall
8516: aprill998, och ändringama av detta beslut, som gödselstackama anläggs på ogenomtränglig
8517: trädde i kraft den 1 oktober 1999. Miljöförvalt- mark.
8518: ningen har informerat jordbrukama om direkti- Genomförandet av nitratdirektivet är ett ele-
8519: vet och om genomförandet av det: jordbrukama ment i lagstiftningen, vilket innebär att jordbru-
8520: har informerats dels direkt, dels vid de rådpläg- kama inte ersätts för de förpliktelser som genom-
8521: ningsdagar som miljöförvaltningen och jord- förandet medför. Jordbrukets miljöstöd är ett fri-
8522: bruksförvaltningen årligen har anordnat för jord- villigt system: för att få det krävs att man förbin-
8523: brukssektom och miljövården. Beredningen av der sig vid tillståndsvillkoren och till att tillämpa
8524: den nya förordningen anslöt sig till kommissio- goda odlingsmetoder och att iaktta lagstiftning-
8525: nens övervakningsförfarande och den tidtabell en.
8526:
8527:
8528: Helsingfors den 15 december 2000
8529:
8530: Miljöminister Satu Hassi
8531:
8532:
8533: 8
8534: KK 929/2000 vp- Esa Lahtela /sd
8535:
8536:
8537:
8538:
8539: KIRJALLINEN KYSYMYS 929/2000 vp
8540:
8541: Onkamon taimitarhan säilyttäminen taimituo-
8542: tannossa
8543:
8544:
8545:
8546:
8547: Eduskunnan puhemiehelle
8548:
8549: Tohmajärven kunnassa Onkamon kylässä sijait- Kun muualle siirtämisen syynä on sanottu ole-
8550: sevan Itä-Suomen Taimi Oy:n taimitarhan taimi- van tuotannon kehittäminen ja automatisointi ja
8551: tuotantoa ollaan lehtitiedon mukaan !opettamas- kun kerran kehittämisinvestointeihin tarvittai-
8552: sa. Taimituotanto siirtyisi kokonaan maakunnas- siin tukea, niin sitä tulee myöntää työllisyysnä-
8553: ta Savon puolelle. Toteutuessaan hanke jättäisi kökohdat huomioon ottaen nimenomaan Onka-
8554: työttömäksi kokoaikaisessa työssä lähes kymme- mon taimitarhalle.
8555: nen henkilöä ja vähentäisi kausiluoteisia työpaik-
8556: koja huomattavan määrän. Ja mikä merkittävin- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8557: tä, pääosa työpaikoista on ollut naistyöpaikkoja, jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8558: joista alueella on huutava pula. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8559: Itä-Suomen Taimi Oy on Metsäkeskusten vaksi seuraavan kysymyksen:
8560: omistama yhtiö. Suoranaisesti ei Suomen halli-
8561: tuksella ole määräysvaltaa yhtiöön. Kuitenkin Onko hallitus tietoinen Tohmajärven
8562: Metsäkeskuksia rahoitetaan valtion budjettiva- kunnassa Onkamon kylässä sijaitsevan
8563: roin, joten myös Metsäkeskusten omistamitta yh- taimitarhan lopettamisaikeista ja
8564: tiöiltä tulee odottaa vastuuta ottaa aluepolitiikka
8565: huomioon päätöksenteossaan, mihin kuuluu aikooko hallitus ryhtyä kaikkiin käytet-
8566: myös vastuu siitä, miten näillä päätöksillä vaiku- tävissä oleviin toimiin, ettei kyseistä tai-
8567: tetaan työllisyyteen. mitarhaa !opeteta ja että tarvittaessa
8568: Siksi niillä keinoin, joita Suomen hallituksel- valtiovallan taholta ollaan valmiit tule-
8569: la vain on käytettävissään, sen tulisi vaikuttaa, maan mukaan tuotannon kehittämiseen
8570: ettei Onkamon taimitarhaa tultaisi lopettamaan. investointituen muodossa?
8571:
8572:
8573:
8574: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
8575:
8576: Esa Lahtela /sd
8577:
8578:
8579:
8580:
8581: Versio 2.0
8582: KK 929/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: Eduskunnan puhemiehelle
8588:
8589: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kin taimien varasto- ja myyntipisteenä. Lopulli-
8590: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sia päätöksiä asiassa ei ole vielä tehty.
8591: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Kilpailu metsäpuiden taimimarkkinoilla on
8592: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd viime vuosina kiristynyt johtuen muun muassa
8593: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK taimien käytön vähentymisestä ja tuonnin kas-
8594: 929/2000 vp: vusta. Yleisenä suuntauksena on ollut siirtymi-
8595: nen ihmistyövaltaisesta paljasjuuristen taimien
8596: Onko hallitus tietoinen Tohmajärven tuotannosta olennaisesti pienemmän työpanok-
8597: kunnassa Onkamon kylässä sijaitsevan sen vaatimaan paakkutaimien tuotantoon. Talou-
8598: taimitarhan lopettamisaikeista ja dellisesti kannattava ja kilpailukykyinen paakku-
8599: taimituotanto puolestaan edellyttää pitkälle vie-
8600: aikooko hallitus ryhtyä kaikkiin käytet- tyä koneellistamista ja suhteellisen suuria tuotan-
8601: tävissä oleviin toimiin, ettei kyseistä tai- toyksiköitä. Itä-Suomen Taimi Oy:n suunnittele-
8602: mitarhaa !opeteta ja että tarvittaessa mat toimenpiteet onkin nähtävä osana meneil-
8603: valtiovallan taholta ollaan valmiit tule- lään olevaa laajempaa ja välttämätöntä taimituo-
8604: maan mukaan tuotannon kehittämiseen tannon rakenteellista kehittämistä.
8605: investointituen muodossa? 1990-luvun alkupuolella kaikkien metsäkes-
8606: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kusten taimituotanto yhtiöitettiin. Tavoitteena oli
8607: ti seuraavaa: eriyttää liiketoimintana harjoitettu taimituotanto
8608: aiempaa selkeämmin metsäkeskusten valtion-
8609: Itä-Suomen Taimi Oy on Pohjois-Savon, Poh- avulla rahoitettavasta varsinaisesta toiminnasta.
8610: jois-Karjalan ja Etelä-Savon metsäkeskusten Metsäkeskusten taimiyhtiöt toimivat normaalien
8611: omistama taimi yhtiö. Yhtiöstä saadun tiedon mu- liikeperiaatteiden mukaisesti eikä niillä voida
8612: kaan se on lähivuosina panostamassa erityisesti katsoa olevan omistuspohjasta johtuvaa työllistä-
8613: metsäpuiden paakkutaimien tuotannon ja tuotan- misvelvoitetta. Taimiyhtiöt voivat hakea toimin-
8614: tomenetelmien kehittämiseen. Kehittämisen pää- tansa kehittämiseen samoja investointi- ja muita
8615: kohteina ovat yhtiön Tuusniemellä ja Kerimäellä tukia kuin muutkin samalla alueella toimivat yri-
8616: sijaitsevat taimitarhat, joiden tuotantokapasiteet- tykset, eikä niitä ole tarpeen asettaa mihinkään
8617: tia samalla lisätään. Keskittämisen seurauksena erityisasemaan.
8618: toiminta muilla tuotantopaikoilla joko vähenee Hallitus ei edellä esitettyyn viitaten katso tar-
8619: tai kokonaan loppuu. Alustavien suunnitelmien peelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin Onkamon tai-
8620: mukaan taimituotanto Onkamon taimitarhalla mitarhaa koskeviin suunnitelmiin vaikuttamisek-
8621: loppuisi kesällä 2002. Taimitarha säilyisi kuiten- Sl.
8622:
8623:
8624:
8625:
8626: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2000
8627:
8628: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
8629:
8630: 2
8631: Ministems svar KK 929/2000 vp - Esa Lahtela /sd
8632:
8633:
8634:
8635:
8636: Tili riksdagens talman
8637:
8638: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger plantor. Slutgiltiga beslut i frågan har ännu inte
8639: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- fattats.
8640: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Konkurrensen på marknaden för skogsträd-
8641: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS plantor har under de senaste åren blivit hårdare
8642: 929/2000 rd: bland annat tili följd av att användningen av plan-
8643: tor minskat och importen ökat. Den allmänna ten-
8644: ir regeringen medveten om avsikterna densen har varit en övergång från arbetkraftsin-
8645: att stänga den plantskola som är belä- tensiv av barrotsplantor tili mindre arbetskrävan-
8646: gen i Onkamo by i Tohmajärvi kommun de produktion av täckrotsplantor. Den ekono-
8647: och miskt lönsamma och konkurrenskraftiga produk-
8648: tionen av täckrotsplantor förutsätter å sin sida en
8649: ämnar regeringen vidta alla tillbuds stå- långtgående mekanisering av produktionen och
8650: ende åtgärder för att nämnda plantsko- relativt stora produktionsanläggningar. De åtgär-
8651: la inte skall stängas och för att man från der som Itä-Suomen Taimi Oy planerat måste ses
8652: statens sida skall vara beredd att de/ta i som ett led i den större, nödvändiga strukturella
8653: utvecklingen av produktionen genom in- utveckling som pågår i fråga om plantproduktio-
8654: vesteringsstöd? nen.
8655: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Under första hälften av 1990-talet bolagisera-
8656: föra följande: des plantproduktionen vid samtliga skogscentra-
8657: ler. Målet var att tydligare än tidigare särskilja
8658: Itä-Suomen Taimi Oy är ett plantbolag som ägs plantproduktionen som utövas som affårsverk-
8659: av Norra Savolax, Norra Karelens och Södra Sa- samhet, från skogscentralemas egentliga verk-
8660: volax skogscentraler. Enligt information som er- samhet som finansieras med statsunderstöd.
8661: hållits från bolaget satsar man inom de närmaste Skogscentralernas plantbolag fungerar i enlighet
8662: åren framför allt på produktion av täckrotsplan- med normala affårsprinciper och de kan inte an-
8663: tor för skogsträd och på att utveckla produktions- ses vara sysselsättningsskyldiga på grund av
8664: metoderna. Utvecklingen av produktionsmeto- ägarunderlaget. Plantbolagen kan anhålla om
8665: der är främst inriktad på de plantskolor som lig- samma investerings- och andra stöd för sin verk-
8666: ger i Tuusniemi och Kerimäki, vars produktions- samhet som andra företag som är verksamma
8667: kapacitet samtidigt ökas. Följden av denna cen- inom samma område, och det finns inget behov
8668: tralisering är att verksamheten på andra produk- av att placera dessa i någon särställning.
8669: tionsplatser antingen minskar eller upphör full- På basis av det som anförts ovan anser reger-
8670: ständigt. Enligt de preliminära planema skulle ingen att det inte är nödvändigt att vidta några åt-
8671: plantproduktionen vid Onkamo plantskola upp- gärder för att påverka planerna för Onkamo
8672: höra sommaren 2002. Plantskolan skulle dock plantskola.
8673: fortsätta som förråd och försäljningsställe för
8674:
8675:
8676:
8677: Helsingfors den 12 december 2000
8678:
8679: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
8680: 3
8681: KK 929/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministems svar
8682:
8683:
8684:
8685: Helsingforsden 12 december 2000
8686:
8687: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
8688:
8689:
8690:
8691:
8692: 4
8693: KK 930/2000 vp - Saara Karhu /sd
8694:
8695:
8696:
8697:
8698: KIRJALLINEN KYSYMYS 930/2000 vp
8699:
8700: Työmatkaliikenteen kehittäminen Ylä-Pirkan-
8701: maalla
8702:
8703:
8704:
8705:
8706: Eduskunnan puhemiehelle
8707:
8708: Tampereen seutu on maamme nopeimmin kasva- tekninen valmius muuttaa aikatauluja siten, että
8709: via alueita väestökehityksellä tai työpaikkamää- ne palvelisivat paremmin työ- ja opintoasioissa
8710: rillä mitattuna. Työssäkäynti Ylä-Pirkanmaalta liikkuvia yläpirkanmaalaisia. Ongelmana ovat
8711: Tampereelle on lisääntynyt viime vuosina voi- muutoksesta aiheutuvat taloudelliset kulut, joi-
8712: makkaasti. Pelkästään Vilppulan ja Juupajoen den kattamiseen tarvitaan VR:n mukaan liiken-
8713: alueelta Tampereella työssäkäyviä arvioitiin ole- ne- ja viestintäministeriön rahoitusta.
8714: van jo vuoden 1998 lopulla yli sata henkilöä. Tä-
8715: män lisäksi erilaisissa oppilaitoksissa opiskelee Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8716: useita opiskelijoita, jotka matkustavat päivittäin jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8717: Ylä-Pirkanmaalta Tampereelle. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8718: Yhteydet Ylä-Pirkanmaalta Tampereelle ovat vaksi seuraavan kysymyksen:
8719: kuitenkin huonot. Valtatie 9 ruuhkautuu helpos-
8720: ti, eikä yksityisautoilu ole taloudellisesti korkei- Onko hallitus tietoinen Ylä-Pirkanmaan
8721: den kustannusten vuoksi, puhumattakaan ympä- työmatkaliikenteen ongelmista ja
8722: ristöllisistä näkökulmista, järkevää. Junayhteys
8723: Tampereelle on aikataulullisesti hankala. VR mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
8724: myöntää ongelman ja on todennut, että heillä on asiaan saadaan pikaisesti korjaus?
8725:
8726:
8727:
8728: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
8729:
8730: Saara Karhu /sd
8731:
8732:
8733:
8734:
8735: Versio 2.0
8736: KK 930/2000 vp - Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
8737:
8738:
8739:
8740:
8741: Eduskunnan puhemiehelle
8742:
8743: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Ylä-Pirkanmaan junaliikenteestä liikenne- ja
8744: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- viestintäministeriö toteaa, että VR Osakeyhtiöltä
8745: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen saadun lausunnon mukaan eduskuntakysymyk-
8746: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd sessä mainittu työmatkaliikennettä palveleva
8747: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK aamujunayhteys olisi kaukoliikenteen vaihtoyh-
8748: 930/2000 vp: teyksiin ja kalustokiertoon liittyvien syiden takia
8749: mahdollista hoitaa ainoastaan omana erillisenä
8750: Onko hallitus tietoinen Ylä-Pirkanmaan junana. Juna ajaisi aamulla edestakaisin Tampe-
8751: työmatkaliikenteen ongelmista ja re-Vilppula-Tampere-välin. VR:n mukaan
8752: kustannukset olisivat noin 1,9 Mmk/vuosi.
8753: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Liikenne- ja viestintäministeriön näkemys on,
8754: tyä, että asiaan saadaan pikaisesti kor- että VR Osakeyhtiön esittämä ratkaisu on olo-
8755: jaus? suhteet huomioon ottaen liian kallis etenkin, kun
8756: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kyseessä on rataosa, jonka olemassa olevan hen-
8757: ti seuraavaa: kilöliikenteen säilyttämistä voidaan lähes yksin-
8758: omaan perustella vain uuden kevyemmän ja ta-
8759: Tampereelle suuntautuvan työmatkaliikenteen loudellisemman kaluston mahdollisella käyt-
8760: edellytysten ylläpitämiseksi ja parantamiseksi töönotolla tulevaisuudessa. Edellytyksiä liiken-
8761: Länsi-Suomen lääninhallitus on yhdessä kuntien netarjonnan lisäämiselle on syytä tarkastella vas-
8762: kanssa kehittänyt lippujärjestelmiä, joiden ta- ta, jos rataosan henkilöliikenne on mahdollista
8763: voitteena on lisätä joukkoliikenteen houkuttele- hoitaa nykyistä taloudellisemmin sekä kun lii-
8764: vuutta muun muassa työmatkaliikenteessä. Täl- kenteenhoidon mahdollisuuksia ja vaikutuksia
8765: laisia hankkeita on lääninhallituksen mukaan on selvitetty kokonaisvaltaisesti.
8766: suunnitteilla myös Ylä-Pirkanmaalla: vuonna Tässä yhteydessä on syytä todeta myös se, että
8767: 2001 muun muassa kokeillaan työmatkalippua pääosa Ylä-Pirkanmaan ja Tampereen välisestä
8768: Mäntästä ja Vilppulasta Tampereelle sekä selvi- linja-autoliikenteestä pystytään tällä hetkellä
8769: tetään Tampereen itäisen seutulippualueen laa- hoitamaan asiakastulojen turvin. Junaliikenteen
8770: jentamista koskemaan myös Mänttää ja Vilppu- tarjonnan lisääminen merkitsisi lääninhallituk-
8771: laa, jos kyseisillä kunnilla on siihen halua. Juupa- sen mukaan todennäköisesti sitä, että linja-auto-
8772: joki on kuulunut kyseiseen seutulippualueeseen yhteyksien kannattavuusheikkenisija liikenteen
8773: vuoden 1998 elokuun puolesta välistä alkaen. ostotarve kasvaisi, koska alueella ei lääninhalli-
8774: Seutuliput eivät toistaiseksi koske junaliikennet- tuksen mukaan kuitenkaan tultaisi toimeen il-
8775: tä muun muassa sen takia, että junista puuttuvat man linja-autoja.
8776: älykortin lukijalaitteet
8777:
8778:
8779:
8780:
8781: 2
8782: Ministerin vastaus KK 930/2000 vp- Saara Karhu /sd
8783:
8784:
8785: Edellä mainitun perusteella liikenne- ja vies- tyydyttää tässä vaiheessa nykyisillä joukkolii-
8786: tintäministeriön näkemys on, että kyseessä ole- kenneyhteyksillä sekä nykyisiä yhteyksiä ja lip-
8787: vat matkustustarpeet on tarkoituksenmukaisinta pujärjestelmiä kehittämällä.
8788:
8789:
8790: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
8791:
8792: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
8793:
8794:
8795:
8796:
8797: 3
8798: KK 930/2000 vp - Saara Karhu /sd Ministems svar
8799:
8800:
8801:
8802:
8803: Tili riksdagens talman
8804:
8805: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ordna den i spörsmålet nämnda morgontågför-
8806: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- bindelsen, som skulie betjäna pendlingstrafiken,
8807: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saa- endast med en separat tågförbindelse på grund av
8808: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål orsaker som ansluter sig tili fjärrtrafikens anslut-
8809: SS 930/2000 rd: ningsförbindelser och materielcirkulation. Tåget
8810: skulie köra fram och tilihaka på sträckan Tam-
8811: Ar regeringen medveten om de problem merfors-Vilppula-Tammerfors om morgnar-
8812: som finns i anslutning till pendlingstra- na. Enligt VR skulie kostnadema för denna tåg-
8813: fiken i Ylä-Pirkanmaa, och förbindelse vara cirka 1,9 milj. mk/år.
8814: Kommunikationsministeriet anser att VR Ak-
8815: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta tiebolags förslag tili lösning är för dyrt med tan-
8816: för att förhållandet snabbt korrigeras? ke på omständighetema, särskilt när det gälier ett
8817: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- banavsnitt på vilket bibehåliandet av den befint-
8818: föra följande: liga persontrafiken kan nästan enbart motiveras
8819: med möjligheten att ny lättare och mer ekono-
8820: För att upprätthålla och förbättra pendlingstrafi- misk materiel tas i bruk i framtiden. Det är skäl
8821: ken tili Tammerfors har länsstyrelsen i Västra att granska förutsättningarna att utöka trafikutbu-
8822: Finlands Iän tillsammans med kommunema ut- det först om det blir möjligt att sköta persontrafi-
8823: vecklat biljettsystem, vilkas mål är att göra kol- ken på banavsnittet på ett mer ekonomiskt sätt än
8824: lektivtrafiken attraktivare bl.a. för pendlingstra- för närvarande och när det gjorts en heltäckande
8825: fiken. Enligt länsstyrelsen är sådana projekt aktu- utredning av möjlighetema att upprätthålia den-
8826: elia också i Ylä-Pirkanmaa: 2001 bl.a. ett försök na trafik och om effekterna av den.
8827: med arbetsresebiljetter för resor från Mänttä och 1 detta sammanhang är det också skäl att kon-
8828: Vilppula tili Tammerfors samt en utredning gäl- statera att busstrafiken melian Ylä-Pirkanmaa
8829: lande en utvidgning av Tammerfors Östra region- och Tammerfors för närvarande i huvudsak upp-
8830: biljettområde tili Mänttä och Vilppula, om dessa rätthålls med inkomsterna från kundema. En ut-
8831: kommuner är intresserade. Juupajoki har hört tili ökning av utbudet på tågtrafik skulie enligt läns-
8832: det nämnda regionbiljettområdet sedan mitten av styrelsen troligtvis innebära att busslinjemas lön-
8833: augusti 1998. Regionbiljettema gälier tilis vida- samhet skulle försvagas och behovet av trafikin-
8834: re inte tågtrafiken bl.a. därför att det inte finns köp öka, eftersom man inom området enligt läns-
8835: avläsare för smartkort på tågen. styrelsen dock inte skulle klara sig utan bussar.
8836: 1 fråga om tågtrafiken i Ylä-Pirkanmaa konsta- Utgående från det ovan anförda anser kommu-
8837: terar kommunikationsministeriet att det, enligt nikationsministeriet att det mest ändamålsensli-
8838: ett utlåtande av VR Aktiebolag, är möjligt att ga är att de aktuella behoven i detta skede tili-
8839:
8840:
8841:
8842:
8843: 4
8844: Ministems svar KK 930/2000 vp- Saara Karhu /sd
8845:
8846:
8847: fredsställs med de nuvarande kollektivtrafikför- att utveckla de nuvarande förbindelsema och bil-
8848: bindelsema samt med de åtgärder som vidtas för jettsystemen.
8849:
8850:
8851: Helsingforsden 15 december 2000
8852:
8853: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
8854:
8855:
8856:
8857:
8858: 5
8859: KK 931/2000 vp- Saara Karhu /sd
8860:
8861:
8862:
8863:
8864: KIRJALLINEN KYSYMYS 931/2000 vp
8865:
8866: Julkisyhteisöiltä tulevien eläkkeiden verotus
8867: ulkomailla
8868:
8869:
8870:
8871:
8872: Eduskunnan puhemiehelle
8873:
8874: Ulkomaille muuttava joutuu miettimään, jäävät- nilta yms. julkisyhteisöiltä saatuja eläkkeitä ve-
8875: kö hänelle ns. olennaiset siteet Suomeen ja miten rotetaan yleensä maksuvaltioissa.
8876: Suomen ja uuden maan välinen verosopimus vai- Mm. Suomen ja Espanjan välinen verosopi-
8877: kuttaa asiaan. Olennaisiksi siteiksi lasketaan mus koskee tulo- ja varallisuusveroja sekä rajoit-
8878: mm. vakituinen asunto. Suomalaisen muuttaessa taa Suomen oikeutta verottaa eläkkeitä. Täten Es-
8879: ulkomaille hänellä oletetaan olevan olennaiset si- panjassa asuvan suomalaisen Suomesta saamia
8880: teet Suomeen muuttovuodeksi ja sitä seuraavik- eläkkeitä ei pääsääntöisesti veroteta lainkaan
8881: si kolmeksi vuodeksi. "Siteistä" voi päästä eroon Suomessa, vaan verotus tapahtuu pelkästään Es-
8882: muuton yhteydessä esittämällä asiasta selvityk- panjassa. Poikkeuksena ovat valtiolta, kunnalta
8883: sen esim. muuttovuoden veroilmoituksessa. ja muulta julkisyhteisöltä tulevat eläkkeet, joita
8884: Katkaisemalla olennaiset siteet verovelvolli- verotetaan vain Suomessa.
8885: nen muuttuu Suomen verotuksessa ns. rajoitetus-
8886: ti verovelvolliseksi, jolloin häntä voidaan verot- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8887: taa vain niistä tuloista, jotka on erikseen säädetty jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8888: Suomessa verotettaviksi tuloiksi. Rajoitetusti ve- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8889: rovelvollisen eläke- ja eräiden palkkatulojen läh- vaksi seuraavan kysymyksen:
8890: deveroprosentti on kiinteät 35.
8891: Suomalainen voi olla olennaisten siteiden no- Onko hallitus tietoinen julkisyhteisöjen
8892: jalla verovelvollinen kahdessa maassa. Tällöin eläkkeiden verotuksen eriarvoisuudesta
8893: verosopimus määrää, kumpi valtio verottaa ulkomailla asuvien eläkkeensaajien suh-
8894: maailmanlaajuisista tuloista ja kumpi vain vero- teen ja
8895: sopimuksen mukaisin rajoituksin. Valtiolta, kun-
8896: miten hallitus perustelee tällaista vero-
8897: tuskäytäntöä?
8898:
8899:
8900: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
8901:
8902: Saara Karhu /sd
8903:
8904:
8905:
8906:
8907: Versio 2.0
8908: KK 931/2000 vp- Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
8909:
8910:
8911:
8912:
8913: Eduskunnan puhemiehelle
8914:
8915: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- ta. Sopimusten mukaan julkisyhteisöjen maksa-
8916: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- masta eläkkeestä verotetaan pääsääntöisesti vain
8917: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen maksajavaltiossa. Siten esimerkiksi Espanjassa
8918: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd asuva suomalainen, joka saa Suomesta valtion tai
8919: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kunnan eläkettä, maksaa tästä eläkkeestään verot
8920: 931/2000 vp: vain Suomeen. Myös yksityiseen palvelukseen
8921: perustuvasta eläkkeestä voidaan sopimusten mu-
8922: Onko hallitus tietoinen julkisyhteisöjen kaan pääsääntöisesti verottaa maksajavaltiossa.
8923: eläkkeiden verotuksen eriarvoisuudesta Merkittävimmät poikkeukset tästä käytännöstä
8924: ulkomailla asuvien eläkkeensaajien suh- ovat Espanjan (1967), Portugalin (1970) ja Rans-
8925: teen ja kan ( 1970) kanssa tehdyt verosopimukset, joiden
8926: mukaan yksityiseen palvelukseen perustuvasta
8927: miten hallitus perustelee tällaista vero- eläkkeestä verotetaan vain henkilön asuinvaltios-
8928: tuskäytäntöä? sa. Tällainen sopimusmääräys estää Suomea ve-
8929: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rottamasta yksityiseen palvelukseen perustuvia
8930: ti seuraavaa: eläkkeitä. Mainittuihin valtioihin Suomesta mak-
8931: settuja, yksityiseen palvelukseen perustuvia
8932: Verovelvollisuuden laajuus on Suomessa kytket- eläkkeitä siis verotetaan vain näiden valtioiden
8933: ty siihen, asuuko henkilö Suomessa vai ei. Suo- sisäisten verolakien mukaan. Toisaalta esim.
8934: messa asuva henkilö (yleisesti verovelvollinen) Pohjoismaiden välisen verosopimuksen mukaan
8935: on velvollinen suorittamaan Suomessa tuloveroa kaikkia eläkkeitä, riippumatta siitä perustuvatko
8936: sekä täältä että ulkomailta saamastaan tulosta, ne julkiseen vai yksityiseen palvelukseen, koh-
8937: kun taas henkilö, joka ei asu Suomessa (rajoite- dellaan samalla tavoin. Pohjoismaisen sopimuk-
8938: tusti verovelvollinen), on velvollinen suoritta- sen mukaan eläkkeestä, joka maksetaan sopimus-
8939: maan Suomessa tuloveroa vain täältä saamastaan valtiosta toisessa sopimusvaltiossa asuvalle eläk-
8940: tulosta. Yleisesti verovelvolliselle maksettavas- keensaajalle, verotetaan vain maksajavaltiossa.
8941: ta eläkkeestä peritään tuloverolain mukaan prog- Näin ollen eläkkeestä, joka maksetaan Suomesta
8942: ression mukainen vero. Rajoitetusti verovelvolli- muussa Pohjoismaassa asuvalle eläkkeensaajal-
8943: selle maksettavasta eläkkeestä peritään rajoite- le, verotetaan vain Suomessa.
8944: tusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verot- Se, että yksityiseen palvelukseen ja julkiseen
8945: tamisesta annetun lain mukaan 35 prosentin lo- palvelukseen perustuvia eläkkeitä koskevat vero-
8946: pullinen lähdevero. sopimusmääräykset ovat erilaiset, on yleistä ve-
8947: Suomen ja vieraiden valtioiden välisillä sopi- rosopimusoikeudessa. Tämä ero käy ilmi sekä
8948: muksilla voidaan rajoittaa Suomen sisäisen lain- useimmista Suomen tekemistä verosopimuksista
8949: säädännön mukaista verotusoikeutta. Suomen te- että myös muiden valtioiden välillä tehdyistä ve-
8950: kemissä verosopimuksissa on nimenomaisia rosopimuksista. Myös Taloudellisen yhteistyön
8951: määräyksiä toisessa sopimusvaltiossa asuville ja kehityksen järjestön (OECD) malliverosopi-
8952: henkilöille maksettavien eläkkeiden verotukses- muksessa, joka on kansainvälisessä verosopi-
8953:
8954:
8955: 2
8956: Ministerin vastaus KK 93112000 vp- Saara Karhu /sd
8957:
8958:
8959: musoikeudessa hallitsevassa asemassa, julkiseen taa yksityisiä eläkkeitä. Tässä yhteydessä on kui-
8960: palvelukseen ja yksityiseen palvelukseen perus- tenkin syytä korostaa, että myös edellä mainituis-
8961: tuvien eläkkeiden verotusoikeuden jako poik- ta verosopimuksista on muutoin merkittävää
8962: keaa toisistaan samantyyppisellä tavalla. Syynä hyötyä mm. Suomen elinkeinoelämälle, toisessa
8963: tähän on lähinnä näkemys, jonka mukaan julki- sopimusvaltiossa työskentelevälle henkilölle tai
8964: sen eläkkeen liityntä maksajavaltioon on siinä toiseen sopimusvaltioon sijoituksia tekevälle
8965: määrin vahva, että on perusteltua antaa maksaja- henkilölle, vaikka sopimus sisältääkin eläkkei-
8966: valtiolle verotusoikeus eläkkeeseen. den osalta Suomen kannalta epätyydyttävän sopi-
8967: Suomen neuvottelupolitiikkana verosopimus- musmääräyksen.
8968: neuvotteluissa on edellä mainitusta mallisopi- Hallitusmuodon vaatimus Suomen kansalais-
8969: muksesta poiketen jo yli parin vuosikymmenen ten tasa-arvoisesta kohtelusta tai muutkaan pe-
8970: ollut se, että myös yksityiseen palvelukseen pe- rustuslain säännökset eivät vakiintuneesti ole es-
8971: rustuvat eläkkeet (TEL, LEL yms.) verotetaan täneet sitä, että verorasitus kansalaisten kesken
8972: maksajavaltiossa. Perusteluna tälle kannalle on, voi vaihdella siitä riippuen, mistä lähteistä kan-
8973: että eläketurvaa järjestettäessä vuosittain makse- salaisten tulot kertyvät. Koska eri valtioiden ve-
8974: tut eläkevakuutusmaksut on aikanaan saatu vä- rolainsäädäntöä ei ole yhdenmukaistettu, kan-
8975: hentää työnantajaa Suomessa verotettaessa. Kos- sainvälisissä tilanteissa olisi erityisen hankalaa
8976: ka Suomi siten myöntää oikeuden vähentää elä- turvata kaikkien tapausten yhtälaista kohtelua.
8977: kevakuutusmaksut verotuksessa, mikä siis on Tämä johtuu siitä, että verosopimusmääräykset
8978: alentanut maksun suorittajan verotusta, on koh- ovat keskeiseltä sisällöltään verotusoikeuden ja-
8979: tuullista, että Suomella on vastaavasti oikeus ve- kamista sopimusvaltioiden kesken, ja verovel-
8980: rottaa ulkomailla asuville Suomesta maksettavia vollisen kokonaisverorasituksen määrä on usein
8981: eläkkeitä. riippuvainen myös toisen sopimusvaltion vero-
8982: Suomi on käynyt neuvotteluja verosopimuk- tuksesta.
8983: sen muuttamisesta myös Espanjan, Portugalin ja Se, että Espanja, Portugali, Ranska ja Suomi
8984: Ranskan kanssa. Näitä neuvotteluja, joissa Suo- ovat kaikki EU:njäseniä, ei ole muuttanut toises-
8985: mi pyrkii saamaan itselleen oikeuden verottaa ta jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon maksetta-
8986: myös yksityisestä palveluksesta saatavia, ulko- vien eläkkeiden verokohtelua. EU:ssa välittö-
8987: maille maksettavia eläkkeitä, jatketaan niin pian män verotuksen harmonisointi ei ole koskenut
8988: kuin se on mahdollista, ottaen huomioon molem- eläkkeiden verotusta. Jäsenvaltioilla on näin ol-
8989: pien valtioiden kokonaisedut sopimuksen muut- len oikeus itsenäisesti päättää eläkkeiden vero-
8990: tamiseksi. Sopimukseen pääsemistä vaikeuttaa tuksesta ja verotusoikeuden jaosta, koska asia ei
8991: suuresti se, että mainittujen valtioiden edut ovat kuulu EU:n toimivaltaan. Myös EY:n tuomiois-
8992: eläkkeiden osalta vastakkaiset kuin Suomen. tuimen oikeuskäytäntö tukee jäsenvaltioiden it-
8993: Näille valtioille on suuri etu, että ne saavat verot- senäistä harkintaa näissä kysymyksissä.
8994:
8995:
8996: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
8997:
8998: Ministeri Suvi-Anne Siimes
8999:
9000:
9001:
9002:
9003: 3
9004: KK 93112000 vp- Saara Karhu /sd Ministems svar
9005:
9006:
9007:
9008:
9009: Tili riksdagens talman
9010:
9011: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger soner bosatta i den stat med viiken avtalet in-
9012: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gåtts. Enligt avtalen beskattas pensioner från of-
9013: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saa- fentliga samfund i regel endast i den utbetalande
9014: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål staten. Därför betalar t.ex. en finländare som bor
9015: SS 931/2000 rd: i Spanien och som får statlig eller kommunal
9016: pension från Finland skatt på denna pension en-
9017: ir regeringen medveten om att beskatt- dast till Finland. Också pension som grundar sig
9018: ningen av pensioner som betalas av of på privat anställning kan i huvudsak beskattas i
9019: fentliga samfund är o/ikvärdig när det den utbetalande staten enligt avtalen. De mest be-
9020: gäl/er pensionstagare som bor utom- tydande undantagen från denna praxis utgörs av
9021: lands och de skatteavtal som ingåtts med Spanien ( 1967),
9022: Portugal ( 1970) och Frankrike (1970), enligt vil-
9023: hur motiverar regeringen en sådan be- ka pension som grundar sig på privat anställning
9024: s kattningspraxis? beskattas endast i den stat där personen är bosatt.
9025: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- En sådan avtalsbestämmelse hindrar Finland från
9026: föra följande: att uppbära skatt på pensioner som grundar sig på
9027: privat anställning. De på privat anställning grun-
9028: Skattskyldighetens omfattning är i Finland sam- dade pensioner som från Finland betalas ut till de
9029: mankopplad med huruvida en person är bosatt ovan nämnda statema beskattas alltså enbart en-
9030: här i landet eller inte. En i Finland bosatt person ligt de intema skattelagama i dessa stater. Enligt
9031: (allmänt skattskyldig) är skyldig att betala in- t.ex. skatteavtalet mellan de nordiska ländema
9032: komstskatt både på den inkomst han eller hon behandlas däremot alla pensioner lika, oberoen-
9033: förvärvat här i landet och utomlands, medan en de av om de grundar sig på privat eller offentlig
9034: person som inte är bosatt i Finland (begränsat anställning. Enligt det nordiska avtalet betalas
9035: skattskyldig) är skyldig att betala inkomstskatt i skatt på pension som utbetalas från en avtalsstat
9036: Finland enbart på den inkomst han eller hon för- till en pensionstagare som bor i en annan avtals-
9037: värvat här i landet. För den pension som utbeta- stat endast till den utbetalande staten. Därmed
9038: las till en allmänt skattskyldig uppbärs progres- beskattas pension som från Finland betalas till en
9039: siv skatt i enlighet med inkomstskattelagen. På pensionstagare i något av de övriga nordiska län-
9040: pensionen till en person som är begränsat skatt- dema enbart i Finland.
9041: skyldig uppbärs en slutlig källskatt på 35 % en- Det faktum att de bestämmelser i skatteavta-
9042: ligt lagen om beskattning av begränsat skattskyl- len som gäller privat anställning och de som gäl-
9043: dig för inkomst och förmögenhet. ler offentlig anställning skiljer sig från varandra
9044: Genom avtal mellan Finland och främmande är allmänt förekommande inom skatteavtalsrät-
9045: stater kan beskattningsrätten enligt Finlands in- ten. Denna skillnad framgår såväl av de flesta av
9046: tema lagstiftning begränsas. 1 de skatteavtal som de skatteavtal som Finland ingått som av skatte-
9047: Finland ingått finns uttryckliga bestämmelser om avtal som ingåtts mellan andra stater. Också i det
9048: beskattningen av pensioner som betalas till per- modellavtal som härstammar från Organisatio-
9049:
9050:
9051: 4
9052: Ministems svar KK 93112000 vp- Saara Karhu /sd
9053:
9054:
9055: nen för ekonomiskt samarbete och utveckling fördel för dessa stater att de kan uppbära skatt för
9056: (OECD), och som intar en ledande ställning inom pensioner tili personer som innehaft privat tjänst.
9057: den internationella skatteavtalsrätten avviker be- I detta sammanhang är det ändå skäl att betona att
9058: skattningsrätten i fråga om pensioner grundade även de nämnda skatteavtalen är tili stor nytta för
9059: på offentlig och på privat anstälining på samma bl.a. näringslivet i Finland, personer som arbetar
9060: sätt. Skälet tili detta är närmast ståndpunkten att i ett annat avtalsland elier för personer som gör
9061: kopplingen mellan en offentlig pension och den investeringar i ett annat avtalsland även om det i
9062: utbetalande staten är så pass stark att det är moti- avtalet för pensionernas del ingår en avtalsbe-
9063: verat att ge den utbetalande staten beskattnings- stämmelse som inte är tillfredsställande för Fin-
9064: rätten. land.
9065: Förhandlingspolitiken för Finlands del då det Regeringsformens krav på en jämlik behand-
9066: gäller skatteavtalsförhandlingar har i motsats tili ling av Finlands medborgare elier andra grund-
9067: det nämnda modellavtalet redan i mer än ett par lagsbestämmelser har inte i någon bestående ut-
9068: årtionden varit att också pensioner som grundar sträckning kunnat förhindra att skattetrycket på
9069: sig på privat anställning (APL, KAPL m.fl.) skall medborgarna varierar beroende på från vilka käl-
9070: beskattas i den utbetalande staten. Motiveringen lor de får sina inkomster. Eftersom skattelagstift-
9071: tili denna ståndpunkt är att de pensionsförsäk- ningen i olika stater inte är förenhetligad, vore
9072: ringspremier som årligen betalats i samband med det mycket svårt att trygga en internationellt sett
9073: ordnandet av pensionsskyddet har fått dras av vid enhetlig behandling av alla skattebetalare. Detta
9074: beskattningen av arbetsgivaren i Finland. Efter- beror på att skatteavtalsbestämmelsema tili sitt
9075: som Finland därmed ger rätten att dra av pen- centrala innehåll innebär en uppdelning av be-
9076: sionsförsäkringspremierna i beskattningen, vil- skattningsrätten de avtalsslutande staterna emel-
9077: ket alltså har sänkt beskattningen för den som be- lan, och det totala skattebelopp som den skatt-
9078: talar premierna, är det skäligt att Finland på mot- skyldige skali betala är ofta beroende av beskatt-
9079: svarande sätt har rätt att beskatta utomlands bo- ningen också i den andra avtalsslutande staten.
9080: satta personer för de pensioner som betalas ut Det faktum att Spanien, Portugal, Frankrike
9081: från Finland. och Finland alla är medlemmar i EU har inte änd-
9082: Finland har förhandlat också med Spanien, rat beskattningen av pensioner som betalas från
9083: Portugal och Frankrike om en ändring av skatte- en medlemsstat tili en annan. Harmoniseringen
9084: avtalen. Dessa förhandlingar, i vilka Finland av den direkta beskattningen inom EU har inte
9085: strävar efter att få rätt att uppbära skatt också för gällt beskattningen av pensioner. Medlemsstater-
9086: de pensioner som utbetalas tili personer som tidi- na har således rätt att självständigt bestämma om
9087: gare innehaft privat tjänst och nu är bosatta utom- beskattningen av pensioner och om fördelningen
9088: lands, fortsätter så fort som möjligt med beaktan- av beskattningsrätten, eftersom frågan inte hör
9089: de av båda staternas totala fördelar av ändringar- tili EU: s behörighet. Ä ven EG-domstolens rätts-
9090: na. På resultatet av förhandlingarna inverkar i praxis stöder medlemsstaternas självständiga
9091: stor utsträckning att de nämnda staternas intres- övervägande i dessa frågor.
9092: sen i detta avseende är de motsatta. Det är tili stor
9093:
9094:
9095: Helsingfors den 18 december 2000
9096:
9097: Minister Suvi-Anne Siimes
9098:
9099:
9100:
9101:
9102: 5
9103: KK 932/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
9104:
9105:
9106:
9107:
9108: KIRJALLINEN KYSYMYS 932/2000 vp
9109:
9110: Metsähallituksen harjoittamaan liiketoimin-
9111: taan kohdistuva verotus
9112:
9113:
9114:
9115:
9116: Eduskunnan puhemiehelle
9117:
9118: Metsähallituksen pääperiaatteet metsämaan arvo. Puun myyntituloa saadaan myös kiinteis-
9119: hankkimiseksi ovat luonnonsuojelu ja metsäta- tön luovutuksesta pidätetyn hakkuuoikeuden no-
9120: louden harjoittaminen. Metsätalouden harjoitta- jalla. Lisäksi myyntitulona pidetään 2 momen-
9121: misesta pyrkii hyötymään myös yksityinen tin mukaan metsästä saatua vakuutuskorvausta
9122: maanomistaja, jolle metsätaloudesta saatu tulo ja yksityistalouden käyttöön tai toiseen tuloläh-
9123: tarkoittaa maatilatalouden tuloverolain teeseen siirretyn puutavaran kantoraha-arvoa tai
9124: (543/1967) 11 §:n 1 momentin ja 12 §:n 1 mo- käypää arvoa sekä kantorahaan arvioitua hakkuu-
9125: mentin mukaan puhtaan tuoton lisäksi myös ve- oikeuden vastikkeetonta luovutusta ilman maa-
9126: rovelvollisen yksityisen maanomistajan työn ar- pohjaa. Metsätalouden tuloksi on laissa määritel-
9127: voa suhteessa palkatulle henkilölle suoritetta- ty myös muu korvaus.
9128: vaan korvaukseen. Tuloverolain (1535/1992) III osan 2 luvun
9129: Tuloverolain (1535/1992) I osan 1 luvun 49 §:n 1 momentin mukaan luovutusvoiton ve-
9130: 1 §:n 3 momentin mukaan yhteisön ja yh- ronalaista määrää laskettaessa luovutushinnasta
9131: teisetuuden tulosta suoritetaan veroa valtiolle, vähennetään vähintään 80 %, jos (kohdan 4 mu-
9132: kunnalle ja seurakunnalle. Toisen luvun 3 §:n kaan) kiinteä omaisuus luovutetaan valtiolle,
9133: 1 kohdassa täsmennetään yhteisöllä tarkoitetta- maakunnalle tai kuntayhtymälle. Lain III osan 2
9134: van valtiotaja sen laitosta. Toisen luvun 5 § mää- luvun 46 §:n 1 momentin mukaan yksityisen
9135: rittelee yhteisetuutena pidettävän yhteismetsää, maanomistajan omaisuuden luovutuksesta saa-
9136: tiekuntaa, kalastuskuntaa ja jakokuntaa sekä dusta voitosta vähennetään aina vähintään 30 %
9137: muuta niihin verrattavaa yhteenliittymää. II osan ja, jos luovutettu omaisuus on hankittu ennen
9138: 1 luvun 10 §:n 2 kohdan mukaan Suomesta saa- vuotta 1989, vähintään 50% luovutushinnasta.
9139: tua tuloa on täällä harjoitetusta liikkeestä, amma- Yksityiset maanomistajat eivät pidä kilpailu-
9140: tista, maataloudesta tai metsätaloudesta saatu asetelmaa tasapuolisena maanhankintatilanteis-
9141: tulo sekä 3 kohdan mukaan palkkatulo, joka on sa. Maa- ja metsätalouden rakennekehitys on mi-
9142: saatu Suomen valtiolta, kunnalta tai muulta jul- nisteriön ja valtioneuvoston tavoitteena. Monis-
9143: kisoikeudelliselta yhteisöltä. sa tapauksissa yksittäisen maa- ja metsätalouden-
9144: Tuloverolain (1535/1992) III osan 2 luvun harjoittajan on mahdotonta kehittää tilaansa lisä-
9145: 43 §:n 1 momentin mukaan veronalaista pää- maan hankinnan kautta, mikäli verotusta ei saa te-
9146: omatuloa on hakkuuoikeudellisen verovelvolli- ta yhdenvertaiseen asemaan Metsähallituksen
9147: sen omassa metsässä kasvavan runkopuun ensim- kanssa.
9148: mäisestä vastikkeellisesta luovutuksesta saatu
9149: tulo sekä runkopuun jatkokäsittelytuotteista saa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9150: tu myyntitulo, josta on vähennetty hankintatyön jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9151:
9152: Versio 2.0
9153: KK 932/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk
9154:
9155:
9156: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä,
9157: vaksi seuraavan kysymyksen: että Metsähallituksen harjoittamaan lii-
9158: ketoimintaan kohdistuvaa verotusta yh-
9159: Onko hallitus tiedostanut ne epäkohdat, denmukaistetaan verrattuna yksityisten
9160: jotka liittyvät Metsähallituksen liiketoi- maanomistajien verotukseen?
9161: minnan verotukseen sekä
9162:
9163:
9164: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
9165:
9166: Antti Rantakangas /kesk
9167:
9168:
9169:
9170:
9171: 2
9172: Ministerin vastaus KK 932/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
9173:
9174:
9175:
9176:
9177: Eduskunnan puhemiehelle
9178:
9179: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- ka yksityisten osalta sovelletaan luovutusvoiton
9180: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- yleisiä periaatteita, verotuskohtelun erot voisi
9181: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen poistaa vain kiristämällä valtiolle myynnin vero-
9182: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- tusta.
9183: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Metsähallitus hankkii maata lähinnä luonnon-
9184: sen KK 932/2000 vp: suojelutarkoituksiin ja talousmetsiksi. Eduskun-
9185: ta asettaa vuosittain talousarvion yhteydessä ta-
9186: Onko hallitus tiedostanut ne epäkohdat, voitteet Metsähallituksen kautta tapahtuvalle
9187: jotka liittyvät Metsähallituksen liiketoi- luonnonsuojelualueiden hankinnalle. Luonnon-
9188: minnan verotukseen sekä suojelualueiden ja niiden vaihtomaiden hankin-
9189: nassa Metsähallitus toteuttaa sille annettua yh-
9190: millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, teiskunnallista tehtävää. Sen edistämistä myös
9191: että Metsähallituksen harjoittamaan lii- verotuksellisin keinoin voidaan pitää edelleen
9192: ketoimintaan kohdistuvaa verotusta yh- tarkoituksenmukaisena.
9193: denmukaistetaan verrattuna yksityisten Veroetu koskee myös Metsähallituksen liike-
9194: maanomistajien verotukseen? toiminnassaan käyttämien talousmets.ien hankin-
9195: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taa. Liiketoiminnan tuottoa käytetään luonnon-
9196: ti seuraavaa: suojelualuehankinnan rahoitukseen. Tältä osin
9197: veroedulle ei voida katsoa olevan edellä mainit-
9198: Valtion liikelaitoksena toimiva Metsähallitus on tuja yhteiskuntapoliittisia perusteita. Jos kilpai-
9199: kysymyksestä ilmeneväliä tavalla yksityistä luetu vaikeuttaa yksityisten metsänomistajien li-
9200: maanomistajaa edullisemmassa asemassa kiin- sämaan hankintaa, tällä voi olla kielteisiä vaiku-
9201: teistön ostajana, koska sille tapahtuneen luovu- tuksia maaseudun elinvoimaisena säilymiseen.
9202: tuksen verotuksessa hankintameno-olettamana Myyntivoittoverotuksen kiristäminen liiketoi-
9203: vähennetään 80 prosenttia, mutta yksityishenki- mintaa varten tapahtuviin myynteihin edellyttää,
9204: lön ollessa ostajana vain 50 prosenttia. Käytän- että käyttötarkoitus voidaan todeta myyjän vero-
9205: nössä yksityisen on näiden lukujen perusteella tuksessa. Lisäksi asiassa on otettava huomioon,
9206: maksettava kauppahintana noin l 0 prosenttia että myyjien asema saattaa heikentyä niissä
9207: valtiota enemmän, jotta käteen jäävä kauppahin- myynti tilanteissa, joissa kilpailevia ostajia ei ole.
9208: ta olisi sama kuin valtiolle myytäessä. Myynti Valtiovarainministeriössä on tarkoitus selvittää
9209: valtiolle ja kunnalle on asetettu edullisempaan esitetyistä lähtökohdista tarvetta tarkistaa tulove-
9210: asemaan sen vuoksi, että on pyritty helpotta- rolain säännöksiä tältä osin.
9211: maan maanhankintaa yleisiin tarkoituksiin. Kos-
9212:
9213:
9214: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
9215:
9216: Ministeri Suvi-Anne Siimes
9217:
9218: 3
9219: KK 932/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk Ministems svar
9220:
9221:
9222:
9223:
9224: Tili riksdagens talman
9225:
9226: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger soner tillämpas allmänna principer för överlåtel-
9227: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- sevinst skulle skillnadema i den skattemässiga
9228: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti behandlingen kunna undanröjas endast genom en
9229: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga skärpt beskattning av försäljning till staten.
9230: spörsmål SS 932/2000 rd: Forststyrelsen skaffar mark närmast för natur-
9231: skyddsändamål och ekonomiskog. Riksdagen
9232: Har regeringen blivit medveten om de ställer årligen i samband med budgeten upp må-
9233: missförhållanden som hänför sig tili be- len för de förvärv av naturskyddsområden som
9234: skattningen av Forststyrelsens affärs- sker via Forststyrelsen. Vid förvärv av natur-
9235: verksamhet och skyddsområden och bytesmark för dessa fullgör
9236: Forststyrelsen sin samhälleliga uppgift. Det kan
9237: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta fortfarande anses ändamålsenligt att främj a detta
9238: för att den beskattning som gäller Forst- också med skattemässiga medel.
9239: styrelsens affärsverksamhet skall sam- Skatteförmånen gäller också förvärv av eko-
9240: ordnas med beskattningen av privata nomiskog som Forststyrelsen utnyttjar i sin af-
9241: markägare? fårsverksamhet. Inkomstema av affårsverksam-
9242: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- heten används till finansiering av naturskydds-
9243: föra följande: områdesförvärv. Till denna del kan man inte anse
9244: att det finns ovan nämnda samhällspolitiska
9245: Forststyrelsen som drivs som ett statligt affårs- grunder för skatteförmånen. Om konkurrensför-
9246: verk är på det sätt som framgår av spörsmålet delen försvårar de privata skogsägamas förvärv
9247: som fastighetsköpare i en fördelaktigare posi- av tillskottsmark kan detta ha negativa följder
9248: tion, eftersom vid beskattningen av överlåtelse med tanke på att hålla landsbygden levande. En
9249: till Forststyrelsen avdras 80 procent som antagen skärpt beskattning av försäljningsvinst i fråga om
9250: anskaffningsutgift medan endast 50 procent av- försäljning som sker för affårsverksamhet förut-
9251: dras när köparen är en privatperson. I praktiken sätter att användningsändamålet kan fastställas i
9252: måste en privatperson på basis av dessa siffror beskattningen av säljaren. Dessutom bör i saken
9253: betala en ca 10 procent större köpesumma än sta- beaktas att säljamas ställning kan försvagas i så-
9254: ten för att nettoköpesumman skall bli densamma dana försäljningssituationer där det saknas kon-
9255: som vid försäljning till staten. Försäljningen till kurrerande köpare. Meningen är att finansminis-
9256: stat och kommun har gjorts fördelaktigare för att teriet utreder utifrån nämnda utgångspunkter be-
9257: målet har varit att underlätta markförvärv för all- hovet att revidera bestämmelsema i inkomstskat-
9258: männa ändamål. Eftersom i fråga om privatper- telagen till denna del.
9259:
9260:
9261:
9262: Helsingfors den 19 december 2000
9263:
9264: Minister Suvi-Anne Siimes
9265:
9266: 4
9267: KK 933/2000 vp - Matti Kangas /vas
9268:
9269:
9270:
9271:
9272: KIRJALLINEN KYSYMYS 933/2000 vp
9273:
9274: Naisten ja lasten turvallisuuden parantaminen
9275:
9276:
9277:
9278:
9279: Eduskunnan puhemiehelle
9280:
9281: Suomessa naisen asema on kansainvälisesti ver- poikkeavia yksilöitä. Suomalaisten tekemissä ri-
9282: rattuna hyvä. Kuitenkin naisiin ja lapsiin kohdis- koksissa tuomioita voitaisiin kiristää. Ulkomaa-
9283: tuva väkivalta ja omaisuusrikokset ovat viime ai- laisten tekemissä rikoksissa voitaisiin tuomion
9284: koina yleistyneet. Toistuvasti tapahtuu lasten ja kärsimisen jälkeen harkita oleskeluluvan lakkaa-
9285: naisten raiskauksia ja muuta seksuaalista häirin- mista välittömästi ja rikoksentekijän palautusta
9286: tää. kotimaahansa niin, että uutta oleskelupaa tai edes
9287: Suomalaisessa kulttuurissa jo lapsille opete- viisumia ei enää myönnettäisi. Yhteiskunnan on
9288: taan, ettei naista saa lyödä. Kaikenlainen naisen kyettävä vastaamaan kansalaisten kokemaan kas-
9289: vahingoittaminen koetaan kielteiseksi toimin- vavaan turvattomuuden tunteeseen.
9290: naksi, joka on ristiriidassa meidän kulttuurissam-
9291: me vallitsevien arvojen kanssa. Silti naisiin koh- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9292: distuva väkivalta on nykyään valitettavan yleis- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9293: tä. Hirvittävä ilmiö on lasten seksuaalinen ahdis- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9294: telu. vaksi seuraavan kysymyksen:
9295: Ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä suh-
9296: teessa ulkomaalaisten suhteellisen pieneen mää- Onko hallituksella keinoja vähentää eri-
9297: rään koko väestöstä on korkea. Väkivaltaiset pa- tyisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaa
9298: hoinpitelyt, ryöstöt ja jopa henkirikokset ovat ar- väkivaltaa, seksuaalista häirintää ja
9299: kea, jolta naisia ja lapsia pitäisi pystyä suojele- omaisuusrikoksia ja
9300: maan nykyistä paremmin. Tiedottamisen ja ope-
9301: tuksen kehittäminen sekä poliisien lukumäärän harkitseeka hallitus ulkomaalaisten ri-
9302: lisääminen ovat avainasemassa. Seksuaalirikok- koksentekijöiden maahanpääsyn nykyis-
9303: sissa rikoksentekijän kuva voitaisiin julkaista tä tehokkaampaa rajoittamista kansa-
9304: lehdissä, että kansalaiset osaisivat varoa näitä laisten perusturvallisuuden lisäämisek-
9305: si?
9306:
9307:
9308: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
9309:
9310: Matti Kangas /vas
9311:
9312:
9313:
9314:
9315: Versio 2.0
9316: KK 933/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
9317:
9318:
9319:
9320:
9321: Eduskunnan puhemiehelle
9322:
9323: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tetään toimet, joihin eri ministeriöt ovat ryhty-
9324: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- neet ohjelman toteuttamiseksi.
9325: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Poliisi hoitaa vuosittain noin 45 000 kotihäly-
9326: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas tystehtävää, joista perheväkivaltaan liittyy noin
9327: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 14 500 tapausta. Rikosilmoituksia pahoinpite-
9328: 933/2000 vp: lyistä kirjataan noin 26 000 kappaletta. Poliisin
9329: ylijohto on asettanut ohjausryhmän, jonka tehtä-
9330: Onko hallituksella keinoja vähentää eri- vänä on kehittää toimintaohjelma perheväkival-
9331: tyisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaa tatilanteiden selvittämiseksi niin, että viran-
9332: väkivaltaa, seksuaalista häirintää ja omaistoimenpiteillä saavutettaisiin pidempiai-
9333: omaisuusrikoksia ja kaineo ennalta estävä vaikutus.
9334: Kansainvälistyminen ja integraatiokehitys vä-
9335: harkitseeka hallitus ulkomaalaisten ri- hentävät valtioiden välisten rajojen merkitystä
9336: koksentekijöiden maahanpääsyn nykyis- samalla, kun kansalaisten sekä tavaroiden vapaa
9337: tä tehokkaampaa rajoittamista kansa- liikkuvuus lisääntyy. Schengenin sopimuksen
9338: laisten perusturvallisuuden lisäämisek- tullessa voimaan maaliskuussa 2001 viranomai-
9339: si? silla on käytössään tietojärjestelmä, jonka avulla
9340: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen voidaan estää rikoksista epäiltyjen henkilöiden
9341: seuraavaa: liikkumista rajojen yli. EU:n ulkorajavalvonnas-
9342: sa ollaan lisäksi yhteistoiminnassa eri viran-
9343: Hallitusohjelman mukaisesti rikosten torjunnas- omaisten kesken rikollisten maahantulon estämi-
9344: sa tehostetaan paikallisia toimenpiteitä, muun seksi. Poliisi tulee tehostamaan myös maan si-
9345: muassa yhteistyötä viranomaisten sekä koulujen säistä valvontaa, eli valvontaa kohdistetaan lait-
9346: ja kotien välillä, kiinnitetään erityistä huomiota tomasti maassa oleskeleviin taikka työskentele-
9347: perheväkivallan torjumiseen ja parannetaan uh- viin ulkomaalaisiin sekä rikoksiin syyllistynei-
9348: rien oikeusturvaa. Hallitus on hyväksynyt myös siin ulkomaalaisiin.
9349: erillisen tasa-arvo-ohjelman, jossa naisiin koh- Ulkomaalaislain mukaan rikoksiin syyllisty-
9350: distuva väkivalta ja sen torjuminen on keskeises- nyt ulkomaan kansalainen voidaanjoko käännyt-
9351: sä asemassa. tää taikka karkottaa maasta, minkä lisäksi viisu-
9352: Myös STAKESin naisiin kohdistuvan väkival- mipolitiikalla voidaan rajoittaa rikoksiin syyllis-
9353: lan ja prostituution ehkäisyprojekteissa kehite- tyneiden maahantuloa jo lähtömaissa sijaitsevis-
9354: tään uusia toimenpiteitä, kuten väkivaltaisten ta Suomen lähetystöistä käsin.
9355: miesten hoitoryhmiä, joilla pyritään vähentä- Sisäasiainministeriössä on vireillä ulkomaa-
9356: mään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sosiaali- ja laislain kokonaisuudistus, ja tässä yhteydessä
9357: terveysministeriössä on valmisteltu ohjelma las- harkitaan tarvittavat, rikosten ennalta estämi-
9358: ten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön vas- seen tähtäävät säännösten muutostarpeet
9359: taisiksi toimiksi ja tämän vuoden puolella selvi-
9360:
9361:
9362:
9363: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
9364:
9365: 2 Sisäasiainministeri Ville Itälä
9366: Ministems svar KK 933/2000 vp - Matti Kangas /vas
9367:
9368:
9369:
9370:
9371: Tili riksdagens talman
9372:
9373: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Polisen sköter årligen ca 45 000 uppdrag där
9374: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- de alarmeras tili någons hem, varav ca 14 500 fall
9375: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti har att göra med familjevåld. Ca 26 000 polisan-
9376: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål mälningar om misshandel registreras. Poliseos
9377: SS 933/2000 rd: högsta ledning har tillsatt en ledningsgrupp med
9378: uppgift att utveckla ett åtgärdsprogram för utre-
9379: Kan regeringen på något sätt minska dande av familjevåldssituationer så att man med
9380: våldet, de sexuella trakasserierna och myndighetsåtgärder skulie kunna nå en mera
9381: egendomsbrotten som riktas särskilt mot långvarig förebyggande verkan.
9382: kvinnor och barn och lntemationaliseringen och integrationsutveck-
9383: lingen minskar betydelsen av gränsema melian
9384: överväger regeringen att mera effektivt Iänder samtidigt som medborgares och varors
9385: än för närvarande begränsa utländska fria rörlighet ökar. När Schengenavtalet träder i
9386: förbrytares inresa for att öka medbor- kraft i mars 200 l har myndighetema tili sitt för-
9387: garnas grundläggande trygghet? fogande ett datasystem med hjälp av vilket de
9388: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kan hindra att personer som är misstänkta för
9389: föra följande: brott rör sig över gränsema. 1 övervakningen av
9390: EU:s yttre gränser samarbetar även olika myn-
9391: Enligt regeringsprogrammet effektiveras inom digheter för att hindra att förbrytare kommer in i
9392: brottsbekämpningen de lokala åtgärdema, bl.a. landet. Polisen kommer att effektivera även kon-
9393: myndighetemas samarbete med familjema och trollen inom landet, dvs. kontrolien riktas mot ut-
9394: skoloma samt ägnas särskild uppmärksamhet åt länningar som vistas elier arbetar olovligt i lan-
9395: förebyggandet av familjevåld och offrens rätts- det och mot utlänningar som har gjort sig skyldi-
9396: skydd förbättras. Regeringen har även godkänt ga tili brott.
9397: ett särskilt jämställdhetsprogram där våld mot Enligt utlänningslagen kan ett annat lands
9398: kvinnor och förebyggandet av det har en central medborgare som har gjort sig skyldig tili brott
9399: roll. antingen avvisas eller utvisas ur landet och med
9400: Även i STAKES projekt för att förebygga våld hjälp av visumpolitiken kan man dessutom redan
9401: mot kvinnor och projekt för att förebygga prosti- från de finska ambassadema i utreselandet be-
9402: tution utvecklas nya åtgärder, t.ex. vårdgrupper gränsa sådana personers inresa tilllandet som har
9403: för våldsamma män, med vilka man strävar efter gjort sig skyldiga tili brott.
9404: att minska våldet mot kvinnor. Vid social- och Vid inrikesministeriet pågår arbetet med en to-
9405: hälsovårdsministeriet har beretts ett program talreform av utlänningslagen och i detta samman-
9406: med åtgärder för förebyggande av att bam utnytt- hang övervägs nödvändiga ändringar av de be-
9407: jas sexuelit i kommersielit syfte och i år utreds de stämmelser som har som mål att förebygga brott.
9408: åtgärder som olika ministerier har vidtagit för att
9409: förverkliga programmet.
9410:
9411:
9412:
9413: Helsingfors den 15 december 2000
9414:
9415: lnrikesminister Ville Itälä 3
9416: KK 934/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
9417:
9418:
9419:
9420:
9421: KIRJALLINEN KYSYMYS 934/2000 vp
9422:
9423: Paluumuuttajien kaksinkertainen verotus
9424:
9425:
9426:
9427:
9428: Eduskunnan puhemiehelle
9429:
9430: Muuttoliike Suomesta 1960- ja 1970-luvulla Sairausvakuutusmaksu ja eläketulosta perittä-
9431: Ruotsiin ja muihinkin maihin oli varsin suuri vä korotettu sairausvakuutusmaksu peritään Suo-
9432: suurten ikäluokkien siirtyessä työmarkkinoille men käytännön mukaan myös Ruotsista saadusta
9433: aikana, jolloin Suomessa ei kyetty luomaan riit- eläketulosta. Sairausvakuutusmaksua ei oteta
9434: tävästi työtilaisuuksia. Samaan aikaan myös huomioon ns. vapautusmenettelyssä.
9435: maataloudessa tapahtui murros, jonka vuoksi Myös Ruotsista saatu eläketulo otetaan huo-
9436: maataloudesta vapautui työvoimaa yli Suomen mioon laskettaessa Suomesta maksettavan eläk-
9437: tarpeen. keen veroprosenttia. Ruotsista saatu eläke vero-
9438: Monet lähinnä Ruotsiin muuttaneet ovat jo tetaan näin kahteen kertaan.
9439: saavuttaneet eläkeiän ja suuri määrä muuttajista Eläketulojen kaksinkertainen verotus paluu-
9440: siirtyy eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden muuttajien osalta on kohtuuton ja onjarruttamas-
9441: kuluessa. Eläkkeelle siirtyviä houkuttaisi siirtyä sa halukkuutta paluumuuttoon Suomeen.
9442: asumaan takaisin Suomeen. Osa paluumuuttajis-
9443: ta palaisi omille kotipaikkakunnilleen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9444: Paluumuuttajat toisivatkin hyvin toivottavaa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9445: lisävoimaa muuttotappioista kärsiville alueille. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9446: Paluumuuton esteenä on kuitenkin Suomen vero- vaksi seuraavan kysymyksen:
9447: tuskäytäntö, jossa ulkomailta eläketuloa saavien
9448: verotus ja sosiaaliturvamaksut ovat epäoikeuden- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9449: mukaisia. Monissa tapauksissa Ruotsista ja Suo- tyä paluumuuttajien kaksinkertaisen ve-
9450: mesta eläketuloa saavien verotus on korkeampi rotuksen poistamiseksi?
9451: kuin samansuuruista eläketuloa pelkästään Suo-
9452: mesta saavan henkilön.
9453:
9454:
9455: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
9456:
9457: Lauri Oinonen /kesk
9458:
9459:
9460:
9461:
9462: Versio 2.0
9463: KK 934/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
9464:
9465:
9466:
9467:
9468: Eduskunnan puhemiehelle
9469:
9470: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- aluksi lasketaan yhteen Suomen tulon kanssa.
9471: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Verovelvolliselle kuuluvat vähennykset tehdään
9472: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tästä yhteissummasta. Sitten lasketaan, paljonko
9473: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen Suomen tuloverot olisivat yhteissummasta vä-
9474: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK hennysten tekemisen jälkeen. Kaksinkertainen
9475: 934/2000 vp: verotus syntyisi, jos nämä verot määrättäisiin ve-
9476: rovelvolliselle. Näin ei kuitenkaan tehdä.
9477: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Seuraavaksi em. Suomen tuloverot jaetaan
9478: tyä paluumuuttajien kaksinkertaisen ve- kahteen osaan, Suomesta saadun ja Ruotsista saa-
9479: rotuksen poistamiseksi? dun tulon suhteessa. Ruotsista saatua tuloa vas-
9480: taava osa vähennetään em. tuloveroista, ja vero-
9481: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- velvollinen maksaa vain erotuksen. Kun valtion-
9482: ti seuraavaa: verotus on progressiivista, kuten asiallisesti
9483: myös kunnallisverotus silloin, kun tulosta teh-
9484: Ruotsista saadusta eläkkeestä ei makseta tulo- dään eläketulovähennys ja/tai perusvähennys,
9485: veroja Suomessa verovelvollinen tietenkin tällöin maksaa Suo-
9486: Suomessa asuvan henkilön Ruotsista saamasta mesta saadusta tulosta enemmän veroa kuin siinä
9487: eläkkeestä peritään Ruotsissa veroa lopullisena tapauksessa, että tämä tulo olisi hänen ainoa tu-
9488: lähdeverona 25 %:n verokannan mukaan. Tästä lonsa. Toisaalta hänet kuitenkin vain asetetaan
9489: eläkkeestä ei Suomessa makseta tuloveroja. Poh- samaan asemaan muiden Suomessa asuvien
9490: joismainen verosopimus vuodelta 1996 (SopS kanssa, koska näin hän maksaa Suomesta saa-
9491: 26/ 1997) antaa yksinomaisen verotusoikeuden mastaan tulosta Suomen veroa yhtä suuren osan,
9492: Ruotsille ja kieltää verottamisen Suomessa. Kun kuin menisi veroa sellaiselta verovelvolliselta,
9493: paluumuuttajan Ruotsista saamasta eläkkeestä jolla on vastaavansuuruiset kokonaistulot pelkäs-
9494: maksetaan tuloveroa yksinomaan Ruotsissa, hän tään Suomesta.
9495: ei joudu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi.
9496: Eläketulovähennys ja perusvähennys
9497: Ruotsista saadun eläkkeen vaikutus Suomesta Verovelvolliset kiinnittävät progressiovaikutuk-
9498: saadusta tulosta menevään veroon seen huomiota erityisesti tilanteissa, joissa Suo-
9499: Tilanteet, joissa paluumuuHajalla ei olisi Suo- men tulo on niin pieni, että pelkästään sen perus-
9500: mesta ansiotuloa, ovat harvinaisia. Tavallisesti teella verovelvollinen saisi eläketulovähennyk-
9501: hän saa Suomesta työeläkettä ja/tai kansaneläket- sen/suuremman eläketulovähennyksen ja/tai pe-
9502: tä. Kun Suomessa verotetaan paluumuuttajan rusvähennyksen/suuremman perusvähennyksen.
9503: Suomesta saamaa eläketuloa, otetaan huomioon, Eläketulovähennys ja perusvähennys myönne-
9504: että hänellä on tuloa myös Ruotsista. Tämä pe- tään vain henkilöille, joilla on pienehköt tulot.
9505: rustuu verosopimuksen 25 artiklan määräykseen, Vähennykset ovat siten luonteeltaan sosiaalisia
9506: jota jäljempänä käsitellään tarkemmin. ja henkilön taloudellisesta tilanteesta riippuvai-
9507: Edellä tarkoitettu "huomioon ottaminen" ta- sia. Henkilön taloudelliseen tilanteeseen ei vai-
9508: pahtuu siten, että ulkomaantulo (Ruotsin eläke) kuta se, mistä maasta hän saa tulonsa, vaan se,
9509:
9510: 2
9511: Ministerin vastaus KK 934/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
9512:
9513:
9514:
9515: paljonko hän niitä saa. Tästä johtuu, että ulko- Ruotsista saadun eläkkeen perusteella makse-
9516: maantulo vaikuttaa näiden vähennysten myöntä- taan Suomessa vakuutetun sairausvakuutus-
9517: miseen ja määrään samalla tavalla kuin kotimai- maksu
9518: nenkin tulo. Vaikka ruotsalaisesta eläkkeestä ei Suomessa
9519: mene tuloveroja, eläkkeen perusteella määrätään
9520: kuitenkin Suomessa vakuutetun sairausvakuutus-
9521: Poikkeustapauksia koskeva tuloverolain maksu samoin kuin Suomesta saadun ansiotulon
9522: 136 §:n muutos perusteella.
9523: Ennen vuotta 1997 oli eräissä tilanteissa mahdol- Pohjoismainen verosopimus ei estä vakuute-
9524: lista, että paluumuuttajan kokonaisverorasitus tun sairausvakuutusmaksun perimistä Ruotsin
9525: muodostui suuremmaksi kuin henkilöllä, jolla oli eläkkeestä, koska sopimus ei koske sairausva-
9526: sama kokonaistulo Suomesta. kuutusmaksua eikä se siten vaikuta sairausva-
9527: Tuloverolain 136 §:n muutoksen kuutusmaksun suorittamisvelvollisuuteen.
9528: (24.7.1997/707) jälkeen Suomi luopuu osasta Ruotsista Suomeen muuttaneiden eläkeläispa-
9529: omaa veroaan tilanteessa, jossa pienituloisen pa- luumuuttajien keskuudessa on herännyt epäilyjä
9530: luumuuttajan kokonaisverorasitus muodostuu siitä, että heiltä perittäisiin kaksinkertaisesti sai-
9531: suuremmaksi kuin saman tulon pelkästään Suo- rausvakuutusmaksua, koska he Ruotsissa työssä-
9532: mesta saavan kokonaisverorasitus. Tämä on kat- oloaikanaan ovat suorittaneet sairausvakuutus-
9533: sottava kohtuulliseksi, vaikka tilanne johtuukin maksua. Kaksinkertaisen sairausvakuutusmak-
9534: Ruotsin verotuksen korkeammasta tasosta. Muu- sun periminen ei kuitenkaan ole mahdollista.
9535: tosta sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta Henkilöiltä, jotka eivät asu Ruotsissa, ei siellä
9536: 1997 toimitetussa verotuksessa. peritä sairausvakuutusmaksua, joten Suomeen
9537: Lainmuutoksen jälkeen on esiintynyt yksittäi- muuttaneilta eläkkeensaajilta ei peritä Ruotsin
9538: siä tapauksia, joissa Ruotsista ja Suomesta eläke- sairausvakuutusmaksua.
9539: tuloa saava on joutunut kokonaisverorasituksen Sekä Suomessa että Ruotsissa vakuutetun sai-
9540: osalta epäedullisempaan asemaan kuin jos hän rausvakuutusmaksut ovat veronluonteisia mak-
9541: olisi saanut vastaavan kokonaistulon pelkästään suja, jotka eivät työeläkemaksujen tapaan ole tu-
9542: Suomesta. Näissä tapauksissa on yleensä ollut levaisuuteen säästettyä etuutta. Suomessa asuva
9543: kysymyksessä henkilö, jolle tuloverolain eläkkeensaaja saa täältä sairaanhoitopalvelut ja
9544: 136 §:n mukaisen alennuksen jälkeen ei mak- sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset. Nämä
9545: suunpanna Suomen tuloveroja lainkaan, jolloin etuudet rahoitetaan osittain verovaroin, osittain
9546: kokonaisverorasituksen epäedullisuus on johtu- erikseen perittävin sairausvakuutusmaksuin.
9547: nut pelkästään Ruotsin korkeasta verotuksesta. Jos sairausvakuutusmaksua ei kannettaisi ko-
9548: Tätä Ruotsin verotusta Suomi ei ole enää voinut konaistulon perusteella, vaan pelkästään Suo-
9549: lieventää käyttäen niitä keinoja, joita Suomella men eläkkeestä, Suomessa asuvat, Ruotsista osan
9550: on verotuksen kohtuullistamiseksi. kokonaiseläkkeestään saavat eläkeläiset saisivat
9551: Edellä selvitettyä tuloverolain 136 §:n muu- tällöin Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat sairaan-
9552: tosta lukuun ottamatta muut aloitteet eivät ole- hoitopalvelut ja sairausvakuutuskorvaukset
9553: kaan tuottaneet tulosta juuri siksi, että ei ole kat- osaksi vastikkeetta. Nämä etuudet rahoitettaisiin
9554: sottu voitavan suosia yhtä verovelvollisryhmää muilta perittävillä veroilla ja sairausvakuutus-
9555: muiden verovelvollisryhmien kustannuksella. maksuina. Eläkkeensaaja, joka saa eläkettä sekä
9556: Kysymys onkin mitä suurimmassa määrin vero- Suomesta että Ruotsista, tulisi sairausvakuutus-
9557: velvollisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden to- maksun samoin kuin verotuksen osalta edulli-
9558: teuttamisesta. Asialla on myös fiskaalista merki- sempaan asemaan kuin pelkästään Suomesta vas-
9559: tystä. taavan suuruista eläkettä saava eläkeläinen. Täl-
9560:
9561:
9562:
9563:
9564: 3
9565: KK 934/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
9566:
9567:
9568: tä osin ehdotus olisi vastoin verotuksessa ja so- tulot lasketaan yhteen ja vero määrätään yhteis-
9569: siaaliturvamaksujen perinnässä noudatettavaa summasta. Jos lisäansio on ollut huomattava,
9570: neutraliteettiperiaatetta. päätoimesta saadun tulon veroprosentti voi alku-
9571: tilanteesta riippuen nousta oleellisesti: kaksin-
9572: Mitä kaksinkertaisella verotuksella tarkoite- kertaiseksi ja suuremmaksikin. Tässäkään ei ole
9573: taan? kyse kaksinkertaisesta verotuksesta, vaan pelkäs-
9574: Kaksinkertaisella verotuksella tarkoitetaan kan- tään siitä, että veroprosentti on sitä korkeampi,
9575: sainvälisissä tilanteissa sitä, että samasta tulosta mitä suuremmat tulot ovat.
9576: maksetaan tulovero kahdessa valtiossa. Paluu- Kaksinkertaista verotusta ei ole myöskään se,
9577: muuttajan Ruotsista saamasta eläkkeestä makse- että Suomen eläkkeen ennakonpidätystä joudu-
9578: taan tuloveroa yksinomaan Ruotsissa. Siten hän taan joskus huomattavastikin korottamaan, jotta
9579: ei joudu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi. saadaan jo ennakkoperinnässä kerätyksi Ruotsin
9580: On totta, että Ruotsin tulo vaikuttaa Suomen eläkkeestä menevä sairausvakuutusmaksu. Mak-
9581: tulosta menevään veroon. Samalla tavalla kuiten- su ei siten jää jäännösverona maksettavaksi. Sai-
9582: kin vaikuttaa kaikki verovelvollisen saama lisä- rausvakuutusmaksunkaan osalta ei tapahdu kak-
9583: tulo. Jos esimerkiksi työelämässä vielä oleva saa sinkertaista maksamista, koska paluumuuttajalta
9584: päätoimen lisäksi sivutuloja, hän maksaa myös ei kanneta tällaista maksua Ruotsissa.
9585: päätoimesta saadusta tulosta lopullisessa vero-
9586: tuksessa veron suuremman prosentin mukaan, Lopuksi
9587: kuin mitä hän maksaisi, jos lisäansioita ei olisi Edellä olevan perusteella hallitus ei näe syytä
9588: ollut. Ennakkoperinnässä saatetaan käyttää kah- ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja
9589: ta eri prosenttia, mutta lopullisessa verotuksessa Lauri Oinosen tarkoittamassa asiassa.
9590:
9591:
9592: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
9593:
9594: Ministeri Suvi-Anne Siimes
9595:
9596:
9597:
9598:
9599: 4
9600: Ministems svar KK 934/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
9601:
9602:
9603:
9604:
9605: Tili riksdagens talman
9606:
9607: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Ovan nämnda formulering "beaktas" går ut på
9608: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- att utomlandsinkomsten (pensionen från Sverige)
9609: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri tili en början läggs till inkomstema i Finland. De
9610: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål avdrag som den skattskyldige har rätt till görs
9611: SS 934/2000 rd: från denna totala summa. Sedan räknas hur stor
9612: andel inkomstskatten i Finland utgör av den tota-
9613: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta la summan efter utförda avdrag. Dubbelbeskatt-
9614: för att slopa dubbelbeskattningen av ning skulle uppstå om dessa skatter påfördes den
9615: åteiflyttare? skattskyldige, vilket alltså inte sker.
9616: Sedan delas den inkomstskatt som påförs i
9617: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Finland i två delar, i förhållande tili inkomsten
9618: föra följande: från Finland och i förhållande till inkomsten från
9619: Sverige. Den del som motsvarar inkomsten från
9620: På pension som betalas från Sverige betalas Sverige avdras från ovan nämnda inkomstskatter
9621: ingen inkomstskatt i Finland och den skattskyldige betalar endast skillnaden.
9622: På den pension som en i Finland bosatt person får Eftersom statsbeskattningen är progressiv, lik-
9623: från Sverige uppbärs i Sverige en slutlig käll- som även kommunalbeskattningen då pensions-
9624: skatt enligt en skattesats på 25 %. På sådana pen- inkomstavdraget och/eller grundavdraget görs
9625: sioner uppbärs ingen inkomstskatt i Finland. Det från inkomsten, betalar den skattskyldige härvid
9626: nordiska dubbelbeskattningsavtalet från 1996 givetvis mer skatt på inkomstema från Finland än
9627: (FördrS 26/1997) ger enbart Sverige beskatt- i det fall att dessa vore hans enda inkomster. Å
9628: ningsrätt och förbjuder beskattning i Finland. En andra sidan är det dock endast fråga om att han
9629: person som flyttat tillbaka från Sverige till Fin- försätts i samma situation som andra personer
9630: land betalar inkomstskatt på sin pension från som är bosatta i Finland, eftersom han betalar
9631: Sverige endast i Sverige och blir inte föremål för lika mycket skatt i Finland på de inkomster han
9632: dubbelbeskattning. får från Finland som det uppbärs skatt hos en
9633: skattskyldig med motsvarande sammanlagda in-
9634: Viiken inverkan har den pension som erhålls komster enbart i Finland.
9635: från Sverige på inkomstskatt på inkomster i
9636: Finland Pensionsinkomstavdrag och grundavdrag
9637: Det är sällsynt att återflyttare saknar förvärvsin- De skattskyldiga fåster uppmärksamhet vid pro-
9638: komster från Finland. Vanligtvis får de arbets- gressivitetens effekt särskilt i sådana situationer
9639: pension och/eller folkpension från Finland. Då då inkomstema från Finland är så små att den
9640: återflyttamas pensionsinkomster från Finland be- skattskyldige enbart på grund av dem skulle få
9641: skattas i Finland, beaktas att de har inkomster pensionsinkomstavdrag/större pensionsinkomst-
9642: även från Sverige. Detta grundar sig på bestäm- avdrag och/eller grundavdrag/större grundav-
9643: melsema i artikel 25 i beskattningsavtalet, som drag.
9644: förklaras närmare nedan.
9645:
9646:
9647: 5
9648: KK 934/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
9649:
9650:
9651: Pensionsinkomstavdrag och grundavdrag be- att genomföra principen om 1ikställdhet mellan
9652: viljas endast personer vars inkomster är små. Av- de skattskyldiga. Frågan är också av fiskal bety-
9653: dragen är således av social karaktär och beroen- delse.
9654: de av personens ekonomiska situation. Från vil-
9655: ket land en person får sina inkomster har ingen På basis av pension som betalas från Sverige
9656: betydelse för hans ekonomiska situation, utan betalas den försäkrades sjuliförsäkringspre-
9657: storleken på inkomsterna är avgörande. Utom- mie i Finland
9658: landsinkomsterna inverkar på om dessa avdrag Även om det inte i Finland uppbärs någon in-
9659: beviljas och på deras belopp på samma sätt som komstskatt på svenska pensioner, fastställs den
9660: inkomsterna i hemlandet. försäkrades sjukförsäkringspremie emellertid i
9661: Finland på grund av pensionen på samma sätt
9662: Andring av 136 § inkomstskattelagen som gäl- som på grund av förvärvsinkomster i Finland.
9663: ler undantagsfall Det nordiska dubbelbeskattningsavtalet för-
9664: Före 1997 kunde den totala skattebördan för åter- hindrar inte att den försäkrades sjukförsäkrings-
9665: flyttare i vissa situationer bli större än för en per- premie uppbärs på pensionen från Sverige, efter-
9666: son med lika stora totalinkomster i Finland. som avtalet inte omfattar sjukförsäkringspremier
9667: Efter ändringen av 136 § inkomstskattelagen och således inte inverkar på skyldigheten att be-
9668: (24. 7.1997 1707) avstod Finland från en del av sin tala sjukförsäkringspremier.
9669: skatt i situationer där den totala skattebördan för De pensionärer som flyttat från Sverige till
9670: en återflyttare med små inkomster skulle b1i stör- Finland har börjat misstänka att det uppbärs
9671: re än den totala skattebördan för en person med dubbla sjukförsäkringspremier av dem, eftersom
9672: lika stora inkomster enbart från Finland. Detta de betalade sjukförsäkringspremier under sin tid i
9673: ansågs vara skäligt, även om situationen uppstod arbete i Sverige. Det är emellertid inte möjligt att
9674: på grund av att beskattningen i Sverige var bära upp sjukförsäkringspremier dubbelt. 1
9675: strängare än i vårt land. Ändringen tillämpades Sverige uppbärs inte sjukförsäkringspremie av
9676: första gången på den beskattning som verkställ- personer som inte bor i Sverige, av sådana pen-
9677: des för 1997. sionstagare som flyttat till Finland uppbärs såle-
9678: Efter lagändringen har det förekommit ensta- des inte svensk sjukförsäkringspremie.
9679: ka fall där en person med pensionsinkomster f~_ån Både i Finland och i Sverige är den försäkra-
9680: både Sverige och Finland i fråga om den tot~tla des sjukförsäkringspremie en avgift av skattena-
9681: skattebördan har hamnat i en ofördelaktigare si- tur som inte är en förmån som sparats inför fram-
9682: tuation än om den skattskyldige hade haft lika tiden i likhet med arbetspensionsavgifterna. Pen-
9683: stor total inkomst enbart i Finland. 1 dessa fall har sionstagare som bor i Finland får sjukvårdsservi-
9684: det i allmänhet varit fråga om personer hos vilka ce och ersättningar enligt sjukförsäkringslagen i
9685: det efter den sänkning som anges i 136 § in- Finland. Dessa förmåner finansieras delvis med
9686: komstskattelagen inte alls uppbärs någon in- skattemedel och delvis med sjukförsäkringspre-
9687: komstskatt i Finland, varvid ofördelaktigheten i mier som uppbärs separat.
9688: fråga om den totala skattebördan har berott en- Om sjukförsäkringspremierna inte skulle upp-
9689: bart på den högre beskattningen i Sverige. Fin- bäras på basis av totalinkomsterna, utan endast
9690: land har i det skedet inte kunnat mildra beskatt- på pensionen från Finland, skulle de som bor i
9691: ningen i Sverige med de medel som Finland för- Finland och som får en del av sin totala pension
9692: fogar över för att göra beskattningen skälig. från Sverige härvid få sjukvårdsservice och sjuk-
9693: Med undantag av ändringen av 136 § in- försäkringsersättningar som hör till den finländ-
9694: komstskattelagen har övriga initiativ inte gett nå- ska sociala tryggheten delvis utan vederlag.
9695: got resultat just därför att man inte har ansett sig Dessa förmåner skulle i så fall finansieras med
9696: kunna gynna en grupp skattskyldiga på bekost- skatter och sjukförsäkringspremier som uppbärs
9697: nad av andra. Det är alltså i högsta grad fråga om av andra. Pensionstagare som får pension både
9698:
9699:
9700: 6
9701: Ministems svar KK 934/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
9702:
9703:
9704: från Finland och Sverige skulle då i fråga om ningen adderas alla inkomster och skatten fast-
9705: sjukförsäkringspremien och beskattningen ham- ställs på den totala summan. Om tilläggsinkoms-
9706: na i en fördelaktigare situation än en pensionär tema har varit betydande kan skatteprocenten för
9707: som får lika stor pension enbart från Finland. Tili inkomsten av huvudsysslan beroende på utgångs-
9708: denna del skulle förslaget strida emot den neutra- läget stiga väsentligt, tili det dubbla och även mer
9709: litetsprincip som iakttas vid beskattningen och än så. Inte heller i detta fall är det fråga om dub-
9710: uppbörden av socialförsäkringspremier. bel beskattning, utan det är helt enkelt så att skat-
9711: teprocenten stiger i takt med att inkomstema
9712: Vad avses med dubbel beskattning? ökar.
9713: Med dubbel beskattning avses intemationellt sett Dubbel beskattning är det inte heller fråga om
9714: att för samma inkomster betalas inkomstskatt i då det blir nödvändigt att, ibland avsevärt, höja
9715: två stater. På den pension som återflyttare får beloppet av förskottsinnehållningen på finska
9716: från Sverige betalas inkomstskatt endast i pensioner för att man redan vid förskottsuppbör-
9717: Sverige. Då blir återflyttaren inte föremål för den skall få in sjukförsäkringspremien på pen-
9718: dubbel beskattning. sionema från Sverige. Då behöver premien såle-
9719: Det är sant att inkomster från Sverige inverkar des inte betalas i form av kvarskatt. 1 fråga om
9720: på den skatt som betalas för inkomster från Fin- sjukförsäkringspremien · sker inte heller dubbel
9721: land. På samma sätt inverkar dock alla tilläggsin- betalning eftersom en dylik premie inte uppbärs
9722: komster som en skattskyldig har. Om t.ex. en per- av återflyttare i Sverige.
9723: son som ännu är aktiv i arbetslivet utöver huvud-
9724: sysslan har biinkomster, påförs han också en hö- Till sist
9725: gre skatteprocent för inkomsten av huvudsysslan På grundval av det ovan anförda anser inte reger-
9726: i den slutliga beskattningen än vad som vore fal- ingen att det skulle föreligga några skäl att vidta
9727: let om han inte hade haft några tilläggsinkoms- ytterligare åtgärder i den fråga som riksdagsleda-
9728: ter. Vid förskottsuppbörden kan två olika pro- mot Lauri Oinonen avser.
9729: centtal användas, men vid den slutliga beskatt-
9730:
9731:
9732:
9733: Helsingfors den 19 december 2000
9734:
9735: Minister Suvi-Anne Siimes
9736:
9737:
9738:
9739:
9740: 7
9741: KK 935/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
9742:
9743:
9744:
9745:
9746: KIRJALLINEN KYSYMYS 935/2000 vp
9747:
9748: Ylioppilastutkintomaksuista luopuminen
9749:
9750:
9751:
9752:
9753: Eduskunnan puhemiehelle
9754:
9755: Maamme lukiolaiset järjestivät äskettäin näyttä- Tutkintomaksu on monille pienituloisille per-
9756: vän mielenilmaisun kohtuuttomia ylioppilastut- heille kohtuuton ja joillekin jopa ylivoimainen,
9757: kintomaksuja vastaan. Mielenilmaisun syynä oli- mutta valtiontaloudellisesti kyse on pienestä
9758: vat jopa yli 1 000 markan suuruiseksi nousevat summasta. Abiturienteilta peritään ensi vuonna
9759: tutkintomaksut lukionsa ylioppilastutkintoon ylioppilaskoemaksuina yhteensä noin 31 miljoo-
9760: päättäville. Tutkinnon hajautuksesta ja ainemää- naa markkaa. Tämä maksu tulisi suorittaa opiske-
9761: rästä riippuen maksuksi muodostuu ensi vuonna lijoiden itsensä sijasta opetusministeriön hallin-
9762: 501-1 108 markkaa. nonalan menoista, kuten Lukialaisten liitto esit-
9763: MaksuUoman lukion pakollisen päättökokeen tää.
9764: kalleus muodostaa todellisen rasitteen etenkin
9765: pienituloisille perheille. Lukuisat opiskelijat jou- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9766: tuvat karsimaan suorittamiensa aineiden määrää jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
9767: sekä tinkimään hajautusmahdollisuudesta, mikä vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9768: heikentää heidän suoritusmahdollisuuksiaan. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
9769: Tämä tilanne on koulutuksen tasa-arvoperiaat-
9770: teen vastainen ja syrjii pienituloisten perheiden Onko hallitus tietoinen, että nykyiset yli-
9771: lapsia ja heidän kouluttautumismahdollisuuk- oppilaskokeiden tutkintomaksut ovat
9772: siaan. koulutuksen tasa-arvoperiaatteen sekä
9773: Huomattavan korkeiksi kohonneet tutkinto- lukio-opetuksen maksuttomuusperiaat-
9774: maksut ovat myös lukio-opetuksen maksutto- teen vastaisia ja
9775: muusperiaatteen vastaisia. Lukio-opetus on lain
9776: mukaan maksuton ja ylioppilastutkinto sen pa- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9777: kollinen päättökoe. On täysin nurinkurista ja lu- tyä maksuttomuusperiaatteen toteutta-
9778: kion maksuttomuusperiaatteen vastaista, että miseksi myös ylioppilastutkintomaksun
9779: maksuttoman lukion pakollisesta päättökokeesta osalta?
9780: joudutaan maksamaan huomattava summa.
9781:
9782:
9783:
9784:
9785: Versio 2.0
9786: KK 935/2000 vp -Mikko Kuoppa /vas ym.
9787:
9788:
9789: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
9790:
9791: Mikko Kuoppa /vas Reijo Kallio /sd
9792: Jaakko Laakso /vas Jukka Gustafsson /sd
9793: Pertti Turtiainen /vas Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
9794: Veijo Puhjo /vas Kari Urpilainen /sd
9795: Matti Kangas /vas Pia Viitanen /sd
9796: Esko-Juhani Tennilä /vas Kirsi Ojansuu /vihr
9797: Tapio Karjalainen /sd Heli Paasio /sd
9798:
9799:
9800:
9801:
9802: 2
9803: Ministerin vastaus KK 935/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
9804:
9805:
9806:
9807:
9808: Eduskunnan puhemiehelle
9809:
9810: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tään kahdesti vuodessa yhtä aikaa koko maassa.
9811: sa tarkoituksessa te, Rouva puhemies, olette toi- Tutkinto voidaan suorittaa hajautetusti, kuiten-
9812: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kin enintään kolmen perättäisen tutkintokerran
9813: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas aikana.
9814: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Lukiolain 36 §:n mukaan opetusministeriö
9815: 935/2000 vp: päättää ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin
9816: kokeisiin osallistumisesta perittävistä maksuista
9817: Onko hallitus tietoinen, että nykyiset yli- sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa
9818: oppilaskokeiden tutkintomaksut ovat (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista pe-
9819: koulutuksen tasa-arvoperiaatteen sekä rittävistä maksuista säädetään. Valtion maksupe-
9820: lukio-opetuksen maksuttomuusperiaat- rustelain (150/1992) 6 §:n 1 momentin mukaan
9821: teen vastaisia ja julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perit-
9822: tävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen
9823: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskus-
9824: tyä maksuttomuusperiaatteen toteutta- tannusten määrää (omakustannusarvo). Pykälän
9825: miseksi myös ylioppilastutkintomaksun 2 momentin perusteella maksu voidaan määrätä
9826: osalta? kiinteänä maksuna ja 3 momentin perusteella
9827: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maksu voidaan määrätä perittäväksi eräissä ta-
9828: ti seuraavaa: pauksissa omakustannusarvoa alempana tai jät-
9829: tää kokonaan perimättä, jos siihen muun ohella
9830: Vuoden 1999 alussa voimaan tulleen lukiolain koulutustoimintaan liittyvistä syistä on perustel-
9831: ( 629/1998) 18 §:n mukaan lukiokoulutuksen tua syytä.
9832: päätteeksi toimeenpannaan ylioppilastutkinto. Opetusministeriö on päättänyt ylioppilastut-
9833: Tutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovat- kinnosta perittävistä maksuista viimeksi vuonna
9834: ko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunni- 1997 antamanaan päätöksellä ylioppilastutkinto-
9835: telman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavutta- lautakunnan suoritteiden maksullisuudesta
9836: neet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riit- (966/1997). Päätöksen 1 §:n mukaan ylioppilas-
9837: tävän kypsyyden. Lukiota käyvän opiskelijan li- tutkintolautakunnan maksullisia julkisoikeudel-
9838: säksi tutkintoon voi ylioppilastutkintoasetuksen lisia suoritteita ovat ylioppilastutkintokokeet,
9839: (1000/1994) 8 §:n mukaan osallistua muu henki- suoritusten arvostelu, ylioppilastutkintotodistuk-
9840: lö, joka on suorittanut lukion oppimäärän tai vas- set ja erilliset todistukset hyväksyttyjen kokei-
9841: taavan ulkomaisen lukion oppimäärän, vähin- den suorittamisesta ( 1 kohta) ja tarkistusarvoste-
9842: tään kaksi- ja puolivuotisen ammatillisen tutkin- lu (2 kohta). Päätöksen 1 §:n 1 kohdassa maini-
9843: non tai asetuksessa säädetyillä edellytyksillä vä- tuista suoritteista lautakunta perii 100 markan
9844: hintään kaksivuotisen tutkinnon ja lautakunnan suuruisen kiinteän kokelaskohtaisen perusmak-
9845: määräämät lisäopinnot Ylioppilastutkinnon suo- sun osallistumisesta ylioppilastutkintoon ja 95
9846: rittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuu- markan suuruisen kiinteän koekohtaisen osallis-
9847: den korkeakouluihin. Ylioppilastutkinto järjeste- tumismaksun. Eräistä päätöksessä erikseen mai-
9848:
9849:
9850: 3
9851: KK 935/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas ym. Ministerin vastaus
9852:
9853:
9854: nituista kokeista voidaan päätöksen mukaan pe- velvollisuuden jälkeisiä päätoimisia opintoja
9855: riä edellä todettua korkeampi maksu. varten myönnetään opintotukena laissa sääde-
9856: Sen jälkeen kun mahdollisuus suorittaa yliop- tyin edellytyksin opintorahaa tai aikuisopintora-
9857: pilastutkinto hajautetusti tuli vuonna 1996 voi- haa, asumislisää sekä opintolainan valtionta-
9858: maan, on tutkintoihin osallistuvien kokelaiden kaus. Täysimääräinen opintoraha on vanhem-
9859: määrä lisääntynyt voimakkaasti. Tämän vuoden piensa luona asuvan toisen asteen koulutuksessa
9860: keväällä ja syksyllä järjestettyyn ylioppilastut- olevalla opiskelijana 130 markkaa kuukaudessa.
9861: kintoon osallistui yhteensä noin 78 800 kokelas- Vanhempien tulot otetaan huomioon toisella as-
9862: ta. Ylioppilastutkintolautakunnan arvion mu- teella opiskelevilla perheettämillä alle 20-vuo-
9863: kaan kokelailta perittävistä tutkintomaksuista tiailla joko alentavana tai, jos vanhemmat ovat
9864: kertyy lautakunnalle tuloja tänä vuonna yhteensä pienituloisia, korottavana tekijänä. Enimmillään
9865: noin 29,9 miljoonaa markkaaja muista lautakun- opintoraha on 380 markkaa kuukaudessa. Opin-
9866: nan kokelailta keräämistä maksuista noin totukiasetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan lu-
9867: 150 000 markkaa. Lautakunnalle kertyvillä tu- kio-opinnot katsotaan päätoimisiksi myös sellai-
9868: loilla katetaan lautakunnan menot, jotka ovat sen lukukauden aikana, jona opiskelija osallistuu
9869: tänä vuonna arviolta noin 29,9 miljoonaa mark- vähintään kahteen ylioppilastutkintoon kuulu-
9870: kaa. vaan kokeeseen. Sosiaalihuoltoon kuuluvana vii-
9871: Tutkinnon maksullisuudella on kokelaiden mesijaisena taloudellisena tukena henkilölle tai
9872: määrää rajoittava merkitys. Maksujen perimisel- perheelle voidaan myöntää toimeentulotukea si-
9873: lä voidaan osaltaan vaikuttaa siihen, ettei tutkin- ten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa sää-
9874: toon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistuta il- detään ( 141211997).
9875: man riittävää ennakkovalmistautumista, vain ko- Kysymys ylioppilastutkinnon maksullisuudes-
9876: keilumielellä. ta on ratkaistu eduskunnassa vastikään uuden
9877: Huomattava on lisäksi, että ylioppilastutkin- koulutusta koskevan lainsäädännön käsittelyn
9878: non maksullisuuden lisäksi toisen asteen koulu- yhteydessä vuonna 1998. Hallitus ei ainakaan
9879: tuksessa, eli lukiokoulutuksessa ja ammatillises- tällä hetkellä suunnittele muutoksia ylioppilas-
9880: sa peruskoulutuksessa, opiskelijoilla ja näiden tutkinnon maksullisuuteen. Ensi vuoden talous-
9881: huoltajilla on muutoinkin suurempi taloudelli- arvioesitys ja tulevien vuosien toiminta- ja ta-
9882: nen vastuu opiskelusta aiheutuvista kustannuk- loussuunnitelmat on laadittu siten, että ylioppi-
9883: sista kuin perusopetuksessa. Opiskelijat joutuvat lastutkinnon järjestämisestä aiheutuvat menot
9884: muun muassa itse hankkimaan ja kustantamaan katetaan täysimääräisesti kokelailta perittävillä
9885: tarvittavat oppikirjat ja muut oppimateriaalit maksuilla. Vähävaraisesta perheestä tulevalla
9886: Opiskelusta aiheutuvaa taloudellista rasitusta kokelaalla on edellä kuvatulla tavalla oikeus
9887: lievennetään kuitenkin opintotuki- ja koulu- opintotukeen tai viimesijaisena taloudellisena tu-
9888: matkatukijärjestelmän avulla. Opintotukilain kena toimeentulotukeen.
9889: (65/1994) mukaan Suomessa harjoitettuja oppi-
9890:
9891:
9892: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2000
9893:
9894: Opetusministeri Maija Rask
9895:
9896:
9897:
9898:
9899: 4
9900: Ministems svar KK 935/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
9901:
9902:
9903:
9904:
9905: Tili riksdagens talman
9906:
9907: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger landet två gånger per år. En examen kan avläg-
9908: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- gas vid flera tillfålien, dock högst vid tre på var-
9909: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Mik- andra följande examenstilifålien.
9910: ko Kuoppa /vänst m.fl. undertecknade skriftliga En1igt 36 § i gymnasielagen bestämmer un-
9911: spörsmå1 SS 935/2000 rd: dervisningsministeriet de avgifter som tas ut för
9912: deltagande i studentexamen och därtill hörande
9913: Ar regeringen medveten om att de nuva- prov enligt vad som bestäms om offentligrättsli-
9914: rande avgiflerna för studentexamens- ga prestationer i lagen om grundema för avgifter
9915: proven strider mot utbildningens jämlik- tili staten (150/1992). 1 lagen om grundema för
9916: hetsprincip och principen om avgiflsfri avgifter tili staten sägs i 6 § 1 mom. att storleken
9917: gymnasieundervisning och på den avgift som staten uppbär för en offentlig-
9918: rättslig prestation skall motsvara beloppet av sta-
9919: vilka åtgärder avser regeringen vidta så tens tota1kostnader för prestationen (självkost-
9920: att principen om avgiflsfrihet iakttas nadsvärde). Enligt 2 mom. kan det bestämmas att
9921: även beträffande studentexamensavgif- avgiften är en fast avgift och enligt 3 mom. får
9922: ten? det bestämmas att en avgift i vissa fall tas ut tili
9923: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- ett 1ägre belopp än självkostnadsvärdet elier att
9924: föra fö1jande: avgift inte alls skall tas ut, om det finns grundad
9925: anledning till detta av orsaker som hänför sig
9926: Enligt 18 § i gymnasielagen (629/1998), som bl.a. tili utbildningsverksamhet.
9927: trädde kraft vid ingången av 1999, avs1utas gym- Senast har undervisningsministeriet beslutat
9928: nasieutbildningen med en studentexamen. Syftet om avgiftema för studentexamen 1997 genom
9929: med examen är att klarlägga om studerandena har sitt beslut om studentexamensnämndens avgifts-
9930: tillägnat sig de kunskaper och fårdigheter som belagda prestationer (966/1997). Avgiftsbelagda
9931: anges i gymnasiets läroplan samt uppnått tili- offentligrättsliga prestationer vid studentexa-
9932: räcklig mogenhet enligt målen för gymnasieut- mensnämnden är en1igt beslutets 1 § studentexa-
9933: bildningen. Enligt 8 § i studentexamensförord- mensprov, bedömning av prestationer, student-
9934: ningen (1 000/1994) kan även andra än de som examensbetyg och särskilda betyg över avlagda
9935: går i gymnasiet delta i studentexamen om de har godkända prov (punkt 1) och kontrollbedömning
9936: fuliföljt gymnasiets lärokurs elier motsvarande (punkt 2). För de prestationer som nämns i punkt
9937: lärokurs för ett utländskt gymnasium, av1agt en 1 uppbär studentexamensnämnden en fast avgift
9938: yrkesinriktad examen som omfattar minst två och på 100 mark per examinand för deltagande i stu-
9939: ett ha1vt år elier, på de villkor som anges i förord- dentexamen och en fast deltagaravgift på 95
9940: ningen, en examen som omfattar minst två år mark för varje prov. En1igt beslutet kan en högre
9941: samt fulifö1jt de tiliäggsstudier som studentexa- avgift uppbäras för vissa prov som anges särskilt
9942: mensnämnden föreskrivit. Studentexamen med- i beslutet.
9943: för alimän behörighet för fortsatta studier vid Sedan möj1igheten att avlägga studentexamen
9944: högskola. Studentexamen ordnas samtidigt i hela vid flera tillfållen infördes år 1996, har antalet
9945:
9946:
9947: 5
9948: KK 935/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym. Ministems svar
9949:
9950:
9951: examinander som deltar i examen ökat kraftigt. 1 läroplikt bedrivs i Finland under de villkor som
9952: årets studentexamen på våren och på hösten del- föreskrivs i lagen. Studiepenningen för en stude-
9953: tog sammanlagt omkring 78 800 examinander. rande som bor hos sina föräldrar är 130 mark per
9954: Enligt studentexamensnämndens uppskattning månad i utbildning på andra stadiet. Föräldramas
9955: kommer nämndens inkomster av de examensav- inkomster beaktas för de studerande på andra sta-
9956: gifter som examinandema betalar i år att uppgå diet som inte har familj och är under 20 år som en
9957: till sammanlagt omkring 29,9 milj. mark och de sänkande faktor eller, om föräldrama har små in-
9958: övriga avgiftema som nämnden uppbär av exa- komster, som en höjande faktor. Maximalt är stu-
9959: minandema tili ornkring 150 000 mark. Med in- diepenningen 380 mark per månad. Enligt 3 § 2
9960: komstema täcks nämndens utgifter, som i år upp- mom. i förordningen om studiestöd betraktas
9961: skattningsvis är cirka 29,9 miljoner mark. gymnasiestudier som heltidsstudier även under
9962: Det faktum att examen är avgiftsbelagd har en en sådan termin då studeranden deltar i minst två
9963: begränsande betydelse för antalet examinander. prov som hör tili studentexamen. 1 sista hand kan
9964: Genom avgiftema kan man påverka deltagandet en person eller familj beviljas ekonomiskt stöd
9965: så att de som deltar i examen och de tillhörande inom socialvården i form av utkomststöd på det
9966: proven inte gör det utan tiliräckliga förberedel- sätt som bestäms i lagen om utkomststöd
9967: ser på förhand, bara på försök. (1412/1997).
9968: Det bör också noteras att de studerande och Frågan om avgifterna för studentexamen har
9969: deras vårdnadshavare utöver avgiftema för stu- nyligen avgjorts i riksdagen i samband med be-
9970: dentexamen, i utbildningen på andra stadiet, dvs. handlingen av den nya skollagstiftningen 1998.
9971: i gymnasieutbildningen och yrkesutbildningen, Regeringen planerar åtminstone inte för tillfållet
9972: även i övrigt har ett större ekonomiskt ansvar för några ändringar i fråga om avgiftema för student-
9973: kostnaderna för studiema än i den grundläggan- examen. Nästa års budgetproposition och kom-
9974: de utbildningen. De studerande måste själva bl.a. mande års verksamhets- och ekonomiplaner har
9975: skaffa och betala för läroböckema. Den ekono- gjorts upp så att utgiftema för anordnandet av
9976: miska belastning som studiema medför underlät- studentexamen till fullo täcks med de avgifter
9977: tas med hjälp av studiestödssystemet och syste- som examinandema skall betala. Examinander
9978: met med stödet för skolresor. 1 form av studie- som kommer från en mindre bemedlad familj har
9979: stöd beviljas enligt lagen om studiestöd på det sätt som anges ovan rätt till studiestöd el-
9980: (65/1994) studiepenning eller vuxenstudiepen- ler i sista hand tili ekonomiskt stöd i form av ut-
9981: ning, bostadstillägg samt statsborgen för studie- komststöd.
9982: lån för sådana heltidsstudier som efter fullgjord
9983:
9984:
9985:
9986: Helsingfors den 13 december 2000
9987:
9988: Undervisningsminister Maija Rask
9989:
9990:
9991:
9992:
9993: 6
9994: KK 936/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk ym.
9995:
9996:
9997:
9998:
9999: KIRJALLINEN KYSYMYS 936/2000 vp
10000:
10001: Ulkoilureittien käyttö ratsastukseen pääkau-
10002: punkiseudulla
10003:
10004:
10005:
10006:
10007: Eduskunnan puhemiehelle
10008:
10009: Ratsastus on harrastuksena lisääntynyt ennakoi- Ratsastajien määrän lisääntyessä on otettava
10010: tuakin nopeammin. Ratsastukseen liittyen myös pohdittavaksi suhtautuminen ratsukoihin liiken-
10011: ammattimainen toiminta lisääntyy. Ratsastajis- teessä ja pyrittävä löytämään sellaisia reittejä
10012: ta osa pyrkii ottamaan koviakin haasteita vastaan kuljettavaksi, joilla varsinainen ajoneuvoliiken-
10013: kilpailuradoilla, toiset ratsastavat harrastuksen ne on vähäistä.
10014: antaman liikunnan ilon vuoksi.
10015: Liikkuminen maastossa ratsain on lisäänty- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10016: nyt. Liikenteen seassa ratsastaminen ei ole erityi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
10017: nen nautinto ja se on vaarallista. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
10018: Pääkaupunkiseudulla on tiettyjä liikuntareitte- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
10019: jä, jotka ovat erittäin vähässä käytössä osan ai-
10020: kaa vuodesta. Tuolloin ne olisivat erinomaisia Mitä edellytyksiä on edistää pääkaupun-
10021: ratsastuskäytössä haittaamatta mitään muuta lii- kiseudulla olemassa olevien ulkoilu- ja
10022: kuntaharrastusta tai jalankulkijoi takaan. kevyen liikenteen reittien käyttöä myös
10023: ratsastukseen?
10024:
10025:
10026: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
10027:
10028: Jaana Ylä-Mononen /kesk
10029: Katri Komi /kesk
10030:
10031:
10032:
10033:
10034: Versio 2.0
10035: KK 936/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk ym. Ministerin vastaus
10036:
10037:
10038:
10039:
10040: Eduskunnan puhemiehelle
10041:
10042: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa yleensä omat väylät. Nykyisistä ulkoilureiteistä
10043: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- soveltuisivat ratsastukseen lähinnä kevyen lii-
10044: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kenteen ja ulkoilun pääreiteistä sivussa olevat
10045: vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-Mono- väylät, joilla muu käyttö on vähäistä.
10046: sen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Sisäasianministeriön asettama järjestyslaki-
10047: myksen KK 936/2000 vp: työryhmä on esittänyt ratsastuksen kieltämistä
10048: kuntopoluilla, juoksuradoilla ja hiihtoladuilla.
10049: Mitä edellytyksiä on edistää pääkaupun- Ehdotettu kielto koskisi siten vain erityiseen
10050: kiseudulla olemassa olevien ulkoilu- ja käyttöön otettuja ulkoilureittejä ja teitä.
10051: kevyen liikenteen reittien käyttöä myös Laajemmilla pääkaupunkiseutuun liittyvillä
10052: ratsastukseen? luontoalueilla on keskeisiä alueita selvästi pa-
10053: remmat mahdollisuudet myös ratsastuksen salli-
10054: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vaan ulkoilureittien moninaiskäyttöön. Muun
10055: ti seuraavaa: muassa Nuuksion kansallispuistoalueelia olevil-
10056: Ratsastusharrastus on lisääntynyt huomattavasti la ulkoilureiteillä on myös ratsastus sallittua.
10057: viime vuosina. Harrastus edistää tervettä liikun- Reittien kunnostuksessa on myös ratsastus otettu
10058: taa ja edistää myös harrastajan suhdetta luontoon huomioon.
10059: ja eläimiin. Siten on perusteltua, että myös rat- Koska kevyen liikenteen reittien ja ulkoilu-
10060: sastuksen olosuhteita kehitetään tarpeita vastaa- reittien rakentaminen ja kunnossapito ovat pää-
10061: vaksi. osin kuntien tehtävänä, ovat niiden toimenpiteet
10062: Ratsastaminen on jokamiehenoikeutta. Rat- myös avainasemassa ratsastuksen edellytysten
10063: sastaminen on siten sallittua muun muassa ylei- parantamisessa. Ulkoilureittien rakentamisen
10064: sillä teillä, kaduilla, kevyen liikenteen väylillä ja tarvetta on pyritty edistämään valtioneuvostossa
10065: ulkoiluteillä ellei sitä ole erikseen liikennemer- marraskuussa hyväksytyissä valtakunnallisissa
10066: killä kielletty. Taajama-alueilla turvallinen rat- alueidenkäyttötavoitteissa. Valtakunnalliset
10067: sastaminen vaatii kuitenkin yleensä omat väylän- alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että maa-
10068: sä. Erityisesti pääkaupunkiseudun keskeisillä kuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytöl-
10069: osilla ratsastusta on hankala yhdistää ulkoilureit- liset edellytykset seudullisten virkistysalueiden
10070: tien ja kevyen liikenteen väylien käyttöön. Vilk- muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja
10071: kailla ulkoiluväylillä muodostuisi selvä liikenne- suurilla kaupunkiseuduilla. Muun muassa Hel-
10072: turvallisuusongelma ratsastajien ja pyöräilijöi- singin kaupunki on suurten ratsastustallien ym-
10073: den välille. Ulkoiluun tarkoitetut kivituhkapin- päristöä kaavoittaessaan varannut kaavassa erik-
10074: noitteiset väylät eivät kestä hevosten kavioiden seen ratsastukselle ja muulle ulkoilulle sopivat
10075: kulutusta. Asfalttipinnoite ei ole myöskään sopi- väylät. Näillä osin väylien pinnoite on erikseen
10076: va ratsastukseen. Osa ulkoiluväylistä palvelee tehty ratsastukseen sopivaksi. Ratsastukselle va-
10077: talvella hiihtoa, joten myöskään nämä väylät ei- ratut reitit rajoittuvat kuitenkin tallien ympäris-
10078: vät sovellu ratsastukseen. Ratsastukselle on siten töön. Ongelmana on erityisesti talleja yhdistä-
10079: pääkaupunkiseudun keskeisillä osilla varattava vien reittien ja yhtenäisen laajemman verkoston
10080: puute.
10081: 2
10082: Ministerin vastaus KK 936/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk ym.
10083:
10084:
10085:
10086: Pääkaupunkiseudun kunnat ovat laatimassa mahdollista selvittää myös ratsastukseen soveltu-
10087: alueidensa yleiskaavoja. Tässä yhteydessä on vat reitit.
10088:
10089:
10090: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
10091:
10092: Ympäristöministeri Satu Hassi
10093:
10094:
10095:
10096:
10097: 3
10098: KK 936/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk ym. Ministems svar
10099:
10100:
10101:
10102:
10103: Tili riksdagens talman
10104:
10105: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nuvarande friluftsledema skulle närmast sådana
10106: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vara lämpliga för ridning som är belägna vid si-
10107: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jaa- dan om huvudlederna för lätt trafik och utomhus-
10108: na Ylä-Mononen /cent m.fl. undertecknade motion och som används till annat i bara ringa ut-
10109: skriftliga spörsmål SS 936/2000 rd: sträckning.
10110: En arbetsgrupp som inrikesministeriet tillsatt
10111: Vilka är förutsättningarna för främjan- för att bereda en ordningslag har föreslagit att
10112: de av användningen av befintliga fri- ridning skall förbjudas på motionsslingor, på lö-
10113: luftsleder och leder för lätt trafik i hu- parbanor och i skidspår. Det föreslagna förbudet
10114: vudstadsregionen ocksåför ridning? gäller därmed bara sådana friluftsleder och vägar
10115: som är i särskilt bruk.
10116: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1 de större naturområdena med anknytning till
10117: föra följande: huvudstadsregionen är möjligheterna till sådan
10118: Ridsportens popularitet har ökat kraftigt under de mångsidig användning av friluftslederna som
10119: 'senaste åren. Ridningen främjar både sunt motio- tillåter också ridning avsevärt större än i de cen-
10120: nerande och ryttamas förhållande till djur och na- trala områdena. Också ridning är tillåten bl.a. på
10121: tur. Därför är det motiverat att också ridförhål- friluftsledema i nationalparksornrådet i Noux.
10122: landena utvecklas i överensstämmelse med beho- När leder iståndsatts har också ridningen beak-
10123: vet. tats.
10124: Ridning är en form av allemansrätt och där- Eftersom det i huvudsak är kommunema som
10125: med tillåten bl.a. på allmänna vägar, gator, leder bygger och underhåller leder för lätt trafik och
10126: för lätt trafik och friluftsvägar, om den inte ut- friluftsleder intar kommunernas åtgärder en
10127: tryckligen förbjuds genom trafikmärken. 1 tätor- nyckelställning vid förbättrandet av förutsätt-
10128: ter kräver trygg ridning emellertid i allmänhet ningarna för ridning. 1 de riksomfattande mål för
10129: särskilda leder. 1 synnerhet i huvudstadsregio- områdesanvändningen som statsrådet godkände i
10130: nens centrala delar är det besvärligt att kombine- november har strävan varit att främja behovet av
10131: ra ridningen med användningen av friluftsleder att bygga friluftsleder. De riksomfattande målen
10132: och leder för lätt trafik. På sådana friluftsleder för ornrådesanvändningen förutsätter att det vid
10133: som är i flitigt bruk skulle ett uppenbart trafiksä- landskapsplanläggningen skapas förutsättningar
10134: kerhetsproblem uppstå mellan ryttare och cyklis- med avseende på områdesanvändningen för bil-
10135: ter. Leder som är avsedda för utomhusmotion och dande av regionala rekreationsområden, särskilt i
10136: har en stenmjölsbeläggning tål inte det slitage södra Finland och stora stadsregioner. Bl.a. Hel-
10137: som hästhovama orsakar. Asfaltbeläggning är singfors stad har vid planläggningen av om-
10138: inte heller lämplig för ridning. En del av frilufts- givningen kring stora ridstall reserverat dels le-
10139: ledema används till skidåkning om vintem, så der för ridning, dels leder för andra slag av utom-
10140: inte heller de lämpar sig för ridning. För det mes- husmotion. Till denna del har beläggningen valts
10141: ta måste alltså särskilda leder reserveras för rid- så, att den är lämplig för ridning. De leder som
10142: ning i huvudstadsregionens centrala delar. Av de har reserverats för ridning begränsar sig emeller-
10143:
10144:
10145: 4
10146: Ministems svar KK 936/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk ym.
10147:
10148:
10149: tid tili ridstallens närhet. Särskilt bristen på leder Kommunema i huvudstadsregionen är i fård
10150: som förenar stallen och avsaknaden av ett större med att utarbeta generalplaner. 1 det samman-
10151: sammanhängande nätverk utgör ett problem. hanget är det möjligt att utreda också vilka leder
10152: som lämpar sig för ridning.
10153:
10154:
10155: Helsingfors den 19 december 2000
10156:
10157: Miljöminister Satu Hassi
10158:
10159:
10160:
10161:
10162: 5
10163: KK 937/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas
10164:
10165:
10166:
10167:
10168: KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2000 vp
10169:
10170: Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hy-
10171: väksyttyjen valtionyhtiöiden kannustuspe-
10172: riaatteiden noudattaminen Sonera Oyj:n tytär-
10173: yhtiöissä
10174:
10175:
10176:
10177:
10178: Eduskunnan puhemiehelle
10179:
10180: Soneran hallitus on hyväksynyt Soneran kolmen ohjeista, joita valtio merkittävänä omistajana on
10181: tytäryhtiön (Zed, SmartTrust ja Sonera Plaza) pitänyt muutoinkin omistajanäkökulmasta järke-
10182: johtajille erittäin avokätisiksi luonnehdittavat vänä.
10183: optio-ohjelmat, jotka poikkeavat oleellisesti ta-
10184: louspoliittisessa ministerivaliokunnassa valtion- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10185: yhtiöille päätetyistä kannustusperiaatteista. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10186: Posti-Tele-taustansa takia Sonera on ollut van- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10187: hastaan liikenne- ja viestintäministeriön alainen. vaksi seuraavan kysymyksen:
10188: Toisin kuin niissä valtionyhtiöissä, jotka ovat
10189: KTM:n alaisia, liikenne- ja viestintäministeriös- Mihin toimiin liikenne- ja viestintämi-
10190: sä ilmeisestikään ei ole ollut riittävää valppautta nisteriö aikoo ryhtyä, jotta- toisin kuin
10191: tai halua valvoa, että omistajan kannalta tarkoi- vastikään Soneran tytäryhtiöiden koh-
10192: tuksenmukainen kannustinjärjestelmä toteutuisi dalla- valtion määrittelemä kannustin-
10193: myös Soneran tytäryhtiöissä. Kysymys ei siis ole politiikka vastedes toteutuu kauttaal-
10194: yksinomaan yhteiskunnallisesta oikeudenmukai- taan ministeriön alaisissa valtionyh-
10195: suudesta, vaan myös siitä, että on poikettu niistä tiöissä ja näiden yhtiöiden tytäryhtiöis-
10196: ""?
10197: sa.
10198:
10199:
10200: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
10201:
10202: Jorma Vokkolainen /vas
10203:
10204:
10205:
10206:
10207: Versio 2.0
10208: KK 937/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas Ministerin vastaus
10209:
10210:
10211:
10212:
10213: Eduskunnan puhemiehelle
10214:
10215: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- liittinen ministerivaliokunta osaltaan hyväksyi
10216: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ennen yhtiökokouksen asiassa tekemää päätöstä.
10217: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Yhtiön ja sen toimialan erilaisista vaatimuksista
10218: vastattavaksi kansanedustaja Jorma Vokko- huolimatta emoyhtiölle hyväksytyissä optio-oh-
10219: laisen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- jelmissa on noudatettu mahdollisimman pitkälle
10220: sen KK 937/2000 vp: mainittuja talouspoliittisen ministerivaliokun-
10221: nan ohjeita.
10222: Mihin toimiin liikenne- ja viestintämi- Soneran tytäryhtiöt toimivat kiivaimmin ke-
10223: nisteriö aikoo ryhtyä, jotta- toisin kuin hittyvillä uuden teknologian alueilla ja ovat val-
10224: vastikään Soneran tytäryhtiöiden koh- tionyhtiökentässä vielä emoyhtiötäänkin poik-
10225: dalla- valtion määrittelemä kannustin- keuksellisempia pyrkiessään globaaleihin ase-
10226: politiikka vastedes toteutuu kauttaal- miin nopeasti kehittyvillä toimialoillaan. Pitkälti
10227: taan ministeriön alaisissa valtionyh- juuri tämän vuoksi nämä toimialat onkin yhtiöi-
10228: tiöissä ja näiden yhtiöiden tytäryhtiöis- tetty omiksi tytäryhtiöikseen. Toimialoille on
10229: .. ?
10230: sa. tyypillistä erittäin kova kansainvälinen kilpailu
10231: avainosaajista. Rekrytointiympäristö on kansain-
10232: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- välinen ja avainosaajille tarjottavien etuuksien
10233: ti seuraavaa: kilpailukyky määräytyy kansainvälisten käytän-
10234: Valtionyhtiöiden kannustinjärjestelmiä koske- töjen ja tasojen mukaan. Tällöin optio-ohjelmat
10235: vien ohjeiden noudattamista arvioitaessa tulee ja niiden taso korostuvat tavalla, joka osin poik-
10236: ottaa huomioon talouspoliittisen ministerivalio- keaa kotimaisesta käytännöstä vakiintuneemmil-
10237: kunnan toteamat näitä ohjeita koskevat poikkeus- la toimialoilla. Optio-ohjelmien rakenne on kui-
10238: tarpeet. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on tenkin erittäin tavoitteellinen: edellytyksenä nii-
10239: ohjeet hyväksyessään todennut teknologiayhtiöi- den palkitsevuudelle on erittäin merkittävä, kes-
10240: den luonteen ja kehityksen erilaisuuden. Tämän keisesti valtio-omistajaa hyödyttävä yhtiöiden
10241: vuoksi ohjeisiin on sisällytetty kohta, jonka mu- arvonnousu, joka heijastuu emoyhtiö Soneran ar-
10242: kaan näitä yhtiöitä koskevat erityiset tarpeet tu- voon.
10243: lee pikaisesti selvittää. Näin todetessaan talous- Kuvatun tilanteen perusteella talouspoliitti-
10244: poliittinen ministerivaliokunta on hahmottanut nen ministerivaliokunta on ottanut ohjeissa huo-
10245: sen tilanteen, että teknologiayhtiöiden optio-oh- mioon vastuuministeriöiden yhteistyössään to-
10246: jelmiin ei voida aina suoraan soveltaa kaikkea teamat teknologiayhtiöiden erityistarpeet. Tämä
10247: ohjeissa muutoin lausuttua. Ohjeiden tämä kohta on tarpeen Soneran liiketoiminnan globaaliksi
10248: tarkoittaa valtionyhtiöistä erityisesti Soneraa. kehittämiseksi suomalaisen osaamisen lähtökoh-
10249: Sonera-konsernin optiojärjestelmiä sittemmin dista. Tämä ei ole vähiten valtion omassa intres-
10250: käsiteltäessä valmisteltiin keväällä 2000 Sone- sissä saavutettujen arvojen realisoimiseksi val-
10251: raan soveltuva optiojärjestelmä, jonka talouspo- tiontalouden ja kansantalouden hyväksi.
10252:
10253:
10254:
10255: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
10256:
10257: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
10258: 2
10259: Ministems svar KK 937/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas
10260:
10261:
10262:
10263:
10264: Tili riksdagens talman
10265:
10266: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sarnhetsfålt är olika, har man beträffande de op-
10267: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- tionsprogram som godkänts för moderbolaget i så
10268: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jor- stor utsträckning som möjligt följt de anvisning-
10269: ma Vokkolainen /vänst undertecknade skriftliga ar som finanspolitiska ministerutskottet utfårdat.
10270: spörsmål SS 937/2000 rd: Soneras dotterbolag är verksamma inom såda-
10271: na områden för ny teknologi där utvecklingen är
10272: Vilka åtgärder ämnar kommunikations- som intensivast och när det gäller statsbolagsfål-
10273: ministeriet vidtaför att, i motsats till det tet är dessa bolag t.o.m. mer exceptionella än mo-
10274: som nyligen skedde i fråga om Soneras derbolaget i sina strävanden att nå en global ställ-
10275: dotterbolag, den premieringspolitik som ning inom branscher med snabb utveckling. Just
10276: fastställts av staten framöver alltige- detta är en av de viktigaste orsakema tili att dessa
10277: nom genoniförs i de statsbolag som ly- sektorer har bolagiserats tili egna dotterbolag.
10278: der under ministeriet och i deras dotter- Typiska drag för dessa branscher är en synnerli-
10279: bolag? gen hård intemationell konkurrens om nyckel-
10280: personer med specialkunnande. Rekryteringsmil-
10281: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- jön är internationell och konkurrenskraften i frå-
10282: föra följande: ga om de förmåner som erbjuds dessa nyckelper-
10283: Vid utvärderingen av anvisningama för iaktta- soner fastställs i enlighet med internationell
10284: gande av statsbolagens premieringssystem skall praxis och på en internationell nivå. Då accentue-
10285: de behov av avvikelser som finanspolitiska mi- ras optionsprogrammen och nivån på dem på ett
10286: nisterutskottet påpekat beträffande anvisningar- sätt som delvis avviker från den praxis som till-
10287: na beaktas. Finanspolitiska ministerutskottet har lämpas inom de mest etablerade branscherna i
10288: i samband med godkännandet av anvisningama vårt land. Optionsprogrammens struktur är dock
10289: framhållit skilinadema i teknologibolagens ka- mycket målinriktad: en förutsättning för att de
10290: raktär och utveckling. Därför har man i anvis- skall vara belönande är att bolagen åstadkommer
10291: ningama tagit in en punkt enligt viiken de sär- en avsevärd värdestegring som på ett betydande
10292: skilda behoven hos dessa bolag skall utredas så sätt kommer staten som ägare tili nytta och som
10293: snart som möjligt. 1 och med detta konstaterande också återspeglar sig på moderbolaget Soneras
10294: har finanspolitiska ministerutskottet uppfattat det värde.
10295: faktum att det som i övrigt anförs i anvisningar- Med stöd av den situation för viiken redogörs
10296: na inte alltid direkt kan tiliämpas på teknologibo- ovan har finanspolitiska ministerutskottet i sina
10297: lagens optionsprogram. 1 denna punkt avses i frå- anvisningar tagit hänsyn tili de specialbehov hos
10298: ga om statsbolagen särskilt Sonera. 1 samband teknologibolagen som slagits fast i samarbetet
10299: med en senare behandling av Sonera-koncemens mellan de ansvariga ministerierna. Detta är nöd-
10300: optionssystem bereddes våren 2000 ett options- vändigt för att Soneras affårsverksarnhet skall ut-
10301: system som lämpar sig för Sonera och som fi- vecklas på det globala planet med utgångspunkt i
10302: nanspolitiska ministerutskottet godkände för sin det finländska kunnandet. Detta ligger inte minst
10303: del innan beslutet fattades vid bolagsstämman. i statens eget intresse med tanke på realiserandet
10304: Trots att kraven i fråga om bolaget och dess verk- av de fördelar som uppnåtts i fråga om statsfinan-
10305: serna och sarnhällsekonomin.
10306:
10307: 3
10308: KK 937/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas Ministerns svar
10309:
10310:
10311: Helsingforsden 15 december 2000
10312:
10313: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
10314:
10315:
10316:
10317:
10318: 4
10319: KK 938/2000 vp - Jorma Vokkolainen /vas
10320:
10321:
10322:
10323:
10324: KIRJALLINEN KYSYMYS 938/2000 vp
10325:
10326: Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hy-
10327: väksyttyjen valtionyhtiöiden kannustuspe-
10328: riaatteiden noudattaminen Sonera Oyj :n tytär-
10329: yhtiöissä
10330:
10331:
10332:
10333:
10334: Eduskunnan puhemiehelle
10335:
10336: Soneran hallitus on hyväksynyt Soneran kolmen kauppa- ja teollisuusministeriö, jolle muutoin
10337: tytäryhtiön (Zed, SmartTrust ja Sonera Plaza) kuuluu valtion omistajapolitiikka, saattaisi tulla
10338: johtajille erittäin avokätisiksi luonnehdittavat kyseeseen myös sen harkitseminen, onko tarkoi-
10339: optio-ohjelmat, jotka poikkeavat oleellisesti ta- tuksenmukaista pitää valtion osaksi omistamia
10340: louspoliittisessa ministerivaliokunnassa valtion- yhtiöitä muidenkin kuin KTM:n alaisuudessa.
10341: yhtiöille päätetyistä kannustusperiaatteista.
10342: Posti-Tele-taustansa takia Sonera on ollut van- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10343: hastaan liikenne- ja viestintäministeriön alainen. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10344: Toisin kuin niissä valtionyhtiöissä, jotka ovat valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10345: KTM:n alaisia, liikenne- ja viestintäministeriös- vaksi seuraavan kysymyksen:
10346: sä ilmeisestikään ei ole ollut riittävää valppautta
10347: tai halua valvoa, että omistajan kannalta tarkoi- Mihin toimiin kauppa- ja teollisuusmi-
10348: tuksenmukainen kannustinjärjestelmä toteutuisi nisteriö aikoo ryhtyä, jotta toisin kuin
10349: myös Soneran tytäryhtiöissä. Kysymys ei siis ole vastikään Soneran tytäryhtiöiden koh-
10350: yksinomaan yhteiskunnallisesta oikeudenmukai- dalla valtion määrittelemä kannustinpo-
10351: suudesta, vaan myös siitä, että on poikettu niistä litiikka jatkossa toteutuu kauttaaltaan
10352: ohjeista, joita valtio merkittävänä omistajana on ministeriön alaisissa valtionyhtiöissä ja
10353: pitänyt muutoinkin omistajanäkökulmasta järke- näiden yhtiöiden tytäryhtiöissä ja
10354: vänä.
10355: Mikäli muutoinkin osoittautuu, että liikenne- katsooko ministeriö tämän edellyttävän
10356: ja viestintäministeriö ei samalla kiinnostuksella kaikkien yhtiöiden kokoamista kauppa-
10357: seuraa kokonaisvaltaisesti alansa yhtiöitä kuin ja teollisuusministeriön alaisuuteen?
10358:
10359:
10360:
10361: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
10362:
10363: Jorma Vokkolainen /vas
10364:
10365:
10366:
10367:
10368: Versio 2.0
10369: KK 938/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas Ministerin vastaus
10370:
10371:
10372:
10373:
10374: Eduskunnan puhemiehelle
10375:
10376: Eduskunnan työjärjestyksen 27 § :ssä mainitus- kehitetään lähivuosina seuraavien linjausten mu-
10377: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kaisesti:
10378: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10379: vastattavaksi kansanedustaja Jorma Vokkolaisen 4. Ylimmänjohdon kannustejärjestelmiä kehi-
10380: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tettäessä on perusteltua pyrkiä kokonaan pois pe-
10381: 938/2000 vp: rinteisen kaavamaisen optiomallin käytöstä, jol-
10382: loin harkinnan mukaan voidaan tarvittaessa siir-
10383: Mihin toimiin kauppa- ja teollisuusmi- tyä tulosperusteisen vertailevan optiomallin
10384: nisteriö aikoo ryhtyä, jotta toisin kuin (TVO-malli) tai suositeltavimmin osakepalkkio-
10385: vastikään Soneran tytäryhtiöiden koh- mallin käyttöön (ROP-malli)
10386: dalla valtion määrittelemä kannustinpo-
10387: litiikka jatkossa toteutuu kauttaaltaan 9. Valtion omistamien yhtiöiden ylimmänjoh-
10388: ministeriön alaisissa valtionyhtiöissä ja don ja asiantuntijoiden sekä hallintoelinten jä-
10389: näiden yhtiöiden tytäryhtiöissä ja senten palkkio-lkannustejärjestelmien kehittä-
10390: mistä tulee jatkaa. Tässä kehittämisessä tulee kii-
10391: katsooko ministeriö tämän edellyttävän reellisimmin selvittää teknologiayritysten nopei-
10392: kaikkien yhtiöiden kokoamista kauppa- den kansainvälisten muutosten aiheuttamat haas-
10393: ja teollisuusministeriön alaisuuteen? teet ja vaatimukset palkkio-/kannustejärjestel-
10394: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mien kehittämisessä ja soveltamisessa."
10395: ti seuraavaa: Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväk-
10396: syi 15.2.2000 liikenne- ja viestintäministeriön .·
10397: Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokun- esityksestä Sonera Oyj:njohdolle ja henkilöstöl-
10398: ta totesi 11.1.2000 hyväksymässään kannanotos- le tarkoitetun kannustejärjestelmän, joka pääpiir-
10399: sa, että pörssilistatuissa yhtiöissä sovellettavien teissään noudatti ministerivaliokunnan viime
10400: sitouttamis- ja kannustejärjestelmien tulee mah- tammikuussa hyväksymiä linjauksia ja joka otti
10401: dollisuuksien mukaan tähdätä toimivan johdon huomioon Soneran tilanteen ja haasteet ko. toi-
10402: osakeomistukseen kannustaen näin yhtiönjohtoa mialan kansainvälisessä kilpailussa. Tämän kan-
10403: toimenpiteisiin, jotka mahdollisimman tehok- nustejärjestelmän valmistelussa liikenne- ja vies-
10404: kaasti ja pitkäjänteisesti tukevat omistajan intres- tintäministeriö teki yhteistyötä kauppa- ja teolli-
10405: sin mukaista yhtiön tuloksenteko- ja osingon- suusministeriön kanssa.
10406: maksukykyä ja osakkeen arvon nousua. Yhtiön Soneran tytäryhtiöiden johdolle hyväksyttiin
10407: johdolla ei tarkoiteta ainoastaan emoyhtiön vaan tänä syksynä perinteisen optiomallin mukaiset
10408: yhtä hyvin myös tytäryhtiöiden toimitusjohtajia kannustejärjestelmät. Nämä järjestelmät poik-
10409: ja muuta ylintä johtoa, joille kannustepalkkioita keavat talouspoliittisen ministerivaliokunnan hy-
10410: kohdennetaan. Em. kannanotossa ministerivalio- väksymistä yleisistä linjauksista, mikä liikenne-
10411: kunta katsoi muiden muassa, että "valtionyhtiöi- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan on
10412: den ja valtion osakkuusyhtiöiden ylimmän joh- perusteltua teknologia-alan erityistilanteen ja
10413: don ... palkkaus- ja palkkioperusteita ja -ehtoja vaatimusten vuoksi. Tähän viitataan myös ta-
10414:
10415:
10416: 2
10417: Ministerin vastaus KK 938/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas
10418:
10419:
10420: louspoliittisen ministerivaliokunnan viime tam- ministerivaliokunnan käsittelyyn. Näin ministe-
10421: mikuun kannanoton 9. kohdassa. rivaliokunnalla on mahdollisuus tarkistaa aikai-
10422: Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että sempia linjauksia tai antaa tarvittaessa hyväksyn-
10423: valtion omistajapolitiikanjohdonmukaisuuden ja tä poikkeavalle ratkaisulle.
10424: ulkoisen uskottavuuden kannalta on tärkeää nou- Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että
10425: dattaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan lin- ministeriöiden välisellä yhteistyöllä ja talouspo-
10426: jauksia. Yleisenä lähtökohtana on, että mikäli yh- liittisen ministerivaliokunnan ohjauksena on
10427: tiökohtaisissa sovellutuksissa joudutaan perus- mahdollisuus nykyiselläänkin harjoittaa yhte-
10428: tellusti hakemaan ratkaisuja voimassa olevien näistä ja johdonmukaista valtion omistajapoli-
10429: linjausten ulkopuolelta, on asianmukaista, että tiikkaa.
10430: sovellutusperiaatteet saatetaan talouspoliittisen
10431:
10432:
10433: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
10434:
10435: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
10436:
10437:
10438:
10439:
10440: 3
10441: KK 938/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas Ministems svar
10442:
10443:
10444:
10445:
10446: Tili riksdagens talman
10447:
10448: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vilka premier riktaso I det ovan nämnda ställ-
10449: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ningstagandet konstaterar ministerutskottet bl.ao
10450: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jor- att "de grunder och villkor som tillämpas på av-
10451: ma Vokkolainen /vänst undertecknade skriftliga löningen och premieringen av den högsta led-
10452: spörsmål SS 938/2000 rd: ningen 0 vid statsbolagen och intressebolagen
10453: 0 0
10454:
10455:
10456:
10457:
10458: utvecklas enligt följande riktlinjer under de kom-
10459: Vilka åtgärder ämnar handels- och in- mande åren:
10460: dustriministeriet vidta för att den pre-
10461: mieringspolitik som staten fastställt, tili 40 Vid utvecklande av premieringssystem för
10462: skillnadfrån vad som nyligen inträffade den högsta ledningen är det motiverat att helt för-
10463: i fråga om Soneras dotterbolag, i fort- söka avstå från den traditionella schablonmässi-
10464: sättningen kommer att verkställas ge- ga optionsmodellen varvid man enligt prövning
10465: nomgående vid samtliga statsbolag som kan vid behov övergå till den resultatbaserade
10466: är underställda ministeriet och deras jämförande optionsmodellen (den Sok. TVO-mo-
10467: dotterbolag dellen) eller helst till en aktiebaserad premie-
10468: ringsmodell (soko ROP-modell)o
10469: och anser handels- och industriministe-
10470: riet att detta kräver att samtliga statsbo- 90 Utvecklandet av avlönings- och premie-
10471: lag i fortsättningen skall vara under- ringssystem för statsägda bolags högsta ledning,
10472: ställda handels- och industriministe- experter samt medlemmar i bolagens förvalt-
10473: riet? ningsorgan bör fortsättao Det som vid detta ut-
10474: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vecklande bör utredas fortast är de utmaningar
10475: föra följande: och krav som den snabba utvecklingen av tekno-
10476: logiföretag ställer på utvecklandet och tillämp-
10477: Statsrådets finanspolitiska ministerutskott kon- ningen av premieringssystemo"
10478: staterade i ett ställningstagande som det godkän- På framställning av kommunikationsministe-
10479: de den 11 januari 2000 att de premieringssystem riet godkände statsrådets finanspolitiska minis-
10480: som används vid börsnoterade bolag i mån av terutskott den 15 februari 2000 för Sonera Abp:s
10481: möjlighet skall ha den verksamma företagsled- ledning och personai ett premieringssystem som i
10482: ningens aktieinnehav som mål och motivera bo- sina huvuddrag följer de riktlinjer som minister-
10483: lagets ledning till att vidta åtgärder som så effek- utskottet godkänt i januari i år och som tar hän-
10484: tivt och på så lång sikt som möjligt och i linje syn tillläget och utmaningama för Sonera i den
10485: med ägarens intressen stöder bolagets förmåga intemationella konkurrensen inom branscheno
10486: att åstadkomma resultat och utdela dividend och Kommunikationsministeriet samarbetade med
10487: medverkar till en ökning i aktiens värdeo Med fö- handels- och industriministeriet när detta premie-
10488: retagsledning avses inte enbart moderbolagets ringssystem förbereddeso
10489: ledning utan lika väl även dotterbolagens verk- När det gäller ledningen för Soneras dotterbo-
10490: ställande direktörer och övriga högsta ledning till lag godkändes i höst premieringssystem enligt
10491:
10492:
10493: 4
10494: Ministems svar KK 938/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas
10495:
10496:
10497: den traditionella optionsmodellen. Dessa system man i fråga om bolagsbundna tillämpningar på
10498: avviker från de allmänna riktlinjer som statsrå- goda grunder är tvungen att tillgripa lösningar
10499: dets finanspolitiska ministerutskott godkänt, vil- som inte är förenliga med de gällande riktlinjer-
10500: ket enligt kommunikationsministeriets åsikt är na är det motiverat att ärendet rörande tillämp-
10501: motiverat med tanke på den speciella situation ningsprinciper förs tili statsrådets finanspolitis-
10502: som råder i och de speciella krav som ställs på ka ministerutskott. Sålunda har ministerutskottet
10503: teknologibranschen. Till detta hänvisas också i en möjlighet att revidera sina tidigare riktlinjer
10504: punkt 9 i det ställningstagande som statsrådets fi- eller vid behov ge sitt samtycke till avvikande
10505: nanspolitiska ministerutskott godkänt i januari i lösningar.
10506: år. Handels- och industriministeriet anser att det
10507: Handels- och industriministeriet anser att det också i dagens läge är möjligt att bedriva en en-
10508: är viktigt att de riktlinjer som statsrådets finans- hetlig och konsekvent statlig ägarpolitik genom
10509: politiska ministerutskott godkänt följs för att sta- ett samarbete mellan ministerieroa och under led-
10510: tens ägarpolitik skall verka konsekvent och tro- ning av statsrådets finanspolitiska ministerut-
10511: värdig. Den allmänna utgångspunkten är att om skott.
10512:
10513:
10514: Helsingforsden 18 december 2000
10515:
10516: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
10517:
10518:
10519:
10520:
10521: 5
10522: KK 939/2000 vp- Riitta Prusti /sd
10523:
10524:
10525:
10526:
10527: KIRJALLINEN KYSYMYS 939/2000 vp
10528:
10529: Sotainvalidien leskien oikeus kuntoutukseen
10530:
10531:
10532:
10533:
10534: Eduskunnan puhemiehelle
10535:
10536: Sotainvalidien leskien oikeutta veteraanikuntou- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10537: tukseen on rajoitettu siten, että kyseinen oikeus jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10538: on vain niillä leskillä, joiden sotainvalidipuoliso valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10539: on kuollut vuonna 1976 tai sen jälkeen. Raja on vaksi seuraavan kysymyksen:
10540: pysynyt samana jo vuodesta 1996 asti. Edustaja
10541: Elo teki kirjallisen kysymyksen tästä samasta ai- Miksi sotainvalidien leskien oikeutta
10542: heesta vuoden 1998 valtiopäivillä. Silloin asian- kuntoutukseen ei edelleenkään ole laa-
10543: omainen ministeri perusteli vastauksessaan rajoi- jennettu koskemaan myös ennen vuotta
10544: tusta valtion talouden kehnolla tilalla. 1976 kuolleiden sotainvalidien leskiä,
10545: vaikka valtion taloudellinen tilanne on
10546: kohentunut?
10547:
10548:
10549: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
10550:
10551: Riitta Prusti /sd
10552:
10553:
10554:
10555:
10556: Versio 2.0
10557: KK 939/2000 vp - Riitta Prusti /sd Ministerin vastaus
10558:
10559:
10560:
10561:
10562: Eduskunnan puhemiehelle
10563:
10564: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- 2) Vuonna 1988 mahdollistettiin oikeus kun-
10565: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toutukseen niille sotainvalidin leskille, joiden
10566: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen edellä mainituissa olosuhteissa vahingoittunut tai
10567: vastattavaksi kansanedustaja Riitta Prostin /sd sairastunut puoliso on kuollut vuonna 1981 tai
10568: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sen jälkeen. Tämä etuus laajennettiin myöhem-
10569: 939/2000 vp: min vuonna 1976 tai sen jälkeen kuolleiden
10570: sotainvalidien leskiin, jos aviopuolison työky-
10571: Miksi sotainvalidien leskien oikeutta vyttömyysaste hänen kuollessaan oli vähintään
10572: kuntoutukseen ei edelleenkään ole laa- 40%:a.
10573: jennettu koskemaan myös ennen vuotta 3) Vuonna 1990 saivat sotalesket oikeuden
10574: 1976 kuolleiden sotainvalidien leskiä, päästä kuntoutukseen. Sotaleskien kuntoutuk-
10575: vaikka valtion taloudellinen tilanne on seen pääsyn erityisperusteena on, että puoliso on
10576: kohentunut? kuollut tai kadonnut sodan johdosta vuosina
10577: 1939-1945 ja että leski saa huoltoeläkettä. So-
10578: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taleskellä on täytynyt olla lisäksi huollettava-
10579: ti seuraavaa: naan vähintään kaksi huoltoeläkkeeseen oikeut-
10580: Sotainvalidien aviopuolisoiden, leskien ja sota- tavaa lasta. Lisäksi leskeä, joka myöhemmän
10581: leskien kuntoutus ei perustu lainsäädäntöön, avioliiton purkauduttua, on uudelleen alkanut
10582: vaan on toteutettu eduskunnan valtion talousar- saada huoltoeläkettä, ei voida hyväksyä kuntou-
10583: vioon vuosittain myöntämällä määrärahalla. tukseen.
10584: Määrärahalla voidaan kuntouttaa sotainvalidien Kuntoutukseen valittaessa tulee erityisesti
10585: aviopuolisoita, sotainvalidien leskiä sekä sota- kiinnittää huomiota niiden hakijoiden kuntou-
10586: leskiä sosiaali- ja terveysministeriön antamien tukseen, joiden puolison työkyvyttömyysaste on
10587: perusteiden mukaisesti. 100 %:aja heidän kuntoutuksensa voi tarvittaes-
10588: Kyseisten ryhmien tulo kuntoutuksen piiriin sa toistua vuosittain. Hakijan tulee liittää hake-
10589: on tapahtunut 1980- ja 1990-luvuilla siten, että mukseensa lääkärintodistus ja avokuntoutusha-
10590: 1) sotainvalidien puolisoiden kuntoutus käyn- kemuksen osalta hoitomääräys, josta ilmenee ha-
10591: nistyi vuonna 1981 ja erityisperusteena kuntou- kijan kuntoutuksen tarve.
10592: tukseen pääsyssä on, että puoliso on kolmen vii- Laitoskuntoutuksen pituus on kaksi viikkoa ja
10593: meksi kuluneen vuoden aikana hoitanut vuosien avokuntoutus voi käsittää enintään 15 kerran hoi-
10594: 1939-1945 sotien johdosta vahingoittunutta tai tosarjan, eivätkä hoitosarjasta aiheutuvat kustan-
10595: sairastunutta puolisoaan, jonka sotilasvamma- nukset saa ylittää 2 800 markkaa kuntoutettavaa
10596: lain (404/1948) mukainen työkyvyttömyysaste kohti. Kuntoutettavat henkilöt valitsee Valtio-
10597: on vähintään 50 o/o:a. Lisäedellytyksenä on, että konttori hakemusten perusteella. Vuonna 1997
10598: aviopuolisot asuvat yhdessä. Sotainvalidinjoutu- sai laitoskuntoutusta 934 sotaleskeä ja 144 so-
10599: minen laitoshoitoon ei ole esteenä aviopuolison tainvalidien puolisoaja avokuntoutusta 112 sota-
10600: kuntoutukselle. leskeä ja 6 sotainvalidien puolisoa eli yhteensä
10601: 1 196 henkilöä. Vuonna 1998 avo- ja laitoskun-
10602:
10603:
10604: 2
10605: Ministerin vastaus KK 939/2000 vp - Riitta Prusti /sd
10606:
10607:
10608: toutusta sai 1 222 sotainvalidin puolisoa ja les- tai II toimintakykyluokkiin. Näiden toimintaky-
10609: keä ja 281 sotaleskeä, yhteensä 1 503 henkilöä kyluokkien kuntoutus on kalliimpaa ja lisäksi li-
10610: sekä vuonna 1999 annettiin kuntoutussitoumuk- sääntyvä määrä kuntoutussitoumuksen saaneista
10611: set 1 044 sotainvalidien puolisolle ja leskelle ja hakeutuu kuntoutussairaaloihin ja sairas- ja vel-
10612: 281 sotaleskelle, yhteensä 1 325 henkilölle. jeskoteihin, joissa kuntoutusjakso on kolmen vii-
10613: Valtion talousarviossa edellä mainittujen ryh- kon pituinen.
10614: mien kuntoutukseen varattu määräraha on kasva- !kääntymisen seurauksena kuntoutuksella saa-
10615: nut vuodesta 1982 vuoteen 2000 mennessä mil- vutetut toimintakykyisyyden tulokset menete-
10616: joonasta markasta 14 miljoonaan markkaan ja on tään huomattavasti nopeammin kuin nuoruus- ja
10617: vuoden 2001 talousarvioesityksessä 15 miljoo- keski-iässä. Tästä syystä kuntoutuksen pitäisi
10618: naa markkaa. Valtiokonttorin selvityksen mu- olla jatkuvaa ja sen tulisi tapahtua mahdollisim-
10619: kaan ensimmäistä kertaa kuntoutukseen hakenei- man lähellä kuntoutettavan kotia. Sosiaali- ja ter-
10620: den sotainvalidien ja leskien hakemuksia vuodel- veysministeriö on antanut määräyskokoelmas-
10621: ta 1999 on vireillä 140 hakemusta ja vuodelta saan (17:2000 veteraanikuntoutukseen kuuluva
10622: 2000 299 hakemusta, yhteensä 439 ensikertaista tutkimus ja hoito) ohjeen veteraanikuntoutuksen
10623: kuntoutukseen hakijaa. Lisäksi kerran kuntou- uudistamisesta niin, että se vastaa paremmin
10624: tuksessa olleiden hakemuksia on vuodelta 1999 ikääntyvän veteraanin toimintakyvyn ylläpidon
10625: vireillä 242 ja vuodelta 2000 299 hakemusta eli tarpeisiin. Ikääntyessä korostuu nimittäin tarve
10626: yhteensä 511 toiskertaista hakijaa Kaksi kertaa huomattavasti yksilöllisimpiin kuntoutuksen rat-
10627: kuntoutuksessa olleiden hakemuksia on vireillä kaisuihin, koska muutokset fyysisen ja kongnitii-
10628: yhteensä 377 hakemusta, kolme kertaa kuntou- visen toimintakyvyn alueilla etenevät yksikölli-
10629: tuksessa olleiden hakemuksia on vireillä 429 ja sesti. Myös ikääntyvien sotainvalidien puolisoi-
10630: neljä kertaa kuntoutuksessa olleiden hakemuksia den, leskien ja sotaleski en kuntoutuksessa pitäisi
10631: on 214. Lisäksi on vireillä 44 hakemusta ottaa huomioon "Ikääntyvä veteraani ja itsenäi-
10632: 100 %:sta sotainvalidia hoitavilta puolisoilta. nen selviytyminen "-projektikokonaisuudessa
10633: Kaikkiaan vireillä olevia hakemuksia on tällä kehitetyt mallit, joiden avulla on mahdollista laa-
10634: hetkellä 2 014 hakemusta eli lähes kaksinkertai- jentaa paitsi veteraaniväestön myös muun ikään-
10635: nen määrä mahdollisuuksiin nähden, sillä val- tyvän väestön toimintakykyisyyden ylläpitoa.
10636: tion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa Kuntoutukseen oikeuttavien sotainvalidien
10637: on voitu kuntouttaa vuosittain yhteensä n.1 300 leskien oikeutta kuntoutukseen ei ole perusteltua
10638: sotainvalidien puolisoa, leskeä ja sotaleskeä. laajentaa tässä vaiheessa ottaen huomioon sekä
10639: Veteraaniväestön (sotainvalidit ja muut vete- vireillä olevien kuntoutushakemusten määrän
10640: raanit) keski-ikä on korkea (vuonna 1999 83- että sellaisten geriatristen kuntoutusmallien ai-
10641: vuotta), joten voidaan olettaa, että myös puoli- kaansaamisen, joka vastaa nykyistä paremmin
10642: sot, lesket ja sotalesket ovat melko iäkkäitä. Tätä ikääntyvän väestön toimintakykyisyyden ylläpi-
10643: osoittaa se, että yhä useampi hakijoista kuuluu I don tarpeeseen.
10644:
10645:
10646:
10647: Helsingissä 14 päivänäjoulukuuta 2000
10648:
10649: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
10650:
10651:
10652:
10653:
10654: 3
10655: KK 939/2000 vp - Riitta Prusti /sd Ministerns svar
10656:
10657:
10658:
10659:
10660: Tili riksdagens talman
10661:
10662: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 2) År 1988 möjliggjordes rätt till rehabilite-
10663: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ring för de änkor till krigsinvalider vilkas make,
10664: rådet översänt följande av riksdagsledamot Riit- som under ovan nämnda omständigheter skadats
10665: ta Prusti /sd undertecknade skriftliga spörsmål eller blivit sjuk, dött 1981 eller därefter. Denna
10666: SS 939/2000 rd: förmån utsträcktes senare till att gälla de änkor
10667: till krigsinvalider vilkas make dött 197 6 eller
10668: Varför har rätten tili rehabilitering för därefter, om makens invaliditetsgrad då han dog
10669: änkor tili krigsinvalider ännu heller inte var minst 40 %.
10670: utsträckts tili att gälla även änkor tili 3) År 1990 fick krigsänkor rätt till rehabilite-
10671: krigsinvalider som dött före 19 76, trots ring. En särskild grund för rehabilitering av
10672: att statens ekonomiska läge har förbätt- krigsänkor är att maken har dött eller försvunnit
10673: rats? på grund av krigen 1939-1945 och att änkan åt-
10674: njuter försörjningspension. Krigsänkan skall
10675: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dessutom ha haft minst två till försörjningspen-
10676: föra följande: sion berättigade barn att försörja. Dessutom kan
10677: Rehabiliteringen av makar och änkor till krigsin- en änka som, efter att ett senare äktenskap upp-
10678: valider samt krigsänkor baserar sig inte på lag- lösts, åter börjat åtnjuta försörjningspension inte
10679: stiftningen utan har genomförts med hjälp av ett få rehabilitering.
10680: anslag som riksdagen årligen beviljar i statsbud- Då man väljer ut personer till rehabilitering
10681: geten. skall man särskilt beakta rehabilitering av de sö-
10682: Med hjälp av anslaget kan makar och änkor till kande vilkas makar är inva1idiserade till 100 %.
10683: krigsinvalider samt krigsänkor rehabiliteras en- Rehabiliteringen av dessa personer kan vid be-
10684: ligt de grunder som social- och hälsovårdsminis- hov upprepas årligen. Den sökande skall till sin
10685: teriet fastställt. ansökan foga ett 1äkarintyg och i fråga om ansö-
10686: Dessa grupper har omfattats av rehabilitering- kan om öppen rehabi1itering en behand1ingsföre-
10687: en under 1980- och 1990-talet på följande sätt: skrift av viiken den sökandes behov av rehabi1i-
10688: 1) Rehabiliteringen av makar till krigsinvali- tering framgår.
10689: der inleddes 1981 och som särskild grund för re- Tiden för ansta1tsrehabilitering är två veckor
10690: habi1iteringen gäller att makan under de tre se- och öppen rehabilitering kan omfatta en behand-
10691: naste åren har skött sin make, som på grund av 1ingsserie på högst 15 gånger. Kostnaderna för
10692: krigen 1939-1945 skadats eller blivit sjuk, och behand1ingsserien får inte överstiga 2 800 mark
10693: vars invaliditetsgrad enligt lagen om skada, ådra- per rehabi1iteringsk1ient. De personer som får re-
10694: gen i militärtjänst (40411948) är minst 50 %. En habi1itering väljs "!t av Statskontoret utgående
10695: ytterligare förutsättning är att makarna bor till- från ansökningar. Ar 1997 fick 934 krigsänkor
10696: sammans. Om krigsinvaliden vårdas på anstalt är och 144 makar till krigsinva1ider ansta1tsrehabi-
10697: detta inte ett hinder för att makan skall få rehabi- litering och 112 krigsänkor och 6 makar till
10698: litering. krigsinva1ider öppen rehabi1itering, dvs. sam-
10699: man1agt 1 196 personer. År 1998 fick 1 222 ma-
10700:
10701:
10702: 4
10703: Ministems svar KK 939/2000 vp - Riitta Prusti /sd
10704:
10705:
10706:
10707: kar och änkor tili krigsinvalider samt 281 krigs- indikeras av att alit fler sökande hör tili kategori 1
10708: änkor öppen rehabilitering och anstaltsrehabilite- eller II vad gäller funktionsförmågan. Rehabilite-
10709: ring, dvs. sammanlagt 1 503 personer. År 1999 ringen i dessa kategorier är dyrare och dessutom
10710: avgavs rehabiliteringsförbindelser tili 1 044 ma- söker sig ett ökande antal av dem som fått en re-
10711: kar och änkor tili krigsinvalider och tili 281 habiliteringsförbindelse tili rehabiliteringssjuk-
10712: krigsänkor, dvs. samman1agt tili 1 325 personer. hus, sjukhem och hem i brödraförbundets regi,
10713: Det anslag i statsbudgeten som reserverats för där rehabiliteringsperioden är tre veckor.
10714: rehabilitering av ovan nämnda grupper har under När man åldras går man miste om den förbätt-
10715: tiden 1982-2000 ökat från en miljon mark tili rade funktionsförmåga som uppnås genom reha-
10716: 14 milj. mk, och uppgår i budgetpropositionen bilitering mycket snabbare än i ungdomen och
10717: för 2001 ti1115 milj. mk. Enligt en utredning från medelåldern. Därför borde rehabiliteringen vara
10718: Statskontoret är 140 ansökningar från krigsinva- fortgående och ske så nära rehabiliteringsklien-
10719: lider och änkor som ansöker om rehabilitering för tens hem som möjligt. Social- och hälsovårdsmi-
10720: första gången anhängiga för år 1999, och 299 an- nisteriet har i sin föreskriftssamling (17:2000
10721: sökningar för år 2000, dvs. sammanlagt 439 an- Undersökning och vård som hör tili rehabilite-
10722: sökningar. Ytterligare är 242 ansökningar från ringen av frontveteraner) gett anvisningar om en
10723: personer som deltagit en gång i rehabilitering an- reform av rehabiliteringen av veteraner så att den
10724: hängiga för år 1999 och 299 ansökningar för år bättre motsvarar behoven att upprätthålla funk-
10725: 2000, dvs. sammanlagt 511 ansökningar från per- tionsförmågan hos åldrande veteraner. 1 och med
10726: soner som andra gången ansöker om rehabilite- att veteranema åldras betonas nämligen behovet
10727: ring. Sammanlagt 377 ansökningar är anhängiga av avsevärt mer individuelia rehabiliteringslös-
10728: från personer som deltagit i rehabilitering två ningar, eftersom förändringama i den fysiska och
10729: gånger, 429 ansökningar från personer som del- kognitiva funktionsförmågan är individuella.
10730: tagit i rehabilitering tre gånger och 214 ansök- Också när det gäller rehabiliteringen av åldrande
10731: ningar från personer som deltagit i rehabilitering makar och änkor tili krigsinvalider samt krigsän-
10732: fyra gånger. Dessutom är 44 ansökningar an- kor bör man beakta de modelier som utvecklats i
10733: hängiga från makar som vårdar en krigsinvalid projekthelheten "Den åldrande veteranen - att
10734: vars invaliditetsgrad är 100 %. klara sig självständigt" och med hjälp av vilka
10735: Antalet anhängiga ansökningar är för närva- det är möjligt att utöka upprätthåliandet av funk-
10736: rande totalt 2 014, dvs. nästan dubbelt så många tionsförmågan, inte bara hos veteranema utan
10737: som resursema tillåter, eftersom man inom ra- också hos den övriga åldrande befolkningen.
10738: men för det anslag som ingår i statsbudgeten år- Det är inte motiverat att utvidga rätten till re-
10739: ligen har kunnat rehabilitera sammanlagt ca habilitering för änkor tili krigsinvalider i detta
10740: 1 300 makar och änkor tili krigsinvalider samt skede med tanke på den mängd ansökningar som
10741: krigsänkor. är anhängiga och med tanke på skapandet av så-
10742: Veteranemas (krigsinvalider och andra vetera- dana geriatriska rehabiliteringsmodeller som
10743: ner) medelålder är hög (år 1999 var den 83 år), bättre än för närvarande motsvarar behovet att
10744: och man kan således anta att också makama, än- upprätthålla funktionsförmågan hos den åldran-
10745: koma och krigsänkoma är rätt ålderstigna. Detta de befolkningen.
10746:
10747:
10748: Helsingforsden 14 december 2000
10749:
10750: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
10751:
10752:
10753:
10754:
10755: 5
10756: KK 940/2000 vp - Arto Seppälä /sd
10757:
10758:
10759:
10760:
10761: KIRJALLINEN KYSYMYS 940/2000 vp
10762:
10763: Opiskelutapaturmien ehkäiseminen ja korvaa-
10764: minen
10765:
10766:
10767:
10768:
10769: Eduskunnan puhemiehelle
10770:
10771: Kansalais- ja työväenopistojen liiton (KTOL) ar- Koululuettelosta puuttuvat mm. kansalais- ja
10772: vion mukaan kansalais- ja työväenopistojen tek- työväenopistot. Näin ollen em. oppilaitosten tek-
10773: nisissä opintopiireissä opiskelee noin 170 000 nisiin opintopiireihin osallistuvien opiskelijoi-
10774: opiskelijaa vuosittain. Tekninen opetus on laajaa den asema tapaturmatilanteessa ei rinnastu työta-
10775: ja sen laatu vaihtelee opistosta ja kurssista toi- paturmaan, vaan jää riippumaan opetuksen jär-
10776: seen: on eritasoisia opettajia, opiskelijoita, ope- jestäjän mahdollisesti järjestämästä huonotasoi-
10777: tusta ja käytettäviä työtiloja sekä työkaluja, lait- semmasta ryhmähenkivakuutuksesta. Kun ote-
10778: teita ja koneita. Osa teknisestä opetuksesta on taan vielä huomioon, että käytettävät laitteet ja
10779: luonteeltaan sellaista, että siihen liittyy tapatur- koneet voivat olla teknisesti vajavaisia ja kulu-
10780: man vaara. Tällaisia voivat olla esim. puutyö- neita, opiskelijan asema ei ole työturvallisuuden
10781: kurssit Jotkut opiskelijat haluavat mielekkään kannalta tyydyttävällä tasolla. Opiskelija mak-
10782: vapaa-ajan harrastuksen, ja toiset parantavat am- saa kurssimaksun valtion tukemalle opetuksen
10783: matillista osaamistaan esimerkiksi harjoittamal- järjestäjälle, joten hänen olisi voitava luottaa,
10784: la kädentaitoja ja oppimalla työvälineiden käyt- että käytettävät työvälineet ovat työturvallisuus-
10785: töä ja materiaalien ominaisuuksia. lainsäädännön edellyttämässä kunnossa. Sen li-
10786: Asetus opiskelutapaturman korvaamisesta on säksi puutteita voi olla myös käytännön ohjauk-
10787: vuodelta 1948. Säädös sisältää luettelon kouluis- sessa sekä erityisesti työturvallisuusnäkökohtien
10788: ta, joissa tapahtuneet tapaturmat katsotaan työta- opettamisessa. Perustuslaissa turvatun tasa-ar-
10789: paturmiksi, mikäli tapaturma on tapahtunut labo- voisen kohtelun kannalta on myös ongelmallista,
10790: ratorio- ja kenttätyössä tai muussa käytännöl- että opetustilanteessa opiskelijoiden asema työ-
10791: lisessä harjoittelutyössä ja se on opiskelumuo- turvallisuudenja korvaussääntöjen osalta on sel-
10792: dolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama. Sää- västi huonompi kuin opettajien asema.
10793: dös on kirjoitustavaltaan ja sisällöltään vanhen-
10794: tunut, ja sitä on pikaisesti muutettava. Se ei vas- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10795: taa koulu- ja opetusmaailman nopeaan muutos- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10796: dynamiikkaan tai opiskelijoiden suojan tarpee- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10797: seen asianmukaisella tavalla. Esimerkiksi amma- vaksi seuraavan kysymyksen:
10798: tilliseen koulutukseen sisältyy yhä enemmän
10799: työssäoppimisjaksoja ja työhön tutustumista. On Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
10800: myös huomattava, että eri työnteon muodot, har- tyä opiskelutapaturmien (kansalais- ja
10801: joittelut, opiskelut ja työttömyysjaksot sekoittu- työväenopistot mukaan lukien) määrän
10802: vat usein niin, että vastuunkantajan löytyminen ja laadun selvittämiseksi, opiskelutapa-
10803: esim. tapaturmatilanteessa voi olla vaikeaa. turmien ehkäisemiseksi ja työsuojelu-
10804:
10805: Versio 2.0
10806: KK 940/2000 vp- Arto Seppälä /sd
10807:
10808:
10809: valvonnan parantamiseksi sekä opiske- seksi mm. sosiaalivakuutus-, työturvalli-
10810: lutapaturmaan joutuneen opiskelijan suus- ja vahingonkorvauslainsäädän-
10811: lainsäädännöllisen aseman parantami- nössä?
10812:
10813:
10814: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2000
10815:
10816: Arto Seppälä /sd
10817:
10818:
10819:
10820:
10821: 2
10822: Ministerin vastaus KK 940/2000 vp - Arto Seppälä /sd
10823:
10824:
10825:
10826:
10827: Eduskunnan puhemiehelle
10828:
10829: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Se korvattiin koulutuksen tavoitteisiin ja sisältöi-
10830: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- hin sekä koulutusasteisiin ja -muotoihin perustu-
10831: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen valla keskitetymmällä lainsäädännöllä, joka si-
10832: vastattavaksi kansanedustaja Arto Seppälän /sd sälsi muun muassa lain ammatillisesta koulutuk-
10833: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sesta ( 630/1998), lain ammatillisesta aikuis-
10834: 940/2000 vp: koulutuksesta (631/1998), perusopetuslain
10835: ( 628/1998), lukiolain (629/1998) sekä lain va-
10836: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- paasta sivistystyöstä (632/1998). Nyt koulutuk-
10837: tyä opiskelutapaturmien (kansalais- ja sen sääntely tapahtuu koulutuksen sisällön, ei op-
10838: työväenopistot mukaan lukien) määrän pilaitoksen mukaan. Eri koulutusmuodot sisältä-
10839: ja laadun selvittämiseksi, opiskelutapa- vät yhä suuremmassa määrin käytännön opetus-
10840: turmien ehkäisemiseksi ja työsuojelu- ta, työpaikoilla järjestettävää työssä oppimista ja
10841: valvonnan parantamiseksi sekä opiske- työharjoittelua.
10842: lutapaturmaan joutuneen opiskelijan Suurimmat muutokset työssä oppimisen ja
10843: lainsäädännöllisen aseman parantami- työharjoittelun määrässä koskevat ammatillista
10844: seksi mm. sosiaalivakuutus-, työturvalli- koulutusta, erityisesti ammatillista peruskoulu-
10845: suus- ja vahingonkorvauslainsäädän- tusta. Sen tarkoittamat tutkinnot pidentyvät
10846: nössä? 1.8.2001 mennessä kolmivuotisiksi ja sisältävät
10847: vähintään 20 opintoviikkoa työssä oppimista työ-
10848: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- paikoilla. Opiskelijat, jotka ovat entistä nuorem-
10849: ti seuraavaa: pia, eivät pääsääntöisesti ole työsuhteessa työn-
10850: Kysymyksessä kiinnitetään huomiota opiskelija- antajaan, vaan oppilaitoksen ja työpaikan välillä
10851: tapaturmien torjuntaan ja vastuukysymyksiin, tehdään koulutussopimus. Työpaikalle nimetään
10852: työsuojeluvalvontaan sekä opiskelutapaturman työpaikkaohjaaja. Ammatillista koulutusta kos-
10853: korvaamista koskevien säännösten uudistamis- kevan lain (630/1998) 19 §:n mukaan työnanta-
10854: tarpeeseen. Kysymyksen mukaan varsinkin am- ja vastaa käytännön työtehtävien yhteydessä työ-
10855: matillinen koulutus on viime vuosina muuttunut turvallisuudesta työpaikalla. Myös oppilaitoksel-
10856: siten, että siihen sisältyy aiempaa enemmän työs- la on vastuunsa, koska opiskelijana tulee säilyä
10857: sä oppimista työpaikoilla. Kysymyksessä kiinni- oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön myös
10858: tetään erikseen huomiota kansalais- ja työväen- työssä oppimisessa.
10859: opistojen teknisten piirien opiskelijoihin ja sii- Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojelu-
10860: hen, että kansalais- ja työväenopistot eivät kuulu osasto ja työsuojelupiirit ovat seuranneet uudis-
10861: nykyisen opiskelutapaturman korvaamista kos- tusta erityisesti opiskelijoiden turvallisuuden
10862: kevan lainsäädännön piiriin. kannalta. Tarkastajille on järjestetty koulutusta ja
10863: Viime vuosikymmenen lopulla toteutetun heidän käyttöönsä on laadittu muistio työssä op-
10864: koulutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yh- pimiseen liittyvistä työsuojelukysymyksistä.
10865: teydessä luovuttiin oppilaitosmuotoihin perustu- Asiaa on käsitelty viimeksi työsuojelupiirien
10866: vasta runsaasta ja hajanaisesta lainsäädännöstä. päälliköiden kokouksessa 1.12.2000. Tietoa
10867:
10868:
10869: 3
10870: KK 940/2000 vp- Arto Seppälä /sd Ministerin vastaus
10871:
10872:
10873: työssä oppimiseen liittyvistä kysymyksistä pyri- siihen liittyy työnteolle ominainen, olennainen
10874: tään lisäämään mm. Internetin kautta. tapaturmavaara. Turva, jonka sisällöstä sääde-
10875: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tään tarkemmin opiskelutapaturmien korvaami-
10876: 15.6.2000 Työturvallisuuslakitoimikunnan, jon- sesta annetussa asetuksessa (85111948), kattaa
10877: ka tehtävänä on arvioida työturvallisuuslainsää- asetuksessa luetelluissa oppilaitoksissa tapahtu-
10878: dännön uudistamistarvetta. Siinä yhteydessä tul- vaan opiskeluun sisältyvässä käytännön harjoit-
10879: lee arvioitavaksi myös erilaisiin koulutuksiin liit- telutyössä sattuneet tapaturmat. Vakuutusturvas-
10880: tyvä työnteko sekä harjoittelu työpaikoilla ja op- ta on velvollinen huolehtimaan koulutuksen jär-
10881: pilaitoksissa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja jestävä oppilaitos. Turva on rajoitetumpi kuin
10882: opetusministeriö selvittävät yhteistyössä erilais- työntekijöiden turva. Se koskee vain käytännön
10883: ten oppimistehtävissä olevien henkilöiden työ- harjoittelutyötä, eikä se kata myöskään koulu-
10884: turvallisuutta. matkoja. Asetuksessa oleva oppilaitoksia koske-
10885: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- va luettelo on vanhentunut.
10886: ministeriön, opetushallituksen, työministeriön, Opiskelijoiden nykyinen tapaturmaturva on
10887: Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuk- rajattu koskemaan lähinnä vain sellaista käytän-
10888: sen välillä toimii yhteistyöverkosto, jossa on ak- nön harjoittelua, joka liittyy ammattiin tai tutkin-
10889: tiivisesti käsitelty työssä oppimiseen liittyviä ky- toon tähtäävään opiskeluun, koska tällainen har-
10890: symyksiä, kiinnitetty huomiota vastuukysymyk- joittelu on rinnastettavissa työntekoon. Siksi tur-
10891: siin, työhön perehdyttämiseen, työpaikkaohjaa- vaa ei ole myöskään ulotettu esimerkiksi kansan-
10892: jien ja opettajien työsuojelukoulutukseen jne. tai työväenopistoissa tapahtuvaan yleissivistä-
10893: Verkosto on avustanut opetushallintoa työssä op- vään tai harrastepohjaiseen opiskeluun.
10894: pimisen internet-taulun (Tonet) sisällön kehittä- Edellä mainittujen säännösten lisäksi rinnaste-
10895: misessä. taan tapaturmavakuutuslain 3 §:n säännöksellä
10896: Koulutuksen piirissä tapahtuneet muutokset työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa sattu-
10897: edellyttävät myös opiskelun tapaturmasuojaa va tapaturma työsuhteessa sattuvaan tapatur-
10898: koskevan lainsäädännön uudistamista. Tapatur- maan. Tämän lisäksi työllisyyslaissa (275/1987),
10899: mavakuutuslain mukainen lakisääteinen, pakolli- työmarkkinatuesta annetun laissa (1542/1993)
10900: nen työtapaturmaturva koskee lähtökohtaisesti sekä työvoimapalvelulaissa (1005/1993) on erik-
10901: vain työsuhteessa tehtävää työtä. Työnantaja on seen säädetty tapaturmaturvasta mainittujen la-
10902: velvollinen järjestämään työtapaturmia ja am- kien mukaisessa työharjoittelussa sekä työ- ja
10903: mattitauteja koskevan vakuutusturvan henkilöl- koulutuskokeiluissa. Viimeksi mainituista tapa-
10904: le, joka tekee työtä vastiketta vastaan työnanta- turmista maksetaan tapaturmavakuutuslain mu-
10905: jalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Tapa- kainen korvaus valtion varoista eikä niiden osal-
10906: turmavakuutusjärjestelmän perusteena on työn- ta ole uudistamistarvetta.
10907: antajan isännänvastuusta johtuvan vahingonkor- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti
10908: vausvelvollisuuden kattaminen. Vakuutusjärjes- 14.10.1998 työtapa turma- ja ammattitautilain-
10909: telmä takaa sen, että työntekijä saa yhdenvertai- säädännön kehittämistyöryhmän (TAKE), jonka
10910: sen korvauksen työtapaturmasta riippumatta yhtenä tehtävänä oli selvittää mahdollisuudet
10911: työnantajan maksukyvystä. Tapaturmavakuutus- kuntoutukseen ja työllistämistoimenpiteisiin liit-
10912: järjestelmä rahoitetaan kokonaan työnantajan tyvässä palkattomassa harjoittelussa olevien sekä
10913: maksamilla pakollisilla vakuutusmaksuilla, ja oppilaiden ja koululaisten vakuutusturvan yhte-
10914: sen kustannukset ovat siten osa työvoimakustan- näistämiseen. Työryhmä ehdotti 16.10.2000 so-
10915: nuksia. siaali- ja terveysministeriölle luovuttamassaan
10916: Pakollinen työtapaturmaturva on tapaturma- muistiossa (STM:n työryhmämuistio 2000: 17)
10917: vakuutuslaissa ulotettu koskemaan osittain myös opiskelijoiden tapaturmasuojan uudistamista.
10918: asetuksessa erikseen lueteltavissa kouluissa ja Työryhmä ehdotti, että opiskelijoiden tapaturma-
10919: oppilaitoksissa tapahtuvaa opiskelua silloin, kun turvasta säädettäisiin tapaturmavakuutuslaissa
10920:
10921:
10922: 4
10923: Ministerin vastaus KK 940/2000 vp - Arto Seppälä /sd
10924:
10925:
10926: siten, että se koskisi eräin poikkeuksin ammatil- työkyvyttömyyden aiheuttajasta. Tapaturmava-
10927: lisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatilli- kuutus on perustoimeentuloa täydentävä järjes-
10928: sesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, am- telmä, jonka etuudet perustuvat työn aiheutta-
10929: mattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa, maan tapaturmariskiin ja siitä johtuvaan työnan-
10930: yliopistolaissa ja lukiolaissa tarkoitetussa koulu- tajan vastuuseen. Myös järjestelmän antamat
10931: tuksessa olevaa henkilöä silloin, kun hän osallis- etuudet perustuvat työllä saatuun ansioon. Näin
10932: tuu opetussuunnitelman tai tutkinnon perustei- ollen työväenopistoissa ja kansalaisopistoissa ta-
10933: den mukaiseen, työhön rinnastettavan käytännön pahtuvaa yleissivistävää tai harrastepohjaista
10934: opetukseen, työssäoppimisjaksoon tai työharjoit- opiskelua on vaikea rinnastaa pakollisen sosiaa-
10935: teluun oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen- liturvan tarpeen suhteen työntekoon. Turvan laa-
10936: järjestäjän osoittamassa paikassa. Lisäksi turva jentaminen tämän tyyppiseen vapaaehtoiseen
10937: koskisi myös poliisikoulussa, palo- ja pelastus- kansalaistoimintaan aiheuttaisi paitsi yhdenver-
10938: opistossa sekä vankeinhoitolaitoksessa annetta- taisuusongelmia muun vastaavanlaisen toimin-
10939: vaa perus- ja jatkokoulutusta sekä muuta näihin nan suhteen myös merkittävät kustannusvaiku-
10940: rinnastettavaa koulutusta. Turvan ulottamista pe- tukset koulutuksen järjestämisestä vastuussa ole-
10941: rusopetukseen työryhmä ehdotti vielä tarkem- ville.
10942: min selvitettäväksi siihen liittyvien kustannus- Hallitusohjelma edellyttää, että tapaturma- ja
10943: vaikutusten arvioimiseksi. Työryhmän ehdotuk- ammattitautilainsäädännön uudistukset toteute-
10944: sen mukaan pakollinen turva ei sen sijaan edel- taan Tapaturma- ja ammattitautilain kehittämis-
10945: leenkään koskisi yleissivistävää eikä harraste- työryhmän ehdotusten pohjalta. Sosiaali- ja ter-
10946: pohjaista koulutusta. veysministeriö tulee asiaa koskevan hallituksen
10947: Perustuslaki takaa jokaiselle kansalaiselle oi- esityksen valmistelun yhteydessä vielä selvittä-
10948: keuden perustoimeentulon turvaan muun muassa mään yleissivistäväänja harrastepohjaiseen opis-
10949: sairauden ja työkyvyttömyyden varalta. Perustoi- keluun liittyviä kysymyksiä opetuksen järjestä-
10950: meentulon turvan antavat sairausvakuutus- ja misestä vastaavien tahojen kanssa.
10951: kansaneläkejärjestelmä riippumatta sairauden tai
10952:
10953:
10954: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
10955:
10956: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
10957:
10958:
10959:
10960:
10961: 5
10962: KK 940/2000 vp- Arto Seppälä /sd Ministerns svar
10963:
10964:
10965:
10966:
10967: Tili riksdagens talman
10968:
10969: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger läroanstalt. Den ersattes med en mera koncentre-
10970: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- rad lagstiftning som baserar sig på utbi1dningens
10971: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Arto mål och innehåll samt utbildningsstadier och ut-
10972: Seppälä /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS bildningsformer. Lagstiftningen omfattar bl.a. la-
10973: 940/2000 rd: gen om yrkesutbildning (630/1998), lagen om yr-
10974: kesinriktad vuxenutbildning ( 63111998), lagen
10975: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta om grundläggande utbildning (628/1998), gym-
10976: för att utreda antalet och typen av nasielagen (629/1998) samt lagen om fritt bild-
10977: olycksfall i samband med studier (med- ningsarbete ( 632/1998). Nu sker regleringen av
10978: borgar- och arbetarinstituten medräk- utbildningen på grundval av utbildningens inne-
10979: nade), förebygga sådana olycksfall och håll och inte enligt läroanstalt. 1 allt flera utbild-
10980: förbättra tillsynen över arbetarskyddet ningsformer ingår praktiska övningar, inlärning i
10981: samt denjuridiska ställningenför stude- arbetet på arbetsplatser och arbetspraktik.
10982: rande som råkat ut för olycksfall i sam- De största förändringarna då det gäller omfatt-
10983: band med studierna, bl.a. inom lagstift- ningen av sådan utbildning som ordnas på arbets-
10984: ningen gällande socialförsäkring, arbe- platser och arbetspraktik har skett inom den yr-
10985: tarskydd och skadeersättning? kesinriktade utbildningen, särski1t den grund1äg-
10986: gande yrkesutbildningen. Examina inom denna
10987: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- form av utbildning kommer att förlängas och b1i
10988: föra följande: treåriga senast den 1 augusti 2001 och omfatta
10989: 1 spörsmålet fåsts uppmärksamhet vid förebyg- minst 20 studieveckor med inlärning i arbetet på
10990: gande av och ansvarsfrågor när det gäller olycks- arbetsplatser. Eleverna, som är allt yngre, står i
10991: fall i samband med studier, tillsynen då det gäl- allmänhet inte i arbetsförhållande till arbetsgiva-
10992: ler arbetarskyddet samt behovet att revidera be- ren, utan mellan läroanstalten och arbetsp1atsen
10993: stämme1serna gällande ersättning av olycksfall i ingås ett utbildningsavtal. På arbetsplatsen utses
10994: sambarid med studier. Enligt spörsmålet har i en arbetshandledare. Enligt 19 § lagen om yrkes-
10995: synnerhet yrkesutbildningen ändrats under de se- utbildning (630/1998) svarar arbetsgivaren för
10996: naste åren så att den mera än tidigare omfattar in- skyddet i arbetet på en arbetsplats i samband med
10997: lärning i arbetet på arbetsplatser. 1 spörsmålet praktiska arbetsuppgifter. Även läroanstalten har
10998: fåsts särskild uppmärksamhet vid studerande sitt ansvar, eftersom studerande bör ha rätt till en
10999: inom tekniska ämnen vid medborgar- och arbe- trygg studiemiljö även vid utbi1dning som ord-
11000: tarinstituten och vid att medborgar- och arbetar- nas på arbetsplatser.
11001: instituten inte omfattas av den nuvarande lag- Arbetarskyddsavdelningen vid social- och häl-
11002: stiftningen gällande ersättning av olycksfall i sovårdsministeriet och arbetarskyddsdistrikten
11003: samband med studier. har fö1jt med revideringen särskilt med tanke på
11004: 1 samband med den totalrevidering av utbild- e1evernas trygghet. Det har ordnats utbildning för
11005: ningslagstiftningen som genomfördes i slutet av inspektörerna och en promemoria om arbetar-
11006: förra decenniet slopades den omfattande och skyddsfrågor som hänför sig till utbildning som
11007: splittrade lagstiftning som baserar sig på typen av ordnas på arbetsp1atser har utarbetats för deras
11008:
11009: 6
11010: Ministerns svar KK 940/2000 vp - Arto Seppälä /sd
11011:
11012:
11013: bruk. Saken har senast behandlats på ett möte för na för systemet en del av arbetskraftskostnader-
11014: arbetarskyddsdistriktens chefer den 1 december na.
11015: 2000. Avsikten är att öka informationen om frå- Det obligatoriska skyddet för olycksfall i arbe-
11016: gor som hänför sig tili utbildning på arbetsplat- te har i lagen om olycksfallsförsäkring utsträckts
11017: ser bl.a. via Internet. så att det delvis gäller även studier vid skolor och
11018: Social- och hälsovårdsministeriet har den 15 läroanstalter som anges särskilt i en förordning,
11019: juni 2000 tilisatt en kommission för lagen om när tili studierna hör en för arbetet utmärkande,
11020: skydd i arbete, vars uppgift är att bedöma beho- väsentlig risk för olycksfall. Skyddet, om vars
11021: vet att revidera lagstiftningen om skydd i arbetet. innehåll närmare föreskrivs i förordningen angå-
11022: 1 samband med det torde man även behandla frå- ende skadestånd för olycksfall vid undervisning
11023: gan om arbete som hänför sig tili olika utbild- (851/1948), täcker olycksfall som inträffat i
11024: ningsformer samt praktik på arbetsplatser och lä- praktiskt övningsarbete som ingår i studierna vid
11025: roanstalter. Social- och hälsovårdsministeriet de läroanstalter som nämns i förordningen. Den
11026: kommer i samarbete med undervisningsministe- läroanstalt som ordnar utbildningen är skyldig att
11027: riet att utreda arbetarskyddet för personer i olika se tili försäkringsskyddet. Skyddet är mera be-
11028: inlärningsuppgifter. gränsat än skyddet för arbetstagare. Det gäller
11029: Mellan social- och hälsovårdsministeriet, un- endast praktiskt övningsarbete och täcker inte
11030: dervisningsministeriet, utbildningsstyrelsen, ar- skolresor. Den förteckning över läroanstalter
11031: betsministeriet, Institutet för arbetshygien och som ingår i förordningen är föråldrad.
11032: Arbetarskyddscentralen finns dessutom ett nät- Det nuvarande olycksfallsskyddet för stude-
11033: verk inom vilket man aktivt har behandlat frågor rande har begränsats så att det främst gäller en-
11034: som hänför sig tili utbildning på arbetsplatser och dast sådant praktiskt övningsarbete som hänför
11035: fåst uppmärksamhet vid ansvarsfrågor, arbetsin- sig tili studier för ett yrke eller en examen efter-
11036: troduktion, arbetarskyddsutbildning för arbets- som en sådan praktik kan jämföras med arbete.
11037: handledare och lärare osv. Nätverket har hjälpt Därför har skyddet inte heller utsträckts tili att
11038: utbildningsförvaltningen att utveckla innehållet gälla allmänbildande eller intressebetingade stu-
11039: på de Internetsidor som gäller utbildning på ar- dier vid t.ex. medborgar- eller arbetarinstitut.
11040: betsplatsen (Tonet). Utöver ovan nämnda bestämmelser jämställs i
11041: Förändringarna inom utbildningen förutsätter 3 § lagen om olycksfallsförsäkring olycksfall
11042: också att lagstiftningen gäliande skydd vid som inträffar i samband med arbetskraftspolitisk
11043: olycksfall i samband med studier revideras. Det vuxenutbildning med olycksfall i arbete. Dess-
11044: lagstadgade, obligatoriska skyddet vid olycks- utom ingår i sysselsättningslagen (275/1987), la-
11045: fall i arbetet gäller enligt lagen om olycksfalls- gen om arbetsmarknadsstöd (1542/1993) och la-
11046: försäkring endast arbete i arbetsförhållande. Ar- gen om arbetskraftsservice (1005/1993) särskil-
11047: betsgivaren är skyldig att ordna försäkrings- da bestämmelser om skydd vid olycksfall i ar-
11048: skydd för olycksfall i arbetet och yrkessjukdo- betspraktik samt arbets- och utbildningspröv-
11049: mar för personer som mot vederlag utför arbete åt ning enligt dessa lagar. För nämnda olycksfall
11050: arbetsgivaren under dennes ledning och uppsikt. betalas ersättning av statens medel enligt lagen
11051: Principen för olycksfallsförsäkringssystemet är om olycksfallsförsäkring och det finns inget skäl
11052: att täcka arbetsgivarens skyldighet att betala ska- att ändra dessa bestämmelser.
11053: destånd som föranleds av hans principalansvar. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
11054: Försäkringssystemet tryggar att arbetstagaren får 14 oktober 1998 en arbetsgrupp för utveckling av
11055: Iikadan ersättning för olycksfall i arbetet obero- lagstiftningen gällande olycksfall i arbetet och
11056: ende av arbetsgivarens betalningsförmåga. yrkessjukdomar (T AKE). En av arbetsgruppens
11057: Olycksfallsförsäkringssystemet finansieras helt uppgifter var att utreda möjligheten att förenhet-
11058: med de obligatoriska försäkringspremier som ar- liga försäkringsskyddet då det gäller sådana per-
11059: betsgivaren betalar och således utgör kostnader- soner som deltar i oavlönad praktik i samband
11060:
11061:
11062: 7
11063: KK 940/2000 vp- Arto Seppälä /sd Ministerns svar
11064:
11065:
11066: med rehabi1itering eller sysse1sättningsåtgärder gad bl.a. vid sjukdom och arbetsoförmåga. Sjuk-
11067: samt studerande och sko1e1ever. Arbetsgruppen försäkrings- och folkpensionssystemet tryggar
11068: föres1og i sin promemoria som den överlärnnade den grundläggande försörjningen oberoende av
11069: till socia1- och hä1sovårdsministeriet den 16 ok- vad som orsakat sjukdomen eller arbetsoförmå-
11070: tober 2000 (SHM:s promemorior 2000: 17) att gan. Olycksfallsförsäkringen kompletterar den
11071: studerandes skydd vid o1ycksfall ändras. Arbets- grundläggande utkomsten och förmånerna base-
11072: gruppen föres1og att bestämme1serna om ersätt- rar sig på den risk för olycksfall som arbetet för-
11073: ning av o1ycksfall i samband med studier skall anleder och arbetsgivarens ansvar på grund hä-
11074: ingå i 1agen om o1ycksfallsförsäkring så att de rav. Även de förmåner som systemet ger baserar
11075: med vissa undantag skall gälla personer som de1- sig på den inkomst som arbetet ger. Så1edes är det
11076: tar i utbi1dning som avses i 1agen om yrkesutbi1d- svårt att jämställa allmänbildande eller intresse-
11077: ning, 1agen om yrkesinriktad vuxenutbi1dning, betingade studier vid arbetar- och medborgarin-
11078: 1agen om yrkeshögsko1estudier, universitets1a- stitut med arbete då det gäller behovet av obliga-
11079: gen och gymnasie1agen när de de1tar i med arbe- toriskt socialskydd. Om skyddet skulle utsträck-
11080: te j ämförbar praktisk undervisning, kurs i arbete as att gälla denna typ av frivillig medborgarverk-
11081: eller arbetspraktik en1igt 1ärop1anen eller exa- samhet skulle det innebära inte bara jämställd-
11082: mensgrunderna vid läroanstalten eller någon an- hetsproblem i förhållande till annan motsvaran-
11083: nan plats som den som arrangerar utbildningen de verksamhet utan också betydande kostnadsef-
11084: anvisar. Dessutom skulle skyddet gälla grundläg- fekter för dem som ansvarar för ordnandet av ut-
11085: gande och fortsatt utbildning vid polisskola, bildningen.
11086: brand- och räddningsinstitut, fångvårdsväsendet 1 regeringsprogrammet förutsätts att lagstift-
11087: samt annan med dessa jämförbar utbildning. Ar- ningen om olycksfall och yrkessjukdomar revi-
11088: betsgruppen föreslog ytterligare när det gäller ut- deras utgående från de förslag som arbetsgrup-
11089: sträckande av skyddet så att det skulle omfatta pen för utveckling av lagstiftningen gällande
11090: studerande på grundnivå att vidare utredningar olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar lagt
11091: görs för bedörnning av dess kostnadseffektivitet. fram. Social- och hälsovårdsministeriet kommer
11092: Enligt arbetsgruppens förslag skulle det obligato- dessutom i samband med den regeringsproposi-
11093: riska skyddet däremot inte ännu heller gälla all- tion som bereds i saken att med de instanser som
11094: mänbildande eller intresseinriktad utbildning. ansvarar för ordnandet av utbildningen utreda
11095: Enligt grund1agen garanteras varje medborga- frågor som hänför sig till allmänbildande och in-
11096: re rätt att få sin grundläggande försörjning tryg- tressebetingade studier.
11097:
11098:
11099:
11100: Helsingfors den 15 december 2000
11101:
11102: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
11103:
11104:
11105:
11106:
11107: 8
11108: KK 941/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
11109:
11110:
11111:
11112:
11113: KIRJALLINEN KYSYMYS 94112000 vp
11114:
11115: Työssäkäyntialueiden laajuus
11116:
11117:
11118:
11119:
11120: Eduskunnan puhemiehelle
11121:
11122: Työmatkan pituus on kysymys, joka nousee esil- ta yleisesti käydään työssä. Nykyään työssäkäyn-
11123: le käytännön tasolla erityisesti haja-asutusalueil- tialueita määritellään niin, että niihin kuuluvat
11124: la. Monelle työttömälle pitkä matka työpaikalle kunnat, joissa käy työssä vähintään 5 % kunnan
11125: on todellinen este ottaa vastaan tarjottua työtä. työvoimasta. Tällaisen rajauksen yhteydessä
11126: Työministeriö vahvisti vuodelle 2000 työttö- sana "yleisesti" kaipaa tarkempaa määrittelyä.
11127: myysturvalain 10 §:n 1 momentin mukaiset kun- Suomessa uutta aluepoliittista ajattelua raken-
11128: takohtaiset työssäkäyntialueet Päätettäessä työs- netaan useiden alueellisten kasvukeskusten va-
11129: säkäyntialueista vuodelle 2001 pitäisi työmatkan raan. Euroopan unionissa suositellaan työllisyy-
11130: kohtuullisuuden toteutua nykyistä paremmin. den parantamisen toimintamalliksi seutukunnal-
11131: Matkaa 50-100 kilometrin päässä oleviin kun- lisia ratkaisuja. Näiden ratkaisujen tueksi sopi-
11132: tiin ei voida pitää enää kohtuullisena. vat parhaiten kohtuulliset ratkaisut työssäkäynti-
11133: Työvoiman alueellisen liikkuvuuden ongel- alueiden osalta niin, ettei työntekijöitä velvoiteta
11134: mat maaseudulla ovat julkisen liikenteen puut- tekemään kohtuuttomia työmatkoja.
11135: teellisuus, tieverkon hoidon heikkeneminen,
11136: oman auton ylläpidon kalleus ja erityisesti polt- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11137: toaineen korkea hinta. Nykyinen työssäkäynti- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
11138: aluemäärittely ei ota huomioon polttoaineiden vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11139: hintojen ja vakuutusmaksujen kohoamista eikä tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11140: puutteita julkisen liikenteen toiminnassa. Työttö-
11141: myysturvalain 10 §:n mukaan työssäkäyntialuee- Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
11142: na pidetään henkilön asuinpaikkakuntaa sekä ryhtyä työssäkäyntialueiden kohtuullis-
11143: paikkakuntaa, jolla henkilön asuinpaikkakunnal- tamiseksi?
11144:
11145:
11146: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2000
11147:
11148: Matti Kangas /vas
11149: Pertti Turtiainen /vas
11150:
11151:
11152:
11153:
11154: Versio 2.0
11155: KK 94112000 vp- Matti Kangas /vas ym. Ministerin vastaus
11156:
11157:
11158:
11159:
11160: Eduskunnan puhemiehelle
11161:
11162: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- alueista on vahvistettu näiden periaatteiden mu-
11163: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kaisesti.
11164: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Maininta työvoimatoimikuntien valmistelu-
11165: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas vastuusta lisättiin lakiin eduskuntakäsittelyn ai-
11166: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kana niin myöhään, ettei vuotta 2000 koskevien
11167: 94112000 vp: työssäkäyntialueiden valmistelu enää ollut mah-
11168: dollista työvoimatoimikunnissa. Tästä syystä en-
11169: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo simmäinen työssäkäyntialueita koskeva määräys
11170: ryhtyä työssäkäyntialueiden kohtuullis- valmisteltiin työministeriössä hallituksen alku-
11171: tamiseksi? peräisen esityksen mukaisesti. Paikallisen asian-
11172: tuntemuksen saamiseksi työministeriö ennen
11173: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- määräyksen vahvistamista kuuli kaikkia työvoi-
11174: ti seuraavaa: matoimikuntia sekä työvoima- ja elinkeinokes-
11175: Tämän vuoden alusta voimaan tulleen työttö- kuksia. Saadut lausunnot otettiin mahdollisuuk-
11176: myysturvalain 10 §:n muutoksen mukaan työmi- sien mukaan määräyksessä huomioon.
11177: nisteriö vahvistaa vuosittain työvoimatoimikun- Vuoden 2001 työssäkäyntialuemääräystä var-
11178: tien valmistelun pohjalta kuntakohtaiset työssä- ten työministeriö on saanut kaikkien työvoima-
11179: käyntialueet Lain mukaan työssäkäyntialueena toimikuntien esitykset ja työvoima- ja elinkeino-
11180: pidetään, jollei erityisistä syistä muuta johdu, keskusten työvoimaosastojen lausunnot, joiden
11181: henkilön asuinpaikkakuntaa sekä paikkakuntia, pohjalta uusi määräys tullaan antamaan. Työvoi-
11182: joilla henkilön asuinpaikkakunnalta yleisesti matoimikunnilla on ollut käytössään Tilastokes-
11183: käydään työssä, tai joissa henkilön asuinpaikka- kuksen laatima vuoden 1998 eli viimeisiin käy-
11184: kunnalta tavanomainen päivittäinen työssäkäyn- tettävissä oleviin pendelöintitietoihin perustuva
11185: ti on vastaavassa ajassa ja vastaavin kustannuk- yhteenveto kuntakohtaisesta työssäkäynnistä.
11186: sin mahdollista. Hallituksen esityksen perustelu- Suurin osa työvoimatoimikunnista esittää
11187: jen mukaan lainmuutoksella ei ollut tarkoitus alueensa kuntien työssäkäyntialueet vahvistetta-
11188: muuttaa vakiintunutta periaatetta, jonka mukaan vaksi tämänvuotisen määräyksen mukaisina.
11189: työnhakijalta edellytetään päivittäisen työssä- Työministeriön tulee määräystä antaessaan
11190: käynnin järjestämistä samassa laajuudessa kuin huolehtia siitä, että työssäkäyntialueet eri puolil-
11191: hänen kotipaikkakuntansa työssäkäyviltä. Ar- la maata olisivat mahdollisimman yhtenäiset, sa-
11192: vion perusteena käytetään paikkakunnalla tavan- moin siitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan
11193: omaisesti työmatkoilla käytettyä matkustusta- mietinnössä korostettu työssäkäyntialueiden kes-
11194: paa. Työssäkäyntiä kunnasta toiseen kuntaan pi- kinäinenjohdonmukaisuus toteutuisi eikä syntyi-
11195: detään yleisenä, jos lähtökunnan työssäkäyvästä si perusteettomasti tilanteita, joissa yhdestä kun-
11196: työvoimasta vähintään viisi prosenttia käy tässä nasta edellytetään lähtemään työhön toiseen kun-
11197: toisessa kunnassa työssä. Työministeriön mää- taan, mutta ei päinvastoin. Lapissa, jossa matkat
11198: räys vuonna 2000 sovellettavista työssäkäynti- ovat pitkiä, vahvistetaan työssäkäyntialueita
11199:
11200:
11201:
11202: 2
11203: Ministerin vastaus KK 941/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
11204:
11205:
11206: edelleen kyläkohtaisesti silloin, kun työvoima- lisuuksia osallistua työvoimakoulutukseen, on
11207: toimikunnat näin ovat esittäneet. lakia työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
11208: On tosiasia, että nykyään työssä käydään ylei- muutettu 1.1.2001 lukien siten, että opiskelijan
11209: sesti pitkienkin matkojen päässä kotoa, koska muut tulot eivät enää estä ylläpito- ja majoitus-
11210: työpaikat ovat keskittyneet kasvukeskuksiin. korvauksen saamista, mikäli hänelle jää tulojen
11211: Työssäkäyntialueita pienentämällä ei seutukun- huomioon ottamisen jälkeen koulutus- ja työ-
11212: nille uusia työpaikkoja synny. Lisääntyviä työ- markkinatukea maksettavaksi. Majoituskorvauk-
11213: matkakustannuksia varten on etsittävä ratkaisuja seen ovat lainmuutoksen jälkeen oikeutettuja
11214: verotuksen puolelta. Työssäkäyntialueiden pie- myös henkilöt, jotka osallistuvat kotikuntansa ul-
11215: nentäminen ja suurentaminen sen mukaan, miten kopuolella omalla työssäkäyntialueella järjestet-
11216: kallista polttoaine kulloinkin on, ei ole perustel- tyyn koulutukseen. Tähän asti majoituskorvauk-
11217: tua. sen saamisen edellytyksenä on ollut, että koulu-
11218: Koska uudet, aiempaa laajemmat työssäkäyn- tus on järjestetty työssäkäyntialueen ulkopuolel-
11219: tialueet ovat jossain määrin vähentäneet mahdol- la.
11220:
11221:
11222: Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 2000
11223:
11224: Työministeri Tarja Filatov
11225:
11226:
11227:
11228:
11229: 3
11230: KK 941/2000 vp- Matti Kangas /vas ym. Ministems svar
11231:
11232:
11233:
11234:
11235: Tili riksdagens talman
11236:
11237: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Omnärnnandet om arbetskraftskommissioner-
11238: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- nas beredningsansvar fogades tili lagen under
11239: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti riksdagsbehandlingen så sent att det inte längre
11240: Kangas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga var möjligt att ta arbetskraftskommissioner med i
11241: spörsmål SS 941/2000 rd: den beredning som gälide pendlingsregioner år
11242: 2000. Av denna anledning bereddes den första
11243: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta föreskriften om pendlingsregioner vid arbetsmi-
11244: för en skäligare pendlingsregioninled- nisteriet utifrån regeringens ursprungliga för-
11245: ning? slag. För att få del av loka! sakkunskap hörde ar-
11246: betsministeriet samtliga arbetskraftskommissio-
11247: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ner samt arbetskrafts- och näringscentralema
11248: föra följande: innan föreskriften slogs fast. Erhållna utlåtanden
11249: Enligt den ändring av 10 § lagen om utkomst- beaktades i mån av möjlighet när föreskriften
11250: skydd för arbetslösa som trädde i kraft i början av skrevs.
11251: detta år skali arbetsministeriet årligen utgående För 2001 års föreskrift om pendlingsregioner
11252: från arbetskraftskommissionemas beredning har arbetsministeriet fått förslag från samtliga ar-
11253: fastställa kommunemas pendlingsregioner. En- betskraftskommissioner och utlåtanden från ar-
11254: ligt lagen avses som pendlingsregion, om inte nå- betskrafts- och näringscentralemas arbetskrafts-
11255: got annat följer av särskilda skäl, en persons bo- avdelningar, på basis av vilka den nya föreskrif-
11256: ningsort samt de orter där personer från bonings- ten kommer att utarbetas. Arbetskraftskommis-
11257: orten allmänt har sina arbetsplatser elier där det sionema har haft tillgång tili ett sammandrag
11258: med motsvarande tidsåtgång och tili motsvaran- som Statistikcentralen utarbetat på basis av de
11259: de kostnader är möjligt att ha sin sedavanliga fårskaste kommunvisa pendlingsuppgiftema som
11260: dagliga arbetsplats. Enligt motiveringen tili pro- varit tillgängliga, dvs. uppgifter från 1998. Störs-
11261: positionen var syftet med denna lagändring inte ta delen av arbetskraftskommissionema föreslår
11262: att rucka på den etablerade principen enligt vii- att pendlingsregioner för områdets kommuner
11263: ken det av arbetssökande förutsätts samma ar- faststälis på samma sätt som i föreskriften för det
11264: rangemang för att kunna resa tili arbete som av de här året.
11265: förvärvsarbetande på deras hemort. Som bedöm- Arbetsministeriet skall, när det meddelar före-
11266: ningsgrund skall användas det på vilket sätt per- skrifter, se tili att pendlingsregioner i olika delar
11267: soner på orten vanligen reser tili sina arbeten. av landet skall vara möjligast enhetliga. Likaså
11268: Pendling tili arbete från en kommun tili en annan skali ministeriet se tili att tanken i social- och
11269: betraktas som alimän, om minst fem procent av hälsovårdsutskottets betänkande om att pend-
11270: kommunens arbetskraft reser tili arbete i en an- lingsregionema skali stå i logisk proportion tili
11271: nan kommun. Arbetsministeriets föreskrifter om varandra förverkligas, och att det inte utan grund
11272: pendlingsregioner som skali tiliämpas år 2000 uppstår situationer där personer som bor i en
11273: har faststälits enligt dessa principer. kommun förutsätts ta emot arbete i en annan
11274: kommun, men inte omvänt. 1 Lappland där resor-
11275:
11276:
11277: 4
11278: Ministems svar KK 941/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
11279:
11280:
11281: na är långa, fastställs pendlingsregionema allt- arbetskraftsutbildning, har lagen om arbets-
11282: jämt byvis i de fall där arbetskraftskommissio- kraftspolitisk vuxenutbildning ändrats från
11283: nen har föreslagit detta. 1.1.2001 så att studerandenas övriga inkomster
11284: Faktum är att folk numera allmänt reser tili sitt inte längre hindrar mottagande av ersättning för
11285: arbete långt borta från hemmet, eftersom arbets- uppehälle och inkvartering, såvida utbildnings-
11286: platserna koncentreras tili tillväxtcentra. Genom och arbetsmarknadsstöd kvarstår att beta1as åt
11287: att minska på pendlingsregioner kan man inte dem efter det inkomstema beaktats. Rätt tili in-
11288: skapa nya arbetsplatser i regionen. Lösningar för kvarteringsersättning har efter lagändringen ock-
11289: att motverka ökade kostnader för arbetsresor så de personer som deltar i utbildning ordnad
11290: skall sökas beskattningsvägen. Det att pendlings- inom deras egen pendlingsregion utanför deras
11291: regioner minskas eller förstoras allt efter föränd- hemkommun. Hittilis har förutsättningen för
11292: ringar i bränslepriset är inte motiverat. mottagande av inkvarteringsersättning varit att
11293: Eftersom nya, vidsträcktare pendlingsregio- utbildningen ordnats utanför pendlingsregionen.
11294: ner i viss mån minskat möjlighetema att delta i
11295:
11296:
11297: Helsingforsden 21 december 2000
11298:
11299: Arbetsminister Tarja Filatov
11300:
11301:
11302:
11303:
11304: 5
11305: KK 942/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
11306:
11307:
11308:
11309:
11310: KIRJALLINEN KYSYMYS 942/2000 vp
11311:
11312: Eturauhassyövän seulonnan yleistyminen
11313:
11314:
11315:
11316:
11317: Eduskunnan puhemiehelle
11318:
11319: Eturauhasen syöpä on Suomessa miesten yleisin Eturauhasen laajentuman hoitokeinona voidaan
11320: syöpätauti. Eturauhassyöpää sairastaa Suomessa käyttää lääkehoitoa tai kirurgista toimenpidettä.
11321: 14 000 miestä ja siihen sairastuu maassamme Suomessa ensimmäiset testaukset tehdään
11322: vuosittain 3 000 miestä. Suomessa ei suosita ru- suhteellisen myöhään silloin, kun potilaalla ei ole
11323: tiininomaista seulontaa eturauhassyövän löytä- oireita. Amerikkalaiset tutkijat ehdottavat, että
11324: miseksi toisin kuin monissa muissa maissa. Etu- ensimmäiset PSA-testaukset pitäisi tehdä jo 40-
11325: rauhassyövän varhaisvaihetta on vaikea havaita, ja 45-vuotiaille miehille ja 50 ikävuoden jälkeen
11326: koska oireet ovat usein lieviä tai niitä ei ole. Hoi- joka toinen vuosi. Uudenlaisella testausmenetel-
11327: don helppouden, potilaan paranemisen ja talou- mällä voitaisiin tietokonesimulaatiossa vähentää
11328: dellisten säästöjen kannalta sairauden havaitse- yli 40-vuotiaiden kuolleisuutta eturauhassyö-
11329: minen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. pään.
11330: Eturauhasen syöpä syntyy solujen alkaessa
11331: muuttua pahanlaatuisiksi. Eturauhasen syöpää Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11332: epäiltäessä potilas tutkitaan perusteellisesti. Voi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
11333: daan ottaa neulalla solu- tai kudosnäyte, tehdä vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11334: ultraääni-eli kaikututkimus, suorittaa luuston ra- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11335: dioisotooppikartoitus tai tutkia syövän levinnei-
11336: syyttä verinäytteestä, jolloin PSA eli prostata- Onko hallitus sitä mieltä, että Suomessa
11337: spesifinen antigeeni toimii kasvaimen merkkiai- eturauhassyövän rutiininomainen seu-
11338: neena. Eturauhasen syövän hoito tapahtuu leik- lonta on tarpeen sairauden havaitsemi-
11339: kauksella, sädehoidolla, hormonihoidolla, solun- seksi varhaisessa vaiheessa ja
11340: salpaajahoidolla tai eri hoitomuotoja yhdistämäl-
11341: lä. Eturauhassyöpää yleisempi vaiva on eturau- katsooko hallitus, että eturauhassyövän
11342: hasen hyvänlaatuinen liikakasvu, joka haittaa seulonnat tulee ulottaa alle 50-vuotiai-
11343: virtsaamista ja sukupuolista kanssakäymistä. siin?
11344:
11345:
11346:
11347: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2000
11348:
11349: Matti Kangas /vas
11350: Pertti Turtiainen /vas
11351:
11352:
11353:
11354:
11355: Versio 2.0
11356: KK 942/2000 vp - Matti Kangas /vas ym. Ministerin vastaus
11357:
11358:
11359:
11360:
11361: Eduskunnan puhemiehelle
11362:
11363: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- 01re1ta. Taudin kulkua yksittäisten potilaiden
11364: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kohdalla on vaikea ennustaa erityisesti alle 50-
11365: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vuotiailla ja 50-65-vuotiailla henkilöillä, joi-
11366: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas den odotettavissa oleva elinaika on enemmän
11367: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kuin 10 vuotta. Juuri näiden ryhmien kohdalla
11368: 942/2000 vp: varhainen diagnoosi voisi mahdollisesti parantaa
11369: ennustetta. Jotta eturauhassyövän seulonta joh-
11370: Onko hallitus sitä mieltä, että Suomessa taisi toivottuun tulokseen, täytyy käytettävissä
11371: eturauhassyövän rutiininomainen seu- olevien diagnoosimenetelmien kyetä paljasta-
11372: lonta on tarpeen sairauden havaitsemi- maan hoitoa vaativat kasvaimet jo ennen kuin ne
11373: seksi varhaisessa vaiheessa ja aiheuttavat oireita. Lisäksi hoitomenetelmien tu-
11374: lee olla tehokkaita ja vailla merkittäviä sivuvai-
11375: katsooko hallitus, että eturauhassyövän kutuksia ja seulonnan kustannusten järkevässä
11376: seulonnat tulee ulottaa alle 50-vuotiai- suhteessa varhaistoteamisen avulla saavutettuun
11377: siin? hyötyyn.
11378: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Suurin vaikeus eturauhassyövän hoidossa on
11379: ti seuraavaa: tietää mitkä kasvaimet eivät seurannassa kasva
11380: tai kasvavat vain vähän, koska tarpeettornai toi-
11381: Viitaten vastaukseen KK 67112000 vp koskien menpiteet voivat aiheuttaa potilaalle enemmän
11382: samaa aihepiiriä toistan hallituksen silloin esittä- haittoja kuin itse kasvain. Tässä mielessä eturau-
11383: män vastauksen. hassyöpään liittyvä tietopohja ei täytä seulonta-
11384: Eturauhasen syöpä on suomalaisen miehen tutkimuksille asetettuja vaatimuksia.
11385: yleisin syöpä. Vuonna 1996 kuolleisuus eturau- Eturauhassyövän seulonnan menetelmiä tutki-
11386: hassyöpään nousi Suomessa ensimmäisen kerran taan ja kehitetään jatkuvasti. Kokeellisessa käy-
11387: ykköseksi miesten syöpäkuolleisuustilastoissa. tössä on ollut muun muassa PSA-koe. PSA-ko-
11388: Sitä sairastavien miesten määrä tulee lisäänty- keen soveltuvuudesta väestöseulontaan ei kuiten-
11389: mään huomattavasti väestön ikääntyessä ja mies- kaan ole vielä riittävästi tieteellistä näyttöä. Ar-
11390: ten eliniän pidetessä. Eturauhassyövän seulonta vioiden mukaan PSA paljastaa noin 10 %:a kaik-
11391: ja siihen liittyvä tutkimustoiminta Suomessa on kien latenttien syöpien arvioidusta määrästä.
11392: ollut vilkkaan keskustelun kohteena asiantuntija- Määrä on sangen pieni jos vertaa esimerkiksi
11393: piireissä. Seulontatutkimuksen tarkoitus on vä- naisten kohdun kaulaosan seulontamenetelmään,
11394: hentää sairastuvuutta ja ennenaikaisia kuolemia P AP A-seulontaan, liittyviin vaatimuksiin. Tä-
11395: diagnosoimalla ja hoitamalla sairauksia varhai- män vuoksi tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä PSA-
11396: sessa, oireettomassa vaiheessa. Syöpätautien testi oikeastaan seuloo.
11397: seulonta tähtää erityisesti kuolleisuuden vähentä- Se, ettei PSA-koetta ole vielä sovellettu käy-
11398: miseen. tännön seulontaan eikä väestöseulontoja ole aloi-
11399: Yleensä eturauhassyöpä on hitaasti kasvava tettu, johtuu myös siitä, ettei käytössä ole vielä
11400: kasvain eikä monasti aiheuta potilaille lainkaan riittävästi tietoa seulonnan kustannushyödystä,
11401:
11402:
11403: 2
11404: Ministerin vastaus KK 942/2000 vp - Matti Kangas /vas ym.
11405:
11406:
11407: vaikutuksista elinikään ja elämänlaatuun. Niin elämänlaatuun ja mikä on seulonnan kustannus-
11408: Suomessa kuin muualla Euroopassa ja muualla hyöty väestötasolla. Jos tutkimukset ja selvityk-
11409: maailmassa on meneillään useita laajoja tutki- setjohtavat sellaisen tietopohjan muodostumisel-
11410: muksiaja selvityksiä siitä, miten PSA:taja muita le, joka täyttää Maailman terveysjärjestön,
11411: menetelmiä voitaisiin tehokkaammin ja luotetta- WHO:n, seulontatutkimukselle asetettuja edelly-
11412: vimmin soveltaa eturauhasen syövän varhais- tyksiä, voidaan eturauhassyövän väestötason
11413: toteamiseenjajoukkoseulontaan, mitkä ovat seu- seulonta aloittaa nopeasti Suomessa.
11414: lontojen vaikutukset hoitokysyntään, elinikään,
11415:
11416:
11417: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
11418:
11419: Peruspalveluministerin sijainen,
11420: ministeri Maija Perho
11421:
11422:
11423:
11424:
11425: 3
11426: KK 942/2000 vp- Matti Kangas /vas ym. Ministems svar
11427:
11428:
11429:
11430:
11431: Tili riksdagens talman
11432:
11433: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger svårt att förutsäga sjukdomens förlopp hos en-
11434: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- skilda patienter, särskilt då det gäller män under
11435: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti 50 och 50-65-åriga män vars förväntade livs-
11436: Kangas /vänst m. fl. undertecknade skriftliga längd är mera än 10 år. Just i fråga om dessa
11437: spörsmål SS 942/2000 rd: grupper kunde en tidig diagnos möjligen förbätt-
11438: ra prognosen. För att prostatacancerscreening
11439: Anser regeringen att rutinmässig pro- skallleda till önskat resultat bör de diagnosmeto-
11440: statacancerscreening behövs i Finland der som används kunna avslöja sådana tumörer
11441: för att sjukdomen skall bli upptäckt i ett som kräver behandling redan innan de ger några
11442: tidigt skede och symtom. Dessutom bör behandlingsmetodema
11443: vara effektiva och utan större bieffekter och kost-
11444: anser regeringen att massundersökning- nadema för screeningen stå i rimlig proportion
11445: arna borde utsträckas tili män under 50 tili den nytta som uppnås med en tidig diagnos.
11446: år? Den största svårigheten vid behandlingen av
11447: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- prostatacancer är att veta vilka tumörer som väx-
11448: föra följande: er bara litet eller inte alls under uppföljningen,
11449: eftersom onödiga åtgärder kan föranleda mera
11450: Med hänvisning till svaret på SS 671/2000 röran- men för patienten än själva tumören. I detta hän-
11451: de samma ämne upprepar jag det svar som reger- seende uppfyller den kunskap som man har om
11452: ingen gav då. prostatacancer inte de krav som ställs på en
11453: Prostatacancer är den vanligaste cancerfor- screeningundersökning.
11454: men hos finländska män. Dödligheten i prostata- Metodema för prostatacancerscreening under-
11455: cancer i Finland toppade dödlighetsstatistiken för söks och utvecklas hela tiden. Man har bl.a. an-
11456: cancer hos män första gången 1996. Antalet män vänt PSA-prov på försök. Det finns dock inte
11457: som drabbas av denna form av cancer kommer att ännu tillräckliga vetenskapliga bevis på hur PSA-
11458: öka betydligt då befolkningen blir äldre och män- provet lämpar sig för massundersökning. Enligt
11459: nens livslängd ökar. Prostatacancerscreening och bedömningar avslöjar PSA ca 10 % av alla laten-
11460: den forskning som hänför sig tili den har varit fö- ta kalkylerade tumörfall. Denna siffra är mycket
11461: remål för livlig diskussion i expertkretsar i Fin- låg jämförd med t.ex. de krav som ställs på
11462: land. Avsikten med screeningen är att minska PAP A-test som används för undersökning av tu-
11463: sjukfrekvensen och en för tidig död genom att mörer i livmoderhalsen. Därför behövs det mera
11464: sjukdomen diagnosticeras och behandlas i ett ti- kunskap om vad PSA-testet egentligen visar.
11465: digt, symtomfritt skede. Syftet med screeningen Att PSA-testet inte ännu har tillämpats i prak-
11466: av cancersjukdomar är främst att minska dödlig- tiken och att massundersökningar inte har inletts
11467: heten. beror även på att det saknas tillräckliga uppgifter
11468: I allmänhet förorsakas prostatacancer av en tu- om kostnadsnyttan av screeningen och hur scree-
11469: mör som växer långsamt och som ofta inte ger ningen påverkar livslängden och livskvaliteten.
11470: några som helst symtom hos patientema. Det är Såväl i Finland som på annat håll i Europa och
11471:
11472:
11473: 4
11474: Ministems svar KK 942/2000 vp - Matti Kangas /vas ym.
11475:
11476:
11477: världen pågår flera omfattande undersökningar hela befolkningen. Förutsatt att undersökningar-
11478: och utredningar om hur man effektivare och på na och utredningama leder till ett sådant kun-
11479: ett mera tillförlitligt sätt kunde tillämpa PSA och skapsunderlag som uppfyller de krav som
11480: andra metoder på tidig diagnosticering och Världshälsoorganisationen WHO ställer på scre-
11481: gruppundersökning av prostatacancer, om hur ening-undersökning, kan massundersökning av
11482: undersökningama inverkar på efterfrågan på prostatacancer vid behov snabbt inledas i Fin-
11483: vård, på livslängden och på livskvaliteten samt land.
11484: om screeningens kostnadsnytta med tanke på
11485:
11486:
11487:
11488: Helsingfors den 15 december 2000
11489:
11490: Ställföreträdare för omsorgsministem,
11491: minister Maija Perho
11492:
11493:
11494:
11495:
11496: 5
11497: KK 943/2000 vp -Johannes Leppänen /kesk
11498:
11499:
11500:
11501:
11502: KIRJALLINEN KYSYMYS 943/2000 vp
11503:
11504: Investointituen myöntäminen yksityistalouksil-
11505: le puupolttoaineen käyttöön siirtymiseksi
11506:
11507:
11508:
11509:
11510: Eduskunnan puhemiehelle
11511:
11512: Lämmitysöljyn korkea hinta sekä rasittaa Suo- Puulämmitys on luontainen maatiloilla, ja niil-
11513: men kansantaloutta että lisää yksityisten kansa- le onkin suunnattu investointitukea lämpökes-
11514: laisten asumisen kustannuksia. Myös hiilidioksi- kusten rakentamiseen. Myös muut taloudet olisi-
11515: dipäästöjä tulisi vähentää, mihin Suomi on sitou- vat hyvinkin valmiita siirtymään kiinteistöjensä
11516: tunut. lämmityksessä kotimaisiin puupolttoaineisiin,
11517: Puun polttoteknologia on viime vuosina kehit- varsinkin, jos siirtymistä ja sen aiheuttamia kus-
11518: tynyt. Lämmityslaitteet ovat toiminnaltaan hy- tannuksia kompensoitaisiin jollakin tavoin.
11519: vin varmoja, monet lisäksi miltei täysin auto-
11520: maattisia. Palamistapahtuma on puhdas ja ympä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11521: ristöä erittäin vähän kuormittava. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11522: Logistisesti on niin ikään tapahtunut edistys- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11523: tä. Parhaana esimerkkinä on puupelletti, joka on vaksi seuraavan kysymyksen:
11524: niin tiiviiseen puristettua materiaalia, että sen
11525: kuljettaminen jopa kaupunkien alueille on järke- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
11526: vää. Tiiviyden ansiosta varastotilan tarve on pie- tyä sellaisten investointilukien myöntä-
11527: ni. Pellettiteknologiaa on menestyksellisesti käy- miseksi, että nykyistä suurempi osa ta-
11528: tetty Ruotsissa jo vuosikausia. louksista voi siirtyä kiinteistöissään
11529: Toimitusketju on parantunut myös kiinteällä käyttämään kotimaista puupolttoainet-
11530: polttoaineelia ja puuhakkeella. Alan yrittäjät toi- ta?
11531: mittavat polttopuun asiakkaalle. Puun voi tieten-
11532: kin kerätä itsekin.
11533:
11534:
11535: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
11536:
11537: Johannes Leppänen /kesk
11538:
11539:
11540:
11541:
11542: Versio 2.0
11543: KK 943/2000 vp -Johannes Leppänen /kesk Ministerin vastaus
11544:
11545:
11546:
11547:
11548: Eduskunnan puhemiehelle
11549:
11550: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ympäristölliset syyt tietyn energian ostamiseen
11551: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ovat painavammat kuin energian hinta.
11552: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Pidemmällä aikavälillä tärkein uusiutuvien
11553: vastattavaksi kansanedustaja Johannes Leppäsen edistämistoimi on uuden teknologian kehittämi-
11554: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nen ja kaupallistaminen. Tutkimuksella ja tuote-
11555: 943/2000 vp: kehityksellä saadaan aikaan kestävää uusiutu-
11556: vien energialähteiden kilpailukyvyn nousua, joka
11557: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- perustuu tuotantokustannusten laskuun. Uusien
11558: tyä sellaisten investointilukien myöntä- energiateknologioiden demonstroinninja kaupal-
11559: miseksi, että nykyistä suurempi osa ta- listamisen on myös onnistuttava, jotta uudet tek-
11560: louksista voi siirtyä kiinteistöissään nologiat saataisiin menestyksellisesti markki-
11561: käyttämään kotimaista puupolttoainet- noille ja käyttöön. Tähän ovat käytettävissä tutki-
11562: ta? musmäärärahojen lisäksi energiatukimäärärahat
11563: ja osin rakennerahastovarat
11564: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Uusiutuvia energialähteitä käytettäessä siirry-
11565: ti seuraava: tään osittain hajautetumpaan energian tuotan-
11566: Uusiutuvien energialähteiden edistäminen on toon, ja tästä johtuen energiantuotantoketjuissa
11567: yksi Suomen energiapolitiikan ja ilmastopolitii- toimivien yritysten ja kansalaisten määrä kasvaa
11568: kan tavoitteista. Valtiovalta on pitkäjänteisesti nykyiseen verrattuna. Tällöin myös tiedotuksen,
11569: tukenut uusiutuvien energialähteiden tutkimus- neuvonnan ja koulutuksen merkitys korostuu
11570: ja kehitystyötä sekä investointihankkeita. Uusiu- uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa
11571: tuvien energialähteiden laajempaa käyttöä on py- etenkin pienkäyttäjäsektorilla. Peruskoulutusta
11572: ritty nopeuttamaan myös verotuksenisin keinoin. uusiutuvista energialähteistä on syytä lisätä kai-
11573: Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmän killa koulutustasoilla, kuten ammatillisissa oppi-
11574: vuonna 1999 valmisteleman Uusiutuvien ener- laitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
11575: gialähteiden edistämisohjelman keskeisenä pää- Koulutuksen ja alan perustutkimuksen järjes-
11576: määränä on eri edistämistoimia käyttämällä pa- tämisestä sekä tiedotuksen ja neuvonnanjärjestä-
11577: rantaa uusiutuvien energialähteiden kilpailuky- misestä sovitaan asianomaisten ministeriöiden
11578: kyä suhteessa muihin energialähteisiin. Näin on kesken yhteistyössä alan omien organisaatioiden
11579: tarkoitus lisätä uusiutuvan energian käyttöä oh- kanssa.
11580: jelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Pit- Energiatukea myönnetään ensisijaisesti hank-
11581: kän aikavälin tavoitteena tulisi olla, että uusiutu- keisiin, jotka toteuttavat määräaikaan ja tavoit-
11582: vat energialähteet ovat mahdollisimman kilpailu- teisiin sidottuja energiapoliittisia ohjelmia kuten
11583: kykyisiä avoimilla energiamarkkinoilla ilman Suomen energiastrategia, energiansäästösopi-
11584: erityisiä valtion tukitoimia. Uusiutuvien energia- musjärjestelmä, energiansäästöohjelma sekä
11585: lähteiden kilpailukykyä tulisi lisätä pitkäjäntei- uusiutuvien energialähteiden edistämisohj elma.
11586: sesti ja kestävällä tavalla. Kilpailukyky voi olla Etusijalla ovat uuden teknologian käyttöä edistä-
11587: hintakilpailukykyä tai ekokilpailukykyä, jolloin vät hankkeet. Energiatuki noudattaa yritystuen
11588:
11589:
11590: 2
11591: Ministerin vastaus KK 943/2000 vp- Johannes Leppänen /kesk
11592:
11593:
11594: yleisistä ehdoista annetun lain suuntaviivoja. telunja toteutuksen aikana. Rakentamismääräyk-
11595: Energiatukea myönnetään myös yhteisöille, kos- siä ja korjausavustusten ehtoja voidaan kehittää
11596: ka esimerkiksi kunnat toimivat energiahankkei- niin, että uusiutuvat energialähteet voidaan aiem-
11597: den investoijina samaan tapaan kuin yrityksetkin. paa paremmin kytkeä rakennusten energiajärjes-
11598: Kauppa- ja teollisuusministeriö on keskustel- telmiin. Ympäristöministeriö toimii asunto- ja
11599: lut asuinrakennuksille myönnettävistä tuista ym- rakennussektorilla,ja tätä sektoria koskevat edis-
11600: päristöministeriön kanssa muun muassa uusiutu- tämisasiat kuuluvat sen toimialaan.
11601: vien energialähteiden edistämisohjelman valmis-
11602:
11603:
11604: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
11605:
11606: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
11607:
11608:
11609:
11610:
11611: 3
11612: KK 943/2000 vp- Johannes Leppänen /kesk Ministems svar
11613:
11614:
11615:
11616:
11617: Tili riksdagens talman
11618:
11619: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kurrenskraft eller ekokonkurrenskraft, och då vä-
11620: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ger miljöskälen för att köpa ett visst slags energi
11621: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jo- tyngre än energipriset.
11622: hannes Leppänen /cent undertecknade skriftliga Den viktigaste åtgärden på längre sikt när det
11623: spörsmål SS 943/2000 rd: gäller att främja fömybar energi är att utveckla
11624: och kommersialisera ny teknik. Med forskning
11625: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt och produktutveckling åstadkoms en hållbar ök-
11626: att vidta för att bevilja sådana investe- ning av konkurrenskraften hos fömybara energi-
11627: ringsstöd att en större del av hushållen källor, viiken grundar sig på sjunkande produk-
11628: än i dagens läge kunde övergå tili att an- tionskostnader. Demonstreringen och kommersi-
11629: vända inhemskt träbränsle i sinafastig- aliseringen av nya energitekniker måste också
11630: heter? lyckas för att nya tekniker på ett framgångsrikt
11631: sätt skall fås ut på marknaden och i användning.
11632: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- För detta står utöver forskningsanslag också
11633: föra följande: energistödsanslag och delvis medel från struktur-
11634: Främjandet av förnybara energikällor är ett av fondema till buds.
11635: målen för den finska energipolitiken och klimat- När fömybara energikällor används övergår
11636: politiken. Statsmakten har långsiktigt understött man delvis till en mera decentraliserad energi-
11637: forsknings- och utvecklingsarbetet samt investe- produktion, och av detta följer att antalet företag
11638: ringsprojekt gällande förnybara energikällor. En och medborgare som är verksamma inom energi-
11639: mera utbredd användning av förnybara energi- produktionskedjorna ökar jämfört med för närva-
11640: källor har man försökt påskynda också med be- rande. Härvid framhävs också betydelsen av in-
11641: skattningsmeto der. forrnation, rådgivning och utbildning vid ibrukta-
11642: Det centrala målet med Handlingsplanen för gandet av fömybara energikällor i synnerhet på
11643: förnybara energikällor, som en arbetsgrupp vid småförbrukarsektom. Grundutbildningen i för-
11644: handels- och industriministeriet beredde år 1999, nybara energikällor är det skäl att öka på alla ut-
11645: är att genom att använda olika främjande åtgär- bildningsnivåer, såsom i yrkesläroanstalter, hög-
11646: der förbättra de förnybara energikällornas kon- skolor och universitet.
11647: kurrenskraft i förhållande till övriga energikäl- Om ordnandet av utbildning och grundforsk-
11648: lor. På detta sätt är syftet att utöka användningen ning i branschen samt inforrnation och rådgiv-
11649: av förnybar energi i enlighet med de mål som har ning överenskoms mellan vederbörande ministe-
11650: ställts i planen. Målet på lång sikt bör vara att de rier i samarbete med branschens egna organisa-
11651: förnybara energikällorna skall vara så konkur- tioner.
11652: renskraftiga som möjligt på den öppna energi- Energistöd beviljas i första hand för projekt
11653: marknaden utan några särskilda stödåtgärder från som fullföljer energipolitiska program som är
11654: statens sida. De förnybara energikällornas kon- bundna till en viss tid och vissa mål, såsom den
11655: kurrenskraft bör ökas på lång sikt och på ett håll- finska energistrategin, systemet med energispar-
11656: bart sätt. Konkurrenskraften kan vara priskon- avtal, energisparprogrammet samt handlingspla-
11657:
11658:
11659: 4
11660: Ministems svar KK 943/2000 vp - Johannes Leppänen /kesk
11661:
11662:
11663: nen för fömybara energikällor. Förtur ges pro- bostadsbyggnader bl.a. i samband med att hand-
11664: jekt som främjar användningen av ny teknik. En- lingsplanen för förnybara energikällor bereddes
11665: ergistödet följer riktlinjerna i lagen om allmänna och genomfördes. Byggbestämmelserna och vill-
11666: villkor för företagsstöd. Energistöd beviljas ock- koren för understöd för reparationer kan utveck-
11667: så sammanslutningar, eftersom t.ex. kommuner- las så att förnybara energikällor bättre än tidiga-
11668: na är verksamrna som investerare i energiprojekt re kan kopplas tili byggnademas energisystem.
11669: på samrna sätt som företagen. Miljöministeriet agerar på bostads- och bygg-
11670: Handels- och industriministeriet har med mil- nadssektorn och de frågor som gäller främjandet
11671: jöministeriet diskuterat beviljandet av stöd för av denna sektor hör till dess verksamhetsområde.
11672:
11673:
11674: Helsingfors den 14 december 2000
11675:
11676: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
11677:
11678:
11679:
11680:
11681: 5
11682: KK 944/2000 vp - Mikko Elo /sd
11683:
11684:
11685:
11686:
11687: KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2000 vp
11688:
11689: Tutkiotavankien ja heitä tapaavien omaisten
11690: asema
11691:
11692:
11693:
11694:
11695: Eduskunnan puhemiehelle
11696:
11697: Tutkintavankien asemaan on monen mielestä perustellaan tutkinnallisilla syillä. Tuntuisi kui-
11698: kiinnitetty liian vähän huomiota. Sama koskee tenkin perustellulta, että sairaat henkilöt saisivat
11699: henkilöitä, jotka käyvät tapaamassa tutkintavan- lääkärin määräämät lääkkeet kaikissa olosuhteis-
11700: keja. Omaiset pääsevät tapaamaan tutkintavanke- sa ja että lääkäreiden asema turvattaisiin niin,
11701: ja vain tutkijan luvalla muutamaksi minuutiksi. etteivät muut työyhteisönjäsenet pääse vaikutta-
11702: Tapauksissa, joissa tutkija ei ole työssä tai häntä maan heidän päätöksiinsä.
11703: ei tavoiteta, pitkänkin matkan kulkeneet omaiset
11704: ovat saattaneet tulla turhaan, koska he eivät pää- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11705: se tapaamaan tutkintavankia. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11706: Monissa tapauksissa tutkintavanki saattaa olla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11707: myös riippuvainen lääkkeistä, joita ilman hänen vaksi seuraavan kysymyksen:
11708: on vaikea selviytyä. Kuitenkin lääkkeet saate-
11709: taan ottaa pois useiksi päiviksi välittämättä siitä, Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
11710: onko yht'äkkisellä lääkkeiden poistolla haitta- tyä tulkintavankien ja heitä tapaavien
11711: vaikutuksia vai ei. Tällaista lääkkeiden poistoa omaisten aseman parantamiseksi?
11712:
11713:
11714: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
11715:
11716: Mikko Elo /sd
11717:
11718:
11719:
11720:
11721: Versio 2.0
11722: KK 944/2000 vp - Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
11723:
11724:
11725:
11726:
11727: Eduskunnan puhemiehelle
11728:
11729: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- misten kestoaikaa voidaan joutua rajoittamaan
11730: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- valvontaan käytettävissä olevien resurssien rajal-
11731: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lisuuden vuoksi. Kun tutkintavankia säilytetään
11732: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd vankeinhoitolaitoksen tiloissa, tapaamisten val-
11733: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vontaan on yleensä käytettävissä enemmän re-
11734: 944/2000 vp: sursseja, jolloin lähiomaisten tapaamisten kesto-
11735: ajan rajoittamiseen ei ole yhtä suurta tarvetta.
11736: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Viimeistään esitutkinnan päätyttyä häntä voi-
11737: tyä tulkintavankien ja heitä tapaavien daan käydä tapaamassa samaan tapaan kuin mui-
11738: omaisten aseman parantamiseksi? takin vankeja.
11739: Tutkintavankeudesta annetun lain mukaan tut-
11740: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kintavangin terveydestä on huolehdittava. Sai-
11741: seuraavaa: rasta tai vammautuuutta vankia on asianmukai-
11742: Vangitsemisen edellytyksistä säädetään pakko- sesti hoidettava ja kuntoutettava. Tähän liittyen
11743: keinolaissa. Tutkintavangin kohtelusta sääde- selvitetään tarve tiedossa olevan lääkärin aikai-
11744: tään tutkintavankeudesta annetussa laissa. Pak- semmin määräämän lääke- ja muun hoidon jatka-
11745: kokeinolain mukaan vangitsemisen tarkoitukse- miseen Asianmukainen terveydenhoito on paitsi
11746: na on karkaamisvaaran, asian selvittämisen ja kä- tutkintavangin oikeus myös asian selvittämistä ja
11747: sittelyn vaikeuttamisvaaran sekä rikollisen toi- käsittelyä edesauttava tekijä. Poliisin tai van-
11748: minnanjatkamisvaaran torjuminen. Tutkintavan- keinhoitolaitoksen käyttämä lääkäri tai muu ter-
11749: kia säilytetään yleensä esitutkinnan alkuvaiheen veydenhuollon ammattihenkilö arvioi potilaan-
11750: kuulustelujen ajan oikeusministeriön hyväksy- sa, tässä tapauksessa tutkintavangin, hoidon tar-
11751: mässä poliisivankilassa ja sen jälkeen vankein- peen ja päättää hänen hoidostaan samalla tavalla
11752: hoitolaitoksen tiloissa. täysin itsenäisesti kuin kuka tahansa muu tervey-
11753: Tutkintavankeudesta annetun lain mukaan tut- denhuollon ammattihenkilö. Huumausaineiksi
11754: kintavanki saa ottaa vastaan vieraita tarpeellisen luettavien lääkkeiden väärinkäyttäjien osalta
11755: valvonnan alaisena. Esitutkinnan ollessa kesken lääkkeiden luvaton käyttö ja siitä aiheutuva päih-
11756: voidaan kieltää muun kuin lähiomaisen tapaami- tymys lopetetaan vähitellen vaarallisten vieroi-
11757: nen, jos tapaamisen voidaan olettaa vaarantavan tusoireiden välttämiseksi. On huomattava että
11758: vangitsemisen tarkoituksen. Läheisten omaisten päihtyneen kuulustelemista on rajoitettu ;situt-
11759: ja, milloin valvontaa muusta syystä ei katsota tar- kinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen
11760: peelliseksi, muidenkin vierailut voidaan sallia il- säännöksin.
11761: man valvontaa. Myös lähiomaisten tapaamista Parhaillaan käynnissä olevan rangaistusten
11762: tulee siis lähtökohtaisesti valvoa. Vangitsemisen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön koko-
11763: tarkoituksen toteuttamiseksi valvonta on erityi- naisuudistuksen yhteydessä uudistetaan myös
11764: sen tärkeää esitutkinnan ollessa vielä kesken. tutkintavankeutta koskevat säännökset. Tuossa
11765: Varsinkin siinä vaiheessa kun tutkintavankia säi- yhteydessä selvitetään myös tapaamista ja ter-
11766: lytetään poliisin tiloissa, lähiomaistenkin tapaa- veydenhoitoa koskevien säännösten mahdolliset
11767:
11768:
11769: 2
11770: Ministerin vastaus KK 944/2000 vp - Mikko Elo /sd
11771:
11772:
11773: muutostarpeet. Uudessakin lainsäädännössä on oikeudet ja tutkintavankeuden tarkoituksen ta-
11774: samanaikaisesti turvattava tutkintavangin perus- teutuminen.
11775:
11776:
11777: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
11778:
11779: Oikeusministeri Johannes Koskinen
11780:
11781:
11782:
11783:
11784: 3
11785: KK 944/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministems svar
11786:
11787:
11788:
11789:
11790: Tili riksdagens talman
11791:
11792: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kringskära besökstiden också för nära anhöriga
11793: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- på grund av begränsade övervakningsresurser.
11794: rådet översänt följande av riksdagsledamot När en rannsakningsfånge förvaras i fångvår-
11795: Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål dens lokaliteter är resursema för övervakning av
11796: SS 944/2000 rd: besöken i allmänhet större och behovet att in-
11797: skränka besökstiden för nära anhöriga sålunda
11798: Vilka åtgärder kommer regeringen att inte lika stort. Senast då förundersökningen är
11799: vidta i syfte att förbättra situationen för avslutad kan rannsakningsfångar ta emot besök
11800: rannsakningsfångar och deras anhöri- på samma sätt som övriga fångar.
11801: ga som besöker dem? Enligt lagen om rannsakningsfångelse skall
11802: försorg dras om rannsakningsfångars hälsa. En
11803: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sjuk eller skadad fånge skall på behörigt sätt vår-
11804: föra följande: das och rehabiliteras. I anslutning till detta ut-
11805: Förutsättningama för häktning anges i tvångsme- reds behovet att fortsätta läkemedlesbehandling
11806: delslagen. Behandlingen av rannsakningsfångar och annan vård som tidigare ordinerats av en lä-
11807: regleras i lagen om rannsakningsfångelse. Enligt kare. Behörig hälsovård är förutom en rannsak-
11808: tvångsmedelslagen är syftet med häktning att fö- ningsfånges rättighet också en faktor som främ-
11809: rebygga risken för att den brottsmisstänkte rym- jar utredning och behandling av saken. En läkare
11810: mer, försvårar utredningen och behandlingen av eller annan yrkesutbildad person inom hälso- och
11811: saken eller fortsätter sin kriminelia verksamhet. sjukvården som anlitas av polisen eller fång-
11812: Rannsakningsfångar förvaras i allmänhet under vårdsväsendet bedömer patientens, i detta fall en
11813: förhören i förundersökningens inledande skede i rannsakningsfånges, behov av vård och fattar be-
11814: ett polishäkte som godkänts av justitieministe- slut om vården på samma sätt helt självständigt
11815: riet och därefter i fångvårdsväsendets lokaliteter. som viiken som helst annan yrkesutbildad per-
11816: Enligt lagen om rannsakningsfångelse får en son inom hälso- och sjukvården. När det gäller
11817: rannsakningsfånge ta emot besökare under be- missbruk av mediciner som klassificeras som
11818: hövlig övervakning. Medan förundersökningen narkotika, avslutas otillåtet medicinbruk och där-
11819: pågår, kan besök av andra personerän nära anhö- av följande berusning successivt i syfte att undvi-
11820: riga förbjudas, om det kan antas att mötet även- ka farliga abstinenssymptom. Det bör noteras att
11821: tyrar syftet med häktningen. Besök av nära anhö- förhör av herusade personer begränsas genom be-
11822: riga och, när övervakning av andra skäl inte an- stämmelsema i förordningen om förundersök-
11823: ses behövlig, andra personer kan tillåtas utan ning och tvångsmedel.
11824: övervakning. Även besök av nära anhöriga skall I samband med den pågående totalreformen av
11825: alltså i regel övervakas. För att syftet med häkt- lagstiftningen om straffverkställighet skall ock-
11826: ning skall uppnås är övervakning särskilt viktig så bestämmelsema om rannsakningsfångelse re-
11827: medan förundersökningen ännu pågår. I synner- formeras. I detta sammanhang utreds även even-
11828: het i det skede när en rannsakningsfånge förva- tuella behov att ändra bestämmelsema om besök
11829: ras i polislokaliteter, kan man vara tvungen att och hälsovård. Också i den nya lagstiftningen
11830:
11831:
11832: 4
11833: Ministems svar KK 944/2000 vp- Mikko Elo /sd
11834:
11835:
11836: skall man samtidigt sörja för att rannsaknings-
11837: fångamas grundläggande rättigheter tryggas och
11838: att syftet med häktning uppnås.
11839:
11840:
11841: Helsingfors den 15 december 2000
11842:
11843: Justitieminister Johannes Koskinen
11844:
11845:
11846:
11847:
11848: 5
11849: KK 945/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
11850:
11851:
11852:
11853:
11854: KIRJALLINEN KYSYMYS 945/2000 vp
11855:
11856: Suonensisäisten huumeiden käyttäjien virustar-
11857: tuntojen leviämisen ehkäiseminen
11858:
11859:
11860:
11861:
11862: Eduskunnan puhemiehelle
11863:
11864: HIV-tartuntojen määrä Suomessa on tasaisesti li- lista. Yhden uuden HIV-tapauksen hoidon kus-
11865: sääntynyt viimeisten vuosien aikana. Kaikkein tannukset ovat noin miljoona markkaa. HIV -in-
11866: nopeimmin HIV-tartunnat ovat lisääntyneet suo- fektioita paljon yleisemmän C-hepatiitin lääke-
11867: neosisäisesti huumausaineita käyttävien keskuu- hoidon kustannukset ovat noin 60 000 markkaa.
11868: dessa; vuonna 1999 todettiin testeissä 81 tällais- Vielä tärkeämpää kuin edellä mainitut talou-
11869: ta tartuntaa, kun tartuntojen kokonaismäärä vii- delliset vaikutukset ovat vaikutukset terveyden-
11870: me vuonna oli 142 tartuntaa. Tämän vuoden en- hoitoon eri tavoin sitoutuneiden henkilöiden
11871: nakkotilastoissa tämä sama kehitys näyttää jatku- ajankäyttöön. Terveydenhoitoon eri tavoin sitou-
11872: van. Myös Suomen lähialueilla räjähdysmäisesti tuneiden henkilöiden aika on viime kädessä se to-
11873: lisääntynyt huumeidenkäytön ja HIV-tartuntojen dellinen resurssi, joka on käytettävissä tervey-
11874: määrä muodostaa ainakin teoreettisen leviäruis- denhoidon järjestämiseksi. Se aika, mikä käyte-
11875: riskin myös Suomeen. tään saastuneiden injektiovälineiden leviämisen
11876: Huumausaineiden käyttö on 1990-luvulla li- vuoksi aiheutuvien tautien hoitamiseen ja lääkit-
11877: sääntynyt ja yleistynyt maan eri osissa, entistä semiseen, on poissa muusta terveydenhoitotyös-
11878: nuorempien keskuudessa ja erilaisissa sosiaali- tä.
11879: sissa ryhmissä. Huumeiden kokeilu ja käyttö ka- Stakesin käyttämien matemaattisten mallien
11880: saantuu edelleen Etelä-Suomen suuriin kaupun- mukaan HIV-tartunnan yleistyminen narko-
11881: keihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta maanien keskuudessa 10 prosentin tuntumaan
11882: ongelma on yleistymässä myös muualla maassa. johtaa suurella todennäköisyydellä siihen, että
11883: Kaikkialle, minne suoneosisäiset huumeet ovat 40-50% ruiskuhuumeiden käyttäjistä saa muu-
11884: levinneet, ne ovat aiheuttaneet kohonneita hepa- taman vuoden kuluessa HIV-tartunnan. Koke-
11885: tiitti- ja HIV-tartuntoja. musten mukaan HIV-tartuntojen leviämistä voi-
11886: Vaikka tartuntojen absoluuttinen määrä on daan hidastaa tehokkaasti, mikäli ehkäisytoimet
11887: vielä melkoisen pieni, niiden aiheuttamat inhi- aloitetaan, ennen kuin viisi prosenttia käyttäjistä
11888: milliset ja yhteiskunnalliset kustannukset ovat on saanut tartunnan.
11889: korkeat. HIV-viruksen lisäksi saastuneet injek-
11890: tiovälineet levittävät tehokkaasti myös maksatu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11891: lehduksia. Sekä B- että erityisesti C-hepatiitti ra- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11892: sittavat terveydenhuoltoa taloudellisesti paljon. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11893: Molemmat taudit voivat kroonistuessaan aiheut- vaksi seuraavan kysymyksen:
11894: taa vakavia maksasairauksia, joiden hoito on kai-
11895:
11896:
11897:
11898: Versio 2.0
11899: KK 945/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
11900:
11901:
11902: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä suo- rustartuntojen leviämisen ehkäisemisek-
11903: nensisäisten huumeiden käyttäjien vi- si?
11904:
11905:
11906: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
11907:
11908: Leea Hiltunen 1skl
11909:
11910:
11911:
11912:
11913: 2
11914: Ministerin vastaus KK 945/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
11915:
11916:
11917:
11918:
11919: Eduskunnan puhemiehelle
11920:
11921: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- den käyttöön. Vuoden 1999 aikana tartuntoja to-
11922: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- dettiin noin kymmenellä paikkakunnalla pääkau-
11923: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen punkiseudun lisäksi. Tänä vuonna 27.11. men-
11924: vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltusen /skl nessä on valtakunnalliseen tartuntatautirekiste-
11925: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK riin ilmoitettu kaikkiaan 130 tartuntaa, joista 50
11926: 945/2000 vp: (38 %) liittyy suoneosisäisten huumeiden käyt-
11927: töön. Tämän vuoden HIV-tartuntojen kokonais-
11928: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä suo- määrä noussee edellisvuotiselle tasolle, mutta
11929: nensisäisten huumeiden käyttäjien vi- ruiskuhuumeiden käyttöön liittyvät infektiot ovat
11930: rustartuntojen leviämisen ehkäisemisek- kääntyneet laskuun tai ainakin epidemian leviä-
11931: si? minen on selvästi hidastunut. Vuonna 1998 teh-
11932: dyssä tutkimuksessa HIV-tartunta todettiin kol-
11933: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mella prosentilla suoneosisäisiä huumeita käyttä-
11934: ti seuraavaa: vistä, nyt arviot liikkuvat välillä 5-10 %.
11935: Huumausaineiden käyttö on yleistynyt 1990-lu- Veren välityksellä leviävien maksatulehdus-
11936: vulla. Stakesin mukaan Suomessa on arviolta ten, hepatiitti en B ja C, vuosittaisissa tapausmää-
11937: noin 30 000 huumeiden säännöllistä käyttäjää, rissä on todettu nousua 1990-luvun alkupuolelta
11938: joista noin puolet amfetamiinin tai opiaattien on- lähtien. Vuosina 1995-1997 todettiin useilla
11939: gelmakäyttäjiä. Huumausaineiden käyttäjät ovat paikkakunnilla suoneosisäisiä huumeita käyttä-
11940: nuorentuneet ja heitä on kaikista sosiaaliluokis- vien keskuuteen rajoittuneita hepatiitti B -epide-
11941: ta. Syrjäytyneisyys näkyy kuitenkin selvästi: yli mioita. Tartuntaketjun katkaisemiseksi suoneosi-
11942: puolet käyttäjistä on työttömiä ja joka viides il- säisiä huumeita käyttävistä muuhun väestöön
11943: man asuntoa. Huumausaineiden kokeilukäyttö on muutettiin yleisiä rokotussuosituksia vuonna
11944: levinnyt suurista kaupungeista myös pienempiin 1998 niin, että erityisesti huumeidenkäyttäjät ja
11945: taajamiin ongelmakäytön keskittyessä edelleen heidän läheisensä voidaan rokottaa mahdollisim-
11946: alueille, joissa huumeiden käytöllä on vakiintu- man tehokkaasti. Vapaaehtoisen rokotuksen kat-
11947: neet perinteet. Käytettyjen aineiden kirjossa on tavuutta voidaan epäsuorasti arvioida rokottei-
11948: tapahtunut muutoksia, erityisesti opiaattien den kulutusta seuraamalla. Kansanterveyslaitok-
11949: osuus on selvästi kasvanut. Opiaatteja on käyttä- sen toimittamien hepatiitti B -rokotteiden määrä
11950: nyt joka kolmas hoitoon hakeutuneista, amfeta- on lisääntynyt vuoden 1996 vajaasta 9 000 rokot-
11951: miinia lähes kaksi kolmesta. Yli 80 % jompaa teesta vuoden 1999 noin 14 000 rokotteeseen.
11952: kumpaa ainetta käyttävistä on joskus käyttänyt Vuonna 1999 valtakunnalliseen tartuntatautire-
11953: kisteriin ilmoitettiin kaikkiaan 255 akuuttia he-
11954: sitä suonensisäisesti.
11955: Kesällä 1998 todettiin pääkaupunkiseudulla patiitti B -tapausta. On arvioitu, että näistä noin
11956: 20 huumeidenkäyttöön liittyvää HIV-tartuntaa. 60 prosenttia liittyy suoneosisäisten huumeiden
11957: Vuonna 1999 saavutettiin huumeidenkäyttäjien käyttöön.
11958: HIV -epidemian huippu, kun 143 todetusta tartun- Tartuntatautiasetusta muutettiin vuoden 1998
11959: nasta 82 (57 %) liittyi suoneosisäisten huumei- alusta niin, että hepatiitti C -infektio liitettiin il-
11960:
11961:
11962: 3
11963: KK 945/2000 vp - Leea Hiltunen /skl Ministerin vastaus
11964:
11965:
11966: moitettaviin tartuntatauteihin. Lääkärin ilmoi- tarkoitettu terveysneuvontapiste Vinkki, joka on
11967: tuksilla saadaan tarkempaa epidemiologista tie- maaliskuusta 2000 lähtien ollut avoinna kaikki-
11968: toa esimerkiksi riskiryhmistä, ja näin yleiset tor- na arkipäivinä aikaisemman kahden päivän sijas-
11969: juntatoimet voidaan kohdentaa optimaalisesti. ta. Vuonna 1999 Vinkissä asioi noin 2 000 asia-
11970: Lääkärin tartuntatauti-ilmoitusten perusteella kasta. Vuonna 1998 avattiin Itä-Helsingissä toi-
11971: vahvistui se olettamus, että ruiskuhuumeiden nen terveysneuvontapiste, jonka toimintaa on
11972: käyttö on ylivoimaisesti tärkein riskitekijä hepa- laajennettu kesällä 2000.
11973: tiitti C -infektiolle. Vuonna 1999 hepatiitti C -ta- Huumeiden käytön ehkäisyn ja infektioris-
11974: pauksia raportoitiin 1 7 51, joista 126 luokiteltiin kien vähentämisen vastuu on kunnissa, jotka
11975: akuuteiksi. Tartunnan saaneet ovat nuortuneet; ovatkin tehostaneet valmiuksiaan voimakkaasti.
11976: vuonna 1999 tapausten huippu oli 20-24-vuo- Useat kunnat ovat seuranneet Helsingin esimerk-
11977: tiaiden ikäryhmässä. Vuonna 2000 lukujen ar- kiä, ja tällä hetkellä terveysneuvontapisteitä toi-
11978: vioidaan olevan edellisvuotta vastaavat. Hepa- mii 14 paikkakunnalla. Nämä tarjoavat monipuo-
11979: tiitti C -tapauksista 80-90 prosenttia liittyy suo- lisia sosiaali- ja terveysalan asiantuntijapalvelu-
11980: neosisäisten huumeiden käyttöön. On arvioitu, ja yhdessä injektiovälineiden vaihtomahdollisuu-
11981: että Suomessa olisi kaikkiaan noin 10 000 C-he- den kanssa. Terveysneuvontapisteissä voi asioi-
11982: patiittitartunnan saanutta huumeidenkäyttäjää. da anonyymisti, mutta asiakkailta kerätään kai-
11983: Suomalainen huumausainepolitiikka perustuu kissa neuvontapisteissä yhdenmukaista lomaket-
11984: huumausaineiden täyskieltopolitiikkaan ja yh- ta käyttäen demografiset perustiedot, tiedot riski-
11985: teiskuntarakenteiden pysyvyyteen niin, että ne käyttäytymisestä ja tartuntatautitilanteesta.
11986: suojaisivat huumausaineiden aiheuttamilta on- Terveysneuvontapisteet eivät kuitenkaan ta-
11987: gelmilta. Koska nämä eivät kuitenkaan nykyti- voita kaikkia suoneosisäisiä huumausaineita
11988: lanteessa riitä, Suomessa korostetaan kysynnän käyttäviä. Syitä tähän ovat asiakkaiden rekiste-
11989: ja haittojen vähentämiseen tähtäävää toimintaa röitymisen pelko, pitkä matka tai pelko poliisi-
11990: valvonnan ohella. Huumausainepolitiikkaa kos- valvonnasta. Keväällä 1999 Vinkki ja Helsingin
11991: kevassa periaatepäätöksessä (22.12.1998) tode- kaupungin sosiaalipäivystystoimisto alkoivat
11992: taan, että on edelleen kehitettävä ja otettava käyt- suunnitella terveysneuvontapainotteisen päihde-
11993: töön tartuntatautien leviämistä ehkäiseviä toi- kenttätyön toteuttamista piikkihuumeiden käyt-
11994: mintamalleja. Näin ehkäistään HIV-infektion li- täjien keskuudessa. Tarvekartoitusta tehtiin Vin-
11995: säksi myös veren välityksellä leviäviä maksatu- kin, Pro-tukipisteen ja Helsingin sosiaali- ja ter-
11996: lehduksia. Kansainvälisen kokemuksen mukai- veydenhuollon piirissä. Sosiaali- ja terveysmi-
11997: sesti ruiskuhuumeita käyttäville suunnatut ter- nisteriö ja Helsingin kaupunki rahoittavat A-kli-
11998: veysneuvontapisteet, joissa käytetyt neulat ja nikkasäätiön syyskuussa 2000 aloittamaa etsivän
11999: ruiskut voidaan vaihtaa puhtaisiin käyttövälinei- kenttätyön toimintaa. Kahden ja puolen kuukau-
12000: siin, ovat osoittautuneet tärkeiksi toimenpiteiksi den aikana kenttätyöntekijät ovat vakuuttuneet
12001: myös meillä. Neulojen vaihdon lisäksi pisteissä siitä, että tarve tämän tyyppiseen toimintaan Hel-
12002: tarjotaan muutakin terveystietoa, esimerkiksi tie- singissä on ilmeinen.
12003: toa erilaisista hoitomahdollisuuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä A-
12004: Vuonna 1996 Sosiaali- ja terveysministeriön klinikkasäätiön kanssa järjestänyt vuosien
12005: ja Kansanterveyslaitoksen aloitteesta A-klinik- 1999-2000 aikana kaikissa sairaanhoitopiireis-
12006: kasäätiö käynnisti ns. Infektioriski-hankkeen. sä huumeidenkäyttäjien terveysneuvontaan liit-
12007: Hankkeessa on tutkittuja seurattu ruiskuhuumei- tyvää koulutusta. Koulutus on suunnattu perus-
12008: den käyttäjien terveyskäyttäytymistä ja suunni- terveydenhuollon, apteekkien, päihdehuollon ja
12009: teltu oloihimme soveltuvaa suoneosisäisiä huu- poliisin työntekijöille. Koulutuksen tavoitteena
12010: meita käyttävien terveysneuvontatoimintaa. Tä- on ollut antaa perusvalmiudet huumeita käyttä-
12011: män hankkeen osana Helsingissä avattiin huhti- vän asiakkaan kohtaamiseen, neuvontaan ja hoi-
12012: kuussa 1997 ensimmäinen huumeidenkäyttäjille toon ohjaamiseen.
12013:
12014:
12015: 4
12016: Ministerin vastaus KK 945/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
12017:
12018:
12019: Sosiaali- ja terveysministeriö, Lääkelaitos, ta, suoraan kopioitavaa mallia. Tämän vuoksi toi-
12020: Kansanterveyslaitos, Suomen Apteekkariliitto ja minnan tuloksellisuutta on syytä pyrkiä kriitti-
12021: Yliopiston apteekki antoivat tammikuussa 1999 sesti arvioimaan. Uutena tutkimushankkeena
12022: apteekeille suosituksen puhtaiden injektioväli- aloitettiin vuonna 2000 yhteistyössä A-klinikka-
12023: neiden myynnistä ja käytettyjen ruiskujenja neu- säätiön, Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin
12024: lojen palautusmahdollisuuksien järjestämisestä kanssa kolmivuotinen tutkimushanke, jossa ter-
12025: yhtenä lisäkeinona torjua ruiskuhuumeiden käy- veysneuvontapisteiden asiakkaita seurataan kol-
12026: tön välityksellä leviäviä virusinfektioita. Toi- men vuoden ajan arvioiden asiakkaiden terveys-
12027: menpidelinjauksia olivat tekemässä myös sisä- ja riskikäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia
12028: asiainministeriö ja Kuntaliitto. Valtakunnallises- seurannan aikana.
12029: ti toiminta on vakiintunutta ja aiheutuneet häiriöt Suomi on osallistunut aktiivisesti kansainväli-
12030: apteekkien muulle toiminnalle ovat olleet kohta- seen yhteistyöhön huumeiden käytön ja siihen
12031: laisen vähäisiä. Kuitenkin pääkaupunkiseudulla liittyvien tartuntatautien ehkäisyssä. Ulkominis-
12032: useat apteekit ovat lisääntyneiden häiriöiden teriö on vastikään antanut kaksi miljoonaa Suo-
12033: vuoksi joutuneet lopettamaan puhtaiden injektio- men markkaa YK:n AIDS-ohjelmalle (UNAIDS)
12034: välineiden myynnin ja käytettyjen vastaanotta- käytettäväksi Suomen lähialueilla HIV-tartunto-
12035: misen. jen torjuntaan.
12036: Huumeidenkäyttäjien vieroitushoitoon pää- Ruiskuhuumeiden käyttäjien virustartuntojen
12037: syä helpottamaan on kesällä 2000 annettu asetus torjuntatyö ja huumeidenkäytön ehkäisy vaatii
12038: opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, kor- onnistuakseen laajaa yhteistyötä valtiovallan,
12039: vaus- ja ylläpitohoidosta eräillä lääkkeillä. Tämä kuntien, eri hallinnonalojen ja kansalaisjärjestö-
12040: asetus laajentaa korvaushoidon toteuttamista jen kesken.
12041: myös perusterveydenhuoltoon. Sosiaali- ja ter- Hallitus on aikaisemmin selostanut suoneosi-
12042: veysministeriö toteutti yhdessä A-klinikkasää- säisten huumeiden käyttöön liittyvien tartunto-
12043: tiön kanssa tähän liittyvän terveydenhoitohenki- jen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä antaessaan
12044: löstön koulutuksen syksyllä 2000. vastauksen kansanedustaja Pirjo-Riitta Antvuo-
12045: Ruiskuhuumeiden käyttöön liittyvät hepatiit- ren kirjalliseen kysymykseen KK 1638/1998 vp
12046: ti- ja HIV-infektiot ovat ilmiöinä uusia Suomes- ja kansanedustaja Kirsi Pihan kirjalliseen kysy-
12047: sa, eikä tilanteen hallintaan ole olemassa valmis- mykseen KK 845/1999 vp.
12048:
12049:
12050: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
12051:
12052: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
12053:
12054:
12055:
12056:
12057: 5
12058: KK 945/2000 vp- Leea Hiltunen /skl Ministems svar
12059:
12060:
12061:
12062:
12063: Tili riksdagens talman
12064:
12065: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger fall hade samband med intravenöst narkotika-
12066: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- missbruk. År 1999 konstaterades smitta på ca tio
12067: rådet översänt följande av riksdagsledamot Leea orter förutom huvudstadsregionen. 1 år fram till
12068: Hiltunen /tkf undertecknade skriftliga spörsmål den 27 november har sammanlagt 130 smittofall
12069: SS 945/2000 rd: anmälts till det riksomfattande registret över
12070: smittsamma sjukdomar, varav 50 (38 %) har
12071: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta samband med intravenöst narkotikamissbruk.
12072: för att förhindra spridningen av virus- Det totala antalet fall av HIV-smitta i år torde sti-
12073: smitta hos dem som använder narkotika ga till samma nivå som i fjo1, medan antalet in-
12074: intravenöst? fektioner som anknyter till bruket av sprutnarko-
12075: tika är på nedgående, eller också har åtminstone
12076: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- spridningen av epidemin helt tydligt mattats av.
12077: föra följande: Vid en undersökning år 1998 konstaterades HIV-
12078: Drogmissbruket har blivit allt vanligare på 1990- smitta hos tre procent av dem som missbrukar
12079: talet. Enligt Stakes finns det uppskattningsvis ca narkotika intravenöst, nu rör sig värdena mellan
12080: 30 000 personer som regelbundet använder dro- 5 och 10%.
12081: ger, och av dessa är ca hälften problemmissbru- I det årliga antalet fall av leverinflammation
12082: kare som använder amfetamin och opiater. Nar- som sprids via blodet, hepatit B och C, har kon-
12083: komanema har blivit allt yngre och de förekom- staterats en ökning allt sedan början av 1990-ta-
12084: mer i alla socialgrupper. Utslagningen syns dock let. Under åren 1995-1997 konstaterades på
12085: tydligt: mer än hälften av missbrukama är arbets- många orter begränsade hepatit B-epidemier
12086: lösa och var femte är bostadslös. Sådan använd- bland de missbrukare som använder narkotika in-
12087: ning som syftar till att prova narkotika har spritt travenöst. För att bryta smittokedjan från de
12088: sig från de stora städema även till mindre tätor- missbrukare som använder narkotika intravenöst
12089: ter, medan missbruket fortfarande är koncentre- till dcn övriga befolkningen ändrades de allmän-
12090: rat till områden där användningen av knark är na vaccineringsrekommendationema år 1998 så
12091: etablerad sedan länge. Det har skett förändringar att speciellt missbrukama och deras närstående
12092: i mångfalden av de ämnen som missbrukas, i syn- kan vaccineras så effektivt som möjligt. I vi1ken
12093: nerhet opiatemas andel har ökat märkbart. Var utsträckning den frivilliga vaccineringen är hel-
12094: tredje av dem som sökt vård har använt opiater täckande kan indirekt uppskattas genom att åt-
12095: och närmare två av tre har använt amfetamin. gången av vaccin iakttas. Antalet hepatit B-vac-
12096: Mer än 80 % av dem som har använt någotdera cin som Folkhälsoinstitutet levererar har ökat
12097: ämnet har någon gång använt det intravenöst. från knappt 9 000 vaccin år 1996 till ca 14 000
12098: Sommaren 1998 konstaterades inom huvud- vaccin år 1999. År 1999 anmäldes inalles 255
12099: stadsregionen 20 fall av HIV -smitta med anknyt- akuta fall av hepatit B till det riksomfattande re-
12100: ning till narkotikamissbruk. År 1999 nåddes kul- gistret över smittsamma sjukdomar. Det har upp-
12101: men på HIV-epidemin bland narkotikamissbru- skattats att ca 60% av dessa har samband med in-
12102: kare, när 82 (57%) av 143 konstaterade smitto- travenöst narkotikamissbruk.
12103:
12104:
12105: 6
12106: Ministems svar KK 945/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
12107:
12108:
12109: Förordningen om smittsamma sjukdomar änd- upp sprutnarkomanemas hälsobeteende och pla-
12110: rades från och med ingången av 1998 så att hepa- nerat sådan hälsorådgivningsverksamhet för per-
12111: tit C-infektion fogades till anmä1ningspliktiga soner med intravenöst narkotikamissbruk som
12112: smittsamma sjukdomar. Genom läkaranmälning- lämpar sig för våra förhållanden. Som en del av
12113: ar fås närmare epidemiologiska uppgifter om detta projekt öppnades i Helsingfors i april 1997
12114: t.ex. riskgruppema, och på detta sätt kan de van- den första narkomanrådgivningen, Vinkki, för
12115: liga bekämpningsåtgärdema riktas in optimalt. narkotikamissbrukare, som från och med mars
12116: På grundval av läkamas anmälningar om smitt- 2000 har varit öppen alla vardagar i stället för en-
12117: samma sjukdomar stärktes antagandet att miss- dast två dagar. Ar 1999 besökte ca 2 000 klienter
12118: bruket av sprutnarkotika är den överlägset vikti- Vinkki. År 1998 öppnades i östra Helsingfors ett
12119: gaste riskfaktom när det gäller hepatit C-infek- annat rådgivningsställe, vars verksamhet utvid-
12120: tioner. År 1999 rapporterades 1 751 fall av hepa- gades sommaren 2000.
12121: tit C, av vilka 126 klassificerades som akuta. De Ansvaret för förebyggandet av drogmissbruk
12122: smittade har blivit allt yngre; år 1999 förekom de och minskningen av infektionsrisken vilar på
12123: flesta fallen i åldersgruppen 20-24 år. Siffroma kommunema, som verkligen har effektiverat sin
12124: för år 2000 uppskattas motsvara siffroma från i beredskap kraftigt. Många kommuner har följt
12125: fjol. Ungefår 80-90 % av alla fall av hepatit C Helsingfors exempel och för närvarande finns det
12126: har samband med missbruk av intravenös narko- rådgivningsställen på 14 orter. Dessa erbjuder
12127: tika. Det har uppskattats att det i Finland finns mångsidiga sakkunnigtjänster inom social- och
12128: inalles ca 10 000 narkomaner smittade med hepa- hälsovårdsbranschen tillsammans med möjlighe-
12129: tit c. ten att byta injektionssprutoma. Det är möjligt att
12130: Den finska rusmedelspolitiken grundar sig på vara anonym när man besöker rådgivningsställe-
12131: totalförbud när det gäller rusmedel och på sam- na, men demografiska basuppgifter, uppgifter om
12132: hällsstrukturens beständighet så att dessa utgör riskbeteende och situationen i fråga om smitt-
12133: ett skydd mot problem som beror på rusmedel. samma sjukdomar samlas med hjälp av en enhet-
12134: Eftersom detta likväl inte är tillräckligt i dagens lig blankett in om klientema på alla rådgivnings-
12135: situation framhävs i vårt land betydelsen av så- ställen.
12136: dan verksamhet som avser att minska efterfrågan Rådgivningsställena når emellertid inte alla
12137: och olägenhetema vid sidan av övervakningen. 1 som missbrukar narkotika intravenöst. Detta be-
12138: ett principbeslut om narkotikapolitiken ror på rädsla för att klientema skall registreras,
12139: (22.12.1998) framhålls att man ytterligare skall långa avstånd eller rädsla för polisövervakning.
12140: utveckla och tai bruk sådana verksamhetsmodel- På våren 1999 började Vinkki och Helsingfors
12141: ler som förebygger spridning av smittsamma stads socialjour planera genomförandet av ett
12142: sjukdomar. På detta sätt förebygger man förutom hälsorådgivningsbetonat rusmedelsarbete på fål-
12143: HIV-infektion också leverinflammation som tet bland sprutnarkomaner. En kartläggning av
12144: sprids via blodet. I överensstämmelse med inter- behovet gjordes inom Vinkki, Pro-tukipiste och
12145: nationella erfarenheter har de till sprutnarkoma- social- och hälsovården i Helsingfors. Social-
12146: ner riktade rådgivningsställena, där använda nå- och hälsovårdsministeriet och Helsingfors stad
12147: lar och sprutor kan bytas ut mot rena, visat sig finansierar verksamheten i samband med det
12148: vara viktiga åtgärder även hos oss. På dessa stäl- uppsökande fåltarbete som A-klinikstiftelsen in-
12149: len erbjuds utöver nålbyte dessutom annan hälso- ledde i september 2000. På två och en halv må-
12150: upplysning, t.ex. information om olika vårdmöj- nad har arbetama på fåltet blivit övertygade om
12151: ligheter. att behovet av dylik verksamhet i Helsingfors är
12152: På initiativ av social- och hälsovårdsministe- stort.
12153: riet och Folkhälsoinstitutet inledde A-klinikstif- Social- och hälsovårdsministeriet har tillsam-
12154: telsen 1996 det s.k. infektionsriskprojektet. Inom mans med A-klinikstiftelsen under åren 1999-
12155: ramen för projektet har man undersökt och följt 2000 i alla sjukvårdsdistrikt ordnat utbildning
12156:
12157:
12158: 7
12159: KK 945/2000 vp -Leea Hiltunen /skl Ministems svar
12160:
12161:
12162: som anknyter till hälsorådgivning för narkotika- sammans med A-klinikstiftelsen utbildning hös-
12163: missbrukare. Utbildningen riktar sig till anställ- ten 2000 för hälsovårdspersonalen i anslutning
12164: da inom primärvården, apoteken, missbrukarvår- till detta.
12165: den och polisen. Syftet med utbildningen är att ge Som fenomen är hepatit- och HIV-infektioner
12166: grundläggande fårdigheter att bemöta klienter till följd av missbruk av sprutnarkotika nya i Fin-
12167: som använder droger samt att ge råd och sköta land, och det finns ingen fårdig modell som di-
12168: vårdhänvisningar. rekt kan kopieras för att bemästra situationen. På
12169: Social- och hälsovårdsministeriet, Läkeme- grund härav är det skäl att sträva efter att kritiskt
12170: delsverket, Folkhälsoinstitutet, Finlands Apote- bedöma resultatet av verksamheten. Såsom ett
12171: kareförbund och Universitetsapoteket utfårdade i nytt forskningsprojekt påbörjades år 2000 i sam-
12172: januari 1999 en rekommendation för apoteken arbete med A-klinikstiftelsen, Folkhälsoinstitu-
12173: om försäljningen av rena injektionssprutor och tet och Stakes ett treårigt forskningsprojekt, där
12174: om arrangemang som avser möjlighetema att re- klientema på rådgivningsställena följs upp under
12175: tumera använda sprutor och nålar såsom ytterli- tre år och förändringar i klientemas hälso- och
12176: gare ett sätt att bekämpa virusinfektioner som riskbeteende under uppföljningen utvärderas.
12177: sprids genom missbruk av sprutnarkotika. Ä ven Finland har aktivt deltagit i det intemationella
12178: imikesministeriet och Kommunförbundet var samarbete som avser förebyggande av drogmiss-
12179: med och drog upp linjer för olika åtgärder. På det bruk och smittsamma sjukdomar i anknytning
12180: riksomfattande planet är verksamheten etablerad därtill. Utrikesministeriet beviljade nyligen två
12181: och stömingama i apotekens övriga verksamhet miljoner finska mark att användas för FN:s
12182: har varit relativt små. Likväl har många apotek i AIDS-program (UNAIDS) för bekämpning av
12183: huvudstadsregionen till följd av ökade ordnings- HIV-smitta inom Finlands närområden.
12184: problem blivit tvungna att upphöra med försälj- För att arbetet med att bekämpa virussmitta
12185: ningen av rena injektionssprutor och mottagning- bland sprutnarkomaner och förebygga drogmiss-
12186: en av använda sprutor. bruk skalllyckas krävs det ett omfattande samar-
12187: För att göra det lättare för narkotikamissbru- bete mellan statsmakten, kommunema, olika för-
12188: kare att komma till avgiftning gavs sommaren valtningsområden och medborgarorganisationer.
12189: 2000 en förordning om avgiftning samt substitu- Regeringen har tidigare redogjort för åtgärder
12190: tions- och underhållsbehandling av opioidbero- som anknyter till förebyggandet av smitta till
12191: ende personer med vissa läkemedel. Denna för- följd av intravenöst drogmissbruk i sina svar på
12192: ordning utvidgar genomförandet av substitu- riksdagsledamot Pirjo-Riitta Antvuoris skriftliga
12193: tionsbehandlingen också till primärvården. Soci- spörsmål SS 1638/1998 rd och riksdagsledamot
12194: al- och hälsovårdsministeriet genomförde till- Kirsi Pihas skriftliga spörsmål SS 845/1999 rd.
12195:
12196:
12197: Helsingfors den 18 december 2000
12198:
12199: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
12200:
12201:
12202:
12203:
12204: 8
12205: KK 946/2000 vp -Jari Vilen /kok
12206:
12207:
12208:
12209:
12210: KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2000 vp
12211:
12212: Autojunatoiminnan jatkumisen turvaaminen
12213:
12214:
12215:
12216:
12217: Eduskunnan puhemiehelle
12218:
12219: Autojunien kuormaus tapahtuu Helsingissä tällä minnan lopettamiseen niin Turussa, Kontio-
12220: hetkellä Töölönlahden ratapihan vierestä. Jo vah- mäellä kuin Tampereellakin. Tämä pelko on to-
12221: vistetun yleiskaavan sekä hiljattain valmistu- dellinen, sillä autojunatoiminta sinällään ei ole
12222: neen Töölönlahden asemakaavaehdotuksen mu- merkittävä osa VR:n toimintaa - enemmänkin
12223: kaan autojen kuormauspaikalle ei enää tulevai- lisäpalvelu.
12224: suudessa ole tilaa Töölönlahden rannalla. Autojunaliikenteen jatkumisella on merkitys-
12225: Kaupunki ei myöskään hyväksy Ratahallinto- tä koko Lapin matkailuelinkeinolle. Omalla au-
12226: keskuksen ehdotusta autojen lastaamiseen tarvit- tolla matkustavat muodostavat merkittävän osan
12227: tavien tilojen rakentamisesta radan varteen val- Lapin matkailusta, ja heille autojuna onkin edul-
12228: mistuvien uusien toimistorakennusten alakerrok- lisuutensa lisäksi myös mukava ja turvallinen
12229: siin. Helsingin kaupunki on ehdottanut VR:lle keino matkustaa. Autojunatoiminnalla on merki-
12230: lastauspaikan siirtämistä Pasilaan. Pasila sisältää tystä myös ympäristöä säästävänä liikennemuo-
12231: kuitenkin runsaasti käytännön ongelmia autoju- tona.
12232: natoiminnan toteutuksessa eikä näin ole VR:n
12233: mukaan kelvollinen vaihtoehto Töölönlahdelle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12234: Kiista kuormauspaikasta vaarantaa autojuna- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12235: toiminnan ja muodostaa uhkan myös koko Poh- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12236: jois-Suomen matkailuelinkeinolle eikä siten ole vaksi seuraavan kysymyksen:
12237: vain Helsingin kaupungin ja VR:n välinen kysy-
12238: mys. Kuormauksen loppumisen Töölönlahdella Mitä hallitus aikoo osaltaan tehdä auto-
12239: pelätään lopettavan autojunatoiminnan koko- junatoiminnan jatkumisen turvaamisek-
12240: naan. Toiminnan loppuminen Helsingissä johtai- si ja kaikkia osapuolia tyydyttävän rat-
12241: si näiden epäilysten mukaan lastausasemien toi- kaisun löytämiseksi autojunien lastaus-
12242: paikkaa koskevaan kiistaan?
12243:
12244:
12245: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
12246:
12247: Jari Vilen /kok
12248:
12249:
12250:
12251:
12252: Versio 2.0
12253: KK 946/2000 vp- Jari Vilen /kok Ministerin vastaus
12254:
12255:
12256:
12257:
12258: Eduskunnan puhemiehelle
12259:
12260: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- dellisesti että asiakaspalvelunäkökulmasta. Au-
12261: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tojuna-aseman siirtäminen Pasilaan tai vielä kau-
12262: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen emmas Helsingin keskustasta merkitsisi autoju-
12263: vastattavaksi kansanedustaja Jari Vilenin /kok natoiminnan loppumista.
12264: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Ratahallintokeskus ja VR Yhtymä Oy ovat
12265: 946/2000 vp: marraskuussa 2000 tehneet ehdotuksen Helsin-
12266: gin kaupunkisuunnitteluvirastolle Töölönlahden
12267: Mitä hallitus aikoo osaltaan tehdä auto- asemakaavan muutosehdotukseen siten, että
12268: junatoiminnan jatkumisen turvaamisek- autojen kuormaustoiminta sijoittuisi ainoastaan
12269: si ja kaikkia osapuolia tyydyttävän rat- pohjoisimman korttelin alueelle. Samassa raken-
12270: kaisun löytämiseksi autojunien lastaus- nuksessa autopikajunatoiminnan välittömässä
12271: paikkaa koskevaan kiistaan? yhteydessä sijaitsisi myös Ratahallintokeskuk-
12272: sen logistiikkakeskus. Neuvottelut asian ratkai-
12273: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- semiseksi osapuolten keskenjatkuvat Töölönlah-
12274: ti seuraavaa: den alueen asemakaavan muutoksen käsittelyn
12275: Liikenne- ja viestintäministeriö pitää välttämät- yhteydessä vuoden 2001 alkupuolella.
12276: tömänä, että autopikajunatoiminta säilytetään Liikenne- ja viestintäministeriön käsityksen
12277: Töölönlahden alueella. Autojuna-aseman sijainti mukaan on mahdollista laatia sellainen asema-
12278: Helsingin keskustassa Töölönlahden alueella on kaava, joka toteuttaa sekä rautateiden että Hel-
12279: välttämätön edellytys, jotta liikennettä voitaisiin singin kaupungin tavoitteet Töölönlahden alueen
12280: hoitaa mielekkäällä tavalla sekä liikennetalou- kaavoittamisessa.
12281:
12282:
12283:
12284: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2000
12285:
12286: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
12287:
12288:
12289:
12290:
12291: 2
12292: Ministems svar KK 946/2000 vp- Jari Vilen /kok
12293:
12294:
12295:
12296:
12297: Tili riksdagens talman
12298:
12299: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sett och med tanke på kundservicen. En flyttning
12300: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- av biltågsstationen till Böle eller ännu längre från
12301: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jari Helsingfors centrum skulle innebära att biltågs-
12302: Vilen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS verksamheten dör ut.
12303: 946/2000 rd: 1 november 2000 avgav Banförvaltningscen-
12304: tralen och VR-Group Ab till Helsingfors stads-
12305: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta planeringskontor ett förslag tili detaljplaneänd-
12306: för att trygga att biltågsverksamheten ring för Tölöviken som går ut på att lastningen av
12307: kan fortsätta och för att finna en lösning bilar skall förläggas endast tili det kvarter som
12308: som ti/lfredsställer alla parter i den tvist ligger allra längst i norr. I samma byggnad i bil-
12309: som gäller placeringen av biltågens snälltågsverksamhetens absoluta närhet föreslås
12310: lastningsstation? också Banförvaltningscentralens logistikcentral
12311: bli placerad. Partema fortsätter att förhandla för
12312: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- att nå en lösning på frågan i början av 2001 i sam-
12313: föra följande: band med behandlingen av den detaljplaneänd-
12314: Kommunikationsministeriet anser det nödvän- ring som berör Tölöviken.
12315: digt att bilsnälltågsverksamheten fortsätter på Enligt kommunikationsministeriets uppfatt-
12316: området vid Tölöviken. Att biltågsstationen är ning är det möjligt att göra upp en sådan detalj-
12317: placerad i Helsingfors centrum vid Tölöviken är plan som förverkligar både jämvägens och Hel-
12318: en nödvändig förutsättning för att trafiken skall singfors stads målsättningar när det gäller plan-
12319: kunna skötas ändamålsenligt både ekonomiskt läggning av området vid Tölöviken.
