<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

161 Käyttäjää paikalla! 0.0075058937072754

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1907_IV | ASK_1907_I_III | ASK_1907_V | HAK_1907 | Liite_1907_I_IX | PTK_1907_I | PTK_1907_II | PTK_1907_III | PTK_1907_IV | 
1: VALTIOPÄIVÄT v. 1907.
2:              LIITTEET.
3: 
4:                        1.
5: 
6: 
7:  Perustuslakivaliokuntaan lähetetyt
8:    adressi- ja anomusehdotukset.
9: 
10: 
11: 
12: 
13:                HELSINGISSÄ 1907
14:       HELSINOlN UUSI I(I~JAPAINO·OSAKBYHTIÖ
15:                 A.
16: Laillisuuden palauttamista koskevia
17:      adressi- ja anomusehdotuksia.
18:                                                             5
19: 
20: 1, 1. -   Adressiehd. N:o 1.
21: 
22:              Setälä, E. N., y. m.: Ehdotus Hallitsijalle teh-
23:                    tli:vaksi adressiksi laillisuuden toteutta-
24:                    misesta valtioe[{tman kaikilla aloilla.
25: 
26: 
27: 
28:  Suomen Suuri r u h tinaa n m aan Ed u s kun n a 11 e.
29: 
30:     Uusi valtiopäiväjärjestys on toteuttanut Suomen kan-
31: san hartaan toivomuksen eduskuntalaitoksen uudestaan
32: muodostamisesta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden pe-
33: rustalla. Täydellisemmin kuin koskaan ennen edustaa
34: nyt Suomen eduskunta Suomen kansaa. Vieläkin voi-
35: makkaammin kuin ennen on sentähden tässä eduskun-
36: nassa tuotava esiin Suomen kansan syvimmät tunteet
37: ja hartaimmat toivomukset.
38:     Joskin Suomen kansa ilolla on tervehtinyt Keisaril-
39: lisen Majesteetin toimenpiteitä sen armollisessa julistus-
40: kirjassa 4 päivältä marraskuuta 1905 annetun vakuu-
41: tuksen täyttämiseksi, että maamme hallituksessa laillinen
42: järjestys on palautettava, on se huolella havainnut että
43: mainitussa julistuskirjassa lausuttu ylevä periaate eri-
44: näisissä kohdin vielä on toteuttamatta.
45:     Ennen kaikkea kansamme ei saata unohtaa, että
46: Suomen sotaväkeä koskeva kysymys vielä on laillisesti
47: järjestämättä ja asia yhä sillä väliaikaisella kannalla,
48: jolle se jäi, kun suomalaiset tarkk'ampujapataljoonat ja
49: Suomen rakuunarykmentti v. 1901 sekä Suomen kaar-
50: tin pataljoona vuonna 1905 perustustuslainvastaisesti
51: hajoitettiin.
52:     Samoin on yhä vielä tärkeä osa Suomen sisäistä
53: hallintoa, Suomen postilaitos, vasten perustuslakia riip-
54: puvainen 'Keisarikunnan sisäasiainministeristä. Erinäi-
55: sissä suomalaisissa valtionviroissa on yhä nytkin hen-
56: 6           I, 1. -   Laillisuuden palauttaminen.
57: 
58: kilöitä, jotka, koska he eivät ole Suomen kansalaisia,
59: eivät perustuslakia loukkaamatta voi niissä olla. Ja lo-
60: puksi ei Suomen kansa voi olla muistamatta, että eräs
61: Suomen mies, joka on tehnyt rikoksen Suomessa, on
62: vasten Suomen lain määräyksiä, tuomittu Venäjällä ja
63: siellä yhä kärsii hänelle tuomittua rangaistusta.
64:     Nämät lainvastaiset olot, jotka syvästi koskevat
65: maamme oikeutta, sisäistä itsenäisyyttä ja kehitystä sekä
66: kansalaisen perusoikeuksia, ovat sellaisia, että Suomen
67: uusi Eduskunta mielestämme ei täyttäisi velvollisuuttaan,
68: ei Suomen kansaa eikä Suomen Hallitsijaakaan koh-
69: taan, ellei Eduskunta peittelemättä esiintoisi Keisarilli-
70: selle Majesteetille niitä huolia, jotka Suomen kansa elä-
71: västi tuntee sen johdosta, että laillisuuden periaatetta,
72: jonka noudattaminen on kansamme menestyksen ja
73: vastaisen kehityksen edellytys, ei vielä ole kaikilla aloilla
74: toteutettu.
75:     Tämän johdosta rohkenevat allekirjoittaneet kun-
76: nioittavimmin ehdottaa
77:                etttt Suomen Eduskunta pttttttttisi Keisa-
78:            rilliselle Majesteetille alamaisesti esittttä,
79:            kuinka välttämätöntä on, että laillisuuden
80:            periaate kaikilla valtioelämttn aloilla toteu-
81:            tetaan.
82:       E. l!l'. Setälä.           Heikki BenvalL
83:       Jonas Castren.             P . .A.hmavaara.
84:       l!l'. E. Huoponen.         K. 0. Vikman.
85:       liL Pesonen.               Mikko Knuutila.
86:       Gust. .A.rokallio.         '1'. Biihelä..
87:       Juho Snellman.             P. Kuisma.
88:       Pekka Pennanen.            LuciDa Hagman.
89:       Antti lllikkola.           lT. Brander.
90:       Pekka Leppänen.            Juho Kaveri.
91:       Eero Erkko.                E. W. Koskelin.
92:       .Al1i l!l'issinen.         Samuel Heiskanen.
93:       K. Wilja.kainen.           A..Luoma.
94:                                                             7
95: 
96: 1, 2· -    Pet. mem. N:o 48.
97: 
98:               Estlander, E., m. fl.: att landet måtte komma
99:                     i ojlJrkrlinkt åtnjutande af sin rlitt en-
100:                     ligt grundlag samt att i detta afseende
101:                     linnu bestående missflJrhållanden måtte
102:                     a{hjtilpas.
103: 
104: 
105: 
106: 
107:           Till Finlands landtdag!
108: 
109:               Vördsamt memorial.
110:     I petition af den 31 december 1904 gåfvo Finlands
111: ständer ett uttryck åt sina yrkanden om de åtgärder,
112: som befunnits nödvändiga för att landets statsförfatt-
113: ning åter måtte bringas i sin fulla tillämpning äfven-
114: som för att lagliga förhållanden och därigenom äfven
115: lugn och ordning måtte återställas och betryggas.
116:     Under den därefter förflutna tiden har detta syfte-
117: mål äfven blifvit inom vidsträckta områden förverkligadt
118: på ett sätt, som kräfver rättvist erkännande. Likväl
119: erfordras ännu åtgärder, innan frågan om den lagliga
120: ordningens återställande, hvilken Ständerna i sagda
121: petition betecknade såsom det finska folkets stora lifs-
122: fråga, nått sin nödvändiga lösning. För medlemmarna
123: af landets nya folkrepresentation synes intet böra vara
124: angelägnare än att härtill medverka. Ty den utveck-
125: ling och fullkomning af vårt lands autonomi, som måste
126: ligga alla om hjärtat, kan icke ega rum på ett betryggadt
127: sätt, om icke de gamla grundvalarna för landets stat-
128: liga bestånd äro klart och oomtvisteligt erkända.
129:     Under hänvisning till det ofvan anförda anhålla: un-
130: dertecknade vördsamt att få länka uppmärksamheten
131: vid nedanföljande sakförhållanden.
132: 8          I, 2. -   Laillisuuden palauttaminen.
133: 
134:      Det finska postverkets ledning innehafves på gmnd
135:  af manifestet af 12 juni 1890 i viktiga afseenden alt jämt
136: af inrikesministeriet i kejsardömet. Om rättelse i
137:  detta förhållande, som är oförenligt med landets rätt
138: till egen förvaltning, hafva ej mindre Ständerna till-
139: förene än äfven Kejserliga Senaten gjort framställ-
140: ning.
141:      Med sagda omständighet i nära samband står att,
142:  genom ett förfogande af inrikesministeriet i kejsardömet
143:  af den 18 maj 1900 de finska å landets mynt lydande
144:  postfrimärkena blifvit för utrikeskorrespondens ersatta
145: med ryska, hvarjämte ryska postfrimärken tillerkänts
146: gångbarhet inom landet. Emedan enligt den med Stän-
147:  dernas medverkan tillkomna förordningen af den 9 au-
148: gusti 1877 alla offentliga räkenskaper skola föras i det
149: mynt, som genom myntlagen af samma dag blifvit för
150: Finland faststäldt, har sålunda ingrepp skett uti den
151: på grund häraf gällande ordning, att bevis öfver er-
152: lagda afgifter till statens kassor böra lyda å det mynt,
153: som är det lagliga betalningsmedlet i landet.
154:     Ett särskildt beaktande kräfver det sakläge, hvari
155: landet befinner sig i följd däraf att dess gällande vär-
156: nepliktslag af 27 december 1878 alt fortfarande är för-
157: satt ur tillämpning.
158:      I förberörda petition vid landtdagen 1904-1905 an-
159: höllo Ständerna att tillämpningen af den i strid mot
160: laglig ordning tillkomna författningen af den 12 juli
161: 1901 måtte upphöra till dess frågan om värneplikten
162: i Finland blifvit i grundlagsenlig ordning löst. Där-
163: jämte emotsågo Ständerna att, då provisoriska åtgär-
164: der kunde vara af nöden under den tid, som komme
165: att förflyta till dess militärfrågan blefve lagligen ord-
166: nad, nådig proposition skulle aflåtas beträffande sådana
167: åtgärder, som icke kunde i administrativ väg vidtagas.
168: Genom manifest af den 29 mars r 905 instäldes seder-
169: mera tillämpningen af författningen af den 12 juli 1901,
170:                  .I,l!. -   Btttlaacler, y. m.           9
171: 
172: hvarjämte i proposition till landtdagen · förklarades att
173: finska statsverket skulle från den 1 januari 1905 till
174: utgången af år 1907 till ryska riksskattkammaren er-
175: lägga ett årligt bidrag af 10 miljoner finska mark för
176: militära ändamål. I det betänkande, som af vederbö-
177: rande utskott afgafs i anledning af propositionen, fram-
178: hölls att det finansiella vederlag, hvilket i enlighet med
179: utskottens tillstyrkande borde utgifvas, blefve gällande
180: endast för en kort, begränsad tid eller ett år och att
181: uppställandet af trupper enligt därför afsedd, i grund-
182: lagsenlig ordning stiftad lag icke utöfver det nödvän-
183: diga finge fördröjas. Denna omständighet, samt att
184: utbetalandet af finska statsmedel i förevarande syfte
185: vore en provisorisk åtgärd betonades i Ständernas å
186: propositionen aflåtna svar, hvarvid samtidigt erinrades om
187: att det viktigaste af Ständernas yrkanden i denna an-
188: gelägenhet i deras petition af 31 december 1904 var
189: att frågan om värneplikt i Finland skulle i grundlags-
190: enlig väg afgöras.
191:     Genom manifes;tet af 4 november 1905 blef författ-
192: ningen af den 12 juli 1901 sedermera återtagen. Lik-
193: väl låter intet veterligen emotse en lösning, hvarige-
194: nom värnepliktsfrågan blefve skyndsamt och slutligen
195: ordnad å den väg Ständerna angifvit, den grundlags-
196: enliga. Och 1878 års värneplikslag är alt jämt försatt
197: ur tillämpning. Äfven finska gardesskarpskyttebatal-
198: jonen har upplösts, hvilket i sin mån kan anses för-
199: minska möjligheten för ett snart upprättande af inhemsk
200: militär. Nyligen har ock försports att Kejserliga Sena-
201: ten erhållit i uppdrag att utarbeta proposition till denna
202: landtdag angående utbetalning af 10 miljoner finska
203: mark till ryska riksskattkammaren för hvartdera af åren
204: 1<)06 och 1907, utan att därjämte vidtagandet af åtgärd
205: om ett slutligt ordnande af vår militärfråga påbjudits.
206:    Vid sådant förhållande och med afseende fästadffrämst
207: därå att rätten att för de ändamål värnepliktslagen af 1878
208: 10
209: 
210: närmare angifver, upprätthålla en nationell krigsmakt
211: utgör en synnerligen betydelsefull följd och tillämpning
212: af Finlands statliga autonomi, synes anledning före-
213: ligga, att landets representanter genom petition bringa
214: i erinring nödvändigheten af att frågan om landets na-
215: tionella försvarsväsende med det snaraste ordnas under
216: folkrepresentationens medverkan på ett sätt, som är
217: med landets rätt och fördel förenligt.
218:      Vid senaste landtdag beslöto Ständerna anhålla att
219: de af dem anmärkta missförhållanden vid statssekreta-
220: riatet äfvensom generalguvernörskansliet, bestående
221: däri att finska statsämbeten och tjänster besatts samt
222: innehades med åsidosättande af grundlag genom att
223: tili desamma utnämnts andra än finske män, blefve rät-
224: tade.
225:      Hurusom grundlagsbudet att ämbeten och tjänster
226: i landet skola besättas med finske män utgör en af
227: hörnstenarna i vår författning, torde här icke tarfva att
228: närmare utredas. Därjämte är det uppenbart och har
229: äfven tydligt visat sig att de största vådor ej allenast
230: för ärendenas behöriga skötsel, utan äfven för vårt lands
231: rätt och trygghet i dess ställning till kejsardömet här-
232: flutit ur öfverträdelserna af detta grundlagsbud. Då
233: emellertid altjämt i här antydda afseende missförhållan-
234: den fortbestå, torde ett förnyadt uttalande af landtdagen
235: i detta syfte befinnas af nöden.
236:      Af det ifrån den tidigare, med grundlag oförenliga
237: riktningen i landets styrelse härflutna sakläget kan här
238: icke lämnas oanmärkt den omständighet att finsk med-
239: borgare blifvit beröfvad sin oförytterliga rätt att för
240: brott varda stäld inför finsk domstol och dömas enligt
241: finsk lag. Då i ett hithörande fall intet ernåtts genom
242: de bemödanden, som gjorts att åvägabringa en änd-
243: ring, hvilken i rättsligt hänseende varit icke mindre oef-
244: tergiflig, än ur allmänt mänsklig synpunkt behjärtans-
245: värd, kan enligt vårt förmenande Landtdagen icke un-
246:                  I, 2. -   Estlander, y. m.           11
247: 
248: dandraga sig att härutinnan göra gällande hvad landets
249: såväl som enskild medborgares rätt kräfver.
250:     Med hänsyn till hvad vi haft äran ofvan anföra våga
251: vi härmed vördsamt föreslå, att Landtdagen ville be-
252: sluta att till Hans Kejserliga Majestät ingå med under-
253: dånig petition därom
254: 
255:                att uti ofvan bertJrda afseenden landet
256:            måtte komma i ojtJrkränkt åtnjutande af sin
257:            rätt enligt grundlag, äfvensom att ojvan
258:           ·framhållna, iinnu bestående missjtJrhållanden
259:            blejve med det snaraste afhjälpta.
260: 
261:    Helsingfors den 4 juni 1907.
262: 
263:      Ernst Estlander.           Arvid :Neovius.
264:      B:. von Alftha.n.          J. Storbjörk.
265:      A. 1L. Jiedberg.           A. J. Bick.
266:      Osvald Wasastjerna.        Dagmar :Neovius.
267:      Julius Sundblom.           V. T. Bosenqvist.
268:      Oskar :Nix.                F. Gustafsson.
269:      G. G. Bosenqvist.          Axel Cederberg.
270:      Leo Ehrnrooth.             B:arl T. Oljemark.
271:      B:arl Söderholm.           Jakob :Nä.s.
272:      0. W. Slii.tis.            Frans Ahlroos.
273:      x;~J. B:arlssou.
274: 12
275: 
276: 1, s·   Anom.ehd. N:o 60.
277:            Danielson-Kaimari J. R., y. m.: Postitoimesta
278:                  12 p. kesttk. 1890 annetun arm. julistus·
279:                 kirjan kumoamisesta.
280: 
281: 
282: 
283:                 K a n s a n e d u s kun n a II e.
284: 
285:     Voimakkaimmatkin kansat noudattavat aika ajoin
286: määräyksiä, joiden soveltumattomuus maan lakeihin on
287: kieltämätön tosiasia. Täytymys tehdä täten syntyy val-
288: lankin siellä, missä valtio ei ole täysin itsenäinen ja
289: hallitsija voi tahtonsa toteuttamiseksi käyttää kansalle
290: vieraita vo1m1a. Tämä alistuminen saattaa muuttua
291: pysyväksi ja saattaa tietää kansan puolelta oikeuden
292: luovuttamista. Mutta se voi myöskin tapahtua toisin.
293: Missä kansallistunne on vireillä, siellä lainvastaisten
294: säännösten noudattaminen tarkoittaa vielä syvemmälle
295: ulottuvien laittomuuksien estämistä ja väliaikaiseen alis-
296: tumiseen liittyy rehellinen työ poljetun lain palauttami-
297: seksi täyteen voimaan.
298:     Suomen historia sillä vuosisadalla, joka pian on ku-
299: lunut siitä, kuin maamme yhdistettiin Venäjän valta-
300: kuntaan, tarjoaa ylläsanotusta valaisevia esimerkkejä.
301: Niinpä keisari Nikolai l:sen aikuiset lain syrjäytykset
302: korjasi enimmältä osaltaan keisari Aleksanteri ll:sen ja
303: Aleksanteri III:nnen hallitessa suoritettu lainsäädäntö.
304: Ja ne pitemmälle tähtäävät ja verrattomasti vaarallisem-
305: mat maamme sisällisen itsenäisyyden rajoitukset, joita
306: kansamme oli kestäminen ajanjaksolla 1899-1905, joh-
307: tivat arm. manifestiin 4 p:ltä marrask. 1905 ja viimei-
308: sillä ylimääräisillä valtiopäivillä hyväksyttyihin tärkeisiin
309: perustuslakisäännöksiin. Mitä vielä on jäljellä routa-
310: vuosien laittomuuksista, siitä on hallitus, joko yksinänsä,
311:              I, s. -   Da.Dielson-Ealma.ri, y. m.       13
312: 
313: tai m1ssa se huomataan tarpeelliseksi eduskunnan myö-
314: tävaikutuksella, toivottavasti ennen pitkää tekevä lopun.
315:      On kuitenkin muuan haara Suomen hallintoa, jossa
316: maallemme vakuutettuja oikeuksia loukattiin jo ennen
317: viimeistä suurta routa-aikaa ja johon nähden marras-
318: kuun manifesti ei ole mitään vaikuttanut, niin että lait-
319: tomuus sillä alalla uhkaa muuttua pysyväksi, ellei Suo-
320: men uusi eduskunta ajoissa ryhdy tätä onnettomuutta
321: torjumaan. Tarkoitamme postilaitosta.
322:      Arm. julistuskirjassa 12 p:ltä kesäk. 1890 säädetään,
323: että Suomen postilaitoksen johto on keskitettävä keisa-
324: rikunnan sisäasiain ministeriöön sekä postin ja sähkö-
325: lennätinten ylihallitukseen. Se huoli, jonka tämä kei-
326: sarillinen käsky Suomen kansassa herätti, julkilausut-
327: tiin valtiosäätyjen alamaisessa anomuksessa 28 p:ltä
328: toukok. 1891. Säädyt lausuivat siinä m. m.:
329:      Suomen »perustuslakien mukaan ei mitään haaraa
330: maan hallinnosta voida toisessa taikka toisessa suhteessa
331: asettaa virkamiesten alaiseksi, jotka eivät ole Suomen
332: kansalaisia eivätkä ole maan lakien alaisia, jollei poik-
333: keusta tästä periaatteesta tehdä siinä järjestyksessä, kuin
334: Valtiopäiväjärjestyksen 71 § säätää perustuslain muut-
335:  tamiseen nähden».
336:      »Mitä tulee virkamiesten asettamiseen, myös posti-
337: tointakin varten ovat yleiset perustuslaissa vahvistetut
338:  määräykset noudatettavat.»
339:      »Koska kumminkin usein mainittu armollinen julis-
340:  tuskirja myöntää keisarikunnan viranomaisille, jotka
341:  eivät ole Suomen lain alaisia, oikeuden Suomen posti-
342:  laitokseen nähden panna toimeen keisarikunnassa voi-
343:  massa olevia ohjesääntöjä ja taksoja sekä antaa maini-
344:  tussa laitoksessa palveleville virkamiehille ohjeita ja
345:  määräyksiä, toimittaa Suomen postilaitoksen tarkastuk-
346:  sia ynnä jossakin määrin vaikuttaa postivirkamiesten
347:  asettamiseen, on Säätyjen oikeuskäsityksenänsä esiin-
348:  tuominen;
349: 14          I, a. -   La.illisu'aden palauttaminen.
350: 
351:      >että nämät määräykset sisältävät poikkeemisen Suo-
352: men perustuslaeista ja siitä oikeudesta itsenäiseen sisäl-
353: liseen hallintoon, jonka ne maalle vakuuttavat».
354:      Tapahtuneen oikeuden loukkauksen korjaamiseksi
355: valtiosäädyt anoivat yleisen asetuksen kautta annetta-
356: vaa selitystä, "että Suomen kansan, myöskin mitä posti-
357: toimeen tulee, on nauttiminen sille perustuslaissa tur-
358: vattua ja valtakunnan hallitsijain vahvistamaa oikeutta
359: hallintoon maan omien viranomaisten kautta.» Tiede-
360: tään, että tällainen selitys on jäänyt antamatta ja että vas-
361: tamainitut venäläiset viranomaiset edelleenkin maamme
362: postilaitokseen nähden harjoittavat sanotussa julistus-
363: kirjassa heille määrättyä toimivaltaa.
364:      Emme arvele tarpeelliseksi seikkaperäisesti luetella
365:  niitä selkkauksia ja monia käytöllisiä hankaluuksia, joita
366: Venäjän viranomaisten postimanifestiin perustuvat ja
367: usein sisällykseltäänkin laittomat määräykset ovat posti-
368: laitoksessamme aiheuttaneet. Suurelle yleisölle tunne-
369:  tuimmat niistä ovat ne, jotka liittyvät venäläisten fran-
370:  komerkkien käyttämiseen. Muistutamme siinä kohden
371:  vain, että suomalaiset merkit ovat vielä nykyäänkin kiel-
372: letyt kirjevaihdossa keisarikuntaan ja ulkomaille ja että
373:  siis maamme asukkaitten on tätä kirjevaihtoa varten
374:  hankkiminen itselleen venäläisiä, keisarikunnassa val-
375:  mistettuja ja yksistään venäläisen raha-arvon ilmaisevia
376: frankomerkkejä. Todelliseksi esteeksi maamme talou-
377:  dellisen ja sivistyselämän kohoamiselle on muodostunut
378:  se kohta julistuskirjassa 12 p:ltä kesäk. 1890, joka vel-
379:  voittaa Venäjän sisäasiain ministerin panemaan Suo-
380:  messa toimeen Keisarikunnassa voimassa olevat ohje-
381:  säännöt ja taksat.
382:      Tätä määräystä vastaan ovat rauenneet postihalli-
383:  tuksemme kaikki yritykset postimaksujen alentamisella
384:  seurata suurten sivistysmaitten esimerkkiä ja kehittää
385:  maamme postilaitos yhteiskuntamme nykyisiä tarpeita ja
386:  oikeutettuja vaatimuksia paremmin tyydyttäväksi. Sa-
387:                                                            15
388: 
389: masta syystä on ajatus uuden, ajanmukaisen posti-
390: säännön valmistamisesta v. 1881 annetun ja nykyään
391: jo vanhentuneen asetuksen sijaan siirtynyt epätietoi-
392: seen tulevaisuuteen.
393:     Enemmän kuitenkin, kuin kaikki yksityisiä kohtaa-
394: vat hankaluudet ja maan yleistäkin edistystä ehkäisevä
395: vaikutus, merkitsee se tosiasia, johon valtiosäädyt v.
396: 1891 panivat pääpainon, nimittäin että armollinen julis-
397: tuskirja 12 p:ltä kesäk. 1890 loukkaa sitä oikeutta omaan
398: hallintoon, jonka keisari Aleksanteri I ja hänen kaikki
399: korkeat seuraajansa ovat Suomelle vakuuttaneet. Niin
400: kauan kuin usein mainittu julistuskirja on voimassa, on
401: Suomen sisällinen itsenäisyys tärkeässä kohdassa syrjäy-
402: tetty ja keisari Aleksanteri !:sen. juhlalliset sanat, että
403: Suomen kansa on sisäisissä asioissaan lakiensa suojassa
404: oleva vapaa - »libre dans l'interieur» »sous l'empire
405:  de ses loix» - ovat osaksi rauenneet tyhjiin.
406:      Suomen kansalaiset ovat noudattaneet ja noudatta-
407: vat poikkeuksetta vielä tätä nykyäkin' puheena olevia
408:  postilaitoksesta annettuja lainvastaisia määräyksiä. Siltä
409:  kansamme ei kuitenkaan ole tunnustanut 1890 vuoden
410: julistuskirjalle laillisessa järjestyksessä syntyneen ase-
411:  tuksen sitovaa voimaa. V. 1900 valtiosäädyt alamai-
412:  sessa anomuksessa huomauttivat, että sillä kirjelmällä,
413: jolla eduskunta v. 1891 oli hallitsijalle ilmoittanut oikeus-
414:  käsityksensä postilaitoksessa tapahtuneesta muutoksesta,
415:  edelleen oli täysi merkityksensä. Sitten taas 1904-1905
416:  vuosien valtiopäivillä valtiovaliokunta teroitti, että perus-
417:  tuslaki vaatii sanotun julistuskirjan kumoamista, ja että
418:  myöskin postilaitos oli otettava huomioon ryhdyttäessä
419:  toimiin laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahamme.
420: Ja viimeiseksi on postihallitus kirjelmässä 29 p:ltä toukok.
421:  1906 anonut Keisarilliselta Senaatilta toimenpidettä posti-
422:  manifestin lakkauttamiseksi voimastaan ja postilaitok-
423:  semme palauttamiseksi samaan asemaan kuin muutkin
424:  hallinnon haarat maassamme. Ei ole tunnettua, että
425: 16          I, s. - La.illinuden palauttaminen.
426: 
427: tämä postihallituksen anomus enemmän kuin 1904-05
428: vuosien valtiovaliokunnan lausuntokaan olisi johtanut
429: mihinkään käytöllisiin tuloksiin.
430:      Asian ollessa tällä kannalla emme voi olla elävästi
431: tuntematta, että velvollisuus kansaamme kohtaan vaatii
432: Suomen eduskuntaa käyttämään kaikkea vaikutusvoi-
433: maansa saadakseen perustuslain säännökset postitoimen
434: alalla uudestaan täyteen voimaan. Eduskunta voi tehdä
435: tämän sitäkin lujemmalla luottamuksella, että hallitsija
436: puheenaolevassakin kohdassa on täyttävä Suomen kan-
437: san hartaan toivomuksen, kuin on ilmeistä, ettei keisari
438: Aleksanteri III vahvistaessaan julistuskirjan 12 p:ltä
439: kesäk. 1890 mitenkään tahtonut järkyttää perustusla-
440: kiemme voimaa eikä maallemme vakuutettuja oikeuksia.
441: Siitä on epäämättömänä todistuksena m. m. tämän hal-
442: litsijan armollinen käskykirje ·Suomen kenraalikuvernöö-
443: rille 12 p:ltä maalisk. 1891, jossa hän muistuttaen kei-
444: sari Aleksanteri I:sen antamasta vakuutuksesta selitti,
445: että hän oli muuttumattomina säilyttävä ne oikeudet
446: ja etuudet, jotka siten oli Suomen kansalle vakuutettu,
447: ja ettei hänen aikomuksenaan ollut muuttaa sitä perus-
448: tusta, jonka nojalle maan sisällinen hallitus on järjes-
449: tetty. Nämä hyväntahtoisuutta ja oikeudentuntoa ilmai-
450: sevat sanat osottavat riittävästi, että keisarillinen suos-
451: tumus 1890 vuoden julistuskirjaan on aiheutunut siitä,
452: että hallitsijalle esitetyt tiedot mainitun julistuskirjan
453: todellisesta luonteesta ja sen suhteesta Suomen perus-
454: tuslakeihin ovat olleet vaillinaisia tahi suorastaan ereh-
455: dyttäviä.
456:     Sen nojalla, mitä meidän on ollut kunnia tässä mai-
457: nita, rohkenemme nöyrimmästi ehdottaa,
458: 
459:              : ettti Eduskunta ktitintyisi Keisarillisen Ma-
460:           jesteetin puoleen alamaisesti anoen, ettti Kei-
461:           sarillinen Majesteetti, toteuttaen oman ja kor-
462:           keitten edelltiktivijttinsti vakuutuksen maamme
463:            I, s. -   Da.nielson-Ka.lma.ri, y. m.        17
464: 
465:         oikeuksien setilyttetmisestä, armossa suvaitsisi
466:         kumoamaila (31 p. toukok.) 12 p. kesetk. 1890
467:         postitoimesta annetun armollisen julistuskirjan
468:         palauttaa Suomen Suuriruhtinaskunnan lait,
469:         my6skin mikäli ne koskevat postilaitoksen hal-
470:         lintoa ja toimintaa, entiseen voimaan ja vai-
471:         kutukseen.
472: ·Helsingissä 4 p. kesäk. 1907·
473:                 J. lt. Danielson-Ka.lma.ri.
474: S. N. Bajala.                  Aleksandra Gripenberg.
475: Olli P~a.ri.                   A.ug. Hjelt.
476: K. B. Kares.                   J. E. Wiljomaa.
477: Juho Lepistö.                  Juhani A.rajä.rvi.
478: Taneli Nykänen.                Iisa.kki Va.he.
479: Oskari Laine.                  Juho Bannikko.
480: Kaarle 0. Knuutila.            H. Bepo.
481: Juho Tulikoura.                Tuom. Pohjanpalo.
482: J. E. Helkiö.                  A.. 0. Wuorimaa.
483: Lauri Ingman.                  Fr. Wilho Sipilä..
484: Aleksi Käpy.                   J. K. Paasikivi.
485: Matti Merivirta.               A.. Osw. Kairamo.
486: E. G. Palmen.                  Juho Ylikorpi.
487: H. G. Paloheimo.               Wilh. Malmivaara.
488: Erkki Pullinen.                Justus Bipatti.
489: Artturi H. Virkkunen.          A.. Koivisto.
490: A.. Lagerlöf                   E. Kolkki.
491: Juuso Buntti.                  A.. Listo.
492: K. Myllylä..                   M. Tervaniemi.
493: J'. E. A.ntila.                Vilho Beima.
494: Juho Torppa.                   Hannes Gebhard.
495: Aate Oikkonen.                 Mikko Sipponen.
496: Y. E. Yrjö-Koskinen.           E. S. Yrjö-Koskinen.
497: Väinö Kivilinna.               Mikael Soininen.
498: 
499: 
500: 
501: 
502:                                                    2
503:               B.
504: 
505: Uuden Hallitusmuodon säätämistä
506:  ja muutoksia Hallitusmuotoon
507:     koskevia anomusehdotuksia.
508:                                                            21
509: 
510: 1, 4· -   Anom.ehd. N:o 1.
511: 
512:              Setälä E. N., y. m.: Uuden yhtentiisen hallitus-
513:                    muodon stitittimisestti sekti eduskunnan
514:                    vallan laajentamisesta verotukseen ja
515:                    valtiovarain kttyttttmiseen ntihden j. ne.
516: 
517: 
518: 
519:                 Suomen Eduskunnalle.
520: 
521:     Kun Suomi joutui yhteyteen Venäjän Keisarikunnan
522: kanssa, vakuutettiin sille, Hallitsijan juhlallisella sanalla,
523: sen silloinen valtiosääntö. Valtiollisen asemamme pe-
524: rusteiksi jäivät siis sen aikuiset Ruotsin perustuslait.
525: Tärkeimmät näistä olivat Hallitusmuoto vuodelta 1772
526: sekä Yhdistys- ja Vakuutuskirja vuodelta 1789, jotka
527: sisältävät varsinaisen hallitusmuotomme eli säännökset
528: hallitusvallan harjoittamisen organeista, perustuksista ja
529: rajoista sekä hallitsijan, kansaneduskunnan ja yksityis-
530: ten kansalaisten välisten suhteiden pääperusteet.
531:     Nämä molemmat asiakirjat ovat pysyneet hyvinkin
532: muuttumattomina koko vuosisadan. Lukuunottamatta
533: sitä muutosta entisiin kollegioihin nähden, joka tapah-
534: tui siten että Hallituskonselji eli Senaatti 18/s 1809
535: perustettiin, on noita perustuslakeja ainoastaan haja-
536: naisissa kohdissa täydennetty ja parannettu, erittäinkin
537: muutamilla valtiopäiväjärjestykseen otetuilla säännök-
538: sillä sekä uudella lausunto-, kokoontumis- ja yhdistys-
539: vapautta koskevalla perustuslailla.
540:      Perinpohjaisen uudistuksen tarve on kuitenkin näi-
541: hin hallitusmuotomme sisältäviin perustuslakeihin näh-
542: den kauan aikaa ollut tuntuva ja tunnustettu.
543:     Muodollisessa suhteessa voidaan niitä vastaan tehdä
544: tärkeitä muistutuksia. Niin on niitten sisällys muuta-
545: missa kohdin itsestään muuttunut jo sen johdosta, että
546: 22         I, 4. -   :&:allitusmuod. sä.ä.t. ja muutt.
547: 
548: Suomi erotettiin Ruotsista ja yhdistettiin Venäjän Kei-
549: sarikunnan kanssa. Se seikka, että hallitusvalta siirtyi
550: Ruotsin kuninkaalta Venäjän valtakunnan hallitsijalle,
551: muutti esim. I 772 vuoden hallitusmuodon säännökset
552: hallitsijan uskonnosta ja valtaistuimen perimysjärjestyk-
553: sestä. Niinpä perustuslakiemme sanat •Kuningas»,
554: »Ruotsi», »Ruotsin laki», »Ruotsin valtakunnan Säädyt»,
555: »Ruotsin mies», y. m. s. meillä nykyään merkitsevät:
556:  »Suomen Suuriruhtinas», »Suomi», »Suomen laki»,
557: »Suomen eduskunta», »Suomen mies» j. n. e. Mutta
558: muutenkin nämä perustuslait, vanhempina aikoina syn-
559: tyneinä sekä ajan historiallisiin oloihin aivan läheisesti
560: liittyen, eivät ole niin helposti ymmärrettävissä, kuin
561: lakien yleensä ja varsinkin perustuslakien pitäisi olla.
562: Noitten perustuslakiemme rinnalla ja osittain niitä täy-
563: dentäen on vielä voimassa muutamat kohdat Maanlain
564: kuninkaankaaresta, joihin 1772 vuoden hallitusmuoto
565: viittaakin; Yhdistys- ja Vakuutuskirjan sananmuoto taas
566: on toisin paikoin niin hämärä, että sen sisällystä ainoas-
567: taan laintulkitsemistietä voidaan tarkemmin määritellä.
568: Perustuslakejamme on senvuoksi varsin vaikea käsittää
569: ilman lainopillisia ja oikeushistoriallisia tietoja. Tämä
570: on, niinkuin tietty, antanut maamme valtiollisen aseman
571: vastustajille aihetta väärin käsittää ja väärin tulkita pe-
572: rustuslakejamme. Jo yksistään valtio-oikeutemme käsit-
573: tämisen helpottamiseksi on sen vuoksi hallitusmuodon
574: alaan kuuluvain perustuslakimääräysten muodollinen uusi-
575: minen sekä kokoominen yhteen ainoaan asiakirjaan tar-
576: peen vaatima. Tämän tunnustikin Keisari ja Suuriruh-
577: tinas Aleksanteri II, kun hän valtiopäiviä 1863 avates-
578: saan lausui: »Useat säännökset Suuriruhtinaanmaan
579: perustuslaeissa eivät enää ole sopivat niissä oloissa, jotka
580: sen yhdistys Keisarikunnan kanssa on synnyttänyt; toi-
581: sissa taas ei ole tarpeellista selkeyttä ja vakavuutta.
582: Haluten saada nämä puutteet autetuiksi tahdon Minä val-
583: mistuttaa selitysten ja lisäysten ehdotuksia erinäisiin
584:                     1, 1. -   Setälä, y. m.               23
585: 
586:  kohtiin perustuslaeissa, pantaviksi säätyjen tutkintoon
587:  tulevilla valtiopäivillä». Tämän johdosta asetettiinkin
588:  v. 1864 komitea valmistamaan ehdotuksia uudeksi halli-
589:  tusmuodoksi ja valtiopäiväjärjestykseksi. Edellinen näisth.
590:  ehdotuksista jäi kuitenkin avonaiseksi ja lepäämään.
591:  Parikymmentä vuotta myöhemmin joutui asia uudelleen
592:  komitean valmistelun alaiseksi. V. 1885 asetettiin nimit-
593:  täin komitea »järjestelemään ja yhdistämään kaikki voi-
594:  massa olevat säännökset Suomen valtio-oikeudellisista
595:  oloista». Komitean ehdotus ilmestyikin painosta vuonna
596:  1887, mutta sekään ei johtanut mihinkään lainsäädäntö-
597:  toimiin.
598:      Hallitusmuotomme muodolliseen parantamiseen rajoit-
599:  tuva tarkastus ei kumminkaan ole riittävä, vaan on tämä
600:  perustuslaki samalla tehtävä perinpohjaisen asiallisen
601:  parannuksen alaiseksi. Eduskuntamme päätösvalta on ni-
602:  mittäin nykyään sangen rajoitettu. Niin on asianlaita var-
603:  sinkin valtionvarain johtoon, maan hallinnon varsinaiseen
604:  ydinkohtaan nähden. Suomen eduskunnan oikeudet tässä
605:  kohden ovat pääasiassa seuraavat: Eduskunnan suostu-
606:  mus tarvitaan uusien verojen ottamiseen sekä epäile-
607:  mättä valtiolainan ottamiseen; ja on eduskunnalla myös
608:  valta päättää, mihin tarkotuksiin sen myöntämät verot
609:  ja valtiolainat ovat käytettävät. Niinikään Eduskunta
610:  päättää Suomen Pankin voittovarojen käyttämisestä. -
611:  Mutta muissa kohdin hallitsija määrää maamme valtio-
612:  varoista. Samalla kuin hänen hyväksymisensä on tar-
613:  peen Eduskunnan päätöksille, hän yksin päättää miten
614:  pysyväiset verot ja muut valtion vakinaiset sekä myös
615:  sen satunnaiset tulot ovat maan hyväksi käytettävät,
616: ·mikäli lain kautta ei näissä kohdin ole erittäin säädetty.
617:      Mutta eräänlaisten uusien verojenkin ottamisesta
618:  hallitsija yksin määrää, nimittäin tullien. Tämä hänen
619:  yksinoikeutensa on peräisin niiltä ajoilta, jolloin tulleja
620:  ensin ruvettiin kantamaan ja jolloin ne sen ajan käsi-
621:  tyksen mukaan olivat vain jonkunlaisena maksuna eli
622: 24         I, 4. -   B:allitus:anuod. säät. ja. :anuutt.
623: 
624: korvauksena, jonka kuningas vaati ulkomaalaisilta kaup-
625: piailta siitä, että hän salli niitten valtakuntaan tuoda ja
626: sieltä viedä tavaroita. Tulleja pidettiin sen vuoksi
627: kruunun etuutena (regale). Ja vaikka tullien oikea luonne
628: kulutusveroina jo aikoja sitten on ollut selvillä sekä
629: hallituksen puolelta tunnustettu ja vaikka uusien vero-
630: jen myöntäminen aina on katsottu eduskunnan asiaksi,
631: on tulliverotus siitä huolimatta edelleen jäänyt hallitsi-
632: jalle yksin.
633:      Tämä on varsin tuntuva epäkohta. Sillä tullivero-
634: tuksen merkitys valtion taloudessa on erittäin suuri; se
635: koskee syvälti sekä kansalaisten taloutta yleensä (finanssi-
636: tullit), että myös elinkeinoja, varsinkin teollisuutta (suo-
637: jelustullit). Sitä paitsi tullit meillä ovat tuottavin vero-
638: lähde, ne kun muodostavat noin kolmannen osan valtion
639: kaikista tuloista. Tulliverotuksen oikeajärjestäminen onkin
640: kaikkialla huomattu varsin isotöiseksi ja suurta taitoa
641: sekä kansan tarpeitten tarkkaa tuntemista kysyväksi.
642: Ei siis liene ajateltavissa, että hallitus meillä ajanpit-
643: kään voisi yksin menestyksellä päättää tästä ylen vai-
644: keasta ja tärkeästä verottamisesta, vaan olisi Eduskun-
645: nalle siinä suotava sananvaltaa, niinkuin valtiosäännös-
646:  sämme verottamisasioista yleensä noudatetut periaatteet
647:  vaativatkin.
648:      Että perustuslakiemme kehittäminen tähän suuntaan
649:  on tarpeellinen, sen on Keisari ja Suuriruhtinas Alek-
650:  santeri II niinikään pnolestansa jo lausunut tuossa
651:  samassa äskenmainitussa ikimuistettavassa 1863 v:n val-
652:  taistuinpuheessaan. Hän lupasi nimittäin, »pysyen sen
653:  perustuslaillisesti rajoitetun hallitsijavallan pohjalla, jota
654:  Suomen kansan mieliala suosii ja joka on kasvanut·
655:  maan lakien ja laitosten kanssa yhteen», perustuslakiin
656:  tehtävien lisäysten ehdotusten kautta laajentaa sen itse-
657:  verotusoikeuden, joka maan eduskunnalla perustuslakien
658:  mukaan oli.
659:                     I, <t. - SetiUä, y. m.               25
660: 
661:     Mutta toisellakin tavalla olisi eduskunnan valta
662: maamme valtiovarain hoitoon nähden laajennettava.
663: Eduskunnan pitäisi tulla osalliseksi valtion tulo- ja meno-
664: arvion määräämiseen sekä ylipäänsä koko sen suunni-
665: telman hyväksymiseen, jonka mukaan valtion varoja ja
666: valtion omaisuutta s. o. valtiotaloutta yleensä on hoi-
667: dettava ja jonka ilmauksena rahainhoitokauden meno-
668: ja tuloarvio on. - Niinkuin ylempänä osotettiin, on
669: Eduskunnan osanotto maamme finanssiasioihin nykyään
670: verrattain ahtaalle supistettu; suurin osa valtion tulo-
671: ja menoarviosta jääpi siten ulkopuolelle Eduskunnan
672: määräämisvaltaa. Mutta Eduskunta ei voi tehokkaasti
673: pitää valtiovarain hoitoa silmällä eikä sen kautta valvoa
674: maan hallintoa yleensä, ellei eduskunta saa olla osalli-
675: sena valtion tulo- ja menoarvion tekemisessä ja vah-
676: vistamisessa.
677:     Tämä Eduskunnan osallisuus tulo- ja menoarvion
678: tekemiseen ei suinkaan tiedä rajatonta valtaa kieltää
679: mitä tulo- tahi menoerää hyvänsä. Sillä useimmat tulo-
680: ja menoarvion eristä ovat jo edeltäpäin määrätyt, ovat
681: välttämättömät ja vakaantuneet sekä pysyväisen lain
682: tahi lainveroisen käytännön kautta vahvistetut, joten
683: niitä ei] arviota vahvistettaissa käy syrjäyttäminen tahi
684: kieltäminen. Mutta kaikilla valtiollisen toiminnan aloilla
685: tapahtuu vähitellen kehitystä, ja tämä tulee näkyviin
686: tulo- ja menoarviossa. Uusia tarpeita syntyy ja niitä
687: varten on määrättävä varoja; toiset budgetin erät käy-
688: vät tarpeettomiksi ja poistetaan; alinomaa tapahtuu kai-
689: kenlaisia muutoksia. Ja tätä kehityksen kulkua suun-
690: nitellaan ja ohjataan juuri valtion tulo- ja menoarviota
691: tehtäissä. Mutta sellainen suunnittelu- ja ohjaustyö ky-
692: syy tarkkaa ja monipuolista harkintaa, ja siihen on Edus-
693: kunnan myötävaikutus ehdottomasti tarpeen, jos mieli
694: saada valtiollista kehitystä ohjatuksi kansan todellisten
695: tarpeitten mukaan.
696: 26        I, 1. -   Hallitusmuod. sä.ä.t. ja. muutt.
697: 
698:     Kun valtiopäivät ennen uuden eduskuntalaitoksen
699: aikaansaamista kokoontuivat ainoastaan joka kolmas,
700: neljäs tahi viides vuosi, olisi Eduskunnan vallan ulotta-
701: minen valtion tulo- ja meno-arvion määräämiseen koh-
702: dannut käytännöllisiä esteitä. Nyt kun uusi Eduskunta
703: kokoontuu joka vuosi ei ole mitään vaikeutta enää ole-
704: massa, joka estäisi Eduskuntaa ottamasta osaa valtio-
705: talouden järjestämiseen yhtäläisesti kuin muihin sen
706: päätösvallasta riippuviin lainsäätämistoimenpiteisiin.
707:     Paitsi valtiotaloudellista alaa on muitakin tärkeitä
708: lainsäädännön aloja, joilla Eduskunnan osallisuus lain-
709: säädäntöön olisi perustuslailla selvennettävä, vakuutet-
710: tava ja turvattava. Näistä mainitsemme ainoastaan
711: kaksi kohtaa.
712:     Mitä tärkeimpiä Suomen autonomiaan kuuluvia asioita
713: on se, että Suomessa kansaa on hallittava ja palveltava
714: sen omalla kielellä, eikä tätä jo nykyiseenkin lakiimme
715: sisältyvää periaatetta voi jättää uudessa hallitusmuodossa
716: lausumatta. Koska muutenkin maan kieliolojen järjes-
717: täminen on erittäin tä:J;keä, yksityisenkin kansalaisen
718: oikeutta läheisesti koskeva asia, pitäisi hallitusmuodon
719: sisältää kielilainsäädänniJn yleiset periaatteet, jonka
720: ohessa siinä Eduskunnan osallisuus kielilainsäädäntöön
721: olisi vakuutettava.
722:     Yksi erittäin tärkeä lainsäädäntöala, jossa eduskunta
723: tähän asti, vakiintuneen käytännön nojalla, ei ole ollut
724: osallisena, on opetustoimen ala. On kylläkin selvää,
725: ettei Kansaneduskunta ole sopiva paikka kasvatusopil-
726: listen yksityiskohtien ratkaisemiseksi, mutta opetustoimi
727: on siksi tärkeä asia kansanedistykselle ja elämälle, ettei
728: eduskuntaa suinkaan voida jättää syrjään opetustoimen
729: yleisiä perusteita määrättäessä. Tähän katsoen pidämme
730: erittäin tärkeänä että uudessa hallitusmuodossa olisi
731: lausuttuna, että Eduskunnan tulee olla osallisena ensin-
732: näkin maamme yliopiston järjestysmuotoa koskevien pe-
733: rusteiden mdäräämisesstl. Yliopistolla on meillä van-
734:                    I, 4. -   Setälä, y. m.               27
735: 
736: hastaan ollut laaja itsehallinto-oikeus, jonka mekin kat-
737: somme olennaisesti säilytettäväksi, mutta tämä itsehal-
738: linto-oikeus olisi yliopistolle vakuutettava Eduskunnan
739: ja Hallitsijan yhteisesti säätämällä lailla. Niinikään tu-
740: lisi Eduskunnan saada olla osallisena maamme oppilai-
741: tosten jttrjestysmuodon: perusteita koskevan lain sttttttt-
742: misesstt, ja olisi tämä Eduskunnan oikeus hallitusmuo-
743: dossa lausuttava.
744:     Ehdotettua Eduskunnan päätösvallan laajentamista
745: vastaan ehkä muistutetaan, että sen kautta Hallitsijan
746: oikeudet vastaavassa määrin tulevat supistetuiksi. Muis-
747: tutuksessa on kyllä perää, mutta se ei suinkaan voi
748: olla mikään syy ehdotuksemme hylkäämiseen, jos ker-
749: ran myönnetään, että laajemman sananvallan suominen
750: Eduskunnalle todella on maamme asiain johdolle eduksi,
751: koska siten kansan tarpeet tulevat monipuolisemmin
752: huomioon otetuiksi. Yhtä vähän Suomen suhde V enä-
753: jän Valtakuntaan voi olla esteenä ehdotuksellemme.
754: Päin vastoin lienee tunnustettava, että Suomen olojen
755: kehittäminen suuntaan, joka parhaiten takaa kansalle
756: onnea ja menestystä, vahvistaa siteet Suomen ja Venä-
757: jän välillä. Meidän oikeutettujen pyrintöjemme vastusta-
758: minen taas on omiansa vaikuttamaan päinvastaiseen
759: suuntaan.
760:     Vaikka olemme saaneet tietää, niinkuin julkisuudes-
761: sakin on mainittu, että maamme Hallituksessa on te-
762: keillä ehdotus uudeksi hallitusmuodoksi Suomen suuri-
763: ruhtinaanmaata varten, emme ole kuitenkaan saatta-
764: neet luopua tekemästä anomusesitystä tämän maallemme
765: erinomaisen tärkeän lainsäädäntötoimen alkuunpanosta,
766: koska siten täytämme yhden valitsijaimme hartaimmista
767: toivomuksista. Rohkenemme siis sen nojalla mitä ylem-
768: pänä on esitetty kunnioittaen esittää, että Eduskunta
769: pyytäisi Hallitusta valmistuttamaan sekä Eduskunnan
770: käsiteltäväksi jättämään ehdotuksen
771: 28            I, !. -   Hallitusmuod. sä.ii.t. ja muutt.
772: 
773:                    uudeksi yhtentiiseksi ja ttiydennetyksi hal-
774:               litusmuodoksi, jossa yhteen asiakirjaan koot-
775:               taisUn nykytitin voimassa olevat hallitusmuo-
776:               don alaan kuuluvat stitinntJkset ja jossa mytJn-
777:               netttiisiin Eduskunnalle osallisuus tullivero-
778:               tukseen, valtion tzzlo- ja menoarvion mtitirtiti-
779:               miseen sekti yleensti koko valtiotalozzssuzznni-
780:               telman hyvtiksymiseen, ynnti mytJskin lains(i(i-
781:               dtinttJtJn mzzzztamilla mzzilla ttirkeillti aloilla,
782:               niinkuin kielilainstitidtinttJtJn ja opetzzstoimen
783:               jtirjestysmzzotoa koskevien perasteiden mtiti-
784:               rtitimiseen.
785: 
786:      Helsingissä 25 p. toukokuuta HJ07·
787: 
788:      E. !l. Setälä.                  J ona.s Ca.stren.
789:       Xeikki Benvall.                Eero Erkko.
790:       P . .Ahmava.a.ra..             Juho Kaveri.
791:       X. W. Xoskelin.                !l. E. Huoponen.
792:       P. Xuisma..                    llttikko Xnuutila..
793:      A. Luoma.                       Antti Mikkola.
794:       X. Pesonen.                    Pekka. Pennanen.
795:      Alli !lissinen.                 '1'. B.iihelä..
796:       Gust. Aroka.llio.              Samuel Heiskanen.
797:      Juho Snellman.                  Pekka. Leppänen.
798:       Lucina Hagman.                 lJ'. Brander.
799:      .X. 0. Vikman.                  X. Wilja.ka.inen.
800: 1, ~· -   Anom.ehd. N:o 59.
801:              Danielson-Kalmari, J. R., y. m.: Uuden yhte-
802:                nttisen hallitusmuodon saatttmisestä.
803: 
804: 
805: 
806:                 Kans aneduskunnall e.
807: 
808:     Tiedetään, että ne perustuslait, jotka tätä nykyä ovat
809: Suomen valtio-oikeuden keskustana, Hallitusmuoto vuo-
810: delta 1772 ja Yhdistys- ja Vakuussääntö vuodelta 1789,
811: jo silloin kuin ne säädettiin olivat monessa kohden va-
812: litettavan epätarkkoja ja epäselviä. Täytymys turvautua
813: tulkitsemiseen, joka siten alusta alkaen oli olemassa,
814: eneni vielä suuresti, kun Suomi erotettiin Ruotsista ja
815: erinäis~nä valtiona yhdistettiin Venäjän valtakuntaan.
816: Tämän tapauksen kautta melkoinen määrä entisiä pe-
817: rustuslain-säännöksiä kadotti maassamme kaiken voimant
818: samalla kuin oli toisia, joiden sovelluttamisesta uusiin
819: oloihin etevimmätkin lakimiehet saattoivat olla eri mieltä.
820: Oli sentähden luonnollista, että jo keisari Aleksanteri
821: l:sen hallitessa kysymys virisi uusien perustuslakien
822: säätämisestä tahi ainakin Hallitusmuodon ja Yhdistys-
823: ja Vakuussäännön tarkastamisesta ja selventämisestä.
824: Yleiseuropalaiset valtiolliset olosuhteet olivat kuitenkin
825: sellaisia, että asia sillä kertaa lykkäytyi epätietoiseen
826: tulevaisuuteen ja oli se sitten keisari Nikolai I:sen hal-
827: litusaikana tietenkin vielä paljoa vähemmin toteutetta-
828: vissa. Vallitsihan silloin muutenkin lainsäädäntömme
829: alalla täydellinen seisahdus.
830:     Samalla kuin tämä tila päättyi, virisi myöskin kysy-
831: mys uusien, ajanmukaisten perustuslakien säätämisestä.
832: Niinpä se oli puheena jo tammikuun valiokunnassa v.
833:  1862 ja seuraavana vuonna hallitsija itse avatessaan
834: valtiopäivät huomautti valtaistuinpuheessaan: ,Useat
835: 30         I, 5. -   Ha.llitusmuod. sä.ä.t. ja. muutt.
836: 
837: Suuriruhtinaanmaan perustuslakien säädökset eivät enää
838: sovellu siihen asiain tilaan, jonka maan yhdistäminen
839: keisarikuntaan on synnyttänyt; toisissa taas ei ole tar-
840: peellista selvyyttä eikä täsmällisyyttä. Saadakseni nämä
841: puutteet autetuiksi on tarkotukseni valmistaa lakiehdo-
842: tus, sisältävä selityksiä ja lisäyksiä näihin säädöksiin,
843: säätyjen tutkittavaksi tulevilla valtiopäivillä". Vähää
844: myöhemmin keisari Aleksanteri II määräsikin uuden
845: hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen ehdottamisen
846: erityisen, vapaaherra Nordenstaruin esimiehyydessä toi-
847: mivan komitean tehtäväksi ja vahvisti 19 p. joulukuuta
848:  1864 ne ohjeet, joiden mukaan työ oli suoritettava.
849: Komitean oli käsky toimittaa ehdotukset valmiiksi määrä-
850: ajan kuluessa, niin että arm. esitykset voitaisiin jättää
851:  1867 vuoden valtiopäiville. Ehdotukset kyllä valmistui-
852: vatkin ja antoi senaatti niistä lausuntonsa, mutta niin-
853: kuin tiedetään, ainoastaan valtiopäiväjärjestyksen sisäl-
854: tävä lakiehdotus joutui eduskunnan käsiteltäväksi, halli-
855: tusmuodon sisällyksestä oli hallituspiireissä heränn}t eri-
856: mielisyyttä, joka vaikutti, että suunniteltu perustusla-
857: kiemme täydellinen uudistus lykkäytyi tuonnemmaksi.
858:      Vuosikymmen myöhemmin se eduskunnassa otettiin
859: esille. Ritaristossa ja aatelissa tehdyn anomusehdotuk-
860: sen johdosta Lakivaliokunta yksimielisesti kehotti valtio-
861: säätyjä kääntymään hallitsijan puoleen anomuksella,
862: joka tarkoitti hallitusmuodon sekä yhdistys- ja vakuus-
863:  säännön tarkastamista tahi ainakin voimassa olevien
864: perustuslakisäännösten kokoamista. Säädyissä ei kui-
865: tenkaan oltu yhtä yksimielisiä. Vanhojen perustuslakien
866: monet puutteet tunnustettiin kyllä kaikkialla, mutta pap-
867: pis- ja talonpoikaissäädyissä se käsitys pääsi valtaan,
868:  että silloinen aika ei ollut sovelias pitkälle ulottuviin
869:  korjauksiin. Pelättiin, että arm. esitys voisi muodostua
870:  kokonaan toiseksi kuin toivottiin ja siten johtaa arve-
871: luttaviin selkkauksiin. Seuraus oli, että kaksi säätyä
872:  jäi kahta vastaan ja asia raukesi.
873:              I, 5. -   Da.nielson-Ealma.ri, y. m.        31
874: 
875:     Kokemus oli ennen pitkää näyttävä, että yhtä var-
876: masti kuin Suomen perustuslait kaipasivat selventä-
877: mistä, yhtä kieltämätöntä oli sekin, että sitä tarkoitta-
878: vat yritykset antoivat maamme valtiollisen erikoisase-
879: man vastustajille tilaisuuden vaarallisiin hyökkäyksiin.
880:     Muuan syksyllä v. 1882 kenraalikuvernöörin käs-
881: kystä, mutta vastoin Suomen lakien määräyksiä tapah-
882: tunut vangitseminen aiheutti, kun kreivi Heiden puo-
883: lustuksekseen huomautti lakiemme hajanaisuutta, hallitsi-
884: jan käskyn senaatille ottaa yksissä neuvoin kenraalikuver-
885: nöörin kanssa harkitaksensa, millä tavoin suuriruhtinas-
886: kunnan lakien asianmukainen kodifieraus olisi aikaan
887: saatava. Tämän käskyn seurauksena oli erityisen lain-
888: valmistelukunnan asettaminen pysyvänä virastona, jota-
889: paitsi hallitsija nimenomaan valtiooikeudellisten sään-
890: nösten järjestelmällistä yhteensovittamista varten v.
891: 1885 nimitti väliaikaisen komitean, jonka mietintö lain
892: muotoon valmistettuine selvittelyineen perustuslakien
893: sisällyksestä on päivätty joulukuussa v. 1886. Ennen-
894: kuin nämä siten syntyneet asiakirjat vielä olivat senaa-
895: tissa joutuneet lopulliseen käsittelyyn, saivat Venäjän
896: oikeusasiain ministeri ja kodifikationiosaston esimies ti-
897: laisuuden antaa niistä lausuntonsa ja näistä ilmeni sama
898: käsitys maamme oikeudellisesta asemasta, kuin herra
899: Ordinin samoihin aikoihin julkaisemassa teoksessa
900:  »Suomenmaan valloitus». Myöskin kenraalikuvernööri
901: koetti nyttemmin tehdä luultavaksi, ettei keisari Alek-
902: santeri I ollutkaan vahvistanut Suomelle mitään val-
903: tiollisia perustuslakeja ja että hallitsijan valta sentähden
904:  oli meidän maassamme yhtä rajaton kuin Venäjällä.
905: Samalla kuin senaatti alamaisessa kirjelmässä 22 p:ltä
906: toukok. 1891 osoitti, kuinka kaikki tällaiset väitteet
907:  olivat auttamattamassa ristiriidassa historiallisten tosi-
908:  asiain kanssa, liitti se kirjelmäänsä ehdotuksen uudeksi
909: hallitusmuodoksi, joka, jos se saavuttaisi Keisarillisen
910:  Majesteetin hyväksymisen, oli arm. esityksenä jätettävä
911: 32         I, 5 -   HaJ.litusmuod. sUt. ja. muutt.
912: 
913: valtiosäätyjen tarkastettavaksi. Vaan asian meno olikin
914: oleva aivan toinen. Perustuslakiemme uudistus jäi hal-
915: litsijan asettamassa venäläis-suomalaisessa komiteassa
916: syrjään ja vaikutusvoimaiset vastustajamme hallitus-
917: piireissä saivat sen sijaan esille kysymyksen Suomen-
918: maan siirtämisestä keisarikunnan lainsäädäntövallan
919: alaisuuteen. Kului kyllä vuosia, ennenkuin nämä yri-
920: tykset veivät perille, mutta lopulta kuitenkin niiden tu-
921: los oli surullisen kuuluisa manifesti 3/15 p:ltä helir'~
922: kuuta 1899.
923:      Kun sorron aika sitten vihdoin oli lopussa, oh se
924: käsitys varmaankin ajattelevien kansalaisten keskuu-
925: dessa juurtunut entistä vielä lujemmalle, että kaikista
926: vaikeuksista huolimatta on vastaisten selkkausten estä-
927: miseksi tarpeen, selvästi määrätä Suomen valtio-oikeu-
928: dellinen asema Venäjän keisarikunnan yhteydessä lain
929: kautta, jonka molempien maitten lainsäädäntövalta hy-
930: väksyy ja lienee tämä käsitys viimeisten vuosien ta-
931: pausten johdosta voittanut alaa Venäjänkin valtiollisissa
932: piireissä. Saattaisi sentähden näyttää luonnolliselta,
933: että Suomen uusi eduskunta nyt heti ensi kerran ko-
934: koonnuttuaan kääntyisi hallitsijan puoleen alamaisella
935: pyynnöllä, että hän ilman ajan hukkaa valmistuttaisi
936: Venäjän ja Suomen perustuslakien mukaisesti käsiteltä-
937: väksi puheena olevan, kumpaakin maata koskevan laki-
938: ehdotuksen. Meistä allekirjoittaneista näyttää kuitenkin
939: oikealta, että alote tässä arkaluontoisessa asiassa, joka
940: ei ole saatettavissa onnelliseen tulokseen toisin kuin
941: tarkoin tuntien ja huomioon ottaen keisarikunnassa val-
942: litsevia oloja ja mielipiteitä, jätetään maamme hallituk-
943: sen tehtäväksi. Sitä paitse saanee eduskunta käsitel-
944: lessään armollisia esityksiä runsaastikin tilaisuutta saat-
945: taa, jos se niin tarpeelliseksi katsoo, hallitsijan tietoon
946: ajatuksensa Suomen ja keisarikunnan välisiä suhteita
947: koskevan lainsäädännön tarpeellisuudesta, joten siis
948:               I, 5. -   Da.nielson-Ea.lma.ri, y. m..       33
949: 
950: emme usko erityisen anomusehdotuksen esittämistä
951: tässä asiassa tätä nykyä olojen vaatimaksi.
952:     Toisin on sitävastoin sen uuden hallitusmuodon
953: laita, josta olisi luotava Suomen sisäiselle valtioelä-
954: mälle luja perustus. Kaikki ne asianhaarat, jotka vuosi-
955: sadan ajan ovat tehneet perustuslakiemme kodifikatio-
956: nin suotavaksi, ovat edelleen voimassa ja niiden lisäksi
957: on viimeisen puolentoista vuoden kuluessa tullut toisia,
958: hyvinkin tärkeitä. Uusimmat perustuslakimuutokset ovat
959: entisestään vieläkin supistaneet niiden pykälien lukua
960: 1772 vuoden hallitusmuodossa ja 1789 vuoden Yhdis-
961: tys- ja vakuussäännössä, joita semmoisinaan käy nyky-
962: aikana noudattaminen, jonka ohessa näiden uusien
963: säännösten henki on tuntuvasti toinen kuin se, mikä
964: vallitsee kuningas Kustaa III:nnen vallankumouksista
965: meille periintyneissä määräyksissä. Että siitä aiheutuva
966: epäselvyys ja ristiriita voivat olla lainsäädäntömmekin
967: kehittymiselle esteenä, siitä se perustelu, jolla maan
968: kenraalikuvernööri on vastustanut viimeisten valtiopäi-
969: väin päättämän, hallituksen jäsenten vastuunalaisuutta
970: koskevan lain vahvistamista, tarjoaa kuvaavan esimer-
971: kin. Mutta ehkä enemmän, kuin kaikki tällaiset valtio-
972: ja lakimiesten tuntemat vaikeudet, merkitsee lopultakin
973: se epätietoisuus ja siihen liittyvä välinpitämättömyys
974: maamme perustuslakien todellisesta sisällyksestä, jonka
975: näiden lakien epätyydyttävä tila on omansa herättä-
976: mään yhteisen kansan laajoissa kerroksissa. Niin kau-
977: van kuin nämä kerrokset seisoivat valtiollisen elämän
978: ulkopuolella ja kansaneduskunta pääasiassa oli sivisty-
979: neitten yläluokkien edustus, tultiin jotakuinkin, jos kohta
980: ei suinkaan ilman suuria vaikeuksia, toimeen puutteel-
981: lisillakin valtiollisilla laeilla, joiden käsittämiseen tarvi-
982: taan historiallisia tutkimuksia ja jotka sentähden tär-
983: keissäkin kohdissa ovat eriävien tulkitsemisten alaisia.
984: Kansanvallan kasvaessa asia muuttuu. Maassa, jossa
985: valtiollinen äänioikeus yhtähaavaa ja ilman minkäänlai-
986:                                                           3
987: 34         I, 5. -   Hallitusmuod. säät. ja. muutt.
988: 
989: sia välittäviä askeleita on laajennettu yleiseksi, naisille-
990: kin ulottuvaksi, siellä, jos missään, sen lain, jonka poh-
991: jalla valtiollinen ja yhteiskunnallinen elämä liikkuu, tulee
992: olla ristiriitaisuuksista vapaa, selvä ja yksinkertainen,
993: niin että tavallinenkin valitsija, kansa~mies ja kansan-
994: nainen, pystyy sitä ohjeenansa käyttämään. Kun sen
995: ohessa Suomen perustuslakien uudistus, mikäli se ei
996: vaikuta maamme valtio-oikeudelliseen asemaan keisari-
997: kunnan yhteydessä, on sisällinen suomalainen asia ja
998: sellaisena Suomen eduskunnan yksinänsä ratkaistava,
999: ei niillä näkökohdilla, jotka ehkä tätä nykyä estävät
1000: eduskuntaa ehdottamasta Suomea ja Venäjää yhteisesti
1001: koskevien lakisäännösten tarkastusta, ole mitään mer-
1002: kitystä puheella olevaan lainsäädäntötoimeen nähden.
1003:     On itsestään selvää, että suoritettava uudistus ei voi
1004: rajoittua lakien muodolliseen puoleen, sillä monessa sel-
1005: laisessakin kohdassa, jossa sisällys ei anna aihetta epä-
1006: varmuuteen, perustuslakimme kaipaavat muutoksia vas-
1007: tataksensa ajan olojaja kansamme muuttunutta katsanto-
1008: kantaa. Erittäinkin on eduskunnan vallan laajentami-
1009: nen valtiovarain käyttöön nähden asia, jonka tar-
1010: peellisuudesta kansamme on ollut yksimielinen jo kau-
1011: van ja joka nyttemmin eduskunnan kokoontuessa vuo-
1012: sittain pakostakin kohoaa päiväjärjestykseen. Lienee
1013: kuitenkin oikeinta, että kaikki asiallisia muutoksia tar-
1014: koittavat ehdotukset pidetään erillään perustuslakien
1015: yleistä tarkastamista koskevasta anomuksesta. Siten
1016: ei pääasia syrjäydy niiden erityiskysymysten rinnalla,
1017: joihin nähden mielipiteet ehkä eduskunnan omassakin
1018: keskuudessa toistaiseksi ovat eriäviä.
1019:     Perustuen siihen, mitä tässä edellä olemme huo-
1020: mauttaneet, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
1021: 
1022:               etttt Eduskunta alamaisuudessa anoisi, etttt
1023:            Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi valmistut-
1024:            taa Eduskunnalle esitetttivttksi ehdotuksen
1025:             I, 5. -   Da.nielson-Kalma.ri, y. m.             35
1026: 
1027:          uudeksi Suomenmaan hallitusmuodoksi, johon
1028:          olisi, ttiydennettyinä ja ajanmukaisesti kehitet-
1029:          tyinä, koottava kaikki Suomen sisällisiä oloja
1030:          koskevat perustuslakisäänniJkset, mikäli ne
1031:          eivät sisälly 20 p. heintik. 1906 armossa vah-
1032:          vistettuun valtiopäivtijärjestykseen ja toisiin
1033:          ehkti edelleenkin erillään hallitusmuodosta pi-
1034:          dettäviin erityislakeihin.
1035: 
1036: Helsingissä 4 p. kesäk. 1907.
1037: 
1038:                    J. B. Da.nielson-Kalma.ri.
1039: Juho Torppa..                     E. Jlevanlinna..
1040: Lauri Ingman.                     Oskari Laine.
1041: l'r. Wilho Sipilä..               :&:. G. Paloheimo.
1042: A. Koivisto.                      Kaarle 0. Knuutila.
1043: ][. Bepo.                         Juho Rannikko.
1044: Taneli Jlykä.nen.                 S. 5. Bajala.
1045: Tuom. Pohjanpalo.                 K. Kyllylä.
1046: .Aate Oikkonen.                   Juho Lepistö.
1047: Justus B.ipatti                   l!lfikko Sipponen.
1048: Juho Ylikorpi                     Liisi Kivioja..
1049: Iida Wemmelpuu.                   ][. :B.. Kares.
1050: J. E. Wiljomaa..                  J. E. Helkiö.
1051: .Aleksi Kä.py.                    Erkki Pullinen.
1052: Juho Tulikoura..                   Artturi :&:. Virkkunen.
1053: :Iisakki Vahe.                    J. E. Antila..
1054: F. 0. Rapola.                     Vtinö Xivilinna..
1055: Juhani Arajä.rvi.                 J. lt. Paasikivi
1056: A. Osw. Kairamo.                   Olli Pajari.
1057: A. Listo.                         J. :&:. Hakulinen.
1058: A. 0. Wuorimaa..                   Hannes Gebhard.
1059: Aug. Hjelt.                        E. G. Palmen.
1060: Matti Kerivirta..                  E. S. Yrjö-Koskinen.
1061: Y. Jr::. Yrjö-Jr::oskinen.        Wilh. Kalmivaara..
1062: A. Lagerlöf.
1063: 36
1064: 
1065: 1, 6·   Anom.ehd. N:o 183.
1066: 
1067:            Aromaa, E., y. m.: Hallituksen muodostami-
1068:              sesta ministerihallitukseksi, jonka jttsenet oli-
1069:              sivat edesvastuunalaiset Eduskunnalle hal-
1070:              litustoimenpiteittensä tarkotuksenmukaisuu-
1071:              desta.
1072: 
1073: 
1074: 
1075: 
1076:          S u o m en k a n s a ne d u s kun n a 11 e.
1077: 
1078:     Voimassa olevan, Ruotsinaikaisen Hallitusmuotomme
1079: mukaan on meidän nykyisessä valtio-oikeudessamme val-
1080: lalla se periaate, että hallitsijan tulee hallita eikä ke-
1081: nenkään muun (Hallitusmuoto § 2). Hänellä on lain
1082: rajain sisällä oikeus käskeä ja kieltää sekä antaa oh-
1083: jeita ja määräyksiä viranomaisille. Kaikesta tästä on
1084: hän persoonallisesti edesvastuuton. Edesvastuuttomuus
1085: muiden kuin hallitsijan edessä on myös voimassa nii-
1086: hin nähden, joille hän uskoo maan yleisen hallituksen,
1087: siis senaattiin sekä muihin virkamiehiin nähden, joitten
1088: kautta ja kanssa hän antaa käskyjään. Heidät määrää.
1089: virkaan ja erottaa hallitsija, he ovat hänen apunaan ja
1090: toimivat hänen nimessään ja käskystään sekä ovat yk-
1091: sin hänelle edesvastuussa toimistaan. Tosin on sää-
1092: detty että joku suomalainen virkamies, ministerivaltio-
1093: sihteeri tai joku toinen, varmentaa hallitsijan kirjelmät,
1094: mutta tämä varmennus ei enempää kuin hallitsijan käs-
1095: kyihin liitetty senaatinkaan jäsenten allekirjoittaminen
1096: merkitse muuta kuin, että he takaavat toimenpiteen
1097: olevan yhtäpitävän hallitsijan tahdon kanssa, eikä suin-
1098: kaan sitä, että he ottaisivat vastatakseen kyseessä ole-
1099: van toimenpiteen laillisuudesta, vielä vähemmän sen
1100: tarkotuksenmukaisuudesta.
1101:                    1, s. -   B. Aromaa, y. m.               37
1102: 
1103:     On selvää, että tällainen asiain tila sopii huonosti
1104: yhteen perustuslaillisen hallitusmuodon kanssa puhu-
1105: mattakaan siitä, että se on perin vastakkainen nyky-
1106: aikaisen valtio-oikeuden kansanvaltaisille periaatteille,
1107: joitten mukaan kansalle ja kansaneduskunnalle luonnol-
1108: lisimpina oikeuksina kuuluu valvonta ja vaikutusvalta
1109: toimeenpanevaan valtiomahtiin, hallitqkseen.
1110:     Tämän, kehityksessään kauas pysähtyneen valtio-
1111: muotomme haitat ilmenivät häiritsevinä jo säätyedus-
1112: kunnankin aikoina. Etenkin äsken kuluneet vuodet
1113: toivat julki syvälle käypiä ristiriitoja. Mutta nyt, kan-
1114: san tahdon suoranaisemmin ilmaantuessa kansanvaltai-
1115: sen eduskuntamuodon kautta, olisi samanlainen kehitys
1116: kansanvaltaisuutta kohti saatava aikaan myös eduskun-
1117: nan oleellisissa oikeuksissa, joista tärkeimpiä on val-
1118: vonta hallituksen toimintaan nähden.
1119:      Myönnytyksen sille periaatteelle, että hallituksen jä-
1120: senet ovat toimestaan olevat vastuunalaiset muutoinkin
1121:  kuin vain persoonallisesti hallitsijalle, sisälsi Keis. julis-
1122: tuskirja marrask. 4 p:ltä 1905 luvatessaan eduskunnalle
1123:  oikeuden tarkastaa hallituksenjäsenten virkatointen lail-
1124: lisuutta. - Vaikka tuollainen juridinen vastuunalaisuus,
1125: josta lupaus tosin vielä on lopullisesti täyttämättä, an-
1126: taakin jonkinlaisen takeen edes siitä että hallituksen jä-
1127: sen ei edesvastuutta voi myötävaikuttaa lainvastaiseen
1128: tekoon, niin on se kuitenkin aivan riittämätön takaa-
1129: maan kansanvaltaisen hallitustavan toteuttamista. Se
1130: tapahtuu vasta n. s. parlamenttaarisen hallitustavan to-
1131: teutuessa, jonka oleelliset tuntomerkit ovat: eduskunnan
1132:  enemmistön luottamushenkilöistä kokoonpantu hallitus,
1133: jonka jäsenet yhdessä vastaavat eduskunnalle hallitus-
1134: toiminnan yleisestä suunnasta ja kukin erittäin omasta
1135:  hallintoalastaan sekä ottavat varmennuksensa kautta
1136:  vastatakseen myöskin valtiopäämiehen hallitustoimen-
1137:  piteitten tarkotuksenmukaisuudesta.
1138: 38             I, s. -   Kallitumuocl sää.t. ja muutt.
1139: 
1140:    Koska on kyllin esimerkkejä siitä, että hallituksen
1141: toimenpiteet vielä pysyessään lain rajainkin sisällä, voi-
1142: vat olla yleiselle oikeuskäsitykselle aivan vastakkaiset
1143: ja kansan todellista etua suorastaan polkevat, emme
1144: epäile eduskunnalle ehdottaa, että se yhtyisi anomaan
1145: 
1146:                 ettti hallitsija esitttiisi eduskunnalle esi-
1147:             tyksen perustuslaiksi, jonka mukaan Suomen
1148:             senaatti muodostettaisiin ministerihallitukseksi,
1149:             jonka jttsenet kaikki yhdesstt ja kukin erik-
1150:             seen ovat vastuunalaiset kansaneduskunnalle
1151:             hallitustoimenpiteittenstt     tarkotuksenmukai-
1152:             suudesta. Sama mtitirttys on oleva voimassa
1153:             my6s prokuraattoriin, ministerivaltiosihteeriin
1154:             seka muihin virkamiehiin ntihden, jotka Suo-
1155:             men asioita hallttsijalle estttttvtit ja htinen
1156:             toimenpiteensti nimikirjotuksellaan varmen-
1157:             tavat.
1158: 
1159:      Helsinki 8 p. kesäk. 1907.
1160: 
1161: :B• .Azoma&.              Katti 'l'vkia.     Yrjö Sirola.
1162: S. l.ITuorteva.           0. I.eivo.         l'rans ICosk:ineD.
1163: Vä.inö 'l'a.nner.         Xjmmi ICanervo.    Ida Aalle.
1164:                                                           39
1165: 
1166: 
1167: 
1168: 1, 7. -   Anom.ehd. N:o 35.
1169: 
1170:              Castren, J., y. m.: Hallinto-oikeudellisen tuo-
1171:                mioistuimen perustamisesta.
1172: 
1173: 
1174: 
1175:                 Suomen eduskunnalle.
1176: 
1177:     Suomen ollessa yhdistettynä Ruotsin valtakuntaan,
1178: oli hallinnollisten asiain hoito enimmäkseen n. s. kolle-
1179: gien, varsinkin Kamarikallegin ja Kauppakallegin hal-
1180: lussa, joille sen ohessa oli uskottu sangen laajalle ulot-
1181: tuva tuomiovalta näissä asioissa. Kun sittemmin Suomi
1182: erotettiin Ruotsista ja kollegit lakkasivat olemasta voi·
1183: massa meidän maassa, jaettiin niiden tuomiovallan alai-
1184: sina olleet asiat siten, että oikeudellista laatua olevat,
1185: joista puhutaan hallituskonseljin ohjesäännön 33 §:ssä,
1186: siirrettiin hovioikeuksien ja senaatin oikeusosaston kä-
1187: siteltäviksi sekä muut asiat, puhtaasti taloudellista laa-
1188: tua olevina, joutuivat Senaatin talousosaston käsiteltä-
1189: viksi.
1190:     Tämän johdosta siis Senaatin talousosasto ylimpänä
1191: tuomioistuimena ratkaisee sen suuren ja yhä lisäänty-
1192: vän määrän hallinnollisia valitusasioita, jotka kuver-
1193: nöörit ja keskusvirastot ovat alempana oikeusasteena
1194: käsitelleet. Ettei tällainen asiain järjestely ainakaan
1195: nyt enää ole tyydyttävä, on ilmeistä.
1196:     Talousosaston jäsenet asetetaan virkaansa etupäässä
1197: -varsinaisia hallitustehtäviä varten ja ottamalla huomioon
1198: heidän sopivaisuuttaan sellaiseen toimeen. Senvuoksi
1199: jää enemmän taikka vähemmän sattuman varaan, onko
1200: talousosastossa riittävä määrä jäseniä, joilla on niitä
1201: edellytyksiä, mitä vaaditaan useinkin sangen vaikeiden
1202: ja perusteellisia tietoja kysyvien hallinnollisten vali-
1203: 40         I, 7. -   B:allitusmuod. säät. ja muutt.
1204: 
1205: tusas1am ratkaisemisessa, semminkin kun tavallisesti ei
1206: talousosasto kokonaisuudessaan niitä käsittele, vaan ne
1207: otetaan osaston eri jaostoilla ratkaistaviksi. Toiselta
1208: puolen taas tällaisten asiain lukumäärä, kuten sanottu,
1209: kasvamistaan kasvaa, ollen nykyään niin suuri että, lu-
1210: kua melkoisesti lisäämättä, niiden perusteelliseen käsit-
1211: telemiseen tavallisella työtavalla ja voimalla ei riittäisi
1212: edes koko se aika, mikä talousosastolla nyt onjaettava
1213: ei yksin puheenalaisten asiain, vaan myös hallitusteh-
1214: tävien ja kaikellaisten muiden asiain käsittelemiseen.
1215: On kyllä totta että asiain paljous tätä nykyä on johon-
1216: kin määrin tilapäistä sen suunnattoman ratkaisematto-
1217: mien asiain taakan vuoksi, joka routavuosilta jäi halli-
1218: tuksemme selvitettäväksi, mutta totena pysyy sittenkin,
1219: että kuta enemmän yhteiskunta kehittyy ja kunnallinen
1220: itsehallinto laajenee, sitä enemmän lisääntyy valitusten
1221: luku hallinnollisissa asioissa. Seurauksena edellä esit-
1222: tämästämme on tietysti sekin että yleisö saa varsin
1223: kauan odottaa asiainsa lopullista ratkaisua.
1224:     Ja kuitenkin olisi puheena olevain asiain monipuoli-
1225: nen, perusteellinen ja nopea käsittely ylimmässä oikeu-
1226: dessa sitä tärkeämpi, kun niitä usein, tavallisissakin
1227: oloissa, on aikaisemmin alemmassa virastossa käsitelty
1228: sekä muodolliselta että eritoten lainopilliselta karinalta
1229: puutteellisesti.
1230:     Lainsäädännön uudistus, mikäli koskee hallinnollis-
1231: ten valitusasiain käyttelyä ylioikeudessa, näyttää siis
1232: kipeän tarpeen vaatimalta. Ei saata kuitenkaan tulla
1233: kysymykseenkään uudistus sillä tavalla että nämä asiat
1234: joutuisivat hovioikeuksien ja senaatin oikeusosaston
1235: taikka sitä vastaavan korkeimman tuomioistuimen käsi-
1236: teltäviksi, sillä niiden oikeaan ratkaisemiseen vaaditaan
1237: ei ainoastaan lainopillisia vaan myös hallinnollisia, ka-
1238: meraali- ja ammatti-tietoja. Emme näe muuta keinoa
1239:  edellämainittujen epäkohtain poistamiseksi kuin että
1240: perustetaan erityinen hallinto-oikeudellinen tuomiois-
1241:                       I, 1. -   Castren, y. m..           41
1242: 
1243: tuin, jonka jäsenistä osa olisi lainoppineita, osa hallin-
1244: nollisiin kysymyksiin ja ammattitietoihin perehtyneitä.
1245: Tämän tuomioistuimen toimialana olisi siis yksinomaan
1246: tuomiovalta, jota vastoin se olisi erillään hallintotoi-
1247: mista, mitkä ennen ja etupäässä olivat kollegien huo-
1248: lena. Se tulisi asiain käsittelyyn nähden olemaan sen-
1249: suuntainen kuin ne hallinnolliset tuomioistuimet, mitkä
1250: on perustettu ensin Ranskassa (justice administrative)
1251: ja sittemmin useassa muussa Europan valtakunnassa.
1252:     Edellä esittämämme nojalla saamme kunnioittaen
1253: ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomukseen siitä
1254: 
1255:                 etttt Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
1256:            ensi kokoontuville valtiopttiville antaa ar-
1257:            mollisen esityksen hallinto-oikeudellisen tuo-
1258:            mioistuimen perustamisesta hallinto-oikeudel-
1259:            listen asiain kttsittelemisttt ja ratkaisemista
1260:            varten, jolle senaatin talous-osaston nykyinen
1261:            pttttt6s'oalta nttisstt asioissa siirrettttisiin.
1262:    Helsingissä 4 p:nä toukokuuta 1907·
1263:   Jonas Casträn.                     E. B. Setälä.
1264:   P. Ahma.va.a.ra.                   Eero Erkko.
1265:   B. E. Huoponen.                    P. Kuisma.
1266:   Juho Kaveri.                       S. Heiskanen.
1267:   Gust. A.rokallio.                  lt. 0. Vikman.
1268:   T. Biihelä.                        Pekka. Pennanen.
1269:   Juho Snellman.                     Mikko Knuutila..
1270:   .Al1i Bissinen.                    lt. Wilja.ka.inen.
1271:   E. W. Eoskelin.                    Pekka. Leppänen.
1272:   Heikki BenvalL
1273: 1
1274: 
1275: 1
1276: 
1277: 1
1278: 
1279:     1
1280: 
1281:     1
1282: 
1283:     1
1284: 
1285:         1
1286: 
1287:         1
1288: 
1289:         1
1290: 
1291:             1
1292: 
1293:             1
1294: 
1295:             1
1296: 
1297:                 1
1298: 
1299:                 1
1300: 
1301:                 1
1302:                 c.
1303: Eduskunnan vallan laajentamista
1304: verotukseen ja v al tiovarain käyt-
1305: tämiseen nähden koskevia anomus-
1306:            ehdotuksia.
1307:                                                         45
1308: 
1309: 1, s. -   Anom. ebd. N:o 110.
1310: 
1311:              Nevanlinna, E., y. m.: Eduskunnan vallan laa-
1312:                   jentamisesta verotukseen, valtion omai-
1313:                   suuden hoitoon ja vakinaisten valtio-
1314:                   varain käyttämiseen nähden.
1315: 
1316: 
1317: 
1318:  Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnalle.
1319: 
1320:     Kansan itseverotusoikeus, kaiken valtiollisen vapau·
1321: den kulmakivi, on ammoisista ajoista ollut Suomen kan-
1322: salle juhlallisesti taattuna. Nykyisissä perustuslaeis-
1323: samme on tämä periaate laajimmassa ja ehdottomim-
1324: massa muodossaan lausuttuna 1789 vuoden Yhdistys-
1325: ja Vakuuskirjan s:nessä kohdassa, jonka sananmuoto
1326: sisältää mitä täydellisimmän oikeuden kansalle hallitsi-
1327: jan kanssa yhdessä 'neuvotella, sovitella, kieltää ja
1328: myöntää' mitä valtion tarpeisiin on annettava. Ja 1772
1329: vuoden Hallitusmuodon 45:nessä §:ssä määritellään tämä
1330: kansan itseverotusoikeus melkein yhtä ehdottornin sa-
1331: noin, julistamalla, että hallitsija älköön määrätkö mi-
1332: tään sota-apuja, uusia veroja, sotaväenottoa tai muita
1333: maksuja ilman kansan eduskunnan tietoa, vapaata tah-
1334: toa ja suostumusta, paitsi jos vihollisen maahanhyök-
1335: käys tekee sen väliaikaisesti välttämättömäksi.
1336:     Kahdella tavalla ja kahteen suuntaan on kuitenkin,
1337: historiallisen kehityksen kuluessa, josta lainsäädännön
1338: kehitys on jäänyt jälkeen, tämä kansamme periaatteel-
1339: lisesti rajaton itseverotusoikeus joutunut erittäin tuntu-
1340: vain rajoitusten alaiseksi. Toiselta puolen on tämä ta-
1341: pahtunut valtion tulojen, toiselta puolen valtion meno-
1342: jen määräämisen suhteen.
1343:     Edellisellä alalla koskee rajoitus etupäässä niiden
1344: verojen määräämistä, jotka kannetaan tullimaksujen
1345: 46           I, s. - Edusk. finanssivall. l~ent.
1346: 
1347: muodossa, sekä niitä maksuja ja muita tuloja, jotka
1348: valtio kantaa erinäisten laitostensa käyttämisestä taikka
1349: muulla tavalla hankkii itsellensä siitä omaisuudesta, joka
1350: on valtion hallussa.
1351:      Verrattomasti suurin tosiasiallinen merkitys on näistä
1352: tullimaksuilla. Se asiaintila, joka tulliverotuksen samoin
1353: kuin muun tullilainsäädännön määräämisoikeuden suh-
1354: teen meillä on olemassa, on aikojen kuluessa muodos-
1355: tunut, yhtä paljon pitkäaikaisen käytännön kuin kirjoi-
1356:  tetun lain säädösten tuloksena. Alkuperäisissä taloudel-
1357: lisissa oloissa puuttui tullimaksuilta kauvan aikaa var-
1358: sinaisen veron luonne. Niiden suuruuden määrääminen
1359: samoin kuin muiden säädösten antaminen niistä oli
1360:  sentähden tehtävä, joka luonnollisesti kuului hallitsijan
1361: oikeuksiin ja velvollisuuksiin, ja jota hän Ruotsissa har-
1362: joitti niinkuin muutakin n. s. taloudellista lainsäädäntö-
1363: oikeuttansa. N. s. vapaudenajalla siirtyi kuitenkin tulli-
1364: verojenkin määräämisoikeus, 1720 v:n hallitusmuodon
1365: 5 §:ään otetun nimenomaisen säädöksen kautta, sääty-
1366: jen haltuun. Mutta sittenkuin 1772 v:n hallitusmuodon
1367: edellämainitusta 45 §:stä oli jätetty pois sana 'tulleja'
1368: niiden suoritusten joukosta, joita hallitsijana ei ollut
1369: oikeutta ilman säätyjen suostumusta määrätä, katsottiin
1370: tulli-lainsäädäntövallan Ruotsissa taas muuttuneen hal-
1371: litsijan yksinoikeudeksi. Tämän tulkinnan ja senmu-
1372: kaisen, nyt jo toista sataa vuotta vanhan käytännön
1373: nojalla on tullilainsäädäntö koko laajuudessaan jäänyt
1374: meillä tähän asti kokonaan ulkopuolelle kansanedus-
1375: kunnan valtapiiriä.
1376:      Sama on ollut laita mitä tulee niiden maksujen mää-
1377: räämisoikeuteen, jotka valtio kantaa erityisten laitos-
1378: teosa käyttämisestä. Niistä säätäminen on meillä kuu-
1379: lunut siihen laajaan valtaan, joka hallitusmuodon 2 §:n
1380: mukaan kuuluu maan hallitsijalle. Poikkeuksena ovat
1381: olleet ainoastaan ne maksut valtiolaitosten käyttämisestä,
1382: jotka kannetaan leimaveron muodossa, tämä vero kun
1383:                   I, s. -   lfeva.nlinna., y. m.         47
1384: 
1385: on katsottu suostunnan luontoiseksi ja semmoisena on
1386: ollut eduskunnan määräämisvallan alainen. Ja mitä
1387: tulee siihen tulolähteeseen, jona valtiolle on sen omai-
1388: suus, on hallitsija, äsken mainitun valtansa nojalla,
1389: niinikään eduskunnasta kokonaan riippumatta, ei aino-
1390: astaan tätä omaisuutta hoitanut, vaan myöskin määrän-
1391: nyt hoitamisen perusteet ja tämän kautta m. m. sen
1392: tulon suuruuden, joka valtiolla omaisuudestansa on.
1393:      Yhtä tärkeän ellei vieläkin laajakantoisemman ra-
1394: joituksen alaiseksi on kansamme itseverotusoikeus jou-
1395: tunut toisella edellämainituista pääaloista, eli valtiome-
1396: nojen määräämisen suhteen. Vuosisataisen kehityksen
1397: ja käytännön kautta, jonka esittämiseen tässä ei liene
1398: syytä ryhtyä, on tässä kohden meillä muodostunut sel-
1399: lainen asiain tila, että hallitus katsotaan oikeutetuksi,
1400:  eduskunnasta riippumatta, oman harkintansa mukaan
1401: määräämään valtion kaikkien pysyväisten tulojen ja
1402: niistä muodostuneiden pääomain eli n. s. vakinaisten
1403: valtiovarain käyttämisestä maan parhaaksi, joten edus-
1404: kunnalle kuuluu oikeus määrätä ainoastaan miten ja
1405: mihin tarkoituksiin ne varat ovat käytettävät, jotka ker-
1406: tyvät sellaisista tulolähteistä, jotka eduskunta, joko suos-
1407: tunnan tai takuullensa ottamain valtiolainain kautta tai
1408: muulla tavalla on valtiolle erityisiä tarkoituksia varten
1409:  avannut. Jyrkkä valtio-oikeudellinen kahtiajako ja kak-
1410: sinaisuus, niin jyrkkä, että se monessa suhteessa on
1411:  ristiriidassa perustuslakiemme hengen ja tarkoituksen
1412:  kanssa, niinkuin tämä tarkoitus esim. oli selvästi lau-
1413:  suttuna 1869 v:n Valtiopäiväjärjestyksen 36 §:ssä ja nyt
1414:  ilmenee uuden Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:ssä olevassa
1415:  vastaavassa säädöksessä, on tällä tavoin käytännössä
1416:  muodostunut valtion menotalouteen.
1417: 
1418: 
1419:    Ne perustuslainsäädökset ja se käytäntö, joidennojalla
1420: edellä kosketellut rajoitukset kansamme itseverotusoi-
1421: 48          I, s. -   Eduslr:. finanssivaJ.L laajent.
1422: 
1423: kenteen ovat syntyneet, eivät todellisuudessa kaikkina
1424: aikoina ole yhtäläisesti tietäneet tällaista rajoitusta.
1425: Niin kauvan kuin esim. tullimaksut olivat vain suoje-
1426: lusmaksuja, jotka kauppias tai muu tavarantuoja suoritti
1427: saadaksensa hallitsijalta tälle toimelleen tarpeellista tur-
1428: vaa, taikka vielä sittenkin, kun näiden maksujen vero-
1429: tusluonne jo oli selvemmäksi kehittynyt, mutta niiden
1430: kautta kertyvien tulojen rahallinen merkitys oli suhteel-
1431: lisesti vähäinen, ei hallituksen oikeus tai velvollisuus
1432: määrätä tullimaksujen suuruus ja antaa muut tarpeelli-
1433: set säädökset tulleista käytännöllisesti tiennyt sanottavaa,
1434: jos yleensä mitään rajoitusta kansan itseverotusoikeu-
1435: teen. Vielä suuremmassa määrässä oli asianlaita täl-
1436: lainen mitä tulee valtiolaitosten käyttämisestä suoritet-
1437: taviin maksuihin ja muihin tuloihin, jotka kertyivät
1438: valtion omaisuudesta, niin kauvan kuin valtion laitokset
1439: ja sen muu tuloja antava omaisuus olivat Ruotsissa ja
1440: meillä suhteellisesti vähäiset, eikä puheenaolevilla val-
1441: tiotuloilla, sikäli kuin ne ollenkaan esiintyivät valtion
1442: tuloina ja semmoisiksi käsitettiin, verotulojen rinnalla
1443: ollut sanottavaa rahallista merkitystä. Ja mitä tulee
1444: hallitsijan oikeuteen yksin määrätä valtion vakinaisten
1445: varain käyttämisestä, niin sekin ainoastaan hyvin vä-
1446: hässä määrässä, jos ollenkaan esiintyi minään kansan
1447: oikeuden rajoituksena oloissa, joissa tämä 'oikeus' enim-
1448: mäkseen tiesi raskasta velvollisuutta pitää näillä kerta
1449: kaikkiaan määrätyillä, enimmäkseen sangen niukoilla
1450: varoilla huoli valtakunnan pysyväisistä tarpeista, jotka
1451: miltei poikkeuksetta rajoittuivat sellaisiin yleisiin me-
1452: noihin, joiden välttämättömyydestä tuskin saattoi olla
1453: eri mieliä.
1454:     Mutta olennaisesti toisenlaiseksi muuttui kaikissa
1455: näissä suhteissa asiain tila taloudellisen, valtiollisen ja
1456: yleisen kansallisen kehityksen ehdittyä korkeammille
1457: asteille. Sikäli kuin tullimaksujen verotusluonne täy-
1458: dellisesti kehittyi ja tämän verotuksen antamain tulojen
1459:                  I, s. -   lV'evanlinna., y. m.           49
1460: 
1461: rahallinen merkitys kasvoi, kävi luonnollisesti myöskin
1462: hallitsijan yksinoikeus tämän verotuksen määräämisessä
1463: mitä tuntuvimmaksi kansan itseverotusoikeuden rajoi-
1464: tukseksi. Ja sikäli kuin valtiolaitosten lukumäärä ja
1465: tehtävä kansantaloudessa kasvoi, esim. posti-, kanava-
1466: ja rautatielaitosten syntyessä tai mahtavasti kehittyessä,
1467: ja valtion muun omaisuuden, niinkuin esim. kruununmet-
1468: sien merkitys melkoisten tulojen lähteenä astui esiin, sikäli
1469: muodostui hallituksen oikeus eduskunnasta kokonaan
1470: riippumatta määrätä näiden laitosten käyttämisestä suo-
1471: ritettavat maksut ja ne perusteet, joiden mukaan valtion
1472: omaisuudesta yleensä oli tuloja hankittava, samanlai-
1473: seksi kansan itseverotusoikeuden rajoitukseksi. Sama
1474: oli vihdoin asian laita mitä tulee hallitsijan yksinoikeu-
1475: teen valtion vakinaisten tulojen käyttämisen suhteen.
1476: Kuta useammalle kansallisen elämän alalle valtion toi-
1477: minta rupesi ulottumaan, sitä enemmän muodostui har-
1478: kinnan asiaksi, mihin tarkoituksiin ja mihin määriin ku-
1479: hunkin valtion varoja oli käytettävä. Samassa suhteessa
1480: kasvoi sen kysymyksen käytännöllinen merkitys, kenelle
1481: määräämisvalta tässä kohden kuului. Ja yhä selvem-
1482: mäksi kävi, että sellainen asiain tila, jossa tämä mää-
1483: räämisvalta verrattomasti suurimmalta osaltaan kuului
1484: hallitsijalle yksin, seurauksiltaan tiesi mitä tuntuvinta
1485: kansalle perustuslakien mukaan kuuluvan itseveroitus-
1486: oikeuden rajoitusta, se kun saattoi pakottaa eduskun-
1487: nan määrättyjen, kansan elämälle välttämättömien tar-
1488: peiden tyydyttämisen turvaamiseksi, ottamaan suorit-
1489: taakseen uutta verotusta silloinkin, milloin se, olemassa
1490: olevia tulolähteitä ja niiden antamia tuloja toisella ta-
1491: voin käyttämällä, ehkei olisi ollut tarpeellista.
1492: 
1493: 
1494: 
1495: 
1496:                                                           4
1497: 50           I, s. -   Bdusk. fiDanssivall. laajent.
1498: 
1499:      Tämä kehitys vei Ruotsissa jo I 809 vuoden tapaus-
1500: ten yhteydessä siihen, että vastaavat perustuslain sää-
1501: dökset alistettiin muuttuneiden olojen ja niiden synnyt-
1502: tämien tarpeiden mukaisten muutosten alaisiksi. Siten
1503: määrättiin 1809 vuoden hallitusmuodossa nimenomaan
1504: m. m., että suostuntaan ja siis eduskunnan määräämis-
1505: vallan alaisiin valtiotuloihin oli kuuluva m. m. tulli- ja
1506: postimaksut, ja ettei mitään yleisiä maksuja, olkoot
1507: minkä nimisiä tai laatuisia tahansa, ollut lupa ilman
1508: valtiopäiväin suostumusta korottaa (6o §); ettei myös-
1509: kään valtiolainaa saanut ilman tätä suostumusta ottaa
1510: (§ 73); ettei valtion omaisuutta ollut lupa luovuttaa il-
1511: man samaa suostumusta ja että sitä oli hoidettava nii-
1512: den perusteiden mukaan, jotka valtiopäivät määräävät
1513: (§ 77), ja että vihdoin niin hyvin valtakunnan vakinai-
1514: set valtiovarat ja tulot kuin mitä valtiopäivät ylimää-
1515: räisten verojen tahi suostuntain nimellä osoittavat, oli
1516: käytettävä valtiopäiväin harkitsemiin tarpeisiin (§§ 63
1517: ja 65).
1518:      Meillä saattoivat yritykset vastaavain lainsäädäntö-
1519: muutosten aikaansaamiseksi alkaa vasta sitten, kun kan-
1520: samme kansallisen heräämisen mukana perustuslaillinen
1521:  elämä oli uudestaan virinnyt eloon. Tarkemmin puut-
1522: tumatta näihin yrityksiin, lienee tässä kuitenkin paikal-
1523: laan viitata siihen ylevämieliseen lupaukseen kansamme
1524:  itseverotusoikeuden laajentamiseksi, jonka keisari Alek-
1525:  santeri II, heti avatessaan ensimäiset valtiopäivät 1809
1526:  v:n jälkeen, antoi muistettavassa valtaistuinpuhees-
1527:  saan v. 1863, samoinkuin niihin yrityksiin, jotka jo näillä
1528:  samoilla valtiopäivillä, samoinkuin muutamilla myöhem-
1529:  milläkin eduskunnassa ovat syntyneet niin hyvin osal-
1530:  lisuuden hankkimiseksi eduskunnalle tulliverotuksen
1531:  määräämiseen, kuin oikeuden takaamiseksi eduskunnalle
1532:  vahvistaa koko valtion tulo- ja menoarvio.
1533:      Nämät yritykset ovat kuitenkin kaikki tähän asti,
1534:  erilaisista syistä, jääneet tuloksettomiksi. Sillä välin on
1535:                 I, s. -   ll'evaulimla, y. m.           51
1536: 
1537: olojen jatkunut kehitys tehnyt ristiriidan toiselta puolen
1538: kirjoitetun lain ja sen vallalle päässeeseen tulkintaan
1539: perustuvan käytännön ja toiselta puolen elämän käy-
1540: tännöllisten tarpeiden välillä yhä jyrkemmäksi. Tulli-
1541: verotus on meillä muodostunut rahallisessa suhteessa
1542: pääverotukseksi. Sen merkitys kaikille elinkeinoille,
1543: kansan ja kaikkien sen kerrosten taloudelle on myöskin
1544: kasYamistaan kasvanut; tullilainsäädäntö yleensä, moni-
1545: naisine sakko- ja muine rangaistus- y. m. määräyksineen
1546: on yhä useammalla tavalla ulottunut :koskemaan kansa-
1547: laisten elämää ja toimintaa. Mutta itseverotus- ja lain-
1548: säädäntöoikeudestaan huolimatta ei kansalla ole mitään
1549: osallisuutta tämän tärkeimmän verotuksensa määräämi-
1550: sessä eikä osallisuutta muuhun tullilainsäädäntöön. On
1551: syntynyt taloudellinen valtiolaitos sellainen kuin valtion
1552: rautatieverkko, jonka hoidossa noudatetut perusteet ei-
1553: vät vaikuta ainoastaan itse valtion talouteen, vaan myös-
1554: kin elinkeinoihin ja yksityisten kansalaisten yksityiseen-
1555: kin talouteen,tjopa heidän veronmaksuvelvollisuuteenkin,
1556: noista perusteistakun suureksi osaksiriippuu se rahallinen
1557: tulos, jonka rautatielaitos valtiolle tuottaa. Sama on
1558:  mainitaksemme vielä vain yhden tärkeän esimerkin,
1559: tältä kansan itseverotusoikeuden kannalta katsoen val-
1560: tion suuriarvoisen metsäomaisuuden ja sen hoitoperus-
1561: teiden laita, jotka kuitenkin, tästä huolimatta, hallitus
1562:  on oikeutettu ilman eduskunnan osallisuutta yksin mää-
1563:  räämään. Ja sen jyrkän ja luonnottoman kahtiajaon
1564:  haitallisuudet, joka, sen mukaan kuin siihen edellä on
1565:  viitattu, vallitsee valtiovarain käyttämisoikeuteen nähden
1566:  ovat käyneet yhä selvemmin tunnetuiksi.
1567: 
1568: 
1569: 
1570: 
1571:    Kansamme valtiollisessa elämässä on nyt taas uusi
1572: kehitysjakso alkanut. Hallitsijan alotteesta on maamme
1573: 52           I, s. -   Bflusk. fina.nssiva.ll. laa.jent.
1574: 
1575:  vanha valtiollinen vapaus, niiden uusien perustustus-
1576:  laillisten oikeuksien kautta, jotka marraskuun julistus-
1577:  kirjassa luvattiin ja sittemmin on toteutettu, tärkeällä
1578: tavalla laajentunut. Ennen kaikkea on tässä kohden se
1579:  muutos huomattava, jonka kansan eduskunnan kokoon-
1580:  panon täydellinen uudistus laajalle kansanvaltaiselle pe-
1581:  rustukselle ja valtiopäiväin tekeminen jokavuotisiksi on
1582: matkaan saattanut. Varmana voi pitää, että tämän
1583: kautta luoduissa uusissa valtiollisissa oloissa se ristiriita
1584: kirjoitetun lain ja elämän tarpeiden välillä, josta edellä
1585: on ollut puhe, tulee, jos se saa edelleen jatkua, entistä
1586:  vielä paljoa tuntuvammin haittaamaan valtioelämämme
1587:  sekä yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen suo-
1588: tuisaa muodostumista. Tässä suhteessa pyydämme vaan
1589: saada huomauttaa, kuinka niitä moninaisia, osittain suu-
1590: ria kustannuksia valtion puolelta vaativia uudistuksia>
1591: joita yhteiskunnallinen ja taloudellinen elämämme eri
1592: aloillansa kaipaa, ei voitane, mikäli saatamme käsittää,
1593: missään tapauksessa saada toteutetuiksi muulla tavoin
1594: kuin siten, että usein mainitusta valtiovarojen kaksinai-
1595: suudesta johtuvat vaikeudet tavalla taikka toisella saa-
1596: daan voitetuiksi.
1597:      Kirjoitetun lain puutteellisuuden ei tosin välttämättä
1598: tarvitse, vallankaan valtio-oikeudellisella alalla, estää
1599: tosiolojen muodostumista täydellisesti elämän ja sen
1600: tarpeiden asettamain vaatimusten mukaan. Valtiollisen
1601: vapauden kunniakas emämaa Englanti on tästä yhtä
1602: yleisesti tunnettuna kuin ihailtuna esimerkkinä. Mutta
1603: meidän maamme oloissa lienee kuitenkin velvollisuus
1604: koettaa, sikäli kuin siihen mahdollisuutta näyttää olevan~
1605: saada perustuslakiemme nimenomaiset säädökset kehite-
1606: tyiksi sen mukaan kuin olojen ja elämän kehitys edis-
1607: tyy.
1608:      Mikäli olemme voineet maamme julkista elämää seu-
1609: rata, näyttää kyllä se käsitys yhä enemmän vakaantuvan,
1610: että meidän on ensi tilassa pyrittävä saamaan vanhat
1611:                   l, s. -   B'evanlinna, y. m.                53
1612: 
1613: perustuslakimme kokonaisuudessaan uudistetuiksi ja yh-
1614: distetyiksi yhdeksi, uuden ajan tarpeiden mukaan laa-
1615: dituksi hallitusmuodoksi. Meistä on kuitenkin näyttänyt,
1616: kuin olisi niiden voimassaolevain perustuslakisäädösten
1617: ajanmukainen uudistus, jotka koskevat kansan eduskun-
1618: nan tässä puheena ollutta rahallista valtaa, aivan erityi-
1619: sen tärkeä ja samassa määrässä kiireellinen.
1620:     Mitä niiden uusien lakisäädösten yksityiskohtaiseen
1621: muotoon ja sisällykseen tulee, jotka tätä varten ovat
1622: tarpeelliset, vaativat ne luonnollisesti tarkkaa ja moni-
1623: puolista harkintaa ja valmistelua, joka ei voi tapahtua
1624: tässä yhteydessä, jossa tarkoituksena on ollut ainoas-
1625: taan viitata tällaisten säädösten tarpeellisuuteen ja ylei-
1626: seen suuntaan.
1627:     Katsoen siihen, mitä meillä on ollut kunnia näin
1628: esittää, rohkenemme siis täten nöyrimmästi ehdottaa
1629: 
1630:                 etttt Eduskunta tahtoisi Keisarilliselta Ma-
1631:            jesteetilta alamaisesti anoa, etta Hanen Majes-
1632:            teettinsa suvaitsisi valmistuttaa ja Eduskun-
1633:            nan hyvaksyttttvaksi ensi valtiopatvil[(J. eslt-
1634:            tM ehdotuksen laiksi, jonka kautta Eduskun-
1635:            nalle, Suomen kansan ikivanhan itseverotus-
1636:            oikeuden turvaamiseksi ja kehittamiseksi,
1637:            taattaisiin oikeus olla osallisena yhdesstt Hal-
1638:            litsijan kanssa pMttavat[(J. vallalla mtlttrlitt-
1639:            mlissli tulliverotus, ne perusteet, joiden mu-
1640:            kaan valtion omaisuutta on hoidettava, kuin
1641:            mytJs n. s. vakinaisten valtiovarain kliytttt-
1642:            minen.
1643: 
1644:    Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta I<:JJ7·
1645: 
1646:      :B. B'evauliuua.             :B. G. Palmea.
1647:      J. Jt. :p.._i]dvi.           Ka.mles Gebha.:nt
1648:      .A.ug. B;jelt.               J. B. Dauielson-Jtalmari.
1649:      ][, B. Kares.                Viinö Jtivil.inna.
1650: 54          I, s. -   Eduk. :finanssival.L laa.jent.
1651: 
1652:      Juho 'R.annj)rko.           Erkki Pullinen.
1653:      Kaarle 0. Knuutila.         Olli Pa.jari.
1654:      Iisakki Koikka.             A.. Listo.
1655:      Juhani Ara.jirvi.           J. E. Kelkiö.
1656:      s.•. Ba.jala.               J. B . .&.ntila.
1657:      "l'a.neli 1V':ykben.        J. ::B.untti.
1658:      Jutus :Bipa.tti.            Juho Yliltorpi.
1659:      "l'uom. Pohja.npalo.        lll. Sipponen.
1660:      Juho "l'orppa.              ][a.arlo Keininen.
1661:      Iisakki Va.he.              A.. 0. Wuorima.a.
1662:      Juho Tulikoura.             A.. Koivisto.
1663:      Liisi Kivioja.              Iisakki ][oikka.
1664:      Aate Olkkonen.              Iida. Wemmelpuu.
1665:      lllfika.el Soininen.        Liina. Ala.-Kulju.
1666:                                                           55
1667: 
1668: 
1669: 1, o. -   Pet. mem. N:o 102.
1670:              Neovius, A., m. fl.: Angående rätt för Landt-
1671:                   dagen att pröfva och godkänna stats-
1672:                   /örslaget.
1673: 
1674: 
1675: 
1676:                Tili Finlands Landtdag.
1677: 
1678:     Till det ofullkomliga sätt, hvarpå folkets själfbeskatt-
1679: ningsrätt hos oss härintills i tillämpningen varit förverkli-
1680: gad, har, utom att tullagstiftningen varit undandragen
1681: folkrepresentationens befogenhet, främst bidragit det
1682: förhållande, att folkrepresentationen i jämförelsevis ringa
1683: grad eger rätt att deltaga i fastställandet af statsbudge-
1684: ten. Denna inskränkning blir betänkligare och oända-
1685: målsenligare i samma mån, som statens uppgifter ökas
1686: genom de reformer, hvilka för närvarande äro under
1687: beredning, och som i allt högre grad skola taga folkets
1688: skatteförmåga i anspråk. Ty i samma mån blir det
1689: nödigt, att ingen del af statens inkomster användes utan
1690: noggrann afvägning af alla de skilda behofven mot
1691: hvarandra.
1692:     Ett system, som gör det möjligt, att olika kategorier
1693: af statens inkomster disponeras enligt olika grundsatser,
1694: måste framdeles ännu mer än förr betecknas såsom
1695: oförenligt med en god och förutseende hushållning.
1696:     Nödvändigheten att utvidga folkrepresentationens
1697: finansiella befogenhet så, att den otvetydigt komme att
1698: innefatta rätt att pröfva och godkänna hela statsförsla-
1699: get, om också icke i alla dess minsta enskildheter så
1700: åtminstone i vissa, icke alltför stora utgiftsgrupper, har
1701: länge sedan gjort sig kännbar och ofta framhållits.
1702: Såsom det senaste initiativet i antydda syfte kan man
1703: 56           I, 9. -   Edusk. finanssivall. l~ent.
1704: 
1705: beteckna representationsreformkomitens alternativa af-
1706: fattning af 2:a mom. § 26 i dess förslag till ny landt-
1707: dagsordning, i det att åt det ena alternativet gafs föl-
1708: jande lydelse: » Vid lagtima landtdag bör, såsnart den
1709: öppnats, landtdagen tillställas proposition, genom hvil-
1710: ken åt landtdagen öfverlämnas att pröfva och under
1711: lämpliga totalsummor godkänna de anslag, som för nästa
1712: finansår erfordras till fyllande af statsbehofven, vare sig
1713: att dessa anslag skola bestridas med statsverkets or-
1714: dinarie tillgångar eller med andra medel».
1715:     Tveksamhet rådde emellertid då, huruvida ett sådant
1716: förslag fölle inom gränserna för komitens uppdrag, och
1717: huruvida icke utvidgningen af landtdagens befogenhet
1718: i fråga om budgeten lämpligen borde förverkligas ge-
1719: nom en ändring af regeringsformen eller genom sär-
1720: skild lag. Som bekant blef det anförda alternativet
1721: icke beaktadt vid uppgörandet af propositionen angående
1722: nu gällande landtdagsordning.
1723:     Den ifrågavarande reformen skulle blott innebära
1724: en naturlig utveckling af nu rådande förhållanden, ty
1725: redan nu förutsättes, enligt § 43 L. 0., bevillning från
1726: landtdagens sida, endast försåvidt statsverkets ordina-
1727: rie tillgångar icke förslå, och åtminstone hvarje öfver-
1728: skott i den annars till regeringens uteslutande förfo-
1729: gande ställda allmänna statsfonden bör således vid
1730: budgetregleringen stå tilllandtdagens förfogande. Äfven
1731: bör i detta sammanhang erinras om den pröfning af
1732: budgeten efteråt, som ligger i den granskning af finans-
1733: relationen, hvilken landtdagen eger att genom stats-
1734: utskottet verkställa i syfte att utröna, huruvida statsver-
1735: kets samtliga inkomster användts tili landets gagn och
1736: bästa. Denna granskning afser att bedöma t. ex. huru-
1737: vida tjänstemännens antal och aflöningsförmåner äro
1738: ändamålsenliga, med hvilken framgång och sparsamhet
1739: statens domän- och skogsförvaltning samt egentliga
1740: affärsföretag drifvits, om i sådant afseende någon sy-
1741:                    I, 9. -   lfeovius, y. m.           57
1742: 
1743: stemförändring vore påkallad o. s. v. Och i § 27 L. 0.
1744: torde regeringen hafva tillräcklig anledning att beakta
1745: de anmärkningar som på grund af denna granskning
1746: ur synpunkten af landets gagn och bästa framställas
1747: rörande en redan förverkligad budget, vid därpå föl-
1748: jande uppgörande af nytt statsförslag.
1749:    På ofvananförda skäl, våga undertecknade förty
1750: vördsamt föreslå, det Landtdagen ville besluta att till
1751: Hans Kejserliga Majestät aflåta en underdånig petition
1752: därom,
1753: 
1754:               att nådig proposition med det snaraste
1755:           blejve till Landtdagen IJjverlemnad angående
1756:           ratt ftJr Landtdagen att prtJjva och godkanna
1757:           statsjiJrslaget, oberoende af om dtlri upptagna
1758:           anslag aro afsedda att bestridas med stats-
1759:           verkets ordinarie tillgångar eller med andra
1760:           medel.
1761: 
1762:    Helsingfors, den 6 j uni r 907 .
1763: 
1764:                     .Arvid •eovia.s.
1765:        Brnat :Bstlander.      r.eo Bllrnrootla.
1766:        Azel Cederberg.        .Tuliu Sundblom.
1767: 58
1768: 
1769: 
1770: 
1771: 
1772: 1,10. -   Anom.ebd. N:o 114.
1773:             Wiitanen, V., y. m.: Oikeuden myöntämisesttt
1774:               Eduskunnalle vuosittain hallituksen nouda-
1775:               tettavaksi valmistaa seikkaperäinen val-
1776:               tion tulo- ja menoarvio.
1777: 
1778: 
1779: 
1780:           S u o m en K a n s a n e d u s kun n a 11 e.
1781: 
1782:     Pysyttyään kauan vieraana ja suljettuna niille va-
1783: paamille virtauksille, jotka vaitiellisesti kehittyneissä
1784: maissa ovat hedelmöittävästi vaikuttaneet kansojen edus-
1785: kuntalaitoksen uudistamiseen, on Suomi vihdoinkin,
1786: viime vuoden heinäkuun 20 päivänä hyväksytyn V al-
1787: tiopäiväjärjestyksen kautta, astunut ensimäisen vaati-
1788: mattoman askeleen kohti vapaampaa valtiollista elämää.
1789: Eduskuntamme on nykyisen valtiopäiväjärjestyksen mu-
1790: kaan kutakuinkin yleisiä toiveita vastaava, mikäli on
1791: kysymyksessä sen kokoonpano, mutta toimintavapau-
1792: teen ja -valtaan nähden ovat sen valtuudet vielä aivan
1793: merkityksettömät. Paitsi lukuisia muita nykyaikaisen
1794: eduskunnan oikeuksia puuttuu siltä mahdollisuus ottaa
1795: osaa valtion tulo- ja menoarvion hyväksymiseen sekä
1796: valtion varainhoidon tehokkaaseen tarkastamiseen, eli
1797: niin sanottu budgeetti-oikeus.
1798:     Ne perusteet, joiden mukaan Suomen valtion va-
1799: rainhoito nykyään tapahtuu, ovat säädettynä vuoden
1800: I 772 Hallitusmuodon 5 ja 45 §:ssä. Edellisen kohdan
1801: mukaan ,Kuninkaan tulee hallita ja vallita - - -
1802: kaikkea omaa ja kruunun oikeutta". Kruunun oikeuk-
1803: siin voitanee tässä kohden lukea kaikki valtiolle kuu-
1804: luvat kiinteimistöt, samoin kuin kaikki ne sakot, mak-
1805:                   I, 10. -   W:ii.ta.nen, y. m.            59
1806: 
1807: sut, verot ja muut tulot, joita valtio lain mukaan on
1808: oikeutettu kantamaan. Näitä voi siis hallitsija kansan-
1809: eduskuntaa kuulematta kantaa. Jälkimäinen kohta,
1810: Hallitusmuodon 45 § määrää kuitenkin edellisen täy-
1811: dennykseksi, ettei hallitsija ,ilman Valtakunnan Sääty-
1812: jen tietoa, vapaata tahtoa ja suostumusta" voi määrätä
1813: alamaisten suoritettavaksi ,mitään sota-apuja, uusia ve-
1814: roja, sotaväenottoja ja muita maksuja". Valtion tuloi-
1815: hin nähden on eduskunnalla siis nimellisesti ratkaisu-
1816: oikeus eikä ilman sen suostumusta voida varsinaisia
1817: veroja edes poistaakaan. Siitä huolimatta niinkin tär-
1818: keä tulolähde kuin tullit, eivät ensinkään riipu kansan-
1819: eduskunnan mielipiteestä ja "päätöksestä.
1820:     Mitä taasen valtion menoihin tulee, on hallitsija oikeu..,
1821: tettu käyttämään valtion varoja oman harkintansa mu-
1822: kaan sillä ylimalkaisella, vuoden 1772 Hallitusmuodon
1823: 50 §:ään sisältyvällä määräyksellä, että ,rahat tulevat
1824: käytetyiksi Valtakunnan hyödyksi ja parhaaksi". Li-
1825: säksi on valtion omaisuutta ja tuloja tuottavia oikeuk-
1826: sia mahdollisuuden mukaan siten käytettävä, että val-
1827: tion vakinaiset tulot riittävät vakinaisiin menoihin.
1828: Tämä on epäsuorasti lausuttuna Valtiopäiväjärjestyksen
1829: 43 §:n 2 mom. lopussa, jonka mukaan hallitsijalle kui-
1830: tenkin samalla myöskin tunnustetaan oikeus päättää
1831: uusista menoista.
1832:     Hallitsijan oikeus määrätä valtion tulojen käyttämi-
1833: sestä on rajoitettu ainoastaan sen kautta, että eduskun-
1834: nalla vahvistaessaan suostuntavarojen kannon, on oi-
1835: keus samalla määrätä ne tarkoitusperät, joihin täten
1836: kertyneitä varoja voidaan käyttää. Tämä eduskunnan
1837: oikeus, joka vuoden 1789 Yhdistys- Vakuutuskirjan 5
1838: §:ssä on taattu, on uudelleen nimenomaan mainittu
1839: Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n 1 momentissa. Suomen
1840: Pankin tuloista voi eduskunta myöskin päättää maini-
1841: tun rahalaitoksen ohjesäännön määräämillä rajoituksilla.
1842: 60         1, 10. -   Bdusk. finanssivall. laajent.
1843: 
1844:     Se suunnitelma, jonka mukaan valtion tuloja vuo-
1845: den varrella tullaan käyttämään, esitetään ennakolta
1846: tehdyssä valtion tulo- ja menoarviossa. Vuoden 1772
1847: Hallitusmuodon 24 §:ssä jo määrätään, että mainitun-
1848: lainen kulunkiarvio on vuosittain hyvissä ajoissa teh-
1849: tävä. Sen laatimisessa ja hyväksymisessä ei eduskun-
1850: nalla ole vähintäkään sananvaltaa. Tulo- ja meno-
1851: arvion laatiminen on senaatin velvollisuutena, kuten v.
1852:  1809 vahvistetusta Armollisesta Ohjesäännöstä Hallitus-
1853: konseljia varten, sekä v. 1888 vahvistetuissa muutok-
1854: sissa Senaatin työjärjestykseen on määrätty. Senaatin
1855: tekemän ehdotuksen vahvistaa hallitsija yksinään, ja
1856: yksinään hän myöskin voi ratkaista, milloin ,Valtakun-
1857: nan etu ja hyöty välttämättömästi vaatii" tästä kulunki-
1858: arviosta poikkeamaan.
1859:     Samoinkuin varojen käytön määräämiseen nähden,
1860: on eduskunnan oikeus jälkeenpäin tarkastaa maan tu-
1861: lojen käyttämisen tarkoituksenmukaisuutta aivan mität-
1862: tömän pieni. Siitä määrää vuoden 1772 Hallitusmuo-
1863: don 50 §, että ,Valtiovaraston tila näytetään Valtakun-
1864: nan Säätyjen Valiokunnalle, että saisivat tietää rahojen
1865: tulleen käytetyksi Valtakunnan hyödyksi ja parhaaksi".
1866: Yhdenmukainen määräys on nykyisen Valtiopäiväjär-
1867: jestyksen 27 §:ssä, jossa sanotaan, että ,valtiovarain
1868: tila on eduskunnalle näytettävä, jotta eduskunta saisi
1869: tietää, miten kruunun tulot on maan hyödyksi ja par-
1870: haaksi käytetty". Tämän näyttämisen johdosta on
1871: eduskunnalla kyllä ,oikeus tehdä Keisarille ja Suuri-
1872: rohtinaalle sellainen esitys, johon aihetta on", mutta
1873: sen tapainen esitys ei vähimmässäkään määrässä
1874: sido hallitsijaa eikä rajoita hänen yksinmääräämisoi-
1875: keuttaan. Voi siis empimättä sanoa, että eduskunnan
1876: oikeudet eivät tässäkään kohden ole mistään käytän-
1877: nöllisestä merkityksestä.
1878:     Tämmöisellä kannalla ovat olot tässä suhteessa ny-
1879: kyään. Kansa on estetty ottamasta osaa maansa raha-
1880:                  1, 10. -   Wiita.:nen, y. m.          61
1881: 
1882: asiain hoitoon, mikä oikeus on sille aivan yhtä tärkeä
1883: kuin konsanaan varsinainen lainsäädäntötyö. Raha-
1884: asiain hoidon kehittyminen väärään ja maalle turmiol-
1885: liseen suuntaan on ollut tästä luonnollisena seurauk-
1886: sena. Ne valtiotulot, nimittäin tullit, joiden suhteen
1887: eduskunnalla ei ole ensinkään sananvaltaa, ovat alku-
1888: peräisestä luonteestaan muuttuneet yhä raskaammaksi
1889: kulutusveroksi, joka vaikeimmin kohtaa kansan vähä-
1890: varaista luokkaa. Samaten valtion varojen käyttö kan-
1891: san suuren enemmistön toivomuksia vastaamattomaan
1892: suuntaan astuu yhä räikeämpänä esiin. Virkakoneiston
1893: muuttuminen yhä kalliimmaksi ja maalle raskaammaksi
1894: kantaa, lukuisat epäoikeutetut eläkkeiden myöntämiset
1895: ja lakkautuspalkalle asettamiset, tarkotustaan vastaamat-
1896: tomien virastojen ja laitosten ylläpito ja poliisivoiman
1897: ylenmääräinen lisääminen, muista seikoista puhumatta-
1898: kaan, ovat tuoreimpia esimerkkiä siitä hengestä, mikä
1899: tällä alalla yhä voimakkaampana astuu päivänvaloon.
1900: Terveeropien periaatteiden sovelluttaminen valtiovaro-
1901: jen hoidossa kaipaa välttämättä kansaneduskunnan
1902: osan ottoa.
1903:     Oli senvuoksi hyvin ymmärrettävää, että kun syk-
1904: syllä v. 1905 asetettu eduskuntakomitea ryhtyi valmis-
1905: tamaan Suomelle uutta valtiopäiväjärjestystä, se myös-
1906: kin yksimielisesti piti semmoista uudistusta ajanmukai-
1907: sena, että eduskunta saisi oikeuden tutkia ja hyväksyä
1908: kaikki valtionmenot, siinäkin tapauksessa, että ne suo-
1909: ritetaan vakinaisista valtion varoista. Eri syistä ja kun
1910: ei komitea ollut yksimielinen siitä, kuuluisiko tämmöi-
1911: sen ehdotuksen tekeminen sen tehtäviin, vai olisiko se
1912: hallitusmuodon muutoksen tai erityisen lain avulla saa-
1913: tava aikaan, ei mainittu komitea voinut antaa yksimie-
1914: listä ehdotusta asiasta. Se esitti sen vuoksi ainoastaan
1915: vaihtoehtoisesti Valtiopäiväjärjestyksen 26 §:ään otetta-
1916: vaksi tämän suuntaisen määräyksen, minkä senaatti
1917: kuitenkin siitä poisti. Sama komitea osotti myös ole-
1918: 62         I, 10. -   Edusk. :finanssivall. laa.jent.
1919: 
1920: vansa taipuvainen periaatteessa hyväksymään eduskun-
1921: nan tarkastamisoikeuden hallituksen toimintaan nähden
1922: varojen käytössä, ehdottaessaan laatimassaan lakiehdo-
1923: tuksessa Hallituksen vastuunalaisuuslaiksi, sen 6 §:ssä,
1924: hallituksen jäsenet asetettavaksi edesvastuuseen, ellei-
1925: vät nämä noudata eduskunnan määräyksiä valtiomeno-
1926: jen käytön suhteen.
1927:     Kun valtion tulo- ja menoarvion hyväksymisoikeus
1928: on ikäänkuin perustuslaillisen eduskunnan oikeuksien
1929: keskipisteenä, täytyy eduskuntaa, jolta tämä oikeus
1930: puuttuu, pitää puutteellisena, olkoon se muuten ko-
1931: koonpantu miten kansanvaltaisesti tahansa. Suomen
1932: uuden eduskunnan tulisi senvuoksi heti ensi työkseen
1933: koettaa saada itselleen myönnetyksi tämäntapainen toi-
1934: mivallan laajennus. Ollakseen jotakin merkitsevä, täy-
1935: tyy budgeetti-oikeus olla mahdollisimman laaja ja uuden-
1936: aikaisen finanssihallinnon periaatteita noudattava. Täm-
1937: möisen tyydyttävän budgeettioikeuden mukaan on hal-
1938: litus velvoitettu vuosittain etukäteen laatimaan valtion
1939: tulo- ja menoarvion, johon tulot ja menot ovat brutto-
1940: summissa otetut. Tämä esitetään eduskunnalle, jolla
1941: on sen suhteen päätösvalta. Eduskunnan hyväksymä
1942: tulo- ja menoarvio muodostaa finanssilain, joka on hal-
1943: litukselle määrä-ajaksi täysin sitova. Eduskunnalla täy-
1944: tyy olla kullakin istuntokaudella mahdollisuus tarkas-
1945: taa, onko hallitus menetellyt tämän finanssilain mää-
1946: räysten mukaisesti, ja raha-asiain hoidosta tulee halli-
1947: tuksen jäsenten olla vastuunalaiset eduskunnalle. -
1948: Tällä tavalla järjestettynä tarjoisi tämä meidän maas-
1949: samme uusi oikeus kansaneduskunnalle mahdollisuuden
1950: ottaa tehokkaasti ja hyötyä tuottavasti osaa maan raha-
1951: asiain hoitoon.
1952:      Tämän oikeuden liittäminen Suomen Kansaneduskun-
1953:  nan toimivaltaan on sitäkin välttämättömämpi, kuin mui-
1954: den maiden kokemus osoittaa, ettei uudenaikainen si-
1955:  vistysvaltio voi tulla toimeen ilman eduskunnan bud-
1956:                  I, to. -   Wiita.nen, y. m.            63
1957: 
1958: geettioikeutta. Ainakin Europan useimmissa valtioissa
1959: onkin kansaneduskunnalla tämmöinen oikeus. Aikai-
1960: simmin on se kehittynyt Englannissa, missä kehitys kui-
1961: tenkin on pysähtynyt. Siellä on nykyään ainoastaan
1962: noin 2fs valtion menoista tulo- ja menoarvioon otettuna
1963: ja siten parlamentin päätösvallan alaisena. Loput 1/ 3
1964: menoista on kerta kaikkiaan hyväksytyn lain mukaan
1965: suoritettava vakinaisten tulojen muodostamasta valta-
1966: kunnan rahastosta ja on siten parlamentin päätösval-
1967: lan ulkopuolella. Ranskassa on budgeetti-oikeutta ke-
1968: hitetty paljon pitemmälle. Tämän maan samoinkuin
1969: Belgian budgeettioikeus onkin ollut esikuvana useille
1970: muille maille. Viimemainitun maan hallitusmuoto v:lta
1971: 1831 määrää, että valtakunnan kaikki tulot sekä menot
1972: ovat otettavat tuloarvioon, josta molemmat kamarit vuo-
1973: sittain äänetltävät. Saksassa säätää hallitusmuoto sa-
1974: moin, että kaikki valtion tulot ja menot ovat otettavat
1975: tulo- ja menoarvioon, joka on eduskunnan vahvistet-
1976: tava ennen uuden tilivuoden alkua. Eduskunnan toi-
1977: mivalta on siellä kuitenkin erikoismääräyksillä rajoitettu.
1978: Paitsi näitä jo mainittuja valtioita on muissakin Euroo-
1979: pan valtioissa, kuten Itävalta-Unkarissa, Espanjassa,
1980: Portugalissa, Alankomaissa, Rumaniassa, Serbiassa,
1981: Kreikassa ja naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa,
1982: eduskunnilla budgeetti-oikeus, joka suuremmassa tai
1983: vähemmässä määrässä noudattaa ranskalais-belgialaista
1984: esikuvaa. Erityistä mainitsemista ansaitsee sitäpaitsi,
1985: että Venlijtln duumalla on valtakunnan raha-asiain hoi-
1986: toon nähden melkoisessa määrässä suuremmat valtuu-
1987: det kuin meidän maamme eduskunnalla.
1988:      Kaiken ylläolevan perusteella katsomme nykyhetken
1989:  välttämättömästi vaativan Suomen Kansaneduskunnan
1990:  oikeuksien laajentamista tässä suhteessa, jonka vuoksi
1991:  toivomme eduskunnan yhtyvän anomaan,
1992: 64          I, 10. - J:dusk. :finanssiva.ll. laajent.
1993: 
1994:               että Hallitsija tahtoisi ensi tulevalla edus-
1995:            kunnan istuntokaudella antaa armollisen esi-
1996:            tyksen siitä,
1997:               etta valtiovarain hoidossa noudatettavan
1998:            finanssilain aikaansaamista varten eduskun-
1999:            nan käsiteltäväksi on joka vuosi jtttetttivtt
2000:            kullekin seuraavalle varainhoitovuodelle laa-
2001:            dittu mahdollisimman taydellinen ja seikka-
2002:            peräinen valtion tulo- ja meno-arvio, jonka
2003:            suhteen eduskunnalla on lopullinen ja rajoita-
2004:            maton pttättJsvalta;
2005:               etta hallitus on eduskunnalle vastuunalai-
2006:            nen sekä finanssilain noudattamisesta että
2007:            muutenkin valtiovarain hoidon tarkotuksen-
2008:            mukaisuudesta, joita kumpaakin eduskunta
2009:            valvoo erityisesti vuosittain tapahtuvan asian-
2010:            mukaisen tarkastuksen kautta.
2011: 
2012:      Helsinki 6 p. kesäkuuta 1907·
2013: 
2014:       Vihtori Wiita.nen.         X. G. Köijer.
2015:       Väinö Tanner.              Frans Bantanen.
2016:       W. Keimonen.               Josua. Järvinen.
2017:       Kalle Ki.mä.läinen.        A. J. Pa.rta.nen.
2018:       .Albin WaJ.jakka.          P. Tikkanen.
2019:       S. lfuorteva.              Be:ikki Lindroos.
2020:                                                            65
2021: 
2022: 1, u. -   Pet. mem. N:o 75.
2023: 
2024:             Neovius, A., m. fl.: Angående tullens hiinförande
2025:               till folkrepresentationens sjttlfbeskattnings-
2026:               rätt.
2027: 
2028: 
2029: 
2030:               Till Finlands Landtdag.
2031: 
2032:     Folkets själfbeskattningsrätt har sedan urminnes tider
2033: varit en af grundvalarna för vår statsförfattning. Erkänd
2034: redan i Landslagens konungabalk, är den äfven i gäl-
2035: lande grundlagar uttryckligen befästad genom § 45
2036: Regeringsformen och s:e punkten i Förenings- och Sä-
2037: kerhetsakten. Häremot står det i en egendomlig och
2038: bjärt strid, att tullagstiftningen hos oss anses bero af
2039: monarken ensam. Förklaringen härtill ligger i histo-
2040: riska förhållanden och särskildt i forna tiders oriktiga
2041: uppfattning af tullens natur, i det att tullen ansågs
2042: mindre såsom en pålaga eller utväg att skaffa staten
2043: inkomst, än som ett medel till skyddande af inhemska
2044: näringar och ordnande af utrikes handeln. Man trodde
2045: äfven att tullafgifterna drabbade endast de utländska
2046: importörerna, men icke den egna nationen.
2047:     Den gamla föreställningen om tullens natur har
2048: emellertid redan längesedan öfvergifvits och ingen be-
2049: strider numera, att icke tullen, åtminstone till en mycket
2050: väsentlig del, är en beskattning af landets egna med-
2051: borgare. Lika obestridligt är, att hufvudsyftet med
2052: tullafgiftema icke är handelspolitiskt, utan i framstående
2053: grad finansiellt. Fordran, att tullagstiftningen göres
2054: beroende af folkrepresentationen, står därför i noggran-
2055: naste öfverensstämmelse med ordalagen och innebörden
2056: af ofvannämnda grundlagsbud. Tullinkomsternas ha-
2057: stiga tillväxt under de' senaste årtiondena har ytterligare
2058:                                                      5
2059: 66         I, u. -   Bdusk. finanssiva.U. laajent.
2060: 
2061: ökat motsägelsen mellan den rådande häiden i fråga
2062: om tullbeskattningen och folkets i grundlag garanterade
2063: rätt »att fritt gifva tili rikets underhåll hvad finnes nö-
2064: digt». Följande tabell visar, huru tulluppbörden ökats
2065: sedan början af förra seklet.
2066: 
2067:             År       Tulluppbörden      i mk. per
2068:                       i milj. mk         invånare
2069:            1813            0,3               O,g
2070:            I822            o,s               0,6
2071:            1832            0,9               0,6
2072:            1842            2,9               2,o
2073:            1852            4,9               2,9
2074:            1862            7,7               4,3
2075:            1872            8,4               4,5
2076:            1882           15,3               7,2
2077:            1890           23,3               9,s
2078:            1895           25,1              IO,o
2079:            1900           42,o              15,5
2080:            1905           40,5              I4,o
2081:            1')06          47,7              16,3
2082: 
2083:     Tulluppbörden utgör för närvarande mellan 35 och
2084: 40 procent af statens samtliga inkomster och är mer
2085: än 4 gånger så stor som sammanlagda beloppet af
2086: bevillningsmedlen.
2087:     Redan dessa några siffror åskådliggöra, hvilket miss-
2088: förhållande småningom framvuxit därur, att tullagstift-
2089: ningen och särskildt tullafgifternas fastställande kom-
2090: mit att falla utom området för folkets själfbeskattnings-
2091: rätt, och att det därvid fortfarande fått förblifva. Här-
2092: igenom har äfven möjliggjorts det i våra tullförfattnin-
2093: gar tillämpade orätvisa beskattningssystem, enligt hvil-
2094: ket betydande tullafgifter åsatts sådana konsumtions-
2095: artiklar, hvilka utgöra viktiga beståndsdelar äfven i den
2096: obemedlades hushållning, i följd hvaraf en oskäligt stor
2097:                    I,u.. -   5eoviu,   7·-.               67
2098: 
2099: anpart af den indirekta beskattningen i vårt land kom-
2100: mit att tynga de i ekonomiskt afseende mindre väl-
2101: ställda medborgame. Äfven ur synpunkten af en snar
2102: och genomgripande reform af de grundläggande prin-
2103: ciperna för vår tullbeskattning synes därför själfbe-
2104: skattningsrätten snarast möjligt böra i dess fulla omfång
2105: åt folkrepresentationen återbördas.
2106:     Redan vid ingången af 186o-talet hade åsikten, att de
2107: så förändrade förhållandena oemotståndligt tvungo till
2108: ett öfvergifvande af den då rådande uppfattningen om
2109: tullagstiftningens natur blifvit allmän och vunnit erkän-
2110: nande äfven inom regerit:lgen. Såsom ett uttryck här-
2111: för framstår det löfte, söm Alexander II, hänvisande
2112: tili »de konstitutionelt monarkiska grundsatser, som
2113: uppbäras af finska folkets öfvertygelser samt äro sam-
2114: manvuxna med landets lagar och institutioner», gaf i
2115: sitt trontal vid öppnandet af 1863 års landtdag att ooyt-
2116: terligare utsträcka den rätt till själfbeskattning, ständema
2117: nu grundlagsenligt ega». Anförda löfte åsyftade näm-
2118: ligen just rätten att deltaga i tullagstiftningen. Refor-
2119: men var således då redan upptagen på regeringens
2120: program. De i samma tal gifna löftena om periodiska
2121: landtdagar och motionsrätt blefvo i sinom tid uppfyllda,
2122: medan den nu ifrågavarande reformen fortfarande är
2123: oförverkligad. Den sedan dess förgångna tiden har
2124: dock gjort reformens nödvändighet än mera ögonsken-
2125: lig. Det synes därför åligga den reformerade folkrepre-
2126: sentationen, då den nu första gången sammanträder,
2127: att göra, hvad på densamma kan ankomma, för att
2128: grundlagens bud om själfbeskattninsgrätten må blifva
2129: utan inskränkning förverkligad.
2130:     På anförda skäl tillåta sig undertecknade förty vörd-
2131: samt föreslå, det Landtdagen ville besluta en petition
2132: därom
2133: 68          I, u. - J:duk. ~ivall. la.a.jent.
2134: 
2135:                 att nddig proposition angdende tullens
2136:             hänflJrande tili omrddet flJr folkrepresenta-
2137:             tionens sjttljbeskattningsrtttt med det snaraste
2138:             blefve tili Landtdagens behandling och anta-
2139:             gande lJjerlttmnad.
2140: 
2141:      Helsingfors, den 5 juni 1907·
2142: 
2143:       Arvid Neovius.           Julius Sundblom.
2144:       lt. von .Alfthan.        J. Storbjörk.
2145:       .A. :&. Kedberg.         Osvald Wasastjerna.
2146:       Oskar Niz.               .A.. J. Bäck.
2147:       G. G. Bosenqvist.        Karl "1". Oljema.rk.
2148:       lt. J. ltarlsson.        Ernst Bstla.nder.
2149:       r. Gustafsson.           l'ra.ns Ahlroos.
2150:       .Axel Cederberg.         Leo Ehrnrooth.
2151:                                                                69
2152: 
2153: 1, 12· -   Anom.ehd. N:o 115.
2154:              Koskinen, f., y. m.: Mtil:trlilivlin plilittttmisval-
2155:                 lan myontämisesttt Eduskunnalle tullivero-
2156:                 tukseen ntthden.
2157: 
2158: 
2159: 
2160:            Suomen Kansaneduskunnalle.
2161: 
2162:     Siitä voimassaolevan valtiooikeutemme yleisestä peri-
2163: aatteesta, ettei hallitusvallan puolelta voida panna kan-
2164: san kannettavaksi mitään veroa ilman eduskunnan suos-
2165: tumusta, on tukalimpana ja kohtuuttomimpana poikkeuk-
2166: sena se, että valtion suurin ja tärkein verotus, tulli, on
2167: yhä vieläkin kokonaan eduskunnan määrääruisvallan
2168: ulkopuolella.
2169:     Hallitusvallan yksinoikeus tullin määräämiseen on
2170: nykyisessä valtio-oikeudessamme onnetonta perintöä
2171: vanhimmilta Ruotsinvallan ajoilta. Tullimaksu esiintyi
2172: silloin alkuaan poikkeuslunastuksena kuninkaan asetta-
2173: mista tuontirajoituksista ja hänen erikoisista ostoetu-
2174: oikeuksistaan, eikä tullilla pitkiin aikoihin ollut mitään
2175: mainittavaa valtiofinansialista merkitystä eikä verotuk-
2176: sen luonnetta. N. s. »vapauden ajalla», 16-sataluvun
2177: loppupuolelta alkaen, joutui sitte tullin määrääminen
2178: valtiosäätyjen oikeudeksi, kunnes taas 17-sataluvun lo-
2179: pulla, jolloin itsevaltiutta tavottelevan kuninkaan valtio-
2180: keikauksesta nykyään voimassaoleva hallitusmuotomme
2181: syntyi, palautettiin tässäkin kohden hallitsijan keskiai-
2182: kainen yksinmääräämisvalta. Tosin ei voimassaolevissa
2183: perustuslaeissamme tullista säädetä sitä eikä tätä, mutta
2184: käytännössä on nyt, kuten tiedämme, tulli koko ajan
2185: ollut täydellisesti hallitusvallan käsissä.
2186:     Nykyään on tullilla aivan tavaton raha-asiallinen
2187: merkitys maamme valtiotaloudessa. Se ei ole ainoas-
2188: 70          I, 12. -   Edusk. finanssivall. laa.jent.
2189: 
2190:  taan valtion suurin tulolähde, vaan vieläpä niin tuot-
2191:  tava, että tullitulot nykyään tekevät 36 Ofo valtion kai-
2192:  kista bruttotuloista. Jo tähän ainoaan asianhaaraan
2193:  katsoen on pidettävä mitä luonnollisimpana ja kaiken
2194:  nykyaikaisen valtio-oikeuden periaatteiden mukaisena,
2195:  että uusi kansaneduskuntamme saa nyt oikeuden
2196: määrääväHä vallalla päättää näin verrattoman tär-
2197: keistä valtiontuloista. Tämän ohella on huomattava,
2198:  että meillä jo pitkät ajat on hallituksen tullipolitiikassa
2199:  verotusnäkökohta ollut aivan määräävänä, ja kun ker-
2200:  ran koko verotuslainsäädäntömme vanhimmista ajoista
2201:  alkaen perustuu kansan itsemääräämisoikeuden periaat-
2202: teelle, on ristiriitaista ja kerrassaan väärin, että kaik-
2203: kein suurin ja raskain verotus toimitetaan kokonaan
2204: kansan ja kansaneduskunnan mieltä kysymättä. Lisäksi
2205: tiedetään ja myönnetäänkin yleisesti, että tulliverotus
2206: nykyään meillä rasittaa erityisen ankarasti ja kohtuut-
2207: tomasti maamme varatonta ja vähävaraista kansanosaa.
2208: Kun huomattavasti suurin osa tulliveroa kannetaan niin
2209: välttämättömästä kansan ravintoaineesta kuin sokerista,
2210: sitä lähinnä suurin osa niin yleisistä nautintoaineista
2211: kuin kahvista ja tupakasta ja kun vielä tullilla verote-
2212: taan yksin suolakin, niin on selvää, kuinka tämä niin
2213: rikkaimmille kuin köyhemmillekin määrältään yhtä suuri
2214: verotus painaa suhteellisesti suunnattoman paljon ras-
2215: kaammin köyhälistöluokkaa ja kuinka suuresti se kai-
2216: paa ainakin perinpohjaista ja pikaista uudistamista, ellei
2217: jo voitaisi ottaa kysymyksen alaiseksi sen täydellistä
2218: lakkauttamistakin. Mutta tätä varten on välttämätöntä,
2219: että eduskuntamme viipymättä saa tulliverotukseen näh-
2220: den täyden määräämisvallan.
2221:      Lopuksi huomautettakoon vielä, että meidän edus-
2222: kuntamme on erityisesti tässä kysymyksenalaisessa
2223: asiassa yleensä kaikkien nykyajan sivistysvaltioitten par··
2224: lamenttien suhteen poikkeuksellisessa oikeudetlomassa
2225: asemassa. Vanhassa emämaassamme Ruotsissakin sai
2226:                   1, 12. -   :Koskinen, y. m.            71
2227: 
2228: eduskunta jo samana vuonna, 1809, kun meidän maamme
2229: Ruotsin yhteydestä lopullisesti erotettiin, oikeuden ottaa
2230: päättävästi osaa tulliverojen määräämiseen. Nyt vähää
2231: vaille vuosisadan kuluttua lienee jo aika tässä suhteessa
2232: vapauttaa meidänkin eduskuntamme keskiaikaisesta sääty-
2233: monarkiasta periytyneitten luonnottomain ja kohtuutto-
2234: main hallitusvallan yksinoikeuksien ikeestä.
2235:     Kaikkien edelläesitettyjen näkökohtain ja syiden pe-
2236: rusteella ehdotamme,
2237: 
2238:                 etttt eduskunta kehottaa hallitusta viipy-
2239:            mtttttt antamaan perustuslakiesityksen, jossa
2240:            Kansaneduskunnalle taataan m(i(irttttvtt pttiit-
2241:            tiitnisoikeus tulliverotuksen suhteen.
2242: 
2243:    Helsingissä 7 p. Kesäkuuta 1907.
2244: 
2245:      Frans :Koskinen.             ][. G. Höijer.
2246:      Frans B.a.nta.nen.           Janne Ka.rtiltainen.
2247:      W. Heimonen.                 P. ".E'ikka.nen.
2248:      ".E'. B.issa.nen.            Viht. Wiita.nen.
2249:      S. KiLkkinen.                Albin Wa.lja.kka..
2250:      Väinö ".E'a.nner.            Kalle Hämäläinen.
2251: 72
2252: 
2253: 1, 1a. -   Anom.ehd. N:o 149.
2254:              Turkia, M., y. m : Oikeuden myöntämisesttt
2255:                Eduskunnalle mätirätti perusohjeet valtion
2256:                omaisuuden ja liikelaitosten hoitoa varten.
2257: 
2258: 
2259: 
2260:            Suomen Kansaneduskunnalle.
2261: 
2262:     Valtion omaisuus ei ole hallituksen, vaan kansan
2263: omaisuutta, jonka hoito on vain uskottu hallituksen kä-
2264: siin. Tältä kansanvaltaiselta katsantokannalta lähtien
2265: on myös itsestään selvää, että valtion omaisuutta on
2266: hoidettava ei hallituksen mielivallan mukaan, vaan sen
2267: mukaan kuin kansa ja lähinnä kansaneduskunta katsoo
2268: tarkoituksenmukaiseksi ja yhteiskunnalle parhaaksi.
2269:     Kuten tiedämme, on nyt meillä valtion omaisuuden
2270: hoito kokonaan kansalle edesvastuuttoman hallitusval-
2271: lan käsissä ja eduskunnan kaiken vaikutuksen ulkopuo-
2272: lella.   Tämä nykyaikaisen kansanvaltaisuuden vaati-
2273: muksia polkeva asiaintila on yksi loukkaavimpia ilmauk-
2274: sia kehityksessään vuosisatain taakse pysähtyneen hal-
2275: litusmuotomme itsevaltaisuudesta. Luonnollisena seu-
2276: rauksena tästä mielivallan tilasta onkin ollut, että meillä
2277: on valtion omaisuutta hoidettu kaikkea muuta kuin tyy-
2278: dyttävällä tavalla. Ajateltakoonpa joko hallituksen metsä-
2279: tai rautatiepolitiikkaa, kruununmaiden hallintoa tai kruu-
2280: nun tilain hoidon järjestämistä vaikka vain parin viime
2281: vuosikymmenen kuluessa, niin vaikeata lienee pysyä
2282: kyllin sokeana, jotta ei huomattaisi, miten tosiasiassa
2283: on joka alalla hallituksen politiikasta mainittavia hyö-
2284: tynyt ainoastaan ihmeen nopeasti kasvanut ja yhä kas-
2285: vava virkamieslauma. Ainakaan tuottavan kansanenem-
2286: mistön, työväenluokan osalle ei kansallisomaisuudesta
2287: ole yleensä tänhä asti tullut muuta kuin raskaat hoito-
2288:                    I, 13. -   'l'w:kia., y. :m.          73
2289: 
2290: kustannukset, joista suurimman osan juuri se luokka
2291: on kohtuuttomain verojen maksajana, maan ja metsän
2292: puutteessa nääntyvänä tilattomana väestönä, kruunun
2293: puustellien torppareina ja rautateiden nälkäpalkkaisena
2294: palvelijakuntana ynnä monessa muussa asemassa saa-
2295: nut hiellään ja työllään suorittaa.
2296:     Totta lienee, että vanha säätyeduskunta, vaikka sillä
2297: tässä suhteessa olisikin ollut vaikutusvaltaa, tuskin olisi
2298: saanut aikaan mainittavaa korjausta, vielä vähemmän
2299: tarvittavaa perinpohjaista suunnan muutosta valtion
2300: omaisuuden hoidossa. Mutta nyt, kun eduskunnan kan-
2301: sanvaltaisemman kokoonpanon kautta voi tulla mah-
2302: dolliseksi tehokkaampi uudistava vaikutus tämän valtio-
2303: orgaanin puolelta, on eduskunnalle välttämättä saatava
2304: oikeus määrätä ainakin perusohjeet valtion omaisuuden
2305: ja ennen kaikkea tuloatuottavan omaisuuden hoidossa.
2306:     Mitä edellä on sanottu, koskee yhtälailla myös kaik-
2307: kia valtion liikeyrityksiä, joiden suhteen ei eduskunnal-
2308: lamme myöskään ole vähintäkään määräämisvaltaa.
2309: Liikelaitoksia on meillä tosin toistaiseksi - kaikeksi
2310: onneksi - ollut verrattain vähän valtion hallussa ja
2311: hallituksen taholta johdettavina; mutta kuten sosiali-
2312: politisesti edistyneempäin maiden olot selvästi osottavat,
2313: niin, samoin kuin yksityisomaisuutta yhä enemmän
2314: joutuu valtion haltuun, samoin myös uudenaikaisen ke-
2315: hityksen mukana valtion toiminta säännöllisesti lisään-
2316: tyy liike-elämän eri aloilla ja käy yhä välttämättömäm-
2317: mäksi. Kun ei ole epäilemistäkään, että meidän maamme
2318:  sosialipolitinen kehitys tulisi poikkeamaan tuosta ylei-
2319: sestä nykyaikaisen kehityksen säännöstä, on sitäkin
2320: tärkeämpää, että kansaneduskunta saa määräävän sa-
2321: nanvallan myös valtion liikeyritysten johdossa. Muussa
2322: tapauksessa on kaikista edellytyksistä päättäen, mitä on
2323: olemassa jo ylipäänsä kapitalistisen valtion hallituksen
2324: suhteen, odotettavissa, että hallitus ja sen komentamat
2325: virkakunnat tulevat erityisesti tällä alalla syrjäyttämään
2326: 74           I, 13. -   Edusk. finaassivaJL la.a.jent.
2327: 
2328: kaikki kansantaloudelliset ja sosialipolitiset näkökohdat
2329: ja mielinmäärin pitämään silmällä vain yksityiskapitalis-
2330: tista suurimman voiton hakua, sillä tavoin valtiota ryös-
2331: täen, sen sijaan että sitä hyödyttäisivät.
2332:     Huomauttaa täytyy vielä, että puheena oleva asia
2333: ei olisi niin tuiki täPkeä kuin se nyt on, jos meillä hal-
2334: litus ylipäänsä olisi toimistaan eduskunnalle vastuun-
2335: alainen. Mutta kun nyt ei ole yhtään varma, että lä-
2336: himmässä tulevaisuudessa saataisiin meillä hallituksen
2337: parlamentarinen vastuunalaisuus voimaan ja pysyväi-
2338: sesti taatuksi, on mielestämme aivan välttämätöntä, että
2339: eduskunnallemme ensitilassa hankitaan tässä asiassa
2340: todellisen kansaneduskunnan täydet oikeudet.
2341:     Tältä kannalta ja ylläesitettyihin syihin katsoen siis
2342: ehdotamme,
2343: 
2344:                 että eduskunta kehottaisi hallitusta oitis
2345:             toimittamaan valtiopäiväin käsiteltävttksi pe-
2346:             rustuslakiesityksen, jossa eduskunnalle taa-
2347:             taan oikeus mttärätä perusohjeet valtion omai-
2348:             suuden ja liikelaitosten hoitoa varten.
2349: 
2350:      Helsingissä kesäkuun 7 p:nä v. 1907·
2351:       Matti 'rurkia.                l.V'. :&. af lTrsin.
2352:       Evert Hokkanen.               Vli.inö Tanner.
2353:       .Tuho Laakso.                 Sulo Wuolijoki.
2354:       .A. P. Hä.mä.lli.inen.        P. Huttunen.
2355:       W. Heimonen.                  A.tte Mantere.
2356:       I. Wilho Laine.               Xalle Hä.mä.lä.inen.
2357:       Arvi Lah.tinen.               Oskari .Jalava.
2358:                                                          75
2359: 
2360: 1, 14· -   Anom.ehd. N:o 113.
2361: 
2362:              Höijer, K., y. m.: Oikeuden myöntttmisestä
2363:                Eduskunnalle mttärättt julkisten viran-
2364:                omaisten ja laitosten käyttämisestä mene-
2365:                vät maksut.
2366: 
2367: 
2368: 
2369:            Suomen Kansaned usku n nalle.
2370: 
2371:     Voimassaolevan v:n I 772 Hallitusmuodon 45 §:ssä
2372: tosin säädetään, että kuningas »älköön määrätkö ala-
2373: maistensa suoritettavaksi mitäkään sota-apuja, uusia ve-
2374: roja, sotaväen ottoja ja muita maksuja ilman Valtakun-
2375: nan Säätyjen tietoa, vapaata tahtoa ja suostumusta.»
2376: Siitä huolimatta katsotaan meillä yhäti monisatavuotisen
2377: vanhan tavan mukaan kaikki n. s. maksut ahtaammassa
2378: merkityksessä, s. o. julkisten viranomaisten ja laitosten
2379: käyttämisestä kannettavat korvaukset kuuluviksi halli-
2380: tusmahdin etuoikeutetun yksinmääräämisvallan piiriin.
2381: Jo siitä syystä, että nämä maksut ovat tavallaan nekin
2382: valtion kansalta kantamia veroja, ja katsoen siihen, että
2383: ne lähes kaikki, eritoten sellaiset kuin rautatie-, kanava-,
2384: posti-, koulu- ja sairashuonemaksut, oikeudenhoidossa
2385: toimituslunastusmaksut, maksut mittain ja painojen vaa-
2386: kaamisesta y. m. s., kannetaan valtion tarjoamista pal-
2387: veluksista, joita suurin osa kansaa on nykyaikana suo-
2388: rastaan pakotettu käyttämään, sekä huomioon ottaen,
2389: että nykyään yhä useammilla aloilla valtion toiminta ja
2390: sitä mukaa kysymyksessäoleva maksuverotus on alitui-
2391: sesti lisääntymässä, on yhtä luonnollista kuin tärkeää
2392: ja yleishyödyllistä, että vast'edes Kansaneduskunta saa
2393: määräämisvallan kaikkien tuollaisten maksujen suhteen.
2394: Kun sitäpaitsi suurin osa noista maksuista kerrassaan
2395: kohtuuttomasti rasittaa maan vähävaraisia kansanluok-
2396: 76          I, u. - Edusk. fina.nssivall. laajent.
2397: 
2398: kia, joten tuntuvat uudistukset niiden suhteen ovat ki-
2399: peän tarpeen vaatimia, on välttämätöntä, että Kansan-
2400: eduskunta mitä pikimmin pääsee niistä päättämään.
2401: Sen vuoksi ehdotamme,
2402: 
2403:                että Eduskunta anoisi hallitukselta ensi
2404:            tilassa sellaista perustuslakiesitysttt, jossa
2405:            myönnetttttn Eduskunnalle oikeus mtttträttt
2406:            maksut julkisten viranomaisten ja laitosten
2407:            kttyttttmisesttt sekti ktisitelltt ja pttttttätt kaik-
2408:            kia niitti koskevia kysymyksitt.
2409: 
2410:      Helsingissä 7 p. kesäkuuta I907·
2411:                           lt. G. B:öijer.
2412:       E. Aromaa.                            Vi.inö Tanner.
2413:       E'rans Banta.nen.                     T. Bissa.nen.
2414:       E'rans Koskinen.                      Josua Järvinen.
2415:       Pekka Huttunen.
2416:                 0.
2417: Virkamiesolojen uudestaan järj es-
2418: tämistä koskevia anomusehdotuksia.
2419:                                                         79
2420: 
2421: 1, tö. -   Anom.ehd. N:o 109.
2422:              Nevanlinna, E., y. m.: Virkamiesoloissamme ja
2423:                sitä koskevassa lainsäädltnntJssä olevien
2424:                eptikohtien perinpohjaisesta korjaamisesta.
2425: 
2426: 
2427: 
2428:  Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnalle.
2429: 
2430:     Erikoisten olojen vaikutuksesta, joihin tässä emme
2431: pyydä sen enempää koskea, on Suomessa virkamies-
2432: luokalla aina näihin asti ollut erittäin suuri merkitys.
2433: Se on ilmennyt myöskin siinä, että tämä luokka on
2434: sangen huomattavassa määrässä niin hyvin suoranai-
2435: sesti kuin välillisesti vaikuttanut julkisten olojemme
2436: muodostumiseen.
2437:     Ei ole kummeksittavaa, että näin ollen itse virka-
2438: miesolomme, tämän sanan laajimmassa merkityksessä,
2439: ovat monessa suhteessa tulleet kehittymään varsin yksi-
2440: puoliseen suuntaan, jopa että niihin on päässyt synty-
2441: mään moninaisia epäkohtia. Tajunta tällaisten epä-
2442: kohtain olemassaolosta onkin vähitellen käynyt yhä sel-
2443: vemmäksi ja yleisemmäksi.
2444:     Virkamiesoloissamme tavattavat epäkohdat alkavat
2445: mielestämme jo itse meillä vallitsevasta virkamiesten
2446: valmistustavasta.
2447:     Meillä on virkamiesten tietopuolinen valmistus mel-
2448: kein yksinomaan lakimiehen valmistamista. Tarkoituk-
2449: sena on tutustuttaa tuleva virkamies voimassaolevan lain
2450: säädöksiin; tietojen antaminen hänelle itse siitä elä-
2451: mästä, johon hänen tulevassa toiminnassaan on vaiku-
2452: tettava, on lainopillisen opetuksen rinnalla kokonaan
2453: syrjäasiana. Eikä näin ole laita ainoastaan niiden
2454: opiskelevien suhteen, jotka valmistautuvat varsinaisen
2455:  oikeudenhoidon palvelukseen, tuomarin toimiin. Myös-
2456: 80            I, 15. -   Virkamiesoloj. jä.rjest.
2457: 
2458: kin ne opinnot, jotka ovat tarkoitetut yksinomaan hal-
2459: linnon eri aloille aikovia varten, rajoittuvat yksipuo-
2460: lisesti voimassaolevan lainsäädännön pääkappaleisiin.
2461: Jo itse opetussuunnitelmassa, mutta vieläkin enemmän
2462: tosioloissa siirtyvät tämän rinnalla esim. kansantalou-
2463: delliset opinnot aivan syrjään. Tästä johtuu, että meillä
2464: virkamiesten ammattipätevyys tavallisissa oloissa on
2465: yksipuolisesti muodollis-lainopillista laatua.
2466:     Toinen tuntuva epäkohta virkamiestemme ammatti-
2467: valmistuksessa - edellisen kanssa läheistä sukua oleva
2468: - on tämän valmistuksen liian suuri kaavamaisuus ja
2469: siitäkin johtuva riittämättömyys ainakin hallinnon kor-
2470: keammilla asteilla ja erikoisaloilla. Ne opinnot, joita
2471: virkamieheksi aikova nuori mies yliopiston lainopilli-
2472: sessa tiedekunnassa harjoittaa, ja joiden päätyttyä hän
2473: siellä suorittaa opinnäytteet, eivät tosin voi muuta olla
2474: kuin jokseenkin yleistä laatua. Asian luonnosta seu-
2475: raa, että hallinnon eri haaroissa tarpeellisia erikoistie-
2476: toja niissä voidaan sangen vähän, jos ollenkaan ottaa
2477: huomioon. Sen epäkohdan, jota tässä tarkoitamme, ei
2478: kuitenkaan tarvitsisi ilman muuta tästä välttämättä joh-
2479: tua. Mutta se tulee yleiseksi, kun meillä voimassa ole-
2480: van järjestyksen mukaan se yleinen virkatutkinto -
2481: tähän luettuna myöskin lainopillinen oppiarvo - joka
2482: yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa suoritetaan, an-
2483: taa täydellisen ja rajattoman pätevyyden kaikkiin hal-
2484: linnon alalla esiintyviin mitä erilaisimpiin toimiin. On
2485: kyllä olemassa suuri joukko hallinnollisia virkoja, esim.
2486: läänien hallinnossa, joihin yleensä lainopillinen perus-
2487: virkatutkinto saattaa antaa asiallisesti tyydyttävän tie-
2488: topuolisen pätevyyden. Mutta uudenaikainen taloudel-
2489: linen hallinto erikoishaaroissaan vaatii kieltämättä vir-
2490: kamiehiltään ja vallankin korkeammilta aivan erikoisia
2491: tietopuolisia edellytyksiä, erilaisia tämän hallinnon eri
2492: aloilla.
2493:                  I, 15. -   :Nevanlinna, y. m.            81
2494: 
2495:      Siitä, että meidän hallinnollisilla virkamiehillämme,
2496: jotka toimivat näillä taloudellisen hallinnon erikois-
2497: aloilla, tällaisia ammattitietoja olisi, on nyt kuitenkin,
2498: niinkuin siihen jo yllä viitattiin, hyvin puutteellisesti
2499: huoli pidetty. Ammattivirastojen tai -hallitusten jäse-
2500: niltä vaaditaan kyllä, vaikkei yleensä niiltäkään aivan
2501: poikkeuksetta, asianomaista ammattipätevyyttä. Mutta
2502: tätä vaatimusta ei ole ulotettu korkeimpiinkaan virka-
2503: miehiin, joiden tehtävänä, esim. niin tärkeissä asemissa
2504: kuin asiain valmistajina hallituksemme ammattiosastoissa,
2505: on ottaa osaa erikoisasiain käsittelyyn, vaan antaa se
2506: yleinen, pääasiallisesti vaan lainopillis-muodollinen opin-
2507: näyte, jonka virkamies, usein vuosikymmenien takana,
2508: on suorittanut yliopistossa, hänelle pätevyyden korkeim-
2509: piinkin hallinnollisiin virkoihin kaikilla eri aloilla. Vielä
2510: haitallisemmaksi käypi tämä epäkohta, kun, sen yksityis-
2511: oikeudellisen käsityksen johdosta, joka on päässyt val-
2512: lalle virkamiesoikeuteemme, ja jota pyydämme kohta
2513:  saada hiukan erikseen kosketella, meillä on sääntönä,
2514:  ettei virkamiehelle saa virkaylennystä varten asettaa
2515: mitään muita tai suurempia pätevyysvaatimuksia kuin
2516:  mitkä olivat säädettyinä silloin, kun hän suoritti virka-
2517: tutkintonsa.
2518:      Tämä mitä tulee virkamiestemme tietopuoliseen val-
2519:  mistukseen. Mutta myöskin nuorien virkamiesten käy-
2520:  tännöllisestä ammattivalmistuksesta on meillä varsin
2521:  puutteellisesti huolta pidetty. Saamme kohta tilaisuu-
2522:  den kosketella muutamia seikkoja, jotka ymmärtääk-
2523:  semme osottavat, kuinka vähässä määrässä ne tehtävät,
2524: jotka hallinnollisissa virastoissamme tavallisesti muo-
2525:  dostavat nuoren virkauralle valmistuvan henkilön työn,
2526:  ovat omansa kehittämään hänen käytännöllistäkään am-
2527:  mattitaitoansa. Aivan toisin on tässä suhteessa asian-
2528:  laita erinäisissä muissa maissa, niinkuin esimerkiksi
2529:  Baierissa, jossa mitä suurinta huomiota on luotu virka-
2530:                                                           6
2531: 82             I, 1.5. -   Virka.miesoloj. jäJ::jest.
2532: 
2533: miehiksi aikovien käytännölliseen valmistukseen ja har-
2534: joittamiseen, m. m. panemalla heitä varten eri viras-
2535: toissa toimeen varsinaista ohjausta ja opastusta.
2536: 
2537: 
2538:     Läheisessä yhteydessä tässä kosketellun, useiden
2539: virkamiesryhmäimme puutteellisen ammattivalmistuksen
2540: ja -pätevyyden kanssa ovat erinäiset epäkohdat, jotka
2541: ovat päässeet juurtumaan siihen virkamiesolojemme
2542: alaan, jota tahdomme nimittää ylennys- tai ylenemisjär-
2543: jestykseksi.
2544:     Verrattomalla ylevyydellä määrää perustuslakimme
2545: ne perusteet, joiden tulee olla ainoana ojennusnuorana
2546: valtion virkoja täytettäessä, kun siinä näiksi perusteiksi
2547: asetetaan ainoastaan ,taito, ansio, kokemus ja koeteltu
2548: kansalaiskunto". Valitettavasti on kuitenkin näiden
2549: ihanteellisten virkanimitys- ja ylennysperusteiden tut-
2550: kinta ja käytännöllinen sovellutus aikojen kuluessa
2551: meillä sangen suuressa määrässä kovettunut muodolli-
2552: suuteen ja kaavamaisuuteen sellaiseen, että se monessa
2553: suhteessa on joutunut hyvin kauvas itse perustuslain
2554: säädöksen hengestä ja tarkoituksesta.
2555:     Jo siitä, mitä meillä on ollut kunnia edellä esittää,
2556: on ollut seurauksena, että perustuslain määräys taidon
2557: vaatimuksesta tässä suhteessa meillä on tullut suureksi
2558: osaksi hyvin puutteellisesti noudatetuksi. Varsinkin on
2559: näin ollut asianlaita mitä tulee nimenomaan siihen,
2560: mitä olemme nimittäneet erikoiseksi ammattitaidoksi.
2561: Mutta vaikka tämä käsite otetaan ahtaammassakin mer-
2562: kityksessä, jääpi meillä jäljelle suuri joukko epäkohtia
2563: virkamiesten ylenemisjärjestykseen, kun sitä katsellaan
2564: taidon saavuttamisen ja huomioonottamisen kannalta.
2565: Syy tähän on yhtä paljon itse siinä järjestyksessä ja
2566: järjestelmässä, joka tässä kohden on muodostunut sekä
2567: yksityiselle virkamiehelle että nimittäville viranomaisille
2568: melkein ylivoimaiseksi, kuin ylennysperusteiden tulkin-
2569:                  1. 1.5. -   B'evanlinna, y. m.           83
2570: 
2571: nassa näiden viranomaisten puolelta. Asiain laajuus
2572: pakottaa meidät tässä jättämään tämän väitteemme to-
2573: distamisen ainoastaan muutamiin viittauksiin. Suurelta
2574: osalta on ensinnäkin se työ, jota nuori virkamies pal-
2575: vellessaan virastojen alemmilla asteilla suorittaa, sitä
2576: laatua, että se tuskin ollenkaan vaatisi korkeampaa
2577: yliopistollista sivistystä tai lainopillisia tai muita saman-
2578: laatuisia ammattiopintoja. Asiakirjain kollatsioneeraa-
2579: minen, apuna-olo diarioiden pidossa y. m. s. on suu-
2580: reksi osaksi tällaista. Kun nyt hyvin monessa tapauk-
2581: sessa nuori virkamies kuluttaa useita vuosia parasta
2582: kehittymisaikaansa etupäässä tällaiseen, enemmän tai
2583: vähemmän ala-arvoiseen työhön, on helposti käsitettä-
2584: vissä, jos hänen tietonsa ja taitonsa tämän kautta ei
2585: suinkaan lisäänny siinä määrässä kuin käytetty aika
2586: tekisisi mahdolliseksi, vaan paremminkin se tietopuoli-
2587: nen pätevyys, jonka hän opintoaikanaan on saavutta-
2588: nut, tilaisuuden puutteessa, jossa hän voisi sitä sovel-
2589:  luttaa ja sen kautta kehittää, alenee ja vähenee.
2590:      Tästä huolimatta kulkee nyt virkaylennystie meillä
2591: melkein yksistään tätä suhteellisesti hedelmätöntä uraa.