12320:
12321:
12322:
12323: Helsingfors den 13 december 2000
12324:
12325: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
12326:
12327:
12328:
12329:
12330: 3
12331: KK 947/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
12332:
12333:
12334:
12335:
12336: KIRJALLINEN KYSYMYS 947/2000 vp
12337:
12338: Metsätyöntekijöiden ammatillisten valmiuk-
12339: sien edistäminen
12340:
12341:
12342:
12343:
12344: Eduskunnan puhemiehelle
12345:
12346: Suomalaisella metsätyöntekijöiden ammattikun- ka ei ole tutkintoa, ei Suomessa myöskään ole
12347: nalla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Suoma- määritelty metsäalan koulutukselle asetettuja tut-
12348: lainen metsäpuunkorjuu on maailmanlaajuisesti kintavaatimuksia. Suurempi ongelma on edellä
12349: arvioituna erittäin kehittynyttä sekä työn tuotta- mainittujen lisäksi se, että maa- ja metsätalous on
12350: vuuden että kustannustehokkuuden ja työolosuh- jätetty elinkeinolain ulkopuolelle. Näin puun-
12351: teiden osalta. Puunkorjuun ympäristövaikutuk- korjuupalveluja tarjoavat metsätyöntekijätkin
12352: set ovat erittäin vähäiset työntekijöiden korkean katsotaan työntekijöiksi eikä itsenäisiksi elinkei-
12353: ammattitaidon ja automatisoidun korjuukalus- nonharjoittajiksi.
12354: ton ansiosta. Suomen ED-jäsenyyden ajateltiin Suomeen tarvitaankin itsenäiseen puunkor-
12355: osaltaan parantavan metsätyöntekijöiden am- juun ammatinharjoittamiseen valmistava koulu-
12356: mattikunnan työnsaantimahdollisuuksia myös tusohjelma. Muualla Euroopassa hankittu am-
12357: Euroopan unionin jäsenmaissa. mattitaito on tällä hetkellä Suomessa tarpeeton,
12358: Itsenäisen yritystoiminnan esteeksi on sittem- koska ulkomailla kouluttautuneilta on evätty
12359: min noussut itsenäiseen yritystoimintaan tarvit- elinkeinottomina oikeus toimia joko työntekijöi-
12360: tavan ammattikoulutuksen puute Suomessa. nä tai yrittäjinä puunkorjuussa. Näin ollen suo-
12361: EU:n ammatinharjoittamisesta annetussa direk- malainen metsäsertifiointi ja arvopuun laatujär-
12362: tiivissä 89/48 määritellään selvästi ne ehdot, joi- jestelmien toteutus on suojattu ainoastaan metsä-
12363: den perusteella ammattia voi harjoittaa itsenäise- alojen työmarkkinaorganisaatioiden oikeudeksi.
12364: nä yrittäjänä tai työntekijänä. Sen mukaan kol- Suomalaisille metsätyöntekijöille olisi luotava
12365: men vuoden jatko-opintokurssin suorittanut voi oma näyttötutkinto, joka antaa ammatinharjoitta-
12366: harjoittaa vastaavaa ammattia missä tahansa jä- miseen tarvittavan muodollisen pätevyyden.
12367: senvaltiossa. Sama pätee, jos henkilö on harjoit-
12368: tanut kyseistä ammattia päätoimisesti kaksi vuot- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12369: ta viimeisten kymmenen vuoden aikana toisessa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12370: jäsenvaltiossa. Euroopan yhteisön tuomioistui- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12371: men antaman ennakkopäätöksen mukaan voi- vaksi seuraavan kysymyksen:
12372: daan ammattikoulutukseksi katsoa mestarin pal-
12373: veluksessa harjoitettava käytännön metsätyö, jos Onko hallitus suunnittelemassa metsä-
12374: se tarjoaa myös ammatinharjoittamiseen itsenäi- työn ammattikunnan koulutusohjelmaa
12375: senä yrittäjänä vaadittavat tiedot ja taidot. mestarikirjaan oikeuttavan näyttötut-
12376: Suomesta puuttuu itsenäiseen puunkorjuun kinnon järjestämiseksi ja
12377: ammatinharjoittamiseen tähtäävä koulutus. Kos-
12378:
12379:
12380: Versio 2.0
12381: KK 947/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
12382:
12383:
12384: onko hallitus tietoinen niistä muodolli- toimimista itsenäisinä yrittäjinä Suo-
12385: sista ongelmista, jotka vaikeuttavat suo- messa ja muissa EU-maissa?
12386: malaisten puunkorjuun ammattilaisten
12387:
12388:
12389: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
12390:
12391: Raija Vahasalo /kok
12392:
12393:
12394:
12395:
12396: 2
12397: Ministerin vastaus KK 947/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
12398:
12399:
12400:
12401:
12402: Eduskunnan puhemiehelle
12403:
12404: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nointitaitoja koskevia opintoja lisätään uudistet-
12405: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tavissa opetussuunnitelman ja tutkinnon perus-
12406: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen teissa.
12407: vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa
12408: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lain (631/1998) 13 §:n mukaisia metsätalouden
12409: 947/2000 vp: alalla näyttötutkintoina suoritettavia ammattitut-
12410: kintoja ovat metsien monikäytön, metsurin, met-
12411: Onko hallitus suunnittelemassa metsä- säkoneasentajan, metsäkoneenkuljettajan, metsä-
12412: työn ammattikunnan koulutusohjelmaa talousyrittäjän, puutavaran kuljetuksen ja turve-
12413: mestarikirjaan oikeuttavan näyttötut- alan ammattitutkinnot sekä erikoisammattitut-
12414: kinnon järjestämiseksi ja kintoja metsien monikäytön, metsurin, metsäko-
12415: neenkuljettajan, metsätoimihenkilön ja luonto-
12416: onko hallitus tietoinen niistä muodolli- kartoittajan erikoisammattitutkinnot. Lisäksi on
12417: sista ongelmista, jotka vaikeuttavat suo- mahdollista suorittaa useille koulutusaloille yh-
12418: malaisten puunkorjuun ammattilaisten teisenä tutkintona yrittäjän ammatti- ja erikois-
12419: toimimista itsenäisinä yrittäjinä Suo- ammattitutkinnot. Opetushallitus on lisäksi päät-
12420: messaja muissa EU-maissa? tänyt, että kaikkiin ammatti- ja erikoisammatti-
12421: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tutkintojen perusteisiin liitetään itsenäisen am-
12422: ti seuraavaa: matinharjoittamisen valmiudet 31.8.2001 men-
12423: nessä.
12424: Ammatilliset perustutkinnot ovat uudistettavina Edellä mainittujen tutkintojen ammattitaito-
12425: siten, että kaikki ammatilliset perustutkinnot vaatimukset on laadittu suomalaisen työelämän
12426: ovat 120 opintoviikon laajuisia 1.8.2001 lukien. tarpeista lähtien. Suomessa ei ole koulutukselli-
12427: Perustutkinnot voidaan suorittaa sekä ammatilli- sia rajoituksia toimia yrittäjänä puunkorjuussa.
12428: sena peruskoulutuksena että näyttötutkintoina. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden toteuttami-
12429: Uudistettava tutkinto metsätalouden alalla tulee seksi EY on antanut direktiivejä toisessa jäsen-
12430: olemaan metsäalan perustutkinto, jossa on kol- valtiossa saadun tutkinnon tai ammattipätevyy-
12431: me koulutusohjelmaa (sulkeissa tutkintonimike) den tunnustamisesta. Tavoitteena on, että muut-
12432: seuraavasti: metsätalouden koulutusohjelma tajan lähtömaassaan saama ammattipätevyys tai
12433: (metsuri), metsäkonealan koulutusohjelma (met- koulutus tunnustetaan ja muuttaja saa oikeuden
12434: säkoneenkuljettaja) ja metsien monikäytön kou- harjoittaa ammattia, johon on saanut pätevyyden
12435: lutusohjelma (metsäluonnonhoitaja). Uudistetta- tai koulutuksen.
12436: vat tutkinnot antavat ammatillisesta koulutukses- Yhteisön tutkintojen tunnustamislainsäädän-
12437: ta annetun lain (630/1998) 5 §:n mukaan val- töön sisältyy kolmenlaisia direktiivejä seuraa-
12438: miudet myös itsenäisen ammatin harjoittami- vasti: sektoridirektiivit, yleistä järjestelmää kos-
12439: seen. Tutkintoon valmistuvien tulee saada val- kevat direktiivit ja direktiivi 1999/42/EY tutkin-
12440: miudet työskennellä sekä työntekijänä että yrittä- totodistusten tunnustamisjärjestelmän perusta-
12441: jänä. Tämän vuoksi mm. yrittäjyys- ja markki- misesta vapauttamisdirektiivien ja siirtymätoi-
12442:
12443:
12444: 3
12445: KK 947/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministerin vastaus
12446:
12447:
12448: menpiteistä annettujen direktiivien soveltamis- joissakin jäsenvaltioissa tai ETA-sopimuksen
12449: alaan kuuluvan ammatillisen toiminnan osalta piiriin kuuluvissa maissa vaikeuttaa, jos vastaan-
12450: sekä tutkintotodistusten tunnustamisjärjestel- ottava maa vaatii direktiivin 92/51/ETY mukais-
12451: män täydentämisestä. ta "tutkintotodistusta", eikä "todistusta". Tällais-
12452: Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi ten tehtävien määrä on jonkin verran lisääntynyt.
12453: 89/48/ETY koskee vähintään kolmivuotisesta Euroopan tuomioistuimen oikeustapausten va-
12454: korkeammasta ammatillisesta (korkea-asteen) lossa on kuitenkin huomattava, että vastaanotta-
12455: koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tun- van maan on verrattava omia vaatimuksiaan ja
12456: nustamista eikä näin ollen suoranaisesti koske hakijan koulutusta sekä otettava hakijan koulu-
12457: metsäalan ammatillisia perustutkintoja tai am- tus täysimääräisesti huomioon.
12458: matti- ja erikoisammattitutkintoja. Neuvoston di- Suomessa tutkinnon suorittaneiden EU- ja
12459: rektiiviä 92/51/ETY direktiiviä 89/48/ETY täy- ETA-maissa tapahtuvan liikkuvuuden edistämi-
12460: dentävästä ammatillisen koulutuksen tunnusta- seksi opetushallitus valmistelee parhaillaan kan-
12461: mista koskevasta toisesta yleisestä järjestelmäs- sainväliseen käyttöön tarkoitettuja tutkintotodis-
12462: tä sovelletaan po. metsäalan koulutuksen tai pä- tusten liitteitä, joilla on tarkoitus parantaa tutkin-
12463: tevyyden saaneisiin. totodistusten ymmärrettävyyttä erityisesti toises-
12464: Ammatillisen tutkinnon suorittaneen suoma- sa jäsenmaassa tapahtuvassa työhaku- tai amma-
12465: laisen ammatinharjoittajan ammattiin pääsyä voi tinharjoittamistilanteessa.
12466:
12467:
12468: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000
12469:
12470: Opetusministeri Maija Rask
12471:
12472:
12473:
12474:
12475: 4
12476: Ministems svar KK 947/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
12477:
12478:
12479:
12480:
12481: Tili riksdagens talman
12482:
12483: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger re och som företagare. Av denna anledning ut-
12484: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ökas bl.a. andelen studier som gäller företagar-
12485: rådet översänt följande av riksdagsledamot Raija och marknadsföringsfårdigheter i de reviderade
12486: Vahasalo /saml undertecknade skriftliga spörs- läroplans- och examensgrundema.
12487: mål SS 947/2000 rd: 1 fråga om skogsbruket är de yrkesexamina
12488: som enligt 13 § lagen om yrkesinriktad vuxenut-
12489: Håller regeringen på att planera ett ut- bildning (63111998) kan avläggas som fristående
12490: bildningsprogram för yrkeskåren inom examina yrkesexamen i mångsidig användning
12491: skogsbranschen i syfte att ordna en fri- av skog, yrkesexamen för skogsarbetare, yrkes-
12492: stående examen som berättigar tili mäs- examen för skogsmaskinsmontör, yrkesexamen
12493: tarbrev och för skogsmaskinsförare, yrkesexamen för företa-
12494: gare inom skogsbruk, yrkesexamen i biltransport
12495: är regeringen medveten om de formella av trävaror och yrkesexamen inom torvbran-
12496: problem som gör det svårt för finlända- schen medan specialyrkesexamina gäller mångsi-
12497: re med yrkesutbildning i drivning att ar- dig användning av skog, skogsarbetare, skogs-
12498: beta som självständigaföretagare i Fin- maskinsförare, skogsfunktionär och kartläggare
12499: land och andra EU-länder? av naturen. Dessutom är det möjligt att avlägga
12500: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- en gemensam examen för flera utbildningsområ-
12501: föra följande: den, dvs. yrkes- och specialyrkesexamina för fö-
12502: retagare. Utbildningsstyrelsen har dessutom be-
12503: De yrkesinriktade grundexamina håller på att re- stämt att fårdigheter att självständigt utöva ett
12504: videras så att alla yrkesinriktade grundexamina yrke inkluderas i alla grunder för yrkes- och spe-
12505: från och med 1.8.2001 omfattar 120 studieveck- cialyrkesexamina före 31.8.200 1.
12506: or. Grundexamina kan avläggas både som grund- Kraven på yrkesfårdighet i nämnda examina
12507: läggande yrkesutbildning och som fristående ex- har utformats utgående från det finska näringsli-
12508: amina. lnom sektorn skogsbruk kommer den nya vets behov. 1 Finland finns det inga utbildnings-
12509: examen att utgöra en grundexamen inom skogs- mässiga begränsningar för att arbeta som företa-
12510: branschen, där det finns tre utbildningsprogram gare inom drivning.
12511: ( examensbenämningen inom parentes): utbild- För att genomföra fri rörlighet för personer har
12512: ningsprogrammet för skogsbruk (skogsarbetare), EU utfårdat direktiv om erkännande av examen
12513: utbildningsprogrammet för skogsmaskinsbran- eller yrkesmässiga kvalifikationer som förvär-
12514: schen (skogsmaskinsförare) och utbildningspro- vats i en annan medlemsstat. Syftet är att de yr-
12515: grammet för mångsidig användning av skog kesmässiga kvalifikationer eller den utbildning
12516: (skogsvårdare). De nya examina ger enligt 5 § som personen fått i det land varifrån han flyttar
12517: lagen om yrkesutbildning (630/1998) också de erkänns och att han får rätt att utöva det yrke som
12518: kunskaper och fårdigheter som behövs för att ut- han har kvalifikationer eller utbildning för.
12519: öva ett självständigt yrke. De som utexamineras 1 gemenskapens lagstiftning om erkännande
12520: skall ha förmåga att arbeta både som arbetstaga- av examina ingår tre slags direktiv: sektordirek-
12521:
12522:
12523: 5
12524: KK 947/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministems svar
12525:
12526:
12527: tiven, direktiven om en generell ordning och di- En finländsk yrkesutövare som avlagt en yr-
12528: rektiv 1999/42/EG om införande av en ordning kesinriktad examen kan i vissa medlemsstater el-
12529: för erkännande av kva1ifikationer för de former ler Iänder som omfattas av EES-avtalet ha svårt
12530: av yrkesverksarnhet som omfattas av direktiven att få tillträde till yrket om det mottagande landet
12531: om liberalisering och övergångsåtgärder samt om fordrar ett "examensbevis" enligt direktiv
12532: komplettering av den allmänna ordningen för er- 92/51/EEG, och inte ett "betyg". Denna typ av
12533: kännande av kvalifikationer. uppgifter har något ökat i antal. Mot bakgrund av
12534: Europeiska gemenskapernas råds direktiv rättsfallen vid
12535: 89/48/EEG gäller en generell ordning för erkän- EU-domstolen bör man dock lägga märke till
12536: nande av examensbevis över behörighetsgivande att det mottagande landet måste jämföra sina
12537: högre utbildning som omfattar minst tre års stu- egna krav och den sökandes utbildning samt be-
12538: dier. Det berör således inte direkt de yrkesinrik- akta den sökandes utbildning till fullo.
12539: tade grundexamina eller yrkes- och specialyrkes- För att främja rörligheten i EU- och EES-län-
12540: examina inom skogsbruk. Rådets direktiv derna för dem som avlagt examen i Finland bere-
12541: 92/51/EEG om en andra generell ordning för er- der utbildningsstyrelsen som bäst bilagor till ex-
12542: kännande av behörighetsgivande högre utbild- amensbetygen avsedda för intemationellt bruk.
12543: ning, en ordning som kompletterar den som före- Dessa bilagor är tänkta att göra examensbetygen
12544: skrivs i direktiv 89/48/EEG, tillämpas på dem lättare att förstå i synnerhet vid situationer när
12545: som fått utbildning eller kompetens inom skogs- det gäller att söka arbete eller utöva ett yrke i ett
12546: branschen. annat medlemsland.
12547:
12548:
12549: Helsingfors den 20 december 2000
12550:
12551: Undervisningsminister Maija Rask
12552:
12553:
12554:
12555:
12556: 6
12557: KK 948/2000 vp - Matti Kangas /vas
12558:
12559:
12560:
12561:
12562: KIRJALLINEN KYSYMYS 948/2000 vp
12563:
12564: Työssäoppimisj aksoj en toimivuuden kehittämi-
12565: nen
12566:
12567:
12568:
12569:
12570: Eduskunnan puhemiehelle
12571:
12572: Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käy- laiden osalta jakautuu ja miten työntekijöille tai
12573: tännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää työyhteisölle korvataan työssäoppimisen kustan-
12574: opetussuunnitelman mukaista käytännön opetus- nukset. Kaikilla työelämän aloilla korvauksien
12575: ta. Työssäoppiminen on työharjoittelua kehitty- pelisääntöjen pitäisi olla puolin ja toisin selkeät
12576: neempää ja tavoitteellisempaa oppimista. Tavoit- ja samansuuntaiset koko maassa.
12577: teena on oppia työpaikalla osa tutkintoon kuulu-
12578: vasta ammattitaidosta. Tärkeänä tavoitteena on Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12579: samalla lisätä yhteistyötä elinkeino- ja muun työ- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12580: elämän kanssa sekä helpottaa opiskelijoiden valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12581: työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman vaksi seuraavan kysymyksen:
12582: saantia yrityksissä. Työssäoppiminen toteute-
12583: taan tavallisesti ilman työsuhdetta ja palkkaa. Ovatko hallituksen mielestä työssäoppi-
12584: Ammatillisten oppilaitosten työssäoppiminen misjaksojen korvaussuhteet ja muut pe-
12585: on hyödyllistä sekä yrityksille että opiskelijoille. lisäännöt riittävän selkeät ja
12586: Kuitenkin siihen liittyy selvittämättömiä seikko-
12587: ja. Varsinkin kunta-ala ja monet palvelualat ovat miten hallitus aikoo kehittää työssäop-
12588: kehityksestä jäljessä. Näillä aloilla ei ole olemas- pimista entistä toimivammaksi opiskelu-
12589: sa selkeitä pelisääntöjä siitä, miten vastuu oppi- muodoksi?
12590:
12591:
12592:
12593: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
12594:
12595: Matti Kangas /vas
12596:
12597:
12598:
12599:
12600: Versio 2.0
12601: KK 948/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
12602:
12603:
12604:
12605:
12606: Eduskunnan puhemiehelle
12607:
12608: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- ja opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutus on-
12609: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kin keskeisessä asemassa työssäoppimisen tu-
12610: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kiohjelmassa, joka sisältyy valtioneuvoston hy-
12611: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas väksymään vuosia 1999-2004 koskevaan kou-
12612: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel-
12613: 948/2000 vp: maan.
12614: Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
12615: Ovatko hallituksen mielestä työssäoppi- (L630/1998) 16 §:n mukaan työpaikalla käytän-
12616: misjaksojen korvaussuhteet ja muut pe- nön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulu-
12617: lisäännöt riittävän selkeät ja tus perustuu koulutuksenjärjestäjänja työpaikan
12618: väliseen kirjalliseen sopimukseen. Siinä sovi-
12619: miten hallitus aikoo kehittää työssäop- taan muun ohella työnantajille mahdollisesti
12620: pimista entistä toimivammaksi opiskelu- maksettavista korvauksista. Ministeriö voi am-
12621: muodoksi? matillisesta koulutuksesta annetun lain 46 §:n
12622: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mukaan antaa määräyksiä edellä mainituista kor-
12623: ti seuraavaa: vauksista. Vuosina 1999 ja 2000 määräyksiä ei
12624: ole annettu. Opetusministeriö tulee tekemään sel-
12625: Työssäoppimisen tavoitteiden saavuttaminen ja vityksen koulutuksen järjestäjien työnantajille
12626: työssäoppimisen korkea laatu edellyttää keskei- työssäoppimisesta maksamista korvauksista vuo-
12627: sistä asioista selkeitä säännöksiä ja pelisääntöjä. den 200 1 aikana.
12628: Kaikkia aloja koskevat keskeiset periaatteet ja Ammatillinen koulutus on monimuotoista ja
12629: pelisäännöt on määritelty uudistetussa ammatil- sen kehittämisessä on otettava huomioon eri alo-
12630: lista koulutusta koskevassa lainsäädännössä jen tarpeet ja käytännöt. Erityisen tärkeää tämä
12631: (L630/1998 ja A811/1998). Lisäksi työssäoppi- on työssäoppimisen kohdalla. Pianonvirittäjän,
12632: mista ohjataan valtakunnallisilla opetussuunni- prosessinhoitajan, vaatturin ja lähihoitajan työs-
12633: telmien perusteilla. Työmarkkinoiden keskusjär- säoppimista ei voi toteuttaa samalla kaavalla.
12634: jestöt ovat omalta osaltaan määritelleet pelisään- Eräillä aloilla näyttää olevan tarpeen luoda ala-
12635: töjä jäsenliitoilleen 20.1.1998 antamassaan suo- kohtaisia pelisääntöjä ja toteuttamismalleja. Esi-
12636: situksessa ammatillisen koulutuksen työssäoppi- merkiksi rakennusalalla ovat työelämän järjestöt
12637: misen ja työharjoittelun järjestämisestä. Työssä- yhdessä opetusviranomaisten kanssa laatineet
12638: oppimiseen liittyviä työturvallisuus-, työaika- ja oppaan työssäoppimisesta talonrakennusalalla.
12639: vakuutuskysymyksiä ja tulkintoja on selvitetty Tällä hetkellä rakennus- ja talotekniikka-alalla
12640: yhteistyössä työsuojeluviranomaisten ja työ- selvitellään työsuojelusäännösten soveltamista
12641: markkinoiden keskusjärjestöjen kanssa. alan työssäoppimisessa.
12642: Työssäoppimista ja sen toteuttamisen peli- Alakohtaisten toteutusmallien kehittämistä
12643: sääntöjä ei kuitenkaan kaikilta osin vielä tunneta tuetaan edellä mainitussa työssäoppimisen tu-
12644: riittävän hyvin. Tiedon tarvetta on edelleen sekä kiohjelmassa. Mikäli kehittämishankkeita ei jol-
12645: oppilaitoksissa että työpaikoilla. Tiedottaminen lain alalla synny, suunnataan sille kohdennettua
12646:
12647:
12648: 2
12649: Ministerin vastaus KK 948/2000 vp - Matti Kangas /vas
12650:
12651:
12652: tiedottamista. Myös hankehakuja voidaan painot- ja sitä korjataan tiedotuksella ja koulutuksella.
12653: taa tietyille aloille. Esimerkiksi sosiaali- ja terve- Lisäksi tuetaan työssäoppimista koskevaa kehit-
12654: ysalalla järjestetään ensi vuoden alussa tilaisuus, tämistyötä ja sitä kautta alakohtaisten toteutus-
12655: jossa pyritään aktivoimaan työssäoppimisen ke- mallien luomista ja alakohtaisten pelisääntöjen ja
12656: hittämishankkeiden valmistelua. käytäntöjen syntymistä.
12657: Yleisten työssäoppimisen pelisääntöjen osalta
12658: kysymys on siten ennen muuta tiedon puutteesta
12659:
12660:
12661: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
12662:
12663: Opetusministeri Maija Rask
12664:
12665:
12666:
12667:
12668: 3
12669: KK 948/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministems svar
12670:
12671:
12672:
12673:
12674: Tili riksdagens talman
12675:
12676: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger hov av information både i läroanstaltema och på
12677: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- arbetsplatsema. lnformation samt utbildning av
12678: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti lärare och arbetsplatshandledare är centrala frå-
12679: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål gor i stödprogrammet för inläming i arbetet, ett
12680: SS 948/2000 rd: program som ingår i den av statsrådet godkända
12681: planen för utveckling av utbildning och forsk-
12682: Anser regeringen att ersättningsfrågor- ning 1999-2004.
12683: na och de övriga spelreglerna i perio- Enligt 16 § lagen om yrkesutbildning
12684: derna med inlärning i arbetet är tydliga (630/1998) bygger utbildningen på en arbets-
12685: och plats i samband med praktiska arbetsuppgifter på
12686: ett skriftligt avtal mellan utbildningsanordnaren
12687: hur avser regeringen utveckla inlärning och arbetsplatsen. 1 avtalet kommer man bland
12688: i arbetet som en mer fungerande studie- annat överens om eventuella ersättningar till ar-
12689: form? betsgivaren. Ministeriet kan enligt 46 § i lagen
12690: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- om yrkesutbildning utfårda bestämmelser om
12691: föra följande: dessa ersättningar. Åren 1999 och 2000 har inte
12692: några bestämmelser utfårdats. Undervisningsmi-
12693: För att målen för inlämingen i arbetet skall nås nisteriet kommer att göra en utredning om de er-
12694: och inlämingen vara av hög kvalitet förutsätts sättningar som utbildningsanordnama har beta-
12695: tydliga bestämmelser om och spelregler för de lat till arbetsgivama för inläming i arbetet under
12696: centrala frågoma. De viktigaste principema och 2001.
12697: spelreglema för alla branscher har angetts i den Yrkesutbildningen är skiftande och när den ut-
12698: fömyade lagstiftningen om yrkesutbildningen vecklas bör behov och praxis i olika branscher
12699: (L630/1998 och F811/1998). Dessutom styrs in- beaktas. Särskilt viktigt är detta beträffande in-
12700: lämingen i arbetet genom riksomfattande grun- läming i arbetet. För pianostämmaren, process-
12701: der för läroplanema. Arbetsmarknadens central- skötaren, skräddaren och närvårdaren gäller oli-
12702: organisationer har för sin del angett spelreglema ka mallar för hur inläming i arbetet kan genom-
12703: i sina rekommendationer 20.1.1998 till medlems- föras. På vissa områden förefaller det vara nöd-
12704: förbunden om ordnande av inläming i arbetet och vändigt att skapa branschvisa spelregler och mo-
12705: arbetspraktik i yrkesutbildningen. Säkerheten i deller för genomförandet. T.ex. i byggbranschen
12706: arbetet, arbetstids- och försäkringsfrågor och har arbetslivsorganisationema tillsammans med
12707: tolkningar i samband med inläming i arbetet har utbildningsmyndighetema utformat en handbok
12708: klarlagts i samråd mellan arbetarskyddsmyndig- om inläming i arbetet i husbyggnadsbranschen.
12709: hetema och arbetsmarknadens centralorganisa- För tillfållet utreder man i bygg- och husteknik-
12710: tioner. branschen hur arbetarskyddsbestämmelsema
12711: lnläming i arbetet och spelreglerna för hur skall tillämpas på inläming i arbetet.
12712: detta skall genomföras är likväl inte till alla delar Arbetet med att utveckla branschvisa mallar
12713: tillräckligt välkända. Det finns fortfarande he- för genomförande understöds i det ovan nämnda
12714:
12715:
12716: 4
12717: Ministems svar KK 948/2000 vp - Matti Kangas /vas
12718:
12719:
12720: stödprogrammet för inläming i arbetet. Om inte Vad gäller de allmänna spelreglema för inlär-
12721: utvecklingsprojekt uppstår på något område, blir ning i arbetet är det alltså framför allt frågan om
12722: det föremål för särskild information. Ä ven pro- bristande kännedom, vilket rättas tili genom in-
12723: jektansökningar kan understrykas på vissa områ- formation och utbildning. Därtill stöds arbete
12724: den. T.ex. ordnas det på social- och hälsovårds- som gäller utveckling av inläming i arbetet och
12725: området i början av nästa år ett evenemang där därigenom utformandet av branschvisa mallar för
12726: man försöker aktivera beredningen av projekt för genomförandet och uppkomsten av branschvisa
12727: att utveckla inläming i arbetet. spelregler och praxis.
12728:
12729:
12730: Helsingfors den 19 december 2000
12731:
12732: Undervisningsminister Maija Rask
12733:
12734:
12735:
12736:
12737: 5
12738: KK 949/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
12739:
12740:
12741:
12742:
12743: KIRJALLINEN KYSYMYS 949/2000 vp
12744:
12745: Maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve-
12746: siin pääsyn rajoittamiseksi annetun asetuksen
12747: tiedottamismenettely
12748:
12749:
12750:
12751:
12752: Eduskunnan puhemiehelle
12753:
12754: Valtioneuvosto antoi 9.11.2000 asetuksen maata- Lisäksi ongelmaksi muodostuvat kiireisen ai-
12755: loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- kataulun vuoksi syksyllä tyhjentämättä jääneet
12756: syn rajoittamisesta. Asetuksella pannaan täytän- lietesäiliöt, jotka täyttyvät viimeistään alkutal-
12757: töön vesien suojelemisesta maataloudesta peräi- vesta. On vaarana, että lietesäiliöt kuitenkin tyh-
12758: sin olevien nitraattien aiheuttamaita pilaantumi- jennetään kevättalvella asetuksen vastaisesti ym-
12759: selta 12 päivänä joulukuuta annettu Euroopan päristöä vahingoittaen.
12760: yhteisöjen neuvoston direktiivi (911676/ETY).
12761: Asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet pannaan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12762: täytäntöön koko maassa ja asetus tuli voimaan jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12763: 15.11.2000. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12764: Asetuksessa säädetään, että lantaa voidaan le- vaksi seuraavan kysymyksen:
12765: vittää syksyllä enintään 15 .11. asti ja aloittaa le-
12766: vitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula Miksi maa- ja metsätalousministeriö ei
12767: ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu tiedottanut viljelijöille maataloudesta
12768: eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. peräisin olevien nitraattien vesiin pää-
12769: Asetus on ollut valmisteilla ainakin viisi vuot- syn rajoittamisesta annetun asetuksen
12770: ta. Asetuksesta tiedottaminen on kuulunut maa- sisällöstä ja voimaantulosta riittävän
12771: ja metsätalousministeriön vastuulle. Monet vilje- ajoissa sekä
12772: lijät kuitenkin saivat tiedon asetuksen sisällöstä
12773: ja velvoitteista vasta muutamaa päivää ennen millä tavalla täynnä olevien lietesäiliöi-
12774: asetuksen voimaantuloa. Viljelijä joutui tilantee- den tyhjentäminen ratkaistaan lain sal-
12775: seen, jossa peltojen lannan levitys oli mahdoton- limissa rajoissa, kun viljelijä ei saa le-
12776: ta saattaa loppuun asetuksen mukaisessa aikatau- vittää tietettä pelloille 15.10.2000 ja
12777: lussa. Myös sadon määrä vaarantuu, kun lannoi- 15.4.2001 välisenä aikana?
12778: tusta ei ehditty syksyllä hoitaa asianmukaisesti.
12779:
12780:
12781: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
12782:
12783: Merikukka Forsius /vihr
12784:
12785:
12786:
12787: Versio 2.0
12788: KK 949/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr Ministerin vastaus
12789:
12790:
12791:
12792:
12793: Eduskunnan puhemiehelle
12794:
12795: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa aiotaanko syyslevitysrajoitusta täsmen-
12796: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tää eri lantalajeilla ja otetaanko talvile-
12797: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vityskiellossa huomioon maan eri osien
12798: vastattavaksi kansanedustaja 1) Aulis Ranta- erilainen kasvukausi ja
12799: Muotion /kesk ym. näin kuuluvan kitjallisen ky-
12800: symyksen KK 917/2000 vp, 2) Eero Lämsän otetaanko lantalan kokoa määriteltäes-
12801: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sä huomioon kuivikelannan kompostoin-
12802: KK 921/2000 vp, 3) Katri Komin /kesk ym. näin ti pelloilla?
12803: kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 928/2000
12804: 4) Miksi maa- ja metsätalousministeriö
12805: vp sekä 4-6) Merikukka Forsiuksen /vihr näin
12806: ei tiedottanut viljelijöille maataloudes-
12807: kuuluvat kirjalliset kysymykset KK 949/2000 vp,
12808: ta peräisin olevien nitraattien vesiin
12809: KK 950/2000 vp ja KK 95112000 vp:
12810: pääsyn rajoittamisesta annetun asetuk-
12811: sen sisällöstä ja voimaantulosta riittä-
12812: 1) Mitä hallitus aikoo tehdä voimassa
12813: vän ajoissa sekä
12814: olevan nitraattiasetuksen viljelijöille ai-
12815: heuttaman kohtuuttoman haitan lievittä- millä tavalla täynnä olevien lietesäiliöi-
12816: miseksi? den tyhjentäminen ratkaistaan lain sal-
12817: limissa rajoissa, kun viljelijä ei saa le-
12818: 2) Aikooko hallitus selvittää ja miten kii-
12819: vittää lietettä pellolle 15.1 0. 2000 ja
12820: reellisesti, kuinka paljon Suomessa on
12821: 15.4.2001 välisenä aikana?
12822: sellaisia karja tiloja, joissa direktiivi ra-
12823: joittaa lietteen levitystä ja 5) Aikooko hallitus seurata nitraattien
12824: vesiin pääsyn rajoittamiseksi annetun
12825: mitä ongelmia rajoituksesta aiheutuu ti-
12826: asetuksen vaikutusta luomutuotantoon
12827: lojen tuotannon jatkumiselle ja raken-
12828: ja lieventää tarvittaessa annettua 10
12829: teen kehittämiselle ja
12830: prosentin määräystä peltojen kaltevuu-
12831: mikä on direktiivin aiheuttaman rajoi- desta, mikäli voidaan osoittaa, että lan-
12832: tuksen tilakohtainen kustannusvaikutus? nanlevityskielto yli 10 prosenttia kalte-
12833: vammalle pellolle haittaa merkittävästi
12834: 3) Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ase- luomutuotannon harjoittamista?
12835: tuksesta poistetaan lannan levityksen
12836: kieltävä kaltevuusvaatimus sekä lannan 6) Miksi luomuviljelijöiden patteroin-
12837: multaamisvaatimusta lievennetään ja nissa käyttämää oikea ei hyväksytä lan-
12838: tapatterin pohjamateriaaliksi ja
12839: miten asetuksen soveltamista toteute-
12840: taan siten, että se ottaa paremmin huo- miten luomuviljelijöille aiotaan korvata
12841: mioon eri kasvien erilaisen typentar- patteroinnista aiheutuvat lisäkustan-
12842: peen ja etenkin luomutuotannon erityis- nukset, jotka ovat keskimääräistä luo-
12843: tarpeet ja mutilaa kohden noin 3 000 mk (noin
12844:
12845: 2
12846: Ministerin vastaus KK 949/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
12847:
12848:
12849: 150-200 mklha), jos turvetta käytetään jassa Suomen peltojen ominaisuuksia käsittele-
12850: patterin pohjamateriaalina? vässä tutkimuksessa on mm. todettu, että Suo-
12851: men peltojen kaltevuuden mediaaniarvo on noin
12852: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti 1 prosentti. Peltoalasta 3,4 prosentilla kaltevuus
12853: seuraavaa: on yli 7 prosenttia ja peltoja, joiden kaltevuus
12854: Vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin ylittää 10 prosenttia, on noin 2 prosenttia pelto-
12855: olevien nitraattien aiheuttamaita pilaantumiselta alasta. Kysymys ei siis ole laajasta ongelmasta
12856: annettu direktiivi 91/676/ETY, jäljempänä nit- mutta paikallisesti asetuksen säännöksellä voi
12857: raattidirektiivi, on tullut Suomea veivoittavaksi olla merkitystä silloin, kun tilan pellot ovat kai-
12858: 1.7.1994, jolloin ETA-lisäpöytäkirja tuli voi- tevilla mailla sekä nurmiviljelyssä, jolloin mul-
12859: maan. Direktiivin tarkoituksena on vähentää ve- taus ei ole mahdollista lannan levityksen jäl-
12860: sistöjen rehevöitymistä ja siihen liittyvää same- keen. Sijoituslannoitus on kuitenkin tällaisilla
12861: nemista, limoittumista sekä leväkukintoja. Val- pelloilla mahdollista. Valtioneuvosto edellytti
12862: tioneuvoston päätös maataloudesta peräisin ole- hyväksyessään asetuksen, että asetuksen 5 §:n 5
12863: vien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta on momentin vaikutuksia yksittäisille maatiloille
12864: annettu 19.3.1998 (219/1998) ja sitä on muutettu selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa asian vaati-
12865: komission valvontamenettelyjen jälkeen miin . toimenpiteisiin. Ympäristöhallinnon ja
12866: 16.9.1999 valtioneuvoston päätöksellä 90711999. maa- Ja metsätalousministeriön asiantuntijat sel-
12867: Komissio on kohdistanut Suomea kohtaan jatku- vittävät asiaa, mutta asian vaikutusten laajuus
12868: vasti valvontamenettelyjä vuodesta 1996 lähtien selviää vasta sitten, kun asetuksen täytäntöönpa-
12869: direktiivin täytäntöönpanon laiminlyömisestä tai nosta on saatu riittävästi kokemuksia.
12870: direktiivin riittämättömästä täytäntöönpanosta. Hallitus ei pidä kohtuuttomana asetuksen
12871: Keväällä 2000 Suomen maatalouden ympäristö- 5 §:n 1 momentin määräystä syksyllä levitettä-
12872: järjestelmän hyväksyminen viivästyi nitraattidi- vään orgaanisen lannoitteen välittömästä, vii-
12873: rektiivin puutteellisen täytäntöönpanon johdos- meistään vuorokauden aikana tapahtuvasta mul-
12874: ta, kun komissio kiinnitti asiaan huomiota Ho- taamisesta. Säännös on tarpeen erityisesti valun-
12875: risontaalisen maaseudun kehittämissuunnitel- tojen estämiseksi ja ammoniakki- ja hajuhaitto-
12876: man käsittelyn yhteydessä. Jos järjestelmä olisi jen minimoimiseksi. Mitä nopeammin lanta saa-
12877: jäänyt hyväksymättä, koko Suomen maatalou- d~an mull.attua, sitä enemmän typpeä jää viljeltä-
12878: den ED-tuki olisi vaarantunut. Komission lopul- VIen kasvien käyttöön. Säännös on ollut voimas-
12879: ta tekemään hyväksymispäätökseen sisältyy eh- sa jo kumotussa valtioneuvoston päätöksessä
12880: to, että Suomi sitoutuu panemaan nitraattidirek- 219/1998, mutta välitön multaamisvaatimus on
12881: tiivin toimeen vuoden 2000 kuluessa. Kysymys- nyt rajattu vuorokauteen.
12882: ten kohteena oleva valtioneuvoston asetus maata- Lannan varastointitilojen mitoitusvaatimus on
12883: loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- asetuksen 4 §:ssä muutettu tulemaan voimaan
12884: syn rajoittamisesta (931/2000) on annettu komis- välittömästi, koska valtioneuvoston päätöksessä
12885: sion täydentävässä virallisessa huomautuksessa ollut siirtymäkausi vuoteen 2002 saakka ei ole
12886: ja perustellussa lausunnossa esitetyn johdosta. nitraattidirektiivin edellytysten mukainen sään-
12887: Asetuksella on kumottu edellä mainittu valtio- nös. Lannan varastointitilojen mitoituksessa ote-
12888: neuvoston päätös 21911998 sellaisena kuin se on ta~n k~ite~in hum_nioon laidunkausi sekä sup-
12889: muutettuna valtioneuvoston päätöksellä ?.ellle Jalmttelualuellle ja pihattojen kuivikepoh-
12890: 907/1999. Jllle kertyvä lanta, myös yhteiset varastointitilat
12891: Kysymyksissä on kiinnitetty huomiota asetuk- Poikkeaminen mitoitusvaatimuksesta on mah-
12892: sen 5 §:n 5 momentissa olevaan karjanlannan dolli~ta, jos lantaa luovutetaan toiselle viljelijäl-
12893: pintalevityksen kieltämiseen sellaisilla pelloilla, le tai hyötykäyttäjälle. Kuivalannan patterointi
12894: joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 pro- on edelleen asetuksen asettamin edellytyksin
12895: senttia, ja pidetty rajoitusta kohtuuttomana. Laa- mahdollista, mutta se on aina poikkeus, eikä sillä
12896:
12897: 3
12898: KK 949/2000 vp - Merikukka Forsius /vihr Ministerin vastaus
12899:
12900:
12901: voi vähentää lannan varastointitilan mitoitustar- maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Maa- ja
12902: vetta. metsätaloustuottajien keskusjärjestöä MTK:ta
12903: Typpilannoitteiden syys- ja talvilevityskielto informoitiin niin pian kuin asetuksen muoto ja si-
12904: on nyt asetettu direktiivin vaatimusten mukaises- sältö oli selvillä.
12905: ti. Komission valvontavaatimusten keskeisimpiä Luomutuotannon erityistarpeita mm. karjan-
12906: kohtia on ollut säännöksen täsmentäminen ja lannan enimmäiskäyttömäärien suhteen ei ole
12907: syyslevityksen rajoittaminen. Syksyllä levitettä- otettu riittävästi huomioon vuodelta 1991 peräi-
12908: vän lannan enimmäiskäyttömäärät on asetettu eri sin olevassa nitraattidirektiivissä. Ympäristömi-
12909: lantalajeille jo kumotussa valtioneuvoston pää- nisteriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuuk-
12910: töksessä, mutta niitä on asetuksessa edelleen täs- sia mm. direktiivin vaatimusten muuttamiseksi
12911: mennetty. sellaisiksi, että luomuviljelylle ei asetettaisi koh-
12912: Nitraattidirektiivi on ympäristönsuojeludirek- tuuttomia vaatimuksia.
12913: tiivi ja siten sen täytäntöönpano on ympäristömi- Maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonmu-
12914: nisteriön hallinnonalan vastuulla. 1.4.1998 voi- kaisen viljelyn liitto ry:n ja Helsingin yliopiston
12915: maan tullut valtioneuvoston päätös maataloudes- Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen laa-
12916: ta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ra- timassa Luoroutilan ympäristönhoito-oppaassa
12917: joittamisesta ja siihen 1.10.1999 voimaan tulleet suositellaan lantapatterin alustaksi 20 cm:n tur-
12918: muutokset ovat olleet viljelijöiden tiedossa. Ym- ve- tai mutakerrosta. Luonnonmukaisen viljelyn
12919: päristöhallinto on tiedottanut direktiivistä ja sen kuivikelannan kompostointiohjeissa ei ole mai-
12920: täytäntöönpanosta suoraan viljelijöille sekä ym- nittu olkea lantapatterin alustamateriaalina. Olki-
12921: päristöhallinnon ja maataloushallinnon vuosit- silpun käyttö riittävän paksuna kerroksena, vä-
12922: tain pidettävillä yhteisillä maatalouden ympäris- hintään 20 cm, patterin alustana voidaan tulkita
12923: tönsuojelun neuvottelupäivillä. Uuden asetuksen riittäväksi silloin, kun lantapatterit perustetaan
12924: valmistelu liittyi komission valvontamenette- läpäisemättömille maille.
12925: lyynja sen asettama aikataulu (2 kk) aiheutti kii- Nitraattidirektiivin täytäntöönpano on osa
12926: reen, jonka johdosta asian tiedottaminen ei ollut lainsäädäntöä, eikä sen aiheuttamia velvoitteita
12927: mahdollista riittävän ajoissa. Komissiolle annet- korvata viljelijöille. Maatalouden ympäristötuki
12928: tavaa vastausta valmisteltiin yhteistyössä ulko- on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka saamisen
12929: asiainministeriön, oikeusministeriön ja maa- ja edellytyksenä on lupaehtoihin sitoutuminen sekä
12930: metsätalousministeriön sekä Ahvenanmaan maa- mm. hyvien viljelymenetelmien ja lainsäädän-
12931: kuntahallituksen kanssa. Asetuksen valmistelu nön noudattaminen.
12932: tapahtui yhteistyössä ympäristöministeriön ja
12933:
12934:
12935: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
12936:
12937: Ympäristöministeri Satu Hassi
12938:
12939:
12940:
12941:
12942: 4
12943: Ministerns svar KK 949/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
12944:
12945:
12946:
12947:
12948: Tili riksdagens talman
12949:
12950: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tar olika växters varierande kvävebehov
12951: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- och framför allt de särbehov som är re-
12952: rådet översänt följande av riksdagsledamöterna laterade tili ekoproduktionen och
12953: 1) Aulis Ranta-Muotio /cent m.fl. undertecknade
12954: skriftliga spörsmål SS 917/2000 rd, 2) Eero Läm- kommer höstspridningsbegränsningen
12955: sä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål att preciseras med avseende på olika
12956: SS 92112000 rd, 3) Katri Komi /cent m.fl. under- gödselslag och kommer det i vinter-
12957: tecknade skriftliga spörsmål SS 928/2000 rd spridningsförbudet att beaktas att vege-
12958: samt 4-6) Merikukka Forsius /gröna underteck- tationsperioden inte är densamma i alla
12959: nade skriftliga spörsmål SS 949/2000 rd, SS delar av landet och
12960: 95012000 rd och SS 95112000 rd:
12961: kommer man vid definieringen av göd-
12962: selstadens storlek att beakta komposte-
12963: 1) Vad ämnar regeringen göra för att
12964: ringen av fast gödsel på åkrarna?
12965: lindra de orimliga olägenheter som den
12966: gällande nitratförordningen orsakar 4) Vaiför informerade jord- och skogs-
12967: jordbrukarna? bruksministeriet inte i tillräckligt god
12968: tid jordbrukarna om innehållet i och
12969: 2) imnar regeringen utreda- och hur
12970: ikraftträdandet av förordningen om be-
12971: snabbt - i viiken omfattning det i Fin-
12972: gränsning av utsläpp i vattnen av nitra-
12973: land finns sådana gårdar med kreatur i
12974: terfrånjordbruketoch
12975: fråga om vilka direktivet begränsar
12976: spridningen av slam och på vilket sätt skall tömningen av fyllda
12977: slambehållare göras inom ramen för de
12978: vilka problem begränsningen orsakar
12979: begränsningar som anges i lagen, efter-
12980: när det gäller jordbrukens fortsatta pro-
12981: somjordbrukaren inte får sprida ut slam
12982: duktion och utvecklandet av jordbru-
12983: på åkrarna under tiden mellan den 15
12984: kens struktur och
12985: oktober 2000 och den 15 apri/2001?
12986: viiken kostnadseffekt begränsningen i
12987: 5) imnar regeringen följa vilka verk-
12988: direktivet har på de enskilda jordbru-
12989: ningar förordningen om begränsning av
12990: ken?
12991: utsläpp i vattnen av nitrater har på eko-
12992: 3) Vad ämnar regeringen göra för att produktionen och vid behov lindra be-
12993: förordningen ändras så att i den stryks stämmelsen om att åkrarna skall ha en
12994: det lutningskrav som förbjuder gödsel- lutning på 10 procent, ifall det kan visas
12995: spridning och att kravet på att gödseln att förbudet mot gödselspridning när
12996: myllas ned lindras och åkerns lutning överstiger 10 procent på
12997: ett anmärkningsvärt sätt är tili föifång
12998: hur genomförs tillämpningen av förord- för bedrivandet av ekaproduktion?
12999: ningen så att denna bättre änförut beak-
13000:
13001: 5
13002: KK 949/2000 vp ....-- Merikukka Forsius /vihr Ministems svar
13003:
13004:
13005:
13006: 6) Varför godkänns inte den halm som ciella anmärkning och motiverade utlåtande. Ge-
13007: ekojordbrukarna använder i stackanläg- nom förordningen upphävdes ovan närnnda stats-
13008: gandet som bottenmaterial i gödsel- rådsbeslut 219/1998, sådant det lyder ändrat ge-
13009: stackar och nom statsrådets beslut 907/1999.
13010: 1 spörsmålen har man fåst avseende vid det
13011: hur ämnar man ersätta ekojordbrukar- förbud som anges i 5 § 5 mom. i förordningen
13012: na för de extra kostnader som orsakas och enligt vilket ytgödsling med kreatursgödsel
13013: av stackanläggningen och som för ett är förbjuden om åkems genomsnittliga lutning
13014: genomsnittligt ekologiskt jordbruk upp- överstiger 10 procent. Spörsmålsställarna anser
13015: går tili ca 3 000 mk (ca 150-200 att förbudet är oskäligt. 1 en omfattande under-
13016: mk/ha), om torv används som bottenma- sökning om de finländska åkramas egenskaper
13017: terial i stacken? har dock bl.a. konstaterats att medianlutningen i
13018: fråga om åkrama i Finland är ca 1 procent. Av
13019: Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt an-
13020: åkerarealen har 3,4 procent en lutning på mer än
13021: föra följande:
13022: 7 procent, medan de åkrar vilkas lutning översti-
13023: Direktiv 91/676/EEG om skydd mot att vatten ger 10 procent utgör ca 2 procent av åkerarealen.
13024: förorenas av nitrater från jordbruket, nedan nit- Det är således inte fråga om ett omfattande pro-
13025: ratdirektivet, blev förpliktande för Finlands del blem, men lokalt kan bestämmelsen i förordning-
13026: den 1 juli 1994 då EES-tilläggsprotokollet träd- en ha betydelse då åkrama befinner sig på lutan-
13027: de i kraft. Avsikten med direktivet är att minska de marker och i fråga om vallodling, där ned-
13028: övergödningen av vattendragen och därtill relate- myllning inte är möjlig efter gödselspridning. På
13029: rad förgrumling, förslemning samt algblornning. dylika åkrar är placeringsgödsling dock möjlig.
13030: Statsrådets beslut om begränsning av utsläpp i Vid godkännandet av förordningen förutsatte
13031: vattnen av nitrater frånjordbruket (219/1998) ut- statsrådet att de verkningar som 5 § 5 mom. i
13032: fårdades den 19 mars 1998 och beslutet ändrades förordningen har för de enskilda jordbruken skall
13033: efter kommissionens övervakningsförfaranden utredas och att de åtgärder som saken kräver vid
13034: genom statsrådets beslut 907/1999, som utfårda- behov skall vidtas. Ett antal sakkunniga inom
13035: des den 16 september 1999. Serlan 1996 har kom- miljöförvaltningen och vid jord- och skogsbruks-
13036: missionen fortlöpande riktat övervakningsförfa- ministeriet utreder saken, men omfattningen av
13037: randen mot Finland och noterat att genomföran- verkningama kommer att framgå först när till-
13038: det av direktivet har försummats eller varit otill- räckligt mycket erfarenheter finns om verkstäl-
13039: räckligt. V åren 2000 fördröj des godkännandet av ligheten av förordningen.
13040: systemet för det finländska jordbrukets miljö- Regeringen anser inte att den bestämmelse i
13041: stöd till följd av det bristfålliga genomförandet 5 § 1 mom. i förordningen är oskälig enligt vii-
13042: av nitratdirektivet och i och med att kommissio- ken organisk gödsel som sprids på hösten ome-
13043: nen uppmärksammade frågan vid behandlingen delbart, senast inom ett dygn, skall myllas ned.
13044: av den horisontella planen för utveckling av Bestämmelsen behövs framför allt för förhin-
13045: landsbygden. Om systemet inte hade godkänts, drande av avrinning samt för en minimering av
13046: hade EU-stödet till hela det finländska jordbru- ammoniak- och luktolägenheter. Ju snabbare
13047: ket riskerats. 1 kommissionens slutliga beslut om gödseln myllas ned, desto mera kväve återstår för
13048: godkännande ingår ett villkor om att Finland för- odlingsväxtema. Denna bestämmelse ingick i det
13049: binder sig att genomföra nitratdirektivet under numera upphävda statsrådsbeslutet 219/1998,
13050: loppet av år 2000. Statsrådets förordning om be- men kravet om att gödseln skall myllas ned ome-
13051: gränsning av utsläpp i vattnen av nitrater från delbart har nu preciserats till ett dygn.
13052: jordbruket (931/2000), som är föremål för de ak- Kravet gällande dimensionering av gödselstä-
13053: tuella spörsmålen, har givits till följd av det som der för lagring av träck har i 4 § i förordningen
13054: lagts fram i kommissionens kompletterande offi- ändrats att träda i kraft omedelbart, eftersom den
13055:
13056:
13057: 6
13058: Ministerns svar KK 949/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
13059:
13060:
13061: övergångsperiod fram tili år 2002 som angavs i (2 månader) som kommissionen angav föran1ed-
13062: statsrådets beslut inte är forenlig med vilikoren i de en brådska som ledde tili att man inte kunde
13063: nitratdirektivet. Vid dimensioneringen av göd- informera om saken i tiliräckligt god tid. Svaret
13064: selstäder för lagring av träck beaktas dock betes- tili kommissionen bereddes i samarbete melian
13065: säsongen samt den gödsel som samlasi begränsa- utrikesministeriet, justitieministeriet, jord- och
13066: de rastgårdar och på torrströbottnar i lösdrifts- skogsbruksministeriet samt Ålands landskapssty-
13067: stali, och likasåjordbrukarnas gemensamma göd- relse. Förordningen bereddes i samarbete melian
13068: selstäder. Undantag från dimensioneringskravet miljöministeriet samt jord- och skogsbruksminis-
13069: är möjligt om gödseln överlåts tili en annan jord- teriet. Lant- och skogsbruksproducenternas cen-
13070: brukare elier någon som drar nytta av gödseln. tralorganisation, MTK, informerades så snart
13071: Stackanläggning av torrgödsel är fortfarande man på beredningshåli var klar med formen för
13072: möjlig enligt de villkor som anges i förordning- och innehåliet i fårordningen.
13073: en, men detta förfarande är alitid ett undantag De särbehov som gälier ekoproduktionen, bl.a.
13074: och en tillämpning av det minskar inte behovet frågan kring de maximimängder kreatursgödsel
13075: av att dimensionera gödselstaden. som får användas, har inte beaktats i tillräckligt
13076: Förbudet att sprida kvävegödsel under hösten hög grad i 1991 års nitratdirektiv. 1 mi1jöministe-
13077: och vintern motsvarar nu kraven enligt direkti- riet utreds för närvarande möjligheterna att bl.a.
13078: vet. 1 de centrala krav som kommissionen lade ändra bestämmelserna i direktivet så att oskäliga
13079: fram i samband med sitt övervakningsforfarande krav inte ställs på den ekologiska odlingen.
13080: ingick att bestämmelsen skulie preciseras och 1 guiden Miljövård på ekogården, som jord-
13081: spridningen av gödselmedel under hösten be- och skogsbruksministeriet, Förbundet för ekolo-
13082: gränsas. Redan i det upphävda statsrådsbeslutet gisk odling rf och Landsbygdens forsknings- och
13083: angavs vilka maximimängder gödsel av olika utbildningsinstitut vid Helsingfors universitet
13084: slag som får spridas på hösten, men detta har pre- har sammanställt, rekommenderas att man som
13085: ciserats ytterligare i förordningen. underlag för en gödselstack skall ha ett torv- el-
13086: Nitratdirektivet är ett miljövårdsdirektiv och ler lerskikt på 20 cm. 1 de anvisningar som gäller
13087: genomförandet av det är därför en sak som miljö- kompostering av fast gödsel vid ekologisk od-
13088: ministeriets förvaltningsområde ansvarar för. ling finns inte halmen nämnd som bottenmaterial
13089: Jordbrukarna har haft kännedom om statsrådets för gödselstackar. Användning av hackad halm i
13090: beslut om begränsning av utsläpp i vattnen av nit- ett tillräckligt tjockt lager, minst 20 cm, som un-
13091: rater från jordbruket, som trädde i kraft den 1 derlag för en stack kan anses vara tillräcklig ifali
13092: april 1998, och ändringarna av detta beslut, som gödselstackarna anläggs på ogenomtränglig
13093: trädde i kraft den 1 oktober 1999. Miljöförvalt- mark.
13094: ningen har informerat jordbrukarna om direkti- Genomförandet av nitratdirektivet är ett ele-
13095: vet och om genomförandet av det: jordbrukarna ment i lagstiftningen, vilket innebär att jordbru-
13096: har informerats dels direkt, dels vid de rådpläg- karna inte ersätts för de förpliktelser som genom-
13097: ningsdagar som miljöförvaltningen och jord- förandet medför. Jordbrukets miljöstöd är ett fri-
13098: bruksförvaltningen årligen har anordnat för jord- villigt system: för att få det krävs att man förbin-
13099: brukssektom och mi1jövården. Beredningen av der sig vid tillståndsvillkoren och tili att tiliämpa
13100: den nya förordningen anslöt sig tili kommissio- goda odlingsmetoder och att iaktta lagstiftning-
13101: nens övervakningsförfarande och den tidtabeli en.
13102:
13103:
13104:
13105: Helsingforsden 15 december 2000
13106:
13107: Miljöminister Satu Hassi
13108:
13109:
13110: 7
13111: KK 950/2000 vp - Merikukka Forsius /vihr
13112:
13113:
13114:
13115:
13116: KIRJALLINEN KYSYMYS 950/2000 vp
13117:
13118: Maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve-
13119: siin pääsyn rajoittamiseksi annetun asetuksen
13120: vaikutukset luomutuotantoon
13121:
13122:
13123:
13124:
13125: Eduskunnan puhemiehelle
13126:
13127: Valtioneuvosto antoi 9.11.2000 asetuksen maata- lyä kaltevilla pelloilla rajoittava asetus on mer-
13128: loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- kittävä este luomutilojen toiminnalle, sillä luo-
13129: syn rajoittamisesta. Asetuksella pannaan täytän- mutuotannossa ravinteiden käyttö perustuu suu-
13130: töön vesien suojelemisesta maataloudesta peräi- relta osin karjanlannan käyttöön. Asetuksen
13131: sin olevien nitraattien aiheuttamaita pilaantumi- myötä suuri osa esimerkiksi itäsuomalaisten luo-
13132: selta 12 päivänä joulukuuta annettu Euroopan mutilojen peltoalasta jää vaille tätä lannoitus-
13133: yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/676/ETY). mahdollisuutta. Lisäksi peltojen kaltevuuden
13134: Asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet pannaan määritteleminen yksiselitteisesti ja oikeudenmu-
13135: täytäntöön koko maassa ja asetus tuli voimaan kaisesti on vaikeaa.
13136: 15.11.2000. Ympäristöministeriön toiminta asetusta laa-
13137: Asetuksessa säädetään, että karjanlannan pin- dittaessa vaikuttaa ristiriitaiselta niihin hallituk-
13138: talevitys on aina kielletty pellolla, jonka keski- sen tavoitteisiin nähden, joissa hallitus korostaa
13139: määräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. luonnonmukaisen tuotannon pitkäjänteistä kehit-
13140: Karjanlannan pintalevityksen kieltäminen 10 tämistä. Väkilannoitteen käytölle ei kuitenkaan
13141: prosenttia kaltevammilla pelloilla vaikeuttaa esitetä asetuksessa vastaavia rajoituksia.
13142: Pohjois- ja Itä-Suomen tiloilla karjatalouden har-
13143: joittamista. Myös lannan välitön multaamisvaati- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13144: mus on käytännössä mahdotonta ilman mittavia jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13145: tilatason investointeja ainoastaan tätä tehtävää valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13146: varten käytettävään kalustoon. Erityisesti maito- vaksi seuraavan kysymyksen:
13147: talouden harjoittaminen keskittyy usein alueille,
13148: jotka ovat luontaisesti nurmiviljelyalueita ja si- Aikooko hallitus seurata nitraattien ve-
13149: jaitsevat maastoltaan mäkisillä ja myös i1mastol- siin pääsyn rajoittamiseksi annetun ase-
13150: taan epäsuotuisilla alueilla. Asetuksen haitalli- tuksen vaikutusta luomutuotantoon ja
13151: nen vaikutus on sitä suurempi, mitä pohjoisem- lieventää tarvittaessa annettua 10 pro-
13152: pana ja idempänä Suomessa olemme. sentin määräystä peltojen kaltevuudes-
13153: Luomutuotanto on monilla alueilla Itä-Suo- ta, mikäli voidaan osoittaa, että lannan-
13154: messa kasvava elinkeino. Myös luomutuotteiden levityskielto yli JO prosenttia kaltevam-
13155: kysyntä on jatkuvasti kasvussa. Lannan käsitte- malle pellolle haittaa merkittävästi luo-
13156: mutuotannon harjoittamista?
13157:
13158:
13159:
13160: Versio 2.0
13161: KK 950/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
13162:
13163:
13164: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
13165:
13166: Merikukka Forsius /vihr
13167:
13168:
13169:
13170:
13171: 2
13172: Ministerin vastaus KK 950/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
13173:
13174:
13175:
13176:
13177: Eduskunnan puhemiehelle
13178:
13179: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa aiotaanko syyslevitysrajoitusta täsmen-
13180: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tää eri lantalajeilla ja otetaanko talvile-
13181: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vityskiellossa huomioon maan eri osien
13182: vastattavaksi kansanedustaja 1) Aulis Ranta- erilainen kasvukausi ja
13183: Muotion /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-
13184: symyksen KK 917/2000 vp, 2) Eero Lämsän otetaanko lantalan kokoa määriteltäes-
13185: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sä huomioon kuivikelannan kompostoin-
13186: KK 92112000 vp, 3) Katri Komin /kesk ym. näin ti pelloilla?
13187: kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 928/2000
13188: 4) Miksi maa- ja metsätalousministeriö
13189: vp sekä 4-6) Merikukka Forsiuksen /vihr näin
13190: ei tiedottanut viljelijöille maataloudes-
13191: kuuluvat kirjalliset kysymykset KK 949/2000 vp,
13192: ta peräisin olevien nitraattien vesiin
13193: KK 950/2000 vp ja KK 95112000 vp:
13194: pääsyn rajoittamisesta annetun asetuk-
13195: sen sisällöstä ja voimaantulosta riittä-
13196: 1) Mitä hallitus aikoo tehdä voimassa
13197: vän ajoissa sekä
13198: olevan nitraattiasetuksen viljelijöille ai-
13199: heuttaman kohtuuttoman haitan lievittä- millä tavalla täynnä olevien lietesäiliöi-
13200: miseksi? den tyhjentäminen ratkaistaan lain sal-
13201: limissa rajoissa, kun viljelijä ei saa le-
13202: 2) Aikooko hallitus selvittää ja miten kii-
13203: vittää tietettä pellolle 15.10.2000 ja
13204: reellisesti, kuinka paljon Suomessa on
13205: 15.4.2001 välisenä aikana?
13206: sellaisia karjatiloja, joissa direktiivi ra-
13207: joittaa lietteen levitystä ja 5) Aikooko hallitus seurata nitraattien
13208: vesiin pääsyn rajoittamiseksi annetun
13209: mitä ongelmia rajoituksesta aiheutuu ti-
13210: asetuksen vaikutusta luomutuotantoon
13211: lojen tuotannon jatkumiselle ja raken-
13212: ja lieventää tarvittaessa annettua JO
13213: teen kehittämiselle ja
13214: prosentin määräystä peltojen kaltevuu-
13215: mikä on direktiivin aiheuttaman rajoi- desta, mikäli voidaan osoittaa, että lan-
13216: tuksen tilakohtainen kustannusvaikutus? nanlevityskielto yli 10 prosenttia kalte-
13217: vammalle pellolle haittaa merkittävästi
13218: 3) Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ase- luomutuotannon harjoittamista?
13219: tuksesta poistetaan lannan levityksen
13220: kieltävä kaltevuusvaatimus sekä lannan 6) Miksi luomuviljelijöiden patteroin-
13221: multaamisvaatimusta lievennetään ja nissa käyttämää oikea ei hyväksytä lan-
13222: tapatterin pohjamateriaaliksi ja
13223: miten asetuksen soveltamista toteute-
13224: taan siten, että se ottaa paremmin huo- miten luomuviljelijöille aiotaan korvata
13225: mioon eri kasvien erilaisen typentar- patteroinnista aiheutuvat lisäkustan-
13226: peen ja etenkin luomutuotannon erityis- nukset, jotka ovat keskimääräistä luo-
13227: tarpeet ja mutilaa kohden noin 3 000 mk (noin
13228:
13229: 3
13230: KK 950/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr Ministerin vastaus
13231:
13232:
13233: 150-200 mklha), jos turvetta käytetään jassa Suomen peltojen ominaisuuksia käsittele-
13234: patterin pohjamateriaalina? vässä tutkimuksessa on mm. todettu, että Suo-
13235: men peltojen kaltevuuden mediaaniarvo on noin
13236: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti 1 prosentti. Peltoalasta 3,4 prosentilla kaltevuus
13237: seuraavaa: on yli 7 prosenttia ja peltoja, joiden kaltevuus
13238: Vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin ylittää 10 prosenttia, on noin 2 prosenttia pelto-
13239: olevien nitraattien aiheuttamaha pilaantumiselta alasta. Kysymys ei siis ole laajasta ongelmasta,
13240: annettu direktiivi 91/676/ETY, jäljempänä nit- mutta paikallisesti asetuksen säännöksellä voi
13241: raattidirektiivi, on tullut Suomea veivoittavaksi olla merkitystä silloin, kun tilan pellot ovat kai-
13242: 1.7.1994, jolloin ETA-lisäpöytäkirja tuli voi- tevilla mailla sekä nurmiviljelyssä, jolloin mul-
13243: maan. Direktiivin tarkoituksena on vähentää ve- taus ei ole mahdollista lannan levityksen jäl-
13244: sistöjen rehevöitymistä ja siihen liittyvää same- keen. Sijoituslannoitus on kuitenkin tällaisilla
13245: ~emista, limoittumista sekä leväkukintoja. Val-
13246: pelloilla mahdollista. Valtioneuvosto edellytti
13247: twneuvoston päätös maataloudesta peräisin ole- hyväksyessään asetuksen, että asetuksen 5 §:n 5
13248: vien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta on momentin vaikutuksia yksittäisille maatiloille
13249: annettu 19.3.1998 (219/1998) ja sitä on muutettu selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa asian vaati-
13250: komission valvontamenettelyjen jälkeen miin . toimenpiteisiin. Ympäristöhallinnon ja
13251: 16.9.1999 valtioneuvoston päätöksellä 90711999. maa- Ja metsätalousministeriön asiantuntijat sel-
13252: Komissio on kohdistanut Suomea kohtaan jatku- vittävät asiaa, mutta asian vaikutusten laajuus
13253: vasti valvontamenettelyjä vuodesta 1996 lähtien selviää vasta sitten, kun asetuksen täytäntöönpa-
13254: direktiivin täytäntöönpanon laiminlyömisestä tai nosta on saatu riittävästi kokemuksia.
13255: direktiivin riittämättömästä täytäntöönpanosta. Hallitus ei pidä kohtuuttomana asetuksen
13256: Keväällä 2000 Suomen maatalouden ympäristö- 5 §:n 1 momentin määräystä syksyllä levitettä-
13257: järjestelmän hyväksyminen viivästyi nitraattidi- vään orgaanisen lannoitteen välittömästä vii-
13258: rektiivin puutteellisen täytäntöönpanon johdos- meistään vuorokauden aikana tapahtuvasta' mul-
13259: ta, kun komissio kiinnitti asiaan huomiota Ho- taamisesta. Säännös on tarpeen erityisesti valun-
13260: risontaalisen maaseudun kehittämissuunnitel- tojen estämiseksi ja ammoniakki- ja hajuhaitto-
13261: man käsittelyn yhteydessä. Jos järjestelmä olisi jen minimoimiseksi. Mitä nopeammin lanta saa-
13262: jäänyt hyväksymättä, koko Suomen maatalou- d~an mull.attua, sitä enemmän typpeä jää viljeltä-
13263: den EU-tuki olisi vaarantunut. Komission lopul- VIen kasvien käyttöön. Säännös on ollut voimas-
13264: ta tekemään hyväksymispäätökseen sisältyy eh- sa jo kumotussa valtioneuvoston päätöksessä
13265: to, että Suomi sitoutuu panemaan nitraattidirek- 219/1998, mutta välitön multaamisvaatimus on
13266: tiivin toimeen vuoden 2000 kuluessa. Kysymys- nyt rajattu vuorokauteen.
13267: ten kohteena oleva valtioneuvoston asetus maata- Lannan varastointitilojen mitoitusvaatimus on
13268: loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- asetuksen 4 §:ssä muutettu tulemaan voimaan
13269: syn rajoittamisesta (931/2000) on annettu komis- välittömästi, koska valtioneuvoston päätöksessä
13270: sion täydentävässä virallisessa huomautuksessa ollut siirtymäkausi vuoteen 2002 saakka ei ole
13271: ja perustellussa lausunnossa esitetyn johdosta. nitraattidirektiivin edellytysten mukainen sään-
13272: Asetuksella on kumottu edellä mainittu valtio- nös. Lannan varastointitilojen mitoituksessa ote-
13273: ta~n k~ite~in huomioon laidunkausi sekä sup-
13274: neuvoston päätös 219/1998 sellaisena kuin se on
13275: ~eille Jal01ttelualueille ja pihattojen kuivikepoh-
13276: muutettuna valtioneuvoston päätöksellä
13277: 907/1999. Jille kertyvä lanta, myös yhteiset varastointitilat
13278: Kysymyksissä on kiinnitetty huomiota asetuk- Poikkeaminen mitoitusvaatimuksesta on mah-
13279: dolli~ta, jos lantaa luovutetaan toiselle viljelijäl-
13280: sen 5 §:n 5 momentissa olevaan karjanlannan
13281: ~i~talevityksen kieltämiseen sellaisilla pelloilla,
13282: le tai hyötykäyttäjälle. Kuivalannan patterointi
13283: JOiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 pro- on edelleen asetuksen asettamin edellytyksin
13284: senttia, ja pidetty rajoitusta kohtuuttomana. Laa- mahdollista, mutta se on aina poikkeus, eikä sillä
13285:
13286:
13287: 4
13288: Ministerin vastaus KK 950/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
13289:
13290:
13291:
13292: voi vähentää lannan varastointitilan mitoitustar- maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Maa- ja
13293: vetta. metsätaloustuottajien keskusjärjestöä MTK:ta
13294: Typpilannoitteiden syys- ja talvilevityskielto informoitiin niin pian kuin asetuksen muoto ja si-
13295: on nyt asetettu direktiivin vaatimusten mukaises- sältö oli selvillä.
13296: ti. Komission valvontavaatimusten keskeisimpiä Luomutuotannon erityistarpeita mm. karjan-
13297: kohtia on ollut säännöksen täsmentäminen ja lannan enimmäiskäyttömäärien suhteen ei ole
13298: syyslevityksen rajoittaminen. Syksyllä levitettä- otettu riittävästi huomioon vuodelta 1991 peräi-
13299: vän lannan enimmäiskäyttömäärät on asetettu eri sin olevassa nitraattidirektiivissä. Ympäristömi-
13300: lantalajeille jo kumotussa valtioneuvoston pää- nisteriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuuk-
13301: töksessä, mutta niitä on asetuksessa edelleen täs- sia mm. direktiivin vaatimusten muuttamiseksi
13302: mennetty. sellaisiksi, että luomuviljelylle ei asetettaisi koh-
13303: Nitraattidirektiivi on ympäristönsuojeludirek- tuuttomia vaatimuksia.
13304: tiivija siten sen täytäntöönpano on ympäristömi- Maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonmu-
13305: nisteriön hallinnonalan vastuulla. 1.4.1998 voi- kaisen viljelyn liitto ry:n ja Helsingin yliopiston
13306: maan tullut valtioneuvoston päätös maataloudes- Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen laa-
13307: ta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ra- timassa Luomutilan ympäristönhoito-oppaassa
13308: joittamisesta ja siihen l.l 0.1999 voimaan tulleet suositellaan lantapatterin alustaksi 20 cm:n tur-
13309: muutokset ovat olleet viljelijöiden tiedossa. Ym- ve- tai mutakerrosta. Luonnonmukaisen viljelyn
13310: päristöhallinto on tiedottanut direktiivistä ja sen kuivikelannan kompostointiohjeissa ei ole mai-
13311: täytäntöönpanosta suoraan viljelijöille sekä ym- nittu oikea lantapatterin alustamateriaalina. Olki-
13312: päristöhallinnon ja maataloushallinnon vuosit- silpun käyttö riittävän paksuna kerroksena, vä-
13313: tain pidettävillä yhteisillä maatalouden ympäris- hintään 20 cm, patterin alustana voidaan tulkita
13314: tönsuojelun neuvottelupäivillä. Uuden asetuksen riittäväksi silloin, kun lantapatterit perustetaan
13315: valmistelu liittyi komission valvontamenette- läpäisemättömille maille.
13316: lyynja sen asettama aikataulu (2 kk) aiheutti kii- Nitraattidirektiivin täytäntöönpano on osa
13317: reen, jonka johdosta asian tiedottaminen ei ollut lainsäädäntöä, eikä sen aiheuttamia velvoitteita
13318: mahdollista riittävän ajoissa. Komissiolle annet- korvata viljelijöille. Maatalouden ympäristötuki
13319: tavaa vastausta valmisteltiin yhteistyössä ulko- on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka saamisen
13320: asiainministeriön, oikeusministeriön ja maa- ja edellytyksenä on lupaehtoihin sitoutuminen sekä
13321: metsätalousministeriön sekä Ahvenanmaan maa- mm. hyvien viljelymenetelmien ja lainsäädän-
13322: kuntahallituksen kanssa. Asetuksen valmistelu nön noudattaminen.
13323: tapahtui yhteistyössä ympäristöministeriön ja
13324:
13325:
13326: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
13327:
13328: Ympäristöministeri Satu Hassi
13329:
13330:
13331:
13332:
13333: 5
13334: KK 950/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr Ministerns svar
13335:
13336:
13337:
13338:
13339: Tili riksdagens talman
13340:
13341: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tar olika växters varierande kvävebehov
13342: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och framför allt de särbehov som är re-
13343: rådet översänt följande av riksdagsledamöterna laterade till ekoproduktionen och
13344: 1) Aulis Ranta-Muotio /cent m.fl. undertecknade
13345: skriftliga spörsmål SS 917/2000 rd, 2) Eero Läm- kommer höstspridningsbegränsningen
13346: sä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål att preciseras med avseende på olika
13347: SS 92112000 rd, 3) Katri Komi /cent m.fl. under- gödselslag och kommer det i vinter-
13348: tecknade skriftliga spörsmål SS 928/2000 rd spridningsförbudet att beaktas att vege-
13349: samt 4-6) Merikukka Forsius /gröna underteck- tationsperioden inte är densamma i alla
13350: nade skriftliga spörsmål SS 949/2000 rd, SS delar av landet och
13351: 950/2000 rd och SS 951/2000 rd:
13352: kommer man vid definieringen av göd-
13353: selstadens storlek att beakta komposte-
13354: 1) Vad ämnar regeringen göra för att ringen av fast gödsel på åkrarna?
13355: lindra de orimliga olägenheter som den
13356: gällande nitratförordningen orsakar 4) Vaiför informerade jord- och skogs-
13357: jordbrukarna? bruksministeriet inte i tillräckligt god
13358: tid jordbrukarna om innehållet i och
13359: 2) imnar regeringen utreda- och hur
13360: ikraftträdandet av förordningen om be-
13361: snabbt - i viiken omfattning det i Fin-
13362: gränsning av utsläpp i vattnen av nitra-
13363: land finns sådana gårdar med kreatur i
13364: ter från jordbruket och
13365: fråga om vilka direktivet begränsar
13366: spridningen av slam och på vilket sätt skall tömningen av fyllda
13367: slambehållare göras inom ramen för de
13368: vilka problem begränsningen orsakar
13369: begränsningar som anges i lagen, efter-
13370: när det gäller jordbrukens Jortsatta pro-
13371: som jordbrukaren inte får sprida ut slam
13372: duktion och utvecklandet av jordbru-
13373: på åkrarna under tiden mellan den 15
13374: kens struktur och
13375: oktober 2000 och den 15 april 2001?
13376: viiken kostnadseffekt begränsningen i
13377: 5) A."mnar regeringen följa vilka verk-
13378: direktivet har på de enskilda jordbru-
13379: ningar förordningen om begränsning av
13380: ken? utsläpp i vattnen av nitrater har på eko-
13381: 3) Vad ämnar regeringen göra för att produktionen och vid behov lindra be-
13382: förordningen ändras så att i den stryks stämmelsen om att åkrarna skall ha en
13383: det lutningskrav som förbjuder gödsel- lutning på 10 procent, ifall det kan visas
13384: spridning och att kravet på att gödseln att förbudet mot gödselspridning när
13385: myllas ned lindras och åkerns lutning övers tiger 10 procent på
13386: ett anmärkningsvärt sätt är till Jörfång
13387: hur genomförs tillämpningen av förord- Jör bedrivandet av ekaproduktion?
13388: ningen så att denna bättre änförut beak-
13389:
13390: 6
13391: Ministems svar KK 950/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
13392:
13393:
13394: 6) Varför godkänns inte den halm som ciella anmärkning och motiverade utlåtande. Ge-
13395: ekojordbrukarna använder i stackanläg- nom förordningen upphävdes ovan nämnda stats-
13396: gandet som bottenmaterial i gödsel- rådsbeslut 219/1998, sådant det lyder ändrat ge-
13397: stackar och nom statsrådets beslut 907/1999.
13398: 1 spörsmålen har man fåst avseende vid det
13399: hur ämnar man ersätta ekojordbrukar- förbud som anges i 5 § 5 mom. i förordningen
13400: na för de extra kostnader som orsakas och enligt vilket ytgödsling med kreatursgödsel
13401: av stackanläggningen och som för ett är förbjuden om åkems genomsnittliga lutning
13402: genomsnittligt ekologiskt jordbruk upp- överstiger 10 procent. Spörsmålsställama anser
13403: går till ca 3 000 mk (ca 150-200 att förbudet är oskäligt. 1 en omfattande under-
13404: mklha), om torv används som bottenma- sökning om de fin1ändska åkramas egenskaper
13405: terial i stacken? har dock bl.a. konstaterats att medianlutningen i
13406: Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt an- fråga om åkrama i Finland är ca 1 procent. Av
13407: föra följande: åkerarealen har 3,4 procent en lutning på mer än
13408: 7 procent, medan de åkrar vilkas lutning översti-
13409: Direktiv 91/676/EEG om skydd mot att vatten ger 10 procent utgör ca 2 procent av åkerarealen.
13410: förorenas av nitrater från jordbruket, nedan nit- Det är således inte fråga om ett omfattande pro-
13411: ratdirektivet, blev förpliktande för Finlands del blem, men lokalt kan bestämmelsen i förordning-
13412: den 1 juli 1994 då EES-tilläggsprotokollet träd- en ha betyde1se då åkrama befinner sig på lutan-
13413: de i kraft. A vsikten med direktivet är att minska de marker och i fråga om vallodling, där ned-
13414: övergödningen av vattendragen och därtill re1ate- myllning inte är möjlig efter gödselspridning. På
13415: rad förgrumling, förslemning samt algblomning. dylika åkrar är placeringsgödsling dock möjlig.
13416: Statsrådets beslut om begränsning av utsläpp i Vid godkännandet av förordningen förutsatte
13417: vattnen av nitrater frånjordbruket (219/1998) ut- statsrådet att de verkningar som 5 § 5 mom. i
13418: fårdades den 19 mars 1998 och bes1utet ändrades förordningen har för de enski1da jordbruken skall
13419: efter kommissionens övervakningsförfaranden utredas och att de åtgärder som saken kräver vid
13420: genom statsrådets beslut 907/1999, som utfårda- behov skall vidtas. Ett antal sakkunniga inom
13421: des den 16 september 1999. Sedan 1996 har kom- miljöförvaltningen och vid jord- och skogsbruks-
13422: missionen fortlöpande riktat övervakningsförfa- ministeriet utreder saken, men omfattningen av
13423: randen mot Finland och noterat att genomföran- verkningama kommer att framgå först när till-
13424: det av direktivet har försummats eller varit otill- räckligt mycket erfarenheter finns om verkstäl-
13425: räckligt. Våren 2000 fördröjdes godkännandet av ligheten av förordningen.
13426: systemet för det finländska jordbrukets miljö- Regeringen anser inte att den bestämmelse i
13427: stöd tili följd av det bristfålliga genomförandet 5 § 1 mom. i förordningen är oskälig enligt vii-
13428: av nitratdirektivet och i och med att kommissio- ken organisk gödsel som sprids på hösten ome-
13429: nen uppmärksammade frågan vid behandlingen delbart, senast inom ett dygn, skall myllas ned.
13430: av den horisontella planen för utveckling av Bestämmelsen behövs framför allt för förhin-
13431: landsbygden. Om systemet inte hade godkänts, drande av avrinning samt för en minimering av
13432: hade EU-stödet tili hela det finländska jordbru- ammoniak- och luktolägenheter. Ju snabbare
13433: ket riskerats. 1 kommissionens slutliga bes1ut om gödseln myllas ned, desto mera kväve återstår för
13434: godkännande ingår ett villkor om att Finland för- odlingsväxtema. Denna bestämmelse ingick i det
13435: binder sig att genomföra nitratdirektivet under numera upphävda statsrådsbeslutet 219/1998,
13436: loppet av år 2000. Statsrådets förordning om be- men kravet om att gödseln skall myllas ned ome-
13437: gränsning av utsläpp i vattnen av nitrater från delbart har nu preciserats tili ett dygn.
13438: jordbruket (93112000), som är föremål för de ak- Kravet gällande dimensionering av gödselstä-
13439: tuella spörsmålen, har givits tili följd av det som der för lagring av träck har i 4 § i förordningen
13440: lagts fram i kommissionens kompletterande offi- ändrats att träda i kraft omedelbart, eftersom den
13441:
13442:
13443: 7
13444: KK 950/2000 vp - Merikukka Forsius /vihr Ministems svar
13445:
13446:
13447: övergångsperiod fram till år 2002 som angavs i (2 månader) som kommissionen angav föran1ed-
13448: statsrådets beslut inte är förenlig med villkoren i de en brådska som ledde till att man inte kunde
13449: nitratdirektivet. Vid dimensioneringen av göd- informera om saken i tillräckligt god tid. Svaret
13450: selstäder för lagring av träck beaktas dock betes- till kommissionen bereddes i samarbete mellan
13451: säsongen samt den gödsel som samlasi begränsa- utrikesministeriet, justitieministeriet, jord- och
13452: de rastgårdar och på torrströbottnar i lösdrifts- skogsbruksministeriet samt Ålands landskapssty-
13453: stall, och likasåjordbrukamas gemensamma göd- relse. Förordningen bereddes i samarbete mellan
13454: selstäder. Undantag från dimensioneringskravet miljöministeriet samt jord- och skogsbruksminis-
13455: är möjligt om gödseln överlåts till en annanjord- teriet. Lant- och skogsbruksproducentemas cen-
13456: brukare eller någon som drar nytta av gödseln. tralorganisation, MTK, informerades så snart
13457: Stackanläggning av torrgödsel är fortfarande man på beredningshåll var klar med formen för
13458: möjlig enligt de villkor som anges i förordning- och innehållet i förordningen.
13459: en, men detta förfarande är alltid ett undantag De särbehov som gäller ekoproduktionen, bl.a.
13460: och en tillämpning av det minskar inte behovet frågan kring de maximimängder kreatursgödsel
13461: av att dimensionera gödselstaden. som får användas, har inte beaktats i tillräckligt
13462: Förbudet att sprida kvävegödsel under hösten hög grad i 1991 års nitratdirektiv. I miljöministe-
13463: och vintem motsvarar nu kraven enligt direkti- riet utreds för närvarande möjlighetema att bl.a.
13464: vet. 1 de centrala krav som kommissionen lade ändra bestämmelsema i direktivet så att oskäliga
13465: fram i samband med sitt övervakningsförfarande krav inte ställs på den ekologiska odlingen.
13466: ingick att bestämmelsen skulle preciseras och I guiden Miljövård på ekogården, som jord-
13467: spridningen av gödselmedel under hösten be- och skogsbruksministeriet, Förbundet för ekolo-
13468: gränsas. Redan i det upphävda statsrådsbeslutet gisk odling rf och Landsbygdens forsknings- och
13469: angavs vilka maximimängder gödsel av olika utbildningsinstitut vid Helsingfors universitet
13470: slag som får spridas på hösten, men detta har pre- har sammanställt, rekommenderas att man som
13471: ciserats ytterligare i förordningen. underlag för en gödselstack skall ha ett torv- el-
13472: Nitratdirektivet är ett miljövårdsdirektiv och ler lerskikt på 20 cm. I de anvisningar som gäller
13473: genomförandet av det är därför en sak som miljö- kompostering av fast gödsel vid ekologisk od-
13474: ministeriets förvaltningsornråde ansvarar för. ling finns inte halmen närnnd som bottenmaterial
13475: Jordbrukama har haft kännedom om statsrådets för gödselstackar. Användning av hackad halm i
13476: beslut om begränsning av utsläpp i vattnen av nit- ett tillräckligt tjockt lager, minst 20 cm, som un-
13477: rater från jordbruket, som trädde i kraft den 1 derlag för en stack kan anses vara tillräcklig ifall
13478: april 1998, och ändringama av detta beslut, som gödselstackama anläggs på ogenomtränglig
13479: trädde i kraft den 1 oktober 1999. Miljöförvalt- mark.
13480: ningen har informerat jordbrukama om direkti- Genomförandet av nitratdirektivet är ett ele-
13481: vet och om genomförandet av det: jordbrukama ment i lagstiftningen, vilket innebär att jordbru-
13482: har informerats dels direkt, dels vid de rådpläg- kama inte ersätts för de förpliktelser som genom-
13483: ningsdagar som miljöförvaltningen och jord- förandet medför. Jordbrukets miljöstöd är ett fri-
13484: bruksförvaltningen årligen har anordnat för jord- villigt system: för att få det krävs att man förbin-
13485: brukssektom och miljövården. Beredningen av der sig vid tillståndsvillkoren och till att tillämpa
13486: den nya förordningen anslöt sig till kommissio- goda odlingsmetoder och att iaktta lagstiftning-
13487: nens övervakningsförfarande och den tidtabell en.
13488:
13489:
13490:
13491: Helsingfors den 15 december 2000
13492:
13493: Miljöminister Satu Hassi
13494:
13495:
13496: 8
13497: KK 95112000 vp- Merikukka Forsius /vihr
13498:
13499:
13500:
13501:
13502: KIRJALLINEN KYSYMYS 95112000 vp
13503:
13504: Maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve-
13505: siin pääsyn rajoittamisesta annetun asetuksen
13506: mukaisen patteroinnin pohjamateriaalit
13507:
13508:
13509:
13510:
13511: Eduskunnan puhemiehelle
13512:
13513: Valtioneuvosto antoi 9.11.2000 asetuksen maata- ty luomutuotannossa patteroinnin pohjana, kuten
13514: loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- esimerkiksi maa-artisokan varsia.
13515: syn rajoittamisesta. Asetuksella pannaan täytän- Annettu asetus edellyttää luomuviljelijöiltä
13516: töön vesien suojelemisesta maataloudesta peräi- patterointikäytäntönsä muuttamista. Keskimää-
13517: sin olevien nitraattien aiheuttamaita pilaantumi- räistä luomutilaa kohti asetuksen mukaiset patte-
13518: selta 12 päivänä joulukuuta annettu Euroopan roinnin lisäkustannukset ovat noin 3 000 mk/tila
13519: yhteisöjen neuvoston direktiivi (911676/ETY). eli noin 150-200 mk/ha.
13520: Asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet pannaan
13521: täytäntöön koko maassa ja asetus tuli voimaan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13522: 15.11.2000. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13523: Valtioneuvoston antamassa asetuksessa maa- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13524: taloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- vaksi seuraavan kysymyksen:
13525: syn rajoittamisesta säädetään myös lannan varas-
13526: toinnista ja patteroinnista. Asetuksen liitteessä 1 Miksi luomuviljelijöiden patteroinnissa
13527: todetaan, että lantapatterin pohjalle on levitettä- käyttämää oikea ei hyväksytä lantapat-
13528: vä mutaa tai turvetta vähintään 15 cm:n kerros ra- terin pohjamateriaaliksi ja
13529: vinnevalumien talteenottamiseksi.
13530: Luomuviljelyssä lantapatterin pohjalle on miten luomuviljelijöille aiotaan korvata
13531: useimmiten levitetty oikea, joka tutkitusti tur- patteroinnista aiheutuvat lisäkustan-
13532: peen lailla estää ravinnevalumiajoutumasta maa- nukset, jotka ovat keskimääräistä luo-
13533: han. Myös muuta kasviperäistä jätettä on käytet- mutilaa kohden noin 3 000 mk (noin
13534: 150-200 mk/ha), jos turvetta käyte-
13535: tään patterin pohjamateriaalina?
13536:
13537:
13538: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
13539:
13540: Merikukka Forsius /vihr
13541:
13542:
13543:
13544:
13545: Versio 2.0
13546: KK 95112000 vp- Merikukka Forsius /vihr Ministerin vastaus
13547:
13548:
13549:
13550:
13551: Eduskunnan puhemiehelle
13552:
13553: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa aiotaanko syyslevitysrajoitusta täsmen-
13554: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tää eri lantalajeilla ja otetaanko talvile-
13555: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vityskiellossa huomioon maan eri osien
13556: vastattavaksi kansanedustaja 1) Aulis Ranta- erilainen kasvukausi ja
13557: Muotion /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-
13558: symyksen KK 917/2000 vp, 2) Eero Lämsän otetaanko lantalan kokoa määriteltäes-
13559: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sä huomioon kuivikelannan kompostoin-
13560: KK 921/2000 vp, 3) Katri Komin /kesk ym. näin ti pelloilla?
13561: kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 928/2000
13562: 4) Miksi maa- ja metsätalousministeriö
13563: vp sekä 4-6) Merikukka Forsiuksen /vihr näin
13564: ei tiedottanut viljelijöille maataloudes-
13565: kuuluvat kirjalliset kysymykset KK 949/2000 vp,
13566: ta peräisin olevien nitraattien vesiin
13567: KK 950/2000 vp ja KK 951/2000 vp:
13568: pääsyn rajoittamisesta annetun asetuk-
13569: sen sisällöstä ja voimaantulosta riittä-
13570: 1) Mitä hallitus aikoo tehdä voimassa
13571: vän ajoissa sekä
13572: olevan nitraattiasetuksen viljelijöille ai-
13573: heuttaman kohtuuttoman haitan lievittä- millä tavalla täynnä olevien lietesäiliöi-
13574: miseksi? den tyhjentäminen ratkaistaan lain sal-
13575: limissa rajoissa, kun viljelijä ei saa le-
13576: 2) Aikooko hallitus selvittää ja miten kii-
13577: vittää tietettä pellolle 15.10.2000 ja
13578: reellisesti, kuinka paljon Suomessa on
13579: 15.4.2001 välisenä aikana?
13580: sellaisia karjatiloja, joissa direktiivi ra-
13581: joittaa lietteen levitystä ja 5) Aikooko hallitus seurata nitraattien
13582: vesiin pääsyn rajoittamiseksi annetun
13583: mitä ongelmia rajoituksesta aiheutuu ti-
13584: asetuksen vaikutusta luomutuotantoon
13585: lojen tuotannon jatkumiselle ja raken-
13586: ja lieventää tarvittaessa annettua 10
13587: teen kehittämiselle ja
13588: prosentin määräystä peltojen kaltevuu-
13589: mikä on direktiivin aiheuttaman rajoi- desta, mikäli voidaan osoittaa, että lan-
13590: tuksen tilakohtainen kustannusvaikutus? nanlevityskielto yli 10 prosenttia kalte-
13591: vammalle pellolle haittaa merkittävästi
13592: 3) Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ase- luomutuotannon harjoittamista?
13593: tuksesta poistetaan lannan levityksen
13594: kieltävä kaltevuusvaatimus sekä lannan 6) Miksi luomuviljelijöiden patteroin-
13595: multaamisvaatimus ta lievennetään ja nissa käyttämää oikea ei hyväksytä lan-
13596: tapatterin pohjamateriaaliksi ja
13597: miten asetuksen soveltamista toteute-
13598: taan siten, että se ottaa paremmin huo- miten luomuviljelijöille aiotaan korvata
13599: mioon eri kasvien erilaisen typentar- patteroinnista aiheutuvat lisäkustan-
13600: peen ja etenkin luomutuotannon erityis- nukset, jotka ovat keskimääräistä luo-
13601: tarpeet ja mutilaa kohden noin 3 000 mk (noin
13602:
13603: 2
13604: Ministerin vastaus KK 951/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
13605:
13606:
13607: 150-200 mk/ha), jos turvetta käytetään jassa Suomen peltojen ominaisuuksia käsittele-
13608: patterin pohjamateriaalina? vässä tutkimuksessa on mm. todettu, että Suo-
13609: men peltojen kaltevuuden mediaaniarvo on noin
13610: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti 1 prosentti. Peltoalasta 3,4 prosentilla kaltevuus
13611: seuraavaa: on yli 7 prosenttia ja peltoja, joiden kaltevuus
13612: Vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin ylittää 10 prosenttia, on noin 2 prosenttia pelto-
13613: olevien nitraattien aiheuttamaita pilaantumiselta alasta. Kysymys ei siis ole laajasta ongelmasta,
13614: annettu direktiivi 911676/ETY, jäljempänä nit- mutta paikallisesti asetuksen säännöksellä voi
13615: raattidirektiivi, on tullut Suomea veivoittavaksi olla merkitystä silloin, kun tilan pellot ovat kai-
13616: 1.7.1994, jolloin ETA-lisäpöytäkirja tuli voi- tevilla mailla sekä nurmiviljelyssä, jolloin mul-
13617: maan. Direktiivin tarkoituksena on vähentää ve- taus ei ole mahdollista lannan levityksen jäl-
13618: sistöjen rehevöitymistä ja siihen liittyvää same- keen. Sijoituslannoitus on kuitenkin tällaisilla
13619: nemista, limoittumista sekä leväkukintoja. Val- pelloilla mahdollista. Valtioneuvosto edellytti
13620: tioneuvoston päätös maataloudesta peräisin ole- hyväksyessään asetuksen, että asetuksen 5 §:n 5
13621: vien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta on momentin vaikutuksia yksittäisille maatiloille
13622: annettu 19.3.1998 (219/1998) ja sitä on muutettu selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa asian vaati-
13623: komission valvontamenettelyjen jälkeen miin . toimenpiteisiin. Ympäristöhallinnon ja
13624: 16.9.1999 valtioneuvoston päätöksellä 90711999. maa- Ja metsätalousministeriön asiantuntijat sel-
13625: Komissio on kohdistanut Suomea kohtaan jatku- vittävät asiaa, mutta asian vaikutusten laajuus
13626: vasti valvontamenettelyjä vuodesta 1996 lähtien selviää vasta sitten, kun asetuksen täytäntöönpa-
13627: direktiivin täytäntöönpanon laiminlyömisestä tai nosta on saatu riittävästi kokemuksia.
13628: direktiivin riittämättömästä täytäntöönpanosta. Hallitus ei pidä kohtuuttomana asetuksen
13629: Keväällä 2000 Suomen maatalouden ympäristö- 5 §:n 1 momentin määräystä syksyllä levitettä-
13630: järjestelmän hyväksyminen viivästyi nitraattidi- vään orgaanisen lannoitteen välittömästä, vii-
13631: rektiivin puutteellisen täytäntöönpanon johdos- meistään vuorokauden aikana tapahtuvasta mul-
13632: ta, kun komissio kiinnitti asiaan huomiota Ho- taamisesta. Säännös on tarpeen erityisesti valun-
13633: risontaalisen maaseudun kehittämissuunnitel- tojen estämiseksi ja ammoniakki- ja hajuhaitto-
13634: man käsittelyn yhteydessä. Jos järjestelmä olisi jen minimoimiseksi. Mitä nopeammin lanta saa-
13635: jäänyt hyväksymättä, koko Suomen maatalou- d~an mull.attua, sitä enemmän typpeä jää viljeltä-
13636: v~en kasvten käyttöön. Säännös on ollut voimas-
13637: den EU-tuki olisi vaarantunut. Komission lopul-
13638: ta tekemään hyväksymispäätökseen sisältyy eh- sa jo kumotussa valtioneuvoston päätöksessä
13639: to, että Suomi sitoutuu panemaan nitraattidirek- 219/1998, mutta välitön multaamisvaatimus on
13640: tiivin toimeen vuoden 2000 kuluessa. Kysymys- nyt rajattu vuorokauteen.
13641: ten kohteena oleva valtioneuvoston asetus maata- Lannan varastointitilojen mitoitusvaatimus on
13642: loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- asetuksen 4 §:ssä muutettu tulemaan voimaan
13643: syn rajoittamisesta (931/2000) on annettu komis- välittömästi, koska valtioneuvoston päätöksessä
13644: sion täydentävässä virallisessa huomautuksessa ollut siirtymäkausi vuoteen 2002 saakka ei ole
13645: ja perustellussa lausunnossa esitetyn johdosta. nitraattidirektiivin edellytysten mukainen sään-
13646: Asetuksella on kumottu edellä mainittu valtio- nös. Lannan varastointitilojen mitoituksessa ote-
13647: neuvoston päätös 219/1998 sellaisena kuin se on taan kuitenkin huomioon laidunkausi sekä sup-
13648: muutettuna valtioneuvoston päätöksellä ?.eille jaloittelualueille ja pihattojen kuivikepoh-
13649: 907/1999. Jtlle kertyvä lanta, myös yhteiset varastointitilat
13650: Kysymyksissä on kiinnitetty huomiota asetuk- Poikkeaminen mitoitusvaatimuksesta on mah-
13651: dolli~ta, jos lantaa luovutetaan toiselle viljelijäl-
13652: sen 5 §:n 5 momentissa olevaan karjanlannan
13653: ~intalevityksen kieltämiseen sellaisilla pelloilla,
13654: le tat hyötykäyttäjälle. Kuivalannan patterointi
13655: Joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 pro- on edelleen asetuksen asettamin edellytyksin
13656: senttia, ja pidetty rajoitusta kohtuuttomana. Laa- mahdollista, mutta se on aina poikkeus, eikä sillä
13657:
13658:
13659: 3
13660: KK 951/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr Ministerin vastaus
13661:
13662:
13663: voi vähentää lannan varastointitilan mitoitustar- maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Maa- ja
13664: vetta. metsätaloustuottajien keskusjärjestöä MTK:ta
13665: Typpilannoitteiden syys- ja talvilevityskielto informoitiin niin pian kuin asetuksen muoto ja si-
13666: on nyt asetettu direktiivin vaatimusten mukaises- sältö oli selvillä.
13667: ti. Komission valvontavaatimusten keskeisimpiä Luorontuotannon erityistarpeita mm. karjan-
13668: kohtia on ollut säännöksen täsmentäminen ja lannan enimmäiskäyttömäärien suhteen ei ole
13669: syyslevityksen rajoittaminen. Syksyllä levitettä- otettu riittävästi huomioon vuodelta 1991 peräi-
13670: vän lannan enimmäiskäyttömäärät on asetettu eri sin olevassa nitraattidirektiivissä. Ympäristömi-
13671: lantalajeille jo kumotussa valtioneuvoston pää- nisteriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuuk-
13672: töksessä, mutta niitä on asetuksessa edelleen täs- sia mm. direktiivin vaatimusten muuttamiseksi
13673: mennetty. sellaisiksi, että luomuviljelylle ei asetettaisi koh-
13674: Nitraattidirektiivi on ympäristönsuojeludirek- tuuttomia vaatimuksia.
13675: tiivija siten sen täytäntöönpano on ympäristömi- Maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonmu-
13676: nisteriön hallinnonalan vastuulla. 1.4.1998 voi- kaisen viljelyn liitto ry:n ja Helsingin yliopiston
13677: maan tullut valtioneuvoston päätös maataloudes- Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen laa-
13678: ta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ra- timassa Luoroutilan ympäristönhoito-oppaassa
13679: joittamisesta ja siihen 1.10.1999 voimaan tulleet suositellaan lantapatterin alustaksi 20 cm:n tur-
13680: muutokset ovat olleet viljelijöiden tiedossa. Ym- ve- tai mutakerrosta. Luonnonmukaisen viljelyn
13681: päristöhallinto on tiedottanut direktiivistä ja sen kuivikelannan kompostointiohjeissa ei ole mai-
13682: täytäntöönpanosta suoraan viljelijöille sekä ym- nittu oikea lantapatterin alustamateriaalina. Olki-
13683: päristöhallinnon ja maataloushallinnon vuosit- silpun käyttö riittävän paksuna kerroksena, vä-
13684: tain pidettävillä yhteisillä maatalouden ympäris- hintään 20 cm, patterin alustana voidaan tulkita
13685: tönsuojelun neuvottelupäivillä. Uuden asetuksen riittäväksi silloin, kun lantapatterit perustetaan
13686: valmistelu liittyi komission valvontamenette- läpäisemättömille maille.
13687: lyynja sen asettama aikataulu (2 kk) aiheutti kii- Nitraattidirektiivin täytäntöönpano on osa
13688: reen, jonka johdosta asian tiedottaminen ei ollut lainsäädäntöä, eikä sen aiheuttamia velvoitteita
13689: mahdollista riittävän ajoissa. Komissiolle annet- korvata viljelijöille. Maatalouden ympäristötuki
13690: tavaa vastausta valmisteltiin yhteistyössä ulko- on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka saamisen
13691: asiainministeriön, oikeusministeriön ja maa- ja edellytyksenä on lupaehtoihin sitoutuminen sekä
13692: metsätalousministeriön sekä Ahvenanmaan maa- mm. hyvien viljelymenetelmien ja lainsäädän-
13693: kuntahallituksen kanssa. Asetuksen valmistelu nön noudattaminen.
13694: tapahtui yhteistyössä ympäristöministeriön ja
13695:
13696:
13697: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
13698:
13699: Ympäristöministeri Satu Hassi
13700:
13701:
13702:
13703:
13704: 4
13705: Ministems svar KK 951/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
13706:
13707:
13708:
13709:
13710: Tili riksdagens talman
13711:
13712: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tar olika växters varierande kvävebehov
13713: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och franiför allt de särbehov som är re-
13714: rådet översänt följande av riksdagsledamöterna laterade till ekoproduktionen och
13715: 1) Aulis Ranta-Muotio /cent m.fl. undertecknade
13716: skriftliga spörsmål SS 917/2000 rd, 2) Eero Läm- kommer höstspridningsbegränsningen
13717: sä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål att preciseras med avseende på olika
13718: SS 92112000 rd, 3) Katri Komi /cent m.fl. under- gödselslag och kommer det i vinter-
13719: tecknade skriftliga spörsmål SS 928/2000 rd spridningsförbudet att beaktas att vege-
13720: samt 4-6) Merikukka Forsius /gröna underteck- tationsperioden inte är densamma i alla
13721: nade skriftliga spörsmål SS 949/2000 rd, SS delar av landet och
13722: 950/2000 rd och SS 95112000 rd:
13723: kommer man vid definieringen av göd-
13724: selstadens storlek att beakta komposte-
13725: 1) Vad ämnar regeringen göra för att
13726: ringen av fast gödsel på åkrarna?
13727: lindra de orimliga olägenheter som den
13728: gällande nitratförordningen orsakar 4) Varför informerade jord- och skogs-
13729: jordbrukarna? bruksministeriet inte i tillräckligt god
13730: tid jordbrukarna om innehållet i och
13731: 2) imnar regeringen utreda- och hur
13732: ikraftträdandet av förordningen om be-
13733: snabbt - i viiken onifattning det i Fin-
13734: gränsning av utsläpp i vattnen av nitra-
13735: land jinns sådana gårdar med kreatur i
13736: ter från jordbruket och
13737: fråga om vilka direktivet begränsar
13738: spridningen av slam och på vilket sätt skall tömningen av .fyllda
13739: slambehållare göras inom ramen för de
13740: vilka problem begränsningen orsakar
13741: begränsningar som anges i lagen, efter-
13742: när det gäller jordbrukens fortsatta pro-
13743: som jordbrukaren inte får sprida ut slam
13744: duktion och utvecklandet av jordbru-
13745: på åkrarna under tiden mellan den 15
13746: kens struktur och
13747: oktober 2000 och den 15 apri/2001?
13748: viiken kostnadseffekt begränsningen i
13749: 5) Å.mnar regeringen följa vilka verk-
13750: direktivet har på de enskilda jordbru-
13751: ningar förordningen om begränsning av
13752: ken?
13753: utsläpp i vattnen av nitrater har på eko-
13754: 3) Vad ämnar regeringen göra för att produktionen och vid behov lindra be-
13755: förordningen ändras så att i den stryks stämmelsen om att åkrarna skall ha en
13756: det lutningskrav som förbjuder gödsel- lutning på 10 procent, ifall det kan visas
13757: spridning och att kravet på att gödseln att förbudet mot gödselspridning när
13758: myllas ned lindras och åkerns lutning överstiger 10 procent på
13759: ett anmärkningsvärt sätt är tili föifång
13760: hur genoniförs tillämpningen av förord- för bedrivandet av ekaproduktion?
13761: ningen så att denna bättre änförut beak-
13762:
13763: 5
13764: KK 951/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr Ministems svar
13765:
13766:
13767:
13768: 6) Varför godkänns inte den halm som ciella anmärkning och motiverade utlåtande. Ge-
13769: ekojordbrukarna använder i stackanläg- nom förordningen upphävdes ovan nämnda stats-
13770: gandet som bottenmaterial i gödsel- rådsbeslut 219/1998, sådant det lyder ändrat ge-
13771: stackar och nom statsrådets beslut 907/1999.
13772: I spörsmålen har man fåst avseende vid det
13773: hur ämnar man ersätta ekojordbrukar- förbud som anges i 5 § 5 mom. i förordningen
13774: na för de extra kostnader som orsakas och enligt vilket ytgödsling med kreatursgödsel
13775: av stackanläggningen och som för ett är förbjuden om åkems genomsnittliga lutning
13776: genomsnittligt ekologiskt jordbruk upp- överstiger 10 procent. Spörsmålsställama anser
13777: går tili ca 3 000 mk (ca 150-200 att förbudet är oskäligt. I en omfattande under-
13778: mklha), om torv används som bottenma- sökning om de finländska åkramas egenskaper
13779: terial i stacken? har dock bl.a. konstaterats att medianlutningen i
13780: fråga om åkrama i Finland är ca 1 procent. Av
13781: Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt an-
13782: åkerarealen har 3,4 procent en lutning på mer än
13783: föra följande:
13784: 7 procent, medan de åkrar vilkas 1utning översti-
13785: Direktiv 911676/EEG om skydd mot att vatten ger 10 procent utgör ca 2 procent av åkerarealen.
13786: förorenas av nitrater från jordbruket, nedan nit- Det är således inte fråga om ett omfattande pro-
13787: ratdirektivet, blev förpliktande för Finlands del blem, men lokalt kan bestämmelsen i förordning-
13788: den 1 juli 1994 då EES-tilläggsprotokollet träd- en ha betydelse då åkrama befinner sig på lutan-
13789: de i kraft. Avsikten med direktivet är att minska de marker och i fråga om vallodling, där ned-
13790: övergödningen av vattendragen och därtill relate- myllning inte är möjlig efter gödselspridning. På
13791: rad förgrumling, förslemning samt algblomning. dylika åkrar är placeringsgödsling dock möjlig.
13792: Statsrådets beslut om begränsning av utsläpp i Vid godkännandet av förordningen förutsatte
13793: vattnen av nitrater frånjordbruket (219/1998) ut- statsrådet att de verkningar som 5 § 5 mom. i
13794: fårdades den 19 mars 1998 och beslutet ändrades förordningen har för de enskilda jordbruken skall
13795: efter kommissionens övervakningsförfaranden utredas och att de åtgärder som saken kräver vid
13796: genom statsrådets beslut 90711999, som utfårda- behov skall vidtas. Ett antal sakkunniga inom
13797: des den 16 september 1999. Sedan 1996 har kom- miljöförvaltningen och vid jord- och skogsbruks-
13798: missionen fortlöpande riktat övervakningsförfa- ministeriet utreder saken, men omfattningen av
13799: randen mot Finland och noterat att genomföran- verkningama kommer att framgå först när till-
13800: det av direktivet har försummats eller varit otill- räckligt mycket erfarenheter finns om verkstäl-
13801: räckligt. Våren 2000 fördröjdes godkännandet av ligheten av förordningen.
13802: systemet för det finländska jordbrukets miljö- Regeringen anser inte att den bestämmelse i
13803: stöd till följd av det bristfålliga genomförandet 5 § 1 mom. i förordningen är oskälig enligt vii-
13804: av nitratdirektivet och i och med att kommissio- ken organisk gödsel som sprids på hösten ome-
13805: nen uppmärksammade frågan vid behandlingen delbart, senast inom ett dygn, skall myllas ned.
13806: av den horisontella planen för utveckling av Bestämmelsen behövs framför allt för förhin-
13807: landsbygden. Om systemet inte hade godkänts, drande av avrinning samt för en minimering av
13808: hade EU-stödet till hela det finländska jordbru- ammoniak- och luktolägenheter. Ju snabbare
13809: ket riskerats. I kommissionens slutliga beslut om gödseln myllas ned, desto mera kväve återstår för
13810: godkännande ingår ett villkor om att Finland för- odlingsväxtema. Denna bestämmelse ingick i det
13811: binder sig att genomföra nitratdirektivet under numera upphävda statsrådsbeslutet 219/1998,
13812: loppet av år 2000. Statsrådets förordning om be- men kravet om att gödseln skall myllas ned ome-
13813: gränsning av utsläpp i vattnen av nitrater från delbart har nu preciserats till ett dygn.
13814: jordbruket (931/2000), som är föremål för de ak- Kravet gällande dimensionering av gödselstä-
13815: tuella spörsmålen, har givits till följd av det som der för lagring av träck har i 4 § i förordningen
13816: lagts fram i kommissionens kompletterande offi- ändrats att träda i kraft omedelbart, eftersom den
13817:
13818:
13819: 6
13820: Ministems svar KK 951/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
13821:
13822:
13823: övergångsperiod fram till år 2002 som angavs i (2 månader) som kommissionen angav föranled-
13824: statsrådets beslut inte är förenlig med villkoren i de en brådska som ledde tili att man inte kunde
13825: nitratdirektivet. Vid dimensioneringen av göd- informera om saken i tillräckligt god tid. Svaret
13826: selstäder för lagring av träck beaktas dock betes- till kommissionen bereddes i samarbete mellan
13827: säsongen samt den gödsel som samlas i begränsa- utrikesministeriet, justitieministeriet, jord- och
13828: de rastgårdar och på torrströbottnar i lösdrifts- skogsbruksministeriet samt Ålands landskapssty-
13829: stall, och likasåjordbrukamas gemensamma göd- relse. Förordningen bereddes i samarbete mellan
13830: selstäder. Undantag från dimensioneringskravet miljöministeriet samtjord- och skogsbruksminis-
13831: är möjligt om gödseln överlåts tili en annanjord- teriet. Lant- och skogsbruksproducentemas cen-
13832: brukare eller någon som drar nytta av gödseln. tralorganisation, MTK, informerades så snart
13833: Stackanläggning av torrgödsel är fortfarande man på beredningshåll var klar med formen för
13834: möjlig enligt de villkor som anges i förordning- och innehållet i förordningen.
13835: en, men detta förfarande är alltid ett undantag De särbehov som gäller ekoproduktionen, bl.a.
13836: och en tiliämpning av det minskar inte behovet frågan kring de maximimängder kreatursgödsel
13837: av att dimensionera gödselstaden. som får användas, har inte beaktats i tiliräckligt
13838: Förbudet att sprida kvävegödsel under hösten hög grad i 1991 års nitratdirektiv. 1 miljöministe-
13839: och vintem motsvarar nu kraven enligt direkti- riet utreds för närvarande möjlighetema att bl.a.
13840: vet. 1 de centrala krav som kommissionen lade ändra bestämmelsema i direktivet så att oskäliga
13841: fram i samband med sitt övervakningsförfarande krav inte ställs på den ekologiska odlingen.
13842: ingick att bestämmelsen skulle preciseras och 1 guiden Miljövård på ekogården, som jord-
13843: spridningen av gödselmedel under hösten be- och skogsbruksministeriet, Förbundet för ekolo-
13844: gränsas. Redan i det upphävda statsrådsbeslutet gisk odling rf och Landsbygdens forsknings- och
13845: angavs vilka maximimängder gödsel av olika utbildningsinstitut vid Helsingfors universitet
13846: slag som får spridas på hösten, men detta har pre- har sammanställt, rekommenderas att man som
13847: ciserats ytterligare i förordningen. underlag för en gödselstack skall ha ett torv- el-
13848: Nitratdirektivet är ett miljövårdsdirektiv och ler Ierskikt på 20 cm. 1 de anvisningar som gäller
13849: genomförandet av det är därför en sak som miljö- kompostering av fast gödsel vid ekologisk od-
13850: ministeriets förvaltningsområde ansvarar för. ling finns inte halmen nämnd som bottenmaterial
13851: Jordbrukama har haft kännedom om statsrådets för gödselstackar. Användning av hackad halm i
13852: beslut om begränsning av utsläpp i vattnen av nit- ett tiliräckligt tjockt Iager, minst 20 cm, som un-
13853: rater från jordbruket, som trädde i kraft den 1 derlag för en stack kan anses vara tillräcklig ifall
13854: april 1998, och ändringama av detta beslut, som gödselstackama anläggs på ogenomtränglig
13855: trädde i kraft den 1 oktober 1999. Miljöförvalt- mark.
13856: ningen har informerat jordbrukama om direkti- Genomförandet av nitratdirektivet är ett ele-
13857: vet och om genomförandet av det: jordbrukama ment i lagstiftningen, vilket innebär att jordbru-
13858: har informerats dels direkt, dels vid de rådpläg- kama inte ersätts för de förpliktelser som genom-
13859: ningsdagar som miljöförvaltningen och jord- förandet medför. Jordbrukets miljöstöd är ett fri-
13860: bruksförvaltningen årligen har anordnat för jord- villigt system: för att få det krävs att man förbin-
13861: brukssektom och miljövården. Beredningen av der sig vid tillståndsvillkoren och tili att tillämpa
13862: den nya förordningen anslöt sig till kommissio- goda odlingsmetoder och att iaktta lagstiftning-
13863: nens övervakningsförfarande och den tidtabell en.
13864:
13865:
13866:
13867: Helsingfors den 15 december 2000
13868:
13869: Miljöminister Satu Hassi
13870:
13871:
13872: 7
13873: KK 952/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
13874:
13875:
13876:
13877:
13878: KIRJALLINEN KYSYMYS 952/2000 vp
13879:
13880: Harrasteautojen veronkevennys
13881:
13882:
13883:
13884:
13885: Eduskunnan puhemiehelle
13886:
13887: Suomen laissa harrasteauto mielletään jokapäi- Harrasteautoilijat ovat toivoneet, että heidän
13888: väiseksi ja ympärivuotiseksi kulkuneuvoksi. autoilleen muokataan oma ajoneuvoluokka, jos-
13889: Suurin osa harrasteautoista on kuitenkin käytös- sa ajoneuvoille määriteltäisiin hiukan pidempi ja
13890: sä vain kesäaikaan. Silti niitä kohdellaan esimer- joustavampi käyttöaika kuin museoautoilla mut-
13891: kiksi verotuksellisesti samoin kuin tavallisia ta jossa rajattaisiin pois ympärivuotinen käyttö.
13892: käyttöautoja. Harrasteautot eivät yleensä täytä Myös katsastusvälien pidentäminen vuodesta
13893: museoautojen entisöinti- ja alkuperäisvaatimuk- esimerkiksi kahteen tai kolmeen vuoteen voisi
13894: sia eivätkä ne ole iältään vaadittua 25:tä vuotta, olla kohtuullista, koska harrasteautojen kilomet-
13895: joten niitä ei voi museorekisteröidä. rimäärät ovat vuositasolla vain murto-osa käyttö-
13896: Harrasteautojen kanta-autoprosentin täytyy autojen vastaavasta määrästä.
13897: säilyä riittävän suurena, jotta muun muassa oma- Koska harrasteautotoiminta on verrattain
13898: valmisteveroa ei tarvitsisi maksaa. Sen säilyttä- pientä suhteessa maamme koko autokantaan, ei
13899: minen riittävän suurena tuottaa monelle autohar- verotuksen keventäminen niiden osalta ole val-
13900: rastajalle kuitenkin hankaluuksia. Jos autoon on tiontalouden kannalta merkittävää, mutta harras-
13901: esimerkiksi vaihdettu tekniikkaa prosenttien sal- tajille itselleen sillä olisi suurikin merkitys. Se
13902: lima määrä, mutta turvallisuustekijöiden vuoksi olisi myös valtiolta myönteinen kannustus hyvän
13903: joudutaan vaikkapa uusimaan myös jarruja, ei harrastustoiminnan kehittämiseen ja jatkami-
13904: kanta-autoprosentti ole enää riittävän suuri ja au- seen.
13905: tolla ei voi ilman ylimääräisiä maksuja ja veroja
13906: ajaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13907: Harrasteautojen on katsottu alentavan maan- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13908: teillä liikkuvien autojemme keski-ikää ja sitä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13909: kautta turvallisuutta. Harrasteautojen rakentami- vaksi seuraavan kysymyksen:
13910: nen on kuitenkin yleensä monivuotinen projekti,
13911: jossa turvallisuustekijöitäkään ei unohdeta. Huo- Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
13912: lella rakennetut harrasteautot saattavat olla jopa ryhtyä harrasteautotoiminnan verotuk-
13913: paremmassa kunnossa kuin nuoremmat tavalli- sen keventämiseksi ja toiminnan jatku-
13914: set käyttöautot misen edistämiseksi?
13915:
13916:
13917: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
13918:
13919: Markku Laukkanen /kesk
13920:
13921:
13922: Versio 2.0
13923: KK 952/2000 vp -Markku Laukkanen !kesk Ministerin vastaus
13924:
13925:
13926:
13927:
13928: Eduskunnan puhemiehelle
13929:
13930: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Auton teknisen identiteetin määräytymiseenja
13931: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- muuttumiseen rakennetuksi autoksi eli uudeksi
13932: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ajoneuvoksi ei vaikuta se, miten ajoneuvoa koh-
13933: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen dellaan autoverotuksessa. Auton muuttuminen
13934: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK osien vaihdon seurauksena uudeksi ajoneuvoyk-
13935: 952/2000 vp: silöksi ei siten ole riippuvainen auton verotus-
13936: kohtelusta eikä verosäännöksiä muuttamalla-
13937: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo kaan voida päästä siitä vaatimuksesta, että tällai-
13938: ryhtyä harrasteautotoiminnan verotuk- sen ajoneuvon tulee täyttää ensi kertaa käyttöön
13939: sen keventämiseksi ja toiminnan jatku- otettavalta ajoneuvolta edellytetyt teknilliset
13940: misen edistämiseksi? vaatimukset. Verosäännösten muuttaminen niin
13941: että harrasteautojen osalta sallittaisiin nykyistä
13942: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- suurempi määrä osien vaihtoa, johtaisi tilantee-
13943: ti seuraavaa: seen, jossa osien vaihdosta ei koituisi veroseu-
13944: Harrasteajoneuvojen käyttöä liikenteessä säädel- raamusta, mutta ajoneuvo ei kuitenkaan käytän-
13945: lään paitsi verosäännöksissä myös ajoneuvojen nössä kelpaisi liikenteeseen. Tällainen ratkaisu
13946: teknisiä ominaisuuksia säätelevissä tieliikenne- olisi ilmeisen kestämätön.
13947: säännöksissä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon että
13948: aJOneuvojen teknisten säännösten lähtökohdat
13949: 0 '
13950:
13951:
13952:
13953:
13954: Autoverolain säännösten mukaan ajoneuvo on
13955: verotettava uudelleen, jos siihen on vaihdettu ovat EU-laajuisia, joten asian ratkaiseminen yk-
13956: muuhun kuin alkuperäiseen kanta-autoon kuulu- sinomaan kansallisia säännöksiä muuttamalla on
13957: via osia 50 prosenttia tai enemmän. Ajoneuvon varsin rajallista. Vaikka jonkinlainen poikkeus-
13958: katsotaan siis tällöin menettäneen alkuperäisen lupamenettely löytyisikin, on syytä kysyä, voi-
13959: verotuksellisen identiteettinsä. daanko esimerkiksi luomalla harrasteautoille jo-
13960: Tieliikennesäännösten mukaan, jos ajoneu- kin oma ajoneuvoluokka luopua ajoneuvojen tek-
13961: von alkuperäisistä osista vaihdetaan niin paljon, nisistä ja erityisesti liikenneturvallisuuteen vai-
13962: ettei alkuperäisestä autosta eli niin sanotusta kan- kuttavista vaatimuksista ja niiden valvonnasta
13963: ta-autosta jää enää jäljelle osia 50 prosenttia, verotuksellisista ratkaisuista riippumatta.
13964: muuttuu auto uudeksi ajoneuvoyksilöksi eli ra- Myös verotuksessa on pidetty ongelmallisena
13965: kennetuksi ajoneuvoksi, jonka tulee täyttää sa- sitä, että perustettaisiin verotuksessa poikkeuk-
13966: mat teknilliset vaatimukset kuin muidenkin ensi sellisesti kohdeltavia ryhmiä ajoneuvojen teknis-
13967: kertaa käyttöön otettavien autojen. Tämä tarkoit- ten ominaisuuksien tai käyttörajoitusten perus-
13968: taa sitä, että rakennetun ajoneuvon tulee täyttää teella. Vaikka autoverolaissa onkin eräitä tämän
13969: uuden auton nykyiset tekniset määräykset muun tapaisia säännöksiä, lähtökohtana tulisi olla että
13970: muassa ajoneuvon pakokaasupäästöjen ja liiken- autoverotuksessa myönnettävien poikkeust~n tu-
13971: neturvallisuuteen vaikuttavien ominaisuuksien lisi perustua mahdollisimman selkeisiin ja val-
13972: osalta. Käytännössä ajoneuvon käyttö liikentees- vottavissa oleviin teknisiin tai ajoneuvon käyt-
13973: sä on tällöin yleensä mahdotonta. töä koskeviin erityisehtoihin. Verotuskäytännös-
13974:
13975:
13976: 2
13977: Ministerin vastaus KK 952/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
13978:
13979:
13980: sä tällaisten rajanvetojen tulisi olla oikeusvar- Valtiovarainministeriössä kuitenkin parhail-
13981: muuden vuoksi täsmällisiä ja hyvin valvottavis- laan selvitetään, onko harrasteautojen verotus-
13982: sa. Harrasteautojen kohdalla on yritetty kehitellä kohteluun tehtävissä muutoksia, jotka mahdollis-
13983: erityiskriteereitä, joiden nojalla ne voitaisiin taisivat niiden nykyistä laajemman käytön liiken-
13984: erottaa muista ajoneuvoista. Museoautoja ehkä teessä. Tässä selvitystyössä otetaan luonnollises-
13985: lukuun ottamatta tässä ei ole vielä tyydyttävästi ti huomioon myös kysymykset ajoneuvojen tek-
13986: onnistuttu. nisistä vaatimuksista sekä edellä mainitut val-
13987: vonnalliset ja oikeusvarmuuteen liittyvät seikat.
13988:
13989:
13990: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
13991:
13992: Ministeri Suvi-Anne Siimes
13993:
13994:
13995:
13996:
13997: 3
13998: KK 952/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministems svar
13999:
14000:
14001:
14002:
14003: Tili riksdagens talman
14004:
14005: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger handlas i bilbeskattningen. Bilens omvandling
14006: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tili ett nytt fordon tili följd av utbytta delar är så-
14007: rådet översänt följande av riksdagsledamot ledes inte beroende av den skattemässiga be-
14008: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- handlingen av bilen och det är inte heller möjligt
14009: ga spörsmål SS 952/2000 rd: att genom en ändring av skattebestämmelsema
14010: göra avkall på kravet att ett sådant fordon skall
14011: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta uppfylla de tekniska krav som ställs på fordon
14012: för att beskattningen av hobbybilsverk- som första gången tas i bruk. En ändring av skat-
14013: samheten skall bli lindrigare och för att tebestämmelsema så att man i fråga om hobbybi-
14014: främja enfortsatt verksamhet? lama tillät byte av en större mängd delar skulle
14015: leda till situationer där ett byte av delar inte skul-
14016: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- le få någon skattepåföljd men fordonet ändå inte i
14017: föra följande: praktiken skulle duga i trafiken. En sådan lös-
14018: Användningen av hobbyfordon i trafiken regle- ning skulle vara uppenbart ohållbar.
14019: ras förutom i skattelagar och skatteförordningar I detta sammanhang bör beaktas att utgångs-
14020: också i de vägtrafiklagar och -förordningar som punktema för de tekniska bestämmelsema i frå-
14021: reglerar fordonens tekniska egenskaper. ga om fordon är gemensamma inom hela EU, så
14022: Enligt bilskattelagen skall ett fordon beskat- möjlighetema att lösa problemet genom att en-
14023: tas på nytt om 50 procent eller mera av fordonets bart ändra de nationella bestämmelsema är
14024: delar hör tili någon annan bil än den ursprungli- mycket begränsade. Även om man kom på något
14025: ga stambilen. Fordonet anses alltså i så fall ha slags undantagsförfarande finns det skäl att fråga
14026: förlorat sin ursprungliga skattemässiga identitet. huruvida det är möjligt, t.ex. genom att hobbybi-
14027: Ifall av fordonets ursprungliga delar en så stor lar får bilda en egen fordonsklass, att avstå från
14028: del byts ut att av den ursprungliga bilen, dvs. den de tekniska kraven på fordonen och i synnerhet
14029: s.k. stambilen, återstår endast 50 procent gamla de krav som påverkar trafiksäkerheten och över-
14030: delar, så omvandlas bilen enligt vägtrafikbestäm- vakningen av dem oberoende av de skattemässi-
14031: melsema tili ett nytt fordon, dvs. ett hopbyggt ga lösningama.
14032: fordon som skall uppfylla samma tekniska krav Också med tanke på beskattningen har det an-
14033: som alla andra bilar som första gången tas i bruk. setts problematiskt att det skulle bildas grupper
14034: Det här betyder att det hopbyggda fordonet bör som vid beskattningen behandlas på ett avvikan-
14035: uppfylla de tekniska krav som idag gäller för nya de sätt på grundval av fordonens tekniska egen-
14036: bilar bl.a. med avseende på fordonets avgasut- skaper e~ler begränsningar i fråga om använd-
14037: släpp och de egenskaper som påverkar trafiksä- ningen. A ven om det i bilskattelagen finns vissa
14038: kerheten. I praktiken är det i allmänhet i dessa bestämmelser av denna typ borde utgångspunk-
14039: fall omöjligt att använda fordonet i trafiken. ten vara att de undantag som beviljas i bilbeskatt-
14040: Fastställandet av bilens tekniska identitet och ningen borde grunda sig på så tydliga specialvill-
14041: ändringen av dess identitet tili hopbyggd bil, dvs. kor som möjligt, som går att övervaka, både när
14042: nytt fordon, påverkas inte av hur fordonet be- det gäller tekniken och användningen av fordon.
14043:
14044:
14045: 4
14046: Ministems svar KK 952/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
14047:
14048:
14049: 1 beskattningspraxis borde dylika linjedragning- Vid finansministeriet utreds likväl som bäst
14050: ar, med tanke på rättssäkerheten, vara exakta och huruvida det går att i den skattemässiga behand-
14051: lätta att övervaka. I fråga om hobbybilama har lingen av hobbybilar göra ändringar som skulle
14052: man försökt utveckla särskilda kriterier med göra det möjligt att använda fordonen i trafik i
14053: hjälp av vilka de kunde hållas isär från övriga större utsträckning än vad som nu är fallet. 1 det-
14054: fordon. Tills vidare har man inte lyckats uppnå en ta utredningsarbete beaktas självfallet också frå-
14055: tillfredsställande lösning i denna fråga, eventu- gor som gäller de tekniska kraven på fordonen
14056: ellt med undantag för museibilama. samt ovan nämnda omständigheter i fråga om
14057: övervakning och rättssäkerhet.
14058:
14059:
14060:
14061: Helsingfors den 21 december 2000
14062:
14063: Minister Suvi-Anne Siimes
14064:
14065:
14066:
14067:
14068: 5
14069: KK 953/2000 vp -Jukka Vihriälä /kesk ym.
14070:
14071:
14072:
14073:
14074: KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2000 vp
14075:
14076: Sydän- ja verisuonitautiterveyden edistäminen
14077: sosiaali- ja terveydenhuoltoalan eri koulutusoh-
14078: jelmissa
14079:
14080:
14081:
14082:
14083: Eduskunnan puhemiehelle
14084:
14085: Suomen Sydänliitto (31.12.1999 asti Suomen Sy- Lisäksi olisi suotavaa olla erilaisia erikoistu-
14086: däntautiliitto ry) ja sosiaali- ja terveysministeriö mismahdollisuuksia esimerkiksi kehittämällä
14087: järjestivät marraskuussa 1997 konsensuskokouk- oma erikoistumiskokonaisuus (sydän)terveyden
14088: sen, jossa hyväksyttiin Toimenpideohjelma suo- edistämiseen liittyvistä asiakokonaisuuksisa.
14089: malaisten sydän- ja verisuonitautiterveyden edis- Myös jatko- ja täydennyskoulutuksessa tulisi ot-
14090: tämiseksi. Tavoitteeksi asetettiin suomalaisten taa huomioon sydänterveyden edistäminen. Täl-
14091: sydän- ja verisuonitautisairastavuuden ja -kuol- löin on hyvä muistaa, että sydänterveyden edistä-
14092: leisuuden puolittaminen vuoden 1997 tasosta misen kannalta olennaisilla sioilla (ravinto, lii-
14093: Toimenpideohjelman yksi tärkeä osa-alue oli kunta, tupakoimattomuus jne.) on suuri merkitys
14094: kehittää terveyden edistämiseen liittyvää koulu- myö muiden kansansairauksiemme ehkäisyssä.
14095: tusta. Tähän liittyen toimenpideohjelman toteut-
14096: tamisen tueksi koolle kutsuttu koulutustyöryhmä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14097: teki vuonna 1999 kyselyn yli sadalle oppilaitok- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
14098: selle niiden opetuksesta, joka käsittelee ravinnon vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14099: ja terveyden sekä liikunnan ja terveyden välisiä tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14100: yhteyksiä. Kyselystä saatujen tulosten ja käytän-
14101: nön työssä saatujen kokemusten perusteella ope- Mihin toimenpiteisiin opetusministeriö
14102: tuksen sisällöissä olisi paljon kehittämistarpeita. aikoo ryhtyä, jotta sosiaali- ja tervey-
14103: Erityisen tärkeää olisi ottaa huomioon myös denhuoltoalan eri koulutusohjelmissa
14104: terveyden edistämiseen/sairauksien ehkäisyyn otetaan riittävällä tavalla huomioon sy-
14105: liittyvät terveyskysymykset sosiaali- ja tervey- dän- ja verisuonitautiterveyden ja tällä
14106: denhuoltoalan koulutuksessa. Terveydenhuollon tavoin laajemminkin terveyden edistä-
14107: koulutusohjelmissa tulisi olla riittävässä määrin minen?
14108: perustietoa eri tekijöiden (ravinto, liikunta jne.)
14109: merkityksestä sairauksien ehkäisyssä.
14110:
14111:
14112: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
14113:
14114: Jukka Vihriälä /kesk
14115: Timo Ihamäki /kok
14116:
14117: Versio 2.0
14118: KK 953/2000 vp - Jukka Vihriälä /kesk ym. Ministerin vastaus
14119:
14120:
14121:
14122:
14123: Eduskunnan puhemiehelle
14124:
14125: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- aate. Terveysalan ammatilliselta koulutukselta
14126: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- odotetaan entistä voimakkaammin väestön ter-
14127: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen veyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi riittävän
14128: vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vihriälän ammattitaidon saamista peruskoulutuksessa sekä
14129: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mahdollisuutta saavutetun ammattitaidon jatku-
14130: KK 953/2000 vp: vaan ylläpitoon ja kehittämiseen koulutuksen
14131: kautta. Sekä toisen asteen ammatillisessa perus-
14132: Mihin toimenpiteisiin opetusministeriö koulutuksessa että korkea-asteen koulutuksessa
14133: aikoo ryhtyä, jotta sosiaali- ja tervey- peruskoulutuksen painotus on laaja-alaisessa
14134: denhuoltoalan eri koulutusohjelmissa näyttöön perustuvassa osaamisessa, jota on mah-
14135: otetaan riittävällä tavalla huomioon sy- dollista täydentää erikoistavien opintojen sekä
14136: dän- ja verisuonitautiterveyden ja tällä jatko-opintojen avulla. Väestön terveystarpeisiin
14137: tavoin laajemminkin terveyden edistä- ja työelämän haasteisiin vastaaminen on opiske-
14138: minen. lun keskeinen lähtökohta.
14139: Ammattikorkeakouluissa tarve profiloitua ja
14140: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioitta- uudistaa opetusta on rikastuttanut ja edistänyt
14141: vasti seuraavaa: ammatillista osaamista myös terveysalalla, mut-
14142: Terveysalan henkilöstön koulutuksen tavoitteita ta samalla se on tuottanut oppilaitoskohtaisia rat-
14143: ja sisältöjä linjaavat kansallisella tasolla hyväk- kaisuja, joissa näkemykset terveydenhuollon am-
14144: sytyt terveyspoliittiset kehittämisohjelmat ja mattitoiminnan edellyttämästä laaja-alaisesta tie-
14145: koulutuspoliittiset ratkaisut. Alan koulutus on ol- toperustasta eroavat toisistaan. Työelämä edel-
14146: lut perinteisesti valtakunnallisesti ohjattua ja lyttää, että kaikessa terveysalan hoitohenkilös-
14147: säänneltyä koulutusta. tön koulutuksessa turvataan valmistuneiden
14148: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opin- osaamisen yhtenevä taso sekä tutkintojen kansal-
14149: toja ja koulutuksessa saavutettavia valmiuksia linen ja kansainvälinen vertailtavuus. Valmistu-
14150: ohjataan alan valtakunnallisilla ammatillisen pe- vilta ammatinharjoittajilta edellytetään vankkaa
14151: ruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötut- tietoutta tekijöistä, jotka vaikuttavat ihmisen ter-
14152: kinnon perusteilla. Sen sijaan ammattikorkea- veyteenja hyvinvointiin sekä vahvaa ammattitai-
14153: koulut ja tiedekorkeakoulut vastaavat järjestä- toa terveyspalvelujen tuottamisessa. Valtakun-
14154: miensä opintojen osalta asetettujen kansallisten nallista ohjausta pidetään edelleen välttämättö-
14155: ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien ta- mänä koulutuksen tason sekä potilasturvallisuu-
14156: voitteiden saavuttamisesta. Korkea-asteen koulu- den ja terveyspalvelujen laadun turvaamiseksi.
14157: tuksessa ei ole käytössä valtakunnallisia opetus- Opetusministeriö on käynnistänyt maaliskuus-
14158: suunnitelmia. Koulutusta ohjataan informaatio- sa 2000 yhteistyössä kehittämishankeen, jonka
14159: ohjauksena, tavoite- ja tulossopimuksien sekä ar- tavoitteena on turvata valtakunnallisesti yhtene-
14160: vioinnin avulla. vä ja laadullisesti korkeatasoinen osaaminen laa-
14161: Terveyden edistäminen on terveysalan koulu- timalla vaatimustasomäärittelyt terveysalan pe-
14162: tuksen keskeinen tavoite ja toiminnallinen peri- rusopintoihin ammattikorkeakoulussa. Työ teh-
14163:
14164:
14165: 2
14166: Ministerin vastaus KK 953/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
14167:
14168:
14169:
14170: dään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, työ- kunnallisen tarpeen pohjalta samalla, kun määri-
14171: elämän ja eri sidosryhmien asiantuntijoiden tellään perustutkintojen tuottama osaaminen.
14172: kanssa. Tarkoituksena on varmistaa, että perus- Työelämän esille nostamat kiireiset tarpeet kos-
14173: tutkinnoista valmistuvat terveysalan ammatin- kevat terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen
14174: harjoittajat hallitsevat ihmisen terveyteen ja hy- liittyvää erikoisosaamista. Väestön terveystottu-
14175: vinvointiin esim. kansansairauksiin liittyvät pe- muksiin vaikuttaminen edellyttää sekä sairaan-
14176: rustiedot ja -taidot sekä oman erityisosaamisensa hoidon että ennaltaehkäisevän työn osalta mm.
14177: tiedolliset ja taidolliset perusteet. erityisiä ohjaustaitoja. Ohjausvalmiuksien synty-
14178: Erikoistumisopintoja on voitu järjestää vain mistä tullaan edistämään sekä peruskoulutuksen
14179: vakinaisissa ammattikorkeakouluissa. Opintoja että erikoistumisopintojen yhteydessä. Ammatti-
14180: on käynnistetty lähinnä alueellisen tarpeen poh- korkeakoulujen itsearvioinnin ja ulkopuolisen ar-
14181: jalta, jolloin koulutustarjonta on muodostunut vioinnin avulla tullaan seuraamaan terveysalan
14182: monivivahteiseksi. Terveysalalla erikoistumis- koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavutta-
14183: opintojen tarvetta tullaan tarkastelemaan valta- mista ja koulutuksen vaikuttavuutta.
14184:
14185:
14186: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
14187:
14188: Opetusministeri Maija Rask
14189:
14190:
14191:
14192:
14193: 3
14194: KK 953/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym. Ministems svar
14195:
14196:
14197:
14198:
14199: Tili riksdagens talman
14200:
14201: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vårdsområdet väntas i den grundläggande yrkes-
14202: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- utbildningen i allt högre grad ge tillräcklig yrkes-
14203: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juk- fårdighet för att befolkningens hälsa och välbe-
14204: ka Vihriälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga finnande skall tryggas samt därefter möjlighet att
14205: spörsmål SS 953/2000 rd: ständigt upprätthålla och utveckla yrkesskicklig-
14206: heten genom utbildning. Såväl i den grundläg-
14207: Vilka åtgärder avser undervisningsmi- gande yrkesutbildningen på andra stadiet som i
14208: nisteriet vidta för att man i utbildnings- den högre utbildningen ligger tyngdpunkten i
14209: program inom social- och hälsovårds- grundutbildningen i en bred kompetens som skall
14210: branschen på ett tillfredsställande sätt visas genom prov och som det är möjligt att kom-
14211: skall beakta hjärt- och blodkärlssjukdo- plettera med specialiseringsstudier och påbygg-
14212: mar och på det sättet även i vidare be- nadsstudier. Att svara mot befolkningens hälso-
14213: märkelse främjandet av hälsan? vårdsbehov och utmaningama i arbetslivet är den
14214: centrala utgångspunkten för studiema.
14215: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- I yrkeshögskoloma har behovet att profilera
14216: föra följande: och fömya undervisningen berikat och främjat
14217: Målen och innehållen i utbildningen av personai yrkeskompetensen även på hälsovårdsområdet,
14218: för hälsovårdssektom utstakas i de hälsopolitis- men samtidigt har detta lett tillläroanstaltsbund-
14219: ka utvecklingsprogram och utbildningspolitiska na lösningar med olika syn på den breda kun-
14220: lösningar som har godkänts på nationell nivå. Ut- skapsbas som yrkesverksamheten inom hälsovår-
14221: bildningen på området har av tradition varit ut- den kräver. Arbetslivet förutsätter att man i all
14222: bildning som styrts och reglerats på nationell ni- utbildning av vårdpersonal för hälsosektom tryg-
14223: vå. gar en enhetlig nivå på de utexaminerades kom-
14224: Studiema inom yrkesutbildningen på andra petens samt examinas nationella och intematio-
14225: stadiet och de fårdigheter som nås i utbildningen nella jämförbarhet. Av blivande yrkesutövare
14226: styrs genom branschens riksomfattande grunder krävs gedigna insikter om faktorer som påverkar
14227: för grundläggande yrkesutbildning och för fristå- människans hälsa och välbefinnande samt stor
14228: ende examina. Däremot svarar yrkeshögskoloma yrkesfårdighet i produktion av hälsovårdtjänster.
14229: och de vetenskapliga högskoloma för sina stu- Stymingen på riksnivå anses allt jämt nödvändig
14230: diers del för uppnåendet av de uppställda målen, för att säkra utbildningsstandarden samt patient-
14231: som följer nationella och intemationella avtal. I säkerheten och kvaliteten på hälsovårdstjänster-
14232: utbildningen på högre nivå tillämpas inte riksom- na.
14233: fattande läroplaner. Utbildningen styrs genom in- Undervisningsministeriet inledde i mars 2000
14234: formationsstyming, mål- och resultatavtal samt ett samarbete kring ett utvecklingsprojekt där
14235: med hjälp av utvärderingar. målet är att trygga en nationellt enhetlig och kva-
14236: Främjande av hälsa är det viktigaste målet och litativt högtstående kompetens genom att defi-
14237: principen för verksamheten i utbildningen på häl- niera kravnivåer för de grundläggande studiema
14238: sovårdsområdet. Yrkesutbildningen på hälso- på hälsovårdsområdet i yrkeshögskoloma. Arbe-
14239:
14240:
14241: 4
14242: Ministems svar KK 953/2000 vp - Jukka Vihriälä /kesk ym.
14243:
14244:
14245: tet sker i samarbete med yrkeshögskolor, arbets- det nationella behovet samtidigt som man slår
14246: livet och sakkunniga från olika intressegrupper. fast den kompetens som grundexamina medför.
14247: A vsikten är att säkra att de blivande yrkesutövar- De brådskande behov som lyfts fram i arbetslivet
14248: na i hälsovårdsbranschen efter avlagd grundexa- gäller specialkompetens i samband med åtgärder
14249: men har grundläggande kunskaper och fårdighe- för att upprätthålla och främja hälsan. För att
14250: ter som gäller människans hälsa och välmående, kunna påverka folks hälsovanor krävs bl.a. sär-
14251: t.ex. folksjukdomar samt behärskar de kunskaps- skilda handledningsfårdigheter både för sjukvår-
14252: och fårdighetsmässiga grunderna för sin egen den och för det preventiva arbetet. Uppkomsten
14253: specialkompetens. av handledningsfårdigheter kommer att främjas i
14254: Specialiseringsstudier har enbart kunnat ord- samband med både grundutbildningen och speci-
14255: nas i de ordinarie yrkeshögskoloma. Studiema aliseringsstudiema. Med hjälp av yrkeshögsko-
14256: har startats närmast utifrån ett regionalt behov lomas självevaluering och den extema utvärde-
14257: och utbildningsutbudet har varit mångskiftande. ringen kommer man att följa upp hur de mål som
14258: Inom hälsovårdsbranschen kommer behovet av satts för utbildningen i hälsovårdsbranschen upp-
14259: specialiseringsstudier att granskas utgående från nås och hur verkningsfull utbildningen är.
14260:
14261:
14262: Helsingfors den 18 december 2000
14263:
14264: Undervisningsminister Maija Rask
14265:
14266:
14267:
14268:
14269: 5
14270: KK 954/2000 vp - Klaus Bremer /r
14271:
14272:
14273:
14274:
14275: KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2000 vp
14276:
14277: Meluesteiden tärkeys ja erityisesti Helsingin-
14278: Hämeenlinnan tien meluesteet
14279:
14280:
14281:
14282:
14283: Eduskunnan puhemiehelle
14284:
14285: Yli 10 vuotta sitten luvattiin (Tielaitos, jatkossa teet. Tuntien TLL:n loputtomat turvallisuutta
14286: TLL, ja Helsingin kaupunki) rakentaa melues- vaarantavat virheet teiden ja tieympäristön ra-
14287: teet Hämeenlinnantien varrelle Kaivoksetaan kentamisessa on päädyttävä johtopäätökseen, et-
14288: saakka. Se johti asuntorakentamiseen aivan tien tei meluesteisiin Hämeenlinnantiellä eikä juuri
14289: tuntumaan ja houkutteli ihmisiä ostamaan asun- muuallakaan tule olemaan rahaa ainakaan seu-
14290: toja ja muuttamaan tien tuntumaan. raavien vuosikymmenten aikana. Ainoaksi mah-
14291: Vuodesta toiseen ko. meluesteet on merkitty dollisuudeksi saada myös TLL mukaan toteutta-
14292: rakennusohjelmaan ja vuodesta toiseen tienvar- maan taajamien kannalta tärkeimpiä meluesteitä
14293: ren asukkaille on vakuutettu, että meluesteet ovat näyttäisi jäävän, että TLL:lle osoitetaan valtion
14294: tärkeysjärjestyksen kärjessä (mm. TLLI Elise Sa- budjetista sitä varten korvamerkittyä rahaa esi-
14295: nasvuori, YTV/Suoma Sihto). Lupauksista huoli- merkiksi erilliselle melueste-momentille.
14296: matta meluesteet yhä puuttuvat eikä ole näköpii- Melututkimus on vasta nuori tieteenala, mutta
14297: rissä, että ne toteutuisivatkaan lähivuosina. Syys- jo nyt on osoitettu, että melulla on hämmästyttä-
14298: täkin sekä asukkaat että mm. TLL:n ja YTV:n vän monitahoisia ja vakavasti haitallisia terveys-
14299: vastaamaan joutuvat edustajat tuntevat itsensä vaikutuksia. Tämän johdosta meluesteiden yh-
14300: petetyiksi raskaimman mukaan. teiskunnallinen merkitys on kasvanut suureksi.
14301: Helsingin kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siito-
14302: nen on jopa kirjallisesti ilmoittanut TLL:lle, että Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14303: kaupunki on varannut vuodelle 2000 ja pannut jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14304: syrjään 10 miljoonaa markkaa ko. meluesteiden valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14305: rakentamiseen. TLL ei ole vaivautunut edes vas- vaksi seuraavan kysymyksen:
14306: taamaan kirjeeseen, koska sillä ei mielestään ole
14307: rahaa ko. meluesteiden toteuttamiseen eikä tule Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,
14308: olemaankaan epämääräiseen tulevaisuuteen jotta Tielaitos saadaan mukaan suunni-
14309: saakka. telmallisesti toteuttamaan asukkaiden
14310: TLL:n päättäjät perustelevat rahoituksen terveydelle ja viihtyisyydelle tarkoituk-
14311: eväämistä luvatuiltakin meluesteiltä sillä, että senmukaisimpia - ja vähintäänkin jo
14312: turvallisuuden lisääminen aina ohittaa melues- yli 10 vuoden ajan jatkuvasti luvattuja
14313: - meluesteitä?
14314:
14315:
14316: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
14317:
14318: Klaus Bremer /r
14319: Versio 2.0
14320: KK 954/2000 vp- Klaus Bremer /r Ministerin vastaus
14321:
14322:
14323:
14324:
14325: Eduskunnan puhemiehelle
14326:
14327: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kuitenkaan vielä tehty eikä tiesuunnitelmaa vah-
14328: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vistettu. Mahdollisuudet tiesuunnitelman vahvis-
14329: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tamiseen ennen kaavamuutoksia ovat selvitettä-
14330: vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bremerin /r vänä. Hankkeen kustannusarvio nykyhinnoin on
14331: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 65 Mmk, josta meluesteiden osuus samalla toteu-
14332: 954/2000 vp: tettuna on noin 21 Mmk. Helsingin kaupungin-
14333: hallitus on kirjeellään 15.11.1999 ilmoittanut,
14334: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että valtuuston hyväksymässä vuoden 2000 ta-
14335: jotta Tielaitos saadaan mukaan suunni- lousarviossa Hämeenlinnanväylän meluesteiden
14336: telmallisesti toteuttamaan asukkaiden toteuttamiseen Kaarelassa on varattu 10,3 mil-
14337: terveydelle ja viihtyisyydelle tarkoi- joonaa markkaa vuodelle 2000.
14338: tuksenmukaisempia - ja vähintäänkin Vahvistetun ja lainvoimaisen tiesuunnitelman
14339: jo yli 10 vuoden ajan jatkuvasti luvattu- puuttuminen on jo sinänsä este hankkeen käyn-
14340: ja- meluesteitä? nistämiselle. Helsingin rahoitusvalmius ei yksin
14341: riitä ratkaisemaan hankkeen rahoitusta. Vuoden
14342: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 2001 talousarviota laadittaessa pidettiin pääkau-
14343: ti seuraavaa: punkiseudulla kiireellisempinä j oukkoliikenne-
14344: Meluntorjuntatoimenpiteet ovat entytsen tar- jätjestelyjä Leppävaarassa ja Viikissä.
14345: peellisiajuuri pääkaupunkiseudulla, jossa melul- Hämeenlinnanväylän meluongelmaa on yritet-
14346: le altistuvien määrä väestön keskittymisen ja lii- ty helpottaa kokeilemalla päällysteen uusimisen
14347: kenteen kasvun vuoksi lisääntyy jatkuvasti. yhteydessä uudentyyppistä, rengasmelua alenta-
14348: Kysymyksessä mainitaan valtatien 3 melues- vaa päällystettä. Erillisiä meluesteiden rakenta-
14349: teiden viipyminen välillä Kannelmäki-Kaivok- mishankkeita pyritään toteuttamaan jatkossakin.
14350: sela. Valtatie sijaitsee tällä jaksolla varsin raja- Tällaisia erillisiä meluntorjuntakohteita on Uu-
14351: tussa maastokäytävässä ja palvelee rinnakkaisen denmaan tiepiirissä voitu aloittaa kaupunkien
14352: väylästön puuttumisen vuoksi myös paikallisia osarahoituksella 1-2 kpl vuodessa. Vuoden
14353: liikennetarpeita, mm. paikallista joukkoliiken- 2000 hankkeilla vähennetään melua 2 100 asuk-
14354: nettä. Suunnitelmiin kuuluu meluesteiden raken- kaalta. Vuoden 2001 aikana aloitettavilla hank-
14355: tamisen lisäksi bussikaistojen ja -pysäkki en sekä keilla vähennetään melua 4 200 asukkaalta Tuu-
14356: kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Tilan- sulantien alkupäässä Käpylässä ja Kehä I:llä.
14357: ahtauden vuoksi tien eri elementit on suunnitelta- Meluntorjunnan parhaita ja ensisijaisina pidet-
14358: va yhdessä, ja samalla toteuttamisesta koituu täviä toimia ovat kaavoitus ja liikennesuunnitte-
14359: myös toiminnallista ja taloudellista etua. lu sekä melun syntymistä ehkäisevän tekniikan
14360: Helsingin kaupunki on Hämeenlinnantien me- kehittäminen. Meluesteet ovat viimeinen keino,
14361: luesteitä koskevasta suunnitelmasta antamas- johon kuitenkin rakennetuilla ja varsinkin lisära-
14362: saan lausunnossa luvannut tehdä tarvittavat kaa- kennettavilla alueilla yhä useammin joudutaan
14363: vamuutokset sekä sitoutunut osallistumaan ra- turvautumaan. Kaupunkien halu ja mahdollisuu-
14364: kennuskustannuksiin. Kaavamuutoksia ei ole det omalla rahoituksenaan nopeuttaa alueensa
14365:
14366:
14367: 2
14368: Ministerin vastaus KK 954/2000 vp - Klaus Bremer /r
14369:
14370:
14371: liikennemelun torjuntaa olisi luonnollisesti voi- muodostua valtakunnallista tienpitoa ohjaavaksi
14372: tava hyödyntää. Tämä seikka ei kuitenkaan saisi tekijäksi.
14373:
14374:
14375: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
14376:
14377: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
14378:
14379:
14380:
14381:
14382: 3
14383: KK 954/2000 vp - Klaus Bremer /r Ministerns svar
14384:
14385:
14386:
14387:
14388: Tili riksdagens talman
14389:
14390: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger bundit sig att delta i byggnadskostnaderna. Plan-
14391: har Ni, Fru Talman, till behöriga medlem av ändringarna har dock ännu inte gjorts och vägpla-
14392: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot nerna inte heller fastställts. Möjligheterna för att
14393: Klaus Bremer /sv undertecknade skriftliga spörs- vägplanen kan fastställas före planändringarna
14394: mål SS 954/2000 rd: håller på att utredas. Projektets kostnadsförslag
14395: uppgår med nuvarande priser till 65 milj. mk,
14396: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta varav andelen för bullerhindren, om de byggs
14397: för att få med Vägverket i det planmäs- inom ramen för projektet, är ca 21 milj. mk. Hel-
14398: siga byggandet av bullerhinder som är singfors stadsstyrelse har genom sitt brev av den
14399: mer ändamålsenliga för invånarnas häl- 15 november 1999 meddelat att i budgeten för
14400: sa och trivsel och som dessutom fortgå- 2000 som godkänts av fullmäktige har för byg-
14401: ende har utlovats under åtminstone tio gandet av bullerhinder vid Tavastehusleden i
14402: års tid? Kårböle reserverats 10,3 milj. mk för år 2000.
14403: Avsaknaden av en fastställd och lagakraftvun-
14404: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nen vägplan utgör redan i sig ett hinder för att
14405: föra följande: projektet skall kunna inledas. Finansieringsbe-
14406: Behovet av bullerbekämpningsåtgärder är sär- redskapen i Helsingfors räcker inte enbart till för
14407: skilt stort just i huvudstadsregionen där antalet att lösa finansieringen av projektet. När budge-
14408: människor som utsätts för buller konstant ökar på ten för 2001 gjordes upp ansågs det att i huvud-
14409: grund av att befolkningen koncentreras till vissa stadsregionen är kollektivtrafikarrangemangen i
14410: områden och till följd av de ökade trafikmäng- Alberga och Vik mer brådskande.
14411: derna. Man har försökt lindra bullerproblemet vid
14412: 1 spörsmålet närnns att byggandet av buller- Tavastehusleden genom att i samband med för-
14413: hinder vid riksväg 3 på sträckan Gamlas- Gruv- nyandet av beläggningen pröva en ny beläggning
14414: sta har dröjt ut på tiden. På detta avsnitt går riks- som reducerar däckbullret. Man går in för att
14415: vägen genom en mycket begränsad terrängpassa- även framöver genomföra särskilda projekt för
14416: ge och tjänar i avsaknad av ett parallellt trafik- byggande av bullerhinder. lnom Nylands vägdi-
14417: ledssystem även lokala trafikbehov, bl.a. den lo- strikt har man med delfinansiering från städerna
14418: kala kollektivtrafiken. Utöver byggandet av bul- årligen kunnat inleda 1-2 särskilda bullerbe-
14419: lerhinder hör det till planerna att även bygga kämpningsprojekt av detta slag. Med de projekt
14420: bussfiler och busshållplatser samt en led för lätt som genomförs år 2000 reduceras bullret i fråga
14421: trafik. På grund av brist på utrymme planeras de om 2 100 invånare. Genom de projekt som in-
14422: olika elementen inom ramen för samma projekt, leds 2001 reduceras bullret för 4 200 invånare på
14423: varvid genomförandet även för med sig funktio- den första delen av Tusbyvägen i Kottby och vid
14424: nella och ekonomiska fördelar. Ring 1.
14425: Helsingfors stad har i sitt utlåtande om planen De bästa och primära åtgärderna med tanke på
14426: för bullerhinder vid Tavastehusleden lovat att ge- bullerbekämpning är planläggning och trafikpla-
14427: nomföra de behövliga planändringarna samt för- nering samt utvecklandet av sådan teknik som fö-
14428:
14429:
14430: 4
14431: Ministerns svar KK 954/2000 vp - Klaus Bremer /r
14432:
14433:
14434:
14435: rebygger uppkomsten av buller. Byggandet av finansiering påskynda bekämpningen av trafik-
14436: bullerhinder är en sista utväg som man dock allt buller inom sina ornråden skall naturligtvis kun-
14437: oftare är tvungen att ty sig tili särskilt inom be- na utnyttjas. Denna omständighet får dock inte
14438: byggda och i synnerhet utbyggda områden. Stä- bli en styrande faktor inom den riksomfattande
14439: dernas intresse för och möjligheter att med egen väghållningen.
14440:
14441:
14442: Helsingforsden 15 december 2000
14443:
14444: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
14445:
14446:
14447:
14448:
14449: 5
14450: KK 955/2000 vp - Esa Lahtela /sd
14451:
14452:
14453:
14454:
14455: KIRJALLINEN KYSYMYS 955/2000 vp
14456:
14457: Rauman Seudun Osuuspankin erään asiakkaan
14458: kohtelu
14459:
14460:
14461:
14462:
14463: Eduskunnan puhemiehelle
14464:
14465: 1990-1uvun alun talouslaman aikainen painajai- kuussa 1993 velkasaneerauksen selvitysmenette-
14466: nen näyttää jatkuvan monilla yhä, monissa ta- lyyn, jota elinkelpoisille yrityksille suositeltiin.
14467: pauksissa vielä oikeustajun mukaan täysin koh- Saneerausmenettelyn aikana Tatu Hoikkala kor-
14468: tuuttomin perustein, jolloin pankit käyttämällä jasi omilla rahoillaan jäätymisvauriot kuntoon
14469: hyväkseen kriisiajan tunnelmia käyttäytyivät täy- käyttäen siihen noin 400 000 markkaa.
14470: sin moraalittomasti kupaten yrityksiä ja ihmisiä, Pankki ensimmäisen kiinnityksen haltijana
14471: missä vain onnistuivat sen tekemään. Liian mo- vastusti saneerausmenettelyn jatkamista koko
14472: nissa tapauksissa tavallisen pienen ihmisen mah- ajan ja saikin lopulta menettelynpäättymään tou-
14473: dollisuudet lähteä penkomaan asian oikeudellis- kokuussa 1994. Pankki osti hakemastaan pakko-
14474: ta puolta olivat hyvin epätasapainoiset, kun vas- huutokaupasta laivan 600 000 markalla
14475: tassa oli pankki koko keskuspankin lakimiehi- 10.6.1994. Kyseisen kauppahinnan ulosottomies
14476: neen. Taistele siinä sitten oikeuksistasi, kun it- toimitti pankille.
14477: seltä on otettu pois kaikki omaisuus pankin toi- Kolmen viikon päästä eli 4. 7.1994 pankki myi
14478: mesta, yritys ja työpaikka ovat menneet alta ja laivan Saksaan 2,4 miljoonan markan kauppahin-
14479: sitä myötä myös tulot ovat loppuneet. nasta. Myöhemmin Tatu Hoikkalan selvitellessä
14480: Tästä esimerkkinä on ST-Line Oy Ltd, Tatu asiaansa on ilmennyt, ettei myyntihinnasta saata-
14481: Hoikkalan omistama yritys, jonka Rauman Seu- via varoja ole käytetty penniäkään takaajana hä-
14482: dun Osuuspankki haki konkurssiin. nen hyväkseen, vaan alkuperäiset pääomat ovat
14483: Takaukseen liittyvää valuuttaluottoa yhtiöllä ennallaan. Pankki ei käyttänyt ulosotosta kerty-
14484: oli Suomen markkoina 1,2 miljoonaa markkaaja neitä varoja pankin velkojain luettelossa ilmoit-
14485: shekkiluottoa 300 000 markkaa. tamiin, laivakiinnitystä koskeviin velkoihin.
14486: Pankki haki devalvaation aiheuttamaila lisä- Todella epäoikeudenmukaiselta ja väärältä
14487: saatavalla 271 186,53 markkaa yhtiön konkurs- tuntuu se, ettei sen paremmin pakkohuutokaupas-
14488: siin 25.9.1992 ja saikin tahtonsa läpi 7.12.1992. ta saaduista rahoista kuin myyntihinnastakaan
14489: Pankki ei hyväksynyt yrityksen hankkimaa elin- käytetty penniäkään velallisen ja takaajana ol-
14490: kelpoisille yrityksille myönnettyä Valtion takuu- leen yrittäjän Tatu Hoikkalan hyväksi. Miksi
14491: keskuksen takuuta vakuudeksi saatavalleen. To- Tatu Hoikkala on yhä edelleen pankille koko
14492: dettakoon, että laivan kirjanpitoarvo oli 3,2 mil- summan velkaa mahtavine korkoineen, kun
14493: joonaa markkaa. pankki todellisuudessa on saanut omansa pois?
14494: Tammikuussa 1993 väliaikaisten pesänhoita- Ihmetyttääkin, eikö suomalaiselta oikeusval-
14495: jien, joista toinen oli pankin lakimies, huolimat- tioksi itseään kutsuvalta yhteiskunnalta löydy
14496: tomuuden vuoksi laivajäätyi, mistä aiheutui huo- riittävää pankkeihin kohdistuvaa valvontaaja oh-
14497: mattavat vahingot. Yritys pyrki ja pääsi kesä- jausta, että kansalaiset voisivat saada oikeutta
14498:
14499: Versio 2.0
14500: KK 955/2000 vp - Esa Lahtela /sd
14501:
14502:
14503: suoraan ilman jokaisen itse nostamia todella kal- aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
14504: liita oikeusprosesseja. pankin aiheuttaman ryöstöpolitiikan
14505: seurauksena Tatu Hoikkala pelastetaan
14506: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- pysyvästä velkavankeudesta antamaan
14507: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti työpanoksensa tämän yhteiskunnan ra-
14508: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- kentamiseen ja
14509: vaksi seuraavan kysymyksen:
14510: mitä hallitus aikoo tehdä, että vastaavis-
14511: Näkeekö hallitus, että perusteluissa sa tapauksissa pakkohuutokaupoista
14512: mainitussa ST-Line Oy Ltd:n tapaukses- pankin pilkkahinnalla huutamien ja sit-
14513: sa Tatu Hoikkalaa on takaajana ja lai- ten suurella voitolla myymien omaisuuk-
14514: vayhtiön omistajana Rauman Seudun sien myyntihinta käytetään velallisen ja
14515: Osuuspankin toimesta kohdeltu oikeu- takaajien hyväksi eikä pankin voitoksi?
14516: denmukaisesti,
14517:
14518:
14519: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
14520:
14521: Esa Lahtela /sd
14522:
14523:
14524:
14525:
14526: 2
14527: Ministerin vastaus KK 955/2000 vp - Esa Lahtela /~d
14528:
14529:
14530:
14531:
14532: Eduskunnan puhemiehelle
14533:
14534: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Aluksen pakkohuutokaupasta on ulosottolain
14535: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mukaan kuulutettava useita kertoja mm. valta-
14536: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kunnallisessa ja paikallisessa sanomalehdessä.
14537: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd Kuuluttamisen tarkoituksena on varmistaa se,
14538: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK että kyseisen omaisuuden ostamisesta kiinnostu-
14539: 955/2000 vp: neet tahot saisivat tilaisuuden saapua esittämään
14540: tarjouksia. Pakkohuutokauppa perustuu nosto-
14541: Näkeekö hallitus, että perusteluissa huutojen esittämiseen, jolla pyritään saamaan os-
14542: mainitussa ST-Line Oy Ltd:n tapaukses- tajien kesken kilpailua ja sitä kautta mahdolli-
14543: sa Tatu Hoikkalaa on takaajana ja lai- simman hyvä kauppahinta. Kiinnityksen haltija
14544: vayhtiön omistajana Rauman Seudun saa esittää tarjouksia muiden ostajien tavoin.
14545: Osuuspankin toimesta kohdeltu oikeu- Kiinteistöjen osalta ulosottolaissa on säännös,
14546: denmukaisesti, jonka mukaan tarjousta ei saa hyväksyä, jos huu-
14547: tokaupan toimittaja arvioi, että se selvästi alittaa
14548: aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla kiinteistön käyvän huutokauppa-arvon paikka-
14549: pankin aiheuttaman ryöstöpolitiikan kunnalla. Edellytyksenä huudon hylkäämiselle
14550: seurauksena Tatu Hoikkala pelastetaan kuitenkin on, että korkeampi hinta voidaan ilmei-
14551: pysyvästä velkavankeudesta antamaan sesti saada uudessa huutokaupassa. Todennäköi-
14552: työpanoksensa tämän yhteiskunnan ra- sesti myös eräiden erityislaatuisten irtainten esi-
14553: kentamiseen ja neiden osalta vastaava alihintaan myynnin estä-
14554: mitä hallitus aikoo tehdä, että vastaavis- misen säännös saattaisi olla perusteltu. Pakko-
14555: sa tapauksissa pakkohuutokaupoista huutokauppa ei ole paras myyntimuoto silloin,
14556: kun mahdollisten ostajien lukumäärä on pieni.
14557: pankin pilkkahinnalla huutamien ja sit-
14558: ten suurella voitolla myymien omaisuuk- Pakkohuutokaupan hyvä puoli on sen julkinen
14559: sien myyntihinta käytetään velallisen ja kontrolloitavuus. Jokaisella on mahdollisuus
14560: takaajien hyväksi eikä pankin voitoksi? esittää tarjouksia ja varmistua siitä, että korkein
14561: tarjous hyväksytään.
14562: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Ulosottolain kokonaisuudistus on vireillä oi-
14563: ti seuraavaa: keusministeriössä. Siinä yhteydessä on tarkoitus
14564: selvittää, voitaisiinko myös muun kuin kiinteis-
14565: Kiinnityksen haltijalla on oikeus hakea ulosottoa tön osalta säätää alihintaan myynnin estävä sään-
14566: maksutuomion perusteella. Ulosotto on virallis- nös ja voitaisiinko omaisuutta myydä myös
14567: toimintoinen menettely, jonka tarkoituksena on muulla tavoin kuin julkisella pakkohuutokaupal-
14568: tuottaa suoritus velkojan saatavalle. Ulosottome- la. Lisäksi ulosottolakiin on tarkoitus ottaa sään-
14569: nettelyssäkin pyritään käytännössä usein saa- nökset maksuajasta ja -suunnitelmasta.
14570: maan aikaan sovintoratkaisu velkojan ja velalli- Pakkohuutokaupasta saatu myyntihinta käyte-
14571: sen kesken. Aina tähän ei kuitenkaan päästä, jol- tään sen velan maksuksi, josta kiinnitysvakuus
14572: loin ulosmitattu omaisuus joudutaan realisoi- on annettu. Jos vakuusvelkana on sama velka,
14573: maan pakkohuutokaupalla.
14574:
14575: 3
14576: KK 955/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
14577:
14578:
14579: josta myös takaus on annettu, kauppahinta vä- set eivät myöskään tule sovellettaviksi kysymyk-
14580: hentää koko määrältään takaajan vastuuta. Näin sessä tarkoitettuun, jo 1990-luvun alussa annet-
14581: ei ilmeisesti ole ollut tässä tapauksessa. Mahdol- tuun takaussitoumukseen.
14582: lista on, että vakuus on annettu kokonaan toises- Yksityishenkilön velkajärjestely on lailla sää-
14583: ta velasta tai että vakuus on annettu yleisvakuu- detty menettely, jonka tarkoituksena on antaa yli-
14584: deksi koskemaan kaikkia velkojan saatavia velal- ve1kaantuneelle mahdollisuus saada taloutensa
14585: lisyhtiöltä. Yleisvakuustilanteessa velkoja saa kuntoon ja selviytyä kohtuuttomasta ve1kataa-
14586: yleensä valita, minkä velan suoritukseksi kaup- kastaan. Hallituksen esityksen (HE 183/1992
14587: pahinta käytetään. Pakkotäytäntöönpanotilan- vp laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä) pe-
14588: teessa ei voitaisikaan ajatella säädettäväksi, että rusteluissa todettiin, että yritystoiminnasta voi
14589: velallisella tai takaajalla olisi oikeus vapaasti jäädä yksityishenkilön henkilökohtaiselle vas-
14590: määrätä, mitä velkaa lyhennetään. Tämä merkit- tuulle maksukykyyn nähden ylivoimainen velka-
14591: sisi sitä, ettei takauksella olisi sitä vakuusarvoa, määrä ja velkatilanne voi olla siinä mielessä toi-
14592: joka on ollut koko takauksen antamisen tarkoi- voton, että velallisella ei ole tosiasiassa mitään
14593: tuksena. Takaus ta ei voitaisi lainkaan käyttää esi- mahdollisuuksia selviytyä velkamäärästään.
14594: merkiksi luoton lisävakuutena. Käytännössä huomattava osa velkajärjestelyyn
14595: Yritysten rahoitus- ja vakuusjärjestelyt ovat hakeutuneista velallisista onkin velkaantunut yri-
14596: usein mutkikkaita. Takaussitoumuksia tehtäessä tystoiminnan vuoksi. Velkajärjestely tarkoitet-
14597: tulisi tarkoin sopia paitsi siitä, mitkä luotot kuu- tiin muun muassa tällaisen tilanteen saamiseksi
14598: luvat takauksen piiriin myös siitä, mitä muita va- hallintaan. Velkajärjestelyssä velallinen maksaa
14599: kuuksia luottoon liittyy ja mikä on esinevakuu- veloistaan maksuohjelmassa määrätyn osan ja
14600: den ja takauksen välinen vastuusuhde. Takauk- vapautuu loppuosasta velkojaan.
14601: sesta ja vierasvelkapanttauksesta annetussa lais- Myös velkajärjestelylainsäädännön toimt-
14602: sa (361/1999) on pyritty ratkomaan näitä vastuu- vuutta ja kehittämistarvetta on tarpeen edelleen
14603: kysymyksiä. Pakottavin säännöksin on esimer- arvioida. Tässä yhteydessä tulee selvitettäväksi
14604: kiksi järjestetty se, että asuntoluoton yhteydessä muun muassa, olisiko velkajärjestelyn käyttöä
14605: annettu asuntovakuus on aina ensisijainen suh- syytä laajentaa siten, että nykyistä suurempi osa
14606: teessa takaajan vastuuseen. Yleisenä sääntönä on viime vuosikymmenen laman vuoksi ylivelkaan-
14607: muutoinkin se, että velallisen antama esineva- tuneista kansalaisista voisi saada velkajärjeste-
14608: kuus on voimassa myös takaajan eduksi ja että lyn.
14609: velkojan myöhemmät saatavat eivät heikennä ta- Kysymyksessä tarkoitettuun tapaukseen halli-
14610: kaajan oikeutta kyseiseen esinevakuuteen. Lain tus tai ministeriö ei voi ottaa yksityiskohtaisem-
14611: säännökset ovat kuitenkin tahdonvaltaisia sil- min kantaa. Tarkoitukseni on kuitenkin selvittää
14612: loin, kun takaaja antaa vakuuden oman elinkei- mahdollisuudet päästä asiassa neuvotteluteitse
14613: notoimintansa yhteydessä. Uuden lain säännök- oikeudenmukaisempaan lopputulokseen.
14614:
14615:
14616:
14617: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
14618:
14619: Oikeusministeri Johannes Koskinen
14620:
14621:
14622:
14623:
14624: 4
14625: Ministerns svar KK 955/2000 vp - Esa Lahtela /sd
14626:
14627:
14628:
14629:
14630: Tili riksdagens talman
14631:
14632: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger alltid möjligt, och den utmätta egendomen måste
14633: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- då realiseras genom exekutiv auktion.
14634: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Enligt utsökningslagen skall exekutiv auktion
14635: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS av ett fartyg kungöras flera gånger, bl.a. i en riks-
14636: 955/2000 rd: omfattande tidning och en lokaltidning. Syftet
14637: med kungörelsen är att säkerställa att de som är
14638: Anser regeringen att Tatu Hoikkala i det intresserade av att köpa egendomen i fråga får
14639: fall gällande ST-Line Oy Ltd som nämns tillfålle att komma tili auktionen och ge anbud.
14640: i motiveringen som borgensman och re- En exekutiv auktion grundar sig på uppslag, ge-
14641: deribolagsägare har behandlats rättvist nom vilka man försöker skapa konkurrens mel-
14642: av Rauman Seudun Osuuspankki, lan köparna och därigenom få ett så bra pris som
14643: möjligt för egendomen. lnteckningshavaren får
14644: har regeringenför avsikt att vidta åtgär- ge anbud på samma sätt som de övriga köparna.
14645: der så att Tatu Hoikkala kan räddas ur När det gäller fastigheter finns i utsökningsla-
14646: den permanenta skuldfälla som han gen en bestämmelse enligt viiken ett anbud inte
14647: hamnat i tili följd av bankens politik, får godkännas om auktionsförrättaren bedömer
14648: som går ut på att sko sig på kunderna, så att det klart understiger fastighetens gängse auk-
14649: att han kan bidra med sin arbetsinsats tionsvärde på orten. En förutsättning för att anbu-
14650: vid uppbyggandet av vårt samhälle, och det skall kunna förkastas är dock att det är uppen-
14651: vad ämnar regeringen göra för att för- bart att ett högre pris kan fås vid en ny auktion.
14652: säljningspriset för egendom som en Sannolikt vore det även i fråga om vissa typer av
14653: bankför en spottstyver ropar in på exe- lös egendom motiverat med en motsvarande be-
14654: kutiv auktion och sedan säljer med stor stämmelse som skulle förhindra att egendomen
14655: vinst i motsvarande fall skall användas säljs tili underpris. En exekutiv auktion är inte
14656: tili förmån för gäldenären och borgens- den bästa försäljningsformen i sådana fall när an-
14657: männen och inte utgöra vinst för ban- talet potentiella köpare är litet. En fördel med
14658: ken? exekutiv auktion är möjligheten tili offentlig
14659: kontroll. Var och en har möjlighet att ge anbud
14660: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och försäkra sig om att det högsta anbudet god-
14661: föra följande: känns.
14662: Vid justitieministeriet pågår en totalreform av
14663: En inteckningshavare har rätt att begära utsök- utsökningslagen. 1 det sammanhanget har man
14664: ning på basis av en betalningsdom. Utsökningen för avsikt att utreda om det också beträffande an-
14665: är ett officiellt förfarande vars syfte är att produ- nan egendom än fastigheter kunde införas en be-
14666: cera en prestation för en borgenärs fordran. Ock- stämmelse som förhindrar försäljning tili under-
14667: så inom utsökningsförfarandet försöker man i pris och om egendom också kunde säljas på nå-
14668: praktiken ofta få tili stånd en förlikning mellan got annat sätt än genom exekutiv auktion. Dess-
14669: borgenären och gäldenären. Detta är dock inte utom har man för avsikt att i utsökningslagen ta
14670:
14671:
14672: 5
14673: KK 955/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministems svar
14674:
14675:
14676:
14677: in bestämmelser om betalningstider och betal- dock dispositiva i sådana fall när borgensman-
14678: ningsplaner. nen ställer en säkerhet i samband med sin nä-
14679: Det försäljningspris som erhållits vid en exe- ringsverksamhet. Bestämmelsema i den nya la-
14680: kutiv auktion används till att betala den skuld gen skall inte heller tillämpas på den borgensför-
14681: som inteckningssäkerheten gäller. Om säkerhets- bindelse som avses i spörsmålet, eftersom denna
14682: skulden är samma skuld som den för viiken även gavs redan i början av 1990-talet.
14683: borgen har ställts, minskar köpesumman med Skuldsaneringen för privatpersoner är ett i lag
14684: hela sitt belopp borgensmannens ansvar. Så har reglerat förfarande vars syfte är att ge överskuld-
14685: det uppenbart inte varit i det aktuella fallet. Det satta möjlighet att få sin ekonomi i skick och att
14686: är möjligt att säkerheten gäller en helt annan klara av en oskälig skuldbörda. 1 motiveringen
14687: skuld eller att den har formen av en generell sä- till regeringens proposition (RP 183/1992 rd med
14688: kerhet som gäller borgenärens alla fordringar hos förslag tilllag om skuldsanering för privatperso-
14689: gäldenärsbolaget. 1 sådana fall när det är fråga ner) konstaterades det att de skulder som en gäl-
14690: om en generell säkerhet får borgenären i allmän- denär på grund av företagsverksamhet personli-
14691: het välja till viiken skuld köpesumman skall an- gen kan tvingas ansvara för kan vara övermäkti-
14692: vändas. Det är inte heller tänkbart att man skulle ga i relation till gäldenärens betalningsförmåga,
14693: föreskriva att gäldenären eller borgensmannen och att skuldsituationen kan vara hopplös på det
14694: vid verkställighet har rätt att fritt bestämma vii- sättet att gäldenären de facto inte har några som
14695: ken skuld som skall amorteras. Detta skulle bety- helst möjligheter att klara av detta skuldbelopp. 1
14696: da att borgensförbindelsen inte skulle ha det sä- praktiken har också en mycket stor del av de gäl-
14697: kerhetsvärde som har varit syftet med hela bor- denärer som ansökt om skuldsanering blivit
14698: gen. En borgensförbindelse skulle t.ex. över hu- skuldsatta på grund av företagsverksamhet. Av-
14699: vud taget inte kunna användas som ytterligare sä- sikten med skuldsaneringen var bl.a. att få kon-
14700: kerhet för en kredit. troll över sådana situationer. Vid skuldsanering
14701: Företagens finansierings- och säkerhetsar- betalar gäldenären en så stor andel av sina skul-
14702: rangemang är ofta komplicerade. När borgens- der som närnns i betalningsprogrammet och be-
14703: förbindelser ingås bör man noga komma överens frias från återstoden av skuldema.
14704: om dels vilka krediter som omfattas av borgens- Det är ännu nödvändigt att göra en bedörnning
14705: förbindelsen, dels vilka övriga säkerheter som av hur skuldsaneringslagstiftningen fungerar och
14706: hänför sig till krediten och vilket ansvarsförhål- vilka behoven av att utveckla lagstiftningen är. 1
14707: landet mellan realsäkerheten och borgensförbin- detta sammanhang kommer man bl.a. att utreda
14708: delsen är. 1 lagen om borgen och tredjemanspant om det vore skäl att utvidga användningen av
14709: (36111999) har man försökt lösa dessa ansvars- skuldsanering så, att en allt större del av de med-
14710: frågor. Genom tvingande bestämmelser har man borgare som blivit överskuldsatta på grund av de-
14711: t.ex. ordnat det så att en sådan säkerhet för ett bo- pressionen under det förra årtiondet kunde bevil-
14712: stadslån som utgörs av en bostad alltid är primär jas skuldsanering.
14713: med avseende på borgensmannens ansvar. Den Varken regeringen eller ministeriet kan när-
14714: allmänna regeln är också annars att en realsäker- mare ta ställning till det fall som avses i spörsmå-
14715: het som gäldenären har ställt gäller också för bor- let. Jag har dock för avsikt att utreda möjligheter-
14716: gensmannen och att en borgenärs senare ford- na att förhandlingsvägen uppnå ett rättvisare re-
14717: ringar inte försämrar borgensmannens rätt till sultat.
14718: realsäkerheten i fråga. Bestämmelsema i lagen är
14719:
14720:
14721:
14722: Helsingfors den 21 december 2000
14723:
14724: Justitieminister Johannes Koskinen
14725:
14726: 6
14727: KK 956/2000 vp -Tanja Karpela /kesk
14728:
14729:
14730:
14731:
14732: KIRJALLINEN KYSYMYS 956/2000 vp
14733:
14734: Vanhempien oikeus lyhennettyyn työaikaan
14735:
14736:
14737:
14738:
14739: Eduskunnan puhemiehelle
14740:
14741: Vanhemmilla on oikeus lasten ollessa pieniä siir- va koskemaan myös vanhempia, joilla on ala-as-
14742: tyä tekemään lyhennettyä kuuden tunnin mittais- teen luokilla 1-3 olevia lapsia.
14743: ta työpäivää. Erityisesti tätä mahdollisuutta tar-
14744: vitsisivat kuitenkin pienten koululaisten vanhem- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14745: mat,jotta lapsen yksin vietetty iltapäivä ei venyi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14746: si liian pitkäksi. Liian monet lapset viettävät ilta- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14747: päivisin useita tunteja kello 16.00-17.00 asti vaksi seuraavan kysymyksen:
14748: yksin, ennen kuin vanhemmista toinen palaa töis-
14749: tä. Koulujen, seurakuntien tai erilaisten vapaaeh- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
14750: toisyhdistysten järjestämät iltapäiväkerhotkaan tyä, jotta vanhempien oikeus lyhennet-
14751: eivät aina kata koko iltapäivää ja lisäksi niiden tyyn 6-tuntiseen työpäivään ulotetaan
14752: tarjoamat palvelut eivät tavoita kaikkia lapsia. koskemaan myös vanhempia, joilla on
14753: Lyhennetyn työajan oikeus olisikin laajennetta- lapsi peruskoulun ala-asteen luokilla
14754: 1-3?
14755:
14756:
14757: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
14758:
14759: Tanja Karpela /kesk
14760:
14761:
14762:
14763:
14764: Versio 2.0
14765: KK 956/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerin vastaus
14766:
14767:
14768:
14769:
14770: Eduskunnan puhemiehelle
14771:
14772: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- paajärjestelyn kestoajasta. Osittainen hoitovapaa
14773: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toteutetaan yleensä siten, että työntekijän vuoro-
14774: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kautinen työaika lyhennetään kuudeksi tunniksi.
14775: vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan Osittainen hoitovapaa tulee sijoittaa joko työ-
14776: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK päivän alkuun tai loppuun. Jos työntekijän työ-
14777: 956/2000 vp: aika on kuitenkin järjestetty keskimääräiseksi,
14778: työaika tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi
14779: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo viikossa. Tällöin työajan lyhentäminen voi ta-
14780: ryhtyä, jotta vanhempien oikeus lyhen- pahtua antamalla vapaaksi kokonaisia työpäiviä.
14781: nettyyn 6-tuntiseen työpäivään ulote- Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen päättyy
14782: taan koskemaan myös vanhempia, joilla yleensä työntekijän lapsen ollessa seitsemän
14783: on lapsi peruskoulun ala-asteen luokil- vuotta vanha. Jos peruskoulu kuitenkin aloite-
14784: la 1-3? taan tätä myöhemmin, oikeus osittaiseen hoito-
14785: vapaaseen jatkuu koulun aloittamisvuoden en-
14786: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- simmäisen lukukauden loppuun asti. Työnteki-
14787: ti seuraavaa: jän työsopimuslain osittaista hoitovapaata koske-
14788: Työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan vaan säännökseen perustuva oikeus lyhentää
14789: työssä yhteensä vähintään 12 kuukautta viimeksi vuorokautista tai viikoittaista työaikaansa on si-
14790: kuluneen 24 kuukauden aikana, on oikeus siitä ten ulotettu ajanjaksoon, jolloin lapsi siirtyy päi-
14791: työnantajan kanssa sopiessaan lyhentää työai- vähoidosta koululaiseksi ja totuttautuu koulun-
14792: kaansa työsopimuslain 35 d §:ssä säädetyin käyntiin.
14793: edellytyksin. Työntekijä voi saada osittaista hoi- Sen jälkeen kun työntekijän lapsi on päättänyt
14794: tovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan ensimmäisen lukukautensa koulussa, työntekijä
14795: vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi sen ka- voi pyrkiä sopimaan työajan lyhentämisestä
14796: lenterivuoden loppuun, jona lapsi aloittaa perus- työnantajansa kanssa. Työaikalain 15 §:ssä sää-
14797: koulun. detään lyhennetystä työajasta. Pykälä koskee
14798: Osittaisen hoitovapaan käyttäminen perustuu muun muassa tilanteita, joissa työntekijä haluaa
14799: työnantajan ja työntekijän väliseen sopimuk- sosiaalisista syistä tehdä työtä säännöllistä työai-
14800: seen. Työnantaja voi kuitenkin kieltäytyä sopi- kaa lyhyemmän ajan. Tällöin työnantajan on py-
14801: masta osittaisesta hoitovapaasta tai antamasta rittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi
14802: sitä vain, jos osittaisesta hoitovapaasta aiheutuu työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi tehdä
14803: sellaista vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- tai osa-aikatyötä. Osa-aikatyöhön siirtyminen edel-
14804: palvelutoiminnalle, jota ei voida välttää kohtuul- lyttää asiasta työnantajan ja työntekijän välistä
14805: lisilla työn järjestelyillä. sopimusta.
14806: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osittai- Työsopimuslain kokonaisuudistus on ollut
14807: sen hoitovapaan yksityiskohtaisista järjestelyis- vastikään eduskunnan käsiteltävänä. Lain 4 lu-
14808: tä, kuten lyhennetyn työajan pituudesta, lyhen- vussa säädettävät perhevapaat vastaavat voimas-
14809: nyksen sijoittamisesta sekä osittaisen hoitova- sa olevan työsopimuslain 2 a luvun perhevapaita
14810:
14811:
14812: 2
14813: Ministerin vastaus KK 956/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
14814:
14815:
14816: koskevia säännöksiä. Tämä koskee myös osittai- työsopimuslaki hyväksyttiin eduskunnassa yksi-
14817: sesta hoitovapaasta annettuja säännöksiä. Uusi mielisesti.
14818:
14819:
14820: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
14821:
14822: Työministeri Tarja Filatov
14823:
14824:
14825:
14826:
14827: 3
14828: KK 956/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerns svar
14829:
14830:
14831:
14832:
14833: Tili riksdagens talman
14834:
14835: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mänhet så att arbetstagarens arbetstid per dygn
14836: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- förkortas till sex timmar. Den partiella vårdledig-
14837: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tan- heten bör placeras antingen i början eller slutet
14838: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs- av arbetsdagen. Ifall arbetstagarens arbetstid
14839: mål SS 956/2000 rd: emellertid ordnats genomsnittligt, bör arbetsti-
14840: den förkortas till i genomsnitt 30 timmar per
14841: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta vecka. Härvid kan arbetstiden förkortas genom
14842: för att föräldrars rätt tili förkortad 6 att man ger ledigt hela arbetsdagar.
14843: timmars arbetsdag skall utsträckas tili Rättigheten till partiell vårdledighet upphör i
14844: att också omfatta föräldrar med barn i allmänhet då arbetstagarens barn är sju år gam-
14845: klasserna 1-3 i grundskolans lågstadi- malt. Ifall emellertid grundskolan påbörjas sena-
14846: um? re än så, fortsätter rätten till partiell vårdledighet
14847: ända till slutet av den första terminen det år då
14848: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skolgången inleddes. Arbetstagarens rätt att för-
14849: föra följande: korta sin arbetstid per dygn eller vecka, då det
14850: En arbetstagare som varit anställd hos en och gäller bestämmelsen om partiell vårdledighet en-
14851: samma arbetsgivare i minst 12 månader under de ligt lagen om arbetsavtal, har sålunda utsträckts
14852: senaste 24 månaderna har rätt att genom överens- till att omfatta den period då barnet övergår från
14853: kommelse med arbetsgivaren förkorta sin arbets- dagvård till att bli skolbarn och vänjer sig vid
14854: tid på de villkor som anges i 35 d § lagen om ar- skolgång.
14855: betsavtal. Arbetstagaren kan få partiell vårdle- Efter det då arbetstagarens barn avslutat sin
14856: dighet för att sköta sitt barn eller ett annat barn första termin i skolan, kan arbetstagaren försöka
14857: som permanent bor i hans hushåll till slutet av det komma överens med sin arbetsgivare om en för-
14858: kalenderår då barnet börjar i grundskolan. kortning av arbetstiden. I 15 § arbetstidslagen
14859: Användningen av partiell vårdledighet base- föreskrivs om förkortad arbetstid. Paragrafen
14860: rar sig på ett avtal mellan arbetsgivaren och ar- gäller bl.a. situationer där arbetstagaren av soci-
14861: betstagaren. Arbetsgivaren kan emellertid vägra ala skäl vill arbeta kortare tid än den ordinarie ar-
14862: att avtala om partiell vårdledighet eller att bevil- betstiden. Härvid bör arbetsgivaren försöka ord-
14863: ja sådan endast ifall den partiella vårdledigheten na arbetena så att arbetstagaren kan utföra del-
14864: tidsa~bete för att koordinera arbets- och familje-
14865: vållar sådant allvarligt förfång för arbetsplatsens
14866: produktions- eller serviceverksarnhet som inte liv. Overgången till deltidsarbete förutsätter ett
14867: kan undvikas genom rimliga arbetsarrangemang. avtal därom mellan arbetsgivaren och arbetstaga-
14868: Arbetsgivaren och arbetstagaren kan överens- ren.
14869: komma om detaljerade arrangemang av partiell Helhetsreformen av lagen om arbetsavtal har
14870: vårdledighet, såsom den förkortade arbetstidens nyligen varit uppe för behandling i riksdagen. De
14871: längd, placeringen av förkortningen och hur familjeledigheter som avses i kapitel 4 i denna
14872: länge arrangemanget av den partiella vårdledig- lag motsvarar bestämmelserna om familjeledig-
14873: heten varar. Partiell vårdledighet verkställs i all- het enligt kapitel 2 a i den gällande lagen om ar-
14874:
14875:
14876: 4
14877: Ministems svar KK 956/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
14878:
14879:
14880: betsavtal. Detta gäller också bestämmelsema om
14881: partiell vårdledighet. Den nya arbetsavtalslagen
14882: godkändes enhälligt i riksdagen.
14883:
14884:
14885: Helsingfors den 19 december 2000
14886:
14887: Arbetsminister Tarja Filatov
14888:
14889:
14890:
14891:
14892: 5
14893: KK 957/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
14894:
14895:
14896:
14897:
14898: KIRJALLINEN KYSYMYS 957/2000 vp
14899:
14900: Perustienpidon hankkeet Virroilla vuosina
14901: 2000-2002
14902:
14903:
14904:
14905:
14906: Eduskunnan puhemiehelle
14907:
14908: Virtain kaupunki on erittäin laaja alue ja teiden ollut suunnitelmissa, mutta siirtynyt. Vaski-
14909: kunto on paikoin erittäin huono. Routa koette- vesi-Mustajärvi-tie ei ole ilmeisesti ollut edes
14910: lee tierakenteita joka vuosi. Määrärahojen puit- suunnitelmissa.
14911: teissa on muutamia tiekilometrejä vuosittain pe-
14912: ruskorjattu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14913: Virroilla Ruohoperä-Peräseinäjoki-tie valta- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14914: tieltä 23 on ollut suunnitelmissa parantaa. Tie- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14915: osuus on mennyt entistä huonompaan kuntoon vaksi seuraavan kysymyksen:
14916: ja on paikoin jopa vaarallinen huonon kuntonsa
14917: vuoksi. Lähes yhtä heikossa kunnossa on väli Millä aikataululla aiotaan turvata tei-
14918: Vaskivesi-Mustajärvi. Sen kunnostaminen oli- den Ikkala-Liedenpohja, Ruohoperä-
14919: si saatava työn alle mitä pikimmin. Edelleen Ik- Peräseinäjoki ja Vaskivesi-Mustajärvi
14920: kala-Liedenpohja-tie 6 km:n osalta on kesken ja liikennöitävyys ja turvallisuus tekemäl-
14921: heikkokuntoinen. Teiden Ruohoperä-Peräsei- lä niiden tarvitsemat, välttämättömät
14922: näjokija Ikkala-Liedenpohja osalta rahoitus on peruskorjaustoimet?
14923:
14924:
14925: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
14926:
14927: Jaana Ylä-Mononen /kesk
14928:
14929:
14930:
14931:
14932: Versio 2.0
14933: KK 957/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk Ministerin vastaus
14934:
14935:
14936:
14937:
14938: Eduskunnan puhemiehelle
14939:
14940: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mat tiet ovat liikenteelliseen merkitykseensä ja
14941: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- alueen maasto-oloihin nähden tavanomaisessa
14942: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kunnossa. Pitkäksi venynyt sateinen loppusyksy
14943: vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-Mono- on pehmittänyt teiden pintoja ja tehnyt ajamisen
14944: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen hyvinkin kuraiseksi, mutta tiet ovat ajokelpoisia
14945: KK 957/2000 vp: eikä raskasta liikennettä ole rajoitettu.
14946: Hämeen tiepiirissä on juuri valmistunut sora-
14947: Millä aikataululla aiotaan turvata tei- tieselvitys, jossa on käyty läpi kaikki soratiet
14948: den Ikkala-Liedenpohja, Ruohoperä- sekä muodostettu realistinen parantamisohjel-
14949: Peräseinäjoki ja Vaskivesi-Mustajärvi ma. Peruskorjattavaksi ja päällystettäviksi voi-
14950: liikennöitävyys ja turvallisuus tekemäl- daan esittää lähinnä vain sellaisia teitä, joilla ke-
14951: lä niiden tarvitsemat, vättämättömät pe- säliikenne on yli 400 autoa vuorokaudessa. Edel-
14952: ruskorjaustoimet? lä mainittujen paikallisteiden parantaminen pääl-
14953: lystetyiksi teiksi ei ole mahtunut lähivuosien oh-
14954: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jelmaan. Sen sijaan Pitkäjärven paikallistiellä
14955: ti seuraavaa: 14379 esiintyvään runkokelirikkoon on kiinnitet-
14956: Tienpidon rahoituksen reaalinen vähentyminen ty huomiota, ja sen poistaminen pyritään sisällyt-
14957: on tosiasia, joka näkyy erityisesti alempiluokkai- tämään lähiaikojen ohjelmaan. Soratieksi jäävil-
14958: sen tieverkon peruskorjausmahdollisuuksien su- lä teillä tullaan runkokelirikon vähentämisen li-
14959: pistumisena. Myös vähäliikenteiset tiet on kui- säksi kiinnittämään enemmän huomiota kulutus-
14960: tenkin tarkoitus pitää liikennöitävässä kunnossa kerroksen oikeaan hoitoon ja koostumukseen.
14961: hoito- ja ylläpitotoimin sekä kohdentamalla mm. Kysymyksessä mainittu kolmas tie, maantie
14962: runkokelirikon torjuntatoimet mahdollisimman 694 Virrat (Ruohoperä)-Peräseinäjoki on seutu-
14963: tehokkaasti. tieluokkainen päällystetty maantie, jolla on lii-
14964: Ikkala-Liedenpohja tiejakson vajaan 7 kilo- kennettä Virtain kunnan alueella noin 500 autoa
14965: metrin pituinen soratieosuus kuuluu Pitkäjärven vuorokaudessa. Tien rakenteellinen kunto on
14966: paikallistiehen 14379. Liikennettä tällä tiellä on huono ja se näkyy runsaina päällystevaurioina.
14967: alle 100 autoa vuorokaudessa. Vaskiveden- Tien parantamisesta on tekeillä esiselvitys, ja
14968: Mustajärven paikallistie 14339 on noin 21 kilo- hanke on tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitel-
14969: metriä pitkä ja kokonaan sorapintainen. Liiken- massa alustavasti ohjelmoitu vuodelle 2002.
14970: nettä on noin 100 autoa vuorokaudessa. Molem- Kustannusarvio on noin 6 miljoonaa markkaa.
14971:
14972:
14973:
14974: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2000
14975:
14976: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
14977:
14978:
14979:
14980: 2
14981: Ministems svar KK 957/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
14982:
14983:
14984:
14985:
14986: Tili riksdagens talman
14987:
14988: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mjukat upp vägytoma och lett tili att körandet
14989: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- blivit rentav mycket lerigt, men vägama är i kör-
14990: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jaa- dugligt skick och den tunga trafiken har inte be-
14991: na Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftliga gränsats.
14992: spörsmål SS 957/2000 rd: Inom Tavastlands vägdistrikt har en grusvägs-
14993: utredning, där alla grusvägar har setts över, nyli-
14994: Inom viiken tidtabell är det meningen att gen blivit fårdig. Dessutom har ett realistiskt för-
14995: säkerställa framkomligheten och säker- bättringsprogram utarbetats. Det är i första hand
14996: heten på vägarna Ikkala-Liedenpohja, endast vägar med en trafik sommartid på över
14997: Ruohoperä-Peräseinäjoki och Vaski- 400 fordon per dygn som kan föreslås för grund-
14998: vesi-Mustajärvi genom att på dem utfö- liga reparationer och asfaltering. Förbättrandet
14999: ra de oumbärliga grundliga reparatio- av de närnnda bygdevägama genom beläggning
15000: ner som behövs? har inte rymts med i programmet för de närmaste
15001: åren. Däremot har tjälskadan på Pitkäjärvi byg-
15002: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- deväg 143 79 uppmärksammats, och avsikten är
15003: föra följande: att avhjälpandet av skadan skall tas upp i pro-
15004: En reell minskning av väghållningens finansie- grammet för de närmaste åren. Utöver minskan-
15005: ring är ett faktum som märks särskilt på att förut- det av tjälskadoma kommer man, när det gäller
15006: sättningama för grundliga reparationer av det se- de vägar som förblir grusvägar, dessutom att fås-
15007: kundära vägnätet har minskat. A vsikten är dock ta större vikt vid ett rätt underhåll av slitlagret
15008: att genom service- och underhållsåtgärder hålla och dess sammansättning.
15009: även mindre trafikerade vägar i frarnkomligt Den tredje väg som nämns i spörsmålet, lands-
15010: skick samt att så effektivt som möjligt rikta åt- väg 694 mellan Virrat (Ruohoperä) och Peräsei-
15011: gärder tili att förhindra bl.a. tjälskador. näjoki, är en asfalterad landsväg av regionvägs-
15012: Det knappt 7 km långa grusbelagda vägavsnit- klass. 1 Virdois kommuns område uppgår trafi-
15013: tet Ikkala-Liedenpohja hör tili Pitkäjärvi byg- ken på vägen till ca 500 fordon per dygn. Vägens
15014: deväg 14379. Trafikflödet på vägen är mindre än skick när det gäller konstruktionen är dåligt, vil-
15015: 100 fordon per dygn. Bygdeväg 14339 mellan ket märks på de många skadoma i beläggningen.
15016: Vaskivesi och Mustajärvi är ca 21 km lång och En förhandsutredning om en förbättring av vä-
15017: helt och hållet grusbelagd. Trafiken på vägen gen pågår, och enligt vägdistriktets verksam-
15018: uppgår tili ca 100 fordon per dygn. De bägge vä- hets- och ekonomipian är avsikten preliminärt att
15019: gama är med tanke på sin betydelse för trafiken genomföra projektet år 2002. Kostnadsförslaget
15020: samt områdets terräng i ordinärt skick. Den reg- är ca 6 milj. mk.
15021: niga senhösten, som har dragit ut på tiden, har
15022:
15023:
15024:
15025: Helsingfors den 13 december 2000
15026:
15027: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
15028: 3
15029: KK 958/2000 vp - Janina Andersson /vihr
15030:
15031:
15032:
15033:
15034: KIRJALLINEN KYSYMYS 958/2000 vp
15035:
15036: Maalämpö kotitalouksien saataville
15037:
15038:
15039:
15040:
15041: Eduskunnan puhemiehelle
15042:
15043: Suomessa on jo vuonna 1996 käynnistetty ener- yritykset ja yhteisöt, esim. kunnat, seurakunnat ja
15044: giansäästöohjelma, jota toteutetaan rahoittamal- säätiöt. Tukea ei myönnetä esimerkiksi asuin-
15045: la muun muassa uuden teknologian säästöinves- kiinteistöille eikä yksityishenkilöille, vaikka se
15046: tointihankkeita ja energiankatselmustoimintaa. kannustaisi sekä yksittäisiä ihmisiä että taloyh-
15047: Vuonna 1997 hyväksyttiin eduskunnassa halli- tiöitä vaihtamaan lämmitykseen maalämmön.
15048: tuksen energiapoliittinen selonteko, energiastra- Maalämpö on alkuinvestointeja lukuun ottamat-
15049: tegia, jossa painotetaan erityisesti energiansääs- ta sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta
15050: töohjelmaa. Energiastrategian mukaisia energia- erittäin hyvä, edullinen sekä kaikin tavoin kilpai-
15051: politiikan tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpi- lukykyinen vaihtoehto. Alkuinvestoinnit tulevat-
15052: teitä ovat muun muassa energiamarkkinoiden kin yleensä niin kalliiksi, että kotitaloudet valit-
15053: edistäminen, energian tehokkaan käytön ja ener- sevat usein jonkin ympäristölle haitallisemman
15054: giansäästön edistäminen, bioenergian ja muun lämmitysmuodon, koska yksityishenkilöt eivät
15055: kotimaisen energian käytön edistäminen, riittä- voi saada näille alkuinvestoinneille mitään tu-
15056: vän monipuolisenja edullisen energian hankinta- kea, mikä kannustaisi heitä ympäristöystävälli-
15057: kapasiteetin varmistaminen sekä energiateknolo- semmän lämmitysmuodon valitsemiseen.
15058: gian korkean tason ylläpitäminen.
15059: Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) voi Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15060: myöntää valtionavustuksena tukea energiatalou- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
15061: den kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15062: ja uuden teknologian käyttöönoton edistämi- vaksi seuraavan kysymyksen:
15063: seen. Energiatukea voidaan myöntää investointi-
15064: ja selvityshankkeisiin, jotka esimerkiksi lisäävät Aikooko hallitus myöntää ko. energiatu-
15065: bioenergian käyttöä, lisäävät kotimaisten poltto- kea valtionapuna jatkossa myös kotita-
15066: aineiden tuotantoa ja jalostusta, edistävät ener- louksille yritysten ja yhteisöjen lisäksi ja
15067: giansäästöä ja energian käytön tehostamista,
15068: edistävät uusiutuvan energian käyttöä ja vähentä- mitä hallitus aikoo tehdä, jotta myös yk-
15069: vät energian tuotannon ja käytön ympäristöhait- sityishenkilöt voivat hyödyntää maaläm-
15070: toja. Tukea voivat saada nykyisin kuitenkin vain pöä esimerkiksi talojensa lämmitykses-
15071: "?
15072: sa.
15073:
15074:
15075: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
15076:
15077: Janina Andersson /vihr
15078:
15079: Versio 2.0
15080: KK 958/2000 vp- Janina Andersson /vibr Ministerin vastaus
15081:
15082:
15083:
15084:
15085: Eduskunnan puhemiehelle
15086:
15087: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ja kestävällä tavalla. Kilpailukyky voi olla hinta-
15088: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kilpailukykyä tai ekokilpailukykyä, jolloin ym-
15089: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen päristölliset syyt tietyn energian ostamiseen ovat
15090: vastattavaksi kansanedustaja Janina Andersso- painavammat kuin energian hinta.
15091: nin /vihr näin kuuluvan kiJj allisen kysymyksen Pidemmällä aikavälillä tärkein uusiutuvien
15092: KK 958/2000 vp: edistäroistoimi on uudan teknologian kehittämi-
15093: nen ja kaupallistaminen. Tutkimuksella ja tuote-
15094: Aikooko hallitus myöntää ko. energiatu- kehityksenä saadaan aikaan kestävää uusiutu-
15095: kea valtionapuna jatkossa myös kotita- vien energialähteiden kilpailukyvyn nousua, joka
15096: louksille yritysten ja yhteisöjen lisäksi ja perustuu tuotantokustannusten laskuun. Uusien
15097: energiateknologioiden demonstroinnin ja kaupal-
15098: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta myös yk- listaiDisen on myös onnistuttava, jotta uudet tek-
15099: sityishenkilöt voivat hyödyntää maaläm- nologiat saataisiin menestyksellisesti markki-
15100: pöä esimerkiksi talojensa lämmitykses- noille ja käyttöön. Tähän ovat käytettävissä tutki-
15101: .. ?
15102: sa. musmäärärahojen lisäksi energiatukimäärärahat
15103: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ja osin rakennerahastovarat
15104: ti seuraava: Uusiutuvia energialähteitä käytettäessä siirry-
15105: tään osittain hajautetumpaan energian tuotan-
15106: Uusiutuvien energialähteiden edistäminen on toon, ja tästä johtuen energiantuotantoketjuissa
15107: yksi Suomen energiapolitiikan ja ilmastopolitii- toimivien yritysten ja kansalaisten määrä kasvaa
15108: kan tavoitteista. Valtiovalta on pitkäjänteisesti nykyiseen verrattuna. Tällöin myös tiedotuksen,
15109: tukenut uusiutuvien energialähteiden tutkimus- neuvonnan ja koulutuksen merkitys korostuu
15110: ja kehitystyötä sekä investointihankkeita. Uusiu- uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa
15111: tuvien energialähteiden laajempaa käyttöä on py- etenkin pienkäyttäjäsektorilla. Peruskoulutusta
15112: ritty nopeuttamaan myös verotuksenisin keinoin. uusiutuvista energialähteistä on syytä lisätä kai-
15113: Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmän killa koulutustasoilla, kuten ammatillisissa oppi-
15114: vuonna 1999 valmisteleroan uusiutuvien energia- laitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
15115: lähteiden edistämisohjelman keskeisenä päämää- Koulutuksen ja alan perustutkimuksen järjes-
15116: ränä on eri edistämistoimia käyttämällä parantaa tämisestä sekä tiedotuksen ja neuvonnanjärjestä-
15117: uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä suh- misestä sovitaan asianomaisten ministeriöiden
15118: teessa muihin energialähteisiin. Näin on tarkoi- kesken yhteistyössä alan omien organisaatioiden
15119: tus lisätä uusiutuvan energian käyttöä ohjelmas- kanssa.
15120: sa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Pitkän ai- Energiatukea myönnetään ensisijaisesti hank-
15121: kavälin tavoitteena tulisi olla, että uusiutuvat keisiin, jotka toteuttavat määräaikaan ja tavoit-
15122: energialähteet ovat mahdollisimman kilpailuky- teisiin sidottuja energiapoliittisia ohjelmia, ku-
15123: kyisiä avoimilla energiamarkkinoilla ilman eri- ten Suomen energiastrategia, energiansäästöso-
15124: tyisiä valtion tukitoimia. Uusiutuvien energialäh- pimusjärjestelmä, energiansäästöohjelma sekä
15125: teiden kilpailukykyä tulisi lisätä pitkäjänteisesti uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma.
15126:
15127:
15128: 2
15129: Ministerin vastaus KK 958/2000 vp- Janina Andersson /vihr
15130:
15131:
15132: Etusijalla ovat uuden teknologian käyttöä edistä- vien energialähteiden edistämisohjelman valmis-
15133: vät hankkeet. Energiatuki noudattaa yritystuen telun ja toteutuksen aikana. Rakentamismääräyk-
15134: yleisistä ehdoista annetun lain suuntaviivoja. siä ja korjausavustusten ehtoja voidaan kehittää
15135: Energiatukea myönnetään myös yhteisöille, kos- niin, että uusiutuvat energialähteet voidaan aiem-
15136: ka esimerkiksi kunnat toimivat energiahankkei- paa paremmin kytkeä rakennusten energiajärjes-
15137: den investoijina samaan tapaan kuin yrityksetkin. telmiin. Ympäristöministeriö toimii asunto- ja
15138: Kauppa- ja teollisuusministeriö on keskustel- rakennus sektorilla, ja tätä sektoria koskevat edis-
15139: lut asuinrakennuksille myönnettävistä tuista ym- tämisasiat kuuluvat sen toimialaan.
15140: päristöministeriön kanssa muun muassa uusiutu-
15141:
15142:
15143:
15144: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
15145:
15146: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
15147:
15148:
15149:
15150:
15151: 3
15152: KK 958/2000 vp- Janina Andersson /vihr Ministems svar
15153:
15154:
15155:
15156:
15157: Tili riksdagens talman
15158:
15159: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger marknaden utan några särskilda stödåtgärder från
15160: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- statens sida. De förnybara energikällomas kon-
15161: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jani- kurrenskraft bör ökas på lång sikt och på ett håll-
15162: na Andersson /gröna undertecknade skriftliga bart sätt. Konkurrenskraften kan vara priskon-
15163: spörsmål SS 958/2000 rd: kurrenskraft eller ekokonkurrenskraft, och då vä-
15164: ger miljöskälen för att köpa ett visst slags energi
15165: Har regeringen för avsikt att bevilja tyngre än energipriset.
15166: ifrågavarande energistöd som statligt Den viktigaste åtgärden på längre sikt när det
15167: understöd ifortsättningen också tili hus- gäller att främja fömybar energi är att utveckla
15168: håll vid sidan av företag och samman- och kommersialisera ny teknik. Med forskning
15169: slutningar och och produktutveckling åstadkoms en hållbar ök-
15170: ning av konkurrenskraften hos fömybara energi-
15171: vad har regeringen för avsikt att göra källor, viiken grundar sig på sjunkande produk-
15172: för att också enskilda personer skall tionskostnader. Demonstreringen och kommer-
15173: kunna utnyttja jordvärme t.ex. vid upp- sialiseringen av nya energitekniker måste också
15174: värmningen av sina hus? lyckas för att nya tekniker på ett framgångsrikt
15175: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sätt skall fås ut på marknaden och i användning.
15176: föra följande: För detta står utöver forskningsanslag också en-
15177: ergistödsanslag och delvis medel från struktur-
15178: Främjandet av förnybara energikällor är ett av fondema till buds.
15179: målen för den finska energipolitiken och klimat- När fömybara energikällor används övergår
15180: politiken. Statsmakten har långsiktigt understött man delvis till en mera decentraliserad energi-
15181: forsknings- och utvecklingsarbetet samt investe- produktion, och av detta följer att antalet företag
15182: ringsprojekt gällande förnybara energikällor. En och medborgare som är verksamma inom energi-
15183: mera utbredd användning av förnybara energi- produktionskedjorna ökar jämfört med för närva-
15184: källor har man försökt påskynda också med be- rande. Härvid framhävs också betydelsen av in-
15185: skattningsmetoder. formation, rådgivning och utbildning vid ibrukta-
15186: Det centrala målet med Handlingsplanen för gandet av fömybara energikällor i synnerhet på
15187: förnybara energikällor, som en arbetsgrupp vid småförbrukarsektom. Grundutbildningen i för-
15188: handels- och industriministeriet beredde år 1999, nybara energikällor är det skäl att öka på alla ut-
15189: är att genom att använda olika främjande åtgär- bildningsnivåer, såsom i yrkesläroanstalter, hög-
15190: der förbättra de förnybara energikällornas kon- skolor och universitet.
15191: kurrenskraft i förhållande till övriga energikäl- Om ordnandet av utbildning och grundforsk-
15192: lor. På detta sätt är syftet att utöka användningen ning i branschen samt information och rådgiv-
15193: av förnybar energi i enlighet med de mål som har ning överenskoms mellan vederbörande ministe-
15194: ställts i planen. Målet på lång sikt bör vara att de rier i samarbete med branschens egoa organisa-
15195: förnybara energikällorna skall vara så konkur- tioner.
15196: renskraftiga som möjligt på den öppna energi-
15197:
15198:
15199: 4
15200: Ministems svar KK 958/2000 vp- Janina Andersson /vihr
15201:
15202:
15203: Energistöd beviljas i första hand för projekt Handels- och industriministeriet har med mil-
15204: som fullföljer energipolitiska program som är jöministeriet diskuterat beviljandet av stöd för
15205: bundna till en viss tid och vissa mål, såsom den bostadsbyggnader bl.a. i samband med att hand-
15206: finska energistrategin, systemet med energispar- lingsplanen för fömybara energikällor bereddes
15207: avtal, energisparprogrammet samt handlingspla- och genomfördes. Byggbestämmelsema och vill-
15208: nen för fömybara energikällor. Förtur ges pro- koren för understöd för reparationer kan utveck-
15209: jekt som främjar användningen av ny teknik. las så att fömybara energikällor bättre än tidiga-
15210: Energistödet följer riktlinjema i lagen om all- re kan kopplas tili byggnademas energisystem.
15211: männa villkor för företagsstöd. Energistöd bevil- Miljöministeriet agerar på bostads- och bygg-
15212: jas också sammanslutningar, eftersom t.ex. kom- nadssektom och de frågor som gäller främjandet
15213: munema är verksamma som investerare i energi- av denna sektor hör tili dess verksamhetsområde.
15214: projekt på samma sätt som företagen.
15215:
15216:
15217: Helsingfors den 14 december 2000
15218:
15219: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
15220:
15221:
15222:
15223:
15224: 5
15225: KK 959/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
15226:
15227:
15228:
15229:
15230: KIRJALLINEN KYSYMYS 959/2000 vp
15231:
15232: Eutanasian hyväksyminen Hollannissa
15233:
15234:
15235:
15236:
15237: Eduskunnan puhemiehelle
15238:
15239: Euroopan unionin jäsenvaltioihin kuuluvan Hol- teisen kielteinen kanta eutanasiaan: "Potilaan ta-
15240: lannin parlamentti on hyväksynyt lain potilaan hallinen surmaaminen on kaikissa tapauksissa
15241: aktiivisesta surmaamisesta ensimmäisenä maana lääkärin etiikan vastaista."
15242: maailmassa. Eurooppalainen käsitys ihmisoikeuksista sai
15243: Hollanti on toiminut maailman eutanasiapio- selkeän pohjan 2. maailmansodan aikana tapah-
15244: neerina jo 1950-luvulta lähtien. Eri arvioiden tuneiden laajojen ihmisoikeuksien loukkausten
15245: mukaan aktiivisten eutanasioiden vuosittainen tultua kriittiseen tarkasteluun. Maailman lääkäri-
15246: maara Hollannissa on 3 OOO:sta aina yli liitto antoi vuonna 1948 edelleen voimassa ole-
15247: 10 OOO:een. Noin tuhat potilasta surmataan vuo- van ns. Geneven julistuksen, jossa todetaan: "Pi-
15248: sittain ilman heidän omaa pyyntöään. Kuolin- dän ihmiselämää, hedelmöityksestä lähtien, mitä
15249: apua on sovellettu myös vastasyntyneisiin ja pie- suurimmassa arvossa, enkä uhkauksestakaan
15250: niin lapsiin, joilla ei ole edellytyksiä osallistua it- käytä Iääkärintaitojani ihmisyyden lakeja vas-
15251: seään koskevaan päätöksentekoon. taan."
15252: Ihmisoikeudet ovat universaaleja oikeuksia. Euroopan unioninjäsenmaat ryhtyivät poliitti-
15253: Vuonna 1998 hyväksytyn Euroopan ihmisoi- siin toimiin sillä perusteella, että Itävallan halli-
15254: keussopimuksen 2. artiklan mukaan keneltäkään tukseen valittiin puolue, joka esiintyi unionin pe-
15255: ei saa riistää elämää tahallisesti. rusoikeuksia vastaan. Toimenpiteisiin ryhdyt-
15256: Hollanti on omassa lainsäädännössään hyväk- tiin, vaikka Itävallan valittu hallitus ei ollut anta-
15257: synyt toiminnan, joka on ristiriidassa sekä ylei- nut sellaista ohjelmaa tai esityksiä, jotka olisivat
15258: sen ihmisarvon kunnioituksen että lapsen oikeuk- olleet ristiriidassa ihmisoikeuksiin nähden. Suo-
15259: sien periaatteiden kanssa. Hollannin lain mu- men hallituksen edustajilla olisi nyt erinomainen
15260: kaan jopa 12-vuotias lapsi voidaan surmata van- mahdollisuus ottaa Hollannin tapaus esille pian
15261: hempien suostumuksella ja omasta pyynnöstään, järjestettävässä Nizzan Eurooppa-neuvoston ko-
15262: eikä laki siis suojaa hollantilaisen lapsen elämää kouksessa.
15263: hänen omilta itsetuhoisilta pyrkimyksiltään.
15264: Maailman lääkäriliitto samoin kuin Suomen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15265: Lääkäriliitto vastustaa selkeästi eutanasiaa. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
15266: Suomen Lääkäriliiton julkaisemassa Lääkärin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15267: etiikka -ohjeistossa otetaan selkeän ja yksiselit- vaksi seuraavan kysymyksen:
15268:
15269:
15270:
15271:
15272: Versio 2.0
15273: KK 959/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
15274:
15275:
15276: Aikooko hallitus ilmaista huolensa Hol- onko hallituksella aikomusta tehdä Eu-
15277: lannin ihmisoikeuksia koskevasta tilan- roopan unionin jäsenmaille aloitetta yh-
15278: teesta ja teisistä toimenpiteistä Hoi/antia vas-
15279: taan?
15280:
15281:
15282: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
15283:
15284: Päivi Räsänen /skl
15285:
15286:
15287:
15288:
15289: 2
15290: Ministerin vastaus KK 959/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
15291:
15292:
15293:
15294:
15295: Eduskunnan puhemiehelle
15296:
15297: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa mainittuja poikkeustilanteita lukuun ottamatta.
15298: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Hollannin eutanasialainsäädäntö ja -käytäntö on
15299: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ollut esillä silloiselle Euroopan ihmisoikeustoi-
15300: vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /skl mikunnalle tehdyssä valituksessa Gunning v.
15301: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Alankomaat. Valitusta ei otettu tutkittavaksi,
15302: 959/2000 vp: koska valittaja vetosi abstraktiin kysymykseen
15303: Hollannin lainsäädännön suhteesta Euroopan ih-
15304: Aikooko hallitus ilmaista huolensa Hol- misoikeussopimukseen eikä valittaja täten ollut
15305: lannin ihmisoikeuksia koskevasta tilan- ihmisoikeussopimuksen tarkoittamassa mielessä
15306: teesta ja sellainen "uhri", joka olisi pätevästi voinut valit-
15307: taa. Näin ollen kysymystä eutanasian suhteesta
15308: onko hallituksella aikomusta tehdä Eu- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklaan ei
15309: roopan unioninjäsenmaille aloitetta yh- ole ratkaistu.
15310: teisistä toimenpiteistä Hallantia vas- Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleis-
15311: taan? kokous on vuonna 1999 hyväksynyt suosituksen
15312: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 1418(1999) pysyvästi sairaiden ja kuolevien ih-
15313: ti seuraavaa: misoikeuksien ja ihmisarvon suojelemisesta
15314: ("Protection of the human rights and dignity of
15315: Vuodesta 1994lähtien Hollannissa ei ole asetet- the terminally i1l and the dying"). Suositusten
15316: tu syytteeseen lääkäreitä, jotka ovat noudatta- mukaan jokaisella tulisi muun muassa olla mah-
15317: neet potilaan tahtoa nopeuttaa kuolemaa edellyt- dollisuus kuolla arvokkaasti eikä kuolevan elä-
15318: täen, että lääkäri on noudattanut asiasta hyväk- mää saa pitkittää vastoin tämän tahtoa. Pysyvästi
15319: syttyjä periaatteita. Nyt laadituo lain tarkoitukse- sairaan tai kuolevan itsemääräämisoikeutta on
15320: na on selkeyttää ja tarkentaa käytäntöjä. Laki kunnioitettava myös siten, että etukäteen annet-
15321: pyrkii lisäksi vahvistamaan yksilön oikeusturvaa tua hoitotahtoa tai -testamenttia noudatetaan.
15322: siten, että jokainen eutanasia tai avustettu itse- Toisaalta suosituksissa todetaan, ettei yksin toi-
15323: murha tutkitaan ja arvioidaan entistä huolelli- ve kuolemisesta muodosta oikeudellista perustet-
15324: semmin. Arviointiin osallistuvat kahden itsenäi- ta kuolemisen jouduttamiselle. Suosituksissa ei
15325: sen lääkärin lisäksi juristin, lääkärin ja eetikon kuitenkaan oteta kantaa eutanasian ja ihmisoi-
15326: sekä tarpeen mukaan muidenjäsenten muodosta- keuksien suhteeseen.
15327: ma arviointilautakunta. Mikäli lautakunnan mie- Lapsen oikeuksien osalta on huomattava, että
15328: lestä laillisesta eutanasiasta tai avustetusta itse- YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus perustuu
15329: murhasta säädetyt kriteerit eivät täyty, asia me- neljälle perusperiaatteelle, joista yksi on lapsen
15330: nee yleiselle syyttäjälle syyteharkintaan. kuulemisen periaate. Sopimuksen mukaisesti
15331: Eutanasian suhde ihmisoikeussääntelyyn on lapsi ei ole vain suojelun tarpeessa oleva objekti
15332: toistaiseksi avoinna. Euroopan ihmisoikeussopi- vaan myös oikeuksien subjekti, jonka näkemyk-
15333: muksen 2 artiklan mukaan keneltäkään ei saa set ja kannanotot ovat tärkeitä. Lasta tulee kuulla
15334: riistää hänen elämäänsä tahallisesti, artiklassa aina kun se lapsen kehitystaso huomioon ottaen
15335:
15336:
15337: 3
15338: KK 959/2000 vp -Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
15339:
15340:
15341: on mahdollista. Näin on myös lapsen terveyttä losta päättää lopullisesti Hollannin kuningashuo-
15342: koskevissa asioissa. Toisen perusperiaatteen mu- ne.
15343: kaisesti kaikessa päätöksenteossa tulee etusijalle Edellä mainitut seikat huomioon ottaen halli-
15344: asetettaa lapsen etu. tus ei katso tarpeelliseksi erityisen huolen ilmai-
15345: Hollannin parlamentin hyväksymän eutanasia- semista Hollannin ihmisoikeustilanteesta eikä
15346: lain täytyy vielä voimaan tullakseen läpäistä Hol- hallituksella ole aikomusta tehdä Euroopan unio-
15347: lannin senaatin ylähuone. Hollannin hallitus on nin jäsenmaille aloitetta yhteisistä toimenpiteis-
15348: tehnyt lakialoitteeseen joitain lisäyksiä erityises- tä Rollantia vastaan.
15349: ti alaikäisen asemaan liittyen. Lain voimaantu-
15350:
15351:
15352:
15353: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000
15354:
15355: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
15356:
15357:
15358:
15359:
15360: 4
15361: Ministems svar KK 959/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
15362:
15363:
15364:
15365:
15366: Tili riksdagens talman
15367:
15368: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 1agstiftning och holländsk praxis i fråga om euta-
15369: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- nasi har behandlats i samband med k1agomå1et
15370: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Päivi Gunning v. Nederländerna hos den dåvarande
15371: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmå1 Europeiska kommissionen för de mänsk1iga rätt-
15372: SS 959/2000 rd: tighetema. Ärendet togs inte upp tili prövning ef-
15373: tersom den k1agande åberopade den abstrakta
15374: Tänker regeringen uttrycka sin oro över frågan om förhållandet mellan holländsk 1agstift-
15375: situationen i Hol/and angående de ning och Europakonventionen om de mänskliga
15376: mänskliga rättigheterna och rättigheterna. Den k1agande var sålunda inte ett
15377: "offer" i den mening som Europakonventionen
15378: tänker regeringen föreslå att EU-län- avser och var inte behörig att inlämna klagomål.
15379: derna skall vidta gemensamma åtgär- Detta betyder att frågan om eutanasi i förhållan-
15380: der mot Holland? de tili artikel 2 i Europakonventionen om de
15381: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mänskliga rättighetema inte har avgjorts.
15382: föra fö1jande: Europarådets parlamentariska församling an-
15383: tog 1999 rekommendation 1418(1999) om skydd
15384: Sedan 1994 har 1äkare som efterkommit en pa- för obotligt sjukas och döendes mänsk1iga rättig-
15385: tients önskan om dödshjälp inte åtalats i Hol- heter och människovärde ("Protection of the hu-
15386: land, under förutsättning att 1äkaren har följt de man rights and dignity of the terminally ill and
15387: regler som har antagits om detta. Meningen med the dying"). En1igt rekommendationen skall var
15388: den lag som nu har utarbetats är att klarlägga och och en bl.a. ha möj1ighet till en värdig död och
15389: förtydliga praxis. Dessutom strävar 1agen efter den döendes liv får inte förlängas mot dennes vil-
15390: att stärka individens rättsskydd så att varje euta- ja. En obotligt sjuk eller döende människas rätt
15391: nasifall och varje assisterat självmord utreds och att bestämma över sig själv skall respekteras,
15392: bedöms ännu noggrannare än förut. I bedömning- bl.a. genom iakttande av de önskemå1 om vården
15393: en deltar två oberoende läkare och en prövnings- som personen i fråga har uttryckt tidigare eller i
15394: nämnd bestående av en jurist, en 1äkare och en ett på förhand skrivet s.k. 1ivstestamente. I re-
15395: person specia1iserad på etiska frågor samt ett kommendationen påpekas å andra sidan att en
15396: lämpligt anta1 andra med1emmar. Om nämnden önskan om att få dö inte utgör någon juridisk
15397: anser att kriteriema för 1ag1ig eutanasi eller med- grund i sig för att påskynda döden. Rekommen-
15398: hjälp tili självmord inte uppfylls, överförs frågan dationema tar dock inte ställning tili förhållan-
15399: till allmän åklagare för åtalsprövning. det mellan eutanasi och de mänskliga rättigheter-
15400: Frågan om förhållandet mellan eutanasi och na.
15401: bestämmelserna om de mänskliga rättighetema I fråga om bamets rättigheter bör man obser-
15402: är tills vidare öppen. En1igt artikel 2 i Europa- vera att FN-konventionen om barnets rättigheter
15403: konventionen om de mänsk1iga rättighetema bygger på fyra grund1äggande principer, av vilka
15404: skall ingen avsiktligen bli berövad livet förutom i en är principen om hörande av barnet. En1igt kon-
15405: de undantagsfall som anges i artikeln. Holländsk ventionen är bamet inte endast ett objekt som be-
15406:
15407:
15408: 5
15409: KK 959/2000 vp - Päivi Räsänen /skl Ministerns svar
15410:
15411:
15412: höver skydd utan också ett subjekt med rättighe- sa tillägg i lagförslaget, särskilt angående under-
15413: ter vars synpunkter och ställningstaganden är årigas ställning. Det slutliga beslutet om att la-
15414: viktiga. Ett barn skall alltid höras då detta är möj- gen skall träda i kraft fattas av det holländska
15415: ligt med hänsyn till barnets utvecklingsnivå. Det- kungahuset.
15416: ta gäller också i frågor som rör barnets hälsa. En- Med hänsyn till dessa omständigheter anser
15417: ligt en annan grundläggande princip skall bar- regeringen att det inte är nödvändigt att särskilt
15418: nets bästa kmnma i främsta rummet vid allt be- uttrycka oro över situationen för de mänskliga
15419: slutsfattande. rättigheterna i Holland. Regeringen har inte hel-
15420: För att den holländska lagen om eutanasi som ler för avsikt att inge något förslag till medlems-
15421: parlamentet antagit skall träda i kraft måste den länderna i Europeiska unionen om gemensamma
15422: godkännas av överhuset i det holländska parla- åtgärder mot Holland.
15423: mentet. Den holländska regeringen har gjort vis-
15424:
15425:
15426: Helsingfors den 20 december 2000
15427:
15428: Utrikesminister Erkki Tuomioja
15429:
15430:
15431:
15432:
15433: 6
15434: KK 960/2000 vp - Matti Vanhanen /kesk ym.
15435:
15436:
15437:
15438:
15439: KIRJALLINEN KYSYMYS 960/2000 vp
15440:
15441: Perhepäivähoitajan tulonhankkimiskustann us-
15442: ten verokohtelu
15443:
15444:
15445:
15446:
15447: Eduskunnan puhemiehelle
15448:
15449: Yksityisenä perhepäivähoitajana Lohjalla toimi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15450: va yrittäjä kertoo, että verottaja hyväksyy vero- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
15451: tuksessa tulonhankkimiskuluiksi enintään 500 vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15452: markkaa kuukaudessa lasta kohti. Summa ei kui- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15453: tenkaan riitä kattamaan kustannuksia, joita ker-
15454: tyy ruuasta, erityisruokavalioista, askartelutar- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
15455: vikkeista, leluista, syöttötuoleista, rattaista sekä tyä, jotta yksityiset perhepäivähoitajat
15456: kiinteistön korjaus- ja kunnossapitokustannuk- voivat vähentää verotuksessaan tulon-
15457: sista. Verottaja ei tiettävästi hyväksy edes työ- hankkimiskustannukset todellisen suu-
15458: huonevähennystä, vaikka ammatti vaatii huoneti- ruisina?
15459: lat
15460: Perhepäivähoitajat pystyvät tarvittaessa osoit-
15461: tamaan aiheutuneet todelliset kustannukset.
15462:
15463:
15464: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
15465:
15466: Matti Vanhanen /kesk
15467: Tanja Karpela /kesk
15468: Juha Korkeaoja /kesk
15469:
15470:
15471:
15472:
15473: Versio 2.0
15474: KK 960/2000 vp - Matti Vanhanen /kesk ym. Ministerin vastaus
15475:
15476:
15477:
15478:
15479: Eduskunnan puhemiehelle
15480:
15481: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa luista. Verotustyön helpottamiseksi ja verotus-
15482: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- käytännön yhtenäistämiseksi näitä selvityksiä on
15483: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen käytetty hyväksi myös verotuksessa myönnet-
15484: vastattavaksi kansanedustaja Matti Vanhasen täessä tulonhankkimismenoista vähennystä yksi-
15485: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tyisille perhepäivähoitajille. Kaavamainen vä-
15486: KK 960/2000 vp: hennys on kuitenkin vain peruslähtökohta: todel-
15487: liset kulut saa selvityksen mukaan vähentää suu-
15488: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- rempinakin. Jos esimerkiksi osoitetaan, että hoi-
15489: tyä, jotta yksityiset perhepäivähoitajat tolapsen erityisruokavalion kulut ovat tavan-
15490: voivat vähentää verotuksessaan tulon- omaista ruokavaliota suuremmat, vähennyksessä
15491: hankkimiskustannukset todellisen suu- tämä tulee ottaa huomioon. Erillistä työhuonevä-
15492: ruisina? hennystä ei välttämättä myönnetä, ellei osoiteta,
15493: että hoitolasten käyttöön on osoitettu erillinen
15494: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- oma huone. Tavallisestihan lapset oleskelevat
15495: ti seuraavaa: koko kodissa ja tästä aiheutuva kodin kuluminen
15496: Tuloverotuksessa kaikki tulon hankkimisesta tai otetaan vähennystä myönnettäessä huomioon.
15497: säilyttämisestä johtuvat menot ovat periaatteessa On ymmärrettävää, että perhepäivähoitajien
15498: täysimääräisesti vähennettävissä. Eri asia on, että tulonhankkimismenoista voi yksittäistapauksis-
15499: todellisten kulujen määrän selvittäminen voi mo- sa syntyä erimielisyyttä verovelvollisten ja ve-
15500: nessa tapauksessa osoittautua hankalaksi varsin- rottajan välillä. Esimerkiksi leikkivälineistä ei
15501: kin, jos kulut ovat luonteeltaan lähellä elantome- välttämättä myönnetä täyttä vähennystä, jos hoi-
15502: noja. Tyypillisesti tällaisessa tilanteessa ovatko- tajan perheessä on niillä leikkiviä omia lapsia.
15503: tonaan työskentelevät perhepäivähoitajat, joilla Yksittäisissä tulkintaerimielisyyksissä oikaisu-
15504: vähennyskelpoisia ovat ne ylimääräiset kulut, ja valitustie on luonnollisesti käytettävissä, mut-
15505: joita hoitolapsista aiheutuu. ta muutoksenhakutarvetta on pyritty vähentä-
15506: Kuunailisille perhepäivähoitajille maksetaan mään verotuskäytäntöä verohallituksen ohjeis-
15507: erillistä kulukorvausta, jonka tarkoituksena on tuksella yhtenäistämällä. Valtiovarainministe-
15508: kattaa hoitolapsista aiheutuneet lisääntyneet riön käsityksen mukaan tilanne on tällä hetkellä
15509: elantokustannukset Korvaus perustuu kuntasek- yleisesti ottaen hyvä, koska kysymyksessä esite-
15510: torilla tehtyihin varsin seikkaperäisiin selvityk- tyn kaltaisia ongelmia ei ole tullut viime vuosina
15511: siin hoitolapsista keskimäärin aiheutuvista ku- laajemmalti ministeriön tietoon.
15512:
15513:
15514:
15515: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
15516:
15517: Ministeri Suvi-Anne Siimes
15518:
15519:
15520:
15521: 2
15522: Ministerns svar KK 960/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
15523:
15524:
15525:
15526:
15527: Tili riksdagens talman
15528:
15529: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger skattningspraxis har dessa utredningar utnyttjats
15530: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- även vid beviljandet av avdrag för utgifterna för
15531: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti inkomstens förvärvande för familjedagvårdare.
15532: Vanhanen /cent m.fl. undertecknade skriftliga Det schematiska avdraget utgör dock endast en
15533: spörsmål SS 960/2000 rd: utgångspunkt: enligt utredningen får de verkliga
15534: kostnaderna även dras av till större belopp. Om
15535: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta dettili exempel visar sig att ett dagbarns special-
15536: för att privata familjedagvårdare i be- diet förorsakar större kostnader än en normal
15537: skattningen skall kunna dra av kostna- diet, skall detta beaktas i avdraget. Avdrag för ar-
15538: derna för inkomstens förvärvande tili betsrum godkänns inte nödvändigtvis, om det
15539: deras verkliga belopp? inte påvisas att dagbarnet getts ett särskilt eget
15540: rum. Normalt rör sig barnen i hela hemmet och
15541: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- det slitage detta förorsakar i hemmet tas i beak-
15542: föra följande: tande vid beviljandet av avdrag.
15543: 1 inkomstbeskattningen är i princip alla utgifter Det är förståeligt att det i enskilda fall kan
15544: för inkomstens förvärvande eller bevarande av- uppstå meningsskiljaktigheter mellan den skatt-
15545: dragsgilla tili sitt fulla belopp. En annan sak är att skyldiga och skattemyndighetema när det gäller
15546: beloppet av de verkliga kostnaderna i många fall familjedagvårdares utgifter för inkomstens för-
15547: kan visa sig vara svårt att utreda, framfor allt om värvande. Till exempel beviljas inte nödvändigt-
15548: kostnaderna tili sin natur närmast utgör kostna- vis fullt avdrag för leksaker, om det i familjedag-
15549: der för uppehälle. Ett typiskt sådant fall utgörs av vårdarens familj finns egna bam som leker med
15550: familjedagvårdare som arbetar i sitt hem och vars leksakerna. Vid enskilda meningsskiljaktigheter
15551: avdragsgilla kostnader består av de extra kostna- finns naturligtvis möjligheter att yrka rättelse och
15552: der som dagbarnen förorsakar. andra besvär, men man har försökt att minska be-
15553: Tili kommunala familjedagvårdare betalas en hovet av ändringssökande genom att förenhetli-
15554: särskild kostnadsersättning som avses täcka de ga beskattningens praxis i enlighet med de anvis-
15555: ytterligare kostnader för uppehälle som dagbar- ningar skattestyrelsen gett. Enligt finansministe-
15556: nen fororsakar. Kostnadsersättningen baserar sig riets uppfattning är situationen for tillfållet all-
15557: på mycket detaljerade utredningar som gjorts mänt taget god eftersom sådana problem som
15558: inom den kommunala sektorn om de genomsnitt- nämns i spörsmålet under de senaste åren inte
15559: liga kostnader ett dagbarn förorsakar. För att un- kommit till ministeriets kännedom.
15560: derlätta beskattningen och för att förenhetliga be-
15561:
15562:
15563:
15564: Helsingfors den 21 december 2000
15565:
15566: Minister Suvi-Anne Siimes
15567:
15568:
15569: 3
15570: KK 961/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
15571:
15572:
15573:
15574:
15575: KIRJALLINEN KYSYMYS 961/2000 vp
15576:
15577: Vuokra-asuntotuotannon tehostaminen
15578:
15579:
15580:
15581:
15582: Eduskunnan puhemiehelle
15583:
15584: Valtion lainoittama tai korkotukema vuokra- tannuksiin. Tämä kierre johtaa umpikujaan. Jo
15585: asuntotuotanto ei saavuta tälle vuodelle asetettu- nyt rakentaminen on muuttunut niin kalliiksi, että
15586: ja tavoitteita. Valtion tavoitteena oli 12 000 ostajien tai vuokralaisten rahat eivät riitä kustan-
15587: vuokra-asunnon rakentamisen tukeminen tänä nusten maksamiseen. Monet selvitykset ja ohjel-
15588: vuonna, mutta ennakkotiedot kertovat, että tavoi- mat asunto-ongelman helpottamiseksi eivät ole
15589: te jää toteutumatta ja rakenteilla on noin 10 500 johtaneet konkreettisiin tuloksiin, vaan ensi vuo-
15590: asuntoa. Samoin on tietoa siitä, että ensi vuodel- desta uhkaa muodostua asuntopolitiikan kannal-
15591: le erityisesti pääkaupunkiseudulla on haettu ara- ta kaikki tavoitteet alittava.
15592: va- tai korkotukihankkeita vain noin kolmannes
15593: tavoitteesta. Syyksi tuotannon alenemiseen esite- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15594: tään liian korkeiksi kohonneita kustannuksia. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
15595: Edellä olevien tietojen perusteella on syytä en- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15596: nakoida, että asuntopula pääkaupunkiseudulla tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15597: kärjistyy entisestään muuttoliikkeen jatkuessa
15598: vilkkaana. Asuntopula nostaa vuokratasoa ja hei- Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus
15599: jastuu myös uusien asuntojen rakentamisen kus- aikoo ryhtyä vuokra-asuntotuotannon
15600: kilpailukyvyn palauttamiseksi?
15601:
15602:
15603: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
15604:
15605: Tanja Karpela /kesk
15606: Matti Vanhanen /kesk
15607:
15608:
15609:
15610:
15611: Versio 2.0
15612: KK 96112000 vp- Tanja Karpela /kesk ym. Ministerin vastaus
15613:
15614:
15615:
15616:
15617: Eduskunnan puhemiehelle
15618:
15619: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 1 000 asuntoa on kehyskunnissa. Lainavaraus on
15620: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tämän lisäksi tehty noin 4 000 asunnon rakenta-
15621: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mista varten. Niiden aloittaminen on viivästynyt
15622: vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan korkean urakkahintatilanteen vuoksi. Tiukasta
15623: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen urakkahintatilanteesta huolimatta valtion tuke-
15624: KK 961/2000 vp: ma vuokra-asuntotuotanto on Helsingin seudun
15625: kuntien antamien tietojen mukaan kuitenkin kas-
15626: Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus vamassa vuonna 2001 vuoteen 2000 verrattuna.
15627: aikoo ryhtyä vuokra-asuntotuotannon Pääkaupunkiseudulla todettujen ongelmien
15628: kilpailukyvyn palauttamiseksi? vuoksi asetettiin syksyllä 1999 ministeri Siimek-
15629: sen johdolla toiminut työryhmä valmistelemaan
15630: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- asumista ja siihen liittyvää maapolitiikkaa ja lii-
15631: ti seuraavaa: kennettä koskevia toimenpiteitä pääkaupunki-
15632: Hallitusohjelman mukaan kestävällä asuntopoli- seudulla ja alueen kehyskunnissa. Työryhmä
15633: tiikalla edistetään toimivia ja hintavakaita asun- muodostui valtiota edustaneista hallituspuolueit-
15634: to- ja rakennusmarkkinoi ta. Uusien asuntojen ko- ten ministereistä sekä 11 kaupungin- ja kunnan-
15635: konaistuotannon tulee pitkällä aikavälillä vasta- johtajasta.
15636: ta tarvetta. Työryhmässä laadittiin ehdotus valtion, pää-
15637: Hallitusohjelman mukaisesti laadittiin asunto- kaupunkiseudun ja kehyskuntien väliseksi yh-
15638: poliittinen strategia, jonka hyväksymisestä halli- teistoiminta-asiakirjaksi. Toukokuussa 2000 hal-
15639: tus teki kesäkuussa 2000 periaatepäätöksen. litus teki periaatepäätöksen asiakirjan hyväksy-
15640: Asuntopoliittisen strategian tarkoituksena on misestä. Asiakirjan lähtökohtana on tarve paran-
15641: luoda edellytykset hyvälle, kohtuuhintaiselle taa seudun asunto-oloja sekä tähän liittyvästi yh-
15642: asumiselle sellaisella tavalla, joka edistää elin- dyskuntarakenteen, maankäytön ja liikennejär-
15643: kaarilaatua, alueellista tasapainoa, sosiaalista jestelmien kehittämistä. Samalla luodaan edelly-
15644: eheyttä ja ihmisten valinnanmahdollisuuksia. tyksiä asuntomarkkinoiden tasapainottamiseksi
15645: Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksessä tarvittaville toimenpiteille.
15646: on arvioitu, että tänä vuonna aloitettaisiin 13 000 Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan jatku-
15647: uuden arava- ja korkotukiasunnon rakentaminen. vasti ja uusia asioita otetaan tarvittaessa esiin.
15648: Tämänhetkisen arvion mukaan tänä vuonna aloi- Työryhmä on kokoontunut viimeksi 12.12.2000.
15649: tetaan noin 10 500 uuden arava- ja korkotuki- Siihen, ettei valtion lainoittamanja korkotuke-
15650: asunnon rakentaminen. Arvion alentuminen joh- man asuntotuotannon määrä yllä pääkaupunki-
15651: tuu pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien ongel- seudulla vuonna 2000 asetettuun tavoitteeseen
15652: on useita syitä. '
15653: mista. Muualla maassa - myöskään muissa kas-
15654: vukeskuksissa-tuotannon käynnistymisongel- Keskeisenä ongelmana voidaan pitää sitä, että
15655: mia ei ole. Helsingin seudulla arava- ja korkotu- rakentamisresurssit ovat pääkaupunkiseudulla jo
15656: kilainoja uustuotantoon oli 24.11.2000 mennes- täydessä käytössä. Alueella rakennetaan muun
15657: sä haettu noin 4 000 asuntoa varten. Tästä noin
15658:
15659: 2
15660: Ministerin vastaus KK 961/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
15661:
15662:
15663: muassa paljon työpaikkoja sekä vapaarahoittei- järjestelmässä uuden aravavuokra-asunnon lai-
15664: sia asuntoja. nanhoitomenot eli vuosimaksu on alussa 3,8 pro-
15665: Yhtenä syynä tilanteeseen ovat kohonneet ra- senttia lainasta. Vuosimaksun lähtötaso on alem-
15666: kentamisen kustannukset. Kustannusten ko- pi kuin se on koskaan aikaisemmin ollut. Korko
15667: hoamiseen vaikuttavat nykyisessä suhdanneti- nousee vaiheittain ja on 14. vuotena noin 5,7 pro-
15668: lanteessa rakennuskustannusten todellisen ko- senttia. Korkotukilainan korosta maksetaan puo-
15669: hoamisen lisäksi myös muut seikat. Vapaarahoit- lestaan nykyisin 3,5 prosentin ylittävä koron
15670: teisia omistusasuntoja rakentavan yrityksen saa- osuus lainan alkuvuosina kokonaan tukena. Ny-
15671: ma kate riippuu vanhojen asuntojen hintojen pe- kyiset korkotukiehdot ovat voimassa vielä kai-
15672: rusteella määräytyvästä hinnoitteluvarasta eikä kissa niissä hankkeissa, jotka saavat lainapäätök-
15673: ensisijaisesti rakennuskustannuksista. Vaikka sen vuoden 2001 loppuun mennessä. Suomen
15674: omistusasuntokysyntä on korkojen nousun vuok- Pankin Rahoitusmarkkinat-tilastokatsauksen
15675: si tasaantunut, pitävät asuntojen hintojen nousun 11/2000 mukaan pankkien kotitalouksille myön-
15676: taustalla olevat tekijät kuten mm. suotuisat tulo- tämien asuntoluottojen kannan keskikorko oli
15677: odotukset ja asuntolainan korkojen laskuodotuk- syyskuussa 2000 keskimäärin 6,42 prosenttia ja
15678: set omistusasuntokysynnän ja hintatason edel- uusien luottojen 6,29 prosenttia. Voittoa tavoitte-
15679: leen korkeana. lemattomille yhteisöille pankkien myöntämien
15680: Asuntotarpeesta huolimatta ei katekilpailuun luottojen kannan keskikorko oli 5,61 prosenttia
15681: arava- ja korkotukituotannossa tule mennä. Jos ja uusien luottojen keskikorko 5,74 prosenttia.
15682: näin tehtäisiin, johtaisi se nykyisten tukien voi- Osaltaan vuokra-asuntotuotannon määrää ra-
15683: makkaaseen korottamiskierteeseen, jotta vuokra- joittaa pula kaavoitetusta, rakentamiskelpoisesta
15684: taso pysyisi kohtuullisena. Lisäksi talouden taan- tonttimaasta. Kunnilla on tässä ratkaiseva ase-
15685: tumassa korkean kustannustason aikana raken- ma, koska niillä on kaavoitusmonopoli. Kunnat
15686: nettujen asuntojen pääomamenoja jouduttaisiin voivat säädellä asuntotarjontaa hallinnollisesti
15687: todennäköisesti uudelleen alentamaan lisätoi- mm. asettamalla maankäytön suunnittelussa ja
15688: menpitein samaan tapaan kuin 1990-luvun alku- ajoituksessa työpaikkarakentamisen tarpeet etu-
15689: puolella tehtiin. sijalle.
15690: Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tuo- Valtio on halunnut omalta osaltaan nopeuttaa
15691: tantoedellytyksiä on syytä parantaa muilla kei- kuntien kiireellisinä pitämien kaavojen käsitte-
15692: noin kuin valtion asuntorahoitusehtoja muutta- lyä siten, että kaupungit ovat voineet esittää ym-
15693: malla ja tuotannon määrää on pyrittävä lisää- päristöministeriössä vielä käsiteltävänä olevien
15694: mään välittömästi rakentamisen muun kysynnän kaavojen käsittelyjärjestyksen. Lisäksi ympäris-
15695: alkaessa pienetä. Ympäristöministeriö ja Valtion töministeriö on selvittänyt yhteistyössä Helsin-
15696: asuntorahasto seuraavat jatkuvasti tilannetta. gin seudun kunt'ien kanssa mahdollisia maan-
15697: Nykytilanteessa rakennuskustannusten nou- käyttö- ja rakennuslain mukaisia kehittämisaluei-
15698: sun hillitsemiseksi ja resurssien vapauttamiseksi ta ja niistä saatavia hyötyjä.
15699: kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon tulisi Muutoinkin kunnilla on merkittävä maapoliit-
15700: pääkaupunkiseudulla lyhyellä aikavälillä lykätä tinen kokonaisvastuu, jonka toteuttamiseen
15701: muun julkisen rakentamisen kuin välttämättö- maankäyttö-ja rakennuslaki tarjoaa useita vaih-
15702: män koulu- ja muun peruspalvelurakentamisen toehtoja.
15703: aloituksia. Valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehys-
15704: Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ra- alueen kuntien kanssa tehty yhteistoiminta-asia-
15705: hoitusehdot ovat sitä paitsi nykyiselläänkin kil- kirja on jo johtamassa käytännön ratkaisuihin
15706: pailukykyisiä muihin asuntoluottoihin verrattu- kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotantoon sopi-
15707: na. Valtion asuntolainojen laina-aika on selvästi van rakennusmaan tarjonnan lisäämiseksi. Kun-
15708: muita asuntolainoja pidempi, jolloin lainan ly- tien kaavoitusresurssien riittämättömyys tosin
15709: hennykset pysyvät kohtuullisina. Vuosimaksu- saattaa vaikeuttaa yhteistoiminta-asiakirjassa
15710:
15711:
15712: 3
15713: KK 961/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym. Ministerin vastaus
15714:
15715:
15716: mainittuihin alueisiin liittyvien tavoitteiden saa- taloalueiden toteuttamista alueillaan. Lisäksi
15717: vuttamista. pientalotuotannossa voidaan suurempi osa raken-
15718: Yhdeksi rakentamisen pullonkaulaksi on pää- tamisen työvaiheista toteuttaa seudun ulkopuo-
15719: kaupunkiseudulla muodostunut rakennusalan lella olevilla tehtailla, jolloin työvoimatarve seu-
15720: työvoiman riittävyys. Rakennustyövoiman saata- dun rakennustyömaillajää pienemmäksi.
15721: vuutta voidaan lisätä mahdollistamaHa arava- ja Vain varmistamalla, että kaikki tuotannon
15722: korkotukivuokra-asuntokohteita rakentavan työ- edellytykset ovat olemassa, voidaan odottaa, että
15723: voiman väliaikainen asuminen näissä asunnois- valtion tukema vuokra-asuntotuotanto lisääntyy
15724: sa. Ympäristöministeriö on käynyt asiasta neu- nykyisestään. Kuten edellä on todettu, edellytys-
15725: votteluja pääkaupunkiseudun kuntien ja yleis- ten luominen on pitkälti kuntien vastuulla.
15726: hyödyllisten asuntoyhteisöjen kanssa. Ne ovat il- Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysynnän
15727: moittaneet olevansa valmiit tällaiseen menette- ja tarjonnan tasapainottamisessa on uustuotan-
15728: lyyn. non lisäksi tarkasteltava kohtuuhintaista vuokra-
15729: Etenkin pienten rakennusyritysten pääsyä Hel- asuntokantaa kokonaisuudessaan.
15730: singin seudun rakennushankkeisiin voidaan pa- Hallituksen asuntopoliittisen strategian mu-
15731: rantaa esim. toteuttamalla enemmän tiivistä pien- kaisesti ympäristöministeriössä on käynnistetty
15732: talotuotantoa. Edellä mainitussa yhteistoiminta- myös valmistelutyö, jonka tavoitteena on selvit-
15733: asiakirjassa sovittujen toimenpiteiden toteutta- tää keinot ja mahdollisuudet asumistuessa hyväk-
15734: miseen liittyen useat kunnat ovat ilmaisseet val- syttävän vuokratason kohottamiseksi.
15735: miutensa edistää tiiviiden ja laadukkaiden pien-
15736:
15737:
15738: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
15739:
15740: Ministeri Suvi-Anne Siimes
15741:
15742:
15743:
15744:
15745: 4
15746: Ministerns svar KK 961/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
15747:
15748:
15749:
15750:
15751: Tili riksdagens talman
15752:
15753: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gjorts för byggande av ca 4 000 bostäder. Påbör-
15754: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- jandet av dessa har försenats på grund av de höga
15755: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Tan- entreprenadpriserna. Trots att entreprenadpriser-
15756: ja Karpe1a /cent m.fl undertecknade skriftliga na är höga kommer den statsunderstödda hyres-
15757: spörsmå1 SS 96112000 rd: bostadsproduktionen enligt uppgift från kommu-
15758: nerna i Helsingforsregionen ändå att öka 2001
15759: Vilka brådskande åtgärder ämnar re- jämfört med 2000.
15760: geringen vidta för att återställa hyres- På grund av de problem som uppdagats i hu-
15761: bostadsproduktionens konkurrenskraft? vudstadsregionen tillsattes hösten 1999 en ar-
15762: betsgrupp under ledning av minister Siimes för
15763: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- att bereda åtgärder för boendet och den därtill an-
15764: föra fö1jande: knutna markpolitiken och trafiken inom huvud-
15765: En1igt regeringsprogrammet främjas en funge- stadsregionen och inom kranskommunerna i om-
15766: rande och prismässigt stabi1 bostads- och bygg- rådet. Arbetsgruppen bestod av regeringspartier-
15767: marknad genom en hållbar bostadspo1itik. Tota1- nas ministrar som representanter för staten samt
15768: produktionen av nya bostäder skall på 1ång sikt 11 stads- och kommundirektörer.
15769: motsvara behovet. Arbetsgruppen gjorde upp ett förslag tili ett
15770: 1 en1ighet med regeringsprogrammet uppgjor- samarbetsdokument för staten, huvudstadsregio-
15771: des en bostadspo1itisk strategi som regeringen nen och kranskommunerna. 1 maj 2000 fattade
15772: godkände genom ett principbes1ut i juni 2000. regeringen ett principbeslut om att godkänna do-
15773: Syftet med den bostadspo1itiska strategin är att kumentet. Utgångspunkten för dokumentet är be-
15774: skapa förutsättningar för ett utbud av bra bostä- hovet att förbättra bostadsförhållandena i regio-
15775: der tili skä1iga priser som bidrar till högre 1ivscy- nen samt i anknytning härtill att utveckla ort-
15776: ke1kvalitet, bättre regiona1 ba1ans, större socia1 strukturen, markanvändningen och trafiksyste-
15777: kohesion och fler va1möj1igheter. men. Samtidigt skapas förutsättningar för åtgär-
15778: 1 statsbudgeten för 2000 bedöms att byggan- der som behövs för att ba1ansera bostadsmarkna-
15779: det av 13 000 nya arava- och räntestödsbostäder den.
15780: kommer att påbörjas i år. En1igt dagens bedöm- Åtgärdernas effekter följs upp fortgående och
15781: ning kommer 10 500 nya arava- och räntestöds- vid behov tas nya frågor upp. Arbetsgruppen
15782: bostäder att börja byggas i år. Minskningen beror sammanträdde senast 12.12.2000.
15783: på prob1em i huvudstadsregionen och kranskom- Det finns många orsaker tili att den bostads-
15784: munerna. Inga prob1em är förknippade med pro- produktion som staten finansierar och betalar
15785: duktionen i 1andet i övrigt, inte heller i andra till- räntestöd för inte når upp tili målet för år 2000 i
15786: växtcentra. Inom Helsingforsregionen hade ara- huvudstadsregionen.
15787: va- och räntestödslån för nyproduktion sökts för Ett centralt problem kan anses vara det faktum
15788: ca 4 000 bostäder fram till den 24 november att byggresurserna redan är fullt utnyttjade inom
15789: 2000. Av dessa finns ca 1 000 bostäder i krans- huvudstadsregionen. Inom regionen byggs bl.a.
15790: kommunema. En 1ånereservering har dessutom
15791:
15792:
15793: 5
15794: KK 961/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym. Ministems svar
15795:
15796:
15797: mycket arbetsplatser samt fritt finansierade bo- fållet konkurrenskraftiga jämfört med andra bo-
15798: städer. stadskrediter. Lånetiden för statsfinansierade bo-
15799: En orsak till situationen är att byggkostnader- stadslån är betydligt längre än för andra bostads-
15800: na har stigit. 1 nuvarande konjunkturläge medver- lån, vilket innebär att amorteringama förblir skä-
15801: kar utöver den faktiska kostnadsstegringen även liga. Enligt annuitetssystemet utgör låneskötsel-
15802: andra faktorer till att byggkostnadema stiger. kostnadema för en ny aravahyresbostad, dvs. an-
15803: Täckningsbidraget för ett företag som bygger nuiteten, i början 3,8 % av lånet. Utgångsnivån
15804: fritt finansierade ägarbostäder är beroende av det för annuiteten är lägre än vad den någonsin tidi-
15805: spelrum i fråga om prissättningen som bestäms gare har varit. Räntan stiger stegvis och är det 14
15806: enligt prisema på gamla bostäder och beror såle- året ca 5,7 %. Av räntan på räntestödslån betalas
15807: des inte i första hand på byggkostnadema. Ä ven nuförtiden den andel av räntan som överstiger 3,5
15808: om efterfrågan på ägarbostäder har mattats av på % under lånets första år helt och hållet som stöd.
15809: grund av stigande räntor, upprätthåller sådana Nuvarande räntestödsvillkor gäller fortfarande
15810: faktorer som medverkar till stigande bostadspri- för alla projekt som får lånebeslut före utgången
15811: ser, bl.a. förväntningar på en gynnsam avkast- av 2001. Enligt Finlands Banks översikt Finans-
15812: ning och sjunkande bostadslåneräntor, fortfaran- marknaden-statistisk översikt 11/2000 var den
15813: de en stor efterfrågan på ägarbostäder och en hög genomsnittliga räntan för den bostadskreditstock
15814: prisnivå. som bankema beviljat hushållen i september
15815: Även om det finns behov av bostäder bör man 2000 i medeltal 6,42 % och för nya krediter 6,29
15816: inte inleda en tävlan om de största täckningsbi- %. Den genomsnittliga räntan för den kredit-
15817: dragen när det gäller produktionen av aravabo- stock som bankema beviljat bostadssamfund som
15818: städer och bostäder som får räntestöd. Om man inte eftersträvar vinst var 5,61 % och den genom-
15819: gör det, leder det till en ond cirkel med tryck på snittliga räntan för nya krediter 5,74 %.
15820: att höja nuvarande stöd för att hyresnivån skall Hyresbostadsproduktionens omfattning be-
15821: förbli skälig. Dessutom skulle det sannolikt bli gränsas för sin del av bristen på planlagd tomt-
15822: nödvändigt att med hjälp av tilläggsåtgärder på mark som går att bebygga. Kommunema har i
15823: nytt sänka kapitalutgiftema för de bostäder som detta avseende en avgörande position, eftersom
15824: byggdes under den ekonomiska regressionen då de har monopol på planläggningen. Kommuner-
15825: kostnadsnivån var hög, på samma sätt som man na kan reglera bostadsutbudet på administrativ
15826: gjorde i början av 1990-talet. väg, bl.a. genom att prioritera behovet att bygga
15827: Det är skäl att förbättra produktionsförutsätt- arbetsplatser när man planerar och gör upp tidta-
15828: ningama för en hyresbostadsproduktion till skä- bell för markanvändningen.
15829: liga priser med andra medel än genom att ändra Staten har för sin del önskat påskynda behand-
15830: på villkoren för statens bostadsfinansiering, och lingen av sådana planer som kommunema anser
15831: dessutom bör syftet vara att öka produktionen brådskande så att städema har kunnat föreslå i
15832: omedelbart om övrig efterfrågan på byggande vilken ordning planema skall behandlas i miljö-
15833: börjar avta. Miljöministeriet och Statens bostads- ministeriet. Dessutom har miljöministeriet i sam-
15834: fond följer ständigt med situationen. arbete med kommunema i Helsingforsregionen
15835: För att i detta läge stävja de stigande bygg- utrett tänkbara utvecklingsområden som avses i
15836: kostnadema och frigöra resurser för en hyresbos- markanvändnings- och bygglagen och den nytta
15837: tadsproduktion till skäliga priser borde man inom som kan fås av dem.
15838: huvudstadsregionen på kort sikt skjuta upp an- Även i övrigt har kommunema ett betydande
15839: nan offentlig byggverksamhet än påbörjandet av markpo1itiskt helhetsansvar och markanvänd-
15840: nödvändiga byggnader för skol- och övrig bas- nings- och bygglagen erbjuder många altemativ
15841: service. när det gäller att genomföra det.
15842: Finansieringsvillkoren för statsunderstödd hy- Samarbetsdokument för staten, huvudstadsre-
15843: resbostadsproduktion är dessutom även för till- gionen och kranskommunema håller redan på att
15844:
15845:
15846: 6
15847: Ministerns svar KK 96112000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
15848:
15849:
15850: leda till praktiska lösningar när det gäller att utö- främja förverkligandet av komprimerade och
15851: ka utbudet på byggnadsmark till skäligt pris som kvalitativa småhusområden inom sina områden.
15852: är lämplig för hyresbostadsproduktion. Kommu- Inom småhusproduktionen kan dessutom en stör-
15853: nernas otillräckliga planläggningsresurser kan re del av byggarbetsskedena genomföras på fa-
15854: dock försvåra uppnåendet av de mål som hänför briker som är belägna utanför regionen, vilket
15855: sig till de områden som nämns i samarbetsdoku- innebär att behovet av arbetskraft på byggarbets-
15856: mentet. platserna inom regionen blir mindre.
15857: En flaskhals när det gäller byggandet i huvud- Endast genom att säkerställa att alla förutsätt-
15858: stadsregionen består i bristen på arbetskraft inom ningar för produktionen föreligger kan man för-
15859: byggbranschen. Tillgången på arbetskraft inom vänta sig att den statsstödda hyresbostadsproduk-
15860: byggbranschen kan utökas genom att göra det tionen ökar jämfört med nuläget. Såsom ovan
15861: möjligt för den arbetskraft som bygger arava- och framgår är det i första hand kommunema som har
15862: räntestödsbostäder att tillfålligt bo i dessa bostä- ansvaret för att förutsättningama skapas.
15863: der. Miljöministeriet har inlett förhandlingar om När det gäller balansen mellan efterfrågan och
15864: saken med kommunema och de allmännyttiga utbud på hyresbostäder tili skäliga priser bör man
15865: bostadssamfunden i huvudstadsregionen. De har utöver nyproduktionen även se över hyresbo-
15866: uppgett sig vara redo för ett dylikt förfarande. stadsbeståndet tili skäliga priser över huvud ta-
15867: I synnerhet små byggföretags tillgång till get.
15868: byggprojekt inom Helsingforsregionen kan för- I enlighet med regeringens bostadspolitiska
15869: bättras t.ex. genom att småhusproduktionen in- strategi har miljöministeriet också påbörjat ett
15870: tensifieras. I anslutning tili de åtgärder som in- beredningsarbete i syfte att utreda vilka medel
15871: går i det ovan nämnda samarbetsdokumentet har och möjligheter det finns att höja den godtagbara
15872: många kommuner uttryckt sin beredskap att hyresnivån för bostadsbidrag.
15873:
15874:
15875: Helsingfors den 21 december 2000
15876:
15877: Minister Suvi-Anne Siimes
15878:
15879:
15880:
15881:
15882: 7
15883: KK 962/2000 vp -Håkan Nordman /r ym.
15884:
15885:
15886:
15887:
15888: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 962/2000 rd
15889:
15890: A vfallstaxa enligt vikt
15891:
15892:
15893:
15894:
15895: Tili riksdagens talman
15896:
15897: Enligt avfallslagen som trädde i kraft 1994 kan va kommentarer som framkommit. Dessutom ger
15898: en kommun i huvudsak uppbära avfallsavgifter vägningen och identifikationen ett mycket bra
15899: utgående från avfallets art, beskaffenhet och statistiskt underlag för avfallsplanering och för
15900: mängd samt antalet avhämtningar. Även vissa beräkning av entrepenadsersättningar till
15901: andra beräkningsgrunder är möjliga om förhål- transportören. Även EU-lagstiftnigen går i rikt-
15902: landena så kräver. Detta har gett upphov till en ning mot en ökad vägning av sopor.
15903: flora av system för hur avfallet insamlas och på Vägningen av sopor kan konstateras vara ett
15904: vilka grunder kommunerna uppbär avfallsavgif- effektivt system för styrning av invånarnas bete-
15905: ten. Avfallslagens 30 § säger ändå att avfallstax- ende enligt avfallslagen 30 § stipulerade riktning
15906: an skall fastställas så att den uppmuntrar till att samt en metod för en hållbarare utveckling inom
15907: minska avfallets mängd och dess skadlighet samt avfallshanteringen. Fakturering enligt vikt är
15908: till återvinning av avfallet. Detta bör vara grun- dessutom ett rättvist system ur avfallsproducen-
15909: den för avfallshanteringen och därför bör ett tens synvinkel.
15910: mera enhetligt system för avfallstaxan införas.
15911: Tekniken för vägning av sopor, redan i in- Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-
15912: samlingsskedet genom vågar på fordonen, har ut- ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
15913: vecklats enormt sedan avfallslagen trätt ikraft ställa följande spörsmål till behörig medlem av
15914: och har hunnit prövas och utvärderas på en del statsrådet:
15915: håll, bland annat i Sverige. Resultaten har varit
15916: mycket goda och är klara bevis på att ett system Vilka planer har regeringen för att ef-
15917: med fakturering enligt vikt sporrar till en minsk- fektivera sophanteringen och minska av-
15918: ning av avfallsmängden. Ett system med taxa en- fallsmängderna och
15919: ligt vikt har konstaterats vara enkel och rättvis
15920: och uppskattats bland de som prövat metoden. är regeringen beredd att avge en propo-
15921: Medvetenheten ökade, konsumtionsvanorna änd- sition där man ändrar avfallslagen så
15922: rades, kraftig minskning av avfallsmängden, att man efter en övergångsperiod skulle
15923: ökad återvinning/kompostering, minskade kost- övergå tili ett system med avfallstaxor
15924: nader för avfallsbehandling är några av de positi- som bestäms på basen av avfallets vikt?
15925:
15926:
15927:
15928: Helsingfors den 30 november 2000
15929:
15930: Håkan Nordman /sv Ola Rosendahl /sv
15931: Gunnar Jansson /sv Ulla-Maj Wideroos /sv
15932: Pehr Löv /sv
15933: Version 2.0
15934: Suomennos KK 962/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
15935:
15936:
15937:
15938:
15939: KIRJALLINEN KYSYMYS 962/2000 vp
15940:
15941: Painon mukaan määräytyvä jätetaksa
15942:
15943:
15944:
15945:
15946: Eduskunnan puhemiehelle
15947:
15948: Vuonna 1994 voimaan tulleen jätelain mukaan sittelykustannusten pieneneminen. Lisäksi pun-
15949: kunta voi pääasiassa kantaa jätemaksuja jätteen nitseminen ja erittely tarjoavat varsin hyvän ti-
15950: lajin, laadun ja määrän sekä noutokertoj en perus- lastollisen pohjan jätesuunnittelulle ja jätteen-
15951: teella. Myös tietyt muut laskentaperusteet ovat kuljettajan urakkakorvausten laskemiselle. Myös
15952: mahdollisia olosuhteiden niin vaatiessa. Tämä on EU:n lainsäädäntö on etenemässä lisääntyvään
15953: synnyttänyt runsaasti jätteenkeräysjärjestelmiä jätteiden punnitsemisen suuntaan.
15954: ja perusteita, joilla kunnat keräävät jätemaksun. Jätteiden punnitsemisen voidaan todeta ole-
15955: Jätelain 30 §:ssä todetaan kuitenkin, ettäjätetak- van tehokas järjestelmä asukkaiden käyttäytymi-
15956: sa tulee hyväksyä siten, että se kannustaa jätteen sen ohjaamisessa jätelain 30 §:ssä säädettyyn
15957: määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä j ät- suuntaan ja menetelmä kestävämpään kehityk-
15958: teen hyödyntämiseen. Tämän tulee ollajätehuol- seen pääsemiseksi jätehuollossa. Painon mukaan
15959: lon perustana, minkä vuoksi onkin otettava yhte- määräytyvä laskutus on lisäksi jätteen tuottajan
15960: näisempi jätetaksajärjestelmä käyttöön. näkökulmasta oikeudenmukainen järjestelmä.
15961: Jätteiden punnitustekniikka - jo keräysvai-
15962: heessa ajoneuvossa olevien vaakojen avulla - Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15963: on kehittynyt valtavasti sitten jätelain voimaan- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
15964: tulon, ja sitä on ehditty kokeilla ja arvioida joil- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15965: lakin tahoilla, mm. Ruotsissa. Tulokset ovat ol- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15966: leet varsin hyviä ja ne ovat selkeä todiste siitä,
15967: että painon mukaan määräytyvä laskutusjärjes- Millaisia suunnitelmia hallituksella on
15968: telmä kannustaa jätteen määrän vähentämiseen. jätteenkäsittelyn tehostamiseksi ja jäte-
15969: Painoon perustuvan taksajärjestelmän on todettu määrien pienentämiseksi ja
15970: olevan yksinkertainen ja oikeudenmukainen ja
15971: sitä kokeilleiden arvostama. Joistakin myöntei- onko hallitus valmis antamaan esityk-
15972: sistä kommenteista voidaan mainita tietoisuuden sen jätelain muuttamisesta siten, että
15973: lisääntyminen, kulutustottumusten muuttumi- siirtymäkauden jälkeen otetaan käyt-
15974: nen, voimakas jätemäärän väheneminen, hyö- töön järjestelmä, jossa jätetaksat mää-
15975: dyntämisen/kompostoinnin kasvu ja jätteen kä- räytyvät jätteen painon perusteella?
15976:
15977:
15978:
15979: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
15980:
15981: Håkan Nordman /r Ola Rosendahl /r
15982: Gunnar Jansson /r Ulla-Maj Wideroos /r
15983: Pehr Löv /r
15984: 2
15985: Ministerin vastaus KK 962/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
15986:
15987:
15988:
15989:
15990: Eduskunnan puhemiehelle
15991:
15992: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Jätelain (1072/1993) 28 §:n mukaan kunnalle
15993: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jätehuollosta aiheutuvat kustannukset katetaan
15994: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kunnan perimällä jätemaksulla. Jätemaksun mää-
15995: vastattavaksi kansanedustaja Håkan Nordmanin räämisen yleisinä perusteina ovat jätteen laji,
15996: /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK määrä ja noutokerrat. Jätteen määrä määritellään
15997: 962/2000 vp: joko tilavuuden tai painon perusteella.
15998: Järjestelmä, jossa jätteet punnitaan kiinteistö-
15999: Millaisia suunnitelmia hallituksella on kohtaisesti jo keräilyn aikana, mahdollistaisi jä-
16000: jätteenkäsittelyn tehostamiseksi ja jäte- temaksujen kohdentamisen nykyistä tarkemmin
16001: määrien pienentämiseksi ja yksittäiselle jätteen tuottajalle. Tällöin jätemak-
16002: su voisi parhaimmillaan toimiajätelain edellyttä-
16003: onko hallitus valmis antamaan esityk- mällä tavallajätehuoltoa ohjaavana tekijänä edis-
16004: sen jätelain muuttamisesta siten, että tämällä jätteen määrän vähentämistavoitteita ja
16005: siirtymäkauden jälkeen otetaan käyt- lisäämällä jätteiden hyödyntämistä. Se voisi
16006: töön järjestelmä, jossa jätetaksat mää- myös osaltaan poistaa mahdollisia vääristymiä
16007: räytyvät jätteen painon perusteella? jätekuljetusten hinnoittelussa. Nykyisessä mak-
16008: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sujärjestelmässä, jossa kuljetusyritys yleensä las-
16009: seuraavaa: kuttaa asiakasta jätteen tilavuuden perusteella,
16010: mutta maksaa itse jätteiden sijoittamisesta kaato-
16011: Jätehuolto on kehittynyt nopeasti 1990-luvulla paikalle jätteen painon perusteella, ei kuljetus-
16012: sen jälkeen kun lainsäädäntömme uudistettiin kustannusten muodostumisperuste ole kaikissa
16013: vastaamaan EY:n jätelainsäädäntöä. Tarkemmat tapauksissa selkeä.
16014: tavoitteet jätehuollon kehittämiselle on asetettu Siitä, tuoko jätteiden punnitseminen merkittä-
16015: vuoteen 2005 ulottuvassa valtakunnallisessa jäte- viä muutoksia jätehuollon kiinteistökohtaisiin
16016: suunnitelmassa, joka hyväksyttiin valtioneuvos- kustannuksiin, ei ole vielä riittävästi tietoa. Kiin-
16017: ton yleisistunnossa 2. 7.1998. Valtakunnallisen teistöjen jätehuoltokustannuksista yli puolet
16018: jätesuunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat jät- muodostuu nykyisin keräilyn ja kuljetuksen kus-
16019: teen määrän vähentäminen sekä jätteen hyödyn- tannuksista. Niihin vaikuttavat ennen kaikkea as-
16020: tämisen ja käsittelyn tehostaminen kaikilla toimi- tian vuokra ja tyhjennysten lukumäärä. Asuk-
16021: aloilla. Yhdyskuntien osalta tavoitteena on kaalla on mahdollisuus vaikuttaa jätehuollon
16022: vuoteen 2005 mennessä pienentää syntyvän jät- kustannuksiin, sillä astiakokoa voidaan pienen-
16023: teen määrää 15 % kasvuennusteiden mukaisesta tää, mikäli jätteen määrä vähenee. Samoin on
16024: jätemäärästä, ja nostaa jätteiden hyödyntämisas- mahdollista sopia astioiden harvennetuista tyh-
16025: te 70 %:iin syntyvänjätteen määrästä. Valtakun- jennyksistä. Painoon perustuva hinnoittelu ei
16026: nallinen jätesuunnitelma on parhaillaan tarkistet- näistä syistä todennäköisesti toisi kovin suurta
16027: tavana. Uusista tavoitteista ja niiden saavuttami- muutosta yksittäisten kiinteistöjen jätehuolto-
16028: seksi tarvittavista keinoista on tarkoitus päättää kustannuksiin. Kerrostaloissa, joiden asukkaat
16029: vuoden 2001 aikana. käyttävät yhteisiä jätesäiliöitä, painoon perustu-
16030:
16031:
16032: 3
16033: KK 962/2000 vp- Håkan Nordman /r ym. Ministerin vastaus
16034:
16035:
16036: van laskutuksen vaikutus asukkaiden käyttäyty- tästä saadut kokemukset ovat olleet osittain risti-
16037: miseenjäisi todennäköisesti pieneksi, koska kus- riitaisia. Esimerkiksi Tanskassa osassa järjestel-
16038: tannuksia ei edelleenkään olisi mahdollista koh- mään siirtyneistä paikkakunnista käsittelyyn pää-
16039: dentaa huoneistokohtaisesti. Tällöin asukkaille ei tyvän sekajätteen määrä vähentyi mm. kierrätyk-
16040: syntyisi nykyistä suurempaa motivaatiota vähen- sen lisääntymisen seurauksena, kun taas toisissa
16041: tää kaatopaikalle päätyvänjätteen määrää. kunnissa raportoitiin järjestelmän lisänneen ym-
16042: Painoon perustuva hinnoittelu voisi lisätä pai- päristön roskaantumista.
16043: navien jätteiden hylkäämistä ympäristöön, ja si- Markkinoilla olevien teknisten ratkaisujen so-
16044: ten lisätä roskaantumista ja laittomien kaatopaik- veltuvuutta Suomen oloihin ja laajamittaiseen
16045: kojen syntyä. Jotta roskaamisongelmia voitaisiin käyttöön on selvitetty useissa eri hankkeissa.
16046: välttää, tulisi kunnan jätehuoltojärjestelmän olla Ympäristöministeriö on tukenut taloudellisesti
16047: kokonaisuudessaan hyvinjärjestetty ennen siirty- painoon perustuvien keräysjärjestelmien kehittä-
16048: mistä painoon perustuvaan maksujärjestelmään. mistä Vaasan-Mustasaaren alueella ja Pietarsaa-
16049: Asukkaille tulisi olla tarjolla todellisia vaihtoeh- ressa. Vastaavia hankkeita on ollut myös Pääkau-
16050: toja jätteen toimittamiseksi muuhun keräilyyn punkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n
16051: kuin sekajätteenä kaatopaikalle. Jätehuollon jär- alueella sekä Oulun seudulla.
16052: jestämisen tasossa on kuitenkin edelleen alueelli- Jätteiden punnitsemiseen perustuvien keräily-
16053: sia eroja, joten joillakin alueilla siirtyminen pai- järjestelmien kehittämistä on tarkoitus jatkaa
16054: noperusteiseen hinnoitteluun voisi lisätä ros- edelleen osana jätehuoltojärjestelmien kehittä-
16055: kaantumista. mistä. Tässä vaiheessa ei vielä voida pitää perus-
16056: Kerättävän jätteen painoon perustuvia jäte- teltuna vaatimusta, jonka mukaan kunnallisenjä-
16057: maksujärjestelmiä on kokeiltu eräissä maissa, temaksun tulisi aina määräytyä jätteen painon pe-
16058: mm. Ruotsissa ja Tanskassa. Järjestelmien käy- rusteella.
16059:
16060:
16061: Helsingissä 29 päivänäjoulukuuta 2000
16062:
16063: Ympäristöministeri Satu Hassi
16064:
16065:
16066:
16067:
16068: 4
16069: Ministems svar KK 962/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
16070:
16071:
16072:
16073:
16074: Tili riksdagens talman
16075:
16076: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nya må1 och nödvändiga mede1 för hur dessa må1
16077: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- skall kunna uppnås.
16078: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Hå- En1igt 28 § avfalls1agen (1072/1993) bär
16079: kan Nordman /sv m.fl. undertecknade skriftliga kommunen upp en avgift för att täcka de kostna-
16080: spörsmå1 SS 962/2000 rd: der som den av kommunen anordnade avfallshan-
16081: teringen föran1eder. De allmänna grundema för
16082: Vilka planer har regeringen för att ef- bestämmande av avfallsavgiften är avfallets art,
16083: fektivera sophanteringen och minska av- mängd och anta1et avhämtningar. Avfallets
16084: fallsmängderna och mängd bestäms antingen en1igt vo1ym eller en-
16085: 1igt vikt.
16086: är regeringen beredd att avge en propo- Ett system där avfallet vägs per fastighet re-
16087: sition där man ändrar avfallslagen så dan i insam1ingsskedet skulle göra det möj1igt att
16088: att man efter en övergångsperiod skulle noggrannare än förut förde1a avfallsavgifterna på
16089: övergå tili ett system med avfallstaxor de enski1da avfallsproducentema. Härvid kunde
16090: som bestäms på basen av avfallets vikt? avfallsavgiften i bästa fall så som det förutsätts i
16091: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- avfalls1agen vara en faktor som styr avfallshante-
16092: föra fö1jande: ringen genom att främja må1en att minska av-
16093: fallsmängden och öka återvinningen. A vgiften
16094: A vfallshanteringen har utveck1ats snabbt under kunde även e1iminera eventuella snedvridningar
16095: 1990-ta1et efter det att vår 1agstiftning revidera- när det gäller prissättning av avfallstransporter-
16096: des för att motsvara EU:s om avfalls1agstiftning. na. En1igt det nuvarande avgiftssystemet, där
16097: Deta1jerade må1 för hur avfallshanteringen skall transportföretaget i allmänhet debiterar kuuden
16098: utveck1as har fastställts i en riksomfattande av- en1igt avfallets vo1ym, men sjä1v beta1ar för de-
16099: fallsp1an som omfattar åren fram tili 2005 och poneringen av avfallet på avstjä1pningsp1atsen
16100: som godkändes vid statsrådets allmänna sam- en1igt avfallets vikt, är grunden för hur transport-
16101: manträde den 2 ju1i 1998. Centra1a må1 i den riks- kostnaderna skall fastställas inte entydig i alla
16102: omfattande avfallsp1anen är minskning av av- enski1da fall.
16103: fallsmängden samt effektivering av avfallsåter- Det saknas tilis vidare tiliräck1ig information
16104: vinningen och avfallsbehand1ingen inom alla om huruvida vägningen av avfallet för med sig
16105: verksamhetsområden. För samhällena har upp- några betydande förändringar i avfallshante-
16106: ställts ett må1 att före år 2005 minska avfalls- ringskostnaderna per fastighet. Mer än hä1ften av
16107: mängden med 15 % av den avfallsmängd som fastigheternas avfallshanteringskostnader består
16108: förväntas uppkomma med hänsyn tili tili- nuförtiden av kostnader för insam1ing och trans-
16109: växtprognosema och höja återvinningsgraden tili porter. På dessa inverkar framför allt hyran för
16110: 70 % av den avfallsmängd som uppkommer. Den kärlet och anta1et avhämtningar. Invånarna kan
16111: riksomfattande avfallsp1anen granskas för tilifå1- inverka på avfallshanteringskostnaderna efter-
16112: 1et. Avsikten är att under 2001 fatta bes1ut om som storleken på kärlet kan minskas om avfalls-
16113: mängden minskar. Man kan också komma över-
16114:
16115:
16116: 5
16117: KK 962/2000 vp- Håkan Nordman /r ym. Ministerns svar
16118:
16119:
16120: ens om avhämtningar med längre intervall. Pris- System med avfallsavgift enligt det uppsamla-
16121: sättning enligt vikt skulle av närnnda orsaker san- de avfallets vikt har prövats i vissa länder, bl.a. i
16122: nolikt inte medföra särdeles stora förändringar i Sverige och Danmark. Erfarenheterna av syste-
16123: enskilda fastigheters avfallshanteringskostna- men har varit delvis motstridiga. T.ex. i Dan-
16124: der. I flervåningshus, där invånarna använder ge- mark på en del av de orter som övergick till sys-
16125: mensamma avfallsbehållare, kommer fakture- temet minskade mängden av blandavfall som
16126: ring enligt vikt sannolikt att inverka föga på in- harnnar på avstjälpningsplatsen bl.a. tack vare
16127: vånarnas beteende, eftersom det ändå inte är möj- ökad återvinning, med systemet däremot i andra
16128: ligt att fördela kostnaderna per lägenhet. Härvid kommuner rapporterades öka nedskräpningen av
16129: kommer invånarna inte att bli mera motiverade miljön.
16130: än förut att minska den avfallsmängd som ham- Hur väl de tekniska lösningar som finns på
16131: nar på avstjälpningsplatserna. marknaden lämpar sig för finska förhållanden
16132: Prissättning enligt vikt kunde öka dumpning och för en omfattande tillämpning har under-
16133: av tungt avfall i omgivningen och således öka sökts i många olika projekt. Miljöministeriet har
16134: nedskräpningen och uppkomsten av olagliga av- ekonomiskt understött utveckling av insamlings-
16135: stjälpningsplatser. För att man skall kunna undvi- system baserade på vikt inom området Vasa-
16136: ka problem med nedskräpning bör det kommuna- Korsholm och i Jakobstad. Motsvarande projekt
16137: la avfallshanteringssystemet som helhet vara väl har också pågått inom området för Huvudstadsre-
16138: ordnat innan man övergår till ett avgiftssystem gionens samarbetsdelegation SAD och i Uleå-
16139: enligt vikt. Invånarna bör erbjudas verkliga alter- borgstrakten.
16140: nativ att lärnna sitt avfall till någon annan insam- Avsikten är att fortsätta utvecklingen av in-
16141: ling än en sådan där det harnnar som blandavfall samlingssystem som grundar sig på vägning av
16142: på avstjälpningsplatsen. Det finns emellertid avfallet som en del av utvecklingen av avfalls-
16143: fortfarande regionala skillnader när det gäller att hanteringssystemen. I detta skede kan ett krav på
16144: ordna avfallshanteringen, och därmed kunde en att den kommunala avfallsavgiften alltid skall
16145: övergång till prissättning enligt vikt öka ned- fastställas enligt avfallets vikt ännu inte anses
16146: skräpningen inom vissa områden. motiverat.
16147:
16148:
16149: Helsingfors den 29 december 2000
16150:
16151: Miljöminister Satu Hassi
16152:
16153:
16154:
16155:
16156: 6
16157: KK 963/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
16158:
16159:
16160:
16161:
16162: KIRJALLINEN KYSYMYS 963/2000 vp
16163:
16164: Teollisuustilojen rakentamiseen myönnetyn in-
16165: vestointituen siirtäminen vuokran tai muun
16166: vastikkeen yhteydessä yrittäjälle
16167:
16168:
16169:
16170:
16171: Eduskunnan puhemiehelle
16172:
16173: Yritystuesta (10.12.1993) säädetyn lain 5 §:n Mikäli lakia sovelletaan säädetyn mukaisena,
16174: mukaan kehitysalueen investointitukea voidaan se aiheuttaa aktiivista yrityspolitiikkaa harjoitta-
16175: myöntää myös sellaiselle kiinteistöyhtiölle tai ville kunnille lisää vaikeuksia elinkeinoelämän-
16176: kunnalle, joka tarjoaa toimitiloja yritystoimin- sä kehittämisessä. Investointituen ottaminen
16177: nan tukemisesta annetun lain tarkoittamaa yritys- huomioon toimitilojen vuokrassa on ollut varsin
16178: toimintaa varten. Saman lain 2 momentin mu- merkittävä valtti kehitysalueiden e1inkeinopo1i-
16179: kaan tuen saajan on siirrettävä tuki vuokran tai tiikassa.
16180: muun vastikkeen perimisen yhteydessä kiinteis- Esimerkkilaskelman mukaan 4 miljoonan
16181: tössä toimivalle taikka kiinteistön tai sen osan lu- markan teollisuushallin vuosivuokra, mikäli
16182: nastaneelle yrittäjälle. vuokran perustana on esim. 8 %:n korko, olisi
16183: Yritystoiminnan tukemista koskevan lain vanhan lain aikana ollut (o1etuksena 25 %:n in-
16184: uudistamisen yhteydessä hallituksen esitykses- vestointituki) 240 000 mk, uuden lain mukaan
16185: sä HE 150/1999 vp oli aikaisemman käytännön laskettu vuokra on 320 000 mk.
16186: mukaiset määräykset investointituen siirtämises-
16187: tä esitetty lain 8 §:n 2 momentissa samansisältöi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16188: sinä kuin aiemmassa laissa. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16189: Lain valiokuntakäsittelyssä on kauppa- ja teol- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16190: lisuusministeriön toimesta toimitettu tieto, että vaksi seuraavan kysymyksen:
16191: hallituksen esityksen mukainen lain 8 §:n 2 mo-
16192: mentti ei ole Euroopan komission päätöksen mu- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16193: kainen. Tämän vuoksi talousvaliokunta on mie- tyä, jotta kehitysalueen kunnilla säilyy
16194: tinnössään poistanut ko. momentin. elinkeinoelämän kehittämisessä myös
16195: Laki yritystoiminnan tukemiseksi hyväksyt- mahdollisuus rakentaa toimitiloja siten,
16196: tiin eduskunnassa talousvaliokunnan esittämässä että rakentamiseen saadut investointi-
16197: muodossa. luet voidaan siirtää yrittäjien hyväksi?
16198:
16199:
16200: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
16201:
16202: Lauri Oinonen /kesk
16203:
16204:
16205:
16206: Versio 2.0
16207: KK 963/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
16208:
16209:
16210:
16211:
16212: Eduskunnan puhemiehelle
16213:
16214: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Kauppa- ja teollisuusministeriön ja komission
16215: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- välisissä neuvotteluissa komissio on katsonut,
16216: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen että kiinteistöyhteisölle tai kunnalle myönnetyn
16217: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen tuen siirtäminen kiinteistössä toimivalle yrityk-
16218: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK selle vuokran tai muun vastikkeen perimisen yh-
16219: 963/2000 vp: teydessä on toimintatukea, mikä 1.1.2000 voi-
16220: maan tulleen komission alueellisia valtiontukia
16221: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- koskevien suuntaviivojen (98/C 74/06) mukaan
16222: tyä, jotta kehitysalueen kunnilla säilyy on periaatteessa kiellettyä aluetukea. Komissio
16223: elinkeinoelämän kehittämisessä myös on perustellut kantaansa sillä, että vuokratiloissa
16224: mahdollisuus rakentaa toimitiloja siten, toimivan yrityksen osalta ei toteudu valtiontuki-
16225: että rakentamiseen saadut investointi- säännösten mukainen tuen myöntämisen edelly-
16226: tuet voidaan siirtää yrittäjien hyväksi? tyksenä oleva alkuinvestointi. Säännösten mu-
16227: kaan alkuinvestoinnilla tarkoitetaan investointia
16228: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kiinteään käyttöomaisuuteen, joka liittyy uuden
16229: seuraavaa: laitoksen perustamiseen, olemassa olevan laitok-
16230: Kysymys liittyy hallituksen esitykseen laiksi yri- sen laajentamiseen tai toimivan yrityksen tuot-
16231: tystoiminnan tukemisesta (HE 150/1999 vp). teen tai tuotantomenetelmän perusteelliseen
16232: Eduskunta on hyväksynyt lain talousvalio- muuttamiseen.
16233: kunnan esittämässä muodossa 17.11.2000 Käytyjen neuvottelujen perusteella investoin-
16234: (EV 148/2000 vp). Kauppa- ja teollisuusministe- tituen siirto toimitiloissa toimivalle yritykselle
16235: riö ilmoitti komissiolle investointituen myöntä- on mahdollista vain siinä tapauksessa, että yritys
16236: misestä kiinteistöyhteisölle tai kunnalle hallituk- ostaa toimitilat ennen kuin viisi vuotta on kulu-
16237: sen esityksen mukaisesti 18.1.2000. Tuolloin nut tuen maksamisesta kiinteistöyhteisölle tai
16238: tehdyssä ilmoituksessa komissiolle todettiin, että kunnalle. Tuki on tällöin siirrettävä yritykselle
16239: hallituksen esityksen 8 §:n mukaan investointi- kauppahinnan vähennyksenä tukiprosentin mu-
16240: tukea voidaan myöntää sellaiselle kiinteistöyh- kaisesti, kuitenkin enintään maksetun tuen ver-
16241: teisölle tai kunnalle, joka tarjoaa toimitiloja täs- ran.
16242: sä laissa tarkoitettua yritystoimintaa varten. Li- Tieto komission lopullisesta päätöksestä saa-
16243: säksi ilmoituksessa todettiin, että hallituksen esi- daan lähiaikoina. Ennakoitavissa on, että päätök-
16244: tyksen 8 §:n mukaisesti kiinteistöyhteisön tai sen mukaan kiinteistöyhteisö tai kunta ei voi siir-
16245: kunnan on siirrettävä tuki vuokran tai muun vas- tää investointitukea vuokran tai muun vastik-
16246: tikkeen perimisen yhteydessä kiinteistössä toimi- keen perimisen yhteydessä kiinteistössä toimi-
16247: valle tai kiinteistön tai sen osan lunastaneelle yri- valle yritykselle. Tuen siirto olisi mahdollista ai-
16248: tykselle. noastaan edellä kuvatulla tavalla yrityksen os-
16249: taessa toimitilat itselleen.
16250:
16251:
16252:
16253: Helsingissä 19 päivänäjoulukuuta 2000
16254:
16255: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
16256: 2
16257: Ministems svar KK 963/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
16258:
16259:
16260:
16261:
16262: Tili riksdagens talman
16263:
16264: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Vid förhandlingar mellan handels- och indu-
16265: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- striministeriet och kommissionen ansåg kommis-
16266: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri sionen att överföringen av ett stöd som har bevil-
16267: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål jats en fastighetssammanslutning eller kommun
16268: SS 963/2000 rd: på det företag som är verksamt i fastigheten, i
16269: samband med att hyran eller ett annat vederlag
16270: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt tas ut, gör stödet till ett verksamhetsstöd, vilket
16271: att vidta för att kommunerna på utveck- enligt kommissionens riktlinjer för statligt stöd
16272: lingsområdet vid utvecklandet av nä- för regionala ändamål (98/C 74/06), som trädde i
16273: ringslivet skall kunna behålla möjlighe- kraft den 1 januari 2000, i princip utgör förbjudet
16274: ten att också bygga verksamhetslokaler regionalstöd. Kommissionen har motiverat sin
16275: på så sätt att de investeringsstöd som er- ståndpunkt med att den nyinvestering som är en
16276: hållits för byggandet kan överföras på förutsättning för att stöd skall kunna beviljas en-
16277: foretagarna? ligt reglema om statligt stöd inte realiseras i frå-
16278: ga om ett företag som är verksamt i hyrda loka-
16279: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ler. Enligt reglema avses med nyinvestering en
16280: föra följande: investering i fasta anläggningstillgångar som
16281: Frågan anknyter till regeringens proposition med hänger samman med etablering av en ny anlägg-
16282: förslag tilllag om stödjande av företagsverksam- ning, utökning av kapaciteten vid en befintlig an-
16283: het (RP 15011999 rd). Riksdagen antog lagen den läggning eller genomgripande förändring av en
16284: 17 november 2000 i den form som ekonomiut- befintlig verksamhets produkter eller produk-
16285: skottet hade föreslagit (RSv 148/2000 rd). Han- tionsprocesser.
16286: dels- och industriministeriet anmälde den 18 ja- Utgående från de förhandlingar som har förts
16287: nuari 2000 till kommissionen beviljandet av in- är det möjligt att överföra investeringsstöd på det
16288: vesteringsstöd till en fastighetssammanslutning företag som är verksamt i lokalema endast i det
16289: eller kommun i enlighet med regeringens propo- fall att företaget köper lokalema innan fem år har
16290: sition. 1 den anmälan som gjordes då konstatera- förflutit från det stödet betalades ut till fastig-
16291: des att enligt 8 § regeringens proposition kan in- hetssammanslutningen eller kommunen. Stödet
16292: vesteringsstöd beviljas en sådan fastighetssam- kan härvid överföras på företaget som ett avdrag
16293: manslutning eller kommun som tillhandahåller av köpesumman i enlighet med stödprocenten,
16294: lokaler för sådan företagsverksamhet som avses i dock högst till ett belopp som motsvarar det be-
16295: denna lag. Dessutom konstaterades det i anmälan talda stödet.
16296: att i enlighet med 8 § regeringens proposition Kommissionens slutliga beslut erhålls under
16297: skall en fastighetssammanslutning eller kom- den närmaste tiden. Det kan förutses att fastig-
16298: mun, i samband med att hyran eller ett annat ve- hetssammanslutningen eller kommunen enligt
16299: derlag tas ut, överföra stödet på det företag som beslutet inte kommer att kunna överföra investe-
16300: är verksamt i fastigheten eller har löst in fastig- ringsstödet på det företag som är verksamt i fas-
16301: heten eller en del av den. tigheten i samband med att hyran eller ett annat
16302:
16303:
16304: 3
16305: KK 963/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
16306:
16307:
16308: vederlag tas ut. Det är möjligt att överföra stödet
16309: endast på det sätt som beskrivs ovan, när företa-
16310: get köper lokalerna.
16311:
16312:
16313:
16314: Helsingfors den 19 december 2000
16315:
16316: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
16317:
16318:
16319:
16320:
16321: 4
16322: KK 964/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
16323:
16324:
16325:
16326:
16327: KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2000 vp
16328:
16329: Sosiaalisen asuntotuotannon toimintaedellytys-
16330: ten turvaaminen
16331:
16332:
16333:
16334:
16335: Eduskunnan puhemiehelle
16336:
16337: Asuntojen tarjonta ja kysyntä eivät ole tasapai- ten rakennuttajien toimesta on varsinkin pääkau-
16338: nossa maassamme. Keskimääräiset asumiskulut punkiseudulla kokonaan loppumassa. Rakennus-
16339: sekä vuokra- että omistusasumisessa ovat nous- liikkeet ovat hyvin tuottavien rakennusurakoi-
16340: seet yli useimpien asukkaiden maksukyvyn. den, kuten liikerakennusten ja omistusasuntojen
16341: Tämä haittaa jo nyt yritysten työvoiman hankin- sekä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen myötä
16342: taa kasvukeskuksissa. Eniten kustannusten nou- täystyöllistettyjä. Ne eivät tarvitse enää pieniä
16343: susta kärsivät asunnottomat, opiskelijat ja muut urakkahintoja maksavia yleishyödyllisiä raken-
16344: vastaaviin erityisryhmiin kuuluvat, joiden on nuttajia asiakkaikseen.
16345: vaikea pärjätä vapailla asuntomarkkinoilla. Täs- Rakennuskustannukset ovat nousseet esimer-
16346: tä huolimatta valtion arava- ja korkotukiehtoja ei kiksi Helsingin seudulla reilusti yli 10 000 mark-
16347: ole muutettu kompensoimaan hintojen muutosta. kaan neliöltä. Vuokra-asuntojen rakentamiseen
16348: Vaikka valtion tukemia kohtuuhintaisia vuokra- saa valtion rahoitusta kuitenkin vain silloin, kun
16349: asuntoja tarvittaisiin yhä enemmän, niitä teh- rakennushankkeen neliöhinta on alle 9 000 mark-
16350: dään entistä vähemmän. kaa. Kohonneiden rakennuskustannusten lisäksi
16351: Tähän epäkohtaan tulisi puuttua nopeasti. Tar- tilannetta hankaloittaa pula kaavoitetuista ton-
16352: vitsemme selkeää ja pitkäjänteistä asumistukipo- teista.
16353: litiikkaa. Suomeen tarvitaan muuttoliikkeen ja Valtiovallan piirissä on tehty useita asuntopo-
16354: vanhojen asuntojen poistumisen sekä väestöra- liittisia selvityksiä, mutta yksikään niistä ei ole
16355: kenteen muutoksen vuoksi vuoteen 2020 men- konkreettisesti edistänyt sosiaalista asuntotuo-
16356: nessä vähintään puoli miljoonaa uutta asuntoa. tantoa. Suurten kasvukeskusten asunto-ongel-
16357: Vähintään kolmannes Suomen asuntotuotannos- maa ei voida ratkaista pelkästään omistusasunto-
16358: ta tulisi olla arava- ja korkotukiasuntoja. Erityi- tuotannolla. Nyt tarvitaan johdonmukaisia toi-
16359: nen lisärakentamisen tarve kohdistuu vuokra- menpiteitä valtion rahoitusehtojen korjaamiseksi
16360: asuntoihin, joiden hintataso vastaisi vuokralle tu- arava- ja korkotukiasuntojen tuotantoon kannus-
16361: levien asukkaiden maksukykyä. tavaksi.
16362: Suomeen ei enää synny tarvittavia yleishyö-
16363: dyllisiä rakennuttajia, koska toimintaan on vai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16364: kea saada uusia pääomia. Vanhat rakennuttaj at jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
16365: toimivat omaisuusmassansa turvin, mutta uusien vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16366: vuokra-asuntojen rakentaminen yleishyödyllis- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16367:
16368:
16369:
16370:
16371: Versio 2.0
16372: KK 964/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
16373:
16374:
16375: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
16376: koo ryhtyä sosiaalisen asuntotuotannon
16377: toimintaedellytysten turvaamiseksi?
16378:
16379:
16380: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
16381:
16382: Petri Neittaanmäki /kesk Juha Korkeaoja /kesk
16383: Pekka Nousiainen /kesk Mirja Ryynänen /kesk
16384: Lauri Oinonen /kesk Jukka Vihriälä /kesk
16385: Mika Lintilä /kesk Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
16386: Jari Leppä /kesk Seppo Kääriäinen /kesk
16387: Seppo Lahtela /kesk Matti Väistö /kesk
16388: Niilo Keränen /kesk Maria Kaisa Aula /kesk
16389: Markku Rossi /kesk Matti Vanhanen /kesk
16390: Kyösti Karjula /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
16391: Kari Myllyniemi /kesk Liisa Hyssälä /kesk
16392: Hannu Takkula /kesk Inkeri Kerola /kesk
16393:
16394:
16395:
16396:
16397: 2
16398: Ministerin vastaus KK 964/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
16399:
16400:
16401:
16402:
16403: Eduskunnan puhemiehelle
16404:
16405: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 1 000 asuntoa on kehyskunnissa. Lainavaraus on
16406: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tämän lisäksi tehty noin 4 000 asunnon rakenta-
16407: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mista varten. Niiden aloittaminen on viivästynyt
16408: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen korkean urakkahintatilanteen vuoksi. Tiukasta
16409: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen urakkahintatilanteesta huolimatta valtion tuke-
16410: KK 964/2000 vp: ma vuokra-asuntotuotanto on Helsingin seudun
16411: kuntien antamien tietojen mukaan kuitenkin kas-
16412: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- vamassa vuonna 2001 vuoteen 2000 verrattuna.
16413: koo ryhtyä sosiaalisen asuntotuotannon Pääkaupunkiseudulla todettujen ongelmien
16414: toimintaedellytysten turvaamiseksi? vuoksi asetettiin syksyllä 1999 ministeri Siimek-
16415: sen johdolla toiminut työryhmä valmistelemaan
16416: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- asumista ja siihen liittyvää maapolitiikkaa ja lii-
16417: ti seuraavaa: kennettä koskevia toimenpiteitä pääkaupunki-
16418: Hallitusohjelman mukaan kestävällä asuntopoli- seudulla ja alueen kehyskunnissa. Työryhmä
16419: tiikalla edistetään toimivia ja hintavakaita asun- muodostui valtiota edustaneista hallituspuolueit-
16420: to- ja rakennusmarkkinoita. Uusien asuntojen ko- ten ministereistä sekä 11 kaupungin- ja kunnan-
16421: konaistuotannon tulee pitkällä aikavälillä vasta- johtajasta.
16422: ta tarvetta. Työryhmässä laadittiin ehdotus valtion, pää-
16423: Hallitusohjelman mukaisesti laadittiin asunto- kaupunkiseudun ja kehyskuntien väliseksi yh-
16424: poliittinen strategia, jonka hyväksymisestä halli- teistoiminta-asiakirjaksi. Toukokuussa 2000 hal-
16425: tus teki kesäkuussa 2000 periaatepäätöksen. litus teki periaatepäätöksen asiakirjan hyväksy-
16426: Asuntopoliittisen strategian tarkoituksena on misestä. Asiakirjan lähtökohtana on tarve paran-
16427: luoda edellytykset hyvälle, kohtuuhintaiselle taa seudun asunto-oloja sekä tähän liittyvästi yh-
16428: asumiselle sellaisella tavalla, joka edistää elin- dyskuntarakenteen, maankäytön ja liikennejär-
16429: kaarilaatua, alueellista tasapainoa, sosiaalista jestelmien kehittämistä. Samalla luodaan edelly-
16430: eheyttä ja ihmisten valinnanmahdollisuuksia. tyksiä asuntomarkkinoiden tasapainottamiseksi
16431: Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksessä tarvittaville toimenpiteille.
16432: on arvioitu, että tänä vuonna aloitettaisiin 13 000 Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan jatku-
16433: uuden arava- ja korkotukiasunnon rakentaminen. vasti ja uusia asioita otetaan tarvittaessa esiin.
16434: Tämänhetkisen arvion mukaan tänä vuonna aloi- Työryhmä on kokoontunut viimeksi 12.12.2000.
16435: tetaan noin 10 500 uuden arava- ja korkotuki- Siihen, ettei valtion lainoittamanja korkotuke-
16436: asunnon rakentaminen. Arvion alentuminen joh- man asuntotuotannon määrä yllä pääkaupunki-
16437: tuu pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien ongel- seudulla vuonna 2000 asetettuun tavoitteeseen
16438: mista. Muualla maassa- myöskään muissa kas- on useita syitä. '
16439: vukeskuksissa-tuotannon käynnistymisongel- Keskeisenä ongelmana voidaan pitää sitä, että
16440: mia ei ole. Helsingin seudulla arava- ja korkotu- rakentamisresurssit ovat pääkaupunkiseudulla jo
16441: kilainoja uustuotantoon oli 24.11.2000 mennes- täydessä käytössä. Alueella rakennetaan muun
16442: sä haettu noin 4 000 asuntoa varten. Tästä noin
16443:
16444: 3
16445: KK 964/2000 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk ym. Ministerin vastaus
16446:
16447:
16448: muassa paljon työpaikkoja sekä vapaarahoittei- järjestelmässä uuden aravavuokra-asunnon lai-
16449: sia asuntoja. nanhoitomenot eli vuosimaksu on alussa 3,8 pro-
16450: Yhtenä syynä tilanteeseen ovat kohonneet ra- senttia lainasta. Vuosimaksun lähtötaso on alem-
16451: kentamisen kustannukset. Kustannusten ko- pi kuin se on koskaan aikaisemmin ollut. Korko
16452: hoamiseen vaikuttavat nykyisessä suhdanneti- nousee vaiheittain ja on 14. vuotena noin 5, 7 pro-
16453: lanteessa rakennuskustannusten todellisen ko- senttia. Korkotukilainan korosta maksetaan puo-
16454: hoamisen lisäksi myös muut seikat. Vapaarahoit- lestaan nykyisin 3,5 prosentin ylittävä koron
16455: teisia omistusasuntoja rakentavan yrityksen saa- osuus lainan alkuvuosina kokonaan tukena. Ny-
16456: ma kate riippuu vanhojen asuntojen hintojen pe- kyiset korkotukiehdot ovat voimassa vielä kai-
16457: rusteella määräytyvästä hinnoitteluvarasta eikä kissa niissä hankkeissa, jotka saavat lainapäätök-
16458: ensisijaisesti rakennuskustannuksista. Vaikka sen vuoden 2001 loppuun mennessä. Suomen
16459: omistusasuntokysyntä on korkojen nousun vuok- Pankin Rahoitusmarkkinat-tilastokatsauksen
16460: si tasaantunut, pitävät asuntojen hintojen nousun 1112000 mukaan pankkien kotitalouksille myön-
16461: taustalla olevat tekijät kuten mm. suotuisat tulo- tämien asuntoluottojen kannan keskikorko oli
16462: odotukset ja asuntolainan korkojen laskuodotuk- syyskuussa 2000 keskimäärin 6,42 prosenttia ja
16463: set omistusasuntokysynnän ja hintatason edel- uusien luottojen 6,29 prosenttia. Voittoa tavoitte-
16464: leen korkeana. lemattomille yhteisöille pankkien myöntämien
16465: Asuntotarpeesta huolimatta ei katekilpailuun luottojen kannan keskikorko oli 5,61 prosenttia
16466: arava- ja korkotukituotannossa tule mennä. Jos ja uusien luottojen keskikorko 5,74 prosenttia.
16467: näin tehtäisiin, johtaisi se nykyisten tukien voi- Osaltaan vuokra-asuntotuotannon määrää ra-
16468: makkaaseen korottamiskierteeseen, jotta vuokra- joittaa pula kaavoitetusta, rakentamiskelpoisesta
16469: taso pysyisi kohtuullisena. Lisäksi talouden taan- tonttimaasta. Kunnilla on tässä ratkaiseva ase-
16470: tumassa korkean kustannustason aikana raken- ma, koska niillä on kaavoitusmonopoli. Kunnat
16471: nettujen asuntojen pääomamenoja jouduttaisiin voivat säädellä asuntotarjontaa hallinnollisesti
16472: todennäköisesti uudelleen alentamaan lisätoi- mm. asettamalla maankäytön suunnittelussa ja
16473: menpitein samaan tapaan kuin 1990-luvun alku- ajoituksessa työpaikkarakentamisen tarpeet etu-
16474: puolella tehtiin. sijalle.
16475: Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tuo- Valtio on halunnut omalta osaltaan nopeuttaa
16476: tantoedellytyksiä on syytä parantaa muilla kei- kuntien kiireellisinä pitämien kaavojen käsitte-
16477: noin kuin valtion asuntorahoitusehtoja muutta- lyä siten, että kaupungit ovat voineet esittää ym-
16478: malla ja tuotannon määrää on pyrittävä lisää- päristöministeriössä vielä käsiteltävänä olevien
16479: mään välittömästi rakentamisen muun kysynnän kaavojen käsittelyjärjestyksen. Lisäksi ympäris-
16480: alkaessa pienetä. Ympäristöministeriö ja Valtion töministeriö on selvittänyt yhteistyössä Helsin-
16481: asuntorahasto seuraavat jatkuvasti tilannetta. gin seudun kuntien kanssa mahdollisia maan-
16482: Nykytilanteessa rakennuskustannusten nou- käyttö- ja rakennuslain mukaisia kehittämisaluei-
16483: sun hillitsemiseksi ja resurssien vapauttamiseksi ta ja niistä saatavia hyötyjä.
16484: kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon tulisi Muutoinkin kunnilla on merkittävä maapoliit-
16485: pääkaupunkiseudulla lyhyellä aikavälillä lykätä tinen kokonaisvastuu, jonka toteuttamiseen
16486: muun julkisen rakentamisen kuin välttämättö- maankäyttö-ja rakennuslaki tarjoaa useita vaih-
16487: män koulu- ja muun peruspalvelurakentamisen toehtoja.
16488: aloituksia. Valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehys-
16489: Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ra- alueen kuntien kanssa tehty yhteistoiminta-asia-
16490: hoitusehdot ovat sitä paitsi nykyiselläänkin kil- kirja on jo johtamassa käytännön ratkaisuihin
16491: pailukykyisiä muihin asuntoluottoihin verrattu- kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotantoon sopi-
16492: na. Valtion asuntolainojen laina-aika on selvästi van rakennusmaan tarjonnan lisäämiseksi. Kun-
16493: muita asuntolainoja pidempi, jolloin lainan ly- tien kaavoitusresurssien riittämättömyys tosin
16494: hennykset pysyvät kohtuullisina. Vuosimaksu- saattaa vaikeuttaa yhteistoiminta-asiakirjassa
16495:
16496:
16497: 4
16498: Ministerin vastaus KK 964/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
16499:
16500:
16501: mainittuihin alueisiin liittyvien tavoitteiden saa- taloalueiden toteuttamista alueillaan. Lisäksi
16502: vuttamista. pientalotuotannossa voidaan suurempi osa raken-
16503: Yhdeksi rakentamisen pullonkaulaksi on pää- tamisen työvaiheista toteuttaa seudun ulkopuo-
16504: kaupunkiseudulla muodostunut rakennusalan lella olevilla tehtailla, jolloin työvoimatarve seu-
16505: työvoiman riittävyys. Rakennustyövoiman saata- dun rakennustyömailla jää pienemmäksi.
16506: vuutta voidaan lisätä mahdollistamaHa arava- ja Vain varmistamalla, että kaikki tuotannon
16507: korkotukivuokra-asuntokohteita rakentavan työ- edellytykset ovat olemassa, voidaan odottaa, että
16508: voiman väliaikainen asuminen näissä asunnois- valtion tukema vuokra-asuntotuotanto lisääntyy
16509: sa. Ympäristöministeriö on käynyt asiasta neu- nykyisestään. Kuten edellä on todettu, edellytys-
16510: votteluja pääkaupunkiseudun kuntien ja yleis- ten luominen on pitkälti kuntien vastuulla.
16511: hyödyllisten asuntoyhteisöjen kanssa. Ne ovat il- Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysynnän
16512: moittaneet olevansa valmiit tällaiseen menette- ja tarjonnan tasapainottamisessa on uustuotan-
16513: lyyn. non lisäksi tarkasteltava kohtuuhintaista vuokra-
16514: Etenkin pienten rakennusyritysten pääsyä Hel- asuntokantaa kokonaisuudessaan.
16515: singin seudun rakennushankkeisiin voidaan pa- Hallituksen asuntopoliittisen strategian mu-
16516: rantaa esim. toteuttamalla enemmän tiivistä pien- kaisesti ympäristöministeriössä on käynnistetty
16517: talotuotantoa. Edellä mainitussa yhteistoiminta- myös valmistelutyö, jonka tavoitteena on selvit-
16518: asiakirjassa sovittujen toimenpiteiden toteutta- tää keinot ja mahdollisuudet asumistuessa hyväk-
16519: miseen liittyen useat kunnat ovat ilmaisseet val- syttävän vuokratason kohottamiseksi.
16520: miutensa edistää tiiviiden ja laadukkaiden pien-
16521:
16522:
16523: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
16524:
16525: Ministeri Suvi-Anne Siimes
16526:
16527:
16528:
16529:
16530: 5
16531: KK 964/2000 vp -Petri Neitiaanmäki /kesk ym. Ministerns svar
16532:
16533:
16534:
16535:
16536: Till riksdagens talman
16537:
16538: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kommunerna. En 1ånereservering har dessutom
16539: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gjorts för byggande av ca 4 000 bostäder. Påbör-
16540: rådet översänt följande av riksdagsledamot Petri jandet av dessa har försenats på grund av de höga
16541: Neittaanmäki /cent m.fl. undertecknade skriftli- entreprenadpriserna. Trots att entreprenadpriser-
16542: ga spörsmål SS 964/2000 rd: na är höga kommer den statsunderstödda hyres-
16543: bostadsproduktionen enligt uppgift från kommu-
16544: Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta nerna i Helsingforsregionen ändå att öka 2001
16545: för att trygga verksamhetsförutsättning- jämfört med 2000.
16546: arna för den sociala bostadsproduktio- På grund av de prob1em som uppdagats i hu-
16547: nen? vudstadsregionen tillsattes hösten 1999 en ar-
16548: betsgrupp under 1edning av minister Siimes för
16549: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- att bereda åtgärder för boendet och den därtill an-
16550: föra följande: knutna markpolitiken och trafiken inom huvud-
16551: EnHgt regeringsprogrammet främjas en funge- stadsregionen och inom kranskommunerna i om-
16552: rande och prismässigt stabil bostads- och bygg- rådet. Arbetsgruppen bestod av regeringspartier-
16553: marknad genom en hållbar bostadspolitik. Total- nas ministrar som representanter för staten samt
16554: produktionen av nya bostäder skall på lång sikt 11 stads- och kommundirektörer.
16555: motsvara behovet. Arbetsgruppen gjorde upp ett förslag till ett
16556: 1 enlighet med regeringsprogrammet uppgjor- samarbetsdokument för staten, huvudstadsregio-
16557: des en bostadspo1itisk strategi som regeringen nen och kranskommunerna. I maj 2000 fattade
16558: godkände genom ett principbes1ut i juni 2000. regeringen ett principbes1ut om att godkänna do-
16559: Syftet med den bostadspolitiska strategin är att kumentet. Utgångspunkten för dokumentet är be-
16560: skapa förutsättningar för ett utbud av bra bostä- hovet att förbättra bostadsförhållandena i regio-
16561: der till skäliga priser som bidrar till högre livscy- nen samt i anknytning härtill att utveck1a ort-
16562: kelkva1itet, bättre regional ba1ans, större social strukturen, markanvändningen och trafiksyste-
16563: kohesion och fler valmöjligheter. men. Samtidigt skapas förutsättningar för åtgär-
16564: 1 statsbudgeten för 2000 bedöms att byggan- der som behövs för att ba1ansera bostadsmarkna-
16565: det av 13 000 nya arava- och räntestödsbostäder den.
16566: kommer att påbörjas i år. Enligt dagens bedöm- Åtgärdernas effekter följs upp fortgående och
16567: ning kommer 10 500 nya arava- och räntestöds- vid behov tas nya frågor upp. Arbetsgruppen
16568: bostäder att börja byggas i år. Minskningen beror sammanträdde senast 12.12.2000.
16569: på problem i huvudstadsregionen och kranskom- Det finns många orsaker till att den bostads-
16570: munerna. Inga problem är förknippade med pro- produktion som staten finansierar och betalar
16571: duktioneo i landet i övrigt, inte heller i andra till- räntestöd för inte når upp till målet för år 2000 i
16572: växtcentra. Inom He1singforsregionen hade ara- huvudstadsregionen.
16573: va- och räntestöds1ån för nyproduktion sökts för Ett centralt problem kan anses vara det faktum
16574: ca 4 000 bostäder fram till den 24 november att byggresurserna redan är fullt utnyttjade inom
16575: 2000. Av dessa finns ca 1 000 bostäder i krans- huvudstadsregionen. Inom regionen byggs bl.a.
16576:
16577:
16578: 6
16579: Ministerns svar KK 964/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
16580:
16581:
16582: mycket arbetsplatser samt fritt finansierade bo- fållet konkurrenskraftiga jämfört med andra bo-
16583: städer. stadskrediter. Lånetiden för statsfinansierade bo-
16584: En orsak tili situationen är att byggkostnader- stadslån är betydligt längre än för andra bostads-
16585: na har stigit. 1 nuvarande konjunkturläge medver- lån, vilket innebär att amorteringarna förblir skä-
16586: kar utöver den faktiska kostnadsstegringen även liga. Enligt annuitetssystemet utgör låneskötsel-
16587: andra faktorer tili att byggkostnaderna stiger. kostnaderna för en ny aravahyresbostad, dvs. an-
16588: Täckningsbidraget för ett företag som bygger nuiteten, i början 3,8 % av lånet. Utgångsnivån
16589: fritt finansierade ägarbostäder är beroende av det för annuiteten är lägre än vad den någonsin tidi-
16590: spelrum i fråga om prissättningen som bestäms gare har varit. Räntan stiger stegvis och är det 14
16591: enligt priserna på gamla bostäder och beror såle- året ca 5, 7 %. Av räntan på räntestödslån beta1as
16592: des inte i första hand på byggkostnaderna. Ä ven nuförtiden den andel av räntan som överstiger 3,5
16593: om efterfrågan på ägarbostäder har mattats av på % under lånets första år helt och hållet som stöd.
16594: grund av stigande räntor, upprätthåller sådana Nuvarande räntestödsvilikor gäller fortfarande
16595: faktorer som medverkar tili stigande bostadspri- för alla projekt som får lånebeslut före utgången
16596: ser, bl.a. förväntningar på en gynnsam avkast- av 2001. Enligt Finlands Banks översikt Finans-
16597: ning och sjunkande bostadslåneräntor, fortfaran- marknaden-statistisk översikt 1112000 var den
16598: de en stor efterfrågan på ägarbostäder och en hög genomsnittliga räntan för den bostadskreditstock
16599: prisnivå. som bankerna beviljat hushållen i september
16600: Även om det finns behov av bostäder bör man 2000 i medeltal 6,42 % och för nya krediter 6,29
16601: inte inleda en tävlan om de största täckningsbi- %. Den genomsnittliga räntan för den kredit-
16602: dragen när det gäller produktionen av aravabo- stock som bankerna beviljat bostadssamfund som
16603: städer och bostäder som får räntestöd. Om man inte eftersträvar vinst var 5,61 % och den genom-
16604: gör det, leder det tili en ond cirkel med tryck på snittliga räntan för nya krediter 5,74 %.
16605: att höja nuvarande stöd för att hyresnivån skall Hyresbostadsproduktionens omfattning be-
16606: förbli skälig. Dessutom skulle det sannolikt bli gränsas för sin del av bristen på planlagd tomt-
16607: nödvändigt att med hjälp av tiliäggsåtgärder på mark som går att bebygga. Kommunerna har i
16608: nytt sänka kapitalutgifterna för de bostäder som detta avseende en avgörande position, eftersom
16609: byggdes under den ekonomiska regressionen då de har monopol på planläggningen. Kommuner-
16610: kostnadsnivån var hög, på samma sätt som man na kan reglera bostadsutbudet på administrativ
16611: gjorde i början av 1990-talet. väg, bl.a. genom att prioritera behovet att bygga
16612: Det är skäl att förbättra produktionsförutsätt- arbetsplatser när man planerar och gör upp tidta-
16613: ningarna för en hyresbostadsproduktion tili skä- bell för markanvändningen.
16614: liga priser med andra medel än genom att ändra Staten har för sin del önskat påskynda behand-
16615: på villkoren för statens bostadsfinansiering, och lingen av sådana p1aner som kommunerna anser
16616: dessutom bör syftet vara att öka produktionen brådskande så att städerna har kunnat föreslå i
16617: omedelbart om övrig efterfrågan på byggande viiken ordning planerna skall behandlas i miljö-
16618: börjar avta. Miljöministeriet och Statens bostads- ministeriet. Dessutom har miljöministeriet i sam-
16619: fond följer ständigt med situationen. arbete med kommunerna i Helsingforsregionen
16620: För att i detta läge stävja de stigande bygg- utrett tänkbara utvecklingsområden som avses i
16621: kostnaderna och frigöra resurser för en hyresbo- markanvändnings- och bygglagen och den nytta
16622: stadsproduktion tili skäliga priser borde man som kan fås av dem.
16623: inom huvudstadsregionen på kort sikt skjuta upp Även i övrigt har kommunerna ett betydande
16624: annan offentlig byggverksamhet än påbörjandet markpolitiskt helhetsansvar och markanvänd-
16625: av nödvändiga byggnader för skol- och övrig nings- och bygglagen erbjuder många alternativ
16626: basservice. när det gäller att genomföra det.
16627: Finansieringsvillkoren för statsunderstödd hy- Samarbetsdokument för staten, huvudstadsre-
16628: resbostadsproduktion är dessutom även för till- gionen och kranskommunerna håller redan på att
16629:
16630:
16631: 7
16632: KK 964/2000 vp -Petri Neitiaanmäki /kesk ym. Ministerns svar
16633:
16634:
16635: leda till praktiska lösningar när det gäller att utö- främja förverkligandet av komprimerade och
16636: ka utbudet på byggnadsmark till skäligt pris som kvalitativa småhusområden inom sina områden.
16637: är lämplig för hyresbostadsproduktion. Kommu- Inom småhusproduktionen kan dessutom en stör-
16638: nernas otillräckliga planläggningsresurser kan re del av byggarbetsskedena genomföras på fa-
16639: dock försvåra uppnåendet av de mål som hänför briker som är belägna utanför regionen, vilket
16640: sig till de områden som nämns i samarbetsdoku- innebär att behovet av arbetskraft på byggarbets-
16641: mentet. platserna inom regionen blir mindre.
16642: En flaskhals när det gäller byggandet i huvud- Endast genom att säkerställa att alla förutsätt-
16643: stadsregionen består i bristen på arbetskraft inom ningar för produktionen föreligger kan man för-
16644: byggbranschen. Tillgången på arbetskraft inom vänta sig att den statsstödda hyresbostadsproduk-
16645: byggbranschen kan utökas genom att göra det tionen ökar jämfört med nuläget. Såsom ovan
16646: möjligt för den arbetskraft som bygger arava- och framgår är det i första hand kommunerna som har
16647: räntestödsbostäder att tillfålligt bo i dessa bostä- ansvaret för att förutsättningarna skapas.
16648: der. Miljöministeriet har inlett förhandlingar om När det gäller balansen mellan efterfrågan och
16649: saken med kommunerna och de allmännyttiga utbud på hyresbostäder till skäliga priser bör man
16650: bostadssamfunden i huvudstadsregionen. De har utöver nyproduktionen även se över hyresbo-
16651: uppgett sig vara redo för ett dylikt förfarande. stadsbeståndet till skäliga priser över huvud ta-
16652: I synnerhet små byggföretags tillgång till get.
16653: byggprojekt inom Helsingforsregionen kan för- I enlighet med regeringens bostadspolitiska
16654: bättras t.ex. genom att småhusproduktionen in- strategi har miljöministeriet också påbörjat ett
16655: tensifieras. I anslutning till de åtgärder som in- beredningsarbete i syfte att utreda vilka medel
16656: går i det ovan nämnda samarbetsdokumentet har och möjligheter det finns att höja den godtagbara
16657: många kommuner uttryckt sin beredskap att hyresnivån för bostadsbidrag.
16658:
16659:
16660:
16661: Helsingforsden 21 december 2000
16662:
16663: Minister Suvi-Anne Siimes
16664:
16665:
16666:
16667:
16668: 8
16669: KK 965/2000 vp- Esa Lahtela /sd
16670:
16671:
16672:
16673:
16674: KIRJALLINEN KYSYMYS 965/2000 vp
16675:
16676: Kiihtelysvaaran Keskijärven kylällä tapahtu-
16677: neen öljyvahingon korvaaminen alueelle raken-
16678: nettavalla vesijohdolla
16679:
16680:
16681:
16682:
16683: Eduskunnan puhemiehelle
16684:
16685: Kiihtelysvaaran Keskijärven kylässä todettiin ke- tealueena. Öljysuojarahasto on myös johtokun-
16686: sällä 1999 öljyvahinko, jossa kahden yksittäisen tansa kielteisellä päätöksellä ollut haluton lähte-
16687: talouden kaivovesi todettiin bensiinin saastutta- mään rahoittamaan vesijohtoputken vetoa Keski-
16688: maksi. Insinööritoimisto Väylä Oy:n tutkimus- järvelle. Sen sijaan öljysuojarahasto on maksa-
16689: ten perusteella mitään yksittäistä tekijää ei ole nut kyllä paloautolla tapahtuvan vedenajon ky-
16690: voitu osoittaa tapahtuneen öljyvahingon syyksi. seisille talouksille, joita asia koskee.
16691: On myös todettu, etteivät alueen asukkaat ole Öljysuojarahaston kielteinen päätös tuntuukin
16692: omalla tuottamuksellaan vaikuttaneet öljyvahin- kovin ihmeelliseltä. Sille kerätään tuodusta öl-
16693: gon syntyyn. Bensiini on voinut joutua maape- jystä jatkuvasti varoja öljyvahinkojen torjumi-
16694: rään vaikkapa tieltä, eikä määrien tarvitse olla seen tai vahinkojen korvaukseen. Kun Keskijär-
16695: kovinkaan suuria, sillä jo muutama kymmenen vellä sattuneessa tapauksessa on selvästi osoitet-
16696: litraa riittää tuhoamaan huomattavan suurenkin tavissa, että syy saastumiseen on bensiininjoutu-
16697: alueen. Esimerkiksi Kiteen Puhoksessa sattu- minen maahan eikä vahingonaiheuttajaa ole saa-
16698: neessa tapauksessa suhteellisen vähäinen määrä tu osoitettua, niin silloin kaiken maalaisjärjen ja
16699: bensiinisäiliön pohjalta maahan laskettua kon- oikeudenmukaisuuden mukaan juuri öljysuojara-
16700: densiovettä tuhosi koko Kokkoahonkylän alueen haston varoista asia tulee korvata. Ei ole oikein,
16701: pohjavedet Ja nyt lähes kymmenen vuoden ku- että syyttömät taloudet ja niissä asuvat ihmiset
16702: luttua tapahtuneesta vesi on viimeisten vesinäyt- joutuvat kärsimään tilanteesta. Jokainen voisi
16703: teiden mukaan yhä juomavedeksi kelpaamaton- itse kokeilla, miltä tuntuu, jos hanoista tulevaa
16704: ta, joten tämän esimerkin mukaan puhdistumi- vettä ei voikaan käyttää ja kaikki talousvedet
16705: nen vie todella pitkiäkin aikoja. ovat ajoveden varassa.
16706: Keskijärven kylän vedenhankinnan osalta ym- Kun asiaa tarkastellaan esimerkkien pohjalta
16707: päristökeskuksen pohjavesiselvityksen perus- pitkällä aikavälillä, niin pohjavesien puhdistumi-
16708: teella kylälle ei voida rakentaa paikallista ve- sen ajan koittaessa ovat öljysuojarahasto!ta perit-
16709: denottamoa heikkojen pohjavesivarojen vuoksi, tävät kustannukset vedenajosta huomattavat.
16710: joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää vesijohtolinjan Joissakin amerikkalaisissa tutkimuksissa on to-
16711: rakentaminen. dettu, että polttoaineiden joutuessa maaperään
16712: Saastuneen alueen asukkaiden osalta tilanne pohjaveden puhdistumisaika on jopa sata vuotta.
16713: on muodostunut todella ongelmalliseksi. Kiihte- Miksi siis kiusata syyttömiä ihmisiä? Jos öljy-
16714: lysvaaran kunta katsoo, ettei kunnalle kuulu ve- suojarahasto katsoo, että osalla vesiputken ra-
16715: sijohtoverkoston rakentaminen, koska kyseinen kentamista on Kiihtelysvaaran kunnalle muuta-
16716: alue ei ole kunnan kehittämisen osalta painopis- kin hyötyä, niin se tulee selvittää ja ottaa huo-
16717:
16718: Versio 2.0
16719: KK 965/2000 vp - Esa Lahtela /sd
16720:
16721:
16722: mioon päätöstä tehtäessä. Mitään syytä ei ole Onko hallitus tietoinen siitä vaikeasta
16723: kuitenkaan kokonaan yrittää kiertää korvausvas- tilanteesta, mihin osa Kiihtelysvaaran
16724: tuuta, joka ilmiselvästi jo rahaston periaatteiden Keskijärven kylässä olevista asukkaista
16725: mukaan on olemassa. Vesiputken kustannusar- on joutunut vuonna 1999 todetun öljyva-
16726: vioksi on arvioitu n. 170 000 markkaa. hingon seurauksena ja
16727:
16728: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- mitä hallitus aikoo tehdä ja vielä no-
16729: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti peasti, että öljysuojarahaston varoin ky-
16730: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- lälle vedetään puhdasvesilinja?
16731: vaksi seuraavan kysymyksen:
16732:
16733:
16734:
16735: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
16736:
16737: Esa Lahtela /sd
16738:
16739:
16740:
16741:
16742: 2
16743: Ministerin vastaus KK 965/2000 vp - Esa Lahtela /sd
16744:
16745:
16746:
16747:
16748: Eduskunnan puhemiehelle
16749:
16750: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa korvata öljyn saastuttamien maa-alueiden puh-
16751: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- distamiskustannuksia.
16752: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Öljysuojarahastosta maksettavista korvauksis-
16753: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ta päättää öljysuojarahaston johtokunta. Johto-
16754: . näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kunnan asettaa valtioneuvosto kolmeksi vuodek-
16755: 965/2000 vp: si kerrallaan. Öljysuojarahaston johtokunnassa
16756: on puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä. Puheen-
16757: Onko hallitus tietoinen siitä vaikeasta johtaja on öljyvahinkoasioissa puolueettomaksi
16758: asemasta, mihin osa Kiihtelysvaaran katsottava henkilö. Johtokunnan jäsenet edusta-
16759: Keskijärven kylässä olevista asukkaista vat sisäasiainministeriötä, valtiovarainministe-
16760: on joutunut vuonna 1999 todetun öljyva- riötä, ympäristöministeriötä, luonnon- ja ympä-
16761: hingon seurauksena ja ristönsuojelujärjestöjä, öljyalaa sekä kuntaliit-
16762: toa, josta on kaksi edustajaa.
16763: mitä hallitus aikoo tehdä ja vielä no- Öljysuojarahaston johtokunnan ja sen työjaos-
16764: peasti, että öljysuojarahaston varoin ky- ton korvauksen maksamista koskevaan päätök-
16765: lälle vedetään puhdasvesilinja? seen voidaan hakea oikaisua rahaston johtokun-
16766: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nalta. Johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta
16767: ti seuraavaa: tekemästä päätöksestä voidaan valittaa korkeim-
16768: paan hallinto-oikeuteen. Öljysuojarahaston joh-
16769: Öljysuojarahastosta tokunta voi antaa korvauksen maksamisesta en-
16770: nakkolausunnon. Ennakkolausunnosta ei voi va-
16771: Öljysuojarahasto on ympäristöministeriön hoi-
16772: littaa. Öljysuojarahastosta maksettavat korvauk-
16773: dossa oleva valtion talousarvion ulkopuolinen ra-
16774: set myönnetään pääsääntöisesti toteutuneiden ja
16775: hasto. Se huolehtii maa-alueilla tapahtuvien öljy-
16776: maksettujen kustannusten perusteella.
16777: vahinkojen torjumisesta annetussa laissa
16778: (378/l974) ja aluksista aiheutuvan vesien pilaan-
16779: Kiihtelysvaaran kunnan hakemukset öljynsuo-
16780: tumisen ehkäisemisestä annetussa laissa
16781: jarahaston johtokunnalle
16782: (300/1979) tarkoitettujen öljyvahinkojen ja nii-
16783: den torjuntakustannusten sekä öljyntorjunnan Kiihtelysvaaran kunnan Keskijärven kylässä,
16784: hankinta- ja ylläpitokustannusten korvaamises- Puksunvaaran alueella, todettiin kevään ja kesän
16785: ta. Öljyvahinkojen ja niiden torjuntakustannus- 1999 aikana kahden kaivon vedessä bensiinin li-
16786: ten korvaajana öljysuojarahasto on toissijainen. säaineita (MTBE,TAME). Pohjois-Karjalan ym-
16787: Se korvaa vahingot vain, jos vahingon aiheuttaja päristökeskus suoritti alueella tarkastuskäynnin
16788: on tuntematon tai kieltäytyy korvaamasta vahin- 28.5.1999 ja on ottanut vesi- ja maanäytteet
16789: koa. Maksetut öljyvahinkojen ja niiden torjun- 2.6.1999. Kaivojen likaantumisen syytä ei tutki-
16790: nan kustannukset peritään takaisin vahingon ai- muksissa saatu selville.
16791: heuttajalta tai muulta ensisijaisesti vastuussa ole- Kiihtelysvaaran kunnan hakemuksesta öljy-
16792: valta. Öljysuojarahaston varoista voidaan lisäksi suojarahaston johtokunta antoi 6.9.1999 kunnal-
16793: le ennakkolausunnon öljyvahingon aiheuttamien
16794:
16795:
16796: 3
16797: KK 965/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
16798:
16799:
16800: kustannusten ja mahdollisen vesijohtolinjan ra- Toisena vaihtoehtona kiinteistöjen vesihuol-
16801: kentamiskustannusten korvaamisesta. Lausun- lon turvaamiseksi pidetään mahdollisuutta raken-
16802: nossaan öljysuojarahaston johtokunta ilmoitti, taa kallioporakaivo Puksunvaaran alueen ulko-
16803: että Kiihtelysvaaran kunnalle ei öljysuojarahas- puolelle. Vaihtoehtoa ei ole tarkemmin selvitet-
16804: ton varoista korvata vesijohdon rakentamista ty, mutta kustannukset olisivat arviolta 40 000
16805: Heinävaaran kylästä Keskijärven kylän Puksun- markkaa, minkä lisäksi tulisivat vielä johto-osan
16806: vaaran alueelle. Sen sijaan öljysuojarahaston va- rakentamiskustannukset.
16807: roista ilmoitettiin voitavan korvata öljyvahingon Insinööritoimisto Väylä Oy:n tutkimuksen
16808: sekä sen syyn ja laajuuden selvittämiseksi tar- valmistuttua Kiihtelysvaaran kunta on kahdesti
16809: peelliset tutkimuskustannukset sekä tilapäisestä hakenut öljysuojarahaston johtokunnalta uutta
16810: vedentoimituksesta johtuvat kustannukset esitet- ennakkolausuntoa vesijohtolinjan rakentamis-
16811: tävien selvitysten perusteella. kustannusten korvaamisesta öljysuojarahaston
16812: Kiihtelysvaaran kunta teetti Insinööritoimisto varoista. Öljysuojarahaston johtokunta on anta-
16813: Väylä Oy:llä tutkimuksen öljyvahingon syystä nut hakemuksiin kielteiset ennakkolausunnot
16814: sekä vaihtoehdoista järjestää kiinteistöille, joi- 19.6.2000 ja 11.12.2000. Kunnan hakemuksista
16815: den kaivovesi oli pilaantunut, korvaava vesihuol- öljysuojarahaston johtokunnalle antamissaan
16816: to. Tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan öljy- lausunnoissa Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
16817: vahingon syytä. Keskijärven kyläkeskuksessa on puoltanut Kiihtelysvaaran Keskijärven ky-
16818: sekä kyläkeskuksen ja Puksunvaaran välisellä lään suunnitellun vesijohdon rakentamiskustan-
16819: alueella ei tehty havaintoja talousveden pilaantu- nusten korvaamista rahaston varoista.
16820: misesta. Tällä ja muiden selvitysten perusteella Öljysuojarahaston johtokunnan antamien en-
16821: tutkimuksessa arvioitiin, että kaivot pilannut nakkolausuntojen mukaan öljysuojarahastosta
16822: bensiinipäästö on tapahtunut Puksunvaaran myönnetään korvauksia öljyvahingosta kärsi-
16823: alueella. mään joutuneille, jos vahingon aiheuttajaa ei tie-
16824: Insinööritoimisto Väylä Oy päätyi tutkimuk- detä tai tämä ei kykene vastaamaan vahingosta.
16825: sessaan suosittelemaan edellä mainittujen kiin- Tällaisena korvauksena öljysuojarahastosta on
16826: teistöjen vesihuollon järjestämiseksi kiinteistö- vahingon kärsineelle korvattu tilapäisen veden-
16827: jen liittämistä Kiihtelysvaaran kunnan Heinävaa- hankinnan järjestämisestä aiheutuneet kustan-
16828: ran taajamassa sijaitsevaan kunnalliseen vesijoh- nuksetja vesijohtoverkkoon liittymisen tai uuden
16829: toverkostoon. Lähimmillään vesijohtoverkko on kaivon rakentamisen aiheuttamat kertakustan-
16830: 5 kilometrin etäisyydellä. Vesijohdon rakenta- nukset Sen sijaan öljysuojarahaston johtokunta
16831: miskustannuksiksi on arvioitu noin 170 000 ei lausumansa mukaan pidä vesijohdon rakenta-
16832: markkaa (alv 0 %) misesta kunnalle aiheutuvaa kustannusta sellai-
16833: Insinööritoimisto Väylä Oy:n selvityksessä sena, jonka korvaaminen voisi tulla kysymyk-
16834: kiinteistöjen vedenhankinnalle esitetään vesijoh- seen öljyvahingosta kärsimään joutuneen vahin-
16835: tolinjan lisäksi kaksi muuta mahdollista vaihto- kona.
16836: ehtoa. Kiinteistöt voisivat ensinnäkin liittyä Kes- Kiihtelysvaaran kunta on 15.11.2000 tehdyllä
16837: kijärven kylällä oleviin valmiisiin vedenottamoi- hakemuksella hakenut öljysuojarahaston johto-
16838: hin. Vaihtoehto on selvityksessä hylätty sillä pe- kunnalta korvausta öljyvahingon johdosta tehty-
16839: rusteella, että vanhoihin kaivoihin ei voida pa- jen tutkimusten sekä tilapäisen vedentoimituk-
16840: kolla liittyä ja että on syytä epäillä, suostuisiko sen aiheuttamista kustannuksista. Hakemus on
16841: esimerkiksi selvityksessä mainittu rivitalokiin- parhaillaan lausunnolla Pohjois-Kaljalan ympä-
16842: teistö tai yksityinen henkilö hyväksymään pora- ristökeskuksessa.
16843: kaivoonsa lisäliittyjiä. Näiden syiden vuoksi Öljysuojarahaston johtokunta ei ole tehnyt
16844: vaihtoehtoa ei ole tutkittu enempää ja mahdolli- yleistä päätöstä siitä, kuinka pitkältä ajalta voi-
16845: sista kustannuksista ei ole arviota. daan korvata tilapäisestä vedenhankinnasta ai-
16846: heutuvia kustannuksia. Voidaan kuitenkin arvi-
16847:
16848:
16849: 4
16850: Ministerin vastaus KK 965/2000 vp - Esa Lahtela /sd
16851:
16852:
16853: oida, että toisin kuin edustaja Lahtela kysymyk- pohjavettä talousvedeksi sekä ryhtymään siellä
16854: sessään olettaa, tällaisia kustannuksia ei korvata sitä varten tarpeellisiin toimiin. Tämä ei edellytä
16855: monen vuoden ajalta. Öljysuojarahaston johto- kiinteistönomistajan suostumusta, mutta edelly-
16856: kunnan 6. 9.1999 antaman ennakkolausunnon tyksenä on, että vettä edelleen riittää myös omis-
16857: mukaisesti kyse on todellakin vain tilapäisestä tajan, hänen maaliaan asuvien samoin kuin sinne
16858: järjestelystä ja sen kustannusten korvaamisesta. odotettavissa olevan asutuksen sekä siellä sijait-
16859: sevien yritysten tarpeisiin eikä toimenpiteestä ai-
16860: Korvaavan vedenhankinnan järjestäminen heudu näille kohtuutonta häiriötä tai haittaa. Li-
16861: Kiihtelysvaaran kunnan Keskijärven kylällä säksi tarpeen vaatiessa vedenjohto voidaan tehdä
16862: Kiihtelysvaaran kunta on esittänyt Keskijärven toisen alueen halki ja sitä varten voidaan perus-
16863: kylän Puksunvaaralla todetun öljyvahingon ai- taa rasite ympäristölupaviraston päätöksellä.
16864: heuttaman vesihuolto-ongelman ratkaisemista Öljysuojarahaston johtokunta on antamissaan
16865: noin 5 kilometrin mittaisen vesijohtolinjan ra- ennakkolausunnoissa ottanut kielteisen kannan
16866: kentamisella. Insinööritoimisto Väylä Oy:n sel- Kiihtelysvaaran kunnan hakemukseen saada kor-
16867: vityksen mukaisten kahden muun käyttökelpoi- vausta kunnan vesijohtolinjan rakentamisesta
16868: sen vaihtoehdon tutkiminen on jätetty hyvin vä- Keskijärven kylän Puksunvaaraan. Tämän vuok-
16869: hälle. Kuitenkin esimerkiksi noin kilometrin si olisi harkittava niitä muita vaihtoehtoja, joita
16870: etäisyydellä Puksunvaarasta sijaitsevan Keski- talousvesikaivonsa menettäneiden kiinteistöjen
16871: järven kylän kuntakeskuksessa olevan kunnan ri- vesihuollon järjestämiseksi olisi olemassa.
16872: vitalon porakaivon vesi on tutkimuksessa todettu Öljysuojarahaston johtokunta ratkaisee mah-
16873: hyväksi ja tähän vedenottamoon liittyminen yh- dolliset Kiihtelysvaaran kunnan Puksunvaaran
16874: deksi mahdollisuudeksi ongelman ratkaisuun. alueen öljyvahinkoa koskevat tulevatkin hake-
16875: Vesilain mukaan oikeus veden ottamiseen toi- mukset itsenäisesti ja normaalin käytäntönsä mu-
16876: sen kaivosta tai muusta pohjavedenottarnosta kaisesti. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus an-
16877: edellyttää omistajan suostumusta. Jos talousve- taa hakemuksista lausuntonsa öljysuojarahaston
16878: deksi sopivaa vettä ei kuitenkaan ole kohtuutta- johtokunnalle. Öljysuojarahaston johtokunnassa
16879: mitta kustannuksitta muutoin riittävästi saatavis- on ympäristöministeriön edustaja. Muulla tavoin
16880: sa, ympäristölupavirasto voi hakemuksesta oi- ympäristöministeriö ei voi vaikuttaa öljysuojara-
16881: keuttaa veden tarvitsijanottamaan toisen maalta haston johtokunnan ratkaisuihin.
16882:
16883:
16884:
16885: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2000
16886:
16887: Ympäristöministeri Satu Hassi
16888:
16889:
16890:
16891:
16892: 5
16893: KK 965/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministems svar
16894:
16895:
16896:
16897:
16898: Tili riksdagens talman
16899:
16900: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger medel kan dessutom ersättning betalas för sane-
16901: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ringskostnader i samband med oljeskador som
16902: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa uppkommit på land.
16903: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS Beslut om ersättningar ur oljeskyddsfonden
16904: 965/2000 rd: fattas av fondens direktion. Direktionen tillsätts
16905: av statsrådet för tre år i sänder. Oljeskyddsfon-
16906: ir regeringen medveten om den svåra dens direktion består av en ordförande och sju
16907: situation som en del av invånarna i byn medlemmar. Till ordförande utses en person som
16908: Keskijärvi i Kiihtelysvaara har hamnat i kan betraktas som opartisk i oljeskadeärenden.
16909: tili följd av den oljeskada som konstate- Direktionsmedlemmama företräder inrikesmi-
16910: rades 1999 och nisteriet, finansministeriet, miljöministeriet, na-
16911: tur- och miljövårdsorganisationerna, oljebran-
16912: vad ämnar regeringen göra, och det schen samt kommunförbundet, som har två repre-
16913: snabbt, för att byn skall få en ny dricks- sentanter i direktionen.
16914: vattenledning bekostad med medel ur ol- Rättelse i ett beslut om utbetalning av ersätt-
16915: jeskyddsfonden? ning som fattats av oljeskyddsfondens direktion
16916: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och dess arbetssektion kan sökas hos fondens di-
16917: föra följande: rektion. Ett beslut som direktionen fattat med an-
16918: ledning av ett rättelseyrkande kan överklagas hos
16919: Om oljeskyddsfonden högsta förvaltningsdomstolen. Oljeskyddsfon-
16920: dens direktion kan ge ett förhandsutlåtande gäl-
16921: Oljeskyddsfonden är en fond utanför statsbudge-
16922: lande utbetalning av ersättning. Förhandsutlåtan-
16923: ten som förvaltas av miljöministeriet. Den ombe-
16924: det kan inte överklagas. De ersättningar som be-
16925: sörjer ersättandet av de oljeskador och de kostna-
16926: viljas av oljeskyddsfondens medel beviljas i re-
16927: der för bekämpande av dessa som avses i lagen
16928: gel utgående från redan uppkomna och betalda
16929: om bekämpande av oljeskador som uppkommer
16930: kostnader.
16931: på land (378/1974) och lagen om förhindrande av
16932: vattnens förorening, förorsakad av fartyg
16933: De ansökningar som Kiihtelysvaara kommun
16934: (300/1979) samt ersättning för kostnaderna för inlämnat tili oljeskyddsfondens direktion
16935: anskaffning och underhåll av oljebekämpnings-
16936: materiel. När det gäller att ersätta oljeskador och Under våren och sommaren 1999 konstaterades
16937: bekämpandet av dessa inträder oljeskyddsfon- tillsatsämnen (MTBE, T AME) som förekommer
16938: den först i andra hand. Skadoma ersätts av fon- i bensin i vattnet från två brunnar i Puksunvaara-
16939: dens medel endast om det är obekant vem som or- ornrådet i byn Keskijärvi i Kiihtelysvaara kom-
16940: sakat skadorna eller om den som orsakat skador- mun. Norra Karelens miljöcentral gjorde ett kon-
16941: na vägrar att ersätta dem. Ersatta kostnader för trollbesök den 28 maj 1999 och har tagit vatten-
16942: oljeskador och bekämpandet av dessa återkrävs och markprover den 2 juni 1999. Vad som orsa-
16943: av den som orsakat skadan eller av någon annan kat föroreningen av brunnarna har inte kunnat
16944: förstahandsansvarig. Av oljeskyddsfondens klarläggas i undersökningarna.
16945:
16946:
16947: 6
16948: Ministerns svar KK 965/2000 vp - Esa Lahtela /sd
16949:
16950:
16951: På ansökan från Kiihtelysvaara kommun gav ner skulle ge sitt samtycke till att ännu fler börjar
16952: direktionen för oljeskyddsfonden den 6 septem- använda vattnet i deras borrbrunnar. Av dessa or-
16953: ber 1999 kommunen ett förhandsutlåtande om er- saker undersöktes altemativet inte vidare och
16954: sättning för de kostnader som orsakats av olje- några bedörnningar av eventuella kostnader gjor-
16955: skadan och för kostnaderna för det eventuella des inte.
16956: byggandet av en vattenledning. Oljeskyddsfon- Som ett andra altemativ för tryggandet av fas-
16957: dens direktion meddelade att Kiihtelysvaara tighetemas vattenförsörjning framhåller man
16958: kommun inte får ersättning av oljeskyddsfon- möjligheten att borra en brunn i berggrunden ut-
16959: dens medel för byggandet av en vattenledning anför Puksunvaara-området. Altemativet utred-
16960: från byn Heinävaara till Puksunvaaraområdet i des inte närmare, men kostnadema skulle röra sig
16961: Keskijärvi. Man lät dock meddela att oljeskydds- kring 40 000 mk, till vilka ytterligare skulle till-
16962: fonden däremot var beredd att ersätta själva olje- komma kostnadema för byggandet av ledningar.
16963: skadan och de nödvändiga kostnadema för un- Efter det att Insinööritoimisto Oy Väylä pre-
16964: dersökning av dess orsaker och omfattning samt senterat sin fårdiga undersökning har Kiihtelys-
16965: temporär vattenförsörjning utgående från presen- vaara kommun två gånger hos oljeskyddsfon-
16966: terade utredningar. dens direktion ansökt om ett nytt förhandsutlå-
16967: Kiihtelysvaara kommun gav Insinööritoimis- tande om ersättning av oljeskyddsfondens medel
16968: to Oy Väylä i uppdrag att undersöka orsaken till för byggkostnadema för vattenledningen. Olje-
16969: oljeskadan samt olika altemativ till vattenför- skyddsfonden har avgett negativa förhandsutlå-
16970: sörjning för de fastigheter vars brunnsvatten var tanden den 19 juni 2000 och den 11 december
16971: förorenat. Orsaken till oljeskadan kunde inte på- 2000. 1 sina utlåtanden till oljeskyddsfondens di-
16972: visas i undersökningen. I centrum av Keskijärvi rektion med anledning av kommunens ansök-
16973: och inom området mellan centrum och Puksun- ningar har Norra Karelens miljöcentral under-
16974: vaara gjordes inte några observationer som tydde stött förslaget att byggkostnadema för den plane-
16975: på förorenat dricksvatten. På basis av denna och rade vattenledningen till Keskijärvi i Kiihtelys-
16976: andra utredningar gjordes bedörnningen att det vaara skulle ersättas av fondens medel.
16977: bensinutsläpp som förorenat brunnama hade Enligt förhandsutlåtandena från oljeskydds-
16978: skett inom Puksunvaaraområdet. fondens direktion beviljas ersättningar ur olje-
16979: Insinööritoimisto Oy Väylä beslöt på basis av skyddsfonden till dem som råkat ut för oljeska-
16980: undersökningen rekommendera att vattenförsörj- da, om det inte är känt vem som orsakat skadan
16981: ningen för de ovan närnnda fastighetema skulle eller om den som orsakat skadan inte kan stå för
16982: ordnas genom att fastighetema ansluts till Kiih- kostnadema. En sådan ersättning har beviljats ur
16983: telysvaaras kommunala vattenledningssystem i oljeskyddsfonden genom att de som lidit skada
16984: Heinävaaras bosättningscentrum. Det kortaste har ersatts för de kostnader som föranletts av
16985: avståndet till detta är endast 5 km. Byggnads- temporära arrangemang för vattenförsörjning
16986: kostnadema uppskattades till ca 170 000 mk och för engångskostnadema för anslutning till
16987: (moms 0 %). vattenledningsnätet eller för engångskostnader-
16988: 1 Insinööritoimisto Oy Väyläs utredning i frå- na för byggandet av en ny brunn. Däremot kan ol-
16989: ga om vattenförsörjningen för fastighetema pre- jeskyddsfondens direktion enligt sitt utlåtande
16990: senteras utöver vattenledningsaltemativet två an- inte betrakta de kostnader som förorsakas kom-
16991: dra möjliga altemativ. Enligt det ena kan fastig- munen för byggandet av en vattenledning som en
16992: hetema anslutas till existerande vattentäkter i sådan kostnad som kan komma i fråga för ersätt-
16993: Keskijärvi. Förslaget har förkastats i utredning- ning som ur oljeskyddsfonden beviljas dem som
16994: en på den grunden att fastighetema inte kan blivit lidande till följd av oljeskada.
16995: tvingas att ansluta sig till gamla brunnar och att Kiihtelysvaara kommun har i sin ansökan den
16996: det finns skäl att betvivla att t.ex. den i utredning- 15 november 2000 hos oljeskyddsfondens direk-
16997: en nämnda radhusfastigheten eller privatperso- tion anhållit om ersättning för de undersökningar
16998:
16999:
17000: 7
17001: KK 965/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerns svar
17002:
17003:
17004: som utförts på grund av oljeskadan samt för de möjligt att på annat sätt få tag i vatten som är
17005: kostnader som föranletts kommunen av de tem- tjänligt som hushållsvatten i tillräcklig mängd
17006: porära vattenförsörjningsarrangemangen. Ansö- utan oskäliga kostnader, kan miljötillståndsmyn-
17007: kan är för närvarande hos Norra Karelens miljö- digheten på ansökan berättiga den som är i behov
17008: central för utlåtande. av vatten att från annans mark ta grundvatten till
17009: Oljeskyddsfondens direktion har inte fattat nå- hushållsvatten samt vidta behövliga åtgärder för
17010: got allmänt beslut om för hur lång tid ersättning detta. Detta förutsätter inte fastighetsägarens
17011: kan betalas för kostnader som föranleds av tem- samtycke, men en förutsättning är att vattnet
17012: porära vattenförsörjningsarrangemang. Man kan även i fortsättningen förslår även för ägarens, på
17013: dock göra den bedörnningen att sådana kostna- hans mark bosattas och där emotsedd bosätt-
17014: der i motsats till vad ledamot Lahtela förutsätter i nings samt där belägna företags behov och att åt-
17015: sitt spörsmål inte ersätts under många års tid. En- gärden inte föranleder dessa oskälig störning el-
17016: ligt det förhandsutlåtande som oljeskyddsfon- ler olägenhet. Dessutom kan en vattenledning vid
17017: dens direktion avgav den 6 september 1999 är det behov förläggas på en annans område och ett ser-
17018: faktiskt fråga om ett tillfålligt arrangemang och vitut kan stiftas för denna rätt genom miljötill-
17019: ersättande av kostnaderna för detta. ståndsmyndighetens beslut.
17020: Oljeskyddsfondens direktion har i sitt för-
17021: Alternativa sätt att ordna vattenförsörjningen i handsutlåtande intagit en negativ hållning tili
17022: byn Keskijärvi i Kiihtelysvaara kommun Kiihtelysvaara kommuns anhållan om att få er-
17023: Kiihtelysvaara kommun har som lösning på det sättning för byggandet av en vattenledning från
17024: vattenförsörjningsproblem som drabbat byn Keskijärvi till Puksunvaara. Av denna anledning
17025: Keskijärvi på grund av den oljeskada som kon- vore det skäl att överväga de övriga alternativ
17026: staterats i Puksunvaara föreslagit att en ca 5 km som står tili buds för att ordna vattenförsörjning-
17027: lång vattenledning skall byggas. Undersökning- en för de fastigheter som inte längre har tillgång
17028: en av de två övriga användbara förslag som ingår till hushållsvatten.
17029: i Insinööritoimisto Oy Väyläs utredning är inte Oljeskyddsfondens direktion avgör självstän-
17030: särskilt grundligt utförd. Vattnet i det kommuna- digt och i normal ordning eventuella kommande
17031: la radhusets borrbrunn i centrum av Keskijärvi, ansökningar gällande oljeskadan inom Puksun-
17032: som befinner sig ca en kilometer från Puksun- vaaraområdet i Kiihtelysvaara kommun. Norra
17033: vaara, är enligt undersökningen dock av god kva- Karelens miljöcentral avger sitt utlåtande om an-
17034: litet och en anslutning till denna vattentäkt kan sökningarna till oljeskyddsfondens direktion. 1
17035: anses utgöra en alternativ lösning på problemet. oljeskyddsfondens direktion finns en represen-
17036: Enligt vattenlagen förutsätter rätten att ta vat- tant för miljöministeriet. Miljöministeriet kan
17037: ten ur en annans brunn eller från en annan grund- inte på något annat sätt påverka de avgöranden
17038: vattentäkt ägarens samtycke. Om det dock inte är oljeskyddsfondens direktion träffar.
17039:
17040:
17041:
17042: Helsingfors den 22 december 2000
17043:
17044: Miljöminister Satu Hassi
17045:
17046:
17047:
17048:
17049: 8
17050: KK 966/2000 vp - Tero Rönni /sd
17051:
17052:
17053:
17054:
17055: KIRJALLINEN KYSYMYS 966/2000 vp
17056:
17057: Terveydenhuollon joustamattomuus
17058:
17059:
17060:
17061:
17062: Eduskunnan puhemiehelle
17063:
17064: Pitkät potilasjonot ovat nykypäivää. Leikkauk- ei oikeasti tiedetä, kenelle vastuu mistäkin sekto-
17065: siin saa jonottaa kuukausikaupalla, mihin on syy- rista kuuluu.
17066: nä terveyshenkilöstön vähyys, mutta myös se, Terveydenhuollon työt voisivat olla resurssi-
17067: että koneistoa ei ole läheskään saatu toimimaan keskeisempiä. Työ voisi olla joustavampaa ja
17068: joustavasti ja järkevästi. Ei voi olla kenenkään työvoimaa voitaisiin liikutella aina sinne, missä
17069: edun mukaista, että kirjoitellaan monien kuukau- sitä kipeimmin tarvitaan. Nykyäänjärjestelmä on
17070: sien mittaisia sairauslomia vain sen vuoksi, että hyvin kankea ja byrokraattinen.
17071: on pitkät jonot toimenpiteisiin.
17072: Erikoissairaanhoidon kojeita ja laitteita pide- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17073: tään käyttämättöminä. Niitä ei ole pantu useaan jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17074: vuoroon yms. Tuijotetaan liikaa ammattinimik- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17075: keisiin. On hallintojohtajia, ylilääkäreitä, lääkä- vaksi seuraavan kysymyksen:
17076: reitä, johtavia hoitajia, ylihoitajia, osastonhoita-
17077: jia, apulaisosastonhoitajia, sairaanhoitajia, eri- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17078: koissairaanhoitaj ia ym. Erilaiset ja usein päällek- tyä, että terveydenhuollon ja erikoissai-
17079: käisetkin ammattinimikkeet tarkoittavat myös si- raanhoidon joustamattomuus hellittää
17080: tä, että on vain erikoistuttu johonkin hyvinkin ja että henkilöstöpolitiikka on moder-
17081: pieneen sektoriin, mikä tehdään ja hoidetaan, nimpaaja
17082: vaikka useasti hoitoalan työt olisi maalaisjärjen
17083: mukaan tehtävissä yhtäköyttä vetäen. Yksittäis- onko hallituksen suunnitelmissa järjes-
17084: ten työntekijöiden osaaminen jää useinkin käyt- tää maamme terveydenhuolto siten, että
17085: tämättä tällaisella "ei kuulu minun hommiini"- siitä vastaisi tulevaisuudessa yhä enem-
17086: asenteellaja käytännöllä. Tehokkuus kärsii. Aina män valtio suoraan?
17087:
17088:
17089:
17090: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
17091:
17092: Tero Rönni /sd
17093:
17094:
17095:
17096:
17097: Versio 2.0
17098: KK 966/2000 vp- Tero Rönni /sd Ministerin vastaus
17099:
17100:
17101:
17102:
17103: Eduskunnan puhemiehelle
17104:
17105: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tömäärä tarvitaan, jotta pystyttäisiin vastaamaan
17106: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- myös vuosittaisesta erikoissairaanhoidon palve-
17107: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lujen tarpeen muutoksista. Myös henkilöstön
17108: vastattavaksi kansanedustaja Tero Rönnin /sd asianmukainen rakenne ja hyvinvointi voidaan
17109: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK turvata paremmin suuremmissa yksiköissä. So-
17110: 966/2000 vp: siaali- ja terveysministeriössä haetaan vaihtoeh-
17111: toja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-
17112: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- don järjestämisvastuun laajentamiseksi nykyistä
17113: tyä, että terveydenhuollon ja erikoissai- suuremmille väestöpohj ille.
17114: raanhoidon joustamattomuus hellittää Suomalaiset ovat saaneet viimeisen kymme-
17115: ja että henkilöstöpolitiikka on moder- nen vuoden aikana joka vuosi enemmän erikois-
17116: nimpaaja sairaanhoidon palveluja kuin edellisvuotena. La-
17117: man aikana päinvastaisista odotuksista huolimat-
17118: onko hallituksen suunnitelmissa järjes- ta lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon kas-
17119: tää maamme terveydenhuolto siten, että voi vuosittain enemmän kuin koskaan aikaisem-
17120: siitä vastaisi tulevaisuudessa yhä enem- min. Myös erikoissairaanhoidon menot laskivat.
17121: män valtio suoraan? Odotusajat kuitenkin lyhenivät. Toisin sanoen
17122: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sairaanhoitopiirit tehostivat toimintaansa. La-
17123: ti seuraavaa: man jälkeen sairaanhoitopiirien menot kääntyi-
17124: vät nousuun ja jonot alkoivat kasvaa, vaikka lä-
17125: Kunnat vastaavat sekä perusterveydenhuollon hetteiden kasvu tasaantui. Yksiselitteistä syytä
17126: että erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämi- tähän ei tiedetä. On mainittu jonoon asettamisen
17127: sestä. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi jo- kriteerien ja hoitojonojen hallinnan muuttumi-
17128: kaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaan- sesta.
17129: hoitopiiriin, joka myös tuottaa pääosan erikois- Jonot ovat kuitenkin tosiasia. Etenkin kaihiki-
17130: sairaanhoidon palveluista. Perusterveydenhuol- rurgiassa ja ortopediassa nimenomaan tekonivel-
17131: lon palveluista kunnat vastaavat itse tai olemalla kirurgian leikkausjonot ovat useissa sairaanhoi-
17132: jäsenenä kansanterveystyön kuntayhtymässä. topiireissä sietämättömän pitkät Sen sijaan las-
17133: Kansanterveystyön kuntayhtymiä on viime ten, nuorten ja aikuisten pääsy psykiatriseen eri-
17134: vuosina purkautunut. Tämän seurauksena monen koissairaanhoitoon on varsin hyvä. Tämä käy
17135: kunnan väestöpohja on jäänyt riittämättömäksi ilmi sosiaali- ja terveysministeriön asettaman
17136: asianmukaisten terveyspalvelujen järjestämisek- selvitysmiehen valmistumassa olevasta raportis-
17137: si. Pienten terveyskeskusten on yhä vaikeampi ta. Selvitysmies ehdottaa hoitotakuuaikojen aset-
17138: saada lääkäreitä. Jotta terveyspalvelut voitaisiin tamista polikliinisen erikoislääkärin konsultaa-
17139: asianmukaisesti järjestää, tulisi väestöpohjan tioon sekä hoitotoimenpiteisiin. Selvityksen val-
17140: olla vähintään 15 000 asukkaan luokkaa, jolloin mistuttua sosiaali- ja terveysministeriö päättää
17141: terveyskeskuksessa toimisi kahdeksan terveys- tarvittavista toimenpiteistä.
17142: keskuslääkäriä. Vähintään tämän suuruinen väes-
17143:
17144:
17145: 2
17146: Ministerin vastaus KK 966/2000 vp - Tero Rönni /sd
17147:
17148:
17149: Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi- kustannusten tasausjärjestelmien kehittämistar-
17150: mintaohjelmassa (TATO) vuosille 2000---2003 ve. Nykyisen erikoissairaanhoitolain mukaan
17151: eräänä tavoitteena on henkilöstön riittävyyden kussakin sairaanhoitopiirissä on potilaskohtais-
17152: turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön ten kalliiden hoitojen tasausjärjestelmä. Se on
17153: asettama työryhmä laatii vuoden 2001 loppuun pääsääntöisesti toiminut hyvin. Eräissä sairaan-
17154: mennessä kehitysarvion alan työvoimatarpeesta. hoitopiireissä tasausraja on nostettu niin korkeal-
17155: Julkisen sektorin lääkäripulan torjumiseksi mi- le, että pienillä kunnilla on vaikeuksia suoriutua
17156: nisteriö hakee yhdessä kuntasektorin, työmarkki- erittäin kalliiden hoitojen kustannuksista. TA-
17157: naosapuolien ja opetusministeriön kanssa lyhyen TO:n sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta
17158: ja pitkän aikavälin ratkaisuja. Lähivuosien aika- käsittelevä valmistelu- ja seurantatyöryhmä val-
17159: na on varauduttava myös hoitajapulaan. Viisas mistelee asiaa. Myös valtion mielisairaaloissa
17160: kuntatyönantaja vakinaistaa nyt pysyvien sijais- hoidettavana olevien kriminaalipotilaiden kus-
17161: ten työsuhteet Virkanimikebyrokratia on kunta- tannusvastuun siirtämistä valtiolle on käyty kes-
17162: työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välinen asia. kusteluja. Sosiaali- ja terveysministeriön päätet-
17163: TATO:n tavoitteena on myös terveydenhuol- täväksi asia ei ole vielä edennyt. Joka tapaukses-
17164: lon suurten kustannusten tasausjärjestelmien ke- sa on selvää, että terveydenhuollon palvelujen
17165: hittäminen. Ohjelmakauden aikana selvitetään järjestämis- ja kustannusvastuu pysyy tulevai-
17166: Terveydenhuolto 2000 -hankkeessa nykyisten suudessakin pääasiassa kuntasektorilla.
17167: erikoissairaanhoidon poikkeuksellisten suurten
17168:
17169:
17170: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
17171:
17172: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
17173:
17174:
17175:
17176:
17177: 3
17178: KK 966/2000 vp- Tero Rönni /sd Ministems svar
17179:
17180:
17181:
17182:
17183: Tili riksdagens talman
17184:
17185: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger soner, vilket betyder att en sådan hälsocentral
17186: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- skulle ha åtta läkare. Ett minst lika stort befolk-
17187: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tero ningsunderlag behövs för att man också skall
17188: Rönni /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS kunna svara på de årliga förändringama av beho-
17189: 966/2000 rd: vet av specialiserad sjukvård. Det går också bätt-
17190: re att säkerställa att personalstruktur är ända-
17191: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta målsenlig och att personalen mår bra i större
17192: för att injlexibiliteten inom hälso- och strukturer. Social- och hälsovårdsministeriet sö-
17193: sjukvården och den specialiserade sjuk- ker altemativa sätt att utvidga ansvaret för anord-
17194: vården skall minska och att personalpo- nandet av primärvård och specialiserad sjukvård
17195: litiken skall vara modernare och för ett större befolkningsunderlag än för närva-
17196: rande.
17197: planerar regeringen att ordna hälso- Finländama har under de senaste tio åren var-
17198: och sjukvården och den specialiserade je år fått mer tjänster inom den specialiserade
17199: sjukvården i Finland så att staten ifram- sjukvården än föregående år. Trots motsatta för-
17200: tiden i allt högre grad skulle vara direkt väntningar ökade antalet remisser till den specia-
17201: ansvarigför den? liserade sjukvården årligen mer än någonsin tidi-
17202: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gare under den ekonomiska recessionen. Också
17203: föra följande: utgiftema för den specialiserade sjukvården
17204: sjönk. Väntetidema blev trots allt kortare. Med
17205: Kommunema svarar för både anordnandet av pri- andra ord effektiverade sjukvårdsdistrikten sin
17206: märvården och den specialiserade sjukvården. verksamhet. Efter den ekonomiska recessionen
17207: För anordnandet av den specialiserade sjukvår- började utgiftema öka och köema växa, trots att
17208: den måste varje kommun höra till ett sjukvårds- tillväxten i fråga om antalet remisser jämnade ut
17209: distrikt, som också producerar huvuddelen av sig. Någon entydig förklaring till detta finns inte.
17210: den specialiserade sjukvårdens tjänster. För pri- Man har talat om förändringar i kriteriema för att
17211: märvårdens tjänster svarar kommunema själva ställas i kön och hanteringen av köema.
17212: eller genom att vara medlemmar i en samkom- Köema är likväl ett faktum. I flera sjukvårds-
17213: mun för folkhälsoarbetet. distrikt är köema outhärdligt långa, särskilt till
17214: Flera samkommuner för folkhälsoarbete har starrkirurgi och inom ortopedin framför allt till
17215: upplösts under de senaste åren. Till följd därav endoproteskirurgi (konstgjorda leder). Däremot
17216: har befolkningsunderlaget i flera kommuner bli- är möjlighetema för bam, unga och vuxna att få
17217: vit otillräckligt för anordnande av ändamålsenli- psykiatrisk specialiserad sjukvård ganska god.
17218: ga hälso- och sjukvårdstjänster. De små hälso- Detta framgår av en snart fårdig rapport skriven
17219: centralema har allt svårare att få läkare. För att av en utredningsman på uppdrag av social- och
17220: hälso- och sjukvårdens tjänster skall kunna ord- hälsovårdsministeriet. Utredningsmannen före-
17221: nas på ett ändamålsenligt sätt måste befolknings- slår att det skall införas vårdgarantitider för poli-
17222: underlaget vara åtminstone ungefår 15 000 per- klinisk konsultation av specialister och vårdåt-
17223:
17224:
17225: 4
17226: Ministems svar KK 966/2000 vp - Tero Rönni /sd
17227:
17228:
17229: gärder. Social- och hälsovårdsministeriet kom- programperioden utreds inom projektet Hälso-
17230: mer att besluta om nödvändiga åtgärder när ut- och sjukvården 2000 behovet av att utveckla ut-
17231: redningen är fårdig. jämningssystemet för exceptionellt stora kostna-
17232: Ett av målen i mål- och verksamhetsprogram- der inom den specialiserade sjukvården. Enligt
17233: met för social- och hälsovården för åren 2000- den gällande lagen om specialiserad sjukvård
17234: 2003 är att säkerställa att det finns tillräckligt finns ett utjämningssystem för höga kostnader
17235: med personal. En arbetsgrupp som har tillsatts av för vården av enskilda patienter inom varje sjuk-
17236: social- och hälsovårdsministeriet skall före ut- vårdsdistrikt. Det har i regel fungerat väl. I vissa
17237: gången av 2001 göra en översikt över hur beho- sjukvårdsdistrikt har utjämningsgränsen satts så
17238: vet av arbetskraft kommer att utvecklas. För att högt att små kommuner har svårt att klara av
17239: avvärja läkarbristen inom den offentliga sektorn kostnaderna för särskilt dyr vård. Ärendet bereds
17240: söker ministeri et tillsammans med kommunsek- av en berednings- och uppföljningsarbetsgrupp
17241: tom, arbetsmarknadsparterna och undervisnings- som inom ramen för mål- och verksamhetspro-
17242: ministeriet kort- och långsiktiga lösningar. Un- grammet behandlar social- och hälsovårdens ef-
17243: der de närmaste åren måste man också förbereda fektivitet. Det har också diskuterats att kostnads-
17244: sig för att det kommer att råda brist på sjuksköta- ansvaret för kriminalpatienter som vårdas på sta-
17245: re. En klok kommunal arbetsgivare permanente- tens mentalsjukhus skall överföras på staten.
17246: rar nu sina ständiga vikarier. Tjänstebenämnings- Ärendet har ännu inte kommit så långt att social-
17247: byråkratin är något som den kommunala arbets- och hälsovårdsministeriet har kunnat fatta något
17248: givaren och arbetstagarorganisationerna kom- beslut om detta. I vilket fall som helst är det klart
17249: mer överens om sinsemellan. att ansvaret för att ordna och bekosta hälso- och
17250: Ett mål för mål- och verksamhetsprogrammet sjukvårdstjänster också i framtiden kommer att
17251: är också att utveckla utjämningssystemet för sto- finnas hos kommunsektorn.
17252: ra kostnader inom hälso- och sjukvården. Under
17253:
17254:
17255: Helsingfors den 21 december 2000
17256:
17257: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
17258:
17259:
17260:
17261:
17262: 5
17263: 1
17264: 1
17265: 1
17266: 1
17267: 1
17268: 1
17269: 1
17270: 1
17271: 1
17272: 1
17273: 1
17274: 1
17275: KK 967/2000 vp- Reijo Laitinen /sd ym.
17276:
17277:
17278:
17279:
17280: KIRJALLINEN KYSYMYS 967/2000 vp
17281:
17282: Väylämaksujen periminen
17283:
17284:
17285:
17286:
17287: Eduskunnan puhemiehelle
17288:
17289: Merenkulussa käytettävien julkisten kulkuväy- takaisinperimistä. Lain mukaanjälkimaksatus on
17290: lien ja vesiliikenteelle tarpeellisten turvalaittei- toimitettava kolmen vuoden kuluessa rikkomuk-
17291: den rakentamisesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä sesta. Suomen valtiolta on jäänyt saamatta kym-
17292: jäänmurtajien avustustoiminnasta valtiolle ai- meniä miljoonia markkoja väylämaksuja ulko-
17293: heutuneiden kustannusten kattamiseksi kanne- maisilta aluksilta.
17294: taan valtiolle väylämaksua. Väylämaksua on vel- Vuonna 1999 havaittiin pelkästään kymmen-
17295: vollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa kunta väylämaksurikkomusta. Vuonna 2000 on
17296: kauppamerenkulkua Suomen aluevesillä rekiste- edelleen neljä alusta jäänyt kiinni väärästä jää-
17297: röidyllä suomalaisella taikka ulkomaalaisella maksuluokasta ja kolme tapausta on merenkulku-
17298: aluksella. laitoksen tutkinnan alla. Väylämaksun kierto saa
17299: Vuonna 1998 uudistettu väylämaksulaki edel- julkisuudessa olleiden tietojen mukaan koko ajan
17300: lyttää, että maksuvelvollisen, joka on kokonaan uusia muotoja. Tänä syksynä on tullut esiin
17301: tai osittain laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuten- tapauksia, joissa luokituslaitos häivyttää laivan
17302: sa taikka antanut määräämistä varten puutteelli- todistuksesta väylämaksun kannalta oleellisia
17303: sen, erehdyttävän tai väärän ilmoituksen taikka tietoja ja siirtää ne liitteisiin, joista niitä on vai-
17304: muun tiedon tai asiakirjan, on maksettava väylä- kea löytää. Häivytettäviä tietoja ovat esimerkiksi
17305: maksut jälkimaksuna. Teon tahallisuuden astees- syväysrajoitukset aluksella on hyvä jääluokka
17306: ta riippuen maksut on perittävä takaisin joko 30 vain tiettyyn syväykseen saakka. Suomen sata-
17307: tai 50 prosentilla korotettuina. missa käy vuosittain noin 1 500 eri alusta, jotka
17308: Laivat luokitellaan väylämaksuja varten sen tekevät yli 33 000 käyntiä. Asiantuntijatahojen
17309: mukaan, millaiseksi niidenjäissä kulkeminen ar- mukaan tällaista määrää on lähes mahdoton val-
17310: vioidaan (ns. jäämaksuluokka). Huonommanjää- voa kunnolla ja pinnausyritykset eivät lopu, en-
17311: maksuluokan omaava ja moottoriteholtaan heik- nen kuin maksun perusteet muutetaan. Jopa tör-
17312: ko alus tarvitsee jäänmurtajan apua enemmän keinä pidettyjen huijaustapausten selvittely ja
17313: kuin jäävahvistettu ja voimakastehoinen alus. jälkiperintä ovat osoittautuneet hyvin hankalik-
17314: Monet ulkomaiset laivat ovat väylämaksujen si. Väylämaksujen perintä kuuluu tullille.
17315: alentamiseksi hankkineet todellisen luokitusto- Laivojen kulkemista väärissä jäämaksuluokis-
17316: distuksen rinnalle toisen, jonka mukaan aluksen sa Suomen vesillä pidetään myös turvallisuusris-
17317: luokka oikeuttaa alempiin väylämaksuihin. Väy- kinä. Merimiesunioni on esittänyt huolestumi-
17318: lämaksujen kiertämisestä on näyttöä jo vuodelta sensa turvallisuusriskien kasvamisesta. Turvalli-
17319: 1994, jolloin Pientonnistoyhdistys, nykyinen suusriskit kasvavat, kun laivat uivat niin syväs-
17320: Rahtialusyhdistys, teki siitä kirjallisen huomau- sä, että myös rungon jäävahvistamaton osa on
17321: tuksen merenkulkulaitokselle. Uusi vuonna 1998 jään alapuolella. Väärien jäämaksuluokkien
17322: hyväksytty väylämaksulaki edellyttää maksujen käyttö ja väylämaksujen kiertäminen sekä vaa-
17323:
17324: Versio 2.0
17325: KK 967/2000 vp- Reijo Laitinen /sd ym.
17326:
17327:
17328: rantavat turvallisuutta merellä että heikentävät Asian edistymisestä on kuitenkin oltu vastaha-
17329: suomalaisten alusten kilpailukykyä. koisia kertomaan mitään.
17330: Merenkulkulaitos on ollut vuoden 2000 tam-
17331: mikuussa yhteydessä tullilaitoksen kanssa. Me- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17332: renkulkulaitos on tarkastellut ennen 1.1.1999 vir- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
17333: heellisesti määrättyjen väylämaksujen perimis- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17334: mahdollisuuksia ja katsonut, että merenkulkulai- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17335: tos voi itse väylämaksuasetuksen 7 §:n 2 momen-
17336: tin perusteella ryhtyä perimistoimenpiteisiin Miten merenkulkulaitos on edistynyt toi-
17337: enintään 10 vuotta vanhojen, virheellisesti mää- menpiteissään selvittää tullille ne aluk-
17338: rättyjen väylämaksujen osalta. Merenkulkulai- set, jotka ovat syyllistyneet väylämaksu-
17339: toksella on sopimus ulkomaiseen perintään eri- rikkomuksiin, jotta tulli saa maksut jäl-
17340: koistuneen yrityksen kanssa, ja laitos on lisäksi kiperintään, varsinkin vuosien 1994 ja
17341: alustavasti sopinut kansainväliseen merioikeu- 1998 väliseltä ajalta ja
17342: teen perehtyneen suomalaisen asianajotoimiston
17343: kanssa mahdollisesta asiantuntija-avusta ulko- mihin toimenpiteisiin liikenne- ja vies-
17344: maan perinnän toteuttamiseksi. Merenkulkulai- tintäministeriö aikoo ryhtyä, että ulko-
17345: toksen mukaan laitoksella on perintätoimenpitei- maalaisilta varustamoilta saadaan jat-
17346: siin ja perinnän valvontaan riittävät resurssit. kossa tehokkaammin perittyä oikean-
17347: suuruiset väylämaksut?
17348:
17349:
17350: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
17351:
17352: Reijo Laitinen /sd Matti Kangas /vas
17353: Raimo Mähönen /sd Jussi Ranta /sd
17354: Erkki Kanerva /sd Antero Kekkonen /sd
17355: Saara Karhu /sd Lauri Kähkönen /sd
17356: Esa Lahtela /sd Kari Rajamäki /sd
17357: Unto Valpas /vas Tero Rönni /sd
17358: Pertti Turtiainen /vas Seppo Kääriäinen /kesk
17359: Mikko Kuoppa /vas Mauri Salo /kesk
17360: Kari Urpilainen /sd Reijo Kallio /sd
17361: Juha Karpio /kok Veijo Puhjo /vas
17362: Raimo Vistbacka /ps Klaus Heliberg /sd
17363: Kari Uotila /vas Kalevi Olin /sd
17364: Erkki Pulliainen /vihr Arto Seppälä /sd
17365: Eero Lämsä /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
17366: Harry Wallin /sd
17367:
17368:
17369:
17370:
17371: 2
17372: Ministerin vastaus KK 967/2000 vp- Reijo Laitinen /sd ym.
17373:
17374:
17375:
17376:
17377: Eduskunnan puhemiehelle
17378:
17379: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sään ennen vilpin paljastumista olisi ollut väärä
17380: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jäämaksuluokka. Yhteensä mainitut kuusi alusta
17381: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kävivät Suomessa 16 kertaa vuonna 1999.
17382: vastattavaksi kansanedustaja Reijo Laitisen /sd Kuten kysymyksessäkin on todettu, huijausta-
17383: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK. pausten selvittely ja jälkiperintä ovat osoittautu-
17384: 967/2000 vp: neet hyvin hankaliksi. Kysymyksessä todetaan,
17385: että merenkulkulaitos on katsonut, että se voisi
17386: Miten merenkulkulaitos on edistynyt toi- itse väylämaksuasetuksen 7 §:n 2 momentin pe-
17387: menpiteissään selvittää tullille ne aluk- rusteella ryhtyä perimistoimenpiteisiin enintään
17388: set, jotka ovat syyllistyneet väylämaksu- 10 vuotta vanhojen, virheellisesti määrättyjen
17389: rikkomuksiin, jotta tulli saa maksut jäl- väylämaksujen osalta. Tältä osin asiaa on selvi-
17390: kiperintään, varsinkin vuosien 1994 ja tetty merenkulkulaitoksen ja tullilaitoksen kes-
17391: 1998 väliseltä ajalta ja ken.
17392: Väylämaksulain l 0 §: ssä, sellaisena kuin se
17393: mihin toimenpiteisiin liikenne- ja vies- on ollut voimassa ennen lakia väylämaksulain
17394: tintäministeriö aikoo ryhtyä, että ulko- muuttamisesta (23.10.1998/761), väylämaksun
17395: maalaisilta varustamoilta saadaan jat- määräämisestä ja jälkimaksatuksesta sekä mak-
17396: kossa tehokkaammin perittyä oikean- sunkorotuksesta on säädetty, että näistä toimin-
17397: suuruiset väylämaksut? noista on soveltuvin osin voimassa, mitä tullilais-
17398: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sa (573/1978) tai sen nojalla on säädetty. Tullila-
17399: seuraavaa: ki (573/1978) ja sen nojalla annetut säännökset
17400: on kumottu kokonaisuudessaan Suomen liityttyä
17401: Kysymyksessä mm. väitetään, että Suomen val- Euroopan yhteisöön. Tilalle on tullut uusi tullila-
17402: tiolta on jäänyt saamatta kymmeniä miljoonia ki (1466/1994), jota voimaantulosäännösten mu-
17403: markkoja väylämaksuja ulkomaisilta aluksilta. kaan on tullut soveltaa 1.1.1995 alkaen. Aiem-
17404: Merenkulkulaitoksen s1sa1sen tarkastuksen min voimassa olleessa tullilaissa (573/1978) oli-
17405: 14.6.2000 antaman selvityksen mukaan virheel- vat sellaiset säännökset jälkitullauksesta ja tul-
17406: listen väylämaksujen yhteissumma on arviolta linkorotuksesta, että näitä oli mahdollista sovel-
17407: yhteensä noin 5,0-6,6 miljoonaa markkaa vuo- taa soveltuvin osin myös väylämaksun osalta.
17408: silta 199-2000. Vuositasolla kyse on siten alle Tullilaista ( 1466/1994) puuttuivat säännökset
17409: 1 miljoonan markan summasta. jälkitullauksesta.
17410: Merenkulkulaitos on ilmoittanut tullilaitoksel- Laki väylämaksulain muuttamisesta
17411: le jä1kiperintää varten tiedossaan olleet virheel- (23.10.1998/761) on tullut voimaan 1.1.1999.
17412: listä jäämaksuluokkatodistusta käyttäneet aluk- Laki sisältää säännökset jälkimaksatuksesta ja
17413: set kuluvan vuoden alussa. Tietoon tulleiden maksunkorotuksesta (11 b ja 11 d §). Väylämak-
17414: kuuden aluksen osalta maksuja on jäänyt arviolta sulain muuttamisesta annetun lain voimaantulo-
17415: vuonna 1999 perimättä enintään 989 705 mark- säännöksessä ei ole määrätty lain taannehtivasta
17416: kaa, mikäli niillä joka kerta Suomessa käydes- soveltamisesta.
17417:
17418:
17419: 3
17420: KK 967/2000 vp- Reijo Laitinen /sd ym. Ministerin vastaus
17421:
17422:
17423: Edellä todetun perusteella näyttää siltä, ettei Lisäksi merenkulkulaitos on ryhtynyt selvittä-
17424: ole edellytyksiä toimittaa väylämaksujen jälki- mään mahdollisuuksia uudistaa väylämaksujär-
17425: maksatusta ennen vuotta 1999. Sen sijaan siltä jestelmää siten, että nettovetoisuuden sijasta
17426: osin kuin väylämaksu on määrätty virheellisesti otettaisiin käyttöön aluksen bruttovetoisuus. Täl-
17427: 1.1.1999 jälkeen asia tullaan saattamaan toimi- lä tavoin voitaisiin vähentää alusten omistajien ja
17428: valtaisen tullipiirin ratkaistavaksi. käyttäjien mahdollisuuksia tehdä maksun suu-
17429: Vuoden 1999 alunjälkeen tapahtuneiden Suo- ruuteen vaikuttavia teknisiä toimenpiteitä sekä
17430: messa käyntien osalta ilmitulleet väärinkäytösta- tarvetta jäämaksuluokkaan vaikuttaviin lastivii-
17431: paukset on toimitettu tullilaitokselle perittäviksi van muutoksiin. Kun lastiviiva vaikuttaa aluksen
17432: ja perintä on siinä vaiheessa, että j älkimaksatuk- nettovetoisuuteen, mutta ei bruttovetoisuuteen,
17433: sen kohteeksi joutuneet ovat esittäneet omia vas- merenkulkulaitos katsoo, että bruttovetoisuuteen
17434: tineitaan, joihin merenkulkulaitos on antamassa siirtymisellä voitaisiin estää myös ilmi tullutta
17435: lausuntonsa, jonka saatuaan tullilaitos suorittaa jäämaksuluokkakeinottelua.
17436: perinnän harkintansa mukaan. Merenkulkuosasto on valmistellut alustekni-
17437: Merenkulkulaitos ja tullilaitos ovat sopineet seltä osalta viimeistellyn esityksen bruttovetoi-
17438: väylämaksun kantoon liittyvien toimintojen tar- suuteen siirtymiseksi ja yleisen osaston tilasto-
17439: kastamisesta ja laitokset ovat ryhtyneet menette- toimisto on tarkistanut muutoksen vaikutukset
17440: lytapojen tehostamista koskeviin neuvotteluihin, väylämaksukertymään ja todennut vaikutukset
17441: joiden tarkoituksena on jälkimaksatuksen ja kokonaismaksukertymiin hyvin pieniksi ja alus-
17442: maksunkorotusten nopea ja joustava toteuttami- kohtaisestikin tarkasteltuna hyväksyttäviksi.
17443: nen. Asian valmistelu on nyt merenkulkulaitoksen
17444: Välittöminä toimina väylämaksun kierron es- yleisellä osastolla tavoitteena saada ehdotus hal-
17445: tämiseksi merenkulkulaitos on omalta osaltaan lituksen esitykseksi väylämaksulain muuttami-
17446: kiinnittänyt alusten kanssa tekemisissä olevien seksi ennen vuoden loppua.
17447: virkamiestensä huomion muiden tarkastusten Koska kysymyksessä on lainmuutos, joka vai-
17448: ohessa erityisesti myös siihen, että mahdolli- kuttaa valtion talousarvioon ja muutoksen val-
17449: suuksien mukaan on pyrittävä tarkastamaan mistelu edellyttänee asianmukaista lausuntokier-
17450: myös alusten jääluokkatodistusten oikeellisuus. rosta, on ilmeistä, että aikaisin todennäköinen
17451: Samalla on tehostettu tiedonkulkua merenkulku- voimaantuloajankohta on 1.1.2002.
17452: laitoksen ja väylämaksun kannosta vastaavan tul-
17453: lilaitoksen välillä.
17454:
17455:
17456: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
17457:
17458: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
17459:
17460:
17461:
17462:
17463: 4
17464: Ministerns svar KK 967/2000 vp- Reijo Laitinen /sd ym.
17465:
17466:
17467:
17468:
17469: Tili riksdagens talman
17470:
17471: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ter för år 1999, ifall de varje gång de besökt Fin-
17472: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- land skulle ha haft oriktig isavgiftsklass innan
17473: rådet översänt följande av riksdagsledamot Reijo fusket uppdagades. De nämnda fartygen besökte
17474: Laitinen /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- Finland samman1agt 16 gånger år 1999.
17475: mål SS 967/2000 rd: Såsom det också framgår av spörsmålet har det
17476: visat sig vara mycket svårt att reda ut bedrägerier
17477: Hur har sjöfartsverket framskridit med och utföra efterdebitering. Av spörsmålet fram-
17478: sina åtgärder för att tili tullen inkomma går att sjöfartsverket har ansett att verket självt
17479: med en utredning över vilka fartyg som med stöd av 7 § 2 mom. förordningen om far-
17480: har gjort sig skyldiga tili förseelser när ledsavgift kunde vidta indrivningsåtgärder när
17481: det gäller farledsavgifter, så att tullen det gäller högst 10 år gamla, felaktigt faststälida
17482: skall kunna driva in avgifterna i efter- farledsavgifter. Tili denna del har sjöfartsverket
17483: skott, i synnerhet de som gäller tiden och tullverket utrett frågan sinsemellan.
17484: mellan 1994 och 1998, och Av 10 § 1agen om farledsavgift, sådant detta
17485: 1agrum 1ydde innan 1agen om fartygsavgift änd-
17486: vilka åtgärder ämnar kommunikations- rades (23.10.1998/761), framgår att om faststäl-
17487: ministeriet vidta for att man i fortsätt- lande av farledsavgift, efterdebitering samt av-
17488: ningen på ett effektivare sätt skall kun- giftshöjning gäller i tillämpliga delar vad som be-
17489: na driva in farledsavgifter av rätt stor- stäms i tullagen (573/1978) eller med stöd av
17490: lek av utländska rederier? den. Tullagen (573/1978) och alla bestämmelser
17491: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som getts med stöd av den upphävdes då Finland
17492: föra följande: anslöt sig tili Europeiska gemenskapen. I stäliet
17493: kom en ny tullag (1466/1994) som enligt ikraft-
17494: 1 spörsmålet framhålls bl.a. att staten har gått trädelsebestämmelserna skall ha tillämpats från
17495: miste om tiotals miljoner mark i farledsavgifter den 1 januari 1995. 1 den förra tullagen
17496: av utländska fartyg. Enligt en utredning av den (573/1978) ingick sådana bestämmelser om ef-
17497: 14 juni 2000 från den interna revisionen vid sjö- terförtulining och tullhöjning att dessa i tillämp-
17498: fartsverket är det sammanlagda beloppet av liga delar kunde tillämpas även i fråga om far-
17499: felaktiga farledsavgifter uppskattningsvis ca 1edsavgifter. I den nya tuliagen (1466/1994) in-
17500: 5,0- 6,6 mi1j. mk för åren 1993-2000. På års- går inga bestämmelser om efterförtullning.
17501: nivå är det således fråga om ett belopp på mindre Lagen om ändring av lagen om farledsavgift
17502: än 1 milj. mk. (23.10.1998/761) trädde i kraft den 1 januari
17503: Sjöfartsverket har till tullverket för efterdebi- 1999. Lagen innehåller bestämmelser om efter-
17504: tering uppgett de fartyg som sjöfartsverket kän- debitering och avgiftshöjning (11 b och 11 d §).
17505: ner tili att har använt felaktiga bevis över isav- 1 ikraftträdelsebestämmelserna i lagen om änd-
17506: giftsklass i början av detta år. Beträffande de sex ring av lagen om farledsavgift sägs ingenting om
17507: fartyg som man har kännedom om har uppskatt- retroaktiv tillämpning av lagen.
17508: ningsvis högst 989 705 mk inte uppburits i avgif-
17509:
17510:
17511: 5
17512: KK 967/2000 vp - Reijo Laitinen /sd ym. Ministems svar
17513:
17514:
17515: Med anledning av det som ovan konstateras Dessutom har sjöfartsverket börjat utreda möj-
17516: verkar det som om det inte finns några grunder lighetema att fömya systemet med farledsavgif-
17517: för efterdebitering av farledsavgifter från tiden ter så att man i stället för nettodräktighet skall in-
17518: före år 1999. Till den del farledsavgiften där- föra bruttodräktighet. Då kan man minska möj-
17519: emot har fastställts felaktigt efter den 1 januari lighetema för fartygens ägare och användare att
17520: 1999 kommer ärendet att avgöras av respektive vidta sådana tekniska åtgärder som inverkar på
17521: behöriga tulldistrikt. avgiftens storlek samt behovet av att göra änd-
17522: De fusk som uppdagats vid besök i Finland ef- ringar av lastlinjen som påverkar isavgiftsklas-
17523: ter ingången av 1999 har skickats till tullverket sen. Eftersom lastlinjen påverkar ett fartygs net-
17524: för indrivning. Den har kommit så långt att de todräktighet men inte bruttodräktighet, anser sjö-
17525: som blivit föremål för efterdebitering har gett fartsverket att en övergång till bruttodräktighet
17526: sina svaromål på vilka sjöfartsverket skall avge kunde hindra det fusk som uppdagats i samband
17527: utlåtanden och på basis av dem indriver tullver- med isavgiftsklasser.
17528: ket sedan avgiftema enligt prövning. Sjöfartsavdelningen har utarbetat ett förslag i
17529: Sjöfartsverket och tullverket har kommit fråga om de fartygstekniska faktorema om en
17530: överens om att se över de funktioner som ankny- övergång till bruttodräktighet, och den allmänna
17531: ter till uppbörden av farledsavgifter och har in- avdelningens statistikbyrå har sett över vilka in-
17532: lett förhandlingar om effektivering av metodema verkningar ändringen har för beloppet av farleds-
17533: för att kunna genomföra en snabb och flexibel ef- avgifter som flyter in och konstaterat att inverk-
17534: terdebitering och avgiftshöjning. ningama på den sammanlagda summan av far-
17535: Såsom direkta åtgärder i syfte att förhindra ledsavgifter är mycket små och uträknade per far-
17536: fusk när det gäller farledsavgifter har sjöfartsver- tyg godtagbara. Ärendet bereds nu på sjöfartsver-
17537: ket gjort de tjänstemän som har att göra med far- kets allmänna avdelning med syftet att få en re-
17538: tygen uppmärksamma på att de vid sidan av an- geringsproposition om ändring av lagen om far-
17539: dra inspektioner särskilt även i mån av möjlighet ledsavgift klar före årets slut.
17540: skall försöka granska att fartygens bevis över is- Eftersom det är fråga om en lagändring som
17541: avgiftsklass är riktiga. Samtidigt har man effekti- inverkar på statsbudgeten och beredningen av
17542: verat informationen mellan sjöfartsverket och ändringen förutsätter att ärendet sänds för utlå-
17543: tullverket, som svarar för uppbörden av farleds- tande, är det uppenbart att den tidigaste sannoli-
17544: avgifter. ka tidpunkt för ikraftträdandet är den 1 januari
17545: 2002.
17546:
17547:
17548: Helsingfors den 19 december 2000
17549:
17550: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
17551:
17552:
17553:
17554:
17555: 6
17556: KK 968/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
17557:
17558:
17559:
17560:
17561: KIRJALLINEN KYSYMYS 968/2000 vp
17562:
17563: Poliisien palkkataso
17564:
17565:
17566:
17567:
17568: Eduskunnan puhemiehelle
17569:
17570: Poliisien palkkataso on jäänyt huomattavasti jäl- noussut samassa suhteessa. Turvatessaan yhteis-
17571: keen pohjoismaisesta keskitasosta, ja myös polii- kunnan yleistä järjestystä ja turvallisuutta poliisi
17572: sien määrä väkilukuun suhteutettuna on pienem- asettaa oman henkensä peliin. Huumerikollisia
17573: pi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalainen po- taltutettaessa on milloin tahansa mahdollista saa-
17574: liisi kantaa siis vastuuta useamman kansalaisen da tappava tartunta likaisesta neulasta.
17575: turvallisuudesta pienemmällä palkalla kuin vir- Poliisiin luotetaan ja poliisin työtä arvoste-
17576: kaveljensä Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. taan kansalaisten keskuudessa. Tämä luottamus
17577: Kun tähän yhtälöön lisätään maantieteellisestä ilmenee myös siinä, että poliisina tunnettu henki-
17578: sijainnistamme johtuva riski, maahamme leviä- lö mielletään poliisiksi myös vapaa-aikana. Mo-
17579: mässä oleva itämafia ja Suomenlahden yli tule- nessa muussa ammatissa työ ja vapaa-aika ovat
17580: vat huumeet, pitäisi poliisien määrän ja palk- selkeämmin erotettavissa. Myös poliisin työ on
17581: kauksen olla vähintään samalla tasolla kuin luonteeltaan sellaista, että työasiat tulevat toisi-
17582: muissa Pohjoismaissa. naan pakostakin mukaan vapaa-aikaan. Erityises-
17583: Poliisikouluun on riittänyt motivoituneita ha- ti poliisin yhteistyö muiden yhteiskunnan toimi-
17584: kijoita ja vain murto-osa on voitu ottaa koulutuk- joiden kanssa ja lähipoliisitoiminta sitovat mo-
17585: seen. Poliisipula ei ole uhkaamassa maatamme nin paikoin poliisimiehen työhönsä myös vapaa-
17586: siksi, ettei olisi hakijoita koulutukseen. Ongel- ajalla. Poliisin palkkauksessa tätä työn kokonais-
17587: mana ovat ainoastaan alati niukat resurssit ja se, valtaista luonnetta ei ole mitenkään otettu huo-
17588: ettei poliisikoulutusta hyödynnettäisikään maksi- mioon.
17589: mimääräisesti lähivuosina, kun suuret ikäluokat Välillisesti myös palkkaukseen liittyvä epä-
17590: ovat eläkeiässä myös poliisin henkilöstössä. Alan kohta on velvollisuus virkavaatteiden hankin-
17591: kiinnostavuus ja hakijoiden suuri määrä koulu- taan osittain omalla kustannuksella. Kuitenkin
17592: tukseen eivät kuitenkaan ole minkäänlainen pe- poliisin virkapuku on tyypillisesti tarkoitettu ai-
17593: ruste alipalkkaukselle. Kuten on jo vihjailtukin, noastaan työkäyttöön ja pukeutuminen on erik-
17594: poliisikoulutuksen saaneille henkilöille on nyt ja seen säännelty työtehtävien mukaan. Poliisin vir-
17595: varsinkin tulevaisuudessa kysyntää myös yksi- kavaatteiden ja suojavarusteiden tulisi ehdotto-
17596: tyisellä sektorilla erilaisissa vartiointi- ja turval- masti olla valtion kustantamat.
17597: lisuustehtävissä. Palkan alhaisuuden vuoksi on poliisimiehiä,
17598: Yhteiskuntamme on muuttunut viime vuosi- jotka haluaisivat sivutoimena tehdä muuta työtä
17599: kymmenen aikana turvattomammaksi ja rikolli- tulotasoaan kohentaakseen. Poliisin mahdolli-
17600: suuden raaistuminen ja erityisesti huumerikolli- suus sivutoimiin on kuitenkin ammatin luonteen
17601: suus on kasvattanut poliisin työhön liittyvät ris- takia rajoitettu. Tämä seikka pitäisi ottaa huo-
17602: kit moninkertaisiksi verrattuna aikaisempiin vuo- mioon poliisien palkkausta korottavana tekijänä.
17603: sikymmeniin. Poliisin palkka ei kuitenkaan ole
17604:
17605: Versio 2.0
17606: KK 968/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
17607:
17608:
17609: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta poliisien
17610: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti palkkataso saatetaan vastaamaan työn
17611: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- vaativuutta ja vaarallisuutta?
17612: vaksi seuraavan kysymyksen:
17613:
17614:
17615: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000
17616:
17617: Pertti Hemmilä /kok
17618:
17619:
17620:
17621:
17622: 2
17623: Ministerin vastaus KK 968/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
17624:
17625:
17626:
17627:
17628: Eduskunnan puhemiehelle
17629:
17630: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- lievää hakijamäärien laskua ja tähän on jatkossa
17631: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- reagoitava yhä voimakkaammin. Kilpailu työvoi-
17632: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen masta kiristyy tulevina vuosina huomattavasti ja
17633: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän tähän on myös julkisella sektorilla voitava vasta-
17634: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ta.
17635: 968/2000 vp: Asetus valtion virkapukuavustuksista
17636: (850/ 1969) säätelee yksiselitteisesti sen, mikä
17637: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta poliisien osuus virkapukuhankinnoista rahoitetaan valtion
17638: palkkataso saatetaan vastaamaan työn toimesta. Suojavaatetuksen osalta voidaan tode-
17639: vaativuutta ja vaarallisuutta? ta, että vuonna 1999 sisäasiainministeriö hankki
17640: kaikille kenttätyötä tekeville poliisimiehille uu-
17641: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- den kenttäasun. Valtio vastaa myös eräissä eri-
17642: ti seuraavaa: tyistehtävissä tarvittavista suojavaatteista. Näitä
17643: Palkkatasojen vertailu eri maiden välillä on on- ovat mm. moottoripyörä- ja moottorikelkkatoi-
17644: gelmallista, koska nimellisansioilla ei voida ku- minta. Suojavarusteet hankitaan aina työnanta-
17645: vata eri maiden palkansaajien reaalista ostovoi- jan toimesta.
17646: maa. Ansiotasot ovat luonnollisesti riippuvaisia Poliisin työn vaativuuden ja palkan välisiä
17647: myös kunkin maan yleisestä työmarkkinatilan- suhteita tarkastellaan vireillä olevassa poliisin
17648: teesta ja palkanmaksukyvystä. Ansiokehitystä palkkausjärjestelmäuudistuksessa. Uudessa jär-
17649: onkin tarkasteltava ensisijassa kansallisella ta- jestelmässä palkkaus perustuu entistä enemmän
17650: solla. Poliisin palkkatason kehitys on vastannut työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuori-
17651: Suomen julkisen sektorin yleistä palkkakehitys- tuksen arviointiin. Eri tehtävien vaativuutta
17652: tä. arvioitaessa on noussut esiin tehtäväryhmiä, jois-
17653: Poliisialan koulutuksen kiinnostavuus on sa työn vaativuuden kasvu ei ole heijastunut tar-
17654: edelleen korkea ja poliisikoulutetun henkilöstön peeksi palkkaustasoon. Uudenjärjestelmän käyt-
17655: siirtyminen yksityiselle turvallisuudelle on tois- töönoton yhteydessä onkin tarkoitus puuttua näi-
17656: taiseksi ollut vähäistä. Poliisin ansiotasot ovat hin epäkohtiin. Uuteen järjestelmään siirtyminen
17657: tällä hetkellä kilpailukykyisiä esimerkiksi varti- edellyttää luonnollisesti lisäystä palkkausmäärä-
17658: oimisalaan verrattuna. Nuorten ikäluokkien pie- rahoihin. Poliisin nykyisillä rahoituskehyksillä ei
17659: nenemisen myötä on kuitenkin jo havaittavissa uudistuksen vaatimaa lisätarvetta voida kattaa.
17660:
17661:
17662:
17663: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
17664:
17665: Sisäasiainministeri Ville Itälä
17666:
17667:
17668:
17669:
17670: 3
17671: KK 968/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok Ministems svar
17672:
17673:
17674:
17675:
17676: Tili riksdagens talman
17677:
17678: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger och i fortsättningen måste man reagera allt kraf-
17679: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tigare på detta. Konkurrensen om arbetskraft blir
17680: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti ansenligt hårdare under de kommande åren och
17681: Hemmilä /saml undertecknade skriftliga spörs- även inom den offentliga sektom måste man kun-
17682: mål SS 968/2000 rd: na svara på denna.
17683: Förordningen om statens uniformsbidrag
17684: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta (850/1969) reglerar entydigt hur stor del av uni-
17685: för att få nivån på polisernas löner att formanskaffningama som staten finansierar. När
17686: matsvara det krävande och farliga arbe- det gäller skyddsklädsel kan det konstateras att
17687: tet? inrikesministeriet 1999 skaffade en ny fåltdräkt
17688: åt alla poliser som utför fåltarbete. Staten svarar
17689: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- även för de skyddskläder som behövs i vissa spe-
17690: föra följande: cialuppgifter. Sådana uppgifter är t.ex. motorcy-
17691: En jämförelse mellan lönenivåema i olika Iänder kel- och snöskoterverksamheten. Det är alltid ar-
17692: är problematisk eftersom man inte med hjälp av betsgivaren som skaffar skyddsutrustningen.
17693: de nominella inkomstema kan beskriva den reel- Förhållandet mellan polisarbetets svårighets-
17694: la köpkraft som löntagare i olika Iänder har. ln- grad och lönen granskas i samband med den re-
17695: komstnivåema är naturligtvis även beroende av form av polisens lönesystem som är under arbe-
17696: varje lands allmänna arbetsmarknadssituation te. 1 det nya systemet baserar sig avlöningen mer
17697: och lönebetalningsförmåga. Förtjänstutveckling- än tidigare på värdering av arbetets svårighets-
17698: en bör i första hand granskas på nationell nivå. grad och på den personliga arbetsprestationen.
17699: Utvecklingen av polisens lönenivå har motsvarat När olika uppgifters svårighetsgrad har värderats
17700: den allmänna löneutvecklingen inom den offent- har det kommit fram uppgiftsgrupper inom vilka
17701: liga sektom i Finland. det faktum att arbetet har blivit mera krävande
17702: lntresset för polisutbildningen är fortfarande inte har avspeglats tillräckligt i lönenivån. Av-
17703: stort och tills vidare har polisutbildad personai sikten är att ingripa i dessa missförhållanden i
17704: ~~mband med att det nya systemet tas i bruk.
17705: endast i liten omfattning övergått till den privata
17706: säkerhetsbranschen. Polisemas inkomstnivå är Overgången till det nya systemet förutsätter na-
17707: för tillfållet konkurrenskraftig om man jämför turligtvis en ökning av löneanslagen. Det ökade
17708: med t.ex. bevakningsbranschen. 1 och med att de behov som reformen för med sig kan inte täckas
17709: yngre åldersklassema blir mindre kan man dock inom polisens nuvarande ekonomiska ramar.
17710: redan märka en liten nedgång i antalet sökande
17711:
17712:
17713: Helsingfors den 19 december 2000
17714:
17715: lnrikesminister Ville Itälä
17716:
17717:
17718: 4
17719: KK 969/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
17720:
17721:
17722:
17723:
17724: KIRJALLINEN KYSYMYS 969/2000 vp
17725:
17726: Suurpetokantojen säätely ja vahingonkorvauk-
17727: set
17728:
17729:
17730:
17731:
17732: Eduskunnan puhemiehelle
17733:
17734: Suurpetokannat ovat viime vuosina voimakkaas- sälaskun jo muutenkin niukalla budjetilla elävil-
17735: ti vahvistuneet itärajan tuntumassa. Tämä on ai- le rajaseudun kunnille. On kohtuutonta, että
17736: heuttanut rajaseudun kunnissa lukuisia kotieläin- nämä kunnat ja kuntien asukkaat joutuvat ylei-
17737: vahinkoja sekä saanut aikaan sen, että petoeläin- sen turvallisuuden järkkymisen lisäksi osallistu-
17738: vaaran vuoksi kunnat ovat joutuneet järjestä- maan muita kansalaisia enemmän suurpedoista
17739: mään yhä enemmän ylimääräisiä koululaiskulje- aiheutuvien haittojen kustannuksiin.
17740: tuksia.
17741: Vahinkojen lisäksi kotieläinten suojelu pe- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17742: doilta aiheuttaa maatalousyrittäjille lisätyötä ja jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17743: jatkuvaa huolenaiheita. Erityisen epäoikeuden- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17744: mukaiseksi on koettu petoeläinvahinkokorvauk- vaksi seuraavan kysymyksen:
17745: sissa käyttöön otettu 1 500 markan omavastuu.
17746: Häirikköpetojen kaatolupakäytäntöä tulisi muut- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17747: taa siten, että vahinkoja aiheuttaneet eläimet saa- tyä, jotta suurpetokantojen säätely raja-
17748: taisiin mahdollisimman pian poistettua. seudulla mitoitetaan tarpeiden mukai-
17749: Ylimääräisistä koululaiskuljetuksista aiheutu- seksi ja että kunnille ja niiden asukkail-
17750: neet kustannukset ovat aiheuttaneet melkoisen li- le korvataan suurpedoista aiheutunei-
17751: den vahinkojen kustannukset?
17752:
17753:
17754: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
17755:
17756: Markku Laukkanen /kesk
17757:
17758:
17759:
17760:
17761: Versio 2.0
17762: KK 969/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
17763:
17764:
17765:
17766:
17767: Eduskunnan puhemiehelle
17768:
17769: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- selvityksestä määräyksen (Dnro 2180/722/2000)
17770: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- metsästysvuodelle 1.8.2000-31.7.2001. Mää-
17771: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen räyksessä on huomioitu Riista- ja kalatalouden
17772: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen tutkimuslaitoksen antama lausunto suurpetojen
17773: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK alueellisista kannoista ennen kevään lisääntymis-
17774: 969/2000 vp: kautta, kantojen muutoksista lisääntymiskauden
17775: aikana, kestävistä metsästysmääristä ja muista
17776: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- metsästyksen ohjaamiseksi tarpeellisista näkö-
17777: tyä, jotta suurpetokantojen säätely raja- kohdista siltä osin kuin sillä on em. seikoista
17778: seudulla mitoitetaan tarpeiden mukai- omia tutkimustuloksia tai asiantuntemusta
17779: seksi ja että kunnille ja niiden asukkail- (RKTL, Dnro 131130112000). Määräys annetaan
17780: le korvataan suurpedoista aiheutunei- kullekin metsästysvuodelle erikseen, jotta met-
17781: den vahinkojen kustannukset? sästyksen mitoituksessa tulevat huomioiduksi
17782: suurpetokannoissa tapahtuvat muutokset.
17783: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Valtioneuvoston asetuksessa petoeläinvahin-
17784: seuraavaa: kojen korvaamisesta (277/2000) on määritelty ne
17785: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut pyynti- vahingot, jotka korvataan talousarvion rajoissa
17786: lupien nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa valtion varoista. Asetus tuli voimaan 15 päivänä
17787: sallittavan suurpetojen metsästyksen rajoittami- maaliskuuta 2000.
17788: sesta, pyyntiluvan myöntämisen edellytyksistä, Hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä toi-
17789: pyyntiluvan myöntämisessä noudatettavasta me- menpiteisiin sovelletun käytännön muuttamisek-
17790: nettelystä sekä sallittua metsästystä koskevasta si.
17791:
17792:
17793:
17794: Helsingissä 18 päivänäjoulukuuta 2000
17795:
17796: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17797:
17798:
17799:
17800:
17801: 2
17802: Ministems svar KK 969/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
17803:
17804:
17805:
17806:
17807: Tili riksdagens talman
17808:
17809: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger censer och en utredning om den tillåtna jakten. I
17810: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- föreskriftema har beaktats det utlåtande som
17811: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har gett om
17812: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- de regionala bestånden av stora rovdjur före vå-
17813: ga spörsmå1 SS 969/2000 rd: rens förökningsperiod, ändringar i bestånden un-
17814: der förökningsperioden, antalet rovdjur som får
17815: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta fållas med tanke på en hållbar jakt och andra syn-
17816: för att regleringen av stammarna av sto- punkter som behövs för stymingen av jakten, tili
17817: ra rovdjur vid gränsområdet beräknas den del det har egna undersökningsresultat eller
17818: enligt behov och invånarna i området sakkunskap i fråga om ovan nämnda frågor (VF-
17819: ersätts för kostnaderna för de skador FI, Dnr 1311301/2000). Föreskriftema ges sär-
17820: som de stora rovdjuren orsakar? skilt för varje jaktår så att de förändringar som
17821: sker i bestånden av stora rovdjur beaktas vid di-
17822: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mensioneringen av jakten.
17823: föra följande: I statsrådets förordning om ersättning av ska-
17824: Jord- och skogsbruksministeriet har för jaktåret dor som orsakats av rovdjur (277 /2000) definie-
17825: 1.8.2000-31.7.2001 utfårdat föreskrifter (Dnr ras de skador som ersätts med statliga medel
17826: 2180/722/2000) om begränsning av den jakt på inom ramen för statsbudgeten. Förordningen
17827: stora rovdjur som tillåts med stöd av jaktlicenser trädde i kraft den 15 mars 2000.
17828: eller inom ramen för den regionala kvoten, vill- Regeringen har inte för avsikt att vidta åtgär-
17829: koren för beviljandet av jaktlicenser, det förfa- der för att ändra den tillämpade praxisen.
17830: rande som skall iakttas vid beviljandet av jaktli-
17831:
17832:
17833:
17834: Helsingfors den 18 december 2000
17835:
17836: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17837:
17838:
17839:
17840:
17841: 3
17842: j
17843: j
17844: j
17845: j
17846: j
17847: j
17848: j
17849: j
17850: j
17851: j
17852: j
17853: j
17854: j
17855: KK 970/2000 vp - Tanja Karpela /kesk
17856:
17857:
17858:
17859:
17860: KIRJALLINEN KYSYMYS 970/2000 vp
17861:
17862: Asioiden käsittelyajat kuluttajavalituslauta-
17863: kunnassa
17864:
17865:
17866:
17867:
17868: Eduskunnan puhemiehelle
17869:
17870: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valitus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17871: ten käsittelyajat kuluttajavalituslautakunnassa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17872: ovat venyneet jopa puoleentoista vuoteen. Erityi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17873: sesti asuntokauppoihin liittyvien valitusten käsit- vaksi seuraavan kysymyksen:
17874: telyajat ovat pitkiä. Koska asuntokauppa on ta-
17875: vallisen ihmisen kannalta arvoltaan erityisen Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17876: suuri, ei siihen liittyvien kiistojen ratkaisuun sai- tyä, jotta ihmiset saavat kuluttajavali-
17877: si kulua kovin kauan. Siksi kuukausien tai jopa tus/autakunnalta päätöksen valitukseen-
17878: yli vuoden pituinen odotusaika esimerkiksi kos- sa kohtuullisessa ajassa?
17879: teusvaurioita tai hometta koskevassa valitukses-
17880: sa on kohtuuton, koska virheet pitää korjata asun-
17881: nossa nopeasti.
17882:
17883:
17884: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
17885:
17886: Tanja Karpela /kesk
17887:
17888:
17889:
17890:
17891: Versio 2.0
17892: KK 970/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerin vastaus
17893:
17894:
17895:
17896:
17897: Eduskunnan puhemiehelle
17898:
17899: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa riinja lautakunnan esittelijäiden suuresta vaihtu-
17900: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vuudesta johtuu, että käsittelyajat lautakunnassa
17901: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ovat muodostuneet varsin pitkiksi. Jos lautakun-
17902: vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan nan voimavarat säilyvät nykyisellä tasolla, lauta-
17903: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kunnan keskimääräiset käsittelyajat ovat pikem-
17904: 970/2000 vp: minkin pidentymässä kuin lyhenemässä.
17905: Muun muassa näistä syistä on kauppa- ja teol-
17906: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- lisuusministeriössä vireillä virkamiestyöryhmän
17907: tyä, jotta ihmiset saavat kuluttajavali- asettaminen selvittämään eräitä kuluttajavalitus-
17908: tus/autakunnalta päätöksen valitukseen- lautakunnan toimintaan liittyviä kysymyksiä.
17909: sa kohtuullisessa ajassa? Tarkoituksena on, että työryhmä selvittää
17910: muun muassa kuluttajavalituslautakunnan toimi-
17911: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- valtaa. Tässä yhteydessä on selvitettävä, miten
17912: ti seuraavaa: sekä toimivallan mahdollinen uudelleen määrit-
17913: Kuluttajavalituslautakunnan tehtävänä on antaa täminen että nykyinen käsittelytilanne vaikuttai-
17914: ratkaisusuosituksia elinkeinonharjoittajien ja ku- sivat lautakunnan resurssitarpeisiin. Työryhmän
17915: luttajien välisiin erimielisyyksiin yksittäisissä on myös selvitettävä, onko tarpeen muuttaa voi-
17916: kuluttajahyödykesopimuksia koskevissa tai massa olevia kuluttajavalituslautakunnan ko-
17917: muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvis- koonpanoa ja jäsenten nimittämistä koskevia
17918: sä asioissa, joita kuluttajat saattavat lautakunnan säännöksiä niin, että lautakunnan asiantuntemus
17919: käsiteltäviksi. Lautakunnan tehtävänä on asunto- ja riippumattomuus sekä eri tahojen luottamus
17920: kauppalain voimaantulonjälkeen myös antaa rat- lautakunnan toimintaan voidaan turvata.
17921: kaisusuosituksia asunnon kauppaa, asunnon os- Lisäksi on selvitettävä, onko lautakunnan toi-
17922: totarjousta tai asunnosta tehtyä käsirahasopimus- minnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi tarpeen
17923: ta koskeviin yksittäisiin riita-asioihin, jotka ku- muuttaa niitä säännöksiä, jotka koskevat asioi-
17924: luttajat taikka asunnon myyjänä tai tarjoajana den käsittelyä kuluttajavalituslautakunnassa,
17925: olevat yksityishenkilöt saattavat lautakunnan kä- sekä lautakunnan käytännön menettelyjä.
17926: siteltäväksi. Kuluttajavalituslautakunnalla on Tavoitteena on, että tämän selvitystyön poh-
17927: myös eräitä muita riitojen ratkaisuun liittyviä jalta voitaisiin ryhtyä tilannetta parantaviin toi-
17928: tehtäviä. menpiteisiin mahdollisimman pikaisesti, jotta
17929: Kuluttajavalituslautakunnan resurssien niuk- kuluttajat voisivat saada päätöksen valitukseen-
17930: kuudesta suhteessa lisääntyneisiin valitusmää- sa kohtuullisessa ajassa.
17931:
17932:
17933:
17934: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000
17935:
17936: Ministeri Kimmo Sasi
17937:
17938:
17939: 2
17940: Ministerns svar KK 970/2000 vp -Tanja Karpela /kesk
17941:
17942:
17943:
17944:
17945: Tili riksdagens talman
17946:
17947: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ningen på föredragande i nämnden. Om nämn-
17948: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- dens resurser bibehålls på nuvarande nivå, kom-
17949: rådet översänt fciljande av riksdagsledamot Tan- mer nämndens genomsnittliga behandlingstider
17950: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs- snarare att bli längre och inte kortare.
17951: mål SS 970/2000 rd: Bland annat av dessa skäl har tilisättandet av
17952: en tjänstemannaarbetsgrupp anhängiggjorts vid
17953: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt handels- och industriministeriet. Denna arbets-
17954: att vidta för att människor inom en skä- grupp skall reda ut vissa frågor som anknyter tili
17955: lig tid skall få beslut på sina klagomål konsumentklagonämndens verksamhet.
17956: hos konsumentklagonämnden? Syftet är att arbetsgruppen skall reda ut bl.a.
17957: konsumentklagonämndens behörighet. 1 sam-
17958: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- band med detta måste det också redas ut på vilket
17959: föra följande: sätt såväl en eventuell omdefiniering av behörig-
17960: Konsumentklagonämnden har tili uppgift att ge heten som den nuvarande situationen i fråga om
17961: rekommendationer om hur tvister mellan nä- behandlingen påverkar nämndens resursbehov.
17962: ringsidkare och konsumenter skall avgöras i en- Arbetsgruppen skall också reda ut om det är nöd-
17963: skilda ärenden som gäller avtal om konsumtions- vändigt att ändra gällande bestämmelser om kon-
17964: nyttigheter eller annat i anslutning tili anskaff- sumentklagonämndens sammansättning och för-
17965: ning av konsumtionsnyttigheter och som av kon- ordnande av medlemmar i nämnden så att nämn-
17966: sumenterna förs tili nämnden för behandling. Se- dens sakkunskap och oavhängighet samt de olika
17967: dan lagen om bostadsköp trätt i kraft har nämn- parternas förtroende för nämndens verksamhet
17968: den också till uppgift att ge rekommendationer i kan tryggas.
17969: enskilda tvistemål som gäller köp av bostäder, Dessutom måste det redas ut om det för att
17970: köpeanbud på bostäder eller avtal om handpen- nämndens verksamhet skall kunna effektiveras
17971: ning för bostäder som konsumenter eller enskil- och utvecklas är nödvändigt att ändra de bestäm-
17972: da personer som säljer eller erbjuder bostäder tili melser som gäller behandlingen av ärenden i
17973: försäljning för in tili nämnden för behandling. konsumentklagonämnden samt nämndens prak-
17974: Konsumentklagonämnden har också vissa andra tiska förfaranden.
17975: uppgifter som anknyter tili avgörandet av tviste- Målet är att utgående från detta utredningsar-
17976: mål. bete skall åtgärder som förbättrar situationen
17977: Behandlingstiderna i konsumentklagonämn- kunna vidtas så snabbt som möjligt, så att konsu-
17978: den har blivit synnerligen långa tili följd av menterna kan få beslut på sina klagomål inom en
17979: nämndens knappa resurser i förhållande tili den skälig tid.
17980: ökande mängden klagomål och den stora omsätt-
17981:
17982:
17983: Helsingfors den 20 december 2000
17984:
17985: Minister Kimmo Sasi
17986: 3
17987: KK 971/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
17988:
17989:
17990:
17991:
17992: KIRJALLINEN KYSYMYS 97112000 vp
17993:
17994: Kinnulan kunnan siirtäminen Saarijärven kih-
17995: lakunnasta Äänekosken kihlakuntaan
17996:
17997:
17998:
17999:
18000: Eduskunnan puhemiehelle
18001:
18002: Kinnulasta on luonnolliset liikenne- ja muut yh- on myös tulossa yhteinen maatalouslomittaja.
18003: teydet etelään Kivijärvelle, jonne on matkaa 35 Kinnula ostaa terveyskeskuspalveluita Kivijär-
18004: kilometriä. Kinnulasta on 65 kilometriä matkaa veltä. Kuntien yhteistoiminta toimii läheisten
18005: Viitasaarelle. Ennen kihlakuntauudistusta Kivi- kuntien kesken mallikelpoisesti. Yhteiset toimet
18006: järven nimismiespiiriin kuuluivat Kannonkoski, Kinnulan ja Kivijärven kesken osoittavat lähi-
18007: Kinnula ja Kivijärvi. Tällöin oli poliisin palvelu- alueen palvelujen ja yhteistyön olevan tärkeäm-
18008: ja saatavilla Kannonkoskellajoka kuukauden en- pää kuin seutukuntajaon. Valtionhallinnon kihla-
18009: simmäisenä tiistaina kaksi tuntia sekä Kinnulas- kuntajakoa ja kuntahallinnon seutukuntajakoa ei
18010: sa joka torstai kaksi tuntia. Palvelut säilytettiin tule sekoittaa toisiinsa, koska niillä ei ole toimin-
18011: entisenlaisina kihlakuntauudistuksen yhteydes- nassa ja palvelujen tarjonnassa mitään yhteistä.
18012: sä. Kansalaisilla on tuttu ja tunnettu palvelu ja Kinnulan kunnan kuuluminen Saarijärven kih-
18013: sen tarjoajat. lakuntaan säilyttää myös Kivijärven palvelutoi-
18014: Kinnulassa asuvat poliisintoimen haltijat, toi- miston ja viiden poliisin työpaikan kihlakunnan
18015: mistosihteeri ja vanhempi konstaapeli, saavat pohjoisosassa. Tämä takaa Kinnulalle edes koh-
18016: postilaatikkoihinsa ja kotiinsa erilaisia lupapal- tuulliset palvelumahdollisuudet Lestijärven ja
18017: velun hakemuksia. Tämä tilanne ei kuitenkaan Kinnulan rajalla Lestijärven puolella on leirialue
18018: ole suotava. Mikäli Kinnula siirrettäisiin Ääne- ja huvipaikka, jossa Saarijärven kihlakunnan po-
18019: kosken kihlakuntaan, tämä palvelu lisääntyisi liisipartiot käyvät suhteellisen usein. Perhon
18020: varsin todennäköisesti. Tällöin kansalaiset ih- kunta rajoittuu Kivijärveen ja Kyyjärveen. Myös
18021: mettelisivät, miksi kaikki asiat viipyvät kauem- Perhon alueella on poliisintarve pystytty tyydyt-
18022: min kuin ennen. Henkilö vie hakemuksen työpai- tämään siten, että Kaustisten partion ei ole tar-
18023: kalleen Kivijärvelle ja lähettää sen virkapostissa vinnut tehdä lähes kahdensadan kilometrin mat-
18024: - kakkosluokassa - Viitasaarelle. Viive olisi kaa kihlakuntansa äärirajoille. Lähimmän par-
18025: 2--4 päivää. tion periaate toimii kihlakuntarajoista huolimat-
18026: Kinnulan palvelupisteessä käy 10-30 kävi- ta. Lupapalveluiden hoitaminen toisessa kihla-
18027: jää joka torstai. Keskimäärin kävijöitä on reilut kunnassa ei ole hyvien hallintotapojen mukaista.
18028: 20. Asiakaskäyntiseurannassa, jota on pidetty Toisaalta delegointi ja muut seikat poikkeavat
18029: noin vuosi, tämä on havaittavissa. Maanantaista kihlakunnittain niin paljon toisistaan, että se ei
18030: perjantaihin Kivijärven palvelutoimiston ollessa ole edes mielekästä. Toisen kihlakunnan lupapal-
18031: auki asioivat kinnulalaiset myös sankoinjoukoin veluihin liittyvien hakemusten vastaanotto ja
18032: Kivijärven palvelutoimistossa. luovutus on jokapäiväistä toimintaa.
18033: Kinnulan kunnalla on Kivijärven kanssa yhtei- Palvelutoiminnan säilyttämisen kannalta Kin-
18034: nen palopäällikkö ja rakennustarkastaja. Heille nulan kuuluminen Saarijärven kihlakuntaan on
18035:
18036: Versio 2.0
18037: KK 97112000 vp - Lauri Oinonen /kesk
18038:
18039:
18040: ensiarvoisen tärkeää. Mikäli Kinnula siirretään Kansalaisille tarjottavien palveluvelvoittei-
18041: Äänekosken kihlakuntaan, tulee palvelujen käyt- den sekä tasapuolisen, oikeudenmukaisen kohte-
18042: tö- oman kihlakunnan alueella- vähenemään lun tarjoamiseksi Kinnula tulee säilyttää Saari-
18043: suhteellisen paljon, mikä tietäisi muutamassa järven kihlakunnassa, niin kuin alueen asukkaat
18044: vuodessa Kivijärven palvelutoimiston lopetta- ja kunnat haluavat.
18045: mista ja poliisien siirtämistä Saarijärven toimi- Ehdotusta Kinnulan kunnan siirtämiseksi Saa-
18046: pisteeseen. Kinnulalaiset, jotka kuuluisivat Ää- rijärven kihlakunnasta Äänekosken kihlakun-
18047: nekosken kihlakuntaan, käyttäisivät Saarijärven taan on käsitelty myös Saarijärven kihlakunnan
18048: kihlakunnan palveluja hyväkseen toimittamalla poliisilaitoksen yt-elimen kokouksessa
18049: hakemuksiaan Kivijärvelle. Sieltä ne lähetettäi- 28.11.2000. Kokouksen pöytäkirjassa todetaan,
18050: siin Viitasaarelle, josta postitse kinnulalaisille ta- että kerran viikossa Kinnulassa olevaa palvelua
18051: kaisin. Haja-asutusalueiden palvelut heikkenisi- käyttää keskimäärin 20 henkilöä ja kinnulalaiset
18052: vät vastoin eduskunnan hallintovaliokunnan kan- ovat tottuneet käyttämään muina aikoina Kivijär-
18053: nanottoa. Kustannushyöty olisi minimaalinen. ven palvelutoimistoa. Kinnulan kunnan siirtämi-
18054: Kinnulan kuuluessa Saarijärven kihlakuntaan nen Äänekosken kihlakuntaan olisi poliisin lupa-
18055: Kinnulan palvelupisteen aiheuttamat kustannuk- palvelujen alasajoa Kinnulan kunnan osalta.
18056: set vuokrien lisäksi ovat todella vähäiset. Kinnu-
18057: lassa asiat hoitaa Kinnulassa asuva toimistosih- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18058: teeri. Toimistosihteerin ollessa lomalla tai koulu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18059: tuksessa toinen toimistosihteeri käy omalla au- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18060: tollaan Kinnulassa, mistä aiheutuu kustannukse- vaksi seuraavan kysymyksen:
18061: na kilometrikorvaus 70 km:n matkalta kuusi tai
18062: seitsemän kertaa vuodessa. Mikäli Kinnulan toi- Onko tarkoituksenmukaista siirtää Kin-
18063: mipistettä hoidettaisiin Viitasaarelta, tulisi kilo- nulan kunta Saarijärven kihlakunnasta
18064: metrikorvauksiajoka viikko 130 km:n matkalta. Aänekosken kihlakuntaan, koska ko.
18065: Kinnulan palvelupisteen lopettaminen heiken- siirrolla ei ilmeisesti saada juurikaan
18066: täisi palveluja syrjäseudulla. Äänekosken kihla- säästöjä ja koska poliisin palvelut tule-
18067: kunnan hoitaessa Kinnulan palvelupistettä tule- vat Kinnulan kunnan alueella ja tulevai-
18068: vat kustannukset selvästi suuremmiksi kuin tilan- suudessa myös Kivijärven kunnan
18069: teessa, jossa palvelupisteen hoitaa Saarijärven alueella ko. siirtopäätöksen vuoksi mer-
18070: kihlakunta. kittävästi heikkenemään?
18071:
18072:
18073: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
18074:
18075: Lauri Oinonen /kesk
18076:
18077:
18078:
18079:
18080: 2
18081: Ministerin vastaus KK 971/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
18082:
18083:
18084:
18085:
18086: Eduskunnan puhemiehelle
18087:
18088: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Äänekosken kihlakunnalla on palvelutoimis-
18089: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tot Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Näissä palvelu-
18090: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen toimistoissa on lupapalvelut ja poliisin alueyk-
18091: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen sikkö. Kihlakuntajaon tarkistamisen yhteydessä
18092: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK on tavoitteena säilyttää kaikki palvelupisteet ja
18093: 97112000 vp: niissä olevat toiminnot. Kinnulan kunnassa tällä
18094: hetkellä annettava palvelu osoittaa, että hallinto
18095: Onko tarkoituksenmukaista siirtää Kin- voi tarpeen vaatiessa toimia ennakkoluulotto-
18096: nulan kunta Saarijärven kihlakunnasta masti ja palvella kansalaisia ilman virastotaloa ja
18097: A."änekosken kihlakuntaan, koska ko. mittavaa paikalla olevaa hallintoa. Tällaisen pal-
18098: siirrolla ei ilmeisesti saada juurikaan velun säilyttäminen on tärkeää. Kun Kinnulan
18099: säästöjä ja koska poliisin palvelut tule- naapurikunnissa on Äänekosken kihlakunnanvi-
18100: vat Kinnulan kunnan alueella ja tule- raston palvelutoimistot, on alueella käsitykseni
18101: vaisuudessa myös Kivijärven kunnan mukaan mahdollista turvata hallintopalvelut
18102: alueella ko. siirtopäätöksen vuoksi mer- Kihlakuntajaon muutos ei sinänsä merkitse
18103: kittävästi heikkenemään? välittömiä muutoksia palveluihin. Välilliset vai-
18104: kutukset palveluihin riippuvat siitä, minkälaisia
18105: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen päätöksiä toimeenpanoviranomaiset eli läänin-
18106: seuraavaa: hallitukset ja kihlakunnanvirastot tekevät. Lää-
18107: Sisäasiainministeriö on valmistellut kihlakunta- ninhallitus päättää kihlakunnanviraston toimipai-
18108: jaon tarkistamista yhteistyössä oikeusministe- koista, se voi tehdä esityksiä ja päätöksiä polii-
18109: riön kanssa viime keväästä. Valmistelussa on sin yhteistoiminnasta ja kihlakunnanvirastossa
18110: otettu huomioon kihlakunnanvirastojen eri toimi- päätetään pitkälti eri pisteiden palveluvalikoi-
18111: alojen toiminnallisten näkökohtien lisäksi myös masta. Sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö
18112: kihlakuntajaon paikallisuus, palvelujen saata- ohjaavat päätöksen toimeenpanossa lääninhalli-
18113: vuus ja aluejakojen yhtenäistäminen. tuksia ja paikallishallintoa. Tässä ohjauksessa
18114: Sisäasiainministeriön ehdotus Kinnulan kun- palvelujen saatavuuden turvaamisella tulee ole-
18115: nan siirtämisestä Saarijärven kihlakunnasta maan aivan keskeinen osa.
18116: Äänekosken kihlakuntaan perustuu aluejakojen Paikallisten aluejaotusten yhtenäistämisen
18117: yhtenäistämistarpeeseen. Kinnulan kunta kuuluu taustalla on valtioneuvoston 4.11.1999 tekemä
18118: Kansaneläkelaitoksen vakuutuspiirijaossa, työ- periaatepäätös paikallisten aluejaotusten selkeyt-
18119: voimatoimiston aluejaossa, verotoimistojen alue- tämisestä ja yhtenäistämisestä. Aluejaotusten yh-
18120: jaossa sekä seutukuntajaossa samaan kokonai- tenäistämisen tavoitteena on vahvistaa paikallis-
18121: suuteen Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien kans- hallintoa kokonaisuutena siten, että palvelujen
18122: sa. Kihlakuntajako on ainut valtion paikallinen saatavuus voidaan turvata ja paikallishallinnolle
18123: aluejako, jossa Kinnula ei kuulu samaan koko- voidaan siirtää lisää tehtäviä ja toimi valtaa, julki-
18124: naisuuteen seutukunnan muiden kuntien kanssa. sen sektorin yhteistyön parantaminen paikallis-
18125: palvelujen suunnittelussa, palveluverkon ylläpi-
18126:
18127:
18128: 3
18129: KK 97112000 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
18130:
18131:
18132: tämisessä ja kehittämisessä sekä palvelujen tar- niitä. Sisäasiainministeriön tarkoituksena on te-
18133: jonnassa ja tuotannossa. Lisäksi tavoitteena on hostaa yhteispalvelun lisäämiseen tähtäävää työ-
18134: saattaa valtion aluejaot yhtenäisiksi paikallisten tä. Pohja tälle työlle syntyy yhtenäisistä aluejao-
18135: toiminnallis-taloudellisten kokonaisuuksien tuksista.
18136: kanssa. Tämän lisäksi Suomen perustuslain Kinnulan kunnan osalta muutoksesta mahdol-
18137: (731/1999) 122 §:ssä aluejaotusten yhtenäistä- lisesti aiheutuvia haittoja ei voida ennakoida,
18138: minen asetetaan tavoitteeksi aluejaotuksia muu- koska muutoksen toimeenpanosta riippuu pal-
18139: tettaessa. jon. Toimeenpanon ohjauksessa painotetaan me-
18140: Aluejaotusten yhtenäistämisen avulla on tar- nettelyjä, jotka estävät haittojen syntymistä.
18141: koituksena muun muassa helpottaa yhteispalve- Aluejaotusten yhtenäistäminen ei Kinnulan osal-
18142: lupisteiden syntymistä valtionhallintoon. Kinnu- ta käytännössä etene, ellei kihlakuntajakoa muu-
18143: lan kunnassakin on kokemuksia, kuinka vaikeaa teta vastaamaan paikallista aluejaotusta, joka on
18144: yhteispalvelupisteen perustaminen voi olla. Yh- voimassa jokaisessa muussa paikallisessa alue-
18145: teispalvelun muita edellytyksiä ollaan paranta- jaossa.
18146: massa ja aluej aotusten yhtenäistäminen parantaa
18147:
18148:
18149: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
18150:
18151: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
18152:
18153:
18154:
18155:
18156: 4
18157: Ministerns svar KK 971/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
18158:
18159:
18160:
18161:
18162: Tili riksdagens talman
18163:
18164: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ma helhet som de övriga kommunerna inom den
18165: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ekonomiska regionen.
18166: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri Äänekoski härad har servicekontor i Pihtipu-
18167: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål das och Viitasaari. Vid dessa servicekontor finns
18168: SS 971/2000 rd: service för erhållande avolika tillstånd och poli-
18169: sens regionala enhet. Vid en revidering av hä-
18170: Ar det ändamålsenligt att överföra Kin- radsindelningen är målet att bevara alla service-
18171: nula kommun från Saarijärvi härad tili kontor och verksamheten i dessa. Den service
18172: Å'änekoski härad då denna överföring som för närvarande ges i Kinnula kommun visar
18173: uppenbarligen knappast kommer att att förvaltningen vid behov kan skötas fördoms-
18174: medföra några besparingar och då poli- fritt och betjäna medborgarna utan något ämbets-
18175: sens service inom Kinnula kommuns om- hus och omfattande förvaltning på ort och ställe.
18176: råde och i framtiden också inom Kivijär- Det är viktigt att bevara en sådan service. Då
18177: vi kommuns område avsevärt kommer Äänekoski häradsämbete har servicekontor i
18178: att försämras på grund av ifrågavaran- grannkommunerna tili Kinnula, är det enligt min
18179: de beslut om överföring? mening möjligt att trygga förvaltningstjänsterna i
18180: området.
18181: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Ändringen av häradsindelningen innebär i sig
18182: föra följande: inga direkta förändringar i fråga om servicen. De
18183: lnrikesministeriet har berett frågan om en revide- indirekta verkningarna på servicen beror på de
18184: ring av häradsindelningen i samråd med justitie- beslut som fattas av de verkställande myndighe-
18185: ministeriet alltsedan förra våren. 1 beredningsar- terna, dvs. länsstyrelserna och häradsämbetena.
18186: betet har beaktats förutom funktionella synpunk- Länsstyrelsen beslutar om häradsämbetets verk-
18187: ter i fråga om häradsämbetenas olika verksam- samhetsställen, den kan göra framställningar och
18188: hetsområden också den lokala häradsindelning- fatta beslut om polisens samarbete och vid hä-
18189: en, tillgången på service och ett förenhetligande radsämbetet beslutas i stor utsträckning om de
18190: av områdesindelningen. olika kontorens serviceutbud. Inrikesministeriet
18191: Inrikesministeriets förslag om överföring av och justitieministeriet leder länsstyrelserna och
18192: Kinnula kommun från Saarijärvi härad tili Ääne- lokalförvaltningen vid verkställigheten av be-
18193: koski härad utgår ifrån behovet att förenhetliga slut. 1 detta arbete kommer tryggandet av tili-
18194: områdesindelningen. Kinnula kommun hör i frå- gången på service att spela en synnerligen viktig
18195: ga om Folkpensionsanstaltens försäkringsdi- roll.
18196: striktsindelning, arbetskraftsbyråns områdesin- Strävan att förenhetliga de lokala områdesin-
18197: delning, skattebyråernas områdesindelning samt delningarna utgår ifrån statsrådets principbeslut
18198: indelningen i ekonomiska regioner tili samma av den 4 november 1999 om förtydligande och
18199: helhet som Pihtipudas och Viitasaari kommuner. förenhetligande av statens lokala områdesindel-
18200: Häradsindelningen är den enda av statens lokala ningar. Syftet med förenhetligandet av områdes-
18201: områdesindelningar där Kinnula inte hör tili sam- indelningarna är att stärka lokalförvaltningen
18202:
18203:
18204: 5
18205: KK 97112000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
18206:
18207:
18208: som helhet så att tillgången på service kan tryg- tor. De övriga förutsättningarna för samservice
18209: gas och tilllokalförvaltningen kan överföras fler håller på att förbättras och förenhetligandet av
18210: uppgifter och befogenheter. Avsikten är också att områdesindelningarna är ett led i den riktningen.
18211: förbättra samarbetet inom den offentliga sektorn lnrikesministeriet har för avsikt att effektivera
18212: i fråga om planeringen av lokala tjänster, upprätt- det arbete som syftar till att öka samservicen.
18213: hållandet och utvecklandet av servicenätet samt i Grunden för detta arbete utgörs av enhetliga om-
18214: fråga om tillgången på och produktionen av rådesindelningar.
18215: tjänster. Dessutom är syftet att få statens områ- 1 fråga om Kinnula kommun är det omöjligt att
18216: desindelningar att överensstämma med de lokala förutspå vilka olägenheter som ändringen even-
18217: ekonomiskt funktionella områdena. Utöver detta tuellt medför, eftersom mycket beror på hur änd-
18218: eftersträvas vid ändring av områdesindelningar- ringen genomförs. 1 styrningen av genomföran-
18219: na en sådan indelning i förenliga områden som det kommer man att försöka tillämpa förfaran-
18220: avses i 122 § Finlands grundlag (73111999). den som motverkar uppkomsten av olägenheter.
18221: Avsikten är att med hjälp av enhetligare områ- Förenhetligandet av områdesindelningarna fram-
18222: desindelningar bl.a. underlätta uppkomsten av skrider i praktiken inte för Kinnulas vidkomman-
18223: medborgarkontor inom statsförvaltningen. Ock- de ifall häradsindelningen inte ändras så att den
18224: så i Kinnula kommun har man erfarenheter av hur motsvarar den lokala områdesindelning som gäl-
18225: svårt det kan vara att inrätta ett medborgarkon- ler i all annan lokal områdesindelning.
18226:
18227:
18228: Helsingfors den 28 december 2000
18229:
18230: Region- och kommunminister Martti Korhonen
18231:
18232:
18233:
18234:
18235: 6
18236: KK 972/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym.
18237:
18238:
18239:
18240:
18241: KIRJALLINEN KYSYMYS 972/2000 vp
18242:
18243: Perhehoitajien ongelmat ja lastensuojelulain
18244: 32 §:n täsmentäminen
18245:
18246:
18247:
18248:
18249: Eduskunnan puhemiehelle
18250:
18251: Perhehoidon toteutumista säätelevät pa1vana Edellä luetellut puutteet uhkaavat sinänsä tär-
18252: heinäkuuta 1993 voimaan tullut perhehoitolaki ja keän, kokonaisyhteiskunnallisesti arvokkaan ja
18253: sitä täydentävä asetus. Perhehoitoa on järjestetty kannatettavan järjestelmän tulevaisuutta. Talou-
18254: lastensuojelun toimintamuotona kehitysvammai- dellisesti ja erityisesti inhimillisesti on perustee-
18255: sille, mielenterveyspotilaille ja lisääntyvässä tonta vaarantaa järjestelmän tulevaisuutta. Tilan-
18256: määrin myös vanhuksille. ne koskee erityisesti 6 OOO:ta lasta.
18257: Lain asettamat tavoitteet perhehoidolle toteu- Perhehoidossa olleen, 18 vuotta täyttäneenjäl-
18258: tuvat vain siinä tapauksessa, että hoidettavan si- kihoito on lastensuojelulain 32 §:ssä todettu vain
18259: joittava kunta tai kuntayhtiö panostaa riittävästi "mahdollisuutena". Nuoren tulevan kehityksen
18260: perhehoitotyön tukemiseen. kannalta- mm. ottaen huomion huumeongel-
18261: Voimassa olevan lainsäädännön joustavuuden mat - perhehoidon päättymisen jälkeiset kon-
18262: ja tulkinnan vuoksi perhehoitajan oikeudet ovat taktit ovat tärkeitä.
18263: varsin heikot. Ehdottomia, subjektiivisia oikeuk-
18264: sia on vähän. Toimeksiantosopimuksen tehneel- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18265: tä perhehaitajalta puuttuvat oikeudet indeksiko- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
18266: rotukseen, verottomaan kulukorvaukseen ja vuo- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18267: si!omaan. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18268: Vuosittainen hoitopalkkion ja kulukorvauk-
18269: sen indeksikorotus ei ole perhehoitajan subjektii- Onko hallitus valmis toimenpiteisiin,
18270: vinen oikeus. Kulukorvauksen laskeminen osak- jotka parantavat perhehoitajan talou-
18271: si verollista tuloa vaikuttaa perhehoitajan muu- dellisia mahdollisuuksia suoriutua ar-
18272: hun tuloon, kuten esimerkiksi eläketuloon vero- vokkaasta ja vaikeasta työstään ja
18273: tuksen progression vuoksi epäedullisesti.
18274: Yhtäjaksoisen, esimerkiksi 12 vuorokauden onko hallituksella valmius antaa edus-
18275: vuosiloman puute ei paranna perhehoitajien jak- kunnalle esitys lastensuojelulain 32 §:n
18276: samista. sisältävän, 18 vuotta täyttäneelle tarkoi-
18277: Hoitopalkkioiden ja hoitokorvauksen pienuus tetun jälkihoidon järjestämisen kehittä-
18278: ei edistä perhehoidon kehittämistä. misestä?
18279:
18280:
18281:
18282: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
18283:
18284: Pentti Tiusanen /vas
18285: Matti Vähänäkki /sd
18286: Versio 2.0
18287: Osmo Puhakka /kesk
18288: KK 972/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym. Ministerin vastaus
18289:
18290:
18291:
18292:
18293: Eduskunnan puhemiehelle
18294:
18295: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa mukaan aina tulee tehdä kustakin hoitosuhteesta,
18296: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sisältää yksityiskohtaisen sopimuksen perhehoi-
18297: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tajan asemasta ja siitä, miten perhehoitoa kul-
18298: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas loinkin on tarkoitus toteuttaa. Toimeksiantosopi-
18299: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mukset ovat hyvin yksilöllisiä. Niiden tulee ot-
18300: 972/2000 vp: taa huomioon hoitajan ja hoidettavan erityisolo-
18301: suhteet.
18302: Onko hallitus valmis toimenpiteisiin, Perhehoitajan oikeudesta hoitopalkkioon ja
18303: jotka parantavat perhehoitajan talou- kustannusten korvauksiin säädetään lain 2 ja
18304: dellisia mahdollisuuksia suoriutua ar- 3 §:ssä. Palkkion ja korvausten määristä, indek-
18305: vokkaasta ja vaikeasta työstään ja sisidonnaisuudesta ja tarkemmista perusteista
18306: niiden määrittämiseksi yksittäistapauksessa sää-
18307: onko hallituksella valmius antaa edus- detään perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta
18308: kunnalle esitys lastensuojelulain 32 §:n ja korvauksesta annetussa asetuksessa
18309: sisältävän, 18 vuotta täyttäneelle tarkoi- (420/1992). Lopullisesti palkkion ja korvausten
18310: tetun jälkihoidon järjestämisen kehittä- määristä ja suorittamisesta sovitaan toimeksian-
18311: misestä? tosopimuksessa.
18312: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoitoon
18313: ti seuraavaa: käytettävän ajan ja hoidon vaativuuden perus-
18314: teella. Kokoaikaisesta hoidosta maksettavan
18315: Perhehoitajalailla (312/1992) perhehoitajat saa- palkkion tulee olla korkeampi kuin jos hoito ei
18316: tettiin eläketurvan ja tapaturmavakuutuksen pii- ole kokoaikaista. Palkkio kerryttää perhehoitajal-
18317: riin. Lisäksi he saivat oikeuden hoitopalkkioon ja le eläketurvaa. Vuoden 2001 alusta palkkion vä-
18318: hoidosta aiheutuvien kustannusten korvauksiin himmäis- ja enimmäismäärät ovat 1 255,57 ja
18319: sekä vapaaseen ja valmennukseen, työnohjauk- 3 766,70 markkaa hoidettavaa kohti kalenteri-
18320: seen ja koulutukseen. kuukaudessa.
18321: Lain 1 §:n mukaan perhehoitajalla tarkoite- Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja yl-
18322: taan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vas- läpidosta aiheutuvien kustannusten ei milloin-
18323: taavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa teke- kaan tule jäädä perhehoitajan vastattaviksi. Per-
18324: mänsä toimeksiantosopimuksen perusteella an- hehoitajalle tulee korvata kaikki todelliset hoi-
18325: taa kodissaan perhehoitoa. Perhehoitaja ei ole dosta ja ylläpidosta aiheutuvat tavanomaiset kus-
18326: työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa so- tannukset. Samaten korvataan sellaiset hoidetta-
18327: pimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhty- van yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapiasta ja
18328: mään. terveydenhuollosta sekä alle 21-vuotiaan lapsen
18329: Laki sääntelee perhehoitajan ja perhehoidon tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustan-
18330: järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhty- nukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei kor-
18331: män välistä suhdetta sekä perhehoitajan sosiaali- vata. Lisäksi voidaan korvata myös hoidettavan
18332: turvaa. Toimeksiantosopimus, joka lain 4 §:n
18333:
18334:
18335: 2
18336: Ministerin vastaus KK 972/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym.
18337:
18338:
18339:
18340: yksilöllisistä tarpeista johtuvia tavanomaista tamaan asiasta muun muassa Perhehoitoliiton
18341: suurempia erityisiä kustannuksia. toimesta.
18342: Vuoden 2001 alusta kulukorvauksen vähim- Myös hoidon sisällöstä, tavoitteista ja arvioi-
18343: mäis- ja enimmäismäärät ovat 1 719 ja 3 438 dusta kestosta sekä tavoitteiden toteuttamiseksi
18344: markkaa hoidettavaa kohti kalenterikuukaudes- tarvittavista palveluista ja muista tukitoimista tu-
18345: sa. Lisäksi korvataan hoidon käynnistämisestä lee yksityiskohtaisesti sopia toimeksiantosopi-
18346: aiheutuvina tarpeellisina kustannuksina, ns. muksessa. Samaten tulee sopia perhehoitajan oi-
18347: käynnistämiskorvaus, enintään 13 752 markkaa keudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä
18348: hoidettavaa kohti. palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaa-
18349: Indeksimuutoksista johtuen palkkion ja kor- misesta vapaan ajalta.
18350: vausten nousu kuluvaan vuoteen verrattuna on Perhehoidon toteutuksen kannalta on ensiar-
18351: 4,1 prosenttia. Tarkistukset on tarkoitettu tehtä- voisen tärkeätä, että järjestämisvastuullinen kun-
18352: viksi kaikkiin palkkioihin ja korvauksiin. Tätä ta tai kuntayhtymä vastaa riittävästä valmennuk-
18353: kantaa on jatkuvasti tuotu esiin myös sosiaali- ja sesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. Kunnan
18354: terveysministeriön kuntiin ja perhehoitajiin tulee myös huolehtia tai tarvittaessa avustaa hoi-
18355: suuntautuvassa puhelinohjauksessa ja koulutuk- dettavan henkilön hoidon tarkoituksenmukaises-
18356: sessa. sa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi.
18357: Tuloverolain (1535/1992) mukaan perhehoita- Tämä mahdollistaa myös yhtäjaksoisen, vähin-
18358: jalle maksettavan hoitopalkkion ohella myös tään 12 vuorokauden vapaan perhehoitotyöstä.
18359: kustannusten korvaukset ovat veronalaista tuloa, Vapaa voidaan myös aina sopia laissa säädettyä
18360: koska ne eivät sisälly lain verovapaita sosiaali- vähimmäisoikeutta pidemmäksi.
18361: etuuksia koskevaan luetteloon. Tärkeätä on, että perhehoitajat tuntevat perhe-
18362: Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt val- hoitajalain sisällön ja omat oikeutensa sopimusta
18363: tiovarainministeriölle tuloverolain muuttamista tehtäessä. Näihin kysymyksiin samoin kuin kun-
18364: perhehoitajille maksettavien kustannusten kor- nan velvollisuuteen ohjata ja neuvoa perhehoita-
18365: vausten osalta siten, että ne käyttöalansa ja tar- jia sopimusta tehtäessä on sosiaali- ja terveysmi-
18366: koituksensa vuoksi katsottaisiin verovapaiksi. nisteriön kunnan työntekijöille ja perhehoitajille
18367: Esitys ei kuitenkaanjohtanut toivottuun muutok- suunnatussa koulutuksessa ja ohjauksessa myös
18368: seen. pyritty kiinnittämään erityistä huomiota.
18369: Ennakkoperintälain (111811996) mukaan hoi- Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
18370: topalkkio ja kustannusten korvaukset ovat lain miskeskuksen, Stakesin, sosiaali- ja terveysmi-
18371: 25 §:ssä tarkoitettua työkorvausta. Työkorvauk- nisteriön toimeksiannosta tekemä vuonna 1995
18372: sesta ei ennen ennakonpidätyksen toimittamista julkaistu perhehoitouudistusta koskeva selvitys
18373: voi vähentää tulonhankkimiskuluja. Vaikka ku- (Stakes, Aiheita nro 8/95) tuotti tärkeää palautet-
18374: lukorvaus on ennakkoperinnän alaista, verotuk- ta perhehoitopalvelujen tuottamisesta vastuussa
18375: sessa kuitenkin hyväksytään toimeksiantosopi- olevilta tahoilta. Hoidettavien määrä oli lisäänty-
18376: muksessa sovittu kulukorvauksen määrä vähen- nyt, hoitopalkkioiden maksaminen yleistynyt ja
18377: nyksenä. Ennakonpidätys saadaan oikeamääräi- hoitajien sosiaaliturva parantunut. Perhehoito-
18378: seksi siten, että perhehoitaja hankkii uuden vero- palvelut ovat positiivisella tavalla monipuolista-
18379: kortin, jossa pidätysprosenttia alentavana tekijä- neet sosiaalipalvelujen tarjontaa.
18380: nä on otettu huomioon pidätyksen toimittaminen Lastensuojelulain 34 §:n 1 momentti (muut.
18381: myös kustannusten korvausten osalta. Verohalli- 139/1990) velvoittaa kuntaa aina sijaishuollon
18382: tus on ohjannut verotoimistoja tekemään perhe- päättymisen jälkeen järjestämään lapselle tai
18383: hoitajien kohdalla kulloinkin parhaaksi katsotta- nuorelle jälkihuollon taloudellista tai muuta tu-
18384: via yksilöllisiä ratkaisuja. Työkorvauksille voi- kea antamalla. Jälkihuoltoa voidaan järjestää
18385: daan esimerkiksi antaa oma ja muille tuloille oma myös perhehoitona. Nuori voi myös muutoinjat-
18386: verokortti. Perhehoitajille on myös pyritty tiedot- kaa asumistaan perheessä sijaishuollon päättymi-
18387:
18388:
18389: 3
18390: KK 972/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym. Ministerin vastaus
18391:
18392:
18393: sen jälkeen. Tällöin on nuoren kanssa sovittava palvelu- tai hoitosuunnitelman laatimiseen so-
18394: asumiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuk- siaalihuoltoa toteutettaessa. Sosiaali- ja terveys-
18395: sista. Yksityiskohtaisesti jälkihuollon j ärjestämi- ministeriön toimesta tapahtuvassa uutta lainsää-
18396: sestä tulee sopia yhdessä nuoren kanssa laaditta- däntöä koskevassa koulutuksessa tullaan erityi-
18397: vassa huoltosuunnitelmassa. Jälkihuollon järjes- sesti painottamaan paitsi huoltosuunnitelman
18398: tämisvelvoite päättyy nuoren täyttäessä 21 vuot- laatimisvelvoitetta myös sen merkitystä sosiaali-
18399: ta. huollon toteuttamisen keskeisenä työvälineenä.
18400: Vuoden 2001 alusta tulee voimaan laki sosiaa- Tavoitteena on samalla myös asiakkaan itsemää-
18401: lihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista räämisoikeuden ja vaikuttamismahdollisuuksien
18402: (812/2000). Lain 7 §:ssä korostetaan velvoitetta lisääminen.
18403:
18404:
18405:
18406: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2000
18407:
18408: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
18409:
18410:
18411:
18412:
18413: 4
18414: Ministerns svar KK 972/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym.
18415:
18416:
18417:
18418:
18419: Tili riksdagens talman
18420:
18421: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 4 § alltid skall upprättas för varje vårdförhållan-
18422: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- de, innehåller ett detaljerat avtal om familjevår-
18423: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent- darens ställning och om hur familjevården för
18424: ti Tiusanen /vänst m.fl. undertecknade skriftliga personen i fråga skall genomföras. Uppdragsav-
18425: spörsmål SS 972/2000 rd: talen är mycket individuella och bör beakta vår-
18426: darens och vårdtagarens särskilda förhållanden.
18427: År regeringen beredd att vidta åtgärder I 2 och 3 § familjevårdarlagen bestäms om fa-
18428: för att förbättra familjevårdarnas finan- miljevårdares rätt tili vårdarvode och ersättning-
18429: siella möjligheter att utföra sitt värde- ar for kostnader. 1 forordningen om arvoden och
18430: fulla och svåra arbete och ersättningar tili familjevårdare (420/1992) be-
18431: stäms om vårdarvodets och ersättningarnas stor-
18432: är regeringen beredd att lämna en pro- lek, indexbundenhet och om de närmare grunder-
18433: position tili riksdagen om att ordnandet na för fastställandet av dessa i enskilda fall. Be-
18434: av sådan eftervårdför personer som fyllt loppen och utbetalningen av arvodet och ersätt-
18435: 18 år som avses i 32 § barnskyddslagen ningarna för kostnader fastslås slutligen i upp-
18436: skall utvecklas? dragsavtalet.
18437: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Arvodets be1opp bestäms enligt den tid som
18438: föra följande: används för vården och hur krävande vården är.
18439: Arvodet skall vara större när familjevårdaren
18440: Genom familjevårdarlagen (312/1992) började sköter en person i familjevård på heltid än när
18441: familjevårdare omfattas av pensionsskyddet och vården inte är på heltid. Arvodet utökar även fa-
18442: olycksfallsförsäkringen och de fick lagstadgad miljevårdarens pensionsskydd. Från ingången av
18443: rätt tili vårdarvode och ersättningar för vårdkost- år 2001 är arvodets minimibelopp 1 255,57 mk
18444: nader samt rätt tililedighet, förberedelse, arbets- och dess maximibelopp 3 766,70 per person i fa-
18445: handledning och utbildning. miljevård per kalendermånad.
18446: Enligt 1 § familjevårdarlagen avses med fa- Familjevårdaren skall aldrig vara den som
18447: miljevårdare den som enligt ett uppdragsavtal slutligen svarar for kostnaderna för vård och un-
18448: med den kommun eller samkommun som svarar derhåll av en person i familjevård. Familjevårda-
18449: för ordnandet av vården ger familjevård i sitt ren skall få ersättning för alla sedvanliga verkli-
18450: hem. En familjevårdare står inte i sådant arbets- ga kostnader för vård och underhåll av en person
18451: förhållande som avses i lagen om arbetsavtal tili i familjevård. Likaså ersätts sådana särskilda
18452: den kommun eller samkommun som har ingått kostnader för terapi och hälsovård som beror på
18453: avtalet. de individuella behoven för den som är i familje-
18454: Familjevårdarlagen reglerar förhållandet mel- vård samt sådana studiekostnader för ett barn el-
18455: lan familjevårdaren och den kommun eller sam- ler en ung person under 21 år i familjevård som
18456: kommun som svarar för familjevården samt inne- inte ersätts enligt annan lagstiftning. Vidare kan
18457: håller bestämmelser om familjevårdarens social- ersättning även beviljas för särskilda osedvanligt
18458: skydd. Uppdragsavtalet, som på basis av lagens
18459:
18460:
18461: 5
18462: KK 972/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym. Ministems svar
18463:
18464:
18465: stora kostnader som beror på de individuella be- bäst lämpar sig för situationen i fråga. Man kan
18466: hoven för den som är i familj evård. t.ex. ge ett eget skattekort för ersättningama för
18467: Från ingången av år 2001 är kostnadsersätt- arbete och ett eget för övriga inkomster. Man har
18468: ningens minimibelopp och maximibelopp 1 719 även strävat efter att informera familjevårdama
18469: mk respektive 3 438 mk per person i familjevård om saken genom bl.a. Riksförbundet för Familje-
18470: per kalendermånad. Dessutom får en familjevår- vård i Finland r.f.:s verksamhet.
18471: dare ersättning för de nödvändiga kostnadema Uppdragsavtalet skall även innehålla detalje-
18472: för inledandet av vården, s.k. startersättning, till rade uppgifter om vårdens innehåll, mål och be-
18473: ett belopp av högst 13 752 mk per person i famil- räknade längd samt om vilka tjänster och andra
18474: jevård. stödåtgärder som behövs för att målen skall upp-
18475: På grund av indexändringar är höjningen av nås. I uppdragsavtalet skall även överenskom-
18476: arvoden och ersättningar i jämförelse med inne- mas om familjevårdarens rätt till ledighet, ge-
18477: varande år 4,1 %. Meningen har varit, att gransk- nomförandet av ledigheten samt betalning av
18478: ningama görs i alla arvoden och ersättningar. arvode och ersättning för kostnader för ledighe-
18479: Detta ställningstagande har fortgående förts fram ten.
18480: i samband med social- och hälsovårdsministeri- För genomförandet av familjevården är det
18481: ets telefonrådgivning och utbildning för kommu- synnerligen viktigt att den kommun eller sam-
18482: nema och familjevårdama. kommun som svarar för familjevården också ord-
18483: Enligt inkomstskattelagen (1535/1992) är för- nar tillräcklig förberedelse, arbetshandledning
18484: utom familjevårdarens vårdarvode även kost- och utbildning. Kommunen skall även se till el-
18485: nadsersättningama skattepliktig inkomst efter- ler vid behov lämna sådant bistånd att den som är
18486: som de inte ingår i lagens förteckning över skat- i familjevård tillhandahålls ändamålsenlig vård
18487: tefria sociala förmåner. under den tid familjevårdarens ledighet varar.
18488: Social- och hälsovårdsministeriet har föresla- Detta gör det också möjligt för familjevårdaren
18489: git för finansministeriet att inkomstskattelagen att få en oavbruten ledighet på 12 dygn från fa-
18490: skall ändras till dendel den gäller ersättningar för miljevårdararbetet. Det kan också alltid överens-
18491: familjevårdares utgifter så att ersättningama blir kommas om en längre ledighet än den minimile-
18492: skattefria på grund av användningsornrådet och dighet som lagen föreskriver.
18493: betydelsen. Förslaget ledde dock inte till önska- Det är viktigt att familjevårdama känner till
18494: de ändringar. familjevårdarlagens innehåll och sina egna
18495: Enligt lagen om förskottsuppbörd (1118/1996) rättigheter när de ingår avtalet. I den utbildning
18496: är både vårdarvodet och kostnadsersättningama och handledning som social- och hälsovårdsmi-
18497: sådan ersättning för arbete som avses i 25 §. nisteriet tillhandahåller för arbetstagare och fa-
18498: Från ersättning för arbete kan inte dras av kostna- miljevårdare i kommunema har man också för-
18499: der för inkomstens förvärvande innan förskotts- sökt fåsta särskild uppmärksamhet vid dessa frå-
18500: innehållning har verkställts. Fastän kostnadser- gor samt vid kommunemas skyldighet att ge fa-
18501: sättningen är underkastad förskottsinnehållning miljevårdama råd och vägledning när avtalet in-
18502: godkänns dock i beskattningen det belopp av gås.
18503: kostnadsersättningen som angetts i uppdragsav- Den utredning gällande familjevårdsreformen
18504: talet som avdragsgillt. Förskottsinnehållningen som Forsknings- och utvecklingscentralen för so-
18505: verkställs till rätt belopp, då familjevårdaren från cial- och hälsovården, Stakes, gjorde på uppdrag
18506: skattebyrån hämtar ett nytt skattekort där inne- av social- och hälsovårdsministeriet och som pu-
18507: hållningsprocenten är lägre på grund av att man blicerades 1995 (Stakes, Aiheita nr 8/95) gav
18508: beaktat att förskottsinnehållning även verkställs viktig respons från de sektorer som är ansvariga
18509: på kostnadsersättningama. Skattestyrelsen har när det gäller att producera familjevårdstjänster.
18510: uppmanat skattebyråema att när det gäller famil- Antalet personer som ges vård har ökat, utbetal-
18511: jevårdare tillämpa individuella lösningar som ningen av vårdarvoden har blivit vanligare och
18512:
18513:
18514: 6
18515: Ministems svar KK 972/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym.
18516:
18517:
18518: vårdarnas socialskydd har förbättrats. Familje- att en vårdplan görs upp. Skyldigheten att ordna
18519: vårdstjänstema har på ett positivt sätt gjort utbu- eftervård upphör när den unga personeo fyller 21
18520: det av socialservice mer mångsidig. år.
18521: Enligt 34 § 1 mom. (ändr. 139/1990) bam- Vid ingången av år 2001 träder lagen om kli-
18522: skyddslagen skall kommunen alltid ordna efter- entens ställning och rättigheter i socialvården
18523: vård efter att vården utom hemmet upphört ge- (812/2000) i kraft. 1 lagens 7 § poängteras skyl-
18524: nom att finansiellt eller på annat vis stöda bamet digheten att utarbeta en service- eller vårdplan
18525: eller den unga. Eftervården kan även ordnas ge- när socialvård lämnas. I social- och hälsovårds-
18526: nom familjevård. Den unga kan även annars fort- ministeriets utbildning gällande den nya lagstift-
18527: sätta att bo hos sin familj efter att vården utom ningen kommer man förutom skyldigheten att ut-
18528: hemmet upphört. 1 sådana fall skall det med den arbeta en vårdplan även att starkt poängtera dess
18529: unga överenskommas om de rättigheter och för- betydelse som ett centralt arbetsredskap vid för-
18530: pliktelser som är förbundna med boendet. Om de- verkligandet av socialvården. Målet är även att
18531: taljer i samband med eftervården skall överens- klientens rätt till självbestämmande och möjlig-
18532: kommas med den unga personeo i samband med hetema att påverka skall öka.
18533:
18534:
18535:
18536: Helsingfors den 22 december 2000
18537:
18538: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
18539:
18540:
18541:
18542:
18543: 7
18544: KK 973/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
18545:
18546:
18547:
18548:
18549: KIRJALLINEN KYSYMYS 973/2000 vp
18550:
18551: Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset
18552:
18553:
18554:
18555:
18556: Eduskunnan puhemiehelle
18557:
18558: Muutaman viime vuoden aikana ovat lääkkeiden potilaalle noin 6 000 mk/vuosi ja vatsaystävälli-
18559: sairausvakuutuskorvaukset heikentyneet, ja näin nen tulehduskipulääke, koksibi-valmiste, noin
18560: on käynyt varsinkin uusien lääkkeiden korvatta- 3 600 mk/vuosi. Kuitenkin nämä ja monet muut
18561: vuuden kohdalla. Uudet, entistä tehokkaammat lääkehoidot ovat nykypäivää ja tulevat väistä-
18562: lääkkeet tulevat hitaasti tavallisen potilaan käy- mättä jossain vaiheessa korvattavuuden piiriin.
18563: tettäväksi, koska 50 %:n peruskorvattavuuskin Olisi kuitenkin yleisen edun, inhimillisyyden ja
18564: myönnetään lääkkeelle vasta vähintään kahden tasa-arvon kannalta oikein ja kohtuullista, että
18565: vuoden kuluttua markkinoille tulosta. Erityiskor- uusien lääkkeiden hyväksyntää korvattavuuden
18566: vattavuuden kohdalla tilanne on käytännössä sa- piiriin nopeutettaisiin nykyisestä.
18567: mankaltainen.
18568: Erityisen kalliit lääkkeet ovat ongelma, mutta Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18569: myös moni kohtuuhintainen uusi lääke jää jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18570: suomalaisilta useimmiten saamatta korvatta- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18571: vuuden puuttuessa. Tämä lisää väistämättä kan- vaksi seuraavan kysymyksen:
18572: salaisten eriarvoisuutta, koska hyvätuloiset ja
18573: sairauskassan piirissä olevat tai yksityisen sai- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä uu-
18574: rauskuluvakuutuksen omaavat pääsevät heti sien, entistä tehokkaampien ja monesti
18575: nauttimaan uusista tehokkaimmista lääkkeistä. potilasystävällisempien lääkkeiden saa-
18576: Peruskorvattavuuden puuttuessa ei maksuka- miseksi korvattavuuden piiriin nykyistä,
18577: tostakaan ole hyötyä, sillä esimerkiksi reuma- lähes kahden vuoden viivettä nopeam-
18578: lääkkeenä käytettävä leflunomidi maksaa min?
18579:
18580:
18581: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
18582:
18583: Raimo Vistbacka /ps
18584:
18585:
18586:
18587:
18588: Versio 2.0
18589: KK 973/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
18590:
18591:
18592:
18593:
18594: Eduskunnan puhemiehelle
18595:
18596: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kuhinta, se tulee sairausvakuutuksesta korvatta-
18597: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vaksi hinnan vahvistusta seuraavan toisen kalen-
18598: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen terikuukauden ensimmäisestä päivästä lukien.
18599: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan Tällöin lääkkeestä korvataan 50 prosenttia 50
18600: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK markkaa ylittävästä määrästä ja korvaamatta jää-
18601: 973/2000 vp: nyt osa kerryttää myös vuotuista omavastuu-
18602: osuutta. Vuotuisen omavastuuosuuden täyttymi-
18603: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä uusi- sen jälkeen lääkkeet korvataan kokonaan, mikäli
18604: en, entistä tehokkaampien ja monesti ylimenevä osa on enemmän kuin 100 markkaa.
18605: potilasystävällisempien lääkkeiden saa- Lääkkeen korvattavaksi tuloon vaikuttavat
18606: miseksi korvattavuuden piiriin nykyistä, sekä ajankohta, jolloin myyntiluvan haltija jättää
18607: lähes kahden vuoden viivettä nopeam- hakemuksen hintalautakunnalle että lautakunnan
18608: min? käsittelyaika. Lääkkeiden hintalautakunnasta an-
18609: netun asetuksen mukaan päätös myyntiluvan saa-
18610: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- neen lääkevalmisteen korvausperusteeksi vahvis-
18611: ti seuraavaa: tetusta kohtuullisesta tukkuhinnasta tai aikaisem-
18612: Lääkelain 21 §:n mukaan lääkevalmistetta saa min vahvistetun hinnan korottamisesta on toimi-
18613: myydä väestölle tai muutoin luovuttaa kulutuk- tettava hakijalle 90 päivän kuluessa hakemuksen
18614: seen lääkelaitoksen tai Euroopan unionin toimi- saapumisesta. Jos hakemuksen tueksi esitetyt tie-
18615: elimen luvalla. Myyntiluvan saaneen lääkeval- dot ovat riittämättömät, lautakunta tai tarvittaes-
18616: misteen mahdollisen markkinoinnin aloitusajan- sa lautakunnan pääsihteeri keskeyttää hakemuk-
18617: kohta on myyntiluvan haltijan vapaasti päätettä- sen käsittelyn ja ilmoittaa viipymättä hakijalle,
18618: vissä. mitä yksilöityjä lisätietoja edellytetään. Lopulli-
18619: Sairausvakuutuslain 5 a §:n mukaan korvat- nen päätös on tällöin toimitettava hakijalle 90
18620: tavalta lääkkeeltä edellytetään muun muassa, että päivän kuluessa lisäselvityksen vastaanottami-
18621: sille on vahvistettu korvausperusteeksi hyväksyt- sesta.
18622: ty tukkuhinta. Tukkuhinnan vahvistaa sosiaali- ja Lääkkeiden hintalautakunnasta saadun selvi-
18623: terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkei- tyksen mukaan kysymyksessä mainitut lääkkeet
18624: den hintalautakunta. Kun lääkevalmisteelle on ovat tulleet sairausvakuutuksesta korvattaviksi
18625: vahvistettu korvausperusteeksi hyväksytty tuk- 1.10.2000.
18626:
18627:
18628:
18629: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
18630:
18631: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
18632:
18633:
18634:
18635:
18636: 2
18637: Ministems svar KK 973/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
18638:
18639:
18640:
18641:
18642: Tili riksdagens talman
18643:
18644: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger första dagen i den andra kalendermånaden som
18645: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- följer efter det att priset fastställdes. Då ersätts
18646: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- 50 % av den del av priset som överstiger 50 mk
18647: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga och också den del som inte ersätts räknas in i den
18648: spörsmål SS 973/2000 rd: årliga självriskandelen. Efter det att den årliga
18649: självriskandelen har uppnåtts ersätts läkemedlen
18650: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i sin helhet om den överstigande delen är större
18651: för att nya läkemedel, som är effektivare än 100 mark.
18652: än tidigare och ofta skonsammare för När ett läkemedel omfattas av ersättningssys-
18653: patienten, skall kunna omfattas av er- temet påverkas både av tidpunkten när innehava-
18654: sättningssystemet snabbare än för när- ren av försäljningsstillståndet lämnar in sin ansö-
18655: varande då väntetiden nästan är två år? kan till läkemedelsprisnämnden och avbehand-
18656: lingstiden i läkemedelsnämnden. Enligt förord-
18657: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ningen om läkemedelsprisnämnden skall ett be-
18658: föra följande: slut om ett skäligt partipris som fastställts som
18659: Enligt 21 § läkemedelslagen får läkemedelspre- ersättningsgrund för ett läkemedelspreparat för
18660: parat säljas till allmänheten eller på annat sätt vilket erhållits försäljningstillstånd eller om höj-
18661: överlåtas till förbrukning med tillstånd av läke- ning av tidigare fastställt partipris tillställas den
18662: medelsverket eller en institution inom Europeis- sökande inom 90 dagar efter det att ansökan mot-
18663: ka unionen. Den som erhållit försäljningstill- tagits. Om de uppgifter som framlagts som stöd
18664: stånd får fritt välja när han inleder marknadsfö- för ansökan är otillräckliga, skall nämnden eller
18665: ringen av läkemedelspreparatet. vid behov nämndens generalsekreterare avbryta
18666: Enligt 5 a § sjukförsäkringslagen är ett vill- behandlingen av ansökan och utan dröjsmål med-
18667: kor för att ett läkemedel skall ersättas bl.a. att det dela den sökande vilka ytterligare specificerade
18668: har fastställts ett partipris som godkänns som er- uppgifter som krävs. Det slutliga beslutet skall i
18669: sättningsgrund för läkemedlet. Partipriset fast- detta fall sändas till sökanden inom 90 dagar ef-
18670: ställs av en läkemedelsprisnämnd som verkar i ter det att tilläggsutredningen mottagits.
18671: anslutning till social- och hälsovårdsministeriet. Enligt en utredning som erhållits från läkeme-
18672: När det fastställts ett pris som godkänts som er- delsprisnämnden har de läkemedel som nämns i
18673: sättningsgrund för läkemedelspreparatet, börjar spörsmålet börjat ersättas av sjukförsäkringen
18674: det ersättas av sjukförsäkringen från och med den 1.10.2000.
18675:
18676:
18677:
18678: Helsingfors den 21 december 2000
18679:
18680: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
18681:
18682:
18683:
18684: 3
18685: KK 974/2000 vp- Matti Kangas /vas
18686:
18687:
18688:
18689:
18690: KIRJALLINEN KYSYMYS 974/2000 vp
18691:
18692: Keski-Suomen TE-keskuksen toiminnan tuke-
18693: minen ja työllisyysasteen nostaminen
18694:
18695:
18696:
18697:
18698: Eduskunnan puhemiehelle
18699:
18700: Jyväskylä on yksi maamme kasvukeskuksista. epätasaista alueellista kehitystä ja syrjäytymistä.
18701: Kuitenkin tilanne maakunnassa on työllisyyden Maakunnan asutus keskittyy kasvukeskuksiin ja
18702: kannalta hankala. Keski-Suomi on nopeasta ta- maaseutu autioituu. Tasapainoisen alueellisen
18703: louskasvusta huolimatta edelleen sitkeästi työttö- kehityksen varmistamisessa korostuu maatalou-
18704: myysmaakunta. Alueelliset erot ovat huomatta- den lisäelinkeinojen merkitys. Samoin kalastuk-
18705: van suuret. sesta ja kalastusmatkailusta on haettu uusia työ-
18706: Keski-Suomen työllisyysaste pysyi koko paikkoja.
18707: 1990-1uvun ajan maan keskiarvon alapuolella.
18708: Työministeriön viimeisimmän tilaston mukaan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18709: Keski-Suomessa on edelleen yli 18 000 työtöntä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18710: ja työttömyysaste on 14,9 prosenttia, kun koko valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18711: maan keskiarvo on 11,5 prosentin vaiheilla. Kor- vaksi seuraavan kysymyksen:
18712: kea työttömyysaste asettaa erityisiä haasteita
18713: Keski-Suomen TE-keskukselle. Informaatioala Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
18714: työllistää edelleen suhteellisen vähän verrattuna ryhtyä Keski-Suomen TE-keskuksen toi-
18715: perinteisiin aloihin, esimerkiksi metsä- ja metal- minnan vahvistamiseksi ja sitä kautta
18716: liteollisuuden kehitykseen. työllisyysasteen nostamiseksi koko maa-
18717: Vakavina ongelmina Keski-Suomessa pide- kunnassa ja erityisesti haja-asutus-
18718: tään pitkäaikaistyöttömyyden korkeaa tasoa, alueilla kasvukeskusten ulkopuolella?
18719:
18720:
18721: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
18722:
18723: Matti Kangas /vas
18724:
18725:
18726:
18727:
18728: Versio 2.0
18729: KK 974/2000 vp- Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
18730:
18731:
18732:
18733:
18734: Eduskunnan puhemiehelle
18735:
18736: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- teena on aktiivinen tuotekehityksen tukeminen
18737: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mm. rahoitusta, neuvontaa ja koulutusta kehittä-
18738: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mällä. Keski-Suomen TE-keskuksen teknologia-
18739: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas yksikön resursseja vahvistetaan vuoden 2001
18740: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK alussa yhdellä teknologia-asiantuntijalla.
18741: 974/2000 vp: Keski-Suomen TE-keskus on rakentanut yh-
18742: dessä yhteistyökumppaniensa kanssa metalliteol-
18743: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo lisuuden hankekokonaisuuden, joka sisältää yri-
18744: ryhtyä Keski-Suomen TE-keskuksen toi- tysten ja niiden henkilöstön kehittämisen sekä
18745: minnan vahvistamiseksi ja sitä kautta koulutetun henkilöstön saatavuuden varmistami-
18746: työllisyysasteen nostamiseksi koko maa- sen. Vastaava hanke on käynnistymässä myös in-
18747: kunnassa ja erityisesti haja-asutus- formaatioteknologia-alalla.
18748: alueilla kasvukeskusten ulkopuolella? TE-keskus on koonnut kaikki kansainvälisty-
18749: mispalvelut sekä niihin liittyvät TE-keskuksen
18750: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kansainvälistymistä tukevat muut palvelut koko-
18751: seuraavaa: naisuudeksi kansainvälistymisstrategian toteut-
18752: Keski-Suomen TE-keskuksen tavoitteena on pit- tamiseksi. Tavoitteena on yhdessä alueen mui-
18753: källä aikavälillä saavuttaa valtakunnan taso työl- den yhteistyökumppanien kanssa tukea yritysten
18754: lisyysasteessa. Työllisyysasteen ero on kasvanut kansainvälistymistä kasvun saavuttamiseksi.
18755: viime vuosina koko valtakuntaan nähden. Vuo- Aikavien yritysten palveluita kehitetään Yri-
18756: den 2000 aikana ero näyttää vuoden alun perus- tyspalvelupisteessä. Keski-Suomen TE-keskuk-
18757: teella hieman supistuvan. Työllisyysasteen kas- seen on rakennettu palvelukokonaisuus, joka si-
18758: vattamiseksi TE-keskukset pyrkivät tasaiseen sältää aikavien yritysten neuvonnan, uusien yri-
18759: alueelliseen väestö- ja elinkeinorakenteeseen. tysten perustamisen tukemisen ja markkinoinnin
18760: Keski-Suomen TE-keskuksen tavoitteina ovat kehittämisen. Keksintötoiminnan neuvonnan ja
18761: erityisesti, ovat yritysten kilpailukyvyn ja kas- tuotekehityksen sekä koulutuksen edistämisen
18762: vun edistäminen, uusien yritysten perustaminen, avulla TE-keskus pyrkii saamaan uutta liiketoi-
18763: työelämän vaatimuksiin vastaaminen aikuiskou- mintaa eri puolille maakuntaa. Maaseudun yri-
18764: lutuksella ja työvoimapalveluilla, maaseudun tysten liitännäiselinkeinoja TE-keskus edistää ra-
18765: elinvoimaisuuden kehittäminen sekä syrjäytymi- hoituksen lisäksi koulutusta ja neuvontaa kehittä-
18766: sen ehkäisy. mällä.
18767: TE-keskukset tukevat yritysten kasvua ja kil- Keski-Suomen TE-keskuksen hankkiman työ-
18768: pailukykyä yritysrahoituksella, koulutuksella ja voimakoulutuksen painopisteet on asetettu erityi-
18769: kehittämispalveluilla. Keski-Suomen TE-kes- sesti rakennus-, elektroniikka- ja informaatio-
18770: kuksen tavoitteena on alueen teknologisen tason teknologian työvoimatarpeet huomioon ottaen.
18771: nostaminen toteuttamalla teknologiastrategiaa. Koulutuksen suuntaamista kehitetään jatkuvasti
18772: Myös keksintöasiamiestoiminta kytketään entis- TE-keskuksessa käytössä olevalla ennakointi-
18773: tä tiiviimmin osaksi alueen kehittämistä. Tavoit- mallilla. Työvoimakoulutuksen yhtenä painopis-
18774:
18775:
18776: 2
18777: Ministerin vastaus KK 974/2000 vp- Matti Kangas /vas
18778:
18779:
18780: teenä on yritysten tai yritysryhmien yhteishan- Keski-Suomen maaseudun elinvoimaisuutta
18781: kintakoulutus. Työvoimapalveluita kehitetään kehitetään TE-keskuksen maaseudun rahoitusvä-
18782: mm. työvoimatoimistojen palveluprosesseja pa- lineiden avulla. TE-keskus painottaa maatilojen
18783: rantamalla. investointien ja sukupolvenvaihdosten edistä-
18784: Työmarkkinoilta syrjäytymistä TE-keskus eh- mistä maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi.
18785: käisee luomalla uusia työpaikkoja, elvyttämällä Maaseudun kehittämisen painopisteenä on liitän-
18786: matalan tuottavuuden työpaikkoja ja edistämällä näiselinkeinojen lisääminen. Tätä toteutetaan
18787: sosiaalista yritystoimintaa. Pitkäaikaistyöttö- EMOTR-rahoituksen kautta. TE-keskuksen tu-
18788: myyden ennaltaehkäisemiseksi käynnistetään lostavoitteina ovat mm. maatilamatkailun ja ky-
18789: Uusi Alku-hanke. Työnhakusuunnitelmissa tode- lätoiminnan teemaohjelmien toteuttaminen. TE-
18790: tut toimenpiteet käynnistetään nuorilla ennen keskus järjestää koulutusta ja tarjoaa kehittämis-
18791: kuuden kuukauden työttömyyttä ja muilla ennen palveluita maaseutuyritysten perustamisen edis-
18792: 12 kuukauden työttömyyttä. Tavoitteena on ak- tämiseksi.
18793: tiivisten toimenpiteiden lisääminen. Työvoima- Palveluiden saatavuutta TE-keskus on edistä-
18794: koulutuksen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä nyt tekemällä tiivistä yhteistyötä mm. Finnvera
18795: on merkittävä painottuen mm. yleisiä työmarkki- Oyj:n, verottajan ja kuntien kehitysyhtiöiden
18796: navalmiuksia ylläpitävään koulutukseen muun kanssa. TE-keskus kokoaa alueen muitakin yh-
18797: koulutuksen lisäksi. teistyökumppaneita samaan Yrityspalvelupistee-
18798: Syrjäytymiskehityksen katkaiseminen edellyt- seen. Alueellisesti TE-keskus on avannut marras-
18799: tää toimivaa yhteistyöverkkoa ja moniammatilli- kuun lopussa seitsemän sivupalvelupistettä eri
18800: sen osaamisen käyttöä. ESR-rahoitteisten projek- puolille Keski-Suomea tavoitteenaan laajentaa
18801: tien avulla luodaan uusia ammatillisia käytäntöjä palveluiden saatavuutta. Osa neuvonnasta hoide-
18802: ja työtapoja. Työllisyyden hoidon kansalliset taan videoneuvotteluyhteyden kautta.
18803: määrärahat kohdennetaan pääosin pitkäaikais- TE-keskuksen toimenpiteet ovat kohdistuneet
18804: työttömien työllistämiseen. Tavoitteena on työn- asiakasryhmien tarpeet huomioon ottaen varsin
18805: hakijalähtöinen suunnitelmallinen työllistämi- tasaisesti eri puolille maakuntaa. Tavoitteena on
18806: nen osana palveluprosessia. Lisäksi pyritään ai- TE-keskuksen aktiivisella otteella vaikuttaa koko
18807: empaa enemmän työllistämään pitkäaikaistyöttö- maakunnan alueella. Kaikkien hankkeiden ta-
18808: miä yrityksiin osana laajempaa palvelukokonai- voitteena on työllisyyden parantaminen ja sitä
18809: suutta. kautta koko alueen työllisyysasteen nostaminen.
18810:
18811:
18812: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
18813:
18814: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
18815:
18816:
18817:
18818:
18819: 3
18820: KK 974/2000 vp- Matti Kangas /vas Ministerns svar
18821:
18822:
18823:
18824:
18825: Tili riksdagens talman
18826:
18827: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger att verkställa en teknologistrategi. Också uppfin-
18828: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ningsombudsmannaverksamheten integreras i en
18829: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti högre grad än tidigare i utvecklandet av regio-
18830: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål nen. Målet är att stödja aktiv produktutveckling
18831: SS 974/2000 rd: bl.a. genom att utveckla finansieringen, rådgiv-
18832: ningen och utbildningen. De resurser som Mel-
18833: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta lersta Finlands arbetskrafts- och näringscentrals
18834: för att stärka Mellersta Finlands arbets- teknologienhet förfogar över kommer i början av
18835: krafts- och näringscentrals verksamhet 2001 att utökas genom en ny sakkunnig i tekno-
18836: och därigenom höja sysselsättningsgra- logi.
18837: den i hela landskapet och särskilt i gles- Mellersta Finlands arbetskrafts- och närings-
18838: bygden utanför tillväxtcentra? central har tillsammans med sina samarbetspart-
18839: ner byggt upp en projekthelhet inom metallindu-
18840: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- strin som omfattar utvecklingen av företag och
18841: föra följande: deras personai samt säkerställandet av tillgången
18842: Målet för Mellersta Finlands arbetskrafts- och på yrkesutbildad personal. Ett motsvarande pro-
18843: näringscentrals verksamhet är att på lång sikt jekt kommer att inledas även på informationstek-
18844: uppnå den nationella nivån vad gäller sysselsätt- nologins område.
18845: ningsgrad. 1 fråga om sysselsättningsgrad har TE-centralen har samlat sina samtliga interna-
18846: skillnaden mellan Mellersta Finland och övriga tionaliseringstjänster och de anslutande tjänster
18847: delar av landet blivit större under de senaste åren. som stöder internationaliseringen till en helhet
18848: Utgående från årets första månader ser skillna- för att kunna verkställa en internationaliserings-
18849: den ut att minska något under år 2000. För att strategi. Målet är att tillsammans med andra sam-
18850: sysselsättningsgraden skall kunna höjas efter- arbetspartner i regionen stöda företags internatio-
18851: strävar TE-centralerna en jämn regional befolk- nalisering för att tillväxt skall kunna åstadkom-
18852: nings- och näringsstruktur. Mellersta Finlands mas.
18853: arbetskrafts- och näringscentral har som särskilt De tjänster som är avsedda för företag som in-
18854: mål att främja företags konkurrenskraft och till- leder sin verksamhet utvecklas vid Företagsinfo.
18855: växt samt grundande av nya företag, att svara mot På Mellersta Finlands arbetskrafts- och närings-
18856: de utmaningar som arbetslivet ställer genom vux- central har det byggts upp en helhet som består av
18857: enutbildning och arbetskraftstjänster, att trygga rådgivningstjänster för företag som inleder sin
18858: landsbygdens livskraft samt att förhindra utslag- verksamhet, stöd för grundandet av nya företag
18859: ning. och utveckling av marknadsföringen. Genom att
18860: TE-centralerna stöder företags tillväxt och främja rådgivning och produktutveckling på om-
18861: konkurrenskraft genom företagsfinansiering, ut- rådet uppfinningar samt utbildning strävar TE-
18862: bildning och utvecklingstjänster. Målet för Mel- centralen efter att skapa ny affårsverksamhet på
18863: lersta Finlands arbetskrafts- och näringscentral är olika håll i landskapet. TE-centralen främjar
18864: att höja teknologins nivå inom regionen genom landsbygdsföretags binäringar genom att utveck-
18865:
18866:
18867: 4
18868: Ministerns svar KK 974/2000 vp- Matti Kangas /vas
18869:
18870:
18871: la också utbildningen och rådgivningen utöver de ningen allokeras huvudsakligen till sysselsätt-
18872: finansieringstjänster som tillhandahålls. ningen av långtidsarbetslösa. Målet är arbetsta-
18873: Prioriteringarna i den arbetskraftsutbildning garorienterad målinriktad sysselsättning som ut-
18874: som skaffas av Mellersta Finlands arbetskrafts- gör en del av serviceprocessen. Ett ytterligare
18875: och näringscentral är gjorda särskilt med tanke mål är att som en del av en mer omfattande servi-
18876: på de behov av arbetskraft som byggnads-, elek- cehelhet i större omfattning än tidigare erbjuda
18877: tronik- och informationsteknologin har. Rikt- långtidsarbetslösa sysselsättning vid företag.
18878: ningen av utbildningen är föremål för fortlöpan- Landsbygdens livskraft i Mellersta Finland
18879: de utveckling med hjälp av en prognostiserings- främjas med hjälp av de finansiella medel för
18880: modell som TE-centralen använder. Ett tyngd- landsbygden som tillhandahålls av TE-centralen.
18881: punktsområde i arbetskraftsutbildningen är ut- TE-centralen betonar främjandet av investering-
18882: bildningen av företag eller grupper av företag i ar i och generationsväxling på gårdar för att tryg-
18883: kollektiv upphandling. Arbetskraftstjänsterna ut- ga kontinuiteten i jordbruket. Tyngdpunkten i ut-
18884: vecklas bl.a. genom att förbättra serviceproces- vecklandet av landsbygden ligger på en ökning
18885: serna på arbetskraftsbyråerna. av binäringarna. Detta genomförs med hjälp av
18886: De medel som TE-centralen använder för att finansiering från EUGFJ. TE-centralens resultat-
18887: fOrhindra uteslutning från arbetsmarknaden är att mål omfattar bl.a. genomförandet av temapro-
18888: skapa nya arbetsplatser, att uppliva arbetsplatser gram för gårdsturism och byaverksarnhet. TE-
18889: med låg produktivitet och att främja social före- centralen ordnar utbildning och tillhandahåller
18890: tagsverksamhet. För förebyggande av långtidsar- utvecklingstjänster i syfte att främja grundandet
18891: betslöshet skall ett projekt vid namn Uusi Alku av landsbygdsföretag.
18892: (ny start) inledas. De åtgärder som i samband Tillgången på tjänster har TE-centralen främ-
18893: med planen för arbetssökande konstaterats vara jat bl.a. genom ett intimt samarbete med Finnve-
18894: behövliga påbörjas i fråga om unga arbetslösa ra Abp, skattemyndigheterna och de kommunala
18895: innan arbetslösheten varat sex månader och i frå- utvecklingsbolagen. TE-centralen samlar också
18896: ga om andra innan arbetslösheten varat 12 måna- andra samarbetspartner inom regionen under sin
18897: der. Målet är att öka mängden aktiva åtgärder. Företagsinfo. TE-centralen har i slutet av novem-
18898: Arbetskraftsutbildningens betydelse för förebyg- ber öppnat sju filialer i olika delar av Mellersta
18899: gandet av utslagning är stor och tyngdpunkten Finland i syfte att förbättra tillgången på service i
18900: däri ligger utöver annan utbildning också på den regionen. En del av rådgivningen sker med hjälp
18901: utbildning som syftar till att upprätthålla fårdig- av en förbindelse för videokonferenser.
18902: heterna på arbetsmarknaden. TE-centralens åtgärder har riktats ganska
18903: För att utvecklingen mot utslagning skall kun- jämnt över hela landskapet med beaktande av de
18904: na brytas krävs att det finns ett välfungerande olika kundgruppernas behov. Målet är att genom
18905: samarbetsnät och att yrkesövergripande kunska- TE-centralens aktiva insatser påverka inom hela
18906: per utnyttjas. Genom projekt som får finansie- landskapet. Samtliga projekt syftar tili att fOr-
18907: ring av Europeiska socialfonden (ESF) skapas ny bättra sysselsättningen och därigenom höja sys-
18908: yrkespraxis och nya arbetsmetoder. De nationel- selsättningsgraden i hela regionen.
18909: la medel som anslagits för skötseln av sysselsätt-
18910:
18911:
18912: Helsingfors den 18 december 2000
18913:
18914: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
18915:
18916:
18917:
18918:
18919: 5
18920: KK 975/2000 vp - Saara Karhu /sd
18921:
18922:
18923:
18924:
18925: KIRJALLINEN KYSYMYS 975/2000 vp
18926:
18927: Opiskelijoiden freelancetyön tulonhankkimis-
18928: kustannukset
18929:
18930:
18931:
18932:
18933: Eduskunnan puhemiehelle
18934:
18935: Useat viestinnän ja joumalistiikan opiskelijat te- toisaalta perinteiseen palkkatuloon. Opintotuki-
18936: kevät opintojensa ohella ns. freelancetyötä. Työ lain käsite "veronalainen tulo" asettaa opiskelijat
18937: tukee opintoja antamalla kokemusta tulevasta keskenään erilaiseen asemaan lain edessä. Tulon-
18938: työstä. Freelancetoimittaja ei ole työsuhteessa hankkimiskulut tulisi ottaa huomioon opintotuki-
18939: mediayritykseen, vaan töistä ja maksettavista laissa nykyistä paremmin. Freelancetöitä tekevi-
18940: palkkioista sovitaan toimeksiantokohtaisesti. en opiskelijoiden keskimääräistä ansiotulonsaa-
18941: Työ tehdään useimmiten freelancerin omissa ti- ja-opiskelijaa suuremmat tulonhankkimiskulut
18942: loissa ja omilla välineillä ilman työn johtoa ja tulisi voida vähentää veronalaisesta ansiotulosta
18943: valvontaa. Freelancer on useinjuridiselta statuk- ennen opintotuen vapaan tulon määrittämistä.
18944: seltaan yrittäjä ja vastaa siten itse työstään aiheu- Opintotuen saajan vapaa tulo tarkistetaan vasta
18945: tuvista sivukuluista. verotuksen valmistuttua, joten opintotukiviran-
18946: Journalistiliiton tekemän selvityksen mukaan omaisilla on käytössään tarvittavat tiedot tulon-
18947: freelancerin sivukulut (mm. laitteet) ja henkilösi- hankkimiskulujen ottamiseksi huomioon.
18948: vukulut (mm. eläke- ja sosiaaliturvamaksut) ovat
18949: likipitäen yhtä suuret verotettavan tulon kanssa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18950: Työn ns. sivutulokerroin on silloin 2. Siten jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18951: 100 000 markan laskutuksesta 50 000 on tulon- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18952: hankkimiskuluja ja 50 000 verotettavaa tuloa. vaksi seuraavan kysymyksen:
18953: Opintotukilain 17 §:n mukaan opiskelijan tu-
18954: lona otetaan huomioon tuloverolain mukaiset ve- Onko hallitus tietoinen suuria tulon-
18955: ronalaiset pääomatulot ja ansiotulot Palkansaa- hankkimiskustannuksia aiheuttavilla
18956: jilla veronalaisten tulojen määrä ei poikkea huo- aloilla työskentelevien freelanceopiske-
18957: mattavasti verotettavasta tulosta, sillä tulonhank- lijoiden eriarvoisesta asemasta lain
18958: kimiskustannukset ovat yleensä suhteellisen pie- edessä opintotuen vapaata tuloa lasket-
18959: net. Sen sijaan freelancetöitä tekevien tulonhank- taessa ja
18960: kimiskustannukset ovat - kuten aiemmin todet-
18961: tiin - suuret verrattuna verotettavaan tuloon ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tilan-
18962: teen korjaamiseksi?
18963:
18964:
18965: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
18966:
18967: Saara Karhu /sd
18968:
18969: Versio 2.0
18970: KK 975/2000 vp- Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
18971:
18972:
18973:
18974:
18975: Eduskunnan puhemiehelle
18976:
18977: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- yhteensä 54 000 markkaa, ilman että tulot vaikut-
18978: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tavat opintotuen määrään.
18979: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Opintotukilain mukainen tuloharkinta perus-
18980: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd tuu luottamukseen. Opiskelijan tehtävänä on
18981: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK huolehtia siitä, etteivät vuositulot ylitä vapaata
18982: 975/2000 vp: tuloa. Opiskelija voi nostaa vapaata tuloaanjättä-
18983: mällä tuen hakematta tietyiltä kuukausilta, pe-
18984: Onko hallitus tietoinen suuria tulon- ruuttamalla jo myönnettyä tukea tai palauttamai-
18985: hankkimiskustannuksia aiheuttavilla la jo maksettua tukea vapaaehtoisesti takaisin.
18986: aloilla työskentelevien freelanceopiske- Jos opiskelijan tulot ylittävät vapaan tulon, lii-
18987: lijoiden eriarvoisesta asemasta lain kaa saatu tuki peritään takaisin ja perittävään
18988: edessä opintotuen vapaata tuloa lasket- määrään lisätään seitsemän prosentin korotus
18989: taessa ja (vuotta 2001 koskevasta tuloseurannasta lähtien,
18990: kun takaisinperintäsäännökset muuttuvat, perit-
18991: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tilan- tävään määrään lisätään viidentoista prosentin
18992: teen korjaamiseksi? korotus).
18993: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Opintotukilain 22 §:n mukaan opiskelijan ve-
18994: ti seuraavaa: ronalaisella tulolla tarkoitetaan, mitä tulovero-
18995: laissa (1535/1992) säädetään veronalaisesta pää-
18996: Opintotukilain 17 §:n mukaisessa opiskelijan omatulosta ja ansiotulosta. Opiskelijan tulona
18997: omien tulojen perusteella tapahtuvassa tarvehar- otetaan siten huomioon opiskelijan kokonaistu-
18998: kinnassa opiskelijan tulona otetaan huomioon lo, josta ei vähennetä mitään tulonhankkimisku-
18999: opiskelijan opintorahan ja aikuisopintorahan li- luja. Suurimmalla osalla opiskelijoista tulon-
19000: säksi saarnat veronalaiset pääoma- ja ansiotulot hankkimiskulut ovat hyvin pieniä, eikä veron-
19001: sekä toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut apu- alaisen tulon määrä poikkea suurestikaan vero-
19002: rahat koko kalenterivuoden ajalta. Opiskelijana tettavasta tulosta. Suomen Journalistiliiton mu-
19003: on vuodesta 1998 lähtien ollut henkilökohtainen kaan freelancetöitä tekevien opiskelijoiden tu-
19004: vuosituloraja (ns. vapaa tulo), jonka ylittävät tu- lonhankkimiskustannukset sen sijaan ovat huo-
19005: lot vaikuttavat opintorahaan ja asumislisään. Va- mattavan suuret verrattuna verotettavaan tuloon.
19006: paa tulo lasketaan niiden kuukausien lukumää- Journalistiliiton mukaan liittoon kuuluu lähes
19007: rän perusteella, joina opiskelija on saanut opinto- 500 opiskelijajäsentä, joista valtaosa tekee opin-
19008: rahaa tai asumislisää. Jos opiskelija saa opintora- tojensaohella freelancetöitä. Siitä, kuinka moni
19009: haa tai asumislisää esimerkiksi sekä kevät- että näistä opiskelijoista ylittäisi veronalaisten tulo-
19010: syyslukukaudelta eli yhteensä yhdeksältä kuu- jensa suuruuden vuoksi vapaan tulonsa, ei sen si-
19011: kaudelta, vapaa tulo on 54 000 markkaa. Opiske- jaan ole tietoa. Vuoden 1998 tuloseurannan tilas-
19012: lija voi tällöin saada opintorahan tai aikuisopin- tojen mukaan vapaan tulonsa ylittäneitä opiskeli-
19013: torahan lisäksi muuta veronalaista tuloa tai toi- joita tuona vuonna oli yhteensä noin 18 900.
19014: meentulon turvaamiseen tarkoitettua apurahaa
19015:
19016:
19017: 2
19018: Ministerin vastaus KK 975/2000 vp- Saara Karhu /sd
19019:
19020:
19021: Opintotukilain mukaisen tulomallin tarkoituk- Yleisessä asumistuessa, jossa myös otetaan
19022: sena on, että opiskelija seuraa kalenterivuoden huomioon hakijan omat tulot tukea myönnettäes-
19023: aikana tulojaanjasäätelee opintotuen nostamista sä, tulona otetaan huomioon ruokakuntaan kuulu-
19024: siten, ettei vapaa tulo ylity. Tämän vuoksi opis- vien henkilöiden pysyvät bruttomääräiset kuu-
19025: kelijan tulona on huomioitava selkeä ja jo kalen- kausitulot. Jos tulot vaihtelevat kuukausittain tai
19026: terivuoden aikana opiskelijan tiedossa oleva tu- kausiluontoisesti, kuukausitulo lasketaan pidem-
19027: lo. Jos tuloharkinnan perustana olisi esimerkiksi män ajanjakson, yleensä tulevan asumistukikau-
19028: verotettava tulo siten, että veronalaisesta tulosta den keskimääräisenä bruttotulona. Yleistä asu-
19029: vähennettäisiin mm. tulonhankkimiskuluja, opis- mistukea myönnettäessä ei siten myöskään hy-
19030: kelijajoutuisi arvioimaan etukäteen, mitä vähen- väksytä tulonhankkimiskustannusten vähentä-
19031: nyksiä verottaja hyväksyy. Opiskelija voisi ko- mistä hakijan ruokakunnan tuloista.
19032: kea, että hänen edellytetään tietävän verottajan Opetusministeriö on tietoinen freelancetöitä
19033: hyväksymät vähennykset jo ennen verotuksen tekevien opiskelijoiden muita opiskelijoita han-
19034: toimittamista. Koska opintotukilaki edellyttää kalammasta asemasta opintotuen omien tulojen
19035: opiskelijalta tulojen seurantaa ja koska opinto- mukaisessa tuloharkinnassa. Opetusministeriös-
19036: tuen vapaaehtoinen palauttaminen on opiskelijal- sä on tarkoitus selvittää, onko ongelmaan mah-
19037: le aina tuen takaisinperintää edullisempaa, on dollista löytää ratkaisu. Tämä ratkaisu ei kuiten-
19038: erityisen tärkeää, että opiskelija tietää huomioon kaan voi perustua tulonhankkimiskulujen vähen-
19039: otettavan vuositulonsa määrän tarkasti jo tuki- tämiseen veronalaisesta tulosta, koska opiskeli-
19040: vuoden aikana. Freelancetöitä tekevien kaikkia jan on tiedettävä opintotukeen vaikuttavan tulon-
19041: tulonhankkimiskustannuksia ei välttämättä hy- sa määrä tarkkaan jo ennen verotuksen toimitta-
19042: väksytä tulonhankkimiskuluiksi myöskään vero- mista.
19043: tuksessa.
19044:
19045:
19046: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
19047:
19048: Kulttuuriministerin sijaisena
19049: Ministeri Maija Rask
19050:
19051:
19052:
19053:
19054: 3
19055: KK 975/2000 vp - Saara Karhu /sd Ministerns svar
19056:
19057:
19058:
19059:
19060: Tili riksdagens talman
19061:
19062: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger utan att inkomsterna inverkar på studiestödsbe-
19063: har Ni, Fru talman, till behöriga med1em av stats- 1oppet.
19064: rådet översänt fö1jande av riksdagsledamot Saa- Den i lagen om studiestöd angivna inkomst-
19065: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmå1 prövningen baserar sig på förtroende. Den stude-
19066: SS 975/2000 rd: rande skall sörja för att årsinkomsterna inte över-
19067: stiger fribeloppet. Den studerande kan lyfta sitt
19068: .År regeringen medveten om att stude- fribelopp genom att låta bli att söka stöd för vis-
19069: rande som arbetar på frilansbasis inom sa månader, genom att säga upp redan beviljat
19070: branscher som förorsakar stora för- stöd eller genom att frivilligt återbetala redan ut-
19071: värvskostnader befinner sig i en ojämlik betalt stöd. Om den studerandes inkomster över-
19072: situation inför lagen när fribeloppet i skrider fribe1oppet, återkrävs det överbetalda stö-
19073: samband med studiestödet räknas ut och det och till beloppet adderas en sju procents höj-
19074: ning (från och med inkomstuppföljningen för
19075: vad avser regeringen göra för att rätta 2001, då bestämmelserna om återkrav ändras, ad-
19076: tili situationen? deras en femton procents höjning till beloppet).
19077: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- En1igt 22 § 1agen om studiestöd avses med en
19078: föra fö1jande: studerandes skattepliktiga inkomst vad inkomst-
19079: skattelagen (1535/1992) föreskriver om skatte-
19080: 1 den behovsprövning enligt 17 § 1agen om stu- pliktig kapitalinkomst och förvärvsinkomst. Som
19081: diestöd som sker på basis av den studerandes inkomst för den studerande beaktas således den
19082: egna inkomster beaktas såsom inkomst de skatte- studerandes totala inkomst, utan avdrag av några
19083: pliktiga kapital- och förvärvsinkomster samt sti- förvärvskostnader. För största delen av de stude-
19084: pendier avsedda att trygga utkomsten som den rande är förvärvskostnaderna mycket små, och
19085: studerande har utöver studiepenning och vuxen- den skattepliktiga inkomsten avviker inte sär-
19086: studiepenning under kalenderåret. Sedan år 1998 skilt mycket från den beskattningsbara inkom-
19087: gäller en personlig gräns för årsinkomsterna ( ett sten. Enligt Finlands Journalistförbund är för-
19088: fribelopp) för de studerande. De inkomster som värvskostnaderna bland studerande i frilansarbe-
19089: överstiger fribeloppet inverkar på studiepenning- te däremot mycket stora i förhållande till den be-
19090: en och bostadstillägget. Fribeloppet beräknas på skattningsbara inkomsten. Enligt journalistför-
19091: basis av antalet månader under vilka den stude- bundet hör närmare 500 studerande med1emmar
19092: rande har fått studiepenning eller bostadstillägg. till förbundet och största delen av dem frilansar
19093: Om en studerande får studiepenning eller bo- vid sidan av studierna. Däremot finns det inga
19094: stadstillägg t.ex. för både vår- och höstterminen, uppgifter om hur många av dessa studerande som
19095: dvs. för sammanlagt nio månader, är fribeloppet överskrider sitt fribelopp på grund av de skatte-
19096: 54 000 mark. Den studerande kan då utöver stu- pliktiga inkomsterna. Enligt statistiken över in-
19097: diepenningen eller vuxenstudiepenningen ha an- komstuppfö1jningen för 1998 uppgick anta1et
19098: nan skattepliktig inkomst eller ett stipendium av- studerande som hade överskridit fribeloppet till
19099: sett att trygga utkomsten upp till 54 000 mark ca 18 900 nämnda år.
19100:
19101:
19102: 4
19103: Ministems svar KK 975/2000 vp- Saara Karhu /sd
19104:
19105:
19106: Syftet med den inkomstmodell som anges i la- 1 fråga om det allmänna bostadsbidraget, där
19107: gen om studiestöd är att den studerande under ka- den sökandes inkomster också beaktas när stöd
19108: lenderåret följer med sina inkomster och reglerar beviljas, beaktas som inkomst bruttobeloppet av
19109: lyftandet av studiestödet så att fribeloppet inte de fasta månadsinkomstema för dem som hör tili
19110: överskrids. Av denna anledning beaktas som den hushållet. Om inkomstema varierar under olika
19111: studerandes inkomst den exakta inkomst som den månader eller säsonger beräknas månadsinkoms-
19112: studerande har kännedom om redan under kalen- ten för en längre tidsperiod, i allmänhet som den
19113: deråret. Om grunden för inkomstprövningen t.ex. genomsnittliga bruttoinkomsten under de kom-
19114: vore den beskattningsbara inkomsten så att bl.a. mande bostadsbidragsmånadema. Vid beviljan-
19115: förvärvskostnadema skulle avdras från den skat- de av allmänt bostadsbidrag godkänns således
19116: tepliktiga inkomsten, skulle den studerande på inte heller att förvärvskostnadema dras av från
19117: förhand vara tvungen att bedöma vilka avdrag hushållets inkomster.
19118: skattemyndighetema godkänner. Den studeran- Undervisningsministeriet är medvetet om att
19119: de skulle få uppleva att han förutsätts veta vilka studerande som frilansarbetar befinner sig i en
19120: avdrag skattemyndighetema godkänner redan besvärligare situation än andra studerande i frå-
19121: innan beskattningen verkställts. Eftersom lagen ga orn den inkomstprövning som gäller de egna
19122: om studiestöd förutsätter att den studerande föl- inkornstema. Undervisningsministeriet har för
19123: jer med sina inkomster och eftersom frivillig avsikt att utreda orn det finns någon lösning på
19124: återbetalning av studiestödet alltid är förmånliga- problemet. En eventuell lösning kan dock inte
19125: re för den studerande än återkrav, är det speciellt basera sig på att kostnadema för inkomstens för-
19126: viktigt att den studerande exakt känner tili belop- värvande dras av från den skattepliktiga inkom-
19127: pet av den årsinkomst som beaktas redan under sten, eftersom den studerande exakt skall känna
19128: stödåret. När det gäller frilansarbetande god- tili beloppet av den inkomst som inverkar på stu-
19129: känns inte nödvändigtvis alla förvärvskostnader diestödet redan innan beskattningen verkställs.
19130: som utgifter för inkomstens förvärvande också i
19131: beskattningen.
19132:
19133:
19134: Helsingfors den 21 december 2000
19135:
19136: Kulturministems ställföreträdare
19137: Minister Maija Rask
19138:
19139:
19140:
19141:
19142: 5
19143: KK 976/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
19144:
19145:
19146:
19147:
19148: KIRJALLINEN KYSYMYS 976/2000 vp
19149:
19150: EU-osarahoitteisten hankkeiden hyväksymisen
19151: edellytysten välj entäminen
19152:
19153:
19154:
19155:
19156: Eduskunnan puhemiehelle
19157:
19158: Viime aikoina on ollut silmiinpistävää, että eri osallistumaan uusien tiehankkeiden kustannuk-
19159: ministeriöt, kuten esimerkiksi maa- ja metsäta- siin uhkaamalla muutoin siirtää hankkeen toteu-
19160: lousministeriö ja kauppa- ja teollisuusministe- tuksen hamaan tulevaisuuteen. Tämä vääristäisi
19161: riö, ovat muuttaneet aikaisemmin ministeriön kyseisen toiminnan painopisteen vauraisiin, osa-
19162: normaalina ja normaalilla budjettirahoituksella rahoitukseen taloutensa puolesta hyvin pystyviin
19163: hoidettuja hankkeitaan osin EU-hankkeiksi. Tä- kuntiin köyhien kuntien jäädessä ilman tiehank-
19164: män seurauksena hankkeille vaaditaan usein osa- keita.
19165: rahoitus valtion lisäksi myös kunnilta. Tästä on
19166: puolestaan seurannut se, että kunnat joutuvat Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19167: osallistumaan monien sellaisten hankkeiden kus- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19168: tannuksiin, jotka eivät aikaisemmin vaatineet nii- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19169: den osallistumista. Ongelma on myös se, että vaksi seuraavan kysymyksen:
19170: tämä avaa ministeriöille ja muulle hallinnolle hy-
19171: vän mahdollisuuden "painostaa" kuntaa osara- Onko hallitus tietoinen siitä, että usei-
19172: hoitukseen tai muutoin hanke siirretään toisen den, aikaisemmin puhtaasti ministeriöi-
19173: kunnan alueelle. Tästä on esimerkkejä mm. työ- den rahoituksella hoidettujen hankkei-
19174: voimahallinnon puolella. den muuttaminen osin EU-rahoitteisiksi
19175: Esimerkkeinä EU-rahoitteiseksi siirtyneistä tai kunnan vaatiminen osallistumaan
19176: toiminnoista ovat monet metsätaloustoimenpi- hankkeen kustannuksiin ovat aiheutta-
19177: teet, kuten taimikonhoidon valvonta ja TE-kes- neet kunnille merkittäviä lisämenoja
19178: kusten yritysosastojen toiminta. Tiedossa on saattaen vaarantaa köyhien kuntien
19179: myös, että Tielaitos pyrkii painostamaan kuntia kohdalla jopa koko hankkeen toteutumi-
19180: sen?
19181:
19182:
19183: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
19184:
19185: Raimo Vistbacka /ps
19186:
19187:
19188:
19189:
19190: Versio2.0
19191: KK 976/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
19192:
19193:
19194:
19195:
19196: Eduskunnan puhemiehelle
19197:
19198: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- muassa tavanomaiseksi viranomaistyöksi luetta-
19199: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vat tehtävät.
19200: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Tavoite 1 ja 2 -ohjelmissa määritellään ED-ra-
19201: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan hoituksen lisäksi myös kansallisen julkisen ra-
19202: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK hoituksen osuus. Suomessa kansallinen julkinen
19203: 976/2000 vp: rahoitus koostuu pääasiassa valtion ja kuntien ra-
19204: hoituksesta. Ohjelmien valmistelussa on kuntara-
19205: Onko hallitus tietoinen siitä, että usei- hoituksen osuus saatu alueellisten viranomaisten
19206: den, aikaisemmin puhtaasti ministeriöi- ja ministeriöiden kanssa käydyissä neuvotteluis-
19207: den rahoituksella hoidettujen hankkei- sa.
19208: den muuttaminen osin EU-rahoitteisek- Ohjelmaa toteuttavat ministeriöt määritellään
19209: si tai kunnan vaatiminen osallistumaan tarkemmin ohjelmien täydennysosissa. Kuntara-
19210: hankkeen kustannuksiin ovat aiheutta- hoituksen osuus hankkeissa riippuu paljon hal-
19211: neet kunnille merkittäviä lisämenoja linnonalasta. Esim. ympäristöministeriön toteut-
19212: saattaen vaarantaa köyhien kuntien tamissa hankkeissa kuntarahoitus on suuri, kun
19213: kohdallajopa koko hankkeen toteutumi- taas kauppa- ja teollisuusministeriön toteuttamis-
19214: sen? sa yrityshankkeissa kuntien rahoitusosuus on
19215: vaatimaton.
19216: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
19217: ti seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
19218: ED-hankkeet käsitellään maakunnan yhteistyö- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla
19219: ryhmissä maakunnissa. Se muun muassa yhteen- ED osallistuu maaseudun kehittämiseksi erilais-
19220: sovittaa EU:sta tulevien sekä kansallisen julki- ten hankkeiden rahoitukseen. Tavanomaista vi-
19221: sen rahoituksen kohdentumisen maakunnissa ranomaistyötä, jota ED ei rahoita, on maa- ja
19222: joka vuosi. Kyseinen ryhmä voi myös päättää esi- metsätalousministeriön puolella muun muassa
19223: merkiksi suurista maakunnallisista tai ylimaa- taimikonhoidon valvonta. ED:n varoin lisätään
19224: kunnallisista hankkeista itsenäisesti. Päätökset kuitenkin valtion mahdollisuuksia rahoittaa eri-
19225: perustuvat ohjelma-asiakirjoihin, jotka on val- laisia toimintoja. ED-varoin on esimerkiksi voi-
19226: misteltu pitkälti alueellisella, ei keskushallinto- tu rahoittaa maanomistajien neuvontaa koskien
19227: tasolla. Kunnat ovat pystyneet vaikuttamaan sii- metsien käyttöä. Tämä ei ole edellyttänyt kun-
19228: hen, minkälaisia ED-hankkeita alueella tullaan tien osallistumista rahoitukseen. Kunnat voivat
19229: toteuttamaan. Lisäksi on huomattava, että ED-tu- osallistua ED-hankkeisiin niin katsoessaan. Mo-
19230: kien käytössä noudatetaan additionaliteettiperi- nesti kuntien osallistuminen johonkin hankkee-
19231: aatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että ED-varat tule- seen on sen intressien mukaista, koska hanke tu-
19232: vat kansallisenjulkisen rahoituksen lisäksi. Niil- lee hyödyttämään itse kuntaa mm. yritystoimin-
19233: lä ei voi korvata jäsenvaltion julkisella rahoituk- nan vilkastumisen kautta.
19234: sella rahoitettavia kohteita. Näitä ovat muun
19235:
19236:
19237:
19238: 2
19239: Ministerin vastaus KK 976/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
19240:
19241:
19242: Tiehankkeet enää ole mahdollista myöntää muuta julkista tu-
19243: ED-ohjelmien toteuttamiseen osallistuu myös kea. Tämän johdosta yritystoiminnan tukemises-
19244: liikenne- ja viestintäministeriö, pääasiassa tie- ta annetun lain mukaisiin hankkeisiin sisältyy hy-
19245: hankkeisiin. Valtion vuoden 2000 budjetissa on vin vähän kuntarahoitusta.
19246: perustienpitoon varattu valtion rahoitusta noin Kuntarahoitusta on lähinnä sellaisissa inves-
19247: 3 miljardia markkaa, josta ainoastaan 25 miljoo- tointituki-, toimintaympäristötuki- ja energiatu-
19248: naa voidaan käyttää ED-hankkeiden rahoituk- kihankkeissa, joissa kunta toimii hankkeen to-
19249: seen. Siten suurin osa valtion rahoituksesta me- teuttajana ja tuen saajana. Näissä tapauksissa
19250: nee puhtaasti kansallisiin toimenpiteisiin. kuntarahoitus on kunnan omaa rahoitusta hank-
19251: Kunnat osallistuvat vapaaehtoisesti noin keeseen eikä varsinaista kunnan myöntämää tu-
19252: 100 miljoonalla markalla vuosittain yleisten tei- kea. Sellaisia hankkeita, joihin kunnat myöntä-
19253: den rahoitukseen. Rahoitusjakaumat perustuvat vät tukea, on kauppa- ja teollisuusministeriön
19254: alueen tielainsäädäntöön, valtion tiesuunnitel- hallinnonalalla hyvin vähän em. syistä.
19255: miin, kunnan tekemään kaavoitukseen sekä kes- TE-keskusten yritysosastot eivät ole muutta-
19256: kushallinnon ja kuntien välisiin neuvotteluihin. neet kansallisia yritystukihankkeitaan ED-hank-
19257: Tielaitos ja kuntaliitto perustivat vuonna 1999 keiksi. Se, rahoitetaanko yrityksiä osin ED-va-
19258: työryhmän, joka pohti kuntien ja valtion välistä roin vai vain kansallisella rahoituksella, riippuu
19259: kustannusjakoa tiehankkeissa. Ryhmä on laati- siitä, sijaitsevatko tuettavat yritykset tavoiteoh-
19260: nut asiasta ohjeluonnoksen, jonka voimaantulos- jelma-alueilla vai niiden ulkopuolella. Myönnet-
19261: ta halutaan vielä keskustella liikenne- ja viestin- tävät yritystukitasot ja yritystukien myöntämis-
19262: täministeriön kanssa. Ohjeluonnoksessa painote- edellytykset määräytyvät kansallisen lainsäädän-
19263: taan kauttaaltaan voimassa olevaa ohjetta sel- nön nojalla eli yritystukia myönnetään samoin
19264: keämmin valtion kustannusvastuuta. Kuntien periaattein riippumatta siitä, rahoitetaanko han-
19265: kustannusvastuu rajataan nykyistä tiukemmin. ke ED-varoin vai puhtaasti kansallisella rahoi-
19266: Kunta voi omalla kustannuksellaan teettää tie- tuksella. Sen sijaan yritystukiin käytettävissä
19267: lain 91 §:n 3 momentin perusteella kunnalle olevan rahoituksen määrään ED-ohjelmarahoi-
19268: kuuluvia tiehankkeen yhteydessä toteutettavia tus on vaikuttanut. Yritystoiminnan tukemisesta
19269: töitä (katuja tms.). Lisäksi kunta voi erityisessä annetun lain mukaista puhtaasti kansallista rahoi-
19270: tapauksessa tielain 95 §:n perusteella osallistua tusta on esim. vuodelle 2001 käytettävissä vain
19271: kustannuksiin tai ottaa kokonaan vastattavak- 85 milj. mk, minkäjohdosta ko. rahoitus suunna-
19272: seen kustannuksista (esim. aikaistaakseen ke- taan pääsääntöisesti alueille, joissa ED-ohjelma-
19273: vyen liikenteen väylän tekoa). Tarpeellisten rahoitusta ei yritystukiin ole käytettävissä. ED-
19274: hankkeiden osalta tällöinkin olisi esityksen mu- ohjelma-alueilla on siten yritystoiminnan tuke-
19275: kaan pääsääntönä, että valtio vastaisi hoidosta ja misesta annetun lain mukaisiin hankkeisiin käy-
19276: kunnossapidosta. tettävissä lähinnä vain ED-ohjelmien mukaista
19277: rahoitusta. ED-rahoitus on siis lisännyt yritystu-
19278: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala kihankkeisiin käytettävän rahoituksen volyymiä
19279: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla yleisesti.
19280: TE-keskukset myöntävät yritystoiminnan tuke-
19281: misesta annetun lain ( 1068/2000) mukaista in- Lopuksi
19282: vestointi-, kehittämis- ja toimintaympäristö- Edellä käsitellyt hallinnonalat eivät ole juuri-
19283: tukea sekä energiatukea ED:n osarahoittamiin kaan muuttaneet nyt puheena olevia asiaryhmiä
19284: hankkeisiin. Em. tukia myönnetään pääsääntöi- (tienpito, taimikonhoito, yritystuet) ED-hank-
19285: sesti yrityksille. Kun em. tukia myönnetään yri- keiksi. Edelleen, sikäli kun kyse on ED-hank-
19286: tyksille, on julkisten tukien yhteismäärälle ase- keista, niissä on aina mukana kansallinen julki-
19287: tettu laissa kumulaatiokatot, jolloin hankkeisiin nen vastinrahoitus, joka pääsääntöisesti tulee
19288: ei ED:n ja valtion rahoituksen lisäksi yleensä valtion budjetista. Kuntien osuudet hankkeiden
19289:
19290:
19291: 3
19292: KK 97 6/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
19293:
19294:
19295: rahoituksesta on arvioitu ED-ohjelmissa. Kun- kuntarahoituksen osuus ylitti alun perin ohjelma-
19296: tien osallistuminen hankkeisiin on kuitenkin va- asiakirjoissa arvioidun määrän.
19297: paaehtoista. Käytännössä ED:n tavoiteohjelma- ED-hankkeisiin suuntautuva valtion rahoitus
19298: alueilla voivat kunnat saada niille tärkeisiin on koko valtion talousarvion näkökulmasta pie-
19299: hankkeisiin tukea ED:n ja valtion kautta. Tämä ni. Valtio rahoittaa edelleenkin valtaosan toi-
19300: nopeuttaa hankkeen toteuttamista ja vaatii kun- menpiteistään puhtaasti kansallisin varoin. Myös
19301: nalta pienempää rahoituspanostusta kuin täysin ED-hankkeisiin käytettävä rahoitus tulee valta-
19302: kansallisin varoin toteutettu hanke. Viime ED- osin valtion budjetista.
19303: ohjelmakaudella 1995-1999 tavoiteohjelmissa
19304:
19305:
19306: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2000
19307:
19308: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
19309:
19310:
19311:
19312:
19313: 4
19314: Ministems svar KK 976/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
19315:
19316:
19317:
19318:
19319: Tili riksdagens talman
19320:
19321: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger medfinansieringen. 1 Finland består den nationel-
19322: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- la offentliga finansieringen i huvudsak av statlig
19323: rådet översänt följande av riksdagsledamot och kommunal finansiering. Kommunernas med-
19324: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga finansiering avgörs i förhandlingar med de regio-
19325: spörsmål SS 976/2000 rd: nala myndigheterna och ministerieroa i samband
19326: med beredningen av programmen.
19327: ir regeringen medveten om att kommu- De ministerier som genomför program anges
19328: nerna har orsakats betydande merutgif- närmare i programkomplementen. Kommuner-
19329: ter då jlera projekt som tidigare finan- nas medfinansiering i projekten beror i stor grad
19330: sierades enbart av ministerierna nu fi- på förvaltningsområdet. Den kommunala medfi-
19331: nansieras delvis av EU och kommuner- nansieringen är betydande t.ex. i projekt som ge-
19332: na måste de/tai kostnadernaför projek- nomförs av miljöministeriet, medan den är obe-
19333: ten, vilket i fattiga kommuner t. o. m. kan tydlig i fdretagsprojekt som genomförs av han-
19334: äventyra hela projekten? dels- och industriministeriet.
19335: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Jord- och skogsbruksministeriets förvaltnings-
19336: föra följande: område
19337: EU-projekt behandlas i varje landskap av land- Inom jord- och skogsbruksministeriets förvalt-
19338: skapets samarbetsgrupp. Den bl.a. samordnar al- ningsområde deltar EU i finansieringen av olika
19339: Iokeringen av EU-finansieringen samt den natio- projekt för utveckling av landsbygden. Sedvan-
19340: nella offentliga finansieringen i landskapen var- ligt myndighetsarbete, som EU inte finansierar,
19341: je år. Gruppen kan också fatta självständiga be- är inom jord- och skogsbruksministeriets sektor
19342: slut om t.ex. stora projekt på landskapsnivå eller bl.a. övervakning av plantbeståndsvård. EU-
19343: över Iandskapsgränserna. Besluten grundar sig medlen ökar emellertid statens möjligheter att fi-
19344: på programdokument, som varit föremål för en nansiera olika verksamheter. Med EU-medel har
19345: omfattande beredning på regional nivå och inte t.ex. finansierats rådgivning för markägarna an-
19346: inom centralförvaltningen. Kommunerna har gående användningen av skogar. Det har inte
19347: kunnat inverka på hurudana EU-projekt som ge- krävt kommunal medfinansiering. Kommunerna
19348: nomförs på området. Vidare bör påpekas att an- kan delta i EU-projekt om de så önskar. Ofta lig-
19349: vändningen av EU-stöd fdljer additionalitetsprin- ger det i kommunernas intresse att delta i ett pro-
19350: cipen. Det innebär att EU-medlen utgör ett till- jekt, eftersom projektet gagnar kommunen bl.a.
19351: lägg till den nationella offentliga finansieringen. genom ökande foretagsverksamhet.
19352: De kan inte ersätta finansieringen av objekt som
19353: finansieras med en medlemsstats offentliga me- Vägprojekt
19354: del. Sådana är bl.a. uppgifter som betraktas som Ä ven kommunikationsministeriet deltar i genom-
19355: sedvanligt myndighetsarbete. förandet av EU-program. Det är fråga om i hu-
19356: 1 mål 1 och 2-programmen anges förutom EU- vudsak vägprojekt. 1 statsbudgeten för 2000 re-
19357: finansieringen också den nationella offentliga serveras ca 3 mrd. mk i statlig finansiering for
19358:
19359: 5
19360: KK 976/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministems svar
19361:
19362:
19363: basväghållningen. Av denna summa kan endast nansiering som ingår i projekt enligt lagen om
19364: 25 milj. mk användas för finansiering av EU-pro- stödjande av företagsverksarnhet ytterst liten.
19365: jekt. Således används största delen av den statli- Kommunal finansiering ingår närmast i såda-
19366: ga finansieringen till enbart nationella åtgärder. na projekt som får investeringsstöd, verksam-
19367: Varje år deltar korumuneroa på frivillig basis hetsmiljöstöd och energistöd och där kommunen
19368: med ca 100 milj. mk i finansieringen av allmän- är den som genomför projektet och får stöd. 1 så-
19369: na vägar. Hur finansieringen fördelar sig beror på dana fall är den kommunala finansieringen kom-
19370: väglagstiftningen för ornrådet, statens vägpla- munens egen finansiering av projektet och inte
19371: ner, kommunens planläggning och förhandling- egentligt kommunalt stöd eller egentlig kommu-
19372: ama mellan centralförvaltningen och kommuner- nal finansiering för projektet. Sådana projekt
19373: na. som inom handels- och industriministeriets för-
19374: År 1999 inrättade Vägverket och kommunför- valtningsornråde får kommunalt stöd är ytterst få
19375: bundet en arbetsgrupp som har dryftat kostnads- av ovan nämnda skäl.
19376: fördelningen mellan kommunema och staten i TE-centralemas företagsavdelningar har inte
19377: vägprojekt. Gruppen har gjort ett utkast till en an- omvandlat de nationella projekt som får företags-
19378: visning i frågan och vill ännu diskutera ikraftträ- stöd till EU-projekt. Huruvida företag finansie-
19379: dandet med kommunikationsministeriet. 1 hela ras med EU-medel till en viss del eller med en-
19380: anvisningsutkastet betonas statens kostnadsan- bart nationella medel beror på om företagen lig-
19381: svar på ett tydligare sätt än i den gällande anvis- ger inom målprogramsområdena eller utanför
19382: ningen. Kommunemas kostnadsansvar beränsas dem. Nivåema på företagsstödet och förutsätt-
19383: på ett strängare sätt än tidigare. ningama för beviljande av företagsstöd bestäms
19384: Kommunen kan på egen bekostnad låta utföra med stöd av den nationella lagstiftningen, dvs.
19385: arbeten (gator e.dyl.) som enligt 91 § 3 mom. företagsstöd beviljas enligt samma principer obe-
19386: väglagen ankommer på kommunen vid vägpro- roende av om projektet finansieras med ED-me-
19387: jekt. Enligt 95 § väglagen kan kommunen i sär- del eller med enbart nationella medel. Däremot
19388: skilda fall också åta sig att helt eller delvis svara har EU-programmens finansiering inverkat på
19389: för kostnadema (t.ex. för att tidigarelägga byg- beloppet av den finansiering som kan disponeras
19390: gande av trafikleder för gång-, cykel- och mo- på företagsstöd. Den enbart nationella finansie-
19391: pedtrafik). När det gäller nödvändiga projekt är ring enligt lagen om stödjande av företagsverk-
19392: huvudregeln enligt förslaget dock att staten sva- sarnhet som anvisas för 2001 är endast 85 milj.
19393: rar för driften och underhållet. mk, och därför styrs finansieringen i huvudsak
19394: till ornråden som inte får sådan finansiering för
19395: Handels- och industriministeriets förvalt- företagsstöd som är bunden till EU-program-
19396: ningsområde men. lnom de ornråden som omfattas av EU-pro-
19397: lnom handels- och industriministeriets förvalt- grammen kan för projekt enligt lagen om stödjan-
19398: ningsområde beviljar TE-centralema investe- de av företagsverksarnhet således användas näs-
19399: rings-, utvecklings- och verksamhetsmiljöstöd tan enbart finansiering som är bunden till EU-
19400: enligt lagen om stödjande av företagsverksarnhet programmen. Allmänt sett har EU-finansiering-
19401: ( 1068/2000) samt energistöd för projekt som del- en alltså ökat volymen på den finansiering som
19402: finansieras av EU. De ovan nämnda stöden bevil- används för projekt som får företagsstöd.
19403: jas i regel företag. När det gäller beviljande av
19404: ovan nämnda stöd till företag har det i lagen satts Slutord
19405: kumulationstak för det sammanlagda beloppet av De ovan nämnda förvaltningsornrådena har
19406: offentliga stöd, varvid det i allmänhet inte längre knappt alls omvandlat de verksamheter som här
19407: är möjligt att utöver EU-finansieringen och den nämns (väghållning, plantbeståndsvård, före-
19408: statliga finansieringen bevilja annat offentligt tagsstöd) till EU-projekt. 1 EU-projekt ingår allt-
19409: stöd för projekten. Därför är den korumunala fi- jämt nationell offentlig medfinansiering, som i
19410:
19411: 6
19412: Ministems svar KK 976/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
19413:
19414:
19415: regel kommer från statsbudgeten. Kommunemas der EU:s senaste programperiod 1995-1999
19416: medfinansiering i projekten uppskattas i EU-pro- överskred den kommunala medfinansieringen i
19417: grammen. Det är dock upp till kommunema om målprogrammen det belopp som uppskattades i
19418: de vill deltai projekten. I praktiken kan de kom- programdokumenten.
19419: muner som ligger inom områdena för EU:s mål- Den statliga finansiering som riktas tili EU-
19420: program få stöd av EU och staten för projekt som projekt är liten i förhållande tili hela statsbudge-
19421: är viktiga för dem. Det innebär att projekten ge- ten. Staten finansierar alltjämt största delen av åt-
19422: nomförs snabbare och kräver mindre finansie- gärdema med enbart nationella medel. Ä ven den
19423: ringsinsatser av kommunen än projekt som helt finansiering som används i EU-projekt kommer i
19424: och hållet finansieras med nationella medel. Un- huvudsak från statsbudgeten.
19425:
19426:
19427:
19428: Helsingfors den 27 december 2000
19429:
19430: Region- och kommunminister Martti Korhonen
19431:
19432:
19433:
19434:
19435: 7
19436: KK 977/2000 vp - Mauri Salo /kesk
19437:
19438:
19439:
19440:
19441: KIRJALLINEN KYSYMYS 977/2000 vp
19442:
19443: Maataloustukien maksaminen eri kunnissa
19444:
19445:
19446:
19447:
19448: Eduskunnan puhemiehelle
19449:
19450: Maatalousyrittäjille maksettavien tukien maksa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19451: misessa käytäntö vaihtelee kuntaan tulevan raha- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19452: määrän perusteella. Suomessa on kuntia, joissa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19453: kokonaissumma ylittää 20 milj. markan rajan, vaksiseuraavan kysymyksen:
19454: jolloin maksatus joudutaan hoitamaan useassa
19455: erässä ja saman kunnan alueella eri viljelijöiden Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
19456: tukien maksupäivän välillä voi olla jopa yli vii- ta maksatusjärjestelmä muutetaan sel-
19457: kon ero. laiseksi, että kaikissa Suomen kunnissa,
19458: kuntakohtaisesti, viljelijät saavat tuki-
19459: markat tililleen samana päivänä?
19460:
19461:
19462: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000
19463:
19464: Mauri Salo /kesk
19465:
19466:
19467:
19468:
19469: Versio 2.0
19470: KK 977/2000 vp - Mauri Salo /kesk Ministerin vastaus
19471:
19472:
19473:
19474:
19475: Eduskunnan puhemiehelle
19476:
19477: Eduskunnan työjätjestyksen 27 §:ssä mainitus- toiminnan turvallisuus, markkamääräisesti suu-
19478: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- rimmat tuet sisältävät sanomat joudutaan lähettä-
19479: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mään pienemmissä osissa. Eri käsittelyajankoh-
19480: vastattavaksi kansanedustaja Mauri Salon /kesk tien vuoksi viljelijät ovat tällöin voineet saada tu-
19481: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kimaksunsa eri aikaan saman kunnan alueella.
19482: 977/2000 vp: Koko Suomessa sanomien pilkkominen on jou-
19483: duttu tekemään ainoastaan muutaman kunnan
19484: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- kohdalla, jos maksettavan tuen suurus on ylittä-
19485: ta maksatusjärjestelmä muutetaan sel- nyt 20 miljoonaa markkaa. Esimerkiksi viimeksi
19486: laiseksi, että kaikissa Suomen kunnissa, maksatuksessa olleen CAP-tuen osalta tällaisia
19487: kuntakohtaisesti, viljelijät saavat tuki- kuntia oli koko maassa yhteensä kuusi kappalet-
19488: markat tililleen samana päivänä? ta. Pääosa viljelijöistä on siten tähän asti saanut
19489: tukimarkat tililleen kuntakohtaisesti samaan ai-
19490: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kaan.
19491: ti seuraavaa: IACS-tietojärjestelmään tehtyjen muutosten
19492: Tällä hetkellä yksittäisen kunnan maataloustu- yhteydessä on useaan otteeseen keskusteltu siitä
19493: kien maksatusaikataulun määräävät käytännössä pitäisikö koko maassa pyrkiä hoitamaan maksa~
19494: EU:n säädösten asettamat maksatusaikataulut, tukset siten, että kaikki viljelijät saisivat tukimar-
19495: valvontojen tilanne ja kuntaohjelman versiopäi- kat pankkitililleen yhtä aikaa. Teknisesti se olisi
19496: vityksen valmistuminen. mahdollista toteuttaa. Koko maan aineistojen yh-
19497: Vuodesta 1995 lähtien Suomessa on ollut yh- täaikainen käsittely järjestelmissä aiheuttaisi
19498: dennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS). kuitenkin viivästyksen maksatusten käynnisty-
19499: Järjestelmän atk-osa on jaettu kunnissa käytössä misessä, minkä vuoksi muutosta ei ole haluttu to-
19500: olevaan hajautettuun kuntakohtaiseen järjestel- teuttaa. Tavoitteena on ollut maksaa tuet viljeli-
19501: mään ja ministeriössä käytössä olevaan keskitet- jöille niin nopeasti kuin se on ollut tilakohtaises-
19502: tyyn järjestelmään. Kuntaohjelmasovelluksen ti mahdollista.
19503: avulla tallennetaan viljelijöiden tukihakemus-ja Maaseutuelinkeinohallinnossa on tekeillä mit-
19504: mahdolliset valvontatiedot, merkitään valvon- tava tietojärjestelmiä koskeva uudistus, jossa
19505: nan osalta keskeneräiset hakemukset maksukiel- vanhasta hajautetusta IACS-tietojärjestelmästä
19506: toon ja lasketaan tukimäärät Tämänjälkeen tuki- luovutaan ja siirrytään uuteen keskitettyyn
19507: hakemus- ja valvontatiedot sekä maksatusaineis- IACS-tietojärjestelmään. Uudistuksen jälkeen
19508: ton sisältävä rekisterisanoma lähetetään tiedon- kunnassa tallennettava tieto siirtyy järjestelmään
19509: siirtona keskushallinnon IACS-keskusrekisteriin reaaliajassa, mikä merkitsee sitä, että maksatus-
19510: ja ministeriö hyväksyy tai hylkää sanoman. ten käynnistyminen ei ole enää riippuvainen kun-
19511: Maksatusprosessi kunnan rekisterisanoman tien maaseutuelinkeinoviranomaisten tiedonsiir-
19512: lähettämisestä maksun välittymiseen viljelijän rosta. Tämä mahdollistaa tukien maksamisen sa-
19513: pankkitilille kestää muutaman päivän. Jotta voi- man kunnan viljelijöille yhtä aikaa, edellyttäen
19514: daan varmistaa tietojärjestelmän luotettavuus ja että valvonnat on hyväksytty. Uuden järjestel-
19515:
19516:
19517: 2
19518: Ministerin vastaus KK 977/2000 vp - Mauri Salo /kesk
19519:
19520:
19521: män myötä maksatukset voidaan hoitaa koko
19522: maassa entistä nopeammin.
19523:
19524:
19525: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2000
19526:
19527: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19528:
19529:
19530:
19531:
19532: 3
19533: KK 977/2000 vp - Mauri Salo /kesk Ministems svar
19534:
19535:
19536:
19537:
19538: Tili riksdagens talman
19539:
19540: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Utbetalningsprocessen från det att kommunen
19541: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- skickat registermeddelandet fram till att betal-
19542: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mau- ningen förmedlas till jordbrukarens bankkonto
19543: ri Salo /cent undertecknade skriftliga spörsmål dröjer några dagar. För att man skall kunna ga-
19544: SS 977/2000 rd: rantera att datasystemet är tillförlitligt och funk-
19545: tionens säkerhet är man tvungen att överföra
19546: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta meddelande som innehåller stöd till större be-
19547: för att utbetalningssystemet ändras så lopp i mark i mindre rater. På grund av olika tid-
19548: att jordbrukarna i alla kommuner i Fin- punkter för behandlingen har jordbrukare inom
19549: land, kommunvis, får jordbruksstödet samma kommun kunnat få stödet inbetalat vid
19550: inbetalt på sitt kanto samma dag? olika tidpunkter. 1 hela Finland har man endast i
19551: fråga om några kommuner varit tvungen att spjäl-
19552: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ka upp meddelandena i fall där beloppet som
19553: föra följande: skall utbetalas överstigit 20 milj. mk. Till exem-
19554: För tillfållet är det i praktiken de utbetalningstid- pel när det gäller den senaste utbetalningen av
19555: tabeller som EU:s rättsakter anger, situationen CAP-stöd fanns det endast sex sådana kommu-
19556: när det gäller kontroller och fårdigställandet av ner i hela landet. Därmed har största delen av
19557: den uppdaterade versionen av kommunprogram- jordbrukama hittills kommunvis fått stöden inbe-
19558: met som bestämmer de enskilda kommunemas talda inbetalda på sitt konto samtidigt.
19559: utbetalningstidtabeller i fråga om jordbruksstö- 1 samband med ändringama i IACS-datasyste-
19560: den. met har man i flera sammanhang diskuterat om
19561: Från och med år 1995 har Finland haft ett in- det vore ändamålsenligt att alla jordbrukare i hela
19562: tegrerat system för administration och kontroll Finland skulle få stöden inbetalda på sitt bank-
19563: (IACS). Systemets ADB-del har fördelats mel- konto samma datum. Tekniskt vore detta möjligt
19564: lan det decentraliserade kommunspecifika sys- att förverkliga. Men om data gällande stöd för
19565: tem som används i kommunema och det cenrali- alla jordbrukare i hela landet skulle behandlas
19566: serade system som används vid ministeriet. Ge- samtidigt i systemet skulle det dock uppstå förse-
19567: nom kommunprogrammets tillämpningar sparas ningar i utbetalningen och därför har man inte ve-
19568: uppgiftema om jordbrukamas stödansökningar lat genomföra denna ändring. Målet har varit att
19569: och möjliga kontrolluppgifter, antecknas betal- betala ut stöd till jordbrukama så snabbt som det
19570: ningsförbud för ansökningar som med avseende med beaktande av den aktuella situationen varit
19571: på kontroll är ofullständiga och uträknas betal- möjligt.
19572: ningsbeloppen. Efter detta skickas uppgiftema lnom landsbygdsnäringsförvaltningen pågår
19573: om stödansökningar och kontrolluppgiftema en omfattande fömyelse av datasystemen i vii-
19574: samt ett registerutdrag som innehåller utbetal- ken man övergår från det gamla decentraliserade
19575: ningsdata som bifogad fi1 till centralförvaltning- IACS-datasystemet till ett centraliserat IACS-da-
19576: ens IACS-centralregister och ministeri et godkän- tasystem. Efter fömyelsen kommer information
19577: ner eller underkänner utdraget. som sparas i kommunema att överföras till syste-
19578:
19579:
19580: 4
19581: Ministems svar KK 977/2000 vp - Mauri Salo /kesk
19582:
19583:
19584: met i realtid, vilket innebär att utbetalningama inom samma kommun samtidigt, förutsatt att
19585: inte längre är beroende av dataöverföringen från kontrollema har godkänts. I och med att det nya
19586: kommunemas landsbygdsnäringsmyndigheter. datasystemet tas i bruk kommer utbetalningar i
19587: Detta möjliggör att stöd utbetalas tili jordbrukare hela landet att kunna skötas snabbare.
19588:
19589:
19590: Helsingfors den 27 december 2000
19591:
19592: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19593:
19594:
19595:
19596:
19597: 5
19598: KK 978/2000 vp - Mari Kiviniemi /kesk ym.
19599:
19600:
19601:
19602:
19603: KIRJALLINEN KYSYMYS 978/2000 vp
19604:
19605: Lapsilisien tasokorotuksen ja inflaatiotarkis-
19606: tusten suorittaminen
19607:
19608:
19609:
19610:
19611: Eduskunnan puhemiehelle
19612:
19613: Hallitus leikkasi heti edellisen vaalikauden aluk- maa edeltäneelle tasolle inflaatiokorjattuina.
19614: si vuositasolla yhteensä lähes 1,5 miljardia mark- Lapsilisien inflaatiotarkistuksien tekemättä jättä-
19615: kaa lapsilisistä ja lasten päivähoidosta. Näiden minen on leikannut lapsilisiä huomaamatta. Jää-
19616: radikaalileikkausten jälkeen ei ole tullut min- dytyksen takia lapsilisät ovat menettäneet ar-
19617: käänlaista tasokorotusta lapsiperheiden kannalta voaan yli kahdeksan prosenttia.
19618: tärkeisiin tukiin. Leikatut lapsilisät ovat olleet Suomen talouden nykyinen kasvuvauhti tar-
19619: jäädytettyinä vuoden 1995 heinäkuun tasolle il- joaa mahdollisuuksia lapsiperheitä koskeviin ta-
19620: man inflaatiotarkistuksia. Tutkimusten mukaan louspoliittisiin päätöksiin. Pienituloisten, nuor-
19621: tämä on merkinnyt lapsiperheille yhteensä yli ten lapsiperheiden aseman parantaminen on oi-
19622: viiden miljardin markan taloudellista menetystä. keansuuntaista ja entistä lapsiystävällisempää
19623: Laman laskut ovat heijastuneet raskaasti juuri perhepolitiikkaa.
19624: lapsiperheiden elämään. Tilastokeskuksen selvi-
19625: tykset kertovat karua kieltä siitä, että lapsiper- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19626: heet ovat köyhtyneet kuluneiden viiden vuoden jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
19627: aikana. Hallituksen ajamat säästöt ovat pistäneet vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19628: lapsiperheet tiukoille, ja yhä useammat lapsiper- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
19629: heet ovat pudonneet alimpiin tuloluokkiin. Ko-
19630: hentunut taloudellinen tilanne ja verotulokerty- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä lap-
19631: män kasvu tarjoavat tilaisuuden palauttaa lapsi- silisien tasokorotusten ja inflaatiotar-
19632: perheille laman aikana leikatut monet etuudet la- kistuksen suorittamiseksi?
19633:
19634:
19635: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
19636:
19637: Mari Kiviniemi /kesk
19638: Markku Laukkanen /kesk
19639:
19640:
19641:
19642:
19643: Versio 2.0
19644: KK 978/2000 vp - Mari Kiviniemi /kesk ym. Ministerin vastaus
19645:
19646:
19647:
19648:
19649: Eduskunnan puhemiehelle
19650:
19651: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- myönnetty oikeus arvioida aina erikseen lapsili-
19652: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sien mahdollinen korotustarve.
19653: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Lapsilisien tason kehityksessä ei ole ollut
19654: vastattavaksi kansanedustaja Mari Kiviniemen säännönmukaisuutta. Lapsilisiä on korotettu vii-
19655: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen meksi vuoden 1994 alussa toteutetun perhetuki-
19656: KK 978/2000 vp: uudistuksen yhteydessä. Tuolloin perhetukien
19657: kokonaisuutta uudistettiin poistamalla lapsiper-
19658: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä lap- heille kohdentuneet verovähennykset, lukuun ot-
19659: silisien tasokorotuksen ja injlaatiotar- tamatta elatusvelvollisille myönnettävää vähen-
19660: kistusten suorittamiseksi? nystä. Lapsiperheisiin kohdistuvaa kokonaistu-
19661: kea kuitenkin pienennettiin samassa yhteydessä.
19662: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Vuoden 1995 heinäkuun alusta lukien lapsilisien
19663: ti seuraavaa: tasoa alennettiin siten, että lapsilisistä aiheutuvat
19664: Lapsilisät ovat osa perhepoliittisia tulonsiirtoja, kustannukset vähenivät 8 prosentilla. Tämänjäl-
19665: joilla tasataan perhekustannuksia lapsiperheiden keen lapsilisien taso on säilynyt samana, koska
19666: ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisän korotuksiin ei valtion taloudellisesta tilanteesta
19667: tarkoituksena on korvata lapsiperheille lapsen johtuen ole katsottu olleen mahdollisuuksia.
19668: elatuksesta aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työ-
19669: Lapsilisien määrän korottamisesta säädetään ryhmän, jonka tehtävänä on selvittää lapsilisän
19670: lapsilisälain (796/1992) 21 §:ssä. Sen mukaan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja arvioida
19671: elinkustannusten noustua valtioneuvostolla on järjestelmän muutostarvetta. Työryhmä on saa-
19672: oikeus korottaa lapsilisän määrää enintään huhti- massa työnsä päätökseen kuluvan vuoden lopus-
19673: kuusta 1962 alkaen laskettua elinkustannusten sa. Tämänjälkeen sosiaali- ja terveysministeriös-
19674: nousua vastaavaksi. Valtioneuvostolle on siten sä arvioidaan, minkälaisia muutoksia nykymuo-
19675: toiselle ja -tasoiselle lapsilisälle tulisi jatkossa
19676: tehdä.
19677:
19678:
19679:
19680: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
19681:
19682: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
19683:
19684:
19685:
19686:
19687: 2
19688: Ministerns svar KK 978/2000 vp - Mari Kiviniemi /kesk ym.
19689:
19690:
19691:
19692:
19693: Tili riksdagens talman
19694:
19695: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger viljats rätt att alltid separat bedöma behovet av
19696: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- eventuella höjningar av barnbidragen.
19697: rådet översänt fö1jande av riksdagsledamot Mari Utvecklingen då det gäller barnbidragens nivå
19698: Kiviniemi /cent m.fl. undertecknade skriftliga har inte varit regelbunden. Barnbidragen har
19699: spörsmål SS 978/2000 rd: höjts senasti början av 1994 i samband med fa-
19700: miljestödsreformen. Då ändrades hela utform-
19701: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i ningen av familjestöden genom att skatteavdra-
19702: fråga om en höjning och injlationsjuste- gen för barnfamiljer slopades, med undantag av
19703: ring av barnbidragen? avdraget för försörjningspliktiga. Det samman-
19704: lagda stödet för barnfamiljer skars dock ner i
19705: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- samma veva. Vid ingången av juli 1995 sänktes
19706: föra följande: barnbidragens nivå så att de kostnader barnbidra-
19707: Barnbidragen utgör en del av de familjepolitiska get medförde minskade med 8 procent. Därefter
19708: inkomstöverföringarna, med vilkas hjälp kostna- har barnbidragen bibehållits på samma nivå som
19709: derna mellan barnfamiljer och hushåll utan barn förut, eftersom det på grund av statens ekonomis-
19710: utjämnas. Syftet med barnbidragen är att ersätta ka situation inte har ansetts vara möjligt att höja
19711: barnfamiljerna för de kostnader barnets försörj- dem.
19712: ning ger upphov till. Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
19713: Bestämmelser om höjning av barnbidragen in- en arbetsgrupp med uppgift att utreda frågor i an-
19714: går i 21 § barnbidragslagen (796/1992). Enligt slutning till barnbidragets utveckling och bedö-
19715: den har statsrådet rätt att höja barnbidragen om ma behovet av ändringar i systemet. Arbetsgrup-
19716: levnadskostnaderna har stigit, dock högst i mot- pen kommer att slutföra sitt arbete i slutet av
19717: svarighet till stegringen i levnadskostnaderna be- innevarande år. Därefter bedömer social- och
19718: räknat från apri1 1962. Statsrådet har därmed be- hälsovårdsministeriet på vilket sätt barnbidra-
19719: gens nuvarande utformning och nivå bör ändras i
19720: framtiden.
19721:
19722:
19723:
19724: Helsingfors den 28 december 2000
19725:
19726: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
19727:
19728:
19729:
19730:
19731: 3
19732: KK 979/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
19733:
19734:
19735:
19736:
19737: KIRJALLINEN KYSYMYS 979/2000 vp
19738:
19739: Suomen satamissa vierailevien ulkomaisten
19740: alusten valvonta
19741:
19742:
19743:
19744:
19745: Eduskunnan puhemiehelle
19746:
19747: Nykyisin voimassa oleva, vuonna 1998 uudistet- silla operoivat varustamot ja alukset eivät ole tä-
19748: tu väylämaksulaki edellyttää jokaisen Suomen hänkään mennessä maksaneet väylämaksujaan
19749: aluevesillä kauppamerenkulkua harjoittavan todellisen suuruisina. Väylämaksun korotukses-
19750: aluksen maksavan valtiolle väylämaksuja. Alus- ta olisi siis syytä luopua, kunnes alusten tarkasta-
19751: ten väylämaksut on luokiteltu sen mukaan, pal- minen saatetaan sille tasolle, ettei viipillisyyttä
19752: jonko avustamista alus tarvitsee jääolosuhteissa. esiinny.
19753: Maksuluokkaan vaikuttavat siis mm. aluksen Kansainvälisten sopimusten perusteellahan
19754: koko ja moottoreiden teho. Suomen merenkulkuviranomaiset tarkastavat
19755: Maksamatta jääneet tai väärin perustein liian vain 25% Suomessa käyvistä ulkomaisista aluk-
19756: alhaisina maksetut väylämaksut on lain mukaan sista. Organisaatio on luonnollisesti mitoitettu
19757: velvollisuus maksaa jälkikäteen. Tämä säännös sen mukaan, mutta se ei ole peruste antaa havai-
19758: on otettu lakiin nimenomaan silmällä pitäen ul- tunja todistetun viipillisyyden jatkua. Tarkastus-
19759: komaisia aluksia, jotka omaavat ns. kaksoiskirjo- toiminnan tehostamisella myös väylämaksurik-
19760: ja eli useita luokitustodistuksia. Näyttämällä komukset saataisiin vähenemään ja samalla val-
19761: aluksen todellista suorituskykyä parempi vilpilli- tion saama väylämaksutuotto nousisi huomatta-
19762: nen luokitustodistus on saavutettu huomattavia vasti. Suomalaisen laivanvarustamoalan kilpailu-
19763: säästöjä väylämaksuissa. Yhden aluksen kohdal- asema heikentyy kohtuuttomasti, kun ulkomai-
19764: la puhutaanjopa kymmenistätuhansista markois- set alukset operoivat viipillisillä luokitustodis-
19765: ta satamassa käyntikertaa kohden, joten viimeksi tuksilla ja välttyvät maksuilta, joita niiden avus-
19766: kuluneiden vuosien aikana jo ennen nykyisen tamisesta valtiolle aiheutuu.
19767: väylämaksulain voimaantuloa ja myös sen jäl-
19768: keen valtio on menettänyt huomattavan summan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19769: väylämaksutuloja. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
19770: Vuoden 2001 alusta on suunniteltu 1 %:n ko- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
19771: rotusta väylämaksuihin. Tämä korotus vaikuttaa vaksi seuraavan kysymyksen:
19772: todellisuudessa vain suomalaisiin aluksiin ja nii-
19773: hin ulkomaisiin aluksiin, joilla on totuudenmu- Aikooko hallitus tehostaa Suomen sata-
19774: kaiset luokitustodistukset aluksen suoriutumises- missa vierailevien ulkomaisten alusten
19775: ta jääolosuhteissa. Viipillisillä luokitustodistuk- valvontaa?
19776:
19777:
19778: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
19779:
19780: Pertti Hemmilä /kok
19781: Versio 2.0
19782: KK 979/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok Ministerin vastaus
19783:
19784:
19785:
19786:
19787: Eduskunnan puhemiehelle
19788:
19789: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- satamavalvontaa kohdistetaan kuitenkin vain
19790: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- 25 %:iin kaikista satamiin 1iikennöivistä aluksis-
19791: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ta. Mikäli ulkomaisten alusten valvontaa halu-
19792: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän taan merkittävästi tehostaa, edellyttäisi se huo-
19793: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mattavaa lisäystä satamavalvontaan kohdistu-
19794: 979/2000 vp: viin määrärahoihin. Jäämaksuluokkiin liittyvien
19795: väärinkäytösten johdosta saamatta jääneet väylä-
19796: Aikooko hallitus tehostaa Suomen sata- maksutuotot ovat enimmillään olleet noin 0,25
19797: missa vierailevien ulkomaisten alusten prosenttia vuosittaisesta väylämaksukertymästä.
19798: valvontaa? Toisaalta asian saaman suuren julkisuuden joh-
19799: dosta ja toisaalta sen vuoksi, että sellaiset aluk-
19800: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen set, joihin nyt kysymyksessä oleva keinottelu-
19801: seuraavaa: mahdollisuus liittyy, ovat vähitellen poistumas-
19802: Kysymyksessä väitetään, että vuoden 2001 alus- sa liikenteestä, myös tämän tyyppinen keinottelu
19803: ta on suunniteltu 1 %:n korotusta väylämaksui- on vähenemässä.
19804: hin. Ainakaan hallitus ei ole tällaista esitystä teh- Ulkomaalaisiin aluksiin kohdistettujen tarkas-
19805: nyt. tusten tehostaminen siten, että Port State Control
19806: Merenkulkulaitoksella ei ole käytettävissä sel- -järjestelmän sisältämän velvoitteen lisäksi tar-
19807: laisia resursseja, jotka mahdollistaisivat kaik- kastettaisiin useampia kuin 25 % Suomessa käy-
19808: kien tai edes kaikkien epäilyksenalaisten alusten vistä ulkomaalaisista aluksista, ei tuottaisi sel-
19809: tarkastamista sen toteamiseksi, onko niillä jokai- laista lisäkertymää väylämaksutuloihin, joilla
19810: sen Suomessa käynnin yhteydessä sellainen jää- voitaisiin kattaa tarkastusten lisäämisestä aiheu-
19811: maksuluokka, johon ne ovat oikeutettuja. Tässä tuneet kustannukset.
19812: suhteessa Merenkulkulaitos on kuitenkin tehos- Välittömänä toimenpiteenä väylämaksun kier-
19813: tanut yhteistyötään tullilaitoksen kanssa. Meren- ron estämiseksi Merenkulkulaitos on kiinnittä-
19814: kulkulaitoksen satamavalvontaa (Port State nyt alusten kanssa tekemisissä olevien virka-
19815: Control) hoitavat henkilöt tarkastavat muun miestensä huomion muiden tarkastusten ohessa
19816: ohessa myös aluksen jäämaksuluokkatodistuk- erityisesti myös siihen, että mahdollisuuksien
19817: sen ja ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista mukaan on pyrittävä tarkastamaan myös alusten
19818: Tullilaitokselle. Kuten kysymyksessä on todettu, jäämaksuluokkatodistusten oikeellisuus.
19819:
19820:
19821:
19822: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
19823:
19824: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
19825:
19826:
19827:
19828:
19829: 2
19830: Ministems svar KK 979/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
19831:
19832:
19833:
19834:
19835: Tili riksdagens talman
19836:
19837: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger len endast 25 % av alla fartyg som anlöper ham-
19838: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- nama. Om man vill åstadkomma en avsevärt ef-
19839: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti fektivare övervakning av utländska fartyg, skul-
19840: Hemmilä /saml undertecknade skriftliga spörs- le det förutsätta en betydlig höjning av anslagen
19841: mål SS 979/2000 rd: för hamnstatskontrollen. De intäkter som utebli-
19842: vit på grund av oegentligheter i anslutning till is-
19843: ;{mnar regeringen effektivera övervak- avgiftsklassema har som mest uppgått till ca
19844: ningen av utländska fartyg som anlöper 0,25 % av den årliga sammanlagda farledsintäk-
19845: finländska hamnar? ten. Denna typ av fusk håller på att minska å ena
19846: sidan till följd av den stora uppmärksamhet som
19847: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- frågan väckt och å andra sidan därför att den typ
19848: föra följande: av fartyg som det gäller småningom kommer att
19849: 1 spörsmålet påstås att det planeras en höjning av tas ur trafik.
19850: farledsavgiften om 1 % från och med 2001. Åt- En effektiverad kontroll av utländska fartyg så
19851: minstone är det inte regeringen som har föresla- att man utöver den kontrollskyldighet som ingår i
19852: git något sådant. Port State Control-systemet skulle kontrollera
19853: Sjöfartsverket har inte tillgång till sådana re- mer än 25 % av de fartyg som anlöper finländska
19854: surser som skulle göra det möjligt att inspektera hamnar, skulle inte innebära en sådan ökning av
19855: alla eller ens alla misstänkta fartyg för att konsta- intäktema från farledsavgiftema att den skulle
19856: tera om de i samband med sitt besök i Finland har täcka de kostnader som föranleds av fler kontrol-
19857: den isavgiftsklass som de är berättigade till. Sjö- ler.
19858: fartsverket har dock effektiverat sitt samarbete Som en direkt åtgärd för att hindra fartygen
19859: med Tullverket i detta avseende. De personer vid från att lämna farledsavgiften obetald har Sjö-
19860: Sjöfartsverket som sköter hamnstatskontrollen fartsverket påpekat för de tjänstemän som kom-
19861: (Port State Control) kontrollerar utöver annat mer i kontakt med fartygen att de utöver andra
19862: också fartygets bevis över isavgiftsklass och an- kontroller också i mån av möjlighet skall försöka
19863: mäler oegentligheter till Tullverket. Så som kon- kontrollera att fartygens bevis över isavgifts-
19864: stateras i spörsmålet, omfattar hamnstatskontrol- klass är riktiga.
19865:
19866:
19867:
19868: Helsingfors den 19 december 2000
19869:
19870: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
19871:
19872:
19873:
19874:
19875: 3
19876: KK 980/2000 vp- Tapio Karjalainen /sd ym.
19877:
19878:
19879:
19880:
19881: KIRJALLINEN KYSYMYS 980/2000 vp
19882:
19883: Kilpailuvirasto ja julkisyhteisöjen kilpailutta-
19884: minen
19885:
19886:
19887:
19888:
19889: Eduskunnan puhemiehelle
19890:
19891: Kilpailuvirastosta annetun lain (711/1988) ti neutraalia viranomaistoimintaa. Hyvänä esi-
19892: 1 §:ssä todetaan, että kauppa- ja teollisuusminis- merkkinä tästä käy Tielaitoksen pilkkominen kil-
19893: teriön alaisena toimii kilpailuvirasto, jonka tehtä- pailuideologisista syistä.
19894: vänä on terveen ja toimivan taloudellisen kilpai-
19895: lun turvaaminen. Lain 3 §:ssä todetaan, että kil- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19896: pailuvirasto julkaisee harkitsemassaan laajuu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
19897: dessa suorittamiensa tutkimusten tulokset silloin vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19898: kun niiden julkaiseminen katsotaan tarpeellisek- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
19899: SI.
19900: Kilpailuvirasto on kiinnittänyt erityistä huo- Onko hallitus tietoinen siitä, että Kilpai-
19901: miota julkisyhteisöjen kilpailuttamiseen Julki- luviraston toiminta voi johtaa siihen,
19902: nen valta markkinoilla -hankkeessaan. Hank- että julkisyhteisöjen toimintamahdolli-
19903: keen painopiste tulee siirtymään kuntien ja kun- suudet kaventuvat, niiden tarjoamien
19904: tayhtymien puolelle. Kilpailuviraston näkemyk- toimintojen laatu heikkenee ja että jul-
19905: sen mukaan kuntien ja kuntayhtymien suoja-ase- kisyhteisöjen tehtäväksi jää järjestää ta-
19906: ma on levinnyt, mikä nähdään epätoivottavana loudellisesti kannattamattomat toimin-
19907: kehityksenä. Siitä syystä Kilpailuvirasto tulee notja
19908: kiinnittämään huomiota kuntien ja kuntayhty-
19909: mien väitettyjen monopoliasemien purkamiseen. onko hallitus tietoinen siitä, että julkis-
19910: Kilpailuviraston tehtävänä on terveen kilpai- yhteisöt joutuvat kilpailuttaessaan pilk-
19911: lun turvaaminen ja siitä saatujen tutkimustulos- komaan kokonaisuuksia niin, että ne
19912: ten julkaiseminen oman harkintansa mukaan. kohtaavat kilpailun yksityissektorin
19913: Kilpailuviraston erityinen kiinnostus juuri julkis- kanssa tilanteessa, jossa yksityinen sek-
19914: yhteisöjen kilpailuttamiseen herättää epäilyksen tori kilpailee vain taloudellisesti kan-
19915: siitä, onko Kilpailuviraston toiminta ideologises- nattavista hankkeista?