2592: Tällä tavoin ovat, niinkuin yleisesti tiedetään, virka-
2593: vuodet, s. o. se aika, minkä virkamies on ollut valtion
2594:  virassa, meillä muodostuneet yksipuolisesti ratkaise-
2595:  vaksi virkaylennysperusteeksi. Kuinka haitallinen, jopa
2596:  suorastaan tukahduttava suuremman etevyyden, kyvyn
2597: ja ammattipätevyyden kehittymiselle virkamiehistössämme
2598:  tämä asiain tila on ollut ja tulee niin kauan olemaan,
2599:  kuin se entisillään vallitsee, on helppo käsittää. Kun
2600:  virkavuodet yleensä ovat melkein kokonaan määränneet
2601:  virkaylennyksen, on virkamiehiltämme liian suuressa
2602:  määrässä puuttunut se kannustin, joka kehoittaisi heitä
2603:  harrastamaan tietopuolisen samoin kuin käytännöllisen
2604:  pätevyytensä kehittämistä ja sen osoittamista ulkokoh-
2605:  taisesti näyttäytyvällä ja arvosteltavalla tavalla, esim.
2606:  perehtymällä erikoisesti niihin kansallisen, yhteiskun-
2607: 84            I, 15. -   Virka.miesoloj. ji.Tjest.
2608: 
2609: nallisen ja taloudellisen elämän aloihin ja ilmiöihin,
2610: joita heidän toimintansa koskee. Nimenomaan pyy-
2611: dämme tässä suhteessa saada huomauttaa sitä tunnettua
2612: tosiasiaa, että meillä tieteellinen harrastus niiden yh-
2613: teiskuntailmiöiden selvittämiseen, joiden alalla hallinto
2614: liikkuu, aivan toisin kuin monessa suuressa sivitys-
2615: maassa, vain suhteellisesti harvoissa tapauksissa on
2616: edustettuna korkeampienkaan hallinnollisten virkamies-
2617: temme keskuudessa, suureksi vahingoksi kansalliselle
2618: toiminnalle.
2619:     Kun tarkastaa sitä käytäntöä, joka yleensä meillä
2620: on päässyt vallalle virkaylennysperusteiden tulkinnassa
2621: ja sovelluttamisessa, ei mielestämme voi olla havaitse-
2622: matta erästä ilmiötä, joka esiintyy vallitsevana monella
2623: muullakin virkamiesolojemme alalla. Tarkoitamme sitä,
2624: että virkamiesten aseman, tehtäväin, oikeuksien ja vel-
2625: vollisuuksien käsittämisessä, arvostelemisessa ja mää-
2626: räämisessä, meillä enimmästä päästä on päässyt vallalle.
2627: käsitys, jota tahtoisimme sanoa yksityisoikeudelliseksi ..
2628: Tarkemmin puuttumatta tämän asian lainopilliseen puo-
2629: leen; pyydämme saada mainita, että ymmärtääksemme
2630: on kieltämätöntä, että tämä käsitys ainakin jossain mää-
2631: rin nojaa niihin perustuslain Juontoisiin säädöksiin,
2632: jotka meillä ovat virkamiessuhteista olemassa. Mutta
2633: yhtä varmaa on mielestämme toiselta puolen, että se
2634: käytäntö, joka näiden säädösten nojalla on tässä koh-
2635: den vähitellen muodostunut, on yksipuolisesti kehittä-
2636: nyt virkamiesoikeuttamme juuri mainittuun yksityis-
2637: oikeudelliseen henkeen. Tätä ilmiötä täytyy meidän
2638: pyytää saada alempana eri yhteyksissä vielä kosketella.
2639: Tässä on tarkoituksemme ainoastaan viitata muutamiin
2640: niistä epäkohdista, jotka sanottu käsitys mielestämme
2641: on saanut aikaan ylennysjärjestyksen alalla.
2642:     Ei voi mielestämme kieltää, että meillä vallitsevassa
2643: virkanimitys- ja ylennysmenettelyssä erittäin selvästi
2644: tulee ilmi, kuinka suuressa määrässä näitä asioita kat-
2645:                  I, 15. -   lfeva.nlinna, y. m.          85
2646: 
2647: sellaan, arvostellaan ja ratkaistaan yksityisten, s. o.
2648: yksityisten viranhakijain eikä yhteiskunnan kannalta
2649: katsoen. Pääasiallisena silmämääränä tuntuu olevan,
2650: ei se, että vaarinotetuksi tulee yhteiskunnan oikeus
2651: saada palvelukseensa se henkilö, jonka ominaisuudet
2652: takaavat, että hän yhteiskunnalle edullisimmin tulee
2653: täyttämään tehtävänsä, vaan enemmän että se, mitä kat-
2654: sotaan yksityisen virkaanpyrkijän oikeudeksi päästä
2655: nauttimaan niitä etuja, joita viran hallinta tuottaa, tulee
2656: mahdollisimman täydellisesti ja tasapuolisesti tyydyte-
2657: tyksi.
2658:     Emme tahdo pitentää esitettäväämme sen enempää
2659: viipymällä tässä seikassa, kuin että pyydämme saada
2660: lyhyesti huomauttaa, sitä periaatteellista erotusta, mikä
2661: on olemassa näiden kahden katsantotavan välillä, sa-
2662: moin kuin sitä, että ymmärtääksemme meillä vallalle
2663: päässyt yksityisoikeudellinen käsitys, huolimatta siitä
2664: tuesta, joka sillä saattaa olla voimassa olevissa perus-
2665: tuslain luontoisissa säädöksissä, kuitenkin on kokonaan
2666: ristiriidassa yhteiskuntajärjestyksemme hengen kanssa,
2667: niinkuin tämä puhtaimpana esiintyy esim. tuomarin-
2668: ohjeiden ylevissä sanoissa, että tuomari on yhteisen
2669: kansan tähden, eikä yhteinen kansa tuomarin tähden,
2670: ja että yhteisen kansan paras on korkein laki, jonka
2671: tähden se, mikä havaitaan yhteiselle kansalle hyödyksi
2672: olevan, on lakina pidettävä, vaikka kirjoitettu laki sa-
2673: nojensa mukaan näyttäisikin toisin kuuluvan. Että sa-
2674: man yksityisoikeudellisen katsantotavan noudattaminen
2675: m. m. virkanimitys- ja ylennysasioissa on omansa tuot-
2676: tamaan: yhteiskunnalle - tässä ensi kädessä virkamie-
2677: histön ja sen suoritusten laadulle - paljon epäedulli-
2678: sia seurauksia, se ei mielestämme voi olla riidan alaista,
2679: jos kohta toiselta puolen olemme valmiit myöntämään,
2680: että toisenlaisen katsantotavan sovelluttarninen sillä ta-
2681: voin, ettei siitäkin voisi seurata yhteiskunnallisia hait-
2682: toja, saattaa kohdata erinäisiä vaikeuksia.
2683: 86            l, 15. -   Virkamiesoloj. jårjest.
2684: 
2685:      Tarvinnemme tuskin nimenomaan lausua, että me
2686: edellisen esityksen kautta emme ole tahtoneet asettua
2687: sille kannalle, että virkavuodet eli n. s. ansienniteetti-
2688: periaate olisi virkanimitys- ja ylennysperusteena koko-
2689: naan syrjäytettävä. Mielestämme on näet ilmeistä, että
2690: yhteiskunnankin edun kannalta on tarpeen, että se ko-
2691: kemus, jonka virkamies saavuttaa virantoimituksessa,
2692: otetaan tarkoin huomioon virkoja täytettäessä, vastaav.
2693: niihin ylennettäessä. Näin ollen olemme sitä mieltä,
2694: että yllä esitetty, voimassa oleva perustuslainsäädös
2695: virkaylennysperusteista on täysin oikea ja tarkoituksen
2696: mukainen, eikä siis kaipaa minkäänlaista muutosta.
2697: Mitä edellä olemme tässä kohden esiin tuoneet, on ai-
2698: noastaan tarkoittanut osoittaa, että tätä säädöstä käy-
2699: tännössä on meillä yksipuolisesti ja asialle vahin-
2700: goksi tulkittu sanotun ansienniteettiperiaatteen hyväksi,
2701: ja että tässä kohden muutos oikeampaan ja tasapuoli-
2702: sempaan suuntaan olisi aikaansaatava.
2703: 
2704: 
2705: 
2706: 
2707:     Pyydämme tämän jälkeen saada siirtyä huomautta-
2708: maan muutamia niistä epäkohdista, jotka mielestämme
2709: ovat olemassa virkamiestemme ja virastojemme työta-
2710: vassa ja työjärjestyksessä.
2711:     Tässä kohden on käsityksemme ensinnäkin se, että
2712: hyvin monen näistä epäkohdista voidaan sanoa sisälty-
2713: vän siihen yhteen ainoaan, että virkamiestemme työ on
2714: laadultaan aivan liian suuressa määrässä muodollista.
2715: Alkujuuriltaan johtuu tämä kaiketi siitä, että meillä
2716: niinkuin kaikkialla, missä germaanilaisperäinen valtio-
2717: laitos on olemassa, hallinto on kehittynyt lainkäytöstä,
2718: josta se vasta vähitellen aikojen kuluessa on erittynyt
2719: itsenäiseksi valtiotoiminnan osaksi, jonka vuoksi myös-
2720: kin lainkäytössä kehittyneet muodot ovat siirtyneet hal-
2721:                  I, 15. -   :Nevanlinna., y. m.           81
2722: 
2723: linnon alalle. Ja tämän mukana on kulkenut se an-
2724: kara muodollisuus ja muotojen ehdoton vaarinottami-
2725: nen asiain käsittelyssä, mikä luonnollisista syistä on ha-
2726: vaittu tarpeelliseksi oikeuden jaossa. Mitä hallintomme
2727: ylempiin asteisiin ja virastoihin tulee, lienee hovioikeuk-
2728: sien työtapa se, mikä tässä kohden lähinnä on siirty-
2729: nyt niissä noudatetuksi. Tämän työtavan olennaisia
2730: ominaisuuksia on nyt mitä ankarin muodollisuus. Sii-
2731: hen kuuluu kaikkien asiain laajasanainen, moniosainen
2732: -ja haarainen kirjallinen käsittely, riippumatta asiain
2733: suuremmasta tai vähemmästä tärkeydestä. Joka tuntee
2734: meidän hallinnollisten virastojen asiakirjoja, pöytäkir-
2735: joja, virkakirjeitä y. m., hän tietää, kuinka pitkäveteisiä,
2736: monisanaisia ja laajaperäisiä ne tavallisesti ovat pie-
2737: nimmissäkin ja vähäpätöisimmissäkin asioissa.
2738:     Tällainen muodollinen työ-. ja asiain käsittelytapa,
2739: ehkä turha ja monessa suhteessa haitallinen oikeus-
2740: viranomaisissakin, kun se on viety äärimmäiseen huip-
2741: puunsa, on nyt mielestämme hallinnon alalla vielä pal-
2742: joa tarpeettomampi ja vahingollisempi. Se on suuresti
2743: aikaa kysyvä ja asiain käsittelyä hidastuttava; ja se
2744:  aika, joka virkamiehiltä tämän muodollisuuden täyttä-
2745: miseen menee, on suureksi osaksi hukkaan heitettyä
2746: itse asiain aineelliselta, sisällykselliseltä valmistukselta.
2747:  Se tuottaa myöskin suuria kustannuksia. Virkamiesten
2748: lukumäärän täytyy olla sitä suuremman, kuta enempi
2749: jokaisen aika kuluu muodolliseen kirjoittelemiseen. Li-
2750: säksi tulee, että se vaatii melkoista suurempaa ja kal-
2751: liimpaa puhtaaksikirjoitus-, kollatsioneeraus- y. m. s.
2752: tointa, kuin jos lyhempi ja muissakin suhteissa enem-
2753:  män liikemiesmäinen menettely olisi käytännössä. Ja
2754:  kukatiesi pahin haitta, mikä puheenaolevasta asiain
2755:  käsittelytavasta johtuu, on se, että se on omansa omalla
2756:  muodollisuudenaan edistämään tuota virkamiehistös-
2757:  sämme muutenkin vain liiaksi vallitsevaa muodollisuutta,
2758:  aineellisen asiain käsittelyn kustannuksella.
2759: 88             I, 15. -   Virkamiesoloj. järjest.
2760: 
2761:     Läheisemmässä tai kaukaisemmassa yhteydessä tä-
2762: män mielestämme liikanaisen muodollisuuden kanssa,
2763: on virastojemme työtavassa ja työjärjestyksessä vielä
2764: koko joukko epäkohtia, jotka haitallisesti vaikuttavat
2765: niiden työhön. Niiden yksityiskoht:_inen esittäminen,
2766: siinäkin tapauksessa, että tietomme siihen riittäisi, veisi
2767: kuitenkin niin pitkälle, ettemme katso voivamme tässä
2768: siihen ryhtyä. Yhtenä tällaisena, luullaksemme varsin
2769: huomioonotettavana seikkana pyydämme kuitenkin saada
2770: mainita, että ainakin muutamissa keskusvirastoissa, vi-
2771: raston jäsenten, samoin kuin yleensä korkeimmassa
2772: hallinnossa toimivien tärkeimpien virkamiesten työaika
2773: ja työvoima, sopimattoman ja vanhentuneen työtavan ja
2774: järjestyksen pakollisen noudattamisen vuoksi, siinä mää-
2775: rässä kuluu tehtäväin suorittamiseen, jotka joko yksi
2776: ainoa viraston jäsen yksin, taikka joku alempi virkamies
2777: voisi omalla uhallaan ja virkavastuullaan täyttää, että
2778: viraston jäsenet ja yleensä ylemmät virkamiehet eivät
2779: voi niin täydellisesti, kuin olisi suotavaa, omistaa aikaansa
2780: ja voimiansa asiallisesti tärkeimpäin, erikoistietoja ja
2781: niiden jatkuvaa hankkimista samoin kuin perinpohjaista
2782: harkitsemista ja valmistamista vaativain tehtäväin suorit-
2783: tamiseen.
2784:     Kun edelleen tarkastaa virkamiestemme ja virasto-
2785: jemme työtapaa ja työjärjestystä, ei huomio voi olla
2786: kiintymättä siihen suureen vapauteen, joka siinä suh-
2787: teessa yleisesti vallitsee, ja joka monessa tapauksessa
2788: menee niin pitkälle, että se on leimattava suoranaiseksi
2789: vallattomuudeksi. Koko työjärjestys on virkamiehil-
2790: lämme ja virastoillamme yleensä hyvin vapaa. Se jät-
2791: tää sangen laajan oikeuden yksityiselle virkamiehelle
2792: suorittaa tehtävänsä sillä tavalla, siinä järjestyksessä,
2793: siinä paikassa j. n. e., kuin hän itse haluaa. Monesta
2794: yksityisestä virkamiehestä ei voida tietää, onko hän vel-
2795: vollinen olemaan edes määräaikoina määräpaikassa
2796: yleisön tavattavissa hänen virkaansa kuuluvissa asioissa.
2797:                  1, 15. -   llleva.nlinna, y. m.           89
2798: 
2799: Virastoillamme on kyllä yleensä asianmukaisesti maa-
2800: rätty ja tiedoksiannettu aukiolo-ja työaika. Mutta paitsi
2801: että tämä aika enimmäkseen on liian lyhyt, niin tätä
2802: koskevia määräyksiä virkamiesten puolelta meillä nou-
2803: datetaan hyvin vaillinaisesti ja niiden noudattamista
2804: vaaditaan yhtä leväperäisesti. Virkamiehet, niin alem-
2805: mat kuin ylemmät, saapuvat aivan yleisesti virastoihinsa
2806: myöhemmin kuin mitä virallinen työaika vaatisi; he
2807: poistuvat sen kuluessa jokseenkin vapaasti lyhemmiksi
2808: tai pitemmiksihetkiksi tai kokonaankin. Muistutukset tästä
2809: esimiehistön puolelta lienevät meillä, mikäli tiedetään, jota-
2810: kin ylen harvinaista, ja näitä katsottaisiinkin luullaksemme
2811: asianomaisten virkamiesten puolelta pikkumaiseksi,
2812: epäoikeutetuksi rettelöimiseksi.         Niiden antaminen
2813: asianomaisen esimiehistön puolelta vaikeutuukin mel-
2814: koisesti sen kautta, että, hallituksen jäseniä lukuunotta-
2815: matta, asianom. esimiehet ja muut ylemmät virkamiehet
2816: usein yhtä laajassa määrässä kuin heidän alaisensa
2817: käyttävät hyväkseen vakaantunutta oikeuttansa saada
2818: itse jokseenkin vapaasti määrätä, milloin ja kuinka kau-
2819: van he katsovat tarpeelliseksi olla virastossansa.
2820:     Kuinka haitallinen näin suuri vapaus monessa suh-
2821: teessa on, sitä ei liene tarvis käydä laajalti osottamaan.
2822: Sensijaan pyydämme saada lyhyesti mainita, että tässä
2823: kohden aivan toisenlainen, mitä tarkimman järjestyksen
2824: ja ankarimman kurin järjestelmä vallitsee maissa, joita,
2825: niinkuin esim. Preussiä, on kauvan pidetty tunnettuina
2826: monessa suhteessa oivallisesta hallinnosta.
2827:     Läheisessä yhteydessä tä~sä kosketteleroamme epä-
2828: kohdan kanssa on meillä vallitseva virastojen ja monen
2829: virkamiehen työajan lyhyys.
2830:     On julkisesti tunnustettu asia, että meillä yleensä
2831: ei vaaditc:1. virkamieh<::Jtä, että hänen tulee käyttää koko
2832: työaikansa ja työ·.-oimansa virkansa hoitamiseen. Ereh-
2833: tymättä voi l7lyöskin sanoa, että useille virkamiehil-
2834: lemme heijän virkansa jättää melkoisesti aikaa va-
2835: 90            I, 15. -   Virka.miesoloj. jåljest.
2836: 
2837: paaksi, ei vaan tarpeelliseen vaan tarpeettomaankin le-
2838: poon ja monesti vielä sen lisäksi muun ansiotyön, niin-
2839: kuin kaikenlaisten joko valtion tai yksityisten palveluk-
2840: sessa suoritettujen sivutoimien hoitamiseen. Tarpeetto-
2841: maan lepoaikaan olemme puolestamme taipuvaiset lu-
2842: kemaan myöskin erinäisissä korkeammissa virastoissa,
2843: niinkuin senaatissa ja hovioikeuksissa tavaksi tulleet
2844: kahden kuukauden kesälomat, jotka kyllä jonkun ver-
2845: ran lyhyempinä meistä ovat täysin oikeutetut, työllä ylen
2846: määrin rasitetuille hallituksen jäsenille nykyisessäkin
2847: pituudessaan mielestämme suotavat, mutta virkamiehille
2848: tarpeettoman pitkät. Ja yleensäkin se työ, jonka moni
2849: virkamies meillä panee virkansa hoitamiseen, samoin
2850: kuin se aika, jonka hän siihen käyttää, on niin vähäi-
2851: nen, ettei se mielestämme ole kohtuullisessa suhteessa
2852: niihin etuihin, joita hän siitä nauttii.
2853:    Kansallisen työn kannalta katsoen, ovat ymmärtääk-
2854: semme nämätkin epäkohdat saatavat korjatuiksi. Sään-
2855: nöksi on tuleva, että virkamiehen on käytettävä koko työ-
2856: aikansa ja työvoimansa virkansa kelvolliseen hoitami-
2857: seen, jonka näkökohdan mukaan virkaan kuuluvat teh-
2858: tävät ja palkkaedut ovat järjestettävät. Tässä ei tosin
2859: ymmärtääksemme ole mahdollista käydä niitä yksityis-
2860: kohtaisia toimenpiteitä suunnittelemaan, jotka tätä var-
2861: ten ovat tarpeen. :Ne vaativat tarkkaa ja kaikinpuo-
2862: lista harkitsemista. Pyydämme kuitenkin saada mainita,
2863: että tämä tarkoitus tuskin on saavutettavissa muutoin,
2864: kuin että meilläkin virkamiehille ja virastoille m. m.
2865: säädetään sellainen tyydyttävän pitkä pakollinen työ-
2866: aika virkahuoneessa, jota paraikaa Ruotsissa virkamie-
2867: hille vaaditaan, ja että tämän säädöksen noudattamista
2868: tehokkaasti valvotaan.
2869:      Tulimme yllä jo kosketelleeksi sitä epäkohtaa, jota
2870: mielestämme tietää virkamiesten oikeus vakinaisen val-
2871: tiovirkansa ohessa pitää muita ansiotoimia. On ilmeistä,
2872: että jos kerran virkamieheltä vaaditaan, että hänen tu-
2873:                 I, 15. -   Jievanlinna, y. m.          91
2874: 
2875: lee käyttää koko työaikansa ja työvoimansa vakinaisen
2876: virkansa hoitamiseen, ainoastaan jollekulle aivan har-
2877: vinaisen etevälle ja työkykyiselle virkamiehelle on käyvä
2878: mahdolliseksi hoitaa vakinaisen virkansa ohella sivu-
2879: toimia. Jotta kuitenkin tarpeellinen valvonta tässä koh-
2880: den helpottuisi ja kun periaate ymmärtääksemme
2881: on oikea, olisi mielestämme sen suuntainen suo-
2882: ranainen säädös annettava, ettei henkilö, jolla on vaki-
2883: nainen valtiovirka, yleensä ole oikeutettu sen rinnalla
2884: pitämään muuta palkattua tointa valtion, kunnan tai
2885: yksityisen palveluksessa.
2886: 
2887: 
2888: 
2889: 
2890:     Tulemme nyt niihin lukuisiin ja monenlaisiin epä-
2891: kohtiin, joita mielestämme on olemassa meillä vallitse-
2892: vissa virkamiesten palkkausoloissa ja siinä, mikä on nii-
2893: den yhteydessä.
2894:    Ensimäinen ja yleisin muistutus, minkä tahtoisimme
2895: tässä kohden tehdä, on se, että virkamiesten palkkaus-
2896: suhteet meillä osottavat mitä suurinta järjestelmällisyy-
2897: den, yhdenmukaisuuden ja yhtenäisyyden puutetta.
2898: Tämä näkyy selvästi, kun vertaa toisiinsa palkkaus-
2899: oloja eri virkakunnissa ja hallinnon haaroissa. Palkka-
2900: etujen rinnalla, jotka meistä ovat arvosteltavat ylen-
2901: määrin suuriksi, tavataan toisaalla palkkaetuja, joita
2902: tuskin voitanee katsoa edes riittäviksi. Uudenaikai-
2903: sen, kiinteään palkkamäärään perustuvan palkkauksen
2904: ohessa esiintyy useissa suurissakin virkakunnissa, niin-
2905: kuin esim. tullivirastossa, vielä laajalle ulottuva sivu-
2906: saatavajärjestelmä. Mitä kirjavin erilaisuus vallitsee
2907: samalla tavalla mitä tulee niin sanottuihin palkankoro-
2908: tuksiin määrävuosien jälkeen, eläkkeisiin j. n. e.
2909:    Jo tältä kannalta vaativat näin ollen meillä vallitse-
2910: vat virkamiesten palkkausolot mielestämme perinpoh-
2911: "92            I,15. -   Virkamiesoloj. jå.J.jest.
2912: 
2913: Jatsta tarkastusta ja uudestajärjestämistä, jonka enst-
2914: mäisenä tarkoituksena on oleva mahdollisimman suuren
2915: yhtenäisyyden ja järjestelmänmukaisuuden aikaansaa-
2916: minen niihin sekä niiden muiden yleisten epäkohtain
2917: poistaminen, johon juuri viittasimme, siis myöskin sivu-
2918: saatavajärjestelmän lakkauttaminen, - mikäli suinkin
2919: mahdollista, poikkeuksettomasti.
2920:     Mitä sitten tulee itse niihin määriin, joiksi virkamies-
2921: ten palkkaedut meillä ovat vahvistetut, niin on ylei-
2922: sesti tunnettu, että se käsitys on laajalle levinnyt, että
2923: virkamiesten palkat ja muut palkkaedut Suomessa ovat
2924: liian suuret. Meistä on kieltämätöntä, että tämä käsitys
2925: laajassa määrässä on oikeutettu. Siihen viittaa mieles-
2926: tämme esim. se tosiasia, että monen virkamiehen palkka
2927: meillä on melkoista suurempi kuin vastaavassa asemassa
2928: olevan virkamiehen eräissä pienissä maissa, joiden oloi-
2929: hin meidän maamme oloja saattaa verrata. Taaskaan
2930: tarkemmin koskettelematta näitä suhteita, pyydämme
2931: saada erityisesti lausua sen käsityksen, että varsinkin
2932: ylemmillä virka-asteilla palkkaetuja tavataan, jotka voi-
2933: sivat olla pienempiäkin. Ja tapauksia on myöskin san-
2934: gen runsaasti, esim. tulli- ja postivirkakunnissa, joissa
2935: suhteellisesti yksinkertaista työtä suorittavat virkamiehet,
2936: vallankin sivusaatavajärjestelmän kautta, nauttivat palk-
2937: kaetuja niin suuria, etteivät ne ole missään kohtuulli-
2938: sessa suhteessa heidän suorittamiensa palvelusten ar-
2939: voon, enempää kuin niihin suhteellisesti vähäisiin kus-
2940: tannuksiin, joita heidän ammattivalmistuksensa on vaa-
2941: tinut. Eikä tämä arvostelu muutu, vaikka ottaakin huo-
2942: mioon, että eräät näistä virkamiehistä, rahainkantovir-
2943: kailijoina, ehkä ovat tämän ominaisuutensa vuoksi pi-
2944: dettävät jonkun verran suuremmilla palkoilla kuin muu-
2945: toin olisi tarpeellista.    Myönnettävä on mielestämme .
2946: sekin, että useat muutkin vähempiarvoiset virat meillä
2947: ovat varustetut palkkaeduilla, jotka ovat suuremmat
2948: kuin mitä virkain laatuun katsoen olisi välttämätöntä.
2949:                 I, t5. -   l!feva.nlinna, y. m.         93
2950: 
2951: Muutamien virkain suhteen pitää tämä luullaksemme
2952: paikkansa niinkin, kuin nämä virat ovat nykäään jär-
2953: jestetyt. Ja vielä enemmän luulemme että asian laita
2954: on näin, jos sitä katsellaan eräältä toiselta kannalta,
2955: jolla mielestämme on varsin suuri merkitys ja joka
2956: meistä sentähden olisi otettava tarkoin huomioon, kun
2957: virkamiesten palkkasuhteet ja virkemiesolomme yleensä
2958: alistetaan uudestajärjestämisen alaisiksi. Tahdomme
2959: sentähden vähän tarkemmin kosketella tätä asiata.
2960:     Meillä oli jo edellä toisessa yhteydessä syytä ohi-
2961: mennen huomauttaa, kuinka erinäiset alemmat virat
2962: ylemmässäkin hallinnossamme ovat sitä laatua, että ne
2963: oikeastaan tuskin ollenkaan vaatisivat haltijailtansa sitä
2964: verrattain korkeata ja ainoastaan suhteellisen suurilla
2965: kustannuksilla saatavissa olevaa opillista sivistystä, joka
2966: nyt vaaditaan pätevyysehtona näihin, jokseeenkin tai
2967: aivan samoin kuin tärkeimpiinkin hallinnollisiin virkoihin.
2968: Niin hyvin ylimmissä kuin keskisissa ja alemmissa hal-
2969: lintovirastoissamme on useita alempia virkoja - joko
2970: varsinaisia n. s. sääntöpaikkaisia tai muuten vakinaisia
2971: -, joissa suoritettavat, perin yksinkertaiset tehtävät
2972: mielestämme asettavat ne tähän luokkaan. Näihin luem-
2973: me esim. ekspeditöörin toimet senaatissa ja niin hyvin
2974: senaatin kuin keskushallitusten ja hovioikeuksien regis-
2975: traattorin virat, joihin kuuluvat toimet jonkin ajan har-
2976: jaannuksen jälkeen, täysin kunnollisesti voi hoitaa
2977: jokainen oppikoulusivistyksen saanut, keskilahjainen
2978: henkilö. Meillä vallitsevan järjestelmän mukaan vaadi-
2979: taan nyt kuitenkin kaikkiin näihin toimiin yliopistolli-
2980: nen virkatutkinto, ja kulkee yleneminen korkeampiin-
2981: kin hallintovirkoihin, niinkuin siitä olemme jo puhu-
2982: neet, usein siten, että asianomainen näissä suhteelli-
2983: sesti arvottornissa toimissa kuluttaa vuosikaudet pa-
2984: rasta kehitysaikaansa, milloin hän ei suuremmaksi tai
2985: vähemmäksi osaksi koko elämäänsä pysähdy näille virka-
2986: asteikon ensi rappusille. Luonnollisena seurauksena
2987: 94            l, 15. -   Virkamiesoloj. järjest.
2988: 
2989: tällaisesta virkojen järjestelystä on, että palkkaus, joka
2990: näihin virkoihin kuuluu, on asetettu, ei vaan silmällä-
2991: pitäen sitä, mikä olisi välttämätöntä, jotta toimeen voi·
2992: taisiin kiinnittää henkilö, joka pystyy sen kelvollisesti
2993: hoitamaan, vaan myöskin sitä, että tämä palkkaus riit-
2994: tää kiinnittämään siihen lainopillisen sivistyksen saa-
2995: neen henkilön. Että tällä tavoin palkkaedut monessa
2996: suhteellisesti vähäarvoisessakin virassa tulevat ole-
2997: maan suuremmat ja valtion kustannukset virkamieslai-
2998: toksesta samassa määrässä isommat kuin olisi välttä-
2999: mätöntä, on enemmittä selityksittä selvää.
3000:     Mitä tässä olemme esittäneet, pitää meidän vakau-
3001: muksemme mukaan laajalti paikkansa myöskin sellais-
3002: ten suurten hallinnon haarain suhteen, kuten ovat esim.
3003: rautatie- ja tullivirkakunnat. Kummassakin on luullak-
3004: semme koko joukko virkoja, jotka ovat asetetut, jos
3005: niin saamme sanoa, paljoa vaateHampaan asemaan,
3006: kuin mikä yhteiskunnan etujen vaarinottamiseksi olisi
3007: tarpeen, ensin mitä tulee pätevyysehtoihin, sitten ja sen
3008: mukana palkkaetujen puolesta.
3009:     Mielestämme olisivat siis olot tässä kohden järjes-
3010: tettävät siihen suuntaan, mihin edellä olemme viitan-
3011: neet, ja siinä pysähdyttävä vasta siihen rajaan, minkä
3012: yhteiskunnan etu asettaa. Tällä tavoin menetellen luu·
3013: lemme, että useihin alempiinkin virkoihin nykyään kuu-
3014: luvia palkkaetuja voitaisiin alentaa, muutamissa tapauk-
3015: sissa tuntuvastikin.
3016:     Tässä yhteydessä pyydämme saada vähän poiketa
3017: tästä osasta ainettamme, mainitaksemme lyhyesti ne
3018: epäkohdat, jotka mielestämme ovat virkamiesoloissamme
3019: olemassa katsoen virkain paljouteen. Se käsitys on
3020: näet yleisesti vallalla ja luullaksemme täydellä syyllä,
3021: että virkamieskoneistossamme on olemassa sellaisiakin
3022: virkoja, jotka, jos tämä koneisto olisi tarkoituksenmu-
3023: kaisemmin järjestetty, olisivat tarpeettomat ja siis voi-
3024: taisiin lakkauttaa. Tällaisina virkoina mainittiin aikoi-
3025:                  1,15. -   :Wevanlinna; y. :m.            95
3026: 
3027: naan es1m. kruununvoudin-virat, joiden poistamisesta
3028: kysymys m. m. oli vireillä vanhan säätyeduskunnan ai-
3029: kana. Nykyään mainitaan usein tarpeettomina virkoina
3030: henkikirjurin-virat. Vakaumuksemme on, että jos ne
3031: muutokset virkamiestemme ja virastojemme työtapaan,
3032: työaikaan, työkykyyn ja työjärjestykseen aikaan saatai-
3033: siin, <joihin edellä olemme viitanneet, nykyistä ainakin
3034: jossain määrin pienempi virkamiesluku voisi täysin tyy-
3035: dyttävästi hoitaa nykyisen hallintomme tehtävät. Että
3036: näin ollen erinäisiä virkoja voitaisiin tarpeettomina lak-
3037: kauttaa ja tälläkin tavoin supistaa valtion suuria kus-
3038: tannuksia virkamieslaitoksen ylläpidosta, olisi sitäkin
3039: suotavampaa, kun ei ole mahdollista välttää, että sa-
3040: massa määrässä kuin valtion toiminta, uudenaikaisten
3041: yhteiskuntatarpeitten kasvaessa, laajenee, valtio on pa-
3042: koitettu asettamaan palvelukseensa yhä uusia toimihen-
3043: kilöitä, s. o. virkamiehiä näitä uusia toimialojaosa varten.
3044:     Mitä sitten tulee ylempiin ja ylimpiin virkoihin liitty-
3045: viin palkkaetuihin, niin on niidenkin suuruuden mää-
3046: räämisessä luonnollisesti yhteiskunnan etu oleva ainoa
3047: ratkaiseva. Niitäkään ei siis saa asettaa korkeammiksi,
3048: kuin että valtio voi niillä palvelukseensa kiinnittää sel-
3049: laiset voimat, kuin on sen toiminnan menestykselliselle
3050: harjoittamiselle tarpeen. Mutta yhtä luonnollista kuin
3051: tämä, on tietysti toiselta puolen se, ettei ylempäinkään
3052: virkamiesten palkkaetuja ole asetettava niin alhaisiksi,
3053: että yhteiskunnan etu siitä kärsii, esim. sen kautta, ettei
3054: valtio voisi saada palvelukseensa tarpeeksi hyvin ja pä-
3055: tevästi valmistuneita ja muuten eteviä henkilöitä. Missä
3056: raja tässä kohden kussakin eri tapauksessa kulkee, se
3057: riippuu niin monista eri seikoista, oloista ja tekijöistä,
3058: että se ymmärtääksemme voidaan määrätä ainoastaan
3059: mitä huolellisimman ja monipuolisimman harkinnan pe-
3060: rustuksella.
3061:     Se palkkausolojen uudistaminen, jonka sii::; katsomme
3062: tarpeelliseksi, ei mielestämme kuitenkaan saisi rajoittua
3063: 96             I, 15. -   Virka.miesoloj. jåljest.
3064: 
3065: ainoastaan siihen, mitä edellä olemme kosketelleet. Kat-
3066: somme yhtä tarpeelliseksi, että sen kautta poistetaan
3067: kaikki muutkin kohtuuttomat rahalliset edut, joita tätä
3068: nykyä mielestämme monessa tapauksessa tulee virka-
3069: miesten osaksi. Tällaisina pyydämme ensiksi saada ly-
3070: hyesti mainita, että meillä virkamiehille melkein sään-
3071: nöllisesti maksetaan erikoiskorvauksia pienemmistäkin
3072: erikoistehtävistä, joiden suorittaminen heille annetaan,
3073: vaikka asianomainen tätä tehtävää täyttäessään lyhen-
3074: tämättä nauttii vakinaisia palkkaetujansa ja vaikka teh-
3075: tävä usein suoranaisesti kuuluu hänen virkansa alaan.
3076: Edelleen, että virkamiehet, varsinkin ylemmät, usein
3077: nauttivat täysiä palkkaetuja silloinkin, kun eivät vir-
3078: kaansa toimita; että matkustussääntö nykyisessäkin muo-
3079: dossansa tarjoaa tilaisuuden erinäisille, vallankin kor-
3080: keammille virkamiehille etujen nauttimiseen, jotka mie-
3081: lestämme ovat, ainakin meidän oloissamme, katsottavat
3082: kohtuuttamiksi; että meillä virkamiehille, niiden leskille
3083: ja lapsille usein suodaan valtiovaroista kaikenlaisia lah-
3084: japalkkioita, jotka joko edustavat meidän mielestä mo-
3085: nessa suhteessa onnistumatonta palkkaustapaa, taikka
3086: joiden hyväksi ei edes tämän vertaista tukea voida esit-
3087: tää. Edellistä laatua ovat mielestämme ne vakinaiset
3088: lahjapalkkiot, jotka meillä tulevat säänt()palkkaisen vir-
3089: kamiehen leskelle ja alaikäisille lapsille, niiden kun voi-
3090: daan sanoa olevan vaan osa sitä palkkausta, joka kat-
3091: sotaan kohtuulliseksi virkaan yhdistää, vaikka se suori-
3092: tetaan vasta viranhaltijan kuoltua ja silloinkin ainoas-
3093: taan määrätyissä tapauksissa. Jälkimäiseen, vieläkin
3094: varmemmin hyljättävään luokkaan kuuluvat meistä ne
3095: aivan ylimääräiset, suoranaisina armolahjoina, olkoon
3096: se sitten erilaisten palkintojen nimellä, tai muussa muo-
3097: dossa annetut lahjapalkkiot, mitkä usein vielä suodaan
3098: henkilöille, jotka eivät suinkaan ole niiden välttämättö-
3099: mässä tarpeessa. Ja lopuksi pitäisi palkkausolojen uu-
3100: distuksen ulottua käsittämään myöskin kaikki ne koh-
3101:                 I, 15. -   lre'Vall.linna., y. m.       97
3102: 
3103: tuuttomat edut, jotka meillä vallitseva virkamiesten
3104: eläke- ja lakkautuspalkkajärjestelmä mielestämme sisältää.
3105:     Sen periaatteen oikeus, että kansalaisten vanhuuden
3106: päivät ovat mikäli mahdollista jonkunlaisella eläkkeellä
3107: turvattavat, alkanee yhä enemmän saavuttaa tunnus-
3108: tusta. Mutta riippumatta tästä voidaan virkamiehelle
3109: tuleva eläke katsoa ainoastaan yhdeksi osaksi siitä kor-
3110: vauksesta, minkä valtio katsoo tarpeelliseksi ja kohtuul-
3111: liseksi hänelle palvelijanansa suorittaa. Katsottava on
3112: vaan, että tämä korvaus, eläkeoikeus siihen luettuna, ei
3113: kokonaisuudessaan eikä muullakaan tavalla tule sisältä-
3114: mään suurempia etuja, kuin mitkä yhteiskunnan etujen
3115: kannalta ovat tarpeen virkamiehille antaa. Meistä on
3116: siis joka tapauksessa selvää, että tässäkin kohden yh-
3117: teiskunnan etujen ja tarpeiden tulee olla virkamiesolo-
3118: jen järjestämistavan määrääjinä. Tältä kannalta arvos-
3119: tellen on nyt käsityksemme se, että virkamieseläkkeiden
3120: suhteen meillä on päässyt vallalle joukko varsin arve-
3121: luttavia epäkohtia. Osittain johtuvat nämä epäkohdat
3122: mielestämme liian vapaamielisistä säädöksistä, osittain,
3123: ja viime aikoina varsinkin, näiden säädösten vielä va-
3124: paamielisemmästä tulkinnasta ja sovelluttamisesta, tul-
3125: kinnasta niin väljästä ja vapaasta, että se monta kertaa
3126: tietää koko säädösten syrjäyttämistä. Edellisiin epä-
3127: kohtiin luemme m. m. monien eläkkeiden liikanaisen
3128: suuruuden. Jälkimäisistä, joista ymmärtääksemme kaik-
3129: kein ankarin tuomio on langetettava, pyydämme ensi
3130: sijassa saada mainita sen vuosikymmeniä käytännössä
3131: olleen ylen vapaamielisen eläkemääräysten tulkinnan,
3132: jonka nojalla tapauksia sattuu, joissa virkamies, joka
3133: on ollut vakinaisessa valtiovirassa vähintään 15 vuotta,
3134: katsotaan oikeutetuksi saamaan eläkkeen koko loppu-
3135: ijäkseen, jos hän tuon ajan kuluttua virastansa eroaa,
3136: vaikkakaan hän tiettävästi ei ole joutunut kykene-
3137: mättömäksi virkaansa hoitamaan. On ilmeistä, että
3138: eläkkeiden myöntäminen tällaisissa tapauksissa sotii
3139:                                                     7
3140: 98            I, w. - Virka.miesoloj. jä.rjest.
3141: 
3142: koko eläkkeen käsitettä vastaan, jonka olennainen
3143: tunnusmerkki on se, että se voi tulla ainoastaan työ-
3144: hönsä jostakin syystä, etupäässä vanhuuden tähden
3145: kykenemättömäksi käyneen osaksi. Ja yhtäläisesti soti-
3146: vat tällaiset eläkkeet niitä säädöksiä vastaan, jotka
3147: meillä tästä asiasta ovat laillisesti voimassa, niiden mu-
3148: kaan kun oikeus täyden eläkkeen saantiin kuuluu ainoas-
3149: taan täysin palvelleen ikään päässeelle virkamiehelle
3150: ja oikeus osittaiseen eläkkeeseen sitä ennen yleensä
3151: on määrävuodet palvelleella virkamiehellä ainoastaan
3152: siinä tapauksessa, että hän sairauden tai muun pätevän
3153: syyn kautta on tullut kykenemättömäksi virkaansa hoita-
3154: maan.
3155:      Mitä läheisimmässä yhteydessä sen kanssa, mitä tässä
3156: viimeksi olemme kosketelleet, on se laaja ja rahallisesti
3157:  sangen merkitsevä järjestelmä, joka meillä on kehitty-
3158:  nyt n. s. ylimääräisten eläkkeiden myöntämisen muo-
3159:  dossa. Nämät, eläkkeet joiden tunnusmerkkinä on, ettei
3160:  näiden saajalla ole niihin mitään asetuksenmukaista
3161:  oikeutta, eivät ole mitään muuta kuin suoranaisia val-
3162:  tiovaroista yksityisille henkilöille annettuja pysyväisiä
3163:  armolahjoja. Melkoiseksi osaksi tulevat nämä lahjat
3164:  vielä valtion suurempipaikkaisten virkamiesten tai näi-
3165:  den perillisten osaksi. Ne edustavat mielestämme kai-
3166:  ken tämän vuoksi yhtä kohtuuttomimpia niistä monista
3167:  eduista, joita virkamiehistö maassamme nauttii.
3168:       Ennenkuin jätämme ne epäkohdat, jotka mielestämme
3169:  liittyvät meillä vallitseviin eläkeoloihin, pyydämme saada
3170:  kosketella vielä yhtä niiden yhteydessä olevaa seikkaa.
3171:  On tunnettu, että meillä varsinkin viimeaikaisten valtiol-
3172:  listen tapausten johdosta eläkkeen nauttijoina on mel-
3173:  koinen joukko entisiä korkeimpia virkamiehiä, joista
3174:  monet vielä ovat täydessä miehuudenijässä ja työvoi-
3175:   massa. Meistä näyttää, että sen periaatteen sovellutta-
3176:   minen näiden henkilöiden suhteen, jota aikoinaan 1894
3177:   vuoden valtiopäiväin valtiovaliokunta suositteli entisten
3178:                  I, 15. -   lreva.nlinna, y. m.           99
3179: 
3180: hallituksen jäsenten suhteen, olisi suotava, ja että siis
3181: hallituksen tulisi mikäli suinkin mahdollista koettaa
3182: saada sopiviin toimiin valtion palveluksessa uudestaan
3183: sijoitetuiksi näitä eläkkeennauttijoita, ja silläkin tavoin
3184: vähentää nykäään niin kohtuuttoman suurta eläkemeno-
3185: sääntöä.
3186:      Käsittelemättä on meillä vielä n. s. lakkautuspalkka-
3187: järjestelmä.
3188:      Meillä oli jo edellä aihetta kosketella sitä yksityis-
3189: oikeudellista käsitystä, joka ymmärtääkseni on päässyt
3190:  määräämään meidän virkamiesoikeutemme ja -olomme.
3191: Tuskin missään on mielestämme tämä yksityisoikeudel-
3192:  linen käsitys siihen määrään meillä voimassa olevan
3193: järjestyksen pääperustuksena, kuin mitä tulee lakkautus-
3194:  palkkajärjestelmään. Lausumal~a tämän olemme myös-
3195: kin, siltä kannalta, jolle me olemme asettuneet, lausu-
3196:  neet tämän järjestelmän tuomion.
3197:      Meillä voimassa olevan n. s. lakkautuspalkka-asetuk-
3198: sen perustuksena on se käsitys, että vakinainen valtio-
3199: virka, johon joku henkilö on laillisesti nimitetty, on
3200: jotakin, joka on verrattava hänelle kuuluvaan omaisuu-
3201:  teen. Sitä ei siis ole oikeus häneltä ilman hänen omaa
3202:  syytänsä tai suostumustansa riistää, eikä ainoastaan sikäli,
3203:  ettei häntä saa ilman laillista tutkintoa ja tuomiota siitä
3204:  eroittaa, mutta myöskin siten, että virkamies ei mepetä
3205:  oikeuksiansa virkaa seuranneisiin etuihin siinäkään
3206:  tapauksessa, että virka käypi yhteiskunnalle tarpeetto-
3207:  maksi ja sen johdosta lakkautetaan. Virkamiehellä on
3208:  tässäkin tapauksessa oikeus ensin kahden vuoden ajan
3209:  nauttia hyväksensä virkaan kuulunutta palkkausta ly-
3210:  hentämättä, ja sen jälkeen niin suurta osaa siitä, mikä
3211:  vastaa täyttä eläkettä. Jollei valtio voi asianomaista
3212:  virkamiestä myöhemminkään käyttää hänelle yhtä edul-
3213:  liseen tai edullisempaan toimeen, nauttii tämä henkilö
3214:   kuolinpäiväänsä asti valtiolta korvausta työstä, jota hän
3215:  ei koskaan ole tehnyt.
3216: 100            I, l5. -   Virka.miesoloj. jli.Ijest.
3217: 
3218:      Tahdomme uudestaan viitata siihen tukeen, joka
3219: tällä äärimmäisenä yksityisoikeudellisella käsityksellä ja
3220: lainsäädännöllä saattaa olla voimassa olevissa Ruotsin-
3221: aikaisissa perustuslaeissamme. Se ei luonnollisesti kui-
3222: tenkaan vaikuta mitään mielipiteeseemme tämän järjes-
3223: telmän tarkoituksenmukaisuudesta. Ja siltä kannalta
3224: katsoen emme voi muuta kuin olla sitä mieltä, että yh-
3225: teiskunnan edun vaarinottaminen ei tee tarpeelliseksi
3226: kelvollisen virkamiehistön aikaansaamista ja säilyttä-
3227: mistä varten myöntää virkamiehille niin runsaita rahal-
3228: lisia etuja kuin ovat tällaiset lakkautuspalkkaoikeudet.
3229: Olemme vakuutetut, että tämä tarkoitus voidaan täysin
3230: tyydättävästi saavuttaa varsin vähäisten etujen myöntä-
3231: misellä sellaisissa tapauksissa, joista tässä on puhe. Ja
3232: näin ollen olemme sitä mieltä, että nykyinen lakkautus-
3233: palkkajärjestelmä olisi tykkänään poistettava ja korvat-
3234: tava uusilla tarkoituksenmukaisemmilla säädöksillä.
3235:      Tässä yhteydessä pyydämme saada kosketella erästä
3236: seikkaa, joka läheisesti liittyy edelliseen.
3237:      Erinäisiä valtion virkoja haettaviksi julistettaessa, on
3238: meilläkin, milloin erityistä syytä siihen on näyttänyt
3239: olevan, ollut tapana antaa hakijain tiedoksi, että vir-
3240: kaan nimitettävä henkilö on velvollinen alistumaan nii-
3241: hin muutoksiin, niin hyvin virkaa seuraavien palkka-
3242: etujen kuin siihen kuuluvien virkatehtäväin suhteen,
3243: jotka vastedes voidaan katsoa tarpeelliseksi voimaan
3244: panna. Mielestämme on siltä yhteiskunnan edun kan-
3245: nalta, josta olemme puhuneet, katsottava ehdottomasti
3246: suotavaksi, että valtio tällaisen ehdon kautta kaikkiin
3247: vitkoihinsa nähden pidättää itselleen oikeuden koska
3248: tahansa sillä tavoin uudestajärjestää virkaolonsa, kuin
3249: yleinen hyöty vaatii. Mielipiteemme on sentähden, että
3250: se vaatimus olisi tehtävä poikkeuksettomaksi, että virka-
3251: mies on velvollinen alistumaan kaikkiin niihin muutok-
3252: siin, ei ainoastaan palkkaetujen vaan myöskin virka-
3253: tehtäväin ja -velvollisuuksien suhteen, jotka valtion puo-
3254:                  I, 15. -   lll'eva.nl.ilma, y. m.       101
3255: 
3256: lelta voidaan havaita tarpeellisiksi. Kun jokainen virka-
3257: mies jo nimitetään ainoastaan tällä ehdolla, ei sen
3258: kautta myöskään voida sanoa hänelle mitään vääryyttä
3259: tapahtuvan.
3260: 
3261: 
3262:     Olemme edellisessä jo eri kertoja tulleet lähelle niitä
3263: seikkoja, jotka liittyvät virkamiesten n. s. erottamatto-
3264: muusperiaatteeseen. Kun käsityksemme on se, että
3265: joukko virkamiesolojemme epäkohtia suureksi osaksi on
3266: yhteydessä tämän periaatteen kanssa, semmoisena kuin
3267: se meillä on voimassa, pyydämme lopuksi saada sen
3268: johdosta tuoda esiin muutamia näkökohtia.
3269:     Niinkuin tunnettu, on virkamiesten n. s. erottamat-
3270: tomuus meillä voimassa mitä laajimmassa maarassä.
3271: Näin on asian laita ei ainoastaan tuomareihin ja yleensä
3272: oikeuslaitoksen virka!l1iehiin nähden, vaan myöskin hal-
3273: linnollisella alalla. Sielläkin on sääntönä - vaikkei
3274: kuitenkaan poikkeuksettomana - että virkamiestä ei
3275: voida laillisesti eroittaa virastaan muuta kuin tavallisessa
3276: tuomioistuimessa tapahtuneen tavallisen tutkimuksen ja
3277: tuomion nojalla, sekä että virkamiesten virkarikokset
3278: yleensä ovat käsiteltävät samalla tavalla kuin rikokset
3279: yleistä lakia vastaan yleensä. N. s. kurinpitomenettely,
3280: niin hyvin virkamiesten ojentamiseen kuin erottamiseen
3281: nähden, on meillä, toisin kuin monessa muussa maassa,
3282: hyvin vähässä määrässä vallalla.
3283:     Siitä ei mielestämme voi olla eri mieltä, että meillä
3284: voimassa olevalla järjestelmällä on yhteiskunnallisesti-
3285: kin varsin huomattavat hyvät puolet. Tuomareihin näh-
3286: den lienee erottamattomuus niin yleisesti tunnustettu
3287: ainoaksi oikeaksi asiain tilaksi, ettei näytä olevan syytä
3288: siinä sen enempää viipyä. Mutta myöskin muiden vir~
3289: kamiesten erottamattomuuden puolustukseksi voidaan
3290: mielestämme tuoda esiin useita painavia näkökohtia.
3291: Se on omansa tekemään virkamiehen riippumattomaksi
3292: 102           I, 15. -   Virka.mieso~oj. järjest.
3293: 
3294: 
3295: niin hyvin ylhäältä kuin alhaalta mahdollisesti uhkaa-
3296: vista mielivaltaisista ja vahingollisista vaatimuksista. Se
3297: ehkäisee virkamiehessä lieh;:tkoimishalua, niin ylös kuin
3298: alaspäin. Tällä tavoin se turvaa virkamiehelle mahdol-
3299: lisuuden pitää toimintansa ojennusnuorana ainoastaan
3300: lakia ja yleistä hyvää, hänen tarvitsematta kysyä, minkä
3301: vaikutuksen tämä hänen menettelynsä tekee toisella tai
3302: toisella taholla.
3303:     Mielestämme ovat kuitenkin kaikki nämät seikat,
3304: jotka voidaan esittää laajan erottamattomuusjärjestelmän
3305: hyväksi, sitä laatua, että ne itseensä sulkevat aiheen
3306: kaikkiin niihin yhteiskunnalle vahingollisiin vaikutuksiin
3307: ja seurauksiin, jotka samasta erottamattomuudesta toi-
3308: selta puolen voivat johtua ja todellisuudessa myöskin
3309: johtuvat. Virkamies, joka on näin riippumaton, joka
3310: tietää, että hänen rankaisemiseensa ja vallankin hänen
3311: erottamiseensa vaaditaan täydellinen käräjäinkäynti ta-
3312: vallisessa järjestyksessä, tulee toiminnassaan helposti
3313: välinpitämättömäksi ei vain huonoille ja mielivaltaisille
3314: vaikutuksille niin ylhäältä kuin alhaalta, vaan myöskin
3315: hyville, oikeutetuille. Tieto asemansa melkein ehdotto-
3316: masta turvallisuudesta on omansa helposti synnyttä-
3317: mään virkamiehessä huolimattomuutta ja välinpitämät-
3318: tömyyttä virkavelvollisuuksiensa tunnollisessa täyttämi-
3319: sessä. Puolestamme olemme vakuutetut, että nämät
3320: epäedulliset seuraukset hallinnollisten virkamiesten erot-
3321: tamattomuusjärjestelmästä, jotka mielestämme yleensä-
3322: kin ovat sangen painavaa laatua, meidän maassamme
3323: ovat varsin laajalti olemassa. Olemme sentähden sitä
3324: mieltä, että sitä parannusta virkamies-oloihimme, joka
3325: meistä on kipeän tarpeen vaatima, ei voida saavuttaa
3326: ilman että edellä mainitsemamme n. s. kurinpitomenet-
3327: tely virkamiesten suhteen nykyistänsä paljoa laajem-
3328: massa ja tehokkaammassa määrässä ja muodossa saa-
3329: daan aikaan. Erityisesti pyydämme saada huomauttaa,
3330: että sitä hallituksen ja sen eri haarain esimiesten vas-
3331:                  I, 15. -   JTevanlinna, y. m.         103
3332: 
3333: tuunalaisuutta kansan eduskunnalle hallinnon menosta,
3334: johon kaiketi meilläkin on pyrittävä, ymmärtääksemme
3335: on ylen vaikea, ellei aivan mahdoton aikaansaada, jollei
3336: hallitukselle anneta aseita käsiin, joilla se tehokkaam-
3337: min kuin tätä nykyä voipi pitää huolen siitä, että vir-
3338: kamiehet kukin kohdastaan ehdottomalla täsmällisyy-
3339: dellä ja tunnollisuudella täyttävät hallinnon tehtävät.
3340: Ja toiselta puolen rohkenemme toivoa, että tämä halli-
3341: tuksen jäsenten vastuunalaisuus koko heidän alaises-
3342: taan hallinnosta ja siis myöskin - tavallaan -jokaisen
3343: yksityisen virkamiehen teoista on antava varsin suuret
3344: takeet siitä, että ne yhteiskunnalliset vaarat, jotka saat-
3345: tavat olla yhdistettyinä suurempaan virkamiesten riippu-
3346: vaisuuteen, tosioloissa tulevat supistumaan vähempään
3347:  kuin ne haitat, jotka seuraavat siitä asiaintilasta, mikä
3348:  tässä suhteessa nykyään on meillä voimassa. Sitä tar-
3349: vinnemme tuskin nimenomaan lisätä, että se kurinpito-
3350:  menettely, joka meistä olisi saatava hallinnollisten vir-
3351:  kamiesten suhteen voimaan, on oleva sellainen, että se
3352:  antaa riittävät takeet siitäkin, että virkamies, niinkuin
3353: jokainen muukin kansalainen, turvataan mielivallalta.
3354: 
3355: 
3356: 
3357:    Esityksemme on vastoin tahtoamme paisunut ylen-
3358: määrin laajaksi. Emmekä kuitenkaan ole voineet siinä
3359: sanottavasti ollenkaan tuoda esiin niiden epäkohtain
3360: yksityiskohtia eri tapauksiin, eri virkakuntiin, eri lajei-
3361: hin nähden, jotka virkamiesolojamme käsityksemme mu-
3362: kaan haittaavat. Yhtä vähän olemme voineet varsinai-
3363: sesti esittää voimassaolevan lainsäädäntömme yksityis-
3364: säännöksiä puheenaolevalla alalla. Sama on ollut laita,
3365: mitä tulee niihin toimenpiteisiin, joiden kautta epäkoh-
3366: dat olisivat saatavat korjatuiksi. Vihdoin on meidän
3367: niinikään täytynyt jättää kokonaan syrjään vastaavien
3368: ulkomaalaisten olojen, parannuspyrintöjen ja esimerkkien
3369: 104           I, 15. -   Virka.miesoloj. jåljest.
3370: 
3371: esilletuominen, niin paljon valaistusta kuin niistä, niin
3372: toisessa kuin toisessakin suhteessa, on mahdollista tä-
3373: hän asiaan saada. Tässä suhteessa pyydämme kuiten-
3374: kin saada ainakin mainituiksi ne pyrinnöt virkamies-
3375: olojen uudistamiseksi ja ajanmukaiseksi kehittämiseksi,
3376: jotka jo pitemmän aikaa ovat suurella voimalla esiinty-
3377: neet ja par'aikaa esiintyvät Ruotsissa, ja siellä osittain
3378: jo ovat vieneet toimenpiteisiinkin.
3379:     Niin puutteelliseksi kuin kaikista näistä syistä edellä
3380: olevan esityksemme siis on täytynytkin jäädä, rohkenemme
3381: kuitenkin toivoa, että siitä on käynyt ilmi niin hyvin
3382: niiden epäkohtain yleinen laatu, jotka virkamiesolo-
3383: jemme eri aloilla meidän mielestämme ovat olemassa,
3384: kuin myös se yleinen suunta, johon parannusten kus-
3385: sakin kohdassa tulisi käsityksemme mukaan käydä.
3386:     Sitä perinpohjaista harkintaa, jota parannusten aikaan-
3387: saaminen tähän laajalle ulottuvaan osaan julkisia olo-
3388: jamme vaatii, samoin kuin yksityiskohtaisia ehdotuksia
3389: niiksi lainsäädäntömuutoksiksi ja muiksi toimenpiteiksi,
3390: jotka tämän tarkoituksen saavuttamiseksi ovat tarpeen,
3391: ei hallituksen puolelta voitane muulla tavalla saada
3392: aikaan, kuin asettamalla sitä varten erityinen komitea.
3393:     Näin ollen ja syvästi vakuutettuina siitä, että se asia,
3394: johon meillä on ollut kunnia kiinnittää Eduskunnan
3395: huomiota, kuuluu kaikkein tärkeimpiin niistä, jotka
3396: yleensä vaativat toimenpiteitä Suomen uuden kansan-
3397: eduskunnan puolelta, pyydämme saada täten nöyrim-
3398: mästi ehdottaa,
3399: 
3400:                että Eduskunta tahtoisi Keisarilliselta Ma-
3401:            jesteetilta alamaisesti anoa,
3402:                että Hänen Majesteettinsa suvaitsisi käs-
3403:            keä aseteltavaksi komitean, jonka jäsenistä
3404:            ainoastaan vtthempi osa saisi olla virkamie-
3405:            hiä, ottamaan virkamiesolomme ja niitti kos-
3406:            keva lainsttädäntö koko laajuudessaan perin-
3407:               I, t5. -   llevanlinna., y. m.           105
3408: 
3409:        pohjaisen tarkastuksen alaiseksi sekii laatimaan
3410:        yksityiskohtaiset ehdotukset kaikiksi niiksi
3411:        toimenpiteiksi, jotka ovat tarpeen, jotta ne eptt-
3412:        kohdat, jotka vanhemmista ajoista asti hait-
3413:        taavat virkamieslaitostamme virkojen luku-
3414:        mttttriittn ja laatuun, virkamiesten ammattival-
3415:        mistukseen, piitevyysvaatimuksiin, tytJtapaan,
3416:        tytJaikaan, palkkauksen suuruuteen ja muotoi-
3417:        hin sekii asettamis-, ojentamis- ja erottamis-
3418:        jttrjestykseen ntthden, tulevat poistetuiksi sillii
3419:         tavalla, etta mitttttn kohtuuttomia rahallisia
3420:        tai muita etuja ei tulisi virkamiesten osaksi
3421:        ja etta maamme virkamieslaitos yleenstt saa-
3422:        taisiin mahdollisimman kelvolliseksi, huokeaksi
3423:        ja kaikissa muissakin suhteissa sellaiseksi,
3424:         etttt se olisi sopusoinnussa yhteiskunnan edun,
3425:         kansan taloudellisen tilan ja terveen kansan-
3426:        valtaisen katsantotavan kanssa;
3427:             etttt tttllii tavoin aikaansaadut ehdotukset,
3428:        sitten kun ne on alistettu tarkastuksen alai-
3429:        siksi, esitettttisiin tarpeellisilta osiltaan Edus-
3430:         kunnan tutkittaviksi ja hyvaksyttttviksi; sekä
3431:             etttt tttmttn asian valmistamisessa nouda-
3432:        tettaisiin niin suurta joutuisuutta kuin mah-
3433:        dollista.
3434: 
3435: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1907·
3436: 
3437:   E. llevanlinna..             A. Lagerlöf.
3438: 
3439: Tätä anomusta kannattavat:
3440:  Juho Torppa..                 Hannes Gebha.rd.
3441:  Juho Ylikorpi                 Iisakki Vahe.
3442:  S. ll. Bajala..               Justus Bipa.tti
3443:  Taneli llykånen.              Juho Lepistö.
3444:  J. E. Antila..                Aleksanter :Koivisto.
3445:  Liina. Ala.-Xulju.            Vi.inö :Kivilinna..
3446: 106             I,15. -   Virka.miesoloj. järjest.
3447: 
3448:       Juho "l'uliltoura.           .Aa.te Oikkonen.
3449:       E. Xol.kki.                  X. Myllylä.
3450:       X. :B.. Xa.res.              Liisi Kivioja.
3451:       Erkki Pu.llinen.             Xa.a.rle 0. Xnuutila.
3452:       Olli PaJa.ri.                Juho :&a.nnikko.
3453:       Iisakki Hoikka.              J. X. Pa.a.silrivi.
3454:       A.. 0. Wuorimaa.             J. E. Helldö.
3455:       Juhani A.ra.jä.rvi.          Tuom. Pohja.npa.lo.
3456:       Juuso :&untti.               Mikko Sipponen.
3457:       Mikael Soininen.             .A. Osw. Xa.ira.mo.
3458:                                                            107
3459: 
3460: l,16· -   Anom.ehd. N:o 27.
3461: 
3462:             Vikman, K. 0., y. m.:   Hallintoviranomaisten
3463:               asiain esittelyn saattamisesta tarkotuksen-
3464:               mukaisemmaksi ja nopeammaksi ja virka-
3465:               miesten palkkauksen ja eläkkeiden saatta
3466:               misesta kohtuullisemmiksi.
3467: 
3468: 
3469: 
3470:   Suomen Suuriruh tinaanmaan Eduskunnalle.
3471: 
3472:     Ajan ilahuttavimpia merkkejä on epäilemättä se kan-
3473: sanvaltainen, kaikkien kansankerrosten yhteistä parasta
3474: silmällä pitävä katsantokanta, joka aivan viimeisinä ai-
3475: koina on ruvennut yhä suuremmassa määrässä pääse-
3476: mään vallalle meidän yhteiskunnallisten olojemme uu-
3477: delleen järjestämistä suunniteltaessa. Laajat ovat ne
3478: alat, joilla kuitenkin vielä vallitsevat tällaiselle katsanto-
3479: kannalle kerrassaan vastakkaiset olot. Mainitsemalla
3480: vain tuon laajan virkamieskysymyksen olemme astuneet
3481: tässä suhteessa perinpohjaista perkausta kaipaavalle
3482: alalle.
3483:     Onhan tunnettua, että ylimpien ja keskiasteella ole-
3484: vien virkamiesten palkat meidän 'maassamme ylimalkaan
3485: ovat korkeammat kuin missään Skandinaavialaisista
3486: naapurimaistamme, joista ainakin kaksi maan yleiseen
3487: varallisuuteen nähden on asetettava meidän maamme
3488: edelle. Niinikään ei käy kieltäminen, että mainittujen
3489: virkamiesryhmien eläkkeet Suomessa ovat suuremmat
3490: kuin vastaavilla asteilla olevien virkamiesten Ruotsissa,
3491: Tanskassa ja Norjassa. Vakituisten korkeiden eläkkei-
3492: den lisäksi valtion menosääntöä meillä rasittavat suuret
3493: ylimääräiset eläkkeet. Esimerkkinä mainittakoon, että
3494: meillä nykyisin valtion varoista suoritetaan 31 entiselle
3495: senaattorille, kahdelle entiselle hovioikeuden presiden-
3496: 108            I, 1s. -   Virlta.miesoloj. järjest.
3497: 
3498: tille ja yhdelle entiselle prokuraattorille yhteensä 383,000
3499: markkaa vuosittain erissä, jotka keskimäärin tekevät
3500: II ,265 mk. Lisäksi on meillä sarja entisiä kuvernöörejä,
3501: niistä melkoinen osa laittomasti viroissaan olleita, jotka
3502: nauttivat IO,ooo mk vuotuisia eläkkeitä. Mainittujen
3503: eläkkeiden summasta on lähes neljäsosa ylimääräisiä
3504: eläkkeitä. Tässä yhteydessä on syytä viitata myöskin
3505: siihen epäkohtaan, mikä n. k. lakkautuspalkan myöntä-
3506: misessä useinkin aivan parhaassa työkyvyssä oleville
3507: henkilöille esiintyy.
3508:      Lisäksi voitanee kieltämättömänä tosiasiana pitää,
3509: että monessakin virkakunnassa, varsinkin erinäisissä
3510: keskusvirastoissa, virkamiehiltä voidaan kohtuuden ni-
3511: messä vaatia suurempaa työmäärää kuin nykyään on
3512: asianlaita. Mainitsematta ei myöskään saa jäädä se
3513: seikka, että virkamiesten työ ja siitä nautittu palkka
3514: yleensä eivät ole minkäänlaisessa sopusuhdassa.
3515:      Myöskään ei voitane sanoa vääräksi sitä väitettä,
3516: että virkakoneistoamme ylimalkaan haittaa liian virka-
3517: valtainen katsantokanta, joka ilmenee siinä, että useilla
3518:  virkamiehillä on säilynyt käsitys, että tarpeellisten selvi-
3519: tysten ja tietojen antaminen yleisölle ei oikeastaan kuulu
3520: heidän virkatehtäviinsä, sen sijaan että se käsitys pi-
3521: täisi olla vakaantunut virkamiehistössämme, että yleisöllä
3522: on oikeus vaatia, että se helposti ja ilman ajanhukkaa
3523: saa niinhyvin haluamansa tiedot viranomaisten hallussa
3524:  olevista asioistaan kuin myös toimitetuksi muut asiansa
3525: virkamiehistön luona.
3526:      Edellämainitut seikat, nojatkootpa sitten lakiin tahi
3527:  laiksi kangistuneeseen tapaan, ovat saatavat muuttumaan
3528: ja siksi rohkenemmekin kunnioittaen anoa, että Edus-
3529: kunta tekee Keisarilie ja Suuriruhtinaalle alamaisen ano-
3530: muksen siitä:
3531: 
3532:                että Keisari ja Suuriruhtinas mtlliräisi tut-
3533:            kittavaksi miten hallintoviranomaisten asiain
3534:               I, 16. -   Vikman, y. m.                  109
3535: 
3536:       käsittelyssä saataisiin aikaan käytttnntJllisem-
3537:       ptttt ja nopeampaa menettelyä, miten yleensä
3538:       virkamiesten tytJmttttrtt ja heille tulevat palk-
3539:       kaedut asetettaisiin keskenttttn sopusuhtaan,
3540:       kuinka kohtuuttoman korkeat eltikkeet alennet-
3541:       taisiin sekä miten ylimättrttisten eläkkeiden an-
3542:       taminen kokonaan poistettaisiin, jonka selvi-
3543:       tyksen perusteella virkamiesten palkkain ja
3544:       elttkkeiden jttrjestely pantaisiin ensi tilassa
3545:       toimeen siten, että valtion hoitama virka-
3546:       koneisto tulee kansan varallisuussuhteita ja
3547:       tarvetta vastaavaksi, yksinkertaisemmaksi,
3548:       nopeammin toimivaksi ja halvemmaksi.
3549: 
3550: Helsingissä kesäk. 1 p:nä 1907·
3551:  X. 0. Vikman.                    E. W. Eoskelin.
3552:  P. Ahma.va.ara.                  .Tona.s Ca.stren.
3553:  Jf. E. Huoponen.                 X. Pesonen.
3554:  T. Biihelä..                     P. Kuisma.
3555:  Gust. Aroka.llio.                .Alli Jfissinen.
3556:  .Tuho Kaveri.                    llll:ikko Knuutila.
3557:  'U. Bra.nder.                    .Tuho Snellman.
3558:  Heikki Benva.ll.                 ][. Wilja.kainen.
3559:  Pekka. Leppinen.                 Antti :Mikkola.
3560:  Samuel Heiskanen.                Lucina. Hagman.
3561:  A. Luoma.                        Eero Erkko.
3562:  E. Jf. Setilä..                  Pekka. Pennanen.
3563: 110
3564: 
3565: 1, 17·     Anom.ehd. N:o 23.
3566:              Alkio, S., y. m.: Virkamiesten eläke-etuoikeu-
3567:                 den lakkauttamisesta.
3568: 
3569: 
3570: 
3571: 
3572:          Suomen Suuriruhtinaanmaan Kansan-
3573:                    eduskunnalle.
3574: 
3575:     Sen jälkeen kuin Suomen Suuriruhtinaanmaassa,
3576: uuden Valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain voimaan as-
3577: tuttua, on tullut periaatteessa tunnustetuksi luokka- ja
3578: ammattietuoikeuksien oikeudettomuus uudenaikaisessa,
3579: perustuslaillisessa valtiossamme, on astunut päiväjärjes-
3580: tykseen useita, samasta perusjohteesta lähteviä uudis-
3581: tusvaatimuksia edellämainitun parlamenttaarisen uudis-
3582: tuksen luonnollisina seuralaisina.
3583:     Yksi tällainen uudistusvaatimus on sekin, että tähän
3584: saakka valtion virkamiehistölle valtion varoista virka-
3585: etuoikeuksien nojalla kuuluva oikeus eläkkeisiin ja yli-
3586: määräisiin eläkkeisiin sellaisenaan poistetaan. Tämän
3587: anomuksen perusteeksi pyydän saada huomauttaa aino-
3588: astaan muutamista seikoista.
3589:     Kun vertailee toisiinsa niitä palkka- ja eläke-etuja,
3590: joita varsinkin korkeampi virkamiehistö Suomen Suuri-
3591: ruhtinaanmaassa nauttii, niihin taloudellisiin etuihin,
3592: joita maan karu luonto ja vaikeasti voitettavat tuotanto-
3593:  ehdot tarjoavat maanviljelijälle, ruumiillisen työn teki-
3594: jälle ja kotimaisen teollisuuden yrittäjälle, esiintyy vir-
3595:  kamiehistön ja näiden toisten kansalaisryhmien etujen
3596: välillä räikeitä ristiriitoja. Tämä ristiriita kohoaa vielä
3597:  suuremmaksi sen kautta, että useimmat virkamiehet,
3598:  huolimatta verrattain hyvistä paikoistaan ja muista eduis-
3599:  taan, saavat palkkaetuihinsa lukea oikeuden eläkkeisiin,
3600:                     1, 17. -   Alkio, y. m.                    111
3601: 
3602: jotka maksetaan valtion varoista ilman Kansaneduskun-
3603: nan mielipidettä asiassa kuulematta.
3604:     Tunnustaen hyvän virkamiespalveluksen suuren mer-
3605: kityksen, lienee kuitenkin myönnettävissä, että virka-
3606: miestoimikin nykyaikaisessa valtiossa on myöskin elin-
3607:  keino, jonka edut täytyy sopivalla tavalla saada suh-
3608: tautumaan muiden, samassa valtiossa harjoitettavain
3609: elinkeinoammattien kanssa. Ja mitä nyt tulee varsinkin
3610: edellä mainittuun eläkeoikeuteen, näyttää luonnolliselta,
3611: että niin kauan, kunnes kehityksessä on päästy siihen,
3612: että valtiomme saattaa järjestää vanhuuden ja työky-
3613: vyttömyyden vakuutuksen, joka ulotetaan kaikkiin val-
3614: tion jäseniin, olisi valtion varoista nautitut eläke-etuoi-
3615: keudet sellaisenaan poistettavat, sekä kaikellaisten yli-
3616: määräisten eläkkeiden myöntäminen vastedes lopetet-
3617: tava.
3618:      Tämä anomus ei tietysti saata koskea niitä eläk-
3619:  keitä, joiden nauttimiseen jo on annettu valtakirja.
3620:      Sanotun perusteella rohkenen kunnioittaen pyytää
3621:  Kansaneduskunnan kannatusta anomukselle, että H. K.
3622:  Majesteettiinsa suvaitsisi määrätä valmistettavaksi Kan-
3623:  saneduskunnalle Armollisen esityksen siitä
3624: 
3625:              etta Suomen Suuriruhtinaanmaan valtion
3626:            varoista virkamiehille kuuluvat elake-etuoi-
3627:            keudet sellaisenaan vast' edes lakkautetaan,
3628:            seka
3629:              etta milloin elake valtion varoista hallituk-
3630:            sen mielesta saattaisi tulla kysymykseen, siita
3631:            olisi jokaisessa yksityistapauksessa tehtava
3632:            esitys Kansaneduskunnnalle, joka yhdessa
3633:            Hallitsijan kanssa ratkaisisi kaikki tallaiset
3634:            kysymykset.
3635:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1907·
3636: 
3637:                                               Santeri Alkio.
3638: 112             I, 17, -   Virka.miesoloj. jåljest.
3639: 
3640:       Tähän yhtyvät:
3641:           Kyösti Kallio.                   Otto Ka.rhi
3642:           B:eiltki Kiisk:i.nen.            Juhani Leppili.
3643:           Lauri 'l"uunainen.               K.K.Pykilä.
3644:           August B.a.a.tika.inen.          J. A. Heikkinen.
3645:                                                         113
3646: 
3647: 1, 1s· -   Anom.ehd. N:o 29.
3648: 
3649:              Alkio, Santeri, y. m.: Oikeuden myöntttmisestä
3650:                 eduskunnalle yhdessä Hallitsijan kanssa
3651:                 määrättt valtion palvelus- ja virkamies-
3652:                 kunnan palkoista sektt valvoa virkamies-
3653:                 toiminnan tarkoituksenmukaisuutta.
3654: 
3655: 
3656:      Suomen Suuriruhtinaanmaan Kansan-
3657:                e d u s kun n alle.
3658: 
3659:     Maassa ja valtiossa, jossa kansalla ja sen lakia sää-
3660: täväHä eduskunnalla on valtion raha-asiain hoitoon näh-
3661: den, joko ei ollenkaan, taikka sangen vähä vaikutusta,
3662: saattaa tästä johtuvana seurauksena helposti havaita,
3663: miten virkamiespalkkojen huomattavasti suhdaton kas-
3664: vaminen, verrattuna kansantaloudelliseen vaurastumi-
3665: seen on sangen huomattava. Kokemus omassa maas-
3666: samme ei muodosta tässä suhteessa mitään poikkeusta.
3667: Tämän kehityssuunnan yhteydessä esiintyy toisia ilmiöitä,
3668: kuten työ-ajan ja työvelvollisuuksien epätasainen jakau-
3669: tuminen, samaten kuin sekin, että eri arvoasteiset virka-
3670: miehet, joille asetetaan samanaisia pätevyysvaatimuksia,
3671: työ- ja edesvastuu-velvollisuuksia,joutuvat etujen ja palk-
3672: kaussuhteiden jaossa usein hyvinkin epätasaisiin tulok-
3673: snn. Niin kauan kuin kansaneduskunnalla ei ole vai-
3674: kuttavaa sananvaltaa virkamiehistön velvollisuuksien ja
3675: oikeuksien tarkastelussa, jää asema luonnollisesti ennal-
3676: leen, jatkuvasti kehittymään samaan suuntaa!)., Korke-
3677: ammissa asemissa olevain virkamiesten palkkaedut
3678: lisääntyvät, alempiarvoisissa valtionviroissa ]a palvelus-
3679: asemissa olevain kansalaisten täytyessä monasti tyytyä
3680: sangen niukkaan, usein epätyydyttävään korvaukseen.
3681:     En katso tarpeelliseksi tässä luetella niitä räikeitä
3682: epäkohtia, jotka ovat olemassa eri virkamiesten oikeuk-
3683:                                                    8
3684: 114             I, 1s. - Virka.miesoloj. jä.rjest.
3685: 
3686: sien ja velvollisuuksien välillä. Huomautan sen sijaan
3687: vaan siitä arvosta, mikä olisi sillä hallinnollisen järjes-
3688: telmän uudistamisella, jos kaikkien maan virkamiesten
3689: palkkaetujen määräämiseen ja samalla heidän työvel-
3690: vollisuutensa tarkastamiseen saisi Kansaneduskunta yh-
3691: dessä Hallitsijan kanssa ryhtyä. Se synnyttäisi luottavan
3692: ja avonaisen suhteen Eduskunnan ja maan virkamiehistön
3693: välillä ja poistaisi ne oleelliset etuoikeusrajat, joiden
3694: olemassaoloa kansa nyt syyllä usein valittaa.
3695:     Edellä sanotun perusteella rohkenen kunnioittaen
3696: pyytää Suomen Kansaneduskunnan kannatusta ano-
3697: mukselle
3698: 
3699:                 etta Hanen Keisarillinen Majesteettinsa
3700:             suvaitsisi antaa vuoden 1908 valtiopaiville
3701:             armollisen esityksen Kansaneduskunnan toimi-
3702:             vallan laajentamisesta siihen suuntaan, että
3703:             Kansaneduskunta yhdessä Hallitsijan kanssa
3704:             saisi vallan mäarata valtion palvelus- ja vir-
3705:             kamieskunnan palkoista seka valvoa virka-
3706:             miestoiminnan tarkoituksen mukaisuutta.
3707: 
3708:       Helsingissä 29 p. toukokuuta 1907.
3709: 
3710:                           Santeri Alkio.
3711:       Tähän yhtyvät:
3712:        Otto Ka.rhi.               Juhani Leppälä.
3713:        Kyösti Kallio.             Heikki Eiiskinen.
3714:        Kilma B.ä.sänen.           Lauri Tuunainen.
3715:        K. K. Pykälä.              .August Raatikainen.
3716:        J. A. Heikkinen.
3717:                     E.
3718: K i e 1 i 1 a i n s ä ä d ä n t ö ä koskevia
3719:              anomusehdotuksia.
3720:                                                          117
3721: 
3722: 1, 19· -   Anom.ehd. N:o 168.
3723: 
3724:              Listo, A., y. m.: Suomen- ja ruotsinkielen ase-
3725:                 maa koskevan kielilain aikaansaamisesta.
3726: 
3727: 
3728: 
3729:                 Suomen Eduskunnalle.
3730: 
3731:     Suomen- ja ruotsinkielen käyttäminen tuomioistui-
3732: missa ja muissa viranomaisissa on viimeksi järjestetty
3733: asetuksella kesäkuun 19 p:ltä 1902. Tämän asetuksen
3734: tarkoituksena oli poistaa se mielivalta, joka varsinkin
3735: ylemmissä viranomaisissa oli vallalla mainittuin kielien
3736: käytäntöön nähden. Sanottu käytäntö riippui sitä en-
3737: nen miltei yksinomaan siitä rakkaudesta, mikä noilla
3738: ylemmillä viranomaisilla tai kollegisissa virastoissa niit-
3739: ten jäsenten enemmistöllä kulloinkin sattui olemaan
3740: toista tai toista kieltä kohtaan. Ja viranomaistemme
3741: ruotsinkielisestä ammattikasvatuksesta ynnä vallitsevasta
3742: virkavaltaisesta hengestä johtui, että kansamme suuren
3743: enemmistön kieli, suomenkieli, sai tyytyä syrjäiseen
3744: asemaan, verrattain harvoja poikkeuksia lukuun otta-
3745: matta, kun sitä vastoin vähemmistön kieli, rtwtsinkieli,
3746: oli käytännössä pääkielenä niissäkin yleisissä asioissa,
3747: jotka yksinomaan koskivat maan suomenkielistä väes-
3748: töä. Ainoastaan paikalliset viranomaiset olivat velvolli-
3749: set virkatoimissaan käyttämään sen väestön kieltä (kun-
3750: nalliskieltä), jonka keskuudessa näitten viranomaisten
3751: toimintapiiri oli. Mainittu 1902 vuoden kieliasetus ai-
3752:  kaansai tässä epäkohdassa, joka oli omansa ehtimiseen
3753:  tuottamaan suomenkieliselle väestölle vaikeuksia, sen
3754:  korjauksen, että asiallisen kotipaikan kieli nyttemmin
3755:  on määräävä hänelle annettavan toimituskirjan kielen
3756:  ylemmissi!.kin viranomaisissa, joitten tulee myöskin sem-
3757:  moisten pöytäkrjain ja toimituskirjain kieleen nähden,
3758: 118                 I, 19. -   Xielilainsääd.
3759: 
3760: joita ei ole annettava yksityisille asiallisille, vaan jotka
3761: koskevat jotakin kuntaa tai kunnan yksityistä jäsentä
3762: tai siinä olevaa yleistä laitosta tai jotakin paikallisviran-
3763: omaista, noudattaa kunnan pöytäkirjakieltä tai paikallis-
3764: viranomaisen käytettävää kieltä. Mutta muuten on
3765: ylemmällä viranomaisella edelleen valta valita kumman
3766: kielen hän parhaaksi näkee.
3767:      Näitten säännösten kautta lisääntyi kyllä suomen-
3768: kielen käytäntö ylemmissä virastoissa melkoisesti. Mutta
3769: yhä edelleen on maassamme vallalla se luonnoton asiain
3770: tila, että monet keskusvirastomme sisällisissä toimissaan
3771: ja tärkeimmissä tehtävissä, jotka koskevat koko maata,
3772: käyttävät ruotsinkieltä. Ja sekin kehitys, joka tällä
3773: alalla voidaan jonakin aikana saada toimeen Suomen
3774: kansan enemmistön kielen hyväksi, saattaa viranpitäjäin
3775: muuttuessa joutua palautumaan takaisin entiselleen.
3776:      Että sanottu tärkeitten viranomaisten ruotsinkielisyys
3777: ja se vaikutus, mikä tällä on alempain viranomaisten
3778: menettelyyn, on suureksi esteeksi suomenkielisen väes-
3779: tön kehitykselle sekä henkisellä että taloudellisella alalla,
3780: on itsestään selvä. Se eristyminen, joka tapahtuu vir-
3781: kamiesten ja yhteisen kansan välillä sen kautta, että
3782: edelliset kielellisesti pysyvät väestölle vieraine:!, ei saata
3783: olla muuta kuin vahingoksi. Se syvä epäluulo, jolla
3784: yhteinen kansa siitä syystä katselee viranomaistensa
3785: toimintaa, on kyllä tunnettu, ja se vaikuttaa, että vi.
3786: ranomaisten parhaatkaan toimenpiteet eivät väestön kes-
3787: kuudessa voi riittävästi saavuttaa yleisen mielipiteen
3788: tukea. Kansallisen yhteenkuulumisen tunteesta suo-
3789: menkielisen yhteisen kansan ja viranomaisten välillä
3790: saattaa olevain olojen vallitessa tuskin olla puhetta-
3791: ~aan. Joka päivä näemme esimerkkejä siitä, mitenkä
3792: suomenkielisen väestön keskuudessa toimivat virkamie-
3793: het ja niiden vaikutuksesta sivistynyt yläluokka yleensä
3794: aivan julkisesti asettuvat sellaiselle kannalle, että ne
3795: joko kohtelevat täydellä välinpitämättömyydellä tai suo-
3796:                     I, 19. -   Listo, y. m.             119
3797: 
3798: rastaan vastustaen tuon väestön parhaita kansallisia
3799: pyrintöjä. Lukuun ottamatta sitä, että tämä asiaintila
3800: on kokonaan luonnoton, sivistyneen säätymme isän-
3801: maallista asemaa alentava ja suomalaista kansallistun-
3802: toa loukkaava, vaikuttaa se tyrehdyttävästi kansan suu-
3803: ren enemmistön henkiseen yritteliäisyyteen.
3804:     Suomen kansan etu vaatii, että kosketelluista epä-
3805: kohdista on pyrittävä paremmalle uralle, ja valtiovallan
3806: on tässä lainsäädännön kautta tehtävä minkä se voi.
3807: Se kaksikielisyys, jonka pohjalle virallisen kielen ny-
3808: kyinen järjestelmä meillä perustuu, on yksi niitä perus-
3809: syitä, jotka vaikuttavat sivist}rneen kansanosan eristy-
3810: mistä maan suomalaisesta väestöstä. Kuinka tätä kaksi-
3811: kielistä järjestelmää kehitettäneekin, aina se on oleva
3812: Suomen kansan yhtenäiseksi muodostumisen tiellä. On
3813: sen tähden kansallisen eheyden saavuttamiseksi ja kan-
3814: samme tulevaisuuden turvaamiseksi välttämätöntä, että
3815: meillä siirrytään virallisen yksikielisyyden periaatteelle,
3816: se on että suomenkieli, Suomen kansalliskielenä, teh-
3817: dään maan valtakieleksi. Kielilainsäädäntömme olisi
3818: siis uudistettava siihen suuntaan, että maamme tuomio-
3819: istuimissa ja muissa viranomaisissa asiat tulisivat vi-
3820: reille pantaviksi ja käyteltäviksi suomenkielellä sekä
3821: kaikki toimituskirjat sillä kielellä laadittaviksi. Tästä
3822: johtuu, että ne viranomaiset, joitten virantoimitus koh-
3823: distuu maan suomenkieliseen väestöön, ovat vapautetta-
3824: vat sen perinpohjaisen ruotsinkielen taidon hankkimi-
3825: sesta, jota nykyään itsekultakin virkamieheksi pyrki-
3826: vältä meillä vaaditaan. Heihin nähden voidaan tyytyä
3827: ainoastaan siihen ruotsinkielen ymmärtämiseen, jota he
3828: opintojensa aikana ja myöhemminkin ovat tilaisuudessa
3829: itselleen hankkimaan. Se aika, joka heille säästyy sen
3830: kautta, että heidän ei tarvitse hankkia itselleen perin-
3831: pohjaisempaa sanotun kielen taitoa, on sen sijaan, suu-
3832: remmaksi hyödyksi heidän toiminnalleen maan palve-
3833: luksessa, käytettävä syvällisempäin tietojen hankkimiseen.
3834: 120                 I, 19. -   ltielila.insä.ä.d.
3835: 
3836:     Puheena olevan periaatteen toteuttamisesta ei seu-
3837: raa, että maassa asuvan ruotsinkielisen väestön kielelli-
3838: siä tarpeita tarvitsee jättää tyydyttämättä. Ruotsalaisen
3839: asutusalueen väestön kielelliset oikeudet ovat pysytettä-
3840: vät siinä tilassa, että tämä väestö sekä oman koti-
3841: paikkansa viranomaisissa että niissä viranomaisissa ja
3842: virastoissa, joitten toimintapiiriin kuuluu ruotsinkielistä
3843: asutusaluetta, edelleenkin saa asiansa toimitetuksi omalla
3844: kielellään. Tätä varten on näiltä viranomaisilta vaadit-
3845: tava paitsi suomen- myöskin ruotsinkielen taito, ja
3846: mitä tulee mainittuihin virastoihin, on niihin otettava
3847: niin monta ruotsinkieltä osaavaa virkamiestä, kuin ruot-
3848: sinkielellä käyteltäväin asiain lukumäärä siellä vaatii.
3849:     Edellisestä näkyy, että ehdottamamme kielijärjestelmä
3850: tulisi turvaamaan eri paikkakuntien väestölle sen oman
3851: kielen virallisen käytännön. Mutta niille, jotka, vaikka-
3852: kin elävät ja asuvat suomalaisen kansan keskuudessa,
3853: pitävät ruotsinkieltä äidinkielenään, ei ole aihetta suoda
3854: kielellistä erikoisasemaa m. m. siitäkin syystä, että tuo
3855: heidän erikielisyytensä johtuu luonnottomista olosuh-
3856: teista ja semmoisenaan on kansamme kansalliselle ke-
3857: hitykselle vahingoksi.
3858:     Edellä esitettyjä periaatteita noudattamalla olisivat
3859: maamme viralliset kieliolot mielestämme järjestettävät
3860: pääpiirteiltään seuraavalla tavalla:
3861:     a) Kaikissa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa
3862: ovat asiat yleensä vireille pantavat ja käyteltävät suo-
3863: menkielellä sekä kaikki toimitus- ja asiakirjat sillä kie-
3864: lellä laadittavat.
3865:     b) Kaikki maan viranomaiset ovat velvolliset edel-
3866: leen ottamaan vastaan ruotsinkielisiä virallisia asiakir-
3867: joja, sekä sellaisia mainitulla kielellä kirjoitettuja yksi-
3868: tyisiä asiakirjoja, jotka ovat syntyneet ennen tämän jär-
3869: jestelmän voimaan asturiiista.
3870:     c) Ruotsalaisen asutusalueen väestöllä on oleva oi-
3871: keus viranomaisissa, joiden virkapiiriin kuuluu mainit-
3872:                     I, t9. -   Listo, y. m.              121
3873: 
3874: tua asutusaluetta, panna asiansa vireille ruotsinkielellä
3875: sekä näihin viranomaisiin antaa ruotsinkielisiä asiakir-
3876: JOJa. Sanottujen viranomaisten toimituskirjat sekä vir-
3877: kadiariot ja pöytäkirjat ovat täten vireille pannuissa
3878: asioissa ruotsinkielellä kirjoitettavat. Näin on menetel-
3879: tävä myöskin ruotsalaisella asutusalueella olevia yhdys-
3880: kuntia tai tämän alueen väestöön kuuluvia henkilöitä
3881: yksinomaan koskevissa asioissa, jotka viranomaisen alot-
3882: teesta vireille pannaan, sekä virallisen syyttäjän yksi-
3883: nään ajamissa rikosasioissa, kun vastaajana on ruotsa-
3884: laisen asutusalueen väestöön kuuluva henkilö.
3885:      Viranomaisen, jonka virkapiiriin kuuluu ruotsalaista
3886:  asutusaluetta, mutta ei koko maa, tulee suullisestikin,
3887: sikäli kuin asia koskee ruotsalaista asutusaluetta tai sen
3888: väestöä, siinä käyttää ruotsinkieltä.
3889:      Asioissa, joiden vireillepanijat ovat erikielisiä, sekä
3890: viranomaisen vireille panemissa asioissa, joissa asialli-
3891:  set ovat erikielisiä, on viranomaisten, joiden virkapiiriin
3892:  kuuluu ruotsalaista asutusaluetta, jos vireillepanijoista
3893:  tai asiallisista useimmat ovat sanotulta alueelta, mene-
3894:  teltävä samalla tavoin.
3895:      d) Asiakirjat, tiedonannot ja julkipanot, jotka viran-
3896:  omainen antaa kuulutettavaksi ruotsalaisella asutus-
3897:  alueella, ovat toimitettavat paitsi suomen- myöskin ruot-
3898:  sinkielisinä.
3899:     e) Mihinkään oikeus- tai. hallintolaitoksen virkaan tahi
3900:  muuhun toimeen ei saa ottaa eikä sitä hoitamaan mää-
3901:  rätä ketään, joka ei ole osottanut täydellisesti osaavansa
3902:  suomenkieltä. Virkamieheltä, jonka virkapiiriin kuuluu
3903:  ruotsalaista asutusaluetta, on sitä paitsi vaadittava ruot-
3904:  sinkielen taito.
3905:      Niinikään on katsottava, että virastoissa, joiden virka-
3906:  alueeseen kuuluu sanottua asutusaluetta, on niin monta
3907:  ruotsinkielentaitoista virkamiestä, kuin ruotsinkielellä
3908:  käyteltäväin asiain lukumäärä siellä vaatii.
3909: 122                I, 19. -   Xielila.insä.äd.
3910: 
3911:     f) Ruotsalaiseksi asutusalueeksi ja sen väestöksi on
3912: katsottava kunta tai seurakunta, jonka pöytäkirjakielenä
3913: on ruotsinkieli, sekä sellaisessa kunnassa asuvat ruot-
3914: sinkieliset henkilöt, niin myös ruotsinkieliset henkilöt
3915: sellaisessa kunnassa, jonka pöytäkiljakielenä on suo-
3916: menkieli, jos kunnan asukkaista esimerkiksi viides osa
3917: on ruotsinkielisiä.
3918: 
3919: 
3920: 
3921:     Kieliasetuksemme ovat vuodesta 1858 alkaen kaikki
3922: annetut hallinnollista tietä. Tämä on voitu perustaa
3923: siihen, että kun Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §
3924: sisältää lainsäännöksen, joka kieltää tuomioissa vierasta
3925: kieltä käyttämästä, hallituksen asiana on ollut ryhtyä
3926: niihin toimenpiteisiin, joitten kautta mainittu lainsään-
3927: nös myöskin väestön suomalaiseen kieliryhmään näh-
3928: den on tullut asianmukaiseen käytäntöön saatetuksi.
3929: Kun kuitenkin tämän käsityskannan oikeudellisuutta on
3930: epäilty, kun ne rajat, joitten sisällä Oikeudenkäyruis-
3931: kaaren 24 luvun 3 § on käytännössä toteutettava, ei-
3932: vät kaikissa kohdin ole kyllin selvät, ja kun lopuksi
3933: määräykset virallisesta kielestä hyvinkin likeisesti kos-
3934: kevat niitä oikeuksia, jotka ovat pidettävät kansalaisten
3935: personallisina, niin on tarpeen, että kielilakimme tästä-
3936: lähin säädetään kansan eduskunnan ja maan hallitsijan
3937: yhteisen päätöksen kautta. Sitä paitsi olisivat ehdotta-
3938: mamme kielilain johtavat periaatteet, koska on tarpeen
3939: vihdoinkin päästä meillä kimvan kestäneen kielitaiste-
3940: lun loppuun, maan uuteen hallitusmuotoon otettavalla
3941: säännöksellä julki lausuttavat ja lujaksi tehtävät.
3942:     Sen perustuksella, mitä ylempänä olemme esittäneet,
3943: rohkenemme siis Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa,
3944: 
3945:              etttt Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
3946:           alamatsesti anoisi:
3947:                 I, 19. -   Listo, y. m.                123
3948: 
3949:           1) Eduskunnan hyväksyttäväksi lainehdo-
3950:        tusta suomen- ja ruotsinkielen käyttttmisestä,
3951:        joka lainehdotus perustuisi siihen, etttt suo-
3952:        menkieli on oleva valtion viranomaisten sekä
3953:        valtiolaitosten kieli, kuitenkin siten, että ruot-
3954:        salaisen asutusalueen väestöllä on oleva oi-
3955:        keus kaikissa niissti viranomaisissa, joitten
3956:        virkapiiri käsitttiä ttitä aluetta, saada asiansa
3957:        ajetuksi ja käytellyiksi omalla kielellättn; sekä
3958: 
3959:           2) että mainitun kielilain johtavat peri-
3960:         aatteet otettaisiin maan hallitusmuotoon.
3961: 
3962: Helsingissä 8 p. kesäkuuta 1907·
3963: 
3964: A.. Listo.                     Artturi H. Virkkunen.
3965: E. Nevanlinna.                 Iisakki Vahe.
3966: A.. Lagerlöf.                  Aleksi Kä.py.
3967: Aug. ~elt.                    Liisi Xivioja
3968: A.. 0. Wuorimaa.               J'. E. Wiljomaa.
3969: Tuom. Pohjanpalo.              K. R. Kares.
3970: Kaarle 0. Knuutila.           E. S. Yrjö-Koskinen.
3971: J'ustus Ripatti.               A.. Koivisto.
3972: Iisakki Hoikka.               Hilda Kä.kikoski.
3973: Erkki Pullinen.               Liina Ala-Kulju.
3974: J'. E. Helkiö.                Vä.inö :Kivilinna.
3975: Aleksandra Gripenberg.        J'uho Ylikorpi
3976: J'uho Rannikko.                K. Myllylä..
3977: rr. w. Sipilä.                Aate Oikkonen.
3978: B:. G. Paloheimo.             Oskari Laine.
3979: S. !f. Rajala.                 Olli Pajari.
3980: J'uhani Araji.rvi.            J'. Buntti,
3981: Hannes Gebhard.               J'uho Tulikoura.
3982: Kaarlo, Heininen.             Matti Merivirta.
3983: Lauri Ingman.                 Wilh. Malmivaara.
3984: T. Nykänen.                   J'. E. Antila.
3985: Y. K. Yrjö-Koskinen.          J'uho Lepistö.
3986: E'. 0. Rapola.                Iida Wemmelpuu.
3987: J'. K. Paasikivi.             A.. Osw. Kairamo.
3988: 124
3989: 
3990: 1, 2o.   Pet. mem. N:o 158.
3991: 
3992:            Estlander, E., m. fl.: att till Landtdagen blefve
3993:               afldten proposition angdende finska och
3994:               svenska sprdken såsom Finlands national-
3995:               språk.
3996: 
3997: 
3998: 
3999:              Till Finlands landtdag!
4000: 
4001:                   Vördsamt memorial.
4002:     Tili den erfarenhet, ett halft århundrades utveckling
4003: af våra språk- och samhällsförhållanden varit egnad
4004: att skänka, hafva sällat sig lärdomar, framgångna ur
4005: de senaste årens ännu icke helt och hållet öfverståndna
4006: kamp mot ett främmande, öfvermäktigt nationalitetsför-
4007: tryck.
4008:     Såsom oeftergifligt måste af vårt folk det anspråk
4009: uppställas och vidblifvas, att endast de tvänne inhemska
4010: språken, finskan och svenskan, härstädes kunna vara
4011: nationalspråk och att de såsom sådana böra vara lan-
4012: dets lagstiftnings-, domstols- och ämbetsspråk. Ett erkän-
4013: nande häraf genom en af regent och folkrepresentation
4014: gemensamt vidtagen grundlagsbestämning skulle förty
4015: utgöra en i hög grad eftersträfvansvärd garanti för
4016: framtiden.
4017:     Men äfven däri, att grunderna för det inbördes för-
4018: hållandet emellan de tvänne folkspråken - såvidt som
4019: ett ordnande af hithörande omständigheter kan ske
4020: genom lagstiftning - böra bestämmas under folkrepre-
4021: sentationens medverkan, borde alla åsikter i närvarande
4022: tid kunna sammangå. Ty en dylik lagstiftning är af
4023: så ömtålig natur och ingriper så nära i den enskilde
4024: medborgarens rätt och därjämte så betydelsefull för de
4025: tvänne folk- och språkelementens ställning till hvar-
4026:                  I, oo. -   Estlander, y. m.         125
4027: 
4028: andra och därmed för landet i dess helhet, att endast
4029: om alla parters yrkanden och intressen kunnat blifva
4030: hörda och allsidigt afvägda, en blifvande språklag kan
4031: erhålla nödig moralisk auktoritet.
4032:     Såsom representanter för Finlands svenska befolk-
4033: ning hafva undertecknade funnit sig manade att påyrka
4034: en dylik lagstiftning, hvilken, om den stöder sig på
4035: rättvisans och försonlighetens grund, skall komma att
4036: i utomordentlig grad främja landets sanna bästa.
4037:     Det svenska språket uppbäres i Finland af en talrik
4038: folkstam, hvars modersmål det är; det utgör sålunda
4039: ett af Finlands inhemska språk och ett folkspråk i vårt
4040: Iand. Härjämte kräfver den svenska bildningsformen
4041: erkännande och understöd såsom en nationell, historiskt
4042: berättigad bildningsform, af hvars bestånd och för-
4043: kofran hela Iandets utveckling drager nytta.
4044:     Häraf följer att landets båda språk böra förklaras
4045: vara nationalspråk och såsom sådana lagstiftningens
4046: språk. Hvarje medborgare bör äga att på sitt språk,
4047: svenskan eller finskan, vända sig till domstol eller
4048: myndighet och utfå protokoll, utslag eller annan expe-
4049: dition i original på det af dessa språk han ·själf begag-
4050:  nat eller äskat. Tjänsteman i allmän tjänst bör ock
4051: därför äga förmåga att använda båda dessa språk i den
4052:  omfattning tjänsten kräfver. Myndighet, hvars ämbets-
4053: område utgöres af hela landet eller omfattar tvåsprå-
4054:  kigt område, bör vara obetaget att vid ärendes behand-
4055: ling eller i skriftväxling med annan myndighet begagna
4056:  det språk, som med afseende å sakens beskaffenhet är
4057:  ändamålsenligt.
4058:     I kommuner och församlingar, där en jämförelsevis
4059:  betydande del af den bofasta befolkningen talar det
4060:  andra inhemska språket, bör i fråga om kommunens
4061:  och dess myndigheters officiella språk mindretalets rätt
4062:  på ett fullt betryggande sätt tillgodoses.
4063: 126                   I, oo. - ltielila.insä.äd.
4064: 
4065:     Hvad i förestående måtto anförts, innefattar de all-
4066: männa grunder, å hvilka en rättvis språklagstiftning
4067: bör uppbyggas.
4068:     I anslutning härtill utbedja vi oss vördsamt att få
4069: föreslå, det Landtdagen ville besluta att till Hans Kej-
4070: serliga Majestät ingå med underdånig petition därom
4071: 
4072:                  att tili Landtdagen blefve afldten en pd
4073:              ojvanantydda grunder byggd nådig propo-
4074:              sition, innejattande förslag sdväl till grund-
4075:              lagsstadgande därom att finska och svenska
4076:              språken äro Finlands nationalsprdk, som ock
4077:              tili lag, angdende finska och svenska sprd-
4078:              kens likstttllighet vid domstolar och ämbets-
4079:              myndigheter, ttfvensom angdende sagda språks
4080:              anvttndning såsom kommunalspråk.
4081: 
4082:       Helsingfors den 7 juni 1907.
4083: 
4084:        Ernst Estla.nder.           r. Gustafsson.
4085:        ltarl Söderholm.            .Arvid :N'eovius.
4086:        V. '1'. B.osenqvist.        Oska.r :N'ix.
4087:        X. von .A.lftha.n.          ][. J. Xa.rlsson.
4088:        Oska.r Schultz.             J. Storbjörk.
4089:        Leo Ehrnrooth.              Ja.kob :N'ä.s.
4090:        Da.gma.r :N'eovius.         Xa.rl '1'. Oljema.rk.
4091:        Axel Cederberg.             Julius Sundblom.
4092:        l'ra.ns Ahlroos.            Osva.ld Wa.sa.stjerna..
4093:        0. W. Slä.tis.              A. B. B:edberg.
4094:        A. J. Bäck.
4095:                                                          127
4096: 
4097: 1, 21o -   Anom.ehd. N:o 191.
4098: 
4099:              Setälä, E. N., y. m.: LakisäädtJksen aikaansaa-
4100:                 misesta Suomen- ja ruotsinkielen keskinäi-
4101:                 sesttt asemasta maamme virastoissa.
4102: 
4103: 
4104: 
4105:                 Suomen Eduskunnalle.
4106: 
4107:     Ne epäkohdat, jotka maamme kielioloissa vallitsevat,
4108: ilmenevät etupäässä sivistyksellisellä alalla. Mutta vielä
4109: on myöskin se lainsäädäntö, joka koskee maamme kiel-
4110: ten käyttämistä virallisena kielenä, puutteellinen. Koska
4111: epäkohdat tällä alalla ovat erittäin turmiolliset kan-
4112: samme eheydelle, ne kun sisältävät aiheen sen pitkälli-
4113: sen riidan jatkumiseen, joka on erottanut maamme eri-
4114: kieliset kansalaiset toisistaan, olisi näiden epäkohtien
4115: pikainen, perinpohjainen ja oikeudenmukainen korjaus
4116: erittäin toivottava.
4117:     Epäkohdaksi on ensinnäkin sanottava se, että lain-
4118: säädäntö kotimaisten kieltemme keskinäisestä asemasta
4119: on käytännön nojalla ollut yksinomaan hallinnollista
4120: laatua, jota vastoin eduskunnan myötävaikutuksesta
4121: riippuva lainsäädäntö tällä alalla on sisällykseltään pe-
4122: rin niukka. Meidän perustuslakimme ovat syntyneet
4123: oloissa, joissa ei virkakieltä koskevien määräysten tar-
4124: vetta tunnettu, eivätkä ne siis sisällä tästä asiasta mitään
4125: säännöksiä. Yleinen lakimme sisältää ainoastaan sen
4126: määräyksen, ettei vierasta kieltä saa tuomioissa käyttää,
4127: ja täten on siis kylläkin se erinomaisen tärkeä periaate
4128: lausuttu, että virallisena kielenä Suomessa on oleva
4129:  ainoastaan kansan kieli. Mutta tämän yleisen periaat-
4130:  teen kehyksissä on hallitus säätänyt lakia suomen ja
4131:  ruotsin kielen käyttämisestä tuomioistuimissa ja muissa
4132:  viranomaisissa sekä niistä pätevyysvaatimuksista, joita
4133: 128                1, 2L -   ltielilainsä.äd.
4134: 
4135: virkamiehille kielitaitoon nähden on asetettava. Sään-
4136: nökset maamme kummankin kielen käyttämisestä virka-
4137: kielenä ovat kuitenkin siksi tärkeitä ja yksityisenkin
4138: kansalaisen oikeutta läheisesti koskevia, että kansan
4139: eduskunnan pitäisi saada olla osallisena näistä asioista
4140: lakia säätämässä. Kielilainsäädännön pitäisi siis paljoa
4141: enemmän yksityiskohdittain kuin nykyään tapahtua
4142: eduskunnan myötävaikutuksella.
4143:     Voimassaoleva kielilainsäädäntömille perustuu kyllä
4144: sen lakiimme sisältyvän periaatteen tunnustamiseen, että
4145: kansan kieli on oleva virkakielenä, pitäen lähtökohta-
4146: naan kunnalliskieltä. Mutta puutteellisuutena tämän
4147: periaatteen johdonmukaisessa toteuttamisessa on, että
4148: kunnalliskielen määrää kunnan, s. o. kaupungeissa kau-
4149: punginvaltuusmiesten, piJytäkirjakieli ja että on edelly-
4150: tetty ainoastaan yksikielisia kuntia. Koska kuitenkin
4151: nykyisen kunnallislainsäädäntömme nojalla kunnan
4152: pöytäkirjakieli voi olla toinen kuin paikkakunnan asuja-
4153: miston verrattomasti suuren enemmistön kieli ja koska
4154: sitä paitsi maassamme on melkoinen joukko kuntia,
4155: joissa on sekä suomen että ruotsin kieltä puhuvia asuk-
4156: kaita, ei se lainsäädäntö, joka ei ota näitä seikkoja var-
4157: teen, johda kieliolojen oikeudenmukaiseen järjestelyyn.
4158:     Vaillinaisesti toteutettuna on ylempänä mainittu peri-
4159: aate nykyisessä kielilainsäädännössämme myös siinä
4160: kohdin, että viranomainen erinäisissä tapauksissa itse
4161: saa määrätä virallisen kielensä virkapiirinsä asujamiston
4162: kielestä riippumatta. Erittäinkin siitä määräyksestä, että
4163: viranomaisen, jonka virka-alue käsittää koko maan, on
4164: »käytettävä sitä kieltä, minkä harkitsee asian laatuun
4165: nähden tarkoituksenmukaisemmaksi», on ollut seurauk-
4166: sena, että maamme keskusvirastoissa todellisuudessa
4167: ruotsi on suuressa määrässä ollut virallisena kielenä
4168: eikä siis suomenkieli likimainkaan saavuttanut sitä ase-
4169: maa maan viranomaisten kielenä, mikä sillä kansan
4170: suuren enemmistön kielenä oikeudenmukaisesti pitäisi olla.
4171:                     I, 21.. -   Setåli., y. m.           129
4172: 
4173:     Edelleen on suurena epäkohtana mainittava, ettei
4174: virkamiesten suomenkielen taito läheskään ole ollut riit-
4175: tävä. On tosin kyllä virkamiehiltä vaadittu taitoa käyt-
4176: tää suomen kieltä puheessa ja kirjoituksessa, mutta
4177: todellisuudessa tämä vaadittu suomen kielen suullisen
4178: ja kirjallisen taidon määrä on ollut siksi vähäinen, ettei
4179: siihen ole sisältynyt taito itsenäisesti ja mallikelpoisesti
4180: laatia asia- ja toimituskirjoja, lausuntoja tai lakitekstejä
4181: suomeksi. Ja erittäinkin on useiden korkeampain virka-
4182: miesten suomen kielen taito ollut varsin epätyydyttävä.
4183: Samalla kuin on saatu tyytyä varsin vähäiseen suomen
4184: kielen taitoon niihinkin virkamiehiin nähden, jotka joutu-
4185: vat palvelemaan puhtaastaan suomenkielistä kansaa tai
4186: joiden virka-alue käsittää koko maan, samalla on toi-
4187: selta puolen asetettu liikanaisiakin vaatimuksia toisen
4188: kotimaisen kielen taidosta. Jokaisen suomenkielisenkin
4189: valtion oppilaitoksen opettajalta vaaditaan, että hänen
4190: tulee sujuvasti osata antaa opetusta ruotsiksi, jokaiselta
4191: supisuomalaisen alueen virkamieheltä vaaditaan ruotsin
4192: kielen suullista ja kirjallista osaamista, vaikkakaan käy-
4193: tännöllinen tarve ei vaatisi asettamaan näin suuria
4194: vaatimuksia, kun sitä vastaan, jos kielitaidon vaatimuk-
4195: sia tämmöisissä tapauksissa alennettaisiin, kieliopintoon
4196: menevä aika voitaisiin käyttää muiden aineiden opiske-
4197: luun.
4198:     Näiden epäkohtien poistaminen vaatii lainsäädäntö-
4199: työtä, jossa Suomen kansaneduskunnan, joka paraiten
4200: tuntee kansan tarpeet, tulisi olla osallisena. Tarvittai-
4201: siin ensinnäkin perustuslainsäännöksiä, jotka sisältäisi-
4202: vät kielilainsäädännön yleiset periaatteet. Tarvittaisiin
4203: uusi laki suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä maan
4204: tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Tarvittaisiin
4205: laki, joka määräisi virkamiesten kielelliset pätevyys-
4206: ehdot, ainakin pääpiirteissään, joskin ehkä tämä laki
4207: voitaisiin jättää täydennettäväksi hallinnollisilla mää-
4208: räyksillä.
4209:                                                          9
4210: 130                I, 21. -   Eielila.insä.äd.
4211: 
4212:       Mitä niihin periaatteihin tulee, joita kielilainsäädän-
4213:  nössä olisi noudatettava, on meidän kantamme se, että
4214:  tämän lainsäädännön tulisi rakentua semmoisille perus-
4215:  teille, että se toteuttaisi enemmistön suuremman oikeu-
4216:  den siltä sortamatta vähemmistön oikeutta. Luonnol-
4217: lista kuitenkin on, ettei ole mahdollista täysin pitää
4218:  huolta aivan pienistä vähemmistöistä. Näihin nähden
4219:  ei kumminkaan mistään oikeudenloukkauksesta voi pu-
4220: hua, sillä aivan pienten vähemmistöjen on tietysti
4221: pakko, tullakseen toimeen ympäristönsä kanssa, oppia
4222: ympäristönsä kieli.
4223:      Yleisenä periaatteena tulisi olla, että kunkin virka-
4224: alueen asujamiston kieli on oleva virkakielen määrää-
4225: jänä. Koska kuitenkin muutamilla virka-alueilla puhu-
4226: taan kumpaakin kieltä, olisi lailla määrättävä, kuinka
4227: suuri toiskielisten luku on oleva, jotta virka-alue olisi
4228: kaksikieliseksi katsottava. Yksikielisellä alueella tulisi
4229: alueen kielen olla virkakielenä, kaksikielisellä alueella
4230: olisi käytettävä molempia kieliä, kuitenkin niin, että
4231: asujamiston enemmistön kieli olisi pääkielenä, jota käy-
4232: tettäisiin, milloin nimenomaan ei ole kysymys vähem-
4233: mistöön kuuluvien palvelemisesta.
4234:      Mitä yksityisen kansalaisen kielellisiin oikeuksiin
4235: tulee, niin mielestämme olisi säilytettävä yksityiselle
4236: edelleenkin oikeus omalla kielellään kääntyä maan
4237: tuomioistuimien ja virastojen puoleen yksikielisilläkin
4238: alueilla. Meistä tuntuu kohtuuttomalta vaatia, että
4239: ruotsiapuhuvan kansanmiehen, jos hän esim. Vaasan
4240: läänistä on muuttanut Oulun lääniin, pitäisi samalla
4241: oppia suomea esteettömästi kirjallisesti käyttämään,
4242: yhtä vähän kuin voi vaatia, että Ahvenanmaalle muutta-
4243: neen suomalaisen täytyisi oppia ruotsia kirjoittamaan.
4244: Olemme tosin kuulleet sitä mielipidettä esiintuotavan,
4245: että suomeapuhuvalla maassamme tässä kohdin pitäisi
4246: olla toiset oikeudet kuin ruotsiapuhuvalla, mutta emme
4247:                     I, 2:1. -   Setälä, y. m.              131
4248: 
4249: voi yhtyä semmoiseen oikeuden jakoon, joka soisi eri-
4250: kielisille erilaisia oikeuksia.
4251:     Kansalaisen oikeus saada virastoista ja tuomioistui-
4252: mista asiakirjoja omalla kielellään olisi kaksikielisillä
4253: alueilla säilytettävä nykyisellään. Sitä vastoin ei mie-
4254: lestämme yksikielisillä alueilla tapahtuisi yksityiselle
4255: kansalaiselle vääryyttä, jos virastot yleensä antaisivat
4256: päätöksensä ainoastaan alueensa kielellä. Onhan luon-
4257: nollista, niinkuin jo viitattiin, että pienen vähemmistön
4258: jäsenet yleensä oppivat ymmärtämään ympäristönsä
4259: kieltä, joten siis toisella kielellä saatavat asiakirjat eivät
4260: voine tuottaa vaikeutta. Edelleen on huomattava, että
4261: virastojen päätökset useimmissa tapauksissa joutuvat
4262: tavalla tai toisella koskemaan myöskin toisia kansalai-
4263: sia, joiden kieli on alueen kieli. Jonkun verran toinen
4264: on asian laita tuomioistuimissa. Tuomioistuimen pää-
4265: tökset saattavat niin läheisesti yksityiskohdissaankin
4266: koskea yksityisen kansalaisen oikeutta ja etua, että
4267: näyttää kohtuulliselta tässä kohdin tehdä poikkeus.
4268: Ensiksikin on tärkeätä, että rikoksesta syytetty voi saada
4269: asiakirjat omalla kielellään, milloin hän sitä pyytää.
4270: Mitä muihin asioihin tulee, on nykyisen kieliasetuksen
4271: mukaan kantaja saanut määrätä asiakirjan kielen. Tämä
4272: ei ole paikallaan, mutta sitä vastoin voisi yksikielisellä
4273: alueella myöntää oikeuden saada asiakirjoja toisella
4274: kuin alueen kielellä, jos kantaja ja vastaaja yhtyvät sitä
4275: pyytämään.
4276:     Mielestämme olisi siis osittain perustuslain voimalla,
4277: osittain hallitsijan ja eduskunnan yhteisestä päätöksestä
4278: riippuvalla lailla säädettävä seuraavaan tapaan:
4279:     Suomenmaan tuomioistuinten ja muiden viranomais-
4280: ten tulee virkatoiminnassansa käyttää virka-alueensa
4281: kieltä.
4282:     Jokaisella asiallisella on oikeus kääntyessään valtion
4283: viranomaisiin käyttää kumpaa kotimaista kieltä haluaa
4284: suomea tahi ruotsia.
4285: 132                l, 2L -   Xielila.insä.ä.d.
4286: 
4287:     Virka-alue on, sen asujanten kielen mukaan, joko
4288: yksikielinen tahi kaksikielinen.
4289:     Virka-alue, joka käsittää yhden kunnan, katsotaan
4290: yksikieliseksi, jos toista kotimaista kieltä puhuvien luku
4291: ei nouse 20 °/o:iin asujamiston koko määrästä tahi, saa-
4292: vuttamatta tätä prosenttimäärää, vähintään 3,000 hen-
4293: keen, mutta kaksikieliseksi, jos toiskielisten luku nou-
4294: see näihin määriin.
4295:     Virka-alue, joka käsittää useampia kuntia, katsotaan
4296: yksikieliseksi, jos siihen kuuluu ainoastaan samankieli-
4297: siä kuntia, vaan kaksikieliseksi, jos siihen kuuluu sekä
4298: suomen- että ruotsinkielisiä kuntia tai joku kaksikielinen
4299: kunta.
4300:     Mitkä kunnat ovat katsottavat suomen- tai ruotsin-
4301: kielisiksi ja mitkä kaksikielisiksi, määrää väkilukutilas-
4302: ton perustuksella senaatti joka kymmenes vuosi, samalla
4303: julkaisten luettelon eri kuntien suomen- ja ruotsinkie-
4304: listen asujanten lukumäärästä.
4305:     Yksikielisellä virka-alueella on tuomioistuinten ja
4306: muiden viranomaisten käytettävä sitä kieltä, minkäkieli-
4307: nen virka-alue on. Tuomioistuin olkoon kuitenkin vel-
4308: vollinen antamaan toimituskirjan toisella kotimaisella
4309: kielellä, kun asiallinen tahi, milloin heitä on useampia,
4310: he kaikki ovat sitä käyttäneet taikka pyytäneet toimi-
4311: tuskirjan sillä kielellä laadittavaksi.
4312:     Kaksikielisellä virka-alueella pitää tuomioistuinten ja
4313: muiden viranomaisten asioissa, jotka ovat yksityisten,
4314: kuntain tahi muiden yhteisöjen vireille panemia, käyt-
4315: tää sitä kieltä, jota asian alkuunpanija tahi, kun heitä
4316: on useampia, he kaikki ovat käyttäneet taikka millä kie-
4317: lellä he ovat pyytäneet toimituskirjan laadittavaksi.
4318:     Kun asia ei ole yksityisestä alotteesta syntynyt
4319: taikka kun asian alkuunpanijat ovat käyttäneet eri kie-
4320: liä tahi lausuneet erilaiset toivomukset, on, milloin virka-
4321: alueena on vain yksi kunta, käytettävä kunnan asujan-
4322:                    I, 21. -   Setälä., y. m;           133
4323: 
4324: ten enemmistön kieltä, vaan jos siihen kuuluu useita
4325: kuntia, sitä kieltä, joka on useampain kuntain kieli.
4326:     Rikosasioissa on tuomioistuimen käytettävä sitä koti-
4327: maista kieltä, jota syytetty käyttää, vaan jos syytetyitä
4328: on useampia ja he käyttävät eri kieltä, sitä kieltä, minkä
4329: tuomioistuin syytetyille soveliaimmaksi harkitsee.
4330:     Ylemmän oikeuden tai muun viranomaisen pitää
4331: itsekussakin tapauksessa käyttää sitä kieltä, jota alem-
4332: man oikeuden tahi viranomaisen on tämän lain mukaan
4333: ollut samassa asiassa käytettävä.
4334:     Niinikään on ylemmän oikeuden tai muun viran-
4335: omaisen kirjoitettava aiemmalle viranomaiselle menevät
4336: kirjelmänsä sillä kielellä, jota. viimeksimainittu viran-
4337: omainen on velvollinen käyttämään.
4338:     Valtion oppilaitosten johtajain ja muiden toimimies-
4339: ten tulee käyttää asianomaisen opiston kieltä.
4340:     Pääsemistä varten opettajaksi valtion oppilaitokseen
4341: vaaditaan, että se, joka semmoiseen toimeen ilmoittau-
4342: tuu, on yliopistossa suoritetulla tutkinnolla tahi nor-
4343: maalilyseon opettajakunnan edessä suoritetuilla kokeilla
4344: osottanut osaavansa etevällä tavalla käyttää sen koulun
4345: opetuskieltä, johon hän opettajaksi pyrkii.
4346:    Pääsemistä varten muihin valtion virkoihin vaaditaan,
4347: että se, joka virkaan ilmoittautuu, osottaa, että hänellä
4348: on täydellinen taito virka-alueen asujanten enemmistön
4349: kielessä. Sen lisäksi on vaadittava viranhakijalta, jos
4350: virka-alue on yksikielinen, toisen kotimaisen kielen
4351: ymmärtämistä, mutta jos se on kaksikielinen tai jos
4352: virka on lainopillinen, toisen kotimaisen kielen suullista
4353: ja kirjallista taitoa.
4354:     Näyte täydellisestä suomen tai ruotsin kielen taidosta
4355: pääsemistä varten virkaan, johon vaaditaan yliopistossa
4356: suoritettua tutkintoa, on tapahtuva tutkintokomisioonin
4357: edessä, jonka senaatti määrää. Todistus suomen tai
4358: ruotsin kielen ymmärtämisestä taikka suullisesta ja kir-
4359: 134                   I. 21. -   Xielila.insää.d.
4360: 
4361: jallisesta taidosta on yliopiston tai täydellisen lyseon
4362: suomen tai ruotsin kielen opettajan annettava.
4363:     Edellä olevan nojalla rohkenemme kunnioittaen
4364: ehdottaa
4365:                   että Suomen Eduskunta anoisi, että Keisa-
4366:              rillinen Majesteetti suvaitsisi ensi valtiopäi-
4367:              ville valmistuttaa eduskunnalle arm. esityksen
4368:              perustuslainsäännöksiksi suomen ja ruotsin
4369:              kielen keskinäisestä asemasta sekä laiksi suo-
4370:              men ja ruotsin kielen käyttämisestä maan
4371:              tuomioistuimissa ja muissa viranomatstssa
4372:              siihen suuntaan kuin yllä on esitetty.
4373:       Helsingissä 8 p. kesäk. I 907.
4374: 
4375:         E. N. Setälä.                    Eero Erkk:o.
4376:         A11i Nissinen.                   Juho Kaveri.
4377:         liiiikko Knuutila.               l!r. E. Huoponen.
4378:         Pekka Leppänen.                  X. Wilja.kainen.
4379:         Juho Snellman.                   Antti llltikkola.
4380:         Gust. Arokallio.                 Pekka Pennanen.
4381:         S. Keiskanen.                    P. Xuisma.
4382:         P . .Ahmavaara.                  X. W. Xoskelin.
4383:          J ona.s Ca.stren.               U. Brander.
4384:         Heikki ltenval.L                 ]II[. Pesonen.
4385:                F.
4386: Muutoksia Valtiopäiväjärjestyk-
4387:  seen koskevia anomus ehdotuksia.
4388:                                                            137
4389: 
4390: 1, 22. -   Anom.ebd. N:o 118.
4391: 
4392:              Järvinen, J., y. m.: Sellaisen muutoksen ai-
4393:                    kaansaamisesta Valtiopttivttjttrjestykseen,
4394:                    etttt ttttnestykset Eduskunnassa toimitet-
4395:                    taisiin avoimesti.
4396: 
4397: 
4398: 
4399:            Suomen k a n s a ne d u s kun n a 11 e.
4400: 
4401:      Eduskunnallisen lainsäädäntötoimen kansanvaltainen
4402: periaate edellyttää, että valitsijoilla on jo edeltäpäin
4403: tieto siitä yleisestä ajatussuunnasta, jota heidän edus-
4404: tajaehdokkaansa kannattaa, kuin myöskin niistä käsi~
4405: tyksistä, jotka hänellä esiintulevista erikoiskysymyksistä
4406: on. Valtiopäiväjärjestyksemme määräämä vaalitapakin
4407: valitsijayhdistyksineen, jotka ilmaisevat yleispyrintönsä
4408: ja tunnuslausetnsa, edellyttää ja hyväksyy tämän käsi-
4409: tyksen. Mutta siitä taas johtuu luonnollisena seurauk-
4410: sena, että edustajan toiminta valtiopäivillä on oleva
4411: julkista, jotta valitsijat alati ovat tilaisuudessa seuraa-
4412: maan sitä. Haitallisena esteenä tälle luonnolliselle pyr-
4413: kimykselle ovat Valtiopäiväjärjestyksemme §:t 66 ja 67,
4414: jotka määräävät eduskunnassa toimitettavat äänestykset
4415: salaisiksi. Tämä on alituisena epätietoisuuden aiheena va-
4416: litsijoille, jotka eivätvoi olla varmatedustajansa todellisesta
4417: menettelystä tärkeissä ja ratkaisevissa äänestyksissä, joit-
4418: ten perustalla he vasta voisivat antaa tälle hyväksymisensä
4419: tai epäluottamuksensa vastaisissa vaaleissa. Näin ollen ei
4420: mitenkään voida estää epäluuloa syntymästä valitsijainja
4421: edustajain välille, joka on jo edustajain arvoa alen-
4422: tavaa ja tuottaa molemminpuolista kiusaa. Ja kun sitä
4423: ei voida muuten poistaa kuin muuttamalla äänestys jul-
4424: kiseksi, on sen aikaansaamiseksi toimiin ryhdyttävä. Jo
4425: salaisen lippuäänestyksen teknillinen hankaluuskin ke-
4426: 138          I, 22. -   Muutoksia Valtiopä.ivä.jä.rj.
4427: 
4428: hottaa vaihtamaan sen uusiaikaisia apukeinoja käyttäen
4429: nopeasti toimivaksi julkiseksi äänestykseksi, joka luo
4430: epäluulotloman suhteen edustajain ja valitsijain välille
4431: ja paremmin vastaa kansanvaltaisen eduskuntamuo-
4432: tomme periaatteita.
4433:    Yllä esitetyn perustalla pyydämme eduskuntaa ano-
4434: maan,
4435: 
4436:                  että hallitsija viipymättä esittäisi sellaisen
4437:              muutoksen Valtiopäiväjärjestyksen §:iin 66 ja
4438:              67, että äänestykset eduskunnassa toimitet-
4439:              taisiin avoimesti.
4440:       Helsingissä 7 p. kesäk. 1907.
4441:        Josua Järvinen.                 Aatto Siren.
4442:        Sulo Wuolijolri.                YJ.jö Sirola.
4443:        Juho Suomalainen.               J. F. l5J'aaralainen.
4444:        A.bel Suomalainen.              Arvi Lahtinen.
4445:        A.tte Mantere.                  Väinö Tanner.
4446:                                                         139
4447: 
4448: 1, 2s. -   Anom.ehd. N:o 122.
4449: 
4450:              Hämäläinen, K., y. m.: Niiden kohtien poista-
4451:                   misesta Valtiopaivajärjestyksen 29 §:stä,
4452:                   jotka ehkäisevät Eduskunnan täytta
4453:                   aloteoikeutta perustus- ja kirkkolakiky-
4454:                   symyksissä.
4455: 
4456: 
4457: 
4458:        Suomen kansan eduskunnalle.
4459: 
4460:     Surullisena muistona perustuslakiemme valtiokaap-
4461: pausluonteesta on Valtiopäiväjärjestyksemme 29:n §:n
4462: toinen kohta. Se on jäännös Yhdistys- ja Vakuutus-
4463: kirjan §:stä 6, jonka mukaan eduskunnalle jätettiin vain
4464: oikeus käsitellä yksinomaan hallitsijan sille esittämiä
4465: asioita.- Keisarillinen julistuskirja v:lta I886,joka tämän
4466: rajoituksen osaksi poisti, jätti sen kuitenkin edelleen es-
4467: tämään eduskunnan vapaata alotetta m. m. perustusla-
4468: kia koskevissa kysymyksissä. Myöskään kirkkolain muu-
4469: tokseen ei eduskunnalla ole täyttä aloteoikeutta.
4470:     Se nopea kehitys ja valveutuminen, joka kansamme
4471: yleisessä elämässä viime vuosikymmeninä on virinnyt,
4472: ja polttaviksi kohonneet uudet edistyspyrinnöt vaativat
4473: eduskunnan oikeuksia tässäkin kohdin taas lavennetta-
4474: viksi. Sen käsittäen yritti eduskuntauudistusta valmis-
4475: tanut komiteakin uuden Valtiopäiväjärjestyksen kautta
4476: hankkia eduskunnalle esitysoikeuden myös perustuslaki-
4477: kysymyksissä, mutta senaatti ei tätä yritystä laskenut
4478: edelleen menemään. - On täysi syy kuitenkin nyt ryh-
4479: tyä asiassa toimiin. Viitaten vain rajoittamattoman aiote-
4480: oikeuden erittäin suureen merkitykseen sekä sen yh-
4481: teenkuuluvaisuuteen nykyaikaisen valtio-oikeuden kan-
4482: sanvaltaisten periaatteiden kanssa, toivomme eduskun-
4483: nan yhtyvän anomaan,
4484: 140          I, 2s. -   Muutoksia Valtiopä.ivlijä.rj.
4485: 
4486:                 että hallitsija esittäisi Valtiopäiväjärjes-
4487:             tyksen 29 §:n toisesta kohdasta poistettaviksi
4488:             ne rajoitukset, jotka ehkäisevät eduskunnan
4489:             täyttä aloteoikeutta perustus- ja kirkkolaki-
4490:             kysymyksissä.
4491:       Helsingissä 8 p:nä kesäk. 1907·
4492: 
4493:        Xalle ltåmäläinen.              YJ.jö Sirola.
4494:        Aatto Siren.                    Juho Suomalainen.
4495:        Josua Järvinen.                 Atte Mantere.
4496:        Väinö Tanner.                   D. J. Xalliokorpi.
4497:                                                          141
4498: 
4499: 1, 24. -   Anom.ehd. N:o 142.
4500:              Tanner, V., y. m.: Eduskunnan jäsenten inter-
4501:                pellatsionioikeuden laajentamisesta.
4502: 
4503: 
4504: 
4505:              Suomen kansaned us kunnalle.
4506: 
4507:     Kansanvaltaisen valtiooikeusperiaatteen mukaan on
4508: hallituksen toimeenpanevana valtiomahtina toimittava
4509: täydessä sopusoinnussa kansaneduskunnan kanssa nou-
4510: dattaen tämän hyväksymää yhteiskunnallista ja valtiollista
4511: ohjelmaa. Kun eduskunta kuitenkaan ei yksityiskoh-
4512: dissaan voi määritellä edes sille täysin vastuunalaisen-
4513: kaan hallituksen askeleita, täytyy sen jollain muulla ta-
4514: valla valvoa tämän toimia. Se käy parhaiten siten, että
4515: kullakin edustajalla on oikeus hallituksen jäsenille esit-
4516: tää tiedusteluja ja kysymyksiä heidän virka-alaansa kuu-
4517: luvista asioista ja heidän sekä heidän alaistensa viran-
4518: omaisten aikeista, toimista ja laimiinlyömisistä, ja on
4519: heidän annettava asiassa vastaus, minkä johdosta edus-
4520: kunta sitten keskusteltuaan lausuu käsityksensä. Oleel-
4521: lisimpiin oikeuksiin, mitä kansanvaltaisuudelle perustu-
4522: villa lakiasäätävillä edustuslaitoksilla nykyisin on, kuuluu
4523: näin ollen ehdottomasti tämä interpellatsionioikeus.
4524: Erittäin tarpeellisia arvostelutilaisuuksia tarjoo se eten-
4525: kin siellä, missä hallitus ei ole eduskunnalle täydelli-
4526: sesti vastuunalainen.
4527:     Tämän tärkeän oikeuden takaa vain perin vaillinai-
4528: sesti maamme nykyinen Valtiopäiväjärjestys. Sen 32 §
4529: säätää, että ensiksikin tuollaisen kysymyksen saa edus-
4530: taja ottaa esille ainoastaan eduskunnan enemmistön
4531: edeltäpäin antamalla suostumuksella, ja toiseksi jää
4532: vielä kokonaan hallituksen jäsenen mielivaltaan, saa-
4533: puuko hän kysymykseen vastaamaan vai eikö. On sel-
4534: 142           I, l!4. -   llluutoksia. Va.ltiopäivä.ji1:j.
4535: 
4536: vää, että moiset rajoitukset tekevät interpellatsionioikeu-
4537: den aivan näennäiseksi. Tästä on alituisena vaarana se,
4538: että helposti pääsee hallituksessa ja sen alaisissa virka-
4539: kunnissa vallalle itsekylläinen virkavaltaisuuden henki,
4540: niiden toimitsijat kun tietävät olevansa turvatut edus-
4541: kunnan edessä tapahtuvaa arvosteluakin vastaan.
4542:     Tälläisessä hallinnollisen virkavallan etuoikeute-
4543: tussa asemassa eivät enää ole edes Venäjän ministe-
4544: rit - mainitaksemme vain yhden, mutta paljon puhu-
4545: van esimerkin - vaan on heidän määrätyn ajan ku-
4546: luessa saavuttava vastaamaan eduskunnassa tehtyihin
4547: kysymyksiin.
4548:     Viitaten juuri mainittuun tosiasiaan ja esitettyihin
4549: näkökohtiin, kehotamme eduskuntaa anomaan,
4550:                   että hallitsija esittt'iisi sellaisen muutoksen
4551:              Valtiopäiväjt'irjestyksen 32 §:ät'in, etta kulle-
4552:              kin edustajalle tulee oikeus ilman edeltt'ikt'iy-
4553:              vt'it'i eduskunnan pt'itiiöstä tehdt'i interpellatio-
4554:              neja hallituksen jäsenille, joiden on niiihin
4555:              mt'iärätyn ajan kuluessa vastattava, ja
4556:                 että hallituksen jtiseniksi, joita tämä kos-
4557:              kee, selitetään paitsi senaatin jäseniä myös
4558:              prokuraattori ja ministerivaltiosihteeri sekä
4559:              hänen apulaisensa.
4560:       Helsingissä 8 p:nä kesäk. 1907.
4561:        Väinö Tanner.                   J'osua. J'ä.rvinen.
4562:        lf. B. af Ursin.                Jt. G. :S:öijer.
4563:        Emil Perttilä.                  Yrjö Sirola.
4564:        Anni :S:uota.r:i..              Wäinö Wuolijoki.
4565:        Jenny lfuotio.                  llla.tti '.rurkia.
4566:        Juho Xirves.                    S. Häkkinen.
4567:                                                         143
4568: 
4569: 
4570: 1, 2r..   Anom.ehd. N:o 150.
4571:             Eloranta, V., y. m.: Aänioikeusikttrajan mätt-
4572:                rttämisestä 21 vuodeksi sekä äänioikeuden
4573:                rajoitusmääräysten poistamisesta Valtiopäi-
4574:                väjärjestyksesttt.
4575: 
4576: 
4577: 
4578: 
4579:           Suomen kansan eduskunnalle.
4580: 
4581:      Se juhlapuheitten korulause, että jokainen Suomen
4582: kansalainen tuntee olevansa edustettuna uudessa edus-
4583: kunnassamme, on, kuten kaikki tiedämme, paikkaansa
4584: pitämätön. Koska kuitenkin on enemmän kuin suota-
4585: vaa, että todellisuus saadaan tätä lausetta vastaavaksi,
4586: toivomme tämän eduskunnan arveluitta yhtyvän korjaa-
4587: maan Valtiopäiväjärjestyksen 5:ttä §:ää.
4588:       Jo ikäraja, 24 vuotta, jota nuoremmat, muuten täys-
4589: valtaiset Suomen kansalaiset, eivät ole äänioikeutetut, on
4590: herättänyt yhtä suurta kuin oikeutettua tyytymättömyyttä
4591: kansassa riistäessään sen elinvoimaisimmalta osalta,
4592: täysikäisyyteen juuri kypsyneeltä nuorisojoukolta tämän
4593: luonnollisen oikeuden. Etenkin se syvä loukkaus, jonka
4594: sisälsi ikärajan korotus säätyeduskunnan äänioikeusikä-
4595: rajasta, jäytää eduskuntamme juuria. Ne sitovat lu-
4596: paukset, joita tässä suhteessa annettiin kansallisiaken
4597: muistettavina aikoina, ja lisäksi lukuisien säätyedustajien
4598: puheet niinä toukokuun päivinä, joina vuosi sitten uutta
4599: Valtiopäiväjärjestystä hyväksyttiin, velvoittanevat edusta-
4600: jia kaikista ryhmäkunnista rientämään korjaamaan sitä hai-
4601: rahdusta, jonka senaatti teki muuttaessaan tässä koh-
4602: din eduskuntakomitean ehdotuksen, ja jota säädyt huo-
4603: lissaan eduskuntauudistuksen kohtalosta eivät kuu-
4604: lemma uskaltaneet enää silloin muuttaa.
4605: 144         I, 25. -   Muutoksia. Va.ltiopä.ivä.jårj.
4606: 
4607:      Tunnetut ja monesti esitetyt ovat myös syyt muita
4608: äänioikeuden rajotuksia vastaan. Niihin siis vain ly-
4609: hyesti viittaamme.
4610:       I. Sotapalvelus, kunniakkaaksi kansanpuolustuksena
4611: julistettu, ei mitenkään voi olla pätevä este tärkeän
4612:  kansalaisoikeuden käyttämiselle.
4613:      2. Holhouksen alainen, vajavaltaisena, näyttää to-
4614: sin ehkä suuremmalla syyllä vaalioikeutta vaille jäte-
4615: tyltä. Mutta kun ajattelee, että hyvin yleinen syy hol-
4616: huunalaiseksi joutumiseen on kykenemättömyys hoitaa
4617: suuria omaisuuksia, jotka yksilön ansiotta ovat hänen
4618:  käsiinsä joutuneet, niin saa asia toisen valaistuksen.
4619: Tämä kykenemättömyys ei silti vielä merkitse valtiol-
4620:  lisen arvostelukyvyn puutetta, joten tuntuu oikeudetto-
4621: malta ja turhalta jättää tähän asemaan joutuneita ääni-
4622: oikeutta vaille, varsinkaan kun sellaiset vähälukuisuu-
4623: tensa vuoksi eivät voi mitenkään ratkaisevasti vaaleihin
4624: vaikuttaa. Mielenvikaisuuden takia holhuunalaisiksi joutu-
4625: neet ovat luonnollisesti ilman muuta äänioikeutta vailla.
4626:      3· Vaatimus, että äänioikeutetun kansalaisen on ol-
4627: lut oltava kolme vuotta maassa hengille pantuna, tun-
4628:  tuu vain häiriötä tuottavalta ja aivan tarpeettomalta.
4629:     4· Kruununverojen suorittamattomuus ihmisoikeuk-
4630: sien menettämisen aiheena on ilmeinen vääryys maan
4631:  vähävaraista luokkaa kohtaan, joskin jossain tapauk-
4632: sessa tämä laimiinlyöminen voitaisikin selittää huoli-
4633: mattomuudesta johtuneeksi.
4634:     s. Vaivaisavun nimellä nautittu yhteiskunnallinen
4635: avustus turvattomille on nykyisessä muodossaan siksi
4636: paljon jo nöyryytyksillä höystetty häpeä, että sen täy-
4637: tyy tuntua sitäkin katkeroittavammalta, kun siihen li-
4638: säksi tulee kansalaisoikeudettomuuden häpeällinen asema.
4639:      6. Konkurssin, kapitalistisen liikejärjestelmän sään-
4640: nöllisen seuralaisen, ei toki luulisi tämän järjestelmän
4641:  puoltajain puolelta ansaitsevan tässä sille annettua hä-
4642:  peäleimaa!
4643:                    I, 25. -   Eloranta., y, m.          145
4644: 
4645:      7· Rankaistukset n. k. -irtolaisuudesta myönnetään
4646: jo yhä yleisemmin epäoikeutetuiksi. Millä sitten voitaisi
4647: puolustaa tätä vielä kärsityn rankaistuksen jälkeen seu-
4648: raavaa häpäisyä!
4649:      8. Rikoslain mukaan rankaistuksensa kärsinyt kan-
4650: taa kyllä ilmankin aivan riittävän raskasta taakka, niin
4651: että sitä on aivan oikeudetonta mennä vielä lisänöy-
4652: ryytyksillä raskauttamaan. Niillä onnettomilla, joita ran-
4653: kaisun kova koura on kohdannut, voi silti olla ja ta-
4654: vallisesti onkin kokemusta, vieläpä usein siveellistä tie-
4655:  toisuuttakin enemmän kuin monella rankaisua välttä-
4656:  neellä, mutta silti tuskin paremmalla ihmisveljellä tai
4657: sisarella. Epäinhimillistä ja suorastaan yhteiskunnalle
4658:  vaarallista on pitää yhteiskunnallisesta elämästä erillään
4659: sellaisia, joilla ilmankin on kokoontunut aiheita nurja-
4660:  mielisyyteen yhteiskuntaa vastaan.
4661:                                                                •
4662:      9· Äänten osto tai myynti samoin kuin vaalivapau-
4663:  den häiritseminenkin saavat rankaistuksensa muuta tietä.
4664:  Miksi siis heidänkään suhteensa rikkoa periaatetta, että
4665: yhdestä rikkomuksesta toki riittää yksi rankaistus!
4666:      Yllä esitettyjen syiden perustalla pyydämme edus-
4667:  kuntaa yhtymään anomukseen,
4668:               että hallitsija eduskunnalle esittäisi sellai-
4669:            sen muutoksen Valtiopäiväjärjestyksen 5:teen
4670:            §:ään, että iiänioikeusikäraja tulisi olemaan
4671:            21 vuotta ja kaikki äiinioikeuden rajotus-
4672:            miiäriiykset siitä olisivat poistetut.
4673:     Helsingissä 7 p:nä kesäk. 1907.
4674:       Voitto Eloranta..            Albin Walja.kka..
4675:       Sa.ndra. Lehtinen.           A. P. Hämäläinen.
4676:       .Arthur Sivenius.            P. Huttunen.
4677:       Matti Aalto.                 A. Xa.nnisto.
4678:       Yrjö Sirola..                J. Suomalainen.
4679:       Sulo Wuolijoki.              A. Suomalainen.
4680:       Väinö Tanner.                Maria. Ba.unio.
4681:       Matti Turkia..
4682:                                                        10
4683:                  0.
4684: Eri a 1oja koskevia anomusehdotuksia.
4685: 
4686: 
4687: 
4688: 
4689:                                         ...
4690:                                                         149
4691: 
4692: 
4693: 1, 26,. -   Anorn.ehd. N:o 55.
4694: 
4695:               Yrjö-Koskinen, V. K., y. m.: Valmistettavina
4696:                 olevien, koulutointa koskevien lakiehdotus-
4697:                 ten antamisesta arm. esityksinä Eduskun-
4698:                 nan käsiteltäviksi.
4699: 
4700: 
4701: 
4702:             Suomen Eduskunnalle.
4703: 
4704:     Jokaisen Suomen kansalaisen tietoisuudessa on elä-
4705: vänä se tosiasia, että meidän pieni kansamme, ollen
4706: laajemman valtiollisen toiminnan mahdollisuuksia vailla,
4707: saattaa kehittää kansallista elämäänsä ja turvata tule-
4708: vaisuutensa yksinomaan omaperäisen sivistyksensä voi-
4709: malla. Senvuoksi tämä kansa kaikkina aikoina, mikäli
4710: sen voimat ja niukat varat kulloinkin ovat sallineet,
4711: onkin hellimmällä huolella kokenut vaalia julkisten si-
4712: vistyslaitostensa voimassa pysymistä. Etenkin on kou-
4713: lulaitos kaikissa asteissaan, yliopistosta kyläkouluun
4714: saakka, meidän maassamme ollut kansan kalliina silmä-
4715: teränä. Koulujansa on tämä kansa pitänyt kasvavan
4716: nuorison ja siten koko tulevaisuutensa taimitarhoina,
4717: niiden haltuun se uskoo kalliimpansa, mitä sillä on,
4718: lastensa kehityksen. Ei saata siis myöskään kansan
4719: eduskunnalle mikään velvollisuus olla pyhempi eikä
4720: mikään tehtävä luonnollisempi kuin maan koululaitok-
4721: sesta huolehtiminen.
4722:     Tämän tajuten kansan edusmiehet, niin kauvas kuin
4723: tieto säännöllisestä kansan edustuksesta meidän maas-
4724: samme menneisiin aikoihin ulottuu, ovatkin pyrkineet
4725: saamaan sanansa kuuluville koululaitosta koskevissa
4726: peruskysymyksissä. Ja maan parasta huolehtiva hallitus
4727: on niinikään, mikäli oikea käsitys eduskunnan oikeuk-
4728: sista ja sen toiminnan muodoista kulloinkin on ollut
4729: 150       I, 26. -   Edusk. osanott. koululainsääd.
4730: 
4731: vakaantuneena yleisessä tietoisuudessa, osottaunut alt-
4732: tiiksi koululaitoksen järjestämisessä suomaan osaa edus,
4733: kunnan toiminnalle.
4734:     Tätä osottaa jo lyhytkin silmäys niihin vaiheisiin,
4735: joidenka alaisena koululain säädäntö meillä eri aikoina
4736: on ollut.
4737:      Uskonpuhdistuksen jälkeisenä aikana oli opetuslaitosta
4738: koskeva lainsäädäntö ja koulujen järjestäminen Ruotsin
4739: valtakunnassa kirkon, pääsiallisesti piispojen, asiana. Eri
4740: hiippakunnissa järjestettiin koulut alkujaan eri tavalla.
4741: Mutta jo Kristiina kuningattaren aikana pyrittiin koulu-
4742: laitosta muodostamaan saman kaavan mukaisesti yli
4743: koko valtakunnan, ja tässä muodostelussa oli kansan
4744: eduskuntakin osallisena. Sillä tavalla syntyi vuoden
4745:  1649 koulujärjestys, jonka Kristiina kuningatar laski
4746: eduskunnan tarkastettavaksi ja jonka eduskunta, pap-
4747: pissäädyn antaman lausunnon perustuksella, ilmoitti
4748: hyväksyvänsä, mutta kehoitti kuningatarta asiantunti-
4749: joilla sen vielä tarkastuttamaan sekä sitten noudatetta-
4750: vaksi vahvistamaan. Sillä tavoin tämä koulujärjestys
4751: myöhemmin tulikin laadituksi. Se viimeisteltiin ja jul-
4752: kaistiin hallinnollisen toimen kautta, mutta näin tapah-
4753: tui eduskunnan nimenomaisesta kehoituksesta. Ne muo-
4754:  dot, joissa eduskunnan osanotto lainsäädäntöön tähän
4755:  aikaan suoritettiin, eivät vielä olleet tarkoin määrättyjä,
4756: mutta koko tämän asian käsittelystä käy selville, että
4757:  eduskunnan oikeus olla osallisena kouluolojen järjestä-
4758:  misessä oli Ruotsin suuruuden aikana hallituksenkin
4759:  puolelta tunnustettu tosiasia.
4760:      Koululaki vuodelta 1649 pysyi sitten voimassa, kun-
4761:  nekka sen syrjäytti v. 1724 annettu kymnaasi- ja koulu-
4762: järjestys, joka niinikään jätettiin eduskunnan käsiteltä-
4763:  väksi v. 1723 ja tämän kehoituksesta sai kuninkaallisen
4764:  vahvistuksen. Eduskunnan oikeus olla osallisena kou-
4765:  lulain säätämisessä tunnustettiin silloin aivan epäamät-
4766:  mättömäksi.
4767:             I, 26. -   Y. lt. Yrjö-Koskinen. y. m.    151
4768: 
4769:      Tämä hallitsijan ja eduskunnan yhteisesti hyväk-
4770: symä laki oli meilläkin sitten voimassa toista sataa
4771: vuotta. Se muutettiin nimittäin hallinnollista tietä vasta
4772: maamme alkeisopistoja koskevalla armollisella asetuk-
4773: sella 24 p:ltä kesäkuuta 1841 sekä kymnaasi- ja koulu-
4774: järjestyksellä 6 p:ltä marraskuuta 1843. Näissä asetuk-
4775: sissa hallinnollisen toimen kautta tapahtunut kouluolo-
4776: jen järjestely johtui epäilemättä samoista syistä kuin
4777: useiden muiden senaikuisten hallinnollisten asetusten
4778: syntyminen sellaisilla aloilla, joilla vanhuudesta kansan
4779: eduskunta oli lainsäädännössä ollut mukana. Yleensä
4780: ajateltiin meidän maassamme 1840-luvun alkupuolella
4781: ehkä vähemmin kuin milloinkaan ennen ja jälkeen kan-
4782: san eduskunnan kokoonkutsumista lainsäädäntötyöhön.
4783: Koulualallakin välttämättömäksi katsottu kehitys joutui
4784: siitä syystä hallinnollisten toimenpiteiden varaan, mutta
4785: nämät toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä todistamaan
4786: hallituksen yksinomaista lainsäädäntövaltaa koululaitok-
4787: seen nähden.
4788:      Mainitulla tavalla hallinnollisten parannusten tielle
4789: saatettuna on meidän koululaitostamme koskeva lain-
4790: laadinta siitä alkaen ollut tiheiden, eikä aina kansan
4791: toiveita vastaavien vaiheiden alaisena. Viitataksemme
4792:  ainoastaan kaikille tunnettuihin tosiasioihin kuvaavat
4793: näitä vaiheita koulu- ja kimnaasiasetus v:lta 1856, Kou-
4794: lutoimen Ylihallituksen asettaminen v. 1869, nykyinen
4795:  voimassa oleva koulujärjestys v:lta 1872 sekä monet ja
4796: viime aikoina miltei joka vuosi uudistuneet eri aineiden
4797: jakoa koskevat opetussuunnitelmat, joita eri kouluja
4798:  varten on säädetty.
4799:      Seuraukset näistä taajoista muutoksista ovat koulu-
4800:  laitoksessa tuntuneet epävarmuutena ja hapuilemisena,
4801: joka ei ole voinut olla epäedullisesti vaikuttamatta koko
4802:  opetustoimen tuloksiin. Ja maan väestössä ne ovat syn-
4803:  nyttäneet yleistä epäilystä koulun alalla toimeenpantujen
4804:  muutosten ja uudistusten tarkoituksenmukaisuudesta sekä
4805: 152      I, 26. -   Edusk. osanott. koululainsä.ä.d.
4806: 
4807: siitä johtuvaa lisääntynyttä tyytymättömyyttä. Tosin on
4808: tunnustettava, että maamme hallitus viime aikoina on osot-
4809: tanut lämmintä harrastusta koululaitosta kohtaan, muun
4810: muassa auliisti myöntämällä varoja uusien oppilaitosten
4811: perustamiseksi ja ennen toimessa olleiden laajentami-
4812: seksi, niiden varustamiseksi ajanmukaisilla huoneustoilla,
4813: ja muutenkin parantamalla niiden ulkonaisia toiminnan
4814: edellytyksiä, korottamalla opettajiston palkkaetuja y. m.
4815: Mutta tämä huolenpito ei sittenkään ole voinut kansassa
4816: haihduttaa käsitystä siitä, että on olemassa kipeä epä-
4817: kohta, kun sen koko olemiselle niin tärkeä ja vastais-
4818: ten polvikuntien oloihin niin syvältä vaikuttava kysy-
4819: mys, kuin on maan koululaitoksen järjestäminen, on
4820: kerrassaan ollut eduskunnan määrääruisvallan ulkopuo-
4821: lella. Mitä kansa tämän johdosta kaikissa kerroksis-
4822: saan on tuntenut, se on luonnonlain välttämättömyy-
4823: dellä tullut esille niissä alamaisissa anomuksissa, joissa
4824: maamme eduskunta viime vuosikymmeninä on poik-
4825: keuksetta kaikissa kokouksissaan koululaitosta koske-
4826: vissa kysymyksissä kantanut huolensa V altaistuimen
4827: eteen.
4828:     Ryhtymättä asiaa seikkaperäisesti esittämään viit-
4829: taamme vaan kouluasiain vaiheisiin vuosien 1867, 1872
4830: ja 1877-78 eduskuntakokouksissa. Tunnettuahan on,
4831: että hallitus itse ensiksi mainittuna vuonna saattoi
4832: kouluasiat eduskunnan käsiteltäväksi jättämällä sen
4833: pohdittavaksi kysymyksen, miten koululaitoksessa ehdo-
4834: tettuihin uudistuksiin varoja olisi hankittava. Kun seu-
4835: raavina vuosina toimeenpantu opetuslaitoksen järjestely
4836: tapahtui toisin kuin eduskunta oli katsonut suotavaksi,
4837: ja sen johdosta levottomuus maassa oli yleinen, anoivat
4838: vuoden I 872 Valtiopäivät itselleen oikeutta olla osalli-
4839: sina koululain säädännössä. Ja seuraavassa eduskunta-
4840: kokouksessa tehtiin kaikissa säädyissä joukottain ano-
4841: muksia, jotka tarkoittivat etupäässä erinäisten suomen-
4842:             I, 26. -   Y. lt. Yrjö-Koskinen, y. m.     153
4843: 
4844: kielisten oppikoulujen aikaansaantia ja kunnossa pi-
4845: tämistä.
4846:     Yllämainitut esimerkit osottavat, että maamme edus-
4847: kunta myöhempinäkin aikoina, milloin vain tilaisuutta
4848: on tarjoutunut, on lausunut sanansa maan koululaitosta
4849: koskevissa kysymyksissä. Jonkun kerran on se tapah-
4850: tunut hallituksen nimenomaisesta alotteesta. Kansan
4851: eduskunta on katsonut pakottavaksi velvollisuudekseen
4852: niiden mielipiteiden esille tuomisen, joita kansan kai-
4853: kissa kerroksissa kouluun nähden on liikkunut. Sillä,
4854: niinkuin 1872 vuoden Valtiopäivien koululain säädäntöä
4855: ja opetuksen järjestämistä koskevassa alamaisessa ano-
4856: muksessa sanotaan, »koko se perustus, jolle meidän
4857: nykyiset yhteiskunnalliset olomme ovat rakennetut, vaatii,
4858: että kansa laillisten edusmiestensä kautta saisi ottaa
4859: osaa semmoisten asiain järjestämisessä, jotka syvem-
4860: mältä vaikuttavat sen elämään. Tämmöinen asia on
4861: ennen muita opetuslaitos, joka koskee kansan sisintä
4862: sydäntä sillä, että pääasiallisesti määrää mitä suuntaa
4863: nousevan nuorison edistys ja sivistys on käyvä. Jokai-
4864: nen yritys, jonka yksityiset mielipiteet tekevät, koettaen
4865: koulun järjestämisen kautta määrätä sivistyksen edisty-
4866: misen suuntaa koululle vierasten tarkoitusten mukaan,
4867: saattaa nimittäin välttämättömästi ainoastaan katoavaisia
4868: vaikutuksia aikaan, koska tämmöisillä pyrinnäillä ei ole
4869: ollut tukea kansan tiedossa ja vakuutuksessa.»
4870:     Samat näkökohdat, jotka määräsivät 1872 vuoden
4871: Valtiopäiväin kannan, pitävät kieltämättä vielä nytkin
4872: paikkansa. Kansan eduskunnan osallisuus koululain
4873: säädäntöön on meidän aikanamme sitä luonnollisempi,
4874: kun monet koululaitoksemme sisällistä järjestämistä ja
4875: sen johtoa koskevat erikoisseikat ovat varsinkin tätä
4876: nykyä, sittenkun koululaitoksemmekin kuluneina taka-
4877: vuosina on ollut syvälle tähtäävien epäkansallisten mul-
4878: listustoimenpiteiden esineenä, joutuneet mitä vilkkaim-
4879: man julkisen keskustelun alaisiksi. Sellaiset kysymykset
4880: 154       I, 26. -   Edusk. osanott. koululainsäi.d.
4881: 
4882: kuin eri opetusaineiden asema oppikoulujen ohjelmassa,
4883: tyttökoulujen laajentaminen, niin sanotun keskikoulun
4884: järjestäminen, yksityiskoulun opettajiston asema ja oi-
4885: keudet, ylemmän ja alemman varsinaisen kansanope-
4886: tuksen uudistaminen ja laajentaminen, kansakoulun
4887: pohjakouluksi järjestäminen, opettajiston osallisuus kou-
4888: luasiain johtoon y. m. herättävät nykyään mielenkiintoa
4889: kaikissa kansankerroksissa.
4890:      Varmana voikin pitää, että tällaisten kysymysten
4891: ratkaisu aiheuttaa lähimmässä tulevaisuudessa syvälle
4892: käypiä muutoksia Suomen koulun koko nykyisessä jär-
4893: jestelmässä. Eikä liene erehdystä, että se on maamme
4894: hallituksenkin käsitys, päättäen niistä komiteoista, joita
4895: viime vuoden aikana on asetettu tutkimaan ja valmis-
4896: tamaan koululaitoksemme eri asteilla suunniteltuja uu-
4897: distuksia. Samoinkuin koko maassa ei liene muuta kuin
4898: yksi mielipide näiden valmistavien toimenpiteiden tar-
4899: peellisuudesta, niin on koko kansassa yhteinen sekin
4900: toivo, että ehdotukset, ennenkuin niitä ryhdytään toi-
4901: meenpanemaan, ja yleensä koko vastainen koululain
4902: säädäntö, olisivat annettavat eduskunnan käsiteltäväksi
4903: ja hyväksyttäväksi. Sillä eduskunnan vallan laajenta-
4904:  minen tässä suhteessa on tehokkain keino vakaannutta-
4905:  maan maan opetuslaitosta ja saattamaan sen kansamme
4906:  tarpeita ja toivomuksia vastaavaksi. Tämän ohessa se
4907:  varmaan myöskin aikaansaisi koko kansassa sitä tule-
4908:  vaisuuden varmuutta ja turvallisuuden tuntoa, minkä
4909:  luottamus kasvavan nuorison tarkoituksenmukaiseen
4910:  kehitykseen luonnollisesti synnyttää.
4911:      Tämä kansan eduskunnalle koko maassa hartaasti toi-
4912:  vottu oikeus on sitä luonnollisempi, kun se koskee Suomen
4913:  kansan tärkeintä sisäistä elinkysymystä. Se on paitse
4914:  sitä johdonmukainen seuraus siitä käsitystavasta, mikä
4915:  meidän yhteiskuntaelämässämme on yhä enemmän saa-
4916:  nut jalansijaa. Sillä se kansanvaltainen suunta, joka
4917:  tätä nykyä tunnustetaan meidän maamme kaikkea jul-
4918:             I, 26. -   Y. lt. Yrjö..Jtoskinen, y. m.        155
4919: 
4920: kista elämää määrääväksi ja jonka korkeimpana ilmauk-
4921: sena tämä ensimäinen kansan kaikista kerroksista ko-
4922: koonpantu eduskunta on, ei ole tarkoitustaan saavut-
4923: tanut, ennenkuin kansan koko tulevaisuuteen niin sy-
4924: vältä koskeva laitos, kuin on eri asteissaan maan koulu,
4925: joutuu järjestelyynsä nähden eduskunnan lainsäädäntö-
4926: piiriin.
4927:     Ylläsanotun nojalla saamme kunnioittaen pyytää
4928: Eduskuntaa Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti ano-
4929: maan,
4930: 
4931:                etttt ne koulutointa koskevat lakiehdotuk-
4932:            set, joita hallitus tatä nykyä 'oalmistaa, ar-
4933:            mollisina esityksintt annetaan Eduskunnan
4934:            hyvttksyttaviksi.
4935:    Helsingissä 4 p. kesäkuuta 1907·
4936:      Y. K. Yrjö-Koskinen.         .A.rtturi lt Virkkunen.
4937:      lllfikael Soininen.          A. loisto.
4938:      E. S. Yrjö-Koskinen.         r. 0. Ba.pola.
4939:      Olli PaJari.                 A. Lagerlöf.
4940:      Kedvig Gebha.rd.             J. E. Kelkiö.
4941:      "l'uom. Pohja.npalo.         Juhani .AraJii.rvi.
4942:      :r. :a:. Hakulinen.          Iida Wemmelpuu.
4943:      Juho Lepistö.                Oskari Laine.
4944:      lt. :a.. Kares.              .Aleksi Käpy.
4945:      Lauri Ingman.                J. E. A.ntila.
4946:      lt. lllyllyli.               S. Jf. Bajala.
4947:       J. Buntti.                  A. 0. Wuorimaa.
4948:      Väinö ][ivilinna..           J. lt. Paasikivi.
4949:      K:ilda :S:äkikoski.          Vilho Beima.
4950:      lL G. Paloheimo.
4951: 156
4952: 
4953: 1, 27    Anom.ehd. N:o 79.
4954: 
4955:             Perttilä, Emil. y. m.: Kansalaisoikeuksien myön-
4956:               tämisestä Suomessa syntyneille juutalai-
4957:                sille.
4958: 
4959: 
4960: 
4961:         S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
4962: 
4963:      Jo toista vuotta yhtä mittaa on kautta maamme
4964: kulkenut valitusääni, joka on pannut kansan syvät rivit
4965: kauhistumaan. Tämä valitusääni paljasti kansallemme
4966: hallitusvallan toiminnan, jonka kautta Suomen kansan
4967: oikeustuntoa, sen veljeys- ja inhimillisyyskäsitettä on
4968: mitä raaimmasti loukattu. Tarkoitamme tässä sitä vali-
4969: tusääntä, minkä maamme juutalaisväestö on sydämmes-
4970: tään päästänyt kaikumaan kautta Suomen maan. Se,
4971: mitä tämä ääni tiesi kertoa, ne epäkohdat, jotka se pal-
4972: jasti, pani Suomen kansan ja erittäin työväenluokan
4973: julkilausumaan syvimmän paheksumisen kaikkea sitä
4974: mielivaltaisuutta vastaan, mikä tämän joukossamme elä-
4975: vän pienen kansan osaksi on maassamme tullut, ja
4976: varsinkin sitä vastaan, että tämä kaikki on tapahtunut
4977: Suomen kansan nimessä. - Ei kenellekään Suomen
4978: kansanedustajista luullaksemme ole tuntematon vaikkapa
4979: pääpiirteissään maassamme asuvien juutalaisten kurja
4980: tila. Emme luule paljoakaan erehtyvämme,jos sanomme
4981: jo tässä anomusehdotuksessamme ilmi vakaumuksemme
4982: siitä, että juutalaisten tila maassamme on mitä kurjinta,
4983: ja että tämän huutavan epäkohdan poistaminen on
4984: Suomen kansaneduskunnan vakavimpia velvollisuuksia,
4985: etenkin jos otamme varteen sen tosiseikan, että me
4986: olemme tänne kokoontunnet vääryyttä ja sortoa vas-
4987: tustamaan, sekä oikeutta ja totuutta turvaamaan. - Me
4988: lausuimme tässä edellä, että juutalaisten sietämättömän
4989:                  I, 21. -   E. Perttilä., y. m.           157
4990: 
4991: tilan parantaminen on Suomen kansaneduskunnan
4992: vakava velvollisuus. Tämä ilmi lausuttu vakaumuk-
4993: semme ei perustu yksinomaan meidän velvollisuuk-
4994: siimme ihmisinä, vaan se perustuu sen kansan tahtoon,
4995: joka meidät tänne lähetti. Lähes kaksi vuotta perätys-
4996: ten on kautta maamme kuulunut juutalaisten oikeutettu
4997: valitusääni, ja kaikkialla on kansamme eri kerrokset
4998: ilmi lausuneet syvimmän myötätuntoisuutensa heidän
4999: oikeutetuille pyrkimyksillensä. Kun kerta sen kansan
5000: tahto, joka meidät tänne lähetti, velvoittaa meitä poista-
5001: maan sen häpeäpilkun, joka juutalaisten tilassa maas-
5002: samme esiintyy, niin luullaksemme teemme silloin ilmei-
5003: sesti väärin, jollemme ryhdy tehokkaaseen toimintaan
5004: tämänkin vääryyden poistamiseksi maastamme.
5005:     Kaiken sen johdosta, jota olemme tässä lyhykäisyy-
5006: dessä pääpiirteellisesti esiintuoneet, saamme kunnioit-
5007: taen Suomen kansaneduskunnalle ehdottaa:
5008: 
5009:                 etttt eduskunta pyytaisi hallitusta valmista-
5010:            maan ensi valtiopttiville Armollisen esityksen
5011:            siiher: suuntaan, etttt maassamme syntyneille,
5012:            kasvaneille ja jonkun mtitiriityn ajan ennen
5013:            uuden lain ulosantamista olleille juutalaisille
5014:            myönnettttisiin tttydet Suomen kansalaisoikeu-
5015:            det.
5016:    Helsingissä 6 p. kesäkuuta 1907.
5017: 
5018:      Emil Perttilä.                   Ida. Aa.lle.
5019:      Hilja. Pä.rssinen.               Yrjö Sirola..
5020:      Santeri Nuorteva..
5021: 158
5022: 
5023: 1, 2s.   Anorn.ehd. N:o 148.
5024: 
5025:            Mikkola, A.: Papinotto-oikeuden lakkauttami-
5026:            sesta.
5027: 
5028: 
5029: 
5030:          Suomen Kansaned uskunnalle.
5031: 
5032:     Vanhoista ajoista on kirkollisella alalla maassamme
5033: vielä harvinaisena poikkeustapauksena tavattavissa pa-
5034: pinotto-oikeus, »ius patronatus». Se johtaa alkunsa Roo-
5035: malaiskatoolisen kirkon eli n. s. kanoonisesta oikeudesta
5036: ja läänityslaitoksesta sekä on aina ollut maassamme ul-
5037: koapäin tuotu vieras oikeuslaitos, joka ei sovellu kan-
5038: samme käsitystapaan eikä luterilaisen kirkkojärjestyksen
5039: luonteeseen.
5040:     Papinotto-oikeus on alkuaan syntynyt siten, että
5041: joku suuremman maatilan omistaja joko on lahjoittanut
5042: maata kirkon rakentamista varten tahi itse rakennutta-
5043: nut kirkon tai lahjoittanut maata kirkollise.n virkatalon
5044: perustamista varten. Erityisen etuoikeutetun aatelis-
5045: säädyn synnyttyä joutui tällainen papinotto-oikeus aate-
5046: lismiehille. Kaikissa Ruotsin valtakunnan ritaristolle ja
5047: aatelille annetuissa erioikeuksissa, viimeksi vuodelta
5048: 1723, jotka erioikeudet vielä ovat voimassa, pidätettiin
5049: aatelistalle tällainen oikeus. Eräässä keisarillisessa kuu-
5050: lutuksessa huhtikuun IO päivältä 1837 määrättiin vielä,
5051: miten on meneteltävä sellaista oikeutta haliiessa.
5052:     Joulukuun 21 päivänä 1868 -annetussa armollisessa
5053: julistuksessa selitti kuitenkin Keisarillinen Majesteetti
5054: Suomen Valtiosäätyjen ehdotuksesta, ettei uusia papin-
5055: otto-oikeuksia enää olisi annettava, jonka ohessa niihin
5056: nähden, joilla sellainen oikeus oli, keis. Senaatin toi-
5057: meksi jätettiin ryhtyä toimenpiteisiin sen lakkauttami-
5058: seksi.
5059:                      I, 28. -   lllikkola.             159
5060: 
5061:     Vuoden 1885 valtiopäiville tekivät eräät talonpoi-
5062: kaissäädyn jäsenet anomuksen, joka pääasiassa kosket-
5063: teli papinotto-oikeuden poistamista Halikon pitäjästä,
5064: mutta jonka anomuksen ponsi kuitenkin tarkoitti papin-
5065: otto-oikeuden poistamista yleensä. Anomus ei Valtio-
5066: säätyjen puolelta aiheuttanut toimenpidettä, koska siinä
5067: säätyjen mielestä oli kysymyksessä yksityisen oikeuden
5068: poistaminen, jota ei voitaisi lainsäädäntötietä saavuttaa.
5069:      Sittenkun Armfeltin kreivillinen suku oli luopunut
5070: papinotto-oikeudestaan Halikossa, on kysymys tähän seu-
5071: rakuntaan nähden tullut ratkaistuksi. Mutta patronaatti-
5072: oikeus ei silti vielä ole maastamme poistettu. Eikä
5073: Senaatti myöskään ole tässä kohden ryhtynyt toimiin,
5074:  1668 vuoden armollisessa julistuksessa lausutun toimen-
5075:  piteen toteuttamiseksi. Ainakin Askaisten kappeliseura-
5076:  kunnassa on vielä jälellä vanhoista ajoista säilynyt pa-
5077: pinotto-oikeus.
5078:      Noin 1665 rakennutti nimittäin Louh1saaren karta-
5079:  non silloinen omistaja valtakunnanneuvos Herman Fle-
5080:  ming kirkon Askaisten kappeliseurakuntaan ja sai sen
5081:  johdosta papinotto-oikeuden seurakunnassa. V. 1763
5082:  anoi Fleming tälle oikeudelle vahvistusta, ja siitä huo-
5083:  limatta että Lemun emäseurakunta sitä vastusti, julisti
5084:  Turun hovioikeus, jonka ratkaistavaksi asia lykättiin,
5085:  huhtikuun 29 päivänä 1767 antamallaan päätöksellä
5086:  Louhisaaren kartanon omistajille papinotto-oikeuden
5087:  olemaan voimassa. Sittemmin siirtyi kartano ja sen
5088:  mukana papinotto-oikeus Mannerheim-suvulle. Vuonna
5089:  1904 siirtyi kartano aateliUomalle miehelle, joka edel-
5090:  leen vaatii saada nauttia tilan papinotto-oikeutta, koska
5091:  hän lienee arvellut olevansa oikeutettu tästä oikeudesta
5092:   nauttimaan korvausta.
5093:      Ryhtymättä tarkastamaan tällaisen vaatimuksen oi-
5094:   keutusta, tahdon ainoastaan huomauttaa, että sanottu
5095:  seurakunta sen johdosta, että hallitus ei ole asiassa
5096:   ryhtynyt sillä mahdollisesti tarjona oleviin toimenpitei-
5097: 160          I, 28. -   Papinotto-oikeud. lakkautt.
5098: 
5099: siin, edelleen kärsii haittaa laitoksesta, joka kaikissa
5100: suhteissa on tunnustettu vanhentuneeksi. Kun tällaisen
5101: julkisoikeudellisen epäkohdan poistamista mielestäni ei
5102: ole jätettävä yksistään asianomaisen seurakunnan asiaksi,
5103: vaan sellaisten olojen järjestäminen kuuluu lakiasäätä-
5104: vän ja hallitusvallan tehtäviin ja velvollisuuksiin, niin
5105: rohkenen kunnioittaen pyytää Eduskuntaa yhtymään
5106: anomukseen,
5107:                että Hallitus papinotto-oikeuden poistami-
5108:             seksi maassamme viipymättä ryhtyisi lain-
5109:             säädäntö- tai maihin ehkä tarpeellisiksi kat-
5110:             sottaviin toimenpiteisiin.
5111:       Helsingissä kesäkuun 6 p. 1907.
5112: 
5113: 
5114:                                              .Antti Kikkola..
5115:                                                            161
5116: 
5117: 1, 29· -   Pet. mem. N:o 103.
5118: 
5119:              Ahlroos, f.: Angående reglerande af vid sta-
5120:                 tens embetsverk och kommunernas jtJrvalt-
5121:                 ningsinstitutioner anstttllde betjentes och
5122:                 vaktmttstares tjttnstestttllning.
5123: 
5124: 
5125: 
5126:   Till Storfurstendömet Finlands Landtdag.
5127: 
5128:    Uti vårt land finnes en mångtalig grupp af personer,
5129: hvilka anställda såsom betjänte och vaktmästare
5130: vid statens ämbetsvärk, dess kommunikationsanstalter
5131: och andra liknande företag och vid kommunernas för-
5132: valtningsinstitutioner och inrättningar, ehuru stående
5133: den egentliga yrkesarbetaren nära, dock icke äro hän-
5134: förbara under Näringslagens bud och normer. Ifråga-
5135: varande personers tjänsteställning har aldrig under-
5136: kastats reglering genom lag. Följden häraf är, att
5137: deras väl och ve oftast beror på en enda persons för-
5138: godtfinnande. En sådan ställning måste emellertid
5139: beröfva personen dess själf- och själfständighetskänsla.
5140: Ty sedan en person under ett eller flere tiotal år full-
5141: gjort en sådan syssla, hvarom här är fråga, är han
5142: oduglig för annan värksamhet. Han finner ej såsom
5143: den egentliga yrkes- och kroppsarbetaren arbete snart
5144: sagdt öfver hela jorden, utan hans färdi:gheter binda
5145: honom vid viss institution. Beröfvas han vid hälst litet
5146: mera framskriden ålder en sådan syssla, står han skä-
5147: ligen hjälplös och i regel utan resurser, ty sådana
5148: sysslor gifva väl sina innehafva:re dagligt bröd, men
5149: lämna sällan tillfälle till besparingar.
5150:     Då nyttan af ifrågavarande personers värksamhet
5151: icke kan skattas lågt och densamma ofta är för allmän-
5152: hetens väl af synnerlig vikt och betydelse, bör i statens
5153:                                                       11
5154: 162      I, 29. -   Va.htim.esta.rien aseman turvaaminen.
5155: 
5156: intresse ligga att vid sådana sysslor kunna fästa godt,
5157: pålitligt folk och att säkerställa innehafvarene af siika
5158: sysslor, åtminstone emot godtyckligt afskedande.
5159:     Jag får därför vördsammast yrka, att Landtdagen
5160: måtte tili Kejsaren och Storiursten ingå med en ödmjuk
5161: petition,
5162:                    att det täcktes Hans Kejserlige Majestät
5163:                låta ftJr nästkommande landtdag förelligga
5164:                förslag till lag, reglerande vid statens ämbets-
5165:                värk, dess kommunikationsanstalter och andra
5166:                liknande ftJretag samt vid kommunernas ftJr-
5167:                valtningsinstitutioner och inrättningar an-
5168:                stlillde betjäntes och vaktmästares tjänste-
5169:                stlillning, så att dessa personer skyddas emot
5170:                godtyckligt afskedande och äjven i andra af-
5171:                seenden säkerställas.
5172:       Helsingfors den 5 juni 1907.
5173: 
5174:                                              Frans Ahlroos.
5175:                         Sisällysluettelo.
5176:      Yksityisen alotekirjelmän sisällykseen viitataan ai-
5177: noastaan sikäli kuin se ei pääasiallisesti käy ilmi osaston
5178: nimikkeestä.
5179: 
5180: 
5181:   l.   Perustuslakivaliokuntaan lähetetyt adressi-
5182:                 ja anomusehdotukset
5183:          A. Laillisuuden patauttamista koskevia adressi- ja
5184:                          anomusebdotuksia.
5185:                                                                       Siv
5186:  1. Settilli, E. N., y. m., Adr. ehd. N:o 1 .                           5
5187:  2. Estlander, E., y. m., Pet. mem. N:o 48                              7
5188:  3. Danielson-Kalmari, J. R., y. m,, Anom. ehd. N:o 60:
5189:           Postimanifestin kumoamisesta . , .                          12
5190:       8. Uuden Hattitusmuodon säätämistä ja muutoksia
5191:             Hattitusmuotoon koskevia anomusebdotuksia.
5192:  4. Setiilii, E. N., y. m., Anom. ehd. N:o 1 . . . . . .              21
5193:  5. Danielson-Kalmari, J. R., y. m., Anom. ehd. N:o 59                29
5194:  6. Aromaa, E., y. m., Anom. ehd. N:o 183: Eduskunnalle vas-
5195:            tuunalainen ministerihallitus . . . . . . .      . . .     36
5196:  7.    Castren, J., y. m., Anom. ehd. N:o 35: Hallinto-oikeudelli-
5197:            sen tuomioistuimen perustaminen . . .       . . .   . .    39
5198:         C. Eduskunnan vattan laajentamista verotukseen ja
5199:              vattiovarain käyttämiseen nähden koskevia
5200:                            anomusebdotuksia.
5201:  8.    Nevanlinna, E., y. m., Anom. ehd. N:o 110.                     45
5202:  9.    Neovius, A., m. jl., Pet. mem. N:o 102 . .                     55
5203: 10.    Wiitanen, V., y. m., Anom. ehd. N:o 114. .                     58
5204: 1 J.   Neovius, A., m. jl., Pet. mem. N:o 75: Ang. tullens hän-
5205:            förande tili området för folkrepresentationens ·sjelfbe-
5206:            skattningsrätt . . . . . . . . . . . . . . .               65
5207: 164
5208: 
5209:                                                                    Siv.
5210: 12. Koskinen F., y. m., Anom. ehd. N:o 115: Päättämisvalta
5211:           Eduskunnalle tulliverotuksessa . . . . . . . · . .        69
5212: 13. Turkia, Matti, y. m., Anom. ehd. N:o 149: Oikeus Eduskun-
5213:           nalle määrätä perusohjeet valtion omaisuuden ja liike·
5214:           laitosten hoitoa varten . . . . . . . . . . . .           72
5215: 14. HtJijer, 1(. 0., y. m., Anom. ehd. N:o 113: Oikeus Edus-
5216:           kunnalle määrätä julkisten viranomaisten ja laitosten
5217:           käyttämisestä menevät maksut . . . . . . . . .           75
5218: 
5219:      D. Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä koskevia
5220:                        anomusehdotuksia.
5221: 15. Nevanlinna, E., y. m., Anom. ehd. N:o 109 . . . . . 79
5222: 16. Vikman, K. 0., y. m., Anom. ehd. N:o 27 . . . . . . 107
5223: 17. Alkio, S., y. m., Anom. ehd. N:o 23: Eläke-etuoikeudet
5224:          lakkautettava! . . . . . . . . . . . . . . . 110
5225: 18. Alkio, S., y. m., Anom. ehd. N:o 29: Oikeus Eduskunnalle
5226:          myötävaikuttaa virkamiesten palkkojen määräämisessä
5227:          ja heidän toimintansa tarkoituksenmukaisuuden valvo-
5228:          misessa . . . . . . . . . . . . . . . .              113
5229:        E. Kielilainsäädäntöä koskevia anomusehdotuksia.
5230: 19. Listo, A., y. m., Anom. Ehd. N:o 168 . .                       117
5231: 20. Estlander, E, m. /1., Pet. mem. N:o 158. .                     124
5232: 21. Setlilli, E. N., y. m., Anom. ehd. N:o 191                     127
5233:         F. Muutoksia Valtiopäiväjärjestykseen koskevia
5234:                       anomusekdotuksia.
5235: 22. Jdrvinen, J., y. m., Anom. ehd. N:o. ll8: Äänestykset
5236:          Eduskunnassa avonaisiksi . . . . . . . . . . .            137
5237: 23. Hltmdlltinen, K.• y. m., Anom. ehd. N:o 122: Täysi aloteoi-
5238:          keus Eduskunnalle perustuslaki- ja kirkkolakikysymyk-
5239:          sissä . . . . . . . . . .                  . . . . . .    139
5240: 24. Tanner, V., y. m,. Anom. ehd. N:o 142: Interpellatsioni-
5241:          oikeus laajemmaksi . . . . . . . . . . . . .              141
5242: 25. Eloranta, V., y. m., Anom. ehd. N:o 150: Äänioikeutta ra-
5243:          joittavat määräykset V. J:stä poistettavat                143
5244:             0. Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
5245: 26. YrjlJ-Koskinen, Y. K.• y. m., Anom. ehd. N:o 55: Koulu-
5246:          tointa koskevat lakiehdotukset Eduskunnan hyväksyt-
5247:          täviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
5248: 27. Pertti/li, E., y. m. Anom. ehd. N:o 79: Täydet kansalais-
5249:          oikeudet maassa syntyneille juutalaisille . . . . . . 156
5250:                                                                             165
5251: 
5252:                                                                             Siv.
5253: 28. Mikkola, A., Anomo ehd. N:o 148: Papinotto-oikeuden lak-
5254:          kauttaminen . o o . . . .          0   •   •   •   •   158
5255:                                                                 •   •   •
5256: 
5257: 
5258: 
5259: 
5260: 29. Ahlroos, Fo, Pet. mem. N:o 103: Ango reglerande af vid
5261:          statens embetsverk och kommunernas förvaltningsin-
5262:          stitutioner anställde betjäntes och vaktmästares tjän-
5263:          steställning . . . . . . o . . . . o . . . . 161
5264: 
5265: 
5266:       Aakkosellinen asia- ja nimiluettelo on näiden liitteiden IX vih•
5267: kon lopussa.
5268: 1
5269: 
5270: 
5271: 1
5272: 
5273: 
5274:     1
5275: 
5276: 
5277:     1
5278: 
5279: 
5280:         1
5281: 
5282: 
5283:         1
5284: 
5285: 
5286:             1
5287: 
5288: 
5289:             1
5290: 
5291: 
5292:                 1
5293: 
5294: 
5295:                 1
5296: VALTIOPÄIVÄT v. 1907.
5297: 
5298:             LIITTEET.
5299: 
5300: 
5301:                    II.
5302: 
5303: 
5304:    Valtiovarain-vallokuntaan lähetetyt
5305:            anomusehdotukset.
5306: 
5307: 
5308: 
5309: 
5310:             Helsingissä 1907.
5311:       Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
5312:                         A.
5313: U u d en v erotus j ä r j este 1m ä n aikaansaamista
5314:            koskevia anomusehdotuksia.
5315:                                                              5
5316: 
5317: II, 1. -    Anom. ehd. N:o 182.
5318: 
5319:                Hjelt, Aug., y. m.: Uuden verotusjärjestelmän
5320:                      aikaansaamisesta.
5321: 
5322: 
5323: 
5324:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
5325: 
5326:        Nykyään jo tunnustettanee jotenkin yleisesti, että
5327: maamme verotusolot ovat perinpohjaisen tarkistuksen
5328: ja uudistuksen tarpeessa. Säädettyinä enimmäkseen jo
5329: kauan sitten menneinä aikoina, ne eivät ole muuttuen
5330: mukautuneet taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityk-
5331: sen luomiin uusiin oloihin. Verotuksen taakka kohtaa
5332: sen johdosta nykyään hyvin epätasaisesti niitä, jotka
5333: sitä kantavat; ja sen ohessa jäävät suuren suuret vero-
5334: kykyiset kansanluokat kokonaan verotuksen ulkopuolelle.
5335: Nykyinen verotusjärjestelmä maassamme näin ollen ei
5336: läheskään täytä sitä oikeudenmukaisen verotuksen vaa-
5337: timusta, että veron pitää olla yleisen ja veronalaisten
5338: kesken jaettu heidän veronmaksukykynsä mukaan.
5339:        Mutta toiseltakin puolelta on maamme nykyinen
5340: verotuslaitos syvälle käyvän uudistuksen tarpeessa. Sen
5341: tuottamat tulot käyvät ilmeisesti riittämättömiksi niihin
5342: suuresti lisääntyviin menoihin, jotka arvatenkin jo lähei-
5343: sessä tulevaisuudessa joutuvat Suomen valtion suoritet-
5344: taviksi, ja jotka aiheutuvat niistä laajakantoisista uudis-
5345: tuksista, joiden suunnitelmat jo tällä valtiopäiväkaudella
5346: ovat tulleet ja ehkä vielä tulevat eduskunnalle esite-
5347: tyiksi. Mainittakoon niistä esimerkkeinä vain työväen
5348: ja sen asemassa olevien henkilöiden työkyvyttömyys-
5349: ja vanhuusvakuutus, yleinen koulupakko, maan hankinta
5350: tilattomille y. m.
5351:        Huomioon otettava on tässä myös se seikka, että
5352: mahdollisesti se melkoinen tulo, minkä paloviinan ja
5353: 6                II, 1. -   Uud. verotusjärjest.
5354: 
5355: mallasjuomien verotus nykyään tuottaa valtiolle, ennen
5356: pitkää lakkaa tai ainakin vähenee verrattain mitättö-
5357: mäksi.
5358:       Se verotuslaitoksemme perinpohjainen uudestajär-
5359: jestäminen, jonka välttämättömyyteen edellä on viitattu
5360: ja josta - mitä suoranaisiin veroihin tulee - on ole-
5361: massa Lainvalmistelukunnan v. 1897 antama ansiokas,
5362: laaja mietintö, tähtää siis kahtaalle päin. Sen tulee toi-
5363: selta puolen kansan eri kerrosten kesken tasoittaa vero-
5364: taakkaa oikeuden ja kohtuuden vaatimuksia silmällä pi-
5365: täen, toiselta puolen luoda valtiolle ne tulolähteet, joita
5366: se, varsinkin yhteiskunnallis-taloudellisella alalla yhä
5367: laajenevaa toimintaansa varten, välttämättä tarvitsee.
5368:        Nykyisestä verotusjärjestelmästä tulee ensinnäkin
5369: poistaa sellaiset verot, jotka, yksipuolisesti kohdistuen
5370: erityiseen verotusesineeseen, kohtuuttomasti rasittavat
5371: vain erityistä kansanluokkaa. Sellaisia ovat nykyiset
5372: maa verot, jotka, vanhoina aikoina säädettyinä, ovat yksin
5373: maaseudun manttaaliin pannun maan kannettavina, mutta
5374: joista arvossa yhä korkeammalle kohoavat kaupunkilais-
5375: kiinteistöt ovat aivan vapaat. Että sen ohessa maavero
5376:  on aivan epätasaisesti ja sen vuoksi usein kohtuutto-
5377: masti jaettu tämän veron alaisten kesken,' ei tarvitse
5378: tässä paikassa laajemmalta esittää.
5379:       Näiden verojen poisto vähentäisi valtion vakinaisia
5380: välittömiä tuloja noin 3 1 /2 miljoonalla markalla.
5381:        Poistettavat ovat niinikään sellaiset elinkeinoverot,
5382: kuin apteekkarien ja maakauppiasten maksut, joiden
5383: vuotuinen summa nousee lähes 1/2 miljoonaan markkaan.
5384:       Henkiveroakin vastaan voidaan tosin tehdä se muis-
5385: tutus, että sen määrä on säädetty kaikille maksukykyi-
5386: sille samaksi, katsomatta lainkaan heidän erilaisiin va-
5387: rallisuusoloihin. Veron vähyys tehnee kuitenkin mah-
5388: dolliseksi toistaiseksi säilyttää tämä henkilökohtainen
5389: verotusmuoto.
5390:       Aivan vanhentuneena verona olisivat sitä vastoin
5391:                     II, 1. -    Hjelt, y. m.                7
5392: 
5393: poistettavat savuluvun mukaan suoritettavat käräjäjyvät,
5394: jotka nykyään tuottavat noin 300,000 markkaa vuodessa.
5395:       Verrattomasti tärkeämpi ja raskaampi kuin tässä
5396: mainitut on tulliverotus, jota veroa yksityinen veron-
5397: maksaja, suorittaessaan tullin kautta korotetun tavara-
5398: hinnan, tosin ei joka hetkellä huomaa yhtä selvästi kuin
5399: verokuittia lunastaessaan, mutta joka vero silti ei ole
5400: sen keveämpi.
5401:        Valtion tullitulot, jotka viime vuosina ovat vaih-
5402: delleet 38 ja 45 miljoonan välillä, nousevat siten noin
5403: puoleen valtion budgetin koko tulopuolta, ja on tämä
5404: välillinen vero ilmeisesti kohoamaan pähi, vaikkakin
5405: tämä nousu ei suinkaan ole aivan tasainen. Tämän
5406: asian valaisemiseksi asetetaan tähän seuraavat luvut,
5407: jotka osottavat paljonko tullivero vuosikaudella 1887-
5408:  1906 on tehnyt henkeä kohti sekä erityisesti kutakin
5409: 20 vuotta täyttänyttä miestä kohti:
5410:                         Kutakin hen- Kutakin 20-vuotiasta
5411:                          keä kohti.    miestä kohti.
5412:                            Smk.            Smk.
5413:             1887                6:26           23:76
5414:             1890                8:65           32:77
5415:             1895                8:29           31:33
5416:             1900               14: 74          54:25
5417:             1905               13:20           48:37
5418:             1906               15:36           56:33
5419: 
5420:      Huomattava on tässä, että tämä välillinen verotus
5421: etupäässä kohdistuu muutamiin kulutustavaroihin, joita
5422: kansamme aivan yleisesti käyttää, ja jotka siten, oltuaan
5423: ennen ylellisyystavaroita, jo ovat siirtyneet jokapäiväis-
5424: ten elintarpeiden ryhmään. Tällaisia tavaroita ovat en-
5425: nen kaikkea sokeri ja kahvi, jotka vuonna 1906 yksi-
5426: nään tuottivat tasan puolet kaikista tullituloista eli 22,5
5427: miljoonaa markkaa. Muita tulliveron kannalta tärkeimpiä
5428: kulutustavaroita ovat tupakka sekä väkijuomat ja viinit,
5429: 8                II, 1. -   Uud. verotusjärjest.
5430: 
5431: jotka viime vuonna tuottivat 6 miljoonaa markkaa. Mi-
5432: tenkä näiden tavarain tulliverotus on kohonnut, ilmenee
5433: selvästi seuraavista suhteellisista luvuista, jotka osotta-
5434: vat kuinka paljon niistä saatu tullivero keskimäärin on
5435: tehnyt osaksi kutakin henkeä kohti, osaksi jokaista 20
5436: vuotta täyttänyttä miestä kohti.
5437:              Kutakin henkeä kohti. Smk.
5438:               1887     1890     1900    1905          1906
5439: Kahvi         0:75     0:94     1:77    1:66          1:86
5440: Sokeri        2:42     2:89    4:45     4:36          5:81
5441: Tupakka       0:32     0:43     2:03    1:11          1:18
5442: Väkijuomat    0:26     0:45     0:84    0:55          0:62
5443: Viinit        0: 28    0:37    0:46     0:26          0:27
5444:      Yhteensä 4:03     5:08     9:55    7:94          9:74
5445: 
5446:    Kutakin 20 vuotta täyttänyttä miestä kohti. Smk.
5447:                1887    1890      1900     1905    1906
5448: Kahvi          2:86    3:56      6:50     6:10    6:82
5449: Sokeri .       9: 19 10:96 16:37 15:97 21:33
5450: Tupakka        1:22    1:61      7:47     4:07    4:34
5451: Väkijuomat     1:00    1: 71     3:08     2:02    2:26
5452: Viinit         1:06    1:39      1:70     0:97    0:97
5453:      Yhteensä 15: 33 19:23 35:12 29:13 35:72
5454: 
5455:       Raskaasti painaa varsinkin kahden ensinmainitun
5456: tärkeän kulutustavaran tulliverotus maamme vähävarai-
5457: sia kansanluokkia. Mutta vielä on tässä huomattava
5458: eräs toinen verotuskannalta kohtuuton seikka. Jos ase-
5459: tamme rinnan tavarain todelliset arvot, sellaisina kuin
5460: ne ovat tavarat maahan tuotaessa, ja toiselta puolelta
5461: niihin kohdistuvan tullin, niin ilmenee että esim. vuonna
5462: 1906 sokerin tulli oli kokonaista 146,5 Ofo tavaran ar-
5463: vosta, mutta sellaisista ylellisyystavaroista kuin väki-
5464: juomista vain 69,6 Ofo, tupakasta 67,4 Ofo sekä viineistä
5465: 27,5 Ofo; kahvin tulli oli 35 Ofo.
5466:                     11, 1. -   Hjelt, y. m.              9
5467: 
5468:        Nämä muutamat viittaukset jo riittänevät osotta-
5469: maan, että tulliverotuksemme, joka epäilemättä edelleen
5470: on pysytettävä valtion taloudelle välttämättömänä run-
5471: saana tulolähteenä, kaipaa perinpohjaista tarkistusta ja
5472: uudistusta varsinkin siihen suuntaan, että tulliverotus
5473: enemmän kuin tähän saakka on kohdistettava ylelli-
5474: syystavaroihin ja vähävaraisille kansanluokille tarpeellis-
5475: ten tavar~in suhteen helpoitettava.
5476:         Niinikään on se monisuuntainen verotus, mikä ny-
5477: kyään sisältyy noin 2 miljoonaan markkaan nousevaan
5478: leimasuostuntaveroon, alistettava täydellisen uudestajär-
5479: jestämisen alaiseksi. Kauppa- ja rahaliike, sellaisena
5480: kuin se ilmenee esim. vekseleissä, talletustodistuksissa,
5481: vakuutuskirjoissa, rahtiseteleissä y. m., on saatettava
5482: verotuksen alaiseksi. Pääoman verotus, joka nyt esiin-
5483: tyy m. m. kiinnekirjain ja kiinnitettävien velkakirjain
5484: varustamisessa leimamerkeillä, on tehtävä nykyistänsä
5485: tehokkaammaksi sekä perintö- ja testamenttiverotus sa-
5486:  moin tiukemmaksi varsinkin suurempaan varallisuuteen
5487: ja kaukaisempiin kuin rintaperillisiin nähden. Oikeaksi
5488:  on tunnustettava se periaate, että yhteiskunta, joka vä-
5489:  lillisesti on oikeusjärjestyksensä kautta ja moninaisten
5490:  yhteiskunnallisten tarpeiden tyydyttäjänä myötävaikutta-
5491:  massa pääoman luomisessa, myös senkin nojalla on
5492:  oikeutettu saamaan osansa perinnönjättäjän tahi testa-
5493:  mentintekijän luovuttamasta omaisuudesta.
5494:         Mitä erikseen perintöveroon tulee, on se tosin 1894
5495:  vuoden valtiopäivillä päätetyn korotuksen kautta jonkun
5496:  verran entisestänsä noussut, mutta pysyy edelleen mel-
5497:  koista alempana kuin vastaava verotus ulkomailla yleensä.
5498:  Niinpä näkyy näille valtiopäiville annettuun leirnasuos-
5499:  tuntaa koskevaan armolliseen esitykseen liitetystä tilas-
5500:  tollisesta selonteosta, että vuonna 1906 suoritettiin pe-
5501:  rintöveroa prosenteissa verotettavasta perintönä siirty-
5502:   neestä omaisuudesta, kun tämä oli
5503: 10              II, 1. -   Uud. verotusjärjest.
5504: 
5505:      alle 10,000 Smk. . .                          1Js OJo
5506:      10,000-100,000 Smk.                           1J2   "
5507:      yli 100,000 Smk. . .                          1
5508:                                                   1 12 "
5509: 
5510:      Koko perintönä siirtynyt omaisuus oli vuonna 1902
5511: 45,9 ja vuonna 1906 54,3 miljoonaa markkaa, mutta pe-
5512: rintövero ei noussut mainittuina vuosina korkeammalle
5513: kuin 382,3 ja 442,2 tuhanteen markkaan eli keskimäärin
5514: ainoastaan O,s3 Ofo:iin. Epäilemättä voidaan ja täytyy,
5515: oikeuden vaatimuksia lainkaan loukkaamatta, tätä yh-
5516: teiskunnan hyväksi pidätettävää osaa perinnöistä tuntu-
5517: vasti korottaa.
5518:       Pääasiassa olisi kuitenkin maamme verotusjäijes-
5519: telmä rakennettava aivan uudelle pohjalle. Olisi nimit-
5520: täin mitä suoranaisiin veroihin tulee ensi sijaan sen tär-
5521: keimmäksi veromuodoksi otettava käytäntöön yleinen
5522: tulovero, joka on sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukai-
5523: suuden että verotekniikan kannalta pidettävä veromuo-
5524: doista etevimpänä. Oikein järjestettynä se voipi vetää
5525: verotuksen alle jotenkin tarkkaan kaikki tulot niiden
5526: todellisilta määriltään. Tuloverossa voidaan ottaa huo-
5527: mioon eri luontoiset tulolähteet ja ennen kaikkea tulo-
5528: jen asteettainen luokitus suuruuden mukaan pienimmistä
5529: suurimpiin asti. Puheenalaisessa verotuksessa voidaan
5530: sen kautta verrattomasti paremmin kuin tuossa tavalli-
5531: sessa, luonnostaan ylimalkaisessa n. s. esineverotuksessa
5532: punnita verotettavan henkilön veronmaksukykyä sekä
5533: veron määräämisessä ottaa varteen muutkin oikean ja
5534: tehokkaan verotuksen asettamat vaatimukset. Niistä
5535: mainittakoon vain lyhyesti, että vähimmät tulot, joista
5536: ei voida kohtuudella katsoa mitään riittävän yhteiskun-
5537: nalle luovutettavaksi, olisivat jätettävät kokonaan veron
5538: ulkopuolelle, että verotus on tehtävä asteettain kohoa-
5539: vaksi tulojen suuruuden mukaan ja siis suuremmat tulot
5540: sitä raskaammin verotettavat, mitä runsaammiksi ne
5541: kohoavat, sekä vihdoin että verotus on oleva lievempi
5542:                     II, 1, -   Hjelt, y. m.              11
5543: 
5544: työllä ja toimella hankittuihin tuloihin kuin omaisuu-
5545: den tuottamiin nähden. Lisäksi tällainen henkilökoh-
5546: tainen tuloverotus tekee mahdolliseksi ottaa varteen sel-
5547: laisetkin erityiset veromaksukykyyn vaikuttavat seikat
5548: kuin perheen suuruuden, köyhien omaisten avustamisen
5549: velvollisuuden y. m.
5550:       Ehdotetaan siis, että yleinen tuloverotus yllä esi-
5551: tettyjen näkökohtien mukaan järjestettynä, niin pian
5552: kuin mahdollista otettaisiin maassamme käytäntöön.
5553: Sen toimeenpanoon nähden tahdon vielä esittää kaksi
5554: toivomusta. Olisi ensinnäkin säädettävä, että kukin sel-
5555: lainen henkilö, jonka tulot nousevat vissiin määrään,
5556: olkoon velvollinen itse asianomaiselle taksoituslauta-
5557: kunnalle jättämään tarkan ilmoituksen tuloistaan, niin
5558: erikoisennettuina kuin vastainen veroasetus määrää, sekä
5559: että puheenalainen tuloverotus yhdistettäköön kunnalli-
5560: seen verotukseen siten, että vain yksi tulojen taksoitus
5561: tapahtuu ja että sen toimittaa lautakunta, johon kuuluu
5562: sekä kunnan että valtion edustajia.
5563:       Mitä tuloveron tuottavaisuuteen tulee, on tällä
5564: veromuodolla se suuri etu, että se, pysyen muuten pe-
5565: rusteiltaan muuttumattomana, saadaan valtion tarpeiden
5566: mukaan tuottavammaksi korottamalla vain veroprosentit
5567: eri tuloluokkia kohti.
5568:       Paljonko tässä suunniteltu verotus saattaisi tuottaa,
5569: riippuu tietysti niistä veroprosenteista, jotka siihen so-
5570: vellutetaan. Kysymyksen valaisemiseksi esitettäkMn
5571: tässä laskelma, joka osottaa paljonko maamme eri kun-
5572:  nissa vuodelta 1904 kaikkiaan taksoitetuista tuloista
5573: 1,000 markasta ylöspäin karttuisi valtiolle tuloveroa,
5574: jos veroprosentit olisi 7 eri tuloluokkaa kohti säädetty
5575: 1 Ofo:sta 4 Ofo:iin.
5576: 12                         II, 1. -   Uud. verotusjärjest.
5577: 
5578:                                                                -<       Verontuot-
5579:                      ~    't1 ~
5580:                      .... d g,
5581:                                            Js:
5582:                                            "'         ~        "'0...   tamamliärä
5583:      Tuloa mk.
5584:                      ~
5585:                      II>
5586:                             ~ ,d
5587:                             ••             "'
5588:                                            1=         "'"'    't1
5589:                                                                ...       tuhansissa
5590:                     Tuhansissa markoissa   "'         ""rn     0
5591:                                                                          markoissa..
5592:   1,000- 1,999      23,525,8           64,786,8       ""
5593:                                                    88,312,6   1
5594:                                                                !"
5595:                                                                               883,1
5596:   2,000- 2,999      11,151,3           31,424,8    42,576,1   1,5             638,7
5597:   3,000- 4,999      16,734,6           29,724,1    46,458,7   2               929,1
5598:   5,000- 9,999      23,196,0           26,613,2    49,809,2   2,5           1,245,2
5599:  10,000-49,999      49,364,8           30,595,4    79,960,2   3             2,398,8
5600:  50,000-99,999      14,215,2            5,933,1    20,148,3   3,5             705,2
5601: 100,000             37,489,2           14,684,8    52,174,0   4             2,087,0
5602:         Yhteensä 175,676,9            203,762,3   379,439,2                 8,887,1
5603: 
5604:      Ylläesitettyjen tulomäärien sekä niihin vain esi-
5605: merkin tavoin sovellutettujen verrattain alhaisten vero-
5606: prosenttien mukaan olisi siis tulovero v:lta 1904 tuotta-
5607: nut 8,9 miljoonaa markkaa eli runsaasti 2 kertaa enem-
5608: män kuin nykyiset maaverot ja elinkeinoverot yhteensä.
5609:       Tuloverotukseen tulisi vielä liittyä asteettain ko-
5610: hoava omaisuusvero, jonka mahdollisesti valtiolle tuotta-
5611: mista tuloista mitään arviolaskua ei kuitenkaan liene
5612: tarpeellista tässä esittää.
5613:       Viitaten niihin perusteluihin ja näkökohtiin, jotka
5614: edellä on esitetty maamme verotuslaitoksen järjestämi-
5615: sestä uusille oikeudenmukaisemmille ja valtiolle edulli-
5616: semmille perusteille, rohkenen sentähden anoa, että
5617: eduskunta tahtoisi yhtyä alamaiseen anomukseen
5618:                        että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
5619:                  käskeä aseteltavaksi komitean tarkoin tutkimaan
5620:                  maamme nykyisen verojärjestelmän puutteita
5621:                  sekä laatimaan ehdotuksen niiden poistamiseksi
5622:                  ja uuden oikeudenmukaisemman ja valtion lisään-
5623:                  tyviä tarpeita paremmin tyydyttävän verojärjes-
5624:                  telmän aikaansaamiseksi, jonka pääkohtia tulisi
5625:                  olla: maaverojen poistaminen; leimasuostunta-
5626:                  veron uudestaanjärjestäminen lähinnä siinä koh-
5627:                  den, että raha- ja kauppaliike saataisiin vero-
5628:                  tuksen alaiseksi sekä perintö- ja testamenttivero
5629:              II, t. -   Hjelt, y. m.                13
5630: 
5631:     tiukemmaksi; tulliverotuksen muuttaminen siten,
5632:     että se etupäässä ja raskaammin kohdistuu ylelli-
5633:     syys- ja varakkaampien kansankerrosten käyttä-
5634:     miin tararoihin; sekä lopulta yleisen asteettain
5635:     nousevan tulo- ja omaisuusverotuksen käytäntöön
5636:     ottaminen; ja
5637:            että Eduskunnalle niin pian kuin mahdol-
5638:     lista annettaisiin armollinen esitys tästä asiasta.
5639: 
5640: Helsinki, 5 päivänä kesäkuuta 1907.
5641: Aug. Hjelt.                     E. Nevanlinna.
5642: Erkki Pullinen.                 Hannes Oebhard.
5643: Aleksi Käpy.                    A. Lagerlöf.
5644: H. 0. Paloheimo.                E. 0. Palmen.
5645: J. K. Paasikivi.                E. Kolkki.
5646: Juho Rannikko.                  S. N. Rajata.
5647: Juho Lepistö.                   Iisakki Vahe.
5648: J. E. Antila.                   T. Nykänen.
5649: Justus Ripatti.                 Juho Ylikorpi.
5650: Tuom. Pohjanpalo.               Juho Tulikoura.
5651: 14
5652: 
5653: II, 2. -    Anom. ehd. N:o 22.
5654: 
5655:               Kallio, Kyösti, y. m.: Uutta verolakia koskevan
5656:                     arm. esityksen pyytämisestä ensi valtio-
5657:                     päiville.
5658: 
5659: 
5660: 
5661:            S u o m e n k a n s a n e d u s k u n n a II e.
5662: 
5663: 
5664:       Se verotusperiaate, että yhteiskunnallisen rasituk-
5665: sen tulisi kohdata jokaista sen jäsentä todellisen veron-
5666: kantokyvyn mukaan, lienee jo meidänkin maassa tun-
5667: nustettu. Tästä johtuu myöskin suuressa määrässä se tyy-
5668: tymättömyys, joka on maataviljelevässä väestössä ilmen-
5669: nyt rasituksien suhteen, jotka raskaasti kohtaavat mant-
5670: taaleja ja savuja. Useilla valtiopäivillä on talonpoikais-
5671: säädyssä tehty anomuksia näiden johdosta ja pyydetty
5672: m. m. maaveron vähentämistä eli kokonaan sen poistoa.
5673: Hallitus onkin monin paikoin ryhtynyt verovähennyk-
5674: siin, siten tunnustaen verotuksemme epätasaisuuden ja
5675: puutteellisuuden. Voitanee kumminkin helposti todis-
5676: taa, ettei tuollaisen paikkauksen kautta saavutettane
5677: koskaan sitä päämäärää, jota verotuksella oikeuden mu-
5678: kaisesti tarkoitetaan. Viittaamme vaan niihin monen-
5679: laisiin verotusperusteihin ja vaihteleviin menettelytapoi-
5680: hin, joita vuosisatojen kuluessa on maaveroa asetettaessa
5681: käytetty laisinkaan arvioimatta edistyvän viljelyksen
5682: tuottamia erilaisuuksia, joten ne nykyään ovat koko-
5683: naan ristiriidassa maan arvoon ja tuotantoon nähden.
5684: On siis välttämätöntä, että siitä johtuva epätasaisuus ja
5685: kohtuuttomuus perinpohjin korjataan poistamalla koko-
5686: naan maavero ja asettamalla tilalle toisia veromuotoja,
5687: jotka suhtautuisivat paremmin verotettavien maksukyvyn
5688: mukaan. Sitä oikeudenmukaisempi tämä vaatimus on,
5689:                     II, 2. -   Kallio, y. m.            15
5690: 
5691: kun ottaa huomioon, että saman kansanluokan kannet-
5692: tavana on yhä maanteiden ylläpito, kyytilaitos, vankien-
5693: kuljetus, käräjäjyvät y. m. savumaksut ja että samaan
5694: aikaan kaikki muut kansanluokat ovat vapaat, lukuun-
5695: ottamatta henkilömaksua ja maakauppaveroa, suoranai-
5696: sesta valtioverosta, joten kaupunkilaiset, suuret liike-
5697: ja virkamiehet maksavat kaksi markkaa samaan aikaan,
5698: kun nääntyvä pikkutilallinen uhraa siihen lainatun ro-
5699: ponsa. Tällainen asiain tila ja oikeuden loukkaus jo
5700: semmoisenaan tuottaa niissä kansalaisryhmissä, joita
5701: se koskee nurinaa ja katkeruutta olevia oloja kohtaan
5702: ja siten heikentää yhteistunnetta, varsinkin, kun suhde
5703: kunnallisella ja kirkollisellakin alalla on epätasainen.
5704:        Yleisesti tunnettua meillä on maataviljelevän kan-
5705: san ahdas asema, vaan siitä huolimatta kuormittaa sitä
5706: yhteiskunta raskaimmin. Tällainen kohtuuttomuus ran-
5707: kaisee itsensä, joka tulee näkyviin monin paikoin maa-
5708: tamme kasvavan velkautumisen ja maasta poismuuton
5709: muodossa. On siis luonnollista, jos tahdotaan pääelin-
5710: keinomme turvata, että otetaan myös valtioverotuksessa
5711: huomioon maataviljelevän kansanluokan maksukyky ja
5712: vaaditaan muilta maan kansalaisilta sama uhraus yhteis-
5713: kunnan hyväksi.
5714:        Asian näin ollen on luonnollista, että kysymys vero-
5715: lakimme uusimisesta on läheisessä tulevaisuudessa rat-
5716: kaistava. Tähän pakoittaa yhteiskuntaa verolain puut-
5717: teellisuus ja ehkä valtiolaitoksemme kasvavat menot,.
5718: jotka tulevat olemaan seurauksena suurien yhteiskun-
5719: nallisten uudistuskysymysten ratkaisusta. Lainvalmis-
5720:  telukunta onkin jo tässä asiassa tehnyt laajaperäisiä
5721:  uudistuksia varten suunnitelmia ja laskelmia, jotka vali-
5722:  tettavasti eivät ole suomeksi saatavana ja suunnitellut.
5723:  niissä toisia ajanmukaisia veromuotoja nimittäin asteet-
5724:  tain nousevaa tuloveroa ja omaisuusveroa, jotka kieltä-
5725:  mättä ovat paremmin sopusoinnussa sen verotusperiaat-
5726:  teen kanssa, että veron tulee kohdata itse kutakin kan-
5727: 16              II, 2, -   Uud. verotusjllrjest.
5728: 
5729: salaista hänen maksukykynsä mukaan. Näille mainitse-
5730: mmemme veromuodoille voisi vielä ajatella lisäksi n. s.
5731: perintöveroa. Meillä on jo karttarahojen muodossa ole-
5732: massa tässä suhteessa jonkunlainen asteettain nouseva
5733: vero, jossa asteettaisen nousun määrää sukulaisuussuhde
5734: siten, että kaukaisempi perijä saa maksaa suuremman
5735: prosentin, kuin läheisempi. Tätä veromuotoa voisi mie-
5736: lestämme ottaa myös käytäntöön ja kehittää sitä uutta
5737: verolakia laadittaissa. Näiden periaatteiden käytäntöön
5738: otto, kuten verotariffin läheisempi määritteleminen y. m.
5739: vaativat luonnollisesti perinpohjaista harkintaa, jotta ne
5740: olisivat sopusoinnussa maan taloudellisen kehityksen
5741: kanssa ja ovat yksityiskohtaisesti määriteltävät asian-
5742: mukaisesti laaditussa ja vahvistetussa verolaissa.
5743:       Edellä olevan perustuksella rohkenemme me kun-
5744: nioittaen pyytää Suomen kansaneduskunnan kannatusta
5745: anomukselle:            ·
5746:                 että H. M. Keisari Suuriruhtinas suvait-
5747:           szsz valmistuttaa arm. esityksen ensi valtiopäi-
5748:           ville uudeksi verolaiksi, jolla maavero poistetaan
5749:           ja sijaan asetetaan asteettain nouseva tulo- ja
5750:           perintövero ja sitä täydentävä omaisuusvero.
5751: 
5752:      Helsinki 29 p:nä Toukok. 1907.
5753: 
5754:      Kyösti Kallio.                K. K. Pykälä.
5755:      Juhani Leppälä.               August Raatikainen.
5756:      Otto Karhl.                   Heikki Kiiskinen.
5757:      Hilma Räsänen.                Santeri Alkio.
5758:      Lauri Tuunainen.              J. A. Heikkinen.
5759:                  B.
5760: 
5761: Tulli- ja muiden maksujen alentamista
5762:          koskevia anomusehdotuksia.
5763: 
5764: 
5765: 
5766: 
5767:                                    2
5768:                                                           19
5769: 
5770: II, s. -   Anom. ehd. N:o 53.
5771: 
5772:              Gebhard, Hannes, y. m.: Maanviljelys- ja mei-
5773:                  jerikoneista sekä koneteollisuudessa tarvit-
5774:                  tavista raaka-aineista menevien tullimak-
5775:                  sttjen osaksi poistamisesta, osaksi arvon
5776:                  mukaan maksettaviksi määräämisestä.
5777: 
5778: 
5779: 
5780:                Kansan e d u s kunn all el
5781: 
5782: 
5783:       Jo pitemmän aikaa on eri piireissä toivottu voi-
5784: massa olevan tullitaksan perinpohjaista uudistusta, ilman
5785: että hallituksen puolelta on ryhdytty mihinkään toimen-
5786: piteisiin, vaikka H. K. M. muistaaksemme jo v. 1904:
5787: määräsi komitean asettamista sitä varten.
5788:       Ryhtymättä tässä asiaan kokonaisuudessaan, olemme
5789: rohjenneet toivoa Eduskunnan myötävaikutusta eräällä
5790: erikoisalana, joka mitä rasittavimmin painaa samalla
5791: sekä maataloutta että oman maamme koneteollisuutta,
5792: ehkäisten kansamme tuotantokykyä ja vaurastumista
5793: mitä suurimmassa määrässä. Tarkoitamme nykyisiä tulli-
5794: maksuja maatalouskoneista ja niistä raaka-aineista, joita
5795: koneitten valmistamista varten maahan tuodaan. Kuten
5796: tunnettu kannetaan Suomessa tullimaksut tavarain pai-
5797: non eikä niiden arvon mukaan, kuten esim. Ruotsissa
5798: ja Pohjois-Amerikassa. Tästä kysymyksestä voidaan
5799: periaatteessa olla eri mieliä ja emme tahdo kieltää, että
5800: painon mukaan laskettuna tullimaksut mahdollisesti
5801: voivat moniin tavaroihin nähden olla hyvinkin tarkoi-
5802: tuksenmukaiset. Mutta ainakin meidän käsityksemme
5803: mukaan tämä laskutapa on puheenaolevalla alalla vienyt
5804: maamme taloudelle onnettomiin tuloksiin. Pyydämme
5805: tässä saada lyhyesti viitata muutamiin sellaisiin.
5806: 20           II, a. -   Tulli- ja muid. maks. alent.
5807: 
5808:       Tärkeimmistä raaka-aineista, joita maatalouskone-
5809: teollisuutemme on pakko ulkomailta tuottaa, kuten takki-
5810: raudasta, rauta- ja teräslevyistä sekä tinatusta että tinaa-
5811: mattomasta, maksettiin tulliveroa v. 1905 15 Ofo-26,5 Ofo
5812: niiden arvosta, samalla kuin maataloudessa tarvittavista
5813: valmiista koneista maksettiin ainoastaan 3,7-14,6 Ofo nii-
5814: den arvosta. Tällaisesta verotuksesta, vaikka se tosin
5815: tuottaakin valtiolle suurta tuloa, on monenkertaista va-
5816: hinkoa Kansantaloudellemme. Ensiksikään se ei voi olla
5817: ehkäisemättä kotimaista koneteollisuutta, ja tosiasia on-
5818: kin, että monet yritykset tällä alalla ovat hävinneet.
5819: Toiseksi maatalouskoneitten hinnan korottaminen tulli-
5820: maksujen muodossa on omansa mitä suurimmassa mää-
5821: rässä vaikeuttamaan vähävaraisille pikkuviljelijöille hei-
5822: dän maataloutensa edistymiselle välttämättömien apu-
5823: neuvojen hankkimisen. Lisäksi tulee vielä, että kun
5824: nykyiset tullimaksut kannetaan tavarain painon, eikä
5825: niiden arvon mukaan, on siitä ollut seurauksena, että
5826: eräät ulkomaiset konetehtaat valmistavat Suomea varten
5827: mahdollisimman keveitä koneita, niin että Suomen maan-
5828: viljelijät ovat saaneet liian heikkoja, tai muuten ala-
5829: arvoisia koneita.
5830:       Edellä esitettyjä näkökohtia silmällä pitäen rohke-
5831: nemme kunnioittaen pyytää, että Kansaneduskunta kään-
5832: tyisi H. K. M:nsa puoleen anoen:
5833: 
5834: 
5835:                  1:o) että tullimaksut sellaisista koneteolli-
5836:            suudessa käytettävisty raaka-aineista, joitten val-
5837:            mistaminen Suomessa ei käy päinsä, poistettaisiin;
5838:                  2:o) että tullimaksut sellaisista vaikeasti
5839:            valmistettavista maanvilJelys- ja meijerikoneista
5840:            tai koneosista, joita Suomessa ei ollenkaan kyetä
5841:            valmistamaan, poistettaisiin; sekä
5842:                  3:o) että sellaiset tullimaksut maanviljelys-
5843:            ja meijerikoneista, joita vielä katsotaan tarpeelli-
5844:             II, s, -   H. Oebhard, y. m.           21
5845: 
5846:      siksi kotimaisen teollisuustyön suojaamiseksi,
5847:      olisivat määrättävät tavarain arvon, eikä, kuten
5848:      nyt, niiden painon mukaan.
5849: 
5850: Helsingissä 5 p:nä Kesäkuuta 1907.
5851: 
5852: Hannes Oebhard.              H. 0. Paloheimo.
5853: A. Osw. Kairamo.             S. N. Rajata.
5854: E. Kolkki.                   Juho Yltkorpi.
5855: Olli Pajari.                 H. Repo.
5856: J. K. Paasikivi.             Kaarle 0. Knuutila.
5857: A. Koivisto.                 J. E. Helkiö.
5858: Aate Oikkonen.               K. Myllylä.
5859: A. 0. Wuorimaa.              Taneli Nykänen.
5860: Erkki Pullinen.              Juhani Arajärvi.
5861: Juho Tulikoura.              Juho Lepistö.
5862: J. Runtti.                   Juho Torppa.
5863: J. E. Antila.                K. R. Kares.
5864: J. E. Wiljomaa.              Juho Rannikko.
5865: Väinö Kivilinna.
5866: 22
5867: 
5868: II, 4. -    Anom. ehd. N:o 38.
5869: 
5870:                Huoponen, N. E., y. m.: Maanviljelys- ja meijeri-
5871:                     koneiden tuontitullin lakkauttamisesta tahi
5872:                     ainakin tuntuvasti alentamisesta.
5873: 
5874: 
5875: 
5876:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
5877: 
5878: 
5879:       Tunnettua on, miten tuontitulli vaikuttaa haitalli-
5880: sesti maanviljelys- ja meijerikoneiden levenemisen estä-
5881: miseksi. Tuontitullin aiheuttamat vaikuttimet lienevät
5882: seuraavat:
5883:       Tuontitullin tarkoitus on hankkia tuloja valtiolle.
5884:       Maanviljelyskalujen ja koneiden tuontitulli meillä
5885: on nykyään Smk. 10: 60 per 100 kiloa, meijerikoneiden
5886: ja -kalujen taas Smk. 11: 80 per 100 kiloa.
5887:       Vuonna 1902 tuotiin maahamme
5888:        maanviljelyskoneita                   1,479,500 kg.
5889:        meijerikoneita . .                      115,700 "
5890: ja näiden raha-arvo oli
5891:         maanviljelyskoneiden. . Smk. 1,117,000: -
5892:       · meijerikoneiden          ,     640,000:-
5893: Maanviljelyskoneista kannettu tulli teki siis 156,827: -
5894: Smk. eli 14,o4 Ofo hinnasta. Meijerikoneista kannettu tulli
5895: taas teki Smk. 13,652:- eli 2,1s Ofo hinnasta, jotenka
5896: valtion tulot näistä yhteensä tekivät Smk. 170,479: 60.
5897: Ruotsissa, tuossa korkeiden tuontitullien luvatussa maassa,
5898: on maanviljelyskoneiden tulli 10% koneiden hinnasta.
5899:       Syy, miksikä meijerikoneiden tulli prosenteissa las-
5900: kien tulee verrattain alhaiseksi, on se, että meijerikoneet,
5901: painoonsa verraten, ovat kallishintaiset. Tämä siis osoit-
5902:                   II, 4. -   Huoponen, y. m.            23
5903: 
5904: taa, että tullimäärän laskeminen painon mukaan vie
5905: hyvinkin suhteettorniin epätasaisuuksiin.
5906:        Toinen tuontitullin tarkoittama tulos, nim. kotimai-
5907: sen teollisuuden kehitys maassamme, ei suinkaan ole
5908: tyydyttävä. Ne harvat tehtaat, jotka huomattavassa mää-
5909: rin valmistavat maanviljelyskoneita ja työkaluja, eivät
5910: suinkaan ole osanneet käyttää tullin heille hankkimia
5911: etuja hyväkseen, ei ainakaan konetekniikan kohottami-
5912: seksi. Kotimaiset maanviljelyskoneet ovat melkein jär-
5913: jestään, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, ala-
5914: arvoiset. Seuraus onkin ollut, että kun ala-arvoiset koti-
5915: maiset koneet, halvasta hinnastaan huolimatta, eivät ole
5916: voineet kilpailla ulkomaisten kanssa, on niiden valmis-
5917: tamisesta vähän kerrassaan luovuttu. Ja puimakoneiden
5918: valmistamisen käynee· piakkoin samalla tavalla. Ainoas-
5919: taan aurojen ja muutamien muiden yksinkertaisimpien
5920: koneiden valmistus on kehittynyt huomattavammaksi.
5921:        Syyt näihin huonoihin tuloksiin lienevät pääasialli-
5922: sesti seuraavat:
5923:        1) hyvien raaka-aineiden, erittäinkin raudan puute;
5924:        2) vähän kehittynyt teknillinen taito, kätevyys ja
5925: huolellisuus;
5926:        3) verrattain suurten teollisuusmaiden suureen tuk-
5927:  kutuotantoon pysyy meidän koneteollisuutemme aina
5928: pienenä ja siitä syystä valmistuskustannukset verrattain
5929: korkeina;
5930:        4) suojelustullin aiheuttama leväperäisyys, kun tul-
5931: lin turvissa kannattaa tuoda useita raaka-aineita ulkoa,
5932: vaikka niiden valmistus omassa maassakin olisi mah-
5933:  dollinen, ja vihdoin
5934:        5) mahdollisuus saada yksin myyntioikeuteen pe-
5935: rustuvan ja hyvin järjestetyn ulosmyynnin sekä hintojen
5936: halvemmuuden avulla ala-arvoisetkin koneet, puolueet-
5937:  toman arvostelun puutteessa hyvin kaupaksi.
5938:        Paitsi sitä suoranaista rahatappiota, jota maamies
5939: kärsii tullin johdosta, on siitä vielä muitakin haittoja.
5940: 24           II, 4. -   Tulli- ja muid. maks. alent.
5941: 
5942: Niinpä ulkomaiset konetehtaat valmistavat vientiä var-
5943: ten (erittäinkin Suomeen) tavallista keveämpiä koneita,
5944: jotta tulli, joka meillä lasketaan painon mukaan, mah-
5945: dollisimman vähän kohottaisi koneiden hintaa. Tämä
5946: keveämmyys saadaan tietysti koneen lujuuden kustan-
5947: nuksella. Ruotsin parhaan puimakoneen leveneminen
5948: meillä käy melkeen mahdottomaksi, se kun on verrat-
5949: tain painava, eikä tehtaan kannata meidän maata varten
5950: valmistaa keveämpiä. Koska tulli luonnollisesti korottaa
5951: ulkomaisten koneiden hintaa, voivat kotimaiset teh-
5952: taamme kilpailla ulkomaisten kanssa hinnan halvem-
5953: muudella, eivätkä siis, tämän aiheuttaman tuotteiden
5954: menekin tähden, ole pakoitettuja kilpailemaan tavaran
5955: laadulla.
5956:       Kotimaiset konetehtaamme ovat jo pitkät ajat olleet
5957: tilaisuudessa käyttämään hyväkseen suojelustullien heille
5958: tuottamia etuja ja vaikka aika-ajoin on ollut teollisuu-
5959: delle hyvinkin suotuiset raha-ajat, ei kotimainen kone-
5960: teollisuutemme sittenkään ole näyttänyt kykenevänsä
5961: kohoamaan, vaan on se kenties päinvastoin osittain taan-
5962: tunut. Tämä jos mikään osoittaa, että tällaisella teolli-
5963: suudella ei ole meidän maassamme luonnollisia edelly-
5964: tyksiä. Maamiehet ovat, maksamalla tullia koneistaan,
5965: antaneet konetehtaille tilaisuuden elvyttää teollisuutta.
5966: Koska tällä kokeella ei kumminkaan ole ollut toivottua
5967: tulosta, on paras siitä luopua.
5968:       Vuoden 1904 valtiopäivillä tehtiin Talonpoikais-
5969: säädyssä tämän suuntainen anomus, vaan Talousvalio-
5970: kunta, johon anomus lähetettiin, ei ehtinyt asiaa käsitellä.
5971:       Näiden syiden nojalla, joita tässä olemme esiin-
5972: tuoneet, saamme kunnioittavammin pyytää Eduskuntaa
5973: yhtymään alamaiseen anomukseen
5974:             II, 4. -   Huoponen, y. m.               25
5975: 
5976:            että Hänen Majesteettinsa Keisari Suuri-
5977:      ruhtinas suvaitseisi tuontitullin maanviljelys- ja
5978:      meijerikoneille joko kokonaan lakkauttaa, tahi
5979:      tuntuvassa määrässä alentaa.
5980: 
5981: Helsingissä, 3 p. Kesäkuuta 1907.
5982: 
5983: N. E. Huoponen.                 Gust. Arokallio.
5984: Mikko Knuutila.                 Juho Haveri.
5985: T. Riihelä.                     Pekka Leppänen.
5986: Pekka Pennanen.                 Juho Snellman.
5987: 26
5988: 
5989: II, 5. -    Anom. ehd. N:o 33.
5990: 
5991:                Hoikka, Iisakki: Sokerin tullin alentamisesta.
5992: 
5993: 
5994:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
5995: 
5996:        Nykyään voimassa oleva tullitaksa sisältää, että
5997: raakasokerilta on maksettava tullia 38 penniä kilolta,
5998: mutta valmistetulta sokerilta sitä vastoin 62 penniä ki-
5999: lolta. Tämä on tietysti säädetty kotimaisen teollisuuden
6000: auttamiseksi, jotta nimittäin kotimainen sokuriteollisuus,
6001: joka joku aika sitten oli aivan kehdossaan, voisi elpyä
6002: ja kestää kilpailussa ulkomaalaisen teollisuuden kanssa.
6003: Minä katson, että tämä oli varsin kiitettävä tarkoitus,
6004: ja olen sitä mieltä, että valtion velvollisuus on suojelus-
6005: tullien kautta edesauttaa sellaista teollisuutta, jolla on
6006: menestymismahdollisuutta maassa, mutta joka ulko-
6007: maisen kilpailun vuoksi aluksi ei kykene seisomaan
6008: omilla jaloillaan. Mutta tällä valtion auttamisvelvolli-
6009: suudella on rajansa. Siitä että valtio asettaa tullin ulko-
6010: maiselle tavaralle seuraa, että kansa, sekä ulkomaalai-
6011: sesta että kotimaisesta tavarasta tulee maksamaan sen
6012: vertaa korkeamman hinnan, kuin tulli on. Tämä on
6013: oikein ja kohtuullista, niin kauvan kuin kotimainen
6014: teollisuus on tukemisen tarpeessa. Mutta kansa alistuu
6015: tähän hinnan korotukseen ainoastaan sillä tarkoituksella,
6016:  että muutaman vuoden kuluttua kotimainen teollisuus
6017:  on siksi vaurastunut, että se saattaa valmistaa tavaran
6018:  samaan tuottohintaan, josta ulkomainen teollisuus, siinä
6019:  tapauksessa että suojelustulleja ei olisi olemassa, voisi
6020:  tavaran myydä.
6021:         Tässä asemassa on tällä haavaa Suomen sokeri-
6022:  teollisuus. Suomessa löytyy nyt neljä sokeritehdasta,
6023:  jotka hyvin kerkiävät valmistaa koko Suomen sokeri-
6024:                       II, 5, -   1. Hoikka.                 27
6025: 
6026: tarpeen. Näin ollen olisi voinut odottaa, että sokerin
6027: hinta alenisi luonnolliseen määräänsä. Mutta näin ei
6028: ole käynyt. Nuo neljä sokeritehdasta ovat muodostaneet
6029: renkaan ja voivat sen kautta pidättää sokerin hinnat
6030: luonnottoman korkealla, pistäen voiton omaan taskuunsa.
6031: Näin ollen olemme tällä alalla joutuneet siihen asemaan,
6032: että valtio voimassapitää suojelustullin sokerista, mutta
6033: sokeritehtaat ovat siksi vaurastuneet, että tyydyttävät
6034: koko maan tarpeen. Tästä on seurauksena, että valtiolle
6035: tuo tulli ei tuota sanottavasti mitään hyötyä, kun sitä-
6036: vastoin yksityiset sokeritehtaat kmjaavat omiin taskui-
6037: hinsa tuon liikanaisen tullin vaikutuksesta vain kaksi
6038: miljoonaa markkaa vuodessa!
6039:       Tämä osoittaa että epäilemättä sokeritulli on Suo-
6040: men kansalle epäedullisella tavalla järjestetty. Köyhim-
6041: pien kansaluokkien etua on kapitalistinen etu polke-
6042: massa. Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että tässä
6043: Qn saatava muutos aikaan. Myöskin katson minä, että
6044: tämä kaikki on siksi helposti järjestettävissä, että on
6045: syytä heti ryhtyä tarpeellisiin toimiin. Hallitsija voi ilman
6046: minkäänlaisia vaikeuksia tehdä tullitaksaan sen muu-
6047: toksen, että valmistetusta sokerista kannetaan sama tulli
6048: kuin raakasokerista. Koska asia on näin helposti jär-
6049: jestettävissä, olen rohjennut tähän epäkohtaan kiinnittää
6050: Eduskunnan huomiota, ajalla, jolloin monet tärkeämmät
6051: kysymykset vaativat Eduskunnalta paljon huomiota.
6052: Kaikkiin näihin syihin nojautuen rohkenen ehdottaa, että
6053: Eduskunta kääntyisi Hänen Majesteettinsa Keisarin puo-
6054: leen alamaisimmasti anoen:
6055:                   että voimassa oleva tullitaksa siten muu-
6056:            tettaisiin, että ulkomailla valmistetulta sokerilta
6057:            kannetaan sama tulli kuin raakasokerilta, eli
6058:            38 penniä kilolta.
6059:       Helsingissä Kesäkuun 4 p:nä 1907.
6060:                                           Iisakki Hoikka.
6061: 28
6062: 
6063: II, a. -    Anom. ehd. N:o 40.
6064: 
6065:                Huoponen, N. E., y. m.: Iltamien toimeenpane-
6066:                      misesta kannettavien erilaisten maksujen
6067:                      lakkauttamisesta.
6068: 
6069: 
6070: 
6071:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
6072: 
6073: 
6074:       llahuttavana ilmiönä voidaan mainita, että maas-
6075: samme toimii huomattava määrä seuroja ja yhdistyksiä
6076: kansamme henkisen ja taloudellisen tilan parantami-
6077: seksi. Seurojen toiminta tapahtuu useimmiten varsin
6078: tukalissa taloudellisissa oloissa. Seurojen toimeenpane-
6079: mat iltamat ja kansanjuhlat, joihin pääsymaksuina kan-
6080: netaan usein vähäinen rahamäärä, tuottavat jäännöksenä
6081: seurojen rahastoon mitättömän vähäisen lisäyksen, onpa
6082: tapauksia, että juhlatilaisuuksien toimeenpaneminen on
6083: tuottanut aineellista vahinkoakin. Seuroilla on kuiten-
6084: kin tuntuvia menoja, jos on mieli jotain hedelmöittävää
6085: aikaan saada. Omien huoneustojen aikaansaaminen, esi-
6086: teimien toimeensaaminen, avustamiset kansanopistoihin,
6087: lukutupien ja kirjastojen perustaminen y. m. vaativat
6088: seuroilta ylenmäärin varoja. Tämmöisestä uhrautuvasta
6089: työstä kansan hyväksi on kuitenkin suoritettava veroa
6090: valtiolle n. k. vaivais-, työ- ja kehruuhuone-maksuina.
6091: Näitä maksuja aikaisempina vuosina ei ainakaan kaik-
6092: kialla säännöllisesti peritty, mutta sortovuosina, jolloin
6093: seurojen toimintaa muutoinkin kaikin tavoin kiristettiin,
6094: ryhdyttiin niitä kantamaan. Tästä huolimatta lienee
6095: vieläkin paikkakuntia, joissa tämmöistä veroitusta ei
6096: kanneta, ja semmoisissakin paikkakunnissa, joissa veroa
6097: on vaadittu, peritään erisuuruisia eriä; tavallisin määrä
6098: lienee 5 markkaa 36 penniä semmoisesta tilaisuudesta,
6099:                     II, s. -   Huoponen, y. m.            29
6100: 
6101: josta pääsymaksua on suoritettava. Kieltämätöntä lienee,
6102: että asianomaisissa toimihenkilöissä tämmöinen epätasai-
6103: nen menettely viranomaisten puolelta synnyttää vasten-
6104: mielisyyden koko veroitusjärjestelmää vastam. Sitä-
6105: paitse voidaan syystä kysyä, onko oikeuden ja kohtuu-
6106: den mukaista usein mainitun veroituksen periminen
6107: tilaisuuksista, jotka suoranaisesti tahi välillisesti palve-
6108: levat kansan yhteishyvää. Joka tapauksessa on varma,
6109:  että tämmöinen veroitus tuottaa valtion rahastoon niin
6110: vähäisen tulo-erän, ettei sillä valtiotaloudessa ole mitään
6111: merkitystä. Sitävastoin seurojen toiminnalle olisi tun-
6112: tuva huojennus, jos mainittu verovelvollisuus lakkautet-
6113: taisiin.
6114:        Tahtomatta asiaa laajemmin perustella, pyydämme
6115: kunnioittaen Eduskunnan yhtymään semmoiseen ano-
6116:  mukseen:
6117: 
6118:                   että ne erilaiset maksut, joita nykyään
6119:            kannetaan iltamien toimeenpa.nemisesta, lakkau-
6120:            tettaisiin.
6121: 
6122:       Helsingissä 30 p. toukokunta 1907.
6123: 
6124:       N. E. Huoponen.                   P. Kuisma.
6125:       T. Riihelä.                       Pekka Pennanen.
6126:                    c.
6127: Määrärahoja kansanvalistusta rko ituks Iin
6128:         koskevia anomusehdotuksia.
6129:                                                          33
6130: 
6131: 
6132: II, 7. -   Anom. ehd. N:o 185.
6133: 
6134:              Soininen, Mikael, y. m.: Kansakoulunopetta-
6135:                   jain taloudellisen aseman parantamisesta.
6136: 
6137: 
6138: 
6139:            Suomen Kansaneduskunnalle!
6140: 
6141: 
6142:       Nykyinen kansanvaltainen suunta julkisessa elä-
6143: mässämme vaatii elämänehtojen tasoitusta m. m. sen
6144: kautta, että suurituloisia verotetaan ankarammin ja suuri-
6145: paikkaisilta vähennetään palkkaetuja. Mutta tähän ta-
6146: soittamispyrintöön kuuluu toiselta puolen kieltämättä
6147: sekin, että ne yhteiskunnan palvelijat, jotka tähän saakka
6148: ovat saaneet riittämättömän korvauksen palveluksistaan,
6149: asetetaan taloudellisesti siedettävään ja turvattuun ase-
6150: maan. Näiden joukkoon on tätä nykyä epäilemättä
6151: luettava kansakoulunopettajat varsinkin maalaiskunnissa.
6152:       Neljäkymmentä vuotta sitten määrättiin miesopetta-
6153: jalle valtiolta tulevaksi palkka-avuksi 600 ja naisopetta-
6154: jalle 400 mk., joka noin kaksikymmentä vuotta myö-
6155: hemmin korotettiin 200 mk:lla; miesopettajalle tulee
6156: niinmuodoin nykyään valtiolta 800 ja naisopettajalle 600
6157: mk. Tämä alkupalkan korotus neljänkymmenen vuoden
6158: kuluessa, jolla aikaa elinkustannukset maassamme ovat
6159: suhteettomasti kasvaneet, ei ole suuri itsessään, mutta
6160: sen merkitys vähenee sitäkin enemmän, kun otetaan
6161: huomioon, että samaan aikaan opettajien kunnalta tuleva
6162: palkka on osoittanut taipumusta vähenemään aikaisem-
6163: piin palkkaetuihin verraten. Sekä valtiolta että kunnalta
6164: tuleva alkupalkka tehnee tätä nykyä yhteensä keski-
6165: määrin miesopettajalle 1,150 ja naisopettajalle 900 mk.
6166: Tähän tulee vapaa asunto, lämpö ja valo. Opettajapii-
6167: reissä tehtyjen laskujen mukaan kuluu miesopettajalta,
6168:                                                      3
6169: 34:        II,'· - MUrlrah. kansanvallstustarkoit.
6170:  jolla on vaimo ja 1 lapsi, välttämättömiin menoihin noin
6171:  1,600 mk, lukuunottamatta velkojen korkoa, henkivakuu-
6172:  tusmaksuja, kirjallisuuden hankkimista y. m. s. Velkoja
6173:  on opettajalla, joka on lähtenyt köyhästä kodista, - ja
6174:  semmoisia ovat useimmat opettajamme, - tavallisesti
6175:  2,000 a 3,000 mk. seminaariajaltaan. On siis selvää,
6176:  että opettajan joko täytyy kieltää itseltään ja perheel-
6177:  tään jokapäiväisten elämäntarpeiden kohtuullinen tyy-
6178:  dyttäminen taikka käyttää aikaansa lisätulojen hankki-
6179:  miseen Ulkopuolelta varsinaisten virkatehtäviensä.
6180:        Palkan korotuksia on tosin parannettu ja saapi
6181:  niitä tätä nykyä miesopettaja 160 mk. ja naisopettaja
6182:  120 mk. 5, 10, 15 ja 20 vuoden perästä, niin että lo-
6183:  pulliset palkkaedut 20 vuoden kuluttua ovat keskimäärin
6184:  1,790 ja 1,380 mk. Mutta tämä apu tulee enimmiten
6185:  liian myöhään ollakseen tehokasta.
6186:        Nämä tosiasiat, jotka olemme koristelemattomasti
6187:  esittäneet puhumaan vakavaa kieltänsä, ovat omiansa
6188:  osoittamaan, että maamme kansakoulunopettajien kes-
6189:  kuudessa kauan vallinnut kaipaus saada palkkaetunsa
6190: paremmalle kannalle järjestetyiksi, joka varsinkin viime
6191:  aikoina on tullut monella tavalla ilmi, perustuu olojen
6192:  kovaan pakkoon eikä mihinkään ylellisyyden tavoittele-
6193:  miseen.
6194:        Asialla on kumminkin vielä toinenkin puoli, joka
6195: tulisi olla kansaneduskunnan huolenpitoa vieläkin lähem-
6196: pänä kuin yksityisten kansanpalvelijain asema. Se on
6197: kansakoulun ja kansan kasvavan nuorison etu. Koulun
6198: kelvollisuus riippuu eittämättömästi opettajan kelvollisuu-
6199: desta. Kun opettaja pakotetaan hakemaan toimeentu-
6200: lonsa koulun ulkopuolelta, niin siitä koituu koululle hait-
6201: taa, joka on sitä suurempi, kuta suuremmassa määrässä
6202: opettajan työ kääntyy toisaalle. Eikä siinäkään vielä
6203: kyllin, vaan välttämätön seuraus opettajan riittämättö-
6204: mästä toimeentulosta on oleva, jos se saapi kauemmin
6205: jatkua, että kykeneviä henkilöitä ei tälle alalle antaudu
6206:                   II, 7, -   Soininen, y. m.
6207: 
6208: ja että lopuksi tulee opettajapuute, joka pakottaa täyfr
6209: tämään paikat ammattivalmistusta vailla olevilla ja toi.:.
6210: meensa kykenemättömillä henkilöillä. Kansakoulu me-
6211: nettää kasvatusarvonsa, ja ne suuret summat, jotka tämä
6212: laitos yhtä kaikki nielee, menevät enemmältä tai vä-
6213: hemmältä osalta hukkaan. Siihen ei ole kansallamme
6214: varaa, sen koko oleminen, aineellinen niin hyvin kuin
6215: henkinen, kun on rakennettava juuri sivistykseen, läpi
6216: koko kansan tunkevan kelvollisen sivistyksen varaan.
6217: Kansakoulu, jolle kansa uskoo kalliimpansa, lapsensa,
6218: on oleva kansan silmäterä, ja kansakoulun asiasta on
6219: sen opettajiston aineellinen turvaaminen aivan eroitta-
6220: maton. Meidän kansanvaltainen käsityksemme suoras-
6221: taan pakottaa meitä pitämään huolta siitä, että kansan-
6222: opetuksen elinjuuria ei vahingoiteta.
6223:       On totta, että nykyaika kysyy valtionvaroja mitä
6224: erilaisimpiin tarkoituksiin eikä vähimmin juuri kansa-
6225: koulun hyväksi, opettajien aseman turvaamista lu-
6226: kuunottamattakin. Ja tämä tekee, että kansaneduskunta
6227: ehkä ei katso mahdolliseksi tyydyttää opettajien toivo-
6228: muksia täysin sellaisina kuin ne viime aikoina ovat
6229: julkisuuteen tulleet. Mutta toiselta puolen on mieleensä
6230: johdettava, mikä mahtava välikappale kansan suorastaan
6231: aineellisenkin tuotantokyvyn kartuttamiseksi hyvä kan-
6232: sanopetus on osoittautunut olevan niissä maissa, joihin se
6233: on päässyt juurtumaan. Kansaneduskunta on sen vuoksi
6234: epäilemättä tekevä kaiken, mitä tehtävissä on, kansa-
6235: koulussa tapahtuvan tärkeän sivistystyön turvaamiseksi
6236: myöksin opettajien aineellisen aseman parantamisen
6237: kautta.
6238:        Mitä palkan järjestelyn yksityiskohtiin tulee, on
6239: huomattava, että perheen elättäjä suorittaa semmoisen
6240: lisätyön yhteiskunnan hyväksi, joka on hänen aineellista
6241: asemaansa punnittaessa otettava lukuun. Sen vuoksi
6242: tulisi mielestämme perheellisen opettajan, sukupuoleen
6243: katsomatta, voidakseen päästä aineellisiin etuihin näh-
6244: 36        II, 7. -   Mllllrllrah. kansanvalistustarkoit.
6245: 
6246: den läheskään perheettömän tasalle, saada jossakin mää-
6247: rin suurempi palkka.
6248:      Sen perustuksella, mitä ylempänä on esitetty, roh-
6249: kenemme kunnioittavimmin pyytää Eduskuntaa yhty-
6250: mään Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan anomaan
6251:                  että kansakoulunopettajain palkkaukseen,
6252:           johon kunnat yhä suorittaisivat sen osan, mikä
6253:           niille nykyisten asetusten mukaan kuuluu, valtio
6254:           antaisi tuntuvasti suuremman avun kuin nyt,
6255:           sillä tavalla että alkupalkka naimattomille opet-
6256:           tajille olisi 1,000 mk. ja naineille miesopettajille
6257:            1,500 mk., ja että jälkimäinen palkka tulisi sem-
6258:           moisen naisopettajankin osaksi joka on leski ja
6259:           jolla on lapsia, taikka joka on naimisissa ja on
6260:           joutunut perheensä ainoaksi elättäjäksi;
6261:                  että 5, 10 ja 15 vuoden nuhteettomasta
6262:           palveluksesta määrättäisiin palkankorotus, nai-
6263:            mattomille kunakin kertana 200 ja naineille
6264:            300 mk., että nainut opettaja astuisi ylempään
6265:           palkkausluokkaan seuraavan kalenterivuoden
6266:            alusta sen jälkeen kun hän on naimisiin men-
6267:           nyt ja samalla myös sitä palkkaa seuraavan
6268:           palkankorotuksen nautinto on; ja
6269:                  että eläke täysin palvelleelle olisi naimat-
6270:           tomain luokassa 1,000 mk. ja naineiden luo-
6271:            kassa• 1,500 mk. kuin myiJ'skin että kivuloisuu-
6272:           den takia annettava eläke laskettaisiin samojen
6273:           perusteiden mukaan kuin nytkin.
6274: 
6275:      Helsingissä 8 p. kesäk. 1907.
6276:                   Mikael Soininen.
6277:      Hilma Räsänen.            E. N. Setälä.
6278:      S. Nuorteva.              K. 0. Vikman.
6279:                                                            37
6280: 
6281: 
6282: II, a. -   Pet. mem. N:o 166.
6283: 
6284:              Nix, Oskar, m. fl.: Anslag {ör föreläsnings-
6285:                   verksamheten, nykterhetsarbetet och ung-
6286:                   domsföreningarna.
6287: 
6288: 
6289: 
6290:              T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
6291: 
6292: 
6293:        Hänvisande tili senaste landtdags beslut angående
6294: anslag för socialt upplysningsarbete, våga vi anhålla,
6295: att landtdagen ville äfven framgent anslå nödiga medel
6296: tili främjande af föreläsningsverksamheten, nykterhets-
6297: arbetet och ungdomsföreningarnas sträfvanden. Ehuru
6298: öfvertygade om att de vid senaste landtdag beviljade
6299: anslagen med hänsyn tili förenämnda upplysningssträf-
6300: vandens vikt och betydelse förtjänade att betydligt höias,
6301: vilja vi dock, enär ingen fullständig utredning ännu
6302: torde vara tillgänglig angående dessa medels använd-
6303: ning, vördsamt föreslå,
6304: 
6305:                     att de af senaste landtdag beviljade an-
6306:              slagen ftir föreläsningsverksamheten, nykterhets-
6307:              arbetet och ungdomsföreningssträfvandena måtte
6308:              fiirnyas fö'r år 1908.
6309: 
6310:        Helsingfors den 7 juni 1907.
6311:        Oskar Nix.                        J. Storbjörk.
6312:        A. R. Hedberg.                    Arvid Neovlus.
6313:        Dagmar Neovius.                   Frans Ahlroos.
6314: 38
6315: 
6316: II, 11. -   Pet. mem. N:o 165.
6317: 
6318: 
6319:               Storbjörk, J., m. fl.: Angående beviljande af
6320:                    amorteringslån för ungdomsföreningarnas
6321:                    byggnadsföretag.
6322: 
6323: 
6324: 
6325: 
6326:               T i 11 F i n l a n d s L a n d t d a g.
6327: 
6328: 
6329:      Ungdomsföreningarnes värksamhet är af bärande
6330: betydelse för ungdomens uppfostran i bildning och
6331: god sed.
6332:      Vidden af deras värksamhet öfver hela landet kan
6333: man ana, om man nämner, att ensamt i Svenska Öster-
6334: botten c:a 3,800 personer tillhöra olika Ungdomsförenin-
6335: gar, att dessa föreningar under år 1906 föranstaltat öf-
6336: ver 400 möten och fester med öfver 300 föredrag i olika
6337: ämnen, samt att de för särskilda bildnings- och värk-
6338: samhetsbehof hopsamlat öfver 40,000 mark i kontant.
6339:      Genom ungdomsföreningarne kan folkskolans och
6340: folkhögskolans lärdomar och syn på lifvet föras ut i
6341: praktiken samt blifva rotfast hos det uppväxande och
6342: mognande släktet.
6343:      Seder och tänkesätt, ovärdiga en högre folkbild-
6344: ning, kunna bortarbetas, värdefulla nedärfda anlag och
6345: bruk kunna tillvaratagas och de nya kunskaper med en
6346: vidgad uppfattning af samhällslif och medborgarplikt,
6347: som skolan gifvit, kunna göras värkande i arbete, seder
6348: och folklif.
6349:      Ungdomens behof af nöjen kan l0das i sådan rikt-
6350: ning, att de förädlande, utvecklande och stärkande nö-
6351: jena blifva kära och allmänna, medan underhaltiga och
6352: skadliga tidsfördrif kunna småningom utrotas.
6353:                   II, 11, -   StorbjGrk, y. m.         39
6354: 
6355:       Men för att ungdomsföreningames värksamhet skall
6356: kunna blifva fullt effektiv och tillfredsställande, är det
6357: nödvändigt, att de äga lä.mpliga samlingshus för sina
6358: möten och samkväm samt att de äga nödiga medel för
6359: ett fruktbringande arbete såväl inom sig som utåt.
6360:       Krafvet på egna lokaler gör sig därför alt mera
6361: gällande och föreningame utveckla en efter annan de
6362: yttersta ansträngningar för att samla medel till upp-
6363: byggande af egna hem.
6364:       Genom dessa ansträngningar åt ett visst håll och
6365: nödvändigheten att ernå högsta möjliga penningeresul-
6366: tat af arbetet, hvarigenom man nödgats ockra på ung-
6367: domens oodlade njutningsbegär, har föreningames huf-
6368: vudsyftemål i många fall skjutits åt sidan och förenings-
6369: värksamheten tvingats att gå i en något ohälsosam
6370: riktning.
6371:       För de föreningar, som ändtligen kunnat uppföra
6372: åt sig egna lokaler, återstår i alla händelser en tryc-
6373: kande skuldbörda, för hvars erläggande med höga ränte-
6374: satser, stora ansträngningar måste göras till ytterligare
6375: intrång på föreningames egentliga sjelfbildnings- och
6376: misioneringsvärksamhet.
6377:       Deras utveckling och kulturella betydelse hämmas
6378: däraf i betydande grad och på många orter, där kom-
6379: munala myndigheter icke ännu förmå uppfatta ungdoms-
6380: rörelsens stora uppgift, äro föreningame vigda åt en ty-
6381: nande tilivara eller undergång.
6382:       För att förebygga dessa svårigheter, hvilka åstad-
6383: komma oberäknelig skada för hela ungdomsvärksam-
6384: heten, borde staten medlande ingripa.
6385:       Vi våga förty vördsamt föreslå, det Landtdagen
6386: ville besluta en petition därom
6387: 40        II, 9, -   Mälrärah. kansanvalistustarkolt.
6388: 
6389:                 att ungdomsföreningarna kunde ur all-
6390:           männa medel erhålla amorteringslån på billiga
6391:           vilkor för sina byggnadsföretag.
6392: 
6393:      Helsingfors den 8 juni 1907.
6394: 
6395:                       J. Storbjötk.
6396:      Ernst Estlander.         Oskar Nlx.
6397:      Dagmar Neovlus.          Julius Sundblom.
6398:      Frans Ahlroos.           0. W. Slätis.
6399:      Karl T. Oljemark.        Osvald Wasastjerna.
6400:      F. Gustafsson. ·         Axel Cederberg.
6401:                 D.
6402: Eri a 1oja koskevia anomusehdotuksia.
6403:                                                               43
6404: 
6405: II, to. -     Anom. ehd. N:o 45.
6406: 
6407:                Vuorlmaa, A. 0., y. m.: Osuusmeijereille myön-
6408:                     nettyjen meijerilainojen maksu-ajan piden-
6409:                     tämisestä.
6410: 
6411: 
6412: 
6413:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
6414: 
6415: 
6416:       Suomen karjatalous on viimeisinä vuosina ripeästi
6417: edistynyt ja voinvienti kasvanut pääasiallisesti syystä,
6418: että vähävaraisetkin maanviljeliät ovat osuusmeijeri-
6419: aatteen toteuttamisella voineet saada karjatuotteensa
6420: edullisesti jalostetuksi ja kaupaksi. Osuusmeijerien pe-
6421: rustamisen on mahdolliseksi tehnyt se Valtion avustus,
6422: joka lainan muodossa on meijeriosuuskunnille myön-
6423: netty. Tämä Valtion avustus on siis suuresta merki-
6424: tyksestä osuusmeijerien aikaansaamisessa.
6425:       Mutta kun näitä lainoja on annettu 10 vuoden
6426: takasinmaksuvelvollisuudella ja kokemus osottaa, että
6427: meijeri ensimäisinä vuosinansa aina saa taistella monen-
6428: moisia ennakkoluuloja ja yksityisten itsekkäistä pyrki-
6429: myksistä johtuvia vaikeuksia vastaan sekä vaan vähi-
6430: tellen voittaa ne ja saa osakseen täydellisen luottamuk-
6431: sen, on tämä nopea takasin maksuvelvollisuus saattanut
6432: meijerit alkuvuosina ja saattaa vielä sangen vakaviin
6433: vaikeuksiin. Kohtuullista olisi siis, että Valtion avustus
6434: kaikille meijereille tehtäisiin täysin tehokkaaksi ja sekä
6435: jo toimessa olevat että vasta syntyvät osuusmeijerit sai-
6436: sivat nauttia lainan 20 vuoden takasinmaksu-velvolli-
6437: suudella. Kun Valtio ei tästä toimenpiteestä tulisi kär-
6438: simään minkäänlaista tappiota, mutta se suuressa mää-
6439: rässä edesauttaisi meijerien toimintaa,
6440:       saamme kansan Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa:
6441: 44         II, 10, -   Meijerilain. maksuaj. pident.
6442: 
6443:                että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
6444:          anoisi, että lainat osuusmeijereitä varten ilman
6445:          poikkeusta myönnettäisiin 20 vuoden takasin
6446:          maksuvelvollisuudella ja että tämä etu yletyitäi-
6447:          siin niillekin meijereille, jotka jo ovat kovemmilla
6448:          ehdoilla lainoja saaneet.
6449: 
6450:      Helsingissä Kesäkuun 3 p:nä 1907.
6451: 
6452:                    A. 0. Wuorhnaa.
6453:      Justus Ripatti.                J. E. Helkiö.
6454:                      Juho Rannikko.
6455:                                                           45
6456: 
6457: 
6458: II, n. -     Anom. ehd. N:o 46.
6459: 
6460:               Wuorimaa, A. 0., y. m.: Kruununvoudin-vir-
6461:                   kojen lakkauttamisesta.
6462: 
6463: 
6464: 
6465: 
6466:            S u o m en K a n s a n e d u s kun n a ll e.
6467: 
6468: 
6469:       Vaikka Suomenmaan virkamieskunta ja virallinen
6470: asioimistapa kaipaa kokonaisuudessa perinpohjaista muo-
6471: dostamista halvemmaksi ja yksinkertaisemmaksi ja ano-
6472: musehdotuksia tämmöiseksi toimenpiteeksi eduskun-
6473: nassa on annettu, niin on kuitenkin tarpeellista, että tätä
6474: asiata pannaan alkuun alalla, jossa se jo on mahdollista
6475: ja jossa jo edellisilläkin valtiopäivillä on anomuksia tehty,
6476: nimittäin kruununvoutivirkaan nähden. Kruununvoudilla
6477: oli ennen aikaan kylläkin suuri merkitys, mutta sitä
6478: myöten kuin kunnan viranomaiset ovat saaneet tämän
6479: virkamiehen raskastöisimmän osan tehtäväkseen, on hä-
6480: nen työnsä supistunut sangen pieneksi, niin sanoaksemme
6481: tarpeettomaksi toistamistyöksi. Siten
6482:       l:si krp.ununvouti on muodostunut tarpeettomaksi
6483: välipostikonttoriksi kuvernöörin ja nimismiesten välillä.
6484: Kuvernööri lähettää virkalähetykset kruununvoudille.
6485: Tämä purkaa ne, säilyttelee niitä hyllyllään ionkun ai-
6486: kaa, varustaa ne lähetekirjeellä ja lähettää nimismiehelle.
6487: Tämä lopullisesti panee asiat täytäntöön ja lanettää ta-
6488: kasin kruununvoudille, joka taas laittaa uuden lähete-
6489: kirjeen kanssa samat kirjat kuvernöörille.
6490:       2:si on kruununvoudin tehtävä kruununverojen
6491: kanto kerran vuodessa. Määräpäivänä hän tulee johon-
6492: kuhan kunnan kolkkaan mikä hänelle on sopivin. Sil-
6493: loin pitää kaikkien maksajien, jos soveltuu taikka ei,
6494: 46          II, 11. -   Kruununvoud. virk. lakkautt.
6495: 
6496: usein kelirik:kojen takaa sinne saapua ja ken ei saavu,
6497: - niin kantaa nimismies lopuksi kotonaan. On siten
6498: sattunut, että nimismies on kantanut suurimman osan
6499: kruununveroja. Mutta kaikissa tapauksissa nimismies
6500: kuitenkin tekee lyhennyslaskuunsa perustetun loppu-
6501: tilityksen kannetuista kruununveroista, jotka kruunun-
6502: vouti lähettää kuvernöörille.
6503:        3:si. Kuuluu kruununvoudin virkaan myydä pakko-
6504: huutokaupalla kiinteistöä, jota nimismieskin voisi tehdä.
6505:        4:si. Kruununvouti ottaa vastaan liikkeitten rekis-
6506: teröimiskirjoja ja lähettää ne Teollisuushallitukseen.
6507: Mutta hakija on oikeutettu antamaan ne myös nimis-
6508: miehelle kruununvoudille lähettämistä varten.
6509:        5:si. Kruununvoudin kautta saadaan vielä kauppa-
6510: ja ammattioikeudet. Mutta nehän voidaan saada nimis-
6511: miehen välityksellä.
6512:        6:si. Kruununvoudin poliisitehtävistä ei kannata
6513: puhua. Ne eivät ole muuta kuin paperilla ja todellisuu-
6514: dessa hän ei tee mitään tai mitättömän vähän.
6515:        7:si. Samoin ovat voudin toimittamat tilus- ja arvio-
6516: syynit niin muodolliset ja suorastaan arvottomat, ettei
6517: niistä ole kenellekään hyötyä, mutta sille onnettomalle,
6518: joka niitä tarvitsee, suureksi rasitukseksi. Tänlaiset syy-
6519: nit ja arvostelut ovat jätettävät varsinaisille ammatti-
6520: miehille ja tehtävät kansalle huokeaksi ja asiallisiksi.
6521: Kuinka nurinpäisiksi nuot kruununvoutisyynin arviolas-
6522: kut tulevat, siitä voisimme esiintuoda lukemattomia tosi-
6523: asioita. Mainitsemme kaksi.
6524:        Seitsemän vuotta sitten arvioi kruununvoudin syyni
6525: Sippolan hovin hinnan 524 tuhanneksi markaksi. Metsää
6526: ei otettu lukuun. Sen todellinen hinta, josta se myytiin
6527: tänä vuotena metsineen päivineen oli 328 tuhatta mark-
6528: kaa. Vuonna 1900 arvosteli kruununvouti Koiviston tilaa
6529: I-1eivonmäen kunnassa ilman metsää 48 tuhanneksi mar-
6530: kaksi. Sen todellinen hinta metsineen päivineen myy-
6531: täessä oli 30 tuhatta markkaa.
6532:                  D, u. - Wuorimaa, y. m.                   47
6533: 
6534:       8:si. Kruununvouti kyytiasetuksen mukaan pitää
6535: kokouksia kyyd.itsemisen järjestämistä varten, joita ku-
6536: vernööri lopullisesti järjestää. Nimismies on kuitenkin
6537: aina näissä toimituksissa läsnä ja onkin alueeltaan ta-
6538: vallisesti laatinut ehdotuksen.
6539:       Kuinka kruununvoudin virkatointa siis katsottanee-
6540: kin, ei voi tulla muuhun tulokseen, kuin että sen teh-
6541: tävät ovat semmoisia, joita todellisuudessa joka nimis-
6542: mies jo tekee tai helposti voi tehdä, tai jolla ei ole
6543: oikeastaan mitään merkitystä ja että se siten on kan-
6544: sallisessa elämässä vaan haitallinen liikaratas, tuottaen
6545: ajan viivykettä ja kansalle kuluja ja rasituksia ilman
6546: vastaavaa hyötyä, puhumattakaan siitä valtiovarain me-
6547: nosta, joka syntyy tämän 50 miehisen ja sen eläkkeen
6548: nauttijain palkkojen maksamisesta, jotka yhteensä nou-
6549: sevat lähes puoleen miljoonaan.
6550:       Kaiken edellisen johdosta ja varsinkin siihen näh-
6551: den, että semmoinen Suomen kansan varojen tuhlaus,
6552: jota hyödytön kruununvoudin virka tuottaa, ei ole ter-
6553: veen yhteiskunnallisen elämän kanssa sopusoinnussa, roh-
6554: kenemme kansan Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa,
6555:                 että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
6556:           anoisi, että kumoamalla entiut hallinnoUiset mää-
6557:           räykset kruununvoudin virat, sitä myöten kun
6558:           ne joutuvat avonaiselcsi, lakkautettaisiin ja kruu-
6559:           nunvoudin tehtävät siirrettäisiin nimismiehille.
6560: 
6561:      A. 0. Wuorlmaa.            Justus Rlpattl.
6562:      Taneli Nykänen.            Juho Lepistö.
6563:      J. E. Helkiö.              Juho Tullkoura.
6564:      M. Tervaniemi.             Kaarlo Heininen.
6565:                     S. N. Rajata.
6566:                        Sisällysluettelo.
6567:       Yksityisen anomusehdotuksen sisällykseen viitataan ainoas-
6568: taan sikäli kuin se ei pääasiallisesti käy ilmi osaston nimikkeestä.
6569: 
6570:     II. Valtiovarain-v aliokun taan lähetetyt
6571:                 anomusehdotukset.
6572:      A. Uuden verotusjärjestelmän aikaansaamista
6573:         koskevia anomusehdotuksia.
6574:                                                                  Siv.
6575:          1.   Hjelt, .A.ug., y. m., Anom. ehd. N:o 182  5
6576:          2.   Kallio, Kyösti; y. m., Anom. ehd. N:o 22 14
6577: 
6578:      B. Tulli- ja muiden maksujen alentamista kos-
6579:         kevia anomusehdotuksla.
6580:          3. Gebhard, Hannes, y. m. Anom. ehd. N:o
6581:             53: Tullimaksut maanviljelys- ja meijeri-
6582:             koneista y. m. . . . . . . . . .                     19
6583:          4. Huoponen, N. E., y. m., Anom. ehd. N:o
6584:             38: Maanviljelys- ja meijerikoneiden
6585:             tuontitulli lakkautt. tai alent. . .                 22
6586:          5. Hoikka, Iisakki, Anom. ehd. N:o 33:
6587:             Sokeritullin alentaminen . . . . . .                 26
6588:          6. Huoponen, N. E., y. m., Anom. ehd. N:o
6589:             40: lltamista kannett. maksujen lakkautt.            28
6590: 
6591:      c. Määrärahoja    kansanvalistustarkoituksiin
6592:           koskevia anomusehdotuksia.
6593:          7.   Soininen, Mikael, y. m., Anom. ehd. N:o
6594:               185: Kansak. opettajain taloudellisen
6595:               aseman parantaminen . . . . . . . 33
6596:                                                        Siv.
6597:          8.   Nix, Oskar, m. fl., Pet. mem. N:o 166:
6598:             Anslag för föreläsningsverksamheten,
6599:             nykterhetsarbetet och ungdomsförenin-
6600:             garna.                                    37
6601:          9. Storbjörk, J., m. fl., Pet. mem. N:o 165:
6602:             Amorteringslån för ungdomsföreningar-
6603:             nas byggnadsföretag                       38
6604: 
6605:     D.     Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
6606:          10. Wtwrimaa, A. 0., y. m., Anom. ehd. N:o
6607:              45: Pitempi maksuaika osuusmeijerien
6608:              meijerilainoille                       43
6609:          11. Wtwrimaa, A. 0., y. m., Anom. ehd. N:o
6610:              46: Kruununvondinvirkojen lakkautta-
6611:              minen                                  45
6612: 
6613: 
6614: 
6615:      Aakkosellinen asia- ja nimiluettelo on näiden liit-
6616: teiden IX vihkon lopussa.
6617: VALTIOPÄIVÄT v. 190~.
6618: 
6619:             LIITTEET.
6620: 
6621: 
6622:                   111.
6623: 
6624:        Lakivaliokuntaan lähetetyt
6625:   eduskuntaesitys- ja anomusehdotukset.
6626: 
6627: 
6628: 
6629: 
6630:             Helsingissä 1907.
6631:      Osakeyhtiö Kauppakirjapaino.
6632:                          A.
6633: A vi o liitto l ai ns ä äd ä n n ön u u di st a mis ta
6634: koskevia eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia
6635:                                                            5
6636: 
6637: 111. 1. -   Anom. ehd. N:o 2.
6638: 
6639:              Hagman, Lucina, y. m.: Avioliittoa sekä avio-
6640:                  puolisoiden omaisuus- ja velkasuhteita kos-
6641:                  kevan lainsäädännön uudistamisesta.
6642: 
6643: 
6644: 
6645: 
6646:               S u o m e n e d u s k u n n a 11 e.
6647: 
6648: 
6649:       Ensi kerran tapahtuu nyt Suomen historiassa, että
6650: toinenkin puoli maan asukkaista, naiset, ovat kutsutut
6651: myötävaikuttamaan siihen lainlaatimistyöhön, joka osal-
6652: taan jä~jestää sen moniosaisen elämän ehdot, joista nai-
6653: sen niinkuin miehenkin onni ja menestys riippuu.
6654:       On luonnollista, että nainen, nyt kun hänellä on
6655: vaikutusvaltaa lakien säätämisessä, koettaa saada aikaan
6656: muutoksia niissä laeissa, jotka vähimmin vastaavat hä-
6657: nen oikeuskäsitteitään ja hänen katsomuskantaansa, ja
6658: yhtä luonnollista on, että hän ensiksi valitsee ne lait,
6659: jotka ovat kipeimmin loukanneet hänen oikeuskäsitys-
6660: tään ja syvimmin koskeneet hänen elinehtoihinsa. Yksi
6661: näitä lakeja on voimassa oleva avioliittolaki.
6662:       Yhä selvemmäksi kasvanut oikeustajunta on kansa-
6663: laisissa järkyttänyt niitä periaatteita, joiden pohjalla voi-
6664: massa oleva avioliitolakimme aina edelleen pidättää avio-
6665: vaimoa vajavaltaisena sekä omistusoikeudellisessa että
6666: persoonallisessa suhteessa. Erittäin viime aikoina ja
6667: olletikkin sen perästä kun nainen astui valtiollisiin kan-
6668: salaisoikeuksiinsa, on tämä oikeustajunta muodostunut
6669: tinkimättömäksi vaatimukseksi täysvaltaisen oikeusase-
6670: man myöntämisestä naiselle avioliitossa. Tämä vaatimus
6671:  on tullut niin voimakkaaksi ja yleiseksi, että sen tyy-
6672: dyttämättä jättäminen epäilemättä saattaa kansalaisia
6673: 6                 111, 1. -   Avlollittolalnsääd.
6674: 
6675: etsimään avioyhteyttä muualla kuin laillisessa avioliitto-
6676: laitoksessa. Oireita siihen suuntaan on jo olemassa.
6677:       Asteettain kulkeva edistys on avioliittolainsäädän-
6678: nössäkin ollut huomattavana. Silloin kuin maamme
6679: lainsäätämistyö, puolen vuosisadan lepotilan perästä,
6680: 60:luvulla jälleen virkosi, huomattiin myöskin naisen
6681: aseman parantaminen yleensä tarpeelliseksi. Kun sitten
6682: tuon 50:vuotisen seisauksen perästä n. k. tammikuun
6683: valiokunta v. 1862 kokoontui valmistamaan uusia laki-
6684: ehdotuksia seuraavaksi vuodeksi kokoonkutsuttaville
6685: valtiopäiville, niin oli senaatti muun muassa valmistanut
6686: useampia naisen aseman parantamista tarkoittavia esitys-
6687: ehdotuksia, joista se pyysi valiokunnan lausuntoa. Näistä
6688: yksi tarkoitti ·yhtäläisen naimaoikeuden myöntämistä vai-
6689: molle kuin miehelle myöskin maaoikeuden mukaan, joka
6690: sitä ennen määräsi miehelle 2 /a ja vaimolle 1/s pesän
6691: yhteisestä omaisuudesta.
6692:       Vaikka tammikuun valiokunta huomattavalla oi-
6693: keudenkunnioitnksella kohteli naimaoikeuden yhtäläis-
6694: tyttämistä, siirsi se kumminkin, luokitellessaan hallituk-
6695: sen esityksiä niiden kiireellisyyden mukaan, tämänkin
6696: kysymyksen, samoinkuin muut naisen aseman parannusta
6697: tarkoittavat kysymykset, toiseen arvoluokkaan. Tästä
6698: ja kenties muistakin syistä ei kuulunut mitään hallituk-
6699: sen esitystä yhtäläisestä naimaoikeudesta, ei 1863:n vuo-
6700: den eikä vielä seuraavillekaan valtiopäiville. Tosin 1867:n
6701: vuoden valtiopäivillä hyväksyttiin uusi avioehtolaki, joka
6702: seuraavana vuonna {1868) julaistiin, mutta, niinkuin tie-
6703: detään, ei avioehto milloinkaan, tunnetuista syistä, ole
6704: tullut yleisesti käytäntöön.
6705:       Vasta 1872:n vuoden valtiopäivillä kysymys yhtä-
6706: läisestä naimaoikeudesta pantiin uudelleen vireille, kui-
6707: tenkaan ei hallituksen alotteesta, vaan anomusehdotuk-
6708: sena aatelis-, pappis- ja talonpoikaissäädyissä. Viimeksi
6709: mainittu sääty ei kuitenkaan edes laskenut anomusta
6710: lakivaliokuntaan, mutta noiden kahden edellisen säädyn
6711:                    111, 1. -   Hagman, y. m.              7
6712: 
6713: lykkäyksestä se kuitenkin sinne joutui, vieläpä sillä
6714: evästyksellä aatelistosta, että säätyjen olisi nimenomaan
6715: hallitsijalle ilmoitettava, että he katsoivat ajan tulleen
6716: uudistukseksi asiassa. Huomautettuaan, kuinka vaimo
6717: yhtä tehokkaasti kuin mieskin myötävaikuttaa omaisuu-
6718: den kokoamiseen ja koossapitämiseen, vetoaa valiokunta
6719: luonnon ja oikeuden käskyyn, joka vaatii, että annetaan
6720: vaimolle yhtä suuri osa tähän omaisuuteen kuin mie-
6721: hellekin. Yhteiskunta, joka halveksuu tätä käskyä, va-
6722: hingoittaa itseänsä, sanoo valiokunta ja lisää, että anottu
6723: lakimuutos tulisi olemaan askel siinä uudistussarjassa,
6724: jonka tehtävä on osoittaa »kauan viivytettyä oikeutta»
6725: naissukupuolta kohtaan. Lakivaliokunta siis ehdottaa
6726: anomuksen hyväksyttäväksi.
6727:        Varsinkin talonpoikaissäädyssä anomusta vastus-
6728: tettiin ja etupäässä »pikkuviljelijäin edun kannalta», tah-
6729: toen sääty pidättää avioliittoa, muun tarkoituksensa
6730: ohella, välikappaleena maanviljelysetujen edistämiseksi,
6731: samaten kuin miehen edusmiesvaltaa pysyttämällä on
6732: tahdottu pitää avioliittoa liike-elämän menestyttäjänä.
6733: Tahdottiin hyötyperäisyyden näkökanta kohottaa kor-
6734: keammalle kuin oikeuden näkökanta; mutta tämä mieli-
6735: pide ei kuitenkaan päässyt voitolle, vaan säätyanomus
6736: syntyi ja aiheutti armollisen esityksen seuraaville v. 1878
6737: kokoontuville valtiopäiville. Säädyt silloin hyväksyivät
6738: esityksen, ja niin syntyi 1878 vuoden laki yhtäläisestä
6739: naimaoikeudesta. Ja vaikka yhtäläinen naimaoikeus ei
6740: voinut eikä voi, niinkauan kuin miehen edusmiesoikeus
6741: on voimassa, tuottaa vaimolle käytännössä tyydyttävää
6742: oikeutta, niin sisälsi uusi laki kuitenkin tunnustuksen
6743: tasa-arvon periaatteesta avioliitossa.
6744:        Kasvamistaan kasvanut oli myöskin tyytymättö-
6745: myys edusmiehyyslakiin, joka pidättää yksinomaan mie-
6746: helle hallitusvallan ei ainoastaan pesän yhteiseen, vaan
6747: vieläpä vaimon yksityiseenkin niin hyvin kiinteään kuin
6748: irtlaimeen omaisuuteen. Ensimäisen askeleen tämän lain
6749: 8                 111, 1, -   Avlolilttolainsääd.
6750: 
6751: järkyttämiseksi otti kansak. opettaja A. Svedberg 1882
6752: vuoden valtiopäivillä anoen talonpoikaissäädyssä, että
6753: aviovaimo saisi hallita mitä hän omalla työllään ansaitsee.
6754: Mutta 35 äänellä 17 vastaan hylkäsi sääty anomuksen,
6755: katkaisten siltä kerrassaan tien valiokuntaan.
6756:        Tästä jyrkästä kohtelusta huolimatta ja yleisen
6757: mielipiteen yhä voimakkaammasti kannattamana ilmestyi
6758: anomus uudestaan seuraavilla valtiopäivillä, 1885, jopa
6759: kolmessa säädyssä ja odottamattomassa määrässä laa-
6760: jennettuna vaimon oikeuden eduksi. Paitsi oikeutta
6761:  hallita mitä hän omalla työllään ansaitsee, anoivat Sved-
6762:  berg talonpoikaissäädyssä, R. Elfving porvarissäädyssä
6763: ja A. L. von Knorring aatelissäädyssä oikeutta vaimolle
6764:  hallita yksityistä omaisuuttaan, Svedberg lisäksi, ettei mies
6765:  saisi ilman vaimon suostumusta myydä, lahjoittaa, vai-
6766:  hettaa tai pantiksi panna puolisojen yhteistä kiinteimistöä
6767:  maalla eikä maata ja taloa kaupungissa, sekä ettei vai-
6768:  mon tarvitse yksityisellä omaisuudellaan vastata velasta,
6769:  ionka mies avioliiton aikana on tehnyt vaimon suostu-
6770:  muksella.
6771:         Lakivaliokunnan ehdotuksesta syntyikin säätyano·
6772:  mus, kuitenkaan ei anomuksentekijäin ehdottamassa laa-
6773:  juudessa. Säädyt muistuttavat näet, että omaisuuden-
6774:  yhteisyys ja miehen edusmiehyysvalta ovat periaatteelli-
6775:  sesti säilytettävät, mutta kieltämättä säätyjen oma ano-
6776:  mus laissa toteutettuna olisi tuntuvalla tavalla horjaut-
6777:  tanut juuri näitä periaatteita, joiden muodostamaa oikeus-
6778:  liJaa vastaan kaikkien vaimon oikeutta turvaavien pa-
6779:  rannuksien täytyy kääntyä.
6780:         Tämän anomuksen perusteella laati hallitus seuraa-
6781:  valla kerralla, 1888, kokoontuneille säädyille asiassa esi-
6782:  tyksen, joka, joskaan ei täysin tyydyttänyt naisen oikeus-
6783:   vaatimusta, kuitenkin sisälsi eräitä tärkeitä kohtia: avio-
6784:   vaimolle oli myönnettävä oikeus hallita mitä hän omalla
6785:   työllänsä ansaitsee sekä yksityistä irtainta omaisuuttaan
6786:   ja mieheltä oli kiellettävä valta ilman vaimon suostu-
6787:                    111, 1. -   Hagman, y. m.                9
6788: 
6789: musta myydä, vaihettaa, lahjoittaa tahi pantiksi panna
6790: kiinteätä omaisuutta, jossa vaimolla on naimao~a. Myös-
6791: kin avioehto- ja pesäerolakiin ehdotettiin uudistuksia.
6792:       Lakivaliokunta asiata käsitellessään asettuu taantu-
6793: valle kannalle ja ehdottaa, että säädyt hylkäisivät ar-
6794: mollisessa esityksessä olevan ja edellisten säätyjen jo
6795: hyväksymän ehdotuksen, että vaimo saisi oikeuden itse
6796: hallita omaa työansiotaan, sekä ehdotuksen siitä, että
6797: vaimo saisi hallita yksityistä irtainta omaisuuttaan. Tämä
6798: erimielisyys armollisen esityksen ja valiokunnan mie-
6799: tinnön välillä nosti säädyissä kovan ottelun, joka pitkien
6800: yhteensovitusten perästä päättyi siten, että armollisessa
6801: esityksessä vaimolle ehdotettu oikeus hallita yksityistä
6802: irtainta omaisuuttaan hyljättiin, mutta hyväksyttiin eh-
6803: dotus siitä, että hän saisi hallita mitä hän itse ansaitsee,
6804: joka määräys tulikin uuteen nyt voimassa olevaan 1889
6805: vuoden lakiin aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista.
6806:        Tämän perästä tapahtui avioliittolakien uusimisessa
6807: väsähdys, joka on kestänyt lähes viisitoista vuotta. Vasta
6808: 1904-05:n vuoden valtiopäivillä tapaamme asiassa uu-
6809: den anomuksen, joka sisältää ehdotuksen edusmiehyyden
6810:  lakkauttamisesta ja vaimon oikeuttamisesta yksityisen
6811: omaisuutensa hallintoon. Lakivaliokunta valmisti asi-
6812:  asta etupäässä myöntyvän luonnoksen, mutta siihen tämä
6813:  asia, samoin kuin monet muut, tunnetuista syistä niillä
6814:  valtiopäivillä seisahtui.
6815: 
6816: 
6817: 
6818:       Tämä lainsäädäntötyö osottaa, että lainsäätäjä on
6819: toiselta puolen tahtonut laissa säilyttää omaisuusyhtei-
6820: syyden ja siihen liitetyn edusmiehyyden periaatteen,
6821: mutta toiselta puolen tahtonut poistaa näiden periaattei-
6822: den toteuttamisesta johtaneita epäkohtia. Näiden toi-
6823: silleen vastakkaisten tarkoitusperien tavoitteleminen on
6824: vienyt ristiriitaisuuksiin, joista ei ole voitu selvitä muulla
6825: 10               111, 1. -   Aviolllttolainsääd.
6826: 
6827: tavoin kuin laatimalla lakiin poikkeussäännöksiä, jotka
6828: ovat heikantaneet omaisuusyhteyttä ja rajoittaneet mie-
6829: hen edusmiehyyttä. Niin ovat tehneet useasti uudistetut
6830: säännökset avioehtolaissa ja pesäerolaissa, samoin mää-
6831: räykset, ettei edusmies ilman vaimon suostumusta saa
6832: luovuttaa puolisojen yhteistä kiinteimistöä, ja samoin
6833: määräys, että vaimo hallitkoon, mitä hän omalla työl-
6834: länsä ansaitsee. ·Sitä mukaa kuin on tahdottu turvata
6835: vaimolle luonnollisesti tulevaa oikeutta, on ollut täyty-
6836: mys kajota omaisuuden nimiyhteisyyteen ja miehen
6837: ed usmiehyysvaltaan.
6838:        Samaan suuntaan etenee aikamme oikeuskäsitys.
6839: Eikä se rauhoitu, ennenkuin kansa avioliittolaissaan
6840: tunnustaa säännöksi aviovaimon oikeuden rinnakkain
6841: miehen kanssa ottamaan osaa puolisojen omaisuushallin-
6842: toon, ja ennenkuin vaimolla on oikeus itse kantaa ja
6843: vastata puolestaan sekä omistusoikeudellisissa että hen-
6844: kilökohtaisissa asioissa. Lainsäätäjä on luullut parhaiten
6845: tukevansa perheen menestystä, laskien kaiken perhettä
6846: koskevan oikeustoiminnallisen ja hallintovallan miehen
6847: käteen, samalla sivuuttamaila toisen aviokumppanin
6848: oikeuden liitossa. Kokonaisuuden luulluksi hyväksi on
6849: hän uhrannut tuota kokonaisuutta muodostavan toisen
6850: osallisen, vaimon, oikeuden ja toimi vapauden. Mutta
6851: hän ei ole tuon saman tarkoitusperän saavuttamiseksi
6852: uhrannut toisen sopimuskumppanin, miehen, oikeutta
6853: ja toimivapautta. Tahtomalla toisekseen asettaa avio-
6854: liittolaitos yhteyteen ulkopuolella sen tarkoitusta olevien
6855: harrastusten, maataloudellisten ja liike-etujen kanssa,
6856: on hänen täytynyt antaa avioliiton toisen osallisen, vai-
6857: mon, oikeus luonaaksi näiden avioliittoon kuulumatto-
6858: mien tarkoitusperien saavuttamiseksi. Tältä kannalta
6859: on Iainlaatijan vähin erin täytynyt peräytyä.
6860:        Mutta niinkauan kuin se säädös on voimassa, että
6861: »mies on vaimonsa oikea edusmies, kantakoon ja vastat-
6862: koon hänen puolestaan ja hallitkoon pesää», ei vaimo
6863:                    111, 1. -   Hagman, y. m.'            11
6864: 
6865: ole saanut oikeutta avioliitossa. Mies voipi yhä edelleen
6866: jotenkin mielivaltaisesti vaimon suostumuksetta käyttää:
6867: myydä, vaihettaa, lahjoittaa, pantiksi panna ei ainoas-
6868: taan vaimon osuutta yhteisessä pesåssä, vaan myöskin
6869: vaimon yksityistä irtainta omaisuutta. Vaimon tietä-
6870: mättä ja vastoin hänen tahtoaan voipi mies edelleen
6871: rasittaa pesää velalla ja takauksella, jonka maksuksi
6872: menee ei ainoastaan vaimon naimaosuus pesässä, vaan
6873: usein myöskin hänen yksityinen omaisuutensa.
6874:        Suomen kansa on nyt julistanut naisen valtiolli-
6875: sesti täysivaltaiseksi, itsestään vastaavaksi. Että se tah-
6876: too julistaa hänen täysivaltaiseksi myöskin vähemmässä,
6877: siis avioliitossakin, sen on kansamme aivan yleisesti jo
6878: julkilausunut.
6879:        Tämän toteuttamiseksi on tarpeen, että miehen
6880: edusmiehyys- eli hallintovalta siihen vaimon omaisuu-
6881: teen, jonka nykyinen laki lukee vaimon yksityiseksi
6882: elikkä hänen ennen avioliittoa omistamaansa taikka avio-
6883: liiton aikana perimäänsä tai lahjaksi saamaansa kiin-
6884: teään omaisuuteen maalla, lakkautetaan ja vaimolle an-
6885: netaan oikeus itse hoitaa ja hallita tätä omaisuutta ja
6886:  siitä lähtevää tuloa. Tämä kuitenkaan ei riitä tyydyttä·
6887:  mään vaimon oikeusvaatimusta. Täytyy myöskin laissa
6888: turvata vaimon hallinto-oikeus niin hyvin hänen ennen
6889: avioliittoa omistamaansa kuin avioliiton aikana peri-
6890:  määnsä tai lahjaksi saamaansa irtaimeen omaisuuteen.
6891:  Tämän saavuttamiseksi rohkenemme ehdottaa, että edel-
6892: leen rajoitetaan sitä omaisuusryhmää, johon avio-
6893:  puolisoilla on naimaosa ja jota sen nojalla pidetään
6894:  puolisojen yhteisenä, ja määrätään tästä ryhmästä eroi-
6895:  tettu osa yksityiseksi. Oikeus naimaosaan on ollut ja
6896:  on vaimolle lepotilassa oleva, verrattain hyödytön oikeus,
6897:  koska mies edusmiehyytensä nojalla on sen yksinoikeu·
6898:  tettu käyttäjä ja hallitsija. Vaimon naimaoikeus saapi
6899:  liikuntavoiman vasta silloin kuin avioliitto on joko ha-
6900: jaantunut pesäeron, avioeron taikka toisen puolison kno·
6901: 12                111, 1. - Aviolllttolainsääd.
6902: 
6903: leman kautta taikka jos avioehto on olemassa. Onhan
6904: luonnotonta, että toinen aviopuoliso pääsee omaisuutensa
6905: haltijaksi ja hoitajaksi vasta silloin. Avioehtolain on
6906: kansanelämä kaikkina aikoina tuominnut epäkäytännölli-
6907: seksi, pesäeroa ja avioeroa hakiessa täytyy vaimon pal-
6908: jastaa ja toteen näyttää avioliiton rappeutuminen, ja
6909: toisen aviopuolison kuoltua liittoa ei enää lainkaan ole
6910: olemassa.
6911:        Jo 1885:n ja 1888:n vuoden valtiopäivillä lausuttiin,
6912: vieläpä lainopilliselta taholta, se mielipide, että naima-
6913: oikeus olisi joko tykkänään laista poistettava taikka ra-
6914: joitettava. Jos toisen aviopuolison naimaoikeus pois-
6915: tettaisiin siihen omaisuuteen nähden, jonka toinen avio-
6916:  puoliso omistaa ennen avioliittoa taikka avioliiton aikana
6917:  perii tai lahjaksi saa, ja säilytettäisiin siihen omaisuu-
6918:  teen nähden, minkä puolisot avioliiton aikana yhdessä
6919:  pesään hankkivat, niin olisi astuttu entistä luonnolli-
6920:  semmalle pohjaJie. Silloin ei avioliitto enää, kuten nyt,
6921:  voisi muodostua kauppasopimukseksi, jossa aineellinen
6922:  tavara esiintyy tärkeänä tekijänä.
6923:         Naimaoikeus yllämainitulla tavalla rajoitettua, voi-
6924:  taisiin pesän yhteisen omaisuuden hallinto edelleen jättää
6925:  miehelle, kuitenkin niin supistettuna kuin nykyisessäkin
6926:  laissa, ettei mies vaimon suostumuksetta saisi poisluo-
6927:  vuttaa puolisojen yhteistä kiinteätä omaisuutta maalla
6928:  eikä kaupunkitaloa ja että vaimo astuisi miehen sijaan
6929:  sellaisissa tapauksissa, joissa se nytkin on hänelle
6930:  sallittu.
6931:         Nykyisenkin lain mukaan vaimo hallitsee omaa
6932:  työansiotaan, mutta kun työn tulo edelleen tulisi kuulu-
6933:   maan yhteisomaisuuteen ja siis miehen hallitusvaltaan,
6934:   voitaisiin määrätä, ettei vaimon ansiotyön tuloa saisi
6935:   ulosmitata sellaisesta miehen tekemästä velasta, jonka
6936:   maksuun vaimo ei ole sitoutunut.
6937:         Voidaan sanoa, että miehen ed usmiehyysvallan su-
6938:   pistaminen omaisuushallinnollisessa suhteessa voisi käydä
6939:                    111, 1. -   Hagman, y. m.              13
6940: 
6941: ehkäiseväksi siellä, missä perheen talous kysyy nopeaa
6942: toimintaa ja suurta toimivaHaa mieheltä. Siltä varalta
6943: myöntäköön laki vaimolle oikeuden avioliiton aikana
6944: valtakirjalla siirtää hallinto-oikeutensa miehelleen, ei
6945: kuitenkaan yksityisen perintömaansa luovuttamiseen.
6946: Valtakirjaan nojautuva hallitusvalta voisi kestää määrä-
6947: ajan kerrassaan.
6948:        Myöskin persoonallisen edusmiehyysvallan voima
6949: avioliitossa on ilmeinen. Ilman miehen suostumusta ei
6950: vaimo yleensä voi suorittaa mitään lainvoimaista tekoa:
6951: ei myödä, lahjoittaa, vaihettaa, pantiksi panna, ei omaansa
6952: eikä pesän yhteistä omaisuutta, eikä ottaa mitään ve-
6953: laksi. Hän ei saa (esim. vanhempiensa jälkeen) tapahtu-
6954: vassa perintöjaossa itse ajaa asiaansa eikä ilman mie-
6955: hensä valtakirjaa ottaa vastaan ja kuitata omaa perintö·
6956:  osaansa. Hän ei ilman miehen valtakirjaa saa ulos
6957:  passia ulkomaille. Vaimolla, jolla epäilemättä on yhtä
6958:  suuri oikeus lapsiinsa kuin miehelläkin, ei ole laissa
6959:  suojattua oikeutta määrätä lapsistaan, vaan on tämäkin
6960:  oikeus miltei poikkeuksetta pantu miehen käteen. Vai-
6961:  mon persoonallinenkin vajavaltaisuus avioliitossa on
6962:  siis ilmeinen ja sovellutuksissaan vastenmielisen räikeä.
6963:         Miehen edusmiehyys vaimon persoonaan nähden
6964:  on lakkautettava ja sivililait siinä tarkoituksessa asian-
6965:  mukaisesti korjattavat. Vaimon määräysvalta aviolapsiin
6966:  on laajennettava. Kaikki tasa-arvoisuuden periaatetta
6967:  noudattamalla.
6968:         Edellä sanotun pohjalla saamme kunnioittaen eh-
6969:  dottaa:
6970: 
6971:                   että Eduskunta anoisi, että Hänen Keisa-
6972:            rillinen Majesteettinsa suvaitsisi 1908 kokoontu-
6973:            valle Eduskunnalle valmistuttua armollisen esi-
6974:            tyksen avioliittoa sekä aviopuolisojen omaisuus-
6975:            ja velkasuhteita koskevan lainsäädännön uudis-
6976:            tamiseksi siten, että tasa·arvoisuuden periaatetta
6977: 14              111. 1. -   Avlolllttolalnaääd.
6978: 
6979:           noudattamalla suotaisiin aviovaimolle oikeus
6980:           hallita yksityistä niin hyvin kiinteää kuin ir-
6981:           tainta omaisuuttaan; että sitä omaisuusryhmää,
6982:           missä puolisoilla on naimaosa, edellä viitatluun
6983:           suuntaan rajoitettaisiin ja miehen edusmiehyys-
6984:           valta vaimon persoonaan nähden lakkautettai-
6985:           siin, mutta miehen oikeus yhteisen omaisuuden
6986:           hallintoon tarpeen mukaan rajoitettuna edelleen
6987:           säilytettäisiin.
6988: 
6989:      Helsingissä 27 p. toukok. 1907.
6990: 
6991: 
6992:      Lucina Hagman.                       Aili Nissinen.
6993:      Gust. Arokallio.                     N. E. Huoponen.
6994:      Juho Haveri.                         Santeri Alkio.
6995:      Juho Snellman.                       U. Brander.
6996:      P. Ahmavaara.                        P. Kuisma.
6997:      Antti Mikkola.                       Eero Erkko.
6998:      K. W. Koskelin.                      S. Heiskanen.
6999:      Pekka Pennanen.                      K. Wiljakainen.
7000:      Jonas Castren.                       K. 0. Vikman.
7001:      T. Riihelä.                          M. Knuutila.
7002:      E. N. Setälä.                        A. Luoma.
7003:      M. Pesonen.                        . Pekka Leppänen.
7004:      Heikki Renvall.
7005:                                                           15
7006: 
7007: 111, 2. -   Anom. ehd. N:o 9.
7008: 
7009:              Gripenberg, Aleksandra, y. m.: Aviopuolisoiden
7010:                    omaisuuden hallintoa ja vaimon toimi-
7011:                    valtaa koskevan lainsäädännön uudista-
7012:                    misesta.
7013: 
7014: 
7015: 
7016:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7017: 
7018: 
7019:        Kun tunnettu ruotsalainen valtiopäivämies Lind·
7020: hagen vuonna 1903 teki esitysehdotuksen naidun naisen
7021: täysivaltaisuudesta, lausui hän, että kysymys naisen val-
7022: tiollisesta äänioikeudesta olisi helpommin ratkaistavissa,
7023: jos naitu nainen julistettaisiin täysivaltaiseksi. Suomessa
7024: on kehitys kulkenut toista tietä. Meillä on naidulla nai-
7025: sella ei ainoastaan äänioikeus, vaan hän voi myös
7026: ottaa osaa lainlaadintaan, mutta lain mukaan on hän
7027: kuitenkin vajavaltainen, se tahtoo sanoa, hän on mie-
7028: hensä edusmiehyyden alainen. Tämä on omituinen
7029: ilmiö naista koskevassa, epäjohdonmukaisuuksista rik-
7030: kaassa lainsäädännössä.
7031:        Mutta vaikkei naidun naisen äänioikeutta ja vaali-
7032: kelpoisuutta otettaisikaan lukuun, on hänen vajavaltai-
7033: suutensa kuitenkin nykyaikana epäjohdonmukaisuutta:
7034: 1) moraalisesti, koska yhteiskunta kerran tunnustaa
7035: perheenäidin toiminnalle laajalti vaikuttavan merki-
7036: tyksen, 2) oikeudellisesti, koska miehen edusmiehyyttä
7037: vähitellen aikain kuluessa on lainsäädännössä suures-
7038: tikin supistettu.
7039:        Ei kenenkään pitäisi voida kieltää sitä tosiseikkaa,
7040: että lainsäädäntö on askel askeleelta vähitellen niin yhdellä
7041: kuin toisellakin alalla kulkenut kohti naidun naisen
7042: täysivaltaisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Vuoden 1734
7043:                   111, 2, -   Avioliittolalnsääd.
7044: 
7045: laki rankaisi miestä vaimonsa pahoinpitelystä ainoas-
7046: taan siinä tapauksessa, että pahoinpitely tapahtui vi-
7047: hasta, juovuspäissä tahi yleensä ilman syytä, mutta
7048: syyttömästikin saattoi mies mainitun lain nojalla kurittaa
7049: vaimoaan, kunhan vaan ei kuri ollut niin ankaraa laa-
7050: tua, että siitä vaimolle seurasi mustelmia, verihaavoja
7051: tahi sitäkin vaikeampia ruumiinvammoja. Keisarillinen
7052: asetus taposta, ilman kuolettamisen aikomusta, ja muusta
7053: toisen pahoinpitelemisestä 26 päivältä marraskuuta 1866
7054: sääsi sitä vastoin nimenomaan, että, jos joku pahoin-
7055:  pitelee puolisoansa, se seikka oli katsottava erinomaisen
7056:  raskauttavaksi. Vuoden 1734 laki sääti rangaistusmää-
7057:  räyksiä sille, joka antautui kaupantekoon naidun naisen
7058:  kanssa. Laki aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista
7059:  15 päivältä huhtikuuta 1889 on tehnyt mahdolliseksi
7060:  naidulle naiselle elinkeinon ja ammatin harjoittamisen.
7061:  Eivätpä vanhoilliset Ruotsissa 1840-luvulla ja Suomessa
7062:  1860-luvulla ilman syyttä vastustaneetkaan naimattoman
7063:  naisen täysivaltaisuutta sillä perusteella, että tänlainen
7064:  uudistus, kuten sitä sanottiin, oli vähitellen antava kuo-
7065:  liniskun aviomiehen yksinvaltiudelle perheessä. Tämä
7066:  uudistus tulikin itse asiassa tietäraivaavaksi aikaansaa-
7067:  maan muutoksia naidunkin naisen oikeudelliseen ase-
7068:  maan. Sitä seurasi edellämainittu laki vuodelta 1889,
7069:  joka oikeuttaa vaimon yksin hallitsemaan, mitä hän
7070:  omalla työllään voi ansaita sekä eräissä tapauksissa
7071:   myöskin omaisuutta, jonka hän avioliiton aikana lahjan
7072:  tahi testamentin kautta on saanut sillä ehdolla, että se
7073:   on oleva hänen yksityistä omaisuuttaan, niinikään hal-
7074:   litsee hän yksityistä omaisuuttaan, jos hän siitä on teh-
7075:   nyt avioehdon. Hän on siis kaikissa edelläluetelluissa
7076:   tapauksissa itse asiassa täysivaltainen, vaikka laki julis-
7077:   taakin hänet kuuluvan miehensä edusmiehyyden alle.
7078:   Toisin sanoen, mainittu vuoden 1889 laki on järkyt-
7079:   tänyt periaatetta miehen edusmiehyydestä, vaikka siitä
7080:   lakiin edelleen jäikin määräys niillä poikkeuksilla, kuin
7081:                   111, ,_ -   Gripenberg, y. m.           17
7082: 
7083: ylempänä on mainittu. Minkä vuoksi siis ei oteta täyttä
7084: askelta ja julisteta vaimoa, kuten naimaton nainenkin,
7085: yksikolmatta vuotta täytettyään täysivaltaiseksi.
7086:       Senlainen uudistus olisi laveammalta katsoen samaa
7087: kuin tunnustaa periaate, joka osottaisi sivistyksen edis-
7088: tymistä ja vaikuttaisi oikeuskäsitteen kehittymiseen alalla,
7089: missä nykyään vallitsee paljon epäselvyyttä ja ristiriitai-
7090: suuksia. Niinmuodoin kävisi esim. selväksi että nai-
7091: dulla naisella on täysi valta määrätä omasta persoonas-
7092: taan. Nykyään ovat oikeusoppineet keskenään erimie-
7093: lisiä tästä kohdasta. Jos kerran se käsityskanta ylei-
7094: semmin voittaisi jalansijaa, että nimittäin vaimo on täysi-
7095: valtainen ja että hänellä on määräämisvalta persoonas-
7096: taan, tulisi hänen asemansa mieheen monessa kohden
7097: muuttumaan parempaan päin. Käytännöllisenkin elä-
7098: män alalla tulisi tänlainen uudistus vaikuttamaan hyvää.
7099: Jos laki nimenomaan katsoisi naidun naisen täysivaltai-
7100: seksi, saisi hän esim. täyden oikeuden toimia valtuu-
7101: tettuna. Nykyisen lain mukaan ei hän saata esiintyä
7102: oikeudenkäyntivaltuutettuna, mitä tointa ei käy usko-
7103: minen sille, joka itse on holhuun alainen. Joskin osa
7104: lainoppineita nyt jo katsookin naidun naisen oikeute-
7105: tuksi valtakirjan nojalla suorittamaan muunlaisia tehtä-
7106: viä, niin täytyy valtakirjan antajan nykyään edus-
7107: miehyyskäsitteestä vallitsevan epäselvyyden vuoksi ali-
7108: tuiseen olla epätietoinen miten eri viranomaiset suvait-
7109: sevat arvostella valtakirjan ottajan pätevyyttä.
7110:       Naidun naisen oikeudesta omaisuuteensa suopi
7111: useinmainittu laki aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuh-
7112: teista avioliittoon aikovalle naiselle jotensakin laajan
7113: vallan avioehdon kautta sopia ei ainoastaan naisen
7114: oikeudesta itse hallita omaisuuttaan, vaan myöskin vie-
7115: roittaa tulevan aviomiehensä kaikesta naimaoikeudesta
7116: naisen omaisuuteen. Niinkauan kuin naiselle tulee
7117: tämänlaatuinen laajennettu oikeus ainoastaan avioehdon
7118: perusteella, on tämä laajennettu vapaus ainoastaan poik-
7119:                                                   2
7120: 18                  111, 2. -   Avlolilttofainsääd.
7121: 
7122: keus koko joukon ahtaammasta varsinaisesta säännöstä.
7123: Mutta jos nyt yhteiskunta vaaratta on voinut sallia nai-
7124: selle nämät laajennetut oikeudet kuinka useassa poik-
7125: keustapauksessa hyvänsä, niin miksi ei yhteiskunta
7126: samalla voisi ilman mutkallisia avioehtomääräyksiä heti
7127: suorastaan säätää tätä avioehdon kautta tähän saakka
7128: saavuteitavaa vaimon suurempaa vapautta säännöksi.
7129:        Useammalla naidulla naisella Suomessa ei tosin
7130: ole minkäänlaista yksityistä omaisuutta. Näille ei äs-
7131: kenmainittu uudistus tuottaisi mitään käytännöllistä
7132: merkitystä, ellei siihen sisältyisi laajempi oikeus vai-
7133: molle ottaa osaa yhteisen pesän hallintoon. Sillä vai-
7134: mon naimaoikeus ei, niinkauan kuin mies elää, astu
7135: käytäntöön. Mies yleensä hallitsee yhteistä pesää. Tä·
7136: hän luetaan myöskin mitä vaimo työansiollaan on pesään
7137: hankkinut. Ei pitäisi olla liioiteltua sanoa että useim-
7138: mat vaimot haluaisivat juuri tähän kohtaan muutoksen,
7139:  nimittäin että laki myöntäisi vaimolle työansionsa tahi,
7140: jos se on muuksi tavaraksi muutettu, senkin yksityiseksi
7141: omaisuudekseen.
7142:        Useimmat lainoppineet katsonevat kysymystä vai-
7143:  mon omistusoikeudesta ylen vaikeasti ratkaistavaksi.
7144:  Sietää sen vuoksi muistuttaa että niinhyvin Norjassa
7145:  kuin Tanskassa, missä maissa aviopuolisoitten omai-
7146:  suussuhteet ovat alkuperältään periaatteellisesti olleet yh-
7147:  denmukaiset ruotsalaisen lainsäädännön kanssa, johon
7148:  taasen meidän lainsäädäntömme perustuu, on jo otettu
7149:  useampia askeleita naidun naisen kohottamiseksi täysi-
7150:  valtaiseksi.
7151:        Lopuksi huomautettakoon vielä erästä näkökohtaa.
7152:  Ei ole ainoastaan väärin, vaan vieläpä vähemmin har-
7153:  kittua, sulkea vaimo ja perheenäiti kansalaiselle kuulu-
7154:  vasta täysivaltaisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta,
7155:  joita naimaton nainen nauttii, sitä suuremmalla syyllä
7156:  kun nykyään aina useampia ääniä kohotetaan puolus-
7157:  tamaan n. s. vapaata rakkautta. Jokaisen, jonka mie-
7158:                   111, 2. -   Gripenberg, y. m.             19
7159: 
7160: lestä lain säätämä avioliitto on yhteiskunnan vankin
7161: kulmakivi, pitäisi myöskin, niin luulisi, olla yksimie-
7162: linen siitä, että tuo perus lujittuisi, jos naidun naisen per-
7163: soonaUnen arvo ja hänen oikeudellinen yhdenvertaisuu-
7164: tensa naimattoman naisen ja miehen kanssa tulisi tässä
7165: tarkoituksessa suoraan lain tunnustamaksi.
7166:       Edellä olevaan vedoten anomme kunnioittavimmin
7167: että eduskunta suvaitsisi anoa
7168: 
7169:                    että 2 luku laissa aviopuolisoitten omai-
7170:             suus- ja velkasuhteista 15 päivältä huhtikuuta
7171:             1889 on muutettava siten, että vaimo, jos hän
7172:             on täyttänyt 21 !Juoden ijän, saisi täyden täysi-
7173:             valtaiszzuden hallita omaa itseään ja kaikkea
7174:             hänelle yksityisesti kuuluvaa omaisuutta, sekä
7175:             että vaimolle suotaisiin laajennettu oikeus ottaa
7176:             osaa yhteisen pesän hallitsemiseen.
7177: 
7178: Helsingissä, 29 päivä toukokuuta 1907.
7179: 
7180: 
7181:                    Aleksandra Gripenberg.
7182:       Hilda Käkikoski.               Hedvig Gebhard.
7183:       Evaliina Ala-Kulju.            Liisi Kivioja.
7184:       lida Wemmelpuu . .
7185: 20
7186: 
7187: 111, 3. -   Anom. ehd. N:o 18.
7188: 
7189:             ,Gripenberg, Aleksandra, y. m.: Aviovaimon
7190:                    oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön
7191:                    uudistamisesta.
7192: 
7193: 
7194: 
7195: 
7196:               S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
7197: 
7198: 
7199:        Tiettyä on, ettei laki tunnusta ketään muuta avio-
7200: liitossa syntyneen lapsen holhoojaksi, kuin isän. Hän
7201: päättää sen opetuksesta, määrää olinpaikan ja elämän-
7202: uran. Hän voi niinmuodoin erottaa lapset äidistä, riistää
7203: äidiltä kaiken -vaikutusvallan lasten kasvatukseen ja
7204: kehitykseen, vieläpä vasten äidin tahtoa uskoa vie-
7205: raille henkilöille niitten kasvatuksen ja eräissä tapauk-
7206: sissa antaa heille toisen kuin äidin uskonnon, lähettää
7207: heidät pois kodista, jopa ulkomaillekin. Jos isä jollain
7208: ta voin väärinkäyttää holhoomisoikeuttaan lasten yli ja
7209: tuomioistuin julistaa hänet menettäneen tuon oikeutensa,
7210: ei äitiä voida, niin kauan kuin hän itse on miehensä
7211: edusmiehyyden alainen, asettaa lastensa holhoojaksi,
7212: vaan määrätään siihen toinen henkilö. Jos äiti menee
7213: uusiin naimisiin, saa hän ainoastaan oikeuden harkinnan
7214: jälkeen jäädä lastensa holhoojaksi, edellyttäen että hänen
7215: miehensä siihen suostuu. Leskimies, joka nai uudelleen.
7216: jää edellisestä avioliitosta olevien lastensa holhoojaksi.
7217: Miten vähän naimisissa olevalla äidillä on valtaa lapsiinsa,
7218: näkyy paraiten avioeroja koskevissa oikeudenkäynneissä,
7219: jolloin tuomioistuimen on ratkaiseminen kumpiko van-
7220: hemmista, avioliiton purkautumisen jälkeen saa pitää
7221: lapset luonansa. Laki säätää että avioeron tapahduttua
7222: saa se vanhemmista, joka ei ole eroon syypää, pitää
7223: lapset, jos hän vaan on siihen sovelias. Mutta niissä
7224:                  111, s. -   Gripenberg, y. •·          21
7225: 
7226: tapauksissa, jolloin tuomioistuin katsoo molemmat avio-
7227: puolisot yhtäpaljon syypäiksi eroon ja he kumpikin ovat
7228: yhtä soveliaat hoitamaan pesää ja lapsia, on mies
7229: lähin. Tässä suosii siis laki isää ainoastaan sillä perus-
7230: teella että hän on mies. Ettei mies yleensä käytä hyväk-
7231: sensä rajatonta valtaansa lapsiinsa, osottaa ainoastaan
7232: että tapa on lakia parempi ja että oikeustajunta, vaikkei
7233: sitä laki teekkään, on aikanamme senlainen, ettei se salli
7234: äidin tahtoa lapsiin nähden jätettäväksi kokonaan huo-
7235: mioon ottamatta. Mutta kuitenkin pitäisi hyvän tavan
7236: ja lain kulkea käsi kädessä ja vanhentuneet lakimää-
7237: räykset poistettaman jo yksistään lain oman pyhyyden
7238: Yuoksi. Jos otaksuukin että äidiltä ennenmuinoin, kun
7239: naisen toimiala yksinomaan oli kodin piirissä, puuttui
7240: edellytyksiä ratkaisevasti vaikuttaaksensa lastensa kas-
7241: vatukseen, niin olosuhteet ovat nyt kuitenkin toisenlaiset.
7242: Naimaton nainen saavuttaa yhdenkolmatta vuotiaana
7243: täysivaltaisuuden ja oikeuden omalla vastuullaan toimia
7244: työaloilla, jotka häneltä ennen olivat suljetut. Tämän
7245: tietenkin täytyy kehittää hänen vastuunalaisuuden tunnet-
7246: taan ja siten valmistaa häntä kasvattajan vaikeaan
7247: tehtävään sekä antaa hänelle elämänkokemusta. Se
7248: seikka että laki puustavillisesti kieltää äidiltä kaiken
7249: määrääruisvallan lapsiinsa, on sitäkin huutavampi mei-
7250: dän päivinämme, koska se mielipide yhä enemmän
7251: voittaa alaa, että nainen on miestä sopivampi nousevan
7252: sukupolven kasvattajaksi. Kuta enemmän lasten ja
7253: nuorten opetus sekä kasvatus ulkopuolella kotia usko-
7254: taan naisille, sitä luonnottomammalta täytyy tuntua ettei
7255: naidulla naisella äitinä ole yhtä painavaa sanaa kuin
7256: isäHäkin kaikessa mikä koskee hänen lapsiaan. Muutos
7257: on tässä kohden välttämätön jo senkin vuoksi, että
7258: aviottoman lapsen äidillä on rajoittamaton valta lapsiinsa,
7259: ja tämän tosiasian vetävät avioliiton vastustajat todis-
7260: tukseksi vapaitten sukupuoliyhteyksien etevämmyydestä
7261: lainsäätämän avioliiton edellä.
7262: 22               111, o. - Avlolllttolalnsiäd.
7263: 
7264:       Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
7265: vimmin että eduskunta anoisi armollista esitystä sen-
7266: taiseksi muutokseksi voimassa olevaan lakiin
7267: 
7268:                  että avioliitossa olevan äidin oikeus lap-
7269:           siinsa selvästi ja peittelemättä laissa tunnustet-
7270:           taisiin niinhyvin avioliiton aikana kuin avio-
7271:           eron tahi asumus- ja vuode-eron sattuessa.
7272: 
7273: Helsingissä 29 p. toukokuuta 1907.
7274: 
7275:                  Aleksandra Gripenberg.
7276:      Hilda Käkikoski.            Evaliina Ala-Kulju.
7277:      lida Wemmelpuu.             Liisi Kivioja.
7278:      Hedvig Gebhard.
7279:                                                               23
7280: 
7281: 111, '· -    Anom. ehd. N:o 81.
7282: 
7283:                Huotari, Anni, y. m.: Aviovaimon toimivaltaa,
7284:                     oikeutta lapsiinsa sekä pesän omaisuuden
7285:                     hallintoon koskevan lainsäädännön uudis-
7286:                     tamisesta.
7287: 
7288: 
7289:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
7290: 
7291: 
7292:       Jo kauan on ollut julkisen keskustelun alaisena se
7293: erikoisasema, mihin voimassa olevat vanhentuneet säädök-
7294: set sivililaissa asettavat avionaisen. Oikeamielisen ja
7295: ennakkoluuloUoman katsantokannan mukaan luulisi nai-
7296: sen olevan oikeutetun avioliitossa toimimaan vapaana
7297: kansalaisena yhtähyvin kuin sitä ennen, sillä eihän voida
7298: väittää hänen menettäneen muuttuneen asemansa vuoksi
7299: enemmän älyä kuin itsehallintokykyäkään. Nykyisessä
7300: laissamme on avionainen kuitenkin asetettu miehensä
7301: edusmiehyyden alaiseksi, josta seikasta johtuvat lukuisat
7302: naima,- perintö,- kauppa,- ja oikeudenkäymiskaaressa
7303: olevat avionaista koskevat poikkeussäännökset Näiden
7304:  mukaan hallitsee mies yksinään pesän omaisuutta ja
7305: täten joutuu hänen hallinto-oikeutensa alaiseksi naisen-
7306:  kin pesään tuoma omaisuus ellei avioehdon tai myö-
7307:  hemmin tehdyn pesäeron kautta ole toisin määrätty.
7308:  Mies voi näin ollen tehdä velkaa ja antautua takaus-
7309:  sitoumuksiin vaimonsa tietämättä, joten taloudellinen
7310:  tappio tahi vararikko kohtaa perhettä ilman, että vai-
7311:  molla on ollut tilaisuutta yrittääkään sitä ehkäistä.
7312:  Sama on naisen kohtalo silloin, kun mies juoppouden
7313:  tahi kevytmielisen tuhlauksen kautta hävittää yhtei-
7314:  sen omaisuuden. Tämän yksipuolisen pesänhallinnon
7315:  poistamiseksi olisi mielestämme saatava lainuudistus
7316:  siihen suuntaan, että molemmat aviopuolisot olisivat
7317: 24               111, 4. -   Avlolllttolalnsiäd.
7318: 
7319: oikeutetut hallitsemaan pesän omaisuutta ja että kaiken-
7320: laisiin sitoumuksiin ja takauksiin täytyisi olla molem-
7321: pien suostumus. Silloin avioliitossa muodostuisivai
7322: yhteisiksi taloudelliset seikat, jotka epäilemättä useim-
7323: missa tapauksissa määräävät perheen muutakin sisäistä
7324: elämää. Keskinäinen luottamus ja tasa-arvoisuus löisi
7325: leimansa koko perhe-elämään ja olisi omansa sitä ke-
7326: hittämään vilpittömäksi ja vapaaksi. Tämä uudistus
7327: kohottaisi avionaisen kansalaiseksi, jota edellyttää hänen
7328: nykyinen yhteiskunnallinen asemansa, sillä tiedämme-
7329: hän hänen ansiotoimissa, vähäisiä poikkeuksia lukuun-
7330: ottamatta, nykyään työskentelevän miehen rinnalla samo-
7331: jen velvollisuuksien suorittajana. Nykyisessä sivililais-
7332: samme on kuitenkin kohtia, joiden mukaan avionainen
7333: ei saa ilman miehensä lupaa harjoittaa kauppaa, ulos-
7334: antaa sanomalehteä eikä hän kelpaa sellaisiin luot-
7335: tamustoimiin kuten esim. holhoojaksi. Päinvastoin on
7336: mies tavallaan vaimonsa holhooja; nainen ei ilman
7337: miehensä valtakirjaa saa edes omaa perintöään nostaa.
7338: Kuvaavaa lain ristiriitaisuudelle on että vaikka mies
7339: on vaimonsa holhooja, ei hänen tarvitse tehdä tiliä
7340: holhottavasta omaisuudesta. Johtaapa avionaisen hol-
7341: huunalaisuus hänet sellaiseen riippuvaisuuteen, että hän
7342: on laillisen esimiehensä kotiorja, joka karattuaan voi
7343: poliisivoimalla tulla tuoduksi kotiin, kun sen sijaan
7344: miehen karatessa äiti jää lasten kanssa turvattomuu-
7345: teen. Osoitteena siitä, kuinka lain henki suosii miestä
7346: naisen edellä on m. m. sekin, että isä määrää erimieli-
7347: syyksien sattuessa holhoojan oikeudella lapsien koulu-
7348: tuksen ja vastaisen elämän uran. Oikeussalissa ei vaimo
7349: kelpaa asiaansa ajamaan, vaan mies kantaa ja vastaa
7350: hänen puolestaan. Eräissä avioeroissa on myöskin
7351: sattunut vaimon äidinoikeutta loukkaavia tapauksia.
7352: Määrätäänhän Naimakaaren 15 luvun 2 §:ssä: »jos he
7353: ovat molemmat eroon syypäät, hoitakoon se pesää ja
7354: lapsia, joka on siihen soveliaampi-- - , jos he ovat
7355:                    111, ._ -   Huotari, y. m.
7356: 
7357: yhtä soveliaat, olkoon mies lähemph. Tuon nojalla on
7358: mies usein saanut kaikki lapset huostaansa eikä vaimo
7359: ole oikeuden päätöksestä valittamallakaan onnistunut
7360: sitä kumoamaan.
7361:       Edellä luettelemaimme lakimääräysten yksipuoli-
7362: suutta ei kukaan kieltäne ja ovat ne nykyajan katsanto-
7363: kantaa vastaamattomina hyljättävät sitäkin suuremmalla
7364: syyllä, koska ne saattavat naisen monenlaisten ikävyyk·
7365: sien alaiseksi ja ovat omansa vaikeuttamaan varsinkin
7366: köyhän avionaisen muutoinkin huonoa asemaa.
7367:       Näin ollen rohkenemme pyytää eduskuntaa yhty-
7368: mään anomukseen,
7369:                 että HallitsiJa suvailsisi valmistuttaa ja
7370:           Eduskunnan hyväksyttäväksi esittää jo Edus-
7371:           kunnan ensi istuntokaudella sellaisia muutoksia
7372:           voimassa olevaan siviililakiin, että avionainen
7373:           vapautettaisiin miehensä edusmiehyydestä, hä-
7374:           nen oikeutensa lapsiinsa turvattaisiin sekä että
7375:           molemmille aviopuolisoille tulisi yhtä suuri
7376:           omistus- ja hallinto-oikeus perheen omaisuuteen.
7377: 
7378:      Helsingissä 4 p:nä kesäk. 1907.
7379: 
7380:      Anni Huotari.                       Maria Laine.
7381:      Sandra Lehtinen.                    Maria Raunio.
7382:      Mimmi Kanervo.                      Ida Aalle.
7383:      Hilja Pärssinen.                    Miina Sillanpää.
7384:      Jenny Nuotio.
7385: 111, s. -   Esit. ehd. N:o 3.
7386: 
7387: 
7388:              Ala-Kulju, Eveliina, y. m.: Ehdotus asetukseksi
7389:                    Naimiskaaren 1 luvun 6 §:n muuttami-
7390:                    sesta toisin kuuluvaksi.
7391: 
7392: 
7393: 
7394: 
7395:         S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
7396: 
7397: 
7398:        Mninoisin, kun kansat elivät luonnontilassa, olivat
7399: aikaiset avioliitot tavallisia, useinpa välttämättömyyden
7400: vaatimiakin. Niiden aikojen perintöä on 1734 vuoden
7401: lain Naimiskaaren 1 luvun 6 §: :.Avioliittoon ei saa
7402: mennä mies ennenkuin on yksikolmatta eikä nainen
7403: ennenkuin on viisitoista vuotta täyttänyt, jollei kuningas
7404: katso kohtuulliseksi antaa siihen lupaa,.
7405:        Lakia, joka sallii viisitoista vuotisen tytön mennä
7406: avioliittoon, voitanee ehkä puolustaa etelämaissa, joissa
7407: nainen aikaisemmin kuin meillä saavuttaa täydellisen
7408: kehityksen, mutta meikäläisissä oloissa se kieltämättä
7409: on aivan sopimaton. Naisella ei siinä ijässä edes ole
7410: kylläksi ruumiillisen elämän kypsyyttä eikä voimia äidin-
7411: velvollisuuksien täyttämiseen. Se lääkäri ja Lääkintö-
7412: hallituksen nykyinen jäsen, tohtori Gust. Rud. Idman,
7413: joka viime valtiopäivillä esitti naisen naimaijän koro-
7414: tettavaksi kahdeksaantoista ikävuoteen, lausuu esitys-
7415: ehdotuksessaan m. m.: »Yhtä kypsymätön kuin viisitoista-
7416:  vuotinen tyttö henkisesti on, yhtä kehittymätön on hän
7417:  myös ruumiillisesti, ja tästä on luonnollinen seuraus,
7418:  ettei hänen niin aikaisina elämänvuosina synnyttämäl-
7419:  lään lapsella ole niitä elämän voiman ja terveyden edelly-
7420:  tyksiä, joita löytyy lapsella avioliitossa, jossa äiti on
7421:                    111, ~. -· Ala-Kulju, y. m.           27
7422: 
7423: niin hyvin hengen kuin ruumiin puolesta täysin ke-
7424: hittynyh.
7425:        Henkinen kypsymättömyys, johonka esitysehdo-
7426: tuksen tekijä tässä viittaa, on meidän mielestämme ruu-
7427: miillista kypsymättömyyttä vielä vaarallisempi, kun on
7428: puhe sukukunnan äidistä ja kasvattajasta. Luonnon-
7429: tilassa elävä kansa, jonka pääpyrintönä on suvun lisään-
7430: tyminen ja ruumiillisen elämän ylläpitäminen, ei luon·
7431: nollisesti tässä kohden aseta· äidille samoja vaatimuksia
7432: kuin nykyajan sivistysvaltio. Sen jälkeen kuin nnhan
7433: lakimme Nairuiskaari syntyi, on meillä perustettu mo-
7434: nenmoisia kouluja ja muita oppilaitoksia tytöille, onpa
7435: yliopistokin avannut naiselle ovensa. Lähimmässä tule-
7436:  vaisuudessa, kun vähintäin kansakoulukurssia vastaa-
7437:  van oppimäärän suorittaminen arvatenkin tulee jokai-
7438:  selle lapselle pakolliseksi, saattaa moni rahvaan tytär
7439:  vielä 15-vuotisena istua koulupenkillä. Kansanopisto,
7440:  jossa maalaisnuorison tulisi saada varsinainen ihanteel-
7441:  linen herätyksensä, ei edes avaa oviansakaan viisitoista-
7442:  vuotiselle tytölle. Jos tyttö käypi oppikoulua, ei hän
7443:  viidentoista vuoden ikäisenä ole edes lopettanut tyttö-
7444:  koulun oppikurssia, vielä vähemmin on hän ennättänyt
7445:  suorittaa ylioppilastutkinnon, ja joka tapauksessa hän
7446:  joutuu suoraan koulupenkiltä aviovaimoksi, ennättä-
7447:   mättä vähääkään kokea elämätä koulun ja lastenkamarin
7448:   ulkopuolella. Sellaiselta aviovaimolta ei yhteiskunnalla
7449:   ole oikeutta odottaa miehelle tukea elämän taistelussa,
7450:   ja yhtä vähän voidaan vaatia, että hän pystyisi luomaan
7451:   sellaisen kodin, jonka tulee olla terveen yhteiskunta-
7452:   elämän pohjana.
7453:          Sitä mukaa kuin kansamme on kohonnut luonnon-
7454:   tilaBta sivistyskansojen joukkoon, ovat liian aikaiset
7455:   avioliitot käyneet yhä harvinaisemmiksi. Mutta että
7456:    kehitys-ijässä solmittujen avioliittojen täydelliseksi eh-
7457:   käisemiseksi tarvitaan lainsäätäjän apua, siitä ovat todis-
7458:   teina tähän liittämämme tilastolliset tiedot, joiden mu·
7459: !8                 111, 6. -   Avlolflttolalnalid.
7460: 
7461: kaan verrattain suuri prosentti Suomen naisia vielä
7462: nykyaikanakin joutuu liian nuorina äidinvelvollisuuksia
7463: kantamaan.
7464:                                              V. 1903.   V. 1904.
7465:      15 vuoden ikäisiä aviovaimoja 15                       8
7466:      16   ,.      ,.        :t     115                    114
7467:      17   lt      ,.        >      462                    453
7468:      18   »       ,         :t     852                    896
7469:      19   ,       ,.        »    1,352                  1,402
7470: 
7471:        Åitejä, jotka eivät vielä olleet 20 ikävuottaosa täyt-
7472: täneet, oli v. 1904 kokonaista 2,089 eli, 2,29 °/o.
7473:        Aikana, jolloin isänmaa tavallista suuremmassa
7474: määrässä tarvitsee valistuneita ja voimallisia äitejä, on
7475: yhteiskunnan velvollisuus viisasten lakien kautta eh-
7476: käistä luonnotonta tapaa, joka laskee puolison, äidin ja
7477: kasvattajan korkeat velvollisuudet alaikäisen lapsen har-
7478: tioille. Tämän nojalla rohkenemme kunnioittavimmin
7479: pyytää, että kokoontunut Suomen kansan Eduskunta
7480: puolestaan tahtoisi hyväksyä seuraavan eduskuntaesi-
7481: tyksen:
7482: 
7483:                  Ehdotus armolliseksi asetukseksi Naimis-
7484:            kaaren 1 luvun 6 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
7485:            vaksi:
7486:                                 6 §.
7487:      Avioliittoon ei saa mennä mies ennenkuin on yksi-'
7488: kolmatta eikä nainen ennenkuin on kahdeksantoista
7489: vuotta täyttänyt, jollei Keisari ja Suuriruhtinas katso
7490: kohtuulliseksi antaa siihen lupaa.
7491:       Helsingissä toukok. 26 p:nä 1907.
7492: 
7493:       Evaliina Ala-Kulju.                 Liisi Kivioja
7494:      lida Wemmelpuu.                      Aleksandra Gripenberg.
7495:      Hilda Käkikoski.                     Hedvig Gebhard.
7496: 111, e. -   Anom. ehd. N:o 9t.
7497: 
7498:              Hagman, Lucina, y. m.:        Naisen    naima-ijän
7499:                  korottamisesta.
7500: 
7501: 
7502:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7503: 
7504:       Meidän vanhentuneen naimiskaaremme 1 Luvun
7505: 6 § säätää:
7506:        :.Avioliittoon ei saa mennä mies, ennenkuin on
7507: yksikolmatta eikä nainen ennenkuin on viisitoista vuotta
7508: täyttänyt, jollei kuningas katso kohtuulliseksi antaa
7509: siihen lupaa.,
7510:        Tämä lakipykälä, joka on syntynyt aikana, jolloin
7511: maa ja kansa oli vielä sangen alhaisella sivistysasteella,
7512: on tosiaankin omiaan herättämään hämmästystä ja moi-
7513: tetta. Viisitoistavuotias lapsi on oikeutettu menemään
7514: avioliittoon ja sen seurauksena saattamaan maailmaan
7515: toisia lapsia, joiden kehitys ja kasvattaminen lähinnä
7516: jää tämän viisitoistavuotiaan huoleksi. Onko ajateltavissa,
7517: että tämä hoito tulisi sellaiseksi, että se voisi tyydyttää
7518: yhteiskuntaa?
7519:        Se ikäraja, joka miehelle antaa oikeuden mennä
7520: avioliittoon, on sama, kuin hänen täysivaltaisuusrajansa,
7521: ikä, jolloin katsotaan, että hänen sekä henkinen että ruumiil-
7522: linen kehityksensä on saavuttanut täyden kypsyyden.
7523: Luonnoilisesti on lainsäätäjä tässä ottanut huomioon, että
7524: silloisten niinkuin osaksi vielä nykyistenkin yhteiskun-
7525: nallisten olosuhteiden perusteella mies etupäässä an-
7526: saitsee varat perheen taloutta varten, ja lienee tämä
7527:  näkökohta ensi sijassa aiheuttanut, että miehen oikeus
7528:  perustaa avioliitto tehtiin riippuvaksi siitä, oliko hän
7529:  saavuttanut täydellisen kehityksen. Tämä selviää myös-
7530:  kin niistä samaan pykälään liitetyistä myönnytyksistä,
7531: jotka poikkeustapauksena sallivat aikaisemman avioliit-
7532:  toon menemisen. Epäilemättä ovat kuitenkin kohoavan
7533: 30                 111, s. -   Avlolilttolalnsääd.
7534: 
7535: sivistyksen ohella muutkin näkökohdat päässeet tässä
7536: vaikuttamaan. On yhä enemmän alettu ottamaan huo-
7537: mioon niitä asianhaaroja, jotka edellyttävät niin terveen
7538: ja elinvoimaisen sukupolven kehittymistä kuin suinkin,
7539: ja tältäkin kannalta katsoen käsittää jokainen, ettei
7540: miestä alle 21 vuoden voi pitää kykenevänä ottamaan
7541: niin tärkeätä askelta, kuin avioliiton rakentaminen on.
7542: Tätä nuorempana ei voi hänessä edellyttää olevan sitä
7543: henkistä ja ruumiillista kypsyyttä, jota yhteiskunnan
7544:  uuden sukupolven puolesta täytyy häneltä vaatia.
7545:         Mutta mikä on lain suhde näissä kohdin naiseen
7546:  nähden?
7547:         Siihen aikaan, jolloin meidän naimiskaaremme
7548:  muodostui, ei naisella ollut minkäänlaista täys-ikäisyys-
7549:  rajaa. Hänen ei katsottu voivan koskaan saavuttaa sitä
7550:  henkistä kypsyyttä, joka olisi tehnyt hänet kelpaavaksi
7551:  itse hoitamaan omaisuuttaan. Ja mitä hänen ruumiil-
7552:  liseen kypsyyleensä tulee, niin ei pidetty tarpeellisena
7553:  niihin aikoihin kiinnittää siihen minkäänlaista huo-
7554:  miota. Näemme kuitenkin että yleinen katsorooskanta
7555:  nmssa asioissa on aikojen kuluessa muuttunut, ja seu-
7556:  raukset siitä tulevat näkyviin lainsäädännössäkin. Nai-
7557:  nen tehdään täysikäiseksi aluksi 25 vuoden vanhana
7558:  mutta laissa 19:ltä päivältä elok. 1898 21 vuoden van-
7559:  hana. Näyttää siis siltä kuin jos lainsäädännön kan-
7560:  nalta katsoen molemmat sukupuolet saavuttaisivat hen-
7561:  kisen täys-ikäisyyden samanikäisinä. Siitä huolimatta
7562:  jätetään naisen naimaikä entiselleen.
7563:          Jo Tammikuunvaliokunnan käsiteltäväksi jätettiin
7564:  kyllä anomus naisen naimaijän korottamisesta 16:teen
7565:   vuoteen ja senaatin perusteluissa huomautettiin nimen-
7566:   omaan niitä vahingollisia seurauksia, joita liian nuorella
7567:   ijällä rakennettu avioliitto tuottaa sukupolven terveelliselle
7568:   kehitykselle. Valiokunta puolsi ehdotuksen hyväksymistä
7569:   25 äänellä 19 ääntä vastaan. Menivätpämuutamat niinkin
7570:   pitkälle, että ehdottivat 17:ää, jopa 18:aakin vuotta
7571:                     111, 6· -   Hagman, y. m.             31
7572: 
7573: alimmaksi ikärajaksi. Tästä huolimatta jäi kaikki enti-
7574: selleen. Vasta 30 vuotta myöhemmin 1894 vuoden
7575: valtiopäivillä herrat A. Herckman, Gust. Rud. Idman ja
7576: Atle Genetz jättivät porvarissäädylle uuden anomuksen
7577: samassa tarkoituksessa. Tämä anomus lykättiin laki-
7578: valiokuntaan, mutta sai nähtävästi uudelleen raueta.
7579: Oltiin kai sitä mieltä, oltaneekohan vieläkin, ettei nainen
7580: erikoista henkistä enemmän kuin ruumiillistakaan kyp-
7581: syyttä tarvitse hoitaakseen ja kasvattaakseen lapsiaan.
7582:         Ja mimmoinen on todellisuudessa viidentoista-
7583: vuotisen tytön ruumiillinen varttumus ja kehitys? Onhan
7584: luonnollista, että vanhempien ruumiillinen kehitysaste
7585: vaikuttaa ratkaisevasti heidän siitoskykyynsä - että
7586:  kehittymättömät vanhemmat eivät voi tuottaa maailmaan
7587:  terveitä ja elinvoimaisia lapsia. Toiselta puolen raskau-
7588:  dentila ja lapsensynnytys vaikuttaa usein hyvinkin
7589:  turmiollisesti äitiin, jonka ruumiin kehitys 'Viclä on
7590:  keskeneräinen. Gynäkologian professori Kööpenhaminan
7591:  yliopistossa, etevä naistantien lääkäri Fr. Kowitz lausuu
7592:  tästä:
7593:          :.Hyvin aikaiset avioliitot pidän vahingollisina nai-
7594:  sille. Täällä Pohjoismaissa olisi parasta, ettei kukaan
7595:  nainen menisi naimisiin ennenkuin 24 vuoden tienoilla.
7596:  Silloin on hän kaikinpuolin täysikasvuinen ja kyllin
7597:  voimakas tulemaan äidiksi ilman haittaa itselleen tai
7598:   perilliselleen. Ne naiset, jotka menevät naimisiin ennen
7599:   18-19 vuotta, joutuvat             tavallisesti tavalla tai
7600:  toisella naistantien uhreiksi ja hyvin usein ei ainakaan
7601:   ensimmäinen lapsista ole sellainen kuin toivoisimme
7602:   sen olevan.»
7603:          Saksalainen tiedemies, T:ri H. Ploss sanoo suu-
7604:   ressa teoksessan ~Das Weib in der Natur und Völker-
7605:   kunde»:
7606:           »Lääketieteellisissä piireissä on erittäin tunnettu
7607:   se seikka, että varsinkin Europan sivistyneitten kansojen
7608:   naisilla emäkohdun ja munasarjojen kehittyminen jatkuu
7609: 3!                111, 6. -   Avlolllttolalnaääd.
7610: 
7611: keskimäärin kahteenkymmenenteen ikävuoteen asti ja
7612: että ne vasta tämän jälkeen ovat täyskelpoiset tehtä-
7613: viinsä. Epäilemättä löytyy meidänkin keskuudessamme
7614: aikaisin kehittyneitä yksilöitä, jotka suorittavat nopeam-
7615: masti fysioloogisen kehittymisensä ja siis aikaisem-
7616: min tulevat täysikasvuisiksi, mutta näitä on aina pidet-
7617: tävä poikkeuksina. Useimmilla naisilla on vasta kah-
7618: denkymmenen vuoden ijällä sisäisten sukupuolielimien
7619: täydellinen kehitys loppuunsuoritettu. He voivat sen-
7620: tähden vasta tämän jälkeen i1man vahingon vaaraa ja
7621: tyydyttävällä tavalla täyttää tehtävänsä sukupuoli-
7622: elämäs&ä. Liian varhainen osanotto tähän voi kahdes-
7623: sakin suhteessa tuoda vaaroja mukanaan: 1) vahingoitta-
7624: malla äidin keskenkasvoista ruumista ja 2) luomalla
7625: heikko ja kituva sukupolvb
7626:        Samanlaisia näillä aloilla toimivien etevien tieteen-
7627: harjoittajien lausuntoja voisi luetella jos kuinka monta.
7628: Tahdomme enää mainita vain yhden ja sen omasta
7629: maastamme. T:ri Max Oker-Blom lausuu näet sarjassa
7630:  ,sukuelämä ja terveys» (II siv. 66):
7631:        , Vihdoin viimein huomautettakoon vielä, ettei ole
7632: naiselle edullista mennä naimisiin hyvin nuorena.
7633: Tilasto näyttää näet, että hyvin nuorten vanhempain
7634: lapset harvoin tulevat kovin terveiksi ja vahvoiksi.
7635: Myöskin ne sekä ruumiilliset että henkiset rasitukset,
7636: jotka seuraavat äitiyttä, ovat siksi ankaraa laatua,
7637: että ne vaativat täydellisen ruumiinkehityksen naiselta,
7638: jottei hänen oma terveytensä joutuisi vaaranalaiseksi.
7639: Naimisiin meno, ennenkuin nainen on saavuttanut noin
7640: kahdenkymmenen - kahdenkymmenenkahden vuoden
7641: ijän, ei sentähden ole suositeltava.:.
7642:       Tunnettua on, etteivät olosuhteet useissa muissa-
7643: kaan maissa ole sanottavasti paremalla kannalla kuin
7644: meilläkään. Kuitenkin on naisen naimaikä Saksassa ja
7645: Tanskassa sentään vuoden korkeampi kuin meillä.
7646: Ruotsissa kohotettiin se jo vuonna 1891 17:ään vuoteen.
7647:                     111, e. -   Hagman, y. m.           33
7648: 
7649:        Yleisin vastaväite, joka esitetään naisen naimaijän
7650:  korottamista vastaan, lienee pelko, että n. k. »vapaitten
7651: suhteitten:. lukumäärä senkautta lisääntyisi. Mutta tä-
7652: män väitteen kumoaa tilastotiede ja sen tiedonannot
7653:  naimattomien äitien ijästä. Niiden tietojen mukaan,
7654: joita on saatu Ruotsista, tehnee naimattomien äitien ikä
7655: keskimäärin 27 vuotta. Meillä osoittavat tilastolliset
7656: taulut vuosilta 1903 ja 1904, että suurin osa avioliiton
7657: ulkopuolella syntyneiden lasten äideistä, nim. vuonna
7658: 1903 - 36,09 °/o ja vuonna 1904 36,56 Ofo 20 - 25 vuo-
7659: tisia. Alle 20-vuotta vanhat naimattomat äidit tekevät
7660: ainoastaan 8,83 °/o vuonna 1903 ja 8,42 Ofo vuonna 1904.
7661: Ikävuosille 25-30 vuotta ovat vastaavat luvut 28,23 °/o
7662: ja 27,77 °/o. Näemme siis että suurin osa »vapaita suh-
7663: teita» solmitaan noin 25 vuoden vaiheilla, eikä suinkaan,
7664: kuten ollaan taipuvaiset olettamaan, nuorimpien ikä-
7665: ryhmien keskuudessa.
7666:        On yleisesti tunnustettua että hyvin nuoret miehet
7667: mielellään valitsevat itselleen jonkun verran vanhemman
7668: vaimon, jonka vuoksi tässä ehdotettu muutos ei supis-
7669: taisi heidän valintavapauttaan. Vanhemmille miehille
7670: taasen, jotka valinnassaan tavallisesti menettelevät päin·
7671: vastoin, pitäisi kaksikymmentäyksi vuotiaankin vaimon
7672: voida tarjota riittävästi nuoruutta, jonka tähden ei
7673: avioliittojen lukumäärän pitäisi tarvita tämän tähden
7674: vähetä ja sen seurauksena »vapaiden suhteiden» luku
7675: siitä kasvaa. Meidän avioliittotilastomme osoittaa vielä,
7676: että useimmat avioliitot, sekä miesten että naisten kes-
7677: kuudessa solmitaan 20 - 25 vuoden ijällä, ja pitänee
7678: meidän pitää tätä luonnon erityisenä viittauksena sen
7679: ijän sopivaisuudesta. Naisilla olivat tätä ikää vastaavat
7680: prosenttiluvut v. 1903-46,31% ja 1904 46,95 °/o alle
7681: kahdenkymmenen vuoden vastaavia lukuja 17 °/o ja
7682: 16,57% kohti ja ikävuosia 25- 30 22,59 °/o ja 22,79%
7683: kohti.
7684:       Jo Tammikuun valiokunnalle tehdyssä esityksessä
7685:                                                     3
7686: 34                 111, s. -   Avlollittolalnsääd.
7687: 
7688: valitetaan aivan vastoin yllä mainitsemiamme vasta-
7689: väitteitä, että •lupa varhaisiin avioliittoihin saa aikaan
7690: kevytmielisiä naimissopimuksia rahvaan keskuudessa,
7691: johtaen siten epäsiveelliseen yhdyselämään.~
7692:       Kun kuitenkaan ei ruumiillinen eikä henkinenkään
7693: kehitys aina esiinny aivan samanlaisissa muodoissa,
7694: vaan voi olla milloin aikaisempi milloin myöhempi,
7695: ehdotamme että poikkeustapauksia laissa edelleen myön-
7696: nettäisiin. Sillä tavalla kumottaisiin sekin vasta väite,
7697: jota myöskin on tuotu esiin kun on ollut puhe naisen
7698: naimaijän siirtämisestä korkeammaksi, nim. että tyttö,
7699: joka ennen 15 vuotta on tullut äidiksi, silloin ei olisi
7700: tilaisuudessa puhdistamaan mainettaan naimisiin mene-
7701: mällä. On kuitenkin itsestään selvää, ettei tällaista
7702: poikkeusmyönnytystä koskaan saa kevytmielisesti antaa
7703: eikä lain tarkoitusta senkautta tyhjäksi tehdä.
7704: 
7705:      Jottei kumminkaan liian jyrkän muutoksen kautta
7706: nykyään voimassa olevaan lakiin aiheutettaisi häm-
7707: minkiä yhteiskunnallisessa elämässä katsomme tarpeelli-
7708: seksi että kolmen vuoden ijänkorotus tällä kertaa teh-
7709: dään ja naisen naimaikä niinmuodoin korotetaan 18:aan
7710: vuoteen.
7711:       Rohkenemme siis kunnioittaen anoa Eduskunnan
7712: myötävaikutusta siihen
7713:                  että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa su-
7714:            vaitsisi ensiksi kokoontuville varsinaisille valtio-
7715:            päiville valmistuttaa armollisen esityksen sellai-
7716:            seksi muutokseksi Naimiskaaren 1 Luvun
7717:            6 §:ään että sana viisitoista vaihdettaisiin sa-
7718:            naan kahdeksantoista.
7719:       Helsingissä 6 p:nä kesäk. 1907.
7720:       Lucina Hagman.                                 Aili Nissinen.
7721:       U. Brander.                                    Juho Haveri.
7722:       N. E. Huoponen.
7723:                                                    •
7724: 111, 7. '----- Anom. ehd. N:o 96.
7725: 
7726: 
7727:             Raunio, Maria, y. m.: Naisen naima-ijän korot-
7728:                   tamisesta.