19916:
19917:
19918: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
19919:
19920: Tapio Karjalainen /sd Rakel Hiltunen /sd
19921: Erkki Pulliainen /vihr Anne Huotari /vas
19922: Kari Rajamäki /sd Kimmo Kiljunen /sd
19923: Lauri Kähkönen /sd Reijo Kallio /sd
19924: Klaus Heliberg /sd
19925: Versio 2.0
19926: KK 980/2000 vp- Tapio Karjalainen /sd ym. Ministerin vastaus
19927:
19928:
19929:
19930:
19931: Eduskunnan puhemiehelle
19932:
19933: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- saan, sovelletaan kilpailunrajoituksista annettua
19934: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lakia (480/1992) samojen periaatteiden mukai-
19935: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sesti kuin muidenkin elinkeinonharjoittajien toi-
19936: vastattavaksi kansanedustaja Tapio Karjalaisen mintaan. Käytännössä Kilpailuvirasto on käsitel-
19937: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lyt mm. kunnallisten kaasu-, sähkö- ja vesilaitos-
19938: KK 980/2000 vp: ten kilpailunrajoituksia määräävän markkina-
19939: aseman väärinkäytöstä säädettyjen kieltojen pe-
19940: Onko hallitus tietoinen siitä, että Kilpai- rusteella. Elinkeinotoiminnassa aikaansaatujen
19941: luviraston toiminta voi johtaa siihen, kilpailunrajoitusten ohella myös lainsäädäntö tai
19942: että julkisyhteisöjen toimintamahdolli- hallintokäytäntö saattavat rajoittaa kilpailua. Jul-
19943: suudet kaventuvat, niiden tarjoamien kisiin kilpailunrajoituksiin ei ·kuitenkaan voida
19944: toimintojen laatu heikkenee ja että jul- suoraan puuttua kilpailunrajoituslain keinoin.
19945: kisyhteisöjen tehtäväksi jää järjestää ta- Sen sijaan Kilpailuvirasto voi tehdä aloitteita ja
19946: loudellisesti kannattamattomat toimin- antaa lausuntoja kilpailua rajoittavien säännös-
19947: notja ten, määräysten, menettelytapojen tai hallinnon
19948: rakenteiden muuttamiseksi.
19949: onko hallitus tietoinen siitä, että julkis- Kilpailuviraston Julkinen valta markkinoilla
19950: yhteisöt joutuvat kilpailuttaessaan pilk- -hankkeen tavoitteena on varmistaa toimivan kil-
19951: komaan kokonaisuuksia niin, että ne pailun periaatteet yksityisen ja julkisen tuotan-
19952: kohtaavat kilpailun yksityissektorin non välille sekä valtio- että kuntasektorilla. Myös
19953: kanssa tilanteessa, jossa yksityinen sek- hallituksen vuodenvaihteessa 2000 käynnistä-
19954: tori kilpailee vain taloudellisesti kan- mään yrittäjyyshankkeeseen kuuluvassa Toimi-
19955: nattavista hankkeista? vat markkinat -osuudessa on kiinnitetty huomio-
19956: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ta julkisten palvelujen avaamiseen kilpailulle.
19957: ti seuraavaa: Hankkeiden edetessä on käynyt selväksi, että
19958: useilla markkinoilla kilpailun toimivuutta hait-
19959: Kilpailuvirastosta annetun lain (711/1988) mu- taavat nimenomaan kilpailua rajoittavat säännök-
19960: kaan kilpailuviraston tehtävänä on terveen ja toi- set tai määräykset taikka julkisyhteisöjen osallis-
19961: mivan taloudellisen kilpailun turvaaminen. Kil- tuminen elinkeinotoimintaan eri pohjalta yksityi-
19962: pailuvirasto tutkii kilpailuolosuhteita, selvittää siin yrityksiin verrattuna.
19963: kilpailunrajoituksia, ryhtyy toimenpiteisiin kil- Yksi kilpailuneutraliteetin kannalta ongelmal-
19964: pailunrajoitusten vahingollisten vaikutusten lisimmista tilanteista on ollut saman julkisyhtei-
19965: poistamiseksi ja tekee aloitteita kilpailun edistä- sön toimiminen sekä palvelun hankkijana että
19966: miseksi ja kilpailua rajoittavien säännösten ja toimittajana ilman selkeää tilaaja- ja tuottajaroo-
19967: määräysten purkamiseksi. Kilpailuviraston tehtä- lien eriyttämistä. Epäselvät tilanteet ovat herättä-
19968: vänä on puuttua kaikkiin kilpailunrajoituksiin neet epäilyjä alihinnoittelusta ja ristiinsubven-
19969: riippumatta siitä, aiheutuvatkone yksityisten yri- tiosta. Tämä oli yksi niistä perusteista, joiden
19970: tysten vai julkisyhteisöjen toiminnasta. johdosta esimerkiksi Tielaitoksen organisaation
19971: Sellaisiin kilpailunrajoituksiin, joita julkisyh- kehittäminen otettiin nykyisen hallituksen ohjel-
19972: teisöt ovat aikaansaaneet elinkeinotoiminnas- maan. Tilaaja/tuottaja-malli ja toimiva kilpailu
19973:
19974: 2
19975: Ministerin vastaus KK 980/2000 vp- Tapio Karjalainen /sd ym.
19976:
19977:
19978: varmistavat, että verovaroin rahoitettavat hank- muut määräykset eivät edellytä hankintojen pilk-
19979: keet toteutetaan kansalaisten - veronmaksajien komista tietyn suuruisiin kokonaisuuksiin. Han-
19980: ja kuluttajien- edun mukaisella tehokkuudella. kintakokonaisuuksien määritteleminen on täysin
19981: Elinkeinotoiminnan harjoittaminen ei ole jul- julkisen hankintayksikön itsensä harkinnassa, lu-
19982: kisyhteisöjen ydintehtävä. Julkisyhteisöjen laa- kuun ottamatta nimenomaista kieltoa pilkkoa
19983: jojen toimintamahdollisuuksien sijaan lähtökoh- hankintoja EY:n laajuisen kilpailuttamisvelvoit-
19984: tana on oltava kansalaisille tarjottavien palvelu- teen kiertämiseksi. Hankintakokonaisuuksien
19985: jen korkea taso. Julkinen sektori voi kehittää pal- kokoa määrittäessään järkevästi toimiva hankin-
19986: velutuotantoaan joko hankkimalla palveluja tayksikkö mitoittaa kuitenkin hankintaosa siten,
19987: markkinoilta, syventämällä keskinäistä yhteis- että se saa riittävän määrän kilpailukykyisiä tar-
19988: työtään tai tehostamalla omaa tuotantoaan. jouksia.
19989: Markkinat ja kilpailumekanismi ovat päätöksen- Päinvastoin kuin kysymyksessä on oletettu,
19990: tekijöiden työkaluja, joiden avulla voidaan turva- kilpailun lisääminen ei heikennä kansalaisille
19991: ta kaikkien palveluorganisaatioiden yhtäläiset tarjottavien palvelujen laatua. Kilpailun ja kilpai-
19992: toimintamahdollisuudet hyvinvointipalvelujen luttamisen kautta voidaan varmistaa rajallisten
19993: tuotannossa. Kilpailu julkisessa palvelutuotan- julkisten resurssien mahdollisimman tehokas
19994: nossa ei myöskään välttämättä johda vain talou- kohdentuminen ennalta asetetut korkeat laatukri-
19995: dellisesti kannattavien kohteiden joutumiseen teerit täyttävien palvelujen tuottamiseen. Hallit-
19996: kilpailun kohteeksi. Esimerkiksi tilaaja/tuottaja- tu kilpailumekanismi tekee siten mahdolliseksi
19997: mallin avulla voidaan kilpailua käyttää hyväksi saada vähillä resursseilla aikaan enemmän ja pa-
19998: kaikkialla julkisessa palvelutuotannossa. rempia palveluja.
19999: Julkisyhteisöjen kilpailuttamista koskeva jul-
20000: kisista hankinnoista annettu lainsäädäntö tai
20001:
20002:
20003: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2001
20004:
20005: Ministeri Kimmo Sasi
20006:
20007:
20008:
20009:
20010: 3
20011: KK 980/2000 vp- Tapio Karjalainen /sd ym. Ministems svar
20012:
20013:
20014:
20015:
20016: Tili riksdagens talman
20017:
20018: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Lagen om konkurrensbegränsningar
20019: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- (480/1992) tillämpas på sådana konkurrensbe-
20020: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ta- gränsningar som uppkommit genom offentliga
20021: pio Karjalainen /sd m.fl. undertecknade skriftli- samfunds verksamhet enligt samma principer
20022: ga spörsmål SS 980/2000 rd: som den tillämpas på andra näringsidkares verk-
20023: samhet. I praktiken har Konkurrensverket be-
20024: Ar regeringen medveten om att Konkur- handlat bl.a. de konkurrensbegränsningar som
20025: rensverkets agerande kan leda tili en si- har uppstått genom kommunala gas-, elektrici-
20026: tuation där verksamhetsmöjligheterna tets- och vattenverks verksamhet utgående från
20027: för offentliga samfund minskar, kvalite- bestämmelsema om förbud mot missbruk av do-
20028: ten på den verksamhet som de tillhanda- minerande marknadsställning. Utöver de konkur-
20029: håller försämras och att deras uppgift rensbegränsningar som uppkommer inom nä-
20030: blir att ta hand om ekonomiskt olönsam- ringsverksamheten kan också lagstiftningen el-
20031: ma verksamheter och ler förvaltningspraxisen leda till begränsning av
20032: konkurrensen. Det är dock inte möjligt att direkt
20033: är regeringen medveten om att de offent- ingripa i offentliga konkurrensbegränsningar
20034: liga samfunden vid ordnandet av an- med hjälp av de medel som lagen om konkurrens-
20035: budstävlingar är tvungna att dela upp begränsningar erbjuder. Konkurrensverket kanta
20036: helheter så att de kan möta konkurren- initiativ till och avge utlåtanden beträffande änd-
20037: sen från den privata sektorn i en situa- ring av sådana bestämmelser, föreskrifter, förfa-
20038: tion där den privata sektorn endast kon- randen eller förvaltningsstrukturer som begrän-
20039: kurrerar om ekonomiskt lönsamma pro- sar konkurrensen.
20040: jekt? Målet för Konkurrensverkets projekt Julkinen
20041: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- valta markkinoilla (den offentliga makten och
20042: föra följande: marknaden) är att trygga principerna för en fung-
20043: erande konkurrens mellan den privata och den of-
20044: Enligt lagen om konkurrensverket (711/1988) fentliga produktionen inom både den statliga och
20045: har konkurrensverket till uppgift att trygga en kommunala sektom. Vidare har uppmärksamhet
20046: sund och fungerande ekonomisk konkurrens. fåsts vid att offentliga tjänster bör öppnas för
20047: Konkurrensverket undersöker konkurrensförhål- konkurrens i projektet Toimivat markkinat (en
20048: landena, utreder konkurrensbegränsningar, vid- fungerande marknad) som utgör en del av det fö-
20049: tar åtgärder för att undanröja skadliga verkning- retagarprojekt som regeringen lanserat vid in-
20050: ar av konkurrensbegränsningar och tar initiativ gången av år 2000. I takt med att projekten har
20051: till främjande av konkurrensen och avveckling av framskridit har det blivit klart att speciellt före-
20052: konkurrensbegränsande stadganden och bestäm- skrifter eller bestämmelser eller offentligrättsli-
20053: melser. Konkurrensverkets uppgift är att ingripa i ga sammanslutningars deltagande i näringsverk-
20054: samtliga fall av konkurrensbegränsning oberoen- samheten på en annan basis än privata företag ut-
20055: de av om det är privata eller offentliga samfunds gör hinder för en fungerande konkurrens på flera
20056: verksamhet som är orsaken till begränsningen. marknader.
20057:
20058: 4
20059: Ministems svar KK 980/2000 vp- Tapio Karjalainen /sd ym.
20060:
20061:
20062: Ur konkurrensneutralitetens synvinkel sett har att endast ekonomiskt lönsamma projekt konkur-
20063: en av de mest problematiska situationer uppstått rensutsätts. Med hjälp av t.ex. beställare/produ-
20064: när ett offentligt samfund varit både köpare och cent -modellen kan konkurrensen utnyttjas över-
20065: leverantör av en tjänst utan att rolleroa som be- allt inom den offentliga serviceproduktionen.
20066: ställare och producent klart skulle ha skiljts åt. I den lagstiftning om offentlig upphandling
20067: Oklara situationer har väckt misstankar om un- som gäller konkurrensutsättningen av offentliga
20068: derprissättning och korssubventioner. Detta ut- samfunds upphandling eller i andra bestämmel-
20069: gjorde ett av skälen tili att utvecklandet av Väg- ser krävs inte att upphandlingen delas upp i min-
20070: verkets organisation togs med i regeringspro- dre helheter av viss storlek. Fastställandet av
20071: grammet för den sittande regeringen. En beställa- storleken hos en upphandling ankommer helt och
20072: re/producent -modell och en konkurrens som hållet på den offentliga upphandlingsenheten
20073: fungerar utgör en garanti för att de projekt som bortsett från ett uttryckligt förbud mot att dela
20074: finansieras med skattemedel genomförs med en upp upphandlingen för att kringgå den skyldig-
20075: effektivitet som är förenlig med medborgamas- het att konkurrensutsätta upphandlingar som gäl-
20076: skattebetalamas och konsumentemas- intresse. ler inom hela EG. Då storleken hos en upphand-
20077: Offentliga samfunds huvudsakliga uppgift är ling fastställs dimensionerar en förståndig upp-
20078: inte att bedriva näringsverksamhet. I stället för handlingsenhet sin upphandling så att enheten
20079: att trygga offentliga samfund omfattande verk- kommer att få in ett tiliräckligt antal konkurrens-
20080: samhetsmöjlighet skall utgångspunkten vara att kraftiga anbud.
20081: de tjänster som dessa tillhandahåller medborgar- Tvärtemot vad som antas i spörsmålet försäm-
20082: na är av så hög kvalitet som möjligt. Den offent- rar inte ökad konkurrens kvaliteten på de tjänster
20083: liga sektom kan utveckla sin serviceproduktion som erbjuds medborgama. Genom konkurrens
20084: antingen genom att köpa tjänster på marknaden, och konkurrensutsättning är det möjligt att säker-
20085: att fördjupa det ömsesidiga samarbetet eller att ställa att de begränsade offentliga resursema al-
20086: effektivera sin egen produktion. Markoaden och lokeras på effektivast möjliga sätt tili produktion
20087: konkurrensmekanismen är beslutsfattarnas in- av sådana tjänster som uppfyller de på förhand
20088: strument som kan användas för att trygga likvär- ställda kriterierna på hög kvalitet. En välbalanse-
20089: diga verksamhetsbetingelser för samtliga servi- rad konkurrensmekanism möjliggör således pro-
20090: ceorganisationer vid produktion av välfårdstjäns- duktion av fler och bättre tjänster med små resur-
20091: ter. Konkurrensen inom den offentliga service- ser.
20092: produktionen leder inte heller nödvändigtvis tili
20093:
20094:
20095: Helsingforsden 2 januari 2001
20096:
20097: Minister Kimmo Sasi
20098:
20099:
20100:
20101:
20102: 5
20103: KK 981/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
20104:
20105:
20106:
20107:
20108: KIRJALLINEN KYSYMYS 981/2000 vp
20109:
20110: Kestävän väestörakenteen ja ennustettavan
20111: perhepolitiikan turvaaminen
20112:
20113:
20114:
20115:
20116: Eduskunnan puhemiehelle
20117:
20118: Pitkään tiedossa ollut väestön ikääntyminen on taloudelliset tekijät, kuten asumisesta, liikkumi-
20119: ongelma, johon tarttuminen on yhteiskuntapoli- sesta ja lasten harrastuksista aiheutuvat elinkus-
20120: tiikan keinoin ollut vaikeaa. Tilastokeskuksen tannukset. Myös mahdollisuus joustavaan työn ja
20121: vuoden yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta perheen yhteensovittamiseen on keskeinen per-
20122: keräämien tietojen mukaan synnytysten määrä on heen tilanteeseen vaikuttava tekijä. Perhepolitii-
20123: laskemassa tänä vuonna alimmilleen 132 vuo- kan kannalta keskeinen kysymys on, miten per-
20124: teen. Vaikka lähitulevaisuuden perhepolitiikalla heiden itse tavoittelema lapsimäärä saavutetaan.
20125: ei voida helpottaa suurten ikäluokkien ikäänty- Tukien ohella merkitystä on perhepolitiikan en-
20126: misen aiheuttamaa huoltosuhteen heikkenemis- nustettavuudella, jolla voidaan taata taloudelli-
20127: tä, voidaan nykyisellä politiikalla lyhentää epä- sesti vakaat olosuhteet. Viime vuosikymmenen
20128: edullisen väestörakenteen kestoa. Yhtenä ongel- aikana tehdyt leikkaukset ovat heikentäneet kan-
20129: man ratkaisuna on pidetty maahanmuuton lisää- salaisten uskoa valtion haluun tukea perheitä.
20130: mistä. Kestävä väestörakenne on kuitenkin luota-
20131: vissa vain väestön uusiutumisen takaavalla syn- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20132: tyvyydellä. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
20133: Yhteiskunnallisen kehityksen myötä yksinelä- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
20134: vien määrä on lisääntynyt ja ensimmäisen lapsen vaksiseuraavankysymyksen:
20135: saaminen on siirtynyt yhä myöhäisempään ikään.
20136: Perhepolitiikan kannalta merkittävä asia on, että Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
20137: naisille mieluisen syntyvyyden toteutuessa kes- tyä turvatakseen ennustettavan perhe-
20138: kimääräinen lapsiluku olisi nykyisen 1,7:n sijas- politiikan, jonka avulla syntyws on
20139: ta 2,6 (Tilastokeskus, Nikander, 1992). Halutun mahdollista nostaa väestön uusiutumi-
20140: lapsimäärän toteutumisen esteeksi tulevat usein sen edellyttämälle tasolle?
20141:
20142:
20143: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
20144:
20145: Kyösti Karjula /kesk
20146:
20147:
20148:
20149:
20150: Versio 2.0
20151: KK 98112000 vp- Kyösti Karjula /kesk Ministerin vastaus
20152:
20153:
20154:
20155:
20156: Eduskunnan puhemiehelle
20157:
20158: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
20159: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ti seuraavaa:
20160: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20161: vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Karjulan Olen vastannut aiemmin samansisältöiseen kan-
20162: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sanedustaja Hiltusen esittämään kirjalliseen ky-
20163: 981/2000 vp: symykseen KK 865/2000 vp todeten, että suoma-
20164: lainen perhepolitiikka on painottunut lasten ja
20165: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Samalla
20166: tyä turvatakseen ennustettavan perhe- se pyrkii luomaan vanhemmille mahdollisuuden
20167: politiikan, jonka avulla syntyV}Ys on pitkäjänteiseen perheen tulevaisuuden suunnitte-
20168: mahdollista nostaa väestön uusiutumi- luun, johon sisältyy myös suunnitelmallinen per-
20169: sen edellyttämälle tasolle? hekoon määräytyminen. Hallitus on painottanut
20170: hallitusohjelmassaan lapsiperheiden elinolosuh-
20171: teista huolehtimisen tärkeyttä. Asetetun tavoit-
20172: teen saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysministe-
20173: riössä on menossa useita selvityksiä sekä tutki-
20174: mus- ja kehittämishankkeita.
20175:
20176:
20177:
20178: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
20179:
20180: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
20181:
20182:
20183:
20184:
20185: 2
20186: Ministems svar KK 981/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
20187:
20188:
20189:
20190:
20191: Tili riksdagens talman
20192:
20193: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
20194: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- föra följande:
20195: rådet översänt följande av riksdagsledamot
20196: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga Jag har tidigare svarat på riksdagsledamot Hiltu-
20197: spörsmål SS 981/2000 rd: nens skriftliga spörsmål SS 865/2000 rd med
20198: samma innehåll och konstaterat att den finländ-
20199: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ska familjepolitiken har gått in för att betona
20200: för att trygga en sådan förutsägbar fa- tryggandet av barnens och familjernas välfård.
20201: miljepolitik som skulle göra det möjligt Samtidigt försöker den skapa en möjlighet för
20202: att höja nativiteten tili den nivå som re- föräldrarna att planera familjens framtid på lång
20203: produktionen av befolkningen förutsät- sikt, vilket också omfattar planering av familjens
20204: ter? storlek. Regeringen har i sitt program understru-
20205: kit betydelsen av att beakta barnfamiljernas lev-
20206: nadsförhållanden. För att det uppställda målet
20207: skall kunna nås pågår ett flertal utredningar samt
20208: forsknings- och utvecklingsprojekt i social- och
20209: hälsovårdsministeriet.
20210:
20211:
20212:
20213: Helsingfors den 28 december 2000
20214:
20215: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
20216:
20217:
20218:
20219:
20220: 3
20221: 1
20222:
20223: 1
20224:
20225: 1
20226:
20227: 1
20228:
20229: 1
20230:
20231: 1
20232:
20233: 1
20234:
20235: 1
20236:
20237: 1
20238:
20239: 1
20240:
20241: 1
20242:
20243: 1
20244:
20245: 1
20246: KK 982/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
20247:
20248:
20249:
20250:
20251: KIRJALLINEN KYSYMYS 982/2000 vp
20252:
20253: Lähestymiskiellon noudattaminen
20254:
20255:
20256:
20257:
20258: Eduskunnan puhemiehelle
20259:
20260: Laki lähestymiskiellosta astui voimaan vuoden van pelon vallassa. Normaalielämä käy mahdot-
20261: 1999 alusta. Lyhyestä voimassaoloajasta huoli- tomaksi ja psyykkinen paine voi kasvaa sietämät-
20262: matta laki on ehtinyt osoittaa tarpeellisuutensa. tömäksi. Turvakodissa asumista tai "katoamista"
20263: Viime vuonna määrättiin 1 066 lähestymiskiel- ei voida pitää ratkaisuna ongelmaan. Myös sisä-
20264: toaja tänä vuonna määrä tullaan ylittämään. asiainministeriössä myönnetään, että lähestys-
20265: Käytännössä lain tarkoitus, eli rikoksien en- miskieltoja on rikottu yleisesti ja monin tavoin.
20266: nalta ehkäisy ja häirinnän turvaaminen, ei kuiten- Olisikin ehdottomasti pyrittävä siihen, että lain
20267: kaan aina toteudu. Lähestymiskiellon hakijan tarkoitus täyttyy kunnolla.
20268: rauhan, vapauden, terveyden tai hengen suojaa-
20269: misen voidaan katsoa jäävän puolitiehen, jos lä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20270: hestysmiskiellon saanut henkilö voi kieltoa rikot- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
20271: tuaankin jatkaa häirintää vapaalla jalalla myös vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20272: silloin, kun poliisi on asiassa esittänyt välitöntä tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20273: vangitsemista. Useissa muissa maissahan välitön
20274: vangitseminen on mahdollista. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta laki lä-
20275: Ei voida pitää perusteltuna, että lähestysmis- hestymiskiellosta täyttää tarkoituksensa
20276: kiellon hakija ja mahdolliset muut perheenjäse- nykyistä tehokkaammin ja niin, että lä-
20277: net joutuvat kiellosta huolimatta olemaan jatku- hestysmiskiellon saanut henkilö saa-
20278: daan noudattamaan sen tarkoitusta?
20279:
20280:
20281: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
20282:
20283: Kari Urpilainen /sd Jukka Gustafsson /sd
20284: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Pirkko Peltomo /sd
20285: Mikko Kuoppa /vas
20286:
20287:
20288:
20289:
20290: Versio2.0
20291: KK 982/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym. Ministerin vastaus
20292:
20293:
20294:
20295:
20296: Eduskunnan puhemiehelle
20297:
20298: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- oli kirjattu 705 tapausta eli 30 prosenttia on nou-
20299: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- dattanut kieltoa. Kiellon rikkomistapauksissa on
20300: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen henkilöitä myös pidätetty ja vangittu. Aikaisem-
20301: vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpilaisen /sd min suoritetun tutkimuksen mukaan noin 60 pro-
20302: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK senttia lähestymiskieltoon määrätyistä noudatti
20303: 982/2000 vp: kieltoa. Lähestymiskiellon rikkoneista 30 eli
20304: 18,4 prosenttia kieltoon määrätyistä oli samalla
20305: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta laki lä- syyllistynyt seksuaali- tai väkivaltarikokseen.
20306: hestymiskiellosta täyttää tarkoituksensa Poliisilain 20 § mahdollistaa puuttumisen ta-
20307: nykyistä tehokkaammin ja niin, että lä- pauksiin, joissa henkilön uhkauksista tai käytök-
20308: hestymiskiellon saanut henkilö saadaan sestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti
20309: noudattamaan sen tarkoitusta? syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, koti-
20310: rauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikok-
20311: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- seen. Säännöstä sovelletaan myös perheväkival-
20312: ti seuraavaa: tatilanteissa ja silloin, kun henkilö avioliiton tai
20313: Lähestymiskiellosta annettu laki tuli voimaan 1 muun parisuhteen aikana taikka sen purkaudut-
20314: päivänä tammikuuta 1999. Laki on osoittautunut tua uhkailee läheisiään.
20315: tarpeelliseksi ja myös toimivaksi ja sitä noudate- Oikeusministeriössä valmistellaan ehdotusta
20316: taan melko hyvin. Lähestymiskielto voidaan lähestymiskieltolain muutokseksi niin, että väki-
20317: määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että asian- valtaisesti käyttäytyvä henkilö voitaisiin häätää
20318: omainen henkilö tulisi tekemään toisen henkeen, pois asunnostaan sekä kieltää häntä palaamasta
20319: terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan ri- sinne. Näin olisi mahdollista nopeasti ja tehok-
20320: koksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään kaasti suojata perheväkivallan uhria akuuteissa
20321: tätä. Kieltoon määrätty ei saa tavata suojattavaa tilanteissa. Sisäasiainministeriön asettama oh-
20322: henkilöä eikä muullakaan tavoin ottaa tähän yh- jausryhmä valmistelee toimintaohjelmaa perhe-
20323: teyttä tai seurata taikka tarkkailla tätä. Laajennet- väkivaltatilanteiden selvittämiseksi niin, että
20324: tu kielto koskee myös oleskelua suojattavan hen- saavutettaisiin paras mahdollinen ennalta estävä
20325: kilön asunnon, työpaikan tai näihin rinnastetta- vaikutus. Lisäksi lähestymiskieltoon liittyviin
20326: van paikan läheisyydessä. Kiellon rikkomisen ongelmiin kehitetään ratkaisuja parantamalla eri
20327: rangaistusasteikko mahdollistaa tarvittaessa viranomaisten yhteistyötä ja tiedottamalla laajas-
20328: myös vangitsemisen. ti. Esimerkiksi poliisin Internet-sivuille on laa-
20329: Kieltoja on määrätty tänä vuonna noin tuhat. dittu yhteistyössä eri viranomaisten kanssa esit-
20330: Lokakuun loppuun mennessä kiellon rikkomisia teitä lähestymiskiellosta eri kielillä.
20331:
20332:
20333:
20334: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2000
20335:
20336: Sisäasiainministeri Ville Itälä
20337:
20338: 2
20339: Ministerns svar KK 982/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
20340:
20341:
20342:
20343:
20344: Tili riksdagens talman
20345:
20346: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger även anhållits och häktats. Enligt en tidigare
20347: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- gjord undersökning iakttogs förbudet av ca 60 %
20348: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari av dem som meddelats besöksförbud. Trettio av
20349: Urpilainen /sd m.fl. undertecknade skriftliga dem som hade brutit mot förbudet, dvs. 18,4% av
20350: spörsmål SS 982/2000 rd: dem som hade meddelats besöksförbud hade
20351: samtidigt gjort sig skyldiga tili sexual- och' vålds-
20352: Vad ämnar regeringen göra för att la- brott.
20353: gen om besöksförbud skall tjäna sitt syf- Enligt 20 § polislagen är det möjligt att ingri-
20354: te effektivare än i dagens läge och på det pa i fall där man utgående från en persons hot el-
20355: sätt att personer med besöksförbud fås ler uppförande kan dra slutsatsen att denne san-
20356: att iaktta avsikten med lagen? nolikt skulle begå brott mot en annan persons Iiv,
20357: hälsa, frihet, hemfrid eller egendom. Bestämmel-
20358: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sen tillämpas även på fall av familjevåld och när
20359: föra följande: en person under ett äktenskap eller annat parför-
20360: Lagen om besöksförbud trädde i kraft den 1 janu- hållande eller efter en brytning hotar närstående
20361: ari 1999. Lagen har visat sig vara nödvändig och personer.
20362: även fungerande och den följs rätt bra. Besöks- Vid justitieministeriet bereds ett förslag tili
20363: förbud kan meddelas om det finns grundad anled- ändring av lagen om besöksförbud så att en per-
20364: ning att anta att den berörda personen kommer att son som uppträder våldsamt kan fördrivas från
20365: begå brott mot en annan persons Iiv, hälsa, frihet sin lägenhet och förbjudas återvända dit. På så
20366: eller frid eller på annat sätt allvarligt trakassera sätt vore det möjligt att snabbt och effektivt
20367: denna. Den som meddelats besöksförbud får inte skydda familjevåldsoffren i akuta situationer.
20368: träffa denperson som förbudet avser skydda el- Den ledningsgrupp som inrikesministeriet har
20369: ler på annat sätt kontakta denna, inte heller följa tillsatt förbereder ett verksamhetsprogram för att
20370: efter eller iaktta denna. Ett utvidgat förbud gäller utreda familjevåldssituationen så att bästa möjli-
20371: även vistelse i närheten av bostaden, arbetsplat- ga förebyggande verkan skulle uppnås. Dess-
20372: sen eller ställen som kanjämföras med dessa och utom söker man finna lösningar på de problem
20373: där denperson som förbudet avses skydda vistas. som hänför sig tili besöksförbuden genom sam-
20374: Straffskalan möjliggör vid behov även häktning arbete mellan olika myndigheter och ingående
20375: om förbudet överträds. information. Tili exempel har man i samarbete
20376: I år har omkring tusen förbud meddelats. I slu- mellan olika myndigheter utarbetat information
20377: tet av oktober hade 705 fall av brott mot besöks- om besöksförbud på olika språk för polisens
20378: förbud registrerats, dvs. 30 % har iakttagit förbu- Intemetsidor.
20379: det. Vid fall av brott mot förbudet har personer
20380:
20381:
20382:
20383: Helsingforsden 27 december 2000
20384:
20385: Inrikesminister Ville Itälä
20386: 3
20387: KK 983/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
20388:
20389:
20390:
20391:
20392: KIRJALLINEN KYSYMYS 983/2000 vp
20393:
20394: Kalatalouden neuvontajärjestöjen koulutus- ja
20395: ohjausresurssien varmistaminen
20396:
20397:
20398:
20399:
20400: Eduskunnan puhemiehelle
20401:
20402: Eduskunta päätti tänä vuonna kalastuslain ja yh- minen on merkinnyt niin huomattavaa neuvonta-
20403: teisaluelain muutoksista. palvelujen lisäkysyntää, että se edellyttää lisära-
20404: Kyseiset muutokset aiheuttavat suurta uudis- hoitusta.
20405: tamisen tarvetta ja siitä johtuvaa työmäärää kala-
20406: talouden neuvontajärjestöille. Kaikkien kalastus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20407: kuntien (esim. Pohjois-Karjalan maakunnassa jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
20408: noin 200 kpl) säännöt on uusittava. Kalavesien vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20409: hoitaminen ja käyttäminen yhteisaluelain nojalla tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20410: edellyttää myös uuden toimintakulttuurin omak-
20411: sumista ja sisäänajoa. On käynyt ilmeiseksi, että Onko hallitus tietoinen kalatalouden
20412: kalastuskunnat eivät kykene omatoimisesti sel- koulutus- ja neuvontatoiminnan lisära-
20413: viytymään muutoksista. Neuvontajärjestöjen, hoitustarpeesta ja
20414: esimerkiksi kalatalouskeskuksien, on edellytetty
20415: järjestävän koulutusta ja neuvonta-apua. mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
20416: Ongelmaksi on muodostunut tarvittavan oh- tyä tilanteen korjaamiseksi?
20417: jaustoiminnan rahoitus. Lainsäädännön uudista-
20418:
20419:
20420: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000
20421:
20422: Pekka Ravi /kok Erkki Kanerva /sd
20423: Matti Väistö /kesk Esa Lahtela /sd
20424: Lauri Kähkönen /sd
20425:
20426:
20427:
20428:
20429: Versio 2.0
20430: KK 983/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym. Ministerin vastaus
20431:
20432:
20433:
20434:
20435: Eduskunnan puhemiehelle
20436:
20437: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa on mm. asetettu tulostavoitteeksi vuodelle 2000
20438: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tiedottaa kalastuskunnille muuttuvan lainsäädän-
20439: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nön vaikutuksista. Yhteisaluelain ym. lakien
20440: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Ravin /kok uudistamiseen ei sisälly määräaikoja, joten
20441: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK uudistuksen toteuttaminen ei juurikaan vaadi kii-
20442: 983/2000 vp: reellistä aikataulua. Lakiuudistukseen liittyvä
20443: tiedottaminen ja kansalaisten kyselyihin vastaa-
20444: Onko hallitus tietoinen kalatalouden minen kuuluvat selvästi neuvontajärjestöjen nor-
20445: koulutus- ja neuvontatoiminnan lisära- maalin toiminnan piiriin.
20446: hoitustarpeesta ja Neuvontajärjestöistä on todettu mm., että
20447: muutosten läpivienti vaatii järjestön henkilökun-
20448: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- nan huomattavaa kouluttamista. Järjestöt ovat
20449: tyä tilanteen korjaamiseksi? itse olleet mukana suunnittelemassa uudistuk-
20450: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- seen liittyvää koulutusta, joka on jo aloitettu
20451: ti seuraavaa: maa- ja metsätalousministeriön ja Maanmittaus-
20452: laitoksen toimesta. Lisäksi maa- ja metsätalous-
20453: Yhteisaluelain uudistaminen ja siihen liittyvä ka- ministeriössä valmistellaan erilaisia tiedotteita ja
20454: lastuslain uudistaminen eivät aiheuta sellaisia opetusmateriaalia, jota myös kalatalousneuvonta
20455: muutoksia, joiden toteuttaminen vaatisi huomat- voi hyödyntää omassa työssään.
20456: tavaa erillistä koulutustarvetta tai muita toimen- Mitä muuten tulee kalatalouden neuvontajär-
20457: piteitä. Kalatalouden Keskusliitto on kalastus- jestöjen toiminnan rahoittamiseen, niin maa- ja
20458: alan lakisääteinen neuvontajärjestö, jonka perus- metsätalousministeriössä on paraikaa tekeillä
20459: tehtäviin kuuluu kalaveden omistajien ja omista- selvitys järjestöjen toiminnan rahoituksen kehi-
20460: jayhteisöjen neuvonta. Keskusliitto hoitaa tätä tyksestä, jakautumisesta järjestöjen kesken, tar-
20461: tehtäväänsä yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. peista sekä toiminnan rahoitusmahdollisuuksista
20462: Näiden perustehtävien hoitamista varten ministe- vastaisuudessa.
20463: riö osoittaa vuosittain Kalatalouden Keskusliitol- Edellä esitetyn perusteella totean, ettei kysy-
20464: le valtionavustusta kalastusalan järjestöjen toi- mys anna ainakaan tässä vaiheessa aihetta toi-
20465: mintaan varatuista määrärahoista. Keskusliitolle menpiteisiin hallituksen taholta.
20466:
20467:
20468: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2000
20469:
20470: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20471:
20472:
20473:
20474:
20475: 2
20476: Ministerns svar KK 983/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
20477:
20478:
20479:
20480:
20481: Tili riksdagens talman
20482:
20483: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger följderna av den ändrade lagstiftningen. Änd-
20484: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ringama av lagen om samfålligheter m.fl. lagar
20485: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek- innehåller inte några tidsfrister, och genomföran-
20486: ka Ravi /saml m.fl. undertecknade skriftliga det av ändringama behöver därför inte genomfö-
20487: spörsmål SS 983/2000 rd: ras enligt någon brådskande tidtabell. Att ge in-
20488: formation i anslutning tilllagändringarna och att
20489: Ar regeringen medveten om behovet av svara på medborgamas frågor ingår helt klart i de
20490: tilläggsfinansiering för utbildning och rådgivande organisationernas normala verksam-
20491: rådgivning inom fiskerihushållningen het.
20492: och Från de rådgivande organisationemas sida har
20493: konstaterats bl.a. att genomdrivandet av ändring-
20494: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ama kräver en omfattande utbildning av organi-
20495: för att hjälpa upp situationen? sationemas personal. Organisationema har själ-
20496: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- va varit med och planerat utbildningen i anslut-
20497: föra följande: ning tilllagändringama, och utbildningen har in-
20498: letts genomjord- och skogsbruksministeriets och
20499: Revideringen av lagen om samfålligheter och den lantmäteriverkets försorg. Därutöver bereder
20500: därtill hörande revideringen av lagen om fiske jord- och skogsbruksministeriet olika kommuni-
20501: föranleder inte några sådana ändringar vilkas ge- keer och undervisningsmaterial som också de
20502: nomförande kräver att någon särskild utbildning som ger information om fiskerihushållningen kan
20503: ordnas eller att andra åtgärder vidtas. Centralför- utnyttja i det egna arbetet.
20504: bundet för Fiskerihushållning är en lagstadgad Vad som i övrigt gäller finansieringen av den
20505: rådgivningsorganisation tili vars grundläggande verksamhet som bedrivs av de rådgivande orga-
20506: uppgifter hör rådgivning till enskilda och sam- nisationema för fiskerihushållningen pågår som
20507: manslutningar som äger fiskevatten. Centralför- bäst en utredning vidjord- och skogsbruksminis-
20508: bundet sköter denna uppgift tillsammans med teriet som tar upp utvecklingen av finansieringen
20509: sina medlemsorganisationer. För skötseln av av organisationernas verksamhet, fördelningen
20510: dessa grundläggande uppgifter beviljar ministe- av finansieringen organisationerna emellan, fi-
20511: riet årligen Centralförbundet för Fiskerihushåll- nansieringsbehoven och möjligheterna att finan-
20512: ning statsbidrag av de medel som reserverats för siera verksamheten i framtiden.
20513: fiskeribranschens organisationer för verksamhet Med stöd av vad som anförs ovan konstaterar
20514: som främjar fiskerihushållningen. Som resultat- jag att frågan inte åtminstone i detta skede ger an-
20515: mål för Centralförbundet för år 2000 har upp- ledning tili åtgärder från regeringens sida.
20516: ställts spridning av information tili fiskelagen om
20517:
20518:
20519:
20520: Helsingfors den 22 december 2000
20521:
20522: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20523:
20524:
20525: 3
20526: KK 984/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
20527:
20528:
20529:
20530:
20531: KIRJALLINEN KYSYMYS 984/2000 vp
20532:
20533: Eläkeläisten alennuksista ja etuoksista tiedotta-
20534: minen
20535:
20536:
20537:
20538:
20539: Eduskunnan puhemiehelle
20540:
20541: Eläkeläiset saavat alennuksia muun muassa jouk- Vaikka elämmekin Internetin kulta-aikaa, niin
20542: koliikennevälineissä, teattereissa, uimahalleissa ei voida olettaa eläkeläisten poimivan tietoa säh-
20543: ja museoissa. Hyvä näin, mutta kuinka moni elä- köisestä tietotulvasta nuoremman sukupolven ta-
20544: keläinen on todellisuudessa tietoinen kaikista paan. Eläkkeelle jäävälle tulisi lähettää selkeä
20545: mahdollisuuksistaan saada alennusta? Entä mo- tiedote, jossa kerrottaisiin kattavasti eläke-
20546: niko tietää palvelutaloista, joista eläkeläinen voi läisalennuksista ja muista huomionarvoisista pal-
20547: hakea itselleen asuntoa, tai päiväkeskuksista, jot- veluista eläkeläisille sekä annettaisiin yleispäte-
20548: ka tarjoavat palveluja opinto- ja harrastuspiireis- vät ohjeet omatoimista yhteydenottoa varten.
20549: tä ohjattuun liikuntaan?
20550: Eläkkeelle siirtyville lähetetään Kela-kortti, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20551: jonka kääntöpuolella kerrotaan, että eläke- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20552: läisalennuksista voi tiedustella VR:ltä, Finnairil- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20553: ta ja Matkahuollosta. Mutta eläkeläiset otetaan vaksi seuraavan kysymyksen:
20554: huomioon alennetuin hinnoin myös muuallakin.
20555: Esimerkiksi teatteri- ja konserttilippujen eläke- Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta
20556: läisvaihtoehdosta ilmoitetaan vaihtelevasti. Jos Kela tai jokin muu taho informoi eläk-
20557: itse ei tule eläkeläisalennusta pyytäneeksi, niin keelle siirtyviä nykyistä kattavammin
20558: sitä tuskin tarjotaankaan. eläkeläisiä koskevista alennuksista ja
20559: etuuksista?
20560:
20561:
20562: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
20563:
20564: Kimmo Kiljunen /sd
20565:
20566:
20567:
20568:
20569: Versio 2.0
20570: KK 984/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerin vastaus
20571:
20572:
20573:
20574:
20575: Eduskunnan puhemiehelle
20576:
20577: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- olevansa oikeutettu eläkeläisille tai veteraaneille
20578: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- paikallisesti myönnettäviin etuuksiin. Kansan-
20579: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen eläkelaitos tiedottaa Kela-korttiin liittyvistä elä-
20580: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen keläisalennuksista ja etuuksista Kela-kortin saat-
20581: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK teessa ja Kelan sanomat -lehdessä.
20582: 984/2000 vp: Alennusten myöntäminen eläkeläisille riip-
20583: puu aina palvelun tarjoajista, joten esimerkiksi
20584: Aikooko hallitus ryhtyä tozmzn, jotta teatteri- ja konserttilipuista, uimahalli-ja muista
20585: Kela tai jokin muu taho informoi eläk- liikuntapalveluista myönnettävät eläkeläisalen-
20586: keelle siirtyviä nykyistä kattavammin nukset voivat vaihdella eri paikkakunnilla. Tä-
20587: eläkeläisiä koskevista alennuksista ja män vuoksi valtakunnallisesti on vaikea antaa
20588: etuuksista? kattavaa ja yksityiskohtaista informaatiota eläke-
20589: läisiä koskevista alennuksista.
20590: Vastuksena kysymykseen esitän kunnioittavasti Eläkeläiselle suunnatuista palveluista, kuten
20591: seuraavaa: palvelutaloista, päiväkeskuksista tai eläkeläisille
20592: Eläkeläiset voivat saada eläkeläisalennuksen tarkoitetuista liikuntapalveluista saa parhaiten
20593: Finnairin kotimaanliikenteessä, VR:llä ja Matka- tietoja asianomaisen kunnan viranomaisilta. Pal-
20594: huollon linja-autoliikenteessä. Paikallisella ta- velujen tarjonta vaihtelee kunnittain, mikä vai-
20595: solla eläkeläiset voivat saada eläkeläisalennuk- keuttaa kattavan valtakunnallisen informaation
20596: sia esimerkiksi, taide- ja liikuntapalveluista pe- antamista palvelujenkin osalta.
20597: rittävistä maksuista. Yli sadassa kunnassa toimii jo vanhusneuvos-
20598: Oikeus valtakunnallisissa liikennevälineissä to. Vanhusneuvostojen tehtävänä on muun muas-
20599: myönnettävään eläkeläisalennukseen voidaan sa edistää vanhusten selviytymistä sosiaali- ja
20600: osoittaa kuvallisella Kela-kortilla. Eläkeläisen terveyspalvelujen saamisessa sekä kulttuuri- ja
20601: niin halutessa kuvalliseen Kela-korttiin tehdään vapaa-ajan toiminnoissa. Mikäli kuntataholla
20602: erikseen merkintä siitä, että henkilö on oikeutet- nähdään mahdolliseksi, vanhusneuvostot voisi-
20603: tu eläkeläisalennukseen Finnairin ko.timaan lii- vat osaltaan olla laatimassa eläkkeelle siirtyville
20604: kenteessä, VR:llä ja linja-autoliikenteessä. Ku- tarkoitettua kunnallista palveluopasta, johon voi-
20605: vallinen Kela-kortti on maksullinen. Sen vuoksi taisiin eläkeläisille tarjottavien palvelujen lisäk-
20606: oikeuden mainittuihin eläkeläisalennuksiin voi si kerätä tietoja myös paikallisesti myönnettävis-
20607: osoittaa myös muulla tavalla kuin Kela-kortilla. tä eläkeläisalennuksista.
20608: Kuvalliseen Kela-korttiin voidaan hakijan niin Valtakunnallisella tasolla vastaava informaa-
20609: halutessa tehdä eläkkeeseen oikeutetuille eläk- tiotehtävä voisi olla parhaillaan asetettavalla
20610: keensaaja-merkintä, R-tunnus niille, joilla on vanhus- ja eläkeasioiden neuvottelukunnalla, jo-
20611: rintamasotilastunnus, rintamapalvelutunnus tai hon tulee edustajat muun muassa eläkeläisjärjes-
20612: veteraanitunnus, tai MR-tunnus miinanraivaajil- töistä ja Kuntaliitosta.
20613: le. Kela-korttia näyttämällä voi siten osoittaa
20614:
20615:
20616: 2
20617: Ministerin vastaus KK 984/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
20618:
20619:
20620: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
20621:
20622: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
20623:
20624:
20625:
20626:
20627: 3
20628: KK 984/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministems svar
20629:
20630:
20631:
20632:
20633: Tili riksdagens talman
20634:
20635: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har rätt till de rabatter som lokalt beviljas pensio-
20636: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- närer eller veteraner. Folkpensionsanstalten in-
20637: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kim- formerar om de pensionsrabatter och förmåner
20638: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs- som hör till FPA-kortet i samband med att kortet
20639: mål SS 984/2000 rd: delasut samt i FPA-bladet (Kelan Sanomat).
20640: Huruvida pensionärsrabatt beviljas beror all-
20641: imnar regeringen vidta åtgärder för att tid på dem som erbjuder tjänstema, så pensio-
20642: FPA eller någon annan instans bättre än närsrabatter på t.ex. teater- och konsertbiljetter,
20643: hittills skall informera dem som går i simhallsavgifter och annan service kan variera
20644: pension om rabatterna och förmånerna från ort till ort. Därför är det svårt att för hela lan-
20645: för pensionärer? det ge heltäckande och detaljerad information om
20646: rabatter för pensionärer.
20647: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Bäst information om service för pensionärer,
20648: föra följande: såsom servicehus, dagcentra eller motionsservi-
20649: Pensionärer kan få pensionärsrabatt på Finnairs ce avsedd för pensionärer, får man genom myn-
20650: inrikestrafik, hos VR och på Matkahuoltos buss- dighetema i kommunen i fråga. Utbudet av servi-
20651: trafik. På lokal nivå kan pensionärer få pensio- ce varierar från kommun till kommun och detta
20652: närsrabatt på avgifter som uppbärs för service gör att det även för servicens del är svårt att ge
20653: som har att göra med t.ex. konst och motion. heltäckande information som skulle gälla för hela
20654: Rätten till pensionärsrabatt i nationella fård- landet.
20655: medel kan bevisas genom att man visar upp ett Över hundra kommuner har redan äldreråd.
20656: FPA-kort med foto. Om pensionären så vill kan Äldrerådens uppgift är bl.a. att gynna de äldre
20657: det antecknas i FPA-kortet med foto att personen vad gäller tillgången på social- och hälsovård
20658: i fråga är berättigad till pensionärsrabatt på Finn- samt kultur- och fritidsverksamhet. Om det på
20659: airs inrikestrafik, hos VR och på busstrafiken. kommunalt håll anses vara möjligt, skulle äldre-
20660: För ett FPA-kort med foto uppbärs en avgift. råden för sin del kunna utarbeta en handbok om
20661: Därför kan rätten till pensionärsrabatt också be- kommunal service för sådana som är på väg att gå
20662: visas på annat sätt än med FPA-kortet. i pension. Handboken kunde förutom informa-
20663: I ett FP A-kort med foto kan man, om den som tion om servicen också innehålla information om
20664: ansöker om kortet så vill, föra in uppgift om att vilka pensionärsrabatter som beviljas på orten.
20665: den pensionsberättigade är en pensionstagare, På nationell nivå kunde informationen spridas
20666: koden R för dem som har frontmannatecken av den delegation för äldre- och pensionärsären-
20667: fronttjänsttecken eller veterantecken, eller ko~ den som håller på att tillsättas och där represen-
20668: den MR för minröjare. Genom att visa upp FPA- tanter för pensionärsorganisationerna och Kom-
20669: kortet kan personen då bevisa att han eller hon munförbundet kommer att sitta med.
20670:
20671:
20672:
20673: Helsingfors den 21 december 2000
20674:
20675: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
20676: 4
20677: KK 985/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
20678:
20679:
20680:
20681:
20682: KIRJALLINEN KYSYMYS 985/2000 vp
20683:
20684: Kasvihuoneviljelyn polttoaineveron palaotuk-
20685: sen minimirajan laskeminen
20686:
20687:
20688:
20689:
20690: Eduskunnan puhemiehelle
20691:
20692: Pohjois-Pohjanmaalla puutarhayrityksiä on yh- Ie, palautusta ei kyseisen lainkohdan mukaan
20693: teensä 417, koko maan osalta lukumäärä on suoriteta.
20694: 8 415. Tuotannossa olevien, seitsemän kuukaut- Rahassa arvioituna 10 000 litran polttoöljyn
20695: ta lämmitettävien kasvihuoneiden pinta-ala on kulutus tarkoittaa noin 3 500 markan menoja kas-
20696: Pohjois-Pohjanmaalla 63 400 m2 , koko maassa vihuoneviljelyä harjoittavalle henkilölle. Erityi-
20697: 3 416 000 m2• Vastaavat pinta-alat lämmittämät- sesti Pohjois-Pohjanmaalla kulutuksen minimira-
20698: tömien kasvihuoneiden osalta ovat 14 100m2 ja ja koetaan pienyrittäjien osalta liian korkeaksi.
20699: 524 600m2• Seitsemän kuukautta lämmitettä- Palautuksen nykyinen minimiraja estää pienyrit-
20700: vien, tuotannossa olevien kasvihuoneiden luku- täjien kilpailukykyä suurten yritysten rinnalla ja
20701: määrä on Pohjois-Pohjanmaalla 88 kpl. Lämmit- sillä on myös haitallinen vaikutus sivutoimisen
20702: tämättömien, tuotannossa olevien lukumäärä on kasvihuoneviljelyn harjoittamiseen.
20703: 107 kpl. Koko maan osalta vastaavat luvut ovat
20704: 4 123 kpl ja 1 835 kpl. Tuotantoon kuulumatto- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20705: mien kasvihuoneiden lukumäärä on Pohjois-Poh- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20706: janmaalla 42 kpl, koko maassa lukumäärä on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20707: 663 kpl. vaksiseuraavan kysymyksen:
20708: Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta
20709: annetun lain muuttamisesta annetun lain Puutarha-alan yrittäjien mukaan poltto-
20710: (1259/1996) 10 a §:n 1 momentin mukaan am- aineveron palautuksen minimirajaa tu-
20711: mattimaisesti kasvihuoneviljelyä harjoittava lee ehdottomasti laskea.
20712: henkilö voi hakemuksesta saada takaisin maksa-
20713: maansa polttoaineveroa käyttämästään kevyestä Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
20714: pohtoöljystä 11 penniä litralta. Toisessa momen- ryhtyä, että maassamme turvataan puu-
20715: tissa määritellään minimirajaksi vuoden tai kuu- tarha-alan pienyritystoiminnan ja sivu-
20716: den kuukauden kestäneelle kulutukselle 10 000 elinkeinon harjoittamisen onnistumi-
20717: litraa. Jos käyttö jää määritellyn minimirajan al- nen?
20718:
20719:
20720:
20721: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
20722:
20723: Antti Rantakangas lkesk
20724:
20725:
20726:
20727: Versio 2.0
20728: KK 985/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk Ministerin vastaus
20729:
20730:
20731:
20732:
20733: Eduskunnan puhemiehelle
20734:
20735: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ristettiin vuoden 1999 alussa, kevyestä pohtoöl-
20736: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jystä veronpalautuksen korotuksen jälkeen mak-
20737: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen settava pienin palautus olisi muodostunut 2 000
20738: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- markaksi. Koska kasvihuoneviljelijän oikeus
20739: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- saada palautusta ulotettiin myös raskaaseen polt-
20740: sen KK 985/2000 vp: toöljyyn, ei palautettavan veron määrän rajoitta-
20741: minen voinut perustua enää kulutetun polttoai-
20742: Puutarha-alan yrittäjien mukaan poltto- neen määrään. Tämän vuoksi pienimmän palau-
20743: aineveron palautuksen minimirajaa tu- tettavanmäärän rajoittaminen ehdotettiin perus-
20744: lee ehdottomasti laskea. tuvan markkamäärään. Raskaan polttoöljyn käyt-
20745: täjille myönnettävä veronpalautus toi hakemus-
20746: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo menettelyn piiriin uusia pelkästään raskasta polt-
20747: ryhtyä, että maassamme turvataan puu- toöljyä käyttäviä kasvihuoneviljelijöitä noin 200
20748: tarha-alan pienyritystoiminnan ja sivu- kappaletta, koska muut raskaan polttoöljyn käyt-
20749: elinkeinon harjoittamisen onnistumi- täjät olivat jo tehneet hakemuksia kasvihuonevil-
20750: nen? jelmällä kuluttamastaan kevyestä polttoöljystä.
20751: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Jotta hakemusten määrä ja siten myös palautus-
20752: ti seuraavaa: menettelystä aiheutuva työmäärä ja kustannuk-
20753: set eivät nousisi, hallitus ehdotti pienimmäksi pa-
20754: Ennen vuotta 1999 voimassa olleen polttoaineve- lautettavaksi määräksi 3 500 markkaa, minkä
20755: rolain mukaan kevyestä pohtoöljystä suoritettua eduskunta hyväksyi.
20756: valmisteveroa ei palautettu kasvihuoneviljelijäl- Hallituksen käsityksen mukaan vuoden 1999
20757: le, mikäli hakemuksessa tarkoitettuna ajanjakso- alusta voimaan tullutta alarajaa ei ole syytä
20758: na kulutetun polttoaineen määrä oli vähemmän muuttaa, koska syyt alarajan säätämiseksi 3 500
20759: kuin 10 000 litraa eli palautettavan veron määrä markaksi eivät ole muuttuneet.
20760: oli vähintään 1 100 markkaa. Kun verotusta ki-
20761:
20762:
20763: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2001
20764:
20765: Ministeri Suvi-Anne Siimes
20766:
20767:
20768:
20769:
20770: 2
20771: Ministerns svar KK 985/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
20772:
20773:
20774:
20775:
20776: Tili riksdagens talman
20777:
20778: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger som skulle betalas efter förhöjningen av skatte-
20779: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- återbäringen för lätt brännolja blivit 2 000 mk.
20780: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti Eftersom växthusodlares rätt tili återbäring ut-
20781: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga sträcktes att gälla även tung brännolja kunde inte
20782: spörsmål SS 985/2000 rd: begränsningen av det accisbelopp som återbärs
20783: längre basera sig på den bränslemängd som för-
20784: Enligt företagarna inom trädgårds bran- brukats. På grund härav föreslogs att begräns-
20785: schen bör minimigränsen för återbäring ningen av det minsta belopp som återbärs skall
20786: av bränsleaccis absolut sänkas. basera sig på ett markbelopp. Återbäringen av ac-
20787: cis tili dem som använder tung brännolja ledde
20788: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta tili att ca 200 nya växthusodlare som använder
20789: för att trygga möjligheterna att bedriva endast tung brännolja kom att beröras av ansök-
20790: småjöretagsverksamhet och binäringar ningsförfarandet, eftersom övriga odlare soman-
20791: inom trädgårdsbranschen i vårt land? vänder tung brännolja redan hade lärnnat in ansö-
20792: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kan på basis av den lätta brännolja som de har an-
20793: vänt i växthusodlingen. För att antalet ansök-
20794: föra följande:
20795: ningar och således också den arbetsmängd och de
20796: Enligt den lag om bränsleaccis som var i kraft kostnader som föranleds av återbäringsförfaran-
20797: före 1999 återbars inte bränsleaccis som betalts det inte skulle öka, föreslog regeringen att det
20798: för lätt bränno1ja tili dem som bedriver växthus- minsta belopp som återbärs skall vara 3 500 mk,
20799: odling, om mindre än 10 000 liter lätt brännolja vilket riksdagen godkände.
20800: hade använts under den period som ansökan gäll- Enligt regeringen finns det ingen orsak att
20801: de, dvs. om den accis som skulle återbäras var ändra den minimigräns som trädde i kraft 1999,
20802: högst 1 100 mk. Då beskattningen skärptes vid eftersom de orsaker som ledde tili gränsen fast-
20803: ingången av 1999 hade den minsta återbäring ställdes vid 3 500 mk inte har ändrats.
20804:
20805:
20806:
20807: Helsingforsden 2 januari 2001
20808:
20809: Minister Suvi-Anne Siimes
20810:
20811:
20812:
20813:
20814: 3
20815: KK 986/2000 vp- Juha Karpio /kok
20816:
20817:
20818:
20819:
20820: KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2000 vp
20821:
20822: Dieselkäyttöisen ajoneuvon verotus
20823:
20824:
20825:
20826:
20827: Eduskunnan puhemiehelle
20828:
20829: Dieselautot ovat hankintahinnaltaan bensiini- samanlaiseen bensiinikäyttöisen auton hintaan
20830: käyttöisiä autoja kalliimpia. Niitä käyttävät mo- sekä dieselöljyn hinnankorotukset. Lisäksi pai-
20831: net kuljetusalan yrittäjät ja muut henkilöt, jotka noon suhteutettu kiinteä dieselvero ei noudata
20832: työnsä puolesta ajavat paljon autoa. Dieselautoi- kulutukseen perustuvan veron periaatetta.
20833: hin investoineet joutuvat maksamaan autostaan
20834: vuotuista kiinteää dieselveroa 150 mk auton ko- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20835: konaispainon lOO:aa kiloa kohti. Veron määrä ei jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
20836: siis riipu ajokilometrimäärästä. Dieselauton kal- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
20837: liimman hinnan ja dieselveron vastapainoksi die- vaksi seuraavan kysymyksen:
20838: selpolttoaineen hinta on ollut bensiinin hintaa
20839: alempi. Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä diesel-
20840: Nyt kuitenkin polttonesteiden hinnan ero ka- käyttöisten ajoneuvojen verotuksen saa-
20841: ventuu kohtuuttoman pieneksi. miseksi oikeudenmukaisemmaksi verrat-
20842: Dieselvero on kohtuuton, kun ottaa huomioon tuna bensiinikäyttöisiin ajoneuvoihin?
20843: dieselajoneuvojen kalliimman hinnan verrattuna
20844:
20845:
20846: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
20847:
20848: Juha Karpio /kok
20849:
20850:
20851:
20852:
20853: Versio 2.0
20854: KK 986/2000 vp- Juha Karpio /kok Ministerin vastaus
20855:
20856:
20857:
20858:
20859: Eduskunnan puhemiehelle
20860:
20861: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- niin sanotun dieselveron eräänä tarkoituksena on
20862: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- siis pelkän verotuoton lisäksi tasata bensiinikäyt-
20863: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen töisen ja dieselkäyttöisen henkilöauton välisiä,
20864: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok vain osittain veroista johtuvia eroja käyttökus-
20865: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tannuksissa. Käytännössä tämäjohtaa siihen, että
20866: 986/2000 vp: pienellä ajomäärällä vuotuisen veron osuus die-
20867: selauton käyttökustannuksista on suhteessa suu-
20868: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä diesel- rempi kuin suurella ajomäärällä. Paljonajavalle
20869: käyttöisten ajoneuvojen verotuksen saa- dieselajoneuvon käyttäminen muodostuu siis
20870: miseksi oikeudenmukaisemmaksi verrat- bensiinikäyttöistä ajoneuvoa edullisemmaksi,
20871: tuna bensiinikäyttöisiin ajoneuvoihin? koska dieselöljyn verotaso on alhaisempi bensii-
20872: niin verrattuna. Tavoitteena on ollut saavuttaa ti-
20873: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lanne, jolloin verotus ei suosisi diesel- tai
20874: ti seuraavaa: bensiiniajoneuvoa. Tuo tilanne on aikaisemmin
20875: Kysymyksessä esitettyä asiakokonaisuutta on saavutettu jo varsin alhaisella vuotuisella ajo-
20876: juuri käsitelty perusteellisesti kansanedustaja määrällä, eikä tilanne ole siitä juurikaan muuttu-
20877: Mirja Ryynäsen tekemään dieselveron poistamis- nut viimeaikaisten polttoaineiden hintojen muut-
20878: ta koskeneeseen kirjalliseen kysymykseen anne- tumisen johdosta. Tilanne on siten säilynyt var-
20879: tussa vastauksessa. Tästä syystä käsittelen vas- sin selvästi dieselautoja suosivana.
20880: tauksessani vain eräitä asiakokonaisuuteen liitty- Voidaan hyvällä syyllä katsoa, että henkilöau-
20881: viä seikkoja. tojen eri polttoainevaihtoehtojen neutraalisuus
20882: Kuten tunnettua, suuri osa dieselöljystä kulu- on tärkeä tavoite. Jos verotuksen neutraalisuutta
20883: tetaan erilaisissa hyötyliikenteessä. Dieselöljyn kokonaisuus huomioon ottaen olisi lisättävä, die-
20884: polttoaineveron taso on tästä syystä tietoisesti pi- selkäyttöisten henkilöautojen ja ehkä myös die-
20885: detty alhaisella tasolla suhteessa bensiiniin. Täl- selpakettiautojen verotusta olisi paremminkin
20886: lä valinnalla on haluttu varmistaa tavaraliiken- korotettava kuin alennettava. Kun dieselöljyn
20887: teen ja julkisen henkilöliikenteen kustannuksien polttoaineveron nosto ei edellä sanotuista syistä
20888: pysyminen kilpailukykyisenä. olisi juuri nyt sovelias keino, jäljelle jäisi näiden
20889: Kun dieselöljy on siis lievemmin verotettu, ajoneuvojen vuotuisen veron korottaminen.
20890: eikä ole tarkoituksenmukaista, että dieselhenki- Hallitus ei kuitenkaan suunnittele juuri nyt
20891: löauto tulisi polttoaineverotuksen johdosta edul- toimia, joilla olisi tarkoitus puuttua polttoainei-
20892: lisemmaksi käyttää, kannetaan dieselajoneuvoil- den verotasoihin tai muuttaa eri dieselajoneuvo-
20893: ta painoon perustuvaa vuotuista veroa. Tämän jen vuotuista veroa.
20894:
20895:
20896:
20897: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2000
20898:
20899: Ministeri Suvi-Anne Siimes
20900:
20901: 2
20902: Ministerns svar KK 986/2000 vp- Juha Karpio /kok
20903:
20904:
20905:
20906:
20907: Tili riksdagens talman
20908:
20909: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger na som finns mellan de bensindrivna och de die-
20910: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- seldrivna personbilarna och som endast delvis
20911: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha beror på skatterna. I fråga om fordon som det
20912: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål körts endast litet med leder detta i praktiken tili
20913: SS 986/2000 rd: att andelen för den årliga skatten när det gäller
20914: driftskostnaderna för en dieselbil är i proportion
20915: Vad ämnar statsrådet göra för att be- större än i fråga om fordon som det körs mycket
20916: skattningen av dieseldrivna Jordan skall med. Att köra mycket med ett dieselfordon blir
20917: bli rättvisare i jämförelse med beskatt- sålunda fördelaktigare än att använda ett bensin-
20918: ningen av bensindrivnafordon? drivet fordon, eftersom accisnivån på dieselolja
20919: är lägre än på bensin. Målet har varit att uppnå en
20920: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- situation där beskattningen inte gynnar någonde-
20921: föra följande: ra fordonstypen, varken dieseldrivna eller ben-
20922: De saker som framförs i spörsmålet har nyligen sindrivna fordon. Den situationen har tidigare
20923: behandlats ingående i svaret på det skriftliga uppnåtts med redan tämligen låga årliga körvoly-
20924: spörsmål som riksdagsledamot Mirja Ryynänen mer, och läget har knappast påverkats av de för-
20925: ställde angående slopande av dieselskatten. Av ändringar som under den senaste tiden har skett i
20926: den anledningen behandlar jag i detta svar endast bränslepriserna. Situationen har med andra ord
20927: vissa faktorer som är av central betydelse för alltjämt ganska tydligt gynnat dieselfordonen.
20928: ärendet i ett helhetsperspektiv. Man kan på goda grunder betrakta det som ett
20929: Dieselolja används, som känt, framf6r allt viktigt mål att de olika bränslealternativen för
20930: inom olika typer av nyttotrafik. Nivån för bräns- personbilar kännetecknas av neutralitet. Om be-
20931: leaccisen på dieselolja har därför med avsikt hål- skattningsneutraliteten med tanke på helheten
20932: lits låg i jämförelse med accisen på bensin. Ge- borde utökas, är det sannolikt att beskattningen
20933: nom detta val har man önskat säkerställa att kost- av dieseldrivna personbilar och kanske också
20934: nadema för godstrafiken och persontrafiken dieseldrivna paketbilar snarare borde höjas än
20935: kvarstår på en konkurrenskraftig nivå. sänkas. Men eftersom en höjning av bränsleacci-
20936: Eftersom dieseloljan således är lindrigare be- sen på dieselolja av ovan nämnda orsaker inte
20937: skattad, och då det inte är ändamålsenligt att det skulle vara en lämplig metod just nu, återstår den
20938: till följd av bränslebeskattningen blir fördelakti- metod som innebär en höjning av den årliga skat-
20939: gare att använda en dieselpersonbil, uppbärs för ten för dessa fordons del.
20940: dieselfordonen en på vikten baserad årlig skatt. För närvarande planerar regeringen dock inte
20941: En av avsikterna med denna s.k. dieselskatt är så- några åtgärder som avser ingrepp i skattenivåer-
20942: ledes att, vid sidan om den konkreta skatteintäk- na för bränslen eller att förändra den årliga skat-
20943: ten, även utjämna de skillnader i driftskostnader- ten för olika typer av dieselfordon.
20944:
20945:
20946:
20947: Helsingfors den 2 december 2000
20948:
20949: Minister Suvi-Anne Siimes
20950: 3
20951: KK 987/2000 vp- Annika Lapintie /vas
20952:
20953:
20954:
20955:
20956: KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2000 vp
20957:
20958: Aseiden leviämisen estäminen
20959:
20960:
20961:
20962:
20963: Eduskunnan puhemiehelle
20964:
20965: Suomessa pienaseiden määrä on asukasta koh- vaan. Uudenmaan lääninoikeus 11.2.1999 ja
20966: den laskettuna Euroopan kärkiluokkaa. Näitä Helsingin hallinto-oikeus 18.8.2000 vaativat kui-
20967: aseita myös käytetään, esimerkkeinä poliisisur- tenkin poliisia hyväksymään tämän aseen lupa-
20968: mat, kettutarhaiskut, ryyppyporukoiden välien- hakemukset, koska ase ei oikeuden mielestä ole
20969: selvittelyt, erilaiset ryöstöt sekä huume- ja moot- millään tavoin vaarallisempi kuin muutkaan
20970: toripyöräjengien välienselvittelyt. practical-ammunnoissa käytettävät puoliauto-
20971: Koko maassa ampuma-aseiden lukumäärä oli maattiset harrastusvälineet
20972: vuoden 1996 tilaston mukaan 0,35 asetta asukas- Poliisit, jotka työskentelevät ruohonjuurita-
20973: ta kohden. Nämä ovat luvallisia aseita, mutta yli solla aseiden kanssa, ovat sitä mieltä, että kysei-
20974: puolet ampuma-aseella tehdyistä rikoksista teh- nen ase ei sovellu muuhun kuin ammattikäyt-
20975: dään luvatta hallussa pidetyillä aseilla. Yhdys- töön. Poliisin mielipiteestä huolimatta oikeus
20976: valloissa FBI:n tilastojen mukaan jo yli puolet katsoo tietävänsä poliisia paremmin, millainen
20977: henkirikoksista tehdään ampuma-aseilla. tilanne kentällä vallitsee.
20978: Aseiden määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti ja Yhteiskunnan turvallisuutta ei paranna lain-
20979: myös erityyppisten aseiden kirjo on lisääntynyt. kaan se, jos jokainen vastaantulija voi kantaa
20980: Yksi syyllinen kehitykseen on Intemetissä toimi- kassissaan tai taskussaan harrastusvälineeksi tar-
20981: vat erilaiset asekaupat, joista kuka tahansa, joka koitettua tuliasetta. Aseiden leviämistä mietit-
20982: omistaa luottokortin, voi tilata itselleen uuden täessä tulisi muistaa vanha totuus: "Siellä missä
20983: jännittävän aseen. on ladattu ase, se myös laukaistaan."
20984: Tällainen uusi Suomeen leviävä ase on 9 mm Erilaisten aseiden omistaminen vaikkapa vain
20985: Heckler & Koch MP5 A3 -merkkinen itseladaHa- harrastuksen nimissä on vaarallista. Aseidenjou-
20986: va kertatulikonepistooli. Helsingin kihlakunnan tuminen niin sanotusti vääriin käsiin on siten sitä
20987: poliisilaitos on päätöksissään 22.6.1998 ja todennäköisempää, mitä enemmän yhteiskunnas-
20988: 14.4.2000 hylännyt kyseisen aseen lupahake- samme on aseita, ja lisäksi aseiden ja aseenkan-
20989: mukset, koska poliisi pitää asetta urheiluammun- tolupien valvonta on aina sitä vaikeampaa, mitä
20990: taan sopimattomana sekä aseen leviämistä ylei- enemmän aseita on liikkeellä.
20991: sen turvallisuuden ja järjestyksen vastaisena. Po-
20992: liisi on sitä mieltä, että ampumaurheiluun parem- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20993: min soveltuvia aseita on yleisesti saatavilla. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20994: Heckler & Koch on suunniteltu sotilas- ja vi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20995: ranomaiskäyttöön; siinä on teleskooppiperä eikä vaksi seuraavan kysymyksen:
20996: se täytä kiväärille asetettuja pituusvaatimuksia.
20997: Teleskooppiperän ansiosta asetta on helppo kul- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
20998: jettaa ja se on helpompi kätkeä kuin tavallinen ki- tyä estääkseen esimerkiksi tämän Heck-
20999:
21000: Versio 2.0
21001: KK 987/2000 vp - Annika Lapintie /vas
21002:
21003:
21004: ler & Koch -tyyppisen, viranomaiskäyt- mitä toimenpiteitä hallitus on suunnitel-
21005: töön tarkoitetun kertatulikonepistoolin lut estääkseen aseiden leviämisen ja
21006: leviämisen harrastekäyttöön ja yleistymisen yhteiskunnassa?
21007:
21008:
21009: Helsingissä 11 päivänäjoulukuuta 2000
21010:
21011: Annika Lapintie /vas
21012:
21013:
21014:
21015:
21016: 2
21017: Ministerin vastaus KK 987/2000 vp - Annika Lapintie /vas
21018:
21019:
21020:
21021:
21022: Eduskunnan puhemiehelle
21023:
21024: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- misesta. Jos säilytettävänä on erityisen vaaralli-
21025: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nen ampuma-ase taikka yhteensä yli viisi pistoo-
21026: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lia, revolveria, itselataavalla kertatulella toimi-
21027: vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien vaa kivääriä tai itselataavalla kertatulella toimi-
21028: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vaa ampuma-aselaissa muuksi ampuma-aseeksi
21029: 987/2000 vp: määriteltyä ampuma-asetta, olisi esityksen mu-
21030: kaan aseet säilytettävä sisäasiainministeriön ase-
21031: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tuksen mukaisessa lukitussa turvakaapissa tai po-
21032: tyä estääkseen esimerkiksi tämän liisin erikseen hyväksymissä muissa säilytysti-
21033: Heckler & Koch-tyyppisen, viranomais- loissa. Tämän säännöksen tarkoituksena on vä-
21034: käyttöön tarkoitetun kertatulikonepis- hentää ampuma-aseiden kulkeutumista rikolli-
21035: toolin leviämisen harrastekäyttöön ja seen käyttöön. Vuonna 1998 voimaan tulleet säi-
21036: lytyssäännökset, joiden mukaan ampuma-ase on
21037: mitä toimenpiteitä hallitus on suunnitel- säilytettävä lukitussa paikassa tai muuten lukittu-
21038: lut estääkseen aseiden leviämisen ja na taikka siten, että ampuma-aseeseen kuuluvaa
21039: yleistymisen yhteiskunnassa? aseen osaa on säilytettävä erillään, ovat vähentä-
21040: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- neet ampuma-aseisiin kohdistuneita anastusri-
21041: ti seuraavaa: koksia noin 30 prosenttia. Lisäksi sisäasiainmi-
21042: nisteriön on tarkoitus valmistella armovuosijär-
21043: Ampuma-aselaki (1/1998) tuli voimaan jestelyä koskeva laki, jonka on tarkoitus tulla
21044: 1.3.1998. Eduskunta on lain hyväksyessään sää- voimaan vuoden 2002 aikana. Se antaisi kansa-
21045: tänyt perusteet, joilla ampuma-aseen hankkimis- laisille mahdollisuuden luovuttaa heidän hallus-
21046: ja hallussapitolupa voidaan antaa. Lain voimaan- saan olevat luvattomat ampuma-aseet poliisille
21047: tulonjälkeisen varsin lyhyen ajan kuluessa ei ole ilman, että heidän katsottaisiin syyllistyneen am-
21048: ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka aiheuttaisivat puma-aserikokseen. Tämänjärjestelyn tarkoituk-
21049: tarpeen lupajärjestelmän perusteiden muuttami- sena on niin ikään vähentää luvattomien ampu-
21050: seen tai lupakäytännön yleiseen tiukentamiseen. ma-aseiden määrää.
21051: Todettakoon, että annettujen hankkimislupien Sekä kaupallinen että yksityinen ampuma-
21052: määrä on ollut 1990-luvun lopulla laskussa. An- aseen maahantuonti ja siirto Suomeen on luvan-
21053: nettujen hankkimislupien määrä on pudonnut varaista. Euroopan yhteisön komissio on laati-
21054: vuoden 1993 noin 125 OOO:sta noin 65 OOO:een massa raporttia asedirektiivin soveltamisesta.
21055: vuonna 1999. Tässä yhteydessä komissio on tehostamassa jä-
21056: Hallitus pitää yleisen järjestyksen ja turvalli- senvaltiosta toiseen tapahtuvien ampuma-asei-
21057: suuden kannalta keskeisenä luvattomien ampu- den siirtojen valvontaa esimerkiksi kehittämällä
21058: ma-aseiden määrän vähentämistä. Ampuma-ase- jäsenvaltioiden viranomaisten välistä tietojen-
21059: lain muuttamista koskevaan hallituksen esityk- vaihtoa. Yhdistyneet kansakunnat on laatimassa
21060: seen (HE 110/2000 vp) sisältyy esitys ampuma- kansainvälisenjärjestäytyneen rikollisuuden vas-
21061: aseiden säilytystä koskevan säännöksen tiukenta- taiseen yleissopimukseen liittyvää ampuma-asei-
21062:
21063:
21064: 3
21065: KK 987/2000 vp - Annika Lapintie /vas Ministerin vastaus
21066:
21067:
21068: ta koskevaa pöytäkirjaa. Siinä on tarkoitus tehos- maan käyttötarkoitukseen nähden tarpeettoman
21069: taa ampuma-aseiden viennin ja tuonnin valvon- tulivoimainen ja tehokas sekä joka soveltuu hy-
21070: taa muun muassa sääntelemällä vienti- ja tuonti- vin hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen.
21071: lupien antamista sekä ampuma-aseiden merkin- Siten lupaviranomainen selvittää ampuma-aseen
21072: tää. Toteutuessaan nämä toimenpiteet tehostavat soveltuvuuden hakijan ilmoittamaan käyttötar-
21073: valtiosta toiseen tapahtuvien ampuma-aseiden koitukseen aina lupaharkintaa tehdessään.
21074: siirtojen valvontaa ja lisäävät yleistä järjestystä Valtionasiamies on valittanut Helsingin hal-
21075: ja turvallisuutta Suomessa. linto-oikeuden 18.8.2000 antamasta ratkaisusta,
21076: Ampuma-aselaissa on säädetty niistä perus- johon kysyjä on viitannut. Korkein hallinto-oi-
21077: teista, joilla lupa ampuma-aseen hankkimiseen keus ei ole vielä antanut ratkaisuaan tässä eikä
21078: voidaan antaa. Lain 44 §:n 1 momentissa tode- toisessa siellä vireillä olevassa vastaavassa asias-
21079: taan, että hankkimislupa voidaan antaa vain sel- sa. ltselataavaa kertatulta ampuvan pistoolikara-
21080: laista ampuma-asetta tai aseen osaa varten, joka biinin soveltuvuus reserviläisammunnassa käy-
21081: ei lippaan patruunamäärän, kaliiperin tai muiden tettäväksi on siten vielä vailla ylimmän valitusas-
21082: ominaisuuksien perusteella ole hakijan ilmoitta- teen ratkaisua.
21083:
21084:
21085: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2000
21086:
21087: Sisäasiainministeri Ville Itälä
21088:
21089:
21090:
21091:
21092: 4
21093: Ministems svar KK 987/2000 vp - Annika Lapintie /vas
21094:
21095:
21096:
21097:
21098: Tili riksdagens talman
21099:
21100: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger pen. Om ett särskilt farligt skjutvapen eller tili-
21101: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- sammans flera än fem pistoler, revolvrar, gevär
21102: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anni- med självladdande enkelskott eller skjutvapen
21103: ka Lapintie /vänst undertecknade skriftliga med självladdande enkelskott som i skjutvapen-
21104: spörsmål SS 987/2000 rd: lagen definieras som annat skjutvapen skall för-
21105: varas, skall vapnen enligt propositionen förvaras
21106: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i låsta säkerhetsskåp enligt inrikesministeriets
21107: för attförhindra att t.ex. maskinpistoler förordning eller i förvaringslokaler som särskilt
21108: med enkelskott av typen Heckler & Koch har godkänts av polisen. Denna bestämmelse
21109: avsedda för myndighetsbruk sprider sig strävar efter att minska riskema för att skjutva-
21110: tili att användas av personer med vapen pen används för kriminellt bruk. De förvarings-
21111: som hobby och bestämmelser som trädde i kraft 1998, enligt vil-
21112: ka skjutvapen skall förvaras inlåsta eller annars
21113: vilka åtgärder har regeringen planerat under lås eller så att en vapendel som hör tili
21114: vidta för att forhindra att vapen sprids skjutvapnet förvaras separat, har minskat antalet
21115: och blir allt vanligare i samhället? stölder av skjutvapen med 30 procent. Därtill av-
21116: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ser inrikesministeriet bereda en lag om ett nå-
21117: föra följande: dårssystem som är avsedd att träda i kraft under
21118: år 2002. Den skulle ge medborgarna möjlighet att
21119: Skjutvapenlagen (1/1998) trädde i kraft den 1 överlämna olovliga skjutvapen som de innehar
21120: mars 1998. Då 1agen antogs fastställde riksdagen tili polisen utan att man skulle anse att de gjort
21121: på vi1ka grunder förvärvs- och innehavstillstånd sig skyldiga tili skjutvapenbrott. Avsikten med
21122: för skjutvapen kan meddelas. Under den relativt systemet är likaså att minska antalet olovliga
21123: korta tid som förflutit sedan lagen trädde i kraft skjutvapen.
21124: har inga sådana omständigheter kommit tili kän- Såväl kommersiell som privat införsel och
21125: na som skulle kräva att grundema för tillstånds- överföring av skjutvapen tili Finland kräver till-
21126: systemet borde ändras eller allmän tillstånds- stånd. Europeiska gemenskapens kommission
21127: praxis stramas åt. Man kan även konstatera att bereder som bäst en rapport om tillämpningen av
21128: anta1et meddelade förvärvstillstånd sjunkit un- vapendirektivet. 1 samband med detta håller
21129: der slutet av 1990-ta1et. Antalet medde1ade för- kommissionen på att effektivera övervakningen
21130: värvstilistånd var år 1993 ca 125 000 medan de år av överföringen av skjutvapen från en medlems-
21131: 1999 var ca 65 000. stat tili en annan tili exempel genom att utveckla
21132: Regeringen anser det med beaktande av den informationsutbytet mellan medlemsstatemas
21133: allmänna ordningen och säkerheten viktigt att an- myndigheter. Förenta nationerna håller på att ut-
21134: ta1et olovliga skjutvapen minskar. 1 regeringens forma ett protokoll om skjutvapen i anslutning
21135: proposition med förslag tili ändring av skjutva- tili konventionen mot intemationell organiserad
21136: penlagen (RP 110/2000 rd) ingår ett förslag tili brottslighet. 1 det avser man effektivera övervak-
21137: strängare bestämmelser om förvaring av skjutva- ningen av import och export av skjutvapen bl.a.
21138:
21139:
21140: 5
21141: KK 987/2000 vp - Annika Lapintie /vas Ministems svar
21142:
21143:
21144: genom att reglera meddelandet av export- och gett och som vällämpar sig för detta syfte. Såle-
21145: importtillstånd samt märkningen av skjutvapen. des utreder tillståndsmyndigheten alltid vid till-
21146: När dessa åtgärder genomförs effektiveras kon- ståndsprövningen skjutvapnets lämplighet för det
21147: trollen av överföringen av skjutvapen från en stat ändamål som den sökande angett.
21148: till en annan och den allmänna ordningen och sä- Statsombudet har överklagat det beslut av Hel-
21149: kerheten förbättras i Finland. singfors förvaltningsdomstol av den 18 augusti
21150: I skjutvapenlagen anges de grunder på vilka 2000 som spörsmålsställaren hänvisar till. Hög-
21151: tillstånd att förvärva skjutvapen kan meddelas. I sta förvaltningsdomstolen har ännu inte fattat be-
21152: lagens 44 § 1 mom. konstateras att förvärvstill- slut i frågan och inte heller i ett annat motsvaran-
21153: stånd kan meddelas endast för ett sådant skjutva- de ärende som är anhängigt vid domstolen. Frå-
21154: pen eller en sådan vapendel som på basis av an- gan om hur lämpligt det är att använda pistolkar-
21155: talet patroner i magasinet, kaliber eller andra bin med självladdande enkelskott vid skytte för
21156: egenskaper inte är onödigt eldkraftigt och effek- reservister har således ännu inte avgjorts av hög-
21157: tivt för det användningssyfte som sökanden an- sta besvärsinstans.
21158:
21159:
21160: Helsingfors den 29 december 2000
21161:
21162: Inrikesminister Ville Itälä
21163:
21164:
21165:
21166:
21167: 6
21168: KK 988/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
21169:
21170:
21171:
21172:
21173: KIRJALLINEN KYSYMYS 988/2000 vp
21174:
21175: Uusien rokotusten käyttöönotto
21176:
21177:
21178:
21179:
21180: Eduskunnan puhemiehelle
21181:
21182: Suomen neuvolajärjestelmä rokotusohjelmineen Suomen rokotusohjelmasta puuttuvat myös
21183: on kansainvälisesti vertaillen korkeatasoinen ja mm. uusi haitattomampi hinkuyskärokote, vesi-
21184: hyvin kattava. Rokotusohjelma toteutetaan sa- rokkorokote, korvatulehdusrokote ja rotavirusro-
21185: manlaisena koko Suomessa, ja suomalaiset ovat kote. Perusteluina uusien rokotteiden hitaalle
21186: yli 90-prosenttisesti hyvin suojattuja rokotuksil- käyttöönotolle esitetään tutkimustiedon puutet-
21187: la yleisimpiä tartuntatauteja vastaan. ta, rokotusten sivuvaikutuksia sekä rokotusohjel-
21188: Vaikka rokotusohjelmassamme on monia hy- miin sitoutumisen heikkenemistä, jos uusia ro-
21189: viä puolia, myös puutteita löytyy. Esimerkiksi kotteita lisätään.
21190: Maailman terveysjärjestön yleisrokotukseksi Kuitenkin mainittuja rokotteita on ollut mo-
21191: suosittelemaa hepatiitti-B-rokotusta annetaan nissa Euroopan maissa käytössä jo vuosia. Ky-
21192: Suomessa vain riskiryhmään kuuluville, kuten seessä olevat maat eivät ole ottaneet rokotteita
21193: suoneosisäisten huumeiden käyttäjille. Hepatiit- käyttöön ilman perusteellisesti tutkittua tietoa
21194: ti-B tarttuu kohtuullisen helposti, erityisesti li- vaikuttavuudesta ja sivuvaikutuksista. Samoin
21195: kaisten huumeruiskujen ja suojaamattoman sek- WHO:n suositukset perustuvat tarkkoihin tutki-
21196: sin välityksellä (veritartunta). Vastasyntynyt voi muksiin ja vaikuttavuusanalyyseihin. Nykyisellä
21197: saada tartuhnan virusta kantavalta äidiltään. Pa- tekniikalla rokotukset on myös mahdollista saa-
21198: himmillaan Hepatiitti-B kroonistuu ja voi johtaa da yhdistelmärokotteiksi, jolloin pistoksiakaan ei
21199: maksakirroosiin, myöhemmässä vaiheessa mak- tule kohtuuttomasti lisää.
21200: sasyöpään. Hepatiitti-B-tartunnan hoito on vähä- Kansanterveyslaitoksen rokotetuotannon lop-
21201: tuloksista ja kallista. Etenkin vakavampien puessa vuonna 2003 tulee rokotusohjelmaamme
21202: komplikaatioidenja myöhemmin ilmenevien jäl- välttämättä uudistuksia. Tässä yhteydessä olisi
21203: kisairauksien hoito on erityisen kallista. sopiva tilaisuus tarkastella rokotusohjelmaamme
21204: Hepatiitti-B:n riskiryhmään kuuluvia on usein laajemminkin.
21205: hankala tavoittaa ja jopa hankala määrittää riski-
21206: ryhmään kuuluviksi. Varsinaisen tartunnan hoito Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21207: sekä jälkisairauksien hoito on yhteiskunnalle kal- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
21208: lista. Myös inhimilliset kärsimykset tartunnan ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
21209: saaneelle ovat suuret. On eettisesti arveluttavaa, vaksi seuraavan kysymyksen:
21210: jos tehokas ja turvallinen rokote, joka voi ehkäis-
21211: tä vakavan sairauden ja jolla voidaan säästää hoi- Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
21212: tokustannuksia, jätetään rokotusohjelman ulko- turvatakseen suomalaisten rokotussuo-
21213: puolelle. jan tarttuvia tauteja vastaan ja
21214:
21215:
21216:
21217: Versio 2.0
21218: KK 988/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
21219:
21220:
21221:
21222: milloin uudet rokotukset on mahdollista
21223: ottaa rokotusohjelmaan?
21224:
21225:
21226: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
21227:
21228: Sari Sarkomaa /kok
21229:
21230:
21231:
21232:
21233: 2
21234: Ministerin vastaus KK 988/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
21235:
21236:
21237:
21238:
21239: Eduskunnan puhemiehelle
21240:
21241: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kunkin yksittäisen rokoteannoksen kattavuus oli
21242: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- yli 97 prosenttia. Täydellisesti rokotettuja oli lä-
21243: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen hes 96 prosenttia vuonna 1995 syntyneistä lapsis-
21244: vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkamaan ta. Verrattaessa tätä ryhmää vuosina 1992 ja
21245: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1988 syntyneisiin on rokotuskattavuus säilynyt
21246: 988/2000 vp: lähes samana. Myös viimeisenä rokotusohjel-
21247: maan, vuonna 1986, tullut hemofilus (HIB)-ro-
21248: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy kote on saavuttanut ohjelmassa kauemmin ollei-
21249: turvatakseen suomalaisten rokotussuo- den rokotteiden kattavuuden.
21250: jan tarttuvia tauteja vastaan ja Suomalaiset suhtautuvat rokotuksiin ja rokot-
21251: tamiseen erittäin myönteisesti, mikä johtuu osit-
21252: milloin uudet rokotukset on mahdollista tain siitä, että rokotukset ovat aiheuttaneet vähän
21253: ottaa rokotusohjelmaan? vakavia haittavaikutuksia. On kuitenkin olemas-
21254: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sa lukuisia esimerkkejä siitä, miten pienikin epäi-
21255: ti seuraavaa: ly rokotteen turvallisuudesta johtaa rokotus-
21256: myöntyvyyden heikkenemiseen, rokotuskatta-
21257: Sosiaali- ja terveysministeriön ohje nro vuuden laskuun ja sairastuvuuden lisääntymi-
21258: 114/02/92 määrää kunnat järjestämään lapsille seen.
21259: yleisen, vapaaehtoisuuteen perustuvan rokotus- Rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien il-
21260: ohjelman mukaiset rokotukset. Rokotukset ovat maantuvuuden seuranta on osa rokotustoimin-
21261: kunnille maksuttomia. Perusterveydenhuollon nan onnistumisen arviointiprosessia. Suomessa
21262: neuvolaverkosto käsittää noin 1 000 neuvolapis- sekä laboratoriot että lääkärit ilmoittavat Kan-
21263: tettä eri puolilla Suomea. Ennen kouluun menoa santerveyslaitoksen ylläpitämään valtakunnalli-
21264: lapset ovat saaneet suojan yhdeksää vakavaa tar- seen tartuntatautirekisteriin toteamansa tartunta-
21265: tuntatautia vastaan. Kouluterveydenhuolto, ter- taudit. Näiden tautien joukossa ovat myös kaikki
21266: veyskeskusten vastaanotat ja lääkäriasemat huo- yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat taudit. Näin
21267: lehtivat lapsuusiän rokotusten tehostamisesta an- yksikin todettu sikotauti, vihuri- tai tuhkarokka-
21268: taen tämän lisäksi matkailuun liittyviä rokotuk- tapaus tulee tietoon ja tarkemman selvittelyn
21269: sia. alaiseksi. Viimeinen tämän ryhmän kotoperäi-
21270: Kansanterveyslaitos on seurannut vuodesta nen tautitapaus todettiin vuonna 1996.
21271: 1992 yleisen rokotusohjelman toteutumista sään- Kansanterveyslaitoksen omien rokotteiden
21272: nöllisesti toteutettavilla otantatutkimuksilla. loppuminen vuoteen 2005 mennessä, uusien ro-
21273: Vuonna 1998 selvitettiin tuhannen 1995 synty- kotteiden markkinoille tulo, sekä tautien epide-
21274: neen lapsen rokotustiedot kahden vuoden ikään miologisen tilanteen muuttuminen ovat syitä sii-
21275: saakka. Tuhannesta lapsesta 997 käytti neuvola- hen, että yleinen rokotusohjelmamme on otettu
21276: palveluja. Yleisesti neuvolapalvelujen laajan kokonaisvaltaisen arvioinnin kohteeksi. Sosiaa-
21277: käytön vaikutukset voi nähdä lasten parantunee- li- ja terveysministeriön asettama Tartuntatau-
21278: na terveytenä ja huoltajien lisääntyneenä tietou- tien neuvottelukunta käsitteli rokotusohjelman
21279: tena terveyteen liittyvistä asioista. uudistamista syyskuussa 2000 ja hyväksyi Kan-
21280: Suomessa rokotuskattavuus on erittäin hyvä. santerveyslaitoksen ehdottaman etenemissuunni-
21281: Kansanterveyslaitoksen selvityksen mukaan telman, missä erilliset työryhmät selvittävät ku-
21282:
21283: 3
21284: KK 988/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok Ministerin vastaus
21285:
21286:
21287: hunkin rokotteeseen liittyviä terveydellisiä ja ta- on monissa riskiryhmissä kuitenkin vaikeaa.
21288: loudellisia vaikutuksia. Huumeiden käytön ja muun riskikäyttäytymisen
21289: Rokotuksiin kohdistuvia muutospaineita on lisääntyminen voi aiheuttaa hepatiitti B-virustar-
21290: arvioitava Suomessa vallitsevien olosuhteiden tuntojen lisääntymisen myös Suomessa, minkä
21291: perusteella. WHO:n antamat suositukset on tar- vuoksi rokotuskäytännön muuttaminen on harkit-
21292: koitettu ensisijaisesti kehitysmaille, ja perustu- tavana.
21293: vat paljolti niissä tehtyihin selvityksiin. Nyt Uusina tauteina rokotusohjelmaan liitettävik-
21294: meillä käynnistetyt selvitykset koskevat BCG-, si voidaan harkita pneumokokkitauteja ja vesi-
21295: hinkuyskä-, influenssa-, hepatiitti B-, pneumo- rokkoa. Nyt käytössä oleva, riskiryhmille suun-
21296: kokki- ja vesirokkorokotteita. Mikäli harkittava- nattu pneumokokkirokote on lapsilla tehoton.
21297: na olevat rokotusohjelman muutokset osoittau- Lapsien vaikeita tautimuotoja ja osaa korvatuleh-
21298: tuisivat selvitysten perusteella sekä terveydelli- duksista voidaan tutkimusten mukaan ehkäistä
21299: sesti että taloudellisesti perustelluiksi, ne voitai- uusilla, niin sanotuilla konjugaattirokotteilla.
21300: siin toteuttaa vaiheittain vuoden 2001 jälkeen. Uusi rokote on kuitenkin merkittävästi nyt käy-
21301: Suomessa tuberkuloosin epidemiologinen ti- tössä olevaa rokotetta kalliimpi. Meillä myös ve-
21302: lanne on niin hyvä, että vastasyntyneiden BCG- sirokkorokote on ollut käytössä tietyissä riski-
21303: rokotusten lopettamista ja riskiryhmille suunnat- ryhmissä. Monet ulkomaiset tutkimukset ovat
21304: tuihin rokotuksiin siirtymistä voidaan harkita. osoittaneet yleisen rokottamisen kannattavaksi
21305: Niin sanotun kolmoisrokotteen (PDT, hinkuys- vesirokon aiheuttaman suuren sairastavuuden
21306: kä-kurkkumätä-jäykkäkouristus) kohdalla har- vuoksi ja taudin harvinaisiin, mutta vaikeisiin
21307: kittava muutos koskisi kokosolurokotteesta so- neurologisiin komplikaatioihin liittyvistä mitta-
21308: luttoman hinkuyskäkomponentin sisältävään ro- vista kustannuksista.
21309: kotteeseen siirtymistä. Itse valmistettuun PDT- Rokotteet sinänsä ovat kehittyneet ja nykyään
21310: rokotteeseen on liittynyt kaupallista vähemmän on käytössä yhdistelmärokotteita, joilla saadaan
21311: haittavaikutuksia. Soluttoman rokotteen etuna suoja useita tauteja vastaan yhä harvemmilla pis-
21312: voisi olla sen kaupallisia kokosolurokotteita vä- toksilla. Näiden yhdistelmärokotteiden mahdolli-
21313: häisemmät haittavaikutukset. Hinkuyskäroko- nen käyttöönotto vähentäisi annettavien pistos-
21314: tuksen antama suoja ei ole täydellinen, minkä tenmäärää ja vapauttaisi näin osan lasten neuvo-
21315: vuoksi harkittavana on myös tehosterokotuksen lakäynneistä muuhun terveyden edistämiseen.
21316: antaminen 6-vuotiaille lapsille. Suomalaiset lapset ovat tällä hetkellä hyvin
21317: Riskiryhmille suunnatuista rokotuksista harki- rokotuksin suojattuja. Hyvän rokotuskattavuu-
21318: taan indikaatioiden tarkentamista influenssa- ja den ja -myöntyvyyden säilyttäminen jatkossakin
21319: hepatiitti B-rokotteiden osalta. Influenssaroko- on työtä vaativa tehtävä ja edellyttää muun muas-
21320: tuksen antaminen kaikille yli 65-vuotiaille ja sitä sa terveydenhuoltohenkilöstön rokotuksiin liitty-
21321: vanhemmille nostaisi kohderyhmien yhteisen vän tietotaidon jatkuvaa ylläpitämistä. Rokotus-
21322: koon noin kolminkertaiseksi nykyiseen verrattu- ohjelman uudistamista harkittaessa tulee kuiten-
21323: na. WHO suosittelee hepatiitti B-rokotuksen an- kin ennen lopullista päätöksentekoa punnita sekä
21324: tamista kaikille lapsille kaikissa maissa. Hepa- yksilöön kohdistuvat hyödyt ja haitat että mah-
21325: tiitti B-infektioiden ilmaantuvuus on Suomessa dollisten muutosten kansanterveydelliset ja -ta-
21326: pieni, minkä vuoksi rokotuksia on annettu vain loudelliset vaikutukset.
21327: riskiryhmille. Rokotusten toteutumisen seuranta
21328:
21329:
21330: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
21331:
21332: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
21333:
21334:
21335: 4
21336: Ministerns svar KK 988/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
21337:
21338:
21339:
21340:
21341: Tili riksdagens talman
21342:
21343: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger täckningen för varje dos vaccin över 97 %. När-
21344: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- mare 96% av barnen födda 1995 var fullständigt
21345: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sari vaccinerade. Då denna grupp jämförs med de
21346: Sarkomaa /saml undertecknade skriftliga spörs- som är födda 1992 och 1988 kan man konstatera
21347: mål SS 988/2000 rd: att vaccinationstäckningen har hållits så gott som
21348: densamma. Ä ven det senaste vaccinet i vaccine-
21349: Vilka åtgärder vidtar regeringen för att ringsprogrammet, hemofilus (HIB)-vaccinet,
21350: säkerställa finländarnas vaccinations- som togs med 1986, har uppnått samma täck-
21351: skydd mot smittsamma sjukdomar och ningsnivå som de vaccin som funnits med i pro-
21352: grammet längre.
21353: när är det möjligt att ta med nya vacci- Finländarna förhåller sig mycket positivt till
21354: neringar i vaccineringsprogrammet? vaccinationerna och vaccinerandet, vilket dels
21355: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- beror på att vaccinationerna har orsakat få allvar-
21356: föra följande: liga biverkningar. Det finns emellertid många ex-
21357: empel på hur även små misstankar angående ett
21358: Social- och hälsovårdministeriets anvisning vaccins ofarlighet leder tili att medgörligheten i
21359: 114/02/92 ålägger kommunerna att ordna vacci- fråga om vaccinering minskar, vaccineringstäck-
21360: neringar för barn enligt vaccineringsprogram- ningen sjunker och sjukfrekvensen ökar.
21361: met, som bygger på friviliighet. Vaccinationerna Uppföljningen av incidensen hos sjukdomar
21362: är avgiftsfria för kommunerna. Rådgivningsnät- som kan hindras med hjälp av vaccinering utgör
21363: verket inom primärvården omfattar ca 1000 råd- en del av utvärderingsprocessen när det gäller
21364: givningsställen på olika håll i Finland. Irman bar- hur vaccineringen lyckas. 1 Finland anmäler både
21365: nen börjar i skolan har de fått skydd mot nio all- laboratorierna och läkarna de konstaterade fallen
21366: varliga och smittsamma sjukdomar. Skolhälso- av smittsamma sjukdomar till Folkhälsoinstitu-
21367: vården, hälsovårdscentralernas mottagningar och tets riksomfattande register över smittsamma
21368: läkarstationerna ombesörjer förstärkningen av sjukdomar. Bland dessa sjukdomar finns även
21369: vaccineringarna i barnaåldern och ger dessutom alla de sjukdomar som ingår i det allmänna vac-
21370: vaccineringar i samband med resor. cineringsprogrammet. Således kommer även ett
21371: Folkhälsoinstitutet har sedan 1992 följt med enda konstaterat fall av påssjuka, röda hund eller
21372: genomförandet av det allmänna vaccineringspro- mässling tili kännedom och utreds närmare. Det
21373: grammet genom regelbundna sampelundersök- senaste endemiska sjukdomsfallet inom denna
21374: ningar. År 1998 klarlades vaccineringsuppgifter- grupp konstaterades 1996.
21375: na gällande tusen barn födda 1995 fram tili två Orsaken tili att det görs en övergripande utvär-
21376: års ålder. Av tusen barn fick 997 del av rådgiv- dering av vårt allmänna vaccineringsprogram är
21377: ningstjänster. Generellt kan verkningarna av den att Folkhälsoinstitutet slutar med sina egna vac-
21378: omfattande användningen av rådgivningstjäns- ciner senast 2005, nya vaccin kommer ut på
21379: terna ses i en förbättrad hälsa hos barnen och en marknaden och sjukdomarnas epidemiologiska
21380: större kännedom hos vårdnadshavarna när det situation förändras. Delegationen för smittsam-
21381: gäller frågor som rör hälsan. ma sjukdomar, som social- och hälsovårdsminis-
21382: 1 Finland är vaccinationstäckningen mycket teriet har tilisatt, behandlade i september 2000 en
21383: bra. Enligt Folkhälsoinstitutets utredning var revidering av vaccineringsprogrammet och an-
21384:
21385: 5
21386: KK 988/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok Ministems svar
21387:
21388:
21389: tog den framstegsplan som Folkhälsoinstitutet rats. 1 många riskgrupper är det dock svårt att föl-
21390: föreslagit, enligt vilken särskilda arbetsgrupper ja upp vaccineringama. Drogmissbruk och annat
21391: skall utreda verkningama för varje vaccin, såväl riskbeteende kan öka förekomsten av hepatit B-
21392: de hälsomässiga som de ekonomiska verkningar- virussmitta även i Finland och därför måste en
21393: na. ändring av vaccineringspraxisen övervägas.
21394: De krav på förändringar som riktas mot vacci- Nya sjukdomar som kunde tänkas tas med i
21395: neringama skall bedömas utgående från de för- vaccineringsprogrammet är pneumokock och
21396: hållanden som råder i landet. WHO:s rekommen- vattkoppor. Det pneumokockvaccin som nu an-
21397: dationer är avsedda främst för u-länder och base- vänds, och som riktar sig till riskgrupper, är verk-
21398: rar sig till stor del på utredningar som gjorts i ningslöst på bam. Svåra former av bamsjukdo-
21399: dessa länder. De utredningar som nu har startat mar och en del öroninflammationer kan enligt
21400: hos oss gäller vaccin mot BCG, kikhosta, influ- undersökningar hindras med nya s.k. konjugat-
21401: ensa, hepatit B, pneumokock och vattkoppor. Om vaccin. Det nya vaccinet är dock betydligt dyrare
21402: de ändringar i vaccineringsprogrammet som än det vaccin som nu används. Hos oss har också
21403: övervägs på basis av utredningama visar sig vara vattkoppsvaccin använts i vissa riskgrupper.
21404: motiverade såväl ur hälsosynpunkt som ekono- Många utländska undersökningar har visat att all-
21405: miskt, kan de genomföras stegvis efter 2001. män vaccinering lönar sig på grund av den stora
21406: 1 Finland är den epidemiologiska situationen i sjukfrekvens som vattkoppor orsakar och de an-
21407: fråga om tuberkulos så bra att man kan överväga senliga kostnader som hänför sig till vissa ovan-
21408: att sluta ge nyfödda bam en BCG-vaccinering liga, men svåra, neurologiska komplikationer i
21409: och i stället vaccinera riskgrupper. 1 fråga om det samband med sjukdomen.
21410: så kallade trippelvaccinet (PDT, kikhosta-difteri- Vaccinema i sig har utvecklats och i dag an-
21411: stelkramp) skulle den ändring som övervägs gäl- vänds kombinationsvaccin som genom allt fårre
21412: la en övergång från ett helcellsvaccin till ett cell- injektioner ger skydd mot flera sjukdomar. Om
21413: löst vaccin som innehåller en kikhostkomponent. dessa kombinationsvaccin eventuellt togs i bruk
21414: Det PDT -vaccin, som man själv har framställt har skulle antalet injektioner minska och på så sätt
21415: förknippats med mindre skadeverkningar än det skulle en del av bamens rådgivningsbesök frigö-
21416: kommersiella. Fördelen med det cellösa vaccinet ras till förmån för annan hälsofrämjande verk-
21417: kunde vara att det har mindre skadeverkningar än samhet.
21418: det kommersiella helcellsvaccinet. Det skydd De finländska bamen är i dagens läge väl
21419: som kikhostvaccinet ger är inte fullständigt och skyddade genom vaccineringar. Det är en krä-
21420: därfor övervägs även en förstärkningsdos till vande uppgift att upprätthålla en bra täckning
21421: bam under 6 år. och medgörlighet när det gäller vaccinationer
21422: När det gäller vaccinering som riktar sig till och det förutsätter bland annat att hälsovårdsper-
21423: riskgrupper övervägs en precisering av indikato- sonalens kunnande i fråga om vaccineringar stän-
21424: rema i fråga om vaccin mot influensa och hepatit digt upprätthålls. Då en revidering av vaccine-
21425: B. Om vaccin mot influensa gavs till alla över 65 ringsprogrammet övervägs bör man innan det
21426: år skulle målgruppema tillsammans bli tre gång- slutgiltiga beslutet fattas noggrant beakta både
21427: er större än de nu är. WHO rekommenderar att för- och nackdelar för de enskilda individema
21428: alla bam i alla Iänder vaccineras mot hepatit B. samt de verkningar som de eventuella föränd-
21429: lncidensen av hepatit B-infektioner är liten i Fin- ringama medför för folkhälsan och samhällseko-
21430: land och därför har endast riskgrupper vaccine- nomin.
21431:
21432:
21433: Helsingfors den 28 december 2000
21434:
21435: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
21436:
21437: 6
21438: KK 989/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
21439:
21440:
21441:
21442:
21443: KIRJALLINEN KYSYMYS 989/2000 vp
21444:
21445: Lainvalmistelun puutteellisuus
21446:
21447:
21448:
21449:
21450: Eduskunnan puhemiehelle
21451:
21452: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaiseman tettu lähes jokaisessa lakiesityksessä. Myös hen-
21453: selvityksen mukaan lainvalmistelussa on vaka- kilöstö- ja ympäristövaikutusten arviointi oli vä-
21454: via puutteita. Samaan lopputulokseen päädyttiin häistä. Lakien käsittely voi jäädä puutteelliseksi
21455: vuonna 1996 tehdyssä vastaavassa selvityksessä. eduskunnan lainsäädäntömenettelyssä, kun riittä-
21456: Myös perustuslakivaliokunta on esittänyt jo vän tarkkoja tietoja vaikutuksista ei ole. Kolmas-
21457: vuonna 1994 voimakasta arvostelua hallituksen osa lakiesityksistä sai selkeydestä huonon arvion
21458: lainvalmistelua kohtaan. Valiokunnan mukaan valiokuntaneuvoksilta. Jos valiokuntaneuvosten
21459: lakiesityksissä on esiintynyt usein viimeistele- tasoisten asiantuntijoiden mielestä lakiesitykset
21460: mättömyyttä ja pahimmillaan keskeneräisyyttä. ovat epäselviä, ovat kansalaisen mahdollisuudet
21461: Vuoden 1996 selvityksen johdosta hallitus ymmärtää itseään koskevaa lainsäädäntöä hei-
21462: teki 33-kohtaisen periaatepäätöksen lainvalmis- kentyneet.
21463: telun kehittämisestä. Päätöksen 33 ehdotusta ja
21464: kannanottoa eivät ole johtaneet riittävän konk- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21465: reettisiin kehittämistoimenpiteisiin, koska tilan- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21466: ne on pysynyt olennaisilta osiltaan lähes saman- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21467: laisena kuin vuoden 1996 tutkimuksessa. vaksi seuraavan kysymyksen:
21468: Lainvalmistelussa yksi merkittävimmistä sei-
21469: koista on erilaisten todennäköisten vaikutusten Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,
21470: arviointi. Lakiesityksen taloudellisista vaikutuk- että lainvalmistelussa otetaan huo-
21471: sista julkishallintoon ei ollut arviota lähes 40 mioon lakiesitysten todennäköiset vai-
21472: prosentissa esityksistä, ja taloudelliset vaikutuk- kutukset ja selkeytetään lakiesityksiä
21473: set kotitalouksiin ja elinkeinoelämään oli sivuu- niin että kansalaiset voivat paremmin
21474: ymmärtää lainsäädäntöä?
21475:
21476:
21477: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
21478:
21479: Sari Sarkomaa /kok
21480:
21481:
21482:
21483:
21484: Versio 2.0
21485: KK 989/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok Ministerin vastaus
21486:
21487:
21488:
21489:
21490: Eduskunnan puhemiehelle
21491:
21492: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- siitä, että 1) lakitekstit toimitetaan aikaisempaa
21493: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette useammin oikeusministeriön tarkastettavaksi, 2)
21494: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- lainvalmistelukoulutusta on tehostettu, 3) sää-
21495: nen vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarko- dösteknisistä kysymyksistä on julkaistu uusi oh-
21496: maan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen jekirja "Lainlaatijan opas". Selvityksen mukaan
21497: KK 989/2000 vp: lakitekniikan osalta siis lainvalmistelun kehittä-
21498: mistoimet näyttävät tuottaneen tulosta.
21499: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, Verrattuna esimerkiksi vuoden 1994 tilantee-
21500: että lainvalmistelussa otetaan huo- seen on lainvalmistelussa näin ollen tapahtunut
21501: mioon lakiesitysten todennäköiset vai- myönteistä kehitystä, ja tähän on erityisesti vai-
21502: kutukset ja selkeytetään lakiesityksiä kuttanut sekä keskustelu lainvalmistelun tasosta
21503: niin että kansalaiset voivat paremmin että vuoden 1996 lainvalmistelun kehittämisoh-
21504: ymmärtää lainsäädäntöä? jelma. Kehittämistoimet eivät kuitenkaan vaiku-
21505: ta välittömästi, ja toisaalta lainvalmistelun kehit-
21506: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- täminen on jatkuvaa toimintaa. Vuoden 1996 ke-
21507: ti seuraavaa: hittämisohjelman täydennykseksi oikeusministe-
21508: Kysymyksessä viitataan Oikeuspoliittisen tutki- riö on 22.6.2000 julkaissut valtioneuvoston lain-
21509: muslaitoksen vuonna 2000 ilmestyneeseen selvi- valmistelun kehittämisohjelma II:n, jossa muun
21510: tykseen Kaijus Ervasti & Jyrki Tala & Elina muassa edellytetään, että valmisteltavien sään-
21511: Castren, Lainvalmistelun laatuja eduskunnan va- nösten selkeyttä ja ymmärrettävyyttä on arvioita-
21512: liokuntatyö (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen va kansalaisten näkökulmasta. Sääntelyn vaiku-
21513: julkaisuja 172). tusten arviointiin ja seurantaan kiinnitetään oh-
21514: Paitsi kysymyksessä mainittuihin puutteisiin jelmassa aivan erityistä huomiota.
21515: selvityksessä viitataan myös vuoden 1996 valtio- Kysymykseen tulevia konkreettisia toimenpi-
21516: neuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman teitä ovat jo edellä mainitut laintarkastuksen te-
21517: myötä tapahtuneeseen myönteiseen kehityk- hostaminen, lainvalmistelijoiden koulutus ja op-
21518: seen.Valiokuntaneuvoksille tehtyä kyselyä kos- paiden laatiminen. Kuluvan vuoden 2000 aikana
21519: kevan 4 luvun loppupäätelmien ensimmäisen on muun muassa julkaistu Lainlaatijan perustus-
21520: virkkeen (s. 103) mukaan yleinen havainto eri lakiopas 2000. Kehittämisohjelma II:n mukaan
21521: tutkimustuloksista on se, että eduskunnan eri- hallituksen esitysten vaikutusten arviointia kos-
21522: koisvaliokunnat ovat pääosin tyytyväisiä halli- kevien ohjeiden noudattamista seurataan osana
21523: tuksen esityksen tasoon. Loppupäätelmissä kui- nykyistä oikeusministeriön laintarkastustoimin-
21524: tenkin kiinnitetään huomiota myös puutteisiin ja taa. Seurannassa on jo käynyt ilmi, että nykyisin
21525: katsotaan, että kehittämistoimet ovat tarpeen. vaikutusarviointiin kiinnitetään hallituksen esi-
21526: Johtopäätöksiä ja keskustelua koskevassa 6 lu- tyksissä aikaisempaa enemmän huomioita.
21527: vussa todetaan (s. 112), että säädösteknisiä puut- Vuonna 1998 valtioneuvosto on periaatepää-
21528: teita lakiesityksissä näyttäisi olevan aikaisem- töksillä hyväksynyt ohjeet säädösehdotusten ta-
21529: paa vähemmän. Kehityksen arvioidaan johtuvan loudellisten vaikutusten arvioinnista ja ympäris-
21530:
21531:
21532: 2
21533: Ministerin vastaus KK 989/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
21534:
21535:
21536: tövaikutusten arvioinnista sekä 1999 ohjeet yri- lainvalmistelukurssien ohjelmassa, ja marras-
21537: tysvaikutusten arvioinnista. Ohjeiden käytön tu- kuussa 2000 järjestettiin Hallinnon kehittämis-
21538: kemiseksi ja kokemusten hankkimiseksi ohjei- keskuksessa erityinen säädösten vaikutusten ar-
21539: den soveltuvuudesta käytännön säädösvalmiste- vioinnin koulutuspäivä.
21540: lussa on käynnistetty neljä pilottihanketta, joista Lainvalmistelun kehittämiskysymyksiä on
21541: tehdyistä vaikutusselvityksistä voidaan laatia myös käsitelty marraskuussa 2000 ministeriöi-
21542: vaikutusarvioiden malliesimerkkejä sekä säädös- den kansliapäälliköiden kokouksessa, ja alku-
21543: valmistelua varten että opetuskäyttöön. Valtiova- vuodesta 2001 järjestetään eduskunnan puhemie-
21544: rainministeriön asettama pilottihankkeiden oh- hen ja kansliapäälliköiden yhteinen neuvottelu
21545: jausryhmäjättää raporttinsa vuoden 2001 alussa. asiasta.
21546: Lisäksi vaikutusarviointi on ollut yleensä eri
21547:
21548:
21549: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
21550:
21551: Oikeusministeri Johannes Koskinen
21552:
21553:
21554:
21555:
21556: 3
21557: KK 989/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok Ministems svar
21558:
21559:
21560:
21561:
21562: Tili riksdagens talman
21563:
21564: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger veckling bedöms bero på att 1) lagtextema oftare
21565: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- än fOrut sänds till justitieministeriet för gransk-
21566: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sari ning, 2) lagberedningsutbildningen har blivit ef-
21567: Sarkamaa /saml undertecknade skriftliga spörs- fektivare, 3) en ny handbok "Lainlaatijan opas",
21568: mål SS 989/2000 rd: som behandlar författningstekniska frågor, har
21569: publicerats. Enligt utredningen förefaller det allt-
21570: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta så som om åtgärdema för utvecklande av lagbe-
21571: för att man i lagberedningen skall beak- redningen skulle burit frakt när det gäller lagtek-
21572: ta lagförslagens sannalika effekter och niken.
21573: göra lagförslagen klarare så att med- 1jämförelse med t.ex. situationen 1994 har det
21574: borgarna bättre kan förstå lagstiftning- således skett en positiv utveckling av lagbered-
21575: en? ningen, och en bidragande faktor har i synnerhet
21576: varit både diskussionen om lagberedningens kva-
21577: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- litet och 1996 års program för utveckling av lag-
21578: föra följande: beredningen. Utvecklingsåtgärdema har emeller-
21579: 1 spörsmålet hänvisas det till en publikation av tid inte omedelbar effekt, och å andra sidan är ut-
21580: Rättspolitiska forskningsinstitutet från år 2000: vecklandet av lagberedningen en fortlöpande
21581: Kaijus Ervasti & Jyrki Tala & Elina Castren, process. Som komplettering av 1996 års utveck-
21582: Lainvalmistelun laatu ja eduskunnan valiokunta- lingsprogram har statsrådet 22.6.2000 publicerat
21583: työ (Rättspolitiska forskningsintitutets publika- program II för utvecklande av lagberedningen
21584: tioner 172), som behandlar lagberedningens kva- inom statsrådet, i vilket bland annat förutsätts att
21585: litet och riksdagens utskottsarbete. planerade lagars klarhet och begriplighet skall
21586: 1 utredningen hänvisas förutom till de brister bedömas ur medborgamas synvinkel. 1 program-
21587: som påtalas i spörsmålet också till den positiva met fåsts alldeles speciell uppmärksamhet på be-
21588: utveckling som skett i och med programmet för dömningen och uppföljningen av regleringens ef-
21589: utveckling av lagberedningen inom statsrådet, fekter.
21590: vilket fastställdes 1996. Enligt första meningen Konkreta åtgärder som kommer i fråga är ef-
21591: (s. 103) i slutsatserna till4 kapitlet, som behand- fektivering av laggranskningen, lagberedningsut-
21592: lar de frågor som ställdes till utskottsråden, är en bildning och utarbetandet av handböcker. Dessa
21593: allmän iakttagelse när det gäller undersöknings- åtgärder har nämnts redan tidigare i detta svar.
21594: resultaten att riksdagens fackutskott i huvudsak Under år 2000 har bland annat publicerats hand-
21595: är nöjda med den nivå regeringens propositioner boken Lainlaatijan perustuslakiopas, som be-
21596: håller. 1 slutsatserna fåster man dock också upp- handlar grundlagsfrågor. Enligt utvecklingspro-
21597: märksamhet på bristerna och anser att det behövs gram II följs som en del av den nuvarande lag~
21598: utvecklingsåtgärder. I 6 kapitlet, som gäller slut- granskningen vid justitieministeriet att alla iakt-
21599: satserna och diskussionen, konstateras (s. 112) tar de anvisningar som gäller bedömningen av re-
21600: att det fOrefaller finnas fårre författningstekniska geringspropositionemas verkningar. Denna över-
21601: brister i propositionerna än tidigare. Denna ut- vakning har redan visat att man i regeringens pro-
21602:
21603:
21604: 4
21605: Ministerns svar KK 989/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
21606:
21607:
21608: positioner för närvarande fåster större uppmärk- Den styrgrupp som finansministeriet tillsatt för
21609: samhet på bedömningen av verkningarna än tidi- pilotprojekten lämnar sin rapport i början av år
21610: gare. 2001. Bedömningen av lagarnas verkningar har i
21611: Statsrådet har 1998 såsom principbeslut god- allmänhet ingått i programmet för lagberednings-
21612: känt anvisningar för bedömning av lagstiftnings- kurserna, och i november 2000 anordnades vid
21613: förslags ekonomiska verkningar och mi1jöeffek- Centralen för förvaltningsutveckling en utbild-
21614: ter samt 1999 anvisningar för bedömning av ningsdag med temat bedömning av lagars verk-
21615: verkningar för företagen. För att stödja använd- ningar.
21616: ningen av anvisningarna och för att skaffa erfa- Frågor som gäller utveckling av lagberedning-
21617: renheter av anvisningarnas lämplighet har fyra en har också behandlats vid ett möte för ministe-
21618: pi1otprojekt in1etts. Utifrån de utredningar om riemas kanslichefer i november 2000, och i bör-
21619: verkningarna som görs inom dessa projekt kan jan av år 2001 håller riksdagens talman och kans-
21620: man utarbeta modellexempel för effektbedöm- licheferna ett förhandlingsmöte om saken.
21621: ningarna för både lagberedning och utbildning.
21622:
21623:
21624: Helsingfors den 28 december 2000
21625:
21626: Justitieminister Johannes Koskinen
21627:
21628:
21629:
21630:
21631: 5
21632: KK 990/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
21633:
21634:
21635:
21636:
21637: KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2000 vp
21638:
21639: Asevelvollisuudesta vapauttaminen erittäin pai-
21640: navien sosiaalisten syiden perusteella
21641:
21642:
21643:
21644:
21645: Eduskunnan puhemiehelle
21646:
21647: Asevelvollisuuslaki ei tunne sosiaalisia syitä pal- tyksen vuoksi kasvaa perheessä. Sopimuksen
21648: veluksesta vapauttamisperusteina. Julkisuuteen seitsemännessä artiklassa todetaan nimenomai-
21649: on tullut tapaus, jossa palvelukseen on määrätty sesti lapsen oikeus olla vanhempiensa hoidetta-
21650: 28-vuotias kahden alaikäisen lapsen yksinhuolta- vana, mikäli mahdollista.
21651: jaisä. Lapset ovat lähes koko ikänsä olleet isänsä Kyseessä oleva isä ei välttämättä jää yksittäis-
21652: huollettavina. Toinen lapsista on aloittanut kou- tapaukseksi, vaan samanlaisiin ongelmiin voi-
21653: lun ja toinen menee kouluun tänä syksynä. daan törmätä jatkossakin. Erittäin painavat ta-
21654: Jos isä veivoitetaan astumaan palvelukseen pauskohtaisesti arvioidut sosiaaliset syyt - ku-
21655: vuoden 2001 heinäkuussa, jäävät lapset vaille jo- ten ko. tapauksessa- tulisi ottaa asevelvollisuu-
21656: kapäiväistä hoitoa, elatustaja valvontaa. Ainut ja desta vapauttamisen perusteiksi.
21657: täysin kohtuuton vaihtoehto on lasten huostaan-
21658: otto ja sijoittaminen asepalveluksen ajaksi joko Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21659: lastenkotiin tai sijaisperheeseen. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21660: YK:nlastenoikeuksien sopimuksessa Yhdisty- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21661: neet Kansakunnat on julistanut lasten olevan oi- vaksi seuraavan kysymyksen:
21662: keutettuja erityiseen huolenpitoon ja apuun. So-
21663: pimuksessa todetaan myös, että perheellä on oi- Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,
21664: keus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin, että että perusteluissa mainitun kaltaiset
21665: se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuuten- tilanteet vältetään jatkossa ja että nyt
21666: sa yhteiskunnassa ja että lapsen tulee persoonal- käsittelyssä olevassa, asevelvollisu teen
21667: lisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehi- liittyvässä tapauksessa kunnioitetaan
21668: YK:n lastenoikeuksien sopimusta?
21669:
21670:
21671: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
21672:
21673: Sari Sarkomaa /kok
21674:
21675:
21676:
21677:
21678: Versio 2.0
21679: KK 990/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok Ministerin vastaus
21680:
21681:
21682:
21683:
21684: Eduskunnan puhemiehelle
21685:
21686: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- jo on suorittanut asepalveluksen toisessa maas-
21687: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sa. Sama koskee myös Suomen kansalaista, jolla
21688: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen on myös toisen maan kansalaisuus. Oman ryh-
21689: vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan mänsä muodostavat Jehovan todistajat, jotka on
21690: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK perustuslain säätämisjärjestyksessä annetulla eri-
21691: 990/2000 vp: tyislailla (645/1985) vapautettu asevelvollisuu-
21692: den suorittamisesta rauhan aikana.
21693: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, Kysymyksen tekijä toteaa kysymyksen perus-
21694: että perusteluissa mainitun kaltaiset ti- teluissa muun muassa, että YK:n lastenoikeuk-
21695: lanteet vältetään jatkossa ja että nyt kä- sien sopimuksen mukaan perheellä on oikeus
21696: sittelyssä olevassa, asevelvollisuuteen saada tarvittavaa suojelua ja apua niin, että se
21697: liittyvässä tapauksessa kunnioitetaan pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa
21698: YK:n lastenoikeuksien sopimusta? yhteiskunnassa ja että lapsen tulee persoonalli-
21699: suutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehi-
21700: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tyksen vuoksi kasvaa perheessä. Sopimuksen
21701: ti seuraavan: seitsemännessä artiklassa todetaan nimenomai-
21702: Kysymyksessä käsitellään yksinhuoltajaisää, sesti lapsen oikeus olla vanhempiensa hoidetta-
21703: jonka on määrä astua varusmiespalvelukseen vana, mikäli mahdollista.
21704: vuoden 2001 heinäkuussa. Apu ja huolenpito, jota asevelvollisen perhe
21705: Asevelvollisuuslain 14 §:n mukaan asevel- tai muut läheiset tarvitsevat asevelvollisen varus-
21706: volliselle voidaan myöntää lykkäystä varusmies- miespalveluksen aikana määräytyy sosiaalialan
21707: palveluksen suorittamisesta silloin kun se katso- lainsäädännön mukaan. Tärkeänä vastuutahona
21708: taan erittäin tarpeelliseksi esimerkiksi ammattiin on asianomaisen kotikunta.
21709: valmistumisen, opintojen harjoittamisen, talou- Asianomaisen kotikunnan, sotilasläänin esi-
21710: dellisten olojen järjestämisen taikka niihin ver- kunnan sekä joukko-osaston yhteistoimin on luo-
21711: rattavan muun erityisen henkilökohtaisen syyn tavissa järjestelmä, jossa asianomaisen varus-
21712: vuoksi. Lykkäystä ei voida kuitenkaan myöntää miespalvelus ja yksinhuoltajuus sovitetaan yh-
21713: pidemmälle kuin sen vuoden loppuun, jona ase- teen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä on mah-
21714: velvollinen täyttää 28 vuotta. dollista voimassa olevan säännöstön pohjalta il-
21715: Asevelvollisuudesta vapauttamisesta sääde- man, että on tarvetta muuttaa sen enempää ase-
21716: tään asevelvollisuuslaissa. Asevelvollisuudesta velvollisuuslakia kuin muitakaan lakeja. Näin on
21717: joko rauhan aikana tai kokonaan voidaan vapaut- tarkoitus menetellä myös kysymyksen tarkoitta-
21718: taa asevelvollinen, joka vamman tai sairauden ta- massa tapauksessa.
21719: kia ei voi palvelusta suorittaa. Samoin voidaan Asevelvollisuudesta vapauttamisen perusteita
21720: varusmiespalveluksesta rauhan aikana vapauttaa ei suunnitella laajennettavaksi.
21721: Suomen kansalaiseksi otettu ulkomaalainen, joka
21722:
21723:
21724: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000
21725:
21726: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
21727: 2
21728: Ministems svar KK 990/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
21729:
21730:
21731:
21732:
21733: Tili riksdagens talman
21734:
21735: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger pliktstjänsten i ett annat land. Det samma gäller
21736: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- en finsk medborgare som har medborgarskap
21737: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sari även i ett annat land. En grupp för sig utgör Jeho-
21738: Sarkomaa /saml undertecknade skriftliga spörs- vas vittnen, vilka genom en speciallag
21739: mål SS 990/2000 rd: (645/1985) given i den ordning som gäller för
21740: stiftande av grundlag är befriade från fullgöran-
21741: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta de av vämplikt under fredstid.
21742: för att situationer av det slag som nämns Spörsmålsställaren konstaterar i spörsmålets
21743: i motiveringen skall kunna undvikas i motivering bl.a. att familjen enligt FN-konven-
21744: fortsättningen och för att FN-konventio- tionen om bamets rättigheter bör ges nödvändigt
21745: nen om barnets rättigheter skall respek- skydd och bistånd så att den tili fullo kan ta sitt
21746: teras i det fall gällande värnplikten vil- ansvar i samhället och att bamet för att kunna
21747: ket för närvarande behandlas? uppnå en fullständig och harmonisk utveckling
21748: av sin personlighet bör växa upp i en familjemil-
21749: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- jö. 1 konventionens sjunde artikel konstateras ut-
21750: föra följande: tryckligen att bamet så långt det är möjligt skall
21751: 1 spörsmålet behandlas en ensamstående far som ha rätt att bli omvårdat av sina föräldrar.
21752: bör inleda beväringstjänsten i juli år 2001. Den hjä1p och omsorg som den vämpliktiges
21753: Enligt 14 § värnplikts1agen kan en vämplik- familj eller andra närstående behöver under den
21754: tig bevi1jas uppskov med fullgörandet av bevä- tid personen i fråga fullgör beväringstjänsten
21755: ringstjänsten när uppskovet bör anses synnerli- fastställs enligt lagstiftningen på det sociala om-
21756: gen behövligt t.ex. för utbildning för yrke, bedri- rådet. Den vämpliktiges hemkommun är en vik-
21757: vande av studier, ordnande av ekonomiska för- tig instans när det gäller ansvaret i dessa frågor.
21758: hållanden eller av därmed jämförligt annat sär- Det är möjligt för hemkommunen, staben för
21759: skilt personligt skäl. Uppskov kan dock inte be- militärlänet samt truppförbandet att gemensamt
21760: viljas för längre tid än tili utgången av det år då skapa ett system där den ifrågavarande perso-
21761: den vämpliktige fyller 28 år. nens beväringstjänst och hans situation som en-
21762: Om befrielse från vämplikten bestäms i väm- samförsörjare kan samordnas tili en fungerande
21763: pliktslagen. En vämpliktig kan befrias från full- helhet. Detta är möjligt på grundval av de gällan-
21764: görande av vämplikt antingen under fredstid e1- de bestämmelsema utan att något behov av att
21765: ler helt och hållet om han på grund av kroppsska- dess vidare ändra vare sig vämpliktslagen eller
21766: da eller sjukdom inte kan fullgöra tjänsten. Befri- andra lagar föreligger. Avsikten är att förfara på
21767: else från värnpliktstjänsten under fredstid kan li- så sätt också i det fall som avses i spörsmålet.
21768: kaså beviljas en utlänning som erhållit finskt Det finns inte några planer på att utvidga grun-
21769: medborgarskap och som redan fullgjort väm- dema för befrielse från vämplikten.
21770:
21771:
21772:
21773: Helsingfors den 20 december 2000
21774:
21775: Försvarsminister Jan-Erik Enestam
21776:
21777: 3
21778: KK 99112000 vp- Päivi Räsänen /skl
21779:
21780:
21781:
21782:
21783: KIRJALLINEN KYSYMYS 991/2000 vp
21784:
21785: Rakennusmestari-tutkinnon palauttaminen
21786:
21787:
21788:
21789:
21790: Eduskunnan puhemiehelle
21791:
21792: Opetusministeriö päätti kesäkuussa 2000 lopet- asiantuntemuksen lisäksi myös tuntuma käytän-
21793: taa rakennusmestarin tutkintoon, Rakennusmes- nön työhön ja joille annetaan riittävät resurssit
21794: tari AMK, johtavan koulutuksen Suomessa. Pää- töiden johtamiseen, valvontaan ja vastuun kanta-
21795: tös oli osa rakennustekniikan koulutusohjelman miseen. Selkeimmin nämä vaatimukset täyttää
21796: yhtenäistämistä, jossa vanha rakennusmestari- rakennusmestarin tutkinto- ja ammattinimike.
21797: koulutus sulautettiin osaksi insinöörikoulutusta. Opiskelijoita rekrytoidaan rakennusmestari-
21798: Samalla ministeriö kumosi vuonna 1996 teke- koulutukseen riittävästi, kun koulutusta markki-
21799: mänsä päätöksen rakennusmestarikoulutuksen noidaan tehokkaasti.
21800: nostamisesta teknikkotasolta ammattikorkeakou- Rakennusmestari on kunniakas ja perinteikäs
21801: lutasolle. ammattinimike. Se luo sivullisellekin mieliku-
21802: Rakennusmestarit ovat perinteisesti olleet ni- van ammatti-ihmisestä, jonka toimenkuvassa yh-
21803: menomaan käytännön työnjohdon ammattilaisia distyvät johtaminen, vastuun kantaminen, teo-
21804: ja heidän koulutuksessaan on painottunut tuotan- reettinen osaaminen ja käytännön hallinta. On
21805: nollinen näkökulma. Vaikka nykyisessä insinöö- sääli, jos tämä hieno nimike jää historiaan.
21806: rikoulutuksessa on entistä rakennusmestarikou-
21807: lutusta korvaamassa ns. tuotantosuuntainen insi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21808: nöörilinja, on pelättävissä, että koulutus ei anna jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21809: valmistuville insinööreille riittäviä käytännön valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21810: valmiuksia työnjohdollisiin tehtäviin rakentami- vaksi seuraavan kysymyksen:
21811: sen toteuttajina. Rakennusmestari-ammattini-
21812: mikkeen poistumisen myötä uhkaa tärkeä suoma- Aikooko hallitus palauttaa Rakennus-
21813: laisen rakentamiskulttuurin perinne hävitä. Li- mestari AMK -tutkintonimikkeen ja vas-
21814: säksi myös rakennustyöprosessin sujuvuus työ- taavan koulutusohjelman ammattikor-
21815: mailla saattaa kärsiä. keakoulun tutkintoihin, ja jos aikoo,
21816: Rakennustyömailla tarvitaan jatkossakin tuo-
21817: tantojohtajia, joilla on riittävän teoreettisen kuinka hallitus aikoo markkinoida tätä
21818: tutkintoa?
21819:
21820:
21821: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
21822:
21823: Päivi Räsänen /skl
21824:
21825:
21826:
21827: Versio 2.0
21828: KK 99112000 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
21829:
21830:
21831:
21832:
21833: Eduskunnan puhemiehelle
21834:
21835: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kohtaisissa koulutusohjelmapäätöksissä raken-
21836: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nusalaan liittyvässä tuotantopainotteisessa kou-
21837: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lutuksessa oli tutkintonimikkeenä rakennusmes-
21838: vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /skl tari (AMK). Syystä tai toisesta koulutukseen ha-
21839: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK keutuvat eivät kokeneet tätä perinteikästä raken-
21840: 991/2000 vp: nusmestari nimikettä houkuttelevaksi, vaan he
21841: hakeutuivat mieluummin rakennusalan insinööri-
21842: Aikooko hallitus palauttaa Rakennus- koulutukseen. Rakennusalalle hyvin tärkeille
21843: mestariAMK-tutkintonimikkeen ja vas- tuotantopainotteisille aloituspaikoille oli vaikea-
21844: taavan koulutusohjelman ammattikor- ta saada riittävästi uusia opiskelijoita.
21845: keakoulun tutkintoihin, ja jos aikoo Edellä mainituista syistä monet tahot, muun
21846: muassa opiskelijat, eräät työmarkkinajärjestöt
21847: kuinka hallitus aikoo markkinoida tätä sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto
21848: tutkintoa? ARENE esittivät opetusministeriölle, että raken-
21849: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nusalan tuotantopainotteisen koulutuksen ase-
21850: ti seuraavaa: maa tulisi vahvistaa poistamalla rakenteesta ra-
21851: kennusmestari (AMK) -tutkintonimike ja korvaa-
21852: Rakennusalan koulutus ammattikorkeakouluissa malla se insinööri (AMK) -tutkintonimikkeellä
21853: johtaa tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. samalla tavoin, kuten muiden tekniikan alojen
21854: Tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa, josta tutkintorakenne opetusministeriön koulutus-
21855: harjoittelun laajuus on 20 opintoviikkoa. Teknii- ohjelmapäätöksissä on päätetty.
21856: kan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvä tut- Vahvistaessaan kesäkuussa 2000 ammattikor-
21857: kintonimike on insinööri (AMK). Osa tekniikan keakoulujen koulutusohjelmat vuonna 2001 ja
21858: ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulu- sen jälkeen alkavaa koulutusta varten opetusmi-
21859: tuksesta järjestetään tuotantopainotteisena. Täl- nisteriö muutti tutkintonimikkeen insinööri
21860: löinkin tutkinnon laajuus on sama 160 opinto- (AMK) -tutkintonimikkeeksi. Päätös ei siis liitty-
21861: viikkoa, mutta harjoittelun laajuus on kaksinker- nyt itse koulutukseen tai sen sisältöihin, vaan ai-
21862: tainen eli 40 opintoviikkoa. Tällöinkin on kyse noastaan siihen tutkintonimikkeeseen, jota tuo-
21863: insinööri (AMK) -tutkintonimikkeeseen johta- tantopainotteisena koulutuksena tekniikan am-
21864: vasta koulutuksesta. Tuotantopainotteinen kou- mattikorkeakoulututkinnon rakennusalalla suo-
21865: lutus muodostettiin ammattikorkeakouluihin rittaneella on oikeus käyttää. Päätöksellä vahvis-
21866: aiemman rakenteen mukaisen teknikkokoulutuk- tettiin kyseisen koulutuksen vetovoimaa ja sitä
21867: sen resurssien liittyessä osaksi ammattikorkea- kautta turvataan rakennustyömailla ja muissa ra-
21868: kouluopetusta. Teknikkokoulutuksen pituus oli kennusalan tehtävissä vaadittavan henkilöstön
21869: aiemmin 120 opintoviikkoa. riittävyyttä myös tulevaisuudessa.
21870: Muusta tekniikan alasta poiketen opetusminis-
21871: teriön vuosittain tekemissä ammattikorkeakoulu-
21872:
21873:
21874:
21875: 2
21876: Ministerin vastaus KK 991/2000 vp- Päivi Räsänen /skl
21877:
21878:
21879: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
21880:
21881: Opetusministerin sijaisena
21882: Ministeri Tarja Filatov
21883:
21884:
21885:
21886:
21887: 3
21888: KK 99112000 vp- Päivi Räsänen /skl Ministems svar
21889:
21890:
21891:
21892:
21893: Tili riksdagens talman
21894:
21895: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger branschen i övrigt examensbenämningen bygg-
21896: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- mästare (YH) för den produktionsinriktade ut-
21897: rådet översänt följande av riksdagsledamot Päivi bildningen inom byggnadsbranschen. Av en el-
21898: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål ler annan orsak uppfattade de som sökte sig till
21899: SS 991/2000 rd: utbildningen inte den traditionella byggmästar-
21900: benämningen lockande, utan sökte hellre till in-
21901: Åmnar regeringen återinföra examens- genjörsutbildningen inom byggnadsbranschen.
21902: benämningen Byggmästare YH och mot- Det var svårt att få tillräckligt med nya studeran-
21903: svarande utbildningsprogram i yrkes- de till de för byggnadsbranschen så viktiga pro-
21904: högskoleexamina, och duktionsinriktade nybörjarplatsema.
21905: Av nämnda skäl gjorde många instanser, bl.a.
21906: hur avser regeringen i så fall marknads- studerande, vissa arbetsmarknadsorganisationer
21907: föra denna examen? samt Rådet för yrkeshögskolomas rektorer ARE-
21908: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- NE, en framställning hos undervisningsministe-
21909: föra följande: riet om att förbättra statusen för den produktions-
21910: inriktade utbildningen inom byggnadsbran-
21911: Utbildningen inom byggnadsbranschen vid yr- schen. Detta skulle ske genom att examensbe-
21912: keshögskoloma leder till yrkeshögskoleexamen i nämningen byggmästare (YH) ströks och ersat-
21913: teknik. Examen omfattar 160 studieveckor, var- tes med ingenjör (YH) i överensstämmelse med
21914: av praktiken utgör 20 studieveckor. Examensbe- den examensstruktur som fastställts för de andra
21915: nämningen för yrkeshögskoleexamen i teknik är tekniska branschema genom undervisningsmi-
21916: ingenjör (YH). En del av den utbildning som le- nisteriets beslut om utbildningsprogrammen.
21917: der till yrkeshögskoleexamen i teknik ordnas När undervisningsministeriet i juni 2000 fast-
21918: med inriktning på produktion. Även då är exa- ställde yrkeshögskolomas utbildningsprogram
21919: mens omfattning 160 studieveckor, medan prak- för utbildning som inleds år 2001 eller därefter
21920: tiken har dubbel omfattning, dvs. 40 studieveck- ändrade ministeriet examensbenämningen till in-
21921: or. Också i detta fall är det fråga om utbildning genjör (YH). Beslutet gällde således inte själva
21922: som leder till examensbenämningen ingenjör utbildningen eller dess innehåll utan endast den
21923: (YH). Den produktionsinriktade utbildningen in- examensbenämning som får användas av dem
21924: rättades i yrkeshögskoloma då resursema för den som avlagt yrkeshögskoleexamen i teknik med
21925: teknikerutbildning som fanns i den tidigare struk- inriktning på produktion inom byggnadsbran-
21926: turen införlivades med yrkeshögskoleundervis- schen. Beslutet var ett sätt att stärka denna ut-
21927: ningen. Längden på teknikerutbildningen var ti- bildnings dragningskraft och därigenom trygga
21928: digare 120 studieveckor. tillgången på personai som behövs på byggplat-
21929: 1 undervisningsministeriets årliga beslut om ser och i andra uppgifter inom byggnadsbran-
21930: utbildningsprogrammen för de enskilda yrkes- schen också i framtiden.
21931: högskoloma ingick till skillnad från den tekniska
21932:
21933:
21934:
21935: 4
21936: Ministems svar KK 99112000 vp- Päivi Räsänen /skl
21937:
21938:
21939: Helsingfors den 28 december 2000
21940:
21941: Undervisningsministems ställföreträdare
21942: Minister Tarja Filatov
21943:
21944:
21945:
21946:
21947: 5
21948: KK 992/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
21949:
21950:
21951:
21952:
21953: KIRJALLINEN KYSYMYS 992/2000 vp
21954:
21955: Suomen Akatemian terveystieteiden toimikun-
21956: nan kokoonpano
21957:
21958:
21959:
21960:
21961: Eduskunnan puhemiehelle
21962:
21963: Suomen Akatemian terveystieteiden toimikun- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21964: nan kymmenestä jäsenestä yksikään ei ole ham- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21965: maslääketieteen edustaja. Mm. liikuntalääketie- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21966: de on edustettuna. Vaikka hammaslääketiede on vaksi seuraavan kysymyksen:
21967: osa lääketiedettä, on ala kuitenkin niin laaja ja
21968: erillinen, että tasapuolisuuden nimissä olisi ter- Mitä opetusministeriö aikoo tehdä, että
21969: veystieteiden toimikuntaan saatava kaikkien iso- Suomen Akatemian terveystieteiden toi-
21970: jen alojen edustus. mikuntaan saadaan hammaslääketie-
21971: teen edustaja?
21972:
21973:
21974: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
21975:
21976: Liisa Hyssälä /kesk
21977:
21978:
21979:
21980:
21981: Versio 2.0
21982: KK 992/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
21983:
21984:
21985:
21986:
21987: Eduskunnan puhemiehelle
21988:
21989: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- puolten tasapuolinen edustus samoin maan eri
21990: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- osien ja yliopistojen edustus.
21991: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Toimikuntien jäsenet nimitetään tiedeyhtei-
21992: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän sön asettamista ehdokkaista. Menettelyllä halu-
21993: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK taan varmistaa, että Suomen Akatemian toimi-
21994: 992/2000 vp: kuntiin tulee valituiksi sellaisia henkilöitä, joilla
21995: on tiedeyhteisön tuki takanaan. Vuoden 2001
21996: Mitä opetusministeriö aikoo tehdä, että alussa toimikautensa aloittaviin tieteellisiin toi-
21997: Suomen Akatemian terveystieteiden toi- mikuntiin oli ehdolla 155 eri alojen ehdokasta,
21998: mikuntaan saadaan hammaslääketie- joista yksi edusti hammaslääketiedettä.
21999: teen edustaja? Toimikuntiin pyritään mahdollisuuksien mu-
22000: kaan saamaan laaja tieteenalakattavuus. Tieteel-
22001: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- listen toimikuntien vastuulla olevia tieteenaloja
22002: ti seuraavaa: on kuitenkin enemmän kuin toimikunnissa jäse-
22003: Suomen Akatemian tehtävistä säädetään Akate- niä, joten kaikkien alojen edustusta ei toimikun-
22004: miasta annetussa laissa (37811994), jonka mu- tiin voida saada.
22005: kaan Akatemia edistää tieteellistä tutkimusta ja Vastuualueiden laajuus antaa toimikunnille
22006: sen hyödyntämistä, kehittää kansainvälistä tie- mahdollisuuden kehittää tieteiden välistä vuoro-
22007: teellistä yhteistyötä, toimii asiantuntijaelimenä puhelua ja monitieteistä tutkimusta. Tutkimuk-
22008: tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä sekä selta odotetaan yhä useammin tieteiden välisistä
22009: myöntää määrärahoja tieteelliseen tutkimukseen rajoista vapaata otetta. Siksi laajapohjaisissa toi-
22010: ja muuhun tieteen edistämiseen. Tavoitteeksi on mikunnissa voidaan vastata tieteellisen tutki-
22011: asetettu suomalaisen tutkimuksen laadun nosta- muksen rahoituksen ja seurannan ja yhteensovit-
22012: minen ja edellytysten luominen korkeatasoiselle tamisen muuttuviin tarpeisiin aiempaa jousta-
22013: tieteelliselle työlle. vammin. Korkeatasoinen tieteellinen asiantunte-
22014: Suomen Akatemian neljä tieteellistä toimikun- mus, tiedehallinnon ja yliopistoissa harjoitetta-
22015: taa hoitaa annettuja tehtäviä kukin omalla toimi- van tutkimuksen tuntemus ovat Akatemian tehtä-
22016: alallaan. Valtioneuvosto nimittää toimikuntiin vien hoidon kannalta keskeisiä. Asiantuntemuk-
22017: puheenjohtajan ja kymmenen jäsentä kolmeksi sen korostuminen on lisännyt myös Akatemian ja
22018: vuodeksi kerrallaan. Toimikunnan jäseniä valit- tutkijoiden välistä luottamusta ja toiminnan avoi-
22019: taessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että mutta.
22020: toimikunnissa on mahdollisimman monipuoli- Eri tieteenalojen - myös hammaslääketie-
22021: nen ja korkeatasoinen tieteellinen asiantunte- teen - tasapuolinen käsittely ja edustus tutki-
22022: mus, tiedehallinnon ja yliopistoissa harjoitetta- muksen rahoituksesta päätettäessä turvataan nou-
22023: van tutkimuksen tuntemus samoin kuin tutkimus- dattamalla käytäntöä, jossa hakemusten laatuar-
22024: tarpeen ja tutkimustulosten soveltamiseen liitty- vioinnin suorittavat Akatemian ulkopuoliset eri
22025: vää asiantuntemusta. Jokaisen toimikunnan koh- tieteenaloja edustavat asiantuntijat ja lopullisen
22026: dalla on otettu huomioon myös molempien suku- päätöksen rahoitettavista hankkeista tekevät tie-
22027:
22028:
22029: 2
22030: Ministerin vastaus KK 992/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
22031:
22032:
22033: teelliset toimikunnat. Akatemian arviointijärjes- mukana eri tieteenalojen edustajia, on ryhdytty
22034: telmiä ja asiantuntijamenettelyjä kehitetään jat- käyttämään yhä useammin. Samoin ulkomaisten
22035: kuvasti, esimerkiksi arviointipaneeleja, joissa on asiantuntijoiden käyttöä on lisätty.
22036:
22037:
22038: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
22039:
22040: Opetusministerin sijaisena
22041: Ministeri Tarja Filatov
22042:
22043:
22044:
22045:
22046: 3
22047: KK 992/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministerns svar
22048:
22049:
22050:
22051:
22052: Tili riksdagens talman
22053:
22054: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger järnnt representerade och att olika delar av landet
22055: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och olika universitet finns företrädda.
22056: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa Medlemmarna i forskningsråden utses bland
22057: Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål kandidater som vetenskapssamfundet ställt upp.
22058: SS 992/2000 rd: Med detta förfarande vill man försäkra sig om att
22059: det utses sådana personer till Finlands Akademis
22060: Vad avser undervisningsministeriet forskningsråd som har vetenskapssamfundets
22061: göra för att forskningsrådet för hälsove- stöd bakom sig. För de forskningsråd som inle-
22062: tenskaper vid Finlands Akademi skall få der sin mandatperiod i början av år 2001 fanns
22063: en företrädare för odontologi? det 155 kandidater från olika ornråden på för-
22064: s1ag. Av dem företrädde en ornrådet odontologi.
22065: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Man försöker få forskningsråden att täcka en
22066: föra följande: så stor del av vetenskapsornrådena som möjligt.
22067: Bestämmelser om Finlands Akademis uppgifter De vetenskapsornråden som är på forskningsrå-
22068: ingår i lagen om Finlands Akademi (378/1994). dens ansvar är dock fler än antalet medlemmar i
22069: Enligt den skall Akademin främja den vetenskap- forskningsråden, vilket innebär att alla ornråden
22070: liga forskningen och utnyttjandet av den, utveck- inte kan vara representerade där.
22071: la det internationella samarbetet inom vetenska- Ansvarsområdenas bredd ger forskningsråden
22072: pen, vara sakkunnigorgan i frågor som gäller möjlighet att utveckla den interdisciplinära dia-
22073: forskningspolitik samt bevilja anslag för veten- logen och den tvärvetenskapliga forskningen.
22074: skaplig forskning och annan verksamhet som Forskningen förväntas allt oftare ha ett grepp
22075: främjar vetenskapen. Ett mål är att höja den fin- som är oberoende av gränserna mellan de olika
22076: ska forskningens kvalitet och skapa förutsätt- vetenskaperna. I de bredbasiga forskningsråden
22077: ningar för högkvalitativt vetenskapligt arbete. kan man därför smidigare än förut svara på de
22078: De fyra vetenskapliga forskningsråden vid föränderliga behov som gäller finansieringen,
22079: Finlands Akademi sköter de angivna uppgifterna uppföljningen och samordningen av den veten-
22080: s~apliga forskningen. En högtstående vetenskap-
22081: vart och ett inom sitt verksamhetsornråde. Till
22082: varje forskningsråd utser statsrådet ordförande hg sakkunskap samt kännedom om vetenskaps-
22083: och tio medlemmar för tre år i sänder. Vid valet förvaltningen och forskningen i universiteten är
22084: av medlemmar fåsts särskild uppmärksamhet vid centrala faktorer med tanke på skötseln av Aka-
22085: att en så mångsidig och högtstående vetenskap- demins uppgifter. I och med att sakkunskapen
22086: lig sakkunskap som möjligt blir företrädd i forsk- fått ökad betydelse har också förtroendet mellan
22087: ningsrådet, att forskningsrådet har kännedom om Akademin och forskarna och öppenheten i verk-
22088: vetenskapsförvaltningen och forskningen vid samheten tilltagit.
22089: universiteten samt besitter sakkunskap i fråga om För att olika vetenskapsornråden - också
22090: forskningsbehovet och tillämpningen av forsk- odontologi- skall behandlas lika och vara jäm-
22091: ningsresultaten. I fråga om varje forskningsråd likt företrädda när beslut om forskningens finan-
22092: har det också tagits hänsyn till att bägge könen är siering fattas iakttar man en praxis där kvalitets-
22093:
22094:
22095: 4
22096: Ministems svar KK 992/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
22097:
22098:
22099: utvärderingen av ansökningama utförs av sak- Akademin utvecklas kontinuerligt. Man har t.ex.
22100: kunniga utanför Akademin som representerar oli- allt oftare börjat använda utvärderingspaneler
22101: ka vetenskapsområden, medan det slutliga beslu- med företrädare för olika vetenskapsområden.
22102: tet om vilka projekt som skall finansieras fattas Likaså har man i allt större utsträckning börjat
22103: av de vetenskapliga forskningsråden. Utvärde- anlita utländska sakkunniga.
22104: ringssystemet och sakkunnigförfarandena vid
22105:
22106:
22107: Helsingfors den 28 december 2000
22108:
22109: Undervisningsministems ställföreträdare
22110: Minister Tarja Filatov
22111:
22112:
22113:
22114:
22115: 5
22116: KK 993/2000 vp - Matti Kangas /vas
22117:
22118:
22119:
22120:
22121: KIRJALLINEN KYSYMYS 993/2000 vp
22122:
22123: Vakuutusoikeuden suullisen käsittelyn kustan-
22124: nukset työkyvyttömyyseläketapauksissa
22125:
22126:
22127:
22128:
22129: Eduskunnan puhemiehelle
22130:
22131: Käytäntö osoittaa, että vakuutusoikeudessa työ- Tästä syystä vakuutusoikeus hylkäsi myös haki-
22132: kyvyttömyyspäätöksestään muutosta hakeneille jan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske-
22133: voi koitua suuria kustannuksia silloinkin, kun ta- van vaatimuksen. Oikeudenkäyntikulut asianaja-
22134: pauksiin ei liity mitään erityisiä juridisia ongel- jan- ja todistajanpalkkioineen kohosivat yli
22135: mia. Joissain tapauksissa suullisesta käsittelystä 30 000 markkaan. Kulut jäivät hakijan maksetta-
22136: on aiheutunut valittajalle huomattavat lisäkus- viksi.
22137: tannukset. Ongelma on siinä, että laki maksutto- Monissa tapauksissa on kohtuutonta, että oi-
22138: masta oikeudenkäynnistä ei koske oikeuden- keudenkäyntikulut koituvat valittajien maksetta-
22139: käyntiä vakuutusoikeudessa. Siinä tapauksessa, viksi. Korkeiden kustannusten takia saatetaan
22140: että muutoksenhakijan tekemä valitus hylätään, jättää käyttämättä mahdollisuus suulliseen käsit-
22141: hänen maksettavakseen voi jäädä suuret oikeu- telyyn, jos valituksen lopputulos on vähänkin
22142: denkäyntikulut avustajanpalkkioineen. Lisäksi epävarma. Kaikilla ei ole varaa suulliseen käsit-
22143: tulevat mahdolliset todistajille maksettavat palk- telyyn. Tämä asettaa kansalaiset eriarvoiseen ti-
22144: kiot. lanteeseen.
22145: Eräässä tapauksessa eläkelaitos ja eläkelauta-
22146: kunta olivat hylänneet hakijan työkyvyttömyys- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22147: eläkehakemuksen. Valittaja haki vakuutusoikeu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22148: delta muutosta eläkelautakunnan päätökseen ja valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22149: vaati työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Li- vaksi seuraavan kysymyksen:
22150: säksi valittaja vaati, että asiassajärjestetään suul-
22151: linen käsittely ja että eläkelaitoksen tulee mak- Onko hallituksella suunnitelmia muut-
22152: saa hänen muutoksenhakukulunsa vakuutusoi- taa vakuutusoikeuden suullisesta käsit-
22153: keudessa. telystä aiheutuvien kustannusten maksa-
22154: Vakuutusoikeus järjesti asiassa suullisen kä- tusjärjestelmää siten, että työkyvyttö-
22155: sittelyn. Käsittelyn jälkeen vakuutusoikeus hyl- myyseläketapauksissa oikeudenkäynti-
22156: käsi hakijan työkyvyttömyyseläkehakemuksen. kulut eivätjää valittajan maksettaviksi?
22157:
22158:
22159: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
22160:
22161: Matti Kangas /vas
22162:
22163:
22164:
22165: Versio 2.0
22166: KK 993/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
22167:
22168:
22169:
22170:
22171: Eduskunnan puhemiehelle
22172:
22173: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- pyynnön johdosta vakuutusoikeus voi järjestää
22174: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- suullisen käsittelyn. Valittajat ovat viime aikoi-
22175: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen na myös entistä suuremmassa määrin alkaneet
22176: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas käyttää avustajaa valituskirjelmän laadinnassa
22177: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sekä asian suullisessa käsittelyssä. Tämä on puo-
22178: 993/2000 vp: lestaan ollut omiaan lisäämään valittajien oikeu-
22179: denkäyntikustannuksia.
22180: Onko hallituksella suunnitelmia muut- Oikeusministeriössä valmistellaan vume
22181: taa vakuutusoikeuden suullisesta käsit- vuonna mietintönsä luovuttaneen oikeusavun jat-
22182: telystä aiheutuvien kustannusten maksa- kokehittämistä selvittäneen toimikunnan ehdo-
22183: tusjärjestelmää siten, että työkyvyttö- tusten pohjalta järjestelmää, jossa yleinen oi-
22184: myyseläketapauksissa oikeudenkäynti- keusapu ja maksuton oikeudenkäynti korvataan
22185: kulut eivätjää valittajien maksettaviksi? yhtenäisellä oikeusapujärjestelmällä. Toimikun-
22186: nan ehdotuksen mukaan oikeusapua voitaisiin
22187: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- valtion varoin antaa sekä tuomioistuimissa käsi-
22188: ti seuraavaa: teltävissä että muissa oikeudellisissa asioissa sel-
22189: Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä laisille kansalaisille, joiden ei voida olettaa ta-
22190: (87/1973) säädettiin vuonna 1973. Tällöin laki loudellisen asemansa vuoksi kykenevän koko-
22191: ulotettiin koskemaan vain yleisissä tuomiois- naisuudessaan vastaamaan tarvitsemansa oikeus-
22192: tuimissa käsitehäviä riita- ja rikosasioita sekä oi- avun kustannuksista. Oikeusavun myöntäminen
22193: keudenkäyntiä sotaoikeudessa. Vuosien myötä vapauttaisi edun saajan velvollisuudesta suorit-
22194: lain soveltamisalaa on laajennettu koskemaan ve- taa muun muassa palkkiota ja korvausta tämän
22195: si- ja vesiylioikeutta sekä eräitä hallintolainkäy- lain nojalla määrätylle tai hyväksytylle avustajal-
22196: tön piiriin kuuluvia asioita. Viimeksi lain sovel- le kokonaan tai osittain sen mukaan kuin oikeus-
22197: tamisalaa on laajennettu vuonna 1996. Tällöin- apupäätöksessä todetaan. Valtio vastaisi myös
22198: kin lain soveltamisalan ulkopuolelle jäivät kaik- oikeusapua saaneen asianosaisen nimeämälle to-
22199: ki muualla kuin tuomioistuimessa käsiteltävät distajalle maksettavista kustannuksista. Muut oi-
22200: asiat sekä suurin osa hallinto- ja erityistuomio- keusapua saaneen toimesta tuomioistuimessa ta-
22201: istuimissa käsiteltävistä asioista. pahtuneesta todistelusta aiheutuneet kustannuk-
22202: Menettely vakuutusoikeudessa on perinteises- set korvattaisiin valtion varoista, jos todistelu on
22203: ti ollut kirjallista. Vakiintuneen käytännön mu- ollut asian selvittämiseksi tarpeen. Uusijärjestel-
22204: kaisesti muutoksenhakija on laatinut itse valitus- mä ei enää sisältäisi rajoituksia tuomioistuimen
22205: kirjelmänsä. Vuoden 1999 huhtikuun alusta lu- lajin osalta, joten se koskisi myös vakuutus-
22206: kien asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on oikeutta.
22207: kuitenkin sovellettu hallintolainkäyttölakia, mis- Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus
22208: tä on ollut seurauksena, että valittajan esittämän antaa ensi vuoden aikana.
22209:
22210:
22211:
22212: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000
22213:
22214: Ministeri Johannes Koskinen
22215: 2
22216: Ministems svar KK 993/2000 vp - Matti Kangas /vas
22217:
22218:
22219:
22220:
22221: Tili riksdagens talman
22222:
22223: 1 det syfte 27 § riksdagsordningen anger har Ni, domstolen kan hålla muntliga förhandlingar om
22224: Fru talman, tili behöriga medlem av statsrådet den ändringssökande så önskar. Under den senas-
22225: översänt följande av riksdagsledamot Matti te tiden har de ändringssökande också allt oftare
22226: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål börjat använda biträderi både för att sätta upp be-
22227: SS 993/2000 rd: svärsskriften och vid den muntliga förhandling-
22228: en. Detta har bidragit tili att öka de ändringssö-
22229: Har regeringen planer på att ändra sys- kandes rättegångskostnader.
22230: temet för betalning av kostnaderna för På justitieministeriet utarbetas för närvarande
22231: muntliga förhandlingar i försäkrings- ett system där den allmänna rättshjälpen och fria
22232: domstolen så att inte den ändringssö- rättegångar ersätts med ett enhetligt rättshjälps-
22233: kande blir tvungen att betala rätte- system. Justitieministeriet utgår i sitt arbete från
22234: gångskostnaderna i ärenden som gäller förslagen från kommissionen för en fortsatt re-
22235: invalidpension? form av rättshjälpssystemet, som lämnade sitt be-
22236: tänkande i fjol. Enligt förslagen kan rättshjälp av
22237: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- statens medel såväl i mål och ärenden som be-
22238: föra följande: handlas vid domstol som i andra rättsliga angelä-
22239: Lagen om fri rättegång (87/1973) stiftades 1973. genheter ges till medborgare som på grund av sin
22240: Lagen gällde då endast tviste- och brottmål vid ekonomiska ställning inte kan förväntas klara av
22241: allmänna domstolar samt rättegångar vid krigs- alla kostnader för den rättshjälp de behöver. Be-
22242: rätter. Under årens lopp har tillämpningsområdet roende på vad som anges i rättshjälpsbeslutet be-
22243: utvidgats till att omfatta vattendomstolarna och frias den som beviljas rättshjälp helt eller delvis
22244: vattenöverdomstolen samt vissa ärenden inom från skyldigheten att betala bland annat arvode
22245: förvaltningslagskipningen. Lagens tillämpnings- och ersättning tili ett med stöd av lagen förordnat
22246: område utvidgades senast 1996. Också då lämna- eller godkänt biträde. Staten svarar även för kost-
22247: des alla ärenden som behandlas annanstans än naderna fö~_vittnen inkallade av den part som ges
22248: vid en domstol och merparten av de ärenden som rättshjälp. Ovriga kostnader för bevisning i dom-
22249: behandlas vid en förvaltnings- eller specialdom- stolen framlagd av den som beviljas rättshjälp er-
22250: stol utanför tillämpningsområdet. sätts av statens medel i den mån bevisningen be-
22251: Förfarandet vid försäkringsdomstolen har av hövs för utredningen av målet eller ärendet. Det
22252: tradition varit skriftligt. Enligt vedertagen praxis nya systemet innehåller inte längre några be-
22253: har de ändringssökande själva uppsatt sin be- gränsningar i fråga om domstolsslag och gäller
22254: svärsskrift. Sedan början av april 1999 har för- sålunda även försäkringsdomstolen.
22255: säkringsdomstolen dock tillämpat förvaltnings- Regeringens proposition i saken kommer en-
22256: processlagen, vilket har lett tili att försäkrings- ligt planema att lämnas under nästa år.
22257:
22258:
22259:
22260: Helsingfors den 20 december 2000
22261:
22262: Minister Johannes Koskinen
22263:
22264:
22265: 3
22266: KK 994/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
22267:
22268:
22269:
22270:
22271: KIRJALLINEN KYSYMYS 994/2000 vp
22272:
22273: Maaseutumatkailun verotuskäytäntö
22274:
22275:
22276:
22277:
22278: Eduskunnan puhemiehelle
22279:
22280: Maatalouden käynnissä olevan rakennemuutok- varallisuusverotusarvon perusteella. Tämän va-
22281: sen vuoksi on välttämätöntä, että maaseudulle rallisuusverotusarvon määräytyminen perustuu
22282: kehittyy uusia toimeentulon lähteitä maatalou- varallisuusverolain 24 §:ään ja sen perusteella
22283: den ja metsätalouden rinnalle. Maaseudun säily- annettavaan vuosittaiseen päätökseen rakennus-
22284: minen elävänä edellyttää alueilla harjoitettavan ten jälleenhankinta-arvon perusteista. Varalli-
22285: yritystoiminnan monipuolistumista. Maaseutu- suusverotusarvo määrätään täysin kaavamaisesti
22286: matkailu on monelle maatilalle luonteva yritys- rakennuksen pinta-alan, rakennusmateriaalin ja
22287: toiminnan muoto, jossa voidaan hyödyntää tilal- muiden teknisten seikkojen sekä rakennuksen iän
22288: la olemassa olevia resursseja ja joka tarjoaa lisä- perusteella. Arvon määrään ei sitä vastoin vaiku-
22289: ansiomahdollisuuksia tilalla harjoitettavan maa- ta se, millä paikkakunnalla rakennus sijaitsee. Si-
22290: talouden ohella. ten maaseudulla kaukana asutuskeskuksista si-
22291: Matkailutoiminnan harjoittaminen edellyttää jaitsevat, matkailutoiminnan käytössä olevat ra-
22292: investointeja asuinrakennuksiin, lomamökkeihin kennukset arvostetaan samoin perustein kuin esi-
22293: yms. Näihin tulonhankkimistoiminnassa käytet- merkiksi pääkaupunkiseudulla sijaitsevat raken-
22294: täviin asuinrakennuksiin kohdistuva kiinteistö- nukset. Kuitenkin on selvää, että lähellä asutus-
22295: vero on muodostunut maaseutumatkailuelinkei- keskuksia sijaitsevien rakennusten käypä arvo on
22296: nolle huomattavaksi rasitukseksi, joka heikentää olennaisesti korkeampi kuin maaseudulla sijait-
22297: toiminnan harjoittamisen edellytyksiä. Tämä sevien vastaavien rakennusten. Oikeudenmukai-
22298: johtuu ensinnäkin siitä, että kunnissa sovelletta- sempaa olisi, jos tulonhankkimistoiminnan
22299: vat kiinteistöveroprosentit ovat viime vuosina asuinrakennukset voitaisiin arvostaa verotukses-
22300: nousseet olennaisesti. Matkailukäytössä oleviin sajäljellä olevan menojäännöksen arvoisiksi.
22301: rakennuksiin sovelletaan yleistä kiinteistövero-
22302: prosenttia, joka lain mukaan voidaan vahvistaa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22303: 0,50-1,00 prosenttiin kiinteistön varallisuusve- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
22304: rotusarvosta. Vuoden 2000 alusta voimaan tullut vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22305: kiinteistöverolain muutos pakotti monet kunnat tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22306: nostamaan kiinteistöveroprosentteja, kun laissa
22307: oleva yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja nos- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
22308: tettiin 0,20 prosentista 0,50 prosenttiin. maaseutumatkailun käytössä olevien
22309: Toiseksi kiinteistöverorasitus johtuu maaseu- asuinrakennusten arvostuskäytännössä
22310: tumatkailun asuinrakennusten arvostamiskäytän- siirrytään verotuksen menojäännökseen
22311: nöstä. Asuinrakennusten kiinteistövero määrä- pohjautuvaan arvostukseen, tai jos ny-
22312: tään rakennukselle vahvistetun laskennallisen kyinen kaavamainen arvostusmenetel-
22313:
22314:
22315: Versio2.0
22316: KK 994/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
22317:
22318:
22319:
22320: mä säilytetään, arvostuksessa otetaan
22321: arvoa alentavana tekijänä huomioon ra-
22322: kennuksen etäisyys asutuskeskuksista?
22323:
22324:
22325: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
22326:
22327: Jari Leppä /kesk Kari Rajamäki /sd
22328: Virpa Puisto /sd Jari Koskinen /kok
22329: Olavi Ala-Nissilä /kesk Hannes Manninen /kesk
22330: Mauri Salo /kesk Jukka Vihriälä /kesk
22331: Mika Lintilä /kesk
22332:
22333:
22334:
22335:
22336: 2
22337: Ministerin vastaus KK 994/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
22338:
22339:
22340:
22341:
22342: Eduskunnan puhemiehelle
22343:
22344: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- nisteriön vuosittaisen rakennustenjälleenhankin-
22345: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ta-arvon perusteista antaman päätöksen pohjalta.
22346: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Ainoana poikkeuksena ovat varallisuusverolain
22347: vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän /kesk 19 §:n nojalla maa- ja metsätalouden tuotantora-
22348: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kennukset, joiden arvoksi katsotaan tuloverotuk-
22349: 994/2000 vp: sessa verovuoden lopussa poistamatta oleva mää-
22350: rä. Näistä rakennuksista ei ollut kiinteistövero-
22351: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että tukseen siirryttäessä käytössä teknisiä tietoja,
22352: maaseutumatkailun käytössä olevien joiden perusteella arvo olisi voitu vahvistaa mui-
22353: asuinrakennusten arvostuskäytännössä den rakennusten tavoin. Suuri osa rakennuksista
22354: siirrytään verotuksen menojäännökseen on myös verotuksen kannalta varsin vähäarvoi-
22355: pohjautuvaan arvostukseen, tai jos ny- sia.
22356: kyinen kaavamainen arvostusmenetel- Kysymyksessä tarkoitetut maatilamatkailun
22357: mä säilytetään, arvostuksessa otetaan käytössä olevat rakennukset eivät ole verrattavis-
22358: arvoa alentavana tekijänä huomioon ra- sa maatalousrakennuksiin, vaan muihin majoi-
22359: kennuksen etäisyys asutuskeskuksista? tusliiketoiminnan käytössä oleviin rakennuksiin.
22360: Rakennukset ovat yleensä verraten uusiaja tekni-
22361: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- set tiedot niistä ovat saatavissa. Pelkästään sen
22362: ti seuraavaa: vuoksi, että maatilamatkailun kiinteistöverotusta
22363: Kiinteistöverolain 13 § :n mukaan muiden kuin voitaisiin keventää, ei ole perusteita asettaa ky-
22364: vakituiseen asumiseen käytettävien asuinraken- symyksessä olevia rakennuksia muista poikkea-
22365: nusten veroprosentti voidaan määrätä erikseen. vaan asemaan. Muutos saattaisi uudempien ra-
22366: Kiinteistöverolain tultua voimaan tätä vapaa- kennusten, joista ei ole tehty sanottavasti poisto-
22367: ajanasuntoja koskevaa säännöstä sovellettiin ja, osalta sitä paitsi merkitä verotuksen kiristy-
22368: myös kysymyksessä tarkoitettuihin maatalouden mistä. Vaikka kaavamaisessa arvostustavassa on
22369: yhteydessä harjoitettavassa majoitustoiminnassa omat heikkoutensa, menojäännöksen asettami-
22370: käytettäviin rakennuksiin. Lailla 1084/1993 py- nen kiinteistöverotuksen perusteeksi johtaa myös
22371: kälää muutettiin niin, että tällaisiin rakennuksiin sattumanvaraisiin tuloksiin, kun kiinteistövero
22372: sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Tätä riippuu yrittäjän poisto- ja varausmenettelystä.
22373: perusteltiin sillä, ettei maatilamatkailurakennuk- Valtiovarainministeriön rakennusten arvosta-
22374: sia ollut syytä asettaa eri asemaan kuin hotellien mista koskevan päätöksen lähtökohtana on, että
22375: ja muiden majoitusliikkeiden rakennuksia, joi- rakennuksen sijainti ei vaikuta sen arvostukseen.
22376: hin alun perin oli sovellettu yleistä verokantaa. Nykyistä päätösrakennetta valmisteltaessa sijain-
22377: Kysymyksessä tarkoitettujen rakennusten ve- nin merkitys oli esillä. Ei kuitenkaan voitu tode-
22378: roprosentti kunnassa on siten tällä hetkellä sama ta, että rakennuskustannuksissa olisi ollut sellai-
22379: kuin muiden elinkeinotoiminnassa ja maatalou- sia alueellisia eroja, jotka olisi voitu päätöksessä
22380: dessa käytettävien rakennusten. Kaikkien raken- huomioida. Lähinnä ero muodostuu työvoima-
22381: nusten verotusarvo vahvistetaan valtiovarainmi- kustannuksista. Tähän vaikuttaa käytännössä
22382:
22383:
22384: 3
22385: KK 994/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym. Ministerin vastaus
22386:
22387:
22388: myös oman työn arvo, jota ei voida arvoa alenta- maapohjan arvostuksessa. Kun kiinteistövero
22389: vana tekijänä ottaa huomioon. määrätään kiinteistöstä maapohjineen ja raken-
22390: Kun syrjäinen rakennus koetaan vähempiar- nuksineen, kiinteistön sijainti tulee maapohjan
22391: voiseksi asutuskeskuksessa sijaitsevaan verrattu- osuudessa otetuksi kiinteistöverotuksessa huo-
22392: na, ajatellaan yleensä rakennuskustannuksista mioon. Rakennusten aluekohtainen arvostus mo-
22393: riippumatonta kiinteistön markkina-arvoa. Täl- nimutkaistaisi verotusta merkittävästi ja vaikut-
22394: löin on kuitenkin kysymys koko kiinteistön ar- taa selvältä, ettei sitä voitaisi toteuttaa pelkäs-
22395: vosta. Rakennus luovutetaan yleensä tonttei- tään kysymyksessä tarkoitettuja rakennuksia
22396: neen, joten sillä ei ole tontista erillistä markkina- koskevana.
22397: arvoa. Maapohjan verotusarvo määrätään kunta- Hallitus ei pidä näistä syistä mahdollisena tu-
22398: kohtaisten hintatietojen perusteella, joten kiin- kea maatilamatkailuelinkeinoa esitetyillä raken-
22399: teistön sijainti tulee nimenomaan huomioiduksi nusten arvostusperusteiden muutoksilla.
22400:
22401:
22402: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2001
22403:
22404: Ministeri Suvi-Anne Siimes
22405:
22406:
22407:
22408:
22409: 4
22410: Ministerns svar KK 994/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
22411:
22412:
22413:
22414:
22415: Tili riksdagens ta/man
22416:
22417: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger densamma som för andra byggnader som an-
22418: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- vänds i näringsverksamhet och gårdsbruk. Alla
22419: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jari byggnaders beskattningsvärde fastställs utgåen-
22420: Leppä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs- de från finansministeriets årliga beslut om grun-
22421: mål SS 994/2000 rd: der för återanskaffningsvärdet av byggnader. Det
22422: enda undantaget utgör med stöd av 19 § förmö-
22423: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta genhetsskattelagen produktionsbyggnader inom
22424: för att man vid värderingen av bostads- jord- eller skogsbruket, vilkas värde anses vara
22425: byggnader som används för landsbygds- det vid inkomstbeskattningen oavskrivna belop-
22426: turism skall övergå tili ett förfarande pet vid skatteårets utgång. När övergången tili
22427: som baserar sig på utgiftsresten vid be- fastighetsbeskattningen ägde rum hade man inte
22428: skattningen, eller om den nuvarande tiligång tili sådana tekniska uppgifter om dessa
22429: schematiska värderingsmetoden bibe- byggnader utgående från vilka deras värde kun-
22430: hålls, för att avståndet tili tätorter skall de ha fastställts. En stor del av byggnaderna är
22431: beaktas som en värdenedsättande faktor också mindre värdefulla med hänsyn tili beskatt-
22432: vid värderingen? ningen.
22433: De byggnader som avses i spörsmålet och som
22434: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- används inom landsbygdsturismen kan inte jäm-
22435: föra följande: föras med jordbruksbyggnader, utan måste jäm-
22436: Enligt 13 § fastighetsskattelagen kan skattepro- föras med andra byggnader som hör tili härbärge-
22437: centsatsen för andra bostadsbyggnader än bygg- ringsrörelse. Byggnaderna är ofta jämförelsevis
22438: nader som används för stadigvarande boende nya och tekniska uppgifter om dem finns att tili-
22439: fastställas särskilt. När fastighetsskattelagen gå. Enbart motiveringen att införa lindrigare fas-
22440: hade trätt i kraft tillämpades denna för fritidsbo- tighetsbeskattning för landsbygdsturismen utgör
22441: städer avsedda bestämmelse också på sådana i ingen grund för att de aktuella byggnadema skall
22442: spörsmålet avsedda byggnader som används för ha en avvikande ställning. Ändringen kunde
22443: härbärgeringsrörelse viiken drivs i samband med dessutom innebära att beskattningen i fråga om
22444: gårdsbruk. Genom lag 1084/1993 ändrades para- nyare byggnader vars anskaffuingsvärde inte av-
22445: grafen så att den allmänna fastighetsskattepro- skrivits nämnvärt skärps. Även om den schema-
22446: centen skall tillämpas på dessa byggnader. Detta tiska värderingsmetoden har sina brister, leder
22447: motiverades med att det inte fanns skäl för att också ett system med utgiftsresten som grund för
22448: försätta byggnader som används inom lands- fastighetsbeskattningen tili slumpmässiga resul-
22449: bygdsturism i en annan ställning än hotell och an- tat, då fastighetsskatten är beroende av företaga-
22450: dra härbärgeringsrörelsers byggnader, vilka från rens avskrivnings- och reserveringsförfarande.
22451: första början omfattats av den allmänna skatte- Utgångspunkten för finansministeriets beslut
22452: om värderingen av byggnader är att värdet inte
22453: satsen.
22454: Skatteprocenten för de byggnader som avses i påverkas av byggnadens läge. När utformningen
22455: spörsmålet är därför i kommunen för närvarande av det nya beslutet bereddes behandlades lägets
22456:
22457:
22458: 5
22459: KK 994/2000 vp - Jari Leppä /kesk ym. Ministems svar
22460:
22461:
22462: betydelse. Man kunde dock inte konstatera att det kens beskattningsvärde fastställs på grundval av
22463: skulle ha funnits sådana lokala skillnader som prisuppgiftema i kommunen, så fastighetens läge
22464: kunde ha beaktats i beslutet. Skillnaden utgörs beaktas uttryckligen vid värderingen av marken.
22465: närmast av arbetskraftskostnadema. De påver- Då fastighetsskatten fastställs för mark och bygg-
22466: kas i praktiken också av värdet på det egna arbe- nader, beaktas fastighetens läge i samband med
22467: tet, vilket inte kan beaktas såsom en värdenedsät- marken vid fastighetsbeskattningen. En värde-
22468: tande faktor. ring som utgår från byggnademas läge skulle
22469: När en avlägset belägen byggnad anses vara komplicera beskattningen betydligt och det är
22470: mindre värdefull än en byggnad som ligger i en uppenbart att den inte skulle gå att genomföra så
22471: tätort, tänker man i allmänhet på fastighetens att den enbart skulle gälla de byggnader som av-
22472: marknadsvärde som är oberoende av byggnads- ses i spörsmålet.
22473: kostnadema. Det är i detta fall dock hela fastig- Av denna anledning anser regeringen det inte
22474: hetens värde som man tänker på. En byggnad vara möjligt att stöda gårdsbruksturismen genom
22475: överlåts i allmänhet med tomt och därför har den att ändra grundema för värderingen av byggna-
22476: inte något marknadsvärde skilt från tomten. Mar- der på det sätt som föreslås.
22477:
22478:
22479: Helsingforsden 2 januari 2001
22480:
22481: Minister Suvi-Anne Siimes
22482:
22483:
22484:
22485:
22486: 6
22487: KK 995/2000 vp - Esko Kurvinen /kok
22488:
22489:
22490:
22491:
22492: KIRJALLINEN KYSYMYS 995/2000 vp
22493:
22494: Valtion liikelaitosten puitesopimukset
22495:
22496:
22497:
22498:
22499: Eduskunnan puhemiehelle
22500:
22501: Eräät valtion liikelaitokset, mm. Valtion kiinteis- keutettu entisestään alueilla toimivien paikallis-
22502: tö laitos, ovat solmineet ns. partnership-sopimuk- ten yrittäjien toimintaedellytyksiä ja vaarannettu
22503: sia eri toimialoilla toimivien konsulttien kanssa. työpaikkoja.
22504: Sopimukset ovat pitkäaikaisia ja käsittävät koko
22505: liikelaitosten toimialueen. Valittujen yritysten Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22506: valinta perustuu ED-menettelyn mukaiseen tar- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22507: jouskilpailuun. Yksittäisten hankkeiden konsul- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22508: tit valitaan lähtökohtaisesti neuvottelumenette- vaksi seuraavan kysymyksen:
22509: lyllä puitesopimuksen tehneiden konsulttien jou-
22510: kosta. Valtion liikelaitosten tekemät valtakunnal- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
22511: liset sopimukset sitovat siten valtakunnan tason tyä sen estämiseksi, etteivät valtion lii-
22512: lisäksi liikelaitoksen paikallistason toimijoita. kelaitosten tekemät valtakunnalliset so-
22513: Tällä menettelyllä on suljettu pois kilpailusta eri pimukset vaikeuta yrittäjien mahdolli-
22514: puolilla maata toimivat paikalliset yrittäjät, vai- suutta osallistua kilpailuun paikallista-
22515: solla?
22516:
22517:
22518: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2000
22519:
22520: Esko Kurvinen /kok
22521:
22522:
22523:
22524:
22525: Versio 2.0
22526: KK 995/2000 vp- Esko Kurvinen /kok Ministerin vastaus
22527:
22528:
22529:
22530:
22531: Eduskunnan puhemiehelle
22532:
22533: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- doista. Tällöin on jokainen hankintasopimus kil-
22534: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette pailutettava erikseen.
22535: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- Komissio antoi toukokuussa 2000 EY:n han-
22536: nen vastattavaksi kansanedustaja Esko Kurvisen kintadirektiivien muuttamista koskevat ehdotuk-
22537: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK set. Direktiiviehdotuksia koskeva valtioneuvos-
22538: 995/2000 vp: ton kirjelmä on annettu eduskunnalle 31.8.2000,
22539: ja Eduskunnan talousvaliokunta on käsitellyt eh-
22540: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- dotuksia 22.9.2000 pitämässään kokouksessa.
22541: tyä sen estämiseksi, etteivät valtion lii- Viranomaisdirektiivejä koskevassa ehdotukses-
22542: kelaitosten tekemät valtakunnalliset so- sa (Ehdotus julkisia tavara- ja palveluhankintoja
22543: pimukset vaikeuta yrittäjien mahdolli- sekä rakennusurakoita koskevien sopimusten te-
22544: suutta osallistua kilpailuun paikallista- komenettelyjen yhteensovittamisesta (KOM
22545: solla? (2000) 275 lopullinen)) on säännelty puitejärjes-
22546: telystä, jolle on asetettu osapuolten kilpailutta-
22547: Vastauksena kysymykseen esitän kwmioittavas- mista koskevia erityissääntöjä. Näin ollen kan-
22548: ti seuraavaa: sallinen lainsäädäntömme tulee tarkentumaan
22549: Julkisia hankintoja säännellään EY:n hankintadi- puitejärjestelyjen osalta. Ehdotusten käsittelyä
22550: rektiiveillä, jotka on saatettu osaksi kansallista jatketaan neuvoston työryhmässä ja tavoitteena
22551: lainsäädäntöämme. Voimassa olevassa palvelu- on, että jäsenvaltiot saattavat direktiivien noudat-
22552: hankintadirektiivissä 92/50/ETY ei ole tarkkaan tamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolli-
22553: säännelty puitesopimusten käyttömahdollisuu- set määräykset voimaan 30 päivään kesäkuuta
22554: destajulkisia hankintoja tehtäessä. Voimassaole- 2002 mennessä.
22555: van direktiivin säännöt puitesopimusten osalta Kun kysymyksen perusteluissa on käsitelty
22556: ovat siten jossain määrin tulkinnanvaraisia. Valtion kiinteistölaitoksen solmimia kumppa-
22557: Asetuksessa kynnysarvot ylittävistä tavara- ja nuussopimuksia, on seuraavassa tarkasteltu erik-
22558: palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista seen kyseisiä sopimuksia ja niihin liittyviä me-
22559: (380/1998) on säännelty puitesopimusten teke- nettelyjä.
22560: misestä. Suomalaisessa hankintakäytännössä on Kiinteistölaitos on katsonut liiketoimintansa
22561: käytetty yleisesti ostajaa ja myyjää sitovia varsi- kehittämisen, jonka tarkoituksena on jatkuvasti
22562: naisia puitesopimuksia, joissa on yksityiskohtai- parantaa valtioasiakkaille tarjottavaatoimitila-ja
22563: sesti sovittu hankinnan kohteesta, hankittavista muuta palvelua, edellyttävän mm. kilpailukyvyn
22564: vähimmäis- ja enimmäismääristä, hinnoista ja ja joustavuuden parantamista, oppimista ja kehit-
22565: muista hankintaan liittyvistä oleellisista ehdois- tymistä. Laitos on nähnyt kumppanuusajattelun
22566: ta. Puitesopimus on kilpailutettava hankintalain- palvelujen hankkimisessa yhtenä tapana kehittää
22567: säädännön mukaisesti. Varsinaisten puitesopi- asiakaspalvelua.
22568: musten osalta riittää vain yksi kilpailutus. Puite- Kiinteistölaitos on ilmoittanut tehneensä
22569: sopimuksista on erotettava järjestelyt, joissa ei kumppanuussopimukset neljän rakennuttajakon-
22570: ole sovittu hankinnan kannalta oleellisista eh- sulttiyrityksen kanssa. Kumppanien valinnan lai-
22571:
22572:
22573: 2
22574: Ministerin vastaus KK 995/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
22575:
22576:
22577: tos toteutti julkisesti kilpailuttamalla EU-menet- käyttöön, vaan ratkaisu on kulloinkin vastuulli-
22578: telynä. Kumppanuussopimusten avulla on tarkoi- sella toimeksiannon tilaajalla. Paikallistasan
22579: tuksena nopeuttaa hankeselvitysten liikkeelleläh- hankkeiden, jotka usein ovat kooltaan myös pie-
22580: töä, laajentaa keskinäistä osaamista sekä paran- nehköjä, on katsottu kiinteistölaitoksessa sovel-
22581: taa kustannustehokkuutta ja laatua. tuvan edelleenkin paikkakunnan konsulttiyritys-
22582: Tehdessään kumppanuussopimukset laitos on ten hoidettaviksi, jos sellaisia alueelta löytyy.
22583: pidättänyt itselleen oikeuden hankekohtaisesti Todettakoon kuitenkin, että paikallisuus sinänsä
22584: ratkaista, valitaanko rakennuttajakonsultiksi jo- ei ole hankintalainsäädännön mukainen peruste
22585: kin yritys kumppaneiden joukosta, jolloin nämä palvelun tilaamiselle, vaan tältä kannalta velvoit-
22586: kilpailutetaan keskenään, vai järjestetäänkö kon- tava periaate on myyjien tasapuolinen ja syrjimä-
22587: sultin valinnasta avoin, julkiseen ilmoitusmenet- tön kohtelu, josta kysymyksessäkin on kannettu
22588: telyyn perustuva kilpailu, tarvittaessa EU-menet- huolta. Kumppanuus- ja puhesopimusten nykyi-
22589: telynä. Kiinteistölaitoksella ei, kuten kysymyk- sellään jossain määrin ongelmallista asemaa täs-
22590: sessä on oletettu, ole sisäistä toimiohjetta, joka sä suhteessa on tarkoitus selkeyttää edellä tode-
22591: veivoittaisi ainoastaan kumppanuussopimusten tun EY-yhteisölainsäädäntötyön yhteydessä.
22592:
22593:
22594: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2001
22595:
22596: Ministeri Suvi-Anne Siimes
22597:
22598:
22599:
22600:
22601: 3
22602: KK 995/2000 vp- Esko Kurvinen /kok Ministems svar
22603:
22604:
22605:
22606:
22607: Tili riksdagens talman
22608:
22609: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vikt för upphandlingen. 1 så fall skall varje upp-
22610: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- handlingsavtal konkurrensutsättas särskilt.
22611: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko Kommissionen lade fram förslag till ändring
22612: Kurvinen /saml undertecknade skriftliga spörs- av EG:s upphandlingsdirektiv i maj 2000. Stats-
22613: mål SS 995/2000 rd: rådets skrivelse gällande direktivförslagen har
22614: överlämnats till riksdagen den 31 augusti 2000,
22615: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta och Riksdagens ekonomiutskott har behandlat
22616: för att förhindra att inte de riksomfat- förslagen vid sitt sammanträde den 22 september
22617: tande avtal som de statliga affärsverken 2000. 1 förslaget till myndighetsdirektiv (Förslag
22618: ingått försvårar företagarnas möjlighet till samordning av förfarandena vid offentlig
22619: att delta i anbudstävlan på loka! nivå? upphandling av varor, tjänster och byggentrepe-
22620: nader (KOM (2000) 275 slutlig)) finns bestäm-
22621: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- melser om ett ramarrangemang med särskilda
22622: föra följande: regler för konkurrensutsättningen beträffande
22623: Den offentliga upphandlingen regleras genom partema. Det betyder att vår nationella lagstift-
22624: EG:s upphandlingsdirektiv, som har införlivats i ning kommer att bli mer precis i fråga om ramar-
22625: Finlands nationella lagstiftning. 1 det gällande di- rangemangen. Behandlingen av förslagen fortsät-
22626: rektivet 92/50/EEG om upphandling av ~änster ter i rådets arbetsgrupp och målet är att medlems-
22627: finns ingen detaljerad reglering av möjligheten statema före den 30 juni 2002 inför de lagar, för-
22628: att använda ramavtal vid offentlig upphandling. ordningar och administrativa bestämmelser som
22629: Det innebär att bestämmelserna i det gällande di- iakttagandet av direktiven förutsätter.
22630: rektivet i viss mån lämnar rum fOr tolkning när Då partnerskapsavtal som ingåtts av Statens
22631: det gäller ramavtalen. fastighetsverk nämns i motiveringen till spörs-
22632: Bestämmelser om ingående av ramavtal ingår målet, granskas dessa avtal och förfaranden i an-
22633: i förordningen om sådan upphandling av varor, slutning till dem separat nedan.
22634: tjänster och byggnadsentrepenader som översti- Fastighetsverket har ansett att utvecklandet av
22635: ger tröskelvärdet (380/1998). 1 upphandlings- verkets affårsverksamhet, som har som mål att
22636: praxisen i Finland har man i allmänhet använt sig ständigt förbättra utbudet av lokaler och annan
22637: av egentliga ramavtal som är bindande för köpa- service till de statliga kundema, bl.a. förutsätter
22638: ren och säljaren, och i vilka det detaljerat avta- förbättring, lärande och utveckling i fråga om
22639: lats om föremålet för upphandlingen, minimi- konkurrenskraft och flexibilitet. Verket har sett
22640: och maximimängder, priser och andra väsentliga partnerskapstänkandet när det gäller upphand-
22641: villkor som ansluter sig till upphandlingen. Ram- ling av tjänster som ett sätt att utveckla servicen
22642: avtalet skall konkurrensutsättas i enlighet med till kundema.
22643: upphandlingslagstiftningen. När det gäller egent- Fastighetsverket har meddelat att det ingått
22644: liga ramavtal räcker det med endast en konkur- partnerskapsavtal med fyra byggkonsultföretag.
22645: rensutsättning. Ramavtalen måste skiljas från ar- Valet av dessa partner genomförde verket offent-
22646: rangemang som inte omfattar villkor som är av ligt genom konkurrensutsättning enligt EU-förfa-
22647:
22648:
22649: 4
22650: Ministerns svar KK 995/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
22651:
22652:
22653: rande. Avsikten är att med hjälp av partnerskaps- också är mindre, har i fastighetsverket fortsätt-
22654: avtalen försnabba inledandet projektredovisning- ningsvis ansetts vara sådana projekt som lämpli-
22655: en, utvidga kunnandet hos parterna samt förbätt- gen kan utföras av konsultföretag på orten, om
22656: ra kostnadseffektiviteten och kvaliteten. det finns sådana i området. Det må dock konsta-
22657: När verket har ingått partnerskapsavtal har det teras att lokal anknytning i sig inte är en på upp-
22658: förbehållit sig rätten att för varje projekt avgöra handlingslagstiftningen baserad grund till be-
22659: om byggkonsulten väljs bland partnerskapsföre- ställning av tjänster, utan i detta hänseende är den
22660: tagen, varvid konkurrensutsättningen gäller förpliktande principen en jämlik och icke-diskri-
22661: dessa, eller om det ordnas en öppen tävlan som minerande behandling av säljarna, vilket också är
22662: grundar sig på offentligt anmälningsförfarande, den princip som man bekymrar sig för i spörsmå-
22663: vid behov i enlighet med EU-förfarandet. 1 mot- let. Avsikten är att partnerskaps- och ramavta-
22664: sats tili vad som antas i spörsmålet har fastighets- lens för närvarande något problematiska situa-
22665: verket inte någon intern roreskrift som skulle för- tion i detta avseende skall bli klarare i samband
22666: plikta verket tili att använda endast partnerskaps- med det ovan nämnda gemenskapslagstiftnings-
22667: avtalen, utan avgörandet görs av respektive an- arbetet.
22668: svariga beställare. Projekt på lokal nivå, som ofta
22669:
22670:
22671:
22672: Helsingforsden 2 januari 2001
22673:
22674: Minister Suvi-Anne Siimes
22675:
22676:
22677:
22678:
22679: 5
22680: KK 996/2000 vp - Esa Lahtela /sd
22681:
22682:
22683:
22684:
22685: KIRJALLINEN KYSYMYS 996/2000 vp
22686:
22687: Palo- ja pelastusalan vapaaehtoistyön palkkioi-
22688: den vaikutus työttömyysturvaan
22689:
22690:
22691:
22692:
22693: Eduskunnan puhemiehelle
22694:
22695: Nykyisen työttömyysturvalain mukaan työttö- pin palkkiota tai hälytysvalmiuskorvausta, niin
22696: myysturva leikkautuu 50 prosentilla vähäisem- jokainen saatu markka vähentää työttömyystur-
22697: mästäkin tulosta, jota työttömyyden aikana sat- vaa 50 pennillä. Kun sitten vielä työttömyystur-
22698: tuu saamaan. Tämä työttömyysturvan soviteltu van saanti tuntuu hidastuvan useita viikkoja, ei
22699: päiväraha on koettu lyhytaikaisissa tilapäisissä ole ihme, etteivät kuukaudessa enimmillään
22700: töissä kielteisenä seikkana. Samalla kun se on li- muutaman satasen VPK -palkkiot enää houkuta.
22701: sännyt byrokratiaa, se on myös osaltaan hidasta- Valtion kannalta tuleekin nopeasti selvittää,
22702: nut työttömyysturvan saantia, koska aina pienim- kannattaako vapaapalokunta-aate sammuttaa
22703: mästäkin tulosta täytyy toimittaa palkkatodistus moisen epäkohdan takia. VPK:n harjoitus- ja hä-
22704: ja työtodistus työpäivien lukumäärästä työttö- lytysvalmiuskorvaukset tulisikin mahdollisim-
22705: myysturvan maksajalle, joka taasen joutuu teke- man pikaisesti jättää sovitelluu työttömyystur-
22706: mään ennen maksatusta laskelman siitä, kuinka van ulkopuolelle.
22707: paljon kyseinen palkkatulo vaikuttaa henkilön
22708: päiväkohtaiseen työttömyysturvaan kuukauden Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22709: aikana. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22710: Merkittävä vapaaehtoistyötä tekevä ryhmä on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22711: palo- ja pelastustyössä olevat vapaaehtoiset hen- vaksi seuraavan kysymyksen:
22712: kilöt, jotka sattuvat olemaan työttöminä. Näiden
22713: henkilöiden osalta työttömyysturvan soviteltu Onko hallitus ollut tietoinen niistä on-
22714: päiväraha onkin monessa tapauksessa vaikutta- gelmista, joita sovitellun suojaosan
22715: nut jopa siihen, ettei enää haluta olla mukana va- poistaminen aiheutti tilapäisten töiden
22716: paaehtoistyössä, joka muuten kaiken kaikkiaan vastaanottamisen osalta ja
22717: on yhteiskunnan kannalta kuitenkin erittäin mer-
22718: kittävää ja tarpeellista työtä, jota tulisi kaikin ta- onko hallitus tiedostanut erityisesti, mi-
22719: voin kannustaa. ten ko. sovitettu päiväraha vaikuttaa
22720: Ongelma syntyy siitä, että kun näille henki- työttömien halukkuuteen osallistua va-
22721: löille maksetaan harjoituksista muutaman kym- paapalokuntatyöhön sekä
22722:
22723:
22724:
22725:
22726: Versio 2.0
22727: KK 996/2000 vp - Esa Lahtela /sd
22728:
22729:
22730: aikooko hallitus valmistella mahdolli- työttömyysturvapäivärahojen sovittelun
22731: simman pikaisesti muutosesityksen, jol- ulkopuolelle niiden yhteiskunnallisen
22732: la VPK:n maksamat vähäiset harjoitus- auttamis luonteensa vuoksi?
22733: ja hälytysvalmiuskorvaukset jätetään
22734:
22735:
22736: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2000
22737:
22738: Esa Lahtela /sd
22739:
22740:
22741:
22742:
22743: 2
22744: Ministerin vastaus KK 996/2000 vp - Esa Lahtela /sd
22745:
22746:
22747:
22748:
22749: Eduskunnan puhemiehelle
22750:
22751: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa KK 61/1999 vp, KK 138/1999 vp, KK 619/2000
22752: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vp ja KK 892/2000 vp.
22753: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Sovitelluo työttömyyspäivärahan käsittelyvii-
22754: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd veitä on pyritty viime aikoina vähentämään tie-
22755: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK dottamalla työnantajille velvollisuudesta palkka-
22756: 99612000 vp: todistuksen antamiseen viivytyksettä sekä tiedot-
22757: tamalla työttömyyskassoille siitä, että luotetta-
22758: Onko hallitus ollut tietoinen niistä on- vaa selvitystä soviteltavasta ansiotulosta voi-
22759: gelmista, joita sovitellun suojaosan daan pitää riittävänä päivärahan maksamisen
22760: poistaminen aiheutti tilapäisten töiden edellytyksenä. Päivärahan maksaminen ei edelly-
22761: vastaanottamisen osalta ja tä virallista palkkatodistusta eikä sitä, että ansio-
22762: tulo on jo maksettu. Lisäksi ministeriössä selvi-
22763: onko hallitus tiedostanut erityisesti, mi- tetään parhaillaan, tulisiko työttömyysturvalakia
22764: ten ko. soviteltu päiväraha vaikuttaa muuttaa siten, että osa sovitellusta päivärahasta
22765: työttömien halukkuuteen osallistua va- voitaisiin maksaa ilman palkkatodistusta hakijan
22766: paapalokuntatyöhön sekä pyynnöstä väliaikaisella päätöksellä. Lopullinen
22767: päätös, johon on valitusmahdollisuus, annettai-
22768: aikooko hallitus valmistella mahdolli-
22769: simman pikaisesti muutosesityksen, jol- siin, kun palkkatodistus on saatu. Työstä saatuja
22770: la VPK:n maksamat vähäiset harjoitus- ansiotuloja ei ole perusteltua asettaa keskenään
22771: ja hälytysvalmiuskorvaukset jätetään erilaiseen asemaan työn laadun tai työn tekemi-
22772: työttömyysturvapäivärahojen sovittelun sen muodon perusteella.
22773: ulkopuolelle niiden yhteiskunnallisen Keskeisten työmarkkinajärjestöjen välillä
22774: 17.11.2000 allekirjoitettuun neuvottelutulok-
22775: auttamisluonteensa vuoksi?
22776: seen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille
22777: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 2001-2002 sisältyy kirjaus kolmikantaisen työ-
22778: ti seuraavaa: ryhmän asettamisesta sosiaali- ja terveysministe-
22779: riön johdolla selvittämään tarpeet ja mahdolli-
22780: Sovitellusta työttömyyspäivärahasta on tehty lu- suudet kehittää työttömyysturvaa ja työvoimapo-
22781: kuisa määrä kirjallisia kysymyksiä viime vuosi- litiikkaa työllistymistä tukevaan suuntaan. Työ-
22782: na. Viittaan muun muassa seuraaviin kysymyk- ryhmän tulee muun ohella arvioida uudelleen
22783: siin annettuihin vastauksiin: KK 6/1998 vp, KK päivärahan ja työstä saatujen ansiotulojen yh-
22784: 347/1998 vp, KK 516/1998 vp, KK 625/1998 vp, teensovitusta. Työryhmän tulisi saada työnsä val-
22785: miiksi 1.10.2001 mennessä.
22786:
22787:
22788:
22789: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
22790:
22791: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
22792:
22793: 3
22794: KK 996/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministems svar
22795:
22796:
22797:
22798:
22799: Tili riksdagens talman
22800:
22801: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger På sista tiden har man strävat efter att minska
22802: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- dröjsmålen i behandlingen av den jämkade ar-
22803: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa betslöshetsdagpenningen genom att informera
22804: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS arbetsgivama om deras skyldighet att ge lönein-
22805: 996/2000 rd: tygen utan dröjsmål och genom att informera ar-
22806: betslöshetskassoma om att en tillförlitlig utred-
22807: Har regeringen varit medveten om de ning om den förvärvsinkomst som skall jämkas
22808: problem som avskaffningen av det över- kan anses vara en tillräcklig förutsättning för be-
22809: enskomna skyddade beloppet förorsaka- talningen av dagpenningen. Betalningen av dag-
22810: de när det gäller mottagande av tillfälli- penningen förutsätter varken ett officiellt lönein-
22811: gajobb och tyg eller att förvärvsinkomsten redan har beta-
22812: lats. Dessutom utreds det om lagen om utkomst-
22813: har regeringen framför allt insett hur skydd för arbetslösa borde ändras så att en del av
22814: den överenskomna dagpenningen påver- den j ämkade arbetslöshetsdagpenningen på sö-
22815: kar arbetslösas villighet att de/tai arbe- kandens begäran kunde betalas utan löneintyg på
22816: te inom frivilliga brandkåren samt basis av ett temporärt beslut. Det slutliga beslu-
22817: avser regeringen att så snabbt som möj- tet som kan överklagas skulle ges när löneintyget
22818: ligt bereda en proposition om ändring har lärnnats in. Det är inte motiverat att arbetsin-
22819: så att de ringa ersättningarna för öv- komstema för arbetet inbördes vore olika utgåen-
22820: ning och larmberedskap som FBK beta- de från arbetets typ och arbetssätt.
22821: 1 det förhandlingsresultat som de centrala ar-
22822: lar utgående från dess natur som sam-
22823: hällelig hjälp? betsmarkandsorganisationema har undertecknat
22824: den 17 november 2000 om ett inkomstpolitiskt
22825: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- avtal för åren 2001-2002 ingår en notering om
22826: föra följande: tillsättandet av en arbetsgrupp på trepartsbasis
22827: som under ledning av social- och hälsovårdsmi-
22828: Om den jämkade arbetslöshetsdagpenningen har nisteriet skall utreda behoven och möjlighetema
22829: ställts många skriftliga spörsmål de senaste åren. att utveckla utkomstskyddet för arbetslösa och
22830: Jag hänvisar bl.a. tili svaren på följande spörs- arbetskraftspolitiken på ett sätt som stöder sys-
22831: mål: SS 6/1998 rd, SS 347/1998 rd, SS 516/1998 selsättningen. Arbetsgruppen skall ytterligare på
22832: rd, SS 625/1998 rd, SS 61/1999 rd, SS 138/1999 nytt uppskatta samordnandet av dagpenningen
22833: rd, SS 619/2000 rd och SS 892/2000 rd. och arbetsinkomsten. Arbetsgruppen skall slutfö-
22834: ra sitt arbete före den 1 oktober 2001.
22835:
22836:
22837:
22838: Helsingfors den 21 december 2000
22839:
22840: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
22841:
22842: 4
22843: KK 997/2000 vp- Esa Lahtela /sd
22844:
22845:
22846:
22847:
22848: KIRJALLINEN KYSYMYS 997/2000 vp
22849:
22850: Tasapuolisuuden toteutuminen Säästöpankki-
22851: ryhmän oikeudenkäynneissä ja vastuullisten
22852: henkilöiden saattaminen vastuuseen teoistaan
22853:
22854:
22855:
22856:
22857: Eduskunnan puhemiehelle
22858:
22859: Pankkikriisin jälkeisenä aikana ympäri Suomea miehinä, ovat peränneet myös oikeuden toteutu-
22860: nostettiin kanteita Säästöpankkiryhmittymän misen nimissä, onko enää miltään osin mahdol-
22861: johtajia ja luottamushenkilöjohtoa vastaan. Jois- lista vanhentumisaikojen estämättä saada em.
22862: sakin tapauksissa oikeudenkäynnit johtivatkin pankin johdossa olleita henkilöitä korvausvas-
22863: tulokseen, jossa pankin- tai konttorinjohtajille tuuseen.
22864: sekä luottamushenkilöille langetettiin tuomioita
22865: ja korvausvastuita. Useat suhteellisen pienienkin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22866: pankkien hallituksissa olleet luottamushenkilöt jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22867: saivat maksettavakseen jopa satojentuhansien valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22868: markkojen korvaussummat huolimatta siitä, ettei vaksi seuraavan kysymyksen:
22869: heillä juurikaan ollut tapahtuneisiin asioihin vai-
22870: kutusmahdollisuutta. He ovat kokeneet rangais- Onko hallitus sitä mieltä, että pankki-
22871: tukset epäoikeudenmukaisiksi. Heidän keskuu- kriisin jälkeisissä tutkimuksissa ja kan-
22872: dessaan on ihmetystä herättänyt lähinnä se, mik- teiden nostoissa Säästöpankkiryhmitty-
22873: si esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Säästöpan- män pankkien johtoa sekä luottamus-
22874: kin hallitusta ja sen isokenkäisiä luottamusmie- henkilöjohtoa vastaan noudatettiin tasa-
22875: hiä ei perätty vastuuseen, tekihän ko. pankki lä- puolisuutta eikä mitään pankkia ns. kat-
22876: hes kahden miljardin markan lisälaskun pankki- sottu sormien läpi ja
22877: tukipiikkiin.
22878: Tiettävästi kyseisen pankin hallitus kokoontui näkeekö hallitus mahdolliseksi ja tar-
22879: joka toinen viikko, jolloin hallituksen vastuun koituksenmukaiseksi epäilyksiä hälven-
22880: tehdyistä päätöksistä luulisi olevan suurempi joi- tääkseen selvittää vielä, tutkittiinko ai-
22881: hinkin pienillä paikkakunnilla sijaitseviin maa- koinaan Helsingin Suomalaisen Säästö-
22882: laispankkeihin verrattuna. Monet kansalaiset, pankin toimet perusteellisesti ja onko
22883: jotka pankkikriisin seurauksena menettivät koko vanhentumisaikojen puitteissa vielä mi-
22884: omaisuutensa joko suoraan velallisina tai takuu- tään tehtävissä vastuuseen saattamisen
22885: osalta?
22886:
22887:
22888: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
22889:
22890: Esa Lahtela /sd
22891:
22892: Versio2.0
22893: KK 997/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
22894:
22895:
22896:
22897:
22898: Eduskunnan puhemiehelle
22899:
22900: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- jeet, miten pankkien johtoelinten vastuukysy-
22901: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- myksiä on pankkituen myöntämisen yhteydessä
22902: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen selvitettävä. Myöhemmin eduskunnan toiminta-
22903: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ohjeita täsmennettiin ja erityistarkastuksissa tuli
22904: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ottaa kantaa jopa niihin väärinkäytöksiin, joiden
22905: 997/2000 vp: osalta vahingonkorvausvastuu oli jo ehtinyt van-
22906: hentua. Kaikkien tehtyjen päätösten oli perustut-
22907: Onko hallitus sitä mieltä, että pankki- tava huolelliseen valmisteluun ja harkintaan.
22908: kriisin jälkeisissä tutkimuksissa ja kan- Vahingonkorvauskanteisiin johtaneisiin eri-
22909: teiden nostoissa Säästöpankkiryhmitty- tyistarkastuksiin käytettiin yhdeksän kuukautta
22910: män pankkien johtoa sekä luottamus- ja runsaasti yli kymmenen henkilötyövuotta. Tä-
22911: henkilöjohtoa vastaan noudatettiin tasa- hän tulee lisätä vielä parinkymmenen asianajo-
22912: puolisuutta eikä mitään pankkia ns. kat- toimiston tekemä työ syksyn 1993 aikana. Val-
22913: sottu sormien läpi ja tion vakuusrahaston keskeinen tehtävä oli ohjeis-
22914: taa työtä niin, että tarkastuksen periaatteet olivat
22915: näkeekö hallitus mahdolliseksi ja tar- yhdenmukaiset kaikissa pankeissa. Sama koski
22916: koituksenmukaiseksi epäilyksiä hälven- oikeudellisia lausuntoja. Asianajajat joutuivat
22917: tääkseen selvittää vielä, tutkittiinko ai- esimerkiksi ottamaan kantaa vastuuvapauden
22918: koinaan Helsingin Suomalaisen Säästö- myöntämisen oikeudelliseen merkitykseen, sillä
22919: pankin toimet perusteellisesti ja onko lähes poikkeuksetta erityistarkastukset päätyivät
22920: vanhentumisaikojen puitteissa vielä mi- toteamukseen, että "huolimatta vastuuvapauden
22921: tään tehtävissä vastuuseen saattamisen myöntämisestä vakuusrahaston tulee selvittää,
22922: osalta? antavatko tarkastuksessa esiin tulleet havainnot
22923: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- aiheen vahingonkorvauskanteen nostamiselle".
22924: ti seuraavaa: Johdolle myönnetty vastuuvapaus nimittäin si-
22925: too yhtiötä ja estää vahingonkorvauksen vaatimi-
22926: Valtion vakuusrahastosta annetun lain 14 a §:n sen. Ainostaan silloin kun päätöksentekijälle ei
22927: mukaista erityistarkastusta koskeva säännös li- ole tilinpäätöksessä tai tilintarkastuskertomuk-
22928: sättiin lakiin maaliskuussa 1993 samalla kun val- sessa taikka muutoin annettu olennaisesti oikeita
22929: tion talousarvioon hyväksyttiin 20 miljardia ja täydellisiä tietoja kanteen perusteena olevasta
22930: markkaa lisävaltuuksia käytettäväksi pankkitu- päätöksestä tai toimenpiteestä, ei myönnetty vas-
22931: keen. Lainkohdan ja sitä koskevan hallituksen tuuvapaus estä nostamasta kannetta. Joka tapauk-
22932: esityksen mukaisesti oli mm. tarkastettava pan- sessa vahingonkorvauskanne tulee säännösten
22933: kinjohdonja asiakkaiden mahdollisia väärinkäy- mukaan nostaa kolmen vuoden kuluessa sen tili-
22934: töksiä, joista on voinut aiheutua vahinkoa pankil- kauden päättymisestä, jona se päätös tehtiin tai
22935: le ja joista voi olla seurauksena vahingonkor- siihen toimenpiteeseen ryhdyttiin, johon kanne
22936: vausvastuu tai rikosoikeudellinen vastuu. Edus- perustuu. Mikäli kanne perustuu rangaistavaan
22937: kunta antoi viranomaiselle selkeät toimintaoh- tekoon, vanhenee rikosperusteinen vahingonkor-
22938:
22939:
22940: 2
22941: Ministerin vastaus KK 997/2000 vp - Esa Lahtela /sd
22942:
22943:
22944: vauskanne kymmenessä vuodessa vahingonteos- hallituksia ei ole saaduissa tuomioissa asetettu
22945: ta lukien. vastuuseen.
22946: Valtion vakuusrahasto on paneutunut erityi- Helsingin Suomalaisen Säästöpankin entiselle
22947: sesti tilintarkastajien ja asianajajien ohjaami- toimitusjohtajalle kuului pankin yleinen operatii-
22948: seen, jotta menettely olisi ollut yhdenmukaista ja vinen johto ja vastuu, vaikka luottopäätösten
22949: tasapuolista. Saadut erityistarkastukset ja asian- teko oli alistettu konttorinjohtajille. Valtion va-
22950: ajajien lausunnot käytiin vakuusrahastossa läpi kuusrahaston tarkoituksena oli vielä selvittää toi-
22951: tarkkaan ja kriittisesti. Osa lausunnoista johti jat- mitusjohtajan rikosperusteinen vahingonkor-
22952: kotoimenpiteisiin. Kirjallisessa kysymyksessä vausvastuu, mutta asia jäi sillensä toimitusjohta-
22953: viitattu Helsingin Suomalainen Säästöpankki ei jan kuoltua. Konttorinjohtajien vastuukysymyk-
22954: suinkaan ollut ainoa pankki, jossa vahingonkor- siä on selvitetty lähinnä poliisitutkinnassa. Muu-
22955: vauskannetta ei nostettu. Suomen Säästöpank- tamaa poikkeusta lukuun ottamatta syytteitä ei
22956: kiin yhdistyi 43 pankkia, joista 25 pankin entistä ole joko nostettu, ne on jätetty tutkittavaksi otta-
22957: johtoa vastaan nostettiin korvauskanteet Näiden matta tai ne on hylätty. Myös pankin tilintarkas-
22958: lisäksi korvauskanteet nostettiin myös Säästö- tajien vastuukysymykset on selvitetty.
22959: pankkien Keskus-Osake-Pankin ja Siltapankki Valtion vakuusrahastonjohtokunta teki vahin-
22960: Oy:n entistä johtoa vastaan. Nyt, seitsemän vuot- gonkorvauskanteita koskevat ratkaisunsa tarkan
22961: ta kanteiden nostamisen jälkeen, voidaan todeta, harkinnan jälkeen. Ratkaisut pohjautuivat edellä
22962: että osassa tapauksia kanteita nostettiin, ainakin mainittujen ulkopuolisten asiantuntijoiden selvi-
22963: lopputuloksen perusteella, turhaan ja osassa taas tystöihin ja niissä esitettyihin perusteltuihin suo-
22964: ei. Tähän mennessä edellä mainittuja pankkeja situksiin. Helsingin Suomalaisen Säästöpankin
22965: koskeneista 37 kanteesta 23 tapauksessa kanne- osalta ulkopuolisen oikeudellisen asiantuntijan
22966: vaatimus on hyväksytty joko kokonaan tai osit- esitys oli, että kannetta ei tulisi nostaa ja vakuus-
22967: tain, kun sen sijaan kymmenen kannetta on koko- rahaston johtokunta teki sittemmin päätöksensä
22968: naan hylätty. Neljän kanteen osalta ei ole vielä esityksen mukaisesti. Eduskunnan oikeusasia-
22969: saatu tuomiota. Niissäkin tapauksissa, joissa kan- mies on erään kantelun johdosta antamassaan
22970: ne on hyväksytty, ovat tuomitut vastaajat olleet vastauksessa 27.11.1996 (Dnro 709/4/94) toden-
22971: pankin toimitusjohtajia tai muita pankin toimi- nut, ettei ole ilmennyt perusteita epäillä, että va-
22972: vassa johdossa olleita ammattijohtajia. Ainoas- kuusrahaston johtokunta olisi korvauskanteista
22973: taan neljän kanteen osalta pankin hallituksen jä- päättäessään ylittänyt lainmukaisen harkintaval-
22974: seniä on tuomittu korvausvastuuseen. tansa tai käyttänyt sitä väärin, vaikka se teki kan-
22975: Rikostutkintaa on suoritettu useissa pankeissa teennostopäätöksiään asianaJaJien esityksiin
22976: ja osassa ne ovat johtaneet syytetoimiin, kuten pohjautuen. Kantelussa oli muun muassa viitattu
22977: myös Helsingin Suomalaisen Säästöpankinkin Helsingin Suomalaisen Säästöpankin entisen
22978: konttorinjohtajien ja joidenkin pankin asiakkai- johdon saamaan "erityiskohteluun".
22979: den osalta. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
22980: Helsingin Suomalaisen Säästöpankin toimin- kanteiden nostoissa Säästöpankkiryhmittymään
22981: tatapa poikkesi muiden säästöpankkien hallitus- kuuluneiden pankkien johtoa vastaan on nouda-
22982: ten työskentelytavasta, sillä kyseisen pankin hal- tettu tasapuolisuutta. Vahingonkorvauskanteen
22983: litus vastasi pankin toiminnanjohdon valvonnas- nostamista kuten oikeudenkäyntimenettelyn
22984: ta, mutta oli delegoinut luottopäätösten teon ko- aloittamista yleensäkin koskeva päätöksenteko
22985: konaisuudessaan pankin toimivalle johdolle. sisältää aina harkinnanvaraa. Kanteen nostamis-
22986: Kaikissa niissä tapauksissa, joissa pankin halli- ta koskeva ratkaisu on tehtävä kussakin konk-
22987: tuksen jäsenet on tuomittu vahingonkorvausvas- reettisessa yksittäistapauksessa kiinnittäen huo-
22988: tuuseen, on hallitus tehnyt konkreettisia luotto- miota yhtäältä tapauksen tosiasiaperustaaoja toi-
22989: päätöksiä luottoesitysten perusteella. Pelkästään saalta näiden tosiasioiden oikeudelliseen arvioin-
22990: huolimattoman valvonnan perusteella pankkien tiin. Näin ollen pelkästään siitä seikasta, että joi-
22991:
22992:
22993: 3
22994: KK 997/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
22995:
22996:
22997: denkin entisten säästöpankkien toimi- ja luotta- set, ei ole nähtävissä, että uusia erityistarkastuk-
22998: mushenkilöitä vastaan on nostettu korvauskan- sia enää suoritettaisiin ja vahingonkorvauskan-
22999: teita ja eräät toiset taas ovat korvauskanteilta teita nostettaisiin. Luonnollisesti vielä vireillä
23000: välttyneet, ei voi sellaisenaan tehdä johtopäätös- olevat vahingonkorvausoikeudenkäynnit, esitut-
23001: tä, että asiassa olisi menetelty yhdenvertaisuus- kinta-asiat ja mahdolliset rikosoikeudenkäynnit
23002: periaatteen vastaisesti. Ottaen lisäksi huomioon suoritetaan loppuun.
23003: tehdyt toimenpiteet ja kanneaikojen vanhentumi-
23004:
23005:
23006: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2001
23007:
23008: Ministeri Suvi-Anne Siimes
23009:
23010:
23011:
23012:
23013: 4
23014: Ministems svar KK 997/2000 vp - Esa Lahtela /sd
23015:
23016:
23017:
23018:
23019: Tili riksdagens talman
23020:
23021: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger stöd. lnstruktionerna preciserades senare och i
23022: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- specialgranskningarna gällde det att ta ställning
23023: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa t.o.m. till sådana missbruk där skadeståndsansva-
23024: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS ret redan hunnit preskriberas. Samtliga beslut
23025: 997/2000 rd: skulle basera sig på omsorgsfull beredning och
23026: prövning.
23027: Anser regeringen att ledningen och för- För de specialgranskningar som ledde till ska-
23028: troendemannaledningen för bankerna deståndstalan användes nio månader och väl över
23029: inom Sparbanksgruppen behandlades tio årsverken. Därtill kommer det arbete som ett
23030: opartiskt i utredningarna och väckande- tjugotal advokatbyråer utförde hösten 1993. En
23031: na av talan efter bankkrisen och att man viktig uppgift för statens säkerhetsfond var att ge
23032: inte såg genom fingrarna med någon av anvisningar för arbetet så att granskningsprinci-
23033: bankerna, och perna var enhetliga i alla banker. Detsamma gäll-
23034: de de juridiska utlåtandena. Advokaterna blev
23035: anser regeringen det vara möjligt och tvungna att t.ex. ta ställning till den rättsliga be-
23036: ändamålsenligt att i syfte att skingra tydelsen av beviljandet av ansvarsfrihet, efter-
23037: misstankar ytterligare utreda om åtgär- som specialgranskningarna nästan undantagslöst
23038: derna vid banken Helsingin Suomalai- slutade med ett konstaterande om att säkerhets-
23039: nen Säästöpankki en gång i tiden under- fonden, trots att ansvarsfrihet beviljats, skall ut-
23040: söktes grundligt och medger preskrip- reda om de iakttagelser som gjorts vid gransk-
23041: tionstiderna att någonting ännu görs för ningen ger anledning att väcka skadeståndstalan
23042: att någon skall ställas tili svars? eller inte. Ansvarsfrihet som beviljats ledningen
23043: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- binder nämligen bolaget och förhindrar yrkande
23044: på skadestånd. Endast när beslutsfattaren inte i
23045: föra följande:
23046: bokslutet eller revisionsberättelsen eller annars
23047: Lagen om statens säkerhetsfond kompletterades har getts väsentligt riktiga eller fullständiga upp-
23048: med en bestämmelse om specialgranskning, gifter om det beslut eller den åtgärd som står som
23049: 14 a §, i mars 1993. 1 statsbudgeten godkändes grund för talan utgör beviljad ansvarsfrihet inte
23050: samtidigt tilläggsfullmakter om 20 mrd. mk för något hinder för att talan väcks. Enligt bestäm-
23051: bankstödet. Enligt lagrummet och regeringens melserna skall en skadeståndstalan i vilket fall
23052: proposition skulle det bl.a. granskas om det even- som helst väckas inom tre år från utgången av
23053: tuellt har förekommit sådana missbruk från led- den räkenskapsperiod under viiken det beslut fat-
23054: ningens och kundernas sida som har kunnat ska- tades eller den åtgärd vidtogs som talan grundar
23055: da banken och följaktligen leda till skadestånds- sig på. Om talan grundar sig på en straffbar gär-
23056: ansvar eller straffrättsligt ansvar. Riksdagen gav ning preskriberas en skadeståndstalan på brotts-
23057: myndigheterna klara instruktioner för hur an- rättsliga grunder inom tio räknat för skadegörel-
23058: svarsfrågorna för bankemas ledande organ skul- sen.
23059: le utredas i samband med beviljandet av bank-
23060:
23061:
23062: 5
23063: KK 997/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministems svar
23064:
23065:
23066: Statens säkerhetsfond koncentrerade sig spe- nen Säästöpankki trots att kreditbesluten hade
23067: ciellt på revisoremas och advokatemas arbete så hänskjutits till kontorschefema. Statens säker-
23068: att förfarandet skulle vara enhetligt och opar- hetsfond hade ännu för avsikt att utreda verkstäl-
23069: tiskt. Vid säkerhetsfonden gjordes en noggrann lande direktörens skadeståndsansvar på brotts-
23070: och kritisk genomgång av specialgranskningama rättsliga grunder, men ärendet lämnades därhän
23071: och advokatemas utlåtanden. En del av utlåtan- efter verkställande direktörens bortgång. Kon-
23072: dena ledde till fortsatta åtgärder. Den bank som torschefemas ansvarsfrågor har utretts närmast
23073: nämns i spörsmålet, Helsingin Suomalainen genom polisutredningar. På några undantag när
23074: Säästöpankki, var inte alls den enda bank där har åtal antingen inte väckts, inte upptagits för
23075: skadeståndstalan inte väcktes. Med Sparbanken i utredning eller förkastats. Även bankrevisorer-
23076: Finland fusionerades sammanlagt 43 banker. I 25 nas ansvarsfrågor har utretts.
23077: av bankema väcktes skadeståndstalan mot den ti- Direktionen för statens säkerhetsfond fattade
23078: digare ledningen. Skadeståndstalan väcktes sina avgöranden av skadeståndskäromålen efter
23079: också mot den tidigare ledningen i Sparbanker- noggrann prövning. Avgörandena baserade sig
23080: nas Central-Aktie-Bank och Siltapankki Oy. I på utredningsarbetena av ovannämnda sakkunni-
23081: dag, sju år efter att talan väcktes, kan det konsta- ga utifrån och på de motiverade rekommendatio-
23082: teras att i en del fall väcktes talan, åtminstone nema i utredningama. I fråga om Helsingin Suo-
23083: med tanke på slutresultatet, i onödan och i en del malainen Säästöpankki rekommenderade enjuri-
23084: fall inte i onödan. Av de 37 käromålen mot de disk sakkunnig utifrån att talan inte skulle väck-
23085: nämnda bankema har yrkandena hittills god- as. Säkerhetsfondens direktion fattade senare sitt
23086: känts helt eller delvis i 23 fall. Däremot har tio beslut i enlighet med framställningen. Riksda-
23087: käromål förkastats helt. I fyra käromål har ännu gens justitieombudsman konstaterade i sitt svar
23088: inte fållts någon dom. Även i de fall där talan har av den 27 november 1996 (dnr 709/4/94) med an-
23089: godkänts har de dömda svarandena varit banker- ledning av ett klagomål att det inte har framkom-
23090: nas verkställande direktörer eller andra profes- mit några grunder för att misstänka att säkerhets-
23091: sionella ledare inom bankemas operativa led- fondens direktion har överskridit eller missbru-
23092: ning. Endast i fyra käromål har bankens styrelse- kat sin lagenliga prövningsrätt när den har beslu-
23093: medlemmar tilldömts skadeståndsansvar. tat om skadeståndskäromålen, trots att den fatta-
23094: Brottsutredning har utförts i flera banker och i de sina beslut om att väcka talan med stöd av ad-
23095: en del fall har den lett till åtal, liksom även i frå- vokatemas framställningar. I klagomålet hänvi-
23096: ga om kontorschefema vid Helsingin Suomalai- sades bl.a. till att den förra ledningen för Hel-
23097: nen Säästöpankki och vissa av bankemas kunder. singin Suomalainen Säästöpankki hade "särbe-
23098: Verksamheten vid Helsingin Suomalainen handlats".
23099: Säästöpankki avvek från de övriga sparbankssty- Med stöd av vad som anförts ovan kan det
23100: relsemas arbetssätt, eftersom bankens styrelse konstateras att talan mot ledningen för bankema
23101: svarade för övervakningen av ledningen av bank- inom Sparbanksgruppen väcktes opartiskt. Väck-
23102: verksamheten samtidigt som den hade delegerat ande av skadeståndstalan liksom även beslutsfat-
23103: kreditbesluten helt och hållet till bankens opera- tande om inledande av ett rättegångsförfarande
23104: tiva ledning. I samtliga fall där bankens styrelse- överlag lämnar alltid utryrnme för prövning. I
23105: medlemmar har tilldömts skadeståndsansvar har varje konkret enskilt fall bör ett avgörande som
23106: styrelsen fattat konkreta kreditbeslut på basis av gäller väckande av talan träffas med hänsyn till å
23107: kreditframställningar. I de domar som fåtts till ena sidan fallets faktiska grund och å andra sidan
23108: stånd har bankemas styrelser inte ställts till svars en rättslig bedömning av realitetema. Det är såle-
23109: bara på grund av vårdslös övervakning. des omöjligt att enbart utgående från att skade-
23110: Den allmänna operativa ledningen och det all- ståndstalan har väckts mot vissa funktionärer och
23111: männa operativa ansvaret ankom på den förre förtroendemän vid de tidigare sparbankema och
23112: verställande direktören för Helsingin Suomalai- att andra har undgått skadeståndstalan direkt dra
23113:
23114:
23115: 6
23116: Ministerns svar KK 997/2000 vp - Esa Lahtela /sd
23117:
23118:
23119: slutsatser om att förfarandet har stått i strid med specialgranskningar längre utförs eller att skade-
23120: likställighetsprincipen. Om man dessutom beak- ståndstalan väcks. Självfallet slutförs anhängiga
23121: tar de åtgärder som vidtagits och de preskribera- skadeståndsrättegångar, förundersökningsären-
23122: de tiderna för talan är det inte uppenbart att nya den och eventuella straffprocesser.
23123:
23124:
23125: Helsingforsden 3 januari 2001
23126:
23127: Minister Suvi-Anne Siimes
23128:
23129:
23130:
23131:
23132: 7
23133: KK 998/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
23134:
23135:
23136:
23137:
23138: KIRJALLINEN KYSYMYS 998/2000 vp
23139:
23140: LEADER+-rahoitusta hakevien hankkeiden ta-
23141: sapuolinen kohtelu
23142:
23143:
23144:
23145:
23146: Eduskunnan puhemiehelle
23147:
23148: Ohjelmakaudella 2000-2006 maaseudun kehit- Asiaan kiinnitti huomiota myös maa- ja metsä-
23149: tämisessä on käytössä EU:n LEADER+-ohjel- talousvaliokunta lausunnossaan valtiovarainva-
23150: ma. Ohjelma tuo EU-varoja 310 miljoonaa mark- liokunnan budjettimietintöön. Maa- ja metsäta-
23151: kaa ja ohjelman kokonaisbudjetti on 1 013 mil- lousvaliokunta ehdottaa ratkaisuksi samanlaista
23152: joonaa markkaa. Ohjelmaan on jätetty hakemuk- menettelyä kuin POMO-toimintaryhmällä eli että
23153: sia yhteensä 58 kpl. Ohjelmien arviointi on käyn- LEADER+-ohjelman ulkopuolelle jäävät hank-
23154: nissäjajo nyt on tiedossa, että ehdot täyttäviä oh- keet rahoitettaisiin kansallisella rahoituksella.
23155: jelmia on yli 50.
23156: LEADER+-ohjelman säädökset ja rahoituk- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23157: sen taso merkitsevät kuitenkin, että ohjelman pii- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
23158: riin pääsee vain 20-25 hanketta. Tämä merkit- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
23159: see sitä, että ohjelman ulkopuolelle uhkaa jäädä tattavaksi seuraavan kysymyksen:
23160: varsin iso kehitysvoimavara. Ulkopuolelle jää-
23161: ville hankkeille pyritäänjärjestämään rahoitus si- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
23162: ten, että Itä- ja Pohjois-Suomessa rahoitus tulisi ta kaikille LEADER+-rahoitusta hake-
23163: tavoiteohjelma 1:stä ja Etelä- ja Länsi-Suomessa neille, ehdot täyttäville hankkeille taa-
23164: alueellisesta maaseutuohjelmasta ALMA:sta. taan yhtäläinen ja tasapuolinen rahoi-
23165: Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole täysin tus ja
23166: verrattavissa LEADER+-rahoitukseen, sillä
23167: LEADER+-ohjelma tuo alueelle lisärahoitusta. millä tavoin hallitus aikoo varmistaa,
23168: Vaarana onkin, että yhtä pätevät hankkeet joutu- ettei LEADER+-ohjelman ulkopuolelle
23169: vat eriarvoiseen asemaan, kun toiset rahoitetaan jääneiden hankkeiden käynnistyminen
23170: LEADER+-ohjelman kautta ja toiset muulla ta- viivästy?
23171: vom.
23172:
23173:
23174:
23175: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2000
23176:
23177: Eero Lämsä /kesk Markku Rossi /kesk
23178: Seppo Kääriäinen /kesk Mirja Ryynänen /kesk
23179:
23180:
23181:
23182:
23183: Versio 2.0
23184: KK 998/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym. Ministerin vastaus
23185:
23186:
23187:
23188:
23189: Eduskunnan puhemiehelle
23190:
23191: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Alkanutta ohjelmakautta varten Suomeen
23192: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- muodostui 58 paikallista toimintaryhmää, joiden
23193: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jäseninä ovat lähes kaikki paikalliset ja alueelli-
23194: vastattavaksi kansanedustaja Eero Lämsän /kesk set maaseudun yhdistykset, 422 kuntaa ja monis-
23195: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sa toimintaryhmissä on jo nyt yli 200 yksityistä
23196: 998/2000 vp: jäsentä. Useimpien kaupunkien maaseutualueet
23197: ovat toimintaryhmätyön piirissä, sen sijaan muu-
23198: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- tamat pinta-alaltaan pienehköt kaupungit ovat ul-
23199: ta kaikille LEADER+-rahoitusta hake- kopuolella. Kemijärvi-Posio on ainoa maaseutu-
23200: neille, ehdot täyttäville hankkeille taa- alue, jossa toimintaryhmää ei ole.
23201: taan yhtäläinen ja tasapuolinen rahoi- Tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriös-
23202: tus ja sä arvioidaan LEADER+-ohjelmaan ilmoittautu-
23203: neiden ryhmien kehittämissuunnitelmia. Saman-
23204: millä tavoin hallitus aikoo varmistaa, aikaisesti viimeistellään Suomen LEADER+-oh-
23205: ettei LEADER+-ohjelman ulkopuolelle jelmaa komissiosta saatujen kommenttien avul-
23206: jääneiden hankkeiden käynnistyminen la. Toimintaryhmien todennäköinen määrä Suo-
23207: viivästy? men LEADER+-ohjelmassa on 25. Siten 33 toi-
23208: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen mintaryhmää on jäämässä maaseutuyhteisöaloit-
23209: seuraavaa: teen ulkopuolelle. Yli 50 toimintaryhmän kehit-
23210: tämissuunnitelma täytti LEADER+-ohjelman
23211: Kun Suomessa syksyllä 1998 alettiin valmistella kriteerit ja ne ovat rahoituskelpoisia. Loputkin
23212: uuden ohjelmakauden maaseutuyhteisöaloitetta, pystyvät talven 2001 aikana kohentamaan ohjel-
23213: käytettävissä oli LEADER II -ohjelman 22 toi- maansa tai hallintorakennettaan toimintaryhmä-
23214: mintatyhmän ja kansallisen POMO-ohjelman 26 työn edellyttämälle tasolle.
23215: toimintaryhmän kokemukset. Euroopan unioni Maa- ja metsätalousministeriö on tähdentänyt
23216: edellytti jäsenmaita huolehtimaan tiedotuksella toimintaryhmätyön valtavirtaistamisen tärkeyttä
23217: ja koulutuksella siitä, että kaikilla maaseutu- eli hyväksi koetun työtavan ottamista käyttöön
23218: alueilla on mahdollisuus hakeutua LEADER+- myös muiden ohjelmien toteutuksessa. Alueilla
23219: yhteisöaloitteen piiriin. asiaa on jonkin verran vierastettu, koska menet-
23220: Edellisellä ohjelmakaudella toimintaryhmät tely ei tuo uutta rahaa. Monissa maissa valtavir-
23221: kattoivat kaksi kolmasosaa Suomen maaseudus- taistumista on sovellettu menestyksellisesti.
23222: ta ja noin 1,7 miljoonaa asukasta. Toimintaryh- Hallituksen aluepoliittisen tavoiteohjelman
23223: mät saivat aikaan noin 4 700 hanketta kaikkiaan mukaisesti paikallisille toimintaryhmille luo-
23224: 725 miljoonalla markalla. Rahoituksen suurin daan edellytykset toimia aktiivisina maaseudun
23225: yksittäinen osuus oli yksityinen rahoitus tai tal- kehittäjinä koko maassa. Ohjelmakausien vaihtu-
23226: kootyö. Menettelytapa osoittautui Suomen olo- minen on oikea aika tehdä tavoitteen mukaiset
23227: suhteisiin soveltuvaksi ja tuloksia tuottavaksi. järjestelyt.
23228:
23229:
23230:
23231: 2
23232: Ministerin vastaus KK 998/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
23233:
23234:
23235: Koko maahan ulottuvalle toimintaryhmätyöl- - Toimintaryhmät, aluehallinto ja keskushal-
23236: le on runsaasti perusteita: linto kykenevät käynnistämään toimintaryhmien
23237: -Edellisen ohjelmakauden myönteiset koke- hanketyön vuoden 2001 alkupuoliskon aikana
23238: mukset: toimintaryhmät lisäsivät omien hank- kaikkialla.
23239: keidensa ohella myös muiden ohjelmien tuloksia - Toimintaryhmiä tarvitaan maaseudun ke-
23240: ja merkittävästi yritystoimintaa ja työllisyyttä. hittämisen keskeisinä toteuttajina myös nykyi-
23241: - Se, että käytännöllisesti katsoen koko maa sen ohjelmakauden jälkeen.
23242: pyrki LEADER+-ohjelmaan, kertoo toimintaryh- Tällä hetkellä näyttää siltä, että noin 20 ryh-
23243: mätyöhön kohdistetusta luottamuksesta. mää pystyy saamaan rahoituksen aluehallinnoita
23244: - Toimintaryhmätyö asettaa eri toimijat sa- muista ohjelmista. Maa- ja metsätalousministe-
23245: malle viivalle (yksityiset, yritykset, yhdistykset riö tekee selvitystyötä rahoituksen eri vaihtoeh-
23246: ja kunnat), mikä kokoaa voimavaroja ja lisää sel- doista. Tavoitteena on, että rahoituskelpoiset toi-
23247: västi kansalaisten aktiviteettia ja kykyä omaeh- mintaryhmät voisivat varmistua rahoituksestaan
23248: toiseen kehittämistyöhön. Organisoitumiseen (57 ja ainakin sen lähteistä samanaikaisesti LEA-
23249: yhdistystä, 1 osuuskunta) liittyy suuri kehittä- DER+-ryhmien kanssa helmi-maaliskuussa
23250: mispotentiaali, jota ei ole varaa menettää. 2001. Siten kansallisen rahoituksen ja kirjallises-
23251: - Toimintaryhmien kehittämissuunnitelmat sa kysymyksessäkin mainitun POMO-tyyppisen
23252: ovat tuoreita ja korkeatasoisia. rahoituksen varaan jäisi 5-7 toimintaryhmää.
23253: - Kuntien varoja kohdentuu maaseudun ke- Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee rahoi-
23254: hittämiseen niiden kautta yli 50 miljoonaa mark- tuksen järjestämistä vuonna 2001 maatilatalou-
23255: kaa vuodessa, yksityisten osuus nousee noin 130 den kehittämisrahastosta ja seuraavina ohjelma-
23256: miljoonaan markkaan vuodessa. Jos toimintaryh- kauden vuosina varat sijoitetaan valtion talousar-
23257: mät hajoavat, kanavoituu maaseudun kehittämi- vioon ryhmien valmiusasteen mukaisesti. Va-
23258: seen vain osa näistä varoista. raus olisi kolme miljoonaa markkaa per toiminta-
23259: -Julkisen vallan on suhtauduttava tasapuoli- ryhmä per vuosi. Näin menetellen kirjallisessa
23260: sesti ehdot täyttäviin toimintakykyisiin ryhmiin kysymyksessä edellytetty tasapuolinen suhtautu-
23261: rahoituslähteestä riippumatta. minen toimintaryhmiin toteutuu.
23262:
23263:
23264: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2001
23265:
23266: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23267:
23268:
23269:
23270:
23271: 3
23272: KK 998/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym. Ministerns svar
23273:
23274:
23275:
23276:
23277: Tili riksdagens talman
23278:
23279: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger faringssättet visade sig vara lämpligt för finländ-
23280: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ska förhållanden och gav goda resultat.
23281: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eero För den programperiod som nu inletts bilda-
23282: Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs- des i Finland 58 lokala aktionsgrupper, vars med-
23283: mål SS 998/2000 rd: lemmar utgörs av nästan alla lokala och regiona-
23284: la landsbygdsföreningar, 422 kommuner, och i
23285: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta många aktionsgrupper finns det redan nu över
23286: för att alla de projekt, för vilka man an- 200 privatpersoner som medlemmar. De flesta
23287: sökt om LEADER+-finansiering och städers landsbygdsområden faller innanför ra-
23288: som uppfyller alla villkor, skall garante- men för aktionsgruppssamarbetet, medan där-
23289: ras en likvärdig och jämlik finansiering emot några till ytan mindre städer hamnar utan-
23290: och för detta aktionsgruppssamarbete. Kemijärvi-Po-
23291: sio är det enda landsbygdsområdet där det inte
23292: hur ämnar regeringen säkra att pro- finns någon aktionsgrupp.
23293: jektstarten för de projekt som hamnar F ör närvarande utvärderas vid jord- och skogs-
23294: utanför LEADER+-programmet inte bruksministeriet utveck1ingsplanerna för de
23295: försenas? grupper som anmält sig till LEADER+-program-
23296: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- met. Samtidigt finslipas Finlands LEADER+-
23297: föra följande: program utgående från kommissionens kommen-
23298: tarer. Det sannolika antalet aktionsgrupper i Fin-
23299: När Finland hösten 1998 började förbereda den lands LEADER+-program är 25. Detta innebär
23300: nya programperiodens gemenskapsinitiativ för att 33 aktionsgrupper kommer att hamna utanför
23301: landsbygden kunde man använda sig av erfaren- gemenskapsinitiativet för landsbygden. Utveck-
23302: heterna från LEADER 11-programmets 22 ak- lingsplanen för över 50 aktionsgrupper uppfyll-
23303: tionsgrupper och det nationella POMO-program- de kriterierna för LEADER+-programmet och
23304: mets 26 aktionsgrupper. Europeiska unionen för- alla kommer de i fråga för finansieringen. Också
23305: utsatte att medlemsländerna genom information de övriga kan under vintern 2001 bättra på sitt
23306: och utbildning såg till att det på alla landsbygds- program eller sin förvaltningsstruktur till den
23307: områden finns möjlighet att ansöka om gemen- nivå som krävs för aktionsgruppssamarbetet.
23308: skapsinitiativet LEADER+. Jord- och skogsbruksministeriet har betonat
23309: Under den förra programperioden täckte ak- vikten av ett integrerat aktionsgruppssamarbete,
23310: tionsgrupperna 2/3 av den finländska landsbyg- d.v.s. att ett arbetssätt som man har goda erfaren-
23311: den och ungefår 1,7 milj. invånare deltog i pro- heter av skall användas också vid fullfö1jandet av
23312: jekten. Via aktionsgrupperna grundades ungefår andra program. lnom regionerna har man ställt
23313: 4 700 projekt för sammanlagt 725 milj. mk. Den sig något avvaktande till detta, eftersom förfaran-
23314: största enskilda andelen av finansieringen utgjor- det inte ger mer pengar. 1 många Iänder har inte-
23315: des av privat finansiering eller talkoarbete. För- grationsmetoden tillämpats med framgång.
23316:
23317:
23318:
23319: 4
23320: Ministerns svar KK 998/2000 vp -Eero Lämsä /kesk ym.
23321:
23322:
23323: Enligt regeringens regionalpolitiska målpro- grupperna splittras, kanaliseras endast en del av
23324: gram skapas för de lokala aktionsgrupperna för- dessa resurser till utvecklandet av landsbygden.
23325: utsättningar för att verka aktivt för utvecklandet - Det offentliga skall bemöta alla fungeran-
23326: av landsbygden i hela landet. När programperio- de grupper som uppfyllt villkoren på ett jämlikt
23327: den byts är det rätt tid att vidta de åtgärder som sätt, oberoende av finansieringskällan.
23328: behövs för att målet skall uppnås. - Aktionsgrupperna, regionalförvaltningen
23329: Det finns mycket som talar för ett aktions- och centralförvaltningen kan inleda aktions-
23330: gruppssamarbete som sträcker sig över hela lan- gruppernas projektarbete över hela landet under
23331: det: första hälften av år 2001.
23332: - De positiva resultaten från den förra pro- - Aktionsgrupperna behövs som centrala ak-
23333: gramperioden: aktionsgrupperna förbättrade vid törer för utvecklandet av landsbygden också efter
23334: sidan av resultaten för de egna projekten också den nuvarande programperioden.
23335: resultaten för andra program och företagarverk- För närvarande ser det ut som om ungefår 20
23336: samheten och sysselsättningen ökade betydligt. grupper kan få finansiering genom regionalför-
23337: - Att i praktiken hela landet sökte sig till valtningens andra program. Jord- och skogs-
23338: LEADER+-programmet visar att det finns för- bruksministeriet reder som bäst ut de olika alter-
23339: troende för aktionsgruppssamarbete. nativen för finansiering. Målet är att de aktions-
23340: - Aktionsgruppssamarbete gör att olika aktö- grupper som kommer i fråga för finansiering
23341: rer (privatpersoner, företag, föreningar och kom- skall kunna få sin finansiering säkrad och finan-
23342: muner) är på samma nivå, vilket koncentrerar re- sieringskällorna skall fastställas samtidigt som
23343: surserna och ökar medborgarnas aktivitet och LEADER+-grupperna i februari-mars 2001. Na-
23344: förmåga tili självständigt utvecklingsarbete avse- tionell finansiering och den i spörsmålet nämnda
23345: värt. Det ligger en stor utvecklingspotential i att POMO-finansieringen skulle då ges 5-7 ak-
23346: organisera sig (57 föreningar, 1 andelsbolag) och tionsgrupper. Jord- och skogsbruksministeriet
23347: detta har vi inte råd att gå miste om. bereder finansieringen för 2001 ur lantbrukets ut-
23348: - Aktionsgruppernas utvecklingsplaner är vecklingsfond och under de följande åren under
23349: aktuella och håller hög klass. programperioden placeras resurserna i statsbud-
23350: - Kommunernas resurser inriktas genom det- geten, beroende på hur gruppernas projekt fram-
23351: ta på utveckling av landsbygden med över 50 skrider. För detta har man reserverat 3 milj. mk
23352: milj. mk årligen och privatpersonernas andel sti- per aktionsgrupp och år. På detta vis förverkligas
23353: ger till ungefår 130 milj. mk per år. Om aktions- den i spörsmålet avsedda jämlika inställningen
23354: tili aktionsgrupperna.
23355:
23356:
23357:
23358: Helsingforsden 2 januari 2001
23359:
23360: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23361:
23362:
23363:
23364:
23365: 5
23366: KK 999/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
23367:
23368:
23369:
23370:
23371: KIRJALLINEN KYSYMYS 999/2000 vp
23372:
23373: Asumisen ja terveydenhuollon sosiaaliturvan
23374: parantaminen
23375:
23376:
23377:
23378:
23379: Eduskunnan puhemiehelle
23380:
23381: Viime vuonna toimeentulotukea sai liki 300 000 hyvinkin vanhoissa taloissa. Silloin kallista
23382: kotitaloutta. Näissä kotitalouksissa asui noin vuokraa maksava saa hyvin vähän asumistukea.
23383: puoli miljoona ihmistä. Yleisimmät syyt toi- Näiden aukkokohtien korjaamiseen hallituksen
23384: meentulotuen saamiseen viime vuoden lopulla tulisi puuttua.
23385: olivat työttömyys, asumismenot ja pienituloi- Terveydenhuollon sosiaaliturvan suurimmat
23386: suus. Muita yleisiä syitä toimeentulotuen saami- aukkokohdat liittynevät meidän kansainvälisesti-
23387: seen olivat sosiaaliturvan viivästyminen, sairaus kin korkeisiin terveydenhuollon perusmaksuihin
23388: ja terveydenhuoltomenot ja lääkekulujen suureen omavastuuosuuteen.
23389: Työttömyyden, pienituloisuuden, sosiaalitur- Tämä asia kaipaisin pikaista kartoitusta ja ongel-
23390: van viivästymisen tai sairauden vuoksi haetun makohtiin puuttumista.
23391: toimeentulotuen määrä oli viime vuonna vähäi- Toimeentulotuen on tarkoitus olla viimesijai-
23392: sempi kuin aiemmin. Näiden syiden vuoksi haet- nen tukimuoto, johon turvaudutaan, kun muut so-
23393: tu toimeentulotuki on vähentynyt jo vuodesta siaaliturvan muodot eivät riitä kattamaan ihmi-
23394: 1997. Sen sijaan asumis- ja terveydenhuoltome- sen perustoimeentuloa. Nykyisinkin toimeentu-
23395: nojen vuoksi toimeentulotukea saaneiden kotita- lotukeenjoutuu turvautumaan miltei puoli miljo-
23396: louksien määrä lisääntyi viime vuonna merkittä- naa suomalaista, mikä kertoo muiden sosiaalitur-
23397: västi. van muotojen kyvyttömyydestä vastata ihmisten
23398: Tämä herättää kysymyksen, onko sosiaalitur- toimeentulon tarpeisiin.
23399: vassa asumisen ja terveydenhoidon kohdalla auk- Hallituksen tulisi pikaisesti ryhtyä toimiin so-
23400: ko, jota on sitten paikattava viimesijaisella toi- siaaliturvan aukkokohtien kartoittamiseen erityi-
23401: meentulotuella? Asumiseen liittyvässä sosiaali- sesti asumisen ja terveydenhuollon alueilla, joil-
23402: turvassa suurimmat ongelmat liittyvät vuonna la toimeentulotuen tarve on viime vuosina kasva-
23403: 1998 tehtyyn lain muutokseen, jonka mukaan toi- nut.
23404: meentulotuen perusosasta vähennetään aina seit-
23405: semän prosenttia asumiskuluista. Mitä isompi Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23406: asunnon vuokra siis on, sitä enemmän elämiseen jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
23407: tarkoitettu summa kutistuu. Lisäksi asumistuki ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
23408: laskee asunnon iän vanhetessa, vaikka varsinkin vaksi seuraavan kysymyksen:
23409: kaupungeissa kalleimmat vuokra-asunnot ovat
23410:
23411:
23412:
23413:
23414: Versio 2.0
23415: KK 999/2000 vp -Leea Hiltunen /skl
23416:
23417:
23418: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
23419: asumisen ja terveydenhuollon sosiaali-
23420: turvan parantamiseksi?
23421:
23422:
23423: Helsingissä 12 päivänäjoulukuuta 2000
23424:
23425: Leea Hiltunen /skl
23426:
23427:
23428:
23429:
23430: 2
23431: Ministerin vastaus KK 999/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
23432:
23433:
23434:
23435:
23436: Eduskunnan puhemiehelle
23437:
23438: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Toimeentulotukitilaston mukaan asumisme-
23439: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- not (vuokra tai vastike, asuntolaina) oli arvioitu
23440: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tuen saannin tärkeimmäksi taustatekijäksi seu-
23441: vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltusen /skl raavasti:
23442: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK
23443: 999/2000 vp: Vuosi Kotitalouksia % tukea saaneista
23444: 1997 19 891 13,6
23445: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
23446: 1998 17 803 13,8
23447: asumisen ja terveydenhuollon sosiaali-
23448: turvan parantamiseksi? 1999 19 121 15,2
23449:
23450: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Terveydenhuoltomenojen osalta vastaavat luvut
23451: ti seuraavaa: olivat seuraavat:
23452: Kysymyksessä viitataan siihen, että terveyden-
23453: huoltomenot ja asumismenojen kalleus olivat Vuosi Kotitalouksia % tukea saaneista
23454: vuonna 1999 olleet merkittävästi yleisempiä toi- 1997 5 996 4,1
23455: meentulotukeen turvautumisen syitä kuin edel- 1998 5 677 4,4
23456: lisenä vuonna. Tämä tieto perustuu toimeentulo- 1999 6290 5,0
23457: tukitilaston sisältämiin tietoihin tuen tarpeen tär-
23458: keimmästä taustatekijästä. Tämä puolestaan pe-
23459: rustuu toimeentulotukea myöntäneiden viranhal- Tilastotietojen valossa kumpikaan kysymykses-
23460: tijoiden arvioon siitä, mikä on kunkin vuoden sä mainittu taustatekijä ei ole erityisen merkittä-
23461: marraskuussa toimeentulotukea saaneilla tärkein vä tuen tarpeen tärkeimpänä syynä. Terveyden-
23462: taustatekijä. Tilaston kuvaama tieto tärkeimmäs- huoltomenot tuen tarpeen syynä on lukumääräi-
23463: tä taustatekijästä perustuu tukea myöntävien vi- sesti hieman kasvanut kahtena viimeksi kulunee-
23464: ranhaltijoiden arvioon, mitä tehdessään he valit- na vuotena, mutta asumismenot tuen tarpeen tär-
23465: sevat tärkeimmän taustatekijän 14 eri vaihtoeh- keimpänä syynä on lukumääräisestijopa pienem-
23466: toa sisältävästä valikoimasta, missä tuen tarpeen pi vuonna 1999 kuin vuonna 1997.
23467: syyt ovat melko pitkälle päällekkäisiä. Tämän Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
23468: vuoksi tilaston tietoa ei yleisesti pidetä erityisen kaan asumismenojen merkitys toimeentulotuen
23469: luotettavana, vaan lähinnä suuntaa-antavana. tarvetta synnyttävänä tekijänä on huomattavasti
23470: Vuoden 1999 marraskuussa toimeentulotukea suurempi kuin edellä esitetyt tilastotiedot antaisi-
23471: saaneita kotitalouksia oli 125 796. Vastaava luku vat ymmärtää. Asumiskustannusten kallistumi-
23472: vuonna 1998 oli 129 013. Vuonna 1997 toimeen- nen viime vuosina on erityisesti kasvukeskuksis-
23473: tulotukea saaneita kotitalouksia oli 146 255. sa vaikeuttanut monen pienituloisen kotitalou-
23474:
23475:
23476:
23477:
23478: 3
23479: KK 999/2000 vp - Leea Hiltunen /skl Ministerin vastaus
23480:
23481:
23482: den toimeentuloa ja oletettavasti myös lisännyt tys erityisesti silloin, kun henkilö käyttää hyvin
23483: paineita turvautua toimeentulotukeen. Näiden runsaasti palveluja ja hänen asumisensa sekä yl-
23484: paineiden hillitsemiseksi toteutettiin vuonna läpitonsa on järjestetty muiden palvelujen yhtey-
23485: 1998 merkittävä asumistuen parannus, missä pa- dessä. Työryhmän tehtävänä on arvioida muun
23486: rannettiin erityisesti pienituloisten yksin asuvien muassa vaihtoehtoisten avo- ja laitoshoitoon liit-
23487: asumistukea. Tämän seurauksena asumistukeen tyvien mallien kustannusvaikutukset koskien
23488: käytettiin vuonna 1999 yhteensä 750 milj. mk kansaneläkejärjestelmää, sosiaali- ja terveyden-
23489: enemmän valtion varoja kuin vuonna 1997. Asu- huoltoa ja asiakasta sekä omaishoidon tukijärjes-
23490: mistuen ja toimeentulotuen yhteensovittamisen telmää sekä tehdä tarvittavat säädösmuutokset
23491: edelleenkehittäminen on parhaillaan ympäristö- Työryhmän määräaika päättyy 30.4.2001.
23492: ministeriön marraskuussa 2000 asettaman työ- Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmak-
23493: ryhmän valmisteltavana. Tarkoituksena on pa- suille säädettiin vuotuinen maksukatto vuoden
23494: rantaa erityisesti lapsiperheiden asemaa. Työryh- 2000 alusta voimaan tulleella lailla (1308/1999),
23495: män tulee laatia ehdotuksensa siten, että ehdo- jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
23496: tukset, joilla on taloudellisia vaikutuksia, ovat suista annettuun lakiin lisättiin uusi 6 a §.Sään-
23497: käytettävissä vahvistettaessa vuoden 2002 ke- nöksen tarkoituksena on estää terveydenhuollon
23498: hyksiä eli vuoden 2001 alussa. Ympäristöminis- vuotuisten maksujen kohoaminen kohtuuttoman
23499: teriö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin työryh- korkeaksi yksittäisen henkilön kannalta. Jos vuo-
23500: män ehdotusten valmistuttua. tuiset maksut ylittävät 3 500 mk, on terveyden-
23501: Terveydenhuoltomenojen osalta voidaan tode- huollon avopalvelujen käyttö tämänjälkeen mak-
23502: ta, että 21.12.2000 on vahvistettu sairausvakuu- sutonta ja laitoshoidosta perittävät maksut ovat
23503: tuslain muutos, jonka perusteella sairausvakuu- huomattavasti alennettuja. Palvelun käyttäjäitä
23504: tuksen hammashuoltokorvauksiin oikeutettujen perittyjen maksujen yhteismäärää laskettaessa
23505: piiri laajenee koskemaan vuonna 1946 ja sen jäl- otetaan huomioon vuoden aikana perityt maksut
23506: keen syntyneitä vakuutettuja. Uudistus merkit- terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripal-
23507: see, että 1.4.2001 lukien hammashuollon kor- veluista, yksilökohtaisesta fysioterapiasta, poli-
23508: vausten piiriin tulee 10 uutta ikäluokkaa ja klinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta hoidosta,
23509: 1.12.2002 lukien koko väestö. sarjahoidosta, yö- ja päivähoidosta, kuntoutus-
23510: Samanaikaisesti laajenee myös kansanter- hoidosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja tervey-
23511: veystyöhön kuuluva kunnallinen hammashuolto denhuollon laitoshoidosta. Oikeus maksuttorniin
23512: asteittain siten, että 1.12.2002 lukien koko väes- palveluihin ja laitoshoidon alennettuihin maksui-
23513: tö tulee olemaan julkisesti tuetuo hammashuol- hin alkaa siitä, kun maksukattoon laskettavien
23514: lon piirissä. maksujen yhteismäärä ylittää 3 500 markan ra-
23515: Edelleen voidaan todeta, että sosiaali- ja ter- jan. Tämä oikeus päättyy seuranta-ajan päättyes-
23516: veysministeriö on keväällä 2000 asettanut lääke- sä eli vuoden kuluttua ensimmäisestä käynnistä.
23517: korvaustyöryhmän selvittämään lääkekorvaus- Maksukaton seurantajakso on nyt
23518: järjestelmän toimivuutta ja tarkoituksenmukai- 12 kuukautta ensimmäisestä käynnistä lukien.
23519: suutta. Työryhmän määräaika päättyy 31.5.2001. Vuoden 2001 alusta seurantajakso on kalenteri-
23520: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on kesäl- vuosi. Tätä koskeva lainmuutos tulee voimaan
23521: lä 2000 asettanut työryhmän selvittämään avo- ja 1.1.2001.
23522: laitoshoidon merkitystä kansaneläkejärjestel- Maksukatto on nyt ollut voimassa vuoden
23523: mässä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. So- ajan. Maksukaton toimivuudesta, kohdentumi-
23524: siaali- ja terveydenhuollon palvelujen jakamisel- sesta ja kustannusvaikutuksista on käynnisty-
23525: la avo- ja laitoshoidon palveluihin on suuri mer- mässä selvitys, jonka jälkeen voidaan arvioida
23526: kitys sekä palvelujen järjestämiseen että niistä maksukaton käytön vaikutukset ja mahdolliset
23527: perittäviin maksuihin. Rajanvedolla avohoitoon muutostarpeet asiakasmaksulainsäädäntöön.
23528: ja laitoshoitoon on huomattava käytännön merki-
23529:
23530:
23531: 4
23532: Ministerin vastaus KK 999/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
23533:
23534:
23535: Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy tarvitta- ten keventämiseksi edellä mainittujen työryh-
23536: viin toimenpiteisiin terveydenhuoltomenojen mien ehdotusten ja muiden selvitysten valmistut-
23537: kansalaisille aiheuttamien taloudellisten rasitus- tua.
23538:
23539:
23540: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
23541:
23542: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
23543:
23544:
23545:
23546:
23547: 5
23548: KK 999/2000 vp - Leea Hiltunen /skl Ministems svar
23549:
23550:
23551:
23552:
23553: Tili riksdagens talman
23554:
23555: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger stads1ån) vara den viktigaste bakgrundsfaktom
23556: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- till erhållande av utkomststöd en1igt fö1jande:
23557: rådet översänt följande av riksdagsledamot Leea
23558: Hiltunen /fkf undertecknade skriftliga spörsmå1 År Hushåll % av stödtagama
23559: SS 999/2000 rd: 1997 19 891 13,6
23560: 1998 17 803 13,8
23561: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
23562: för att förbättra socialskyddet i fråga 1999 19 121 15,2
23563: om boende och hälso- och sjukvård?
23564: I fråga om utgiftema för hä1so- och sjukvård var
23565: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- motsvarande uppgifter fö1jande:
23566: föra fö1jande:
23567:
23568: I spörsmå1et hänvisas till att de höga utgiftema År Hushåll % av stödtagama
23569: för hä1so- och sjukvård och för boende 1999 tyd- 1997 5 996 4,1
23570: ligt var en van1igare orsak till att man behövde 1998 5 677 4,4
23571: utkomststöd än föregående år. Uppgiften grun- 1999 6 290 5,0
23572: dar sig på uppgiftema om de viktigaste bak-
23573: grundsfaktorerna till behovet av utkomststöd i
23574: statistiken över utkomststödet. Denna baserar sig I 1juset av statistiken är ingen av de i spörsmå1et
23575: isin tur på en bedömning av den viktigaste bak- nämnda bakgrundsfaktorema särkilt betydande
23576: grundsfaktom för utbeta1ningen av utkomststöd som viktigaste orsak till behovet av stöd. Hä1so-
23577: som görs i november av de tjänsteinnehavare och sjukvårdsutgiftema har ökat något som vikti-
23578: som bevi1jar stödet. Bedömningen går till så att gaste orsak till behovet av stöd under de senaste
23579: tjänsteinnehavama vä1jer den viktigaste bak- två åren, men boendeutgiftema som viktigaste
23580: grundsfaktom b1and ett urva1 som omfattar 14 al- orsak till behovet av stöd är kvantitativt sett
23581: temativ och i vi1ket orsakerna till behovet i gan- t.o.m. mindre 1999 än 1997.
23582: ska stor grad överlappar varandra. Därför anses En1igt social- och hä1sovårdsministeriets upp-
23583: statistikuppgiftema allmänt inte vara särskilt till- fattning är boendeutgifternas betydelse som upp-
23584: förlitliga, utan närmast riktgivande. hov till behovet av utkomststöd betyd1igt större
23585: I november 1999 fick 125 796 hushåll ut- än vad statistiken som det ovan hänvisades till1å-
23586: komststöd. Föregående år var motsvarande anta1 ter förstå. Att boendet blivit dyrare under de se-
23587: 129 013. År 1997 var anta1et hushåll som fick ut- naste åren har särskilt i tillväxtcentra försvårat
23588: komststöd 146 255. utkomsten för många hushåll med 1åga inkom-
23589: En1igt statistiken över utkomststödet bedöm- ster och antagligen också ökat trycket på att som
23590: des boendeutgiftema (hyra eller vederlag, bo- en utväg ta till utkomststöd. För att dämpa detta
23591:
23592:
23593:
23594:
23595: 6
23596: Ministems svar KK 999/2000 vp - Leea Hiltunen Iski
23597:
23598:
23599:
23600: tryck genomfördes en betydlig förbättring av bo- der många tjänster och boendet och uppehället
23601: stadsbidraget 1998, då särskilt bostadsbidraget har ordnats i anslutning tili de övriga tjänstema.
23602: för ensamstående låginkomsttagare förbättrades. Arbetsgruppen har tili uppgift att bl.a. bedöma
23603: Till följd av detta användes 1999 i bostadsbidrag kostnadseffektema av altemativa modeller i an-
23604: av statens medel sammanlagt 750 milj. mk mer slutning tili öppen vård och anstaltsvård när det
23605: än 1997. En vidareutveckling av samordningen gäller folkpensionssystemet, social- och hälso-
23606: av bostadsbidrag och utkomststöd bereds som vården och klienten samt stödsystemet för närstå-
23607: bäst av en arbetsgrupp som tilisattes av miljömi- endevården samt göra nödvändiga författnings-
23608: nisteriet i november 2000. Avsikten är att för- ändringar. Arbetsgruppen har tid fram tili den 30
23609: bättra i synnerhet bamfamiljemas ställning. Ar- april2001.
23610: betsgruppen skall utarbeta sitt förslag så att de För klientavgiftema inom den kommunala häl-
23611: förslag som har ekonomiska verkningar finns tili- so- och sjukvården infördes ett årligt avgiftstak
23612: gängliga när ramama för 2002 fastställs, dvs. i genom en lag som trädde i kraft vid ingången av
23613: början av 2001. Miljöministeriet kommer att vid- 2000 ( 1308/1999), då en ny 6 a § fogades tillla-
23614: ta nödvändiga åtgärder efter det att arbetsgrup- gen om klientavgifter inom social- och hälsovår-
23615: pens förslag fårdigställts. den. A vsikten med bestämmelsen är att förhindra
23616: 1 fråga om utgiftema för hälso- och sjukvård att hälso- och sjukvårdsavgiftema under ett år
23617: kan det konstateras att den 21 december 2000 blir orimligt höga för en enskild person. Om av-
23618: fastställdes en ändring av sjukförsäkringslagen giftema under ett års tid överstiger 3 500 mk är
23619: enligt viiken sjukförsäkringens tandvårdsersätt- användningen av öppenvårdstjänster inom häl-
23620: ning utvidgades så att den omfattar alla 1946 och so- och sjukvården därefter avgiftsfria och avgif-
23621: senare födda försäkrade. Reformen innebär att 10 tema för anstaltsvård betydligt nedsatta. När det
23622: nya årsklasser kommer att omfattas av tandvårds- sammanlagda beloppet räknas ut beaktas de av-
23623: ersättningama fr.o.m. den 1 april 2001 och hela gifter som uppburits under ett år för läkartjäns-
23624: befolkningen fr.o.m. den 1 december 2002. ter, individuell fysioterapi, poliklinikbesök, dag-
23625: Samtidigt utvidgas också den kommunala kirurgi, vård i serie, dag- och nattvård och reha-
23626: tandvården som hör tili folkhälsoarbetet gradvis bilitering inom den öppna vården vid hälsocen-
23627: så att hela befolkningen fr.o.m. den 1 december tralema samt kortvarig anstaltsvård inom social-
23628: 2002 kommer att omfattas av den offentligt un- och hälsovården. Rätten tili avgiftsfria tjänster
23629: derstödda tandvården. och nedsatta avgifter för anstaltsvård börjar när
23630: Vidare kan det konstateras att social- och häl- det sammanlagda beloppet avgifter som beaktas
23631: sovårdsministeriet våren 2000 tilisatte en läke- för avgiftstaket överstiger gränsen 3 500 mk.
23632: medelsersättningsarbetsgrupp för att utreda hur Denna rätt upphör när uppföljningstiden upphör,
23633: systemet med läkemedelsersättning fungerar och dvs. ett år efter det första besöket.
23634: hur ändamålsenligt det är. Arbetsgruppen har tid Uppföljningsperioden för avgiftstaket är för
23635: fram tili den 31 maj 2001. närvarande 12 månader räknat från det första be-
23636: Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte söket. Från och med ingången av 2001 är uppfölj-
23637: dessutom sommaren 2000 en arbetsgrupp som ningsperioden ett kalenderår. En lagändring gäl-
23638: har till uppgift att utreda den öppna vårdens och lande detta träder i kraft den 1 januari 2001.
23639: anstaltsvårdens betydelse i folkpensionssyste- Bestämmelsen om avgiftstaket har nu gällt i
23640: met samt inom social- och hälsovården. Indel- ett år. En utredning om hur avgiftstaket fungerar,
23641: ningen av social- och hälsovårdens tjänster i öp- hur det utnyttjats och dess kostnadseffekter kom-
23642: pen vård och anstaltsvård är av stor betydelse mer att påbörjas och när utredningen är klar kan
23643: både för anordnandet av tjänstema och för de av- man bedöma effektema av avgiftstaket och even-
23644: gifter som uppbärs för dem. Gränsdragningen tuella behov att ändra lagstiftningen om klientav-
23645: mellan öppen vård och anstaltsvård är av stor gifter.
23646: praktisk betydelse särskilt när en person använ-
23647:
23648:
23649: 7
23650: KK 999/2000 vp- Leea Hiltunen /skl Ministems svar
23651:
23652:
23653: Social- och hälsovårdsministeriet kommer att vårdsutgiftema orsakar medborgama efter det att
23654: vidta nödvändiga åtgärder för att lätta på den de ovan närnnda arbetsgruppemas förslag och an-
23655: ekonomiska belastning som hälso- och sjuk- dra utredningar har blivit fårdiga.
23656:
23657:
23658: Helsingfors den 28 december 2000
23659:
23660: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
23661:
23662:
23663:
23664:
23665: 8
23666: KK 1000/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
23667:
23668:
23669:
23670:
23671: KIRJALLINEN KYSYMYS 1000/2000 vp
23672:
23673: Isyysloman jatkaminen perheeseen syntynei-
23674: den kaksosten tai kolmosten vuoksi
23675:
23676:
23677:
23678:
23679: Eduskunnan puhemiehelle
23680:
23681: Isyysloman tarkoitus lienee aikanaan säädettäes- merkiksi kolmosia syntyy keskimäärin noin vii-
23682: sä ollut tarjota isälle mahdollisuus viettää aikaa dettoista vuosittain. Kyse on enemmän periaat-
23683: perheen uuden tulokkaan, vauvan, kanssa ja an- teellisesta puolesta, haluaako yhteiskunta tulla
23684: taa äidille tilaisuus jakaa lapsenhoidon rasitukset helpottamaan perheen asemaa vai ei.
23685: puolisonsa kanssa. Tällä hetkellä isyysloman pi-
23686: tuus on sama riippumatta siitä, kuinka monta las- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23687: ta perheeseen syntyy samaan aikaan. Kuitenkin jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
23688: on täysin eri asia, syntyykö perheeseen yhden vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
23689: vauvan sijasta kaksi tai kolme vauvaa. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
23690: Useampaa lasta haitavien vanhempien työ-
23691: määrä on moninkertainen yhden vauvan vanhem- Onko hallitus tiedostanut kaksos- ja kol-
23692: piin verrattuna. Siksi kohtuulliselta tuntuisikin, maslapsiperheiden vaikeudet ja sen
23693: että valtiovallan toimin tultaisiin näitä perheitä avun tarpeen, mitä syntymän jälkeen
23694: vastaan pidentämällä isyyslomaa siten, että kak- näissä perheissä tarvitaan ja
23695: sosperheissä isyysloma olisi kaksinkertainen ja
23696: kolmaslasten perheissä kolminkertainen normaa- aikooko hallitus ryhtyä toimiin isyyslo-
23697: liin isyyslomaan verrattuna. Kustannukset yh- man jatkamiseksi perheissä, joissa lap-
23698: teiskunnalle eivät ole suuret, sillä tiettävästi esi- sia syntyykin yhden sijasta useampia?
23699:
23700:
23701:
23702: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2000
23703:
23704: Esa Lahtela /sd Mikko Kuoppa /vas
23705: Marjaana Koskinen /sd Lauri Oinonen /kesk
23706:
23707:
23708:
23709:
23710: Versio2.0
23711: KK 1000/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus
23712:
23713:
23714:
23715:
23716: Eduskunnan puhemiehelle
23717:
23718: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa malla tarve myös perheen ulkopuoliseen tukeen
23719: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kasvaa. Erityisesti heti syntymän jälkeinen las-
23720: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tenhoitotilanne on usein koettu näissä monikko-
23721: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd perheissä lisävoimavaroja vaativaksi.
23722: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Perheen oikeudesta äitiys-, isyys- ja vanhem-
23723: 1000/2000 vp: painrahaan säädellään sairausvakuutuslaissa
23724: (364/1963). Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-
23725: Onko hallitus tiedostanut kaksois- ja kauden pituudesta säädetään lain 23 §:ssä. Pykä-
23726: kolmoisperheiden vaikeudet ja sen avun län 2 momentin mukaan kun lapsia on syntynyt
23727: tarpeen, mitä syntymän jälkeen näissä samalla kertaa useampia kuin yksi, vanhempain-
23728: perheissä tarvitaan ja rahan suorittamisaikaa pidennetään 60 arkipäi-
23729: vällä kutakin yhtä useampaa lasta kohti. Isyysra-
23730: aikooko hallitus ryhtyä toimiin isyyslo- hakauden pituudessa useamman lapsen samanai-
23731: man jatkamiseksi perheissä, joissa lap- kaista syntymää ei ole erikseen huomioitu.
23732: sia syntyykin yhden sijasta useampia? Sairausvakuutuslain isyysrahakautta koskevia
23733: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- säännöksiä on muutettu syksyllä 2000 annetulla
23734: ti seuraavaa: sairausvakuutuslain 23 ja 30 §:n muuttamisesta
23735: annetulla lailla. Laki tulee voimaan 1.10.2001.
23736: Useamman lapsen samanaikaisia syntymiä Suo- Muutoksen tarkoituksena on joustavoittaa isien
23737: messa on lähinnä kaksos- ja kolmossynnytyksi- mahdollisuutta käyttää isyyslomaa perheen tar-
23738: nä. Vuosittain syntyvien kaksosten määrä on kas- peiden mukaisesti. Voimaan tulevan lain mu-
23739: vanut viime vuosikymmeninä ja tällä hetkellä kaan isät voivat pitää isyysrahakauden milloin ta-
23740: heitä syntyy noin tuhat sisarusparia. Kolmosten hansa äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana
23741: osuus on verraten pieni, viime vuosina alle kak- enintään neljänä erillisenä yhdenjaksoisena kau-
23742: sikymmentä synnytystä vuosittain. Nelossynny- tena, kauden pituus on 1-18 päivää. Eduskunta
23743: tyksiä on vain muutama vuosikymmenessä. on kyseistä lakia koskevaan hallituksen esityk-
23744: 1990-luvulla syntyi nelosia keskimäärin kerran seen antamassaan vastauksessa (EV 111/2000
23745: joka toinen vuosi. Kokonaisuudessaan näitä ns. vp) edellyttänyt, että hallitus ryhtyy toimenpitei-
23746: monikkoperheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lap- siin, jotta adoptiolapsen ottoisän samoin kuin
23747: sia, arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 13 000. monikkoperheen isän oikeutta isyysrahaan ny-
23748: Useamman lapsen samanaikainen syntymä kyisestä pidennetään.
23749: muodostuu perheille monella tavoin elämäntilan- Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
23750: netta muuttavaksi. Perheet joutuvat tavallisesti asettamassa kolmikantaista työryhmää selvittä-
23751: järjestelemään arkielämäänsä uudelleen ja sa- mään työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.
23752:
23753:
23754:
23755:
23756: 2
23757: Ministerin vastaus KK 1000/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
23758:
23759:
23760: Työryhmän toimeksiantona on muun muassa sel- si tarkoituksenmukaista ottaa myös kantaa mo-
23761: vittää mahdollisuus luoda järjestelmä, joka takai- nikkoperheen isän isyys- ja vanhempainrahaoi-
23762: si isälle oikeuden kuukauden kestävään vanhem- keuteen.
23763: painlomaan. Tämän selvitystyön yhteydessä oli-
23764:
23765:
23766: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
23767:
23768: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
23769:
23770:
23771:
23772:
23773: 3
23774: KK 1000/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
23775:
23776:
23777:
23778:
23779: Tili riksdagens talman
23780:
23781: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger upplevs i dessa flerlingsfamiljer ofta som sådan
23782: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- att den kräver extra resurser.
23783: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Om en familjs rätt till moderskaps-, fader-
23784: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- skaps- och föräldrapenning föreskrivs i sjukför-
23785: mål SS 1000/2000 rd: säkringslagen (364/1963). Om längden av den
23786: period då moderskaps-, faderskaps- och föräldra-
23787: ir regeringen medveten om tvilling- och penning utbetalas bestäms i lagens 23 §. 1 para-
23788: trillingfamiljernas problem och om be- grafens 2 mom. sägs att om flera än ett barn har
23789: hovet av hjälp i dessafamiljer efter bar- fötts på samma gång, förlängs den tid för viiken
23790: nens födelse och föräldrapenning betalas med 60 vardagar för
23791: varje barn utöver ett. Situationer där flera barn
23792: ämnar regeringen vidta åtgärder för att föds på samma gång har inte beaktats i den tid för
23793: förlänga faderskapsledigheten i famil- viiken faderskapspenning betalas.
23794: jer där detfödsjler barn i ställetför ett? Bestämmelsema i sjukförsäkringslagen om
23795: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- den tid för viiken faderskapspenning betalas har
23796: föra följande: ändrats genom den lag om ändring av 23 och
23797: 30 § sjukförsäkringslagen som gavs hösten
23798: 1 Finland är de fall där det samtidigt föds fler än 2000. Lagen träder i kraft den 1 oktober 2001.
23799: ett bam främst tvilling- och trillingfödslar. Anta- Avsikten med ändringen är att fadems möjlighe-
23800: let tvillingar som föds per år har vuxit under de ter att använda sin faderskapsledighet enligt fa-
23801: senaste deeennieroa och för närvarande uppgår miljens behov görs flexiblare. Enligt den nämn-
23802: det till cirka tusen syskonpar. Andelen trillingar da lagen kan fadem när som helst under moder-
23803: är förhållandevis liten och har under de senaste skaps- eller föräldrapenningsperioden ta ut sin
23804: åren uppgått till knappt tjugo födslar per år. Fyr- faderskapspenningsperiod i högst fyra separata
23805: lingsfödslama uppgår till endast några per decen- sammanhängande perioder, där en period är 1-
23806: nium. Under 1990-talet föddes fyrlingar i genom- 18 dagar. Riksdagen har i sitt svar på den reger-
23807: snitt en gång vartannat år. Uppskattningsvis är ingsproposition som gäller nämnda lag (RSv
23808: antalet s.k. flerlingsfamiljer med barn under 18 år 111/2000 rd) förutsatt att regeringen vidtar åtgär-
23809: för närvarande inalles ca 13 000. der för att adoptivfåder och fåder till flera samti-
23810: En situation där flera barn föds på samma gång digt födda bam skall få rätt till faderskapspen-
23811: förändrar på många sätt livssituationen för en fa- ning under en längre tid än nu.
23812: milj. Familjerna blir i allmänhet tvungna att om- Social- och hälsovårdsministeriet tillsätter
23813: organisera sitt vardagsliv och samtidigt ökar som bäst en arbetsgrupp på trepartsbasis för att
23814: även familjens behov av utomstående hjälp. 1 utreda samordningen av arbets- och familjelivet.
23815: synnerhet vårdsituationen genast efter födseln Arbetsgruppen har i uppgift att bl.a. utreda möj-
23816:
23817:
23818:
23819:
23820: 4
23821: Ministerns svar KK 1000/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
23822:
23823:
23824: ligheterna att skapa ett system som garanterar fa- målsenligt att även ta ställning tili faderns rätt tili
23825: dern rätt tili en månads föräldraledighet. 1 sam- faderskaps- och föräldrapenning i flerlingsfamil-
23826: band med detta utredningsarbete är det ända- jer.
23827:
23828:
23829: Helsingfors den 28 december 2000
23830:
23831: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
23832:
23833:
23834:
23835:
23836: 5
23837: KK 1001/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas
23838:
23839:
23840:
23841:
23842: KIRJALLINEN KYSYMYS 1001/2000 vp
23843:
23844: Mandatum-kaupasta valtiolle aiheutuva tappio
23845:
23846:
23847:
23848:
23849: Eduskunnan puhemiehelle
23850:
23851: Maanantaina 4. joulukuuta julkistetun sopimuk- tuksensa arvo kasvoi Helsingin Sanomien teke-
23852: sen mukaan ostaa Sampo-Leonia Mandatum Pan- män laskelman mukaan kaupan johdosta noin
23853: kin. Kauppa tapahtuu sopimuksen mukaan osa- 280 miljonalla markalla. Koska myös muut Man-
23854: kevaihtona niin, että 5,5 Mandatumin osaketta datumin omistajat hyötyivät vastaavasti kaupas-
23855: vaihdetaan aina yhteen Sampo-Leonian osakkee- ta, voidaan arvioida, että kaupasta päättäneiden
23856: seen. Perjantaina joulukuun 1. päivän pörssikurs- ministereiden mielestä Wahlroos on niin pätevä
23857: sien mukaan arvioituna sisältyy kauppaan Man- johtaja, että hänen saamiseksekseen pankin joh-
23858: datumin osakkeiden yli 50 prosentin preemio, eli toon muiden vaihtoehtojen asemasta voidaan
23859: Sampo-Leonia suostui maksamaan Mandatumis- maksaa kaikkiaan noin 900 miljoonaa markkaa.
23860: ta 2,5 miljardia markkaa eli 58 prosenttia yli Kun valtion osuus Sampo-Leoniasta on kaupan
23861: Mandatumin perjantaina 1. päivänä joulukuuta jälkeenkin yli 40 prosenttia, kaupasta voidaan
23862: pörssissä antaman noteerauksen määrittämän katsoa aiheutuneen valtiolle yli 300 miljoonan
23863: markkina-arvon. markan tappion.
23864: Sampo-Leonian osakkeista lähes puolet kuu-
23865: luu edelleen valtiolle, joten kauppa ei olisi ollut Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23866: mahdollinen ilman hallituksen suostumusta. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
23867: Mielenkiintoiseksi kaupan tekee se, että kaup- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
23868: paa on perusteltu hallituksen puolelta sillä, että vaksi seuraavan kysymyksen:
23869: se oli tarpeen Björn Wahlroosin saamiseksi Sam-
23870: po-Leonian pääjohtajaksi tehtävästä väistyvän Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
23871: Jouko K. Leskisen tilalle. Björn Wahlroos on tyä, jotta valtiolle tappiollinen Sampo-
23872: Mandatum Pankin suurin omistaja. Hänen omis- Leonian ja Mandatumin välinen kauppa
23873: peruutetaan?
23874:
23875:
23876: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2000
23877:
23878: Mikko Kuoppa /vas
23879:
23880:
23881:
23882:
23883: Versio 2.0
23884: KK 100112000 vp- Mikko Kuoppa /vas Ministerin vastaus
23885:
23886:
23887:
23888:
23889: Eduskunnan puhemiehelle
23890:
23891: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Leonian asemaa pankki- ja varainhoitoliiketoi-
23892: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- minnassa. Yhdistymisen myötä uuteen konser-
23893: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen niin saadaan valmiina vahva investointipankki-
23894: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas toiminta, jonka mukanaan tuomalla erityisosaa-
23895: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK misella vältetään muun muassa kehitys- ja mark-
23896: 1001/2000 vp: kinointikustannuksia Sampo-Leonian oman, vas-
23897: ta suunnitteilla olleen investointipankkitoimin-
23898: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- nan käynnistämiseksi.
23899: tyä, jotta valtiolle tappiollinen Sampo- Käsitellessään kysymyksessä mainittua yhdis-
23900: Leonian ja Mandatumin välinen kauppa tymistä valtioneuvoston talouspoliittinen minis-
23901: peruutetaan? terivaliokunta piti ensiarvoisen tärkeänä valtion
23902: omistaja-arvon suotuisaa kehittymistä uudessa
23903: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen konsernissa. Valtio on saanut eduskunnalta val-
23904: seuraavaa: tuudet markkinaolosuhteiden niin salliessa luo-
23905: MandatumPankki Oyj:njohtokuntaja Vakuutus- pua omistuksestaan Sampo-Leoniassa kuitenkin
23906: yhtiö Sampo Oyj:n (Sampo-Leonia) hallitus hy- 20 prosentin osuus säilyttäen. Hallituksen näke-
23907: väksyivät 4.12.2000 yhdistymissopimuksen, jon- myksen mukaan, jota tukivat eri kansainvälisten
23908: ka mukaan yhtiöiden liiketoiminnot yhdistetään. markkina-analyytikkojen arviot Sampo-Leonian
23909: Yhdistymissopimuksen mukaisesti Sampo-Leo- osakkeen arvon kehittymisestä ennen Manda-
23910: nia tekee Mandatumin osakkeista vaihtotarjouk- tumjärjestelyn julkistamista, Sampo-Leonian
23911: sen, jossa Mandatumin osakkeenomistajille tar- kaikkien osakkeenomistajien edun mukaista oli
23912: jotaan oikeutta vaihtaa omistamansa Mandatu- tässä vaiheessa hankkia konserniin ulkopuolista
23913: min osakkeet Sampo-Leonian osakkeisiin. Vaih- vankkaa osaamista, jotta varsin usein fuusiotilan-
23914: totarjouksessa viidellä ja puolella Mandatumin teissa jähmettyneet vanhat asemat ja kannanotot
23915: osakkeella saa yhden Sampo-Leonian osakkeen. kehittämisen tarpeellisuudesta ja välttämättö-
23916: Samassa yhteydessä osapuolet sopivat siitä, että myydestä voidaan mahdollisimman pitkälle vält-
23917: Mandatumin johtokunnan puheenjohtajasta KTT tää todellisten synergiaetujen saavuttamiseksi.