7729: 
7730: 
7731: 
7732: 
7733:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
7734: 
7735: 
7736:       Kun naisilta on kokonaan puuttunut suoranaista
7737: vaikutusvaltaa lainsäädäntöön, on tästä johtunut, että
7738: heidän on ollut alistuminen kaikkiin miesten laatimiin
7739: lakeihin, vaikkapa ne olisivat olleet kuinka hankalia ja
7740: sopimattomia naisille. Useista näistä epäkohdista on
7741: jo ollut julkisuudessa puhetta, mutta vähän on kummin-
7742: kin toistaiseksi kuulunut mielipiteen vaihtoa siitä mie-
7743: lestämme erittäin ikävästä asiasta, joka koskee naisen
7744: naimaikää.     Tämä on nimittäin meidän oloihimme
7745: katsoen kovin alhainen. Se säädetään Naimakaaren
7746: 1 Luvun 6 §:ssä 15 vuodeksi. Tunnettua tosin on, että
7747: etelämaissa ihmiset kehittyvät aikaisemmin kuin pohjois-
7748: maissa ja toiset kansallisuudet samoin saavuttavat jo
7749: nuorena täyden ruumiillisen kehityksen. Myönnettäköön
7750: tämän lisäksi, että nainen kypsyy aikaisemmin kuin
7751: mies, vaan sittenkin on mainittu 15 vuoden ikäraja
7752: meidän maamme oloissa luonnottoman alhainen. Suoma-
7753: laisen kansanaineksen luonnonomainen hitaus esiintyy
7754: myöskin hitaassa ruumiin ja hengen varttumisessa. Meillä
7755: on tyttö 15 vuotiaana vielä keskenkasvuinen lapsi ja
7756: tuntuu raa'alta väkivallalta luonnonlakia kohtaan, jos
7757: tuollaisen lapsen avioliittoon luovuttaa. Sensuuntaista
7758: lakia najset tuskin milloinkaan olisivat laatineet, vaan
7759: on sen synty käsitettävä johtuneen siitä, ettei ole
7760: ymmärretty, mitä nainen näistä oloista kärsineenä ajat-
7761: 36                111, 7. -   Avlolllttolalnsääd.
7762: 
7763: telee. Sitäpaitsi on käsitettävissä, että entisoloissa tyttö,
7764: työskennellessään pelkästään kodin piirissä, tuntui usein
7765: vanhemmilleen taakalta, josla haluttiin mitä pikimmin
7766: päästä. Viimemainittu paheksittava näkökohta on kum-
7767: minkin menettänyt merkityksensä nykyisen tuotanto-
7768: järjestelmän vallitessa, kun nimittäin tyttö pääsee jo
7769: aikaisin ansiotöihin tahi nauttii opetusta kouluissa val-
7770: mistuakseen itsenäiseen asemaan. Kun laki ja yleinen
7771: mielipide ei tyttöä suojele, voi mies houkutella hänet
7772: 15 vuotiaana vaimokseen ja siten sälyttää ylenmääräisiä
7773: ponnistuksia keskenkehkeytyneen harteille. Noin nuoren
7774: tytön voivat myös sukulaiset pitää kauppatavarana ja
7775: myydä »edulliseen avioliittoon•. Eihän lapsi osaa puo-
7776: liaan pitää. Väitettänee olevan tyttöjä, jotka jo aikaisin
7777: kehkeytyvät. Mutta eikö juuri se seikka, että laki antaa
7778: vanhemmille tukea lasta aikaisin kehittämään, ole tätä
7779: aiheuttanut?    Moni äiti laskee pienen tytön aika-
7780: ihmisten seuraan, sillä »kohtahan se täyttää 15 vuotta!,
7781: Mutta jos tytön naimaikä olisi korkeampi, ei silloin
7782: lapllen kehitystä liian aikaisin joudutettaisi. Ihmislapsi
7783: on samanlainen kuin kukka, joka keinotekoisesti saa-
7784: daan ennenaikojaan umpunsa avaamaan. Kukka avaa
7785: ne kyllä, mutta minkälaisina? Hetken kestävinä, kituvina.
7786:        Naisen liian aikaista naimaikää vastaan puhuvat
7787: monet seikat. Niinpä vaaditaan jo avioliittoon men-
7788: nessä elämän kokemusta ja arvostelukykyä, jos avio-
7789: onnen ehdoksi mielitään asettaa vähänkään ajatusten ja
7790: luonteiden sopusointua. Nuori tyttö ei vielä jaksa asian
7791: vakavuutta käsittää ja jouduttuaan onnettomaan avio-
7792: liittoon, hän vielä kerran syyttää yhteiskuntaa, joka ei
7793: ole häntä suojellut. Voimme siis sanoa naisen 15 vuo-
7794: tiaana olevan sekä ruumiillisesti että henkisesti avioliit-
7795: toon kehittymättömän, ja missä poikkeustapauksia esiin-
7796: tyy, ovat ne enimmäkseen väärällä kasvatuksella luodut.
7797: Mielestämme olisi sen vuoksi välttämätöntä, että naisen
7798: alin mahdollinen naimaikä korotetaan ainakin niin kor-
7799:                    111, 7. -   Raunio, y. m.               37
7800: 
7801: kealle kuin se nykyään vallitsevan mielipiteen aikana on
7802: mahdollista.
7803:       Rohkenemme niin ollen pyytää eduskuntaa anomaan,
7804: 
7805:                 että Hallitsija talztoisi eduskunnan ensi
7806:           istuntokaudella antaa armollisen esityksen Naima-
7807:           kaaren 1 luvun 6 §:n muuttamisesta sellaiseksi,
7808:           ettei nainen saa mennä avioliittoon ennenkuin
7809:           on täyttänyt seitsemäntoista vuotta.
7810: 
7811:      Helsingissä 6 p. kesäkuuta 1907.
7812: 
7813: 
7814:      Maria Raunio.                      Anni Huotari.
7815:      Jenny Nuotio.                      Hilja Pärssinen.
7816:      Maria Laine.                       Ida Aalle.
7817:      Mimmi Kanervo.                     Miina Sillanpää.
7818:                      B.
7819: Aviottomain lasten oikeudellisen
7820:   a s e m a n p a r a n t a m i s t a koskevia
7821:              anomusehdotuksia.
7822:                                                                       41
7823: 
7824: 111, s -   Anom. ehd. N:o 83.
7825: 
7826: 
7827:             Gripenberg, Aleksandra, y. m.: Aviottomain lasten
7828:                   oikeussuhteita koskevan lainsäädännön
7829:                   korjaamisesta.
7830: 
7831: 
7832: 
7833: 
7834:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
7835: 
7836: 
7837: 
7838:       Useimmissa maissa on lainsäädäntö viime vuosina
7839:  yhä enemmän alkanut kiinnittää huomiota aYiottomien
7840: lasten oikeudelliseen asemaan. Tämä asia tunnustetaan
7841: nyttemmin vakavaksi, kansan elämään syvältä vaikutta-
7842: vaksi kysymykseksi. Sellainen kysymys se on jo kan-
7843: santaloudelliseltakin katsantokannalta, mutta vielä vaka-
7844: vammaksi se käy, kun ajatellaan että näiden lasten vai-
7845: kea asema näyttää olevan erityisesti omiansa syökse-
7846: mään heidät yhteiskunnalliseen kurjuuteen ja rikoksiin.
7847: Eli kuten eräs lainoppinut on sanonut, kansan pystyssä
7848: pysyminen ja hyvinvointi riippuu ensi sijassa sen omasta
7849: uusiintovasta sukupolvesta ja siitä johtovasta kokoon-
7850: panosta. Mitkään lait eivät voi tehdä kansaa suureksi
7851: ja onnelliseksi, jos yhä uusiutuva ihmisaines on huono.
7852: Lainsäädäntö ei tosin voi suoranaisesti puuttua aviotto-
7853: miin syntymiin ja voi ehkäistä niitä, mutta valtio voi
7854: melkoisesti vähentää pahan vahingollisia vaikutuksia
7855: sekä yksityisiin että yleiseen laatuun nähden.
7856:       Suomessa on viime vuosina syntynyt seuraava luku-
7857: määrä lapsia avioliitossa ja sen ulkopuolella:
7858: 
7859:                avioliitossa   ulkop. aviol.   0
7860:                                                   /o koko lukumäärä11t1L
7861:      v. 1904     84,425          5,828                   6,46
7862:      » 1905      81,878          5,963                   6,79
7863: 42           111, s. -   Aviottom. lasten oikeud. aseman parant.
7864: 
7865: Viime mainittuna vuonna oli aviottomien lasten °/o luku
7866: koko lukumäärästä 10,29 °jo kaupungeissa, 6,31 °/o maalla.
7867: Kuolleina syntyneitten suhteellinen luku vuosikymme-
7868: nellä 1891-1900 on pysynyt 2 112 ja 3 prosentin välillä
7869: syntyneitten koko lukumäärästä. Aviolasten ryhmässä
7870: tämä suhdeluku on hieman alhaisempi, aviottomien
7871: ryhmässä se on vaihdellut 4:stä 5:een prosenttiin. Jos
7872: pitää silmällä ainoastaan virallisen tilaston viime tie-
7873: toja, huomaa että
7874:      v. 1905 oli:
7875: kuolleina syntyneitten aviolasten luku 2,32 °/o kaikista
7876:                        syntyneistä.
7877:                        aviottomien luku 4,15 °/o kaikista
7878:                        syntyneistä.
7879: 
7880: Ensimäisenä elinvuotena kuolleitten luku verrattuna
7881: elävinä syntyneitten lukumäärään vastaavina vuosina oli
7882: 
7883:                                   aviolapsia        aviottomia lapsia
7884:         v. 1904                     11,62 °/o           17,23°/o
7885:         » 1905                      12,99 »             19,91 »
7886: 
7887: Aviollisten ja aviottomien äitien luku oli taas seuraava:
7888: 
7889:                                        aviollisia       aviottomia
7890:          v. 1904                        85,247             5,960
7891:          »     1905                     82,704             6,128
7892: 
7893:       Nämä numerot näyttävät, että se äitien ja lasten
7894: ryhmä, josta tässä on kysymys, muodostaa suhteelli-
7895: sesti suuren prosentin, jonka ohessa jälkimäisiä koske-
7896: vat kuolinnumerot puhuvat vakavaa kieltä. Lienee tar-
7897: peetonta ryhtyä kuvaamaan näiden. lasten asemaa. Hal-
7898: veksuminen ja hoidon puute on useimmin heidän osansa
7899: lapsuudessa, heidän riveistään kertyvät vankilain ja pe-
7900: lastuskotien asujamet. Se kuulumaton vääryys, jolla
7901:                   111, s. -   Gripenberg, y. m.         43
7902: 
7903: yhteiskunta on kohdellut näitä syyttömiä, ilmeni ral-
7904: keällä tavalla 1734 vuoden laissa. Tämä laki ei myön-
7905: tänyt aviottomille lapsille minkäänlaista perintöoikeutta
7906: heidän vanhempiensa eikä muidenkaan sukulaisten kuin
7907: omien rintaperillisten jälkeen. Ainoa oikeus, minkä
7908: semmoiset lapset saivat vanhemmiltaan, oli oikeus ko-
7909: vimman tarpeen vaatimaan elatukseen, kunnes lapset
7910: itse jaksoivat elintarpeensa ansaita. Sitä vastoin näitä
7911: lapsia perittiin tavallisessa järjestyksessä. 1734 vuoden
7912: laki oli siis tässä kohden sekä liian ankaralla että var-
7913: sin väärällä kannalla. Melkoinen parannus asiassa tuli,
7914:  kun asetuksen kautta kesäk. 27 p:ltä 1878 aviottomille
7915:  lapsille myönnettiin perintöoikeus äitinsä sekä veljiensä
7916: ja sisariensa jälkeen, jotka olivat saman äidin aviotto-
7917:  mia lapsia, minkä ohessa perintöoikeus aviottomien jäl-
7918:  keen vastaavassa määrässä järjestettiin. Mutta vielä on
7919:  voimassa se epäkohta, paitsi muita, ettei aviottomilla
7920:  ole perintöoikeutta isänsä jälkeen ja että perintö äidin
7921:  jälkeen on rajoitettu puoleksi siitä, minkä aviolapset
7922:  saavat saman äidin jälkeen periä. Vaikkei 1877 vuoden
7923:  valtiopäivillä menty edemmäksi säätämällä aviottomille
7924:  laajempaa perimisoikeutta, esiintyi kuitenkin inhimilli-
7925:  sempikin käsitys voimakkaalla tavalla sekä säädyissä
7926:   että lakivaliokunnassa. Muun muassa liitettiin tämän
7927:   valiokunnan mietintöön vastalause, jossa huomautettiin
7928:   mitenkä oli oikeudenmukaista että aviottomat lapset
7929:   perivät isänsä, kun tämä oli lapsen omistanut tai tuo-
7930:   mioistuimen päätöksellä julistettu lapsen isäksi. Lau-
7931:   suttiin myös, että vaikkapa isänperintö vaan harvoissa
7932:   tapauksissa saattaisi parantaa aviottomien taloudellista
7933:   asemaa, niin jo yksistään se oikea periaate, että aviot-
7934:   tomat tunnustettaisiin samanarvoisiksi kuin muutkin
7935:   kansalaiset, korottaisi yhteiskunnan siveellistä käsitys-
7936:   kantaa puheenalaisessa suhteessa.
7937:          V. 1897 jätettiin pappissäädylle anomus aviotto-
7938:   main lasten oikeudellisen aseman parantamisesta. Ano-
7939:  4-4     111, s. -   Aviottom. lasten olkeud. aseman parant.
7940: 
7941:   mus lykättiin lakivaliokuntaan, joka ei kuitenkaan en-
7942:   nättänyt sitä käsitellä.
7943:          Näin on asianlaita meillä. Eräissä ulkomaitten
7944:   valtioissa on lainsäädäntöä aviottomien lasten asemasta
7945:   jo melkoisesti parannettu. Siten saa Norjassa 1892
7946:   vuoden lakiin v. 1902 tehdyn lisäyksen mukaan avi-
7947:   ottoman lapsen äiti erinäisissä tiloissa valalla vah-
7948:   vistaa väitteensä siitä, kuka on lapsen isä. Jos lapsen
7949:   isä jättää suorittamatta kasvatus-avun, johon hänet tuo-
7950:   mion kautta on velvoitettu, on lääninhallitus (amti) oi-
7951:   keutettu asettamaan hänet, jos hän on 21 vuotta täyt-
7952:   tänyt, pakkotyölaitokseen enintään 3 kuukaudeksi, tahi
7953:  jos niin katsotaan sopivammaksi, yksityisen tahi julki-
7954:   sen työnantajan Juoksi ja näin oJien ikään katsomatta.
7955:  Jos oikeus on julistanut miehen lapsen isäksi, täytyy
7956:   hänen amtihallituksen harkinnan mukaan maksaa äidille
7957:  apuraha synnytyksen tuottamien kustannusten korvaa-
7958:  miseksi sekä siitä johtovasta hoidosta. Isän apumaksut
7959:  kasvatukseen ja ammattiopetukseen määrää amtihallitus
7960:  mikäli mahdollista oikeudenmukaisesti jaettavaksi äidin
7961:  ja isän välillä; isän apuraha maksetaan lapsen 16 ikä-
7962:  vuoteen asti. Jos isä kuolee, siirtyvät samat velvolli-
7963:  suudet hänen perillisilleen, kuitenkin joillakin rajoituk-
7964:  silla erinäisissä tapauksissa. Saksassa velvoittaa uusi
7965:  siviililaki isän maksamaan synnytyskustannukset, äidin
7966:  elannon kuusi viikkoa sen jälkeen, äidin yhteiskunnal-
7967:  lisen aseman mukaan, kaikki lapsen elatusmenot ja
7968: kasvatuksen 16 vanhaksi saakka, myöskin äidin yhteis-
7969: kunnallisen aseman mukaan. Jos isä kuolee, siirtyy
7970: kuolinpesälle hänen velvollisuutensa, ei kuitenkaan niin,
7971: että aviolasten oikeus sen kautta joutuisi epäedullisem-
7972: maksi kuin aviottomien. Lapsella täytyy aina olla hol-
7973: hooja, jonka asettaa holhokamari. Tanskassa on tänä
7974: vuonna esitetty lakiehdotus, joka ei kuitenkaan vienyt
7975: toivottuun paamaaraan. Se kävi jotenkin samaan suun-
7976: taan kuin Norjan laki. Tanskassa kumminkin ehdote-
7977:                   111, s. -   Gripenberg, y. m.        46
7978: 
7979: taan aviottomalle Ia pselle eräillä ehdoilla samaHaista
7980: perintöoikeutta kuin aviolapsillakin on, jos äiti määrä-
7981: ajan kuluessa, lapsen isän vielä eläessä, vaatii sellaista
7982: oikeutta lapselleen ja tämä samalla on vanhempi kuin
7983: avioliitossa syntyneet lapset. Ruotsissa on asiassa vii-
7984: meksi tänä vuonna tehty esityksiä valtiopäiville, jotka
7985: ilman keskustelua päättivät osottaa hallitukselle kirjel-
7986: män, joka käy samaan suuntaan kuin Norjan laki.
7987:       Ylipäänsä ovat uudistusehdotukset kaikkialla, missä
7988: niitä on tehty, tarkottaneet yllämainittujen parannusten
7989: aikaansaamista aviottomien lasten ja niiden äitien ase-
7990: massa.
7991:       Sen johdosta tahtoisimme huomauttaa seuraavaa :
7992: Kun lapsen isä on oike].ldessa saatava selville, vaatii
7993: periaate kaikkien yhtäläisyydestä lain edessä, että nai-
7994: selle siinä suhteessa myönnetään täysin samat oikeudet
7995: kuin miehelle. Tuomioistuimelle annettakoon laissa
7996: määrätty ja järjestetty oikeus sallia naisen tai miehen,
7997: mikäli se harkitsee asianhaarain mukaan syytä olevan,
7998: valalla täyttää puuttuva täydellinen todistus. Lainsää-
7999: däntö tässä suhteessa vaatii tosin suurta varovaisuutta,
8000: samaten kuin sen soveltaminen asettaa tuomioistuimelle
8001: suuria vaatimuksia. Sellaiselle valalle ei saa laskea
8002: haureellista naista, olkoonpa sitten niin että hänellä on
8003: ennen ollut aviottomia lapsia toisen miehen kanssa tai
8004: että hänen luotettavaisuutensa näissä asioissa muusta
8005: syystä saattaa olla epäilyksen alainen.
8006:       Korvauksen ja avun määräämisessä olisi enemmän
8007: kuin tähän asti otettava huomioon isän sääty ja elin-
8008: suhteet, niin ettei, kuten nyt saattaa tapahtua, hyvin
8009: hyvissä olosuhteissa elävä isä pääse mitättömän vähäi-
8010: sellä avunannolla. Jokaiselle aviottomalle lapselle on
8011: määrättävä holhooja. Lapsen isän apuraha otetaan hä-
8012: nen palkastaan tahi eläkkeestään, mutta ei siten että·
8013: häneltä ja hänen perheeltään riistetään heidän niukka
8014: toimeentulonsa.
8015: 46      111, s. - Aviottom. lasten olkeud. aseman parant.
8016: 
8017:        Pakkotyö on otettava käytäntöön rankaisuna niin·
8018: hyvin äidille kuin isälle, joka laiminlyö velvollisuutensa
8019: lapsiansa kohtaan.
8020:       Aviottomille lapsille on myönnettävä oikeus kan-
8021: taa isän nimeä, sekä perintöoikeus isän, ei ainoastaan
8022: äidin jälkeen.
8023:       Jos lainsäädäntö meidänkin maassamme kehittyisi
8024: tähän suuntaan, voisi toivoa, että aviottomat lapset
8025: saavat sen hoidon ja valvonnan, joka on tarpeen, jotta
8026: heistä tulisi kansallemme kelvollisia jäseniä. Mutta sel-
8027: laiset uudistukset sitä paitsi puolestaan vahvistaisivat
8028: kansamme siveellistä voimaa, sillä vapautus luonnolli-
8029: sesta, siveellisestä vastuusta ei koskaan ole hyväksi, ei
8030:  yksityiselle eikä perheelle. v.anhempain vastuun ulotta-
8031:  minen aviottomaankin lapseen on sen sijaan ajan mit-
8032:  taan vahvistava kodin pyhyyttä.
8033:        Sen johdosta mitä yllä olemme esiin tuoneet, saamme
8034:  Suomen Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa alamaisen
8035:  anomuksen
8036:                   että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
8037:            laitattaa ja ensi kokoontuville valtiopäiville
8038:            jättää lakiehdotuksen, joka käsittää aviotto-
8039:            main lasten oikeussuhteita koskevain laki-
8040:            säädösten perinpohjaisen korjauksen edellä
8041:            mainittuun suuntaan.
8042: 
8043:       Helsinki kesäkuun 6 p:nä 1907.
8044: 
8045: 
8046:       Aleksandra Gripenberg.             Hedvig Gebhard.
8047:       Hilda Käkikoski.                   Liisi Kivioja.
8048:       Liina Ala-Kulju.                   Ida Wemmelpuu.
8049:                                                              47
8050: 
8051: 
8052:  1, 9. -     Anom. ehd. N:o 89.
8053: 
8054:               Hagman, Lucina, y. m.: Aviottomain lasten oikeu-.
8055:                   dellisen aseman parantamisesta.
8056: 
8057: 
8058: 
8059:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
8060: 
8061: 
8062:        Kysymys avioliiton ulkopuolella syntyneitten lasten
8063: oikeudellisesta asemasta on siveelliseltä, oikeudelliselta
8064: ja yhteiskunnalliselta kannalta mitä tärkein. Jo se
8065: seikka, että avioliiton ulkopuolella syntyneitten lasten
8066: luku jotenkin säännöllisesti nousee yli 61/2 prosentin,
8067: vieläpä muutamina ajanjaksoina lähes 10 prosenttiin
8068: kaikkien syntyneitten luvusta, on omiaosa osottamaan
8069: tämän kysymyksen suurta merkitystä.
8070:        Tästä huolimatta on voimassa oleva lainsäädiin-
8071:  tömme vain kuin sivumennen kosketellut tätä tärkeätä
8072:  oikeusalaa sekä, vanhentuneisiin katsantokantoihin
8073:  perustuen, järjestänyt sen tavalla, joka ei vastaa
8074:  ihmisyyden eikä oikeuden korkeampia vaatimuksia.
8075:         Myönnettävä on, että vaikeudet tätä kysymystä
8076:  ratkaistaessa eivät suinkaan ole vähäiset, sillä kysymys
8077:  sisältää siveellisiä ristiriitoja, jotka koskettelevat avio-
8078:  liiton, perhe-elämän ja sukuoikeuksien perustuksia.
8079:  Vaikeuksista huolimatta ovat kuitenkin oikeuden ja
8080:  ihmisyyden periaatteet vihdoinkin saatettavat täysiin
8081:  oikeuksiinsa ja niiden toteuttamiseksi astuttava täysi
8082:  askel tälläkin, ellei unhotetulla, niin kumminkin kauvan
8083:   syrjäytetyllä ja laiminlyödyllä lainsäädäntöalalla.
8084:         Aviolapsen oikeuksia nauttivat voimassaolevan
8085:   Iainsäädäntömme mukaan ainoastaan täysin laillisessa
8086:   avioliitossa sekä muutamissa tapauksissa epätäydellisessä
8087:   avioliitossa syntyneet, kihlauksessa, avioliitonlupauksella
8088:  48      111, 9, -   Avlottom. lasten olkeud. aseman parant.
8089: 
8090:   tai väkisinmakaamisessa siitetyt sekä myöskin salavuo-
8091:   teudessa syntyneet lapset, mikäli avioliitto jäiestäpäin
8092:   seuraa. Muut avioliiton ulkopuolella sekä aviorikoksen
8093: . johdosta tai kielletyissä polvissa syntyneet lapset sitä-
8094:   vastoin luetaan aviottomiksi, joiden oikeudet monessa
8095:   mitä tärkeimmässä suhteessa ovat vähäisemmät kuin
8096:   aviolapsilla.
8097:         Se lainsäädännön ala, joka koskee aviottomain
8098:   lasten oikeudellista asemaa, ulottuu varsin laajalle ja
8099:   kaipaa yleensä perinpohjaisia uudistuksia.
8100:         Arkaluontoinen kysymys paterniteetin eli isyyden
8101:   todistamisesta kaipaa muutosta siihen suuntaan, että
8102:   vapaa todistusten ja todistusaiheitten arvosteleminen
8103:   tällä alalla nimenomaan myönnettäisiin tuomioistuimille.
8104:   Suurempi huomio kuin tähän asti olisi kiinnitettävä ei
8105:   ainoastaan äidin, vaan myöskin lapsen oikeuksien
8106:   turvaamiseen, niin että niitä ei jätettäisi riippuviksi
8107:   yksinomaan äidin tahdosta ja kyvystä ajaa paterniteetti-
8108:   kannetta. Tämän kanteen valvominen, josta lapsen
8109:   oikeudellinen asema niin suuresti riippuu, olisi tehtävä
8110:   äidin yksityisasiasta yhteiskunnan velvollisuudeksi.
8111:         Isän velvollisuutta ei ainoastaan elättämään, vaan
8112:   myöskin kasvattamaan aviotonta lastaan olisi nykyi-
8113:   sestään melkoisesti laajennettava. Edelleen olisi aviot-
8114:  tomain lasten holhousta koskevat lakimääräykset uudis-
8115:  tettavat, uudelleen järjestettävä heidän oikeudellinen
8116:  suhteensa isän ja äidin sukuihin, lähemmin määrättävä,
8117:  kumpi vanhemmista on oikeutettu ja velvollinen pitä-
8118:  mään lasta luonaan sekä helpotettava ja laajennettava
8119:  lapsen oikeutta osallisuuteen isän JJ.imestä ja säädystä.
8120:         Vihdoin olisi aviottomain lasten perimysoikeutta
8121:  sekä isään että sisaruksiinsa ja äidinpuolisiin suku-
8122:  laisiin nähden kokonaan uudistettava ja laajennettava,
8123:  noudattaen periaatetta, joka täysin tunnustaa aviottomien
8124:  ihmisoikeudet ja veren siteistä johtuvat sukuoikeudet
8125:         Aviottomain lasten oikeudellista asemaa koskevain
8126:                     111, 9. -   Hagman, y. m.                 49
8127: 
8128: uudistusten päämääränä tulisi olla, että näille
8129: kevytmielisyyttä sukupuoli1mhteissa ecHstämättä ja lail-
8130: lisen avioliiton siveellistä ja yhteiskunnallista arvoa
8131: alentamatta -     laissa tunnustetaan sellainen oikeus
8132: elatukseen, hoitoon ja kasvatukseen sekä vanhempain
8133: omaisuuteen ja sukuun, mikä ei lapsen kärsittäväksi
8134: vieritä vanhempain tekemää hairahdusta niiden muotojen
8135: sivuuttamisesta, jotka yhteiskunta tunnustaa laillisiksi.
8136:       Sen nojalla mitä näin olemme esiintuoneet, pyy-
8137: dämme kunnioittaen Eduskuntaa yhtymään anomukseen:
8138:                  että Keisarillinen Majesteetti tahtoisi valmis-
8139:            tuttaa ja ensiksi kokoontuville valtiopäiville
8140:            antaa armollisen esityksen aviottomain lasten
8141:            oikeudellista asemaa koskevan lainsäädännön
8142:            muuttamisesta tässä anomuksessa viitatluun
8143:            suuntaan.
8144: 
8145:       Helsingissä, Kesäkuun 5 päivänä 1907.
8146: 
8147: 
8148:       Lucina Hagman.                       Aili Nissinen.
8149:       Mikko Knuutila.                      Gust. Arokallio.
8150:       Pekka Leppänen.                      Antti Mikkola.
8151:       Juho Haveri.                         Juho Snellman.
8152:       S. Heiskanen.
8153: 
8154: 
8155: 
8156: 
8157:                                                           4
8158: 50
8159: 
8160: 111, to. -   Anom. ehd. N:o 4.
8161: 
8162:              Räsänen, Hilma y. m.: Aviottomain lasten oikeus-
8163:                   suhteita koskevan lainsäädännön perin-
8164:                   pohjaisesta korjaamisesta.
8165: 
8166: 
8167: 
8168: Suomen Suu rir uh tinaa n maan Eduskunnalle.
8169: 
8170: 
8171: 
8172:       On ollut aika, jolloin aviottomia lapsia halveksit-
8173: tiin suurina pahantekijöinä, joille ei edes kirkollista
8174: hautausta suotu. Sen sijaan, että edes kristillinen kirkko
8175: olisi osoittanut heitä kohtaan armahtavaa rakkautta, se-
8176: kin päinvastoin sorti aviottomia, kieltäen heiltä kaiken
8177: oikeuden ja tuomiten heidät ikuista häpeätä kärsimään.
8178:       Voitolle pääsevi ihmisyys alkaa kuitenkin myöhem-
8179: pänä aikana aavistella, ettei menettely noita yhteiskun-
8180: nan lapsipuolia kohtaan ole aivan oikeudenmukainen.
8181: Tuo oikeuden haparoiminen ilmenee eri kansojen lain-
8182: säädännössä eri aikoina. Vuoden 1734 laki meillä kat-
8183: soi vielä siveellisyydelle vaaralliseksi myöntää aviotto-
8184: mille minkäänlaista perintöoikeutta heidän vanhempiensa
8185: jälkeen, vaikka sama laki oikeutti vanhemmat perimään
8186: aviottomat lapsensa. Vuoden 1878 asetuksessa myönne-
8187: tään jo kuitenkin aviottomille perintöoikeus äitinsä, sekä
8188: niiden veljiensä ja sisariensa jälkeen, jotka ovat saman
8189: äidin aviottomia lapsia. Mutta vielä nytkin ovat val-
8190: lalla epäkohdat, joita vastustamaan kohosi ääniä valtio-
8191: päivillä jo v. 1872 ja joista viimeksi keskusteltiin vuo-
8192: den 1900 valtiopäivillä, nimittäin, että aviottomilla ei ole
8193: perintöoikeutta isän, vielä vähemmin isän puolisten suku-
8194: laisten jälkeen ja että äidinkin perinnöstä on hänellä
8195: oikeus ainoastaan puoleen siitä, mitä aviolliset lapset
8196: saavat periä.
8197:                   111, 10. -   Räsänen, y. m.          61
8198: 
8199:       Vaan perintöoikeuden puute ei ole ainoa eikä pa-
8200: hin vääryys aviottoman lapsen oikeudellisessa asemassa.
8201:       Jo inhimillinen oikeudentunto sanoo, että jokai-
8202: sen on itsensä kärsittävä rikoksestaan rangaistus. Mutta
8203: raskaimman rangaistuksen vanhempiensa hairahduksesta
8204: saa kärsiä avioton lapsi. Jos säästääkin ensi vuosina
8205: kuolema - joka tilastollisten laskujen mukaan aviotto-
8206: main joukosta suurimman satonsa niittää luonnollisista
8207: syistä - kasvavat he vailla kodin suojaa ja hellää hoi-
8208: toa, halveksittuina ja vihattuinakin, jootuen aikaisin
8209: »maailman rannan* kouluun. Hoidon puutteessa heikon-
8210: tunut ruumis, likaiset lapsuusvaikutelmat ja uhmaileva
8211: viha on usein ainoa perintö, jonka rikkaankin miehen
8212: avioton lapsi vie mukanaan elämään. Ei ole niinmuo-
8213: doin ihmeellistä, jos tuosta joukosta monet joutuvat ri-
8214: koksien ja paheiden tielle, onnettomuudeksi yhteiskun-
8215: nalle siveellisessä ja taloudellisessa suhteessa. Eikä ole
8216: meillä pieni tuo joukko, sillä onhan vuosittain aviotto-
8217: mina syntyneiden luku noin 6,000 eli 6-7°jo syntynei-
8218: den koko lukumäärästä.
8219:       Siis jo yhteiskunnan oman edun ja turvallisuuden
8220: tähden ovat aviottomain lasten oikeudet vihdoinkin lailla
8221: turvattavat, tuoostettava heidän syyttömyytensä ja koho-
8222: teHava heidät täydellisesti ihmisarvoonsa. Ei yhteis-
8223: kunnan tähden ainoastaan, vaan sen vaatii ennen kaik-
8224: kea oikeus ja ihmisyys.
8225:       Lähemmin tarkastaessa huomaamme, että vaikka-
8226: kin kysymys aviottomain lasten oikeuksista on ollut jo
8227: kolmasti säätyeduskunnan käsiteltävänä, ei sen tulok-
8228: sista sittenkään ole asianomaisille juuri mitään turvaa.
8229: Useimmassa tapauksessa on äiti aivan köyhä, joten pe-
8230: rintöoikeus äidin tai sisarusten jälkeen ei hyödytä mi-
8231: tään. Tunnettua sitä vastoin on, että suurimmassakin
8232: puutteessa ja kurjuudessa nääntyvän lapsen isä saattaa
8233: rikkauksia omistaa. Ellei tunnoton isä itse lapsensa
8234: elatuksesta ja kasvatuksesta huolehdi, täytyy yhteis-
8235: 1'>2    111, 10. -   Avlottom. lasten oikeus aseman parant.
8236: 
8237: kunnan pakottaa hänet siihen. Tuo periaate onkin jo
8238: lainsäädännössämme tunnustettu, sillä velvottaahan vuo-
8239: den 1878 asetus, että »isä yhtäläisesti kuin äitikin ol-
8240: koon velvollinen lasta elättämään ja kasvattamaan, kun-
8241: nes hän voi itse itsensä elättää.» Elatus ja kasvatus
8242: rajoittuu kuitenkin tavallisesti »välttämättömän tarpeelli-
8243: seen», s. o. millä ruumis hädin tuskin voi elää, kasva-
8244: tuksesta ei puhettakaan. Tuo johtuu siitä, että aviotto-
8245: man lapsen hoitoa määrätessä katsotaan ainoastaan äi-
8246: din sääty ja yhteiskunnallinen asema, vaikka aviollinen
8247: lapsi saa kasvatuksen ja hoidon isän varallisuuden ja
8248: aseman mukaan. Tavallisimmin on kuitenkin isä kai-
8249: kista elatus- ja kasvatusvelvollisuuksista vapaa. Sai-
8250: raus, häpeä ja turvattomuus yleisen mielipiteen tuomiota
8251: vastaan estävät aviotonta äitiä etsimästä lapselleen oi-
8252: keutta, vielä enemmin siksi, että isyyden todistaminen
8253: on 'kovin mutkallista ja naiselle alentavaa. On nimit-
8254: täin useimmassa tapauksessa mahdoton löytää kahta
8255: jäävitöntä henkilöä isyyden todistajaksi. Vielä vai-
8256: keampi este isyyden etsimiselle on lain yleinen mää-
8257: räys, että syytetty, tässä tapauksessa mies - saa tehdä
8258: puhdistusvalan, vaan syyttäjä, nainen, ei saa todistus-
8259: valaa tehdä.
8260:       Selvää on, että tuollainen puolueellisuus lainsää-
8261: dännössä on väärä, eikä tyydytä enää oikeuden käsit-
8262: teitä. Samalla kun se viattoman lapsen sysää kärsi-
8263: myksiin, vapauttaa se toisen syyllisistä, isän, tavallisesti
8264: kaikesta edesvastuusta. Sentähden olisi isän elatus- ja
8265: kasvatusvelvollisuudet kovennettava, siinä ollen määrää-
8266: vänä isän varallisuus ja yhteiskunnallinen asema. Sa-
8267: moin olisi perintöoikeus isän ja äidin jälkeen laajennet-
8268: tava ja lapselle määrättävä laillinen holhooja kohta syn-
8269: nyttyä, joka valvoisi kaikinpuolin lapsen oikeuksia.
8270:        Edellä esitettyjen perusteiden nojalla rohkenemme
8271:  me allekirjoittajat kunnioittaen pyytää Eduskuntaa ano-
8272: maan,
8273:              111, 10. -   Räsänen, y. m.                58
8274: 
8275:             että Keisarillinen Majesteetti ja Suuri-
8276:       ruhtinas suvaitsisi laitattaa ja ensikokoon-
8277:       tuvalle Eduskunnalle jättää lakiehdotuksen,
8278:      joka käsittäisi aviottomain lasten oikeussuh-
8279:       teita koskevain lain säänRösten perinpoh-
8280:      jaisen korjauksen perustetussa mainittuun
8281:       suuntaan.
8282: 
8283: 
8284: Helsinki 27 p. toukok. 1907.
8285: 
8286: 
8287: Hilma Räsänen.                       Kyösti Kallio.
8288: Heikki Kiiskinen.                    Otto Karhi.
8289: August Raatikainen.                  Juhani Leppälä.
8290: K. K. Pykälä.                        Lauri Tuunainen.
8291: J. A. Heikkinen.                     Santeri Alkio.
8292:                    c.
8293: Naisen kelpoisuutta valtion virkoihin
8294:        koskevia anomusehdotuksia.
8295:                                                               67
8296: 
8297: 111, 11.   --   Anom. ehd. N:o 50.
8298: 
8299:                 Klkikoski, Hilda, y. m.: Lainsäädäntötoimen-
8300:                       pitee.~tä hakukelpoisuuden funnustamiseksi
8301:                       naiselle kaikkiin valtion virkoihin.
8302: 
8303: 
8304: 
8305: 
8306:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8307: 
8308: 
8309:        Siihen aikaan kuin ruotsinaikaiset perustuslakimme
8310: syntyivät, oli jyrkkä raja miesten ja naisten työalojen
8311: välillä. Mies hallitsi ja puolusti maata sekä hoiti yhteis·
8312: kunnalliset tehtävät, naisen toimialana oli kodin ahdas
8313: piiri. Koulut ja yliopistot, joissa virkamiehiä valmis-
8314: tettiin, olivat naiselta suljetut, eikä hänelle ollut valmis-
8315: tettuna minkäänlaista tilaisuutta kehittää lahjojaan ja
8316: voimiaan julkisen elämän alalla. Näin ollen on aivan
8317: luonnollista, ettei naista mainita niissä lainpaikoissa,
8318: joissa puhutaan virkamiehistä. H. M:n 10 ja 13 §:ssä
8319: sekä Y. W. K:n 1 ja 4 §:ssä esim. puhutaan ainostaan
8320: ~Ruotsin miehistä» ja »Ulkomaan miehistä».
8321:        Aikojen kuluessa olot kuitenkin kehittyivät siihen
8322: suuntaan, ettei virkamiesnimityksissä ole voitu puusta-
8323: villisesti noudattaa vanhan lain sanoja. Kansantaloudel-
8324: liset uudistukset ovat siirrelleet miesten ja naisten työ-
8325: alojen rajoja. Suurteollisuuden kehittyessä ja keskus-
8326: liikkeen viikastuessa tarvitsi yhteiskunta naista monella
8327: alalla ulkopuolella kotia. Samalla nainen tiedonhalunsa
8328: ja vapaudenkaihonsa kannustamana pyrki kouluihin ja
8329: yliopistoon sekä vaati itsellensä oikeutta vapaasti kehit-
8330: tää olentoonsa kätkettyjä lahjoja ja voimia sekä käyttää
8331: niitä ei ainoastaan kodin, mutta myöskin yhteiskunnan
8332: palveluksessa.
8333: 58       111, u. -   Naisen kelpoisuudesta valtion virkoihin.
8334: 
8335:        Alkuaikoina naisen täytyi ainoastaan yksityistä
8336:  tietä tyydyttää opinhaluaan, mutta v:sta 1841 asti on
8337:  valtio meillä kustantanut hänelle kouluopetusta. Kansa-
8338:  koulu on aina perustamisestaan asti ollut avoinna ty-
8339:  töille yhtä hyvin kuin pojillekin, oppikouluja käyvän
8340:  naispuolisen nuorison lukumäärä nousee vuosittain tu-
8341:  hansiin. Onpa yliopistokin avannut ovensa naisille.
8342:  Ensimmäisten naisten, jotka v. 1870-1901 suorittivat
8343:  ylioppilastutkintonsa, täytyi kuitenkin hankkia siihen
8344:  Yliopiston sijaiskanslerilta erityinen lupa, mutta v:sta
8345:  1901 alkaen on naisilla ollut sama oikeus kuin miehil-
8346: läkin päästä oppilaiksi yliopistoon ja suorittaa si~llä
8347: tutkintoja. Naisylioppilasten lukumäärä on vuosi vuo-
8348: delta kasvanut, etenkin sen jälkeen kuin yhteiskoulut
8349:  1890 luvun alulla alkoivat laskea oppilaitansa yliopis-
8350: toon. V. 1905 oli yliopiston kirjoissa 572 naista, ja
8351: vuosina 1870-1905 oli yliopistoon sisäänkirjoitettu kaik-
8352: kiaan 1485 naista.
8353:        Naisylioppilaat ovat harjoittaneet opintoja kaikissa
8354: tiedekunnissa, olipa heitä v. 1905 lainopillisessa tiede-
8355: kunnassakin 27. Mutta naisten opinintoa huomattavasti
8356: lamauttaa se tieto, että he eivät voi vapaasti käyttää
8357: oppiansa isänmaan palveluksessa: monet virat ovat
8358: heiltä sukupuolensa vuoksi suljettuina silloinkin kuin
8359: heillä on opintojensa puolesta sama hakukelpoisuus kuin
8360: miehillä. Varsinkaan vähävaraisen ei ole helppo uhrata
8361:  vaivalla hankittuja varoja ja kalliita nuoruuden vuosia
8362: sellaisten tutkintojen suorittamiseen, jotka tarkoittavat
8363: ainoastaan oman tiedonhalun tyydyttämistä. »Valtio> -
8364: lainataksemme sanat Ruotsin valtiopäiväin perustuslaki-
8365: valiokunnan mietinnöstä            »ikäänkuin houkuttelee
8366: naista toimialoille, joista hänelle ei ole todellista hyötyä,
8367: ja herättää hänessä toiveita toimeentulosta ja elämän-
8368: tehtävistä, joihin häneltä on tie suljettuna,.
8369:        Mitä alaa tarkastelemmekin, kaikkialla on naisen
8370: toiminta valtion palveluksessa kytkettynä määrättyjen
8371:                   111, u. -   Käkikoskl, y. m.           !>9
8372: 
8373:  rajain sisälle. Niin on laita yksin koulualallakin. Val-
8374:  tion kouluissa on nainen ollut opettajana niiden perus-
8375:  tamisesta asti. Koulu onkin se maamme laitoksista,
8376: joka näihin saakka on enemmän kuin mikään muu
8377:  käyttänyt naisen apua. Opettajan toimessa nainen kiel-
8378:  tämättä onkin omalla erikoisalanaan, ja yksimielisesti
8379:  tunnustetaan, että naisella on luontainen taipumus kas-
8380:  vattajan toimeen. Hänen työnsä ei ole miehen työn
8381:  vertaista ainoastaan opetuksen alemmilla asteilla, mutta
8382:  myöskin yläluokilla hän on osoittanut tekevänsä täysin
8383:  yhtä kelvollista työtä kuin mieskin, jos hän on saariut
8384:  täysin pätevän ammattikasvatuksen. Yhteiskouluista
8385:  saatu kokemus todistaa, että nainen kaikilla opetuksen
8386:  asteilla vaikuttaa terveellisesti ja jalostavasti myöskin
8387:  miespuolisten oppilasten luonteeseen. Sama kokemus
8388:  on saatu niistä poikakouluista, joihin naiset erityisesti
8389: hankitun luvan nojalla ovat päässeet opettajiksi. Ja kui-
8390: tenkin naisen toimintaa poikakouluissa vaikeuttaa se
8391: seikka, että hän on opettajain joukossa erikoisasemassa.
8392: Sillä kouluasetukset nimenomaan kieltävät naiselta pää-
8393: syn poikakoulujen opettajanvirkoihin. Asetuksien kiel-
8394: losta huolimatta on v:sta 1870 alkaen 145 naisopettajaa
8395: tietojensa ja koetelluu kykynsä perustuksella päässyt
8396: sellaisiin opettajanvirkoihin, jotka asetuksissa ovat vara-
8397: tut miehille. Mutta näihin virkoihin hakiessaan naisten
8398: on täytynyt pyytää »vapautusta sukupuoleensa nähden».
8399:        Tässä mainittujen 145 naisen joukkoon, jotka ovat
8400: oppikoulujen viroissa erivapautuksen nojalla, ei ole luet-
8401: tuna filosofian maisteri Emma Irene Åström, joka v.
8402: 1886 tuli erivapautuksen nojalla historian ja ruotsinkie-
8403: len lehtoriksi Tammisaaren naisseminaariin. Se että
8404: Suomen ensimmäisen naismaisterin, joka oli tulkinto-
8405: jensa puolesta täysin hakukelpoinen seminaarin lehto-
8406: rin virkaan ja vielä sen lisäksi eteväksi tunnettu hen-
8407: kilö, täytyi hakea :.vapautus sukupuolestaan~ saadak-
8408: seen jakaa opintojensa hedelmiä omaan sukupuoleensa
8409: 60      111, u. -   Naisen kelpoisuudesta valtion virkoihin.
8410: 
8411: kuuluvalle nuorisolle, vaikutti herättävästi yleiseen mieli-
8412: piteeseen. Alettiin huomata, että asetukset olivat van-
8413: hentuneet, ja sanomalehdistössä esiintyi ensi kerta jyrkkä
8414: vaatimus, että naisen, joka täyttää hakukelpoisuuden
8415: ehdot, ei opettajavirkaan päästäksensä tarvitsisi vielä
8416: lisäksi hakea vapautusta sukupuolestaan. Kaksilla eri
8417: valtiopäivillä, v. 1894 ja 1897, on naiselle anottu samaa
8418: oikeutta kuin miehellä on, päästä ansioittensa ja kykynsä
8419: nojalla opettajanvirkoihin, mutta anomukset eivät ole
8420: johtaneet toivottuihin tuloksiin. Vielä tänäkin päivänä
8421: on asia sillä kannalla, että nainen pääsee tyttökoulun
8422: virkoihin ilman erivapautusta, mutta poikakoulujen
8423: opettajaksi ja seminaarin lehtoriksi pyrkiessään hänen
8424: täytyy, vaikka hänellä on täysi kompetenssi, kaiken
8425: lisäksi vielä hakea vapautus sukupuolestaan.
8426:        Postilaitos on se virasto, joka lähinnä koulua käyt-
8427: tää eniten naisten työvoimaa. V. 1864 astuivat ensim-
8428: mäiset naiset postilaitoksen palvelukseen ja nykyään
8429: heitä on lähemmä 800 postiviroissa maalla sekä kau-
8430: pungeissa. Yksimielinen tunnustus naisista on se, että
8431: he hyvin suorittavat velvollisuutensa postilaitoksen pal-
8432:  veluksessa. Mutta vaikka nainen tekisi parhaansa, vaikka
8433: hänellä olisi sekä tarmoa että kykyä edistyä virkauralla,
8434:  ei hän kuitenkaan voi kohota ekspeditöörin virkaa kor-
8435:  keammalle. Armollisessa asetuksessa hakukelpoisuuden
8436:  ehdoista postivirkoihin 10 p:ltä marrask. 1898 on nimit-
8437:  täin lueteltuna kokonaista 15 postivirkaa, joihin naista
8438:  ei saa nimittää.
8439:        Rautatiellä on liikenneturvallisuus suureksi osaksi
8440:  naisten käsissä. Heitä käytetään veräjän, pysäyspaikan
8441: ja sillan vahteina ja monessa muussa alemmassa palve-
8442:  luksessa. Heillä on myöskin kirjoittajan, laskijan sekä
8443:  muita toimia asemilla ja rautatiehallituksessa. Mutta
8444:  nainen ei pääse kohoamaan korkeammalle kuin toisen
8445:  kirjurin virkaan.
8446:        Useissa muissakin valtion viroissa tavataan naisia,
8447:                  111, u. -   Kli.kikoaki, y. m.         61
8448: 
8449: mutta kaikkialla alemmissa käskyläisen viroissa. Milloin
8450: nainen on varsinaisena virkamiehenä, kuten eräs nais-
8451: puolinen filosofian tohtori Tilastollisessa toimistossa, on
8452: hänen yleensä täytynyt virkaan pyrkiessään hakea va-
8453: pautus sukupuolestaan.
8454:       Jos naista kohtaava vääryys on ilmeinen koulu
8455: viroissa ja hallinnon eri aloilla, ilmenee se ehkä vielä
8456: räikeämpänä lääkärialalla. V. 1896 suorittivat ensim-
8457: mäiset naiset Suomessa julkisen lääketieteen lisentiatti-
8458: tutkinnon, nykyänsä on meidän maassamme yksitoista
8459: täysin kompetenttia naisJääkäriä, ja lääketieteellisessä
8460: tiedekunnassa useat nuoret naiset tätä nykyä valmistu-
8461: vat lääkäreiksi. He ovat suorittaneet saman ylioppilas-
8462: tutkinnon kuin miestoveritkin, ovat yliopistossa saaneet
8463: saman tietopuolisen opetuksen ja käytännöllisen harjoi-
8464: tuksen kuin miesylioppilaatkin, ja vihdoin he suoritta-
8465: vat samat tutkinnot. Mutta opintonsa päätettyään he
8466: eivät nauti edes ensimäistä ja luonnollisinta oikeutta,
8467: jonka lääketieteen lisentiaattitutkinto miehelle tuottaa:
8468: he eivät saa tehdä lääkärivalaa, joka on välttämättö-
8469: mänä ehtona siihen, että lääkäri saa yksityisessä prak-
8470: tiikassa käyttää tietojaosa ja kykyänsä kärsivän lähim-
8471: mäisensä auttamiseksi. Lääkärivalan tekemistä varten
8472: hänen täytyy saada vapautus sukupuolestaan. Jos se
8473: hänelle myönnetään, sitten hän vasta on oikeutettu, lää-
8474: kärivalan tehtyään, pääsemään niihin lääkärinvirkoihin,
8475: joissa ei tarvitse antaa oikeusmedicinisiä lausuntoja.
8476: Niinmuodoin ovat piirilääkärin ja muut korkeammat
8477: lääkärinvirat kokonaan suljettuina naisilta sukupuolen
8478: perustuksella.
8479:        Naislääkärin nöyryyttävä ja turvaton asema on
8480: kauan ollut tyytymättömyyden aiheena lääkäripiireissä.
8481: Onpa hallituskin huomannut, että asia kaipaa korjausta.
8482: Senaatin kehotuksesta Lääkintöhallitus v. 1897 antoi
8483: siviilitoimituskunnalle asiaa valaisevan lausunnon. Sitten
8484: asia on viipynyt komiteoissa, kunnes jonkun vuoden
8485: 62       111, u. -   Naisen kelpoisuudesta valtion virkoihin.
8486: 
8487:  kuluttua Lääkintöhallitukselta vaadittiin uutta lausuntoa.
8488:  Tässä v. 1903 antamassaan lausunnossa Lääkintöhalli-
8489:  tus ehdottaa, että mieslääkäreitä koskevat asetukset sovi-
8490:  tettaisiin myöskin naislääkäreihin eli toisin sanoen: nais-
8491:  lääkärit julistettaisiin kaikin puolin tasa-arvoisiksi mies-
8492:  lääkärin kanssa.
8493:        Asian ratkaisua jouduttaakseen oli myöskin Lää-
8494:  käriseura ottanut asian pohtiakseen, ja eräässä v. 1899
8495:  pitämässään kokouksessa tullut siihen yksimieliseen pää-
8496:  tökseen, että helmik. 18 p:nä 1890 annettu asetus lää-
8497:  käritoimen harjoittamisesta Suomessa on sovitettava
8498:  naisiinkin, kuitenkin sillä rajoituksella, että naista ei
8499:  ni mitetä sotilaslääkäriksi.
8500:        Kun asian ratkaisu kuitenkin vuosikausia viipyi,
8501:  lähettivät Suomen naislääkärit itse tämän vuoden alussa
8502:  Senaattiin anomuksen, jossa he pyytävät, että heidän
8503:  asemansa vihdoinkin laillisesti järjestettäisiin, niin että
8504:  vastaisten naislääkärien ei tarvitsisi lääkärinvalaa teh-
8505:  däksensä hakea vapautusta sukupuolestaan ja että he
8506: saisivat kaikki ne etuudet, jotka heille opintojensa ja
8507: lääkärivalan nojalla luonnollisena oikeutena kuuluvat.
8508:        Vaikka naislääkärien asema on kokonaisen vuosi-
8509:  kymmenen ollut tutkimuksen alaisena, on asia vieläkin
8510: ratkaisematta. Naislääkäreillä ei ole samaa oikeudellista
8511: asemaa kuin miespuolisilla lääkäreillä on. Tämä on
8512: vääryys, joka ei suinkaan herätä nuorissa naisissa eri-
8513: tyistä intoa antautua lääkärialalle. Kansamme etu kui-
8514: tenkin vaatisi, että yhä useammat naiset valmistautui-
8515: sivat lääkäreiksi. Heitä kaipaavat varsinkin kärsivät
8516: naiset, ja heitä kaipaa kasvava nuoriso, sen johdosta
8517: että yhä enemmän aletaan käyttää koululääkärejä, joi-
8518: den velvollisuudeksi aikaa voitlain tulee terveydenhoi-
8519: don opetus. Sen jälkeen kuin aikamme voimakas si-
8520: veellisyyden harrastus on alkanut luoda entistä suurem-
8521: paa huomiota nuorison terveydenhoitoon kehitysijässä,
8522: tarvitsee naispuolinen nuoriso naislääkäriä kasvattajak-
8523:                   111, n. -   Käkikoaki, y. m.           63
8524: 
8525:  seen ja neuvonantajakseen sellaisissa asiOissa, JOissa
8526:  nainen vain voipi ohjata naista ja mies toista miestä.
8527:  Oikeus ja kansamme etu siis vaatii, että naislääkärit
8528:  asetetaan täysin tasa-arvoisiksi mieslääkärien kanssa.
8529:        Saman oikeuden on yhteiskunta velkaa myöskin
8530:  naisopettajille, joiden työllä on valtava vaikutus kan-
8531:  samme kasvatuksessa. Nykyaikana, jollpin yhteiskun-
8532:  tamme perustuksiaosa myöten uudistetaan, tarvitsee
8533:  lainsäätäjä enemmän kuin koskaan ennen kasvattajan
8534:  voimakasta apua lainkuuliaisuuden hengen ja siveelli-
8535:  sen voiman vahvistamisessa, ja siitäkin syystä on val-
8536: tion velvollisuus katkaista kaikki ne vanhoilta ajoilta
8537:  perityt kahleet, jotka kasvattajaa nöyryyttävät ja hänen
8538: kehityksensä ja toimintansa vapautta ehkäisevät. Naiselle
8539: olisi kasvattajan tehtävässä voimakkaana herätyksenä
8540: ja helpotuksena se, ettei hänen tarvitseisi erinäisiä opet-
8541: tajanvirkoja hakiessaan turvata aikaa ja varoja kysy
8542: vään erivapautuksen hakuun, vaan hän tietäisi että tie
8543: on kyvykkäälle auki kaikkiin opettajanvirkoihin aina
8544: yliopiston kateederiin asti. Koululaitoksellemme ja yli-
8545: opistonemme ei voi olla vähintäkään vaaraa siitä, että
8546: naiselle annetaan täysi vapaus hakea niitä virkoja, joi-
8547: hin opinnot ja koeteltu kyky hänet oikeuttavat. Virko-
8548: jen järjestelyssä kyllä voidaan pitää huoli siitä, etteivät
8549: kaikki virat jossain määrätyssä laitoksessa joudu saman
8550: sukupuolen hoidettaviksi ja ettei esim. poikakoulujen
8551: rehtoriksi määrätä naista eikä tyttökoulun johtajaksi
8552: miestä.
8553:        Sen minkä valtio on velkaa naislääkäreille ja
8554: naisopettajille, on se velkaa kaikille naisille, joiden
8555: palvelusta se tarvitsee eri aloilla. Postissa, rauta-
8556: tiellä, kaikissa virastoissa naisen edistyksen intoa
8557: lamauttaa se tieto, että hän on ainiaaksi määrätty alem-
8558: piin palvelustoimiin eikä voi parhaimpainkaan ponnis-
8559: tustensa avulla päästä ylenemään samaten kuin mies.
8560: Mutta tänä aikana ei isänmaallamme ole varaa jättää
8561: 64     111, 11. -   Naisen kelpoisuudesta valtion virkoihin.
8562: 
8563: kehittämättä ja käyttämättä pienintäkään murto-osaa
8564: tyttäriensä enemmän kuin poikiensakaan työvoimasta.
8565:       Näiden esiintuomiemme syiden nojalla saamme
8566: me allekirjoittaneet kunnioittavimmin ehdottaa
8567: 
8568:                  että Eduskunta anoisi armollista est-
8569:             tystä sellaiseksi muutokseksi voimassa ole-
8570:             vaan lakiin, että nainen sukupuolensa estä-
8571:             mättä olisi hakukelpoinen kaikkiin valtion
8572:             virkoihin ja että naista kuten miestäkin vir-
8573:             koihin nimitettäessä otettaisiin huomioon ai-
8574:             noastaan taito, ansio, kokemus ja koeteltu
8575:             kansalaiskunto.
8576: 
8577:      Helsingissä 4 p. kesäkuuta 1907.
8578: 
8579: 
8580:      Hilda Käkikoski.               Aleksandra Gripenberg.
8581:      Liina Ala-Kulju.               lida Wemmelpuu.
8582:      Hedvig Gebhard.                Liisi Kivioja.
8583:                                                               65
8584: 
8585: 111, 12. -   Anom. ehd. N:o 101.
8586: 
8587:              Hagman, Lucina, y. m. Oikeuden myöntämisestä
8588:                  naiselle samoilla ehdoilla kuin mieskin
8589:                  päästä valtion virkoihin.
8590: 
8591: 
8592: 
8593: 
8594:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
8595: 
8596: 
8597:        Suomen naisen äskettäin saavuttama täysivaltaisuus
8598: julkisen elämän kaikkein tärkeimmällä toimialalla, kan-
8599: sanedustuksessa, lainsäädännössä, vaatii johdonmukai-
8600: sesti naisen oikeuksien ja hänen yhdenvertaisuutensa
8601: tunnustamista ja toteuttamista erinäisillä muillakin
8602: aloilla, ei ainoastaan eräissä yksityisoikeudellisissa suhteissa
8603: vaan myöskin kunnallisessa ja julkisoikeudellisessa elä-
8604: mässä yleensä, viimemainitussa etenkin mitä tulee oikeu-
8605: teen päästä valtionvirkoihin.
8606:       Joskin jätettäisiin huomioon ottamatta tässä mai-
8607: nittu johdonmukaisuuden näkökohta, ei liene kiellettä-
8608: vissä, että Suomen naisen nykyinen kehitysaste ja maas-
8609: samme vallitsevat yhteiskunnalliset olot sekä oikeuttavat
8610: että velvoittavat nykyaikaista lainsäätäjää melkoisesti
8611: laajentamaan naisen mahdollisuutta ja pätevyyttä pääse-
8612: mään erilaisiin valtion virkoihin sekä eräisiin muihin
8613: julkisiin toimiin. Ne tosiasiat, että yhteiskasvatus oppi-
8614: kouluissamme kahtena viimeisenä vuosikymmenenä on
8615: tullut ylen tavalliseksi, että naisylioppilaitten lukumäärä
8616: meillä on suhteellisesti suurempi kuin missään muualla
8617: maailmassa, ja että naisylioppilaista melkoinen osa saa-
8618: vuttaa yliopistollisia oppiarvoja tahi suorittaa virkatut-
8619: kintoja, myöskin lainopillisia, riittänevät osoittamaan,
8620: että vallitsevat olot vaativat lainmuutoksia kosketeltuun
8621: suuntaan. - On kyllä niitä1 jotka täysin vilpittömässä
8622:                                                          g
8623: 66       111, u, -   NalseR kelpoisuudesta valtion virkoihin.
8624: 
8625: mielessä ja naissuvun omaa parastakin tarkoittaen pitä-
8626: vät edellä kosketeltuja ilmiöitä varsin arveluttavina sekä
8627: mikäli mahdollista tahtoisivat sulkuja aseteltavan samaan
8628: suuntaan jatkuvalle kehitykselle. Ei ole tässä paikallaan
8629: käsitellä noita tavallisia kiistakysymyksiä ja erimieli-
8630: syyksiä naisen luontaisesta kutsumuksesta, hänen oi-
8631: keista toimialoisiaan y. m. Turvallisesti voitanee luottaa
8632: siihen, että kyky, terve järki ja luonnollisiin edellytyk-
8633: siin perustuvat olot tässä suhteessa olennaisesti pysyttä-
8634: vät kehitystä oikeissa rajoissaan sekä estävät syntymästä
8635: sellaista olotilaa, joka sisältäisi varsinaisia vaaroja yhteis-
8636: kunnan onnelle. - Mutta toiselta puolen ei saa jättää
8637: huomioon ottamatta, että voimakkaat pyrkimykset ja
8638: tosiasialliset olosuhteet useasti voivat osoittautua yksin
8639: positiivisen oikeudenkin tarkoittamia rajoituksia mahta-
8640: vammiksi. Missä laki periaatteellisesti sulkee naisen
8641: julkisista toimista pois, koetetaan kuitenkin jossain mää-
8642: rin, eri teitä ja eri keinoin, mutta lain periaatteesta
8643: poikkeamaHa lieventää voimassa olevan, mutta vanhen-
8644: tuneen oikeuden ankaruutta, kunnes lainsäätäjä vihdoin
8645: antaa uusille vaatimuksille ja elinmuodoille tunnustuk-
8646: sensa ja vahvistuksensa.
8647:        Voimassa oleva oikeusjärjestyksemme on sillä kan-
8648: nalla, ettei naisella ole pääsyä valtion virkoihin. Tätä
8649: on katsottu suorastaan »asian luonnosta» johtuvaksi
8650: säännöksi, jota ei ole tarvittu nimenomaan mainitakaan.
8651: Kun Yhdistys- ja Vakuuskirjan 1 §:ssä sanotaan, että
8652: valtakunnan virat ovat täytettävät kotimaisilla Ruotsin
8653: miehillä (med infödde Svenske Män), ei säännöksen tar-
8654: koituksena suinkaan ole ollut erityisesti panna painoa
8655:  siihen itsestään selvänä pidettyyn asiaan, että valtion
8656: virkoihin on nimitettävä miehiä, vaikkakin se muitten
8657:  sensisältöisien lainkohtain puutteessa lienee ainoa sään-
8658:  nös, missä mainittu periaate nimenomaan lausutaan
8659: julki. - 0. K:n 15 luvun 2 §:sta taasen käypi selville,
8660:  että ainoastaan miespuolinen henkilö saapi esiintyä
8661:                   111, "· -   Hagman, y. m.              67
8662: 
8663: asiamiehenä tahi avustajana oikeudenkäynnissä.- Viime
8664: aikoina on kuitenkin, minkään lainmuutoksen tapahtu-
8665: matta, aljettu käyttää naisia erinäisissä viroissa. Jo
8666: verrattain kauvan on heillä ollut pääsy useihin opetta-
8667: janvirkoihin tyttökouluissa, myös kolleeganvirkoihin,
8668: ja viimeisinä vuosina on heitä erivapautuksen nojalla
8669: nimitetty muihinkin oppikouluihin.          Hallinnollisissa
8670: keskusvirastoissa lienee heille yleisesti ja ilman tällaista
8671: vapautusta uskottu vain n. k. palkkiovirkoja, jota vas-
8672: toin niissä tapauksissa, jolloin nainen on nimitetty vaki-
8673: naiseen valtion virkaan, hänen on täytynyt anoa »Vapau-
8674: tusta suku puolestaan». Kotimaisessa tieteiso pissa on
8675:  lausuttu se mielipide, ettei voimassa olevan oikeuden
8676:  mukaan naisia ainakaan voida nimittää sellaisiin virkoi-
8677:  hin, joissa on harjoiteltava julkista virkavaltaa muihin
8678:  virkamiehiin nähden, kouluvirkoja kuitenkin lukuunotta-
8679:  matta.
8680:         Erivapautus- eli dispensijärjestelmä on ollut hätä-
8681:  keino, jolla lain nykyaikaiselle käsitykselle kohtuutto-
8682:  malta näyttävää kantaa on koetettu lieventää, ja jota,
8683:  vaikkei sillä ole tukea nimenomaisissa säännöksissä,
8684:   kuitenkin on tavanomaisen oikeuden nojalla käytetty.
8685:   Painavia muistutuksia voidaan sitä vastaan kuitenkin
8686:   esittää. Periaatteellisesti on erivapautusjätjestelmää mi-
8687:   käli mahdollista vältettävä, se kun yksityistapauksissa
8688:   kohtuuden vuoksi sallii lain säännöksistä poikettavan,
8689:   luoden ikäänkuin uuden lain yksityistapausta varten
8690:   eikä kuitenkaan itse aina saata täysin tyydyttää koh-
8691:   tuuden ja puolueettomuuden vaatimuksia. Tähän tulee
8692:   lisäksi, että nainen, joka opintoja ha1joittamalla ja tut-
8693:   kintoja suorittamalla valmistautuu valtion virkaan, nykyi-
8694:   sissä oloissa monasti ei saata olla varma siitä, voiko
8695:   hän sittenkään, sukupuolensa vuoksi päästä tarkoituk-
8696:   sensa perille, s. o. myönnetäänkö hänelle erivapautus
8697:   vai eikö. Toisella taas on ehkä taipumusta ja harras-
8698:   tusta määrättyyn toimi-alaan, mutta tietoisuus, että
8699: 68       111, n. -   Naisen kelpoisuudesta valtion virkoihin.
8700: 
8701: siihen valmistavat opinnot kaiken todennäköisyyden
8702: mukaan jäisivät hedelmättömäksi pääomaksi estää häntä
8703: luontaisia taipumuksiaan kehittämästä ja seuraamasta.
8704: Se seikka, että naiselle on miltei täydellisesti sama oi-
8705: keus kuin miehellä suorittaa erilaisia yliopistollisia
8706: y. m. tutkintoja, näyttää kuitenkin vaativan, että hänelle
8707: myöskin suodaan ainakin pääasiallisesti yhtäläinen oikeus
8708: omaksi ja toisten hyväksi käyttää tietojaan ja kykyään.
8709:        Periaatteellisesti ei niinmuodoin näytä epäoikeute-
8710: tulta eikä ennenaikaiselta vaatia, että naiselle lainsää-
8711: däntötietä myönnetään sama virkakelpoisuus, joka mie-
8712: hilläkin on, olkoonpa että siihen sitten erinäisiä rajoi-
8713: tuksia tehtäisiinkin. Lainmuutos, joka saattaisi voimaan
8714: periaatteen, että naisella on sama virkakelpoisuus kuin
8715: miehellä, milloin ei nimenomaan ole toisin säädetty,
8716: näyttäisi tältä kannalta suotavimmalta. Koska kuiten-
8717: kin on todennäköistä, ettei näin suurta uudistusta yh-
8718: dellä kertaa ja tarpeellisella nopeudella saavuteta, voi-
8719: taisiin toissijaisesti pyrkiä siihen, että naisen puheen·
8720: alainen pätevyys muutamilla erittäin mainituilla virka-
8721: aloilla tuntuvasti laajennetaan.
8722:        Koulunopettajatoimessa näyttää naiselle, kenties
8723: muutamia virkoja poikakouluissa lukuunottamatta, ole-
8724: van myönnettävä sama pätevyys, joka miehillä on.
8725: Vastaavissa kohdin voidaan sama sääntö sovelluttaa
8726: opettajan virkoihin Yliopistossa, Polyteknikossa, ja tek-
8727: nillisissä oppikouluissa. Kohtuullista on että avataan
8728: naisille esteetön pääsy lääkärinvirkoihin. Yhtä kohtuul-
8729: lista olisi että nainen pääsisi papillisiin virkoihin, vaikka
8730: tämä kysymys toiselta puolen, m. m. siihen nähden että
8731: se on riippuvainen Kirkkolainsäädännöstä, on monimut-
8732: kaisempi ja arvattavasti kohtaisi ankarampaa vastustusta
8733: kuin muut kysymyksessä olevat uudistukset. Suuri
8734: käytännöllinen merkitys esillä olevalla kysymyksellä,
8735: on mikäli se koskee naisen pääsyä hallinnollisiin vir-
8736: koihin. Tässä kohden olisi varmaankin kohtuuden-
8737:                   111, ••· -   Hagman, y. m.            69
8738: 
8739: mukaisinta, että nainen suorittamalla ylemmän tahi
8740: alemman hallintotutkinnon saavuttaisi saman virkapäte-
8741: vyyden, minkä nämät tutkinnot miehille tuottavat. Joka
8742: tapauksessa tulisi naisen, erivapautusta pyytämättä,
8743: yleensä voida päästä vakinaisiin virkoihin ja toimiin
8744: keskusvirastoissa, lääninhallituksissa, postilaito~sessa ja
8745: valtionrautateillä, sekä teknillisillä y. m. aloilla. Sitä
8746: vastoin lienee tuskin vielä odotettavissa, että oikeustut-
8747: kinnon suorittaneelle naiselle myönnettäisiin sanotusta
8748: tutkinnosta johtuva säännönmukainen virkakelpoisuus,
8749: johon pääasiana sisältyy oikeus toimia tuomarina. Aivan
8750: paikallaan on sitävastoin, että nainen suorittamalla sää-
8751: detyt opinnäytteet saavuttaa rajoittamattoman oikeuden
8752: toimia asianajajana, mikä toimi tosin ei ole valtion
8753: virka, mutta tärkeä julkinen tehtävä, jonka harjoittami-
8754: sen laki on tehnyt erinäisistä edellytyksistä riippuvaksi.
8755:        Edellä on pidetty silmällä etupäässä sellaisia val-
8756: tion virkoja ja julkisia toimia, joihin pääsemisen ehdoksi
8757: laissa on säädetty erityisten opillisten ja ammattitutkin-
8758: tojen suorittaminen. Mutta periaatteellisesti on asia
8759: sama kun on kysymys siitä suuresta ryhmästä valtion
8760: palveluksessa olevista henkilöistä, joilta virkaanpääsyä
8761: varten ei yleensä vaadita erityisiä ammattitutkintoja,
8762: vaan ainoastaan joku määrä kansa- tai oppikoulussa saa-
8763: tua sivistystä. Missä ei miehen erityiset henkiset tai
8764: ruumiilliset ominaisuudet anna hänelle yksinoikeutta
8765: johonkin erityiseen toimeen, olisi naiselle valmistettava
8766: tilaisuus kyvyn ja ansion mukaan vapaasti päästä eri
8767: hallinnonhaarojen niin kutsuttuihin palveluskuntiin, ku-
8768: ten esim. valtion rautateillä, postissa, kanavilla, luotsi-
8769: ja majakkalaitosten, Metsä- ja Maanviljelys- y. m. kes-
8770: kusvirastojen palveluksessa.
8771:        Varmasti vakuutettuina, että Eduskun_ta tunnustaa
8772: edellä esitettyjen näkökohtain merkityksen ja puheen-
8773:  alaisten lainmuutosten tarpeellisuuden, saamme kun-
8774: nioittaen ehdottaa :
8775: 70      111, "· -   Naisen kelpoisuudesta valtion virkoihin.
8776: 
8777:                 että Eduskunta Keisarillisella Majesteetilta
8778:           alamaisesti anoisi, että Eduskunnalle sen ensi
8779:           kerran jälleen varsinaisille valtiopäiville kokoon-
8780:           tuessa annettaisiin armollinen esitys sisältävä
8781:           lakiehdotuksen, jolla Suomen naiselle, sellaisin
8782:           rajoituksin, jotka ehkä havaitaan tarpeellisiksi,
8783:           säädettäisiin oikeus, samoilla ehdoilla kuin Suo-
8784:           men mies päästä valtion virkoihin sekä niissä
8785:           nauttia samoja etuja kuin mieskin.
8786: 
8787:      Helsingissä 7 p. kesäk. 1907.
8788: 
8789: 
8790:      Lucina Hagman.                Aili Nissinen.
8791:      E. N. Setälä.                 Antti Mikkola.
8792:                                    Juho Haveri.
8793:                     D.
8794: Muutoksia Rikos 1 a k ii n koskevia edus-
8795:      kuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
8796: 
8797: 
8798: 
8799: 
8800:                             "
8801:                                                               73
8802: 
8803: 111, u. -    Anom. ehd. N:o 26.
8804: 
8805:              Räsänen Hilma, y. m.: Rikoslain 20 luuun 7 §:n
8806:                   muuttamisesta.
8807: 
8808: 
8809: 
8810: 
8811:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
8812: 
8813: 
8814:       Valistuneen kansan kallein aarre on viaton lapsuus
8815: ja terve nuoruus. Sitä suojaamaan rientävät sivistys-
8816: kansojen parhaimmat lainsäätäjät.
8817:       Voimassa olevan rikoslakimme 20 luvun 7 § sää-
8818: tää, että se, joka harjoittaa siveettömyyttä tytön kanssa,
8819: joka ei ole täyttänyt 12 vuotta, tuomittakoon kuritus-
8820: huoneeseen vähintäin kahdeksi ja enintäin kahdeksaksi
8821: vuodeksi, taikka vankeuteen vähintäin kuudeksi kuu-
8822: kaudeksi.
8823:       Saman pykälän 2 momentti sisältää, että jos tyttö
8824: on 12, vaan ei 15 vuotta täyttänyt olkoon rangaistus
8825: kuritushuonetta korkeintaan kaksi vuotta tai vankeutta
8826: vähintäin kolme kuukautta ja enintäin kaksi vuotta.
8827:       Että edellisessä tapauksessa mainittu lainmääräys
8828: on kipeän tarpeen vaatima, sen todistavat parhaiten ne
8829: kauheat väkivaltaiset siveellisyysrikokset, joita sanoma-
8830: lehtemmekin tuon tuostaan tietävät kertoa, vaikka var·
8831: muudella voikin sanoa, ettei tällaiset rikokset läheskään
8832: kaikki tule julkisuuteen. Ei sääli eläimistynyt ihminen·
8833: edes hennointa lapsuutta, sillä on kyllin esimerkkejä
8834: esim. Viipurin seudussa siitä mitenkä 5-6 vuoden ikäi-
8835: set lapset ovat julman rikoksen uhreiksi joutuneet.
8836: Laki ja yleinen mielipide tuomitsee murhan rikoksista
8837: suurimpana, mutta rikos tuonlainen on vieläkin julmempi.
8838: Kukapa äiti ei toivoisi ennen, että lapsensa olisi puh-
8839: taana kuollut, kuin nähdä hänet eläimellisten himojen
8840: 74     111, 18. -   Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta.
8841: 
8842: uhrina. Ja kuka voi edes aavistaa tuskaa ja häpeää,
8843: joka varjona synkistää onnettoman uhrin lapsuutta,
8844: turmellen nuoruuden raikkaan ilon - terveydellisistä
8845: vaaroista puhumattakaan - ja joka voi monasti olla
8846: alkusyynä myöhempään lankeemukseen.
8847:        Mutta rikoslakimme suojaa siveellisyysrikokselta
8848: ainoastaan 12 vuotta nuorempaa tyttöä. Jos tyttö
8849: on enemmäin kuin 12 vuotta, ei virallinen syyttäjä ole
8850: velvollinen rikoksellista miestä syytteeseen saattamaan
8851: muuten kuin »asianomistajan» vaatimuksesta.
8852:        Selvää on kuitenkin, että 12 vuotta täyttänyt tyttö
8853: on vielä täydellisesti lapsi, jolta puuttuu jo ruumiillista
8854: voimaakio väkivallan vastustamiseksi ja jonka ei myös-
8855: kään voi odottaa edes täydellisesti ymmärtävän vaaraa,
8856: voidakseen torjua usein viattomalta näyttävää viekotusta.
8857:  Asianomistaja itse 12 vuotias lapsi on luonnollisesti
8858:  kykenemätön rikoksellista miestä syytteeseen saattamaan.
8859:  Samaa voi sanoa useassa tapauksessa niistäkin, jotka
8860:  ovat lasta lähinnä, sillä tavallisimmin joutuu rikoksen
8861:  uhriksi köyhimmän kansanluokan turvaton tyttö, jota
8862:  suku ei kykene suojelemaan eikä etsimään oikeutta
8863:  omin neuvoim;a. Sitäpaitsi estää häveliäisyys usein
8864:  vanhempia rikosta julkisuuteen tuomasta, joten rikok-
8865:  sellinen saa edelleenkin tuhoa tehdä, kuten useat esi-
8866:  merkit osoittavat. Eivätkä liene aivan tuntemattomia
8867:  sellaisetkaan tapahtumat, jolloin puutteenalainen isä
8868:  sallii lapsensa raadellm1 viattomuuden rahalla palkita,
8869:  syösten siten turvaUoman tytön yhä enemmin vaaroille
8870:  alttiiksi.
8871:         Näin ollen on selvä oikeuden vaatimus, että tytön
8872:  suojellusikä on korotettava 12:sta vähintäin 15 vuoteen
8873:  s. o. siveellisyysrikos 15 vuotta nuorempaa tyttöä koh-
8874:  taan on virallisen syyttäjän toimesta ankarasti rangais-
8875:  tava. Senvuoksi olisi mielestämme myöskin rikoslain
8876:  20 luvun 7 §:n 2 momentin rangaistusmääräykset koven-
8877:  nettavat.
8878:                   111, 13. -   Räsänen, y. m.               75
8879: 
8880:       Mutta lakimme jättää kokonaan huomioon otta-
8881: matta sen, että samanlainen siveellisyysvaara saattaa
8882: myöskin kohdata poikaa, varsinkin yhteiskunnassa, jossa
8883: järjestelmällinen siveettömyys on erikoisen naisluokan
8884: ihmisyyden alentanut. Sellaisen mahdollisuuden varalta
8885: olisi poika tehtävä saman suojeluslain alaiseksi, kuin
8886: tyttökin ja rangaistava molempien sukupuolien siveelli-
8887: syysrikos yhtä ankarasti.
8888:       Kun vuoden 1904-1905 valtiopäivillä pappissää-
8889: dyssä jätettiin esitys rikoslain yllämainitun pykälän
8890: muuttamisesta, ei se lakivaliokunnan mielestä antanut
8891: aihetta valtiosäätyjen puolelta mihinkään toimenpitee-
8892: seen. Me toivomme uudessa eduskunnassa puhaltavan
8893: uusien raikkaiden tuulien ja siksi rohkenemme kunnioit-
8894:  taen ehdottaa Suomen kansaneduskunnan kannatusta
8895: anomukselle:
8896:               että H. M. Keisari suvaitsisi laitaitaa ensi
8897:            valtiopäiville armollisen esityksen rikkoslain 20
8898:            luvun 7 § muutoksesta ja lisäyksestä peruste-
8899:            luissa viittaamaamme suuntaan.
8900: 
8901:      Helsingissä 1 p. kesäkuuta 1907.
8902: 
8903: 
8904:                          Hilma Räsänen.
8905:      Juhani Leppälä.                  August Raatikainen.
8906:      J. A. Heikkinen.                 Otto Karhi.
8907:      Heikki Kiiskinen.                K. K. Pykälä.
8908:      Santeri Alkio.                    Kyösti Kallio.
8909: 76
8910: 
8911: 111, u. -   Anom. ehd. N:o 73.
8912: 
8913: 
8914:             Nissinen, Aili, y. m.: Rikoslain 20 luvun 7 §:n
8915:                   muuttamisesta.
8916: 
8917: 
8918: 
8919: 
8920:              S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
8921: 
8922: 
8923:       Katsomme velvollisuudeksemme täten kiinnittää
8924: Eduskunnan huomiota erääseen törkeään laatuun rikok-
8925: sia, joka ei meidänkään maassamme ole tuntematon:
8926: siveellisyysrikoksiin alaikäisiä tyttöjä kohtaan. Vaikka
8927: tämänlaatuiset rikokset valitettavasti usein onnistutaan
8928: pitää salassa, on kumminkin sanomalehdissämme tuon
8929: tuostaankin ollut kertomuksia sellaisista rikoksista. Ei
8930: ole kauan sitten kun Tampereelta tuli yleisön tiedoksi
8931: mitä julkein siveellisyysrikos ainoastaan viiden vuoden
8932: vanhaa lasta kohtaan. Vielä tuoreemmassa muistossa
8933: lienee se sarja häpeällisimpiä siveellisyysrikoksia, joita
8934: Houtskärin kansakoulun opettaja on harjoittanut oppi-
8935: laitaan kohtaan, muita esimerkkejä mainitsematta.
8936:       Yhteiskunnan velvollisuus suojella kaikkia jäse-
8937: niänsä, mutta erittäinkin turvaUomia ja alaikäisiä, on
8938: tunnustettu. Voimassa oleva Rikoslakimme vuodelta
8939: 1889 - siis ei vielä kahtakymmentä vuotta vanha -
8940: ei mielestämme tässä suhteessa tyydytä valveutunutta
8941: oikeuskäsitystä. Sen 20 luku koskeva rangaistuksia lu·
8942: vattomasta sekaannuksesta ja muusta haureudesta sää-
8943: tää 7 §:ssään seuraavaa:
8944:       Jos joku makaa tytön, joka ei ole täyttänyt kahta-
8945: toista vuotta, taikka harjoittaa hänen kanssaan muuta
8946: haureutta, tuomittakoon kuritushuoneeseen vähintään
8947:                  111, 14. -   Nissinen, y. m.         77
8948: 
8949: kahdeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi taikka van-
8950: keuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi.
8951:       Saman §:n 2 kohta kuuluu:
8952:       Jos se tehdään tytön kanssa, joka on kaksitoista,
8953: vaan ei viittätoista vuotta täyttänyt, eikä ole ennen
8954: maattu, olkoon rangaistus kuritushuonetta korkeintaan
8955: kaksi vuotta taikka vankeutta vähintään kolme kuu-
8956: kautta ja enintään kaksi vuotta.
8957:       Ja saman §:n 3 kohta taas näin :
8958:       Jos joku makaa tytön, joka on viisitoista vaan ei
8959: seitsemäntoista vuotta täyttänyt, eikä ole ennen maattu,
8960: tuomittakoon vankeuteen korkeintaan kolmeksi kuukau-
8961: deksf taikka enintään kolmensadan markan sakkoon.
8962:       Epäilemättä voidaan tehdä vakavia muistutuksia
8963: edellä olevia rangaistusmääriä ja varsinkin alinta ran-
8964: gaistusmäärää kohtaan, joka kuten näemme siveelli-
8965: syysrikoksesta kahtatoistakin vuotta nuorempaa lasta
8966: kohtaan voidaan supistaa ainoastaan kuusi kuukautta
8967: kestäväksi vankeudeksi. Myönnettänee, ettei tällai-
8968: nen rangaistusmäärä ole oikeassa sopusuhdassa ri-
8969: kokseen. Vähin rangaistusmäärä tällaisesta törkeästä
8970: rikoksesta olisi muutettava ainakin vuoden kestä-
8971: väksi vankeudeksi. Yhtä suhteetonta tehtyyn rikokseen
8972: on, että siveellisyysrikos, joka harjoitetaan 12 vuotta
8973: vanhempaa mutta alle 15 vuotta olevaa tyttöä kohtaan
8974: voidaan sovittaa ainoastaan kolme kuukautisella van-
8975: keudella, kuten mainitun §:n toisessa kohdassa on sää-
8976: detty. Mutta vielä suhteettomampaa on, että siveelli-
8977: syysrikos alle 17 vuotta olevaa, 15 vuotta täyttänyttä
8978: tyttöä kohtaan voidaan hyvittää 300 markan suuruisella
8979: sakolla. Monelle tällaisen rikoksen tekijälle on moinen
8980: rahansuoritus vähäpätöinen asia, voisipa miltei sanoa,
8981: että sakkorangaistuksen määrääminen tällaisessa tapauk-
8982: sessa vaikuttaa suoranaisena kehoituksena rikokseen.
8983: Olisi niinmuodoin kyseessä olevassa kohdassa sakko-
8984: rangaistus vaihdettava vapausrangaistukseen korkeintaan
8985: 78      111, u. -   Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta.
8986: 
8987: kuudeksi kuukaudeksi, ja vähintään kolmeksi kuukau-
8988: deksi, joka nyt on korkeimpana rangaistusmääränä
8989: kysymyksessä olevasta rikoksesta.
8990:       Mutta tämän §:n toisessa ja kolmannessa kohdassa
8991: on olemassa eräs hämmästyttävä määräys. Niissä sää-
8992: detään nimittäin rangaistus rikoksentekijälle ainoastaan
8993: siinä tapauksessa, ettei se, jota vastaan rikos tehdään,
8994: ennen ole maattu, ettei häntä kohtaan ennen ole siveelli-
8995: syysrikosta harjoitettu. -     Joskin myönnämme, että
8996: puheenaoleva rikos sen kautta saa raskaamman luon-
8997: teen, että se on ha1joitettu semmoista kohtaan, jota ei
8998: ennen ole maattu, emme sittenkään voi hyväksyä Jässä
8999: ilmenevää katsantokantaa. Se on mielestämme päin-
9000: vastoin mitä julkeammassa ristiriidassa terveen oikeus-
9001: käsityksen kanssa. On siis aika karsia tämä välilause
9002: mainituista kohdista pois, ja rikoksentekijä tuomittava
9003: rangaistukseen katsomatta siihen, onko joku toinen
9004: tuota lasta kohtaan ennen tehnyt saman rikoksen.
9005:        Kajoamme nyt toiseen kohtaan tässä §:ssä, joka
9006: ei koske rangaistuksen määrää, vaan yhteiskunnan syyte-
9007: velvollisuutta. Tämä § osoittaa, että siveellisyysrikok-
9008: sesta, .ioka on tehty 12 vuotta nuorempaa lasta koh-
9009: taan, yleisen syyttäjän tulee tehdä kanne rikoksentekijää
9010: vastaan, mutta tämän §:n neljännessä kohdassa nimen-
9011: omaan säädetään, ettei virallinen syyttäjä saa tehdä syy-
9012: tettä siveellisyysrikoksesta, jos se on tehty 12 vuotta
9013: täyttänyttä lasta kohtaan, ellei asianomistaja ole ilmoit-
9014:  tanut rikosta syytteeseen pantavaksi. Yhteiskunta siis
9015:  suojelee tyttöä siveellisyysrikosta vastaan ainoastaan
9016:  siksi kun hän on täyttänyt 12 vuotta.
9017:        Mikä on seurauksena tällaisesta määräyksestä?
9018:  Se, että useissa tapauksissa mitään syytettä ei ollen-
9019:  kaan tule tehdyksi, vaan pääsee rikoksentekijä vapaaksi
9020:  kaikesta rangaistuksesta. Tiedämme kaikki, että useim-
9021:  milla alaikäisillä tytöillä, jotka tällaisen rikoksen esi-
9022:  neeksi joutuvat, ei ole mitään asianomaista. Anihar-
9023:                   111, 14. -   Nissinen, y. m.          7H
9024: 
9025: voilla heistä on isästä mitään tietoa, monella ei äidis-
9026: täkään, ja jos äiti on, on hän useimmissa tapauksissa
9027: haluton ja monesti voimaton lapsensa oikeutta ajamaan.
9028: Ja niissäkin tapauksissa, joissa tytöllä on isä, voipi
9029: syyte jäädä tekemättä, milloin siitä syystä, ettei isällä
9030: ole halua eikä rohkeutta mennä oikeuteen, milloin siitä
9031: syystä, että rikoksentekijä lahjoo isän rahalla. Siten
9032: syyllinen pääsee kaikesta rangaistuksesta ja voipi nau-
9033: tinnonhimoansa edelleen tyydyttää tarvitsematta suu-
9034: restikaan rangaistusta peljätä.
9035:        Puheena oleva määräys sanotaan tehdyn sen vuoksi,
9036: ettei tyttö, joka on joutunut mainitunlaisen rikoksen
9037:  uhriksi, tulisi julkisen puheen alaiseksi. Onko tämä syy
9038: todellinen vaiko tekosyy, sitä emme ota arvosteltavak-
9039:  semme, tahdomme vaan huomauttaa, että on pa\joa
9040:  tärkeämpi, ettei laki suorastaan tarjoa suojaa rikoksen-
9041:  tekijälle niinkuin se tässä kohdassa, kuten olemme
9042:  huomauttaneet, todella tarjoaa. Suojansa on yhteis-
9043:  kunnan tarjottava alaikäiselle, jota kohtaan siveellisyys-
9044:  rikos on harjoitettu. - Voidaan sanoa, että mainittu
9045:  rikos 12 ja 15 vuoden välillä olevaa tyttöä kohtaan voi-
9046:  daan tehdä hänen omalla suostumuksellaan. Se on
9047:  mahdollista, mutta rikos ei ole siitä syystä pienempi.
9048:  Tässä ijässä olevan lapsen suostumus ei saa olla rikok-
9049:  sentekijälle rangaistuksen lievittäjänä, sillä muista-
9050:  kaamme, ettei alle 15 vuotta oleva lapsi ole yleisen
9051:  lain mukaan syyntakeinen. Olemme siis sitä mieltä,
9052:  että virallinen syyttäjä on velvoitettava ja oikeutettava
9053:   omasta alotteestaan panemaan syytteeseen siveellisyys-
9054:  rikoksen, joka on tehty 15 vuotta nuorempaa tyttölasta
9055:   kohtaan. Yhteiskunnan syytevelvollisuus on siis ulo-
9056:   tettava myöskin tämän §:n toiseen kohtaan.
9057:         Sen nojalla mitä tässä olemme esittäneet, rohke-
9058:   nemme ehdoittaa,
9059:                 että Suomen Eduskunta anotst, että
9060:             Häntm Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsisi
9061: 80     111, 14. -   Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta.
9062: 
9063:            Rikoslain puheena olevan 20 luvun 7 § :n
9064:            tarkastutta:a ja Eduskunnalle käsiteltäväksi
9065:            valmistuttaa armollisen esityksen tämän §:n
9066:            muuttamiseksi, huomioon ottamalla yllä esittä-
9067:            miämme periaatteita.
9068: 
9069:      Helsinki 6 p. Kesäk. 1907.
9070: 
9071: 
9072:      Aili Nissinen.                        Luclna Hagman.
9073:      Gust. Arokallio.                      K. 0. Vikman.
9074:      T. Riihelä.                           Mikko Knuutila.
9075:                                                             81
9076: 
9077: 111, 16. -   Pet. mem. N:o 74.
9078: 
9079:               Neovius, Dagmar, m. fl.: Om höjande af skydds-
9080:                     åldern för flickor i afseende d mot dem
9081:                     begångna sedlighetsbrott.
9082: 
9083: 
9084: 
9085: 
9086:               T i ll F i n l a n d s l a n d t d a g.
9087: 
9088: 
9089:                       Vördsamt memorial.
9090: 
9091:       Ett af vär tids mest utmärkande drag är den allt
9092: mer vaknande känslan af ansvar emot samhällets sva-
9093: gare och mindre lyckligt lottade medlemmar. 1 syn-
9094: nerhet visar sig denna ansvarskänsla inom del ekono-
9095: miska lifvets olika områden, där lagar för förbättrande
9096: af kroppsarbetarnes förhållanden stå på dagordningen.
9097: Men medan nödvändigheten af förbättringar i nämda
9098: afseende allmänt erkännes, synes vården om samhällets
9099: sedliga utveckling ännu så länge blifvit skjuten åt si-
9100: dan. Och dock, hvad båta väl alla ekonomiska för-
9101: bättringar, om de ej åtföljas därjämte af sedlig utveck-
9102: ling. Det bör villigt erkännas att denna bäst befrämjas
9103: genom etiska ruedel; dock äro dessa ensamt för sig icke
9104: nog, utan behöfva samtidigt stöd af lag.
9105:       Alla företeelser inom samhället äro underkastade
9106: utveckling och förändring, så ock uppskattningen af
9107: sedliga värden. Lagar, som under en generation gåfvo
9108: uttryck för dess åskådning och voro tillfredsställande
9109: för dess moraliska uppfattning, kunna för ett senare
9110: släkte bli föråldrade och olämpliga.
9111:       Strafflagens 20 kap. § 7 begränsar allmän åkla-
9112: gares rätt att beifra sedlighetsförbrytelse mot minderårig
9113: flicka till del fall, att hon ännu icke fyllt 12 år. År
9114:                                                         6
9115: 82     111, 15. -   Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta.
9116: 
9117:  hon äldre, beror denna rätt af hennes målsman. De
9118:  barn, som af förhållandena mest äro utsatta för faror
9119: i detta afseende äro emellertid just de, som stå mest
9120:  skyddslösa i lifvet och hvilkas målsmän äro mer eller
9121:  mindre likgiltiga för dem och deras framtid. Därför
9122: förekomma äfven fall, där målsman af brottets föröfvare
9123: låter köpa sig eller genom godtgörelse i penningar låter
9124: öfvertyga sig om, att en sådan »fredlig förlikning» för
9125:  barnet i fråga är den mest gynsamma. Sålunda går
9126: den brottslige fri för att när som hälst kunna förnya
9127: sitt skändliga tilltag. -
9128:        Vid 1904-05 års landtdag inlämnades tili präste-
9129:  ståndet en motion om ändring af § 7 i kap. 20 Straff-
9130:  lagen. Vid densammas behandling i lagutskottet af-
9131:  styrktes motionen bl. a. på den grund, att »motionä-
9132: rerna icke anfört vägande skäl att åsidosätta den hänsyn
9133: för kvinnans välfärd, som motiverat ifrågavarande in-
9134:  skränkning af den offentliga åtalsrätten, hvilken hänsyn
9135:  Utskottet anser endast i det i 1 mom. 7 § 20 kap.
9136:  nämda fall böra vika för det allmännas intresse•. En
9137: inblandning från allmänna åklagarens sida, i fall flickan
9138: öfverskridit 12 år, skulle således skada hennes goda
9139:  rykte genom att saken droges inför offentligheten. Denna
9140: åsikt synes dock icke hafva tillräckligt vägande skäl
9141: för sig.
9142:       Strafflagens 3 kap. § 1 säger: » Gärning, som eljest
9143: är straffbar, vare strafflös, om den begås af barn, innan
9144: det fyllt 15 år». Likaså är giftermålsåldern för flickor
9145: hos oss 15 år. Om nu en flicka, som icke fyllt 15 år,
9146: i alla andra afseenden icke anses kunna ansvara för
9147: sina handlingar, kan hon väl icke häller betraktas
9148: annorlunda i detta fall. Och anses hon en gång an-
9149: svarsfri, kan hennes heder icke häller bli lidande på,
9150: att ett mot henne föröfvadt brott af detta slag blir
9151: föremål för åtal. Däremot kunde åtal af nu ifrågakomna
9152:                    111, 15. -   Neovlus y. m.              83
9153: 
9154: brott genom att brännmärka föröfvaren däraf möjligen
9155: minska antalet dylika brott.
9156:       1 Tyskland och Österrike-Ungern är den lagliga
9157: skyddsåldern 14 är, i Sverige 15 år. Lagförslag om
9158: denna ålders höjande förelågo 1896 i Schweiz till 15 år
9159: och 1892 i Belgien tili 16 är. Om man tar i betrak-
9160: tande minderårighetsgränsen samt giftermålsåldern för
9161: flickor i vårt land samt den lagliga skyddsåldern i
9162: ofvanuppräknade länder, kommer man tili den slutsats,
9163: att den lagliga skyddsåldern äfven hos oss naturenligt
9164: borde vara minst 15 år. Men taga vi dessutom hänsyn
9165: tili, att nordbon i allmänhet är senare utvecklad; taga
9166: vi reda på hvad flere läkare, specialister på kvinno-
9167: sjukdomamas område, uttala om hithörande frågor; och
9168: anteckna vi slutligen att man också i Sverige väckt
9169: frågan om skyddsålderns höjande från 15 tili 17 år;
9170: hafva vi allvarliga skäl att, när förändring härutinnan
9171: en gång påyrkas, taga steget fullt ut och höja den lag-
9172: Jiga skyddsåldern i vårt land tili 17 år.
9173:       På grund af hvad ofvan framhållits få vi vördsamt
9174: anhålla, att Finlands landtdag ville besluta att tili Hans
9175: Majestät ingå med en petition i syfte
9176: 
9177:                 att Hans Majestät måtte till nästinstun-
9178:            dande Landtdag öfverbringa proposition om
9179:            höjande uti här berörda afseende af skydds-
9180:            åldern Jör flickor titl 17 år.
9181: 
9182:      Helsingfors den 4 juni 1907.
9183: 
9184: 
9185:      Dagmar Neovius.                   G. G. Rosenqvist.
9186:      Frans Ahlroos.
9187: 84
9188: 
9189: 111, u. -   Anom. ehd. N:o 125.
9190: 
9191: 
9192:             Gripenberg, Aleksandra, y. m.: Rikoslain 20
9193:                   luvun 7:n muuttamisesta.
9194: 
9195: 
9196: 
9197: 
9198:         S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a l l e.
9199: 
9200: 
9201:        On eräs laji rikoksia, joita kaikki tietävät olevan
9202: olemassa, mutta jotka useimmiten vaitiolalla tapetaan.
9203: Säätääpä vielä rikoslaki, ettei virallinen syyttäjä määrä·
9204: tyissä tapauksissa saa nostaa kannelta näistä rikoksista,
9205: jollei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteen nosta-
9206: mista varten. Nämä rikokset ovat siveellisyysrikoksia
9207: alaikäisiä vastaan. Että niitä tehdään verrattain suu-
9208: ressa määrässä, ilmenee niistä varoitussanoista, joita
9209: silloin tällöin vaivaishoito- ja opetusaloilla toimivat
9210: henkilöt ovat julaisseet sanomalehdistössä vanhemmille
9211: ja holhoojille, sekä niistä uutisista, jotka tuon tuostakin
9212: kertovat sellaisista rikoksista. Väittävätpä asiantuntijat,
9213: että maassamme jo on henkilöitä, jotka, kuten on laita
9214: suurissa maailmankaupungeissa, harjoittavat tätä siveet-
9215: tömyyden muotoa erikoisalanaan.
9216:        Nykyinen rikoslakimme säätää tästä (20:n luvun
9217: §:ssä 7), että sellainen: alle kaksitoista vuotiaita tyttöjä
9218: vastaan tehty rikos rangaistaan kuritushuoneella kah-
9219: desta kahdeksaan vuoteen tahi vankeudella, vähintäin
9220: kuudeksi kuukaudeksi (l:n kohta); tyttöjä vastaan, jotka
9221: ovat täyttäneet kaksitoista, mutta ei viittätoista vuotta,
9222: kuritushuoneella, korkeintaan kaksi vuotta tahi vankeu-
9223: della vähintäin kolme kuukautta ja enintään kaksi
9224: vuotta (2:n kohta); tyttöjä vastaan, jotka ovat täyttäneet
9225: viisitoista, mutta ei seitsemäätoista vuotta, vankeudella
9226:                   111, 16. -   Gripenberg y. m.           86
9227: 
9228: korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi tahi enintään 300
9229: markan sakolla (3:s kohta). Virallisella syyttäjällä ei
9230: ole oikeutta syyttää 2:ssa 1a 3:ssa kohdassa mainituista
9231: rikoksista.
9232:        l:ssä ja 2:ssa kohdassa mainituita tapauksia koske-
9233: vat rangaistukset ovat tosin itsessään suuret, mutta eivät
9234: vastaa rikosten suuruutta. On esimerkiksi sattunut,
9235: että viisivuotiasta tyttöä vastaan tehty siveellisyysrikos
9236: on rangaistu kuuden vuoden kuritushuoneella. Tämän
9237: lapsen elämä on sekä ruumiillisessa suhteessa että kor-
9238: keimmassa merkityksessä turmeltu, mutta rikoksen
9239: tekijä saa pienemmän rangaistuksen kuin neljäskertai-
9240: sesta varkaudesta tuomittu rikollinen. Pyrkiihän yleensä
9241: nykyajan lainsäädäntö siihen, että rangaistusmäärät eri
9242: rikoksista tulisivat arvonmittaajiksi siitä, mitä yhteis-
9243: kunta pitää suuriarvoisena ja hyvänä. Tämän periaat-
9244: teen mukaan ei omaisuuden varkautta pitäisi rangaista
9245: ankarammin kuin siveellisyysrikosta alaikäisiä vastaan,
9246: mikä on samaa kuin ihmiselämän tuhoaminen. Syynä
9247: siihen, että yhteiskunta tähän asti on ollut taipuvainen
9248: lievempiin rangaistuksiin, voi tuskin olla muu kuin se,
9249: että rikokset useimmissa tapauksissa kohdistuvat köy-
9250: häin lapsiin, kuutukoonpa rikoksen tekijä alempaan
9251: tahi ylempään yhteiskuntaryhmään. Vanhempien vaiti-
9252: olo ostetaan rahalla ja asia tapetaan vaitiololla. Siksipä
9253: ei tilasto tällä alalla ole valaiseva, sillä kaikki tietävät,
9254: että ainoastaan murto-osa tämänlaisista rikoksista joutuu
9255: syytteeseen. Ankarampi rangaistus vaikuttaisi kasvalta-
9256: vasti yhteiskunnan katsantotapaan näitten rikosten suh-
9257: teen. Jos kansalle kokonaisuudessaan selviäisi, että tän-
9258: laisia siveellisyysrikoksia rangaistaan ankarasti ja ettei
9259: rikoksentekijä voi päästä asiasta sakoilla ja pienemmällä
9260: rangaistuksella, vahvistuisi käsitys teon huonoudesta,
9261: mikä siten vähitellen painuisi yleiseen oikeustajuntaan.
9262: Älköön sentähden rikoksen tekijä missään tapauksessa,
9263: ei edes 3:ssa kohdassa, saako ostaa itseään vapaaksi
9264: 86           Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta.
9265: 
9266:  sakkoja suorittamalla, älköön myöskään vankeusrangais-
9267: tusta käytettäkö, vaan tulee pitemmän tahi lyhyemmän
9268:  tahi elinkaulisen kuritushuonerangaistuksen olla ainoana
9269:  rangaistuksen muotona näistä kaikista rikoksista
9270:  häpeällisimmistä rikoksista. Ne rikoksentekijät, jotka
9271:  todistettavasti ovat epänormaaleja, pitää, kuritushuonee-
9272:  seen tuomitsemisen sijasta, sulkea erityisiin, tätä tarkoi-
9273:  tusta varten perustettuihin kriminaaliasyyleihin eli rikok-
9274:  sellisten turvakoteihin. Niistä on tehty parast'aikaa
9275:  ehdotus Norjassa ja Tanskassa. Että henkilö, joka -
9276:  ehkä useita kertoja - on raiskannut tahi yrittänyt rais-
9277:  kata alaikäisiä, voi saada takaisin vapautensa sentähden,
9278:  että hän on epänormaali, ilman että on olemassa mitään
9279: takeita siitä, että hän on vaaraton yhteiskunnalle, on
9280:  puolustamatonta. Eräs tunnettu rikosoikeudenoppinut
9281:  (Schou) Tanskassa huomauttaa, että sellaisen henkilön
9282:  oikea paikka on kriminaaliasyylissa, josta häntä ei saa
9283:  päästää ennenkuin on varmaa, ettei hän enää ole vaaral-
9284: linen, mikä hänelle useimmissa tapauksissa merkitsisi
9285:  elinkautista vapautensa menettämistä. Ne rikokselliset,
9286: jotka eivät ole aivan täysin syyntakeisia eivät ole vähem-
9287:  män vaarallisia kuin normaaliset. Sentähden on yhteis-
9288:  kunnalla oikeus vaatia, että ne tehdään vaarattomiksi.
9289:  Nykyisin täytyy lasten kulkea yksin mailla, metsillä,
9290:  kadulla ja pimeässä omaa tietään työhön ja kouluun.
9291:  Ne vaativat välttämättömästi yhteiskunnan suojelusta.
9292:         Lopuksi on 2 kohdasta se kielto poistettava,
9293: jonka mukaan virallinen syyttäjä älköön panko syyttee-
9294:  seen näistä rikoksista, jollei asianomistaja ole ilmoittanut
9295:  sitä syytteeseen pantavaksi. Tämän kiellon on tietysti
9296:  aiheuttanut huolenpito »naisen menestyksestä», kuten
9297:  sanotaan v. 1904-1905 valtiopäivien säätyesitysmietin-
9298:  nössä N:o 2, joka antoi hylkäävän lausunnon herrojen
9299:  Lönnrotin ja Wartiaisen säätyesitysehdotuksesta siveys·
9300:  rikoksista alaikäisiä vastaan mainituilla valtiopäivillä.
9301:  Voi ymmärtää, että vanhemmat epäröivät ennenkuin
9302:                   111, 16. -   Gripenberg, y. m.             87
9303: 
9304: panevat lapsensa alttiiksi kaikelle sille kiusallisuudelle,
9305: joka seuraa tämänkaltaisissa tapauksissa syytteeseen-
9306: panemisilmoitusta. Mutta toiselta puolen tulee niiden,
9307: jotka vastustavat kanteen nostamiskiellon poistamista,
9308: muistaa, että he avustavat yhteiskunnalle vaarallisten
9309: rikoksellisten yhä edelleen vapaana olemista. Englan-
9310: nissa perustettiin 1880-luvulla huomiota herättäneiden pal-
9311: jastusten jälkeen siveellisyysalalla yhdistys, jonka nimen-
9312: omaisena tarkotuksena oli tarjota taitavien lakimiesten
9313: apua köyhille vanhemmille. Tällä tavalla onnistui yh-
9314: distyksen saada useita alaikäisiä vastaan siveellisyys-
9315: rikoksen tehneitä syytteeseen ja rangaistuksi, m. m.
9316: rikkaita ja ylhäisiä valtionpalveluksessa olevia miehiä.
9317: Että sellainen menettely vaikuttaa kehittävästi ja ylentä-
9318: västi kansan yleiseen siveellisyyskäsitteeseen, on selvää.
9319:        Voimakas liike käy Norjassa ja Tanskassa lain-
9320: säädännön muuttamiseksi sensuuntaisesti, kuin tässä on
9321: ehdotettu. Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen useimmissa
9322: valtioissa voidaan alaikäisiä vastaan tehdyistä siveellisyys-
9323: rikoksista rangaista elinkautisella vankeudellakin. Kaik-
9324: kialla alkaa yhteiskunta tajuta, että se jo kylläkin kauan
9325: tässä suhteessa on laiminlyönyt lapsen oikeuden val-
9326: vomisen.
9327:       Sen nojalla, mitä meillä on ollut kunnia esittää,
9328: anomme me,
9329:                    että eduskunta Hänen Majesteetiltään Kei-
9330:             sarilta anoisi armollista esitystä Rikoslain 20:n
9331:             luvun 7 §:n muuttamisesta edellä mainitussa
9332:             tarkotuksessa.
9333:       Helsingissä 5 p:nä kesäkuuta 1907.
9334:       Aleksandra Gripenberg.              Liina Ala-Kulju.
9335:       Hilda Käkikoski.                    Hedvig Gebhard.
9336:       lida Wemmelpuu.
9337:       Liisi Kivioja.
9338: 88
9339: 
9340: 111, 11. -   Anom. ehd. N:o 169.
9341: 
9342:               Vuolijoki, Sulo, y. m.: Rikoslain muuttamisesta
9343:                      siihen suuntaan, että ehdollisella tuomiolla
9344:                      tulisi olemaan mahdollisimman laaja ala
9345:                      rankaisusysteemissä.
9346: 
9347: 
9348: 
9349: 
9350:              S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
9351: 
9352: 
9353:       Vanhastaan tunnettua on että rikollisten suuressa
9354: sarjassa voidaan eroiltaa kaksi pääluokkaa, akuuttiset,
9355: satunnaiset ja kroonilliset, varsinaiset rikoksentekijät
9356: Edellisissä on syynä rikokseen ollut joku sattuma, suuttu·
9357: mus kovasta loukkauksesta, oikeutettu mustasukkaisuus,
9358: eri velvollisuuksien ristiriitaisuus ja lukemattomat muut
9359: syyt, ennen kaikkea tietysti taloudellinen kurjuus. Jälki-
9360: mäisissä riippuu rikos pääasiallisesti luonteen heikkou-
9361: desta, siis sisällisestä eikä kuten edellisissä oli laita
9362: ulkonaisesta syystä. Voimassa olevan rikoslain määrää-
9363: måt rangaistukset soveltuvat ja ovat nähtävästi tarkoi-
9364: tetutkin pääasiallisesti vain varsinaisille rikoksentekijöille,
9365: jota vastoin ei liene liioiteltua väittää, että varsinkin
9366: vapausrangaistukset satunnaisille rikoksentekijöille ovat
9367: pikemmin vahingoksi kuin hyödyksi.               Satunnainen
9368: rikoksentekijä, joka joutuu vankilaan, on usein niin
9369: hyvin omissa kuin ympäristönsäkin silmissä koko elä-
9370: mänsä ajaksi mennyttä miestä. Hän on syönyt kruunun
9371: leipää, on merkitty mies, jolla ei enää ole mitään mene-
9372: tettävää. Kun tämän lisäksi tulee, että hän vankilassa
9373: ollessaan on tullut varsinaisten rikoksentekijäin yhtey-
9374: teen ja siellä tehnyt tuttavuuksia ja että hänen talou-
9375: dellinen toimeentulonsa on tuon kärsimänsä rangais-
9376:                  111, 11. -   Vuoll]okl, S., y. m.         89
9377: 
9378: tuksen johdosta suuresti vaikeutethi, niin ei ole ihme-
9379: teltävä, jos hän epätoivossaan pysyväisesti antautuu
9380: rikollisuuden uralle.
9381:        Jos rangaistus siis näissä tapauksissa on ehdotto-
9382: masti hylättävä, olisi kieltämättä vaarallista heittää teko
9383: kerrassaan rankaisemattakin. Oikeudentunto heikkonisi
9384: epäilemättä rikoksentekijässä, jonka tekoa ei yhteis-
9385: kunnan puolelta kohtaisi mikään reaktsiooni. Hänessä
9386: syntyisi pian ajatus, että hänen tekonsa on ollut oikeu-
9387: tettu ja halu heräisi kenties toistaa se. Yhteiskunnan
9388: täytyy siis jollakin tuntuvalla tavalla osoittaa paheksn-
9389: misensa hänenkin tekonsa suhteen.
9390:        Tämä tapahtuu - siitä on todistuksena monivuo-
9391: tinen kokemus miltei kaikissa sivistysmaissa - ehdol-
9392:  lisen tuomion kautta. Rikoksentekijää ei heti rangaista,
9393:  vaan hänelle määrätään koeaika. Jos hän sillä ajalla
9394:  käyttäytyy hyvin, hyvittää rikoksen kautta syntyneen
9395:  vahingon j. n. e., pääsee hän kaikesta rangaistuksesta.
9396:  Tuomio julistaa hänelle yhteiskunnan juhlallisen pahek-
9397:  sumisen, vaan samalla vedotaan hänen kunniantun-
9398:  toonsa. Näytetään että yhteiskunta hänen hairahduk-
9399:  sestaan huolimatta edelleen luottaa häneen ja hänelle
9400:  jätetään tilaisuus vastaisella käytöksellään n. s. kontos-
9401:  taan kerrassaan poistaa mitä hän ennen on rikkonut.
9402:  Niin hyvin teoreettiset syyt kuin muualla saatu käy-
9403:  tännöllinen kokemus puolustavat siis tällaisen rikos-
9404:  lakimme yleisen hengen kanssa kerrassaan sopusointui·
9405:  sen menettelyn käytäntöön ottamista meilläkin.
9406:         Uskallamme sen vuoksi ehdottaa että Kansanedus-
9407:  kunta anoisi:
9408: 
9409:                   että Hallitsija valmistutlaisi Kansanedus-
9410:            kunnan hyväksyttäväksi jo ensi valtiopäivillä
9411:            sellaisia muutoksia ja lisäyksiä voimassa ole-
9412:            vaan rikoslakiin, että ehdollisella tuomiolla tulee
9413: 90          111, 11. -   Ehdolliset rankalsutuomlot.
9414: 
9415:           olemaan mahdollisimman laaja ala rankaisu-
9416:           systeem issä.
9417: 
9418:      Helsingissä 8 p:nä kesäk. 1907.
9419: 
9420: 
9421:      Sulo Wuolijoki.                    Aatto Siren.
9422:      Wäinö Wuolijoki.                   A. P. Hämäläinen.
9423:      Yrjö E. Sirola.
9424: 111, 1s. -   Esit. ehd. N:o 24.
9425: 
9426:               Käpy ja Soininen: Ehdotus laiksi Rikoslain 38
9427:                    luvun 12 §:n muuttamisesta.
9428: 
9429: 
9430: 
9431:              Suomen Kansan ed us kun nalle.
9432: 
9433: 
9434:       Allekirjoittaneiden y. m. Eduskunnalle jättämässä
9435: ehdoituksessa laiksi alkoholiopitoisten aineiden valmis-
9436: tamisesta, maahan tuomisesta, myymisestä, kuljettami-
9437: sesta ja varastossa pitämisestä ovat rangaistusmääräyk-
9438: set alkoholiopitoisten aineiden luvatlomasta maahan-
9439: tuomisesta toiset kuin mitä Rikoslain 38 luvun 12 §:ssä
9440: on salakuljetuksesta määrätty. Tämän johdosta on tar-
9441: peellista, että sanottuun lainkohtaan ylempänä mainitun
9442: lakiehdotuksen hyväksymisen yhteydessä tehdään muu-
9443: tos, josta näkyy, että alkoholiopitoisten aineiden luvatlo-
9444: masta maahan tuomisesta on voimassa toiset rangaistus-
9445: määräykset kuin muusta salakuljetuksesta. Anomme
9446: senvuoksi kunnioittavimmin, että Eduskunta hyväksyisi
9447: Rikoslain 38 luvun 12 §:n muuttamiseksi seuraavan
9448: lakiehdotuksen.
9449: 
9450:                         Ehdotus asetukseksi Rikoslain 38 lu-
9451:                    vun 12 §:n muuttamisesta.
9452: 
9453:      Joka luvattomasti maahan tuo tahi yrittää tuoda
9454: taikka maasta vie tahi yrittää viedä tavaraa, minkä
9455: tuonti tahi vienti on luvaton, rangaistakoon salakulje-
9456: tuksesta vähintään sadan markan sakolla taikka van-
9457: keudella vähintään kahdeksi kuukaudeksi ja enintään
9458: kahdeksi vuodeksi.
9459:      Tavara tahi sen arvo, samoin astia tahi päällys, jossa
9460: tavara säilytetään, olkoon näissä tapauksissa menetetty.
9461: 92           111. 1s. -   R. L:n 38 1. 12 §:n muutt.
9462: 
9463:      Alkoholiopitoisten aineiden luvattomasta maahan
9464: tuomisesta on erittäin säädetty.
9465: 
9466:      Helsingissä 8 p. kesäk. 1907.
9467: 
9468: 
9469:      Aleksi Käpy.                         Mikael Soininen.
9470:                                                            93
9471: 
9472: 111, ts. -   Anom. ehd, N:o 188.
9473: 
9474:              Kares, K. R., y. m.: Lisäyksestä Rikoslain Voi-
9475:                    maanpanoasetuksen 20 §:n 2 kohtaan.
9476: 
9477: 
9478: 
9479: 
9480:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
9481: 
9482: 
9483:       Kansamme toivoo nyt koolla olevalta Eduskun-
9484: nalta yleistä, koko maata käsittävää kieltolakia, joka
9485: kerrassaan tekisi lopun siitä moninaisesta, sanoin kuvaa-
9486: mattomasta kurjuudesta mitä väkijuomat saavat aikaan
9487: sekä yksityisessä että julkisessakin elämässämme. Mutta
9488: voiko Eduskunta näitä toivomuksia toteuttaa? Tämä
9489: on monesta syystä epätietoista. Meidän maassa on
9490: opittu näkemään, että halla äkkiä tuhoaa viljelijän vai-
9491: vannäön hedelmät. Niin voi käydä tässäkin. Halli-
9492: tukselta m. m. odotetaan arm. esitystä, joka on raken-
9493: nettu kunnallisen kielto oikeuden pohjalle. Se yksistään
9494: voi turmella kaikki yleisen kieltolain toiveet.
9495:        Kun niinmuodoin on olemassa se mahdollisuus,
9496: että väkijuomalainsäädännön alalla kaikki jää ennalleen,
9497: nousee itsestään kysymys: eikö mitään voitaisi tehdä
9498: eräiden lainkohlaio muuttamiseksi, jotka siihen määrään
9499: haittaavat nykyisten väkijuomalakiemme vaikutusta,
9500: että tekevät niiden määräykset ja tarkoitukset muuta-
9501: missa kohdin suorastaan tehottomiksi. Uskomme toimen-
9502: piteet ainakin yhdessä erityisseikassa mahdollisiksi.
9503: Voimassa olevat väkijuomia koskevat lait salakapakoimi-
9504: sesta eivät sisällä mitään, joka estäisi kapakoitsijaa yhä
9505:  edelleen jatkamasta tointaosa "Senkin jälkeen kun järjestys-
9506: valta on pannut hänet syytteeseen. Lievät rangaistus-
9507:  määräykset sekä astian ja tavaran menetyksen uhka
9508:  eivät häntä pelota. Hän tietää, että edessä on oikeuden-
9509: 94            111, te. -   Lisäys R. Vp. A:n 20 §:ään.
9510: 
9511:   käynti monine mutkineen, jotka voivat venyttää lopul-
9512:  lista ratkaisua pitkäksi aikaa. Hänen elinkeinonsa on
9513:  tuottava -- tuottavin koko maailmassa. Hän jatkaa
9514:  sitä huoletta, vaikka tietääkin, että joutuu jutun lopuksi
9515:  maksamaan pientä sakkoa. Erittäinkin on näin laita
9516:  kiertävän kapakoitsijan, joka maaseuduilla, tehdas-
9517:  alueilla, sahalaitosten läheisyydessä ja tukkitöissä kau-
9518:  pittelee tavaraansa, kulkien usein väärällä passilla.
9519:  Semmoisessa tapauksessa juttu voi kestää kauan. Hä-
9520:  neltä voidaan sillä hetkellä ottaa pois tavara astioineen.
9521:  Mutta häntä ei saa vangita. Seuraavana päivänä hän
9522:  voi esiytyä, uutta tavaraa mukanaan, entisessä toimes-
9523:  saan, entisellä paikalla tai jossain muualla. Näin muo-
9524:  doin ei voimassa olevista väkijuoma-asetusten määräyk-
9525:  sistä ole mitään apua vaarallisinta lainrikosta vastaan
9526:  mitä tällä alalla voidaan tehdä.
9527:        Arvelemme senvuoksi, että yleisen rikoslain tulisi
9528:  sisältää joitakin määräyksiä, jotka asettaisivat salakapa-
9529:  koitsijan erikoiseen, rangaistuksen suuruudesta riippu-
9530:  mattamaan poikkeusasemaan. Heti tapahtuvan van-
9531:  gitsemisen tarkoitus rikoslakimme mukaan enimmissä
9532: tapauksissa on estää rikollista pakenemalla välttämästä
9533:  lain rankaisevaa kättä. Rangaistuksen suuruus silloin
9534: itsessään sisältää säädöksen vangitsemisesta. Mutta
9535: löytyy tapauksia, joissa laki säätää vangitsemista ainoas-
9536: taan siinä tarkoituksessa, että rikollista estettäisiin
9537: edelleen vahingoittamasta yhteiskuntaa tai sen yksi-
9538: tyistä jäsentä. Luulemme, että tältä kannalta voisi ylei-
9539: seen rikoslakiin saada jotain säännöstä senkin vahingon
9540: estämiseksi, jota salakapakoitsija tekee, - säännöstä,
9541: jonka kautta nyt puheena oleva haitallinen puutteelli-
9542: suus voimassa olevissa väkijuoma-asetuksissa sinänsä
9543: olisi autettu.
9544:        Laskien tämän asian Eduskunnan harkittavaksi ja
9545: huomauttaen sen ohessa, että salakapakoitsijan viipymä-
9546: töntä vangitsemista koskevaa näkökohtaa tulee silmällä
9547:                     111, 111. -   Kares, y. m.           95
9548: 
9549: pitää siinäkin tapauksessa, että joko yleisen kieltolain
9550: esitys tahi kunnallinen kieltolaki saavuttaa valtiovailain
9551: hyväksymisen, pyydämme kunnioittaen Eduskunnan
9552: kannatusta anomusehdotukselle, jonka tarkoituksena
9553: on saada yleiseen rikoslakiin määräys, minkä kautta
9554: salakapakoimisen jatkaminen sen jälkeen kun järjestys-
9555: valta on kapakoitsijan pannut syytteeseen, kävisi mah-
9556: dottomaksi, kunnes asia on tuomioistuimessa laillisessa
9557: järjestyksessä ratkaistu.
9558:       Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotamme
9559: siis anoitavaksi
9560:                  että yleisen rikoslain voimaan panemi-
9561:            sesta annetun armollisen asetuksen 20 §:n
9562:            2:sen kohtaan lisättäisiin sen suuntainen
9563:            määräys, että vangitseminen voitaisiin ulo-
9564:            tuttaa myöskin sellaiseen henkilöön, joka
9565:            verekseltä tavataan harjoittamassa luvatonta
9566:            väkijuomain myyntiä.
9567: 
9568:      Helsingissä, 8 päivänä kesäkuuta 1907.
9569: 
9570:      K. R. Kares.                 E. S. Yrjö-Koskinen.
9571:                       H. G. Paloheimo.
9572: 96
9573: 
9574: 111, 2o, -    Esit. ehd. N:o 21.
9575: 
9576: 
9577:               Nuorteva Santeri: Lisäyksestä Rikoslain 43 lu-
9578:                    vun 5 §:ään.
9579: 
9580: 
9581: 
9582: 
9583:              S u o m e n K a n s a ne d u s k u n n a II e.
9584: 
9585: 
9586:       Niin pitkälle taaksepäin kuin saatamme seurata
9587: ihmiskunnan historiaa, näemme me väkivallan punai-
9588: sena lankana käyvän sen läpi. Fyysillisesti voimak-
9589: kaampi tai muuten suuremmilla voimakeinoilla varus-
9590: tettu sortaa fyysillisesti heikompaa tai muuten taiste-
9591: lussa huonompaa. Nainen, jolle miehen mielivalta
9592: on lakina, mja joka, silmien edessä päällysmiehen
9593: ruoska ja julma verikoira, näkee olevansa pakotettu
9594: tyytymään kohtaloonsa, ruumiillisen työn tekijä, joka
9595: nälän pakottamana myy itsensä varakkaalle, kuuluen
9596: kuin kuollut kappale hänen voitonlaskelmiinsa, ovat
9597: kylläkin esimerkkejä siitä. Vaan tätä väkivaltaa vas-
9598: taan nousee yhä voimakkaammin ihmisyys periaate. Ja
9599: mitä on vihdoin ihmiskunnan kehitys, jollei taistelua
9600: näiden kahden voiman, itsekkyyden ja epäitsekkyyden
9601: välillä, taistelua, jossa väärintekijän vallan, jos kohta-
9602: kin sitä armeijat tukevat ja lait sille pyhityksensä anta-
9603: vat, täytyy väistyä oikeuden vaatimusten tieltä. Orja,
9604: joka lain edessä ei omaa mitään oikeuksia, esine, jota
9605: omistaja vallitsee yhtä itsevaltaisesti kuin mitä muuta
9606: esinettä tahansa, on tunnustettu ihmiseksi, nainen on
9607: pian tullut miehen vertaiseksi ja jollei kaikki merkit
9608:  petä, näemme me piankin ajan koittavan, jolloin työ-
9609:  mies on lakannut olemasta pelkkä hammasratas kapi-
9610:                      111, 20. -   Nuorteva.              97
9611: 
9612: talistisen tuotannon koneistossa, jolloin ei enaa voi olla
9613: olemassa mitään tieten taikka tietämättään sortavaa
9614: luokkaa, vaan kaikki ihmiset ovat pakoitetut oppimaan
9615: yhdenvertaisina pyrkimään eteenpäin tuota suurta pää-
9616: maalia kohti: ihmiskunnan täydellisentämistä.
9617:        Taistelussa voittaaksemme yhtäläiset oikeudet kai-
9618: kille, mitä ihmiseksi nimitetään, oikeudet, jotka tekevät
9619: mahdolliseksi jokaiselle nauttia, niin paljon kuin hänen
9620: luontonsa sallii, hyvää menneiden sukupolvien työn
9621: perinnöstä, älkiiämme unhottako, että maan päällä on
9622: paitsi ihmistä muitakin tunteellisia olennoita. Mitä
9623: kaikkea ne ovatkaan saaneet kärsiä ihmisen kautta,
9624: ennenkuin inhimillisyys ihmisessä on päässyt niin pit-
9625: källe, että luomakunnan herra on alkanut aavistaa,
9626: että siveellisessä maailmanjärjestyksessä eläimilläkin on
9627: oikeutensa ! Pitkälle emme tosin ole vielä tähän asti
9628: päässeet suhteessamme eläinmaailmaan. Omana hyö
9629: tynämme, semmoiseksi me sen näemme, vaikuttaa vielä
9630: useimmiten tämä suhde. Sitä tärkeämpää on että eläin-
9631: ten oikeuksien tunnustaminen, semmoisena kuin se jo
9632: on esiintynyt lainsäädännössä, ei jälleen pääsisi häviä-
9633: mään niiden harrastusten vaikutuksesta, joita viime
9634: aikoina on näkynyt syntyvän.
9635: 
9636: 
9637: 
9638: 
9639:       >>Joka omaa tahi toisen eläintä kohdeHessaan on
9640: osottanut ilmeistä julmuutta» on rikkonut Suomen lakia.
9641: Mitä on ilmeinen julmuus? Se ei ole mikään kons-
9642: taotti suuruus. Se on erilainen eri aikoina ja eri kan-
9643: soissa. Sen sisällys on yleisessä siveellisessä tajunnassa.
9644:       Tahdon kiinnittää Kansaneduskunnan huomiota
9645: erääseen asiaan, joka mielestäni näyttää ilmeiseltä jul-
9646: muudelta, mutta jota maamme oikeusviranomaiset näh-
9647: tävästi eivät ole käsittäneet samalla tavalla, siitä päät-
9648:                                                      7
9649: 98            111, 20. -   Vlvlsektsionl rangaistavaksi.
9650: 
9651: täen, että se ilman minkäänlaista kannetta heidän
9652: puoleltaan vuodesta vuoteen on saanut jatkua. Tar-
9653: koitan noita tutkimustarkoituksessa tai opetuksessa eläi-
9654: millä tehtyjä ja niille tuskallisia tai niiden terveydelle
9655: muuten vahingollista laatua olevia kokeita, sanalla
9656: sanoen
9657:                             Vivisektionia.
9658: 
9659: 
9660:       Ei tarvitse selittääkään, että kysymyksessä olevat
9661: kokeet ovat eläimen terveydelle vahingolliset. Jos niin
9662: olisi, että kokeiltaisiin täysin tainnuksiin saatetuilla
9663: eläimillä ja että nämä tapettaisiin ennenkuin ne jälleen
9664: ovat tulleet tajuihinsa, niin olisi vivisektioni edes jos-
9665: sain määrässä puolustettavissa, jos voitaisiin todistaa
9666: sen tarpeellisuus. Tapauksia yoi tosin olla, jolloin
9667: eläin kokeen kestäessä on aivan tainnuksissa ja tajut-
9668: tomana ollen otetaan hengiltä, mutta varmaa on, että
9669: nämä muodostavat vain pienen luvun niiden rinnalla,
9670: joissa eläintä ei ole ollenkaan tainnutettu tai joskin se
9671: on tehty juuri »Operationin» ajaksi, niin sen jälkeen
9672: on eläin saanut kurjassa tilassa kitua päiviä, tai viik-
9673: koja, kuukausia, vieläpä vuosiakin, jotta vivisektionin
9674: toimittaja niin kauvan kuin mahdollista saisi seurata
9675: leikkelynsä vaikutuksia. Miten paljon eläimiä elävänä
9676: leikellään ja erittäinkin tainnuttamatta, näkyy alla ole-
9677: vasta virallisesta tilastosta Englannissa, jossa vivisekto-
9678: rien pitää tehdä selkoa toiminnastaan.
9679: 
9680:      Vuosi.    Vivisektori.        Kokeita ilman           Koko määrä.
9681:                                     tainnutusta.
9682:      1880            33                  79                   348
9683:      1885            53                 382                   802
9684:      1890           110                 796                 2,102
9685:      1899           234               6,813                 8,469
9686:      1900           247               8,954                10,839
9687:                       111, 20. - Nuorteva.                 99
9688: 
9689:        Upsalan lääkeopillisen tiedekunnan lausunnon mu-
9690: kaan vuodelta 1881 käytetään vuosittain kussakin Ruot-
9691: sin lääkeopillisessa korkeakoulussa noin 1,000 eläintä,
9692: joista 30 koiraa, vivisektorisiin kokeihin.
9693:        Se, joka ylipäänsä uskoo, että eläimet voivat sy-
9694: västi tuntea kipua ja kärsiä, ja joka vähänkin tietää
9695: mitä vivisektioni on, hän ei voi olla pöyristymättä aja-
9696: tellessaan niitä tuskia, joita sadat ja taas sadat eläimet
9697: yli koko maan joka päivä saavat kärsiä totuuden etsi-
9698: misen nimessä taikka »kärsivän ihmiskunnan vuoksi_.
9699: Eräs hienosti sivistynyt englantilainen lääkäri, tri Ber-
9700: doe antaa tästä seuraavan kuvauksen:
9701:        :.Ei löydy ainoatakaan elintä eläinten ruumiissa,
9702:  ei yhtään toimintaa, ei yhtään tuntoelintä, jota eivät
9703:  fysiologit olisi tutkineet tai jota eivät paraillaan tutkisi.
9704:  Onko kysymys aivoista? He puhkaisevat ne kuumen-
9705:  netuilla instrumenteilla, he pistävät niitä, leikkaavat
9706:  niistä paloja ja galvanoivat niitä. Onko kysymys selkä-
9707:  ytimestä? Sen toimintaa tutkitaan tarkasti ja niitä
9708:  hermoja, jotka siitä haaraantuvat, seurataan välskärin
9709:  veitsellä ja pihdeillä elävässä ruumiissa, kunnes ne hai-
9710:  puvat hiuksenhienoihin säikeihin; niitä asetetaan sähkö-
9711:  virtojen vaikutuksen alaisikst ja niitä kiihoitetaan myr-
9712:  kyillä. Silmiin ruiskutelaan väkeviä liuoksia, ja näissä
9713:  kirkkaissa peileissä, jotka niin selvästi ilmaisevat eläi-
9714:  men tunteita, koettavat vivisektorit seurata tuskallisen
9715:  istuttamisen vaikutuksia. Keuhkoilta riistetään luon-
9716:  nollinen liikkumiskyky ja käytetään keinotekoista hen-
9717:  gitystä. Verisuonia käsitellään ikäänkuin ne olisivat
9718:  aivan tunteeUoman aineen putkia. Hermoja käsitellään
9719:  ikäänkuin ne olisivat lankoja sähköpatterissa ja kärsi-
9720:   myksen koko asteikon soittavat taitavat sormet tutkiak-
9721:   seen niiden tuntemiskyvyn laajuutta. Sydän paljaste-
9722:   taan, sen lyöntejä tutkitaan herkillä koneilla, sen läp-
9723:   piä kosketeliaan yhtä säälimättöniästi ikäänkuin ne oli-
9724:   sivat lasista ja kummista. Munuaiset ovat pitkällisen
9725: 100          111, 20. -   Vivlsektsloni rangaistavaksi.
9726: 
9727: ja kuvaamattoman tuskallisen kidutuksen esineinä.
9728: Maksa saavutetaan monen kipuatuottavan leikkauksen
9729: avulla. Sappirakko ja erittäin tunteellinen sappitiehyt
9730: paljastetaan. Niitä eläimiä leikataan, silvotaan, sido-
9731: taan, niitä pistetään ja vedellään useita tunteja ilman
9732: tainnuttamista. Osaako eläin syödä? Tehdään kokeita
9733: saadaksensa se kuolemaan nälkään taikka annetaan sille
9734: vahingollisia ravintoaineita. Osaako se juoda? Täytyy
9735: koettaa erilaisilla nesteillä. Siinä on verta; se täytyy
9736: pumputa ulos ja sitten sisään jälleen oppiakseen siitä
9737: jotain. Se hengittää; kiiruhdetaan antamaan sille myr-
9738: kyllisiä kaasuja hengitettäväksi. Se joko saattaa tai ei
9739: saata oksentaa; tätä täytyy lähemmin tutkia. Voiko se
9740: hikoilla? Sitä sivellään fernissalla tai vahalla, jotta
9741: nähtäisiin kuinka kauan se voi elää hikoilematta. Voiko
9742: se kylmettyä? Se ajellaan paljaaksi ja pidetään jää-
9743: kylmässä vedessä, tutkiaksemme kuinka pitkän ajan se
9744: tarvitsee saadakseen keuhko kuumeen. Voiko se palaa?
9745: Se paistetaan elävältä. Voiko sen keittää? Se keitetään
9746: elävältä. Palella? Sitä kylmetytetään, kunnes se käy
9747: kankeaksi kuin puupalanen. Onko kaiken tämän jäl-
9748: keen onnistuttu keksimään joku uusi tauti? Keino
9749: parantaa jotakin pahaa? Bi, ei.- Mutta on ehkä kek-
9750: sitty uusia vielä julmempia tapoja kiduttaa olentoja
9751: kuolemaan, tuottamaan tuskia niin helvetillisiä, ettei
9752: löydy sanoja millä niitä kuvata.»
9753:        Ja professori Virchow, eräs nykyajan etevimpiä
9754: lääketieteen tutkijoita ja vivisektionin puolustaja, on lau-
9755: sunut: En väitä silmänräpäystäkään, ettei vivisektioni
9756: synnytä kipua ja kärsimystä.
9757:        Monessa tutkimuksessa, niiden joukossa sellaisissa,
9758: joita erittäin suuressa määrässä nykyaikana toimitetaan,
9759:  tekisi tainnuttaminen itsessään mahdottomaksi kaiken
9760:  tuloksen, jonka lisäksi on huomattava että tainnutta-
9761:  misen tehokkuus usein on aivan epävarma. Miten pal-
9762:   on tainnuttamista käytetään meidän läntisessä naapuri-
9763:                      111, 20. -   Nuorteva.             101
9764: 
9765: maassamme, käy selville jo kun lukee muutamia rivejä
9766: Karolinisen opiston opettajakollegiumilta vuonna 1881
9767: vaaditusta lausunnosta: » Tainnutuskeinon käyttäminen«,
9768: sanotaan siinä, »joka tietysti ei voi tapahtua tuottamatta
9769: eläimelle kovaa pahoinvointia, kentiesipä todellista kipua,
9770: (useassa vivisektionissa) pikemmin pahentaisi kuin hel-
9771: pottaisi operationia.,
9772: 
9773: 
9774: 
9775: 
9776:       Onko vivisektioni jotain, jonka kansamme tahtoo
9777: tuntea soveltuvaksi sen siveelliseen tajuntaan, vai tah-
9778: tooko se hyljätä sen julmana eläinrääkkäyksenä? Jos
9779: meidät kaikki yhtäkkiä asetettaisiin näkemään kas-
9780: voista kasvoihin alaston todellisuus, emme epäile, että
9781: inhon tunne vaitaisi meidät jokaisen. Mimmoinen
9782: kansakunnan vastaus olisi, jos se seuraisi luonnollista
9783: vaistoaan, on meistä aivan selvä. Mutta tässä ryntää
9784: itsekkyys esiin ja sanoo: tosin se on eläinrääkkäystä,
9785: mutta se on kenties välttämätöntä, jotta tutkijat voisi-
9786: vat keksiä parannuskeinoja taudeillemme ja silloinhan
9787: ei ole mitään sanottavaa sitä vastaan. Että niin on,
9788: vakuuttavat lääkärit, tai oikeammin vivisektorit ja nii-
9789: den koulussa käyneet. Sillä lääkäreitä on ja on aina
9790: ollut, jotka mitä jyrkimmin vastustavat vivisektionia ja
9791: väitettä sen välttämättömyydestä. Ja kuta enemmän
9792: vivisektioni ja vivisektionin läpitunkema katsantokanta
9793: on voittanut alaa lääkeopillisessa tutkimuksessa ja pa-
9794: rannustaidossa, sitä varottavammiksi ja nuhtelevammiksi
9795: ovat äänet kohonneet lääkärien omista riveistä vivisek-
9796: tionia vastaan.
9797:       Etumaisina klinikat, s. o. juuri ne, joilla on enim-
9798: män kärsivän ihmiskunnan kera tekemistä, juuri ne,
9799: jotka enemmän kuin muut saavat todistaa niiden aat-
9800: teiden vaikutuksia, joita vivisektionin pajoissa karaistut
9801: lääkärit mukanaan vievät sairashuoneihin.
9802: 102          111, :10. -   Vlvlsektslonl rangaistavaksi.
9803: 
9804:       Liitåmme tähän muutamia asiaankuuluvia lau-
9805: suntoja:
9806:       Heti ensimmäisenä laboratorioissa vietettyinä oppi-
9807: vuosina täytyy nnorien lääkärinalkujen karaista luon-
9808: tonsa, etenkin kun vivisektionia on katsottava. Olen
9809: vakuutettu, ettei vivisektioni tuota vähintäkään hyötyä
9810: taudin käsittelyyn enemmän kuin sen estämiseenkään
9811: nähden.
9812:                     Lääkintöneuvos T:ri Paul Niemeyer,
9813:                                  Berlinissä.
9814: 
9815: 
9816:       Aineita, joitten vaikutusta terveisiin eläimiin on
9817: kokeitten avulla tutkittu, käytetään umpimähkään sai-
9818: raita ihmisiä käsiteltäessä. - - - Me tarvitsemme
9819: lääkäreitä, joilla on inhimilliset tunteet eivätkä ole eläi-
9820: miä vastaan käytetyn pyövelimenettelyn kautta raaistu-
9821: neet, lääkäreitä, jotka humaanisesti käsittävät tehtä-
9822: vänsä ja joita ei sido eikä häiritse mitkään tieteelliset
9823: silmävarjostimet.
9824:                              Professori Schweninger,
9825:                                      Berlinissä.
9826: 
9827: 
9828:       Käytännöllisten lääkärien kehittämisessä- ja sehän
9829: on kuitenkin lääketieteellisten opintojen päätarkoitus -
9830: olisi tietysti vain eduksi, jos koulufysiologia enemmän
9831: kääntäisi huomiota ihmisiin kuin sammakoihin, kanii-
9832: neihin ja koiriin.
9833:       Tämän mitä säälittävimmän ja niin hyödyttömän
9834: julmuuden ystävien pitäisi ajatella, että raamatun sanat,
9835: vanhurskas armahtaa eläintäkin, ei ole kirjoitettu ainoas-
9836: taan Wienin ajureille; ne kuuluvat myöskin sikäläisille
9837: professoreille.
9838:                                  Professori Hyrtl,
9839:                                     Wienissä.
9840:                      111, ~. -- Nuorteva.               108
9841: 
9842:       Näihin tunnottomiin, sydämettömiin ja verenhimoi-
9843: siin kokeilijoihin liittyy vielä vaarallisempia henkilöitä,
9844: jotka oppiakseen mahdottomia leikkauksia käyttävät
9845: tusinoittain koiria niitä leikkauksia varten, ja kun eivät
9846: eläimet heti kuole heidän käsissään, niin ovat he ensim-
9847: mäisessä sopivassa tilaisuudessa valmiit sovelluttamaan
9848: tuloksensa onnettomiin keuhkotautia tai syöpää sairas-
9849: taviin ihmisiin. Lääketieteelliset aikakauslehdet ovat
9850: kertoneet pöyristyttäviä kertomuksia tällaisista kokeista,
9851: ja oppineet seurat ovat kuunnelleet näitä inhottavia
9852:  raakuuksia, ilmoittamatta vastenmielisyyttään näihin
9853:  meidän aikanamme yhä useammin tapahtuviin kirurgi-
9854:  siin murhiin.
9855:                                      Professori Hyrtl,
9856:                                          Wienissä.
9857: 
9858:       Näiden ankarien sanojen taustana esitämme pari
9859: vivisektionin suurmiesten lausuntoa. Cyon'in Metho-
9860: dikissa luetaan:
9861:       >Oikean vivisektorin on käytävä toimeensa samoin
9862: riemuavin tuntein, kuin kirurgi menee suorittamaan
9863: vaikeaa leikkausta, josta hän toivoo merkillistä tulosta.
9864: Se, jota pöyristyttää leikata elävää eläintä ja joka pitää
9865: vivisektionia kovana pakkona, hänestä ei tule koskaan
9866: taituria. Sillä tuoteitten huumauksella, joka valtaa
9867: fysiologin, kun hän ammottavasta haavasta, täynnä
9868: verta ja lihapalasia, vetää muutamia hienoja hermo-
9869: säikeitä, on jotain yhteistä sen tulen kera, joka on
9870: innoittanut kuvanveistäjän.»
9871:       Ja suurin vivisektori, minkä aikamme tuntee,
9872: fysiologien kuninkaaksi kutsuttu Claude Bernard kir-
9873: joittaa:
9874:        » Vivisektori ei ole mikään tavallinen mies.   Hän
9875: on oppinut, joka on täydellisesti seuraamansa aatteen
9876: vallassa. Hän ei kuule eläinten valitushuutoja. Hän
9877: ei näe verta, joka juoksee. Hän ei näe mitään muuta
9878: 104          111, 20. -   Vlvisektsioni rangaistavaksi.
9879: 
9880: kuin aatteensa ja sen organismin, joka piilottaa avai-
9881: men niihin salaisuuksiin, joista hän on päättänyt ottaa
9882: selvän.»
9883: 
9884: 
9885: 
9886: 
9887:       Niille, jotka eivät tahdo panna niiden lääkärien
9888: mielipiteelle, jotka kuuluvat vivisektionin vastustajiin,
9889: mitään merkitystä vastoin vallitsevaa lääkäriopinionia
9890: -- muutama sana. On luonnollista, että lääkärit moni-
9891: vuotisten opintojensa ja käytännöllisen kokemuksen
9892: vuoksi ovat itseoikeutetut auktoriteetit, kun on kysymys
9893: ihmisruumiin toiminnasta ja sen hoidosta niin terveyden
9894: kuin sairaudenkin tilassa. Niin se on aina ollut, niin
9895: kauan kuin lääkäreitä on ollut olemassa ja niin on
9896: vielä tänäkin päivänä. Mutta se, joka tästä tulee siihen
9897: tulokseen, että lääkärikunnassa eräänä vissinä aikana
9898: vallitseva katsantokanta sentähden silloin esiintyvistä
9899: käsitystavoista aina on oikein, hän erehtyy suuresti.
9900: Miten tapahtuvat suuret edistykset? Eiköhän siten, että
9901: uusi aate, joka on syntynyt tuon tai tämän yksityisen
9902: mieleen, vähitellen tunkee esiin ja pääsee vallitsevaksi.
9903: Kuta kaulwnäköisempi tämä yksi on, kuta suurempi
9904: askel vanhasta uuteen, sitä vaikeampi suurelle ammatti-
9905: miesten joukolle on asettautua uuden kannalle ja sitä
9906: suurempi vastustus on sillä voitettavanaan ennenkun äsken
9907: vallinnut mielipide on voitettu. Niinpä mitä erilaisim-
9908: milla inhimillisen tutkimuksen ja toiminnan aloilla tuo
9909: ikivanha kokemus alinomaa uusiintuu että sen, mikä
9910: on lähempänä totuutta, kieltää vallitseva koulu. Ja
9911: lääkeopillinen tutkimus on samoin kuin toisetkin tutki-
9912: muksen haarat saanut olla monet kerrat todistajana
9913: uuden aatteen esiintymiselle vieläpä aivan ammattimies-
9914: ten piirin ulkopuolelta ja sitä pitkät ajat eteenkinpäin
9915: pitänyt vääränä, vieläpä tuominnutkin.
9916:       Kyky nähdä selvästi ja kauaksi eri suuntiin ei
9917:                      111, 20. -   Nuorteva.              106
9918: 
9919: ole tavallinen ominaisuus meissä ihmisissä. Jos tähän
9920: vielä lisätään tuo meidän aikamme yksityiskohtiin mene-
9921: minen, niin ymmärrämme kylläkin hyvin miten helposti
9922: tulemme yksipuolisiksi. Lääkärille, joka yksinomaan
9923: tutkii ihmisruumista, on vaara tarjona kiinnittää siihen
9924: koko huomionsa, niin että hän jättää huomioon otta-
9925: matta tai ainakin pitää vähäpätöisenä moraalisten vaikut-
9926: timien merkityksen. Että tämä kostaa itsensä viemällä
9927: tutkimuksen ja lääkäritaidon väärälle tolalle, ei ole
9928: muuta kuin luonnollista, siten vähentäen lääkärin ja
9929: lääkäritaidon merkitystä kärsiville ihmisille. Emme
9930: tarvitse mennä pitkälle löytääksemme tähän valaisevia
9931: esimerkkejä.
9932:       Kysymys juovuttavien juomien merkityksestä, ky-
9933: symys tarttuvista sukupuolitaudeista ja niiden vastus-
9934: tamisesta lankeaa, jos mikä, lääkärien pätevyyden alalle.
9935: Minkä katsantokannan omisti lääkärikunta silloin kun
9936: miehet ja naiset kaikkialla maassamme alkoivat huo-
9937: mauttaa meille väkijuomien todellista arvoa? Kulkivalko
9938: lääkärit tämän työn etunenässä antaen sille mahtavaa
9939: apuaan? Vastauksen kysymykseen tunnemme kaikki.
9940: Missä olivatkaan lääkärimme silloin kun kaukonäköiset
9941: henget noin 20 vuotta sitten alkoivat taistelunsa laillis-
9942: tettua prostitutionia vastaan? hyvin tietäen että hyödyn
9943: siitä täytyy olla vain haavekuva, huolimatta tilastoista
9944: ja perusteluista, joita lääketieteelliseltä taholta on esiin-
9945: tuotu sen puolustukseksi. Mihin suuntaan lääkärikunta
9946: lausui mielipiteensä, voimme päättää jo siitäkin, että
9947: viranomaiset ihan viime päiviin ovat pitäneet yllä tätä
9948: haureuden todellista vahvistamista, ilmeisessä ristiriidassa
9949: voimassa olevien lakien kanssa. Montako lääkäriä sil-
9950: loin korotti julkisesti äänensä sitä vastaan? 15 vuotta
9951: kului ja lääkärikunta tuomitsee laillistetun prostitutionin
9952: hairahduksena hygienisessä merkityksessä.
9953:       Eikö se ole sama näytelmä, joka uudistuu? Eikö
9954: nykyään vallalla oleva suunta ole sokaissut itseänsä
9955: 106          111, 20. -   Vlviaektsloni rangaistavaksi.
9956: 
9957: väittäessään vivisektionin välttämättömäksi lääketieteelli-
9958: selle tutkimukselle ja lääketaidolle? - samalla aikaa
9959: että puhe tutkimusvapaudesta (myöskin moraalisesta
9960: katsantokannasta) Tangitsee monet sen miehistä melkein
9961: jo~kun päähänpiston valtaan.
9962:       Mihinkä johtaa tässä tapauksessa vaatimus tutki-
9963: muksen aivan rajottamattomasta vapaudesta? Minkä-
9964: tähden annetaan kokeilujen pysähtyä eläimiin? Eihän
9965: ole olemassa vivisektoria, joka tietäisi, ettei eläinkokei-
9966: luiden tuloksia suoraa päätä saa sovelluttaa ihmisen
9967: elimistöön. Siihen on ihmisruumis liian erilainen ver-
9968: rattuna koiran, kissan tai muiden eläimien elimistöön.
9969: Miksikä ei siis uloteta kokeita ihmiseenkin? Sairas-
9970: huoneiden parantumattomat sairaat, joiden kuitenkin
9971: pian täytyy kuolla, mielipuolet, jotka ovat vain yhteis-
9972: kunnan rasituksena, köyhät, jotka sairashuoneissa naut-
9973: tivat maksutonta hoitoa, löytölastenkotien lapset, jotka
9974: ovat yhteiskunnan taakkana - eikö ole näiden vuoro,
9975: niinkuin sanotaan, »palvella kärsivää ihmiskuntaa?»
9976:       Claude Bernard, joka saattoi paistaa ja keittää
9977: eläviä kissoja, hän ei sanonut voivansa elävältä leikata
9978: apinaa, sen liikkeet ja katseet muistuttivat hänelle liian
9979: paljon kärsivää ihmislasta. Nykyaikaisille vivisektoreille
9980: on sellainen katsantokanta ihmiseen nähden jo voitettu.
9981: Tosin ei eläviä ihmisiä leikellä, niinkuin suuret tutkijat
9982: muinaisaikoina välistä tekivät, mutta tehdään niillä
9983: enemmän tai vähemmän kiusallisia, terveydelle vahin-
9984: gollisia, ja mitä erilaisimpia kokeita, koetetaan uusia
9985: myrkkyjä ja istutetaan tauteja niinkin vaarallisia kuin
9986: kuppa ja syöpä.
9987:       Että lääkärienkin joukossa löytyy tunnottornia
9988: henkilöitä, joille ei mikään ole pyhää, ei, niin surullista
9989: kuin se itse asiassa onkin, ole ihmeteltävissä. Mutta
9990: kun jalomielisiksi kutsutut lääkärit eivät kieltäydy
9991: toimittamasta kokeiluja ihmisissä olkoonpa verrattain
9992: lievää laatua, niin silloin näkyy varsin selvästi että jotain
9993:                     111, liO. -   Nuorteva.            107
9994: 
9995: sairasta on siinä henkisessä ilmapiirissä, jossa nuoret
9996: lääkärit kasvavat ja kehittyvät. Ja että velvollisuuden-
9997: tunne niitä sairaita kohtaan, jotka luottamuksella ovat
9998: antaneet jotain heidän kalleimmastaan, terveytensä, lää-
9999: kärin käsiin, surullisella tavalla on tylsistynyt vivisek-
10000: torisen hengen vaikuttaessa, siitä on paljo liiankin selviä
10001: todistuksia voidakseen käsittää väärin. Taikka kuinka
10002: voidaan selittää että etevimmissä lääketieteellisissä aika-
10003: kauskirjoissa usein on kirjoituksia, jotka perustuvat
10004: kokeiluihin ihmisissä ja että lääkärien kokouksissa
10005: samantapaisista kysymyksistä keskustellaan saamatta
10006: keneltäkään minkäänlaista vastustusta? Kuinka on
10007: selitettävä seuraava? Eräs tunnettu tiedemies, professori
10008:  Neisser, saksalaisessa Breslaun kaupungissa, kuppataudin
10009:  seerumin keksijä, ruiskutti tätä sairaisiin lapsiin, jotka
10010:  makasivat hänen hospitaalissaan. Kun hän sitten otaksui
10011: tehneensä heidät vastaanottamattamiksi kuppataudille,
10012:  ruiskutti hän heihin kuppasekreettiä todistaakseen, että
10013:  ne todellakin olivat tulleet vastaanottamattamiksi -
10014:  sillä tuloksella, että kaikki lapset saivat kuppataudin.
10015:  Kun tämä tuli tunnetuksi, herätti se niin ankaraa katke-
10016:  ruutta yleisössä että viranomaiset katsoivat olevansa
10017:  pakotetut sekaantumaan asiaan. Neisser erotettiin viras-
10018:  taan siksi, kunnes tuomio, ankara varotus ja 300 mark-
10019:  kaa sakkoa, oli langennut - todellakin kova tuomio 1
10020:  Mitä teki Saksan dermatologinen seura? Niin, se päätti
10021:  kokoontua Breslaussa ilmaistakseen myötätuntoisuuttaan
10022:  j.a kunnioitustaan professori Neisserille. Tämä oli vuonna
10023:   1901. Kun interpellatsioni Neisserin menettelytavasta
10024:  tuli esille Saksan valtiopäivillä ja sisäasiainministeri
10025:  selitti pitävänsä huolen siitä, että sellaisia vääryyksiä
10026:  ei enää saisi tapahtua, huomautti professori Virchow,
10027:  että asetus ministerin lausumassa hengessä olisi suuresti
10028:  surkuteltava, koska se tulisi ehkäisevästi Yaikuttamaan
10029:   tieteen vapaaseen kehitykseen.
10030:         Eräs englantilainen lääkäri, F. Holmes, kirjoittaa
10031: 108            111, 20. -   Vlvisektsioni rangaistavaksi.
10032: 
10033:  1884 englantilaisessa lääkärien aikakauslehdessa (Brit.
10034:  Medic. Journal): - Ensi sijassa täytyy sairashuoneen
10035:  olla kehityslaitos lääkäreille, toiseksi pitää sen lieventää
10036:  kärsivien tuskia ja kolmanneksi valmistaa hoitajattaria,
10037: jota järjestystä johtajain ei pidä olla huomioon ottamatta.
10038:       Ja eräs arvossa pidetty lontoolainen lääkäri de
10039: Wattewille khjottaa eräässä kirjeessä sanomalehdelle
10040:  »Standard» aivan suoraan: ~Minä katson että meidän
10041: lääkärien ei pitäisi salata yleisöltä sitä, missä kiitolli-
10042: suuden velassa se on köyhien miesten ja naisten ruu-
10043: miille. Kaukana siitä että tahtoisivat kieltäytyä anta-
10044: masta sairashuoneille apua ja kannatusta (englantilaisia
10045: sairashuoneita ylläpidetään nimittäin lahjoituksilla) siitä
10046: syystä että sairaat siellä saavat olla lääkärikunnan ko-
10047: keilukenttänä, siinä on juuri syy, miksi ylempien luok-
10048: kien pitäisi päinvastoin vielä tulla anteliaammiksi näitä
10049: laitoksia kohtaan.~
10050: 
10051: 
10052:       Fysiologi voi kyllä esittää kysymyksiä, joihin hän
10053: ei voi saada vastausta, tekemättä väkivaltaa luonnolle.
10054: Sellaiset kysymykset kuin »Voiko koira vielä elää sen
10055: jälkeen kuin sen mahalaukku on poisotettu?» ja »kuinka
10056: kauan voi sorsa olla veden alla tukehtumatta ?» edellyt-
10057: tävät vivisektionia. Ei suinkaan kukaan ajatteleva ih-
10058: minen arvele, että tällaisista kokeista seuraisi vivisek-
10059: tionin välttämättömyys tutkimuksia varten. Mutta miten
10060: paljon perää lienee muuten siinä alituisesti uusitussa
10061: väitteessä, ettei lääketiede voi olla ilman vivisektionia?
10062: Eikö ole omituista, että vaikka viime vuosikymmenien
10063: aikana on ilmestynyt tuhansia kirjoitelmia, jotka nojau-
10064: tuvat vivisektionisiin kokeisiin, niin ei ainakaan meidän
10065: tietääksemme ole ainoatakaan vakavaa yritystä tehty
10066: äskeisen väitteen todistamiseksi. Emme luule erehty-
10067: vämme, jos sanomme, että tuskinpa yksi lääkäri sadasta
10068: on hankkinut itselleen oman käsityksen tässä kysymyk-
10069:                      111, 20. -   Nuorteva.            109
10070: 
10071: sessä. Näin ollen on ymmärrettävää, mikä merkitys
10072: sillä seikalla on, että ylipäänsä löytyy lääkäreitä, jotka
10073: mitä vakavimmin vastustavat vivisektionia, väittäen,
10074: että tämä on ei ainoastaan tarpeeton, vaan vieläpä tie-
10075: teelle vahingollinenkin, koska se muka useammin johtaa
10076: harhateille kuin tuottaa minkäänlaisia luotettavia tulok-
10077: sia. Elkäämme myöskään unhottako, että tarvitaan
10078: rohkeutta astuessa taisteluun omassa piirissä löytyvää
10079: epäkohtaa vastaan, varsinkin kun juuri lääkäripiirissä
10080: on niin voimakas yhteistunto. Vuosi vuodelta kuitenkin
10081: kasvaa niiden luku, jotka todellisen vakaumuksensa
10082: pakoittamina liittyvät vivisektionin vastustajien yhä
10083: taajeneviin riveihin. Moni, joka omin silmin on nähnyt
10084: vivisektionia ja itsekin sitä harjoittanut, kuuluu nyt
10085: jonkun antivivisektioni-yhdistyksen, joita löytyy lukuisia,
10086: johtaviin henkilöihin. Taistelu vivisektionia vastaan
10087: näyttää maailmassa olevan kehittymäisillään mahtavaksi,
10088: siveellisen harmin kannattamaksi kansanliikkeeksi, ja
10089: samalla tavoin kuin raittiusliike, saapi monet terävim-
10090: mät aseensa juuri näitten lääkärien kautta. ·Niinpä
10091: kuului jo muutamia vuosia sitten erääseen englantilai-
10092: seen yhdistykseen noin 50 lääkäriä. Vielä kannattavat
10093: kuitenkin mahtavat voimat vivisektionia Englannissakin,
10094: jossa se kentiesi enimmin raivoaa. Mutta monet seikat
10095: osottavat, että sen aika kuitenkaan ei enää ole pitkälli-
10096: nen. Seuraava tapaus näyttää jo sekin, mihin päin
10097: kehitys on kulkemassa. Äskettäin jätettiin parlamenttiin
10098: anomus siitä, ettei vivisektionia koiriin nähden saisi
10099: harjottaa. Seitsemänsataa tuhatta kansalaista oli sen
10100: allekirjoittanut, ja tuhatkaksisataa lääkäriä oli erityi-
10101: sessä lausunnossaan selittänyt olevansa täydellisesti ano-
10102: muksen puolella.
10103: 
10104: 
10105:       Se hyöty mikä lääketaidolla on ollut vivisektio-
10106: nista voidaan melkein sisällyttää sanoihin serum-terapia.
10107: 110          111, 20. -   Vlvisektslonl rangaistavaksi.
10108: 
10109: Juuri tästä odottaa vallitseva koulu koituvaksi suurim-
10110: man edun lääketieteelle. Tähän suuntaan työskennel-
10111: lään kaikissa lääkeopillisissa korkeakouluissa kovalla
10112: kiireellä. Tauti istutetaan johonkin eläinlajiin, joka on
10113: näyttänyt vastaanottavaisuuttaan. Eläimestä toiseen jat-
10114: ketaan menettelyä, kunnes arvellaan myrkyn saaneen
10115: tarkoituksena olevan luontonsa. Tällöin ollaan valmiit
10116: ihmisten kanssa tehtäviin kokeisiin. Mutta nämä kokeet
10117: maksavat monia ihmisuhria, siitä on ainakin Koch'in
10118: keuhkotauti-serumin historia hyvin valaisevana todis-
10119: teena. Näitten lukuisien uhrieläinten ja muserretun
10120: ihmisonnen ylitse käy kumminkin, niin väitetään, tie
10121:  päämäärää kohden. Kun kerran onnistutaan keksimään
10122:  kaikki ne serumit, joista tiede uneksii, silloin on pää-
10123:  määrä lähellä. Pieni lapsi voi turvallisesti alottaa elä-
10124:  mänsä matkan. Ehkä jo ennen kuin on äidinmaitoa
10125:  maistanut, on se tullut, serumi-ruiskutuksen avulla, tur·-
10126:  vatuksi tuli- ja tuhkarokkoa sekä kurkkumätää vastaan,
10127:  ja toinen toisensa jälkeen seuraavat serumit lavantautia,
10128:  rokkoa, keuhkotautia, vesikauhua, kuppaa, spitalitautia
10129:  y. m. tauteja vastaan. Mutta jospa ilmestyisi uusia
10130:  tautimuotoja vanhojen sijalle? Ei, ihminen saapi ja
10131:  hänen tuleekin luotaan karkottaa sellainen ajatus, sillä
10132:  mitäpä hyötyä muutoin olisi ollut serumeista. Niin,
10133:  vapaasti saapi hän intohirnojaan noudattaa, kuppaa ja
10134:  keuhkotautia ei ole enää tarvis peljätä. Ihmistailo on
10135:  oveluudella luonnon voittanut, siveettömyys ei enää tuo
10136:  mukanaan luonnollisia seurauksiaan, kärsimyksiä. Nojau-
10137:  tuen eläinrääkkäykseen kostaa lääketiede eläinten sorta-
10138:  jalle, vetämällä hänet lokaan. Jos ihmissuvun fysillinen
10139:   terveys on tällaisella hinnalla ostettava, niin on hinta
10140:   todellakin liian korkea. Mutta ihmiselämässä löytyy
10141:   toinenkin tie, tie jota myöten fysillinen ja siveellinen
10142:   kehitys kulkee käsi-kädessä. Ruumiin ja sielun tervey-
10143:   denhoito - tämä on tien nimi - niin yksinkertainen
10144:   ja kuitenkin niin vaikea, niin yksinkertainen, että sen
10145:                     111, 20. -   Nuorteva.             111
10146: 
10147: voi ymmärtää jokainen totuuteen pyrkivä mieli, ja niin
10148: vaikea, syystä että se on voitettavissa ainoastaan itsek-
10149: kään minuuden uhraamisella. Eläintä johtaa vaisto
10150: mahdollisimman täydellisellä tavalla elämään sellaista
10151: elämää, johon kaikki hänen kykynsä sopusointuisesti
10152: vaikuttavat. Ihminen on saanut valintavapauden, mutta
10153: hänen täytyy mukautua siihen, että jokainen poikkeus,
10154: jokainen rikos luontoa vastaan tuopi mukanaan ihmisen
10155: sisäisen tasapainotilan häiriytymisiä. Kalliisti on ihmis·
10156: kunta saanut fysillisessäkin suhteessa maksaa kiihoitta-
10157: vien aineiden hetkelliset nautintoosa ja sen vietin vain
10158: aistillisen tyydyttämisen, jonka kautta luonto on varmen-
10159: tanut myös ihmissuvun lisääntymisen maan päällä.
10160: 
10161: 
10162: 
10163: 
10164:       Suomen kansan edustajat l Elkäämme olko avulli-
10165: sia siihen, että kansamme itsetietoisesti kohtelee sääli-
10166: mättömyydellä heikompia olentoja, sillä se tie johtaa
10167: meidät yhä lähemmä perikatoa.           Korvatkaamme se
10168: hyöty, mikä vivisektionin julmuuksista sanotaan olevan
10169: yhteiskunnallisten tosi -u udistuksien toimeen panemisella.
10170: Työskennelkäämme kaiken vahingollisen poistamiseksi
10171: ja sellaisten olojen aikaansaamiseksi, että jokainen ihmi-
10172: nen maassamme on tilaisuudessa elämään ruumiillisesti
10173: ja henkisesti tervettä elämää. Silloin voimme olla vakuu-
10174: tetut tehneemme sairaan ihmiskunnan hyväksi kaiken
10175: voitavamme.
10176:       Edellä esitetyn nojalla pyydän kunnioittaen edus-
10177: kunnalle esittää, että se ryhtyy niihin toimenpiteisiin,
10178: joiden kautta voimassa olevaan rikoslakiin, 43:nnen
10179: luvun 5:nteen pykälään säädetään lisäys perustelussa
10180: mainittuun suuntaan.
10181:       Ehdotus lisäykseksi rikoslain 19 päivältä joulu-
10182:  kuuta 1889 43:nnen luvun 5:nteen pykälään:
10183: 112          111, 20. -   Vlvisektsloni rangaistavaksi.
10184: 
10185:                  Kaikellainen tuskallinen tai muutoin va-
10186:           hingollinen kokeilu eläimillä olkoon kielletty.
10187:           Joka tätä vastaan rikkoo tai sallii johtamassaan
10188:           laitoksessa jonkun toisen sitä vastaan rikkoa,
10189:           saakoon varotuksen. Ellei hän tästä ota ojen-
10190:           tuakseen, eikä myöskään toisesta varotuksesta,
10191:           tuomittakoon menettämään opettaja- ja lääkäri-
10192:           oikeutensa, enintään yhdeksi vuodeksi. Ellei
10193:           hän vieläkään ojennu, tuomittakoon ainiaaksi
10194:           menettämään edellämainitut oikeutensa.
10195: 
10196:       Helsingissä, 8 päivänä kesäkuuta 1907.
10197: 
10198: 
10199:                                           Santeri Nuorteva.
10200:                        E.
10201: Ehdotus eduskuntaesitykseksi oppivelvollisuuslain
10202:                 säätlmisestä.
10203: 
10204: 
10205: 
10206: 
10207:                                            8
10208:                                                            116
10209: 
10210: 111, 21. -   Esit. ehd. N:o 20.
10211: 
10212:              Nuorteva, Santeri, y. m.: Ehdotus oppivelvolli-
10213:                   suuslaiksi.
10214: 
10215: 
10216: 
10217: 
10218:         S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 1 l e.
10219: 
10220: 
10221:       Kansamme ripeästi astuessa edistyksen tietä on
10222: välttämätöntä ulottaa tiedon ja tieteen valo valaisemaan
10223: maamme syrjäisimmätkin kolkat, tarjota sivistyksen
10224: hedelmiä kaikkien kansalaisten nautittavaksi. Paljon
10225: on tässä suhteessa laiminlyöty. Lukemattomat ovat ne
10226: köyhistä kodeista lähteneet kansalaiset, joille yhteis-
10227: kunta, joka kyllä tiedon ja taidon kaikella voimalla on
10228: avustanut elämän päiväpaisteessa elävät luokat, ei ole
10229: antanut pienintäkään henkisen kehityksen tilaisuutta.
10230: Kansakoulujen vähäinen lukumäärä ja riittämätön ope-
10231: tus, kiertokouluopetuksen tyhjyys ja mitättömyys ovat
10232: jättäneet suuria joukkoja kansan miehiä ja naisia vaille
10233: sivistyksen apua taistelemaan kovaa taistelua olemassa
10234: olostaan. Mitä yhteiskunta näin on rikkonut on tus-
10235: kin enää korjattavissa. Mutta meidän aikamme vel-
10236: vollisuus on valvoa ettei tämä syytös lankea meihin,
10237: jotka nyt tahdomme järjestää yhteiskunnalliset olot
10238: kaikkien kansankerrosten yhtälåisiä oikeuksia silmällä-
10239: pitäen.
10240:       Meidän on katsottava, että se joukko, joka nyt
10241: seisoo elämänsä kynnyksellä, jonkun ajan kuluttua
10242: valmiina astumaan taisteluun jatkamaan sitä työtä, jota
10243: nyt tehdään yhteiskunnan nostamiseksi vuosisatojen
10244: sorrosta ja loasta, että se ryhtyy tähän työhön varus-
10245: tettuna niillä tiedon aseilla, joita yhteiskunta tähän
10246: 116        111, 21. -- Opplvelvolllauualaln aiätimlaeatli..
10247: 
10248: saakka niin suuressa määrässä on kieltänyt heidän van-
10249: hemmiltaan.
10250:       Oppivelvollisuus on säädettynä useimmissa Euroo-
10251: pan kulttuurimaissa ja on siellä - niin puutteellinen
10252: kun se monessa maassa onkin - osoittautunut voi-
10253: makkaaksi edistyksen myötävaikuttajaksi. Tämän laki-
10254: esityksen tarkoitus on juuri oppivelvollisuuden käytän-
10255: töön paneminen meidänkin maassa.
10256: 
10257: 
10258: 
10259:        Oppivelvollisuus ei saavuta tarkoitettua tarkoitusta,
10260: jos se ulottuu ainoastaan alkeellisempaan opetukseen,
10261: luku- ja kii:joitustaidon antamiseen. Sen täytyy ulottua
10262: laajemmalle, antaa elämään menijälle mahdollisimman
10263: laajat ja monipuoliset tiedot yhteiskuntaelämän ja ylei-
10264: sen tieteen eri aloilta. Sentähden olemme esittäneet
10265: seitsemän vuotisen opetusajan ja erityisesti maininneet
10266: että opetuksen täytyy etupäässä kohdistua luonnontie-
10267: teellisten ja yhteiskunnallisten tietojen kartuttamiseen.
10268: Erittäin tärkeätä on kuitenkin - erittäinkin mitä his-
10269: torian ja yhteiskuntaopin opetukseen tulee - että tämä
10270: opetus esittää maailmanhistorialliset tapaukset ja niistä
10271: johtuvat periaatteet niiden oikeassa valossa, todellakin
10272: johtaen nuorisoa etsimään totuutta ja ihmisyyttä, peittä-
10273: mäitä heidän terveeseen harkintaan perustuvaa katsanto-
10274: kantaa vuosisatojen aikana kehittyneitten ennakkoluu-
10275: lojen taakse.
10276:        Uskonnonopetuksen välttämättömyydestä koulu-
10277: opetusaineena on sangen eriäviä käsitteitä. Kuitenkin
10278: voinee löytyä yksimielisyyttä siitä, ettei sitä mitenkään
10279: voi puolustaa pakollisena oppiaineena. Tämän johdosta
10280: olemme esillä olevan lain toisessa pykälässä ehdotta-
10281: neet sen vapaaehtoiseksi tekemistä.
10282:        Löytyy eriäviä mielipiteitä ajasta milloin lasten
10283: opetus on alkava. Olemme puolestamme katsoneet
10284:                   111, 21. -   Nuorteva, y. m.          117
10285: 
10286: seitsemännen ikävuoden siksi ajaksi, jolloin lapsi niin
10287: ruumillisen kun henkisenkin kehityksensä nojalla on
10288: soveliain opetuksen alottamiseen. Kuitenkin on laki-
10289: ehdotuksessa myönnetty tilaisuus aikaisemmankin opin
10290: alottamiseen.
10291:       Aisti viallisista, mielivikaisista tahi muuten varsi-
10292: naisen oppivelvollisuuden suorittamisesta estetyistä lap-
10293: sista on yhteiskunnan tietysti huolta pidettävä. Laki-
10294: ehdotuksen 21 ja 22 pykälissä on ehdotettu toimen-
10295: piteitä tämän järjestämiseksi. Suuremmat kaupunki-
10296: kunnat ovat siinä asetetut kantamaan suurempia vel-
10297: vollisuuksia kuin muut kunnat. Tämä niiden suurem-
10298: man varallisuuden tähden, joka tietysti velvoittaa suu-
10299: rempiin uhrauksiin.
10300:       Tärkeätä on että samassa kun veivoitetaan van-
10301: hemmat panemaan lapsensa kouluun, myöskin pidetään
10302: huolta siitä, että he ilman puutteetta voivat tämän koulun-
10303: käyntinsä suorittaa. On sentähden ehdotettu toteutetta-
10304: vaksi oppilaskoti- ja kouluruokalaperiaate, joka menes-
10305: tyksellä on otettu käytäntöön useassa maassa. Ope-
10306: tuksen maksuttomuus ja opetusvälineiden maksuton
10307: käyttäminen ovat myöskin koulunkäynnin helpotusta
10308: tarkoittavat toimeenpiteet, samassa kuin ne ovat sen
10309: periaatteen ilmaisut että lastenopetuksesta huolehtiminen
10310: on yhteiskunnan yhteinen velvollisuus.
10311:       Ruumiinharjoituksille ja terveydenhoidolle on an-
10312: nettava tärkeä sija lasten kasvatuksessa. Lakiehdotuksen
10313: 16 pykälässä lausuttua vaatimusta opetusajan viidennen
10314: osan uhraamisesta tähän tarkoitukseen ei siis katsottane
10315: kohtuuttomaksi.
10316:        Tärkeä sija oppivelvollisuuslaissa on määräyksillä
10317: lain noudattamisen valvomisesta; tämä valvominen on
10318: jätetty koulujen johtokuntien huoleksi ja saavat he tar-
10319: peen vaatiessa vedota tuomioistuinten ratkaisuvaltaan.
10320:        Arveluttavin kohta tämän uudistuksen toimeen-
10321: panossa on kuitenkin se melkoinen rahallinen meno,
10322: 118        111, 21. -   Oppivelvollisuuslain säiitämlsestä.
10323: 
10324: joka tämän kautta joutuu kuntien ja valtion suori-
10325: tettavaksi. Kun uudistuksen toimeenpaneminen kuitenkin
10326: on ehdotettu tehtäväksi niinkin pitkän ajan kuin kym-
10327: menen vuoden kuluessa, jakautuvat menoerät eri vuo-
10328: siin ja täten helpottavat muuten ehkä hyvinkin raskaat
10329: rasitukset.
10330:       Ylläesitetyn nojalla rohkenemme eduskunnalle
10331: kunnioittaen esittää seuraavan lakiesityksen:
10332: 
10333: 
10334: 
10335: 
10336:              Ehdotus oppivelvollisuuslaiksi.
10337: 
10338:                              1 LUKU.
10339: 
10340:                         Yleiset määräykset.
10341: 
10342:                           § 1.
10343:      Jokaiselle lapselle on tämän lain mukaan annet-
10344: tava opetusta yleensä niissä taidoissa ja tieteissä, jotka
10345: ja siinä määrässä kuin ne sisältyvät tahi vast'edes tu-
10346: levat sisältymään tämän lain 14 ja 15 pykälissä mai-
10347: nittuun kansalaiskoulun opetussuunnitelmaan.
10348: 
10349:                                 § 2.
10350:      Oppivelvollisuus        älköön      kuitenkaan       tarkoittako
10351: uskonnonopetusta.
10352:                            § 3.
10353:      Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alussa sinä
10354: vuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän vuotta
10355: ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jonka
10356: kuluessa lapsi täyttää neljätoista vuotta.
10357: 
10358:                         § 4.
10359:     Jos lapsi ennen neljättätoista ikävuottaan on läpi-
10360: käynyt kansalaiskoulun tahi muuten on suorittanut
10361:                   111, 21. -    Nuorteva, y. m.        119
10362: 
10363: vastaavan oppimäärän, pidettäköön hän oppivelvollisuu-
10364: tensa suorittaneena.
10365:                           § 5.
10366:      Erittäin painavien syitten tähden saakoon lapsi
10367: vapautusta oppivelvollisuuden suorittamisesta joko koko-
10368: naan tahi osaksi, koulun johtokunnan yksissä neuvoin
10369: koulun opettajiston kanssa tekemän päätöksen nojalla.
10370:      Näin vapautettuun lapseen nähden olkoon voimassa
10371: mitä tämän lain 28:ssa ja 29:ssa pykälissä on säädetty.
10372: 
10373: 
10374:                                2 LUKU.
10375: 
10376:             Oppivelvollisuuden järjestämisestä.
10377: 
10378:                                 § 6.
10379:       Jokaisessa kunnassa tulee olla riittävä määrä kan-
10380: salaiskouluja niin sijoitettuina, että lapsilla kotoansa
10381: oman piirinsä kouluun yleensä ei ole pitempää matkaa
10382: kuin viisi kilometriä.
10383:                            § 7.
10384:       Kunnissa, joiden asukasluku ei nouse kt~skimäärin
10385: kolmeen kutakin neliökilometriä kohti, olkoot suurem-
10386: matkin piirit sallitut. Siinä tapauksessa on koulun
10387: yhteyteen perustettava oppilaskoti, josta pitempimatkaiset
10388: oppilaat saakoot tarkoituksenmukaisen, piirilääkärin
10389: hyväksymän asunnon ja ravinnon ynnä muun tarpeel-
10390: lisen huolenpidon.
10391:                            § 8.
10392:       Edellisessä pykälässä mainittuja oppilaskoteja pe-
10393: rustettakoon myöskin muihin maalaiskuntiin vähintäin
10394: yksi kuhunkin. Näissä kodeissa pidettäköön huolta
10395: oppivelvollisuuttaan suorittavista lapsista, joita vanhem-
10396: ma~ köyhyyden tähden eivät voi kouluttaa tahi joilla
10397: tästä laista poikkeavan piirijaon tähden on viittä kilo-
10398: metriä pitempi koulumatka.
10399: 120         111, 21. -   Oppivelvollisuuslain säätämisestä.
10400: 
10401:                                  § 9.
10402:       Kaupunkikuntiin on jokaisen kansalaiskoulun yh-
10403: teyteen järjestettävä ruokaloita, joissa varattomaio van-
10404: hempain koulussa oleville lapsille vähintäin kerta päi-
10405: vässä tarjotaan lämmintä ja ravitsevaa ruokaa.
10406: 
10407:                           § 10.
10408:       Kansakoulupiiriin, jossa asuu sekä suomen- että
10409: ruotsinkielinen väestö, on kunta velvollinen niitä oppi-
10410: velvollisia lapsia varten, joilla on vähemmistön kieli
10411: äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuksesta perus-
10412: tamaan ja ylläpitämään pysyvän kansalaiskoulun, jos
10413: lasten lukumäärä nousee kolmeenkymmeneen.
10414:       Jos lasten lukumäärä yhdessä piirissä on vähempi,
10415: mutta kunnan eri piireissä yhteensä löytyy vähintäin
10416: kolmekymmentä oppivelvollisuusijässä olevaa vähem-
10417: mistön kieltä käyttävää lasta, perustettakoon heille yh-
10418: teisen koulun yhteyteen 7:ssä ja 8:ssa pykälässä mainittu
10419: oppilaskoti, joka on pitempimatkaisien ja köyhien
10420: käytettävänä.
10421:                           § 11.
10422:       Opetus kansalaiskouluissa on maksuton piirissä
10423: asuyain tahi siellä työskenteleväin vanhempain lapsille.
10424:       Jos joku tahtoo kouluttaa lapsensa jonkun toisen
10425: piirin koulussa, sopikoon ehdoista asianomaisten kanssa.
10426: 
10427:                                 § 12.
10428:       Oppilaskotien ja ruokalojen käyttäminen olkoon
10429: maksuton tunnetusti varattomaio vanhempain lapsille.
10430: Muilta kannettakoon maksu koulun johtokunnan har-
10431: kinnan mukaan ja kunkin varallisuussuhteita, huomioon-
10432: ottaen vähintäin 20 ja korkeinlain 50 penniä päivältä.
10433: 
10434:                            § 13.
10435:       · Oppikirjat ja muut koulutarpeet hankittakoon kun-
10436:                   111, 21. -   Nuorteva, y. m.          121
10437: 
10438: nan varoilla ja maksutta annettakoon kullekin oppilaalle
10439: omaksi.
10440:                            § 14.
10441:       Kansalaiskoulukustannusten huojentamiseksi on
10442: maalaiskunta oikeutettu saamaan valtiovaroista koulun
10443: rakentamiseksi tarvittavan rahamäärän lainaksi, ei kui-
10444: tenkaan enempää kuin 15,000 markkaa yhden opettajan
10445: koulua varten ja 6,000 markkaa jokaista lisäopettaja-
10446: paikkaa varten sekä korkeintaan 15,000 markkaa oppilas-
10447: kodin rakentamiseksi.
10448:       Harkittua kunkin kunnan varallisuusolot, myön-
10449: nettäköön nämä lainat joko kokonaan korottomina tahi
10450: korkeintaan 4 1/2 prosentin korolla rasitettuina. Kuitenkin
10451: on lainanoliaja velvollinen, kunnes laina on kokonaan
10452: maksettu, vuosittain suorittamaan kuoletusmaksun, joka
10453: nousee vähintäin kahteen prosenttiin lainan alkuperäi-
10454: sestä määrästä.
10455: 
10456:                            3 LUKU.
10457: 
10458:               Kansalaiskoulun järjestämisestä.
10459: 
10460:                                § 15.
10461:       Kansalaiskoulu on pysyvä. Siinä on seitsemän vuosi-
10462: luokkaa, joista kahdessa alimmassa annetaan opetusta
10463: pääasiallisesti luku- ja kirjoitustaidossa sekä luvun-
10464: laskemisen aikeissa. Ne\jä seuraavaa luokkaa muodos-
10465: tavat päättyvän oppijakson, jossa opetus tarkoittakoon
10466: luonnontieteellisten ja yhteiskunnallisten tietojen hank-
10467: kimista ja kartuttamista, silmälläpitäen käytännöllisen
10468: kansalaiselämän tarpeita. Seitsemäs vuosiluokka käy-
10469: tettäköön käytännöllisiin toimiin ja ammatteihin val-
10470: mistavaa opetusta varten.
10471: 
10472:                                § 16.
10473:      Vähintäin viides osa kussakin luokassa käyteltä-
10474: 122        111, 21. -   Oppivelvollisuuslain säätämlsestä.
10475: 
10476: vänä olevasta opetustuntimäärästä käytettäköön ruumiin-
10477: harjoituksiin ja terveydenhoito-opetukseen.
10478: 
10479:                                 § 17.
10480:      Vuotuinen oppiaika on koulun kahdella alimmalla
10481: vuosiluokalla vähintäin kuusikymmentä ja enintäin yksi-
10482: satakolmekymmentäkaksi päivää sekä muilla luokilla
10483: vähintäin yksisataviisikymmentä ja enintäin kaksisataa
10484: päivää vuodessa.
10485: 
10486:                                § 18.
10487:       Älköön     yhdessä      opetettako      useampia kuin   50
10488: oppilasta.
10489:                                 § 19.
10490:     Oppilaskodeissa noudatettakoon johtokuntien laati-
10491: mia ja Kouluylihallituksen sekä Lääkintöhallituksen
10492: hyväksymät järjestys- ja ohjesäännöt
10493: 
10494:                                 § 20.
10495:       Kunkin koulun ja oppilaskodin niin edistystä kuin
10496: talouttakin hoitaa ja valvoo kutakin koulua varten kunta-
10497: kokouksessa valittu johtokunta.
10498: 
10499: 
10500:                              4 LUKU.
10501: 
10502:                         Erityisopetuksesta.
10503: 
10504:                                 § 21.
10505:       Oppivelvollisuusijässä olevat aistivialliset ja tylsä-
10506: mieliset lapset, jotka tämän lain 4 §:n mukaan ovat va-
10507: pautetut oppivelvollisuudesta, tulee kansalaiskoulujohto-
10508: kuntien ilmoittaa kunnallislautakunnalle tahi kaupungin
10509: maistraatille, joka lähettäköön näistä lapsista vuosittain
10510: luettelon aistivialliskoulujen tarkastajalle koulutoimen
10511: ylihallituksessa sekä toimittakoon heistä kunkin siihen
10512:                    111, 21. -   Nuorteva, y. m.           123
10513: 
10514: kasvatuslaitokseen, johon hän tarkastajan määräyksen
10515: mukaan on pantava.
10516:       Edellisessä momentissa mainittuja laitoksia pitää
10517: valtio voimassa. Kustakin sinne lähetetystä oppilaasta
10518: suorittakoon asianomainen kunta korkeintaan sata mark-
10519: kaa vuodessa.
10520: 
10521:                                 § 22.
10522:       Mitä edellisessä pykälässä sanotaan, älköön kos-
10523: keko kaupunkikuntia, joissa on enemmän kuin 6,000
10524: asukasta. Tämänlaiset kaupungit ovat velvolliset omalla
10525: kustannuksella ylläpitämään Koulutoimen ylihallituksen
10526: valvonnan alla olevia, tarkoituksenmukaisia kouluja
10527: aistiviallisia, tylsämielisiä ja yleensä niitä varten, jotka
10528: tämän lain 4 § nojalla ovat vapautetut oppivelvollisuu-
10529: desta.
10530: 
10531: 
10532:                             5 LUKU.
10533: 
10534:         Oppivelvollisuuden täyttämisen valvonnasta.
10535: 
10536:                                 § 23.
10537:       Viimeistään kolme kuukautta ennen lukuvuoden
10538: alkua tehköön kunkin piirikoulun johtokunta tarkan
10539: luettelon piiriin kuuluvista, oppivelvollisuusijässä ole-
10540: vista lapsista ja kehoittakoon huolehtimaan lasten van-
10541: hempia määrätyn opetuksen antamisesta lapsilleen.
10542: 
10543: 
10544:                                 § 24.
10545:       Lukuvuoden alkaessa tehköön johtokunta luettelon
10546: niistä oppivelvollisista lapsista, jotka eivät ole ilmoittau-
10547: tuneet kouluun pyrkiviksi ja ottakoon viipymättä sel-
10548: vän siitä, missä määrässä on huolehdittu heidän lain-
10549: mukaisesta opetuksestaan.
10550: 124        111, 21. -   Oppivelvollisuuslain säätämisestä.
10551: 
10552:                                 § 25.
10553:       Jos johtokunta huomaa laiminlyöntiä tämän suh-
10554: teen tahi lukuvuoden kestäessä toimeenpantujen tutki-
10555: musten nojalla havaitsee tällaisen opetuksen olevan
10556: riittämättömän tahi kokonaan laiminlyödyn, antakoon
10557: asianomaisille varoituksen. Jolleivät he siitä ota ojen-
10558: tuakseen, ilmoittakoon heidät viralliselle syyttäjälle tuo-
10559: mioistuimen edessä syytettäviksi.
10560: 
10561:                           § 26.
10562:       Jos tuomioistuin jonka käsittelyn alaiseksi tämän-
10563: laatuiset asiat joutuvat, asiata tutkittuaan näkee asian-
10564: omaiset vanhemmat olevan syylliset ihnoitettuun laimin-
10565: lyömiseen, tuomittakoon heidät korkeintain kahden-
10566: sadan markan sakkoon. Jolleivät he siitä ota ojentuak-
10567: seen, tuomittakoon heidät menettämään kasvatusoikeu-
10568: tensa lapsiin ja annettakoon lapsi holhouslautakunnan
10569: hoidettavaksi. Kustannukset tällaisesta hoidosta suorii-
10570: takoot lapsen vanhemmat.
10571: 
10572:                                 § 27.
10573:      Jos lapsi omasta alotteesta ja vanhempain suostu-
10574: muksetta laiminlyö koulukäyntinsä, tulee vanhempain
10575: koulun johtokunnan kanssa harkita syyt tähän laimin-
10576: lyömiseen sekä, jos lapsen koulussa pitäminen katso-
10577: taan mahdottomaksi, muulla tavalla järjestää sen ope-
10578: tuksen. Jolleivät lapsen vanhemmat suostu tähän, rat-
10579: kaistakaan asia tuomioistuimen edessä.
10580: 
10581:                               6 LUKU.
10582: 
10583:                         Erinäiset määräykset.
10584: 
10585:                         § 28.
10586:      Kaikki kansalaiskoulujen ja oppilaskotien perusta-
10587: misesta johtuvat menot suorittakoon kunta.
10588:                     111, 21. -   Nuorteva, y. m.                125
10589: 
10590:                                  § 29.
10591:       Tämän lain määräyksen nojalla on opetus järjes-
10592: tettävä kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin
10593: tämä laki astuu voimaan.
10594: 
10595:                           § 30.
10596:      Koulutoimen ylihallituksen on valvottava tämän lain
10597: täytäntöönpanon järjestämistä sekä ajoissa vaadittava
10598: kunnilta seikkaperäisiä ehdotuksia siitä. Kuntien laatimat
10599: ehdotukset ovat sovelluteltavat käytäntöön vasta silloin
10600: kun Koulutoimen ylihallitus on ne hyväksynyt.
10601: 
10602:                           § 31.
10603:      Tässä laissa tarkoitetaan sanalla » vanhemmah
10604: yleensä niitä, jotka lain. mukaan ovat velvolliset pitä-
10605: mään huolta lapsista.
10606: 
10607:                                  § 32.
10608:     Tämä     laki     astuu       voimaan     syyskuun 1       p:nä
10609: vuonna 19
10610:                          § 33.
10611:       Mitä voimassa olevien lakien ja asetusten nojalla
10612: on säädetty kansakouluista olkoon voimassa kansalais-
10613: kouluunkin nähden, mikäli ei ole toisin määrätty tässä
10614: laissa.
10615:      Helsingissä kesäk. 8 p:nä 1907.
10616: 
10617:     Santeri Nuorteva.                      Abel Suomalainen.
10618:     Maria Raunio.                          Hilja Pärssinen.
10619:     Antti Pekka Hämäläinen.                Walfrid Perttilä.
10620:     Josua Järvinen.                        J. R. Merinen.
10621:     Sulo Wuolijoki.                        Väinö Tanner.
10622:     Oskari Jalava.
10623:                        F.
10624: Tuomioistuinlaitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä
10625:               koskevia anomuksia.
10626:                                                                129
10627: 
10628: 111, 22. -   Anom. ehd. N:o 47.
10629: 
10630:              Wiljomaa, J. E. y. m.: Tuomioistuinlaitosta ja
10631:                    oikeudenkäyntiä koskevan lainsäädännön
10632:                    uudistamisesta.
10633: 
10634: 
10635: 
10636: 
10637:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
10638: 
10639: 
10640:       Kieltämätöntä lienee, että lainsäädäntötyön, voidak-
10641: seen kunnolla täyttää ylevää tarkotustansa, tulee aina
10642: pysyä kansan muun kehityksen rinnalla.
10643:       Vuoden 1734 laki, joka tunnustetusti on täyttänyt
10644: suurimmatkin vaatimukset mitä kaikin puolin etevään
10645: lakiin nähden voidaan asettaa, on aikojen kuluessa mo-
10646: nessa tärkeässä kohden tullut perinpohjin uusituksi,
10647: kuten on laita esim. rikos-, rangaistus- ja ulosottokaarien.
10648: Mutta mitä tulee tuomioistuimia ja oikeudenkäyntiä
10649: koskevaan lainsäädäntöön, on kehitys siinä jäänyt hy-
10650: vinkin takapajulle.
10651:       Kuitenkin on kansamme kaikissa kerroksissa jo
10652: kauan aikaa ollut vallalla tyytymättömyys lainkäyt-
10653: töömme. Sitä on moitittu epäluotettavaisuudesta ja
10654: myöntää täytyykin että varsinkin alioikeuksissamme,
10655: joissa lainoppineena jäsenenä toimii useimmissa tapauk-
10656: sissa nuori ja kokematon tai muista syistä taitamaton
10657: virkamies, on lainkäyttömme muodostunut sellaiseksi,
10658: ettei se likimainkaan tarjoa sitä varmuutta asioitten lain-
10659: ja oikeudenmukaisesta käsittelystä ja ratkaisemisesta
10660: kuin oikeutta hakevat kohtuudella voivat vaatia. Mutta
10661: tyytymättömyys on ollut suuri erittäinkin siihen hitau-
10662: teen, joka meillä ilmenee oikeusjärjestyksen ylläpitämi-
10663: sessä, sitä vastaan tehtyjen rikosten saattamisessa ran-
10664:                                                            9
10665: 130                111, 22. -   Viljomaa, y. m.
10666: 
10667: gaistukseen ja oikeusturvan hankkimisessa kansalaiselle
10668: silloin kun hän on sen tarpeessa. Vähäpätöisinkin
10669: oikeudenkäynti voidaan venyttää viisi, jopa useamman-
10670: kin vuoden kestäväksi, jos asianosaisessa vaan on tar-
10671: peeksi viivytyshalua ja tottumusta kaikkien niiden vii-
10672: vytyskeinojen käyttämiseen, joita nykyiset lainkäyt-
10673: töämme koskevat lakisäädökset niskoittelevalle tarjoavat.
10674: Sanomattakin on selvää että oikeusturva, jos sitä ei
10675: nopeaan ja aikanaan saada, käy sangen vähäarvoiseksi,
10676: jopa joskus aivan arvottomaksikin.
10677:        Vuoden 1891 valtiopäivillä anoivatkin säädyt että
10678: hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tuomioistuinlaitosta ja
10679: oikeudenkäyntiä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi,
10680: josta oli seurauksena että hallitus seuraavana vuonna
10681: asetti tätä tarkotusta varten erityisen komitean.· Sittem-
10682: min on tämä komitea, paitsi erinäisiä osittaisia muu-
10683: toksia puheena olevaa alaa koskeviin lakeihin, vuoden
10684: 1900 lopussa saanut valmiiksi ehdotukset tuomioistui-
10685:  mia sekä riita- ja rikosasiain oikeudenkäyntiä koske-
10686: viksi laeiksi kuin myöskin ehdotuksen Suomenmaan
10687: oikeudelliseksi jaoksi.
10688:        Mutta vaikka tuon komitean töiden valmistumi-
10689: sesta siis on kulunut lähes seitsemän vuotta, ei maan
10690:  eduskunnalle kuitenkaan vieläkään ole jätetty mitään
10691: esitystä siitä. Syyt tähän viipymiseen ovat tosin ym-
10692: märrettävissä. Pääasiallisena syynä lienee näet pidet-
10693: tävä se pysähdys, joka epäsuotuisain valtiollisten olo-
10694: jemme vuoksi kyseessä olevana aikana pääsi lakiemme
10695: kehitystyössä vallalle. Mutta sitä suurempi aihe onkin
10696: nyt koettaa saada se, mitä näin on menetetty, mahdol-
10697: lisimman pikaisesti korjatuksL Tiedämme kyllä, että
10698: kotimainen hallitus on aikeissa valmistaa ehdotuksen
10699: armolliseksi esitykseksi tuomioistuimia ja oikeuden-
10700: käyntiä koskevan lainsäädäntömme uudistamiseksi,
10701: mutta tietoomme on toiselta puolen tullut, ettei tällaista
10702:  esitystä ole odotettavissa vielä ensi vuotena eikä toden-
10703:              111, 22. -   Oikeudenkäyntilaitoksen uudist.   131
10704: 
10705:    näköisesti edes sitä seuraavanakaan. On sen vuoksi
10706:    syytä että eduskunta saattaa hallituksen tietoon että
10707:    eduskunta pitää mainitun lainsäädäntöalan uudistusta,
10708:    ei ainoastaan mitä kipeimmän tarpeen vaatimana, vaan
10709:    myöskin kaikkein kiireellisimpäin asioitten lukuun
10710:    asetettavana.
10711: ""        Sitäpaitsi on mielestämme tärkeätä, että, jos esi-
10712:    tyksen valmistaminen mainitun lainsäädäntöalan koko-
10713:    naisuudessaan uudistamiseksi syystä tai toisesta viiväs-
10714:    tyisi, hallitus, seuraten tähänastista menettelytapaa, ryh-
10715:    tyisi sillävälin laatimaan ehdotuksia sellaisiksi osittai-
10716:    siksi uudistuksiksi, jotka voidaan toimeen panna riippu-
10717:    matta tuon alan perinpohjaisesta muuttamisesta.
10718:           Tällaisen osittaisen muutoksen kautta voitaisiin
10719:    saada tuntuvaa parannusta aikaan ainakin mitä tulee
10720:    lainkäytön juotuisammaksi tekemiseen. Mitään sanot-
10721:    tavia osittaisia parannuksia ei liene ajateltavissa lain-
10722:    käytön joutuisammaksi tekemiseen nähden alioikeuk-
10723:   sissamme, kun hitaisuus siellä johtuu suurimmaksi
10724:    osaksi tuomioistuimissamme käytetystä n. k. kirjallisesta
10725:    menettelytavasta ja siitä että maalla pidetään ainoas-
10726:   taan kahdet käräjät vuodessa ja nämät syyt ovat siis
10727:   poistettavissa ainoastaan koko oikeudenkäyntilaitoksen
10728:    perinpohjaisen uudistamisen yhteydessä. Mutta hovi-
10729:    oikeuksissamme on asianlaita aivan toinen. Kuten tun-
10730:   Df~ttu on käsittelemättä jääneiden, vuodesta toiseen siir-
10731:   tyvien juttujen luku niissä yhä kasvanut. Niinpä esim.
10732:   veto-asioissa antavat hovioikeudet tuomionsa vasta 2 a 3
10733:   vuotta senjälkeen kuin ne ovat sisään jätetyt. Syynä
10734:   tähän surkeaan asiain tilaan on mainittu ne mullistuk-
10735:   set, jotka tapahtuivat hovioikeuksissa v. 1902 ja 1903
10736:   ja joiden johdosta hovioikeudet joitakin aikoja kituivat
10737:   virkamiesten puutetta. Luonnollisesti suureni juttujen
10738:   kasaantuminen tämänkin johdosta jonkun verran, mutta
10739:   puheenalainen epäkohtahan oli olemassa jo kauan sitä
10740:   ennenkin. Pääasiallinen syy on siis etsittävä toisaalta.
10741: 132                 111, 22. -   Viljomaa, y. m.
10742: 
10743: Yksi sellainen on mielestämme löydettävissä hovioikeuk-
10744: siemme nykyisessä työtavassa, siihen luettuna myöskin
10745: asianosaisille annettavien toimituskirjain laatiminen, jota
10746: paitsi juttujen kasaantumiseen vaikuttaa osaltaan sekin
10747: tosiasia, että kuta kauemmin asiat viipyvät ylemmissä
10748: oikeuksissa, sitä suuremmaksi käy niskoittelevalle riita-
10749: puolelle houkutus vetää alioikeuden päätös, johon häni
10750: muuten olisi tyytynyt, ylemmän oikeuden tutkittavaksi.
10751: Ja nämät syyt ovat sitä laatua että ne voidaan väli-
10752: aikaisillakin säädöksillä poistaa.
10753:        Mitä nyt ensin tulee hovioikeuden työtapaan, joka
10754: muuten on jo ollut kahdessakin hallituksen komiteassa
10755: pohdinnan alaisena, on yleisesti myönnetty että paljon
10756: aikaa voitettaisiin, jos asioiden esittäminen ja asiakirjain
10757: lukeminen järjestettäisiin uudelle järkiperäisemmälle
10758: kannalle. Toimituskirjain laatiminen taas on sikäli kun
10759: se nyt on järjestetty kerrassaan hyljättävä. Suurin osa
10760: hovioikeuden jäsenten ja virkamiesten ajasta menee
10761: tätä nykyä turhanaikaiseen kotona suoritettavaan kir-
10762: joitustyöhön. 0. K.:n 22. luv. mukaan on hovioikeu-
10763: teen vedotuissa jutuissa ennen niiden ratkaisemista an-
10764: nettava kirjalliset kertomukset, joiden mukaisesti sitte
10765: hovioikeuden tuomiot laaditaan. Näissä ensin maini-
10766: taan itse asia ja mistä riita asianosaisten välillä oikeas-
10767: taan on ja sitten kerrotaan lyhykäisesti sisällykseltään
10768: ne kirjalliset perusteet, joita he ovat riitakirjoihinsa liit-
10769: täneet, kukin vuosi ja päivälukunsa mukaan. Luulisi
10770: ehkä että kirjallisen kertomuksen laatija tuon työn suo-
10771: ritettuaan olisi täysin perehtynyt asiaan, mutta niin ei
10772: suinkaan tarvitse olla asian laidan. Kertomusta laa-
10773: tiessa on hänen huomionsa ollut suurimmaksi osaksi
10774:  kiintynyt muodollisuuksiin. Valitusasioissa ei tosin kir-
10775: jallisia kertomuksia anneta, mutta niissäkin kirjoitetaan
10776: päätökset liian pitkiksi. Kuitenkaan ei senaatin eli
10777: korkeimman tuomioistuimen käsiteltäviksi hovioikeuk-
10778: sista saatettuja juttuja siellä voida missään tapauksessa
10779:          111, 22. -
10780:                                      •
10781:                       Oikeudenkäyntilaitoksen uudlst.     133
10782: 
10783: ratkaista yksinomaan hovioikeuden tuomioiden ja paa-
10784: tösten nojalla, vaan alioikeuksissa syntyneet asiakirjat
10785: joka tapauksessa ovat korkeimman tuomioistuimen tuo-
10786: mioiden ja päätösten perusteena. Ja kun toiselta puo-
10787: len asianosaiset ilman tuollaista tuomioihin ja päätök-
10788: 3iin sisältyvää selontekoakio tietävät mitä he itse ovat
10789: alioikeudessa asiassa lausuneet, on turhaa työvoimien
10790: haaskausta että hovioikeuksien toimituskirjain laatimi-
10791: seen uhmtaan niin paljon aikaa kuin nyt tapahtuu.
10792: Asia olisi mielestämme yksinkertaisesti järjestettävissä
10793: siten, että toimituskirjat laadittaisiin sisältäviksi, paitsi
10794: asianosaisten nimiä ja alioikeuden päätöksen päivää
10795: sekä pari kolme sanaa käsittävää ilmoitusta siitä mitä
10796: asia koskee, ainoastaan hovioikeuden lausunnon, jota
10797: paitsi ehkä monessakin tapauksessa päätös voitaisiin
10798: kirjoittaa asiakirjoille kuten jo nyt on laita eräissä
10799: asioissa lääninhallituksissa y. m. Selvää on mitenkä
10800: suunnattoman suurta ajan säästöä tällainen toimitus-
10801: kirjain laatimisen muutos tietäisi.
10802:       Hovioikeuksien töiden jouduttamiseksi on tosin
10803: perustettu väliaikaisia lisäosastoja, mutta itse epäkohdan
10804: syitä ei tällä saada poistetuksi, puhumattakaan siitä,
10805: että uudet osastot kysyvät melkoisessa määrässä lisä-
10806: varoja.
10807:       Mitä ylempänä on sanottu hovioikeuksista voidaan
10808: eräissä kohdin sovelluttaa myöskin korkeimpaan tuomio-
10809: istuimeen nähden.
10810:       Edellä esittämiimme näkökohtiin katsoen rohke-
10811: nemme kunnioittavimmin ehdottaa että eduskunta yh-
10812: tyisi anomaan,
10813: 
10814:                  että hallitus niinpian kuin suinkin jättäisi
10815:             eduskunnalle esityksen tuomioistuinlaitosta ja
10816:             oikeudenkäyntiä koskevan lainsäädännön koko-
10817:             naisuudessaan uudistamiseksi; ja
10818:                  että hallitus, jos ei tuota esitystä voida
10819: 134                    111, 22. ~ Vlljomaa, y m.
10820: 
10821:             valmistaa jo ensi valtiopäivillä annettavaksi,
10822:            jättäisi silloin eduskunnalle esityksen ylempien
10823:            tuomioistuinten työtavan ja toimituskirjain laa-
10824:            timisen saattamisesta yksinkertaisemmaksi ja
10825:             vähemmän aikaa kysyväksi.
10826: 
10827:       Helsingissä 1 päivänä Kesäkuuta 1907.
10828: 
10829: 
10830:       J. E. Wiljomaa.                              J. E. Helkiö.
10831:       H. Repo.                                     K. R. Kares.
10832:       Juho Rannikko.                               Aug. Hjelt.
10833:       Aleksi Käpy.
10834:                                                            181>
10835: 
10836: 111, 2s. -   Pet. mem. N:o 120.
10837: 
10838:              Cederberg, Axel, m. fl.: Angående ersättning
10839:                   af allmänna medel dt oskyldigt häktad
10840:                   person, eller åt den, som utstått straff föT
10841:                   brott, hvilket han sedan utredes icke
10842:                   hafva begått.
10843: 
10844: 
10845: 
10846:              T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
10847: 
10848: 
10849:                       Vördsamt memorial.
10850: 
10851: 
10852:       Vid 1904-1905 års Landtdag inlämnades ett pe-
10853: titionsmemorial angående statsverkets ansvarighet mot
10854: enskilda för skada, som åsamkats dem på grund af
10855: tjänstemans felaktiga förfarande. 1 sitt utkast till be-
10856: tänkande i ärendet uttalade Lagutskottet, till hvilket
10857: petitionen hänskjutits, bland annat, att en viktig del af
10858: åmnet utgöres af frågan om statens skyldighet att ut-
10859: gifva ersättning åt oskyldigt häktade eller straffade per-
10860: soner. » Häktning eller verkställighet af dom i brottmål»,
10861: yttrar utskottet, » kan hafva öfvergått oskyldig person
10862: icke blott på grund af ämbets- eller tjänstemans felak-
10863: tiga förfarande, utan ock på grund däraf att sanoolika
10864: skäl till häktningen eller fullt bevis till grund för denna
10865: synts föreligga, ehuru den angifne sedan befinnes
10866: oskyldig., - ~ - - - - » För ett folk, hos hvilket
10867: de medborgerliga rättigbeterna skattas högt, framstår
10868: en utan skuld företagen häktning såsom ett svårt in-
10869: grepp i den personliga friheten. Ånnu svårare är in-
10870: greppet, om friheten beröfvats någon för att verkställa
10871: straff för ett brott, hvartill han är oskyldig. Åfven om
10872: vederbörande myndighet handlat så, som den enligt lag
10873: 136                  111, ts. -   Cederberg.
10874: 
10875: varit berättigad att handla, har den häktade tili följd
10876: af ofullkomligheten i statens institutioner varit tvungen
10877: att underkasta sig ett svårt offer, och vår tids allmänna
10878: rättsmedvetande fordrar i sådant fall en upprättelse. »
10879:       Efter att hafva anfört några länder, i hvilka stad-
10880: ganden uti ifrågavarande syfte ntfärdats, samt antydt
10881: några synpunkter, som i ämnet borde beaktas, slutar
10882: utskottet med att förorda en petition om bland annat
10883: förslag tili lag angående den ersättning, som af all-
10884: männa medel borde utbetalas åt oskyldigt häktad per-
10885: son eller åt den, som utstått straff för brott, hvilket
10886: han sedan utredes icke hafva begått. Årendet kom
10887: emellertid vid ofvannämnda landtdag icke under slutlig
10888: behandling.
10889:       Frågan uti dess nästantydda del synes dock vara
10890: af sådan betydelse, att densamma icke därmed borde
10891: få förfalla. Åfven vid den fullkomligaste rättsskipning
10892: kunna för enskilde personer ödesdigra misstag af ifråga-
10893: varande slag inträffa, och rättfärdighetskänslan kräfver
10894: förty, att lagstiftningen förutsätter dem, ocb, såvidt det
10895: i dess makt står, söker godtgöra dem.
10896:       På anförda skäl tillåta vi oss att åter upptaga detta
10897: ärende och hemställa vördsamt, det Landtdagen ville
10898: tili Hans Kejserliga Majestät ingå med en petition därom,
10899: 
10900:                  att Hans Kejserliga Majestät täcktes låta
10901:            utarbeta och förelägga nästinstundande Landt-
10902:            dag förslag tili lag angående ersättning, som
10903:            af allmänna medel borde utbetalas åt oskyldigt
10904:            häktad person, eller åt den, som ufsfått straff
10905:            för brott, hvilket han sedan utredes icke hafva
10906:            begått.
10907:       Helsingfors, den 8 juni 1907.
10908:                                       Axel Cederberg.
10909:                                       Arvid Neovius.
10910:                                       Leo Ehrnrooth.
10911:                           G.
10912: Erinäisiä, o i k e u k s i a maahan j a r a k e n n u k-
10913: s ii n sekä n i i d en reki s te r ö imi s t ä koske-
10914:    via eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
10915: 
10916: 
10917: 
10918: 
10919:                                                       •
10920:                                                               189
10921: 
10922: II, 2,. -     Esit. ehd. N:o 23.
10923: 
10924:                Gebhard, Hedv., y. m.: Ehdotus asetukseksi Maa-
10925:                     kaaren 16 luvun 15 § :n osittaisesta muut-
10926:                     tamisesta.
10927: 
10928: 
10929: 
10930:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
10931: 
10932:       Vaikka Helsingin ja Tampereen kaupungit vielä
10933: toistaiseksi lienevät maassamme ainoat paikkakunnat,
10934: joissa talokeinottelu suuremmassa määrässä on päässyt
10935: valtaan, ovat kuitenkin siitä kehkeytyneet epäkohdat
10936: jo nyt käyneet niille suurille kansalaisjoukoille, jotka
10937: asuvat vuokrahuoneissa, niin huutaviksi, että lainlaa-
10938: dinnan lienee täysi syy puuttua asiaan.
10939:       Tonttiarvon ja kiinteistöarvon nopeasti noustua
10940: viime vuosina suuremmissa kaupungeissamme ja yhtä
10941: nopeasti nostettua vuokramaksuja, ei keinottelu tieten-
10942: kään ole voinut olla suuntautumaHa myöskin kiinteistön
10943: ostoon ja myyntiin. Talon-ostaja, useinkin välikäsi vain,
10944: saa selville talon, jossa on vielä verrattain alhaiset vuokra-
10945: maksut, ostaa sen heti, korottaa vuokria ja vähän sen
10946: iälkeen myy täten kiristyksen kautta arvossa kohonneen
10947: talon kolmannelle henkilölle saaden sievän voiton. Onpa
10948: sattunut, että sama kiinteimistö on muutaman kuukauden
10949: ajalla tällä tapaa useasti vaihtanut omistajia, jolloin
10950: vuokrat, talon siirtyessä toiselta haltijalla toiselle, joka
10951: kerta ovat ylenneet. Välikäsille on näissä kaupoissa
10952: kertynyt monasti useaan kymmeneen tuhanteen mark-
10953: kaan nouseva voitto, ilman että he millään muulla
10954: tavalla ovat olleet tekemisissä kiinteimistön kanssa kuin
10955:  että ovat käyneet ilmoittamassa talon vuokralaisille, että
10956:  vuokraa lisätään niin ja niin paljon, mutta ettei heitä
10957:  suinkaan estetä muuttamasta, ellei tämä korkeampi
10958: 140       111, 24. -   Muutos Maakaaren 16 1. 15 §:ään.
10959: 
10960: vuokra sattuisi heitä miellyttämään. Näin voi sattua
10961: pian sen jälkeen kun vuokrasopimus on tehty edellisen
10962: omistajan kanssa, samaten se saattaa tapahtua, kun se
10963: aika jo kauan sitten on loppunut, jonka kuluessa
10964: vuokrasopimukset tavallisesti tehdään ja jolloin siis
10965: asuntojen valitsemistilaisuudet ovat supistuneet mahdol-
10966: lisimman vähiin, sellaista saattaa tapahtua vuokralaisille,
10967: jotka ovat tehneet monivuotiset sopimukset, mutta eivät
10968: niitä kiinnittäneet, mikä toimenpide meillä on niin har·
10969: vinainen, j. n. ,e. Talokeinottelijan tunnus on: «isompi
10970: vuokra tai pois ! » Ehtojen määräämin en on hänen
10971: vallassaan.
10972:        Etenkin on jokaiselle pääkaupunkilaiselle selvää,
10973: mitenkä tämä keinottelu on viime vuosina osaltaan
10974: edistänyt ja vastedes luonnollisesti yhä tuntuvammin
10975: edistää Helsingin vuokramaksujen muistakin syistä
10976: aiheutuvaa kasvamista kohtuuttomalla ja Juonnottomalla
10977: tavalla, jota paitsi se saattaa täycielliseen epävarmuu-
10978: dentilaan ne monilukuiset perheet, jotka asuvat vuokra-
10979: asunnoissa.
10980:        Kaikkea tätä, mielisin sanoa, ilkivaltaa, joka on
10981:  alkanut käydä todelliseksi vaivaksi varsinkin vähempi-
10982: varaisille kansalaisille, harjotetaan nyt Maakaaren 16
10983:  Luvun 15 (viidennentoista) pykälän turvissa, jonka
10984:  mukaan «kauppa rikkoo vuokrakauden». Kun tämän
10985:  lakimääräyksen ei enää voi katsoa soveltuvan nykyajan
10986:  oloihin eikä siihen, mitä nykyaika vaatii yhteiskunnan
10987:  taloudellisesti heikompain suojaamiselta, näyttää minusta
10988:  olevan välttämätöntä kiinnittää Eduskunnan huomio
10989:  siihen, kuinka tärkeätä on saada aikaan jonkinlainen
10990:  lainsäädäntö vuokralaistenkin turvaamiseksi. Vaikka
10991:  mainituntapainen toimenpide tietenkään ei voi olla
10992:  muuta kuin eräänlainen lievike ja vaikka niitä kohtuut-
10993:  toman korkeiksi kiristettyjä vuokria, joita nykyisin
10994:  täytyy maksaa suuremmissa kaupungeissamme, on vas-
10995:  tustettava aivan toisilla keinoilla, nimittäin sellaisilla,
10996:                 111, 24. -   Hedv. Gebhard, y. m.            141
10997: 
10998: jotka voivat runsaasti lisätä omien kotien ja vuokra-
10999: asuntojen saantimahdollisuutta, eivät kuitenkaan tähän
11000: suuntaan käyvät ponnistukset suinkaan tee tarpeetto-
11001: miksi mainitunlaisia tai muita samantapaisia toimen-
11002: piteitä. Sitä vähemmin, kun tuollaiset positiiviset toimen-
11003: piteet ovat sitä laatua, että ne voidaan toteuttaa vain
11004: verkalleen, jotavastoin nopealla lainsäädäntötoimen-
11005: piteelläjoka tapauksessa voitaisiinjos~akin määrin ehkäistä
11006: nykyistä sietämätöntä keinottelua ja parantaa sen ai-
11007: heuttamia suuria epäkohtia.
11008:        Sen perusteella, mikä minulla täten on ollut kunnia
11009: esittää, ja huomauttaen, että siinäkin maavuokralaineh-
11010: dotuksessa, joka ennen pitkää täällä tuodaan esille,
11011: vanha periaate, että «kauppa rikkoo vuokrakauden»,
11012: on hylätty, saan ehdottaa, että Eduskunta suvaitseisi
11013: yhtyä seuraavaan esitysehdotukseen:
11014: 
11015:                  Ehdotus aseiukseksi Maakaaren 16 Luvun
11016:            15 § :n osittaisesta muuttamisesta:
11017:                  Muuttamalla Maakaaren 16Luvun 15 § :ää
11018:            säädetään, että siinä oleva määräys, että kauppa
11019:            rikkoo vuokran, ei ole sovellettava ostettaessa
11020:            semmoista taloa kaupungissa, joka kokonaan
11021:            tai osittain on vuokrattu toiselle kirjallisella
11022:            sopimuksella. Jos myyjä ei ole sitä vuokraso-
11023:            pimusta kaupassa ilmoittanut, km·vatkoon va-
11024:            hingon. - Vuokrasopimukseen pantu ehto, että
11025:            kauppa rikkoo vuokran, ei velvoita.
11026: 
11027: Helsingissä, 8 p. kesäkuuta.
11028:                                            Hedvig Gebhard.
11029: 
11030:                         Tähän yhtyvät:
11031:       Hannes Gebhard.                      Vilho Reima.
11032: 142
11033: 
11034: 111, 25,   Pet. mem. N:o 105.
11035: 
11036:            Ahlroos, Frans.: Om arfbyggnadsrätten som ett
11037:                  medel tili bostadsfrågans lösning.
11038: 
11039: 
11040: 
11041:            T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
11042: 
11043: 
11044:       Åstadkommandet af en ändring i gällande lag där-
11045: hän, att arfsbyggnadsrätt eller nyttjanderätt tili icke-egen
11046: tomt under samma vilkor som egen tomt blefve möjlig
11047: är af behofvet högeligen påkalladt. Kännetecknet på
11048: arfsbyggnadsrätten blefve sålunda den, att rätten till
11049: uppförande af byggnad å annans mark blefve likstäld
11050: med ägande af fastighet och således kunde lagfaras,
11051: intecknas, säljas och gå i arf.
11052:       Om t. ex. staden Helsingfors nu, när den så be-
11053: tydligt förstorat sitt område, kunde bibehålla äganderät-
11054: ten tili marken, men marken dock bebyggas af enskilda
11055: personer, vore säkerligen en god utväg funnen att min-
11056: ska bostadsbristen. Första steget mot detta mål skulle
11057: vara att åstadkomma en lagstiftning, hvilken medgåfve
11058: en mera vidsträckt nyttjanderätt till stads- och statsjord
11059: än nu är fallet och vidare ålade jordägaren att, om af
11060: någon anledning upplåtelsen måste upphöra tidigare,
11061: än i aftalet var bestämdt, lämna lösen för de å marken
11062: uppförda byggnaderna.
11063:       Fördelarna af arfsbyggnadsrättens införande hos
11064: oss blefve säkert stora både för kommunerna och en-
11065: skilda. Bostädernas antal komme säkert att ökas, då
11066: ingen köpeskilling för tomt beböfde erläggas, utan endast
11067: ett årligt arrende belalas till jordägaren för nyttjande-
11068: rätten. Detta arrende kunde t. ex. bestämmas tili 3 Ofo
11069: a 4 °/o å tomtens halfva värde. Tomten utarrenderas
11070:                       111, 26. -   Ahlroos.               143
11071: 
11072: på 50 a 60 år. Efter denna tid hade staden rätt att
11073: antingen ånyo förlänga arrendetiden eller inlösa på tom-
11074: ten uppförda byggnader för en lösesumma uppgående
11075: till byggnadernas ursprungliga kostnader.
11076:       Blefve arfsbyggnadsrätten införd, skulle det utan
11077: tvifvel ligga i städernas intresse att mer än nu låta sin
11078: tomt mark komma till användning för byggnadsändamål.
11079: Först och främst skall utsikten för staden att efter 50
11080: a 60 är kunna tillgodogöra sig den värdestegring, som
11081: inträdt, helt visst förmå den att hällre välja denna metod
11082: för att göra sin egendom fruktbar än att afyttra den-
11083: samma. Vidare skulle staden ha möjlighet att på kon-
11084: traktsenliga vilkor kunna återtaga en tomt, som vore
11085: nödvändig för något viktigt ändamål, i stället för att
11086: som nu finna sig nödsakad att till mångdubbelt högre
11087: pris åter köpa en tomt, som tidigare försålts af staden.
11088:       Blefve det brukligt att i stor skala använda dylika
11089: arrendetomter, hade staden i sin hand ett mäktigt medel
11090: att reglera hyrorna. Spekulationer i tomter och fastig-
11091: heter skulle väsentligen minska, då utsikterna att genom
11092: höga hyror göra vinst på dylika affärer minskades.
11093:       Spekulationer i byggnads- och nyttjanderätt till
11094: arrendetomterna kunde äfven hämmas genom införande
11095: af det vilkoret att innehafvaren vore vid försäljning
11096: däraf skyldig att hembjuda dem till staden, att inlösas
11097: efter ojäfviga värderingsmäns uppskattning.
11098:       På grund af frågans ofantliga vikt för både nutid
11099: och framtid anhåller jag vördsamt om Landtdagens
11100: understöd och medvärkan till en underdånig petition
11101: därom,
11102: 
11103:                   att till gällande jordlag (jordabalken) in-
11104:            föras bestämmelser i syfte ati dels nyttjanderfitt
11105:            till regleradt tomtomrdde skulle kunna i vissa
11106:            fall uppldtas under andra vilkor än nu är
11107:            medgifvet del&
11108: 144         111, 25. -   Nautinto-oikeus tonttialueeaeen.
11109: 
11110:                    att ägandert:ltt tili byggnad å sådan mark
11111:            kunde i civilrättsligl hänseende själjständigt
11112:            sltiljas från äganderätten tili själfua marlten.
11113: 
11114:       Helsingfors, den 5 juni 1907.
11115: 
11116: 
11117:                                                Frans Ahlroos.
11118:                                                          146
11119: 
11120: UI, 26. -   Anom. ehd. N:o 12.
11121: 
11122: 
11123:             Vuorimaa, A. 0., y. m.: Yhtenäisen maarekisteri·
11124:                  järjestelmän aikaansaamisesta.
11125: 
11126: 
11127: 
11128: 
11129:        Suomen kansan Ed u s.k u n nalle.
11130: 
11131: 
11132:       Mutkallinen, rasittava ja epävarma on maarekisteri-
11133: laitos Suomessa. Sentähden se maakansalle tuottaa
11134: kuluja ja jalkavaivoja, jotka eivät ole missään suhteessa
11135: tarvittavaan toimitukseen. Pyydämme antaa siitä ly-
11136: hyen kuvauksen.
11137:       Kiinteän maan registeröimistä koskevat asiakirjat
11138: ja kameraliset eri toimitukset ovat aikojen kuluessa
11139: muodostuneet semmoisiksi, että ne nykyään ovat ja
11140: tapahtuvat kolmessa jopa neljässä usein hyvin kaukana
11141: toisistaan olevassa virastossa.
11142:       Siten esim. maan palstottamista, osittamista ja
11143: jakoa varten on tarpeen saada Henkikirjoriita maakirja-
11144: todisteet, joilla Kuvernörissä anotaan mittaritoimitus ja
11145: sen jälkeen vahvistusta, joka vielä omistusoikeuden tur-
11146:  vaamiseksi on käytettävä Kihlakunnan oikeudessa huu-
11147: datusta varten. Mutta ellei jo ennen kauppaa ole Kihla-
11148: kunnan oikeudesta ottanut rasitustodistusta, voipi sattua
11149: niin, että jaettu ja ostett-q. maa myydään aikaisemmin
11150: otetun kiinnitysvelan suorittamiseksi.
11151:       Jos tahdotaan lainaa saada maaomaisuuden pant-
11152: tausta vastaan, on velan ottajan Kihlakunnan tuoma-
11153: riita lunastettava rasitustodistus lainanantajalle ja sitte
11154:  varsinaisissa käräjissä kiinnitettävä tilansa tai on velan
11155: antajan se tehtävä. Jos tahdotaan tehdä kauppa maa-
11156:                                                          10
11157: 146            111, 26. -   Yhtenäinen maareklaterl.
11158: 
11159: omistuksesta on haettava ennen mainitulta virkamieheltä
11160: rasitustodistus, sekä huudatus- ja kiinnekirjat, eikä
11161: ostaja sittekään voi olla varma, ettei esim. samaa maa-
11162: kiinteistöä jo ole myyty aikaisemmalla kaupalla toiselle
11163: henkilölle. Semmoisia maanhuijauskauppoja tapahtuu
11164: usein. Kun vielä otetaan huomioon, ettei Tuomareilla-
11165: kaan ole mitään todeHista maaregisteriä siitäkään ha-
11166: jannaisesta ainehistosta mikä Kihlakunnan arkistossa
11167: koskee näitä asioita, vaan että esim. löytääkseen huu-
11168: datus- tai kiinnekantakirjoja saapi selailla läpi ehkä
11169: puoli vuosisadan vanhoja pöytäkirjan kantakirjoja ja
11170: rasitustodistusta varten viimeisten kymmenen vuoden,
11171: huomataan:
11172:       1:si Maanomistusta koskevat asiakirjat ovat hajal-
11173: laan loitolla toisistaan olevilla virkamiehillä ja virastoissa.
11174:       2:si Maanomistusta koskevat kameraliset toimituk-
11175: set ovat tehtävät useassa toisistaan riippumattomissa
11176: virastoissa.
11177:       3:si Maanomistusta ja panitausta koskevat kame-
11178: raliset toimitukset saattavat tapahtua maaseudulla kor-
11179: keintaan kahtena kertana vuodessa tai vaan molemmilla
11180: lakimääräisillä käräjillä.
11181:       4:si Tämä mutkallinen ja hidas maaregisteri-järjes-
11182: telmä ei sittekään anna varmaa kameralista tulosta,
11183: s. t. s. ei estä epäkohtia ja epävarmuutta omistus-
11184: suhteissa.
11185:       5:si Kaikki tätä asiata koskevat toimitukset tulevat
11186: suhteettoman kalliiksi ja hitaiksi.
11187:       6:si Puuttuu kokonaan yhtenäinen maarekisteri,
11188: joka samassa paikassa ant~a selvän kaikista maakiin-
11189: teistöä kohdanneista kameralisista toimituksista ja oikeu-
11190: dellisista päätöksistä.
11191:       Tämll)öisiin epäkohtiin ovat historialliset olot aikain
11192: kuluessa johtaneet, kun esim. muun viraston puutteessa
11193: puhtaasti kameralisia tehtäviä on sälytetty puhtaasti
11194: juridillisten tuomioistuinten tehtäviksi ja vanhanaikuiset
11195:                   111, '26. -   Vuorlmaa, y. m.        147
11196: 
11197: toimitustavat säilyneet muuttumattomina kenenkään ajat-
11198: telematta kuinka suuri epäkohta näissä on.
11199:        Siten esim. Kihlakunnassa otettavilla kolmella lain-
11200: huudatuksella ja 4:si kiinnekirjalla ei nykyoloissa ole
11201: minkäänlaista oikeudellista merkitystä enään. Niinkuin
11202: jo on huomautettu voi ennen tapahtunut kiinnitys tai
11203: kauppa tehdä kaikki lain huudot ja kiinnekirjat tyh-
11204: jäksi, jotenka ne ovat oikeudellista merkitystä vailla
11205: olevia muodollisuuksia, jotka kuitenkin suunnattomasti
11206: painavat maakansaa ja vaikeuttavat sen vilkkaampaa
11207: taloudellista kehitystä varsinkin pientilallisten. Kuinka
11208: suuria välillisiä ja aivan turhia kuluja vanhassa järjes-
11209: telmässä syntyy, selviää seuraavasta esimerkistä: Sippo-
11210: lanhovi jaetaan noin 200 pikkutilaksi. Joka tilan huu-
11211: dattaminen maksaa: 1:nen pöytäkirja 12 mk. 50 pi.
11212: 2:nen 5: 50, 3:s 7:50 ja kiinnekirja 8 markkaa, asiamies-
11213:  palkkaa 12 markkaa, yhteensä 46 markkaa 50 pi., jo-
11214:  tenka Sippolan pientilallisten on maksettava näistä toi-
11215:  mituksista 9,300 markkaa. Jos he saavat registeröimi-
11216:  sen toimittaa nimismiehen luona lienee leimasuostuntaa
11217:  lukuunottamatta 2 markan kustannus kyllin.
11218:        Se ainoa juridillinen merkitys, joka huudatuksella
11219:  vielä on, on niin vähäpätöinen ja vanhanaikuinen, että
11220:  sekin on samassa poistettava kuin huudatusmuodolli-
11221:  suudetkin. Tarkoitamme sitä kohtaa laissamme, joka
11222:  (Kunink. as. Kesäk. 13 p. 1800) määrää, että suku-
11223:  lunastus on tapahtuva viimeistään niissä käräjissä,
11224:  missä kolmas lainhuudatus annetaan. Jollei nyt tahdo
11225:  kokonaan laistamme poistaa vanhanaikuista sukulunas-
11226:  tusoikeutta, voi kuitenkin haitalta poistaa määräys, että
11227:  se on tapahtuva kolmannen tai muun lainhuudatuksen
11228:  tapahtuessa käräjillä.
11229:        Maanomistavan, varsinkin pientilallisen kansan
11230:  olojen parantamiseksi on tässä suhteessa tarpeen pois-
11231:  taa maan ostoa, myyntiä, jakoa, palstottamista, ositta-
11232:  mista ja panttaamista varten olevat lakimääräykset ja
11233: 148           111, 26. -   Yhtenäinen maareklsterl.
11234: 
11235: järjestää näitä toimia varten yhtenäinen paikallinen
11236: maarekisteri.
11237:         Tätä yhtenäistä maarekisterilaitoksen järjestämistä
11238: voi ajatella monella eri tavalla. Ottaen huomioon ole-
11239: via oloja voidaan se kuitenkin vallan helposti ja suu-
11240: remmitta kuluitta valtiolle saada vallan yksinkertaisesti.
11241: Nimismiehillä on kaikkialla maassamme entisajan ylei-
11242: nen ulosottotoimi vähentynyt, jopa toisin paikoin tauon-
11243: nut melkein kokonaan ja vähenee yhäti kansan varalli-
11244:  suuden ja hyvinvoinnin kasvaessa. Jos näiltä virka-
11245:  miehiltä vielä vähennetään pois vuotuisen tilastotietojen
11246:  laatiminen, joka tilasto niinkuin tiedetään, on kokonaan
11247:  arvoton ja jota sitä paitsi kunnallislautakunnat, terveys-
11248: ja muut lautakunnat antavat, niin heillä riittää vallan
11249:  kylliksi aikaa maarekisterin pitämiseen itsekussakin
11250:  nimismiespiirissä ja missä tämä piiri on niin suuri tai
11251:  työläs, että nimismies ei ennättäisi sitä yksin toimittaa,
11252:  voisi asettaa nimismiehen konttoriin sihteerin tai apu-
11253:  laisen. Olemme ajatelleet, että täällä pidetään täydelli-
11254:  nen maakirja kaikista piirikunnan tiloista, joka on siten
11255:  järjestetty, että siihen joka maatilaa varten on varattu
11256:  kylliksi lehtiä esim. kymmenen vuotta varten; että näi-
11257:  hin aikajärjestyksessä ei ainoastaan registeräidä kaikki
11258:  tilan kanssa tapahtuneet toimitukset, vaan että kaikki
11259:  tilaa koskevat kaupat, jaotukset, palstotukset ovat asian-
11260:  omaisten tehtävät tähän kirjaan ja että nämä kirjat siis
11261:  ovat pääasiakirjat ja saavat lainvoiman, kun registeri-
11262:   viranomainen, siis nimismies, on allekirjoittanut ja virka-
11263:  sinetillänsä todistanut ja vahvistanut toimituksen, joka
11264:  tietysti tapahtuu kauppa- tai panttaustilaisuudessa, sekä
11265:   että niihin vielä merkitään kaikki oikeuden antamat
11266:   tilaa koskevat päätökset, jotka vaikuttavat tilaan nähden
11267:  jotain muutosta, jotka ilmoitukset asianomaiset tuoma-
11268:   rit ovat velkapäät lähettämään joka käräjän loputtua.
11269:         Siten ei mikään muu maanluovutuskirja ole pätevä
11270:   kuin se, joka on tehty edellämainitulla tavalla ja toisin
11271:                   111, 26. -   Vuorimaa y. m.           149
11272: 
11273: puolin taas antaa rekisteriin tehty luovutuskirja ilman
11274: muita huudatuksia ja mutkia täyden laillisen omistus-
11275: oikeuden. Kaikki muut luovutuskirjat ovat vaan ko-
11276: pioita.
11277:        Samalla tavalla voidaan ajatella panttauksen tai
11278: kiinnityksen lainaa vastaan tapahtuvan siten, että regis-
11279: teriin merkitään asianosaisten t<>imesta ja läsnäollen
11280: panttausvelkakirja. Kun registedviranomainen registeri-
11281: kirjaan merkitsee sen oikein registeröidyksi on kiinni-
11282: tys pätevä ilman muita mutkia.
11283:        Julkinen virallinen tiedonanto kaupasta voi tapah-
11284: tua esim. naulaamaila se rekisteritoimiston ovelle ja kir-
11285: kossa kouluttamalla tai muulla sopivalla tavalla.
11286:        Tästä järjestelmästä saadaan seuraavat edut:
11287:        Kaikki tilaa tai maata koskevat kameraliset toimi-
11288: tukset löytyvät yhdessä paikassa. Kun luovutuskhjat
11289:  ovat ainoat originalit tai pääkirjat, ei voi koskaan kak-
11290:  sinkertaisia kauppoja tehdä eikä oikeuden väärinkäy-
11291:  töstä tapahtua. Luovutuskirjan teossa ovat kaikki tilan
11292:  rasitukset tai kiinnitykset nähtävinä registerissä, jotenka
11293:  ei lainanantaja voi koskaan pettyä; kopion kaikista
11294:  maatilaa koskevista seikoista voi saada helposti ja huo-
11295:  keasti. Lopuksi tulevat toimitukset tavattoman yksin-
11296:  kertaisiksi, nopeiksi ja helpoiksi samassa kuin poistuu
11297:  väärinkäytösvaara, joka nykyään niin suuresti haittaa
11298:  kysymyksessä olevia toimituksia ja viivyttää niitä, jonka
11299:  vuoksi tilan omistussuhteet sotkeutuvat niin että tarvi-
11300:  taan vuosikausia kestäviä oikeuden selvityksiä.
11301:        Sukulunastusoikeuden voi sovittaa tähän uuteen
11302:  registeröimistapaan esim. siten, että sukulunastajilla on
11303:  oikeus vuoden ja vuorokauden kuluessa registeröidystä
11304:  kaupasta jättää registerinpitäjälle ei ainoastaan todiste,
11305:  että ovat oikeuteen haastaneet maanomistajan, vaan myös
11306:  sukulunastushinnan. Muullakin yhtä yksinkertaisella
11307:  tavalla voi tätä asiata järjestää.
11308:         Kaikkeen tähän nähden ja varsinkin siihen, että
11309: 150            111, u -    Yhtenäinen maarekisterl.
11310: 
11311: tämmöinen toimenpide on välttämätön, kun maata ru-
11312: vetaan pienitiloiksi tilattomille palstoittamaan, rohke-
11313: nemme kansan eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa,
11314: 
11315:                   että Eduskunta Hänen Keisarilliselta
11316:            Majesteetiltaan anoisi, että kumoamaila entiset
11317:             hallinnolliset määräykset säädettäisiin asetus,
11318:            jonka kautta
11319:                  järjestetään yhtenäinen kuntaa tai nimis-
11320:            miespiiriä käsittävä maarekisteröimitfjäl;jes-
11321:             telmä nimismiehen hoidettavaksi, joka on
11322:            pätevä toimittamaan kaikki maanluovutusta,
11323:            jaotusta, osittamista, palstottamista ja pani-
11324:             tausta koskevat kameraliset toimitukset.
11325: 
11326:                           A. 0. Wuorimaa.
11327:       M. Sipponen.                          Juho Lepistö.
11328:       S. N. Rajala.                         Justus Ripatti
11329:       J. E. Antila.                         Juho Tulikoura.
11330:       Erkki Pullinen.                       M. Tervaniemi.
11331:       Kaarlo Heininen.                      T. Nykänen.
11332:                            Sisällysluettelo.
11333: 
11334:  II 1.     L a k i v a li o k u n t a a n l ä h e te t y t e d u s k u n ta-
11335:                 e si ty s- ja anom u se h d otu ks et.
11336: 
11337: A.    Avioliittolainsäädännön uudistamista koskevia edus-
11338:              kuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
11339:                                                                           Siv.
11340:  1.      Hagman y. m., Anom. ehd. N:o 2: Avioliittoa
11341:          sekä aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteita
11342:          koskevan lainsäädännön uudistamisesta .                               5
11343:  2.      Gripenberg y. tn., Anom. ehd. N:o 9: Aviopuoli-
11344:          soiden omaisuuden hallintoa ja vaimon toimival-
11345:          taa koskevan lainsäädännön uudistamisesta                         15
11346:  3.      Gripenberg y. m., Anom. ehd. N:o 18: Avioliitossa
11347:          olevan äidin oikeuksien laajentamisesta lapsiinsa
11348:          nähden                                                           20
11349:  4.      Huotari y. m., Anom. ehd. N:o 81: Aviovaimon
11350:          toimivaltaa, oikeutta lapsiinsa sekä pesän omai-
11351:          suuden hallintoon koskevan lainsäädännön uudis-
11352:          tamisesta .                                                      23
11353:  5.      Ala-Kulju y. m., Esit. ehd. N:o 3: Ehdotus ase-
11354:          tukseksi Naimiskaaren 1 luvun 6 §:n muutta-
11355:          misesta toisin kuuluvaksi                                        26
11356:  6.      Hagman y. m., Anom. ehd. N:o 91: Naisen
11357:          naimaijän korottamisesta                                         29
11358:  7.      Raunio y. m., Anom. ehd. N:o 96: Naisen naima-
11359:          ijän korottamisesta                                              35
11360: B.    Aviottomain lasten oikeudellisen aseman paranta-
11361:             mista koskevia anomusebdotuksia.
11362:                                                               Siv.
11363:  8.       Gripenberg y. m., Anom.     ehd. N:o 83: Aviotto-
11364:           main lasten oikeussuhteita koskevan lainsäädän-
11365:           nön korjaamisesta .                                 41
11366:  9.       Hagman y. m., Anom. ehd. N:o 89: Aviottomain
11367:           lasten oikeudellisen aseman parantamisesta           47
11368: 10.       Rti,sltnen y. m., Anom. ehd. N:o 4: Aviottomain
11369:           lasten oikeussuhteita koskevan lainsäädännön pe-
11370:           rinpohjaisesta korjaamisesta.                       50
11371: 
11372:      C.     Naisen kelpoisuutta valtion virkoihin koskevia
11373:                        anomusebdotuksia.
11374: 
11375: 11.       Kti,kikoski y. m., Anom. ehd. N:o 50: Lainsää-
11376:           däntötoimenpiteestä hakukelpoisuuden tunnusta-
11377:           miseksi naiselle kaikkiin valtion virkoihin .        57
11378: 12.       Hagman y. m., Anom. ehd. N:o 101: Oikeuden
11379:           myöntämisestä naiselle samoilla ehdoilla kuin
11380:           mieskin päästä valtion virkoihin .                   65
11381: 
11382: D.        Muutoksia Rikoslakiin koskevia eduskuntaesitys-
11383:                      ja anomusebdotuksia.
11384: 
11385: 13.       Rti,sänen y. m., Anom. ehd. N:o 26: Rikoslain
11386:           20 luvun 7 §:n muuttamisesta                         73
11387: 14.       Nissinen, y. m., Anom. ehd. N:o 73: Rikoslain
11388:           20 luvun 7 §:n muuttamisesta                         76
11389: 15.       Neovius, Dagmar, m. jl., Pet. mem. N:o 74: Om
11390:           höjande af skyddsäldern för fiickor i afseende ä
11391:           mot dem begångna sedlighetsbrott                     81
11392: 16.       Gripenberg y. m., Anom. ehd. N:o 125: Rikoslain
11393:           20 luvun 7 §:n muuttamisesta                         84
11394: 17.       Vuolijoki, S., y. m., Anom. ehd. N:o 169: Rikos-
11395:           lain muuttamisesta siihen suuntaan, että ehdolli-
11396:           sella tuomiolla tulisi olemaan mahdollisimman
11397:           laaja ala rankaisusysteemissä .                      88
11398:                                                            Siv
11399: 18.    Kllpy ja Soininen,  Esit. ehd. N:o 24: Ehdotus
11400:        laiksi Rikoslain 38 luvun 12 §:n muuttamisesta.      91
11401: 19.    Kares y. m., Anom. ehd. N:o 188: Lisäyksestä
11402:        Rikoslain Voimaanpanoasetuksen 20 §:n 2 koh-
11403:        taan                                                 93
11404: 20.    Nuorteva, Esit. ehd. N:o 21: Ehdotus Rikoslain
11405:        43 luvun 5 §:ään tehtävästä lisäyksestä, joka
11406:        koskee vivisektsionin poistamista                    96
11407: 
11408: E.    Ehdotus    eduskuntaesitykseksi oppivelvollisuuslain
11409:                        säätämisestä.
11410: 21.    Nuorteva, y. nl., Esit. ehd. N:o 20: Ehdotus uu-
11411:        deksi oppivelvollisuuslaiksi                        115
11412: 
11413: F.    Tuomioistuin laitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä
11414:                koskevia anomusehdotuksia.
11415: 22.    Wil,fomaa y. m., Anom. ehd. N:o 47: Tuomiois-
11416:        tuinlaitosta ja oikeudenkäyntiä koskevan lainsää-
11417:        dännön uudistamisesta                                129
11418: 23.    Cederberg m. jl., Pet. mem N:o 120: Ang. ersätt-
11419:        ning af allmänna medel åt oskyldigt häktad per-
11420:        son, eller åt den, som utstått straff för brott, som
11421:        han sedan utredes icke hafva begått                  135
11422: 
11423: G.      Erinäisiä, oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä
11424:      niiden rekisteröimistä koskevia eduskuntaesitys- ja
11425:                       anomusehdotuksia.
11426: 24.    Gebhard, Hedv., y. m., Esit. ehd. N:o 23: Ehdotus
11427:        laiksi Maakaaren 16 luvun 15 §:n osittaisesta
11428:        muuttamisesta .                                    139
11429: 25.    Ahlroos, Pet. mem. N:o 105: Om arfsbyggnads-
11430:        rätten som ett medel till bostadsfrågans lösning . 142
11431: 26.    Wuorimaa y. m., Anom. ehd. N:o 12: Yhtenäisen
11432:        maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta .        145
11433:                                 *
11434: Aakkosellinen asia- ja nimiluettelo on näiden liitteiden IX
11435:      vihkon lopussa.
11436: t.
11437: 
11438: 
11439: 
11440: 
11441:      "
11442: VALTIOPÄIVÄT v.1907.
11443: 
11444:                 LIITTEET.
11445: 
11446: 
11447:                          IV.
11448: 
11449:     Talousvaliokuntaan lähetetyt
11450: eduskuntaesitys· ja anomusehdotukset.
11451: 
11452: 
11453: 
11454: 
11455:                 Helsingissä 1907.
11456:     0 sake y b t i ö K a u p p a k i r j a p a i no.
11457:                 A.
11458: Uutta väkijuomalainsäädäntöä
11459:     koskevia esitysehdotuksia.
11460:                 j
11461: 
11462:                 j
11463: 
11464:             j
11465: 
11466:             j
11467: 
11468:         j
11469: 
11470:         j
11471: 
11472:     j
11473: 
11474:     j
11475: 
11476: j
11477: 
11478: j
11479: IV, 1. -   Esit. ehd. N:o 1.
11480: 
11481:             Räsänen, Hilma, y. m.: Ehdotus laiksi alko-
11482:                   holinpitoisten aineiden valmistamisesta,
11483:                   maahan tuomisesta, myymisestä ja kul-
11484:                   jettamisesta.
11485: 
11486: 
11487: 
11488:  S u o m e n S u u r i r u h t i n a a n m a a n K a n s a n-
11489:                    e d u s k u n n a ll e.
11490: 
11491: 
11492:       Niiden uudistusten joukossa, joita Suomen kansa
11493: ensimäiseltä kansaneduskunnaltaan hartaimmin odottaa,
11494: on yleisellä juovutusjuomien kieltolailla tärkeä sija. Uusi
11495: Suomi on luotava terveille perustuksille, ja niin ollen
11496: on senlainen mädännäisyyden lähde, kuin juovutus·
11497: juomaliike on maassamme ollut, ehdottomasti ja tykkä-
11498: nään tukittava. Meidän käsittääksemme tämä voi ta-
11499: pahtua ainoastaan yleisen, koko tullialueemme käsittä·
11500: vän kieltolain säåtämisellä. Uudistusta on jo vuosi-
11501: kymmeniä valmisteltu. Uutteran raittiustyön avulla on
11502: kansamme kaikkiin kerroksiin levitetty oikeaa käsitystä
11503: alkoholin vaikutuksista, ja täytynee jokaisen myöntää,
11504: että kansamme tässä suhteessa onkin valmiimpi kuin
11505: mikään muu Europan kansa yleistä kieltolakia vastaan-
11506: ottamaan. Ja sitä myöten, kun siihen on tilaisuutta
11507: myönnetty, on varsinkin maalaisväestömme kilvan rien·
11508: tänyt tekemään lopun juovutusjuomien valmistuksesta
11509: ja kaupasta alueellaan. Yleinen kieltolaki ei siis tule
11510: minään yllätyksenä meille, sille on kunnallisen kielto-
11511: oikeuden kautta jo kauvan valmistettu tietä. Mutta nyt
11512: jo onkin yleinen mielipide niin selvästi yleistä kielto-
11513: lakia vaatimassa, kuin koskaan voi tämäntapaisessa
11514: asiassa odottaa. Sen todistaa m. m. parhaiten viimei-
11515: 6                 IV, '· -   Väkijuomalainsääd.
11516: 
11517: set vaalit. Jos kunnallinen kielto-oikeus täydennettäi-
11518: siin, niinkuin jotkut ovat ehdottaneet saamatta mieli-
11519: piteelleen yleisempää kannatusta, niin varmalta näyttää,
11520: että kansan suuri enemmistö sitäkin tietä tekisi lopun
11521: juovutusjuomaliikkeestä. Mutta se olisi tarpeettoman
11522: mutkatien kulkemista asiassa, joka ei enää siedä viivyt-
11523: telemisiä. Me maalaiset olemme erittäin saaneet katke-
11524: rasti kokea kuinka mahdotonta on suojata seutujamme
11525: juovutusjuomien turmelukselta niin kauvan kuin niitä
11526: kaupunki-paikoista koko maan pahennukseksi valuu.
11527: Käsitämme kyllä,- että yleisen kieltolain säätämisessä ja
11528: täytäntöön panemisessa ei tule puuttumaan vaikeuksia.
11529: Mutta nämät vaikeudet eivät suinkaan vähene, jos pe-
11530: rinpohjaista uudistusta yhä lykätään tuonnemmaksi;
11531: päinvastoin muutamat näistä vaikeuksista kasvamistaan
11532: kasvavat. Niistä selvityksistä, joita varsinkin Raittiuden
11533: ystävien seuran toimesta on näitä asioita seuraavalle ylei-
11534: sölle hankittu, olemme tulleet siihen vakaumukseen, että
11535: yleisen kieltolain toimeenpanemista kohtaavat vaikeudet
11536: eivät ole voittamattomia, jos kaikki asianomaiset osoittavat
11537: tarpeeksi hyvää tahtoa esteiden raivaamiseen tämän tär-
11538: keän uudistuksen tieltä. Ja meidän on ainakin vastai-
11539: seksi vaikea uskoa, etteivät hallitsevassa asemassa ole-
11540: vat ottaisi huomioonsa kansan suuren enemmistön toivo-
11541: muksia ja vaatimuksia silloin, kun se itse pyrkii vapau-
11542: tumaan senlaisesta rikoksellisuuden lähteestä, senlaisesta
11543: kansaa henkisesti ja aineellisesti alaspäin painavasta
11544: kahleesta, kuin juovutusjuomien käytäntö on keskuu-
11545: dessamme ollut. Kuten tunnettu, on Raittiuden ystävien
11546: seura valmistuttanut lakiehdotuksen yleiseksi kieltolaiksi,
11547: joka pääpiirteissään on saavuttanut yleistä kannatusta.
11548: Siltä varalta, ett' ei saataisi Hallituksen esitystä yleisestä
11549: kieltolaista, katsovat allekirjoittaneet velvollisuudekseen,
11550: viitaten Raittiuden ystävien kieltolakikomitean hankki-
11551: miin ja julkaisemiin selvityksiin ja perusteluihin kaik-
11552: kine niihin kuuluvine liitteineen, sekä yhteenvetoon
11553:                    IV, 1. -   Räsänen, y. m.                 7
11554: 
11555: Raittiuden ystävien toimeenpanemien, helmikuun 12,
11556: huhtikuun 3, 6 ja 9 päivinä pidettyjen kieltolakineuvot-
11557: telu-kokousten pöytäkirjoista, anoa
11558: 
11559:                    että maan nyt koossa oleva Eduskunta
11560:            tahtoisi puolestaan eduskuntaesityksistä sääde-
11561:            tyssä järjestyksessä hyväksyä sekä Keisarin
11562:            ja Suuriruhtinaan Armollisesti vahvistettavaksi
11563:             jättää oheenliitetyn ehdotuksen laiksi alkoholin-
11564:             pitoisien aineiden valmistamisesta, maahan-
11565:            tuomisesta, myymisestä ja kuljettamisesta.
11566: 
11567:       Helsingissä, toukok. 27 p:nä 1907.
11568: 
11569:                       Hilma Räsänen.
11570: 
11571:      Heikki Kiiskinen.                    Kyösti Kallio.
11572:      Juhani Leppälä.                      J. A. Heikkinen.
11573:      August Raatikainen.                  Lauri Tuunainen.
11574:      K. K. Pykälä.                        Otto Karhi.
11575:      Santeri Alkio.
11576: 
11577:                         *      *      *
11578: 
11579: Liite.
11580: 
11581:                     Ehdotus laiksi
11582: 
11583: alkoholinpitoisten aineiden valmistamisesta, maahan tuomi-
11584:             ~esta, myymisestä ja kuljettamisesta.
11585: 
11586:                               1 §.
11587:       Alkobolinpitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä laissa
11588:  kaikkia aineita, jotka, ollessaan   +15 astetta Celsiuksen
11589: lämpömittarin mukaan, sisältävät enemmän kuin kaksi
11590: ia puoli tilavuusprosenttia etylialkoholia.
11591: 8                  IV, 1, -   Väkijuomalainsääd.
11592: 
11593:                                2 §.
11594:       Alkoholinpitoisten aineiden valmistaminen, maahan
11595: tuominen ja myyminen olkoon kielletty, paitsi lääkin-
11596: nölliseen, teknilliseen tahi tieteelliseen tarpeeseen, joiden
11597: tyydyttämisestä valtio pitäköön huolen.
11598: 
11599:                                 3 §.
11600:        Valtio voi määräajaksi, joko kokonaan tai osaksi
11601: luovuttaa oikeuden alkoholiopitoisten aineiden valmista-
11602: miseen ja maahan tuomiseen yhdelle tai useammalle
11603: erityisen järjestyssäännön ja tarkastuksen alaiselle yh-
11604: tiölle. Yhtiön vuosivoitosta on se määrä, mikä jää, kun
11605: siitä on otettu pois enintään kuuden prosentin korko
11606: yhtiöön maksetusta pääomasta sekä tarpeelliset liikekus-
11607: tannukset, vuosittain luovutettava sellaisiin valtionvaroi-
11608: hin, joiden käyttäminen on valtiopäivistä riippuva.
11609: 
11610:                                 4 §.
11611:       Kotimaassa valmistettuja ja ulkomaalta tuotuja
11612: alkoholiopitoisia aineita on oikeus myydä ainoastaan:
11613:       1) aptekeille, sairaaloille ja tieteellisille laitoksille,
11614: vähintään kahdenkymmenen litran erissä;
11615:       2) teknillisille laitoksille lakkavernissan, puliturin,
11616: etikan, hammas-, hius-, iho- ja hajuvesien y. m. s. ai-
11617: neiden valmistamista varten, vähintäin sadan litran
11618: erissä, ehdolla, että myydyn aineen alkoholiväkevyys on
11619: vähintään viisikymmentä tilavuusprosenttia;
11620:       3) voimassa olevien tahi vasta annettavien mää-
11621: räysten mukaan poltto-, valaistus- ja puhdistusaineiksi
11622: denaturoituina, vähintäin kahdenkymmenen litran erissä,
11623: 6 §:ssä mainituille jälleenmyyjille.
11624: 
11625:                                 5 §.
11626:      Aptekista olkoon lupa noudettavaksi myydä alko-
11627: holinpitoisia aineita lääkärin joka kerta erikseen anta·
11628:                      IV, •· -   Räsänen, y. m.               9
11629: 
11630: maa lääkemääräystä vastaan, sekä sairaaloille ja tieteel-
11631: lisille laitoksille.
11632:        Ulkonaisesti käytettäviä ja sellaisia sisällisesti käy-
11633: tettäviä lääkkeitä, jotka eivät sisällä pääaineksenaan ete-
11634: rillä, aromatisilla aineilla tahi väriaineilla sekoitettua
11635: alkoholia, olkoon kuitenkin lupa myydä ilman lääke-
11636: määräystä lääkintöasetusten määräämillä ehdoilla.
11637: 
11638:                                 6 §.
11639:       Poltto-, valaistus- jal puhdistusaineeksi sekä ham-
11640: mas-, hius-, iho- tahi hajuvedeksi säädetyllä tavalla de-
11641: naturoitua alkoholia olkoon lupa myydä ainoastaan ap-
11642: tekista ja rohdoskaupasta.
11643:                                 7 §.
11644:        Säädetyllä tavalla denaturoitua lakkavernissaa ja
11645: politoria saakoot myydä kaikki, joilla on oikeus har-
11646: joittaa kauppaliikettä avoimessa myymälässä.
11647: 
11648:                                 8 §.
11649:       Alkoholiopitoisia aineita 4 §:ssä mainituille laitok-
11650: sille ja jälleenmyyjille kuljetettaessa pitää tavaran mu-
11651: kana olla alkuperätodistus, jossa on mainittava lähettä-
11652: jän, vastaanottajan sekä kuljettajan nimi ja kotipaikka,
11653: aineiden laatu ja määrä, paikka, mihin tavara on vie-
11654: tävä, sekä matkan mukaan sovitettu aika, jona todistus
11655: on voimassa.
11656:       Menetetyiksi tuomittuja alkoholiopitoisia aineita
11657: kuljetettaessa seuratkoon tavaraa maalla kruununvoudin
11658: tai nimismiehen ja kaupungissa kaupunginviskalin tahi
11659: tullikamarin antama passi, jonka tulee sisältää kaikki
11660: tämän §:n edellisessä kohdassa mainitut tiedonannot.
11661: 
11662:                                 9 §.
11663:      Alkoholiopitoisten aineiden tislaamiseen olkoot oi-
11664: keutetut ainoastaan 3 §:ssä mainittu yhtiö sekä senatin
11665: 10                IV, ,. -   Väkijuomalainsääd.
11666: 
11667: talousosaston määräämillä ehdoilla aptekit ja tieteelliset
11668: laitokset.
11669:                               10 §.
11670:       Joka luvattomasti valmistaa tahi tislaa alkoholio-
11671: pitoista ainetta, rangaistakoon ensikerralla vähintään
11672: sadan markan sakolla ja rikkomuksen uudistuessa van-
11673: keudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
11674:       Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholin-
11675: pitoisien aineiden valmistamiseen tahi tislaamiseen, ta-
11676: vataan siihen tarkoitettuja kojeita tahi hapanta alko-
11677: holinpitoisen aineen valmistamiseen aiottua mäskiä, ran-
11678: gaistakoon ensi kerralla vähintään sadan ja rikkomuksen
11679: uudistuessa vähintään viidensadan markan sakolla. Lu-
11680: vattomasti valmistettu alkoholiopitoinen aine, mäski
11681: sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
11682:                               11 §.
11683:       Joka luvattomasti maahan tuo alkoholiopitoista
11684: ainetta tahi sitä yrittää, rangaistakoon yleisen lain mukaan.
11685: 
11686:                               12 §.
11687:       Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tarjoo alko-
11688: holinpitoista ainetta tahi muulla tavalla käyttää sitä ra-
11689: han vastikkeena, sakotettakoon ensi kerralla vähintään
11690: sata ja enintään viisisataa markkaa. Joka toistamiseen
11691: tavataan sellaisesta rikkomuksesta tuomittakoon vankeu-
11692: teen vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
11693:       Joka ottaa alkoholinpitoisien aineiden luvattoman
11694: myymisen ammatikseen tahi tavakseen, rangaistakoon
11695: vankeudella vähintään kuudeksi kuukaudeksi tahi kuri-
11696: tushuoneella enintään kahdeksi vuodeksi. Tavara astioi-
11697: neen olkoon menetetty.
11698:                           13 §.
11699:       Joka rikkoo tämän lain määräyksiä alkohotinpi-
11700: toisten aineiden kuljettamisesta, rangaistakoon ensi ker-
11701:                     IV, 1. -   Räsänen, y. m.              11
11702: 
11703: ralla vähintään sadan ja enintään kolmensadan markan
11704: sakolla ja rikoksen uudistuessa vankeudella. Luvatto-
11705: masti kuljetettu tavara astioineen olkoon menetetty.
11706: 
11707:                                14 §.
11708:       Menetelyksi tuomittu tahi velan maksuksi ulos-
11709: mitattu alkoholiopitoinen aine on tarjottava 3 §:ssä
11710: mainitulle yhtiölle kaupaksi. Ellei menetettyä tavaraa
11711: saada tällä tavoin myydyksi tahi jos sen määrä on niin
11712: pieni, ettei katsota sen arvon vastaavan kuljettamisen
11713: kustannusta, on tavara todisteellisesti kaadettava maahan•
11714: 
11715:                                15 §.
11716:        Kaikissa nnssa tapauksissa, jolloin syyte tehdään
11717: luvatlomasta alkoholiopitoisten aineiden myymisestä,
11718: voidaan ostaja, tämän hänen ominaisuutensa estämättä,
11719: jos hän muuten havaitaan jäävittömäksi, vetää todista-
11720: jaksi ja semmoisena valalla kuulostaa.
11721:        Asianomaiset syyttäjät ovat velvolliset panemaan
11722:  tämän lain rikkomuksia syytteeseen. Kuka tahansa
11723:  saa heille sellaisia rikkomuksia antaa ilmi, eivät kui-
11724:  tenkaan vanhemmat ja lapset eivätkä puolisot eivätkä
11725:  veljet ja sisaret toisiansa vastaan, jonka luona hän saa
11726:  ravinnon ja elatuksen, eivätkä kasvatit kasvatusvanhem-
11727:  piansa vastaan.
11728: 
11729:                                16 §.
11730:       Rikkomukset tätä lakia vastaan ovat maalla käsi-
11731: teltävät sattuvissa välikäräjissä, jollei lakimääräisiä kärä-
11732: jiä kohdakkoin pidetä. Niiden, jotka katsotaan rangais-
11733: tukseen syypäiksi tämän lain säännöksien rikkomisesta,
11734: tulee suorittaa haastemiehelle palkkio hänen toimitta-
11735: mistaan haasteista sekä kohtuullisen harkinnan mukaan
11736: korvata syyttäjälle ja todistajille heille asiassa synty-
11737: neet kulungit.
11738: 12               IV, t. -   Väkijuomalainsääd.
11739: 
11740:                              17 §.
11741:        Jos se, joka on velvollinen syytteeseen panemaan
11742: tämän lain rikkomuksia, itse~tavataan luvatlomasta alko-
11743: holinpitoisen aineen valmistamisesta tai myymisestä, sako-
11744: tettakoon vähintään viisisataa ja enintään tuhat mark-
11745: kaa sekä menettäköön virkansa.
11746:        Jos hän tavataan nauttimasta alkoholiopitoista ai-
11747: netta, jonka hän tietää tai jota hänellä on syytä epäillä
11748: luvattomasti valmistetuksi, myydyksi tahi maahan tuo-
11749: duksi, sakotettakoon enintään viisisataa markkaa ja ero-
11750: tettakoou virantoimituksesta korkeintaan kahdeksi vuo-
11751: deksi.
11752:                            18 §.
11753:       Senatin talousosaston asiana on alkoholiopitoisten
11754: aineiden luvattoman valmistamisen, myymisen ja maa-
11755: han tuomisen estämiseksi sekä lääkinnölliseen, teknilli-
11756: seen tahi tieteelliseen tarkoitukseen myytyjen alkoholio-
11757: pitoisten aineiden väärinkäyttämisen ehkäisemiseksi ryh-
11758: tyä niihin enempiin: toimenpiteisiin, joita asianhaarat
11759: saattavat vaatia.
11760:       Kaupungissa! olkoon kaupunginvaltuusmiehillä ja
11761: maalla kuntakokouksella oikeus asettaa tätä lakia valvo-
11762: maan erityisiä luottamushenkilöitä ja valmistaa heille
11763: ohjesäännöt
11764:                              19 §.
11765:       Tämä laki, jonka kautta kaikki puheena olevista
11766: asioista ennen annetut asetukset lakkaavat voimassa
11767: olemasta, astuu voimaan 1 päivästä tammikuuta 1910.
11768:                                                              13
11769: 
11770: 
11771: IV, 2. -     Esit. ehd. N:o 2.
11772: 
11773:                Soininen, Mikael, y. m.: Ehdotus laiksi alko-
11774:                      holinpitoisten aineiden valmistamisesta,
11775:                      maahan tuomisesta, myymisestä, kul-
11776:                      jettamisesta ja varastossa pitämisestä.
11777: 
11778: 
11779: 
11780:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
11781: 
11782: 
11783:       Sikäli kuin juovutusjuomain tuhoisat vaikutukset
11784: kansojen siveellisyyteen, terveysoloihin ja talouteen ovat
11785: käyneet ilmi, on kysymys juovutusjuomaliikkeestä tullut
11786: yhdeksi nykyajan polttavimpia yhteiskunnallisia kysy-
11787: myksiä. Tätä nykyä ei enää voida eikä tahdottanekaan
11788: kieltää, että pelottavan suuri määrä rikollisuutta ja
11789: siveellistä rappeutumista johtuu juovutusjuomain käyt-
11790: tämisestä, enemmän kuin sitäkään, että näiden juomien
11791: nauttiminen on ihmiskunnan terveyden pahimpia vihol-
11792: lisia. Myöskin kansantalouden kannalta katsottuna on
11793: juovutusjuomain käyttäminen mitä huolestuttavimpia
11794: ilmiöitä, se kun ei aiheuta ainoastaan suunnatonta suo-
11795: ranaista tuhlausta, vaan tämän ohessa myöskin ja aina-
11796: kin yhtä paljon työajan ja työvoimain haaskaamista.
11797: Kaiken tämän lisäksi tulee alkoholin vaikuttamain huo-
11798: nojen taipumusten ja tautien perinnöllisyys, joka uhkaa
11799: tehdä sen hävitykset tulevaisuudessa vieläkin tuhoisam-
11800: miksi kuin ne nykyään ovat.
11801:       Nämä syyt ovat vaikuttaneet, että kysymys juo-
11802: vuttavista juomista eli n. s. alkoholikysymys yhä vaka·
11803: vammin vaatii niiden huomiota, joille yhteiskunnan
11804: menestymisen valvonta on uskottu, palaten yhä uudes-
11805: taan myöskin lainsäätäjän eteen, kunnes se on tyydyt-
11806: tävällä tavalla ratkaistu. Pelkkä yksityinen ja mies-
11807: 14                IV, •· -   Väkijuomalainsääd.
11808: 
11809: kohtainen raittiustyö, jos kohta välttämättömän tarpeel-
11810: linen, ei voi yksin viedä perille, sen on kokemus riittä-
11811: västi todistanut.
11812:       Lainsäädäntö onkin kaikkialla sivistyneessä maail-
11813: massa pyrkinyt ehkäisemään juovutusjuomaliikkeen
11814: tuhoja, ja on siinä käytetty monenlaisia eri menettely-
11815: tapoja. Milloin on koetettu poistaa käytännöstä turmiol-
11816: lisempina pidettyjä väkiviinajuomia edistämällä mie-
11817: dompain juovutusjuomain käyttämistä, milloin rajoittaa
11818: kauppapaikkojen lukua, milloin nostaa alkoholin veroi-
11819: tusta korkealle, milloin taas erottaa yksityisvoitto alko-
11820: holiliikkeen harjoittamisesta; vieläpä on koetettu, parem-
11821: man tarkastuksen aikaansaamiseksi, tehdä koko liike
11822: valtion yksinoikeudeksi eli monopoliksi. Nämä keinot
11823: eivät kuitenkaan ole johtaneet tyydyttäviin tuloksiin,
11824: vaan on alkoholin käytäntö niistä huolimatta joko
11825: lisääntynyt tai ainakin jatkunut yhä vielä huolestutta-
11826: vissa määrin.
11827:       Tämä kokemus on osaltaan laajoissa pnrmssa
11828: kypsyttänyt sen vakaumuksen, että lainsäädäntö, joka
11829: on ottanut päämääräkseen juovutusjuomaliikkeen järjes-
11830: Himisen, mutta ei sen estämistä, ja joka lähtee siitä
11831: edellytyksestä, että näitä juomia yleensä tulee olla saa-
11832: tavissa, rakentaa väärälle pohjalle. Tämän käsityksen
11833: mukaan ei juoppouden pääasiallisena syynä ole pidet-
11834: tävä toista tai toista tapaa, jolla alkoholia saatavissa
11835: pidetään, vaan alkoholin nauttimista semmoisenaan.
11836:       Viime aikojen laaja ja tunnollinen tieteellinen tutki-
11837: mus alkoholikysymyksen alalla on kaikin puolin tukenut
11838: tätä käsitystapaa. Tätäkin tietä on tultu siihen päätökseen,
11839: että juoppoutta aina tulee olemaan luonnonlain välttä-
11840: mättömyydellä, niin kauan kuin juoTutusjuomia on saa-
11841: tavissa; alkoholi vaikuttaa näet, niinkuin muutkin myr-
11842: kyt, ruumiin toimintaan, ja sen vaikutuksiin kuuluu
11843: yhä Iisätyn nautinnonhimon herättäminen. Aina on oleva
11844: niitä, joiden aivot ja hermosto eivät tätä myrkytystä
11845:                       IV, •· -   Soininen, y. m.           lf>
11846: 
11847:   kestä. Eikä myrkytystä vastaan auta liioin siveellinen
11848:   tarmokaan, kun sille kerran on alttiiksi antautunut ja
11849:   myrkky on ylivoimaisena ruumiiseen päässyt. On siis
11850:   selvää, että jos tahdotaan juoppous pois, niin on saa-
11851:   tava juovutusjuomat pois.
11852:         Kun tähän tulee lisäksi se miljonain ihmisten
11853:   kokemus, että alkoholin nautinto on aivan tarpeeton
11854:   terveelle ihmiselle, ynnä se tiedemiesten yhä yksimieli-
11855:   sempi vakuutus, että se jo pienissäkin määrissä käytet-
11856:   tynä on vahingollinen, niin voipi syystä kysyä, mitä
11857:   aihetta lainsäätäjällä saattaa olla yleensä sallia ja jär-
11858:   jestää juovutusjuom aliikettii, tätä liikettä, joka toiselta
11859:   puolen - lääkinnöllisiä tarkoituksia lukuunottamatta-
11860:   ei ole vähimmässäkään määrässä tarpeellinen ja toiselta
11861:   puolen tuottaa mitä arveluttavimpia epäkohtia. Terve
11862:   järki ei varmaankaan ajan pitkään voi vastustaa sitä
11863:   käsitystä, että juovutusjuomaliikkeen holhoomisessa näin
11864:   ollen on jotakin nurinperäistä.
11865:         Onhan sitä paitsi tämä alkoholin suvaitseminen
11866:   ja suosiminen edellä kaikkia muita samanluontoisia
11867:   myrkkyjä suorastaan epäjohdonmukaista. »Kannattaa
11868: . ajatella,> sanoo tunnettu alkoholikysymyksen tutkija,
11869:   saksalainen A. Baer, »millainen joukko määräyksiä on
11870:   rajoittamassa tavallisten myrkkyjen kauppaa, millä tus-
11871:   kallisella tarkkuudella· terveyspoliisi puuhaa itsensä vä-
11872:   syksiin suojellakseen elämää ja terveyttä niitä vastaan,
11873:   ja mitä toiselta puolen tehdään alkoholikaupan rajoitta-
11874:   miseksi.:. Ja kuitenkin - niin vakuuttaa sama tut-
11875:   kija - kuolee Saksassa paljon useampia ihmisiä äkilli-
11876:   seen alkoholimyrkytykseen kuin kaikkiin muunlaisiin
11877:   myrkytyksiin yhteensä.
11878:         Se johtopäätös, joka kaikesta tästä on tehty, on
11879:   se, että juovutusjuomia koskevan lainsäädännön peri-
11880:   aatteeksi ei ole tehtävä liikkeen järjestelyä, vaan sen
11881:   kielto, josta vain muutamia poikkeuksia sallittakoon.
11882:   Alkoholi on asetettava samaan asemaan kuin muut
11883: 16              IV, s, -   Väkijuomalainsääd.
11884: 
11885: myrkyt ja sen käytäntö siis rajoitettava lääkinnöllisiin,
11886: teknillisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin.
11887:       Tätä periaatetta vastaan on tehty pääasiallisesti
11888: se muistutus, että juovutusjuomain kielto olisi vaikea,
11889: jopa mahdoton toteuttaa; että sen kautta vain vähen-
11890: nettäisiin kunnioitusta lakia kohtaan, koska se aiheut-
11891: taisi alkoholinhimon tyydyitämistä laittomalla tavalla.
11892:       On kuitenkin pidettävä mielessä, että alkoholin-
11893: himo ei ole mikään ihmisluonnon tarve, vaan on se
11894: keinotekoisesti, myrkkyä nauttimaila syntynyt ja kasva-
11895: tettu himo; se voidaan siis samalla tavalla keinotekoi-
11896: sesti hävittääkin - yksinkertaisesti Iakkauttamalla kii-
11897: hoitus. Ensimäinen murrosaika tulee tietysti olemaan
11898: vaikea ja aiheuttamaan rikkomuksia, mutta aikaa myö-
11899: ten himo vähenee ja haihtuu, sikäli kuin sen tyydyttä-
11900: misen tilaisuus loppuu. Jatkuvain rikkomusten hedel-
11901: mällisin maaperä on sitä vastoin epäilemättä semmoi-
11902: nen puolinainen järjestely, joka sallii himon sytyttämi-
11903: sen, mutta kieltää sen tyydyttämisen.
11904:       Sitä paitsi on tietenkin rikkomusten huomaaminen
11905: ja estäminen paljo helpompi silloin, kun jokainen päih-
11906: tyminen on lain rikkomisen merkki ja jo semmoisenaan
11907: viittaa rikoksen lähteille. Näin on aikaa myöten oleva
11908: helpompi estää lain rikkomista täydellisen kieltolain
11909: vallitessa kuin juovutusjuomakåupan monimutkaisen
11910: järjestelemisen ja osittaisten kieltojen vallitessa.
11911:       Mutta sanotaan myöskin monesti, vetoomalla ulko-
11912: maiden esimerkkiin, että kokemus ei ole kieltolain hyö-
11913: dyllisyyttä todeksi osoittanut.- Meillä on tässä asiassa
11914: oikeastaan menty merta etemmä kalaan. On puhuttu
11915: norjalaisten ja amerikkalaisten juovutusjuomakieltojen
11916: huonoista tuloksista eikä ole pysähdytty katsomaan,
11917: mitä kokemus omasta maasta opettaa. Kuitenkaan ei
11918: voida koskaan panna liiaksi painoa juuri tähän koke-
11919: mukseen. Se on saatu juuri niissä oloissa, joihin kielto-
11920: laki on meillä sovellettava, ja sen tulokset ovat luotet-
11921:                      IV, •· -   Soininen, y. m.              17
11922: 
11923:   tavasti tunnetut. Tämä kokemus omasta maasta sanoo
11924:   meille yksimielisesti ja kaikella mahdollisella selvyy-
11925:   dellä: kuta helpompi juovutusjuomain saanti, sitä suu-
11926:   rempi juoppous, kuta vaikeampi saanti, sitä vähempi
11927:   juoppous. Tätä todistaa epäämättömåsti vertailu niiden
11928:   paikkakunlain välillä maalla, joissa on oluttehdas ja
11929:   joissa sitä ei ole, joissa on rautatiekapakka ja joissa ei,
11930:   joissa on hyvät liikeneuvot kaupunkiin, ja joissa ei ole.
11931:   Jokaisen maalaisoluttehtaan historia meidän maassa on
11932:   alusta loppuun saman kokemuksen yhtämittainen vah-
11933:   vistus. Ja samaa todistaa suurin piirtein koko maamme
11934:   kehitys raittiuteen päin viinan kotipolton hävittämi-
11935:   sestä ja juovutusjuomakaupan kieltämisestä maaseudulla
11936:   tähän päivään saakka. Millainen olisikaan tila maas-
11937:   samme, jos täällä olisi polttimo joka talossa tai kapakka
11938:   joka kylässä? Ja mikä on tehnyt juuri Suomen maan
11939:    samoin kuin Pohjoismaat yle~nsä niiksi maiksi, joissa
11940:    alkoholia tätä nykyä vähimmin kulutetaan, ellei juuri tuo
11941:   jo verrattain laajalle ulottuva juovutusjuomain kaupan
11942:    kielto? Sillaikaa kun juovutusjuomaliikkeen järjestely
11943: • muualla on jäänyt toivottuja tuloksia vaille, ovat kielto-
11944:    toimenpiteet näissä maissa tehokkaasti vaikuttaneet
11945:    kulutuksen vähentymistä.
11946:          Kaikki nämä seikat ovatkin juurruttaneet Suomen
11947:    kansaan ja etenkin sen syviin riveihin sen vakaumuk-
11948:    sen, että kieltolaki on ainoa tehokas keino juoppouden
11949:    ehkäisemiseksi ja että tämmöinen laki on saatava maas·
11950:    samme säädetyksi. Moneen kertaan on se tämän vakau-
11951:    muksensa tuonut huomattavalla tavalla esille. Jo vuo-
11952:    den 1885 valtiopäivillä tehtiin talonpoikaissäädyssä kielto-
11953:    lakiin tähtäävä anomus, jota oli tukemassa 17 maalais-
11954:    kunnan päätös sekä 14,179 yksityisen kansalaisen alle-
11955:    kirjoitus. V. 1888 tehtiin samansuuntainen anomus,
11956:    jota tukivat 152 maalaiskunnan päätökset sekä noin
11957:    30,000 kansalaisen allekirjoitukset. Viimeinen tämän-
11958:    laatuinen esitys tehtiin v:n 1900 valtiopäivillä ja oli sitä
11959:                                                          2
11960: 18               IV, !. -   Väkijuomalainsääd.
11961: 
11962:  silloin tukemassa 305 kunnan päätös sekä 140,000 kan-
11963:  salaisen allekirjoitukset, puhumatta siitä, että miltei
11964:  jokainen maalaiskunnan edustaja oli saanut valitsijoil-
11965: taan nimenomaisen kehoituksen pyrkiä jos mahdollista
11966: yleiseen kieltolakiin. Näin suuria joukkoanomuksia ei
11967: vielä mikään muu sisällinen parannusvaatimus ole
11968: maassamme saanut aikaan.
11969:        Kansamme mielialaa tässä asiassa todistaa myös-
11970: kin se mitä tarmokkain toiminta juovutusjuomakaupan
11971: lakkauttamiseksi johon varsinkin maalaiskunnissa on
11972: ryhdytty, mikäli lainsäädäntö on siihen kuntia oikeut-
11973: tanut. V. 1866 olivat maalaiskunnat saaneet oikeuden
11974: kieltää viinanmyynnin alueellaan; ennen vuotta 1886,
11975: jolloin yleisesti kiellettiin viinanmyynti maalaiskunnissa,
11976: olivat Suomen noin 450 maalaiskunnasta kaikki muut
11977: paitsi kolme vapaaehtoisesti tämän myynnin kieltäneet.
11978: Vuonna 1883 saivat måalaiskuunat oikeuden kieltää
11979: oluen myynnin alueellaan oluttehtaiden ja majatalojen
11980: ulkopuolella; muutama vuosi senjälkeen salli ainoastaan
11981: 15 maalaiskuntaa enää oluenmyynnin harjoittamista.
11982: Ja yhtä voimakkaasti tukahdutettiin majatalojen olut- •
11983: kauppa jälkeen vuoden 1895, jolloin maalaiskunnat
11984: saivat oikeuden kieltää tämänkin myynnin. Kaupunki-
11985: kunnat ovat tosin olleet hitaampia juovutusjuomain
11986: myymistä kieltämään, mutta tämä asianhaara on kai-
11987: keti riippunut osittain siitä rahallisesta voitosta mikä
11988: on kaupunkikunnille tästä myynnistä koitunut, osittain
11989: siitä, että kansan syväin rivien vaikutus on ollut niissä
11990: vähemmin tuntuva. Kansan puuttuvasta kypsyydestä
11991: vastaanottamaan kieltolaki näin ollen tuskin voipi olla
11992: puhetta.
11993:        Viime aikoina on nyt usein kuultu puhuttavan
11994: siitä, että Venäjän valtakunnan kauppasopimukset teki-
11995: sivät kieltolain säätämisen Suomessa mahdottomaksi.
11996: Tällä käsityksellä ei kuitenkaan näytä olevan näissä
11997: sopimuksissa tukea. Venäläis-saksalaisen kauppasopi-
11998:                      IV, s. -   Soininen, y. m.          19
11999: 
12000: muksen 5 p:ltä maaliskuuta 1894 l:ssä artiklassa sano-
12001:  taan, että »toisen sopimuksen tehneen valtion alamaiset,
12002: jotka vakinaisesti tai väliaikaisesti oleskelevat toisen
12003:  valtakunnan alueen rajain sisällä, nauttivat yhtäläisiä
12004: oikeuksia kuin maan omat asukkaatkin 1} kauppaan ja
12005: elinkeinoihin nähden. He nauttivat toisen valtion alueella
12006: kaikin puolin yhtäläisiä oikeuksia, etuoikeuksia, vapauk-
12007: sia ja erikoisetuja, mitä on myönnetty enimmin suositun
12008: valtion alamaisille». 1)
12009:        »Tämä on kuitenkin niin ymmärrettävä», jatke-
12010: taan tässä artiklassa, »että edellä olevat määräykset
12011: eivät mitenkään kumoa niitä lakeja, käskyjä ja erikois-
12012: sääntöjä, jotka kaupasta, elinkeinoista ja poliisista ovat
12013: kummassakin sopimuksen tehneessä valtiossa voimassa
12014: ja kaikkia ulkomaalaisia yleensä koskevat». 1)
12015:        Näissä määräyksissä ilmenee se käsitys, että liitto-
12016: valtion alamaisille ei tahdota vaatia oikeuksia kauppaan
12017: ja elinkeinoihin nähden, joita ei myönnetä maan omille
12018: asukkaille eikä kenellekään muille ulkomaalaisille.
12019:        Tosin koskevat tämän artiklan määräykset sanan-
12020: mukaisesti vain niitä sopimuksen tehneiden valtioiden
12021: alamaisia, jotka oleskelevat »toisen valtakunnan alueen
12022: rajain sisällä». Mutta sama periaate nähtävästi käsite-
12023: tään soveltuvaksi kaikkiin kauppasuhteisiin sopimuksen
12024: tehneiden kesken. Niin esim. Venäjän ja Ranskan tässä
12025: kohden vielä voimassa olevassa kauppasopimuksessa
12026: 1 p:ltä huhtikuuta 1874 sekä Venäjän ja Italian kauppa-
12027: sopimuksessa 28 p:ltä syyskuuta 1863 sanotaan, että
12028: toisen liittovallan alamaisille myönnetyt edut ~eivät mil-
12029: lään tavalla kumoa niitä erityisiä lakeja, käskyjä ja
12030: ohjesääntöjä, mitä kaupasta, elinkeinoista ja poliiseista
12031: kummassakin maassa ovat voimassa ja yleensä kaikkiin
12032: ulkomaalaisiin sovelletaan». Tämän johdosta selittää
12033: Venäjän kauppaministeri, mikäli. julkisuuteen on tullut,
12034: 
12035:      1
12036:       )   Meidän harventama.
12037: 20                  IV, !. -   Väkijuomalainsääd.
12038: 
12039: kirjelmässä ulkoasiain ministerille 8 p:ltä viime elokuuta,
12040: että poltettujen väkijuomain tullin vähän sitä ennen
12041: Suomessa tapahtunut koroitus ei sisältänyt venäläis-
12042: ranskalaisen kauppasopimuksen rikkomista, koska sanottu
12043: korotus oli yleisluontoinen toimenpide eikä ollut täh-
12044: dätty yksistään Ranskan etuja vastaan. Paitsi näitä
12045: määräyksiä ja selityksiä osoittaa äskenmainitun venä-
12046: läissaksalaisen kauppasopimuksen V artikla, että yksi-
12047: tyisen tavaralajin maahantuonnin kielto voipi hyvin
12048: tulla kysymykseen kauppasopimusta millään tavalla
12049: rikkomatta. Tämän artiklan alku kuuluu: »Sopimuk-
12050: sen tehneet valtiot sitoutuvat olemaan asettamalla esteitä
12051: molemminpuoliselle kauppaliikkeelle kumpasenkin maan
12052: välillä mitenkään kieltämällä tuontia ja vientiä, sekä
12053: myöntämään esteettömän kauttakuljetuksen, paitsi niillä
12054: teillä, jotka ovat suljetut tai suljetaan semmoiselta kul-
12055: jetukselta».
12056:        Mutta tähän lisätään: »Poikkeusta myönnetään
12057: ainoastaan semmoisten tavarain suhteen, jotka toisessa
12058: sopimuksen tehneessä valtiossa ovat tai tulevat olemaan
12059: valtion monopolina, 1) kuin myöskin semmoisten tavara-
12060: lajien suhteen, joihin terveydenhoidon, eläinpoliisin tai
12061: yleisen turvallisuuden nimessä taikka myöskin muita
12062: erittäin tärkeitä näkökohtia silmällä pitäen erikoisia kielto-
12063: toimenpiteitä voidaan sovelluttaa» 1 ). Tuskin on kiellet-
12064: tävissä, että yleisen kieltolain säätäminen, jolla kansan
12065: elämässä saattaa olla niin suuri merkitys, on »erittäin
12066: tärkeä näkökohta», joka on otettava huomioon kauppa-
12067: sopimuksia tulkittaissa ja sovellettaessa. Sitä paitsi
12068: sisältää tämä artikla nimenomaisen oikeuden kieltää
12069:  alkoholijuomain tuonnin, jos näiden juomain valmistus
12070: tehdään valtion monopoliksi, mikä onkin aivan helposti
12071: tehtävissä.
12072:        Pääasiassa samanlaisia kuin tämä venäläissaksalai-
12073: 
12074:       1
12075:        )   Meidän harventama.
12076:                     IV, •· -- Soininen, y. m.              21
12077: 
12078: nen kauppasopimus ovat luonteeltaan myöskin muut
12079: tähän kuuluvat sopimukset.
12080:       Kaikista edellä esitetyistä syistä allekirjoittaneet,
12081: nojaten siihen minkä uskomme olevan Suomen kansan
12082: valtaavan enemmistön lujan ja horjumattoman tahdon
12083: sekä koituvan sille onneksi ja menestykseksi, pyy-
12084: dämme nöyrimmästi eduskunnan harkittavaksi ja hy-
12085: väksyttäväksi jättää seuraavan esityksen laiksi alkoholio-
12086: pitoisten aineiden valmistamisesta, maahan tuomisesta,
12087: myymisestä, kuljettamisesta sekä varastossa pitämisestä.
12088: 
12089: 
12090:                         *      *       *
12091:                        Ehdotus laiksi
12092: Alkoholinpitoisten aineiden valmistamisesta, maahan tuomi-
12093: sesta, myymisestä, kuljettamisesta ja varastossa pitämisestä.
12094: 
12095:                               1 §.
12096:       Alkoholiopitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä laissa
12097: kaikkia aineita, jotka ollessaan     +15 astetta Celsiuksen
12098: lämpömittarin mukaan, sisältävät enemmän kuin kaksi
12099: tilavuusprosenttia etylialkoholia.
12100: 
12101:                              2 §.
12102:       Alkoholiopitoisten aineiden valmistaminen, maahan
12103: tuominen, myyminen, kuljettaminen ja varastossa pitä-
12104: minen olkoon kielletty, paitsi lääkinnöllisiin, teknillisiin
12105: tahi tieteellisiin tarpeisiin, joiden tyydyttämisestä valtio
12106: pitäköön huolta.
12107: 
12108:                              3 §.
12109:      Alkoholinpitoisen aineen valmistuslaitosta älköön
12110: perustettako maalaiskunnan alueelle.
12111: 22                 IV, '· -   Väkijuomalainsääd.
12112: 
12113: 
12114:                                 4 §.
12115:         Valtio voi määräajaksi joko kokonaan tai osaksi
12116: luovuttaa oikeuden alkoholiopitoisten aineiden valmis-
12117: tamiseen ja maahan tuomiseen yhdelle tai useammalle
12118: erityisen jä1jestyssäännön ja tarkastuksen alaiselle yh-
12119: tiölle.
12120:         Yhtiöön ei saa kuulua henkilöitä, jotka virkansa
12121: tai heille uskotun toimen johdosta tulevat ottamaan
12122: osaa päätökseen alkoholiopitoisten aineiden valmistami-
12123: sesta, maahan tuomisesta, myymisestä ja kuljettamisesta
12124: tahi joiden tulee tämän lain noudattamista valvoa.
12125:         Jos yhtiö on osakeyhtiö, ovat osakkeet asetettavat
12126: nimeltä mainituille henkilöille.
12127:         Valmistusoikeuttaan älköön yhtiö Iuovuttako toi-
12128: selle yhtiölle, ennenkuin senaatin talousosasto on anta-
12129: nut siihen luvan.
12130:         Yhtiön puhtaasta vuosivoitosta on se määrä, mikä
12131: Jaa, kun siitä on otettu pois enintään kuuden prosentin
12132: korko yhtiöön maksetusta pääomasta, vuosittain luovu-
12133: tettava sellaisiin valtionvaroihin, joiden käyttäminen on
12134: valtiopäivistä riippuva.
12135: 
12136:                                 5 §.
12137:       Kotimaassa valmistettuja ja ulkomaalta tuotuja
12138: alkoholiopitoisia aineita on valmistajalla ja tuoHajalla
12139: oikeus myydä ainoastaan
12140:       1) apteekeille, sairaaloille ja tieteellisille laitoksille
12141: vähintään kahdenkymmenen litran erissä;
12142:       2) teknillisilJe laitoksille hammas-, hius-, iho- ja
12143: hajuvesien sekä etikan y. m. s. aineiden valmistamista
12144: varten vähintään sadan litran erissä, ehdolla että myy-
12145: dyn aineen alkoholiväkevyys on vähintään viisikym-
12146: mentä tilavuusprosenttia; samoin lakkavernissan ja puJi-
12147: tuurin valmistamista varten voimassa olevien tahi vasta
12148:                     IV, s. -   Soininen, y. m.               23
12149: 
12150: annett~vien määräysten mukaan denaturoituna vähin-
12151: tään kahdenkymmenen litran erissä;
12152:      3) poltto- ja puhdistusaineiksi denaturoituna,. niin-
12153: ikään vähintään kahdenkymmenen litran erissä, 8 §:ssä
12154: mainituille jälleenmyyjille.
12155: 
12156:                                 6 §.
12157:       Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään ham-
12158: mas-, hius-, iho- ja hajuvedeksi sekä lakkavernissaksi
12159: ja pulituuriksi denaturoitua alkoholia 8 ja 9 §:ssä mai-
12160: nituille jälleenmyyjille vähintään kahdenkymmenen lit-
12161: ran erissä.
12162: 
12163:                                 7 §.
12164:        Apteekeilla olkoon lupa noudettavaksi myydä alko-
12165: holinpitoisia aineita sairaaloille ja lieteellisille laitoksille
12166: sekä lääkärin joka kerta erikseen antamaa lääkemää-
12167: räystä vastaan yksityisille.
12168:        Kunnan valtuuston tai, missä sitä ei ole, kunnallis-
12169: lautakunnan korkeintaan vuodeksi kerrallaan antaman
12170: luvan nojalla saavat apteekit kuitenkin ilman lääke-
12171: määräystä lääkintöasetusten määräämillä ehdoilla myydä
12172: ulkonaisesti käytettäviä ja sellaisia sisällisesti käytettä-
12173: viä lääkkeitä, jotka eivät sisällä pääaineksenaan ete-
12174: rillä, aromaatisilla aineilla tai väriaineilla sekoitettua
12175: alkoholia.
12176: 
12177:                                 8 §.
12178:       Poltto- ja puhdistusaineeksi sekä hammas-, hius-,
12179: iho- tai hajuvedeksi säädetyllä tavalla denaturoitua alko-
12180: holia olkoon lupa myydä sellaisista apteekeista ja rohdos-
12181: kaupoista, jotka korkeintaan vuodeksi kerrallaan ovat
12182: hankkineet siihen luvan kunnan valtuustolta tai, missä
12183: sitä ei ole, kunnallislautakunnalta.
12184: 24               IV, •· -   Väkijuonaalainsääd.
12185: 
12186:                               9 §.
12187:       Säädetyllä tavalla denaturoitua lakkavernissaa ja
12188: pulituuria , saavat myydä ne, joilla on oikeus harjoittaa
12189: kauppaliikettä avoimessa myymälässä; kuitenkin on
12190: tähänkin hankittava sitä ennen lupa kunnan valtuus-
12191: tolta tai, missä sitä ei ole, kunnallislautakunnalta kor-
12192: keintaan vuodeksi kerrallaan.
12193: 
12194:                              10 §.
12195:       Kun alkoholinpitoisia aineita, jotka eivät ole dena"
12196: turoituja, kuljetetaan 5 §:ssä mainituille laitoksille ja
12197: jälleenmyyjille, pitää tavaran mukana olla Suomessa
12198: valmistetuista aineista aineen valmistajan antama alku-
12199: perätodistus ja maahan tuoduista tullikamarin antama
12200: passi, joissa kummassakin on mainittava lähettäjän,
12201: vastaanottajan sekä kuljettajan nimi ja kotipaikka, ainei-
12202: den laatu ja määrä, paikka mihin tavara on vietävä,
12203: sekä matkan mukaan sovitettu aika, jona todistus on
12204: voimassa.
12205:       15, 16, 17 ja 18 §:n mukaan menetetyiksi tuomit-
12206: tuja alkoholinpitoisia aineita kuljetettaessa seuratkoon
12207: tavaraa maalla kruununvoudin tahi nimismiehen ja
12208: kaupungissa kaupunginviskaalin tai tullikamarin antama
12209: yhtäläinen passi.
12210:       7 §:ssä mainittuja lääkkeitä kuljetettaessa olkoon
12211: tavara varustettuna astiaan kiinnitetyllä myyntitodistuk-
12212: sella, jossa on mainittava myyjän ja ostajan nimi,
12213: aineen laatu ja määrä sekä myynnin päivämäärä.
12214:       Denaturoituja alkoholinpitoisia aineita kuljetetta-
12215: koon vapaasti.
12216: 
12217:                              11 §.
12218: 
12219:      7 §:ssä mainittuja lääkkeitä säilytettäessä muualla
12220: kuin 5 §:n 1 kohdassa luetelluissa laitoksissa olkoon
12221:                    IV, 2. -   Soininen, y. m.             25
12222: 
12223: tavara varustettuna sellaisella todistuksena, josta-:10 §:n
12224: kolmannessa momentissa puhutaan.
12225: 
12226:                               12 §.
12227:       Yhden vuoden kuluttua tämän lain voimaan astu-
12228: misesta älkööt muut kuin ne, jotka ovat oikeutetut käyt-
12229: tämään alkoholiopitoisia aineita lääkinnöllisiin, teknilli-
12230: siin tai tieteellisiin tarkoituksiin, hallussaan pitäkö täl-
12231: laisia aineita denaturoimattomina.
12232:       Siihen asti noudatettakoon alkolinpitoisten ainei-
12233: den säilyttämiseen nähden ennen tämän lain antamista
12234: voimassa olleita määräyksiä, ja olkoon näin säilytetty-
12235: jen aineiden siirtämisestä voimassa, mitä 10 §:n 2 mo-
12236: mentissa on menetetyiksi tuomittujen alkoholiopitoisten
12237: aineiden kuljettamisesta säädetty.
12238: 
12239:                               13 §.
12240:       Alkoholiopitoisten aineiden maahan tuomisesta ja
12241: hankkimisesta Suomeen sijoitetun venäläisen sotaväen
12242: tarvetta varten olkoon voimassa mitä siitä on erittäin
12243: säädetty tahi vastedes säädetään.
12244: 
12245:                               14 §.
12246:      Alkoholiopitoisten aineiden tislaamiseen olkoot
12247: oikeutetut, paitse valtion omistamat tehtaat, ainoastaan
12248: 4 §:ssä mainittu yhtiö sekä senaatin talousosaston mää-
12249: räämillä ehdoilla apteekit ja tieteelliset laitokset.
12250: 
12251:                               15 §.
12252:       Joka luvattomasti valmistaa tahi tislaa alkoholio-
12253: pitoista ainetta, rangaistakoon ensi kerralla vähintään
12254: sadan markan sakolla tai vankeudella ja rikkomuk-
12255: sen uudistuessa vankeudella vähintään kolmeksi kuu-
12256: kaudeksi.
12257: 26               IV, s. -   Väkijuomalainsääd.
12258: 
12259:       Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholin-
12260: pitoisten aineiden valmistamiseen tahi tislaamiseen, tava-
12261: taan siihen tarkoitettuja kojeita tahi hapanta alkoholin-
12262: pitoisen aineen valmistamiseen kelpaavaa mäskiä, ran-
12263: gaistakoon ensi kerralla vähintään sadan ja rikkomuk-
12264: sen uudistuessa vähintään viidensadan markan sakolla.
12265:       Luvattomasti valmistettu alkoholinpitoinen aine,
12266: mäski sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
12267: 
12268:                              16 §.
12269:       Joka luvattomasti maahan tuo alkoholinpitoista
12270: ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi kerralla vä-
12271: hintään sadan markan sakolla tahi vankeudella vähin-
12272: tään kahdeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuo-
12273: deksi sekä rikkomuksen uudistuessa vankeudella vähin-
12274: tään neljäksi kuukaudeksi.
12275:       Joka ottaa alkoholinpitoisten aineiden maahan tuo-
12276: misen ammatikseen tai tavakseen, rangaistakoon van-
12277: keudella vähintään kuudeksi kuukaudeksi tai kuritus-
12278: huoneella enintään kahdeksi vuodeksi.
12279:       Tavara astiaineen olkoon menetetty, samoin juhta,
12280: ajoneuvot tai alus, joiden pääasiallisena kuormana tai
12281: lastina on alkoholinpitoista ainetta. Jos rikoksen on
12282: tehnyt joku muu kuin juhdan, ajoneuvojen tai aluksen
12283: omistaja eikä viimemainittu ole rikokseen osallinen,
12284: niin ei hän menetä omaisuuttaan, vaan tulee rikollisen
12285: suorittaa juhdan, ajoneuvojen tai aluksen arvo.
12286: 
12287:                              17 §.
12288:      Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tarjoa alko-
12289: holinpitoista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä
12290: rahan vastikkeena, sakotettakoon ensi kerralla vähin-
12291: tään sata ja enintään viisisataa markkaa. Joka toista-
12292: miseen tavataan sellaisesta rikkomuksesta, tuomittakoon
12293: vankeuteen vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
12294:                   IV, !, -   Soininen, y. m.           27
12295: 
12296:      Joka ottaa alkoholiopitoisten aineiden luvattoman
12297: myymisen ammatikseen tahi tavakseen, rangaistakoon
12298: vankeudella vähintään kuudeksi kuukaudeksi tahi kuri-
12299: tushuoneella enintään kahdeksi vuodeksi.
12300:      Tavara astioineen olkoon menetetty.
12301: 
12302:                              18 §.
12303:       Joka rikkoo tämän lain määräyksiä alkoholio-
12304: pitoisten aineiden kuljettamisesta tai varastossa pitämi-
12305: sestä, rangaistakoon vähintään sadan markan sakolla
12306: ja rikkomuksen uudistuessa vähintään kolmensadan
12307: markan sakolla tai vankeudella.
12308:       Tavara astioineen olkoon menetetty. Juhdan, ajo-
12309: neuvojen tai aluksen menettämisestä olkoon voimassa
12310: mitä 16 §:ssä on säädetty.
12311: 
12312:                              19 §.
12313:       Menetetyksi tuomittu tahi velanmaksuksi ulos-
12314: mitattu alkoholiopitoinen aine on tarjottava valtiolle
12315: tai 4 §:ssä mainitulle yhtiölle kaupaksi.
12316:       Ellei menetettyä alkoholiopitoista ainetta saada
12317: tällä tavoin myydyksi tahi jos sen määrä on niin pieni,
12318: ettei katsota sen arvon vastaavan kuljettamisen kustan-
12319: nusta, on tavara todistettavasti kaadettava maahan.
12320: 
12321:                              20 §.
12322:       Kaikissa nnssa tapauksissa, jolloin syyte tehdään
12323: luvattomasia alkoholiopitoisten aineiden myymisestä,
12324: voidaan ostaja, tämän hänen ominaisuutensa estämättä,
12325: jos hän muuten havaitaan jäävittömäksi, vetää todista-
12326: jaksi ja semmoisena valalla kuulustaa.
12327: 
12328:                              21 §.
12329:      Rikkomuksista tätä lakia vastaan tulee sen oikeu-
12330: den, jonka asiana on pitää tutkimus, viipymättä se toi-
12331: 28               IV, •· -   Väkijuomalaillsåäd.
12332: 
12333: mittaa. Älköön tuomari missään tapauksessa lykätkö
12334: tutkimusta pitemmäksi kuin kahden kuukauden ajaksi
12335: siitä päivästä, jona asia hänelle ilmoitettiin.
12336:       Hovioikeuksissa ja senaatissa ovat näitä asioita
12337: koskevat valitukset käsiteltävät heti, kun vastauksen
12338: antamisaika on umpeen kulunut.
12339:       Niiden, jotka katsotaan rangaistukseen syypäiksi
12340: tämän lain säännöksien rikkomisesta, tulee suorittaa
12341: haastemiehelle palkkio hänen toimittamistaan haasteista
12342: sekä harkinnan mukaan kohtuullisesti korvata syyttä-
12343: jälle ja todistajille heille asiassa syntyneet kulungit.
12344: 
12345:                              22 §.
12346:      Jos se, joka on velvollinen syytteeseen panemaan
12347: tämän lain rikkomuksia, itse tavataan luvattomasia
12348: alkoholinpitoisen aineen valmistamisesta tai myymisestä,
12349: rangaistakoon vähintään viidensadan markan sakolla
12350: tai vankeudella sekä menettäköön virkansa.
12351: 
12352:                              23 §.
12353:       Senaatin talousosaston asiana on alkoholinpitoisien
12354: aineiden luvattoman valmistamisen, myymisen ja maa-
12355: han tuomisen estämiseksi sekä lääkinnölliseen, teknilli-
12356: seen tahi tieteelliseen tarkoitukseen myytyjen alkoholin-
12357: pitoisien aineiden väärinkäyttämisen ehkäisemiseksi ryh-
12358: tyä niihin enempiin toimenpiteisiin, joita asianhaarat
12359: saattavat vaatia.
12360:       Kaupungissa olkoon kaupungin valtuusmiehillä ja
12361: maalla kunnan valtuustolla tahi, missä sitä ei ole, kunta-
12362: kokouksella oikeus asettaa tätä lakia valvomaan erityi-
12363: sia kunnan palkkaamia luottamushenkilöitä ja valmis-
12364: taa heille ohjesäännöt
12365: 
12366:                              24 §.
12367:       Tämä laki astuu voimaan      päivänä      kuuta
12368: 19   , jonka jälkeen asetus paloviinan valmistamisesta
12369:                   IV, •· - Soininen, y. m.              29
12370: 
12371: ja tislaamisesta 9 p:ltä kesäk. 1892, asetus paloviinan
12372: ja muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomain
12373: myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä 9
12374: p:ltä kesäk. 1892, asetus luvan saamisesta eräissä poik-
12375: keustiloissa pitää maalla kaupaksi väkiviinatavaroita ja
12376: mallasjuomia 9 p:ltä kesäk. 1892, asetus eräistä viinien
12377: ja muitten miedompain väkijuomien kaupan rajoituk-
12378: sista 2 p:ltä toukok. 1895 sekä asetus mallasjuomain
12379:  myymisestä ja anniskelemisesta 2 p:ltä huhtik. 1883,
12380:  muutoksineen 9 p:ltä kesäk. 1892, 10 p:ltä huhtik. 1895
12381: ja 24 p:ltä tammik. 1902 lakkaavat voimassa olemasta.
12382:       Helsingissä 30 p. toukokuuta 1907.
12383: 
12384:      Mikael Soininen.           K. R. Kares.
12385:      Vilho Reima.               Aleksi Käpy.
12386:      J. E. Antila.              S. N. Rajala.
12387:      A. Koivisto.               H. Repo.
12388:      Juho Rannikko.             J. E. Helkiö.
12389:      F. 0. Rapola.              Evaliina Ala-Kulju.
12390:      lida Wemmelpuu.            Hilda Käkikoski.
12391:      Wilh. Malmivaara.          E. S. Yrjö-Koskinen.
12392:      Iisakki Hoikka.            Mikko Sipponen.
12393:      Aate Oikkonen.             Väinö Kivilinna.
12394:      Juho Lepistö.              Juho Ylikorpi.
12395:      J. Vaarala.                Juho Tulikoura.
12396:      Hannes Gebhard.            Taneli Nykänen.
12397:      Oskari Laine.              Olli Pajari.
12398:      Kalle Myllylä.             Kaarle 0. Knuutila.
12399:      M. Tervaniemi.             Liisi Kivioja.
12400:      Juuso Runtti.              A. 0. Wuorimaa.
12401:      Aukusti Hiltula.           Iisakki Vahe.
12402:       Aleksandra Gripenberg.    Matti Merivirta.
12403:      Fr. Wilho Sipilä.          E. Kolkki.
12404:      J. H. Hakulinen.           Juhani Arajärvi.
12405:       Erkki Pullinen.            E. Nevanlinna.
12406:       Juho Torppa.               A. Osw. Kairamo.
12407:       Hedvig Gebhard.            Y. K. Yrjö-Koskinen.
12408: 30
12409: 
12410: IV, a. -   Esit. ehd. N:o 5.
12411: 
12412:             Aalto, Matti, y. m.: Ehdotus laiksi alkoholin-
12413:                   pitoisten aineiden valmistamisesta, maa-
12414:                   han tuomisesta, myymisestä ja kuljetta-
12415:                   misesta.
12416: 
12417: 
12418: 
12419:        S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a II e.
12420: 
12421: 
12422:       Se tosiasia, että yleisen juovutusjuomien valmis-
12423: tusta, myyntiä ja maahantuontia koskevan kieltolain
12424: vaatimus on nykyään kaikkein useimpien valtiollis-
12425: ten puolueittemme ohjelmassa, oltuaan jo vuosi-
12426: kausia kansan syviä rivejä lähempänä olevan Sosiaali-
12427: demokraattisen puolueen ohjelmassa, osoittaa selvemmin
12428: kuin monisanaiset puheet, että kansamme suuri enem-
12429: mistö odottaa varmasti, että tämän tärkeän kysymyksen
12430: ratkaisuun viimeinkin ryhdytään täydellä tarmokkuu-
12431: della. Käsitämme kyllä, että yleisen kieltolain aikaan-
12432: saamisessa on suuriakin vaikeuksia, mutta nämät vai-
12433: keudet eivät suinkaan siitä vähene, että asian ratkaise-
12434: mista sillä tavalla, joka yksinään voi tyydyttää kansan
12435: enemmistön toiveita, yhä siirretään tulevaisuuteen. Rait-
12436: tiuden Ystävien kieltolakikomitean hankkimista selvi-
12437: tyksistä olemme tulleet vakuutetuiksi, että vaikeudet
12438: eivät ole voittamattomia, jos hallitsevissa piireissä on
12439: yhtähyvää tahtoa kansan henkistä ja aineellista edistystä
12440: ehkäisevän epäkohdan poistamiseen kuin kansan omissa
12441: riveissä.
12442:       Pitäen silmällä Raittiuden Ystävien kieltolakikomi-
12443: tean laatimaa lakiehdotusta (vrt. Kieltolaki. Raittiuden
12444: Ystävät. 1907 .) siinä muodossa, kuin se hyväksyttiin Rait-
12445: tiuden Ystävien kieltolakineuvotteluissa helmikuun 12 p.
12446:                         IV, a. -    Aalto, y. m.               31
12447: 
12448: sekä huhtikuun 3, 6 ja 9 p. 1907 (vrt. Kylväjä N:o 16,
12449: 1907) mutta katsoen jo 1 1/2 tilavuusprosentin alkoholi-
12450: määrän riittäväksi ja ollen sitä mieltä, että alkoholio-
12451: pitoisten aineiden valmistus luvallisiin tarkoituksiin on
12452: ehdottomasti jätettävä valtion omaksi asiaksi, anomme:
12453: 
12454:                      että Suomen kansan eduskunta puolestaan
12455:               eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä
12456:               hyväksyisi ja jättäisi .Keisarin ja Suuriruhti-
12457:               naan vahvistettavaksi tähän liitetyn ehdotuksen
12458:               laiksi alkoholinpitoisien aineiden valmistamisesta,
12459:               maahantuomisesta, myymisestä ja kuljettami-
12460:               sesta.
12461: 
12462:                            *        *      *
12463:                           Ehdotus laiksi
12464: Alkoholinpitoisten aineiden valmistamisesta, maahan tuomi-
12465:               sesta, myymisestä ja kuljettamisesta.
12466: 
12467:                                    1 §.
12468:      Alkoholiopitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä laissa
12469: kaikkia aineita, jotka, ollessaan         +
12470:                                      15 astetta Celsiuksen
12471: lämpömittarin mukaan, sisältävät enemmän kuin yksi
12472: ja puoli tilavuusprosenttia etylialkoholia.
12473: 
12474:                                    2 §.
12475:       Alkoholiopitoisten aineiden valmistaminen, maahan
12476: tuominen ja myyminen olkoon kielletty, paitsi lääkin-
12477: nölliseen, teknilliseen tahi tieteelliseen tarpeeseen, joiden
12478:           .
12479: tyydyttämisestä valtio pitäköön huolen .
12480: 
12481:                                    3 §.
12482:      Kotimaassa valmistettuja ja ulkomaalta tuotuja al-
12483: koholinpitoisia aineita on oikeus myydä ainoastaan:
12484: 32                IV, :. -   Väkijuomalainsääd.
12485: 
12486:       1} aptekeille, sairaaloille ja lieteellisille laitoksille,
12487: vähintään kahdenkymmenen litran erissä;
12488:       2} teknillisille laitoksille lakkavernissan, pnliturin,
12489: etikan, hammas-, hius-, iho- ja hajuvesien y. m. s. ainei-
12490: den valmistamista varten vähintään sadan litran erissä,
12491: ehdolla että myydyn aineen alkoholiväkevyys on vähin-
12492: tään viisikymmentä tilavuusprosenttia;
12493:       3) voimassa olevien tahi vasta annettavien mää-
12494: räysten mukaan poltto-, valaistus- ja puhdistusaineiksi
12495: denaturoituna, vähintään kahdenkymmenen litran erissä,
12496: 5 §:ssä mainituille jälleenmyyjille.
12497: 
12498: 
12499:                                4 §.
12500:        Aptekista olkoon lupa noudettavaksi myydä alko-
12501: holinpitoisia aineita lääkärin joka kerta erikseen anta-
12502: maa lääkemääräystä vastaan, sekä sairaaloille ja tie-
12503: teellisille laitoksille.
12504:        Ulkonaisesti käytettäviä ja sellaisia sisällisesti käy-
12505: tettäviä lääkkeitä, jotka eivät sisällä pääaineksenaan ete-
12506: rillä, aromatisilla aineilla tahi väriaineilla sekoitettua
12507: alkoholia, olkoon kuitenkin lupa myydä ilman lääke-
12508: määräystä lääkintöasetusten määräämillä ehdoilla.
12509: 
12510:                                5 §.
12511: 
12512:       Poltto-, valaistus- ja puhdistusaineeksi sekä ham-
12513: mas-, hius-, iho- tahi hajuvedeksi säädetyllä tavalla de-
12514: naturoitua alkoholia olkoon lupa myydä ainoastaan ap-
12515: tekista ja robdoskaupasta.
12516: 
12517: 
12518:                                6 §.
12519:       Säädetyllä tavalla denaturoitua lakkavernissaa ja
12520: puHtuuria saakoot myydä kaikki, joilla on oikeus har·
12521: joittaa kauppaliikettä avoimessa myymälässä.
12522:                      IV, •· - Aalto, y. m.                33
12523: 
12524:                             7 §.
12525: 
12526:        Alkoholinpitoisia aineita 3 §:ssä mainituille laitok-
12527: sille ja jälleenmyyjille kuljetettaessa pitää tavaran mukana
12528: olla alkuperätodistus, jossa on mainittava lähettäjän,
12529: vastaanottajan sekä kuljettajan nimi ja kotipaikka, ainei-
12530: den laatu ja määrä, paikka, mihin tavara on vietävä,
12531: sekä matkan mukaan sovitettu aika, jona todistus on
12532: voimassa.
12533:         Menetetyiksi tuomittuja alkoholinpitoisia aineita
12534: kuljetettaessa seuratkoon tavaraa maalla kruununvoudin
12535: tai nimismiehen ja kaupungissa kaupunginviskaalin tahi
12536: tullikamarin antama passi, jonka tulee sisältää kaikki
12537: tämän §:n edellisessä kohdassa mainitut tiedonannot.
12538: 
12539: 
12540:                              8 §.
12541: 
12542:       Alkoholinpitoisten aineiden tislaamiseen olkoot oi-
12543: keutetut paitsi valtiota, ainoastaan aptekit ja tieteelliset
12544: laitokset, senaatin talousosaston määräämillä ehdoilla.
12545: 
12546: 
12547:                              9 §.
12548: 
12549:       Joka luvattomasti valmistaa tahi tislaa alkoholin-
12550: pitoista ainetta, rangaistakoon ensikerralla vähintään
12551: sadan markan sakolla ja rikkomuksen uudistuessa van-
12552: keudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
12553:       Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholin-
12554: pitoisien aineiden valmistamiseen tahi tislaamiseen, tava-
12555: taan siihen tarkoitettuja kojeita tahi hapanta alkoholin·
12556: pitoisen aineen valmistamiseen aiottua mäskiä, rangais-
12557: takoon ensi kerralla vähintään sadan ja rikkomuksen
12558: uudistuessa vähintään viidensadan markan sakolla.
12559:       Luvattomasti valmistettu alkoholinpitoinen aine,
12560: mäski sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
12561:                                                      3
12562: 34               IV, s. -   Väkijuomalainsääd.
12563: 
12564:                              10 §.
12565:       Joka luvattomasti maahan tuo alkoholinpitoista
12566: ainetta tahi sitä yrittää, rangaistakoon yleisen lain mu-
12567: kaan.
12568:                              11 §.
12569: 
12570:       Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tarjoo alko-
12571: holinpitoista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä ra-
12572: han vastikkeena, sakotettakoon ensi kerralla vähintään
12573: sata ja enintään viisisataa markkaa.
12574:       Joka toistamiseen tavataan sellaisesta rikkomuk-
12575: sesta, tuomittakoon vankeuteen vähintään kolmeksi kuu-
12576: kaudeksi.
12577:       Joka ottaa alkoholinpitoisten aineiden luvattoman
12578: myymisen ammatikseen tahi tavakseen, rangaistakoon
12579: vankeudella vähintään kuudeksi kuukaudeksi tahi kuritus-
12580: huoneella enintään kahdeksi vuodeksi.
12581:       Tavara astiaineen olkoon menetetty.
12582: 
12583: 
12584:                              12 §.
12585: 
12586:       Joka rikkoo tämän lain määräyksiä alkoholinpitois-
12587: ten aineiden kuljettamisesta, rangaistakoon ensi kerralla
12588: vähintään sadan ja enintään kolmensadan markan sakolla
12589: ja rikoksen uudistuessa vankeudella. Luvattomasti kulje-
12590: tettu tavara astiaineen olkoon menetetty.
12591: 
12592: 
12593:                              13 §.
12594: 
12595:       Velan maksuksi ulosmitattu alkoholinpitoinen aine
12596: on tarjottava valtiolle kaupaksi.
12597:       Jos menetelyksi tuomitun alkoholinpitoisen aineen
12598: määrä on niin pieni ettei katsota sen arvon vastaavan
12599: valtion varastoon kuljettamisen kustannusta, on tavara
12600: todisteellisesti kaadettava maahan.
12601:                    IV, s. -   Aalto, y. m.              35
12602: 
12603:                               14 §.
12604:       Kaikissa nnssa tapauksissa, jolloin syyte tehdään
12605: luvatlomasta alkoholiopitoisten aineiden myymisestä, voi-
12606: daan ostaja, tämän hänen ominaisuutensa estämättä, jos
12607: hän muuten havaitaan jäävittömäksi, vetää todistajaksi
12608: ja semmoisena valalla kuulostaa.
12609:       Asianomaiset syyttäjät ovat velvolliset panemaan
12610: tämän lain dkkomuksia syytteeseen. Kuka tahansa saa
12611: heille sellaisia rikkomuksia antaa ilmi, eivät kuitenkaan
12612: vanhemmat ja lapset eivätkä puolisot eivätkä veljet ja
12613: sisaret toisiansa vastaan, eikä myöskään muu suku-
12614: lainen sitä vastaan, jonka luona hän saa ravinnon ja
12615: elatuksen, eivätkä kasvatit kasvatusvanhempiansa vas-
12616: taan.
12617:                            15 §.
12618:       Rikkomukset tätä lakia vastaan ovat maalla käsi-
12619: teltävät sattuvissa välikäräjissä, jollei lakimääräisiä kä-
12620: räjiä kohdakkoin pidetä.
12621:        Niiden, jotka katsotaan rangaistukseen syypäiksi
12622: tämän lain säännöksien rikkomisesta, tulee suorittaa
12623: haastemiehelle palkkio hänen toimittamistaan haasteista
12624: sekä kohtuullisen harkinnan mukaan korvata syyttä-
12625: jälle ja todistajille heille asiassa syntyneet kulungit.
12626: 
12627:                               16 §.
12628:       Jos se joka on velvollinen syytteeseen panemaan
12629: tämän lain rikkomuksia, itse tavataan luvatlomasta alko-
12630: holinpitoisen aineen valmistamisesta tai myymisestä,
12631: sakotettakoon vähintään viisisataa ja enintään tuhat
12632: markkaa sekä menettäköön virkansa.
12633:       Jos hän tavataan nauttimasta alkoholinpitoista ai-
12634: netta, jonka hän tietää tai jota hänellä on syytä epäillä
12635: luvattomasti valmistetuksi, myydyksi tahi maahan tuo-
12636: duksi, sakotettakoon enintään viisisataa markkaa ja
12637: erotettakoon virantoimituksesta korkeintaan kahdeksi
12638: vuodeksi.
12639: 36               IV, s. -   Väkijuomalainsääd.
12640: 
12641:                              17 §.
12642: 
12643:       Senaatin talousosaston asiana on alkoholiopitoisten
12644: aineiden luvattoman valmistamisen, myymisen ja maahan-
12645: tuomisen estämiseksi sekä lääkinnölliseen, teknilliseen
12646: tahi tieteelliseen tarkoitukseen myytyjen alkoholiopitois-
12647: ten aineiden väärin käyttämisen ehkäisemiseksi ryhtyä
12648: niihin enempiin toimenpiteisiin, joita asianhaarat saatta-
12649: vat vaatia.
12650:       Kaupungissa olkoon kaupungin valtuusmiehillä ja
12651: maalla kuntakokouksella oikeus asettaa tätä lakia valvo-
12652: maan erityisiä luottamushenkilöitä ja valmistaa heille
12653: ohjesäännöt
12654: 
12655:                              18 §.
12656:       Tämä laki, jonka kautta kaikki puheena ole-
12657: vista asioista ennen annetut asetukset lakkaavat voi-
12658: massa olemasta, astuu voimaan 1 päivästä kesäkuuta
12659: 1909.
12660:       Helsingissä 5 p:nä kesäk. 1907.
12661: 
12662:      Matti Aalto.                 Arthur Sivenius.
12663:      Väinö Tanner.                Oskari Orasmaa.
12664:      Paavo Tikkanen.              Pekka Huttunen.
12665:      Hilja Pärssinen.             Emil Perttilä.
12666:      Miina Sillanpää.             Anni Huotari.
12667:      Arvi Lahtinen.               Vihtori Mäkelä.
12668:      Abel Suomalainen.            Frans Koskinen.
12669:      Juho Kirves.                 Juho Oskari Jalava.
12670:      J. F. Naaralainen.           w. Heimonen.
12671:      W. Aromaa.                   Juho Laakso.
12672:      Josua Järvinen.              A. P. Hämäläinen.
12673:      S. Häkkinen.                 Juho Suomalainen.
12674:      D. J. Kalliokorpi.           Janne Martikainen.
12675:      Oliver Eronen.               Maria Raunio.
12676:      Santeri Nuorteva.            Aatto Siren.
12677:                                                           37
12678: 
12679: 
12680: IV, 4. -   Mot. försl. N:o 14.
12681: 
12682:             Ahlroos, Frans, m. fl.: Förslag till lag an-
12683:                   gående tillverkning, införsel, försä(jning
12684:                   och forsling af alkoholhaltiga ämnen.
12685: 
12686: 
12687: 
12688:              T i ll F i n l a n d s l a n d t d a g.
12689: 
12690: 
12691:       Frågan om ordnandet af rusdryckshandeln har i
12692: en eller annan form förekommit vid alla våra ordinarie
12693: landtdagar under de senaste årtiondena, och allt kraf-
12694: tigare har vid dessa och jämväl eljes inför offentligheten
12695: yrkats på förbättringar i lagstiftningen angående berörda
12696: handel. Vi kunna i detta afseende hänvisa till den
12697: historik, som ingår i de till präste- och bondestånden
12698: vid 1904-1905 års landtdag inlämnade motionsmemo-
12699: rialen angående rusdryckslagstiftningen och Ekonomie-
12700: utskottets däröfver afgifna digra betänkande (Handlingar
12701: V, 1). Sedan detta betänkande afgafs, har en stor om-
12702: gestaltning egt rum i vårt samhällslif och såsom en följd
12703: häraf yrkas nu på radikalare reformer än någonsin förut
12704: på de flesta områden och så åfven på rusdryckstrafikens
12705: område. Förslag om allmån förbudslag angående han-
12706: deln med rusdrycker hafva, såsom af åberopade historik
12707: framgår, visserligen tidigare framställts, utan att de peti-
12708: tioner som i detta syfte inlämnats till landtdagen till-
12709: vunnit sig vederbörande utskotts förord eller ständernas
12710: bifall. Under tidernas lopp har emellertid nykterhets-
12711: arbetet vunnit allt större erkånnande och anslutning och
12712: allmänheten fått allt mera ögonen öppnade för alkohol-
12713: förbrukningens mångförgrenade verkningar till folkets
12714: fördårf, dess kolossala andel i brottslighetens, sinnes-
12715: sjukdomarnas, fattigdomens, prostitutionens, barndege-
12716: 38               IV, 4. -   Väkijuomalainsääd.
12717: 
12718: nerationens och öfverhufvud folkurartningens omfattning.
12719: 1 samma mån har i allt vidare kretsar mognat den tao-
12720: ken, att det icke är en kristen stat värdigt att tillåta
12721: rusdryckshanteringen och att det verksammaste sättet
12722: att minska dryckenskapen och att skydda det uppväxande
12723: släktet för alkoholismens fara vore en allmän förbuds-
12724: lag. Med denna afses en lag, som förbjuder all tillverk-
12725: ning och försäljning inom landet och all införsel från
12726: utlandet af rusgifvande ämnen med undantag för me-
12727: dicinska och tekniska behof, däri äfven inbegripna Hoff-
12728: mans droppar, eau de cologne m. fl. dylika essencer,
12729: som lätt förleda tili missbruk.
12730:        Beträffande en sådan lag kan man hysa vissa he-
12731: tänkligheter. Mången torde anse att ett rusdrycksförbud
12732: skulle innebära ett alltför stort och af förhållandena i
12733: vårt land icke berättigadt ingrepp i den enskildes själf-
12734: bestämmanderätt. Utan tvifvel innebure ett dylikt för-
12735: hud ett stort ingrepp i individens frihet, men detta är
12736: ju mer eller mindre fallet med hvarje lag och ingreppet
12737: synes oss ej för stort, då man betänker målet med denna
12738: lagstiftning, och själfbestämmanderätten i detta fall gäller
12739: en rätt att för egen njutnings och eget nöjes skull för-
12740: därfva sig själf, sin omgifning och sina efterkommande.
12741: Det måste af enhvar erkännas, att i nykterhetsfrågan så
12742: starka sociala intressen spela in, att tili motarbetande
12743:  af rusdrycksbruket äfven de mest restriktiva åtgärder
12744: äro befogade. Anses staten hafva rätt och skyldighet
12745: att skydda sina medlemmar från okunnighetens mörker
12746: och tvinga dem icke blott att hålla skolor, utan äfven
12747: att tili dessa skolor sända sina barn; har den rätt och
12748:  plikt att skydda folket från farsoter och tvinga det-
12749:  samma tili ett mera hygieniskt lefnadssätt - då har den
12750:  äfven otvifvelaktigt både rätt och skyldighet att skydda
12751: medborgarne från alkoholismens fara och tvinga dem
12752: att afstå från det fördärfliga alkoholbruket genom att
12753:  undertrycka rusdryckshanteringen.
12754:                     IV, 4. -   Ahlroos, y. m.            39
12755: 
12756:       Bland olägenheter, som en alhnän förhudslag skulle
12757: medföra, hafva i offentligheten framhållits följande:
12758:       Lurendrejeriet, som icke är för folkets vanor främ-
12759: mande, skulle tillväxa, framlockadt af vinstbegäret. Och
12760: lönnkrögeriet skulle följa lurendrejeriet i spåren. För allt
12761: detta kunde landet med dess långa kuststräckor och
12762: landgränser jämte ödemarker blifva ett icke otacksamt
12763: område. Och befaras kunde att vår skiirallmoge fölle i
12764: frestelse för det inkomstbringande yrket. Till hant-
12765: langare i de ruskiga affärerna blefve väl ock barn in-
12766: öfvade.
12767:        N aturligtvis skulle ock hälsovådliga surrogater för
12768: brännvin tillblandas, om också själfva lönnbränningen,
12769: som numera kommit ur folkets sed, knappast skulle
12770: upplifvas.
12771:        Slutligen, har man sagt, förlorar lagen för folket
12772: sitt majestät, och förvillas rättsbegreppen genom ständiga
12773:  öfverträdelser.
12774:        Dessa invändningar äro af allvarlig art och hafva
12775: äfven i den allvarliga diskussionen i detta ämne be-
12776: aktats.
12777:        Hvad nu först vidkommer det påståendet, att lagen
12778:  skulle förlora sitt majestät och rättsbegreppen förvillas,
12779:  har anmärkts, att begående af förseelser, som ännu äro
12780:  landssed, icke ställa öfverträdaren utom sina grannars
12781:  krets och samhället. De föra därför honom ej neråt på
12782:  brottets hana i den mening, att de skulle besmitta hela
12783:  hans andliga varelse, och demoralisera ej heller i högre
12784:  grad omgifningen. En sådan förseelse är inkapslad ge·
12785:  nom opinionen, så länge den finnes. Af denna anled-
12786:  ning hafva lurendrejeri-brotten under midten af förra
12787:  seklet, då de uppburos af allmänheten, icke demorali-
12788:  serat kustbefolkningen eller i öfrigt gjort densamma till
12789:  lagbrytare. Ej heller tidigare åverkansbrötten; och för
12790:  närvarande näppeligen brotten mot jaktlagen.
12791:        Ett positivt ondt däremot vore, att fängelsebrotten
12792: 40               IV, •· -   Väkijuomalainsääd.
12793: 
12794: komme att tillväxa och därigenom demoralisation hos
12795: endel frigifna, jämle det många familjer under familje-
12796: försörjarens fängelsetid skulle lida nöd. Men äfven här-
12797: vid gäller att mottagligheten för den brottsliga smittan
12798: i fängelset beror väsentligen på brottets art. Att till-
12799: verkningen af ohälsosamma surrogater för brännvin skall
12800: tilltaga är otvifvelaktigt, men i stort sedt af mindre bär-
12801: vidd, då illa smakande blandningar sannolikt förtäras
12802: företrädesvis af redan förfallna subjekter. Betänkligt är
12803: att många barn inöfvas till handtlangare vid insmuggling
12804: och lönnkrögeri. Men ett ota! barn fördärfvas nu genom
12805: faderns superi och föräldrarnas lönnkrögeri. Utslaget i
12806: dessa delar gifva sannolikhets-kalkyler beträffande an-
12807: talet af ifrågavarande förseelser under nu gällande rus-
12808: dryckssystem och i fall af allmän förbudslag.
12809:        Det har vidare anmärkts att lurendrejeriet och i
12810: dess spår lönnkrögeriet komme att tillväxa. Samma
12811: farhåga uttalades, då fråga på 1860-talet var om hus ..
12812: behofsbränningens afskaffande. Och då med större skäl,
12813: ty folket hade genom husbehofsbränningen uppfostrats
12814: tili dryckenskap och var kunnigt i brännerikonsten. Tili
12815: en början var efter lagen af 1865 i själfva verket luren-
12816: drejeriet med skutor från Estland, lönnbränneriet och
12817: lönnkrögeriet fruktansvärdt. Men inom mindre än ett
12818: decennium hade dessa förbrytelser väsentligen nedbragts.
12819: Folkmeningen hade efterhand i någon mån stämplat
12820: utöfvarene af dessa förseelser såsom brottslingar. Faran
12821: var öfver. Man var nöjd med lagen. Vid den tiden
12822: funnos emellertid hvarken tidningar eller skolor på lan-
12823: det eller någon nykterhetsverksamhet af större omfatt-
12824: ning. Präster och lärare hade ej omfattat nykterhetens
12825: sak. Nu är allt i detta hänseende förändradt, och jäm-
12826: väl sakens hygieniska sida klargjord. Besluter den folk-
12827: valda representationen sig för allmän förbudslag, torde
12828: en stor del af folket göra allt för att sprida opinioner
12829: för en lojal efterlefnad af lagen. Samhällsfaran af lag-
12830:                    IV, 4. -   Ahlroos, y. m.             41
12831: 
12832: brotten skulle framstå klar, och likaså den nya lagens
12833: välsignelse.
12834:       Så länge rusdryckshandteringen är i lag tillåten
12835: och har sina gynnare och vänner, kan mot rusdryckerna
12836: ej uppstå den motvilja, som vid totalt förbud. Nu blir
12837: kampen emot dem en hederssak, äfven i afseende å
12838: Europas mening. Ett litet folk har godt af att åtnjuta
12839: storfolkens aktning och göra ett inlägg i mänsklig kul-
12840: tur. Det förstås att lagen en tid framåt kommer att i
12841: hög grad kringgås. Men därefter, och i mån af lagens
12842: synbart goda verkningar, torde öfverträdelserna inskrän-
12843: kas till så att säga normalt mått, och blott ett fåtal på
12844: bruket af svårt åtkomliga rusdrycker förstöra ekonomi,
12845: fysisk och psykisk hälsa samt hemfrid. Härtill bör na-
12846: turligtvis bidraga en tili en början på lämpliga ställen
12847: vid gränserna och kusten något ökad polismakt och
12848: tullpostering, hvilka, då varan är alldeles förbjuden till
12849: införsel, hafva jämförelsevis lätt att öfverkomma luren-
12850: drejare och handtlangare. Och jämväl kunde kommu-
12851: nerna berättigas att välja förtrowdemän, polisen tili bi-
12852: stånd, såsom i nedanstående lagförslags 19 § föreslås.
12853:       Det har framhållits, att de resultat, som visat sig
12854: i de länder, där rusdrycksförbud vore stadgadt, icke
12855: skulle vara de bästa, och man hänvisar i detta afseende
12856: till erfarenheter, som man tror vara vunna i Amerikas
12857: Förenta stater. Rörande dessa erfarenheter torde emeller-
12858: tid meningarna bland omdömesgilla undersökare vara
12859: mycket olika. Statistikens vittnesbörd rörande ekonomi,
12860: brottslighet och sjuklighet m. m. äro helt visst till för-
12861: budsstaternas förmån. Och dock måste man taga i be-
12862: traktande, dels att dessa stater äro på alla sidor om-
12863: gifna af stater, där förbud ej finnes, och dels att enskild
12864: stat ej har rättighet att stadga importförbud, hvilka för-
12865: hållanden ju måste verka mycket ofördelaktigt. Hufvud-
12866: olägenheterna härflyta af att lagarna äro partiella för-
12867: budslagar, icke allmänna.
12868: 42                IV, •· -   Väkijuomalainsääd.
12869: 
12870:       Man kan sätta ifråga om statens inkomster af rus-
12871: dryckerna äro oumhärliga. Då emellertid de intäkter,
12872: som tillföras stat och kommun genom rusdryckerna,
12873: utgå ifrån folket d. v. s. staten själf, synes det oss vara
12874: en bättre finanspolitik att uttaga skatterna på ett rätt-
12875: visare sätt och utan att de skattdragande därvid ekono-
12876: miskl och moraliskt ruineras.
12877:       På grund af det anförda och med hänvisning tili
12878: den utredning och motivering, som ingår i den af Nyk-
12879: terhetens Vänner nedsatta förhudslagskommittens hetän-
12880: kande, få vi tili hehandling i den för motioner gällande
12881: ordning vördsamt framlägga nedan följande
12882: 
12883: 
12884: 
12885: 
12886:                         Förslag tili lag
12887: 
12888:  angående tillverkning, införsel, försäljning och forsling av
12889:                     alkoholhaltiga ämnen.
12890: 
12891:      § 1. Med alkoholhaltiga ämnen förstås i denna
12892: lag alla ämnen, som vid en värmegrad av           +15 grader
12893: Celsius innehålla mera än två och en halv volymprocent
12894: etylalkohol.
12895:       § 2. Tillverkning, införsel och försäljning av alkohol-
12896: haltiga ämnen är förhjuden, utom för medicinska, tek-
12897: niska eller vetenskapliga hehov, om vilkas tillfreds-
12898: ställande staten drage försorg.
12899:       § 3. Staten kan för en bestämd tid, antingen helt
12900: och hållet eller tili någon del, öfverlåta rättigheten att
12901: tillverka och tili Jandet införa alkoholhaltiga ämnen åt
12902: ett eller flere under särskild ordningsstadga och kontroll
12903: stående holag.
12904:       Av holagets årsvinst hör det helopp, som återstår,
12905: sedan från årsvinsten avdragits högst sex procents ränta
12906: å holagets inhetalda kapital samt nödiga driftkostnader
12907:                     IV, •· -   Ahlroos, y. m.              43
12908: 
12909: årligen inlevereras till statskassan att användas enligt
12910: landtdagens beslut.
12911:        § 4. I Finland tillverkade och från utlandet in-
12912: förda alkoholhaltiga ämnen få säljas endast
12913:        1) till apotek, sjukhus och vetenskapliga inrättnin-
12914: gar, minst tjugu liter i gången;
12915:        2) till tekniska inrättningar för tillverkning av lack-
12916: fernissa, polityr, ättika, medel för tändernas, hårets och
12917: hudens vård, luktvatten o. d., minst hundra liter i gån-
12918: gen, under förutsättning att alkoholstyrkan hos det för-
12919:  sålda ämnet är minst femtio volymprocent;
12920:        3) till i § 6 nämda återförsäljare, sedan de alkohol-
12921:  haltiga ämnena enligt nu gällande eller framdeles ut-
12922: färdade bestämningar blivit till bränn-, lys- eller ren-
12923: göringsämne denaturerade, minst tjugu liter i gången.
12924:        § 5. Apoteken äga rätt att till avhämtning försälja
12925:  alkoholhaltiga änmen enligt av läkare för varje gång
12926:  särskilt utfärdat recept, samt till sjukhus och veten-
12927:  skapliga inrättningar.
12928:         Läkemedel för utvärtes bruk äfvensom sådana för
12929:  invärtes begagnande, vilka icke såsom hufvudbeståndsdel
12930:  innehålla med eter, aromatiska eller färgämnen upp-
12931:  blandad alkohol, må likväl tillsaluhållas utan recept på
12932:  i medicinalförfattningarna stadgade villkor.
12933:        § 6. Till bränn-, lys- och rengöringsämne, till
12934:  medel för tändernas, hårets eller hudens vård samt till
12935:  luktvatten på stadgat sätt denaturerad alkohoi må för-
12936:  säljas endast å apotek och droghandel.
12937:         § 7. På stadgat sätt denaturerad lackfernissa och
12938:  polityr må tillsaluhållas av alla, som erhållit rättighet
12939:  att idka handel i öppen butik.
12940:         § 8. Vid forsling av alkoholhaltiga ämnen till i
12941:  § 4 nämnda inrättningar och återförsäljare bör med va-
12942:  ran följa ett ursprungsbevis, vilket upptager avsändarens,
12943:  mottagarens samt förarens namn och hemort, ämnenas
12944:  beskaffenhet och bestämmelse, den ort, dit varan skall
12945: 44                IV, 4, -   Väkijuomalainsääd.
12946: 
12947: föras, samt enligt väglängden avpassad tid, under viiken
12948: beviset äger giltighet.
12949:        Vid forsling av alkoholhaltiga ämnen, som av dom-
12950: stol förklarats rorbrutna, bör varan åtföljas av en av
12951: kronofogde eller Iänsman på Iandet och av stadsfiskal
12952: eller tullkammare i stad utfärdad förpassning, som bör
12953: innehålla alla i denna paragrafs första moment nämnda
12954: upplysningar.
12955:        § 9. Om alkoholhaltiga ämnens införsel tili Jan-
12956: det och anskaffande för i Finland förlagd rysk militärs
12957: behov gälle fortfarande, vad därom särskilt är stadgat
12958: eller framdeles st&dgas.
12959:        § 10. Distillation av alkoholhaltiga vätskor vare
12960: tillåten endast för i § 3 nämnda bolag samt på av sena-
12961: tens ekonomiedepartement stadgade vilkor för apotek
12962: och vetenskapliga inrättningar.
12963:        § 11. Den, som olovligt tillverkar eller distillerar
12964: alkoholhaltigt ämne, böte första gången minst hundra
12965: mark och straffas, om brottet förnyas, med minst tre
12966: månaders fängelse.
12967:        Om hos person, som icke äger rätt att tillverka
12968: eller distillera alkoholhaltiga vätskor, anträffas för sådant
12969: avsedd redskap eller för tillverkning av alkoholhaltig
12970: vätska ämnad mäsk, böte första gången minst hundra
12971: och, om brottet ytterligare begås, minst femhundra mark.
12972:        Olovligen tillverkad alkoholhaltig vätska, mäsk
12973: samt tillverknings- och distillationsredskap vare för-
12974: brutna.
12975:        § 12. Den, som olovligen tili Jandet inför alkohol-
12976: haltiga ämnen eller gör försök därtill, straffas enligt all-
12977: män Iag.
12978:        § 13. Den, som olovligen försäljer eller tili salu
12979: utbjuder alkoholhaltigt ämne eller på annat sätt använ-
12980: der sådant i stället för penningar, böte första gången
12981: minst hundra och högst femhundra mark. Begås sådan
12982:                     IV, 4. -   Ahlroos, y. m.              45
12983: 
12984: förbrytelse ytterligare, straffas med fängelse minst tre
12985: månader.
12986:       Den, som tager olovlig försäljning av alkoholhaltiga
12987: ämnen tili yrke eller vana, straffas med fängelse i minst
12988: sex månader eller tukthus i högst två år.
12989:       Varan jämte dess förvaringskårl vare förbrutna.
12990:       § 14. Den, som bryter mot denna lags bestäm-
12991: ningar om forsling av alkoholhaltiga ämnen, böte första
12992: gången minst hundra och högst trehundra mark. Begås
12993: brottet ytterligare, straffas med fängelse. Olovligen forslad
12994: vara jämte kärl vare förbrutna.
12995:       § 15. Av domstol förbruten förklarad eller för
12996: skuld utmätt alkoholhaltigt ämne bör erbjudas i § 3
12997: nämnda bolag till inköp.
12998:       Om ej förbruten vara på detta sätt bliver försåld,
12999: eller om dess värde är så ringa, att det icke anses mat-
13000: svara forslingskostnaderna, skall varan bevisligen ut-
13001: hällas på marken.
13002:       § 16. I alla de fall, då någon anklagas för olovlig
13003: försäljning av alkoholhaltiga åmnen, kan köparen, obe-
13004: hindrad av denna sin egenskap, om han i övrigt år
13005: ojävig, kaUas till vittne och som sådan under ed höras.
13006:       Vederbörande åklagare åligge att förbrytelser emot
13007: denna lag åtala. En var eger hos dem förbrytelser emot
13008: denna lag angifva, dock ej föräldrar och barn eller ma-
13009: kar eller syskon mot varandra, ej heller annan skylde
13010: man mot den, hos viiken han njuter kost och un.derhåii,
13011: ej heller fosterbarn mot fosterföråldrar.
13012:       § 17. Förbrytelser mot denna lag böra på lands-
13013: bygden handläggas å urtima ting, om ej lagtima ting
13014: snarligen hållas.
13015:       De, som anses skyldiga till straff för brott emot
13016: denna lags bestämningar, böra erlägga åt stämnings-
13017: mannen ersättning för av honom verkstälda stämnirigar
13018: äfvensom ersätta åklagare och vittnen fö1: deras omkost-
13019: nader i målet.
13020: 46               IV, •· -   Väkijuomalainsääd.
13021: 
13022:       § 18. Skulle någon, viiken det tillkommer att åtala
13023: förbrytelser mot denna lag, själv beträdas med olovlig
13024: tillverkning eller försäljning av alkoholhaltigt ämne,
13025: straffas med böter minst 500 och högst 1,000 mark och
13026: gånge sin tjänst förlustig.
13027:        Om han beträdes med förtäring av alkoholhaltigt
13028: ämne, som han vet eller har skäl att misstänka vara
13029: olovligt tillverkad, såld eller importerad dömes tili bö-
13030: ter högst 500 mark och avhålles från tjänstgöring högst
13031: två år.
13032:        § 19. Å senatens ekonomiedepartement ankom-
13033: mer att tili hindrande av olovlig tillverkning, försäljning
13034: och införsel av alkoholhaltiga ämnen och tili förekom-
13035: mande av missbruk av de tili medicinska, tekniska och
13036:  vetenskapliga ändamål sålda vidtaga de vidare förfogan-
13037: den, omständigheterna kunna påkalla.
13038:        1 städerna ege stadsfnllmäktige och på landet kom-
13039: munalstämma rätt att för öfvervakande av denna lag
13040: tillsätta särskilda förtroendepersoner och utfärda för dem
13041: reglemente.
13042:        § 20. Denna lag träder i gällande kraft den 1
13043: januari 1910.
13044:        Helsingfors, den 7 J uni 1907.
13045: 
13046: 
13047:       Frans Ahlroos.                       A. R. Hedberg.
13048:      J. Storbjörk.                         A. J. Bäck.
13049:                                                           47
13050: 
13051: IV, 5. -   Esit. ehd. N:o 17.
13052: 
13053:             Wiljakainen, K., y. m. Ehtiotus Juovutusjuomain
13054:                   kieltolaiksi; ja ehdotus laiksi palo- ja
13055:                   väkiviinan valmistuksesta, kaupasta ja
13056:                   maahan tuonnista tieteellisiL'n tarkoituk-
13057:                   siin ja teollisuuden tarpeeksi.