23918: Björn Wahlroosista tulee Sampo-Leonian kon- Hallitus on seurannut varsin tyytyväisenä
23919: sernijohtaja 1.1.2001 alkaen. oman omistaja-arvonsa kehittymistä Leonia
23920: Yhdistymisen toteuttava vaihtosuhde perus- Oyj:ssä ja tulevassa Sampo-Leonia Oyj:ssä siitä
23921: tuu yhtiöiden markkina-arvoihin ja niiden kehi- alkaen, kun Leonian ja Sammon tulevasta fuu-
23922: tykseen ennen vaihtotarjouksen julkistamista siosta päätettiin lokakuussa 1999. Mandatum
23923: sekä eri arvonmääritysmenetelmillä saatuihin Pankki Oyj:n mukaantulo luo entistä paremmat
23924: suhteellisiin arvoihin, liiketoimintanäkymiin ja edellytykset tuon omistaja-arvon positiivisen
23925: yhtiöiden välisiin yhdistämisetuihin. Yhdistymi- kehityksen jatkumiselle. Kansainväliset asian-
23926: sellä vahvistetaan hallituksen talouspoliittisen tuntija-arviot ovat nostaneet Sampo-Leonian
23927: ministerivaliokunnan näkemyksen mukaan vuo- osakekohtaisia tavoitehintoja yhdistymisuutis-
23928: den 2001 alusta toimintansa aloittavan Sampo- ten jälkeen 25-30 prosenttia.
23929:
23930:
23931: 2
23932: Ministerin vastaus KK 1001/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas
23933:
23934:
23935: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2001
23936:
23937: Valtiovarainministerin sijainen
23938: ministeri Suvi-Anne Siimes
23939:
23940:
23941:
23942:
23943: 3
23944: KK 1001/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas Ministems svar
23945:
23946:
23947:
23948:
23949: Tili riksdagens talman
23950:
23951: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nen får den nya koncernen fårdigt en stark inves-
23952: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- teringsbankfunktion, vars specialkunnande inne-
23953: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- bär att bl.a. utvecklings- och marknadsförings-
23954: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs- kostnader för inledandet av Sampo-Leonias egen,
23955: mål SS 1001/2000 rd: än så länge bara planerade, investeringsbank-
23956: verksamhet kan undvikas.
23957: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta När statsrådets finanspolitiska ministerutskott
23958: för att den för staten förlustbringande behandlade den fusion som avses i spörsmålet
23959: affären mellan Sampo-Leonia och Man- ansåg ministerutskottet det vara av yttersta vikt
23960: datum hävs? att statens ägarvärde utvecklas i gynnsam rikt-
23961: ning inom den nya koncernen. Riksdagen har gett
23962: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- staten befogenheter att avstå från sitt innehav i
23963: föra följande: Sampo-Leonia, om marknadsförhållandena till-
23964: Direktionen för Mandatum Bank Abp och styrel- åter det. Staten skall dock bibehålla en andel på
23965: sen för Försäkringsbolaget Sampo Abp (Sampo- 20 %. Enligt regeringens ståndpunkt, som stöd-
23966: Leonia) godkände den 4 december 2000 ett fu- des av olika intemationella marknadsanalytikers
23967: sionsavtal, enligt vilket bolagens afffårsverksam- bedörnningar av utvecklingen för aktierna i Sam-
23968: heter slås samman. Enligt avtalet lämnar Sampo- po-Leonia före offentliggörandet av Mandatum-
23969: Leonia ett anbud om byte av aktierna i Manda- arrangemangen, låg det i alla Sampo-Leonia-
23970: tum. Aktieägarna i Mandatum erbjuds rätt att aktieägares intresse att i detta skede skaffa gedi-
23971: byta sina aktier i Mandatum till aktier i Sampo- gen kompetens utanför koncernen, så att gamla
23972: Leonia. Enligt bytesanbudet berättigar fem och positioner och ställningstaganden i fråga om be-
23973: en halv aktier i Mandatum till en aktie i Sampo- hovet och nödvändigheten av utveckling, vilka
23974: Leonia. Samtidigt kom partema överens om att tämligen ofta stagnerat i fusionssituationer, kan
23975: Mandatums direktionsordförande, ekonomiedok- undvikas i så hög grad som möjligt så att syner-
23976: tor Björn Wahlroos blir koncemchef för Sampo- gieffekter kan nås.
23977: Leonia den 1 januari 2001. Regeringen har med tämligen stor belåtenhet
23978: Konverteringskursen för fusionen baserar sig följt värdeutvecklingen av sitt innehav Leonia
23979: på bolagens marknadsvärde och marknadsvärde- Abp och i det framtida Sampo-Leonia Abp ända
23980: nas utveckling före offentliggörandet av bytesan- sedan beslutet om den fram tida fusionen av Le-
23981: budet samt på relativa värden som fåtts genom onia och Sampo fattades i oktober 1999. Att
23982: olika värdebestärnningar, på affårsutsikter och på Mandatum Bank Abp kommit med förbättrar yt-
23983: bolagens fusionsförmåner. Enligt regeringens fi- terligare förutsättningarna för en fortsatt positiv
23984: nanspolitiska ministerutskott stärker fusionen värde utveckling. Internationella expertbedöm-
23985: Sampo-Leonias ställning inom bank- och finans- ningar har höjt målpriserna för Sampo-Leonias
23986: verksamheten. Sampo-Leonia inleder sin verk- aktier med 25-30% efter nyheten om fusionen.
23987: samhet vid ingången av 2001. Tack vare fusio-
23988:
23989:
23990:
23991: 4
23992: Ministems svar KK 1001/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas
23993:
23994:
23995: Helsingforsden 3 januari 2001
23996:
23997: Ställföreträdare för finansministem
23998: minister Suvi-Anne Siimes
23999:
24000:
24001:
24002:
24003: 5
24004: KK 1002/2000 vp- Saara Karhu /sd
24005:
24006:
24007:
24008:
24009: KIRJALLINEN KYSYMYS 1002/2000 vp
24010:
24011: Ala-asteikäisten ilta-, yö- ja viikonloppuhoito
24012: yhden vanhemman perheissä
24013:
24014:
24015:
24016:
24017: Eduskunnan puhemiehelle
24018:
24019: Avioerojen yleistyttyä ovat myös yhden vanhem- na ja ovat tavoittamattomissa säännöllisenä hoi-
24020: man perheet lisääntyneet. Monet yksin tai yhteis- toapuna.
24021: huollossa lastaan hoitavat tekevät epäsäännöllis- Lapsen edun kannalta on kuitenkin tärkeää,
24022: tä työaikaa. Myöhäiset iltatyöt, jopa yli koko yön että ilta-, yö- ja viikonloppuhoito on järjestetty
24023: venyvät työvuorot ovat tämän päivän arkea. Suo- luotettavan, koulutuksen saaneen alan ammatti-
24024: messa on subjektiivinen päivähoito-oikeus, joten laisen toimesta.
24025: alle kouluikäisten lasten ilta- ja yöhoito on järjes- Eduskunnassa kannetaan säännöllisesti huolta
24026: tyksessä. Mutta vain vähän päiväkoti-ikää van- lasten ja perheen aseman muuttumisesta ja yh-
24027: hemmille, 7-12-vuotiaille, ala-asteikäisille, ei teiskunnan vastuusta tukea perheitä, jotta muu-
24028: ole yhteiskunnan toimesta järjestetty mitään hoi- tosprosessi voitaisiin käydä läpi mahdollisim-
24029: tomuotoa vanhempien ilta-, yö- ja viikonloppu- man pienin haaverein. Yhden vanhemman per-
24030: työvuorojen ajaksi. heiden vaikeudet tarjota alle kouluikäisille lap-
24031: Suomessa on arvioitu olevan kaikkiaan noin silleen turvalliset puitteet epäsäännöllisten työ-
24032: 50 000 yhden vanhemman perhettä, joissa on ala- vuorojen ajaksi usein unohdetaan. Alle 12-vuo-
24033: asteikäisiä lapsia. Monet näiden lasten vanhem- tias lapsi tarvitsee kuitenkin vielä aikuisen tuen
24034: mista tekevät epäsäännöllistä työaikaa. Myöhäi- kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi. Ilman ai-
24035: siä iltavuoroja tekevien määrää lisäävät mm. juu- kuisen tukea ja turvaa lapsen kehitys voi häiriin-
24036: ri laajennetut kauppojen aukioloajat, ja tunnet- tyä ja vaarantaa hänen tulevaisuutensa täysipai-
24037: tuahan on, että naisvaltaisella kaupan alalla on noisena yhteiskunnan jäsenenä.
24038: työssä myös monia yksinhuoltajia.
24039: Yksinäisyys luo lapselle turvattomuutta ja lap- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24040: sen perusturvallisuuden tasapainoisen kehittymi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
24041: sen kannalta on tärkeää, että hänellä on tuki ja ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
24042: turva aikuisessa, näin myös oman vanhemman vaksi seuraavan kysymyksen:
24043: ollessa työvuorossa. Harvalla yhden vanhemman
24044: perheellä kuitenkaan on taloudellisia mahdolli- Onko hallitus tietoinen vuorotyötä teke-
24045: suuksia palkata kotiin yksityistä hoitajaa ilta-, vien yhden vanhemman perheiden ala-
24046: yö- tai viikonloppuvuoron ajaksi. Myös "mum- asteikäisten lasten puutteellisesta ilta-,
24047: mit ja kummit" asuvat tänä päivänä usein kauka- yö- ja viikonloppuhoidosta ja
24048:
24049:
24050:
24051:
24052: Versio 2.0
24053: KK 1002/2000 vp- Saara Karhu /sd
24054:
24055:
24056: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
24057: kaikkien lasten turvallinen hoito ja kehi-
24058: tys tulisi turvattua?
24059:
24060:
24061: Helsingissä 12 päivänäjoulukuuta 2000
24062:
24063: Saara Karhu /sd
24064:
24065:
24066:
24067:
24068: 2
24069: Ministerin vastaus KK 1002/2000 vp- Saara Karhu /sd
24070:
24071:
24072:
24073:
24074: Eduskunnan puhemiehelle
24075:
24076: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ala-asteikäisille lapsille järjestetyn vuorohoidon
24077: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tarpeesta ja tarjonnasta ei ole saatavilla.
24078: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973,
24079: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd jäljempänä päivähoitolain) 11 §:n mukaan kun-
24080: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoi-
24081: 1002/2000 vp: toa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvo-
24082: mana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuo-
24083: Onko hallitus tietoinen vuorotyötä teke- doin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
24084: vien yhden vanhemman perheiden ala- Päivähoitolain 2 §:n 1 momentin mukaan
24085: asteikäisten lasten puutteellisesta ilta-, lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vie-
24086: yö- ja viikonloppuhoidosta ja lä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin
24087: erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole
24088: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat
24089: kaikkien lasten turvallinen hoito ja kehi- lapset. Edelleen 2 pykälän 3 momentin mukaan
24090: tys tulisi turvattua? lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään siten,
24091: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle
24092: ti seuraavaa: sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuo-
24093: rokaudenaikana, jona sitä tarvitaan.
24094: Vuoropäivähoidon tarjontaa on selvitetty valta- Lasten päivähoidosta annetun asetuksen
24095: kunnallisesti viimeksi vuoden 1997 syyskuun ti- (239/1973) 5 §:ssä todetaan, että päiväkodin toi-
24096: lanteesta (STM 1998:20). Selvitykseen osallistu- minta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuo-
24097: neiden kuntien mukaan vuorotyötä tai muuten rokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen
24098: epäsäännöllistä työtä tekevien vanhempien las- mukaan.
24099: ten määrä päivähoidossa oli lisääntynyt sekä Vaikka subjektiivinen päivähoito-oikeus kos-
24100: väestömäärältään pienissä että suurissa kunnis- kee alle kouluikäisten lasten päivähoidon järjes-
24101: sa. Haastatelluista kunnista epäsäännöllistä työtä tämistä, on säännöksillä haluttu turvata myös sitä
24102: tekevien vanhempien lasten osuus näiden kun- vanhempien lasten turvallinen hoito, silloin kun
24103: tien päivähoidossa olevista lapsista oli 8-9 pro- erityiset olosuhteet sitä vaativat. Vuorotyössä
24104: senttia. Haastatelluista kunnista puolet katsoi, olevan yksinhuoltajavanhemman lapsen hoidon
24105: että kunnassa oli riittävästi hoitopaikkoja ilta-, järjestämistä voitaneen pitää lain tarkoittamana
24106: viikonloppu- ja vuorotyötä tekevien lasten van- "erityisenä olosuhteena".
24107: hemmille. Rovaniemen hallinto-oikeus on päätökses-
24108: Subjektiivisen päivähoito-oikeuden tultua sään 3.11.1999 (nro 99/5001/1) ottanut kantaa
24109: voimaan päivähoidon voimavaroja on kunnissa vuorohoidon järjestämisvelvollisuuteen ratkais-
24110: suunnattu alle kouluikäisille lasten päivähoidon tessaan valituksen, joka koski Sodankylän perus-
24111: järjestämiseen ja pienille koululaisille järjeste- tuevalautakunnan päätöstä lasten vuorohoidosta.
24112: tyn hoidon osuus on vähentynyt. Tarkkaa tietoa Hallinto-oikeus viittaa ratkaisunsa perusteluissa
24113: hallitusmuodon 5 §:ään ihmisten yhdenvertai-
24114:
24115:
24116: 3
24117: KK 1002/2000 vp- Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
24118:
24119:
24120: suudesta sekä 15 a §:n 3 momenttiin, jonka hoidon palveluja vastaamaan entistä paremmin
24121: mukaan julkisen vallan on muun ohella turvatta- vanhempien ja lasten kulloisiinkin tarpeisiin.
24122: va riittävät sosiaalipalvelut Julkisen vallan on Vuorohoidonjärjestämisessä erityisen tärkeää on
24123: myös tuettava perheen ja muiden lasten huolen- löytää sellaiset hoitoratkaisut, joilla voidaan yh-
24124: pidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lap- teensovittaa ja ottaa huomioon sekä lapsen tar-
24125: sen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. peet että vanhempien työajat. Hoitojärjestelmän
24126: Hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteluissa kehittämisen ohella yhteiskunnassamme tulisi
24127: todetaan, että nämä perustuslain säännökset luo- määrätietoisesti kehittää pienten lasten vanhem-
24128: vat julkiselle vallalle aktiivisen toiminta- ja tur- pien työoloja siten, että työn ja perheen yhteen-
24129: vaamisvelvoitteen myös lasten päivähoidon jär- sovittaminen olisi joustavampaa ja mahdollisuus
24130: jestämisessä. Hallinto-oikeuden mukaan edellä työpäivien lyhentämiseen olisi todellinen mah-
24131: mainitun päivähoitolain 11 §:n 1 momenttia on dollisuus. Tarkoituksenmukaista myös olisi, että
24132: tulkittava siten, että se velvoittaa kunnan huoleh- pienten lasten vanhemmilla olisi mahdollisuus
24133: timaan lasten hoidon järjestämisestä kaikkina valintansa mukaan tehdä päivätyötä.
24134: sellaisina aikoina kuin kunnassa esiintyvä tarve Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää vuo-
24135: edellyttää. Se, miten kunta yö- ja viikonloppu- den 2001 alkupuolella lasten päivähoidon tilan-
24136: hoidon järjestää, on kunnan päätettävissä. netta kunnissa yhteistyössä lääninhallitusten
24137: Sodankylän perusturvalautakunta valitti Ro- kanssa. Tuolloin yhtenä selvityskohteena on kun-
24138: vaniemen hallinto-oikeuden päätöksestä kor- tienjärjestämän vuoropäivähoidon laajuus ja riit-
24139: keimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto- tävyys. Selvityksen perusteella arvioidaan, mil-
24140: oikeus toteaa ratkaisussaan 5.9.2000 (1818/ diaa- laisia muutostarpeita lasten päivähoitojärjestel-
24141: rinro 41/1199), ettei perusturvalautakunnalla ol- mässä kuntatasolla näyttäisi olevan ja mihin toi-
24142: lut asiassa valitusoikeutta, minkä vuoksi korkein menpiteisiin muutoksen toteuttamiseksi tulisi
24143: hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta. ryhtyä.
24144: Vanhempien muuttuneet työolot heijastuvat
24145: päivähoitoon ja luovat paineita kehittää päivä-
24146:
24147:
24148: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
24149:
24150: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
24151:
24152:
24153:
24154:
24155: 4
24156: Ministems svar KK 1002/2000 vp- Saara Karhu /sd
24157:
24158:
24159:
24160:
24161: Tili riksdagens talman
24162:
24163: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger hovet och utbudet av skiftesvård för bam i lågsta-
24164: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- dieåldem finns inte tiligängliga.
24165: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saa- Enligt 11 § lagen om bamdagvård (36/1973)
24166: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål skall kommunema sörja för att av kommunen an-
24167: SS 1002/2000 rd: ordnad eller övervakad bamdagvård står tili buds
24168: i den omfattning och med sådana verksarnhets-
24169: ir regeringen medveten om bristerna i former som behovet inom kommunen förutsätter.
24170: barndagvården under kvällar, nätter Enligt 2 § 1 mom. lagen om bamdagvård kan
24171: och helger för familjer bestående av sådana bam komma i åtnjutande av barndagvård,
24172: barn i lågstadieåldern och en ensamstå- som ännu inte nått läropliktsåldem, samt, om sär-
24173: ende, skiftesarbetande förälder och skilda omständigheter det påkallar, även äldre
24174: bam, för vilka vård inte ordnats på annat sätt. En-
24175: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ligt 2 § 3 mom. skall bamdagvården såvitt möj-
24176: för att säkra en trygg vård och fostran ligt ordnas så att den erbjuder en för bamets vård
24177: av alla barn? och fostran lämplig vårdplats och fortgående
24178: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vård under den tid av dygnet då sådan vård be-
24179: föra följande: hövs.
24180: 1 5 § förordningen om bamdagvård
24181: En nationell utredning om utbudet av skiftesvård (239/1973) konstateras att daghemmets verksam-
24182: har senast gjorts i fråga om situationen i septem- het under kalenderåret och dess öppethållnings-
24183: ber 1997 (SHM 1998:20). En1igt de kommuner tid under dygnet skall ordnas i enlighet med be-
24184: som deltog i utredningen har antalet bam tili för- hovet på orten.
24185: äldrar som utför skiftesarbete eller i övrigt ore- Även om rätten tili subjektiv dagvård gäller
24186: gelbundet arbete ökat inom dagvården i kommu- ordnande av dagvård för bam under skolåldem,
24187: ner med både mindre och större befolkning. De har man genom bestämmelsema också velat säk-
24188: kommuner som intervjuats uppger att andelen ra en trygg vård av äldre bam, när särskilda om-
24189: bam tili föräldrar med oregelbundet arbete utgör ständigheter kräver detta. Vård för ett bam tili en
24190: 8-9 % inom dagvården i dessa kommuner. Av ensamstående, skiftesarbetande förälder kan an-
24191: de intervjuade kommunema ansåg hälften att det ses utgöra sådana "särskilda omständigheter"
24192: i kommunen fanns tillräckligt med dagvårdsplat- som lagen avser.
24193: ser för bam tili föräldrar med kvälls-, helg- eller Förvaltningsdomstolen i Rovaniemi har i sitt
24194: skiftesarbete. beslut av den 3 november 1999 (nr 99/5001/1) ta-
24195: Efter att den subjektiva rätten tili dagvård git ställning tili skyldigheten att ordna skiftes-
24196: trädde i kraft har resursema för dagvården i kom- vård då den avgjorde besvär som gällde ett beslut
24197: munema inriktats på att ordna dagvård för bam fattat av grundskyddsnärnnden i Sodankylä om
24198: under skolåldem medan dagvården för yngre skiftesvård för bam. Förvaltningsdomstolen hän-
24199: skolelever har minskat. Exakta uppgifter om be- visar i motiveringarna tili sitt beslut tili 5 § re-
24200: geringsformen om jämlikhet mellan människor
24201:
24202:
24203: 5
24204: KK 1002/2000 vp- Saara Karhu /sd Ministems svar
24205:
24206:
24207: samt till 15 a § 3 mom. enligt vilket det allmän- att utveckla dagvårdsservicen så att den bättre än
24208: na dessutom skall tillförsäkra var och en tillräck- hittills skall motsvara både föräldramas och bar-
24209: liga socialtjänster. Det allmänna skall också stö- nens behov. Vid ordnande av skiftesvård är det
24210: da familjen och andra som svarar för omsorgen av yttersta vikt att man för vården finner sådana
24211: om ett bam så att de har möjligheter att trygga lösningar, genom vilka både bamens behov och
24212: bamets välfård och individuella uppväxt. föräldramas arbetstider kan samordnas och tas i
24213: 1 motiveringama till förvaltningsdomstolens beaktande. Vid sidan om utvecklandet av vård-
24214: beslut konstateras att dessa bestämmelser i systemet borde man i vårt samhälle målmedvetet
24215: grundlagen ger det allmänna skyldighet att aktivt utveckla arbetsförhållandena för småbamsföräl-
24216: tillhandahålla och säkerställa också dagvård för drama så att det skulle vara flexiblare att samord-
24217: bam. Enligt förvaltningsdomstolen skall 11 § na arbete och familj och så att det skulle finnas en
24218: 1 mom. lagen om bamdagvård tolkas så att kom- faktisk möjlighet till kortare arbetsdagar. Det
24219: munema är fOrpliktigade att se till att bamavård skulle också vara ändamålsenligt om småbams-
24220: ordnas under alla de tider som behovet i kommu- föräldrar skulle ha möjlighet att välja att arbeta
24221: nen förutsätter. Hur kommunen ordnar vård un- dagtid.
24222: der nätter och helger får kommunen själv avgöra. Social- och hälsovårdsministeriet utreder i
24223: Grundskyddsnämnden i Sodankylä besvärade början av 2001 i samarbete med länsstyrelsema
24224: sig över Rovaniemi förvaltningsdomstols beslut bamdagvårdssituationen i kommunema. En
24225: hos högsta förvaltningsdomstolen. Högsta för- punkt i utredningen kommer då att vara omfatt-
24226: valtningsdomstolen konstaterar i sitt avgörande ningen och tillräckligheten av den skiftesvård
24227: av den 5 september 2000 ( 1818/ diarienr 4111/99) som anordnas av kommunema. Utgående från ut-
24228: att grundskyddsnämnden inte har rätt att överkla- redningen bedöms vilka behov av förändring det
24229: ga beslutet och därför lämnade högsta förvalt- ser ut att finnas på kommunal nivå inom bamdag-
24230: ningsdomstolen ärendet utan prövning. vårdssystemet och vilka åtgärder som borde vid-
24231: De förändrade arbetsförhållandena för föräld- tas för att förändringama skall kunna genomfö-
24232: rar avspeglas på dagvården och skapar press på ras.
24233:
24234:
24235:
24236: Helsingfors den 28 december 2000
24237:
24238: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
24239:
24240:
24241:
24242:
24243: 6
24244: KK 1003/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
24245:
24246:
24247:
24248:
24249: KIRJALLINEN KYSYMYS 1003/2000 vp
24250:
24251: Vakuutusyhtiön asiakkaan luottamus julkiseen
24252: rakennusvalvontaan
24253:
24254:
24255:
24256:
24257: Eduskunnan puhemiehelle
24258:
24259: Maassamme yleisesti käytössä olleen rakennus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24260: tavan seurauksena sade- ja likavesiviemärit ovat jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
24261: monissa kunnissa ja kaupungeissa, kuten Lahdes- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
24262: sa, sekoittuneet rankkasateiden vuoksi. Näin sik- vaksi seuraavan kysymyksen:
24263: si, että viemäreitä ei ole rakennusvaiheessa ero-
24264: teltu. Menettely on sinänsä ollut julkisten raken- Onko vakuutusyhtiön asiakkaalla oi-
24265: nusviranomaisten hyväksymä. Tämän seuraukse- keus uskoa julkisen rakennusvalvonnan
24266: na tietoon on tullut useita tapauksia, joissa taloi- hyväksymien rakennusten tulevan tur-
24267: hin on aiheutunut pahoja vesivahinkoja sadeve- vallisesti vakuutetuiksi ja
24268: sien päästyä viemäreihin.
24269: Suurin ongelma on vakuutusyhtiöiden suhtau- tuleeko kysymyksessä kuvaluissa tilan-
24270: tuminen asiaan. Vaikka vahinkoa aiheuttaneet teissa vakuutuksenottajalla olla oikeus
24271: viemäriverkot on viranomaisten toimesta hyväk- korvaukseen ja
24272: sytty, ei asiakkailla nyt olekaan oikeutta saada onko vakuutusyhtiöllä Suomessa oikeus
24273: korvauksia niiden aiheuttamista vesivahingoista, harjoittaa rakennusvalvontaa vai tulee-
24274: koska vakuutusyhtiöt vetoavat virheelliseen ra- ko niiden luottaa viranomaisten suorit-
24275: kentamiseen. Ongelma on maassamme yleinen, tamaan valvontaan?
24276: mutta ihmisten oikeusturvan kannalta kestämä-
24277: tön.
24278:
24279:
24280: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2000
24281:
24282: Pekka Vilkuna /kesk
24283:
24284:
24285:
24286:
24287: Versio 2.0
24288: KK 1003/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk Ministerin vastaus
24289:
24290:
24291:
24292:
24293: Eduskunnan puhemiehelle
24294:
24295: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- niitä käyttöön otettavaksi. Sen sijaan maankäyt-
24296: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tö- ja rakennuslain nojalla voidaan antaa mää-
24297: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen räyksiä ja ohjeita kiinteistöjen vesi- ja viemäri-
24298: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vilkunan laitteistoista. Samanlainen valtuus sisältyi myös
24299: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK aikaisempaan rakennuslakiin. Sen nojalla annet-
24300: 1003/2000 vp: tiin vuonna 1987 Suomen rakentamismääräysko-
24301: koelman osana D 1 määräykset ja ohjeet kiinteis-
24302: Onko vakuutusyhtiön asiakkaalla oi- töjen vesi- ja viemärilaitteistoista, jotka mää-
24303: keus uskoa julkisen rakennusvalvonnan räykset ja ohjeet ovat edelleen voimassa. Ennen
24304: hyväksymien rakennusten tulevan tur- tätä oli jo vuonna 1976 annettu asiasta hallinnol-
24305: vallisesti vakuutetuiksi ja lisia määräyksiä ja ohjeita.
24306: Erillisviemäröinnissä kysymyksessä mainitut
24307: tuleeko kysymyksessä kuvaluissa tilan- sade- ja likavesiviemärit eivät pääse sekoittu-
24308: teissa vakuutuksenottajalla olla oikeus maan rankkasateiden vuoksi eivätkä muistakaan
24309: korvaukseen ja syistä
24310: onko vakuutusyhtiöllä Suomessa oikeus Sekaviemärijärjestelmissä jätevesiviemärei-
24311: harjoittaa rakennusvalvontaa vai tulee- den tulvimismahdollisuus sadevesiviemäreiden
24312: ko niiden luottaa viranomaisten suorit- täyttymisen vuoksi on estetty määräyksellä, jon-
24313: tamaan valvontaan? ka mukaan viemäripistettä, esimerkiksi lattiakai-
24314: voa, ei ilman erityistä syytä saa sijoittaa padotus-
24315: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- korkeuden alapuolelle. Vastaavaa määräystä on
24316: ti seuraavaa: rakentamisessa noudatettu johdonmukaisesti jo
24317: ennen mainittuja vuosina 1976 ja 1987 annettuja
24318: Suomessa on varhemmin rakennettu yleiset vie- määräyksiä ja ohjeita.
24319: märit niin sanottuina sekaviemäreinä, jotka pal- Tällä määräyksellä varmistetaan, että sadeve-
24320: velevat samanaikaisesti sekä talousjätevesien siviemärin täyttyessä esimerkiksi rankkasatei-
24321: että sadevesien viemäreinä. Jo pitkään kuitenkin den vuoksi viemäri purkautuu padotuskorkeuden
24322: uudet viemärijärjestelmät on rakennettu erillis- alapuolella olevien katukaivojen kautta eikä vesi
24323: viemäreinä, jossa talousjätevesiä ja sadevesiä pääse tunkeutumaan sen yläpuolella sijaitsevien
24324: varten on omat viemärinsä. Verkostojen perus- viemäripisteiden kautta kiinteistöön. Sekaviemä-
24325: korjausten ja uusimisten yhteydessä sekaviemä- rit on yleensä mitoitettu rankkasateelle, joka to-
24326: reitä muutetaan mahdollisuuksien mukaan eril- teutuu harvemmin kuin kerran kolmessa vuodes-
24327: lisviemäreiksi. sa.
24328: Maankäyttö-ja rakennuslaki ja sen nojalla ta- On mahdollista, että kiinteistön omistaja on
24329: pahtuva rakentamisen ohjaus ja valvonta eivät halunnut ja hänen on sallittu rakentaa viemäripis-
24330: koske yleisten viemärilaitosten ja viemäreiden teitä padotuskorkeuden alapuolelle. Tällöin kiin-
24331: rakentamista. Rakennusvalvontaviranomaiset ei- teistön omistaja on ottanut tietoisen riskin veden
24332: vät näin ollen valvo yleisten viemärijärjestelmi-
24333: en suunnittelua ja rakentamista eivätkä hyväksy
24334:
24335: 2
24336: Ministerin vastaus KK 1003/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
24337:
24338:
24339: tunkeutumisesta kiinteistöön padotustilanteissa, sen antajan vastuuta. Poikkeamisen hyväksymi-
24340: jotka ovat tilastollisesti ennakoitavissa. nen ei myöskään luo hyväksynnän antaneelle vi-
24341: Vakuuttamisen yleisenä periaatteena on, että ranomaiselle erityistä vastuuta poikkeavista jär-
24342: vakuutus korvaa ennalta arvaamattomasta tapah- jestelyistä mahdollisesti aiheutuvista vahingois-
24343: tumasta aiheutuvan vahingon. Kun sekaviemäri- ta. Poikkeamiset myönnetään säännönmukaises-
24344: järjestelmään liitetyssä kiinteistössä viemäripis- ti omistajan hakemuksesta ja hakija kantaa itse
24345: teitä on sijoitettu padotuskorkeuden alapuolelle, ne riskit, jotka hänen hakemastaan poikkeami-
24346: on täytynyt ottaa huomioon mahdollisuus veden sesta aiheutuvat.
24347: tunkeutumisesta kiinteistöön viemärin täytyttyä Rakentamismääräyksiä ja -ohjeita valmistel-
24348: sadevedestä. Tällaista tapahtumaa ei voida pitää taessa ympäristöministeriö on säännönmukaises-
24349: vakuutuskäytännössä ennalta arvaamattomana. ti yhteydessä keskeisiin sidosryhmiin ja näiden
24350: Kiinteistövakuutuksissa on varsin tavallista, joukossa myös vakuutusalaan. Määräyksissä ja
24351: että vakuutuksen antaja edellyttää rakennuksen ohjeissa määritellyt vaatimukset yleensä täyttä-
24352: täyttävän rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa vät myös vakuuttajan vaatimukset. Kiinteistön
24353: määritellyt vaatimukset. Joissakin tapauksissa omistajan on tunnettava omistamansa rakennus
24354: vakuutuksen antajat edellyttävät kiinteistöitä tur- ja tiedettävä mitä yleisistä määräyksistä poikkea-
24355: vallisuustasoa, joka ylittää viranomaisen vaati- via ratkaisuja siinä on hyväksytty. Näiden osalta
24356: mukset, esimerkiksi sprinklereitä koskevissa omistajan on vakuutuksen ottajana varmistuttava
24357: vaatimuksissa, tai josta ei ole lainkaan viran- vakuutuksen kattavuudesta. Vakuutuksen antajat
24358: omaismääräyksiä, esimerkiksi lukituksesta. Kun luonnollisesti ottavat vakuutusehdoissaan kantaa
24359: rakentamismääräyksissä ja ohjeissa on sallittu siihen missä laajuudessa poikkeamiset voidaan
24360: poikettavan erityisistä syistä yleisestä vaatimuk- sisällyttää vakuutuksen piiriin tai joudutaan ra-
24361: sesta tai kun poikkeaminen on omistajan hake- jaamaan sen ulkopuolelle. Rakennusvalvontaan
24362: muksesta sallittu muulla perusteella, ei poikkea- rinnastuvaa rakentamisen ohjausta ja valvontaa
24363: misen hyväksyminen yleensä laajenna vakuutuk- vakuutusyhtiöillä ei ole.
24364:
24365:
24366: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2001
24367:
24368: Ympäristöministeri Satu Hassi
24369:
24370:
24371:
24372:
24373: 3
24374: KK 1003/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk Ministerns svar
24375:
24376:
24377:
24378:
24379: Tili riksdagens talman
24380:
24381: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger utfårdas med stöd av markanvändnings- och
24382: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- bygglagen. En likadan befogenhet ingick också i
24383: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek- den tidigare byggnadslagen. Med stöd av den ut-
24384: ka Vilkuna /cent undertecknade skriftliga spörs- fårdades 1987, som del D 1 i Finlands byggbe-
24385: mål SS 1003/2000 rd: stämmelsesamling, föreskrifter och anvisningar
24386: om fastigheternas vatten- och avloppsanordning-
24387: Har en kund i ett försäkringsbolag rätt ar och dessa föreskrifter och anvisningar är fort-
24388: att tro på att byggnader som godkänts i farande i kraft. Dessförinnan hade det redan år
24389: den offentliga byggnadstillsynen blir 1976 getts administrativa föreskrifter och anvis-
24390: tryggt försäkrade och ningar i saken.
24391: Om det är fråga om säravloppssystem finns det
24392: bör försäkringstagaren i sådana situa- ingen risk för att de i spörsmålet nämnda regn-
24393: tioner som beskrivs i spörsmålet ha rätt och smutsvattenavloppen blandas ihop till följd
24394: tili ersättning och av störtregn eller av andra orsaker.
24395: har ett försäkringsbolag i Finland rätt 1 blandavloppssystem har risken för över-
24396: att utöva byggnadstillsyn eller bör bola- svämning av avloppsvattenkloakerna på grund av
24397: get Iita på myndigheternas tillsyn? fyllda regnvattensavlopp hindrats genom en före-
24398: skrift enligt viiken en del av avloppssystemet,
24399: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- t.ex. en golvbrunn, inte utan särskilda skäl får
24400: föra följande: placeras nedanför dämningshöjden. Motsvaran-
24401: de föreskrift har konsekvent iakttagits i bygg-
24402: Tidigare var de allmänna avlopp som byggdes i verksamhet redan före de ovan nämnda föreskrif-
24403: Finland s.k. blandavlopp, som samtidigt tjänar terna och anvisningarna som utfårdades 1976 och
24404: som avlopp för såväl hushållsavfallsvatten som 1987.
24405: regnvatten. De nya avloppssystemen har emeller- Med denna föreskrift säkerställs att regnvat-
24406: tid redan en lång tid byggts som säravlopp, där tensavloppet t.ex. då det fylls vid störtregn får sitt
24407: hushållsavloppsvattnet och regnvattnet har skil- utlopp genom golvbrunnar som ligger nedanför
24408: da avlopp. 1 samband med ombyggandet och för- dämningshöjden och att vattnet inte tränger in i
24409: nyandet av avloppsnäten ändras blandavloppen fastigheten via delar av avloppsnätet som ligger
24410: om möjligt till säravlopp. ovanför därnningshöjden. Blandavloppen är i all-
24411: Markanvändnings- och bygglagen och den mänhet dimensionerade för störtregn som inträf-
24412: ledning och övervakning av byggandet som sker far mera sällan än vart tredje år.
24413: med stöd av den gäller inte byggandet av allmän- Det är möjligt att fastighetsägaren har önskat
24414: na avloppsverk och avloppsnät. Byggnadstill- och fått tillstånd att bygga avlopp nedanför däm-
24415: synsmyndigheterna övervakar således inte plane- ningshöjden. Fastighetsägaren har då tagit en
24416: ringen och byggandet av allmänna avloppssys- medveten risk att vatten tränger in i fastigheten i
24417: tem och godkänner inte ibruktagandet av dem. dämningssituationer som är statistiskt förutsäg-
24418: Däremot kan föreskrifter och anvisningar om bara.
24419: fastigheternas vatten- och avloppsanordningar
24420:
24421: 4
24422: Ministems svar KK 1003/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
24423:
24424:
24425: Den allmänna principen i försäkringsverksam- denna myndighet skulle ha ett särskilt ansvar för
24426: het är att försäkringen ersätter skada som uppstår de skador som eventuellt förorsakas av avvikan-
24427: på grund av en oförutsedd händelse. När delar av de arrangemang. Undantagen beviljas normalt på
24428: avloppssystemet i en fastighet som är ansluten ansökan av ägaren och sökanden står själv för de
24429: till ett blandavloppssystem har placerats nedan- risker som det avvikande arrangemanget föranle-
24430: för därnningshöjden har man varit tvungen att be- der.
24431: akta möjligheten att vatten tränger in i fastighe- Vid beredningen av byggnadsföreskrifter och
24432: ten när avloppet fyllts med regnvatten. En sådan byggnadsanvisningar har miljöministeriet i
24433: händelse kan inte betraktas som oförutsedd i for- vanliga fall kontakt med de viktigaste intresse-
24434: säkringspraxis. gruppema och däribland också med försäkrings-
24435: 1 fastighetsförsäkringar är det mycket allmänt branschen. De i föreskriftema och anvisningama
24436: att försäkringsgivaren förutsätter att byggnaden angivna kraven motsvarar i allmänhet också de
24437: uppfyller de krav som definieras i byggnadsföre- krav som försäkringsgivaren ställer. Fastighetsä-
24438: skriftema och byggnadsanvisningama. 1 vissa garen bör känna till den byggnad som han äger
24439: fall förutsätter försäkringsgivama att fastigheten och veta vilka från de allmänna bestämmelsema
24440: skall ha en säkerhetsnivå som överskrider myn- avvikande arrangemang som har godkänts för
24441: dighetens krav, t.ex. när det gäller sprinkler eller byggnaden. 1 fråga om dessa avvikelser skall
24442: något sådant för vilket det inte alls finns några ägaren i egenskap av försäkringstagare förvissa
24443: myndighetsföreskrifter, t.ex. låsanordningar. Då sig om försäkringens täckning. Försäkringsgivar-
24444: byggnadsföreskriftema och anvisningama av na tar självfallet i försäkringsvillkoren ställning
24445: särskilda skäl tillåter undantag från ett allmänt tili i viiken utsträckning avvikelsema kan om-
24446: krav eller då avvikelse på ägarens ansökan har fattas av försäkringen eller om de faller utanför
24447: godkänts på någon annan grund medför godkän- det område som försäkringen täcker. För-
24448: nandet av en avvikelse i allmänhet inte ett större säkringsbolagen sysslar inte med någon ledning
24449: ansvar för försäkringsgivaren. Det att en myndig- och övervakning av byggandet som kan jämstäl-
24450: het godkänt en avvikelse innebär inte heller att las med byggnadstillsyn.
24451:
24452:
24453: Helsingforsden 5 januari 2001
24454:
24455: Miljöminister Satu Hassi
24456:
24457:
24458:
24459:
24460: 5
24461: 1
24462: 1
24463:
24464:
24465:
24466:
24467: 1
24468: 1
24469: KK 1004/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
24470:
24471:
24472:
24473:
24474: KIRJALLINEN KYSYMYS 1004/2000 vp
24475:
24476: Tien 7210 Vöyri-Tuurala peruskorjauksen ja
24477: päällystämisen jatkaminen
24478:
24479:
24480:
24481:
24482: Eduskunnan puhemiehelle
24483:
24484: Vaasan tiepiirin alueella kulkeva tie 7210 päällystystyöt käyntiin kyseisellä tiellä ensi vuo-
24485: (Vöyri-Tuurala) on kokonaispituudeltaan 14,3 den aikana.
24486: kilometriä. Tästä on päällystettyä ja samalla pe-
24487: ruskorjattua osuutta noin 4,7 kilometriä ja näin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24488: ollen päällystämättä ja ainakin osin peruskorjaa- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
24489: matta on edelleen noin 9,6 kilometriä. Kyseinen ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
24490: tie on varsin vilkkaasti liikennöity ja sen varrella vaksi seuraavan kysymyksen:
24491: on useita kyliä. Päällystämättömällä osuudella on
24492: suoritettu tien ojitustöitä, mutta tiettävästi mää- Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-
24493: rärahat ovat loppuneet eikä muihin kunnostustöi- litus aikoo ryhtyä tien 7210 (Vöyri-
24494: hin ole varoja käytettävissä. Tien merkitys huo- Tuurala) kunnostamiseksi ja päällystä-
24495: mioon ottaen olisi tärkeätä saada kunnostus- ja miseksi kunnostamatta olevalta osuu-
24496: dellaan?
24497:
24498:
24499: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2000
24500:
24501: Raimo Vistbacka /ps
24502:
24503:
24504:
24505:
24506: Versio 2.0
24507: KK 1004/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
24508:
24509:
24510:
24511:
24512: Eduskunnan puhemiehelle
24513:
24514: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- on runsaat 200 autoa vuorokaudessa. Tällaisella
24515: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- liikennemäärällä sorapinta on Suomen tieverkol-
24516: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen la yleinen. Vöyrin-Tuuralan maantien kunto on
24517: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan soratieksi keskimääräinen. Tielle ei ole viime
24518: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vuosina asetettu painorajoitusta. Lähinnä tien
24519: 1004/2000 vp: eteläpäässä on esiintynyt runkokelirikkoa, joka
24520: on poistettu jo sorastuksin ja ojituksin vuoden
24521: Mihin toimiin ja millä aikataululla hal- 1999 aikana.
24522: litus aikoo ryhtyä tien 7210 (Vöyri- Tien peruskorjauksen ja päällysteen jatkami-
24523: Tuurala) kunnostamiseksi ja päällystä- nen parin kilometrin matkalla on ollut esillä,
24524: miseksi kunnostamatta olevalta osuu- mutta sitä on jouduttu muiden kiireellisempien
24525: deltaan? hankkeiden vuoksi lykkäämään. Toteutus tältä
24526: osin tullee ajankohtaiseksi parin vuoden aikana.
24527: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Lopun soratieosuuden (noin 7 km) parantaminen
24528: ti seuraavaa: ja päällystäminen ei ole mahdollista lähivuosina.
24529: Vöyrin-Tuuralan (Isokyrö) maantie on pääosin Tie pidetään liikennettä tyydyttävässä kunnossa
24530: sorapintainen, kuten kysymyksen perusteluissa hoitotoimin.
24531: on todettu. Sorapintaisella osuudella liikennettä
24532:
24533:
24534: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2001
24535:
24536: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
24537:
24538:
24539:
24540:
24541: 2
24542: Ministems svar KK 1004/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
24543:
24544:
24545:
24546:
24547: Tili riksdagens talman
24548:
24549: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Inom vägnätet i Finland är det vanligt att vägar
24550: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- med denna trafikmängd har grusyta. För att vara
24551: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- grusväg är landsvägen mellan Vörå och Tuurala i
24552: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga medelgott skick. Under de senaste åren har det
24553: spörsmål SS 1004/2000 rd: inte satts några viktbegränsningar för vägen.
24554: Främst i den södra ändan av vägen har det upp-
24555: Vilka åtgärder, och inom viiken tidta- trätt tjälskador som redan 1999 har åtgärdats ge-
24556: bell, ämnar regeringen vidta för att nom grusning och dikning.
24557: iståndsätta och belägga det avsnitt av En grundlig renovering och fortsättning på be-
24558: väg 7210 (Vörå-Tuurala) som inte har läggningen av vägen på en två kilometers sträcka
24559: iståndsatts? har förts fram, men det har varit nödvändigt att
24560: skjuta upp projektet tili följd av andra mer bråd-
24561: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skande projekt. Det kan bli aktuellt att genomfö-
24562: föra följande: ra projektet tili dessa delar inom ett par år. Det är
24563: Landsvägen mellan Vörå och Tuurala (Storkyro) inte möjligt att under de närmaste åren förbättra
24564: har tili största del en grusyta, så som konstateras i och asfaltera den återstående grussträckan ( ca 7
24565: spörsmålets motivering. Det grusbelagda avsnit- km). Vägen kommer genom serviceåtgärder att
24566: tet har en trafik om drygt 200 fordon per dygn. hållas i ett för trafiken tillfredsställande skick.
24567:
24568:
24569:
24570: Helsingforsden 3 januari 2001
24571:
24572: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
24573:
24574:
24575:
24576:
24577: 3
24578: KK 1005/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.
24579:
24580:
24581:
24582:
24583: KIRJALLINEN KYSYMYS 1005/2000 vp
24584:
24585: Velkajärjestelyn ongelmien korjaaminen ja
24586: Akordirahaston perustaminen
24587:
24588:
24589:
24590:
24591: Eduskunnan puhemiehelle
24592:
24593: Velkajärjestely on ollut voimassa kohta kymme- vakuuksia). Uutena ongelmana on myös suuri
24594: nen vuotta. Laki on ollut tarpeellinen ja se on aut- pienituloisten määrä (yksinhuoltajat, eläkeläiset,
24595: tanut kymmeniätuhansia ihmisiä ylivelkaongel- pätkätyöläiset ja työttömät), jotka joutuvat
24596: mansa ratkaisussa. paikkaamaan tulojensa puutetta ottamalla "talou-
24597: Vaikka lain peruslähtökohta on erittäin hyvä, den tasapainottamisluottoja" elinkustannustensa
24598: on sen voimassaoloaikana kuitenkin tullut esiin maksuun ja ajautuvat sitä kautta ylivelkatilantee-
24599: useita ongelmia ja epäkohtia yksittäisen kansa- seen taijoilla ei ole mahdollisuutta selviytyä van-
24600: laisen kannalta. Saadun palautteen perusteella hoista, ennen lamaa syntyneistä veloistaan pie-
24601: velkajärjestely on monessa suhteessa tiukka. Ih- nillä tuloillaan.
24602: minen elää tiukasti rajatussa tilassa, jossa liikku- Edellä mainittujen ihmisten auttaminen edel-
24603: mavara on hyvin pieni. Esimerkiksi velkajärjes- lyttää aivan uudenlaista lähestymistapaa.
24604: telyssä olevan ainoa asumismuoto on käytännös- Laajapohjaisessa työryhmässä on syntynyt eh-
24605: sä vuokralla-asuminen. Yritystoiminnan harjoit- dotus Akordirahaston perustamisesta. Akordira-
24606: taminen on lähes mahdotonta ja jopa matkapuhe- haston kautta (1) velallinen sitoutettaisiin mak-
24607: linlinjan avaaminen on vaikeaa. sukykykynsä mukaiseen velkojen maksuun Ta-
24608: Nykyiset- kaavamaiset ja tiukat- velkajär- kuu-Säätiön takauksella otettavana saneerauslai-
24609: jestelyn menettelytavat ovat usein kohtuuttomia nalla, (2) Akordirahastosta annettaisiin osalle
24610: velkajärjestelyssä oleville henkilöille. Useat asiakkaan velkojen järjestelyä avustus ja (3) vel-
24611: heistä ajautuivat 1990-luvun alkuvuosina laman, kojat velvoitettaisiin antamaan osalle veloista
24612: pankkikriisin, devalvaatioiden ja omaisuusarvo- akordi siten, että näiden toimintojen yhteistulok-
24613: jen romahduksen seurauksena taloudelliseen um- sena asiakkaan velat saadaan järjesteltyä.
24614: pikujaan. Monet ovat menettäneet kaiken omai- Akordirahasto päättäisi itsenäisesti, arvioi-
24615: suutensa ja eläneet vuosia niin taloudellisesti tuaan tehtyjen selvitysten ja neuvottelujen poh-
24616: kuin henkisestikin erittäin raskasta aikaa. Velka- jalta osapuolien todelliset mahdollisuudet, osal-
24617: järjestelylainsäädäntöön tarvittaisiinkin selvästi listumisestaan velan kohtuullistamiseen talou-
24618: lisää tapauskohtaista joustavuutta. dellisella tuellaan. Hakemukset Akordirahastol-
24619: Maassamme on edelleen suuri joukko ihmisiä, le tulisivat velkaneuvojien, Takuu-Säätiön, dia-
24620: joille ei ole myönnetty velkajärjestelyä (ns. kulu- konityön ja sosiaalitoimen, välityksellä. Kirkon
24621: tusvelkaantuneet, rikosperusteisesti velkaantu- diakonirahasto on aloittamassa Akordirahaston
24622: neet ja yritystoimintaa jatkavat). Lisäksi maas- pilottitoiminnan ja osoittaa tähän tehtävään erik-
24623: samme on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole seen 4 miljoonaa markkaa.
24624: voineet elämäntilanteensa takia hakea velkajär- Laajempaan Akordirahaston toiminnan aloit-
24625: jestelyä (esimerkiksi veloissa takaajia ja vieraita tamiseen tarvitaan enemmän pääomaa. Valtion
24626:
24627: Versio 2.0
24628: KK 1005/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.
24629:
24630:
24631: tulisi antaa oma panoksensa vaikeuksissa elä- Aikooko hallitus poistaa velkajärjeste-
24632: vien ihmisten auttamiseksi ja lähteä mukaan tär- lyn epäkohtia korjaamalla mm. kysy-
24633: keään Akordirahasto-hankkeeseen. myksen perusteluissa esitettyjä ongel-
24634: miaja
24635:
24636: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- onko hallitus valmis lähtemään mukaan
24637: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta- Akordirahasto-hankkeeseen osoittamal-
24638: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- la varsinkin toiminnan aloittamiseen
24639: tattavaksi seuraavan kysymyksen: tarvittavaa pääomaa?
24640:
24641:
24642: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2000
24643:
24644: Osmo Puhakka /kesk Irina Krohn /vihr
24645: Seppo Kääriäinen /kesk Rakel Hiltunen /sd
24646: Juha Rehula /kesk Ilkka Taipale /sd
24647: Timo Kalli /kesk Antti Rantakangas /kesk
24648: Mauri Pekkarinen /kesk Johannes Leppänen /kesk
24649: Pekka Ravi /kok Marja-Leena Kemppainen /skl
24650: Pekka Nousiainen /kesk Kari Kärkkäinen /skl
24651:
24652:
24653:
24654:
24655: 2
24656: Ministerin vastaus KK 1005/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.
24657:
24658:
24659:
24660:
24661: Eduskunnan puhemiehelle
24662:
24663: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- jos velallisen maksukyky on ohjelman vahvista-
24664: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- misen jälkeen pitkäaikaisesti heikentynyt niin,
24665: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen että häneltä ei voida kohtuudella edellyttää mak-
24666: vastattavaksi kansanedustaja Osmo Puhakan suohjelmassa määrätyn maksuvelvollisuuden
24667: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen täyttämistä.
24668: KK 1005/2000 vp: Velkajärjestely voidaan myöntää maksukyvyt-
24669: tömälle velalliselle, jos maksukyvyttömyyden
24670: Aikooko hallitus poistaa velkajärjeste- syynä on epäedullinen olosuhteiden muutos tai
24671: lyn epäkohtia korjaamalla mm. kysy- järjestelyyn on velkojen määrän ja velallisen
24672: myksen perusteluissa esitettyjä ongel- maksukyvyn välillä vallitsevan epäsuhteen vuok-
24673: miaja si muuten painavat perusteet. Lain mukaan vel-
24674: kajärjestelyä ei kuitenkaan voida myöntää kaikil-
24675: onko hallitus valmis lähtemään mukaan le ylivelkaantuneille hakijoille. Se, kenelle jär-
24676: Akordirahasto-hankkeeseen osoittamal- jestely voidaan myöntää, on mitä suurimmassa
24677: la varsinkin toiminnan aloittamiseen määrin yhteiskuntapoliittinen kysymys. Meillä
24678: tarvittavaa pääomaa? on katsottu, että yleisen maksumoraalin ylläpitä-
24679: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- miseksi järjestely voidaan evätä muun muassa ri-
24680: ti seuraavaa: koksen perusteella tai ilmeisen kevytmielisesti
24681: velkaantuneilta. Tarpeellisena on kuitenkin pi-
24682: Velkajärjestelylainsäädännössä on ollut tavoit- detty sitä, että näissäkin tapauksissa velkajärjes-
24683: teena sovittaa yhteen velallisen ja velkojien edut. tely voidaan myöntää tuomioistuimen harkinnan
24684: Järjestelmää luotaessa on pyritty siihen, että sitä perusteella, mikäli tähän on erityisiä syitä.
24685: voitaisiin pitää molempien osapuolten kannalta Velkajärjestelylakiin liittyviä mahdollisia
24686: kohtuullisena ja siten yleisesti hyväksyttävänä. epäkohtia ja korjaustarpeita on tarkoitus laajem-
24687: Velallinen vapautuu velkajärjestelyn avulla min selvittää oikeusministeriössä vuoden 2001
24688: yleensä huomattavan suuresta velkamäärästä aikana. Tarkoituksena on erityisesti arvioida si-
24689: maksamalla siitä maksuohjelmassa määrätyn tä, voitaisiinko velkajärjestely myöntää nykyistä
24690: osan. Tähän nähden on pidetty perusteltuna, että väljemmin kriteerein niille velallisille, joiden ve-
24691: järjestelmä edellyttää velalliselta ponnisteluja ja lat ovat pääosin lamaa edeltävältä ajalta ja joilta
24692: maksuohjelma onkin yleensä varsin tiukka. Mak- velkajärjestely on evätty tai tulisi evätyksi laissa
24693: suohjelmaa laadittaessa velallisen maksukykyyn säädetyn esteen perusteella. Samassa yhteydessä
24694: liittyvät seikat vaikuttavat varsin yksilöllisesti harkitaan, voidaanko maksuohjelmaa jollain ta-
24695: ohjelman sisältöön. Sitä vastoinjärjestelmän toi- voin lieventää.
24696: mivuuteen ja kustannuksiin liittyvistä syistä ei Ehdotus Akordirahaston perustamisesta on
24697: maksuohjelman aikana tapahtuvia velallisen olo- tuotu esille myös Kirkondiakonia-ja yhteiskun-
24698: suhteiden muutoksia voida pääsääntöisesti ottaa tatyön keskuksen ja oikeusministeriön välisessä
24699: huomioon. Velallisen maksuvelvollisuutta voi- tapaamisessa vajaa kuukausi sitten. Ehdotuksen
24700: daan kuitenkin alentaa tai se voidaan poistaakin, mukaan ylivelkaantunut voisi saada velkansa jär-
24701:
24702:
24703: 3
24704: KK 1005/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym. Ministerin vastaus
24705:
24706:
24707: jeste1tyä osittain sen turvin, että rahastosta mak- Y1ive1kaantuneiden kannalta merkittävä on oi-
24708: settaisiin ve1kojille osa ve1oista ja osan ve1oista keusministeriössä vireillä oleva ulosottolain laa-
24709: velallinen maksaisi itse tarkoitukseen myönnet- ja osittaisuudistus, johon sisältyvät muun muas-
24710: tävällä saneerauslainalla. Tällaisista lainoista on sa ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuut-
24711: saatu myönteisiä kokemuksia Takuu-Säätiön toi- ta koskevat säännökset. Eräänä keskeisenä ta-
24712: minnassa. Nyt puheena oleva Akordirahasto toi- voitteena on lieventää pitkäkestoisen ulosoton
24713: misi ehdotuksen mukaan pääosin valtion toimin haittoja. Ehdotuksen mukaan ulosottoperusteen
24714: ja rahoittamana. Tätä ehdotusta ei ole oikeusmi- kelpoisuus lakkaisi tietyn määräajan kuluttua.
24715: nisteriössä eikä valtiovarainministeriössä vielä Uudistus estäisi kaikissa tapauksissa elinikäisen
24716: perusteellisesti käsitelty. Kuitenkin siihen, että velkavastuun. Tavoitteena on, että hallituksen
24717: ylivelkaantuneiden henkilöiden velkoja makset- esitys eduskunnalle voitaisiin antaa vuoden 2001
24718: taisiin osinkin valtion varoista, liittyy valtionta- alkupuolella. Uudistuksen on tarkoitus tulla voi-
24719: loudellisia ja periaatteellisia ongelmia. maan vuoden 2003 maaliskuun alusta.
24720:
24721:
24722: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2001
24723:
24724: Oikeusministeri Johannes Koskinen
24725:
24726:
24727:
24728:
24729: 4
24730: Ministems svar KK 1005/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.
24731:
24732:
24733:
24734:
24735: Tili riksdagens talman
24736:
24737: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger hållanden som sker medan betalningsprogram-
24738: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- met är i kraft. Gäldenärens betalningsskyldighet
24739: rådet översänt följande av riksdagsledamot Osmo kan dock nedsättas eller till och med avskrivas
24740: Puhakka /cent m.fl. undertecknade skriftliga om gä1denärens betalningsförmåga efter att pro-
24741: spörsmål SS 1005/2000 rd: grammet fastställts, har försvagats för en lång tid
24742: så att man inte skä1igen kan kräva att gä1denären
24743: Har regeringen för avsikt att avhjälpa fullgör den betalningsskyldighet som anges i be-
24744: missförhållandena i skuldsaneringen talningsprogrammet.
24745: genom att korrigera bl.a. de problem Skuldsanering kan beviljas en insolvent gälde-
24746: som anges i motiveringarna tili spörs- när om orsaken till insolvensen är en ofördelak-
24747: måletoch tig förändring i förhållandena eller det i övrigt fö-
24748: religger vägande skäl för en skuldsanering på
24749: är regeringen beredd att del ta i Ackord- grund av en rådande obalans mellan skuldbelop-
24750: fond-projektet genom att anvisa det ka- pet och gäldenärens betalningsförmåga. Enligt
24751: pital som behövs i synnerhet för att inle- lagen kan skuldsanering dock inte beviljas alla de
24752: da verksamheten? överskuldsatta som ansöker om en sådan. Vem
24753: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som kan beviljas en sanering är i allra högsta
24754: föra fö1jande: grad en samhällspolitisk fråga. För att den all-
24755: männa betalningsmoralen skall kunna upprätt-
24756: Målet för skuldsaneringslagstiftningen har varit hållas har det hos oss ansetts att sanering kan ne-
24757: att sammanjämka gäldenäremas och borgenärer- kas bl.a. dem som förövat ett brott eller skuldsatt
24758: nas intressen. När systemet skapades strävade sig på ett uppenbart lättsinnigt sätt. Det har dock
24759: man till att vardera parten skulle kunna betrakta ansetts nödvändigt att skuldsanering också i så-
24760: det som skäligt och sålunda som allmänt accepta- dana fall skall kunna beviljas på basis av en dom-
24761: belt. Genom skuldsaneringen befrias gäldenären stolsprövning ifall det finns särskilda skäl för
24762: i allmänhet från en anmärkningsvärt stor sku1d detta.
24763: genom att betala en i betalningsprogrammet an- Avsikten är att under 2001 göra en mer omfat-
24764: given del av beloppet. Med hänsyn därtill har det tande utredning vid justitieministeriet av eventu-
24765: ansetts motiverat att systemet kräver att gäldenä- ella missförhållanden och behovet av korrige-
24766: ren gör vissa ansträngningar och betalningspro- ringar med anknytning tili skuldsaneringslagen.
24767: grammet är därför i allmänhet synnerligen A vsikten är i synnerhet att göra en bedömning av
24768: stramt. De omständigheter som anknyter till gäl- huruvida man på kriterier som är mindre strikta
24769: denärens betalningsförmåga inverkar synnerli- än för närvarande kunde bevilja de gäldenärer
24770: gen individuellt på innehållet i betalningspro- skuldsanering vilkas skulder i huvudsak hänför
24771: grammet när programmet görs upp. Däremot kan sig tili tiden före recessionen och vilka har ne-
24772: man inte på grund av orsaker som anknyter till kats eller skulle komma att nekas skuldsanering
24773: systemets funktionsduglighet och kostnader i re- på basis av lagbestämda hinder. 1 detta samman-
24774: gel beakta sådana förändringar i gä1denärens för-
24775:
24776:
24777: 5
24778: KK 1005/2000 vp- Osmo Puhakka Jkesk ym. Ministems svar
24779:
24780:
24781: hang kommer man att dryfta huruvida betalnings- ministeriet eller finansministeriet. Det finns dock
24782: programmen kunde lindras på något sätt. statsfinansiella och principiella problem i an-
24783: Förslaget om att grunda en Ackordfond har ta- knytning till frågan om att ens till en del betala de
24784: gits upp också vid ett sammanträffande mellan överskuldsattas skulder med statens medel.
24785: Kyrkans central för diakoni och samhällsansvar För de överskuldsatta är den omfattande delre-
24786: och justitieministeriet för knappt en månad se- form av utsökningslagen som är under arbete vid
24787: dan. Enligt förslaget skall en överskuldsatt kun- justitieministeriet betydelsefull. I den ingår bl.a.
24788: na få sina skulder sanerade så att en del av skul- bestämmelser om utsökningsgrundens verkställ-
24789: dema betalas till borgenärema ur fonden medan barhet. Ett viktigt mål är att lindra de olägenhe-
24790: gäldenären själv skulle betala en del av skulder- ter som en långvarig utsökning medför. Enligt
24791: na med ett för ändamålet beviljat saneringslån. I förslaget skall utsökningsgrunden upphöra att
24792: Garantistiftelsens verksamhet har man fått posi- gälla efter en viss bestämd tid. Reformen kom-
24793: tiva erfarenheter av sådana lån. Den Ackordfond mer genomgående att förhindra att ett skuldan-
24794: som saken nu gäller skall enligt förslaget fungera svar skulle gälla under hela livstiden. Målet är att
24795: i huvudsak som en statlig verksamhet och med avlåta regeringens proposition till riksdagen un-
24796: statlig finansiering. Förslaget har ännu inte ge- der början av 2001. Reformen avses träda i kraft
24797: nomgått någon grundlig behandling vid justitie- vid ingången av mars 2003.
24798:
24799:
24800: Helsingforsden 4 januari 2001
24801:
24802: Justitieminister Johannes Koskinen
24803:
24804:
24805:
24806:
24807: 6
24808: KK 1006/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
24809:
24810:
24811:
24812:
24813: KIRJALLINEN KYSYMYS 1006/2000 vp
24814:
24815: Rikosten sovittelun yhtenäistäminen
24816:
24817:
24818:
24819:
24820: Eduskunnan puhemiehelle
24821:
24822: Rikosten sovittelunjärjestäminen on tällä hetkel- Sovittelujärjestelmä säästää yhteiskunnan va-
24823: lä kunnille vapaaehtoista. Viime vuonna sovitte- roja huomattavasti verrattuna täysimittaiseen vi-
24824: lupalvelua ilmoitti tuottavansa 252 kuntaa ranomaisprosessiin. Yhden sovittelun on lasket-
24825: 452:sta. 157 kunnassa ei ole minkäänlaista sovit- tu maksavan keskimäärin 1 400 markkaa ja sääs-
24826: telumahdollisuutta. Vuonna 1999 soviteltiin tävän jopa 300 000-400 000 markkaa. Sovitte-
24827: 4 500 tapausta. lujärjestelmän valtakunnallistamisen on arvioitu
24828: Nykyistä epäyhtenäistä tilannetta sovittelun maksavan noin 20 miljoonaa markkaa.
24829: piiriin pääsemisen ja myös sovittelun sisällön
24830: suhteen ei voida pitää kansalaisten yhdenvertai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24831: suuden kannalta tyydyttävänä. Kun rikosten so- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
24832: vittelusta on saatu pääosin eri osapuolilta myön- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24833: teisiä kokemuksia, tulisi järjestelmän vakinaista- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24834: mista ja yhtenäistämistä vakavasti harkita. So-
24835: siaali- ja terveysministeriössä onkin ollut käyn- Miten ja milloin hallitus aikoo turvata
24836: nissä sovittelua koskeva selvitys. yhdenvertaiset rikosten sovittelumah-
24837: dollisuudet kaikkialla Suomessa?
24838:
24839:
24840: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2000
24841:
24842: Anneli Jäätteenmäki /kesk
24843: Matti Vähänäkki /sd
24844: Matti Väistö /kesk
24845:
24846:
24847:
24848:
24849: Versio2.0
24850: KK 1006/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym. Ministerin vastaus
24851:
24852:
24853:
24854:
24855: Eduskunnan puhemiehelle
24856:
24857: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa luopumissäännöksiä - siis riippumatta siitä
24858: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- onko sovitteluun ollut mahdollisuus vai ei- so-
24859: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vittelupalvelujen puuttuminen ei tällaisten juttu-
24860: vastattavaksi kansanedustaja Anneli Jäätteen- jen osalta ainakaan rikosoikeudenkäytön kannal-
24861: mäen /kesk ym. näin kuuluvan kirj ailisen kysy- ta arvioituna vaikuta kansalaisten asemaan. Toi-
24862: myksen KK 1006/2000 vp: saalta sovittelu voi tuolloinkin tuoda järjestel-
24863: mään sinänsä myönteisen lisän, jos esimerkiksi
24864: Miten ja milloin hallitus aikoo turvata rikoksentekijä sovittelun ansiosta paremmin
24865: yhdenvertaiset rikosten sovittelumah- mieltää tekemänsä vääryyden. Nykyinen lainsää-
24866: dollisuudet kaikkialla Suomessa? däntö, jonka mukaan sovittelun huomioon otta-
24867: minen syyttämättä tai tuomitsematta jättämisen
24868: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- perusteena on aina harkinnanvaraista, antaa
24869: ti seuraavaa: myös mahdollisuuden käyttää sovittelua osittain.
24870: Nykyinen riita- ja rikosasioiden vapaaehtoinen Sovittelua käytetäänkin esimerkiksi vahingon-
24871: sovittelu on jakautunut epätasaisesti eri alueiden korvauksista sopimiseen, vaikka syyttäjä on
24872: välillä. Periaatteessa sovittelupalveluja on tarjol- muutoin päättänyt viedä asian rikosprosessissa
24873: la noin puolessa Suomen kunnista. Arviolta 80 eteenpäin.
24874: prosenttia suomalaisista asuukin sellaisilla Sovittelupalveluiden alueellisen saatavuuden
24875: alueilla, joilla sovittelupalveluja on periaattees- lisäksi kansalaisten yhdenvertaisuuteen voi olla
24876: sa tarjolla. Aktiivista sovittelutoimintaa harjoit- vaikutusta myös sillä, minkälaisia rikoksia sovi-
24877: tavien kuntien määrä on jonkin verran tätä vähäi- tellaan. Tilastojen mukaan vuonna 1997 sovitte-
24878: sempi. Esimerkiksi vuonna 1999 sovitteluta- lussa käsitellyistä rikoksista vajaat 40 prosenttia
24879: pauksia oli 145 kunnassa. Nykyisen organisaa- oli pahoinpitelyjä. Saman verran oli yhteensä
24880: tion puitteissa sovittelun ei ole myöskään arvioi- varkauksia ja vahingontekoja koskevia sovittelu-
24881: tu enää olennaisesti laajenevan. ja. Lisäksi sovitteluun tuli mm. kunnianlouk-
24882: Periaatteessa kaikilla kansalaisilla tulisi olla kauksia, kotirauhan rikkomisia, petoksia ja ka-
24883: samanlainen mahdollisuus sovittelupalveluihin valluksia. Sovittelussa käsitellyistä jutuista pa-
24884: riippumatta asuinpaikasta. Aidoimmassa mieles- hoinpitelyjen määrä oli lisääntynyt ja omaisuus-
24885: sä sovittelupalveluiden epätasainen jakautumi- rikosten vastaavasti pienentynyt vuosina 1990-
24886: nen on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta 1997. Pahoinpitelyjen lisääntyminenjohtuu osit-
24887: ongelmallista silloin, jos sama rikos eri alueilla tain siitä, että sovittelutoiminnan laajentuessa
24888: voi johtaa erilaiseen seuraamukseen riippuen sii- yhä enemmän aikuisia on tullut sovittelun pii-
24889: tä, onko kyseisellä alueella mahdollisuus osallis- riin. Näyttää myös siltä, että perheväkivaltatapa-
24890: tua sovitteluun vai ei. uksia käsitellään yhä lisääntyvässä määrin sovit-
24891: Kysymys yhdenvertaisuudesta voi kuitenkin telussa.
24892: saada myös erilaisia painotuksia. Esimerkiksi jos Sovittelua tulisi tarkastella myös sen vaikutta-
24893: soviteltavissa rikoksissa olisi joka tapauksessa vuuden kannalta. Valitettavasti sovittelun vaiku-
24894: sovellettu rikosoikeudellisista toimenpiteistä tuksista uusintarikollisuuteen on hyvin vähän tut-
24895:
24896:
24897: 2
24898: Ministerin vastaus KK 1006/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
24899:
24900:
24901: kimustietoa. Tutkimuksissa on kuitenkin viittei- kälaisten juttujen sovitteluun sovitteluorganisaa-
24902: tä siitä, että parhaiten sovittelu näyttäisi toimi- tiota käytetään.
24903: van omaisuusrikoksiin syyllistyneillä nuorilla. Tämän vuoden loppuun mennessä sosiaali- ja
24904: Ensikertalaisten omaisuusrikoksiin syyllistynei- terveysministeriön asettama selvityshenkilö esit-
24905: den 15-17-vuotiaiden nuorten rikoksen uusimi- tää ehdotuksensa siitä, kuinka sovittelutoiminta
24906: nen näyttäisi olevan selvästi harvinaisempaa sil- voitaisiin järjestää niin, että sovittelun valtakun-
24907: loin, kun nuori on ollut sovittelussa kuin ilman nallinen kattavuus saavutettaisiin. Selvityshenki-
24908: sitä. Tämä tukisi näkemystä, että nuorten omai- lön työn valmistuttua vuodenvaihteessa 2000-
24909: suusrikosten sovitteluun kannattaa panostaa. 2001 oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysminis-
24910: Kun vielä muistetaan se, että suuri osa nuor- teriö sekä sisäasiainministeriö tulevat yhdessä ar-
24911: ten rikoksista on juuri omaisuusrikoksia, koros- vioimaan niitä toimenpiteitä, joihin on tarpeen
24912: tuu sovittelun rooli myös nuorisorikollisuuskes- ryhtyä sovittelun alueellisen kattavuuden turvaa-
24913: kustelussa - ainakin silloin, kun kyseessä ovat miseksi.
24914: rikosuran varhaisvaiheet. Myös eurooppalaises- Samalla on pohdittava myös sitä, miten valta-
24915: sa nuorisorikollisuutta koskevassa keskustelussa kunnallisena toimintana voitaisiin parhaiten jär-
24916: sovitteluprojektit ovat herättäneet kiinnostusta. jestää tuki sovittelun järjestämistahoille. Sosiaa-
24917: Kansalaisten oikeusturvanäkökohdista omai- li- ja terveysministeriön alainen rikos- ja riita-
24918: suusrikosten sovittelua ongelmallisempia voivat asioiden sovittelun arviointi- ja seurantatyöryh-
24919: olla eräät väkivaltarikosten sovittelutilanteet, lä- mä on väliraportissaan (sosiaali- ja terveysminis-
24920: hinnä perheväkivaltatapaukset Pohdittaessa teriön työryhmämuistioita 1999: 12) esittänyt,
24921: mahdollisuuksia sovittelun alueelliseen laajenta- että sosiaali- ja terveysministeriö asettaisi muun
24922: miseen merkitystä voi siten olla myös sillä, min- muassa tätä tehtävää varten rikos- ja riita-asioi-
24923: den sovittelun neuvottelukunnan.
24924:
24925:
24926: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
24927:
24928: Oikeusministeri Johannes Koskinen
24929:
24930:
24931:
24932:
24933: 3
24934: KK 1006/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym. Ministems svar
24935:
24936:
24937:
24938:
24939: Tili riksdagens talman
24940:
24941: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger oberoende av om det har funnits möjligheter till
24942: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- förlikning eller inte - inverkar den omständig-
24943: rådet översänt följande av riksdagsledamot An- heten att det inte finns tillgång till förliknings-
24944: neli Jäätteenmäki /cent m.fl. undertecknade tjänster inte på medborgamas ställning, åtmins-
24945: skriftliga spörsmål SS 1006/2000 rd: tone inte om saken bedöms utgående från den
24946: straffrättsliga rättstillämpningen. Å andra sidan
24947: Hur och när ämnar regeringen trygga kan förlikningen också i sådana fall i och för sig
24948: lika möjligheter tili förlikning av brott i tillföra systemet någonting positivt, t.ex. om gär-
24949: hela Finland? ningsmannen tack vare förlikningen bättre för-
24950: står att han eller hon har gjort fel. Den gällande
24951: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lagstiftningen, enligt viiken beaktandet av förlik-
24952: föra följande: ning som grund för åtals- eller domseftergift all-
24953: Den nuvarande frivilliga förlikningen i tviste- tid är beroende av prövning, möjliggör också par-
24954: och brottmål är ojämnt fördelad i de olika de- tiell förlikning. Förlikning används således också
24955: lama av landet. Förlikningstjänster finns i prin- t.ex. för att komma överens om skadestånd, trots
24956: cip att tillgå i ca hälften av kommunema i Fin- att åklagaren i övrigt har beslutat att föra saken
24957: land. Ca 80% av finländama bor inom områden vidare i straffprocessen.
24958: där förlikningstjänster i princip finns att tillgå. Förutom den regionala tillgången till förlik-
24959: Antalet kommuner som de facto aktivt bedriver ningstjänster kan också den typ av brott som för-
24960: förlikningsverksamhet är dock klart mindre än likningen gäller inverka på medborgamas j ämlik-
24961: detta. T.ex. 1999 tillämpades förlikning i endast het. Enligt statistiken för 1997 var knappt 40 %
24962: 145 kommuner. Förlikningen kommer inte längre av de brott som var föremål för förlikning miss-
24963: att öka väsentligt inom ramen för den nuvarande handelsbrott. Antalet fall där förlikningen gällde
24964: organisationen. stöld och skadegörelse utgjorde sammanlagt en
24965: 1 princip bör alla medborgare ha samma möj- lika stor andel. De fall som kom till förlikning
24966: ligheter till förlikningstjänster, oberoende av bo- omfattade dessutom bl.a. ärekränkning, hem-
24967: ningsorten. Den ojämna fördelningen av förlik- fridsbrott, bedrägeri och förskingring. Av de mål
24968: ningstjänstema är i verklig mening problematisk som behandlades i förlikningsförfarande ökade
24969: med tanke på jämlikheten mellan medborgama i antalet fall av misshandel och minskade på mot-
24970: sådana fall när samma brott kan medföra olika svarande sätt egendomsbrotten 1990-1997. Ök-
24971: påföljder inom olika områden, beroende på om ningen av antalet fall av misshandel beror delvis
24972: det finns möjlighet att delta i förlikning eller inte på att allt flera vuxna omfattas av förlikningen
24973: i området i fråga. sedan förlikningsverksamheten utvidgats. Det
24974: Det finns emellertid också olika aspekter på ser också ut som om förlikning i allt större ut-
24975: jämlikhetsfrågan. T.ex. i sådana mål där de sträckning tillämpas på fall av familjevåld.
24976: straffrättsliga bestämmelsema om åtgärdsefter- Förlikningsverksamheten bör även bedömas
24977: gift i vilket fall som helst skulle ha tillämpats på från effektivitetssynpunkter. Dessvärre finns det
24978: de brott som är föremål för förlikning - således endast få undersökningar om hur förlikningen in-
24979:
24980:
24981: 4
24982: Ministerns svar KK 1006/2000 vp - Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
24983:
24984:
24985: verkar på återfallsbrottsligheten. Undersökning- des även vara av betydelse för vilka typer av mål
24986: arna tyder dock på att förlikningsverksamheten förlikningsorganisationen används.
24987: har den bästa effekten när det gäller unga som har Den utredare som social- och hälsovårdsmi-
24988: begått egendomsbrott. I fråga om unga första- nisteriet har tillsatt kornmer att före utgången av
24989: gångsförbrytare i åldern 15-17 år som har begått detta år lägga fram ett förslag till hur förliknings-
24990: egendomsbrott verkar det som om återfallen i verksarnheten kunde ordnas så att förlikningen
24991: brott skulle vara klart fårre när personen har del- kunde fås att omfatta hela landet. Efter att utreda-
24992: tagit i förlikning än utan förlikning. Detta stöder ren har fått sitt arbete klart i årsskiftet 2000-
24993: uppfattningen att det lönar sig att satsa på förlik- 2001 kornmer justitieministeriet, social- och häl-
24994: ning av egendomsbrott som har begåtts av unga. sovårdsministeriet samt inrikesministeriet till-
24995: När man dessutom håller i minnet att en stor sammans att bedöma vilka åtgärder som behövs
24996: del av de brott som begås av unga är uttryckligen för att säkerställa en heltäckande förlikning i hela
24997: egendomsbrott, betonas förlikningens roll också i landet.
24998: debatten om ungdomsbrottsligheten - åtminsto- Samtidigt bör man också dryfta hur stödet till
24999: ne i sådana fall när det är fråga om de allra första dem som ordnar förlikningen bäst kunde arrang-
25000: stegen på en krimineli hana. Förlikningsprojek- eras i form av riksomfattande verksamhet. Soci-
25001: ten har också väckt intresse i den europeiska de- al- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp för
25002: batten om ungdomsbrottsligheten. bedömning och uppföljning av förlikningen i
25003: Med tanke på den medborgerliga rättsskydds- brottmål och tvistemål har i sin mellanrapport
25004: aspekten kan förlikningen av våldsbrott i vissa si- (social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupps-
25005: tuationer, främst när det gäller familjevåld, vara promemorior 1999: 12) föreslagit att social- och
25006: mera problematisk än förlikningen av egendoms- hälsovårdsministeriet skall tillsätta en delega-
25007: brott. När man överväger möjligheterna till en re- tion för förlikning i brottmål och tvistemål för att
25008: gional utvidgning av förlikningen kan det såle- sköta bl.a. denna uppgift.
25009:
25010:
25011: Helsingfors den 28 december 2000
25012:
25013: Justitieminister Johannes Koskinen
25014:
25015:
25016:
25017:
25018: 5
25019: KK 1007/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25020:
25021:
25022:
25023:
25024: KIRJALLINEN KYSYMYS 1007/2000 vp
25025:
25026: Velkaan liittyvien asiapapereiden säilytysaika
25027:
25028:
25029:
25030:
25031: Eduskunnan puhemiehelle
25032:
25033: Pankkikriisi toi esiin sellaisia toimenpiteitä, tul- pereita, tulisi säilyttää epäselvyyksien välttämi-
25034: kintoja ja käytäntöjä, joita ei oikeustajun kannal- seksi siihen asti, kunnes velka on maksettu?
25035: ta voi pitää hyväksyttävinä. Joissakin tapauksis-
25036: sa kyse voi olla jopa tarkoituksellisuudesta, jois- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25037: sakin tapauksissa virheistä, joita niitäkin inhimil- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25038: lisessä elämässä sattuu. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25039: Yksi tällainen käytännön esimerkki on henki- vaksi seuraavan kysymyksen:
25040: löstä, jonka yritys 1990-luvun alkupuolella ajau-
25041: tui konkurssiin. Hän halusi saada pankistaan yri- Onko hallitus tietoinen, onko pankeilla
25042: tystään koskevat, lainaan liittyvät asiakirjat- ne erikseen määritelty oikeus periä saata-
25043: asiakirjat, jotka rahoitussopimuksen ehtojen mu- vakseen ilmoittamansa velkasumma
25044: kaan ovat luoton noston edellytyksenä ja jotka esittämättä niitä rahoitussopimuksen
25045: lainan nostaja normaalisti allekirjoittaa. Asian ehtojen mukaisia asiapapereita, jotka
25046: selvittämiseksi hän olisi halunnut maksatustoi- vasta osoittavat tuoton tulleen nostetuk-
25047: meksiannon, siirtoluettelon ja pankkisiirron. Ky- si,
25048: seiselle henkilölle ei pankista ensiksi suostuttu
25049: edes näitä papereita etsimään. Nyt ko. pankki on ovatko hallituksen mielestä nykyiset oh-
25050: ilmoittanut, ettei luoton nostoon liittyviä asiapa- jeistukset riittäviä ja aikooko hallitus
25051: pereita löydy. Rahalaitos kuitenkin perii asian- ryhtyä toimiin pankeille annettavien oh-
25052: omaiselta henkilöltä velkasummaa rahoitussopi- jeistojen selventämiseksi,
25053: muksen allekirjoituksen perusteella, vaikka luo- mikä on tuoton nostoa osoittavien asia-
25054: ton nostoa henkilö ei missään vaiheessa ole alle- papereiden, kuten maksatustoimeksian-
25055: kirjoituksenaan vahvistanut eikä kyseisiä rahoja tojen, siirtoluetteloiden tai tilisiirtoa
25056: koskaan itselleen saanut. osoittavien dokumenttien säilytysaika ja
25057: Yksilön oikeusturvan kannalta katsoen tuntuu
25058: perin kummalliselta, että tällaista voi tapahtua tä- mikä on tuoton nostoa osoittavien asia-
25059: män päivän Suomessa. Eikö kaikkia asiakirjoja, papereiden säilytysaika silloin, kun
25060: kuten rahoitussopimusta ja siihen liittyvää va- luottoa ei ole vielä kokonaan maksettu
25061: kuus- ym. luoton nostamista varmistavia asiapa- takaisin?
25062:
25063:
25064: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2000
25065:
25066: Esa Lahtela /sd
25067:
25068: Versio 2.0
25069: KK 1007/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
25070:
25071:
25072:
25073:
25074: Eduskunnan puhemiehelle
25075:
25076: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mikä on luotan nostoa osoittavien asia-
25077: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- papereiden säilytysaika silloin, kun
25078: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen luottoa ei ole vielä kokonaan maksettu
25079: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd takaisin?
25080: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK
25081: 1007/2000 vp: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti
25082: seuraavaa:
25083: Onko hallitus tietoinen, onko pankeilla Pankeilla ei ole saamistensa perimisessä erityis-
25084: erikseen määritelty oikeus periä saata- oikeuksia. Jos asiakas riitauttaa pankin saamisen
25085: vakseen ilmoittamansa velkasumma olemassaolon, pankin on pystyttävä osoittamaan
25086: esittämättä niitä rahoitussopimuksen saamisensa todellisuus. Tällöin mm. luottohake-
25087: ehtojen mukaisia asiapapereita, jotka mus ja allekirjoitettu velkakirja sekä luoton nos-
25088: vasta osoittavat luotan tulleen nostetuk- tokuitit tai kuitit kassatapahtumista ovat keskei-
25089: si, siä. Pankilla on velvollisuus säilyttää tositteita
25090: ovatko hallituksen mielestä nykyiset oh- kuusi vuotta.
25091: jeistukset riittäviä ja aikooko hallitus Jos pankki haluaa varmistaa saamisensa oi-
25092: ryhtyä toimiin pankeille annettavien oh- keutuksen, sen kannattaa säilyttää velan olemas-
25093: jeistojen selventämiseksi, saolon ja maksamaUoman määrän osoittavat
25094: asiakirjat siihen asti, että velka on maksettu
25095: mikä on luotan nostoa osoittavien asia- kokonaan takaisin. Tällöinhän velkakirja palau-
25096: papereiden, kuten maksatustoimeksian- tetaan asiakkaalle.
25097: tojen, siirtoluetteloiden tai tilisiirtoa Hallitus pitää nykyisiä velkasuhteisiin liitty-
25098: osoittavien dokumenttien säilytysaika ja viä pankkien ohjeistuksia riittävinä, jotta tuomio-
25099: istuimet voivat riitatapauksissa päätyä oikeuden-
25100: mukaisiin ratkaisuihin.
25101:
25102:
25103:
25104: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2001
25105:
25106: Ministeri Suvi-Anne Siimes
25107:
25108:
25109:
25110:
25111: 2
25112: Ministems svar KK 1007/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25113:
25114:
25115:
25116:
25117: Tili riksdagens talman
25118:
25119: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger viiken är uppbevaringstiden för de
25120: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- handlingar som visar att krediten har
25121: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa lyfts då krediten inte ännu har återbeta-
25122: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS lats isin helhet?
25123: 1007/2000 rd:
25124: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
25125: Känner regeringen tili om bankerna har föra följande:
25126: en särskilt fastställd rätt att indriva for- Bankema har ingen särskild rätt då det gäller in-
25127: dran på den skuldsumma som de anger drivning av fordringar. Om en kund gör bankens
25128: utan attförevisa de i villkoren ifinansie- fordran stridig, bör banken kunna visa att for-
25129: ringsavtalet avsedda handlingar som vi- dran är reell. Härvid är bl.a. låneansökan och det
25130: sar att krediten har lyfts, undertecknade skuldebrevet samt kvittona på att
25131: anser regeringen att de nuvarande an- krediten har lyfts eller kvittona över kassatrans-
25132: visningarna är tillräckliga och ämnar aktioner av central betydelse. Banken är skyldig
25133: regeringen vidta åtgärder för att göra att uppbevara verifikaten i sex år.
25134: anvisningarna till bankerna klarare, Om banken vill säkerställa rätten till sina ford-
25135: ringar lönar det sig för den att uppbevara de
25136: viiken är uppbevaringstiden för hand- handlingar som anger att skulden existerar och
25137: lingar såsom t.ex. dokument över utbe- det obetalda beloppet tili dess att skulden har
25138: talningsuppdrag, öveiföringsverifikat återbetalats i sin helhet. Härvid returneras ju
25139: eller dokument över kontoöveiföringar, skuldebrevet till kunden.
25140: vilka handlingar visar att krediten har Regeringen anser att de anvisningar om skuld-
25141: lyfts, och förhållanden som meddelats hankeroa är tillräck-
25142: liga för att domstolarna skall kunna komma fram
25143: tili rättvisa avgöranden i fall av tvistemål.
25144:
25145:
25146:
25147: Helsingforsden 9 januari 2001
25148:
25149: Minister Suvi-Anne Siimes
25150:
25151:
25152:
25153:
25154: 3
25155: KK 1008/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25156:
25157:
25158:
25159:
25160: KIRJALLINEN KYSYMYS 1008/2000 vp
25161:
25162: Eronneiden vanhempien lasten tapaamispaik-
25163: kojen järjestäminen
25164:
25165:
25166:
25167:
25168: Eduskunnan puhemiehelle
25169:
25170: Tilastojen mukaan valitettavasti noin joka toinen mään ratkaisuja järjestämällä jokaiseen kaupun-
25171: avioliitto päättyy avioeroon. Ero on jo sinällään kiin ja suurehkoon kuntaankin oman lapsen ta-
25172: henkisesti tuskallinen kokemus ja ennen kaikkea paamispaikkoja näille avioeroon ajautuneille, ta-
25173: se on sitä eroavassa perheessä oleville lapsille. paamisoikeuttaan käyttäville vanhemmille.
25174: He ovat vanhempiensa välissä ja kamppailun
25175: kohteena siitä kumpi vanhemmista saa lapset. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25176: Pääsääntöisesti kuitenkin useat vanhemmat eros- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25177: ta huolimatta haluavat olla yhteydessä keske- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25178: nään ja tavata lastaan tai lapsiaan, vaikka erossa vaksi seuraavan kysymyksen:
25179: heitä ei olisi pysyvästi luokseen saanutkaan. Ta-
25180: paamispaikka onkin muodostunut ongelmaksi, Onko hallitus tiedostanut oman lapsen
25181: jos entinen aviopuoliso ja lapsi ovat muuttaneet tapaamispaikkaan liittyvän ongelman ti-
25182: toiselle paikkakunnalle. Eron jättämien haavojen lanteessa, jossa perhe on ajautunut
25183: vuoksi entisen aviopuolison kotiin ei voi mennä. avioeroon ja lapset ovat siirtyneet eron-
25184: Yleiset paikat, kuten kahvilat ja baarit, ovat sen neen puolison mukana toiselle paikka-
25185: verran hulinapaikkoja, ettei yhdessäolo oikein kunnalle ja
25186: vastaa tarkoitustaan. Hotellihuoneet ovat taasen
25187: kalliita eivätkä vastaa vähäisimmässäkään mää- aikooko hallitus osaltaan ryhtyä toi-
25188: rin kodinomaisia olosuhteita. miin, joilla vanhemman mahdollisuutta
25189: Siksi yhteiskunnan eri tahojen, niin valtioval- lapsen tapaamiseen parannettaisiin pe-
25190: lan, kuntien kuin seurakuntienkin yhteistyöllä rustamalla kaupunkeihin ja suuriin kun-
25191: edellä mainittuun ongelmaan tulee ryhtyä etsi- tiin riittävä määrä tapaamistiloja?
25192:
25193:
25194:
25195: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
25196:
25197: Esa Lahtela /sd
25198:
25199:
25200:
25201:
25202: Versio 2.0
25203: KK 1008/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
25204:
25205:
25206:
25207:
25208: Eduskunnan puhemiehelle
25209:
25210: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- taan, on selvää, että osalla lapsista vanhempi
25211: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- asuu hyvinkin kaukana.
25212: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Pääasiassa vanhemmat huolehtivat tapaamis-
25213: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd tenjärjestämisestä itse. Lastensuojelujärjestöt yl-
25214: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK läpitävät toimintaa, mikä liittyy onnistuneen ta-
25215: 1008/2000 vp: paamisen toteuttamiseen. Tätä toimintaa tuetaan
25216: Raha-automaattiyhdistyksen varoin. Esimerkik-
25217: Onko hallitus tiedostanut oman lapsen si Ensi- ja turvakotien liitolla on tapaamispaikko-
25218: tapaamispaikkaan liittyvän ongelman ti- ja 13 suurella paikkakunnalla. Tapaamisten jär-
25219: lanteessa, jossa perhe on ajautunut jestelyissä ja toteuttamisessa avustavat tarvit-
25220: avioeroon ja lapset ovat siirtyneet eron- taessa koulutetut vapaaehtoiset tai liiton ammat-
25221: neen puolison mukana toiselle paikka- tihenkilöstö.
25222: kunnalle ja Tapaamispaikkojen järjestämisestä ei ole ole-
25223: massa lainsäädäntöä. Lastensuojelun yhtenä teh-
25224: aikooko hallitus osaltaan ryhtyä toi- tävänä on tukea huoltajia lasten kasvatuksessa.
25225: miin, joilla vanhemman mahdollisuutta Kunnat ovatkin osoittaneet paikkoja tapaamisten
25226: lapsen tapaamiseen parannettaisiin pe- toteuttamiseen erityisesti niissä tilanteissa, jol-
25227: rustamalla kaupunkeihin ja suuriin kun- loin tapaaminen tulee toteuttaa valvottuna, kos-
25228: tiin riittävä määrä tapaamistiloja? ka kunnan sosiaaliviranomainen usein toteuttaa
25229: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- valvonnan. Järjestöt kuten, Yksinhuoltajien ja
25230: ti seuraavaa: yhteishuoltajien liitto antavat tukea tapaamisten
25231: toteuttamiseksi. Liiton kokemusten mukaan
25232: Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta useimmiten tapaamispaikaksi löytyy jokin kodi-
25233: (361/1983) on säädetty, että lapsen huollon tulee kas ja tarkoitukseen sopiva paikka.
25234: turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityi- Tapaamispaikkojen järjestäminen toimintana
25235: sesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä (1 §). onkin luonteeltaan sellaista, jossa tarvitaan pai-
25236: Lain mukaan tapaamisoikeuden tarkoituksena on kallisesti eri tahojen - vanhemmat, kunta, jär-
25237: turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata jestöt ja mahdollisesti seurakunta - yhteistyö-
25238: vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu (2 §). tä, jotta tapaamiset voivat toteutua lapsen edun
25239: Suomalainen perherakenne on muuttunut vii- mukaisesti.
25240: me vuosikymmeninä. Avioerojen määrä on kas- Tapaamisista aiheutuvista kustannuksista so-
25241: vanut. Suomessa oli vuoden 1997 lopussa siaali- ja terveysministeriön oppaassa Toimeen-
25242: 180 000 lasta, joiden isä asui muualla kuin lap- tulotuki, opas toimeentulotuen soveltajille (op-
25243: sen kanssa. Muualla asuva äiti oli 33 000 lapsel- paita 1998:2 fin) on todettu, että toimeentulo-
25244: la. Osalla näistä lapsista vanhemmat ovat eron- tuen tarvetta arvioitaessa erityisistä tarpeista tai
25245: neet, osalla vanhemmat eivät koskaan ole naimi- olosuhteista johtuvia erikseen huomioon otetta-
25246: sissa olleetkaan. Vaikka suurin osa muualla asu- via menoja voivat olla esimerkiksi lapsen tapaa-
25247: vista vanhemmista asuu suhteellisen lähellä las- misoikeuden toteuttamisesta ja lapsen luonapi-
25248:
25249:
25250: 2
25251: Ministerin vastaus KK 1008/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25252:
25253:
25254: dosta aiheutuvat menot. Sosiaali- ja terveysmi- edelleen painottaa sitä, että taloudelliset seikat
25255: nisteriössä valmistellaan parastaikaa uutta opas- eivät saisi olla este lapsen tapaamisoikeuden to-
25256: ta toimeentulotuen myöntämisestä. Tarkoitus on teutumiselle.
25257:
25258:
25259: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2001
25260:
25261: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
25262:
25263:
25264:
25265:
25266: 3
25267: KK 1008/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministems svar
25268:
25269:
25270:
25271:
25272: Tili riksdagens talman
25273:
25274: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger lativt nära bamen, är det klart att en del av bar-
25275: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- nen kan ha en förälder som bor mycket långt bor-
25276: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa ta.
25277: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1 regel sköter föräldrama själva om ordnandet
25278: 1008/2000 rd: av umgänget med bamen. Bamskyddsorganisa-
25279: tionema upprätthåller en verksamhet som går ut
25280: Har regeringen blivit medveten om pro- på att fullfölja umgängesrätten på ett lyckat sätt.
25281: blemet med att finna en plats där en för- Denna verksamhet understöds med medel från
25282: älder kan umgås med sina barn i situa- Penningautomatföreningen. Till exempel Ensi- ja
25283: tioner då familjen har drabbats av skils- turvakotien liitto har platser där föräldrar kan
25284: mässa och barnen har flyttat tili en an- träffa sina bam på 13 stora orter. Vid behov hjäl-
25285: nan ort med den andra föräldern och per utbildade frivilliga eller förbundets personai
25286: till att ordna och genomföra mötena.
25287: ämnar regeringen för sin del vidta åt- Det finns ingen lagstiftning om ordnandet av
25288: gärder så att den andra förälderns möj- platser där en frånskild förälder kan träffa sina
25289: lighet att träffa barnen förbättras ge- bam. En av bamskyddets uppgifter är att stöda
25290: nom att det i städer och stora kommuner vårdnadshavama i fostrandet av bamen. Kommu-
25291: inrättas en tillräcklig mängd platser där nema har också tillhandahållit platser där en för-
25292: frånskildaföräldrar kan träffa sin barn? älder kan träffa sina bam särskilt i sådana fall då
25293: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mötena måste övervakas, eftersom det ofta är
25294: föra följande: kommunens socialförvaltning som står för över-
25295: vakningen. Organisationer som Förbundet för en-
25296: 1 lagen om vårdnad om bam och umgängesrätt samförsörjare och föräldrar med gemensam vård-
25297: (361/1983) sägs att vårdnaden om bam skall nad hjälper till för att umgängesrätten skall kun-
25298: trygga positiva och nära människokontakter i na fullföljas. Enligt de erfarenheter som förbun-
25299: synnerhet mellan bamet och föräldrama (1 §). det gjort hittar man i de flesta fallen något hem-
25300: Enligt lagen är syftet med umgängesrätten att trevligt och lämpligt ställe där umgänget kan ord-
25301: trygga bamets rätt att hålla kontakt med och träf- nas.
25302: fa den förälder hos viiken bamet inte bor (2 §). Att ordna ett ställe där frånskilda föräldrar kan
25303: Den finländska familjestrukturen har föränd- träffa sina bam är också en verksamhet som
25304: rats under de senaste årtiondena. Antalet skils- kräver samarbete på lokal nivå mellan olika
25305: mässor har ökat. 1 slutet av 1997 fanns det i Fin- parter - föräldrar, kommunen, organisationer
25306: land 180 000 bam vars far inte bodde med sina och ibland församlingen - för att umgänges-
25307: bam. Modem till 33 000 bam bodde inte tillsam- rätten skall kunna fullföljas i enlighet med bam-
25308: mans med bamet. En del av föräldrama till dessa etintresse.
25309: bam är frånskilda, en del av föräldrama har ald- Angående kostnadema för arrangemangen när
25310: rig varit gifta med varandra. Ä ven om en stor del en förälder skall träffa sina bam konstateras i
25311: av de föräldrar som inte bor med sina bam bor re- Vägledning för dem som fattar beslut om ut-
25312:
25313:
25314: 4
25315: Ministems svar KK 1008/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25316:
25317:
25318: komststöd (Handböcker 1998:2) att sådana utgif- vårdsministeriet bereder för tillfållet en ny hand-
25319: ter som beror på särskilda behov eller förhållan- bok om beviljandet av utkomststöd. Avsikten är
25320: den och som kan beaktas separat vid prövningen att också i fortsättningen understryka att ekono-
25321: av behovet av utkomststöd kan t.ex. vara utgifter miska omständigheter inte får vara ett hinder för
25322: för att fullfölja rätten till umgänge med ett bam fullfOljandet av umgängesrätten.
25323: och för att ha bamet hos sig. Social- och hälso-
25324:
25325:
25326: Helsingforsden 5 januari 2001
25327:
25328: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
25329:
25330:
25331:
25332:
25333: 5
25334: KK 1009/2000 vp- Saara Karhu /sd
25335:
25336:
25337:
25338:
25339: KIRJALLINEN KYSYMYS 1009/2000 vp
25340:
25341: Vammaisen henkilön autoveron palautus
25342:
25343:
25344:
25345:
25346: Eduskunnan puhemiehelle
25347:
25348: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain se, että hakijan yksilölliset tarpeet tulisivat ote-
25349: 51 § :n nojalla voidaan vammaiselle henkilölle tuiksi huomioon. Vammaistyöryhmä '96 ehdot-
25350: omaan käyttöön tulevan auton hintaan sisältyvä taakin tuen hallinnoimista Kansaneläkelaitoksel-
25351: autovero palauttaa kokonaan tai osittain. Järjes- le, jolla on käytössään tuen myöntämisessä tar-
25352: telmän tarkoituksena on ollut tukea mm. vam- vittava lääketieteellinen ja sosiaalinen asiantun-
25353: maisten työssäkäyntiä, kotona asumista ja opis- temus.
25354: kelua. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Vammaistyöryhmä '96 on esittänyt muistios-
25355: vammaistyöryhmä '96:n mukaan autotuen tar- saan monia mielenkiintoisia ja tuen hakijan kan-
25356: koituksena on myös edistää vammaisen henkilön nalta myönteisiä ehdotuksia. Nykyiset haitta-
25357: yleisiä liikkumismahdollisuuksia. asteeseen perustuvat rajoitukset ovat hakijan
25358: Autoveron palautus voidaan nykyisin myön- kannalta erityisen ongelmalliset. Haitta-astetta
25359: tää hakijan vamman laadusta ja vaikeudesta riip- määriteltäessä tulisi prosentti en sijasta ottaa huo-
25360: puen. Palautuksen edellytykset on jaettu kol- mioon hakijan terveydentila yleensä ja yksityi-
25361: meen eri luokkaan, joissa kaikissa on määritelty sen kulkuneuvon tarve. Myös kulkuneuvoa ar-
25362: vamman prosentuaalinen haitta-aste. Vammais- vioitaessa tulisi olla mahdollista tukea hakijaa
25363: työryhmä '96 totesi, että nykyisestäjärjestelmäs- muihinkin vaihtoehtoihin kuin vain oman auton
25364: tä tulisi siirtyä joustavampaan, vammaisen hen- ostoon.
25365: kilön yksilölliset liikkumistarpeet ja -edellytyk-
25366: set paremmin huomioon ottavaan tukijärjestel- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25367: mään. Työryhmä ehdottaa tuen saantiedellytyk- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
25368: siä kehitettävän siten, että tuki ulotettaisiin kos- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
25369: kemaan myös niitä sairaus- ja vammaisryhmiä, vaksi seuraavan kysymyksen:
25370: jotka tällä hetkellä ovat sen ulkopuolella.
25371: Vammaistyöryhmä '96 ehdottaa myös tuen Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
25372: myöntämisen hallinnoimista uudelleen. Selkein- vammaistyöryhmä '96:n esille ottamat
25373: tä olisi, että tuki annettaisiin suoraan yhden orga- parannukset saadaan toteutettua ja si-
25374: nisaation hallinnoimana tukena. Olennaista olisi ten parannettua vammaisten ihmisten
25375: liikkumista?
25376:
25377:
25378: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
25379:
25380: Saara Karhu /sd
25381:
25382:
25383: Versio 2.0
25384: KK 1009/2000 vp- Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
25385:
25386:
25387:
25388:
25389: Eduskunnan puhemiehelle
25390:
25391: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- peen mukaan oman ajoneuvon hankkimistuella.
25392: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Työryhmä päätyi ehdottamaan nykyisten kaava-
25393: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen maisen autoveronpalautusjärjestelmän ja harkin-
25394: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd nanvaraisen vammaispalvelulain mukaisen tuen
25395: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK korvaamista kansaneläkelaitoksen hallinnoimal-
25396: 1009/2000 vp: la tulosidonnaisella auton hankintatuella, jota
25397: voitaisiin suorittaa 18-64-vuotiaille vaikea-
25398: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että vammaisille henkilöille sekä vaikeavammaisten
25399: vammaistyöryhmä '96:n esille ottamat lasten perheille.
25400: parannukset saadaan toteutettua ja si- Vammaistyöryhmä '96:n ehdotukset ovat saa-
25401: ten parannettua vammaisten ihmisten neet osin ristiriitaisen vastaanoton: vammaisjär-
25402: liikkumista? jestöt ovat enimmiltään pitäneet työryhmän esi-
25403: tyksiä sisällöllisesti kannatettavina, mutta sekä
25404: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vammaisjätjestöt että eläkeläisjärjestöt ovat suh-
25405: ti seuraavaa: tautuneet niiden kustannusneutraaliin rahoitta-
25406: Vammaistyöryhmä '96:n esitykset muodostavat mistapaan penseästi. Vaikka nykyiset vammais-
25407: kustannusneutraalin kokonaisuuden. Työryhmän tuet ja vammaispalvelut ovat korvanneet vero-
25408: tavoitteena oli suunnata käytettävissä olevat voi- tuksen invalidivähennyksen merkityksen, laaja
25409: mavarat siten, että ne kannustavat vammaisia ih- kansalaisvastustus on vaikeuttanut vammaistyö-
25410: misiä aktiivisuuteen. Painopiste oli erityisesti ryhmä '96:n esitysten eteenpäin viemistä. Laajo-
25411: vaikeavammaisten henkilöiden tukemisessa. jen järjestelmämuutosten läpivieminen yhdessä
25412: Vammaistyöryhmä '96 esitti invalidivähen- euroon siirtymisen kanssa hankaloittaa osaltaan
25413: nyksen poistamista ja tästä saatujen laskennallis- esimerkiksi auton hankintatuen uudistamista
25414: ten lisätulojen (430 milj. mk) suuntaamista: 1) ke- vuonna 2002.
25415: lan vammaisetuuksien kehittämiseen (61 milj. Hallituksen ohjelman sekä sosiaali- ja tervey-
25416: mk), 2) ns. vammaispalvelulain mukaisten palve- denhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000-
25417: lujen kehittämiseen (230 milj. mk), 3) kelan jär- 2003 mukaisesti voimavaroja on tarkoitus koh-
25418: jestämän kuntoutuksen kehittämiseen (90-96 dentaa vammaistyöryhmä '96:n ehdotusten suun-
25419: milj. mk) sekä 4) auton hankinnan tuen uudista- taisesti siten, että verotuksen kautta kanavoitua
25420: miseen (43 milj. mk). Lisäksi työryhmä ehdotti tukea muutetaan suoraksi tueksi ja palveluiksi.
25421: kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläke- Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on saattanut
25422: turvan uudistamista sekä vaikeavammaisten yrit- marraskuussa 2000 valtioneuvoston tietoon ny-
25423: täjien arvonlisäverohuojennuksen korvautumista kyisen autoveron palautusjärjestelmän uudista-
25424: arvonlisäverotusjärjestelmän uudistuksella. mistarpeen. Sosiaali- ja terveysministeriössä on
25425: Vammaistyöryhmä esitti vammaisten henki- loppusyksyllä laadittu vaihtoehtoisia malleja
25426: löiden liikkumismahdollisuuksien turvaamista vammaistyöryhmä '96:n esitysten toteuttamiseen
25427: kehittämällä julkisen liikenteen esteettömyyttä ja joko kokonaispakettina tai osittaisratkaisuna.
25428: vaikeavammaisten kuljetuspalveluja sekä tar- Niitä on käsitelty sosiaalipoliittisessa ministeri-
25429:
25430:
25431: 2
25432: Ministerin vastaus KK 1009/2000 vp- Saara Karhu /sd
25433:
25434:
25435: työryhmässä joulukuussa, jolloin päätettiin kuul-
25436: la sosiaalija terveysvaliokunnan näkemyksiä eri
25437: vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuuksista.
25438:
25439:
25440: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2001
25441:
25442: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
25443:
25444:
25445:
25446:
25447: 3
25448: KK 1009/2000 vp- Saara Karhu /sd Ministerns svar
25449:
25450:
25451:
25452:
25453: Tili riksdagens talman
25454:
25455: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Handikapparbetsgruppen föres1og att de han-
25456: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- dikappades möj1igheter att röra sig skall säker-
25457: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Saa- ställas genom utveck1ande av kollektivtrafikens
25458: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmå1 tillgänglighet och fårdtjänsten för gravt handi-
25459: SS 1009/2000 rd: kappade samt vid behov stödet för anskaffning av
25460: eget fordon. Arbetsgruppen föreslog också att det
25461: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta nuvarande schab1onmässiga systemet med åter-
25462: för att de förbättringar handikappar- bäring av bilskatt och det stöd som bevi1jas en-
25463: betsgruppen 96 lade fram skall kunna 1igt prövning med stöd av lagen om service och
25464: genomföras och för att det på så sätt stöd på grund av handikapp skall ersättas med ett
25465: skall ske en förbättring av de handikap- inkomstrelaterat stöd för anskafffning av bil som
25466: pades möjligheter att röra sig? skall administreras av folkpensionsanstalten och
25467: som kan utbetalas till 18-64 år gamla gravt han-
25468: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- dikappade personer och familjer med gravt han-
25469: föra fö1jande: dikappade barn.
25470: Handikapparbetsgruppen 96:s förs1ag bi1dar en Handikapparbetsgruppen 96:s förslag har fått
25471: kostnadsneutra1 he1het. Arbetsgruppens må1 var ett delvis motstridigt mottagande: handikappor-
25472: att rikta de tillbudsstående resurserna så att de ganisationerna har i regel ansett att innehållet i
25473: stimu1erar handikappade till aktivitet. Tyngd- förslagen kan understödas, men både handikapp-
25474: punkten 1åg särskilt på stöd och service till gravt organisationerna och pensionärsorganisationer-
25475: handikappade. na har förhållit sig negativt till den kostnadsneu-
25476: Handikapparbetsgruppen 96 föres1og att inva- tra1a finansieringen av dem. Trots att de nuvaran-
25477: 1idavdraget skulle s1opas och att de ka1ky1mässi- de handikappstöden och handikapptjänsterna har
25478: ga tilläggsinkomster (430 mi1j. mk) som detta ger ersatt invalidavdraget som gjordes i beskattning-
25479: upphov till skulle riktas till 1) utveck1ande av en, har det omfattande motståndet b1and medbor-
25480: folkpensionsansta1tens förmåner till handikappa- garna försvårat införandet av Handikapparbets-
25481: de (61 milj. mk), 2) utvecklande av tjänsterna en- gruppen 96:s förs1ag. Genomförandet av omfat-
25482: 1igt 1agen om service och stöd på grund av handi- tande systemändringar samtidigt som man över-
25483: kapp (230 mi1j. mk) 3) utveck1ande av rehabilite- går till euron försvårar för sin del t.ex. reformen
25484: ring som ordnas av fo1kpensionsanstalten (90- av stödet för anskaffning av bil år 2002.
25485: 96 mi1j. mk) samt 4) revidering av stödet för an- Avsikten är att resurserna i en1ighet med re-
25486: skaffning av bil (43 milj. mk). Dessutom före- geringsprogrammet samt må1- och verksarnhets-
25487: s1og arbetsgruppen att inva1idpensionsskyddet programmet för socia1- och hä1sovården 2000-
25488: enligt folkpensions1agen skall revideras och att 2003 skall inriktas en1igt Handikapparbetsgrup-
25489: mervärdesskattelättnaden för gravt handikappa- pen 96:s förs1ag så att stöd som kanaliseras via
25490: de företagare skall ersättas med ett ändrat mer- beskattningen ändras till direkt stöd och service.
25491: värdesskattesystem. Riksdagens biträdande justitieombudsman har i
25492: november 2000 de1gett statsrådet att det finns ett
25493:
25494:
25495: 4
25496: Ministerns svar KK 1009/2000 vp- Saara Karhu /sd
25497:
25498:
25499: behov att revidera det nuvarande systemet med eller delvis. De behandlades i den socialpolitiska
25500: återbäring av bilskatt. Social- och hälsovårdsmi- ministerarbetsgruppen i december, där man be-
25501: nisteriet har under senhösten utarbetat alternati- slutade att inhämta social- och hälsovårdsutskot-
25502: va modeller för genomförandet av Handikappar- tets åsikt om möjligheterna att genomföra de oli-
25503: betsgruppen 96:s förslag antingen som en helhet ka alternativen.
25504:
25505:
25506:
25507: Helsingforsden 4 januari 2001
25508:
25509: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
25510:
25511:
25512:
25513:
25514: 5
25515: KK 1010/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
25516:
25517:
25518:
25519:
25520: KIRJALLINEN KYSYMYS 1010/2000 vp
25521:
25522: Alavuden vastaanottokeskuksen lakkauttamis-
25523: päätös
25524:
25525:
25526:
25527:
25528: Eduskunnan puhemiehelle
25529:
25530: Alavuden vastaanottokeskus sai tiedon, että sisä- teettomassa kunnossa: siellä on jo valmiiksi otet-
25531: asianministeriössä on l.l2.2000 tehty päätös tu huomioon erityisryhmien tarpeet (esim. liikun-
25532: keskuksen lakkauttamisesta. Päätös tuli yllät- tarajoitteiset) ja tilat ovat myös helposti muun-
25533: täen, sillä valmistelun aikana ei ollut mitään vii- nettavissa esimerkiksi suljetuksi keskukseksi.
25534: tettä siitä, että Alavuden keskus olisi ollut lak- Yhteydet verkostoihin on luotu ja ne toimivat
25535: kautuslistalla. On vaikea ymmärtää, mihin Ala- moitteettomasti.
25536: vuden vastaanottokeskuksen lakkauttamispäätös Em. perusteiden lisäksi yhtenä perusteena il-
25537: perustuu, sillä se täyttää hyvin kaikki annetut kri- moitettiin toiminnan kesto. Kuitenkin toimintaa
25538: teerit, joiden perusteella jatkavista keskuksista jatkavissa keskuksissa on Alavuden jälkeen toi-
25539: piti päättää. mintansa aloittanut keskus.
25540: Ensinnäkin maantieteellisesti Alavuden kes- Vastaanottokeskuksella on oman 10 henkilön
25541: kus on ainoa keskus Etelä-Pohjanmaalla, ja Kuo- työpaikan lisäksi myös välillisesti työllistävä
25542: pion keskuksen lakkauttamispäätöksen jälkeen vaikutus. Keskus on myös voinut tarjota runsaas-
25543: se olisi ollut ainoa koko keskisessä Suomessa. ti harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. Alavu-
25544: Näin keskus on aluepoliittisesti erittäin tarkoi- den vastaanottokeskus alueen ainoana keskukse-
25545: tuksenmukainen. Muut tarkasteltavat kriteerit na on edistänyt alueella suvaitsevaisuutta ja kan-
25546: olivat seuraavat: sainvälisyyskasvatusta, jotta pakolaisten tuleva
25547: keskus on taloudellisesti tarkoituksenmu- sijoittuminen alueelle olisi helpompaa. Kaupun-
25548: kainenja kiinteistöt ovat kunnossa gin asukkaat kokevat yleisesti keskuksen läsnä-
25549: ylläpitäjätahona kunta ja valtio olon nykyään myönteisenä.
25550: yhteydet olemassa olevaan verkkoon. Vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä 80
25551: Nämäkin kriteerit Alavus täyttää kiitettävästi. Li- asukasta, jotka edustavat 21 eri kansalaisuutta, ja
25552: säksi henkilökunta on hyvin koulutettua. Niinpä keskus ja sen asukkaat sulautuvat hyvin muuhun
25553: Alavuden vastaanottokeskus onkin saanut julki- väestöön. Kulkuyhteydet ovat hyvät ja toimivat,
25554: sesti tunnustusta joustavasta, laadukkaasta ja hy- mutta kuitenkin keskus on paikkana rauhallinen
25555: västä vastaanottotyöstä niin työministeriöitä kuin ja turvallinen turvapaikanhakijoille. Jos keskus
25556: TE-keskukseltakin. Työministeriö on pitänyt nyt lakkautetaan, toiminnan aloittaminen alueel-
25557: Alavuden vastaanottokeskuksen toimintaa yhte- la uudelleen lakkauttamisen jälkeen on erittäin
25558: nä maan parhaimmista. vaikeaa.
25559: Alavudella majoitusvuorokauden hinta jää Alavuden kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan TE-
25560: koulutetun henkilökunnan avulla alle keskiarvon keskuksen sopimuksen mukaan merkittävistä
25561: laadullisen työn siitä kuitenkaan kärsimättä. keskuksen toimintaa koskevista muutoksista on
25562: Kiinteistö (ent. Kuivasjärven sairaala) on moit- neuvoteltava etukäteen osapuolten välillä. Tie-
25563:
25564: Versio 2.0
25565: KK 1010/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
25566:
25567:
25568: don ennakoimattomuus ja senjulkistamistapa on- miten päätöksenteon yhteydessä on tar-
25569: kin koettu alueella laajemminkin hyvin kieltei- koitus soveltaa hyvän hallintotavan ja
25570: sesti. kestävän henkilöstöpolitiikan perustee-
25571: na olevaa etukäteisneuvottelua sisä-
25572: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- asiainministeriön, TE-keskuksen ja Ala-
25573: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta- vuden vastaanottokeskuksen välillä sekä
25574: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25575: tattavaksi seuraavan kysymyksen: millä tavalla hallitus aikoo edistää
25576: yleistä suvaitsevvaisuutta ja turvata pa-
25577: Miten Alavuden vastaanottokeskuksen kolaisten vastaanottokeskuksen toimin-
25578: yllättävä lakkauttamispäätös perustuu nan myös Etelä-Pohjanmaalla ja keski-
25579: sovittuihin kriteereihin: alueellisuu- sessä Suomessa?
25580: teen, taloudelliseen tarkoituksenmukai-
25581: suuteen ja kiinteistöjen kuntoon,
25582:
25583:
25584: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
25585:
25586: Anneli Jäätteenmäki /kesk Jukka Vihriälä /kesk
25587: Aulis Ranta-Muotio /kesk Mari Kiviniemi /kesk
25588:
25589:
25590:
25591:
25592: 2
25593: Ministerin vastaus KK 1010/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
25594:
25595:
25596:
25597:
25598: Eduskunnan puhemiehelle
25599:
25600: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- puolille Suomea. Tarkoitus on, että vastaanotto-
25601: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- keskuksia tulevaisuudessakin on eri puolilla Suo-
25602: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mea ja erityisesti ulkorajojen läheisyydessä. Ot-
25603: vastattavaksi kansanedustaja Anneli Jäätteen- taen huomioon sen, että turvapaikanhakijamää-
25604: mäen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- riä ei pystytä luotettavasti ennakoimaan, on erit-
25605: myksen KK 1010/2000 vp: täin oleellista, että toiminnassa pidetään sekä sel-
25606: laisia vastaanottokeskuksia, jotka tarpeen tullen
25607: Miten Alavuden vastaanottokeskuksen pystyvät lisäämään vuodepaikkojaan nopeasti,
25608: yllättävä lakkauttamispäätös perustuu että niitä, jotka sijaitsevat ulkorajojen läheisyy-
25609: sovittuihin kriteereihin: alueellisuu- dessä.
25610: teen, taloudelliseen tarkoituksenmukai- Päätös Alavuden vastaanottokeskuksen lak-
25611: suuteen ja kiinteistöjen kuntoon, kauttamisesta on tehty vastaanottotyön kokonais-
25612: tarpeiden pohjalta ottaen huomioon alueellisuu-
25613: miten päätöksenteon yhteydessä on tar- den, taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden ja
25614: koitus soveltaa hyvän hallintotavan ja kiinteistöjen kunnon lisäksi toiminnan keston uu-
25615: kestävän henkilöstöpolitiikan perustee- tena kriteerinä. Lakkauttamispäätöksestä on kes-
25616: na olevaa etukäteisneuvottelua sisäasi- kusteltu sekä vastaanottokeskuksen ylläpitäjän
25617: ainministeriön, TE-keskuksen ja Alavu- että vastaanottokeskuksen kanssa ennen sen jul-
25618: den vastaanottokeskuksen välillä sekä kistamista.
25619: millä tavalla hallitus aikoo edistää Ottaen huomioon työllisyysnäkökohdat vas-
25620: yleistä suvaitsevaisuutta ja turvata pa- taanottokeskuksen toiminnan lakkaaminen paik-
25621: kolaisten vastaanottokeskuksen toimin- kakunnalla on aina valitettavaa. Turvapaikanha-
25622: nan myös Etelä-Pohjanmaalla ja keski- kijoiden vastaanotto on kuitenkin riippuvainen
25623: sessä Suomessa? tulijamääristä, mikä sanelee vastaanottokeskus-
25624: ten tarpeen. Tämän vuoksi keskusten perustami-
25625: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- senaja lakkauttamisella on vaikea harjoittaa kan-
25626: ti seuraavaa: sallisia aluepoliittisia toimia. Tämä ei tarkoita si-
25627: tä, etteikö alueelliseen tasapuolisuuteen pyrittäi-
25628: Työministeriön tehtävänä on huolehtia siitä, että si silloin, kun se on taloudellisesti ja muutoin
25629: turvapaikanhakijoiden vastaanottovalmius jama- mahdollista. Työministeriö toivookin, että yh-
25630: joituspaikkojen määrä ovat oikeassa suhteessa teistyö Alavuden kaupungin ja muiden Etelä-
25631: tulijamäärään. Pohjanmaan kuntien kanssa voisi jatkua, mikäli
25632: Tällä hetkellä toiminnassa on 17 vastaanotto- Suomesta turvapaikkaa hakevien määrä kasvaa
25633: keskusta. Ne sijaitsevat eri puolella Suomea: Ete- tulevaisuudessa.
25634: lä-Suomen läänin alueella on neljä, Länsi-Suo- Hallitus on nähnyt yleisen suvaitsevaisuuden
25635: men läänissä seitsemän, Itä-Suomen läänissä edistämisen tärkeäksi tehtäväksi, jota tulee to-
25636: kaksi, Oulun läänissä kolme ja Lapin läänissä teuttaa suomalaisen yhteiskunnan kaikilla alueil-
25637: yksi vastaanottokeskus. Kuten edellisestä näkyy, la ja ryhtynyt sen mukaisiin toimenpiteisiin. Ilta-
25638: vastaanottokeskuksia on pyritty perustamaan eri
25639:
25640: 3
25641: KK 1010/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym. Ministerin vastaus
25642:
25643:
25644: koulussa 22.11.2000 hallitus on käsitellyt ehdo- paikallistasolla. Keskeisiä aluetason toimenpide-
25645: tustaan "Kohti etnistä yhdenvertaisuutta ja moni- ehdotuksia ovat tasa-arvoon liittyvän neuvonnan
25646: muotoisuutta" etnisen syrjinnän ja rasismin vas- ja alueviranomaisten yhteistyön vahvistaminen,
25647: taiseksi toimintaohjelmaksi. Toimintaohjelman maahanmuuttajien ja vähemmistöjen työllisyy-
25648: tarkoituksena on tukea ja kehittää toimenpiteitä, den edistäminen ja heidän osaamisensa hyödyn-
25649: joilla edistetään hyviä etnisiä suhteita ja suvait- täminen alueen kehittämistyössä.
25650: sevaisuutta valtakunnan tasolla, aluetasolla ja
25651:
25652:
25653: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2001
25654:
25655: Työministeri Tarja Filatov
25656:
25657:
25658:
25659:
25660: 4
25661: Ministerns svar KK 1010/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
25662:
25663:
25664:
25665:
25666: Tili riksdagens talman
25667:
25668: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger land. A vsikten är att det även i fortsättningen
25669: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- finns förläggningar i olika delar av Finland och i
25670: rådet översänt följande av riksdagsledamot synnerhet nära riksgränserna. Med beaktande av
25671: Anneli Jäätteenmäki /cent m.fl. undertecknade att det är omöjligt att på ett tillförlitligt sätt kun-
25672: skriftliga spörsmål SS 1010/2000 rd: na förutsäga utvecklingen i antalet asylsökande,
25673: är det synnerligen viktigt att verksamheten får
25674: På vilket sätt grundar sig det överras- fortsätta vid dels sådana förläggningar som vid
25675: kande beslutet att nedlägga flyktingför- behov snabbt kan öka antalet bäddplatser och
25676: läggningen i Alavus tili överenskomna dels förläggningar som ligger i närheten av riks-
25677: kriterier: den regionala aspekten, eko- gränserna.
25678: nomisk ändamålsenlighet och fastighe- Beslutet att lägga ned flyktingförläggningen i
25679: ternas skick, Alavus har fattats på basis av det sammanräkna-
25680: de behovet av mottagningsarbete med beaktande
25681: på vilket sätt avser man att vid besluts- av förutom den regionala aspekten, den ekono-
25682: fattandet tillämpa de förhandsförhand- miska ändamålsenligheten och fastigheternas
25683: lingar mellan inrikesministeriet, TE- skick även verksamhetens fortgång som ett nytt
25684: centralen och flyktingförläggningen i kriterium. Innan nedläggningsbeslutet offentlig-
25685: Alavus som ligger tili grund för god för- gjordes har man haft diskussioner med både för-
25686: valtning och hållbar personalpolitik läggningen och dess huvudman.
25687: samt Med tanke på sysselsättningssynpunkterna är
25688: på vilket sätt ämnar regeringen främja det alltid beklag1igt för kommunen, om flykting-
25689: allmän tolerans och trygga flyktingför- förläggningen läggs ned. Hur mottagandet av
25690: läggningens verksamhet också i Södra asylsökande ordnas är dock beroende på antalet
25691: Österbotten och i Mellanfinland? personer som söker asyl, vilket avgör förlägg-
25692: ningsbehovet. Därför är det svårt att använda in-
25693: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- rättande och nedläggning av förläggningar som
25694: föra följande: åtgärder för drivande av regionalpolitiska syften.
25695: Härmed är dock inte sagt att man inte skall sträva
25696: Det är arbetsministeriets uppgift att se till att be- efter regionaljämlikhet, bara det finns ekonomis-
25697: redskapen för mottagande av asylsökande och ka och andra möjligheter till detta. Arbetsminis-
25698: antalet inkvarteringsplatser står i rätt proportion teriet hoppas därför att samarbete med Alavus
25699: till antalet nya asylsökande. stad och andra kommuner i Södra Österbotten
25700: Det finns för närvarande 17 verksamma för- skall kunna fortsätta, om antalet personer som sö-
25701: läggningar, som ligger i olika delar av Finland. ker asyl i Finland ökar i framtiden.
25702: Södra Finlands Iän har fyra förläggningar, Väst- Regeringen har ansett främjande av allmän to-
25703: ra Finlands Iän har sju, Östra Finlands Iän två och lerans som en viktig uppgift som skall fullgöras i
25704: Uleåborgs Iän tre förläggningar, och Lapplands det finländska samhällets alla områden och vidta-
25705: Iän har en förläggning. Detta visar att målet har git åtgärder i detta syfte. I sin aftonskola den 22
25706: varit att inrätta förläggningar i o1ika delar av Fin-
25707:
25708: 5
25709: KK 1010/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym. Ministerns svar
25710:
25711:
25712: november 2000 har regeringen behandlat sitt för- slag på lokalnivå är att förstärka rådgivningen
25713: slag till ett verksarnhetsprogram mot etnisk dis- och samarbetet mellan regionala myndigheter i
25714: kriminering och rasism "Mot etnisk jämställdhet frågor som rör jämlikhet, att främja sysselsätt-
25715: och mångfald". Verksarnhetsprogramrnet siktar ningen för invandrare och minoriteter samt att
25716: på att stöda och utveckla åtgärder som främjar tilivarata deras kompetens vid arbetet för regio-
25717: goda etniska relationer och tolerans på riksnivå, nens utveckling.
25718: regionalnivå och lokalnivå. Centrala åtgärdsför-
25719:
25720:
25721: Helsingforsden 16 januari 2001
25722:
25723: Arbetsminister Tarja Filatov
25724:
25725:
25726:
25727:
25728: 6
25729: KK 1011/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
25730:
25731:
25732:
25733:
25734: KIRJALLINEN KYSYMYS 1011/2000 vp
25735:
25736: Työkykyä ylläpitävän toiminnan tukeminen
25737:
25738:
25739:
25740:
25741: Eduskunnan puhemiehelle
25742:
25743: Työelämä on muuttunut Suomessa nopeasti. Yhä sia työntekijöiden terveyteen, fyysiseen toimin-
25744: harvemmat ihmiset tekevät työpaikoilla yhä takykyyn ja psyykkiseen hyvinvointiin. Työnte-
25745: enemmän töitä. Työntekijöiden henkinen ja ruu- kijöiden liikuntaharrastusten on havaittu myös
25746: miillinen kuormitus on lisääntynyt. Tästä huoli- parantavan koko työyhteisön toimintakykyä, li-
25747: matta on todennäköistä, että työn uuvuttamat säävän tuottavuutta ja vähentävän sairauspoissa-
25748: työntekijät joutuvat toimimaan jatkossa työelä- oloja sekä yritysten eläkemenoja.
25749: mässä odotettua kauemmin, koska heitä ei enää Monissa työyhteisöissä liikunnan harrastamis-
25750: voida siirtää eläkkeelle samalla tavalla kuin vie- ta on pyritty tukemaan terveyden ja työkyvyn
25751: lä 1980-luvulla oli tapana. Työuupumuksen en- sekä tuottavuuden edistämiseksi. Kuitenkin vain
25752: nalta ehkäiseminen ja korjaaminen onkin työelä- noin kolmasosa väestöstä liikkuu riittävästi. Hy-
25753: män tämän hetken suurin haaste. vistä kokemuksista huolimatta maassamme on
25754: Työntekijöiden hyvinvoinnin taloudellista vielä useita työpaikkoja, joissa työkykyä ylläpi-
25755: merkitystä on tutkittu paljon. Tulokset ovat voit- tävää toimintaa ei ole järjestetty. Suurimpana es-
25756: topuolisesti myönteisiä koko kansantalouden teenä toiminnan järjestämiselle pidetään siitä ai-
25757: kannalta. Selvimmin taloudellinen hyöty näkyy heutuvia kustannuksia.
25758: ennenaikaisten eläkkeiden vähentymisenä. Jo- Nykyisen lainsäädännön mukaan työnantaja ei
25759: kainen ennen vanhuuseläkeikää tapahtuva eläk- saa vähentää arvonlisäveroa niistä kustannuksis-
25760: keelle siirtyminen ja lyhytaikaisempikin sairasta- ta, jotka syntyvät henkilökunnalle tarjotuista har-
25761: minen aiheuttaa yrityksille ja koko yhteiskunnal- rastusmahdollisuuksista. Jos työnantaja esimer-
25762: le suuria kustannuksia. On jopa arvioitu, että työ- kiksi tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden
25763: peräiset sairaudet ja tapaturmat rasittavat brutto- käyttää tiettyä kuntosalia vapaa-aikanaan, ei
25764: kansantuotetta noin 3 % vuosittain. työnantaja saa vähentää kuntosalilta tulevaan las-
25765: Työnantajan ja työntekijän sekä työpaikan yh- kuun sisältyvää arvonlisäveroa. Arvonlisävero-
25766: teistoimintaorganisaation tulisi pyrkiä yhteis- vähennystä ei saa tehdä myöskään työnantajan
25767: työssä edistämään ja tukemaan jokaisen työelä- omissa tiloissa sijaitsevaan kuntosaliin tehdyistä
25768: mässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hä- hankinnoista.
25769: nen työuransa kaikissa vaiheissa. Tällaisella en-
25770: nalta ehkäisevällä toiminnalla voitaisiin säästää Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25771: vuosittain useita miljardeja markkoja. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25772: Liikunta on merkittävin työkykyä parantava ja valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25773: ylläpitävä tekijä. Kohtuullisella säännöllisellä vaksi seuraavan kysymyksen:
25774: liikunnalla on kiistattomia myönteisiä vaikutuk-
25775:
25776:
25777:
25778:
25779: Versio 2.0
25780: KK 1011/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
25781:
25782:
25783: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
25784: koo ryhtyä työkykyä ylläpitävän toimin-
25785: nan tukemiseksi?
25786:
25787:
25788: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
25789:
25790: Petri Neittaanmäki /kesk
25791:
25792:
25793:
25794:
25795: 2
25796: Ministerin vastaus KK 1011/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
25797:
25798:
25799:
25800:
25801: Eduskunnan puhemiehelle
25802:
25803: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa topaikkana käytettävää kiinteistöä sekä sen käyt-
25804: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- töön liittyviä tavaroita ja palveluja.
25805: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Verotuskäytännössä on katsottu, että henkilö-
25806: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen kunnalle järjestettyä liikuntatoimintaa varten
25807: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tehtyihin ostoihin sisältyvät arvonlisäverot eivät
25808: 1011/2000 vp: ole arvonlisäverolain mukaan vähennyskelpoi-
25809: sia. Työnantajan omissa tiloissa sijaitsevan kun-
25810: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- tosalin käyttö- ja välinekustannukset ovat henki-
25811: koo ryhtyä työkykyä ylläpitävän toimin- lökunnan harrastustilana käytettävään kiinteis-
25812: nan tukemiseksi? töön tai sen käyttöön liittyvien tavaroiden ja pal-
25813: velujen kustannuksia, ja siten vähennyskelvotto-
25814: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mia. Myöskään työnantajan henkilökuntansa lii-
25815: ti seuraavaa: kuntaa varten ostamia liikuntapalveluja ei ole pi-
25816: Arvonlisäverolain 102 §:n mukaan verovelvolli- detty hakijan verollista liiketoimintaa varten
25817: nen saa vähentää verollista liiketoimintaansa var- hankittuina, vaan henkilökunnan yksityiskulu-
25818: ten ostamastaan hyödykkeestä suoritettavan ve- tukseen liittyvinä vähennyskelvottomina menoi-
25819: ron. na.
25820: Lakia koskevan hallituksen esityksen (HE Henkilökunnan harrastusmahdollisuuksiin
25821: 88/1993 vp) perustelujen mukaisesti henkilökun- liittyvien menojen vähennyskelvottomuus on pe-
25822: nan yksityiskäytössä kulutettavat henkilökunnal- rusteltua kulutusneutraalisuuteen liittyvistä syis-
25823: le luovutettava! hyödykkeet eivät kulutusneut- tä. Tällaisiin menoihin tulisi kohdistua sama ve-
25824: raalisuussyistä ole vähennyskelpoisia. Tällaisten rorasitus riippumatta siitä, ostaako kuluttaja ne
25825: hyödykkeiden vähennyskelvottomuus seuraa vä- itse suoraan vaihankitaankone työnantajan kaut-
25826: hennysoikeutta koskevasta yleissäännöksestä, ta. Työnantajalle myönnettävä vähennysoikeus
25827: koska ne eivät tule liiketoiminnassa käytettävik- merkitsisi työnantajan kautta hankittujen hyö-
25828: si. Selkeyden vuoksi lakiin otettiin lisäksi erityi- dykkeiden verorasituksen poistamista kokonaan.
25829: siä vähennyskieltosäännöksiä, jotka koskevat Tämä johtaisi kuluttajien eriarvoiseen verokohte-
25830: eräitä henkilökunnan yksityiskulutukseen rinnas- luun, koska kaikilla työnantajilla ei kuitenkaan
25831: tettavia hankintoja. Lain 114 §:n 1 momentin 1 olisi mahdollisuuksia tarjota tällaisia palveluja
25832: kohtaan sisältyvän erityissäännöksen mukaan vä- työntekijöilleen.
25833: hennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee vero- Lisäksi on huomattava, että liikuntapalvelui-
25834: velvollisen tai hänen henkilökuntansa asuntona, hin sovelletaan voimassa olevan arvonlisävero-
25835: lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviet- lain mukaan alennettua 8 prosentin verokantaa.
25836:
25837:
25838:
25839:
25840: 3
25841: KK 101112000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk Ministerin vastaus
25842:
25843:
25844: Hallitus pitää tärkeänä työkykyä ylläpitävän muulla tavoin kuin arvonlisäverolain vähennys-
25845: toiminnan edistämistä. Edellä esitetyistä syistä oikeussäännöksiä muuttamalla.
25846: tarvittavat toimenpiteet tulisi kuitenkin toteuttaa
25847:
25848:
25849:
25850: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2001
25851:
25852: Ministeri Suvi-Anne Siimes
25853:
25854:
25855:
25856:
25857: 4
25858: Ministerns svar KK 1011/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
25859:
25860:
25861:
25862:
25863: Tili riksdagens talman
25864:
25865: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tjänster i samband med användningen av fastig-
25866: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- heten.
25867: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Petri 1 beskattningspraxis har det ansetts att de mer-
25868: N eittaanmäki 1cent undertecknade skriftliga värdesskatter som ingår i köp som gjorts för an-
25869: spörsmå1 SS 101112000 rd: ordnande av idrotts- och motionsverksamhet för
25870: personalen inte är avdragsgilia enligt mervärdes-
25871: Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta skattelagen. Driftskostnadema för ett gym som
25872: för stödjande av verksamhet som upp- ligger i arbetsgivarens egna 1okaliteter och kost-
25873: rätthåller arbetsförmågan? nadema för gymredskap utgör kostnader för va-
25874: ror och tjänster i samband med en fastighet som
25875: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- används som hobbylokal för personalen, eller
25876: föra fö1jande: kostnader för dess användning, och är således
25877: En1igt 102 § mervärdesskatte1agen får den skatt- inte avdragsgilia. lnte heller idrotts- och mo-
25878: sky1dige för skattepliktig rörelse dra av skatten tionstjänster som arbetsgivaren har köpt med tan-
25879: på en nyttighet som han köper. ke på personalens fysiska hälsa har betraktats
25880: En1igt motiveringen tili regeringens proposi- som utgifter för sökandens skattepliktiga rörelse,
25881: tion om 1agen (RP 88/1993 rd) är med hänsyn tili utan som icke avdragsgilia utgifter för persona-
25882: konsumtionsneutra1iteten sådana nyttigheter inte lens privatkonsumtion.
25883: avdragsgilia som används för persona1ens priva- Det är med hänsyn till konsumtionsneutralite-
25884: ta konsumtion. Att detta s1ags nyttigheter inte är ten motiverat att utgifter som hänför sig tili per-
25885: avdragbara f01jer av den allmänna bestämme1sen sonalens hobbyverksamhet inte är avdragsgilla.
25886: om avdragsrätten, eftersom nyttighetema inte Dessa utgifter borde beskattas på samma sätt
25887: kommer tili användning inom företagets röre1se. oberoende av om konsumenten köper något di-
25888: För tydlighetens skull togs i 1agen dessutom in rekt eller om anskaffningar görs via arbetsgiva-
25889: särskilda bestämmelser om avdragsförbud, vi1ka ren. En avdragsrätt som beviljas arbetsgivaren
25890: gäller vissa anskaffningar som kan jämställas skulle innebära att skattebelastningen för nyttig-
25891: med persona1ens privatkonsumtion. En1igt den heter som anskaffas via arbetsgivaren helt skulle
25892: särski1da bestämmelse som ingår i 114 § 1 mom. slopas. Detta skulle leda till en ojämlik skattebe-
25893: 1 punkten får avdrag inte göras när anskaffning- handling av konsumentema, eftersom alla arbets-
25894: en gäller en fastighet som den skattsky1dige eller givare ändå inte skulle ha möjligheter att erbjuda
25895: hans personai använder som bostad, bamträd- sina arbetstagare sådana tjänster.
25896: gård, hobby1okal eller fritidsställe samt varor och Dessutom bör beaktas att enligt gällande mer-
25897: värdesskattelag tiliämpas en sänkt skattesats på
25898: 8 % för idrotts- och motionstjänster.
25899:
25900:
25901:
25902:
25903: 5
25904: KK 101112000 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk Ministerns svar
25905:
25906:
25907: Regeringen anser det viktigt att främja verk- derna emellertid genomföras på andra sätt än ge-
25908: sarnhet som upprätthåller arbetsförmågan. Av nom ändringar av mervärdesskattelagens bestäm-
25909: ovan anförda orsaker borde de behövliga åtgär- melser om avdragsrätt.
25910:
25911:
25912: Helsingforsden 10 januari 2001
25913:
25914: Minister Suvi-Anne Siimes
25915:
25916:
25917:
25918:
25919: 6
25920: KK 1012/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
25921:
25922:
25923:
25924:
25925: KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2000 vp
25926:
25927: Sosiaaliasiamiesten pätevyys
25928:
25929:
25930:
25931:
25932: Eduskunnan puhemiehelle
25933:
25934: Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa koskeva laki joama lisäarvo siitä, että asiakas saa nykyistä pa-
25935: tulee voimaan 1.1.200 1. Asiakaslain mukaan rempaa tiedotusta, neuvoa ja apua sosiaaliasiois-
25936: kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Laki ei saan, voi toteutua.
25937: aseta yksiselitteisesti kelpoisuusehtoja sosiaali- Valiokuntakäsittelyssä oli esillä sekin vaihto-
25938: asiamiehelle, mutta se määrittelee tämän tehtä- ehto, että sosiaaliasiamiestä koskevat pätevyys-
25939: vät. Lain perusteluihin on kirjattu, että tehtävän vaatimukset merkittäisiin lakiin. Jo nyt näyttää
25940: vaatima osaaminen ja ammattitaito asettavat vaa- selviöltä, että sosiaaliasiamiehen pätevyydestä
25941: timuksia sosiaaliasiamieheksi nimettävän koulu- olisi säädettävä vähintään asetuksella, jotta voi-
25942: tukselle, kokemukselle ja tietotaidolle. taisiin varmistaa lain tavoitteen toteutuminen.
25943: Perustelujen mukaan sosiaaliasiamieheltä on
25944: edellytettävä perehtyneisyyttä sosiaalilainsää- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25945: däntöön, sosiaalihuollon asiakkaan oikeusase- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25946: maan ja yleensä sosiaalihuollon vastuu- ja oi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25947: keusturvakysymyksiin. Tehtävän hoitaminen vaksi seuraavan kysymyksen:
25948: edellyttää henkilöltä tietoja ja taitoja itsenäiseen,
25949: riippumattomaan ja puolueettomaan työskente- Onko hallitus tietoinen kuntien aikeista
25950: lyyn. mitätöidä sosiaaliasiamiehen roolia si-
25951: Tietoon on tullut, että eräät kunnat eivät aio ten, ettei heiltä vaadita riittävää koulu-
25952: piitata lain perusteluista mitään. Sosiaaliasiamie- tusta, alan osaamista ja kokemusta ja
25953: hiksi ollaan nimittämässä esimerkiksi yo-merko-
25954: nomeja, asuntosihteereitä ja lomalautakuntien milloin hallitus aikoo valmistella sään-
25955: sihteereitä. Jos tämä myös toteutuu, ei lain tar- nöksen sosiaaliasiamiehen pätevyydes-
25956: tä?
25957:
25958:
25959: Helsingissä 15 päivänäjoulukuuta 2000
25960:
25961: Marjatta Vehkaoja /sd
25962:
25963:
25964:
25965:
25966: Versio 2.0
25967: KK 1012/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd Ministerin vastaus
25968:
25969:
25970:
25971:
25972: Eduskunnan puhemiehelle
25973:
25974: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Hallituksen esityksen (HE 137/1999 vp) pe-
25975: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- rustelujen mukaan sosiaaliasiamiehen tulisi olla
25976: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen perehtynyt sosiaalilainsäädäntöön, sosiaalihuol-
25977: vastattavaksi kansanedustaja Marjatta Vehka- lon asiakkaan oikeusasemaan ja yleensä sosiaali-
25978: ojan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen huollon vastuu- ja oikeusturvakysymyksiin, jotta
25979: KK 1012/2000 vp: hän kykenisi neuvomaan sekä sosiaalihuollon
25980: asiakkaita että henkilöstöä.
25981: Onko hallitus tietoinen kuntien aikeista Lakiesitystä valmisteltaessa lähdettiin siitä,
25982: mitätöidä sosiaaliasiamiehen roolia si- että kunnat järjestäisivät sosiaaliasiamiehen teh-
25983: ten, ettei heiltä vaadita riittävää koulu- tävien hoidon asiallisesti ja asiakkaiden etua sil-
25984: tusta, alan osaamista ja kokemusta ja mällä pitäen. Sosiaali- ja terveysministeriöön on
25985: kuitenkin kantautunut huolestuttavia tietoja sii-
25986: milloin hallitus aikoo valmistella sään- tä, millaisen koulutus- ja työkokemustaustan
25987: nöksen sosiaaliasiamiehen pätevyydes- omaavia henkilöitä eräät kunnat ovat sosiaali-
25988: tä? asiamiehiksi nimenneet. Mikäli sosiaaliasiamie-
25989: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hen tehtäviä hoitavilla henkilöillä ei ole tehtä-
25990: ti seuraavaa: vien vaatimaa ammattitaitoa, sosiaaliasiamies-
25991: järjestelmä ei voi toimia asiakaslain tarkoitta-
25992: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oi- malla tavalla.
25993: keuksista (myöh. asiakaslaki, 812/2000) tuli voi- Uuden lain voimaantulon vuoksi järjestetyis-
25994: maan tämän vuoden alusta. Lain 24 §:n mukaan sä sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhalli-
25995: kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, jonka teh- tusten koulutustilaisuuksissa on pyritty voimak-
25996: tävänä on kaasti korostamaan sosiaaliasiamiehen tehtävien
25997: 1) neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltami- vaativuutta ja kertomaan lain esitöissä todetuista
25998: seen liittyvissä asioissa; kelpoisuusvaatimuksista, joita sosiaaliasiamie-
25999: 2) avustaa asiakasta lain 23 §:ssä tarkoitetun hen tehtävien hoitamiseksi tarvitaan. Sosiaali- ja
26000: muistutuksen tekemisessä; terveysministeriön asiakaslakia koskevassa Kun-
26001: 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista; tatiedotteessa (7 /2000) on myös korostettu asia-
26002: 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien kaslain esitöiden mukaisia sosiaaliasiamiehen
26003: edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä kelpoisuusvaatimuksia.
26004: 5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman Sosiaaliasiamiesjärjestelmän käynnistämis-
26005: kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosit- vaihetta on lähdetty aktiivisesti seuraamaan.
26006: tain kunnanhallitukselle. Lääninhallitukset ovat muun muassa lähettäneet
26007: Laissa oleva tehtävien kuvaus osoittaa, että alueensa kuntiin kirjeen, jossa on selvitetty so-
26008: voidakseen hoitaa työnsä asianmukaisesti sosiaa- siaaliasiamiehen tehtäviä ja lain esitöistä ilmene-
26009: liasiamiehellä tulee olla hyvä sosiaalihuollon ja viä kelpoisuusvaatimuksia, sekä kehotettu kun-
26010: sen lainsäädännön sekä hallinnon tuntemus. tia huolehtimaan siitä, että sosiaaliasiamiehiksi
26011: nimettävillä henkilöillä on tehtävän vaativuuden
26012:
26013:
26014: 2
26015: Ministerin vastaus KK 1012/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
26016:
26017:
26018: edellyttämä koulutus ja ammattitaito. Lisäksi nut sosiaaliasiamiehen tehtävien vaatimaa kel-
26019: kunnilta on pyydetty selvitystä sosiaaliasiamie- poisuutta ja tulee muistiossaan tekemään esityk-
26020: heksi nimetyistä henkilöistä, heidän kelpoisuuk- sensä säännöksiksi sosiaaliasiamiehen kelpoi-
26021: sistaan ja asemastaan kunnan organisaatiossa. suusvaatimuksista. Säännökset sosiaaliasiamie-
26022: Sosiaalialan ammatinharjoittamislainsäädän- hen kelpoisuudesta valmisteltaneen tämän vuo-
26023: töä valmisteleva työryhmä, jonka toimikausi den aikana.
26024: päättyi vuoden lopussa, on työnsä aikana pohti-
26025:
26026:
26027: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2001
26028:
26029: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
26030:
26031:
26032:
26033:
26034: 3
26035: KK 1012/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd Ministems svar
26036:
26037:
26038:
26039:
26040: Tili riksdagens talman
26041:
26042: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger om förvaltningen för att han eller hon skall kun-
26043: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- na utföra sitt arbete ändamålsenligt.
26044: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- Enligt motiveringama till regeringens propo-
26045: jatta Vehkaoja /sd undertecknade skriftliga sition (RP 137/1999 rd) bör socialombudsman-
26046: spörsmål SS 1012/2000 rd: nen vara förtrogen med sociallagstiftningen, den
26047: rättsliga ställningen för socialvårdsklienter och i
26048: Å·r regeringen medveten om kommuner- allmänhet med ansvars- och rättsfrågor inom so-
26049: nas avsikter att ogiltigförklara social- cialvården för att kunna ge socialvårdsklienter
26050: ombudsmännens roll såtillvida att det av och anställda råd.
26051: dem inte krävs tillräcklig utbildning, När lagpropositionen förbereddes litade man
26052: kännedom om och eifarenhet av det so- på att kommunema skulle se till att socialom-
26053: ciala området och budsmannens uppgifter ordnas ändamålsenligt
26054: med beaktande av klientens intresse. Till social-
26055: när ämnar regeringen bereda bestäm- och hälsovårdsministeriets kännedom har dock
26056: melser om socialombudsmannens behö- kommit oroande uppgifter om den utbildning och
26057: righet? arbetserfarenhet personer som en del kommuner
26058: Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt an- utsett till socialombudsmän har. Om denperson
26059: föra följande: som sköter socialombudsmannens uppgifter inte
26060: har tillräcklig yrkeskunnighet för att utföra upp-
26061: Lagen om klientens ställning och rättigheter giftema kan systemet med socialombudsmän inte
26062: inom socialvården (nedan klientlagen, 812/2000) fungera på ett sådant sätt som avses i klientlagen.
26063: trädde i kraft vid ingången av år 2001. Enligt la- Vid de kurser som ordnats av social- och häl-
26064: gens 24 § skall kommunen utse en socialom- sovårdsministeriet och länsstyrelsema på grund
26065: budsman vars uppgifter är att av den nya lagen har man strävat efter att starkt
26066: 1) ge klientema råd i frågor som gäller till- betona att socialombudsmannens uppgifter är
26067: lämpningen av denna lag, krävande och att samtidigt berätta om de behörig-
26068: 2) bistå klienten i den fråga som avses i 23 § hetsvillkor som enligt förarbetena tilllagen krävs
26069: 1 mom., för utförandet av uppgiftema. Även i social- och
26070: 3) informera om klientens rättigheter, hälsovårdsministeriets Kommuninfo (7 /2000)
26071: 4) också i övrigt arbeta för att främja klientens om klientlagen har socialombudsmännens behö-
26072: rättigheter och för att de skall bli tillgodo sedda, righetsvillkor enligt förarbetena till klientlagen
26073: samt betonats.
26074: 5) följa hur klientemas rättigheter och ställ- Man har aktivt börjat följa upp det inledande
26075: ning utvecklas i kommunen och årligen till kom- skedet av systemet med socialombudsmän. Varje
26076: munstyrelsen avge en redogörelse för detta. länsstyrelse har bl.a. till kommunema i sitt områ-
26077: De uppgifter som beskrivs i lagen visar att en de skickat ett brev i vilket redogörs för socialom-
26078: socialombudsman måste ha god kännedom om budsmannens uppgifter och de behörighetsvill-
26079: socialvården och socialvårdslagstiftningen samt kor som framgår av förarbetena tilllagen. Därtill
26080:
26081:
26082: 4
26083: Ministems svar KK 1012/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
26084:
26085:
26086: har k01nmunema i brevet uppmanats att ombe- En arbetsgrupp som bereder en yrkesutöv-
26087: sörja att de personer som utses tili socialombuds- ningslagstiftning för det sociala området har un-
26088: män har sådan utbildning och yrkesskicklighet der arbetets gång diskuterat den behörighet som
26089: som förutsätts för arbetet. Ytterligare har kom- förutsätts av en socialombudsman. Arbetsgrup-
26090: munema ombetts att ge en utredning om de per- pen, vars mandatperiod upphörde vid utgången
26091: soner som utsetts tili socialombudsmän, om de- av år 2000, kommer i sin promemoria att ge för-
26092: ras behörighet och om deras ställning i kommu- slag tili bestämmelser om behörighetsvillkoren
26093: nens organisation. för socialombudsmän. Bestämmelsema om behö-
26094: righeten torde beredas under detta år.
26095:
26096:
26097: Helsingforsden 9 januari 2001
26098:
26099: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
26100:
26101:
26102:
26103:
26104: 5
26105: KK 1013/2000 vp- Sakari Smeds /skl
26106:
26107:
26108:
26109:
26110: KIRJALLINEN KYSYMYS 1013/2000 vp
26111:
26112: Kotipalvelumaksujen muuttaminen nettotulois-
26113: ta määräytyviksi
26114:
26115:
26116:
26117:
26118: Eduskunnan puhemiehelle
26119:
26120: Kunnalliset kotipalvelut ovat välttämättömiä mo- köt. Nettotulot kertoisivat realistisemmin asiak-
26121: nelle vanhukselle, sairaalle ja kotona kuntoutu- kaan todellisesta maksukyvystä ja kotipalvelun
26122: valle. Kotipalvelujen hinnoittelussa noudatetaan tarvitsijat kokisivat nettotuloperusteisen maksun
26123: hyvin kirjavaa käytäntöä kunnasta riippuen, mut- määräytymistavan oikeudenmukaisemmaksi.
26124: ta yhteistä on se, että maksut lasketaan asiakkaan Tällä asialla on todellista merkitystä kansalaisen
26125: bruttotulojen perusteella. Lisäksi hinnoitteluun näkökulmasta. Työntekijöiden toiveena on, että
26126: vaikuttavat annetun palvelun määrä ja ajankohta. pikaiset kevyen avun käynnit, esimerkiksi vain
26127: Viikonloppuisin annettu apu on kalliimpaa. lääkkeen viennit asiakkaalle, voitaisiin hinnoitel-
26128: Hinnoittelu pohjautuu sosiaali- ja terveyden- la eri taulukon mukaisesti.
26129: huollon asiakasmaksulakiin ja asetukseen
26130: (A:23.12.1999, Sk 1309/1999), joissa määritel- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26131: lään tulorajat, maksuprosentit ja enimmäismak- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26132: sumäärät. Kotipalvelumaksut määräytyvät asiak- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26133: kaan bruttotulojenja laitospaikkamaksut nettotu- vaksi seuraavan kysymyksen:
26134: lojen mukaan. Tämä epäjohdonmukaisuus ai-
26135: heuttaa sekaannusta. Sekä asiakkaat että työnte- Katsooko hallitus tarpeelliseksi muut-
26136: kijät ovat kokeneet maksuasioiden selvittämisen taa kotipalveluista perittävien maksu-
26137: vaikeaksi ja hankalaksi. Maksujen määräytymi- jen määräytymistapaa niin, että ne mää-
26138: nen bruttotulojen perusteella on ongelmallista, räytyvät bruttotulojen sijasta nettotulo-
26139: koska eläkeläisten tulot muutoinkin ovat pieneh- jen perusteella?
26140:
26141:
26142: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
26143:
26144: Sakari Smeds /skl
26145:
26146:
26147:
26148:
26149: Versio2.0
26150: KK 1013/2000 vp- Sakari Smeds /skl Ministerin vastaus
26151:
26152:
26153:
26154:
26155: Eduskunnan puhemiehelle
26156:
26157: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mioon palvelun käyttäjän ja hänen puolisonsa tai
26158: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- avopuolisonsa veronalaiset ansio- ja pääomatu-
26159: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lot sekä verosta vapaat tulot (asiakasmaksuase-
26160: vastattavaksi kansanedustaja Sakari Smedsin /skl tuksen 27 § 1 mom.). Pitkäaikaisen laitoshoidon
26161: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK maksua määrättäessä taas otetaan huomioon hoi-
26162: 1013/2000 vp: toa saaneen tulot ennakonpidätyksenja ennakon-
26163: kannon jälkeen sekä verosta vapaat tulot (asia-
26164: Katsooko hallitus tarpeelliseksi muut- kasmaksuasetuksen 28 §:n 1 mom. ). Kotona an-
26165: taa kotipalveluista perittävien maksu- nettavan palvelun maksut määritellään siten brut-
26166: jen määräytymistapaa niin, että ne mää- totulojen ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksut
26167: räytyvät bruttotulojen sijasta nettotulo- nettotulojen perusteella. Järjestely saattaa vai-
26168: jen perusteella? kuttaa epäjohdonmukaiselta, mutta lähempi tar-
26169: kastelu osoittaa, että sitä voidaan toisaalta pitää
26170: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- perusteltuna, vaikkakin siihen liittyy myös on-
26171: ti seuraavaa: gelmia.
26172: Säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon palve- Maksujen perusteena olevaa tulokäsitettä on
26173: luista perittävistä maksuista ovat sosiaali- ja ter- arvioitu muun muassa sosiaali- ja terveydenhuol-
26174: veydenhuollon asiakasmaksuista annetussa lais- lon maksupolitiikkatoimikunnassa (Komitean-
26175: sa (734/1992) ja asetuksessa (912/1992). Ne tuli- mietintö 1993: 17) sekä sosiaali- ja terveysminis-
26176: vat voimaan vuoden 1993 alusta ja liittyvät sa- teriön asettamassa kotona annettavien palvelu-
26177: manaikaisesti voimaan tulleeseen valtionosuus- jen maksuja selvittäneessä työryhmässä eli
26178: uudistukseen. Asiakasmaksusäännösten uudista- KAMA-työryhmässä (sosiaali- ja terveysminis-
26179: misen eräänä tavoitteena oli kunnallisen päätös- teriön työryhmämuistiaita 1997 :27).
26180: vallan lisääminen. Maksupolitiikkatoimikunta ei ehdotuksissaan
26181: Asiakasmaksulain mukaan kunnat voivat päät- ottanut kantaa tulokäsitteeseen, mutta käsitteli
26182: tää maksuista, jollei lailla tai asetuksella ole toi- kysymystä nykytilaa kuvaavassa mietintönsä lu-
26183: sin säädetty. Maksu ei kuitenkaan saa ylittää pal- vussa. Sen mukaan perusteena erilaisten tulokä-
26184: velun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. sitteiden käytölle on, että bruttotulojen selvittä-
26185: Kunnan päätösvaltaa on rajoitettu muun muassa minen on yksinkertaisempaa kuin nettotulojen
26186: siten, että asetuksella on säädetty eräistä palve- selvittäminen. Mietinnössä todetaan, että tämän
26187: luista perittävien maksujen enimmäismääristä. takia bruttotuloja kannattaa käyttää maksujen
26188: Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaan- määräämisessä aina silloin, kun se on mahdollis-
26189: hoidosta ja kotipalvelusta sekä pitkäaikaisesta ta palvelujen käyttäjän oikeusturvaa vaaranta-
26190: laitoshoidosta perittävän maksun enimmäismää- matta. Nettotuloja käytetään sen sijaan silloin,
26191: rä on kytketty palvelun käyttäjän tai hoitoa saa- kun perittävä maksu on niin korkea, että verotuk-
26192: neen maksukykyyn. sen ja muiden vastaavien menojen vaikutus on
26193: Kun kysymys on kotona annettavasta palve- välttämättä otettava huomioon. Mietinnössä to-
26194: lusta, maksukykyä määriteltäessä otetaan huo- detaan edelleen, että kotona annettavassa palve-
26195:
26196:
26197: 2
26198: Ministerin vastaus KK 1013/2000 vp- Sakari Smeds /skl
26199:
26200:
26201: lussa perittävät maksut muodostavat suhteellisen aikavälin kehittämistarpeena työryhmä piti sitä,
26202: vähäisen osan palvelun käyttäjän kokonaisme- että maksujärjestelmää ja tulonsiirtoja kehitettäi-
26203: noista. Tällöin maksujen määrittelyssä päästään siinjatkossa yhdessä. Sosiaali- ja terveysministe-
26204: riittävään tarkkuuteen käyttämällä perusteena riö onkin asettanut työryhmän selvittämään avo-
26205: bruttotuloja. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ole- hoidon ja laitoshoidon merkitystä kansaneläke-
26206: va henkilö taas saa käytännössä kaikki tarvitse- järjestelmässä sekä sosiaali- ja terveydenhuollos-
26207: mansa palvelut hoitoon liittyvänä, jolloin perittä- sa.
26208: vä maksu vie pääosan henkilön käytettävissä ole- KAMA-työryhmän kannanottoihin viitaten
26209: vista tuloista. Tällöin ei bruttotulojen pohjalta voidaan todeta, että tällä hetkellä näköpiirissä ei
26210: tehtävällä maksun määräämisellä päästäisi yksit- ole sellaista uudistusta, että nettotulot otettaisiin
26211: täistapauksissa riittävään tarkkuuteen. nykyistä laajemmin käyttöön sosiaali- ja tervey-
26212: KAMA-työryhmä tarkasteli mahdollisuutta denhuollon maksujen määräytymisperusteena.
26213: siirtyä nettotuloperusteiseen maksujärjestel- Siirtyminen bruttotuloista nettotuloihin ei välttä-
26214: mään kotona annettavien palvelujen osalta. Työ- mättä olisi eduksi pienituloisille asiakkaille, jos
26215: ryhmä ei kuitenkaan pitänyt muutosta perusteltu- maksutulojen kertymä halutaan pitää nykyisellä
26216: na, koska verovähennyksistä johtuen nettotulo- tasolla. Verotuksen progressiivisuudesta johtuu,
26217: jen käyttö ei ole kaikkien asiakkaiden kannalta että muutos saattaisi päinvastoin siirtää maksu-
26218: yhdenvertainen maksuperuste ja koska bruttotu- jen rasitusta ylemmiltä alemmille tuloryhmille.
26219: lojen perusteella voidaan selvittää riittävällä Toisaalta myös bruttotuloperiaate voijohtaa epä-
26220: tarkkuudella palvelujen käyttäjien maksukyky. oikeudenmukaisiin maksuihin esimerkiksi yh-
26221: Lisäksi työryhmä totesi, että nettotulojen selvit- den tulonsaajan perheissä.
26222: täminen voi myös olla työläämpää kuin bruttotu- Kysymyksen perusteluissa on esitetty, että pi-
26223: lojen selvittäminen. kaiset asiakaskäynnit, jotka käsittävät esimerkik-
26224: KAMA-työryhmän mielestä avohoidon ja lai- si vain lääkkeen viemisen asiakkaalle, tulisi voi-
26225: toshoidon erilainen maksujärjestelmä tosin hait- da hinnoitella eri taulukon mukaisesti. Voimassa
26226: taa palvelujen joustavaa käyttöä, palvelumuoto- olevat säännökset eivät ole esteenä tällaiselle
26227: jen kehittämistä sekä kustannusvertailuja. Sama menettelylle, vaan ne jopa edellyttävät sitä, kun
26228: vaikutus on työryhmän mukaan myös sillä, että ne määrittelevät hinnoitteluperusteeksi palvelun
26229: asiakkaan saarnat sosiaaliset tulonsiirrot ovat eri- laadun ja määrän.
26230: laisia avohoidossa ja laitoshoidossa. Pitemmän
26231:
26232:
26233: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2001
26234:
26235: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
26236:
26237:
26238:
26239:
26240: 3
26241: KK 1013/2000 vp- Sakari Smeds /skl Ministems svar
26242:
26243:
26244:
26245:
26246: Tili riksdagens talman
26247:
26248: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger entens samt en med honom eller henne i gemen-
26249: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- samt hushåll i äktenskap eller i äktenskapsliknan-
26250: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saka- de förhållanden levande persons skattepliktiga
26251: ri Smeds /fkf undertecknade skriftliga spörsmål förvärvs- och kapitalinkomster samt skattefria
26252: SS 1013/2000 rd: inkomster (27 § 1 mom. klientavgiftsförordning-
26253: en).Vid bestämmandet av betalningsförmågan
26254: Anser regeringen det vara nödvändigt vid långvarig anstaltsvård igen beaktas i fråga
26255: att ändra bestämmelserna om avgifter om den som har fått vård inkomsterna efter för-
26256: som uppbärs för hemservice så att de be- skottsinnehållning och förskottsuppbörd samt
26257: stäms utgående ifrån nettoinkomsterna skattefria inkomster (28 § 1 mom. klientavgifts-
26258: istället för bruttoinkomsterna? förordningen). Därmed bestäms avgifterna för
26259: hemservice utgående ifrån bruttoinkomsterna
26260: Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt an- medan avgifterna för långvarig anstaltsvård
26261: föra följande: bestäms utgående från nettoinkomsterna. Syste-
26262: Bestämmelser om avgifter som uppbärs för tjäns- met kan förefalla vara inkonsekvent men en när-
26263: ter inom social- och hälsovården finns i lagen om mare granskning visar att det kan anses vara mo-
26264: klientavgifter inom social- och hälsovården (ned- tiverat, även om det också vållar en del problem.
26265: an klientavgiftslagen, 734/ 1992) och i för- Det inkomstbegrepp som använts vid bestäm-
26266: ordningen om klientavgifter inom social- och mandet av avgifter har utvärderats av bl.a. kom-
26267: hälsovården (nedan klientavgiftsförordningen, missionen för avgiftspolitik inom social- och häl-
26268: 912/1992). De trädde i kraft vid ingången av år sovården (Kommittebetänkande 1993: 17) och av
26269: 1993 och hänför sig till den statsandelsreform en arbetsgrupp tillsatt av social- och hälsovårds-
26270: som samtidigt trädde i kraft. Ett av målen för re- ministeriet med uppgift att utreda avgifter för
26271: formen av bestämmelsema för klientavgifter var service given i hemmet, arbetsguppen KAMA
26272: att öka den kommunala beslutanderätten. (arbetsgruppspromemoria 1997:27).
26273: Enligt klientavgiftslagen kan kommunema Kommissionen för avgiftspolitik tog i sina för-
26274: själva bestämma över avgiftema om inte annat slag inte ställning till inkomstbegreppet men be-
26275: föreskrivs i lag eller förordning. A vgiften får handlade frågan i det kapitel i betänkandet som
26276: dock inte överskrida kostnadema för servicepro- beskriver nuläget. Enligt det är orsaken till att
26277: duktionen. Kommunemas beslutanderätt är be- flera inkomstbegrepp används att det är lättare att
26278: gränsad bl.a. så till vida att förordningen anger utreda en persons bruttoinkomster än nettoin-
26279: maximala belopp för en del tjänster. De högsta komster. 1 betänkandet konstateras att det därför
26280: avgiftema för fortgående och regelbunden hem- lönar sig att vid bestämmandet av avgifter alltid
26281: sjukvård och hemservice samt långvarig anstalts- utgå ifrån bruttoinkomsten när detta är möjligt
26282: vård uppbärs enligt betalningsförmågan hos an- utan att klientens rättsskydd äventyras. Däremot
26283: vändaren eller den som erhållit vården. utgår man från personens nettoinkomster när den
26284: När det gäller service som ges i hemmet beak- avgift som uppbärs är så hög att beskattning och
26285: tas vid bestämmandet av betalningsförmågan kli- andra dylika utgifter måste tas i beaktande. 1 he-
26286:
26287:
26288: 4
26289: Ministems svar KK 1013/2000 vp- Sakari Smeds /skl
26290:
26291:
26292: tänkandet konstateras ytterligare att avgifter som ka inom öppenvården och anstaltsvården. På lång
26293: uppbärs för hemservice/service som ges i hem- sikt ansåg arbetsgruppen att det i fortsättningen
26294: met utgör en förhållandevis liten del av klientens finns behov av att utveckla betalningssystemet
26295: totalutgifter. Därvid uppnår man en tillräcklig och inkomstöverföringama paralielit. Social- och
26296: exakthet vid bestämmandet av avgifterna genom hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
26297: att utgår från bruttoinkomstema. En person i som skall utreda betydelsen av öppenvården och
26298: långvarig anstaltsvård däremot får alla de tjäns- anstaltsvården inom folkpensionssystemet och
26299: ter han eller hon behöver i samband med vården, inom social- och hälsovården.
26300: varvid den avgift som uppbärs utgör huvuddelen Med hänvisning till arbetsgruppen KAMA:s
26301: av de inkomster som står tili personens förfogan- åsikter kan man konstatera att det for tillfåliet
26302: de. Därmed skulle inte en tillräcklig exakthet inte finns någon sådan ändring inom synhålis
26303: uppnås om man vid bestämmandet av avgifterna som skulle innebära att nettoinkomsterna i högre
26304: utgick från bruttoinkomsterna. grad skulie användas som grund för bestämman-
26305: Arbetsgruppen KAMA granskade möjlighe- det av avgifter inom social- och hälsovården. En
26306: terna att övergå till ett betalningssystem baserat övergång från bruttoinkomster tili nettoinkom-
26307: på en persons nettoinkomster när det gälier servi- ster skulle inte nödvändigtvis gynna klienter med
26308: ce som ges i hemmet. Arbetsgruppen ansåg dock låga inkomster om inflödet av avgiftsinkomster
26309: inte ändringen vara motiverad eftersom använd- skall hålias på sarnma nivå som i nuläget. På
26310: ningen av nettoinkomstema på grund av skatte- grund av den progressiva beskattningen skulie en
26311: avdragen inte är enjämlik avgiftsgrund för klien- ändring tvärtemot kunna leda tili att avgiftsbör-
26312: terna och eftersom det är möjligt att tillräckligt dan överfördes från höginkomsttagama tililågin-
26313: exakt utreda klientens betalningsförmåga utgåen- komsttagarna. Å andra sidan kan även bruttoin-
26314: de från bruttoinkomsterna. Ytterligare konstate- komstprincipen leda tili orättvisa avgifter till ex-
26315: rade arbetsgruppen att det kan vara mer arbetsam empel i familjer med en inkomsttagare.
26316: att utreda nettoinkomsterna än att utreda brutto- 1 spörsmålets motivering har anförts att korta
26317: inkomsterna. klientbesök som t.ex. endast består i att läkeme-
26318: Enligt arbetsgruppen KAMA vållar de olika del överlärnnas tili klienten borde kunna prissät-
26319: betalningssystemen för öppenvård och anstalts- tas enligt annan taxa. De gäliande bestämmelser-
26320: vård problem för en smidig användning av tjäns- na utgör inget hinder för ett sådan förfaringssätt
26321: terna, utveckling av serviceformerna och kost- utan de tili och med förutsätter detta eftersom de
26322: nadsjämförelser. Arbetsgruppen anser att de so- anger servicens kvalitet och omfång som prissätt-
26323: ciala inkomstöverföringar som klienten erhålier ningsgrund.
26324: har samma negativa inverkan genom att de är oli-
26325:
26326:
26327: Helsingforsden 9 januari 2001
26328:
26329: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
26330:
26331:
26332:
26333:
26334: 5
26335: KK 1014/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
26336:
26337:
26338:
26339:
26340: KIRJALLINEN KYSYMYS 1014/2000 vp
26341:
26342: Fysioterapeuttien koulutuspaikkojen määrä
26343:
26344:
26345:
26346:
26347: Eduskunnan puhemiehelle
26348:
26349: Fysioterapian koulutusta järjestetään Suomessa saalta fysioterapeuttien virkoja tulisi lisätä. Fy-
26350: 17 eri oppilaitoksessa. Määrä on aivan liian suu- sioterapiaa tarvitaan tulevaisuudessa entistä
26351: ri, sillä fysioterapeutteja on Suomessa jo nyt lii- enemmän, sillä vanheneva väestö tarvitsee yhä
26352: kaa. Tällä hetkellä valmiita ammattilaisia on jo enemmän kuntoutusta ja toimenpiteitä toiminta-
26353: suhteessa yksi fysioterapeutti 500 asukasta koh- kyvyn ylläpitämiseksi. Onkin löydettävä parem-
26354: den. Koulutusta vastaavia työpaikkoja on fysio- pi tasapaino fysioterapian työpaikkojen ja am-
26355: terapeuteille heidän määräänsä nähden aivan mattiin koulutettavien määrän välille.
26356: liian vähän.
26357: Järkevää työllisyyspolitiikkaa olisi korjata Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26358: olemassa oleva tarve vastaamaan oikeassa suh- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26359: teessa koulutuksen aloituspaikkoja. Nyt valmis- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26360: tuvat fysioterapeutit eivät saa alansa töitä. Niin- vaksi seuraavan kysymyksen:
26361: pä monijoutuukin kouluttautumaanjohonkin toi-
26362: seen ammattiin. Fysioterapeuttien ylikouluttami- Onko hallitus tietoinen fj;sioterapeut-
26363: nen tulee kalliiksi yhteiskunnalle, mutta myös tien työllisyystilanteesta ja
26364: yksilölle.
26365: Koulutuksen aloituspaikkojen vähentäminen mitä hallitus aikoo tehdä, että fj;siotera-
26366: tuo säästöjä koulutussektorille. Tätä kautta kou- peuttien koulutus ja kouluteftavien mää-
26367: lutuksen aloituspaikkoja voitaisiin näin lisätä rä ja toisaalta työpaikkojen määrä vas-
26368: aloilla, joilla taas vallitsee suuri tekijäpula. Toi- taavat paremmin toisiaan?
26369:
26370:
26371:
26372: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
26373:
26374: Raija Vahasalo /kok
26375:
26376:
26377:
26378:
26379: Versio2.0
26380: KK 1014/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministerin vastaus
26381:
26382:
26383:
26384:
26385: Eduskunnan puhemiehelle
26386:
26387: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Heikon työllisyystilanteen vuoksi opetusmi-
26388: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nisteriö päätti sosiaali- ja terveysministeriön
26389: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen asiantuntijoita kuultuaan vähentää terveysalan
26390: vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon koulutusmääriä vuosina 1999 ja 2000 viidellä
26391: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK prosentilla molempina vuosina. Aloituspaikko-
26392: 1014/2000 vp: jen vähennys suunnattiin terveysalalla erityisesti
26393: sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja fysiotera-
26394: Onko hallitus tietoinen .fYsioterapeut- peuttien aloituspaikkoihin.
26395: tien työllisyystilanteesta ja Työvoiman ja koulutustarpeen tarkempaa ar-
26396: viointia varten sosiaali- ja terveysministeriö aset-
26397: mitä hallitus aikoo tehdä, että JYsiotera- ti sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen
26398: peuttien koulutus ja kouluteftavien mää- ennakointitoimikunnan, jossa yhdessä opetusmi-
26399: rä ja toisaalta työpaikkojen määrä vas- nisteriön, työelämän ja koulutuksen eri asiantun-
26400: taavat paremmin toisiaan? tijatahojen kanssa on tavoitteena laatia 31.3.2001
26401: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioitta- mennessä ennuste sosiaali- ja terveydenhuollon
26402: vasti seuraavaa: työvoimatarpeesta ja sen perusteella arvioida
26403: koulutuksen mitoitusta vuosiksi 2001-2010
26404: Opetusministeriö on seurannut vuosittain am- sekä tehdä työvoimatarpeen seurantajärjestel-
26405: mattikorkeakoulutuksen koulutustarvetta koko mää koskeva ehdotus.
26406: sen toimintahistorian ajan. Vahvastijulkisen sek- Toimikunnasta tähän mennessä saatujen tieto-
26407: torin toimialana terveysala on ollut laman aiheut- jen perusteella näyttää siltä, että terveysalan kou-
26408: taman työttömyyden vuoksi erityisen tarkastelun lutustarve tulee voimakkaasti lisääntymään mm.
26409: kohteena. Fysioterapian koulutusala poikkeaa eläkkeelle siirtymisen vuoksi jo 2000 luvun en-
26410: terveysalan muista koulutusaloista siinä, että simmäisen vuosikymmenen puolivälin jälkeen.
26411: alalta valmistuvat ovat sijoittuneet muita ter- Väestön työkyvyn ylläpitäminen varhaisen elä-
26412: veysalalta valmistuvia ammattiryhmiä enemmän köitymisen ja toimintakyvyttömyyden ehkäise-
26413: yksityiselle sektorille ja usein itsenäisiksi yrittä- miseksi tulee lisäämään voimakkaasti terveyden-
26414: jiksi. huollon ammattihenkilöiden tarvetta tulevaisuu-
26415: Tilastokeskuksen tietojen mukaan laman jäl- dessa. Erityisesti tultaneen tarvitsemaan fysiote-
26416: keisinä vuosina 1995-1997 valmistui 206 fysio- rapeuttien ammattitaitoa, jossa keskeinen osaa-
26417: terapeuttia, joista vuoden 1998lopussa oli työttö- misalue on erityisesti ihmisen fyysisen, psyykki-
26418: minä yhteensä 24 fysioterapeuttia eli 11,1 %. Si- sen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja
26419: joittuminen julkisen sektorin tehtäviin on sel- edistäminen.
26420: keästi lisääntynyt kauden aikana. Sen sijaan yrit- Opetusministeriö on tehnyt vuosia 2000-
26421: täjänä toimiminen vuosina 1995-1997 vähentyi 2003 varten ammattikorkeakoulujen kanssa ta-
26422: 22,7 %:sta 3,2 %:iin. Vuonna 1998 valmistuneis- voite- ja tulossopimukset Koulutuksen aloitus-
26423: ta toimi saman vuoden lopussa yksityisyrittäjinä paikkojen osalta päätökset tarkistetaan kuitenkin
26424: lähes 5 %. vuosittain tarpeen mukaan. Sosiaali- ja terveys-
26425:
26426:
26427: 2
26428: Ministerin vastaus KK 1014/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
26429:
26430:
26431: ministeriön asettaman ennakointitoimikunnan ra- tuspaikkatarpeen myös fysioterapian koulutuk-
26432: portin valmistuttua opetusministeriö tulee tarkis- sen osalta vuodesta 2002 alkaen.
26433: tamaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloi-
26434:
26435:
26436: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2001
26437:
26438: Opetusministeri Maija Rask
26439:
26440:
26441:
26442:
26443: 3
26444: KK 1014/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministerns svar
26445:
26446:
26447:
26448:
26449: Tili riksdagens talman
26450:
26451: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 3,2 %. Av dem som utexarninerades 1998 var
26452: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- nästan 5% privatföretagare i slutet av samma år.
26453: rådet översänt följande av riksdagsledamot Raija På grund av det svaga sysselsättningsläget be-
26454: Vahasalo /saml undertecknade skriftliga spörs- slöt undervisningsministeriet efter att ha hört
26455: mål SS 1014/2000 rd: sakkunniga vid social- och hälsovårdsministeriet
26456: att minska utbildningsvolymen inom hälsovårds-
26457: Å.r regeringen medveten om sysselsätt- branschen med fem procent under både 1999 och
26458: ningsläget bland fj;sioterapeuter och 2000. Minskningen av nybörjarplatserna inom
26459: hälsovårdsbranschen gällde särskilt sjukskötare,
26460: vad avser regeringen göra för att utbild- hälsovårdare och fysioterapeuter.
26461: ningen av fj;sioterapeuter och antalet Med tanke på en exaktare bedömning av ar-
26462: studerande och å andra sidan antalet betskraften och utbildningsbehovet tillsatte soci-
26463: arbetsplatser bättre skall matsvara var- al- och hälsovårdsministeriet en kommission för
26464: andra? framförhållning av arbetskraftsbehovet inom so-
26465: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- cial- och hälsovårdsbranschen. Denna kommis-
26466: föra följande: sion skall tillsammans med undervisningsminis-
26467: teriet och olika sakkunniginstanser inom arbets-
26468: Undervisningsministeriet har årligen följt utbild- livet och utbildningssektorn före 31.3.2001 upp-
26469: ningsbehovet i fråga om yrkeshögskoleutbild- göra en prognos för arbetskraftsbehovet inom so-
26470: ningen så länge den existerat. Hälsovården har cial- och hälsovårdsbranschen och utgående från
26471: med sin framträdande ställning inom den offent- detta bedöma utbildningens dimensionering för
26472: liga sektom varit föremål för särskild granskning åren 2000-2010 samt lägga fram förslag till ett
26473: på grund av den arbetslöshet den ekonomiska kri- system för uppföljning av arbetskraftsbehovet.
26474: sen medförde. Fysioterapin skiljer sig från de öv- På basis av de uppgifter kommissionen hittills
26475: riga utbildningsornrådena inom hälsovården så- givit ut förefaller det som om utbildningsbeho-
26476: tillvida att de utexaminerade fysioterapeutema i vet inom hälsovårdsbranschen kommer att öka
26477: högre grad än andra yrkesgrupper med examen kraftigt bl.a. på grund av pensioneringar redan
26478: inom hälsovårdsbranschen fått arbete inom den efter detta årtiondes första hälft. Åtgärderna för
26479: privata sektom och ofta också blivit självständi- att upprätthålla befolkningens arbetsförmåga i
26480: ga företagare. syfte att förhindra tidig pensionering och arbets-
26481: Enligt statistikcentralens uppgifter utexamine- oförmåga kommer att medföra ett kraftigt ökat
26482: rades 206 fysioterapeuter under åren efter de- behov av yrkesutbildad personai inom hälsovår-
26483: pressionen, dvs. under 1995-1997. Av dem var den i framtiden. 1 synnerhet torde man behöva
26484: sammanlagt 24 fysioterapeuter, dvs. 11,1 %, ar- den yrkesfårdighet fysioterapeuter innehar, där
26485: betslösa i slutet av år 1998. Chansema att få ar- ett centralt kompetensornråde särskilt är att stöd-
26486: bete inom den offentliga sektom har klart förbätt- ja och främja människans fysiska, psykiska och
26487: rats under perioden. Däremot minskade företa- sociala funktionsförmåga.
26488: gandet under åren 1995-1997 från 22,7 % till
26489:
26490:
26491: 4
26492: Ministems svar KK 1014/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
26493:
26494:
26495: Undervisningsministeriet har ingått mål- och nisteriet tillsatta framförhållningskommissionen
26496: resultatavtal med yrkeshögskoloma för åren avgivit sin rapport kommer undervisningsminis-
26497: 2000-2003. I fråga om nybörjarplatserna i ut- teriet att justera nybörjarplatsbehovet inom so-
26498: bildningen justeras besluten dock årligen efter cial- och hälsovården också i fråga om fysiotera-
26499: behov. Sedan den av social- och hälsovårdsmi- peututbildningen från år 2002.
26500:
26501:
26502: Helsingforsden 9 januari 2001
26503:
26504: Undervisningsminister Maija Rask
26505:
26506:
26507:
26508:
26509: 5
26510: KK 1015/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
26511:
26512:
26513:
26514:
26515: KIRJALLINEN KYSYMYS 1015/2000 vp
26516:
26517: Työttömän oikeus opiskeluun
26518:
26519:
26520:
26521:
26522: Eduskunnan puhemiehelle
26523:
26524: Työttömyysturvalakiin lisättiin lailla 680/1997 kittyvät viikonloppuihinja perjantai-iltoihin sekä
26525: uusi 5 b §,jossa määritellään päätoimisen opis- loma-aikoihin. Nämä seikat käyvät selvästi ilmi
26526: kelijan käsite. Henkilöllä, joka katsotaan päätoi- oppilaitoksen esitteestä. Koulutukseen osallistu-
26527: miseksi opiskelijaksi, ei ole oikeutta työttömyys- vista lähes kaikki ovatkin työllisiä eivätkä pää-
26528: päivärahaan. Mainitun pykälän tarkoituksena on toimisia opiskelijoita.
26529: ollut selventää työttömän ja opiskelijan rajanve- Tämän henkilön oikeus työttömyyspäivära-
26530: toa. haan katkaistiin 14.9.2000 lähtien 25.10.2000
26531: Työvoimaviranomaisten käytännöstä tietooni annetulla päätöksellä, joka perustui työvoimatoi-
26532: tulleet esimerkit kertovat siitä, että mainitun py- mikunnan lausuntoon. Vaikka henkilö tällä aika-
26533: kälän tulkinta on usein kohtuuttoman tiukkaa. välillä oli vain kolmena päivänä koulutuksessa
26534: Työttömiltä pyritään kieltämään sellainenkin vä- Rovaniemellä ja vaikka nekin päivät olivat vii-
26535: häinen sivutoiminen opiskelu, joka ei estä työ- konloppuina, häneltä evättiin oikeus työttömyys-
26536: hön hakeutumista ja joka ei oikeuta opintotu- päivärahaan kokonaan opiskeluun vedoten.
26537: keen. Pykälän 3 momentissa olevaa lievennystä, Lisäpiirteenä tapauksessa on, että kyseinen
26538: jonka mukaan "rajoitusta ei sovelleta henkilöön, työtön oli etukäteen tiedustellut työvoimatoimis-
26539: jonka aiemman opiskeluaikaisen vakiintuneen tosta, miten koulutukseen suhtaudutaan, mutta
26540: työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen pe- hän ei ollut pyynnöistään huolimatta tietoa saa-
26541: rusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä nut. Kun hän sitten lokakuussa irtisanoutui kou-
26542: kokoaikaisen työn vastaanottamiselle", ei haluta lutuksesta toimeentulon menetyksen vuoksi, hän-
26543: ottaa huomioon. Viittaan myös aikaisempaan kir- tä alettiin uhata karenssilla vedoten siihen, että
26544: jalliseen kysymykseeni KK 14/1999 vp. hän on omasta aloitteestaan lopettanut opiskelun.
26545: Esimerkkinä voidaan mainita Sodankylässä Virallisesti puhutaan paljon työttömien "akti-
26546: asuva, aikaisemmin tänä vuonna työttömäksijou- voimisesta", mutta tällaiset esimerkit kertovat
26547: tunut henkilö, jonka tavoitteena oli vuoden 2000 enemmänkin työttömien simputtamisesta. Voi-
26548: syksyllä suorittaa loppuun Rovaniemen ammatti- daan myös kysyä, eikö työttömillä ole lainkaan
26549: korkeakoulussa agrologin tutkintoon tähtäävä oikeutta omaan aikaan ja pitääkö heidän myös
26550: opiskelu. Hän on suorittanut aiemmat tarvittavat viikonloppuisin ja iltaisin, jolloin työssäkäyvillä
26551: opintojaksot pääosin työn ohessa. Aikaisempien yleensä on vapaa-aikaa, olla vain nöyrästi koto-
26552: opintojen perusteella kokonaistuntimäärä olisi naan työvoimatoimiston yhteydenottoa odotta-
26553: jäänyt 2,2 opintoviikkoon, mikä ei mahdollista massa.
26554: minkäänlaista opintotukea. Koulutus on suunni-
26555: teltu siten, että sen voi suorittaa työn ohessa eli Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26556: koulutuksessa oleva on koko ajan työmarkkinoi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26557: den käytettävissä. Kontaktiopinnot ja tentit kes-
26558:
26559: Versio 2.0
26560: KK 1015/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
26561:
26562:
26563: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- ta liian tiukoilla määräyksillä ja tulkin-
26564: vaksi seuraavan kysymyksen: noilla varsinkaan sellaisissa tapauksis-
26565: sa, joissa ilta- ja viikonloppuopiskelu ei
26566: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työttö- anna oikeutta minkäänlaiseen opintotu-
26567: mien omaehtoista opiskelua ei vaikeute- keen?
26568:
26569:
26570: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
26571:
26572: Esko-Juhani Tennilä /vas
26573:
26574:
26575:
26576:
26577: 2
26578: Ministerin vastaus KK 1015/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
26579:
26580:
26581:
26582:
26583: Eduskunnan puhemiehelle
26584:
26585: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa manaikaisesti edenneillä opinnoillaan on osoitta-
26586: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nut, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikatyön vas-
26587: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen taanottamiselle. Tämä koskee myös korkeakou-
26588: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- lututkintoon johtavaa opiskelua. Kysymyksen
26589: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen johdanto-osassa tarkoitetulla henkilöllä on ollut
26590: KK 1015/2000 vp: mahdollisuus tehdä työttömyysturvalautakunnal-
26591: le valitus päätöksestä, jolla hänen hakemuksensa
26592: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työttö- saada työttömyysetuutta on hylätty.
26593: mien omaehtoista opiskelua ei vaikeute- Yliopisto- tai korkeakouluopintojen keskeyt-
26594: ta liian tiukoilla määräyksillä ja tulkin- täminen ilman pätevää syytä saattaa johtaa työt-
26595: noilla varsinkaan sellaisissa tapauksis- tömyysaikaisen työmarkkinatuen menettämi-
26596: sa, joissa ilta- ja viikonloppuopiskelu ei seen sellaisessa tilanteessa, että kyseessä on alle
26597: anna oikeutta minkäänlaiseen opintotu- 25-vuotias henkilö, joka on ammatilliseen oppi-
26598: keen? laitokseen hakeutumisen sijasta aloittanut opis-
26599: kelun korkeakoulussa. Työmarkkinatukea ei ole
26600: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tarkoitettu maksettavaksi henkilölle, joka jättää
26601: ti seuraavaa: käyttämättä hänellä olevan mahdollisuuden opis-
26602: Työttömyysturvalain 5 b §:n mukaan päätoimi- keluun ja ammattiin valmistumiseen opintotuel-
26603: sella opiskelijana ei ole oikeutta työttömyystur- la.
26604: vaan. Päätoimisena opiskeluna pidetään korkea- Kuten kysyjä mainitsee, työttömyysturvalain
26605: koulututkintoon tähtäävää opiskelua, työttömän 5 b §:n säätämisen tarkoituksena oli selventää
26606: henkilön aloittamia ammatillisen oppilaitoksen rajanvetoa työttömyyden ja päätoimisen opiske-
26607: tai kansanopiston päiväopetuksena järjestettäviä lun välillä. Näin on myös käytännössä tapahtu-
26608: opintoja sekä lukio-opintoja, elleivät kyseessä nut. On kuitenkin edelleen mahdollista, että yk-
26609: ole aikuisille tarkoitetut lukio-opinnot. Korkea- sittäistapauksissa työttömien opiskelua koskevat
26610: koulututkintoon johtava opiskelu yliopistossa tai tulkinnat eri työvoimatoimikunnissa poikkeavat
26611: ammattikorkeakoulussa on työttömyysturvalais- toisistaan. Tämä johtuu siitä, että opiskelutilan-
26612: sa säädetty päätoimiseksi siitä riippumatta, edel- teet ovat aina yksilöllisiä. Lain sanamuodon sää-
26613: lyttääkö koulutus läsnäoloa joka päivä oppilai- täminen täysin yksiselitteiseksija kaikki mahdol-
26614: toksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän liset vaihtoehdot kattavaksi ei ole mahdollista.
26615: osoittamassa paikassa tai annetaanko opetusta il- Kysymyksen työttömyysaikaisen opiskelun
26616: taisin tai viikonloppuisin. Työttömän aloittamas- päätoimisuudesta ratkaisee aina työvoimatoimi-
26617: sa muussa opiskelussa ratkaisee opintojen vaati- kunta, minkä vuoksi työvoimatoimiston virkaili-
26618: ma kokonaistyömäärä sen, pidetäänkö opiskelua ja ei voi ottaa yksittäistapauksessa etukäteen
26619: päätoimisena vai sivutoimisena. Opetuksen anta- kantaa opiskelun pää- tai sivutoimisuuteen.
26620: misajankohdalla ei ole merkitystä. Työministeriössä on tarkoitus laatia tämän
26621: Päätoimisena opiskelijana ei pidetä henkilöä, vuoden aikana valitusasteiden ratkaisukäytän-
26622: joka vakiintuneena kokoaikatyössä ololla ja sa- töön perustuva yhtenäinen ohjeistus työvoima-
26623:
26624:
26625: 3
26626: KK 1015/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
26627:
26628:
26629:
26630: toimikuntia varten työttömyysturvalain 5 b §:n tömyysaikaista opiskelua koskevien tulkintojen
26631: soveltamisesta. Ohjeella pyritään lisäämään työt- yhtenäisyyttä eri työvoimatoimikunnissa.
26632:
26633:
26634:
26635: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2001
26636:
26637: Työministeri Tarja Filatov
26638:
26639:
26640:
26641:
26642: 4
26643: Ministerns svar KK 1015/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
26644:
26645:
26646:
26647:
26648: Tili riksdagens talman
26649:
26650: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Såsom studerande på heltid betraktas inte en
26651: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- person som genom stadigvarande tid i heltidsar-
26652: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- bete och samtidiga studier kunnat bevisa att stu-
26653: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga dierna inte utgör hinder för mottagande av hel-
26654: spörsmål SS 1015/2000 rd: tidsarbete. Detta gäller också för studier som Ie-
26655: der till högskoleexamen. Den person som avses i
26656: Vad ämnar regeringen göraför att man spörsmålets inledningsdel har haft möjlighet att
26657: inte med för strikta bestämmelser och hos arbetslöshetsnämnden söka ändring i det be-
26658: tolkningar gör det svårare for arbetslö- slut genom vilket hans ansökan om arbetslöshets-
26659: sa att bedriva självständiga studier sär- förmån har avslagits.
26660: skilt i sådanafall där kvälls- och vecko- Den som utan giltigt skäl avbryter universi-
26661: slutsstudier inte berättigar tili något tets- eller högskolestudier kan gå miste om sitt
26662: slags studiestöd? arbetsmarknadsstöd under tiden för arbetslöshet i
26663: en sådan situation där det handlar om en person
26664: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- under 25 år, som i stället för att söka sig till en yr-
26665: föra följande: kesutbildningsanstalt har inlett studier vid en
26666: En1igt 5 b § lagen om utkomstskydd för arbets- högskola. Arbetsmarknadsstödet är inte avsett
26667: lösa har en person som skall anses vara studeran- för personer som låter bli att utnyttja möjlighe-
26668: de på heltid inte rätt till arbetslöshetsskydd. Så- ten att studera och utbilda sig tili ett yrke med
26669: som studier på heltid betraktas studier som går ut hjälp av studiestöd.
26670: på avläggande av högskoleexamen, studier i form Såsom spörsmålsställaren nämner, var syftet
26671: av dagundervisning som en arbetslös har inlett med stiftande av 5 b § lagen om utkomstskydd
26672: vid en yrkesläroanstalt eller en folkhögskola för arbetslösa att göra gränsdragningen mellan
26673: samt studier vid ett gymnasium, om det inte är arbetslöshet och heltidsstudier klarare. Så har det
26674: fråga om gymnasiestudier avsedda för vuxna. Så- också skett i praktiken. Trots detta är det fortfa-
26675: dana studier vid universitet eller yrkeshögskola rande möjligt att olika arbetskraftskommissio-
26676: som leder till en högskoleexamen skall enligt ut- ners tolkningar som gäller arbetslösas studier i
26677: komstskyddslagen anses vara studier på heltid enskilda fall avviker från varandra. Detta beror
26678: oberoende av om utbildningen förutsätter närva- på att alla studiesituationer är individuella. Att
26679: ro varje dag vid läroinrättningen eller en annan stifta en lag med en ordalydelse som helt enty-
26680: av utbildningsarrangören anvisad plats eller om digt skulle täcka alla tänkbara alternativ är inte
26681: undervisningen ges på kvällstid eller under möjligt.
26682: veckosluten. 1 fråga om andra studier som en ar- Det är alltid arbetskraftskommissionen som
26683: betslös inlett avgör den totala arbetsmängd som avgör frågan om huruvida studier under arbets-
26684: studierna kräver, huruvida studierna skall anses löshetstid skall anses vara studier på heltid, och
26685: vara heltids- eller deltidsstudier. Det vid viiken därför kan en tjänsteman vid arbetskraftsbyrån
26686: tidpunkt undervisningen ges har ingen betydelse. inte på förhand ta ställning tili om studierna i ett
26687:
26688:
26689:
26690: 5
26691: KK 1015/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerns svar
26692:
26693:
26694: enskilt fall skall anses vara heltids- eller deltids- ning av 5 b § lagen om utkomstsskydd för ar-
26695: studier. betslösa för arbetskraftskommissionernas bruk.
26696: Arbetsministeriet har för avsikt att under det Syftet med anvisningen är att öka enhetligheten
26697: här året utifrån besvärsinstansernas avgörande- hos olika arbetskraftskommissioners tolkningar
26698: praxis utarbeta enhetliga anvisningar för tillämp- som gäller studier under tiden för arbetslöshet.
26699:
26700:
26701:
26702: Helsingforsden 16 januari 2001
26703:
26704: Arbetsminister Tarja Filatov
26705:
26706:
26707:
26708:
26709: 6
26710: KK 1016/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
26711:
26712:
26713:
26714:
26715: KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2000 vp
26716:
26717: Väliinputoaminen sairausvakuutuksen matka-
26718: korvaoksissa
26719:
26720:
26721:
26722:
26723: Eduskunnan puhemiehelle
26724:
26725: Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla on oi- oikeutta matkakorvauksiin, koska hänen olisi pi-
26726: keus korvauksiin matkoista mm. lääkäriin, ham- tänyt saada hoitoa Kittilässä. Kelan toimisto kat-
26727: maslääkäriin, sairaanhoitolaitoksiin ja laborato- soi, että Rovaniemen maalaiskunnan terveyskes-
26728: riotutkimuksiin. Sairausvakuutuslain 4 §:n mu- kukseen tehtävät matkat eivät ole sairausvakuu-
26729: kaan sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan tuslain mukaan korvattavia.
26730: korvauksia "siltä osin, minkä hoito tarpeettomia Tällainen tilanne on potilaan kannalta kohtuu-
26731: kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydenti- ton. Jos toinen julkinen viranomainen ei suostu
26732: laa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuu- antamaan hoitoaja toinenjulkinen viranomainen
26733: tetulle maksamaan". On kuitenkin ilmennyt, että ei suostu maksamaan asianmukaisia korvauksia,
26734: Kansaneläkelaitoksen tulkinta "tarpeettomista potilas on voimaton ratkaisemaan ristiriitaa. Täl-
26735: kustannuksista" ja kunnissa asetetut rajoitukset lainen ristiriitatilanne voidaan poistaa vain lain-
26736: hoidolle johtavat väliinputoamisiin mm. matka- säädäntöä selkeyttämällä tai valtiovallan yk-
26737: kustannuksia korvattaessa. siselitteisillä ohjeilla ja määräyksillä. Tässä ta-
26738: Esimerkkinä voidaan mainita henkilö, joka pauksessa voidaan kysyä, onko kunnalla oikeut-
26739: kriisitilanteen vuoksi joutui muuttamaan tilapäi- ta evätä tilapäiseltä asukkaalta hoitoa ja ovatko
26740: sesti Rovaniemen maalaiskunnasta Kittilään. Kansaneläkelaitoksen tulkinnat sairausvakuutus-
26741: Kittilän terveyskeskus ei kuitenkaan suostunut laista liian tiukkoja ja pitkälle vietyjä.
26742: antamaan hoitoa henkilön krooniseen sairauteen,
26743: joka vaatii säännöllistä fysioterapiaa. Kittilän Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26744: terveyskeskuksessa vedottiin siihen, että henki- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26745: lön vakituinen asuinpaikka on Rovaniemen maa- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26746: laiskunta. Niinpä tämä henkilö sitten kävi kesä- vaksi seuraavan kysymyksen:
26747: heinäkuussa 2000 useita kertoja Rovaniemen
26748: maalaiskunnan terveyskeskuksessa fysioterapeu- Mitä hallitus aikoo tehdä, että sairaus-
26749: tin vastaanotolla käyttäen taksia. Heinäkuussa vakuutuksen matkakorvauksissa ei ta-
26750: Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto teki kui- pahdu väliinputoamista kunnan ja Kan-
26751: tenkin päätöksen, jonka mukaan henkilöllä ei ole saneläkelaitoksen tulkitessa eri lailla
26752: potilaan oikeutta hoitoon?
26753:
26754:
26755: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
26756:
26757: Esko-Juhani Tennilä /vas
26758:
26759: Versio 2.0
26760: KK 1016/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
26761:
26762:
26763:
26764:
26765: Eduskunnan puhemiehelle
26766:
26767: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen va-
26768: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamat-
26769: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ta olisi tullut vakuutetulle maksamaan.
26770: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- Sairausvakuutuksesta potilaan matkakustan-
26771: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen nuksia korvataan siltä osin, minkä matka olisi
26772: KK 1016/2000 vp: tullut maksamaan käyttäen halvinta matkustusta-
26773: paa. Mikäli käytetyn matkustustavan katsotaan
26774: Mitä hallitus aikoo tehdä, että sairaus- olleen sairauden tai liikenneolosuhteiden vuoksi
26775: vakuutuksen matkakorvauksissa ei ta- perusteltu, korvaus myönnetään todellisten kus-
26776: pahdu väliinputoamista kunnan ja Kan- tannusten mukaisina, kuitenkin enintään vahvis-
26777: saneläkelaitoksen tulkitessa eri lailla tetun taksan määrään asti.
26778: potilaan oikeutta hoitoon? Sairausvakuutuslain 4 ja 6 §:n perusteella
26779: korvausta suoritetaan vakuutetun sairauden
26780: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vuoksi tekemän matkan aiheuttamista tarpeelli-
26781: ti seuraavaa: sista matkakustannuksista. Vakiintuneen kor-
26782: Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulle korva- vauskäytännön mukaisesti korvausta maksetaan
26783: taan lääkäriin, hammaslääkäriin, sairaanhoitolai- niiden kustannusten mukaisesti, jotka aiheutuvat
26784: tokseen, laboratorioon, röntgenlaitokseen tai matkasta sellaiseen lähimpään tutkimus- ja hoi-
26785: asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen topaikkaan, missä vakuutettu saa sairausvakuu-
26786: henkilön luokse tehdyistä matkoista aiheutuvat tuslaissa tarkoitetun tarpeellisen tutkimuksen ja
26787: matkakustannukset Matkoista aiheutuneet kus- hoidon.
26788: tannukset korvataan kokonaan siltä osin kuin ne Kuvattua sairausvakuutuslain niin sanottua
26789: ylittävät kultakin yhdensuuntaiselta matkalta tarpeellisuussäännöstöä on Kansaneläkelaitok-
26790: omavastuuosuuden 55 markkaa, kuitenkin enin- sen ilmoituksen mukaan oikeuskäytännössä tul-
26791: tään vahvistetun taksan mukaiseen määrään kittu siten, että jos oleskelu tilapäisesti vieraalla
26792: saakka. Jos vakuutetun sairausvakuutuslain mu- paikkakunnalla esimerkiksi työn vuoksi on pitkä-
26793: kaan maksettavaksi jäävät enintään taksan mu- aikaista, myönnetään matkakorvaus oleskelu-
26794: kaiset matkakustannukset saman kalenterivuo- paikkaa lähinnä olevaan tutkimus- ja hoitopaik-
26795: den aikana ylittävät vuotuisen omavastuuosuu- kaan. Vakinaiselle asuinpaikalle tehty matka on
26796: den 935 markkaa, vuotuisen omavastuuosuuden korvattu vain, jos se on ollut tarpeellinen hoidol-
26797: ylittävä osa matkakustannuksista korvataan ko- lisista syistä. Tällainen hoidollinen syy voi olla
26798: konaan, kuitenkin enintään vahvistetun taksan esimerkiksi vaikean sairauden edellyttämä va-
26799: mukaisesta määrästä. kiintunut hoitosuhde oman paikkakunnan sairaa-
26800: Sairausvakuutuslain 4 §:n perusteella sairaus- laan.
26801: vakuutuskorvausta maksetaan sairauden perus- Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 koh-
26802: teella tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista. dan mukaan kunnan tulee järjestää kunnan asuk-
26803: Edelleen lain 6 §:n mukaan sairaanhoidon kus- kaiden sairaanhoito. Kunnalla ei ole velvollisuut-
26804: tannuksista suoritetaan korvausta siltä osin, min- ta järjestää hoitoa vieraspaikkakuntalaisille, el-
26805:
26806:
26807: 2
26808: Ministerin vastaus KK 1016/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
26809:
26810:
26811: lei kysymyksessä ole kiireellinen avosairaanhoi- korvausjärjestelmän ja julkisen terveydenhuolto-
26812: to. Tämä merkitsee sitä, ettei henkilö välttämättä järjestelmän välisessä rajanvedossa ilmaantuuei-
26813: saa oleskelupaikkakunnallaan julkisen tervey- ta tulkintaerimielisyyksiä. Tarkoituksena on ke-
26814: denhuollon palveluita. hittää järjestelmään siten, että sosiaaliturvaan ja
26815: Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään terveydenhuoltoon liittyvät säännökset olisivat
26816: parhaillaan yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen ja niin yksiselitteisiä, ettei perusteettornia tulkinta-
26817: Suomen Kuntaliiton kanssa sairausvakuutuksen erimielisyyksiä syntyisi.
26818:
26819:
26820: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2001
26821:
26822: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
26823:
26824:
26825:
26826:
26827: 3
26828: KK 1016/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerns svar
26829:
26830:
26831:
26832:
26833: Tili riksdagens talman
26834:
26835: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Sjukförsäkringen ersätter patientens resekost-
26836: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- nader enligt det fårdsätt som är billigast. Om det
26837: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- använda fårdsättet på grund av sjukdomen eller
26838: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga trafiksituationen anses vara motiverat, beviljas
26839: spörsmål SS 1016/2000 rd: ersättning enligt de verkliga kostnaderna, dock
26840: högst till det belopp som anges i fastställd taxa.
26841: Vad avser regeringen göra för att sjuk- Enligt 4 § och 6 § sjukförsäkringslagen be-
26842: försäkringens reseersättningar inte viljas ersättning för kostnaderna för resor som
26843: skall bli lidande av att kommunerna och den försäkrade på grund av sjukdom varit tvung-
26844: Folkpensionsanstalten tolkar patien- en att företa. 1 enlighet med etablerad ersätt-
26845: tens rätt tili vård på olika sätt? ningspraxis betalas ersättning för de kostnader
26846: som uppkommer vid resa till en sådan närmast
26847: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- belägen undersöknings- och vårdplats där den
26848: föra följande: försäkrade kan tillhandahållas sådan nödvändig
26849: Enligt sjukforsäkringslagen ersätts den försäkra- undersökning och vård som avses i sjukförsäk-
26850: de för de resekostnader som uppkommer vid re- ringslagen.
26851: sor tillläkare, tandläkare, sjukvårdsinstitut, labo- Sjukförsäkringslagens s.k. nödvändighetsbe-
26852: ratorier, röntgeninstitut eller personer som erhål- stämmelser, som beskrivits ovan, har enligt de
26853: lit erforderlig yrkesutbildning. Resekostnaderna uppgifter Folkpensionsanstalten meddelat i rätts-
26854: ersätts i sin helhet till den del de för varje enkel praxis tolkats så att om en tillfållig vistelse på
26855: resa överstiger självriskandelen 55 mk, dock annan ort t.ex. på grund av arbete är långvarig be-
26856: högst till det belopp som framgår av fastställd viljas ersättning för kostnaderna för resa till den
26857: taxa. Om de resekostnader som den försäkrade undersökningsoch vårdplats som är belägen när-
26858: enligt sjukförsäkringslagen skall betala högst en- mast vistelseorten. En resa som gjorts till den or-
26859: ligt fastställd taxa under samma kalenderår över- dinarie boningsorten har ersatts endast om den
26860: stiger den årliga självriskandelen 935 mk, ersätts till foljd av vårdrelaterade orsaker varit nödvän-
26861: den överstigande delen av resekostnaderna till dig. En sådan vårdrelaterad orsak kan vara t.ex.
26862: sin helhet, dock högst till det belopp som anges i ett av en allvarlig sjukdom förutsatt etablerat
26863: den fastställda taxan. vårdförhållande med sjukhuset på den egna bo-
26864: Enligt 4 § sjukförsäkringslagen betalas sjuk- ningsorten.
26865: försäkringsersättning vid sjukdom för nödvändi- Enligt 14 § 1 mom. 2 punkten folkhälsolagen
26866: ga kostnader för sjukvård. Enligt 6 § ersätts åligger det kommunen att ordna sjukvården för
26867: kostnaderna för sjukvård till den del, som mot- kommunens invånare. Kommunen är inte tvung-
26868: svarar vad den försäkrade med undvikande av en att ordna sjukvård för icke-ortsbor såvida det
26869: onödiga kostnader, men utan äventyrande av sin inte är fråga om fall for akut öppen vård. Detta
26870: hälsa, varit tvungen att erlägga för vård eller be- innebär att en person inte nödvändigtvis får all-
26871: handling. männa hälso- och sjukvårdstjänster på vistelseor-
26872: ten.
26873:
26874:
26875: 4
26876: Ministerns svar KK 1016/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
26877:
26878:
26879: Social- och hälsovårdsministeriet utreder som fentliga hälso- och sjukvårdssystemet. Avsikten
26880: bäst i samarbete med Folkpensionsanstalten och är att utveckla systemet så att bestämmelserna
26881: Finlands Kommunförbund de olika tolkningssätt gällande socialskyddet och hälso- och sjukvår-
26882: som framkommit vid gränsdragningen mellan den vore så entydiga att inga onödiga tolknings-
26883: sjukförsäkringens ersättningssystem och det of- skiljaktigheter uppstår.
26884:
26885:
26886: Helsingforsden 9 januari 2001
26887:
26888: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
26889:
26890:
26891:
26892:
26893: 5
26894: KK 1017/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
26895:
26896:
26897:
26898:
26899: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 1017/2000 rd
26900:
26901: Bättre villkor för personer med svår psoriasis
26902:
26903:
26904:
26905:
26906: Tili riksdagens talman
26907:
26908: Psoriasis är en ärftlig, kronisk hudsjukdom som behandlingen av sjukdomen skulle kräva. Detta
26909: kan finnas latent och vid tidfålle blossa upp. Be- är nästan en dubbelt större andel än vad psoriati-
26910: svären kan växla mycket hos olika personer, en- ker i de övriga nordiska ländema uppger. Antalet
26911: del har allvarliga besvär medan andra inte behö- personer som är i ständigt behov av medicine-
26912: ver någon vård alls för sina utslag. Ungefår 40 ring är mellan 40 000 och 60 000. Trots att sjuk-
26913: procent av psoriatikema lider av medelsvår eller domen är långvarig och kronisk, klassas psoria-
26914: svår psoriasis, vilket betyder att över 10 procent sis inte som en kronisk sjukdom och således er-
26915: av hudytan är täckt av psoriasis och att behovet sätts medicinema inte heller enligt denna klassi-
26916: av vård är konstant. En del lider även av ledbe- ficering. Medicineringen för en psoriatiker är
26917: svär. mycket viktig eftersom den konkret påverkar det
26918: Psoriasis vårdas med hjälp av mediciner och dagliga livet.
26919: ljus- och luftkurer. Medicinbehandlingen består
26920: dels av tabletter, dels av salvor. Bestående bote- Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
26921: medel finns inte, endast behandling av symp- ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
26922: tom. Medicineringen för en psoriatiker är dyr, ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
26923: vilket speciellt för personer med kronisk psoria- av statsrådet:
26924: sis på sikt blir ekonomiskt betungande. De årliga
26925: medicinkostnadema uppgår ofta till flera tusen Vad tänker statsrådet göra for att för-
26926: mark. Enligt en nordisk undersökning gjord år bättra psoriatikers möjligheter att kun-
26927: 1999 uppger 25,7 procent av de finländska psori- na förse sig med de mediciner och den
26928: atikema att de inte har råd med de mediciner som vård behandlingen av svår psoriasis
26929: kräver?
26930:
26931:
26932: Helsingfors den 18 december 2000
26933:
26934: Margareta Pietikäinen /sv
26935:
26936:
26937:
26938:
26939: Versio2.0
26940: Suomennos KK 1017/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
26941:
26942:
26943:
26944:
26945: KIRJALLINEN KYSYMYS 1017/2000 vp
26946:
26947: Vaikeaa psoriasista sairastavien aseman paran-
26948: taminen
26949:
26950:
26951:
26952:
26953: Eduskunnan puhemiehelle
26954:
26955: Psoriasis on perinnöllinen, krooninen ihotauti, varaa lääkkeisiin, joita sairauden hoito edellyttäi-
26956: joka voi olla piilevänä ja puhjeta tilaisuuden tul- si. Määrä on lähes puolet enemmän muiden poh-
26957: len. Oireet voivat vaihdella paljon eri henkilöil- joismaiden psoriaatikkoihin verrattuna. Jatku-
26958: lä. Toisilla on vakavia oireita, kun taas toiset ei- van lääkityksen tarpeessa olevia on 40 000-
26959: vät tarvitse minkäänlaista hoitoa ihottumaansa. 60 000. Siitä huolimatta, että sairaus on pitkäai-
26960: Noin 40 prosenttia psoriaatikoista kärsii keski- kainen ja krooninen, psoriasista ei luokitella
26961: vaikeasta tai vaikeasta psoriasiksesta, jolloin yli krooniseksi sairaudeksi, eikä lääkkeitä näin ol-
26962: 10 prosenttia ihosta on psoriasiksen peittämä ja len korvata tämän luokituksen mukaisesti. Pso-
26963: hoidon tarve on jatkuva. Osalla on myös nivel- riaatikolle lääkitys on erittäin tärkeää, koska se
26964: vaivoja. vaikuttaa konkreettisesti jokapäiväiseen elä-
26965: Psoriasista hoidetaan lääkkeiden sekä valo- ja mään.
26966: ilmastohoitojen avulla. Lääkehoito koostuu
26967: osaksi tableteista, osaksi voiteista. Pysyvää pa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26968: rannuskeinoa ei ole olemassa, ainoastaan oirei- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26969: den hoitoa. Psoriaatikon lääkitys on kallis, mikä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26970: käy erityisesti kroonista psoriasista sairastaville vaksi seuraavan kysymyksen:
26971: pidemmän päälle taloudellisesti raskaaksi. Vuo-
26972: tuiset lääkekustannukset ovat monesti useita tu- Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä paran-
26973: hansia markkoja. Vuonna 1999 tehdyn pohjois- taakseen psoriaatikkojen mahdollisuuk-
26974: maisen tutkimuksen mukaan 25,7 prosenttia suo- sia hankkia vaikean psoriasiksen hoi-
26975: malaisista psoriaatikoista ilmoitti, ettei heillä ole toon tarvittavia lääkkeitä ja hoitoa?
26976:
26977:
26978: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
26979:
26980: Margareta Pietikäinen /r
26981:
26982:
26983:
26984:
26985: 2
26986: Ministerin vastaus KK 1017/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
26987:
26988:
26989:
26990:
26991: Eduskunnan puhemiehelle
26992:
26993: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Edellä mainituista lääkkeistä useimmat korti-
26994: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kosteroidi-, terva-, kalsipotrioli- ja perusvoide-
26995: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen valmisteet ovat peruskorvattavia. Asitretiinival-
26996: vastattavaksi kansanedustaja Margareta Pietikäi- misteet ovat lisäksi erityiskorvattavia ylemmän
26997: sen /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK erityiskorvausryhmän mukaan, kun niitä käyte-
26998: 1017/2000 vp: tään yleisen erytrodermian hoidossa. Yleisen
26999: erytrodermian tavallisimpia aiheuttajia on laaja-
27000: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä paran- alainen psoriaasi-ihottuma. Metotreksaatti- atsa-
27001: taakseen psoriaatikkojen mahdollisuuk- tiopriini-, siklosporiini- ja sulfasalatsiiniv~lmis
27002: sia hankkia vaikean psoriasiksen hoi- teet ovat valtioneuvoston päätöksen mukaan eri-
27003: toon tarvittavia lääkkeitäja hoitoa? tyiskorvattavia alemman erityiskorvausryhmän
27004: mukaan, kun niitä käytetään reumaattisten nivel-
27005: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tulehdusten ja niihin verrattavien tilojen hoidos-
27006: ti seuraavaa: sa. Näihin tiloihin luetaan myös psoriaasiin liit-
27007: Psoriaasi on krooninen ihotauti. Sen tarkkaa syn- tyvä niveltulehdus.
27008: tymekanismia ei tunneta, mutta alttius sairastua Myös useimmat suun kautta tai pistoksina
27009: psoriaasiin on vahvasti sidoksissa tiettyihin pe- käytettävät kortikosteroidivalmisteet ovat eri-
27010: rintötekijöihin. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta tyiskorvattavia, kun niitä käytetään yleisen eryt-
27011: oireita voidaan lievittää muun muassa valo- ja rodermian, mukaan lukien yleistynyt psoriaasi,
27012: lääkehoidolla. Vähäoireinen psoriaasi ei välttä- tai nivelreumaan verrattavien niveltulehdusten
27013: mättä tarvitse hoitoa. Vähäistä vaikeammin oirei- mukaan lukien psoriaasiin liittyvät niveltuleh~
27014: levan psoriaasi-ihottuman lääkehoidossa käyte- dukset, hoidossa. Tällaisten valmisteiden käyt-
27015: tään tavallisimmin kortikosteroidi- ja perusvoi- töön suhtaudutaan psoriaasia sairastavilla pidät-
27016: teita ja toisinaan paikallisesti käytettäviä terva- tyvästi, koska niiden katsotaan voivan pahentaa
27017: valmisteita. Lisäksi paikallishoidossa voidaan ihottumaa. Kortikosteroidien ei katsota sopivan
27018: tarvittaessa käyttää D-vitamiinijohdoksia. laaja-alaisen psoriaasi-ihottuman hoitoon eivät-
27019: Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan kä kortikosteroidivoiteet ole yleisessä erytroder-
27020: vaikeassa psoriaasissa, erityisesti yleinen erytro- miassa erityiskorvattavia.
27021: dermia ja psoriaasiin liittyvä niveltulehdus, lää- Varsinaisista psoriaasilääkkeistä (ATC-luoki-
27022: kehoitona käytetään lisäksi suun kautta nautitta- tuksen ryhmä DOS), joihin sisältyvät muun
27023: via A-vitamiinijohdoksia ja reumaattisten tuleh- muassa tervaa sisältävät valmisteet, kalsipotrioli
27024: dusten hoidossa käytettäviä immunosuppressiivi- ja asitretiini, sai vuonna 1999 sairausvakuutus-
27025: sia lääkkeitä. Vaikean psoriaasin hoidossa on korvausta yhteensä 12 779 vakuutettua. Keski-
27026: käytetty myös hydroksiureavalmisteita, joiden määräinen näistä lääkkeistä aiheutunut kustan-
27027: viralliset käyttöaiheet rajoittuvat eräisiin veri- ja nus oli 806 markkaa vakuutettua kohti vuodessa
27028: luuydinsairauksiin. PUVA-, SUP-, ja UVB-lait- ja korvaus 439 markkaa, joten näistä lääkkeistä
27029: teilla annettavia valohoitoja käytetään laajassa jäi vakuutettua kohti itse kustannettavaksi keski-
27030: psoriaasissa. määrin 367 markkaa vuodessa.
27031:
27032:
27033: 3
27034: KK 1017/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r Ministerin vastaus
27035:
27036:
27037: Psoriaasipotilaiden käyttämistä kortikosteroi- määrin 58,60 markkaa, korvaustaksa 38 mark-
27038: divoiteista ei sairausvakuutustiedostoista ole saa- kaa.
27039: tavissa eriteltyjä tietoja. Kortikosteroidivoiteista Sairausvakuutuslain mukaan lääkkeet ovat pe-
27040: maksettiin vuonna 1999 sairausvakuutuskor- ruskorvattavia, kun kysymyksessä on tarpeelli-
27041: vausta kaikkiaan 285 868 vakuutetulle, joista to- nen sairauden hoito. Tämän mukaisesti valtaosa
27042: dennäköisesti vain pieni osa sairastaa psoriaasia. psoriaasipotilaiden tarvitsemista lääkkeistä on
27043: Kortekosteroidivoiteista aiheutunut kustannus peruskorvattavia. Erityiskorvattavuudelta edelly-
27044: oli keskimäärin 161 markkaa vakuutettua kohti ja tetään lisäksi, että kysymyksessä on vaikean ja
27045: korvaus 60 markkaa, joten vakuutetun itse mak- pitkäaikaisen sairauden hoidossa välttämätön
27046: samaksi osuudeksi jäi keskimäärin 101 markkaa. lääke. Sairausvakuutuslaki edellyttää erityiskor-
27047: Yleisen erytrodermian perusteella sai vuonna vattavalta sairaudelta edellä olevan mukaisesti
27048: 1999 ylemmän erityiskorvausryhmän mukaan pitkäaikaisuuden lisäksi vaikeutta ja erityiskor-
27049: erityiskorvattavaa lääkitystä 1 0 17 vakuutettua. vattavalta lääkkeeltä tällaisen sairauden hoidos-
27050: Vakuutettukohtainen kustannus oli keskimäärin sa välttämättömyyttä. Vaikeaa psoriaasia sairas-
27051: 2 509 markkaa. tavat saavat edellä mainitut välttämättömät lääk-
27052: Valohoitoja sairausvakuutus korvaa samojen keensä erityiskorvattuina, kun kysymyksessä on
27053: periaatteiden mukaan kuin muita tutkimuksia ja laaja-alainen ihottuma (yleinen erytrodermia) tai
27054: hoitoja. Sairausvakuutuslain mukaan samalla psoriaasiin liittyvä niveltulehdus. Valohoidoista
27055: kertaa määrätyistä tutkimuksista ja hoidoista kor- psoriaatikot saavat korvausta samojen perustei-
27056: vataan 75 % enintään taksan mukaisesta määräs- den mukaan kuin muiden sairauksien takia ta~
27057: tä siltä osin kuin tämä kustannus ylittää markka- peellisista hoidoista.
27058: määräisen omavastuun. Hoitokertoja voi sisältyä Lääkekorvausjärjestelmän toimivuutta ja tar-
27059: samaan hoitomääräykseen enintään 15. Vuonna koituksenmukaisuutta selvittää parhaillaan so-
27060: 1999 maksettiin 95 234 hoitokerrasta (PUVA siaali- ja terveysministeriön 1.3.2000 asettama
27061: 5 567, SUP 80 183, UVB 9 484). Vakuutetulle lääkekorvaustyöryhmä.
27062: aiheutunut kustannus hoitokertaa kohti oli keski-
27063:
27064:
27065: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2001
27066:
27067: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
27068:
27069:
27070:
27071:
27072: 4
27073: Ministerns svar KK 1017/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
27074:
27075:
27076:
27077:
27078: Tili riksdagens talman
27079:
27080: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger handling med PUVA-, SUP- och UVB-apparatur
27081: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- används vid utbredd psoriasis.
27082: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- Av ovan nämnda läkemedel är merparten av
27083: gareta Pietikäinen /sv undertecknade skriftliga kortikosteroid-, tjär-, kalcipotriol- och bassalvs-
27084: spörsmål SS 1017/2000 rd: preparaten sådana att för dem betalas grunder-
27085: sättning. Acitretinpreparat berättigar dessutom
27086: Vad tänker statsrådet göra för att för- till specialersättning enligt den högre specialer-
27087: bättra psoriatikers möjligheter att kun- sättningskategorin när de används vid behand-
27088: na förse sig med de mediciner och den lingen av generell erytrodermi. Den vanligaste
27089: vård behandlingen av svår psoriasis orsaken tili generell erytrodermi är utbredd pso-
27090: kräver? riasis. Metotrexat-, azatioprin-, ciklosporin- och
27091: sulfasalazinpreparat omfattas enligt statsrådets
27092: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- beslut av specialersättning enligt den lägre speci-
27093: föra följande: alersättningskategorin när de används vid be-
27094: Psoriasis är en kronisk hudsjukdom. Man känner handling av reumatoida artriter och andra med
27095: inte till den exakta uppkomstmekanismen, men demjämförbara tillstånd. Till sådana räknas ock-
27096: benägenheten att insjukna i psoriasis är starkt så psoriatisk artrit.
27097: förbunden med vissa ärftlighetsfaktorer. För De flesta av de kortikosteroidpreparat som an-
27098: sjukdomen finns inga botemedel, men symtomen vänds invärtes eller i form av injektioner omfat-
27099: kan lindras med bl.a. Ljus- och läkemedelsbe- tas också av specialersättning när de används för
27100: handling. Psoriasis med lindriga symtom kräver behandling av generell erytrodermi, inklusive
27101: inte alltid vård. 1 läkemedelsbehandlingen av den allt vanligare psoriasisen eller ledinflamma-
27102: psoriasiseksem vilka uppvisar symtom som klas- tioner som kan jämställas med ledgångsreuma-
27103: sificeras som svårare än lindriga används i all- tism, inbegripet psoriatisk artrit. Attityden tili att
27104: mänhet kortikosteroid och bassalvor och ibland sådana preparat används av personer som lider av
27105: tjärpreparat som används lokalt. Dessutom kan i psoriasis är återhållsam, eftersom de anses kun-
27106: lokalbehandling vid behov användas D-vitamin- na förvärra eksemen. Kortikosteroider anses inte
27107: lämpa sig för behandlingen av utbredd psoriasis
27108: derivat.
27109: Enligt en utredning som gjorts av Folkpen- och kortikosteroidsalvorna berättigar inte heller
27110: sionsanstalten används dessutom i samband med tili specialersättning vid behandlingen av gene-
27111: svår psoriasis, särskilt generell erytrodermi och rell erytrodermi.
27112: psoriatisk artrit, A-vitaminderivat som intas ge- Antalet försäkrade som fick ersättning ur sjuk-
27113: nom munnen och sådana immunsuppressiva lä- försäkringen för egentliga psoriasisläkemedel
27114: kemedel som används i behandlingen av reuma- (grupp DOS i ATC-klassificeringen), vilka inbe-
27115: tiska inflammationer. Vid behandlingen av svår griper bl.a. preparat som innehåller tjära, kalci-
27116: psoriasis har använts även hydroxiureapreparat, potriol och acitretin, uppgick 1999 till samman-
27117: vars officiella användningsändamål begränsas lagt 12 779. Den genomsnittliga kostnaden för
27118: till vissa blod- och benmärgssjukdomar. Ljusbe- dessa läkemedel var 806 mk per försäkrad och år
27119:
27120:
27121: 5
27122: KK 1017/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r Ministems svar
27123:
27124:
27125: och ersättningen 439 mk. De försäkrades andel le som foranleddes den försäkrade var i genom-
27126: av kostnadema för dessa läkemedel var således i snitt 58,60 mk och ersättningstaxan 38 mk.
27127: genomsnitt 367 mk under året. Enligt sjukförsäkringslagen skall läkemedel
27128: 1 sjukförsäkringsregistret finns inte några spe- berättiga till grundersättning när det är fråga om
27129: cificerade uppgifter om kortikosteroidsalvor som nödvändig behandling av sjukdom. 1 enlighet
27130: används av psoriasispatienter. För kortikoste- med detta omfattas merparten av de läkemedel
27131: roidsalvor betalades 1999 sjukförsäkringsersätt- som psoriasispatienter behöver av grundersätt-
27132: ning till sammanlagt 285 868 försäkrade, av vil- ningen. För att ett läkemedel skall berättiga till
27133: ka sannolikt endast en liten dellider av psoriasis. specialersättning krävs dessutom att det är nöd-
27134: Kostnaden för kortikosteroidsalvor var i genom- vändigt vid behandlingen av svåra och långvari-
27135: snitt 161 mk per försäkrad och ersättningen 60 ga sjukdomar. 1 sjukförsäkrings1agen krävs ut-
27136: mk, och den andel som den försäkrade betalade över att en sjukdom som berättigar till specia1er-
27137: själv således i genomsnitt 101 mk. sättning enligt vad som anges ovan skall vara
27138: Antalet försäkrade som 1999 på grundval av långvarig också att den är svår och vid behand-
27139: generell erytrodermi fick specialersatt medicine- lingen av en sådan sjukdom dessutom att ett läke-
27140: ring enligt den högre specialersättningskategorin medel som berättigar till specia1ersättning skall
27141: uppgick till 1 017. Kostnaden per försäkrad var i vara nödvändigt vid behandlingen. Personer som
27142: genomsnitt 2 509 mk. lider av svår psoriasis får de nödvändiga 1äkeme-
27143: Ljusbehandling ersätts ur sjukförsäkringen en- del som avses ovan ersatta enligt specialersätt-
27144: ligt samma principer som andra undersökningar ningen om det är fråga om utbrett eksem (gene-
27145: och behandlingar. Enligt sjukforsäkringslagen rell erytrodermi) eller psoriatisk artrit. För ljus-
27146: ersätts på en gång föreskriven undersökning och behandling får psoriatiker ersättning enligt sam-
27147: behandling med 75 % av beloppet enligt taxan, ma grunder som för nödvändig behandling av an-
27148: till den del denna kostnad överstiger den i mark dra sjukdomar.
27149: fastställda självriskandelen. En och samma be- Social- och hälsovårdsministeriet har den 1
27150: handlingsfOreskrift kan inbegripa högst 15 vård- mars 2000 tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att
27151: tillfållen. Ar 1999 betalades ersättning för inal- utreda hur systemet med läkemedelsersättningar
27152: les 95 234 vårdtillfållen (PUVA 5 567, SUP fungerar samt hur ändamålsenligt det är. Arbets-
27153: 80 183, UVB 9 484). Denkostnadpervårdtillfål- gruppens arbete pågår fortfarande.
27154:
27155:
27156: Helsingforsden 9 januari 2001
27157:
27158: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
27159:
27160:
27161:
27162:
27163: 6
27164: KK 1018/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
27165:
27166:
27167:
27168:
27169: KIRJALLINEN KYSYMYS 1018/2000 vp
27170:
27171: Petoeläinten ja hirvien aiheuttamien vahinko-
27172: jen korvaukset
27173:
27174:
27175:
27176:
27177: Eduskunnan puhemiehelle
27178:
27179: Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen mu- osuutta myös hirvivahinkoihin, mutta petojen ai-
27180: kaan karhu-, ilves- ja susikannat ovat itäisen heuttamissa vahingoissa on vahinkoa kärsineen
27181: Suomen alueella vahvistuneet viime vuosina. Ti- maksettava 1 500 markan suuruinen omavastuu-
27182: lastojen mukaan 42 % karhuista, 73 % susista, osuus. Tähän summaan mahtuu esimerkiksi usei-
27183: 35 % ilveksistä sekä 29 % ahmoista on Itä-Suo- ta teuraslampaita.
27184: men alueella. Hirvikanta puolestaan on vuodesta On kohtuutonta, että niiden alueiden asukkaat
27185: 1996 lähtien kasvanut kaikissa riistanhoitopii- ja kunnat, joissa petoeläin- ja hirvikannat ovat
27186: reissä. Samalla on lisääntynyt suurpetojen ja hir- suuria, joutuvat muita kansalaisia enemmän ja
27187: vien aiheuttamien vahinkojen määrä. useammin petojen ja hirvien aiheuttamien kus-
27188: Petoeläinkantojen ja petoeläinvaaran kasvu ai- tannusten maksumiehiksi. Tämän vuoksi peto-
27189: heuttaa kunnille ylimääräisiä kustannuksia. Mm. eläinvahinkojen korvauksista tulisi poistaa oma-
27190: Parikkalan kunnassa on tänä syksynä jouduttu vastuuosuus, hirvivahingot tulisi säilyttää oma-
27191: järjestämään ylimääräisiä koululaiskuljetuksia, vastuuosuudesta vapaina ja kunnille tulisi korva-
27192: joiden kustannukset ovat noin 42 000 markkaa ta petovaaran takia aiheutuvat kustannukset, ku-
27193: lukuvuodessa. ten koululaiskyyditykset. Lisäksi kaatolupakäy-
27194: Myös petojen ja erityisesti susien kotieläimil- täntöjä tulisi muuttaa siten, että vahinkoja aiheut-
27195: le aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet. Parik- taneet häirikköpedot ja ne petokannat, jotka ai-
27196: kalan kunnassa on tänä vuonna ollut jo neljä heuttavat vaaraa yleiselle turvallisuudelle, saa-
27197: suurpetojen aiheuttamaa kotieläinvahinkoa ja taisiin mahdollisimman nopeasti poistettua.
27198: niistä aiheutuneet menetykset on arvioitu 33 000
27199: markaksi. Hirvien aiheuttamat vahingot ovat siir- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27200: tyneet pelloilta metsiin ja ne kohdistuvat useasti jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27201: hirvien tärkeille talvehtimisalueille. Yksittäi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27202: seen metsänomistajaan kohdistuvat vahingot voi- vaksi seuraavan kysymyksen:
27203: vat olla jopa kymmenientuhansien markkojen
27204: suuruisia. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
27205: Vahingot ja kotieläinten suojelu lisäävät maa- tyä hirvi- ja petoeläinkantojen vähentä-
27206: seudun asukkaiden ja maatalousyrittäjien työtä ja miseksi ja sen varmistamiseksi, että vain
27207: antavat jatkuvaa huolenaihetta. Tällä hetkellä tietyt kunnat ja kansalaiset eivät joudu
27208: hirvien aiheuttamat vahingot korvataan koko- toistuvasti suurpedoista ja hirvistä ai-
27209: naan, joskin ministeriö suunnittelee omavastuu- heutuvien haittojen ja vahinkojen mak-
27210: sumiehiksi?
27211:
27212:
27213: Versio 2.0
27214: KK 1018/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
27215:
27216:
27217: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
27218:
27219: Pekka Nousiainen /kesk
27220:
27221:
27222:
27223:
27224: 2
27225: Ministerin vastaus KK 1018/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
27226:
27227:
27228:
27229:
27230: Eduskunnan puhemiehelle
27231:
27232: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Karhu-, sus1- Ja ilveskantoja säädellään sa-
27233: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- moin metsästäjien hakemuksista riistanhoitopii-
27234: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rien myöntämien pyyntilupien nojalla tapahtu-
27235: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen van metsästyksen avulla. Hirvenmetsästyksessä
27236: !k:esk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK noudatettavasta menettelystä poiketen maa- ja
27237: 1018/2000 vp: metsätalousministeriö kuitenkin ohjaa suurpeto-
27238: jen metsästystä riistanhoitopiireille vuosittain
27239: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- antamansa määräyksen avulla. Tällä määräyksel-
27240: tyä hirvi- ja petoeläinkantojen vähentä- lä ministeriö asettaa Riista- ja kalatalouden tutki-
27241: miseksi ja sen varmistamiseksi, että vain muslaitoksen kantatietojen perusteella riistan-
27242: tietyt kunnat ja kansalaiset eivät joudu hoitopiireittäin tiukat rajat salliitavalle metsäs-
27243: toistuvasti suurpedoista ja hirvistä ai- tykselle. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa
27244: heutuvien haittojen ja vahinkojen mak- EU:n luontodirektiivin edellytysten toteutumi-
27245: sumiehiksi? nen kantojen kehittämisessä.
27246: Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäris-
27247: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen töministeriön alainen ympäristö- ja luonnonva-
27248: seuraavaa: rainneuvosto asetti vuonna 1996 suuntaviivat
27249: Hirvikantaa säädellään metsästäjien hakemuksis- suurpetokantojen kehittämistavoitteiksi vuoteen
27250: ta riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien 2010. Niiden mukaan kantojen kasvu pysäytettäi-
27251: nojalla tapahtuvan metsästyksen avulla. Tarkoi- siin pohjoisen ja itäisen Suomen alueilla ja kan-
27252: tuksena on, että kullekin alueelle sopivasta hirvi- tojen annettaisiin edelleen runsastua keskisen ja
27253: kannasta sovitaan metsästäjien ja vahingonkärsi- läntisen Suomen alueilla. Ministeriö on noudatta-
27254: jöitä edustavien eri intressitahojen kesken. Val- nut neuvoston asettamia suosituksia, ja itäisen
27255: tion viranomaisilla ei ole asiassa päätäntävaltaa poronhoitoalueen karhukantaa sekä itäisen Suo-
27256: lupapäätöksiä koskevaa valitusmenettelyä lu- men susikantaa lukuun ottamatta kantojen kehi-
27257: kuun ottamatta. Pyyntilupamäärät hirvien met- tys on ollut myöskin tavoitteiden mukainen.
27258: sästämiseksi ovat viime vuosina kasvaneet mer- Maan susikannan keskittyminen eräille itäi-
27259: kittävästi. Kun esimerkiksi vuonna 1997 myön- sen Suomen alueille on ajankohtainen ongelma,
27260: nettiin ainoastaan 17 777 pyyntilupaa, niin vuon- jonka ratkaisemiseksi ministeriö parhaillaan har-
27261: na 2000 niitä myönnettiin jo 51 097 kpl. kitsee tarvittavia toimenpiteitä. Maa- ja metsäta-
27262: Pyyntilupamäärien oikeaa mitoittamista on lousministeriön viime vuoden puolella sallima
27263: vaikeuttanut tuotettavien hirvikannan arviointi- kolmen suden tappaminen Kuhmon alueelta ei
27264: menetelmien puuttuminen. Riista- ja kalatalou- selvästikään ollut riittävä toimenpide alueen on-
27265: den tutkimuslaitos on kehittämässä metsästäjien gelmien ratkaisemiseksi.
27266: omista arvioista riippumatonta hirvikannan las- Valtioneuvoston asetuksissa petoeläinvahin-
27267: kentamenetelmää. Tämän odotetaan antavan lisä- kojen (277 /2000) ja hirvieläinvahinkojen
27268: tietoa myös metsästyksen oikeaa mitoittamista ( 1162/2000) korvaamisesta on määritelty ne va-
27269: hingot, jotka korvataan talousarvion rajoissa vai-
27270: varten.
27271:
27272: 3
27273: KK 1018/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministerin vastaus
27274:
27275:
27276: tion varoista. Molemmat asetukset ovat ajanta- man suuria menetyksiä. Vähäisiä vahinkoja ei ole
27277: saisia. tarkoitettukaan korvattavaksi ja omavastuuosuus
27278: Korvausmenettelyjen tarkoituksena on ollut niin hirvi- kuin petoeläinvahingoissakin on vält-
27279: sellaisen perusturvan järjestäminen, ettei kukaan tämätön vahingonkärsijän oman aktiivisuuden li-
27280: joudu vahinkojen johdosta kärsimään kohtuutto- säämiseksi vahinkojen estämistyössä.
27281:
27282:
27283:
27284: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2001
27285:
27286: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27287:
27288:
27289:
27290:
27291: 4
27292: Ministerns svar KK 1018/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
27293:
27294:
27295:
27296:
27297: Tili riksdagens talman
27298:
27299: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger av jaktvårdsdistrikten. Tili skillnad för förfaran-
27300: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- det inom älgjakten styr dock jord- och skogs-
27301: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek- bruksministeriet jakten av stora rovdjur genom
27302: ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga en årlig föreskrift tili jaktvårdsdistrikten. Utgå-
27303: spörsmål SS 1018/2000 rd: ende från Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets
27304: uppgifter om bestånden uppställer ministeriet ge-
27305: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta nom föreskriften strikta gränser för den tillåtna
27306: för att minska hjort- och rovdjursbe- jakten i jaktvårdsdistrikten. Förfarandet syftar
27307: ståndet och för att säkerställa att inte tili att säkerställa att vilikoren enligt EU:s natur-
27308: bara vissa kommuner och medborgare direktiv uppfylls inom utvecklingen av bestån-
27309: upprepade gånger blir tvungna att beta- den.
27310: la för de skador som stora rovdjur och Rådet för miljön och naturtiligångama, vilket
27311: älgar vållar? lyder under jord- och skogsbruksministeriet samt
27312: miljöministeriet, angav 1996 riktlinjer för målen
27313: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- för utvecklingen av bestånden av stora rovdjur
27314: föra följande: fram tili 2010. Enligt riktlinjerna skall ökningen
27315: Älgbeståndet regleras med hjälp av jakt enligt de av bestånden stoppas i norra och östra Finland
27316: jaktlicenser som jaktvårdsdistrikten beviljar på medan bestånden alltjämt tiliåts öka i mellersta
27317: basis av jägarnas ansökningar. Avsikten är attjä- och västra Finland. Ministeriet har följt rådets re-
27318: garna och olika intresseinstanser som företräder kommendationer, och med undantag av björnbe-
27319: dem som lider skada skall komma överens om ett ståndet i Östra renskötselområdet samt vargbe-
27320: lämpligt älgbestånd för området i fråga. Statliga ståndet i Östra Finland har bestånden utvecklats i
27321: myndigheter har inte beslutanderätt i ärendet enlighet med målen.
27322: med undantag av besvärsförfarandet gällande li- Ett aktuellt problem är att vargbeståndet kon-
27323: censbeslut. Under de senaste åren har antalet centreras tili vissa områden i östra Finland. Mi-
27324: jaktlicenser för älgjakt ökat betydligt. Exempel- nisteriet överväger som bäst vilka åtgärder som
27325: vis 1997 beviljades det bara 17 777 jaktlicenser behövs för att lösa problemet. Det är uppenbart
27326: medan antalet redan var uppe i 51 097 år 2000. att jord- och skogsbruksministeriets tiliåtelse un-
27327: Avsaknaden av tiliförlitliga metoder för be- der fjolåret att nedlägga tre vargar i Kuhmo-om-
27328: dömning av älgbeståndet har gjort det svårare att rådet inte var en tillräcklig åtgärd för att lösa pro-
27329: dimensionera antalet jaktlicenser på rätt sätt. blemen i området.
27330: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet håller på att 1 statsrådets förordningar om ersättning för
27331: utveckla en från jägarnas egna uppskattningar skador som orsakats av rovdjur (277/2000) och
27332: fristående metod för att beräkna älgbeståndet. av hjortdjur (1162/2000) definieras de skador
27333: Metoden förväntas ge ytterligare information som inom ramen för statsbudgeten ersätts av sta-
27334: också för en rätt dimensionering av jakten. tens medel. Båda förordningama är tidsenliga.
27335: Björn-, varg- och lobeståndet regleras likaså Syftet med ersättningsförfarandena har varit
27336: med hjälp av jakt enligt jaktlicenser som beviljas att ordna ett sådant grundskydd att ingen skall be-
27337:
27338:
27339: 5
27340: KK 1018/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministems svar
27341:
27342:
27343: höva utsättas för oskäligt stora förluster på grund djur och av rovdjur är en självriskandel nödvän-
27344: av skadoma. Avsikten har aldrig varit att ersätta dig för att öka den skadelidandes egen aktivitet
27345: mindre skador. Både i fråga om skador av hjort- när det gäller att förebygga skador.
27346:
27347:
27348:
27349: Helsingforsden 3 januari 2001
27350:
27351: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27352:
27353:
27354:
27355:
27356: 6
27357: KK 1019/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
27358:
27359:
27360:
27361:
27362: KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2000 vp
27363:
27364: Eläkkeiden verokohtelun yhdenmukaistami-
27365: nen palkkatulon verotuksen kanssa
27366:
27367:
27368:
27369:
27370: Eduskunnan puhemiehelle
27371:
27372: Eläkeläisten ylimääräisestä sairausvakuutusmak- keläinen on kuitenkin selvästi asetettu eriarvoi-
27373: susta on eduskunnassa ja julkisuudessa keskus- seen asemaan palkkatuloja saaviin verovelvolli-
27374: teltu vilkkaasti. Eläkeläiset ovat pitäneet ko. siin verrattuna.
27375: maksua täysin epäoikeudenmukaisena. Hallituk-
27376: selta on saatu lupaus, että ylimääräisestä eläke- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27377: läisille määrätystä sava-maksusta luovutaan. Elä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27378: keläisten epäoikeudenmukainen verokohtelu jat- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27379: kuu kuitenkin edelleen, koska eläkeläisillä ei ole vaksi seuraavan kysymyksen:
27380: käytössään kunnallisverotuksessa ansiotulovä-
27381: hennystä, joka on palkkatuloa saavilla verovel- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
27382: vollisilla. V erotuksen erilainen käytäntö tuntuu tyä eläketuloja saavien kansalaisten
27383: eläkeläisistä sitäkin kohtuuttomammalta, kun saattamiseksi verotuksessa yhdenvertai-
27384: eläkkeiden korotukset ovat jääneet jälkeen huo- seen asemaan muiden palkkatuloja saa-
27385: mattavasti palkkatulojen kehityksestä. vien kansalaisten kanssa?
27386: Perustuslain mukaan kansalaisten pitäisi olla
27387: samassa asemassa lain edessä. Verotuksessa elä-
27388:
27389:
27390: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
27391:
27392: Lauri Oinonen /kesk
27393:
27394:
27395:
27396:
27397: Versio 2.0
27398: KK 1019/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
27399:
27400:
27401:
27402:
27403: Eduskunnan puhemiehelle
27404:
27405: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa muut tulonsaajat maksavat veroa jo noin viiden-
27406: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- neksen tuloistaan.
27407: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Eläkkeensaajien tulotasoon ei ansiotulovähen-
27408: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen nyksen muutoksilla ole ollut vaikutusta, koska
27409: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK eläketulo ei aiemminkaan ole oikeuttanut kysei-
27410: 1019/2000 vp: seen vähennykseen. Palkansaajien ja muiden
27411: väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja ei voida
27412: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- verrata mielekkäällä tavalla kiinnittämällä huo-
27413: tyä eläketuloja saavien kansalaisten mio vain yhteen tulonmuodostukseen vaikutta-
27414: saattamiseksi verotuksessa yhdenvertai- vaan tekijään, verotukseen. Oleellista on se, mil-
27415: seen asemaan muiden palkkatuloja saa- laiseksi käytettävissä olevien tulojen taso muo-
27416: vien kansalaisten kanssa? dostuu bruttopalkan tai ensisijaisten etuuksien,
27417: kuten eläkkeiden, muiden tulonsiirtojen, kuten
27418: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- asumistuen, sekä verotuksen yhteisvaikutuksena.
27419: ti seuraavaa: Hallitus on pyrkinyt parantamaan eläkeläisten
27420: Eläketulojen verotus eroaa muiden tulojen vero- toimeentuloa monin tavoin. Eläkeläisten talou-
27421: tuksesta merkittävästi. Palkkatuloista aletaan pe- dellista asemaa parannetaan tänä vuonna muun
27422: riä palkansaajan maksuja ensimmäisistä mar- muassa hallituksen ja eduskunnan yhteisten pää-
27423: koista alkaen ja varsinaisia tuloverojakin jo alle tösten perusteella nostamalla kansaneläkettä 70
27424: tuhannen markan kuukausituloista. Eläketulojen markalla kesäkuun alusta sekä alentamalla eläke-
27425: verotus alkaa vasta yli 40 000 markan vuositu- tulojen korotettua sairausvakuutusmaksua 0,5
27426: loista (1 kuntaryhmä, yksinäinen) eli kun eläket- pennillä. Alentamista on samalla päätetty jatkaa
27427: tä on runsaat 3 000 markkaa/kk. Eläkevähennyk- siten, että vuonna 2003 korotus on kokonaan
27428: sen ansiosta pienituloiset eläkeläiset eivät joudu poistettu.
27429: lainkaan maksamaan tuloveroa tulotasolla, jolla
27430:
27431:
27432:
27433: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2001
27434:
27435: Ministeri Suvi-Anne Siimes
27436:
27437:
27438:
27439:
27440: 2
27441: Ministems svar KK 1019/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
27442:
27443:
27444:
27445:
27446: Tili riksdagens talman
27447:
27448: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger komsttagare betalar ca en femtedel av sina in-
27449: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- komster i skatt.
27450: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri De ändringar som genomförts i förvärvsin-
27451: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål komstavdraget har inte påverkat pensionstagar-
27452: SS 1019/2000 rd: nas inkomstnivå eftersom pensionsinkomster
27453: inte heller tidigare berättigat till nämnda avdrag.
27454: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Utkomstskillnader mellan lönetagare och övriga
27455: för att i beskattningen likställa pen- befolkningsgrupper kan inte jämföras på ett me-
27456: sionsinkomsttagare med övriga löntaga- ningsfullt sätt om uppmärksamhet fåsts vid en-
27457: re i landet? dast en faktor som påverkar inkomsten, nämli-
27458: gen beskattningen. Väsentligt är hur stora de till-
27459: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- budsstående inkomstema blir när man ser tili
27460: föra följande: samverkan mellan bruttolönen eller de förmåner
27461: Beskattningen av pensionsinkomster skiljer sig som kommer i första hand, t.ex. pension, övriga
27462: märkbart från beskattningen av andra inkomster. inkomstöverföringar, t.ex. bostadsbidrag, samt
27463: När det gäller löneinkomster uppbärs avgifter av beskattningen.
27464: lönetagaren från och med 1önens första mark och Regeringen har strävat efter att förbättra pen-
27465: egentlig inkomstskatt uppbärs redan vid månads- sionäremas utkomst på flera sätt. Pensionäremas
27466: inkomster under tusen mark. Beskattningen av ekonomiska ställning förbättras i år bland annat
27467: pensionsinkomster in1eds först vid en årsinkomst genom regeringens och riksdagens geinensamma
27468: på 40 000 mk (kommungrupp 1, ensamstående), beslut att höja folkpensionen med 70 mk från och
27469: det vill säga när pensionen utgör ca 3 000 med juni samt att sänka den förhöjda sjukförsäk-
27470: mk/månad. På grund av pensionsavdraget behö- ringspremien för pensionsinkomster med 0,5
27471: ver pensionärer med låg inkomst överhuvudtaget penni. Man har samtidigt beslutat att fortsätta
27472: inte beta1a skatt på en inkomstnivå där andra in- med nedsättningen så att förhöjningen slopas helt
27473: och hållet år 2003.
27474:
27475:
27476:
27477: Helsingforsden 11 januari 2001
27478:
27479: Minister Suvi-Anne Siimes
27480:
27481:
27482:
27483:
27484: 3
27485: KK 1020/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
27486:
27487:
27488:
27489:
27490: KIRJALLINEN KYSYMYS 1020/2000 vp
27491:
27492: Eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä
27493: palvelleiden kuntootus
27494:
27495:
27496:
27497:
27498: Eduskunnan puhemiehelle
27499:
27500: Eduskunta laajensi noin vuosi sitten eräissä Suo- nut kielteisen päätöksen ko. lain edellyttämistä
27501: men sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden eduista. Koska tällaisia puutteita tiedoissa esiin-
27502: kuntoutusta koskevaa lakia käsittämään myös tyy, tulisi esimerkiksi asetuksella tai lainmuutok-
27503: miinanraivaustehtävissä olleet henkilöt. Tämä sella hyväksyä myös muut todistukset kuin Sota-
27504: uudistus hyväksyttiin yksimielisesti ja koettiin arkiston antamat ko. etujen osalta. On kohtuuton-
27505: oikeudenmukaiseksi. Lain mukaan päästäkseen ta, että henkilöitä jää myönnettyjen etujen ulko-
27506: kyseisten etujen piiriin asianomaisen henkilön on puolelle edellä kuvattujen teknisten esteiden
27507: saatava Sota-arkistosta todistus osallistumisesta vuoksi.
27508: miinanraivaustehtäviin. Nyt on kuitenkin ilmen-
27509: nyt, etteivät Sota-arkiston tiedot kaikilta osin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27510: vastaa tosiasiallista tilannetta. Eräissä joukko- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27511: osastoissa tietojen arkistointi ja tallentaminen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27512: ovat voineet olla puutteellisia. Tämä on johtanut vaksi seuraavan kysymyksen:
27513: tilanteeseen, ettei tietoja Sota-arkistosta ole löy-
27514: tynyt. Onko sosiaali- ja terveysministeriö tie-
27515: Eräässä esimerkkitapauksessa henkilö on saa- dostanut ongelman, joka liittyy siihen,
27516: nut vuonna 1993 pääesikunnan päällikön allekir- että vain Sota-arkiston tiedot antavat oi-
27517: joittaman päätöksen miinanraivausmitalin myön- keuden miinanraivaustehtävissä ole-
27518: tämisestä. Mitali on myös luovutettu ja se onkos- vien henkilöiden pääsyyn kuntoutusetu-
27519: kenut osallistumista miinanraivaustyöhön Poh- jen piiriin ja
27520: jois-Suomessa ajanjaksona 1944-1952. Puolus-
27521: tusvoimain Sota-arkistosta on annettu aikooko ministeriö toimia niin, että
27522: 15.11.2000 todistus, ettei ko. henkilö ole osallis- kaikki ko. tehtävissä olleet saavat lain
27523: tunut miinanraivaustyöhön. Samalla hän on saa- suomat edut eikä niitä rajata teknisillä
27524: seikoilla pois?
27525:
27526:
27527: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
27528:
27529: Antti Rantakangas /kesk
27530:
27531:
27532:
27533:
27534: Versio 2.0
27535: KK 1020/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk Ministerin vastaus
27536:
27537:
27538:
27539:
27540: Eduskunnan puhemiehelle
27541:
27542: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 1021/1999) ja oikeutta rintamalisään (laki rinta-
27543: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- masotilaslain 9 §:n muuttamisesta 1022/1999).
27544: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Lait tulivat voimaan 1.3.2000.
27545: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- Lain 1039/1997 tavoitteena oli järjestää kun-
27546: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- toutuspalveluja sellaisille puolustusvoimien pal-
27547: sen KK 1020/2000 vp: veluksessa olleille henkilöille, jotka joutuivat
27548: palvelemaan kaikkein raskaimmissa ja vaaralli-
27549: Onko sosiaali- ja terveysministeriö tie- simmissa tehtävissä ja olosuhteissa. Järjestel-
27550: dostanut ongelman, joka liittyy siihen, män hallittavuuden varmistamiseksi kohderyh-
27551: että vain Sota-arkiston tiedot antavat oi- mät pyrittiin määrittelemään samalla myös siten,
27552: keuden miinanraivaustehtävissä ole- että palvelua koskevat todistetiedot olisivat mah-
27553: vien henkilöiden pääsyyn kuntoutusetu- dollisimman selkeät ja helposti saatavissa. Kun-
27554: jen piiriin ja toutukseen hyväksyminen edellyttää lain 2 §:n
27555: mukaan Sota-arkiston myöntämää todistusta lais-
27556: aikooko ministeriö toimia niin, että sa tarkoitettuun palveluun osallistumisesta. Lain
27557: kaikki ko. tehtävissä olleet saavat lain 9 §:n perusteella Sota-arkiston tekemästä pää-
27558: suomat edut eikä niitä rajata teknisillä töksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
27559: seikoilla pois? Sota-arkisto on katsonut hakijan osallistuneen
27560: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lain 1039/1997 mukaisiin tehtäviin, mikäli sen
27561: ti seuraavaa: säilyttämistä asiakirjoista löytyy merkintöjä ha-
27562: kijan lain mukaisista tehtävistä tai mikäli hakijal-
27563: Vuonna 1997 hyväksyttiin laki eräissä Suomen la itsellään on esittää alkuperäinen tai siihen ver-
27564: sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntou- rattavissa oleva asiakirja, joka osoittaa hänen toi-
27565: tuksesta (1039/1997). Kuntoutusetuisuuksia laa- mineen lain mukaisissa tehtävissä. Lain peruste-
27566: jennettiin koskemaan myös sellaisia henkilöitä, luiden mukaan hakijalla on ensisijainen todista-
27567: joilla ei ollut veteraanikuntoutukseen oikeutta- misvelvollisuus osallistumisesta lain mukaiseen
27568: via tunnuksia. Viidestä eri kohderyhmästä yksi palvelukseen.
27569: lain tarkoittama ryhmä oli henkilöt, jotka vuosi- Miinanraivausmitali voidaan miinanraivaus-
27570: na 1945-1952 puolustusvoimien alaisina olivat mitalista annetun asetuksen (823/1993) nojalla
27571: osallistuneet merimiinojen raivaukseen tai rai- antaa vuosina 1944-1952 miinanraivaustehtä-
27572: vausesteiden purkamiseen merivoimien alusyksi- vissä tehdyn työn tunnustukseksi. Asetuksen
27573: köissä tai maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suo- 823/1993 mukaan riittää, että henkilö on todistet-
27574: messa. tavasti palvellut virallisessa miinanraivausorga-
27575: Vuonna 1999 laajennettiin miinanraivausteh- nisaatiossa Suomenlahdella 16.9.1944 ja
27576: tävään osallistuneiden henkilöiden oikeutta saa- 17.7.1950 välisenä aikana tai Pohjois-Suomessa
27577: da korvausta hammashuollosta (laki rintamavete- 5.9.1944 ja 14.9.1952 välisenä aikana. Henkilö,
27578: raanien hammashuollon järjestämisestä ja kor- jolle on myönnetty miinanraivausmitali, ei siis
27579: vaamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta automaattisesti ole osallistunut miinanraivaus-
27580:
27581:
27582: 2
27583: Ministerin vastaus KK 1020/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
27584:
27585:
27586: tehtäviin sellaisena kuin ne on määritelty lain suntoa asiassa. Asian käsittely on edelleen kes-
27587: 1039/1997 1 §:n kohdassa 3. ken.
27588: Kysymyksen esimerkkitapauksessa tarkoitet- Todettakoon lisäksi, että Sota-arkiston anta-
27589: tu henkilö on saanut miinanraivausmitalin palve- maa todistusta koskeva lainsäädäntö ( 1025/ 1999)
27590: luksestaan miinanraivausorganisaatiossa Poh- on määräaikainen ja päättyy 31.12.2004. Vuosi-
27591: jois-Suomessa. Sota-arkisto on päätöksessään na 1998-1999 Sota-arkisto antoi yhteensä 6 750
27592: 15.12.2000 kuitenkin todennut, ettei todistetta- todistusta, joista 788 koski miinanraivausta.
27593: vaa näyttöä hakijan osallistumisesta miinan- Vuonna 2000 todistuksia annettiin 1 787, joista
27594: raivaustehtävään Pohjois-Suomessa ole. Joukko- 795 koski miinanraivausta. Miinanraivaukseen
27595: osasto, jossa henkilö on palvellut, ei kuulunut osallistumisesta on tähän mennessä annettu
27596: miinanraivausorganisaatioon eikä sen asiakir- 1 583 todistusta.
27597: joista löydy merkintöjä, että se olisi ollut miinan- Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
27598: raivaustehtävissä. Henkilön kantakortistakaan ei mukaan kysymys siitä, kuka ja millä perusteilla
27599: löydy merkintöjä, että hän olisi toiminut miinan- todennetaan miinanraivaustehtäviin osallistu-
27600: raivaustehtävissä. Saadun tiedon mukaan hakija neeksi, ei ole yksiselitteinen eikä helppo tehtävä.
27601: on Sota-arkiston päätöksestä valittanut hallinto- Ministeriö aikoo tarkkaan seurata tilannetta ja
27602: oikeuteen, joka on pyytänyt Sota-arkistolta lau- mikäli aihetta ilmenee, ministeriö ryhtyy tarvitta-
27603: viin toimenpiteisiin säännösten tarkistamiseksi.
27604:
27605:
27606: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2001
27607:
27608: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
27609:
27610:
27611:
27612:
27613: 3
27614: KK 1020/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk Ministerns svar
27615:
27616:
27617:
27618:
27619: Tili riksdagens talman
27620:
27621: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger om ändring av 9 § lagen om frontmannapension
27622: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 1022/1999). Lagarna trädde i kraft den 1 mars
27623: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti 2000.
27624: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga Målet för lagen 1039/1997 var att ordna reha-
27625: spörsmål SS 1020/2000 rd: biliteringstjänster för personer vilka har tjänst-
27626: gjort inom försvarsmakten i de allra tyngsta och
27627: Har social- och hälsovårdsministeriet far1igaste uppdragen och förhållandena. För att
27628: blivit medveten om det problem som säkerställa systemets kontrollerbarhet försökte
27629: hänför sig till att endast de uppgifter man samtidigt definiera målgrupperna så att det
27630: som finns i Krigsarkivet ger personer bevismaterial gällande tjänstgöringen som be-
27631: som deltagit i minröjningsuppdrag rätt hövdes skulle vara så tyd1igt och tillgängligt som
27632: till rehabilitering och möjligt. Enligt 2 § i lagen förutsätter godkän-
27633: nandet av en person för rehabilitering att i lagen
27634: ämnar ministeriet vidta sådana åtgär- avsedd tjänstgöring påvisas med ett intyg som
27635: der att alla som deltagit i sådana upp- Krigsarkivet ger. Enligt 9 § i lagen får i beslut
27636: drag erhåller de förmåner som anges i som Krigsarkivet fattat sökas ändring genom be-
27637: lagen och att förmånerna inte begrän- svär hos förvaltningsdomstolen.
27638: sas på grundval av tekniskafaktorer? Krigsarkivet har ansett att en sökande har del-
27639: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tagit i sådan tjänstgöring som avses i lagen
27640: föra följande: 1037/1997 om i de dokument som det uppbeva-
27641: rar finns anteckningar om att sökanden har delta-
27642: År 1997 godkändes lagen om rehabilitering för git i sådana uppdrag som avses i lagen eller om
27643: personer som tjänstgjort i vissa uppdrag under sökanden själv kan uppvisa ett ursprungligt eller
27644: Finlands krig (1 039/1997). Rehabiliteringsför- därmed j ämförbart dokument som påvisar att han
27645: månerna utvidgades så att de omfattar även per- har deltagit i sådan tjänstgöring som avses i la-
27646: soner som inte har teeken som berättigar tili reha- gen. Enligt motiveringen tili lagen åligger det i
27647: bilitering för veteraner. Av fem olika målgrup- första hand sökanden att påvisa tjänstgöringen.
27648: per bestod en i lagen avsedd grupp av personer Enligt förordningen om minröjningsmedalj
27649: som underställda försvarsmakten åren 1945- (823/1993) kan som erkänsla för arbete som ut-
27650: 1952 har deltagit i röjning av sjöminor eller i de- förts i minröjningsuppgifter 1944-1952 delasut
27651: sarmering av röjningshinder i sjöstridskrafternas en minröjningsmedalj. Enligt förordningen
27652: fartygsenheter eller i röjning av landminor i nor- 823/1993 räcker det att en person bevisligen har
27653: ra Finland. tjänstgjort i en officiell minröjningsorganisation
27654: År 1999 utvidgades rätten för personer som på Finska viken under tiden 16 september
27655: deltagit i minröjningsuppdrag att få ersättning för 1944-17 juli 1950 eller i norra Finland under ti-
27656: tandvård (lag om ändring av 1 § lagen om anord- den 5 september 1944-14 september 1952. Per-
27657: nande av och ersättning för tandvården för front- soner som beviljats minröjningsmedalj har såle-
27658: veteraner 102111999) och att få fronttillägg (lag des inte automatiskt deltagit i sådana minröj-
27659:
27660:
27661: 4
27662: Ministems svar KK 1020/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
27663:
27664:
27665: ningsuppdrag som definieras i 1 § 3 punkten i la- de i ärendet. Behandlingen av ärendet pågår fort-
27666: gen 1039/1997. farande.
27667: Den person som avses i exemplet i spörsmålet Det bör ytterligare konstateras att lagstiftning-
27668: har fått en minröjningsmedalj för sin tjänstgö- en gällande Krigsarkivets intyg (1025/1999) gäl-
27669: ring i en minröjningsorganisation i norra Fin- ler en viss tid som går ut den 31 december 2004.
27670: land. Krigsarkivet har i sitt beslut den 15 decem- Under 1998-1999 gav Krigsarkivet samman-
27671: ber 2000 dock konstaterat att det inte finns påvi- lagt 6 750 intyg, av vilka 788 gällde minröjning.
27672: sat bevis för att sökanden har deltagit i minröj- År 2000 gavs 1 787 intyg, av vilka 795 gällde
27673: ningsuppdrag i norra Finland. Det truppförband minröjning. Hittills har sammanlagt 1 583 intyg
27674: vid vilket sökanden har tjänstgjort hörde inte tili över att en person har deltagit i minröjning givits.
27675: en minröjningsorganisation och i dess dokument En1igt social- och hälsovårdsministeriets upp-
27676: finns inte heller anteckningar om att det skulle ha fattning är frågan om vem som påvisar och på vil-
27677: deltagit i minröjningsuppdrag. Det finns inte hel- ka grunder man påvisar att en person har deltagit
27678: ler i sökandes militärstamkort några anteckning- i minröjningsuppdrag varken entydig eller lätt.
27679: ar om att han skulle ha tjänstgjort i minröjnings- Ministeriet ärnnar noggrant fö1ja situationen och
27680: uppgifter. Enligt uppgift har sökanden anfört be- kommer att vidta behövliga åtgärder för ändring
27681: svär över Krigsarkivets beslut hos förvaltnings- av bestämmelsema om det uppkommer skäl där-
27682: domstolen, som har begärt Krigsarkivets utlåtan- till.
27683:
27684:
27685: Helsingforsden 10 januari 2001
27686:
27687: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
27688:
27689:
27690:
27691:
27692: 5
27693: KK 1021/2000 vp- Harry Wallin /sd ym.
27694:
27695:
27696:
27697:
27698: KIRJALLINEN KYSYMYS 1021/2000 vp
27699:
27700: Rautateiden lähiliikenteen kilpailuttamista sel-
27701: vittävä työryhmä
27702:
27703:
27704:
27705:
27706: Eduskunnan puhemiehelle
27707:
27708: Liikenne- ja viestintäministeriössä on aloittanut EU:n komission asetusehdotusta voidaan pe-
27709: toimintansa työryhmä, jonka tehtävänä on selvit- rustellusti pitää täysin toteuttamiskelvottomana
27710: tää alustavasti EU:ssa valmisteltaviin rautatielii- ja Suomen oloihin sopimattomana. Suomessa
27711: kenteen säädösehdotuksiin liittyen mahdollinen rautatieliikenne on kokonaisjärjestelmä, jonka
27712: kilpailun avaaminen rautateiden henkilöliiken- pilkkominen ja kilpailuttaminen asetuksen eh-
27713: teessä. dottamalla tavalla johtaisi kokonaisuuden hajoa-
27714: Työryhmä pohtii henkilöliikenteessä käytettä- miseen ja synergiaetujen katoamiseen sekä kus-
27715: vän kaluston ja sen huollon, henkilöstön koulu- tannusten nousuun.
27716: tuksen sekä asemien ja lipunmyynti- ja informaa-
27717: tiojärjestelmien vaikutuksia kilpailtavien mark- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27718: kinoiden syntyyn. Työryhmän toimikausi on hy- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
27719: vin lyhyt ja päättyy jo vuoden 2001 huhtikuun lo- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27720: pussa. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27721: Parhaillaan on EU:n jäsenmaiden käsittelyssä
27722: EU:n komission asetusehdotus, joka koskee yh- Onko liikenne- ja viestintäministeriön
27723: teiskunnan tuelle asetettavia vaatimuksia rauta- tarkoituksena ajaa rautateiden henkilö-
27724: teiden, maanteiden ja sisävesien julkisessa hen- liikenteen kilpailuttaminen Suomessa
27725: kilöliikenteessä. Tästä asetusehdotuksesta liiken- läpi ilman, että asiasta on käyty perus-
27726: ne- ja viestintäministeriö on pyytänyt eduskun- teellista poliittista arvokeskusteluaja il-
27727: nan lausunnon. Eduskunnan suurelle valiokun- man, että tiedetään, mitkä tulevat ole-
27728: nalle antamassaan lausunnossa liikennevaliokun- maan EU:n päätökset asiasta ja
27729: ta suhtautui kielteisesti komission asetusehdo-
27730: tukseen. miksi ministeriö on nimennyt työryhmän
27731: Ehdotus merkitsisi toteutuessaan perusteelli- jäsenet niin tarkoituksenmukaisesti, et-
27732: sia muutoksia VR Oy:n Suomen rataverkolla har- tei joukkoon ole mahtunut lainkaan VR-
27733: joittamaan henkilöliikenteeseen. Asetusehdotus konsernin tai rautatieläisjärjestöjen
27734: määräisi kilpailuttamisen pakolliseksi silloin, edustusta? Onko liikenne- ja viestintä-
27735: kun henkilöliikenteeseen osoitetaan yhteiskun- ministeriön tarkoituksena ollut tehtä-
27736: nan tukea. Tämä koskisi myös VR Oy:n harjoit- vää antaessaan aikaansaada sellainen
27737: tamaa ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus- lopputulos, että VR Oy:n omistama hen-
27738: kunnan YTV:n tukemaa raideliikennettä sekä lii- kilöliikennekalusto siirretään pääkau-
27739: kenneministeriön määrärahalla tuettavia kauko- punkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle
27740: junia ja maakuntien paikallisjunaliikennettä. YTV:lle sekä
27741:
27742: Versio2.0
27743: KK 102112000 vp- Harry Wallin /sd ym.
27744:
27745:
27746:
27747: onko ministeriön tarkoituksena se, että henkilöliikennettä sen omistamalla ka-
27748: näin luodaan YTV: lle erityiset edellytyk- lustolla ja näin antaa mahdolliselle kil-
27749: set kilpailuttaa VR Oy:n hyvin haitamaa pailijalle perusteetonta kilpailuetua?
27750:
27751:
27752: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
27753:
27754: Harry Wallin /sd
27755: Reijo Laitinen /sd
27756:
27757:
27758:
27759:
27760: 2
27761: Ministerin vastaus KK 1021/2000 vp- Harry Wallin /sd ym.
27762:
27763:
27764:
27765:
27766: Eduskunnan puhemiehelle
27767:
27768: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- totmmtavarmuus, hintatason kohtuullisuus ja
27769: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mahdollisimman hyvä palvelu. Joukkoliikenteen
27770: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen houkuttelevuutta lisätään kehittämällä sen tehok-
27771: vastattavaksi kansanedustaja Harry Wallinin /sd kuutta, turvallisuutta ja laatutasoa. Joukkoliiken-
27772: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK teen edellytykset ja markkinaosuus turvataan ja
27773: 1021/2000 vp: mahdollisuuksien mukaan markkinaosuutta kas-
27774: vatetaan.
27775: Onko liikenne- ja viestintäministeriön Kysyjien mainitseman rautatie-, maantie- ja
27776: tarkoituksena ajaa rautateiden henkilö- sisävesiliikenteen julkisen palvelun vaatimuksia
27777: liikenteen kilpailuttaminen Suomessa koskevan asetusehdotuksen käsittely on vast-
27778: läpi ilman, että asiasta on käyty perus- ikään alkanut neuvoston liikennetyöryhmässä.
27779: teellista poliittista arvokeskusteluaja il- Liikennevaliokunta on antanut asiasta lausun-
27780: man, että tiedetään, mitkä tulevat ole- non, mutta suuren valiokunnan lausuntoa ei vielä
27781: maan EU·n päätökset asiasta ja ole saatu. Myös hallituksen kannanmuodostus
27782: asetuksen suhteen on vielä kesken, mutta hallitus
27783: miksi ministeriö on nimennyt työryhmän tulee ottamaan eduskunnan linjaukset huomioon
27784: jäsenet niin tarkoituksenmukaisesti, et- asetusehdotuksen käsittelyn jatkuessa.
27785: tei joukkoon ole mahtunut lainkaan VR- Asettaessaan kysyjien tarkoittaman työryh-
27786: konsernin tai rautatieläisjärjestöjen män liikenne- ja viestintäministeriön tarkoituk-
27787: edustusta? Onko liikenne- ja viestintä- sena on ollut kartoittaa tasapuolisen kilpailun
27788: ministeriön tarkoituksena ollut tehtä- edellytykset Helsingin alueen lähiliikenteessä ja
27789: vää antaessaan aikaansaada sellainen tarpeelliset teknisluontoiset kalustoa ja sen huol-
27790: lopputulos, että VR Oy:n omistama hen- toa, henkilöstöä sekä asemien ja lipunmyynti- ja
27791: kilöliikennekalusto siirretään pääkau- informaatiojärjestelmiä koskevat järjestelyt sii-
27792: punkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle nä oletetussa tilanteessa, että kilpailu tulevaisuu-
27793: YTV:lle sekä dessa mahdollisesti olisi avattu. Koska kyse on
27794: onko ministeriön tarkoituksena se, että alustavasta varautumisesta tuohon mahdollisuu-
27795: näin luodaan YTV:lle erityiset edellytyk- teen eikä kilpailun avaamista koskevasta poliitti-
27796: set kilpailuttaa VR Oy:n hyvin haitamaa sesta päätöksenteosta, työryhmä on haluttu pitää
27797: henkilöliikennettä sen omistamalla ka- pienenä. Työryhmä tulee kuitenkin kuulemaan
27798: lustolla ja näin antaa mahdolliselle kil- kaikkien tarpeellisten osapuolten kantoja laadit-
27799: pailijalle perusteetonta kilpailuetua? tuaan alustavan ehdotuksen.
27800: Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena
27801: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- on ollut myös saada työryhmältä asiantuntevaa
27802: ti seuraavaa: tietoa komission asetusehdotuksen vaatimista
27803: konkreettisista toimista ja apua hallituksen kan-
27804: Hallituksen henkilöliikennettä koskevien toi- nanmuodostukseen ehdotuksen j atkokäsittelyssä.
27805: menpiteiden tavoitteena on liikennepalvelujen
27806: saatavuuden turvaaminen, liikenteen sujuvuus ja
27807:
27808: 3
27809: KK 102112000 vp- Harry Wallin /sd ym. Ministerin vastaus
27810:
27811:
27812: Rautatieliikennekaluston hallinnan vaikutus ta käynnistyttyä ei työryhmän mahdollisista eh-
27813: kilpailuun ja sen tasapuolisuuteen tulee olemaan dotuksista voida tässä vaiheessa sanoa enempää.
27814: eräs työryhmän selvitettävistä asioista. Työn vas-
27815:
27816:
27817:
27818: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2001
27819:
27820: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
27821:
27822:
27823:
27824:
27825: 4
27826: Ministerns svar KK 102112000 vp- Harry Wallin /sd ym.
27827:
27828:
27829:
27830:
27831: Tili riksdagens talman
27832:
27833: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tivtrafiken mera lockande genom att utveckla ef-
27834: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- fektiviteten, säkerheten och kvaliteten. Förutsätt-
27835: rådet översänt följande av riksdagsledamot Har- ningarna för kollektivtrafiken samt dess mark-
27836: ry Wallin /sd m.fl. undertecknade skriftliga nadsandel skall tryggas och i mån av möjlighet
27837: spörsmål SS 1021/2000 rd: skall marknadsandelen ökas.
27838: Behandlingen av det förslag tili förordning an-
27839: Har kommunikationsministeriet för av- gående krav på offentliga tjänster inom järn-
27840: sikt att genorriföra konkurrensutsättning vägs- och vägtrafiken samt trafiken på inre far-
27841: av persontrafiken på järnvägarna i Fin- vatten som spörsmålsställarna närnner har nyli-
27842: land utan attföra någon grundläggande gen börjat i rådets arbetsgrupp för transportfrå-
27843: politisk värdediskussion om saken och gor. Trafikutskottet har avgett sitt utlåtande om
27844: innan man vet vilka beslut EU kommer ärendet men stora utskottets utlåtande har ännu
27845: att fatta om saken och inte erhållits. Regeringens ståndpunkt beträf-
27846: fande förordningen är inte ännu klar, men reger-
27847: varför har ministeriet avsiktligt ut- ingen kommer under den fortsatta behandlingen
27848: nämnt medlemmarna i arbetsgruppen så av förslaget tili förordning att beakta de linjer
27849: att VR-koncernen och de järnvägsan- som riksdagen dragit upp.
27850: ställdas organisationer inte alls är re- Då den arbetsgrupp som spörsmålsställarna
27851: presenterade? Har kommunikationsmi- avser tillsattes hade kommunikationsministeriet
27852: nisteriet då uppdraget gavs haft för av- för avsikt att kartlägga förutsättningarna för en
27853: sikt att nå ett sådant slutresultat att den jämlik konkurrens inom närtrafiken i Helsing-
27854: av VR Ab ägda persontrafikmaterielen forsregionen och de nödvändiga arrangemang av
27855: öveiförs tili Huvudstadsregionens sam- teknisk natur som berör materielen och servicen
27856: arbetsdelegation SAD samt på den, personalen samt biljettförsäljnings- och
27857: har ministeriet för avsikt att skapa sär- informationssystemen på stationerna i en hypote-
27858: skilda förutsättningar för SAD att kon- tisk situation där konkurrensutsättning eventu-
27859: kurrensutsätta den av VR Ab välskötta ellt genomförs i framtiden. Eftersom det är fråga
27860: persontrafiken med VR Ab:s materiel om preliminär beredskap för den möjligheten och
27861: och på detta sätt ge en eventuell konkur- inte om politiskt beslutsfattande om fri konkur-
27862: rent en oberättigad konkurrensfördel? rens, har avsikten varit att arbetsgruppen skall
27863: vara liten. Arbetsgruppen kommer emellertid att
27864: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- höra alla betydelsefulla parters åsikter efter att
27865: föra följande: den har utarbetat ett preliminärt förslag.
27866: Kommunikationsministeriet har också haft för
27867: Syftet med regeringens åtgärder som berör per- avsikt att arbetsgruppen skall ge sakkunnig infor-
27868: sontrafiken är att trygga tillgången tili trafik- mation om de konkreta åtgärder som behövs för
27869: tjänster samt att trygga smidighet och driftssä- kommissionens förslag tili förordning och bistå
27870: kerhet i trafiken, en skälig prisnivå och en så god
27871: service som möjligt. Avsikten är att göra kollek-
27872:
27873: 5
27874: KK 1021/2000 vp- Harry Wallin /sd ym. Ministerns svar
27875:
27876:
27877: regeringen med att utforma dess ståndpunkt un- på konkurrensen ochjämlikheten vad gäller kon-
27878: der den fortsatta behandlingen av förslaget. kurrensen. Eftersom arbetet nyligen har inletts är
27879: Arbetsgruppen skall också undersöka hur be- det omöjligt att i det här skedet säga något mera
27880: sittningen av järnvägstrafikens materiel inverkar om arbetsgruppens eventuella förslag.
27881:
27882:
27883: Helsingforsden 9 januari 2001
27884:
27885: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
27886:
27887:
27888:
27889:
27890: 6
27891: KK 1022/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
27892:
27893:
27894:
27895:
27896: KIRJALLINEN KYSYMYS 1022/2000 vp
27897:
27898: Verohallinnon sisäiset ohjeet matkakustannus-
27899: ten vähennyksistä
27900:
27901:
27902:
27903:
27904: Eduskunnan puhemiehelle
27905:
27906: Työmatkakustannusten vähennysoikeuden tehtä- tiriitoja syntyy niissä tapauksissa, joissa perhees-
27907: vänä on tukea työvoiman liikkuvuutta huojenta- sä on päivähoidossa olevia lapsia. Kunnallinen
27908: malla etäällä työpaikastaan asuvien matkakus- perhepäivähoitoaika on päivittäin vain 10 tuntia.
27909: tannuksia. Työmatkavähennyksen ylärajan ja pe- Työvoiman liikkuvuutta ei tule heikentää kei-
27910: rusteena olevien kilometrikustannusten lisäksi notekoisilla, työssä käyvän elämää kohtuutto-
27911: tuen todellinen vaikuttavuus riippuu myös vero- masti rasittavilla ratkaisuilla. Työmatkavähen-
27912: hallinnon käytännön ratkaisuista. nyksen tulisikin perustua verotettavan todellisiin
27913: Vähennysoikeuden perusteena on pidetty, mi- kuluihin eikä hallinnollisiin tulkintoihin työmat-
27914: käli mahdollista, julkisen kulkuneuvon aiheutta- kan kustannuksista. Työmatkavähennyksen tu-
27915: mia matkakustannuksia. Verottajan tekemät tul- lee korvata työpaikan etäisestä sijainnista aiheu-
27916: kinnat julkisten kulkuneuvojen käyttömahdolli- tuvia kustannuksia myös oman auton käytön
27917: suudesta vaikuttavat usein merkittävällä tavalla osalta.
27918: verotettaviin työmatkakustannuksiin. Verohal-
27919: linto on sisäisessä ohjeistuksessaan edellyttänyt Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27920: ylärajaa lähenevien matkavähennyksien rajoitta- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27921: mista. Tähän ohjeistukseen vedoten verottaja on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27922: mm. vaatinut työntekijäitä kulkuneuvon vaihta- vaksi seuraavan kysymyksen:
27923: mista kesken matkan omasta autosta yleiseen
27924: kulkuneuvoon. Tämä tuottaa erityisesti talviaika- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
27925: na kohtuuttomia käytännön ongelmia. Samoin tyä taatakseen, etteivät verohallinnon
27926: verottajan edellyttämä 2 tunnin odotusaika päi- sisäiset ohjeet johda työmatkavähennyk-
27927: vittäin tuntuu kohtuuttomalta. Työpäivistä muo- sien kohdalla verotettavan kannalta
27928: dostuu osin keinotekoisesti ylipitkiä. Lisäksi ris- kohtuuttomiin tulkintoihin?
27929:
27930:
27931: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
27932:
27933: Kyösti Karjula /kesk
27934:
27935:
27936:
27937:
27938: Versio 2.0
27939: KK 1022/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk Ministerin vastaus
27940:
27941:
27942:
27943:
27944: Eduskunnan puhemiehelle
27945:
27946: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- 1980-luvulta alkaen lukuisia ratkaisuja, joihin
27947: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nykyinen verotuskäytäntö perustuu. Vähennyk-
27948: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sen saa oman auton käytön mukaan silloin, kun
27949: vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Karjulan julkisia kulkuneuvoja ei ole lainkaan käytettävis-
27950: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sä tai henkilö on liikuntavammainen. Julkisen
27951: 1022/2000 vp: kulkuneuvon ei katsota olevan käytettävissä, jos
27952: odotusaika meno- ja paluumatkalla on yhteensä
27953: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kaksi tuntia tai kävelymatka on yhteen suuntaan
27954: tyä taatakseen, etteivät verohallinnon yli kolme kilometriä.
27955: sisäiset ohjeet johda työmatkavähennyk- Oikeuskäytännön mukaan vähennystä myön-
27956: sien kohdalla verotettavan kannalta nettäessä on otettava huomioon, onko julkinen
27957: kohtuuttomiin tulkintoihin? kulkuneuvo kuitenkin käytettävissä osan mat-
27958: kaa. Edellä mainitun kolmen kilometrin säännön
27959: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kaavamainen soveltaminen johtaisi muuten tul-
27960: ti seuraavaa: kintaan, että henkilö, joka voi matkustaa viiden
27961: Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset kilometrin päässä olevalta rautatieasemalta ju-
27962: ovat vähennyskelpoisia tuloverolain 93 §:n no- nalla työhön esimerkiksi 50 kilometrin päähän,
27963: jalla halvimman kulkuneuvon käyttökustannus- saisi koko matkan - eikä vain viiden kilometrin
27964: ten mukaan laskettuina. Näitä matkakustannuk- osuuden- vähennetyksi oman auton käytön mu-
27965: sia voidaan kuitenkin vähentää enintään 28 000 kaan laskettuna. Tämä asettaisi hänet selvästi pa-
27966: markkaa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät vero- rempaan asemaan kuin alle kolmen kilometrin
27967: vuonna 3 000 markan omavastuuosuuden. Tällai- päässä asuvan, eikä lopputulos vastaisi vähen-
27968: set matkakustannukset ovat siinä mielessä elan- nyssäännöksen tarkoitusta.
27969: tomenotyyppisiä, että niiden määrään voidaan Kunkin verovelvollisen työmatkatapa on riip-
27970: vaikuttaa asuinpaikan valinnalla. Alunperin näi- puvainen henkilökohtaisista olosuhteista, kuten
27971: tä kuluja ei hyväksyttykään verotuksessa vähen- perheenjäsenten kuljetuksesta. Myös olosuhteet
27972: nettäviksi. Myöhemmin niiden osittainen tulon- matkalla saattavat joinain päivinä vaihdella esi-
27973: hankkimismenon luonne tunnustettiin ja asun- merkiksi säätilan vuoksi. Verotuksessa julkisten
27974: nonja työpaikan väliset matkakulut säädettiin ra- kulkuneuvojen käytettävyyttä koskevat ratkaisut
27975: joitetusti vähennyskelpoisiksi. on kuitenkin tehtävä käytännön syistäkin tietty-
27976: Halvinta kulkuneuvoa koskeva rajoitus on si- jen kaavamaisten perusteiden mukaan. Vaikka
27977: sältynyt nykyiseen tapaan tuloverolakeihin jo 40 yksittäistapauksissa lopputulos voi tuntua vero-
27978: vuoden ajan eli siitä saakka kun vähennystä alet- velvollisesta ankaralta, mahdollisimman yhden-
27979: tiin myöntää. Vähennys lasketaan pääsääntöises- mukaisten periaatteiden soveltaminen saman
27980: ti julkisten kulkuneuvojen käyttökustannusten matkan osalta kaikkiin verovelvollisiin lienee
27981: perusteella ja oman auton kustannukset vähen- kokonaisuutena kuitenkin oikeudenmukaisinta.
27982: nysperusteena on tästä poikkeus. Korkein hallin- Verohallinnon sisäiset ohjeet työmatkakustan-
27983: to-oikeus on antanut säännöksen tulkinnasta nusten osalta sisältyvät Verohallituksen julkaise-
27984:
27985:
27986: 2
27987: Ministerin vastaus KK 1022/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
27988:
27989:
27990: maan Henkilöverotuksen käsikirjaan. Siinä mat- vaatimukset varsin tyydyttävällä tavalla. Toisaal-
27991: kakuluvähennys on ohjeistettu myönnettäväksi ta omaksutut linjaukset ovat johtaneet melko mo-
27992: edellä mainitun oikeuskäytännön mukaisesti. Ve- nimutkaiseen järjestelmään. Aika ajoin onkin
27993: rohallitus ei ole antanut kysymyksessä mainittu- harkittu nykyjärjestelmän kaavamaistamista. Tä-
27994: ja ohjeita ylärajaa lähentelevien matkakustannus- hän liittyy kuitenkin ongelmia muun muassa vä-
27995: ten rajoittamisesta. hennyksen mitoituksen suhteen: esimerkiksi
27996: Asunnon ja työpaikan välisten matkakustan- oman auton käyttäjien vähennystä olisi siinä ta-
27997: nusten vähentämistä koskevat periaatteet toteut- pauksessa mahdollisesti supistettava.
27998: tavat oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden
27999:
28000:
28001: Helsingissä II päivänä tammikuuta 2001
28002:
28003: Ministeri Suvi-Anne Siimes
28004:
28005:
28006:
28007:
28008: 3
28009: KK 1022/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk Ministems svar
28010:
28011:
28012:
28013:
28014: Tili riksdagens talman
28015:
28016: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger dan 1980-talet meddelat ett stort antal avgöran-
28017: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- den om tolkningen av bestämmelsen, och nuva-
28018: rådet översänt följande av riksdagsledamot rande beskattningspraxis bygger på dem. Avdrag
28019: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga beviljas enligt användningen av egen bil om inga
28020: spörsmål SS 1022/2000 rd: allmänna kommunikationsmedel över huvud ta-
28021: get är tillgängliga eller om en person är rörelse-
28022: Vad tänker regeringen göraför att se tili hindrad. Ett allmänt kommunikationsmedel an-
28023: att skatteförvaltningens interna anvis- ses inte vara tillgängligt, om den sammanlagda
28024: ningar inte leder tili att tolkningarna i väntetiden på resan till och från arbetet är två
28025: fråga om avdragen för arbetsresor blir timmar eller om gångavståndet i en riktning är
28026: oskäliga för de skattskyldiga? över tre kilometer.
28027: När avdrag beviljas skall det enligt rättspraxis
28028: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- beaktas om ett allmänt kommunikationsmedel
28029: föra följande: ändå är tillgängligt en del av resan. En schablon-
28030: Kostnader för resor mellan bostaden och arbets- mässig tillämpning av den ovan nämnda trekilo-
28031: platsen får enligt 93 § inkomstskattelagen dras metersregeln skulle annars leda till tolkningen att
28032: av beräknade enligt kostnadema för anlitande av en person som från enjämvägsstation som ligger
28033: det billigaste fortskaffningsmedlet. Sådana kost- fem kilometer från hemmet kan åka tåg till arbe-
28034: nader kan dock dras av till ett belopp av högst tet t.ex. 50 km bort får avdrag för användningen
28035: 28 000 mk och endast till den del de under skat- av egen bil räknat enligt hela resan och inte bara
28036: teåret överstiger självriskandelen 3 000 mk. enligt femkilometerssträckan. Detta skulle inne-
28037: Dessa resekostnader är av samma slag som lev- bära att denna person får en klart fördelaktigare
28038: nadskostnadema i det avseendet att det går att på- behandling än de som bor på mindre än tre kilo-
28039: verka deras storlek genom valet av boningsort. meters avstånd från stationen. Ett sådant resultat
28040: Ursprungligen godkändes heller inga avdrag för motsvarar inte syftet med avdragsbestämmelser-
28041: dessa kostnader i beskattningen. Senare erkän- na.
28042: des resekostnademas partiella karaktär av utgift Sättet på vilket de skattskyldiga tar sig till ar-
28043: för inkomstens forvärvande, och kostnadema för betet beror på personliga omständigheter, t.ex.
28044: resor mellan bostaden och arbetsplatsen blev en- transporten av familjemedlemmar. Även förhål-
28045: ligt bestämmelsema begränsat avdragsgilla. landena under resan kan variera t.ex. på grund av
28046: Den begränsning som föreskriver att det billi- vädret. Inom beskattningen måste beslut i fråga
28047: gaste fortskaffningsmedlet skall anlitas har in- om möjligheten att anlita allmänna kommunika-
28048: gått i inkomstskattelagama i 40 år, dvs. ända se- tionsmedel av praktiska orsaker likväl fattas på
28049: dan avdraget började beviljas. Avdraget räknas i vissa schablonmässiga grunder. Även om resulta-
28050: regel ut enligt kostnadema för anlitande av all- tet ibland kan verka hårt för den skattskyldige, är
28051: männa kommunikationsmedel. Att kostnadema det på dethela taget antagligen ändå mest rättvist
28052: för egen bil används som grund för avdraget är ett att så enhetliga principer som möjligt tillämpas
28053: undantag. Högsta förvaltningsdomstolen har se- på alla skattskyldiga i fråga om samma resa.
28054:
28055:
28056: 4
28057: Ministems svar KK 1022/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
28058:
28059:
28060: Skatteförvaltningens intema anvisningar om uppfylls kraven på rättvisa och jämlikhet på ett
28061: kostnadema för arbetsresor ingår i Handbok i helt tillfredsställande sätt. Å andra sidan har den
28062: personbeskattning, som Skattestyrelsen har pu- linje man gått in för lett till ett rätt komplicerat
28063: blicerat. Enligt anvisningama skall avdrag för re- system. Då och då har man därför övervägt att
28064: sekostnader beviljas enligt ovan nämnda rätts- schematisera det nuvarande systemet. Det här är
28065: praxis. Skattestyrelsen har inte gett några sådana ändå förknippat med problem som gäller bl.a. di-
28066: anvisningar som nämns i spörsmålet, dvs. angå- mensioneringen av avdraget: eventuellt bör då
28067: ende begränsning av resekostnader som närmar t.ex. avdraget för dem som använder egen bil
28068: sig den övre gränsen. minskas.
28069: Genom principema för avdrag för kostnader-
28070: na för resor mellan bostaden och arbetsplatsen
28071:
28072:
28073: Helsingfors den 11 januari 2001
28074:
28075: Minister Suvi-Anne Siimes
28076:
28077:
28078:
28079:
28080: 5
28081: KK 1023/2000 vp- Seppo Kääriäinen /kesk ym.
28082:
28083:
28084:
28085:
28086: KIRJALLINEN KYSYMYS 1023/2000 vp
28087:
28088: Alueelliseen kuljetustukeen oikeuttavien aluei-
28089: den määrittely
28090:
28091:
28092:
28093:
28094: Eduskunnan puhemiehelle
28095:
28096: Eduskunta päätti jälleen kerran jatkaa kuljetus- Viime kädessä kysymys on Suomen hallituk-
28097: ten alueellisesta tukemisesta annetun lain voi- sen neuvotteluhalusta suhteessa EU:n komis-
28098: massaoloaikaa yhdellä vuodella. sioon.
28099: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun
28100: lain mukaan valtioneuvoston päätöksellä määri- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28101: tellään tarkemmin ne alueet, joilta lähtevistä kul- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
28102: jetuksista voidaan maksaa kuljetustuki. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28103: Valtioneuvoston päätöksessä määritellyt tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28104: alueet noudattavat käytännössä Agenda 2000:n
28105: uuden tavoite 1 -ohjelma-alueiden mukaista ja- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
28106: koa Pohjois-Savoa lukuun ottamatta. Perustelut tyä, että koko tavoite 1 -ohjelma-alue-
28107: Pohjois-Savon poissulkemiselle eivät ole kestä- myös Pohjois-Savo - tulee kuljetustuen
28108: viä, kun ottaa huomioon Agenda 2000:n Itä-Suo- piiriin?
28109: mea koskevat tavoitteet.
28110:
28111:
28112: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
28113:
28114: Seppo Kääriäinen /kesk Markku Rossi /kesk
28115: "Mirja Ryynänen /kesk Eero Lämsä /kesk
28116:
28117:
28118:
28119:
28120: Versio 2.0
28121: KK 1023/2000 vp- Seppo Kääriäinen /kesk ym. Ministerin vastaus
28122:
28123:
28124:
28125:
28126: Eduskunnan puhemiehelle
28127:
28128: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tekemään päätökseen (EYVL N:o C 364,
28129: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- 20.12.1994), jossa määritellään ehdot kuljetus-
28130: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tuen maksamiselle EU:n alueella.
28131: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kääriäisen Edellä mainitun komission päätöksen yhtenä
28132: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen edellytyksenä on, että kuljetustukea sovelletaan
28133: KK 1023/2000 vp: NUTS III alueilla, joiden asukastiheys on enin-
28134: tään 12,5 asukasta neliökilometrillä. Suomen
28135: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- NUTS III alueet on määritelty maakunnittain.
28136: tyä, että koko tavoite 1 -ohjelma-alue - Maakunnista vain Lapin, Pohjois-Pohjanmaan,
28137: myös Pohjois-Savo - tulee kuljetustuen Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maa-
28138: piiriin? kuntien asukastiheys on alle 12,5 asukasta neliö-
28139: kilometrillä.
28140: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Tavoite 1 -ohjelman alueita on Lapin, Kai-
28141: seuraavaa: nuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-
28142: Kuljetustukijärjestelmäämme ovat merkittävästi Pohjanmaan maakuntien lisäksi Pohjois-Savon,
28143: vaikuttaneet EU:n valtiontukisäännökset, joiden Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnis-
28144: mukaan kuljetustukea on mahdollista käyttää sa. Näiden maakuntien asukastiheys on yli ko-
28145: EU:njäsenmaissa vain rajoitetussa määrin. Neu- mission määrittelemän asukastiheysrajan, minkä
28146: voteltaessa Suomen liittymisestä EU:n jäseneksi vuoksi kyseiset maakunnat eivät kuulu kuljetus-
28147: yhtenä neuvottelujen kohteena oli myös kuljetus- tukeen oikeuttavaan alueeseen.
28148: tuen jatkuminen. Perusteluna kuljetustuen jatka- Edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei
28149: miselle oli mm. Suomen pitkät välimatkat ja har- kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain
28150: vaanasuttu alue. Neuvotteluissa sovittiin, että soveltamisaluetta koskeva kirjallinen kysymys
28151: kuljetustukea voidaan maksaa määrätyin edelly- anna aihetta toimenpiteisiin.
28152: tyksin, jotka perustuvat komission vuonna 1994
28153:
28154:
28155:
28156: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2001
28157:
28158: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
28159:
28160:
28161:
28162:
28163: 2
28164: Ministerns svar KK 1023/2000 vp- Seppo Kääriäinen /kesk ym.
28165:
28166:
28167:
28168:
28169: Tili riksdagens talman
28170:
28171: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nen år 1994 fattade beslutet (EGT Nr C 364,
28172: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 20.12.1994), i vilket villkoren för utbetalning av
28173: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- transportstöd inom EU:s område fastställs.
28174: po Kääriäinen /cent m.fl. undertecknade skriftli- En förutsättning enligt kommissionens beslut,
28175: ga spörsmål SS 1023/2000 rd: som nämns ovan, är att transportstödet tillämpas
28176: på sådana NUTS III områden där invånartätheten
28177: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt är högst 12,5 invånare per kvadratkilometer. 1
28178: att vidta för att hela det område som om- Finland har NUTS III områdena definierats land-
28179: fattas av programmetför måll- också skapsvis. Av landskapen är det bara Lappland,
28180: Norra Savofax- skall kunna bli delak- Norra Österbotten, Kajanaland, Norra Karelen
28181: tigt av transportstöd? och Södra Savolax som har en invånartäthet på
28182: mindre än 12,5 invånare per kvadratkilometer.
28183: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Utöver landskapen Lappland, Kajanaland,
28184: föra följande: Norra Karelen, Södra Savolax och Norra Öster-
28185: Vårt transportstödssystem har i betydande grad botten omfattar programmet för mål1 också om-
28186: påverkats av EU:s regler om statsstöd, enligt vil- råden i landskapen Norra Savolax, Mellersta Fin-
28187: ka det endast i begränsad mån är möjligt att an- land och Mellersta Österbotten. lnvånartätheten i
28188: vända transportstöd i EU:s medlemsländer. Vid dessa landskap överskrider den gräns för in-
28189: förhandlingama om Finlands anslutning till EU vånartätheten som kommissionen har fastställt,
28190: var också fortsatt transportstöd ett av fOremålen vilket gör att landskapen i fråga inte hör till det
28191: för förhandlingarna. Som motivering för att område som är berättigat att få transportstöd.
28192: transportstödet bör fortgå anfördes bl.a. de långa Utgående från det som anförs ovan måste det
28193: avstånden i Finland och att området är glest be- konstateras att det skriftliga spörsmålet, som gäl-
28194: folkat. Vid förhandlingama kom man överens om ler tillämpningsområdet för lagen om regionalt
28195: att transportstöd kan betalas ut under vissa förut- stödjande av transporter, inte föranleder några åt-
28196: sättningar. De grundar sig på det av kommissio- gärder.
28197:
28198:
28199:
28200: Helsingforsden 10 januari 2001
28201:
28202: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
28203:
28204:
28205:
28206:
28207: 3
28208: KK 1024/2000 vp- Hannu Takkula /kesk
28209:
28210:
28211:
28212:
28213: KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2000 vp
28214:
28215: Vapaa metsästysoikeus Lapissa
28216:
28217:
28218:
28219:
28220: Eduskunnan puhemiehelle
28221:
28222: Metsästyslain 6 §:n mukaan oikeus harjoittaa virkistäytymisen lähteiksi, pidetään tärkeänä,
28223: metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omis- että lainvalmistelussa otetaan riittävän vakavasti
28224: tajalle. Metsästyslain 8 §:n mukaan puolestaan huomioon nykyisin voimassa olevassa laissa tur-
28225: henkilöllä, jolla on kotipaikka Lapin lääniin kuu- vattu vapaa metsästysoikeus.
28226: luvassa kunnassa, on oikeus metsästää kotikun-
28227: nassaan valtion omistamilla mailla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28228: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan met- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28229: sästyslakia ollaan edellä mainituilta osiltaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28230: muuttamassa. Vaarana on, että tällöin vapaaseen vaksi seuraavan kysymyksen:
28231: metsästysoikeuteen puututaan tavalla, joka vaa-
28232: rantaa ikimuistoisena nautintonakin voimassa Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
28233: olevan oikeuden. Erityisesti Lapissa, jossa met- tyä, että metsästyslain muutosesitysten
28234: sästys ja kalastus ovat muiden kulttuuripalvelui- valmistelussa turvataan lappalaisten
28235: den heikkenemisen myötä nousseet tärkeiksi ih- elämänmuotoon olennaisena osana kuu-
28236: misten vapaa-ajanviettomuodoiksi ja henkisen luva vapaa metsästysoikeus?
28237:
28238:
28239: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
28240:
28241: Hannu Takkula /kesk
28242:
28243:
28244:
28245:
28246: Versio 2.0
28247: KK 1024/2000 vp- Hannu Takkula /kesk Ministerin vastaus
28248:
28249:
28250:
28251:
28252: Eduskunnan puhemiehelle
28253:
28254: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
28255: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- seuraavaa:
28256: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28257: vastattavaksi kansanedustaja Hannu Takkulan Valmisteltavana ei ole sellaista metsästyslain
28258: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK muutosesitystä, jolla olisi vaikutusta metsästys-
28259: 1024/2000 vp: lain 8 §:ssä tarkoitettuun ns. vapaaseen metsäs-
28260: tysoikeuteen.
28261: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Edellä mainitun lisäksi viittaan hallituksen
28262: tyä, että metsästyslain muutosesitysten vastaukseen kansanedustaja Rantakankaan /kesk
28263: valmistelussa turvataan lappalaisten kirjalliseen kysymykseen KK 860/2000 vp.
28264: elämänmuotoon olennaisena osana kuu-
28265: luva vapaa metsästysoikeus?
28266:
28267:
28268: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2001
28269:
28270: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28271:
28272:
28273:
28274:
28275: 2
28276: Ministerns svar KK 1024/2000 vp- Hannu Takkula /kesk
28277:
28278:
28279:
28280:
28281: Tili riksdagens talman
28282:
28283: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
28284: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- föra följande:
28285: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han-
28286: nu Takkula /cent undertecknade skriftliga spörs- Inga sådana förslag tili ändring av jaktlagen är
28287: mål SS 1024/2000 rd: under beredning som skulle inverka på den s.k.
28288: fria jakträtten som avses i 8 § jaktlagen.
28289: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Utöver det ovan anförda hänvisar jag till re-
28290: för att i samband med beredningen av geringens svar på riksdagsledamot Rantakangas
28291: förslagen tili ändring av jaktlagen tryg- /cent skriftliga spörsmål SS 860/2000 rd.
28292: ga den fria jakträtten, som är en viktig
28293: del av samernas livsform?
28294:
28295:
28296: Helsingforsden 3 januari 2001
28297:
28298: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28299:
28300:
28301:
28302:
28303: 3
28304: KK 1025/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
28305:
28306:
28307:
28308:
28309: KIRJALLINEN KYSYMYS 1025/2000 vp
28310:
28311: Polttoöljyn rikkipitoisuus
28312:
28313:
28314:
28315:
28316: Eduskunnan puhemiehelle
28317:
28318: Hallitus päätti viime kesänä, että Suomessa ote- esitetty arvio, jonka mukaan puhtaamman poltto-
28319: taan EU-direktiivin mukainen nykyistä kireämpi öljyn litrahinta on noin 30 penniä kalliimpi kuin
28320: polttoöljyn rikkipitoisuusvaatimus käyttöön vas- maailmanmarkkinoilta saatava rikkipitoisempi
28321: ta vuonna 2004. Direktiivien mukainen aikaraja tuote. Jotta Suomessa turvattaisiin korkealuok-
28322: on vuodessa 2008, mutta tekniset edellytykset kaisemman ja puhtaamman öljyn käyttö, pitää
28323: Suomessa olisivat olemassa myös tiukemman ra- joko em. direktiivin mukainen määräys ottaa
28324: jan välittömään käyttöönottoon. Esitin asiasta käyttöön nopeasti tai sitten antaa puhtaammalle
28325: kysymyksen hallitukselle eduskunnan suullisella öljylle riittävä veroetu, joka saattaisi sen hinnal-
28326: kyselytunnilla 21.9.2000, ja vastauksessa perus- taan kilpailukykyiseksi rikkipitoisemman öljyn
28327: teltiin päätöstä mm. sillä, että jo nyt pääosa Suo- kanssa.
28328: messa käytettävästä pohtoöljystä on vähärikkis-
28329: tä. Saman perustelun hallitus antoi vastaukses- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28330: saan 13.10.2000 kirjalliseen kysymykseen (edus- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28331: taja Matti Vanhanen ym. KK 703/2000 vp). valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28332: Nyt on käynyt ilmi, että Suomen suurin öljyn vaksi seuraavan kysymyksen:
28333: myyjä ja jalostaja Fortum on ryhtynyt viemään
28334: vähärikkistä polttoöljyä dieselöljyksi jalostettu- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
28335: na ulkomaille ja tuo vastaavasti rikkipitoisempaa tyä, jotta Suomessa käytettävän poltto-
28336: öljyä Suomeen poltettavaksi. Julkisuudessa on öljyn rikkipitoisuus on mahdollisimman
28337: alhainen?
28338:
28339:
28340: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
28341:
28342: Tanja Karpela /kesk
28343:
28344:
28345:
28346:
28347: Versio 2.0
28348: KK 1025/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerin vastaus
28349:
28350:
28351:
28352:
28353: Eduskunnan puhemiehelle
28354:
28355: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kilpailu- ja energiapolitiikasta vastaavien viran-
28356: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette omaisten kannanotot sekä öljyalalta saadut risti-
28357: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- riitaiset kannanotot.
28358: nen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpe- Suomen rikkipäästöjä on jo vähennetty yli 80
28359: lan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen prosenttia vuoden 1980 määrästä, koska Suomes-
28360: KK 1025/2000 vp: sa on muun muassa siirrytty käyttämään vähärik-
28361: kisiä polttoöljyjä. Luonnon kannalta olennaisin-
28362: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- ta näissä toimissa on ollut puuttuminen raskaan
28363: tyä, jotta Suomessa käytettävän poltto- polttoöljyn rikkipäästöihin, jotka olivatkin vuon-
28364: öljyn rikkipitoisuus on mahdollisimman na 1998 noin 40 000 tonnia pienemmät kuin
28365: alhainen? vuonna 1990 eli 17 900 tonnia. Samanaikaisesti
28366: pieneni kevyen polttoöljyn käytön vuotuinen rik-
28367: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kipäästö noin 2000 tonniin eli kolmasosaan vuo-
28368: seuraavaa: den 1990 päästöstä. Käytännössä Suomessa on jo
28369: Ympäristöministeriön asettama toinen rikkitoi- useita vuosia käytetty paljon niukkarikkistä ke-
28370: mikunta ehdotti 1990-luvun alussa annettavaksi vyttä polttoöljyä, joten kysyjän mainitseman
28371: samantasoiset polttoöljyjä koskevat määräykset, pörssiyhtiön aikomus ryhtyä tuomaan runsasrik-
28372: jotka ovat nyt tulossa koko Euroopan yhteisöön kisempää polttoöljyä ulkomailta Suomen mark-
28373: vaiheittain vuoteen 2008 mennessä. Raskaan kinoille saattaisi nostaa rikkipäästöjämme muu-
28374: polttoöljyn suurin sallittu rikkipitoisuus alennet- tamalla prosentilla.
28375: tiin jo vuonna 1992 tasolle, jota kirjallisessa ky- Eri ministeriöt seuraavat ja kehittävät jatku-
28376: symyksessä tarkoitettu direktiivi edellyttää nou- vasti ympäristönsuojelun taloudellista ohjausta.
28377: datettavan vuodesta 2003 alkaen. Ympäristömi- Veroporrastusta on käytetty menestyksellisesti
28378: nisteriö esitti valtioneuvostolle ensimmäisen ker- etenkin parempilaatuisten liikennepolttoainei-
28379: ran jo 19.5.1994 myös kaikkien kaasuöljyjen rik- den käytön edistämiseksi. Dieselöljyn peruslaa-
28380: kipitoisuusmääräyksen tiukentamista kysymyk- dunja rikittömän laadun veroporrastus on nykyi-
28381: sessä tarkoitetulle tasolle. Päätös ED-määräyk- sin 15 penniä litralta. Kevyen ja raskaan polttoöl-
28382: siä muutamaa vuotta nopeammasta etenemisestä jyn osalta veroporrastusta ei ole otettu käyttöön,
28383: voitiin tehdä kevyen polttoöljyn osalta vasta ke- mutta jos runsasrikkisemmän polttoöljyn käyttö
28384: sällä 2000, vaikka tekniset edellytykset olivat Suomessa uhkaa yleistyä, on syytä harkita myös
28385: olemassa jo 1990-luvun alussa. Määräyksen ai- kevyen polttoöljyn veroporrastus ta rikkipitoisuu-
28386: kaansaamista ovat jarruttaneet talous-, kauppa-, den mukaan.
28387:
28388:
28389:
28390: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2001
28391:
28392: Ympäristöministeri Satu Hassi
28393:
28394:
28395: 2
28396: Ministerns svar KK 1025/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
28397:
28398:
28399:
28400:
28401: Tili riksdagens talman
28402:
28403: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ken ansvariga myndigheterna framfört och av de
28404: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- motstridiga ställningstagandena från oljebran-
28405: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tan- schens sida.
28406: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs- Svavelutsläppen i Finland har sjunkit med
28407: mål SS 1025/2000 rd: över 80 % sedan 1980, eftersom man i Finland
28408: bl.a. övergått till att använda svavelfattigt bräns-
28409: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta le. Med tanke på naturen har den viktigaste åtgär-
28410: för minimerande av svavelhalten i den den bestått i en sänkning av svavelutsläppen av
28411: brännolja som används i Finland? tung brännolja så att de år 1998 var ca 40 000 ton
28412: mindre än år 1990, dvs. 17 900 ton. Samtidigt
28413: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- minskade det årliga svavelutsläppet av använd-
28414: föra följande: ningen av lätt brännolja till ca 2000 ton, dvs. till
28415: Den av miljöministeriet tillsatta andra svavel- en tredjedel av vad de var 1990. 1 praktiken har
28416: kommissionen föreslog i början av 1990-talet att man i Finland redan i flera år använt en hel del
28417: det skulle utfårdas bestämmelser om ungefår svavelfattig lätt brännolja, så de planer som det
28418: samma gränsvärden för brännolja som de be- av spörsmålsställaren nämnda börsbolaget hyser
28419: stämmelser innehåller som nu etappvis skall in- att börja importera bränsle med större svavelhalt
28420: föras inom hela den Europeiska gemenskapen från utlandet till den finländska marknaden skul-
28421: före 2008. Den högsta tillåtna svavelhalten för le kunna höja våra svavelutsläpp med några pro-
28422: tung brännolja sänktes redan 1992 till en nivå cent.
28423: som det i spörsmålet nämnda direktivet förutsät- De olika ministerieroa följer och utvecklar
28424: ter från och med ingången av 2003. Miljöminis- hela tiden den ekonomiska styrningen av miljö-
28425: teriet föreslog statsrådet första gången redan den vården. Skattegradering har med framgång an-
28426: 19 maj 1994 att också bestämmelsen om svavel- vänts särskilt för att främja användningen av tra-
28427: halten i alla gasoljor skall skärpas till den nivå fikbränslen av bättre kvalitet. Skillnaden i skatt
28428: som avses i spörsmålet. Beslutet om ett några år mellan dieselolja av grundkvalitet och den sva-
28429: snabbare framskridande än vad EU-bestämmel- velfria kvaliteten är för närvarande 15 penni per
28430: serna förutsätter kunde fattas för den lätta bränn- liter. I fråga om den lätta och den tunga brännol-
28431: oljans del först sommaren 2000, fastän de teknis- jan har skattegradering inte tagits i bruk, men om
28432: ka förutsättningarna förelåg redan i början av användningen av svavelrik brännolja hotar att bli
28433: 1990-talet. Bestämmelsens tillkomst har för- allmännare i Finland finns det skäl att överväga
28434: dröjts av de ståndpunkter som de för den ekono- en skattegradering enligt svavelhalt också när det
28435: miska, handels-, konkurrens- och energipoliti- gäller lätt brännolja.
28436:
28437:
28438:
28439: Helsingforsden 11 januari 2001
28440:
28441: Miljöminister Satu Hassi
28442:
28443: 3
28444: KK 1026/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
28445:
28446:
28447:
28448:
28449: KIRJALLINEN KYSYMYS 1026/2000 vp
28450:
28451: Maantien 6040 Koskenpää-Pohjoislahti pe-
28452: rusparantamisen loppuunsaattaminen
28453:
28454:
28455:
28456:
28457: Eduskunnan puhemiehelle
28458:
28459: Maantien 6040 Koskenpää-Pohjoislahti perus- tulee tienpitäjälle ylimääräisiä kustannuksia,
28460: parantaminen on aloitettu vuonna 1998. Tiestä koska lanauskalusto on ajettava päällystetyn tie-
28461: ovat valmistuneet osuus Pohjoisjärvi-Jämsän- osuuden kautta rakentamattomalle sorapäällys-
28462: kosken raja ja 6 kilometrin tieosuus Koskenpääl- teiselle tieosuudelle. Tie kuuluu Keuruun tien-
28463: tä Pohjoisjärvelle, jotka ovat valmistuneet vuon- hoitoyksikön alueeseen.
28464: na 1999. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Koskenpää-Pohjoislahti -tien kunnostusta
28465: loppuosan rakentamisen piti tapahtua vuonna ovat kiirehtineet myös UPM-Kymmene ja Metsä-
28466: 2001. Määrärahojen niukkuuden vuoksi Keski- liitto lausunnoissaan.
28467: Suomen tiepiiri on lykännyt rakentamisohjelmaa
28468: siten, että tien loppuosan rakentamista jatkettai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28469: siin vasta vuonna 2002 ja tie valmistuisi lopulli- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28470: sesti vuonna 2003. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28471: Kyseinen maantie on tärkeä reitti Jämsänjoki- vaksi seuraavan kysymyksen:
28472: laakson teollisuuden raaka-aine- ja turvekulje-
28473: tusten vuoksi. Ennen tien rakentamista puutava- Onko hallituksen mielestä tarkoituksen-
28474: ra- ja turvekuljetukset tapahtuvat Mänttä-Jäm- mukaista lykätä tiemäärärahojen niuk-
28475: sä-maantien kautta. Tämä reitti on kuitenkin kuuden vuoksi elinkeinoelämän ja pai-
28476: Keuruun suunnasta Jämsänkoskelle noin 10 kilo- kallisten asukkaiden kannalta tärkeän
28477: metriä pitempi ja liikenneturvallisuutta ajatellen Koskenpää-Pohjoislahti-maantien ra-
28478: vaarallinen. kennustöitä usealla vuodella, koska töi-
28479: Karkean laskelman mukaan Koskenpää-Poh- den lykkääntyminen aiheuttaa kulje-
28480: joislahti-tien valmistuminen toisi liikenteelle tuskustannuksinaja kalliimpana tienpi-
28481: vuositasolla noin miljoonan markan säästöt. Li- tona vuositasolla merkittävät lisäkus-
28482: säksi rakentamatloman osan kesäkunnostuksesta tannukset?
28483:
28484:
28485: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
28486:
28487: Lauri Oinonen /kesk
28488:
28489:
28490:
28491:
28492: Versio2.0
28493: KK 1026/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
28494:
28495:
28496:
28497:
28498: Eduskunnan puhemiehelle
28499:
28500: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- määrä tien keskivaiheilla on 100-200 au-
28501: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toa/vrk, josta raskasta liikennettä vain alle 10 au-
28502: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen toa. Tien Keuruun puoleisesta päästä on vuonna
28503: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen 1985 päällystetty 9,4 km. Vuonna 1997 aloitet-
28504: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tiin loppuosan perusparantaminen niin, että
28505: 1026/2000 vp: vuonna 1999 saatiin toisessa päässä päällystetyk-
28506: si 6,2 km.
28507: Onko hallituksen mielestä tarkoituksen- Keski-Suomen tiepiirin nykyisissä suunnitel-
28508: mukaista lykätä tiemäärärahojen niuk- missa on maantien 6046 sorapintaisen osuuden
28509: kuuden vuoksi elinkeinoelämän ja pai- parannustyön aloittaminen vuoden 2001 aikana.
28510: kallisten asukkaiden kannalta tärkeän Päällystystyöt painottuisivat vuodelle 2002, ja
28511: Koskenpää-Pohjoislahti-maantien ra- vuodelle 2003 jäisi viimeistelytöitä. Rahoitusti-
28512: kennustöitä usealla vuodella, koska töi- lanteen tarkemmasta kehityksestä riippuu, voi-
28513: den lykkääntyminen aiheuttaa kuljetus- daanko aikataulusta pitää kiinni.Vuotuiset lisä-
28514: kustannuksina ja kalliimpana tienpito- kustannukset soratienä ylläpitämiselle ovat vä-
28515: na vuositasolla merkittävät lisäkustan- häiset, enintään 10 000 mk/v eli noin promille ar-
28516: nukset? vioiduista noin 11 milj. markan parannuskustan-
28517: nuksista.
28518: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
28519: ti seuraavaa:
28520: Maantie 6046 Pohjoislahti (Keuruu)-Kosken-
28521: pää (Jämsä) on pituudeltaan 24 km. Liikenne-
28522:
28523:
28524: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2001
28525:
28526: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
28527:
28528:
28529:
28530:
28531: 2
28532: Ministerns svar KK 1026/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
28533:
28534:
28535:
28536:
28537: Tili riksdagens talman
28538:
28539: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger avsnitten av vägen har en trafikmängd på 100-
28540: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 200 fordon per dygn, varav den tunga trafiken är
28541: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri endast knappt 10 fordon. 1 Keurus ända av vägen
28542: Oinonen 1cent undertecknade skriftliga spörsmål asfalterades en sträcka av 9,4 km 1985. En
28543: SS 1026/2000 rd: grundlig förbättring av det återstående avsnittet
28544: av vägen inleddes 1997 så, att en sträcka av 6,2
28545: Å.r det enligt regeringen ändamålsenligt km i den andra ändan av vägen asfalterades 1999.
28546: att tili följd av de knappa väganslagen I Mellersta Finlands vägdistrikts nuvarande
28547: med jlera år uppskjuta byggnadsarbete- planer ingår inledandet av en förbättring av det
28548: na på den för näringslivet och lokalbe- grusbelagda avsnittet av landsväg 6046 år 2001.
28549: folkningen viktiga landsvägen Kosken- A vsikten är att beläggningsarbetena huvudsakli-
28550: pää-Pohjois/ahti, då ett uppskjutande gen skall genomföras 2002 och de slutliga arbe-
28551: av arbetena kommer att medföra bety- tena 2003. Det beror på hur finansieringsläget ut-
28552: dande tilläggskostnader på årsnivå i vecklas om det är möjligt att hålla fast vid tidta-
28553: transportkostnader och dyrare väghå/1- bellen. De årliga tilläggskostnaderna för under-
28554: ning? hållet av grusvägen är små, högst 10 000 mk per
28555: år, dvs. ca en promille av de kalkylerade repara-
28556: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tionskostnaderna som uppgår tili ca 11 milj. mk.
28557: föra följande:
28558:
28559: Landsväg 6046 mellan Pohjoislahti (Keuru) och
28560: Koskenpää (Jämsä) är 24 km lång. De mittersta
28561:
28562:
28563:
28564: Helsingforsden 11 januari 2001
28565:
28566: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
28567:
28568:
28569:
28570:
28571: 3
28572: j
28573: j
28574: j
28575: j
28576: j
28577: j
28578: j
28579: j
28580: j
28581: j
28582: j
28583: j
28584: j
28585: j
28586: j
28587: j
28588: j
28589: KK 1027/2000 vp- Pia Viitanen /sd ym.
28590:
28591:
28592:
28593:
28594: KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2000 vp
28595:
28596: EU :n kemikaaliohjelman suhde unionin eläin-
28597: kokeiden vähentämistavoitteeseen
28598:
28599:
28600:
28601:
28602: Eduskunnan puhemiehelle
28603:
28604: Euroopan unionin komissio aikoo julkaista esi- On kannatettavaa, että ihmisen terveydelle ja
28605: tyksen kemikaaliohjelmastaan joulukuun aikana. ympäristölle haitalliset kemikaalit tunnistetaan ja
28606: Kyseessä on historiallisesti Euroopan laajin poistetaan käytöstä. Eläinkokeiden lisääminen
28607: eläinkoeohjelma, jossa uhrattaisiin runsaasti on kuitenkin eettisesti ongelmallista ja niiden
28608: eläimiä kemikaalien osittain hyvin tuskallisissa luotettavuus on parhaimmillaankin kyseenalais-
28609: myrkyllisyyskokeissa. ta. Asian ratkaisemiseksi tarvitaan eläinkokeita
28610: Ohjelma on täysin ristiriidassa EU:n viralli- parempia menetelmiä. Komission on löydettävä
28611: sen tavoitteen kanssa, jonka tarkoituksena on vä- parempi ratkaisu kemikaaliongelmaan ja tuetta-
28612: hentää eläinkokeita ja poistaa koe-eläinten kärsi- va eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien ke-
28613: myksiä. Myös Euroopan eläinsuojelujärjestöt hittämistä ja niiden virallista hyväksyntää.
28614: ovat avanneet kampanjansa kemikaaliohjelmaa Eläinkokeet on eettisesti, tieteellisesti sekä ta-
28615: vastaan. loudellisesti kestämätön ratkaisu.
28616: Eläinkokeiden lisääminen on vastoin myös
28617: Suomen omaa lainsäädäntöä. Eläinsuojelulais- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28618: samme kielletään aiheuttamasta koe-eläimille jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
28619: tarpeettomia kärsimyksiä ja asetetaan velvoite vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28620: rajoittaa koe-eläinten määriä. Lisäksi eduskunta tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28621: on esim. kemikaalilainsäädäntöään muuttaes-
28622: saan pitänyt erittäin tärkeänä, että kemikaalilain- Aikooko hallitus puuttua EU:n komis-
28623: säädäntöön otettiin velvoite välttää eläinkokeita sion suunnittelemaan kemikaaliohjel-
28624: (YmVM 3/1999 vp). maan, jotta sillä ei riko ta unionin tavoi-
28625: tetta vähentää eläinkokeita?
28626:
28627:
28628: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
28629:
28630: Pia Viitanen /sd
28631: Marjaana Koskinen /sd
28632:
28633:
28634:
28635:
28636: Versio 2.0
28637: KK 1027/2000 vp- Pia Viitanen /sd ym. Ministerin vastaus
28638:
28639:
28640:
28641:
28642: Eduskunnan puhemiehelle
28643:
28644: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- edistämään eläinkokeiden tuloksia koskevien tie-
28645: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tojen vaihtoa kokeiden minimoimiseksi ja rahal-
28646: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen listen kustannusten vähentämiseksi. Koska ko-
28647: vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd ym. mission asiaa koskeva valkoinen kirja ei ole tois-
28648: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK taiseksi valmistunut jäsenmaat eivät tällä hetkel-
28649: 1027/2000 vp: lä ole tietoisia siitä, millä tavoin edellä kuvatut
28650: tavoitteet aiotaan ohjelmassa toteuttaa.
28651: Aikooko hallitus puuttua EU:n komis- Euroopan yhteisön viidenteen ympäristöohjel-
28652: sion suunnittelemaan kemikaaliohjel- maan on sisällytetty tavoite puolittaa eläinko-
28653: maan, jotta sillä ei riko ta unionin tavoi- keissa käytettävien eläinten määrä vuoteen 2000
28654: tetta vähentää eläinkokeita? mennessä. Koe-eläintoimintaa koskevan lainsää-
28655: dännön keskeinen periaate on, että eläinkoe on
28656: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- korvattava muulla tutkimus- tai opetusmenetel-
28657: ti seuraavaa: mällä, milloin se kokeen tarkoituksen tai tulok-
28658: Euroopan komissio valmistelee parhaillaan val- sen saavuttamiseksi on mahdollista. Koe-eläin-
28659: koista kirjaa EU:n uudesta kemikaaliohjelmasta. ten käytölle vaihtoehtoisia menetelmiä kehite-
28660: Ohjelman pääasiallisena tavoitteena on tehostaa tään jatkuvasti. Viime vuosina on hyväksytty
28661: yhteisön kemikaalivalvontaa ja erityisesti ole- useita erilaisia vaihtoehtomenetelmiä kemikaa-
28662: massa olevien aineiden riskinarviointia. Valkoi- lien vaikutusten tutkimiseksi, jotka on liitetty tai
28663: nen kirja Euroopan yhteisön uudesta kemikaa- ollaan parhaillaan liittämässä osaksi vaarallisten
28664: liohjelmasta aiottiin julkaista vuoden 2000 aika- aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä
28665: na. Ohjelmaa ei kuitenkaan ole saatu toistaiseksi koskevaa yhteisölainsäädäntöä.
28666: julkaistua. Hallitus ottaa neuvostotasolla kantaa Euroo-
28667: Suomi on ottanut EU:n uuteen kemikaaliohjel- pan komission valmisteltavana olevaan uuteen
28668: maan kantaa 24.6.1999, kun ympäristöministe- kemikaaliohjelmaan yhdessä muiden jäsenval-
28669: rien neuvosto hyväksyi asiaa koskevat päätel- tioiden kanssa. Nykyinen unionin puheenjohtaja-
28670: mät. Päätelmissä tuetaan komission tavoitetta maa Ruotsi on ilmoittanut, että Euroopan yhtei-
28671: laatia strategia kemikaalipolitiikan kehittämises- sön uusi kemikaaliohjelma on yksi sen prioritee-
28672: tä varovaisuusperiaatteen ja kestävänkehityksen teista ja se tulee viemään asiaa eteenpäin omalla
28673: periaatteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisissa puheenjohtajakaudellaan heti komission valkoi-
28674: kannanotoissa jäsenmaat pyytävät komissiota sen kirjan valmistuttua.
28675:
28676:
28677:
28678: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2001
28679:
28680: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
28681:
28682:
28683:
28684: 2
28685: Ministems svar KK 1027/2000 vp - Pia Viitanen /sd ym.
28686:
28687:
28688:
28689:
28690: Tili riksdagens talman
28691:
28692: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger taten av djurförsök för att minimera försöken och
28693: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- de ekonomiska kostnadema. Eftersom
28694: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pia kommissionens vitbok i ärendet ännu inte blivit
28695: Viitanen /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- fårdig känner medlemsländema inte för närva-
28696: mål SS 1027/2000 rd: rande till hur de ovan nämnda målen kommer att
28697: genomföras i programmet.
28698: Tänker regeringen ingripa i det kemika- I Europeiska gemenskapens femte miljöhand-
28699: lieprogram som EU:s kommission pla- lingsprogram har tagits med målet att före år
28700: nerar, så att man inte med det bryter mot 2000 halvera antalet djur som används för djur-
28701: unionens mål att minska djurförsöken? försök. En viktig princip i lagstiftningen om för-
28702: söksdjursverksarnheten är att ett djurförsök skall
28703: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ersättas med någon annan forsknings- eller un-
28704: föra följande: dervisningsmetod då det för uppnåendet av för-
28705: Europeiska kommissionen bereder som bäst en sökets syfte eller resultat är möjligt. Altemativa
28706: vitbok om EU:s nya kemikalieprogram. Det hu- metoder för djurförsök utvecklas kontinuerligt.
28707: vudsakliga syftet med programmet är att inom De senaste åren har flera olika altemativa meto-
28708: gemenskapen effektivera kemikalieövervakning- der för att undersöka kemikaliers verkan god-
28709: en och särskilt riskbedörnningen av befintliga känts, och dessa har fogats eller kommer att fo-
28710: ärnnen. Vitboken om Europeiska gemenskapens gas till gemenskapslagstiftningen om klassifice-
28711: nya kemikalieprogram skulle publiceras under år ring, förpackning och märkning av farliga äm-
28712: 2000. Programmet har dock ännu inte publice- nen.
28713: rats. Till det nya kemikalieprogrammet som är un-
28714: Finland har tagit ställning till EU:s nya kemi- der beredning hos Europeiska kommissionen tar
28715: kalieprogram 24.6.1999, då rådet för miljömi- regeringen ställning på rådsnivå tillsammans
28716: nistrama godkände slutsatsema angående ären- med de andra medlemsländema. Det nuvarande
28717: det. 1 slutsatsema stöds kommissionens mål att ordförandelandet Sverige har meddelat att Euro-
28718: göra upp en strategi för utvecklande av kemika- peiska unionens nya kemikalieprogram är ett av
28719: liepolitiken i enlighet med försiktighetsprinci- Sveriges prioriteringar och att Sverige under sitt
28720: pen och principen om hållbar utveckling. I de de- ordförandeskap kommer att arbeta vidare på
28721: taljerade uttalandena ber medlemsländema kom- ärendet genast då kommissionens vitbok blivit
28722: missionen främja utbytet av uppgifter om resul- fårdig.
28723:
28724:
28725:
28726: Helsingforsden 10 januari 2001
28727:
28728: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
28729:
28730:
28731:
28732: 3
28733: KK 1028/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
28734:
28735:
28736:
28737:
28738: KIRJALLINEN KYSYMYS 1028/2000 vp
28739:
28740: Sampo-Leonian pääjohtajan Jouko K. Leskisen
28741: kultainen kädenpuristus
28742:
28743:
28744:
28745:
28746: Eduskunnan puhemiehelle
28747:
28748: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Sampo- tistä kyseenalaisemmaksi se käy, mikäli Leski-
28749: Leonian pääjohtajalle Jouko K. Leskiselle mak- sen todetaan syyllistyneen sisäpiiririkkomuk-
28750: setaan kultaisena kädenpuristuksena jopa 10 mil- seen Pohjolan osakekaupoissa.
28751: joonaa markkaa seuraavien kolmen vuoden aika-
28752: na eli siihen asti, kun hän täyttää 60 vuotta ja saa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28753: vuttaa työsopimuksen mukaisen eläkeiän. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28754: Leskinen joutui eroamaan Sampo-Leonian valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28755: pääjohtajan paikalta, kun häntä epäiltiin sisäpii- vaksi seuraavan kysymyksen:
28756: ritietojen käyttämisestä hyväksi omissa osake-
28757: kaupoissaan. Valtakunnansyyttäjä vapautti Les- Pitääkö hallitus Leskisen kultaista kä-
28758: kisen sisäpiirisyytöksistä Orionin kaupoissa. Sen denpuristusta oikeudenmukaisena ja ta-
28759: sijaan ratkaisematta on vielä hänen Pohjolan sapuolisena työmarkkinoilla yleisesti
28760: osakkeilla tekemänsä kaupat. sovellettaviin irtisanomissopimuksiin
28761: Sampo-Leonian suurin yksittäinen omistaja on nähden ja
28762: Suomen valtio, ja olisi ollut kaikkia kohtaan oi-
28763: keudenmukaista, että ennen sopimusta kultaises- eikö hallitus pidä sopimusta liian aikai-
28764: ta kädenpuristuksesta olisi odotettu päätöstä sena, koska Pohjolan osakekauppohin
28765: myös Pohjolan kaupoista. Nyt sovittu irtisano- liittyvästä sisäpiirisyytöksestä ei ole vie-
28766: ruispaketti on jo sinällään arveluttava, mutta en- lä tullut päätöstä?
28767:
28768:
28769:
28770: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
28771:
28772: Antero Kekkonen /sd
28773:
28774:
28775:
28776:
28777: Versio 2.0
28778: KK 1028/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
28779:
28780:
28781:
28782:
28783: Eduskunnan puhemiehelle
28784:
28785: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Leonian sen enempää kuin muidenkaan yksittäis-
28786: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ten yritysten palkkausehtoihin tai kultaisiin kä-
28787: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen denpuristuksiin. Valtion 40 prosentin osakeomis-
28788: vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen tus Sampo-Leoniassa vaikuttaa vain siltä osin,
28789: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK että yrityksen hallituksessa istuu valtion nimeä-
28790: 1028/2000 vp: miä edustajia.
28791: Todettakoon myös, että Leskinen oli Sammon
28792: Pitääkö hallitus Leskisen kultaista kä- pääjohtaja ja hänen työsuhteensa oli Sampoon,
28793: denpuristusta oikeudenmukaisena ja ta- jossa valtio ei ole lainkaan omistajana. Sampo ja
28794: sapuolisena työmarkkinoilla yleisesti Leonia fuusioituivat vasta vuodenvaihteessa.
28795: sovellettaviin irtisanomissopimuksiin Leskisen henkilökohtaisten edesottamusten
28796: nähden ja arviointi sekä sen mahdollinen vaikutus hänen
28797: saamaansa kultaiseen kädenpuristukseen ovat
28798: eikö hallitus pidä sopimusta liian aikai- Sammon hallituksen asia.
28799: sena, koska Pohjolan osakekauppoihin Edellä mainituista syistä en katso, että valtion
28800: liittyvästä sisäpiirisyytöksestä ei ole vie- ja tasavallan hallituksen olisi perusteltua ottaa
28801: lä tullut päätöstä? kantaa Leskisen kultaisen kädenpuristuksen si-
28802: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sältöön tai sen oikeudenmukaisuuteen.
28803: seuraavaa:
28804: Sampo-Leonia on yksityinen yritys. Tasavallan
28805: hallituksen tehtävänä ei ole ottaa kantaa Sampo-
28806:
28807:
28808: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2001
28809:
28810: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
28811:
28812:
28813:
28814:
28815: 2
28816: Ministems svar KK 1028/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
28817:
28818:
28819:
28820:
28821: Tili riksdagens talman
28822:
28823: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ning till Sampo-Leonias anställningsavtal eller
28824: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- fallskärmsavtal dess mera än när det gäller andra
28825: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ante- privata företag. Att staten äger 40 % av aktiema i
28826: ro Kekkonen /sd undertecknade skriftliga spörs- Sampo-Leonia innebär endast att representanter
28827: mål SS 1028/2000 rd: utsedda av staten sitter i företagets styrelse.
28828: Det kan även konstateras att Leskinen var
28829: Anser regeringen Leskinens fallskärms- Sampos chefdirektör och att han stod i ett anställ-
28830: avtal vara rättvist ochjämlikt med beak- ningsförhållande till Sampo, i vilket staten inte
28831: tande av de uppsägningsavtal som all- alls är ägare. Sampo och Leonia fusionerades
28832: mänt tillämpas på arbetsmarknaden och först vid årsskiftet.
28833: Vad beträffar bedömningen av Leskinens per-
28834: anser regeringen inte att avtalet ingåtts sonliga förehavanden samt dess eventuella inver-
28835: för tidigt, eftersom det ännu inte kommit kan på hans fallskärmsavtal utgör en sak för
28836: något beslut med anledning av de be- Sampos styrelse.
28837: skyllningar om insideiförseelse som gäl- På basis av det som nämnts ovan anser jag att
28838: ler handeln med Pohjolaaktier? det inte finns motiv för att staten och regeringen i
28839: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- republiken skall ta ställning till innehållet eller
28840: det rättvisa i Leskinens fallskärmsavtal.
28841: föra följande:
28842: Sampo-Leonia är ett privat företag. Det ankom-
28843: mer inte på regeringen i republiken att ta ställ-
28844:
28845:
28846: Helsingforsden 10 januari 2001
28847:
28848: Finansminister Sauli Niinistö
28849:
28850:
28851:
28852:
28853: 3
28854: KK 1029/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
28855:
28856:
28857:
28858:
28859: KIRJALLINEN KYSYMYS 1029/2000 vp
28860:
28861: Helsinkiläisten nuorten jatko-opintomahdolli-
28862: suuksien lisääminen
28863:
28864:
28865:
28866:
28867: Eduskunnan puhemiehelle
28868:
28869: Opetusministeriön vuosien 1999-2004 kehittä- (57%) on ammatillisesti eriytynyt koulutus. Par-
28870: missuunnitelman tavoitteena on tarjota koko ikä- haiten koulutetusta 33-vuotiaiden ikäluokastakin
28871: luokalle jatko-opintomahdollisuudet peruskou- lähes kolmannes (29 %) on vailla ammatillista
28872: lunjälkeen lukiossa tai ammatillisessa koulutuk- koulutusta ja takana on vain peruskoulu tai lukio.
28873: sessa. Opetusministeriön tavoitteeseen on kirjat- Opetusministeriössä on vedottu siihen, että
28874: tu myös, että ammatillisesta koulutuksesta kehi- koulutuspaikkavajetta ei ole, kun 15 %opiskelu-
28875: tetään nykyistä vahvempi vaihtoehto korkeakou- paikoista jää täyttämättä ja että koulutuspaikka-
28876: luopintoihin etenemisen väylänäja että ammatti- tarjonta olisi todellisuudessa 120-130 %. Tätä
28877: korkeakoulun uusista opiskelijoista toisen asteen tulkintaa joutuu ihmettelemään, kun tietää, mi-
28878: ammatillisen koulutuksen suorittaneita on noin ten monessa helsinkiläisperheessä tuskailiaan
28879: kolmannes. nuoren ammattiopintoihin pääsemistä. Nykyisin
28880: Edellä esitetyt tavoitteet toteutuvat erityisen opiskelemaan pääsy on nuorelle todellinen lotto-
28881: huonosti Helsingin seudulla. Tällä hetkellä lähes voitto.
28882: kolmannes ikäluokasta ei pääse jatko-opintoihin, Tietoammattien ja media-alan osaajista on jo
28883: kun jatkokoulutuspaikkoja on 3 300 liian vähän nykyisin kova pula. Samanaikaisesti tämän alan
28884: ja nykyiset aloituspaikat riittävät vain 70 prosen- oppilaitoksiin on erityisen pitkät jonot.
28885: tille ikäluokasta. Jotta koko ikäluokka saataisiin Jos Helsingin seudun opiskelupaikkamääriin
28886: koulutettua ammatillisesti, aloituspaikkoja tulisi ei saada tavoitteiden ja väestöosuuksien mukai-
28887: olla noin 11 000 nykyisten 7 800 aloituspaikan sia panostuksia, korkeaa ammattitaitoa edellyttä-
28888: asemesta. Ammattikorkeakoulutuksen puolella vässä tietoyhteiskunnassa tehtäviä joudutaan jät-
28889: aloituspaikkojen lisätarve on yli 10 prosenttia. tämäänjoko kouluttamattomille työntekijöille tai
28890: Kun ammattikorkeakoulun uusista opiskelijoista tuomaan tänne koulutettua työvoimaa muualta
28891: toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneita maasta kamppailemaan asuntojonossa.
28892: tulisi olla noin kolmannes, edellä mainittujen li-
28893: säpaikkojen lisäksi tarvitaan vielä 1 800 uutta Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28894: aloituspaikkaa. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28895: Ammatillisen peruskoulutuksen saaneesta valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28896: työvoimasta on jo nykyisin kova pula. Vuosi- vaksi seuraavan kysymyksen:
28897: kymmenen loppuun mennessä alueella tarvitaan
28898: noin 328 000 uutta työntekijää. Onko hallitus tietoinen helsinkiläisten
28899: Tällä hetkellä 25 vuotta täyttäneistä Helsingin nuorten jatko-opintomahdollisuuksien
28900: seudun työntekijöistä vain vähän yli puolella riittämättömästä tarjonnasta ja
28901:
28902:
28903: Versio2.0
28904: KK 1029/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
28905:
28906:
28907: mitä hallitus aikoo tehdä Helsingin seu- opintopaikkojen riittävän saatavuuden
28908: dun nuorten peruslwulun jälkeisten turvaamiseksi?
28909:
28910:
28911: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
28912:
28913: Tuula Haatainen /sd
28914:
28915:
28916:
28917:
28918: 2
28919: Ministerin vastaus KK 1029/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
28920:
28921:
28922:
28923:
28924: Eduskunnan puhemiehelle
28925:
28926: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa teita ei voida suoraan soveltaa yksittäiseen kou-
28927: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lutuksenjärjestäjään, koska monilla alueilla kou-
28928: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lutustarjonnasta huolehtivat useat eri koulutuk-
28929: vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haataisen /sd senjärjestäjät, jotka saattavat lisäksi antaa koulu-
28930: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tusta myös keskitetysti koko valtakunnan tarpei-
28931: 1029/2000 vp: sun.
28932: Se, että yhteishaussa mukana olevan koulutuk-
28933: Onko hallitus tietoinen helsinkiläisten sen ulkopuolelle jää vuosittain suuri määrä ensi-
28934: nuorten jatko-opintomahdollisuuksien sijaisia hakijoita, johtuu monesta seikasta. Ko.
28935: riittämättömästä tarjonnasta ja hakijat ovat ensinnäkin voineet hakea ja päästä
28936: toisen asteen yhteishaun ulkopuolelle kuuluvaan
28937: mitä hallitus aikoo tehdä Helsingin seu- koulutukseen (esim. ylioppilastutkinnon suorit-
28938: dun nuorten peruskoulun jälkeisten taneet korkea-asteen koulutukseen). Toisaalta
28939: opintopaikkojen riittävän saatavuuden hakutoiveet ja koulutustarjonta eivät aina vastaa
28940: turvaamiseksi? toisiaan. Koulutustarjontaa suunnataan eri
28941: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- aloille ensisijaisesti työvoimatarpeen mukaises-
28942: ti seuraavaa: ti, kun taas hakutoiveet kohdentuvat tietyille suo-
28943: sikkialoille. Esimerkiksi vapaa-aika- ja liikunta-
28944: Valtioneuvoston hyväksymän vuosia 1999- alalle, kulttuurialalle tai sosiaali- ja terveysalalle
28945: 2004 koskevan koulutuksen ja tutkimuksen ke- ensisijaisesti hakeneita on koko maassa yhteensä
28946: hittämissuunnitelman tavoitteena on tarjota jat- yli kaksinkertainen määrä kyseisten alojen aloi-
28947: ko-opintomahdollisuudet koko ikäluokalle pe- tuspaikkoihin verrattuna. Toisaalta tietyt työvoi-
28948: ruskoulun jälkeen lukioissa tai ammatillisessa mapula-alat, esimerkiksi rakennusala sekä sii-
28949: koulutuksessa. Lukion tai ammatillisen koulu- vous- ja puhdistuspalveluala ovat aloja, joille
28950: tuksen aloittaa noin 94% ikäluokasta ja suorittaa varsinkaan pääkaupunkiseudulla opiskelijoita ei
28951: noin 82 %. Lukion ja ammatillisen koulutuksen hakeudu riittävästi.
28952: määrällisten suhteiden arvioidaan säilyvän ny- Nykyisin käytössä oleva yhteishakujärjestel-
28953: kyisellä tasolla. mään sisältyvä kuntakohtainen lukiovalinta on
28954: Kehittämissuunnitelman valtakunnallinen ta- käytännön toteutukseltaan hyvin monimutkai-
28955: voite ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen nen. Sillä pystytään kuitenkin turvaamaan kaikil-
28956: tarjonnan osalta vuonna 2004 on nuorten amma- le keskiarvorajan ylittäneille lukiopaikka. Opis-
28957: tillisessa peruskoulutuksessa 49 000 aloituspaik- kelijavalintojen sujuvuuden kannalta on tärkeä-
28958: kaa ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa tä, että kaikki pääkaupunkiseudun kunnat nou-
28959: koulutuksessa 25 000 aloituspaikkaa. Toisen as- dattavat samanlaista valintamenettelyä.
28960: teen koulutuksen kehittämistä tarkastellaan koko Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla saattaa
28961: ikäluokan koulutuksen, työelämän tarpeiden, jat- olla ongelmallista päästä erityisen tehtävän saa-
28962: ko-opintoihin sijoittumisen ja alueellisen kehi- neisiin lukioihin, joihin pyritään laajoilta alueil-
28963: tyksen kannalta. Valtakunnallisia mitoitustavoit- ta, jopa koko valtakunnasta. Tämän seurauksena
28964:
28965:
28966: 3
28967: KK 1029/2000 vp- Tuula Haatainen /sd Ministerin vastaus
28968:
28969:
28970: runsaat 400 helsinkiläistä hakijaa ei pääse näihin kokonaislisäyksestä on tarkoitus kohdistaa mer-
28971: kouluihin. Yleislukioihin oli viime vuonna hel- kittävä osuus Uudenmaan maakunnan alueella ja
28972: sinkiläisiä pyrkijöitä täsmälleen sama määrä kuin erityisesti pääkaupunkiseudulla toimiville koulu-
28973: oli aloituspaikkoja, mutta pääkaupungin ulko- tuksen järjestäjille.
28974: puolelta tulevat hakijat aiheuttivat sen, että myös Koulutuksen järjestäjien tila-, opettaja- ym.
28975: näiden lukioiden ulkopuolelle jäi noin 400 Hel- resurssit ovat vielä olleet merkittävässä määrin
28976: singissä sijaitsevaan lukioon hakenutta. Helsin- päättymässä olevan opisto- ja ammatillisen kor-
28977: gissä lukiokoulutuksen aloituspaikkoja oli vuon- kea-asteen käytössä, ja kun ammatillisten perus-
28978: na 2000 tarjolla 76 % suhteessa Helsingin 16-- tutkintojen koulutusaikojen pidentymiseen on
28979: 18-vuotiaiden keskimääräiseen ikäluokkaan, kun myös ollut pakko varautua, ei koulutuksenjärjes-
28980: pääkaupunkiseudun paikkoja oli 67 %:1le alueen täjillä vielä ole ollut mahdollisuuksia lisätä aloi-
28981: em. ikäluokasta ja 60 %:lle koko maan em. ikä- tus-paikkatarjontaa merkittävästi. Eräillä pää-
28982: luokasta. kaupunkiseudulla toimivilla järjestäjillä ei käy-
28983: Lukion opiskelupaikkojen tarjonta on Helsin- tännössä ole ollut mahdollisuuksia ottaa käyt-
28984: gissä ja koko pääkaupunkiseudulla riittävää, jos töön kaikkea nykyisten järjestämislupapäätösten
28985: tätä verrataan koko maan keskiarvoon. Sen si- mukaista toisen asteen maksimikapasiteettia.
28986: jaan erityisen tehtävän saaneet lukiot eivät kyke- Esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kau-
28987: ne tarjoamaan riittävästi opiskelupaikkoja hel- punkien jätjestämislupien mukaisesta toisen as-
28988: sinkiläisille, mutta näiden osalta lukiokoulutus teen enimmäiskapasiteetista jäi käyttämättä
28989: onkin katsottava valtakunnalliseksi tai vähintään vuonna 1999 yhteensä 1 400 opiskelijapaikkaa
28990: kuntarajat ylittäväksi alueelliseksi tehtäväksi. eli lähes 15 % ko. järjestämislupien sailimasta
28991: Toisen asteen ammatillista peruskoulutusta kokonaisvolyymista. Vuonna 2000 Helsingin
28992: säädellään koulutuksen järjestämisluvilla, joissa kaupungin, Vantaan kaupungin ja Espoon seu-
28993: määrätään enimmäisopiskelijamääristä. Koulu- dun ammattikoulutusyhtymän, jolle Espoon kau-
28994: tuksenjätjestäjä päättää itse enimmäisopiskelija- pungin järjestämislupa siirrettiin, järjestämis1u-
28995: määrän puitteissa aloituspaikkojen määrästä ja pien mukaisesta toisen asteen kapasiteetista jäi
28996: tarjonnan suuntaamisesta. Helsingissä toisen as- käyttämättä yhteensä 554 opiskelijapaikkaa eli
28997: teen ammatillisen peruskoulutuksen aloitus- 5 % ko. koulutuksen järjestäjille ko. vuodelle
28998: paikkoja oli vuonna 2000 tarjolla 68 % suhteessa määrätystä kokonaisvolyymista.
28999: alueen 16-18-vuotiaiden keskimääräiseen ikä- Pääkaupunkiseudulla toimivat koulutuksen
29000: luokkaan, kun koko pääkaupunkiseudulla paik- järjestäjät ovat hakeneet varsin maltillisesti opis-
29001: koja oli 59 % ja koko maassa 72 %. Kun edellä kelijamäärä1isäyksiä. Lisäyksiä on haettu useim-
29002: mainittu lukiotarjonta otetaan huomioon, toisen miten porrastetusti useammalle vuodelle siten,
29003: asteen koulutuspaikkoja oli tarjolla Helsingissä että koulutus pystyttäisiin jätjestämään laaduk-
29004: 144 %:lle 16-18-vuotiaiden keskimääräisestä kaasti ja tehokkaasti. Opetusministeriö on vuo-
29005: ikäluokasta ko. luvun ollessa pääkaupunkiseu- den 2000 loppuun mennessä myöntänyt pääkau-
29006: dulla 126 %ja koko maassa 132 %. punkiseudun jätjestäjille lisää toisen asteen am-
29007: Kehittämissuunnitelman mukaisesti pyritään matillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja
29008: siihen, että valtakunnan tasolla toisen asteen am- seuraavasti: vuodesta 2000 lähtien 640 paikkaa,
29009: matillisen peruskoulutuksen tarjonta (aloituspai- vuodesta 2001 lähtien 1 580 paikkaa, vuodesta
29010: kat) säilyisi likipitäen nykyisellä tasolla, vaikka 2002 lähtien 1 820 paikkaa ja vuodesta 2003 läh-
29011: tutkintojen uudistamisesta aiheutuva koulutusai- tien 2 020 paikkaa. Lisäykset ovat suhteellisen
29012: kojen pidentyminen vie opiskelijamääräkapasi- suuria verrattuna muualla maassa tehtyihin opis-
29013: teettia. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksenjär- kelijamäärälisäyksiin. Opetusministeriössä on
29014: jestäjille määrättyjen järjestämislupien opiskeli- edelleen varauduttu kapasiteetin lisäämiseen
29015: jamääriä lisätään porrastetusti kehittämissuunni- pääkaupunkiseudulla.
29016: telmakaudella. Kehittämissuunnitelmakauden
29017:
29018:
29019: 4
29020: Ministerin vastaus KK 1029/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
29021:
29022:
29023: Koko maassa on parin viime vuoden aikana Ii- suurempaa aloituspaikkatarjontaa on kuitenkin
29024: sätty erityisesti sekä tietoammattien että media- pidetty perusteltuna alueen poikkeuksellisen
29025: alan osaajien koulutusta myös toisella asteella. väestökehityksen ja koulutetun työvoiman tar-
29026: Näiden alojen työvoimatarve painottuu kasvu- peen vuoksi. Samasta syystä viime vuosien suu-
29027: keskuksiin, joissa myös alan työ- ja työssäoppi- rimmat ammattikorkeakoulukohtaiset aloitus-
29028: mispaikat sijaitsevat. Pääkaupunkiseudulla toi- paikkalisäykset ovat yhtä poikkeusta lukuun ot-
29029: mivilla koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus tamatta kohdistuneet pääkaupunkiseudun am-
29030: lisätä näiden alojen aloituspaikkatarjontaa siirtä- mattikorkeakouluihin.
29031: mällä ko. koulutuksiin aloituspaikkoja aloilta, Ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijois-
29032: joilla vastaavaa koulutustarvetta ei ole tai joille ta oli toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorit-
29033: ei muutoin saada riittävästi opiskelijoita. taneita 28 % vuonna 1999. Pääkaupunkiseudun
29034: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja on ammattikorkeakouluissa ammatillisen peruskou-
29035: Uudenmaan alueen ammattikorkeakouluissa lutuksen saaneiden osuus vaihteli alle 20 %:sta
29036: vuonna 2001 noin 6 160, mikä on neljännes koko yli 30 %:iin. Ammatillista väylää tulevien opis-
29037: maan aloituspaikoista. Suhteellisesti aloituspaik- kelijoiden osuuteen on kiinnitetty erityistä huo-
29038: koja on 39 %:lle maakunnan 19-21-vuotiaiden miota ja sen osuus on ollut kasvussa kaikissa pää-
29039: keskimääräisestä nuorisoikäluokasta maan keski- kaupunkiseudun suurissa ammattikorkeakouluis-
29040: arvon ollessa 37 %. Muuta maata suhteellisesti sa.
29041:
29042:
29043: Helsingissä II päivänä tammikuuta 2001
29044:
29045: Opetusministeri Maija Rask
29046:
29047:
29048:
29049:
29050: 5
29051: KK 1029/2000 vp- Tuula Haatainen /sd Ministems svar
29052:
29053:
29054:
29055:
29056: Tili riksdagens talman
29057:
29058: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ningsanordnare, eftersom det i många branscher
29059: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- är flera olika utbildningsanordnare som har hand
29060: rådet översänt fciljande av riksdagsledamot Tuu- om utbildningsutbudet och som dessutom även
29061: la Haatainen /sd undertecknade skriftliga spörs- kan ha det centrala ansvaret för utbildningbeho-
29062: mål SS 1029/2000 rd: vet i hela landet.
29063: Det faktum att ett stort antal förstahandssö-
29064: Å·r regeringen medveten om det otill- kande årligen blir utanför den utbildning som är
29065: räckliga utbudet av fortsatta studiemöj- med i gemensamma ansökan beror på många om-
29066: ligheter för unga helsingforsare och ständigheter. De sökande kan för det första söka
29067: och komma in till utbildning på andra stadiet som
29068: vad avser regeringen göra för att säker- inte är med i gemensam ansökan (t.ex. de som av-
29069: ställa en tillräcklig tillgång på studie- lagt studentexamen kan komma till utbildning på
29070: platser efter grundskolan för ungdomar högre stadiet). Å andra sidan motsvarar ansök-
29071: i Helsingforsregionen? ningsönskemålen och utbildningsutbudet inte all-
29072: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tid varandra. Utbildningsutbudet riktas till olika
29073: föra följande: områden i främsta hand efter arbetskraftsbeho-
29074: vet, medan ansökningsönskemålen igen riktar sig
29075: Syftet med den av statsrådet godkända utveck- mot vissa favoritområden. Exempelvis till fri-
29076: lingsplanen för utbildning och forskning 1999- tidsverksamhet och idrott, kultur samt social- och
29077: 2004 är att erbjuda hela åldersklassen fortsatta hälsovårdsbranschen är antalet förstahandssö-
29078: studiemöjligheter efter grundskolan antingen i kande i hela landet sammanlagt över två gånger
29079: gymnasiet eller inom yrkesutbildningen. Cirka större än antalet nybörjarplatser i branschema. Å
29080: 94 % av åldersklassen börjar i gymnasiet eller yr- andra sidan är vissa områden med brist på arbets-
29081: kesutbildningen och cirka 82 % slutför utbild- kraft, t.ex. byggbranschen samt städ- och renhåll-
29082: ningen. De kvantitativa relationema mellan gym- ningstjänster, branscher som i synnerhet i huvud-
29083: nasiet och yrkesutbildningen bedöms stanna på stadsregionen inte har tillräckligt sökande.
29084: nuvarande nivå. Den nu tillämpade kommunvisa gymnasiean-
29085: Utvecklingsplanens nationella mål i fråga om tagningen som ingår i systemet för gemensam an-
29086: utbudet av yrkesinriktad utbildning år 2004 är för tagning är mycket invecklad vad gäller det prak-
29087: den grundläggande yrkesutbildningen för unga tiska genomförandet. Genom den kan man dock
29088: 49 000 nybörjarplatser och för utbildningen för garantera alla som klarar medeltalsgränsen en
29089: yrkeshögskoleexamina 25 000 nybörjarplatser. gymnasieplats. Med tanke på att antagningen av
29090: Utvecklingen inom utbildningen på andra stadiet studerande skall vara smidig är det viktigt att alla
29091: granskas med tanke på att hela åldersklassen kommuner i huvudstadsregionen följer samma
29092: skall få utbildning, arbetslivets behov, möjlighe- antagningsförfarande.
29093: tema till fortsatta studier och den regionala ut- Det kan i Helsingfors och huvudstadsregionen
29094: vecklingen. De nationella dimensioneringsmå- vara svårt att komma in på de gymnasier som fått
29095: len kan inte tillämpas direkt på en enskild utbild- en särskild uppgift och som har sökande från vid-
29096:
29097:
29098: 6
29099: Ministerns svar KK 1029/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
29100:
29101:
29102: sträckta områden, t.o.m. från hela landet. Tili ning ökas stegvis under den period utvecklings-
29103: följd av detta kommer drygt 400 sökande från planen gälier. Periodens totalökning avses tili en
29104: Helsingfors inte in på dessa skolor. De alimänna betydande del rikta sig mot Nyland och särskilt
29105: gymnasierna hade senaste år exakt lika många de utbildningsanordnare som finns i huvudstads-
29106: sökande från Helsingfors som de hade nybörjar- regionen.
29107: platser, men tili följd av sökande från andra orter Utbildningsanordnarnas lokal-, lärar- o.a. re-
29108: kom inte helier här omkring 400 av dem som sökt surser har ännu i hög grad använts inom yrkesut-
29109: tili ett gymnasium i Helsingfors in på dessa gym- bildningen på institutnivå och högre nivå, som nu
29110: nasier. I Helsingfors fanns år 2000 i gymnasieut- håller på att upphöra, och då det även varit nöd-
29111: bildningen nybötjarplatser för 76 % av den ge- vändigt att ta hänsyn tili de förlängda utbild-
29112: nomsnittliga åldersklassen 16-18 åringar i Hel- ningstiderna för en yrkesinriktad grundexamen,
29113: singfors, medan det i huvudstadsregionen fanns har utbildningsanordnama hittills inte haft möj-
29114: platser för 67 % av åldersklassen i området och i ligheter att öka utbudet av nybötjarplatser i nå-
29115: hela landet för 60 % av åldersklassen. gon betydande mån. En del utbildningsanordna-
29116: Utbudet av studieplatser i gymnasiet är till- re i huvudstadsregionen har i praktiken inte haft
29117: räckligt i Helsingfors och hela huvudstadsregio- möjligheter att använda hela den maximikapaci-
29118: nen om man jämför med medeltalet för hela lan- tet för andra stadiet som ges i de gällande tilistån-
29119: det. Däremot kan de gymnasier som har fått en den att ordna utbildning. Tili exempel av städer-
29120: särskild uppgift inte erbjuda tiliräckligt med stu- na Helsingfors, Esbos och Vandas tiliståndsenli-
29121: dieplatser för Helsingforsungdomarna, men för ga maximikapacitet för andra stadiet blev sam-
29122: dessa gymnasiers del måste utbildningen ses som manlagt 1 400 nybörjarplatser oanvända 1999,
29123: en riksuppgift eller åtminstone som en regional dvs. inemot 15% av den totalvolym som tillstån-
29124: uppgift över kommungränserna. den angav. Av den kapacitet för andra stadiet
29125: Den grundläggande yrkesutbildningen på an- som enligt tillstånden år 2000 tillkom yrkesut-
29126: dra stadiet regleras genom tilistånden att ordna bildningssammanslutningen Helsingin kaupun-
29127: utbildning, där det maximala antalet studerande gin, Vantaan kaupungin ja Espoon seudun am-
29128: anges. Utbildningsanordnaren beslutar själv mattikoulutusyhtymä, tili viiken Esbo stads till-
29129: inom ramarna för maximiantalet studerande om stånd överfördes, blev sammanlagt 554 studie-
29130: antalet nybörjarplatser och inriktningen av utbu- platser oanvända, dvs. 5 % av den totalvolym
29131: det. I Helsingfors erbjöds år 2000 nybörjarplat- som utbildningsanordnarna hade beviljats för
29132: ser i den grundläggande yrkesutbildningen på an- detta år.
29133: dra stadiet för 68 % av genomsnittsåldersklassen Utbildningsanordnama i huvudstadsregionen
29134: 16-18 åringar, medan det i hela huvudstadsre- har varit mycket måttliga när de ansökt om ökat
29135: gionen fanns platser för 59% och i hela landet för antal studerande. Ökningama har vanligen sökts
29136: 72 %. Med beaktande av ovan nämnda gymnasie- stegvis för flera år, så att utbildningen hela tiden
29137: utbud fanns det i Helsingfors utbildningsplatser kan ordnas på hög nivå och effektivt. Undervis-
29138: på andra stadiet för 144% av den genomsnittliga ningsministeriet har fram tili utgången av år 2000
29139: åldersklassen 16-18 åringar, mot 126% i huvud- beviljat utbildningsanordnare i huvudstadsregio-
29140: stadsregionen och 132 % i hela landet. nen ytterligare studieplatser i den grundläggande
29141: 1 enlighet med utvecklingsplanen är strävan yrkesutbildningen på andra stadiet enligt följan-
29142: den att utbudet av grundläggande yrkesutbild- de: 640 platser från år 2000, 1 580 platser från år
29143: ning (nybörjarplatserna) på andra stadiet på riks- 2001, 1 820 platser från år 2002 och 2 020 plat-
29144: nivå bevaras i det närmaste på nuvarande nivå, ser från år 2003. Ökningarna är relativt storajäm-
29145: trots att de förlängda utbildningstiderna tili följd fört med ökningarna på annat håll i landet. På un-
29146: av examensreformerna tar en del av kapaciteten. dervisningsministeriet är man beredd att ytterli-
29147: Detta innebär att det angivna antalet studerande i gare höja kapaciteten i huvudstadsregionen.
29148: utbildningsanordnarnas tillstånd att ordna utbild-
29149:
29150:
29151: 7
29152: KK 1029/2000 vp- Tuula Haatainen /sd Ministems svar
29153:
29154:
29155: I hela landet har man under de senaste två åren landets medeltal på 37 %. Det relativt sett större
29156: utökat utbildningen särskilt för kunskapsyrken utbudet nybörjarplatser jämfört med resten av
29157: och yrkeskunniga inom mediebranschen även på landet har dock ansetts motiverat till följd av re-
29158: andra stadiet. Arbetskraftsbehovet inom dessa gionens exceptionella befolkningsutveckling och
29159: branscher koncentreras till tillväxtcentrum, där behov av utbildad arbetskraft. Av samma anled-
29160: även branschens arbetsplatser och möjligheter ning har de senaste årens största ökningar av ny-
29161: till inlärning i arbetet finns. Utbildningsanordna- börjarplatsema i enskilda yrkeshögskolor, på ett
29162: re i huvudstadsregionen har möjlighet att öka an- undantag när, riktat sig mot huvudstadsregio-
29163: talet nybörjarplatser i dessa branscher genom att nens yrkeshögskolor.
29164: till utbildningama i fråga överfora nybörjarplat- Av de nya studerandena i yrkeshögskoloma
29165: ser från branscher som inte har motsvarande ut- 1999 hade 28 % avlagt en yrkesinriktad examen
29166: bildningsbehov eller som inte annars lockar till- på andra stadiet. I huvudstadsregionens yrkes-
29167: räckligt många studerande. högskolor varierade andelen studerande med
29168: Nybörjarplatsema i yrkeshögskoloma uppgår i grundläggande yrkesutbildning mellan mindre än
29169: Nylandsregionens yrkeshögskolor år 2001 till 20 % och mer än 30 %. Andelen studerande som
29170: cirka 6 160, vilket är en fjärdedel av hela landets kommer till yrkeshögskoloma via yrkesutbild-
29171: nybörjarplatser. Relativt sett finns det nybörjar- ningen på andra stadiet har uppmärksammats sär-
29172: platser f6r 39 % av den genomsnittliga ålders- skilt och andelen har vuxit i huvudstadsregio-
29173: klassen 19-21 åringar i landskapet, mot hela nens alla stora yrkeshögskolor.
29174:
29175:
29176:
29177: Helsingforsden 11 januari 2001
29178:
29179: Undervisningsminister Maija Rask
29180:
29181:
29182:
29183:
29184: 8
29185: KK 1030/2000 vp -Lauri Oinonen /kesk
29186:
29187:
29188:
29189:
29190: KIRJALLINEN KYSYMYS 1030/2000 vp
29191:
29192: Kihlakuntien määrä
29193:
29194:
29195:
29196:
29197: Eduskunnan puhemiehelle
29198:
29199: Laissa valtion paikallishallinnon kehittämisen dollinen muuttaminen edellyttää kuntien mielipi-
29200: perusteista (126/1992) on kihlakuntauudistuksen teen ottamista huomioon kaikissa tilanteissa on-
29201: tavoitteiksi asetettu palvelujen laadun ja kansa- nistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Perus-
29202: laisten oikeusturvan parantaminen, palvelujen kuntien käsityksen mukaan kihlakuntajaon ja
29203: riittävän ja tasapuolisen saatavuuden turvaami- seutukuntajaon ei tarvitse olla maantieteellisesti
29204: nen maan eri osissa ja edellytysten luominen toi- samanrajaiset.
29205: mintojen kokoamiselle yhteen, päätösvallan siir-
29206: tämiselle paikallistasolle sekä palvelujen talou- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29207: delliselle tuottamiselle. Kihlakuntajaossa tulee jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29208: ottaa huomioon alueiden erityispiirteet niin, että valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29209: syntyy edellytykset tavoitteiden saavuttamiselle. vaksi seuraavan kysymyksen:
29210: Mahdollinen kihlakuntien vähentäminen veisi
29211: poliisit äärialueilta pois ja siirtäisi heidät keskus- Onko vireillä suunnitelmia kihlakuntien
29212: paikkoihin. Näin poliisin palvelut etääntyisivät maaran vähentämiseksi huolimatta
29213: kansalaisista ja turvallisuuden tunne heikkenisi eduskunnan hallintovaliokunnan kan-
29214: nykyisestään. nanotoista, joiden tarkoituksena on kih-
29215: Kihlakuntien vähentäminen olisi kaikin ta- lakuntien toiminnan kehittäminen ja
29216: voin kielteinen toimenpide. Kihlakuntajaon mah- kansalaisten palvelujen turvaaminen
29217: kunnissa ja seutukunnissa?
29218:
29219:
29220: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
29221:
29222: Lauri Oinonen /kesk
29223:
29224:
29225:
29226:
29227: Versio 2.0
29228: KK 1030/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
29229:
29230:
29231:
29232:
29233: Eduskunnan puhemiehelle
29234:
29235: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- omiaan vaikeuttamaan päivittäistä poliisitoimin-
29236: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taa.
29237: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Aluejaotusten yhtenäistämistavoite perustuu
29238: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen valtioneuvoston 4.11.1999 tekemään periaate-
29239: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK päätökseen valtion paikallisten aluejaotusten sel-
29240: 1030/2000 vp: keyttämisestä ja yhtenäistämisestä. Myös Suo-
29241: men perustuslain (731/1999) 122 §:ssä asete-
29242: Onko vireillä suunnitelmia kihlakuntien taan tavoitteeksi aluejaotusten yhtenäistäminen.
29243: maaran vähentämiseksi huolimatta Kihlakuntajaon ja seutukuntajaon yhtenevyys on
29244: eduskunnan hallintovaliokunnan kan- keskeinen edellytys valtioneuvoston periaatepää-
29245: nanotoista, joiden tarkoituksena on kih- töksen toimeenpanolle. Jakojen yhtenevyys ei
29246: lakuntien toiminnan kehittäminen ja edellytä täsmälleen samoja rajoja, vaan kihlakun-
29247: kansalaisten palvelujen turvaaminen ta voi olla alueeltaan sama kuin seutukunta, se
29248: kunnissa ja seutukunnissa? voi muodostua useammasta seutukunnasta tai
29249: useampi kihlakunta voi muodostaa yhden seutu-
29250: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kunnan.
29251: seuraavaa: Palvelujen saatavuuteen liittyvä päätöksente-
29252: Sisäasiainministeriö on valmistellut kihlakunta- ko kuuluu lääninhallituksille, kihlakunnanviras-
29253: jaon tarkistamista yhteistyössä oikeusministe- toille ja kihlakuntien erillisille virastoille. Lää-
29254: riön kanssa keväästä 2000. Valmistelussa on ninhallitukset päättävät palvelutoimistoista ja
29255: otettu huomioon kihlakunnanvirastojen eri toimi- kihlakunnanvirastot sekä erilliset virastot muista
29256: alojen toiminnallisten näkökohtien lisäksi myös palvelupisteistä. Palvelutoimistojen ja -pisteiden
29257: kihlakuntajaon paikallisuus, palvelujen saata- palveluvalikoimasta ja palvelujen tuotannon jär-
29258: vuus ja aluejakojen yhtenäistäminen. jestelyistä päättää pääsääntöisesti kihlakunnan-
29259: Valmistelun seurauksena on syntynyt ehdotus virasto tai erillinen virasto. Palvelujen saatavuu-
29260: kihlakuntajaon muuttamiseksi. Ehdotusta on kä- den järjestämisestä tehtävissä lisäselvityksissä
29261: sitelty hallinnon ja aluekehityksen ministerityö- selvitetään millaisia päätöksiä toimeenpanosta
29262: ryhmässä, joka halusi päätöksenteon pohjaksi li- vastaavat päätöksentekijät aikovat muutostilan-
29263: säselvityksiä palvelujen saatavuuden järjestämi- teessa tehdä. Samalla selviää myös aikovatko
29264: sestä muutoksien yhteydessä. Ehdotuksen lähtö- paikalliset päätöksentekijät kihlakuntajaon
29265: kohtana on toiminnallisesti ja aluejaotusten yhte- muuttuessa siirtää poliisit keskuspaikkoihin.
29266: näistäiDisen kannalta välttämättömien kihlakun- Näin päätöksenteossa turvataan palvelujen saata-
29267: tajaon muutosten tekeminen. Toiminnallisesti vuus.
29268: välttämättömänä syynä muutokselle on valmiste- Kihlakuntajako on hallinnollinen jako, jonka
29269: lussa nähty tilanne, jossa kihlakunta ei selviä sisällä palvelut voidaan ja tulee tuottaa hajaute-
29270: itsenäisesti perustehtävistään sekä kihlakunta- tusti. Palvelut voivat muuttua hallinnollisesta
29271: jaon ristiriita hätäkeskusten aluejaosta, mikä on jaosta riippumatta, toki niihin joissain tapauksis-
29272: sa voi myös hallinnollinen jako vaikuttaa.
29273:
29274:
29275: 2
29276: Ministerin vastaus KK 1030/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
29277:
29278:
29279: Kihlakuntien toiminnan kehittämiseksi ja pal- teispalvelupisteiden määrää lisätään. Nämä toi-
29280: velujen turvaamiseksi on ryhdytty toimenpitei- menpiteet ovat tapahtuneet ja tapahtuvat samaan
29281: siin. Kihlakunnanvirastojen tulosohjausproses- aikaan kihlakuntajaon tarkistamisen kanssa. Kih-
29282: sia on kehitetty, johtoryhmätyöskentelyä ja yh- lakunnanvirastoissa toimivat toimialat kehittä-
29283: teisiä tehtäviä kehitetään ja yhdenmukaistetaan, vät jatkuvasti omaa toimintaansa yhteisten toi-
29284: yhteistyötä paikallisella tasolla edistetään ja yh- menpiteiden lisäksi.
29285:
29286:
29287: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2001
29288:
29289: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
29290:
29291:
29292:
29293:
29294: 3
29295: KK 1030/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
29296:
29297:
29298:
29299:
29300: Tili riksdagens talman
29301:
29302: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger att häradsindelningen strider mot nödcentra1er-
29303: har Ni, Fru talman, till behöriga med1em av stats- nas kretsindelning, vilket kan försvåra polisens
29304: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri dagliga arbete.
29305: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål Målet att förenhetliga den regionala områdes-
29306: SS 1030/2000 rd: indelningen grundar sig på statsrådets principbe-
29307: slut 4.11.1999 om förtydligande och förenhetli-
29308: Finns det några planer på att minska an- ~ande av statens lokala områdesindelningar.
29309: talet häraden trots riksdagens förvalt- Aven i 122 § i Finlands grundlag (73111999)
29310: ningsutskotts ställningstaganden, som uppställs ett förenhetligad områdesindelning som
29311: syftar till att utveckla häradenas verk- mål. Att häradsindelningen och indelningen i
29312: samhet och trygga servicen för medbor- ekonomiska regioner är kongruenta med varan-
29313: garna i kommuner och ekonomiska dra utgör en viktig förutsättning för genomföran-
29314: regioner? det av statsrådets principbeslut. Kongruens me1-
29315: lan områdesindelningarna förutsätter inte exakt
29316: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sammanfallande gränser, utan häradets område
29317: föra följande: kan vara detsamma som den ekonomiska regio-
29318: lnrikesministeriet in1edde våren 2000 beredning- nens, häradet kan bestå av flera ekonomiska
29319: en av en revidering av häradsindelningen i sam- regioner eller så kan flera häraden bilda en eko-
29320: arbete med justitieministeriet. 1 beredningsarbe- nomisk region.
29321: tet har utöver de funktionella aspekterna på hä- Beslutsfattandet i fråga om tillgången på ser-
29322: radsämbetenas olika verksamhetsområden även vice ankommer på länsstyrelserna, häradsämbe-
29323: beaktats den lokala häradsindelningen, tillgång- tena och häradenas fristående ämbetsverk. Läns-
29324: en på service och ett förenhetligande av områdes- styrelserna fattar beslut om servicebyråer och hä-
29325: indelningen. radsämbetena och de fristående ämbetsverken
29326: Resultatet av beredningsarbetet är ett förslag om övriga serviceställen. Utbudet av tjänster och
29327: till ändring av häradsindelningen. Förslaget har hur serviceproduktionen ordnas vid servicebyrå-
29328: behandlats i ministerarbetsgruppen för förvalt- erna och serviceställena bestäms i regel av hä-
29329: ning och regional utveckling, som till grund för radsämbetet eller av ett fristående ämbetsverk. 1
29330: beslutsfattandet har önskat få ytterligare utred- tilläggsutredningarna om hur tillgången på servi-
29331: ningar om hur tillgången på service skall ordnas i ce skall ordnas klarläggs vilka beslut de besluts-
29332: samband med ändringen. Utgångspunkten för fattare som är ansvariga för verkställandet ämnar
29333: förslaget är att de förändringar i häradsindelning- fatta i förändringssituationen. Samtidigt framgår
29334: en som görs skall vara nödvändiga både i funk- det också av om de lokala beslutsfattarna ämnar
29335: tionellt hänseende och med hänsyn till förenhet- förflytta polismyndigheterna till någon central-
29336: ligandet av områdesindelningarna. Som en funk- ort vid en ändring av häradsindelningen. På detta
29337: tionellt nödvändig orsak till förändringen har i sätt garanteras tillgången på service när besluten
29338: beredningen ansetts vara att ett härad inte klarar fattas.
29339: sina grund1äggande uppgifter på egen hand samt
29340:
29341: 4
29342: Ministerns svar KK 1030/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
29343:
29344:
29345: Häradsindelningen är en administrativ indel- veck1ats, arbetet i ledningsgrupperna och de ge-
29346: ning inom ramen för viiken tjänsterna kan och mensamma uppgifterna utvecklas och förenhetli-
29347: skall produceras decentraliserat. Servicen kan gas, samarbetet på lokal nivå befrämjas och anta-
29348: förändras oberoende av den administrativa indel- let medborgarkontor utökas. Dessa åtgärder har
29349: ningen, men denna kan också i sin tur påverka vidtagits och kommer att vidtas samtidigt med re-
29350: servicen i vissa fall. videringen av häradsindelningen. Sektorerna vid
29351: Åtgärder har vidtagits för att utveckla härade- häradsämbetena utvecklar fortlöpande den egna
29352: nas verksamhet och för att trygga servicen. Hä- verksarnheten utöver de åtgärder som vidtas ge-
29353: radsämbetenas resultatstyrningsprocess har ut- mensamt.
29354:
29355:
29356: Helsingforsden 11 januari 2001
29357:
29358: Region- och kommunminister Martti Korhonen
29359:
29360:
29361:
29362:
29363: 5
29364: KK 1031/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
29365:
29366:
29367:
29368:
29369: KIRJALLINEN KYSYMYS 103112000 vp
29370:
29371: Kiskobussien hankinta
29372:
29373:
29374:
29375:
29376: Eduskunnan puhemiehelle
29377:
29378: Suomeen on suunniteltu hankittavaksi ns. kisko- sivat olla mm. Haapamäki-Parkano--Pori, Jy-
29379: busseja ennen muuta sellaisille rataosuuksille, väskylä-Haapajärvi, Huutokoski-Savonlinna,
29380: joilla niiden palvelukyky riittäisi korvaamaan Nurmes-Kontiomäki, Turku-Uusikaupunki ja
29381: nykyistä dieselveturien vetämää junakalustoa mahdollisesti eräät muutkin rataosuudet nyt lii-
29382: näiden käyttöiän aikanaan päättyessä. kenteessä olevien ja aiemmin kiskobussiliiken-
29383: Kiskobussien avulla on mahdollista veturi- teelle suunniteltujen rataosuuksien lisäksi. Eri-
29384: vetoista junakalustoa vähäisempien kustannus- tyisesti ns. Haapamäen kolmion junaliikentee-
29385: ten vuoksi myös lisätä junavuorojen tarjontaa seen on suunniteltu kiskobusseja.
29386: niillä rataosuuksilla, joille kiskobusseja on suun-
29387: niteltu liikenteeseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29388: Kiskobussien avulla on mahdollista suhteelli- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29389: sen edullisten kustannusten vuoksi myös liiken- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29390: teen aloittaminen sellaisillakin rataosuuksilla, vaksi seuraavan kysymyksen:
29391: joilla ei tällä hetkellä ole junaliikennettä. Tällai-
29392: sia liikenteelle palautettavia rataosuuksia saattai- Missä vaiheessa on tällä hetkellä suun-
29393: nitelmissa oleva kiskobussien hankinta?
29394:
29395:
29396: Helsingissä 19 päivänäjoulukuuta 2000
29397:
29398: Lauri Oinonen /kesk
29399:
29400:
29401:
29402:
29403: Versio 2.0
29404: KK 103112000 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
29405:
29406:
29407:
29408:
29409: Eduskunnan puhemiehelle
29410:
29411: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- VR on järjestänyt uuden tarjouspyyntökier-
29412: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- roksen vuoden 2000 alussa. Saadut tarjoukset
29413: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ovat parhaillaan käsittelyssä. Päätökset on tar-
29414: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen koitus tehdä mahdollisimman pian kuluvan tal-
29415: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ven aikana. Käytännössä kiskobussit voisivat tul-
29416: 1031/2000 vp: la liikenteeseen aikaisintaan vuoden 2003 lopul-
29417: la.
29418: Missä vaiheessa on tällä hetkellä suun- Ongelmana on alusta alkaen ollut se, että tar-
29419: nitelmissa oleva kiskobussien hankinta? jolla on vain hyvin vähän sellaista kalustoa, joka
29420: samanaikaisesti täyttää tekniset ja varsinkin hin-
29421: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tatasovaatimukset ottaen huomioon vähäiset
29422: ti seuraavaa: matkustajamäärät, VR:n tarvitseman sarjan pie-
29423: Lähinnä vähäliikenteisille rataosille tarkoitettu- nuuden, 12-20 kiskobussia, vuoksi ei ole ollut
29424: jen kiskobussien hankinta on viivästynyt alkupe- taloudellisesti mahdollista kehittää uutta kisko-
29425: räisestä aikataulustaan siksi, että kolme vuotta bussityyppiä enempää ulkomailla kuin kotimaas-
29426: sitten maahan saadut uuden kiskobussisarjan en- sakaan.
29427: simmäiset kappaleet eivät täyttäneet toimittajan Kiskobussiliikenne ei tule olemaan pelkillä
29428: kanssa sovittuja VR:nvaatimuksia painon ja var- lipputuloilla itsensä kannattavaa, vaan se perus-
29429: sinkaan meluarvojen suhteen. Koska kävi ilmi, tuu liikenne- ja viestintäministeriön palveluos-
29430: ettei ulkomainen valmistaja kyennyt alentamaan toihin VR:ltä. Viime kädessä ministeriö ratkai-
29431: melutasoa sovitun arvon rajoihin, VR:noli syk- see käytettävissä olevien budjettivarojen perus-
29432: syllä 1999 peruttava kauppa ja kiskobussit palau- teella, missä laajuudessa ja millä rataosilla lii-
29433: tettiin valmistajalle. kennettä harjoitetaan kiskobusseilla.
29434:
29435:
29436:
29437: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2001
29438:
29439: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
29440:
29441:
29442:
29443:
29444: 2
29445: Ministerns svar KK 1031/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
29446:
29447:
29448:
29449:
29450: Tili riksdagens talman
29451:
29452: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger häva köpet hösten 1999, och rälsbussarna retur-
29453: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- nerades till tillverkaren.
29454: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri 1 början av 2000 ordnade VR en ny anbudstäv-
29455: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål ling. De offerter som då inkom behandlas som
29456: SS 103112000 rd: bäst. A vsikten är att beslut i ärendet skall fattas i
29457: vinter så snart som möjligt. 1 praktiken kan räls-
29458: I vilket skede befinner sigför närvaran- bussarna komma i trafik tidigast i slutet av 2003.
29459: de den planerade anska.ffningen av räls- Problemet har från första början varit att det
29460: bussar? endast finns ett mycket litet utbud på sådan ma-
29461: teriel som samtidigt uppfyller de tekniska kraven
29462: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och i synnerhet prisnivåkraven när man beaktar
29463: föra följande: de små passagerarmängderna; tili följd av att den
29464: Anskaffningen av rälsbussar, som är avsedda serie som VR behöver är så liten, nämligen 12-
29465: närmast för mindre trafikerade bandelar, har för- 20 rälsbussar, har det inte varit ekonomiskt möj-
29466: senats från den ursprungliga tidtabellen. Orsa- ligt att utveckla någon ny typ av rälsbussar vare
29467: ken är att de första exemplaren i den nya räls- sig utomlands eller i Finland.
29468: bussserien vilka kom till landet för tre år sedan Rälsbusstrafiken kommer inte att vara lönsam
29469: inte uppfyllde de krav på vikt och minst av allt på med enbart biljettintäkterna, utan trafiken kom-
29470: bullervärden som VR hade kommit överens om mer att baseras på tjänster som kommunikations-
29471: med leverantören. Då det framgick att den ut- ministeriet köper av VR. I sista hand är det minis-
29472: ländska tillverkaren inte kunde sänka bullerni- teri et som med beaktande av de tili buds stående
29473: vån tili de överenskomna gränsvärdena måste VR budgetmedlen avgör i viiken omfattning och på
29474: vilka bandelar trafiken kommer att skötas med
29475: rälsbussar.
29476:
29477:
29478:
29479: Helsingforsden 5 januari 2001
29480:
29481: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
29482:
29483:
29484:
29485:
29486: 3
29487: KK 1032/2000 vp- Jyrki Katainen /kok
29488:
29489:
29490:
29491:
29492: KIRJALLINEN KYSYMYS 1032/2000 vp
29493:
29494: LFA-tukien maksatus
29495:
29496:
29497:
29498:
29499: Eduskunnan puhemiehelle
29500:
29501: LFA-tuella on useiden maatilojen kannattavuu- Useille maanviljelijöille on aiheutunut valta-
29502: den kannalta suuri merkitys. Tänä vuonna LFA- via taloudellisia vaikeuksia tuen saannin viiväs-
29503: tuet oli tarkoitus maksaa 15.10.2000 mennessä. tyttyä luvatusta määräajasta.
29504: Tämän vuoksi maanviljelijät ovat suunnitelleet
29505: investointinsa rahoituksen olettaen, että tukira- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29506: hat tulevat ilmoitettuun ajankohtaan mennessä. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29507: Useiden tilojen tukitarkastukset on kuitenkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29508: suoritettu vasta kyseisen ajankohdan jälkeen, sil- vaksi seuraavan kysymyksen:
29509: lä maa- ja metsätalousministeriö toimitti tukitar-
29510: kastuskaavakkeet TE-keskuksiin vasta elokuus- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
29511: sa 2000, jolloin tarkastukset pystyttiin aloitta- tyä, jotta vastaisuudessa ympäristöluet
29512: maan. ja muut tuet voidaan maksaa ajallaan
29513: viljelijöille?
29514:
29515:
29516: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
29517:
29518: Jyrki Katainen /kok
29519:
29520:
29521:
29522:
29523: Versio 2.0
29524: KK 1032/2000 vp- Jyrki Katainen /kok Ministerin vastaus
29525:
29526:
29527:
29528:
29529: Eduskunnan puhemiehelle
29530:
29531: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- vatulkinnan avulla ennen maksatusten käynnisty-
29532: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mistä. Vain epäselvät tapaukset valvotaan tila-
29533: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen käynnein, jotka ajoittuvat otantavalvontaa myö-
29534: vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Kataisen /kok häisempään ajankohtaan. Jotta maksatukset pääs-
29535: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK täisiin koko maassa aloittamaan mahdollisim-
29536: 1032/2000 vp: man ajoissa, nämä yksittäiset tapaukset merki-
29537: tään maksatusten käynnistyessä maksukieltoon
29538: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- valvontojen keskeneräisyyden vuoksi.
29539: tyä, jotta vastaisuudessa ympäristöluet Paikan päällä tehtävien tarkastusten lisäksi
29540: ja muut tuet voidaan maksaa ajallaan kaikkiin hakemuksiin on kohdistettava hallinnol-
29541: viljelijöille? linen valvonta, joka koostuu käsittelijän teke-
29542: mästä hakemuksen tarkastuksesta ja erilaisista
29543: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tietokoneella tehtävistä ristiintarkastuksista. Ris-
29544: ti seuraavaa: tiintarkastuksista tärkein on peltolohkorekisterin
29545: ED-säädösten mukaan vähintään viisi prosenttia ristiintarkastus, jossa viljelijän tukihakemukses-
29546: pinta-alatukihakemuksista on valvottava tila- sa ilmoittamaa peruslohkon pinta-alaa verrataan
29547: käynnein tai kaukokartoitusvalvonnan avulla ja peltolohkorekisterin hallinnon hyväksymään pin-
29548: lisäksi kaikkiin hakemuksiin on kohdistettava ta-alaan. Jos tilan lohkoissa havaitaan epäsel-
29549: hallinnollinen valvonta. Tukien maksaminen ei vyyksiä, tilan tuet ovat maksukiellossa, kunnes
29550: ole sallittua ennen kuin valvonnat on tehty ja hal- epäselvyydet on selvitetty. Peltolohkojen ristiin-
29551: linnollisessa valvonnassa havaitut epäselvyydet tarkastus voidaan tehdä sen jälkeen, kun hake-
29552: selvitetty. Mikäli jäsenvaltio ei noudata näitä pe- mustiedot on tallennettu ja peltolohkorekisteriin
29553: riaatteita, voidaan se velvoittaa palauttamaan on päivitetty viljelijöiden tukihaun yhteydessä
29554: osan EU:n rahoittamista tuista. toimittamat muutospyynnöt Tästä johtuen ris-
29555: Edellä mainittu viiden prosentin valvontavel- tiintarkastusten epäselvyyksien valvonta alkaa
29556: voite täytetään Suomessa riskianalyysiin ja sa- elokuun alkupuolella ja ajoittuu näin ajallisesti
29557: tunnaisotantaan perustuvalla paikan päällä tehtä- otantavalvontojen jälkeen.
29558: vällä otantavalvonnalla sekä kaukokartoitus- eli Vuoden 2000 hakuoppaassa kerrottiin, että
29559: satelliittivalvonnalla. Otantavalvontaan perustu- luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen
29560: via tilakäyntejä tehdään koko maassa pääsääntöi- maksatus suunnitellaan aloitettavaksi lokakuun
29561: sesti keskikesällä ja alkusyksyllä ja ne saadaan ensimmäisestä päivästä lähtien. Luonnonhaitta-
29562: pääosin tehtyä maksatusten alkuun mennessä. korvauksen maksatus alkoi kuitenkin suunni-
29563: Kaukokartoitusvalvonnassa tarkastus tehdään il- teltua aiemmin 26.9.2000. Lokakuun puoleenvä-
29564: ma- ja satelliittikuvia tulkitsemalla. Koska kuvia liin mennessä tuesta oli maksettu 99 % eli noin
29565: otetaan eri ajankohtina kasvukauden kuluessa, 2,4 mrd markkaa. Tämänjälkeenkin tukien mak-
29566: saadaan tieto mahdollisista epäselvyyksistä ku- satus jatkui keskeytyksettä sitä mukaa, kun val-
29567: vien vertailun avulla vasta syksyllä. Pääosa val- vontatulokset valmistuivat. Ympäristötuen mak-
29568: vontatyöstä saadaan kuitenkin päätökseen jo ku- satus alkoi 26.9.2000 ja lokakuun puoleenväliin
29569:
29570:
29571: 2
29572: Ministerin vastaus KK 1032/2000 vp- Jyrki Katainen /kok
29573:
29574:
29575: mennessä oli maksettu kaikille tiloille, joille ta- dot suoraan järjestelmään, mikä merkitsee sitä,
29576: lousarvion puitteissa ylipäänsä voitiin maksaa. että tiedot saadaan nopeammin tarkastettua ja
29577: Tällöin ympäristötuesta oli maksettu 99 % eli lä- maksatukset voidaan hoitaa koko maassa entistä
29578: hes 1,5 mrd markkaa. Maksuja jatkettiin marras- nopeammin. Keskikesällä tehtäviä otantavalvon-
29579: kuun puolenvälin jälkeen säädösten vaatimusten toja on viime vuonna pyritty aloittamaan aiem-
29580: mukaisesti heti sen jälkeen, kun lisätalousarvion paa tehokkaammin heti kun se on EU:n asetusten
29581: edellyttämät päätökset tehtiin. Säädökset eivät mukaan mahdollista. Tavoitteeksi on asetettu,
29582: salli ennakkomaksumenettelyä luonnonhaitta- että kaikki peltoalaperusteiset EU:n rahoittamat
29583: korvauksessa tai ympäristötuessa. tuet pystytään joka tapauksessa maksamaan en-
29584: Maaseutuelinkeinohallinnossa on tekeillä tie- nen tuenhakuvuoden loppua. Vastaisuudessa voi-
29585: tojärjestelmiä koskeva uudistus, jossa vanhasta daan harkita myös hakemusten viimeisen jättö-
29586: hajautetusta IACS-tietojärjestelmästä luovutaan päivän aikaistamista, jotta ristiintarkistukset pys-
29587: ja siirrytään uuteen keskitettyyn IACS-tietojär- tyttäisiin aloittamaan aikaisemmin ja myös mak-
29588: jestelmään. Uudistuksenjälkeen kunnassa tallen- satukset ristiintarkistuksen kohteena oleville ti-
29589: neHava tieto siirtyy järjestelmään reaaliajassa ja loille suorittaa nykyistä aiemmin.
29590: TE-keskukset pystyvät tallentamaan valvontatie-
29591:
29592:
29593: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2001
29594:
29595: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29596:
29597:
29598:
29599:
29600: 3
29601: KK 1032/2000 vp- Jyrki Katainen /kok Ministems svar
29602:
29603:
29604:
29605:
29606: Tili riksdagens talman
29607:
29608: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tuella oklarheter först på hösten då bildema jäm-
29609: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- förs med varann. Största delen av övervaknings-
29610: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jyrki arbetet slutförs emellertid redan genom tolkning
29611: Katainen /saml undertecknade skriftliga spörs- av bildema innan utbetalningarna börjar. Endast
29612: mål SS 103212000 rd: oklara fall övervakas genom fysiska besök på
29613: jordbruksföretagen, vilka förläggs till en senare
29614: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta tidpunkt än sampelövervakningen. För att man
29615: för att jordbrukarna i framtiden ska/1 skall kunna inleda utbetalningama i så god tid
29616: kunna betalas miljöstöd för jordbruket som möjligt i hela landet utfårdas betalningsför-
29617: och andra stöd på utsatt tid? bud i fråga om dessa enstaka fall då betalningar-
29618: na börjar på grund av att övervakningen inte är
29619: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- slutförd.
29620: föra följande: Utöver de kontroller som utförs på platsen
29621: Enligt EG-rättsaktema skall minst 5% av ansök- skall alla ansökningar omfattas av en administra-
29622: ningama om arealersättning övervakas genom tiv övervakning som består av handläggarens
29623: fysiska besök på jordbruksföretagen eller fjärr- kontroll av ansökan och olika dubbelkontroller
29624: analys och dessutom skall alla ansökningar över- som utförs med datoms hjälp. Den viktigaste av
29625: vakas administrativt. Det är inte tillåtet att betala dubbelkontrollema är dubbelkontrollen av åker-
29626: understöd förrän övervakningama har utförts och skiftesregistret där den basskiftesareal som jord-
29627: de oklarheter som uppdagats vid den administra- brukaren uppgett på sin stödansökanjämförs med
29628: tiva övervakningen har retts ut. Om en medlems- den areal som förvaltningen för åkerskiftesregist-
29629: stat inte iakttar dessa principer kan den åläggas ret har godkänt. Om det uppdagas oklarheter i
29630: att betala tillbaka en del av de stöd som finansie- fråga om lägenhetens skiften utfårdas betalnings-
29631: ras av EU. förbud i fråga om stöden för lägenheten tills
29632: Ovan nämnda åtagande som gäller övervak- oklarhetema har retts ut. Dubbelkontrollen av
29633: ning av 5% av ansökningama förverkligas i Fin- åkerskiftena kan utföras efter det att uppgiftema i
29634: land genom sådan sampelövervakning på platsen ansökan har lagrats och att jordbrukarens änd-
29635: som grundar sig på riskanalys och slumpmässigt ringsbegäran i samband med hans stödansökan
29636: urval samt genom fjärranalys, dvs. satellitöver- har uppdaterats i åkerskiftesregistret. På grund av
29637: vakning. Fysiska besök på jordbruksföretagen detta börjar övervakningen av de oklarheter som
29638: som grundar sig på sampelövervakning utförs i uppdagats vid dubbelkontrollema i början av au-
29639: hela landet i regel mitt i sommaren och i början gusti och infaller således tidsmässigt efter sam-
29640: av hösten och de är till största delen slutförda pelövervakningama.
29641: innan utbeta1ningama börjar. Vid fjärrana1ys- Av Ansökningsguiden 2000 framgår att utbe-
29642: övervakning utförs kontrollen genom tolkning av talningen av kompensationsbidrag och miljöstöd
29643: fotografier tagna från flygplan och satellitbilder. för jordbruket planerades börja från den 1 okto-
29644: Eftersom fotografiema tas vid olika tidpunkter ber. Utbetalningen av kompensationsbidrag bör-
29645: under växtperioden erhålls information om even- jade dock tidigare än planerat den 26 september
29646:
29647:
29648: 4
29649: Ministerns svar KK 1032/2000 vp- Jyrki Katainen /kok
29650:
29651:
29652: 2000. I mitten av oktober hade 99 % av bidraget met och införa ett nytt centraliserat IACS-data-
29653: betalts ut, dvs. ca 2,4 mrd. mk. Även därefter system. Efter förändringen överförs den informa-
29654: fortsatte betalningen av bidrag utan avbrott i takt tion som lagras i kommunen tili systemet i real-
29655: med att resultaten från övervakningarna blev tid och TE-centralerna kan lagra övervaknings-
29656: klara. Utbetalningen av miljöstödet för jord- uppgifterna direkt i systemet, vilket innebär att
29657: bruket började den 26 september 2000 och i mit- uppgifterna kan kontrolleras snabbare och betal-
29658: ten av oktober hade det betalts till alla de lägen- ningarna kan skötas snabbare än förut i hela lan-
29659: heter som ramen för budgeten medgav. Därvid det. Målet har varit att inleda de sampelövervak-
29660: hade 99 % av miljöstödet fOr jordbruket betalts, ningar som utförs mitt i sommaren effektivare än
29661: dvs. närapå 1,5 mrd. mk. Betalningarna fortsatte förut genast då det enligt EG-rättsakterna är möj-
29662: efter mitten av november i enlighet med bestäm- ligt. Målet är att alla åkerarealbaserade stöd som
29663: melserna genast efter det att de beslut som krävs i finansieras av EU skall kunna betalas åtminstone
29664: tilläggsbudgeten hade fattats. Enligt bestämmel- före utgången av det år då stödansökan gjorts. I
29665: serna är utbetalning av förskott när det gäller fortsättningen kan man också överväga att tidiga-
29666: kompensationsbidrag eller miljöstöd för jordbru- relägga den sista inlämningsdagen för ansök-
29667: ket inte möjlig. ningarna för att man skulle kunna inleda dubbel-
29668: Inom landsbygdsnäringsförvaltningen pågår kontrollema tidigare och även påbörja utbetal-
29669: en förnyelse av datasystemet som går ut på att ningarna tidigare än förut tili de lägenheter som
29670: slopa det gamla distribuerade IACS-datasyste- är föremål för dubbelkontroll.
29671:
29672:
29673:
29674: Helsingforsden 10 januari 2001
29675:
29676: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29677:
29678:
29679:
29680:
29681: 5
29682: KK 1033/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
29683:
29684:
29685:
29686:
29687: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 1033/2000 rd
29688:
29689: Undervisningen i modersmålsinriktad svenska
29690:
29691:
29692:
29693:
29694: Tili riksdagens talman
29695:
29696: De gällande läroplansgrundema är från år 1994. fall i framtiden, bl.a. Jyväskylä har en minoritet
29697: Ett tillägg har fogats 12.11.1996, så att båda de av svensktalande, och att vänta är att då intresset
29698: inhemska språken finns med och därmed har och medvetenheten överlag är växande vad gäl-
29699: även de finskspråkiga skoloma kommit att om- ler tvåspråkighetens fordelar så kommer föräld-
29700: fattas av vad som stadgas i läroplansgrundema rar allt mer att vilja få ändamålsenlig språkunder-
29701: om modersmålsinriktad språkundervisning i det visning åt sina bam.
29702: andra inhemska språket. Modersmålsinriktad Andelen tvåspråkiga i svenskspråkiga skolor,
29703: språkundervisning kan i våra skolor ges antingen klassema 1-6, i hela landet ligger kring 113 (i
29704: i finska eller svenska åt tvåspråkiga elever. Då en huvudstadsregionen över hälften, t.o.m. 2/3 på
29705: tvåspråkig elev går i svenskspråkig skola kan un- sina håll). Andelen tvåspråkiga i de finskspråki-
29706: dervisning ges i modersmålsinriktad finska för ga skoloma har inte utretts. De svenskspråkiga
29707: att särskilt säkerställa de båda hemspråkens ut- skoloma (även forskolor) utvecklar nya model-
29708: veckling. På motsvarande sätt kan en tvåspråkig ler och metoder för undervisningen för att kunna
29709: elev erhålla undervisning i modersmålsinriktad svara på de utmaningar den ökande tvåspråkighe-
29710: svenska i finskspråkig skola, i princip alltså. Den ten ställer.
29711: modersmålsinriktade språkundervisningen är De finska skoloma tycks vara omedvetna om
29712: inte obligatorisk för skoloma att ordna, däremot behovet av modersmålsinriktad svenska och även
29713: har många skolor velat stöda och ansett språkut- om hur situationen utvecklas i de svenskspråkiga
29714: vecklingen hos tvåspråkiga så viktig att de skoloma vad gäller undervisningen i moders-
29715: tillhandahåller modersmålsinriktad språkunder- målsinriktad finska.
29716: visning för den allt större andelen tvåspråkiga
29717: elever. Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
29718: Tills vidare har utbildningsstyrelsen inte kän- ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
29719: nedom om ett enda fall av undervisning i moders- ver ställa foljande spörsmål tili behörig medlem
29720: målsinriktad svenska i de finska skoloma. Där- av statsrådet:
29721: emot finns det ett klart behov av modersmålsin-
29722: riktad undervisning i svenska för skolbam. Tili Vad ämnar regeringen göraför att tryg-
29723: exempel i Kuusamo och Villmanstrand har för- ga alla tvåspråkiga barn jämlika rättig-
29724: äldrar anhålligt om dylik undervisning, men fått heter att utveckla sin tvåspråkighet
29725: avslag av kommunema. Antagligen blir det fler d. v.s. få god undervisning i båda inhem-
29726: ska språken i den skola de går i?
29727:
29728:
29729:
29730:
29731: Version2.0
29732: KK 1033/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
29733:
29734:
29735: Helsingfors den 19 december 2000
29736:
29737: Margareta Pietikäinen /sv
29738:
29739:
29740:
29741:
29742: 2
29743: Suomennos KK 1033/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
29744:
29745:
29746:
29747:
29748: KIRJALLINEN KYSYMYS 1033/2000 vp
29749:
29750: Ruotsin kielen äidinkielenomainen opetus
29751:
29752:
29753:
29754:
29755: Eduskunnan puhemiehelle
29756:
29757: Voimassa olevat opetussuunnitelman perusteet suudessa, koska mm. Jyväskylässä on ruotsin
29758: ovat vuodelta 1994. Niihin on tehty lisäys kieltä puhuvien vähemmistö ja koska on odotet-
29759: 12.11.1996, jonka mukaan molemmat kotimaiset tavissa, että kiinnostuksen ja tietoisuuden yli-
29760: kielet ovat mukana, ja siten myös suomenkielisiä päänsä kasvaessa kaksikielisyyden eduista van-
29761: kouluja koskevat opetussuunnitelman perustei- hemmat haluavat yhä enemmän asianmukaista
29762: den määräykset toisen kotimaisen kielen äidin- kielenopetusta lapsilleen.
29763: kielenomaisesta opetuksesta. Äidinkielenomais- Kaksikielisten osuus ruotsinkielisissä kouluis-
29764: ta opetusta voidaan kouluissamme antaa joko sa luokilla 1-6 on koko maassa noin 1/3 (pää-
29765: suomenkielessä tai ruotsin kielessä kaksikielisil- kaupunkiseudulla yli puolet, jopa 2/3 paikoitel-
29766: le oppilaille. Kaksikielisen oppilaan käydessä len). Suomenkielisten koulujen kaksikielisten
29767: ruotsinkielistä kouluasuomenkielen äidinkielen- oppilaiden osuutta ei ole selvitetty. Ruotsinkieli-
29768: omaista opetusta voidaan antaa erityisesti mo- set koulut (myös esikoulut) kehittävät uusia ope-
29769: lempien kotikielten kehityksen turvaamiseksi. tusmalleja ja -menetelmiä pystyäkseen vastaa-
29770: Vastaavalla tavalla kaksikielinen oppilas voi saa- maan lisääntyvän kaksikielisyyden haasteisiin.
29771: da ruotsin kielen äidinkielenomaista opetusta Suomenkieliset koulut eivät näytä olevan tie-
29772: suomenkielisessä koulussa, ainakin periaattees- toisia ruotsin kielen äidinkielenomaisen opetuk-
29773: sa. Äidinkielenomaista kielenopetusta koulujen sen tarpeesta eivätkä siitä, miten tilanne kehittyy
29774: ei ole pakko järjestää. Sen sijaan monet koulut ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen äidin-
29775: ovat halunneet tukea kaksikielisiä oppilaitaja pi- kielenomaisen opetuksen osalta.
29776: täneet kielen kehitystä niin tärkeänä, että ne tar-
29777: joavat äidinkielenomaista kielenopetusta yhä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29778: suuremmalle joukolle kaksikielisiä oppilaita. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29779: Toistaiseksi opetushallituksella ei ole tiedos- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29780: sa yhtään tapausta äidinkielenomaisesta ruotsin vaksi seuraavan kysymyksen:
29781: kielen opetuksesta suomenkielisissä kouluissa.
29782: Sen sijaan ruotsin kielen äidinkielenomaisesta Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
29783: opetuksesta koululaisilla on selvää tarvetta. Esi- tyä turvatakseen kaikille kaksikielisille
29784: merkiksi Kuusamossa ja Lappeenrannassa van- lapsille yhdenvertaisen oikeuden kaksi-
29785: hemmat ovat anoneet tällaisen opetuksen järjes- kielisyytensä kehittämiseen eli oikeuden
29786: tämistä, mutta kunnat ovat hylänneet anomuk- saada molempien kotimaisten kielten
29787: sen. Luultavasti tapausten määrä kasvaa tulevai- hyvää opetusta siinä koulussa, jota he
29788: käyvät?
29789:
29790:
29791:
29792:
29793: 3
29794: KK 1033/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
29795:
29796:
29797: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
29798:
29799: Margareta Pietikäinen /r
29800:
29801:
29802:
29803:
29804: 4
29805: Ministerin vastaus KK 1033/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
29806:
29807:
29808:
29809:
29810: Eduskunnan puhemiehelle
29811:
29812: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Koulutuksen ja tutkimuksen vuosia 1999-
29813: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- 2004 koskevan kehittämissuunnitelman mukaan
29814: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen perusopetuksen luokkien 1-6 uudet opetussuun-
29815: vastattavaksi kansanedustaja Margareta Pietikäi- nitelman perusteet on tarkoitus ottaa käyttöön lu-
29816: sen /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kuvuodesta 2004-2005. Opetusministeriö on
29817: 1033/2000 vp: vastikään asettanut työryhmän valmistelemaan
29818: perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoittei-
29819: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- ta ja tuntijakoa. Työryhmän tavoitteena on saada
29820: tyä turvatakseen kaikille kaksikielisille ehdotus valmiiksi maaliskuun loppuun 2001
29821: lapsille yhdenvertaisen oikeuden kaksi- mennessä. Tässä työssä valmistellaan ehdotus
29822: kielisyytensä kehittämiseen eli oikeuden opetukseen käytettävän ajanjakamista eri oppiai-
29823: saada molempien kotimaisten kielten neidenja aineryhmien opetukseen sekä oppilaan-
29824: hyvää opetusta siinä koulussa, jota he ohjaukseen. Opetussuunnitelmallisen kehittä-
29825: käyvät? mistyön tavoitteena on ottaa huomioon vieraskie-
29826: linen opetus, kielikylpyopetus ja muut eri oppiai-
29827: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioitta- neidenja aineryhmien opetuksen tarpeet. Valtio-
29828: vasti seuraavaa: neuvosto antaa opetusministeriön työryhmän eh-
29829: Äidinkielenomaisen suomen kielen vakiintumi- dotuksen pohjalta asetuksen opetuksen yleisistä
29830: nen ruotsinkieliseen perus- ja lukio-opetukseen valtakunnallisista tavoitteista ja niihin liittyvästä
29831: on myötävaikuttanut siihen, että huomattava osa tuntijaosta.
29832: kaksikielisistä oppilaista hakeutuu ruotsinkieli- Koulutuksenjärjestäjät ovat 1990-luvullajou-
29833: siin kouluihin eikä suomenkielisiin. Vastaavaa tuneet karsimaan koulutuksen rahoitusta muun
29834: tarvetta opettaa suomenkielisissä kouluissa ruot- muassa opetustoimen säästöpäätösten takia. Äi-
29835: sia ei ole havaittu. Noin viisi prosenttia ruotsin- dinkielenomaisen ruotsin kielen opetussuunnitel-
29836: kieliseen opetukseen hakeutuvista 1-6 luokan man perusteet ajoittuivat säästöpäätösten ajan-
29837: oppilaista on syntyperältään suomenkielisiä. kohtaan ja niiden toteuttamiseen saattoi liittyä
29838: Vuonna 1996 opetussuunnitelman perusteissa tästäkin syystä vaikeuksia. Vuoden 2001 mukaan
29839: vahvistetun äidinkielenomaisen ruotsin kielen perusopetuksen yksikköhintoja on kuitenkin nos-
29840: oppimäärän tarkoituksena on ollut edesauttaa tettu runsaat seitsemän prosenttia ja lukion lähes
29841: suomenkielisten paikkakuntien ruotsinkielisiä ja viisi prosenttia. Tarkoituksena on palauttaa val-
29842: kaksikielisiä oppilaita siten, että he voivat säilyt- tionosuudet lähivuosina kustannusten edellyttä-
29843: tää ja vahvistaa taitojaan suomenkielisessä ope- mälle tasolle. Koulutuksen järjestäjien rahoitus-
29844: tuksessa. Helsingissä ja Vaasassa on annettu ko- tilanteen paraneminen antaa kunnille mahdolli-
29845: keilutyyppisesti ruotsin opetusta erillisessä ope- suuksia parantaa koulutuksen laatua ja vastata
29846: tusryhmässä vaativamman oppimäärän mukaan. aikaisempaa joustavammin pienempienkin kou-
29847: Yksittäisten vanhempien kyselyjä on tullut eri lutusta tarvitsevien erityisryhmien kysyntään.
29848: puolelta maata. Opetusministeriö on eri tavoin pyrkinyt nykyi-
29849: sen ohjaus- ja arviointijärjestelmän mukaisesti
29850:
29851:
29852: 5
29853: KK 1033/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r Ministerin vastaus
29854:
29855:
29856: tukemaan perusopetuksen ja lukion kotimaisten hallituksen tulossopimuksen mukaan vuonna
29857: kielten opetusta ja pitää tärkeänä maamme kaksi- 2001 arvioidaan ruotsin ja suomenkielen opetuk-
29858: kielisyyden ylläpitämistä ja hyödyntämistä. sen tila perusopetuksessa. Opetusministeriön tar-
29859: Tämä on otettu huomioon myös kieltenopetuk- koituksena on opetuksen kehittämistyössä myö-
29860: sen ja koulutuksen kansainvälistymisen kehittä- tävaikuttaa monipuolisesti erilaisia koulutuksel-
29861: misohjelmassa. Molempien kotimaisten kielten lisia ja opetuksellisia mahdollisuuksia hyväksi
29862: opetus on lisäksi opetushallituksen kieltenope- käyttäen siihen, että kotimaisten kielten taito py-
29863: tuksen monipuolistamishankkeen (KIMMOKE) syy maassamme hyvänä ja oppimistulokset laa-
29864: kehittämiskohteita. Opetusministeriön ja opetus- dukkaina.
29865:
29866:
29867: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2001
29868:
29869: Opetusministeri Maija Rask
29870:
29871:
29872:
29873:
29874: 6
29875: Ministems svar KK 1033/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
29876:
29877:
29878:
29879:
29880: Tili riksdagens talman
29881:
29882: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 2004-2005 i årskursema 1-6 i den grundläg-
29883: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gande utbildningen. Undervisningsministeriet
29884: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- har nyligen tillsatt en arbetsgrupp för att bereda
29885: gareta Pietikäinen /sv undertecknade skriftliga de allmänna riksomfattande målen och timförde1-
29886: spörsmål SS 1033/2000 rd: ningen i fråga om den grundläggande utbildning-
29887: en. Arbetsgruppen har för avsikt att få förslaget
29888: Vad ämnar regeringen göraför att tryg- klart före utgången av mars 2001. 1 detta arbete
29889: ga alla tvåspråkiga barn jämlika rättig- gäller det att bereda ett förslag till hur den tid
29890: heter att utveckla sin tvåspråkighet, dvs. som används för undervisning skall fördelas mel-
29891: få god undervisning i båda inhemska lan olika ämnen och ämnesgrupper och elevhand-
29892: språken i den skola de går i? ledning. Arbetet med utvecklingen av läroplaner-
29893: na har som mål att beakta undervisning på främ-
29894: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mande språk, språkbadsundervisning och andra
29895: föra följande: behov som finns i olika läroämnen och ämnes-
29896: Det faktum att modersmålsinriktad språkunder- grupper. Statsrådet kommer utgående från det
29897: visning i finska etablerat sig i den svenskspråki- förslag undervisningsministeriets arbetsgrupp
29898: ga grundläggande utbildningen och gymnasieun- lägger fram att ge en förordning om de allmänna
29899: dervisningen har bidragit till att en betydande del riksomfattande målen för undervisningen och
29900: av de tvåspråkiga elevema söker sig till de svens- den timfördelning som anknyter tili dem.
29901: ka skoloma i stället för de finska. Något motsva- Utbildningsanordnama har under 1990-talet
29902: rande behov av undervisning i modersmålsinrik- varit tvungna att minska på finansieringen av ut-
29903: tad svenska har inte noterats i finskspråkiga sko- bildningen bl.a. på grund av sparbesluten inom
29904: lor. Cirka fem procent av dem som söker till undervisningsväsendet. Läroplansgrundema för
29905: svenskspråkig undervisning i årskursema 1-6 är modersmålsinriktad svenska inföll vid tiden för
29906: finskspråkiga. Syftet med 1ärokursen i moders- sparbesluten och genomförandet av dem kan ha
29907: målsinriktad svenska, som fastställdes i grunder- försvårats också av denna orsak. För år 2001 har
29908: na för 1ärop1anen 1996, har varit att bidra till att dock prisema per enhet för grundläggande ut-
29909: svenskspråkiga och tvåspråkiga elever på finsk- bildning höjts med drygt sju procent och för
29910: språkiga orter skall kunna bibehålla och stärka gymnasiet med nästan fem procent. A vsikten är
29911: sina kunskaper i svenska i finskspråkig undervis- att statsandelama under de närmaste åren skall
29912: ning. 1 Helsingfors och Vasa har det i försökssyf- återgå till den nivå kostnadema förutsätter. Det
29913: te givits undervisning i svenska i särskilda under- förbättrade finansieringsläget bland utbildnings-
29914: visningsgrupper enligt en mer krävande läro- anordnama ger kommunema möjligheter att för-
29915: kurs. Förfrågningar har kommit från enskilda för- bättra utbildningens kvalitet och smidigare än
29916: äldrar runt om i landet. förut svara på utbildningsbehoven också i min-
29917: Enligt utvecklingsplanen för utbildning och dre specialgrupper.
29918: forskning för 1999-2004 är det tänkt att nya lä- Undervisningsministeriet har på olika sätt i
29919: roplansgrunder skall tas i bruk från läsåret enlighet med det nuvarande stymings- och utvär-
29920:
29921:
29922: 7
29923: KK 1033/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r Ministerns svar
29924:
29925:
29926: deringssystemet försökt stödja undervisningen i resu1tatavtalet mellan undervisningsministeriet
29927: de inhemska språken i den grundläggande utbild- och utbildningsstyrelsen kommer det år 2001 att
29928: ningen och i gymnasiet och anser det viktigt att göras en lägesbedörnning av undervisningen i
29929: landets tvåspråkighet upprätthålls och tas till va- svenska och finska i den grundläggande utbild-
29930: ra. Detta har beaktats också i programmet för ut- ningen. Undervisningsministeriet har i utveck-
29931: veckling av språkundervisningen och utbildning- lingsarbetet för avsikt att utnyttja olika utbi1d-
29932: ens internationalisering. Undervisningen i de ningsmässiga och pedagogiska möjligheter och
29933: båda inhemska språken utgör också utvecklings- på ett mångsidigt sätt arbeta för fortsatta goda
29934: objekt i utbildningsstyrelsens projekt för mångsi- kunskaper och högklassiga inlärningsresultat i de
29935: digare språkundervisning (KIMMOKE). Enligt inhemska språken i vårt land.
29936:
29937:
29938:
29939: Helsingforsden 11 januari 2001
29940:
29941: Undervisningsminister Maija Rask
29942:
29943:
29944:
29945:
29946: 8
29947: KK 1034/2000 vp -Hannes Manninen /kesk
29948:
29949:
29950:
29951:
29952: KIRJALLINEN KYSYMYS 1034/2000 vp
29953:
29954: Norjasta saatavan eläketulon verottaminen yh-
29955: dessä suomalaisen eläketulon kanssa
29956:
29957:
29958:
29959:
29960: Eduskunnan puhemiehelle
29961:
29962: Suomeen muuttanut Norjan kansalainen, joka on Norjassa perittävästä eläkkeestä pidätettävän
29963: avioitunut suomalaisen kanssa, on saanut noin 7 200 kruunun vuosittaisen elatusmaksun.
29964: 1.2.1996 lukien työkyvyttömyyseläkettä Norjas-
29965: ta 7 206 Norjan kruunua ja Suomesta 4 718 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29966: markkaa. Hän on ilmoituksensa mukaan vuodes- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29967: ta 1997 käynytjoka vuosi verotoimistossa ja pyy- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29968: tänyt asettamaan ennakonpidätyksensä siten, et- vaksi seuraavan kysymyksen:
29969: teijälkiveroja tule. Toive ei ole kuitenkaan toteu-
29970: tunut, vaan hän on joutunut joka vuosi maksa- Paljonko ennakonpidätystä on toimitet-
29971: maan suuriajälkiveroja ja on joutunut sitä kautta tava, jos Norjasta maksettava eläke on
29972: verokierteeseen niin, että niitä on ulosotossanoin 7 206 Nkr ja Suomesta 4 718 markkaa ja
29973: 60 000 markkaa. Hän ihmetteleekin, muuttuvat- miten se lasketaan ja
29974: ko verotussäännökset niin paljon vuosittain vai
29975: mistä on kysymys. saako Suomen tulosta tehdä normaalit
29976: Tilanteen selvittäminen periaatetasolla on tär- Suomen verolainsäädännön mukaiset
29977: keää, koska lähimmän vuosikymmenen aikana vähennykset ja
29978: paljon Norjassa töissä olleita jää eläkkeelle ja he saako elatusmaksuvähennyksen tehdä,
29979: haluavat tietää, onko heidän mahdollista asua ja jos saa, niin mistä tulosta ja minkä
29980: eläkkeellä Suomessa, missä verotus näyttää ole- suuruisena sekä
29981: van erittäin korkea ja vaikeaselkoinen Norjassa
29982: noudatettavaan menettelyyn verrattuna. Epäsel- voiko tällaisissa tapauksissa pyytää en-
29983: vyyttä on myös siitä, voiko ko. henkilö vähentää nakkopäätöstä, jotta jatkuvilta jälkive-
29984: roilta vältytään?
29985:
29986:
29987: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
29988:
29989: Hannes Manninen /kesk
29990:
29991:
29992:
29993:
29994: Versio 2.0
29995: KK 1034/2000 vp- Hannes Manninen /kesk Ministerin vastaus
29996:
29997:
29998:
29999:
30000: Eduskunnan puhemiehelle
30001:
30002: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- konpidätys voidaan kohdistaa vain Suomesta
30003: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- saatavaan tuloon. Seuraavissa esimerkkilaskel-
30004: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen missa on käytetty annettuja tulotietoja ja vuoden
30005: vastattavaksi kansanedustaja Hannes Mannisen 2001 verotusperusteita sekä valittu veroäyriksi
30006: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 19.50 ja oletettu henkilön kuuluvan kirkkoon.
30007: 1034/2000 vp: Ensimmäisessä laskelmassa oletetaan, että hen-
30008: kilö ei saa verosopimuksessa tarkoitettua 20 000
30009: Paljonko ennakonpidätystä on toimitet- SEK:n vähennystä (iän tai invaliditeetin perus-
30010: tava, jos Norjasta maksettava eläke on teella) ja toisessa, että henkilö on siihen oikeutet-
30011: 7 206 Nkr ja Suomesta 4 718 markkaa ja tu:
30012: miten se lasketaan ja 1) Norjan eläke 7 206 NOK x 0,7155 = 5 155
30013: mk
30014: saako Suomen tulosta tehdä normaalit 12 x 5 155 mk= 61 860 mk
30015: Suomen verolainsäädännön mukaiset Suomen eläke 12 x 4 718 mk= 56 616 mk
30016: vähennykset ja Veronalainen tulo valtion ja kunnallisverotuk-
30017: saako elatusmaksuvähennyksen tehdä, sessa 118 476 mk
30018: ja jos saa, niin mistä tulosta ja minkä Valtionvero 8 824 mk
30019: suuruisena sekä Kunnallisvero 20 140 mk
30020: Sairausvakuutusmaksu 3 198 mk
30021: voiko tällaisissa tapauksissa pyytää en- Kirkollisvero 1 184 mk
30022: nakkopäätöstä, jotta jatkuvilta jälkive- Verot yhteensä 33 356 mk
30023: roilta vältytään? Pidätysprosentiksi saadaan 59 % 56 616
30024: mk:lle (kohdistuu vain Suomen eläkkeeseen)
30025: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 2) Norjan eläke 61 860 mk
30026: ti seuraavaa: SEK 20 000 x 0,6751 = 13 502 mk (verosopi-
30027: muksen mukainen vähennys)
30028: Ennakonpidätyksen määrä
30029: Norjan tulo vähennyksenjälkeen 48 358 mk
30030: Pohjoismainen verosopimus edellyttää, että
30031: Suomen eläke 56 616 mk
30032: eläke verotetaanjossain valtiossa. Jos eläkettä ei
30033: Veronalainen tulo valtion ja kunnallisverotuk-
30034: veroteta siinä valtiossa josta se maksetaan, vero-
30035: sessa 104 97 4 mk
30036: tus tapahtuu asuinvaltiossa. Norja ei pääsääntöi-
30037: Valtionvero 6 305 mk
30038: sesti verota ulkomaille maksettavia eläkkeitä,
30039: Kunnallisvero 17 845 mk
30040: jolloin ne Suomeen maksettaessa verotetaan tääl-
30041: Sairausvakuutusmaksu 2 833 mk
30042: lä.
30043: Kirkollisvero 1 049 mk
30044: Tarkempien tietojen puuttuessa esimerkkita-
30045: Verot yhteensä 28 032 mk
30046: pauksessa oletetaan, että Norja ei verota sieltä
30047: Pidätysprosentiksi saadaan 50 % 56 616
30048: Suomeen maksettavaa eläkettä. Tästä seuraa, että
30049: mk:lle (kohdistuu vain Suomen eläkkeeseen)
30050: eläke verotetaan Suomessa. Veron määrä laske-
30051: taan Suomen verolainsäädännön mukaan. Enna-
30052:
30053: 2
30054: Ministerin vastaus KK 1034/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
30055:
30056:
30057: Suomen verolainsäädännön mukaiset vähen- verovelvollisen että hallinnon kannalta mahdolli-
30058: nykset simman joustavaksi. Pidätyksen määrittäminen
30059: Suomessa asuva henkilö saa tehdä Suomen ve- alunperin mahdollisimman oikeaksi suhteessa lo-
30060: ro lainsäädännön mukaiset normaalit vähennyk- pulliseen verotukseen on helpointa toteuttaa si-
30061: set, riippumatta siitä, että hän saa eläkettä sekä ten, että verovelvollinen esittää kaikki tulotieton-
30062: Norjasta että Suomesta. sa verotoimistolle, joka näiden tietojen perusteel-
30063: Elatusvelvollisuusvähennys la voi laskea verovelvollisen pidätysprosentin
30064: Elatusvelvollisuusvähennyksen osalta tulove- mahdollisimman oikeaksi. Koska ennakonpidä-
30065: rolain 127 §:n mukaan verovelvollisen, joka on tys toimitetaan vain Suomen eläkkeestä on tä-
30066: verovuonna suorittanut lapsen elatusta koskevan män lisäksi mahdollista ennakonkannossa mak-
30067: lainsäädännön mukaisella sopimuksella tai tuo- saa ennakkoa Norjan eläkkeestä, koska siitä ei
30068: miolla vahvistettua elatusapua, ansiotulosta val- voida normaalia ennakonpidätystä toimittaa. En-
30069: tiolle suoritettavasta tuloverosta vähennetään nakon maksamista on verovelvollisen pyydettä-
30070: kahdeksasosa hänen verovuonna maksamansa vä verotuksen toimittavalta verovirastolta, joka
30071: elatusavun määrästä, kuitenkin enintään 450 määrää ennakonkannossa maksettavan määrän.
30072: markkaa alaikäistä lasta kohden. (Ennakkoperintälaki 23 ja 24 §).Näin ollen Suo-
30073: Ennakkopäätös men eläkkeen ennakonpidätyksenja Norjan eläk-
30074: Ennakonpidätyksen määrittäminen ja sen keen ennakon oikealla määrittämisellä voidaan
30075: muuttaminen tulojen vaihdellessa on tehty sekä välttää tarpeettomat jälkiverot.
30076:
30077:
30078: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2001
30079:
30080: Ministeri Suvi-Anne Siimes
30081:
30082:
30083:
30084:
30085: 3
30086: KK 1034/2000 vp- Hannes Manninen /kesk Ministerns svar
30087:
30088:
30089:
30090:
30091: Tili riksdagens talman
30092:
30093: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ten fastställs enligt finsk skattelagstiftning. För-
30094: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- skottsinnehållningen kan gälla endast inkomst
30095: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- från Finland. I följande exempelkalkyler har man
30096: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga använt de givna inkomstuppgifterna och 2001 års
30097: spörsmål SS 1034/2000 rd: beskattningsgrunder samt valt 19.50 till skatte-
30098: öre och antagit att personen i fråga hör tili kyr-
30099: Hur stor förskottsinnehållning skall kan. I den första kalkylen antas att personen inte
30100: verkställas, om den pension som betalas har rätt tili det avdrag på 20 000 SEK som avses i
30101: från Norge är 7 206 Nkr och den pen- skatteavtalet (på grund av ålder eller invaliditet)
30102: sion som betalas från Finland 4 718 mk, och i den andra kalkylen att personen har rätt till
30103: och på vilket sätt beräknas den, och avdraget.
30104: 1) Pension från Norge 7 206 NOK x 0,7155 =
30105: får normala avdrag enligt finsk skatte- 5 155 mk
30106: lagstiftning göras från inkomst i Fin- 12 X 5 155 mk= 61 860 mk
30107: land, och Pension från Finland 12 x 4 718 mk= 56 616
30108: får avdrag för underhåll göras, och om mk
30109: så är fallet, från viiken inkomst och tili Skattepliktig inkomst vid stats- och kommu-
30110: vilket belopp, samt nalbeskattningen 118 476 mk
30111: Statsskatt 8 824 mk
30112: kan ett beslut omförskott i dylikafall be- Kommunalskatt 20 140 mk
30113: gäras för att undvika återkommande Sjukförsäkringspremie 3 198 mk
30114: kvarskatt? Kyrkoskatt 1 184 mk
30115: Skatter sammanlagt 33 356 mk
30116: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Innehållningsprocenten blir 59 för 56 616 mk
30117: föra följande: (gäller endast pension från Finland).
30118: 2) Pension från Norge 61 860 mk
30119: Förskottsinnehållningens belopp
30120: SEK 20 000 x 0,6751 = 13 502 mk (avdrag en-
30121: Detnordiska skatteavtalet förutsätter att pen-
30122: ligt skatteavtalet)
30123: sion beskattas i någon stat. Om pensionen inte
30124: Inkomst från Norge efter avdraget 48 358 mk
30125: beskattas i den stat där den betalas, sker beskatt-
30126: Pension från Finland 56 616 mk
30127: ningen i den stat där pensionstagaren är bosatt. 1
30128: Skattepliktig inkomst vid stats- och kommu-
30129: regel beskattar Norge inte pensioner som betalas
30130: nalbeskattningen 104 974 mk
30131: tili personer som är bosatta i utlandet, och pen-
30132: Statsskatt 6 305 mk
30133: sion som betalas tili en person som är bosatt i
30134: Kommunalskatt 17 845 mk
30135: Finland beskattas därför också i Finland.
30136: Sjukförsäkringspremie 2 833 mk
30137: 1 brist på närmare uppgifter om exempelfallet
30138: Kyrkoskatt 1 049 mk
30139: antas att Norge inte beskattar den pension som
30140: Skatter sammanlagt 28 032 mk
30141: betalas från Norge tili personen i Finland. Det
30142: innebär att pensionen beskattas i Finland. Skat-
30143:
30144: 4
30145: Ministems svar KK 1034/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
30146:
30147:
30148: Innehållningsprocenten blir 50 för 56 616 mk ningen från början skall kunna fastställas så
30149: (gäller endast pension från Finland). exakt som möjligt med tanke på den slutgiltiga
30150: Avdrag enligtfinsk skattelagstiftning beskattningen är det lättast om den skattskyldige
30151: En person som är bosatt i Finland får göra nor- lämnar alla inkomstuppgifter till skattebyrån,
30152: mala avdrag enligt finsk skattelagstiftning utan som utgående från dessa uppgifter kan räkna ut
30153: hinder av att personen tar pension både från Nor- den skattskyldiges innehållningsprocent så exakt
30154: ge och från Finland. som möjligt. Eftersom forskottsinnehållning en-
30155: Underhållsskyldighetsavdrag dast verkställs på pension som betalas från Fin-
30156: Från inkomstskatten till staten på förvärvsin- land är det dessutom möjligt att vid förskottsbe-
30157: komst för en skattskyldig som under skatteåret talning betala forskott på pension från Norge, ef-
30158: har betalt underhållsbidrag som fastställts ge- tersom normal förskottsinnehållning inte kan
30159: nom avtal eller dom enligt lagstiftningen om un- verkställas på den. Den skattskyldige kan begära
30160: derhåll för bam avdras enligt 127 § inkomstskat- att den skattebyrå som verkställer beskattningen
30161: telagen en åttondedel av det underhållsbidrag tar ut ett forskott, och skattebyrån fastställer det
30162: som han betalt under skatteåret, dock högst 450 belopp som betalas vid förskottsbetalningen (23
30163: mk per minderårigt bam. och 24 § lagen om förskottsuppbörd). Genom att
30164: Beslut om förskott bestämma förskottsinnehållningen på pensionen
30165: Fastställandet av förskottsinnehållningen och från Finland och förskottet på pensionen från
30166: ändrandet av den när inkomstema ändras har Norge på rätt sätt kan onödig kvarskatt således
30167: gjorts så smidigt som möjligt både för de skatt- undvikas.
30168: skyldiga och för förvaltningen. För att innehåll-
30169:
30170:
30171: Helsingforsden 11 januari 2001
30172:
30173: Minister Suvi-Anne Siimes
30174:
30175:
30176:
30177:
30178: 5
30179: KK 1035/2000 vp- Reijo Kallio /sd
30180:
30181:
30182:
30183:
30184: KIRJALLINEN KYSYMYS 1035/2000 vp
30185:
30186: Kotirintamalla palvelleiden naisten työn arvon
30187: tunnustaminen
30188:
30189:
30190:
30191:
30192: Eduskunnan puhemiehelle
30193:
30194: Suomessa on jaettu rintamatunnuksia, jotka oi- Kotirintamalla työskennelleet on kuitenkin
30195: keuttavat rahalliseen rintamalisään, moniin mer- karsittu pois rintamapalvelustunnuksia jaettaes-
30196: kittäviin muihin etuihin sekä sodanaikaisen työn sa. Vaikka korjausta onkin saatu siten, että koti-
30197: tunnustamiseen. Ensimmäisessä jaossa jäivät ko- rintamalla palvelleilla on mahdollisuus kuntou-
30198: tirintamalla työskennelleet ilman näitä kaikkia. tukseen, niin mielestäni aiheellisesti kotirinta-
30199: Kun jakoa vuonna 1974 jatkettiin, niin tuol- malla vaikeissa olosuhteissa arvokasta ja kovaa
30200: loin muun muassa lukuisat pikkulotat, jotka asui- työtä tehneet katsovat, että heidän sota-aikana te-
30201: vat takaisin vallatuilla alueilla, saivat rintama- kemälleen työlle ei ole annettu riittävää tunnus-
30202: tunnuksen. Sen saivat myös kaikki ne, jotka oli- tusta. Nyt kun talvisodankin alkamisesta on kulu-
30203: vat karjan kuljettajina suuressa karjamarssissa nut jo yli 60 vuotta, olisi tämänkin aika.
30204: Karjalasta Pohjanmaalle, samoin syksyllä 1944
30205: sadonkorjuussa luovutettavalla alueella olleet. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30206: Rintamapalvelustunnuksen jaossa oleellinen raja jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30207: oli sotatoimialue. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30208: Niinpä tänä päivänä rintamanaiset, joille on vaksi seuraavan kysymyksen:
30209: myönnetty rintamapalvelutunnus, ovat oikeutet-
30210: tuja erityiseläke-etuuksiin, käytännössä rintama- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30211: lisään sekä mm. asunnon muutostöiden korjaus- tyä kotirintamalla vaikeissa olosuhteis-
30212: avustukseen. Näiden kehittämistoimien punaise- sa arvokasta työtä tehneiden työn tun-
30213: na lankana on ollut vanhenevien veteraanien ja nustamiseksi ja
30214: rintamanaisten itsenäisen selviytymisen tukemi-
30215: nen.
30216: aikooko hallitus toimia siten, että myös
30217: Onkin oikein, että sodan aikana eri tehtävissä kotirintamalla palvelleet saavat rinta-
30218: isänmaata palvelleiden asemaa on kohennettu mapalvelustunnuksen ja siihen liittyvät
30219: sitä mukaa kuin maamme on vaurastunut. edut?
30220:
30221:
30222:
30223: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000
30224:
30225: Reijo Kallio /sd
30226:
30227:
30228:
30229:
30230: Versio 2.0
30231: KK 1035/2000 vp- Reijo Kallio /sd Ministerin vastaus
30232:
30233:
30234:
30235:
30236: Eduskunnan puhemiehelle
30237:
30238: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai il-
30239: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- matorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien
30240: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä
30241: vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kallion /sd tai muutoin toiminut rintamapalvelukseen rin-
30242: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nastettavissa tehtävissä rintamavastuussa olleen
30243: 1035/2000 vp: sotatoimiyhtymän alueella.
30244: Rintamatunnus on myönnetty siitä annetun
30245: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- asetuksen (256/1988) mukaan henkilölle, joka
30246: tyä kotirintamalla vaikeissa olosuhteis- Suomen kansalaisena on palvellut ja henkilölle,
30247: sa arvokasta työtä tehneiden työn tun- joka nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut
30248: nustamiseksi ja vuosien 1939-1945 sotien aikana työvelvolli-
30249: suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus-
30250: aikooko hallitus toimia siten, että myös voimien linnoitusrakentajajoukoissa rintamavas-
30251: kotirintamalla palvelleet saavat rinta- tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
30252: mapalvelustunnuksen ja siihen liittyvät Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-
30253: edut? maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti
30254: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- muistiossaan (STM 1990/19) mahdollisuudet rin-
30255: ti seuraavaa: tamaveteraanitunnusten myöntämisen laajenta-
30256: miseen ja toisaalta tunnusten myöntämisen lopet-
30257: Rintamasotilastunnus on myönnetty siitä anne- tamiseen. Huolimatta siitä, että työryhmä katsoi
30258: tun asetuksen (772/1969) mukaan miehelle, joka useiden henkilöryhmien panoksen olleen olen-
30259: on Suomen kansalaisena osallistunut tai joka nyt nainen Suomen puolustustaistelussa, se halusi
30260: on Suomen kansalainen ja on osallistunut vuo- kuitenkin tunnustaa rintamalla taistelleille vete-
30261: sien 1939-1945 sotien aikana puolustusvoi- raaneille erityisaseman. Työryhmä esitti, että rin-
30262: mien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin reservi- tamasotilas-, rintamapalvelus-ja rintamatunnuk-
30263: läisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vaki- sen myöntäminen lopetetaan. Tämän mukaisesti
30264: naisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin so- on rintamaveteraanitunnusasetuksia muutettu si-
30265: tatoimiin osallistuneeksi katsotaan henkilö, joka ten, että tunnusten myöntämisperusteita laajenta-
30266: on todistettavasti osallistunut taisteluihin rinta- matta niiden myöntäminen on lopetettu vuoden
30267: mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa 1994 lopussa.
30268: tai sen alueella taikkailmatorjunta-tai rannikko- Sosiaali- ja terveysministeriö maaras1
30269: joukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai ilma- 20.9.1995 apulaisosastopäällikkö Pekka Pitsin-
30270: voimien lentoyksiköissä. gin laatimaan selvitykset ja niihin liittyvät ehdo-
30271: Rintamapalvelustunnus on annettu siitä anne- tukset tarpeelliseksi katsottaviksi toimenpiteiksi
30272: tun asetuksen (554/1978) mukaan naiselle, joka erityisen tunnuksen myöntämisestä ja kuntoutus-
30273: on Suomen kansalaisena palvellut tai naiselle, palveluiden järjestämisestä eräille lähinnä rinta-
30274: joka nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut maolosuhteisiin rinnastettavissa sodanajan ja vä-
30275: vuosien 1939-1945 sotien aikana rintamavas- littömästi sotaan liittyneissä erityisen raskaissa ja
30276:
30277:
30278: 2
30279: Ministerin vastaus KK 1035/2000 vp- Reijo Kallio /sd
30280:
30281:
30282: vaarallisissa tehtävissä palvelleille kansalaisryh- dien ja veteraanien erityisetuuksiin käytetään
30283: mille. valtion budjetin kautta vajaat kolme miljardia
30284: Selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysmi- markkaa. Tämän summan merkittävään korotta-
30285: nisteriö laati hallituksen esityksen asiaa koske- miseen ei ole ollut mahdollisuuksia. Lisävarat
30286: vaksi lainsäädännöksi. Sen mukaan vuoden 1998 koetetaan kohdistaa joidenkin erityisetuuksien
30287: alusta tuli voimaan laki eräissä Suomen sotiin parantamiseen, kuten pienituloisimpien eläketur-
30288: liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukses- vaan ja kuntoutukseen.
30289: ta (1039/1997). Lain tarkoituksena on mahdollis- Veteraanijärjestöt, valtakunnallinen veteraa-
30290: taa kuntoutuspalveluiden järjestäminen niille niasiain neuvottelukunta ja eri ministeriöt eivät
30291: eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä pal- ole nähneet tarpeelliseksi eikä mahdolliseksi väl-
30292: velleille, joilla ei ole rintamaveteraanien kuntou- jentää perinteisten veteraanitunnusten saantikri-
30293: tuksesta annetussa laissa edellytettyjä rintamave- teereitä. Perinteisen veteraanikäsitteen hämärtä-
30294: teraanitunnuksia, vaan todistus laissa tarkoitet- minen olisi vaikeasti perusteltua tässä vaiheessa,
30295: tuun palvelukseen osallistumisesta. Laissa mää- kun suurin osa aikanaan veteraanitunnuksen saa-
30296: ritellään, kenelle tällaista kuntoutusta voidaan neista on jo poistunut keskuudestamme. Rinta-
30297: myöntää. Lain mukaan kuntoutusta voi saada masotilas- ja rintamanaisten tunnukset luotiin
30298: muun muassa henkilö, joka on vuosien 1939- alun perin sodassa kaikkein raskaimman vastuun
30299: 1945 sotien aikana palvellut sairaanhoitotehtä- kantaneille miehille ja naisille. Veteraanijärjes-
30300: vissä puolustusvoimien hoitopaikassa. töt, jotka edustavat vielä elossa olevia vajaata
30301: Kotirintaman naisten asemaan on kiinnitetty 150 000 veteraania, ovat vastustaneet tunnusten
30302: vuosien varrella huomiota. Heidän sodan aikai- piirin laajentamista ja uudelleen avaamista. So-
30303: sia ponnistuksiaan ja uhrauksiaan arvostetaan, siaali- ja terveysministeriö sekä puolustusminis-
30304: samoin kuin viimeiset pari vuosikymmentä ovat teriö ovat olleet samaa mieltä vuosien varrella
30305: merkinneet veteraani-ikäluokkien työn tunnusta- antamissaan lausunnoissa.
30306: mista asiaan kuuluvalla tavalla. Kotirintamanais- Sodan aikana kaikki tekivät parhaansa. Koti-
30307: ten mitali on yksi osoitus arvostuksesta. rintamatyön merkitystä ei ole kiistetty. Paras kei-
30308: Veteraanien nykyisten erityisetuuksien laajen- no auttaa sodanaikaisten ikäluokkien elämän il-
30309: taminen käytännössä koko sodanaikaiseen väes- taa on parantaa vanhustenhuollon tilaa ja kehit-
30310: töön ei valitettavasti ole ollut mahdollista. Jos tää itsenäistä selviytymistä tukevia toimia. Kyse
30311: näin olisi tehty, keskimääräinen tuki olisi jäänyt on yleisestä vanhuspolitiikasta ja palvelujärjes-
30312: lähinnä symboliseksi, sillä niin suurista saajien telmän laadun parantamisesta.
30313: lukumääristä on kyse. Vuonna 2001 sotainvali-
30314:
30315:
30316: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2001
30317:
30318: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
30319:
30320:
30321:
30322:
30323: 3
30324: KK 1035/2000 vp- Reijo Kallio /sd Ministems svar
30325:
30326:
30327:
30328:
30329: Tili riksdagens talman
30330:
30331: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vid luftväms- eller kusttrupper, inom sjöstrids-
30332: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- kraftemas fartygsenheter eller luftstridskrafter-
30333: rådet översänt följande av riksdagsledamot Reijo nas flygenheter eller på annat sätt har verkat i
30334: Kallio /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS med fronttjänst jämförbara uppgifter inom områ-
30335: 1035/2000 rd: det för en operativ enhet med frontansvar.
30336: Fronttecken har enligt förordningen om front-
30337: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta tecken (256/1988) tilldelats personer, vilka så-
30338: för att erkänna det värdefulla arbete som finska medborgare har tjänstgjort, eller per-
30339: som personer på hemmafronten utförde soner som nu är finska medborgare och har
30340: under svåra förhållanden och tjänstgjort under krigen 1939-1945 med stöd av
30341: lagen om arbetsplikt som befåstningsbyggare i
30342: ämnar regeringen verka så att även de försvarsmaktens fortifikationstrupper inom om-
30343: som har tjänstgjort på hemmafronten får rådet för en operativ enhet med frontansvar.
30344: fronttjänsttecknet och de förmåner som Arbetsgruppen för utredning av frontveteran-
30345: förknippas med detta? tecken, som tillsattes av social- och hälsovårds-
30346: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ministeriet, kartlade i sin promemoria (STM
30347: föra följande: 19/1990) dels möjlighetema att utvidga beviljan-
30348: det av frontveterantecken, dels altemativet att
30349: Frontmannatecken har enligt förordningen om upphöra med beviljandet av tecken. Även om ar-
30350: frontmannatecken (772/1969) beviljats män vil- betsgruppen ansåg att många personkategorier
30351: ka som finska medborgare har deltagit, eller mär. bidragit med viktiga insatser i Finlands försvars-
30352: som nu är finska medborgare och har deltagit un- strid, önskade den dock framhålla att de vetera-
30353: der krigen 1939-1945 i de egentliga krigshand- ner som tjänstgjort vid fronten var i särställning.
30354: lingama inom försvarsväsendets trupper såsom Arbetsgruppen föreslog att beviljandet av front-
30355: reservister, lantvärnsmän eller frivilliga eller i mannatecken, fronttjänsttecken och fronttecken
30356: aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingama an- skall upphöra. 1 enlighet med detta har forord-
30357: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i stri- ningama om frontveterantecken ändrats så att
30358: der inom trupper, hörande till en operativ enhet man - utan en utvidgning av grundema för be-
30359: med frontansvar, eller inom dess område eller viljande av teeken- upphörde att bevilja teeken
30360: också i luftväms- eller kusttrupper, inom sjö- vid utgången av 1994.
30361: stridskraftemas fartygsenheter eller inom luft- Social- och hälsovårdsministeriet gav den 20
30362: stridskraftemas flygenheter. september 1995 biträdande avdelningschefen
30363: Fronttjänsttecken har enligt förordningen om Pekka Pitsinki i uppdrag att göra utredningar och
30364: fronttjänsttecken (554/1978) tilldelats kvinnor i anknytning till dem presentera förslag till åtgär-
30365: vilka som finska medborgare har tjänat, eller der som kunde anses nödvändiga med tanke på
30366: kvinnor som nu är finska medborgare och har tjä- att ett särskilt teeken samt rehabiliteringstjänster
30367: nat under krigen 1939-1945 vid trupper, höran- skulle beviljas vissa medborgargrupper som
30368: de till en operativ enhet med frontansvar, eller tjänstgjort i extremt tunga och farliga, med för-
30369:
30370:
30371: 4
30372: Ministems svar KK 1035/2000 vp- Reijo Kallio /sd
30373:
30374:
30375: hållandena vid fronten jämförbara uppdrag un- av statsbudgeten till specialförmåner för krigsin-
30376: der krigstid och i omedelbar anslutning tili kri- valider och veteraner. Det har inte funnits möj-
30377: get. ligheter att höja summan nämnvärt. Man försö-
30378: På grundval av utredningama utarbetade soci- ker rikta tilläggsanslagen så att de används tili att
30379: al- och hälsovårdsministeriet en regeringspropo- förbättra vissa specialförmåner, som t.ex. pen-
30380: sition med förslag tilllagstiftning i ärendet. I en- sionsskyddet för dem som har de lägsta inkom-
30381: lighet med den trädde lagen om rehabilitering för stema samt rehabiliteringen.
30382: personer som tjänstgjort i vissa uppdrag under Veteranorganisationema, den nationella dele-
30383: Finlands krig (1039/1997) i kraft vid ingången av gationen för veteranfrågor och olika ministerier
30384: 1998. Syftet med lagen är att göra det möjligt att har inte ansett det vara nödvändigt eller möjligt
30385: ordna rehabilitering för personer som har tjänst- att utvidga kriteriema för erhållandet av de tradi-
30386: gjort i vissa uppdrag i anslutning tili de finska tionella veterantecknen. En fördunkling av det
30387: krigen och som inte har de frontveterantecken traditionella veteranbegreppet är i detta skede
30388: som förutsätts i lagen om rehabilitering av front- svårt att motivera, då största delen av dem som i
30389: veteraner. I lagen bestäms vem som kan beviljas tidema erhållit veterantecken redan har lämnat
30390: sådan här rehabilitering. Enligt lagen kan sådana oss. Frontmannatecknet och frontkvinnotecknet
30391: personer få rehabilitering som under krigen inrättades ursprungligen för de män och kvinnor
30392: 1939-1945 har verkat i sjukvårdsuppgifter på som bar det allra tyngsta ansvaret i kriget. Vete-
30393: försvarsmaktens vårdplatser. ranorganisationema, som representerar de
30394: Under årens lopp har ställningen för kvinnor- 150 000 veteraner som ännu lever, har motsatt
30395: na som befann sig på hemmafronten uppmärk- sig en utvidgning och återöppning av mottagar-
30396: sammats. Deras ansträngningar och uppoffringar kretsen. Social- och hälsovårdsministeriet och
30397: under kriget uppskattas, liksom de senaste 20 försvarsministeriet har varit av samma åsikt i de
30398: åren har inneburit erkännande på behörigt sätt av utlåtanden de gett under åren.
30399: veteranemas arbete. Medaljen för kvinnor på Under kriget gjorde alla sitt bästa. Betydelsen
30400: hemmafronten är ett av uttrycken för uppskatt- av arbetet på hemmafronten har inte fömekats.
30401: ning. Det bästa sättet att hjälpa de krigstida åldersklas-
30402: En utvidgning av de nuvarande specialförmå- sema på åldems höst är att förbättra situationen
30403: nema för veteraner till att i praktiken gälla hela inom åldringsvården och utveckla sådan verk-
30404: den krigstida befolkningen har tyvärr inte varit samhet som gör det möjligt för dem att klara sig
30405: möjlig. Om detta hade varit fallet, skulle det ge- självständigt. Det är frågan om en allmän äldre-
30406: nomsnittliga stödet ha blivit närmast symboliskt, politik och en förbättring av kvaliteten på servi-
30407: eftersom det är fråga om ett så stort antal motta- cesystemet.
30408: gare. År 2001 används knappt tre miljarder mark
30409:
30410:
30411:
30412: Helsingfors den 16 januari 2001
30413:
30414: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
30415:
30416:
30417:
30418:
30419: 5
30420: KK 1036/2000 vp- Leena Rauhala /skl
30421:
30422:
30423:
30424:
30425: KIRJALLINEN KYSYMYS 1036/2000 vp
30426:
30427: Monikkoperheiden erityistilanteen huomioon
30428: ottaminen lapsiperheiden tukijärjestelmässä
30429:
30430:
30431:
30432:
30433: Eduskunnan puhemiehelle
30434:
30435: Monikkoperhe on tavallinen lapsiperhe, johon maksi kuin ennalta ehkäisevä ja tarpeisiin suun-
30436: syntyy useampi kuin yksi lapsi kerralla. Kakso- nattu apu olisi koskaan tullut. Nykyisin monik-
30437: sia meillä syntyy keskimäärin noin tuhat vuodes- koperheissä apu joudutaan usein ostamaan mak-
30438: sa, kolmosia parikymmentä ja nelosia kerran pa- sullisista lastenhoito- ja kotiapupalveluista, mikä
30439: rissa vuodessa. Monikkoraskauksien määrä li- tulee säännöllisen tarpeen myötä perheelle yli-
30440: sääntyijonkin verran 1990-luvulla mm. lapsetto- voimaiseksi kustannuseräksi.
30441: muushoitojen myötä varsinkin kolmosten ja ne- Jo monikkoraskauden aikana kulut ovat suu-
30442: losten osalta. remmat, koska joudutaan käymään useammin ja
30443: Monikkoperheellä on omat erityisongelman- erikoistuneemman terveydenhuollon piirissä ole-
30444: sa, jotka liittyvät mm. erilaisiin kertaluonteisesti vissa erilaisissa tarkastuksissa. Nykyinen neuvo-
30445: tehtyihin investointeihin. Muissa lapsiperheissä lajärjestelmä ei myöskään vastaa monikkoras-
30446: voidaan käyttää jonkin verran hyödyksi ns. skaa- kauksien tarpeisiin riittämättömän tiedon ja
30447: lahyötyä, eli osa tavaroista voidaan kierrättää, osaamisen vuoksi. Tämän vuoksi suuri osa mo-
30448: mutta monikkoperheissä näin ei voida tehdä. nikkoraskauksien seurannasta päätyy maksullis-
30449: Lastentarvikkeet, vaatteet, harrastusvälineet, ten yksityisten terveyspalvelujen tarjoajien pii-
30450: koulutarvikkeet yms. täytyy hankkia kerralla, riin.
30451: jolloin kertakustannukset ovat suuret. Lisäksi Meillä lapsiperheille suunnatut tuet on yhä
30452: kerralla useamman lapsen syntyminen kasvattaa suunniteltu tilanteisiin, joissa perheeseen syntyy
30453: perhekokoa usein niin, että suuremman asunnon yksi lapsi kerrallaan. Sosiaalietuudet ovat Suo-
30454: ja auton hankkiminen tulee ajankohtaiseksi. Näi- messa lähes identtiset sekä yhden lapsen synnyt-
30455: hin kustannuseriin monikkoperheiden tulisi saa- täneille että monikkolasten vanhemmille. Ainoa-
30456: da erityistukea, jota nykyinen lapsiperhetukijär- na erona on monikkoperheiden pidempi äitiysra-
30457: jestelmämme ei ota huomioon. hakausi - kaksosista saa 60 arkipäivää, kolmo-
30458: Monikkoperheet kohtaavat myös herkemmin sista 120 arkipäivää ja nelosista 180 arkipäivää
30459: ongelmia, joissa ulkopuolinen apu on tarpeen. - sekä ensi vuonna voimaan tuleva äitiysavus-
30460: Hoitoavun tarve on monikkoperheillä ilmeisem- tusten korotus toisesta, kolmannesta ja neljän-
30461: pi, eivätkä kunnalliset ja valtakunnalliset ko- nestä lapsesta. Äitiyspäiväraha ei ole kuitenkaan
30462: tiavut kykene vastaamaan perheissä olevaan li- markkaakaan suurempi kuin yhden lapsen koh-
30463: sääntyneeseen avun tarpeeseen. Kuntien kohdal- dalla, ja verottajakin ottaa omansa tulojen, ei lap-
30464: la kotiavun tarjoamisessa on eroja, ja monin pai- siluvun mukaan. Myöskään lapsilisäjärjestelmäs-
30465: koin kentältä kuulee hälyttäviä viestejä loppuun- sä monikkolapsisten perheiden erityispiirteitä ei
30466: palamisista ja kestämättömistä tilanteista, joiden oteta huomioon, kuten esimerkiksi yksinhuolta-
30467: jälkihoito tulee usein moninkertaisesti kalliim- jilla.
30468:
30469: Versio 2.0
30470: KK 1036/2000 vp- Leena Rauhala /skl
30471:
30472:
30473: Hallituksen tulisi perusteellisesti selvittää kaksilapsisissa perheissä tai perheissä, joihin
30474: monikkolapsisten perheiden asema sosiaalitur- syntyy vain yksi lapsi kerrallaan.
30475: van piirissä. 1.3.1999 voimaan tulleen toimeen-
30476: tulolain vahvistamisen yhteydessä eduskunta jo Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30477: edellytti, että lapsiperheiden asemaa seurattai- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30478: siin uuden lain myötä ja erityistä huomiota kiin- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30479: nitettäisiin monikkolapsisten perheiden tilantei- vaksi seuraavan kysymyksen:
30480: siin. Miten tätä seurantaa on tehty ja millaisia tu-
30481: loksia tästä seurannasta on saatu? Käytännön Mihin toimiin hallitus ryhtyy monikko-
30482: tuntuma antaisi olettaa, että sekä moni- että perheiden aseman parantamiseksi ja
30483: monikkolapsisten perheiden tilanne perustoi- heidän erityistilanteensa huomioon ot-
30484: meentulon suhteen olisi heikompi kuin yksi- tai tamiseksi lapsiperheiden tukijärjestel-
30485: missä?
30486:
30487:
30488: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
30489:
30490: Leena Rauhala /skl
30491:
30492:
30493:
30494:
30495: 2
30496: Ministerin vastaus KK 1036/2000 vp- Leena Rauhala /skl
30497:
30498:
30499:
30500:
30501: Eduskunnan puhemiehelle
30502:
30503: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lausuman mukaisesti toimeentulotukilain vaiku-
30504: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tuksia ja toimeentulotuen riittävyyttä on selvitet-
30505: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ty Stakesin toteuttamissa tutkimushankk:eissa.
30506: vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan Lisäksi lain vaikutuksia on tutkittu Suomen Kun-
30507: /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK taliiton ja Turun yliopiston yhteisessä selvitys-
30508: 1036/2000 vp: hankkeessa. Yleisluontoisena havaintona voi-
30509: daan todeta, että toimeentulotuen takaama kulu-
30510: Mihin toimiin hallitus ryhtyy monikko- tustaso on niukin yksin asuvien kohdalla. Sen si-
30511: perheiden aseman parantamiseksi ja jaan lapsiperheillä erityisesti silloin, kun lapsia
30512: heidän erityistilanteensa huomioon ot- on enemmän kuin yksi, toimeentulotuen perus-
30513: tamiseksi lapsiperheiden tukijärjestel- osaa voi vuoden 1998 leikkaustenjälkeenkin pi-
30514: missä? tää suhteellisen riittävänä.
30515: Perheen oikeudesta äitiys-, isyys- ja vanhem-
30516: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- painrahaan säädetään sairausvakuutuslaissa. Äi-
30517: ti seuraavaa: tiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden pituus on
30518: Useamman lapsen samanaikaisia syntymiä on määritelty sairausvakuutuslain 23 §:ssä. Äitiys-
30519: Suomessa lähinnä kaksos- ja kolmossynnytyksi- ja vanhempainrahakausi on kaikkiaan 263 arki-
30520: nä. Vuosittain syntyvien kaksosten määrä on kas- päivää ja isyysrahakausi on enimmillään 18 arki-
30521: vanut viime vuosikymmeninä ja tällä hetkellä päivää. Mikäli samanaikaisesti on syntynyt
30522: heitä syntyy noin tuhat sisarusparia. Kolmosten useampia kuin yksi lapsi, vanhempainrahan suo-
30523: osuus on verraten pieni ollen viime vuosina alle rittamisaikaa pidennetään 60 arkipäivällä kuta-
30524: kaksikymmentä synnytystä vuosittain. Nelossyn- kin yhtä useampaa lasta kohti. Äitiys-, isyys- ja
30525: nytyksiä on vain muutama vuosikymmenessä. vanhempainrahan tarkoituksena on ensisijassa
30526: Nelosia syntyi keskimäärin kerran joka toinen korvata perhevapaasta aiheutuvaa ansionmene-
30527: vuosi 1990-luvulla. Näitä niin sanottuja monik- tystä. Päiväraha määräytyy vanhemman työtulo-
30528: koperheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, ar- jen perusteella ollen kuitenkin aina vähintään 60
30529: vioidaan olevan tällä hetkellä noin 13 000. markkaa päivässä. Sairausvakuutuslain isyysra-
30530: Useamman lapsen samanaikainen syntymä hakautta koskevia säännöksiä on muutettu vuon-
30531: muodostuu perheille monella tavoin elämäntilan- na 2000 annetulla lailla. Lain muutos tulee voi-
30532: netta muuttavaksi. Perheet joutuvat tavallisesti maan lokakuun alusta 2001. Muutoksen tarkoi-
30533: järjestelemään arkielämänsä uudelleen ja samal- tuksena on joustavoittaa isien mahdollisuutta
30534: la tarve myös perheen ulkopuoliseen tukeen kas- käyttää isyyslomaa perheen tarpeiden mukaises-
30535: vaa. Erityisesti heti syntymän jälkeinen hoitoti- ti. Voimaan tulevan lain mukaisesti isät voivat
30536: lanne on usein koettu näissä monikkoperheissä pitää isyysrahakauden milloin tahansa äitiys- tai
30537: lisävoimavaroja vaativaksi. vanhempainrahakauden aikana enintään neljänä
30538: Kysymyksessä on viitattu 1.3.1998 voimaan erillisenä yhdenjaksoisena kautena kauden pituu-
30539: tulleen toimeentulotukilain muutoksen yhteydes- den ollessa 1-18 päivää. Eduskunta on kyseistä
30540: sä eduskunnan hyväksymään lausumaan. Tämän lakia koskevaan hallituksen esitykseen antamas-
30541:
30542:
30543: 3
30544: KK 1036/2000 vp- Leena Rauhala /skl Ministerin vastaus
30545:
30546:
30547: saan vastauksessa (EV 111/2000 vp - HE sesti tarkoituksenmukaista toteuttaa lapsilisän
30548: 131/2000 vp) edellyttänyt, että hallitus ryhtyy yhteydessä. Siten lapsilisää alettiin maksaa koro-
30549: toimenpiteisiin, jotta adoptiolapsen ottoisän sa- tettuna yksinhuoltajien lapsille.
30550: moin kuin monikkoperheen isän oikeutta isyysra- Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
30551: haan nykyisestä pidennetään. työryhmässä selvitetään parhaillaan lapsilisäjär-
30552: Lisäksi äitiys- ja vanhempainrahakauden toi- jestelmän uudistamistarvetta ja työryhmän tehtä-
30553: meentuloa edesauttaa myös lapsilisäjärjestelmä. vänä on muun ohella arvioida lapsilisäjärjestel-
30554: Lapsilisän tavoitteena on korvata lapsesta per- män käyttökelpoisuutta perheiden erityistilantei-
30555: heelle aiheutuvia kustannuksia. Järjestelmä ta- siin liittyvän tuen kanavana. Työryhmä on jättä-
30556: saa tuloja lapsiperheiden ja lapsettomien perhei- mässä mietintönsä ministeriölle tammikuun 2001
30557: den kesken. Lapsilisä on lapsikohtainen ja se aikana. Lisäksi ministeriö on asettanut kolmikan-
30558: maksetaan yhtenevien periaatteiden mukaisesti taisen työryhmän selvittämään työ- ja perhe-elä-
30559: kaikille lapsille. Lapsilisäjärjestelmälle asetet- män yhteensovittamista. Työryhmän tehtävänä
30560: tuun perustavoitteeseen ei siten sisälly perheiden on muun muassa selvittää mahdollisuus luoda
30561: erityistilanteiden huomioiminen. Vuonna 1994 järjestelmä, joka takaisi isälle oikeuden kuukau-
30562: toteutetussa perhetukiuudistuksessa lähes kaikki den kestävään vanhempainlomaan. Tämän selvi-
30563: lapsista saadut verovähennykset poistettiin. Kui- tystyön yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista ot-
30564: tenkin yksinhuoltajien verovähennyksen pois- taa myös kantaa monikkoperheen isän isyys- ja
30565: tuessa heille kohdennettu tuki haluttiin edelleen vanhempainrahaoikeuteen.
30566: säilyttää. Tämä on ollut teknisesti ja hallinnolli-
30567:
30568:
30569:
30570: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2001
30571:
30572: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
30573:
30574:
30575:
30576:
30577: 4
30578: Ministerns svar KK 1036/2000 vp- Leena Rauhala /skl
30579:
30580:
30581:
30582:
30583: Tili riksdagens talman
30584:
30585: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kes. Lagens verkningar har ytterligare under-
30586: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- sökts av Finlands Kommunförbund och Åbo uni-
30587: rådet översänt följande av riksdagsledamot versitet i ett gemensamt utredningsprojekt. Det
30588: Leena Rauhala /tkf undertecknade skriftliga kan konstateras att ett allmänt resultat varit att
30589: spörsmål SS 1036/2000 rd: den konsumtionsnivå som utkomststödet garan-
30590: terar är lägst för ensamboende. Däremot kan ut-
30591: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta komststödets grunddel för barnfamiljer, framför
30592: för att förbättra situationen för familjer allt då det finns fler än ett barn i familjen, även
30593: medflera barn ochför att deras speciel- efter nedskärningarna 1998 anses vara relativt
30594: la situation skall tas i beaktande i stöd- tillräckligt.
30595: systemet för barnfamiljer? 1 sjukförsäkringslagen bestäms om familjers
30596: rätt tili moderskaps-, faderskaps- och föräldra-
30597: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- penning. 1 23 § sjukförsäkringslagen bestäms
30598: föra följande: om längden på moderskaps-, faderskaps- och för-
30599: När flera barn föds samtidigt i Finland rör det sig äldrapenningsperioden. Moderskaps- och föräld-
30600: oftast om tvilling- eller trillingfödslar. Antalet rapenningsperioden är allt som allt 263 vardagar
30601: tvillingar som föds per år har under de senaste år- och faderskapspenningsperioden högst 18 varda-
30602: tiondena ökat och i nuläget föds ca 1 000 syskon- gar. Om flera än ett barn fötts på samma gång,
30603: par per år. Antalet trillingar är förhållandevis förlängs den tid för viiken föräldrapenning beta-
30604: lågt, under de senaste åren har det fötts under tju- las med 60 dagar för varj e barn utöver ett. A vsik-
30605: go trillingar per år. Endast ett fåtal fyrlingar föds ten med moderskaps-, faderskaps och föräldra-
30606: på tio år. Under 1990-talet föddes fyrlingar i penningen är i första hand att ersätta inkomstför-
30607: medeltal en gång vartannat år. Uppskattningsvis luster till följd av familjeledighet. Dagpenningen
30608: finns det idag ca 13 000 sådana här familjer med bestäms utgående från förälderns arbetsinkomst
30609: s.k. flerbarnskullar som har barn yngre än 18 år. men är dock alltid minst 60 mk per dag. Sjukför-
30610: När flera barn föds samtidigt förändras livssi- säkringslagens bestämmelser om faderskapspen-
30611: tuationen på många sätt för en familj. Familjen ningsperioden ändrades genom en lag som gavs
30612: tvingas vanligen att omorganisera sitt Iiv och 2000. Lagen träder i kraft vid ingången av okto-
30613: samtidigt växer behovet av stöd utifrån. Fram- ber 2001. Avsikten med ändringen är att fåderna
30614: förallt vårdsituationen direkt efter födseln har av skall kunna ta ut faderskapsledighet på ett mera
30615: dessa familjer upplevts som en period när de be- flexibelt sätt utgående från familjens behov. En-
30616: höver tilläggsresurser. ligt den lag som kommer att träda kraft kan fäder-
30617: 1 spörsmålet hänvisas till riksdagens uttalande na ta ut faderskappenningsperioden när som helst
30618: i samband med antagandet av lagen om utkomst- under moderskaps- och föräldrapenningsperio-
30619: stöd, som trädde i kraft den 1 mars 1998. 1 enlig- den, högst som fyra separata sammanhängande
30620: het med detta uttalande har verkningarna av la- perioder så att perioden är 1-18 dagar lång.
30621: gen om utkomststöd och utkomststödets tillräck- Riksdagen har i sitt svar på regeringens proposi-
30622: lighet utretts i ett forskningsprojekt utfört av Sta- tion med förslag till nämnda lag (RSv 11112000
30623:
30624:
30625: 5
30626: KK 1036/2000 vp- Leena Rauhala /skl Ministerns svar
30627:
30628:
30629: rd - RP 131/2000 rd) förutsatt att regeringen höjt barnbidrag utbetalats för barn till ensamför-
30630: vidtar åtgärder för att adoptivfåder och fåder till sörjare.
30631: flera samtidigt födda barn skall få rätt till fader- 1 en arbetsgrupp som social- och hälsovårds-
30632: skapspenning under en längre tid än nu. ministeriet tillsatt utreds som bäst behovet av att
30633: Därtill främjar barnbidragssystemet även fa- förnya barnbidragssystemet och en av arbets-
30634: miljernas utkomst under moderskaps- och föräld- gruppens uppgifter består i att utvärdera använd-
30635: rapenningperioden. Avsikten med barnbidraget barheten av barnbidraget som en kanal för sådant
30636: är att det skall täcka de extra utgifter som ett barn stöd som utbetalas till familjer i specialsituatio-
30637: förorsakar. Systemet jämnar ut inkomsterna mel- ner. Arbetsgruppen kommer att överlämna sitt
30638: lan barnfamiljer och familjer utan barn. Barnbi- betänkande till ministeriet under januari 2001.
30639: draget utgår för varje enskilt barn och det betalas Därtill har ministeriet tillsatt en trepartsarbets-
30640: enligt samma principer för varje barn. Det grund- grupp med uppgift att utreda förenligheten mel-
30641: läggande målet som ställts för barnbidragssyste- lan arbets- och familjeliv. Till arbetsgruppen
30642: met inkluderar således inte beaktande av famil- uppgifter hör bl.a. att utreda möjligheterna att ut-
30643: jers specialsituationer. 1 och med reformen av fa- veckla ett system som skulle garantera fadern rätt
30644: miljestödet år 1994 avlägsnades nästan alla skat- till en månads föräldraledighet. 1 samband med
30645: teförmåner som tidigare erhållits för barn. Man denna utredning vore det ändamålsenligt att även
30646: ville dock bevara det stöd som riktats till ensam- ta ställning till fåders rätt till faderskaps- och för-
30647: försörjare. Detta har ur teknisk och administrativ äldraledighet i familjer där det föds flera barn
30648: synvinkel varit ändamålsenligt att genomföra i samtidigt.
30649: samband med barnbidraget. Därmed har ett för-
30650:
30651:
30652: Helsingforsden 16 januari 2001
30653:
30654: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
30655:
30656:
30657:
30658:
30659: 6
30660: KK 1037/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
30661:
30662:
30663:
30664:
30665: KIRJALLINEN KYSYMYS 1037/2000 vp
30666:
30667: Ylitöiden kasvava määrä
30668:
30669:
30670:
30671:
30672: Eduskunnan puhemiehelle
30673:
30674: Tuoreen työolobarometrin mukaan useampi kuin suurena. Alle kouluikäisten lasten äideistä 68 %
30675: joka toinen palkansaajista ilmoitti tehneensä yli- ja isistä 74 % ilmoitti tehneensä viikoittain yli-
30676: töitä tämän vuoden elo-syyskuussa. Heistä mel- töitä.
30677: kein joka kymmenes teki ylitöitä ilmaiseksi. Työttömyys on yhä kansallinen ongelma. Sa-
30678: 13 % sai korvauksen vapaana ja melkein viiden- maan aikaan työuupumuksesta on tulossa sellai-
30679: nes teki vain rahalla korvattuja ylitöitä. nen.
30680: Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 1998 ver-
30681: rattuna viime vuonna tehtiin enemmän ylitöitä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30682: Tämän vuoden alkupuolella Suomen 11 työsuo- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30683: jelupiiriä tarkasti 1 100 yrityksen ylityösäännök- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30684: siä ja niiden noudattamista sekä työaika-asiakir- vaksi seuraavan kysymyksen:
30685: jojen lainmukaisuutta. Työaikaongelmia kasau-
30686: tui eri puolille Suomea useilla paikkakunnilla. Onko hallitus tietoinen vinoutuneesta
30687: Sitä paitsi esimerkiksi huipputeknologian yritys- työaikakäytännöstä ja
30688: ten työtuntimäärät eivät näy tilastoissa, koska li-
30689: sätyön ja/tai palkattoman työn katsotaan kuulu- mitä se aikoo tehdä kohtuuttomien yli-
30690: van työn luonteeseen. työmäärien rajoittamiseksi tilanteessa,
30691: Akavan työmarkkinatutkimuksen (1999) mu- jossa yli 10 prosenttia kansalaisista kär-
30692: kaan joka toinen piti ylityötuntiensa määrää liian sii työttömyydestä?
30693:
30694:
30695:
30696: Helsingissä 20 päivänäjoulukuuta 2000
30697:
30698: Antero Kekkonen /sd
30699:
30700:
30701:
30702:
30703: Versio 2.0
30704: KK 1037/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
30705:
30706:
30707:
30708:
30709: Eduskunnan puhemiehelle
30710:
30711: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- den vallitessa ole mahdollista saada yrityksen
30712: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toiminta- ja tuotantotapoja tuntevaa työvoimaa,
30713: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen joka olisi nopeasti käytettävissä tuottavaan työ-
30714: vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen hön. Uuden työntekijän kouluttaminen ja pereh-
30715: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK dyttäminen yrityksen työtapoihin vie oman ai-
30716: 1037/2000 vp: kansa. Alasta ja työstä riippuen tämä aika vaihte-
30717: lee. Tilapäisen työvoimatarpeen kannalta aika
30718: Onko hallitus tietoinen vinoutuneesta voi olla liian pitkä.
30719: työaikakäytännöstä ja Ylitöiden teettämismahdollisuus saattaa vä-
30720: hentää yritysten tarvetta palkata lisätyövoimaa.
30721: mitä se aikoo tehdä kohtuuttomien yli- Jos töitä ei kuitenkaan olisi tarjolla jatkuvasti,
30722: työmäärien rajoittamiseksi tilanteessa, mahdollisista lisätilauksista ja -tehtävistä saatet-
30723: jossa yli 10 prosenttia kansalaisista kär- taisiin luopua ilman ylitöiden teettämismahdolli-
30724: sii työttömyydestä? suutta. Ylitöiden teettäminen vastoin työaikalais-
30725: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sa säädettyjä rajoituksia on säädetty rangaista-
30726: ti seuraavaa: vaksi.
30727: Työaikalaissa säädetyt ylitöiden enimmäis-
30728: Työaikalain (605/1996) mukaan ylityötä on työ, määrät perustuvat EU:n työaikadirektiivin (neu-
30729: jota tehdään laissa säädetyn säännöllisen työajan voston direktiivi 93/104/EY) säännöksiin. Vain
30730: enimmäismäärän lisäksi. Työaikoja koskevat ra- joissakin EU:n jäsenmaissa on säädetty direktii-
30731: joitukset on säädetty työntekijän suojaksi. Pää- viä alhaisemmista ylitöiden enimmäismääristä.
30732: sääntöisesti ylityötä voidaan teettää vain työnte- Ylitöiden enimmäismäärien yksipuolinen alenta-
30733: kijän suostumuksella. minen saattaisi omalta osaltaan heikentää suoma-
30734: Ylityötä saadaan teettää työaikalain mukaan laisten yritysten kilpailukykyä. Hallituksen tar-
30735: enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson koituksena on toimia työaikakysymyksissä yh-
30736: aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenteri- dessä EU:n muiden jäsenmaiden kanssa ottaen
30737: vuodessa. Paikallisesti voidaan sopia lisäylityön huomioon sekä työntekijöiden suojelun että tuo-
30738: tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tanto- ja palvelutoiminnan kilpailukyvyn.
30739: tuntia kalenterivuodessa. Edellä mainittua 138 Vuosien 2001-2002 tulopoliittisen sopimuk-
30740: tunnin enimmäismäärää ei saa kuitenkaan ylittää. sen mukaan hallituksen tarkoituksena on työelä-
30741: Ylitöiden teettämismahdollisuus lisää yritys- män kehittämiseen liittyen toteuttaa 30.11.2001
30742: ja palvelutoiminnan joustavuutta, mikä mahdol- mennessä kolmikantainen selvitys työsuojelun
30743: listaa tuotannon toimivuuden sekä nopean sopeu- piirihallinnon resurssien nykytilasta, niiden tar-
30744: tumisen tilapäisiin, ennalta arvaamattomiin ky- koituksenmukaisesta suuntaamisesta sekä niiden
30745: syntä- ja ruuhkatilanteisiin. määrällisestä tarpeesta ottaen huomioon työsuo-
30746: Yritykset eivät useinkaan voi palkata tilapäis- jelupiirien painopistealueet ja uudet tehtävät.
30747: ten ruuhkien purkamiseen uutta työvoimaa. Selvitysryhmän tulee tulopoliittisen sopimuksen
30748: Tämä johtuu siitä, ettei edes vaikean työttömyy- mukaan työskentelyn alkuvaiheessa kiinnittää
30749:
30750:
30751: 2
30752: Ministerin vastaus KK 1037/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
30753:
30754:
30755: erityisesti huomiota työaikavalvonnan toimivuu- alueesta. Hallitus arvioi työaikavalvontaan liitty-
30756: teen ja tehdä tarvittaessa esitykset tästä tehtävä- viä kysymyksiä tämän selvitystyön valmistuttua.
30757:
30758:
30759:
30760: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2001
30761:
30762: Työministeri Tarja Filatov
30763:
30764:
30765:
30766:
30767: 3
30768: KK 1037/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerns svar
30769:
30770:
30771:
30772:
30773: Tili riksdagens talman
30774:
30775: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Detta beror på att inte ens under rådande svår ar-
30776: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- betslöshet är det möjligt att få arbetskraft som
30777: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ante- känner till företagets arbetssätt och produktions-
30778: ro Kekkonen /sd undertecknade skriftliga spörs- metoder och som snabbt kunde användas till pro-
30779: mål SS 1037/2000 rd: duktivt arbete. Att utbilda och inskola en ny ar-
30780: betstagare i företagets arbetssätt tar sin tid. Hur
30781: Ar regeringen medveten om den sned- lång tid det tar beror på bransch och uppgift. Med
30782: vridna arbetstidspraxis som råder och tanke på det tillfålliga arbetskraftsbehovet kan
30783: det dock ta för lång tid.
30784: vad ämnar den göra för att begränsa Möjligheten att låta utföra övertidsarbete kan
30785: oskäliga övertidsarbetsmängder i en si- minska företagens behov att anställa mera arbets-
30786: tuation där över 10 procent av medbor- kraft. Men om det inte fortlöpande skulle finnas
30787: garna lider av arbetslöshet? arbete till buds, kunde företag kanske utan möj-
30788: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- lighet till övertidsarbete avstå från att ta emot fler
30789: föra följande: beställningar och arbeten. Att låta utföra över-
30790: tidsarbete i strid med arbetstidslagens begräns-
30791: Enligt arbetstidslagen (605/1996) är övertidsar- ningar är straffbart.
30792: bete sådant arbete som utförs utöver den maxi- De maximiantal övertidstimmar som före-
30793: ma1a ordinarie arbetstid som avses i lagen. De be- skrivs i arbetstidslagen bygger på bestämmelser-
30794: gränsningar som gäller arbetstider har stiftats för na i EU:s arbetstidsdirektiv (rådets direktiv
30795: att skydda arbetstagare. 1 regel får övertidsarbete 93/104/EG). Endast i några få EU-medlemslän-
30796: endast utföras med arbetstagarens samtycke. der finns förekrifter med lägre maximiantal över-
30797: Enligt arbetstidslagen får övertidsarbete utfö- tidstimmar än i direktivet. Om Finland ensidigt
30798: ras för högst 138 timmar under en period av fyra skulle sänka maximigränserna för övertidsarbete
30799: månader, dock högst 250 timmar under ett ka1en- kunde detta igen försämra de finländska företa-
30800: derår. Genom lokala överenskommelser kan man gens konkurrenskraft. Regeringen har för avsikt
30801: avtala om extra övertidsarbete. Extra övertidsar- att i arbetstidsfrågorna arbeta tillsammans med
30802: bete får utföras högst 80 timmar per kalenderår. EU:s övriga medlemsländer så att såväl skyddet
30803: Ovan nämnda gräns om 138 timmar får dock inte för arbetstagare som produktions- och service-
30804: överskridas. verksamhetens konkurrenskraft beaktas.
30805: Möjligheten att låta utföra övertidsarbete be- 1 enlighet med det inkomstpolitiska avtalet för
30806: tyder större flexibilitet för företags- och service- 2001-2002 har regeringen för avsikt att som ett
30807: verksamheten, vilket möjliggör en väl fungeran- led i utvecklandet av arbetslivet före 30.11.2001
30808: de produktion som snabbt kan anpassas till till- genomföra en utredning på trepartsbasis om de
30809: fålliga, oföutsägbara efterfråge- och rusningssi- nuvarande resurserna för distriktsförvaltningen
30810: tuationer. av arbetarskyddet, hur dessa skall inriktas på ett
30811: 1 många fall är det så att företag inte kan an- ändamålsenligt sätt samt om det kvantitativa be-
30812: ställa ny arbetskraft för att klara av rusningar. hovet av dem med beaktande av arbetarskyddsdi-
30813:
30814:
30815: 4
30816: Ministems svar KK 1037/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
30817:
30818:
30819: striktens tyngdpunktsområden och de nya upp- komma med förslag gällande detta uppgiftsområ-
30820: giftema. Utredningsgruppen skall enligt det in- de. Regeringen kommer att bedöma frågor kring
30821: komstpolitiska avtalet i inledningsskedet av sitt arbetstidsövervakning sedan denna utredning har
30822: arbete fåsta särskild uppmärksamhet vid hur ar- blivit fårdig.
30823: betstidsövervakningen fungerar och vid behov
30824:
30825:
30826:
30827: Helsingforsden 22 januari 2001
30828:
30829: Arbetsminister Tarja Filatov
30830:
30831:
30832:
30833:
30834: 5
30835: 1
30836: 1
30837: 1
30838: 1
30839: 1
30840: 1
30841: 1
30842: 1
30843: 1
30844: 1
30845: 1
30846: 1
30847: 1
30848: 1
30849: 1
30850: 1
30851: 1
30852: 1
30853: 1
30854: 1
30855: 1
30856: 1
30857: 1
30858: 1
30859: 1
30860: 1
30861: KK 1038/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
30862:
30863:
30864:
30865:
30866: KIRJALLINEN KYSYMYS 1038/2000 vp
30867:
30868: Spekulatiivisen valuuttakeinottelun hillitsemi-
30869: nen
30870:
30871:
30872:
30873:
30874: Eduskunnan puhemiehelle
30875:
30876: Hallitusohjelmassa mainitaan, että kansainvälis- Maailmanlaajuisessa valuuttakaupassa liik-
30877: ten yhteistyöjärjestöjen avoimuutta ja kykyä vas- kuu päivittäin yli 8 000 miljardia markkaa. Alle
30878: tata vapaiden pääomaliikkeiden synnyttämään prosentin vero tuottaisi satoja miljardeja markko-
30879: epävakauteen ja globalisaation haasteisiin on ja vuosittain.
30880: vahvistettava. Tässä tarkoituksessa on selvitettä- Globaalissa taloudessa, jossa valtioiden vero-
30881: vä esimerkiksi lyhyiden, spekulatiivisten pää- tulot perinteisistä verolähteistä uhkaavat mones-
30882: omaliikkeiden aiheuttamien häiriöiden torjun- ta eri syystä vähentyä, tulee Suomen aktiivisesti
30883: taan tähtäävien, kattavasti toimeenpantavien toimia uusien veromuotojen kehittämiseksi. To-
30884: kansainvälisten järjestelmien käyttöönottoa. binin veron ensisijainen tehtävä on kuitenkin va-
30885: Useat asiantuntijat katsovat, että Tobinin ve- kauttaa maailmantaloutta ja ohjata sijoituksia
30886: ron käyttöönotolla voidaan hillitä valuuttakeinot- reaalisiin investointeihin.
30887: teluja. Rahansiirroista perittävällä verolla, jonka
30888: suuruus voisi vaihdella promillen tai prosentin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30889: välillä sijoituksen luonteen ja keston perusteella, jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30890: voitaisiin ohjata sijoituksia takaisin reaalisiin in- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30891: vestointeihin. Kun verokanta olisi alhainen, se vaksi seuraavan kysymyksen:
30892: rasittaisi hyvin vähän sellaista valuuttakauppaa,
30893: jonka taustalla ovat taloudelliset tekijät. Sen si- Aikooko Suomi olla hallitusohjelman
30894: jaan vero tulisi raskaammaksi lyhytaikaiselle va- mukaisesti aloitteellinen EU:ssa,
30895: luuttakeinottelulle. YK:ssa, WTO:ssa, OECD:ssä, Kansain-
30896: Tekemällä lyhytaikaiset sijoitukset kannatta- välisessä valuuttarahastossa tai Maail-
30897: mattomiksi vero vakauttaisi maailmanmarkki- manpankissa spekulatiivisten pääoma-
30898: noita. Vero vaikuttaa vain valuuttaspekulaa- liikkeiden rajoittamiseksi ja
30899: tioon, ei varsinaisesti tavarakauppaan tai inves-
30900: tointeihin. Päinvastoin se ohjaisi sijoituksia pit- milloin ja missä se aikoo ottaa ns. Tobi-
30901: käaikaisiksi tuotannollisiksi investoinneiksi. nin veron esille?
30902:
30903:
30904:
30905: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000
30906:
30907: Pentti Tiusanen /vas
30908:
30909:
30910:
30911: Versio2.0
30912: KK 1038/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
30913:
30914:
30915:
30916:
30917: Eduskunnan puhemiehelle
30918:
30919: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- IMF:n ja Maailmanpankin roolien selkiyttämi-
30920: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nen, Financial Stability Forumin luominen ja vii-
30921: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen meksi G-20 ryhmän perustaminen - tähtäävät
30922: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas kaikki siihen, että kansainvälinen yhteisö pystyy
30923: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK luomaan entistä vakaammat rahoitusmarkkina-
30924: 1038/2000 vp: olot, mukaan lukien pääomaliikkeet
30925: Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kehittä-
30926: Aikooko Suomi olla hallitusohjelman mistä on laajasti arvioitu valtiovarainministeriön
30927: mukaisesti aloitteellinen EU:ssa, toimesta joulukuussa 1988 tehdyssä selvitykses-
30928: YK:ssa, WTO:ssa, OECD:ssa, Kansain- sä ja siihen liittyvässä maaliskuussa 2000 valmis-
30929: välisessä valuuttarahastossa ja Maail- tuneessa jatko-raportissa. Lisäksi valtiovarain-
30930: manpankissa spekulatiivisten pääoma- ministeriö tilasi elokuussa 2000 asiantuntijaryh-
30931: liikkeiden rajoittamiseksi ja mältä selvityksen kansainvälisten pääomaliikkei-
30932: den vakautta ja häiriötöntä toimintaa edistävistä
30933: milloin ja missä se aikoo ottaa ns. Tobi- toimenpiteistä. VTT Antti Suvannon puheenjoh-
30934: nin veron esille? dolla toiminutta työryhmää pyydettiin arvioi-
30935: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maan eri toimenpiteisiin liittyviä hyötyjä ja hait-
30936: ti seuraavaa: toja sekä niiden käyttöönottoon liittyviä ongel-
30937: mia. Työryhmää pyydettiin lisäksi ottamaan
30938: Pääomaliikkeiden hallinnan parantaminen liittyy työssään huomioon pääomanliikkeistä viime
30939: keskeisesti kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vuosina käyty kansainvälinen keskustelu, kes-
30940: kehittämiseen. Eri kansainvälisillä foorumeilla keisten kansalaisjärjestöjen näkemykset sekä ko-
30941: käyty keskustelu onkin johtanut uusien toimenpi- kemukset vakautta lisäävien toimenpiteiden käy-
30942: teiden lisäksi aikaisemmin käynnistettyjen kehit- töstä.
30943: tämishankkeiden nopeutumiseen. Suomi on osal- Mietintö valmistui marraskuussa 2000. Työ-
30944: listunut prosessiin EU:n jäsenvaltiona sekä Kan- ryhmä päätyi johtopäätökseen, ettei mikään ylei-
30945: sainvälisen valuuttarahaston IMF:nja Maailman- sesti sovellettava pääomaliikkeitä rajoittava toi-
30946: pankin kautta. Näistä toimenpiteistä keskeisim- menpide suojele talouksia kriiseiltä. Työryhmä
30947: mällä sijalla ovat toistaiseksi olleet läpinäkyvyy- katsoi, että finanssikriiseiltä voidaan parhaiten
30948: den lisääminen ja valvonnan tehostaminen. Eri- suojautua kestävällä talouspolitiikalla sekä vah-
30949: tyisesti läpinäkyvyyden lisäämisen on katsottu vistamalla rahoitusjärjestelmää ja pankkien ris-
30950: vaikuttavan pääomaliikkeitä vakauttavasti, kos- kinoton ja vakavaraisuuden valvontaa. Valuutan-
30951: ka se lisää ympäristön ennustettavuutta markki- siirtoveron työryhmä katsoi parhaimmillaankin
30952: noilla toimivien näkökulmasta. Samoin rahoitus- vaivan ehkäistä lyhytaikaiset spekulatiiviset pää-
30953: laitosten riskienhallinnon tehostaminen on yksi omaliikkeet vain, jos valuuttakurssi olisi uskotta-
30954: tapa ehkäistä nopeita muutoksia pääomavirrois- vasti kiinteä. Samalla vero kuitenkin tekisi kal-
30955: sa. Ehdotetut organisatoriset toimet - Kansain- liiksi välttämättömätkin lyhytaikaiset pääoman-
30956: välisen valuuttarahaston vahvistaminen sekä liikkeet, kuten ulkomaankaupan rahoitusliiketoi-
30957:
30958:
30959: 2
30960: Ministerin vastaus KK 1038/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
30961:
30962:
30963: met. Valuutansiirtoveron ryhmä ei myöskään ar- kittävästi. Hallitus tulee helmikuun aikana käsit-
30964: vioinut tuovan kovin merkittäviä tuloja, koska telemään työryhmän selvitystä ja johtopäätöksiä
30965: valuuttakaupan määrä sen vuoksi supistuisi mer- talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
30966:
30967:
30968: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2001
30969:
30970: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
30971:
30972:
30973:
30974:
30975: 3
30976: KK 1038/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministerns svar
30977:
30978:
30979:
30980:
30981: Tili riksdagens talman
30982:
30983: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kens roll, skapandet av ett Financial Stability Fo-
30984: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- rum och till slut inrättandet av grupp G-20- syf-
30985: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent- tar alla till att den internationella gemenskapen
30986: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs- skall kunna skapa en allt stabilare finansmark-
30987: mål SS 1038/2000 rd: nad, inklusive stabilare kapitalrörelser.
30988: Utvecklandet av det internationella finansie-
30989: Har Finland för avsikt att i enlighet med ringssystemet har utvärderats i stor utsträckning
30990: regeringsprogrammet vara initiativta- av finansministeriet i en utredning som gjordes i
30991: gare inom EU, FN, WTO, OECD, Inter- december 1998 och i en fortsättningsrapport som
30992: nationella valutafonden och Världsban- gjordes i mars 2000. Dessutom beställde finans-
30993: ken när det gäller att begränsa kapital- ministeriet i augusti 2000 av en expertgrupp en
30994: rörelser i spekulationssyfte och utredning om åtgärder som främjar stabila och
30995: störningsfria internationella kapitalrörelser. Ar-
30996: när och var har regeringen för avsikt att betsgruppen, där pol. dr. Antti Suvanto var ord-
30997: ta upp den s.k. Tobin-skatten? förande, ombads utvärdera fördelar, nackdelar
30998: Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt an- och problem i anslutning till användningen av
30999: föra följande: olika åtgärder. Arbetsgruppen ombads dessutom
31000: i sitt arbete beakta den internationella diskussion
31001: En förbättrad kontroll av kapitalrörelserna hör som förts om kapitalrörelser under de senaste
31002: väsentligt ihop med utvecklandet av det interna- åren, de viktigaste medborgarorganisationernas
31003: tionella finansieringssystemet. Den diskussion ståndpunkter samt erfarenheterna av åtgärder
31004: som förts på olika internationella forum har för- som ökar stabiliteten.
31005: utom till nya åtgärder också lett till att utveck- Betänkandet fårdigställdes i november 2000.
31006: lingsproj ekt som inletts tidigare har fått ny fart. Arbetsgruppen kom till den slutsatsen att ingen
31007: Finland har deltagit i processen i egenskap av av de åtgärder som allmänt tillämpas för begrän-
31008: medlemsstat i EU samt genom lnternationella va- sande av kapitalrörelser skyddar ekonomin mot
31009: lutafonden och Världsbanken. Av dessa åtgärder kriser. Arbetsgruppen ansåg att det bästa sättet
31010: har man hittills prioriterat en ökad genomskinlig- att skydda sig mot kriser är en hållbar ekonomisk
31011: het och en intensifierad övervakning. Framför politik samt ett förstärkt finansieringssystem och
31012: allt en ökad genomskinlighet har ansetts inverka övervakning av bankernas risktagande och sol-
31013: stabiliserande på kapitalrörelserna, eftersom den vens. Arbetsgruppen ansåg att man genom en va-
31014: gör omgivningen mer förutsägbar ur marknads- lutaöverföringsskatt även i bästa fall kan före-
31015: aktörernas synvinkel. På motsvarande sätt är en bygga korta kapitalrörelser i spekulationssyfte
31016: intensifierad riskhantering vid finansinstituten endast i fall av trovärdiga, fasta valutakurser. 1
31017: ett sätt att förebygga snabba förändringar i kapi- och med skatten skulle dock även nödvändiga
31018: talströmmarna. De föreslagna organisatoriska åt- korta kapitalrörelser, såsom finansieringstrans-
31019: gärderna - befåstandet av lnternationella valu- aktioner i utrikeshandeln, bli dyrare. Arbetsgrup-
31020: tafonden, klargörandet av IMF:s och Världsban- pen ansåg inte heller att en valutaöverförings-
31021:
31022:
31023: 4
31024: Ministems svar KK 1038/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
31025:
31026:
31027: skatt skulle medföra några avsevärda inkomster ari att behandla arbetsgruppens utredning och
31028: eftersom valutahandeln på grund av skatten skul- slutsatser i finanspolitiska ministerutskottet.
31029: le minska avsevärt. Regerin~en kommer i febru-
31030:
31031:
31032: Helsingforsden 24 januari 2001
31033:
31034: Finansminister Sauli Niinistö
31035:
31036:
31037:
31038:
31039: 5
31040: KK 1039/2000 vp -Esko-Juhani Tennilä /vas
31041:
31042:
31043:
31044:
31045: KIRJALLINEN KYSYMYS 1039/2000 vp
31046:
31047: Suomen ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien
31048: saaminen mukaan EU:n Pohjoisen ulottuvuu-
31049: den ohjelmaan
31050:
31051:
31052:
31053:
31054: Eduskunnan puhemiehelle
31055:
31056: Euroopan unionille ollaan laatimassa ns. Pohjoi- tautuminen ratayhteyden lopettamiseen Kemijär-
31057: sen ulottuvuuden ohjelmaa. Ohjelma saa muo- ven ja Sallan väliltä. Tämä tietysti veisi täysin
31058: tonsa jo Ruotsin puheenjohtajakaudella kesään pohjan Murmansk-ratayhteydeltä ja sen toteutta-
31059: mennessä. miselta yhteistyössä Suomen, Venäjän, Ruotsin
31060: Suomen tulee toimia päättäväisesti sen puoles- ja EU:n toimesta. Vasen käsi ei siis tunnu lain-
31061: ta, että EU on osaltaan rahoittamassa myös La- kaan tietävän, mitä oikea tekee. Tai sitten kyse on
31062: pinja Murmanskin alueen liikenneyhteyksien pa- siitä, että hallitus ei ole tosissaan ajamassa EU:n
31063: rantamista koskevia hankkeita. Niistä keskeisim- Pohjoisen ulottuvuuden ohjelmaan Suomen ja
31064: piin kuuluu rautatieyhteyden aikaansaaminen Venäjän välisten liikenneyhteyksien kehittämis-
31065: Kemin ja Tornion Ga Luulajan) satamista Mur- tä myös pohjoisessa.
31066: manskiin. Tämä edellyttää ensi vaiheessa vain
31067: noin 70 kilometrin rataosuuden rakentamista Sal- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31068: lan Kelloselän ja Murmanskin alueen Alakurtin jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31069: välille. Sillä päästään alkuun. Jaakko Pöyry Oy:n valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31070: selvitys vuonna 1994 osoitti, että rahtikuljetuk- vaksi seuraavan kysymyksen:
31071: sia tulee olemaan vuosittain 1,5-2,0 miljoonaa
31072: tonnia. Lisäksi on otettava huomioon Barentsin Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
31073: valtaisat kaasuesiintymät, jotka tullaan ottamaan tarpeellisten investointien suorittami-
31074: käyttöön ja joita läntinen Eurooppa tulee välttä- seksi Kemijärven ja Sallan välisellä ra-
31075: mättä tarvitsemaan. taosuudella ja Sallan Kelloselän ja Ve-
31076: Näiden visioiden kanssa täydessä ristiriidassa näjän puoleisen Alakurtin välisen rata-
31077: on pienväylätyöryhmän selvitys "Ehdotus pien- osuuden rakentamisen saamiseksi mu-
31078: väyläpolitiikaksi". Liikenneministeriön käsitte- kaan EU:n Pohjoisen ulottuvuuden oh-
31079: lyssä olevasta ehdotuksesta on luettavissa suun- jelmaan?
31080:
31081:
31082: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2001
31083:
31084: Esko-Juhani Tennilä /vas
31085:
31086:
31087:
31088:
31089: Versio 2.0
31090: KK 1039/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
31091:
31092:
31093:
31094:
31095: Eduskunnan puhemiehelle
31096:
31097: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Perusparannuksen keventämismahdollisuuksien
31098: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- selvittäminen on käynnissä, minkä jälkeen vähä-
31099: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen liikenteisten ratojen asemaa tarkastellaan uudes-
31100: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- taan.
31101: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Uusien rautatieyhteyksien avaaminen Venä-
31102: KK 1039/2000 vp: jän ja Suomen välillä on periaatteessa myöntei-
31103: nen asia. Pitkään rakenteilla olleet Lietmajärvi-
31104: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Kotskoma-radan valmistuminen näyttää toden-
31105: tarpeellisten investointien suorittami- näköiseltä lähiaikoina. Barentsin Euro-Arktisen
31106: seksi Kemijärven ja Sallan välisellä ra- liikennealueen johtoryhmä on marraskuussa
31107: taosuudella ja Sallan Kelloselän ja Ve- 1999 hyväksynyt ns. BEATA-runkoverkon. Rau-
31108: näjän puoleisen Alakurtin välisen rata- tateiden osalta Lietmajärvi-Kotskoma-hanke
31109: osuuden rakentamisen saamiseksi mu- kuuluu runkoverkkoon ja prioriteettihankkeisiin.
31110: kaan EU:n Pohjoisen ulottuvuuden oh- Ratayhteys on asetettu myös Karjalan tasavallan
31111: jelmaan? liikennestrategian prioriteettihankkeisiin.
31112: Liikenne- ja viestintäministeriö ei näe tässä
31113: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kehitysvaiheessa olevan syytä muuttaa yhteisesti
31114: ti seuraavaa: sovitun runkoverkon prioriteettijärjestystä. On
31115: Kemijärvi-Kelloselkä-rata on erittäin vähälii- tarkoituksenmukaista ensin toteuttaa Kostamuk-
31116: kenteinen rataosa. Sen liikennekelpoisuutta ei sen ratayhteys ja vasta sen liikennöinnistä saatu-
31117: voida enää kovin pitkään ylläpitää pelkillä vuo- jen kokemustenjälkeen ryhtyä uusien rataosuuk-
31118: tuisilla kunnossapitotöillä, vaan rata vaatisi lähi- sien mahdolliseen toteuttamiseen.
31119: vuosina yli 100 miljoonan markan suuruisen pe- Ministeriö ei näin ollen myöskään pidä tar-
31120: rusparannuksen. Vähäliikenteisten väylien kan- peellisena vuonna 1994 valmistuneen Salla-
31121: nattavuusselvitysten perusteella on todettavissa, Kantalahti-radan kannattavuusselvityksen päi-
31122: ettei perusparannukselle löydy nykyisillä liiken- vittämistä.
31123: nemäärillä yhteiskuntataloudellisia perusteita.
31124:
31125:
31126:
31127: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2001
31128:
31129: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
31130:
31131:
31132:
31133:
31134: 2
31135: Ministerns svar KK 1039/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
31136:
31137:
31138:
31139:
31140: Tili riksdagens talman
31141:
31142: 1 det syfte 27 § riksdagens arhetsordning anger grundliga renoveringen pågår, och sedan den har
31143: har Ni, Fru talman, tili hehöriga medlem av stats- hlivit klar kommer mindre trafikerade hanors
31144: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- ställning att ses över på nytt.
31145: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga Det är i princip en positiv sak att nya järnvägs-
31146: spörsmål SS 1039/2000 rd: förhindelser öppnas mellan Ryssland och Fin-
31147: land. Det verkar sannolikt att hanan mellan Liet-
31148: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta majärvi och Kotskoma, som länge har varit un-
31149: för att de nödvändiga investeringarna der arhete, kommer att hli fårdig under den när-
31150: skall göras på banavsnittet mel/an Ke- maste tiden. Ledningsgruppen för Barents euro-
31151: mijärvi och Salla och för att byggandet arktiska trafikområde godkände i novemher 1999
31152: av banavsnittet mellan Kelloselkä i Sal- det s.k. BEATA-stomnätet. 1 fråga omjärnvägar-
31153: la och Alakurtti på Rysslands sida skall na hör projektet Lietmajärvi-Kotskoma till
31154: upptas i EU·s program om den nordliga stomnätet och de projekt som prioriteras. Banför-
31155: dimensionen? hindelsen är också ett av de projekt som priorite-
31156: ras i Karelska repuhlikens trafikstrategi.
31157: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Enligt kommunikationsministeriet finns det i
31158: föra följande: detta skede av utvecklingen inte någon orsak att
31159: Kemijärvi-Kelloselkä-hanan är en hansträcka ändra prioriteringsordningen heträffande det
31160: med mycket liten trafik. Banans framkomlighet stomnät som man kommit överens om gemen-
31161: kan inte så länge till tryggas genom enhart årligt samt. Det är ändamålsenligt att först hygga han-
31162: underhåll, utan det kommer att krävas en grund- förhindelsen till Kostamus och först sedan erfa-
31163: lig renovering av hanan under de närmaste åren renheter har :fatts av trafiken på den eventuellt
31164: till en kostnad av mer än 100 milj. mk. På hasis hörja hygga nya hanavsnitt.
31165: av lönsamhetsutredningar om mindre trafikerade Med anledning av detta anser ministeriet att
31166: leder kan man konstatera att det med de nuvaran- det inte heller är nödvändigt att uppdatera den
31167: de trafikmängderna inte finns någon sarnhälls- lönsamhetsutredning gällande hanan Salla-
31168: ekonomisk grund för en totalrenovering. En ut- Kantalahti som hlev fårdig 1994.
31169: redning om möjligheterna att underlätta den
31170:
31171:
31172:
31173: Helsingforsden 19 januari 2001
31174:
31175: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
31176:
31177:
31178:
31179:
31180: 3
31181: KK 1040/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
31182:
31183:
31184:
31185:
31186: KIRJALLINEN KYSYMYS 1040/2000 vp
31187:
31188: Kotityön verovähennystuen toimivuus ja täy-
31189: dentäminen
31190:
31191:
31192:
31193:
31194: Eduskunnan puhemiehelle
31195:
31196: Kotityön tuen kokeilusta luovuttiin samalla, kun Verotuki tulee jossain määrin viiveellä ja tuen
31197: kotitaloustyön verovähennysoikeus laajeni hie- paperityöt ovat kotitalouksien vastuulla. Tukeen
31198: man parannettuna koko maahan. Verovähennys- tuli myös 500 markan omavastuu. Yrittäjät pel-
31199: oikeuden laajeneminen oli perusteltua, mutta käävät nyt palvelujen kysynnän hiipumista.
31200: vaarana on, että verovähennysmalli ei vastaa
31201: kaikkiin tarpeisiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31202: Kotityön tukijärjestelyt ovat hitaan alun jäl- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31203: keen työllistäneet merkittävästi ihmisiä, ne ovat valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31204: helpottaneet ihmisten arkea ja hillinneet harmaa- vaksi seuraavan kysymyksen:
31205: ta taloutta. Varsinais-Suomessa, jossa oli kokeil-
31206: tavana tukimalli, on TE-keskuksen rekisterissä jo Miten hallitus aikoo seurata kotityön ve-
31207: nyt 337 kotipalvelualan yritystä. Monen palkka- rovähennystuen toimivuutta ja käyttöä
31208: listoilla on useita työntekijöitä. yleensä, erityisesti pienituloisten ihmis-
31209: Kotitaloustyön verovähennysoikeus ulotettiin ten osalta ja
31210: myös kunnallisverotukseen, jolloin pienituloiset
31211: kansalaiset voivat hyödyntää tukea jossain mää- onko mahdollista, että hallitus tarvit-
31212: rin enemmän. Kotityömalli on kuitenkin pienitu- taessa valmistelee verovähennystuen
31213: loisten kannalta ollut parempi. rinnalle täydentävän kotityön tukimal-
31214: lin koko maahan?
31215:
31216:
31217: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2001
31218:
31219: Olavi Ala-Nissilä /kesk
31220:
31221:
31222:
31223:
31224: Versio 2.0
31225: KK 1040/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministerin vastaus
31226:
31227:
31228:
31229:
31230: Eduskunnan puhemiehelle
31231:
31232: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Koska kotitaloustyön tukeminen pysyvällä ve-
31233: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ro lailla on vasta alkanut vuoden 2001 alusta, hal-
31234: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen linnossa kiinnitetään nyt huomiota uudesta jär-
31235: vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän jestelmästä tiedottamiseen. Työministeriö ja Ve-
31236: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK rohallitus ovat esimerkiksi sopineet, että Itä- ja
31237: 1040/2000 vp: Länsi-Suomen läänien työvoima- ja elinkeino-
31238: keskusten työvoimaosastot, jotka kokeilun aika-
31239: Miten hallitus aikoo seurata kotityön ve- na kuuluivat ns. yritystukimallin piiriin, lähettä-
31240: rovähennystuen toimivuutta ja käyttöä vät tiedotteen verovähennysmallin sisällöstä kai-
31241: yleensä, erityisesti pienituloisten ihmis- kille yritysrekisterissään oleville yrityksille. Täl-
31242: ten osalta ja lä pyritään osaltaan turvaamaan rekisteröityjen
31243: yritysten työllistämismahdollisuuksia. Uudesta
31244: onko mahdollista, että hallitus tarvit- järjestelmästä pyritään tiedottamaan muullakin
31245: taessa valmistelee verovähennysten rin- tavoin suoraan verovelvollisille. Tärkeätä on nyt,
31246: nalle täydentävän kotityön tukimallin että kansalaiset koko maassa oppivat tuntemaan
31247: koko maahan? verovähennysj ärj estelmän.
31248: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Verovähennysmallin toimivuutta ja kohdentu-
31249: ti seuraavaa: mista tullaan seuraamaan, jotta mahdollisiin epä-
31250: kohtiin voidaan puuttua. Verovähennysjärjestel-
31251: Kotitaloustyön tukikokeilusta tehtiin kaksi seu- män tultua tunnetuksi ja vakiinnuttua käyttöön
31252: rantatutkimusta, joissa verovähennys- ja yritys- niin, että tarvittavaa tietoa on käytettävissä riittä-
31253: tukimallia vertailtiin keskenään. Verovähennys- väitä ajalta, tullaan järjestelmään kohdistuvaa
31254: mallin valtakunnalliseen laajentamiseen päädyt- muutostarvetta arvioimaan. Tällöin on syytä
31255: tiin muun muassa siksi, että verovähennyksen kiinnittää huomiota myös niiden kansalaisten
31256: käyttö oli laajempaa kuin yritystuen ja koska ve- asemaan, jotka eivät maksa edes kunnallisveroa.
31257: rovähennysmalli on hallinnollisesti kevyempi. Hallitus katsoo, että rinnakkaisen samaan työ-
31258: Verovähennysmallissa olleisiin epäkohtiin on hön kohdistuvan yritystuen ottaminen uudelleen
31259: puututtu kehittämällä sitä niin, että myös pienitu- käyttöön koko maassa ei tässä vaiheessa kuiten-
31260: loiset voivat nyt tehdä kotitalousvähennyksen kaan ole tarkoituksenmukaista.
31261: kunnallisverotuksessa, jollei vähennystä voida
31262: täysimääräisesti tehdä valtionverotuksessa.
31263:
31264:
31265: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2001
31266:
31267: Ministeri Suvi-Anne Siimes
31268:
31269:
31270:
31271:
31272: 2
31273: Ministems svar KK 1040/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
31274:
31275:
31276:
31277:
31278: Tili riksdagens talman
31279:
31280: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Eftersom stödjandet av hushållsarbetet genom
31281: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- en permanent skattelag har inletts först från bör-
31282: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ola- jan av år 2001 fåster man nu inom förvaltningen
31283: vi Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga uppmärksamhet vid att informera om det nya sys-
31284: spörsmål SS 1040/2000 rd: temet. Arbetsministeriet och Skattestyrelsen har
31285: t.ex. kommit överens om att arbetskraftsavdel-
31286: Hur ämnar regeringen följa hur skatte- ningama vid arbetskrafts- och näringscentraler-
31287: avdragsstödet för hushållsarbete funge- na i Östra och Västra Finlands Iän, vilka under
31288: rar och används i allmänhet och för låg- försöket hörde tili den s.k. företagsstödmodel-
31289: inkomsttagare i synnerhet och len, sänder ett meddelande om innehållet i skat-
31290: teavdragsmodellen tili alla företag som finns i fö-
31291: är det möjligt att regeringen vid sidan retagsregistret. På det sättet försöker man för sin
31292: av skatteavdragen vid behov bereder en del säkerställa sysselsättningsmöjlighetema för
31293: kompletterande stödmodellför hushålls- de registrerade företagen. Man har också som
31294: arbete för hela landet? syfte att informera om det nya systemet på annat
31295: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sätt direkt tili de skattskyldiga. Det är nu viktigt
31296: föra följande: att medborgama i hela landet lär känna skatteav-
31297: dragssystemet.
31298: Det gjordes två uppföljande undersökningar om Man kommer att följa hur skatteavdragsmo-
31299: stödförsöket för hushållsarbete, i vilka skatteav- dellen används och riktas så att man kan ingripa i
31300: drags- och företagsstödmodellen jämfördes med eventuella missförhållanden. Efter att skatteav-
31301: varandra. Man stannade för att utvidga skatteav- dragssystemet har blivit känt och etablerat så att
31302: dragsmodellen tili att omfatta hela landet bl.a. behövlig kunskap finns tili förfogande från en
31303: därför att användningen av skatteavdrag var mera tillräckligt lång tid kommer man att bedöma vil-
31304: vidsträckt än företagsstödet och eftersom skatte- ka ändringar som behövs i systemet. Därvid är
31305: avdragsmodellen förvaltningsmässigt är lättare. det skäl att fåsta uppmärksamhet också vid de
31306: Man har ingripit i de missförhållanden som har medborgares situation, vilka inte ens betalar
31307: funnits i skatteavdragsmodellen genom att ut- kommunalskatt. Regeringen anser att det dock
31308: veckla den så att också lågavlönade nu kan göra inte i det här skedet är ändamålsenligt att i hela
31309: hushållsavdraget i kommunalbeskattningen om landet på nytt ta i bruk ett parallellt företagsstöd
31310: avdraget inte kan göras tili sitt fulla belopp i som riktas tili samma arbete.
31311: statsbeskattningen.
31312:
31313:
31314: Helsingforsden 30 januari 2001
31315:
31316: Minister Suvi-Anne Siimes
31317:
31318:
31319: 3
31320: KK 104112000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
31321:
31322:
31323:
31324:
31325: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 104112000 rd
31326:
31327: Nedläggningen av nordisk text-TV
31328:
31329:
31330:
31331:
31332: Tili riksdagens talman
31333:
31334: 1 ett svar på Svenska riksdagsgruppens skriftliga tjänster inte kan överföras. Det verkar nu som om
31335: spörsmål om konsekvensema av digitaliseringen den nordiska text-TV:n skulle bli det första off-
31336: av TV-sändningama för grannlandstittande ret i digitaliseringsprocessen.
31337: (SS 801/2000 rd) konstaterar kommunikations-
31338: minister Olli-Pekka Heinonen att det finns god Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
31339: tid att hitta lösningar på problemen som uppkom- ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
31340: mer på grund av att ländema i Norden väljer oli- ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
31341: ka tekniska system för digitaliseringen eftersom av statsrådet:
31342: de analoga sändningama inte kommer att upphö-
31343: ra på ett gott tag. Nu har det visat sig att den nor- Varför har man upphört med den nor-
31344: diska text-TV:n har upphört på grund av att de diska text-TV:n och
31345: system som införts tekniskt skiljer sig från varan-
31346: dra. 1 nämnda spörsmålssvar konstateras också vad ämnar regeringen göra för att åter-
31347: att olika tekniska standarder gör att interaktiva upprätta den nordiska text-TV:n?
31348:
31349:
31350:
31351: Helsingforsden 4 januari 2001
31352:
31353: Ulla-Maj Wideroos /sv
31354:
31355:
31356:
31357:
31358: Version2.0
31359: Suomennos KK 1041/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
31360:
31361:
31362:
31363:
31364: KIRJALLINEN KYSYMYS 104112000 vp
31365:
31366: Pohjoismaisen tekstitelevision lakkauttaminen
31367:
31368:
31369:
31370:
31371: Eduskunnan puhemiehelle
31372:
31373: Vastauksessa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vuoksi interaktiivisia palveluja ei voida välittää.
31374: kirjalliseen kysymykseen televisiolähetysten di- Nyt vaikuttaa siltä kuin pohjoismainen teksti-TV
31375: gitalisoinnin vaikutuksista ohjelmien katsomi- olisi digitalisointiprosessin ensimmäinen uhri.
31376: seen naapurimaissa (KK 801/2000 vp) liikenne-
31377: ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen to- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31378: teaa, että niiden ratkaisujen löytymiseen, jotka jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31379: aiheutuvat siitä, että pohjoismaat valitsevat eri- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31380: laiset tekniset digitalisointijärjestelmät, on hy- vaksi seuraavan kysymyksen:
31381: vää aikaa, koska analogiset lähetykset eivät lopu
31382: pitkään aikaan. Nyt on ilmennyt, että pohjoisPlai- Miksi pohjoismainen teksti-TV on lak-
31383: nen teksti-TV on lakkautettu, koska käyttöön kautettuja
31384: otetut järjestelmät eroavat teknisesti toisistaan.
31385: Mainitussa vastauksessa kirjalliseen kysymyk- mitä hallitus aikoo tehdä pohjoismaisen
31386: seen todetaan myös, että teknisten standardien teksti-TV:nuudelleen käynnistämiseksi?
31387:
31388:
31389:
31390: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2001
31391:
31392: Ulla-Maj Wideroos /r
31393:
31394:
31395:
31396:
31397: 2
31398: Ministerin vastaus KK 1041/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
31399:
31400:
31401:
31402:
31403: Eduskunnan puhemiehelle
31404:
31405: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa telmän käyttöönottoa. Tanska sai hoitaakseen
31406: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- siirron kehitystyöt Yhteistä ratkaisua ei kuiten-
31407: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kaan ole löytynyt. Suomi ehdotti jo vuonna 1998
31408: vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj Wideroo- siirtymistä Intemet-pohjaiseen sivujen vaihtoon,
31409: sin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mutta tanskalaiset pitivät sitkeästi kiinni omasta
31410: 104112000 vp: ratkaisustaan. Näin ollen sivujen vaihto loppui
31411: kokonaan vuosituhannen vaihteessa. Nyttemmin
31412: Miksi pohjoismainen teksti-TV on lak- on kuitenkin sovittu, että ruotsalaiset ja suoma-
31413: kautettuja laiset ryhtyvät kehittämään Suomen ehdotuksen
31414: perusteella Intemet-pohjaista sivujen vaihtoa.
31415: mitä hallitus aikoo tehdä pohjoismaisen Kehitystyö on tällä hetkellä hyvässä vauhdissa.
31416: teksti-TV:nuudelleen käynnistämiseksi? Sivujen vaihtoa on tarkoitus jatkaa heti, kun
31417: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- on saatu sovittua uudesta siirto- ja lähetysmenet-
31418: ti seuraavaa: telystä ja toteutettua ne. Asiasta on syntynyt yk-
31419: simielisyys pohjoismaisessa tekstitelevisioko-
31420: Pohjoismainen tekstitelevisio tarkoittaa uutissi- kouksessa marraskuussa 2000. Uutisvaihto alkaa
31421: vujen päivittäistä lähettämistä tietyille sivuille uudelleen sitä mukaa, kun tarvittavat ohjelmoin-
31422: muiden maiden tekstitelevisioihin. Pohjoismai- ti- ym. työt on tehty kussakin maassa. Ainakin
31423: den välillä 15 vuotta jatkunut sivujen vaihto on Suomen ja Ruotsin osalta vaihdon toivotaan
31424: ollut keskeytyksissä vuoden 2000 alusta useiden käynnistyvän vuoden 2001 alkukuukausina.
31425: teknisten syiden takia. Uutisvaihto koskee vain analogista televisiota.
31426: Yleisradio Oy:ltä saadun selvityksen mukaan Digitaaliset lähetykset otetaan esille pohjoismai-
31427: tähän on ollut monia syitä. Ensinnäkin Islannin sessa yhteistyössä, kun asia on ajankohtainen yh-
31428: tulo mukaan vaihtoon edellytti uuden siirtomene- teispohjoismaisesti.
31429:
31430:
31431: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2001
31432:
31433: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
31434:
31435:
31436:
31437:
31438: 3
31439: KK 104112000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r Ministerns svar
31440:
31441:
31442:
31443:
31444: Tili riksdagens talman
31445:
31446: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger inte nås. Finland föreslog redan år 1998 en över-
31447: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gång till ett Internetbaserat utbyte av sidor, men
31448: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ulla- danskarna höll enträget på sin egen lösning. Med
31449: Maj Wideroos /sv undertecknade skriftliga spörs- anledning av detta upphörde utbytet helt vid mil-
31450: mål SS 104112000 rd: lennieskiftet. Nu har emellertid en överenskom-
31451: melse nåtts om att svenskarna och finländama ut-
31452: Vaiför har man upphört med den nor- gående från Finlands förslag skall börja utveckla
31453: diska text-TV:n och ett utbyte som är baserat på Internet. Arbetet med
31454: att utveckla detta går för närvarande framåt i rask
31455: vad ämnar regeringen göra för att åter- takt.
31456: upprätta den nordiska text-TV:n? Avsikten är att utbytet av sidor skall fortsätta
31457: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- genast när man har kommit överens om och ge-
31458: föra följande: nomfört ett nytt överförings- och sändningsförfa-
31459: rande. Enighet i ärendet uppnåddes vid det nor-
31460: Nordisk texttelevision innebär att nyhetssidor diska texttelevisionsmötet i november 2000. Ut-
31461: dagligen sänds till vissa sidor i andra länders bytet av nyheter kommer att inledas på nytt allt
31462: texttelevision. Från och med början av år 2000 eftersom de programmerings- och andra arbeten
31463: har det av flera olika tekniska skäl varit ett av- som behövs har genomförts i de respektive län-
31464: brott i det utbyte av sidor mellan de nordiska län- dema. Åtminstone för Finlands och Sveriges del
31465: derna som har pågått i 15 års tid. är förhoppningen att utbytet skall komma igång
31466: Enligt en utredning av Rundradion Ab är orsa- under de första månadema år 2001. Nyhetsutby-
31467: kerna till detta många. När Island kom med i ut- tet gäller endast analog television. De digitala
31468: bytet förutsatte detta för det första ibruktagandet sändningama kommer att tas upp i det nordiska
31469: av ett nytt förfarande för överföring. Danmark samarbetet när ärendet blir aktuellt på det sam-
31470: fick i uppdrag att sköta utvecklandet av överfö- nordiska planet.
31471: ringen. Något gemensamt avgörande kunde dock
31472:
31473:
31474: Helsingforsden 30 januari 2001
31475:
31476: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
31477:
31478:
31479:
31480:
31481: 4
31482: KK 1042/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
31483:
31484:
31485:
31486:
31487: KIRJALLINEN KYSYMYS 1042/2000 vp
31488:
31489: Jatkuvasti vaihtuvissa työpisteissä työskentele-
31490: vien oikeus ateriakulujen verottomuuteen
31491:
31492:
31493:
31494:
31495: Eduskunnan puhemiehelle
31496:
31497: Tulo- ja varallisuusverolaki, lähinnäkai sen 71- työmatkalle ja/tai työpäivän pituudelle ruinimi-
31498: 73 § sisältää periaatteen, että ne matka-, majoi- vaatimuksia ja joissakin tapauksissa vähennys-
31499: tus- ja ateriakorvaukset, joita työnantaja maksaa kelpoisuutta ei tunnusteta lainkaan. Näitä kysy-
31500: työntekijälle, jonka työpaikka jatkuvasti ja epä- myksiä on vireillä useiden vuosien ajalta monis-
31501: säännöllisesti vaihtuu, eivät ole työntekijälle ve- sa eri oikaisulautakunnissa ja tiettävästi jo hallin-
31502: rotettavaa tuloa. to-oikeuksissakin. Näyttäisi siltä, että säätelyn
31503: Tästä periaatteesta on eräissä tapauksissa joh- puutteellisuus aiheuttaa paljon työtä sekä vero-
31504: dettu tulkinta, ettäjos työnantaja ei syystä tai toi- velvollisille että veroviranomaisille.
31505: sesta sanottuja korvauksia, esimerkiksi ateriakor-
31506: vausta, maksa eikä järjestä ruokailua työpaikal- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31507: la, työntekijä voi tehdä ateriakorvausta vastaa- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
31508: van verovähennyksen verotettavasta tulostaan. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
31509: Eräät ammattijärjestöt ovat opastaneet jäseniään tattavaksi seuraavan kysymyksen:
31510: menettelemään näin verotettavaa tuloa ilmoit-
31511: taessaan. Mihin toimenpiteisiin asianomainen mi-
31512: Tulkinta esimerkiksi juuri ateriakorvauksen nisteriö aikoo ryhtyä muutamien, ilmei-
31513: verovähennyskelpoisuuden suhteen vaikuttaa sesti vähitellen lisääntyvien erikoisalo-
31514: vaihtelevan huomattavasti eri puolilla maata. jen verotuskäytännön yhtenäistämisek-
31515: Joissakin se hyväksytään, joissakin on asetettu si?
31516:
31517:
31518: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2001
31519:
31520: Erkki Kanerva /sd
31521: Lauri Kähkönen /sd
31522:
31523:
31524:
31525:
31526: Versio 2.0
31527: KK 1042/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym. Ministerin vastaus
31528:
31529:
31530:
31531:
31532: Eduskunnan puhemiehelle
31533:
31534: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tys. Tulkinnanvaraista on ollut, mitä voidaan pi-
31535: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tää riittävänä selvityksenä ylimääräisistä elanto-
31536: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kustannuksista ja kuinka suuriksi kustannukset
31537: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Kanervan /sd olisi arvioitava, jos niitä on katsottu syntyneen.
31538: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Oikean ja yhdenmukaisen verotuksen edistä-
31539: 1042/2000 vp: miseksi Verohallitus antaa yhtenäistämisohjeita.
31540: Ohjeet eivät ole sitovia. Yhtenäistämisohje on
31541: Mihin toimenpiteisiin asianomainen mi- muun muassa annettu tilapäisistä palkansaajalle
31542: nisteriö aikoo ryhtyä muutamien, ilmei- myönnettävistä vähennyksistä. Vuotta 1999 kos-
31543: sesti vähitellen lisääntyvien erikoisalo- kevissa ohjeissa todetaan, että työntekijä voi vaa-
31544: jen verotuskäytännön yhtenäistämisek- tia työmatkasta aiheutuneiden ylimääräisten
31545: si? elantokustannusten ja matkustamiskustannusten
31546: johdosta vähennystä omassa verotuksessaan, jos
31547: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- työnantaja ei ole maksanut korvausta lisäänty-
31548: ti seuraavaa: neistä elantokustannuksista. Työmatkana pide-
31549: Tuloverolain 71 § :n 2 momentissa säädetään ve- tään ohjeen mukaan myös päivittäistä matkaa
31550: rovapaista matkakustannusten korvauksista toi- asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä ti-
31551: mialoilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa lanteissa, joissa verovelvollisella ei ole varsi-
31552: alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden naista työpaikkaa. Aikaisempien vuosien ohjeis-
31553: vuoksi joudutaan usein vaihtamaan. Näillä aloil- sa ei näitä matkoja ole erikseen mainittu.
31554: la katsotaan päivittäisistä asunnon ja erityisen Ohjeiden mukaan vähennys myönnetään, jos
31555: työntekemispaikan välisistä matkoista saaduista työstä johtuvista lisääntyneistä elantokustannuk-
31556: matkakustannusten korvauksista verovapaaksi sista esitetään tositteellinen selvitys. Jos tosittei-
31557: tuloksi vain matkustamiskustannuksista saatu ta ei esitetä, mutta osoitetaan, että lisääntyneitä
31558: korvaus, jos verovelvollisella ei ole varsinaista elantokustannuksia on aiheutunut, vähennystä
31559: työpaikkaa. Jos verovelvollisella ei näillä mat- myönnettäessä perusteena käytetään soveltuvin
31560: koilla ole tilaisuutta työnantajan järjestämään osin liikkeen- ja ammatinharjoittajan työmatkas-
31561: työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispai- ta tehtävää vähennystä koskevia Verohallituksen
31562: kalla tai sen välittömässä läheisyydessä, verova- päätöksen määräyksiä.
31563: paaksi katsotaan lisäksi ateriakorvaus sen mu- Verohallitus on 16.2.2000 täydentänyt tätä yh-
31564: kaan kuin Verohallitus vuosittain tarkemmin tenäistämisohjetta siltä osin kuin se koskee eri-
31565: määrää. tyisten alojen päivittäisistä työmatkoista aiheutu-
31566: Työmatkasta aiheutuneet kustannukset, joista neiden lisääntyneiden elantokustannusten vähen-
31567: verovelvollinen ei ole saanut työnantajalta kor- tämistä silloin, kun verovelvollisella ei ole varsi-
31568: vausta, ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimis- naista työpaikkaa. Päivittäisistä matkoista aiheu-
31569: kustannusten vähentämistä koskevien säännös- tuneiden lisääntyneiden elantokustannusten mää-
31570: ten nojalla. Verovelvollisen on esitettävä kustan- räksi arvioidaan ohjeen mukaan muun selvityk-
31571: nuksista tositteellinen tai muu luotettava selvi- sen puuttuessa verovapaan ateriakorvauksen
31572:
31573:
31574: 2
31575: Ministerin vastaus KK 1042/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
31576:
31577:
31578: määrä, eikä liikkeen- ja ammatinharjoittajan työ- tänyt ruokailun työpaikalla tai sen välittömässä
31579: matkasta tehtävää vähennystä koskevaa arvioin- läheisyydessä
31580: tiohjetta sovelleta. Ohjetta täsmennettäessä on Verohallituksen tietoon tulleet viimeaikaiset
31581: otettu huomioon verovapaita matkakustannusten hallinto-oikeuksien päätökset osoittavat, että
31582: korvauksia koskeva tuloverolain 71 §:n 2 mo- käytäntö lisääntyneitä elantokustannuksia vähen-
31583: mentti, jonka mukaan päivittäinen matka erityi- nettäessä vaihtelee. Esimerkiksi Kuopion hallin-
31584: sellä alalla ei oikeuta verovapaaseen päivära- to-oikeus on päätöksellään 23.11.2000 nro 7813
31585: haan vaan ateriakorvaukseen. hylännyt valituksen, jossa rakennusalan työnte-
31586: Tarve täydentää ohjetta johtui siitä, että vä- kijä vaati vähennykseksi lisääntyneitä elantokus-
31587: hennystä koskevia asioita oli tullut runsaasti esil- tannuksia, joita hänelle aiheutui muun muassa
31588: le eri puolilla maata ja oli ilmennyt, että käytäntö päivittäin kotoa erityisille työntekemispaikoille
31589: vähennystä myönnettäessä vaihteli. Ohjetta täs- tehdyistä matkoista. Perusteluissa todetaan, ettei
31590: mentämällä pyrittiin yhtenäistämään vähennyk- pelkästään se seikka, että henkilöllä mahdollises-
31591: sen myöntämisessä noudatettua käytäntöä. Epä- ti olisi ollut tuloverolain 71 §:n 2 momentin no-
31592: tietoisuutta olivat osaltaan aiheuttaneet hallinto- jalla oikeus verovapaaseen ateriakorvaukseen,
31593: oikeuksien loppuvuodesta 1999 antamat päätök- osoita, että hänelle olisi syntynyt sellaisia todel-
31594: set, joissa erityisen alan työntekijälle on lisäänty- lisia ylimääräisiä elantokustannuksia, jotka olisi-
31595: neiksi elantokustannuksiksi hyväksytty päivit- vat johtuneet tulon hankkimisesta tai säilyttämi-
31596: täin kotoa erityiselle työntekemispaikalle teh- sestä. Päätös koskee vuosilta 1993-1998 toimi-
31597: dyillä matkoilla yrittäjän päivärahan suuruinen tettuja verotuksia.
31598: määrä. Osassa päätöksistä perusteluissa viitattiin Verohallitus on ohjeillaan pyrkinyt edistä-
31599: Verohallituksen yhtenäistämisohjeisiin. mään yhdenmukaisen ja oikean verotuskäytän-
31600: Vuodelta 2000 toimitettavaa verotusta varten nön muodostumista vähennettäessä työmatkasta
31601: annettuun yhtenäistämisohjeeseen on otettu yksi- aiheutuneita lisääntyneitä elantokustannuksia.
31602: tyiskohtaisempia ohjeita selvityksistä, joita vero- Ohjeet eivät ole sitovia ja epäyhtenäisyyttä ovat
31603: velvolliselta edellytetään, kun hän vaatii vähen- osaltaan aiheuttaneet hallinto-oikeuksien päätök-
31604: nystä lisääntyneistä elantokustannuksista. Vero- set, joissa on päädytty Verohallituksen ohjeista
31605: velvollisen on ohjeiden mukaan osoitettava, että poikkeaviin lopputuloksiin. Keskeisenä ongel-
31606: matkoista on aiheutunut lisääntyneitä elantokus- mana on, mitä voidaan pitää riittävänä selvityk-
31607: tannuksia. Riittävänä osoituksena kustannusten senä siitä, että työntekijälle on päivittäin kotoa
31608: syntymisestä ohjeissa pidetään sitä, että verovel- tehdystä työmatkasta syntynyt sellaisia todelli-
31609: vollinen selvittää olosuhteiden olleen sellaiset, sia ylimääräisiä elantokustannuksia, jotka olisi-
31610: joissa työnantaja olisi voinut maksaa verovapaan vat johtuneet tulon hankkimisesta tai säilyttämi-
31611: ateriakorvauksen. Verovelvollisen on ohjeen mu- sestä. Tulkintakysymys selviää, kun asiassa saa-
31612: kaan esitettävä selvitys työnantajasta, työajasta, daan korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Sel-
31613: työmaan sijainnista ja työpäivien lukumäärästä. vitysvelvollisuudesta tällaisten ylimääräisten
31614: Ohjeessa todetaan lisäksi, että ateriakorvauksen kustannusten osalta ei ole tarkoituksenmukaista
31615: verovapauteen ei liity mitään ehdottomia kilo- säätää erikseen laissa. Valtiovarainministeriössä
31616: metrirajoja eikä työmatkan kestoaikoja. Lisäksi ei siten tässä vaiheessa ole pitänyt aiheellisena
31617: edellytetään selvitys siitä, onko työnantaja järjes- ryhtyä asiassa toimenpiteisiin.
31618:
31619:
31620: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2001
31621:
31622: Ministeri Suvi-Anne Siimes
31623:
31624:
31625:
31626: 3
31627: KK 1042/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym. Ministerns svar
31628:
31629:
31630:
31631:
31632: Tili riksdagens talman
31633:
31634: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger räcklig utredning av de extra levnadskostnader-
31635: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- na och hur stora kostnaderna skall uppskattas
31636: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- vara om sådana anses ha uppstått.
31637: ki Kanerva /sd m.fl. undertecknade skriftliga 1 syfte att främja en riktig och enhetlig beskatt-
31638: spörsmål SS 1042/2000 rd: ning ger Skattestyrelsen anvisningar för fören-
31639: hetligande. Anvisningarna är inte bindande. En
31640: Vilka åtgärder ämnar vederbörande mi- anvisning för förenhetligande har bl.a. getts om
31641: nisterium vidta för att förenhetliga be- avdrag som tillfålligt beviljas en löntagare. 1 an-
31642: skattningspraxis när det gäller vissa visningarna för 1999 sägs att arbetstagaren kan
31643: specialområden som tydligen småning- yrka avdrag i sin beskattning på grund av extra
31644: om växer? levnadskostnader och fårdkostnader som föran-
31645: leds av arbetsresor om arbetsgivaren inte har be-
31646: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- talat ersättning för de ökade levnadskostnaderna.
31647: föra följande: Enligt anvisningen betraktas som arbetsresa även
31648: 1 71 § 2 mom. inkomstskatte1agen bestäms om dag1iga resor mellan bostaden och det särskilda
31649: skattefria resekostnadsersättningar inom bran- arbetsstället i sådana situationer där den skatt-
31650: scher där arbetstagaren ofta måste byta särskilt skyldige inte har någon egentlig arbetsplats. 1 an-
31651: arbetsställe på grund av att det för branschen ty- visningarna för tidigare år har dessa resor inte
31652: piska arbetet är kortvarigt. 1 dessa branscher an- nämnts särskilt.
31653: ses av resekostnadsersättningarna för de dagliga Enligt anvisningarna beviljas avdraget om det
31654: resorna mellan bostaden och det särskilda arbets- företes en utredning med veritikat om de ökade
31655: stället endast kostnadsersättningen för själva re- levnadskostnader som föranleds av arbetet. Om
31656: san vara skattefri inkomst, i det fall att den skatt- inga veritikat företes, men det påvisas att lev-
31657: skyldige inte har någon egentlig arbetsplats. Om nadskostnaderna har ökat, används som grund för
31658: den skattskyldige inte har tillfålle att utnyttja av beviljandet av avdraget i tillämpliga delar be-
31659: arbetsgivaren ordnad arbetsp1atsbespisning på ett stämmelserna i Skattestyre1sens beslut om av-
31660: särskilt arbetsställe eller i dess omedelbara när- drag för affårsidkares och yrkesutövares arbets-
31661: het, anses dessutom också må1tidsersättningen resor.
31662: vara skattefri enligt vad Skattestyrelsen årligen Skattestyrelsen har den 16 februari 2000 kom-
31663: närmare bestämmer. pletterat denna anvisning för förenhetligande till
31664: Sådana kostnader för arbetsresor för vilka den den del som den gäller avdrag för extra levnads-
31665: skattskyldige inte har fått ersättning av arbetsgi- kostnader som föranleds av dagliga arbetsresor
31666: varen är avdragsgilla på basis av de bestämmel- inom särskilda branscher, när den skattskyldige
31667: ser som gäller minskning av kostnaderna för in- inte har någon egentlig arbetsp1ats. Enligt anvis-
31668: komstens förvärvande. Den skattskyldige skall ningen uppskattas i brist på annan utredning be-
31669: förete en utredning av kostnaderna med veritikat loppet av de ökade levnadskostnader som föran-
31670: eller på annat tillför1it1igt sätt. Det har varit en leds av dagliga arbetsresor motsvara beloppet av
31671: to1kningsfråga vad som kan anses vara en till- den skattefria måltidsersättningen och anvisning-
31672:
31673:
31674: 4
31675: Ministerns svar KK 1042/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
31676:
31677:
31678:
31679: en för uppskattning av avdrag för affårsidkares utom förutsätts att en utredning företes av viiken
31680: eller yrkesutövares arbetsresor tillämpas inte. det framgår om arbetsgivaren har ordnat målti-
31681: Vid preciseringen av anvisningen har beaktats der på arbetsplatsen eller i dess omedelbara när-
31682: 71 § 2 mom. inkomstskattelagen som gäller het.
31683: skattefria resekostnadsersättningar. Enligt det De beslut av förvaltningsdomstolarna som på
31684: berättigar de dagliga resorna inom en särskild sista tiden har kommit till Skattestyrelsens kän-
31685: bransch inte till skattefritt dagtraktamente utan nedom visar att praxis växlar när det gäller av-
31686: till måltidsersättning. drag för ökade levnadskostnader. T.ex. Kuopio
31687: Behovet att komplettera anvisningen berodde förvaltningsdomstol har genom sitt beslut av den
31688: på att många frågor som gäller avdraget har ta- 23 november 2000, nr 7813, förkastat besvären i
31689: gits upp på olika håll i landet och det har visat sig ett fall där en arbetstagare inom byggbranschen
31690: att praxis vid beviljandet av avdrag växlar. Syf- krävde avdrag för ökade levnadskostnader som
31691: tet med preciseringen av anvisningen var att för- förorsakades bl.a. av dagliga resor från bostaden
31692: enhetliga den praxis som tillämpas när avdrag be- till särskilda arbetsställen. I motiveringen kon-
31693: viljas. De beslut som förvaltningsdomstolen fat- stateras att inte endast det faktum att personen
31694: tade i slutet av 1999, i vilka som ökade levnads- möjligtvis enligt 71 § 2 mom. inkomstskattela-
31695: kostnader för en arbetstagare inom en särskild gen hade haft rätt till skattefri måltidsersättning
31696: bransch hade godkänts dagliga resor från bosta- visar att personen skulle ha förorsakats sådana
31697: den till ett särskilt arbetsställe till ett belopp som faktiska ökade levnadskostnader som hade föran-
31698: motsvarar företagares dagtraktamente, hade bi- letts av inkomstens förvärvande och bibehållan-
31699: dragit till att förorsaka oklarheter. I en del av be- de. Beslutet gäller beskattningen för åren 1993-
31700: sluten hänvisades i motiveringen till Skattesty- 1998.
31701: relsens anvisningar för förenhetligande. Skattestyrelsen har med sina anvisningar strä-
31702: I den anvisning för förenhetligande som har vat efter att främja skapandet av en enhetlig och
31703: getts för beskattningen för 2000 har tagits med riktig beskattningspraxis när det gäller avdrag för
31704: mera detaljerade anvisningar om utredningar ökade levnadskostnader som föranleds av arbets-
31705: som den skattskyldige förutsätts förete när han resor. Anvisningama är inte bindande och oen-
31706: yrkar avdrag för ökade levnadskostnader. Enligt hetligheter har förorsakats av förvaltningsdoms-
31707: anvisningarna skall den skattskyldige påvisa att tolamas beslut i vilka man har stannat för utfall
31708: resorna har förorsakat ökade levnadskostnader. som avviker från Skattestyrelsens anvisningar.
31709: Det att den skattskyldige redogör for att omstän- Det centrala problemet utgörs av vad man kan
31710: dighetema har varit sådana att arbetsgivaren kun- anse vara en tillräcklig utredning som visar att ar-
31711: de ha betalat skattefri måltidsersättning anses i betstagaren har förorsakats sådana verkliga extra
31712: anvisningama vara ett tillräckligt bevis för att levnadskostnader av de dagliga arbetsresoma
31713: kostnader har förorsakats. Den skattskyldige från bostaden som föran1eds av inkomstens för-
31714: skall enligt anvisningen förete en utredning av värvande eller bibehållande. Tolkningsfrågan
31715: viiken framgår arbetsgivaren, arbetstiden, var ar- klarläggs när högsta forvaltningsdomstolen fat-
31716: betsplatsen är belägen och antalet arbetsdagar. I tar beslut i ärendet. Det är inte ändamålsenligt att
31717: anvisningen konstateras dessutom att inga abso- i lag särskilt bestämma om utredningsskyldighet
31718: luta kilometerbegränsningar eller tidsbegräns- i fråga om dylika extra kostnader. Vid finansmi-
31719: ningar när det gäller arbetsresoma är förknippa- nisteriet har det således inte i detta skede ansetts
31720: de med måltidsersättningens skattefrihet. Dess- vara befogat att vidta åtgärder i frågan.
31721:
31722:
31723:
31724: Helsingfors den 2 februari 2001
31725:
31726: Minister Suvi-Anne Siimes
31727:
31728: 5
31729: KK 1043/2000 vp -Leea Hiltunen /skl
31730:
31731:
31732:
31733:
31734: KIRJALLINEN KYSYMYS 1043/2000 vp
31735:
31736: Leskeneläkkeen saajien eriarvoinen tilanne eri
31737: eläkelakien perusteella
31738:
31739:
31740:
31741:
31742: Eduskunnan puhemiehelle
31743:
31744: Puolison tapaturmaisen kuoleman johdosta on seen. Lainsäädäntö ei kohtele leskiä yhdenvertai-
31745: leskellä tapaturmavakuutuslain nojalla oikeus sesti.
31746: leskeneläkkeeseen. Mikäli leskeneläkkeen saaja
31747: kuitenkin avioituu uudestaan tai asuu avioliiton- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31748: omaisissa olosuhteissa, hänen leskeneläkkeensä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31749: lakkautetaan. Hän saa kuitenkin kolmen vuoden valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31750: kertasuorituksen. vaksi seuraavan kysymyksen:
31751: Mikäli uusi avioliitto kuitenkin lakkaa viiden
31752: vuoden kuluessa, ei tapaturmavakuutuslain no- Onko hallitus tietoinen leskeneläkkeen
31753: jalla ole mahdollista saada leskeneläkettä alka- saajien erilaisesta kohtelusta eri eläke-
31754: maan uudestaan. Tällainen mahdollisuus on kui- lakien mukaan ja
31755: tenkin työtekijäin eläkelaissa ja sen periaatteita
31756: noudattavissa muissa eläkelaeissa. Tämä tilanne mitä hallitus aikoo tehdä eriarvoisuu-
31757: saattaa tapaturmavakuutuslain mukaisen lesken- teen johtavan lainsäädännön korjaami-
31758: eläkkeen saajat epäoikeudenmukaiseen tilantee- seksi?
31759:
31760:
31761:
31762: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 200 l
31763:
31764: Leea Hiltunen /skl
31765:
31766:
31767:
31768:
31769: Versio 2.0
31770: KK 1043/2000 vp- Leea Hiltunen /skl Ministerin vastaus
31771:
31772:
31773:
31774:
31775: Eduskunnan puhemiehelle
31776:
31777: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa keus leskeneläkkeeseen, jos hänellä on tai on ol-
31778: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa tai jos les-
31779: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ki edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 50 vuotta
31780: vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltusen /skl taikka sai työeläkelakien mukaista työ- tai virka-
31781: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK suhteeseen perustuvaa, vanhuuden tai työkyvyt-
31782: 1043/2000 vp: tömyyden vuoksi maksettavaa peruseläkettä,
31783: joka oli jatkunut vähintään kolmen vuoden ajan,
31784: Onko hallitus tietoinen leskeneläkkeen ja jos avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli
31785: saajien erilaisesta kohtelusta eri eläke- täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään
31786: lakien mukaan ja viisi vuotta.
31787: Oikeus mainittuun leskeneläkkeeseen lakkaa,
31788: mitä hallitus aikoo tehdä eriarvoisuu- jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän
31789: teen johtavan lainsäädännön korjaami- on täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau-
31790: seksi? tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole oi-
31791: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- keutta työntekijäin eläkelain mukaiseen lesken-
31792: ti seuraavaa: eläkkeeseen tämän avioliiton perusteella, lakkau-
31793: tettua leskeneläkettä aletaan hakemuksesta mak-
31794: Oikeus tapaturmavakuutuslain (608/1948) mu- saa uudelleen. Leskelle, jonka oikeus leskeneläk-
31795: kaiseen leskeneläkkeeseen on työntekijän avio- keeseen lakkaa uuden avioliiton johdosta, mak-
31796: puolisolla. Leskeneläkkeeseen on oikeus hake- setaan työntekijäin eläkelain mukaan kolmen
31797: muksesta myös sellaisella henkilöllä, jonka kans- vuoden leskeneläkettä vastaava kertasuoritus.
31798: sa työntekijä avioliittoa solmimatta jatkuvasti eli Jos leskeneläkettä aletaan jälleen maksaa uuden
31799: yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olo- avioliiton purkauduttua, kertasuorituksen määrä
31800: suhteissa (avoliitto) ja jonka kanssa työntekijällä vähennetään tulevasta leskeneläkkeestä.
31801: on tai on ollut yhteinen lapsi taikka viranomai- Kuten edellä ilmenee, tapaturmavakuutus- ja
31802: sen vahvistama sopimus keskinäisestä elatukses- työeläkejärjestelmän mukainen leskeneläkeoi-
31803: ta. Oikeus leskeneläkkeeseen päättyy, kun Ies- keus eroavat toisistaan. Työeläkejärjestelmässä
31804: keneläkkeeseen oikeutettu solmii uuden aviolii- avopuolisolla ei ole lainkaan oikeutta leskeneläk-
31805: ton tai kun hän edellä mainituin tavoin ryhtyy keeseen. Myös sellaisen lesken oikeutta lesken-
31806: elämään avoliitossa. eläkkeeseen, jolla ei ole yhteistä lasta edunjättä-
31807: Leskeneläkkeeseen oikeutetulle, jonka oikeus jän kanssa, on rajoitettu lesken ikään, avioliiton
31808: leskeneläkkeeseen tällä tavoin lakkaa, makse- solmimisvuoteen ja avioliiton kestoon liittyvin
31809: taan kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava ker- vaatimuksin. Toisaalta yli 50 vuotiaan lesken oi-
31810: tasuoritus. Jos uusi avioliitto purkautuu tai avo- keus leskeneläkkeeseen ei lakkaa uuden aviolii-
31811: liitto päättyy, oikeus tapaturmavakuutuksen Ies- ton perusteella. Tapaturmavakuutusjärjestelmäs-
31812: keneläkkeeseen aikaisemman avioliiton tai avo- sä lapsettoman lesken oikeutta saada perhe-elä-
31813: liiton perusteella ei ala enää uudelleen. Työnteki- kettä ei sidottu tällaisiin rajoituksiin. Leski on
31814: jäin eläkelain (395/1961) mukaan leskellä on oi- myös aina oikeutettu leskeneläkkeeseen uuden
31815:
31816:
31817: 2
31818: Ministerin vastaus KK 1043/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
31819:
31820:
31821: aviopuolison tapaturmaisen kuoleman johdosta. mien riskien luonteesta. Tapaturmavakuutuksen
31822: Sama koskee tietyin edellytyksin myös uutta pohjana on työtapaturmaan perustuvan työnanta-
31823: avoliittoa. Leskeneläkkeen taso on myös kor- jan vahingonkorvausvelvollisuuden kattaminen.
31824: keampi tapaturmavakuutusjärjestelmässä. Tapaturmainen kuolema on myös aina äkillinen
31825: Vaikka tapaturmavakuutus on ensisijainen yllättävä tapahtuma, jota ei voi ennakoida. Tapa-
31826: etuusjärjestelmä suhteessa työeläkevakuutuk- turmavakuutusjärjestelmän tavoitteena on korva-
31827: seen, henkilöllä säilyy tästä huolimatta toissijai- ta se vahinko, joka puolison kuolemasta tapatur-
31828: nen oikeus myös työeläkejärjestelmän etuuksiin. mahetken olosuhteiden perusteella arvioituna ai-
31829: Työeläkejärjestelmä maksaa etuuksia vain siltä heutuu.
31830: osin kuin niitä jää etuuksien yhteensovituksen Tapaturmavakuutuksen perhe-eläkejärjestel-
31831: jälkeen maksettavaksi. Mikäli tapaturmavakuu- mä uudistettiin vuoden 1993 alussa. Uudistuk-
31832: tusjärjestelmän maksamat etuudet muuttuvat, sessa otettiin huomioon myös työeläkejärjestel-
31833: työeläkejärjestelmä suorittaa uuden yhteensovi- män perhe-eläkeuudistus. Lainsäädännöllä pyrit-
31834: tuksen. Näin ollen, mikäli tapaturmavakuutus- tiin mahdollisimman yksityiskohtaisesti turvaa-
31835: lain mukainen leskeneläke päättyy uuden aviolii- maan lasten ja lesken toimeentuloturva. Erot ta-
31836: ton solmimisen vuoksi, leskellä säilyy edelleen paturma- ja työeläkejärjestelmien leskeneläk-
31837: oikeus työeläkejärjestelmän mukaiseen lesken- keessä ovat perusteltuja ja pohjautuvat työmark-
31838: eläkkeeseen. Leskellä on siten mahdollisuus saa- kinajärjestöjen yhteiseen näkemykseen. Perhe-
31839: da uudenkin avioliiton purkauduttua jälleen eläkelain (3811969) mukainen leskeneläke takaa
31840: työntekijäin eläkelain mukaista leskeneläkettä viime kädessä leskelle perustuslain 19 §:n 2 mo-
31841: aikaisemman avioliittonsa perusteella mainituin mentin mukaisen perustoimeentuloturvan 65
31842: lain mukaisin edellytyksin. vuoden ikään saakka.
31843: Eroavaisuudet tapaturma- ja työeläkejärjestel-
31844: män etuuksissa johtuvat järjestelmien turvaa-
31845:
31846:
31847: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2001
31848:
31849: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
31850:
31851:
31852:
31853:
31854: 3
31855: KK 1043/2000 vp- Leea Hiltunen /skl Ministerns svar
31856:
31857:
31858:
31859:
31860: Tili riksdagens talman
31861:
31862: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger grundval av det tidigare äktenskapet eller sambo-
31863: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- förhållandet. Enligt lagen om pension för arbets-
31864: rådet översänt följande av riksdagsledamot Leea tagare (395/1961) har den efterlevande rätt till ef-
31865: Hiltunen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål terlevandepension om han eller hon har eller har
31866: SS 1043/2000 rd: haft ett gemensamt barn med förmånslåtaren el-
31867: ler om den efterlevande då förmånslåtaren dog
31868: ir regeringen medveten om att motta- hade fyllt 50 år eller i minst tre års tid hade fått
31869: garna av efterlevandepension bemöts grundpension enligt arbetspensionslagarna som
31870: olika utgående från olika pensionslagar grundar sig på ett arbets- eller tjänsteförhållande
31871: och och utbetalas på grund av ålderdom eller arbets-
31872: oförmåga och om äktenskapet hade ingåtts innan
31873: vad ämnar regeringen göra för att rätta den efterlevande hade fyllt 50 år och det hade va-
31874: tili den lagstiftning som leder tili ojäm- rat minst fem år.
31875: likhet? Rätten till nämnda efterlevandepension upp-
31876: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- hör, om den efterlevande ingår ett nytt äktenskap
31877: föra följande: innan han eller hon har fyllt 50 år. Om det nya äk-
31878: tenskapet upplöses inom fem år och den efterle-
31879: Rätt till efterlevandepension enligt lagen om vande inte har rätt till efterlevandepension enligt
31880: olycksfallsförsäkring (608/1948) har arbetstaga- lagen om pension för arbetstagare på grundval av
31881: rens maka eller make. På ansökan har också en detta äktenskap börjar den indragna efterlevan-
31882: sådan person rätt till efterlevandepension med depensionen på ansökan löpa på nytt. Till en ef-
31883: vilken arbetstagaren utan att vara gift fortlöpan- terlevande, vars rätttill efterlevandepension upp-
31884: de levde i ett gemensamt hushåll under äkten- hör på grund av ett nytt äktenskap, betalas enligt
31885: skapsliknande förhållanden (samboförhållande) lagen om pension för arbetstagare ett engångsbe-
31886: och med viiken arbetstagaren har eller har haft ett lopp som motsvarar tre års efterlevandepension.
31887: gemensamt barn eller som har ett avtal om inbör- Om efterlevandepension börjar löpa på nytt efter
31888: des underhåll som har fastställts av en myndig- att det nya äktenskapet har upplösts, dras en-
31889: het. Rätten till efterlevandepension upphör när gångsbeloppet av från den framtida efterlevande-
31890: den som är berättigad till efterlevandepension in- pensionen.
31891: går ett nytt äktenskap eller på ovan nämnt sätt Såsom framgår i det föregående skiljer sig
31892: börjar leva i ett samboförhållande. rätten till efterlevandepension enligt olycksfalls-
31893: Till den som är berättigad till efterlevandepen- försäkringssystemet och arbetspensionssystemet
31894: sion och vars rätt till efterlevandepension på det från varandra. Enligt arbetspensionssystemet har
31895: här sättet upphör betalas ett engångsbelopp som en sambo inte över huvud taget rätt till efterle-
31896: motsvarar tre års efterlevandepension. Om det vandepension. Också en sådan efterlevandes rätt
31897: nya äktenskapet upplöses eller samboförhållan- till efterlevandepension som inte har gemensamt
31898: det upphör, återfås inte längre rätten till efterle- barn med förmånslåtaren är begränsad till krav
31899: vandepension enligt olycksfallsförsäkringen på som gäller den efterlevande makens ålder, äkten-
31900:
31901:
31902: 4
31903: Ministems svar KK 1043/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
31904:
31905:
31906: skapets ingångsår och hur 1änge äktenskapet har pension för arbetstagare på grundva1 av det tidi-
31907: varat. Däremot upphör inte rätten tili efterlevan- gare äktenskapet enligt forutsättningama i den
31908: depension på grundva1 av ett nytt äktenskap för nämnda lagen.
31909: en make som är över 50 år. 1 o1ycksfallsf6rsäk- Skillnadema i o1ycksfalls- och arbetspen-
31910: ringssystemet är en bam1ös efterlevande makes sionssystemens förmåner beror på beskaffenhe-
31911: rätt att få familjepension inte bunden till sådana ten hos de risker som systemen sörjer för. Tili
31912: begränsningar. En efterlevande är också alltid grund för olycksfallsförsäkringen 1igger täckan-
31913: berättigad till efterlevandepension på grund av det av arbetsgivarens skadeståndsskyldighet vid
31914: den nya makens dödsfall genom olyckshändelse. arbetsolycksfall. Dödsfall genom olyckshändel-
31915: Detsamma gäller under vissa förutsättningar ock- se är också alltid en plötslig överraskande hän-
31916: så ett nytt samboförhållande. Nivån på efterle- delse, som inte kan förutses. Målet med olycks-
31917: vandepensionen är också högre i olycksfallsför- fallsförsäkringssystemet är att ersätta den skada
31918: säkringssystemet. som makens eller makans död förorsakar på
31919: Även om olycksfallsförsäkringen är det pri- grundval av en bedömning av förhållandena i
31920: mära förmånssystemet i förhållande tili arbets- olycksfallsögonb1icket.
31921: pensionsförsäkringen bevarar personen trots det- Olycksfallsförsäkringens familjepensionssys-
31922: ta en sekundär rätt också till arbetspensionssyste- tem reviderades i början av år 1993. 1 revidering-
31923: mets förmåner. Arbetspensionssystemet betalar en beaktades också fami1jepensionsreformen i ar-
31924: förmåner bara tili den del sådana återstår att be- betspensionssystemet. Med lagstiftningen sträva-
31925: ta1a efter samordningen av formånerna. Ifall de de man efter att så deta1jerat som möj1igt säker-
31926: förmåner som olycksfallsförsäkringssystemet be- ställa utkomsten för barn och efterlevande make
31927: talar förändras, utför arbetspensionssystemet en eller maka. Skillnaderna i olycksfalls- och ar-
31928: ny samordning. Således, ifall efterlevandepen- betspensionssystemens efterlevandepension är
31929: sionen enligt lagen om olycksfallsförsäkringen motiverade och grundar sig på arbetsmarknads-
31930: upphör på grund av att nytt äktenskap ingås, be- organisationemas gemensarnma uppfattning. Ef-
31931: varar fortfarande den efterlevande rätten tili ef- terlevandepension enligt familjepensionslagen
31932: terlevandepension enligt arbetspensionssyste- (38/1969) garanterar i sista hand den efterlevan-
31933: met. Den efterlevande har på det sättet möjlighet de grundläggande försörjning enligt 19 § 2
31934: att också efter att det nya äktenskapet har upp- mom. grundlagen till 65 års ålder.
31935: lösts igen få efterlevandepension enligt lagen om
31936:
31937:
31938:
31939: Helsingforsden 30 januari 2001
31940:
31941: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
31942:
31943:
31944:
31945:
31946: 5
31947: KK 1044/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
31948:
31949:
31950:
31951:
31952: KIRJALLINEN KYSYMYS 1044/2000 vp
31953:
31954: Potilasturvallisuuden parantaminen
31955:
31956:
31957:
31958:
31959: Eduskunnan puhemiehelle
31960:
31961: Terveydenhuollon potilasturvallisuus on heiken- ole löydetty vaivojen syytä ja aloitettu ajoissa
31962: tynyt viime vuosina. Tähän tulokseen on tultu hoitoja. Moni kokee nykyisin, että tehtyjä virhei-
31963: useissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa. Mm. tä ja aiheutettuja haittoja vähätellään.
31964: Tehyn jäsenilleen tekemän kyselyn tulos osoitti Osasyynä tähän voi olla sosiaali- ja terveysmi-
31965: hoitovirheiden ja läheltä piti -tilanteiden lisään- nisteriön ylijohtaja Jussi Huttusen esille tuomat
31966: tyneen. Myös Kuntaliiton laatuprojektia aiheesta faktat nykyisestä hoitotodellisuudesta: hoitoon
31967: aloitteleva hallintoylilääkäri Matti Liukko on to- on tullut 30-50 prosenttia lisää tehoa kymme-
31968: dennut tilanteesta, että Suomessa vuosittain kor- nessä vuodessa, jonot ovat lyhentyneet ja entistä
31969: vattavat noin 2 000 potilasvahinkotapausta ovat useampi on päässyt hoitoon. Samalla hoidosta on
31970: todellisuudessa vain jäävuoren huippu; määrä on kuitenkin tullut myös entistä enemmän teknisty-
31971: jopa alle 10 prosenttia kaikista hoidon yhteydes- nyttä ja liukuhihnamaista. Toimenpiteet tehdään
31972: sä sattuvista haitoista ja virheistä. Lisäksi sairaa- nopeasti ja tehokkaasti, mutta potilasta ei ole ai-
31973: loiden välillä on potilasvahinkojen suhteen jopa kaa kuunnella eikä henkilökunta ehdi kertoa hoi-
31974: nelinkertaiset laatuerot dosta kuten pitäisi.
31975: Joka kymmenennen potilaan arvioidaan saa- Nykyisillä lyhyillä hoitoajoilla tiedon antami-
31976: van hoidosta haitan, joka olisi voitu estää. Hallin- nen potilaille on erityisen tärkeää. Enää ei maata
31977: toylilääkäri Liukon laskelmien mukaan se mer- osastolla niin kauan, että voisi hoitajilta kysyä
31978: kitsisi n. 70 OOO:a tapausta vuodessa, vaikka ny- hoitoonsa liittyviä asioita, ja niin jää paljon epä-
31979: kyisiin rekistereihin tulee ehkä vain neljännes selvyyksiä, jotka voivat aiheuttaa epävarman
31980: niistä. Rahaa niiden hoitamiseen kuluu miljarde- olon lisäksi myös jälkihoidon laiminlyöntiä ja
31981: ja. Jo leikkausten jälkeisistä haavatulehduksista siitä aiheutuvia turhia lisäsairauksia. Tällä voi
31982: kertyy 50 000 hoitojaksoa vuodessa, ja vähennet- olla yhteyttä myös vuodepotilaiden 5 %:n sairaa-
31983: tävää löytyy myös siitä taloudellisia menetyksiä lainfektiomäärään.
31984: ja inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttavien sairaa- Hoidon mylläkässä ei kaikki tieto edes mene
31985: lainfektioiden määrästä, joka nykyisellään koh- heti perille, vaan se pitää esittää useamman ker-
31986: taa joka kahdennenkymmenennen sairaalan vuo- ran. Potilaalla kuitenkin on oikeus tietoon ja hen-
31987: deosastolle tulevan potilaan. kilökunnalla velvollisuus antaa sitä, mutta ajan-
31988: Sama ilmiö on huomattu myös käytännön käyttö siihen ei näy hoitotoimintoihin tehdyissä
31989: työntekijöiden ja potilaiden keskuudessa: heidän mitoituksissa. Riittävä tiedonanto olisi kuitenkin
31990: mielestään välinpitämättömyys on kiireen ja ennalta ehkäisevää potilasturvallisuutta, jonka
31991: stressin myötä terveydenhuollossa lisääntynyt. avulla voidaan säästää myös taloudellisesti poti-
31992: Lisääntyneet ovat myös ne valitettavat tarinat lasvahinkotapausten vähenemisen kautta.
31993: henkilöistä, joiden sairaudentila on pahentunut, Hoidon virheet ja haitat tulevat kalliimmiksi
31994: koska lyhyillä ja kiireisillä lääkärikäynneillä ei kuin liikenneonnettomuudet, itsemurhat, myrky-
31995:
31996: Versio 2.0
31997: KK 1044/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
31998:
31999:
32000: tykset, putoamiset ja hukkumiset yhteensä. Ne mattakaan huomattavista säästöistä inhimillisis-
32001: myös moninkertaistavat terveydenhuollon kus- sä kärsimyksissä.
32002: tannukset: lonkan tekonivelleikkaus maksaa
32003: 30 000 markkaa, mutta siitä seuraavan tulehduk- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32004: sen hoito 300 000 markkaa. Leikkauksenjälkeis- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32005: ten haavatulehdusten hoitoon menee 1,4 miljar- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32006: dia markkaa vuodessa. vaksi seuraavan kysymyksen:
32007: Mitattiinpa sairaaloiden tuottavuutta millä ta-
32008: hansa mittarilla, sairaalainfektioiden ja potilas- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32009: vahinkojen ehkäisyn onnistuminen on kaiken tyä potilasturvallisuuden parantamisek-
32010: aja o. Niihin laitetut rahat näyttävät poikivan sii- si ja sairaaloiden välisten laatuerojen
32011: hen laitetut rahat moninkertaisina takaisin, puhu- tasoittamiseksi?
32012:
32013:
32014: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2001
32015:
32016: Leea Hiltunen /skl
32017:
32018:
32019:
32020:
32021: 2
32022: Ministerin vastaus KK 1044/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
32023:
32024:
32025:
32026:
32027: Eduskunnan puhemiehelle
32028:
32029: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa huollossa. Sosiaali- ja terveysministeriössä vii-
32030: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- meistellään vanhustenhuollon laatusuositusta.
32031: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Sosiaali- ja terveysministeriö tukee Käypä
32032: vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltusen /skl hoito -projektin valtakunnallisten hoitosuositus-
32033: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ten ja niitä koskevien terveystaloudellisten ar-
32034: 1044/2000 vp: viointien rahoitusta. Tarkoituksena on, että valta-
32035: kunnalliset hoitosuositukset kattavat keskeiset
32036: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- terveysongelmat vuoteen 2004 mennessä. Nii-
32037: tyä potilasturvallisuuden parantamisek- den perusteella laaditaan alueellisia hoito-ohjel-
32038: si ja sairaaloiden välisten laatuerojen mia. Valtakunnallisten hoitosuositusten ja
32039: tasoittamiseksi? alueellisten hoito-ohjelmien tarkoituksena on yh-
32040: tenäistää hoitokäytäntöjä maan eri osissa ja ohja-
32041: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ta käytäntöjä näyttöön perustuviin tutkimuksiin
32042: ti seuraavaa: ja hoitoihin.
32043: Terveyspalvelujen laatuun on viime vuosina Liioittelematta voidaan sanoa, että Suomen
32044: kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Hallitusohjel- terveydenhuolto on laadultaan hyvää kansainvä-
32045: man mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu listä tasoa. Eräiden sairauksien, kuten syöpäsai-
32046: ja saatavuus turvataan. Valtioneuvoston päätök- rauksien hoidossa hoitotulokset ovat kansainvä-
32047: sessä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi- listä kärki tasoa. Parantamistakin on. Esimerkiksi
32048: mintaohjelmaksi 2000-2003 eräänä tavoitteena lonkan tekonivelkirurgian hoitotulokset eivät ole
32049: on laadunhallinta ja oman toiminnan arviointi. tyydyttävät. Meillä joudutaan lonkan tekonivel
32050: TATO:n mukaan kuntien on varmistettava tuot- uusimaan kaksi kertaa useammin kuin hyvä kan-
32051: tamiensa ja ostamiensa palvelujen laatu ottamal- sainvälinen taso edellyttäisi. Syynä tähän pide-
32052: la käyttöön laadunhallinnan menetelmät. Julkis- tään sitä, että tekonivelkirurgiaa tehdään lähes 70
32053: ten palvelujen laatustrategian suositukset ovat sairaalassa ja on käytetty yli 100 proteesimallia.
32054: sovellettavissa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tekonivelkirurgiaan on myös pitkät odotusajat
32055: Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes ja Suo- Tavoitteena on keskittää tekonivelkirurgia ny-
32056: men Kuntaliitto ovat antaneet yhteisen sosiaali- kyistä harvempiin sairaaloihin, jotka tuottaisivat
32057: ja terveydenhuollon laatusuosituksen vuonna nykyistä enemmän ja laadukkaampaa hoitoa.
32058: 1999. Seuraavan vaiheen tavoitteena on syven- Kysymyksen johdannossa lainataan Helsingin
32059: tää eri kohderyhmille tarkoitettujen palvelujen ja Sanomien kirjoitusta. Siinä esitetyt luvut on pää-
32060: toimintojen laadunhallintaa ja antaa asteittain tä- osin johdettu muista maista saaduista tiedoista
32061: hän liittyvät erityiset laatusuositukset Viime eivätkä näin ole suoraan sovellettavissa Suomen'
32062: vuonna Stakes julkaisi selvityksen sosiaali- ja oloihin. Kirjoituksessa väitettiin, että hoitovir-
32063: terveydenhuollon laatukriteereistä ja työn alla on heisiin kuolee tuhansia potilaita vuosittain. Leh-
32064: julkaisu, joka käsittelee organisaatiotason laa- tikirjoitus on vahvasti liioiteltu. Stakesin kerää-
32065: dunhallinnon rakentamista sosiaali- ja terveyden- mien hoitoilmoitustietojen mukaan sairaaloissa
32066: ja terveyskeskuksissa kuoli toissa vuonna 32 788
32067:
32068:
32069: 3
32070: KK 1044/2000 vp- Leea Hiltunen /skl Ministerin vastaus
32071:
32072:
32073: potilasta eli 60 % kaikista sinä vuonna kuolleista raanhoidon saatavuudesta. Tulos on ennakoitua
32074: ihmisistä. Heistä 58:lla (alle 2 promillea) pää- parempi. Valtaosa suomalaisista pääsee erikois-
32075: asiallisena kuolinsyynä oli hoidon komplikaatio. sairaanhoitoon kuuden viikon kuluessa lähetteen
32076: Hoitoilmoitustilastosta ei käy ilmi, kuinka mo- saapumisesta. Ongelmia on erityisesti tekonivel-
32077: nessa näistä oli otettu tietoinen riski vakavan sai- kirurgian ja kaihikirurgian hoidon saatavuudessa
32078: rauden hoitamiseksi. ja eräillä alueilla lasten- ja nuorisopsykiatriassa.
32079: Kiistaton tosiasia kuitenkin on, että hoitovir- Alueelliset erot hoitojen yleisyydessä ja saata-
32080: heitä sattuu ja niiden vähentämiseksi on ryhdytty vuudessa johtuvat erilaisista hoitokäytännöistä,
32081: edellä mainittuihin toimenpiteisiin. Ilmoitettuja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
32082: potilasvahinkoja on viime vuosina tullut potilas- työnjaosta sekä pahenevasta lääkäripulasta julki-
32083: vahinkokeskukseen vuosittain noin 7 000. Näis- sessa terveydenhuollossa.