13058: 
13059: 
13060:        S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
13061: 
13062: 
13063:       Viinan kotipolton lakkauttamisella vuoden 1863
13064: valtiopäivillä laskettiin perustus sille uudistustyölle, joka
13065: 40 vuoden kuluessa on maakansan keskuudesta mel-
13066: kein kokonaan hävittänyt juomatavat sekä väkijuomain
13067: säännöllisen nautinnon. Jos kotipolttaa lakkaottaessa
13068: samalla olisi vedetty tarkat rajat muiden väkijuomain
13069: valmistukselle, maahan tuonnille ja kaupalle sekä su-
13070: pistettu ahtaammalle tehdasmaisen paloviinan valmistus
13071: ja liikutteleminen, niin olisi se taistelu väkijuomain vää-
13072: rinkäyttöä ja tuottamaa turmiota vastaan, jota äsken-
13073: mainittujen vuosien kuluessa on käyty väkijuomain
13074: vastustajain ja puoltajain kesken välittömästi sekä kan-
13075: san edustajain kesken valtiopäivillä, ollut paljoa lyhem-
13076: mässä ajassa loppuun suoritettu ja luonteeltaan vähem-
13077: män mieliä kiihottava. Mutta kun niin ei tapahtunut,
13078: alettiin maakansan juomatapoja ylläpitää muillakin väki-
13079: juomilla kuin paloviinalla, jotapaitsi polttimaiden palo-
13080: viinan levittämiseksi kansan keskuuteen pidettiin ahke-
13081: rata huolta. Olutteollisuus, joka kotipolton aikana tus-
13082: kin oli päässyt maassamme alkuunkaan ja jonka tuot-
13083: teiden nauttiminen maaseuduilla kuului barvinaisuuksiin,
13084: elpyi yhtäkkiä. Panimoiden luku lisääntyi kaupungeissa
13085: ja niitä alettiin perustaa maaseuduillenkin suurempiin
13086: liikekeskuksiin. Majatalot varustettiin olutvarastoilla ja
13087: 48               IV, •· -   Väkijuomalainsääd.
13088: 
13089: kirkonkyliin järjestettiin myymälöitä. Näin tuli oluen-
13090: nautinto etenkin nuoremman maakansan kesken, joka
13091: ei ollut tottunut väkevämpää kaipaamaan, jotenkin ylei-
13092: seksi. Kaupungista alettiin niinikään kauppiasten toi-
13093: mesta levittää maaseuduille huokeahintaisia väkijuoma-
13094: sekoituksia ulkomaisten juomain nimellä sekä miedom-
13095: pia että väkevämpiä. Polttimoiden tuotteiden saantia
13096: koetettiin tehdä kansalle niin helpoksi ja mukavaksi
13097: kuin suinkin mahdollista, katsomatta ollenkaan sitä,
13098: oliko polttimo maalla tai kaupungissa.
13099:       Ei suinkaan sovi väittää, että kansa koskaan olisi
13100: ummistanut silmäänsä pahennukselle, joka näin muut-
13101: tuneessa muodossa yhä uhkasi turmella sen siveellistä tar-
13102: moa ja taloudellista hyvinvointia sekä pettää ne toiveet,
13103: joita kotipolton lakkauttamisesta oli ollut. Päinvastoin
13104: todistavat valtiopäiväasiakirjat, että jokaisilla valtiopäi-
13105: villä on kansan edustajain puolelta tehty pontevia vaa-
13106: timuksia kunakin aikana törkeimpäin väärinkäytösten
13107: ja tuhoisimman turmion ehkäisemiseksi. Ei myöskään
13108: sovi kieltää, etteivät valtiopäivät olisi osoittaneet hyvää
13109: tahtoa lainsäädännön kautta poistaa väärinkäytöksiä
13110: sekä keksiä keinoja kansan pelastamiseksi juoppouden
13111: kirouksesta. Mutta kokemus on osoittanut, että jokaista
13112: parannusta väkijuomalakien alalla on seurannut uusia
13113: väärinkäytön muotoja ja että vastoinkäymiset ovatterästä-
13114: neet juovutusjuomain valmistajain ja kauppaajain toi-
13115: melijaisuutta liikkeensä ylläpitämiseksi sekä lain aset-
13116: tamain sulkujen kiertämiseksi, niin että paremman
13117: asiaintilan tavoittelijat raittiuden harrastajat ja suosijat
13118: ovat vähitellen saaneet kokea olevansa tekemisessä sekä
13119: voimakkaan että kekseliään vastustajan kanssa.
13120:       Niinpä on, viitataksemme ainoastaan muutamiin
13121: lainparannuksiin, niinkin suuria aikaansaanut parannus
13122: kuin Göteporin järjestelmän käytäntöönottaminen ajan
13123: pitkään näyttäytynyt tehottomaksi lopullisen väärinkäy-
13124: tön ehkäisemiseksi. Saatiinhan sen avaamilla anniske-
13125:                   IV, 5, -   Wiljakainen, y. m.             49
13126: 
13127: .luilla salakapakat kaupungeista hävitetyksi sekä palo-
13128: viinan kauppa järjestetyksi siedettävälle kannalle, mutta
13129:  yksityiset kauppiaat alkoivat sitä enemmän tyrkyttää
13130: kansalle sekotettua ja värjättyä viinaa, kilpaillen niin ollen
13131: sen liikkeen kanssa, joka toimi kaupungin ja valtion hy-
13132: väksi. Näin syntyi kansassa uusiajuomatapoja,jotkanekin
13133:  saivat kannatusta varsinkin nuoremmassa sukupolvessa.
13134:        Eivätkä vähittäinmyynti- ja anniskeluyhtiöt ajan
13135: oloon muutenkaan voineet toteuttaa niitä suuria toi-
13136: veita, joita niistä alussa oli ollut. Järjestys, joka ensi
13137: aikoina kaikkialla saattoi olla mallikelpoinen, löyhtyi
13138: vähitellen sitä myöten kuin yksityisten kapakat hävisi-
13139: vät ja niissä viihtyneiden juopottelijain oli pakko siirtyä
13140:  yhtiön anniskeluihin. Eipä anniskeluelämää parantanutse-
13141:  kään yleiseksi käynytjuopottelijain mielipide, että väkijuo-
13142:  main nauttimisella, kun se tapahtuu kaupungin hyväksi, on
13143:  melkoista enemmän oikeutusta kuin muulla juopottelulla.
13144:        Vähitellen tulikin yhtiöiden pääharrastukseksi mah-
13145:  dollisimman runsasten tulojen hankkiminen niihin kyl-
13146:  läkin vakinaisiksi käyneihin kunnan menoihin, joita
13147:  yhtiöiden voittovaroilla vuosittain tuettiin. Eikä kai-
13148:  kissa kaupungeissa edes pidetty tarkkaa rajaa siitäkään,
13149:  että yhtiön voittovaroja ei olisi käytetty sellaisten varojen
13150:  lisäksi, joita kunnallisasetuksen mukaan olisi ollut tak-
13151:  soituksella koottava. Kun nämä seikat otetaan huo-
13152:  mioon ynnä se, että yhtiöt joskus liiankin selvästi ovat
13153:  osoittautuneet pitävänsä silmällä viinatehtaiden etua, on
13154:  helppo käsittää, että yhtiöiden alkuperäinen tarkoitus,
13155:  raittiuden edistäminen, on jäänyt syrjäseikaksi, joten
13156:  todellisten raittiuden harrastajaio kesken yhä selvemmin
13157:  vakaantoi se mielipide, että eri kaupunkien yhtiöt ovat
13158:  enemmän tai vähemmän muodostuneet juomatapojen
13159:  ylläpitäjiksi, jopa edistäjiksikin. Niistä pääseminen ei
13160:  kuitenkaan näytä olevan niinkään helppo, kun kunta-
13161:  laiset ovat tottuneet harrastuksilleen saamaan aineellista
13162:  kannatusta yhtiöiden vuotuisista voittovaroista. Sielläkin,
13163:                                                         4
13164: 50               IV, 5, -   Väkijuomala nsääd.
13165: 
13166: missä yhtiöltä on kielletty poltettujen väkijuomain myynti-
13167: oikeus, on tavallisesti miedompien juomain ja mallas-
13168: juomain myyntioikeus sekä kaikkien juomain anniskelu
13169: jätetty edelleenkin yhtiön oikeudeksi.
13170:       Vuoden 1886 väkijuoma-asetus tuotti kyllä paran-
13171: nusta väkijuomakaupassa siten, että se erotti poltettujen
13172: väkijuomain myynnin kaupungissa yleisistä kauppa-
13173: oikeuksista, sekä vaati 22 °/o väkevämpien juomain
13174: anniskeluun hankittavaksi eri oikeudet, mutta parannus
13175: tuli ainoastaan näennäiseksi. Oikeuden myydä väke-
13176: vämpiä juovutusjuomia saivat kunnan ja maistraatin
13177: suostumuksella ainoastaan kaupungin varakkaimmat
13178: kauppiaat ja anniskelun yksistään ne ravintolat, joilla
13179: oli upeimmat huoneukset. Olihan luonnollista, että pie-
13180: nemmät kauppiaat ja vähäpätöisemmät ravintolat koet-
13181: tivat ilmanjääntiään korvata miedompain juomain myyn-
13182: nillä ja anniskelulla, eikä kunnallisten viranomaisten
13183: valta ulottunut millään tavalla tämän kiihtyneen kil-
13184: pailun estämiseksi.
13185:       Ainoastaan miedompia väkijuomia koskevan lain
13186: avulla saatiin vuoden 1894 valtiopäivillä tämä kilpailu
13187: ehkäistyksi, kun kunnan viranomaisten määräysvalta
13188: ulotettiin niihinkin. Vahinko vaan etteivät kaupunki-
13189: kunnat miedompia juomia koskevan lain mukaan saa-
13190: neet valtaa kokonaan lopettaa näiden juomain kauppaa.
13191:       Jos kaupunkikunnat olisivat ajoissa saaneet täy-
13192: dellisen kieltolain kaikkien juovutusjuomain kaupan ja
13193: anniskelun suhteen, ja jos laki samalla olisi kieltänyt
13194: syrjäisten myyntioikeuden sellaisiin kaupunkikuntiin,.
13195: joissa täydellinen kielto olisi ollut käytäntöön pantu,.
13196: niin tuskinpa yleisen kieltolain vaatimus kaupungeissa
13197: olisi käynytkään niin valtavaksi kuin se nyt on. Mutta
13198: kun kaupunkikunnat vieläkin ovat voimatlomat koko-
13199: naan kieltämään sekä miedompain juomain että oluen
13200: myyntiä ja kun toisten kaupunkien väkijuomakauppiaat
13201: heti, kun jossakin kaupungissa lakkautetaan poltettujen
13202:                   IV, s. Wiljakainen, y. m.            61
13203: 
13204: väkijuomain kauppa, ovat valmiit pitämään huolta siitä,
13205: että kieltäneen kaupungin ja sen ympäristön juoma-
13206: haloiset saavat kuitenkin tarpeensa tyydytetyksi, niin
13207: ovat mielet vähitellen vakaantuneet siitä, ettei paikalli-
13208: nen kielto tässä auta, vaan että kielto on saatava koko
13209: maata käsittäväksi.
13210:       Parempi menestys on ollut maalaiskunnilla pyrki-
13211: myksissään päästä itse määräämään, saako heidän pii-
13212: rissään juovutusjuomia kaupita tai anniskella.
13213:       Ja jokaista määräysvallan laajennusta, jonka laki
13214: on niille myöntänyt, ovat ne viipymättä ja aristelematta
13215: käyttäneet hyväkseen. Ovathan ne kieltäneet heti oi-
13216: keuden saatuaan kaikki paloviina- ja olutkaupat, ovat
13217: kieltäneet majatalojen viinan ja oluen anniskeluoikeudet,
13218: sekä evänneet tilapäiset ravintolaoikeudet, joita entis-
13219: aikaan isoissa liikepaikoissa pidettiin tarpeellisena. Vä-
13220: symättömästi ovat maalaiskunnat taistelleet rautatien
13221: asemain ravintoloita ja sisåvesien laivaravintolaoikeuksia
13222: vastaan, vaikk'ei tämä taistelu vielä ole tuottanut toi-
13223: vottuja tuloksia.
13224:       Tietysti maalaiskunnissakin vielä on henkilöitä,
13225: jotka vanhasta tottumuksesta nauttivat juovutusjuomia
13226: milloin saavat siihen tilaisuutta, mutta nuorempi koti-
13227: oloissa elävä sukupolvi on jo miltei kokonaan juovutus-
13228: juomista vieraantunut ja yleinen katsantotapa maalla
13229: onkin muodostunut sellaiseksi että elämä ilman juovu-
13230: tusjuomia on luonnollisinta ja kaikin puolin toivotta-
13231: vinta. Tälläisen katsantotavan ollessa yleisenä voidaan-
13232: kin selvemmin nähdä se pahennus kaikissa eri muo-
13233:  doissa, jota juovutusjuomat tuottavat, voidaan pontevasti
13234: julistaa kaupunkilaisille vaatimus: lopettakaa juovutus-
13235: juomain liikutteleminen; lakatkaa turmelemasta sillä
13236:  omaa elämäänne ja levittämästä turmiota meidänkin
13237:  keskuuteemme. Tällainen on nykyisin maakansan ylei-
13238:  nen vaatimus.
13239:        Kaupungeissa on elämäntavat tosin vielä sellaiset
13240: 52                IV, s. -   Väkijuomalainsääd.
13241: 
13242: -että miespuolisten täysi-ikäisten asukasten suuri enem-
13243: mistö käyttää väkijuomia suuremmassa tai vähemmässä
13244: määrässä. Mutta ainoastaan vähempi luku on niitä, jotka
13245: enää pitäisivät väkijuomain nauttimista niin tarpeelli-
13246: sena, ettei sitä olisi mahdollinen lopettaa. Toiset jotka
13247: juovutusjuomain nauttimisessa ovat ehtineet niin pit-
13248: källe, että itsekin huomaavat siitä olevan itselleen hait-
13249: taa, turvautuvat siihen puolustuskeinoon, että he naut-
13250: tivat näitä juomia, koska valtio ja kunta sallivat niiden
13251: valmistusta ja kauppaamista ja kun toisetkin niitä naut-
13252: tivat. Mutta jos saataisiin laki, joka kieltäisi nämä
13253: juomat kaikilta, niin olisivat hekin valmiit niistä luo-
13254: pumaan. Toiset taas eivät tosin myönnä väkijuomista
13255: olevan itselleen haittaa, vaan nauttivat niitä ainoastaan
13256: siihen asti, kunnes saadaan yleinen kieltolaki. Joko
13257: yleisen hyvän harrastuksesta tai siitä syystä, että kan-
13258: san suuri enemmistö niin tahtoo, ovat he valmiit täy-
13259: dellistä koko maata koskevaa kieltoa kannattamaan.
13260: Ainoastaan ne, jotka pitävät kiinni yksilön oikeuksista
13261:  määrätä kantansa juovutusjuomain nauttimisessa, vas-
13262: tustavat periaatteesta yleistä kieltolakia, tuoden senlisäksi
13263: monenmoisia syitä lain mahdollisuutta vastaan. Ja nämä
13264:  vastustajat ovat, se myönnettäköön enimmäkseen, sel-
13265: laisia henkilöitä, jotka juovutusjuomain nauttimisessa
13266: eivät vielä ole menettäneet tasapainoaan ja joilla niin
13267: ollen ei ole erityistä syytä kiinnittää huomiotaosa enem-
13268: män juovutusjuomain tuottamaan tuhoon kuin siihen-
13269: kään, millä syillä toisinajattelevat kieltolakia vaativat.
13270: Sama välinpitämättömyys, vaikka toisista syistä iohtuva,
13271: juovutusjuomain turmion suhteen on yleinen niilläkin
13272: kansalaisilla, joille juovutusjuomainj valmistuksesta, kau-
13273: pasta ja anniskelusta on jotakin aineellista hyötyä. He-
13274: kin ponnistavat kukin kekseliäisyytensä ja vaikutus-
13275: valtansa kieltolain vastustamiseksi.
13276:       Yleisemmin käytetty väite kieltolakia vastaan on
13277: se, että kieltolain voimaan astuttua salakuljetus, sala-
13278:                  IV, •· -   Wiljakalnen, y. m.             53
13279: 
13280: poltto ja salamyynti alkaisi jälleen elpyä ja päästä vielä
13281: suurempaan vauhtiin kuin aikoina kotipolton lakkaut-
13282: tamisen jälkeen. Mahdollista kyllä, että yritettäisiin
13283: yleisen kieltolain voimaan astuttua salaa maahan tuoda
13284: juovutusjuomia, sekä maitse että meritse. Mutta jos
13285: kieltolain määräykset saadaan tarkoituksenmukaisiksi ja
13286: kansan vaatimuksia vastaaviksi, niin ei salatuonnin
13287: estäminen suinkaan ole katsottava mahdottomuudeksi.
13288: Rannikko on kyllä laaja ja vaikeasti vartioitava, mutta
13289: onpa tullilaitoksen käytettävänäkin nopeakulkuiset aluk-
13290: set ja tarkat kartat. Eikä niitä varastoja, joita onnis-
13291: tuttaisiin maihin saamaan, ehdittäisi pitkäHekään kul-
13292: jettaa, ennenkuin ne olisivat poliisimiesten huostassa~
13293: olettaen että kansa kunnioittaa hartaasti toivomaansa
13294: lakia ja että poliisimiehet sekä kuntain asettamat val-
13295: vojat tunnollisesti täyttävät tehtävänsä. Juovutusjuomat~
13296:  salaa kuljetettuinakin, tulevat si~i kalliiksi, ettei niiden
13297: takavarikkoonjoutumista monastikaan kannattaisi uusia,
13298: jos kokemus osoittaisi järjestyksen valvojain kaikkialla
13299: olevan hereillä.
13300:        Ne henkilöt, jotka arvatenkin tulisivat salakulje-
13301: tusta hyväkseen käyttämään, eivät olisi siksi varakkaita,
13302:  että heidän kannattaisi suuriakaan vahingoita takavarik-
13303: koonjoutumisen kautta kärsiä; ei myöskään lakirikkoisilla
13304: ostajilla olisi varaa maksaa ylettömiä hintoja siitä tava-
13305: rasta, joka poliisimiesten huomaamatta osuisi heidän os-
13306: tettavakseen, etenkin kun tuo ostettukin erä vielä olisi
13307: samanlaisen takavarikon vaarassa. Ja välinpitämättö-
13308: minkin poliisimies heräisi tiedustelemaan, missä lähde
13309:  on, jos juopuneita hänen toimialueelleen ilmestyisi. Maa-
13310: rajalla taas sekä Suomenlahden ja Laatokan välillä että
13311:  Ruotsin ja Norjan rajaa vastaan on jo nyt niin valpas
13312: tullivalvonta, ettei kieltolaki suinkaan kainaisi sen lisää-
13313:  mistä. Laatokan pohjoispuolista Venäjän rajaa sitävas-
13314:  toin ei olisi vaikea vartioida siitä yksinkertaisesta syystä,
13315: 54               IV, 5, -   Väkijuomalainsääd.
13316: 
13317: ettei siellä asutuksen harvuuden tähden mitään mainit-
13318: tavaa salakuljetusta syntyisi.
13319:        Vielä vähemmän on syytä peljätä että sisämaan
13320: kansa, joka nyt lukee niin ankaraa lakia kaupunkilai-
13321: sille juovutusjuomaliikkeen lopettamisesta, sallisi kes-
13322: kuudessaan poltettavan juomaa, jonka vahingollisuus
13323: sille on niin selvillä ja jonka nauttimista ja Iiikuttele-
13324: mista se ei toivoisi kaupunkilaistenkaan sallivan. Ja
13325: jos niinkin kävisi, että osa kansaa kieltolain saatua
13326: muuttaisi mieltään ja kävisi salapolton suosijaksi, eivät
13327: suinkaan ne, jotka omalla esimerkillään vuosikymmeniä
13328: ovat todistaneet juovutusjuomain tarpeettomuutta, muut-
13329: taisi kantaansa näihin juomiin nähden, vaan tulisivat
13330: jokaisessa rikkaruisyrityksessä muistuttamaan kansalaisia
13331:  velvollisuudestaan kunnioittaa yhteisillä ponnistuksilla
13332:  saatua lakia ja erittäinkin vaatimaan, että järjestyksen
13333:  valvojat tunnollisesti ,äyttäisivät virkatehtävänsä rikok-
13334: sien estämiseksi.
13335:        Salamyyjistä ja anniskelijoista ei maksa vaivaa
13336:  puhua, kun kieltolain voimaan astuttua ja valvonnan
13337: ollessa tehokasta ei olisi tavaraa saatavissa kaupittavaksi
13338:  eikä anniskeltavaksi ja kun sen kuljetus paikasta toiseen
13339: olisi niin monen vaaran ja vastuksen alaista.
13340:        Väitetään myöskin, että valtio tarvitsee tarkoituk-
13341:  siinsa niitä tuloja, joita sillä on tullin muodossa maa-
13342:  han tuoduista juovutusjuomista sekä verona paloviinan
13343:  ja mallasjuomain valmistuksesta. Totta onkin että val-
13344:  tion tulot juovutusjuomista nousevat lähes puoleentoista-
13345:  kymmentä miljoonaan markkaan, mutta helposti todis-
13346:  tettavissa on sekin, että maamme on vähintään kym-
13347:  mentä miljoonaa rikkaampi vuodessa, jos juovutus-
13348: juomia heretään käyttämästä, eikä tähän voittoon vielä ole
13349:  luettu sitä säästöä, mikä syntyisi juoppouden lakattua
13350:  tekemästä tuhoaan kansassa. Tunnettuahan on, että
13351:  poliisilaitos, köyhäin, vankein ja mielenvikaisien hoito
13352: juoppouden tähden kysyy melkoista suurempia varoja
13353:                   IV, s. -   Wiljakainen, y. m.            55
13354: 
13355: kuin mitä näihin menisi, jollei juovutusjuomia olisi.
13356: Epäilemätöntä myöskin olisi, että maamme kansalaisten
13357: toimeentulo ja ansiokyky olisi melkoista suurempi, jollei
13358: työansiota kulutettaisi juovutusjuomiin eikä niillä juo~
13359: milla turmeltaisi hengen ja ruumiin voimia.
13360:       Kun on kysymys yleisellä maksukykyyn perustu-
13361: valla tuloverona peittää valtion menot, niin voidaan
13362: hyvin hyvällä syyllä väittää, että kansa, joka ei koluta
13363: varojaan juovutusjuomiin eikä turmele niillä luontaisia
13364: voimiaan, -voi paljoa kepeämmin kantaa jonkun verran
13365: Jisääntyneetkin verot ja siten korvata valtiolle niiden
13366: tulojen vähennyksen, jotka juovutusjuomain valmistuk-
13367: sen ja maahan tuonnin lakkaotettua jäävät saamatta.
13368:        Mutta kyllin vakuuttavastihan on todistettu, ettei
13369: kieltolailla ole ollut vähintäkään menestystä Ameriikassa,
13370: jossa sillä on useissa valtioissa kokeiltu, vaan että tulokset
13371: ovat olleet kaikkea muuta kuin hyvät. Sitähän se kir-
13372: jallisuus, joka Ameriikkaan lähetettyjen valtion ja yksi-
13373: tyisten luottamusmiesten toimesta tämän vuoden kuluessa
13374: on syntynyt, vastaanväittämättömästi todistaa ja kuiten-
13375: kaan ei tämä todistelu olkoonpa se suora, niinkuin
13376: herrain Schauman'in, Zilliacus'eri ja Boström'in, taivas-
13377: tointahtoinen myönnytys niinkuin Seppälä-Helenius'en,
13378: saa vähimmässäkään määrässä meidän maamme kielto·
13379: lain harrastajia luopumaan vakaumuksestaan kielto-
13380: lain mahdollisuudesta ja onnistumisesta meillä. Tulee-
13381: han meidän ottaa huomioon, ettei Ameriikassa missään
13382: ole yritettykään, jos se edes olisi ollut mahdollistakaan,
13383: toimeenpanna sellaista kieltoa kuin meillä on kyseessä.
13384: Mainessa, jossa kielto alkoi, jätettiin kansan valmistama
13385: omenaviini luvalliseksi, joka väkevyydellään kyllä ky-
13386: keni tyydyttämään kansan juomatarpeet ja pitämään
13387: vireillä juomahaloisten himo. Kiellon vallitessakin sal-
13388: litaan yksityisen tuottaa toisista valtioista väkijuomia
13389: omaksi tarpeekseen. Kieltolaki sen lisäksi on eri val-
13390: tioissa ollut enemmän puoluetoimenpide kuin valtion
13391: 56               IV, •· -   Väkijuomalainsääd.
13392: 
13393: asukasten itsenäinen sisällinen vakaumus. Kielto on
13394: pantu toimeen alueilla, jotka eivät ole meidän lääniem-
13395: mekään kokoisia, pitämättä ollenkaan lukua siitä, mille
13396: kannalle naapurivaltiossa on asetnttu. Tästä kaikesta on
13397: ollut seurauksena, ettei kieltovaltion asukastensuuri enem·
13398: mistö käytännössä ole tuota kieltoa noudattanut, vaan on
13399: katsonut olevansa oikeutettu hankkimaan ja nauttimaan
13400: väkijuomia niinkuin niidenkin valtioiden asukkaat, joissa
13401: ei kieltoa ole olemassa. Sakotkin ovat useimmissa val-
13402: tioissa niin vähäpätöiset ja tarkoitustaan vastaamatto-
13403: mat, ettei niiden suoritus tunnu riittävän rikoksia estä-
13404: mään, kun ei rikkomuksesta melkein koskaan muuta
13405: sen pahempaa seuraa. Kertomuksista käy myöskin sel-
13406: ville, että sekä kunnat että niiden virkamiehet ovat lah-
13407: jottavissa jos vain rikkoja on kyllin varakas yrittääkseen
13408: kapakoimista kieltolaista huolimatta. Jos kieltolaki
13409: jossakin valtiossa saisikin valtion entiset asukkaat rait-
13410: tiiksi, tulee valtioon vuosittain muualta tuhansittain
13411: asukkaita, jotka eivät rahtuakaan välitä kieltolaista eikä
13412: raittiudesta, vaan elävät kieltovaltiossa samalla tavalla
13413: kuin ovat tottuneet kotimaassaankin elämään.
13414:        Meillä ei ole aikomus säätää tälläisiä Amerikan
13415: mallista kieltolakia. Mehän aijomme kieltää kaikki
13416: juomat laatuun katsomatta, joista voidaan juopua; mei-
13417: dän kieltolakimme tulee käsittämään koko maan, eikä
13418: mitään sen erityistä osaa; meidän kieltolakimme on
13419: kansan järkähtämätön vakaumus eikä mikään valtiolli-
13420: nen puoluetemppu; meidän kansamme on tottunut
13421: kunnioittamaan niitä lakeja, joita sen edustajat säätävät
13422: ja hallitsija vahvistaa; meidän virkamiehemme eivät ole
13423: lahjottavissa eivätkä voisi kansan tuomion petostakaan
13424: paneutua laillisia lakeja vastustamaan; eivätkä meillä
13425: muualta saapuneet ihmiset kykene muuttamaan tapoja
13426: eikä kansan suhdetta lakeihin.
13427:        Yhdysvaltain valtioiden kokeilu kieltolakiasiassa ei
13428: kuitenkaan ole meille merkitystä vailla, vaikkei tuloksia
13429:                    IV, 6, -   Wiljakalnen, y. m.         57
13430: 
13431: pidettäisikään edullisina. Kokeiluilla on kuitenkin rat-
13432: kaistu kaksi tärkeätä periaatteellista kysymystä, joissa
13433: meillä vielä ollaan erimielisiä. Kieltolain vastustajat
13434: epäilevät, onko vapaudestaan ja kansallisarvostaan kiinni-
13435: pitävälle kansalle täysin kunniakasta pakkokeinoilla eh-
13436: käistä paheita, joiden parantamisen pitäisi johtua kan-
13437: san siveellisestä tarmosta ja sivistyksen aikaansaamasta
13438: jalostumisesta. Niin ei ole ajateltu Amerikassa, jossa
13439: vapauskäsite lienee paljoa syvällisempi kuin meillä ja
13440: jossa kansalaisarvoa osattaneen pitää tarpeeksi kalliina.
13441: Ei kuitenkaan ole siellä vapauden rajoitukseksi eikä
13442: kansallisarvon alennukseksi katsottu sitä, että lain voi-
13443: malla kielletään väkijuomain valmistajia ja kauppaajia
13444: harjottamasta liikettään toisten kansalaisten turmioksi.
13445:        Toinen kysymys koskee sitä, onko sen kansalaisen,
13446: joka ei käytä juovutusjuomia niin ylenmääräisesti tai tai-
13447: tamattomasti, että tuottaisi sillä huomattavaa turmiota
13448: itselleen tai perheelleen, muiden tähden luovuttava nau-
13449: tinnostaan, joka hänen käsityksensä mukaan tuottaa
13450: hauskuutta ja lisää elämäniloa. Tähänkin on Ameri-
13451: kassa annettu vastaus, joka on kylläkin selvä ja kuuluu:
13452: yksityisen kansalaisen on luovuttava oikeuksistaan, jotka
13453:  syystä tai toisesta joutuvat ristiriitaan yleisen hyvän
13454:  kanssa. Jos koko kansan onni ja hyvinvointi riippuu
13455: siitä, että juovutusjuomain nauttiminen kokonaan lope-
13456: tetaan, niin ei yksityisen kansalaisen mieliteko eikä se
13457:  luuleteltu hyötykään, joka hänellä siitä on, saa olla
13458:  esteenä lain säätämiselle, joka pitää päämääränään koko
13459:  kansan menestystä eikä vain yksityistä.
13460:        Onhan tämä katsantotapa kaikissa muissakin
13461:  asioissa tunnustettu valtion oikeudeksi ja sitä periaatetta
13462:  on lainsäädännössäkin aina koetettu noudattaa. Eihän
13463:  kristillisen eikä valtiollisen oikeustajunnan mukaan
13464:  kellään yksityisellä ole oikeutta muillakaan aloilla hank-
13465:  kia itselleen tuloja, jotka johtuvat toisten kärsim ästä
13466: 58               IV, 5, -   Väkijuomalainsääd.
13467: 
13468: vahingosta, eikä myöskään noudatettavikseen ottaa elä-
13469: mäntapoja, jotka ovat pahentavaisia toisille kansalaisille.
13470:       Juo-vutusjuomain ominaisuuksista tiedetään moni-
13471: vuotisen tieteellisen tutkimuksen perusteella, ettei niiden
13472: ravintoarvo ole niiden hintaan verrattu missään suh-
13473: teessa, ettei niiden nauttiminen tuota mitään todellista
13474: hyötyä ja että ne vähimmässäkin määrässä nautittuina
13475: vahingoittavat ruumiin elimistöä. Jo näistäkin syistä
13476: voitaisiin näistä juomista toiselta puolen arvottomina ja
13477: toiselta turmiollisina luopua.
13478:       Mutta vaatimus juovutusjuomain valmistuksen ja
13479: kaupan lopettamiseen johtuu kuitenkin enemmän huo-
13480: mattavista kokemuksista sekä yleisemmin ja kipeämmin
13481: tunnetuista seurauksista. Tunnettubao on, että kaikki
13482: juovutusjuomain nauttijat alkavat juovutusjuomia käyt-
13483: tää huvikseen ja yleistä tapaa noudattaen, mutta tois·et
13484: mieltyvät niihin pikemmin ja joutuvat huomaamattaan
13485: juomahimon valtaan, jota vastoin toiset voivat hallita
13486: mielitekoaan ja pysyä koko ikänsäkin kohtuuden naut-
13487: tijoina. Kaikissa tapauksissa tiedetään kuitenkin, että
13488: juuri tuo yleinen tapa nauttia juovutusjuomia, synnyttää
13489: sekä auttamattomat juopot, joista kehittyy yhteiskunnan
13490: hylyt, että myöskin ne liiaksinauttijat, jotka kyllä tule-
13491: vat omin neuvoin toimeen, mutta jotka kuitenkin tuot-
13492: tavat kärsimyksiä perheelleen, köyhyyden ja sairaaloi-
13493: suuden muodossa, ja jotka melkein poikkeuksetta jät-
13494: tävät yhteiskunnalle rasittavan perinnön.
13495:       Vielä tunnetaan väkijuomista, ettei niiden valmis-
13496: tusta eikä kauppaa ole voitu niin järjestää, ettei oma
13497: voitto enemmän kuin nauttijain etu aina olisi varsinai-
13498: sena päämääränä. Yksityinen yhtiö tai valtio tekee pa-
13499: rastaan tavaransa levittämiseksi kansaan kiinnittämättä
13500: nimeksikään huomiotaan siihen, mitä se sen keskuu-
13501: dessa vaikuttaa. Senpätähden onkin kansan luottamus
13502: yhtiöidenkin kykyyn järjestää juovutusjuomain liikutte-
13503: lemista niin, ettei siitä olisi nauttijoille turmiota, hä-
13504:                  IV, 5, -   Wiljakainen, y. m.          59
13505: 
13506: vinnyt kokonaan, eikä kokemus sielläkään, m1ssa tämä
13507: liikutteleminen on ollut valtion yksinoikeutena, ole osoit-
13508: tanut, että asia sitenkään paranisi. Päinvastoin ovat
13509: tulot, joita valtiolla juovutusjuomain yksinoikeudesta on,
13510: osottautuneet erittäin tervetulleiksi.
13511:         Kieltolaki ei meillä enää ole mikään hetkellinen
13512: päähänpisto, vaan on se jo vuosikymmeniä ollut pää-
13513: määränä kansan pyrkimyksille päästä raittiustyön ja
13514: lainsäädännön avullajuovutusjuomain turmiosta vapaaksi.
13515: Niinkauvan kuin harvoilla kansalaisilla oli oikeus olla
13516: lainsäädännössä edustettuina, oli tämä päämäärä kau-
13517: kaista kangastusta, johon pyrittiin lyhyin askelin, mutta
13518: kun kaikki määrättyyn ikään päässeet Suomen kansa-
13519: laiset, miehet ja naiset, saivat äänioikeuden, oli valitsi-
13520: jain suuren enemmistön mielipide heti vakaantunut siitä,
13521: että kansamme on kypsynyt kieltolakia säätämään ja
13522: pitämään voimassa.
13523:         On kyllä epätietoista, saako eduskunnan säätämä
13524:  kieltolaki hallitsijan vahvistusta, kun ei tunneta mitä
13525: mieltä hallitsija ja hänen lähimmät neuvonantajansa
13526: tässä asiassa ovat, mutta eduskunnan onkin säädettävä
13527: laki oman oikeustajuntansa mukaan, jotta hallitsija tu-
13528:  lisi tietämään kansan toivomukset ja ajatukset.
13529:         Ei myöskään ole varmuutta siitä, ovatko ulko-
13530:  maiset kauppa- ja tullisopimuks~t esteenä kieltolain voi-
13531:  maanastumiselle, mutta sen verran kuitenkin tiedetään,
13532:  että eivät nuo sopimukset ennen ole saaneet vaikuttaa
13533:  sopimuksissa olevain maiden sisälliseen lainsäädäntöön,
13534:  vaan että sopimuksissa on milloin hyvänsä voitu toi-
13535:  meen panna lainlaadinnasta johtuvia muutoksia. Vielä
13536:  tiedetään, että eri maiden välillä tehdyissä sopimuksissa
13537:  on poikkeuksia, jotka koskevat jotakin sopimusmaan
13538:  erityisosaa. Niinpä on Suomen sekä Ruotsin ja Norjan
13539:  välisessä tullisopimuksessa rajoitus, ettei juovutusjuomia
13540:  saa kuljettaa Lapin rajan ylitse. Voisihan ajatella, että
13541:   samanlaisiksi poikkeuksiksi sovittaisiin kansain kesken
13542: 60               IV, &. -   Väkijuomalainsääd.
13543: 
13544: Suomenlahden ja Pohjanlahden rannalla olevat Suomen
13545: satamat. Kaikissa tapauksissa ovat kauppa- ja tulli-
13546: sopimukset ulkomaiden kanssa eduskunnan päätäntö-
13547: vallan ·ulkopuolella, eikä eduskunnan sovi lakia sää-
13548: täessään tehdä päätöksiään mui1la perusteilla kuin niillä,
13549: mitä se pitää oikeana.
13550:       Kieltolain voimaanastuttua jäävät maan kaikki
13551: mallasjuomatehtaat sekä, harvoja poikkeuksia lukuun-
13552: ottamatta, viinatehtaat ja tislauslaitokset hylyiksi. Syn-
13553: tyy niin ollen kysymys, voidaanko ilman muuta näiltä
13554: laitoksilla valmistusoikeus riistää. Yleisen oikeuskäsi·
13555: tyksen mukaan ei tämä kysymys liene aivan ratkaise-
13556: vasti pääteltävissä, mutta muutamiin näkökohtiin voi-
13557: daan kuitenkin viitata, jotka epäilemättä vaikuttavat sen
13558: ratkaisuun. Ensiksikään ei valmistusoikeuksista ole
13559: 11uoritettu mitään maksoa, vaan on ne saatu aivan ilmai-
13560: siksi, vaikka ne ovatkin olleet kenties kaikkia muita
13561: ammattioikeuksia tuottavammat. Toiseksi saattaa ke-
13562: hittyvä elinkeinolainsäädäntö antaa kuoloniskun milloin
13563: millenkin teollisuudelle kiinnittämättä siihen ennakolta
13564: mitään huomiota. Vielä useammin voivat teollisuuden
13565: alalla tapahtuneet keksinnöt vaikuttaa sellaisia mullis-
13566: tuksia laitoksissa, että entiset valmistustavat käyvät
13567: aivan kelpaamattomiksi ja valmistus siirtyy kokonaan
13568: uusiin laitoksiin. Mikään korvaus kelpaamattomiksi
13569: käyneille tehtaille ei tässäkään tapauksessa tule kysy-
13570: mykseen.
13571:       Maamme kaksi ensimäistä paloviinalakia oli määrä-
13572: vuosiksi säädetty ja vahvistettu. Polttiroot ovat synty-
13573: neet niiden voimassaollessa, ja siis aikana, jolloin ei
13574: ollut mitään takeita siitä, jatkuuko laki vai ei. Jos
13575: toisen määräajan lopussa viinan valmistus kokonaan
13576: olisi lakkautettu, eivät polttimonomistajat olisi olleet
13577: oikeutetut mihinkään korvaukseen. Vasta vuoden 1886
13578: väkijuomalaki säädettiin määräämättömäksi ajaksi, eikä
13579: tietääksemme nykyisistä polttimoista mikään liene sen
13580:                   IV, 5. -   Wiljakainen, y. m.           61
13581: 
13582: ajan perästä syntynyt, vaikka useissa polttimaissa lie-
13583: neekin myöhempinäkin aikoina parannuksia ja laajen-
13584: nuksiakin tehty. Ei niin ollen ole mitään syytä kielto-
13585: lakia säädettäessä erittäin huolehtia polttimaiden kärsi-
13586: mästä oikeuksien menetyksestä.
13587:       Olutpaniroot ovat kyllä syntyneet joko ennen mal-
13588: lasjuomalain säätämistä tai sen säädettyä määräämättö-
13589: mäksi ajaksi. Mutta siinä laissa tapahtuneet muutokset
13590: ovat siihen määrään supistaneet panimaiden valmistus-
13591: ja myyntioikeutta, että monen panimon toiminta on
13592: käynyt mahdottomaksi ja niiden on täytynyt lakata
13593: siitä. Muistakaamme vaan useilla valtiopäivillä tapah-
13594: tunutta mallasveron korotosta ja majatalojen oluenannis-
13595: kelun lakkauttamista, sekä viimeksi kaupungeille myön-
13596: nettyä oikeutta supistaa olutmyymäläin lukua, muita
13597: rajoituksia mainitsematta. Jos nyt niille panimoille
13598: jotka ovat saavuttaneet sellaisen taloudellisen aseman,
13599: että ovat voineet näistäkin vastoinkäymisistä huolimatta
13600: pysyä pystyssä, myönnettäisi korvaus, tapahtuisi vää-
13601: ryys niihin nähden, jotka korvausta saamatta ovat jo
13602: ennen kieltolain säätämistä olleet pakotetut toimintansa
13603: lakkauttamiseen.
13604:       Missään tapauksessa ei korvauskysymys tule kielto-
13605: lakiin, vaan on siitä, jos eduskunta katsoo korvauksen
13606: tarpeelliseksi, erikseen päätettävä.
13607:       Mitä sitten tulee siitä, minkälaisen kieltolain tulisi
13608: rakenteeltaan olla, niin tuntuu luonnollisimmalta sulkea
13609: kaikki juovutusjuomat ja alkoholipitoiset aineet apteek-
13610: keihin, joista niitä ei saataisi muuten kuin lääkärin
13611: määränteestä. Niin ollen ei lakiin tarvittaisi määräyksiä
13612: näiden juomain laadusta eikä väkevyydestä enemmän
13613: kuin hinnastakaan, koska apteekit toimivat Lääkintö-
13614: hallituksen määräysten ja valvonnan alaisina, sekä nou-
13615: dattaen niille annettua taksaa.
13616:       Juovutusjuomien määräävän lääkärin tulee olla
13617: virassaolevan, koska saattaisi sattua, että ilmestyisi läå-
13618:  62               IV, 5, -   Väkijuomalainsääd.
13619: 
13620:   käreitä, jotka ottaisivat ammatikseen parantaa ihmisiä
13621:   ja eläimiä juovutusjuomilla.
13622:         Tieteellisiin tarkoituksiin ja teollisuuden tarpeisiin
13623:   aijotut palo- ja väkiviinai soveltunevat taas paremmin eri
13624:   lain mukaan valmistettaviksi ja maahan tuotaviksi,
13625:   koska niiden käytäntö ja kauppa tapahtuu aivan toisten
13626:   perusteiden mukaan. On nimittäin otettava huomioon,
13627:   ettei se palo- ja väkiviina, jota käytetään joko puhdistus-
13628:   tai polttoaineena tai myöskin raaka-aineeksi muulle
13629:   teollisuudelle, saa olla kallishintaista, vaan tulee sen
13630:   sekä valmistukseltaan että laadultaan olla hyvää, niin
13631:   että se voi menestyksellä kilpailla ulkomaisen tavaran
13632:   kanssa.
13633:          Näin ollen ei ole mitään syytä asettaa tätä val-
13634:   mistusta valtion tehtaassa toimitettavaksi, koska se siten
13635:   tulisi kalliimmaksi kuin yksityisten valmistamana. Ei
13636:   myöskään ole syytä, etenkin kun valmistusmäärä ei
13637:   arvatenkaan nousisi kovinkaan suureksi järjestää myyntiä
13638:   ja levittämistä varten erityistä yhtiötä, koska sen tuot-
13639:   tama voitto vain kallistaisi senlaisten aineitten hintaa,
13640:   joiden tulisi olla huokeita, eivätkä nuo voittorahat sit-
13641:   tenkään tuottaisi sanottavaa hyötyä.
13642:          Voi olla eri mieltä siitä, tarvitaanko ollenkaan
13643:   eduskuntalakia viinan valmistuksesta apteekkeja sekä
13644:   tieteellisiä tarkoituksia ja teollisuuden tarpeita varten,.
13645:   vai voisiko tämän järjestää kokonaan hallituksen mää-
13646:   rättäväksi ja valvottavaksi, koska se kuitenkin tulisi
13647:   tapahtumaan suurimmaksi osaksi hallinnollisten asetusten
13648: · ja määräysten varassa. ·Luonnolliselta kuitenkin tuntuu,
13649:   että eduskunta haluaa olla mukana tämänkin puolen
13650:   järjestämisessä ja tehdä säätämäänsä lakiin niitä kor-
13651:   jauksia ja täydennyksiä, joita kokemus osoittaa tar-
13652:   peellisiksi.
13653:          Erityiset pykälät eivät kaivanne laajempia selityksiä
13654:    koska niiden tarkoitus lienee lakiesitysten sisällykses-
13655:   täkin käsitet1ävissä.
13656:                   IV, "· -   Wiljakainen, y. m.          63
13657: 
13658:       Tämän nojalla ehdoitamme eduskunnan hyväksyt-
13659: täviksi seuraavat lakiesitykset:
13660: 
13661: 
13662:             Ehdotus juovutusjuomain kieltolaiksi.
13663:                                1 §.
13664:       Kaikenlaatuisten juovutusjuomain valmistus, maa-
13665: han tuonti, myynti ja anniskelu on tämän lain kautta
13666: kielletty.
13667: 
13668:                               2 §.
13669:       Juovutusjuomilla tässä laissa tarkoitetaan juomia,
13670: jotka, ollessaan  +  15 asetta Celsiuksen lämpömittarin
13671: mukaan, sisältävät enemmän kuin puolikolmatta (2 1/2)
13672: tilavuusprosenttia etylialkoholia.
13673: 
13674: 
13675:                               3 §.
13676:       Kiellettyjä niinikään ovat allamainituilla poikkeuk-
13677: silla kaikki muut valmisteet, joilla on edellisessä §:ssä
13678: mainittu alkoholipitoisuus.
13679: 
13680:                               4 §.
13681:        Apteekeista saa virassaolevan lääkärin maaran-
13682: teestä, joka jokaisella kerralla on uudistettava, lääkkeeksi
13683: antaa alkoholipitoisia aineita ja siinä tarkoituksessa on
13684: apteekeihin lupa hankkia ja niissä varastossa pitää koti-
13685: ja ulkomaisia alkoholijuomia.
13686: 
13687:                               5 §.
13688:        Tieteellisiin tarkoituksiin ja teollisuuden tarpeeksi
13689: saa palo- ja väkiviinaa valmistaa polttimon omistaja han-
13690: kittuaan Senaatin Talousosaston luvan ja noudattaen
13691: erittäin sitä varten säädettyä lakia.
13692: 64              IV, s. -   Väkijuomalainsääd.
13693: 
13694:                              6 §.
13695:       Jok'a apteekissa ilman lääkärin määrännettä myy
13696: juovutusjuomia tahi alkoholipitoisia sekoituksia ja val-
13697: misteita, sakotettakoon ensi kerralla vähintään viidellä
13698: sadalla markalla ja enintään tuhannella, toisella kerralla
13699: 1000-2000 ja kolmannella tahi useammalla 2000-4000.
13700:       Jos sanottuun rikkomukseen tekee itsensä syy-
13701: pääksi apteekinomistaja tahi hänen tietensä joku muu,
13702: menettäköön omistaja kolmannella kerralla myös apteekki-
13703: oikeutensa.
13704: 
13705:                               7 §.
13706:        Joka, olematta siihen oikeutettu, valmistaa tahi
13707: tislaa juovutusjuomia tai muita alkoholipitoisia nautinto-
13708: aineita, sakotettakoon ensi kerralla 300-600 markkaa
13709: ja toisella kerralla 500-1,000 markkaa tahi rangaista-
13710: koon vankeudella vähintään 2 ja korkeintaan 6 kuu-
13711: kautta. Kolmannella kerralla olkoon rangaistus vähin-
13712: tään 5 kuukautta ja korkeintaan 1 vuosi vankeutta tai
13713: kuritushuonetta 9 kuukautta-! vuosi. Valmistuskojeet
13714: olkoot aina menetetyt samoinkuin valmistettu tavarakin.
13715: 
13716:                               8 §.
13717:       Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu paloviinaa
13718: valmistamaan, tavataan valmistukseen tarvittavat kojeet
13719: tai mäskiä paloviinan valmistamiseksi, sakotettakoon
13720: ensi kerralla vähintään 100--300 markkaa, toisella ker-
13721: ralla 200-500 markkaa ja kolmannella tahi useammalla
13722: 400-1,000 markkaa.      Kojeet ja valmistukset olkoot
13723: menetetyt.
13724:                               9 §.
13725:       Joka, olematta siihen oikeutettu, koettaa maahan
13726: tuoda juovutusjuomia tahi muita alkoholipitoisia aineita
13727: ja valmisteita, rangaistakoon, niinkuin salakuljetuksesta
13728:                 IV, 6, - . Wiljakainen, y. m.           65
13729: 
13730: on säädetty, ja olkoon, jos salakuljetukseen käytetään
13731: erityistä alusta, myöskin se menetetty.
13732: 
13733:                             10 §.
13734:       Joka tavataan kuljettamassa salaa maahan tuotuja
13735: tai maassa valmistettuja juovutusjuomia tai muita alko-
13736:  holipitoisia aineita ja valmisteita, sakotettakoon ensi
13737: kerralla 200--500 markkaa, toisella kerralla 500-1,000
13738: markkaa tai rangaistakoon kolmen kuukauden vankeu-
13739: della. Kolmannella kerralla olkoon rangaistus kuritus-
13740: huonetta korkeintaan 1 vuosi. Tavara, juhta ja ajo-
13741: tai kuljetusneuvot olkoot menetetyt.
13742: 
13743:                             11 §.
13744:       Ålköön rautateille älköönkä laivoille otettako kul-
13745: jetettavaksi ilman alkuperätodistusta juovutusjuomia tai
13746: muita alkoholipitoisia aineita ja olkoot ne, jos niitä ta-
13747: vataan kuljetustavarana, aina menetetyt.
13748:       Rautatien virkamies tai laivan kuljettaja, joka tie-
13749: tensä rikkoo edellämainittua säännöstä vastaan, sakotet-
13750: takoon ensi kerralla 100--300 markkaa, toisella kerralla
13751: 200-500 markkaa ja kolmannella kerralla menettäköön
13752: valtion virka- tahi palvelusmies virkansa ja yksityisten
13753: palveluksessa oleva julistettakoon kelpaamattomaksi
13754: rautatien palvelukseen tai laivan kuljetukseen vähintään
13755: 2 vuodeksi. Jos rikkomus tapahtuu huolimattomuudesta,
13756: rangaistakoon syyllinen sakolla 100-300 markkaan.
13757: 
13758:                             12 §.
13759:      Joka myy tai anniskelee juovutusjuomia tai muita
13760: alkoholipitoisia aineita, sakotettakoon ensi kerralla vä-
13761: hintään 200-500 markalla ja toisella kerralla 400--1,000
13762: markalla tai vankeudella 2-4 kuukautta. Kolmannella
13763: kerralla olkoon rangaistus 9 kuukautta-! vuosi kuritus-
13764: huonetta. Tavara olkoon menetetty.
13765:                                                     5
13766: 66               IV, 6. -       Väkijuomalalnsääd.
13767: 
13768:      Jos rikkoja ei ole paikkakunnan vakinainen asukas,
13769: vangittakoon hän oikeuden tuomiota odottamaan.
13770: 
13771: 
13772:                                  13 §.
13773:     Takavarikkoon otettu tai menetelyksi tuomittu tavara
13774: myytäköön denaturoituna tai, jollei siihen ole tilaisuutta,
13775: kaadettakoon maahan.
13776: 
13777: 
13778:                                  14 §.
13779:       Todistajaksi myynti- ja anniskelurikoksissa kelpaa
13780: ostaja, jos on muuten esteetön.
13781: 
13782: 
13783:                                  15 §.
13784:      Jokaiseen kuntaan asetettakoon kunnan hallituksen
13785: toimesta erityinen henkilö tai useampiakin valvomaan
13786: tämän lain noudattamista ja tehtäköön valvonnan ohjeet.
13787: 
13788: 
13789:                             *      *      *
13790: 
13791:                        Ehdotus laiksi palo- ja väkiviinan val-
13792:                 mistuksesta, kaupasta ja maahan tuonnista
13793:      ,.         tieteellisiin tarkoituksiin ja teollisuuden tar-
13794:                 peeksi.
13795: 
13796:                                   1 §.
13797: 
13798:       Joka haluaa saada oikeuden valmistaa palo- ja
13799: väkiviinaa lääke-, tiede- ja teollisuustarkoituksiin, ha-
13800: kekoon luvan siihen Keisarillisen Senaatin Talousosas-
13801: tolta. Hakemuksessa on ilmoitettava, mihin tarkoituksiin
13802: ja miten suuressa määrässä palo- ja väkiviinaa on aiko-
13803: mus valmistaa sekä onko aikomus pitää polttimoa käyn-
13804: nissä ympäri vuoden vaiko määräkuukausina.
13805:                   IV, •· -   Wiljakalnen, y. m.            67
13806: 
13807:                               2 §.
13808:       Lupaa myöutäessään määrää Senaatti polttimon
13809: tarkastajaksi tiedollisesti kykenevän luotettavan henkilön
13810: valvomaan polttimon valmistaman tuotteen maaraa,
13811: laatua, sekä sitä, ettei tuotetta käytetä eikä liikutella
13812: muihin tarkoituksiin kuin mihin oikeutta hakiessa on
13813: ilmoitettu ja tämä laki oikeuttaa.
13814: 
13815:                               3 §.
13816:       Tarkastaja, jonka palkan suorittaa polttimonomis-
13817: taja, saa polttimolla virkahuoneen ja on hänen pidet-
13818: tävä tarkkaa päiväkirjaa polttimon toiminnasta sekä
13819: valmistetun tavaran lähettämisestä kuin myöskin nimi-
13820: kirjoituksenaan varmennettava ne alkuperätodistukset,
13821: jotka polttimosta on annettava lähetettävän tavaran
13822: mukaan.
13823:       Sitäpaitsi on tarkastajan eri virkakirjeellä ilmoi-
13824: tettava sen teollisuuslaitoksen tarkastajalle, johon palo·
13825: tai väkiviinaa lähetetään, tai, jos lähettäminen tapahtuu
13826: suoraan käyttäjälle, sen paikkakunnan nimismiehelle,
13827: jonka piirissä vastaanottaja on.
13828: 
13829:                                4 §.
13830:       Alkuperätodistuksena varustettuna on polttimosta
13831: oikeus myydä ja lähettää palo- ja väkiviinaa
13832:       a) denaturoimattomana apteekkeihin ja sairas-
13833: huoneisiin lääkintöhallituksen määräämässä väkevyy-
13834: dessä ja erissä;
13835:       niille tieteellisille laitoksille, jotka ovat Senaatilta
13836: hankkineet itselleen oikeuden tarkoituksiinsa käyttää
13837: palo- tai väkiviinaa; ja
13838:       etikkatehtaille.
13839:       b) denaturoituna apteekkeihin ja rohdoskauppoihin
13840: vähittäinmyytäväksi sekä suoraan teollisuuslaitoksille
13841: väkevyydessä ja astioissa, jotka Senaatti määrää.
13842: 68               IV, 5. -   Väkijuomalainsääd.
13843: 
13844:                               5 §.
13845:      Jos teollisuuslaitoksen omistaja haluaa ulkomaalta
13846: hankkia väkiviinaa, pyytäkäön siihen Senaatin luvan ja
13847: antaa Senaatti lupaa myöntäessään määräyksen tavaran
13848: denaturoimisesta, ennenkuin se tullista luovutetaan.
13849: 
13850:                               6 §.
13851:       Polttimonomistaja, joka myy tuotettaan muille kuin
13852: tämän asetuksen mukaan oikeutetuille ostajille tai muu-
13853: ten väärinkäyttää oikeuttaan, sakotettakoon ensi kerralla
13854: 1,000 markkaa ja toisella kerralla 2,000-5000 markkaa
13855: ja kolmannella kerralla menettäköön valmistusoikeutensa.
13856: 
13857:                               7 §.
13858:       Jos laitos tai tehdas, joka on saanut luvan dena-
13859: turoimattoman palo- tai väkiviinan käyttämiseen, luo-
13860: vuttaa näitä aineita tavalla tai toisella muiden käytet-
13861: täväksi, sakotettakoon ensi kerralla 300-500 markkaa
13862: ja toisella kerralla 400-1,000 markkaa tai menettäköön
13863: oikeutensa.
13864: 
13865:                               8 §.
13866:      Jos apteekista, rohdoskaupasta tai teollisuuslaitok-
13867: sesta denaturoitua palo- tai väkiviinaa jollakin tavoin
13868: puhdistettuna myydään, sakotettakoon omistaja ensi
13869: kerralla 300-500 markkaa ja toisella kerralla 400-1,000
13870: markkaa tai myyntioikeuden menettämisellä.
13871: 
13872:                               9 §.
13873:        Senaatin Talousosasto antaa Lääkintöhallitusta ja
13874: Teollisuushallitusta kuulusteltuaan apteekeille ja tieteel-
13875: lisille sekä teollisille laitoksille ne tarkemmat ohjeet,
13876: joiden mukaan alkoholipitoisia aineita on hankittava,
13877: tislattava ja kuhunkin tarkoitukseen käytettävä.
13878:                  IV, 6, -   Wlljakainen, y. m.          69
13879: 
13880:                              10 §.
13881:       Tehokkaasta denaturoimistavasta ja paikasta antaa
13882: Senaatti tarkemmat ohjeet sekä määrää minkälaisissa
13883: astioissa denaturoitua tavaraa on kaupaksi pidettävä.
13884: 
13885:                              11 §.
13886:      Lupa hajuvesien, pulituurien ja lakkavernissan
13887: myymiseen on haettava kaupungissa maistraatilta ja
13888: maalla kruununvoudilta älköönkä sitä myönnettäkö
13889: asianomaista kuntaa kuulematta eikä viittä vuotta kauem-
13890: maksi erälläån.
13891:      Helsingissä 7 p. kesäkuuta 1907.
13892: 
13893:         K. Wiljakainen.              N. E. Huoponen.
13894:         Juho Haveri.                 Lucina Hagman.
13895:         Aili Nissinen.               Gust. Arokallio.
13896:      Edellä olevan eduskuntaesitysehdotuksen tarkoituk-
13897: seen yhtyvät:
13898: 
13899:         K. W. Koskelin.              Antti Mikkola.
13900:         U. Brander.                  Jonas Castren.
13901:         Pekka Leppänen.              Juho Snellman.
13902:         Mikko Knuutila.              S. Heiskanen.
13903:         T. Riihelä.                  Pekka Pennanen.
13904:         K. 0. Vikman.                M. Pesonen.
13905:         P. Ahmavaara.                P. Kuisma.
13906:         E. N. Setälä.
13907:                         B.
13908: Kalastuslainsäädäntöä ja kalastuksen
13909:  e 1v y t t ä m i s t ä koskevia anomusehdotuksia.
13910:                                                              73
13911: 
13912: IV, s. -     Anom. ehd. N:o 16.
13913: 
13914:                Pykälä, K. K., y. m.: Uudesta kalastuslaista.
13915: 
13916: 
13917: 
13918: 
13919:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
13920: 
13921: 
13922:       Nykyään voimassa oleva kalastussääntö 23 päi·
13923: vältä Heinäkuuta 1902 on niin uusi, ettei sen ikänsä
13924: puolesta luulisi korjausta kaipaavan. Vaan kautta maan
13925: kuuluu valituksia, ettei nykyistä kalastusasetusta voi käy-
13926: tännössä toteuttaa, josta syystä miltei voi sanoa, että se
13927: ei ole käytäntöön astunutkaan. Olkoon kuinka tahansa,
13928: se ei ole käytännöllisen elämän kanssa sopusoinnussa. On
13929: samalla vaara tarjolla, että lakia, jota ei voi käytäntöön
13930: sovittaa, ei myöskään kansa kunnioita ja se pilaa kansan
13931: oikenskäsitteet.
13932:       Sellainen vaarallinen laki on kalastussääntö, josta
13933: niin monen kymmenen tuhannen kansalaisen toimeentulo
13934: kokonaan, ja vielä useamman osalta riippuu, maan eteläi-
13935: simmästä saaristosta aina perimpään pohjolaan asti.
13936:       Tuon siveellisesti turmelevan vaaran ehkäisemiseksi
13937: on heti kohta ryhdyttävä perinpohjin muuttamaan nyky-
13938: jään voimassa olevaa kalastussääntöä niin, että se sopii
13939: käytännöllisen elämän kanssa yhteen.
13940:       Ottaen huomioon, että Suomessa on monta eri lajia
13941: kaloja ja erilaisia kalavesiä, kuten merta, järviä, virtoja
13942: ja jokia, ja vielä ilmanlaatukin maan eteläosassa niin toi-
13943: senlainen kuin ylhäällä pohjoisessa, että kesä on kaksi
13944: kuukautta pitempi Etelä-Suomessa kuin Oulun läänin poh-
13945: joisosassa, niin kalan nousu ja kutu tapahtuu tykkänään
13946: eri aikoina. Näin ollen ei joka kohdiltaan samallainen
13947:  koko maata käsittävä kalastussääntö sovi, vaan on kalastus-
13948: lakiin tehtävä vain koko maata käsittävät yleispiirteet ja
13949: 74         IV, s. -   Kalastuslainsääd. ja kalast. elvytt.
13950: 
13951: jätettävä tilaa paikallisen itsehallinnon periaatteille, jossa
13952: voitaisiin ottaa paikallisolot niin tarkoin huomioon kuin
13953: mahdollista ja siten voisivat kansan syvät rivit tuoda käy-
13954: tännölliset kokemuksensa esille asiaa järjesteltäessä.
13955:        Kalastusoikeus on meillä kiinnitetty maanomistuk-
13956: seen, joten kaikki ne kansalaiset, jotka eivät omista mant-
13957: taaliin pantua maata, ovat ilman kalastusoikeutta lain
13958: edessä.
13959:        Käytäntö kumminkin osoittaa toisin. On vanhastaan
13960: peritty inhimillinen käsitys, ettei kaloja voi raja-aidoilla
13961: suojella menemästä yli rajan, vaan liikkuvat ne vapaasti,
13962: että niiden omistaja vaihtuu joka päivä, sen mukaan, kenen
13963: kalavesissä ne kunakin päivänä ovat. Kansan keskuudessa
13964: ei tuota manttaaliin perustuvaa omistusoikeutta myöskään
13965: käytännössä toteuteta, vaan kalastavat tilallinen ja tilaton
13966: rinnan, vaikka kumpikin hyvin tietävät, että tuolla tilatto-
13967: malla ei ole siihen oikeutta. Tunnetaan harvoja tapauksia,
13968: että kalastuksista olisi käräjiä käyty; joku suurtilallinen
13969: tehnee tässä poikkeuksen. Tästä näkyy, ettei kalavesien
13970: omistusoikeus vielä ole käytännössä toteutunut, vaikka se
13971: onkin vuosisatojå vanha. Uudestaan muodostettavassa ka-
13972: lastusasetuksessa olisi tämä siis poistettava ja kalastus-
13973: oikeus tehtävä yleiseksi kaikille kansalaisille lain myöntä-
13974: millä pyydyksillä ja pyyntiajoilla.
13975:        Myöskin on haittana sellaisissa vesissä, missä valtion
13976: kalastuspaikkoja on (ainakin Vuoksessa), ettei niitä ole
13977: vissillä rajamerkeillä erotettu yleisestä kalavedestä, vaan
13978: annetaan lohen ja siian kalastus vuokralle koko vesistöön.
13979: Tämän nojalla vuokralainen väittää, ettei kellään muulla
13980: olekaan oikeutta kalastaa mitään kalaa koko vesistössä,
13981: saattaen siten aikaan epävarmuutta ja rettelöitä.
13982:        Nykyisessä kalastusasetuksessa ei myöskään mainita
13983: mitään tukinuitosta ja lauttauksesta, vaikka se on niin
13984: suuressa ristiriidassa kalastuksen kanssa, että toisissa
13985: vesistöissä, joissa vielä pari vuosikymmentä sitte oli mitä
13986: tuottavinta kalastaa, nykyjään on niin hävinnyt kalat, ettei
13987:                     IV. s -   Pykälä, y. m.                  75
13988: 
13989: kalastus enaa kannata ensinkään, eikä tunneta siihen
13990: muuta syytä kuin tukinlasku. Eikä ole ihmekään, että
13991: kun tukinlasku tapahtuu juuri kalan nousuaikana, mata-
13992: loissa salmissa, joissa yön päivän on ääntä ja liikettä,
13993: kala ei voi nousta luonnolliselle kutupaikalleen, vaan las-
13994: kee mätinsä mihin sattuu. Monissa kohti voisi yhtä hy-
13995: vin tukinlaskun toimittaa sellaiseen aikaan, jolloin se kalan
13996: nousulle ei haittaa tuottaisi. Lisäksi huomautettakoon
13997: ettei tukinlaskijoilla ole mitään korvausvelvollisuuttakaan
13998: olemassa tällaisissa tapauksissa.
13999:        Olisi siis uuteen kalastuslakiin myös tukinuiton tuot-
14000: tama vahingonkorvaus otettava ja määrättävä, että näillä
14001: varoilla on edistettävä keinotekoista kalansiitosta.
14002:        Sen nojalla mitä edellä olevissa perusteluissa on esi-
14003: tetty, pyydämme kunnioittaen anoa, että Eduskunta tekisi
14004: alamaisen anomuksen siitä
14005: 
14006:                  että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
14007:            antaa ensituleville valtiapäiville armollisen
14008:            esityksen uudeksi kalastuslaiksi edellä esi-
14009:            tettyyn suuntaan.
14010:      Helsingissä 29 päivänä Toukokuuta 1907.
14011: 
14012: 
14013:                          K. K. Pykälä.
14014:       Lauri Tuunainen.                   J. A. Heikkinen.
14015:       Juhani Leppälä.                    Heikki Kiiskinen.
14016:       Hilma Räsänen.                     Otto Karhi.
14017:       Arthur Sivenius.
14018: 76
14019: 
14020: 
14021: IV, 7. -     Anom. ehd. N:o 21.
14022: 
14023:               Wuorimaa, A. 0., y. m.: Komitean asettamisesta
14024:                     laatimaan uutta kalastuslakiehdotusta.
14025: 
14026: 
14027: 
14028:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
14029: 
14030: 
14031:        Kun voimassa oleva kalastusasetus 23 p:ltä Heinä-
14032: kuuta 1902 ammattikalastajain piireissä kaikkialla maas-
14033: samme on antanut aihetta tyytymättömyyteen ja ehkäise·
14034: västi vaikuttaa tähän maassamme niin tärkeään elinkei-
14035: noon jopa, toimeenpantuna kaikilta kohdiltaan, tykkänään
14036: tukahuttaisi kalastusammatin ja koska pääasiallinen vika
14037: tämän lain epäonnistuneeseen muotoon on mielestämme
14038: siinä, ettei sen esittäjillä ja laatijoilla ole ollut kyllin asiain
14039: tuntemusta ja kokemusta kalastusoloista maan eri osissa,
14040: jotenka eroavaisuudet esim. semmoisissa asioissa kuin ka-
14041: lojen erilaisissa kutuajoissa eri vesistöissä ja maan osissa,
14042: ynnä muut samanlaiset seikat eivät ole tulleet kyllin tar-
14043: koin huomioon otetuiksi, eikä siis noudatettu sitä peri-
14044: aatetta, että kalastusasetus on laadittava siten, että eri-
14045: laatuisissa oloissa olevat kalastusvyöhykkeet tai seudut
14046: tulevat myöskin erilaatuisien säännösten alaisiksi, ja koska
14047: myös määräykset pyydysten laadusta, tiheydestä ja muo-
14048: dosta kaipaavat korjausta paikkakunnallisten olojen mu-
14049: kaan ja kun tässä suhteessa kiireelliset toimenpiteet ovat
14050: välttämättömät, varsinkin mitä tulee nuotaovetoon maan
14051: pohjoisissa, mutta myöskin muissa vesissä, joissa kalastus-
14052: asetus suorastaan tuhoavaati vaikuttaa kansan toimeen-
14053: tuloon, rohkenemme Kansan Eduskunnalle kunniottaen
14054: ehdottaa,
14055:                      että Eduskunta Keisarilliselta MaJes-
14056:               teetilta anoisi komitean asettamista, Joka koko
14057:              IV, 1. -   Wuorlmaa, y. m.              77
14058: 
14059:       laveadessaan valmistaisi uuden kalastusase-
14060:       tusehdotuksen ensituleville valtiopäiville, sekä
14061:       että tähän komiteaan ennen kaikkea myöskin
14062:       kutsuttaisiin kalastuselinkeinon harjoittajia
14063:       eri osista maata sekä meren rannalta että
14064:       sisämaasta.
14065: 
14066: 
14067:                  A. 0. Wuorimaa.
14068: M. Tervaniemi.              Juho Tulikoura.
14069: Matti Merivirta.            Justus Ripatti.
14070: Tuom. Pohjanpalo.           Juhani Arajärvi.
14071: Aug. Hjelt.                 Juho Rannikko.
14072: Mikko Sipponen.             J. Waarala.
14073: Aukusti Hiltula.            Juho Lepistö.
14074: Taneli Nykänen.             A1eksandra Gripenberg.
14075:                             Kaarlo Heininen.
14076: 78
14077: 
14078: IV, s.     Anom. ehd. N:o 20.
14079: 
14080:              Pohjanpalo, Tuom., y. m.: Kalastuselinkeinon
14081:                    elvyttämisestä.
14082: 
14083: 
14084: 
14085:          S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a II e.
14086: 
14087: 
14088:        Kalastajaväestön elinkeino on maassamme se, joka
14089: monissa suhteissa on epävarmin ja vaarallisin. Hallat saa-
14090: daan katoamaan kasvavan kultturin kautta, kauppa ja teol-
14091: lisuus vakaantuvat teknillisten keksintöjen ja parannettujen
14092: kulkuneuvojen kautta, mutta kenkään ei voi hallita oikul-
14093: lisen meren aaltoja eikä ohjata syvyyden riistan kulkua.
14094: Kun siis muitten ammattien harjoittajat ehtimiseen vau-
14095: rastuvat ja varallisuus ja hyvinvointi lisääntyy, pysyy me-
14096: ren myrskyissä karaistu kalastajaväestö yhäti köyhyyden
14097: tilassa. Sentähden on välttämätöntä, että valtio jotain
14098: tekee kalastajaelinkeinonkin kohottamiseksi, niinkuin se
14099: on tukenut muita. Kalastuksen elinkeinoa haittaavat etu-
14100: päässä seuraavat seikat:
14101:        1:si. Suomenlahdessa harmaahyle ei ainoastaan hävitä
14102: kalamaita ja kaloja, vaan tekee kalastajille suunnatonta tu-
14103: hoa repimällä palasiksi pyydyksiä siihen määrin, että ne
14104: usein käyvät ihan arvottomiksi. Kun hylkeet viime ai-
14105: koina ovat lisääntyneet, on vahinkokin vuosi vuodelta
14106: kasvanut. Keväällä Maaliskuussa poikiessa ovat ne jään-
14107: reunassa, joihin pyydystäjät siihen aikaan eivät voi kule-
14108: tusneuvoillaan päästä, koska myrsky milloin tahansa voi
14109: heidät kuljettaa aavalle Itämerelle. Siten jäävät hylkeet
14110: säännöllisesti pyytämättä ja joutuvat Huhtikuussa Suomen
14111: lahden kovien merivirtojen mukaan kulkevilla jäälautoilla
14112: Hangon edustalle ja Itämeren suuhun, josta ne kesällä
14113: palaavat takasin, leviten pitkin SuomeiJ lahden rannikkoa.
14114:                   IV, s. -   Pohjanpalo, y. m.             79
14115: 
14116: Maaliskuun lopulla niitä parhaiten voitaisiin pyytää ja
14117: poikasia hävittää, jos voitaisiin siihen aikaan päästä jään-
14118: reunalle. Jäänmurtajan avulla esim. olisi siten helppo
14119: niitä hävittää tuhansin määrin. Kalastosten tarkastelija
14120: pyysikin kalastajain pyynnöstä, että Murtaja saisi viedä
14121: kalastajia, jotka ilmoittautuivat siihen halullisiksi, näille
14122: harmaan hylkeen pesimispaikoille, mutta luotsihallituksen
14123: epäävän lausunnon johdosta tuo kiellettiin.
14124:        2:si. On kalojen pyyntitapa, astioiminen ja valmis-
14125: taminen kauppaa varten kalastusseuduilla perin takapa-
14126: julla, joten kalastajaväestö saa tavarastaan ainoastaan osan
14127: siitä, mitä se voisi. Välttämättömän tarpeellista kalastus-
14128: elinkeinolle on sentähden, että valtion puolesta saadaan
14129: kalapyyntitapoihin ja kalastustuotteen jalostamiseen hy-
14130: vin perehtyneitä neuvojia, ei ainoastaan merenrannikolle,
14131: vaan suurien sisävesienkin seuduille ja että Valtion va-
14132: roja annetaan huokeaa korkoa ja kuoletusta vastaan ka-
14133: 1astajaosuuskunnille, jotka kalan säilykelaitoksia laittavat.
14134:        3:si. Tuhoavat myrskyt kesällä ja varsinkin jään-
14135: liikunta talvella tuhoavat usein kalastajan kaikki pyydyk-
14136: set ja tekevät hänet yhdessä päivässä keppikerjäläiseksi.
14137: Tätä varten on tarpeen pyydysten vakuutuslaitos. Vaan
14138: koska ei ole toivoakaan, että yksityisiä vakuutuslaitoksia
14139: syntyisi tätä varten, on ainoa keino tämän asiantilan pa-
14140: rantamiseksi, että Valtion puolesta järjestetään vakuu-
14141: tuslaitos.
14142:        Sen johdosta mitä on edellä esiintuotu, rohkenemme
14143:  Suomen Kansan eduskunnalle ehdottaa:
14144: 
14145:                    että Eduskunta Keisarilliselta Majes-
14146:             teetilta anoisi, että ahdingossa olevan kalas-
14147:             tuselinkeinon elvyttämiseksi ja kalastaja-
14148:             väestön tukemiseksi.-
14149:                    t:ksi määrättäisiin keväisin harmaan
14150:             hylkeen kutuaikana jonkun sopivan valtiolle
14151:             kuuluvan laivan Suomen lahdessa käyttä-
14152: 80         IV, s. -   Kalastuslalnsääd. ja kalast. elvytt.
14153: 
14154:           mään siihen pyrkiväl saaristolaiset pesimis-
14155:           paikkoihin hylkeen poikien hävittämistä varten;
14156:                 2:ksi että Valtion toimesta asetettaisiin
14157:           kalan pyyntitavan parannuksen ja kalastus-
14158:           tuotteen jalostamisen neuvojia, ja huokeakor-
14159:           koisia kuoletuslainoja myönnettäisiin säilyhe-
14160:           laitosten laittamista varten; sekä
14161:                3:ksi että sille komitealle, joka ehkä ko-
14162:           koonpannaan laatimaan uutta kalastusasetus-
14163:           ehdotusta, jätetään toimeksi valmistaa laki-
14164:           ehdotus kalastuspyydyksien vakuutuslaitosta
14165:           varten.
14166: 
14167: 
14168:      Tuom. Pohjanpalo.                       A. 0. Wuorimaa.
14169:      Aug. Hjelt.                             M. Tervaniemi.
14170:      Juho Rannikko.                          Juho Tulikoura.
14171:      Mikko Sipponen.                         Matti Merivirta.
14172:      Aukusti Hiltula.                        J. Waarala.
14173:      J. E. Helkiö.                           Kaarlo Heininen.
14174:                                                            !:ll
14175: 
14176: IV, 9. -   Pet. mem. N:o 31.
14177: 
14178:             Alftllan, K. von, m. fl.: Om fiskerinäringens
14179:                   upphjälpande.
14180: 
14181: 
14182: 
14183:              T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
14184: 
14185:                     Vördsamt memorial.
14186: 
14187:        Bland de viktigaste omsorger, som i dessa tider upp-
14188: taga statsmakterna, intages otvifvelaktigt första rummet af
14189: frågan om att tillförsäkra den obesuttna befolkningen
14190: ökad del af och ökad trygghet till utbytet af det arbete,
14191: som af samma befolkning nedlägges uppå särskilda natur-
14192: liga produktionskällor.
14193:        Beträffande den jordbrukande befolkningen har af
14194: styrelsen i sådant afseende tillsatts en stor agrarkomite,
14195: hvars betänkande i frågan torde komma att utgöra grund
14196: för den Nådiga Proposition, som i en snar framtid torde
14197: komma att föreläggas nu församlade landtdag. Nämda
14198: komite, som uteslutande hade till uppgift att beakta den
14199: obesuttna jordbrukande befolkningens intressen, har själf-
14200: fallet icke kunnat behandla frågan om den äfvenledes tal-
14201: rika obesuttna fiskarebefolkningen, hvilken genom särskilda
14202: omständigheter, som senare skola beröras, för tiden har
14203: råkat i ett synnerligen betryckt läge.
14204:        Den af styrelsen senast tillsatta stora fiskerikomiUm,
14205: som afgaf sitt betänkande i april år 1898, hade till upp·
14206: gift att beakta frågan om fiskerinäringens tillstånd från
14207: synpunkten af dess almänt nationalekonomiska betydelse
14208: för landets produktion öfverhufvud, medan frågan till sin
14209: sociala del, beträffande den med fiskeri sysselsatta obe-
14210: suttna befolkningens läge, icke utgjorde föremål för ko-
14211: mitens undersökning.
14212:                                                        6
14213: 82         IV, 9. -   Kalastuslainsääd. ja kalast. elvytt.
14214: 
14215:        För ernående af en omfattande lösning af spörjs-
14216: målet om hela den obesuttna landtbefolkningens läge, måste
14217: emellertid äfven denna obesuttna fiskarebefolknings stäl-
14218: lande under fullt tryggande förhållanden allvarsamt be-
14219: aktas.
14220:        Den föreliggande bristfälliga fiskeristatistiken omöj-
14221: liggör att med någorlunda säkerhet i siffror angifva fisk-
14222: mängdens aftagande. Inom fiskeriyrket sysselsatta perso-
14223: ners samstämmande erfarenhet går likväl i den riktning
14224: att ett jämt och hastigt nedgående i förekomsten af sär-
14225: skilda värdefulla fiskslag, såsom sik, flundra m. fl. före-
14226: ligger. Finland, med dess rikedom på haf, sjöar och floder,
14227: borde likväl vara ett land, där fiskeriet ändamålsenligt
14228: anordnadt skulle kunna utgöra en källa tili utkomst och
14229: välstånd för en icke ringa del af landets befolkning, hvil-
14230: ken genom nu rådande förhållanden råkat i ett alt mera
14231: betryckt läge.
14232:        Förutom genom minskningen i fisktillgången har sär-
14233: skildt den af fiskeriet helt beroende obesuttna fiskarebe-
14234: folkningens läge försämrats därigenom, att sedan skifte af
14235: fiskevattnen alt almännare genomförts, alt större delar
14236: af sådant fiskevatten, som tidigare betraktats och utnytt-
14237: jats såsom allmänning, blifvit underlydande skilda hemman
14238: eller byalag.
14239:        Sålunda har exempelvis på Åland äfven fisket i
14240: yttre skärgården blifvit lagt under enskild ego. Då nu
14241: samtidigt genom fiskmängdens aftagande, hvilket aftagande
14242: betingats af särskilda orsaker, som senare skola framhål-
14243: Ias, den besuttna befolkningen i alt högre grad nödgats
14244: börja tillvarataga sina intressen på detta område, har den
14245: obesuttna fiskarebefolkningen härigenom dels helt och
14246: hållet uteslutits från bedrifvande af fiske, dels pålagts
14247: tyngande och år för år stigande onera och afgifter.
14248:        Häraf har föranledts nöd och bitterhet hos denna
14249: befolkning, som tili icke ringa del tvungits att söka sig in
14250:  på nya banor.
14251:                    IV, "· -   von Alfthan, y. m.            83
14252: 
14253:        Medan sålunda genom antydda omständigheter fiske-
14254: rinäringens utöfvare kommit i ett betryckt läge, har i det
14255: närmaste intet åtgjorts från det allmännas sida för att
14256: genom yrkesskolor och annan undervisning upphjälpa denna
14257: näring, medan rikliga anslag i antydt syfte kommit de
14258: flesta öfriga näringar till del. Detta missförhållande fram-
14259: träder ännu bjärtare om här tages i jämförelse de an-
14260: slag som utgifvits för befrämjande af enskilda handslöj-
14261: der, hvilkas nationalekonomiska utbyte är mycket ringare
14262: än det som af fisket lämnas, eller rättare sagt kunde läm-
14263: nas. De genom den nya fiskeristadgan afsedda och an-
14264: tydda reformerna hafva till största delen förblifvit refor-
14265: mer på pappret, beroende detta uppå otillräcklig fiskeri-
14266: vårdspersonal och frånvaron af anslag för genomförande
14267: af häri afsedda reformer. Äfven på detta område vore
14268: förty genomgående förändringar af nöden.
14269:        Hvad frågan om fiskmängdens aftagande beträffar
14270: beror denna företeelse enligt vårt förmenande af följande
14271: hufvudorsaker:
14272:        1:o Den stigande folkökningen med häraf härflytande
14273: fullständigare utnyttjande af hela fiskevattenområdet, äf-
14274: ven under lektid, hvarigenom en naturlig fiskafvel förhind-
14275: ras, samt lekgrunden af använda bragder skadas.
14276:        2:o den okontrollerade användningen af bragder,
14277: som föröda fiskynglet, medan de i öfrigt äro synnerligt
14278: rikligt gifvande i jämförelse med andra bragder.
14279:        3:o Den i förhållande tili fisktillgången rikliga före-
14280: komsten af säl, särskildt i hafvet.
14281:        4:o Den i alt högre grad skeende kalhuggningen af
14282: strandskogen, hvarigenom tillgången till skydd och näring
14283: för fisken förminskas.
14284:        5:o Den för hela Jandet lika normerade fridlysnings-
14285: tiden, hvilken icke motsvarar samma fiskarts värkliga
14286: lektid i olika trakter, samt frånvaron af fridlysningsbe-
14287: stämningar för en del fiskarter.
14288:        Hvad frågan om eganderättsförhållandena till fiske-
14289: 84         IV, a. -   Kalastuslainsääd. ja kalast. elvytt.
14290: 
14291: vattnen och den obesuttna fiskarebefolkningens läge an-
14292: går, sönderfaller denna i tvänne särskilda delar, nämligen
14293: i frågan om förhållandena i den inre skärgården och i
14294: insjöar och i frågan om förhållandena i den yttre skär-
14295: gården och hafsbandet.
14296:         Hvad den förra delen af frågan beträffar, gäller det
14297: närmast att i fråga om den obesuttna befolkningens fiske-
14298: rätt vid den nya arrendelagens uppgörande noggrant beakta
14299: den obesuttna fiskarebefolkningens intressen, hvadan frå-
14300: gan i denna del icke skall i detta sammanhang utförligare
14301: behandlas.
14302:         Den andra delen af frägan eller fisket i hafsbandet
14303: tarfvar däremot särskild behandling.
14304:         Detta fiske, som genom uråldrig häfd betraktats
14305:  och utnyttjats såsom allmänning, har genom oaktsamhet
14306: vid skiftesförrättningarnas bestämmande och utförande i
14307:  vidsträckta delar af Jandet fråntagits denna karaktär af
14308:  allmänning och i stället öfvergått i enskild ego, hvilket
14309:  medfört betungande skatter i form af ständigt stigande
14310:  arrenden för den fiskarebefolkning som utöfvar yrket.
14311:         Då ju en kränkning af enskild eganderätt i ingen
14312:  händelse kan komma i fråga, synes här föreligga endast
14313:  en möjlighet, nämligen att staten genom expropriation af
14314:  nämda fiskerätt frigör densamma ur enskild ego och åter-
14315:  ger hithörande fiskevatten karaktären af allmänning, där
14316:  respektive kommuner~ fiskarebefolkning kunde antingen
14317:  fritt, eller emot gemensamt tili staten utgående arrende
14318:  utöfva sin näring.
14319:         Därest det befinnes nödigt att öfverhufvudtaget för
14320:  ändamålet upptaga arrenden tili staten, borde dessa arren-
14321:  den tili sitt belopp i ingen händelse fastställas högre, eller
14322:  utgå i längre tid, än att staten godtgjorts skälig ränta och
14323:  eventuellt amortering å det kapital, som åtgått tili ex·
14324:  propriationens värkställande, i likhet med hvad som före-
14325:  kommit vid donationsgodsens inlösning.
14326:         1 fråga om den personai som vid fiskeristaten är
14327:                    IV, 9, -   von Alfthan, y. m.            85
14328: 
14329: anställd, måste denna betraktas såsom varande aldeles
14330: otillräcklig, så att det anhopade kansliarbetet fråntager
14331: denna fåtaliga personai hvarje möjlighet att på ett kraft-
14332: fullare sätt ingripa i fiskerinäringens praktiska detaljer.
14333: Därjämte saknas totalt af staten aflönade fiskeritillsynings-
14334: män, hvilka skulle öfvervaka ett värksamt efterlefvande
14335: af fiskeristadgans bestämmelser.
14336:        Utöfver denna ökning af personalen vore det i hög
14337: grad önskvärdt att vid sidan af fiskeristyrelsen tillsätta en
14338: för.'<tärkt fiskeristyrelse, bestående af praktiska med fiskeri-
14339: yrket förtrogne män, och med en uppgift som på detta
14340: område skulle motsvara hvad man eftersträfvat att ernå
14341: genom inrättande af förstärkta landtbruksstyrelsen och
14342: förstärkta järnvägsstyrelsen.
14343:         Hvad nu frågan om undervisningen och yrkesutbild-
14344:  ningen angår, synes denna bäst kunna för närvarande
14345:  ordnas genom anslag åt yrkessammanslutningar för fiskare.
14346:         Staten har visserligen under senaste tider åter till-
14347:  delat fiskeriföreningen afsevärda anslag. Nämda förening,
14348:  som omfattar hela landet, måste närmast genom sin centrali-
14349:  stiska anordning se sig hänvisad till en mera vetenskaplig,
14350:  landets fiskbiologi omfattande uppgift.
14351:         De mera praktiska uppgifter, som på detta område
14352:  stå att lösa, omhändertagas lämpligen af mindre lokala
14353:  sammanslutningar, sådana som Österbottens och Nylands
14354:  fiskareförbund. Dessa och liknande sammanslutningar af
14355:  yrkesmän borde för närvarande kraftigt stödjas genom
14356:  lämpliga anslag af statsmedel, om man vill hastigt rycka
14357:  upp fiskerinäringen ur dess iråkade lägervall.
14358:         Åtgärder för ökande af fisktillgången synas oss kunna
14359:  vidtagas på följande sätt:
14360:         1:o. 1 § 24 af gällande fiskeristadga bestämmes att
14361:  fiskevårdsföreningar kunna i den ordning som i B. B. 17
14362:  Kap. § 6 stadgas expropriera fredningsområden. Detta
14363:  stadgande har emellertid blifvit en död bokstaf, enär
14364:  föreningarna, som till stor del bestå af obesuttna och
14365: 86         IV, 9. -   Kalastuslainsääd. ja kalast. elvytt.
14366: 
14367: fattiga fiskare, sakna nödiga penningemedel för expropria-
14368: tionens värkställande i utskiftade fiskevatten, medan de i
14369: samfälda fiskevatten af landtmätare utstakade frednings-
14370: områdena icke blifvit utmärkta. Därtill har ingen värksam
14371: tillsyn öfver fredningen inrättats. - För att reformm
14372: skall kunna genomföras, bör det nödiga expropriations-
14373: kapitalet, åtminstone i hufvudsak af staten tillskjutas och
14374: en värksam tillsyn genom af oss tidigare förordade till-
14375: syningsmän utöfvas.
14376:         2:o. Beträffande användningen af fiskyngel förödande
14377: bragder böra dylika framdeles endast under särskild kon-
14378: troll och på särskildt faststälda vilkor tillåtas, hvarför
14379: bestämningarna härom i fiskeristadgan borde väsendtligen
14380: omarbetas.
14381:         3:o. För dödande af säl bör en tillräcklig premie
14382: af statsmedel utfästas.
14383:         4:o. För att motvärka den alt mera fortskridande
14384: kalhuggningen af stränderna bör § 13 i skogslagen ändras
14385: i sådant syfte, att äfven enskild strand- och fiskevattens-
14386: egare förhindras att företaga kalhuggning af strand.
14387:         5:o. Sedan erfarenheten gifvit vid handen att samma
14388: fiskslag i olika delar af landet leker på olika tid, bör
14389: fiskeristadgan, som nu i detta afseende stadgar samma
14390:  fridlysningstid för hela landet undergå omarbetning i
14391: dessa delar.
14392:         1 ofvanstående hafva vi i yttersta korthet anfört
14393:  de klagomål rörande fiskerinäringens tillstånd, som under
14394:  sistlidne vinter å talrika fiskaremöten såväl i inlandet som
14395:  längs hafskusterna anförts, äfvensom de hufvudsakliga
14396:  förslag tili missförhållandenas aflägsnande, hvilka härvid
14397:  bragts å bane. Dessa förslag äro af så olika art, samt
14398:  delvis så vidtgående att vi icke vid denna landtdag kunna
14399: framställa detaljerade förslag i antydt syfte.
14400:         Enär emellertid fiskerinäringen, hvars nuvarande
14401: lägervall är uppenbart, kunde utgöra en viktig del af
14402: nationens produktion, och möjlighet ingaluoda saknas att
14403:                  IV, ~. -   von Alfthan, y. m.              87
14404: 
14405: åter göra näringen rikligt fruktbringande, få vi på grund
14406: af hvad vi här ofvan anfört vördsamt anhålla, att landt-
14407: dagen ville förena sig om en petition därom:
14408: 
14409:                  att Styrelsen måtte snarast möjligt ned-
14410:           sätta en komite bestående äfven af erfarna
14411:           yrkesmän på fiskeriets område, såväl från
14412:           hafskusten som från inlandet, med uppgift
14413:           att föreslå nödiga åtgärder för tillgodo-
14414:            seende af den obesuttna fiskarebefolkningens
14415:            rätt till fiske samt för fiskerinäringens upp-
14416:           hjälpande, äfvensom i de delar sådant be-
14417:           finnes nödigt förelägga nästsammanträdande
14418:            landtdag Nådig Proposition om lagförän-
14419:           dring; äfvensom
14420:                  att Styrelsen ville oberoende häraf
14421:            omedelbart utgifva nödiga anslag för pre-
14422:            miering för dödande af säl, samt beakta
14423:           från yrkessammanslutningar inkommande
14424:            ansökningar om anslag.
14425:      Helsingfors den 4 Juni 1907.
14426: 
14427: 
14428:                        K. von Alfthan.
14429: 
14430:      Julius Sundblom.                   G. G. Rosenqvist.
14431:      Frans Ahlroos.                     Ernst Estlander.
14432:      Jakob Näs.                         A. R. Hedberg.
14433:      Karl T. Oljemark.                  K. J. Karlsson.
14434:      A. J. Bäck.                        0. W. Slätis.
14435:      Oskar Nix.
14436: 88
14437: 
14438: IV, 10. -   Anom. ehd. N:o 72.
14439: 
14440:             Hoikka, Iisakki: Voimassa olevan kalastussään-
14441:                   nön eräitten §§:ien muuttamisesta.
14442: 
14443: 
14444: 
14445:         S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 1 1 e.
14446: 
14447: 
14448:       Heinäkuun 23 päivänä 1902 vahvistetun kalastus-
14449: säännön 7 § säätää: Lohen tai siianpitoisessa joessa
14450: ja sen suussa olkoon kalastus liikkuvalla rihmapyydyk-
14451: sellä, paitsi haavitseminen eli lippoaminen rannalta tai
14452: maankiinteiseltä sillalta, kielletty. Tämä säädös on an-
14453: nettu siinä tarkoituksessa että mainituissa lohen ja siian-
14454: pitoisissa joissa se kalastustapa, jonka, silloin kun kalastus-
14455: sääntö säädettiin, luultiin eniten hävittävän kalaa etenkin
14456: sen kutuaikana, poistettaisiin ja kalan lisääntymistä
14457: edistettäisiin. Sen syvempi tarkoitus on siis ollut ka-
14458: lastukselle ystävällinen, s. o. se on tahtonut, kieltämällä
14459: liikkuvalla rihmapyydyksellä kalastamisen, saada aikaan
14460: sen, että mahdollisimman pian kalastus muilla kalastus-
14461: neuvoilla tulisi monenkertaisesti tuottavaksi.
14462:       Mutta tätä tarkoitusta ei mainittu pykälä suinkaan
14463: ole saavuttanut. Päinvastoin. Se ei ole jättänyt joki-
14464: kalastusta kansalle yhtä edulliseen asemaan, kuin se oli
14465: ennen kalastussäännön voimaanastumista, se on päin-
14466: vastoin kuin sen tarkoitus oli, suuresti vaikeuttanut
14467: kalastusta. Pohjanmaan joissa, katsonpa melkein voi-
14468: vani liioittelematta sanoa, se on suorastaan estänyt
14469:  kaiken vähänkin tuoltavamman kalastuksen kansan mie-
14470: hiltä näissä joissa.
14471:       Asian laita on nimittäin, että näissä virtavissa
14472: joissa ei voida käyttää yleensä mitään seisovaa rihma-
14473: pyydystä, joka pyydys on ainoa rihmapyydys, jonka
14474:                     IV, 10. -   1. Hoikka.             89
14475: 
14476: tämä kalastussäännön pykälä jättää luvalliseksi. Joka
14477: yrittää panna jokeen tavallisia meren rannikolla tahi
14478: järvissä käytettyjä verkkoja, saattaa varsin pian löy·
14479: tää pyydyksensä monen virstan paassä alempana.
14480: Samasta syystä ovat rysät näissä joissa pyydyksinä
14481: mahdottomat käyttää. Jääpi näin ollen jälelle kalas-
14482: tus muilla pyydyksillä kuin rihmapyydyksillä, s. o.
14483: erilaisilla koukkupyydyksillä. Mutta kuten jokainen
14484: tietää ei tämä ole läheskään niin tuottavaa kuin rihma-
14485: pyydyksillä kalastaminen. Voipi hyvällä syyllä katsoa
14486: että koukkukalastus on urheilukalastusta, jota harjoitta-
14487: vat huvikseen sellaiset henkilöt, jotka ovat riippumat-
14488: tomia siitä kuinka paljon tai kuinka vähän heille hei-
14489: dän kalastuksensa tuottaa. On aivan selvää ettei talon-
14490: mies, jolla on oman talon askareet hoidettavanaan, täl-
14491: laista hm:joittamaan jouda. Näin ollen pidetäänkin
14492: yleisesti Pohjanmaalla kalastusta erilaisilla koukkupyy-
14493:  dyksillä herrojen ja joutilasten työnä, johon ei kansan-
14494:  mies, joka tahtoo kunnallisena talon isäntänä esiintyä,
14495:  ollenkaan puutu.
14496:        Olojen ollessa tällä kannalla on mainittu kalastus-
14497:  säännön 7 § saattanut Pohjois-Pohjanmaan jokivarsien
14498:  väestön kalastuksen suhteen mitä onnettomimpaan ase-
14499:  maan. Pohjois-Pohjanmaan jokien virtavuus vaikuttaa
14500:  sen, että kalastus muilla pyydyksillä on mahdoton.
14501:  Esitettyjen syitten nojalla katson, että väitteeni, että
14502:  tämä pykälä estää useimmilta kansan miehiltä kaiken
14503:  kalastuksen näissä joissa, ei ole liioiteltu. Kautta koko
14504:  Pohjois-Pohjanmaan kansa haikeasti valittaa sitä, että
14505:  tämän pykälän kautta siltä on kokonaan riistetty ennen
14506:  niin tuottava kalastuselinkeino.
14507:        Näitten onnettomien olojen poistamiseksi on vält-
14508:  tämätöntä siten muuttaa kalastussäännön 7 §:ää, että
14509:  myöskin erinäisillä liikkuvilla rihmapyydyksillä saadaan
14510:  kalanpyyntiä harjoittaa myöskin lohen- ja siianpitoisissa
14511:  joissa. Pyydyksinä, joitten käyttämisen en usko tuntu-
14512: 90        IV, to. -   Kalastuslainsääd. ja kalast. elvytt.
14513: 
14514: vampaa haittaa tuottavan, pyydän saada mainita Pohjan-
14515: maalla käytetyt kulteet sekä nuotan eli inan. Selityk-
14516: seksi Pohjanmaan kalastusoloja tuntemattomalle pyydän
14517: saada mainita, että näistä pyydyksistä ensiksimainittuja
14518: s. o. kulteita, käytetään keväällä, jäitten lähdöstä alkaen,
14519: kun kevättulva on korkeimmillaan, siihen asti, kunnes
14520: lohipadot tulevat pyytöön; tätä pyydystä käytetään etu-
14521: päässä lohen pyytämiseen. Nuottaa eli, kuten sitä Pohjan-
14522: maalla myöskin kutsutaan, inaa käytetään muun pie-
14523: nemmän kalan pyyntiin. Ennen nykyisen Kalastus-
14524: säännön voimaanastumista oli kulteen käyttö vapaa ja
14525: sitä käytettiin, kuten mainittu, erittäin tuottavaan lohi-
14526: kalastukseen jäiden lähdön jälkeen. Juuri tämän kalas-
14527: tuksen vapaaksi tekemistä pidän Pohjanmaan väestölle,
14528: erittäinkin köyhemmälle maalaisväestölle, joka ei millään
14529: tavalla voi olla osallinen Pohjanmaan jokien lohipadoista,
14530: erinomaisen tärkeänä.
14531:         Voitanee tämän kalastuksen vapaaksi tekemistä
14532:  vastaan väittää, että se tulisi haittaamaan pyyntiä lohi-
14533:  padoilla sekä siten loukkaamaan niitten yhtiöiden ja
14534: yksityisten henkilöiden oikeutta, joiden hallussa tämä
14535: oikeus on.       Tätä vastaan pyydän minä ensiksikin
14536:  saada huomauttaa että näitten kalastusoikeuksien hal-
14537:  tijat toivovat tällaista muutosta kalastussääntöön. Toi-
14538:  seksi on otettava huomioon, että padot eivät ole pyyn-
14539:  nissä kevättulvan aikana .. Jokainen joka vähänkin tuntee.
14540: millä nopeudella lohi liikkuu jokia ylöspäin, käsittää,
14541:  että niistä kaloista, jotka kevätpyynnin aikana mahdol-
14542:  lisesti muilla pyydyksillä kuin padoilla pyydettäisiin, ei
14543:  patojen pyyntiaikaan missään tapauksessa patojen omis-
14544:  tajille olisi mitään iloa. On epäilemätöntä, että ne täksi
14545:  ajaksi olisivat hyvin kerinneet jokea ylös Lappiin asti.
14546:  Siis kulteilla pyynnin vapaaksi tekeminen suuresti lisäisi
14547:  kalansaalista, saattaen mahdolliseksi pyytää ne lohet,
14548: jotka muuten häviävät Lapin erämaihin. Näin ollen
14549:  on epäilemätöntä, että kulteiden käytön salliminen kevät-
14550:                      IV, to. -   1. Hoikka.              91
14551: 
14552: tulvan aikaan ei tuottaisi mitään haittaa patokalastuk-
14553: sellekaan.
14554:       Rohkenen nyt esittämieni syitten nojalla ehdottaa,
14555: että Suomen Kansaneduskunta kääntyisi Hänen Majesteet-
14556: tinsa puoleen alamaisimmasti anoen
14557: 
14558:                        että nykyään voimassaoleva 23 päi-
14559:                 vänä Heinäkuuta 1902 annettu Suomen
14560:                 Suuriruhtinaanmaan kalastussääntö siten
14561:                 muutettaisiin, että jäitien lähdön ja kevät-
14562:                 tulvan aikana ainakin Pohjanmaan joissa
14563:                 sallittaisiin pyytää kalaa kulteilla sekä
14564:                 nuotulla eli inalla.
14565: 
14566:        Kalastussääntö on myöskin eräässä toisessa kohdin
14567: mielestäni liikaa rajoittanut liikkuvan rihmapyydyksen
14568: käyttämisoikeutta. Kalastussäännön 10 § säätää nimit-
14569: täin, että jäitten lähdön aikana ja sen jälkeen aina Heinä-
14570: kuun 1 päivään asti olkoon kaikki kalastus muilla liik-
14571: kuvilla rihmapyydyksillä kuin haaveilla kielletty. Tämän
14572: säädöksen tarkoituksena on tietysti ollut säilyttää kalan
14573: sikiäminen, mutta ei suinkaan kokonaan estää kalan
14574: pyytämistä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että
14575: tämä säädös on erittäin suureksi esteeksi järvikalastuk-
14576: selle eräissä osissa maata, missä järvikalastusta on am-
14577: moisista ajoista asti harjoitettu nuotalla pyydystämällä.
14578: Näitten seutujen asukkaiden yksimielinen mielipide on
14579: että sanottu lainkohta on aivan sopimaton ja suorastaan
14580: kalastussäännön tarkoitusta vastaan sotiva. Olen jo
14581: aikaisemmin huomauttanut, että koukkukalastus on
14582:  urheilukalastusta, joka ei lainkaan sovellu köyhiin oloi-
14583:  hin Pohjois-Pohjanmaalla, sekä tarkemmin tehnyt selkoa
14584:  niistä syistä, miksi sitä ei Pohjanmaan joissa harjoiteta.
14585:  Nämä syyt soveltuvat täydellisesti oloihin, jotka koske-
14586: vat järvikalastusta eräissä pitäjissä Pohjanmaalla. Sen-
14587:  lisäksi tulee erittäin tärkeä seikka, joka puolustaa laa-
14588: 92         IV, '"· -   Kalastuslainsääd. ja kalast. elvytt.
14589: 
14590: jempaa oikeutta nuotan-vetoon järvissäkin. Asianlaita
14591: on nimittäin, että Heinäkuun 1 päivän jälkeen kalat
14592: vähänkin syvemmissä järvissä oleskelevat syvällä vedellä,
14593: lähellä järven pohjaa, ja matalissa vesistöissä keskellä
14594: vesistöä, kauvempana rannoista. Tämän johdosta on
14595: tosiasia, jonka kokemus on vahvistanut, että jos ei ennen
14596: Heinäkuun ensi päivää saada nuotalla pyytää, niin sen
14597: jälkeen ei saada nuotalla mitään. Näin ollen ovat olot
14598: nykyisen kalastussäännön voimaanastuttua erinäisissä
14599: Pohjanmaan seuduissa sellaiset, että järvikalastus on
14600: tullut miltei mahdottomaksi. Mainitsen tällaisista seu-
14601: duista Oulun läänin pohjois-osassa sijaitsevat Kuusamon,
14602: Kuolajärven, Taivalkosken ja Pudasjärven pitäjät, kaikki
14603: semmoisia seutuja, missä järvikalastusta on kaikkina
14604: aikoina harjoitettu nuotalJa pyytämällä. Näitten kau-
14605: kaisten ja köyhien syrjäseutujen valtiopäiville lähettä-
14606: mänä edustajana on minun velvollisuutena ehdottaa
14607: näitten seutujen etuja suuressa määrin loukkaavien mää-
14608: räysten poistamista. Näitten seutujen, joissa halla ja
14609: kato ovat jokapäiväisiä vieraita, edustajana täytyy minun
14610: pyytää, täytyy minun vaatia, että tärkeätä kalastus-
14611: elinkeinoa ei mahdottomaksi tehdä. Minä teen sen sitä
14612: suuremmalla syyllä, kun usein olen saanut elävästi
14613: kokea, että näiden seutujen asukkaat ovat joutuneet
14614: sellaiseen ahdinkotilaan, että eivät ole tietäneet mitä
14615: suuhun panna. Usein kohtaa katovuosi näitä seutuja;
14616:  useana vuonna on vilja muualta sinne hankittava. Mutta
14617: etenkin köyhemmällä väestöllä ei ole varaa hankkia
14618:  eloa syrjäseuduille ainakaan niin paljon, että se riittäisi
14619:  perheen leiväksi pahimman keliriitan ajaksi. Ja jos
14620:  kohta olisikin varoja viljan hankkimiseen, niin on huo-
14621: mattava, että luonnon esteet tekevät sen ylen hankalaksi,
14622: jopa mahdottomaksikin. Kulkuneuvojen puutteen vuoksi
14623: on nimittäin mahdoton katovuonna näille seuduille saada
14624: hankituksi niin paljon viljaa, että se kaikille tarvitse-
14625: ville riittäisi. Suuren hyvän työn tekisi Suomen uusi
14626:                     IV, 10. -   1. Hoikka.                     93
14627: 
14628: kansanvaltainen eduskunta näille unhotetuille, lapsi-
14629: puolen asemassa oleville syrjäseuduille, jos se oikeuttaisi
14630: seudun asukkaat niin tuottavaan sivuelinkeinoon kuin
14631: kalastukseen.
14632:        Pyydän vielä lyhyesti saada kosketella erästä asian
14633:  siveellistä puolta. Kuten olen maininnut, kohtaa näitä
14634:  seutuja usein kato, jolloin perheen isän täytyy leivän
14635: jatkoksi hankkia itselleen ja lapsilleen jotakin muuta
14636:  ravintoa. Lähinnä tällöin turvaudutaan pettuun, mutta
14637: sinänsä ilman muita ravintoaineita näännyttää pettu
14638: nälkäkuolemaan. Perheen isän täytyy hankkia lapsil-
14639: leen muuta ravintoa. Hänellä on nyt ehtona valita
14640: toinen niistä: joko antaa nälkäisen perheensä nääntyä
14641: nälkään tai ruveta harjoittamaan luvatonta kalastusta,
14642: saadakseen perheelleen edes jotakin särvintä. Minä
14643: luulen, että kunnon perheenisä valitsee viimemainitun
14644: keinon: hän käyttää hyväkseen näitä luonnon antimia
14645: estääkseen perheensä nälkäkuolemasta. Näin on laki
14646: sillä kannalla, että se väkisin tekee kunnon miehestä
14647: lainrikkoj an.
14648:       Edellä esittämieni ylen tärkeitten ja painavien
14649: syitten nojalla rohkenen esittää: että Kansaneduskunta
14650: edellämainitussa anomuksessa Hänen Keisarilliselta Ma-
14651: jesteetiltaan anoisi myöskin
14652: 
14653:                       että Kalastussäännön 10 §:ssä saa-
14654:                 detty kielto jäitten lähdön aikana ja sen
14655:                 jälkeen Heinäkuun 1 päivään asti kalas-
14656:                 tuksessa käyttää liikkuvia rihmapyydyksiä
14657:                 kumotaan, mikäli se koskee kalastusta
14658:                  Oulun läänin rajojen sisäpuolella sijait-
14659:                 sevissa sisävesistöissä.
14660:      Helsingissä 6 päivänä Kesäkuuta 1907.
14661: 
14662:                                              Iisakki Hoikka.
14663: 94
14664: 
14665: IV, 11. -      Anom. ehd. N:o 57.
14666: 
14667:                Arajärvi, Juhani, y. m.: Haminan ja Haapa-
14668:                      saaren luoisien palkkaukseen pidätettyjen
14669:                      kalastussaarten ja luotojen luovuttamisesta
14670:                      asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristo-
14671:                      laiskylien käytettäviksi.
14672: 
14673: 
14674: 
14675: 
14676:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
14677: 
14678: 
14679:        Ken tuntee saaristossa asuvain kalastajain elämätä,
14680: hän ei voi olla kiinnittämättä huomiotaan heidän epä-
14681: vakaiseen taloudelliseen toimeentuloansa varsinkin
14682: maamme itäisessä saaristossa. Tähän saattavat olla syynä
14683: monetkin seikat, kuten kehittämättömät kalastuselin-
14684: keinot, mutta Virolahden, Vehkalahden ja Kymin ran-
14685: nikon ulkosaaristolaisia rasittaa suuresti myöskin se,
14686: että Hallitus Keisarinna Katariina II aikana ukaasilla
14687: 28 p:ltä to'ukokuuta 1791 sen ajan autokratisella tavalla
14688: määräsi aikaisemmin kalastajille kuuluneet parhaimmat
14689: kalavedet ja vieläpä asutun Mustanmaan ulkosaarenkin
14690: ennen mainitulla rannikolla 33 ruplan 65 1j 2 kopeekan
14691: vuotuisverosta ei tosin kenellekään persoonaallisesti vaan
14692: Haapasaaren ja Haminan luotseille palkkausavuksi.
14693: Ukaasin on Venäjän Hallitseva Senaatti lujittanut 17/2
14694: 1804, jolloin kalaveden entiset omistajat olivat tehneet
14695: anomuksia mainittuun oikeuteen epäkohdan korjaami-
14696: seksi.
14697:        Yllämainittuun ukaasiin ja päätökseen perustuen,
14698: käsittää kyseenalainen Luotsilaitoksen hallintopiiriin
14699: kuuluva kalastusalue nykyään 22 suurempata saarta
14700: sekä lukuisan joukon pienempiä kareja ja luotoja.
14701:                    IV, 11. -   Arajärvi, y. m.            95
14702: 
14703:        Lukemattomia kertoja ovat mainittujen saaristo-
14704: ryhmäin kalastajat koettaneet hallinnollisia teitä aikaan-
14705: saada parannuksia heitä kohdanneen epäkohdan pois-
14706: tamiseksi. Tammionsaaren asukkaat saivatkin Senaatin
14707: raha-asiaintoimituskunnan kirjeen kautta 14/5 1844 omis-
14708: tus- ja kalastusoikeuden eräitten saarien kalastuspaik-
14709: koihin 2 ruplan vuotuista veroa vastaan jokaista luotoa
14710: kohti, mutta 1511 184 7 näkyy tulleen uusi armollinen
14711: päätös, jolla ensiksimainittu päätös ja oikeus peruutet-
14712: tiin. Vuonna 1858 kesäkuun 12 p:nä näkyvät jälleen
14713: Mustanmaan asukkaat saaneen armollisen oikeuden ka
14714: lastaa asumaosa saaren vesissä, kun vaan maksavat
14715: sovitun vuokran Haapasaaren luotseille sekä saaresta
14716: että kalastuksesta. Kamaritoimituskunnan kirjelmästä
14717: 30 /s 1879 kalastusten kaitsijalle taas näkyy, että sillä
14718: 
14719: kertaa on kalastajain anomus tullut hyljättyä ja kyseen-
14720: alaiset kalastuspaikat jääneet Luotsihallituksen haltuun.
14721:       Kun asiakirjoista näin selviää, että edellämainitut
14722: kalastuspaikat näyttävät ilman laillista perustusta aika-
14723: naan otetun Valtion huostaan ja niistä koituvilla tuloilla
14724: palkatlavan Luotsihallituksen alaisia palvelusmiehiä ja
14725: koska tämä toimenpide suuresti ehkäisee kalastuksesta
14726: elävän saaristokansan elinkeinoa, puhumattakaan alitui-
14727: sista rettelöistä ja oikeudeukäynneistä, johon asiaintilaan
14728: ei ole saatu apua tavallista hallinnollista tietä, niin roh-
14729: kenevat allekirjoittaneet, valitsijainsa toivomuksia nou-
14730: dattaen, anoa Suomen Kansaneduskunnan myötävaiku-
14731: tusta sellaiseen anomukseen
14732: 
14733: 
14734:                   että Keisarillisen ukaasin 28 p:ltä touko-
14735:            kuuta 1791 johdosta Haminan ja Haapasaaren
14736:            luoisien palkkaukseen pidätetyt kalastussaaret
14737:            ja luodot jätettäisiin kohtuullista veroa vastaan
14738:             Virolahden, Vehkalahden ja Kymin saaristolais-
14739:            kylien käytettäväksi kullekin oman kuntansa
14740: 96        IV, u. -   Kalastuslalnsääd. ja kalast. elvytt.
14741: 
14742:           ja piirinsä rajain sisällä, sekä että se tappio,
14743:           joka mahdollisesti syntyy edellämainittujen luoi-
14744:           sien palkkauksessa muulla tavalla korvataan.
14745: 
14746:      Helsingissä 4 p:nä kesäkuuta 1907.
14747: 
14748: 
14749:      Juhani Arajärvi.                    A. 0. Wuorimaa.
14750:      Juho Tulikoura.
14751:                                                               97
14752: 
14753: IV, 12. -   Anom. ehd. N:o 195.
14754: 
14755:             Hoikka, Iisakki : Arm. esityksen saamisesta,
14756:                   joka koskisi oikeutta käyttää Oulun lää-
14757:                   nissä siJaitseviin kruununmaihin kuu-
14758:                   luvia kalavesiä.
14759: 
14760: 
14761: 
14762:         S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
14763: 
14764: 
14765:       Kalastusoikeutta koskeva lainsäädäntömme asettuu
14766: yksityisom~isuuden    kannalle. Voimassa olevan oikeu-
14767: temme mukaan ei kuka tahansa ole oikeutettu kalasta-
14768: maan jossakin vesistössä. Tämä oikeus on ainoastaan
14769: kalastusoikeuden haltijalla. Poikkeuksena tästä on ai-
14770: noastaan avonainen meri. Kalavedet ovat jaetut joko
14771: kyläkunnittain, jossa tapauksessa yhteisen kalaveden
14772: osakkaat ovat oikeutetut sitä käyttämään Rakennus-
14773: kaaren 17 luvun 1, 2 ja seuraavien pykälien mukaan,
14774: sellaisina kuin nämä lainkohdat kuuluvat Kei&. asetuk-
14775: sessa 23 päivältä Heinäkuuta 1902. Yksityisen kala-
14776: veden omistaja on oikeutettu kalavettään käyttämään
14777: lain hänelle asettamilla rajoituksilla.
14778:       Minun tarkoitukseni ei ole tässä ottaa kysymyksen-
14779: alaiseksi kysymys omaisuuden oikeutuksesta. Kuiten-
14780: kin on epäilemätöntä, että yksityisomistuksen ulottumi-
14781: nen sellaiseen omaisuuteen kuin kalaveteen voisi antaa
14782: aihetta painaviin muistutuksiin. Mutta kuten sanottu,
14783: en tällä kertaa tähän seikkaan ryhdy. Tyydyn nyt
14784: huomauttamaan erästä seikkaa kalastusoikeuden alalla,
14785: joka ei vaikuta kaikkiin kalavesiin, mutta jossa suh-
14786: teessa ehdottamani muutos voimassa oleviin asetuksiin
14787: epäilemättä saavuttaisi yleistä kannatusta niillä seuduin,
14788: joita minun on kunnia Eduskunnassa edustaa.
14789:                                                           7
14790: '98       IV, 12. -   Kalastualainsääd. ja kalast. elvytt.
14791: 
14792:        Meren rannikolla sijaitseviin kruunun saariin kuu-
14793: luva kalastus ei ole yksityisen omistus-oikeuden alai-
14794: nen. Tästä säätää Rakennuskaaren 18 luvun 3 §, sel-
14795: aisena kuin se kuuluu Keis. Asetuksessa 23 päivältä
14796: Heinäkunta 1902: Samanlaista oikeutta kalastamiseen
14797: (s. o. jokaisella maan asukkaalla vapaata kalastus-
14798: oikeutta) saatakoon myös käyttää semmoisilla meren
14799: rannoilla ja meren luotojen ja saarien luona, jotka kuu-
14800: luvat kruunulle eivätkä ole minkään tilan omia eikä
14801: erityisillä ehdoilla kenenkään hallussa, paitsi mikäli
14802: -vissiin kalastuspaikkaan nähden on tehty tai vastedes
14803: tehdään poikkeus. Siis, kuten mainittu, kruunun ulko-
14804: saaristossa sijaitseviin saariin kuuluva kalastusvesi on
14805: jokaisen vapaasti käytettävissä, yksityisen omistus-
14806: oikeuden ulkopuolella.
14807:        Toisin on laita kalastus-oikeuden muissa osissa
14808: maata sijaitseviin kruununtiloihin kuuluvien kalavesien
14809: suhteen. Tämä on yksityistä omaisuutta, s. o. kalastus-
14810: oikeus kuuluu tilan omistajalle, kruunulle.
14811:        Kun kruunu omistaa, kuten tiedetään, suunnatto-
14812: man laajat maa-alueet Oulun läänissä, on sillä siellä
14813: myös su~ret kalavedet. Näissä jää kalastaminen, kai-
14814: kille vahingoksi, kokonaan syrjään.
14815:        Senvuoksi onkin useissa kansalaiskokouksissa niillä
14816: seuduin, joita minun on kunnia edustaa, lausuttu kan-
14817: san palavana, hartaana toivomuksena, että kruunun-
14818: maihin kuuluvissa kalavesissä kalastaminen tehtäisiin
14819: kokonaan vapaaksi. Näihin kansalaiskokouksiin osaa-
14820: ottaneiden tuhansien kansalaisten ajatuksen pyydän
14821: minä tällä anomusehdotuksella saada sulkea eduskunnan
14822: suosiolliseen huomioon. - Siitä, että kalastus kruunun-
14823: maihin kuuluvilla kalavesillä tehtäisiin vapaaksi -
14824: tietysti kalojen rauhoitusajat ja muut tähän verrattavat
14825: rajoitukset säilyttäen - olisi verraton hyöty lukuisille
14826: köyhille, jokapäiväisen toimeentulonsa puolesta taiste-
14827: leville kansalaisille. Toiselta puolen se ei tuottaisi
14828:                      IV, n. -   1. Hoikka.                     99
14829: 
14830: sanottavasti mitään haittaa. Se kalansaalis, joka nyt
14831: jää käyttämättä laajoissa kruunun sisävesissä, tulisi
14832: käytetyksi yhteiskunnan talouden eduksi.
14833:       Näitten syitten nojalla, sekä, kuten mainittu, luke-
14834: mattomissa kansalaiskokouksissa esiintuotujen vaati-
14835: musten mukaisesti on minulla kunnia Eduskunnalle
14836: esittää,
14837:                        että Eduskunta alamaisimmasti pyy-
14838:                 täisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan
14839:                 armollista esitystä, joka kuuluisi seuraa-
14840:                 vasti:
14841:                       Jokaisella olkoon oikeus vapaasti
14842:                 harjoittaa kaikenlaista kalastusta Oulun
14843:                 läänissä sijaitseviin kruunun maihin kuu-
14844:                 luvissa kalavesissä siinä pitäjässä, jossa
14845:                 hänen asuntonsa ja kotopaikkansa on.
14846: 
14847: 
14848:      Helsingissä 7 p. Kesäkuuta 1907.
14849: 
14850: 
14851:                                              Iisakki Hoikka.
14852:                            c.
14853: A p t e e k k i olo j en uudestaan j ä r j e s t ä mistä
14854:              koskevia anomusehdotuksia.
14855:                                                         103
14856: 
14857: 
14858: 
14859: IV, 13 -   Anom. ehd. N:o 112.
14860: 
14861:             Arajärvi, Juhani, y. m.: Apteekkiolojen uudes-
14862:                   taan järjestämisestä.
14863: 
14864: 
14865: 
14866:        Suomen kansaneduskunnalle!
14867: 
14868: 
14869:       Jo vuosikymmeniä on kysymys maamme apteek-
14870: kien uudelle kannalle järjestämisestä ollut vireillä viran-
14871: omaisten keskuudessa, mutta toistaiseksi ei vielä ole
14872: mihinkään päätökseen päästy siitä mille kannalle tässä
14873: suhteessa vastaisuudessa olisi asetuttava. Pitkälle ei
14874: kuitenkaan kysymyksen lopullinen ratkaisu enään voi
14875: siirtyä, siksi pakottaviksi ovat nimittäin jo nekin syyt
14876: kehittyneet, jotka alkuperäisin kysymyksen esilleotta-
14877: misen aiheuttivat ja siksi suureksi on ratkaisun viiväh-
14878: tämisen kautta epävarmuus apteekki-oloissamme tullut,
14879: että se ei ole voinut olla vahingollisesti ja ehkäisevästi
14880: vaikuttamatta~ koko apteekkilaitoksemme kehitykseen.
14881: Tiedämme että Keis. Senaatti äskettäin onkin asettanut
14882: erityisen komitean harkitsemaan kysymystä apteek-
14883: kiemme uudesti järjestämisestä ja siitä lausuntonsa an-
14884: tamaan. Näin ollen voisi kysymyksen ainakin toistai-
14885: seksi jättää eduskunnassa esille ottamatta, ellei yleisen
14886: koko maata käsittävän väkijuomain kieltola:in astuttua
14887: päiväjärjestykseen tämän kautta samalla olisi esiintullut
14888: tärkeitä näkökohtia, jotka apteekki-oloja järjestettäessä
14889: ovat huomioon otettavat.
14890:       Yleisesti lienee tunnettu että useissa osissa maa-
14891: tamme, varsinkin maaseuduilla, missä väkijuomain
14892: saanti on vaikeata, apteekeista ei ole niissä löytyviä,
14893: käsikaupassa saatavia alkoholipitoisia lääkkeitä ostettu
14894: 104             IV, ts. -   Apteekkioloj. järjest.
14895: 
14896: ainoastaan lääkkeinä vaan myöskin juovutusjuomina
14897: käytettäväksi, saaden tämä apteekkien väärinkäyttö
14898: usein paikoin maatamme suurta pahennusta paikkakuu-
14899: nallaan aikaan. Vaikealta on myöskin näyttänyt saada
14900: puheen-alaista epäkohtaa poistetuksi nykyisten apteekki-
14901: olojen vallitessa. Tyhjiin ovat tähän asti yksityisten ja
14902: kuntien yritykset rauenneet eikä ole, vaikka kysymys
14903: on otettu esille useilla eri valtiopäivillä, säätyjenkään
14904: kautta parannusta tässä kohden aikaan saatu. Jos näin
14905: on jo nyt asian laita, niin on luonnollista, että puheen-
14906: alainen väärinkäyttö kieltolain voimaan astuttua tulee
14907: saamaan paljoa arveluttavamman muodon, apteekit kun
14908: silloin tulevat olemaan ainoat kaupat koko maassa,
14909: joista alkoholipitoisia aineita vähittäin voi saada. Mitä
14910: kaikkea väärinkäytöstä tästä voi aiheutua, ei ennalta
14911: saata täysin arvata. Se vain näyttää selvältä, että ajoissa
14912: on sellaisiin toimenpiteisiin ryhdyttävä, jotka tekevät ap-
14913: teekkien tarkan valvonnan tässä kohden mahdolliseksi
14914: ja antavat mitä varmimmat takeet siitä, että kysymyk-
14915: sessä oleva väärinkäytös ei voi sanottavampaan mää-
14916: raan paisua. Apteekki-oloja järjestettäessä on erityi-
14917: sesti pidettävä silmällä sitä, ett'ei apteekeistamme vas·
14918: taisuudessa tule alkoholismin levittäjiä. Väkijuomain
14919:  valmistusta, maahantuontia, kauppaa ja kuljetusta kos-
14920: keva laki ei tässä tietysti voi muuta kuin antaa joita-
14921: kuita yleisiä määräyksiä. Mihin suuntaan ja mihin asti
14922: yllämainitun komitean työt ovat joutuneet, on meille
14923: tuntematonta, emmekä myöskään tiedä, onko komitea
14924: mahdollisesti ottanut huomioansa yllä esitetytkin näkö-
14925: kohdat. Mutta juuri tästä syystä ja koska katsomme
14926: erittäin tärkeäksi, että esittämämme seikat jo sanotussa
14927: komiteassa tulevat huomioon otetuiksi, emme ole voi-
14928: neet jättää kysymystä apteekkiemme uudesti järjestämi-
14929: sestä koskematta nyt, kun kysymys näyttää lähestyvän
14930: lopullista ratkaisuaan ja kun kieltolakikysymys vaatii
14931: myöskin puolestaan apteekkikysymyksen käsittelyn jou-
14932:                   IV, '"· -   Arajärvi, y. m.              105
14933: 
14934: duttamista. Mikä apteekkijärjestelmä maassamme vas-
14935: taisuudessa on käytäntöön otettava, emme ota ratkais-
14936: taksemme. Mielipiteenämme emme voi kuitenkaan olla
14937: lausumatta sitä, että väkijuomain kieltolain kannalta ei
14938: vapaakauppa - eikä vapaa apteekkien perustamisoi-
14939: keus - järjestelmänä voi tulla kysymykseen; sen sijaan
14940: on kieltolaki mielestämme tärkeä lisäperuste jo monesta
14941: muustakin syystä esitettyyn vaatimukseen, että apteekit
14942: vastaisuudessa joutuisivat valtion laitoksiksi.
14943:       Yllä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittaen ke-
14944: hottaa eduskuntaa anomaan:
14945: 
14946:                 että maan Hallitus, samalla kun koettaa
14947:           jouduttaa apteekki-olojen uudesta-järjestämiseksi
14948:           asetetun komitean töitä, erityisesti komitealle
14949:           huomauttaa siitä merkityksestä mikä varsinkin
14950:           tulevaisuudessa on niillä apteekeja koskevilla
14951:           määräyksillä, joiden kautta väärinkäytökset
14952:           alkoholipitoisien lääkkeiden myynnissä ehkäis-
14953:           tään, sekä kehottaa komiteaa ottamaan !Jaka-
14954:            van harkinnan alaiseksi, eikö näin ollen olisi
14955:           tarkoituksenmukaisinta, että apteekki-oikeus vas-
14956:           taisuudessa kokonaan tehtäisiin valtion yksin-
14957:           oikeudeksi.
14958: 
14959:      Helsingissä 4 p:nä kesäkuuta 1907.
14960: 
14961: 
14962:      Juhani Arajärvi.               E. S. Yrjö-Koskinen.
14963:      Olli Pajari.                   S. N. Rajala.
14964:      Erkki Pullinen.                F. 0. Rapola.
14965:      Aate Oikkonen.                 Iisakki Vahe.
14966:      Juho Lepistö.                  Taneli Nykänen.
14967:      A. Koivisto.                   E. Kolkki.
14968:      J. H. Hakulinen.               Juho Torppa.
14969:      J. E. Helkiö.
14970: 106
14971: 
14972: IV, a. - - Anom. ehd. N:o 156.
14973: 
14974:            Vikman, K. 0., y. m.: Apteekkilaitoksen undes-
14975:                 taan järjestämisestä.
14976: 
14977: 
14978: 
14979: 
14980:        S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
14981: 
14982: 
14983:        Useita vuosikymmeniä on jo maamme apteekki-
14984: olojen järjestely ollut päiväjärjestyksessä, toistaiseksi
14985: ratkaisua saavuttamatta. Tälläkin erikoisella elinkeino-
14986: alalla on tahdottu pyrkiä vapaampiin muotoihin, mutta
14987: vanha erioikeusjärjestelmä on kumminkin yhä edelleen
14988: voimassa, jos kohta kahdessa eri muodossa. Aina vuo-
14989: teen 1837 asti oli meillä Kuninkaallisen Majesteetin Col-
14990: legium Medicum'ille 30 päivänä Lokakuuta 1688 anta-
14991: main privilegioiden ja 12 päivänä Helmikuuta 1799
14992: annetun Kuninkaallisen Apteekkari-Ohjesäännön nojalla
14993: voimassa yksinoikeuteen kallistuva, n. k. reali-erioikeus-
14994: järjestelmä eli se, jolloin Hallitus elinkaudeksi antaa
14995: määrätylle henkilölle erioikeuden (privilegion), ilman
14996: että tällä henkilöllä on oikeus siirtää apteekkia toiselle
14997: henkilölle, Hallituksen suostumusta siihen saamatta, ol-
14998: len kumminkin erioikeutetun leskellä ja lapsi1la oikeus
14999: hänen kuoltuaan jatkaa liikettä. Kun väkiluku lisään-
15000: tyi ja terveydenhoidolliset tarpeet sen mukana kasvoivat
15001: ja kävivät yhä tuntuvammiksi, alettiin mainitusta vuo-
15002: desta lähtien antaa myöskin henkilökohtaisia eli n. s.
15003: personaali-erioikeuksia. Näillä tarkotetaan sellaisia ap-
15004: teekkioikeuksia, joita annetaan määrätylle henkilölle
15005: hänen elinajakseen ilman luovuttamisoikeutta ja ilman
15006: siirtymistä jälkeeneläville oikeudenomistajille. Mutta
15007: käytännössä kävi kuitenkin niin, että sallittiin henkilö-
15008:                    IV, u. -   Vikman, y. m.             107
15009: 
15010: kohtaistenkin erioikeuksien siirtämistä, joten suurta eroa
15011: ei todellisuudessa ollut molempain järjestelmäin välillä.
15012: Erotus tuli varsinaisemmin taas näkyviin, kun Keisarillinen
15013: Senaatti 9 päivänä Lokakuuta 1893 päätti, ett'ei mitään
15014: sen jälkeen myönnettäviä erioikeuksia saisi haltijan
15015: eläessä tai hänen kuoltuaan toiselle siirtää. Sen lisäksi
15016: Keisarillinen Senaatti 5 päivänä Marraskuuta 1894 päätti,
15017: ett'ei vastedes olisi annettava mitään huomiota yksi-
15018: tyisten proviisorien anomuksille saada perustaa uusia
15019: apteekkeja. Kehitys oli näin päättynyt täydelliseen
15020: yksinoikeusjärjestelmään.
15021:        Seuraukset edellä kerrotusta kehityksestä ovat ol-
15022: leet sellaiset, miksi niitä usealla asiantuntevalla taholla
15023: odotettiin. Kun apteekkilaitos näin yhä enemmän saa-
15024: tettiin yksinoikeusjärjestelmän varaan, kun uusia ap-
15025: teekkioikeuksia ei annettu suhteellisesti kasvavaan väestö-
15026: lukuun, nousivat myytäväin apteekkien hinnat suun-
15027: nattomasti. On esimerkkejä siitä, että ennen vuotta
15028: 1893 ostettu apteekki, sitä myöhemmin myytäessä, on
15029: tuottanut kaksinkertaisen ostohintansa. Näitten kohon-
15030: neiden apteekkihintojen luonnollisena seurauksena on,
15031: että lääkkeidenkin hinnat ovat nousseet, ja tämä koskee
15032: kipeimmin varattomaan kansaan, joka eläen vähemmin
15033: tyydyttävissä terveydellisissä oloissa on pahimmin tau-
15034: deille altis ja enimmin huokeiden lääkkeiden tarpeessa.
15035: Selvä on siis, että parannusta apteekkioloissamme kai-
15036: vataan, - parannusta, joka tarkoittaisi kansan laajojen
15037: kerrosten edun ja tarpeiden tyydyttämistä.
15038:        Sill'aikaa kun apteekkiolot maassamme ovat ke-
15039: hittyneet edellä kerrotulla tavalla, on kylläkin eri ker-
15040: toja eri viranomaisten puolelta suunniteltu niihin kor-
15041: jauksia. Ei liene kumminkaan tarpeellista tässä yhtey-
15042: dessä muistuttaa aikaisemmista ehdotuksista kuin niistä,
15043: mitkä ovat syntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana.
15044:        Vuonna 1874 oli Hallitus asettanut komitean val-
15045: mistamaan ehdotuksen puheenaolevassa asiassa, ja tämän
15046: 108              IV, 14. -   Apteekkioloj. järjest.
15047: 
15048: komitean mietintö, joka lopullisesti valmistui vasta
15049: vuonna 1879, esitti kaikkien maamme apteekkioikeuk-
15050: sien muuttamista henkilökohtaisiksi. Mietinnöstä anta-
15051: massaan lausunnossa Lääkintähallitus taas vuonna 1881
15052: ehdotti siirtymistä elinkeinovapauteen. Asia jätettiin
15053: sitten kokonaisuudessaan Lainvalmistelukunnan käsi-
15054: teltäväksi. Lainvalmistelukunnan ehdotus, joka on päi-
15055: vätty 29 päivänä Syyskuuta 1885, tarkoitti, että siihen
15056: asti käytettyjen erioikeuksien sijaan tulisi n. k. »ap-
15057: teekkioikeus,, joka itse asiassa olisi läheistä sukua reali-
15058: erioikeuden kanssa, mutta joka kuitenkin olisi myön-
15059: nettävä tavalla, mikä estäisi todellisia yksinoikeuksia
15060: syntymästä. Peruspiirteenä tässä ehdotuksessa voinee
15061: mainita, että sen mukaan ei kumminkaan yksin tarve,
15062: vaan ennen sitä kannattavaisuus tulisi olemaan ratkai-
15063: sevana näkökohtana apteekkioikeuksia myönnettäessä.
15064: Sittenkun tästä ehdotuksesta vuorostaan oli vaadittu ja
15065: saatu Lääkintähallituksen lausunto, jossa tällä kertaa ei
15066: puollettu täydellistä elinkeinovapautta apteekkialalla,
15067: vaan kumminkin perustamisvapautta, joka tapauksessa
15068: enemmän tai vähemmän selvien erioikeuksien poista-
15069: mista, sai Siviilitoimituskunnan esittelijäsihteeri, Valtio-
15070: neuvos T. J. Aminoff toimekseen laatia mietinnön tästä
15071: pitkällisestä kysymyksestä. Tämä mietintö joutui val-
15072: miiksi 24 päivänä Toukokuuta 1895 ja päättyi täydelli-
15073: seen ja laajasti perusteltuun lakiehdotukseen, mikä pää-
15074: asiassa oli yhtäpitävä Lainvalmistelukunnan aikaisem ·
15075: min mainitun ehdotuksen kanssa.
15076:        Sen jälkeen ei ole tullut näkyviin mitään uusia
15077: täydellisiä ehdotuksia viranomaisten puolesta apteekki-
15078: oloja koskevassa asiassa. Åskettäin on asetettu uusi
15079: komitea laatimaan ehdotusta asiassa, mutta kokonaan
15080: epätietoista on, mihin suuntaan sen työ on käyvä, minkä
15081: järjestelmän se on laskeva joka tapauksessa välttämät-
15082: tömän uudistuksen pohjaksi.
15083:                    IV, , •. -   Vikman, y. m.            109
15084: 
15085:        Olemme edellä jo maininneet ja määritelleet ne
15086: järjestelmät, mitkä toistaiseksi on meillä käytäntöön
15087: sovitettu, sekä myöskin viitanneet siihen, että apteekki-
15088: alalla myöskin voi tulla kysymykseen vapaammat jär-
15089: jestelmät: joko elinkeinolain mukainen elinkeinovapaus
15090: tai sitten erioikeuksista riippumaton perustamisvapaus,
15091: jolloin apteekkielinkeinon itse harjoittaminen olisi eri-
15092: koisten ehtojen ja tarkastuksen alaisena, mikä onkin
15093: sangen luonnollista tämän elinkeinon erityiseen laatuun
15094: katsoen.
15095:        Edellä kerrotut järjestelmät, - täydellistä elin-
15096: keinovapautta lukuunottamatta, - ovat toteutP.tut Eu-
15097: roopan eri maissa eri tavalla.
15098:        Reali-erioikeusjärjestelmä on pitkällisten valmistus-
15099: ten jälkeen viime vuonna otettu Itävallassa käytäntöön.
15100: Saksassa, Tanskassa ja Norjassa on voimassa sekajär-
15101: jestelmä reali- ja henkilökohtaisia erioikeuksia, ja kai-
15102: kissa näissä maissa liikkuu pyrkimys päästä pois asiain
15103: nykyisestä sekavasta tilasta uuteen selvään järjestelmään.
15104: Ainoa maa Euroopassa, jossa täydellinen henkilökoh-
15105: taisten erioikeuksien järjestelmä on toteutettu, on län-
15106: tinen naapurimme, Ruotsi. Koska sieltä noudetut esi-
15107: merkit ainakin näihin asti ovat syvästi vaikuttaneet
15108: meikäläiseen lainsäädäntöön, lienee syytä muutamalla
15109: sanalla kosketella tätä järjestelmää lähemmin.
15110:        Henkilökohtaisten erioikeuksien puoltamiseksi ap-
15111: teekkialalla on ennen kaikkea tuotu esille kaksi syytä.
15112: Toinen on se seikka, että tämän järjestelmän vallitessa,
15113: kun nimittäin oikeuksien siirtäminen toiselle on mah-
15114: doton, ei myöskään mikään apteekkioikeuksilla harjoi-
15115: teltu keinottelu voi tulla kysymykseen. Toinen on taas
15116: se, että viranomaiset ovat tilaisuudessa arvostelemaan
15117: apteekkioikeuksien hakijain kykyä ja ansioita ja että
15118: tällä tavalla elvytetään opintointoa ja kohotetaan am-
15119: matti-sivistystä ja taitoa farmaseuttien kesken. Mutta
15120: järjestelmää vastaan on toiselta puolen huomautettu,
15121: 110             IV, 14. -   Apteekkioloj. järjest.
15122: 
15123: että apteekkien omistajat täten tulevat tavallaan valtion
15124: virkamiehiksi, jotka tosin eivät kanna palkkaa vaan
15125: elävät ainoastaan yleisöltä ottamistaan lunastusmaksuista,
15126: tässä tapauksessa apteekkitavarain hintavoitolla. Ko-
15127: kemus on myös osottanut, että harva Ruotsissa saa it-
15128: seelleen oman apteekin, ennenkuin noin 50 vuoden ikäi-
15129: senä, eli silloin kun työvoima on jo vähenemässä. Seu-
15130: rauksena tästä on ollut se, että vastoin lakia on synty-
15131: nyt salainen vuokrajärjestelmä. Noin 50 Ofo etelä- ja
15132: keski-Ruotsin apteekeista on näin vuokralla, ja on jo
15133: tulemaisillaan tavaksi salaisesti vuokrata apteekki nuo-
15134: remmalle, niin pian kuin on saatu tarpeellinen erioikeus.
15135: Koska apteekin tulot täten joutuvat kahden jaettaviksi,
15136: ei sovi ihmetellä, että lääkkeiden hintoja on Ruotsissa
15137: saatu korotetuksi erinäisiä kertoja niiden 30 vuoden
15138: kuluessa, joitten aikana järjestelmä on ollut käytän-
15139: nössä. Ehdottomasti edulliseksi yleisölle ei siis voitane
15140: tätä järjestelmää katsoa. Apteekkialalle pyrkiville, sitä
15141: varten opiskeleville ei myöskään ole kovin lohdullista
15142: ajatella, että he vasta vanhuuden partaalla saattavat
15143: saada oman apteekin. Verrattain kalliiksi tämän jär-
15144: jestelmän toteuttaminen myöskin tulee valtiolle, sen kun
15145: on pakko ensin lunastaa entiset reali-erioikeudet, ennen-
15146: kuin se voi ruveta muuttamaan niitä henkilökohtaisiksi.
15147:       Useimmissa Euroopan maissa, nimittäin Ranskassa,
15148: Englannissa, Hollannissa, Italiassa ja Sveitsissä on val-
15149: litsemassa apteekkien perustamisvapaus. Jokainen hen-
15150: kilö, joka on suorittanut maassa voimassa olevien ase-
15151: tusten säätämät opinnäytteet apteekkarinammattia var-
15152: ten, on oikeutettu oman harkintansa ja tahtonsa mukaan
15153: perustamaan apteekin mihin hän hyväksi näkee sekä
15154: siellä ammattiaan harjoittamaan sitä varten säädettyjen
15155: määräysten mukaan. Sveitsi on· yksi niistä maista,
15156: joissa apteekkiolot ovat mitä parhaimmalla kannalla.
15157:  Niin hyvin ammatinharjoittajain kuin yleisön edut tule-
15158: vat siellä tyydytetyiksi. Apteekit eivät ole kovin suuret
15159:                    IV, u. -   Vikman, y. m.              111
15160: 
15161: henkilökunnaltaan, jokainen opillisesti valmistunut ap-
15162: teekkari pyrkii niin pian kuin mahdollista itsenäiseksi.
15163: Lääkkeiden hinnat pysyvät verrattain alhaisina, mutta
15164: siitä huolimatta vaikuttaa apteekkarikunnan oma ete-
15165: vyys ja keskinäinen kilpailu sen, että lääkkeet ovat
15166: parasta lajia. Selvä on siis, että vapaa apteekkijärjes-
15167: telmä ei sinänsä, niinkuin toisinaan on väitetty, johda
15168: apteekkilaitoksen yleiseen rappeutumiseen.
15169:       Ottaen huomioon vasta, erittäin mitä Sveitsin ap-
15170: teekkioloihin tulee, esitetyt näkökohdat ja vielä muis-
15171: taessa, että perustamisvapaus on apteekkeihin nähden
15172: otettu järjestelmäksi useimmissa Euroopan sivistys maissa,
15173: missä muutenkin vapaammat tuulahdukset ovat vallalla
15174: yhteiskunnallisissa oloissa, lienee toivottavana, että siinä
15175: apteekkilaitoksen uudestaan järjestämisessä, mikä välttä-
15176: mättä niin pitkien valmistelujen perästä on maassamme
15177: toimeenpantava on otettava perusteeksi viimeksi kerrottu
15178: järjestelmä. Erioikeutetut ammatit eivät enään sovi yhteen
15179: aikamme oikeuskäsitteiden kanssa, ne poikkeavat lainsää-
15180: däntömme yleisistä periaatteista. Mitä erittäin apteekki-
15181: alalla vallitseviin erioikeuksiin tulee, niin ovat ne esteinä
15182: uusien apteekkien perustamiselle, esteinä viranomaisesti
15183: vahvistetun lääketaksan hintojen alennukselle, esteinä
15184: täysin oppineiden ammattilaisten pyrinnöille päästä itse-
15185: näisesti ammattiaan harjoittamaan. Luopuminen eri·
15186: oikeusjärjestelmästä, olivatpa sitten toista tai toista laa-
15187: tua, on kehityksen vaatima eikä se missään tapauksessa,
15188: tulevaisuuteen katsoen, voi olla muuta kuin ajan ky-
15189: symys.
15190:        Edellisistä esityksistä on jo selvinnyt, että perus-
15191: tamisvapauden ja elinkeinovapauden välillä apteekki-
15192: oloissa on ja tulee olla melkoinen erotus. Joskin siihen
15193: erityisesti valmistuneiden henkilöiden on vapaus perus-
15194: taa apteekkeja, tulee näitten laitosten täyttää määrät-
15195: tyjä ehtoja ja olla määrätyn tarkastuksen alaisina, jotta
15196: ne niin hyvin kuin mahdollista palvelisivai yleistä hyö-
15197: 112            IV, u. -   Apteekkioloj. järjest.
15198: 
15199:  tyä ja jotta niissä niin tarkoin kuin mahdollista vältet-
15200: täisiin yleistä vahinkoa. Apteekkioloja uudestaan jär-
15201: jestettäessä olisi sen vuoksi varteen otettava seuraavat
15202:  periaatteet:
15203:       Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on suoritta-
15204: nut laissa säädetyn proviisoritutkinnon, on oikeus
15205: perustaa oma apteekki, mihin hän sen hyväksi kat-
15206: soo, ollen velvollinen siitä ilmoittamaan Lääkintähalli-
15207: tukselle.
15208:       Asianomainen viranomainen on velvollinen valvo-
15209: maan, että apteekki, ennenkuin se yleisölle avataan, on
15210: tarkoituksenmukaisesti sisustettu tilavaan ja valoisaan
15211: huoneustoon, jossa on tarpeelliset ilmanvaihtolaitokset.
15212:        Sisustuksen, säilytysastiain, apteek kitavarain ja
15213: muiden tarpeiden tulee olla riittävät sekä hyvässä kun·.
15214: nossa.
15215:       Maassa voimassa olevaa farmakopeaa on seurattava
15216: sekä raaka-aineisiin että valmisteisiin nähden.
15217:       Hallituksen vahvistamaa lääketaksaa on nouda-
15218: tettava.
15219:      Apteekit ovat asetettavat usein uudistuvan, tehok-
15220: kaan tarkastuksen alaiseksi.
15221:      Sen nojalla, mitä edellisessä on esitetty, rohke-
15222: nemme me allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa,
15223: 
15224: 
15225:                  että Suomen Kansaneduskunta alamaisesti
15226:            anoisi Keisarilliselta Majesteetilta armo/lista toi-
15227:           menpidettä maamme apteekkilaitoksen uudes-
15228:           taan järjestämiseksi perustamisvapauden järjes-
15229:           telmää sovelluttamalla sekä säätämällä tämän
15230:           järjestelmän pohjalla erikoisia ehtoja apteekki-
15231:             IV, u. -   Vikman, y. m.               113
15232: 
15233:      ammatin harjoittamista varten jzzlkisen valvon-
15234:      nan alaisena.
15235: 
15236: Helsingissä kesäk. 8 p:nä 1907.
15237: 
15238: 
15239: K. 0. Vikman.                      T. Riihelä.
15240: Pekka Leppänen.                    P. Ahmavaara.
15241: N. E. Huoponen.
15242:                       Sisällysluettelo.
15243: Yksityisen eduskuntaesitys- tai anomusehdotuksen sisällyk-
15244:    seen viitataan ainoastaan sikäli kuin se ei käy ilmi
15245:                    osaston nimikkeestä.
15246: 
15247: 
15248:   IV. Talousvaliokuntaan lähetetyt eduskunta
15249:           esitys- ja anomusehdotukset.
15250: 
15251: A. Uutta väkijuomalainsäädäntöä koskevia esitysebdo-
15252:     tuksia.
15253: 
15254:  1. Räsänen, Hilma, y. m., Esit. ehd. N:o 1 *)            siv.    5
15255:  2. Soininen, Mikael, y. m., Esit. ehd. N:o 2              ))    13
15256:  3. Aalto, Matti, y. m., Esit. ehd. N:o 5.                 »     31
15257:  4. Ahlroos, Frans, m. jl., Mot. försl. N:o 14             »     37
15258:  5. Wiljakainen, K., y. m., Esit. ehd. N:o 17              »     47
15259: 
15260: B. Kalastuslainsäädäntöä ja kalastuselinkeinon elvyttä-
15261:    mistä koskevia anomusebdotuksia.
15262:  6. Pykälä, K. K., y. m., Anom. ehd. N:o 16 :Uusi
15263:      kalastuslaki                                          »     73
15264:  7. Wuorimaa, A. 0., y. m., Anom. ehd. N:o 21 :
15265:      Uusi kalastuslaki .                                   »     76
15266: 
15267:        ") Hu o m.l Esitysehdotuksen N:o 1 (Räsänen y. m.) 15 §:n
15268: viimeiseen lauseeseen on nähtävästi tehtävä seuraava lisäys, joka
15269: käsikirjoituksesta on epähuomiossa pois jäänyt: »- - - eivätkä
15270: valjet ja sisaret toisiansa vastaan, eiJcä myöskään muu sukulainen
15271: sitä vastaan, jonka luona j. n. e.
15272:  8. Pohjanpalo, Tuom., y. m., Anom. ehd. N:o 20:
15273:      Toimenpiteitä kalastus- elink. edistämiseksi   siv. 78
15274:  9. Aljthan Kr. v., m. fl., Pet. mem. N:o 31 :Fi-
15275:      skerinäringens upphjälpande                     »    81
15276: 10. Hoikka, Iisakki, Anom. ehd. N:o 72 :Kalastus-
15277:      säännön eräitten §:ien muuttam.                      88
15278: 11. Arajärvi, Juhani y. m., Anom. ehd. N:o 57:
15279:      Luotseille pidätetyt kalastuspaikat.                 94
15280: 12. Hoikka, Iisakki, Anom. ehd. N:o 195 :Käyttö-
15281:      oikeus kruunun mailla oleviin kalavesiin Ou-
15282:      lun läänissä                                    ))   97
15283: 
15284: C.   Apteekkiolojen uudestaan     järjestämistä koskevia
15285:       anomusehdotuksia.
15286: 13. Arajärvi, Juhani, y. m., Anom. ehd. N:o 112      » 103
15287: 14. Vikman, K. 0., y. m., Anom. ehd. N:o 156         )) 106
15288: 
15289:                              *
15290: Aakkosellinen asia- ja nimiluettelo on näiden Liitteiden IX
15291:      vihkon lopussa.
15292: VALTIOPÄIVÄT v. 1907.
15293:           LIITTEET.
15294: 
15295:                          V.
15296: 
15297:     Laki- ja talousvaliokuntaan lähetetyt
15298:    eduskuntaesitys- ja anomusehdotukset
15299: 
15300: 
15301: 
15302: 
15303:                   Helsinki 1907,
15304:       Suom. Kirj. Seuran Kujapainon Osakeyhtiö.
15305:                  A.
15306:    Kun na lli shall intoa koskevia
15307: 
15308: eduskuntaes itys- ja anomusehdotuksia.
15309:   V, 1. -   Esit. ehd. N:o 18.
15310: 
15311: 
15312:             Wiljomaa, J. E., y. m.: Ehdotukset asetulesiksi
15313:                  muutoksista 15 p:nä kesäk. 1898 maalais-
15314:                  kuntien kunnallishallinnosta ja 8 p:nä jou-
15315:                  luk. 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa
15316:                  annettuihin asetuksiin, sekä ehdotus vaali-
15317:                  laiksi kuntien suhteellisia vaaleja varten.
15318: 
15319: 
15320: 
15321:              Suomen Kansaneduskunnalle.
15322: 
15323: 
15324:       Laajoissa kansamme kerroksissa on jo kau'an har-
15325: taasti toivottu sitä aikaa, jolloin olot sekä valtiollisen että
15326: kunnallisen elämän alalla olisivat järjestetyt kansanvaltai-
15327: suuden periaatteitten mukaan. Ja nyt kun toiveet kansa-
15328: laisten tasa-arvoisuudesta valtiollisella alalla uuden valtio-
15329: päiväjärjestyksen ja vaalilain kautta ovat vihdoinkin to-
15330: teutuneet, on kysymys kunnallista elämää koskevan lain-
15331: säädännön perinpohjaisesta uudistamisesta käynyt, jos
15332: mahdollista, entistään polttavammaksi.
15333:       Ääniasteikko ja äänioikeuden riippuvaisuus veron-
15334: maksusta eli sensus ovat niitä nykyisen kunnallisen lain-
15335: säädäntömme kulmakiviä, joita vastaan pääasialliset moit-
15336: teet ovat kohdistuneet. Vaikka kunnallisia asetuksia on
15337: tuon tuostakin paikkailtu, on laki vieläkiR sellainen, että
15338: kunnallisissa asioissa sekä maalla että kaupungissa äänes-
15339: tetään veroäyrin mukaan. Maaseudulla on suurin ääni-
15340: määrä rajoitettu 1/ 15 osaksi kuntakokouksessa äänestykseen
15341: osaaottavien yhteenlasketusta ääniluvusta ja kaupungeissa
15342: on korkein äänimäärä 25. Äänivalta on ainoastaan pie-
15343: nellä osalla kuntien täysi-ikäisiä asukkaita ja niidenkin
15344: kesken määrää pieni osa äänestyksen tulokset huolimatta
15345: siitä, mitä kuntien suuret enemmistöt tahtovat. Helsin-
15346: 6                   V, t. -   Kunnallishallint.
15347: 
15348: gissä voivat pari kolme prosenttia kaupungin täysi-ikäi-
15349: sistä asukkaista suurien äänimääriensä nojalla äänestää
15350: kumoon kaikki muut ja järjestää kaupungin yhteiset asiat
15351: aivan omien yksityisten etujensa mukaan.
15352:        Mitä nyt ensin ääniasteikkoon tulee, ei kukaan enään,
15353: ainakaan julkisuudessa rohjenne vastustaa sen rajoitta-
15354: mista. Mutta sen kokonaan poistamista vastustetaan
15355: tJräillä tahoilla yhä vielä jyrkästi. lVIitään päteviä syitä
15356: ääniasteikon säilyttämisen puolesta ei kuitenkaan voida
15357: esiintuoda. Äänimäärän rajoittaminen on joka tapauksessa
15358: mielivaltaisuutta, sillä onhan mahdotonta sanoa mikä ääni-
15359: määrä on asetettava korkeimmaksi eli toisin sanoen onko
15360: esim. 25 äänen raja enemmän tai vähemmän oikea kuin 5
15361: aanen raja. Ja kunnan niinkuin vaitionkin tarpeisiin an-
15362: taa jokainen jäsen osansa kykynsä mukaan, jotenka pie-
15363: nen veron suorittaminen on varattomalle ainakin yhtä
15364: xaskasta kuin suhteellisesti suuremman veron suorittami-
15365: nen vanikkaalle.
15366:         Toinen kysymys on siinä onko kunnallinen äänioi-
15367: keus annettava ainoastaan kunnallisveroa maksaville kun-
15368:  nan jäsenille vai onko siinäkin, kuten valtiollisessa ääni-
15369: 'Oikeusasiassa, asetuttava yleisen äänioikeuden pohjalle.
15370: Senausta puolustetaan etupäässä sillä syyllä, että kunnal-
15371: lishallinto on suureksi osaksi varain hoitoa ja että muka
15372: tarpeellisen säästäväisyyden turvaamiseksi ynnä kunnan
15373: jäsenten liiallisen verottamisen estämiseksi on tarpeen,
15374: että ainoastaan ne kunnan jäsenet, jotka itse maksavat
15375: kunnallisia veroja, saavat olla mukana päättämässä miten
15376: kunnan yhteisiä varoja on käytettävä. On kyllä totta,
15377: että suuri osa kunnallisia asioita koskee kunnan varoja.
15378: Mutta näiden asioiden joukossa on paljon sellaisiakin,
15379: joilla on toisenlainen yleinen luonne ja joissa päätäntö-
15380:  vallan rajoittaminen kunnallisveroa maksaviin olisi joten-
15381:  kin nurinkurista jopa vahingollistakin, kuten kokemus
15382:  kyllin selvästi on osottanut. Tällaisia kysymyksiä ovat
15383:  esim. väkijuomain myyminen sekä kansan kasvatus, ope-
15384:  tus ja siveellisyys. Ja toiselta puolen on huomattava, että
15385:                     V, 1. -   Wiljomaa, y. m.              7
15386: 
15387: suurin osa kunnallisen hallinnon alaan kuuluvista asioista,
15388: kuten kansakoulujen perustaminen, yleisen järjestyksen
15389: eaistäminen, terveyden- ja sairaanhoito, vaivaishoito y. m.
15390: koskevat paljoa enemmän vähävaraisia kunnan jäseniä
15391: kuin varakkaita. Sitä paitsi kuulee usein lausuttavan sen
15392: mielipiteen, että se muka olisi epäoikeutettua, että sellai-
15393: set henkilöt, jotka eivät maksa mitään kunnan menoihin,
15394: saisivat olla päättämässä, miten ,veronmaksajain" suoritta-
15395: mia varoja on käytettävä. Tämä ajatus on monessa suh-
15396: teessa väärä. Sillä ensinnäkin on huomattava, että kun-
15397: nilla on muitakin varoja kuin ne mitä taksoittamalla saa-
15398: daan. Etenkin on asianlaita tällainen kaupunkikuntien
15399: taloudessa, jossa ainoastaan pienen osan muodostavat tak-
15400: soitettujen verojen kautta kertyvät tulot. Suurin osa ker-
15401: tyy tonttien myynnistä, maanvuokrista, kaikenlaisista lii-
15402: kennetuloista y. m. s. Mutta sekä maan arvon kohoami-
15403: nen, joka vaikuttaa kiinteistötuloihin, että liikennemaksu-
15404: jen määrä riippuu juuri liikkeen, työn ja toiminnan elpy-
15405: misestä paikkakunnalla eli toisin sanoen juuri työkansa
15406: on se, joka tehokkaasti vaikuttaa myös kaupunkikuntien
15407: tulojen lisääntymiseen. Ja niin kutsuttujen veronmaksa-
15408: jain tulee myös huomioon ottaa että maassamme tosiasial-
15409: lisesti melkein jokainen kunnan jäsen, ainakin maaseu-
15410: dulla, maksaa kunnalle veroa, nimittäin vaivaismaksuja,
15411: joita jokaisen henkirahoja maksavan kunnan jäsenen tulee
15412: suorittaa, jos vaivaishoitoa varten yleensä verotus on kun-
15413: nassa tarpeen. Lopuksi puolustetaa.l'l. veron maksun mää-
15414: räämistä kunnallisen - niinkuin vaitiollisenkin - äänioi-
15415:  keuden ehdoksi silläkin väitteellä, että veronmaksaminen
15416: muka erottaa pois ,kunnolliset" kansalaiset , vähemmin
15417:  kunnollisista" eli toisin sanoen, että veronmaksu on mitta-
15418: puu, jolla ,täysimittaiset" kunnan jäsenet erotetaan ,ala-
15419:  mittaisista." Ne ovat , täysimittaisia", jotka jaksavat suo-
15420:  rittaa veroa, ja ne taas ,alamittaisia", jotka siihen eivät
15421:  kykene. Ja ainoastaan noille ,täysimittaisuuden" leimalla
15422:  varustetuille on annettava äänioikeus. Suomen kansa on
15423:  tällaisesta katsantokannasta antanut tuomionsa mikäli se
15424: 8                   V, t. -   Kunnallishallint.
15425: 
15426: koskee valtiollista äänioikeutta. Mutta kun kerran val-
15427: tiollisissa vaaleissa on voimassa yleinen ja yhtäläinen ääni-
15428: oikeus, on se vielä suuremmalla syyllä sovellettava myös-
15429: kin kunnallisen elämän alalle. Niin on asia käsitetty
15430: muualla maailmassa, eikä muunlaista käsitystä meilläkään
15431: millään voimalla voida kauemmin yllä pitää. Että veron
15432: maksamisen tekeminen äänioikeuden ehdoksi ei ole peri-
15433: aatteellisesti eikä käytännöllisestikään oikea, havaitaan
15434: myös kun ajatellaan muutamia esimerkkejä. Henkilö, joka
15435: useat vuosikymmenet, jolloin hän on ollut työvoimissa, on
15436: jaksanut suorittaa veronsa, on myös vuosikymmenien ku-
15437: luessa saanut käyttää äänioikeutta; mutta jos hän tapa-
15438: turmaisesti menettää työkykynsä tai kun hän tulee van-
15439: haksi eikä jaksa maksaa verojansa, niin hän kadottaa tuon
15440: oikeutensa, vaikka hänen vanhempana ja kokeneempana
15441: pitäisi osata tätä oikeuttaan yhä hyödyllisemmin käyttää.
15442: Ja jos meilläkin verotusasioissa asetutaan nykyaikaiselle
15443: kannalle, niin ovat vähävaraisemmat vapautettavat veron
15444: suorittamisesta. Niinpä tulee esim. kättensä työstä elävän
15445: suuren perheen isän saada nauttia verovapautta jotenkin
15446: laajalti. Mutta jos veron muksu on äänioikeuden ehto,
15447: niin karlottaisi tällainen kunnioitettava kunnan jäsen ja
15448: tietysti myös hänen vaimonsa äänioikeutensa, vaikka juuri
15449: tällaisten henkilöiden pitäisi etupäässä saada käyttää ääni-
15450: oikeutta niin valtiossa kuin kunnassa.
15451:        Kaikki syyt tukevat siis vaatimusta, että yleinen ja
15452: yhtäläinen äänioikeus on saatettava voimaan myöskin kun-
15453: nallisen elämän alalla.
15454:        Tähän asti ovat kunnalliset vaalit olleet niin kutsut-
15455: tuja enemmistö-vaaleja. Mutta kun valtiollisissa vaaleissa
15456: on meillä annettu etusija n. k. suhteelliselle vaalitavalla,
15457: on luonnollisesti herännyt kysymys tämän vaalitavan so-
15458: veltamisesta myöskin kunnallisiin vaaleihin. Suhteellisen
15459: vaalitavan käytäntöön ottamista kunnassa puolustaa samat
15460: syyt kuin valtiossakin. Sen kautta saisi kukin merkittä-
15461: vämpi ryhmä edustajansa kunnalliseen hallintoon, jotenka
15462: asiat koko kunnan eduksi tulisivat monipuolisemmin poh-
15463:                      V, t. -   Wiljomaa, y. m.             9
15464: 
15465: dituiksi, kun kukin eri puolue suuremmalla harrastuksena
15466: ja aivan läheltä tulisi seuraamaan kunnallisten asiain
15467: hoitoa.
15468:       Nykyjään käyttää kunnan päätäutövaltaa suurem-
15469: missa kaupungeissa kunnan valtuusto, jota paitsi se maa-
15470: laiskunnissakin on viimeisen asetuksen mukaan sallittu.
15471: Emme epäile lausua ajatuksenamme, että kunnan päätäu-
15472: tövalta kaikissa asioissa olisi niin maalla kuin kaupun-
15473: geissa laskettava kunnan valtuuston käsiin. Asioitten
15474: hoito joutuisi sen kautta kunkin kunnan eri ryhmien ete-
15475: vimpien jäsenten käsiin. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeu-
15476: den aikana näyttää valtuuston asettaminen olevan aivan
15477: välttämätönkin siitä syystä, että äänestäjien luku useim-
15478: missa kunnissa nousisi niin suureksi, että asioiden kun-
15479: nollinen käsittely yleisissä kuntakokouksissa tulisi melkein
15480: mahdottomaksi. Valtuuston kautta saataisiin myös vaali-
15481: kiihotus rajotetuksi ainoastaan valtuuston vaalitilaisuuksiin
15482: sen sijaan että se ilman valtuustoa kestäisi koko vuoden.
15483: 
15484: 
15485: 
15486: 
15487:        Ylempänä esitettyjen yleisempien näkökohtien lisäksi,
15488: lienee paikallaan vielä erikseen kosketella joitakuita niistä
15489: muutoksista, joita ai'omme ehdottaa voimassa oleviin kun-
15490: nallisiin lakeihin, samoinkuin ai'ottua lakia kuntien suh-
15491: teellisia vaaleja varten.
15492:        V eron maksajilla on täysi oikeus vaatia sellaisia ta-
15493: keita, että uudistus, jos se toimeenpannaan, ei kohtuutto-
15494: masti tule heitä rasittamaan eli toisin sanoen että kunnal-
15495: listen asiain hoito järjestetään siten, että kunnan jäsenten
15496: liiallinen verottaminen estetään. On tosin mahdollista,
15497: että kokemus on osottava tällaisia takeita tarkoittavat
15498: säädökset tarpeettomiksi. Mutta toistaiseksi ei kuitenkaan
15499: voi tätä näkökohtaa jättää huomioon ottamatta. Tässä
15500: tarkoituksessa on ehdotettu laissa määrättäväksi ylin raja,
15501: laskettuna prosenteissa kunnan jäsenten verotuksen alai-
15502: 10                 V, t. -   Kunnallishallint.
15503: 
15504: sesta tulosta, mihin asti kunnan valtu ustolla on oikeus
15505: verottaa kunnan jäseniä. Sen yli tarvittava taksoitus sa-
15506: moin kuin suurempi ja pitempiaikaisten lainojen otto on
15507: tehty lisävaltuusmiesten 3 / 4 enemmistön päätöksestä riip-
15508: puvaksi ja on samalla ehdotettu, että ainoastaan kunnal-
15509: lista tuloveroa maksavat saisivat oikeuden ottaa osaa li-
15510: sävaltuusmiesten vaaliin.
15511:        Että kunnan jäsenet saisivat suoranaisesti ja tehok-
15512: kaammin valvoa kunnan varain hoitoa on ehdotettu, että
15513: kunnan tilintarkastajaiu vaali on toimitettava yleisillä vaa-
15514: leilla, jonka ohessa kunnan jäsenille, jos heitä siinä tar-
15515: koituksessa useampia liittyy yhteen, ja myöskin valtuus-
15516: ton vähemmistölle on ehdotettu oikeus vaatia, että tilit
15517: alistetaan puolueettoman (esim. kuvernöörin) määrättävän
15518: asianymmärtävän tilintarkastajan tarkastettavaksi ennen-
15519: kun vastuuvapaus tilintekijöille myönnetään.
15520:        Mielivallan poistamiseksi on katsottu olevan syytä
15521: ehdottaa että se liikuntoala, joka nykyisessä lainsäädän-
15522:  nössä on myönnetty kunta- ja raastuvankokouksille ve-
15523: roäyrin perusteena olevan tulomäärän suuruutta määrätessä,
15524: poistetaan. Ja kun on oikeuden ja kohtuuden vaatimus-
15525: ten mukaista, että meilläkin pyritään siihen, että ne tulot,
15526: jotka kuuluvat välttämättömimpiin elämän tarpeisiin, ovat
15527: veroista vapaat, on ehdotettu muutoksia niihin säännök-
15528: siin, jotka koskevat alempaa veroäyriä seuraavaa maksu-
15529: velvollisuutta.
15530:        Kunnallislautakunnan jäsenet ovat ehdotetut valit-
15531: taviksi vuosittain, koska muussa tapauksessa valittavien
15532: luku olisi niin vähäinen, ettei heidän vaalissaan suhteel-
15533: lista vaalitapaa voitaisi käyttää. Käytännössä tulisivat
15534: olot arvatenkin olemaan sellaiset, että entiset kokflneet
15535: lautakunnan jäsenet useimmissa tapauksissa valittaisiin
15536: uudelleen.
15537:        Maalla ei ole katsottu vielä voitavan suhteellisen
15538: vaalitavan noudattamista säätää pakolliseksi. Syynä tä-
15539: hän on se, että syrjäisissä kunnissa, joissa kunnallinen
15540: elämä on vähemmin kehittynyt, saattaisi tuon vaalitavan
15541:                     V,,, -   Wiljomaa, y. m.               11
15542: 
15543: vaikeudet tuottaa ainakin aluksi sekaannusta. Lainsää-
15544: täjän on kuitenkin asetuttava kannalle, joka edistää mi-
15545: käli mahdollista suhteellisen vaalitavan käytäntöön otta-
15546: mista koko maassa. Suhteellisen vaalitavan tuottamia etuja
15547: voidaan kuitenkin osaksi saavuttaa, jos kunta enemmistö-
15548: vaaleja varten jaetaan piireihin.
15549:        Kaupungeissa vaatinee porvariston etuoikeuksien kos-
15550: kemattomina pitäminen, että myöskin taksoitus- ja tar-
15551: kastuslautakuntien jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla.
15552:        Oheen liitetty vaalilaki sisältää lähempiä määräyksiä
15553: siitä, miten kunnan valtuusmiesten vaali olisi suoritettava,
15554: kun suhteellista vaalitapaa noudatetaan, sekä lyhyeitä oh-
15555: jeita saman vaalitavan sovelluttamisesta muihin kunnalli-
15556: siin vaaleihin.
15557:        Tämä vaalilaki liittyy niin lähelle kuin mahdollista
15558: valtiollisia vaaleja varten voimassa olevaan heinäkuun 20
15559: päivänä 1906 annettuun vaalilakiin, varsinkin mitä tulee
15560: niihin toimituksiin, joita valitsijan itse tulee suorittaa.
15561: Koska yhteen vaalipiiriin ei tule kuulumaan muuta kuin
15562: yksi kunta, eikä näin ollen äänestäjien luku ylipäätään
15563: kasva vallan suureksi, on mahdollista saada vaalimenette-
15564: lyä muutamissa kohden yksinkertaisemmaksi kuin edellä
15565: mainittu valtiollisissa vaaleissa noudatettava, ja on näissä
15566: kohdissa otettu huomioon koossa olevan Kansaneduskun-
15567: nan valitsijamiehiä ja suurta valiokuntaa valitessa käytet-
15568: tyä vaalitapaa. Jos vaalitapa täten järjestetään, saavute-
15569: taan se suuriarvoinen tulos, ettei Valitsijan tarvitse yhtä
15570: vaalia varten tottua yhteen, toista vaalia varten toiseen
15571: vaalimenettelyyn, mikä helpolla voisi vaaleissa aikaansaada
15572: hämmennystä.
15573:        Mainittakoon seuraavassa lyhyesti muutamia lain tär-
15574: keimpiä kohtia, varsinkin sellaiset, jotka eroavat valtiolli-
15575: sen vaalilain määräyksistä.
15576:        Useimmissa maalaiskunnissa riittänee yksi päivä hy-
15577: vin vaalin toimittamiseen, mutta koska tuo aika suurim-
15578: missa kunnissa ja etenkin suuremmissa kaupungeissa olisi
15579: liian lyhyt, on jätetty kunnan valtuusmiesten valtaan asian-
15580: 12                  V, 1, -   Kunnallishallint.
15581: 
15582: haarojen mukaan määrätä vaalia varten yksi tai kaksi toi-
15583: mituspäivää. Alotettava on vaali joulukuun toisena tors-
15584: taina, joten se, joskin toimitus kestää kaksi päivää, lop-
15585: puu perjantai-iltana ja keskuslautakunta lauantaipäivän
15586: kuluessa saa vastaanottaa ainakin useimpien äänestysaluei-
15587: den liput ja voi alottaa vaalituloksen laskemisen.
15588:       Vaalia toimittamaan asetettava keskuslautakunta laa-
15589: tii syyskuun kuluessa kutakin kunnan äänestysaluetta var-
15590: ten eri vaaliluettelon sen vuoden henkikirjojen mukaan.
15591: Tämä luettelo on lokakuun l:stä sen 15:een päivään pan-
15592: tava kuntalaisten tarkastettavaksi, ja on jokaisella, joka
15593: arvelee siihen syytä huomanneensa, oikeus viimeistään lo-
15594: kakuun 20 päivänä esittää oikaisuvaatimuksensa keskus-
15595: lautakunnan puheenjohtajalle. Jos vaaditaan, että vaali-
15596: luetteloon otetun henkilön nimi on poistettava, on hänelle
15597: annettava siitä tieto sekä tilaisuus siihen vastata ennen-
15598: kuin keskuslautakunta marras:kuun 5 päivänä tekee asiasta
15599: päätöksensä. Keskuslautakunnan päätökseen voidaan ha-
15600: kea muutosta kunnan valtuustolta, joka sitten asian lopul-
15601: lisesti ratkaisee. Koska vaaliluettelon tarkastus pysyy täy-
15602: dellisesti oman kunnan viranomaisten piirissä, ei sen lo-
15603: pulliseen ratkaisemiseen saakka tarvitse varata kovin pit-
15604: kää aikaa. Jos valtuusmiesten asiassa tekemät päätökset
15605: olisivat ilmeisesti lainvastaisia, voidaan he tietysti siitä
15606: saattaa laillista tietä syytteenalaiseksi, vaikkakin heidän
15607: vahvistamansa vaaliluettelo joutuu vaalissa käytettäväksi.
15608:        Koska erityisen vaaliluettelon laatiminen tilintarkas-
15609: tajien, taksoitus- ja tarkastuslautakuntien sekä lisättyjen
15610: valtuusmiesten vaalia varten, milloin sellainen käy tarpeel-
15611: liseksi, tuottaisi erityistä vaivaa ja huolta, on yksinkertai-
15612: suuden vuoksi ehdotettu, että vaaliluettel~on merkittäisiin
15613: ketkä ovat oikeutetut ottamaan osaa edellä mainittuihin
15614: vaaleihin. Näin ollen ovat ne, jotka ottavat osaa lisätty-
15615: jen valtuusmiesten vaaliin jo edellisenä vuonna täyttäneet
15616: ainakin 22 vuotta.
15617:        Valitsijayhdistysten perustamista koskevat määräyk-
15618: set ovat likimmiten samat kuin valtiollista vaalia koske-
15619:                     V, 1, -   Wiljomaa, y. m.               13
15620: 
15621: vassa vaalilaissa. Erotuksena mainittakoon, etteivät eri yh-
15622: distykset saata keskenään muodostaa mitään vaaliliittoa,
15623: vaan että sen asemesta kullakin yhdistyksellä on oikeus
15624: oman mielensä mukaan määrätä asettamiensa ehdokkaiden
15625: luku, ainoastaan sillä rajoituksella ettei tämä saa olla suu-
15626: rempi kuin kaksi vertaa kaikkien valittavien luku. Jotta
15627: ei tämänkaltaisia yhdistyksiä vallan kevytmielisesti muo-
15628: dostettaisi, on lakiehdotukseen otettu se määräys, että nii-
15629: den henkilöiden luku, jotka allekirjoittavat yhdistyksen
15630: perustamisasiakirjan, on oleva vähintäin neljä vertaa niin
15631: suuri kuin siinä mainittujen ehdokkaiden luku.
15632:       Yhteisten ehdokkaiden asettaminen on ehdotettu mah-
15633: dolliseksi, jos kohta tämä vaalituloksen laskemisessa tuot-
15634: taakin keskuslautakunnalle jonkun verran lisättyä vaivaa.
15635: Toiselta puolen on myöskin katsottu välttämättömäksi, että
15636: valitsijayhdistys voi ehdokkaittensa joukosta pyyhkiä sel-
15637: laisen henkilön, jonka joku toinenkin yhdistys ehdokkaak-
15638: seen mainitsee.
15639:       Kun flhdokaslistoihin ehkä tehtävät muutokset. ja kor-
15640: jaukset ovat niin ajoissa toimitettavat, että keskuslauta-
15641: kunta saattaa kolmantenakolmatta päivänä ennen vaalipäi-
15642: vää vahvistaa äänilipun lopullisen muodon, pitäisi jäädä
15643: riittävä aika sen painattamiseen, joskin kunnan postikulku
15644: lähimpään kaupunkiin tahi kirjapainopaikkaan olisikin ver-
15645: rattain hidas. Muutamissa etäisissä Oulun läänin kunnissa
15646: saattaa ehkä sittenkin vaikeuksia syntyä, jos nämäkin ot-
15647: tavat suhteellista vaalitapaa käyttääkseen, mutta voivat ne
15648: siinä tapauksessa muulla sopivalla tavalla monistaa vaali-
15649: lippunsa.
15650:        On arveltu parhaimmaksi, ettei valitsijayhdistys saisi
15651: ehdokaslistaansa merkitä mitään tunnussanaa eikä mitään
15652: yleispyrintöä esittävää lausetta, vaan olisivat vaalilippuun
15653: otetut ehdokaslistat ainoastaan järjestysnumerolla varustet-
15654: tavat.
15655:        Vaalilippu eroaa valtiollisissa vaaleissa käytettävästä
15656: siinä kohden, ettei siihen ole jätetty mitään tyhjää paik-
15657: kaa, mihin valitsija saisi kokonaan vapaasti kirjoittaa eh-
15658: 14                 V, 1. -   Kunnallishallint.
15659: 
15660: dokkaansa. Tätä oikeutta hänellä, näet, ei ole, vaan täy-
15661: tyy hänen antaa äänensä jonkun muodostetun yhdistyksen
15662: ehdokaslistan puolesta, jolloin häu kuitenkin on oikeutettu
15663: sekä pyyhkimään siitä pois nimiä, että muuttamaan ehdok-
15664: kaiden järjestystä, uusia nimiä kuitenkaan siihen lisää-
15665: mättä.
15666:        Turhien vaikeuksien välttämiseksi on ehdotettu, että
15667: äänestäjän, joka tahtoo muuttaa ehdokaslistaan otettavien
15668: ehdokkaiden järjestyksen, ei tarvitse asettaa numeroita
15669: kaikkien eteen. Hän asettakoon ainoastaan ehdokkaan ni-
15670: men eteen sen numeron, joka osottaa monenneksiko hän
15671: tahtoo sen nimen luettavaksi. Silloin ovat kaikki muut
15672: ehdokaslistan nimet luettavat siinä järjestyksessä, kuin va-
15673: litsija-yhdistys on ne alkuaan asettanut.
15674:        Kun vaalin tulos on laskettava, jaetaan täytettävät
15675: varsinaisten valtuusmiesten paikat eri valitsija-yhdistysten
15676: kesken d'Hondtin säännön mukaan, ja annetaan 33 §:ssä
15677: laskemistavasta lähempiä määräyksiä. Jos silloin kahdelle
15678: tahi useammalle valitsija-yhdistykselle sattuu sama osa-
15679: määrä, eivätkä nämä kaikki enää voi oikeuttaa edustaja-
15680: paikkaan, ei ole mikään muu keino kuin arpominen mah-
15681: dollinen jälellä olevien paikkojen sijoittamisessa yhtä hy-
15682: vän oikeuden omistavien kesken.
15683:        Kaupungin ja kuntien valtuusmiehille ei ole tähän
15684: saakka valittu varajäseniä, vaan kun joku valtuusmiehistä
15685: syystä tai toisesta on toimestaan luopunut, on täydennys-
15686: vaali toimitettu. Kun suhteellista vaalitapaa noudatetaan,
15687: käy tämä kuitenkin mahdottomaksi, jonka vuoksi on va-
15688: littava varamiehiä varsinaisten valtuusmiesten vaalin yh-
15689: teydessä. On arveltu, että kolmasosa miltei aina olisi riit-
15690: tävä luku kolmea vuotta varten. On myöskin luonnollista,
15691: että suhteellisuuden ylläpitämiseksi kunkin poistuvan jäse-
15692: nen paikalle astuu saman valitsijayhdistyksen asettama va-
15693: ramies. Tätä tarkoitusta silmällä pitäen on laadittu 33 §:n
15694: 5 momentti ja 43 §.
15695:        Siitä, miten on määrättävä ketkä kunkin valitsijayh-
15696: distyksen asettamista ehdokkaista tulevat valituiksi vaki-
15697:                     V, 1. -   Wiljomaa, y. m.               15
15698: 
15699: naisiksi, ketkä varavaltuusmiehiksi, sisältää 34 § tarkempia
15700: määräyksiä. Olisi kyllä muutamassa kohden edullisempi,
15701: jos ensin nimeltään luettaisiin yhdistyksen asettamista eh-
15702: dokkaista ainoastaan niin monta, kuin yhdistys saa valita
15703: varsinaisia valtuusmiehiä ja sitten vasta myöhemmin jat-
15704: kettaisiin nimien lukemista varamiesten vaalia varten.
15705: Mutta koska sillä saavutettavat edut tuskin vastannevat
15706: sen takia pitkitettyä työtä, on ehdotettu, että yksinkertai-
15707: suuden vuoksi yhdellä kertaa otettaisiin kustakin vaalili-
15708: pusta huomioon niin monta nimeä, kuin yhdistys saa yh-
15709: teensä asettaa sekä vakinaisia että varavaltuusmiehiä.
15710:       Jos valitsijain toivomukset jäsenten järjestykseen
15711: nähden olisivat täydellisesti ilmi saatavat vaalissa, olisi
15712: nimiä vaalilipusta luettaesaa kullekin ehdokkaalle annet-
15713: tava ääniluku, joka on sama osa yhdestä kokonaisesta,
15714: kuin mikä on hänen oma järjestysnumeronsa, siis esim.
15715: seitsemännalle nimelle 1/ 7 ääni j. n. e. Laskujen helpotta-
15716: miseksi on kuitenkin ehdotettu, että tässä, samoin kuin
15717: Kansaneduskunnan valitsijain vaalissa, tätä säännönmu-
15718: kaista menettelyä jatkettaisiin ainoastaan kuudenteen ni-
15719: meen saakka, ja että kaikki seuraavat, järjestyksestä huo-
15720: limatta, saisivat 1/ 6 ääntä.
15721:       Jos kahdella valitsijayhdistyksellä on yhteinen ehdo-
15722: kas, saattaa häneen nähden sattua kolme eri tapausta.
15723: Joko hän on tullut valituksi yhden yhdistyksen puolesta
15724: tahi kahden puolesta, taikka hän, vaikka onkin saanut
15725: ääniä molemmilta yhdistyksiltä, ei kuitenkaan ole tullut
15726: valituksi kumpasenkaan puolesta. Ensimäinen tapaus ei
15727: kaipaa mitään lisä-selvitystä. Ellei ehdokas ole jommassa-
15728: kummassa yhdistyksessä saanut niin monta ääntä, että hän
15729: olisi tullut valituksi, tuntuu luonnolliselta että, koska sit-
15730: tenkin huomattava luku valitsijoita toivoo hänen tulevan
15731: valituksi, hän saisi lukea hyväkseen molemmissa yhdistyk-
15732: sissä saamansa äänimäärän ja käyttää tätä äänilukua eh-
15733: dokasten järjestystä määrättäessä siinä yhdistyksessä, jossa
15734: hänen äänimääränsä on suurempi. Täten voi tosin toinen
15735: ääniryhmä äänillään siirtää viivan alapuolelle ehdokkaan,
15736: 16                  V, 1. -   Kunnallishallint.
15737: 
15738: jonka toinen ääniryhmä yksinään olisi viimeisenä miehe-
15739: nään valinnut, mutta mitään mainittavaa vääryyttä tässä
15740: tuskin saattaa sanoa tapahtuvan, koska huomattavakin osa
15741: viimeksi mainitun ryhmän omista valitsijoista sittenkin on
15742: äänillään kannattanut tuota ehdokasta, joka toisten anta-
15743: mien äänien avulla tulee heidän valitsemakseen.
15744:        Jos ehdokas on valittu kahden yhdistyksen puolesta,
15745: on sille yhdistykselle, jolla on parempi oikeus yhden lisä-
15746: ehdokkaan saamiseen, yksi viivan alapuolella oleva ehdo-
15747: kas korotettava valituksi yhteisen ehdokkaan asemesta ja
15748:  yhteinen ehdokas jää valituksi sen yhdistyksen puolesta,
15749: jolla on huonompi oikeus lisäehdokkaan saamiseen. Näitä
15750:  periaatteita on noudatettu 35 ja 36 §:n laatimisessa.
15751:         Jos useammalla yhdistyksellä on yhteisiä ehdokkaita
15752:  tahi kahdella yhdistyksellä useampia yhteisiä, saattaa tulos
15753:  jonkun verran riippua siitä, missä järjestyksessä edellä esi-
15754:  tetyt siirrot toimitetaan, jonka vuoksi 36 §:ssä annetaan
15755:  lähempiä määräyksiä tässä noudatettavasta järjestyksestä.
15756:         Kunnan tilintarkastajien vaali voidaan paraiten toi-
15757:  mittaa valtuuston vaalin yhteydessä, siten että tilintarkas-
15758:  tajien vaalia varten on laadittu toinen vaalilippu ja kukin
15759:  valitsija saa vaalitilaisuudessa vaalilautakunnalta yhden
15760:  vaalilipun kumpaistakin vaalia varten. Molemmat vaali-
15761:  liput voidaan sitten vaikeudetta leimattuina laskea samaan
15762:  vaaliuurnaan.
15763:         Kun toimitetaan lisättyjen valtuusmiesten vaali, on
15764:   vaaliluettelona käytettävä jo lainvoiman saanut typistetty
15765:   luettelo, joten sen uudistettu tarkistus ei tule kysymyk-
15766:   seen. Toiselta puolen ovat muut valtuusmiesten vaalia
15767:   koskevat määräykset tarkoin noudatettavat, kuitenkin siten,
15768:   että 13 §:n l:ssä ja 2:ssa momentissa mainitut päivämäärät
15769:   ovat asian mukaan sovitettavat ja että varamiehiä ei valita.
15770:         Jos valtuusmiesten keskuudessa toimitetaan suhteel-
15771:   lisia vaaleja, jäävät tietysti kaikki aikamääräykset käyttä-
15772:   mättä ja voidaan jollakin yksinkertaisella tavalla monistaa
15773:   vaalilippu eikä ehdokaslistojen yhdistäminen yhdeksi vaali-
15774:   lipuksikaan ole välttämätön.
15775:                      V, t. -   Wiljomaa, y. m.           17
15776: 
15777:        Kun maalaiskunnassa ensi kerta valitaan valtuusto,
15778: ovat lakiehdotuksen mukaan valtuusmiehille kuuluvat vaali-
15779: toimet jätettävät kunnallislautakunnan asiaksi. Tarvitaan
15780: myöskin muita välittäviä määräyksiä valittavien luvusta ja
15781: siitä järjestyksestä, missä ne ensimäisenä ja toisena vuonna
15782:  toimestaan eroavat. Nämä määräykset tavataan 47 §:ssä.
15783: Siinä olevain määräysten selventämiseksi mainittakoon seu-
15784: raavat luvut: On kolme puoluetta A, B ja C, joista A on
15785: täyttänyt valtuuston ensi vaalissa 10 paikkaa, B 7 paik-
15786: kaa ja C 4 paikkaa. Silloin kukin näistä luvuista jaetaan
15787: kolmeen lähes yhtä suureen osaan täten
15788: 
15789:            A:n paikat; B:n paikat; C:n paikat.
15790:            3 paikkaa 2 paikkaa      1 paikka
15791:            3           2             1
15792:            4    "      3    "       2    "
15793:                  "                "              "
15794:      Koska kunakin vuonna 7 jäsentä eroaa, voidaan ne
15795: ottaa esim. seuraavalla tavalla
15796:                          1 vuonna. 2 vuonna.
15797:            A:n paikkoja: 3 paikkaa; 4 paikkaa.
15798:            B:n paikkoja: 2    ,     2    ,
15799:            C:n paikkoja: 2    ,     1    ,
15800:      Kun täten kunkin puolueen eroavien jäsenten luku
15801: on selville saatu, määrätään henkilöt parhaiten heidän saa-
15802: miensa äänimäärien mukaan siten että kunkin valitsijayh-
15803: distyksen valitsemista ensin eroavat ne, joiden äänimäärä
15804: on pwmn.
15805: 
15806: 
15807: 
15808: 
15809:       Sen nojalla, mitä tässä on esitetty, ehdotamme kun-
15810: nioittavimmin eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyk-
15811: sessä käsiteltäviksi ja hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
15812: tukset:
15813:                                                      2
15814: 18                  V, 1. -    Kunnallishallint.
15815: 
15816:       A.   Muutoksia asetukseen maalaiskuntain kun-
15817:                      nallishallinnosta.
15818: 
15819:      Kumoamalla Maalaiskuntain Kunnallishallinnosta 15
15820: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen II ja III luku,
15821: säädetään, että mainitut luvut otsakirjoituksineen kuin
15822: myös asetuksen 4, 65, 66, 67, 78, 80, 83, 84, 88, 94 ja 95
15823: §§ muutettuina ovat näin kuuluvat:
15824:                                 4 §.
15825: 
15826:      Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitsemainsa
15827: kunnanvaltuusmiesten kautta.
15828:      Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
15829: muiden sitä Yarten valittujen lautakuntain, hallituskuntain
15830: tai henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa
15831: tahi muualla tarkemmin säädetään.
15832: 
15833:                               II Luku.
15834:                Kunnan valtuusmiehistä.
15835: 
15836:                                 6 §.
15837: 
15838:       Kunnan valtuusmiesten on keskusteltava ja päätet-
15839: tävä seuraavista asioista, nimittäin:
15840:       1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyksen
15841: edistämisestä ;
15842:       2) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei-
15843: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat-
15844: sotaan tarpeelliseksi;
15845:       3) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta;
15846:       4) vaivaishoidosta;
15847:       5) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
15848:       6) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoi-
15849: tuksia varten aiottujen rahastojen perustamisesta ja hal-
15850: linnosta;
15851:       7) yleisten, varranttia antamaan oikeutettujen talle-
15852: tusmakasiinien perustamisesta;
15853:                    V, t. -   Wiljomaa, y. m.               23
15854: 
15855:       8) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
15856: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta-
15857: vista toimenpiteistä;
15858:       9) tulipalon ja kulovalkean estämisestä ja ehkäise-
15859: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
15860:       10) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
15861: taksoittamalla tahi lainan ottamisella sekä kunnan kassojen
15862: ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta;
15863:       11) yhteiseen kunnanvaltuusmiesten kokoukseen lä-
15864: hetettävien edusmiesten, sekä kunnallislautakunnan esimie-
15865: hen, varaesimiehen, jäsenten ja varajäsenten vaalista;
15866:       12) vaali-, taksoitus- ja tarkastuslautakuntien sekä
15867: sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja henkilöiden valit-
15868: semisesta, joita kunnallislautakunnan lisäksi ehkä kat-
15869: sotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hallintoa varten; sekä
15870:        13) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan
15871: yhteiseen toimialaan.
15872:       Kunnan valtuusmiehillä ei ole valtaa veroittaa maksu-
15873: velvollisia enemmän kuin 4 OJo heidän veroituksenalaisista
15874: tuloistaan viimeisen taksoituksen mukaan eikä ottamaan
15875: kunnalle lainaa pitemmälle ajalle kuin tilivuoden kuluessa
15876: maksettavaksi, älköönkä näin otettujen lainojen määrä olko
15877: suurempi kuin puoli sinä vuonna kannetusta tai kannet-
15878: tavasta tuloverosta tai yhdessä viimemainitun kanssa mis-
15879: sään tapauksessa nousko yli 4 °/0 kaikkien kunnassa tulo-
15880: veronalaisten tulojen koko määrästä.
15881:       Kirkonkokouksessa käsiteltävistä asioista on erittäin
15882: säädetty.
15883:        Kysymys, joka koskee:
15884:        1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
15885: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
15886: muun laillisen saannin kautta on tullut kunnan omaksi~
15887: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
15888: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
15889: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuuden
15890:  ostamista; 3) uutta yritystä joka voipi tuntuvasti vaikut-
15891: taa kunnalliseen verotukseen; 4) varojen hankkimista kun-
15892: 20                  V, 1. -   Kunnallishallint.
15893: 
15894: nan yhteisiin tarpeisiin taksoittamalla tahi lainaamalJa yli
15895: sen määrän, mitä tässä §:ssä ylempänä on säädetty; 5)
15896: suhteellisen vaalitavan ottamista noudatettavakai semmoi-
15897: sessa kunnassa, jossa 10 §:n 1 momentin mukaan on pää-
15898: tetty toistaiseksi käyttää enemmistö-vaalitapaa,
15899:       on lisättyjen valtuusmiesten ratkaistava.
15900: 
15901:                                7 §.
15902:      Kunnan valtuusmiesten tulee sitä paitsi neuvotella ja
15903: antaa lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi
15904: muut viranomaiset lähettävät valtuusmiehille lausunnon
15905: saamista varten.
15906:                                8 §.
15907:       Jos kunnan! valtuusmiehet päättävät hyväksyä sään-
15908: töJä siveellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
15909: tahi terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon heillä
15910: myös oikeus niiden1 sääntöjen rikkomisesta määrätä sopi-
15911: via uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa
15912: suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei
15913: kuvernööri sitä noudatettavakai vah vi~ta. Jos valtuus-
15914: miehet katsovat sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hil-
15915: litsemään jotakin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta,
15916: pyydettäköön kihlakunnanoikeutta sitä uhkasakkoa korot-
15917: tamaan.
15918:                                9 §.
15919:      Kunnan valtuusmiesten luku on suhtautuva kunnan
15920: väkilukuun niin että kunnassa, jossa on: 2,000 asukasta
15921: tahi vähemmän, on valtuusmiehiä valittava 15 ja kun-
15922: nassa, jossa on
15923:   enemmän kuin 2,000 vaan ei yli 4,000 18
15924:                    4,000             8,000 24
15925:       "      "      8,000 " " " 12,000 30
15926:       "           12,000 " " "             36
15927:       "      "
15928:      Varamiehiä on valittava, jos kunnassa noudatetaan
15929: suhteellista vaalitapaa, vähintäin kolmas osa ja muussa
15930: tapauksessa yhtä monta kuin vakinaisia valtuusmiehiä.
15931:                      V, 1. -   Wiljomaa, y. m.                21
15932: 
15933:       Lisävaltuusmiehiä tulee olla sama määrä kuin vaki-
15934: naisiakin valtuusmiehiä. Lisävaltuusmiehille ei valita vara-
15935: miehiä~
15936:                                10 §.
15937:        Kunnan valtuusmiehet valitaan välittömillä ja suh-
15938: teellisilla vaaleilla, ellei kunta, ennenkuin tämä laki astuu
15939: voimaan, ole kuntakokouksessa päättänyt, että enemmistö-
15940: vaaleja on toistaiseksi käytettävä.
15941:        Suhteellisesta vaalitavasta on voimassa, mitä erityi-
15942: sellä lailla siinä suhteessa on säädetty.
15943:        Enemmistövaaleja varten on kunta jaettava yhtä mo-
15944: neen vaalipiiriin kuin on valittava valtuusmiehiä. J okai-
15945: sesta vaalipiiristä valitaan yksi valtuusmies ja hänelle
15946: varajäsen.
15947:        Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni-
15948: oikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö.
15949:                             11 §.
15950:       Oikeutettu valitsemaan kunnan valtuusmiehiä ja tilin-
15951: tarkastajia on jokainen kunnan jäsen, sekä mies että nai-
15952: nen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt 21 vuotta. Oi-
15953: keutettu valitse-maan lisävaltuusmiehiä on jokainen siinä
15954: kunnassa kunnallista tuloveroa maksava vaalioikeutettu
15955: sekä hänen kanssaan yhteisessä taloudessa asuva avio-
15956: puoliso tai muu 21 vuotta täyttänyt yhteisen pesän osakas.
15957:       Vaalioikeutta vailla on kuitenkin :
15958:       1) se, joka on holhouksen alaisena';
15959:       2) se, joka muun syyn kuin kunnan viranomaisen
15960: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
15961: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden lä-
15962: hinnä edellisen vuoden kunnallisverot ;
15963:       3) se, joka on luovuttanut omaisuutensa velkojainsa
15964: tyydyttämiseksi, kunnes hän: on pesäntilansa vaiallaan
15965: vahvistanut;
15966:       4) se, joka laillisen tuomion nojalla on katsottava
15967: olevan hyvää mainetta vailla taikka. on: kelvoton maan
15968: palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan;
15969: 22                  V, t. -   Kunnallishallint.
15970: 
15971:      5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
15972: valtuusmiehen vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
15973: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin ~dessä
15974: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali-
15975: vapautta, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun siitä
15976: lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
15977: 
15978:                               12 §.
15979:      Vaalikelpoinen kunnan valtuusmieheksi on jokainen
15980: vaalioikeutettu kunnassaan.
15981: 
15982:                               13 §.
15983: 
15984:       Kunnan valtuusmiehet valitaan kolmeksi vuodeksi.
15985: Kuitenkin eroaa heistä, jos kunnassa noudatetaan suhteel-
15986: lista vaalitapaa, siitä erikseen säädetyssä laissa määrätyssä
15987: järjestyksessä ja muussa tapauksessa arvan kautta yhden
15988: vuoden kuluttua siitä kun ensiksivalitut toimeensa ryhtyi-
15989: vät kolmasosa ja vieläkin yhden vuoden kuluttua puolet jä-
15990: lellä olevista, ja on eroavain sijaan uudet valtuusmiehet va-
15991: littava kolmeksi seuraavaksi vuodeksi.
15992:       Jos valtuusmies kuolee, muuttaa pois tahi muun lail-
15993: lisen syyn takia eroaa ennen toimi-aikansa loppumista.
15994: astuu varamies hänen sijaansa, jos kunnassa noudatetaan
15995: suhteellista vaalitapaa, kuten vaalilaissa kunnallisia vaa-
15996: leja varten on säädetty, ja muussa tapauksessa samasta
15997: vaalipiiristä valittu varamies; ja on varamies toimessa sen
15998: ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
15999:        Lisävaltuusmiehet valitaan erikseen ilmoitettua asiaa
16000: käsittelemään ja päättämään.
16001: 
16002:                                14 §.
16003:       Kunnan valtuusmieheksi tahi lisävaltuusmiehe ksi va-
16004: littu älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei ole täyttänyt
16005: kuuttakymmentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä
16006: vuotena ollut kunnan valtuusmiehenä, kunnallisl autakun-
16007: nan tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeenpanoa
16008:                     V,'· -   Wiljomaa, y. m.              23
16009: 
16010: Ja hallintoa varten asetetun hallituskunnan esimiehenä.
16011: Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy, astuu varamies
16012: hänen sijaansa.
16013:       Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
16014: nen kivulloisuus taikka siviili-, so6las- tai kirkollisvirka
16015: tai palvelus tahi jokin muu syy, tutkikoot kunnan val-
16016: tuusmiehet ilmoitetun esteen. Jos valtuusmiehet eivät es-
16017: tettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea pää-
16018:  tökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu toi-
16019: messa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kieltäy-
16020: minen hyväksytään, astuu varamies eroavan sijaan.
16021: 
16022:                              15 §.
16023: 
16024:       Kunnan valtuusmiehet valitsevat keskuudestaan vuo-
16025: sittain esimiehen ja varaesimiehen.
16026: 
16027:                              16 §.
16028: 
16029:       Kunnan valtuusmiesten kokous on pidettävä kunnan-
16030: talossa tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka valtuusto
16031: on määrännyt.
16032:                              17 §.
16033:       Kunnan valtuusmiesten kokoukset olkoot julkisia,
16034: elleivät valtuusmiehet johonkin erityiseen tapaukseen näh-
16035: den siitä toisin määrää.
16036:                              18 §.
16037:       Kunnan valtuusmiehet kutsuu kokoukseen esimies,
16038: ja tulee siinä kutsumuksessa olla tarkka ilmoitus kokouksen
16039: ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka siinä tulevat
16040: käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki kunnanhuo-
16041: neeseen tahi muuhun valtuusmiesten määräämään sove-
16042: liaaseen paikkaan sekä kuulutettava kunnan kirkossa tahi
16043: kirkoissa vähintäänkin kahtena sunnuntaina.
16044:       Jos jäävi tahi muu syy estää esimiestä antamasta
16045: kutsumusta, niin antakoon sen varaesimies tahi, jos hä·
16046: nelläkin on este, kunnallislautakunnan esimies.
16047: 24                 V, t. -   Kunnallishallint.
16048: 
16049:       Valtuusmiesten kokous pidetään arkipäivänä, ei ai-
16050: kaisemmin kuin neljäntenätoista päivänä lukien sen päi-
16051: vän alusta, jona kuulutus ensimmäisen kerran julkiluettiin,
16052: mutta jos asia on tavallista kiireellisempi eikä koske uutta
16053: verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa käsiteltäväksi
16054: aikaisintaan sinä päivänä, jona kuulutus on toisen kerran
16055: kirkossa julkiluettu.
16056: 
16057:                               19 §.
16058: 
16059:        Valtuusmiesten kokouksia on pidettävä niin usein
16060: kuin asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuo-
16061: dessa ja parahiten seuraavina aikoina: kerta Tammikuussa
16062: taksoitusluettelon tarkastamista varten; kerta Huhtikuussa,
16063: jolloin päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta,
16064: minkä kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallin-
16065: nosta; kerta Syyskuussa, jolloin valitaan virkamiehet nii-
16066: hin kunnan toimiin, jotka vuoden lopussa tulevat avonai-
16067: siksi, sekä jäsenet taksoituslautakuntaan ja- milloin tutki-
16068: jalautakunta on asetettavakai päätetty - myöskin siihen
16069: lautakuntaan, ja kerta Joulukuussa kunnan meno- ja tulo-
16070: arvion määräämistä varten tulevaksi vuodeksi.
16071: 
16072:                               20 §.
16073: 
16074:       Jos virkamies tahi yksityinen henkilö tahtoo valtuus-
16075: miehiä kokoonkutsuttaviksi ilmoittamaansa asiaa varten,
16076: anokoon sitä esimieheltä, jonka tulee tutkia anomus. Jos
16077: hän anomuksen hylkää, antakoon, jos vaaditaan, kirjalli-
16078: sesti päätöksensä perusteineen ja samalla myös semmoisen
16079: osotuksen valituksen tekemiseen, kuin 99 §:ssä sanotaan.
16080: 
16081:                               21 §.
16082: 
16083:       Kunnan valtuusmiehet älkööt asiaa käsiteltäväksi ot-
16084: tako, älköötkä päätöstä tehkö, ellei vähintäänkin kaksi kol-
16085: mannesta heidän koko lukumäärästänsä ole saapuvUia.
16086:                      V, t. -   Wiljomaa, y. m.             25
16087: 
16088:                                22 §.
16089: 
16090:      Jos valtuusmiesten kokouksessa jotakin asiaa ei saada
16091: määräpäivänä loppuunkäsitellyksi, määrätköön esimies en-
16092: nen kokouksen hajoamista toisen päivän sen käsittelyn
16093: jatkamista varten. Siitä ei tarvitse erittäin kuuluttaa.
16094: 
16095:                                23 §.
16096: 
16097:       Esimiehen tulee valtuusmiesten kokouksessa esitellä
16098: asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa ettei muita kuin
16099: kuulutuksessa ilmoitettu ja asioita oteta esille. Jos siinä
16100: nostetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä
16101: otettako käsiteltäväksi ennenkuin uudessa kokouksessa,
16102: edelläkäyneen kuuluttamisen jälkeen.
16103:       BJsimies pitäköön kokouksessa myös huolta järjestyk-
16104: sestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois sen, joka
16105: käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoinen epä-
16106: järjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajottakoon kokouksen.
16107:       Jos esimies on poissa, astuu hänen sijaansa varaesi-
16108: mies. Jos viimema.inittukin on poissa, valitsevat valtuus-
16109: miehet siksi kerraksi puheenjohtajan.
16110:       Jos esimies, varaesimies tahi jäsen ilman pätevää es-
16111: tettä jää tulematta määrättyyn kokoukseen, maksakoon
16112: kunnan kassaan sakkoa, esimies ja varaesimies kuusi sekä
16113: jäsen kolme markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukui-
16114: suuden vuoksi jää pitämättä, olkoon sakko kaksinker-
16115: tainen.
16116:       Kunnan valtuusmiesten kokouksissa pitää kunnallis-
16117: lautakunnan esimiehen tahi sen, jonka lautakunta siihen
16118: keskuduestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus-
16119: miehille tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa
16120: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole
16121: valtuusmieheksi valittu. Lautakunnan esimiehen tahi hä-
16122: nen sijaisensa poissaolo ei estä keskustelemasta eikä pää-
16123: töksiä tekemästä.
16124: 26                  V. t. -   Kunnallishallint.
16125: 
16126: 
16127:                               24 §.
16128: 
16129:       Sittenkuin keskustelu valtuuston kokouksessa on pi-
16130: detty ja esimies julistanut sen päättyneeksi, tehköön hän
16131: semmoisen äänestysesityksen, että vastaus ,jaa" taikka ,ei"
16132: ilmaisee valtuusmiesten päätöksen, ja ilmoittakoon sitten
16133: mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi ja
16134: vahvistakoon sen, ellei äänestystä pyydetä, vasaranlyön-
16135: nillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julki-
16136: sesti ja esiinhuudolla.
16137:       Kunnan valtuusmiesten toimitettavat vaalit, jos va-
16138: littavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot, elleivät kaikki
16139: valtuusmiehet ole yksimielisiä, samaa suhteellista vaalita-
16140: paa noudattamalla, josta 10 §:ssä on säädetty. Ellei kun-
16141: nassa noudateta suhteellista vaalitapaa, ovat vaalit, jos
16142: niin vaaditaan, toimitettavat suljetuilla lipuilla.
16143: 
16144:                                25 §.
16145: 
16146:       Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksissa käsiteltyihin
16147: asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin pantua
16148: maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on manttaaliin
16149: pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä rasituksissa,
16150: älkööt valtuusmiehet puuttuko, vaan jääkööt ne edelleen
16151: niitten kuntalaisten käsiteltäviksi, jotka semmoisia maita,
16152: tiloja tai laitoksia omistavat; ja on näillä kuntalaisilla valta
16153: semmoisista asioista päättää yhteisissä kokouksissaan, jotka
16154: he mielensä mukaan järjestäkööt. Kunnes he siitä toisin
16155: päättävät, luettakoon kokouksissa äänestettäessä äänet mant-
16156: taalin mukaan, kuitenkin niin, että yksi kymmenennes ja
16157: sitä pienempi osa manttaalia antaa yhden äänen ja kukin
16158: lisäkymmenennes tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Mitä
16159: tässä laissa säädetään kunnan valtuusmiesten kokouksista
16160: ja niitten kokoonkutsumisesta sekä muutoksen hakemisesta
16161: heidän päätöksiin, noudatettakoon soveltuvissa kohdissa
16162: noittenkin kokousten ja niitten päätösten suhteen.
16163:                      V, t. -   Wiljomaa, y. m.              27
16164: 
16165:                                26 §.
16166: 
16167:      Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an-
16168: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakautu-
16169: vat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mielipide
16170: voimaan, johon esimies yhtyy.
16171:       Silloin kun on kysymys tuloveron tai lainan ottami-
16172: sesta yli 6 §:n 10 kohdassa säädetyn määrän, katsotaan
16173: ehdotus lisättyin valtuusmiesten hyväksymäksi, jos 3f4 enem-
16174: mistö sitä kannattaa.
16175:      Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon
16176: esimies päätöksen.
16177:                                27 §.
16178: 
16179:        Pöytäkirjan valtuusmiesten kokouksessa kirjoittaa esi-
16180: miehen valvonnan alaisena valtuusmiesten sitä varten va-
16181: litsema henkilö.
16182:        Pöytäkirja on tarkistettava heti tahi lähinnä seuraa-
16183: vassa valtuusmiesten kokouksessa. Valtuusmiehet voivat
16184: kuitenkin antaa puheenjohtajansa ja vähintäin kahden aina
16185: kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytä-kirjan
16186: tarkistamisen valtuusmiesten määrättävänä päivänä.
16187:        Pöytäkirjan allekirjoittaa esimies ja pöytäkirjan-kir-
16188: joittaja.
16189:        Sillä, joka on ollut valtuusmiesten kokouksessa käsi-
16190: teltyä asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeis-
16191: täänkin pöytäkirjaa tarkistettaessa panna vastalause tehtyä
16192: päätöstä vastaan, viimeksi mainitussa tapauksessa kirjal-
16193: lisesti.
16194:        Tarkistettu pöytäkirja on sitä varten julkisesti ilmoi-
16195: tettuna päivänä valtuusmiesten kokoushuoneessa julki-
16196: luettava.
16197:                                28 §.
16198: 
16199:       Jos pöytäkirjaa ei ole valtuusmiesten kokouksessa
16200: tarkistettavaksi julkiluettu, vaan joku muu päivä on sitä
16201: varten määrätty, mutta tarkastajiksi valitut eivät tule saa-
16202: 28                  V, 1. -   Kunnallishallint.
16203: 
16204: puville, tahi jos tarkistajat saapuvat, mutta kieltäytyvät
16205: pöytäkirjaa allekirjoittamasta, väittämättä kuitenkaan sitä
16206: epäoikeaksi, niin tulee esimiehen merkitä se pöytäkirjaan
16207: ja olkoon siitä huolimatta pöytäkirjalla hänen vastuullansa
16208: todistusvoima. Jos saapuville tulleista tarkistajista yksi
16209: tahi useammat kieltäytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa,
16210: väittäen ettei se sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuusmies-
16211: ten kokouksessa on tapahtunut, merkitköön esimies sen
16212: pöytäkirjaan ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seu-
16213: raavaan valtuusmiesten kokoukseen.
16214:        Sittenkuin päätös valtuusmiesten kokouksessa on ju-
16215: listettu, älköön jäiestäpäin lausuttu mielipide vaikuttako
16216: pöytäkirjan laillisuuteen, älköönkä estäkö pitämästä sitä
16217: tarkistettuna.
16218:                                29 §.
16219: 
16220:       Jos kunnan valtuusmiesten päätös koskee poissaole-
16221: vaa henkilöä yksityisesti, on se annettava hänelle tiedoksi
16222: valtuusmiesten kokouksessa laaditun pöytäkirjan otteella,
16223: johon on liitettävä osoitus, miten päätökseen haetaan muu-
16224: tosta. Sen, joka tiedonannon on toimittanut, tulee pöytä-
16225: kirjan otteeseen merkitä todistus siitä sekä tiedonanto-
16226: päivä, nimensä ja kotipaikkansa.
16227: 
16228:                                30 §.
16229: 
16230:       Jos kunnan valtuusmiesten päätöksen kiireellinen täy-
16231: täntöönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi,
16232: on se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin äl-
16233: köön täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole sa'1uu
16234: lainvoimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi
16235: hyödyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytän-
16236: töönpanemista kieltää.
16237:                                31 §.
16238: 
16239:      Esimies pitäköön huolta siitä, että valtuusmiesten
16240: päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimitetaan
16241:                     V,'· - Wiljomaa, y. m.                29
16242: 
16243: kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja hen-
16244: kilöiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpanemi-
16245: nen on.
16246: 
16247: 
16248: 
16249:                             65 §.
16250:       Kunnallislautakunnassa on esimies ja varaesimies sekä
16251: vähintäin kolme tahi kunnan valtuusmiesten päätöksen
16252: mukaan useampia jäseniä, jotka valtuusmiehet valitsevat
16253: kunnan vaalioikeutettujen joukosta vuodeksi kerrallaan.
16254: Samalla kertaa valitaan heille tarpeellinen määrä vara-
16255: jäseniä.
16256:                             66 §.
16257: 
16258:       Älköön kuvernööri tahi tuomari tahi kunnallislauta-
16259: kunnan tai muun kunnan hallintoa varten asetetun halli-
16260: tuskunnan virka- tai palvelusmies, joka on velvollinen toi-
16261: mestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään 65
16262: §:ssä mainittuun toimeen.
16263:       Näihin toimiin valitun kieltäymisoikeudesta ja eroa-
16264: misesta olkoon voimassa mitä kunnan valtuusmiehistä siinä
16265: suhteessa on säädetty.
16266:       Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan vel-
16267: voitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakunnassa.
16268: 
16269:                             78 §.
16270: 
16271:       Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
16272: hin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, on,
16273: uskontunnustuksesta tai kansalaisoikeudesta huolimatta, jo-
16274: kainen,
16275:       joka kunnassa, asukoonpa siellä tai ei, omistaa tahi
16276: viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta,
16277:       tahi siellä harjoittaa elinkeinoa tai ammattia, sekä
16278:       jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka, vel-
16279: vollnen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle tak-
16280: 30                  V, 1. -   Kunnallishallint.
16281: 
16282: soituksessa on pantu veroäyriä; kuitenkin niin että se,
16283: jonka tulon on katsottu vastaavan ainoastaan kolmea ve-
16284: roäyriä, on kunnallisveroista vapaa, se, jolle on pantu neljä
16285: veroäyriä, maksaa vaan yhdestä, se, jolle on pantu viisi
16286: veroäyriä, maksaa kahdesta, se, jolle on pantu kuusi ve-
16287: roäyriä, maksaa kolmesta, se, jolle on pantu seitsemän ve-
16288: roäyriä, maksaa neljästä, se, jolle on pantu kahdeksan
16289: veroäyriä, maksaa kuudesta, se, jolle on pantu yhdeksän
16290: veroäyriä, maksaa kahdeksasta, mutta se, jolle on pantu
16291: kymmenen veroäyriä tahi useampia, maksaa veroäyrien
16292: täydeltä luvulta.
16293:       Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
16294: loihin nähden, jotka sillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
16295: keinosta, liikkeestä tahi muista varoista.
16296:       Jokainen sadan markan määrä veronalaisesta tulosta
16297: vastaa yhtä veroäyriä.
16298: 
16299:                                80 §.
16300: 
16301:      Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava lähinnä
16302: seuraavan vuoden alussa ja sen toimittaa t.aksoituslauta-
16303: kunta, johon kunnan valtuusmiehet valitsevat tarpeellisen
16304: määrän kunnan vaalioikeutetuista jäsenistä.
16305:      Taksoituslautakunnassa tulee olla, mikäli mahdollista,
16306: sekä kiinteistön- ja maanomistajia, että myös elinkeinon
16307: harjoittajia ja muita kunnan jäseniä.
16308: 
16309:                                83 §.
16310: 
16311:      Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin ve-
16312: ronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu
16313: saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista
16314: varoista, sekä se veroäyri-määrä, mikä hänelle siitä on
16315: pantu.
16316:                               84 §.
16317: 
16318:      Sittenkuin taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet-
16319: telo annettava kunnan valtuusmiesten esimiehelle, jonka
16320:                      V,'·- Wiljomaa, y. m.                  31
16321: 
16322: tulee kuuluttamalla kunnan kirkossa tahi kirkoissa antaa
16323: tiedoksi, missä paikassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä tar-
16324: kastaa neljäntoista päivän kuluessa kuuluttamisesta.
16325:        Tarkastusajan kuluttua olkoon jokaisella taksoituk-
16326: seen tyytymättömällä oikeus omasta kohdastaan joko kir-
16327: jallisesti tai suullisesti esittää luetteloa vastaan muistutuk-
16328: sensa tutkijalautakunnalle, jonka tulee ottaa tarkkuudella
16329: tutkittavakseen ne seikat, joista muistutuksia on tehty, ja.
16330: muut lautakunnalle tiedoksi tulleet asianhaarat sekä asiassa
16331: ilmi tulleen selvityksen perusteella antaa muistutusten joh-
16332: dosta päätöksensä.
16333:        Tutkijalautakuntaan valitsevat kunnan valtuusmiehet
16334: kunnan väkilukuun nähden tarpeellisen määrän jäseniä,
16335: tullen lautakuntaan vielä siten valittujen luvun neljäsosaa
16336: vastaava määrä taksoituslautakunnan keskuudestaan valit-
16337: semia edustajia.
16338:        Tutkijalautakunta, jonka kokoonpanoon nähden on
16339: noudatettava mitä 80 §:n 2 kohdassa taksoituslautakun-
16340: nasta on säädetty, kokoontuu tarkastusajan päätyttyä mää-
16341: räaikana ja -paikassa, jotka kuulutetaan niinkuin 18 §:ssä
16342: on kunnan valtuusmiesten kokouksesta säädetty. Tutkija-
16343: lautakunnan päätös kustakin asiasta on heti sen ratkais-
16344: tua julistettava. Miten on äänestettävä, kun tutkijalauta-
16345: kunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin tutkijalautakunta
16346: on päätöksenvoipa ja mikä edesvastaus on esteettömästä
16347: poissaolasta sen kokouksesta, siitä olkoon voimassa mitä
16348: 81 §:ssä on taksoituslautakunnasta säädetty.
16349: 
16350:                              94 §.
16351: 
16352:       Tilien ja taloudellisen hallinnon tarkistamista varten
16353: valitsevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet vuosittain siihen
16354: soveliaista kunnassa tahi kunnan ulkopuolella asuvista
16355: henkilöistä kolme tarkastajaa sekä heille varamiehet.
16356:       Tarkastajain ja heidän varamiestensä vaaliin nähden,
16357: joka on toimitettava samalla kertaa kuin kunnan valtuus-
16358: miesten vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on
16359: säädetty.
16360: 32                  V, t. -   Kunnallishallint.
16361: 
16362:      Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa, pi-
16363: dettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä.
16364:      Jos tarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden eroaa
16365: ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varamies hänen si-
16366: Jaansa.
16367:                           95 §.
16368:         Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen
16369: uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 93 §:ssä maini-
16370: tut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä tutkia,
16371: ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tuloarvion kanssa,
16372: niin myös laatia tarkastuksesta kertomus, joka määräajan
16373: kuluessa on annettava kunnan valtuusmiesten esimiehelle.
16374: Tämän tulee, siitä kuulutettuansa, pitää tilit ja tarkastus-
16375: kertomus neljätoista päivää kunnan jäsenten nähtävänä,
16376: jonka ohessa hänen tulee tarkastajain ehkä tekemäin muis-
16377: tutusten johdosta vaatia selitystä asianomaisilta tilinteki-
16378: jöiltä.
16379:        Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti
16380: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa
16381: kaikkien kunnan kassojen luettelemus ja, jos silloin epä-
16382: kohtia tulisi ilmi, heti tehdä asiasta ilmoitus kunnan val-
16383: tuusmiesten esimiehelle; jota paitsi tarkastajain tulee kun-
16384: nan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta tehty-
16385: jen, 59 §:ssä mainittujen luettelojen johdolla vuosittain so-
16386: pivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden luettelemus sekä
16387: vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän omaisuuden kat-
16388: selmus niiden tilan ja hallinnon selville saamiseksi. Jos
16389: näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta on huo-
16390: nosti hoidettu tai hukattu, tahi muuta virheellisyyttä, teh-
16391: W.köön tarkastuskertomuksessa siitä muistutus.
16392:        Kunnan valtuusmiesten kokouksessa, josta 19 §:ssä
16393: säädetään, päätetään, saako muistutus raueta vai onko se
16394: erityisen sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edel-
16395: lisessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty taikka
16396: ei tehdä kunnan valtuusmiesten kokouksessa tai ei hyväk-
16397: sytä, antaa kokous asianomaisille vastuunvapauden heidän
16398: hallinnostansa.
16399:                     V, t. -- Wiljomaa, y. m.              33
16400: 
16401:       Jos neljäs osa kunnan valtuusmiehistä tahi vähintään
16402: kaksikymmentä kunnan vaalioikeutettua jäsfmtä läänin ku-
16403: vernöörille ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkas-
16404: tajat pysty tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tahi että
16405: virheitä tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta,
16406: määrätköön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen
16407: osaa ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan t.arkasta-
16408: maan. Jos mainittu ilmoitus on tehty, älkööt kunnan val-
16409: tuusmiehet antako edellisessä §:ssä mainittua vastuunva-
16410: pautta, ennenkuin asiantuntijan lausunto tarkastuksesta ja
16411: tileistä on valtnusmiehille esitetty.
16412:        Mainittu ilmoitus on tehtävä Kuvernöörilie viimeis-
16413: tään neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilientarkasta-
16414: jat ovat jättäneet lausuntonsa valtuusmiehille.
16415:        Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
16416: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuusmiesten il-
16417: moituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan suu-
16418: rempia virheitä tai epäkohtia, mutta muissa tapauksissa
16419:  vastatkoon niistä ilmoituksen tekijät.
16420:        Tämä asetus on noudatettava             kuun      päi-
16421: västä 190 , ja on sen jälkeen kaikki, mitä näin muute-
16422: tussa Maalaiskuntain kunnallishallintoa koskevassa asetuk-
16423: sessa säädetään niinhyvin kuntakokouksesta kuin myös
16424: kuntakokouksen esimiehestä ja varaesimiehestä, sovellet-
16425: tava kunnan valtuusmiehiin sekä kunnan valtuusmiesten
16426: esimieheen ja varaesimieheen. Mitä mainitun asetuksen
16427: IV Luvussa on säädetty yhteisestä kuntakokouksesta jää
16428: edelleen voimaansa sillä muutoksella, että edusmiehet yh-
16429: teiseen kuntakokoukseen ovat, asianlaadun mukaan, joko
16430:  kunnan valtuusmiesten tahi 25 §:n viimeisessä kohdassa
16431:  mainittuin kuntalaisten valittavat.
16432: 
16433: 
16434:                           *     *    *
16435: 
16436: 
16437: 
16438:                                                       3
16439: 34                  V, 1. -   Kunnallishallint.
16440: 
16441:        B.   Muutoksia asetukseen kunnallishallituk-
16442:                    sesta kaupungissa.
16443:       Kumoamalla kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
16444: vänä joulukuuta 1873 annetun ja 15 päivänä elokuuta
16445: 1883 osittain muutetun asetuksen 2 luku sekä 5 ja 26
16446: §:t säädetään, että sanotun asetuksen 4, 24, 25, 27, 28, 29,
16447: 31, 33, 39, 52, 53, 54, 56, 59, 67 ja 78 §§ muutettuina
16448: ovat näin kuuluvat:
16449: 
16450:                                4 §.
16451: 
16452:       Kaupunkikunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse-
16453: mainsa kaupunginvaltuusmiesten kautta)
16454:       Toimeenpari'o ja hallinto on, Maistl'aatin valvonnan
16455: alla, rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallitus-
16456: kuntain tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuus-
16457: miehet sitä varten valitsevat.
16458: 
16459:                               24 §.
16460: 
16461:       Kaupunginvaltuusmiesten luku on oleva kaupun-
16462: gissa, jonka väkiluku on 2000 asukasta tai vähemmän, 15,
16463: ja kal).pungissa, jonka väkiluku on
16464:             yli 2,000 vaan ei yli          6,000, 24, ~
16465:                 6,000                     10,000, 36,
16466:              " 10,000            " "      20,000, 48,:
16467:              " 20,000         " "     "           60.
16468:              "
16469:       Varamiehiä on valittava vähintäin kolmas osa va-
16470: kinaisten luvusta.
16471:       Lisävaltuusmiehiä tulee olla sama määrä kuin va-
16472: kinaisiakin valtuusmiehiä. Lisävaltu usmiehille ei valita
16473: varamiehiä. 1
16474:                               25 §.
16475: 
16476:      Kun käytellään kysymyksiä a) kiinteän omaisuuden
16477: ostamisesta kaupungille, taikka kaupungin kiinteän omai-
16478:                      V, t. -   Wiljomaa, y. m.              35
16479: 
16480: suuden myymisestä tai vaihdosta, paitsi mitä rakennustont-
16481: teihin tulee; b) uudesta yrityksestä, joka voipi tuntu-
16482: vasti vaikuttaa kunnalliseen verotukseen; c) varojen hank-
16483: kimisesta kaupungin yhteisiin tarpeisiin taksoittamalla
16484: veronmaksajia yli 4 Ofo heidän veroituksenalaisista tulois-
16485: taan lähinnä edellisen taksoituksen mukaan tahi ottamalla
16486: tilivuoden ajalla maksettava laina, jonka määrä on suu-
16487: rempi kuin puoli sinä vuonna jo taksoitettua kunnal-
16488: lisveroa ja joka yhdessä viimemainitun kanssa nousee
16489: yli 4 Ofo kaupungin koko veroituksenalaisesta tulomää-
16490: rästä, taikka ottamalla laina pitemmäksi ajaksi kuin edellä
16491: on sanottu, on asia lisättyjen valtuusmiesten ratkaistava.
16492: 
16493:                                 27 §.
16494: 
16495:        Kaupunginvaltuusmiehet valitaan välittömillä ja suh-
16496: teellisilla vaaleilla niinkuin vaalilaissa kuntien suhteellisia
16497: vaaleja varten säädetään.
16498:       Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
16499: ää!nioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
16500: tettäkö.
16501:                                28 §.
16502:       Oikeutettu valitsemaan kaupunginvaltuusmiehiä on
16503: jokainen kaupunkikunnan jäsen, sekä mies että nainen,
16504: joka ennen vaalivuotta on täyttänyt 21 vuotta. Oikeu-
16505: tettu valitsemaan lisävaltuusrniehiä sekä tilintarkastajia
16506: ynnä jäseniä Taksoitus- ja Tarkastuslautakuntaan on jo-
16507: kainen siinä kaupungissa kunnallista tuloveroa maksava
16508: vaalioikeutettu sekä hänen kanssaan yhteisessä taloudessa
16509: asuva aviopuoliso tai muu 21 vuotta täyttänyt yhteisen
16510: pesän osakas.
16511:        Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
16512:        1) se, joka on holhouksen alaisena;
16513:        2) se, joka muun syyn kuin kunnan viranomaisen
16514:  todistuksella näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
16515:  suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahd~n lä-
16516:  hinnä edellisen vuoden kunnallisverot;
16517: 36                 V, 1. -   Kunnallishallint.
16518: 
16519:       3) se, joka on luovuttanut omaisuutensa velkojainsa
16520: tyydyttämiseksi, kunnes hän on pesäntilansa vaiallaan
16521: vahvistanut;
16522:       4) se, joka laillisen tuomion nojalla on katsottava
16523: olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton maan
16524: palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan;
16525:       5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
16526: valtuusmiehen vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
16527: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä
16528: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt
16529: vaalivapautta, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun
16530: siitä lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
16531: 
16532:                              29 §.
16533:        Vaalikelpoinen kaupunginvaltuusmieheksi on jokai-
16534:  nen vaalioikeutettu kaupungissaan. Älköön kuitenkaan
16535:  valittako kaupunginvaltuusmieheksi kuvernööriä, läänin-
16536: sihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, varaläänin-
16537:  kamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisikama-
16538: rin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, kaupun-
16539: gin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallituskunnan virka-
16540:  tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilintekoon velvol-
16541: linen.
16542:                              31 §.
16543: 
16544:        Kaupunginvaltuusmiehet valitaan kolmeksi vuodeksi.
16545: Kuitenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden
16546: lopussa kolmasosa ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
16547: masosa siinä järjestyksessäQkuin vaalilaissa kuntien suh-
16548: teellisia vaaleja varten on säädetty.
16549: 
16550:                              33 §.
16551: 
16552:       Kaupunginvaltuusmiesten varsinaiset kokoukset pi-
16553: detään toukokuussa, jolloin keskustellaan ja päätetään
16554: sen kertomuksen johdosta, mikä 69 §:n mukaan annetaan
16555: edellisen vuoden tileistä ja hallinnosta, sekä joulukuussa,
16556:                     V, t. -   Wiljomaa, y. m.              37
16557: 
16558: jolloin laaditaan arviolasku kaupungin menoista ja tuloista
16559: tulevana vuonna, valitaan virkamiehet niihin kunnan vir-
16560: koihin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä kä-
16561: sitellään 54 §:ssä luetellut asiat.
16562:        Muinakin aikoina tulee kaupunginvaltuusmiesten ko-
16563: koontua, jos esimies katsoo sen tarpeelliseksi taikka vä-
16564: hintään neljäsosa heistä sitä häneltä pyytää, taikka jos
16565: kuvernööri tai maistraatti sitä vaatii.
16566: 
16567:                               39 §.
16568: 
16569:        Jokaisesta asiasta, joka käsiteltäväksi on otettu, tu-
16570: lee esimiehen, sittenkuin keskustelu on päättyneeksi ju-
16571: listettu, laatia niin muodosteltu äänestysesitys, että siihen
16572: sopii vastata ainoastaan ,,jaa" taikka ,ei". Sitten ilmoit-
16573: takoon esimies, mihin päätökseen hänen käsityksensä mu-
16574: kaan on tultu, ja vahvistakoon sen vasaranlyönnillä, jol-
16575: lei äänestystä pyydetä. Jos äänestystä vaaditaan, toimi-
16576: tetaan se avonaisesti, paitsi vaaleissa. Äänet annetaan
16577: esiinhuudon mukaan ja jokaisella kaupunginvaltuusmie-
16578: hellä on yksi ääni. Päätöksen määrää yksinkertainen
16579: äänten enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä
16580: monta ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, käyköön se
16581: mielipide noudatettavaksi, jota esimies kannattaa.
16582:        Silloin kun on kysymys tuloveron tai lainan ottami-
16583: sesta yli 25 §:n c) kohdassa mainitun määrän, katsotaan
16584: ehdotus lisätyssä valtuustossa hyväksytyksi, jos kolmen
16585: neljänneksen enemmistö sitä kannattaa.
16586:        Kaupunginvaltuusmiesten toimitettavat vaalit tapah-
16587: tuvat, elleivät kaikki valtuusmiehet ole yksimielisiä, nou-
16588: dattamalla samaa suhteellista vaalitapaa, josta 27 §:ssä on
16589: säädetty.
16590: 
16591:                               52§:
16592:      Rahatoimikamarin jäsenet ovat kaupunginvaltuus-
16593: miesten valittavat kaupungin vaalioikeutettujen joukosta.
16594:      Samat esteet, joitten vuoksi ei saa tulla kaupungin-
16595: 38                  V, t. -   Kunnallishallint.
16596: 
16597: valtuusmieheksi valituksi, olkoot myöskin esteinä raha-
16598: toimikamarin jäseneksi valittavan suhteen.
16599: 
16600:                               53 §.
16601: 
16602:       Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten,
16603: j oihin 6 §:n 3 momentin mukaan varoja on hankittava
16604: taksoittamalla, on, uskontunnustuksesta ja kansalaisoikeu-
16605: desta huolimatta, jokainen,
16606:       joka kunnassa, asukoonpa siellä tai ei, omistaa tahi
16607: hallitsee kiinteätä omaisuutta
16608:        tahi siellä harjoittaa elinkeinoa tahi ammattia sekä
16609:       jokainen, jolla kunnassa on asunto tai kotipaikka, vel-
16610: vollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle tak-
16611: soituksessa on pantu veroäyrejä; kuitenkin niin että se,
16612: jonka tulon on katsottu vastaavan ainoastaan kolmea ve-
16613: roäyriä, on kunnallisverosta vapaa, se, jolle on pantu neljä
16614: veroäyriä, maksaa vaan yhdestä, se, jolle on pantu viisi
16615: veroäyriä, maksaa kahdesta, se, jolle on pantu kuusi ve-
16616:  roäyriä, maksaa kolmesta, se, . jolle on pantu seitsemän
16617: veroäyr1a, maksaa neljästä, se, jolle on pantu kahdeksan
16618: veroäyriä, maksaa kuudesta, se, jolle on pantu yhdeksän
16619: veroäyriä, maksaa kahdeksasta, mutta se, jolle on pantu
16620:  kymmenen veroäyriä tahi useampia, maksaa veroäyrien
16621: täydeltä luvulta.
16622:        Samanlainen velvollisuus on myöskin yhtiöllä niihin
16623:  tuloihin nähden, jotka sillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
16624:  keinosta, liikkeestä tahi muista varoista.
16625:        Henkilölliset palvelukset, joita kaupungeissa on suo-
16626: ritettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, ovat
16627:  edelleenkin kunnes siitä toisin säädetään samojen perus-
16628:  teiden mukaan suoritettavat.
16629: 
16630:                                54 §.
16631:       Jokainen kahdensadan markan määrä veronalaisesta
16632: tulosta vastaa yhtä veroäyriä.
16633:       Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoi-
16634:                     V, 1. -   Wiljomaa, y. m.             39
16635: 
16636: tuslautakunta, johon joka vuosi valitaan jäseniä sekä nii-
16637: den joukosta, jotka harjoittavat elinkeinoa tahi liikettä,
16638: että niiden joukosta, jotka nauttivat palkkaa, eläkerahaa
16639: tahi muita tuloja, ja niiden joukosta, joilla on kiinteää
16640: omaisuutta, yhtä monta kustakin ryhmästä; ja tulee kau-
16641: punginvaltuusmiesten joka kolmas vuosi myöskin samaksi
16642: ajaksi, kaupungin väkiluvun mukaan, määrätä taksoitus-
16643: miesten luku.
16644:       Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös-
16645: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista kuin kaupungin
16646: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä luvul-
16647: taan maistraatin lukumäärää våstaavain, taksoituslautakun-
16648: nan keskuudestaan valitsemain henkilöiden kanssa tulevat
16649: toimimaan sellaisena tarkastuslautakuntana, jonka tehtä-
16650: vistä 56 §:ssä mainitaan.
16651:       Taksoituslautakunnan ja tarkastuslautakunnan jäse-
16652: net valitaan yleisillä vaaleilla samalla kertaa kuin kaupun-
16653: gin valtuusmiehet.
16654: 
16655:                               59 §.
16656: 
16657:        Näin tehdyt menojen ja tulojen arviot jättää mais-
16658: traatti kaupunginvaltuusmiesten tarkastettaviksi siinä ko-
16659: kouksessa, joka pidetään joulukuussa, ja pidettäkööt ne
16660: vähintään neljäntoista päivän kuluessa asianomaisten saa-
16661: tavina ilmoitetussa paikassa; ja ovat sanotussa kokouk-
16662: sessa keskusteltaviksi ja päätettäviksi otettavat kaikki ky-
16663: symykset niistä menoarvioon otetuista menoista, jotka sil-
16664: loin myönnettäviksi ehdotellaan, sekä ne tarpeet, joihin
16665: niitä vaaditaan. Sittenkuin tämä on tapahtunut, anne-
16666: taan arviot sekä niiden johdosta tehdyt päätökset, mais-
16667: traatille, jonka tulee niissä tehdä kaupunginvaltuusmiesten
16668: päättämät muutokset ja lisäykset ja sitten rahatoimikama-
16669: rille teettää asianomainen maksonlasku- ja ylöskantokirja.
16670: 
16671:                               67 §.
16672: 
16673:      Rahatoimikamarin tulee annettujen määräysten mu-
16674: 40                  V, t. -   Kunnallishallint.
16675: 
16676: kaisesti kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta
16677: joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten en-
16678: nen maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna laitattavat
16679: maistraatille, jonka tulee pöytäkirjaa pidettäissä antaa ne
16680: ensi kokouksessa tilintutkijoille ja samalla määrätä heille
16681: vissi aika tarkastuskertomuksen antamiseksi.
16682:        Tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastamista varten
16683: valitsevat kaupungin vaalioikeutetut siihen soveliaista kau-
16684: pungissa tahi muualla asuvista henkilöistä vuodeksi ker-
16685: rallaan kolme tilintarkastajaa sekä heille tarpeellisen mää-
16686: rän varamiehiä.
16687:        Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
16688: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varamies hä~
16689: nen SlJ aansa.
16690:        Jos neljäs osa kunnan valtuusmiehistä tahi vähintään
16691: kaksikymmentä kunnan vaalioikeutettua jäsentä läänin ku-
16692: vernöörille ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkas-
16693: tajat pysty tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tahi että
16694: virheitä tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta,
16695: määrätköön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen
16696:  osaa ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkasta-
16697:  maan. Jos mainittu ilmoitus on tehty, älkööt kunnan val-
16698:  tuusmiehet antako edellisessä §:ssä mainittua vastuunva-
16699: pautta, ennenkuin asiantuntijan lausunto tarkastuksesta ja
16700: tileistä on valtuusmiehille esitetty.
16701:        Mainittu ilmoitus on tehtävä Kuvernöörilie viimeis-
16702:  tään neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilientarkasta-
16703: jat ovat jättäneet lausuntonsa valtuusmiehille.
16704:        Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
16705:  varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuusmiesten il-
16706: moituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan suu-
16707:  rempia virheitä tai epäkohtia, mutta muissa tapauksissa
16708:  vastatkoon niistä ilmoituksen tekijät.
16709:        Tämä asetus on noudatettava               kuun
16710:  päivästä 190 , ja on sen jälkeen kaikki, mitä näin muu-
16711:  tetuissa kunnallishallitusta kaupungissa koskevissa asetuk-
16712:                     V, t . - Wiljomaa, y. m.              41'
16713: 
16714: sissa säädetään raastuvankokouksen tehtävistä, sovellettava .
16715: kaupungin valtuusmiehiin.
16716: 
16717:                           *     *    *
16718:                          C. Vaalilaki
16719:             kuntien suhteellisia vaaleja varten.
16720: 
16721:                            I Luku.
16722: 
16723:      Äänestysalueista ja vaali viranomaisista.
16724: 
16725:                               1 §.
16726: 
16727:      Kunnan yleinen vaali on alotettava toisena torstaina.
16728: joulukuussa ja loppuun toimitettava samana tai seuraa-
16729: vana päivänä kunnan valtuusmiesten määräyksen mukaan.
16730:                               2 §.
16731:      Kunta muodostaa yhden vaalipiirin, ja on se kunnan
16732: valtuusmiesten jaettava äänestysalueisiin samojen perus-
16733: teiden mukaan kuin edustajain vaalia varten valtiopäiville ..
16734: 
16735:                               3 §.
16736:       Vaalia toimittamaan valitsevat kunnan valtuusmiehet
16737: ennen syyskuun 1 päivää keskuslautakunnan, johon kuu-
16738: luu puheenjohtaja ja neljä jäsentä sekä, jos kunta on
16739: jaettu äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta
16740: varten vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja.
16741: ja kaksi jäsentä sekä heille kaksi varamiestä.
16742: 
16743:                           II Luku.
16744: 
16745:                     Vaaliluettelosta.
16746: 
16747:                               4 §.
16748: 
16749:      Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten tehköön.
16750: keskuslautakunta syyskuun kuluessa. Vaaliluetteloon on .
16751: 42                  V, 1. -   Kunnallishallint.
16752: 
16753: otettava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänes-
16754: tysalueessa asuvat kunnan jäsenet, jotka ·ennen kuluvan
16755: vuoden alkua ovat täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta
16756: ja jotka eivät kunnallisasetuksen 11 §:n mukaan ole ääni-
16757: oikeutta vailla.
16758:       Luetteloon merkittäköön sen jälkeen, että se on äänes-
16759: tysalueen vaaliluettelo, ja keskuslautakunta allekirjoitta-
16760: koon sen.
16761:       Vaaliluetteloon merkittäköön myöskin, ketkä siinä
16762: mainituista henkilöistä ovat oikeutetut ottamaan osaa kun-
16763: nan yleisessä vaalissa toimitettavaan tilintarkastajain vaa-
16764: liin ja kaupungissa taksoitus- ja tarkastuslautakunnan vaa-
16765: liin, sekä myöskin lisättyjen valtuusmiesten vaaliin, jos
16766: sellainen kävisi tarpeelliseksi seuraavan vuoden kuluessa.
16767: 
16768:                                5 §.
16769: 
16770:        Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä alkaen sa-
16771: man kuun 15 päivään asti olla asianmukaisen valvonnan
16772: alaisena tarkastettavaksi esille pantuna sopivalla paikalla
16773: äänestysalueella, mistä on tieto annettava siinä järjestyk-
16774: sessä kuin kunnallisista kuulutuksista on säädetty.
16775:        Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jä-
16776: tetty pois vaaliluettelosta tai joku oikeudettomasti siihen
16777: otettu, ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, antakoon kirjal-
16778: lisesti tehdyn oikaisuvaatimuksensa viimeistään lokakuun
16779: 20 päivänä keskuslautakunnan puhee:p.johtajalle.
16780: 
16781:                                6 §.
16782: 
16783:       Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali-
16784: luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjoh-
16785: taja sitä ennen, viimeistään lokakuun 24 päivänä, hänelle
16786: siitä tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa
16787: paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään marras-
16788: kuun 4 päivänä antaa keskuslautakunnalle kirjallinen seli-
16789: tyksensä.
16790:                      V, 1. -     Wiljomaa, y. m.            43
16791: 
16792:       Sellainen tiedonanto jätetään päällyksessä, johon vas-
16793: taanottajan nimi ja asuinpaikka ovat merkityt, lähimpään
16794: postitoimistoon; kuitenkin on keskuslautakunnalla valta
16795: toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Jos hänen asuin-
16796: paikkaansa ei tunneta, on tiedonanto julkipantava sopi-
16797: vaan paikkaan maalla valtuusmiesten kokoushuoneelle ja
16798: kaupungissa raatihuoneelle.
16799:       Asia esitetään ja ratkaistaan keskuslautakunnassa
16800: marraskuun 5 päivänä.
16801:       Joka ei tyydy keskuslautakunnan ratkaisuun, hake-
16802: koon ennen marraskuun 15 päivää siihen muutosta kun-
16803: nan valtuusmiehiltä, joiden tulee ajoissa käsitellä asiaa ja
16804: antaa päätöksestään tieto kunnan vaalilautakunnalle ennen
16805: marraskuun loppua. Päätöksestä ei saa vedota muuhun
16806:   .       .
16807: VIranomaiseen.
16808: 
16809:                                  7 §.
16810: 
16811:         Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole sää-
16812: detyn ajan kuluessa keskuslautakunnalle annettu, merkit-
16813: köön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on
16814: lainvoimainen.
16815:         Kun vaaliluettelon muuttamista koskevasta vaatimuk-
16816: sesta on saatu lopullinen päätös, tehköön keskuslautakunta
16817: siitä johtuvat muutokset vaaliluetteloon, ennenkuin tämä
16818: j ulistetaa.n lain voimaiseksi.
16819:         Lainvoiman saaneen vaaliluettelon toimittakoon kes-
16820: kuslautakunta ajoissa ennen vaalipäivää äänestysalueen
16821: vaalilautakunnalle.
16822: 
16823: 
16824:                                III Luku.
16825: 
16826:                 Valitsij ayhdistyksistä.
16827: 
16828:                                  8 §.
16829:       Jos muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista allekir-
16830: joittamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä valtuus-
16831: 44                  V,'· -   Kunnallishallint.
16832: 
16833: miesten jäsenten vaalissa äänestämään kirjoituksessaan
16834: mainittua henkilöä tahi henkilöitä, on sellainen valitsija-
16835: yhdistys oikeutettu keskuslautakunnalta pyytämään yh-
16836: distyksen ehdokaslistan julkaisemista sekä sen ottamista
16837: siihen vaalilippuun, joka valtuusmiesten vaalissa on käy-
16838: tettävä. Asiakirjan tulee allekirjoittaa vähintäin neljä ver-
16839: taa niin monta vaalioikeutettua kuin siinä mainittujen
16840: ehdokkaiden luku.
16841:                               9 §.
16842: 
16843:       Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon
16844: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen
16845: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä. Yhdistyksen ehdokas-
16846: listassa saa olla enintäin kaksi vertaa niin monta nimeä
16847: kuin vaalissa on valittava valtuusmiehiä, ja on ehdokkai-
16848: den nimi ja ammatti tahi toimi selvästi mainittava.
16849: 
16850:                               10 §.
16851: 
16852:       Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
16853: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun-
16854: nalle viimeistään yhdentenä neljättä päivänä ennen vaali-
16855: päivää. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, jolla valit-
16856: sijayhdistys on perustettu. Hakemuksessaan tulee asia-
16857: miehen vakuuttaa, että ne henkilöt, joiden nimet ovat
16858: allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, omakätisesti ovat
16859: sen allekirjoittaneet ja ovat kunnassa vaalioikeutetut..
16860: 
16861: 
16862:                              11 §.
16863: 
16864:       Jos valitsijayhdistys sen johdosta, että joku sen eh-
16865: dokkaista on myöskin toisen valitsijayhdistyksen ehdo-
16866: kaslistassa, tahtoo pyyhkiä pois hänen nimensä listastaan
16867: taikka panna toisen sen sijaan, olkoon yhdistyksen asia-
16868: miehellä siihen oikeus seitsemän päivän kuluessa, jos hän
16869: on valitsijayhdistykseltä saanut siihen valtuuden. Ehdo-
16870:                     V, t. -   Wiljomaa, y. m.              45
16871: 
16872: kaslistan muutos on kirjallisesti keskuslautakunnalle il-
16873: moitettava.
16874: 
16875: 
16876:                           IV Luku.
16877: 
16878:     Keskuslautakunnan valmistavista toimen-
16879:             piteistä vaalia varten.
16880: 
16881:                               12 §.
16882: 
16883:      Syyskuun kuluessa laadittuaan vaaliluettelot kokoon-
16884: tuu keskuslautakunta ensi kerran lokakuun 1 päivänä, ja
16885: sen jälkeen ainakin marraskuun 5 päivänä, sekä kolman-
16886: tenakymmenentenä ja kolmantenakolmatta päivänä ennen
16887: vaalipäivää ja vielä vaalipäivän jälkeisenä päivänä.
16888: 
16889: 
16890:                               13 §.
16891: 
16892:       Lokakuun 1 päivänä määrää keskuslautakunta, mil-
16893: loin sen kanslia on avoinna asiakirjojen vastaanottamista
16894: varten.
16895:        Marraskuun 5 päivänä ratkaisee keskuslautakunta
16896:  vaaliluetteloa vastaan ehkä tehdyt muistutukset.
16897:       Kolmantenakymmenentenä päivänä ennen vaalipäivää
16898: Bsitetään ja tarkastetaan ne hakemukset, jotka ovat saapu-
16899:  neet valitsijayhdistyksiltä ja saatetaan ne va~ioikeutettu­
16900: jen tietoon sillä tavalla kuin muut kunnan viranomaisten
16901: ilmoitukset sekä sitäpaitsi julkipanemalla keskuslautakun-
16902:  nan kanslian seinälle. Jos havaitaan, ettei hakemus ole
16903: asianmukaisesti tehty tai valitsijayhdistys laillisesti perus-
16904: tettu, annettakoon sen asiamiehelle tieto, ettei hakemuk-
16905: seen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen
16906:  syyt sekä myönnettäköön asiamiehelle oikeus vielä seitse-
16907: män päivän kuluessa sen jälkeen oikaista ne kohdat, jotka
16908: aiheuttivat hakemuksen hylkäämisen.
16909:        Kolmantenakolmatta päivänä ennen vaalipäivää tar-
16910: 46                  V, 1. -   Kunnallishallint.
16911: 
16912: kastetaan ne muutokset, jotka asiamies hänelle annetun
16913: valtuuden nojalla on 11 §:n tahi tämän §:n 3-momentin
16914: nojalla tehnyt sekä laaditaan lopullinen vaalissa käytettävä
16915: vaalilippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon
16916: samalla tavalla kuin viimeksimainitussa momentissa sää-
16917: detään sekä sitäpaitsi julkipanemalla kunkin äänestys-
16918: alueen vaalihuoneuston seinään.
16919:       Vaalipäivän jälkeisenä päivänä alotetaan äänien las-
16920: k~minen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saa-
16921: tettava.
16922:                                14 §.
16923: 
16924:       Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsi-
16925: jayhdistysten ehdokaslistat, varustettuina järjestysnume-
16926: ronaan ja tämän mukaan järjestettyinä sekä erotettuina
16927: toisistaan selvillä viivoilla.
16928: 
16929:                                15 §.
16930:       Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutui-
16931: sasti vaalilippuja ja lähettäköön niitä kunkin äänestysalueen
16932: vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän päällyksessä, johon
16933: on merkittävä tieto vaalilippujen luvusta.
16934:       Vaalilipuissa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen
16935: otsakirjoitus, joista käy selville, mitä vaalia varten vaali-
16936: lippu on laadittu, sekä kaikki käytettävät ehdokaslistat.
16937: 
16938: 
16939:                               V Luku.
16940:                           Vaaleista.
16941: 
16942:                                16 §.
16943:       Vaalitoimitus alkaa kussakin äänestysaineessa vaali-
16944: päivänä tahi vaalipäivinä· k:lo 9 aamulla sekä jatkuu kello
16945: 8 illalla, keskeytyen päivässä enintäin kahden tunnin vä-
16946: liajaksi äänestysalueen vaalilautakunnan määräyksen mu-
16947: kaan.
16948:                      V,'· -   Wiljomaa, y. m.                47
16949: 
16950:                               17 §.
16951: 
16952:        Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä
16953: kaikkiin vaalin toimittamista varten tarpeellisiin toimiin.
16954:        Erittäinkin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei ku-
16955: kaan saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioi-
16956: keutetuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä
16957: vaalisalaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänes-
16958: tää ja että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saata-
16959: vissa.
16960:        Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
16961: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
16962: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen,
16963: ja että tämä paikka suljetaan sillä kellonlyömällä, jolloin
16964: vaalitoimitu!'l on illalla keskeytettävä tahi lakkautettava.
16965: Jos toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka.,
16966: jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo.
16967: 
16968: 
16969:                               18 §.
16970: 
16971:      Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet-
16972: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja keho-
16973: tuksia julkipantaka tahi valitsijoille jaettako.
16974: 
16975: 
16976:                               19 §.
16977: 
16978:       Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilautakun-
16979: nan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua näyt-
16980: tää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten avata
16981: se päällys, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput ovat.
16982: 
16983: 
16984:                               20 §.
16985: 
16986:       Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
16987: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen
16988: vaalilipun.
16989: -48                  V, 1. -   Kunnallishallint.
16990: 
16991:                                21 §.
16992: 
16993:         Vaalissa olkoon kullakin valitsijana oikeus äänestää
16994:  yhtä ehdokaslistaa kokonaan, ja merkitköön hän viivan
16995:   siihen ehdokaslistaan, jota hän tahtoo äänestää. Hänellä
16996:   olkoon myöskin oikeus äänestämästään ehdokaslistasta
16997:   pyyhkiä pois yksi tahi useampi nimi, sekä muuttaa eh-
16998: . dokkaiden järjestys, kirjoittamalla ehdokkaan nimen eteen
16999:   se numero, joka osottaa miten monenneksi hän tahtoo
17000:   asettaa puheena olevan ehdokkaan. Josjärjestysnumeroita
17001: ·ei ole asetettu kaikkien nimien eteen, ovat muut nimet
17002:  luettavat siinä järjestyksessä, missä ne ovat valitsijayhdis-
17003:   tyksen laatimassa ehdokaslistassa.
17004:         Äänestäjällä ei ole oikeus kirjoittaa uusia ehdokkaita
17005: ·siihen ehdokaslistaan, jota hän äänestää.
17006: 
17007:                                22 §.
17008: 
17009:         Tehtyään vaalilippuun äänestysmerkkinsä, vieköön
17010:   valitsija vaalilippunsa kokoontaitettuna äänestysalueen vaa-
17011:   lilautakunnalle leimattavaksi ja pankoon leimatun vaa-
17012: . lilippunsa vaaliuurnaan.
17013: 
17014:                                23 §.
17015:        Valitsijan sallittakoon .käyttää äänioikeuttansa jossa-
17016: 'kin muussa kunnan äänestysaineessa kuin siinä, jonka
17017:  vaaliluetteloon hän on merkitty, jos hän esittää sitä tar-
17018:  koitusta varten annetun otteen sanotusta vaaliluettelosta.
17019: 
17020:                                24 §.
17021: 
17022:         Sittenkuin valitsija on pannut vaalilippunsa uurnaan,
17023: ·. merkitään vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioi-
17024: . keuttansa. Jos valitsija 23 §:ssä sanottua tarkoitusta var-
17025:  . ten saa otteen vaaliluettelosta, on sekin luetteloon mer-
17026: :kittävä.
17027:                                25 §.
17028: 
17029:       . Kun vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna sul-
17030:                     V, 1. -   Wiljomaa, y. m.               49
17031: 
17032: jettava vähintään kahden äänestysalueen vaalilautakunnan
17033: jäsenen sinetillä ja pantava varmaan talteen. Kun toimi-
17034: tusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien
17035: poistamista tarkastaa, että ne ovat ehjät.
17036:       Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapu-
17037: ville ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyk-
17038: sen lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus
17039: antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänes·
17040: tys julistetaan päättyneeksi.
17041:                                26 §.
17042:       Niin pian kuin äänestys on päättynyt, otetaan anne-
17043: tut vaaliliput uurnasta ja lasketaan ne aukaisematta. Sa-
17044: maten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-
17045: luetteloon ja pöytäkirjaan tehtyjen merkintöjen mukaan
17046: ovat vaalioikeuttaan käyttäneet.
17047:       Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kes-
17048: tävään päällykseen, jonka vähintään kaksi äänestysalueen
17049: vaalilautakunnan jäsentä sinetillään huolellisesti sulkee.
17050:       Päällykseen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakun..
17051: nalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
17052: 
17053:                                 27 §.
17054:      Jos annettuja vaalilippuja heti ei voida laskea, sen-
17055: tähden että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaali-
17056: uurnan kanssa kuten 25 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan
17057: annettujen vaalilippujen laskeminen ja päällykseen pane-
17058: mmen seuraavana päivänä.
17059: 
17060:                                 28 §.
17061: 
17062:       Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali·
17063: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi-
17064: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,
17065: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet-
17066: tiin päättyneeksi, ne henkilöt, jotka toisen äänestysalueen
17067: vaaliluettelon otteen nojalla ovat olleet äänestämässä, an-
17068:                                                        4
17069: 50                  V, 1. -    Kunnallishallint.
17070: 
17071: nettujen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden lu-
17072: kumäärä, sekä aika, jolloin 26 §:ssä mainitut päällykset
17073: sinetillä suljettiin, minkä ohessa siinä käytettyjen sinet-
17074: tien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan.
17075:       Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue-
17076: taan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee
17077: että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen pöytäkirja pan-
17078: naan keskuslautakunnalle osotetulla päällekirjoituksella
17079: varustettuun päällykseen.
17080: 
17081:                                29 §.
17082:       Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja
17083: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdollista
17084: toimittaa sekä 26 §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytä-
17085: kirja eri päällyksissä keskuslautakunnalle.
17086: 
17087:                               VI Luku.
17088:       Äänten laskemisesta ja vaalin tuloksen
17089:                  määräämisestä.
17090:                                30 §.
17091:       Niin pian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat
17092: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat päällykset avattavat
17093: ja vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänes-
17094: tysalueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
17095:      Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettä-
17096: vät vaalilipussa olevien ehdokaslistojen mukaan.
17097: 
17098:                                31 §.
17099:       Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ~ei ole
17100: vaalikelpoinen, tahi ei selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin
17101: valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
17102:       Jos valitsija vaalilipussaan on merkitsemäUä osotta-
17103: nut useampia kuin yh.den ehdokaslistan,
17104:       tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan muul-
17105: laiset kuin 21 §:ssä mainitut muutokset,
17106:                    EV,lt. - Wiljomaa, y. m.la            51
17107: 
17108:      tai pannut vaalilippuunsa erityisen merkin tai nimi-
17109: kirjoituksensa,~
17110:       tai käyttänyt muuHaista kuin vaalilautakunnalta saa-
17111: tua vaalilippua,
17112:       tai jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi, olkoon
17113: sellainen vaalilippu mitätön.:
17114: 
17115:                             32!§.
17116:      V aaliliput, jotka ovat annetut saman valitsijayhdis-
17117: tyksen ehdokaslistan hyväksi, pidetään yhtenä ääniryh-
17118: mänä.
17119:                             i33 §.
17120:       Kun on erotettu mitättömät vaaliliput ja pantu ne
17121: syrjään eri päällykseen, luetaan ensin kuinka monta ää-
17122: nestäjää on kannattanut kutakin vaalilipussa olevaa ehdo-
17123: kaslistaa joko sitä muuttamatta tahi siinä tehden 21 §:ssä
17124: mainitut muutokset.
17125:       Nämä luvut, jotka ilmoittavat kunkin ääniryhmän
17126: äänimäärän, jaetaan järjestyksessä luvuilla yksi, kaksi,
17127: kolme, neljä j. n. e. Kunkin eri ääniryhmän osamäärät
17128: kirjoitetaan perätysten suuruuden mukaan.
17129:       Näistä ääniryhmien osamääristä erotetaan suurim-
17130: masta alkaen järjestyksessä suuruuden mukaan niin monta
17131: lukua kuin vaalissa on vakinaisia valtuusmiehiä valittava,
17132: ja merkitään samalla, minkä ääniryhmän osamääristä ne
17133: otetaan. Yhtäsuurien osamäärien keskinäisen järjestyksen
17134: ratkaisee arpa.
17135:       Kunkin valitsijayhdistyksen: asettamista ehdokkaista
17136: astukoon vakinaisiksi! valtuusmiehiksi niin monta, kuin
17137: sen ääniryhmän osamääriä on erotettu tämän pykälän 3:n
17138: momentin mukaan.
17139:       Varamiehiksi astukoon kunkin ääniryhmän puolesta
17140: kolmas-osa siitä valittavien vakinaisien valtuusmiesten lu-
17141: vusta tahi, jos täten syntyy murto-osia, lähinnä seuraava
17142: kokonaisluku.
17143: 52                  V, t. -   Kunnallishallint.
17144: 
17145: 
17146:                               34 §.
17147:       Kustakin saman ääniryhmän vaalilipusta luetaan äänes-
17148: täjän määräämässä järjestyksessä niin monen ehdokkaan
17149: nimi, kuin valitsijayhdistys 33 §:n 4:n ja 5:n momentin
17150: mukaan on täytettäväkseen saanut yhteensä jäsenpaikkoja
17151: ja varajäsenpaikkoja.
17152:       Sille, jota valitsija äänestää ensi sijassa, tulee yksi
17153: ääni, toiselle järjestyksessä puoli, kolmannelle kolmasosa,
17154: neljännelle neljäsosa, viidennelle viidesosa ja kuudennelle
17155: kuudesosa ääntä sekä myöskin jokaiselle seuraavalle kuu-
17156: desosa ääntä, ja on kunkin ehdokkaan täten saamien äänien
17157: summa hänen äänimääränsä.
17158:       Sen jälkeen järjestettäköön ehdokkaat heidän ääni-
17159: määränsä suuruuden mukaan, suurimmasta alkaen. Jos
17160: kahdella ehdokkaalla on sama äänimäärä, annettakoon etu-
17161: sija sille, jonka nimi valitsijayhdistyksen laatimassa ehdo-
17162: kaslistassa käy toisen edellä.
17163:       Valituksi katsottakoon alusta lukien niin monta eh-
17164: dokasta, kuin valitsijayhdistys saa 33 §:n 4 momentin mu-
17165: kaan täyttää vakinaisia valtuusmiespaikkoja.
17166: 
17167:                               35 §.
17168:       Jos eri valitsijayhdistysten yhteinen ehdokas ei ole
17169: 34 §:n määräysten mukaan tullut valituksi minkään yksi-
17170: näisen ääniryhmän puolesta, laskettakoon yhteen hänen
17171: äänimääränsä eri ääniryhmissä, ja tulkoon tämä summa
17172: hänen äänimääräkseen siinä ääniryhmässä, jossa hänellä
17173: oli suurin äänimäärä. Sen jälkeen järjestettäköön tämän
17174: ääniryhmän ehdokkaat uudestaan 34 §:n 3 momentin mää-
17175: räysten mukaan ja sovellutettakoon saman pykälän 4 mo-
17176: mentin määräykset ääniryhmän ehdokkaiden uuteen jär-
17177: jestykseen.
17178: 
17179:                                36 §.
17180: 
17181:      Jos en valitsijayhdistysten yhteinen ehdokas on 34
17182:                     V, 1. -   Wiljomaa, y. m.            53
17183: 
17184: §:n määräysten mukaan tullut valituksi kahdessa tahi
17185: useammassa ääniryhmässä, katsottakoon hän sen ääniryh-
17186: män valitsemaksi, jonka ensimäinen käyttämättä jäänyt 33
17187: §:n 2 momentin määräysten mukaan laskettu osamäärä on
17188: pienin, ja kaikista muista ääniryhinistä, joissa hän myös-
17189: kin on tullut valituksi, astukoon hänen sijalleen ääniryh-
17190: män vielä valitsematta jääneistä ehdokkaista se, joka on
17191: järjestyksessä lähinnä.
17192:       Jos tämä menettely on sovellutettava useampaan kuin
17193: yhteen ehdokkaaseen, on alettava siitä ehdokkaasta, jonka
17194: on asettanut suurinta äänestäjälukua edustava ääniryhmä;
17195: ja jos on useampia sellaisia ehdokkaita, siitä ehdokkaasta,
17196: jonka äänimäärä on suurempi.
17197:       Tätä menettelyä on edellämainitussa järjestyksessä
17198: jatkettava, kunnes kaikki näiden ehdokkaiden vaalin takia
17199: tyhjäksi jääneet sijat ovat täytetyt.
17200: 
17201:                               37 §.
17202:       Tämän jälkeen määrättäköön kustakin ääniryhmästä
17203: valittujen varamiehiksi 33 §:n 5 kohdassa säädetty luku,
17204: ja otettakoon ne järjestyksessä ääniryhmän vielä valitse-
17205: matta olevista 34 ja 35 §:n määräysten· mukaan järjeste-
17206: tyistä ehdokkaista.
17207:       Ellei näiden luku riitä kaikkien varajäsenpaikkojen
17208: täyttämiseen, jatkettakoon 34 §:n 1 momentissa mainittua
17209: ehdokkaiden nimien lukemista siten, että ääniryhmän kus-
17210: takin vaalilipusta luetaan eteenpäin puuttuva lukumäärä
17211: nimiä, sivuuttamaHa ne ehdokkaat, jotka ehkä jo ovat tul-
17212: leet valituiksi, ja tulkoon silloin jokaiselle 34 §:n 2 mo-
17213: mentissa mainittu ääniluku. Ehdokkaalle, joka on saanut
17214: ääniä sekä ensimäisessä että täten jatketussa nimien luke-
17215: misessa, tulkoon lopulliseksi äänimääräksi molempien hä-
17216: nen saamiensa äänimäärien summa, ja järjestettäköön va-
17217: litsematta olevat ehdokkaat näiden lopullisten äänimää-
17218: riensä mukaan, noudattamalla 34 §:n 2 momentin mää-
17219: räyksiä.
17220: 54                     V, t. -JKunnallishallint.
17221: 
17222:                                 38 §.:
17223:       Elleivät valitsijayhdistyksen asettamat ehdokkaat riitä.
17224: ääniryhmälle tulevien varajäsenten sijojenl täyttämiseen,
17225: täytettäköön seuraavat sijat järjestyksessä niistä ääniryh-
17226: mistä, joista vakinaiset jäsenet olisi otettu, jos 33 §:n 3
17227: momentissa mainittua erottamista olisi jatkettu.
17228: 
17229:                                 39 §.
17230:       Kun laskeruistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali-
17231: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan keskus-
17232: lautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
17233: 
17234:                                 40 §.
17235:       Keskuslautakunnan laskeruistoimituksessa tehdään
17236: pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaali-
17237: lippujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut hen-
17238: kilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet järjes-
17239: tyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki vaali-
17240: tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka keskuslauta-
17241: kunnan puheenjohtajan tulee sinetillään toisiinsa yhdistää.
17242: 
17243:                                 41 §.
17244:       Keskuslttutakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali-
17245: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten,
17246: ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan
17247: saapuvilla.
17248:                                 42 §.
17249:      Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muut-
17250: kin kunnan tiedonannot.
17251: 
17252:                              VII Luku.
17253:                  E r i t y i s!i ä s ä ä n n ö k s i ä.
17254:                                 43 §.
17255:      Kun joku valtuusmies kuolee tai muusta syystä luo-
17256:                      V,'· -   Wiljomaa, y. m.               55
17257: 
17258: puu jäsenyydestä, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä
17259: käyttämättä oleva varamies siitä ääniryhmästä, jonka puo-
17260: lesta poistunut oli valittu. Ellei sellaista ole, astuu sijaan
17261: se varajäsen, jonka äänimäärä on suurin.
17262: 
17263:                               44 §.
17264:       Jos joku tahtoo valittaa valtuusmies-vaalista, tehköön
17265: sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan kunnan val-
17266: tuusmiesten päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen
17267: julkaisupäivästä.
17268: 
17269:                               45 §.
17270:      Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty
17271: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki-
17272: päivä määräpäivänä.
17273: 
17274:                               46 §.
17275: 
17276:       Lisättyjen valtuusmiesten vaalissa käyte~täköön edel-
17277: lisen vuoden lopussa laadittua, 4 § 3 momentissa mai-
17278: nittua, supistettua vaaliluetteloa.
17279:       Tässä vaalissa on samoin kuin kunnan tilintarkasta-
17280: jain ja muissa kunnallisissa vaaleissa kuin myöskin val-
17281: tuusmiesten toimitettavissa suhteellisissa vaaleissa nouda-
17282: tettava tätä vaalilakia soveltuvissa kohdin.
17283: 
17284:                               47 §.
17285: 
17286:       Kun kunnassa ensi kerta valitaan kunnan valtuus-
17287: miehet, asettaa kunnallislautakunta kunnan sekä keskus-
17288: että äänestysalueiden vaalilautakunnat sekä toimittaa muut
17289: tässä laissa valtuusmiehille vaaliin nähden määrätyt teh-
17290: tävät.
17291:        Näissä: vaaleissa valitaan niin monta valtuusmiestä
17292: kuin laissa kunnallishallinnosta säädetään.
17293:       Kun vaali on toimitettu, jakakoon keskuslautakunta
17294: 56                 V, t. -   Kunnallishallint.
17295: 
17296: kunkin ääniryhmän edustajain lukumäärän kolmeen yhtä
17297: suureen osaan, ja jos täten murtolukuja syntyy, kolmeen
17298: kokonaislukuun, joidenj välillä on niin pieni erotus, kuin
17299: suinkin mahdollista. Sitten yhdistettäköön toisiinsa yksi
17300: kunkin ääniryhmän osaluvuista siten, että muodostuu
17301: kolme yhtä suurta summaa, ja määrätköön keskuslauta-
17302: kunta tällä perustuksella, kuinka monta kustakin ääniryh-
17303: mästä valituista eroaa ensimäisen ja kuinka monta lähinnä.
17304: seuraavan vuoden lopussa. Ensimäisen vuoden kuluttua.
17305: eroavat ne, jotka 34 §:n määräysten mukaan ovat katsot-
17306: tavat järjestyksessä viimeisiksi sekä seuraavan vuoden lo-
17307: pussa ne, jotka ovat lähinnä heidän edellä.
17308:       Samalla tavalla määrättäköön mitkä varajäsenetferoa-
17309: vat ensimäisen ja lähinnä seuraavan vuoden lopussa.
17310: 
17311:                              48 §.
17312: 
17313:      Tämä laki astuu vmmaan -
17314:      Helsingissä 7 päivänä Kesäkuuta 1907.
17315: 
17316:      J. E. Wiljomaa.                  Juho Rannikko.
17317:      S. N. Rajala.                   Juho Lepistö.
17318:      K. Myllylä.                     Olli Pajari.
17319:      H. Repo.                        Iisakki Vahe.
17320:      T. Nykänen.                     K. R. Kares.
17321:      E. Kolkki.                      J. E. Antila.
17322:      Justus Ripatti.                 A. Koivisto.
17323:      Juho Ylikorpi.                  J. E. Helkiö.
17324:      Liina Ala-Kulju.               A. Osw. Kairamo.
17325:      Liisi Kivioja.                 Hedvig Gebhard.
17326:      Hilda Käkikoski.                Artturi H. Virkkunen.
17327:      Aleksandra Gripenberg.         Aug.   Hjelt.!
17328:      Y. K. Yrjö-Koskinen.           H.  G. Paloheimo.
17329:      Juhani Arajärvi.               J. K. Paasikivi.
17330:                        A. Lagerlöf.
17331:   V, 2. -   Anom. ehd. N:o 143.
17332: 
17333: 
17334:             Tokoi, Oskar, y. m. :t Uuden kunnallisasetuksen
17335:                   säätämisestä maalaiskunnille.
17336: 
17337: 
17338: 
17339:              Suomen Kansaneduskunnalle.
17340: 
17341: 
17342:       Jo silloin kun tämän maan köyhälistö taisteli valtiol-
17343: lisen äänioikeutensa puolesta, oli sen pyrkimyksen yhtä
17344: tärkeänä päämääränä myöskin kunnallinen äänioikeus.
17345: 'l'ämä oikeutettu vaatimus on kuitenkin yhä vielä toteut-
17346: tamatta.
17347:       Nykyään tehdään suuria suunnitelmia ja eduskun-
17348: nalle annetaan lukuisia anomuksia, joilla tarkoitetaan pa-
17349: rannuksia kansan taloudellisella ja henkisellä alalla, mutta
17350: me emme saa unhoittaa, että kaikki ne parannussuunnitel-
17351: mat, jotka tarkoittavat kansan köyhemmän ja kärsivän
17352: luokan aseman parantamista, jäävät hurskaiksi toivomuk-
17353: siksi niin kauan kun kunnallinen äänioikeus on saavutta-
17354: matta. Se ei nimittäin nykyisellään ollessaan tarjoa vähä-
17355: Väkisille tilaisuutta kunnallisten asiain hoitoon, ja varsin-
17356: kin maalaiskunnissa ovat äänioikeusolot; kurjat, vieläpä
17357: kurjemmat kuin kaupunkikunnissa, sillä viimeksimainituissa
17358: on edes~ 25 äänen korkein ääniraja. Maalaiskunnissa ei
17359: ole edes tätä rajoitusta, vaan voi yksi mies äänestää 1/ 13
17360: kaikkien kuntalaisten äänimäärästä, joten muutamat suur-
17361: ääniset voivat äänillään estää kaikki parannuspuuhat kun-
17362: nassaan. Niinpä esimerkiksi Viipurin väkilukuisessa maa-
17363: laiskunnassa vähemmän kuin 50 henkeä omistaa yli puo-
17364: let koko kunnan äänimäärästä. Seuraukset tästä ovat myös-
17365: kin silminnähtävät, sillä tuskin missään on kurjuus kehit-
17366: tynyt niin korkealle kuin juuri Viipurin maalaiskunnassa.
17367: Samoin kaikkialla, missä suuriääniset äänillään ovat kun-
17368: 58                   V, 2. -   Kunnallishallint.
17369: 
17370: tien johtajina, on köyhien asema aina vähemmän turvattu,
17371: kun taas niissä seuduin maatamme, kuten Keski-Pohjan-
17372: maalla, jossa varallisuussuhteet ja sitä seuraavat kunnalli-
17373: set äänioikeussuhteet ovat tasaisemmat, on myöskin kehi-
17374: tys kunnallisella alalla huomattavampi.
17375:       Erittäin huomioon otettava puoli tässä asiassa on se,
17376: että saadakseen kansalaiset oikein käsittämään uudistuksia,
17377: varsinkin sosiali-politisella alalla, sekä ottamaan osaa nii-
17378: den ajamiseen, täytyy alkaa paikallisista oloista. Useim-
17379: pien ihmisten käsitys ei jaksa ulettua niin hyvin koko
17380: maan kuin oman paikkakunnan oloihin, eivätkä he siis
17381: voi yhtä hyvin innostua ajamaan koko valtiossa saatavaa
17382: uudistusta, kuin he sen tekisivät omassa kunnassaan. Kun-
17383: nallinen elämä on siis valtiollisen elämän kehittäjänä ja
17384: siitä syystä on välttämätöntä, että yleinen, yhtäläinen ja
17385: välitön äänioikeus toteutetaan kunnallisen elämän alalla.
17386: Se olisi myönnettävä kaikille 20 vuotiaille, koska jo siinä
17387: ijässä kaikilla on täydet kunnalliset velvollisuudet sekä jo-
17388: kainen on silloin jo niin kehittynyt, että ymmärtää kaik-
17389: kia kunnallisia kysymyksiä.
17390: ,     Paitsi äänioikeusoloja, on suuri epäjohdonmukaisuus
17391: olemassa myös kunnallisen verotuksen alalla. Keisarilli-
17392: nen asetus 15 päivältä kesäk. 1898, Kunnallishallinnosta
17393: maalla, sen 78 §, säätää että kunnallisen veroituksen
17394: alaista on kaikki tulo. V eroäyrin peruste ei saa olla sataa
17395: markkaa pienempi eikä kolmeasataa suurempi, jolloin kui-
17396: tenkin ensimäinen veroäyri on vapaa. Niin ollen täytyy
17397: kuntalaisten usein jo~ 200 markan vuosituloista maksaa
17398: kunnallista veroa, kun sitä vastoin suurten omaisuuksien
17399: omistajain ei suhteellisesti tarvitse maksaa sen enempää.
17400: Kun tiedämme, että pienenkin tulon nauttijan täytyy tu-
17401: loistaan ensin elää, niin astuu tämä epäjohdonmukaisuus
17402: selvemmin näkyviin.
17403:       Sen vuoksi on välttämätöntä, että kunnallinen vero-
17404: tus on uudistettava progressiivisen verotusjärjestelmän
17405: pohjalla, siten että- riippuen paikallisista oloista- alle 600
17406: -900 markan tulot maalaiskunnissa jätetään verottamatta.
17407:               V, 2. -   Tokoi, y. m.                   59
17408: 
17409: Huomioon ottaen edellä sanotut seikat, ehdotamme
17410: 
17411:                 että eduskunta yhtyisi anomaan vuo-
17412:          den 1908 valtiopäiville armollista esitysf!ä
17413:          uudeksi kunnallisasetukseksi maalaiskunnille.
17414:          Paitsi muita uudistuksia olisi siinä huo-
17415:          mioon otettava,
17416:                 että kaikille 20 vuotta täyttäneille kun-
17417:           talaisille sukupuoleen katsomatta on myön-
17418:          nettävä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja
17419:          sitä seuraava vaalikelpoisuus kunnallisiin
17420:          toimiin;
17421:                 että kumtallisissa vaaleissa on nouda-
17422:          tettava suhteellista vaalitapaa, koko kunta
17423:          jä1jestettynä yhdeksi vaalipiiriksi, jossa tu-
17424:          lee olla riittävästi äänestysalueita; sekä
17425:                 että kunnallinen verotus järjestetään
17426:          progressiivisen verotuksen pohjalle, pitäen
17427:          vet·otusminiminä 600-900 markkaa, riip-
17428:          puen paikallisista oloista.
17429: 
17430: Helsingissä kesäkuun 8 päivänä 1907.
17431: 
17432: 
17433: Oskar Tokoi.               Juho Kirves.
17434: Kalle Salminen.           J. Penna Paunu.
17435: Oskari Jalava.             Frans Rantanen.
17436: Albin Waljakka.           Matti Aalto.
17437: A. P. Hämäläinen.          A. Suomalainen.
17438: W. Aromaa.                 A. Kannisto.
17439: S. Häkkinen.              K. G. Höijer.
17440: Evert Hokkanen.            Viht. Wiitanen.
17441: Kaarle Mänty.             Samuli Rantanen.
17442:                 Josua Järvinen.
17443:      V, 3. -     Anom. ehd. N:o 167.
17444: 
17445: 
17446:                Ursin, N. R. af, y. m.: Uuden kunnallisasetuksen
17447:                     säätämisestä kaupunkikunnille.
17448: 
17449: 
17450:                 Suomen Kansaneduskunnalle.
17451: 
17452: 
17453:       Kun 1873 vuoden asetus kunnallishallituksesta kau-
17454: pungissa säädettiin, oli epäilemättä astuttu aimo askel
17455: eteenpäin kunnallisen elämän alalla. Mutta yhtä varmasti
17456: voi nyt väittää, että tämä lähes neljännesvuosisadan vanha
17457: laki on huolimatta siihen vv. 1883 ja 1897 tehdyistä li-
17458: säyksistä suuressa määrin vanhentunut. Valtiolliset ja yh-
17459: teiskunnalliset voimasuhteet ovat muodostuneet aivan toi-
17460: senlaisiksi ja painopiste on melkoisesti siirtynyt vasem-
17461: malle. Tämä on etupäässä ilmennyt yleisen äänioikeuden
17462: säätämisessä valtiollisella alalla. Mutta voimassa olevassa
17463: asetuksessa kunnallishallituksesta kaupungissa on juuri
17464: tämä seikka se, joka enemmän kuin mikään muu leimaa
17465: koko asetuksen käytännössä mahdottomaksi nykyaikana.
17466: Eikä kukaan järkevä ihminen enää tahtonekaan väittää,
17467: että yhdellä ainoalla ihmisellä, olkoonpa se minkälainen
17468: tahansa, pitää olla yhtä paljon sananvaltaa omaisuutensa
17469: nojalla kuin 25 muulla kansalaisella. Tällä tavalla tietysti
17470: vähänvaraisten sananvalta yhteisissä asioissa supistuu ai-
17471: van mitättömäksi, vaikka näillä tietysti pitää olla ainakin
17472: yhtä suuressa määrässä- oikeus valvoa etujansa kunnalli-
17473: sessa hallinnossa kuin tuo varakkaampi kansalainen. Ja
17474: vielä epäoikeutetumpi on tietysti kunnallisasetuksemme
17475: määräys, että yhtiöillä on äänestysoikeus samojen perus-
17476: teitten mukaan - aikana, jolloin rahavalta yhä enemmän
17477: siirtyy osakeyhtiöitten mahtavaan turvaan ja siten vielä
17478: lisäksi rikkaammaat kansankerrokset äänestävät: kaksi
17479: kertaa.
17480:                      V, 3. -   af Ursin y. m..            61
17481: 
17482:        Selvää selvempi on, että tämmöinen asiain tila mitä
17483: suurimmassa määrässä lamauttaa alempien kansankerrosten
17484: kunnallisia harrastuksia ja niissä kuolettaa kaiken yhteis-
17485: hengen sekä tekee heidän välinpitämlittömiksi kuntansa
17486: menestymisestä. Missä määrin laajempi äänestysvalta he-
17487: rättää ihmisiä toimeen ja elämään, sen me kaikki olemme
17488: saaneet kokea, kun vaalit nykyiseen eduskuntaan toimi-
17489: tettiin. Mutta kunnallisen äänioikeuden supistuksesta on
17490: seurannut monta suoranaista haittaa aineellisessakin suh-
17491: teessa. Kun ylemmät kansankerrokset kukkarovaltansa
17492: nojalla ovat tottuneet toiminnassaan aina katsomaan etu-
17493: päässä pienen kansalaisryhmän etuja - mikä katsanto-
17494: kanta kasvattaa ihmistä itsekkääksi - on moni hyödylli-
17495: nen yritys saanut aivan takaperoisen käänteen. Tämä kos-
17496: kee varsinkin n. s. kunnallissosialismia. Birminghamissa
17497: Glasgowissa, Lontoossa, Pariisissa ja osaksi Saksassakin
17498: ovat suuret liikeyritykset, kuten sähkö, vesi- ja kaasulai-
17499: tokset y. m., sosialiseeratut, otetut kunnan huostaan, josta
17500: on itse kunnalle ja vähäväkisille ollut suuri etu, mutta
17501: meillä on monasti samat laitokset luovutetut omaa voittoa
17502: harjoittaville yhtiöille, koska osakkaina näissä yhtiöissä on
17503: ollut asiaa määräävien hyvät ystävät ja kannattajat. Asu-
17504: musolot ovat varsinkin vähänväkisille kiristyneet, koska
17505: useimmiten verotaakan kohoamisen pelosta ei ole ryhdytty
17506: kaupunkien alueitten laajentamiseen. Tehokas terveyden-
17507: hoito (varsinkin taistelu keuhkotautia vastaan), juoppou-
17508: den vastustaminen ja monet muut samansuuntaiset ja tar-
17509:  peelliset parannukset ovat jääneet lamaan, koska varak-
17510: kaammat kansankerrokset yksin ovat olleet kunnan asioita
17511:  määräämässä, a.nniskeluyhtiöitten voittorahat ovat samasta
17512: syystä hyvinkin monasti väärin käytetyt. Itsekkyys ja
17513:  sosiaalipoliittinen ymmärtämättömyys ovat käyneet käsi
17514: kädessä.
17515:        Ja samalla on verotaakka kunnall1sellakin alalla aivan
17516:  erityisessä määrässä sullottu vähäväkisten niskoille. V.
17517:  1900 oli enemmän kuin 3/ 4 kaupunkien 73,816 veroa mak-
17518:  savasta asukkaasta semmoisia, joilla oli vuosituloja aino-
17519: 62                   V'· a. -   Kunnallishallint.
17520: 
17521: asta.an 500 -1500 välillä. Alin veroitettava määrä meillä
17522: on tämän lisäksi jotenkin alhainen: 399-799 Smk (ylempi
17523: määrä ainoastaan muutamissa kaupungeissa), riippuen siitä,
17524: onko kunnallisasetuksen 54 §:n mukaan 200 vai sitä kor-
17525: keampi määrä aina 400 Smk pantu veroäyrin perusteeksi.
17526: Laajat rästiluettelot ovat, kuten tunnettu, tästä seurauk-
17527: sena. Kun ei ole tulojen valaan perustuvaa ilmoittamis-
17528: velvollisuutta, kuten useammissa paikoissa ulkomailla, ta-
17529: pahtuu taksoitus sangen epätasaisesti, virkamiest~n joten-
17530: kin oikeuden mukaisesti, mutta liikkeenharjoittajien ylen
17531: määrin rasittavasti. Ainoa täysin oikeuden mukainen ve-
17532: roitus on tietysti täydelleen progressiivisesti nouseva tulo-
17533: vero itseilmoittamisen perustuksella, josta olisivat vapaat
17534: ainakin kaikki ne, joilla ei ole 1200 m. vuositulot. Että
17535: varakkaammat kansanluokat tulevat kynsin hampain vas-
17536: tustamaan tämmöistä heitä suuresti rasittavaa veroitusta,
17537: on sangen luultava, melkein aivan varma.
17538:        Olemme tässä kosketelleet ainoastaan pari suurempaa
17539: epäkohtaa nykyisessä perin vanhentuneessa kunnallisase-
17540: tuksessa kaupungeita varten. Monta muuta voisi lisäksi
17541: mainita, kuten valtakirjalla äänestämisen, erityisiä epäsel-
17542: viä säädöksiä, mutta anomuksellamme E~mme ole tarkoitta-
17543: neet mitään täydellisyyttä. Pääasia on, että uusi asetus on
17544: sangen kipeän tarpeen vaatima, jossa pääpykälänä tulee olla
17545: yleisen, suoranaisen ja yhtäläisen äänioikeuden suominen
17546: ainakin kaikille täysi-ikäisille kuntalaisille kaupungissa,
17547: sukupuoleen katsomatta suhteellisen vaalitavan yhteydessä.
17548: Se on suoranainen johtopäätös valtiollisesta äänioikeudes-
17549: tamme. Ulkomaillakin, esim. Norjassa, Sveitsissä ja Bel-
17550: giassa, Ranskassa, Italiassa, on kunnallinen äänioikeus py-
17551: synyt jotakuinkin valtiollisen äänioikeuden tasalla.
17552:       Hallitus on kyllä äsken asettanut komitean tätä asiaa
17553: varten. Sen kokoonpano on tosiaan koko maassa herät-
17554: tänyt ikävää huomiota, koska vähäväkisten edustajaksi,
17555: jotka etupäässä korjauksia kaipaavat, on määrätty kaksi -
17556: sanoo kaksi - komitean jäsentä.
17557:       Mutta huolimatta tästä toivokaamme sittenkin, että
17558:                    V, 3. -   af Ursin, y. 111.                      63
17559: 
17560: todellisia parannuksia aikaansaadaan laajojen vähävarais-
17561: ten kansankerrosten tosihyödyksi.
17562:       Yllä olevan perusteella rohkenemme pyytää arv.
17563: Suomen Kansaneduskuntaa yhtymään anomukseemme
17564: 
17565: 
17566:                      että Keisarillinen Majesteetti viimeis-
17567:                tään ensi valtiopäiville antaisi armollisen
17568:                esityksen uudeksi asetukseksi kunnallishalli-
17569:                tuksesta kaupungissa, jossa yllä olevat näkö-
17570:                kohdat mikäli suinkin mahdollista olisivat
17571:                huomioon otetut.
17572: 
17573:      N. R. af Ursin.                             T. Tainio.
17574:      Heikki Lindroos.                            H. Pärssinen.
17575:      M. Paasivuori.                              Maria Laine.
17576:      Ida Aalle.                                  Emil Perttilä.
17577:      Matti Turkia.                               Miina Sillanpää.
17578:                         A. K. Ingman.
17579:   V, ~- -   Esit. ehd. N:o 19.
17580: 
17581: 
17582:             Kares, K. R., y. m.: Kaupunkikunnille annetun
17583:                  kunnallisasetuksen 7 §:n muuttamisesta toisin
17584:                  kuuluvaksi.
17585: 
17586: 
17587: 
17588:              Suomen Kansaneduskunnalle!
17589: 
17590: 
17591:       Kun kunnallisvaliokunta 1872 vuoden valtiopäivillä.
17592: antoi mietintönsä armollisesta esityksestä nyt voimassa
17593: olevaksi asetukseksi kunnallishallituksesta kaupungissa,
17594: lausui se jo johdannossaan sen tasakantoisuuden periaat-
17595: teen, jolle koko asetuksen tarkotustaan täyttääkseen, oli
17596: nojauduttava. Valiokunnan mietinnössä sanotaan näet:
17597:       ,Mutta, että kunta voi, vastata tätä tarkoitustansa,
17598: nimittäin hoitaa paikkakunnallisia asioitansa, sitä varten
17599: on välttämätön ehto, että kaikki sen jäsenet, sitä myöten
17600: kuin kykenevät, ottavat osaa sekä itsehallituksen tuotta-
17601: miin kustannuksiin että kunnan asiain hoitamiseen. Sillä
17602: missä veronmaksu ja tätä vastaava vaikutus kunnan hal-
17603: litukseen ovat joutuneet muutamain harvain kunnan jä-
17604: senten tai erinäisten luokkain omaksi, siellä puuttuu tie-
17605: tysti sitä yhteistä tointa kunnan yhteiseksi hyväksi, jota
17606: kunnallinen itsehallitus juuri tarkottaa. Tasakantoisuus
17607: kunnallisissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa on niinmuo-
17608: doin todellisen kunnallisen itsehallituksen välttämätön ehto",
17609: sillä .,olihan epäilemättä oikein ja kohtuullista että se,
17610: jolla on etua kunnasta, myöskin puolestansa ottaa osaa
17611: kunnan tarpeiden täyttämiseen, kun taas oikeus ja koh-
17612: tuus myöskin vaatii, että sillä, joka kunnalle tekee veroa,
17613: myöskin on ääntövalta kunnan asioissa". Tätä periaa-
17614: tetta ei valiokunta katsonut kumminkaan - valitettavasti
17615: kyllä - koko laajuudessaan voitavan toteuttaa, koska
17616:                      V, 4. -   Kares, y. m.                65
17617: 
17618: niitä etuoikeuksia, jotka perustuslain pyhyydellä muuta-
17619: mille kaupunkikunnan jäsenille olivat vakuutetut, ei vielä
17620: 1872 vuoden valtiopäivillä voitu saada poistetuiksi. V a-
17621: liokunta oli sen vuoksi pakotettu, poikkeamaila kosketel-
17622: lusta periaatteesta, 7 §:ssä hyväksyttäväksi ehdottamaan
17623: armollisessa esityksessä löytyvän määräyksen siitä, että
17624:        ,tämä asetus ei tee mitään muutosta niissä kunnal-
17625: lisissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa, jotka perustuslaissa
17626: taikka etuoikeuksissa perustuslain pyhyydellä ovat erik-
17627: sensä visseille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt".
17628:        Tämä ehdoteltu sanamuodostus aiheutti kumminkin
17629: valiokunnan porvarissäätyyn kuuluvan jäsenen Joachim
17630: Kurtenin julkituomaan eriävän mielipiteensä mietintöön
17631: liitetyssä vastalauseessa, jossa hän, tunnustaen tasakan-
17632:  toisuuden olevan pääehdon hyvän kunnallishengen synty-
17633: miseen sekä kaupunkikuntain raittiiseen ja voimalliseen
17634: vaurastumiseen, huomauttaa, että, koska porvariston etu-
17635:  oikeudet kunnallisessa suhteessa toisen samoille valtiopäi-
17636: ville annetun · armollisen esityksen mukaan tulisivat lak-
17637: kautetuiksi ennen kysymyksessä olevan kunnallisasetuksen
17638: valmistumista ja ei mitkään muut etuoikeudet perustus-
17639:  lain pyhyydellä, kuin ritariston ja aatelin sekä pappissää-
17640: dyn vapaus erinäisistä ulosteoista niiden talojen puolesta,
17641: joita he kaupungissa omistavat, silloin enää voisi tulla ky-
17642:  symykseen, sanat valiokunnan ehdottamassa 7 §:ssä antai-
17643:  sivat kumminkin aihetta siihen ajatukseen, että muutamat
17644: kunnalliset velvollisuudet vast'edeskin tulisivat olemaan
17645:  erityisten kunnan jäsenten täytettävänä. Sen vuoksi ja
17646:  koska ei porvaristoa missään nimenomaan oltu julistettu
17647:  vapaaksi siitä porvariston etuoikeuksia vastaavasta vel-
17648:  vollisuudesta, joka siihen saakka oli ollut sen täytettä-
17649:  vänä, että sen nimittäin oli tullut joko yksinänsä taikka
17650:  suuremmaksi osaksi kuin muitten kaupungin asukasten
17651:  suorittaa erinäisiä ulostekoja, pelkäsi vastalauseen tekijä,
17652:  ,että mainitut sanat voitaisiin selittää sinnepäin, että sel-
17653:  lainen velvollisuus vieläkin jää porvaristolle", ja ehdotti
17654:  puheenalaisen 7 §:n kuulumaan:
17655:                                                        5
17656:  66                     V, '· -- Kunnallishallint.
17657: 
17658:          , Tämä asetus ei muuta niitä poikkeusetuja, jotka etu-
17659:    oikeutten nojalla perustuslain pyhyydellä erikseen ovat
17660:    muutamille kaupunkikunnan jäsenille sallitut, jota vastaan
17661:    kaikki ne kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka tä-
17662:    hän saakka erikseen ovat olleet porvariston omina, tästä
17663:    lähin tulevat kaikille kunnan jäsenille yhteisiksi."
17664:         V aliakunnan mietinnön saavuttua säätyihin, joutui
17665:    m. m. kosketeltu 7 § siellä vilkkaan keskustelun alaiseksi.
17666:    Niinpä huomautettiin Ritaristossa ja Aatelistassa (S. W. von
17667:   Troil), ettei asetusehdotuksesta, jonka 6 §:ssä myönnetään
17668:   kaupunkikunnalle verotusoikeus ,niiden menojen suoritta-
17669:   miseksi, jotka saatetaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi
17670:   taikka sen erinäisiksi tarpeiksi tarvita", käynyt kyllin sel-
17671:   västi ilmi, josko katujen kunnossapito ja katuvalaistus
17672:   olisivat katsottavat sellaisiksi menoiksi, jotka koskivat ,kau-
17673:   pungin yhteistä hyötyä", vai tulisivatko nämä velvolli-
17674:   suudet yhä edelleen rasittamaan ainoastaan talonomistajia.
17675:   - Tähän huomautti kunnallisvaliokunnan jäsen Rob. La-
17676:   gerborg, ,ettei asetusehdotuksessa löytynyt mitään, joka
17677:  antaisi aihetta otaksua, että talo.nomistajilla tulisi enää ole-
17678:  maan joitakin erityisiä rasituksia kannettavanaan"; jota
17679:  paitsi saman valiokunnan puheenjohtaja J. A. von Essen
17680:  lisäsi, että ,kunnan kaikki tarpeet ovat kustaunettavat
17681:  takseerauksella saaduilla tuloilla eikä niinmuodoin min-
17682:  kään eri luokan tarvitse pitää huolta esim. katujen laske-
17683:  misesta, teiden kunnossapidosta y. m., vaan ottavat kun-
17684:  nan kaikki jäsenet osaa kunnan yhteisten tarpeiden täyt-
17685:  tämisessä".
17686:         Kun Porvaristo hyväksyi herra J, Kurtenin yllä ker-
17687: rotun vastalauseen ja Talonpoikaissääty yhdistyi porva-
17688: riston päätökseen tämän osan lähettämisestä takaisin va-
17689: liokuntaan, joutui asetusehdotus erityiseen sitä varten ase-
17690: tettuun yhteensovittamisvaliokuntaan, joka hyväksyen pää-
17691: asiassa herra J. Kurtenin vastalauseen sanamuodon ja
17692: huomioonottaen edellämainitun keskustelun Ritaristossa ja
17693: Aatelistossa, lisäsi kysymyksenalaiseen 7 §:ään sanat: ,ja.
17694: talonomistajain yhteisesti taikka kummankin erikseen."
17695:                      V, 4. -   Kares, y. m.                67
17696: 
17697:        Tämä sanamuoto tuli sitten hyväksytyksi niinhyvin
17698: säädyissä kuin korkeimmassakin paikassa, joten useinmai-
17699: nittu 7 § tuli asetuksessa kuulumaan seuraavaisesti:
17700:        , Tämä asetus ei tee mitään muutosta niissä kunnal-
17701: lisissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa, jotka perustuslaissa
17702: taikka etuoikeuksissa perustuslain pyhyydellä ovat erik-
17703: sensä visseille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt, jota
17704: vastaan kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuu-
17705: det, jotka tähän saakka ovat olleet porvariston ja talon-
17706: omistajain yhteisesti taikka kummankin erikseen omina,
17707: tästälähin tulevat kaikille kaupunkikunnan jäsenille yh-
17708: teisiksi."
17709:        Tästä 7 §:n sanamuodosta ja sen ylläkerrotusta syn-
17710: nystä käy epäämättömästi selville, että valtiosäädyillä oli
17711: nimenomaisena tarkoituksena pykälän loppuosaan otetulla
17712: määräyksellä vapauttaa talonomistajat m. m. heidän siihen
17713: saakka yksinään kantamastaan katurasituksesta ja siirtää
17714: se kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteiseksi asiaksi
17715: Kumminkaan ei tämä lainpaikka - paria poikkeusta lu-
17716: kuunottamatta - ole meidän kaupunkiemme talonomista-
17717: jille käytännössä tuottanut vähintäkään huojennusta, sillä
17718: yhä edelleen on katurasitus entistä raskaampana yksin-
17719: omaan heidän kannettavanaan.
17720:        On nimittäin huomattavaa, että meidän 1734 vuoden
17721: lakimme, joka sisältää koko joukon määräyksiä siltojen
17722: ja teiden rakentamisesta ja kunnossapitämisestä maalla, ei
17723: mainitse sanaakaan kaupunkien katujen rakentamisesta,
17724: vielä vähemmin määrää, kenen ne on tehtävä ja kunnossa
17725: pidettävä. Samoin ei myöskään 18 päivänä maaliskuuta
17726: 1856 annettu asetus, koskeva yhteisiä perustuksia kau-
17727: punkien järjestämiselle ja rakentamiselle Suomen Isoruhti-
17728: naanmaassa, vähimmälläkään tavalla selvitä sitä, kenen
17729: velvollisuutena kaupungin katujen rakentaminen ja kun-
17730: nossapitäminen on. Tämän velvollisuuden määrittelee yk-
17731: sinomaan Senaatin niinhyvin ennen kuin jälkeen 1873
17732: vuoden kunnallisasetuksen voimaan astumista itsekullekin
17733: kaupungille vahvistamat rakennussäännöt ja poliisijärjes-
17734: 68                     V,'· -   Kunnallishallint.
17735: 
17736: tykset sekä näitä lisäilevät maistraatin ja valtuuston lain
17737: voiman voittaneet päätökset, joita kaikkia talonomistaja
17738: jo tonttia kaupungilta ostaessaan velvotetaan noudatta-
17739: maan. Kunnallisasetuksemme edellä kerrottu määräys tasa-
17740: kantoisuudesta kaupungin yhteisten tarpeiden täyttämi-
17741: sessä on näissä rakennussäännöissä - lukuunottamatta
17742:  Oulun ja Maarianhaminan kaupunkeja - kokonaan syr-
17743: jäytetty ja katurasitus kokonaisuudessaan ":sälytetty talon-
17744: omistajien niskoille.
17745:       Seurataksemme kumminkin katurasituskysymyksen
17746: historiallista kehitystä, on meidän vielä mainittava, että
17747: vuoden 1894 valtiopäivillä Säädyt hyväksyivät sittemmin
17748: 4 päivänä toukokuuta 1896 annetun asetuksen, joka kos-
17749: kee kaupunkikunnan ja tontinomistajain sopimusta katujen
17750: kunnossapidon ottamisesta kunnan tehtäväksi. Kun tämä
17751: on ainoa kerta, jolloin katurasitusta eri kysymyksenä val-
17752: tiopäivillämme on pohdittu, sallittakoon meidän lyhykäi-
17753: syydessään tehdä selkoa laki- ja talousvaliokunnan anta-
17754: masta pitkähköstä, pääasiallisesti kysymyksen historiallista
17755: ja periaatteellista puolta koskettelevasta mietinnöstä, sii-
17756: täkin syystä, että me useassa kohdin emme voi yhtyä
17757:  valiokunnan mielipiteisiin ja johtopäätöksiin asiassa.
17758:        Mietinnössään huomauttaa valiokunta aluksi, että
17759:  teiden ja katujen kunnossapito ruotsalais-suomalaisen oi-
17760: keuden mukaan jo vanhimmista ajoista on ollut rasitus,
17761: joka sekä kaupungeissa että maalla oli ollut yhdistyneenä
17762: maan omistukseen ja hallintoon. Yleinen kaupunginlaki
17763: määräsi näet jo sakkoja sille, joka ei asianomaisesti ,sil-
17764: loittanut" tahi ,siivonnut" katujansa ja Kristiina kunin-
17765:  gattaren 30 päivänä huhtikuuta 1649 julkaisemassa pla-
17766:  kaatissa, koskeva katujen laskemista Tukholmassa, säädet-
17767: tiin, että kaikki talonomistajat ,ovat velvolliset jokainen ta-
17768: lonsa, kartanonsa ja tonttinsa puolesta, valmistuttamaan
17769: ja korjauttamaan uusia, hyviä ja samalla tavalla laskettuja
17770: katuja, niin että kukin täyttää ja laskettaa puolen katua
17771:  omalla puolellansa, niin kauvas kuin hänen tonttinsa ulot-
17772: tuu, ja toisen puolen on se velvollinen laskettamaan, joka
17773:                     V, 4. -Kares, y. m.                    69
17774: 
17775: asuu toisella puolella vastapäätä''. - Tehtyään sitten sel-
17776: koa 16 päivänä lokakuuta 1723 ja 17 päivänä joulukuuta
17777: 17ö4 annetuista kuninkaallisista päätöksistä ja selityksistä,
17778: joilla oli määrätty, ettei kenkään, olkoon kuka tahansa,
17779: joka ei millään eri oikeuksilla ja sitä ennen saaduilla pää-
17780: töksillä ollut siitä vapautettu, saanut kieltäytyä olemasta
17781: yhtäläisesti porvariston kanssa osallisena pitämässä voi-
17782: massa palovartioita, tienraivausta, kirkon ja pappilain ra-
17783: kentamista y. m., jatkaa valiokunta että, ,vaikkakaan
17784: näistä säännöksistä, jotka kunnallisasetuksen syntyyn asti
17785: ovat olleet perustana kaupunkien maksuissa osallisuudelle
17786: (katurasituksessa), ei voida mitään varmoja johtopäätöksiä
17787: tehdä, niin kuitenkin se seikka, että näissä säädöksissä,
17788: joiden tarkoituksena on määrätä niiden velvollisuuksien
17789: laajuus, minkä alaisia talonomistajat luokkakuntana olivat,
17790: on mainittuna tienraivaus, mutta ei kadunlaskemisrasitus,
17791: viitannee osaltaan siihen, että viimeksi mainitun rasituksen
17792: katsottiin riippuvan kaupunkitontin omistamisesta tahi
17793: hallitsemisesta, mutta ettei sitä pidetty sellaisena rasituk-
17794: sena, josta talonomistajain yhdyskuntana (,korporation")
17795: tuli pitää huoli".
17796:       Tässä on kumminkin valiokunnalta mielestämme jää-
17797: nyt huomaamatta, että vaikkakin pappissäädyn etuoikeuk-
17798: sissa 16 päivältä lokakuuta 1723 (§ 10) mainitaan ainoas-
17799: taan , palovahti ja tienraivaus", niin erotetaan ritaristonja
17800: aatelin samana päivänä annetuissa etuoikeuksissa (§ 12}
17801: nimenomaan ,palovahti" ja ,kadunlaskeminen", joka taas
17802: osottaa, että ,tienraivausta" ja ,kadunlaskemista" siihen
17803: aikaan katsottiin yhtä suuriksi rasituksiksi. Kun valio-
17804: kunta edelleen lausuu että n. s. ,tienraivaus" eli kaupun-
17805: gin piirissä olevien teiden teko ja kunnassapito jo var-
17806: hain )ienee" kustannettu kaupungin kassan varoilla sekä
17807: vetää siitä sen johtopäätöksen, että tienraivaus olisi ollut
17808: saman tapaista kuin jo kaupunkilaissa mainittujen ,yhteis-
17809: maitten" eli torien ja yleisten paikkain kunnossapito, joka
17810: myös kustannettiin kaupungin varoilla, tuntuu tämä päät-
17811: tely meistä vähemmän uskottavalta, koska asianlaidan niin
17812: 70                    V, 4. -   Kunnallishallint.
17813: 
17814:  ollessa etuoikeuksissa ei ollenkaan olisi tarvinnut määrätä,
17815:   että etuoikeuksia nauttivat talonomistajat eivät saisi vetäy-
17816:  tyä pois tienraivauksesta.
17817:         Historialliselta kannalta katsottuna on asianlaita kum-
17818:   minkin yksinkertaisesti se, että entisaikoina katsottiin mu-
17819:  kavimmaksijakaa katujen kunnossapito, samoin kuin muut-
17820:   kin kaupungin rasitukset, luonnossa yksityisille talon-
17821:  omistajille. Porvarit ja talonomistajat itse tai heidän poi-
17822:   kansa ja palvelijansa ,silloittivat" ja kunnossapitivät kadut
17823:  samoin kuin he vuokraamalla kamarin tai ,tuvan" kau-
17824:   punkiin sijoitetuille sotamiehille täyttivät majoitusvelvolli-
17825:   suutensa, taikka suorittaakseen palovartijatointa vuoro-
17826:   tellen ottivat yön aikana palohaan olalleen ja päivällä kul-
17827:   kivat palotarkastuksilla sekä toivat tulipaloon kukin vesi-
17828:   tynnyrinsä ja ottivat osaa sammutustyöhön, kuin myöskin
17829:   katuvalaistusvelvollisuuttaan täyttääkseen asettivat lyhdyn
17830:   porttinsa pieleen sekä niistivät ja samrnuttivat kotona
17831:   valetut kynttilänsä. Mutta korvaukseksi näistä, yksityi-
17832:   sille kunnan jäsenille täten pannuista luonnossa suoritet-
17833:   tavista tehtävistä, jaettiin porvareille ja talonomistajille
17834:   kaupungin omistamat viljelyskelpoiset maat, joita he sai-
17835:   vat nauttia itsekukin omaksi hyödykseen ja joitten kat-
17836:   sottiin osaksi kuuluvan kaupungin taloihin ja osaksi nii-
17837: . den viljelijäin yksityiseksi omaisuudeksi aina siihen mää-
17838:   rään, että niille myönnettiin lainhuutojakin yksityisten
17839:   viljelijäin oikeuden vakuudeksi.
17840:          Aikojen kuluessa pääsi kumminkin toisenlainen me-
17841:   nettelytapa käytäntöön. Yksi luonnossa suoritettava rasi-
17842:   tus toisensa perään siirrettiin yksityisiltä kaupunkikun-
17843:   nalle, jolle asukkaat saivat suorittaa osuutensa rahassa ja
17844:   toiselta puolen rupesi kaupunkikunta käytännössä toteut-
17845:   tamaan omistusoikeuttaan lahjoitusmaihin, katsoen niitä
17846:   , tuloa tuottaviksi oikeuksikseen". Useimmissa Suomen
17847:    kaupungeissa on enää ainoastaan katurasitus muistona
17848:   näistä entisaikoina luonnossa suoritettavista velvollisuuk-
17849:  sista.
17850:          Valiokunta kertoo kysymyksessä olevassa mietinnös-
17851:                      V, 4. -   Kares, y. m.                71
17852: 
17853: sään edelleen, että kuitenkin oli, sen jälkeen kuin asetus
17854: kunnallishallinnosta kaupungeissa 8 päivältä joulukuuta
17855: 1873 ilmestyi, se mielipide lausuttu julki, että entinen ton-
17856: tinomistajain velvollisuus pitää kadut kunnossa oli maini-
17857: tun asetuksen 7 §:ssä heidän hartioiltaan poistettu ja muu-
17858: tettu koko kunnan rasitukseksi, joka tulisi suorittaa kai-
17859: kilta kunnan jäseniltä taksotetuista varoista, ja että syyksi
17860: tälle mielipiteelle oli tuotu sekä mainitun 7 §:n sanan-
17861: muodostus että myöskin se tapa, jolla tämä pykälä syn-
17862:  tyi sekä eräät sen johdosta 1872 vuoden valtiopäivillä
17863: säädyissä annetut lausunnot. Tarkastettuaan kumminkin
17864: lähemmin näitä ,syitä" - joista me ylempänä olemme
17865: yksityiskohtaisemmin kuin valiokunta tehneet selkoa -
17866: lausuu valiokunta, että sen perusteella, mitä valiokunta
17867: oli esittänyt, sen mielestä ,ei näyttänyt olevan päteviä
17868: syitä olettaa, että kunnallisasetuksen tarkoituksena on ol-
17869: lut siirtää katujen kunnossapitovelvollisuus yksityisten
17870:  tontinomistajain hartioilta koko kunnan suoritettavaksi,
17871: vaan täytyy valiokunnan ennemmin väittää, että ainoas-
17872:  taan ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka porvareilla j~ ta-
17873: lonomistajilla eri yhdyskuntina kaupungissa oli, ovat kun-
17874: nallisasetuksen kautta siirtyneet kaikille veroa maksaville
17875: kunnan jäsenille, vaan että yksityisten talonomistajain vel-
17876: vollisuus pitää tonttiensa ulkopuolella olevat katuosat kun-
17877: nossa, samaten kuin puhtaanapitovelvollisuuskin, seurasi,
17878:  maahan ja tonttiin olevaa omistusoikeutta"; sekä jatkaa
17879: että ,vaikkapa pätevillä syillä voitaisiin näyttää, että vuo-
17880: den 1872 valtiopäiväin valtiosäädyissä se mielipide on ol-
17881: lut olemassa, että kunnallisasetuksen säännökset ovat siir-
17882: täneet katujen kunnossapitorasituksen kunnan velvolli-
17883: suudeksi, ei sellaista sanotun asetuksen tulkitsemista nyt
17884: voida ilman tarkempaa lainselitystä saada voimaan, nyt,
17885: kun asetusta on kahden 'VUosikymmenen tienoilla ylipäänsä
17886: käytetty päinvastaiseen suuntaan."
17887:        Kuten kumminkin edellä olemme osottaneet, ei mie-
17888: lestämme ole epäilystäkään siitä, että säädyt 1872 vuoden
17889:  valtiopäivillä antaessaan kysymyksen alaiselle kunnallis-
17890: 72                   V, •· -   Kunnallishallint.
17891: 
17892: asetuksen 7 §:lle sen nykyisen sanamuodon ja erittäinkin
17893: lisätessään siihen sanat: ,ja talonomistajain yhteisesti
17894: taikka kummankin erikseen", nimenomaan tarkoittivat
17895: että tämän lainpaikan kautta myös katujen kunnossapito-
17896: ja puhtaanapito-velvollisuus siirtyisi yksityisiltä talonomia-
17897: tajilta kaikkien kunnan veroamaksavien jäsenten hartioille.
17898:        Tuotiinhan näillä valtiopäivillä kunnallisasetusta laa-
17899: dittaessa niin usein esille tasakantoisuuden ihailtava peri-
17900: aate ja luopuihan porvaristo samoilla valtiopäivillä kaik-
17901: kien raastuvankokouksessa ääntövaltaisten kaupunkikun-
17902: nan jäsenten hyväksi erikoisoikeudestaan saada yksinään
17903: ehdotelia pormestaria ja raatimiehiä, ottaa alemmat virkai-
17904: lijat kaupunkiin y. m. - puhumattakaan siitä, että niin
17905: hyvin herra J. Kurtenin vastalause, kuin keskustelu Ri -
17906: taristossa ja Aatelistossa sekä yhteensovittamisvaliokunnan
17907: mietintö selvin sanoin koskettelevat juuri katurasituksen
17908: siirtämistä kaupunkikunnalle. - Mitä sitten tulee valio-
17909: kunnan äsken kerrottuun väitteeseen siitä, ettei muka ase-
17910: tuksen puolustamaamme tulkitsemista voitaisi ilman tar-
17911: kempaa lainselitystä saada voimaan, kun asetusta oli kah-
17912: den vuosikymmenen ajan ,ylipäänsä" sovellutettu päin-
17913: vastaiseen suuntaan, niin pyydämme huomauttaa, ettei va-
17914: liokunnan käsityskanta tämän pykälän tarkotuksesta ole
17915: ollut niinkään yleisesti kannatettu, kuin valiokunta näyt-
17916: tää luulevan. Tietääksemme löytyy ainakin kaksi kau-
17917: punkia Suomessa - Oulu ja Maarianhamina-, joiden Se-
17918: naatin vahvistamissa rakennussäännöissä katurasitus on
17919: pantu koko kunnan kannettavaksi. Ja toiselta puolen ei
17920: koskaan voine olla liian myöhäistä luopua vääräksi havai-
17921: tusta laintulkitsemisesta sekä poistaa ne vääryydet ja koh-
17922: tuuttomuudet, joita sen kautta on aikaansaatu ja liiaksi
17923: kauan ylläpidetty.
17924:        Käydessämme lähemmin tarkastamaan katurasitusta
17925: meidän päivinämme, on meidän aluksi huomautettava, että
17926: useimmat Suomen kaupungeissa nykyään voimassa ole-
17927: vista rakennussäännöistä ovat tulleet vahvistetuksi jäl-
17928: keen 1873 vuoden kunnallisasetuksen voimaanastumista,
17929:                      V, 4. -   Kares, y. m.               73
17930: 
17931: monet, jälkeen äskenmainitun 1896 vuoden asetuksenkiu
17932: julkaisemista ja, että niissä kaikissa - Ouluaja Maarian-
17933: haminaa lukuunottamatta - on samanlaiset määräykset
17934: katujen rakentamisesta ja kunnossapitämisestä. , Tontin-
17935: omistajan velvollisuutena on näet tehdä katua maistraatin
17936: määräämällä tavalla pitkin tontin viertä puoliväliin kadun
17937: leveydestä eli yleistä paikkaa vasten;" ja ,kadun ynnä
17938: katukäytävän kunnossa pidosta ja mitä muuta siihen kuu-
17939: luu, vastaa se, jonka velvollisuutena on kadun teettämi-
17940: nen, ja luetaan kunnossapitovelvollisuuteen myöskin pie-
17941: nempien keskusliikkeen eli kadun lasehtimisen kautta syn-
17942: tyneiden kuoppien täyttäminen", - säädetään m. m. pää-
17943: kaupunkimme voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä.
17944:       Oulun kaupungille 21 päivänä marraskuuta 18R2
17945: vahvistetussa ra.kennussäännössä löytyy määräys, että
17946: ,kaupunki on velvollinen kuivaamaan, kiveämään, istutta-
17947: maan ja kunnossa pitämään kaikki jalkakäytävät, kadut
17948: ja yleiset paikat; jotavastoin tonttien välisten puutarhain
17949: istuttaminen ja kunnossapitäminen on tontinomistajan teh-
17950: tävä" ja Maarianhaminalie 27 päivänä tammikuuta 1902.
17951: Senaatin vahvistaman rakennussäännön 7 ja 8 §§:ien mu-
17952: kaan niinikään katujen teko ja niiden kaikenlainen kun-
17953: nossapito on kunnan asiana ja kustannetaan kaupunkikun-
17954: nan yleisillä varoilla.
17955:       Se katurasitus, jonka alla talonomistajat muissa Suo~
17956: men kaupungeissa huokaavat, ei suinkaan ole köykäiseksi
17957: arvattava. Tätä mitatessa on näet otettava huomioon ei
17958: ainoastaan ne kohtuuttoman suuret rahamenot, jotka talon-
17959: omistajilla on siinä suhteessa suoritettavanaan, vaan myös-
17960: kin ne monet mieliharmit ja hankaluudet, joita tämän vel-
17961: vollisuuden täyttäminen heille yhtä mittaa tuottaa. Kun
17962: katujen kunnossapidon tarkastus on poliisimiesten asiana,
17963: joutuvat talonomistajat vastoin tahtoaankin useimmiten
17964: sangen epämiellyttävään, miltei mielivaltaisuuksiin mene-
17965: vään riippuvaisuuden suhteeseen poliiseista, joka varsinkin
17966: suurkaupungeissa aiheuttaa yhtenäisiä rettelöimisiä, vieläpä
17967: melkoisia kustannuksia kysyviä oikeudenkäyntejäkin talon-
17968: :'74                 V, '· -   Kunnallishallint.
17969: 
17970: .omistajien ja poliisiviranomaisten välillä. Ja onpa syystä
17971:  sen vuoksi huomautettukin, että talonomistaja saa elää yh-
17972: täläisessä pelossa ja vapistuksessa kuin "muutkin rikok-
17973: :Sentekijät", valmiina milloin tahansa vietäväksi poliisika-
17974: mariin saamaan itselleen ojennusta ja olemaan toisille esi-
17975: merkiksi ja varotukseksi. - Vuosittain tapahtuvat vesi-
17976:  likaviemäri- ja katuvalaistusjohtojen rakentamiset ja kor-
17977:  jaukset aiheuttavat katujen kunnossapitäjille yhäti uudis-
17978: tuvia kustannuksia ja vaikkakin kaupunkikunta useammassa
17979:  paikassa toimittaa uusien katujen pohjaaiDisen ja ensiker-
17980: taisen sannoittamisen, nousee talonomistajien kulut tällais-
17981:  ten katujen ylläpidosta ei ainoastaan ensimäisenä, vaan
17982: useampana seuraavanakin vuonna kohtuuttoman korkealle,
17983: verrattuna siihen hyötyyn, minkä talonomistaja siitä voi
17984: nauttia. Sillä ei ole aina sanottu, että vaikearumasti kun-
17985: nossa pidettävien ja suurempien liikekatujen varrella si-
17986: jaitseva talo tuottaa omistajalleen suhteellisesti suuremmat
17987:  tulot kuin rauhallisemman kadun varrella oleva talo. En-
17988:  sinmainitunlaisen - esim. rautatienaseman, laivasataman,
17989: tullikamarin, varastomakasiinien y. m. lähistöllä olevan-
17990: talon katuosalla käypä liike saattaa nimittäin supistua ai-
17991: noastaan raskaiden tavarakuormien kuljetukseen keskikau-
17992:  pungille, jossa parhaimmilla paikoilla tällaisten kuormien
17993:  kuljettaminen voi olla poliisijärjestyksessä kiellettykin.
17994:  Tällä emme kumminkaan tahdo sanoa, ettei keskikaupun-
17995: gingin talonomistajilla olisi tarpeeksi huolta katujensa kun-
17996: nossapidosta. Emme tarvitse kaukaakaan asua suuremmissa
17997: kaupungeissamme - varsinkin Helsingissä - huomatak-
17998: semme, mitä äärettömiä kustannuksia talonomistajilla on
17999: kestettävänään, pitäessään viranomaisten määräämässä kun-
18000: nossa katuosansa talvella ja keväällä. Alinomaa saa olla
18001: kallispaikkaiset miehet ja hevq_set lunta vedättämässä ja
18002: jäätikköä hakkaamassa eikä poliisi sittenkään. tahdo päästä
18003: kintereiltä poistumaan. Kun vielä kaupunki - sitä vas-
18004: toin että sen tulisi huojentaa talonomistajien taakkaa-
18005: monastikin koettaa sitä korottaa, tuntuu tämän velvolli-
18006: suuden täyttäminen asianomaisista talonomistajista sietä-
18007:                     V, •· -   Kares, y. m.                  75
18008: 
18009: mättömän katkeralta. Useissa paikoissa on talonomistajien
18010: esim. ostettava kaupungin maalta otettava kaduille käytet-
18011: tävä santa, vieläpä on toisissa kaupungeissa sakon uhalla
18012: kiellettykin kaupungin maalta santaa ottamasta, vaikka
18013: sellaista kyllä löytyisi ja siten pakotettu talonomistajia suo-
18014: rittamaan yksityisten keinotteluun perustuvia kohtuutto-
18015: mia hintoja yhteiseksi tarpeeksi käytettävästä tavarasta.
18016: .Ja joskin kaupunkikunta kustantaa lumireen vedättämisen
18017: talvella ja katujen kastelemisen kesällä, saavat talonomis-
18018: tajat ottaa osaa siitäkin syntyvien menojen maksamiseen
18019: niinhyvin kiinteimistöstä kuin muistakin tuloistaan heille
18020: pantujen veroäyrien mukaisesti. Kun nykyaikana katua
18021: käyttävän yleisön puolesta asetetaan sangen suuria vaati-
18022: muksia katujen rakentamisen yhtäläisyydestä ja ajanmu-
18023: kaisesta kunnosta, olisi siitäkin syystä toivottavaa, että
18024: huolenpito niistä olisi yhden, - kaupunkikunnan - asiana,
18025: sillä silloin voitaisiin loukkaamatta ja ylenmäärin rasitta-
18026: matta erityisiä kaupungin asukkaita, katujen teossa ja kun-
18027: nossapidossa ottaa huomioon niinhyvin taloudellisessa kuin
18028: muissakin suhteissa edullisimmiksi havaitut näkökohdat.
18029: Tätä paitsi täytynee jokaisen myöntää, että katua käyttä-
18030: vät paljoa suuremmassa määrässä muut, kuin talonomista-
18031: jat ja että sen vuoksi jo oikeus ja kohtuuskin vaatisi ta-
18032: lonomistajain vapauttamista yksinomaisesta katurasituk-
18033: sesta.
18034:        Kuten ylläolevasta selostuksesta havaittanee, oli 1872
18035: vuoden valtiosäädyillä hyväksyessään voimassaolevan kun-
18036: nallisalietuksen 6 ja 7 §§:ien sanamuodot, nimenomaisena
18037: tarkotuksena näillä lainsäännöksillä vapauttaa kaupunkien
18038:  talonomistajat heidän yksinomaisesta katurasitusvelvolli-
18039: suudestaan ja siirtää se kaikille kaupunkikunnan veroa-
18040:  maksaville jäsenille. Että käytäntö tässä kohdin on osot-
18041:  tanut aivan toista, emme voi muuten selittää, kuin että
18042: Senaatti, vahvistaesaaan rakennussääntöjä eri kaupungeilla,
18043: ei ole kiinnittänyt niin paljon huomiotaan tähän valtio-
18044:  säätyjen tarkotukseen kuin edellä kertomaamme 1894 vuo-
18045: den valtiopäivien laki- ja talousvaliokunnan esiintuomaan
18046: 76                   V, '· -   Kunnallishallint.
18047: 
18048: vastakkaiseen mielipiteeseen. Mielestämme ei 4 päivänä tou-
18049: kokuuta 1896 annetulla asetuksellakaan ole voitettu enem-
18050: män selvyyttä kuin huojennustakaan katurasitusvelvolli-
18051: suudessa, jota seikkaa parhaiten todistaa sekin, ettei sa-
18052: nottua asetusta ole juuri ollenkaan käytännössä toteutettu
18053: eikä vastaisuudessakaan tultane toteuttamaan. Kun Se-
18054: naatti, nojautumalla vahvistamiinsa rakennussääntöihin,
18055: kumminkin on aina kumonnut ne talonomistajain valituk-
18056: set, jotka ovat tarkottaneet voimassa olevan kunnallisase-
18057: tuksen 7 §:n senlaatuisen tulkitsemistavankäytäntöön saat-
18058: tamista, jota me ylempänä olemme puoltaneet, ei kysymyk-
18059: sessä olevaa epäkohtaa muutoin saada poistetuksi, kuin
18060: lainsäätämistietä. Tämän vuoksi pyydämmekin kunnioit-
18061: tavimmin ehdottaa:
18062:       että eduskunta hyväksyisi voimassa olevan kaupun-
18063: kien kunnallishallinnosta annetun asetuksen 7 §:n muut-
18064: tamiseksi seuraavan ehdotuksen:
18065: 
18066:                      Ehdotus asetukseksi, jolla 8/ 12 1873
18067:                 annetun kaupunkien kunnallishallitusta kos·
18068:                 kevan Keisarillisen asetuksen 7 § muutetaan
18069:                 näin kuuluvaksi:
18070: 
18071: 
18072:                                7 §.
18073:                       Tämä asetus ei tee mitään muutosta
18074:                niissä kunnallisissa oikeuksissa ja velvolli-
18075:                suuksissa, jotka perustuslaissa taikka etuoi-
18076:                keuksissa perustuslain pyhyydellä ovat erik-
18077:                sensä visseille kaupunkikunnan jäsenille mää-
18078:                rätyt, jota vastoin kaikki muut kunnalliset
18079:                oikeudet ja velvollisuudet, jotka tähän saakka
18080:                ovat olleet porvariston ja talonomistajain yh-
18081:                teisesti tai kummankin erikseen omina, täs-
18082:                tälähin tulevat kaikille kaupunkikunnan jä-
18083:                senille yhteisiksi ja ovat sen vuoksi m. m.
18084:                Y, '· -   Kares, y. m.                  77
18085: 
18086:           kaikki kaupungin kadut käytävineen raken-
18087:           nettavat sekä kunnossa ja puhtaina pidettä-
18088:           vät kaupunkikunnan yhteisellä kustannuk-
18089:           sella.
18090: Helsingissä 8 p. kesäk. 1907.
18091: 
18092: 
18093: K. R. Kares.                            Aleksi Käpy.
18094:                 Tuom. Pohjanpalo.
18095:      V, s. -    Esit. ehd. N:o 22.
18096: 
18097: 
18098:            Pohjanpalo, Tuom.: Muutoksesta kaupunkien kun-
18099:                 nallishallituksesta 8 p:nä jouluk. 1873 an-
18100:                 netun asetuksen 55 §:ään.
18101: 
18102: 
18103:                Suomen kansan Eduskunnalle.
18104: 
18105:     Jo vuoden 1897 valtiopäivillä päättivät Säädyt Hä-
18106: nen Keisarilliselta Majesteetiltansa anoa:
18107:                          että joulukuun 8 päivänä 1873 kun-
18108:                   nallishallituksesta kaupungissa annettu ar-
18109:                   mollinen asetus ja armollinen asetus elo-
18110:                   kuun 15 päivältä 1883, joka sisältää eri-
18111:                   tyisiä muutoksia ensimainittuun asetuk-
18112:                   seen, tarkastettaisiin niissä kohdin, mitkä
18113:                   koskevat kunnallisen verotuksen perus-
18114:                   teita ja tapaa, ja että armollinen esitys,
18115:                   joka sisältäisi ne mainittujen asetusten
18116:                   muutokset, jotka sanotussa suhteessa voi-
18117:                   daan katsoa tarpeellisiksi, niin pian kuiu
18118:                   se saattaa tapahtua, V altiosäädyille annet-
18119:                   taisiin.
18120:       Toivottua armollista esitystä ei sen jälkeisille valtio-
18121: päiville kumminkaan ole jätetty siitä syystä, että Hänen
18122: Keisarillinen Majesteettinsa- kuten Senaatti vuoden 1900
18123: valtiopäiville antamassaan kertomuksessa ilmottaa - ta-
18124: pahtuneessa esittelyssä ei ollut suvainnut suostua yllä
18125: kerrottuun 1897 vuoden valtiosäätyjen anomukseen. Kun
18126: kumminkin ne epäkohdat, jotka aiheuttivat kosketelluu
18127: valtiosäätyjen anomuksen, nykyisin ovat tulleet yhä tun-
18128: tuvaromiksi ja verotuslainsäädäntömme tässä kohdin ki-
18129: peästi kaipaa. pikaista parannusta, pyydän kunnioittavim-
18130: min Eduskunnalle esiintuoda seuraavaa :
18131:                       V, 5 . - Pohjanpalo.                79'
18132: 
18133:        Voimassa oleva Keisarillinen Asetus kunnallishallituk-
18134:  sesta kaupungissa 8 päivältä joulukuuta 1873, muutettuna 15
18135:  päivänä elokuuta 1883 annetulla Keisarillisella asetuksellar
18136:  määrää 55 §:ssään, ettei verotettavasta tulosta saa vähen-
18137:  tää kiinnitetyistä veloista maksettavia korkoja. Kiintei-
18138:  mistön omistajat kaupungissa saavat tässä suhteessa kär-
18139:  siä kohtuutonta rasitusta, joka on omiaan vaikeuttamaan
18140: niinhyvin yksityisten kuin yhtiöiksikin muodostunfliden.
18141:  talonomistajain taloudellista tilaa kaupungeissamme, aset-
18142:  taen heidät paljoa epäedullisempaan asemaan, kuin esim.
18143: virkamiehet y. m. yksityiset henkilöt, jotka saman pykä-
18144: län mukaan kunnallisasetuksessamme ovat oikeutetut ve-
18145: rotettavista tuloistaan lyhentämään kaikenlaisten velko-
18146: jensa korot. Ajatelkaammepa vain talonomistajaa, jolla
18147: talostaan on esim. 5,000 markan vuotuiset vuokratulot.
18148: Hänellä on talossaan 20,000 markan kiinnityslaina, josta
18149: hän korkoina vuosittain maksaa 1,200 markkaa, joten hä-
18150: nen todelliset tulonsa talosta tekevät ainoastaan 3,800
18151: markkaa. Talonomistaja ei saa kumminkaan vähentää kor- .
18152: koja pois, vaan on velvollinen niistäkin suorittamaan kun-
18153: nallisia veroja - toisin sanoen häntä takaotetaan ei ai-
18154: noastaan koronmaksulla lainantajalle, vaan myöskin koron
18155: maksulla tästä korosta, ja koronkiskurina viimemainitussa
18156: kohdassa esiintyy - kaupunkikunta. Ei ole sen vuoksi
18157: ihmeteltävää, ettei talonomistajat voi ajatellakaan pääoman
18158: lyhennystä kiinnityslain.oistaan ja että kerran kiinnitetty
18159: velka - jos se ei ole kuoletuslaina - rasittaa taloa ijan-
18160: kaikkisesta ij ankaikkiseen.
18161:        Kun vielä huomioonotetaan, että kiinnityslainan hank-
18162: kiminen leimamaksuineen, pöytäkirjanlunastuksineen y. m.
18163: kuluineen kysyy melkoisia kustannuksia puhumattakaan.
18164: siitä, että meillä, varsinkin maaseutukaupungeissa, on
18165: useinkin sangen vaikea saada lainoja muualta kuin yksi-
18166: tyispankeista, jotka lainaa vuosittain uudistettaessa provi-
18167: sioneina y. m. palkkioina voivat nostaa sen koron aina
18168: 7 jopa 8:aankin prosenttiin, luulisi olevan selvää, ettei
18169: puheenalainen vaatimus kiinnityslainan korkojen vähentä-
18170: 80                   V, 5. -   Kunnallishallint.
18171: 
18172: ruisestä taksoitettavasta tulosta ole aiheettomasti alkuun
18173: pantu. Suuressa määrässä kohtuuton on tämä. asetuksen
18174: paikka siinäkin kohden, että henkilön, joka ostaa kiintei-
18175: mistön velaksi, täytyy muuten samanlaisten olosuhteitten
18176: vallitessa suorittaa kunnalle yhtä paljon veroa, kuin sen-
18177: kin, joka ostamalla samanlaisen kiinteimistön on siihen si-
18178: joittanut joutilaan pääomansa. Tämän lainpaikan puolus-
18179:  tukseksi on väitetty, että, jos kiinnitetyn lainan korot sal-
18180: littaisiin vähentää taksotettavasta tulosta, tämä menettely
18181: johtaisi meillä, jossa ei vielä ole ilmotusverovelvollisuutta,
18182: taksotuksenalaisten tulojen peittelemiseen siten, että kiin-
18183:  teimistöihin kiinnitettäisiin teennäisiä lainoja aivan tar-
18184:  peettomasti. Tämä ei mielestäni kumminkaan ole otaksut-
18185: tavaa. Sillä taksoituslautakunta meidän kaupungeissamme
18186: sen nykyisessä kokoonpanossaan tietää varmuudella itse-
18187:  kunkin talonomistajan varallisuussuhteet niin tarkoin, et-
18188:  tei sitä kerrotulla tavalla voitaisi kovinkaan pitkälle har-
18189:  haan johtaa. Sitä paitsi olisi lautakunta epäilyksenalai-
18190:  sessa tapauksessa oikeutettu vaatimaan muutakin, kuin
18191:   rasitustodistuksen, näytökseksi lainan todenperäisyydestä.
18192:  Ja helpompaa lienee esittää valheellisia ilmotuksia muista
18193:  veloista, kuin kiinnityslainoista. Vielä on lainpaikan tueksi
18194:   huomautettu, että koska kiinnityksen omistajana usein on
18195:  pankki tahi muu laitos, jonka verotuspaikka ei ole sa-
18196:   massa kaupungissa, missä kiinnitetty talo sijaitsee, jäisi
18197:   kiinnitetyn saatavan korkotulo kokonaan verottamatta äs-
18198:   kenmainitussa kaupungissa. Tähän vastaamme, että olo-
18199:  suhteet vuoden 1882 jälkeen ovat meillä tässäkin kohdin
18200:  sullresti muuttuneet. Paikkakunnalla verotettavia pankki-
18201:  laitoksia löytyy kaikissa kaupungeissa ja tämä ei liene
18202:   sopivin keino saada niitä syntymään seutukunnalle, samoin
18203:   kuin ei myöskään voitane katsoa oikeuden ja kohtuuden-
18204:   kaan mukaiseksi rasittaa sen vuoksi omia kaupunkikun-
18205:  nan jäseniä kahdenkertaisella verotaakalla. Huomattakoon
18206:  edelleen, että kaupunkikunta nykyään tulee saamaan kah-
18207:   denkertaisesti veron samasta tulosta, taksottaessaan kiin-
18208:  niootyn lainan korosta ensin lainanottajaa ja sitten tästä
18209:                       V, 6. -   Pohjanpalo.                81
18210: 
18211: korkotulosta lainanantajaa, jotapaitsi osakeyhtiöissä kunta
18212: vielä kolmannen kerran verottaa yksityistä osakkeenomis-
18213: tajaa saman yhtiön taloon kiinnitetyn lainan korosta siten,
18214: että osakkeenomistajaa taksotetaan hänen osinkotuloistaan
18215: yhtiöstä. Tätä paitsi emme voi olla huomauttamatta, kuinka
18216: helposti kierrettävissä kysymyksenalaisen lainpaikan mää-
18217: räykset ovat henkilöille, jotka ovat tilaisuudessa saa-
18218: maan takauslainoja. Ajatelkaamme esim., että uudistalon-
18219: rakentaja tarvitsee rakennukseensa 30,000 markan lainan.
18220: Hän kiinnittää tämän suuruisen haltijalle asetetun velka-
18221: kirjan taloonsa, antaa sen pantiksi parille päteväksi tun-
18222: netulle rahamiehelle ja ottaa heidän takuullaan jostakin
18223: kassasta takauslainan. Hän ei tosin voi lyhentää pant-
18224: tina olevan kiinnitetyn velkakirjan korkoja taksoitettavista
18225: tuloistaan, mutta aivari hyvällä omallatunnolla on hän kir-
18226: janpidossaan oikeutettu vuosituloistaan pois lukemaan
18227: takauslainasta maksamansa korot, laatiessaan ilmotusta tu-
18228: loistaan taksotusta varten. Mitä on tällöin voitettu ny-
18229: kyisellä lainsäännöksellämme? Ei suinkaan ole kasvatettu
18230: kunnan jäseniä lähimmässä tulevaisuudessa vastaanotta-
18231: maan ilmotusverovelvollisuutta. Päinvastoin vierotataan
18232: heitä niinhyvin lain seuraamisesta kuin rehellisyyden
18233: vaatimuksistakin. Kun rahalaitoksemme nykyaikaan kum-
18234: minkin pitävät kaupunkitaloihin myönnettyjä kiinnitys-
18235: lainoja paljoa varmempina pääoman sijoituksina, kuin
18236:  vaikeasti hoidettavia takauslainoja, ja kun aniharvat kau-
18237:  punkikiinteimistön omistajat voivat lainoistaan tarjota
18238:  muuta pätevää vakuutta, kuin kiinnityksen, ei äsken ker-
18239:  rottu lain tarkotuksen edellytetty kierteleminenkään voi
18240:  vähentää kysymyksessä olevan lainpaikan kipeästi kaiva-
18241:  tun muutoksen tarpeellisuutta.
18242:        Tähän suuntaan tapahtuva muutos verotuslainsäädän-
18243:  nössämme tulisi aikaansaamaan tuntuvan parannuksen pää-
18244:  asiallisesti vähempivaraisten asemassa, sillä - kuten tun-
18245:  nettu- ovat he viime aikoina koettaneet liittyä yhteen m. m.
18246:  rakentaakseen itselleen omia asuntoja osuustoiminnan tai
18247:  osakeyhtiöiden pohjalla. Jokaiselle on selvää, kuinka tär-
18248:                                                        6
18249: 82                     V, s. -   Kunnallishallint.
18250: 
18251: keä ja kaikin puolin kannatusta ansaitseva tällainen hanke
18252: on, etenkin kun otetaan huomioon, että hankkimalla työ-
18253: väestöllemme omia koteja, heidän keskuudessaan vallitse-
18254: vat väärät käsitykset sosialismista ja yksityisestä omaisuu-
18255: desta ehdottomasti tulevat kääntymään tyynempään ja oi-
18256: keampaan suuntaan. Suurimpana haittana tämänkin ai-
18257: keen toteuttamisessa on kumminkin kysymyksessä oleva
18258: epäkohta kunnallisessa verotuksessamme, joka on omiaan
18259: tyhjäksi tekemään monenkin vähempivaraisen oman kodin
18260: rakentamispuuhat.
18261:      Ylläesitetyn nojalla rohkenen kunnioittavimmin eh-
18262: dottaa,
18263:                        että Eduskunta päättäisi Hänen Kei-
18264:                 sarilliselle Majesteetilleen esittää, että voi-
18265:                 massaoleva 55 § Keisarillisessa asetuksessa
18266:                 kunnallishallituksesta kaupungissa muutetaan
18267:                 siten, että siitä poistetaan sanat: ,kiinnite-
18268:                 tyistä veloista maksettavia korkoja 11 •
18269: 
18270: 
18271:                                         Tuom. Pohjanpalo.
18272:               8.
18273: Kirkollishallintoa ja -taloutta
18274:    koskevia anomusehdotuksia.
18275: V, 6, - - Anom. ehd. N:o 41.
18276: 
18277: 
18278:            Mikkola, Antti, y. m.: Papiston palkkauksen
18279:                 uudestaan järjestämisestä.
18280: 
18281: 
18282: 
18283:            Suomen Kansaneduskunnalle.
18284: 
18285: 
18286:       Kysymys papiston palkkauksesta on maassamme ol-
18287: lut vireillä siitä asti kuin valtiollinen elämämme uudelleen
18288: elpyi. Jo n. s. Tammikuun valiokunta huomautti v. 1862
18289: muutosten välttämättömyydestä papiston palkkausta koske-
18290: vaan lainsäädäntöön.
18291:       Sen johdosta annettiin 1863-64 vuoden valtiopäi-
18292: ville armollinen esitys, jossa pyydettiin valtiosäätyjen lau-
18293: suntoa papiston palkkauksen perusteista. Säädyt pitivät
18294: kysymystä tärkeänä, mutta eivät ajan lyhyyden vuoksi
18295: katsoneet silloin voivansa ruveta sitä lähemmin käsittele-
18296: mään, vaan pyysivät hallitusta asettamaan komitean, joka
18297: seuraaville valtiopäiville valmistaisi sitä varten ehdotuksen.
18298:       Komitea asetettiinkin, mutta se ei tullut yksimieli-
18299: syyteen palkkauksen perusteista, vaan valmisti asiassa
18300: kaksi erityistä lakiehdotusta. Enemmistön ehdotus sisälsi,
18301: että kaikki siihen asti voimassa olleet asetukset papiston
18302: palkkauksesta olisivat kuruottavat ja palkkaus järjestettävä
18303: kokonaan henkilöluvun perusteelle. Vähemmistö sitä vas-
18304: toin tahtoi säilyttää pappien palkat edelleen manttaaliin
18305: pannun maan rasituksena.
18306:       V. 1867 valtiopäiville annettiin armollinen esitys, joka
18307: oli pääasiallisesti yhtäpitävä komitean vähemmistön eh-
18308: dotuksen kanssa. Esityksen hyväksyi kuitenkin ainoas-
18309: taan pappissääty, jotavastoin muut säädyt eivät katsoneet
18310: voivansa sitä hyväksyä, vaan vaativat perinpohjaisempia
18311: muutoksia varsinkin siinä kohden, että papiston palkkaus
18312: 86                 V,~.   -   Kirkollishal\\nt.
18313: 
18314: olisi tuleva kaikkien seurakuntalaisten eikä ainoastaan
18315: maanomistajain maksettavaksi. Porvaris- ja talonpoikais-
18316: sääty anoivat sen ohessa asiassa uutta armollista esitystä
18317: annettavakai seuraaville valtiopltiville.
18318:       Uusi esitys asiassa annettiin kuitenkin vasta v. 1877
18319: -78 valtiopäiville, sen jälkeen kuin säädyt v. 1872 olivat
18320: tehneet uuden anomuksen, joka anomus sen ohessa sisälsi
18321: pyynnön pappilain rakennusta ja kunnossapitoa koskevain
18322: asetusten uusimisesta.
18323:       Tälläkin kertaa oli hallituksen esitys rakennettu mel-
18324: kein kokonaan samoille periaatteille, jotka 3 säätyä jo en-
18325: nen olivat hyljänneet. V altiosäädyt, jotka edelleen kat-
18326: soivat oikeudenmukaiseksi siirtää papiston palkkauksen
18327: olemasta maaomaisuuden verotuksena suoritettavaksi seu-
18328: rakuntain henkilöluvun perustuksella, hyväksyivät kuiten-
18329: kin eräissä kohdin muutettuna armollisen esityksen ole-
18330: maan voimassa, kunnes laajemmalle tähtäävä uudistus voi-
18331: taisiin saada aikaan. Mutta nytkään ei säätyjen hyväk-
18332: symä laki saavuttanut hallitsijan hyväksymistä, joten ky-
18333: symys silläkin kertaa raukesi.
18334:       V. 1882 valtiopäivillä anoivat säädyt taaskin uutta
18335: esitystä niin hyvin kirkon ja pappilain rakentamisesta ja
18336: ylläpidosta kuin papiston palkkauksen yleisestä järjestämi-
18337: sestä maan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa.
18338:       V. 1885 koossa olleille säädyille annettiin vihdoin
18339: papiston palkkauksesta armollinen esitys, joka erinäisissä
18340: kohdissa muutettuna saavuttikin säätyjen hyväksymisen.
18341: Sen johdosta annettiin pappien palkkauksesta nykyään
18342: voimassa oleva asetus elokuun 5 päivältä 1886. Vasta
18343: myöhemmin eli heinäkuun 19 päivänä 1892 annettiin ase-
18344: tus pappilain rakennuksesta ja kunnossapidosta.
18345:        Asetuksessa vuodelta 1886 säädettiin uusi palkkaus-
18346: järjestys seurakunnissa astumaan voimaan vasta sitä myö-
18347: ten kuin seurakunnan vakinaiset pappiavirat tulisivat avo-
18348:  naisiksi, ellei uutta järjestystä seurakunnan ja papin kes-
18349:  ken tapahtuneen sopimuksen mukaan otettaisi aikaisem-
18350:                      V,&. -   Mikkola, y. m.                87
18351: 
18352: min käytäntöön. Sen johdosta on vieläkin useassa seura-
18353: kunnassa noudatettavana vanha pappein palkkausjärjestys.
18354:       Vanhan palkkausjärjestyksen mukaan muodostavat
18355: papin palkan monet tihunti- eli kymmenysmaksut, kuten
18356: kolmannestihunti, voitihunti, kalatihunti, pääsiäisrahat,
18357: hautausmaksut, ruokasaatavat, maksut erilaisista toimituk-
18358: sista y. m.
18359:       Vuoden 1886 palkkausasetuksen mukaan vakuutettiin
18360: papistolle sellaiset palkkausedut, että niiden tuli täysin
18361: vastata sitä, mitä seurakunnat sitä ennen olivat papistolle
18362: maksaneet. Ainoastaan palkkaustapaa ja palkan jakoa eri
18363: palkannauttijain kesken piti järjestelyn koskea. Palkka
18364: tuli suorittaa pääasiallisesti viljassa ja rahassa, sekä osaksi
18365: myös voissa, kaloissa j. n. e. Palkanmaksajiksi tulivat,
18366: paitsi maanomistajat, myöskin teollisuuslaitokset ja eräät
18367: ryhmät seurakuntalaisia, kuten maakauppiaat y. m., joi-
18368: den tuli ottaa osaa papin palkkaukseen kunnallisen vero-
18369: tuksen nojalla. Sen ohessa oli eräät maksut, kuten pää-
18370: siäisrahat, päivätyöt, ruokasaatavat y. m. muutettavat mää-
18371: rätyiksi henkilökohtaisiksi maksuiksi ja jaettavat makset-
18372: taviksi tilallisten ja 16 vuotta täyttäneiden tilattomain kes-
18373: ken. Papillisista toimituksista säädettiin niinikään uudet
18374: taksat.