32084: tä noin 40 % eli noin 2 000 on korvattavia poti- Riittävä, hyvin koulutettu ja työhönsä moti-
32085: lasvahinkoja. Ilmoitetut potilasvahingot, joita ei voitunut henkilöstö on hoidon laadun tae. Sosiaa-
32086: korvata, ovat yleensä vähäisiä tai sellaisia, jossa li- ja terveysministeriö on useissa yhteyksissä
32087: ei ole osoitettavissa hoitovirhettä, mutta hoidon korostanut pitkäaikaisten hoitajien sijaisten työ-
32088: lopputulos ei tyydytä potilasta. Muihin Pohjois- suhteiden vakinaistamista. On myös ilmeistä,
32089: maihin nähden Suomen potilasvahinkojen kor- että hoitoaikoja ei juuri nykyisestä voida enää ly-
32090: vausjärjestelmä on kattavin. hentää. Ei ole taloudellisesti eikä hoidollisesti
32091: Kysymyksen perusteluissa viitataan myös sai- perusteltua siirtää potilas erikoissairaanhoidosta
32092: raalainfektioihin. Noin 5 %:n vuodeosastolla hoi- päiväksi pariksi terveyskeskukseen odottamaan
32093: detuista potilaista arvioidaan saavan sairaalain- kotiin pääsyä. Tulisikin päästä mahdollisimman
32094: fektion. Määrä ei poikkea muista länsimaista. lyhyestä hoitoajasta optimaaliseen hoitoaikaan.
32095: Suomessa tosin antihiooteille vastustuskykyis- Käynnissä olevan Terveydenhuolto 2000-luvulle
32096: ten bakteerien aiheuttamat vaaralliset sairaalain- -toimeenpanon keskeisenä tavoitteena on perus-
32097: fektiot ovat toistaiseksi vähäiset. Vuonna 1999 terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keski-
32098: voimaan tullut tartuntalain uudistus mahdollis- näisen toimivuuden parantaminen.
32099: taa sairaaloiden välisen tiedonkulun vastustusky- Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu saada
32100: kyisten sairaalabakteerien leviämisen estämisek- kohtuuajassa tarvitsemansa terveyspalvelut So-
32101: si. Kansanterveyslaitoksessa vuonna 1998 aloit- siaali- ja terveysministeriön tehtävänä on luoda
32102: taneen Valtakunnallisen sairaalainfektio-ohjel- yleiset toimintaedellytykset hyvään terveyden-
32103: man (SIRO) tarkoituksena on parantaa sairaa- huoltoon. Terveyspalvelujen järjestämisvastuu
32104: lainfektioiden seurantaaja luoda edellytyksiä nii- on kunnilla. Viime kädessä kuntien ja kuntayhty-
32105: den ehkäisemiseksi. mien poliittisilla päättäjillä on vastuu alueensa
32106: Hyvään hoidon laatuun kuuluu myös hoidon väestön terveyspalvelujen saatavuudesta ja laa-
32107: saaminen kohtuuajassa. Sosiaali- ja terveysmi- dusta.
32108: nisteriö on juuri julkaissut selvityksen erikoissai-
32109:
32110:
32111: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2001
32112:
32113: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
32114:
32115:
32116:
32117:
32118: 4
32119: Ministems svar KK 1044/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
32120:
32121:
32122:
32123:
32124: Tili riksdagens ta/man
32125:
32126: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ner för dem. Förra året publicerade Stakes en ut-
32127: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- redning om kvalitetskriterierna för social- och
32128: rådet översänt följande av riksdagsledamot Leea hälsovården och nu förbereds en ny publikation
32129: Hiltunen /tkf undertecknade skriftliga spörsmål som handlar om införandet av kvalitetsledning på
32130: SS 1044/2000 rd: organisationsnivå inom social- och hälsovården.
32131: Vid social- och hälsovårdsministeriet fårdig-
32132: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ställs nu kvalitetsrekommendationerna för äldre-
32133: för att förbättra patientsäkerheten och omsorgen.
32134: uljämna kvalitetsskillnaderna mellan Social- och hälsovårdsministeriet stöder fi-
32135: sjukhusen? nansieringen av de riksomfattande vårdrekom-
32136: mendationema och de därtili hörande hälsoeko-
32137: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nomiska bedömningarna som utarbetas inom pro-
32138: föra följande: jektet "Käypä hoito" (lämplig vård). Meningen är
32139: Under de senaste åren har kvaliteten på hälso- att de riksomfattande vårdrekommendationerna
32140: och sjukvårdsservicen uppmärksammats allt mer. år 2004 skall täcka de centrala hälsoproblemen.
32141: Enligt regeringsprogrammet skall kvaliteten på Regionala vårdprogram utarbetas på basis av
32142: och tiligången tili social- och hälsovårdstjänster dessa rekommendationer. Syftet med de riksom-
32143: tryggas. Enligt statsrådets beslut är ett av målen fattande vårdrekommendationerna och de regio-
32144: för mål- och verksamhetsprogrammet 2000- nala vårdprogrammen är att förenhetliga vård-
32145: 2003 kvalitetsledning och självutvärdering. En- praxisen i olika delar av 1andet och ge vägled-
32146: ligt mål- och verksamhetsprogrammet skall kom- ning för evidensbaserade undersökningar och be-
32147: munema försäkra sig om att deras egen service handlingar.
32148: och den service de lägger ut på utomstående hål- Utan att överdriva kan man säga att den fin-
32149: ler hög kvalitet. De skall i detta syfte börja till- ländska hälso- och sjukvården håller hög stan-
32150: lämpa kvalitetsledning. Rekommendationema dard internationellt sett. Behandlingsresultaten
32151: för kvalitetsstrategier inom den offentliga tjäns- för en del sjukdomar, t.ex. cancersjukdomar, hör
32152: tesektorn är tillämpliga på social- och hälso- internationellt sett tili de bästa. Men det finns
32153: vårdstjänster. också rum for förbättringar. T.ex. är behand-
32154: Social- och hälsovårdsministeriet, Stakes och lingsresultaten för endoproteskirurgi som gäller
32155: Finlands Kommunförbund har 1999 gett en ge- höften inte tilifredsställande. Här ersätts den
32156: mensam rekommendation för kvaliteten inom so- konstgjorda leden i höften två gånger oftare än
32157: cial- och hälsovården. Nästa steg är att fördjupa vad som förutsätts enligt god internationell stan-
32158: kvalitetsledningen för de tjänster och funktioner dard. Orsaken tili detta anses vara att endoprotes-
32159: som är ämnade för olika målgrupper och att grad- kirurgi utförs vid nästan 70 sjukhus och att över
32160: vis utarbeta särskilda kvalitetsrekommendatio- 100 protesmodeller har använts. Väntetiden tili
32161: endoproteskirurgi är också lång. Målet är att kon-
32162:
32163:
32164:
32165:
32166: 5
32167: KK 1044/2000 vp- Leea Hiltunen /skl Ministerns svar
32168:
32169:
32170: centrera endoproteskirurgin till fårre sjukhus än husen för att förhindra spridningen av sjukhus-
32171: vad som nu är fallet, där mer vård av högre kva- bakterier. Syftet med Folkhälsoinstitutets sjuk-
32172: litet kan ges. husinfektionsprogram (SIRO), som inleddes
32173: I inledningen till spörsmålet citeras en artikel i 1998, är att förbättra uppföljningen av sjukhusin-
32174: Helsingin Sanomat. Siffrorna som presenteras fektioner och skapa förutsättningar för att före-
32175: härstammar i huvudsak från information som gäl- bygga dessa.
32176: ler andra Iänder och de kan inte direkt tillämpas Till en kvalitetsmässigt sett god vård hör ock-
32177: på finländska förhållanden. I artikeln påstods att så att få vård i rimlig tid. Social- och hälsovårds-
32178: tusentals patienter dör varje år som en följd av ministeriet har nyligen publicerat en utredning
32179: felbehandling. Tidningsartikeln är kraftigt över- om tillgången på specialiserad sjukvård. Resulta-
32180: driven. Enligt Stakes vårdanmälningsuppgifter tet var bättre än väntat. Huvuddelen av finländar-
32181: dog i forfjo132 788 patienter på sjukhus och häl- na får specialiserad sjukvård inom sex veckor ef-
32182: socentraler, dvs. 60% av alla människor som dog ter att remissen anlänt. Problem är framför allt
32183: det året. Av dem som dog på sjukhus eller hälso- tillgången på vård när det gäller endoproteskirur-
32184: centraler var vårdkomplikationer den huvudsak- gi och starroperationer och inom vissa områden
32185: liga dödsorsaken för 58 personer (under 2 pro- barn- och ungdomspsykiatri. De regionala skill-
32186: mille). Ur vårdanmälningsregistret framgår inte naderna i tillhandahållandet av och tillgången på
32187: beträffande hur många av dessa som man medve- vård beror på olika vårdpraxis, på arbetsfördel-
32188: tet tagit en risk för att bota en svår sjukdom. ningen mellan primärvården och den specialise-
32189: Faktum är dock att felbehandlingar inträffar rade sjukvården samt på den allt mer skriande lä-
32190: och för att minska dessa har man vidtagit de åt- karbristen inom den allmänna sjukvården.
32191: gärder som närnns ovan. Antalet patientskador Tillräckligt med välutbildad och motiverad
32192: som under de senaste åren har anmälts till pa- personai utgör garantin för kvaliteten i vården.
32193: tientförsäkringscentralen uppgår till 7 000 årli- Social- och hälsovårdsministeriet har vid ett fler-
32194: gen. Av dessa är ungefår 40 %, dvs. ungefår tal tillfållen betonat vikten av att fastanställa vår-
32195: 2 000, sådana patientskador som skall ersättas. dare som under en lång tid arbetat som vikarier.
32196: De patientskador som anmälts, men som ingen Det är också uppenbart att vårdtiden inte längre
32197: ersättning betalas för, är antingen obetydliga el- kan minskas. Varken för ekonomins eller vår-
32198: ler sådana fall där ingen felbehandling kan påvi- dens del är det motiverat att för ett par dagar flyt-
32199: sas, men där det slutliga resultatet av behandling- ta patienten från den specialiserade sjukvården
32200: en inte tillfredsställer patienten. I jämförelse med till hälsocentralen i väntan på att han eller hon
32201: de andra nordiska länderna är det finländska sys- skall kunna skickas hem. Det vore skäl att istäl-
32202: temet för ersättning av patientskador det mest let för kortast möjliga vårdtid eftersträva optimal
32203: heltäckande. vårdtid. Det centrala syftet med det pågående
32204: I motiveringarna till spörsmålet närnns även programmet hälso- och sjukvård för 2000-talet är
32205: sjukhusinfektioner. Det beräknas att ungefår 5% att förbättra samarbetet mellan primärvården och
32206: av de patienter som vårdas på en bäddavdelning den specialiserade sjukvården.
32207: drabbas av sjukhusinfektion. Andelen är densam- Till medborgarnas grundläggande rättigheter
32208: ma som i andra västländer. I Finland är fallen av hör att inom rimlig tid få den hälso- och sjuk-
32209: farliga infektioner förorsakade av antibiotikare- vårdsservice de behöver. Social- och hälsovårds-
32210: sistenta bakterier ändå få. Den reform av lagen ministeriets uppgift är att skapa allmänna verk-
32211: om smittsamma sjukdomar som trädde i kraft sarnhetsförutsättningar för en god hälso- och
32212: 1999 möjliggör informationsutbyte mellan sjuk- sjukvård. Ansvaret för att ordna hälso- och sjuk-
32213:
32214:
32215:
32216:
32217: 6
32218: Ministerns svar KK 1044/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
32219:
32220:
32221: vård vilar dock på kommunerna. Det är i sista gången och kvaliteten på hälso- och sjukvården
32222: hand de politiska beslutsfattarna i kommunerna för befolkningen inom det egna området.
32223: och samkommunerna som har ansvaret för tili-
32224:
32225:
32226: Helsingforsden 31 januari 2001
32227:
32228: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
32229:
32230:
32231:
32232:
32233: 7
32234: KK 1045/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
32235:
32236:
32237:
32238:
32239: KIRJALLINEN KYSYMYS 1045/2000 vp
32240:
32241: Rintamasotilastunnuksen myöntäminen sota-
32242: aikana palvelukseen astuneille miehille, jotka
32243: vielä ovat rintamasotilastunnusta vailla
32244:
32245:
32246:
32247:
32248: Eduskunnan puhemiehelle
32249:
32250: Vuonna 1944 kutsuttiin isänmaan palvelukseen keudenmukaisesti. Mutta tehtyjä virheitä ei tule
32251: viime sotien nuorimmat sotilaat, joista enin osa korjata uusilla virheillä." Kansliapäällikkö Ny-
32252: oli palvelukseen astuessaan vasta 17-vuotiaita. känen ei kuitenkaan ole korjannut virheitä miten-
32253: Heidän kanssaan astui palvelukseen noin 6 000 kään. Lisäksi kansliapäällikkö Nykänen on kir-
32254: vanhempien ikäluokkien aikaisemmin lykkäyk- jeessään 23.8.2000 sosiaali- ja terveysministeri
32255: sen saanutta miestä. Ikäluokan 1926 miehistä Maija Perholie edellä mainittujen vakuuttelujen
32256: noin 6 000 miestä on saanut rintamasotilastun- kanssa esittänyt ristiriitaisen kannanoton, vai
32257: nuksen. Tunnusta vailla on edelleen lähes 5 000 onko kansliapäällikkö edellyttänyt, että eduskun-
32258: miestä ikäluokan 1926 osalta sekä 2 000-3 000 nan oikeusasiamies korjaa tutkittavanaan olevaa
32259: miestä vanhempien ikäluokkien osalta. asiaa koskevan kantelun päätöksessään lainmu-
32260: On syytä todeta, että miinanraivaajille on v. kaiselle kannalle. Mutta ristiriitaa kannanottojen
32261: 2000 myönnetty rintamasotilaseläke sekä ham- välillä todella on.
32262: mashoito eli lähes rintamasotilastunnuksen saa- Ikäluokan edustajan Pääesikunnan luvalla
32263: neille veteraaneille kuuluvat etuudet. Näin siitä suorittamassa tutkimuksessa siitä, miten oikeu-
32264: huolimatta, että miinanraivaajat suorittivat työn- denmukaisuus on toteutunut rintamasotilaseläke-
32265: sä rauhan aikana ja osa heistä sai miltei kenraalin lain sovelluttamisessa, on käynyt ilmi, että useita
32266: palkkaa vastaavaa korvausta työstään. kymmeniä tuhansia miehiä on saanut rintamaso-
32267: Puolustusministeriön kansliapäällikkö Pertti tilastunnuksen ilman lainmukaisia ansioita. Toi-
32268: Nykänen on 22.10.1999 käydyssä neuvottelussa saalta muutamia tuhansia miehiä on jäänyt tun-
32269: ikäluokan 1926 edustajien kanssa myöntänyt nusta vaille, vaikka he olisivat tunnuksen ansain-
32270: muistiossa, "että ministeriössä on ollut tieto tun- neet. Tutkimus on tehty Sota-arkistossa ja tutkija
32271: nusten myönnöstä ohi annettujen ohjeiden. Sa- on jättänyt tutkimuksensa eversti Leo Kotilaisel-
32272: malla hän toistamiseen vakuutti ministeriön ole- le Pääesikuntaan.
32273: van myönteinen veteraaniasiain pikaisen hoita- Sodan nuorimman ikäluokan ja eräiden van-
32274: misen suhteen ja antavansa kaiken tuen asian hempien ikäluokkien, jotka ovat vielä vailla tun-
32275: saattamiseksi oikeudenmukaiseen päätökseen nusta, tulisi nyt vihdoin yli kymmenen vuoden
32276: myöntäen esille tulleet epäoikeudenmukaisuudet sitkeän yrittämisen jälkeen saada tasavertaiset
32277: ja syrjinnät". korvaukset myös näille sodan nuorimmille isän-
32278: Tämän kannanottonsa kansliapäällikkö Nykä- maan puolesta toimineille sekä vanhempien ikä-
32279: nen on muistiossa 10.10.2000 vahvistanut täs- luokkien tunnusta vailla oleville miehille tunnus-
32280: mentäen muistiota 22.10.1999 seuraavasti: "Ta- tuksen muodossa.
32281: pahtuneet virheet tulee korjata asiallisesti ja oi-
32282:
32283: Versio 2.0
32284: KK 1045/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
32285:
32286:
32287: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- myöntää rintamasotilastunnuksen kaik-
32288: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas- kine etuineen niille 1926 syntyneille ja
32289: ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta- heitä vanhempien ikäluokkien miehille,
32290: vaksi seuraavan kysymyksen: jotka ovat vielä rintamasotilastunnusta
32291: vailla?
32292: Aikooko hallitus vihdoinkin korjata vuo-
32293: sikymmeniä jatkuneen laiminlyönnin ja
32294:
32295:
32296: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2001
32297:
32298: Lauri Oinonen lkesk
32299:
32300:
32301:
32302:
32303: 2
32304: Ministerin vastaus KK 1045/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
32305:
32306:
32307:
32308:
32309: Eduskunnan puhemiehelle
32310:
32311: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tun asetuksen mukaisiksi rintamasotilaiksi. Sillä
32312: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- seikalla, minä vuonna henkilö on syntynyt, ei ole
32313: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rintamaveteraanitunnusten myöntämisen kannal-
32314: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen ta merkitystä.
32315: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Kaikkiaan vuonna 1926 syntyneitä asevelvol-
32316: 1045/2000 vp: lisia kutsuttiin palvelukseen 24 500, joista noin
32317: kolmannes sai myöhemmin tunnuksen, koska he
32318: Aikooko hallitus vihdoinkin korjata vuo- joutuivat sellaisiin tehtäviin, joista annettiin tun-
32319: sikymmeniä jatkuneen laiminlyönnin ja nus. He olivat pääsääntöisesti alkuvuodesta syn-
32320: myöntää rintamasotilastunnuksen kaik- tyneitä, jotka joutuivat koulutuskeskusvaiheen
32321: kine etuineen niille 1926 syntyneille ja jälkeen rintamalle ja saivat sitä kautta oikeuden
32322: heitä vanhempien ikäluokkien miehille, tunnukseen. Joitakin kymmeniä henkilöitä joutui
32323: jotka ovat vielä rintamasotilastunnusta myös koulutuskeskuksessa ollessaan sellaisiin
32324: vailla? tehtäviin, joiden perusteella myönnettiin tunnus.
32325: Sosiaali- ja terveysministeriön ja puolustusmi-
32326: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nisteriön kannan mukaan mahdolliset virheelli-
32327: ti seuraavaa: set myöntämismenettelyt tai yksittäiset epäjoh-
32328: Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen donmukaisuudet eivät voi muodostaa kestävää
32329: (772/ 1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite- perustetta koko ikäluokan käsittelemiseksi yhte-
32330: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so- nä ryhmänä. Syntymävuosi tunnuskriteerinä on
32331: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou- kestämätön olemassa olevien tunnusten kannal-
32332: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä, ta, koska niiden myöntäminen perustui sodanai-
32333: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa kaiseen tehtävään ja rajattuun alueeseen sodan
32334: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin aikana. Tunnusten ulkopuolelle jääneiden henki-
32335: katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka todistetta- löiden asemaa koskeneissa selvityksissä on lue-
32336: vasti on osallistunut taisteluihin rintamavastuus- teltu vastaavassa asemassa olevat ryhmät, joihin
32337: sa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen kuuluneet sittemmin oikeutettiin veteraanikun-
32338: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukois- toutuksen mukaiseen kuntoutusetuuteen. Tällai-
32339: sa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoimien sia ryhmiä ovat muun muassa henkilöt, jotka oli-
32340: lentoyksiköissä. Muissa tehtävissä sotatoimiyh- sivat olleet oikeutettuja tunnuksiin, mutta eivät
32341: tymän ulkopuolella palvelleita ei ole pidetty sel- olleet niitä hakeneet 31.12.1994 mennessä, tietyt
32342: laisina henkilöinä, jotka olisivat tunnukseen oi- ulkomaalaiset Suomen joukoissa palvelleet va-
32343: keutettuja edellä lueteltujen sotatoimiyhtymien paaehtoiset, koulutuskeskuksessa palvelleet, mii-
32344: joukko-osastoissa palvelleiden tapaan. nanraivaajat sekä sodan ajan sairaanhoitotehtä-
32345: Ratkaisuissaan sotilasläänien esikunnat ovat vissä toimineet.
32346: seuranneet pääesikunnan teettämää sotahistorian Vuosikymmenien kuluessa on mainittu monia
32347: laitoksen laatimaa luetteloa niistä joukko-osas- muitakin sodan ajan tehtävissä palvelleita. Eri
32348: toista, joissa palvelleet katsotaan edellä maini- ryhmien tasa-arvoinen kohtelu edellyttää, että
32349:
32350:
32351: 3
32352: KK 1045/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
32353:
32354:
32355: mitään ryhmää ei nosteta erityisasemaan. Koulu- viiliväestön osa oli vaikea. Yli puoli vuosisataa
32356: tuskeskuksessa palvelun on katsottu kuitenkin sodan päättymisen jälkeen on vaikea asettaa jo-
32357: olleen ensi sijassa varoilla oloa. Kukaan ei ole tain ryhmää toisen edelle. Sotiin liittyvissä tehtä-
32358: kiistänyt näiden henkilöiden työn merkitystä, sil- vissä tai tapahtumissa vammautuminen kuului
32359: lä sodan vuosina tarvittiin kaikkein panosta. sotilasvammalain korvauspiiriin, joten sen perus-
32360: Erityisen vaikea oli kotirintaman naisten ase- teella korvattiin sotaan välittömästi liittyneet
32361: ma. Myös pommitusten kohteeksi joutuneen si- kuolemantapaukset ja vammautumiset.
32362:
32363:
32364: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2001
32365:
32366: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
32367:
32368:
32369:
32370:
32371: 4
32372: Ministems svar KK 1045/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
32373:
32374:
32375:
32376:
32377: Tili riksdagens talman
32378:
32379: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger avses i ovan nämnda förordning. Vilket år perso-
32380: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- neo i fråga är född har ingen betydelse med tanke
32381: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri på beviljandet av frontveteranteeken.
32382: Oinonen /eent underteeknade skriftliga spörsmål Inalles kallades 24 500 år 1926 födda väm-
32383: SS 1045/2000 rd: pliktiga tili tjänst, av vilka cirka var tredje senare
32384: fiek teeknet eftersom de hamnade i sådana upp-
32385: Åmnar regeringen äntligen reparera gifter för vilka det gavs tecken. Det var i regel de
32386: den jlera decennier långa försummelsen som var födda i början av året som efter skol-
32387: och bevilja frontmannatecknet med alla ningscentralskedet igen hamnade vid fronten oeh
32388: dessförmåner tili de mänfödda år 1926 därigenom fick rätt till teeken. Några tiotal per-
32389: och de män tillhörande äldre ålders- soner råkade oekså i skolningseentralen få såda-
32390: klasser än dem, vilka ännu är utan front- na uppgifter, på grundval av vilka teeken bevilja-
32391: mannatecknet? des.
32392: Enligt social- oeh hälsovårdsministeriets oeh
32393: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- försvarsministeriets ståndpunkt kan eventuella
32394: föra följande: felaktiga beviljningsförfaranden eller enskilda
32395: Enligt förordningen om frontmannatecken inkonsekvenser inte utgöra en hållbar grund för
32396: (772/1969) avses med frontman en person som att behandla hela åldersklassen som en grupp.
32397: under krigen åren 1939-1945 deltagit i de Födelseåret som kriterium för teeken är ohållbart
32398: egentliga krigshandlingarna inom försvarsväsen- utgående från de befintliga teeknen eftersom be-
32399: dets trupper såsom reservist, lantvämsman, fri- viljandet av dem grundade sig på den krigstida
32400: villig eller i aktiv tjänst. I de egentliga krigshand- uppgiften oeh på ett begränsat område under kri-
32401: lingama anses den ha deltagit, som bevisligen har get. I utredningar som har gällt situationen för
32402: tagit del i strider inom trupper, hörande till en dem som inte har fått teeknet har räknats upp
32403: operativ enhet med frontansvar eller på dess om- grupper som har varit i motsvarande ställning.
32404: råde eller i luftväms- eller kusttrupper, inom sjö- Personer som hörde till dem fick sedermera
32405: stridskraftemas fartygsenheter eller inom luft- rätten till en rehabiliteringsförmån, inom ramen
32406: stridskraftemas flygenheter. De som haft andra för veteranrehabiliteringen. Sådana grupper är
32407: uppdrag utanför den operativa enheten har inte bl.a. personer som skulle ha varit berättigade till
32408: ansetts höra till dem som är berättigade till teek- teeken, men som inte hade ansökt om dem senast
32409: en på samma sätt som de personer som tjänst- den 31 deeember 1994, vissa utländska frivilliga
32410: gjort i truppförband inom de ovan uppräknade som tjänstgjort i finska trupper, sådana som
32411: operativa enhetema. tjänstgjort i skolningscentraler, minröjare samt
32412: I sina avgöranden har militärlänens staber följt sådana som arbetat i sjukvårdsuppgifter under
32413: den förteekning som huvudstaben har låtit krigs- krigstiden.
32414: historiska institutionen göra upp över de trupp- Under deeenniemas lopp har det oekså nämnts
32415: förband som anses vara sådana att de personer många andra som har tjänstgjort i uppgifter un-
32416: som tjänstgjort i dem är frontmän på det sätt som der krigstiden. Ett jämlikt bemötande av olika
32417:
32418:
32419: 5
32420: KK 1045/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministems svar
32421:
32422:
32423: grupper förutsätter att ingen grupp ges en sär- Över ett halvt århundrade efter krigets slut är det
32424: ställning. Det har dock ansetts att tjänstgöringen svårt att ställa någon grupp före någon annan. In-
32425: vid skolningscentralema i första hand handlade validisering som inträffade i uppgifter eller hän-
32426: om att vara vaksam. lngen har fömekat betydel- delser som hade att göra med krigen omfattades
32427: sen av dessa personers arbete eftersom allas in- av ersättningar enligt lagen om skada, ådragen i
32428: sats behövdes under krigsåren. militärtjänst, så med stöd av den ersattes dödsfall
32429: Speciellt svår var ställningen för kvinnoma på och invalidiseringar som direkt hänförde sig till
32430: hemmafronten. Också den civilbefolkning som kriget.
32431: blev föremål för bombningar hade en svår lott.
32432:
32433:
32434: Helsingforsden 30 januari 2001
32435:
32436: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
32437:
32438:
32439:
32440:
32441: 6
32442: KK 1046/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
32443:
32444:
32445:
32446:
32447: KIRJALLINEN KYSYMYS 1046/2000 vp
32448:
32449: Yhteisöveron jakoperusteen ennakoimattomuu-
32450: den aiheuttamat ongelmat kuntien taloussuun-
32451: nittelussa
32452:
32453:
32454:
32455:
32456: Eduskunnan puhemiehelle
32457:
32458: Valtaosalla Suomen kunnista talous on edelleen Ia ja kuntien kyky perustehtävienkin hoitami-
32459: erittäin kireällä. Taloussuunnittelussa pyritään seen on kyseenalaista. Perinteisesti pinta-alave-
32460: tarkkaan taloudenpitoon myös keskipitkän aika- ropohjaisessa metsäverotuksessa kuntien metsä-
32461: välin suunnitelmissa. Menot kunnissa pystytään- verotulot olivat selkeästi ennakoitavissa. Kun
32462: kin ennakoimaan suhteellisen tarkasti lukuun ot- vaihtoehtoiseksi veromalliksi tuli 1990-luvun al-
32463: tamatta valtion kunnille antamia uusia tehtäviä. kupuolella myyntivero metsätuloista, oli jo sil-
32464: Tulopuolella kunnallisveron tuotto ja kunnalliset loin ennakoitavissa ongelmia kuntien ja etenkin
32465: maksut pystytään ennakoimaan suhteellisen tar- metsävaltaisten kuntien verotuloihin uuden met-
32466: kasti. säverotuskäytännön myötä. Juuri näin nyt on
32467: Kuntien taloussuunnittelun ongelmaksi ovat myös tapahtunut. Yhteisövero-osuus on kunnille
32468: nousseet yhteisöveron jakoperusteen muutokset, kuuluvaa tuloa, joka on varsin merkittävä osuus
32469: joita kunnissa ei pystytä etukäteen ennakoimaan. kuntien kaikista tuloista.
32470: Kunnille yllätyksenä on tullut miljoonien mark-
32471: kojen suuruiset vähennykset edellisiin jakoihin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32472: verrattuna. Esimerkkinä voidaan esittää 3 345 jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32473: asukkaan Luvian kunta, jossa yhteisövero väheni valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32474: asukasta kohti 1 429 markkaa ja kokonaisuudes- vaksi seuraavan kysymyksen:
32475: saan 4 778 575 markkaa. Keskimääräistä kunnal-
32476: listalouden ongelmaa kuvaa mm. Keuruun tilan- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32477: ne, jossa vastaavat markkamäärät ovat vähennys- tyä yhteisöveron jakoperusteiden muut-
32478: tä asukasta kohti 200 markkaa ja koko kunnallis- tamiseksi siten, että kunnilla olisi pa-
32479: talouden kannalta 2 425 225 markkaa. remmat edellytykset ennakoida tulevien
32480: Miljoonien markkojen tulojen vähennys on vuosien yhteisöverojen jako-osuutensa
32481: kuntien talouden hoidon kannalta erittäin hanka- omissa taloussuunnitelmissaan?
32482:
32483:
32484: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2001
32485:
32486: Lauri Oinonen /kesk
32487:
32488:
32489:
32490:
32491: Versio2.0
32492: KK 1046/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
32493:
32494:
32495:
32496:
32497: Eduskunnan puhemiehelle
32498:
32499: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- taan siten, että tammikuussa 2001 oikaistaan ve-
32500: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- rovuoden 1999 yhteisöverokertymät lopullisten
32501: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tietojen mukaisiksi. Samojen osuuksien mukaan
32502: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen/ oikaistaan myös verovuodelta 2000 kertyneet yh-
32503: kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK teisöverot. Kunnalle molemmat oikaisut ovat si-
32504: 1046/2000 vp: ten samansuuntaisia, jolloin niiden yhteisvaiku-
32505: tus korostuu.
32506: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Kuntien yhteisöveron jako-osuusjärjestelmää
32507: tyä yhteisöveron jakoperusteiden muut- uudistettaessa lähdettiin siitä, että kunkin vero-
32508: tamiseksi siten, että kunnilla olisi pa- vuoden verot jaetaan lopullisesti sen mukaan
32509: remmat edellytykset ennakoida tulevien kuin kussakin kunnassa toimivat yhteisöt ovat
32510: vuosien yhteisöverojen jako-osuutensa niitä maksaneet. Verojärjestelmä kuitenkin toi-
32511: omissa taloussuunnitelmissaan? mii siten, että verovuoden alusta lähtien yhteisöt
32512: maksavat pääsääntöisesti kuukausittain ennakko-
32513: Vastauksen kysymykseen esitän kunnioittavasti veroja, jotka tilitetään sitä mukaa eri veronsaajil-
32514: seuraavaa: le. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää laskea
32515: Uusi verontilityslaki (532/1998) tuli voimaan alustavat jako-osuudet viimeksi valmistuneen
32516: 1.8.1998. Lakiin sisältyy muun muassa säännök- verotuksen tietojen perusteella. Esimerkiksi vuo-
32517: set yksittäisten kuntien ja seurakuntien yhteisö- den 2001 yhteisöveron ennakoitajaetaan siis ve-
32518: veron jako-osuuksien määräytymisperusteista. rovuoden 1999 verotustietojen perusteella lasket-
32519: Uusia jako-osuuksia sovellettiin ensimmäisen tujen jako-osuuksien mukaan. Näitä jako-osuuk-
32520: kerran verovuoden 1999 yhteisöveron tilityksis- sia tullaan oikaisemaan tammikuussa 2002 vero-
32521: sä. Nykyisessä järjestelmässä jako-osuudet pe- vuoden 2000 verotuksen valmistuttua. Lisäksi
32522: rustuvat yritysten maksamien yhteisöverojen pe- nämä jako-osuudet oikaistaan lopullisiksi kysei-
32523: rusteella laskettavaan kuntakohtaiseen yritystoi- sen verovuoden jako-osuuksiksi tammikuussa
32524: mintaerään ja kuntakohtaisten kantorahatulojen 2003 verovuoden 2001 verotuksen valmistuttua.
32525: laskettavaan metsäerään. Kullekin verovuodelle Eri verovuosien verotustietojen perusteella
32526: vahvistetaan viimeksi toimitetun verotuksen tie- laskettujen jako-osuuksien vaihtelut aiheutuvat
32527: tojen mukaan lasketut alustavat jako-osuudet, muun muassa yhteisöjen tulosten vuosittaisesta
32528: jotka oikaistaan verotuksen valmistuttua lopulli- vaihtelusta ja sen seurauksena veronmaksun
32529: siksi jako-osuuksiksi. vaihteluista sekä yritysjärjestelyistä, joista tässä
32530: Vanhassa jakojärjestelmässä jako-osuuksien yhteydessä muun muassa Luvian kunnan kohdal-
32531: laskentaperusteista säädettiin veronkantolain la on kysymys.
32532: 12 d §:ssä. Jako-osuudet perustuivat verovuo- Sisäasiainministeriön asettama kuntatalouden
32533: sien 1991 ja 1992 verotuksen tietoihin eikä niitä selvitysmies Jukka Pekkarinen luovutti
32534: muutettu vuosittain 18.1.2001 mietintönsä. Siihen sisältyi muun
32535: Verovuoden 1999 verotustietojen perusteella muassa ehdotus, jonka mukaan kuntien yhteisö-
32536: laskettuja yhteisöveron jako-osuuksia sovelle- veronjako-osuudet määrättäisiin kerralla lopulli-
32537:
32538:
32539: 2
32540: Ministerin vastaus KK 1046/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
32541:
32542:
32543: siksi vaikkakin kahden vuoden takaisten verotus- si. Tällöin kuntien talouden ennustettavuus ja va-
32544: tietojen perusteella. Näitä osuuksia ei myöhem- kaus paranisi. Hallitus ottaa aikanaan kantaa tä-
32545: min oikaistaisi lopullisen verotuksen mukaisik- hän selvitysmies Jukka Pekkarisen ehdotukseen.
32546:
32547:
32548: Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2001
32549:
32550: Ministeri Suvi-Anne Siimes
32551:
32552:
32553:
32554:
32555: 3
32556: KK 1046/2000 vp -Lauri Oinonen lkesk Ministerns svar
32557:
32558:
32559:
32560:
32561: Tili riksdagens talman
32562:
32563: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Den utde1ning av samfundsskatten som beräk-
32564: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- nats på basis av beskattningsuppgifterna för skat-
32565: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Lauri teåret 1999 tillämpas så att utfallet när det gäller
32566: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmå1 samfundsskatten för skatteåret 1999 rättas i
32567: SS 1046/2000 rd: januari 2001 en1igt de s1utgiltiga uppgifterna.
32568: En1igt samma utde1ning rättas även den samfund-
32569: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta skatt som influtit för skatteåret 2000. För kom-
32570: för att ändra fördelningen av samfunds- munerna går båda rätte1serna så1edes i samma
32571: skatten såtillvida att kommunerna bätt- riktning, vilket innebär att deras samverkan
32572: re skall kunna förutse sin utdelning för framträder.
32573: kommande år i sina egna ekonomipla- Vid reformen av systemet med kommunernas
32574: ner? utde1ning av samfundsskatt utgick man från att
32575: skatterna för vatje skatteår s1utgiltigt förde1as en-
32576: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- ligt har mycket skatt samfunden i respektive
32577: föra fö1jande: kommun beta1at. Skattesystemet fungerar dock
32578: Dennya 1agen om skatteredovisning (532/1998) så att samfunden från skatteårets början i rege1
32579: trädde i kraft den 1 augusti 1998. 1 1agen ingår månatligen beta1ar förskottsskatt, som i samma
32580: b1.a. bestämme1ser om grunderna för bestäm- takt redovisas till de o1ika skattetagarna. Härvid
32581: mande av enskilda kommuners och försam1ing- återstår som enda alternativ att beräkna den pre-
32582: ars utde1ning av samfundsskatten. Dennya utde1- liminära utdelningen utgående från uppgifterna
32583: ningen tillämpades första gången i redovisning- från den senast fårdigställda beskattningen. Till
32584: arna för samfundskatten för skatteåret 1999. 1 det exempe1 förde1as förskottsinnehållningarna av
32585: nuvarande systemet baserar sig utde1ningen på en samfundsskatt för år 2001 på basis av den utde1-
32586: företagsverksamhetspost som beräknas kommun- ning som beräknats utgående från 1999 års be-
32587: vis utgående från den samfundsskatt företagen skattningsuppgifter. Denna utde1ning kommer att
32588: beta1at och på skogsposter som beräknas utgåen- rättas i januari 2002 när beskattningen för skatte-
32589: de från de respektive kommunernas rotprisin- året 2000 fårdigställts. Ytterligare kommer den-
32590: komster. För varje skatteår fastställs utgående na utdelning att rättas till en s1utlig utde1ning för
32591: från uppgifter om den senast verkställda beskatt- skatteåret i fråga i januari 2003 när beskattning-
32592: ningen en pre1iminär utde1ning som rättas till en en för skatteåret 2001 har fårdigställts.
32593: s1utlig utde1ning när beskattningen har fårdig- Variationer i den utde1ning som beräknats ut-
32594: ställts. gående från beskattningsuppgifterna för o1ika
32595: 1 det gam1a utde1ningssystemet bestämdes i skatteår beror bl.a. på den år1iga variationen i
32596: 12 d § 1agen om skatteuppbörd om grunderna samfundens inkomster och till fö1jd av detta även
32597: för beräkning av utdelningen. Utde1ningen base- på årliga variationer i skattebetalningen och om-
32598: rade sig på beskattningsuppgifter för skatteåren struktureringar av företag, vi1ket det i detta sam-
32599: 1991 och 1992 och de ändrades inte årligen. manhang är fråga om i bl.a. Luvia kommun.
32600:
32601:
32602:
32603: 4
32604: Ministems svar KK 1046/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
32605:
32606:
32607: Jukka Pekkarinen, som inrikesministeriet till- delning skulle sedan inte längre rättas i enlighet
32608: satt som utredningsman när det gäller kommun- med den fårdigställda beskattningen. Härmed
32609: ekonomin, överlämnade den 18 januari 200 l sitt skulle förutsebarheten och stabiliteten i kommu-
32610: betänkande. Det innehöll bl.a. ett förslag enligt nemas ekonomi förbättras. Regeringen kommer i
32611: vilket kommunemas utdelning av samfundskatt sinom tid att ta ställning tili utredningsman Juk-
32612: genast skulle bestämmas slutgiltigt t.ex. på basis ka Pekkarinens förslag.
32613: av två år gamla beskattningsuppgifter. Denna ut-
32614:
32615:
32616: Helsingfors den 1 februari 2001
32617:
32618: Minister Suvi-Anne Siimes
32619:
32620:
32621:
32622:
32623: 5
32624: KK 1047/2000 vp- Timo Seppälä /kok
32625:
32626:
32627:
32628:
32629: KIRJALLINEN KYSYMYS 1047/2000 vp
32630:
32631: Työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen
32632: lapsikorotusten eroavuudet
32633:
32634:
32635:
32636:
32637: Eduskunnan puhemiehelle
32638:
32639: Työttömän työnhakijan työttömyyspäivärahaa ja tään kolmesta lapsesta 47 markkaa päivää koh-
32640: työmarkkinatukea korotettiin kuluvan vuoden den. Työmarkkinatuen saajalle maksetaan yhdes-
32641: alusta alkaen. Työttömyyspäiväraha on tarkoitet- tä lapsesta lapsikorotusta 10 markkaa, kahdesta
32642: tu työttömän työnhakijan toimeentulon turvaami- lapsesta 15 markkaa ja vähintään kolmesta lap-
32643: seksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellis- sesta 19 markkaa päivää kohden.
32644: ten menetysten korvaamiseksi ja/tai lieventämi- Erot lapsikorotusten suuruudessa ovat siis
32645: seksi. Sitä maksetaan enintään 500 päivältä hen- huomattavia. On kuitenkin päivänselvää, ettei-
32646: kilölle, joka täyttää työssäoloehdon. vät lapsista aiheutuvat välttämättömät kustan-
32647: Työmarkkinatuella puolestaan tuetaan työttö- nukset ole riippuvaisia siitä, saako heidän huolta-
32648: män henkilön toimeentuloa työnhaun ja työvoi- Jansa työttömyyskorvausta vai työmarkkinatu-
32649: mapoliittisten toimenpiteiden aikana. Työmark- kea.
32650: kinatuen tarkoituksena on edistää ja parantaa työ-
32651: markkinoille hakeutumista ja palaamista. Siihen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32652: on oikeus työttömällä, joka on saanut työttö- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
32653: myyspäivärahaa enimmäisajan eli 500 päivää tai ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
32654: ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, koska vaksiseuraavan kysymyksen:
32655: ei täytä työssäoloehtoa.
32656: Sekä työttömyyspäivärahaan että työmarkki- Miksi työmarkkinatuen lapsikorotukset
32657: natukeen maksetaan lapsikorotusta lasten luku- ovat huomattavasti työttömyyspäivära-
32658: määrän perusteella. Vuodenvaihteessa voimaan han lapsikorotuksia alhaisempiaja
32659: tulleiden lapsikorotusten määrät ovat työttö-
32660: myyspäivärahan saajalle yhdestä lapsesta 25 aiotaanko työmarkkinatuen lapsikoro-
32661: markkaa, kahdesta lapsesta 37 markkaa ja vähin- tuksia korottaa vastaamaan työttömyys-
32662: päivärahan lapsikorotuksia?
32663:
32664:
32665: Helsingissä II päivänä tammikuuta 2001
32666:
32667: Timo Seppälä /kok
32668:
32669:
32670:
32671:
32672: Versio 2.0
32673: KK 1047/2000 vp- Timo Seppälä /kok Ministerin vastaus
32674:
32675:
32676:
32677:
32678: Eduskunnan puhemiehelle
32679:
32680: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- myyspäivärahan ja työmarkkinatuen saamisen
32681: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- edellytykset ovat siis erilaiset. Lakia laadittaessa
32682: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen on ajateltu kannustavuutta ja omaehtoista työhön
32683: vastattavaksi kansanedustaja Timo Seppälän hakeutumista aina kun se vain on mahdollista.
32684: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Tämä on peruste sille, että työttömyyspäivära-
32685: 1047/2000 vp: han lapsikorotukset ovat työmarkkinatuen lapsi-
32686: korotuksia korkeammat. Samalla kun työmarkki-
32687: Miksi työmarkkinatuen lapsikorotukset natuen lapsikorotukset alennettiin vuonna 1996
32688: ovat huomattavasti työttömyyspäivära- kattamaan 40 prosenttia peruspäivärahan lapsi-
32689: han lapsikorotuksia alhaisempiaja korotuksista, tehtiin työmarkkinatukeen myös
32690: menoja lisääviä muutoksia. Työmarkkinatuen
32691: aiotaanko työmarkkinatuen lapsikoro- saajalle alettiin maksaa työvoimapoliittisen kou-
32692: tuksia korottaa vastaamaan työttömyys- lutuksen ajalta ylläpitokustannusten korvauksia.
32693: päivärahan lapsikorotuksia? Kysyjä on oikeassa lasten aiheuttamia kustan-
32694: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nuksia verratessaan. Tutkimusten mukaan työ-
32695: ti seuraavaa: markkinatuella elävät ja lapsiperheet ovat talou-
32696: dellisesti kaikkein kireimmällä. Tulevissa ratkai-
32697: Työttömyyspäiväraha maksetaan joko peruspäi- suissa onkin harkittava mahdollisuuksia heidän
32698: värahana tai ansioon suhteutettuna päivärahana. asemansa parantamiseksi.
32699: Näiden saamisen edellytykset ovat työttömyys- Työmarkkinatuen kehittämisessä työmi-
32700: turvalain 2 luvussa. Työmarkkinatukea voi saada nisteriö näkee passiivisen tuen kehittämisen si-
32701: henkilö, joka ei täytä lain työssäoloehtoa ja joka jasta keskeisenä tuen aktivoivien piirteiden vah-
32702: on taloudellisen tuen tarpeessa tai jonka aika vistamisen. Työministeriössä on perustettu pro-
32703: työttömyyspäivärahaan on päättynyt lain 26 §:n jekti työmarkkinatukijärjestelmän kehittämisek-
32704: 1 tai 2 momentin rajoituksen vuoksi. si. Projekti valmistuu 30 päivänä huhtikuuta
32705: Työttömyyspäivärahan maksaminen perustuu 2001 ja siinä selvitetään mm. keinoja, joilla työ-
32706: myös henkilön omiin maksuihin sekä aikaisem- markkinatuen saajien aktiivisuutta lisätään ja
32707: paan työssäoloon. Työttömyyspäivärahan kesto mahdollisuuksia osallistua työvoimapoliittisiin
32708: on lisäksi ajallisesti rajoitettua. Työmarkkinatu- toimenpiteisiin parannetaan.
32709: ki ei täytä mitään näistä edellytyksistä. Työttö-
32710:
32711:
32712: Helsinki 1 päivänä helmikuuta 2001
32713:
32714: Työministeri Tarja Filatov
32715:
32716:
32717:
32718:
32719: 2
32720: Ministems svar KK 1047/2000 vp- Timo Seppälä /kok
32721:
32722:
32723:
32724:
32725: Tili riksdagens talman
32726:
32727: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gäller inte i fråga om arbetsmarknadsstöd. Dessa
32728: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- förutsättningar gäller inte i fråga om arbetsmark-
32729: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo nadsstöd. Förutsättningama för erhållande av ar-
32730: Seppälä /saml undertecknade skriftliga spörsmål betslöshetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd
32731: SS 1047/2000 rd: är således sinsemellan olika. När lagen skrevs har
32732: tanken varit att alltid när det bara är möjligt spor-
32733: Vaiför är barnförhöjningar tili mottaga- ra och motivera människor tili att söka arbete på
32734: re av arbetsmarknadsstöd betydligt läg- eget initiativ. Detta är grunden tili att bamförhöj-
32735: re än barnförhöjningar tili mottagare av ningar tili mottagare av arbetslöshetsdagpenning
32736: arbetslöshetsdagpenning samt är högre än bamförhöjningar tili mottagare av ar-
32737: betsmarknadsstöd. När bamförhöjningama tili
32738: har man för avsikt att höja arbetsmark- arbetsmarknadsstöd sänktes tili att motsvara 40
32739: nadsstödets barnförhöjningar så att de procent av bamförhöjningama tili arbetslöshets-
32740: motsvarar barnförhöjningar tili arbets- dagpenning, gjordes i arbetsmarknadsstödet även
32741: löshetsdagpenning? vissa utgiftssökande ändringar. Tili mottagare av
32742: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- arbetsmarknadsstöd började då betalas ersätt-
32743: föra följande: ningar för uppehälle under utbildningstiden.
32744: Spörsmålsställaren har rätt i sina jämförelser
32745: Arbetslöshetsdagpenning utbetalas i form av an- som gäller kostnader som bam medför. Enligt un-
32746: tingen grunddagpenning eller dagpenning av- dersökningar är de som lever på arbetsmarknads-
32747: vägd enligt förtjänsten. Förutsättningama för er- stöd och bamfamiljer de grupper vilka har det
32748: hållande av dessa är inskrivna i 2 kap. lagen om ekonomiskt aUra kärvast. 1 kommande avgöran-
32749: utkomstskydd för arbetslösa. Arbetsmarknads- den bör man därför överväga möjlligheter att för-
32750: stöd kan betalas tili en person som inte uppfyller bättra deras ställning.
32751: det arbetsvillkor som avses i lagen och som är i När arbetsmarknadsstödet utvecklas anser ar-
32752: behov av ekonomiskt stöd eller vars rätt tili ar- betsministeriet det viktigt att man i stället för att
32753: betslöshetsdagpenning har upphört på grund av utveckla det passiva stödet förstärker stödets ak-
32754: den begränsning som stadgas i lagens 26 § 1 el- tiverande drag. Vid arbetsministeriet har grun-
32755: ler 2 mom. dats ett projekt för utvecklande av arbetsmark-
32756: Utbetalningen av arbetslöshetsdagpenning nadsstödssystemet. Projektet blir fårdigt den 30
32757: grundar sig även på de avgifter som personeo april 2001 och det skall utreda bl.a. olika medel
32758: själv har betalat samt på dennes tidigare arbete. för att öka aktiviteten bland arbetsmarknadsstöd-
32759: Arbetslöshetsdagpenning betalas dessutom tagama och förbättra deras möjligheter att delta i
32760: med en tidsbegränsning. Dessa förutsättningar arbetskraftspolitiska åtgärder.
32761:
32762:
32763:
32764: Helsingfors den 1 februari 2001
32765:
32766: Arbetsminister Tarja Filatov
32767:
32768: 3
32769: KK 1048/2000 vp- Eero Lämsä /kesk
32770:
32771:
32772:
32773:
32774: KIRJALLINEN KYSYMYS 1048/2000 vp
32775:
32776: Turkistarhaiskujen selvittäminen
32777:
32778:
32779:
32780:
32781: Eduskunnan puhemiehelle
32782:
32783: Vahingontekotarkoituksessa tehdyt iskut turkis- On varmasti olemassa keinoja, joiden avulla
32784: tarhoja kohtaan ovat yleistyneet viime vuosina valtiovalta voisi auttaa poliisin tutkimustyötä
32785: Suomessa. Yksi tuoreimmista tapauksista on vii- turkistarhaiskujen yhteydessä. Kansalaisten kär-
32786: me joulukuun lopulla iisalmelaiseen turkistar- sivällisyyden kannalta asialla alkaa olla kiire.
32787: haan tehty isku, jossa tarhan huolto- ja varastora-
32788: kennus poltettiin. Kyseiselle tarhalle oli tehty Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32789: isku myös lokakuussa. Tuolloin tarhasta oli pääs- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32790: tetty kettuja karkuun, tarhan laitteistoa oli hajo- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32791: tettu ja siitoseläinten kantakortteja oli anastettu. vaksi seuraavan kysymyksen:
32792: Kumpaakaan iskua ei ole rikostutkinnassa vielä
32793: pystytty selvittämään. Aikooko hallitus tehostaa keskusrikos-
32794: Turkistarhaiskujen jatkuminen sen ohella, et- poliisin toimintaedellytyksiä, jotta tur-
32795: tei iskuja useinkaan ole pystytty selvittämään, on kistarhaiskujen tekijät saataisiin nykyis-
32796: aiheuttanut huolestumista kansalaisten keskuu- tä tehokkaammin vastuuseen teoistaan
32797: dessa. Yhteen elinkeinoon kohdistuvan laitto- ja
32798: man toiminnan jatkuminen rapauttaa uskoa oi-
32799: keusvaltion toimivuuteen. Iskujen selvittäminen mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur-
32800: olisi tehokkain tapa ehkäistä ennalta tulevia lait- kistarhayrittäjäperheiden turvallisuu-
32801: tomuuksia. den takaamiseksi?
32802:
32803:
32804:
32805: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2001
32806:
32807: Eero Lämsä /kesk
32808:
32809:
32810:
32811:
32812: Versio 2.0
32813: KK 1048/2000 vp - Eero Lämsä /kesk Ministerin vastaus
32814:
32815:
32816:
32817:
32818: Eduskunnan puhemiehelle
32819:
32820: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Poliisi on keskittänyt vuonna 2000 tehtyjen
32821: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette turkistarhaiskuj en tutkinnan projektityyppisesti
32822: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jä- Länsi-Suomen läänin alueella keskusrikospolii-
32823: senen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm- sin ja paikallispoliisin tutkijoiden muodostamal-
32824: sän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen le ryhmälle, jota suojelupoliisi osaltaan tukee.
32825: KK 1048/2000 vp: Kysymyksessä olevan kaltaisia suunnitelmal-
32826: lisia rikoksia ei estetä ja selvitetä vain yhden po-
32827: Aikooko hallitus tehostaa keskusrikos- liisiyksikön voimin, vaan tutkintaryhmiä muo-
32828: poliisin toimintaedellytyksiä, jotta tur- dostetaan kulloisenkin rikoskokonaisuuden vaa-
32829: kistarhaiskujen tekijät saataisiin nykyis- timalla tavalla. Keskusrikospoliisin johto ja po-
32830: tä tehokkaammin vastuuseen teoistaan liisin lääninjohto sopivat tutkintaryhmän resurs-
32831: ja seista niin, että rikokset tulevat tarkoituksenmu-
32832: kaisesti selvitetyiksi.
32833: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur- Poliisi on jo vuosien ajan opastanut turkistar-
32834: kistarhayrittäjäperheiden turvallisuu- haajia teknisten suojaus- ja varoitusjärjestelmien
32835: den takaamiseksi? käyttöönotossa sekä vartioinnin järjestämisessä.
32836: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Poliisin ja turkistarhaajien yhdessä suunnittele-
32837: ti seuraavaa: ma ennalta estävä työ on käytännössä tehokkain
32838: keino edelleen vähentää tarhoihin kohdistuvia is-
32839: Suomessa on noin 2000 turkistarhaa. Näihin on kuja. Samalla, kun näin parannetaan itse tarhaus-
32840: kohdistunut eläinoikeusliikkeen nimissä tehtyjä elinkeinoon kuuluvan omaisuuden suojaa, myös
32841: rikoksia aikaisempina vuosina useita kymmeniä yrittäjäperheen turvallisuus paranee.
32842: ja viime vuonna rikoksia tehtiin yhteensä 19 kap-
32843: paletta.
32844:
32845:
32846:
32847: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2001
32848:
32849: Sisäasiainministeri Ville Itälä
32850:
32851:
32852:
32853:
32854: 2
32855: Ministerns svar KK 1048/2000 vp- Eero Lämsä /kesk
32856:
32857:
32858:
32859:
32860: Tili riksdagens talman
32861:
32862: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Polisen har koncentrerat utredningen av de år
32863: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 2000 inträffade räderna mot pälsdjursfarmerna
32864: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eero som ett projekt på Västra Finlands läns område
32865: Lämsä /cent undertecknade skriftliga spörsmål till en grupp som består av utredare från Central-
32866: SS 1048/2000 rd: kriminalpolisen och den lokala polisen. Skydds-
32867: polisen stöder för sin del gruppen.
32868: Amnar regeringen effektivera verksam- Sådana planmässiga brott som det här är fråga
32869: hetsförutsättningarna för centralkrimi- om hindras och utreds inte bara med en polisen-
32870: nalpolisen så att man effektivare än i nu- hets krafter utan utredningsgrupper bildas på det
32871: läget skulle få gärningsmännen bakom sätt som respektive brottshelhet kräver. Ledning-
32872: räderna mot pälsdjursfarmerna ställda en för centralkriminalpolisen och polisens läns-
32873: tili svars för sina handlingar och ledning kommer överens om resurserna för utred-
32874: ningsgruppen så att brotten blir utredda på ett än-
32875: vilka åtgärder tänker regeringen vidta damålsenligt sätt.
32876: för att garantera säkerheten för päls- Polisen har redan under flera års tid instruerat
32877: djursfarmaiföretagarnas familjer? pälsdjursfarmare i ibruktagandet av skydds- och
32878: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- varningssystem samt i arrangerandet av bevak-
32879: ning. Det förebyggande arbete som polisen och
32880: föra följande:
32881: pälsdjursfarmarna tillsammans planerar är i prak-
32882: 1 Finland finns det cirka 2000 pälsdjursfarmer. tiken det effektivaste sättet att ytterligare minska
32883: Med hänvisning till djurens rättigheter har mot på de räder som riktas mot farmerna. Samtidigt
32884: dessa farmer under tidigare år riktats tiotals brott som man på det här sättet förbättrar skyddet för
32885: och i fjol uppgick brotten till sammanlagt 19 den egendom som hör till pälsdjursnäringen, för-
32886: stycken. bättras också säkerheten för företagarfamiljen.
32887:
32888:
32889:
32890: Helsingforsden 31 januari 2001
32891:
32892: Inrikesminister Ville Itälä
32893:
32894:
32895:
32896:
32897: 3
32898: KK 1049/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
32899:
32900:
32901:
32902:
32903: KIRJALLINEN KYSYMYS 1049/2000 vp
32904:
32905: Kunnallis- ja yhteisöverojen palautukset
32906:
32907:
32908:
32909:
32910: Eduskunnan puhemiehelle
32911:
32912: Suurin osa maamme kunnista sai vuodenvaih- ovat muutaman viime vuoden aikana saaneet ta-
32913: teessa maksettavakseen viime ja toissa vuoden louttaan kohennettua, joutuvat takaisin heikon
32914: yhteisöverojen oikaisuerät, joita oli maksettu en- talouden kuntien kastiin näiden palautusten
32915: nakkoon ylisuurina. Tammikuussa tehtävien oi- vuoksi. Hyötyjiä tälläkin kertaa ovat pääkaupun-
32916: kaisujen kohdalla kyse ei ole pikkusummista, kiseudun isot kaupungit, joille verottaja maksaa
32917: vaan monien kuntien kohdalla jopa kymmenien jopa satoja miljoonia markkoja yhteisöverojen
32918: miljoonien markkojen lisälaskusta. palautusta. Tämä eriarvoistaa maamme kuntien
32919: Lisämenot ajoittuvat kuntien taloudenpidon kykyä vastata palvelutehtävistään entisestäänkin.
32920: kannalta hyvin ikävästi. Kunnat olivat joulukuus-
32921: sa maksaneet edellisen yhteisöverojen palautus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32922: erän ja juuri hyväksyneet alkaneen vuoden bud- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
32923: jetit, jotka osoittautuivat nyt virheellisten ennak- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
32924: kotietojen pohjalta laadituiksi. Maksettavat pa- vaksi seuraavan kysymyksen:
32925: lautukset aiheuttavat muutoksia myös menneen
32926: vuoden tilinpäätöksiin, joihin palautukset uuden Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta verotta-
32927: kirjaamistavanmukaan on huomioitava. jan ennakkolaskelmat saadaan parem-
32928: Kuntien on mahdotonta toteuttaa pitkäjänteis- min paikkansa pitäviksi, kuntien talous-
32929: tä taloussuunnittelua, mikäli verottaja ei tämän suunnittelu voidaan turvata pitkäjäntei-
32930: paremmin pysty ennakoimaan kuntien kunnallis- sesti ja uudistaa yhteisöveron palautus-
32931: ja yhteisövero-osuuksia. Monet kunnat, jotka järjestelmää siten, että se kohtelee kun-
32932: tia nykyistä tasavertaisemmin?
32933:
32934:
32935: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2001
32936:
32937: Markku Laukkanen /kesk
32938:
32939:
32940:
32941:
32942: Versio 2.0
32943: KK 1049/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
32944:
32945:
32946:
32947:
32948: Eduskunnan puhemiehelle
32949:
32950: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Verovuoden 1999 verotustietojen perusteella
32951: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- laskettuja yhteisöveron jako-osuuksia sovelle-
32952: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen taan siten, että tammikuussa 2001 oikaistaan ve-
32953: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen rovuoden 1999 yhteisöverokertymät lopullisten
32954: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tietojen mukaisiksi. Samojen osuuksien mukaan
32955: 1049/2000 vp: oikaistaan myös verovuodelta 2000 kertyneet yh-
32956: teisöverot. Kunnalle molemmat oikaisut ovat si-
32957: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta verotta- ten samansuuntaisia, jolloin niiden yhteisvaiku-
32958: jan ennakkolaskelmat saadaan parem- tus korostuu. Joulukuussa 2000 kunnille ei tullut
32959: min paikkansa pitäviksi, kuntien talous- maksettavaksi eli niiltä ei peritty yhteisöverojen
32960: suunnittelu voidaan turvata pitkäjäntei- oikaisuja, vaan päinvastoin tilitettiin marras-
32961: sesti ja uudistaa yhteisöveron palautus- kuussa 2000 kertyneitä yhteisöveroja.
32962: järjestelmää siten, että se kohtelee kun- Kuntien yhteisöveron jako-osuusjärjestelmää
32963: tia nykyistä tasaveroisemmin? uudistettaessa lähdettiin siitä, että kunkin vero-
32964: vuoden verot jaetaan lopullisesti sen mukaan
32965: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kuin kussakin kunnassa toimivat yhteisöt ovat
32966: ti seuraavaa: niitä maksaneet. Verojärjestelmä kuitenkin toi-
32967: Uusi verontilityslaki (532/1998) tuli voimaan mii siten, että verovuoden alusta lähtien yhteisöt
32968: 1.8.1998. Lakiin sisältyy muun muassa säännök- maksavat pääsääntöisesti kuukausittain ennakko-
32969: set yksittäisten kuntien ja seurakuntien yhteisö- veroja, jotka tilitetään sitä mukaa eri veronsaajil-
32970: veron jako-osuuksien määräytymisperusteista. le. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää laskea
32971: Uusia jako-osuuksia sovellettiin ensimmäisen alustavat jako-osuudet viimeksi valmistuneen
32972: kerran verovuoden 1999 yhteisöveron tilityksis- verotuksen tietojen perusteella. Esimerkiksi vuo-
32973: sä. Nykyisessä järjestelmässä jako-osuudet pe- den 2001 yhteisöveron ennakoita jaetaan siis ve-
32974: rustuvat yritysten maksamien yhteisöverojen pe- rovuoden 1999 verotustietojen perusteella lasket-
32975: rusteella laskettavaan kuntakohtaiseen yritystoi- tujen jako-osuuksien mukaan. Näitä jako-osuuk-
32976: mintaerään ja kuntakohtaisten kantorahatulojen sia tullaan oikaisemaan tammikuussa 2002 vero-
32977: laskettavaan metsäerään. Kullekin verovuodelle vuoden 2000 verotuksen valmistuttua. Lisäksi
32978: vahvistetaan viimeksi toimitetun verotuksen tie- nämä jako-osuudet oikaistaan lopullisiksi kysei-
32979: tojen mukaan lasketut alustavat jako-osuudet, sen verovuoden jako-osuuksiksi tammikuussa
32980: jotka oikaistaan verotuksen valmistuttua lopuUi- 2003 verovuoden 200 1 verotuksen valmistuttua.
32981: siksi jako-osuuksiksi. Eri verovuosien verotustietojen perusteella
32982: Vanhassa jakojärjestelmässä jako-osuuksien laskettujen jako-osuuksien vaihtelut aiheutuvat
32983: laskentaperusteista säädettiin veronkantolain muun muassa yhteisöjen tulosten vuosittaisesta
32984: 12 d §:ssä. Jako-osuudet perustuivat verovuo- vaihtelusta ja sen seurauksena veronmaksun
32985: sien 1991 ja 1992 verotuksen tietoihin eikä niitä vaihteluista sekä yritysjärjestelyistä.
32986: muutettu vuosittain. Luonnollisten henkilöiden maksamien kunnal-
32987: lisverojen tilitysten veronsaajaryhmien (valtio,
32988:
32989:
32990: 2
32991: Ministerin vastaus KK 1049/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
32992:
32993:
32994: kunnat, seurakunnat ja Kela) jako-osuudet perus- jo verovuoden alussa, kun ennakkoveroja alkaa
32995: tuvat valtiovarainministeriön asetuksessa säädet- kertyä ja niitä ryhdytään tilittämään, tietää optio-
32996: tyihin jako-osuuksiin. Jako-osuudet arvioidaan ohjelmissa olevien yhtiöiden tulevan vuoden
32997: viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perus- kurssivaihtelut sekä optiotulojen saajien käyttäy-
32998: teella henkilöverotuksen suunnittelumallin avul- tyminen optio-ohjelman ja osakkeiden tai optioi-
32999: la. Yksittäisten kuntien jako-osuuksien laskenta- den kurssien suhteen. Tämä on jopa verottajalle
33000: perusteena ovat viimeksi valmistuneen verotuk- mahdoton tehtävä.
33001: sen mukaiset äyrimäärät sekä kunnan asukaslu- Sisäasiainministeriön asettama kuntatalouden
33002: vun muutos. Myös kunnallisveron jako-osuudet selvitysmies Jukka Pekkarinen luovutti
33003: oikaistaan lopullisen verotuksen mukaisiksi ky- 18.1.2001 mietintönsä. Siihen sisältyi muun
33004: seisen verovuoden verotuksen valmistuttua ns. muassa ehdotus, jonka mukaan kuntien yhteisö-
33005: maksuunpanotilityksen yhteydessä, jolloin sa- veronjako-osuudet määrättäisiin kerralla lopulli-
33006: malla veronsaajilta peritään niiden maksuunpa- siksi, vaikkakin kahden vuoden takaisten vero-
33007: non mukaiset osuudet verovelvollisille suoritet- tustietojen perusteella. Näitä osuuksia ei myö-
33008: tavista veronpalautuksista. Veronpalautukset hemmin oikaistaisi lopullisen verotuksen mukai-
33009: kuitataan kuntien tilityksissä joulukuussa. siksi. Tällöin kuntien talouden ennustettavuus ja
33010: Viime vuosina työsuhdeoptiot ovat tuoneet vakaus paranisi. Hallitus ottaa aikanaan kantaa
33011: uuden elementin jako-osuuksiin. Ansiotuloina tähän selvitysmies Jukka Pekkarisen ehdotuk-
33012: verotettavien työsuhdeoptioiden määrä on nous- seen. Yhteisöveron nykyisiin jako-osuuksien
33013: sut useaan miljardiin markkaan. Optiotulojen määräytymisperusteisiin sinänsä Pekkarisen sel-
33014: kuntakohtaiseksi kohdentamiseksi oikein pitäisi vityksessä ei ehdoteta muutosta.
33015:
33016:
33017: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2001
33018:
33019: Ministeri Suvi-Anne Siimes
33020:
33021:
33022:
33023:
33024: 3
33025: KK 1049/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministems svar
33026:
33027:
33028:
33029:
33030: Tili riksdagens talman
33031:
33032: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger rade sig på beskattningsuppgifter för skatteåren
33033: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 1991 och 1992 och de ändrades inte årligen.
33034: rådet översänt följande av riksdagsledamot Den utdelning av samfundsskatten som beräk-
33035: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- nats på basis av beskattningsuppgiftema för skat-
33036: ga spörsmål SS 1049/2000 rd: teåret 1999 tillämpas så att utfallet när det gäller
33037: samfundsskatten för skatteåret 1999 rättas ijanu-
33038: Vad ämnar regeringen göraför att skat- ari 2001 enligt de slutgiltiga uppgiftema. Enligt
33039: temyndigheternas förhandskalkyler samma utdelning rättas även den samfundsskatt
33040: bättre skall stämma överens med de som influtit för skatteåret 2000. För kommuner-
33041: verkliga uppgifterna, för att kommuner- na går båda rättelsema således i samma riktning,
33042: nas ekonomiplanering skall kunna ga- vilket innebär att deras samverkan framträder. 1
33043: ranteras långsiktigt och för att återbä- december 2000 behövde kommunema inte beta-
33044: ringssystemet för samfundsskatt skall la, d.v.s. hos dem uppbars inga rättade samfunds-
33045: förnyas så att det behandlar kommuner- skatter utan man redovisade tvärtom för sam-
33046: na mer jämlikt än nu? fundsskatter som influtit i november 2000.
33047: Vid reformen av systemet med kommunemas
33048: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- utdelning av samfundsskatt utgick man från att
33049: föra följande: skattema för varje skatteår slutgiltigt fördelas en-
33050: Dennya lagen om skatteredovisning (53211998) ligt hur mycket skatt samfunden i respektive
33051: trädde i kraft den 1 augusti 1998. 1 lagen ingår kommun betalat. Skattesystemet fungerar dock
33052: bl.a. bestämmelser om grundema för bestäm- så att samfunden från skatteårets början i regel
33053: mande av enskilda kommuners och församling- månatligen betalar förskottsskatt, som i samma
33054: ars utdelning av samfundsskatten. Dennya utdel- takt redovisas till de olika skattetagama. Härvid
33055: ningen tillämpades första gången i redovisning- återstår som enda altemativ att beräkna den pre-
33056: ama för samfundsskatten för skatteåret 1999. liminära utdelningen utgående från uppgiftema
33057: 1 det nuvarande systemet baserar sig utdelningen från den senast fårdigställda beskattningen. Till
33058: på en företagsverksamhetspost som beräknas exempel fördelas förskottsinnehållningama av
33059: kommunvis utgående från den samfundsskatt fö- samfundsskatt för år 2001 på basis av den utdel-
33060: retagen betalat och på skogsposter som beräknas ning som beräknats utgående från 1999 års be-
33061: utgående från de respektive kommunemas rot- skattningsuppgifter. Denna utdelning kommer att
33062: prisinkomster. För varje skatteår fastställs ut- rättas i januari 2002 när beskattningen för skatte-
33063: gående från uppgifter om den senast verkställda året 2000 fårdigställts. Ytterligare kommer den-
33064: beskattningen en preliminär utdelning som rättas na utdelning att rättas till en slutlig utdelning för
33065: till en slutlig utdelning när beskattningen har får- skatteåret i fråga i januari 2003 när beskattning-
33066: digställts. en för skatteåret 2001 har fårdigställts.
33067: 1 det gamla utdelningssystemet bestämdes i Variationer i den utdelning som beräknats ut-
33068: 12 d § lagen om skatteuppbörd om grundema gående från beskattningsuppgiftema för olika
33069: för beräkning av utdelningen. Utdelningen base- skatteår beror bl.a. på den årliga variationen i
33070:
33071:
33072: 4
33073: Ministerns svar KK 1049/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
33074:
33075:
33076: samfundens inkomster och till följd av detta även komstema riktigt för varje kommun borde man
33077: på årliga variationer i skattebetalningen och om- redan vid ingången av skatteåret, då förskotts-
33078: struktureringar av företag. skatterna börjar komma in och de börjar redovi-
33079: Utdelningen för skattetagargrupperna av redo- sas, känna till det kommande årets kursväxlingar
33080: visningen för kommunalskatter som betalats av i fråga om de företag som ingår i optionspro-
33081: fysiska personer baserar sig på den utdelning som grammen samt hur de som erhåller optionsin-
33082: fastställts i finansministeriets förordning. Utdel- komster kommer att agera vad gäller optionspro-
33083: ningen uppskattas på basis av den senast fårdig- gram och aktie- och optionskurser. Detta är en
33084: ställda beskattningen med hjälp av en planerings- omöjlig uppgift till och med för skattemyndighe-
33085: modell för personbeskattning. Vid beräkningen ten.
33086: av utdelningen för enskilda kommuner utgörs Jukka Pekkarinen, som inrikesministeriet till-
33087: grunden av skatteöretalet enligt den senast får- satt som kommunalekonomisk utredningsman,
33088: digställda beskattningen och ändringar i kommu- överlämnade den 18 januari 2001 sitt betänkan-
33089: nens invånarantal. Även kommunalskattens ut- de. Det innehöll bl.a. ett förslag enligt vilket
33090: delning rättas efter att den slutgiltiga beskatt- kommunernas utdelning av samfundskatt genast
33091: ningen fårdigställts, i samband med s.k. debite- skulle bestämmas slutgiltigt t.ex. på basis av två
33092: ringsredovisning, varvid hos skattetagarna upp- år gamla beskattningsuppgifter. Denna utdelning
33093: bärs deras debiteringsenliga utdelning av skatte- skulle sedan inte längre rättas i enlighet med den
33094: återbäringen till de skattskyldiga. Skatteåterbä- fårdigställda beskattningen. Härmed skulle förut-
33095: ringarna kvittas i kommunernas redovisningar i sebarheten och stabiliteten i kommunernas eko-
33096: december. nomi förbättras. Regeringen kommer i sinom tid
33097: Under de senaste åren har utdelningen tillförts att ta ställning till utredningsman Jukka Pekkari-
33098: ett nytt element i och med anställningsoptioner- nens förslag. 1 Pekkarinens utredning föreslås
33099: na. Beloppet av de anställningsoptioner som be- inga ändringar av de nuvarande grunderna för be-
33100: skattas som förvärvsinkomst har stigit till flera stämmande av utdelning av samfundsskatt i sig.
33101: miljarder mark. För att kunna beräkna optionsin-
33102:
33103:
33104:
33105: Helsingfors den 7 februari 2001
33106:
33107: Minister Suvi-Anne Siimes
33108:
33109:
33110:
33111:
33112: 5
33113: KK 1050/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
33114:
33115:
33116:
33117:
33118: KIRJALLINEN KYSYMYS 1050/2000 vp
33119:
33120: Tiehallinnon Oulun piirin pyrkimykset romah-
33121: duttaa tienkäyttäjäpalvelut Kainuussa
33122:
33123:
33124:
33125:
33126: Eduskunnan puhemiehelle
33127:
33128: Kun eduskunta käsitteli vuoden 2000 kesäkuussa P-paikkojen käyttökelvottomuus lisäisi monella
33129: lakiesitystä tiehallinnosta, se - mm. Kainuun tavalla onnettomuusriskiä itse ajoväylällä.
33130: teiden heikkoon kuntotilanteeseen vedoten - Tervo on perustellut julkisuudessa ratkaisua
33131: muutti lakia niin, että siinä annettiin tiehallinnol- rahan puutteella, mikä tarkoittanee, että rahaa
33132: le erityinen velvoite pitää huolta alemmanastei- näin säästyisi. Näin ei kuitenkaan käytännössä
33133: sesta tieverkosta. Tästä päättäessään eduskunta kävisi, koska P-paikkoja jouduttaisiin ennen pit-
33134: oli merkinnyt tiedokseen, että itse hallinnonmuu- kää olosuhteiden pakosta (viimeistään yhden va-
33135: tos oli hallituksen ilmoituksen mukaan tuottava kavan liikenneonnettomuuden tapahduttua?)
33136: 300 Mmk:n säästön osoitettavaksi teiden kunnos- avaamaan. Se ei enää onnistuisi keveällä kalus-
33137: sapitoon ja niiden kunnon kohentamiseen. Edus- tolla. Kun auraus suoritetaan ajallaan, yhden P-
33138: kunta on lisäksi oma-aloitteisesti kahden vuoden paikan auraus vie vain muutaman minuutin ajan.
33139: aikana lisännyt perustienpidon määrärahoja yh- Oma lukunsa Kainuussa ovat Venäjältä tule-
33140: teensä 180 Mmk:lla. Näin odotukset teiden pa- vat tielläliikkujat, joilla on jatkuvasti ongelmia
33141: remmasta tulevaisuuden kunnosta ovat olleet joko itse liikenteen tai ajoneuvojensa kanssa.
33142: suuret. Taso-odotuksia on Oulun tiepiirissä lisän- Heillekin P-paikat ovat erittäin tarpeellisia.
33143: nyt se, että vuonna 2000 valmistui sen yhdessä si- Eikä tässä vielä kaikki. Tp. tiejohtaja Tervo ai-
33144: dosryhmien kanssa aikaansaama "tiekäyttäjäpal- koo julkisuuteen saattamansa tiedon mukaan
33145: veluiden kehittämissuunnitelma". poistaa P-paikoilta puuseet. Hän on sikäli loogi-
33146: Arkitodellisuus näyttää muodostuvan odotuk- nen, ettei niihin talvella pääsisi, kun ne olisivat
33147: sista täydellisesti poikkeavaksi, jos tiejohtajan kaukana auratusta ajoradasta hankien keskellä,
33148: tehtäviä tilapäisesti hoitavan Markku Tervon mutta kesäisin P-paikoille pääsisi lumien sulet-
33149: suunnitelmia ei ylemmän tahon päätöksellä este- tua. Kun tietoon ei ole tullut, että teitä pitkin lii-
33150: tä. Mainittu virkamies on nimittäin ilmoittanut, kennöivien ulostamistarpeessa olisi odotettavis-
33151: että Kainuussa mm. harvaan asuttujen ja pitkien sa siinä määrin muutoksia, että puuseet tulisivat
33152: välimatkojen P-paikkojen auraukset on lopetet- tarpeettomiksi, olisi niiden poistamisen jälkeen
33153: tu. Näitä P-paikkoja ei ole kuitenkaan rakennettu odotettavissa P-paikkojen lähiympäristön totaali-
33154: sen vuoksi, että määrärahat olisi saatu aikanaan nen "ulostemiinoitus". Tässä ei olisi ymmärrettä-
33155: kulumaan, vaan sekä ammatti- että muun liiken- västi suuremmalti järkeä.
33156: teen jokapäiväisiin kipeisiin tarpeisiin. Kuormia Maassa on sitä varten liikenne- ja viestintämi-
33157: on kiristettävä ja perävaunuille, nostureille ja nisteriö, että se tällaisessa tapauksessa laittaa tie-
33158: konteille pitää olla tilapäinen jättöpaikka, sillä piirien tilapäiset ja muut johtajat järjestykseen.
33159: kaikkiin paikkoihin ei yhdistelmällä voi päästä.
33160:
33161:
33162: Versio 2.0
33163: KK 1050/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
33164:
33165:
33166: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- Aikooko hallitus pitää huolen siitä, että
33167: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas- Oulun tiepiirin aikomukset romuttaa
33168: ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta- erityisesti Kainuun teiden varsien P-
33169: vaksi seuraavan kysymyksen: paikkojen tienkäyttäjäpalvelut (ml. nii-
33170: den auraus ja puuseiden huolto) este-
33171: .. .. ?
33172: taan.
33173:
33174:
33175: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2001
33176:
33177: Erkki Pulliainen /vihr
33178:
33179:
33180:
33181:
33182: 2
33183: Ministerin vastaus KK 1050/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
33184:
33185:
33186:
33187:
33188: Eduskunnan puhemiehelle
33189:
33190: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa on kohtuuetäisyydellä paremmin varusteltu vaih-
33191: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toehto.
33192: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Valvomattornilla alueilla sijaitsevat kuivakäy-
33193: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen mälät puolestaan ovat jatkuvan itkivallan kohtee-
33194: /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK na vaatien jatkuvia korjauksia. Kunnossa olles-
33195: 1050/2000 vp: saankaan ne eivät enää edusta asiakkaiden käsi-
33196: tystä nykyaikaisesta käymäläkulttuurista varsin-
33197: Aikooko hallitus pitää huolen siitä, että kaan talvipakkasilla.
33198: Oulun tiepiirin aikomukset romuttaa Tiehallinnossa on laadittu uudet levähdys- ja
33199: erityisesti Kainuun teiden varsien P- pysäköimisalueiden kehittämistä koskevat toi-
33200: paikkojen tienkäyttäjäpalvelut (ml. nii- mintalinjat yhteistyössä useiden liikenneasioissa
33201: den auraus ja puuseiden huolto) este- toimivien organisaatioiden ja tienkäyttäjäryh-
33202: .... ?
33203: taan. mien edunvalvontajärjestöjen kanssa. Linjaukset
33204: tähtäävät laadukkaampien alueiden lisäämiseen
33205: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tienvarsipalvelujen verkon liiallisesta tiheydestä
33206: ti seuraavaa: samalla luopuen. Hieman pienempi P-alueiden
33207: Yleisten teiden tienkäyttäjille tarjotaan erilaisia määrä olisi monilla alueilla ainakin talvioloissa
33208: tienvarsipalveluja. Näihin palveluihin kuuluvat riittävä. Muuallakin kuin Oulun tiepiirissä on
33209: sekä tienpidon rahoituksella kustannettavat le- päädytty jättämään P-alueita auraamatta sekä
33210: vähdys- ja pysäköintialueet että yksityisten yrit- karsimaan valvomattornia kuivakäymälöitä.
33211: täjien ylläpitämät huoltamo-, kahvila- ja majoi- Uusien toimintalinjojen mukaan auraamatto-
33212: tuspalvelut Tienpidon rahoituksella tarjottavien man alueen opastusmerkki tulisi peittää tai pois-
33213: palvelujen laajuuden ja laadun mitoitukseen vai- taa ja alue varustaa kilvellä "Ei talvikunnossapi-
33214: kuttavat kysyntä, palvelujen kustannukset tienpi- toa". Lisäksi suositellaan etäisyyden ilmoittamis-
33215: täjälle ja yksityisesti tarjottujen palvelujen laa- ta seuraavalle käytössä olevalle alueelle. Menet-
33216: juus. Kysymyksessä mainitut, tienpidon uudel- telyä ei ikävä kyllä ehditty toteuttaa ennen talvi-
33217: leen organisoinnin rahalliset hyödyt saadaan vas- kauden alkua, mutta Tiehallinto uskoo menette-
33218: ta nelivuotisen siirtymäajan myötä. lyn tuovan myös tienkäyttäjien hyväksynnän pal-
33219: Yleisillä teillä on kaikkiaan noin 2 800 pysä- veluverkon määrälliselle supistamiselle. Parem-
33220: köimis- ja levähdysaluetta, joista yli neljännes, malla informaatiolla voidaan välttää myös sellai-
33221: eli poikkeuksellisen suuri osa on Oulun tiepiirin set kuluneen talven tapahtumat, joissa raskas
33222: alueella. Alueiden ylläpito ei ole ilmaista. Muu- (nastarenkaaton) ajoneuvo on ajanut auraamatto-
33223: tamienkin minuuttien viivästykset aurauksessa malle, mutta vähälumiselle P-levennykselle sillä
33224: maksavat ja kasautuvat piteneväksi viivytyksek- seurauksella, että lämpimät renkaat ovat sulatta-
33225: si varsinaisessa tielinjojen aurauksessa. Teiden ja neet liukkaat jääkuopat, joista on ollut vaikea
33226: ajoneuvokaluston paraneminen on johtanut vaa- päästä ilman apua pois.
33227: timattomimpien P-alueiden vähentyneeseen Tiehallinnon linjaukset levähdys- ja pysäköin-
33228: käyttötarpeeseen varsinkin, jos sellaisen sijasta tialueiden suhteen tähtäävät parempaan koko-
33229:
33230:
33231: 3
33232: KK 1050/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
33233:
33234:
33235: naispalveluun toimintaa järkeistämällä ja nykyai- mukaista. Tarkennuksia toimintatapoihin teh-
33236: kaisemmalle tasolle nostamalla. Oulun tiepiirin dään kokemusten ja vuorovaikutteisten asiakas-
33237: toiminta on valtakunnallisten yleisperiaatteiden kontaktien pohjalta.
33238:
33239:
33240: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2001
33241:
33242: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
33243:
33244:
33245:
33246:
33247: 4
33248: Ministems svar KK 1050/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
33249:
33250:
33251:
33252:
33253: Tili riksdagens talman
33254:
33255: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vända de anspråkslösaste parkeringsplatsema, i
33256: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- synnerhet om det på ett måttligt avstånd finns ett
33257: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- bättre utrustat altemativ.
33258: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga Torrklosetter på obevakade områden är före-
33259: spörsmål SS 1050/2000 rd: mål för ständig vandalism och kräver därför kon-
33260: tinuerliga reparationer. Inte heller när de är i
33261: Åmnar regeringen sköta om att Uleå- skick representerar de längre enligt kundemas
33262: borgs vägdistrikts avsikter att avveckla uppfattning en modem toalettkultur, i synnerhet
33263: vägtrafikantservicen på parkeringsplat- inte mitt i kalla vintem.
33264: serna (inkl. plogning av dem och under- Vid Vägförvaltningen har man utarbetat nya
33265: håll av utedass) speciellt längs vägarna riktlinjer för utvecklandet av rast- och parke-
33266: i Kajanalandförhindras? ringsplatsema i samarbete med flera organisatio-
33267: ner som handhar trafikärenden och intressebe-
33268: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vakningsorganisationer för vägtrafikantgrupper-
33269: föra följande: na. Riktlinjema syftar till att utöka de mer hög-
33270: Åt vägtrafikanter på allmänna vägar erbjuds oli- klassiga områdena genom att man samtidigt av-
33271: ka slags tjänster utmed vägama. Till denna servi- står från ett överdrivet tätt nätverk av tjänster ut-
33272: ce hör både rast- och parkeringsplatser som be- med vägama. Ett något fårre antal parkerings-
33273: kostas med finansieringen för väghållningen och platser skulle räcka i många områden åtminstone
33274: bensinstations-, kafe- och inkvarteringstjänster under vinterförhållanden. Också på andra håll än
33275: som upprätthålls av privatföretagare. På di- i Uleåborgs vägdistrikt har man stannat för att
33276: mensioneringen av omfattningen och kvaliteten låta bli att ploga parkeringsplatser samt för att
33277: på de tjänster som erbjuds med finansieringen för minska antalet obevakade torrklosetter.
33278: väghållningen inverkar efterfrågan, servicens Enligt de nya riktlinjema bör man täcka över
33279: kostnader för väghållaren och omfattningen av eller avlägsna informationsmärket för ett oplogat
33280: de tjänster som erbjuds privat. Sådan ekonomisk område och förse området med skylten "Ej vin-
33281: nytta av omorganiseringen av väghållningen som terunderhåll". Dessutom rekommenderas att man
33282: nämns i spörsmålet, får man först efter den fyra anger avståndet till nästa plats som är i bruk.
33283: år långa övergångsperioden. Dessvärre hann man inte genomföra förfarandet
33284: På de allmänna vägama finns det inalles cirka före vintersäsongen men Vägförvaltningen tror
33285: 2 800 parkerings- och rastplatser, av vilka över att förfarandet för med sig att också vägtrafikan-
33286: en fjärdedel, dvs. en exceptionellt stor del, finns ter accepterar den kvantitativa reduceringen av
33287: på Uleåborgs vägdistrikts område. Underhållet servicenätet. Genom bättre information kan man
33288: av dem är inte gratis. Också några minuters för- också undvika sådana händelser som inträffat un-
33289: seningar i plogningen kostar och hopar sig till en der den gångna vintern, där ett tungt fordon (utan
33290: längre försening i plogningen av de egentliga dubbdäck) har kört in på en oplogad men snöfat-
33291: väglinjema. Förbättringen av vägama och for- tig breddning avsedd för parkering med den på-
33292: donsparken har lett till ett minskat behov att an- följden att de varma däcken har smält snön till
33293:
33294:
33295: 5
33296: KK 1050/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministems svar
33297:
33298:
33299: hala isgropar, ur vilka man har haft svårt att kom- seras och genom att den höjs till en modem nivå.
33300: ma upp utan hjälp. Verksamheten i Uleåborgs vägdistrikt är i enlig-
33301: Vägförvaltningens riktlinjer när det gäller het med de riksomfattande allmänna principema.
33302: rast- och parkeringsplatser syftar till en bättre Preciseringar i verksamhetssätten. görs utgående
33303: helhetsservice genom att verksamheten rationali- från erfarenheter och interaktiva kundkontakter.
33304:
33305:
33306:
33307: Helsingforsden 30 januari 2001
33308:
33309: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
33310:
33311:
33312:
33313:
33314: 6
33315: KK 1051/2000 vp- Leena Rauhala /skl
33316:
33317:
33318:
33319:
33320: KIRJALLINEN KYSYMYS 1051/2000 vp
33321:
33322: Vanhusten hoiva-alan työvoimapulan eh-
33323: käiseminen
33324:
33325:
33326:
33327:
33328: Eduskunnan puhemiehelle
33329:
33330: Pitkän aikavälin ennusteissa työvoimapulaa on ongelmat sekä liian vähäiset vaikutusmahdolli-
33331: ennakoitu tulevan erityisesti sosiaali- ja tervey- suudet ja työn rutiininomaisuus. Fyysisen hyvin-
33332: denhuollon aloille sekä palvelualoille. Tähän voinnin kannalta suurimmat riskitekijät olivat er-
33333: vaikuttaa etenkin suurten ikäluokkien siirtymi- gonomiset ongelmat, kiire sekä psyykkinen stres-
33334: nen eläkkeelle. Terveydenhuoltoon työvoimapu- si. Väitöksen mukaan työntekijöille pitäisi tarjo-
33335: la saattaa tulla nopeamminkin kuin on ennakoi- ta enemmän haasteita ja koulutusta työn kuormit-
33336: tu. Erityisesti vanhustenhuoltoa näyttäisi uhkaa- tavuuden hallintaan ja motivaation saamiseksi
33337: van työvoimapula jo lähimmän kymmenen vuo- sekä riittävät resurssit työn laadukkaalle toteutta-
33338: den aikana. miselle.
33339: Tätä ennakoi mm. Työterveyslaitoksen tutki- Erityisen huolestuttavaksi vanhusten hoiva-
33340: mus viime vuodelta, jonka mukaan 10 prosentil- alan tilanteen tekee se, että tämä kaikki on vai-
33341: la sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä on vai- kuttamassa ja monin osin on jo vaikuttanut van-
33342: keuksia suoriutua tehtävistään ja he arvelevat husten hoivatyön haluttavuuteen ammattina,
33343: joutuvansa työstä pois ennen eläkeikää. Samaa myös muiden kuin nykyisten vanhusten hoiva-
33344: viestiä erityisesti vanhustenhuollosta kertovat työntekijöiden keskuudessa. Vanhustenhuoltoon
33345: myös vanhusten hoivatyöntekijöiden mielipiteet on hoitajien omien sanojen mukaanjäämässä ko-
33346: työstään, jaksamisestaan ja työnsä arvostuksesta vin pieni väsyneiden hoitajien joukko, jotka ei-
33347: Helsingin Sanomille lähettämissään kirjeissä, vät muualle pääse.
33348: joita tuli eri puolilta Suomea. Kirjeiden sisältö on Tulevaisuudessa meillä näyttäisi tulevan tilan-
33349: kaikissa hyvin samansisältöinen: ahdistavaa kii- ne, jossa työntekijät voivat valita, mitä työtä al-
33350: rettä ja hoidon laiminlyöntejä, joita kerrottiin kavat tehdä. Vanhusten hoitoalan ammattien ny-
33351: seuraavan työntekijäpulasta ja alimitoitetusta kyisellä arvostuksella ja kiinnostavuudella tämä
33352: henkilökuntamäärästä. näyttää huolestuttavalta. Vaikka työttömyys mei-
33353: Samat asiat korostuvat myös viime vuoden tä vielä vaivaakin, niin tulevaisuuden suurena
33354: syksyllä tarkastetussa Stakesin tutkijan Timo Si- ongelmana meillä tulee olemaan työvoimapula,
33355: nervon väitöstutkimuksessa "Työ vanhuspalve- joka koettelee erityisesti hoiva-alaa. Vuosien
33356: luissa". Tutkimuksen mukaan työ vanhuspalve- 2004-2005 vaiheilla alkaa sodan jälkeen synty-
33357: luissa on entistä kuormittavampaa ja vaativam- neiden suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeel-
33358: paa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin eikä työ- le. Samaan aikaan täysi-ikäisyyden saavuttavat
33359: tä enää koeta riittävän motivoivaksi. Tutkimuk- ikäluokat ovat pieniä. Yhtälö johtaa viimeistään
33360: sen mukaan työntekijöiden psyykkisen hyvin- kymmenen vuoden kuluessa tilanteeseen, jossa
33361: voinnin kannalta keskeisiä riskitekijöitä olivat työvoima alkaa pienentyä. Silloin meillä on suo-
33362: kiire, johtamisen ongelmat, vuorovaikutuksen sittuja ja epäsuosittuja aloja, ja epäsuosituille on
33363:
33364: Versio 2.0
33365: KK 1051/2000 vp- Leena Rauhala /skl
33366:
33367:
33368: vaikea löytää tekijöitä työntekijöiden markki- jöitä sekä pitää mahdollisimman pitkään vanhat
33369: noilla. Nuorta ikäluokkaa ei ole jatkossa täyttä- työntekijät. Samaan suuntaan voidaan vaikuttaa
33370: mään kaikkea työvoimatarvetta, eikä varsinkaan myös lisäämällä vanhustyön terveys- ja sosiaa-
33371: ei-haluttavilta aloilta. lialan koulutuksen haluttavuutta lisäämällä sen
33372: Samaan aikaan hoitoalojen työvoiman tarve työelämälähtöisyyttä, monipuolisuutta ja laatua.
33373: tulee kuitenkin lisääntymään tämän väestön kes- Vanhusten hoiva-alan tulevaisuus voidaan taata
33374: ki-iän nopean kohoamisen myötä, ja tämä voi vain varmistamalla riittävällä koulutuksen enna-
33375: johtaa tulevaisuudessa paradoksiin, jossa hoidet- koinoilla ja laadukkaalla vanhustyön koulutuk-
33376: tavia on entistä enemmän, mutta hoitavia käsiä sella tarvittava vanhusten hoiva-alan työntekijöi-
33377: entistä vähemmän. Jos tätä tulevaisuuden uhka- den määrä ja ammattitaito.
33378: kuvaa vielä lisää entisestään hoiva-alan heikko
33379: kiinnostavuus, erityisesti vanhustenhoidon osal- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33380: ta, voi tilanne olla hyvin kriittinen jo kymmenen jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33381: vuoden kuluttua. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33382: Tähän kehityskulkuun pitäisi puuttua tar- vaksi seuraavan kysymyksen:
33383: joamalla vanhustenhuoliolle toimintaedellytyk-
33384: set, joilla se voi kunnialla suoriutua tehtävistään Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
33385: ja kilpailukykyisesti houkutella uusia työnteki- ryhtyä vanhusten hoiva-alan tulevan
33386: työntekijäpulan ehkäisemiseksi?
33387:
33388:
33389: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 2001
33390:
33391: Leena Rauhala /skl
33392:
33393:
33394:
33395:
33396: 2
33397: Ministerin vastaus KK 1051/2000 vp- Leena Rauhala /skl
33398:
33399:
33400:
33401:
33402: Eduskunnan puhemiehelle
33403:
33404: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Ii- ja terveydenhuollon palveluja, mutta painot-
33405: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tuu iäkkäiden kotihoitoon, palveluasumiseen ja
33406: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen laitoshoitoon.
33407: vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan Suositus on tarkoitettu kuntien päättäjille ja
33408: Iski näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK johdolle, jotka ovat vastuussa poliittisista ja toi-
33409: 105112000 vp: minnallisista linjauksista, sekä voimavarojen
33410: osoittamisesta niiden toteuttamiseen. Se auttaa
33411: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo kuntien tarkastuslautakuntia niiden arvioidessa
33412: ryhtyä vanhusten hoiva-alan tulevan kunnan toimien asianmukaisuutta, tavoitteiden
33413: työntekijäpulan ehkäisemiseksi? toteutumista ja budjettivarojen käyttöä. Kuntalai-
33414: sille suositus antaa suuntaviivat, joiden perus-
33415: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- teella he voivat arvioida oman kuntansa palvelu-
33416: ti seuraavaa: tasoa ja toimintatapoja, sekä tehdä kehittämiseh-
33417: Hallitus on tietoinen vanhusten palveluihin ja dotuksia. Suositusta voidaan käyttää hyväksi
33418: kuntasuunnitelman ja talousarvion laadinnassa
33419: vanhustenhuollon henkilöstön riittävyyteen liit- .
33420: JOssa tavoitteet konkretisoidaan työntekijämää-
33421: '
33422: tyvistä puutteista ja ongelmista. Pääministeri
33423: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa tode- riksi, investoinneiksija muiksi toiminnan kuluik-
33424: taan "Vanhustenhuollon palveluja kehitetään si.
33425: kiinnittäen huomiota erityisesti kotisairaanhoi- Näiden lähiaikoina annettavien ikäihmisten
33426: toon, kotipalveluihin, kotona asumisen tukeen palvelujen ja hoidon yleisten laatusuositusten
33427: sekä kuntoutusmahdollisuuksien parantamiseen lisäksi vuoden 2001 aikana on valmistumassa so-
33428: sekä palveluiden laatuun. Sosiaali- ja terveyspal- siaali- ja terveydenhuollon johdolle ja henkilös-
33429: veluiden yhdenvertaisen toteutumisen seuraami- tölle tarkoitettu Ikääntyvien hyvän hoidon ja pal-
33430: seksi tulee luoda toimiva kriteeri- ja laatumitta- velun opas.
33431: risto, jossa asiakaslähtöisyys on yksi johtava pe- Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi-
33432: riaate." Vanhustenhuoltoa koskevan laatusuosi- mintaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi myös
33433: tuksen antaminen sisältyy valtioneuvoston anta- sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittä-
33434: maan vuosia 2000-2003 koskevaan Sosiaali- ja vyydestä, osaamisesta ja hyvinvoinnista huoleh-
33435: terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan. timinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammat-
33436: Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on tien tarpeen määrällistäennakointiaja koulutuk-
33437: valmisteltu valtakunnallista suositusta ikäihmis- sen sisällön ja työelämän tarpeiden yhteensovit-
33438: ten hoidon ja palvelujen sekä niiden laadun ke- tamista parannetaan yhteistyössä opetusministe-
33439: hittämiseksi Suomen kunnissa. Valmistelussa on riön ja muiden tahojen kanssa.
33440: ollut mukana myös Stakes, Suomen Kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 5.4.2000
33441: alan järjestöt sekä laaja vanhustyön asiantunte- sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen
33442: musta edustanut taustaryhmä. Suosituksen laa- ennakointiaja koulutuksen mitoitusta varten toi-
33443: dintaan ovat osallistuneet myös palvelujen käyt- mikunnan, jonka määräaika päättyy 31.3.2001.
33444: täjien edustajat. Suositus koskee kaikkia sosiaa- Toimikunnan tehtävänä on laatia ennuste sosiaa-
33445:
33446:
33447: 3
33448: KK 1051/2000 vp- Leena Rauhala /skl Ministerin vastaus
33449:
33450:
33451: li-ja terveydenhuollon työvoimatarpeesta ja sen Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi-
33452: perusteella arvioida koulutuksen mitoitusta vuo- mintaohjelmaan liittyen vanhustenhuollon henki-
33453: siksi 2001-2010 sekä tehdä työvoimatarpeen löstön riittävyyden ja työssä jaksamisen tukemi-
33454: seurantajärjestelmää koskeva ehdotus. Toimi- seksi on käynnistymässä useita kehittämishank-
33455: kunnan asettamisen taustalla oli tietoisuus siitä, keita eri puolella maata. Tällaisia ovat mm.
33456: että 2000-luvun alkuvuosista lähtien sosiaali- ja Pohjois-Karjalassa tänä vuonna käynnistynyt
33457: terveydenhuollon henkilöstön ikääntymisen hanke, jolla varmistetaan ikääntyvien sosiaali- ja
33458: vuoksi eläkepoistuma kasvaa merkittävästi. Elä- terveysalan ammattilaisten jaksamista ja tietotai-
33459: kepoistuman lisäksi työvoimatarpeeseen vaikut- don siirtymistä nuoremmille työntekijöille, edis-
33460: taa merkittävästi erityisesti vanhusten hoito- ja tetään nuorten sosiaali- ja terveysalan ammatilli-
33461: huolenpitopalvelujen tarpeen kasvu lähivuosina. sen koulutuksen saaneiden henkilöiden työllisty-
33462: Toimikunnan ennuste tulee kattamaan keskei- mistä ja ammattitaidon ylläpitoa sekä vahviste-
33463: set sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmät. taan Pohjois-Karjalan kuntien sosiaali- ja tervey-
33464: Ennusteen laadinnan pohjaksi toimikunta tulee denhuollon palvelujen laatua. Vastaavantyyppi-
33465: arvioimaan sosiaali- ja terveydenhuollon henki- nen vanhustenhuoltoon suunnattu koulutuskaru-
33466: löstön eläkepoistuman, koulutuksen tuotoksen ja selli-hanke on käynnistymässä myös Hämeenlin-
33467: työvoimaan osallistumisasteen, nähtävissä ole- nassa, jossa työssä olevalle vanhustenhuollon
33468: vat palvelutarpeessa ja henkilöstön osaamistar- henkilöstölle samoin kuin työttömille alalle kou-
33469: peissa tapahtuvat muutokset, teknologian kehi- lutetuille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöil-
33470: tyksen vaikutukset, toimintatapojen muutokset ja le järjestetään täydennyskoulutusta.
33471: henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttamat muutok- Myös vuodesta 1998 lähtien käynnissä olleen
33472: set. Näiden tekijöiden perusteella toimikunta en- Kansallisen Ikäohjelman yhtenä painopistealuee-
33473: nakoi ammateittain, minkälaiset ovat sosiaali- ja na on ollut kunnallinen sosiaali- ja terveyden-
33474: terveydenhuollon työvoimatarpeen, eläkepoistu- huollon henkilöstö, joille on järjestetty koulutus-
33475: man sekä koulutukseen liittyvien tekijöiden vai- ta ja kehittämiskokeiluja. Henkilöstön työssä
33476: kutukset alan ammatillisen koulutuksen, ammat- jaksamista edistetään lisäksi työministeriön joh-
33477: tikorkeakouluopetuksen sekä yliopistollisen kou- dolla toteutettavassa Työssä jaksamisen tutki-
33478: lutuksen mitoitukseen seuraavina kymmenenä mus- ja kehittämisohjelmassa.
33479: vuotena. Hallitus seuraa uuden sosiaali- ja terveyden-
33480: Lisäksi toimikunta tulee tekemään ehdotuk- huollon tavoite- ja toimintaohjelmansa avulla
33481: sen järjestelmäksi, jonka avulla sosiaali- ja ter- myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön
33482: veydenhuollon työvoiman määrällistä kehitystä riittävyyttä aikaisempaa tarkemmin. Sosiaali- ja
33483: ja tarvetta seurataan ajantasaisesti ja ennakoi- terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan
33484: daan alueellisesti ja valtakunnallisesti. Sosiaali- sisältyvien toimenpiteiden toteuttamista rapor-
33485: ja terveysministeriön lisäksi toimikunnassa ovat toidaan joka toinen vuosi eduskunnalle annetta-
33486: edustettuina opetusministeriö, työministeriö, vassa sosiaali- ja terveyskertomuksessa sekä
33487: valtiovarainministeriö, Stakes, Suomen Kunta- vuosittain tehtävien voimavarapäätösten yhtey-
33488: liitto, Tilastokeskus ja Kuntien Eläkevakuutus. dessä.
33489:
33490:
33491: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2001
33492:
33493: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
33494:
33495:
33496:
33497:
33498: 4
33499: Ministems svar KK 105112000 vp- Leena Rauhala /skl
33500:
33501:
33502:
33503:
33504: Tili riksdagens talman
33505:
33506: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger användarna deltagit. Rekommendationen gäller
33507: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- all service inom social- och hälsovården, men
33508: rådet översänt följande av riksdagsledamot tyngdpunkten ligger på hemvård, serviceboende
33509: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga och anstaltsvård for äldre.
33510: spörsmål SS 1051/2000 rd: Rekommendationen är avsedd för beslutsfat-
33511: tama och ledningen i kommunema, eftersom de
33512: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta är ansvariga för de politiska och verksamhets-
33513: för att förebygga den framtida bristen mässiga linjedragningarna samt för anvisandet av
33514: på arbetskraft inom äldreomsorgen? resurser tili dessa ändamål. Rekommendationen
33515: hjälper också den kommunala revisionsnämnden
33516: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vid dess bedömning av ändamålsenligheten i den
33517: föra följande: kommunala verksamheten, av uppnåendet av må-
33518: Regeringen är medveten om bristerna och proble- len samt av användningen av budgetmedlen. För
33519: men som gäller servicen för äldre och tillgången kommuninvånama ger rekommendationen rikt-
33520: på personai inom äldrevården. 1 programmet för linjer för att de skall kunna bedöma servicenivån
33521: statsminister Paavo Lipponens II regering kon- och tillvägagångssätten i den egna kommunen
33522: stateras följande: "Å1dringsvårdsservicen ut- samt ge utvecklingsförslag. Rekommendationen
33523: vecklas med beaktande av i synnerhet hemsjuk- kan användas då kommunplanema och budgeten
33524: vården, hemservicen, stödet för boende hemma utarbetas, varvid målen konkretiseras i form av
33525: och förbättrandet av rehabiliteringsmöjligheter- antal arbetstagare, investeringar och övriga kost-
33526: na samt kvaliteten på tjänstema. För att man skall nader for verksamheten.
33527: kunna följa att social- och hälsovårdstjänstema Dessa allmänna kvalitetsrekommendationer
33528: tillhandahålls på ett likvärdigt sätt måste man om service och vård för äldre kommer att utfår-
33529: skapa en fungerande kriterie- och kvalitetsmätar- das inom kort och under 2001 utarbetas förutom
33530: uppsättning där klientorientering är en ledande dessa också en handbok för god vård av och ser-
33531: princip." Utfårdandet av kvalitetsrekommenda- vice för äldre (lkääntyvien hyvän hoidon ja pal-
33532: tioner för äldreomsorgen ingår i statsrådets mål- velun opas), som är avsedd för social- och hälso-
33533: och verksamhetsprogram för social- och hälso- vårdens ledning och personal.
33534: vården 2000-2003. 1 mål- och verksamhetsprogrammet för soci-
33535: Under social- och hälsovårdsministeriets led- al- och hälsovården har man också satt en till-
33536: ning har det utarbetats en riksomfattande rekom- räcklig tillgång på personai samt personalens
33537: mendation för vården av och servicen för äldre kunnande och välfård som mål. Bedömningen av
33538: människor samt för utvecklandet av kvaliteten på personalbehovet inom social- och hälsovårdsyr-
33539: vården och servicen i de finländska kommuner- kena samt koordineringen av utbildningens inne-
33540: na. 1 beredningen har också Stakes, Finlands håll och behovet inom arbetslivet förbättras i
33541: kommunförbund, organisationema inom bran- samarbete med undervisningsministeriet och öv-
33542: schen samt en stor stödgrupp med sakkännedom riga instanser.
33543: om äldrevården deltagit. 1 utarbetandet av rekom- Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
33544: mendationen har även representanter för service- 5 april 2000 en kommission för att bedöma det
33545: kommande behovet av arbetskraft inom social-
33546:
33547: 5
33548: KK 105112000 vp- Leena Rauhala /skl Ministerns svar
33549:
33550:
33551: och hälsovården och dimensioneringen av utbild- finansministeriet, Stakes, Finlands kommunför-
33552: ningen. Kommissionen har tid på sig till den 31 bund, Statistikcentralen och Kommunernas pen-
33553: mars 2001. Kommissionens uppgift är att utarbe- sionsförsäkring med i kommissionen.
33554: ta en prognos för behovet av arbetskraft inom so- 1 samband med mål- och verksarnhetspro-
33555: cial- och hälsovården och att utgående från den- grammet för social- och hälsovården har man i
33556: na prognos uppskatta dimensioneringen av ut- olika delar av landet inlett flera olika utveck-
33557: bildningen åren 2001-2010 samt ge förslag till lingsprojekt för att främja tillgången på personai
33558: ett system för uppföljning av behovet av arbets- inom äldrevården samt för att ge personalen inom
33559: kraft. Bakgrunden till tillsättandet av kommissio- äldrevården stöd för att de skall orka i arbetet. Ett
33560: nen var vetskapen om att i och med att andelen sådant projekt är t.ex. det som inleddes i Norra
33561: äldre bland personalen inom social- och hälso- Karelen i år och som siktar på att stöda de äldre
33562: vården ökar, ökar också andelen personai som anställda inom social- och hälsovården för att de
33563: går i pension från och med början av 2000-talet. skall orka bättre i arbetet och för att deras kun-
33564: På behovet av arbetskraft inverkar märkbart för- nande skall kunna vidarebefordras till de yngre
33565: utom pensionsboomen också ökningen av beho- arbetstagarna. lnom projektet stöds också syssel-
33566: vet av vård- och omvårdnadsservice för äldre un- sättningen för yngre personer med yrkesutbild-
33567: der de närmaste åren. ning inom social- och hälsovården samt upprätt-
33568: Kommissionens prognos kommer att täcka de hållandet av deras yrkesfårdighet. Samtidigt
33569: centrala yrkesgrupperna inom social- och hälso- stärks också kvaliteten på social- och hälsovårds-
33570: vården. Som grund för utarbetandet av progno- servicen i kommunerna i Norra Karelen. Ett lik-
33571: sen kommer kommissionen att uppskatta hur stor nande utbildningsprojekt med inriktning på äld-
33572: andel personai som går i pension inom social- revården skall också inledas i Tavastehus, där
33573: och hälsovården, avkastningen av utbildningen personalen inom äldrevården samt arbetslösa
33574: och arbetskraftens medverkningsgrad, skönjbara personer med utbildning inom social- och hälso-
33575: förändringar i behovet av service och i de kompe- vården skall få fortbildning.
33576: tenskrav som ställs på personalen, den tekniska Också inom det nationella åldersprogrammet
33577: utvecklingens inverkan, ändringar i verksam- som inleddes 1998, är ett av de centrala område-
33578: hetsformerna och förändringar som förorsakas av na de anställda inom den kommunala social- och
33579: att personalen byts ut. Med dessa faktorer som hälsovården och utbildning och olika utveck-
33580: grund förutser kommissionen yrkesvis vilken in- lingsförsök har arrangerats för dem. Också inom
33581: verkan behovet av arbetskraft, pensionsboomen forsknings- och utvecklingsprogrammet "Orka
33582: samt utbildningsfaktorema inom social- och häl- arbeta" under ledning av arbetsministeriet stöds
33583: sovården har på dimensioneringen av yrkesut- personalen så att de anställda skall orka bättre i
33584: bildningen, yrkeshögskoleundervisningen samt arbetet.
33585: universitetsutbildningen inom branschen under Genom det nya mål- och verksarnhetspro-
33586: de närmaste tio åren. grammet för social- och hälsovården följer reger-
33587: Dessutom ger kommissionen förslag till ett ingen noggrannare än tidigare tillgången på per-
33588: system med vars hjälp arbetskraftens kvantitati- sonai också inom social- och hälsovården. För-
33589: va utveckling och behovet av arbetskraft inom verkligandet av åtgärderna inom mål- och verk-
33590: social- och hälsovården kan följas i realtid och sarnhetsprogrammet för social- och hälsovården
33591: förutses lokalt och på riksnivå. Förutom social- rapporteras i social- och hälsovårdsberättelsen,
33592: och hälsovårdsministeriet finns representanter som ges till riksdagen vartannat år, samt i sam-
33593: från undervisningsministeriet, arbetsministeriet, band med resursbesluten, som fattas årligen.
33594:
33595:
33596: Helsingfors den 6 februari 2001
33597:
33598: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
33599: 6
33600: KK 1052/2000 vp- Leena Rauhala /skl
33601:
33602:
33603:
33604:
33605: KIRJALLINEN KYSYMYS 1052/2000 vp
33606:
33607: Uuden kuvalain vaikutusten seuraaminen
33608:
33609:
33610:
33611:
33612: Eduskunnan puhemiehelle
33613:
33614: Uusi laki kuvaohjelmien tarkastamisesta tuli voi- tarvitsemmeko yhteiskunnassa esiintyvän väki-
33615: maan tämän vuoden alussa. Lakiin sisältyi kohta, vallan lisäksi myös viihteellistä väkivaltaa?
33616: jossa velvoitettiin kuvamateriaalien tekijöitä, le- Uusi laki kieltää aikuisille tarkoitettujen vi-
33617: vittäjiä tai esittäjiä ilmoittamaan tuotoksistaan deotallenteiden esittämisen ja levittämisen ala-
33618: elokuvatarkastamolle, jotta se voisi tarvittaessa ikäisille. Tämä on lastensuojelullisista syistä oi-
33619: näitä tarkastaa. Näitä ilmoituksia on tullut tämän kein, mutta millaiset resurssit viranomaisilla on
33620: vuoden ensimmäisen viikon aikana yli 5 000 pel- valvoa tämän toteutumista? Kun uuden lain myö-
33621: kästään K-18-materiaaliksi luettavista pornovi- tä aikuisille tarkoitettujen kuvatallenteiden mää-
33622: deoista. Lisäksi alaikäisiltä kiellettyinä videoina rä moninkertaistuu videovuokraamoissa, marke-
33623: tuotetaan myös raakaa väkivaltaa ja kauhua ai- teissa ja kioskeissa, kuinka hyvin voidaan valvoa
33624: heuttavia tuototoksia, jotka eivät vielä tilastoissa tiiviin alkutarkkailun jälkeen lain toteutumista
33625: näy. tältä osin?
33626: Aluksi videovuokraamot, kioskit ja kauppa- Uuden lain säätämisen yhteydessä eduskunta
33627: ketjut ovat luonnollisesti täsmällisiä velvollisuu- edellytti, että Suomi kiirehtii EU-tason toimenpi-
33628: dessaan estää aikuisille tarkoitettujen videoiden teitä, joilla voitaisiin ehkäistä lapsille haitallisen
33629: joutuminen lasten käsiin. Tulevaisuudessa on aineiston leviäminen eri kanavien, myös Interne-
33630: oletettavaa, että tämän tarkkailuvelvollisuuden tin välityksellä. Tämä uusi laki on kuitenkin
33631: kanssa käy samoin kuin alkoholijuomien ja tu- omiaan lisäämään lapsille haitallista aineistoa
33632: pakkatuotteiden myynnin kanssa; myyntikiellot myös Internetiin, sillä lisääntyneiden aikuisvi-
33633: alaikäisille tai alle 16-vuotiaille eivät estä lapsia deomäärien laittaminen Internetiin helpottuu
33634: ja nuoria saamasta näitä tuotteita. DVD-videoiden myötä.
33635: Raa'an pomon, väkivallan ja hallitsematonta
33636: kauhua aiheuttavien videoiden vaikutukset las- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33637: ten psyykkiseen ja eettiseen kehitykseen ovat jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnoittavasti
33638: psykiatrian käytännön työntekijöiden ja tutkijoi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33639: den mielestä yksimielisesti vahingollisia. Siksi vaksi seuraavan kysymyksen:
33640: tulisi luoda järjestelmiä, joilla tehokkaasti suo-
33641: jeltaisiin lapsia tältä ikävältä kehityssuunnalta. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33642: Meidän tulisi miettiä uudelleen lain mielekkyyt- tyä uuden lain kuvaohjelmien tarkasta-
33643: tä nykyisin väkivaltaaja seksuaalisia väkivallan- misesta aiheutuvien vaikutusten seuraa-
33644: tekoja muutenkin pursuavassa yhteiskunnassa: miseksi ja lain noudattamisen valvomi-
33645: seksi?
33646:
33647:
33648:
33649:
33650: Versio 2.0
33651: KK 1052/2000 vp- Leena Rauhala /skl
33652:
33653:
33654: Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2001
33655:
33656: Leena Rauhala /skl
33657:
33658:
33659:
33660:
33661: 2
33662: Ministerin vastaus KK 1052/2000 vp- Leena Rauhala /skl
33663:
33664:
33665:
33666:
33667: Eduskunnan puhemiehelle
33668:
33669: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa on erittäin hyvä, että Valtion elokuvatarkasta-
33670: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- moon tulee runsaasti ilmoituksia. Tällä tavalla
33671: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen saadaan nimenomaan tietoa sellaisista kuvaohjel-
33672: vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan mista, joiden voidaan arvella olevan haitallisia
33673: /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lasten kehitykselle. Nyt luodun järjestelmän
33674: 1052/2000 vp: avulla tiedetään muun muassa, miten paljon ja
33675: missä pomovideoita levitetään. Siten esimerkik-
33676: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- si poliisiviranomainen voi halutessaan saada
33677: tyä uuden lain kuvaohjelmien tarkasta- Valtion elokuvatarkastamosta tiedon tällaisista
33678: misesta aiheutuvien vaikutusten seuraa- levittäjistä ja keskittää tarvittaessa valvonnan
33679: miseksi ja lain noudattamisen valvomi- näihin liikkeisiin.
33680: seksi? Tähän mennessä kerättyjen tietojen perusteel-
33681: la ei voida väittää, että esimerkiksi päivittäista-
33682: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- varakaupat ja marketit olisivat laajalti asettamas-
33683: ti seuraavaa: sa levitykseen K-18-pomo- tai väkivaltavaltavi-
33684: deoit~. Päivittäistavarakauppaketjuihin tehdyn
33685: Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta sekä siihen
33686: liittyvät lait tulivat voimaan vuoden 2001 alusta. puhehnkyselyn perusteella näyttää siltä, että
33687: Lailla aiemmin Iaittornina levinneet pomo- ja vä- K-18-videoita levitettäisiin useimmiten erikois-
33688: kivaltavideot tulevat nykyään viranomaisten tie- liikkeissä.
33689: toon, koska lain mukaan kaikki julkiseen esityk- Vuoden alusta voimaan tullut kuvaohjelmia
33690: seen tai levitykseen tulevat kuvaohjelmat on joko koskeva lainsäädäntö ei koske Intemetissä levi-
33691: tarkastettava tai niistä on tehtävä ilmoitus. Lisäk- tettävää aineistoa. Se, että lain myötä myös
33692: si asiaan vaikuttaa, että laissa esittämistä ja levit- DVD:lle tallennettuja ohjelmia voidaan myydä
33693: tämistä koskevat nykyisin samat ikärajat tai vuokrata samaan tapaan kuin videoita, ei mi-
33694: Tässä vaiheessa ei ole ilmennyt sellaisia seik- tenkään vaikuta Intemetissä levitettävään aineis-
33695: koja, joiden vuoksi olisi tarvetta ryhtyä erityisiin toon. DVD-tallenteiden esittäminen edellyttää
33696: toimenpiteisiin lain valvonnan ja seurannan osal- omaa DVD-soitinta, josta ei ole mitään suoraa
33697: ta. Valtioneuvosto on asettanut vuoden alusta yhteyttä Intemetiin. Ennen kuin DVD-tallenteet
33698: elokuvalautakunnan ja Valtion elokuvatarkasta- tulivat markkinoille, on Intemetissä ollut pit-
33699: molle johtokunnan, jotka omalta osaltaan seuraa- kään saatavana myös pomoa sisältävää aineistoa.
33700: vat uuden lain toimeenpanoa ja sen vaikutuksia. Eduskunta edellytti lakia hyväksyessään, että
33701: Tarvittaessa voidaan asettaa asiantuntijaryhmä Suomi kiirehtii EU-tason toimenpiteitä, joilla
33702: selvittämään lain vaikutuksia yhteiskuntaan ja voitaisiin ehkäistä lapsille haitallisen aineiston
33703: lasten ja nuorten elämään. leviäminen eri kanavien, myös Intemetin, väli-
33704: Alkuvuoden tiedot tarkastamattomista kuva- tyksellä. Opetusministeriö on osallistunut liiken-
33705: ohjelmista jätettyjen ilmoitusten lukumäärästä ne- ja viestintäministeriön aloitteesta kehitettä-
33706: vahvistavat lain tarpeellisuutta. Lain valvonnan vän audiovisuaalisen alan itsesääntelyä koske-
33707: ja kuvaohjelmien leviämisen seurannan kannalta van selvitystyön toteuttamiseen. Asiasta on jär-
33708:
33709:
33710: 3
33711: KK 1052/2000 vp- Leena Rauhala /skl Ministerin vastaus
33712:
33713:
33714:
33715: jestetty kaksi koko alaa koskevaa keskustelutilai- Lisäksi Suomi tukee Ruotsin aloitetta päätös-
33716: suutta, joiden pohjalta liikenne- ja viestintämi- lauselman hyväksymisestä lasten ja nuorten suo-
33717: nisteriö asetti vuoden 2000 lopussa selvitysmie- jelemisesta haitalliselta aineistolta uudessa vies-
33718: hen Intemetin itsesääntelyn saattamiseksi parem- tintäympäristössä. Suomi osallistuu myös Ruot-
33719: min toimivaan, järjestäytyneempään muotoon. sin asiasta järjestämään seminaariin helmikuus-
33720: Selvitysmiehen tehtävänä on kartoittaa olemassa sa 2001. Seminaarin pohjalta Ruotsi valmistelee
33721: oleva säädöskehikko sekä esittää toimenpidesuo- neuvostolle päätelmäehdotuksen, jossa asiaa lä-
33722: situksia, joilla alaikäisille haitallisten aineisto- hestytään laajasta näkökulmasta.
33723: jen vaikutuksia voidaan torjua. Selvitysmiehen
33724: toimeksianto loppuu 31.8.2001.
33725:
33726:
33727:
33728: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2001
33729:
33730: Kulttuuriministeri Suvi Linden
33731:
33732:
33733:
33734:
33735: 4
33736: Ministerns svar KK 1052/2000 vp- Leena Rauhala /skl
33737:
33738:
33739:
33740:
33741: Tili riksdagens talman
33742:
33743: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ningsbyrå får ett stort antal anmälningar. På det
33744: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- sättet får man uppgifter just om sådana bildpro-
33745: rådet översänt följande av riksdagsledamot gram som kan bedömas vara skadliga för ett
33746: Leena Rauhala /tkf undertecknade skriftliga barns utveckling. Med hjälp av det system som
33747: spörsmål SS 1052/2000 rd: nu utformats vet man bl.a. hur mycket och var
33748: porrvidoer sprids. Följaktligen kan polisen om
33749: Vilka åtgärder avser regeringen vidta den så vili av Statens filmgranskningsbyrå få
33750: för att följa verkningarna av den nya la- upplysning om distributörer och vid behov kon-
33751: gen om granskning av bildprogram och centrera övervakningen till dessa affårer.
33752: för att övervaka att lagenföljs? På basis av hittills insamlade uppgifter kan det
33753: inte påstås att t.ex. dagligvaruhandeln och de sto-
33754: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ra snabbköpen skulle ha under 18 år förbjudna
33755: föra följande: (F-18) porr- eller våldsvideor för spridning i nå-
33756: Lagen om granskning av bildprogram liksom la- gon större skala. Enligt en telefonförfrågan tili
33757: garna i samband med den trädde i kraft vid in- olika dagligvaruhandelskedjor verkar det som
33758: gången av 2001. Genom lagen kommer de porr- om under 18 år förbjudna videor för det mesta
33759: och våldsvideor som tidigare spreds olovligt nu sprids i specialaffårer.
33760: till myndigheternas kännedom, eftersom alla Den lagstiftning om bildprogram som trädde i
33761: bildprogram som skall visas eller spridas offent- kraft vid ingången av året gäller inte materia!
33762: ligt antingen skall granskas eller anmälas. Därtill som sprids på Internet. Det att även DVD-inspel-
33763: kommer att i lagen numera gäller samma ålders- ningar av program i och med lagen kan säljas och
33764: gränser för visning och spridning. hyras på samma sätt som videor, påverkar inte på
33765: 1 det här skedet har det inte kommit fram någ- något sätt det materia! som sprids över Internet.
33766: ra sådana omständigheter som skulle ge anled- Visning av DVD-inspelningar kräver en egen
33767: ning att vidta särskilda åtgärder beträffande över- DVD-spelare och den har ingen som helst direkt
33768: vakningen och uppföljningen av lagen. Statsrå- uppkopplingsmöjlighet tili Internet. Innan DVD-
33769: det har från årets början tillsatt en filmnämnd och inspelningama kom ut på marknaden fanns det på
33770: en direktion för Statens filmgranskningsbyrå, Internet sedan länge pornografiskt materia!.
33771: vilka för sin del följer verkställigheten av den När riksdagen godkände lagen förutsatte den
33772: nya lagen och dess verkningar. Vid behov kan en att Finland påskyndar sådana åtgärder på EU-
33773: expertgrupp tilisättas för att utreda vilka verk- nivå genom vilka man kan hindra att materia!
33774: ningar lagen har på samhället och barnens och de som är olämpligt för barn sprids via olika kana-
33775: ungas Iiv. ler, även Internet. Undervisningsministeriet har
33776: Uppgifterna om antalet inlämnade anmälning- deltagit i genomförandet av ett utredningsarbete
33777: ar om ogranskade bildprogram för början av året gällande möjligheterna att utveckla en självregle-
33778: bekräftar nödvändigheten av lagen. Med tanke på ring för den audiovisuella branschen som kom-
33779: lagövervakningen och kontrollen av spridningen munikationsministeriet tagit initiativ tili. Två de-
33780: av bildprogram är det bra att Statens filmgransk- batter om hela denna bransch har ordnats och ut-
33781:
33782:
33783: 5
33784: KK 1052/2000 vp- Leena Rauhala /skl Ministems svar
33785:
33786:
33787: gående från dem tillsatte kommunikationsminis- Slutligen stöder Finland Sveriges initiativ om
33788: teriet i slutet av 2000 en utredningsman för att ge att godkänna en resolution om skydd av bam och
33789: självregleringen av Internet en bättre fungeran- unga från skadligt innehåll i det nya medieland-
33790: de, mer organiserad form. Utredningsmannen har skapet. Finland deltar även i ett seminarium som
33791: till uppgift att kartlägga den existerande författ- Sverige ordnar kring denna fråga i februari 2001.
33792: ningsramen och att lägga fram åtgärdsrekom- Utgående från seminariet skall Sverige bereda ett
33793: mendationer genom vilka verkningama av mate- sådant förslag till rådets resolution som närmar
33794: rial som är skadligt för minderåriga kan avvär- sig frågan i ett brett perspektiv.
33795: jas. Utredningsmannen mandat upphör den 31
33796: augusti 2001.
33797:
33798:
33799: Helsingfors den 6 februari 2001
33800:
33801: Kulturminister Suvi Linden
33802:
33803:
33804:
33805:
33806: 6
33807: KK 1053/2000 vp - Christina Gestrin /r
33808:
33809:
33810:
33811:
33812: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 1053/2000 rd
33813:
33814: Bekämpning av rasism i skolan
33815:
33816:
33817:
33818:
33819: Tili riksdagens talman
33820:
33821: Enligt en utredning som gjordes år 1998 ansåg 26 Information om flyktingar och deras status och
33822: procent av de tillfrågade finskspråkiga 1ärama om flyktingströmmar bör ingå i lärarutbildning-
33823: och 24 procent av de svenskspråkiga lärama att en. En objektiv information om detta skulle öka
33824: invandrare utför mera brott än fin1ändama. 23 förståelsen för flyktingfrågoma och leda tili en
33825: procent av de finskspråkiga 1ärama ansåg att tydligare behandling av detta ärnne i skolunder-
33826: största delen av invandrama kommit till Finland visningen. För att vårt sarnhälle skall kännas
33827: bara för att utnyttja vårt socia1skyddssystem. 1 tryggt för alla dess medlemmar behövs riktig,
33828: undersökningen tillfrågades också andra yrkes- saklig och aktuell information om frågor som rör
33829: grupper, dvs. poliser, gränsbevakare och social- främlingsfientlighet. När det gäller den framtida
33830: arbetare. Polisemas och gränsbevakamas attity- sarnhällsutvecklingen är skolan och lärama i en
33831: der gentemot invandrare var ytterst negativa och nyckelposition.
33832: misstänksamma. Läramas attityder, särskilt De värderingar som förmedlas av skolan har
33833: b1and de finskspråkiga var också oroväckande stor betydelse för den uppfattning som elevema i
33834: fördomsfulla, särskilt med tanke på att lärama på fortsättningen kommer att bygga sin syn på sam-
33835: ett objektivt sätt skall behandla frågor om rasism hället på.
33836: och to1erans i undervisningen. En annan attityd-
33837: undersökning över sko1elevers inställning tili ra- Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
33838: sism, fördomar och fosterländskhet ger vid han- ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
33839: den att to1eransen minskat bland unga från år ver ställa följande spörsmål tili behöriga medlem
33840: 1990 tili år 1998. Rasistiska fördomar ökade un- av statsrådet:
33841: der denna tid från 15 tili 24 procent och andelen
33842: toleranta elever minskade från 28 tili 24 procent. Vad ämnar regeringen göra för att ga-
33843: Många forskare misstänker att debatten bland all- rantera att tillräckligt och sakligt un-
33844: mänheten om illegal invandring eller s.k. "väl- dervisningsmaterial som syftar tili att
33845: fårdsflyktingar" varit skadlig och har gett extra motarbeta främlingsfientlighet i vårt
33846: stoff för att öka misstänksarnheten mot utlän- samhälle finns tillgängligt för eleverna i
33847: ningar. Det är viktigt att komma ihåg att vår lag- våra skolor, samt
33848: stiftning och framför allt vår grundlag ger alla
33849: människor rätt att leva i en trygg miljö. Bam vad ämnar regeringen göra för att se tili
33850: skall inte behöva hållas instängda på grund av att det i lärarskolningen ingår utbild-
33851: oro för våld och rasism på gatan eller i skolan. ning som syftar tili att motarbeta fördo-
33852: mar, rasism och xenofobi i samhället?
33853:
33854:
33855:
33856:
33857: Version 2.0
33858: KK 1053/2000 vp - Christina Gestrin /r
33859:
33860:
33861: Helsingforsden 19 januari 2001
33862:
33863: Christina Gestrin /sv
33864:
33865:
33866:
33867:
33868: 2
33869: Suomennos KK 1053/2000 vp- Christina Gestrin /r
33870:
33871:
33872:
33873:
33874: KIRJALLINEN KYSYMYS 1053/2000 vp
33875:
33876: Rasismin torjuminen koulussa
33877:
33878:
33879:
33880:
33881: Eduskunnan puhemiehelle
33882:
33883: Vuonna 1998 tehdyn selvityksen mukaan 26 pro- pidä joutua sulkemaan sisälle kadulla tai koulus-
33884: senttia kyselyyn osallistuneista suomenkielisistä sa esiintyvän väkivallan ja rasismin vuoksi.
33885: opettajista ja 24 prosenttia ruotsinkielisistä opet- Tietoa pakolaisista, heidän asemastaan ja pa-
33886: tajista oli sitä mieltä, että maahanmuuttajat teke- kolaisvirroista tulee sisällyttää opettajankoulu-
33887: vät suomalaisia enemmän rikoksia. Suomenkieli- tukseen. Objektiivinen tieto lisäisi pakolaiskysy-
33888: sista opettajista 23 prosenttia katsoi suurimman mysten ymmärtämistä ja johtaisi tämän aineen
33889: osan maahanmuuttajista tulleen Suomeen pelkäs- selkeämpään käsittelyyn kouluopetuksessa. Jot-
33890: tään käyttääkseen hyväkseen meidän sosiaalitur- ta yhteiskuntamme olisi turvallinen kaikille sen
33891: vajärjestelmäämme. Tutkimuksen kysymykset jäsenille, tarvitaan oikeaa, asiallista ja ajankoh-
33892: esitettiin myös muille ammattiryhmille eli polii- taista tietoa muukalaisvihamielisyyttä koskevis-
33893: seille, rajavartijoille ja sosiaalityöntekijöille. Po- ta asioista. Tulevan yhteiskuntakehityksen kan-
33894: liisien ja rajavartijoiden asenteet siirtolaisiin oli- nalta koulu ja opettajat ovat avainasemassa.
33895: vat äärimmäisen kielteisiä ja epäileviä. Opetta- Koulun välittämillä asenteilla on suuri merki-
33896: jien asenteet, erityisesti suomenkielisten, olivat tys oppilaiden tulevan yhteiskuntakäsityksen
33897: myös huolestuttavan ennakkoluuloisia varsin- syntymiselle.
33898: kin, kun otetaan huomioon, että opettajien tulee
33899: käsitellä objektiivisesti opetuksessa kysymyksiä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33900: rasismista ja suvaitsevuudesta. Toinen asennetut- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33901: kimus koululaisten suhtautumisesta rasismiin, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33902: ennakkoluuloihin ja isänmaallisuuteen antaa tu- vaksi seuraavan kysymyksen:
33903: lokseksi, että suvaitsevaisuus nuorten keskuu-
33904: dessa on vähentynyt vuodesta 1990 vuoteen Mitä hallitus aikoo tehdä taatakseen,
33905: 1998. Rasistiset ennakkoluulot kasvoivat tänä ai- että koulujemme oppilaiden saatavilla
33906: kana 15 prosentista 24 prosenttiin, ja suvaitse- on riittävästi asiallista opetusaineistoa,
33907: vaisten oppilaiden määrä väheni 28 prosentista jonka tavoitteena on muukalaisvihamie-
33908: 24 prosenttiin. Monet tutkijat epäilevät, että ylei- lisyyden torjuminen yhteiskunnassam-
33909: sön piirissä käyty keskustelu laittomasta maa- meja
33910: hanmuutosta tai ns. "elintasopakolaisista" on ol-
33911: lut vahingollinen ja antanut lisäainesta epäluu- mitä hallitus aikoo tehdä huolehtiak-
33912: lon kasvuun ulkomaalaisia kohtaan. On tärkeää seen siitä, että opettajakoulutukseen si-
33913: muistaa, että lainsäädäntömme, ennen kaikkea sältyy opetusta ennakkoluulojen, rasis-
33914: perustuslakimme, antaa kaikille ihmisille oikeu- min ja muukalaisvihamielisyyden torju-
33915: den elää turvallisessa ympäristössä. Lapsia ei miseksi yhteiskunnassamme?
33916:
33917:
33918:
33919: 3
33920: KK 1053/2000 vp- Christina Gestrin /r
33921:
33922:
33923: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2001
33924:
33925: Christina Gestrin /r
33926:
33927:
33928:
33929:
33930: 4
33931: Ministerin vastaus KK 1053/2000 vp- Christina Gestrin /r
33932:
33933:
33934:
33935:
33936: Eduskunnan puhemiehelle
33937:
33938: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tuisaa kehitystä, on oikean informaation lisäämi-
33939: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nen entistä tärkeämpää. Suomessa valmistellaan
33940: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen parhaillaan hallituksen etnisen syrjinnän ja rasis-
33941: vastattavaksi kansanedustaja Christina Gestrinin min vastaista toimintaohjelmaa, joka on omiaan
33942: /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK jäntevöittämään yleisten tavoitteiden täytäntöön-
33943: 1053/2000 vp: panoa. Ehdotuksessa painotetaan etnisten, moni-
33944: kulttuuristen, uskonnollisten ja maailmankatso-
33945: Mitä hallitus aikoo tehdä taatakseen, muksellisten kysymysten sisällyttämistä opetuk-
33946: että koulujemme oppilaiden saatavilla seen, koulutukseen ja oppimateriaaliin kaikilla
33947: on riittävästi asiallista opetusaineistoa, koulutuksen ja opetuksen tasoilla aina esikoulus-
33948: jonka tavoitteena on muukalaisvihamie- ta alkaen sekä etsitään tehokkaita toimintatapoja
33949: lisyyden torjuminen yhteiskunnassam- tiedon perille saattamiseksi. Opettajat ovat kou-
33950: meja lutuksessa avainasemassa, mikä edellyttää opet-
33951: tajakoulutuksen jatkuvaa kehittämistä ja seuran-
33952: mitä hallitus aikoo tehdä huolehtiak- taa.
33953: seen siitä, että opettajakoulutukseen si- Opetusministeriö on viime syksynä asettanut
33954: sältyy opetusta ennakkoluulojen, rasis- työryhmän perusopetuksen valtakunnallisten ta-
33955: min ja muukalaisvihamielisyyden torju- voitteiden laatimiseksi. Työssään työryhmä tu-
33956: miseksi yhteiskunnassamme? lee kiinnittämään huomiota myös vähemmistöis-
33957: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tämme annettavaan informaatioon kouluopetuk-
33958: ti seuraavaa: sessa. Asiallisen opetusaineiston merkitystä ei
33959: voida ylikorostaa. Oppikirjoihin sisältyy jonkin
33960: Suomi on sitoutunut useisiin koulutusta koske- verran tietoa perinteisistä vähemmistöistämme,
33961: viin kansainvälisiin sopimuksiin. Näitä ovat mutta uutta aineistoa tarvitaan sekä perinteisistä
33962: muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien rotu- vähemmistöistämme että maahanmuuttajistam-
33963: syrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen me ja pakolaisistamme. Suomen Unesco-toimi-
33964: yleissopimus, Euroopan neuvoston alueellisia tai kunnan viime vuosien julkaisuista on perusteltua
33965: vähemmistökieliä koskeva kieliperuskirja sekä tässä yhteydessä mainita Suomen kulttuurivä-
33966: vähemmistöpuiteyleissopimus. Yleisesti voi- hemmistöt -julkaisu ja Ihmisoikeuskasvatuksen
33967: daan todeta, että perinteisten vähemmistöjemme käsikirja. Yksityiskohtaisempaa aineistoa kuvaa-
33968: ja maahanmuuttajien koulutus Suomessa kestää maan erityisesti pakolaisuuden syitä ja vaikeuk-
33969: melko hyvin kansainvälisen vertailun. Kuitenkin sia tarvitaan pakolaiskysymysten ymmärtämi-
33970: tälläkin alalla on edelleen paljon kehitettävää. seksi.
33971: Tärkeää on myös oikean informaation antami- Opettajilla on tärkeä tehtävä rasismin torjumi-
33972: nen vähemmistöistämme ja maahanmuuttajis- sessa kouluissa. Kulttuurien välisen kasvatuksen
33973: tamme objektiivisten asenteiden luomiseksi yh- osa-alue, joka sisältää etnisten suhteiden, suvait-
33974: teiskunnassamme. Koska suoritetut mielipidetut- sevaisuuden edistämisen, ihmisoikeuksien ja
33975: kimukset ovat osoittaneet asenteiden epäsuo- kulttuuri-identiteetin kysymyksiä sekä maahan-
33976:
33977:
33978: 5
33979: KK 1053/2000 vp- Christina Gestrin /r Ministerin vastaus
33980:
33981:
33982: muuttajien opetuksen didaktiikkaa, on viime sien, opettajankoulutuslaitosten ja harjoittelu-
33983: vuosikymmenen lopulla sisällytetty opettajien koulujen henkilöstön koulutukseen suunnatuilla
33984: peruskoulutukseen. Vuosina 1998, 1999 ja 2000 opetusministeriön erillismäärärahoilla.
33985: tehtyjen tilanneselvitysten vertailu osoittaa, että Ammatillisessa opettajankoulutuksessa moni-
33986: tämän aihepiirin osuus on opettajankoulutukses- kulttuurisuuden sisällöt painottuvat eri tavoin eri
33987: sa laajentumassa. Joillakin opettajankoulutus- ammatillisten opettajakorkeakoulujen opinto-oh-
33988: paikkakunnilla näitä sisältöjä on tarjolla valio- jelmissa. Osassa opettajakorkeakouluista opin-
33989: naisina, toisilla pakollisina opintojaksoina. Sama toihin ei sisälly näitä opintokokonaisuuksia pa-
33990: koskee ammatillista opettajankoulutusta. kollisina. Useissa ammatillisissa opettajakorkea-
33991: Luokanopettajakoulutuksessa pakollisten mo- kouluissa voi valionaisissa opinnoissa perehtyä
33992: nikulttuuristen opintokokonaisuuksien määrä esimerkiksi maahanmuuttajaopetuksen erityisky-
33993: vaihtelee 1-5,5 opintoviikkoon. Näitä toteute- symyksiin tai painottaa opetusharjoitteluaan
33994: taan neljässä yliopistossa. Sisältöinä ovat vierai- maahanmuuttajaopetukseen.
33995: siin kulttuureihin tutustuminen ja niiden ymmär- Vuosina 1999 ja 2000 tehdyissä opettajankou-
33996: täminen, kansainvälisyyskasvatuksen toteutus, lutuksen valtakunnallisissa arvioinneissa ja nii-
33997: kansainvälistymisen vaikutukset ja monikulttuu- den perusteella annetuissa suosituksissa koros-
33998: risten esimerkkitapausten käsittely koulukon- tettiin monikulttuurisuuteen liittyvien kysymys-
33999: tekstissa. Valionaisia opintoja on tarjolla kaikis- ten merkitystä kaikessa opettajankoulutuksessa
34000: sa luokanopettajakoulutusta antavissa yliopis- ja suositettiin näiden sisältöjen lisäämistä nykyi-
34001: toissa. Opintojen laajuus vaihtelee kolmesta sestään erityisesti aineenopettajakoulutuksessa.
34002: opintoviikosta 15 opintoviikon sivuainekokonai- Osana opettajien perus- ja täydennyskoulutusta
34003: suuksiin. Niissä paneudutaan kulttuuristen tapo- käsitelleen ennakointiprojektin OPEPRO:n työtä
34004: jen, ajattelu- ja arvomaailmojen ymmärtämi- Opetushallitus julkaisi vuonna 2000 selvityksen
34005: seen, opastetaan monikulttuuriseen lähestymista- monikulttuurisuuskysymyksistä opettajankoulu-
34006: paan kasvatus-, koulutus- ja ohjaustehtävissä tuksessa. Samassa yhteydessä esitettiin rakenne-
34007: sekä perehdytään kielellisten ja kulttuurivähem- ja sisältösuosituksia aiheeseen liittyvien opinto-
34008: mistöjen erityiskysymyksiin. Lisäksi pyritään jen järjestämistavoista ja laajuuksista.
34009: kehittämään opiskelijoiden valmiuksia sellaises- Opettajien peruskoulutusta määrällisempi
34010: sa opetussuunnitelma- ja oppimateriaalityössä, huomattavasti suurempi haaste on monikulttuuri-
34011: joka ottaa huomioon monikulttuurisuuden kysy- suuden kysymyksiä käsittelevän täydennyskou-
34012: mykset. Opintoihin on mahdollista sisällyttää lutuksen järjestäminen. Tällä hetkellä tämän ai-
34013: 3-4 opintoviikon laajuinen harjoittelu esimer- hepiirin täydennyskoulutusta jätjestetään pää-
34014: kiksi maahanmuuttajaoppilaiden luokissa. asiassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
34015: Aineenopettajakoulutuksessa monikulttuuri- täydennyskoulutusyksiköissä, Opetusalan koulu-
34016: suuden sisältöjä on pakollisina kolmessa yliopis- tuskeskuksessa, kesäyliopistoissa ja Opetushalli-
34017: tossa ja valionaisina kuudessa yliopistossa. Pa- tuksen tilaamana koulutuksena. Tarjolla oleva
34018: kollisten opintojen laajuus vaihtelee 1-3 opin- täydennyskoulutus on laajuudeltaan vaihdellut
34019: toviikkoon ja valionaisten 1-15 opintoviik- muutamasta opintoviikosta aina 40 opintoviikon
34020: koon. Sisällöt ovat osin samoja kuin luokanopet- laajuisiin erikoistumisohjelmiin. Osa koulutuk-
34021: tajakoulutuksessa, osin tiettyyn ainekontekstiin sesta järjestetään maksullisena, jolloin opettajan
34022: liittyviä. Hyvänä käytäntänä on pidetty sitä, että mahdollisuudet osallistua tällaiseen koulutuk-
34023: luokan- ja aineenopettajiksi opiskelevat saavat seen ovat riippuvaisia hänen itsensä tai kunta-
34024: osittain yhteistä koulutusta näissä kysymyksissä. työnantajan valmiudesta ja halukkuudesta suorit-
34025: Monikulttuuristen opintojen kehittämismah- taa koulutuskustannukset Osa täydennyskoulu-
34026: dollisuudet ovat edellyttäneet opettajankoulutta- tustarjonnasta on valtion varointuettuaja osallis-
34027: jien omaa täydennyskouluttautumista näissä ky- tujalle maksutonta. Yleisimpiä koulutusaiheita
34028: symyksissä. Tätä on tuettu ja tuetaan ainelaitok- osallistujalle maksuttomassa täydennyskoulutuk-
34029:
34030:
34031: 6
34032: Ministerin vastaus KK 1053/2000 vp- Christina Gestrin /r
34033:
34034:
34035: sessa ovat monikulttuurinen pedagogiikka ja oh-
34036: jaus, maahanmuuttajaoppilaan erityistarpeet sekä
34037: syrjäytymisen ehkäisy.
34038:
34039:
34040: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2001
34041:
34042: Opetusministeri Maija Rask
34043:
34044:
34045:
34046:
34047: 7
34048: KK 1053/2000 vp- Christina Gestrin /r Ministerns svar
34049:
34050:
34051:
34052:
34053: Tili riksdagens talman
34054:
34055: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mot rasism och etnisk diskriminering. Program-
34056: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- met är ägnat att stödja verkställigheten av de all-
34057: rådet översänt följande av riksdagsledamot männa målen. I förslaget understryks att etniska,
34058: Christina Gestrin /sv undertecknade skriftliga mångkulturella, religiösa och världsåskådnings-
34059: spörsmål SS 1053/2000 rd: relaterade frågor bör tas med i undervisning, ut-
34060: bildning och läromedel på alla stadier i utbild-
34061: Vad ämnar regeringen göra för att ga- ningen och undervisningen ända från förskolan.
34062: rantera att tillräckligt och sakligt un- Vidare skall man finna effektiva sätt att få infor-
34063: dervisningsmaterial som syftar till att mationen att gå fram. Lärarna är i nyckelställ-
34064: motarbeta främlingsfientlighet i vårt ning i utbildningen, vilket förutsätter ständig ut-
34065: samhälle finns tillgängligt för eleverna i veckling och uppföljning av lärarutbildningen.
34066: våra skolor, samt Undervisningsministeriet tillsatte i höstas en
34067: arbetsgrupp för att utforma nationella mål för den
34068: vad ämnar regeringen göra för att se till grundläggande utbildningen. Arbetsgruppen
34069: att det i lärarskolningen ingår utbild- skall i sitt arbete fåsta uppmärksamhet även på
34070: ning som syftar tili att motarbeta fördo- den information om våra minoriteter som ges i
34071: mar, rasism och xenofobi i samhället? skolundervisningen. Betydelsen av sakligt un-
34072: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dervisningsinnehåll kan inte betonas för mycket.
34073: föra följande: Läroböckerna innehåller i någon mån informa-
34074: tion om våra traditionella minoriteter, men nytt
34075: Finland är bundet av flera internationella kon- material behövs såväl om de traditionella minori-
34076: ventioner som gäller utbildning. Till dem hör teterna som om invandrarna och flyktingarna.
34077: bl.a. Förenta nationernas konvention om avskaf- Bland de publikationer som Finlands Unesco-
34078: fandet av alla former av rasdiskriminering, Euro- kommission har gett ut de senaste åren är det här
34079: parådets språkstadga om regionala språk och mi- skäl att nämna Suomen kulttuurivähemmistöt
34080: noritetsspråk samt ramkonvention för skydd av (Finlands kulturminoriteter) och Ihmisoikeus-
34081: nationella minoriteter. Generellt kan man konsta- kasvatuksen käsikirja (Handbok i människorätts-
34082: tera att utbildningen för våra traditionella mino- fostran). Ett mer ingående materia! som särskilt
34083: riteter och för invandrare står sig relativt bra i en beskriver orsakerna tili och svårigheterna i flyk-
34084: internationelljämförelse. Men även på detta om- tingskapet behövs för att flyktingfrågorna skall
34085: råde finns det ännu mycket att utveckla. kunna förstås.
34086: Det är också viktigt att sprida riktig informa- Lärarna har en viktig uppgift i bekämpningen
34087: tion om våra minoriteter och invandrare, så att av rasism i skolorna. Utbildning i interkulturella
34088: objektiva attityder skapas i samhället. Eftersom frågor, ett delområde som omfattar etniska rela-
34089: flera åsiktsundersökningar har visat på en ogynn- tioner, toleransfrämjan, människorätts- och kul-
34090: sam attitydutveckling, är det än mer viktigt att turidentitetsfrågor samt didaktik för invandrar-
34091: öka den riktiga informationen. Inom regeringen undervisning, har mot slutet av det senaste årti-
34092: bereds som bäst ett handlingsprogram för arbete ondet tagits med i grundutbildningen av lärare.
34093:
34094:
34095: 8
34096: Ministems svar KK 1053/2000 vp- Christina Gestrin /r
34097:
34098:
34099: En jämförelse mellan lägesrapporter från 1998, ämnesinstitutioner, lärarutbildningsinstitutioner
34100: 1999 och 2000 visar att denna ämnessfår relativt och övningsskolor.
34101: sett växer i lärarutbildningen. På en dellärarut- 1 den yrkespedagogiska lärarutbildningen be-
34102: bildningsorter erbjuds dessa innehåll bland de tonas de multikulturella innehållen på olika sätt i
34103: valfria, på andra bland de obligatoriska studiepe- de yrkespedagogiska lärarhögskolomas studie-
34104: riodema. Detsamma gäller den yrkespedagogis- program. 1 en dellärarhögskolor hör sådana stu-
34105: ka lärarutbildningen. diehelheter inte till de obligatoriska studierna. 1
34106: 1 klasslärarutbildningen varierar de obligato- många yrkespedagogiska lärarhögskolor är det
34107: riska studiehelheterna i kulturpluralism från 1 till möjligt att inom de valfria ämnena studera t.ex.
34108: 5,5 studieveckor. De ordnas vid fyra universitet. specialfrågor i invandrarundervisningen eller in-
34109: lnnehållet utgörs av presentation av främmande rikta sina undervisningsövningar på invandrarun-
34110: kulturer och förmåga att förstå dem, praktiskt ge- dervisning.
34111: nomförande av fostran i internationalism, inter- 1 olika nationella utvärderingar av lärarutbild-
34112: nationaliseringens verkningar och granskning av ningen 1999 och 2000 och i rekommendationer
34113: exempel på kulturpluralism i skolsammanhang. som getts på basis av dem betonas betydelsen av
34114: Valfria studier i dessa frågor erbjuds i alla uni- de frågor som är förknippade med kulturpluralis-
34115: versitet som har klasslärarutbildning. Omfatt- men i alllärarutbildning och det rekommendera-
34116: ningen av studierna varierar från tre studieveck- des att dessa innehåll utökas i synnerhet i ämnes-
34117: or ti1115 studieveckors biämneshelheter. Främst lärarutbildningen. Som ett led i framförhåll-
34118: koncentrerar man sig på att förstå kulturbundna ningsprojektet OPEPRO, som handlade om
34119: sätt och seder, tankevärldar och värderingar, ge grundutbildning och fortbildning för lärare, gav
34120: vägledning för mångkulturella infallsvinklar i Utbildningsstyrelsen år 2000 ut en rapport om
34121: undervisnings- och handledningsuppgifter samt kulturpluralistiska frågor i lärarutbildningen. 1
34122: studera specialfrågor som gäller språkliga och detta sammanhang angavs rekommendationer om
34123: kulturella minoriteter. Vidare strävar man efter struktur och innehåll i sättet att ordna studier
34124: att utveckla de studerandes fårdigheter i sådant kring ämnet och om omfattningen av dem.
34125: läroplans- och läromedelsarbete som beaktar de En kvantitativt sett betydligt större utmaning
34126: kulturpluralistiska frågorna. Studierna kan även än grundutbildningen av lärare utgör möjlighe-
34127: omfatta praktik på 3-4 studieveckor t.ex. i klas- terna att ordna fortbildning som tar upp frågor
34128: ser för invandrarelever. om kulturpluralism. För närvarande ordnas så-
34129: lnom ämneslärarutbildningen är innehåll som dan fortbildning i huvudsak i universitetens och
34130: handlar om kulturpluralism obligatoriska i tre yrkeshögskolornas fortbildningsenheter, i Ut-
34131: och valfria i sex universitet. Omfattningen av de bildningscentret för undervisningssektorn, som-
34132: obligatoriska studierna är 1-3 studieveckor och maruniversiteten och i form av utbildning som
34133: av de valfria 1-15 studieveckor. lnnehållen är Utbildningsstyrelsen beställer särskilt. Fortbild-
34134: delvis desamma som i klasslärarutbildningen, ningen har till omfattningen varierat från några
34135: delvis gäller de en viss ämneskontext. Det har be- studieveckor ända till 40 studieveckors speciali-
34136: traktats som god praxis att blivande klass- och seringsprogram. En del av utbildningen är av-
34137: ämneslärare delvis får gemensam utbildning i giftsbelagd, och lärarnas möjligheter att delta är
34138: dessa frågor. då beroende av lärarens egen eller den kommuna-
34139: Möjligheterna att utveckla de multikulturella la arbetsgivarens beredskap och villighet att stå
34140: studierna har förutsatt särskild fortbildning för för kostnaderna. En del av fortbildningsutbudet
34141: lärarutbildarna i dessa frågor. Utbildningen har stöds med statliga medel och kostar ingenting för
34142: stötts och stöds med undervisningsministeriets deltagama. De vanligaste utbildningstemana i
34143: särskilda anslag för utbildning av personalen vid den avgiftsfria fortbildningen är multikulturell
34144:
34145:
34146:
34147:
34148: 9
34149: KK 1053/2000 vp- Christina Gestrin /r Ministems svar
34150:
34151:
34152: pedagogik och handledning, specialbehov hos in-
34153: vandrarelever samt förebyggande av utslagning.
34154:
34155:
34156:
34157: Helsingfors den 9 februari 2000
34158:
34159: Undervisningsminister Maija Rask
34160:
34161:
34162:
34163:
34164: 10
34165: KK 1054/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
34166:
34167:
34168:
34169:
34170: KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2000 vp
34171:
34172: Pk-yritysten investointitukimahdollisuuksista
34173: kehitysongelmissa olevilla seutukunnilla
34174:
34175:
34176:
34177:
34178: Eduskunnan puhemiehelle
34179:
34180: Aluekehityslainsäädännön mukaisista tukialueis- sellä on tällä hetkellä investointitarpeita. Inves-
34181: ta ja EU:n aluekehityksen mukaisista alueista tointituen ulkopuolelle jää kuitenkin 17-18 yri-
34182: päätettäessä jäi monia sellaisia seutukuntia tuki- tystä.
34183: alueiden ulkopuolisiksi alueiksi, joilla on suuria Eduskunta on talousarviomietinnössään kiin-
34184: kehitysongelmia. Esimerkkinä mainittakoon Loi- nittänyt huomiota ns. ongelmallisten valkoisten
34185: maan seutukunta ja Kaakkois-Satakunnan seutu- alueiden tilanteeseen ja edellyttänyt toimia on-
34186: kunta. Loimaan seutukunnan BKT/asukas on gelman ratkaisemiseksi.
34187: 77 485 markkaa/asukas.
34188: Teollisuustuotannon monipuolistaminen jou- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34189: tuu alueiden ulkopuolisissa seutukunnissa lähte- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34190: mään takamatkalta. Tilanne on kestämätön, kos- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34191: ka naapuriseutukunnissa esimerkiksi Loimaan vaksi seuraavan kysymyksen:
34192: seutukunnan osalta on Vakka-Suomessa ja For-
34193: san seutukunnassa korkea tukitaso. Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
34194: Erityisen ongelmallista on, että yli 50 työnte- pk-yritysten investointitukimahdolli-
34195: kijän yrityksille ei hyväksyttyjen säädösten mu- suuksien parantamiseksi kehitysongel-
34196: kaan voida antaa lainkaan investointitukea. Esi- mallisissa tukialueiden ulkopuolisissa
34197: merkiksi Loimaan seutukunnassa monella yrityk- seutukunnissa?
34198:
34199:
34200: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2001
34201:
34202: Olavi Ala-Nissilä /kesk
34203:
34204:
34205:
34206:
34207: Versio 2.0
34208: KK 1054/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministerin vastaus
34209:
34210:
34211:
34212:
34213: Eduskunnan puhemiehelle
34214:
34215: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- omaisuuden hankintamenosta. Tältä osin tilanne
34216: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- on sama kuin aikaisemmin voimassa olleen yri-
34217: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tystuesta annetun lain (113611993) aikana, jol-
34218: vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän loin pienyritysten investointitukea voitiin myön-
34219: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tää myös vain pienelle yritykselle.
34220: 1054/2000 vp: Asetuksen 2 §:n mukaan pienellä yrityksellä
34221: tarkoitetaan komission suosituksessa 96/280/EY
34222: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin määriteltyä pientä yritystä, jonka palveluksessa
34223: pk-yritysten investointitukimahdolli- on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka liike-
34224: suuksien parantamiseksi kehitysongel- vaihto on enintään 7 miljoonaa euroa tai sitä vas-
34225: mallisisissa tukialueiden ulkopuolisissa taava markkamäärä tai taseen loppusumma enin-
34226: seutukunnissa? tään 5 miljoonaa euroa tai sitä vastaava markka-
34227: määrä sekä joka täyttää yrityksen riippumatto-
34228: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen muutta kuvaavat ja muut suositukset.
34229: seuraavaa: Pk-yritysten valtiontukia koskevien yhteisön
34230: Kysymys liittyy yritystoiminnan tukemisesta an- suuntaviivojen mukaan olisi kehitysalueen ulko-
34231: nettuun lakiin (1068/2000) ja sen nojalla annet- puolella periaatteessa mahdollista myöntää in-
34232: tuun valtioneuvoston asetukseen yritystoimin- vestointitukea myös keskisuurelle yritykselle
34233: nan tukemisesta (1200/2000). Säännökset astui- enintään 7,5 %:n tasoisena. Yritystukijärjestel-
34234: vat voimaan 1.1.2001. män uudistamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena
34235: Loimaan seutukunta ja Kaakkois-Satakunnan on tukien vaikuttavuuden parantaminen. Inves-
34236: seutukunta ovat kehitysalueen ulkopuolista tointituen myöntämistä keskisuurelle yritykselle
34237: aluetta. Asetuksen 12 §:n mukaan kehitysalueen enintään 7,5 %:n tasoisena ei voida pitää tarkoi-
34238: ulkopuolella investointitukea voidaan myöntää tuksenmukaisena tukien vaikuttavuuden näkö-
34239: vain pienelle yritykselle enintään 15 % käyttö- kulmasta.
34240:
34241:
34242:
34243: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2001
34244:
34245: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
34246:
34247:
34248:
34249:
34250: 2
34251: Ministems svar KK 1054/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
34252:
34253:
34254:
34255:
34256: Tili riksdagens talman
34257:
34258: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger skaffningsutgiften för anläggningstillgångarna.
34259: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- Tili denna del är situationen densamma som un-
34260: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ola- der den tid då 1agen om företagsstöd (1136/1993)
34261: vi Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga var i kraft. Också då kunde investeringsstöd för
34262: spörsmål SS l 054/2000 rd: småföretag beviljas endast ett litet företag.
34263: Enligt 2 § i förordningen avses med ett litet
34264: Har regeringen för avsikt att vidta åt- företag ett företag som enligt definitionen i kom-
34265: gärder för att ge små och medelstora fö- missionens rekommendation 96/280/EG har får-
34266: retag, som är belägna i ekonomiska re- re än 50 anställda och antingen en årlig omsätt-
34267: gioner med utvecklingsproblem utanför ning som inte överstiger 7 miljoner euro eller
34268: stödområdena, större möjligheter att få motsvarande belopp i mark eller en årlig balans-
34269: investeringsstöd? omslutning som inte överstiger 5 miljoner euro
34270: eller motsvarande beloppi mark och som uppfyl-
34271: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1er de kriterier som beskriver företagets oberoen-
34272: föra följande: de samt övriga kriterier på ett litet företag i re-
34273: Spörsmålet anknyter tili lagen om stödjande av kommendationen.
34274: företagsverksamhet ( 1068/2000) och statsrådets Enligt gemenskapens riktlinjer som gäller stat-
34275: förordning om stödjande av företagsverksamhet ligt stöd tili små och medelstora företag vore det i
34276: ( 1200/2000) som har getts med stöd av lagen. Be- princip möjligt att utanför utvecklingsområdet
34277: stämme1sema trädde i kraft den 1 januari 2001. bevilja också ett mede1stort företag investerings-
34278: Loima ekonomiska region och Nordöstra Sata- stöd uppgående tili högst 7,5 %. Ett centralt mål
34279: kunta ekonomiska region står utanför utveck- med fömyandet av företagsstödssystemet är att
34280: lingsområdet. Enligt 12 § i förordningen kan in- öka stödens effekt. Med tanke på detta kan det
34281: vesteringsstöd utanför utvecklingsområdet bevil- inte anses ändamålsenligt att bevilja medelstora
34282: jas endast ett 1itet företag tili högst 15 % av an- företag investeringsstöd på högst 7,5 %.
34283:
34284:
34285:
34286: Helsingfors den 7 februari 2001
34287:
34288: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
34289:
34290:
34291:
34292:
34293: 3
34294: j
34295: j
34296: j
34297: j
34298: j
34299: j
34300: j
34301: j
34302: j
34303: j
34304: j
34305: j
34306: j
34307: j
34308: j
34309: j
34310: j
34311: j
34312: j
34313: j
34314: j
34315: j
34316: j
34317: j
34318: j
34319: KK 1055/2000 vp- Håkan Nordman /r
34320:
34321:
34322:
34323:
34324: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 1055/2000 rd
34325:
34326: Främjande av jordvärme i energiproduktionen
34327:
34328:
34329:
34330:
34331: Tili riksdagens talman
34332:
34333: Det centrala målet med handlingsplanen för för- de, men de höga investeringskostnaderna av-
34334: nybara energikällor som handels- och industrimi- skräcker. För att öka användningen bör därför
34335: nisteriet utarbetade 1999 är att genom olika främ- stöd för investeringar i jordvärme kunna utver-
34336: jande åtgärder förbättra de förrnybara energikäl- kas i enlighet med handlingsplanen för fömybara
34337: lomas konkurrenskraft gentemot övriga energi- energikällor. Utveckling och kommersialisering
34338: källor. Utgångspunktema för handlingsplanen av ny teknik är även centrala åtgärder i hand-
34339: var bl.a. Finlands energistrategi, Kyotoavtalet lingsplanen, liksom också demonstration. Dessa
34340: om klimatförändring och EG-kommissionens s.k. åtgärder är också av central betydelse vad beträf-
34341: Vitbok. far jordvärmen. Speciellt behövs forskning och
34342: En av de fömybara energikällor som ännu utveckling av jordvärmen som energiform för
34343: uppmärksammats mycket litet i Finland är jord- större byggnader, bostäder, industriutrymmen
34344: värmen. År 2000 installerades i Finland endast ca o.dyl.
34345: 1 800 jordvärmeanläggningar, vilket kan jämfö-
34346: ras med t.ex. Sveriges ca 25 000. Orsakema till Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
34347: detta kan sökas i dålig kunskap om tekniken och ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
34348: tillgången till förmånliga konventionella energi- ver ställa följande spörsmål till behörig medlem
34349: källor. Kunskapen och tekniken i jordvärmen har av statsrådet:
34350: dock utvecklats avsevärt från 1970-talet, när
34351: jordvärmen kom till Finland, och de förhöjda en- Har regeringen för avsikt att öka sats-
34352: ergikostnadema har gjort jordvärmen till ett be- ningarna på forskning, utbildning, råd-
34353: aktansvärt altemativ i energipolitiken. givning och information kring utnyttjan-
34354: Handlingsplanen för fömybara energikällor de av jordvärme, speciellt med tanke på
34355: ger utrymme för främjande av konkurrenskraf- större byggnader samt
34356: ten genom priskonkurrenskraft eller ekokonkur-
34357: renskraft. Jordvärmen är en miljövänlig inhemsk har regeringen for avsikt att utveckla de
34358: och förmånlig energikälla. Specifikt för jordvär- ekonomiska styrmedlen inom energi-
34359: men är att den används i småskalig energiproduk- politiken så att de även gäller investe-
34360: tion, närmast av enskilda personer som värmer ringar i jordvärme for enskilda perso-
34361: sitt hus, och att investeringskostnadema är höga. ners bostadsbyggnader eller reparation
34362: Själva produktionen av värmen är självbetalan- av dessa?
34363:
34364:
34365:
34366:
34367: Version2.0
34368: KK 1055/2000 vp- Håkan Nordman /r
34369:
34370:
34371: Helsingforsden 22 januari 2001
34372:
34373: Håkan Nordman /sv
34374:
34375:
34376:
34377:
34378: 2
34379: Suomennos KK 1055/2000 vp- Håkan Nordman /r
34380:
34381:
34382:
34383:
34384: KIRJALLINEN KYSYMYS 1055/2000 vp
34385:
34386: Maalämmön käytön edistäminen energiantuo-
34387: tannossa
34388:
34389:
34390:
34391:
34392: Eduskunnan puhemiehelle
34393:
34394: Keskeisenä tavoitteena uusiutuvien energialäh- lojen lämmitykseen, ja investointikustannusten
34395: teiden edistämisohjelmassa, jonka kauppa- ja suuruus. Itse lämmön tuottaminen maksaa itse it-
34396: teollisuusministeriö laati vuonna 1999, on paran- sensä, mutta korkeat investointikustannukset pe-
34397: taa uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä lottavat. Maalämmön käytön lisäämiseksi
34398: muihin energialähteisiin nähden erilaisin edistä- olisikin saatava tukea maalämpöinvestointeihin
34399: mistoimin. Edistäruisohjelman lähtökohtina oli- uusiutuvien energialähteiden edistäruisohjelman
34400: vat mm. Suomen energiastrategia, ilmaston muu- mukaisesti. Uuden tekniikan kehittäminen ja
34401: tosta koskeva Kioton sopimus ja EY:n kommis- kaupallistaminen ovat myös keskeisiä toimia
34402: sion ns. Valkoinen kirja. edistämisohjelmassa, samoin kuin demonstraa-
34403: Yksi uusiutuva energialähde, johon on kiinni- tiohankkeet. Näillä toimenpiteillä on myös kes-
34404: tetty hyvin vähän huomiota Suomessa, on maa- keinen merkitys maalämmön osalta. Erityisesti
34405: lämpö. Vuonna 2000 Suomessa asennettiin ai- tarvitaan tutkimusta ja kehitystyötä maalämmös-
34406: noastaan noin 1 800 maalämpölaitteistoa, mitä tä mm. suurehkojen rakennusten, asuntojen ja
34407: voidaan verrata esim. Ruotsin noin 25 000 lait- teollisuustilojen energiamuotona.
34408: teistoon. Syitä tähän voidaan hakea kyseistä tek-
34409: niikkaa koskevista heikoista tiedoista ja edullis- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34410: ten tavanomaisten, energialähteiden saatavuu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34411: desta. Maalämpöä koskeva tieto ja tekniikka on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34412: kuitenkin kehittynyt melkoisesti 1970-luvulta, vaksi seuraavan kysymyksen:
34413: jolloin maalämpö tuli Suomeen, ja kohonneet
34414: energiakustannukset ovat tehneet maalämmöstä Aikooko hallitus lisätä panostuksia
34415: huomioon otettavan vaihtoehdon energiapolitii- maalämmön käyttöön liittyvään tutki-
34416: kassa. mukseen, koulutukseen, neuvontaan ja
34417: Uusiutuvien energialähteiden edistäruisohjel- tiedotukseen varsinkin suurehkojen ra-
34418: ma antaa tilaa kilpailukyvyn edistämiselle hinta- kennusten osalta sekä
34419: kilpailukyvyn tai ekologisen kilpailukyvyn kaut-
34420: ta. Maalämpö on ympäristöystävällinen, kotimai- aikooko hallitus kehittää enegiapolitii-
34421: nen ja edullinen energialähde. Maalämmölle on kan taloudellisia ohjauskeinoja siten,
34422: ominaista sen käyttö pienimuotoisessa energian- että ne koskevat maalämpöinvestointeja
34423: tuotannossa, lähinnä yksityisten henkilöiden ta- myös yksittäisten ihmisten asuinraken-
34424: nuksiin tai niiden korjaamiseen?
34425:
34426:
34427:
34428:
34429: 3
34430: KK 1055/2000 vp- Håkan Nordman /r
34431:
34432:
34433: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2001
34434:
34435: Håkan Nordman /r
34436:
34437:
34438:
34439:
34440: 4
34441: Ministerin vastaus KK 1055/2000 vp- Håkan Nordman /r
34442:
34443:
34444:
34445:
34446: Eduskunnan puhemiehelle
34447:
34448: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tilanteesta vuoteen 2010 mennessä, mikä merkit-
34449: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sisi energiamääränä 0, 1 milj. öljytonnia.
34450: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Keskeinen ja pidemmällä aikavälillä edelleen-
34451: vastattavaksi kansanedustaja Håkan Nordmanin kin tärkein uusiutuvien energialähteiden edistä-
34452: /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mistoimi on uuden teknologian kehittäminen ja
34453: 1055/2000 vp: kaupallistaminen. Tutkimuksella ja tuotekehityk-
34454: senä saadaan aikaan kestävää uusiutuvien ener-
34455: Aikooko hallitus lisätä panostuksia gialähteiden kilpailukyvyn nousua, joka perus-
34456: maalämmön käyttöön liittyvään tutki- tuu tuottavuuden kasvuun. Teknologian kehittä-
34457: mukseen, koulutukseen, neuvontaan ja mistyössä keskeisiä rahoittajaorganisaatioita
34458: tiedotukseen varsinkin suurehkojen ra- ovat alan teollisuuden ohella Teknologian kehit-
34459: kennusten osalta sekä tämiskeskus (Tekes) ja kauppa- ja teollisuusmi-
34460: nisteriö. Uusiutuvien energialähteiden edistämis-
34461: aikooko hallitus kehittää energiapolitii- ohjelman mukaanjulkinen rahoitus energian tuo-
34462: kan taloudellisia ohjauskeinoja siten, tantoalueen tutkimus- ja kehitystyöhön tulee
34463: että ne koskevat maalämpöinvestointeja kohdistaa nykyistä enemmän uusiutuviin ener-
34464: myös yksittäisten ihmisten asuinraken- gialähteisiin. 1990-luvun aikana Tekesin ener-
34465: nuksiin tai niiden korjaamiseen? giateknologiarahoitus kaksinkertaistui ja on uu-
34466: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- siutuvien energialähteiden osalta noin 60 milj.
34467: ti seuraava: markkaa vuosittain.
34468: Uusien energiateknologioiden demonstroin-
34469: Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen nin ja kaupallistamisen on myös onnistuttava,
34470: on keskeisenä tavoitteena Suomen energiastrate- jotta uudet teknologiat saataisiin menestykselli-
34471: giassa ja valmisteilla olevassa kansallisessa il- sesti markkinoille ja käyttöön. Tähän on käytet-
34472: mastostrategiassa. Vuoden 1999 syksyllä valmis- tävissä tutkimusmäärärahojen lisäksi investoin-
34473: tui uusiutuvien energialähteiden edistämisohjel- neille myönnettävät energiatukimäärärahat ja
34474: ma, jonka päämääränä on eri edistämistoimia osin Euroopan Unionin rakennerahastovarat Uu-
34475: käyttämällä lisätä uusiutuvien energialähteiden, siutuvien energialähteiden edistämisohjelman ta-
34476: mm. maalämmön kilpailukykyä suhteessa mui- voitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä tun-
34477: hin energialähteisiin ja näin saada uusiutuvan tuvasti korkeampaa tukimäärää tulevina vuosi-
34478: energian käyttö kasvamaan ohjelmassa asetettu- na. Energiatuen myöntövaltuus vuonna 2001 on
34479: jen tavoitteiden mukaisesti. Ohjelman toteutta- 96 milj. markkaa. Energiatukea voidaan myön-
34480: misessa kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi tää mm. uutta teknologiaa hyödyntäviin lämpö-
34481: ympäristöministeriölläja maa- ja metsätalousmi- pumppuinvestointeihin, mutta vain yrityksille ja
34482: nisteriöllä on toimialojensa mukaisesti keskei- yhteisöille. Tällöin kysymyksessä ovat tavalli-
34483: nen rooli. Maalämpöä hyödyntävien lämpö- sesti suurten rakennusten lämmitysjärjestelmät
34484: pumppujen osalta lisäystavoitteena ohjelmassa Uusiutuvia energialähteitä käytettäessä siirry-
34485: on kymmenkertaistaa niiden käyttö vuoden 1995 tään osittain hajautetumpaan energian tuotan-
34486:
34487:
34488: 5
34489: KK 1055/2000 vp- Håkan Nordman /r Ministerin vastaus
34490:
34491:
34492:
34493: toon. Tästä syystä energiantuotantoketjuissa toi- lonrakentajille yhteistyössä SULPUn kanssa.
34494: mivien yritysten ja kansalaisten määrä kasvaa Uudispientalojen lämmitysjärjestelmissä lämpö-
34495: nykyiseen verrattuna. Tällöin myös tiedotuksen, pumppujen markkinaosuus on jo yli 10 %. Suur-
34496: neuvonnan ja koulutuksen merkitys korostuu uu- ten kiinteistöjen osalta maalämmön hyödyntämi-
34497: siutuvien energialähteiden käyttöönotossa eten- sen edistämistyö on käynnistymässä.
34498: kin pienkäyttäjäsektorilla. Peruskoulutusta uu- Ympäristöministeriö on tiukentamassa raken-
34499: siutuvien energialähteiden suunnitteluun ja käyt- tamismääräyksiä siten, että uusien rakennusten
34500: töön liittyvissä asioissa on syytä lisätä kaikilla energiankulutus laskee noin 30 % nykyisten mää-
34501: koulutustasoilla, kuten ammatillisissa oppilai- räysten edellyttämästä tasosta. Valmistelussa
34502: toksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Kou- olevissa rakentamismääräyksissä esitetään maa-
34503: lutuksen ja alan perustutkimuksen sekä tiedotuk- lämpöpumpun käyttöä yhtenä vaihtoehtona, jolla
34504: sen ja neuvonnan järjestämisestä tullaan sopi-, tiukentuvien energiamääräysten taso voidaan
34505: maan asianomaisten ministeriöiden hallinnonalo- saavuttaa. Tavoitteena on saada uudet määräyk-
34506: jen kesken yhteistyössä alan omien organisaa- set voimaan vuonna 2003. Asuinrakennusten ja
34507: tioiden kanssa. asuntojen korjausavustusten osalta ympäristömi-
34508: Kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut nisteriössä selvitetään, voitaisiinko ne kohden-
34509: Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n (SULPU) taa entistä enemmän energiansäästöön ja energia-
34510: toimintaa. SULPUn tarkoituksena on edistää katselmuksissa tai kuntoarvioissa todettuihin
34511: lämpöpumpputekniikan markkinointia, ja sen energiataloudellisiin parannustoimiin. Tällöin
34512: toimintaan kuuluu mm. tiedotusmateriaalin ja harkitaan, voitaisiinko avustuksia laajentaa kos-
34513: koulutusohjelmien laatiminen. Ministeriön omis- kemaan myös lämmitystavan vaihtoa uusiutu-
34514: tama palvelukeskus Motiva Oy osallistuu aktiivi- vaan energiaan, kuten maalämpöön, perustuvak-
34515: sesti lämpöpumpputekniikkaan liittyvän tiedo- sija ulottaa avustukset koskemaan myös pienta-
34516: tusmateriaalinja opastuksen tuottamiseen pienta- loja.
34517:
34518:
34519:
34520: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2001
34521:
34522: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
34523:
34524:
34525:
34526:
34527: 6
34528: Ministems svar KK 1055/2000 vp- Håkan Nordman /r
34529:
34530:
34531:
34532:
34533: Tili riksdagens talman
34534:
34535: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ha ökat tiofaldigt jämfört med situationen år
34536: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 1995, vilket innebär en energimängd på 0,1 milj.
34537: rådet översänt följande av riksdagsledamot Hå- oljeton.
34538: kan Nordman /sv undertecknade skriftliga spörs- En central åtgärd då det gäller att främja för-
34539: mål SS 1055/2000 rd: nybara energikällor, viiken också i fortsättning-
34540: en är den viktigaste åtgärden på 1ängre sikt, är att
34541: Har regeringen för avsikt att öka sats- utveckla och kommersiaiisera ny teknik. Genom
34542: ningarna på forskning, utbildning, råd- forskning och produktutveckiing åstadkoms en
34543: givning och information kring utnyttjan- hållbar höjning av konkurrenskraften för fömy-
34544: de av jordvärme, speciellt med tanke på bara energikällor, viiken grundar sig på en ök-
34545: större byggnader samt ning av produktiviteten. 1 det teknoiogiska ut-
34546: vecklingsarbetet är centrala finansieringsorgani-
34547: har regeringenför avsikt att utveckla de sationer utöver industrin i branschen också Tek-
34548: ekonomiska styrmedlen inom energipo- nologiska utvecklingscentralen (Tekes) och han-
34549: litiken så att de även gäller investering- dels- och industriministeriet. Enligt handiings-
34550: ar i jordvärme för enskilda personers planen för fömybara energikällor bör den offent-
34551: bostadsbyggnader eller reparation av liga finansieringen av forsknings- och utveck-
34552: dessa? lingsarbetet på energiproduktionsområdet i hög-
34553: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- re grad än för närvarande inriktas på fömybara
34554: föra följande: energikällor. Under 1990-talet fördubblades Te-
34555: kes finansiering av energiteknoiogi och i fråga
34556: En ökad användning av fömybara energikällor är om de fömybara energikälloma uppgår den till ca
34557: ett centralt mål för Finlands energistrategi och 60 milj. mark årligen.
34558: för den nationella klimatstrategi som är under be- Demonstreringen och kommersiaiiseringen av
34559: redning. Hösten 1999 blev en handlingsp1an för ny energiteknologi måste också lyckas för att ny
34560: fömybara energikällor klar. Den har som mål att teknologi framgångsrikt skall fås ut på markna-
34561: genom olika främjande åtgärder förbättra de för- den och kunna tas i bruk. För detta står utöver
34562: nybara energikällomas, bl.a. jordvärmens, kon- forskningsanslag också energistödsanslag, som
34563: kurrenskraft i förhållande till övriga energikällor beviljas för investeringar, och deivis medel från
34564: och på detta sätt få användningen av fömybar en- Europeiska unionens strukturfonder till buds. För
34565: ergi att öka i enlighet med de mål som har ställts i att målen i handiingsplanen för fömybara energi-
34566: planen. Vid genomförandet av planen har vid si- källor skall kunna nås förutsätts en kännbart hög-
34567: dan av handels- och industriministeriet också re stödmängd än idag under de kommande åren.
34568: miljöministeriet och jord- och skogsbruksminis- Bevillningsfullmakten för energistöd är 96 milj.
34569: teriet en viktig roll i enlighet med sina verksam- mark under år 2001. Energistöd kan beviljas bl.a.
34570: hetsområden. 1 fråga om värmepumpar som ut- för investeringar i värmepumpar som utnyttjar ny
34571: nyttjar jordvärme är målet i planen att använd- teknologi, men stödet kan endast beviljas företag
34572: ningen av sådana pumpar fram till år 2001 skall
34573:
34574:
34575: 7
34576: KK 1055/2000 vp- Håkan Nordman /r Ministems svar
34577:
34578:
34579: och sammanslutningar. Härvid är det vanligtvis ning till värmepumpstekniken för småhus-
34580: fråga om uppvärmningssystem i stora byggnader. byggare i samarbete med värmepumpsförening-
34581: När fömybara energikällor används övergår en. I uppvärmningssystemet i nybyggda småhus
34582: man delvis till en mera decentraliserad energi- utgör värmepumpamas marknadsandel redan
34583: produktion. Av detta skäl kommer antalet före- över 10 %. I fråga om stora fastigheter inleds som
34584: tag och medborgare som är verksamma i energi- bäst arbete på att främja utnyttjandet av jordvär-
34585: produktionskedjoma att öka jämfört med det nu- me.
34586: varande. Härvid framhävs också betydelsen av Miljöministeriet håller på att skärpa byggbe-
34587: information, rådgivning och utbildning vid stämmelsema så att energiförbrukningen i nya
34588: ibruktagandet av fömybara energikällor i synner- byggnader sjunker med ca 30 % från den nivå
34589: het inom småförbrukarsektom. Grundutbildning- som de nuvarande bestämmelsema förutsätter. I
34590: en i frågor som gäller planering och användning de byggbestämmelser som är under beredning tas
34591: av fömybara energikällor är det skäl att öka på användningen av jordvärmepumpar upp som ett
34592: alla utbildningsnivåer, såsom vid yrkesläroinrätt- altemativ genom vilket nivån enligt de skärpta
34593: ningar, högskolor och universitet. Arrangerandet energibestämmelsema kan nås. Målet är att få de
34594: av utbildning och grundforskning i branschen nya bestämmelsema att träda i kraft år 2003. I
34595: samt av information och rådgivning kommer fråga om understöd för reparation av bostads-
34596: vederbörande ministeriers forvaltningsområden byggnader och bostäder utreds vid miljöministe-
34597: att avtala om sinsemellan, i samarbete med bran- riet, om dessa i högre grad än tidigare kunde in-
34598: schens organisationer. riktas på energisparande och sådana åtgärder för
34599: Handels- och industriministeriet har under- förbättrande av energihushållningen som har
34600: stött föreningen Suomen Lämpöpumppuyhdistys konstaterats nödvändiga vid energisyner eller be-
34601: ry:s verksamhet. Föreningens syfte är att främja dömningar av byggnaders skick. Härvid över-
34602: marknadsföringen av värmepumpstekniken och vägs det om understöden också kunde beviljas
34603: till dess verksamhet hör bl.a. utarbetandet av in- för byte av uppvärmningssätt så att det baserar
34604: formationsmaterial och utbildningsprogram. In- sig på fömybar energi, såsomjordvärme, och om
34605: formationscentralen Motiva Oy, som ägs av mi- understöden kunde utsträckas till att gälla också
34606: nisteriet, deltar aktivt i producerandet av infor- småhus.
34607: mationsmaterial och handledningar med anknyt-
34608:
34609:
34610:
34611: Helsingfors den 8 februari 2001
34612:
34613: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
34614:
34615:
34616:
34617:
34618: 8
34619: KK 1056/2000 vp - Pehr Löv /r
34620:
34621:
34622:
34623:
34624: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 1056/2000 rd
34625:
34626: Beskattningen av pensioner tili utlandet
34627:
34628:
34629:
34630:
34631: Tili riksdagens talman
34632:
34633: Från och med år 1993 uppbärs en källskatt om 35 den i Finland när de är bosatta utomlands. Deras
34634: procent av alla pensioner, oberoende av storlek situation förvärras av det faktum att i Sverige på-
34635: som utbetalas tili personer bosatta i Sverige. verkar inkomsten från Finland bl.a. pensionstill-
34636: Fram till år 1992 behövde i Sverige bosatta per- skottet, bostadsstödet och vårdavgifterna för per-
34637: soner, som fick utbetalningar från Finland (ex- soner med liten arbetspension. A vgifterna base-
34638: empelvis arbetspension), inte betala källskatt om ras på bruttoinkomsten och man anses uppfylla
34639: pensionen var under 1 500 mk per månad. Saken existensminimum, även om man inte gör det i
34640: torde enligt uppgift beröra ca 35 000 utlandspen- praktiken.
34641: sionärer. För vissa sverigefinländare innebar det- I mina kontakter med tjänstemän på Skattesty-
34642: ta tilisammans med bl.a. valutafluktuationerna, i relsen och finansministeriets skatteavdelning har
34643: praktiken en minskning på upp tili ca 50 procent det visat sig att man är medveten om problemati-
34644: av pensionen. ken. Man ger också ett visst bifall tili att källskat-
34645: Personer som tjänat in en del av sin pension i ten i internationell jämförelse är hög.
34646: Finland, får följaktligen inte full pension i
34647: Sverige och är i stort behov av sin arbetspension Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
34648: från Finland. Många av dessa pensionärer lyfter ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
34649: en närmast obetydlig pension från Finland, var- ver ställa följande spörsmål till behörig medlem
34650: för skatteprocentsatsen verkar orimligt hög. Be- av statsrådet:
34651: loppen är ofta så små att de inte skulle beskattas
34652: om personen var bosatt i Finland. Dessa personer Å'mnar regeringen vidta åtgärder för att
34653: belastar ju inte exempelvis social- och sjukvår- sänka eller befria låga pensioner tili ut-
34654: landetfrån källskatt?
34655:
34656:
34657: Helsingforsden 22 januari 2001
34658:
34659: Pehr Löv /sv
34660:
34661:
34662:
34663:
34664: Version 2.0
34665: Suomennos KK 1056/2000 vp- Pehr Löv /r
34666:
34667:
34668:
34669:
34670: KIRJALLINEN KYSYMYS 1056/2000 vp
34671:
34672: Ulkomaille maksettavien eläkkeiden verottami-
34673: nen
34674:
34675:
34676:
34677:
34678: Eduskunnan puhemiehelle
34679:
34680: Vuodesta 1993 lähtien kaikista Ruotsissa asuvil- Suomesta saatava tulo vaikuttaa Ruotsissa mm.
34681: le henkilöille maksettavista eläkkeistä riippumat- lisäeläkkeeseen, asumistukeen ja pientä työelä-
34682: ta eläkkeen suuruudesta on peritty 35 prosentin kettä saavien henkilöiden hoitomaksuihin. Mak-
34683: suuruista lähdeveroa. Vuoteen 1992 saakka sut perustuvat bruttotuloihin, ja henkilön katso-
34684: Ruotsissa asuvien henkilöiden, jotka saivat mak- taan täyttävän toimeentulominimin, vaikka hän
34685: satuksia Suomesta (esim. työeläkettä), ei tarvin- ei siis käytännössä sitä täytäkään.
34686: nut maksaa lähdeveroa, jos eläke oli alle 1 500 Yhteydenottoni Verohallituksen ja valtiova-
34687: markkaa kuukaudessa. Saamieni tietojen mu- rainministeriön vero-osaston virkamiehiin osoit-
34688: kaan asia koskee noin 35 000 ulkomailla asuvaa ti, että he ovat tietoisia ongelmista ja myöntävät
34689: eläkeläistä. Eräille ruotsinsuomalaisille tämä jossain määrin lähdeveron olevan kansainväli-
34690: merkitsee yhdessä mm. valuuttaheilahtelujen sesti vertailtuna korkea.
34691: kanssa käytännössä lähes 50 prosentin pienen-
34692: nystä eläkkeeseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34693: Henkilöt, jotka ovat ansainneet osan eläkkees- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34694: tään Suomessa, eivät siis saa täyttä eläkettä Ruot- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34695: sissa ja tarvisevat näin ollen kipeästi työeläk- vaksiseuraavan kysymyksen:
34696: keensä Suomesta. Monet näistä eläkeläisistä saa-
34697: vat lähes merkityksetöntä eläkettä Suomesta, Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
34698: minkä vuoksi veroprosentti vaikuttaa kohtuutto- alentaakseen ulkomaille maksettavien
34699: man suurelta. Määrät ovat usein niin pieniä, ettei pienten eläkkeiden lähdeveroa tai va-
34700: niitä verotettaisi, jos henkilö asuisi Suomessa. pauttaakseen nämä eläkkeet lähdeveros-
34701: Nämä henkilöt eivät esim. rasita Suomen sosiaa- ta?
34702: li- ja terveydenhuoltoa asuessaan ulkomailla.
34703: Heidän tilannettaan pahentaa se tosiseikka, että
34704:
34705:
34706: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2001
34707:
34708: Pehr Löv /r
34709:
34710:
34711:
34712:
34713: 2
34714: Ministerin vastaus KK 1056/2000 vp- Pehr Löv /r
34715:
34716:
34717:
34718:
34719: Eduskunnan puhemiehelle
34720:
34721: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- 5 §:n mukaan sovellettiin ulkomailla asuvien
34722: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette eläkkeisiin, eläkelaitoskohtaista vähennysjärjes-
34723: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- telmää (300 mk/kk)ja vuodesta 1990 alkaen kiin-
34724: nen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lövin /r teämääräistä vähennystä (1 500 mk/kk), joka
34725: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK jaettiin eri eläkkeiden kesken veroviranomaisten
34726: 1056/2000 vp: toimesta. Tämä vähennys ja erityisesti sen jaka-
34727: minen eri eläkelaitosten kesken osoittautui kui-
34728: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin tenkin käytännössä hankalaksi. Vuoden 1993
34729: alentaakseen ulkomaille maksettavien alusta lähdeverolain 5 §:ää muutettiin niin, että
34730: pienten eläkkeiden lähdeveroa tai va- lähdeveroa ei peritä kansaneläkelaitoksen mak-
34731: pauttaakseen nämä eläkkeet lähdeveros- samasta eläkkeestä. Tämä muutos liittyy lähinnä
34732: ta? Euroopan talousaluetta koskevasta sopimuksesta
34733: aiheutuneeseen kansaneläkelaitoksen ulkomaille
34734: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maksamien eläkkeiden lukumäärän äkilliseen
34735: ti seuraavaa: kasvuun vuoden 1993 alusta. Lisäksi Pohjois-
34736: maisen sosiaaliturvasopimuksen muuttamisesta
34737: Verovelvollisuuden laajuus johtuen kansaneläkelaitos alkoi vuoden 1993
34738: Verovelvollisuuden laajuus on Suomessa kytket- alusta maksaa eläkettä arviolta 20 000 Ruotsissa
34739: ty siihen, asuuko henkilö Suomessa vai ei. Suo- asuvalle uudelle eläkkeensaajalle. Koska kansan-
34740: messa asuva henkilö (yleisesti verovelvollinen) eläkelaitoksen ulkomaille maksamia eläkkeitä on
34741: on velvollinen suorittamaan Suomessa tuloveroa lukumääräisesti paljon, mutta eläkkeet ovat pie-
34742: sekä täältä että ulkomailta saamastaan tulosta, niä, hallinnollisista syistä ne vapautettiin koko-
34743: kun taas henkilö, joka ei asu Suomessa (rajoite- naan verosta. Samalla poistettiin aikaisemmin
34744: tusti verovelvollinen), on velvollinen suoritta- voimassa ollut 1 500 markan kuukausikohtainen
34745: maan Suomessa tuloveroa vain täältä saamastaan vapaamäärä. Kaikkiaan muutos kevensi joissa-
34746: tulosta. Yleisesti verovelvolliselle maksettavas- kin tilanteissa hieman eläkkeiden verotusta, mut-
34747: ta eläkkeestä peritään tuloverolain mukaan prog- ta kiristi sitä osassa niitä tapauksia, joissa eläke-
34748: ression mukainen vero. Rajoitetusti verovelvolli- tuloa saadaan muilta eläkelaitoksilta. Eräät Suo-
34749: selle maksettavasta eläkkeestä peritään rajoite- men vanhemmat verosopimukset (tehty 1960-
34750: tusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verot- 1970 luvulla) saattavat kuitenkin kokonaan estää
34751: tamisesta annetun lain (lähdeverolaki) mukaan eläkkeen verottamisen Suomessa. Uudemmissa
34752: 35 prosentin lopullinen lähdevero. verosopimuksissa, kuten Pohjoismaisessa sopi-
34753: muksessa, ei tätä lähdevaltion verotusoikeutta
34754: Lähdeverolain kehitys ole kuitenkaan rajoitettu.
34755: Ulkomailla asuville rajoitetusti verovelvollisille
34756: Suomesta maksetut eläkkeet ovat olleet lähdeve- Puhtaan lähdeverojärjestelmän sisältö
34757: ron piirissä vuodesta 1972 lähtien, jolloin lähde- Verotuksenporrastaminen tulojenmukaan tai vä-
34758: verolaki säädettiin. Lähdeverolain alkuperäisen hennysten hyväksyminen istuvat huonosti lopul-
34759:
34760:
34761: 3
34762: KK 1056/2000 vp- Pehr Löv /r Ministerin vastaus
34763:
34764:
34765: liseen lähdeverojärjestelmään ja ovat vastoin Kansainvälinen vertailu ja johtopäätökset
34766: kansainvälisesti hyväksyttyä käytäntöä. Vähen- Suomen 35 prosentin verokantaa voidaan kuiten-
34767: nysten oikeudenmukainen kohdentaminen edel- kin pitää jossain määrin kansainvälisesti vertail-
34768: lyttäisi sitä paitsi aina tietoa henkilön kokonais- tuna korkeahkona. Esimerkiksi Ruotsissa vastaa-
34769: ansiotuloista. Tällaista tietoa ei kuitenkaan ole va lähdeverokanta on 25 prosenttia. Eläkkeen ve-
34770: käytettävissä esimerkiksi ulkomailla asuvien rotuksessa käytettävän lähdeveroprosentin alen-
34771: eläkkeensaajien osalta. Käytännössä on siten taminen on vuosien saatossa ollut esillä eri
34772: osoittautunut epätarkoituksenmukaiseksi käyt- yhteyksissä, mm. lähdeverolain edellä mainit-
34773: tää samanlaista verojärjestelmää ulkomailla asu- tuja muutoksia valmisteltaessa. Viime vuosien
34774: van henkilön Suomesta saaman tulon verotukses- taloudellisen tilanteen ja yleisesti verovelvollis-
34775: sa kuin Suomessa asuvaa henkilöä verotettaessa. ten ansiotulojen verotuksen tason huomioon ot-
34776: Tästä syystä on valittu järjestelmä, jossa veroeh- taen myös lähdeveroprosentin alentamisen har-
34777: dotukseen tai veroilmoituksen antamiseen perus- kintaa on jouduttu lykkäämään. Hallitus kuiten-
34778: tuvan, nettotulosta (bruttotulo miinus vähennyk- kin seuraa rajoitetusti verovelvollisen saamien
34779: set) maksettavan progressiivisen tuloveron ase- eläketulojen verotuksen kehittämistarpeita ja te-
34780: mesta vero on suhteellinen ja suorituksen maksa- kee tarvittaessa ehdotukset mahdollisista lainsää-
34781: ja perii veron bruttotulosta. däntötoimenpi teistä.
34782:
34783:
34784:
34785: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2001
34786:
34787: Ministeri Suvi-Anne Siimes
34788:
34789:
34790:
34791:
34792: 4
34793: Ministerns svar KK 1056/2000 vp- Pehr Löv /r
34794:
34795:
34796:
34797:
34798: Tili riksdagens talman
34799:
34800: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger personers pensioner ett pensionsanstaltsvis fast-
34801: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ställt avdragssystem (300 mk/mån) och från och
34802: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pehr med år 1990 ett fast avdrag (1500 mk/mån), som
34803: Löv /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS fördelades på olika pensioner genom skattemyn-
34804: 1056/2000 rd: digheternas försorg. Detta avdrag och i synner-
34805: het fördelningen av det mellan olika pensionsan-
34806: Åmnar regeringen vidta åtgärder för att stalter visade sig dock i praktiken vara besvär-
34807: sänka eller befria låga pensioner tili ut- ligt. Från ingången av 1993 ändrades 5 § käll-
34808: landet från källskatt? skattelagen så att källskatt inte uppbärs på pen-
34809: sion som folkpensionsanstalten betalar. Denna
34810: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ändring har närmast att göra med den snabba till-
34811: föra följande: växten från början av år 1993 av antalet pensio-
34812: ner som folkpensionsanstalten betalar tili utlan-
34813: Skattskyldighetens omfattning det, vilket föranletts av avtalet om Europeiska
34814: Skattskyldighetens omfattning är i Finland sam- ekonomiska samarbetsområdet. Dessutom börja-
34815: mankopplad med huruvida en person är bosatt de folkpensionsanstalten på grund av ändringen
34816: här i landet eller inte. En i Finland bosatt person av den nordiska konventionen om social trygg-
34817: (allmänt skattskyldig) är skyldig att betala in- het från ingången av år 1993 betala pensioner tili
34818: komstskatt både på den inkomst han eller hon uppskattningsvis 20 000 nya pensionstagare som
34819: förvärvat här i landet och utomlands, medan en bor i Sverige. Eftersom de pensioner som folk-
34820: person som inte är bosatt i Finland (begränsat pensionsanstalten betalar tili utlandet är nume-
34821: skattskyldig) är skyldig att betala inkomstskatt i rärt många men pensionerna är små, befriades de
34822: Finland enbart på den inkomst han eller hon för- av förvaltningsmässiga skäl helt från skatt. Sam-
34823: värvat här i landet. För den pension som utbeta- tidigt slopades det tidigare månatliga fribeloppet
34824: las tili en allmänt skattskyldig uppbärs progres- på 1 500 mk som tidigare har varit i kraft. Allt
34825: siv skatt i enlighet med inkomstskattelagen. På som allt lindrade ändringen i några situationer
34826: pensionen tili en person som är begränsat skatt- något beskattningen av pensioner, men den stra-
34827: skyldig uppbärs en slutlig källskatt på 35 procent made åt den i en del av de fall då pensionsin-
34828: enligt lagen om beskattning av begränsat skatt- komst fås från andra pensionsanstalter. Vissa av
34829: skyldig för inkomst och förmögenhet (källskatte- Finlands äldsta skatteavtal (ingångna på 1960-
34830: lagen). 1970-talen) kan dock helt hindra beskattningen
34831: av pensionen i Finland. 1 nyare avtal, som i den
34832: Källskattelagens utveckling nordiska konventionen, är denna beskattnings-
34833: Från Finland betalda pensioner tili i utlandet bo- rätt för källstaten dock inte begränsad.
34834: satta begränsat skattskyldiga har omfattats av
34835: källskatten från och med år 1972, då källskattela- Det rena källskattesystemets innehåll
34836: gen stiftades. Enligt den ursprungliga 5 § i käll- Graderingen av beskattningen enligt inkomster
34837: skattelagen tiliämpades på utomlands bosatta eller godkännandet av avdrag rimmar ilia med
34838:
34839:
34840: 5
34841: KK 1056/2000 vp- Pehr Löv /r Ministerns svar
34842:
34843:
34844: det slutliga källskattesystemet och motsvarar inte Internationell jämförelse och slutsatser
34845: internationellt godkänd praxis. En rättvis fördel- Finlands skattesats på 35 procent kan dock i viss
34846: ning av avdragen förutsätter dessutom alltid in- grad anses vara ganska hög i en internationell
34847: formation om personens totala förvärvsinkoms- jämförelse. T.ex. i Sverige är motsvarande käll-
34848: ter. Sådan information finns dock inte till förfo- skattesats 25 procent. Sänkandet av den källskat-
34849: gande t.ex. för de pensionstagares del som bor i teprocent som används i beskattningen av pensi-
34850: utlandet. 1 praktiken har det därmed visat sig vara on har under åren varit framme i olika samman-
34851: orättvist att använda ett likadant skattesystem vid hang, bl.a. i beredningen av de ovan nämnda änd-
34852: beskattningen av inkomst som en person som bor ringarna i källskattelagen. Med hänsyn till den
34853: utomlands får från Finland som vid beskattandet ekonomiska situationen under de senaste åren
34854: av person som bor i Finland. På grund av detta och allmänt taget nivån på beskattningen av
34855: har man valt ett system där skatten, i stället för att skattskyldigas förvärvsinkomster har man också
34856: vara en progressiv inkomstskatt, som betalas på tvingats skjuta på övervägandet av en sänkning
34857: nettoinkomsten (bruttoinkomsten minus avdra- av källskatteprocenten. Regeringen följer dock
34858: gen) och som baserar sig på ett skatteförslag el- utvecklingsbehoven när det gäller beskattningen
34859: ler inlämnandet av skattedeklaration, är propor- av de pensionsinkomster som en begränsat skatt-
34860: tionell och prestationens utbetalare uppbär skat- skyldig får och kommer vid behov med förslag
34861: ten på bruttoinkomsten. till eventuella lagstiftningsåtgärder.
34862:
34863:
34864:
34865: Helsingfors den 13 februari 2001
34866:
34867: Minister Suvi-Anne Siimes
34868:
34869:
34870:
34871:
34872: 6
34873: KK 1057/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
34874:
34875:
34876:
34877:
34878: KIRJALLINEN KYSYMYS 1057/2000 vp
34879:
34880: Kolmannen sektorin palvelutuotanto, kilpailu-
34881: lainsäädäntö ja Raha-automaattiyhdistyksen
34882: avustustoiminta
34883:
34884:
34885:
34886:
34887: Eduskunnan puhemiehelle
34888:
34889: Raha-automaattiyhdistyksen avustustoimintaa ja taa kotinsa siivousta, useimmille ei jää muuta
34890: kuntien ostopalveluja ns. kolmannen sektorin mahdollisuutta kuin elää liassa, syyllistyä har-
34891: palvelujärjestöiltä on kritisoitu kilpailunäkökoh- maaseen talouteen ja ostaa palveluja pimeästi tai
34892: dista. On väitetty, että kuntien ostopalvelut ai- teettää työt omaisilla ja läheisillä.
34893: heuttaisivat kilpailuvääristymää ja että ne olisi-
34894: vat hankintalain vastaisia. Raha-automaattiyh- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34895: distys on joutunut tästä syystä muuttamaan avus- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34896: tustoiminnan ehtoja vuoden 2000 alusta lukien. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34897: Järjestöjen palvelutoiminnan tulevaisuus on vaa- vaksi seuraavan kysymyksen:
34898: rantunut.
34899: Suomessa lakia julkisista hankinnoista ja kil- Onko hallituksessa käyty periaatekes-
34900: pailun rajoittamisesta on tulkittu tavalla, jota ei kustelua siitä, mikä suhde ns. kolman-
34901: löydy muualta EU-alueelta. Muissa maissa tilan- nen sektorin palvelutuotannolla on jul-
34902: ne on ratkaistu erilaisin kansallisin sovelluksin, kisiin palveluihin,
34903: jotka on mukaotettu järjestelmiin.
34904: Vaikka meillä Suomessa kilpailunäkökohtia mihin kaikkeen palvelutuotantoon kil-
34905: on korostettu, on jäänyt selvittämättä, miten kil- pailuttaminen ulotetaan,
34906: pailuttaminen ylipäätään sopii hoivapalveluihin. tulevatko jatkossa myös kaikki lasten-
34907: Toisaalta, vaikka meillä on nyt lähdetty sosiaali- suojelu-, kuntoutus-, terveydenhuolto-
34908: palvelujen kilpailuttamiseen, selvittämättä on jne. palvelut tarkasteltavaksi julkisten
34909: myös se, miten palvelujen tarvitsijoille voidaan palvelujen hankintalain näkökulmasta,
34910: turvata riittävästi kohtuuhintaisia ja hyvälaatui-
34911: sia palveluja. miten hallitus on varautunut turvaa-
34912: Raha-automaattiyhdistys ei enää myönnä tu- maan palvelut, jos kolmannen sektorin
34913: kea esimerkiksi vanhusten kotien siivoukseen. palvelutuotanto loppuu ja
34914: Kaupallisiin siivouspalveluihin pienet eläkkeet
34915: eivät riitä. Kun vanha ihminen ei jaksa itse hoi- mikä rooli ja mitä tehtäviä Raha-auto-
34916: maattiyhdistyksellä on tulevaisuudessa?
34917:
34918:
34919: Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2001
34920:
34921: Tuula Haatainen 1sd
34922: Versio 2.0
34923: KK 1057/2000 vp- Tuula Haatainen /sd Ministerin vastaus
34924:
34925:
34926:
34927:
34928: Eduskunnan puhemiehelle
34929:
34930: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Julkisista hankinnoista annettu laki
34931: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- (1505/1992) velvoittaa siinä määritellyt hankin-
34932: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tayksiköt, muun muassa kunnat ja kuntainliitto-
34933: vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haataisen /sd jen viranomaiset, kilpailuttamaan kaikki hankin-
34934: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tansa niiden arvosta riippumatta. Hankinnana
34935: 1057/2000 vp: tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista,
34936: vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa
34937: Onko hallituksessa käyty periaatekes- sekä urakalla teettämistä. Hankintalain pääperi-
34938: kustelua siitä, mikä suhde ns. kolman- aatteisiin kuuluu kilpailuttamisen ohella sekä tar-
34939: nen sektorin palvelutuotannolla on jul- joajien että tarjousten tasapuolinen ja syrjimätön
34940: kisiin palveluihin, kohtelu. Nämä periaatteet seuraavat suoraan
34941: EY :n perustamissopimuksesta.
34942: mihin kaikkeen palvelutuotantoon kil- Hankinta-asetuksissa määritellään tilanteet,
34943: pailuttaminen ulotetaan, joissa hankinnan tekeminen suoraan (ilman tar-
34944: tulevatko jatkossa myös kaikki lasten- jouskilpailua) tietyltä toimittajalta on sallittua.
34945: suojelu-, kuntoutus-, terveydenhuolto- Nämä tilanteet ovat luoteeltaan erittäin poik-
34946: jne. palvelut tarkasteltavaksi julkisten keuksellisia ja ne on tyhjentävästi lueteltu han-
34947: palvelujen hankintalain näkökulmasta, kinta-asetuksissa. Hankintalaki ei myöskään kos-
34948: ke tilanteita, joissa hankintayksikkö tuottaa tar-
34949: miten hallitus on varautunut turvaa- vitsemansa palvelun itse tai hankkii palvelun
34950: maan palvelut, jos kolmannen sektorin omaan organisaatioansa kuuluvalta tytärorgani-
34951: palvelutuotanto loppuu ja saatiolta. Hankintalainsäädäntö ei siten velvoita
34952: kuntia ulkoistamaan palveluhankintojaan, mutta
34953: mikä rooli ja mitä tehtäviä Raha-auto- jos ne näin päättävät tehdä, on niiden silloin kil-
34954: maattiyhdistyksellä on tulevaisuudessa? pailutettava kyseiset palveluhankinnat Lainsää-
34955: däntö koskee siten myös kirjallisessa kysymyk-
34956: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
34957: sessä mainittuja palvelualoja.
34958: ti seuraavaa:
34959: Markkinaehtoisen toiminnan piirissä olevien
34960: Kunnilla on tiettyjen palvelujen osalta järjestä- organisaatioiden on voitava harjoittaa toimin-
34961: misvastuu. Kunnat voivat toteuttaa järjestämis- taansa yhtäläisten toimintaedellytysten puitteis-
34962: vastuuta tuottamalla palvelut itse, yhteistyössä sa. Toimiva kilpailu mahdollistaa resurssien te-
34963: muiden kuntien kanssa tai ostamalla ne yrityksil- hokkaan kohdentumisen ja resursseihin nähden
34964: tä tai yhteisöiltä. Yksityisen ja ns. kolmannen parhaan mahdollisen palvelun laadun. Hyötyjänä
34965: sektorin palvelutuotanto on siten osa julkista pal- on palvelutuottajien ohella siis asiakas. Mikäli
34966: velutuotantoa silloin, kun julkisyhteisöt päättä- kilpailun piirissä olevalle toiminnalle halutaan
34967: vät ostaajonkin j ärjestämänsä palvelun yrityksil- kanavoidajulkista tukea, pitää se voida tehdä sel-
34968: tä tai yhteisöiltä. laisia mekanismeja hyödyntäen, ettei kilpailun
34969: toimivuus vaarannu. Kolmannen sektorin palve-
34970:
34971:
34972: 2
34973: Ministerin vastaus KK 1057/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
34974:
34975:
34976: lutuotanto ei ole vaarassa loppua, koska ei-mark- Hallituksen tarkoituksena on kiinnittää huo-
34977: kinaehtoista toimintaa on tulevaisuudessakin miota kolmannen sektorin palvelujen turvaami-
34978: syytä tukea Raha-automaattiyhdistyksen pelituo- seen. Tältä osin käydään parhaillaan keskustelu-
34979: toista. ja asianosaisten tahojen kanssa.
34980:
34981:
34982: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2001
34983:
34984: Ministeri Kimmo Sasi
34985:
34986:
34987:
34988:
34989: 3
34990: KK 1057/2000 vp- Tuula Haataineu /sd Ministems svar
34991:
34992:
34993:
34994:
34995: Tili riksdagens talman
34996:
34997: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nen, i de fall då de offentliga samfunden beslutar
34998: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- sig för att av utomstående företag eller samman-
34999: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tuu- slutningar köpa någon av de tjänster samfunden
35000: la Haatainen /sd undertecknade skriftliga spörs- skall tillhandahålla.
35001: mål SS 1057/2000 rd: Lagen om offentlig upphandling (1505/1992)
35002: förpliktar de upphandlingsenheter som definie-
35003: Har regeringen fört en principdiskus- ras i den, bl.a. kommunema och kommunförbun-
35004: sion om, i vilket förhållande den s.k. dens myndigheter, att konkurrensutsätta all sin
35005: tredje sektorns ijänsteproduktion står upphandling oberoende av dess värde. Med upp-
35006: tili de offentliga ijänsterna, handling avses köp, hyrning eller motsvarande
35007: transaktioner som gäller varor och tjänster samt
35008: vilka former av ijänsteproduktion kon- upplåtande på entreprenad. I upplmndlingsla-
35009: kurrensutsättningen kommer att ut- gens huvudprinciper ingår utöver konkurrensut-
35010: sträckas tili, sättning också jämbördigt och icke-diskrimine-
35011: ifall också alla barnskydds-, rehabilite- rande bemötande av både anbudsgivare och an-
35012: rings-, hälsovårdsijänster och andra bud. Dessa principer följer direkt av EG-fördra-
35013: ijänster i fortsättningen kommer att get.
35014: I upphandlingsförordningama definieras de si-
35015: granskas ur det perspektiv som lagen om
35016: offentlig upphandling av tjänster ger, tuationer där det är tillåtet att göra en upphand-
35017: ling direkt av en viss leverantör (utan anbud~>täv
35018: viiken beredskap regeringen har att lan). Dessa situationer är till sin art ytterst excep-
35019: trygga ijänsterna, ifall den tredje sek- tionella och de har i uttömmande grad räknats
35020: torn upphör med sin ijänsteproduktion upp i upphandlingsförordningama. Upphand-
35021: och lingslagen gäller inte heller sådana situationer
35022: där upphandlingsenheten själv producerar en
35023: viiken roll och vilka uppgifter Penning- tjänst som den behöver eller köper en tjänst av en
35024: automatföreningen skall ha iframtiden? dotterorganisation som hör till enhetens organi-
35025: sation. Upphandlingslagstiftningen förpliktar
35026: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
35027: därmed inte kommunema att extemalisera sin
35028: föra följande:
35029: tjänsteupphandling, men om de beslutar sig för
35030: Kommunema har ansvaret för att vissa tjänster att göra det, så är de tvungna att konkurrensutsät-
35031: tillhandahålls. Kommunema kan realisera detta ta tjänsteupphandlingen. Lagstiftningen gäller
35032: ansvar antingen genom att själva producera tjäns- således också de tjänstesektorer som nämns i det
35033: tema, genom att göra det i samarbete med andra skriftliga spörsmålet.
35034: kommuner eller genom att köpa tjänstema av fö- De organisationer som är verksamma på mark-
35035: retag eller sammanslutningar. Den privata och nadsvillkor måste kunna utöva sin verksamhet
35036: den s.k. tredje sektoms tjänsteproduktion utgör under likadana verksamhetsbetingelser. En
35037: så1edes en del av den offentliga tjänsteproduktio- fungerande konkurrens gör det möjligt att inrikta
35038:
35039:
35040: 4
35041: Ministerns svar KK 1057/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
35042:
35043:
35044: resurserna på ett effektivt sätt och att åstadkom- torns tjänsteproduktion kommer att upphöra,
35045: ma bästa möjliga kvalitet på en tjänst i förhållan- eftersom det också i framtiden är skäl att stöda
35046: de till resurserna. Den som drar nytta av detta, ut- verksamhet som inte utövas på marknadsvillkor
35047: över tjänsteproducenterna, är följaktligen kun- med intäkter från Penningautomatföreningens
35048: den. Ifall man vill kanalisera offentligt stöd tili spel.
35049: en verksamhet som utövas med konkurrens, mås- Regeringen har för avsikt att fåsta uppmärk-
35050: te detta kunna göras genom utnyttjande av såda- samhet vid att tredje sektorns tjänster kan tryg-
35051: na mekanismer att konkurrensen inte äventy- gas. 1 fråga om detta förs för tillfållet diskussio-
35052: ras.Det finns ingen risk för att den tredje sek- ner med parterna i fråga.
35053:
35054:
35055: Helsingforsden 13 februari 2001
35056:
35057: Minister Kimmo Sasi
35058:
35059:
35060:
35061:
35062: 5
35063: KK 1058/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
35064:
35065:
35066:
35067:
35068: KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2000 vp
35069:
35070: Jäteverolaki
35071:
35072:
35073:
35074:
35075: Eduskunnan puhemiehelle
35076:
35077: Jäteverolain alaisia ovat kaatopaikat, joita ylläpi- Tämä on johtanut siihen, että kiviä, kantoja ja
35078: tää kunta, joita pidetään yllä kunnan lukuun tai maamassoja ei viedäkään kaatopaikoille, vaan
35079: pääasiassa toisten tuottamien jätteiden sijoitta- niitä ajetaan muun muassa metsiin, metsäteiden
35080: mista varten. Kaatopaikkojen yhteydessä saattaa ja muiden pikkuteiden varsille jäteveron välttä-
35081: sijaita myös esimerkiksi maan ja kallioperän ai- miseksi. Näitä luvattomia kaatopaikkoja on syn-
35082: nesten sijoitusalue, joka lähtökohtaisesti on jäte- tynyt lukuisia ja niiden määrä on edelleen kas-
35083: veroton, koska kyse ei ole jätteen lopullisesta si- vussa.
35084: joittamisesta maan päälle tai maahan. Näiden si-
35085: joitusalueiden tulee kuitenkin selkeästi erota Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35086: muusta kaatopaikka-alueesta. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
35087: Kaikilla kaatopaikoilla ei kuitenkaan tällaista ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
35088: erillistä maan ja kallioperän ainesten sijoitus- vaksi seuraavan kysymyksen:
35089: aluetta ole, vaan kivet ja maamassat joudutaan
35090: viemään tavalliselle kaatopaikka-alueelle ja näin Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
35091: ollen maksamaan jäteveroa. Oma lukunsa ovat tyä, jotta jokaiselle kaatopaikalle saa-
35092: myös kannot, jotka puuna ovat veronalaista jätet- daan erillinen jäteverosta vapaa maan
35093: tä ja joista vero suoritetaan joko painon tai tila- ja kallioperän ainesten sijoitusalue ja
35094: vuuden perusteella. näin laittomien kaatopaikkojen syntymi-
35095: seltä vältytään?
35096:
35097:
35098: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2001
35099:
35100: Markku Laukkanen /kesk
35101:
35102:
35103:
35104:
35105: Versio2.0
35106: KK 1058/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
35107:
35108:
35109:
35110:
35111: Eduskunnan puhemiehelle
35112:
35113: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- män ajan ennen sen käsittelyä tai hyödyntämistä.
35114: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Lakia ei myöskään sovelleta alueeseen, jonne si-
35115: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen joitetaan yksinomaan maan ja kallioperän ainek-
35116: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen sia. Näissä tapauksissa jäteveroa ei peritä.
35117: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Jäteverotusta varten verovelvollisen on pidet-
35118: 1058/2000 vp: tävä sellaista kirjanpitoa, josta käy selville vero-
35119: tuksen toimittamista ja sen valvontaa varten tar-
35120: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- vittavat tiedot. Verovapaasta alueesta on pidettä-
35121: tyä, jotta jokaiselle kaatopaikalle saa- vä sellaista kirjanpitoa, josta käy selville alueel-
35122: daan erillinen jäteverosta vapaa maan le toimitetun jätteen laji, määrä ja säilytysaika.
35123: ja kallioperän ainesten sijoitusalue ja Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä tarkastusta
35124: näin laittomien kaatopaikkojen syntymi- varten tulliviranomaiselle.
35125: seltä vältytään? Kun osa jätteistä kaatopaikoilla jää verotuk-
35126: sen ulkopuolelle, on välttämätöntä, että tällainen
35127: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jäte erotetaan veronalaisesta jätteestä. Laissa ei
35128: ti seuraavaa: ole asetettu tiukkoja kriteereitä sille, miten tällai-
35129: Jäteverolain mukaan kaatopaikkana ei pidetä nen alue erotetaan muusta kaatopaikasta. Mikäli
35130: aluetta, jossa säilytetään muistajätteistä erotettu- kaatopaikkaa pitävä kunta ei halua tätä tehdä,
35131: na jätettä väliaikaisesti kolmea vuotta lyhyem- verovapautta ei voida myöskään myöntää.
35132:
35133:
35134:
35135: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2001
35136:
35137: Ministeri Suvi-Anne Siimes
35138:
35139:
35140:
35141:
35142: 2
35143: Ministems svar KK 1058/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
35144:
35145:
35146:
35147:
35148: Tili riksdagens ta/man
35149:
35150: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger pas inte heller på ett område på vilket endast
35151: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- jord- och berggrundsmaterial deponeras. 1 dessa
35152: rådet översänt följande av riksdagsledamot fall uppbärs ingen avfallsskatt.
35153: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- För avfallsbeskattningen skall den skattskyldi-
35154: ga spörsmål SS 1058/2000 rd: ge ha en bokföring av viiken framgår de uppgif-
35155: ter som behövs för verkställandet av och tillsy-
35156: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta nen över beskattningen. För det skattefria områ-
35157: för att det på varje avstjälpningsplats det skall det finnas sådan bokföring att ur den
35158: skall finnas en särskild plats för depone- framgår arten, mängden och förvaringstiden för
35159: ring av jord- och berggrundmaterial för avfall som förts till området. Bokföringen skall
35160: viiken det inte uppbärs avfallsskatt för när så krävs uppvisas för tullmyndigheterna för
35161: att härigenom undvika att olagliga av- granskning.
35162: stjälpningsplatser uppstår? När en del av avfallet på avstjälpningsplatser-
35163: na står utanför beskattningen är det nödvändigt
35164: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- att detta avfall avskiljs från skattepliktigt avfall. I
35165: föra följande: avfallsskattelagen finns inga specifika bestäm-
35166: Enligt avfallsskattelagen betraktas inte ett sådant melser om hur ett sådant område skall avskiljas
35167: område som avstjälpningsplats på vilket sorterat från den övriga avstjälpningsplatsen. Om den
35168: avfall tillfålligt förvaras kortare tid än tre år in- kommun som ansvarar för avstjälpningsplatsen
35169: nan det behandlas eller återvinns. Lagen tilläm- inte gör detta kan ingen skattefrihet beviljas.
35170:
35171:
35172:
35173: Helsingfors den 13 februari 2001
35174:
35175: Minister Suvi-Anne Siimes
35176:
35177:
35178:
35179:
35180: 3
35181: KK 1059/2000 vp -Markku Laukkanen /kesk
35182:
35183:
35184:
35185:
35186: KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2000 vp
35187:
35188: Ostopalvelumahdollisuus peruskouluihin
35189:
35190:
35191:
35192:
35193: Eduskunnan puhemiehelle
35194:
35195: Monissa kunnissa peruskouluilla oli aiemmin jouduttiin päättämään, koska laki ei enää tämän
35196: käytäntänä hankkia eri järjestöiltä ostopalvelui- kaltaista yhteistyötä salli.
35197: na kursseja täydentämään omaa opetustaan. Peruskoulujen yhä niukkenevat resurssit eivät
35198: Kursseja järjestettiin muun muassa yrittäjyydes- juuri mahdollista kuin ainoastaan pakollisten op-
35199: tä. Niinjärjestöt kuin koulut olivat tyytyväisiä tä- piaineiden opetuksen. Kyseisenlaiset täsmäkurs-
35200: hän mahdollisuuteen. Järjestöillä oli mahdolli- sit esimerkiksi yrittäjyydestä ovat omiaan madal-
35201: suus tarjota omaa erityisosaamistaan ja kouluilla tamaan kuilua koulumaailman ja muun yhteis-
35202: puolestaan hankkia omille oppilailleen räätälöi- kunnan välillä.
35203: tyjä edullisia ja tasokkaita kursseja.
35204: Perusopetuslakia uusittaessa ostopalvelumah- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35205: dollisuutta ei lakiin otettukaan. Ainoastaan esi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
35206: opetuksessa ja toisen asteen opetuksessa kursse- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
35207: ja saadaan hankkia ostopalveluina, mutta perus- vaksi seuraavan kysymyksen:
35208: kouluissa tätä mahdollisuutta ei ole. Monet jär-
35209: jestöt olivat juuri saaneet yhteistyön oppilaitos- Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
35210: ten kanssa käynnistettyä ja muokanneet tehtyjä ryhtyä, jotta kurssien hankkiminen osto-
35211: kurssirunkoja palautteiden perusteella entistä palveluna olisi mahdollista myös perus-
35212: enemmän tarpeita vastaaviksi. Hyvä yhteistyö kouluissa?
35213:
35214:
35215: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2001
35216:
35217: Markku Laukkanen /kesk
35218:
35219:
35220:
35221:
35222: Versio 2.0
35223: KK 1059/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
35224:
35225:
35226:
35227:
35228: Eduskunnan puhemiehelle
35229:
35230: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kuun alussa voimaan tulleeseen esiopetusuudis-
35231: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tukseen liittyen perusopetuslakia muutettiin kui-
35232: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tenkin siten, että kunnille tuli mahdollisuus hank-
35233: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen kia esiopetuspalvelut myös muulta kuin edellä
35234: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mainitulta julkiselta tai yksityiseltä palveluiden
35235: 1059/2000 vp: tuottaj alta.
35236: Oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille
35237: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo annettavassa perusopetuksessa korostuu koulun
35238: ryhtyä, jotta kurssien hankkiminen osto- kokonaisvastuu oppilaiden kasvatuksesta ja ope-
35239: palveluna olisi mahdollista myös perus- tuksesta. Tämä edellyttää muun ohella tiivistä
35240: kouluissa? yhteistyötä ja vuorovaikutusta oppilaiden huolta-
35241: jien kanssa. Syynä siihen, ettei ostopalveluita
35242: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sallittu perusopetuksessa, pidettiin lainsäädän-
35243: ti seuraavaa: nön kokonaisuudistuksen yhteydessä sitä, että
35244: Vuoden 1999 alussa voimaan tulleen perusope- ostopalvelut saattaisivat heikentää kouluyksiköi-
35245: tuslain (628/1998) 4 §:n mukaan kunta on vel- den yhtenäisyyttä ja kokonaisvastuun kantamis-
35246: vollinen järjestämään sen alueella asuville oppi- ta. Koulun toiminnan ja opetuksen laadun kehit-
35247: velvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivel- tämisen katsottiin edellyttävän, että opettajina
35248: vollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiope- työskentelevät toimivat saman työnantajan
35249: tusta. Kunta voi järjestää palvelut itse tai yhdes- ohjauksessa ja valvonnassa ja että rehtori ja opet-
35250: sä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne pe- tajat osallistuvat yhteisesti koulun toiminnan,
35251: rusopetuslain 7 tai 8 §:ssä tarkoitetuilta perus- erityisesti koulun kasvatustyön, pitkäjänteiseen
35252: opetuksen järjestäjiltä. Perusopetuslain 37 §:n suunnitteluun ja kehittämiseen sekä arviointiin.
35253: mukaan jokaisella koululla, jossa järjestetään Ostopalvelumallissa, toisen työnantajan palve-
35254: laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnas- lussa toimivien opettajien ei katsottu välttämättä
35255: ta vastaava rehtori. Lisäksi pykälän mukaan ope- sitoutuvan riittävällä tavalla koulun yhteiseen
35256: tuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestä- kehittämiseen.
35257: mismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opetta- Varsinaista opetustyötä koskevien ostopalve-
35258: jan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. lusäännösten puuttuminen perusopetuslaissa ei
35259: Opetuksen järjestäjällä voi lisäksi olla tuntiopet- estä käyttämästä opetuksessa apuna esimerkiksi
35260: tajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilö- erilaisten järjestöjen edustajia. Kouluun voidaan
35261: kuntaa. kutsua erilaisia asiantuntijoita ja muita vieraili-
35262: Toisin kuin lukiota ja ammatillista koulutusta joita eri oppiaineiden tunneille tai koulun yhtei-
35263: koskevaan lainsäädäntöön, perusopetuslakiin ei siin tapahtumiin. Näille oppitunneille tai muihin
35264: sisällytetty säännöstä, joka antaisi mahdollisuu- tapahtumiin tulee olla kuitenkin määrätty vas-
35265: den hankkia opetuspalveluita muilta kuin toisilta tuullinen opettaja tai useita opettajia, jotka muun
35266: kunnilta, kuntayhtymiltä tai opetuksen järjestä- ohella vastaavat yleisestä järjestyksestä ja oppi-
35267: misluvan saaneilta kouluilta. Viime vuoden elo-
35268:
35269: 2
35270: Ministerin vastaus KK 1059/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
35271:
35272:
35273: laiden turvallisuudesta sekä arvioivat oppilaiden epäpätevälle henkilölle annetaan yli kuusi kuu-
35274: suoritukset. kautta kestävä määräys, tulee selvittää, onko pä-
35275: Tarvittaessa koulun ulkopuolinen asiantuntija teviä opettajia saatavilla.
35276: voidaan palkata tuntiopettajaksi lyhyeksikin Hallitus ei näe syytä muuttaa perusopetusla-
35277: ajaksi esimerkiksi määrättyä opintokokonaisuut- kia niin, että ostopalveluiden käyttömahdolli-
35278: ta varten. Henkilö, joka ei täytä säädettyjä kel- suuksia laajennettaisiin perusopetuksessa. Perus-
35279: poisuusvaatimuksia voidaan ottaa tehtävään opetuslain säännökset mahdollistavat riittävällä
35280: enintään vuoden ajaksi. Tällaiselta henkilöltä tavalla esimerkiksi erilaisten järjestöjen edusta-
35281: edellytetään kuitenkin opetustoimen henkilöstön jien ja muiden koulun ulkopuolisten asiantunti-
35282: kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen joiden käytön opetuksessa ja koulun muussa toi-
35283: (986/1998) 23 §:n mukaan riittävä koulutus ja minnassa opettajien valvonnassa. Tarvittaessa
35284: tehtävän edellyttämä taito. Koulutuksen ja henki- koulun ulkopuolinen asiantuntija voidaan myös
35285: lön taitojen riittävyyden arvioi se toimielin tai vi- ottaa tuntiopettajaksi määrättyä opetustehtävää
35286: ranhaltija, joka ottaa tuntiopettajan. Ennen kuin varten.
35287:
35288:
35289: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2001
35290:
35291: Opetusministeri Maija Rask
35292:
35293:
35294:
35295:
35296: 3
35297: KK 1059/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministems svar
35298:
35299:
35300:
35301:
35302: Tili riksdagens talman
35303:
35304: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger stånd att ordna utbildning. I anslutning till den
35305: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- förskolereform som trädde i kraft i början av au-
35306: rådet översänt följande av riksdagsledamot gusti i fjol ändrades dock lagen om grundläggan-
35307: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- de utbildning så att kommunema kan skaffa
35308: ga spörsmål SS 1059/2000 rd: tjänster som gäller förskoleundervisning också
35309: av någon annan offentlig eller privat servicepro-
35310: Vilka åtgärder avser regeringen vidta ducent än de ovan närnnda.
35311: för att det skall vara möjligt att skaffa I den grundläggande utbildningen för bam och
35312: kurser i form av köptjänster också i unga i läropliktsåldem framhävs skolans helhets-
35313: grundskolan? ansvar för elevemas fostran och undervisning.
35314: Detta förutsätter bl.a. ett intensivt samarbete och
35315: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- växelverkan med elevemas vårdnadshavare. Or-
35316: föra följande: saken till att köptjänster inte tillåtits i den grund-
35317: Enligt 4 § lagen om grundläggande utbildning läggande utbildningen angavs i samband med to-
35318: (628/1998), som trädde i kraft i början av 1999, talrevideringen av lagstiftningen vara att köp-
35319: är kommunen skyldig att för bam i läropliktsål- tjänster kan leda till att enhetligheten och möjlig-
35320: dem som bor på kommunens område ordna heten till ett helhetsansvar i skolenhetema för-
35321: grundläggande utbildning samt förskoleunder- svagas. En förutsättning för att verksamheten i
35322: visning året innan läroplikten uppkommer. Kom- skolan och kvaliteten på undervisningen skall
35323: munen kan ordna tjänstema själv eller i samråd kunna utvecklas ansågs vara att de som arbetar
35324: med andra kommuner eller genom att skaffa som lärare står under samma arbetsgivares hand-
35325: tjänstema av de anordnare av grundläggande ut- ledning och övervakning och att rektor och lärar-
35326: bildning som avses i 7 eller 8 §. Enligt 37 § la- na gemensamt deltar i den långsiktiga planering-
35327: gen om grundläggande utbildning skall varje en, utvecklingen och utvärderingen av skolans
35328: skola där det ordnas utbildning enligt lagen ha en verksamhet, i synnerhet skolans fostringsarbete.
35329: rektor som svarar för verksamheten. Enligt para- I fråga om modellen med köptjänster ansågs att
35330: grafen skall en utbildningsanordnare dessutom lärare som arbetar för en annan arbetsgivare kan-
35331: med beaktande av den form i viiken utbildningen ske inte i tillräcklig grad engagerar sig i det ge-
35332: ordnas ha ett tillräckligt antallärartjänster eller mensamma arbetet för att utveckla skolan.
35333: lärare i arbetsavtalsförhållande. Utbildningsan- Det faktum att lagen om grundläggande ut-
35334: ordnaren kan dessutom ha timlärare, skolgångs- bildning inte innehåller några bestämmelser om
35335: biträden och annan personal. köptjänster i fråga om det egentliga undervis-
35336: Till skillnad från den lagstiftning som gäller ningsarbetet hindrar inte skoloma från att anlita
35337: gymnasiet och yrkesutbildningen innehåller la- exempelvis företrädare för olika organisationer
35338: gen om grundläggande utbildning ingen bestäm- som hjälp i undervisningen. Olika sakkunniga
35339: melse som gör det möjligt att skaffa undervis- och andra gäster kan inbjudas till skolan för att
35340: ningstjänster från annat håll än av andra kommu- delta i lektionema i olika läroärnnen eller i ge-
35341: ner, samkommuner eller skolor som erhållit till- mensamma evenemang. För dessa lektioner eller
35342:
35343:
35344: 4
35345: Ministerns svar KK 1059/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
35346:
35347:
35348: evenemang skall det dock utses en ansvarig lära- ler timläraren. Innan en icke behörig person ges
35349: re eller flera lärare som bl.a. svarar för den all- ett förordnande för längre tid än sex månader
35350: männa ordningen och elevernas säkerhet och be- skall det utredas om behöriga lärare står tili buds.
35351: dömningen av elevernas prestationer. Regeringen ser ingen orsak att ändra lagen om
35352: Vid behov kan en sakkunnig utanför skolan grundläggande utbildning så att möjligheten att
35353: anställas som timlärare också för en kort tid, t.ex. utnyttja köptjänster utvidgas i den grundläggan-
35354: för en bestämd studiehelhet. En person som inte de utbildningen. Bestämmelserna i lagen om
35355: uppfyller föreskrivna behörighetskrav kan an- grundläggande utbildning ger tillräckliga möjlig-
35356: ställas för en uppgift för högst ett år. Av en sådan heter att anlita t.ex. företrädare för olika organi-
35357: person fordras dock enligt 23 § förordningen om sationer och andra externa sakkunniga i under-
35358: behörighetsvillkoren för personai inom undervis- visningen och i skolans övriga verksamhet under
35359: ningsväsendet (986/1998) tillräcklig utbildning läramas tillsyn. Vid behov kan en sakkunnig
35360: och den förmåga uppgiften kräver. Huruvida ut- utanför skolan anställas också som timlärare för
35361: bildningen och förmågan är tillräcklig bedöms av en bestämd undervisningsuppgift.
35362: det organ eller den tjänsteinnehavare som anstäl-
35363:
35364:
35365:
35366: Helsingfors den 9 februari 2001
35367:
35368: Undervisningsminister Maija Rask
35369:
35370:
35371:
35372:
35373: 5
35374: KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
35375:
35376:
35377:
35378:
35379: KIRJALLINEN KYSYMYS 1060/2000 vp
35380:
35381: Kaatopaikkatoimintojen keskittäminen Äm-
35382: mässuolle ja alueen kokonaisvalvonta
35383:
35384:
35385:
35386:
35387: Eduskunnan puhemiehelle
35388:
35389: YTV:n Ämmässuon kaatopaikka on Pohjoismai- ka-alue on näin ollen jo levinnyt EK-alueen ulko-
35390: den suurin. Tällä hetkellä alueelle toimitetaan puolelle alueen perustamisen aikaisen jätelain ja
35391: noin miljoonan ihmisen ja yli 50 000 yrityksen -asetuksen vastaisesti. Kyseiseltä Iso-Ämmäs-
35392: jätteet. Biojätteiden määrä on 30 000 tonnia ja suon alueelta virtaa vesi Kolmperä-järveen, jon-
35393: määrää ollaan nostamassa 60 000 tonniin. Kaa- ka happipitoisuus on ollut kriittisillä rajoilla.
35394: topaikka-alue on levittäytynyt Espoon ja Kirkko- Ämmässuon kaatopaikka-alueen nykytilassa
35395: nummen alueelle, ja suurin osa jätteistä tulee on paljon parantamisen varaa. Aihetta on epäillä,
35396: pääkaupunkiseudulta. ettei kaatopaikka-alueen pohja ole enää pitävä.
35397: Ämmässuon-Kulmakorven alueelle on kes- Tästä on jo merkkejä lähiympäristön vesistöissä
35398: kitetty erittäin paljon erityyppisiä kaatopaikka- (Loojärvi), joiden kaloissa on havaittu
35399: toimintoja. Kaatopaikan läheisyydessä on paljon haavaumia. YTV:n kaatopaikalle tuotuja voima-
35400: asutusta, ja alue on pääkaupunkiseudun ~~enoim laitos- ja rakennusjätteitä ja yhdyskuntajätteitä ei
35401: pia luonto- ja maatalouskulttuurialueita. Ammäs- ole kyetty suojaamaan ja eristämään riittävän tar-
35402: suon kaatopaikka-alue sijaitsee lähellä Dämma- kasti. Koska jätteitä ei ole peitetty asianmukai-
35403: nin vesialuetta, joka on suorassa yhteydessä Es- sesti, pääsevät lokit päivittäin syömään ja pen-
35404: poon ja Kirkkonummen alueen järviin ja pohja- komaan avonaisia jätekuormia. Lisäksi kaato-
35405: vesiin. Pintavesien mahdollinen saastuminen paikkakaasujen polttamisen yhteydessä ilmaan
35406: vaikuttaisi näin ollen suoraan monen espoolai- pääsee pahanhajuisia kaasuja, joiden terveydelle
35407: sen terveyteen, koska 40 % espoolaisista saa juo- mahdollisesti haitallisesta koostumuksesta ei ole
35408: mavetensä Dämmanin vedenottamolta. Pohjave- tarkkaa tietoa.
35409: sien saastuminen vaikuttaisi taas Ämmässuon
35410: Koko Ämmässuon kaatopaikka-alueen ympä-
35411: alueen ympäristön asukkaiden terveyteen, sillä
35412: ristövalvonta on jakautunut Uudenmaan ympä-
35413: alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Kyseisiä pin-
35414: ristökeskuksen, Espoon kaupungin ja Kirkko-
35415: ta- ja pohjavesialueita hyödyntäisi mahdollisesti
35416: nummen kunnan ympäristöviranomaisten kes-
35417: myös Kirkkonummen kunta.
35418: ken. Alueelle keskitettyjen eri hankkeiden ympä-
35419: Koko Ämmässuon alueen nykytilassa on il-
35420: ristövaikutuksia on ollut vaikea erottaa toisis-
35421: mennyt paljon parantamisen varaa. Suoraan
35422: taan. Valvonta on jakautunut eri tahoille ja siksi
35423: YTV:n kaatopaikan vieressä olevalle Espoon
35424: kokonaisvaikutusten hallinta on ollut mahdoton-
35425: kaupungin maanläjitysalueelle (lso-Ämmässuol-
35426: ta. JoYTV:nkaatopaikan perustamisen aikainen
35427: le) on sijoitettu voimalaitos- ja rakennusjätteitä,
35428: vesihallitus piti aluetta soveltumattomana kaato-
35429: vaikka kyseisen alueen piti jäädä suoja-alueeksi
35430: paikkakäyttöön ja kehotti hakemaan toisen
35431: asutuksen ja kaatopaikan väliin. Alueelle on tuo-
35432: alueen kaatopaikkatoiminnalle.
35433: tu myös Suomenojan jätevesilietettä. Kaatopaik-
35434:
35435: Versio 2.0
35436: KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
35437:
35438:
35439: Edelläkerrotusta huolimatta alueelle suunni- Museovirastoa on kuultava. Lisäksi YVA-selos-
35440: tellaan yhä uusia, ympäristöä rasittavia jätehuol- tuksen luonnoksessa vaikutuksesta pintavesiin
35441: lon hankkeita, jotka toteutuessaan levittäisivät todettiin: "Häiriötilanteessa tapahtuvaa valuma-
35442: kaatopaikkatoimintoja entistä lähemmäksi asu- vesien mahdollista vesistöön pääsyä voidaan pi-
35443: tusta ja juomavesialueita. Suunniteltuja hankkei- tää Dämmanin vesilaitoksen raakaveden oton
35444: ta ovat mm. Hyvinkään Tieluiska Oy:n haketus- kannalta jonkin asteisena riskitekijänä." Lopulli-
35445: lietelaitos, YTV:n Ämmässuon kaatopaikan laa- sesta YVA-arvioinnista kyseinen lause on pois-
35446: jennus likaantuneiden ja lievästi likaantuneiden tettu. Ennen poikkeus-, jatko- ja rakennustyö-
35447: maiden käsittelykenttineen ja varastoineen sekä lupien myöntämistä on alueella tehtävä suunni-
35448: pääkaupunkiseudun energialaitosten voimalai- teltuja hankkeita koskevat puolueettomat YVA-
35449: tosjätteiden kaatopaikka. arvioinnit.
35450: Koko Ämmässuon alueen (kaatopaikkoineen, Muissa Pohjoismaissa suuri osa talousjätteis-
35451: läjitysalueineen ym. toimintoineen) asianmukai- tä poltetaan. Polttaminen ei ole ilmastonsuoje-
35452: nen hoito on varmistettava ennen uusien hank- lullisten syiden vuoksi enää ajanmukainen ja tur-
35453: keiden toteuttamista. Asukkaiden tekemien lu- vallinen vaihtoehto jätteiden hävittämiseksi.
35454: kuisten kyselyjen perusteella ei ole selvinnyt, Suomessa jätteet pyritään jatkokäsittelemään,
35455: kuka tai ketkä ovat loppujen lopuksi vastuussa kierrättämään ja sijoittamaan pysyville kaato-
35456: kahden kunnan alueella sijaitsevasta erillisten paikka-alueille. Erityyppistenjätteiden kasaami-
35457: kaatopaikkatoimintojen alueesta ja sen kahden nen rajatulle alueelle ei myöskään ole luonnon
35458: kunnan alueelle ulottuvista vaikutuksista (vrt. kannalta paras tapa hoitaa jäteongelmaa. Teolli-
35459: esim. Kolmperä-järvi, Loojärvi, Espoonlahti). suus- ja rakennusjätteet tulisi myös käsitellä lä-
35460: YTV:n Ämmässuon kaatopaikka on YTV:n hoi- hempänä syntypaikkaansa sen sijaan, että ne kul-
35461: dossa, mutta mikä taho valvoo YTV:n toimia jetetaan pitkien matkojen päähän jälleenkäsitte-
35462: alueella? Valvontaa ja lupamenettelyä olisikin lyä varten. Jäteongelma tulee paheneroaan lähitu-
35463: tehostettava niin, että myös alueen asukkaiden levaisuudessa, jos emme löydä ekologisesti kes-
35464: mielipiteet tulisivat nykyistä paremmin huomioi- tävämpiä keinoja käsitellä ja loppusijoittaa eri-
35465: duiksi. tyyppisiä jätteitä.
35466: Osasta Ämmässuon alueella olevista hank-
35467: keista tai sinne suunnitelluista hankkeista on teh- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35468: ty tai valmisteilla YVA-arviointi. Rakennusjät- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
35469: teiden käsittelylaitoksen kehittämishankkeen ti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35470: ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YV A) vaksiseuraavankysymyksen:
35471: valmistui 20.4.2000. Uudenmaan ympäristökes-
35472: kus antoi arviointiohjelmasta lausuntonsa ja pe- Onko pääkaupunkiseudun jätteiden ja
35473: rusti ympäristövaikutusten arviointia ohjaavan kaatopaikkatoimintojen keskittäminen
35474: työryhmän, jossa on myös asukasyhdistysten Åmmässuolle perusteltua,
35475: edustajia. Kaksi asukasyhdistystä pyysi ympäris-
35476: töministeriöitä lausuntoa rakennusjätteiden kä- onko alueen kokonaisvalvonta hallin-
35477: sittelylaitosta koskevan YVA:n lainmukaisuu- nassa,
35478: desta (liitteenä lausuntopyyntö). Vahvasti on onko hallitus tietoinen kaatopaikkajät-
35479: syytä epäillä, etteivät valmistuneet YV A-selos- teiden hoidossa ja valvonnassa ilmen-
35480: tukset perustu täysin puolueettomaan tietoon. neistä ongelmista,
35481: Esimerkiksi voimalaitosjätteiden kaatopaikan
35482: YVA-selostuksesta ei löydy Museoviraston lau- kuka valvoo esimerkiksi immässuon
35483: suntoa Vaihtoehtoalueella sijaitsevasta muinais- YTV:n kaatopaikan hoitoa ja onko sen
35484: haudasta. Muinaismuistolain mukaisesti myös valvonta tarpeeksi tehokasta,
35485:
35486:
35487:
35488: 2
35489: KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
35490:
35491:
35492: onko Å.mmässuon YTV:n kaatopaikan onko hallituksella selvää käsitystä siitä,
35493: kunto tutkittu valvovan viranomaisen mikä on ekologisesti kestävin keino käsi-
35494: toimesta ja jos on, niin milloin ja miten tellä ja loppusijoittaa erityyppisiä jät-
35495: ja teitä?
35496: katsooko hallitus, että alueiden YVA-se-
35497: lostukset täyttävät YVA-lain ja -asetuk-
35498: sen vaatimukset sekä
35499:
35500:
35501: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2001
35502:
35503: Raija V ahasalo /kok
35504:
35505:
35506:
35507:
35508: 3
35509: KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministerin vastaus
35510:
35511:
35512:
35513:
35514: Eduskunnan puhemiehelle
35515:
35516: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tioneuvoston hyväksymässä jätelain (1 072/1993)
35517: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mukaisessa valtakunnallisessa jätesuunnitelmas-
35518: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sa tavoitteena on, että läheskoko maa olisi vuon-
35519: vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon na 2005 kuntienalueellisen yhteistyön piirissä ja
35520: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK että kullakin alueella olisi yksi tai korkeintaan
35521: 1060/2000 vp: kaksi alueellista kaatopaikkaa. Yhdyskuntajät-
35522: teen kaatopaikkojen lukumäärätavoitteena on
35523: Onko pääkaupunkiseudun jätteiden ja tuolloin noin 70 kaatopaikkaa. Perinteinen yh-
35524: kaatopaikkatoimintojen keskittäminen dyskuntajätteen kaatopaikkakäsittely korvautuu
35525: Ammässuolle perusteltua, teknisesti ja ympäristönsuojelullisesti kehitty-
35526: neillä laitosmaisilla ratkaisuilla ja tasokkailla
35527: onko alueen kokonaisvalvonta hallin- alueellisilla kaatopaikoilla. Yhdyskuntien jäte-
35528: nassa, huollon nopeaan kehittymiseen on keskeisesti
35529: onko hallitus tietoinen kaatopaikkajät- vaikuttanut kaatopaikoista vuonna 1997 annettu
35530: teiden hoidossa ja valvonnassa ilmen- ja vuonna 1999 tarkistettu valtioneuvoston pää-
35531: neistä ongelmista, tös (86111997, 1049/1999). Sitä sovelletaan as-
35532: teittain vanhoihin päätöksen voimaan tullessa
35533: kuka valvoo esimerkiksi .Åmmässuon käytössä olleisiin kaatopaikkoihin. Kaatopaikko-
35534: YTV:n kaatopaikan hoitoa ja onko sen jen lupamenettelystä ja uudesta lupakierroksesta
35535: valvonta tarpeeksi tehokasta, on säädetty ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja
35536: -asetuksessa (169/2000), joiden mukaan kaikille
35537: onko Ammässuon YTV:n kaatopaikan kaatopaikoille on haettava ympäristölupa porras-
35538: kunto tutkittu valvovan viranomaisen tetuo aikataulun mukaisesti viimeistään
35539: toimesta ja jos on, niin milloin ja miten 31.12.2004 mennessä. Kaatopaikkoja koskeva
35540: ja lainsäädäntömme vastaa jo nyt 16.7.2001 men-
35541: nessä voimaan saatettavaksi säädetyn EY:n kaa-
35542: katsooko hallitus, että alueiden YVA-se-
35543: topaikkadirektiivin ( 1999/31/EY) vaatimuksia.
35544: lostukset täyttävät YVA-lain ja asetuk-
35545: Uusien vaatimusten toteuttamisaikataulu on py-
35546: sen vaatimukset sekä
35547: ritty laatimaan realistiseksi siten, että vaadittu-
35548: onko hallituksella selvää käsitystä siitä, jen toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen jää
35549: mikä on ekologisesti kestävin keino käsi- riittävästi aikaa niin kaatopaikkojen kuin niitä
35550: tellä ja loppusijoittaa erityyppisiä jät- korvaavien jätelaitostenkin osalta. Alueellisen
35551: teitä? jätesuunnitelman mukaan Uudenmaan alueella
35552: on vuonna 2005 toiminnassa viisi alueellista yh-
35553: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen dyskuntaj ätteen kaatopaikkaa: Ämmässuon,
35554: seuraavaa: Lohjan, Sipoon, Hyvinkään ja Nurmijärven kaa-
35555: topaikat Ympäristöministeriön 27.6.1996 vah-
35556: Yhdyskuntajätteen laitosmainen käsittely ja hyö- vistamassa Espoon kaupungin pohjoisosien
35557: dyntäminen kehittyy Suomessa suotuisasti. Val-
35558:
35559: 4
35560: Ministerin vastaus KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
35561:
35562:
35563: yleiskaavassa Turunväylän eteläpuoleiset Äm- nan ja Espoon viranomaiset tarkastavat yhdessä
35564: mässuonja Kulmakorven alueet on varattu kaato- edellisen vuoden toiminnan ja myös laitos-
35565: paikka- ja yhdyskuntatekniseen sekä teolliseen alueen. Vuonna 2000 Espoon kaupungin ja
35566: käyttöön, ja myös Kirkkonummen 1999 vahvis- Uudenmaan ympäristökeskuksen pyytämässä
35567: tetussa yleiskaavassa Ämmässuon kaatopaikalle selvityksessä jätelaitoksen hajuhaittojen syistä ja
35568: on aluevaraus. ehkäisytoimista YTV toteaa, että hajua aiheutta-
35569: Ämmässuon alueella sijaitsevien Pääkaupun- nut jälkikompostointi sijoitetaan suljettuun hal-
35570: kiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jäte- liin vuonna 2001 ja että kaatopaikkakaasun ke-
35571: huoltolaitoksen kaatopaikan ja kompostilaitok- räystä ja polttamista tehostetaan. Lisäksi Äm-
35572: sen sekä Espoon maankaatopaikkojen lisäksi mässuon kaatopaikan suojakalvon alle päässyttä
35573: Ämmässuon seudulle suunnitellaan useita jäte- pilaantunutta vettä on johdettu 18.1.2001 lähtien
35574: alan laitoksia, kuten YTV:n kaatopaikan laajen- kaatopaikan viemäriin Uudenmaan ympäristö-
35575: nusta, pilaantuneiden maamassojen käsittely- ja keskuksen puututtua asiaan.
35576: varastointialuetta sekä rakennusjätteen käsittely- Ämmässuon kaatopaikan ja kompostointilai-
35577: laitosta, pääkaupunkiseudun kivihiilivoimaloi- toksen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan
35578: den jätteiden varastointi- ja kaatopaikka-aluetta, 1.12.1998 päivätyn suunnitelman mukaisesti ja
35579: lietteenkompostointilaitosta ja Espoon kaupun- tarkkailun tulokset toimitetaan Uudenmaan ym-
35580: gin uutta maanläjitysaluetta. Näitä koskevat ym- päristökeskukselle ja Espoon kaupungille. Ve-
35581: päristölupa- ja -vaikutusasiat kuuluvat Uuden- sien tarkkailusuunnitelma tarkistetaan kaatopai-
35582: maan ympäristökeskuksen hoidettavaksi. kan ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä ja
35583: Ämmässuon käytössä oleva kaatopaikka sai tarkkailu laajennetaan koskemaan myös alueen
35584: luvan 29.10.1985, jolloin Espoon kaupungin ter- lähijärviä. Tällä hetkellä Espoon kaupunki seu-
35585: veyslautakunnan valvontajaosto antoi terveyden- raa järvien tilaa ja niiden vesien laatua. Lupakä-
35586: hoitolain mukaisen luvan kaatopaikan sijoittami- sittelyn yhteydessä Uudenmaan ympäristökes-
35587: seen. Luvan ehtoja tarkistettiin vuonna 1986 ja kus pyrkii saamaan alueelle kattavan yhteistark-
35588: laajennusalueelle annettiin lupa vuonna 1990. kailun, johon ottaisivat osaa kaikki alueen toi-
35589: Uudenmaan ympäristökeskus myönsi Ämmäs- minnot.
35590: suon kompostointilaitokselle ja kompostikentäl- Ämmänsuon jätteidenkäsittelykeskus ei ole
35591: le ympäristöluvan 30.12.1997. Ämmässuon kaa- yhteydessä Dämmanin vedenottamoon. Sen si-
35592: topaikkaa koskeva ympäristölupahakemus on ol- jaan osa Espoon kaupungin Kulmakorven maan-
35593: lut vireillä Uudenmaan ympäristökeskuksessa täyttöalueesta ja pieni osa Ämmänsuontien
35594: vuoden 1996 lopusta lähtien, ja se täydennetään maantäyttöalueen pohjoisosasta on yhteydessä
35595: ympäristönsuojelulain mukaiseksi vuoden 2001 Därnmaniin. Maanläjitysalueille on sijoitettu
35596: alkupuolella, sitten kun Ämmässuon kaatopai- vuosina 1992-1999 Suomenojan voimalaitok-
35597: kan laajentamista sekä saastuneen maamassan sen rikinpoistotuotetta ja lentotuhkaa. Sijoittami-
35598: varastointia ja käsittelyä koskeva ympäristövai- sen on todettu aiheuttaneen alueen pintaveden
35599: kutusten arviointimenettely on päättynyt. Käy- suolaantumista. Tutkimuksen mukaan maanläji-
35600: tössä oleva kaatopaikka täyttyy vuoden 2004 lop- tysalueilta tulevat vedet eivät ole vaikuttaneet
35601: puun mennessä ja laajennus otetaan käyttöön ar- Därnmanin veden laatuun. VTT:n tutkimuksen
35602: vion mukaan 2005. mukaan suolaa päätyy pintaveteen enemmän tie-
35603: Ämmässuon jätelaitosten valvonta kuuluu suolauksen ja lannoituksen vaikutuksesta.
35604: Uudenmaan ympäristökeskukselle. Espoon kau- Ämmänsuon jätteidenkäsittelykeskuksen kaa-
35605: punki valvoo lisäksi paikallisena ympäristöviran- topaikan eteläpuolelta lähtevä puro (Ämmän-
35606: omaisena myös sellaisia laitoksia, joille Uuden- suonpuro) virtaa etelään Loojärveen ja edelleen
35607: maan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristö- Mankinjokeen. Puroon on johdettu myös kaato-
35608: luvan. Vuosittain Uudenmaan ympäristökeskuk- paikan vanhan osan kalvon alapuolisen salaoja-
35609: sen, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskun- verkoston vesiä. Vuoden 1999 tarkkailun yhteen-
35610:
35611:
35612: 5
35613: KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministerin vastaus
35614:
35615:
35616: vedossa todettiin näiden kalvon alapuolisten ve- ympäristövaikutusten yhteistä merkitystä ja eri-
35617: sien laadun huonontuneen. Tällä hetkellä vedet tyisesti kaatopaikan laajennuksen sekä pilaantu-
35618: johdetaan viemäriin, kunnes varmistutaan niiden neiden maiden käsittelyn ja välivarastoinnin
35619: haitattomuudesta. Alueen kaivovesiin ei kaato- osuutta tässä kokonaisuudessa. Yhteysviran-
35620: paikkatoiminnalla ole havaittu olleen vaikutusta. omaisena ympäristökeskus arvioi, vastaako
35621: Uudenmaan ympäristökeskuksen käsityksen hankkeiden arviointi YVA-lain ja -asetuksen
35622: mukaan YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittely- vaatimuksia, ja antaa aikanaan YVA-selostuk-
35623: alueen vedet eivät ole yhteydessä Dämmanin ve- sesta lausunnon.
35624: denottamoon. Sen sijaan Espoon vanhojen Äm- Ympäristöministeriö katsoo, että Ämmässuon
35625: mässuontien ja Kulmakorven tuhkan kaatopaik- jätealueen toiminta on tarpeellista ja tarkoituk-
35626: kojen on todettu aiheuttaneen pintaveden suolau- senmukaista ja että ympäristövaikutusten ar-
35627: tumista, mutta sen vaikutus Loojärven ja Däm- viointimenettelyssä ja ympäristönsuojelulain
35628: manin vedenottamon veden laatuun on Uuden- mukaisessa ympäristölupamenettelyssä voidaan
35629: maan ympäristökeskuksen mukaan merkitykse- alueen käyttö ja jäteaseman toiminta järjestää si-
35630: tön. Kaivovesiin ei kaatopaikkatoiminnalla ole ten, että siitä ei aiheudu kohtuuttomasti haittaa
35631: havaittu olleen vaikutusta. lähiympäristölle.
35632: YVA-lainsäädännön (YVAL 468/1994, Kun nykyisin käytössä oleva YTV:n Ämmäs-
35633: YVAA 268/1999) mukaan yhteysviranomainen suon kaatopaikka-alue täyttyy vuoden 2004 lop-
35634: arvioi sekä arviointiohjelman että selostuksen si- puun mennessä, viimeistellään kaatopaikan pin-
35635: sällön laadun (YVAL 9 ja 12 §). YVA-lain mu- tarakenne kokonaisuudessaan tiiviiksi. Samanai-
35636: kaan hankkeesta vastaava selvittää hankkeensa kaisesti otetaan käyttöön sekajätteen käsittelylai-
35637: ympäristövaikutukset ja YV A-menettelyn julki- tos, jonka ensisijaisena tarkoituksena on tehdä
35638: suus ja avoimuus laajoine kuulemisineen ja ylei- loppusijoitettavasta jätteestä mahdollisimman
35639: sötilaisuuksineen takaa arvioinnin puolueetto- haitatonta ja hajutonta. Sekajätteestä poistetaan
35640: muuden. Ämmässuon ja Kulmakorven alueella kaatopaikkakaasua tuottava helposti hajoava or-
35641: on meneillään kolme ympäristövaikutusten ar- gaaninen aines, joka käsitellään erikseen sulje-
35642: viointimenettelyä: 1) Ämmässuon laajennuksen tussa prosessissa. Uudelle, vuoden 2005 alussa
35643: YVA, jossa on mukana kaatopaikan laajennuk- käyttöön otettavallejätteen loppusijoitusalueelle
35644: sen lisäksi pilaantuneiden maiden käsittelyalue ja sijoitetaan vain esikäsiteltyä yhdyskuntajätettä.
35645: lievästi pilaantuneiden maiden välivarastoalue Myös uusi täyttöalue varustetaan kaasunkeräys-
35646: (hankkeesta vastaava on YTV), 2) rakennusjät- järjestelmällä, vaikka kaasuntuotanto on vähäis-
35647: teen käsittelylaitoksen YVA-menettely (hank- tä nykyiseen loppusijoitukseen verrattuna. Näil-
35648: keesta vastaava on Pääkaupunkiseudun raken- lä toimin voidaan varmistaa myös lähiympäris-
35649: nusjäte Oy) ja 3) energiantuotantolaitosten (Hel- tön kannalta mahdollisimman haitaton jätteen kä-
35650: singin Energian, Espoon Sähkön ja Vantaan Säh- sittely.
35651: kön) kivihiilivoimaloiden tuhkan läjitysalueen Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnalli-
35652: YVA-menettely. Uudenmaan ympäristökeskus sen jätesuunnitelman mukaan kierrätystavoite
35653: toimii näissä yhteysviranomaisena. YVA-ohjel- vuoteen 2005 mennessä on biojätteelle 75 %,
35654: mista antamissaan lausunnoissa ympäristökes- puhdistamolietteelle 70 %ja paperille 80 % . Jä-
35655: kus on yhteysviranomaisena korostanut hankkei- tesuunnitelma perustuu jätelakiin (1072/1993) ja
35656: den yhteisvaikutusten arvioinnin tarpeellisuutta. EY:njätealan säädöksiinja se on hyödyntämista-
35657: Kaatopaikan laajennusta koskevassa lausunnos- voitteiden osalta ohjeellinen. Valtakunnallinen
35658: saan ympäristökeskus toteaa, että Ämmässsuon jätesuunnitelma ja sen 13 alueellista jätesuunni-
35659: toiminnan laajennus on vastedes alueen merkittä- telmaa tarkistetaan vuonna 2001. Tätä tarkistus-
35660: vin hanke sekä mittakaavaltaan että ympäristö- kierrosta silmällä pitäen ympäristöministeriö ja
35661: vaikutuksiltaan, minkä vuoksi olisi perusteltua jätelaitosyhdistys aloittivat biojätteen laitoskä-
35662: tässä yhteydessä tarkastella kaikkien hankkeiden sittelyn nykytilaa, puutteita ja kehittämistarpeita
35663:
35664:
35665: 6
35666: Ministerin vastaus KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
35667:
35668:
35669: koskevan selvityksen, jossa tarkastellaan kaik- neilmiötä voimistavan metaanipäästön vähentä-
35670: kien käytössä olevien 12 biojätteen kompostoin- miseksi biojäte ohjataan pois kaatopaikoilta ja
35671: tilaitoksen ja yhden biokaasulaitoksen käyttöko- käsitellään biologisesti aktiiviseksi ja puhtaaksi
35672: kemusta ja parantamistarvetta. Selvityksen tar- maanparannusaineeksi korvaamaan peltovilje-
35673: koituksena on osaltaan vauhdittaa vuoteen 2005 lyn seurauksena syntynyttä viljelysmaan orgaa-
35674: mennessä tehtäviä päätöksiä biojätelaitosinves- nisen aineksen menetystä.
35675: toinneista. Hallitus katsoo, että kansallinen biojätestrate-
35676: Pääosa biohajoavasta yhdyskuntajätteestä on gia on Suomessa tarpeen valmistella riittävän
35677: vuoteen 2005 mennessä ohjattava muuhun kuin laajasti keskustellen siten, että alusta saakka py-
35678: kaatopaikkakäsittelyyn. Biohajoavanjätteen kaa- ritään ottamaan huomioon erityisesti kuluttajien
35679: topaikkakäsittelyn vähentämistä koskevia pitkän ja maatalouden näkökulma sekä yleinen mielipi-
35680: aikavälin tavoitteita on kuitenkin vielä tarkoitus de. Olennaista on, että biojätestrategia tähtää bio-
35681: täsmentää direktiivin ja myös valmisteilla ole- jätteen hyödyntämiseen loppuun saakka. Biojäte-
35682: van kansallisen ilmasto-ohjelman edellyttämällä kompostista voidaan valmistaa korkealaatuista
35683: tavalla. EY:n kaatopaikkadirektiivin mukaan jä- multaa käytettäväksi kasvualustoina puutarha-
35684: senvaltioiden on laadittava 16.7.2003 mennessä tuotannossa ja viherrakentamisessa. Vastedes
35685: kansallinen biojätestrategia siitä, kuinka kaato- luonnonmukaisen biojätekompostin käyttö kas-
35686: paikalle sijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajät- vaa, ja vuonna 2005 jätelaitosten tulisi tuottaa ta-
35687: teen määrää vähennetään 75 %:iin, 50 %:iin ja voitteen mukaisesti kerätystä biojätteestä laaduk-
35688: 35 %:iin porrastetusti vuoteen 2006, 2009 ja kaita, luonnonmukaisia ja puhtaita tuotteita.
35689: 2016 mennessä. Tarkoituksena on, että kasvihuo-
35690:
35691:
35692: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2001
35693:
35694: Ympäristöministeri Satu Hassi
35695:
35696:
35697:
35698:
35699: 7
35700: KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministerns svar
35701:
35702:
35703:
35704:
35705: Tili riksdagens talman
35706:
35707: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
35708: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- föra följande:
35709: rådet översänt följande av riksdagsledamot Raija
35710: Vahasalo /saml undertecknade skriftliga spörs- Den anstaltsmässiga behandlingen och nyttjan-
35711: mål SS 1060/2000 rd: det av kommunalt avfall utvecklas gynnsamt i
35712: Finland. Målet för den riksomfattande avfallspla-
35713: nen enligt avfallslagen (1072/1993), som statsrå-
35714: År det motiverat att koncentrera av- det har godkänt är att nästan hela landet år 2005
35715: falls- och avstjälpningsplatsfunktioner-
35716: skall omfattas av ett regionalt samarbete för
35717: na i huvudstadsregionen tili Käringmos-
35718: kommuner och att vart och ett område har en el-
35719: sen,
35720: ler högst två regionala avstjälpningsplatser. An-
35721: talsmålet i fråga om avstjälpningsplatser för
35722: är helhetsövervakningen av området un-
35723: kommunalt avfall är cirka 70 avstjälpningsplat-
35724: der kontroll,
35725: ser. Den traditionella behandlingen av kommu-
35726: nalt avfall på avstjälpningsplatser ersätts med
35727: är regeringen medveten om de problem
35728: miljövårdsmässigt och tekniskt högtutvecklade
35729: som kommitfram i skötseln och övervak-
35730: anläggningar och med förstklassiga regionala av-
35731: ningen av avfallet vid avstjälpningsplat-
35732: stjälpningsplatser. Statsrådets beslut om av-
35733: sen,
35734: stjälpningsplatser av år 1997 (861/1997, ochjus-
35735: vem övervakar t.ex. skötseln av SAD:s terat år 1999 (1049/1999), har väsentligt påver-
35736: avstjälpningsplats i Käringmossen och kat den snabba utveck1ingen inom hanteringen av
35737: komm~nalt avfall. Beslutet tillämpas gradvis på
35738: är övervakningen av den tillräckligt ef-
35739: fektiv, de avstjälpningsplatser som var i bruk när beslu-
35740: tet trädde i kraft. Bestämmelser om tillståndsför-
35741: har tillståndet i SAD:s avstjälpnings- farandet gällande avstjä1pningsplatser och om ett
35742: plats i Käringmossen utretts genom den nytt tillståndsförfarande finns i miljöskyddsla-
35743: övervakande myndighetens försorg och gen (86/2000) och miljöskyddsförordningen
35744: om så är fallet när och hur, och (169/2000), enligt vilka om miljötillstånd skall
35745: ansökas för alla avstjälpningsplatser stegvis se-
35746: anser regeringen att MKB-beskrivning- nast 31.12.2004. Vår lagstiftning angående av-
35747: arna för områdena uppfyller MKB-la- stjälpningsplatser uppfyller redan nu de krav som
35748: gens och MKB-förordningens krav samt anges i EG:s direktiv om avstjälpningsplatser
35749: (1999/31/EG) vilket avses träda i kraft senast
35750: har regeringen en klar uppfattning om 16.7.2001. Man har strävat efter att utarbeta en
35751: vilket som är det ekologiskt mest hållba- realistisk tidtabell för förverkligandet av de nya
35752: ra sättet att behandla och slutligt förva- kraven så att det finns tillräckligt med tid för pla-
35753: ra olika slags avfall? nering och genomförande av åtgärderna i fråga
35754: om såväl avstjälpningsplatser som ersättande av-
35755:
35756:
35757: 8
35758: Ministems svar KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
35759:
35760:
35761: fallsanläggningar. Enligt den regionala avfalls- en av den rororenade jordmassan har avslutats.
35762: planen finns på Nylands område år 2005 fem re- Den avstjälpningsplats som är i bruk fylls före
35763: gionala avstjälpningsplatser för kommunalt av- slutet av år 2004 och tillbyggnaden kommer en-
35764: fall i funktion: avstjälpningsplatsema i Käring- ligt uppskattning att tas i bruk 2005.
35765: mossen, Lojo, Sibbo, Hyvinge och Nurmijärvi. I Övervakningen av avfallsanläggningama i
35766: generalplanen för Esbo stads norra delar, som Käringmossen ankommer på Nylands miljöcen-
35767: miljöministeriet har fastställt 27 .6.1996, är områ- tral. Esbo stad övervakar dessutom som loka!
35768: dena Käringmossen och Vinkelkärr på södra si- miljömyndighet också sådana anläggningar, vil-
35769: dan om Åboleden reserverade för avstjälpnings- ka Nylands miljöcentral har beviljat miljötill-
35770: platser och samhällsteknisk och industriell an- stånd. Årligen granskar Nylands miljöcentral,
35771: vändning och även i den generalpian för Kyrk- Samarbetsdelegationen för huvudstadsregionen
35772: slätt som fastställdes 1999 finns en områdesre- och Esbos myndigheter tillsammans det föregå-
35773: servering för Käringmossens avstjälpningsplats. ende årets verksamhet och även anläggningsom-
35774: Förutom den avstjälpningsplatsen och det rådet. I en utredning som Esbo stad och Nylands
35775: komposteringsverk som tillhör Samarbetsdelega- miljöcentral år 2000 inbegärde om avfallsanlägg-
35776: tionens för huvudstadsregionen (SAD) avfalls- ningens olägenheter i form av lukt och om före-
35777: hanteringsverk samt Esbos jordavstjälpnings- byggande åtgärder konstaterar SAD att den efter-
35778: platser, vilka är belägna på Käringmossens områ- kompostering som har orsakat lukt placeras i en
35779: de, planeras till traktema kring Käringmossen stängd hall år 2001 och att insamlingen och för-
35780: flera andra avfallsanläggningar, såsom en utvidg- bränningen av biogasen från avstjälpningsplat-
35781: ning av SAD:s avstjälpningsplats, ett behand- sen effektiveras. Dessutom har det förorenade
35782: lings- och förvaringsområde för förstörda jord- vatten som har kommit in under skyddsmem-
35783: massor, en behandlingsanläggning för byggnads- branen för Käringsmossens avstjälpningsplats
35784: avfall, förvarings- och avstjälpningsplatsområde fr.o.m. 18.1.2001 letts tili avstjälpningsplatsens
35785: för avfall från huvudstadsregionens kolkraft- avlopp efter att Nylands miljöcentral ingripit i
35786: verk, ett slamkomposteringsverk och ett nytt ärendet.
35787: jorduppläggningsområde för Esbo stad. Hand- Yt- och grundvattnet från Käringmossens av-
35788: läggningen av miljötillstånds- och miljökon- stjälpningsplats och komposteringsverk observe-
35789: sekvensärenden som gäller dessa projekt ankom- ras enligt en pian daterad 1.12.1998 och resulta-
35790: mer på Nylands miljöcentral. ten av observationen tillställs Nylands miljöcen-
35791: Den avstjälpningsplats som är i användning i tral och Esbo stad. Observationsplanen granskas
35792: Käringmossen fick tillstånd 29.10.1985, då över- i samband med behandlingen av miljötillståndet
35793: vakningssektionen i Esbo stads hälsovårds- för avstjälpningsplatsen och observationen utvid-
35794: nämnd gav ett tillstånd i enlighet med hälso- gas tili att gälla också sjöar som är belägna nära
35795: vårdslagen att placera avstjälpningsplatsen där. området. För närvarande följer Esbo stad tillstån-
35796: Villkoren för tillståndet justerades år 1986 och det i sjöama och deras vattenkvalitet. I samband
35797: utvidgningsområdet fick tillstånd år 1990. Ny- med tillståndsbehandlingen strävar Nylands mil-
35798: lands miljöcentral beviljade miljötillstånd för jöcentral efter att få en täckande samobservation
35799: Käringmossens komposteringsverk och kompos- för området, i viiken alla funktioner på området
35800: teringsfålt 30.12.1997. Miljötillståndsansökan inkluderas.
35801: gällande Käringmossens avstjälpningsplats har Avfallsbehandlingscentret i Käringmossen är
35802: varit anhängig hos Nylands miljöcentral sedan inte i förbindelse med Dämmans vattentäkt. Där-
35803: slutet av 1996 och den kompletteras i enlighet emot är en del av Esbo stads jordpåfyllningsom-
35804: med miljöskyddslagen i början av år 2001 när be- råde i Vinkelkärr och en liten del av den norra de-
35805: dömningsförfarandena gällande miljökonsekven- len av jordpåfyllningsområdet vid Käringmoss-
35806: sema av utvidgningen av Käringmossens av- vägen i förbindelse med Dämman. På jordupp-
35807: stjälpningsplats samt lagringen och behandling- läggningsområdena har åren 1992-1999 place-
35808:
35809:
35810: 9
35811: KK 1060/2000 vp- Raija Vabasalo !kok Ministerns svar
35812:
35813:
35814:
35815: rats svavelborttagningsmedel och flygaska från stjälpningsplatsen dessutom ingår ett behand-
35816: Finno kraftverk. Det har konstaterats att place- lingsområde för förorenad jord och ett tillfålligt
35817: ringen har förorsakat försaltning av ytvattnet. lagringsområde för 1indrigt förorenad jord (pro-
35818: Enligt en undersökning har vattnet som kommer jektansvarig är SAD), 2) MKB-förfarande för en
35819: från jorduppläggningsområdena inte påverkat behandlingsanläggning för byggnadsavfall (pro-
35820: vattenkvaliteten i Dämman. Enligt en undersök- jektansvarig är Pääkaupunkiseudun rakennusjäte
35821: ning av statens tekniska forskningscentral ham- Oy) och 3) MKB-förfarande för uppläggnings-
35822: nar salt i ytvattnet i högre grad som en följd av området för askan från energiproduktionsver-
35823: vägsaltning och gödsling. kens (Helsingfors Energi, Esbo Elektriska och
35824: Den bäck som går från södra delen av avfalls- Vanda Energi) stenkolskraftverk. Nylands miljö-
35825: behandlingscentrets avstjälpningsplats i Käring- central fungerar här som kontaktmyndighet. I de
35826: mossen (Käringmossbäcken) rinner i söder till utlåtanden om MKB-programmen som miljöcen-
35827: Låjärv och vidare till Mankån. Till bäcken har tralen gett har den betonat nödvändigheten av en
35828: också letts vatten från täckdikesnätet under mem- bedömning av projektens interaktion. I sitt utlå-
35829: branen i den äldre delen av avstjälpningsplatsen. tande om utvidgningen av avstjälpningsplatsen
35830: I sammandraget för observationen 1999 konsta- konstaterar miljöcentralen att utvidgningen av
35831: terades det att kvaliteten på detta vatten under verksamheten i Käringmossen i fortsättningen är
35832: membranen hade blivit sämre. För närvarande områdets mest betydelsefulla projekt både när
35833: leds vattnet till avloppet tills man blir säker på att det gäller skalan och miljökonsekvenserna, var-
35834: det är oskadligt. Avstjälpningsplatsverksamhe- för det i det här sammanhanget skulle vara moti-
35835: ten har inte konstaterats ha någon inverkan på verat att granska den gemensarnma betydelsen av
35836: områdets brunnsvatten. alla projekts miljökonsekvenser och i synnerhet
35837: Enligt Nylands miljöcentrals uppfattning är utvidgningens av avstjälpningsplatsen samt be-
35838: inte vattnet från SAD:s avfallsbehandlingsområ- handlingens och den tillfålliga lagringens av för-
35839: de i Käringmossen i förbindelse med Dämmans orenad jordandel i den här helheten. Som kon-
35840: vattentäkt. Däremot har Esbo gamla avstjälp- taktmyndighet bedömer miljöcentralen om pro-
35841: ningsplatser för aska vid Käringmossvägen och i jekten motsvarar MKB-lagen och MKB-förord-
35842: Vinkelkärr konstaterats orsaka försaltning av yt- ningens krav och ger i sinom tid ett utlåtande om
35843: vattnet, men dess påverkan på vattenkvaliteten MKB-beskrivningen.
35844: vid Låjärvs och Dämmans vattentäkt är enligt Miljöministeriet anser att verksamheten vid
35845: Nylands miljöcentral betydelselös. Avstjälp- Käringrnossens avfallsområde är nödvändig och
35846: ningsplatsverksamheten har inte konstaterats ha ändamålsenlig och att man i bedömningsförfa-
35847: någon inverkan på brunnsvattnen. randet gällande miljökonsekvenser och i miljö-
35848: Enligt MKB-lagstiftningen (MKB-lagen tillståndsförfarandet i enlighet med miljöskydds-
35849: 468/1994, MKB-förordningen 268/1999) bedö- lagen kan organisera användningen av området
35850: mer kontaktmyndigheten kvaliteten på innehål- och verksamheten vid avfallstationen så att den
35851: let både i bedömningsprogrammet och beskriv- inte orsakar oskälig olägenhet för närmiljön.
35852: ningen (9 och 12 § i MKB-lagen). Enligt MKB- När SAD:s avstjälpningsplatsområde i Kä-
35853: lagen utreder den projektansvarige miljökon- ringmossen fylls före utgången av 2004 fårdig-
35854: sekvenserna av sitt projekts och offentligheten ställs avstjälpningsplatsens ytstruktur så att den i
35855: och öppenheten i MKB-förfarandet med dess om- sin helhet är tät. Samtidigt tar man i bruk en be-
35856: fattande utfrågningar och möten för allmänheten hand1ingsanläggning för blandavfall. Den primä-
35857: garanterar opartiskhet i bedömningen. På Kä- ra avsikten med den är att göra det slutligt förva-
35858: ringmossens och Vinkelkärrs områden pågår tre rade avfallet så fritt från olägenheter och lukt
35859: bedömningsförfaranden gällande miljökon- som möjligt. Från blandavfallet avlägsnas det lätt
35860: sekvenser: 1) MKB för utvidgning av Käring- nedbrytbara organiska ämne som producerar bio-
35861: mossen, i viiken förutom utvidgningen av av- gas från avstjälpningsplatsen och som behandlas
35862:
35863:
35864: 10
35865: Ministerns svar KK 1060/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
35866:
35867:
35868: separat i en stängd process. 1 det nya område för utgången av 2005. Långtidsmå1en gällande en
35869: s1utlig förvaring av avfall som tas i bruk vid in- minskning av behandlingen av biologiskt ned-
35870: gången av 2005 p1aceras endast förbehand1at brytbart avfall vid avstjälpningsplatser skall
35871: kommunalt avfall. Också det nya påfyllningsom- ännu preciseras på det sätt som förutsätts i direk-
35872: rådet utrustas med ett gasinsamlingssystem, även tivet och det nationella klimatprogram, som är
35873: om gasproduktionen är 1iten, i jämföre1se med under beredning. Enligt EG:s direktiv om av-
35874: den nuvarande s1utliga förvaringen. Med dessa stjä1pningsplatser skall medlemsstaterna senast
35875: åtgärder kan man säkerställa en behandling av 16.7.2003 utarbeta en strategi för organiskt av-
35876: avfall som också ur närmiljöns synvinkel är så fall. Av strategin skall framgå hur mängden av
35877: fritt från olägenheter som möjligt. det biologiskt nedbrytbara kommunala avfall
35878: Målet är att återvinna organiskt avfall tili 75 som förs tili en avstjälpningsplats stegvis skall
35879: procent, slam från reningsverk tili 70 procent och minskas tili 75 procent, 50 procent och 35 pro-
35880: papper till80 procent före utgången av 2005, en- cent innan utgången av åren 2006, 2009 och
35881: ligt den riksomfattande avfallsplan som god- 2016. Meningen är att det organiska avfallet skall
35882: känts av statsrådet. A vfallsplanen grundar sig på styras bort från avstjälpningsplatserna för att
35883: avfallslagen (1072/1993) och EG:s förordningar minska det metanutsläpp som förstärker växthus-
35884: om avfall och är riktgivande vad beträffar målen effekten. Avfallet skall omvandlas tili ett orga-
35885: för utnyttjandet av avfall. Den riksomfattande niskt aktivt och rent jordförbättringsmedel som
35886: avfallsp1anen och dess 13 regionala avfallspla- kan ersätta det organiska ämne som odlingsjor-
35887: ner skall justeras 2001. Med tanke på denna den förlorar tili följd av åkerbruket.
35888: granskningsomgång inledde miljöministeriet och Regeringen anser att det är nödvändigt att föra
35889: avfallsverksföreningen en utredning över nulä- en tillräckligt omfattande diskussion där man re-
35890: get samt bristerna och utvecklingsbehoven i frå- dan från början tar i betraktande i synnerhet kon-
35891: ga om anläggningarna för behandling av orga- sumenternas ochjordbrukets perspektiv samt den
35892: niskt avfall. Användningserfarenheten och för- allmänna opinionen vid beredningen av den na-
35893: bättringsbehoven gällande alla de 12 komposte- tionella strategin för organiskt avfall. Det är vä-
35894: ringsanläggningar för organiskt avfall som är i sentligt att strategin siktar tili ett genomgripande
35895: användning samt en biogasanläggning granskas. utnyttjande av det organiska avfallet. Man kan
35896: A vsikten med utredningen är att påskynda de be- framställa högklassig mylla av kompost av orga-
35897: slut som skall fattas om investeringar i anlägg- niskt avfall och använda denna mylla som växt-
35898: ningar för organiskt avfall före utgången av underlag i trädgårdsproduktion och vid grönbyg-
35899: 2005. gande. Användningen av en naturenlig kompost
35900: Huvudparten av det biologiskt nedbrytbara av organiskt avfall ökar och år 2005 skall avfalls-
35901: korumunala avfallet skall föras tili annan behand- verken producera naturenliga och rena produkter
35902: ling än behandlingen avstjälpningsplatser före av hög klass av det insamlade organiska avfallet.
35903:
35904:
35905: Helsingfors den 16 februari 2001
35906:
35907: Miljöminister Satu Hassi
35908:
35909:
35910:
35911:
35912: 11
35913: KK 1061/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
35914:
35915:
35916:
35917:
35918: KIRJALLINEN KYSYMYS 1061/2000 vp
35919:
35920: Tornion-Muonionjoen kalastusoikeuksien pa-
35921: lauttaminen alkuperäisille omistajatahoille
35922:
35923:
35924:
35925:
35926: Eduskunnan puhemiehelle
35927:
35928: Tornion-Muonionjoen Natura-valmistelun yh- tamista Lempeän ja Kaulinrannan kalastuskun-
35929: teydessä on noussut uudelleen esille kysymys nan osalta alkuperäisille omistajilleen. Palautus
35930: alueen kalastusoikeuksien palauttamisesta alku- edistäisi merkittävästi jokivesistön luonnonar-
35931: peräisille omistajille. Jos vesistö liitetään Natu- voihin tukeutuvien elinkeinojen harjoittamis-
35932: raan alueen väestön vastustuksesta huolimatta, se mahdollisuuksia. Kalastuskunnat toivovat niin
35933: merkitsee lopullisesti vesistön poistumista mah- ikään, että hallitus käynnistäisi neuvottelut For-
35934: dollisesta voimatalouskäytöstä. Energiayhtiö tumin kanssa kalastusoikeuksien palauttamisek-
35935: Fortum, joka omistaa merkittävän osan vesivoi- si.
35936: masta, onkin ilmoittanut esittävänsä valtiolle
35937: korvausvaatimuksen vesistön mahdollisen Natu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35938: raan sijoittamisen johdosta. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35939: Sota-aikana ja senjälkeen tehdyissä koskivoi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35940: maa koskevien kauppojen yhteydessä ovat vesi- vaksi seuraavan kysymyksen:
35941: voiman omistajat menettäneet useimmiten myös
35942: omistamansa kalastusoikeudet Eräät alueen ka- Onko hallitus valmis ryhtymään toimen-
35943: lastuskunnat ovat käsitelleet tätä kysymystä ja piteisiin Tornion-Muonionjoen kalas-
35944: toivovat kauppojen osapurkamista kalastusoi- tusoikeuksien palauttamiseksi niiden al-
35945: keuksien osalta sekä kalastusoikeuksien palaut- kuperäisille haltijoille?
35946:
35947:
35948: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2001
35949:
35950: Hannes Manninen /kesk
35951:
35952:
35953:
35954:
35955: Versio 2.0
35956: KK 1061/2000 vp- Hannes Manninen /kesk Ministerin vastaus
35957:
35958:
35959:
35960:
35961: Eduskunnan puhemiehelle
35962:
35963: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Suomen ja Ruotsin välillä on voimassa vuon-
35964: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- na 1971 tehty rajajokisopimus, jonka liitteenä
35965: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen olevassa kalastussäännössä on kalastamista kos-
35966: vastattavaksi kansanedustaja Hannes Mannisen kevat tarkemmat määräykset. Rajajokisopimus
35967: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK perustuu siihen lähtökohtaan, että lohen ja taime-
35968: 1061/2000 vp: nen kalastusoikeus on ns. regaleoikeus, jonka pe-
35969: rusteella näiden lajien kalastusoikeus kuuluu
35970: Onko hallitus valmis ryhtymään toimen- pääsääntöisesti Suomen ja Ruotsin valtioille.
35971: piteisiin Tornion-Muonionjoen kalas- Muiden kalojen kalastusoikeus sitä vastoin kuu-
35972: tusoikeuksien palauttamiseksi niiden al- luu Tornionjoella vesialueen omistajille niiltä
35973: kuperäisille haltijoille? osin, kun näitä oikeuksia ei ole myyty. Suomessa
35974: on ollut yleisenä käytäntönä, että koskikaupoissa
35975: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vesivoiman omistajat ovat myyneet vesivoiman
35976: ti seuraavaa: myynnin yhteydessä myös kalastusoikeutensa.
35977: Tornionjoen mahdollista liittämistä Natura-ver- Tornion-Muonioujoella ilmenneestä halusta
35978: kostoon on perusteltu tarkoituksella suojella joki purkaa osittain aiemmat koskikaupat siten, että
35979: vesivoimarakentamiselta. Voimalaitosrakenta- kauppojen yhteydessä menetetyt kalastusoikeu-
35980: minen estyy Tornionjoella käytännössä kuiten- det palautettaisiin niiden alkuperäisille omista-
35981: kin jo voimassa olevien vesilain säännöstenkin jille, voidaan todeta kysymyksessä olevan ka-
35982: nojalla. Näin ollen tässä suhteessa Tornionjoen lastuskuntienja vesivoiman omistajan keskeises-
35983: liittäminen Natrura-verkostoon ei aiheuttaisi tä asiasta. Hallituksella ei ole syytä ryhtyä toi-
35984: käytännössä juurikaan muutosta nykytilantee- menpiteisiin po. tapauksessa yksityisten kalas-
35985: seen verrattuna. Lisäksi hankkeen käsittely on tusoikeuksien palauttamiseksi.
35986: vielä kesken.
35987:
35988:
35989: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2001
35990:
35991: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
35992:
35993:
35994:
35995:
35996: 2
35997: Ministems svar KK 1061/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
35998:
35999:
36000:
36001:
36002: Tili riksdagens talman
36003:
36004: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Mellan Finland och Sverige är en gränsälvs-
36005: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- överenskommelse som ingicks år 1971 i kraft. 1
36006: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- den stadga för fisket som ingår som bilaga till
36007: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga överenskommelsen finns noggrannare bestäm-
36008: spörsmål SS 1061/2000 rd: melser om fisket. Gränsälvsöverenskommelsen
36009: grundar sig på att fiskerätten när det gäller lax
36010: År regeringen färdig att skrida till åt- och öring är en s.k. regale, på grundval av viiken
36011: gärder för att återbörda fiskerättighe- fiskerätten när det gäller dessa arter huvudsakli-
36012: terna i Torne-Muonio älv till de ur- gen tillkommer den finska och den svenska sta-
36013: sprungliga innehavarna? ten. Fiskerätten när det gäller andra fiskar i Tor-
36014: ne älv tillkommer däremot vattenområdets ägare
36015: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- till de delar som man inte har sålt dessa rättighe-
36016: föra följande: ter. 1 Finland har det i strömfallsaffårer varit
36017: Den eventuella anslutningen av Tome älv till Na- gängse praxis att ägama av vattenkraften också
36018: turanätverket har motiverats med avsikten att har sålt sin fiskerätt i samband med försäljningen
36019: skydda älven från vattenkraftsbyggande. Kraft- av vattenkraften.
36020: verksbyggande i Tome älv hindras dock i prakti- Angående den uttalade önskan att till en del
36021: ken redan genom de gällande bestämmelsema i upphäva tidigare strömfallsaffårer i Tome-
36022: vattenlagen. Således skulle en anslutning av Tor- Muonio älv så att de fiskerättigheter som har gått
36023: ne älv till Naturanätverket i praktiken inte här- förlorade i samband med affårema skulle åter-
36024: vidlag föranleda någon större förändring jämfört bördas till de ursprungliga ägama, kan det
36025: med den nuvarande situationen. Dessutom pågår konstateras att det är en fråga mellan fiskelagen
36026: behandlingen av projektet fortfarande. och ägaren av vattenkraften. Regeringen har
36027: ingen orsak att skrida till åtgärder i fallet i fråga
36028: för att återbörda de privata fiskerättighetema.
36029:
36030:
36031: Helsingfors den 8 februari 2001
36032:
36033: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36034:
36035:
36036:
36037:
36038: 3
36039: KK 1062/2000 vp- Juha Karpio /kok
36040:
36041:
36042:
36043:
36044: KIRJALLINEN KYSYMYS 1062/2000 vp
36045:
36046: Jyväskylän käräjäoikeuden työvoimatilanne
36047:
36048:
36049:
36050:
36051: Eduskunnan puhemiehelle
36052:
36053: Tuomioistuinlaitos on prosessinuudistuksen jäl- oikeutta huomattavasti enemmän esimerkiksi
36054: keen edelleen paikoin pahasti ruuhkautunut. lainhuutoasioita (Jyväskylä 2 141, Lahti 2 079),
36055: Ruuhkautuminen johtuu juttuja käsittelevän työ- konkurssiasioita (Jyväskylä 91, Lahti 63) sekä
36056: voiman määrän riittämättömyydestä suhteessa summaarisia asioita (Jyväskylä 3 413, Lahti
36057: käsiteltäviin asioihin. Työvoiman määrä eri kärä- 3 272). Erityisesti huomiota on kiinnittettävä laa-
36058: jäoikeuksissa ei ole alueellisesti jakautunut tasa- joihin riita-asioihin, jotka ovat työläitä hoitaa.
36059: puolisesti. Jyväskylän käräjäoikeuden tilanne on Niitä tuli Jyväskylässä vireille 138 ja Lahdessa
36060: todella ongelmallinen. Olemassa olevan henki- 128.
36061: löstön voimavarat ovat niin tiukoilla, että uupu- Käräjäoikeuksien työvoiman epätasainen ja-
36062: minen aiheuttaa poissaoloja ja työtehon laskuaja kautuminen on epäoikeudenmukaista niin asioita
36063: sen seurauksena entistä suuremman työtaakan hoitavan ja työtaakkansa alle uupuvan henkilös-
36064: jäljellä olevalle henkilöstölle. tön kuin asiaansa ratkaisua odottavien kansalais-
36065: Jyväskylän ja Lahden käräjäoikeuksien käy- ten kannalta.
36066: tettävissä olevan työvoiman välillä vallitsee sel-
36067: vä epäsuhta. Jyväskylän käräjäoikeuden tuomio- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36068: piirin asukasluku on 156 080 ja Lahden 151 436 jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
36069: henkilöä. Lahden työvoimakapasiteetti on 68 ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
36070: henkilötyövuotta, kun se asukasluvultaan suu- vaksi seuraavan kysymyksen:
36071: remmassa Jyväskylässä on vain 55 henkilötyö-
36072: vuotta. Asukasluvan lisäksi on käräjäoikeuksiin Kuinka oikeudenmukaisena asianomai-
36073: saapuneiden asioiden määrä ja laatu merkittävä nen ministeri pitää Jyväskylän käräjäoi-
36074: mittari työvoiman jakautumisen tarkoituksenmu- keuden nykyistä työvoimatilannetta ja
36075: kaisuutta ja oikeasuhtaisuutta arvioitaessa. Jy-
36076: väskylän käräjäoikeuteen on vuoden 2000 syys- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
36077: kuun loppuun mennessä saapunut Lahden käräjä- tyä epäkohdan korjaamiseksi?
36078:
36079:
36080:
36081: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2001
36082:
36083: Juha Karpio /kok
36084:
36085:
36086:
36087:
36088: Versio 2.0
36089: KK 1062/2000 vp- Juha Karpio lkok Ministerin vastaus
36090:
36091:
36092:
36093:
36094: Eduskunnan puhemiehelle
36095:
36096: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Vuonna 1993 alioikeuksien yhtenäistämisen
36097: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- yhteydessä Lahden uuteen käräjäoikeuteen siir-
36098: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rettiin Lahden raastuvanoikeuden ja Hollolan
36099: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok tuomiokunnan henkilöstö, yhteensä 68 henkilöä.
36100: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Jyväskylän uuteen käräjäoikeuteen siirrettiin
36101: 1062/2000 vp: vastaavasti Jyväskylän raastuvanoikeuden sekä
36102: Jyväskylän tuomiokunnan henkilöstö, yhteensä
36103: Kuinka oikeudenmukaisena asianomai- 40 henkilöä.
36104: nen ministeri pitää Jyväskylän käräjäoi- Alioikeuksien yhtenäistämisen jälkeen ja jo
36105: keuden nykyistä työvoimatilannetta ja aikaisemminkin oikeusministeriö oli todennut,
36106: että Lahden käräjäoikeus oli suhteellisesti ottaen
36107: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- parhaiten resurssoituja alioikeuksia maassam-
36108: tyä epäkohdan korjaamiseksi? me. Vastaavasti Jyväskylän käräjäoikeus oli mie-
36109: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen hitykseltään maan keskitasoa. Ministeriö onkin
36110: seuraavaa: suhdelukuja tasoittaakseen ja ottaen huomioon
36111: asiamäärien kehityksen vähentänyt Lahden kärä-
36112: Jyväskylän käräjäoikeudessa, jonka tuomiopii- jäoikeuden henkilöstöstä kaikkiaan neljä virkaa,
36113: rin asukasluku on 156 080 henkilöä, on tällä het- ja tarkoituksena on vielä kuluvana vuonna vä-
36114: kellä kaikkiaan 54 vakinaista virkaa (1 0 tuoma- hentää yksi tuomarin virka. Täten Lahden käräjä-
36115: ria, 6 käräjäviskaalia/notaaria ja 38 muuta henki- oikeuden henkilöstön lukumäärä olisi yhteensä
36116: löä). Sen lisäksi oikeusministeriö on myöntänyt 66 henkilöä. Vastaavasti Jyväskylän käräjäoi-
36117: käräjäoikeudelle yhden määräaikaisen käräjätuo- keuteen on lisätty virkoja alioikeuksien yhtenäis-
36118: marin viran vuodelle 2001. Lahden käräjäoikeu- tämisen jälkeen siten, että vakinaisia virkoja on
36119: dessa, jonka tuomiopnnn asukasluku on tällä hetkellä edellä mainitut 54.
36120: 151 436, on tällä hetkellä 67 vakinaista virkaa Juuri valmistuneiden uusien tilastojen mu-
36121: ( 14 tuomaria, 7 notaaria ja 46 muuta henkilökun- kaan vuonna 2000 saapui Jyväskylän käräjäoi-
36122: taan kuuluvaa). keuteen 1 677 rikosasiaa (Lahteen 1 891 ), pakko-
36123: Jyväskylän ja Lahden käräjäoikeuksien ero keinoasioita 192 (Lahteen 484), laajoja riita-
36124: henkilökunnan lukumäärässä pohjautuu alun pe- asioita 188 (Lahteen 197), summaarisia asioita
36125: rin eroon asianomaisten raastuvanoikeuksien 4 314 (Lahteen 4 4 24), konkurssiasioita 123
36126: henkilöstön määrässä. Kun raastuvanoikeudet (Lahteen 91), lainhuutoja 2 848 (Lahteen 2 743)
36127: vuonna 1978 siirrettiin kaupungeilta valtiolle, ja kiinnitysasioita 10 799 (Lahteen 11 782).
36128: Lahden raastuvanoikeudessa oli henkilöstöä Kaikkiaan asioita saapui Jyväskylän käräjäoikeu-
36129: kaikkiaan 40, sekä myöhemmin, kun Lahden eril- teen 23 789 ja Lahden käräjäoikeuteen 24 313.
36130: linen maistraatti oli lakkautettu ja yhdistetty Edellä olevat luvut osoittavat, että Lahden kä-
36131: raastuvanoikeuteen, yhteensä 50 henkeä. Jyväs- räjäoikeus on selvästi rikospainotteinen. Tämä
36132: kylän raastuvanoikeuden henkilöstön lukumäärä heijastuu myös tuomioistuinten resursseihin mm.
36133: oli vastaavana aikana 20 henkeä. Lahden Jyväskylää suurempaan tuomareiden lu-
36134:
36135:
36136: 2
36137: Ministerin vastaus KK 1062/2000 vp- Juha Karpio /kok
36138:
36139:
36140: kumäärään. Muutoin asiamäärissä ei ole suuria rärahojen puitteissa toteuttaa tätä siinä määrin
36141: eroavaisuuksia. Oikeusministeriö onkin Jyväsky- kuin käräjäoikeus on pitänyt tarpeellisena.
36142: län käräjäoikeuden kanssa käydyissä tuloskes- Oikeusministeriö tulee seuraamaan tarkoin Jy-
36143: kusteluissa todennut, että käräjäoikeuden henki- väskylän niin kuin muidenkin käräjäoikeuksien
36144: löstön, varsinkin kansliahenkilöstön lukumäärän asiamäärien kehitystä ja ryhtymään tarvittaviin
36145: edelleen lisääminen on perusteltua. Ministeriö ei toimenpiteisiin.
36146: kuitenkaan ole voinut käytettävissä olevien mää-
36147:
36148:
36149: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2001
36150:
36151: Oikeusministeri Johannes Koskinen
36152:
36153:
36154:
36155:
36156: 3
36157: KK 1062/2000 vp- Juha Karpio /kok Ministerns svar
36158:
36159:
36160:
36161:
36162: Tili riksdagens talman
36163:
36164: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Lahtis nya tingsrätt. Till Jyväskylä nya tingsrätt
36165: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- överflyttades på motsvarande sätt personalen
36166: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha från Jyväskylä rådstuvurätt och Jyväskylä dom-
36167: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål saga, sammanlagt 40 personer.
36168: SS 1062/2000 rd: Efter att underrätterna hade förenhetligats, och
36169: redan därförinnan, konstaterade justitieministe-
36170: Hur rättvis anser den behöriga minis- riet att Lahtis tingsrätt relativt sett hörde till de
36171: tern den nuvarande arbetssituationen underrätter i vårt land som hade de bästa resur-
36172: vid Jyväskylä tingsrätt vara och serna. Bemanningen av Jyväskylä tingsrätt hörde
36173: å sin sida till genomsnittet i landet. 1 syfte att
36174: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta järnna ut relationstalen och med beaktande av hur
36175: för att avhjälpa missförhållandet? antalet mål och ärenden har utvecklats har minis-
36176: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- teri et därför skurit ned antalet tjänster vid Lahtis
36177: föra följande: tingsrätt med fyra och avsikten är att i år ytterli-
36178: gare minska antalet med en domartjänst. Antalet
36179: Vid Jyväskylä tingsrätt, inom vars domkrets anställda vid Lahtis tingsrätt kommer då att upp-
36180: 156 080 personer är bosatta, finns för närvaran- gå till 66 personer. Vid Jyväskylä tingsrätt har
36181: de sammanlagt 54 ordinarie tjänster (10 domare, tj änsterna däremot utökats sedan underrätterna
36182: 6 tingsfiskaler/notarier och 38 andra anställda). förenhetligades och antalet ordinarie tjänster
36183: Dessutom har justitieministeriet beviljat tingsrät- uppgår nu till ovan nämnda 54.
36184: ten en visstidstjänst som tingsdomare för 2001. Enligt farsk statistik inkom under 2000 till Jy-
36185: Vid Lahtis tingsrätt, inom vars domkrets 151 436 väskylä tingsrätt 1 677 brottmål (Lahtis 1 891),
36186: personer är bosatta, finns för närvarande 67 ordi- 192 tvångsmedelsärenden (Lahtis 494), 188 om-
36187: narie tjänster (14 domare, 7 notarier och 46 per- fattande tvistemål (Lahtis 197), 4 314 summaris-
36188: soner som hör till den övriga personalen). ka ärenden (Lahtis 4 424), 123 konkursärenden
36189: Skillnaden mellan Jyväskylä och Lahtis tings- (Lahtis 91). 2 848 lagfarter (Lahtis 2 743) och
36190: rätter i fråga om antalet anställda beror på skill- 10 799 inteckningsärenden (Lahtis 11 782). Allt
36191: naden i antalet anställda vid de tidigare rådstuvu- som allt inkom 23 789 mål och ärenden till Jy-
36192: rätterna. När rådstuvurätterna år 1978 överför- väskylä tingsrätt och 24 313 till Lahtis tingsrätt.
36193: des från städerna till staten hade Lahtis rådstuvu- Ovanstående siffror visar att andelen brott är
36194: rätt sammantaget 40 anställda och senare, då den klart större vid Lahtis tingsrätt. Detta avspeglas
36195: fristående magistraten i Lahtis hade dragits in också i domstolens resurser, bland annat i det
36196: och slagits ihop med rådstuvurätten, 50 anställ- större antalet domare vid Lahtis än vid Jyväskylä
36197: da. Vid motsvarande tidpunkt bestod Jyväskylä tingsrätt. 1övrigt finns det inga större skillnader i
36198: rådstuvurätts personai av 20 personer. antalet mål och ärenden. 1 sina resultatsamtal
36199: När underrätterna förenhetligades 1993 över- med Jyväskylä tingsrätt har justitieministeriet
36200: fördes personalen från Lahtis rådstuvurätt och noterat att det finns skäl att utöka personalen,
36201: Hollola domsaga, sammanlagt 68 personer, till framför allt kanslipersonalen vid tingsrätten. Det
36202:
36203:
36204: 4
36205: Ministerns svar KK 1062/2000 vp- Juha Karpio /kok
36206:
36207:
36208: har dock inte varit möjligt för ministeriet att Justitieministeriet kommer att noggrant följa
36209: inom ramen för de tillbudsstående anslagen åt- utvecklingen i antalet mål och ärenden både vid
36210: gärda saken i den utsträckning tingsrätten ansett Jyväskylä och de övriga tingsrätterna och vidta
36211: det nödvändigt. behövliga åtgärder.
36212:
36213:
36214: Helsingfors den 16 februari 2001
36215:
36216: Justitieminister Johannes Koskinen
36217:
36218:
36219:
36220:
36221: 5
36222: KK 1063/2000 vp- Juha Karpio /kok
36223:
36224:
36225:
36226:
36227: KIRJALLINEN KYSYMYS 1063/2000 vp
36228:
36229: Jämsänkosken kaupungin Koskenpään kylän
36230: tiestön kunto
36231:
36232:
36233:
36234:
36235: Eduskunnan puhemiehelle
36236:
36237: Koskenpään alueen tiestön hyvä kunto on tär- taulut kuin puunkuljetuksessakin. Esimerkiksi
36238: keää sekä alueen asukkaiden että teollisuuden UPM-Kymmenen Jämsänjokilaakson tehtaalle
36239: vuoksi. Alueella on paljon hyväpuustoisia met- maanteillä kuljetettavat määrät ovat: paperipuu-
36240: siä, joiden vuotuiset hakkuumäärät ovat suuria. ta keskimäärin 83 rekkakuormaa vuorokaudessa,
36241: Näin ollen myös kuljetettavan puutavaran mää- turvetta, metsähaketta ja muita puupolttoaineita
36242: rät ovat suuret. Korjattavissa tieosuuksissa tär- keskimäärin 31 rekkakuormaa vuorokaudessa.
36243: kein on Koskenpään-Pohjoislahden-Keuruun Erityisesti alueen puunkuljetuksen turvaamisek-
36244: tie, josta huonokuntoista, ajoittain lähes ajokel- si mutta myös asukkaiden vuoksi on tärkeää, että
36245: votonta osuutta on n. 10 kilometriä. tie saadaan raskaalla kalustolla ajettavaan kun-
36246: Alue on hyvin tärkeä puunkuljetusväylä. Siel- toon.
36247: tä viedään puuta Jämsänjokilaakson tehtaille,
36248: Äänekoskelle, Vilppulaan, Multialle, Alavudelle Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36249: jne. Osa tiestä on sorapintaista ja sen kunto on jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
36250: ajoittain varsin huono. Kuitenkin kuljetusmäärät ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
36251: ovat lisääntymässä nimenomaan kelirikkoaikoi- vaksi seuraavan kysymyksen:
36252: na, koska tehtaiden puuhuolto vaatii yhä tasai-
36253: sempia puuvirtoja kaikkina vuodenaikoina. Jäm- Mitä hallitus aikoo tehdä Koskenpään-
36254: sänkosken tehtaalla rakennetaan uutta kattilalai- Pohjoislahden-Keuruun vielä kesken-
36255: tostaja sen myötä metsästä saatavan energiahak- erazsen tiealueen perusparannuksen
36256: keen käyttöä tullaan lisäämään merkittävästi. saattamiseksi loppuun, ja millä aikatau-
36257: Metsähakkeen kuljetuksessa pätevät samat aika- lulla?
36258:
36259:
36260: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2001
36261:
36262: Juha Karpio /kok
36263:
36264:
36265:
36266:
36267: Versio 2.0
36268: KK 1063/2000 vp- Juha Karpio /kok Ministerin vastaus
36269:
36270:
36271:
36272:
36273: Eduskunnan puhemiehelle
36274:
36275: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
36276: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ti seuraavaa:
36277: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36278: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok Olen tammikuun 11 päivänä 2001 vastannut sa-
36279: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK maa tietä koskevaan kirjalliseen kysymykseen
36280: 1063/2000 vp: KK 1026/2000 vp. Aikaisemmassa vastauksessa-
36281: ni olen todennut, että Keski-Suomen tiepiirin ny-
36282: Mitä hallitus aikoo tehdä Koskenpään- kyisissä suunnitelmissa on Pohjoislahti-Kos-
36283: Pohjoislahden-Keuruun vielä kesken- kenpää-maantien 6046 sorapintaisen osuuden pa-
36284: erazsen tiealueen perusparannuksen rannustyön aloittaminen kuluvan vuoden aikana.
36285: saattamiseksi loppuun, ja millä aikatau- Suunnitelmien mukaan päällystystyöt painottui-
36286: lulla? sivat vuodelle 2002, ja vuodelle 2003 jäisi vii-
36287: meistelytöitä.
36288: Kuten aikaisemmassa vastauksessani olen to-
36289: dennut, aikataulun lopullinen toteutuminen riip-
36290: puu rahoitustilanteen tarkemmasta kehityksestä.
36291:
36292:
36293:
36294: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2001
36295:
36296: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
36297:
36298:
36299:
36300:
36301: 2
36302: Ministems svar KK 1063/2000 vp- Juha Karpio /kok
36303:
36304:
36305:
36306:
36307: Tili riksdagens talman
36308:
36309: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
36310: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- föra följande:
36311: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha
36312: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål Jag har den 11 januari 2001 svarat på det skriftli-
36313: SS 1063/2000 rd: ga spörsmålet SS 1026/2000 rd, som gällde sam-
36314: ma väg. I mitt tidigare svar konstaterade jag att
36315: Vad ämnar regeringen göraför att slut- Mellersta Finlands vägdistrikts nuvarande pla-
36316: föra den ännu halvfärdiga totalrenove- ner omfattar inledandet av en förbättring av det
36317: ringen av vägområdet Koskenpää- grusbelagda avsnittet av landsväg 6046 mellan
36318: Pohjoislahti-Keuru, och inom viiken Pohjoislahti och Koskenpää innevarande år. En-
36319: tidtabell? ligt planema skall beläggningsarbetena huvud-
36320: sakligen genomföras 2002 och de slutliga arbete-
36321: na 2003.
36322: Så somjag konstaterade i mitt tidigare svar be-
36323: ror det på hur finansieringsläget utvecklas när-
36324: mare om tidtabellen håller definitivt.
36325:
36326:
36327:
36328: Helsingfors den 8 februari 2001
36329:
36330: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
36331:
36332:
36333:
36334:
36335: 3
36336: KK 1064/2000 vp -Matti Väistö /kesk
36337:
36338:
36339:
36340:
36341: KIRJALLINEN KYSYMYS 1064/2000 vp
36342:
36343: Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakinaisik-
36344: si asunnoiksi
36345:
36346:
36347:
36348:
36349: Eduskunnan puhemiehelle
36350:
36351: Taannoin julkistettiin saaristoasiain neuvottelu- seudun auinrakennushankkeisiin. Euroopan maa-
36352: kunnan asettaman projektin esitykset vapaa-ajan seutumaisimmassa maassa rakennuslupien epää-
36353: asuntojen muuttamisesta vakinaisiksi asunnoik- minen haja-asutusalueilta ja rakentamisen tä-
36354: si. Maakuntien näkökulmasta ehdotukset ovat mänlaatuinen ohjailu on käsittämätöntä. Ongel-
36355: erittäin kannatettavia. Selvityksen mukaan jopa mia luvan saannissa on ilmennyt esimerkiksi
36356: 10 000 vapaa-ajan asuntoa haluttaisiin muuttaa Pohjois-Karjalassa, jossa toisaalta maakunnalli-
36357: vakinaiseksi viiden seuraavan vuoden aikana. sesti ponnisteliaan muun muassa tulomuuttopro-
36358: Muuttotappiosta kärsivien alueiden väestöke- jektin avulla väestöpohjan säilyttämiseksi.
36359: hityksen kannalta tulomuutto on erittäin tervetul-
36360: lutta. Esimerkiksi Helsingistä vaikkapa Ilomant- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36361: siin muuttavalle asettuminen rauhallisessa jär- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
36362: venrantamaisemassa sijaitsevalle kesäasunnol- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
36363: le- jonka jätevesien käsittely on kunnossa-on vaksi seuraavan kysymyksen:
36364: todellinen vaihtoehto. Mikäli tätä mahdollisuut-
36365: ta ei ole, vaan vakituisen asumisen paikaksi tar- Aikooko hallitus ripeästi panna toimek-
36366: jotaan taajamaa, niin tulomuutto voi jäädä toteu- si saaristoasiain neuvottelukunnan aset-
36367: tumatta. Kuntakeskus ei useinkaan ole todelli- taman projektin ehdotukset vapaa-ajan
36368: nen, tavoiteltu vaihtoehto nykyiselle asuinpaikal- asuntojen muuttamisesta vakinaisiksi
36369: le. asunnoiksi ja poistaa muutoinkin asuin-
36370: Nykyisellään monet alueelliset ympäristökes- rakennusten luvansaantia haja-asutus-
36371: kukset ovat suhtautuneet kielteisesti vapaa-ajan alueille nykyisellään haittaavat tarpeet-
36372: asuntojen vakinaistamiseen ja jopa uusiin maa- lomat esteet?
36373:
36374:
36375: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2001
36376:
36377: Matti Väistö /kesk
36378:
36379:
36380:
36381:
36382: Versio 2.0
36383: KK 1064/2000 vp- Matti Väistö /kesk Ministerin vastaus
36384:
36385:
36386:
36387:
36388: Eduskunnan puhemiehelle
36389:
36390: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sen tekee uuden rakennuksen osalta alueellinen
36391: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ympäristökeskus ja muutoin kunta.
36392: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Sillä, että rannalle rakentaminen edellyttää
36393: vastattavaksi kansanedustaja Matti Väistön /kesk kaavoittamista, on tavoitteena turvata vaikutus-
36394: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ten riittävä arviointi, osallistumisen mahdollista-
36395: 1064/2000 vp: minen sekä varmistaa kaavoituksessakin huo-
36396: mioon otettavat hyvät rantojen käytön periaat-
36397: Aikooko hallitus ripeästi panna toimek- teet. Näiden seikkojen harkinnan mahdollista-
36398: si saaristoasiain neuvottelukunnan aset- mista myös tilanteessa, jossa rakentaminen ta-
36399: taman projektin ehdotukset vapaa-ajan pahtuu ennen kaavoitusta, on pidettävä edelleen
36400: asuntojen muuttamisesta vakinaisiksi tarpeellisena.
36401: asunnoiksi ja poistaa muutoinkin asuin- Omakotirakentamisesta varsin suuri osa ta-
36402: rakennusten luvansaantia haja-asutus- pahtuu tälläkin hetkellä kaavoitettujen alueiden
36403: alueille nykyisellään haittaavat tarpeet- ulkopuolelle. Kuntaliiton vastikään tekemän ky-
36404: lomat esteet? selyn perusteella, johon vastaus saatiin 170 kun-
36405: nalta ja joista valtaosa oli alle 10 000 asukkaan
36406: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kuntia, kolmen viimeisen vuoden aikana raken-
36407: seuraavaa: netuista omakotitaloista (yhteensä noin 5 400)
36408: Eduskunta on hyväksyessäänmaankäyttö-ja ra- yli puolet sijaitsi asema- tai yleiskaava-alueiden
36409: kennuslain v. 1999 ottanut kantaa maankäytön ulkopuolella. Kaikista omakotirakennuksista
36410: ohjaukseen ja sen keinoihin. Laki lisäsi kuntien joka kysijoittui ranta-alueelle ja kaava-alueiden
36411: päätösvaltaa. Keskeinen tavoite oli myös sovit- ulkopuolelle rakennetuista sijoittui rannalle joka
36412: taa ohjauksen määrä todelliseen tarpeeseen. Ran- viides. Vastaavana aikana kaavoittamattomille
36413: noilla suunnittelun tarve perustuu niihin kohdis- ranta- alueille myönnettiin uusille omakotitaloil-
36414: tuviin keskenään ristiriitaisiin käyttöpaineisiin, le poikkeuslupia 606 kpl, mikä oli 80 % haetuis-
36415: mm. virkistys- ja luontoarvoihin sekä vesiensuo- ta. Poikkeuslupa hylättiin 20 %:ssa tapauksista.
36416: jelullisiin näkökohtiin. Tämän vuoksi jo vuodes- Myös rannalle sijoittuvien lomarakennusten
36417: ta 1997 otettiin nyt jo kumoutuneeseen rakennus- poikkeusluvista noin 20 %:n kohdalla tehtiin
36418: lakiin periaate, että rannalle rakentaminen edel- kielteinen päätös, eli koko maassa viidennes ha-
36419: lyttää kaavoitusta. kemuksista hylättiin. Näin ollen on todennäköis-
36420: Maankäyttö-ja rakennuslain mukaan omako- tä, että omakotitaloja koskevien kielteisten rat-
36421: titalon rakentaminen asemakaavoittamattomalle kaisujen syynä ei ole ollut hankkeen luonne vaan
36422: niin sanotulle haja-asutusalueelle tapahtuu pel- se, että rakentaminen on ylittänyt sen määrän,
36423: kän rakennusluvan perusteella lukuun ottamatta mikä ilman kaavaa alueelle on voitu sallia.
36424: ranta-alueita sekä alueita, joille on muutoin suun- Saaristoasiain neuvottelukunta on 11.1.2001
36425: nittelun tarvetta. Ranta-alueilla rakentaminen julkaistussa raportissaan esittänyt periaatteita va-
36426: edellyttää asemakaavaa tai suoraan rakennuslu- kituisen asutuksen kehittämisestä ranta-alueilla
36427: paan oikeuttavaa yleiskaavaa. Yksittäistapauk- erityisesti muuttamalla loma-asuntoja pysyvään
36428: sissa voidaan myöntää poikkeus kaavoitusvel- käyttöön. Raportissa suositellaan riittävää jous-
36429: vollisuudesta. Mahdollisen poikkeamispäätök- tavuutta vakituista asuntoa koskevista normeis-
36430: ta, kunhan asunnon kokonaisuus sitä puoltaa. Ra-
36431:
36432: 2
36433: Ministerin vastaus KK 1064/2000 vp- Matti Väistö /kesk
36434:
36435:
36436: portissa on arvioitu v. 1997 tehdyn kyselyn pe- suorittaa kunnan rakennusvalvontaviranomai-
36437: rusteella, että noin 10 000 lomamökin omistajaa nen. Osa loma-asunnoista tosin saattaa jo täyttää
36438: suunnittelisi pysyvää muuttoa mökilleen viiden nämä vaatimukset. Energiatalouteen ja asuintilo-
36439: vuoden kuluessa. jen terveyteen vaikuttavista seikoista poikkeami-
36440: Maassamme on tällä hetkellä noin 440 000 lo- siin on syytä suhtautua varauksellisesti. On otet-
36441: marakennusta. Suurin osa niistä sijaitsee eri puo- tava huomioon myös se, että vakituiseksi asun-
36442: lilla maata meren, järvien ja jokien sekä pienve- noksi muutettu loma-asunto voidaan myydä. Täs-
36443: sien ranta-alueilla. Lisäksi rannoilla on paljon sä tilanteessa asunnon ostajan on voitava luottaa
36444: myös muuta rakentamista. Pysyvä asutus poik- siihen, että rakennus täyttää ne rakennustekniset
36445: keaa loma-asutuksesta siinä, että sitä varten on vaatimukset, jotka muutenkin vakituisilta asun-
36446: tuotettavajulkisia palveluja ja että sen vesi- jajä- noilta vaaditaan.
36447: tevesihuollosta viime kädessä yhteiskunta voi Edellä mainitun kuntaliiton kyselyn mukaan
36448: joutua vastaamaan. Pysyvän asutuksen tarvitse- viimeisten kolmen vuoden kuluessa siihen vas-
36449: mien palvelujen järjestämisen ja maaseudun ky- tanneissa kunnissa on ollut 135 lomarakennuk-
36450: lien elinvoimaisena säilymisen kannalta olisi sen käyttötarkoituksen muutosta poikkeuslupa-
36451: suotavaa, jos se sijoittuisi näitä tukemaan. Haja- menettelyssä valtion ympäristöhallinnossa ran-
36452: asutus on myös erittäin merkittävä kuormittaja nan kaavoitusvelvollisuudesta. Sellaisia tapauk-
36453: vesistöillemme ja Itämerelle. Tällä hetkellä yh- sia,joita kunta oli puoltanut, mutta ympäristöhal-
36454: den haja-asutusalueen asukkaan vesistökuormi- linnon ratkaisu oli ollut kielteinen, oli vain 20 %
36455: tus vastaa keskimäärin kymmenen kaupunkilai- eli 27 tapausta. Syynä kielteisiin ratkaisuihin
36456: sen aiheuttamaa kuormitusta. ovat olleet esimerkiksi puutteet jätevesihuollon
36457: Valtioneuvosto on 30.11.2000 hyväksynyt järjestämisessä, asunnon syrjäinen sijainti tai
36458: valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Edus- luonnon arvojen vaarantuminen.
36459: kunta esitti yksimielisen tukensa selonteon edus- Ympäristöministeriö pitää perusteettomana
36460: kuntakäsittelyssä. Tavoitteissa on esitetty mm. kysymyksessä esitettyjä väitteitä, että haja-asu-
36461: maaseudun asutuksen suuntaamista mahdolli- tusalueelle rakentamiselle olisi asetettu tarpeet-
36462: suuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia tomia esteitä.
36463: ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksi- Kun loma-asunnoilta rannalla edellytetään
36464: käyttöä. Tällä ei edellytetä rakentamisen sijoittu- kaavoitusta, on vähintäänkin kohtuullista, että
36465: mista yksinomaan taajamiin tai kuntakeskuksiin, sama vaatimus koskee myös pysyvää asumista.
36466: vaan sellaisten kulkuyhteyksien tai muun pysy- Ympäristöministeriö tulee kehittämään tähän tar-
36467: vän asutuksen läheisyyteen sijoittumista, että koitukseen soveltuvia kevennettyjä kaavoituk-
36468: palvelujen ja tarvittaessa vesihuollon järjestämi- sen muotoja. Sen sijaan sellaisissa maaseutukun-
36469: nen olisi tarkoituksenmukaisesti ja taloudellises- nissa, joissa odotettavissa olevan rakentamisen
36470: ti mahdollista. määrä on vähäinen, käyttötarkoituksen muutta-
36471: Mikään laki ei sinänsä kiellä asumasta loma- minen voidaan käsitellä ilman kaavallista suun-
36472: asunnossaan vaikka ympäri vuoden. Sitä vastoin nittelua. Tällöinkin kunnan on poikkeamismenet-
36473: loma-asunnon muuttaminen virallisesti pysyväk- telyssä kiinnitettävä huomiota vesiensuojeluun,
36474: si asunnoksi ilman mitään toimenpiteitä ei ole so- pysyvän asunnon teknisiin vaatimuksiin sekä
36475: pusoinnussa rakentamista koskevien sääntöjen ja hankkeiden yhdyskuntarakenteelliseen sijain-
36476: määräysten kanssa. Esimerkiksi rakennusten tiin. Näissä kunnissa olisi hyvä osoittaa esimer-
36477: lämmöneristävyys, asuintilojen mitoitukset (mm. kiksi rakennusjärjestyksessä pysyvälle asutuk-
36478: huonekorkeus) sekä kasteiden tilojen vaatimuk- selle sopivia alueita sekä periaatteita niiden si-
36479: set edellyttäisivät soveltuvuuden arviointia ja joittumiselle. Tällä tavoin voidaan turvata tasa-
36480: mahdollisesti myös korjaustoimia. Arvioinnin puolinen kohtelu päätöksenteossa.
36481:
36482:
36483: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2001
36484:
36485: Ympäristöministeri Satu Hassi 3
36486: KK 1064/2000 vp- Matti Väistö /kesk Ministems svar
36487:
36488:
36489:
36490:
36491: Tili riksdagens talman
36492:
36493: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tag fattas när det gäller en ny byggnad av den re-
36494: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gionala miljöcentralen och annars av kommunen.
36495: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti Avsikten med att kräva planläggning för byg-
36496: Väistö /cent undertecknade skriftliga spörsmål gande på stränder är att säkerställa en tillräcklig
36497: SS 1064/2000 rd: konsekvensbedömning och möjligheten att delta
36498: samt att garantera att de goda principer för an-
36499: Åmnar regeringen vidta åtgärder för att vändning av stränder som skall beaktas också
36500: snabbt genomföra de förslag som lagts iakttas vid planläggningen. Det bör alltjämt an-
36501: fram inom skärgårdsdelegationens pro- ses nödvändigt att kunna överväga dessa omstän-
36502: jekt och som avser ändring av fritidsbo- digheter även när det gäller en sådan situation där
36503: städer tili stadigvarande bostäder samt byggandet sker före planläggningen.
36504: för att också annars undanröja de onö- En tämligen stor del av byggande av egna-
36505: diga hinder somför tillfället gör det be- hemshus sker även nu utanför planlagda områ-
36506: svärligt att få bygglov Jör bostadsbygg- den. Utgående från en forfrågan som nyligen
36507: nader i glesbygder? gjordes av kommunförbundet och som omfatta-
36508: de 170 kommuner, av vi1ka största de1en har min-
36509: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- dre än 10 000 invånare, 1igger över hä1ften av de
36510: föra fö1jande: egnahemshus som byggts under de tre senaste
36511: När riksdagen 1999 antog markanvändnings- och åren (sammanlagt ca 5 400) på områden utanför
36512: bygg1agen tog den ställning till stymingen av deta1j- eller genera1p1aneområdena. Av alla egna-
36513: markanvändning och stymingsmetodema. Ge- hemshus ligger vart tionde på ett strandområde,
36514: nom lagen utökades kommunemas beslutande- och av dem som byggts utanför p1anområdena
36515: rätt. En central avsikt var också att avpassa styr- ligger var femte på en strand. Under samma tid
36516: ningens omfattning efter det verkliga behovet. beviljades 606 undantagslov för nya egnahems-
36517: Behovet av planering på stränder grundar sig på hus på icke planlagda strandområden, vilket ut-
36518: det faktum att strändema är föremål för sinsemel- gör 80 % av ansökningama. Ansökan om undan-
36519: lan motstridiga strävanden när det gäller använd- tagslov avslogs i 20 % av fallen. Också 20 % av
36520: ningen, bl.a. rekreations- och naturvärden samt ansökningama om undantagslov för semester-
36521: synpunkter som hänför sig till vattenvård. Därför byggnader på stränder avslogs, dvs. i hela landet
36522: togs principen om planläggningsskyldighet vid avslogs var femte ansökan. Det är således sanno-
36523: byggande på stränder redan 1997 in i byggnads- likt att orsaken till avslagen i fråga om egna-
36524: 1agen, som nu är upphävd. hemshus inte har varit projektets art utan den om-
36525: Enligt markanvändnings- och bygglagen be- ständighet att byggandet har gått över gränsen för
36526: hövs endast bygglov vid byggande av egnahems- hur mycket som utan planläggning får byggas på
36527: hus i s.k. glesbygd som saknar detaljplan med un- området.
36528: dantag för strandområden samt områden på vilka Skärgårdsdelegationen har i en rapport som
36529: det annars behövs planering. Att bygga på strand- gavs ut den 11 januari 2001 framfört principer för
36530: områden förutsätter en detaljplan eller en gene- att utveckla den fasta bebyggelsen på strandom-
36531: ralpian som direkt berättigar till bygglov. 1 en- råden särskilt genom att ändra semesterbostäder
36532: skilda fall kan undantag från planläggningsskyl- till stadigvarande bostäder. 1 rapporten rekom-
36533: digheten beviljas. Eventuella beslut om undan- menderas att det i tillräcklig utsträckning skall
36534:
36535: 4
36536: Ministerns svar KK 1064/2000 vp- Matti Väistö /kesk
36537:
36538:
36539: kunna bevi1jas undantag från normerna för sta- Bedörnningen görs av kommunens byggnadstill-
36540: digvarande bostäder om bara bostaden i sin hel- synsmyndighet. En del semesterbostädema kan
36541: het är sådan att ett sådant förfarande kan stödas. 1 visserligen redan uppfylla dessa krav. Det skä1
36542: rapporten bedöms utgående från en förfrågan att vara försiktig i fråga om avvike1ser när det
36543: från 1997 att ca 10 000 semesterstugeägare pla- gäller omständigheter som inverkar på energi-
36544: nerar att inom fem år bosätta sig på sin stuga. ekonomi och bostäders sundhet. Det bör också
36545: 1 Finland finns för närvarande ca 440 000 se- beaktas att en semesterbostad som ändrats tili
36546: mesterbyggnader. Största delen av dem ligger på stadigvarande bostad kan säljas. 1 en sådan situa-
36547: strandområden vid havet, sjöar, älvar och små tion skall köparen kunna Iita på att byggnaden
36548: vattendrag i olika delar av landet. På stränderna uppfyller de byggnadstekniska krav som ställs på
36549: finns också många andra byggnader. Fast bebyg- stadigvarande bostäder.
36550: gelse avviker från fritidsbebygge1se på så sätt att Enligt kommunförbundets förfrågan har det i
36551: fast bebyggelse kräver offentlig service och att de kommuner som besvarade förfrågan under de
36552: samhället i sista hand kan bli tvunget att svara för senaste tre åren förekommit 135 ändringar av an-
36553: vattenförsörjningen och avloppsvattenhantering- vändningsändamålet för semesterbyggnader
36554: en. Med tanke på tillhandahållandet av service inom förfarandet för beviljande av undantag från
36555: för den fasta bebyggelsen och bevarandet av livs- planläggningsskyldigheten på stränder inom den
36556: kraftiga byar på landsbygden är det önskvärt att statliga mi1jöförva1tningen. Ande1en fall där
36557: den stöder dessa. Glesbygden belastar också våra kommunen hade understött ändringen men miljö-
36558: vattendrag och Östersjön i stor utsträckning. För förvaltningen avslagit var bara 20 %, dvs. 27 fall.
36559: tillfållet motsvarar den belastning som en invåna- Orsaken till avs1agen har varit t.ex. brister i ord-
36560: re i glesbygden orsakar för vattendragen i ge- nandet av avloppsvattenhanteringen, bostadens
36561: nomsnitt den belastning som tio stadsbor orsakar. avsides läge eller äventyrande av naturvärdena.
36562: Statsrådet har den 30 november 2000 godkänt Miljöministeriet anser att det inte finns någon
36563: riksomfattande mål för områdesanvändningen. grund för de i spörsmålet framförda påståendena
36564: Riksdagen gav sitt enhälliga stöd vid behandling- om att det ställts onödiga hinder för byggande i
36565: en av redogörelsen. 1 målen framförs bl.a. att be- glesbygder.
36566: byggelsen på landsbygden skall inriktas i mån av Då planläggning krävs för semesterbostäder
36567: möjlighet så att den stöder landsbygdstätorterna på stränder, är det åtminstone skäligt att samma
36568: och bynätet samt utnyttjandet av infrastrukturen. krav även gäller fast bebyggelse. Miljöministe-
36569: Det förutsätts inte att byggandet skall riktas en- riet kommer att utveckla uppluckrade planlägg-
36570: dast till tätorter eller kommuncentrum, utan ock- ningsformer som lämpar sig för detta ändamål. 1
36571: så till områden nära trafikförbindelser eller an- sådana landsortskommuner där det inte väntas
36572: nan fast bebyggelse för att tillhandahållandet av byggande i någon stor utsträckning kan ändring-
36573: service och vid behov vattenförsörjning skall ar av användningsändamålet däremot behandlas
36574: vara ändamålsenligt och ekonomiskt möjligt. utan planläggning. Också då måste kommunen
36575: Det finns ingen lag som i sig förbjuder en per- vid undantagsförfarandet fåsta uppmärksamhet
36576: son att bo i sin semesterbostad året runt. Att där- vid vattenvården, de tekniska krav som ställs på
36577: emot officiellt ändra semesterbostaden till sta- stadigvarande bostäder samt projektens inverkan
36578: digvarande bostad utan åtgärder överensstäm- på samhällsstrukturen. 1 dessa kommuner vore
36579: mer inte med bestämmelsema och föreskriftema det bra att i t.ex. byggnadsordningen anvisa om-
36580: om byggande. T.ex. värmeisoleringen och di- råden som är lämpliga för fast bebyggelse samt
36581: mensioneringen av rummen (bl.a. höjden) samt principer för placeringen av stadigvarande bostä-
36582: de krav som ställs på våtrum förutsätter lämplig- der. På detta sätt kan man garantera enjämlik be-
36583: hetsbedömning och eventuellt också reparering. handling i beslutsfattandet.
36584:
36585:
36586: Helsingfors den 16 februari 2001
36587:
36588: Miljöminister Satu Hassi 5
36589: KK 1065/2000 vp - Klaus Bremer /r
36590:
36591:
36592:
36593:
36594: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 1065/2000 rd
36595:
36596: Utbildningskrav för utskänkningstillstånd
36597:
36598:
36599:
36600:
36601: Tili riksdagens talman
36602:
36603: Gårdsturism är en källa till biinkomster för lant- re. Varken att lämna verksamheten för ett år för
36604: brukare och dess betydelse kan komma att öka i att utbilda sig eller anställa någon med den rätta
36605: framtiden. En förutsättning är dock att gårdama utbildningen lönar sig. Detta försvårar på ett av-
36606: kan erbjuda tillräckligt attraktiv service. Här vål- görade sätt verksamheten för småskaliga gårdstu-
36607: lar Finlands restriktiva alkohollagstiftning pro- rismföretag ute på landsbygden. Antingen borde
36608: blem. Att ordna festmiddagar utan att ha utskänk- utbildningskriteriet luckras upp eller så borde be-
36609: ningstillstånd innebär att gästema måste ta sina ställningsrestauranger av den här typen få egna
36610: egna drycker med sig till tillställningen. Det här lättare regler.
36611: är besvärligt och begränsar möjlighetema att på
36612: ett effektivt och professionellt sätt bedriva den Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
36613: här formen av gårdsturism. ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
36614: För att få utskänkningstillstånd krävs det ut- ver ställa följande spörsmål till behörig medlem
36615: bildning. Tidigare ordnades det kurser för ända- av statsrådet:
36616: målet, men nu har kriteriema skärpts. Det krävs
36617: nu minst en ettårig restaurangutbildning för att få Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
36618: utskänkningstillstånd. 1 praktiken innebär det här för att underlätta gårdsturismföretagar-
36619: ett oöverkomligt hinder för gårdsturismföretaga- nas möjligheter att få utskänkningstill-
36620: stånd?
36621:
36622:
36623: Helsingforsden 25 januari 2001
36624:
36625: Klaus Bremer /sv
36626:
36627:
36628:
36629:
36630: Version2.0
36631: Suomennos KK 1065/2000 vp- Klaus Bremer /r
36632:
36633:
36634:
36635:
36636: KIRJALLINEN KYSYMYS 1065/2000 vp
36637:
36638: Anniskelulupiin liitettävät koulutusvaatimuk-
36639: set
36640:
36641:
36642:
36643:
36644: Eduskunnan puhemiehelle
36645:
36646: Maatilamatkailu on viljelijöiden sivutulolähde, lamatkailuyrittäjille. Toiminnan jättäminen vuo-
36647: ja sen merkitys voi tulla kasvamaan tulevaisuu- deksi kouluttautumista varten tai jonkun toisen
36648: dessa. Edellytyksenä on kuitenkin, että tilat pys- paikkaaminen, jolla on oikea koulutus, ei kanna-
36649: tyvät tarjoamaan riittävän kiinnostavia palvelu- ta. Tämä vaikeuttaa ratkaisevasti pienimuotois-
36650: ja. Tässä Suomen rajoittava alkoholilainsäädän- ten maatilamatkailuyritysten toimintaa maaseu-
36651: tö aiheuttaa ongelmia. Juhlapäivällisten järjestä- dulla. Joko koulutusvaatimusta pitäisi väljentää
36652: minen ilman anniskelulupia aiheuttaa sen, että tai luoda omat kevyemmät säännöt tämän tyyppi-
36653: vieraat joutuvat ottamaan omat juomansa mu- sille tilausravintoloille.
36654: kaan tilaisuuteen. Tämä on hankalaa ja rajoittaa
36655: mahdollisuuksia tehokkaaseen ja ammattimai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36656: seen tämän tyyppisen maatilamatkailun harjoitta- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36657: miseen. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36658: Anniskelulupien saaminen edellyttää koulu- vaksi seuraavan kysymyksen:
36659: tusta. Aikaisemmin tähän tarkoitukseenjärjestet-
36660: tiin kursseja, mutta nyt kriteerejä on tiukennettu. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
36661: Nyt anniskelulupien saamiseen vaaditaan vähin- tyä helpottaakseen maatilamatkailuyrit-
36662: tään yksivuotinen ravintolakoulutus. Käytännös- täjien mahdollisuuksia anniskelulupien
36663: sä tämä merkitsee ylipääsemätöntä estettä maati- saamiseen?
36664:
36665:
36666: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2001
36667:
36668: Klaus Bremer /r
36669:
36670:
36671:
36672:
36673: 2
36674: Ministerin vastaus KK 1065/2000 vp- Klaus Bremer /r
36675:
36676:
36677:
36678:
36679: Eduskunnan puhemiehelle
36680:
36681: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kelun tehokas valvonta. Henkilökunnan ammatti-
36682: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taitovaatimukset koskevat kaikkia anniskelu-
36683: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen paikkoja. Lupaviranomainen suhteuttaa henkilö-
36684: vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bremerin /r kunnan ammattitaidolle asetetut vaatimukset an-
36685: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK niskelupaikan luonteeseen ja toiminnan laajuu-
36686: 1065/2000 vp: teen. Mitä vaativampi paikka on anniskelunhoi-
36687: dollisesti, sitä enemmän ammattitaitoa henkilö-
36688: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kunnalta vaaditaan.
36689: tyä helpottaakseen maatilamatkailuyrit- Edellä olevan lisäksi ministeriön päätöksen
36690: täjien mahdollisuuksia anniskelulupien 7 §:ssä on asetettu erityiset ammattitaitovaati-
36691: saamiseen? mukset anniskeluluvan hakijalle tai vastaavalle
36692: hoitajalle ja hänen sijaiselleen silloin, kun lupaa
36693: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- haetaan yli 4, 7-tilavuusprosenttisten alkoholijuo-
36694: ti seuraavaa: mien anniskeluun. Tällöin hakijalla tai vastaaval-
36695: Alkoholilain 21 §:n mukaan anniskelulupa voi- la hoitajalla ja hänen sijaisellaan tulee olla riittä-
36696: daan myöntää sille, jolla harkitaan olevan tähän väksi katsottava koulutus, kuten esimerkiksi vä-
36697: toimintaan tarvittavat edellytykset ja vaadittava hintään yhden vuoden mittainen tehtävään sovel-
36698: luotettavuus. Anniskelupaikan osalta vaaditaan, tuva ravitsemisliikealan koulutus tai monipuoli-
36699: että se on paikan sijainnin, anniskelutilojen ja sen sanotun alan työkokemuksen kautta saavutet-
36700: toiminnan osalta asianmukainen. Sosiaali- ja ter- tu vastaava ammattitaito. Ellei hakija ole esittä-
36701: veysministeriö on 20 päivänä helmikuuta 1998 nyt selvitystä siitä, että anniskelupaikassa tulee
36702: antanut päätöksen alkoholijuomien anniskelu- työvuorossa aina olemaan vastaava hoitaja, joka
36703: luvan myöntämisestä ja anniskelutoiminnasta. täyttää ammattitaitovaatimukset, ei anniskelulu-
36704: Tässä päätöksessä säädetään tarkemmin niistä paa ole myönnetty.
36705: seikoista, jotka Tuotevalvontakeskuksen ja lää- Kun lupien myöntämisessä ei voida käyttää
36706: ninhallituksen on otettava huomioon harkites- vuoden 1968 alkoholilain mukaista tarveharkin-
36707: saan, täyttääkö anniskeluluvan hakija alkoholi- taa eikä paikan osalta tasoharkintaa, on lupahar-
36708: lain 21 §:ssä tarkoitetut tarvittavat edellytykset kinnassa entisestään korostunut hakijan edelly-
36709: ja vaadittavan luotettavuuden sekä ovatko annis- tysten ja luotettavuuden perusteellinen selvittä-
36710: kelupaikan sijainti, anniskelutilat ja toiminta minen sekä henkilökunnan ja erityisesti vastaa-
36711: asianmukaisia, niin kuin alkoholilain 21 § edel- vien hoitajien ammattitaidon varmistaminen.
36712: lyttää. Ammattitaitovaatimuksilla, jotka perustellusti
36713: Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen voisivat olla nykyistä tiukemmatkin, ehkäistään
36714: 7 §:ssä säädetään anniskeluluvan hakijan amma- erityisesti ravintola-alan harmaata taloutta ja ta-
36715: tillisista edellytyksistä. Hakijalta vaaditaan, että lousrikollisuutta. Näiden epäkohtien kitkemi-
36716: henkilökunnan koulutus, kokemus, taidot ja tie- seen eri viranomaistahot ja myös Suomen Hotel-
36717: dot ovat riittäviä ottaen huomioon ravitsemisliik- li- ja Ravintolaliitto ovat omine keinoineen ryh-
36718: keen luonne, taso, toiminnan laajuus sekä annis- tyneet. Lisäksi on mainittava, että riittävä ja am-
36719:
36720:
36721: 3
36722: KK 1065/2000 vp- Klaus Bremer /r Ministerin vastaus
36723:
36724:
36725: mattitaitoinen henkilökunta takaa myös hyvän anniskelupaikaksi, jolloin luvanhaltijan ja vas-
36726: asiakaspalvelun. taavan hoitajan ammatillinen koulutus ja koke-
36727: Säännökset hakijan ammatillisista edellytyk- mus ei enää vastaa sitä, mitä muuttunut toiminta
36728: sistä koskevat samalla tavalla kaikkia anniskelu- edellyttäisi. Myös tämä näkökohta otetaan huo-
36729: paikkoja. Säännökset on kuitenkin kirjoitettu esi- mioon, kun anniskeluluvan hakijan ammatillisia
36730: merkinomaisesti ja ne jättävät sijaa tulkinnalle. edellytyksiä arvioidaan.
36731: Lupaviranomainen voi ottaa huomioon hake- Maassamme toimii kymmeniä maatilamatkai-
36732: muksessa tarkoitetun anniskelupaikan luonteen luyrittäjiä, jotka ovat saaneet anniskeluluvan.
36733: ja erityispiirteet harkitessaan sitä, onko hakijalla Kun anniskelutoiminta näissä on tilaisuuskoh-
36734: ja vastaavalla hoitajalla ammatilliset edellytyk- taista tai muutoin pienimuotoista ja ajallisesti ra-
36735: set haettuun anniskelutoimintaan. Käytännöstä jattua, eivät henkilökuntaa koskevat ammattitai-
36736: on kuitenkin esimerkkejä siitä, että erikoisannis- tovaatimukset ole yleensä muodostaneet ongel-
36737: kelupaikka, joka on aloittanut toiminnan pieni- maa.
36738: muotoisena, on pian muuttunut tavanomaiseksi
36739:
36740:
36741: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2001
36742:
36743: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
36744:
36745:
36746:
36747:
36748: 4
36749: Ministems svar KK 1065/2000 vp- Klaus Bremer /r
36750:
36751:
36752:
36753:
36754: Tili riksdagens talman
36755:
36756: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger rangrörelsens karaktär, nivå, omfattning och
36757: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- möjligheter att effektivt övervaka serveringen.
36758: rådet översänt följande av riksdagsledamot Klaus Personalens yrkesmässiga förutsättningar gäller
36759: Bremer /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS alla serveringsställen. Tillståndsmyndigheten
36760: 1065/2000 rd: ställer de yrkesmässiga förutsättningar som
36761: ställts på personaleni relation tili serveringsstäl-
36762: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta lets karaktär och verksamhetens omfattning. Ju
36763: för att underlätta gårdsturismföretagar- mera krävande stället är med tanke på skötseln av
36764: nas möjligheter att få utskänkningstill- serveringen, desto större yrkesskicklighet krävs
36765: stånd? av personalen.
36766: Utöver det ovan nämnda ställs i 7 § i ministe-
36767: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- riets beslut särskilda yrkesmässiga krav på sö-
36768: föra följande: kanden eller den ansvariga föreståndaren samt
36769: Enligt 21 § alkohollagen kan serveringstilistånd dennas ställföreträdare då tillstånd söks för ser-
36770: beviljas den som bedöms ha förutsättningar för vering av alkoholdrycker som innehåller över 4 7
36771: sådan verksamhet och besitta den tiliförlitlighet volymprocent etylalkohol. 1 sådant fall skall sÖ-
36772: som verksamheten kräver. Beträffande serve- kanden eller den ansvariga föreståndaren samt
36773: ringsstället förutsätts att det i fråga om läget och dennas ställföreträdare ha en skolning som anses
36774: serveringslokalerna samt verksamheten är ända- tillräcklig som tili exempel minst ettårig för upp-
36775: målsenligt. Social- och hälsovårdsministeriet har giften lämplig utbildning inom restaurangbran-
36776: den 20 februari 1998 utfårdat ett beslut om bevil- schen eller motsvarande yrkesskicklighet som
36777: jande av serveringstilistånd för alkoholdrycker uppnåtts genom mångårig arbetserfarenhet inom
36778: och om serveringsverksamhet. Beslutet innehål- branschen. Serveringstillstånd har inte beviljats
36779: ler närmare bestämmelser om de omständigheter om sökanden inte uppvisat en utredning av att
36780: som Produkttillsynscentralen och länsstyrelser- serveringsstället i varje skift kommer att ha en
36781: na skall beakta vid prövningen av huruvida den ansvarig föreståndare som uppfyller de yrkes-
36782: som ansöker om serveringstilistånd uppfyller de mässiga förutsättningarna.
36783: förutsättningar och besitter den tiliförlitlighet Då man inte vid beviljande av tillstånd kanan-
36784: som avses i 21 § alkohollagen samt huruvida ser- vända behovsprövning enligt alkohollagen från
36785: veringsstället i fråga om läget, serveringslokaler- år 1968 eller nivåbedömning beträffande stället,
36786: na och verksamheten är ändamålsenligt i den be- har man vid tillståndsprövningen allt mera lagt
36787: märkelse som avses i 21 § alkohollagen. vikt vid en utförlig utredning av sökandens förut-
36788: 1 7 § i social- och hälsovårdsministeriets be- sättningar och tillförlitlighet samt personalens
36789: slut ingår de yrkesmässiga och tekniska förutsätt- och särskilt den ansvariga föreståndarens yrkes-
36790: ningar som sökanden skall uppfylla. Av sökan- skicklighet. Med de yrkesmässiga förutsättning-
36791: den förutsätts att personalen skall vara tillräck- arna, som motiverat kunde vara stramare än för
36792: ligt utbildad och erfaren samt ha tillräckliga kun- närvarande, förebygger man särskilt den ekono-
36793: skaper och fårdigheter med beaktande av restau- miska gråzonen och den ekonomiska brottslighe-
36794:
36795:
36796: 5
36797: KK 1065/2000 vp- Klaus Bremer /r Ministerns svar
36798:
36799:
36800: ten inom restaurangbranschen. För att råda bot på ett specialserveringsställe som börjat sin verk-
36801: dessa missförhållanden har olika myndigheter samhet i liten skala snabbt ändrats till ett vanligt
36802: och även Finlands Hotell- och Restaurangför- serveringsställe, och då motsvarar inte längre
36803: bund vidtagit egna åtgärder. Vidare bör nämnas tillståndshavarens och den ansvariga förestånda-
36804: att en tillräcklig och yrkeskunnig personai även rens yrkesutbildning och erfarenhet kraven för
36805: garanterar god kundbetjäning. den ändrade verksamheten. Även denna aspekt
36806: Bestämmelsema om sökandens yrkesmässiga beaktas då sökandens yrkesmässiga förutsätt-
36807: förutsättningar gäller på samma sätt alla serve- ningar bedöms.
36808: ringsställen. Bestämmelsema är dock uppgjorda I vårt land verkar ett tiotal gårdsturismföreta-
36809: som exempel och lämnar således utrymme för gare som beviljats serveringstillstånd. Då serve-
36810: tolkning. Tillståndsmyndigheten kan beakta ser- ringsverksamheten i dessa fall hänför sig till vis-
36811: veringsställets karaktär och särdrag vid bedöm- sa situationer eller på annat sätt sker i liten skala
36812: ningen av om sökanden eller den ansvariga före- eller är tidsmässigt begränsad, har personalens
36813: ståndaren besitter de yrkesmässiga förutsättning- yrkesmässiga förutsättningar i allmänhet inte ut-
36814: ama för den serveringsverksamhet ansökan gäl- gjort något problem.
36815: ler. I praktiken förekommer dock exempel på att
36816:
36817:
36818:
36819: Helsingfors den 16 februari 2001
36820:
36821: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
36822:
36823:
36824:
36825:
36826: 6
36827: KK 1066/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
36828:
36829:
36830:
36831:
36832: KIRJALLINEN KYSYMYS 1066/2000 vp
36833:
36834: Kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisen vaa-
36835: timat resurssit
36836:
36837:
36838:
36839:
36840: Eduskunnan puhemiehelle
36841:
36842: 1.9.2001 voimaan tuleva laki kuntouttavasta työ- 50 mk kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa
36843: toiminnasta velvoittaa kunnat järjestämään kun- kohden sekä korottamalla 7-64-vuotiaiden ikä-
36844: touttavaa työtoimintaa osana sosiaalihuoltoa. Pit- ryhmän sosiaalihuollon laskennallisia kustan-
36845: käaikaistyötön tai työttömyyden takia pitkään nuksia 22 markalla asukasta kohden. Työhallin-
36846: toimeentulotukea saanut asiakas laatii yhdessä nolle aiheutuviin kustannuksiin laissa ei oteta
36847: kunnan ja työhallinnon kanssa aktivointisuunni- puolestaan kantaa.
36848: telman, jossa yhtenä osana voi olla kuntouttava
36849: työtoiminta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36850: Sosiaalityöntekijöiden osalta aktivointisuun- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
36851: nitelmien tekemisen ja niihin liittyvien haastatte- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
36852: lujen ja työn organisoinnin on arvioitu edellyttä- vaksi seuraavan kysymyksen:
36853: vän lisäystä 50 henkilötyövuotta. Lisäksi kun-
36854: touttavan työtoiminnan järjestämisen arvioidaan Onko hallitus tietoinen työvoimahallin-
36855: edellyttävän 500 työtoiminnanohjaajaa koko non resurssien vähäisyydestä ja
36856: maahan. Työhallinnon tarvitsemiin lisäresurssei-
36857: hin laki ei ota kantaa, vaikka jo nykyisellään työ- mitä hallitus aikoo tehdä, että kuntoui-
36858: hallinnolla on vaikeuksia selvitä velvoitteistaan tavan työtoiminnan tehokkaaseen to-
36859: työvoimaresurssien vähäisyyden vuoksi. teuttamiseen saadaan lisäresursseja
36860: Valtio korvaa osittain kunnille aiheutuvia kus- työhallintoon?
36861: tannuksia maksamalla työllistämismäärärahoista
36862:
36863:
36864: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2001
36865:
36866: Kari Rajamäki /sd
36867:
36868:
36869:
36870:
36871: Versio 2.0
36872: KK 1066/2000 vp- Kari Rajamäki /sd Ministerin vastaus
36873:
36874:
36875:
36876:
36877: Eduskunnan puhemiehelle
36878:
36879: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ta mahdollistaa toivottavasti heidän palaamisen-
36880: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sa työmarkkinoille. Samalla vastuunjaon selkeyt-
36881: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen täminen työhallinnon ja sosiaalitoimen välillä
36882: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd vapauttaa pitemmällä tähtäimellä työvoimatoi-
36883: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mistojen resursseja työvoimapolitiikan ydinteh-
36884: 1066/2000 vp: tävien hoitamiseen.
36885: Valtio korvaa kunnille eduskunnan päätöksen
36886: Onko hallitus tietoinen työvoimahallin- mukaisesti 60 markkaa jokaisesta järjestetystä
36887: non resurssien vähäisyydestä ja kuntouttavan työtoiminnan päivästä.
36888: Kuntouttavaa työtoimintaa valmistelleen Ak-
36889: mitä hallitus aikoo tehdä, että kuntout- tiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmän muistios-
36890: tavan työtoiminnan tehokkaaseen to- sa kuten myös hallituksen eduskunnalle antaman
36891: teuttamiseen saadaan lisäresursseja lakiesityksen perusteluissa todetaan, että työttö-
36892: työhallintoon? myyden alenemisesta huolimatta työhallinnon
36893: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- asiakaspalvelutehtävissä olevan henkilöstön
36894: ti seuraavaa: määrä säilytetään entisellään. Valtion vuoden
36895: 2001 talousarvion mukaan työvoimatoimistojen
36896: Kuntouttavan työtoiminnan koko valmistelun asiakaspalvelussa on kaikkiaan 2 507 henkilöä
36897: lähtökohta on ollut, että työhallinnossa on riittä- eli 82 % toimistojen henkilöstön kokonaismää-
36898: vät resurssit aktivointisuunnitelmien laadintaan rästä. Määrä on täsmälleen sama kuin vuonna
36899: ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyviin tehtä- 2000. Vertailun vuoksi todettakoon, että työttö-
36900: viin. mien työnhakijoiden määrä oli vuoden 2000 lo-
36901: En kiistä sitä, etteivätkö aktivointisuunnitel- pussa runsaat 36 000 alempi kuin vuotta aiem-
36902: mien laadinta ja muut aktiivisen sosiaalipolitii- min. Niin sanottu laaja työttömyys, eli työttö-
36903: kan toteuttamiseen liittyvät tehtävät edellytä työ- mienja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osal-
36904: voimatoimistoilta siirtymävaiheessa mittavaa listuvien yhteismäärä aleni vastaavana aikana
36905: työpanosta. Siirtymäkausi on kuitenkin varsin 48 000.
36906: pitkä: lain voimaan tullessa aktivointisuunnitel- Itse asiassa työhallinnon henkilöstöresurssien
36907: maan oikeutetulle suunnitelma on tehtävä vuo- kokonaiskehitys viime vuosina on ollut suotuisa.
36908: den 2002 loppuun mennessä. Olennaisempaa Työhallinnossa on henkilöstöä 3 790 henkeä,
36909: kuitenkin on, että kuntouttavan työtoiminnan so- joista 3 073 työvoimatoimistoissa. Asiakaspalve-
36910: veltamisalaan kuuluvat henkilöt ovat työvoima- luhenkilöstön määrä on kasvanut vuodesta 1997
36911: toimiston asiakkaita. Työhallinnon työpanokses- merkittävästi, kaikkiaan 439 henkilöllä lähinnä
36912: ta huomattava osa kuluu heihin, vaikka on il- työvoimapolitiikan uudistuksen ja valtionhallin-
36913: meistä, etteivät he ainakaan yksin työvoimatoi- toon tukityöllistettyjen vakinaistamisen seurauk-
36914: miston keinoin ole autettavissa. Tällä hetkellä sena. Lisähenkilöstöä on tullut myös eri ohjel-
36915: työvoimatoimistojen palvelut heidän osaltaan mien toteutukseen.
36916: "pyörivät tyhjää". Kuntouttava työvoimatoimin-
36917:
36918:
36919: 2
36920: Ministerin vastaus KK 1066/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
36921:
36922:
36923: Kokonaan eri asia on, että erilainen työllisyys- sille. Tarkoituksena on vuoden 1998 alusta toteu-
36924: kehitys eri alueilla on johtanut tarpeeseen koh- tetun työvoimapolitiikan uudistuksen jatkami-
36925: dentaa henkilöstöresursseja uudella tavalla ja nen ja sen periaatteiden vahvistaminen. Työni-
36926: siirtää niitä alueille, joilla työvoimatoimistojen mellä "toinen aalto" työskennelleen työryhmän
36927: kuormitus on suurin. Kuormittavuus on jonkin ehdotukset ja niiden vaatimat muutokset resurs-
36928: verran alentunut työllisyyskehitykseltään parhai- sien määrään ja kohdentamiseen tullaan otta-
36929: den alueiden työvoimatoimistoissa. maan huomioon valtion vuoden 2002 talousar-
36930: Työministeriössä on valmisteilla työvoimapo- vioesityksen valmistelussa.
36931: litiikan keskeisten linjausten valmistelu lähivuo-
36932:
36933:
36934: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2001
36935:
36936: Työministeri Tarja Filatov
36937:
36938:
36939:
36940:
36941: 3
36942: KK 1066/2000 vp- Kari Rajamäki /sd Ministerns svar
36943:
36944:
36945:
36946:
36947: Tili riksdagens talman
36948:
36949: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger heten i rehabiliteringssyfte gör det förhoppnings-
36950: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vis möjligt för dem att återinträda på arbetsmark-
36951: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari naden. Samtidigt innebär en klarare ansvarsför-
36952: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål delning mellan arbetsförvaltningen och social-
36953: SS 1066/2000 rd: sektorn att arbetskraftsbyråernas resurser på
36954: längre sikt frigörs för skötseln av arbetskraftspo-
36955: Å.r regeringen medveten om arbetsför- litiska kärnuppgifter.
36956: valtningens knappa resurser och Enligt riksdagens beslut betalar staten till
36957: kommunerna en ersättning på 60 mark per dag
36958: vad ämnar regeringen göra för att ge ar- för anordnande av arbetsverksamhet i rehabilite-
36959: betsförvaltningen tilläggsresurser för ringssyfte.
36960: rehabiliterande arbetsverksamhet? 1 betänkandet av arbetsgruppen för Aktiv soci-
36961: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- alpolitik som berett arbetsverksarnheten i rehabi-
36962: föra följande: literingssyfte liksom också i motiveringarna till
36963: det lagförslag som regeringen förelagt riksdagen
36964: Utgångspunkten för beredningen av arbetsverk- konstateras att antalet anställda i arbetsförvalt-
36965: samhet i rehabiliteringssyfte har varit att arbets- ningens kundserviceuppgifter bibehålls oföränd-
36966: förvaltningens resurser för uppgifter som hänför rat trots att arbetslösheten har minskat. Enligt
36967: sig till utarbetande av aktiveringsplaner och ar- budgetpropositionen 2001 uppgår antalet anställ-
36968: betsverksamhet i rehabiliteringssyfte är tillräck- da i arbetsförvaltningens kundtjänstuppgifter till
36969: liga. sammanlagt 2 507 personer dvs. 82 % av byråer-
36970: Jag bestrider inte det faktum att utarbetande av nas hela personalstyrka. Detta är exakt samma
36971: aktiveringsplaner och andra uppgifter som hän- antal som år 2000. Somjämförelse må nämnas att
36972: för sig till genomförande av en aktiv socialpoli- antalet arbetslösa arbetssökande i slutet av 2000
36973: tik i övergångsskedet inte skulle kräva en omfat- var drygt 36 000 fårre än året innan. Den så kal-
36974: tande arbetsinsats av arbetskraftsbyråerna. Över- lande breda arbetslösheten, dvs. det sammanräk-
36975: gångsskedet är emellertid ganska lång: för dem nade antalet arbetslösa och personer som deltar i
36976: som är berättigade till en aktiveringsplan när la- arbetskraftspolitiska åtgärder sjönk med 48 000
36977: gen träder i kraft skall göras upp en sådan plan under motsvarande period.
36978: före utgången av år 2002. Väsentligare är dock 1 själva verket har arbetsförvaltningens perso-
36979: det att de personer som berörs av arbetsverksam- nalresurser som helhet under de senaste åren ut-
36980: het i rehabiliteringssyfte är arbetskraftsbyråns vecklats gynnsamt. Arbetsförvaltningens perso-
36981: kunder. En betydande del av arbetskraftsbyråns nalstyrka är 3 790 personer, varav 3 073 arbetar
36982: arbetsinsats går åt för dem, trots att det är uppen- vid arbetskraftsbyråerna. Kundtjänstpersonalen
36983: bart att de inte kan bli hjälpta, åtminstone inte en- har sedan år 1997 ökat betydligt, dvs. med sam-
36984: dast genom de medel arbetskraftsbyrån har. För manlagt 439 personer främst som en följd av den
36985: tillfållet är arbetskraftsbyråernas tjänster för de- arbetskraftspolitiska reformen och att personer
36986: ras vidkommande "på tomgång". Arbetsverksam- som varit stödsysselsatta inom statsförvaltning-
36987:
36988:
36989: 4
36990: Ministems svar KK 1066/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
36991:
36992:
36993: en fått fast anställning. Extra personai har också Arbetsministeriet har under beredning centra-
36994: tagits för att genomföra olika program. la linjedragningar for arbetskraftspolitiken under
36995: En helt annan sak är sedan att sysselsättning- de närmaste åren. Målet är att fortsätta den ar-
36996: en utvecklas på olika sätt inom olika regioner, betskraftspolitiska reformen som genomfördes i
36997: vilket har lett tili behovet att inrikta personalre- början av 1998 och att förstärka de principer som
36998: sursema på ett nytt sätt och flytta en del av dem anges i det. De förslag som arbetsgruppen under
36999: över till de regioner där arbetskraftsbyråemas ar- arbetsnamnet "den andra vågen" har kommit med
37000: betsbörda är störst. Belastningen har i någon mån och de ändringar i mängden och inriktandet av
37001: minskat vid arbetskraftsbyråema i de regioner resurser som detta kräver kommer att beaktas vid
37002: vars sysselsättningsutveckling är bäst. beredningen av budgetförslaget 2002.
37003:
37004:
37005:
37006: Helsingfors den 15 februari 2001
37007:
37008: Arbetsminister Tarja Filatov
37009:
37010:
37011:
37012:
37013: 5
37014: 1
37015: 1
37016: 1
37017: 1
37018: 1
37019: 1
37020: 1
37021: 1
37022: 1
37023: 1
37024: 1
37025: 1
37026: 1
37027: 1
37028: 1
37029: 1
37030: 1
37031: 1
37032: 1
37033: 1
37034: 1
37035: 1
37036: 1
37037: 1
37038: 1
37039: 1
37040: 1
37041: 1
37042: 1
37043: KK 1067/2000 vp- Klaus Bremer /r
37044:
37045:
37046:
37047:
37048: KIRJALLINEN KYSYMYS 1067/2000 vp
37049:
37050: Ilmailulaitoksen liikelaitoksen ja ilmailuviran-
37051: omaisen keskinäisten suhteiden erottaminen
37052: toisistaan eduskunnan oikeusasiamiehen pää-
37053: tösten nojalla
37054:
37055:
37056:
37057:
37058: Eduskunnan puhemiehelle
37059:
37060: Eduskunnan oikeusasiamies (EOA) Lauri Lehti- tospuolen ja lentoturvallisuushallinnon välinen
37061: maja on antanut kaksi hyvin merkittävää Ilmailu- ero on hämärtynyt, että viranomaistehtävien hoi-
37062: laitosta (ILL) koskevaa päätöstä. tamisenja julkisen vallan käytön tulee organisaa-
37063: Päätöksessään 30.11.2000 Copterilinen selvi- tiomuodosta riippumatta olla puolueetonta ja
37064: tyspyynnöstä EOA toteaa, että ILL on toiminut luottamusta herättävää ja että viranomaistehtä-
37065: kolmessa eri asiassa Copterilinea syrjivästi, jul- vien hoidon puoluettomuuden tulee olla uskotta-
37066: kisista hankinnoista annetun lain vastaisesti, pe- vaa. Tässä yhteydessä EOA moittii entisen lii-
37067: rustuslain 6 §:n vastaisesti ja hallintomenettely- kenneministerin Martti Auran kansanedustaja
37068: lain 17 §:n vastaisesti. Lisäksi EOA moittii ILL:n Klaus Bremerille eduskuntakyselyyn (KK
37069: tapaa arvostella kilpailuneuvostoa epäasiallisek- 1376/1998 vp) antamaa vastausta, jossa EOA
37070: si ja ILL:n tapaa suhtautua laillisten oikeussuoja- katsoo ministerin unohtaneen tarkastella asiaa vi-
37071: keinojen käyttöön sopimattomaksi. EOA pitää li- ranomaistoiminnan ulkoisen uskottavuuden nä-
37072: säksi ILL:n lentoturvallisuushallinnon menette- kökulmasta. "ILL:n liikelaitospuolen ja lentotur-
37073: lyä fax-sanoman lähettämisessä hyvän hallintota- vallisushallinnon taloudelliset kytkennät ovat
37074: van ja erityisesti hallinnon suhteellisuusperiaat- omiaan lisäämään yleisiä puolueettomuusepäily-
37075: teen vastaisena. jä", EOA toteaa.
37076: Päätöksessään 29.12.2000 Helsingin Ilmailu- EOA antaa myös liikenneministeriölle huo-
37077: teoria-HIT OY:n selvityspyynnöstä EOA pitää mautuksen perustuslain 68 §:n perusteella, että
37078: ILL:n toimintaa hallintomenettelylain 17 §:n sen tehtäviin kuuluu vastata toimialansa hallin-
37079: kannalta ongelmallisena ja hyvän hallintotavan non asianmukaisuudesta. EOA edellyttää, että
37080: vastaisena. Edelleen EOA moittii ILL:ää perus- ILL:n toimintaa tarkoin seurataan.
37081: asioiden valikoivasta käytöstä, HIT:n väärästä
37082: leimaamisesta, olennaisten lupa-asioiden huo- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37083: miotta jättämisestä, HIT:n tarpeettomasta ja luot- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
37084: tamusta järkyttävästä vähättelemisestä lausun- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
37085: nossaan opetusministeriölle, lausuntopyynnön vaksi seuraavan kysymyksen:
37086: kohteena olevan asian huolimattomasta selvityk-
37087: sestä sekä selvitys- ja lausuntopyyntöihin vastaa- Mihin toimiin hallitus ryhtyy eduskun-
37088: mattajättämisestä hyvän hallintotavan vastaises- nan oikeusasiamiehen em. päätösten
37089: ti. Edelleen EOA huomauttaa, että ILL:n liikelai- johdosta Ilmailulaitoksen kohdalla,
37090:
37091:
37092: Versio 2.0
37093: KK 1067/2000 vp- Klaus Bremer /r
37094:
37095:
37096: mihin toimiin hallitus ryhtyy vastaavia mitä johtopäätöksiä hallitus tekee val-
37097: asioita käsitelleisiin kirjallisiin kysy- tion muiden liikelaitosten ja niitä vas-
37098: myksiin annettujen ja nyt ala-arvoisiksi taavien kohdalla, joissa viranomaisen ja
37099: katsottavien vastausten johdosta ja liiketoiminan keskinäisiä suhteita on pi-
37100: dettävä samalla tavalla ongelmallisina?
37101:
37102:
37103: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2001
37104:
37105: Klaus Bremer /r
37106:
37107:
37108:
37109:
37110: 2
37111: Ministerin vastaus KK 1067/2000 vp- Klaus Bremer /r
37112:
37113:
37114:
37115:
37116: Eduskunnan puhemiehelle
37117:
37118: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa mailulaitoksen palveluksessa olevia henkilöitä
37119: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vastaan eikä myöskään liikenne- ja viestintämi-
37120: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nisteriö näe aihetta tällaisiin toimiin.
37121: vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bremerin /r Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä
37122: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 29.12.2000 todetaan, että liikelaitos- ja viran-
37123: 1067/2000 vp: omaistoimintojen sijoittuminen muodollisesti sa-
37124: man organisaation sisään asettaa erityisiä vaati-
37125: Mihin toimiin hallitus ryhtyy eduskun- muksia hallinnon läpinäkyvyydelle ja erityisesti
37126: nan oikeusasiamiehen em. päätösten viranomaistehtävien puolueettoman hoidon us-
37127: johdosta Ilmailulaitoksen kohdalla, kottavuudelle. Liikenne- ja viestintäministeriö
37128: tiedostaa yleisen tarpeen kehittää hallintoa niin,
37129: mihin toimiin hallitus ryhtyy vastaavia että läpinäkyvyys ja puolueettomuuden uskotta-
37130: asioita käsitelleisiin kirjallisiin kysy- vuus saavat entistä korostuneemman aseman.
37131: myksiin annettujen ja nyt ala-arvoisiksi Ministeriössä on parhaillaan käynnissä ilmailu-
37132: katsottavi en vastausten johdosta ja lain ja Ilmailulaitoksesta annetun lain tarkistus-
37133: mitä johtopäätöksiä hallitus tekee val- työ, jonka yhteydessä tullaan kiinnittämään huo-
37134: tion muiden liikelaitosten ja niitä vas- miota myös näihin kysymyksiin. Tarkoituksena
37135: taavien kohdalla, joissa viranomaisen ja on löytää keinoja, jotka entisestään korostaisivat
37136: liiketoiminnan keskinäisiä suhteita on viranomaistoiminnan riippumattomuutta liikelai-
37137: pidettävä samalla tavalla ongelmallisi- tostoimintaan nähden niin taloudellisessa kuin
37138: na? toiminnallisessakin suhteessa. Samalla kuiten-
37139: kin halutaan turvata viranomaistoiminnan rahoi-
37140: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tus, mikä on liikelaitosmallissa tähän asti onnis-
37141: ti seuraavaa: tunut erinomaisesti huolimatta epäilyksistä, joita
37142: rahoituksellisen kytkennän olemassaolo on ai-
37143: Ilmailulaitoksen menettelyä koskevissa päätök- heuttanut. Liikelaitosmallin avulla myös asiak-
37144: sissään 30.11.2000 ja 29.12.2000 eduskunnan oi- kailta perittävät viranomaismaksut on onnistuttu
37145: keusasiamies korostaa hyvän hallintotavan nou- säilyttämään eurooppalaisittain varsin kohtuulli-
37146: dattamisen tärkeyttä ja mm. esittää linjauksia sii- sina.
37147: tä, miten hyvän hallintotavan vaatimuksia on so- Eduskunnan oikeusasiamies on päätöksessään
37148: vellettava valtion liikelaitoksessa. Hallitus läh- 29.12.2000 viitannut Ilmailulaitoksen viran-
37149: tee siitä, että Ilmailulaitos ottaa toiminnassaan omaistehtävien järjestämistä pohtineen selvitys-
37150: huomioon eduskunnan oikeusasiamiehen esittä- miehen 10.3.1998 päivätyssä raportissaan esittä-
37151: mät näkökohdat. Samoin on selvää, että liiken- mään näkemykseen, jonka mukaan lentoturvalli-
37152: ne- ja viestintäministeriö perustuslain 68 §:n 1 suushallinnon eriyttäminen liikelaitoksesta
37153: momentin mukaisesti seuraa, että siviili-ilmailu- omaksi erilliseksi virastokseen olisi hallinnolli-
37154: asioita hoidetaan asiaan kuuluvalla tavalla. Edus- sesti ja juridisesti nykyistä mallia oikeaoppisem-
37155: kunnan oikeusasiamies ei päätöksissään ole pitä- pi ratkaisu. Tähän näkemykseen on sinänsä help-
37156: nyt aiheellisena ryhtymistä toimenpiteisiin 11-
37157:
37158: 3
37159: KK 1067/2000 vp- Klaus Bremer /r Ministerin vastaus
37160:
37161:
37162: po yhtyä puhtaasti juridiselta kannalta. Ilmailu- kustajille lentoasemilla suoritettavien turvatar-
37163: laitoksen viranomaistoimintojen järjestämisessä kastusten hallinnointia jouduttaneen kuitenkin
37164: joudutaan kuitenkin tarkastelemaan myös muita eräiltä osin tarkistamaan.
37165: asiaan vaikuttavia seikkoja, kuten esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriö on hallinnon-
37166: valtiolle ja asiakkaille aiheutuvia kustannuksia, alaansa kuuluvia organisaatioita kehitettäessä
37167: odotettavissa olevan resurssitarpeen kattamis- lähtenyt siitä, että kutakin toimialaa on tarkastel-
37168: mahdollisuuksia tulevaisuudessa, henkilöstön tava sen omista lähtökohdista. Kaikki organisaa-
37169: saatavuutta ja organisaation tehokkuutta. Tavoit- tiot on laadittu yksilöllisesti ottaen mahdollisim-
37170: teena on löytää kohtuullinen tasapaino kaikkien man pitkälle huomioon kyseisen alan erityiset
37171: asiaan vaikuttavien seikkojen välillä pitäen sa- olosuhteet ja tarpeet. Toisilta aloilta saatuja ko-
37172: malla huolta siitä, että ratkaisu on oikeudellisesti kemuksia pyritään hyödyntämään muiden alojen
37173: toteuttamiskelpoinen. Toistaiseksi ei ole tullut ratkaisumalleja kehitettäessä, mutta tavoitteena
37174: esiin seikkoja, jotka muodostaisivat ehdottoman on aina löytää sellaiset organisaatioratkaisut, jot-
37175: oikeudellisen esteen Ilmailulaitokselle nykyisin ka parhaiten soveltuvat kulloinkin kyseessä ole-
37176: kuuluvien viranomaistehtävien hoitamiselle lii- valle toimialalle.
37177: kelaitosmuotoisen organisaation puitteissa. Mat-
37178:
37179:
37180: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2001
37181:
37182: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
37183:
37184:
37185:
37186:
37187: 4
37188: Ministems svar KK 1067/2000 vp- Klaus Bremer /r
37189:
37190:
37191:
37192:
37193: Tili riksdagens talman
37194:
37195: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sina beslut inte ansett det vara ändamålsenligt att
37196: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- vidta några åtgärder när det gäller de anställda
37197: rådet översänt följande av riksdagsledamot Klaus inom Luftfartsverket, och inte heller kommuni-
37198: Bremer /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS kationsministeriet anser dylika åtgärder vara be-
37199: 1067/2000 rd: fogade.
37200: 1 riksdagens justitieombudsmans beslut av den
37201: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta 29 december 2000 konstateras att det att affårs-
37202: tillföljd av de nämnda besluten av riks- verksamhets- och myndighetsfunktionema är
37203: dagens justitieombudsman när det gäl- placerade formellt inom samma organisation
37204: ler Lufifartsverket, ställer särskilda krav på förvaltningens genom-
37205: skådlighet och i synnerhet på trovärdigheten när
37206: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta det gäller att myndighetsuppgifterna sköts på ett
37207: med anledning av de svar på skriftliga objektivt sätt. Kommunikationsministeriet inser
37208: spörsmål som behandlat motsvarande det generella behovet av att utveckla förvaltning-
37209: ärenden och som nu bör anses vara un- en så att genomskinlighet samt trovärdighet i frå-
37210: dermåliga, och ga om objektiviteten får en allt mer framträdande
37211: vilka slutsatser drar regeringen när det plats. Vid ministeriet pågår som bäst en ändring
37212: gäller statens övriga affärsverk och av luftfartslagen och lagen om Luftfartsverket. 1
37213: samband härmed kommer även dessa frågor att
37214: motsvarande inom vilka myndighetens
37215: och affärsverksamhetens inbördes rela- uppmärksammas. Avsikten är att finna metoder
37216: tioner på samma sätt bör anses vara som i allt större grad betonar myndighetsverk-
37217: samhetens oberoende i förhållande tili affårs-
37218: problematiska?
37219: verksamheten, såväl ekonomiskt som funktio-
37220: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nellt. Samtidigt är dock önskan att trygga finan-
37221: föra följande: sieringen av myndigheternas verksamhet, vilket
37222: hittills har lyckats mycket vä1 trots tvivel som
37223: 1 sina beslut av den 30 november 2000 och den 29 föran1etts av det finansiella sambandet. Med
37224: december 2000 om Luftfartsverkets förfarande hjä1p av affårsverksmodellen har det även varit
37225: betonar riksdagens justitieombudsman betydel- möjligt att bevara de myndighetsavgifter som
37226: sen av att iaktta gott förvaltningsförfarande, och uppbärs hos kunderna på en europeiskt sett täm-
37227: Iägger bl.a. fram riktlinjer för hur kraven på gott ligen skälig nivå.
37228: förvaltningsförfarande skall tillämpas i statens Riksdagens justitieombudsman har i sitt be-
37229: affårsverk. Regeringen utgår från att Luftfarts- s1ut av den 29 december 2000 hänvisat till en
37230: verket i sin verksamhet beaktar de synpunkter uppfattning som den utredningsman som begrun-
37231: som riksdagens justitieombudsman har framfört. dat arrangemangen beträffande Luftfartsverkets
37232: Vidare är det klart att kommunikationsministe- myndighetsuppgifter har framfört i sin rapport av
37233: riet enligt 68 § 1 mom. i grundlagen följer att den 10 mars 1998. En1igt denna uppfattning sku1-
37234: ärenden i anslutning till civilluftfart sköts på be- le avski1jandet av 1uftfartsinspektionen från af-
37235: hörigt sätt. Riksdagens justitieombudsman har i
37236:
37237: 5
37238: KK 1067/2000 vp- Klaus Bremer /r Ministems svar
37239:
37240:
37241: fårsverket till ett separat ämbetsverk vara såväl inom ramen för en organisation av affårsverks-
37242: administrativt som juridiskt en mer korrekt lös- modell. Det kan dock vara nödvändigt att till
37243: ning än den nuvarande modellen. Det är i och för vissa delar se över administreringen av de säker-
37244: sig lätt att rent juridiskt förena sig med denna hetskontroller som utförs på passagerare på flyg-
37245: uppfattning. När det gäller hur Luftfartsverkets stationema.
37246: myndighetsuppgifter skall ordnas är det emeller- Kommunikationsministeriet har i utvecklan-
37247: tid nödvändigt att granska även andra faktorer det av organisationer inom sitt förvaltningsområ-
37248: som påverkar ärendet, t.ex. de kostnader som de utgått från att varje sektor skall granskas utgå-
37249: åsamkas staten och kundema, de framtida möj- ende från dess egna förutsättningar. Alla organi-
37250: lighetema att täcka det väntade resursbehovet, sationer har utformats individuellt genom att
37251: tillgången på personai och organisationens effek- branschens särskilda omständigheter och behov
37252: tivitet. Målet är att finna en skälig balans mellan har beaktats i så stor utsträckning som möjligt. I
37253: alla de faktorer som påverkar ärendet och samti- utvecklandet av lösningsmodeller för sektorema
37254: digt se till att lösningen är genomförbar i rättsligt är strävan att tillgodogöra sig erfarenheter från
37255: avseende. Tills vidare har det inte kommit fram andra branscher, men målet är alltid att finna så-
37256: något sådant som skulle utgöra ett absolut rätts- dana organisationslösningar som lämpar sig bäst
37257: ligt hinder för att de myndighetsuppgifter som för respektive bransch.
37258: numera hör till Luftfartsverket kunde skötas
37259:
37260:
37261: Helsingforsden 14 februari 2001
37262:
37263: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
37264:
37265:
37266:
37267:
37268: 6
37269: KK 1068/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
37270:
37271:
37272:
37273:
37274: KIRJALLINEN KYSYMYS 1068/2000 vp
37275:
37276: Rataosien Oulu-Iisalmi ja Kontiomäki-Var-
37277: tius sähköistämisen kiirehtiminen
37278:
37279:
37280:
37281:
37282: Eduskunnan puhemiehelle
37283:
37284: Eduskunnan kirjelmässä (EK 29/1999 vp- don mukaisesti pikaisesti sähköistetä, mainitun
37285: HE 40/1999 vp) eduskunta hyväksyi yksimieli- transitoliikenteen tehokkuus kärsii ja sitoo die-
37286: sesti seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyt- selveturikalustoa tarkoituksettomasti ko. rata-
37287: tää, että ratojen sähköistyshankkeita jatketaan te- osuuksille.
37288: hokkaasti mm. itäisen ja pohjoisen Suomen yh- Rautateiden kehittäminen itärajan takana Kos-
37289: teyksien kehittämiseksi ja että erityisesti Oulu- tamuksen korkeudella tekee mainittujen Suomen
37290: Iisalmi-Vartius-rataosuuden sähköistäminen puolen rataosien sähköistämisistä kansainväli-
37291: aloitetaan pikaisesti." Ratahallintokeskus oli jo sesti ja kansallisesti merkittäviä hankkeita.
37292: tehnyt ennen tätä tarjouspyynnöt alan toimijoil- Ministeriön on välittömästi korjattava
37293: le. Asian olisi luullut etenevän tämän mukaisesti TTS:äänsä näiltä osin eduskunnan tahdon mukai-
37294: vauhdilla, mutta nyt on kantautunut tieto, että lii- seksi.
37295: kenne- ja viestintäministeriö on poistanut hank-
37296: keen TTS: stään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37297: Tämä on parlamentarismin kannalta käsittä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37298: mätön teko, mutta se on sitä myös rautatieliiken- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37299: teen toimivuuden ja kehittämisen kannalta. Itära- vaksi seuraavan kysymyksen:
37300: jan takana valmistuu nimittäin lähitulevaisuudes-
37301: sa Lietmajärvi-Kotskoma-rata, jolloin Suomen Ryhtyykö hallitus välittömästi tarkista-
37302: kautta ohjautuvan transitoliikenteen odotetaan maan liikenne- ja viestintäministeriön
37303: voimalla käynnistyvän. Jollei näin tapahdu, mai- TTS:ää niin, että rataosat Oulu-Iisal-
37304: nittu uusi ratayhteys on heti alkuun osoittautuva mi ja Kontiomäki-Vartius eduskunnan
37305: harkitsemattomaksi hankkeeksi. tahdon mukaisesti pikaisesti sähköiste-
37306: .... ?
37307: taan.
37308: Jos rataosuuksia Vartius-Kontiomäki ja
37309: Oulu-Kontiomäki-Iisalmi ei eduskunnan tah-
37310:
37311:
37312: Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2001
37313:
37314: Erkki Pulliainen /vihr
37315:
37316:
37317:
37318:
37319: Versio2.0
37320: KK 1068/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
37321:
37322:
37323:
37324:
37325: Eduskunnan puhemiehelle
37326:
37327: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- keyhtiö on tilannut sähköveturikalustoa ottaen
37328: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- huomioon koko Pohjois-Suomen sähköistyksen
37329: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sekä sen valmistumisen ajoittumisen vuodelle
37330: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen 2007.
37331: /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Lietmajärvi-Kotshkoma-ratayhteys on il-
37332: 1068/2000 vp: meisesti valmistumassa lähiaikoina. Tämän ra-
37333: tayhteyden valmistuminen vahvistaa entisestään
37334: Ryhtyykö hallitus välittömästi tarkista- rataosan Oulu-Iisalmi/Vartius merkitystä kan-
37335: maan liikenne- ja viestintäministeriön sainvälisen liikenteen lisääntyessä.
37336: TTS:ää niin, että rataosat Oulu-Iisal- Oulu-Iisalmi/Vartius-rataosien sähköistämi-
37337: mi ja Kontiomäki-Vartius eduskunnan sen kustannusarvio on normaalien rataan liitty-
37338: tahdon mukaisesti pikaisesti sähköiste- vien perusparannustöiden lisäksi noin 380 milj.
37339: .. .. ?
37340: taan. markkaa. Ratahallintokeskus pitää hanketta tär-
37341: keimpänä uutena kehittämishankkeena, ja sen
37342: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- aloittamista esitettäneen vuoden 2002 talousar-
37343: ti seuraavaa: vioon.
37344: Ratahallintokeskuksen vuonna 1998 tekemän Liikenne- ja viestintäministeriö on tietoinen
37345: selvityksen mukaan suurimmat hyödyt rataver- hankkeen toteuttamisen tarpeellisuudesta. Laati-
37346: konjatkosähköistämisestä saadaan sähköistämäl- massaan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuo-
37347: lä seuraavaksi Pohjois-Suomen rataosat Tuomi- sille 2002-2005 ministeriö on määritellyt edel-
37348: oja-Raahe, Oulu-Rovaniemi, Oulu-Iisalmi lä mainitun hankkeen yhteiskuntataloudellisesti
37349: ja Kontiomäki-Vartius. Toteuttamissuunnitel- perusteitujen kehittämishankkeiden joukkoon
37350: man mukaan Ratahallintokeskus asetti Pohjois- kuuluvaksi. Lisäksi parhaillaan on käynnissä yh-
37351: Suomen sähköistyksen valmistumisen tavoite- teistyössä Ratahallintokeskuksen, VR-Yhtymä
37352: vuodeksi vuoden 2007. Oy:n ja ministeriön kesken kehittämishankkei-
37353: Tärkeänä perusteena Oulu-Iisalmi/Vartius- den priorisointia koskeva tarkentamistyö. Tä-
37354: rataosien sähköistämiselle on näin aikaansaatu män työn valmistuttua maaliskuussa määritel-
37355: järjestelmähyöty Pohjois-Suomessa. VR Osa- lään lopullisesti vuoden 2002 talousarvioesityk-
37356: keyhtiön käytössä oleva dieselvetokalusto on sen valmistelun yhteydessä toukokuun aikana,
37357: suurelta osalta tullut käyttöikänsä loppuun. Veto- mitkä kehittämishankkeet voidaan sisällyttää
37358: voimakalustoa on uusittu sähkövetoiseksi, sillä uuteen talousarvioesitykseen.
37359: sähköveto on dieselvetoa edullisempaa. VR Osa-
37360:
37361:
37362:
37363: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2001
37364:
37365: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
37366:
37367:
37368: 2
37369: Ministerns svar KK 1068/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
37370:
37371:
37372:
37373:
37374: Tili riksdagens talman
37375:
37376: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gare än dieseldrift. VR Aktiebolag har beställt el-
37377: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- lok med beaktande av elektrifieringen av hela
37378: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- norra Finland och att elektrifieringen skall vara
37379: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga slutförd 2007.
37380: spörsmål SS 1068/2000 rd: Banförbindelsen Lietmajärvi-Kotshkoma
37381: kommer uppenbarligen att bli klar inom den när-
37382: Amnar regeringen med omedelbar ver- maste tiden. Färdigställandet av denna banför-
37383: kan börja granska kommunikationsmi- bindelse befåster ytterligare betydelsen av ban-
37384: nisteriets verksamhets- och ekonomi- avsnittet Uleåborg-ldensalmi/Vartius i den in-
37385: pian så att banavsnitten Uleåborg- ternationella trafiken, som ökar i omfattning.
37386: Idensalmi och Kontiomäki-Vartius Kostnadsberäkningen för en elektrifiering av
37387: elektrifieras snabbt, i enlighet med riks- banavsnitten Uleåborg-ldensalmi/Vartius är,
37388: dagens önskemål? utöver de normala renoveringsarbetena i anslut-
37389: ning tili hanan, ca 380 milj. mk. Enligt Banför-
37390: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- valtningscentralen är detta det viktigaste nya ut-
37391: föra följande: vecklingsprojektet, och i budgetpropositionen
37392: Enligt en utredning som Banförvaltningscentra- för 2002 föreslås troligtvis att projektet skall in-
37393: len gjorde 1998 uppnås den största nyttan med en ledas.
37394: fortsatt elektrifiering av bannätet genom att ban- Kommunikationsministeriet är medvetet om
37395: avsnitten Tuomioja-Brahestad, Uleåborg-Ro- nödvändigheten att genomföra projektet. 1 den
37396: vaniemi, Uleåborg-Idensalmi och Kontiomä- verksamhets- och ekonomipian för 2002-2005
37397: ki-Vartius i norra Finland elektrifieras härnäst. som ministeriet gjort upp har det nämnda projek-
37398: 1 enlighet med en pian för genomförande satte tet fastställts som ett av de utvecklingsprojekt
37399: Banförvaltningscentralen år 2007 som målsätt- som kan motiveras samhällsekonomiskt. Som ett
37400: ning för när elektrifieringen av norra Finland samarbete mellan Banförvaltningscentralen, VR-
37401: skall vara slutförd. Group Ab och ministeriet pågår som bäst också
37402: En viktig motivering för elektrifieringen av ett arbete med att precisera utvecklings- projek-
37403: banavsnitten Uleåborg-ldensalmi/ Vartius är ten. Sedan arbetet har blivit fårdigt i mars fast-
37404: den nytta av arrangemangen som har uppnåtts i ställs slutgiltigt, i samband med beredningen av
37405: norra Finland. Den dieseldrivna materiel som VR budgetpropositionen för 2002 i maj, de utveck-
37406: Aktiebolag använder har tili största delen kom- lingsprojekt som kan upptas i den nya budgetpro-
37407: mit tili slutet av sin livslängd. Dragfordonen har positionen.
37408: bytts ut tili eldrivna, eftersom eldrift är förmånli-
37409:
37410:
37411:
37412: Helsingfors den 9 februari 2001
37413:
37414: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
37415:
37416: 3
37417: KK 1069/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
37418:
37419:
37420:
37421:
37422: KIRJALLINEN KYSYMYS 1069/2000 vp
37423:
37424: Suomesta tilapäisen purjehdusluvan saaneen ja
37425: Atlantilla merihätään joutuneen kuivalastialus
37426: Novotsherkasskin tapaus
37427:
37428:
37429:
37430:
37431: Eduskunnan puhemiehelle
37432:
37433: Suomen merenkulkuviranomaiset olivat kiinnit- laan jäädä pysäytyssatamiinsa erääntaisiksi on-
37434: täneet vakavaa huomiota ukrainalaisen kuivatas- gelmajätteiksi aiheuttaen monella tavoin kuluja.
37435: tialus Novotsherkasskin kuntoon Loviisan Val- Näin kynnys pysäyttää vaarallisenkin aluksen
37436: kon satamassa. Suomen merenkulkuviranomai- kulku on korkea.
37437: set antoivat alukselle julkisuudessa olleiden tie- Vanhojen, yksirunkoisten kemikaali-ja öljy-
37438: tojen mukaan tilapäisen purjehdusluvan. Novo- alusten määrä on Itämerellä viime aikoina lisään-
37439: tsherkassk joutui Atlantilla merihätään ja sen tynyt. Tämä ja edessä oleva Primorskin ( Koivis-
37440: miehistö jätti aluksen. Aluksen pelastaneen yh- ton) öljysataman valmistuminen tulevat lisää-
37441: tiön edustajan mukaan merihätään joutumisen määnkemikaali-ja öljyonnettomuusriskin toden-
37442: syy oli aluksen huono kunto. näköisyyttä Itämeren altaassa.
37443: Vastatessaan perusteellisesti 9 päivänä maa-
37444: liskuuta 2000 maltalaista säiliöalus Sceptren ta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37445: pausta käsittelevään kirjalliseen kysymykseen jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
37446: (KK 6112000 vp) hallitus totesi yhteenvetona: ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
37447: "Tavoitteena on, että tavara kulkee, turvallisuut- vaksi seuraavan kysymyksen:
37448: ta ei vaaranneta ja meriympäristö säilyy puhtaa-
37449: na." Tämä Euroopan komission pyrkimys ei näy- Onko hallitus valmis edesauttamaan
37450: tä toteutuneen Loviisan Valkosta tilapäisellä pur- EU·ssa ja IMO:ssa toimenpiteitä, jotka
37451: jehdusluvalla matkaan lähteneen Novotsherkass- mahdollistavat satamiin pysäytettyjen
37452: kin tapauksessa. huonokuntoisten ja vaarallisten alusten
37453: Huonokuntoisten, omistussuhteiltaan usein aiheuttamien kulujen tasaamisen taval-
37454: epäselvien alusten korjausvelvoitteista ei välttä- la, joka edesauttaa nykyistä tehokkaam-
37455: mättä huolehdita. Alukset uhkaavat pahimmil- min vaarallisten alusten purjehduslu-
37456: van epäämistä?
37457:
37458:
37459: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2001
37460:
37461: Pentti Tiusanen /vas
37462:
37463:
37464:
37465:
37466: Versio 2.0
37467: KK 1069/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
37468:
37469:
37470:
37471:
37472: Eduskunnan puhemiehelle
37473:
37474: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa vassa myrskyssä kuuluu yleisesti ottaen meren-
37475: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kulussa esiintyviin vaaratilanteisiin.
37476: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Suomessa tarkastetaan vuosittain noin 450
37477: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas alusta, joista joudutaan pysäyttämään noin 20.
37478: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Aluksen pysäyttäminen ei kuitenkaan aina johdu
37479: 1069/2000 vp: sen huonosta kunnosta, vaan siitä, että aluksella
37480: ei ole tarvittavia asiakirjoja. Suomessa vuosit-
37481: Onko hallitus valmis edesauttamaan tain pysäytetyistä aluksista alle kymmenen on
37482: EU:ssa ja IMO:ssa toimenpiteitä, jotka erittäin huonokuntoista.
37483: mahdollistavat satamiin pysäytettyjen Lähes kaikissa tapauksissa aluksella ja sen
37484: huonokuntoisten ja vaarallisten alusten kuljettamalla lastilla on omistajalle niin paljon
37485: aiheuttamien kulujen tasaamisen taval- arvoa, että omistajan intressissä on saada alus
37486: la, joka edesauttaa nykyistä tehokkaam- mahdollisimman pian korjattua merikelpoiseksi.
37487: min vaarallisten alusten purjehduslu- Kansainvälisillä foorumeilla on ollut keskus-
37488: van epäämistä? telua ongelmista, joita alusten pysäyttämisestä
37489: saattaa aiheutua. EU:ssa tai IMO:ssa ei kuiten-
37490: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kaan ole vireillä sellaisia toimenpiteitä, jotka
37491: seuraavaa: mahdollistaisivat satamiin pysäytettyjen huono-
37492: Kysymyksessä tarkoitettu ukrainalainen alus No- kuntoisten alusten aiheuttamien kulujen tasaami-
37493: votsherkassk pysäytettiin Loviisassa joulukuus- sen. Muun muassa satamien ja alusliikenteen eri-
37494: sa 2000. Alus päästettiin menemään välittömästi laisuudesta johtuen mainitunlaisen tasapuolisen
37495: tarvittavien korjausten jälkeen ja luokituslaitok- järjestelmän luominen olisi ilmeisen vaikeaa, ei-
37496: sen muutettua aluksen pysyvät todistuskirjat yhtä vätkä järjestelmän perustamisesta esimerkiksi
37497: matkaa koskeviksi. Alus määrättiin korjattavaksi Suomelle aiheutuvat taloudelliset vaikutukset ole
37498: sen jälkeen, kun Loviisassa jo tarkastuksen aika- ennakoitavissa.
37499: na päällä ollut lasti olisi määräsatamassa purettu. Hallitus katsookin, että erityisesti alusten sata-
37500: Aluksen saadessa lähtöluvan Suomesta yhtä mat- mavalvontaa koskevien säännösten tarkistami-
37501: kaa varten se oli todettu merikelpoiseksi voimas- sella tulee pyrkiä kysymyksessä tarkoitettujen
37502: sa olevien, kansainvälisiin yleissopimuksiin pe- epäkohtien poistamiseen. Euroopan yhteisössä
37503: rustuvien säännösten mukaisesti. on vireillä satamavaltioiden suorittamaa valvon-
37504: Espanjan luoteisrannikolla alus joutui erittäin taa (Port State Control) koskevan direktiivin
37505: kovaan myrskyyn. Lehtitietojen mukaan aallon- muuttaminen. Ehdotuksen mukaan muun muassa
37506: korkeus ylitti kymmenen metriä. Myrsky repi riskiryhmään kuuluvien alusten pakollisia tarkas-
37507: aluksen kannella olleen pylväslastin irti kiinni- tuksia lisättäisiin. Samalla tehostettaisiin tarkas-
37508: tyksistään. Sen seurauksena lasti siirtyi ja alus tustulosten ja suoritettujen pysäytysten seuran-
37509: kallistui. Alus ei kuitenkaan uponnut ja kaikki taa ja asiaa koskevaa tiedonvaihtoa. Myös direk-
37510: merimiehet pelastuivat. Lastin siirtyminen ko- tiivin soveltamisen seurantaa lisättäisiin. Näin
37511: menetellen pyritään ehkäisemään turvallisuus-
37512:
37513:
37514: 2
37515: Ministerin vastaus KK 1069/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
37516:
37517:
37518: normien vastaisten alusten käyttöä ja takaamaan
37519: yhtäläiset käytännöt alusten tarkastuksissa ja py-
37520: säytyksissä yhteisön eri satamissa.
37521:
37522:
37523: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2001
37524:
37525: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
37526:
37527:
37528:
37529:
37530: 3
37531: KK 1069/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministems svar
37532:
37533:
37534:
37535:
37536: Tili riksdagens talman
37537:
37538: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gör i allmänhet en av de risksituationer som före-
37539: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- kommer inom sjöfarten.
37540: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent- 1 Finland granskas årligen cirka 450 fartyg, av
37541: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs- vilka man tvingas stoppa cirka 20. Stoppande av
37542: mål SS 1069/2000 rd: ett fartyg beror dock inte alltid på dess dåliga
37543: skick utan på det faktum att fartyget inte har de
37544: Å·r regeringen beredd att i EU och IMO behövliga dokumenten. Av de fartyg som årligen
37545: främja åtgärder som möjliggör att de stoppas i Finland är under tio i mycket dåligt
37546: kostnader som förorsakas av i hamnar- skick.
37547: na stoppade farliga fartyg i dåligt skick 1 nästan alla fall har fartyget och den last det
37548: utjämnas på ett sätt som effektivare än transporterar ett så stort värde för ägaren att det
37549: för närvarande främjar avslag på fart- ligger i ägarens intresse att så snart som möjligt
37550: certifikat för farliga fartyg? få fartyget reparerat i sjödugligt skick.
37551: 1 intemationella forum har de problem som
37552: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- stoppandet av fartyg kan förorsaka diskuterats. 1
37553: föra följande: EU eller IMO är dock inga sådana åtgärder an-
37554: Det ukrainska fartyget Novotcherkassk som av- hängiga som möjliggör en utjämning av de kost-
37555: ses i spörsmålet stoppades i Lovisa i december nader som de fartyg i dåligt skick vilka har stop-
37556: 2000. Man lät fartyget avgå omedelbart efter att pats i hamnar föranleder. Bland annat på grund
37557: de behövliga reparationema hade utförts och av olikheter i hamnar och fartygstrafik är skapan-
37558: klassificeringssällskapet hade ändrat fartygets det av ett jämlikt system av nämnda slag uppen-
37559: certifikat till att gälla en resa. Det föreskrevs att bart svårt och inte heller kan de ekonomiska kost-
37560: fartyget måste repareras efter det att den last som nader som lanserandet av ett sådant system skul-
37561: fanns ombord på fartyget redan under inspektio- le innebära för t.ex. Finland förutspås.
37562: nen i Lovisa hade lossats i destinationshamnen. Regeringen anser därför att man i synnerhet
37563: Då fartyget fick tillstånd att avgå, hade det kon- genom att se över bestämmelsema gällande
37564: staterats sjövärdigt enligt det gällande regelver- hamnkontrollen av fartyg bör sträva efter att av-
37565: ket, som baserar sig på intemationella konventio- lägsna de missförhållanden som avses i spörsmå-
37566: ner. let. 1 Europeiska gemenskapen är en ändring av
37567: Utanför Spaniens nordvästra kust råkade far- direktivet om hamnstatskontroll (Port State Con-
37568: tyget in i en ytterst hård storm. Enligt tidnings- trol) anhängig. Enligt förslaget kommer man att
37569: uppgifter överskred våghöjden tio meter. Stor- öka bland annat de obligatoriska inspektionema
37570: men rev loss den last med telefonstolpar som av de fartyg som hör till riskgruppen. Samtidigt
37571: fanns på fartygets däck från fåstena. Till följd av effektiverar man uppföljningen av inspektionsre-
37572: det flyttade sig lasten och fartyget fick slagsida. sultaten och de fall där fartyg stoppats och infor-
37573: Fartyget sjönk dock inte och alla sjömän rädda- mationsutbytet i frågan. Också uppföljningen av
37574: des. Lastens förskjutning i ytterst hård storm ut- tillämpningen av direktivet ökar. Genom att för-
37575: fara på detta sätt har man som syfte att förhindra
37576:
37577:
37578: 4
37579: Ministems svar KK 1069/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
37580:
37581:
37582: användningen av fartyg som strider mot säker- fartygen inspekteras och stoppas gemenska-
37583: hetsnormema och garantera en Iikadan praxis då pens olika hamnar.
37584:
37585:
37586: Helsingfors den 21 februari 2001
37587:
37588: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
37589:
37590:
37591:
37592:
37593: 5
37594: KK 1070/2000 vp- Klaus Bremer /r
37595:
37596:
37597:
37598:
37599: KIRJALLINEN KYSYMYS 1070/2000 vp
37600:
37601: Ilmailulaitoksen toimenpiteiden vaikutukset
37602: lentoturvallisuuteen ja lennonjohto-investoin-
37603: teihin
37604:
37605:
37606:
37607:
37608: Eduskunnan puhemiehelle
37609:
37610: Kun Ilmailulaitos (ILL) sopi englantilaisten sien ihmishenkien ja kymmenien liikenne- ja rah-
37611: kanssa lennonjohtojärjestelmästä (FATMI), joka tikoneiden lentoturvallisuutta.
37612: oli alan edelläkävijä, joskin tekniikaltaan riittä- Lennonjohtojärjestelmien asiantuntijat sekä
37613: mättömästi kokeiltu mutta paperilla maailman ulkomailla että ILL:n omassa henkilökunnassa
37614: edistyksellisin, sekä laitoksen omat että kansain- varoittivat jo, kun ILL:n rakennuttamaa tomita-
37615: väliset asiantuntijat pitivät investointia yltiöpäi- loa EFHK:n lentoasemalla vasta suunniteltiin,
37616: senä. Usean vuoden yhteistoiminta järjestelmän että se on väärä ratkaisuja tulee aiheuttamaan va-
37617: saattamiseksi toimintakuntoon päättyi eroon eng- kavia häiriöitä tutka- ja lennonjohtojärjestelmiin.
37618: lantilaisista ja uusiin sopimuksiin ranskalaisten Kokemukset eduskunnassa ovat niinikään to-
37619: kanssa. Myös ranskalaisten erikoistuntijoiden distaneet, että liikenneministeriön ja ILL:n toi-
37620: yritykset saattaa järjestelmä toimintakuntoon minnan laadusta ilmailuasioissa ei saada uskotta-
37621: ovat päättyneet vuosien yritysten ja erehdysten vaa ja totuutta vastaavaa lausuntoa hallitukselta
37622: jälkeen epäonnistumisiin. kirjallisella kysymyksellä, vaan vasta eduskun-
37623: Kokeilevat työt, laitehankinnat ja epäonnistu- nan oikeusasiamiehen (EOA) päätöksen ja valta-
37624: miset ovat ILL:n sisältä saatujen tietojen mu- kunnansyyttäjän syyteharkinnan kautta.
37625: kaan kuluttaneet satoja miljoonia markkoja. Sa-
37626: malla varastoissa vanhenee käyttämätöntä huip- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37627: pukallista elektronista laitteistoa. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
37628: Mediauutiset ovat vasta viime joulun alla ker- ti valtioneuvoston asianomaisenjäsenen vastatta-
37629: toneet lentoturvallisuuden vaarantumisesta Hel- vaksi seuraavan kysymyksen:
37630: sinki-Vantaan (EFHK) lennonjohdon menetettyä
37631: tutkayhteyden johtamiinsa lähialueen ilma-aluk- Kuka henkilö teki lopullisen päätöksen
37632: siin. Liikenne- ja ansiolentäjien kokemusten mu- ILL:n uudisrakennuksesta ja sen kor-
37633: kaan tällainen on toistunut jo paljon pitempään ja keudesta EFHK:n toiminta-alueella,
37634: paljon useammin kuin julkisuudessa on kerrottu.
37635: Lennonjohto ei ole tohtinut tehdä ilmailumää- kuka henkilö ja mikä elin päätti yltiöpäi-
37636: räyksen edellyttämiä raportteja koneiden trans- sestä investoinnista nk. FATMI-järjes-
37637: ponderin epäkuntoisuudesta, koska on ollut il- telmään,
37638: meistä, että vika onkin lennonjohdon omien tut- paljonko EFHK:n lennonjohtojärjestel-
37639: kien näytöissä. Näin on lentoturvallisuusmää- män toimintavajeet ovat maksaneet a)
37640: räysten vastaisesti vaarannettu päivittäin tuhan-
37641:
37642:
37643: Versio 2.0
37644: KK 1070/2000 vp- Klaus Bremer /r
37645:
37646:
37647: valtiolle, b) EFHK:ta käyttäville lento- tukselta ilman vastaavaa rikosilmoitus-
37648: yhtiöille ja ilmailualan yrityksille ja ta tai selvityspyyntöä EOA: lle ?
37649: onko mahdollista saada rehellinen ja
37650: uskottava vastaus em. kysymyksiin halli-
37651:
37652:
37653: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2001
37654:
37655: Klaus Bremer /r
37656:
37657:
37658:
37659:
37660: 2
37661: Ministerin vastaus KK 1070/2000 vp- Klaus Bremer /r
37662:
37663:
37664:
37665:
37666: Eduskunnan puhemiehelle
37667:
37668: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluiden hin-
37669: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tataso on Suomessa eurooppalaisittain ja pohjois-
37670: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen maisittain edullinen.
37671: vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bremerin /r Ilmailulaitokseen sovelletaan valtion liikelai-
37672: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK toksista annettua lakia. Tämän lain mukaan liike-
37673: 1070/2000 vp: laitoksen hallitus päättää liikelaitoksen merkittä-
37674: vistä investoinneista. Ilmailulaitoksen hallitus
37675: Kuka henkilö teki lopullisen päätöksen päätti vuonna 1992 Suomen lennonvarmistusjär-
37676: ILL:n uudisrakennuksesta ja sen kor- jestelmän kehittämisestä (F ATMI ) ja projekti on
37677: keudesta EFHK:n toiminta-alueella, ollut Ilmailulaitoksen hallituksen hyväksymässä
37678: vuotuisessa investointibudjetissa siitä lähtien.
37679: kuka henkilö ja mikä elin päätti yltiöpäi- Samasta ajankohdasta lukien se on myös ollut
37680: sestä investoinnista nk. FATMI-järjes- Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämisen
37681: telmään, ohella toinen niistä tärkeimmistä investointikoh-
37682: paljonko EFHK:n lennonjohtojärjestel- teista, jotka liikelaitoslain 10 §:n mukaan edus-
37683: män toimintavajeet ovat maksaneet a) kunta hyväksyy valtion talousarvion käsittelyn
37684: valtiolle, b) EFHK:ta käyttäville lento- yhteydessä. Liikelaitosten osalta eduskunnan ei
37685: yhtiöille ja ilmailualan yrityksille ja tarvitse myöntää investointeihin määrärahoja,
37686: kuten virastojen kohdalla, vaan eduskunta hy-
37687: onko mahdollista saada rehellinen ja väksyy liikelaitoksen varainhoitovuoden inves-
37688: uskottava vastaus em. kysymyksiin halli- tointien enimmäismäärän ja Ilmailulaitoksesta
37689: tukselta ilman vastaavaa rikosilmoitus- annetun lain 7 §:n mukaan lainanoton rajat. Lii-
37690: ta tai selvityspyyntöä EOA:lle? kelaitos rahoittaa investointinsa omalla tulora-
37691: hoituksellaan, mikä Ilmailulaitoksen tapaukses-
37692: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sa muodostuu lentoasemien liikennöimismak-
37693: ti seuraavaa: suista ja lennonjohdollisista navigaatiomaksuis-
37694: ta.
37695: Korkean lentoturvallisuustason ylläpitäminen on
37696: FATMI:n järjestelmätoimituksesta järjestet-
37697: Ilmailulaitoksen tärkein arvo ja toiminnan lähtö-
37698: tiin laaja kansainvälinen tarjouskilpailu, jossa
37699: kohta. Kaikessa toiminnassaan Ilmailulaitos ko-
37700: kaikki silloin alalla toimineet merkittävimmät
37701: rostaa sitä, että turvallisuuden, tehokkuuden ja
37702: kansainväliset yritykset olivat mukana. Valinta-
37703: joustavuuden välillä ei saa tehdä kompromisse-
37704: ryhmä ehdotti yksimielisesti Siemens-Plessey:n
37705: ja, vaan turvallisuuden on oltava aina etusijalla.
37706: tarjoaman järjestelmän valintaa. Tarjous oli sekä
37707: Lennonvarmistuspalveluiden on oltava lisäksi
37708: toiminnallisesti lähimpänä Ilmailulaitoksen vaa-
37709: laadullisesti mahdollisimman hyviä. Lentoliiken-
37710: timuksia että hinnaltaan selkeästi edullisin.
37711: teen turvallinen ja varma sujuminen sekä riittävä
37712: FATMI:n ydin Euroca-2000-järjestelmä ei ole
37713: kapasiteetti ovat Suomelle kilpailuetu. Turvalli-
37714: ollut eikä ole yltiöpäinen vaan välttämätön jär-
37715: suus- ja viivemittareilla arvioiden näissä tavoit-
37716: jestelmäuusinta, jotta Suomen lennonvarmistus-
37717: teissa on viime vuosina onnistuttu hyvin. Myös
37718:
37719: 3
37720: KK 1070/2000 vp- Klaus Bremer /r Ministerin vastaus
37721:
37722:
37723:
37724: palvelujen saatavuus, nykyaikaisuus, kapasiteet- johtui määräkentän tai ilmatilan rajoituksista
37725: ti ja laatu voidaan turvata. Järjestelmään kuulu- Suomen rajojen ulkopuolella ja vain 1,2 % len-
37726: via osatoimituksia on otettu käyttöön asteittain noista viivästyi Suomen Ilmailulaitoksesta (mu-
37727: vuodesta 1997 alkaen, toistaiseksi viimeisin osio kaan lukien säästä johtuvat rajoitukset) aiheutu-
37728: viime vuoden toukokuussa Helsinki- Vantaalla. neista syistä. Osuus on erittäin alhainen ja alhai-
37729: Seuraavaksi PATMl-projektiin kuuluva uusi Eu- sin vuodesta 1997 lähtien, mistä asti vastaavia ti-
37730: rocat-2000-järjestelmä asennetaan Tampereen lastoja on ollut kattavasti saatavilla.
37731: aluelennonjohtoon. Koulutuksellisista ja muista Kun Suomen lennonvarmistusjärjestelmän ke-
37732: syistä johtuen tällaiset suuret järjestelmätoimi- hittämisprojektiin kuuluva Eurocat-2000-järjes-
37733: tukset on vaiheistettava. telmä otettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla
37734: Samaan Eurocat-2000-järjestelmään ovat pää- käyttöön 14.5.2000, sovellettiin kahden ensim-
37735: tyneet viime vuosina järjestelmänsä uudistami- mäisen käyttöviikon aikana lentoturvallisuushal-
37736: sesta päättäneet maat kuten Ruotsi, Unkari, Por- linnon päätöksen mukaisesti normaalia suurem-
37737: tugal, Australia, Saudi-Arabia, Irlanti ja Viro. pia porrastusminimejä, jolloin tästä johtuvia len-
37738: Suomen aikaisempia lentosuunnitelmien ja nonjohdollisia viiveitä aiheutui Helsinki-Van-
37739: tutkatietojen käsittelyjärjestelmiä ei voitu järke- taalla noin 10 %:lle tämän aikavälin lennoista.
37740: västi kehittää uusia tarpeita varten. Näiden sinän- Vastaavaa, kasvatettujen porrastusten tai alenne-
37741: sä hyvin palvelleiden järjestelmien tuki ja vara- tun kapasiteetin menettelyä noudatetaan myös
37742: osien saatavuus ei ollut enää taattu, ja sekä Poh- muissa maissa aina uusia jätjestelmiä käyttöön
37743: jois-Suomen (Rovaniemen) että Helsinki-Van- otettaessa tai merkittäviä ilmatilauudistuksia to-
37744: taankin järjestelmät oli uusittava. Kautta koko teutettaessa. Näistä uudistuksista tiedotetaan etu-
37745: Euroopan pyritään - eikä vähiten EU:n ajama- käteen asianmukaisesti.
37746: na- löytämään uusia teknisiä ja toiminnallisia Kun porrastukset palautettiin normaaleiksi
37747: järjestelmiä, joilla voidaan lisätä lennonvarmis- vuoden 2000 kesäkuun alun jälkeen, Helsinki-
37748: tuksen kapasiteettia ja toiminnallisuuksia sekä Vantaan lentoaseman liikenne on ollut lennon-
37749: kehittää alalle standardituotteita. Suomen valit- johdollisesti käytännöllisesti katsoen viiveetön-
37750: semajärjestelmä on ja tulee lähivuosina olemaan tä. Helsinki-Vantaalla viivästyi lennonjohdolli-
37751: vielä nykyistä yleisempi Euroopan lennonvar- sista syistä ajanjaksolla l.6.2000-3l.l2.2000
37752: mistusyksiköissä, mikä on pienelle maalle suuri vain 0, 7 % lennoista. Näistä yli 15 minuuttia kes-
37753: etu uusien järjestelmäominaisuuksien kehittämi- täneiden myöhästymisten osuus oli vain 0,2 %,
37754: sessä, hyväksynnässä, koulutuksessa ja ylläpi- eli parempaan palvelutasoon on käytännössä
37755: dossa sekä ilmaliikenteen hallinnassa. Kuten vas- mahdotonta päästä.
37756: tauksesta myöhemmin ilmenee, järjestelmän Helsinki-Vantaan lentoaseman Eurocat-2000-
37757: hankinta ei ole aiheuttanut Suomessa lennonvar- järjestelmässä ei ole ollut merkittäviä toiminta-
37758: mistuspalvelujen hintojen nostotarvetta, vaan vajeita, vaan järjestelmä on toiminut vakaasti.
37759: hintataso Suomessa on jatkossakin yksi Euroo- Syksyn aikana sattuneet vähäiset tekniset häiriöt
37760: pan edullisimmista. ovat aiheutuneet muista syistä. Se, että lentoase-
37761: Helsinki-Vantaan lentoasema on tällä hetkellä man primääritutka ei ole ollut lentoturvallisuus-
37762: Euroopan lentoyhtiöidenjärjestön (AEA) tilasto- hallinnon päätöksen mukaisesti kytkettynä esi-
37763: jen mukaan yksi Euroopan täsmällisimmistä len- tysjärjestelmään 14.5.2000-16.1.2001 välisenä
37764: toasemista. Maiden päälentoasemista sijoitus on aikana, ei ole vaikuttanut lähi- ja lähestymis-
37765: jatkuvasti kolmen parhaan joukossa. alueella noudatettaviin porrastusminimeihin eikä
37766: Eurocontrol-järjestön tilastojen mukaan vuon- kapasiteettiarvoihin.
37767: na 2000 viivästyi lennonjohdollisista syistä Eu- Kysymyksessä viitatuista tutkayhteyden me-
37768: roopassa keskimäärin 18 % lennoista. Suomessa netyksistä on todettava, että mikään tutkajärjes-
37769: vastaava osuus oli 6 %. Suomessa koetuista vii- telmä ei ole täydellisen aukoton maalien havait-
37770: västymistä valtaosa, noin 5 prosenttiyksikköä, semisessa. Helsinki-Vantaan esitysjärjestelmäs-
37771:
37772:
37773: 4
37774: Ministerin vastaus KK 1070/2000 vp- Klaus Bremer /r
37775:
37776:
37777: sä maalit ovat yksittäisiä hetkellisiä tapauksia lu- yhtäläisin perustein palvelun omakustannuksia
37778: kuun ottamatta näkyvissä. Hetkellisiä häipymi- vastaaviksi. Suomesta tuli järjestön jäsen
37779: siä aiheutuu, jos lentokoneen tutkavastainlähetin 1.1.200 1. Suomen navigaatiomaksu on 30 Euro-
37780: joutuu esimerkiksi voimakkaissa kaarroissa controlinjäsenmaanjoukossa viidenneksi edulli-
37781: omaan katveeseensa. Pidempiaikaiset häipymi- sin. Eurocontrol-alueen keskimääräinen navigaa-
37782: set, kuten viime joulukuutta uutisoitu tapahtuma, tiomaksu on peräti 55 % korkeampi kuin Suo-
37783: johtuvat mitä suurimmalla todennäköisyydellä men maksu ja muiden pohjoismaidenkin maksut
37784: joko lentokoneen tutkavastaimen teknisestä vias- ovat nekin noin 40 % Suomen navigaatiomaksu-
37785: ta tai sen käyttöerheestä tai viasta maalaitteissa. ja korkeammat.
37786: Ilmailulaitos ei ole todennut maalaitteissa tällais- Helsinki-Vantaan toimistotomin mahdollises-
37787: ta vikaa. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkin- ti aiheuttamat tutkaheijastumat on julkisuudessa
37788: nasta antaman tiedotteen mukaan viime joulu- yhdistetty edellä mainittuun tutkasta katoamista-
37789: kuussa aiheutuneen vaaratilanteen syy oli ilma- paukseen. Toimistotomin rakentamisen päätös-
37790: aluksesta johtuva. Lennonjohdon toiminta tukeu- prosessi on analoginen edellä todetun liikelaitok-
37791: tuu myös lentosuunnitelmatietojen käyttöön, jol- sen päätösmenettelyn kanssa. Toimistotomin to-
37792: loin liikennetilanne on tiedossa näissä mahdolli- teuttamista koskevat valmistelevat päätökset teh-
37793: sissa pidemmissäkin häipymistilanteissa. Tämä tiin Ilmailulaitoksen hallituksessa vuonna 1996
37794: on otettu huomioon myös Suomessa noudatetta- ja lopullisesti rakentamisen käynnistämisestä
37795: vissa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päätettiin hallituksessa toukokuussa vuonna
37796: (ICAO) normeissa, joiden perusteella ilma-aluk- 1997.
37797: set porrastetaankin niin väljästi (5,4 km vaaka- Rakennushankkeen suunnittelun yhteydessä
37798: etäisyyttä tai300m korkeusetäisyyttä), että vaa- Ilmailulaitoksessa selvitettiin asianmukaisesti
37799: ratilanteita ei pääse syntymään, vaikka tutkayh- rakennukselle kiitoteiden sektoripinnoista tule-
37800: teys jostain syytä menetettäisiinkin. Ilmailulai- vat korkeusrajoitukset, mahdolliset vaikutukset
37801: tos on laatinut tällaisten tilanteiden varalle toi- lentomenetelmiin sekä tutkien toimintaan. Hank-
37802: minnalliset ohjeet. keella ei ennakkoon arvioiden todettu olevan
37803: Ilmailulaitos on vuodesta 1991 lähtien ollut käytännön vaikutuksia tutka-asioihin. Rakennuk-
37804: valtion liikelaitos, jolle valtio ei enää osoita mää- sen noustua harjakorkeuteen keväällä 1998 ei sen
37805: rärahoja, vaan Ilmailulaitoksen kulut rahoitetaan todettu silloisessa esitysjärjestelmässä ai-
37806: lentoyhtiöiltä perittävillä liikennemaksuilla ja heuttavan tutkiin erityistä säätötarvetta.
37807: lentoasemien muilla kaupallisilla toiminnoilla. Laajojen testien ja koekäyttövaiheen jälkeen
37808: Ilmailulaitos on vuodesta 1996 lähtien päinvas- Lentoturvallisuushallinto hyväksyi ICAO:n peri-
37809: toin tulouttanut valtion talousarvioon tulokses- aatteita noudattaen uuden Eurocat-2000-esitys-
37810: taan valtioneuvoston päättämää voitontuloutus- järjestelmän siten, että se otettiin käyttöön
37811: ta. Ilmailulaitoksen mistään toiminnasta ei sen 14.5.2000. Helsinki-Vantaan kolmesta tutkasta
37812: liikelaitoskaudella ole aiheutunut kuluja valtiol- (kaksi toisiatutkaa ja yksi ensiötutka) järjestel-
37813: le. mään ei käyttöehtojen mukaan kuitenkaan saa-
37814: Viitaten edellä todettuun viivetilanteeseen, nut ennen suoritettavaa uutta hyväksymistarkas-
37815: lentoyhtiöille ei ole aiheutunut Helsinki-Vantaal- tusta kytkeä lentoaseman ensiötutkaa lähinnä sii-
37816: la uudesta järjestelmästä ylimääräisiä kuluja. nä havaittujen liiallisten harhamaalien vuoksi.
37817: Päinvastoin toiminta on ollut entistäkin täsmälli- Todettakoon, että ensiötutka ei ole ICAO:n nor-
37818: sempää. Myös on syytä todeta, että Ilmailulaitok- mien mukaan vaatimus tutka-avusteiselle len-
37819: sen perimien liikennemaksujen (laskeutumis- nonjohdolle.
37820: maksut, matkustajamaksut, navigaatiomaksut) Liikenne- ja viestintäministeriö pitää ensiötut-
37821: taso on eurooppalaisittain hyvin edullinen. Len- kaa kuitenkin Helsinki-Vantaalla hyödyllisenä,
37822: nonvarmistuspalveluista perittävä navigaatio- joustavuutta tuovana lisäjärjestelmänä. Nyttem-
37823: maksu määritetään Eurocontrolin jäsenmaissa min myös ensiötutka on sen uusien säätöjen ja
37824:
37825:
37826: 5
37827: KK 1070/2000 vp- Klaus Bremer /r Ministerin vastaus
37828:
37829:
37830: tarkastusmittausten jälkeen hyväksytty ja hemmin tapahtunutta käyttöönottohyväksyntää.
37831: 16.1.2001 alkaen liitetty järjestelmään, ja sille on On mahdotonta sanoa, johtuiko ensiötutkan sää-
37832: myös määritetty omat porrastussäännöt tötarve kysymyksessä arvellulla tavalla toimisto-
37833: Uudet esitysjärjestelmät ovat yleensä vanhoja tornista vai lentoaseman lukuisista muista raken-
37834: tarkempia, joten on varsin ymmärrettävää, että nuksista vai kaikista yhteensä.
37835: vanhassa ensiötutkassa ilmeni sen liityntää Euro- Ilmailulaitoksen investointiohjelmassa on
37836: cat-2000-järjestelmään sovitettaessa säätötarpei- myös Helsinki-Vantaan ensiötutkan uusinta.
37837: ta. Tämä ei kuitenkaan estänyt Eurocat-2000-jär- Uusinnan yhteydessä varmistetaan asianmukai-
37838: jestelmän käyttöönottoa eikä ensiötutkan myö- sesti sen entistäkin parempi toiminnallisuus.
37839:
37840:
37841: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2001
37842:
37843: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
37844:
37845:
37846:
37847:
37848: 6
37849: Ministerns svar KK 1070/2000 vp- Klaus Bremer /r
37850:
37851:
37852:
37853:
37854: Tili riksdagens talman
37855:
37856: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ligt. En säker och smidig flygtrafik samt tillräck-
37857: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- lig kapacitet är en konkurrensfördel för Finland.
37858: rådet översänt följande av riksdagsledamot Klaus Enligt de mätningar som gäller säkerheten och
37859: Bremer /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS förseningarna har man lyckats bra i dessa mål-
37860: 1070/2000 rd: sättningar under de senaste åren. Likaså är priser-
37861: na på flygplatsernas och flygtrafiktjänsternas ser-
37862: Vem var det somfattade det slutliga be- vice förmånliga jämfört med både Europa och
37863: slutet om Luftfartsverkets nybygge och övriga Norden.
37864: dess höjd inom EFHK:s funktionsområ- På Luftfartsverket tillämpas lagen om statens
37865: de, affårsverk. Enligt lagen beslutar ett affårsverks
37866: styrelse om betydande investeringar som affårs-
37867: vem eller vilket organ fattade det vådli- verket gör. Luftfartsverkets styrelse beslöt 1992
37868: ga beslutet att investera i det s.k. FAT- att förnya Finlands flygtrafiktjänstsystem (FAT-
37869: Ml-systemet, Ml) och projektet har sedan dess ingått i den år-
37870: hur mycket har bristerna i EFHK:s jlyg- liga investeringsbudgeten som Luftfartsverkets
37871: ledningssystem kostat a) staten, b) de styrelse godkänner. Från samma tidpunkt har det
37872: jlygbolag och luftfartsföretag som an- också varit det andra viktiga investeringsobjek-
37873: vänder EFHK och tet vid sidan av förbättrandet av Helsingfors-
37874: Vanda flygplats som riksdagen enligt 10 § lagen
37875: är det möjligt att få ett ärligt och trovär- om statens affårsverk godkänner i samband med
37876: digt svar av regeringen på ovan nämn- behandlingen av statsförslaget. 1 fråga om affårs-
37877: da frågor utan att motsvarande polisan- verk behöver riksdagen inte bevilja anslag för ett
37878: mälan eller begäran om utredning av affårsverks investeringar under finansåret, så-
37879: riksdagens justitieombudsman måste som i fråga om ämbetsverk, utan riksdagen god-
37880: göras? känner maximibeloppet av affårsverkets investe-
37881: ringar under finansåret och enligt 7 § lagen om
37882: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Luftfartsverket gränserna för upplåningen. Ett
37883: föra följande: affårsverk skall finansiera sina investeringar ge-
37884: nom intern finansiering, viiken i Luftfartsverkets
37885: Att upprätthålla en hög flygtrafiksäkerhet är den
37886: fall består av flygplatsernas trafikavgifter och na-
37887: viktigaste principen och utgångspunkten för
37888: vigationsavgifter för flygledningen.
37889: Luftfartsverkets verksamhet. 1 all sin verksam-
37890: Om leveransen av FATMI-systemet ordnades
37891: het poängterar Luftfartsverket att det inte får gö-
37892: en omfattande internationell anbudstävling, i vii-
37893: ras några kompromisser mellan säkerhet, effekti-
37894: ken alla större internationella företag som då ver-
37895: vitet och flexibilitet, utan säkerheten skall alltid
37896: kade i branschen deltog. Väljargruppen föreslog
37897: komma i första hand. Dessutom skall flygtrafik-
37898: enhälligt valet av det system som Siemens-
37899: tjänstens service vara av så god kvalitet som möj-
37900: Plessey erbjöd. Erbjudandet både överensstämde
37901:
37902:
37903:
37904: 7
37905: KK 1070/2000 vp- Klaus Bremer /r Ministems svar
37906:
37907:
37908: funktionellt sett bäst med Luftfartsverkets krav enligt de europeiska flygbolagens organisations
37909: och var klart förmånligast. (AEA) statistik. Då det gäller ländemas huvud-
37910: Systemet Eurocat-2000, som utgör käman i flygplatser placerar sig Helsingfors-Vanda stän-
37911: FATMI, är inte och har inte varit vådligt utan är digt bland de tre första.
37912: en nödvändig fömyelse av systemet så att till- Enligt Eurocontrolorganisationens statistik
37913: gången på Finlands flygtrafiktjänsts service, dess var i genomsnitt 18 % av flygningama i Europa
37914: modemitet, kapacitet och kvalitet kan tryggas. försenade på grund av flygledningsorsaker 2000.
37915: Serlan 1997 har man gradvis tagit i bruk delleve- 1 Finland var motsvarande andel 6 %. Av förse-
37916: ranser som hör tili systemet, tills vidare den se- ningama i Finland berodde största delen, ca 5
37917: naste delen av systemet på Helsingfors-Vanda procentenheter, av begränsningar på destina-
37918: flygplats i maj i fjol. Som följande installeras ett tionsflygfåltet eller i luftrummet utanför Finland
37919: nytt Eurocat-2000-system som hör till FATMI- och endast 1,2% av flygningama försenades på
37920: projektet vid Tammerfors distriktsflygledning. grund av faktorer som hänför sig till Finlands
37921: Av utbildningsskäl och andra orsaker bör sådana Luftfartsverk (inklusive begränsningar på grund
37922: här stora systemleveranser ske småningom. av vädret). Procenten är mycket liten och den läg-
37923: Även andra Iänder som under de senaste åren sta sedan 1997, då motsvarande omfattande sta-
37924: har beslutat att fömya sina system kommer att ta i tistikuppgifter fanns att tillgå.
37925: bruk samma Eurocat-2000-system, t.ex. Sverige, När Eurocat-2000, som hör till Finlands flyg-
37926: Ungem, Portugal, Australien, Saudi-Arabien, lr- trafiktjänsts utvecklingsprojekt, togs i bruk på
37927: land och Estland. Helsingfors-Vanda flygplats den 14 maj 2000,
37928: De tidigare systemen som användes för be- tillämpades under de två första veckoma enligt
37929: handling av fårdplaner och radaruppgifter kunde Luftfartsinspektionens beslut större minimisepa-
37930: inte på ett fömuftigt sätt utvecklas för nya be- ration än normalt, och på grund härav drabbades
37931: hov. Tillgången på stöd och reservdelar för dessa ca 10 % av flygningama på Helsingfors-Vanda
37932: system, som i och för sig har fungerat bra, kunde under denna tid av förseningar på grund av flyg-
37933: inte längre garanteras och dessutom behövde ledningsorsaker. Motsvarande praxis med större
37934: både systemet i Norra Finland (Rovaniemi) och separation eller lägre kapacitet tillämpas även i
37935: vid Helsingfors-Vanda fömyas. 1 hela Europa andra Iänder alltid när nya system tas i bruk eller
37936: strävar man efter - inte minst driven av EU - viktiga förändringar som gäller luftrummet ge-
37937: att hitta nya tekniska och funktionella system, nomförs. Om sådana ändringar informeras i för-
37938: med hjälp av vilka flygtrafiktjänstens kapacitet väg på det sätt som krävs.
37939: och funktionalitet kan ökas och standardproduk- Serlan separationen ändrats tillbaka till det
37940: ter utvecklas i branschen. Det system som Fin- normala vid ingången av juni 2000, har trafiken
37941: land har valt är och kommer under de närmaste från flygledningssynpunkt löpt praktiskt taget
37942: åren att bli allt vanligare vid europeiska flygtra- utan förseningar på Helsingfors-Vanda fl yg-
37943: fiktjänstenheter, vilket är en stor fördel för ett li- plats. Under perioden 1.6.-31.12.2000 försena-
37944: tet land vid utveckling, godkännande, utbildning des endast 0, 7 % av flygningama av flygled-
37945: och underhåll då det gäller nya systemegenska- nings- orsaker på Helsingfors-Vanda flygplats.
37946: per samt vid ledning av flygtrafiken. Såsom sena- Av dessa var andelen förseningar på över 15 min.
37947: re framgår av svaret har anskaffningen av syste- endast 0,2 %, vilket innebär att en bättre service-
37948: met inte föranlett något behov att höja prisema på nivå knappast uppnås i praktiken.
37949: flygtrafiktjänstens service i Finland, utan prisni- Det har inte förekommit några större brister i
37950: vån i Finland är även i fortsättningen en av de Eurocat-2000-systemets funktion på Helsing-
37951: lägsta i Europa. fors-Vanda flygplats, utan systemet har fungerat
37952: Helsingfors-Vanda flygplats är för närvaran- stabilt. De små tekniska stömingar som har in-
37953: de en av de punktligaste flygplatsema i Europa träffat under hösten har berott på andra orsaker.
37954:
37955:
37956:
37957: 8
37958: Ministerns svar KK 1070/2000 vp- Klaus Bremer /r
37959:
37960:
37961: Det faktum att flygplatsens primärradar inte var der den tid Luftfartsverket har varit ett affårs-
37962: kopplad till presentationssystemet i enlighet med verk.
37963: luftfartsinspektionens beslut under perioden Med hänvisning till ovan konstaterade förse-
37964: 14.5.2000-16.1.2001 har inte inverkat på den ningar har det nya systemet på Helsingfors-Van-
37965: minimiseparation eller de kapacitetsvärden som da inte förorsakat flygbolagen några extra kost-
37966: skall iakttas på när- och landningsområdena. nader. Tvärtom har verksamheten varit mera
37967: Beträffande sådana missade radarkontakter punktlig än tidigare. Det är även skäl att konsta-
37968: som det hänvisas till i spörsmålet kan konstate- tera att de trafikavgifter (landningsavgifter, pas-
37969: ras att inget radarsystem är fullständigt då det sageraravgifter, navigationsavgifter) som Luft-
37970: gäller upptäckandet av mål. 1 Helsingfors-Van- fartsverket uppbär är synnerligen förmånliga eu-
37971: das presentationssystem syns målen bortsett från ropeiskt sett. 1 de Iänder som hör till Eurocontrol
37972: enskilda kortvariga fall. Kortvariga försvinnan- bestäms den navigationsavgift som uppbärs för
37973: den inträffar om flygplanets radarmottagare t.ex. flygtrafiktjänstens service på samma grunder och
37974: i kraftiga svängar hamnar i radarskugga. Lång- så att de motsvarar servicens självkostnad. Fin-
37975: variga försvinnanden, som den händelse som in- land blev medlem av organisationen den 1 janua-
37976: träffade i fjol och som kom ut i nyhetema, berod- ri 2001. Av Eurocontrols 30 medlemsländer har
37977: de högst antagligen antingen på ett tekniskt fel i Finland den femte lägsta navigationsavgiften.
37978: flygplanets radarmottagare/-sändare eller på att Den genomsnittliga navigationsavgiften inom
37979: radarmottagaren hade använts fel eller på ett fel i Eurocontrolområdet är t.o.m. 55 % högre än av-
37980: en markanordning. Luftfartsverket har inte upp- giften i Finland och de övriga nordiska ländernas
37981: täckt något sådant fel i markanordningama. En- navigationsavgifter är 40 % högre än Finlands.
37982: ligt ett meddelande från centralen för undersök- Det radareko som ämbetstomet på Helsing-
37983: ning av olyckor om undersökningen berodde fa- fors-Vanda eventuellt har förorsakat har i offent-
37984: rosituationen i december i fjol på flygplanet. ligheten kopplats till ovan nämnda försvinnande
37985: Flygledningens verksamhet stöder sig också på från radarskärmen. Beslutsprocessen som gäller
37986: de uppgifter som ges i fårdplanen, varför man byggandet av ämbetstornet är analog med ovan
37987: känner till trafiksituationen även under eventuel- nämnda affårsverks beslutsförfarande. De preli-
37988: la längre försvinnanden. Detta har beaktats även i minära besluten om byggande av ämbetstornet
37989: lntemationella civila luftfartsorganisationens fattades av Luftfartsverkets styrelse 1996 och det
37990: (ICAO) normer som iakttas i Finland och enligt slutliga beslutet om byggstarten fattades av sty-
37991: vilka flygplanen sprids så mycket (5,4 km av- relsen i maj 1997.
37992: stånd i horisontalled eller 300m i höjdled) att det 1 samband med planeringen av byggnadspro-
37993: inte kan uppstå några hotande situationer trots att jektet utreddes vid Luftfartsverket på behörigt
37994: radarkontakten bryts av någon orsak. Luftfarts- sätt de höjdbegränsningar för byggnaden som
37995: verket har utfårdat anvisningar för hur man skall föranleds av startbanomas sektormärken och
37996: handla i dessa situationer. byggnadens eventuella verkan på flygmetodema
37997: Luftfartsverket har sedan 1991 varit ett stat- samt radarverksamheten. Enligt förhands- be-
37998: ligt affårsverk, för vilket staten inte längre anvi- dömningama beräknades projektet inte ha någon
37999: sar något anslag, utan Luftfartsverkets utgifter fi- inverkan på radarverksamheten. lnte heller då
38000: nansieras med trafikavgifter som uppbärs av byggnaden nådde taklagshöjd våren 1998 konsta-
38001: flygbolagen och med övriga kommersiella verk- terades den orsaka några regleringsbehov hos ra-
38002: samheter på flygplatserna. Luftfartsverket har darna i presentationssystemet.
38003: tvärtom sedan 1996 av sitt resultat intäktsfört i Efter omfattande tester och ett omfattande för-
38004: statsbudgeten den vinst som enligt statsrådet söksskede godkände Luftfartsinspektionen med
38005: skall intäktsföras. lngen del av Luftfartsverkets iakttagande av ICAO:s principer det nya presen-
38006: verksamhet har föranlett staten några utgifter un- tationssystemet Eurocat-2000 så att det togs i
38007: bruk den 14 maj 2000. Av de tre radama på Hel-
38008:
38009:
38010: 9
38011: KK 1070/2000 vp- Klaus Bremer /r Ministems svar
38012:
38013:
38014: singfors-Vanda (två sekundärradar och en pri- ståeligt att den gamla primärradam måste ornreg-
38015: märradar) fick enligt bruksvillkoren dock inte leras då den skulle anpassas till det nya systemet
38016: flygplatsens primärradar kopplas till systemet Eurocat-2000. Detta hindrade dock inte att Euro-
38017: innan en ny kontroll hade utförts närmast på cat-2000 togs i bruk och inte heller det senare
38018: grund av de många falska mål som hade konsta- godkännandet av primärradam så att den kunde
38019: terats på radam. Det bör konstateras att ICAO:s tas i bruk. Det är omöjligt att säga om behovet att
38020: normer inte kräver någon primärradar för en ra- omreglera primärradam förorsakades av ämbets-
38021: darstödd flygledning. tomet på det sätt som man förmodar i spörsmålet
38022: Kommunikationsministeriet anser dock att eller om det berodde på de många övriga byggna-
38023: primärradam är ett nyttigt tilläggsystem, som der som finns på flygplatsen eller av alla faktorer
38024: ökar flexibiliteten på Helsingfors-Vanda. Nume- tillsammans.
38025: ra har även primärradam, efter ornregleringar och 1 Luftfartsverkets investeringsprogram ingår
38026: kontrollmätningar, godkänts och fr.o.m. den 16 också fömyande av primärradam på Helsingfors-
38027: januari 2001 kopplats till systemet. Man har ock- Vanda. 1 samband med fömyelsen kommer man
38028: så fastställt egna separationsregler för radam. på behörigt sätt se till att den fungerar ännu bätt-
38029: Nya presentationssystem är i allmänhet nog- re än tidigare.
38030: grannare än gamla, varför det är synnerligen för-
38031:
38032:
38033: Helsingforsden 13 februari 2001
38034:
38035: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
38036:
38037:
38038:
38039:
38040: 10
38041: KK 1071/2000 vp- Rakel Hiltunen /sd
38042:
38043:
38044:
38045:
38046: KIRJALLINEN KYSYMYS 1071/2000 vp
38047:
38048: Yhtenäinen maksukattojärjestelmä
38049:
38050:
38051:
38052:
38053: Eduskunnan puhemiehelle
38054:
38055: Terveydenhuollon asiakasmaksuille säädettiin suus näyttää kasvavan. Yli puolet Suomen lääkä-
38056: vuoden 2000 alusta 3 500 markan maksukatto. reistä arvioi kansalaisten laiminlyövän lääkitys-
38057: Perusteena maksukaton säätämiselle oli, että eri- tään taloudellisista syistä. Stakesin selvityksen
38058: tyisesti terveydenhuollon palveluja paljon käyt- mukaan pienituloisimmat perheet ja näiden lap-
38059: tävien henkilöiden vuotuinen maksurasitus voi set käyttivät vähemmän sairaalapalveluita kuin
38060: muuten nousta kohtuuttoman korkeaksi. Tammi- varakkaimpien perheiden lapset.
38061: kuun 1. päivästä 2001 alkaen maksukaton seu- Terveydenhoidon tasa-arvon toteuttamiseksi
38062: rantajakso muuttui kalenterivuodeksi. olisi tarkoituksenmukaista luoda olemassa ole-
38063: Sairauden aiheuttamia merkittäviä kustannuk- vien maksukattojen lisäksi maksukatto,joka huo-
38064: sia on eri yhteyksissä pyritty hillitsemään asetta- mioi terveydenhoidon kokonaiskulut ja joka oli-
38065: malla maksuille ja kustannuksille vuotuisia si määritelty alhaisemmalle tasolle kuin nykyis-
38066: enimmäismääriä. Tällaisia enimmäismääriä on ten maksukattojen yhteenlaskettu summa.
38067: käytössä esimerkiksi sairausvakuutuksessa, jos- Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnisty-
38068: sa sairausvakuutuksesta korvattaville matkaku- nyt selvitys maksukattojärjestelmän käytännön
38069: luille on säädetty 935 markan omavastuuraja, toteutuksesta. Ministeriön mukaan mahdolliset
38070: minkä jälkeen matkakulut korvataan kokonaisuu- muutokset maksukattoa koskevaan lainsäädän-
38071: dessaan. Samoin lääkekustannuksissa on 3 449 töön voidaan tarvittaessa toteuttaa vuoden 2001
38072: markan vuotuinen (2001) raja. Kelan korvaaman alkupuolella.
38073: kuntoutuksen matkakorvauksissa on myös 900
38074: markan omavastuu. Näiden maksukattojen yh- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38075: teissumma on lähes 9 000 markkaa. Lisäksi pit- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38076: käaikainen sairaus aiheuttaa useasti myös tar- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38077: peen käyttää maksullisia sosiaalipalveluja kuten vaksi seuraavan kysymyksen:
38078: kotipalvelun apua, jolloin sairastamisesta aiheu-
38079: tuvat kokonaiskustannukset voivat nousta ylivoi- Mitä hallitus aikoo tehdä terveyden-
38080: maisen suuriksi. huollon kokonaiskustannukset parem-
38081: Toteutetusta myönteisestä maksukattouudis- min huomioon ottavan yhtenäisen mak-
38082: tuksesta huolimatta terveydenhuollon eriarvoi- sukattojärjestelmän aikaansaamiseksi?
38083:
38084:
38085: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2001
38086:
38087: Rakel Hiltunen /sd
38088:
38089:
38090: Versio 2.0
38091: KK 107112000 vp- Rakel Hiltunen /sd Ministerin vastaus
38092:
38093:
38094:
38095:
38096: Eduskunnan puhemiehelle
38097:
38098: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- täjiä on koko maassa reilusti yli 50 000 henkilöä.
38099: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Maksukattojärjestelmää säädettäessä arvioitiin,
38100: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen että maksukatolle säädetyn rajan ylittäjiä olisi
38101: vastattavaksi kansanedustaja Rakel Hiltusen /sd enintään 80 000-100 000 henkilöä.
38102: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Sosiaali- ja terveysministeriö antaa eduskun-
38103: 1071/2000 vp: nalle kevätistuntokauden aikana selvityksen
38104: maksukaton toimivuudesta. Tässä yhteydessä on
38105: Mitä hallitus aikoo tehdä terveyden- tarkoitus arvioida sen kehittämistarpeita ja mah-
38106: huollon kokonaiskustannukset parem- dollisuuksia.
38107: min huomioon ottavan yhtenäisen mak- Sairausvakuutusjärjestelmässä on käytössä,
38108: sukattojärjestelmän aikaansaamiseksi? kuten kysymyksessä on todettu, kalenterivuo-
38109: teen sidotut vakuutetun omavastuut lääkekustan-
38110: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nuksille ja matkakustannuksille.
38111: ti seuraavaa: Yhtenäisen maksukaton kehittämiseen sai-
38112: Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto toteu- rausvakuutuksen korvausjärjestelmään ja kun-
38113: tettiin vuoden 2000 alusta lukien. Tätä aikaisem- nallisen terveydenhuollon maksuihin liittyy lu-
38114: min palveluista aiheutuville maksuille ei ollut kuisia ongelmia. Kunnallisen terveydenhuollon
38115: säädetty mitään ylärajaa. Järjestelmä on ollut maksukatosta aiheutuvat kustannukset - kun-
38116: käytössä vasta reilun vuoden ajan, ja se poikkeaa tien maksutulojen pieneneminen - kohdistuvat
38117: monilta osin olennaisesti kunnallisessa tervey- kuntiin. Sairausvakuutuksen lääkekustannusten
38118: denhuollossa muutoin käytetyistä maksujärjeste- sekä matkakustannusten maksukatot sen sijaan
38119: lyistä. Sen vuoksi maksukattojärjestelmän toteu- vaikuttavat Kansaneläkelaitoksen kustannuk-
38120: tus aiheuttaa monissa terveyskeskuksissa ja sai- siin. Jos eri järjestelmät yhdistettäisiin ja maksut-
38121: raaloissa sekä myös palvelujen käyttäjien kes- tomuuden raja olisi alempi kuin nyt yhteenlaske-
38122: kuudessa edelleenkin runsaasti epätietoisuutta. tut maksukatot, olisi ratkaistava, miten synty-
38123: Tämä kävi selville muun muassa sosiaali- ja ter- neet kustannukset jaetaan oikeudenmukaisella
38124: veysministeriön yhdessä lääninhallitusten kans- tavalla kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kesken.
38125: sa syksyllä 2000 tekemästä selvityksestä. Järjestelmien mahdollinen yhdistäminen edel-
38126: Selvityksen perusteella voidaan todeta, että lo- lyttäisi myös kokonaan uudenlaisten tietojärjes-
38127: kakuun loppuun mennessä maksukatolle sääde- telmien toteuttamista ja siihen liittyvien tietosuo-
38128: tyn 3 500 markan rajan oli ylittänyt selvitykses- jakysymysten ratkaisemista. Tietosuojaongel-
38129: sä mukana olleissa 96 terveyskeskuksessa ja 20 mat ovat vaikeuttaneet kunnallisen terveyden-
38130: sairaanhoitopiirissä 34 000 henkilöä. Tämän pe- huollon maksukaton toimeenpanoa jo nykyises-
38131: rusteella voidaan arvioida, että mainittuna aika- säkin järjestelmässä.
38132: na koko maassa maksukatolle säädetyn rajan oli Käsitykseni mukaan ensi vaiheessa onkin tar-
38133: ylittänyt noin 41 000 henkilöä. Selvityksen pe- peen saada kunnallisen terveydenhuollon maksu-
38134: rusteella voidaan arvioida, että vuoden 2000 lop- katto mahdollisimman hyvin toimivaksi. Vasta
38135: puun mennessä maksukatolle säädetyn rajan ylit- tämän jälkeen on perusteita arvioida mahdolli-
38136:
38137:
38138: 2
38139: Ministerin vastaus KK 1071/2000 vp- Rakel Hiltunen /sd
38140:
38141:
38142: suudettoteuttaa terveydenhuollon maksukaton ja
38143: sairausvakuutuksen maksukattojärjestelmien yh-
38144: distämistä.
38145:
38146:
38147: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2001
38148:
38149: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
38150:
38151:
38152:
38153:
38154: 3
38155: KK 107112000 vp- Rakel Hiltunen /sd Ministerns svar
38156:
38157:
38158:
38159:
38160: Tili riksdagens talman
38161:
38162: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger utgången av år 2000. När systemet med avgifts-
38163: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tak infördes uppskattade man att högst 80 000-
38164: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ra- 100 000 skulle överskrida den angivna gränsen.
38165: kel Hiltunen /sd undertecknade skriftliga spörs- Social- och hälsovårdsministeriet överlämnar
38166: mål SS 1071/2000 rd: under vårsessionen en utredning till riksdagen
38167: om hur väl systemet med avgiftstak fungerar i
38168: Vad avser regeringen göraför attfå tili praktiken. 1 samband med detta avser man utvär-
38169: stånd ett gemensamt system med avgifts- dera behovet och möjligheterna att utveckla sys-
38170: tak som bättre tar i beaktande de totala temet.
38171: kostnaderna inom hälso- och sjukvår- lnom sjukförsäkringssystemet är, så som kon-
38172: den? stateras i spörsmålet, den försäkrades självrisk
38173: för läkemedels- och resekostnader bunden till ka-
38174: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lenderåret.
38175: föra följande: Om man vill skapa ett gemensamt avgiftstak
38176: Ett avgiftstak inom den kommunala hälso- och för sjukförsäkringens ersättningssystem och av-
38177: sjukvården infördes vid ingången av år 2000. gifterna inom den kommunala hälso- och sjuk-
38178: lnnan systemet trädde i kraft hade ingen maximi- vården stöter man på flertalet problem. Kostoa-
38179: gräns fastslagits för kostnader för servicen. Sys- der till följd av ett avgiftstak inom den kommu-
38180: temet har endast varit i kraft ett drygt år och det nala hälsovården - dvs. lägre avgiftsintäkter -
38181: avviker i många avseenden från de avgiftssystem drabbar kommunerna. Sjukförsäkringens avgifts-
38182: /som i övrigt används inom den kommunala häl- tak för läkemedels- och resekostnader riktas där-
38183: so- och sjukvården. På grund av detta förorsakar emot mot Folkpensionsanstaltens utgifter. Om
38184: det nya systemet fortfarande osäkerhet på många olika system sarnmanslås och gränsen för av-
38185: hälsovårdscentraler och sjukhus och även bland giftsfria tjänster sänks från den summa som de
38186: användania av hälso- och sjukvårdstjänster. Det- olika nuvarande avgiftstaken tillsammans upp-
38187: ta framkom bl.a. av den utredning som social- går till måste det avgöras hur de kostnader som
38188: och hälsovårdsministeriet genomförde hösten därmed uppkommer skall fördelas jämlikt mel-
38189: 2000 i samarbete med länsstyrelserna. lan kommunerna och Folkpensionsanstalten.
38190: Utredningen visade att 34 000 personer på de En eventuell sammanslagning av de olika sys-
38191: 96 hälsovårdscentraler och inom de 20 sjuk- temen förutsätter ett helt nytt datasystem och där-
38192: vårdsdistrikt som ingick i utredningen hade över- med måste frågorna gällande datasekretessen ut-
38193: skridit den fastslagna gränsen på 3 500 mark. Ut- redas. Problem med datasekretessen har redan
38194: gående från dessa uppgifter hade uppskattnings- med det nuvarande systemet försvårat införandet
38195: vis 41 000 personer i hela landet under samma tid av avgiftstaket inom den kommunala hälso- och
38196: överskridit den fastslagna gränsen för avgiftsta- sjukvården.
38197: ket. På basis av dessa uppgifter kommer upp- Enligt min uppfattning måste man i första
38198: skattningsvis drygt 50 000 personer att ha över- hand få det nuvarande avgiftstaket inom den
38199: skridit den angivna gränsen för avgiftstaket före kommunala hälso- och sjukvården att fungera
38200:
38201:
38202: 4
38203: Ministems svar KK 1071/2000 vp- Rakel Hiltunen /sd
38204:
38205:
38206: bra. Först därefter är det motiverat att se över dens avgiftstak med sjukförsäkringens system
38207: möjlighetema att sammanslå hälso- och sjukvår- med avgiftstak.
38208:
38209:
38210: Helsingfors den 16 februari 2001
38211:
38212: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
38213:
38214:
38215:
38216:
38217: 5
38218: KA 112000 vp- Matti Huntola /vas ym.
38219:
38220:
38221:
38222:
38223: KESKUSTELUALOITE 1/2000 vp
38224:
38225: Aktiivinen sosiaalipolitiikka
38226:
38227:
38228:
38229:
38230: Eduskunnan puhemiehelle
38231:
38232: Hallitusohjelmassa on sovittu, että sosiaalitur- Samalla on syytä muistuttaa, että hallitusohjel-
38233: vamme kannustavuutta vahvistetaan. Verotusta, man monissa kohdissa puhutaan köyhyyden ja
38234: sosiaalisia tulonsiirtoja, maksuja ja palveluja on syrjäytymisen ehkäisemisestä. Näitä kysymyk-
38235: tarkoitus uudistaa. Uudistusten tavoitteena on siä tulisi mielestämme pohtia yhtä aikaa myös
38236: muodostaa toimiva, johdonmukainen ja kannus- poliittisella tasolla. Helmikuun aikana olisikin
38237: tava kokonaisuus. Tavoitteena on edistää työllis- hyvä ajankohta käydä keskustelu aktiivisesta so-
38238: tymistä, myöhentää eläkkeelle hakeutumista, li- siaalipolitiikasta.
38239: sätä työvoiman kysyntää sekä vahvistaa erityis-
38240: ryhmien mahdollisuutta osallistua työelämään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
38241: Hallitus on nimennyt aktiivisen sosiaalipolitii- vasti,
38242: kan työryhmän valmistelemaan esitystä. Työryh-
38243: män määräaika päättyy 31.12.1999. Aktiivisen että eduskunnassajärjestetään ajankoh-
38244: sosiaalipolitiikan tavoitteista ja keinoista olisi- taiskeskustelu aktiivisesta sosiaalipoli-
38245: kin syytä käydä laajempi poliittinen keskustelu. tiikasta.
38246:
38247:
38248: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
38249:
38250: Matti Huutola /vas Anu Vehviläinen /kesk
38251: Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Matti Saarinen /sd
38252: Tapio Karjalainen /sd Harry Wallin /sd
38253: Riitta Prusti /sd Tero Rönni /sd
38254: Ulla Anttila /vihr Kirsi Ojansuu /vihr
38255: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Jorma Huuhtanen /kesk
38256: Liisa Hyssälä /kesk Hannes Manninen /kesk
38257: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Esa Lahtela /sd
38258: Maria Kaisa Aula /kesk Pertti Turtiainen /vas
38259: Klaus Bremer /r Unto Valpas /vas
38260: Päivi Räsänen /skl Matti Kangas /vas
38261: Raimo Mähönen /sd Kari Uotila /vas
38262: Arto Seppälä /sd Annika Lapintie /vas
38263: Kalevi Olin /sd Mikko Immonen /vas
38264: Vaito Koski /sd Mikko Kuoppa /vas
38265: Eero Lämsä /kesk Ossi Korteniemi /kesk
38266:
38267: Versio 2.1
38268: KA 112000 vp - Matti Huutola /vas ym.
38269:
38270:
38271: Sakari Smeds /skl Esko-Juhani Tennilä /vas
38272: Pentti Tiusanen /vas Katja Syvärinen /vas
38273: Jorma Vokkolainen /vas Kari Kantalainen /kok
38274: Kimmo Kiljunen /sd Saara Karhu /sd
38275: Veijo Puhjo /vas
38276:
38277:
38278:
38279: Rauennut
38280:
38281:
38282:
38283:
38284: 2
38285: KA 2/2000 vp - Ismo Seivästö /skl ym.
38286:
38287:
38288:
38289:
38290: KESKUSTELUALOITE 2/2000 vp
38291:
38292: Suomen EU-jäsenyys
38293:
38294:
38295:
38296:
38297: Eduskunnan puhemiehelle
38298:
38299: Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenenä noin siin. Viisi vuotta muodostaa jo riittävän pitkän
38300: viisi vuotta, joista viimeiset puoli vuotta puheen- aikavälin suorittaa tarkastelu siitä, miten olem-
38301: johtajamaana. Tänä aikana niin maamme sisällä me selviytyneet unionin jäsenenä.
38302: kuin Euroopassakin on tapahtunut merkittäviä
38303: muutoksia. Jäsenyyteemme liittyi niin yleispo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
38304: liittisia kuin myös turvallisuuspoliittisia ja talou- vasti,
38305: dellisia odotuksia sekä samalla myös pelkoa eräi-
38306: den alojemme joutumisesta vakaviin vaikeuk- että eduskunta käy Suomen EU-jäsenyy-
38307: teen liittyvän ajankohtaiskeskustelun.
38308:
38309:
38310: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
38311:
38312: Ismo Seivästö /skl Leea Hiltunen /skl
38313: Heli Paasio /sd Kari Kärkkäinen /skl
38314: Olavi Ala-Nissilä /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
38315: Pertti Hemmilä /kok Päivi Räsänen /skl
38316: Mikko Immonen /vas Leena Rauhala /skl
38317: Jouko Jääskeläinen /skl Sakari Smeds /skl
38318: Liisa Hyssälä /kesk Marja-Leena Kemppainen /skl
38319: Bjarne Kallis /skl Mauri Salo /kesk
38320: J anina Andersson /vihr
38321:
38322:
38323:
38324: Rauennut
38325:
38326:
38327:
38328:
38329: Versio 2.1
38330: K'A 3/2000 vp- Leena Rauhala /skl ym.
38331:
38332:
38333:
38334:
38335: KESKUSTELUALOITE 3/2000 vp
38336:
38337: Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat
38338:
38339:
38340:
38341:
38342: Eduskunnan puhemiehelle
38343:
38344: Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat vii- kaita seurauksia. Akuuteissa kriisitilanteissa ei
38345: me vuosina lisääntyneet hälyttävästi. Lastenpsy- lapsia ja nuoria voida jonotuttaa mielenterveys-
38346: kiatrian avohoitokäynnit lisääntyivät vuosina palveluihin viikkokausia tai hoitaa pelkällä lää-
38347: 1994-1998 lähes 50 prosentilla. Nuorisopsy- kityksellä. Asianmukaisella ja nopealla hoidolla
38348: kiatrian hoitopäivät kasvoivat yhdessä vuodessa voidaan vaikuttaa koko elämän suuntaan ja kehi-
38349: 48 prosenttia. Hoitopaikkoja on vain murto-osal- tykseen myönteisellä tavalla. Hoitoonohjauksen
38350: le avun tarvitsijoista, ja jonot ovat kasvaneet sie- pitkittäminen lisää kustannuksia ja ongelmia ko-
38351: tämättömiksi. Hoitoon tulevat lapset ja nuoret deissa, kouluissa ja koko yhteiskunnassa.
38352: ovat entistä huonokuntoisempia, mikä johtuu sii- Hallitus on vihdoin havahtunut lasten ja nuor-
38353: tä, että ongelmia ja oireita ei vähäisten resurs- ten psykiatrisen hoidon kestämättömään tilantee-
38354: sien vuoksi havaita eikä niihin reagoida ajoissa. seen ja lisännyt määrärahoja vuoden 2000 bud-
38355: Joissain kunnissa oireisiin puututaan vasta kun jettiin. Asiantuntijoiden vakavat viestit psyyk-
38356: on aivan pakko. Esimerkiksi Helsingissä on tänä kisten ongelmien kasvusta, lisääntyneistä huos-
38357: vuonna joutunut hoitoon 70 alle li-vuotiasta las- taanotoista, kasvavasta huumeongelmasta ja las-
38358: ta itsemurhayrityksen vuoksi. Pahimmassa ta- ten humalahakuisesta päihteidenkäytöstä kerto-
38359: pauksessa lapsi on joutunut odottamaan hoitoon vat yhteiskuntamme perustavaa laatua olevasta
38360: pääsyä jopa seitsemän vuotta. sairaudesta. Lisämäärärahoilla hoidetaan nyt tä-
38361: Psyykkisten ongelmien varhainen hoitaminen män sairauden oireita. Tärkeää on selvittää taus-
38362: on kaikkein edullisinta ja tehokkainta, mutta re- talla vaikuttavat tekijät ja ne arvomaailman muu-
38363: surssit julkisen sektorin jokaisella asteella ovat tokset, jotka ovat johtaneet tähän kehitykseen.
38364: aivan liian vähäiset. Mielenterveyspalvelut ovat Lapsiperheiden taloudelliset resurssit, työelä-
38365: Suomessa häpeällisen huonossa tilassa. Laman män koventuneet vaatimukset ja vanhemmuuden
38366: aiheuttamien säästötoimenpiteiden vuoksi mie- ristipaineet tulee myös ottaa tarkastelun alaisik-
38367: lenterveyspalveluita on kunnissa karsittu suh- si. Avainkysymyksiä on myös, kuinka tehok-
38368: teessa muuta perusterveydenhuoltoa enemmän. kaasti lisämäärärahat saadaan kohdennettua sekä
38369: Myös mielenterveyshoidon rakennemuutoksen kuinka nopeasti virkoja ja hoitopaikkoja saadaan
38370: myötä sairaalapaikkoja on vähennetty rajusti ja lisättyä. Tilanteen seuranta on ehdottoman tär-
38371: avohoitopalveluita ei ole saatettu tarpeita vastaa- keää, niin että määrärahat pysyvät tarpeen mu-
38372: valle tasolle. Varsinkin lasten ja nuorten palvelut kaisella tasolla ja kuntien palvelutasoa seurataan
38373: sekä avo- että sairaalatasolla ovat riittämättö- nykyistä paremmin.
38374: mät, mikä aiheuttaa suurta vahinkoa.
38375: Asianmukaisten mielenterveyspalveluiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
38376: puutteesta ja pitkistäjonoista on usein kohtalok- vasti,
38377:
38378:
38379: Versio 2.1
38380: KA 3/2000 vp - Leena Rauhala /skl ym.
38381:
38382:
38383: että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste- voinnin kasvun syistä ja psykiatrisen
38384: lun lasten ja nuorten psyykkisen pahoin- hoidon tilasta ja tulevaisuudesta.
38385:
38386:
38387: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
38388:
38389: Leena Rauhala /skl Inkeri Kerola /kesk
38390: Leea Hiltunen /skl Merikukka Forsius /vihr
38391: Ismo Seivästö /skl Jari Leppä /kesk
38392: Katri Komi /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
38393: Marja-Leena Kemppainen /skl Hannes Manninen /kesk
38394: Sulo Aittoniemi /alk Eero Lämsä /kesk
38395: Lauri Oinonen /kesk Mirja Ryynänen /kesk
38396: Antti Rantakangas /kesk Paula Kokkonen /kok
38397: Pekka Vilkuna /kesk Kari Kantalainen /kok
38398: Jaana Ylä-Mononen /kesk Jouko Jääskeläinen /skl
38399: Tero Rönni /sd Liisa Hyssälä /kesk
38400: Kalevi Olin /sd Jukka Gustafsson /sd
38401: Lauri Kähkönen /sd Maria Kaisa Aula /kesk
38402: Heli Paasio /sd Päivi Räsänen /skl
38403: Saara Karhu /sd Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
38404: Pertti Turtiainen /vas Bjarne Kallis /skl
38405: Unto Valpas /vas Sakari Smeds /skl
38406: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Osmo Puhakka /kesk
38407: Säde Tahvanainen /sd
38408:
38409:
38410:
38411: Rauennut
38412:
38413:
38414:
38415:
38416: 2
38417: KA 4/2000 vp - Klaus Bremer /r ym.
38418:
38419:
38420:
38421:
38422: KESKUSTELUALOITE 4/2000 vp
38423:
38424: Rikoslain periaatteet
38425:
38426:
38427:
38428:
38429: Eduskunnan puhemiehelle
38430:
38431: Vuonna 1995 voimaan tullut rikoslain osauudis- rikoksentekijöiden aivan liian lieviksi koetut tuo-
38432: tus tähtäsi siihen, että oikeudenkäytössä alettai- miot, poliisin ja oikeuslaitoksen oikeustajun vas-
38433: siin suhtautua ankarammin pahoinpitelyyn. Tätä taiseksi koettu suhtautuminen vakaviin omai-
38434: nykyä muun muassa kaikki lievää pahoinpitelyä suusrikoksiin ym.
38435: tärkeämmät pahoinpitelyt ovat yleisen syytteen Edellä mainitut ovat esimerkkejä, jotka osoit-
38436: alaisia rikoksia. Samanaikaisesti yhä useampi pa- tavat, että tarvitaan jatkuvaa keskustelua rikos-
38437: hoinpitely katsotaan kuitenkin lieväksi, minkä laista ja sen periaatteista, lakien soveltamisesta,
38438: seurauksena kasvava määrä pahoinpitelyjä ei niiden luotettavuudesta ja siitä, miten ne vastaa-
38439: johda edes syytteeseen. Vaikka tarkoituksena oli vat yhteiskunnan ja kansalaisten yleistä oikeus-
38440: koventaa suhtautumista pahoinpitelyyn, syyttäjä- käsitystä. On huolehdittava siitä, että lainsäätä-
38441: viranomaiset antavat tilaa rikosuhrin taipuvai- jän ja lainsoveltajan välillä vallitsee yhteisym-
38442: suudelle antaa anteeksi rikoksentekijöille ja hy- märrys, jotta kansalaiset voivat luottaa siihen,
38443: väksyvät heidän toivomuksensa välttää oikeus- että maan lakeja sovelletaan yhdenmukaisesti, ta-
38444: prosessi. Näin ollen lainsäätäjän tarkoituksen ja sapuolisesti ja oikein.
38445: lain soveltamisen välillä vallitsee selvä ero.
38446: Lakien soveltaminen oikeuden ratkaisuissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
38447: niin ikään vieraantunut kansalaisten oikeustajus- vasti,
38448: ta. Siihen vaikuttavat samanlaisiksi rinnastetta-
38449: vissa oikeustapauksissa eri puolilla maata anne- että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
38450: tut kovin erilaiset tuomiot, alaikäisten ja nuorten lun rikoslain periaatteista.
38451:
38452:
38453: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
38454:
38455: Klaus Bremer /r Raimo Mähönen /sd
38456: Kari Myllyniemi /kesk Annika Lapintie /vas
38457: Paula Kokkonen /kok Erkki Pulliainen /vihr
38458: Raimo Vistbacka /ps Bjarne Kallis /skl
38459: Sulo Aittoniemi /alk
38460:
38461:
38462:
38463: Ajankohtaiskeskustelu 29.3.2000
38464:
38465:
38466: Versio 2.1
38467: KA 5/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo /kok ym.
38468:
38469:
38470:
38471:
38472: KESKUSTELUALOITE 5/2000 vp
38473:
38474: Yrittäjyyden edellytysten parantaminen
38475:
38476:
38477:
38478:
38479: Eduskunnan puhemiehelle
38480:
38481: Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt man laatimistyössä. Päävastuu yrittäjyyshank-
38482: kaksivuotisen yrittäjyyshankkeen. Hankkeella keessa on kauppa- ja teollisusministeriöllä.
38483: hallitus pyrkii vauhdittamaan yrittäjyyttä sekä Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä eri mi-
38484: yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Hankkeen nisteriöiden, työvoima- ja elinkeinokeskusten ja
38485: taustana on myös hallitusohjelman mukaisesti ta- alan järjestöjen kesken.
38486: voitella vakaata taloudellista kasvua, joka puo- Hallituksen pyrkimyksenä on, että hankkees-
38487: lestaan edellyttää uusien yritysten syntymistä ja sa käydään läpi yrittäjyyteen liittyviä ongelmia ja
38488: olemassa olevien kasvua. Erityisesti hallituksen etsitään näihin ratkaisuja. Toimenpiteitä toteute-
38489: yrittäjyyshankkeen tavoitteena on poistaa yritys- taan jatkuvasti koko hankkeen aikana. Merkittä-
38490: toiminnan esteitä ja eri hallinnonalojen yhteis- vät toimenpide-ehdotukset käsitellään talouspo-
38491: työllä kannustaa uusien yritysten perustamista liittisessa ministerivaliokunnassa.
38492: edistäviin toimenpiteisiin. Myös eduskunnalla tulee olla kokonaisuudes-
38493: Kauppa- ja teollisuusministeriössä laadittiin saan mahdollisuus vaikuttaa suomalaisen yritys-
38494: vuonna 1996 pk-yrityspoliittinen ohjelma. Tä- elämän ja yrittäjyyden edellytysten parantami-
38495: män seurantaraportti valmistui vuoden 1999 seen. Järjestämällä ajankohtaiskeskustelun yrit-
38496: alussa. Syksyllä 1999lakkautettiin kaksi neuvoa- täjyyden edellytyksistä hallitus sekä erityisesti
38497: antavaa neuvottelukuntaa: teollisuusneuvosto ja kauppa- ja teollisuusministeriö saavat yrittäjyys-
38498: pk-yritystoiminnan neuvottelukunta. Näiden ti- hankkeeseen liittyen arvokasta asiantuntija-apua
38499: lalle on perustettu Yritysneuvottelukunta, jossa kansanedustuslaitokselta.
38500: on yrittäjä- ja työelämän järjestöjen edustajia.
38501: Neuvottelukunnan puhenjohtajana toimii kaup- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
38502: pa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja ja vara- vasti,
38503: puheenjohtajana ulkomaankauppaministeri Kim-
38504: mo Sasi. Yritysneuvottelukunta toimii virka- että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
38505: miesvalmistelun tukena yrityspoliittisen ohjel- lun yrittäjyyden edellytysten parantami-
38506: sesta.
38507:
38508:
38509:
38510:
38511: Versio 2.1
38512: KA 5/2000 vp -Leena-Kaisa Harkimo /kok ym.
38513:
38514:
38515: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2000
38516:
38517: Leena-Kaisa Harkimo /kok Pekka Ravi /kok
38518: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Kirsi Piha /kok
38519: Kaarina Dromberg /kok Marja Tiura /kok
38520: Pertti Hemmilä /kok Martti Tiuri /kok
38521: Jyri Häkämies /kok Hanna Markkula-Kivisilta /kok
38522: Ville Itälä /kok Irja Tulonen /kok
38523: Paula Kokkonen /kok Kyösti Karjula /kesk
38524: Jyrki Katainen /kok Mirja Ryynänen /kesk
38525: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok Henrik Lax /r
38526: Timo Ihamäki /kok Marja-Leena Kemppainen /skl
38527: Jari Koskinen /kok Pekka Vilkuna /kesk
38528: Kalervo Kummola /kok Leena Rauhala /skl
38529: Seppo Kanerva /kok Hannu Takkula /kesk
38530: Eero Akaan-Penttilä /kok Janina Andersson /vihr
38531: Riitta Korhonen /kok Päivi Räsänen /skl
38532: Pekka Kuosmanen /kok Jari Leppä /kesk
38533: Esko Kurvinen /kok Bjarne Kallis /skl
38534: Jouni Lehtimäki /kok Seppo Lahtela /kesk
38535: Markku Markkula /kok Raimo Vistbacka /ps
38536: Pertti Mäki-Hakola /kok Sulo Aittoniemi /alk
38537: Olli Nepponen /kok Merikukka Forsius /vihr
38538: Timo Seppälä /kok Tanja Karpela /kesk
38539: Sari Sarkomaa /kok Risto Kuisma /rem
38540: Petri Salo /kok Veijo Puhjo /vas
38541:
38542:
38543:
38544: Rauennut
38545:
38546:
38547:
38548:
38549: 2
38550: KA 6/2000 vp - Martti Tiuri /kok ym.
38551:
38552:
38553:
38554:
38555: KESKUSTELUALOITE 6/2000 vp
38556:
38557: Työn tulevaisuuden 10 kipupistettä
38558:
38559:
38560:
38561:
38562: Eduskunnan puhemiehelle
38563:
38564: Työ on suomalaisen hyvinvoinnin perusedelly- erittäin hyödyllinen viikkoa ennen valtion vuo-
38565: tys. Tulevaisuusvaliokunta on valinnut työn tule- den 2000 talousarvion kehyksiä koskevan tiedon-
38566: vaisuuden toimikautensa pääteemaksi. Asiasta annon käsittelyä. Keskustelu palvelisi työn ja ta-
38567: on kuultu asiantuntijoita ja järjestetty seminaari. louden pitkän aikavälin tarkastelun näkökulmas-
38568: Osana työn tulevaisuuden käsittelyä on valmistu- ta myös uutta budjettimenettelyä eduskunnassa.
38569: massa kolme asiakirjaa: Näiden keskustelujen pohjalta tulevaisuusvalio-
38570: 1. Työn tulevaisuuden 10 kipupistettä, tule- kunta voisi osallistua nykyistä tiiviimmin edus-
38571: vaisuusvaliokunnan asiakirja (valmistuu maalis- kunnan pitkän aikavälin valtiontalouden kysy-
38572: kuun alussa) mysten käsittelyyn tulevaisuuden vaihtoehtojen
38573: 2. Työn tulevaisuus -seminaarijulkaisu yh- lähtökohdista.
38574: teistyössä Tulevaisuustutkimuksen Verkosto-
38575: Akatemian kanssa (jaettu aiemmin kaikille kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
38576: sanedustajille) vasti,
38577: 3. Globalisaatio ja työn loppu: Talous ja
38578: työllisyys vuoteen 2030, Valtion taloudellinen että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
38579: tutkimuskeskus VATT (tutkimus valmistuu ja lun keskiviikkona 15.3.2000 työn tule-
38580: jaetaan kansanedustajne maaliskuun alussa). vaisuudesta.
38581: Tulevaisuusvaliokunnan käsityksen mukaan
38582: ajankohtaiskeskustelu työn tulevaisuudesta olisi
38583:
38584:
38585: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2000
38586:
38587: Martti Tiuri /kok Jyrki Katainen /kok
38588: Jouni Backman /sd Markku Markkula /kok
38589: Pertti Hemmilä /kok Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
38590: Leea Hiltunen /skl Petri Neittaanmäki /kesk
38591: Susanna Huovinen /sd Juha Rehula /kesk
38592: Kyösti Karjula /kesk Esko-Juhani Tennilä /vas
38593:
38594:
38595:
38596: Ajankohtaiskeskustelu 15.3.2000
38597:
38598:
38599: Versio 2.1
38600: KA 7/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok ym.
38601:
38602:
38603:
38604:
38605: KESKUSTELUALOITE 7/2000 vp
38606:
38607: Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen
38608:
38609:
38610:
38611:
38612: Eduskunnan puhemiehelle
38613:
38614: Työntekijöiltä vaaditaan nykypäivänä yhä pi- Miehet käyttävät edelleen varsin vähän perhe-
38615: dempiä työpäiviä, jatkuvaa kouluttautumista ja vapaita, ja vanhemmuuden kustannukset kosket-
38616: työnteolle omistautumista. Työn ja perhe-elä- tavatkin pääasiassa naisten työnantajia.
38617: män vaatimusten yhteensovittaminen koetaan Lasten hyvinvointi edellyttää vastuullista van-
38618: monissa perheissä ongelmalliseksi. Kova ja vaa- hemmuutta ja läsnä olevaa aikuisuutta. Vastuun-
38619: tiva työelämä heijastuu lapsiin ja näkyy eri ta- tunnon ja hyvän itsetunnon kehittyminen edellyt-
38620: voin, pahimmillaan lasten pahoinvointina. Lap- tävät, että lapset saavat hyväksyntää, sekä rak-
38621: set väsyvät ja ovat aggressiivisia, yksinäisiä ja kautta että rajoja.
38622: turvattomia. Ohjelmansa mukaan hallitus edistää sellaisia
38623: Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa olosuhteita ja toimijatahojen yhteistyötä, joilla
38624: on monia kompastuskiviä. Ylityöt ja toisaalta tuetaan vastuullista vanhemmuutta, turvallista
38625: työsuhteen epävarmuus ovat nuorten aikuisten kasvuympäristöä ja kasvua tasapainoiseen van-
38626: arkipäivää. Pitkät työpäivät ovat poissa perheel- hemmuuteen. Yksi keskeinen osa tätä kokonai-
38627: tä, ja päivittäinen yhdessäoloaika jää usein vain suutta on pienten lasten vanhempien mahdolli-
38628: muutamaan tuntiin. suus sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä heille
38629: Määräaikaisten työsuhteiden ja pienten lasten parhaiten sopivalla tavalla.
38630: vanhemmuuden yhteensovittaminen on erityisen
38631: suuri haaste nuorille naisille. Myös työhön paluu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
38632: äitiysloman tai hoitovapaan jälkeen voi olla vai- vasti,
38633: keaa. Päivähoitojärjestelmässä on vielä paljon
38634: parannettavaa, jotta se vastaisi perheiden erilai- että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
38635: siin tarpeisiin. lun työn ja perhe-elämän yhteensovitta-
38636: misesta.
38637:
38638:
38639:
38640:
38641: Versio 2.1
38642: KA 7/2000 vp- Sari Sarkomaa /kok ym.
38643:
38644:
38645: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
38646:
38647: Sari Sarkomaa /kok Katri Komi /kesk
38648: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok Anu Vehviläinen /kesk
38649: Jyrki Katainen /kok Mirja Ryynänen /kesk
38650: Jouni Lehtimäki /kok Jaana Ylä-Mononen /kesk
38651: Petri Salo /kok Sulo Aittoniemi /alk
38652: Leena-Kaisa Harkimo /kok Tuija Brax /vihr
38653: Olli Nepponen /kok Irina Krohn /vihr
38654: Timo Seppälä /kok Kyösti Karjula /kesk
38655: Pertti Hemmilä /kok Inkeri Kerola /kesk
38656: Jyri Häkämies /kok Leena Rauhala /skl
38657: Irja Tulonen /kok Anne Huotari /vas
38658: Kari Kantalainen /kok Leea Hiltunen /skl
38659: Markku Markkula /kok Ismo Seivästö /skl
38660: Pekka Kuosmanen /kok Päivi Räsänen /skl
38661: Tuula Haatainen /sd Juha Rehula /kesk
38662: Pekka Vilkuna /kesk Sakari Smeds /skl
38663: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Pia Viitanen /sd
38664: Paula Kokkonen /kok Marjaana Koskinen /sd
38665: Tuija Nurmi /kok Riitta Prusti /sd
38666: Kirsi Piha /kok Rakel Hiltunen /sd
38667: Pekka Ravi /kok Susanna Huovinen /sd
38668: Jari Vilen /kok Marja-Leena Kemppainen /skl
38669: Raija Vahasalo /kok Jari Koskinen /kok
38670: Marja Tiura /kok Hannu Takkula /kesk
38671: Ilkka Kanerva /kok Ulla Anttila /vihr
38672: Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Lauri Oinonen /kesk
38673: Tanja Karpela /kesk
38674:
38675:
38676:
38677: Rauennut
38678:
38679:
38680:
38681:
38682: 2
38683: KA 8/2000 vp- Ilkka Taipale /sd
38684:
38685:
38686:
38687:
38688: KESKUSTELUALOITE 8/2000 vp
38689:
38690: Yksinäisten ihmisten aseman parantaminen
38691:
38692:
38693:
38694:
38695: Eduskunnan puhemiehelle
38696:
38697: Yksinäisten ihmisten asema on kärjistynyt vuo- tien aiheuttaman kuolleisuuden jälkeen (mitkä
38698: sien saatossa perherakenteen muuttumisen, kau- kohdistuvat kaikkiin yhteiskuntaluokkiin) esille
38699: pungistumisen ja työelämän rakennemuutosten on noussut yksinäisten, köyhien miesten kohtuu-
38700: myötä, mutta osittain myös sen seurauksena, että ton ylikuolleisuus.
38701: yhteiskunnan toimenpiteet on johdonmukaisem- Lukuisien aputyötehtävien poistuttua työ-
38702: min kohdistettu vuosikymmeniä lapsiperheiden, markkinoilta 1990-luvun alunjälkeen nämä yksi-
38703: yksinhuoltajien ja muiden perheellisten aseman näisten ryhmät ovat joutuneet entistä ahtaammal-
38704: kohottamiseen. Tällöin yksinäiset ovat jääneet le.
38705: ikään kuin jälkeen. Erilaiset kotipalvelujen, tukitoimien ja etsi-
38706: Suurissa kaupungeissa jo liki puolet ruoka- vän huollon, päivätoiminnan ja aktivoimisen
38707: kunnista on yksinäisten henkilöiden muodosta- muodot eivät ulotu riittävästi yksinäistyneiden
38708: mia. Yli 65-vuotiaista asuu yksin liki 70 % pää- ihmisten luokse. Tästä järkyttävin esimerkki on
38709: osin leskeytymisen vuoksi. Maaseudun syrjäseu- äskettäin löytyneen kuuden vuoden aikana muu-
38710: duilla asuu runsaasti yksinäisiä henkilöitä eris- mioituneen yksinäisen, ystävättämän miehen
38711: täytyneinä, ilman riittäviä palveluja, mutta nor- maalliset jäänteet.
38712: maalien velvoitteiden alaisina. Asuntojonoissa Maassamme ei ole luotu politiikkaa yksinäis-
38713: yksinäiset henkilöt alkavat muodostaa enemmis- ten olosuhteiden kohentamiseksi. Tämä edellyt-
38714: tön, jolle asuntojen tarjonta on kuitenkin vähäi- tää myös laajaa kansalaiskeskustelua ja -aktiivi-
38715: sintä, kun asuntojen suunnittelu ja rakentaminen suutta.
38716: on kohdennettu perheasuntojen puolelle. Toi-
38717: meentulotukitilastoissa yksinäiset, etenkin mie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
38718: het, ovat olleet suurimpana ryhmänä jo vuosi- vasti,
38719: kymmeniä sen jälkeen, kun eläkelainsäännöllä,
38720: sairausvakuutusjärjestelmällä ja asumistukijär- että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
38721: jestelyin muiden suurten ryhmien taloudellista lun yksinäisten ihmisten sosiaalisesta
38722: asemaa saatiin kohennettua. asemasta ja sen kohentamisesta.
38723: 1940-1950-luvun tuberkuloosikuolleisuu-
38724: denja 1960-1970-luvun sydän- ja verisuonitau-
38725:
38726:
38727:
38728:
38729: Versio 2.1
38730: KA 8/2000 vp -Ilkka Taipale /sd
38731:
38732:
38733: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
38734:
38735: Ilkka Taipale /sd
38736:
38737:
38738:
38739: Rauennut
38740:
38741:
38742:
38743:
38744: 2
38745: KA 9/2000 vp - Heli Paasio /sd ym.
38746:
38747:
38748:
38749:
38750: KESKUSTELUALOITE 9/2000 vp
38751:
38752: Yrittäjyyden edistäminen
38753:
38754:
38755:
38756:
38757: Eduskunnan puhemiehelle
38758:
38759: Suomalaisten nuorten valmius ja halukkuus yrit- kupolvenvaihdoksissa, sosiaaliturvassa ja kon-
38760: täjäksi on oleellisesti aikuisväestöä suurempaa. kurssitilanteissa, ongelmallinen. Tässä laajassa
38761: Eräiden selvitysten mukaan jopa yli puolet alle asiakokonaisuudessa tulee laukaista laajempi
38762: 30-vuotiaista on katsonut voivansa perustaa muutosprosessi, jotta talouden ja työllisyyden
38763: oman yrityksen. Silti vähäinen yrittäjäaktiivi- paraneminen turvattaisiin.
38764: suus on huolen aihe. Yrittäjien keski-ikä on huo-
38765: lestuttavan korkea. Yrittäjyyden edistäminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
38766: ensisijaisesti yhteiskunnan rakenteiden ja asen- vasti,
38767: teiden muuttamista niin, että yrittäjyyden aidot
38768: kannustimet lisääntyvät ja tarpeettomat esteet että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
38769: madaltuvat. Yrittäjyydenja sitä kautta työllisyy- lun yrittäjyyden edistämisestä siinä laa-
38770: den tulee olla osa yhteiskunnan päätöksentekoa. juudessa, jossa asia eurooppalaisessa
38771: Yrittäjien, maatalousyrittäjät mukaan lukien, mittakaavassa ymmärretään.
38772: asema on monessa keskeisessä asiassa, kuten su-
38773:
38774:
38775: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
38776:
38777: Heli Paasio /sd Jari Vilen /kok
38778: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok Pekka Nousiainen /kesk
38779: Mauri Salo /kesk Nils-Anders Granvik /r
38780: Ismo Seivästö /skl Pertti Turtiainen /vas
38781: Tero Rönni /sd Esko Kurvinen /kok
38782: Susanna Huovinen /sd Arto Seppälä /sd
38783: Pia Viitanen /sd Kirsi Ojansuu /vihr
38784: Rakel Hiltunen /sd Kari Kärkkäinen /skl
38785:
38786:
38787:
38788: Rauennut
38789:
38790:
38791:
38792:
38793: Versio 2.1
38794: KA 10/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
38795:
38796:
38797:
38798:
38799: KESKUSTELUALOITE 10/2000 VP
38800:
38801: Liikenteen kustannusten alentaminen
38802:
38803:
38804:
38805:
38806: Eduskunnan puhemiehelle
38807:
38808: Bensiinin hinta on Autoliiton laskelmien mu- sanoa, että tavaroiden vapaa liikkuvuus ei auto-
38809: kaan noussut tammikuusta 1999 noin 2,30 mark- jen kohdalla toteudu. Pitkien etäisyyksien ja vai-
38810: kaa litralta. Polttoaineiden hinnan nousun joh- keiden sääolojen maassa olisi liikenneturvalli-
38811: dosta valtio kerää vuositasolla arvonlisäveroa suuden ja ihmisten liikkumistarpeiden kannalta
38812: noin miljardi markkaa enemmän kuin tammi- pyrittävä siihen, että autokalusto olisi hyväkun-
38813: kuun 1999 hintatasolla. Samoin Autoliitto las- toista. Nykyinen verotustapa ei tätä tavoitetta
38814: kee, että kesäisenä aikana tapahtunut bensiinin edistä.Polttoaineiden ja autojen verotus on val-
38815: hinnannousu aiheuttaa keskivertoautoilijalle jopa tiolle merkittävä tulolähde. Näiden verojen ke-
38816: tuhansien markkojen lisäkulun vuositasolla. ventäminen ei kuitenkaan automaattisesti merkit-
38817: Nykyinen polttonesteiden hintojen nousu vai- se sitä, että valtio menettää vastaavat verotulot,
38818: kuttaa hyvin laaja-alaisesti yhteiskuntaan. Elin- sillä kuluttajilta kevennysten kautta säästyvä
38819: keinoelämälle se merkitsee tuntuvaa kuljetuskus- raha ohjautuu suurelta osin muuhun kulutukseen
38820: tannusten nousua ja yksityisille ihmisille se mer- ja sitä kautta myös verotuksen piiriin.Suomen
38821: kitsee sekä työmatkakulujen että muun liikkumi- olosuhteissa tarvitaan muuhun Eurooppaan ver-
38822: sen kallistumista. Erityisesti pienituloiset joutu- rattuna edullisempaa liikkumista ja hyväkuntoi-
38823: vat rajoittamaan liikkumistaan. Liikkumisen kal- sia autoja. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi
38824: leus on omiaan keskittämään yhteiskuntaa pit- myös liikenteen verotusta ja sen rakennetta olisi
38825: kien etäisyyksien maassa. Siksi polttoaineiden kevennettävä.
38826: kalleus kiihdyttää alueellista keskittymistä enti-
38827: sestään.Polttoaineiden hintojen ohella myös au- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
38828: tojen hinnat ovat Suomessa korkeat. Korkea au- vasti,
38829: toverotus merkitsee sitä, että myöskään käytetty-
38830: jen autojen tuonti ED-alueelta ei ole vapaata il- että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
38831: man korkeiden verojen maksamista. Voidaankin lun liikenteen verotuksen uudistamises-
38832: ta.
38833:
38834:
38835:
38836:
38837: Versio 2.1
38838: KA 10/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
38839:
38840:
38841: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
38842:
38843: Tanja Karpela /kesk Lauri Oinonen /kesk
38844: Inkeri Kerola /kesk Katri Komi /kesk
38845: Mika Lintilä /kesk Kari Myllyniemi /kesk
38846: Petri Neittaanmäki /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
38847: Niilo Keränen /kesk Hannes Manninen /kesk
38848: Anu Vehviläinen /kesk Liisa Hyssälä /kesk
38849: Hannu Takkula /kesk Anneli Jäätteenmäki /kesk
38850: Jari Leppä /kesk Seppo Kääriäinen /kesk
38851: Hannu Aho /kesk Pauli Saapunki /kesk
38852: Mauri Salo /kesk Antero Kekkonen /sd
38853: Markku Laukkanen /kesk Matti Vähänäkki /sd
38854: Paula Lehtomäki /kesk Mirja Ryynänen /kesk
38855: Seppo Lahtela /kesk Kyösti Karjula /kesk
38856: Marja Tiura /kok Seppo Kanerva /kok
38857: Matti Vanhanen /kesk Ismo Seivästö /skl
38858: Jaana Ylä-Mononen /kesk Jukka Vihriälä /kesk
38859: Olavi Ala-Nissilä /kesk Eero Lämsä /kesk
38860: Pekka Vilkuna /kesk Sakari Smeds /skl
38861: Antti Rantakangas /kesk
38862:
38863:
38864:
38865: Rauennut
38866:
38867:
38868:
38869:
38870: 2
38871: KA 11/2000 vp - Marjatta Vehkaoja /sd ym.
38872:
38873:
38874:
38875:
38876: KESKUSTELUALOITE 11/2000 vp
38877:
38878: Suomen terveydenhuollon tila
38879:
38880:
38881:
38882:
38883: Eduskunnan puhemiehelle
38884:
38885: WHO vertaili 191 maan kansanterveyttä ja ter- neet riittävästi vähentyneiden valtionosuuksien
38886: veydenhuollon tehokkuutta. WHO:n raportissa vuoksi. Sairastamisen kokonaiskulut ovat vähä-
38887: Suomen terveydenhuollon taso arvioitiin 31. si- tuloisen kannalta edelleen korkeat. Uusien hoito-
38888: jaan oikeuttavaksi. Sijoitusta on pidetty odotta- menetelmien ja kalliitten, uusien lääkkeitten
38889: mattoman huonona. Kaikkein heikoimmin Suo- käyttöönotossa on ongelmia. Väestö ikääntyy.
38890: mi sijoittui kansanterveysmittarin perusteella.
38891: Monet ovat kyseenalaistaneet tutkimuksessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
38892: käytetyt kriteerit. Tiedämme kuitenkin ilman
38893: WHO:takin, että puutteita esiintyy. Kuntien mah- että eduskunnassa järjestetään ajankoh-
38894: dollisuudet tuottaa palveluja eivät ole kehitty- taiskeskustelu Suomen terveydenhuol-
38895: lon tilasta.
38896:
38897:
38898: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2000
38899:
38900: Marjatta Vehkaoja /sd Erkki Kanerva /sd
38901: Timo Ihamäki /kok Antero Kekkonen /sd
38902: Matti Vähänäkki /sd Pentti Tiusanen /vas
38903: Heli Paasio /sd Annika Lapintie /vas
38904: Kari Rajamäki /sd Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
38905: Saara Karhu /sd Outi Ojala /vas
38906: Jukka Vihriälä /kesk Anni Sinnemäki /vihr
38907: Tarja Kautto /sd Pirjo-Riitta Antvuori /kok
38908: Jukka Gustafsson /sd Irja Tulonen /kok
38909: Pia Viitanen /sd Bjarne Kallis /skl
38910: Virpa Puisto /sd Päivi Räsänen /skl
38911: Klaus Heliberg /sd Inkeri Kerola /kesk
38912: Leena Luhtanen /sd Niilo Keränen /kesk
38913: Ilkka Taipale /sd Merikukka Forsius /vihr
38914: Mikko Elo /sd Hannu Aho /kesk
38915: Riitta Prusti /sd Liisa Hyssälä /kesk
38916: Marjaana Koskinen /sd Paula Kokkonen /kok
38917: Lauri Kähkönen /sd
38918:
38919:
38920: Versio 2.1
38921: KA 11/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
38922:
38923:
38924:
38925:
38926: Ajankohtaiskeskustelu 18.10.2000
38927:
38928:
38929:
38930:
38931: 2
38932: KA 12/2000 vp - Jouni Lehtimäki /kok ym.
38933:
38934:
38935:
38936:
38937: KESKUSTELUALOITE 12/2000 vp
38938:
38939: Koulu- ja työpaikkakiusaamisen vähentäminen
38940:
38941:
38942:
38943:
38944: Eduskunnan puhemiehelle
38945:
38946: Olemme viime viikkoina ja päivinä saaneet eri ko uusi rikosnimike: koulu- ja työpaikkakiusaa-
38947: sanomalehdistä lukea, minkälaisia seuraamuksia minen? Onko tukioppilasjärjestelmän kehittämi-
38948: koulu- ja työpaikkakiusaamisella voi olla. Mon- nen ratkaisu koulukiusaamiseen? Tarvitaanko
38949: ta kertaa kyse on samasta kiusaamisenjatkumos- oppilasasiamiestä? Onko työpaikkakiusaaminen
38950: ta, joka alkaa hiekkalaatikolta sekä jatkuu päivä- peruste irtisanoa kiusaaja? Kuka korvaa kiusaa-
38951: kodin ja koulun kautta työpaikoille. misesta syntyvän vahingon?
38952: Yhteiskunta ei saa hyväksyä koulu- ja työpaik-
38953: kakiusaamista. Kyse on yksilön oikeudesta saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
38954: da käydä koulua ja tehdä työtä rauhassa. Huoles- vasti,
38955: tuttava tutkimustulos oli, että poliisihallinnossa
38956: todettiin esiintyvän poikkeuksellisen paljon työ- että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
38957: paikkakiusaamista.Mitä pitäisi tehdä? Tarvitaan- lun koulu- ja työpaikkakiusaamisen vä-
38958: hentämisestä.
38959:
38960:
38961: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
38962:
38963: Jouni Lehtimäki /kok Jaana Ylä-Mononen /kesk
38964: Håkan Nordman /r Eero Akaan-Penttilä /kok
38965: Eero Lämsä /kesk Kaarina Dromberg /kok
38966: Matti Vanhanen /kesk Jyrki Katainen /kok
38967: Hannes Manninen /kesk Paula Kokkonen /kok
38968: Henrik Lax /r Seppo Kanerva /kok
38969: Pekka Vilkuna /kesk Kalervo Kummola /kok
38970: Timo Ihamäki /kok Pekka Kuosmanen /kok
38971: Matti Kangas /vas Kari Kantalainen /kok
38972: Kyösti Karjula /kesk Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
38973: Matti Väistö /kesk Irja Tulonen /kok
38974: Esko Kurvinen /kok
38975:
38976:
38977:
38978: Rauennut
38979:
38980:
38981: Versio 2.1
38982: K.A 13/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
38983:
38984:
38985:
38986:
38987: KESKUSTELUALOITE 13/2000 vp
38988:
38989: Köyhyyden vähentäminen
38990:
38991:
38992:
38993:
38994: Eduskunnan puhemiehelle
38995:
38996: Köyhien ihmisten määrä on lisääntynyt hälyttä- hyydestä kärsivien aseman helpottamiseksi. Hal-
38997: vän nopeasti viime vuosina, vaikka Suomen kan- litus ei sen sijaan ole saanut aikaan tehokkaita
38998: santalouden kehitys on ollut hyvin myönteinen. toimenpiteitä. Valtion vuoden 2001 talousarvio-
38999: Hallituksen eduskunnalle viime keväänä anta- esityksen yleisperusteluissa on vain lyhyt mai-
39000: man sosiaali- ja terveyskertomuksen 2000 mu- ninta köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemises-
39001: kaan Euroopan unionin käyttämällä tavalla las- tä. Toimenpiteistä ja tarvittavien varojen osoitta-
39002: kettuna maassamme oli vuonna 1994 köyhiä ih- misesta ei ole esityksiä eikä päätöksiä. Ongel-
39003: misiä 120 000, mutta vuonna 1999 määrä oli jo man laajuus, jatkuva kasvu ja vakavat seuraukset
39004: 200 000. Kasvujatkuu edelleen. Pääsyyksi halli- huomioon ottaen toimenpiteillä on kiire. On tär-
39005: tus toteaa mainitussa kertomuksessa sosiaalitur- keää, että eduskunta käy kasvavasta köyhyyson-
39006: van uudelleen jakavan vaikutuksen pienentymi- gelmasta ja sen ratkaisumalleista ajankohtaiskes-
39007: sen. Kehitys on hyvin epäinhimillinen ja sivistys- kustelun ja näin osaltaan kantaa vastuun kaik-
39008: valtiolle häpeällinen. kein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten
39009: Köyhyys johtaa useissa tapauksissa syrjäyty- elinolosuhteiden parantamisesta.
39010: miseen, rikollisuuden kasvuun ja muihin ikäviin
39011: seurauksiin. Kärjistyessään ongelma uhkaa yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
39012: teiskuntarauhaa. Köyhyyden vähentämiseksi ja vasti,
39013: kokonaan poistamiseksi tarvitaan pikaisesti mo-
39014: nipuolinen toimenpideohjelma. Päävastuu toi- että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
39015: menpiteistä on usealla eri ministeriöllä ja kun- lun kasvavasta köyhyysongelmasta ja
39016: nilla. sen ratkaisemiseksi tarvittavista kiireel-
39017: Seurakunnat ja monet vapaaehtoisjärjestöt lisistä toimenpiteistä.
39018: ovat jo vuosien ajan toimineet kiitettävästi köy-
39019:
39020:
39021:
39022:
39023: Versio 2.1
39024: KA 13/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
39025:
39026:
39027: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
39028:
39029: Toimi Kankaanniemi /skl Kari Kärkkäinen /skl
39030: Matti Väistö /kesk Leea Hiltunen /skl
39031: Hannu Aho /kesk Leena Rauhala /skl
39032: Lauri Oinonen /kesk Ismo Seivästö /skl
39033: Reijo Laitinen /sd Matti Kangas /vas
39034: Erkki Kanerva /sd Petri Neittaanmäki /kesk
39035: Osmo Puhakka /kesk Paula Lehtomäki /kesk
39036: Antti Rantakangas /kesk Raimo Vistbacka /ps
39037: Mikko Kuoppa /vas Sulo Aittoniemi /alk
39038: Unto Valpas /vas Esa Lahtela /sd
39039: Sakari Smeds /skl Riitta Prusti /sd
39040: Päivi Räsänen /skl Jouko Jääskeläinen /skl
39041: Risto Kuisma /rem
39042:
39043:
39044:
39045: Rauennut
39046:
39047:
39048:
39049:
39050: 2
39051: KA 14/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
39052:
39053:
39054:
39055:
39056: KESKUSTELUALOITE 14/2000 vp
39057:
39058: Globalisaation hallinta
39059:
39060:
39061:
39062:
39063: Eduskunnan puhemiehelle
39064:
39065: Maailma pienenee. Globalisaation ytimenä on ten sen murentavan itsenäisyyden ja kansallisesti
39066: maailman talouden yhdentyminen. Tavarat ja rakennetun hyvinvointiyhteiskunnan. Haasteena
39067: palvelut, pääomat, teknologia ja informaatio liik- onkin luoda globaalit pelisäännöt ja välineet,
39068: kuvat yli rajojen yhä tehokkaammin ja kasvavas- joilla hallita maailmanlaajuistumista samalla ta-
39069: sa määrin. Tälle on luonut edellytykset kuljetus- voin kuin demokraattisissa maissa on kansalli-
39070: ja tietoliikennetekniikan vallankumouksellinen sesti johdettu yhteiskuntakehitystä.
39071: kehitys. Etäisyyksien merkitys on supistunut. Joudutaan pohtimaan maailmanlaajuisten jär-
39072: Globalisaatio on muutakin kuin talouden yh- jestöjen, kuten YK:n, Maailmanpankin, Kansain-
39073: dentymistä. Itse asiassa kyse on yhteiskunnalli- välisen valuuttarahaston ja Maailman kauppajär-
39074: sesta muutosprosessista, jossa ihmisyhteisöt as- jestön roolia ja tehtäviä sekä niiden legitiimisyyt-
39075: teittain integroituvat yhdeksi maailmanlaajuisek- tä. Niiden parlamentaarista ulottuvuutta on kehi-
39076: si sosiaaliseksi järjestelmäksi. Maailma muovau- tettävä. Samoin globaalirahoitusta joudutaan ar-
39077: tuu kokonaisuudeksi, jonka osat ovat toisistaan vioimaan kehitysyhteistyötä laajemmasta näkö-
39078: riippuvaisia. Kyse on erilaisuuksien kasvavasta kulmasta.
39079: yhteisyydestä. Ruotsin hallitus on laatimassa ohjelmaa globa-
39080: Myös monet yhteiskunnalliset ongelmat ovat lisaation hallinnasta. Suomenkin hallitus on tie-
39081: tulleet yhteisiksi ihmiskunnalle. Talouskehityk- dostanut haasteen. Hallitusohjelmassa todetaan:
39082: sen haavoittuvuus, väestönkasvu, luonnonvaro- "Kansainvälisen talouden vakauden turvaami-
39083: jen riittävyys, kehitysmaiden köyhyys, ympäris- nen edellyttää tiivistyvää kansainvälistä yhteis-
39084: töongelmat, kansainvälinen rikollisuus, huume- työtä myös globaalilla tasolla. EU-maiden on toi-
39085: kauppa ja kulkutaudit, puhumattakaan joukkotu- mittava tässä kasvavassa määrin aktiivisena, yh-
39086: hoaseiden leviämisestä, ovat pakottaneet maail- tenäisenä osapuolena huomioiden myös köyhim-
39087: manlaajuiseen tiedostamiseen ja ongelmien rat- pien maiden kehitysedellytysten turvaaminen ...
39088: kaisuun. Kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen avoimuutta
39089: Globalisaatio vaikuttaa ratkaisevalla tavalla on lisättävä ja niiden kykyä vastata vapaiden pää-
39090: vallankäyttöön. Perinteisesti julkinen valta ja de- omaliikkeiden synnyttämään epävakauteen ja
39091: mokraattinen päätöksenteko ovat maantieteelli- globalisaation haasteisiin on vahvistettava. Täs-
39092: sesti rajattuja suvereeneihin kansallisvaltioihin. sä tarkoituksessa on selvitettävä esimerkiksi ly-
39093: Nyt globalisaation myötä tarvitaan ylikansallista hyiden, spekulatiivisten pääomaliikkeiden ai-
39094: vallankäyttöä, jonka rakenteet ovat vasta muo- heuttamien häiriöiden torjuntaan tähtäävien, kat-
39095: toutumassa. tavasti toimeenpantavien kansainvälisten järjes-
39096: Monet näkevät globalisaation väistämättömä- telmien käyttöönottoa." Lyhyiden pääomaliik-
39097: nä prosessina, jonka ehtoihin on vain sopeudutta- keiden hallinta on epäilemättä eräs keskeisistä
39098: va. Toiset vastustavat ylikansanistumista pelä-
39099:
39100: Versio 2.1
39101: KA 14/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
39102:
39103:
39104: kysymyksistä luotaessa globalisaatiolle pelisään- että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
39105: töjä. lun globalisaation hallinnasta.
39106:
39107: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
39108: vasti,
39109:
39110:
39111: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2000
39112:
39113: Kimmo Kiljunen /sd Esko Helle /vas
39114: Leena Rauhala /skl Klaus Bremer /r
39115: Riitta Korhonen /kok Pertti Hemmilä /kok
39116: Håkan Nordman /r Marja-Leena Kemppainen /skl
39117: Liisa Jaakonsaari /sd Inkeri Kerola /kesk
39118: Antti Kalliomäki /sd Olavi Ala-Nissilä /kesk
39119: Kalevi Olin /sd Aulis Ranta-Muotio /kesk
39120: Bjarne Kallis /skl Juha Karpio /kok
39121: Ulla Anttila /vihr Markku Markkula /kok
39122: Esko-Juhani Tennilä /vas Jyrki Katainen /kok
39123: Petri Neittaanmäki /kesk Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
39124: Antero Kekkonen /sd Lasse Viren /kok
39125: Kari Uotila /vas Timo Seppälä /kok
39126: Pentti Tiusanen /vas Seppo Kääriäinen /kesk
39127: Matti Väistö /kesk Outi Ojala /vas
39128: Jukka Gustafsson /sd Ossi Korteniemi /kesk
39129: Jouko Skinnari /sd Hannu Takkula /kesk
39130: Tero Mölsä /kesk Pirkko Peltomo /sd
39131: Anu Vehviläinen /kesk Klaus Heliberg /sd
39132: Leea Hiltunen /skl Ilkka Taipale /sd
39133: Paula Lehtomäki /kesk Johannes Leppänen /kesk
39134: Raimo Vistbacka /ps Jorma Vokkolainen /vas
39135: Sulo Aittoniemi /alk Pekka Nousiainen /kesk
39136: Susanna Rahkonen /sd Osmo Puhakka /kesk
39137: Erkki Kanerva /sd Antti Rantakangas /kesk
39138: Heli Paasio /sd Matti Vanhanen /kesk
39139: Lauri Kähkönen /sd Raija Vahasalo /kok
39140: Riitta Prusti /sd Tanja Karpela /kesk
39141: Raimo Mähönen /sd Lauri Oinonen /kesk
39142: Tapio Karjalainen /sd Säde Tahvanainen /sd
39143: Pertti Turtiainen /vas Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
39144:
39145:
39146:
39147: Rauennut
39148:
39149:
39150:
39151:
39152: 2
39153: KA 15/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk ym.
39154:
39155:
39156:
39157:
39158: KESKUSTELUALOITE 15/2000 vp
39159:
39160: Suomen tietoliikennepolitiikan tulevaisuus
39161:
39162:
39163:
39164:
39165: Eduskunnan puhemiehelle
39166:
39167: Suomi on edennyt tietoyhteiskuntakehityksessä salaisille on saanut paljon huomiota. Myös EU:n
39168: maailman kärkimaiden joukkoon. Mm. känny- komissio tavoittelee talouden kasvua kansalais-
39169: köiden ja tietokoneiden suhteellinen osuus on tietoyhteiskunnan edistämisen avulla. Japanin
39170: maailman huipputasolla. Kansalaisten kannalta hallituksen IT-strategiaa pohtiva komitea on
39171: tärkeä mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole kuiten- asettanut tavoitteekseen, että kaikki japanilaiset
39172: kaan maassamme toteutunut. Alueelliset erot tie- kotitaloudet olisi kytketty Internetiin vuoteen
39173: toyhteyksien saatavuudessa ja kustannuksissa 2005 mennessä. Komitea esittää, että maahan ra-
39174: ovat huomattavat. Erityisen tärkeää on Internetin kennetaan järjestelmä, joka mahdollistaa pysy-
39175: hyötykäytön mahdollisuus eri puolilla maatam- vän, huippunopean ja käytössä halvan Internet-
39176: me. yhteyden.
39177: Kansainvälinen Forrester Research -tutkimus- Suomessa on päädytty puhtaasti markkinave-
39178: laitos on ennustanut Suomen menettävän ase- toiseen kansalaistietoyhteiskunnan kehittämi-
39179: mansa yhtenä Intemetin käytön kärkimaana laa- seen ilman riittävän laajaa poliittista keskustelua
39180: jakaistaliittymien kalleuden vuoksi. Tutkimus- peruslinjauksista. Kohtuuhintaisille ja mahdolli-
39181: laitoksen ennusteen mukaan vuonna 2005 vain simman moneen kotiin yltäville tietoliikenneyh-
39182: 19 prosenttia suomalaisista pääsee Internetiin teyksille ei ole annettu riittävästi arvoa kansa-
39183: laajakaistaisella liittymällä. Ruotsissa vastaavan laistietoyhteiskunnan luomisessa. Suomesta ol-
39184: osuuden ennustetaan olevan 40, Tanskassa 37 ja laan rakentamassa mobiiliteknologian laborato-
39185: Norjassa 36 prosenttia. Kehityksen kärjestä jää- riota, ei tasa-arvoista kansalaistietoyhteiskuntaa,
39186: misellä tulee olemaan laajoja vaikutuksia suoma- jossa kansalaisten sivistyksellisenä perusoikeu-
39187: laisen tieto- ja osaamisyhteiskunnan tulevaisuu- tena on kohtuuhintainen ja nopea yhteys tieto-
39188: teen. Kansalaisten tietoyhteiskuntataidot, sisäl- verkkoihin.
39189: lön kehittyminen ja e-kaupan yleistyminen jää- Valtion vetäytymistä tietoliikenneyhteyksien
39190: vät kilpailijamaita heikommiksi. Informaatiotek- kehittämisessä on perusteltu kilpailu- ja teknolo-
39191: nologian tunkeutuessa myös perinteisille toimi- gianeutraaliudella. Perustelu on ristiriidassa sen
39192: aloille nettitaitojen puuttumista voidaan verrata tosiasian kanssa, että julkista rahaa ohjautuu kun-
39193: lukutaidottomuuteen. Pienen maan osaamispää- tien ja kaupunkien sekä ED-hankkeiden kautta
39194: oman kehittämisen kannalta tietoyhteiskunnan tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Valtion
39195: ulottaminen nopeasti mahdollisimman laajalle on koordinoinoin puuttuminen on merkinnyt alueel-
39196: elintärkeä kysymys. listen erojen voimistumista: heikoimmilla alueil-
39197: Tietoyhteiskunnan välineiden epätasapainoi- la ei ole resursseja panostaa tietoliikenneyhteyk-
39198: sesta jakautumisesta ollaan kansainvälisesti yhä siin, kun taas kaupungeissa kehitystä edistetään
39199: laajemmin huolestuneita. Ruotsin päätös turvata usein kilpailun lisäksi julkisin varoin. Tietoyh-
39200: tasa-arvoiset tietoliikenneyhteydet kaikille kan- teiskunnan välineet ovat jo epätasaisesti jakautu-
39201:
39202: Versio 2.1
39203: KA 15/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk ym.
39204:
39205:
39206: neet. Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan kin eniten hyötyä. EU:n edellyttämä paikallispu-
39207: kesäkuussa julkistaman raportin mukaan pääkau- helinyhtiöiden omistajuuden ja asiakkuuden ir-
39208: punkiseudulla 44 prosentilla kotitalouksista on rottaminen toisistaan ei ole myöskään toteutunut
39209: tietokone, mutta muualla maassa vain 20 prosen- kattavasti. Kilpailun rajalliset mahdollisuudet
39210: tilla. Pääkaupunkiseudun pientalouksista yli nel- ovat nähtävissä Soneran kokeilussa korvata lan-
39211: jänneksellä oli viime vuoden lopulla Internet-yh- kaverkot gsm-tekniikalla: syrjäseudut jäävät il-
39212: teys, mutta 5b- ja 6-tukialueilla osuus jäi reilusti man julkisen talouden tukea kohtuuhintaisten ja
39213: alle kymmenen prosentin. nopeiden tietoliikenneyhteyksien ulkopuolelle.
39214: Vaikka nopeiden tietoliikenneyhteyksien to-
39215: teuttamisessa on vannottu kilpailun tulokselli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
39216: suuden nimeen, ei kilpailun edistäminenkään ole vasti,
39217: sujunut riittävän tehokkaasti. Liikenneministeriö
39218: on suunnitellut jättävänsä paikallispuhelukilpai- että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
39219: lun vapauttamisen ulkopuolelle lanka- ja matka- lun maamme tasapainoisen kehityksen
39220: puhelinten väliset puhelut. Juuri näiden puhelui- kannalta elintärkeästä tietoliikennepoli-
39221: den kilpailuttamisesta olisi kuluttajalle kuiten- tiikasta.
39222:
39223:
39224: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
39225:
39226: Kyösti Karjula /kesk Reijo Kallio /sd
39227: Petri Neittaanmäki /kesk Tapio Karjalainen /sd
39228: Lauri Oinonen /kesk Esko-Juhani Tennilä /vas
39229: Leea Hiltunen /skl Matti Väistö /kesk
39230: Jaana Ylä-Mononen /kesk Maria Kaisa Aula /kesk
39231: Juha Rehula /kesk Mirja Ryynänen /kesk
39232: Liisa Hyssälä /kesk Mari Kiviniemi /kesk
39233: Håkan Nordman /r
39234:
39235:
39236:
39237: Rauennut
39238:
39239:
39240:
39241:
39242: 2
39243: KA 16/2000 vp - Annika Lapintie /vas ym.
39244:
39245:
39246:
39247:
39248: KESKUSTELUALOITE 16/2000 vp
39249:
39250: Väkivaltatilanteet työpaikoilla
39251:
39252:
39253:
39254:
39255: Eduskunnan puhemiehelle
39256:
39257: Työterveyslaitoksen vasta julkaistun selvityksen lanteiden ilmentymä on se, että väkivaltaisia tai
39258: mukaan hotelli- ja ravintola-alan työntekijöillä uhkaavasti käyttäytyviä eivät ole vain sosiaali- ja
39259: on suurin riski joutua väkivallan uhriksi työs- terveydenhuollon asiakkaat, vaan myös heidän
39260: sään. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkimuk- omaisensa.
39261: set osoittavat, että väkivaltatilanteet hoitoalalla Ongelman vakavuuteen nähden toimenpiteitä
39262: ovat lisääntyneet. Kauppojen aukioloaikoja ol- on esitetty varsin vähän ongelman korjaamisek-
39263: laan vapauttamassa. Kokemuksien mukaan auki- si. Työsuojeluorganisaatioiden ja työsuojeluval-
39264: oloajan pidentyessä kauppoja pidetään auki vä- tuutettujen roolia ja tehtäviä on tässä yhteydessä
39265: hemmällä henkilökunnalla, jolloin väkivaltati- syytä terävöittää. Väkivaltatilanteiden kirjaami-
39266: lanteiden riski kasvaa. Myös koulun työntekijät sesta ei ole olemassa mitään ohjeita, vaikka se
39267: ovat kohdanneet työssään väkivaltatilanteita. olisi ensiarvoisen tärkeää työyhteisöjen riskiti-
39268: Kaupan alalla tehdyssä työtutkimuksessa kävi lanteiden vähentämiseksi ja kaikkien osapuolien
39269: ilmi, että uhka- ja väkivaltatilanteet ovat yleisiä oikeusturvankin kannalta. Myös väkivallan psyy-
39270: erityisesti pienissä myymälöissä. Selvityksessä kelle aiheuttamiin ongelmiin tulisi kiinnittää
39271: mukana olleista 2 % on ollut fyysisen väkivallan aiempaa enemmän huomiota.
39272: kohteena, mikä tarkoittaa noin 7 OOO:ta kaupan
39273: alan työntekijää. Tehyn tänä syksynä julkista- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
39274: man työpaikkaväkivaltaselvityksen mukaan suo- vasti,
39275: raa fyysistä väkivaltaa on kokenut joka kolmas
39276: terveydenhoitoalan työntekijä. Uusi väkivaltati- että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
39277: lun väkivaltatilanteista työpaikoilla.
39278:
39279:
39280: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
39281:
39282: Annika Lapintie /vas Sakari Smeds /skl
39283: Susanna Huovinen /sd Kirsi Ojansuu /vihr
39284: Mari Kiviniemi /kesk Paula Lehtomäki /kesk
39285: Marja-Leena Kemppainen /skl Paula Kokkonen /kok
39286: Pentti Tiusanen /vas Erkki Kanerva /sd
39287: Liisa Hyssälä /kesk Katri Komi /kesk
39288: Tuija Brax /vihr Olavi Ala-Nissilä /kesk
39289: Merikukka Forsius /vihr Harry Wallin /sd
39290: Mikko Kuoppa /vas Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
39291:
39292: Versio 2.1
39293: KA 16/2000 vp - Annika Lapintie /vas ym.
39294:
39295:
39296: Reijo Kallio /sd Heli Paasio /sd
39297: Marjatta Vehkaoja /sd Saara Karhu /sd
39298: Pirkko Peltomo /sd Jukka Gustafsson /sd
39299: Margareta Pietikäinen /r Matti Vähänäkki /sd
39300: Toimi Kankaanniemi /skl Katja Syvärinen /vas
39301: Irina Krohn /vihr Hanna Markkuta-Kivisilta /kok
39302: Anne Huotari /vas
39303:
39304:
39305:
39306: Rauennut
39307:
39308:
39309:
39310:
39311: 2
39312: VK 1/2000 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym.
39313:
39314:
39315:
39316:
39317: VÄLIKYSYMYS 1/2000 vp
39318:
39319: Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden
39320: turvaaminen
39321:
39322:
39323:
39324:
39325: Eduskunnalle
39326:
39327: Suomen menestyksen ydin on ollut tahdossam- luista ovat romuttamassa hyvinvointiyhteiskun-
39328: me ja kyvyssämme hyödyntää koko kansakun- tamme peruspilareita. Samalla uhkaa murtua äs-
39329: nan voimavaroja. Sosiaalisesta taustasta, asuin- keisissä vaaleissa niin vankasti esillä olleen hy-
39330: paikasta ja sukupuolesta riippumatta suomalaisil- vinvointiyhteiskunnan yksi kulmakivi - hyvin-
39331: la on viime vuosikymmeninä ollut varsin tasaver- vointipalvelut
39332: taiset mahdollisuudet kouluttautua, yrittää ja me- Nämä ratkaisut vaikeuttavat ihmisten elämää
39333: nestyä. ja arkisten asioiden hoitamista niin kaupungeissa
39334: Tällaiset saavutukset eivät ole syntyneet itses- kuin haja-asutusalueillakin.
39335: tään. On tarvittu julkisen vallan vastuulla olevaa Hallituksen äskeinen budjettikehyspäätös pa-
39336: hyvinvointipolitiikkaa, jonka yksi osa-alue on kottaa käytännössä monet kunnat uusiin leik-
39337: huolehtiminen keskeisistä palveluista. Näitä ovat kauksiin koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluis-
39338: muun muassa valtion vastuulla olevat turvalli- ta. Tämä johtaa eriarvoisuuden lisääntymiseen ja
39339: suus- ja liikennepalvelut, vuosisataiset perinteet muutoinkin kovien työpaineiden alla olevien
39340: omaavat postipalvelut sekä valtion ja kuntien yh- kunta-alan työntekijöiden taakan kasvuun. Eriar-
39341: dessä turvaamat sivistys-, sosiaali- ja terveyspal- voistumis- ja syrjäytymiskehitys on vakava on-
39342: velut gelma myös kasvukeskuksissa eri kaupungin-
39343: Korkeatasoiset hyvinvointipalvelut ovat tule- osien välillä.
39344: vaisuudessa yhä tärkeämpi kilpailukykytekijä Kihlakuntaselontekonsa mukaan hallitus ai-
39345: yhteiskunnassa. Ne luovat pohjan ihmisten osaa- koo harventaa entisestään valtion paikallispalve-
39346: miselle, omatoimisuudelle, yrittämiselle ja kan- luverkkoa. Se uhkaa ainakin osassa maata johtaa
39347: sakunnan menestyksen dynamiikalle. kansalaisten turvattomuuden kasvuun. Tiehallin-
39348: Seitsemättä vuotta jatkunut talouden kasvu non uudistamishankkeet eivät ole vakuuttaneet
39349: tarjoaa hyvät edellytykset huolehtia hyvinvointi- siitä, että niillä turvattaisiin tienpidon kestävä ja
39350: yhteiskuntamme palvelujen peruspilareista, nii- riittävän korkea taso sekä henkilöstön asema
39351: den laadusta ja saavutettavuudesta sekä työpai- maan eri puolilla.
39352: koista. Tuorein esimerkki eriarvoistavan politiikan
39353: Lisäedellytyksiä on luonut ja luo kansallisva- hyväksymisestä on hallituksen välinpitämätön
39354: rallisuuden kymmenten miljardien markkojen periaatepäätös postin palvelujen ja työpaikkojen
39355: mittainen myynti. Osa näistä markoista on peräi- alasajosta suuressa osassa Suomea, maaseudulla
39356: sin juuri palveluiden yksityistämisestä saaduista ja kaupungeissa.
39357: varoista. Yksi postin palvelujen ja työpaikkojen takaa-
39358: Viime aikojen kehitys, erityisesti hallituksen jista on ollut yhteistyö valtion pankin, Postipan-
39359: ratkaisut julkisen vallan vastuulla olevista palve- kin- sittemmin Leonian, kanssa. Nyt valtio ve-
39360:
39361: Versio 2.0
39362: VK 112000 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym.
39363:
39364:
39365:
39366: tää pankkinsa pois postista Sampo-Leonia-ratkai- Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain
39367: sunmyötä. 43 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston
39368: Samalla kun valtio rahastaa pankkinsa yksi- asianomaisenjäsenen vastattavaksi seuraavan vä-
39369: tyistämisellä 3 miljardia markkaa, se potkaisee likysymyksen:
39370: yhden oman tukijalkansa pois, eikä anna uutta ti-
39371: lalle. Hallitus ei ole tehnyt kaikkea mahdollista Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
39372: postin palveluiden monipuolistamiseksi esimer- tyä hyvinvointiyhteiskunnan perusraken-
39373: kiksi yhteistyössä muiden valtion viranomaisten teiden turvaamiseksi siten, että
39374: ja kuntien kanssa.
39375: Ilmoitus 250 postikonttorin lopettamisesta, sa- kansalaisille taataan täyden palvelun
39376: tojen kuntien jäämisestä ilman täyden palvelun postit yhteistyössä valtion viranomais-
39377: postia ja 1 500 naisvaltaisen työpaikan menettä- ten, kuntien ja yksityisten yritysten kans-
39378: misestä kertoo tilanteen karuuden. Hallitus ei ole sa sekä parannetaan henkilöstön ase-
39379: kuitenkaan ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin, maa ja asiamiespostien toimintaedelly-
39380: joita tilanteen vakavuus edellyttää. tyksiä koko maassa,
39381: Postin suunnitelma asiamiespostien lisäämi- kaikki kunnat pystyvät toteuttamaan pe-
39382: sestä on sinänsä myönteistä. Nykymallilla toi- rustuslain edellyttämät peruspalvelut so-
39383: mien kuitenkin lähes 200 asiamiespostia on jou- siaali-, terveys- ja sivistystoimessa ja
39384: tunut lyhyessä ajassa lopettamaan toimintansa.
39385: kansalaisten perusturvallisuus taataan
39386: Asiamiespostit voivat olla postin palveluja täy- niin poliisi- kuin muidenkin viranomais-
39387: dentävä vaihtoehto, mutta se edellyttää asianmu- palvelujen osalta?
39388: kaisten korvausten maksamista tehtävää haitavil-
39389: le yrittäjille ja näiden koulutuksesta huolehtimis-
39390: ta.
39391:
39392:
39393:
39394: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
39395:
39396: Mauri Pekkarinen /kesk Jari Leppä /kesk
39397: Sirkka-Liisa Anttila /kesk Petri Neittaanmäki /kesk
39398: Liisa Hyssälä /kesk Osmo Puhakka /kesk
39399: Kyösti Karjula /kesk Juha Rehula /kesk
39400: Niilo Keränen /kesk Mauri Salo /kesk
39401: Juha Korkeaoja /kesk Jukka Vihriälä /kesk
39402: Johannes Leppänen /kesk Jaana Ylä-Mononen /kesk
39403: Eero Lämsä /kesk Matti Vanhanen /kesk
39404: Tero Mölsä /kesk Jorma Huuhtanen /kesk
39405: Lauri Oinonen /kesk Inkeri Kerola /kesk
39406: Aulis Ranta-Muotio /kesk Katri Komi /kesk
39407: Pauli Saapunki /kesk Seppo Kääriäinen /kesk
39408: Anu Vehviläinen /kesk Mika Lintilä /kesk
39409: Matti Väistö /kesk Kari Myllyniemi /kesk
39410: Hannu Aho /kesk Pekka Nousiainen /kesk
39411: Maria Kaisa Aula /kesk Antti Rantakangas /kesk
39412: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Mirja Ryynänen /kesk
39413: Ossi Korteniemi /kesk Hannu Takkula /kesk
39414: Markku Laukkanen /kesk Pekka Vilkuna /kesk
39415:
39416: 2
39417: VK 1/2000 vp- Mauri Pekkarinen /kesk ym.
39418:
39419:
39420: Toimi Kankaanniemi /skl Leena Rauhala /skl
39421: Kari Kärkkäinen /skl Ismo Seivästö /skl
39422: Marja-Leena Kemppainen /skl Jouko Jääskeläinen /skl
39423: Päivi Räsänen /skl Bjarne Kallis /skl
39424: Leea Hiltunen /skl
39425:
39426:
39427:
39428:
39429: 3
39430: lP 112000 rd - Mauri Pekkarinen /cent m.fl.
39431:
39432:
39433:
39434:
39435: INTERPELLATION 112000 rd
39436:
39437: Garantier för välfårdssamhällets grundläggan-
39438: de strukturer
39439:
39440:
39441:
39442:
39443: Tili riksdagen
39444:
39445: Finlands framgångar är i centrala delar ett resul- Den senaste tidens utveckling, inte minst re-
39446: tat av vår vilja och förmåga att ta i anspråk hela geringens beslut om tjänster som det allmänna
39447: nationens inneboende resurser. Under de senaste skall tillhandahålla, är ägnade att rasera vissa av
39448: deeennieroa har finländama oberoende av social välfårdssamhällets stöttepelare. Samtidigt hotas
39449: bakgrund, bostadsort och kön haft i stort likvär- en annan av hömstenama i vårt välfårdssamhäl-
39450: da möjligheter att skaffa sig utbildning, starta le, som det nyligen gjordes så stort nummer av i
39451: eget och göra succe. valet, nämligen välfårdsservicen.
39452: Framgångama har inte kommit av sig själva. Dessa beslut gör livet svårt och alldagliga an-
39453: Det har krävt att det allmänna har påtagit sig att gelägenheter besvärliga för människor både i stä-
39454: bedriva en välfårdspolitik, där ett element har dema och i glesbygdema.
39455: varit att tillhandahålla viktiga tjänster. Som ex- Regeringen spikade nyligen sin budgetram,
39456: empel på tjänster som staten har ansvaret för kan som i praktiken tvingar många kommuner att
39457: nämnas säkerhets- och trafiktjänster, posttjäns- skära ännu meri utbildnings-, social- och hälso-
39458: tema med sina flerahundraåriga traditioner samt vårdstjänstema. Detta leder till ökad ojämlikhet
39459: kultur-, social- och hälsovårdstjänster som till- och lägger en växande börda på de kommunalt
39460: handahållits av staten och kommunema. anställda, som även annars är hårt pressade i sitt
39461: 1 framtiden kommer högkvalitativa välfårds- arbete. Utvecklingen mot större ojämlikhet och
39462: tjänster att vara en allt viktigare konkurrensfak- utslagning är ett allvarligt problem också i olika
39463: tor i samhället. De lägger grunden för männis- stadsdelar i tillväxtcentren.
39464: kors kunskaper, initiativförmåga, företagsamhet Av sin häradsredogörelse att döma tänker re-
39465: och hela nationens utsikter till framgång. geringen gallra ytterligare i de statliga lokala
39466: Den ekonomiska tillväxten har nu fortgått i sju tjänstema. Det finns risk för att det åtminstone i
39467: år och ger därmed ypperliga möjligheter att slå en del av landet betyder ökad otrygghet för med-
39468: vakt om de grundläggande principema för de borgama. Vägförvaltningen har presterat långt
39469: nödvändiga tjänstema, deras kvalitet och till- ifrån övertygande reformplaner för en bärkraftig
39470: gänglighet samt arbetsplatsema i välfårdssam- och tillräckligt högkvalitativ väghållning eller
39471: hället. för personalens villkor i olika delar av landet.
39472: Dessa förutsättningar har förbättrats och för- Det fårskaste exemplet på denna segregerande
39473: bättras ytterligare av att vi har kunnat sälja ut politik är regeringens kallsinniga principbeslut
39474: våra nationella tillgångar for tiotals miljarder att köra ner postens tjänster och minska arbets-
39475: mark. En del av pengama är just medel vi fått in platsema i stora delar av Finland, både på lands-
39476: genom att privatisera tjänster. bygden och i städema.
39477:
39478:
39479: Version 2.0
39480: lP 112000 rd - Mauri Pekkarinen /cent m.fl.
39481:
39482:
39483: Det som hittills har stått som en garanti för hygglig ersättning för sitt arbete och lämplig ut-
39484: postens tjänster och arbetsplatser är samarbetet bildning.
39485: med statens bank Postbanken, sedermera Leonia.
39486: Nu drar staten bort sin bank från posten till följd Med stöd av det ovan anförda och hänvisande till
39487: av samgången mellan Sampo och Leonia. 43 § Finlands grundlag framställer vi följande in-
39488: Samtidigt som staten mjölkar ut tre miljarder terpellation att besvaras av behörig medlem av
39489: mark genom att privatisera sin bank, sågar den en statsrådet:
39490: av sina bärande konstruktioner utan att komma
39491: med någonting i stället. Regeringen har inte gjort Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
39492: sitt yttersta för att bygga ut posttjänstema till ex- för att garantera välfärdssamhällets
39493: empel i samråd med andra statliga myndigheter grundläggande strukturer så att
39494: och kommunema.
39495: Meddelandet att 250 postkontor läggs ner, att medborgarna garanteras allsidiga post-
39496: hundratals kommuner får klara sig utan full post- tjänster i samarbete med statliga myn-
39497: service och att 1 500 kvinnodominerade arbets- digheter, kommuner och privata företag
39498: tillfållen går förlorade talar sitt klara språk om och för att personalens ställning och
39499: det utsatta läget. Men regeringen har inte vidta- postombudens verksamhetsbetingelser
39500: git några sådana åtgärder som situationens allvar skall tryggas i hela landet,
39501: skulle kräva. alla kommuner klarar av att tillhanda-
39502: Postens planer på att tillsätta fler postombud hålla grundlagsfästa grundläggande so-
39503: är i sig positiva. Den gällande modellen är dess- cial-, hälsovårds- och kulturtjänster,
39504: värre sådan att inemot 200 postombud på mycket och medborgarnas grundläggande
39505: kort tid har sett sig tvungna att lägga ner arbetet. trygghet garanteras genom adekvata po-
39506: Postombuden kan mycket väl vara ett komple- listjänster och annan myndighetsservi-
39507: ment till posttjänstema, men det förutsätter att de ce?
39508: företagare som tjänstgör som postombud får en
39509:
39510:
39511: Helsingfors den 10 mars 2000
39512:
39513: Mauri Pekkarinen /cent Ossi Korteniemi /cent
39514: Sirkka-Liisa Anttila /cent Markku Laukkanen 1cent
39515: Liisa Hyssälä /cent Jari Leppä /cent
39516: Kyösti Karjula /cent Petri Neittaanmäki /cent
39517: Niilo Keränen /cent Osmo Puhakka /cent
39518: Juha Korkeaoja /cent Juha Rehula /cent
39519: Johannes Leppänen /cent Mauri Salo /cent
39520: Eero Lämsä /cent Jukka Vihriälä /cent
39521: Tero Mölsä /cent Jaana Ylä-Mononen /cent
39522: Lauri Oinonen /cent Matti Vanhanen 1cent
39523: Aulis Ranta-Muotio /cent Jorma Huuhtanen /cent
39524: Pauli Saapunki /cent Inkeri Kerola /cent
39525: Anu Vehviläinen /cent Katri Komi /cent
39526: Matti Väistö /cent Seppo Kääriäinen /cent
39527: Hannu Aho 1cent Mika Lintilä 1cent
39528: Maria Kaisa Aula /cent Kari Myllyniemi /cent
39529: Tytti Isohookana-Asunmaa /cent Pekka Nousiainen /cent
39530:
39531: 2
39532: lP 112000 rd- Mauri Pekkarinen /cent m.fl.
39533:
39534:
39535: Antti Rantakangas 1cent Päivi Räsänen /fkf
39536: Mirja Ryynänen /cent Leea Hiltunen /fkf
39537: Hannu Takkula /cent Leena Rauhala /fkf
39538: Pekka Vilkuna /cent Ismo Seivästö /fkf
39539: Toimi Kankaanniemi /fkf Jouko Jääskeläinen /fkf
39540: Kari Kärkkäinen /fkf Bjarne Kallis /fkf
39541: Marja-Leena Kemppainen /fkf
39542:
39543:
39544:
39545:
39546: 3
39547: j
39548: j
39549: j
39550: j
39551: j
39552: j
39553: j
39554: j
39555: j
39556: j
39557: j
39558: j
39559: j
39560: j
39561: j
39562: j
39563: j
39564: j
39565: j
39566: j
39567: j
39568: j
39569: j
39570: j
39571: j
39572: VK 2/2000 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym.
39573:
39574:
39575:
39576:
39577: VÄLIKYSYMYS 2/2000 vp
39578:
39579: Polttonesteiden hintojen alentaminen
39580:
39581:
39582:
39583:
39584: Eduskunnalle
39585:
39586: Polttonesteiden hinnat ovat nousseet Suomessa paljon liikkumaan jo utuvien kansalaisten kukka-
39587: viimeisten kuukausien aikana ennätyksellisen rossa.
39588: korkealle. Korkeat liikenteen polttonesteiden hinnat ovat
39589: Vuoden 1999 alusta 95-oktaanisen bensiinin merkittävä kustannustekijä yhtä lailla kaupunki-
39590: hinta on noussut yli kahdella markalla ja tavara- seuduilla, joissa työmatkat ovat pitkät, kuin har-
39591: liikenteen käyttämän dieselin hinta runsaalla vaan asutulla maaseudulla, jossa autoa tarvitaan
39592: markalla litralta. asiointi- ja työmatkoihin. Toteutuneet bensan
39593: Kuluvan vuoden alusta lukien 95-oktaanisen hintojen korotukset ovat jo syöneet monelta kan-
39594: bensiinin hinta on noussut noin markalla litralta. salaiselta palkankorotukset ja verotarkistusten
39595: Tällä hetkellä Helsingissä bensiinilitra maksaa annin.
39596: noin 7,50 mk. Se on kaikkien aikojen ennätys. Liikenteen polttonesteiden hintojen korotuk-
39597: Näillä lukemilla liikenteen polttonesteiden set näkyvät myös ammattimaisessa liikenteessä.
39598: hinnat kuuluvat Suomessa koko Euroopan kor- Linja-autoliikenteen taksoja ollaan korottamas-
39599: keimpiin. Yhteisvaluuttaan kuuluvista ED-mais- sa. Suoranaisiin taloudellisiin vaikeuksiin ovat
39600: ta hintataso on kaikkein korkein. joutuneet monet tavaraliikenteen yrittäjät, kun he
39601: Polttonesteiden hintojen nousun taustalla on eivät ole pystyneet siirtämään nousevia poltto-
39602: monia eri syitä. Öljyn maailmanmarkkinahinnat ainekuluja kuljetusten hintoihin.
39603: ovat nousseet ja neljänneksellä devalvoitunut yh- Hintojen nousu on jo vaikuttanut inflaation
39604: teisvaluutta nostaa raakaöljyn tuontihintaa. Nou- kiihtymiseen. Tilastokeskuksen arvion mukaan
39605: sun taustalla on myös joukko kotimaisia syitä. Suomen viime kuukausien inflaatiovauhdista
39606: Suomessa liikenteen polttonesteiden verotus polttoaineiden hintojen nousun suorat vaikutuk-
39607: on ollut perinteisesti poikkeuksellisen ankaraa. set ovat jopa noin 30 prosenttia.
39608: Suhteessa muuhun energiaan sitä on viimeisissä Kansalaiset, yritykset ja liikenteen ammatti-
39609: energiaveroratkaisuissa entisestään kiristetty. järjestöt ovat toistuvasti vaatineet hallitukselta
39610: Bensiinilitran hinnassa on veroa noin 70 prosent- toimenpiteitä liikennepolttonesteiden verotuk-
39611: tia. sen alentamiseksi. Myös Keskustan ja Kristilli-
39612: Polttonesteisiin kohdistuva arvonlisävero kas- sen Liiton eduskuntaryhmät ovat eri kannan-
39613: vattaa liikenteen verotaakkaa sitä mukaa kuin otoin, kysymyksin ja aloittein vaatineet samaa.
39614: raakaöljyn maailmanmarkkinahinta nousee. Hallituksen edustajat ovat kuitenkin toistuvasti
39615: Eräissä muissa Euroopan unionin jäsenmaissa torjuneet toimenpide-ehdotukset polttonesteiden
39616: öljyn hinnannousua on pehmennetty eri tavoin. hintojen nousun hillitsemiseksi.
39617: Näin olisi tehtävä myös Suomessa.
39618: Bensiinin ja dieselöljyn hintojen nousu tuntuu Edellä olevan perusteella ja Suomen perustus-
39619: sekä alan elinkeinonharjoittajien että tavallisten lain 43 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston
39620:
39621: Versio 2.0
39622: VK 2/2000 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym.
39623:
39624:
39625: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan Mitä hallitus aikoo tehdä polttonestei-
39626: välikysymyksen: den hintojen pikaiseksi alentamiseksi?
39627:
39628:
39629: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
39630:
39631: Mauri Pekkarinen /kesk Jaana Ylä-Mononen /kesk
39632: Anneli Jäätteenmäki /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk
39633: Sirkka-Liisa Anttila /kesk Jorma Huuhtanen /kesk
39634: Kyösti Karjula /kesk Timo Kalli /kesk
39635: Niilo Keränen /kesk Inkeri Kerola /kesk
39636: Juha Korkeaoja /kesk Katri Komi /kesk
39637: Seppo Lahtela /kesk Seppo Kääriäinen /kesk
39638: Eero Lämsä /kesk Paula Lehtomäki /kesk
39639: Tero Mölsä /kesk Mika Lintilä /kesk
39640: Lauri Oinonen /kesk Kari Myllyniemi /kesk
39641: Aulis Ranta-Muotio /kesk Pekka Nousiainen /kesk
39642: Pauli Saapunki /kesk Antti Rantakangas /kesk
39643: Anu Vehviläinen /kesk Mirja Ryynänen /kesk
39644: Matti Väistö /kesk Hannu Takkula /kesk
39645: Hannu Aho /kesk Pekka Vilkuna /kesk
39646: Maria Kaisa Aula /kesk Jouko Jääskeläinen /skl
39647: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Ismo Seivästö /skl
39648: Tanja Karpela /kesk Leea Hiltunen /skl
39649: Ossi Korteniemi /kesk Bjarne Kallis /skl
39650: Jari Leppä /kesk Sakari Smeds /skl
39651: Hannes Manninen /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
39652: Petri Neittaanmäki /kesk Leena Rauhala /skl
39653: Osmo Puhakka /kesk Marja-Leena Kemppainen /skl
39654: Juha Rehula /kesk Päivi Räsänen /skl
39655: Mauri Salo /kesk Kari Kärkkäinen /skl
39656: Jukka Vihriälä /kesk
39657:
39658:
39659:
39660:
39661: 2
39662: lP 2/2000 rd - Mauri Pekkarinen /cent m.fl.
39663:
39664:
39665:
39666:
39667: INTERPELLATION 2/2000 rd
39668:
39669: Lägre bränslepriser
39670:
39671:
39672:
39673:
39674: Tili riksdagen
39675:
39676: De senaste månadema har bränsleprisema skjutit De höga bränsleprisema är en betydande kost-
39677: i höjden i Finland och är nu rekordhöga. nadsfaktor både i städema, där arbetsresoma är
39678: Sedan början av 1999 har priset på 95-oktanig långa och i glesbygden, där folk behöver bil för
39679: bensin stigit med mer än två mark och priset på besökstrafik och arbetsresor. För många medbor-
39680: dieselolja, som används vid varutransporter, med gare har behållningen av lönehöjningar och skat-
39681: drygt en mark per liter. tejusteringar redan nu "ätits upp" av prishöjning-
39682: Sedan början av året har priset på 95-oktanig ama på bensin.
39683: bensin stigit med ungefår en mark per liter. Just De höga bränsleprisema slår också hårt mot
39684: nu kostar bensinen ungefår 7 mark och 50 penni yrkestrafiken. Busstaxoma kommer att höjas.
39685: per liter i Helsingfors. Det är rekord hittills. Dessutom har många företagare i varutransport-
39686: Med dessa skyhöga priser ligger Finland i tä- branschen regelrätt råkat i ekonomiskt trångmål,
39687: ten i prisligan i hela Europa. Bland euroländema när de inte har kunnat slå ut de stigande bränsle-
39688: i EU har Finland den högsta prisnivån. prisema på transportprisema.
39689: Orsakema till de höga bränsleprisema är Prisstegringen har redan nu resulterat i en ac-
39690: många. Världsmarknadspriset på olja har stigit celererad inflation. Uppgifter från statistikcen-
39691: samtidigt som den gemensamma valutao forlorat tralen ger vid handen att de stigande bränslepri-
39692: en fjärdedel av sitt värde, vilket höjer importpri- sema står for upp till 30 procent av de direkta ef-
39693: set på råolja. Men också en rad inhemska fakto- fekter som genererat en snabbare inflation i Fin-
39694: rer döljer sig bakom prisstegringama. land de senaste månadema.
39695: Av tradition har Finland haft ovanligt stränga Medborgare, företag och trafikfacken har upp-
39696: skatter på trafikbränslen och de senaste besluten repade gånger krävt att regeringen skall göra nå-
39697: om energiskattema har ytterligare ökat gapet got för att få ner skattema på trafikbränslen. Ock-
39698: mellan prisema på bränsle och annan energi. Un- så Centems och Kristliga Förbundets riksdags-
39699: gefår 70 procent av bensinpriset består av skatt. grupper har genom olika ställningstaganden,
39700: Momsen på bränsle ökar skattebördan på trafi- spörsmål och motioner krävt samma sak. Men fö-
39701: ken i takt med att världsmarknadspriset på råolja reträdare för regeringen har om och om igen av-
39702: stiger. visat alla förslag till åtgärder för att få bukt med
39703: Vissa EU-stater har gått in för att dämpa pris- de stigande bränsleprisema.
39704: stegringen på olja med olika åtgärder. Det måste
39705: också Finland göra. På grundval av det ovanstående och med hänvis-
39706: De höga prisema på bensin och dieselolja ning till 43 § Finlands grundlag ställer vi följan-
39707: känns i plånboken, och detta gäller både företa- de spörsmål till den behöriga ministem:
39708: gare inom branschen och vanliga medborgare
39709: som måste röra sig mycket.
39710:
39711: Version 2.0
39712: lP 2/2000 rd- Mauri Pekkarinen /cent m.fl.
39713:
39714:
39715: Vad har regeringen för avsikt att göra
39716: för att snabbtfå ner bränslepriserna?
39717:
39718:
39719: Helsingfors den 30 maj 2000
39720:
39721: Mauri Pekkarinen /cent Jaana Ylä-Mononen /cent
39722: Anneli Jäätteenmäki /cent Olavi Ala-Nissilä /cent
39723: Sirkka-Liisa Anttila /cent Jorma Huuhtanen /cent
39724: Kyösti Katjula /cent Timo Kalli /cent
39725: Niilo Keränen /cent Inkeri Kerola /cent
39726: Juha Korkeaoja /cent Katri Komi /cent
39727: Seppo Lahtela /cent Seppo Kääriäinen /cent
39728: Eero Lämsä 1cent Paula Lehtomäki /cent
39729: Tero Mölsä /cent Mika Lintilä 1cent
39730: Lauri Oinonen /cent Kari Myllyniemi /cent
39731: Aulis Ranta-Muotio /cent Pekka Nousiainen /cent
39732: Pauli Saapunki /cent Antti Rantakangas /cent
39733: Anu Vehviläinen /cent Mirja Ryynänen /cent
39734: Matti Väistö /cent Hannu Takkula /cent
39735: Hannu Aho /cent Pekka Vilkuna /cent
39736: Maria Kaisa Aula /cent Jouko Jääskeläinen /tkf
39737: Tytti Isohookana-Asunmaa /cent Ismo Seivästö /fkf
39738: Tanja Karpela /cent Leea Hiltunen /fkf
39739: Ossi Korteniemi /cent Bjarne Kallis /fkf
39740: Jari Leppä /cent Sakari Smeds /fkf
39741: Hannes Manninen /cent Toimi Kankaanniemi /fkf
39742: Petri Neittaanmäki /cent Leena Rauhala /fkf
39743: Osmo Puhakka /cent Marja-Leena Kemppainen /fkf
39744: Juha Rehula /cent Päivi Räsänen /fkf
39745: Mauri Salo /cent Kari Kärkkäinen /tkf.
39746: Jukka Vihriälä /cent
39747:
39748:
39749:
39750:
39751: 2
39752: VK 3/2000 vp - Juha Korkeaoja /kesk ym.
39753:
39754:
39755:
39756:
39757: VÄLIKYSYMYS 3/2000 vp
39758:
39759: Polttonesteiden hintojen alentaminen
39760:
39761:
39762:
39763:
39764: Eduskunnalle
39765:
39766: Polttonesteiden hinnat ovat nousseet ennätyksel- jen työmatka- ja asiointiliikenteessä kuin maa-
39767: lisen korkealle. Viime keväänä, kun välikysy- seudullakin, jossa autoa tarvitaan välttämättä
39768: myksellä vaadimme hallitukselta tekoja polttoai- työmatkaliikenteessä. Liikennetottumuksia on
39769: neiden hintojen alentamiseksi, hallitus valtiova- varmasti syytä pohtia, mutta monilla ei ole kui-
39770: rainministerin johdolla lupasi palata syksyllä tenkaan polttoainetta vähemmän kuluttavaa liik-
39771: asiaan. kumisen vaihtoehtoa.
39772: Eduskunnan kyselytunnilla 7.9.2000 valtiova- Aivan viime aikojen polttonesteiden hintojen
39773: rainministeri Sauli Niinistö lupasi kertoa edus- nousun kielteisimmät vaikutukset ovat kohdistu-
39774: kunnalle budjettikeskustelussa 12.9.2000, mitä neet ankarimmin elinkeinonharjoittajiin ammat-
39775: hallitus polttoaineiden hintojen alentamiseksi te- tiliikenteessä, koneurakoinoissa ja maataloudes-
39776: kee ja milloin. Keskustelun aluksi ministeri il- sa. Pitkät kuljetussopimukset ovat estäneet kus-
39777: moitti, ettei hallitus tule millään tavoin alenta- tannusten siirtämisen hintoihin. Tästä on seuran-
39778: maan polttonesteiden hintoja. nut kuljetusyrittäjien lisääntyneitä konkursseja.
39779: Nykyisillä hinnoilla polttonesteiden hinnat Linja-autoliikenteen lippujen hintoja on jo koro-
39780: kuuluvat Suomessa koko Euroopan korkeimpiin. tettu ja taksiliikenteen korotetut taksat on vahvis-
39781: Keskivertoautoilijan bensalasku on vuodessa tettu.
39782: kasvanut lähes 3 500 markkaa. Suomessa bensan Öljyllä lämmitettävän omakotitalon vuotui-
39783: hinnassa veron määrä on noin 80 penniä kor- nen öljylasku on kohonnut hintojen nousun vuok-
39784: keampi kuin keskimäärin EU-maissa. EMU- si jopa 4 000 markalla. Maatalousyrittäjille ko-
39785: maista hintataso on Suomessa korkein. Suomes- honneet polttoaineiden hinnat ovat tuoneet vuo-
39786: sa liikenteen polttonesteiden verotus on ollut pe- sitasolla erittäin huomattavan lisälaskun.
39787: rinteisesti ankaraa. Muuhun energiaan verrattu- Kansalaiset, maanrakennus- ja koneyrittäjät
39788: na sitä on veroratkaisuilla entisestään kiristetty. sekä eri ammattijärjestöjen edustajat ovat viime
39789: Polttonesteiden hintojen nousu on kiihdyttä- päivinä monin tavoin vedonneet päättäjiin poltto-
39790: nyt entisestään inflaatiota. Viime kuukausien in- nesteiden hintojen alentamiseksi. Myös eduskun-
39791: flaatiovauhdista polttonesteiden hintojen nousun nassa on laajalla poliittisella kirjolla vaadittu hal-
39792: osuus on ollut 40 prosentin luokkaa. Polttonestei- litukselta toimenpiteitä.
39793: den hintojen alentaminen on välttämätöntä kan-
39794: santaloutta vaurioittavan inflaatiokierteen hillit- Edellä olevan perusteella ja Suomen perustus-
39795: semiseksi. lain 43 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston
39796: Korkeat liikennepolttoaineiden hinnat ovat asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
39797: merkittävä kustannustekijä niin kaupunkiseutu- välikysymyksen:
39798:
39799:
39800:
39801: Versio 2.0
39802: VK 3/2000 vp- Juha Korkeaoja /kesk ym.
39803:
39804:
39805:
39806: Mitä hallitus aikoo tehdä polttonestei-
39807: den hintojen pikaiseksi alentamiseksi?
39808:
39809:
39810: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
39811:
39812: Juha Korkeaoja /kesk Tero Mölsä /kesk
39813: Mauri Pekkarinen /kesk Lauri Oinonen /kesk
39814: Mirja Ryynänen /kesk Osmo Puhakka /kesk
39815: Hannu Aho /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
39816: Olavi Ala-Nissilä /kesk Antti Rantakangas /kesk
39817: Sirkka-Liisa Anttila /kesk Juha Rehula /kesk
39818: Maria Kaisa Aula /kesk Pauli Saapunki /kesk
39819: Jorma Huuhtanen /kesk Mauri Salo /kesk
39820: Liisa Hyssälä /kesk Hannu Takkula /kesk
39821: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Matti Vanhanen /kesk
39822: Anneli Jäätteenmäki /kesk Anu Vehviläinen /kesk
39823: Timo Kalli /kesk Jukka Vihriälä /kesk
39824: Kyösti Karjula /kesk Pekka Vilkuna /kesk
39825: Tanja Karpela /kesk Matti Väistö /kesk
39826: Inkeri Kerola /kesk Jaana Ylä-Mononen /kesk
39827: Niilo Keränen /kesk Risto Kuisma /rem
39828: Mari Kiviniemi /kesk Raimo Vistbacka /ps
39829: Katri Komi /kesk Jouko Jääskeläinen /skl
39830: Seppo Kääriäinen /kesk Päivi Räsänen /skl
39831: Seppo Lahtela /kesk Sakari Smeds /skl
39832: Markku Laukkanen /kesk Bjarne Kallis /skl
39833: Johannes Leppänen /kesk Marja-Leena Kemppainen /skl
39834: Jari Leppä /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
39835: Mika Lintilä /kesk Ismo Seivästö /skl
39836: Eero Lämsä /kesk Kari Kärkkäinen /skl
39837: Hannes Manninen /kesk Sulo Aittoniemi /alk
39838: Kari Myllyniemi /kesk
39839:
39840:
39841:
39842:
39843: 2
39844: lP 3/2000 rd- Juha Korkeaoja /cent m.fl.
39845:
39846:
39847:
39848:
39849: INTERPELLATION 3/2000 rd
39850:
39851: Lägre bränslepriser
39852:
39853:
39854:
39855:
39856: Tili riksdagen
39857:
39858: Bränslepriserna har skjutit i höjden och är nu re- sökstrafik i städerna, dels på landsbygden där
39859: kordhöga. 1 våras när vi med en interpellation folk är direkt beroende av bil för sina arbetsre-
39860: krävde att regeringen skulle göra något för att få sor. Det kan säkert vara bra att fundera en del
39861: ner bränslepriserna lovade regeringen med fi- över människors trafikvanor, men många har
39862: nansministern i spetsen att återkomma till frågan inga möjligheter att välja ett bränslesnålare fård-
39863: i höst. sätt.
39864: Vid riksdagens frågestund den 7 september lo- De senaste prishöjningarna har slagit hårdast
39865: vade finansminister Sauli Niinistö att han vid mot näringsidkare i yrkestrafiken, maskinentre-
39866: budgetdebatten den 12 september skulle informe- prenörer och lantbruksföretagare. På grund av de
39867: ra riksdagen om vad regeringen tänker göra för långfristiga transportavtalen kan kostnaderna
39868: att få ner bränslepriserna och när. Ministern in- inte slås ut på priserna, vilket har lett till fler kon-
39869: ledde debatten med att påpeka att regeringen inte kurser bland åkarna. Priserna på bussbiljetterna
39870: har för avsikt att göra något för att sänka bränsle- har redan stigit, och höjda taxitaxor har fast-
39871: priserna. ställts.
39872: Med de skyhöga priserna ligger Finland i tä- De som har oljeuppvärrnning i sina egnahems-
39873: ten i prisligan i hela Europa. För genomsnittsbi- hus har fått en årlig oljenota som kan vara upp till
39874: listen är bensinräkningen nästan 3 500 mark hö- 4 000 mark högre än tidigare. På årsnivå har ock-
39875: gre än för ett år sedan. 1 Finland är bränsleacci- så lantbruksföretagarna fått mycket stora mer-
39876: sens andel av bensinpriset nästan 80 penni större kostnader på grund av de höga bränslepriserna.
39877: än EU-genomsnittet. Bland EMU-länderna har De senaste dagarna har medborgarna,
39878: Finland det högsta bensinpriset. Finland har av schaktentreprenörerna, företagare med entrepre-
39879: tradition haft hög skatt på trafikbränslen. Jäm- nadmaskiner och fackorganisationerna på många
39880: fört med andra energiformer har skattebesluten sätt appellerat till beslutsfattarna om lägre bräns-
39881: slagit hårdare mot bränslepriserna. lepriser. Också i riksdagen har företrädare för
39882: De höga bränslepriserna har resulterat i en ac- många partier krävt att regeringen gör slag i sa-
39883: celererad inflation. De stigande bränslepriserna ken.
39884: står för upp till 40 procent av de faktorer som ge-
39885: nererat en snabbare inflation de senaste månader- På grundval av det ovan stående och med hänvis-
39886: na. Bränslepriserna måste sjunka för att vi skall ning till 43 § Finlands grundlag ställer vi följan-
39887: få bukt med den galopperande inflationen, som de interpellation till den behöriga ministern:
39888: gör stor skada på vår samhällsekonomi.
39889: De höga priserna på trafikbränsle är en bety- Vad har regeringen för avsikt att göra
39890: dande kostnadsfaktor dels för arbetsresor och be- för att snabbtfå ner bränslepriserna?
39891:
39892:
39893: Version2.0
39894: lP 3/2000 rd- Juha Korkeaoja /cent m.fl.
39895:
39896:
39897: Helsingfors den 15 september 2000
39898:
39899: Juha Korkeaoja /cent Tero Mölsä /cent
39900: Mauri Pekkarinen /cent Lauri Oinonen /cent
39901: Mirja Ryynänen /cent Osmo Puhakka 1cent
39902: Hannu Aho /cent Aulis Ranta-Muotio /cent
39903: Olavi Ala-Nissilä /cent Antti Rantakangas /cent
39904: Sirkka-Liisa Anttila /cent Juha Rehula /cent
39905: Maria Kaisa Aula /cent Pauli Saapunki /cent
39906: Jorma Huuhtanen /cent Mauri Salo /cent
39907: Liisa Hyssälä /cent Hannu Takkula /cent
39908: Tytti Isohookana-Asunmaa /cent Matti Vanhanen /cent
39909: Anneli Jäätteenmäki /cent Anu Vehviläinen /cent
39910: Timo Kalli /cent Jukka Vihriälä /cent
39911: Kyösti Katjula /cent Pekka Vilkuna /cent
39912: Tanja Karpela /cent Matti Väistö /cent
39913: Inkeri Kerola /cent Jaana Ylä-Mononen /cent
39914: Niilo Keränen /cent Risto Kuisma /ref
39915: Mari Kiviniemi /cent Raimo Vistbacka /saf
39916: Katri Komi /cent Jouko Jääskeläinen /fkf
39917: Seppo Kääriäinen /cent Päivi Räsänen /fkf
39918: Seppo Lahtela /cent Sakari Smeds /fkf
39919: Markku Laukkanen /cent Bjarne Kallis /fkf
39920: Johannes Leppänen /cent Marja-Leena Kemppainen /fkf
39921: Jari Leppä 1cent Toimi Kankaanniemi /fkf
39922: Mika Lintilä /cent Ismo Seivästö /fkf
39923: Eero Lämsä /cent Kari Kärkkäinen /fkf
39924: Hannes Manninen /cent Sulo Aittoniemi /alk
39925: Kari Myllyniemi /cent
39926:
39927:
39928:
39929:
39930: 2
39931: VK 4/2000 vp -Jouko Jääskeläinen /skl ym.
39932:
39933:
39934:
39935:
39936: VÄLIKYSYMYS 4/2000 vp
39937:
39938: Vanhenevan väestön palvelujen turvaaminen
39939:
39940:
39941:
39942:
39943: Eduskunnalle
39944:
39945: Valtiontalous on viime vuosina kehittynyt suo- Vanhukset ovat yhä turvattomampia niin kodeis-
39946: tuisasti ja valtionvelkaa on kyetty lyhentämään. saan kuin laitoksissakin. Heikossa asemassa ovat
39947: Kuitenkin kansalaiset ovat kokeneet, että ero hy- erityisesti ne avohoidossa olevat vanhukset, joi-
39948: vin menestyvien ja syrjäytyneiden välillä on kas- den terveydentila huomattavasti heikkenee ja jot-
39949: vanut eikä peruspalveluista ole kyetty riittävästi ka eivät kykene enää itse arvioimaan tilansa
39950: huolehtimaan. Huolimatta talouden parantumi- heikkenemistä ja pyytämään apua tai omaiset ei-
39951: sesta hallitus ei ole juurikaan korjannut toimi- vät heistä huolehdi. Laitoksissa hoitohenkilös-
39952: kausiensa aikana tekemiään tulonsiirtojen leik- tön vähäisyys on lisännyt turvattomuutta ja yksi-
39953: kauksia. näisyyttä.
39954: Julkisen sektorin tehtävien jaossa kuntien eri- Hoitohenkilöstön riittämättömyys ja uupumus
39955: tyisenä vastuuna ovat kansalaisten peruspalve- ja yhä huonokuntoisempien vanhusten määrän
39956: lut. Kuntien mahdollisuudet huolehtia lakisäätei- lisääntyminen on todellisuutta. Hoitohenkilöstöl-
39957: sistä tehtävistään ovat varsin ahtaat. Valtion- lä ei ole tarpeeksi aikaa havainnoida vanhusten
39958: osuuksia on järjestelmällisesti pienennetty ja yhä kuntoa, ja näin monet vanhukset jäävät vaille riit-
39959: suurempi osa kuntien rahoituksesta on suoraan tävää hoivaa ja huolenpitoa. Myöskään vanhus-
39960: riippuvainen kunnallisveronja yhteisöveron tuo- ten omia toiveita ja mielipiteitä ei ole resurssipu-
39961: tosta. Kuntien väliset erot verokertymien määräs- lan takia mahdollisuutta ottaa tarpeeksi huo-
39962: sä ovat huomattavat. Ongelmia peruspalvelujen mioon. Näin on, vaikka hallitusohjelmakin ko-
39963: tuottamisessa on monissa kunnissa koulutuksen, rostaa, että asiakaslähtöisyyden tulee olla yksi
39964: sosiaaliturvan sekä terveys- ja hoivapalveluiden johtava periaate sosiaali- ja terveyspalveluissa.
39965: toteuttamisessa. Hallitus korostaa ohjelmassaan myös vanhus-
39966: Suomen sijoittuminen kansainvälisessä ter- ten huoltopalvelujen kehittämistä. Palvelujen ke-
39967: veydenhuollon vertailussa oli valitettavan heik- hittäminen ei kuitenkaan ole mahdollista, kun sa-
39968: ko. Väestörakenteen edessä oleva raju muutos tu- manaikaisesti vanhustenhuollon menot pidetään
39969: lee pian merkittävästi lisäämään palveluiden tar- entisissä tiukoissa raameissaan. Vanhustenhoi-
39970: vetta yli sen, mihin taloudellisia voimavaroja don riittävän laadun turvaamiseksi olisi ryhdyttä-
39971: näyttää riittävän. Erityisesti apua tarvitsevan vä toimenpiteisiin tukemalla kuntia.
39972: vanhusväestön määrä on voimakkaassa kasvus- Sairasta, vammaista tai vanhusta hoitavalle
39973: sa. Kymmenissä kunnissa talous on erittäin tiu- maksettavaa omaishoidon tukea ei ole kyetty ke-
39974: koilla ja on vaikea kuvitella, että edes nykyistä hittämään todelliseksi vaihtoehdoksi. Korvaus-
39975: sosiaali- ja terveydenhuollon tasoa voidaan yllä- summat ovat varsin pieniä, tukipalvelut riittä-
39976: pitää väestörakenteen voimakkaasti muuttuessa. mättömiä, vapaapäiväoikeudet erittäin vähäiset
39977: Vaikka elämme taloudellisen nousukauden ai- ja itse päätös omaishoidon tuen maksamisesta on
39978: kaa, on vanhusten hoidossa pahoja puutteita. kunnan melko vapaassa harkinnassa. Toisaalta
39979:
39980: Versio 2.0
39981: VK 4/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
39982:
39983:
39984: muutto keskuksiin on monessa tapauksessa kat- Edellä olevan perusteella ja Suomen perustus-
39985: kaissut eri sukupolvien välisen yhteisöllisyyden lain 43 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston
39986: ja mahdollisuuden lähiomaisten tuomaan tur- asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
39987: vaan. välikysymyksen:
39988: Viime päivinä on voitu todeta, että hallituksel-
39989: la ei ole selkeää suunnitelmaa eikä linjaa edellä Mitä hallitus aikoo tehdä vanhenevan
39990: mainittujen ongelmien hoitamiseksi ottaen huo- väestön tarvitsemien peruspalveluiden
39991: mioon väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden puutteiden poistamiseksi sekä palvelui-
39992: kasvu. den määränja laadun turvaamiseksi ta-
39993: sapuolisesti eri puolilla maata?
39994:
39995:
39996: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000
39997:
39998: Jouko Jääskeläinen /skl Niilo Keränen /kesk
39999: Päivi Räsänen /skl Mari Kiviniemi /kesk
40000: Sakari Smeds /skl Ossi Korteniemi /kesk
40001: Toimi Kankaanniemi /skl Seppo Kääriäinen /kesk
40002: Marja-Leena Kemppainen /skl Markku Laukkanen /kesk
40003: Leea Hiltunen /skl Paula Lehtomäki /kesk
40004: Leena Rauhala /skl Jari Leppä /kesk
40005: Kari Kärkkäinen /skl Mika Lintilä /kesk
40006: Ismo Seivästö /skl Hannes Manninen /kesk
40007: Bjarne Kallis /skl Tero Mölsä /kesk
40008: Risto Kuisma /rem Petri Neittaanmäki /kesk
40009: Raimo Vistbacka /ps Lauri Oinonen /kesk
40010: Mauri Pekkarinen /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
40011: Juha Korkeaoja /kesk Antti Rantakangas /kesk
40012: Hannu Aho /kesk Juha Rehula /kesk
40013: Sirkka-Liisa Anttila /kesk Pauli Saapunki /kesk
40014: Jorma Huuhtanen /kesk Mauri Salo /kesk
40015: Liisa Hyssälä /kesk Hannu Takkula /kesk
40016: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Matti Vanhanen /kesk
40017: Anneli Jäätteenmäki /kesk Anu Vehviläinen /kesk
40018: Timo Kalli /kesk Jukka Vihriälä /kesk
40019: Kyösti Karjula /kesk Pekka Vilkuna /kesk
40020: Tanja Karpela /kesk Matti Väistö /kesk
40021: Inkeri Kerola /kesk
40022:
40023:
40024:
40025:
40026: 2
40027: lP 4/2000 rd- Jouko Jääskeläinen /fkf m.fl.
40028:
40029:
40030:
40031:
40032: INTERPELLATION 4/2000 rd
40033:
40034: Tryggad service för den åldrande befolkningen
40035:
40036:
40037:
40038:
40039: Tili riksdagen
40040:
40041: Under de senaste åren har statsekonomin haft en ens på nuvarande nivå, om den demografiska
40042: gynnsam utveckling som har möjliggjort amorte- strukturen förändras kraftigt.
40043: ringar på statsskulden. Ändå menar medborgar- Trots att vi lever i en tid av ekonomisk tillväxt
40044: na att skillnaden mellan dem som har det bra och brister det allvarligt i äldreomsorgen. Åldringar-
40045: dem som marginaliserats har ökat och att samhäl- na är allt mer värnlösa vare sig de bor hemma el-
40046: let inte har klarat av att trygga den grundläggan- ler i institutioner. Sämst är läget för de åldringar
40047: de servicen. Trots att ekonomin har repat sig har som omfattas av öppenvården, om deras hälso-
40048: regeringen inte ansträngt sig nämnvärt för att tillstånd försämras radikalt så att de inte längre
40049: korrigera nedskärningarna i inkomstöverföring- själva förmår bedöma hur svaga de har blivit el-
40050: ar medan den suttit vid makten. ler he om hjälp, eller om deras anhöriga inte tar
40051: Enligt den uppgiftsfördelning som gäller för hand om dem. Bristen på vårdpersonal i institu-
40052: det allmänna har kommunerna den grundläggan- tioneroa ökar känslan av otrygghet och ensamhet.
40053: de servicen till medborgarna på sitt särskilda an- Att vårdpersonalen inte räcker till och bränner
40054: svar. Kommunerna har en mycket snäv ram att ut sig och att de svaga åldringarna blir allt fler är
40055: hålla sig till i sina lagfåsta uppgifter. Det har sku- en realitet. Vårdpersonalen har inte tid att ge akt
40056: rits systematiskt i kommunernas statsandelar, på åldringarnas kondition och då händer det att
40057: och en allt större del av den korumunala finansie- många åldringar lämnas utan tillräcklig vård och
40058: ringen är direkt beroende av intäkterna av kom- omsorg. Resursbristen gör också att det inte tas
40059: munal- och samfundsskatten. Skillnaderna i in- tillbörlig hänsyn till åldringarnas egna önskemål
40060: flutna skattemedel är betydande mellan kommu- och åsikter. Detta är ett faktum, trots att t.o.m. re-
40061: nerna. Många kommuner har redan problem med geringen i sitt program lyfter fram kundtillvänd-
40062: att tillhandahålla en grundläggande service, som heten som en av de ledande principerna i social-
40063: utbildning, social trygghet, hälso- och sjukvård och hälsovården.
40064: samt omsorger. 1 sitt program utfåster sig regeringen vidare att
40065: Finland placerade sig nyligen mycket dåligt i utveckla åldringsvårdens tjänster. Men det är en
40066: en internationell hälsovårdsjämförelse. Den de- omöjlighet, om utgifterna för äldreomsorgen
40067: mografiska strukturen står inför en genomgripan- samtidigt måste hålla sig inom sin tidigare snäva
40068: de förändring som inom kort kommer att öka ser- ram. För att värna kvaliteten på äldreomsorgen
40069: vicebehovet långt ut över det som våra ekono- behövs det en stödinsats för kommunerna.
40070: miska resurser ser ut att medge. lnte minst den Stödet för närståendevård till dem som sköter
40071: hjälpbehövande äldrebefolkningen fortsätter att sjuka, handikappade eller åldringar har inte ut-
40072: öka kraftigt. 1 tiotals kommuner är ekonomin yt- vecklats till ett verkligt alternativ. Ersättningar-
40073: terst ansträngd, och det är svårt att tänka sig att na är minimala, stödservicen otillräcklig, rätten
40074: det skall gå att bevara social- och hälsovården tilllediga dagar obefintlig och själva beslutet om
40075:
40076: Version2.0
40077: lP 4/2000 rd- Jouko Jääskeläinen /tkf m.fl.
40078:
40079:
40080: utbetalning av stöd för närståendevård under- Med stöd av det ovan sagda och hänvisande till
40081: ställt en rätt fri prövning i kommunema. Också 43 § Finlands grundlag framställer vi följande in-
40082: flyttningen till bosättningscentren har i många terpellation att besvaras av behörig medlem av
40083: fall betytt ett avbräck i generationsgemenskapen statsrådet:
40084: och möjligheten att ty sig till sina anhöriga.
40085: Under de senaste dagama har det framgått att Vad ämnar regeringen göra för att råda
40086: regeringen varken har en klar plan eller en policy bot på bristen på sådan grundläggande
40087: för hur dessa problem skall tacklas trots att be- service som den åldrande befolkningen
40088: folkningen åldras och servicebehovet ökar. behöver och för att trygga tillgången
40089: och kvaliteten på servicen på lika vill-
40090: kor i hela landet?
40091:
40092:
40093: Helsingfors den 29 september 2000
40094:
40095: Jouko Jääskeläinen /tkf Niilo Keränen /cent
40096: Päivi Räsänen /tkf Mari Kiviniemi /cent
40097: Sakari Smeds /tkf Ossi Korteniemi /cent
40098: Toimi Kankaanniemi /tkf Seppo Kääriäinen /cent
40099: Marja-Leena Kemppainen /tkf Markku Laukkanen /cent
40100: Leea Hiltunen /tkf Paula Lehtomäki /cent
40101: Leena Rauhala /tkf Jari Leppä /cent
40102: Kari Kärkkäinen /tkf Mika Lintilä /cent
40103: Ismo Seivästö /tkf Hannes Manninen 1cent
40104: Bjarne Kallis /tkf Tero Mölsä /cent
40105: Risto Kuisma /ref Petri Neittaanmäki /cent
40106: Raimo Vistbacka /saf Lauri Oinonen /cent
40107: Mauri Pekkarinen /cent Aulis Ranta-Muotio /cent
40108: Juha Korkeaoja /cent Antti Rantakangas 1cent
40109: Hannu Aho /cent Juha Rehula /cent
40110: Sirkka-Liisa Anttila /cent Pauli Saapunki /cent
40111: Jorma Huuhtanen /cent Mauri Salo /cent
40112: Liisa Hyssälä /cent Hannu Takkula /cent
40113: Tytti Isohookana-Asunmaa /cent Matti Vanhanen /cent
40114: Anneli Jäätteenmäki /cent Anu Vehviläinen 1cent
40115: Timo Kalli /cent Jukka Vihriälä /cent
40116: Kyösti Karjula /cent Pekka Vilkuna /cent
40117: Tanja Karpela /cent Matti Väistö /cent
40118: Inkeri Kerola /cent
40119:
40120:
40121:
40122:
40123: 2
40124:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025