18375:       Sekä vanhemman että uudemman palkkausjärjestyk-
18376: sen mukaan muodostavat pappien palkkauksessa lisäksi
18377: huomattavan osan virkatalot eli pappilat. Ne ovat saa-
18378: neet alkunsa siten, että kruunu, seurakunta tai yksityiset
18379: ovat hankkineet papiston palkkauksen avuksi maatiloja,
18380: joille on annettu erityisiä etuoikeuksia ja luovutettu ne
18381: papiston käytettäviksi. Vuoden 1892 asetuksen mukaan
18382: on pappilain rakennus- ja kunnossapito-velvollisuus siir-
18383: retty seurakunnissa muodostettaville rakennuskassoille, joi-
18384: den muodostamiseen seurakunta ja papisto ottavat osaa.
18385:       Pappien palkkausta niin hyvin vanhan kuin uuden-
18386: kin palkkausjärjestyksen mukaan h~ittaavat monet tuntu-
18387: vat puutteellisuudet. Jo aikaisemmilla valtiopäivillä on
18388:  monasti huomautettu sitä suurta erilaisuutta, mikä on ole-
18389: 88                  V, 6. -   Kirkollishallint.
18390: 
18391: massa eri seurakuntain pappien palkkauksen suuruudessa.
18392: Toisissa seurakunnissa ovat pappien palkat ilmeisesti liian
18393: korkeat, toisissa taas liian niukat. Uusi pappeinpalkkaus
18394: ei ole tätä epäkohtaa poistanut, mutta sen sijaan hyvin
18395: monessa seurakunnassa päinvastoin lisännyt sitä sen kautta,
18396: että papiston palkat ovat tuntuvasti kohonneet, josta epä-
18397: kohdasta valtiopäiviHäkin on tehty valituksia. (Vapaa-
18398: herra V. M. von Bornin anomus 1897 vuoden valtiopäi-
18399: villä y. m.)
18400:       Saman seurakunnan eri vakinaisessa virassa olevain
18401: pappien palkkauksessa on myöskin vallinnut suuri epä-
18402: tasaisuus. Tätä on uusi palkkausjärjestys jonkun verran
18403: tasoittanut, sen mukaan kuin kappalainen saa puolet kirk-
18404: koherralle maksettavan palkan määrästä, mutta oikeassa
18405: suhteessa työn laatuun ja paljonteen voidaan tätäkään
18406: suhdetta tuskin pitää.
18407:       Epäilemättä suurin epäkohta papiston palkkauksessa
18408: on kuitenkin se epätasaisuus, jolla tuo rasitus kohtaa eri
18409: palkanmaksajia. Siinä kohden ovat etenkin maanomista-
18410: jat kohtuuttomasti rasitetut. Eri maanomistajiakin kohtaa
18411: tuo rasitus sitä paitsi epätasaisesti sen vuoksi, että maksu-
18412: perusteena on vanhentunut ja epätasainen manttaali.
18413:       Tämä epätasaisuus tulee sitä suuremmaksi, kun 1892
18414: v. asetuksen mukaan myöskin osanotto pappilain raken-
18415: tamiseen ja kunnossapitoon, lukuunottamatta sitä vähäistä
18416: osaa, jonka seurakunnan papisto sitä varten suorittaa, on
18417: jaettu seurakuntalaisten maksettavaksi samojen perustei-
18418: den mukaan kuin pappien palkatkin.
18419:       Kaikki nämä puutteet ja epätasaisuudet pappien palk-
18420: kauksessa sekä papiston virkatalojen kunnossapidossa ovat
18421: suuressa osassa maata herättäneet tyytymättömyyttä ja
18422: katkeroittaneet seurakuntalaisten ja pappien välejä.
18423:       Tämä asiain tila ei voi edelleen säilyä korjaamatta,
18424: vaan olisi näissä seurakuntain oloissa saatava aikaan pi-
18425: kainen ja perinpohjainen parannus. Koko papiston palk-
18426: kaus olisi järjestettävä kohtuuden mukaan ja muuttuneita
18427: olosuhteita vastaavalle kannalle.
18428:                      V. 6. -   Mikkola, y. m.              89
18429: 
18430:        Tässä kohden astuu ensimäisenä esille kysymys,
18431: ovatko virkatalot edelleen säilytettävät papiston palkan
18432: lisänä. Siinä kohden lienevät jo mielipiteet niin hyvin
18433: seurakuntain kuin papiston keskuudessa suureksi osaksi
18434: vakaantuneet siihen suuntaan, että toiselta puolen on pa-
18435: pisto vapautettava sellaisesta vakinaiselle toiminnalleen
18436: vieraasta tehtävästä kuin maanviljelys, samaten kuin toi-
18437: selta puolen seurakunnat ovat vapautettavat rasituksista
18438: pappilain rakentamiseen ja kunnossapitoon nähden. Suuri
18439: osa papeista ei enää itse harjoita maanviljelystä, vaan on
18440: luovuttanut virkatalonsa vuokralle. Tämä onkin luonnol-
18441: lista, koska tuottavan maanviljelyksen harjoittamiseen ny-
18442: kyaikana vaaditaan ammattitietoja ja suurempaa kokemusta
18443: maanviljelyksen tekniikassa, kuin mitä papisto yleensä on
18444: tilaisuudessa itsellensä hankkimaan. Pappilain vuokralle
18445: antaminen, joka luonnollisista syistä voi tapahtua vain
18446: verrattain lyhyeksi ajaksi, ei myöskään ole omiansa tuot-
18447: tamaan niitä tuloja, jotka virkataloista muulla tavoin käy-
18448: tettyinä voitaisiin saada. Viljelipä näin ollen pappi itse
18449: virkataloa tai antoi sen vuokralle, tulos siitä ei kummassa-
18450: kaan tapauksessa yleensä vastaa sitä hyötyä, jonka virka-
18451: taloihin kiinnitetty suuri pääoma-arvo pitäisi edellyttää.
18452: Siihen tulee vielä lisäksi, että seurakunnilla on pappilain
18453: rakentamisesta ja ylläpidosta melkoisen suur.et suoranaiset
18454: kustannukset ja siitä huolimatta on kuitenkin papeillakin
18455: toisinaan maanviljelyksestään suoranaista tappiota.
18456:        Kysymystä kenen omaisuutta papiston virkatalot ovat
18457: ja kuinka pitkälle valtiomahtien lainsäätämisvalta niiden
18458: suhteen ulottuu, ei ole tarpeen tässä yhteydessä ruveta
18459: tarkastamaan. Niin paljon ainakin on kieltämätöntä, että
18460: lainsäätäjävallalla täytyy olla oikeus määrätä se tapa, jolla
18461: tätä omaisuutta · voidaan edullisimmin ja tuottavimmin
18462: käyttää sen tarkoitusperän toteuttamiseksi, jota vasten pa-
18463: piston virkatalot ovat aijotut. Yhtä selvää mielestämme
18464: on, että papiston virkatalojen olemassaolo nykyisellä kan-
18465: nallaan ei yleensä vastaa tarkoitustaan, vaan että niitä toi-
18466: sella tavoin käyttämällä voidaan saada tuloksia, jotka tuot-
18467: 90                   V,&. -   Kirkollishallint.
18468: 
18469: tavat suurempaaa hyötyä niin hyvin seurakunnille kuin
18470: papistolle ja koko maan taloudelle.
18471:        Meidän mielestämme voitaisiin papiston virkataloja
18472: edullisimmin käyttää siten, että ainakin suuremmat niistä
18473: ositettaisiin sopiviksi pientiloiksi ja osat joko myytäisiin
18474: tai luovutettaisiin maata tarvitseville tilattomaan maalais-
18475: väestöön kuuluville henkilöille joko pitkäaikaisella tai pe-
18476: rinnöllisellä vuokralla. Siten käytettyinä tuottaisivat pap-
18477: pilat, jotka yleensä ovat paikkakunnan parhailla liikepai-
18478: koilla ja tiheimmin asutuilla seuduilla, joissa kykenevistä
18479:  pienviljelijöiksi pyrkijöistä ei varmaankaan tulisi olemaan
18480: puutetta, epäilemättä paljon suuremman kokonaistulon kuin
18481: nykyisellä tavalla joko papin itse tai vuokraajan lyhytai-
18482: kaisella vuokralla viljeleminä. Sen ohessa helpotettaisiin
18483:  siten tuntuvasti nykyään poltt.avana olevan tilattoman
18484: maalaisväestön asuttamiskysymyksen onnellista ratkaisua.
18485:  Seurakuntain rasitus pappilain ylläpidosta tulisi jo itses-
18486: tään melkoista huokeammaksi, koska pappien virkatalot,
18487:  mikäli niitä katsottaisiin tarpeellisiksi edelleen säilyttää ja
18488:  seurakunnan kustannuksella ylläpitää, voisivat olla paljon
18489: yksinkertaisemmat ja pienemmät kuin nykyään, jolloin
18490: virkataloon useassa seurakunnassa on yhdistetty huomat-
18491:  tavan suuri maanviljelys. Missä sellaista järjestystä pidet-
18492: täisiin tarkoituksenmukaisimpana, että seurakunta ei en-
18493:  sinkään ylläpitäisi papistoa varten erityistä virkataloa asun-
18494: toakaan varten, vaan suorittaisi sitä varten esim. vuokran,
18495:  kuten nykyään on sääntönä kaupungeissa, voitaisiin myös-
18496:  kin virkatalojen rakennukset myydä tai käyttää seurakun-
18497: nan tarpeisiin.
18498:        Täten saaduista varoistayoitaisiin muodostaa rahasto,
18499:  jonka korot käytettäisiin huojentamaan seurakuntain rasi-
18500:  tusta papiston palkkauksesta. Monessa seurakunnassa,
18501:  joissa on erityisen laajat ja kallisarvoiset virkatalot, jotka
18502:  suuresta pääoma-arvostaan huolimatta eivät tuota papille
18503:  eikä seurakunnalle vastaavaa hyötyä, voitaisiin siten virka-
18504:  talosta saatavilla tuloilla kokonaan tai ainakin suureksi
18505:  osaksi maksaa seurakunnan papiston palkat.
18506:                      V, 6, -   Mikkola, y. m.              91
18507: 
18508:       Tähän suuntaan käyvä lainsäädäntö papiston virka-
18509: talojen käyttämisestä ei ole outo pohjoisissa naapurimais-
18510: samme. Niinpä säädettiin Norjassa suurkäräjäin suostu-
18511: muksella erityinen laki, joka ilmestyi kesäkuun 19 päivänä
18512: 1882 liika-alueitten myymisestä virkataloista, papiston vir-
18513: katalot niihin luettuina.
18514:       Tämän lain mukaan ei mikään virkatalo Norjassa saa
18515: olla suurempi kuin että siinä voidaan elättää enintään 3-5
18516: hevosta, 10-20 lehmää ja vastaava määrä muuta karjaa.
18517: Jos virkatalo oli suurempi, tuli siitä niin pian kuin virka
18518: ensiksi joutui avoimeksi, myydä liika-alueet ynnä tilan
18519: vähenemisen johdosta tarpeettomiksi käyvät rakennukset.
18520: Ennen myyntiä on 3-miehisen komissioonin tarkastettava
18521: tila sekä annettava lausunto m. m. siitä, onko tila ositet-
18522: tava, mihin hintaan osat ovat myytävät ja paljonko tilan-
18523: haltijan tulot virkatalon vähentämisen johdosta alenevat.
18524: Virkatalojen metsää ei saa myydä, paitsi siinä tapauksessa,
18525: että erotettavista osista ei muuten saada edullista hintaa.
18526: Siinä tapauksessa ei metsää kuitenkaan saa erotettaville
18527: osille luovuttaa enempää kuin mitä tarvitaan polttopuiksi,
18528: aidaksiksi tai muihin tilan viljelystarpeisiin. Virkataloista
18529:  erotettavat alueet ovat yleensä myytävät julkisella huuto-
18530:  kaupalla, paitsi milloin useammassa huutokaupassa ei ole
18531:  tehty hyväksyttävää tarjousta, jossa tapauksessa komis-
18532:  siooni on oikeutettu myymään ne ilman huutokauppaa.
18533:        Papiston virkatalojen osien ja raken~usten myynnistä
18534:  saaduista varoista muodostetaan koko maata varten rahasto,
18535: jonka varoja käytetään sellaisten uusien huoneustojen ra-
18536:  kentamiseen virkataloille, jotka ovat niille tarpeen sen jäl-
18537:  keen kun niiden aluetta on supistettu, virkataloa rasitta-
18538:  van velan maksamiseen sekä uuden virkatalon ostamiseen
18539: ja rakentamiseen. Virkatalorahaston korosta suoritetaan
18540:  papille, jonka virkataloa on vähennetty, vuosittain kor-
18541:  vausta sen verran kuin komissiooni harkitsee hänen jou-
18542:  tuneen virkatalon vähentämisen johdosta kärsimään tap-
18543:  piota. Muuten käytetään rahaston korkoja, ellei niitä tar-
18544:  vita uusien kirkonpalvelijain palkkaamiseen niissä seura-
18545: 92                  V, s. -   Kirkollishallint.
18546: 
18547: kunnissa, joiden virkataloja on vähennetty, suurkäräjäin
18548: suostumuksella palkan parannukseksi liian huonosti palka-
18549: tuille papeille sekä pappilain rakentamiseen ja kunnossa-
18550: pitämiseen seurakunnissa.
18551:       Vuoteen 1906 oli virkataloista tämän asetuksen no-
18552: jalla erotettu kaikkiaan 1747 palstatilaa.
18553:       Kirkko- ja opetusdepartementin tilien mukaan vuo-
18554: silta 1905-06 oli, papiston virkatalojen pääomarahastossa
18555: säästöä kaikkiaan 3,637,237 kruunua 82 äyriä. Vuoden
18556: kuluessa oli myyty osia papiston virkataloista 47,505 kruu-
18557: nun arvosta. Korkorahaston jäännös oli 1,656 kr. 29
18558: äyriä, sittekun siitä muunmuassa oli suoritettu korvausta
18559: papistolle 91,150 kr. 32 äyriä sekä pappilain rakennus-
18560: kustannuksiin vuoden kuluessa käytetty 76,946 kr. 93
18561: äyriä.
18562:        Vaikka papiston virkatalot Norjassa 1882 vuoden
18563: asetuksen nojalla olivat supistetut verrattain pieniksi, on
18564: niitä katsottu tarpeellisiksi edelleenkin pienentää. Maalis-
18565: kuun 21 päivänä 1906 vahvisti kuningas suurkäräjille an-
18566: nettavaksi ehdotuksen 1882 vuoden asetuksen muuttami-
18567: sesta ja tämän ehdotuksen mukaan oli papiston virkataloja
18568: edelleen supistettava niin pieniksi, että niillä voi elättää
18569: enintään 3 hevosta ja 12 nautaa sekä vastaavan luvun
18570: muita kotieläimiä. Mikäli virkatalo oli suurempi, oli se
18571: vähennettävä. Paitsi tätä yleistä reduktionia, ehdotettiin
18572: kuninkaalle annettavaksi valta myöntää virkatalon myy-
18573: minen kokonaisuudessaan siinäkin tapauksessa, että tila ei
18574: ollut suurempi kuin lakiehdotuksen mukaan korkeintaan
18575:  on sallittu.
18576:        Kun pappien virkataloja meidän maassamme pienen-
18577: netään tai ne kokonaan poistetaan tahi niiden rakenta-
18578: mista ja kunnossapitoa tahdotaan järjestää toisin kuin ny-
18579: kyään, on papiston palkkauskysymys sen johdosta muissa-
18580: kin kohdin järjestettävä. Sitä vaativat sen ohessa useat
18581: muutkin painavat syyt.
18582:        Se epätasaisuus, joka työn erilaisuudesta riippumatta
18583: nykyään vallitsee eri seurakuntain pappien palkkauksessa,
18584:                       V, 6. -   Mikkola, y. m.              93
18585: 
18586:  olisi poistettava ja suurempi yhdenmukaisuus siinä koh-
18587:  den saatava aikaan. Samaten olisi se eroavaisuus, joka
18588:  nykyisen järjestelmän mukaan vallitsee eri arvoisten pap-
18589:  pien paikoissa samasaakin seurakunnassa, saatava tasoi-
18590:  tetuksi.
18591:        Ennen kaikkea on kuitenkin papiston palkkojen suu-
18592:  ruus yleensä korjausta kaipaava. Korjauksen tulisi käydä
18593:  siihen suuntaan, että nykyisin liian korkeita papin palk-
18594:  koja tuntuvasti alennetaan sekä toiselta puolen liian pie-
18595:  net palkat korotetaan kohtuulliseen määräänsä.
18596:        Tämä korjaus saadaan mielestämme parhaiten aikaan
18597:  siten, että kaikkien pappien palkat määrätään ainoastaan
18598:  rahassa maksettaviksi ja palkan suuruutta määrätessä pide-
18599:  tään ohjeena lähimain niitä palkkaetuja, joita oppikoulu-
18600: jen uskonnon opettajat nauttivat. Silloin olisivat myöskin
18601: ne edut, joita papilla on virkatalosta, mikäli virkataloja
18602:  edelleen säilytetään, arvioitava ja luettava osaksi palkasta.
18603:        Pappien liian korkeain palkkain alentamisen oikeut-
18604: taa, paitsi muut kohtuuden vaatimukset, myöskin se seikka,
18605: että monet niistä tehtävistä, jotka ennen ovat kuuluneet
18606: papistolle, kuten lukutaidon ja lasten alkuopetuksen val-
18607: vominen, on jo siirtynyt ja tulee edelleen yhä suurem-
18608: massa määrässä siirtymään erikseen palkattujen opettajain
18609: tehtäväksi, niin pian kuin yleinen oppivelvollisuus saadaan
18610: aikaan. Samaten tulee ev. luterilaisten pappien tehtäviä
18611: vähentämään vast'edes aikaansaatava eriuskolaislaki sekä
18612: laajennettu uskonnonvapaus samaten kuin siviilirekisterin
18613: sekä osaksi myöskin siviiliavioliiton käytäntöön ottaminen.
18614:        Papiston palkkauksen muuttamista yksinomaan raha-
18615: palkaksi puolustaa sekin seikka, että olot maassamme muil-
18616: lakin aloilla jo ovat kehittyneet luonnontaloudesta miltei
18617: yksinomaan rahatalouteen.
18618:        Tärkeimpiä puolia papiston palkkauksen uudestaan
18619: järjestämisessä on maksuperusteen muuttaminen oikeuden-
18620: mukaiselle kannalle. Papiston palkkaus on samaten kuin
18621: muutkin yleiseen tarkoitukseen suoritettavat maksut pi-
18622: dettävä verotuksena, jossa tulee noudattaa kaikessa vero-
18623: 94                  V, s. -   Kirkollishallint.
18624: 
18625: tuksessa oikeaksi tunnustettuja periaatteita. Nykyinen
18626: pappien palkanmaksujärjestys ei ole sopusoinnussa ny-
18627: kyään oikeaksi tunnustettujen verotusperiaatteiden kanssa.
18628: Papiston palkkaus olisi sen vuoksi järjestettävä kaikkien
18629: seurakunnan jäsenten maksettavaksi kunkin maksukyvyn
18630: mukaan, eikä, kuten nykyään on asianlaita, pidettävä pa-
18631: piston palkkausta pääasiallisesti maan ja kiinteimistön
18632: omistuksen rasituksena.
18633:        Se tyytymättömyys, joka kieltämättä nykyään vallit-
18634: see suuressa osassa maata papiston palkkauskysymyksen
18635: johdosta ja joka ei suinkaan ole omiansa edistämään evan-
18636: kelisluterilaisen kirkon menestystä, eikä ylläpitämään so-
18637: pua ja rauhaa pappien ja seurakuntain välillä, ei käsit-
18638: tääksemme voi laata, ennenkuin papiston palkkaus kai-
18639: kessa laajuudessaan on uudelleen järjestetty.
18640:        Esitetyn mielipiteen tueksi saamme lopuksi viitata
18641: niihin tiedonautoihin papiston virkataloista ja palkkaus-
18642: suhteista, joita rakennuslautakunnat 166 maamme seura-
18643: kunnasta allekirjoittaneen Mikkolan pyynnöstä ovat lä-
18644: hettäneet ja joiden tiedonautojen nojalle on laadittu tähän
18645: anomukseen liitetyt taulut olosuhteista eri seurakunnissa.
18646:        Mitä ensin papiston virkataloihin tulee, sisältävät
18647: vastaukset näistä 166 kunnasta, joissa papiston virkataloja
18648: on yhteensä 243, että virkatalojen entisellään säilyttämistä
18649: on puollettu ainoastaan 23 seurakunnassa, joissa virkatalot
18650: enimmäkseen ovat mitättömän pienet. 98 seurakunnassa
18651:  on puollettu sellaista uudistusta, että virkatalot olisivat
18652: jätettävät seurakunnan käytettäväksi. Näistä on 26:ssa
18653:  vaadittu, että tilat olisivat rakennuksineen päivineen pois-
18654: tettavat ja papisto osotettava asumaan vuokrahuoneustoissa
18655:  tai omilla tiloilla kuten muutkin virkamiehet maalla. Noin
18656:  60-70 lausunnossa on kuitenkin puollettu pappien käy-
18657:  täntöön jätettäväksi ei ainoastaan virkatalojen asuinraken-
18658:  nukset, vaan myöskin suurempi tai pienempi viljelyspalsta
18659:  esim. saman kokoinen kuin kansakoulun opettajilla on, eli
18660:  puutarha ja perunamaata, laidun ja heinämaata 1-3 hevo-
18661:  selle ja 1-·6 lehmälle, metsää polttopuiksi j. n. e. 70 lau-
18662:                     V, s. -   Mikkola, y. m.
18663: 
18664: sunnon autajaa on ollut sitä mieltä, että virkatalot olisi
18665: paras osittaa ja myydä pientiloiksi täydellä omistusoi-
18666: keudella.
18667:        Myyntihinnan korot tai virkatalojen vuokratulot on
18668: ylipäänsä kaikissa vastauksissa ehdotettu käytettäviksi pa-
18669: piston palkkaamiseen ja muihin seurakunnallisiin menoihin.
18670:        Pappien palkkatuloihin nähden ehdotetaan melkein
18671: jokaisesta seurakunnasta poikkeuksetta, että pappien palk-
18672: kaus olisi järjestettävä määrätylle rahapaikalle ja palkat
18673: tasotettavat siten, että korkeat palkat alennetaan ja aivan
18674: pienet palkat ylennetään. Palkan suuruus 170 papista oli
18675:  7:llä alle 2,000 markan, 68:lla 2 - alle 5,000 mk., 63:lla
18676: 5 - alle 10,000 mk., 20:llä 15 - alle 20,000 mk. ja 3:lla
18677: yli 20,000 markan.
18678:        Muut pappiloita ja palkkausta koskevat tiedot, joista
18679: rakennuslautakunnat ovat antaneet vastauksia, ovat nähtä-
18680: vinä eri seurakunnista oheenliitetyissä yhteenvedoissa.
18681:        Sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, saamme kun-
18682:  nioittavimmin pyytää eduskuntaa yhtymään alamaiseen
18683:  anomukseen
18684: 
18685:                       että Hallitus ottaisi papiston palkka-
18686:                 kysymystä koskevat asiat perinpohjaisen tar-
18687:                 kastuksen alaisiksi ja siten hankitun selvi-
18688:                 tyksen nojalla antaisi vuonna 1909 kokoon-
18689:                 tuvalle Eduskunnalle armollisen esityksen
18690:                 maamme papiston palkkauksen uudestaan
18691:                 järjestämisestä tässä anomuksessa viitattuun
18692:                 suuntaan.
18693:       Helsingissä 3 p. kesäkuuta 1907.
18694: 
18695: 
18696:       Antti Mikkola.                      K. W. Koskelin.
18697:       Jonas Castren.                      N. E. Huoponen.
18698:       P. Ahmavaara.                       Juho Haveri.
18699:       Pekka Leppänen.                     Samuel Heiskanen.
18700:       T. Riihelä.                         Juho Snellman.
18701: 96                V, s. -   Kirkollishallint.
18702: 
18703:      K. Wiljakainen.                       Eero Erkko.
18704:      Pekka Pennanen.                       P. Kuisma.
18705:      Gust. Arokallio.                      Mikko Knuutila.
18706:      M. Pesonen.                           U. Brander.
18707:      Lucina Hagman.                        K. 0. Vikman.
18708:      E. N. Setälä.                         A. Luoma.
18709:      Aili Nissinen.
18710:                       LIITE
18711: PAPISTON PALKKAUSTA KOSKEVAAN ANOMUSEHDOTUKSEEN N:o 41
18712: 
18713: 
18714: 
18715: 
18716:                                                     '7
18717:                                                      1
18718: 99                                                                                                                                                                                  100
18719: 
18720: 
18721: 
18722: 
18723:                                                                                                                       Tietoja papiston virkataloista ja palk-
18724: 
18725:                                                                                            Metsää                                            Eläimiä
18726: 
18727:                  Seurakunnan nimi                                                  Pinta-ala
18728:                                                                                     hehtaa- Raha-arvo
18729:                                                                                      reissa
18730: 
18731: 
18732: 
18733:       1   Aakkula (kp)                         2     115         25                                 10,000    6,000      6    30,000                        Vuokraa      1    7     7
18734:       2   Ahlainen (kp) .                      1                                                    60,000   15,350     10   100,000     3       10          Itse       11    6     5
18735:       3   Alajärvi (kh)                        1     400                  140        200                     40,000     10    80,000     3       16                      2    1     1
18736:       4   Alavieska                            1                                                    15,000   13,000     10    35,000     3       30                      4          4
18737:       5   Angelniemi (kp) .                    1      42.78      15.30                27.48          2,000   20,000      8    28,000     1        6        Vuokr. 4 v.
18738:                                                                                                                                                 Halikon kirkkoherra saa Angelniemen
18739:       6   Asikkala.                            1     156                   10         67.841        10,000   25,000     12   50,000      4      20    20       Itse       1     2
18740:       7   Askola                               1     400                   70        280        60,000       28,930     8    138,280     4        9     8 Vuokr. 2-3 v.   1     4   4
18741:      8    Enontekiö                            1   ei tiedä                             ei voi tietää         8,000     5     10,000     1        6   -        Itse       0     0    0
18742:       9   Eura (kp)                            1        7                                  Vähän             22,000      7    28,000              3     2
18743:  10       Haapavesi (kh)                       1     515           9     500          talon tarpeeksi        40,000     17    55,000     3       18        Vuokr. 2 v.    3
18744:      11   Harjavalta (kh)                      1              isojako käynnissä                      3,000   13,050      9    20,000     3        8   10    Vuokralla
18745:      12   Hartola (kh)                         2   1,600 1        ?         ?                                18,000     10    50,000     5       20   19       Itse      11         ei
18746:                   (kp)                                83 1       10        10                                12,000     8      7,000     2        4     8                       1   ei
18747:                                                      236,g4
18748:                                                                                                                                                                  "       Ei     2
18749:  13       Hauho (kh)                           2                 43.u       5.29     187.58    Ei tun-       29,000     9     60,000     6       25         Vuokralla
18750:             "    (kp)                                 50          7.40      9.47      32        neta         15,500     5     10,000.    2        6            Itse      Ei     2
18751:      14   Haukipudas                           1       ?         10                  206.76         10,000   20,000     8     35,000     2   10-12    10                 Ei    Ei
18752:      15   Haukivuori (kh) .                          108.50      19.e9     13.2o      66.87          1,000   25,000     8      5,000 2   2        6     5   Vuokralla           5    5
18753:  16       Heinävesi (kh)                       2     921.84      45       200        659            15,000   25,000     12    45,000     2       18            Itse       2
18754:                     (kp)                             148          4.70     84         59.30          1,000   20,000      9    25,000     2        9
18755:                                                                                                                                                                               =1=
18756:              1   Tynnörinalaa. -   2   Maatilan arvo ilman rakennuksia.
18757: 101                                                                                                                                                                                                          102
18758: 
18759: 
18760: 
18761: 
18762: kauksesta maamme seurakunnissa.
18763: 
18764:   Torpparin vero                                     Rakennuskassa             Osanotto                           Pappien palkka                                                 Palkkausjärjestys
18765:                                                                               rakennuks.
18766:                    Miten virkataloa
18767:                      viljellään?                                   Varoja                                                                                              Uusiko vai
18768:                                                  Määrätty                                                                                                                                Rasitus lisääntynyt
18769:                                                                   markoissa                                                                                             vanha?
18770: 
18771: 
18772:                                                                                             mk            hl.         hl        kg.   J       mk          J   mk
18773:                         Huonosti      ei    ei         ei               ei     1                                                             1,300
18774:  1,012                 Ei kiitett.    ei    ei       12,000          12,000                                                                                               Uusi           Ei vielä voimassa
18775:                      Tähän saakka     on   8 k       15,000          5,000                  palkkaa kaikissa lajeissa                          500            10,000                            2,000
18776:     80                  huonosti
18777:              100         Hyvin        ei   on        12,000                                         Samoin                                   1,000             7,000                            2,000
18778:                        Tyydyttäv.     on   8 k        6,000   Velk. 15,000                   700                140                            400             2,500                           ei ole
18779:     kappelista rahapalkkaa Smkaa                                                             350
18780:                                                                                                           -~-                                                   350
18781:     -         52       Tyydyttäv.     on   8 k       15,000   1
18782:                                                                      3,800                  8,000         -           -                      1,000             9,000     Vanha
18783:              162        Huonosti      on    ei       12,000         13,302                  1,700             37 tynnyriä                                               Tulee uusi              3,000
18784:     00        00       Keskinkert.    ei    ei       ei ole olemassa                                                                                           4,000
18785:                          Alulla       ei   8 k                       3,300                   -            100                             pienet ja ••-
18786:                                                       6,000   1                                                                           tunn. tuloja
18787:     37                  Kehnosti      ei    ei       16,000            ei                        12,000                                      1,500            13,500      Uusi                 4,000
18788:                        Keskinkert.    on    ei       12,000          5,630                  2,200     1    52                   446            500                                               400
18789:           470 he-                                                                                                                                                                           On ennallaan
18790:                          Hyvin        on    6        26,000                                         Laskettu rahaksi                                          10,000
18791:     80     vos- ja
18792:          200 jalka                    on    4    {                   3,000                                                                   3,000
18793:                                                                                                                                                400             3,900
18794:                                                                                                                                                                             "
18795:    Päivätöitä ja                                                                                 6,000                                                                                       Ei tiedetä
18796: { osaksi rahaa     }                  on   on        20,000            ei             '!.        3,000
18797:                                                                                                                                              2,000
18798:                                                                                                                                                300
18799:                                                                                                                                                               8,000 }
18800:                                                                                                                                                               3,300
18801:                                                                                                                                                                           Uusi       {
18802:                                       ei   ei                          ei            mk
18803:                                                      15,000
18804:                                                                                    2,000                  Kaikki yhteensä                                     12,000
18805:                                                                                      •;,.
18806:       80
18807:       90     43
18808:                        Keskinkert.    on
18809:                                       ei
18810:                                            3
18811:                                            3
18812:                                                      10,000
18813:                                                      25,000
18814:                                                                      9,707
18815:                                                                     13,000            .,.   3,868
18816:                                                                                                  4,300
18817:                                                                                                       1         2~5-       II   =              400
18818:                                                                                                                                                412
18819:                                                                                                                                                                4,700
18820:                                                                                                                                                                             "
18821:                                                                                                                                                                             "
18822:                                                                                                                                                                                             Vähentynyt.
18823:                                                                                                                                                                                            2,500 tai 3,000
18824:                                       ei   3                                                2,356               113             -              200
18825: 103                                                                                                                                                                                                 104
18826: 
18827: 
18828:                                                                                                   Metsää                                                  Eläimiä
18829: 
18830:               Seurakunnan nimi                                                       Pinta-ala
18831:                                                                                      hehtaa- Raha-arvo
18832:                                                                                       reissa
18833: 
18834: 
18835: 
18836:   17   HirYensalmi (kh)     .                2        296           38      140           118              10,000        15,000    10       32,000     6    25      70      Itse        5            8
18837:             "       (kp)                              132           20       80            32              11,000        10,000     6       22,000     3    15      16                  1            1
18838:   18   Hollola (kh)                          2        549          104                                     10,000       Kaikki     10       80,000   4, 5   22          Vuokr. 5 v.     7    13    13
18839:                                                                                                                        ,hyvässä
18840:          "    (kp)                                    178           50      128                            15,000     kunnossa"     7       40,000     4    10                          1      7     7
18841:   19   Ronkilahti (kp)                       1             5'        5'                                                   7,000     7        9,000     1     4              Itse    1  ei    -1-
18842:                                                                                                                           Euran kirkkoherralle maksetaan Honkilahden kappelista palkkaa (8 päivätyöstä
18843:   20   Ii (kh)                               2        600           10      30                             10,000           ?      10       51,000     2    20     -      Vuokr.       ei    43    43
18844:         " (kp).                                       550            6      20                              7,000           ?       7       40,000     2    20     -        Itse       ei    10    10
18845:   21   Ilomantsi (kh)                                 531           15.4    60.2          454                 456        46,800    11       15,000 3   4    20     -          "         1      2   -
18846:                                                           .,   2
18847:             "     (kp)                                    '8         9.87    9.!2                          13,500        29,700    10       25,ooo•    3    10     -          "         3     ei   -
18848:   22   Jalasjärvi (kh)                       2         700                                                                  -       9          --      9    45     -          "       -      -     -
18849:            "      (kp)                                 400                                                                          7                                     Vuokr.
18850:   23   Jepua (kp) .                          1          89.38&      16       16            55            2,000                      7        5,000"    1     6              Itse       ei
18851:   24   Impilahti (kh)                        2       1,000                                             100,000           30,000    10      150,000     5    25     10                   3    18    18
18852:            "     (kp)                                  547          70              477                 45,000           20,000     7       75,000     2    15       5                  1      6     6
18853:   25   Jokioinen (kh)                        1         422          35       ei                         72,000           47,000     9       79,400     3     6            Vuokr.        2      1
18854:   26   Joutseno (kh).                        2         294                  148           146           50,000           30,000    13       25,000 3   4    10     20       Itse        1     ei
18855:   27   Jurva.                                1         300          60       40           200           20,000           15,000    11       70,000     8    30     60     Vuokr.        3      1     1
18856:   28   Jyväskylä                             1         608.;       117      150           341           60,000           60,000    16      200,000     7    30     40 Vuokr. 1> v.      6      2    ei
18857:   29   Jääski (kh) .                         2                                                                           43,900            125,000                          Itse        6
18858:   30   Kalajoki (kh) .                       2          1 1 / 2 mantt.                                  10,000           15,000    12       34,000     2    16                          1            1
18859:                                                         9
18860:            "   (kp) .                                     / 16 mantt.                                    8,000           12,000    10       25,000     2    13            Vuokr.        1            1
18861:   31   Kangasniemi (kh)                      2       1,454          -                                  150,000           25,000    10      200,000     3    25              Itse      12       5     2
18862:               "    (kp)                                                                                 25,000           28,500     7      125,000     3    20            Vuokr.        8    28    23
18863:   32   Kankaanpää (kh)                       2        688           78      10            600           18,000           20,000    12       65,000     4    14       4                  6      2     3
18864:                   (kp)                                     3         2                                                   19,000             23,000
18865:   33   Kannus                                1        150           20      40             60
18866:                                                                                                                                                       ~
18867:                                                                                                        100,000      1               9      150,000          16          Vuokr. 5 v.     9      4     4
18868:   34   Karijoki .                            1        425 1         30 1                  220 1          4,000           10,000     9       30,000        1 12     17                   9      3   12
18869:           1                      1
18870:               Tynnyrinalaa. -        Manttaalia. -    3    Maatilan arvo ilman rakennuksia.
18871: ,105                                                                                                                                                                                                                        106
18872: 
18873: 
18874:                                                                     Rakennuskassa                Osanotto                                   Pappien palkka                                     Palkkausjärjestys
18875:     Torpparin vero                                       -<1                                    rakennuks.
18876:                                              "' ~is:
18877: 1
18878: 
18879: 
18880:                                              .::         .::
18881:                                              .:: .,..
18882: 1
18883:                                                          0
18884:                           Miten virkataloa               ....
18885:                "d                            § !:'~:     0
18886:                                                                                                             l/1
18887:                                                                                                             ~                                                   ~         Kl
18888:        t;O
18889:                "''
18890:                ~·
18891:                                              ~.          <1
18892:                                                                                  Varoja          "d         p
18893:                                                                                                             ....         t;O        t;O
18894:                                                                                                                                                        <l
18895:                                                                                                                                                                  -.       .,..
18896:                                                                                                                                                                           t:r
18897:        ~
18898:        t:r     .,..i'J:
18899:                             viljellään?      o+-t:;r
18900:                                              ~0         ......
18901:                                                           !=.:
18902:                                                                                                  "'                      1'0        .::          0            .,..~
18903: 
18904:                                                                                                                                                               g.i"                 Uusiko vai       Rasitus lisääntynyt
18905:                                              s9          ~       Määrätty                       "8.         "'           t:r        §;           [     8.
18906:                                                                                                                                                        .,..               ~
18907:        1'0
18908:        "'"'    8:                             ~
18909:                                              1'0
18910:                                                         q                       markoissa        "'"'0 "    §            1'0
18911: 
18912:                                                                                                                          "'
18913:                                                                                                                                     .,..         1'0
18914:                                                                                                                                                        "'
18915:                                                                                                                                                               0 "'"
18916:                                                                                                                                                               "'"~
18917:                                                                                                                                                                           ~
18918:                                                                                                                                                                           !:'
18919:                                                                                                                                                                           ..,,"'
18920:                                                                                                                                                                                     vanha?
18921: 1
18922:        "'      "'                                        "'                                                 "'"                     "'                           0
18923: 
18924:                """'
18925:                                                                             1                                                                                      !:'
18926:                                                                                                             "'          mk                 hl.         kg     mk
18927:         75      380  Heikosti molem-        on       8 ja      30,000      15,000     lf
18928:                                                                                         '5   •f.                         4,200          194             -      1,500      -           Uusi             Noin 1/ 4 -osalla
18929:       120        -        missa             on        10          -           -       --     -                           2,100           97             -        800       -           -                      -
18930: 
18931:           1,650          Hyvin              on        12       25,000 Velk.2,889      -      -                                   10,000                 -      2,000     12,000       Uusi            Jonkun verran
18932:       -                                                                               -                                                                                                -                      -
18933:                                                                                                        .. . ..
18934:                 150   Kohtalaisesti         on         ei                     -              -                                    5,000                 -        500      5,500
18935:       - 1 -            Tavallisesti         ei          4       6,000       6,106    '/      ;                                    158(= 1,200mk)                 150      1,350      Vanha                    -
18936:     vuodessa) 2,000 mk ja pitäj.-apulaiselle viljaa 125 mkan arvosta. "Räikein epäkohta"
18937:       424        -      Huonosti            ei         ei      24,000       4,000     'Ia    •;.                        11,000       -            -     -      2,000      -            -                      -
18938:       170        -     Tavallisesti         ei         ei         -           -       -      -                           2,500       -            -     -      1,500       -         Vanha                    -
18939:       200        -      Huonon-             ei          3      24,000      27,986     -      -                          10,000       -            -     -         ?        -          Uusi                10-15 °/ 0
18940:       160        -      puolisesti          ei          3         -           -       -      -                           5,000       -            -     -         ?        -                                  -
18941:       -          -       Hyvin              on        -        30,000       3,100     -      -                           8,000      190           -     -      -          -                "
18942:                                                                                                                                                                                                       Noin 1 / 3 -osalla
18943:     1,200        -      Huonosti            on        -           -           -       -      -                           -           -            -     -      -           -                                  -
18944:       -          -    Keskinkertais.        ei         ei       8,000       1,500     -        1                         3,000       -            -     -        200       -          Uusi                 500 mk
18945:       300       200      Hyvin              on         ei      35,000      35,000      Metsä-                            5,000       44           44   300     1,000      -                "
18946:                                                                                                                                                                                                               -
18947:       200.       -                          on         ei         -           -       rahoilla                           2,600       41           22   140       500      -                "
18948:                                                                                                                                                                                                        ei lisääntynyt
18949:                             "
18950:         90        ei    Huonon!.            on         ei      20,000      11,000                                        2,041       88           88   260       330      5,000
18951:                                                                                            "                                                                                               "                      "
18952:         60        ei   Välttävästi          on         ei      20,000     Velkaa      '!.    •J.                         -·          -            -     -        500      7,000
18953:                                                                                                                                                                                            "
18954:                                                                                                                                                                                                           1,500 mk
18955:       160         ei   Keskinkert.          ei         ei      18,000      18,000     -        1                         5,500      100     100         -      -           -
18956:                                                                                                                                                                                            "
18957:                                                                                                                                                                                                           1,000 mk
18958:     1,110
18959:       -
18960:                  -
18961:                 684
18962:                             "
18963:                         Ei hyvin
18964:                                             on
18965:                                             on        -
18966:                                                         9      20,000
18967:                                                                25,000
18968:                                                                            10,040
18969:                                                                            25,000
18970:                                                                                       '/o
18971:                                                                                       '!.
18972:                                                                                              5
18973: 
18974: 
18975:                                                                                              "! 4                  '.    -
18976:                                                                                                                                      16,200
18977:                                                                                                                                      -            -     -
18978:                                                                                                                                                                2,000
18979:                                                                                                                                                                -
18980:                                                                                                                                                                          18,200
18981:                                                                                                                                                                          10,000
18982:                                                                                                                                                                                            "
18983:                                                                                                                                                                                            "
18984:                                                                                                                                                                                                         Yli 8,000 mk
18985:                                                                                                                                                                                                         Suuri lisäys
18986:       -          -     Keskinkert.          ei         ei      20,000       7,850     '/.    •t.                        10,000       -            -     -      1,600       -
18987:                                                                                                                                                                                            "
18988:                                                                                                                                                                                                           Hiukan
18989:              ei        Tavan muk.           ei         ei         -           -       -      -                           -           -            -     -       --         -                                  -
18990:           2,880        Paremman             on          9      25,000      50,000        ?     ?                        10,500       -            -     -      3,600       -          Uusi            Ainakin 1 / 3 -osaa
18991:           3,482         puolisesti          on         ei         -           -       -      -                           5,000       -            -     -      3,500       -
18992:                                                                                                                                                                                                                   "
18993:                                                                                                                                                                                            "
18994:         30      702     Heikosti            on         ei      24,000       9,500     '/.    ·t.                         4,800       -            -     -        500       -                                  -
18995:        -       -                -                  -    -             -              -             -          -          3,300       -            -     -      -           -          Uusi             Noin 2,000 mk
18996:        -      300            Huonosti              ei    ei        16,000          28,000       ei kanneta               7,000       -·           -     -      1,000     8,000
18997:                                                                                                                                                                                            "
18998:                                                                                                                                                                                                         ei tuntuvasti
18999:        179    127
19000:                                     "
19001:                                                    on    ei        10,000          15,000   1       '/. 1     •J.        -        3,500           -     -      1,000      -                "
19002:                                                                                                                                                                                                        ei sanottavasti
19003: 107                                                                                                                                                                 108
19004: 
19005: 
19006:                                                                      Metsää                                                Eläimiä
19007: 
19008:            Seurakunnan nimi                                Pinta-ala
19009:                                                             hehtaa- Raha-arvo
19010:                                                              reissa
19011: 
19012: 
19013: 
19014:   35   Kaijalohja (kh)           1     277     54                          10,000      16,000          9     40,000    4     14      21   Vuokr. 5 v.     3    7     6
19015:   36   Karstula (kh) .           2   1,802    214    103     1,476        200,000      20,000         11    250,000    4     25      14       Itse        2    2    4
19016:            "    {kp) .                210     28      26       150          8,000      10,000          7     20,000    2      6       6                  ei    ei   ei
19017:        Karttula (kh) .                246     51     102        93
19018:                                                                                                                                                 "
19019:   37                             2                                         25,000      25,000         10     75,000    3     15      15                   1
19020:   38   Karuna (kp)               1     100     25     ei        75              ?      12,000          7     25,000    2     10       8     Vuokraa       1     1    1
19021:   39   Kauhajoki (kh)            2   1,626    259            1,368                     27,000         11    150,000    7     22      12   Vuokr. 10 v.   12
19022:            "     (kp)                1,105    270             855                      23,500         10    125,000    3     18      10       Itse       21     3
19023:   40   Kaustinen                 1     102     12              56          20,000      10,000          7     40,000    2     10                          ei    ei   ei
19024:   41   Kauvatsa (kp)             1    250      49     2       199          13,000      12,000          7     30,000    5     19      -    Vuokr. 5 v.     3     2    1
19025:   42   Keitele                   1    257      23    50       234          35,000      25,000          7    100,000    4     22      12      Itse         1     9    9
19026:   43   Kemijärvi                 1             80                          70,000      35,000         12    135,000    3     20                          ei    24   24
19027:   44   Kesälahti (kh)            2   1,000     25     25      950          20,000      25,000          9     55,000    4     15      15     Vuokraa       3     5    4
19028:             "    (kp)                 600      10      5      585          25,000      15,000          7     43,000    2      5       9                   2
19029:        Kiikka (kp) .             1    291      30             261          20,000      22,900          7     60,000    3     12                           2     2    2
19030:        Kiihtelysvaara (kh)       2       ?    10      30                   30,000      40,000         12     80,000    2     15       5       Itse       ei    ei   ei
19031:               "           (kp)          7.~    4.5     3                                               9               1      2                          !ei   ei   ei
19032:   47   Kirvu (kh) .              2    321     91               61          40,000      24,400          8     80,000    3     15                            1    1    1
19033:          "   (kp) .                   172      22      8      138          25,000      15,500          6     50,000    2     10             Vuokraa             1    1
19034:   48   Kiuruvesi (kh)            2                                                     25,000    1    12    100,000    4     20               Itse        6    11   11
19035:                                                                                        25,000         11     50,000    4     20                           1     5    5
19036:   49
19037: 
19038: 
19039:   50
19040:           "
19041:            "
19042:        Koivisto (kh) .
19043: 
19044: 
19045:        Kolari
19046:                (kp) .
19047:                                  1
19048:                                                                       }
19049:                                                                            80,000 }
19050:                                                                           yhteens.
19051:                                                                             ei
19052:                                                                                        60,000
19053:                                                                                       yhteens.
19054:                                                                                        20,000
19055:                                                                                                        :}
19056:                                                                                                        7
19057:                                                                                                             150,000
19058:                                                                                                             yhteens.
19059:                                                                                                              30,000
19060:                                                                                                                        3
19061:                                                                                                                        1
19062:                                                                                                                        1
19063:                                                                                                                              15
19064:                                                                                                                               5
19065:                                                                                                                              10
19066:                                                                                                                                           Vuokr. 5 v.
19067: 
19068: 
19069:                                                                                                                                           Vuokr. 1 v.
19070:                                                                                                                                                           5    20
19071:                                                                                                                                                                 1
19072:                                                                                                                                                                     25
19073:                                                                                                                                                                      1
19074: 
19075:   51   Konginkangas              1    264     27      15      222          25,000      50,000         11    100,000    2      7       8                   2
19076:                                                                                                                                                 "
19077:   52   Kontiolahti (kh) .        2    427     41                           70,000      44,200         10    124,200    3     17      15       Itse        1
19078:             "      (kp).              101      67                          50,000      13,200          5     23,200    2      8       6
19079:   53   Korpilahti (kh)           2    300      25     ei                   20,000      27,850          9     60,000    4     12       6                   2     1    2
19080:             "      (kp)               800      20     ei                   80,000                           100,000    5     14      15                   5     1    1
19081:                                                                                        38,850    1'   128
19082:        Koski .                   1    180      27     50      103                      25,000                30,000    6     17      23                   2     1
19083: 109                                                                                                                                                                             110
19084: 
19085: 
19086:                                                        Rakennuskassa          Osanotto                    Pappien palkka                            Palkkausjärjestys
19087:   Torpparin vero                                                             rakennuks.
19088:                       Miten virkataloa
19089:                          viljellään?                             Varoja                                                                   Uusiko vai
19090:                                                     Määrätty                                                                                               Rasitus lisääntynyt
19091:                                                                 markoissa                                                                  vanha?
19092: 
19093: 
19094:                                                                                             mk             hl.   kg        mk
19095:                405        Hyvin           on   9      10,000         7,000                                                        4,000      Uusi            Alkoi 1/ 5 1907
19096:         60     570      Keskinkert.       on    8     35,000       90,000                                                   ?     9,000
19097:                                                                                                                                                        }    2 a 3,000 mkalla
19098:         ei      ei       Huonosti         on    8                                                                           ?     4,500
19099:        150              Keskinkert.       on   ei     20,000         4,000                 12,000                           ?                                Yli 10,000 mk
19100:         40       5        Hyvin           on    9      8,000                                2,454   150                                       ,                  Vähän
19101:         10     709    Huononpuolisesti    ei   ei     30,000       91,500                  6,750                       2,000                                       ei
19102:         82    1,035                       ei   ei                                          3,300                       1,000                Vanha
19103:                            Hyvin          on   ei     12,000       27,000                  2,500                 600     400      5,000      Uusi               Vähennyt
19104:        330      35    H yvänpuoleisesti   on   10     12,000        6,161                                              1,000      3,600                      Ei sanottavasti
19105:        260        3      Keskinkert.      ei   ei     15,000       15,000                           4,500              1,000      5,500     Vanha
19106:         ei       ei     Kiitettävästi     ei   6      30,000       47,000                   4,800    75   150    480   1,500                 Uusi
19107:                260         Hyvin          ei   9      15,000         7,331                                                        4,500
19108:                 50                        ei   9
19109:         50             Tavanmukais.       on    9     10,000   Velk. 7,000                  2,800                        500                                 Noin 2,000 mk
19110:                          Huonosti         ei   ei     20,000       20,000                   9,500                      1,000     10,500                      Noin 5,000 mk
19111: 
19112:        300                                on   7      25,000        1,000                  6,300                           600    6,900    Vanha
19113:         50                 Hyvin          on    4                                          3,500                           400    3,900
19114:        402      77                        ei   ei     30,000           ei                                                        12,300     Uusi             Noin 1/ 3-osalla
19115:        170                                ei   ei                                                                                 6,200
19116:                500                        on    6     30,000       50,000                                              1,000      8,000       ,               Helpottunut
19117:                               ,           on    6                                                                        500      4,000
19118:                          Välttävästi      ei   ei      8,000        2,358
19119:         75               Huonosti         ei   ei     10,000       55,607                                                  175    8,288
19120:        100                    ,           ei   ei     20,000           ei            "/4                                         10,000    Vanha
19121:                            Hyvin          ei    8                                                                                 4,000
19122:         40       65                       on    8     30,000        3,000                                                500      7,000     Uusi                    ei
19123:       1,000              Välttävästi      on    8                                                                      1,000      5,000
19124:         300               Hyvin           on    9     12,000         5,000                                             1,000      4,000    Vanha
19125: 111                                                                                                                                                                         112
19126: 
19127: 
19128:                                                                                  Metsää                                          Eläimiä
19129: 
19130:                Seurakunnan nimi                                         Pinta-ala
19131:                                                                          hehtaa- Raha-arvo
19132:                                                                           reissa
19133: 
19134: 
19135: 
19136:   55   Kronoby (kh) .                       2                                             50,000   15,000   10   75,000      3     20      30      Vuokr. 1 v.    3    5
19137:           "   (kp) .                                                                      17,000   11,000    7   35,000      2     10      20                     1
19138:   56   Kuhmalahti.                          1        90     25     7                               12,400    9    20,000     3     10                  Itse        1
19139:   57   Kuhmoinen (kh) .                     2     1,425     15    15                  100,000               11   150,000     4     15                             8
19140:            "     (kp).                              316     10     5                      10,000             7    30,000     3     12                              1
19141:   58   Kuhmoniemi (kh)                      3       926     36                            50,000   50,000   10   110,000     2     20                             13    6   19
19142:             "            (kp)                       224     14                         8,000       30,000    7    42,000     1      6                              1         1
19143:             "           (lukk) •                    570      8     6                   9,000        3,000    5    16,500     1      6              Vuokr. 1 v.    4         4
19144:   59   Kuorevesi                            1       300     30    30       240        10,000       10,000   10    35,000     2     20                 Itse        4     2
19145:   60   Kurkijoki (kh)                       2       208     55             148       Vähäi-        43,900   10    20,000'    6     27                Vuokraa
19146:            "     (kp)                                98     20              64         nen         25,700    5    10,000 2   3     12        8         Itse
19147:   61   Kuusjärvi                            1       160           36       124          3,000      22,700    7    29,700     2     14        7                    2     1    3
19148:   62   Kveflaks.                            1     1,100 1                  700 1       60,000      16,000   14    70,000     6     25      46        Vuokraa      4     7
19149:   63   Kylmäkoski                           1                                             25,000   23,000    9    53,000     6     16      15                     3          1
19150:   64   Kymi (kh)                            2       250     30                            30,000   29,700   12    85,000     2             -       Vuokr. 15 v.        16
19151:          " (kp)                                     220     25                            25,000   20,200   10    67,000     2     10                  Itse             1
19152:   65   Kärkölä .                            1       129     45     50       58                     18,460   11    35,000     3      8          4                   1    1   1
19153:   66   Kärsämäki                            1     1,200     20    640                     30,000            10    80,000     5     30      49                     4         1
19154:   67   Laihia (kh) .                        2                                                      20,200   12    97,200                             Vuokraa      10   2    2
19155:          "     (kp) .                                                                              15,850    7    33,600                               Itse       5    2    2
19156:   68   Laitila (kh).                        2       609      57    84      546            50,000   20,000    9    80,000     4     18                             6    5    9
19157:          "    (kp) .                                215      34    38      161            10,000    5,000    6    20,000     3      9      -       Vuokr. 10 v.   4
19158:   69   Lapinlahti (kh)                      2     1,207     210   600                     70,000   50,000   10   150,000     6     54                  Itse       9    17   7
19159:            "      (kp)                              200      60   50        90            30,000   20,000    7    60,000     2     15                                   1   1
19160:   70   Lappajärvi (kh)                      2     1,256     89                            23,000   10,440    7    53,000     5     23      20                     4    2    6
19161:            "      (kp)                            1,191     97                            45,000   11,750    6    75,000     3     19      22        Vuokraa      3          3
19162:   71   Lappträsk (kh)                       2      370      170                           40,000   20,000    6   110,000     6     30      52          Itse       3    12   12
19163:                "    (kp)                             87     50                            10,000   15,000    5    40,000           12      17        Vuokraa           1     1
19164:            1   Tynnyrinalaa. -     • ilman rakennuksia.
19165: 113                                                                                                                                                                                 114
19166: 
19167: 
19168:   Torpparin vero                                   Rakennuskassa          Osanotto                         Pappien palkka                               Palkkausjärjestys
19169:                                                                          rakennuks.
19170:                    Miten virkataloa
19171:                      viljellään ?                            Varoja                                                                           Uusiko vai
19172:                                                 Määrätty                                                                                                     Rasitus lisääntynyt
19173:                                                             markoissa                                                                          vanha?
19174: 
19175: 
19176:                                                                                             mk      hl.     hl.   kg        mk
19177:        30    71        Huonosti       ei   ei     18,000       18,000                       5,000                           1,000     6,000      Uusi             Noin 10%
19178:        75                                                                                   2,500                             500     3,000
19179:              75        Hyvin          ei    8      8,000          ei                          700     40     40               500     2,000     Vanha
19180:       400    72     Tyydyttävästi     on   on                  25,000                       3,000    178    152             2,000                Uusi          Noin 4,000 mkaa
19181:        50    30                       on                                                    1,500     90     76             1,000
19182:       365          HuonoNpuolisesti   ei    4     15,000       15,000                 1    15,000                           1,000    16,000     Vanha
19183:        20                             ei    4                                               2,000                             300     2,300
19184:        80                             ei    4
19185:             488     Keskinkertais.    ei    8                  15,000                                                        800      3,500
19186:                        Hyvin          on    9     25,000        2,000                                                                            Uusi                  ei
19187:                                       on    9
19188:     100      12                       ei   ei     12,000        2,340                                 80     80   850        120      5,820      Uusi         Noin 500 markalla
19189:   1,400             Keskinkertais.    ei   ei     16,000       17,000                                                                 7,000     Vanha
19190:      70      80     Tyydyttävästi     ei    9      8,000        1,189                       1,800    146
19191:     485               Huonosti        on   ei     25,000        5,000                      11,400                           2,500     5,000
19192:      15
19193:      50      64
19194:             220
19195:                     Keskinkertais.
19196:                        Hyvin
19197:                                       on
19198:                                       on
19199:                                       ei
19200:                                            ei
19201:                                            ei
19202:                                            ei
19203:                                                   12,000
19204:                                                   10,000
19205:                                                                 2,565
19206:                                                                10,300
19207:                                                                              1
19208:                                                                                  /o   .
19209:                                                                                       '
19210:                                                                                       /o
19211:                                                                                             5,699                           2,000
19212:                                                                                                                               700
19213:                                                                                                                                       7,699
19214:                                                                                                                                       4,900
19215:                                                                                                                                       6,000
19216:                                                                                                                                                 Vanha
19217:                                                                                                                                                  Uusi                 ei
19218:                                                                                                                                                                 Noin 1/ 3 -osalla
19219:       120   537     Perin huonosti    ei   ei     40,000       63,000                                                       3,000
19220:                                                                                                                                                    "
19221:                                                                                                                                                 Vanha
19222:             500                       ei   ei                                                                                       }20,000
19223:                                                                                                                             9,000
19224:     550              Keskinkert.      ei   ei     24,000      ei ole                        3,350   83 tynnyriä             3,000                Uusi           Epätasaisuutta
19225:     340               Huonosti        on   ei                                                         -1     -
19226:   1,500                Hyvin          ei          20,000        yli                                                     18,000       26,000     Vanha
19227:                                       ei          20,000        yli                                                      2,500        7,000
19228:                                       on    8     25,000   Velk. 2,800                                                                5,400
19229:                                                                                                                                                    "
19230:                                       on    7                                                                                         2,707     Vanha
19231:        75    74      Keskinkert.      on   ei     35,000        3,500                                                                10,700      Uusi            Noin 1/ 5 -osaa
19232:               9                       on   ei
19233:                                                                                                              =1                       5,350
19234: 
19235: 
19236:                                                                          8
19237: 115                                                                                                                                                                              116
19238: 
19239: 
19240: 
19241:                                                                                Metsää                                                Eläimiä
19242: 
19243: 
19244:               Seurakunnan nimi                                        Pinta-ala
19245:                                                                       hehtaa- Raha-arvo
19246:                                                                        reissa
19247: 
19248: 
19249: 
19250:   72   Lavia.                          1                 4'                                        35,000   12       . 36,000    1      6                    Itse
19251:   73   Leivonmäki                      1                50       50      500             130,000            11       175,000    2       8                               9
19252:   74   Lemi.                           1                35       28       91              18,000   33,000   11        70,000    4      13       17
19253:   75   Lohtaja (kh)                    2                 7                                                   7                  2      10       13     Vuokr. 5 v.      4
19254:                (kp)                                      3.50                                                7                  1       8          7      ,   1 V.      2    1    1
19255:   76   Loimaa (kh)                     3   1,000   1                           Huonot              30,000   12       100,000    8      32               Vuokraa        13   10
19256:                (1 kp)                        123 1                                                 15,500    7        20,000    2       8                               1    1
19257:                (2 kp)                          3'                                                   8,000    7        12,500    1       1                    Itse
19258:                                                                                      "              8,000    8        18,000    2       7       10         Vuokraa
19259:   77   Luhanka.                        1    216         18               117              10,000
19260:                                        2                                                           25,000   16                  3      20                    Itse      10    1    1
19261:   78   Luumäki (kh).
19262:            "     (kp).
19263:                                                                                  }       300,000
19264:                                                                                                    22,000   10   }   450,000
19265:                                                                                                                                 2      12                              5     3
19266:   79   Lyly (kh)                       2                                                           30,000   14        90,000    5      26       25                     3          2
19267:         "     (kp)                                                                                 20,000    6        30,000    2       7          7                   2
19268:                                                                                                                                                                "
19269:   80   Maaninka (kh)                   1    440         24      270      146                                10        45,000    6      25      26                      3
19270:   81   Malaks (kh)                     2   1,584 1     100 1             800 1           100,000   30,700   11       160,000    6      25      -       }    Osaksi          3     3
19271:                  (kp)                       200 1       40 1             100 1             8,000   15,900    6        30,000    2       8      -           vuokralla
19272:   82   Marttila (kh)                   2    395        182                                10,000   33,900   10       100,000    18    117                  Vuokraa     10   4    14
19273:             ,     (v. t. kp)                  87        50                                10,000   21,500    8        35,000    2      14
19274:   83   Masku (kh).                     3                39       10            Metsää              16,800    7        55,000                                            2   5     5
19275:           ,     (kp. V. t.)                             12                     omiksi               5,000   4         16,000                                                2     2
19276:                                                                                                                                                                "             1    1
19277:           ,     (kp. palkkatalo)                        14       8            tarpeiksi                               17,000     2      6              Itse osaksi
19278:   84   Merikarvia .                    1   1,633       202      440      990             150,000   20,000   9        250,000    15     37      155      Vuokraa        13   22   22
19279:   85   Merimasku (kp) .                1      33        10                -                 300     2,500   5          8,000     1      4          8                    1         1
19280:   86   Mikkelin maaseurak. (kh)        3     740                                                   54,300                        4     20                    Itse      8    12   12
19281:                    "          (1 kp)        775                                                    18,000                        2      9                              5    5    5
19282:                    "          (2 kp)         62                                                    16,800                        2      5               Vuokraa
19283:        Multia                          1   1,652       149      160    1,353              60,000   17,450    9       123,000    3      10              Vuokr. 5 v.     12   18   15
19284: 
19285: 
19286:           1   Tynnyrinalaa.
19287: 117                                                                                                                                                                                                                                  118
19288: 
19289: 
19290:     Torpparin vero                                                        Rakennuskassa          Osanotto
19291: l                      1-d
19292:                        ~=
19293:                                  Miten virkataloa
19294:                                                     g en
19295:                                                     00
19296: 
19297:                                                     tj : ;
19298:                                                     tj ~=
19299:                                                           ~    <1
19300:                                                                .,:
19301:                                                                ...0
19302:                                                                0
19303:                                                                                                 rakennuks.
19304:                                                                                                           w.
19305:                                                                                                           en
19306:                                                                                                                                                  Pappien palkka
19307: 
19308:                                                                                                                                                                           ;;!     1<!
19309:                                                                                                                                                                                                          Palkkausjärjestys
19310: 
19311:       ~                                             .... tj
19312:                                                                ~-
19313:       ~
19314:                        ~-
19315:                        .,..        viljellään?      .,..P"
19316:                                                     ~0         c.                   Varoja
19317:                                                                                                  "'
19318:                                                                                                 ~....
19319:                                                                                                           ....,:             ~        ~           0      <1
19320:                                                                                                                                                          s.       s-*             g          Uusiko vai
19321:                        ~=
19322:                                                     s :=;:9    ~      Määrätty                            ~                  ~       [.,..        P"
19323:                                                                                                                                                          .,..     ......  ~       (p
19324:                                                                                                                                                                                                                Rasitus lisääntynyt
19325:       ~
19326:                        s:                                                          markoissa              .,:                                     ::t             .,..,_. ~       (p
19327:                                                                                                                                                                                               vanha?
19328:                                                                                                                              "'"'
19329:       00                                                                                         00                                                               0
19330:                                                                '<j                                                                                                                tj
19331:                                                     ~                                                                                                    ~
19332:       00
19333: 
19334:       "'
19335:                        00
19336:                        00
19337:                                                                00
19338:                                                                                                  '0"'"    .,..
19339:                                                                                                           tj                         ~
19340:                                                                                                                                                   ~
19341:                                                                                                                                                                           0
19342:                                                                                                                                                                           tj
19343:                                                                                                                                                                                   00
19344:                                                                                                                                                                                   ~=
19345:                        ~=                                                                                 ~
19346: 
19347: 
19348: 
19349: 
19350:                                                                                                                                      hl~
19351:                                                                                                                             mk                    hl    kg        mk
19352:                                                                                                                                              1
19353:       -                -             Hyvin               on    -          14,000         -        1/.       4
19354:                                                                                                                    /s         -               -     -                 800       7,800           Uusi             Noin 2,000 mk
19355:       375              300                               on     ei        24,000       80,000    1/1o     '/10              2,000    2,280 mk       -                 375       4,655                            Noin 1,000 mk
19356:                                          "                                                                                                                                                           "
19357:       -                -          Huononpuol             on     ei        20,000        8,526     -         -               1,515    1691 84 1,050                    500         -                  "
19358:                                                                                                                                                                                                                   Noin 300 mk
19359:           37             24       Keskinkert.             ei    ei                                                          1,492      79     79   644                -
19360:           34             26
19361:                                          "
19362:                                                           ei    ei    }   21,000       35,000     1/s       'Ia         {       Puolet edellisestä                    80
19363:                                                                                                                                                                                   -
19364:                                                                                                                                                                                    -
19365:                                                                                                                                                                                                      "
19366:                                                                                                                                                                                                      "
19367:                                                                                                                                                                                                            } Pikemmin vähentyneet
19368: 
19369: 
19370: 
19371: 
19372:                                                                                                                                                                                                            l
19373:       -                -                                 on     ei        24,000        3,000     1/s         4
19374:                                                                                                                    /s         -        -      -     -             4,000         10,000
19375:                                                                                                                                                                                                      "
19376:       -                -        } Kaikki '"'"""
19377:                                       hyvin
19378:                                                          on     ei           -            -       -         -                 -        -      -     -               400          3,400                             On vähän
19379:                                                                                                                                                                                                      "
19380:       -                -                                 on     ei          -             -       -         -                -        -            -     -          150          3,550
19381:                                                                                                                                                                                                      "
19382:       -                -           Tavallisesti          on    on         10,000       17,830      1/.        •fs           2,500     -            -      -         600          3,100         Vanha                    -
19383:       -                650          Huonosti             on     ei                                                            -       -            -      -         -
19384:       -                200
19385:                                          "
19386:                                                          on     ei    }   30,000        5,000    1/11    10/11          {     -       -            -      -         -
19387:                                                                                                                                                                                   -
19388:                                                                                                                                                                                    -
19389:                                                                                                                                                                                                      "
19390:                                                                                                                                                                                                      "
19391:                                                                                                                                                                                                                        -
19392:                                                                                                                                                                                                                        -
19393:       200              333           Hyvin                ei     9                                                            -       -            -      -       3,000                         Uusi
19394:        50                75       Tyydyttävästi           ei     9    }   24,000        2,655    1/1o     9
19395:                                                                                                               /10       { -            -           -      -       1,000
19396:                                                                                                                                                                                 10,000
19397:                                                                                                                                                                                  4,500
19398:                                                                                                                                                                                                      "
19399:                                                                                                                                                                                                            } Yleistä tjytymättöm.
19400: 
19401:       260              -             Hyvin               on      9        12,000          500      1/.        a;.            -        -            -      --        500         12,000                          Noin 5,000 mk
19402:                                                                                                                                                                                                      "
19403:       -                -                                 on     ei                                                           -        -            -      -       1,200          7,200
19404:       -                -
19405:                                          "
19406:                                          "
19407:                                                           ei    ei    }   24,000       17,000      1/.        a;.       {-            -            -      -         500          3,500
19408:                                                                                                                                                                                                      "
19409:                                                                                                                                                                                                      "
19410:                                                                                                                                                                                                            }     Ei lisääntynyt,
19411:                                                                                                                                                                                                                 vaan tasottunut
19412:           90           800         Keskinkert.           on      8        20,000      ei ole      1f·         a;,           4,000     -            -      -       2,000          6,000           -                      -
19413:       -                -
19414:                                          "
19415:                                                          on     -            -            -       -        -                  800     -            -      -         400          1,200         Vanha                    -
19416:       -                283
19417:                                          "
19418:                                                           ei     9           -            -        -       -                 -        -            -      -       1,000          3,100                                  -
19419:       -                                                                            Velkaa noin                                                                                                       "
19420:                          13          Hyvin                ei     9        13,000        2,400  15°/o     85°/o               -        -            -     -          ?             ?                                    -
19421:                                                                                                                                                                                                      "
19422:       -                   6
19423:                                          "
19424:                                                           ei     9           -            -       -        -                 -        -            -     -            -            -
19425:                                                                                                                                                                                                      "
19426:                                                                                                                                                                                                                        -
19427:                1,500                Huonosti             on     ei        16,000       24,000     --        -                -        -            -     -        2,000         12,000          Uusi             Noin 2/ 3-osalla
19428:        -                   52      Keskinkert.            ei     8         8,000     Velkaa        1/6      "/6              -        -            -     -          300          2,100                           Noin 1/ 3 -osalla
19429:                                                                                                                                                                                                      "
19430:     12,000             -          Tyydyttävästi          on     ei           -            -       -         -               3,654    167           83 1,5.30      4,463           -            Vanha                   -
19431:        950             -                "
19432:                                                          on     ei        40,000       30,250     1/a       '/s             1,827     83           83   767         525           -                                    -
19433:                        -                                                                                                                                                                             "
19434:        100
19435:                                         "
19436:                                                          on     ei           -           -        -         -               1,827     83           83   767         100           -
19437:                                                                                                                                                                                                      "
19438:                                                                                                                                                                                                                        -               1
19439:        540             241          Huonosti              ei    ei        24,000      22,300      1/.       s;,             2,956    115           57   880         500           -      •      Uusi             Noin 3,000 mk
19440: 119                                                                                                                                                                                                                                                                                     12(}
19441: 
19442: 
19443: 
19444:                                                                                                                                                             ~ fi1
19445:   r?.                                                                                                                                                                                                                                                                 Js::
19446:   (1)
19447:                                        <1      P"'P'1               P"'~                s ::'1
19448:                                                                                         ~c.
19449:                                                                                                                         Metsää                  !;1:1                   1
19450:                                                                                                                                                                                   P'1
19451:                                                                                                                                                                                   0             Eläimiä                       "'   <
19452:                                                                                                                                                                                                                               >-"• § "'
19453:                                                                                                                                                                                                                               ~ ~>;'~ c.
19454:                                                                                                                                                                                                                                         <1
19455:                                                                                                                                                                                                                                         >-"•                          0           0
19456:                                                                                                                                                                                                                                                                                         Js::
19457:                                                                                                                                                                                                                               .,, .... "' ~               1-3
19458: 
19459:                                                                                                                                                                                                                                                                       -
19460:                                                                                                                                                                                                                                                                       t:l
19461:   p.
19462:   0
19463:                                        ~
19464:                                                et> 0
19465:                                                p-<1><
19466:                                                                     et> '-'•
19467:                                                                     p-<CI>              "'
19468:                                                                                         e t -(1)-
19469:                                                                                                                                           .., "'            ~ §         1
19470:                                                                                                                                                                             ..,
19471:                                                                                                                                                                             "'
19472:                                                                                                                                                                                   1><
19473:                                                                                                                                                                                   0
19474:                                                                                                                                                                                                                                                           0           ~
19475:                                                                                                                                                                                                                                                                               p-<t:l
19476:                                                                                                                                                                                                                                                                               1=1       ~
19477:                                                                                                                                                                                                                                                         ~
19478:   t:l
19479:   "'t:lt:l                             ~
19480:                                                ct-0
19481:                                                                     s-4                 P>';j                                             P"'ct>
19482:                                                                                                                                           "'   1><
19483: 
19484:                                                                                                                                                             §I>;'P>~
19485:                                                                                                                                                                             P"'<l
19486:                                                                                                                                                                             ~ ~·
19487:                                                                                                                                                                                                                               1>< "'
19488:                                                                                                                                                                                                                                g?.~. ~ ~
19489:                                                                                                                                                                                                                                            >-"•   et>
19490:                                                                                                                                                                                                                                                                       "'      0         -
19491:                                                                                                                                                                                                                                                                                         ~
19492:                     Seurakunnan nimi
19493:                                        5"'
19494:                                                "'"'
19495:                                                "'
19496:                                                ~     t:l
19497:                                                          >-"•
19498:                                                                     e;
19499:                                                                     ~.
19500:                                                                              p:>:
19501: 
19502:                                                                              s
19503:                                                                                         p-<1><
19504:                                                                                         et>
19505:                                                                                         P"'-
19506:                                                                                                   (1)
19507:                                                                                                             Pinta-ala                     "'
19508:                                                                                                                                           '
19509:                                                                                                                                           ~     .,
19510:                                                                                                                                                 t:l
19511:                                                                                                                                                 t:l         ~       ~   1
19512: 
19513: 
19514:                                                                                                                                                                             ~ ~
19515:                                                                                                                                                                             "'    1><
19516:                                                                                                                                                                                         ~
19517:                                                                                                                                                                                         et>
19518:                                                                                                                                                                                                   t"          ~>tl-d
19519:                                                                                                                                                                                                                               .:... ~ et>
19520:                                                                                                                                                                                                                                "' 1>< w o:              "'..,"'       1><
19521:                                                                                                                                                                                                                                                                       0
19522:                                                                                                                                                                                                                                                                       et-
19523:                                                                                                                                                                                                                                                                               t:l
19524:                                                                                                                                                                                                                                                                               ~         0
19525: 
19526: 
19527:                                                                                                                                                                                                   *'
19528:                                                                                                                                                                                                               "'       >-"•
19529:                                                                                                                                                             w                                                 ~. §                                        et>
19530: 
19531:                                                                                                                                                                                   -
19532:   0                                            ..... et-                                                     hehtaa· Raha-arvo                                                          <1                                                                                    ~0
19533:                                                                                                                                                                                                                                          e.               ::;:
19534:                                        rr                                                                                                 0<l   "'                                                                                                                    0
19535:   t:l                                          w
19536:                                                "'"' e.'
19537:                                                          $>0
19538:                                                                     ~ ~
19539:                                                                                         et-"'
19540:                                                                                         ~         s.                                            :;
19541:                                                                                                                                                             (l)'<::j
19542:                                                                                                                                                             00 ~:           0     "'
19543:                                                                                                                                                                                         0
19544:                                                                                                                                                                                         "'s;·
19545:                                                                                                                                                                                                   §.                          "' .,
19546:                                                                                                                                                                                                                               1>< >-"•
19547:                                                                                                                                                                                                                               ~- 2.. re. o
19548:                                                                                                                                                                                                                                            <1
19549:                                                                                                                                                                                                                                                   et-
19550:                                                                                                                                                                                                                                                                       t:l
19551:                                                                                                                                                                                                                                                                                         s
19552:   t:l
19553:   ö                                                                 "'       et-        .~ "'s-               reissa                            t:l         ~ ~:        !         0               p:>:
19554:                                                                                                                                                                                                               "'
19555:                                                                                                                                                                                                               "'
19556:                                                                                                                                                                                                                        et-
19557:                                                                                                                                                                                                                        p:>:
19558:                                                                                                                                                                                                                               ·~ s                ~       "'          ~                 ~
19559:                                                          "'                  "'                                       !
19560:                                                                                                                                                                                   t:l
19561: 
19562:                                                                                                                                                                                                           1
19563:                                                                                                                                                                                                                                                                       ·<»
19564: 
19565: 
19566: 
19567: 
19568:      88      Mynämäki (kh)                 2         145                  75                      20              50              8,000    41,000               11           65,000    6      25         51   Vuokraa        1      3     2
19569:                         (kp)           -             185                  30                       5             155             80,000    18,000                7          105,000    3       6         4                   3      1     1
19570:                   "
19571:                                                                                                                                                                                                           1
19572:                                                                                                                                                                                                                   "
19573:      89      Mörskom                       1         359                  40                      -              -                 -       40,000                9           80,000    9      33       -                     2    10    10
19574:                                                                                                                                                                                                                   "
19575:      90      N akkila (kp) .               1           2                   2                      -              -                 -       14,000               10           17,500    2       8       -        Itse       -      -     -
19576: 
19577:      91      Naantalin (kh)                1         324                 100                            5        119              6,000    25,500                9           75,000    4      15         4    Vuokraa        6      7   13
19578:                                        -                                                                                                                                     Kirkkoherra ottaa itse itselleen apulaisen ja sopii palkasta,
19579:                     "
19580:       92     N edervetil .                 1         -                          4                 44             323               -              -     1
19581:                                                                                                                                                                  6           50,000    2      15       15 1 Vuokr. 3 v.      6    -     -
19582:       93     Nivala (kh)                   2         -          1        -          1         -             1    -        1    25,000      27,000               11           70,000    5      30       20       Itse         3    -       3
19583: 
19584:                 "
19585:                       (kp).            -                                 Lohkaistu palstatila                                               9,000                8           10,000     -         -                -                   -                 -            -             -
19586:       94     Norrmarkku                    1         -                   -                    -                  -                 -             -              10            4,000         1     -                -                   -                 -            -             -
19587:       95     Oripää                        1         396                 111                   51                211           17,000       8,000                8           40,000         3     15               15         Vuokr. 1 v.                    4            4             4
19588:       96     Paavola .                     1         439                   81                 140 1              510 1          5,000      20,000               10           30,000         3     15               10            Itse                    -                1             1
19589:       97     Padasjoki (kh)                2         514                 100                   30                315           30,000      25,000               10           75,000         8     15               30                                         2           1         -
19590:                                                                                                                                                                                                                                            "
19591:                           (kp)         -             122                  36                   12                 63           12,000      14,000                7           24,000         4     10               16                                    -                2             2
19592:                     "                                                                                                                                                                                                                      "
19593:       98     Paltamo (kh) .                2         -                   -                    -                  -             50,000            -              11          100,000         4     30               -
19594:                                                                                                                                                                                                                                            "
19595:                                                                                                                                                                                                                                                               9       -                 9
19596:                         (kp) .         -             -                   -                    -                  -             20,000            -               9           50,000         2      8               -          Vuokr. 1 v.                     9       -                 9
19597:                   "                                                                                                                                                                                                                                      -
19598:    99        Perho.                        1     250                         26               125                -              3,000       8,000               10           15,000         2     15               20            Itse                                     3         -
19599:   100        Petäjävesi                    1   2,677                     -                    -                  -                 -       25,000                8          100,000         5     20               10
19600:                                                                                                                                                                                                                                            "
19601:                                                                                                                                                                                                                                                          24           11                1
19602:   101        Pielavesi (kh) .              2   1,835                     128                  350               1,357         320,000      35,000               12          500,000         4     25                5                                     9               1             2
19603:                                                                                                                                                                                                                                            "
19604:                          (kp).         -         600                      18                  100                 482         100,000      22,100                8          140,000         3     20               10                                     1               2         -
19605:                     "                                                                                                                                                                                                                      "
19606:   102        Pihlajavesi .                 1     900                      33                  100                -             75,000      32,000               17          100,000         3     12               15                                     5               3         -
19607:                                                                                                                                                                                                                                            "              2               4             6
19608:   103        Piikkiö (kh)                  2     166                      96                  -                  -              4,900            -               6           60,000         5     23               39          Vuokraa
19609:                        (kp)            -          97                      51                  -                  -              2,200             --            -            20,000         2      9               -
19610:                                                                                                                                                                                                                                            "
19611:                                                                                                                                                                                                                                                           2           -                 2
19612:                   "
19613:   104        Polvijärvi                    1         -                   -                    -                  -                 -       35,000                7           45,000         2      8                   5            Itse                 -                1         -
19614:   105        Pomarkku                      1       6                       1                       2              ei              ei       18,000                8           22,000         1      3               -                                     -            -             -
19615:                                                                                                                                                                                                                                            "
19616:   106        Pornainen (kh)                1     400 1                    50 1                    12 1            338 1        20,000            -               6           60,000         4     15               17          Vuokraa                   -            -             -
19617:   107        Pudasjärvi (kh)               2   4,059 1                   172 1                :.401             3,855 1        20,000      50,000               12           80,000         5     40               -                                     -        1       6         -
19618:                                                                                                                                                                                                                                            "
19619: 
19620:                 1
19621:                     Tynnyrinalaa.
19622: 121                                                                                                                                                                                                         122
19623: 
19624: 
19625:   Torpparin vero                                                          Rakennuskassa         Osanotto                       Pappien palkka                                       Palkkausjärjestys
19626:                                             00
19627:                                             .::
19628:                                                       ts::
19629:                                                       (1)    ~                                 rakennuks .
19630:                                             .:: "'"          0
19631:                 1-d      Miten virkataloa
19632:                                             ....g rg,        "'                                         U!.
19633:       !;0       ~:                                    ~
19634:                                                              0
19635:                                                              :1.                                1-d
19636:                                                                                                         (1)
19637:                                                                                                         .::       !;0    !;0                         ....<1    ~
19638:       ~
19639:                 <l
19640:                 il''
19641:                            viljellään?
19642:                                             ~0
19643:                                             "'""'""          c.        Määrätty
19644:                                                                                     Varoja
19645:                                                                                                ~-       il'"'     il'    =
19646:                                                                                                                          §;
19647:                                                                                                                                 0      <1
19648:                                                                                                                                        8.       g-*
19649:                                                                                                                                                 b~
19650:                                                                                                                                                                ei-
19651:                                                                                                                                                                "'""
19652:                                                                                                                                                                (1)
19653:                                                                                                                                                                        Uusiko vai        Rasitus lisääntynyt
19654:       il'
19655:       00
19656:       00
19657:                 "'8:"
19658:                 00
19659:                                             s&
19660:                                             il'       ?
19661:                                                              (1)
19662:                                                              q
19663:                                                              00
19664:                                                                                    markoissa    ....
19665:                                                                                                 00
19666:                                                                                                            ~
19667:                                                                                                            ~
19668:                                                                                                                   il'
19669:                                                                                                                   "'""
19670:                                                                                                                   il'    ei-
19671:                                                                                                                          il'
19672:                                                                                                                                 :J.
19673:                                                                                                                                 "'""
19674:                                                                                                                                 il'
19675:                                                                                                                                        ei-
19676:                                                                                                                                        il'      ei-~
19677:                                                                                                                                                                (1)
19678:                                                                                                                                                                ~
19679:                                                                                                                                                                00
19680:                                                                                                                                                                         vanha?
19681:       il'                                                                                       0                                                    0         po:
19682:                 "'po:                                                                                      ei-
19683:                                                                                                            il'                                       ~
19684: 
19685: 
19686:                                                                                                                  mk      hl.    hl.    kg       mk
19687:       80       12     Keskinkert.       on                   8                                 '/.     •;.         -      -      -           3,300             8,300       Vanha                  -
19688:     350        20      Huonosti         on                   ei       } 25,000 Velk. 3,500     -       -           -      -      -
19689:                                                                                                                                         -
19690: 
19691:                                                                                                                                         -    1,000             2,300
19692:                                                                                                                                                                                 "
19693:                                                                                                                                                                                                   -
19694:     -        348        Hyvin           on                   -            20,000    ei ole     -       -         1,200   140     -     600       -             4,060        Uusi           Noin 1,500 mk
19695:     -        -                           -                   ei           16,000       1,560   '/4     •; 4        -      -      -      -      400             8,000                       Noin 2,000 mk
19696:                             "                                                                                                                                                   "
19697:     734      142      Keskinkert.         ei                  9           25,000    Velkaa     '/.     4fs       2,900    95     -      -    5,000             9,000                           ei eroa
19698:                                                                                                                                                                                 "
19699:  joka on ollut 1,100 markasta 1,500 markkaan.
19700:    -
19701:       22
19702:              120
19703:                42
19704:                        Huonosti
19705:                       Keskinkert.
19706:                                           ei
19707:                                           ei
19708:                                                                  ei
19709:                                                                  ei
19710:                                                                            6,000
19711:                                                                           20,000
19712:                                                                                       24,000
19713:                                                                                        4,109
19714:                                                                                                 '/4
19715:                                                                                                 '/4    .,.•t.    1,600
19716:                                                                                                                    -
19717:                                                                                                                          105
19718:                                                                                                                           -
19719:                                                                                                                                  95
19720:                                                                                                                                  -
19721:                                                                                                                                        700
19722:                                                                                                                                         -
19723:                                                                                                                                                   500
19724:                                                                                                                                                 1,000
19725:                                                                                                                                                                 -
19726:                                                                                                                                                                9,000
19727:                                                                                                                                                                            Uusi
19728: 
19729:                                                                                                                                                                                 "
19730:                                                                                                                                                                                                Vähän
19731:                                                                                                                                                                                            Noin 2,000 mk
19732:     -        -            -              -                   -              -              -    -      -          -       -      --     -         -            3,500         -                   -
19733:     -        -            -              -                   -               -             -    -           1     -       -      -      -        -             8,000       Vanha                 -
19734:     200      424      Keskinkert.       on                    ei           5,000           -   -       -          -       -      -      -        -             2,700        Uusi           On lisääntynyt
19735:     -          12
19736:                             "
19737:                                           ei                  ei          12,000      19,682   -       -          -       -      -      -       1,000         10,000
19738:                                                                                                                                                                                 "
19739:                                                                                                                                                                                            Noin 4,000 mk
19740:       25     200        Hyvin           on                    ei                                                  -       -             -       1,000          6,000
19741:     -          46    Tyydyttävästi      on                   on       }   30,000       8,000   '/.     'Ia        -       -
19742:                                                                                                                                  -
19743: 
19744:                                                                                                                                  -      -        -             2,500
19745:                                                                                                                                                                             -
19746: 
19747:                                                                                                                                                                             Uusi
19748:                                                                                                                                                                                                   -
19749:                                                                                                                                                                                               Ei tiedetä
19750:       ?        ?      Välttävästi        -                   -                                 -       -                  -                      -             7,500       Vanha
19751:             ?        ?
19752:                                 "
19753:                                                   -          -        }   16,000     18,000
19754:                                                                                                -       -
19755:                                                                                                                   -
19756: 
19757:                                                                                                                   -       -
19758:                                                                                                                                  -
19759: 
19760:                                                                                                                                  -
19761:                                                                                                                                         -
19762: 
19763:                                                                                                                                         -·       -             3,000
19764:                                                                                                                                                                                 "
19765:                                                                                                                                                                                                   -
19766:                                                                                                                                                                                                   -
19767:       25        -           Huonosti           ei             9            8,000    ei ole     '/4     ., 4        -      -      -      -        500           4,500        Uusi               Puolella
19768:   1,500         -          Keskinkert.        on             10           40,000    112,000    -       -           -      -      -      -        -             5,900       Vanha                  -
19769: 
19770:     -           200         Huonosti          on             ei                                -       -           -             -      -    4,000            16,000
19771:       90          27
19772:                                 "
19773:                                               on             ei       }   30,000    202,000
19774:                                                                                                -       -           -
19775:                                                                                                                           -
19776: 
19777:                                                                                                                           -      -      -    2,500             7,000   }   Uusi               Noin 10 "fo
19778:     215           90         Hyvin            on             ei           20,000     21,000    '/.     •;.         -      -      -      -        -             -           Vanha                 -
19779:     225         106                           on              8                                                    -      -             -    1,950             5,750        Uusi             Vähentynyt
19780:       45          65
19781:                                 "
19782:                                 "
19783:                                               on              8       } 14,000        4,300    '/.     •;.         -      -
19784:                                                                                                                                  -
19785: 
19786:                                                                                                                                  -    -        -               -
19787:                                                                                                                                                                                 "                     "
19788:       30        -                             on             ei           12,000    ei ole     '/.     •;4       2,119    82     82  850         -              -                          Jonkun verran
19789:                                 "                                                                                                                                               "
19790:       -         -
19791:                                 "
19792:                                               -              ei            4,000      1,500    '/s     7 /s       -       -      -    -          -             3,500       Vanha                -
19793:       -         -          Keskinkert.        on              8           15,000    Velkaa     '/4     •t.        -       -      -    -          400           4,400        Uusi                  -
19794:       -             36
19795:                                 "
19796:                                                ei            ei           20,000       -       '/.     •; 4       -       -      - 1 -           -            12,000
19797:                                                                                                                                                                                 "
19798:                                                                                                                                                                                               3,000 mk         1
19799: 123                                                                                                                                                                      124
19800: 
19801: 
19802:                                                                              Metsää                                      Eläimiä
19803: 
19804:                 Seurakunnan nimi                                    Pinta-ala
19805:                                                                     hehtaa- Raha-arvo
19806:                                                                      reissa
19807: 
19808: 
19809: 
19810:         Pudasjärvi (kp)                  2,052 1      1211   30 1                  10,000   40,000   12    60,000   2      20                 Itse               10
19811:   108   Pulkkila .                 1                                               60,000   25,000   13   100,000    3     30               Vuokraa      4
19812:   109   Punkalaidun (kh)           2        1,061     153    330       465          9,000   66,000   12   350,000   11     35                           13           1    1
19813:             "      (kp)                       181      45    135                   15,000   22,000    8    49,000    3     10                            2        1       1
19814:   110   Puumala (kh).              2   6 / mantt.
19815:                                           8         puolet                        125,000   25,000    9   150,000    3     20                 Itse       9       13      13
19816:             "    (kp).                                                            150,000   25,000    9   175,000    2     15                            7       30      30
19817:   111   Pyhäjoki (kp) .            2       301          5    40        354         10,000    8,700    8    18,700    2     12
19818:             "    (kh).                     928         16    49        853         20,000   11,000   12    31,000    3     20                                     7
19819:   112   Pyhäjärvi 0. l. (kh)       2       339          8    88                    25,000   35,000   11    75,000    4     25                            2        2       4
19820:             "       (kp) .                   2                                              15,000    6                     4
19821:   113   Pälkjärvi                  1       227         15               Polttopuiksi        17,000    8    20,000   2      10                            1                1
19822:   114   Raisio (kh)                1       151         68               83       10,000     20,000    7    70,000   1       2               Vuokraa      1        1       2
19823:   115   Rantasalmi (kh) .          2       600         86                        20,000     27,000   17    65,000   5      30       15        Itse       6       20      20
19824:                       (kp) .                64         29                         1,000      8,000    8    10,000   2      10        5
19825:   116   Rautalampi {kh) .          2     2,929        527                       160,000     28,100   12   315,000   2      35       18                  56       120     368
19826:              "     (kp)                  1,726        107                       100,000     19,120    8   120,000   3      16       12                   9                42
19827:   117   Rautavaara (kh) .          1     1,650         20    500       700       75,000     10,000    7    90,000   5      20       30                   4                 3
19828:                                                                                                                                                 "
19829:              "      (kp).
19830:   118   Rautio                     1                                              20,000    10,000   7     35,000   2       6                 Itse       1
19831:   119   Rautjärvi (kh)             1       158         19                          3,000    50,000   9              2       8        3
19832:                                                                                                                                          Kirkkoherra maksaa apulaiselle
19833:   120
19834: 
19835:   121
19836:         Revonlahti .
19837:                     (kp)
19838:         Ristiina (kh)
19839:                                    1
19840: 
19841:                                    2       698
19842:                                                                         Polttopuiksi
19843: 
19844:                                                                                   100,000   40,000
19845:                                                                                                       5
19846: 
19847:                                                                                                       9
19848:                                                                                                             7,000
19849: 
19850:                                                                                                           171,575   2
19851:                                                                                                                      1      5
19852: 
19853:                                                                                                                            15
19854:                                                                                                                                    1=         Itse
19855:                                                                                                                                               Itse
19856:                                                                                                                                                         ===
19857:                                                                                                                                                          7
19858:                                                                                                                                                              1                 1
19859:                                                                                                                                                                                1
19860: 
19861: 
19862: 
19863:             "    (kp)                      125                                     35,000   25,000    8    75,000   2       8                                    2       2
19864:   122   Ristijärvi                 1       880          7    25                    15,000             8    40,000   2      12        8
19865:   123   Ruokolahti (kh) .          2                   64                         100,000            10    50,000   3      25                  ,         7               4
19866:             "         (kp) .                           20                          50,000             9    37,000   2      11             Vuokr.lOv.     1               2
19867: 
19868:             1   Tynnyrinalaa.
19869: 125                                                                                                                                                                                                  126
19870: 
19871: 
19872:                                                                  Rakennuskassa              Osanotto                      Pappien palkka                              Palkkausjärjestys
19873:   Torpparin vero                                           1
19874:                                                                                            rakennuks.
19875: 
19876: 
19877: 
19878:                                                                M~ätty
19879:                             Miten virkataloa
19880:                                viljellään?
19881:                                                            1
19882:                                                                                Varoja
19883:                                                                               markoissa
19884:                                                                                             ?"'                                                             Ousiko vai
19885:                                                                                                                                                              vanha?
19886:                                                                                                                                                                              Rasitus lisääntynyt
19887:                                                                                              "'0 "
19888:                                                                                                            mk       hl.    hl.   kg.       mk
19889:       120                     Keskinkert.       ei    ei                                                                                            6,000     Uusi
19890:        80                      Huonosti         ei    ei         10,000           9,000                                                             5,000                      Noin 1/ 3 -osalla
19891:                                                on    on                                                                                3,000        8,700                      Noin 3,000 mk
19892:       956
19893:       150
19894:                  820
19895:                   68         Keskinkert.       on     ei   }    30,000            7,500              '/s                                    800     4,000
19896:                                                                                                                                                                 "
19897:                              Huononpuol.       on     ei                                                                                            6,700                       Lisääntynyt
19898:   1,755
19899:   2,465                                        on     ei   }     20,000          13,000
19900:                                                                                                                                                     4,500                       Entisellään
19901:                                                 ei    ei         18,000          8,000               •J.                                            7,600
19902:                                                 ei    ei                                                                                            3,500                }       Noin 20"/o
19903: 
19904:                               Hyvänpuol.        ei     8                                                                               2,000       10,000                    Noin 2-3,000 mk
19905:       60
19906:                                                 ei    ei   }     16,000          5,000
19907:                                                                                                                                          800        4,800
19908:        80                                       ei     8         9,000         Velkaa.                     1,400       175                                                        Ei juuri
19909:                                                                                                                                                     4,370
19910:                                                                                                                                                                 "                    Ei
19911:       190                      Hyvin            ei              12,000            1,537                    1,490     54    54    336   1,000
19912:   2,000                       Välttävästi      on     8         30,000         Velkaa.                                                 4,000       16,000                         3,000 mk
19913:                                                on    ei                                                                                1,000        6,000                         2,000        "
19914:   1,500         2,728        Tyydyttävästi     on    ei          30,000         51,913                                                 4,000       18,000                      Noin 7,800 mk
19915:                                                                                                                                                                 "
19916:                  328                           on    ei                                                                                  600        7,600
19917:       60                      Keskinkert.       ei   ei          10,000          15,000              '/a   1,400                         400        1,800    Vanha
19918:                                                                                                            1,200                                    1,200
19919:       40             Huonosti                  ei    ei           6,000           7,500                                                     500     2,500     Uusi              Tuntuvasti
19920:                     Keskinkert.                ei    ei          15,000           3,000                    2,000    186    186   840                                           Noin 1,500 mk
19921:  sopimuksen mukaan, nykyisin                                                                                                                        1,400
19922:    -        -       Perin huon.                ei    ei           7,000           5,500     1J.             726                                                Uusi               1
19923:                                                                                                                                                                                       /3   -osalla
19924: 
19925:       150        804          Perin huon.      on    ei         30,000
19926:                                                                           1
19927: 
19928: 
19929:                                                                                 ei ole    170mk
19930:                                                                                                                             =1                      2,902
19931:                                                                                                                                                     8,052                     Noin 3,000 mk
19932:                                                                                                                                                                 "
19933:        10                                      on    ei                                   130 "                                                     3,790                     Ei sanottavasti
19934:                                 Hyvin           ei   ei          8,000                      1
19935:                                                                                              /s                                            1,000    5,000     Vanha
19936:                                                on     9         30,000           30,000                                                            15,400      Uusi              Tuntuvasti
19937:                                                                                           1 1J.
19938:       170
19939:        50
19940:             1    449
19941:                   50
19942:                         1
19943:                                                on     9                                                            1 =1                             7,700
19944: 127                                                                                                                                                          128
19945: 
19946: 
19947:                                                                       Metsää                                          Eläimiä
19948: 
19949:                  Seurakunnan nimi                           Pinta-ala!
19950:                                                             he~taa-~ Raha-arvo
19951:                                                              rmssa
19952: 
19953: 
19954: 
19955:     124   Ruovesi (kh)              3   1,056    75            888                       35,500   10   100,000    6     27            Vuokraa      5    6     6
19956: 
19957:             "
19958:              "    (kp)
19959:                 (2 kp).
19960:                                           932   168
19961:                                                  25
19962:                                                       127      623
19963:                                                                        }   100,000   }
19964:                                                                                          32,000
19965:                                                                                                    7
19966:                                                                                                    6
19967:                                                                                                         65,000
19968:                                                                                                         35,000
19969:                                                                                                                   3
19970:                                                                                                                   3
19971:                                                                                                                         10
19972:                                                                                                                         10
19973:                                                                                                                                 20
19974:                                                                                                                                         Itse
19975:                                                                                                                                                    10
19976:                                                                                                                                                     1
19977:                                                                                                                                                         2
19978:                                                                                                                                                         2
19979:                                                                                                                                                               2
19980:                                                                                                                                                               2
19981:     125   Rymättylä (kh)            2     183    38                         20,000       40,900    7    70,000    5     20      24   Vuokr. 5 v.    4         4
19982:               "       (kp)                 50    13             37           4,000        5,800    5    20,000    2      4      12                      1     1
19983:     126   Räisälä (kh)              2   1,293   250    50      993         120,000       53,000   12   235,000   14     45      10    Vuokraa      11    8    7
19984:              "     (kp)                   431   164    36      231          30,000       30,000    9   116,000    6     30      20      Itse        ?    ?    ?
19985:     127   Saarijärvi (kh)           2   2,512   203    80                  150,000       70,000   15   400,000    5     40           Vuokr. 3 v.   25   11   11
19986:               "     (kp)                2,389    25   160                  170,000       40,000    8   380,000    3     20           Vuokr. 6 v.   24    7    7
19987:     128   Sahalahti                 1     300    80    30       190          4,000                 7    50,000    5     20           Vuokr. 2 v.    3    3    3
19988:     129   Salon kapp. (kp)          1                                                             10    25,000    2     15           Vuokr. 3 v.    2   1
19989: i
19990:                "       (kh)
19991:     130   Savonranta .              1    398     11    10       123         25,000       14,300    7    40,000   2       6       4    Vuokraa      1
19992:     131   Sideby                    1    152      5    49        98          6,000       20,000    8    40,000   2       7      10      Itse       1    9    7
19993:     132   Siikainen                 1    441                                40,000       30,000   13    80,000   3      12                         4    1    1
19994:     133   Soanlahti                 1    200    14    46       140          16,000       40,000   10    60,000
19995:                                                                                                                                           "
19996:                                                                                                                  2       6
19997:     134   Sotkamo (kh) .            2    730    38    32       660          25,000       20,000   12    60,000   3      12      16                  3
19998:              "     (kp) .                500    35    25       440          20,000       12,000    8    40,000   2      10      15                  8        8
19999:     135   Sulkava (kh)              2                                      175,000       28,000   12   250,000   2      18
20000:                                                                                                                                           "
20001:                                                                                                                                  6    Vuokraa      14   7    7
20002:              "    (kp                                                       18,000       16,000    9    55,000   2      10       4      Itse        5   3    3
20003:     136   Sumiainen                 1    355    30                          20,000                 9    65,000   1       6       3                  3
20004:     137   Suodenniemi               1     1.5    1             ei             ei         30,000    8    31,000   1
20005:                                                                                                                                           "
20006:                                                                                                                          2       2
20007:     138   Suomenniemi               1     790   78             324         100,000       30,000    9   150,000   2      15
20008:                                                                                                                                           "
20009:                                                                                                                                 24                 4    4    4
20010:     139   Suomussalmi (kh)          2   1,180    55   600      500          70,000       15,000    7    90,000   2      10
20011:                                                                                                                                           "
20012:                                                                                                                                 26                 4
20013:                "       (kp)                80     2    40       40           1,000        7,000    5     9,000   1       6      16                      1    1
20014:     140   Suonenjoki (kh) .         2                 100                   20,000                10    40,000   3      20            Vuokraa      2
20015:                "       (kp).                          100                   30,000                 7    50,000   2      10              Itse       1
20016:     141   Suursaari                 1                                                     8,000    5
20017: 129                                                                                                                                                                                                                                        130
20018: 
20019: 
20020:                                                                                                       Osanotto                                Pappien palkka                                                 Palkkausjärjestys
20021:     Torpparin vero                                                              Rakennuskassa
20022:                                                                      ~
20023:                                                                                                                                                                                              1
20024: 1
20025:                                                     00       t::::                                   rakennuks.
20026:                                                     § ~              ...,
20027:                                                                      0
20028: 
20029:                     e.'"tl
20030:                                  Miten virkataloa
20031:                                                     e.t:; t:!.~-     0                                          7Xl
20032:                                                                                                                 (!)                                                        <       Kl
20033:                                                                                                                                                                    [~
20034:       ~                                                              <l                               '"tl      s;:;                    ~
20035:                     <              viljellään?      ..... t:r'       .;:                  Varoja
20036:                                                                                                      ~
20037:                                                                                                                 ...,
20038:                                                                                                                              ~          J:i        0    <                          .,..
20039:                                                                                                                                                                                    ::r
20040:                                                                                                                                                                                                  Uusiko vai
20041:       ~             .,..                                                                              ....                                              .....,..
20042:                                                     sr;o~0?~
20043:                     po:
20044:       P>
20045:                     s:
20046:                                                                      (!)
20047: 
20048:                                                                      ~
20049:                                                                             Määrätty
20050:                                                                                          markoissa              ~            t:r'       er.        [    0
20051:                                                                                                                                                                    0
20052:                                                                                                                                                                    .,..E.,
20053:                                                                                                                                                                            .,..
20054:                                                                                                                                                                                    (!)
20055:                                                                                                                                                                                    (!)
20056:                                                                                                                                                                                                   vanha?
20057:                                                                                                                                                                                                                   Rasitus lisääntynyt
20058:       00
20059:       00                                                                                              "'0       J:i
20060:                                                                                                                 t:!
20061:                                                                                                                              IlO
20062:                                                                                                                              "'         ~          P>       r;o                    t:!
20063:                                                                      "'
20064:                                                                                                                                                                                    """'
20065:                                                                                                                                                                            0
20066:       IlO           "'po:
20067:                     00
20068:                                                                                                                 S"                                                         t:!
20069: 
20070:                                                                                                                             mk          hl.    hl.      kg         mk
20071: 
20072: 
20073: 
20074:                                                                                                                                                                                              l
20075:                     692              Hyvin               on            9                                                                                           3,000          13,500
20076: 
20077: 
20078: l     713
20079: 
20080:       175
20081:       -
20082:                     344
20083: 
20084:                     -
20085:                     -
20086:                      37
20087:                                            "
20088:                                            "
20089:                                     Huonosti
20090:                                                          on
20091:                                                          on
20092:                                                          on
20093:                                                          on          on
20094:                                                                        9
20095:                                                                       ei
20096:                                                                        9
20097:                                                                             l   50,000
20098: 
20099:                                                                                 35,000
20100:                                                                                   --
20101:                                                                                             51,500
20102: 
20103:                                                                                           Velkaa
20104:                                                                                               -
20105:                                                                                                           '/s
20106: 
20107:                                                                                                           '/a
20108:                                                                                                           -
20109:                                                                                                                  '/s
20110: 
20111:                                                                                                                  '/a
20112:                                                                                                                  -
20113:                                                                                                                             2,811
20114: 
20115:                                                                                                                             2,300
20116:                                                                                                                             1,500
20117:                                                                                                                                          75
20118: 
20119:                                                                                                                                          50
20120:                                                                                                                                          26
20121:                                                                                                                                                -
20122: 
20123:                                                                                                                                                50
20124:                                                                                                                                                26
20125:                                                                                                                                                         -
20126: 
20127: 
20128:                                                                                                                                                         -
20129:                                                                                                                                                         -
20130:                                                                                                                                                                    2,000
20131:                                                                                                                                                                        --
20132:                                                                                                                                                                    2,000
20133:                                                                                                                                                                    1,200
20134:                                                                                                                                                                                    4,605
20135:                                                                                                                                                                                          -
20136:                                                                                                                                                                                          -
20137:                                                                                                                                                                                          -
20138:                                                                                                                                                                                                     Uusi
20139: 
20140: 
20141: 
20142:                                                                                                                                                                                                      -
20143:                                                                                                                                                                                                          ,
20144:                                                                                                                                                                                                                       Tuntuvasti
20145: 
20146:                                                                                                                                                                                                                     Noin 2,000 mk
20147:                                                                                                                                                                                                                                   -
20148:                                            "
20149:     1,260          1,465          Tyydyttävästi          on           ei        24,000      36,000        '/4    •;4         -           -     --       -          6,000          11,000           Vanha                          -
20150:       -            1,260
20151:                                            "
20152:                                                          on           ei          -           -           -      -           -           -     -        -          3,500           8,000
20153:                                                                                                                                                                                                          "
20154:                                                                                                                                                                                                                                   -
20155:       -            2,775           Heikosti               ei           8        40,000     200,000        -      -           -           -     -        -          2,500           8,300            Uusi                         25 "lo
20156:       807          1,590          Huononpuol.             ei           8          -           -           -      -           -           -     -        -          1,400           4,700
20157:                                                                                                                                                                                                          "
20158:                                                                                                                                                                                                                                   -
20159:       210             50                                  ei          ei         8,000       1,400        '/s    T     /s   2,000        50    50       -          1,200           3,500                 ,           Noin 1,000 mk
20160:                                            "
20161:       100           -                                     ei          ei        15,000        ei          •;.    •;.         -           -     -        -              -           2,000           Vanha                          -
20162:                                            "
20163:       -             -                  -                 -           -            -           -           -      -           -           -     -        -              -           2,000
20164:                                                                                                                                                                                                          "
20165:                                                                                                                                                                                                                                   -
20166:           50        -            Hyvin huonosti       on             ei         10,000       6,793        '/4    3h          -           -     -        -              -           4,000                 ,                        -
20167:       -             100           Keskinkert.          ei            ei         15,000        -           '/7    •;7         -           -     -        -            400           3,900            Uusi                          Ei
20168:       -             227                               on             11         16,000      32,000        -      -           -           -     -        -          1,000           6,000           Vanha                          -
20169:                                            "
20170:       -             -             Huononpuoli          ei            ei          ei           ei          -      -           -           -     -        -              -           6,500             -                            -
20171:                                    Huonosti            ei            ei         20,000        ei          -            1     -           -     --       -          2,500          17,500            Uusi            Noin 10,000 mk
20172: }     150      {    -
20173:                     -             Keskinkert.          ei            ei           -           -           -      -           -           -     -        -          2,000           8,500                 ,                        -
20174:       300          1,280           Huonosti           on             ei         21,000      22,500        -      -           -           -     -        -          1,500           6,300                 ,              1
20175:                                                                                                                                                                                                                             /4   -osalla
20176:        80            446            Hyvin             on             ei           -           -           -      -           -           -     -        -            750           3,900                 ,                        -
20177:       -              312           Huonosti           on             ei          8,000      3,300         '/.    •J.         -      -    -     -        -          1,000           2,700
20178:                                                                                                                                                                                                          "
20179:                                                                                                                                                                                                                       Yli 1,000 mk
20180:       --            -               Hyvin              ei            ei          6,000      3,000         '/.    a;.         -           -     -        -              -           3,000
20181:                                                                                                                                                                                                          "
20182:                                                                                                                                                                                                                            Ei
20183:        66           452           Keskinkert.         on             ei         20,000     22,226         tj,    •;,        1,200       125    62       -          2,000                 -               ,            Noin 500 mk
20184:                                                                                                       lf.        •;.         -           -              -            500           7,500                 ,             Pikemmin
20185:       100
20186:        10
20187:                     -
20188:                     -
20189:                                   Hyvänpuol.
20190: 
20191:                                            "
20192:                                                        ei
20193:                                                        ei
20194:                                                                      ei
20195:                                                                      ei
20196:                                                                                 25,000
20197:                                                                                   -
20198:                                                                                            50,000
20199:                                                                                               -           -      -           -           -
20200:                                                                                                                                                -
20201:                                                                                                                                                -        -            200           3,700
20202:                                                                                                                                                                                                          "
20203:                                                                                                                                                                                                                }      vähentynyt.
20204:                                                                                                           lf,    •;.                     -     -        -          2,000           9,335                 ,
20205:       -
20206:       -
20207:                     -
20208:                     --
20209:                                      Hyvin
20210: 
20211:                                            "
20212:                                                       on
20213:                                                       on
20214:                                                                      ei
20215:                                                                      ei
20216:                                                                                 18,000
20217:                                                                                   -
20218:                                                                                             10,000
20219:                                                                                               -           -      -
20220:                                                                                                                              -
20221:                                                                                                                              -           -     -        -              -           4,665                 ,     } Runsaasti puolella
20222:       -             --       1
20223:                                        -                 -           -            ei          113     1
20224:                                                                                                           /to   •;,.         -           -     -        -              -           2,000                 ,                  Hiukan
20225: 181                                                                                                                                                                                                                                                       132
20226: 
20227:   ~                                                                                                                                                                                                                                    ~
20228:   ;·                                   <l     P"~             P"~         s~                           Metsää               t;tl   .... tii                 ~
20229:                                                                                                                                                             0              Eläimiä                       'E. ~ 't:l ~                  0                  ~
20230:   s:w                                                   0                 ~ 'a>"                                                   ~l'l0             .... ~                                               ~~P>o!:;"!            ~      l:l                0
20231:   0
20232:                                        ~
20233:                                               (!)             (!) "-'•
20234:                                                               ;::ra>                                                    .... P'
20235:                                                                                                                                                                                                                       ::g e.           (!)     ;::rl=l
20236:   =
20237:   ~           Seurakunnan nimi
20238:                                        IlO
20239:                                        f"
20240:                                               ;::r"'"
20241:                                               .,..o
20242:                                               P''t:l
20243:                                                               .,..::.
20244:                                                               P''--1
20245:                                                               2: s;o:
20246:                                                                           S"i                                           ~@
20247:                                                                                                                         P' l:l
20248:                                                                                                                                    (!)
20249:                                                                                                                                    l:l
20250:                                                                                                                                    § ~
20251:                                                                                                                                              =       P' 0
20252:                                                                                                                                                      P"<
20253:                                                                                                                                                      ~ t;·
20254:                                                                                                                                                                                                           s;o: ....
20255:                                                                                                                                                                                                           ~ ~ ~· (!)
20256:                                                                                                                                                                                                           P-"·--..~~
20257:                                                                                                                                                                                                                                 0
20258:                                                                                                                                                                                                                                 ....
20259:                                                                                                                                                                                                                                '0
20260:                                                                                                                                                                                                                                't:l
20261:                                                                                                                                                                                                                                        ::=
20262:                                                                                                                                                                                                                                        P'
20263:                                                                                                                                                                                                                                        !>;"
20264:                                                                                                                                                                                                                                                .,:
20265: 
20266:                                                                                                                                                                                                                                                0l:l       =
20267:                                                                                                                                                                                                                                                           (!)
20268: 
20269:                                                                                                                                                                                                                                                           P'
20270:                                               ~ s·                        P""'"               Pinta-ala                                                            ~         t'
20271:   =
20272:   0                                    s-                     $.    s     (!)
20273:                                                                           ;::r-
20274:                                                                                     CD                                   ' l:l
20275:                                                                                                                             =
20276:                                                                                                                         2: r:n     I>;"P'            IlO
20277:                                                                                                                                                      ....
20278:                                                                                                                                                             !>;"
20279:                                                                                                                                                             IlO
20280:                                                                                                                                                                    (!)       CD
20281:                                                                                                                                                                              P"      "'""'
20282:                                                                                                                                                                                       P' ~·               P' IlO "' o:          ~      0
20283:                                                                                                                                                                                                                                        .,..    (!)
20284:                                                                                                                                                                                                                                                .,.. 0
20285:                                                                                                                                                                                                                                                (!)
20286:                                                                                                                                                                                                                                                           !>;"
20287: 
20288:   =                                    !>;"
20289:                                               ~·.,..
20290:                                               r:n
20291:                                               r:n
20292:                                                         IlO
20293:                                                         e.'   ~ .,..
20294:                                                                  ~
20295:                                                                           .,._'t:l
20296:                                                                           t s.
20297:                                                                                                hehtaa- Raha-arvo        <
20298:                                                                                                                         0 .,..
20299:                                                                                                                                    CLi
20300:                                                                                                                                    a>'t:l
20301:                                                                                                                                    r:n Q):
20302:                                                                                                                                                      < .,..
20303:                                                                                                                                                      0      P'
20304:                                                                                                                                                                    <
20305:                                                                                                                                                                    0         s       .::l. ~
20306:                                                                                                                                                                                       P' .,..
20307:                                                                                                                                                                                                          =·!>;"CD
20308:                                                                                                                                                                                                          Ql l'l
20309:                                                                                                                                                                                                          !>;" ~·      < e.
20310:                                                                                                                                                                                                                           c+    .,..
20311:                                                                                                                                                                                                                                 $!.    0
20312:                                                                                                                                                                                                                                        =
20313:                                                                                                                                                                                                                                        .,..               s
20314:   =                                                                                                                                                                                                                                            ""' 0
20315:                                                                                                                             (!)
20316:                                        l'l                    P'                                reissa                             r:n s;o:                        l!.l.     ;;                                                 ll'
20317:                                               Ql
20318:                                                                     s:o             ~
20319:                                                                                                                             l::l                            0      P'
20320:                                                                                                                                                                                      ll'       Q):
20321:                                                                                                                                                                                                          g). ~ ~- 0
20322:   ö                                                     ll'               !"'                                                      ll'       '                                                                                         01:                ~
20323:                                                                                                                                                             l::l
20324:                                                                                                                                                                                      .               1
20325:                                                                                                                                                                                                          •..., P' Ql
20326:                                                                                                                                                                                                                                        ""'
20327: 
20328:   142   Säkylä (kh)                     3      305              65         107                  132                                          9                                                                   Itse          -       -              -
20329: 
20330:            "
20331:            "
20332:                    (palkkatila).
20333:                   (kp)
20334:                                    -
20335:                                    -
20336:                                                488
20337:                                                389
20338:                                                                 97
20339:                                                                 84
20340:                                                                            171
20341:                                                                            154
20342:                                                                                                 219
20343:                                                                                                 149
20344:                                                                                                         )      75,000   25,000       -
20345:                                                                                                                                              7
20346:                                                                                                                                                  )   150,000       20        55        -
20347:                                                                                                                                                                                                                       "
20348:                                                                                                                                                                                                                       "
20349:                                                                                                                                                                                                                                11
20350:                                                                                                                                                                                                                                -
20351:                                                                                                                                                                                                                                        10
20352:                                                                                                                                                                                                                                        -
20353:                                                                                                                                                                                                                                                       10
20354:                                                                                                                                                                                                                                                       -
20355:   143   Sääksmäki (kh)                  2      234              94         136                    ei             -      30,000           11            60,000          5     20        15                                          3     4                5
20356:                                                                                                                                                                                                                       "
20357:               "
20358:                        (kp)        -            38               9          26                   -              1,000    8,000               6         14,000          1      2          1
20359:                                                                                                                                                                                                                       "
20360:                                                                                                                                                                                                                                -       -             -
20361:   144   Sääminki (kh)                   2      682              -               -                      Hyvät               -             -                -        -         -         -
20362:                                                                                                                                                                                                                       "
20363:                                                                                                                                                                                                                                    5   -              -
20364:               "
20365:                      (kp)          -           868              -               -
20366:                                                                                                          "
20367:                                                                                                                               -          -                    -    -         -             -
20368:                                                                                                                                                                                                                       "
20369:                                                                                                                                                                                                                                    6   -              -
20370:   145   Taipalsaari (kh)                2      392              73              -'"""''          -             50,000   25,000               9       100,000           6     32            25                                      3       2              2
20371:                                                                                                                                                                                                                       "
20372:                         (kp)       -           152              23              -                -             10,000   14,450               6        35,000           2     11                9                                   1       6              6
20373:                 "                                                                                                                                                                                                     "
20374:  146    Tammisaari                      1           -           -               -                -               -            -              7        40,000           2      8        -                 Vuokr. 5 v.           -       -              -
20375:  147    Teisko                          1      190              31              -                -             20,000   25,000           11           50,000           3     10            -                Itse                   5       4          -
20376:  148    Temmes.                         1       --              -               -                -               -      10,000         8              15,000           2     10            -             Vuokr. 1 v.           -       -              -
20377:  149    Tohmajärvi (kh).                2           -           -               -                -             40,000   35,000       12               90,000           3     18        -                 Vuokr.10v.                6   -              -
20378:                          (kp).     -                -           -               -                -             50,000   16,000         8              70,000           2      8        -                     -                 -       -              -
20379:                 "                       1
20380:  150    Tornio                                      -           -           ei                    ei              -      8,000         7              12,000           2      8         2                Vuokr. 1 v.           -           1              1
20381:  151    Tuusniemi (kh)                  2      588              12         147                   -             50,000   18,000       10               80,000           4     15        15                   Itse                   5       1              1
20382:                       (kp)         -           147              2.;         37                   -              6,000   10,000         8              20,000           1      6         5                                          1       1              1
20383:               "                                                                                                                                                                                                       "
20384:  152    Tyrnävä .              .        1           -           -               -                -               -      35,000       12               13,500 1         3     20        10
20385:                                                                                                                                                                                                                       "
20386:                                                                                                                                                                                                                                    1   -                  1
20387:  153    Ullava                          1           -           -               -                -             25,000    6,000         5              35,000           1      7         3                                      -       -              -
20388:  154                                    2      740             199              48                                                                   125,000                 35
20389:                                                                                                                                                                                                                       "                    7
20390:         Urjala (kh)                                                                             412            30,000   65,950       10                                7               25                  Vuokraa                 7                      3
20391:                   (kp)             -           184              54              60               69              -      39,100         8              50,000           5     20        18                                          1       7              7
20392:  155
20393:           "                             1           -
20394:                                                                                                                                                                                                                       "
20395:         Utajärvi .                                              -               -                -              5,000   17,100       10               25,000           3     16        25                        Itse              5   -                  5
20396:  156    Uukuniemi.                      2           -           -               -                -                                                                                                                             -       -              -
20397: 
20398:               "
20399:                        (kp) .      -                -           -               -                -      } 200,000            -
20400:                                                                                                                                      -
20401:                                                                                                                                        9             250,000           6         4     -
20402:                                                                                                                                                                                                            Vuokraa
20403:                                                                                                                                                                                                                       "
20404:                                                                                                                                                                                                                                    8   -              -
20405:  157    Uurainen (kh)                   1     322               22         108                  322            10,000   25,000         8              80,000           4     16        20                                          1       1          -
20406:                                         2     217               63
20407:                                                                                                                                                                                                                       "
20408:  158    Vanaja (kh)                                                         58                   91            25,000   29,800       -               100,000           6     25        16                                      -           7          -
20409:                                    -           79               12                                                                                                                                                    "
20410:                   (kp)                                                      22            1      43            40,000   11,900       -                20,000           2      5         6                                      -       -              -
20411:             "                           1     609               20
20412:                                                                                           1
20413:                                                                                                                                                                                                                       "
20414:  159    Vesanto (kh) .                                                      45                   -             20,000   10,000               8        45,000           2     15            -                     Itse              6       4              4
20415: 
20416:             ' Ilman rakennuksia.
20417: 133                                                                                                                                                                                      134
20418: 
20419: 
20420:                                                     Rakennuskassa         Osanotto
20421:  Torpparin vero                                                          rakennnks.                       Pappien palkka                                      Palkkausjärjestys
20422:                   Miten virkataloa                                                  00
20423: 
20424:                     viljellään?                               Varoja                ~                       0
20425:                                                                                    ~
20426:                                                 Määrätty                                                    1:1'                                    Uusiko vai       Rasitus lisääntynyt
20427:                                                              markoissa                                      :::t                                     vanha?
20428:                                                                                    =
20429:                                                                                    t
20430:                                                                                                             ~
20431: 
20432: 
20433: 
20434: 
20435:                                                                                             mk      hl.    hl.      kg
20436:                                                                                                                            mk      1
20437:                     Keskinkert.      on     9                                                                             1,500         4,700         Uusi
20438:   500      450                       on     9       18,000      10,000                                                                                                Ei sanottavasti
20439:                                      on     9                                                                             1,500         2,700
20440:   110      244       Huonosti        on    ei       20,000       1,000    'Ia                                             1,500         9,200                          Noin 3,200 mk
20441:                                      on    ei                                                                              350
20442:                                                                                                                                                         "
20443:                                                                                                                                         3,850
20444:                           "
20445:            801      Keskinkert.      on    ei       30,000       H,017    II.                                                                          Uusi            Jonkun verran
20446:            229                       on    ei
20447:                           "
20448:   620                                on    ei       25,000      13,036                     5,000
20449:   155                                on    ei                                              3,000
20450:                                       ei    7       16,000       1,000               1                                    2,000         7,300          Uusi            Jonkun verran
20451:   150      548                       on     8       20,000      20,000                     2,200     81    81             1,500         3,900           ,                   Ei
20452:                      Huonosti         ei   ei                       ei                                                                  1,800         Vanha
20453:   900                                 ei   ei       23,000      11,000    II.                                             2,000        12,000          Uusi            Noin 3,000 mk
20454:                           "
20455:                                       ei   ei                                                                               ?            ?
20456:       ei    ei      Keskinkert.       ei   ei       10,000         800    1
20457:                                                                              la    '1 6                                    800          3,800         Uusi                 Vähän
20458:            120       Huonosti         ei   ei       20,000       4,000    'Ia      'Ia                                     150
20459:                                                                                                                                                         "        }    Ainakin 4,000 mk
20460:             24
20461:                           "
20462:                                       ei   ei                                                                               500                         ,
20463:                        Hyvin          ei   ei        8,000                1
20464:                                                                               /a                                          1,000         8,400
20465:                                       ei   ei                   10,000
20466:                                                                                                                                                         "
20467:                                                                                                                            700          4,200                                Ei
20468:            850      Keskinkert.      ·Un    9       35,000       4,700    '1,      '1.     7,065
20469:   224        6                       on    ei                                              5,914
20470:                                                                                                                                                         "
20471:                                                                                                                                                                  }     Noin 4,000 mk
20472:    75        6                        ei   ei       16,000       1,961    '/.                                              500          7,300
20473:                      Huonosti         ei   ei
20474: 
20475:                           "
20476:                                                 }   20,000          ?     '1.
20477:                                                                                           Pappien palkan kantaa rovasti yksinään       16,000         Uusi            Noin 6-7,000 mk
20478: 
20479:       40     5      Keskinkert.      on    11       10,000         971                                                                 5,500    1     Uusi             Noin 1,000 mk
20480:             70                       on     9       24,000      16,000                                                    1,540        3,500         Vanha
20481:                           "
20482:                                      on    ei                                                                               300        1,380
20483:                           "
20484:   265       72         Hyvin          ei   ei       20,000      9,932    1
20485:                                                                              /s    'Ia     1,320     71    71      900     500                        Uusi             Noin 1,500 mk
20486: 135                                                                                                                                                                                                                                              136
20487: 
20488:                                                                                                1
20489: 
20490:   !::?.
20491: 1 (D
20492:     §'                                   ~       P"~             p-;::.:
20493:                                                                           ~
20494:                                                                  (D .......
20495:                                                                                  s~
20496:                                                                                  go .......                Metsää                   ~     ~
20497:                                                                                                                                          ~=
20498:                                                                                                                                          "i         1
20499:                                                                                                                                                              p:j
20500:                                                                                                                                                              0
20501:                                                                                                                                                              ~
20502:                                                                                                                                                                         Eläimiä                'C
20503:                                                                                                                                                                                                 ~ 0
20504:                                                                                                                                                                                                     ~
20505:                                                                                                                                                                                                 ~ ~~ "-'•
20506:                                                                                                                                                                                                           'C
20507:                                                                                                                                                                                                                ~
20508:                                                                                                                                                                                                                ;::::.:
20509:                                                                                                                                                                                                                          8
20510:                                                                                                                                                                                                                                  ~
20511:                                                                                                                                                                                                                                  = =
20512:                                                                                                                                                                                                                                                  g:
20513:      =                                   ~
20514:                                                  (D
20515:                                                  ~0
20516:                                                           ~
20517:                                                                  P"~             ~~
20518:                                                                                                                               "i
20519:                                                                                                                               go  ~
20520:                                                                                                                                     go
20521:                                                                                                                                          (D   0
20522:                                                                                                                                                         "i
20523:                                                                                                                                                         go   0                                  lll: "i  e.              0       (D p-1:'
20524: 
20525: 1 ~                                      ~                       ~4              go~
20526:                                                                                                                                 =
20527:                                                                                                                               p-'(D
20528:                                                                                                                                          ==
20529:                                                                                                                                          = ....         P"<l                                    ~ ~ .... %
20530:                                                                                                                                                                                                           'C
20531: 
20532:                                                                                                                                                                                                                          ~
20533:                                                                                                                                                                                                                                  j:::
20534:                                                                                                                                                                                                                                  go      0
20535:                                                                                                                                                                                                                                                  (D
20536:                                                                                                                                                                                                                                                  j:::
20537:                  Seurakunnan nimi
20538:                                                  ~l                                                                           '=
20539:                                                                                                                               go              (D        ~    ~-
20540:                                                                                                                                                                                                                                     =~
20541:                                                                                                                                                                                                                                          *
20542:                                                                  ~               P"~               Pinta-ala                                                       ~      ~                     ~· ~- 1-'•     P1"               ~
20543:     =                                                            ~.
20544:                                                                           go:
20545:                                                                           s
20546:                                                                                  (D       (D
20547:                                                                                                                               ~ .:       ~~             ~ ~        (D     (D      ~1-d
20548:                                                                                                                                                                                   ll a;·        gollOfiio:               ~       0
20549:                                                                                                                                                                                                                                     ....
20550:                                                                                                                                                              -=
20551:                                                  (D       ....
20552:     0                                    d                                       P">d              hehtaa- Raha-arvo                                    <1 ~       <1     P"                   ~.    ~    (D
20553: 
20554:      =                                   a"
20555:                                                  Sj" ~
20556:                                                                  gj ~
20557:                                                                                  e+o
20558:                                                                                  go ....                                      0<1   "'
20559:                                                                                                                                     $"   "'"' go:
20560:                                                                                                                                          (D'C
20561:                                                                                                                                                         0    go    0
20562:                                                                                                                                                                           §.      go   ·=
20563:                                                                                                                                                                                         ....    ~    s. <1 E             ~.
20564:                                                                                                                                                                                                                          ....    S"
20565:                                                                                                                                                                                                                                  =
20566:                                                                                                                                                                                                                                          •., 00
20567:                                                                                                                                                                                                                                          s
20568:     ö=
20569:                                                  "'
20570:                                                  go
20571:                                                           go
20572:                                                           -
20573:                                                           go
20574:                                                                  go       ....
20575:                                                                           go
20576:                                                                                  go "'
20577:                                                                                  ~ ~
20578:                                                                                                     reissa                          =    ~ ~                 0
20579:                                                                                                                                                                    ~.
20580:                                                                                                                                                                    go     go:     go    go:
20581:                                                                                                                                                                                                 i!J. ~ ~.
20582:                                                                                                                                                                                                 •., go
20583:                                                                                                                                                                                                                0
20584:                                                                                                                                                                                                                go
20585:                                                                                                                                                                                                                          go
20586:                                                                                                                                                                                                                                  ~
20587:                                                                                                                                                                                                                                  ..,             ~
20588:                                      1                                                                                    1
20589: 
20590: 
20591: 
20592: 
20593:    160    Viljakkala (kp)                    1      12              5                  2             -              -          14,500       9            20,000    1       3           2          Itse                   -           3           3
20594:    161    Vimpeli                            1     814            104                 60             648         40,000        22,850      13            80,000    5      20       -            Vuokraa                      5   -           -
20595:    162    Virrat (kh) .                      2     739            122                 46             565        100,000        58,250      14           150,000    5      25       30          Vuokr. 5 v.               11      16              7
20596: 
20597:              "
20598:                  (kp) .                  -         404             30                 31             334         75,000        35,000       7           150,000    2       5       10                     ,               2       1          -
20599:     163   Ylikiiminki (kp)                   1   3,839 1            5                 -               -             -          32,000       6                -     1      12        6             Itse                    1      15          -
20600:     164   Ylistaro (kh)                      2        -               -               -               -          3,000         16,000       7           35,000     2       4        3           Vuokraa                   2       1              1
20601:               ,    (kp)                  -            -               -               -               -          4,000         15,000       7           40,000     4      20       -              Itse                    1       1              1
20602:     165   Ypäjä.                             1        353         144                 -              141        30,000         37,000      11           97,000     5      20       20                                     4       6              6
20603:                                                                                                                                                                                                           "
20604: 
20605:              1Tynnyrinalaa.
20606:              Muist. 1. Taulukkoja tarkistettaessa on huomattu tietoja annetun 165:sta seurakunnasta, eikä 166:sta, kuten anomusehdotuksessa mainitaan.
20607:              Muist. 2. Mahdolliset virheet ja epäjohdonmukaisuudet taulukoissa johtuvat epäselvästi!. ja vaillinaisesta käsikirjoituksesta.
20608: 7                                                                                                                                                                                        1
20609: 
20610: 
20611:                                                    Rakennuskassa             Osanotto
20612:                                                                             rakennuks.                     Pappien palkka                    1            Palkkausjärjestys
20613: Torpparin vero
20614:                                                l--------~--------l----.----l-----~----~--~--~------~------------~----------------
20615:                  Miten virkataloa                                                                ~~         ol                ~
20616:                     viljellään?
20617:                                                 Määrätty
20618:                                                              Varoja
20619:                                                             markoissa
20620:                                                                              fg- !§ 00
20621:                                                                                           ~1:    ~
20622:                                                                                                  ~
20623:                                                                                                        1    ::r
20624:                                                                                                             ;·
20625:                                                                                                                   1   S:~   [ S"
20626:                                                                                                                             g. [
20627:                                                                                                                                       ~
20628:                                                                                                                                       §
20629:                                                                                                                                                  Uusiko vai
20630:                                                                                                                                                   vanha?
20631:                                                                                                                                                               1
20632: 
20633:                                                                                                                                                                    Rasitus lisääntynyt
20634:                                                                                     S"           ~                             g      ~:
20635: 
20636:                                                                                          mk      hl.        hl.       kg
20637:            18      Keskinkert.       ei   8        6,000          15                1                                         150    2,049        Vanha
20638:           190       Huonosti        on    ei      15,000      17,500                                                        3,600    8,600         Uusi              Noin 2,000 mk
20639:           300      Keskinkert.      on    ei      30,000      täysi                                                         3,000   11,000                           Noin 1/ 3 -osalla
20640:     800
20641:            82       Huonosti        on     6                                                                                  500    6,000
20642:     200              Hyvin          on    ei      12,000       19,000                                                                4,400         Uusi                  Vähän
20643:                    Keskinkert.      on            40,000       20,000                    1,400   254        157       940
20644:                    Huononpuol.       ei                                                   700    127        127       470
20645:      60   539      Keskinkert.      on    8        15,000       7,000   1   6 •t.        2,200   170         -1 250         1,500                                 Työväeltä vähentynyt
20646:      V, 1.   -·   Anom. ehd. N:o 43.
20647: 
20648: 
20649:              Ingman, L., y. m.: Toimenpiteistä maan evan-
20650:                   kelis-lutherilaisen papiston palkkauksen uudes-
20651:                   taan järjestämiseksi.
20652: 
20653: 
20654: 
20655:                   Suomen Kansaneduskunnalle.
20656: 
20657: 
20658:         Vaikka 1886 vuoden asetus papiston palkkauksen
20659: järjestämisestä maamme evankelis-luterilaisissa seurakun-
20660: nissa on ollut voimassa niin lyhyen ajan, ettei sen kautta
20661: säädetty uusi palkkausjärjestelmä vielä ole käytännössä
20662: läheskään kaikissa seurakunnissa, on jo selvästi käynyt
20663: ilmi, ettei sen kautta ole saatu poistetuksi kaikkia niitä
20664: epäkohtia pappispalkkaukseen nähden, joita oli tuotu esille
20665: miltei kaikilla valtiopäivillä vuodesta 1863 alkaen ja joita
20666:  sanotun asetuksen kautta koetettiin poistaa. Näin ollen
20667:  on meidän kiinnittäminen Kansaneduskunnan huomiota
20668:  tähän vaikeasti ratkaistuun asiaan. Pyydämme seuraa-
20669:  vassa esittää niitä epäkohtia, jotka mielestämme haittaa-
20670:  vat nykyistä. pappispalkkausjärjestelmää sekä mihin suun-
20671:  taan korjaus olisi tehtävä.
20672:         1:ksi. Niistä perusteista, joiden mukaan nykyään
20673:  kannetaan pappispalkkausta, erittäinkin pappispalkkaus-
20674:   asetuksen §:stä 4, ylöskantotavasta y. m., johtuu, että
20675:   pappispalkat samassa seurakunnassa eri vuosina suuruu-
20676:   deltaan vaihtelevat, niin että ne harvoin kahtena vuotena
20677:   peräkkäin nousevat samaan määrään. Erittäinkin sellai-
20678:   silla seuduilla, missä on suuremmassa määrässä liikkuvaa
20679:   väestöä, teollisuuslaitoksia j. n. e. voi tämä vaihtelu muu-
20680:   taman vuoden sisällä tehdä huomattavia määriä. Monin
20681:   paikoin riippuu papinpalkkauksen määrä myöskin suuresti
20682:   siitä, missä määrin käytetään uloshakua saadakseen papis-
20683:  142                 V, 1. -   Kirkollishallint.
20684: 
20685:   tolle laillisesti tuleva palkkaus. Ja sitten on vielä otet-
20686:   tava huomioon, että luonnossa maksettavien saatavien
20687:   hinnan vaihtelu aina suuresti vaikuttaa palkan määrän
20688:   muuttumista. Mutta tuollainen epävarmuus ja epämääräi-
20689:   syys on jotain tuskallista sekä seurakunnille että papeille.
20690:   Onhan meillä nykyään useimmilla aloilla päästy siihen,
20691:   että virkamiehillä on suuruudeltaan tarkasti määrätty raha-
20692:   palkkansa, ja sama päämäärä olisi uuden palkkausjärjes-
20693:  tämisen kautta papistoonkin nähden välttämättä saatava
20694:  aikaan.
20695:         2:ksi. Pappispalkat ovat nykyään aivan liian epä-
20696:  tasaisia. Sen pappispalkkauksen järjestelyn tarkoitus,
20697:  mikä oli tapahtuva 1886 vuoden asetuksen nojalla, ei ol-
20698:  lut pappispalkkojen korottaminen, vaan maksuperusteiden
20699:  ja ~maksutavan uudistaminen sekä pappispalkkauksen ta-
20700:  saisempi jako palkansaajain kesken. Todellisuudessa se
20701:  kuitenkin, niinkuin kokemus on osoittanut, monessa pai-
20702:  kassa on tuonut muassaan pappispalkkojen korottamisen.
20703:  Tahtomatta tässä käydä tarkemmin tutkimaan, missä mää-
20704:  rin sellainen palkan korottaminen on voinut olla oikeu-
20705:  tettu ja tarpeen vaatima, pyydämme vain kiinnittää huo-
20706:  miota siihen, että on seurakuntia, joissa ehdottomasti täy-
20707:  tyy pitää pappien, etenkin kirkkoherrojen palkkaa koh-
20708: tuuttoman suurena. On papeille sopimatonta nostaa palk-
20709: koja, jotka jossain yksityistapauksissa nousevat aina pa-
20710: riinkymmeneen tuhanteen markkaan. On ilmeistä, että
20711: paikka paikoin, missä pappispalkka on kohtuuttoman suuri,
20712: tämä johtuu siitä, että seurakunta on liian suuri, ja sel-
20713: laiset seurakunnat olisivat mitä pikimmin jaettavat. Mutta
20714: missä niin ei ole asian laita, olisivat palkat aleunettavat
20715: kohtuulliseen määrään.
20716:        Ero kirkkoherran ja muiden pappien palkkojen vä-
20717: lillä samassa pitäjässä on useissa tapauksissa nykyään koh-
20718: tuuttoman suuri. Pappispalkkausasetuksen § 2 säätää
20719: tästä: ,Papiston palkan jakamisessa seurakunnan vaki-
20720: naisten pappien kesken on noudatettava, että kirkkoherra
20721: saa kaksi sen vertaa kuin kukin muista papeista, paitsi
20722:                      V,;, -   Ingman, y. m.               143
20723: 
20724:  kappeliseurakunnissa, joissa kirkkoherralle on tuleva kol-
20725:  mas osa palkanmäärästä, vaan jäännös menee kappalaiselle.
20726:  - - - - Tässä §:ssä säädetyistä jakoperustuksista saa
20727:  poiketa, jos seurakunta ja papisto siitä sopivat tahi asian-
20728:  haarat sitä vaativat". Siinä arm. esityksessä, jonka pe-
20729:  rustuksella kyseessä oleva asetus 1885 vuoden valtiopäi-
20730:  villä laadittiin, ei ollut mitään tämänkaltaista jakoperus-
20731:  tetta mainittu, vaan siinä oli jätetty palkanjärjestelykomi-
20732:  teain tehtäväksi ehdottaa, miten papistonpalkkaus oli kus-
20733:  sakin seurakunnassa jaettava palkanottajain välillä. Tä-
20734:  män johdosta huomauttaa sanottujen valtiopäivien Laki-
20735: ja Talousvaliokunta, että palkanjärjestelykomiteat tulisivat
20736:  kohtaamaan paljon epävarmuutta ja paljon vaikeuksia
20737: tämän erinomaisen arkaluontoisen tehtävän suorittamisessa,
20738:  ellei lähempiä määräyksiä anneta siitä, mikä suhde suun-
20739: nilleen oli koetettava saada aikaan kirkkoherran ja muit-
20740: ten pappien palkkojen välillä. Tarkastaessaan siihen asti
20741: tässä kohdin vallitsevaa suhdetta oli valiokunta havainnut,
20742: että useitten seurakuntien kappalaispalkat olivat erittäin
20743: pieniä kirkkoherranpalkkoihin verrattuina, mutta oli luul-
20744: lut huomanneensa siihenastisessa palkanjaossa yleensä sen
20745: suunnan, että missä kaksi tai useampia pappeja oli seura-
20746: kunnassa, kirkkoherralla yhteenlasketusta palkkausmää-
20747: rästä oli kahdesti se määrä, kuin kullakin muulla papilla.
20748: Kun valiokunta piti, että näin oli asianlaita etenkin niissä
20749: seurakunnissa, joissa palkkauksenjako oli onnellisimmin
20750: järjestetty, ja tällaisen jakoperustaen kautta heikommin
20751: palkattujen kappalaisten, saarnaajien ja pitäjänapulaisten
20752: asema yleensä tulisi huomattavassa määrässä parannetuksi,
20753: ehdotti valiokunta, että sanottu peruste otettaisiin asetuk-
20754: seen yleisenä perusteena, josta kuitenkin olisi sallittava
20755: poikkeuksia, missä erikoiset olot sitä vaativat. Säädyt
20756: hyväksyivät tämän valiokunnan ehdotuksen.
20757:        Myönnettävä onkin, että tätä jakoperustetta noudat-
20758: tamalla pappispalkkaus yleensä on tullut tasaisemmin jae-
20759: tuksi kuin ennen. Niinikään on myönnettävä kohtuulli-
20760: seksi, että seurakunnissa, joissa on useampia pappeja,
20761: 144                 V, 1. -   Kirkollishallint.
20762: 
20763: kirkkoherra, jolla on sekä suurempi edesvastuu että erit-
20764: täinkin kansliatyön kautta huomattavasti suurempi työvel-
20765: vollisuus, on paremmin palkattu kuin seurakunnan muut
20766: papit. Kuitenkin näyttää jonkinlainen palkkojen tasoitta-
20767: minen siihen suuntaan, että ero kirkkoherrain ja seura-
20768: kuntien muitten pappien palkkojen välillä tulisi pienem-
20769: mäksi kuin nyt, edelleenkin tarpeen vaatimalta. Olemme
20770: sitä mieltä, että pappispalkkauksen jako saman seurakun-
20771: nan pappien välillä pitäisi saada järjestää vapaasti kussa-
20772: kin seurakunnassa eri työvelvollisuuden y. m. paikallis-
20773: olojen mukaan, ilman että laki siinä suhteessa määrää
20774: mitään ~.yleisiä perusteita. Seuraus tällaisen vapauden
20775: myöntämisestä olisi epäilemättä pappispalkkojen suurempi
20776: tasoittaminen.
20777:        Edellä ehdotetusta pappispalkkojen tasoittamisesta
20778: olisi epäilemättä sekin etu, etteivät papit niin usein kuin
20779: tähän asti siirtyisi seurakunnasta toiseen. Samaan suun-
20780: taan vaikuttaisi tehokkaasti sekin, jos papeille - samoin
20781:  kuin useille muille virkamiehille jo nykyään - vissien
20782: vuosien palveluksen jälkeen samassa seurakunnassa myön-
20783: nettäisiin kohtuulliset palkankorotukset.
20784:        3:ksi. Ne perusteet, joiden mukaan pappispalk-
20785:  kausta nykyään suoritetaan maalaisseurakunnissa, ovat
20786:  suureksi osaksi pidettävät vanhentuneina ja kaipaavat pe-
20787:  rinpohjaista uusimista. Se komitea, minkä hallitus 1863
20788:  -1864 vuosien valtiopäiväin pyynnöstä aset,ti nyt ky-
20789:  seessä olevaa asiaa harkitsemaan, oli laatinut kaksi ehdo-
20790:  tusta pappispalkkauksen järjestelyksi, joista toinen oli ra-
20791:  kennettu sille perusteelle, että papiston palkkaus oli suo-
20792:  ritettava henkilöluvun mukaan, toinen taasen oli raken-
20793:  nettu vanhalle, historialliselle perusteelle. Armollinen esi-
20794:  tys, joka annettiin 1867 vuoden valtiopäiville, oli pää-
20795:  asiallisesti yhtäpitävä jälkimmäisen ehdotuksen kanssa.
20796:  Porvaris- ja talonpoikaissäädyt, jotka - samoin kuin Ri-
20797:  taristo ja' Aatelikin - hylkäsivät arm. esityksen, lausui-
20798:   vat sen alamaisen toivomuksen, että seuraaville valtiopäi-
20799:  ville oli annettava uusi arm. esitys, joka oli rakennettava
20800:                      V, r. - Ingman, y. m.                145
20801: 
20802: sille perusteelle, että papiston palkkaus oli laskettava ja
20803: suoritettava seurakuntien henkilöluvun mukaan. Erinäis-
20804: ten 1872 vuoden valtiopäivillä Pappis- ja Talonpoikais-
20805: säädyissä tehtyjen anomusten johdosta asetti hallitus
20806: uuden komitean asiaa edelleen punnitsemaan. Tämä ko-
20807: mitea, joka valmisti uuden ehdotuksen asetukseksi asiassa,
20808: lausui asetusta seuraavissa perusteluissa, ettei tämän mut-
20809: kikkaan ja niin eri lailla arvostellun kysymyksen ratkai-
20810: sun lähtökohdaksi olisi otettava välitön siirtyminen pappis-
20811: palkkaukseen, joka olisi määrätty seurakuntien henkilö-
20812: luvun mukaan, vaan että tähänastiset palkkaperusteet
20813: pääasiallisesti olisivat säilytettävät, koska sekä kirkon että
20814: valtion kehityksessä on osoittautunut, että ne muutokset
20815: ovat hyödyllisimmät ja pysyväisimmät, jotka ovat lähte-
20816: neet historiallisesti olemassa olevista oloista ja ovat pyr-
20817:  kineet saamaan aikaan parannuksia säilyttämällä historial-
20818: lista yhdenjaksoisuutta. Armollinen esitys, joka annettiin
20819:  1877-78 vuosien valtiopäiville, oli pääasiallisesti raken-
20820: nettu edellä mainitun komitean ehdotuksen perustukselle.
20821: Käsitellessään sanottua arm. esitystä havaitsivat säädyt,
20822:  että täysin tyydyttävä, lopullinen pappispalkkauksen jär-
20823: jestely oli rakennettava sille periaatteelle, että tämä palk-
20824:  kaus oli suoritettava seurakuntien henkilöluvun mukaan,
20825:  koska ainoastaan siten ne muodottomuudet, jotka olivat
20826:  olemassa, olivat voitettavissa, ja pappispalkkaus rakennet-
20827:  tavissa oikeudenmukaiselle perusteelle. Kuitenkin arveli-
20828:  vat säädyt, että tällaisen perinpohjaisen järjestelyn toi-
20829:  meenpano, edellä mainitun komitean esittämien syitten no-
20830:  jalla, toistaiseksi oli jääpä paljaaksi t0ivomukseksi. Niin
20831:  ollen säädyt pitivät, että maan silloiset tarpeet parhaiten
20832:  tyydytettäisiin asetuksen kautta, joka oli oleva väliasteena
20833:  pappispalkkaukseen nähden voimassa olevista määräyk-
20834:  sistä, tulevaan, lopulliseen järjestelyyn edellä mainittuun
20835:  suuntaan. Sellaiseksi väliaikaiseksi aset.ukseksi Säädyt
20836:  arvelivat arm. esityksen pääpiirteissään soveltuvan, mutta
20837:  havaitsivat kuitenkin tarpeelliseksi tehdä arm. esitykseen
20838:  muutamia muutoksia. Säätyjen näillä muutoksilla hyväk-
20839:                                                         lO
20840: 146                  V, 1. -   Kirkollishallint.
20841: 
20842:  symä asetusehdotus ei saavuttanut arm. vahvistusta. Se
20843:  uusi arm. esitys, joka sittemmin annettiin 1885 vuoden
20844:  valtiopäiville, oli, mitä palkkauksen perusteihin tulee, edel-
20845:  leen pääasiallisesti rakennettu ikivanhalle, historialliselle
20846:  pohjalle, jonka mukaan pappispalkkaus pääasiallisesti oli
20847:  seurakuntien maatiloja rasittava veroitus, ja sille perus-
20848:  teelle on voimassa oleva asetus asiassa rakennettu.
20849:        Edellisestä käy selville, että sekä hallituksen asetta-
20850:  missa komiteoissa että valtiopäivilläkin on ollut hyvin
20851:  yleinen se mielipide, ettei mitään lopullista, pysyvää
20852:  pappispalkkauksen järjestelyä saada aikaan muuten kuin
20853:  perinpohjin muuttamalla niitä perusteita, joiden mukaan
20854:  sitä ikivanhoista ajoista on kannettu. Tosiasia onkin, että
20855:  tuskin voi tuoda esille nykyisen kirkollisen veroitusjär-
20856: jestelmän tueksi muuta mainittavaa näkökohtaa, kuin että
20857: se on historiallisesti periytynyt kautta vuosisatojen ja
20858: aikoinaan epäilemättä vastannut olevia oloja. Mutta enem-
20859:  pää oikeuden kuin kohtuudenkaan mukaista ei ole, että
20860: pappispalkkaus pääasiallisesti on maata rasittava vero,
20861: sillä eivät maanomistajat, torpparit y. m. tarvitse pappia
20862: muulla tavoin tai muuhun tarkoitukseen kuin toiset seura-
20863: kuntalaiset. Jos myönnetään, että maavero yleensä ny-
20864: kyään ei vastaa olevia oloja ja siis on poistettava, niin
20865: ei liene epäilystäkään siitä, että se erittäinkin pappispalk-
20866: kauksen pääperusteena on tuiki kohtuuton ja sopimaton.
20867: Perinpohjainen muutos on tässä kohden tarpeen.
20868:        Ajatuksemme mukaan olisi pappispalkkausta uudes-
20869: taan järjestettäessä sen perusteeksi pantava: a) tulo pa-
20870: piston virkataloista; b) kohtuullinen henkilövero; c) pro-
20871: gressiivinen tulo- ja omaisuusvero.
20872:        Että seurakunnilla järjestäessään pappiensa palkan
20873: on oikeus tärkeänä tulolähteenä ottaa huomioon papiston
20874: virkatalot, ja ettei tätä tärkeätä tulolähdettä minkään
20875: oikeuden nimessä tai varjolla voida eikä saada riistää vie-
20876: raisiin tarkoituksiin käytettäväksi, käy ilmi aivan lyhyes-
20877: täkin silmäyksestä papiston virkatalojen syntyyn ja his-
20878: toriaan.
20879:                      V, 1. -   Ingman, y. m.              147
20880: 
20881:       Papiston virkatalot ovat syntyneet eri aikoina ja eri
20882: tavalla. Vanhimmat pappispuustellit ovat osaksi hurskaita
20883: lahjoituksia, joita hartaat kristityt katolisella ajalla ovat
20884: antaneet kirkolle, osaksi ne ovat syntyneet siten, että, kun
20885: uusi seurakunta oli muodostettava, pitäjäläiset antoivat
20886: kukin maatilkkunsa tähän tarkoitukseen. Sitten on useita
20887: puustelleja hankittu siten, että perustettava uusi seura-
20888: kunta on ostanut maatilan pappilakseen. Ja vihdoin on
20889: toisinaan kruunu lahjoittanut sopivan tilan seurakunnalle
20890: papin virkataloksi. Luonteeltaan pappispuustellit ovat
20891: pidettävät laitelmina eli sääteinä, joiden tarkoitus on seura-
20892: kuntien kirkollisen opetusviran edistäminen ja ylläpito.
20893: Pyydämme tämän käsityksemme tueksi viitata parin jurii-
20894: disen auktoriteetin lausuntoon. Tähän kuuluvien asian-
20895: haarojen tarkka tuntija, Prof. Jaakko Forsman lausuu
20896: eräässä kirjoituksessa ,Kenenkä omat ovat pappien virka-
20897: talot" juriidisen yhdistyksen aikakauskirjassa v. 1892 seu-
20898: raavaa: ,Laitelmiksi katson siis pappispuustellit. - - -
20899: Niiden tarkoituksena on olla jonkun evankelis-luterilaisen
20900: seurakunnan sielunpaimenen asumuksena ja tuottaa hänelle
20901: palkanlisää. Toinen asia on, että pappispuustellit, kuten
20902: kaikkikin laitelmat, ovat läheisesti liittyneet muutamien
20903: yksityisten ja muiden juriidillisten persoonain etuihin.
20904:  Siitä seuraa, että noille persoonille myös on myönnetty
20905: sanottuihin maatiloihin nähden muutamia oikeuksia, mutta
20906:  ei suinkaan omistusoikeutta. Yliopisto, jonka hyväksi on
20907:  perustettu stipendio, ei ole stipendion omistaja, mutta sillä
20908:  on etu stipendiosta omia tarkoituksiansa varten, ja siitä
20909:  syystä myöskin oikeuksia, mitä sen hallintoon, käyttämi-
20910:  seen y. m. tulee. Niinikään on yksinäiskirkkojen, seura-
20911:  kuntain y. m. laita, mitä puustelleihin tulee~. Professori
20912:  Hermansan lausuu samasta asiasta luennoissaan kotimai-
20913:  sesta hallinto-oikeudesta (Religionsväsendet s. 49), että
20914:  ,kyseessä olevat tilat ovat katsottavat laitelmaomaisuu-
20915:  deksi, s. o. kuuluviksi laitelmaan, jonka tarkoitus on yllä-
20916:  pitää opetusvirkaa seurakunnassa". Sama käsitys ilmenee
20917:  myöskin 1891 vuoden valtiopäiväin Laki- ja Talousvalio-
20918: 148                 V, 1. -   Kirkollishallint.
20919: 
20920: kunnan mietinnössä virkataloasetusesityksestä, siinä kun
20921: m. m. lausutaan, että virkatalot ovat syntyneet eri aikoina,
20922: mutta että kaikilla niillä on tarkoituksena olla seurakun-
20923: nan kirkollisen opetusviran vahvistamiseksi ja ylläpitämi-
20924: seksi, sekä että ne lienevätkin luettavat laiteimien luok-
20925: kaan, ja kun laiteimien tarkoitusta ei voida juriidisesti
20926: muuttaa, muussa tapauksessa kuin ettei sitä enää voida
20927: toteuttaa, samoin ei papiston virkataloja voida käyttää
20928: tai määrätä edistämään toisia, vaikkakin samanlaatuisia
20929: tarkoituksia muulla paikkakunnalla kuin missä ne ovat
20930: perustetut. Papiston Erioikeuksien 3:as ja 4:äs kohta vah-
20931: vistavat perustuslakiluonnetta olevien säädösten kautta
20932: tämän papiston virkatalojen tarkoituksen ja merkityksen.
20933:        Kumoamaton tosiasia on siis, että, kun on kysymys
20934: niistä tulolähteistä, joiden avulla on ylläpidettävä seura-
20935: kuntien kirkollinen opetusvirka, yhtenä päätulolähteenä
20936: saadaan ottaa huomioon ja on otettava huomioon papis-
20937: ton virkatalot. Niiden luonteesta laitelma- eli säädeomai-
20938: suutena seuraa, ettei niitä, niinkauvan kuin se tarkoitus
20939: on olemassa, jota varten ne ovat hankitut, voida eikä
20940: saada muihin kuin seurakunnallisiin tarkoituksiin käyttää.
20941: Paitsi että niiden luovuttaminen joihinkin muihin tarkoi-
20942: tuksiin olisi mitä törkeintä oikeudenloukkausta, lisäisi se
20943: tietysti vallan suuressa määrässä seurakuntien suoranaisen
20944: verotuksen sielunpaimentensa ylläpitämiseksi.
20945:        Eri asia on, että papiston virkatalot välttämättä ovat
20946:  saatettavat niin tuloa tuottaviksi tarkoitukseensa kuin
20947:  mahdollista, ja että niiden hoito ja hallinto sentähden on
20948: asetettava toiselle kannalle kuin nykyään. Siihen kysy-
20949: mykseen nähden viittaamme tässä vain tätä asiaa koske-
20950: vaan eri anomusehdotukseen, joka meillä on aikomus esit-
20951: tää kansaneduskunnalle.
20952:        Keskusteluista ja päätöksistä eri säädyissä useilla
20953:  edellisillä valtiopäivillä käy ilmi se ajatus, että pappis-
20954: palkkaus vastaisuudessa oikeimmiten olisi rakennettava
20955:  henkilö"verotuksen perusteelle, vaikka eivät valtiopäivät ole
20956:  tahtoneet välittömästi ottaa niin suurta askelta yhdellä
20957:                      V, 1. -   Ingman, y. m.               149
20958: 
20959: kertaa. Ensi katsannolta tuntuukin hyvin luonnolliselta
20960: ajatus, että seurakuntalaiset, jotka samalla tavalla ja sa-
20961: moihin tarkoituksiin tarvitsevat pappeja, myöskin yhtäläi-
20962: sesti ottavat osaa heidän palkkansa suorittamiseen. Aja-
20963: tuksemme onkin se, että yhdeksi pappispalkkauksen pe-
20964: rusteeksi olisi asetettava kohtuullinen henkilå'vero. On pi-
20965: dettävä täysin oikeudenmukaisena, että seurakuntien kaikki
20966: jäsenet täten joutuvat antamaan lisänsä seurakuntansa
20967: opetusviran ylläpitämiseksi. Sitä paitsi ovat seurakun-
20968: tamme jo nyt tottuneet tämän Verotustavan käyttämiseen
20969: kirkollisellakin alalla.
20970:        Kuitenkaan emme pidä suotavana pappispalkkauksen
20971: järjestelyä sillä tavoin, että verotuksen kautta tähän tar-
20972: kotukseen hankittavat varat olisivat kannettavat yksistään
20973: henkilöveron muodossa. Kun henkilövero ei ole missään
20974: suhteessa riippuvainen veronmaksajien varallisuudesta, on
20975: se aina vähempivaraisille tuntuvampi kuin varakkaam-
20976: mille, ja ainakin toisinaan voisi pappeinpalkkaus tulla
20977: vähävaraisille hyvinkin rasittavaksi, jos ne varat, mitkä
20978:  siihen ovat tarpeen puustellista saatujen tulojen lisäksi,
20979:  olisivat hankittavat yksistään henkilöveroituksen kautta.
20980: Sentähden olisi mielestämme kohtuullisen henkilöveron
20981:  ohessa pappispalkkausta varten otettava käytäntöön pro-
20982: gressiivinen omaisuus- ja tulovero. Tämän verotustavan
20983:  edut ovat siksi yleisesti tunnustetut, ettei meidän ole tar-
20984:  vis tässä käydä sitä erikoisesti puoltamaan. Tahdomme
20985:  vain kiinnittää huomiota siihen, että jos koskaan niin on
20986:  silloin, kun on kysymys sielunhoitajan ylläpitämisestä
20987:  seurakunnissa, pidettävä periaatteellisesti oikeana, että va-
20988:  rakkaammat suorittavat suhteellisesti enemmän kuin varat-
20989:  tomammat, ja siten helpoittavat vähävaraisille sielunhoidon
20990:  saamisen. Tosin on mahdollista, että progressiivisen tulo-
20991: ja omaisuusverotuksen toimeenpano kirkollisella alalla tu-
20992:  lisi kohtaamaan suuria käytännöllisiä vaikeuksia, niin kau-
20993:  van kuin ei tämä verotustapa ole toimeenpantu valtiolli-
20994:  sen eikä kunnallisen veroituksen alalla. On siis mahdol-
20995:  lista, että nyt kyseessä oleva verotus toistaiseksi vielä
20996: 150                  V, 1. -   Kirkollishallint.
20997: 
20998: täytyy järjestää yksinkertaiseksi tuloveroksi, jommoinen
20999: jo nykyään kannetaan kirkollisiin tarkoituksiin useissa
21000: kaupungeissa. Ryhtymättä tähän kysymykseen nähden
21001: lausumaan mitään varmaa mielipidettä, lausumme vain,
21002: että, jos havaittaisiin mahdottomaksi nykyään järjestää
21003: progressiivista tulo- ja omaisuusveroa kirkollisella alalla,
21004: sen sijalle toistaiseksi asetettava yksinkertainen tulovero jär-
21005: jestettäisiin niin, että olisi niin helppo kuin mahdollista
21006: vastaisuudessa siirtyä siitä! progressiivisen tulo- ja omai-
21007: suusverotuksen kannalle.
21008:        4:ksi. Vielä on meidän kiinnittäminen huomiota ny-
21009: kyisen ylöskantotavan tuottamiin epäkohtiin. Ylöskanto
21010:  on nykyään yhden tahi useamman, kirkonkokouksessa
21011: siihen valitun henkilön toimitettava, tai voi sen toimittaa
21012: palkansaaja itse, missä hän ja palkanantajat tekevät siitä
21013: sopimuksen. Toisessa niinkuin toisessakin tapauksessa
21014: tuottaa palkan ylöskanto usein ikävyyksiä ja aikaansaa
21015: helposti valitettavia selkkauksia ja katkeraa mielialaa
21016: seurakunnan ja papiston kesken. Erittäinkin sellaisissa
21017: seurakunnissa, joissa palkkauksen ylöskannossa on tur-
21018: vauduttava uloshakuun, jotta papisto edes likimäärin saisi
21019: sille laillisesti tuleva palkka, on palkan ylöskanto alin-
21020: omaa omansa häiritsemään papiston ja seurakunnan hy-
21021: vää väliä. Kokemus osoittaakin, että monet papit mie-
21022: luummin jättävät huomattavan osan palkastansa kanta-
21023: matta, kuin turvautuvat viranomaisten apuun sitä saa-
21024: dakseen. Mutta ei voi pitää missään suhteessa kohtuulli-
21025: sena pakoittaa papistoa tällaiseen menettelyyn. Ylöskanto
21026:  olisi näin ollen järjestettävä toiselle kannalle. Useissa
21027: kaupungeissa toimittaa nykyään kirkkoraati valtuutettu-
21028: jen henkilöiden kautta papiston palkkauksen ylöskannon
21029:  yhdessä muun kirkollisen ylöskannon kanssa kutakin
21030: vuotta varten laaditun kirkollisen tulo- ja menoarvion
21031:  mukaan. Kun kaikki kirkollinen verotus - lukkarien ja
21032:  urkurien palkka, kirkon ylläpitoon tarvittavat varat j. n.
21033:  e. - joko jo on määrätty tai nähtävästi määrätään ta-
21034:  pahtuvaksi samojen perusteiden mukaan kuin pappispalk-
21035:                      V, 1. -   Ingman, y.. m.                151
21036: 
21037: kaus, ei mikään estä maaseudullakin panemasta toimeen
21038: samaa ylöskantojärjestelmää, mikä kaupungeissa kauvan
21039: jo menestyksellä on ollut käytännössä. Vuoden tulo- ja
21040: menoarviota laadittaessa pappiapalkkausta varten olisi
21041: tulopuolella tietysti silloin otettava huomioon virkatalojen
21042: tuottamat tulot ja ainoasti loput tähän tarkoitukseen tar..
21043: vittavista varoista hankitt'ava edellä mainitun verotuk-
21044: sen kautta.
21045:       Viitaten siihen, mitä edellä olemme esittäneet, saamme
21046: siis kunnioittaen anoa
21047: 
21048:                        että Kansaneduskunta pyytäisi Hal-
21049:                 litusta viipymättä ryhtymään tarpeellisiin
21050:                 toimenpiteisiin maamme evankelis-luterilai-
21051:                 sen papiston palkkauksen uudestaan järjes-
21052:                 tämiseksi huomioonottamalla edellä esitetyt
21053:                 näkökohdat.
21054:      Helsingissä 1 p. kesäkuuta 1907.
21055: 
21056:      Lauri Ingman.                      Wilh. Malmivaara.
21057:      A. Listo.                         A. Koivisto.
21058:      J. E. Antila.                     J. E. Helkiö.
21059:      Juho Torppa.                      E. Kolkki.
21060:      Artturi H. Virkkunen.             Liisi Kivioja.
21061:      H. G. Paloheimo.                  0. Pajari.
21062:      H. Repo.                          S. N. Rajala.
21063:      Juho Lepistö.                     Kaarle 0. Knuutila.
21064:      Oskari Laine.                     Taneli Nykänen.
21065:      K. Myllylä.                       Juho Rannikko.
21066:      Aate Oikkonen.                    Mikko Sipponen.
21067:      Juho Ylikorpi.                    Iisakki Vahe.
21068:      K. R. Kares.                      J. H. Hakulinen.
21069:      Aleksi Käpy.                      J. E. Wiljomaa.
21070:      F. 0. Rapola.                     Erkki Pullinen.
21071:      Juho Tulikoura.                   A. 0. Wuorimaa.
21072:      Matti Merivirta.                  Aug. Hjelt.
21073: V, s. -   Anom. ehd. N:o 194.
21074: 
21075: 
21076:             Kallio, Kyösti, y. m.: Pappien palkkojen uudes-
21077:                   taan järjestämisestä kohtuullisemmalle kan-
21078:                   nalle.
21079: 
21080: 
21081: 
21082:              Suomen Kansaneduskunnalle.
21083: 
21084: 
21085:        Lähes puolisataa vuotta on pappien palkkauskysymys
21086: ollut vireillä ja lainlaatiain käsiteltävänä, vaan siitä huoli-
21087: matta ei se nykyisessä muodossaan ole entistä suurempaa
21088: tyytyväisyyttä tuottanut. Viimeisetkin lakisäädökset sekä
21089: pappien palkoista että virkataloista, jotka eivät edes kaik-
21090: kialla ole vielä käytännössä, ovat kohdanneet jyrkkää vas-
21091: tusta ympäri maata. Tämä ei ole kummakaan, kun ottaa
21092: huomioon maalaiskuntien kasvavat rasitukset ja lisäytyvän
21093: velkautumisen. Ei ainoastaan kunnat ole velkautuneet,
21094: vaan vielä yksityiset kunnan jäsenetkin, jotka ovat saa-
21095: neet suorittaa yhä korkenevia veroja. Näiden kohoami-
21096: seen on myös suuressa määrässä vaikuttanut kirkollisten
21097: virkailijain palkkojen kohoaminen, joka tapahtui 5 päivänä
21098: elok. 1886 annetun asetuksen perustuksella. Tämän ase-
21099: tuksen tarkoitus oli järjestää pappien palkat tasaisemmiksi,
21100: vaan itse asiassa se kohotti palkat ja epätasaisuus jäi mel-
21101: kein ennalleen. Tämän lisäksi tuli asetus 19 päivältä Hei-
21102: näk. 1892 kirkollisten virkatalojen kunnossa pitämisestä,
21103: joka lisäsi suuressa määrässä yleistä tyytymättömyyttä.
21104: Nämä asetukset ja niistä johtuneet liialliset rasitukset ovat
21105: suuressa määrässä olleet vaikuttamassa, että kansa, joka
21106: on tottunut pitämään Lutherialaista kansankirkkoamme
21107: rakkaana, on vähitellen sille kylmennyt, jopa tullut viha-
21108: mieliseksikin sitä kohtaan. Useaa kirkonystävää ja kris-
21109: tillistä maailmankatsomuksen kannattajaa on alkanut huo-
21110:                        V, s. -   Kallio, y. m.              153:
21111: 
21112: lestuttamaan se välinpitämättömyys ja kylmyys, joka niin
21113: suuressa määrässä ilmenee kirkkoamme kohtaan, etteivät
21114: he ole voineet olla etsimättä syitä mikä tämän on aiheut-
21115: tanut. Ollaan kyllä valmiit syyttämään ajanhenkeä epä-
21116: kristilliseksi, vaan ei tahdota eikä rohjeta käydä tarkas-
21117: telemaan itse kirkollista järjestelmää, jos sielläkin löytyisi
21118: syitä nykyiseen mielentilaan kirkkoamme kohtaan. Uskal-
21119: lamme väittää, että juuri puheena olevat epäoikeudenmu-
21120: kaiset asetukset ovat tähän kylmenemiseen m. m. suurina,
21121: tekijöinä, joten tulisi nopeasti ryhtyä näiden asetuksien.
21122: perinpohjaiseen muuttamiseen.
21123:       Ensiksikin olisi pappien palkat saatava uuden järjes-
21124: telyn alaisiksi, koska tätä asiaa edellä mainitun asetuksen
21125: kautta ei ole saatu toimeen. Esimerkkejä palkkojen nou-
21126: suista ja jatkuvista epätasaisuuksista tuon lain perustalla.
21127: ei olisi vaikea luetella, sillä ne ovat jokseenkin tavallisia ..
21128: Vertaillessa toisiinsa apulaisten, kappalaisten ja rovastien.
21129: palkkoja, voisi niistä saada mitä räikeimmän tilaston. Ylei-
21130: sesti tunnettuahan on esim., ettei apulaispapilla ole kun.
21131: vähän yli tuhat markkaa palkkaa vuodessa, samaan aikaan
21132: kun rovastilla palkka verrattain samasta työstä voi kohota
21133: aina 25,000 markkaan. Tällainen palkan jako on kerras-
21134: saan kohtalon ivaa, sillä tuhannen markan palkka pappis-
21135: sivistyksen hankkineelle miehelle on kerrassaan riittämä-
21136: töin, samoin kuin toiselta puolen 10,000-25,000 markan
21137: palkat ovat aivan kohtuuttomat ja omiansa antamaan ai-
21138: hetta turmiolliseen luokkataisteluun.
21139:        V ertaillessa tämän kysymyksen pitkä-aikaista käsitte-
21140: lyä, huomaa siinä johdonmukaisena lankana kautta aikojen
21141: säilytettynä saman epäoikeudenmukaisen maksuperusteen,
21142: manttaalin, joten tämä virkakunta on pääasiassa jäänyt sen
21143: viljelijäin ylläpidettäväksi, vaikka pyrkimystä parempaan
21144: päin onkin viimeisessä palkkausasetuksessa huomattavissa.
21145:       Useita eri kertoja on tosin ilmennyt se mielipide, että
21146: tämä vero olisi asetettava henkilöveroksi, vaan käytän-
21147: nössä ei tämä ole jaksanut muuttaa tuota vanhaa katsanto-
21148: kantaa. Täytyykin myöntää, ettei henkilövero ainoana.
21149: 154                  V, s. -   Kirkollishallint.
21150: 
21151: maksuperusteena ole sopiva, kun ihmisien maksukyky on
21152:  niin erilainen, vaan jossain määrin voisi sitä kyllä tässä
21153: käytäntöön sovittaa, kun hankkisi lisän samoin kuin mui-
21154: binkin kirkollisiin menoihin ajanmukaisen kunnallisen vero-
21155: perusteen mukaan, jolloin manttaali, joka on aivan sopi-
21156: :matoin maksun mittari, siitä kokonaan vapautetaan ja rasi-
21157: tus kohtaisi sen tuottoa.' Täten tulisi pappien palkka mak-
21158: settavaksi kokonaan vissinä rahapalkkana ja uusille perus-
21159: teille muodostettuna voisi siinä saada myös todellisen ta-
21160: sauksen aikaan. Mielestämme 2,500-6,000 markan väliset
21161: palkat olisivat kohtuulliset.
21162:        Tämän yhteydessä ei voi olla huomioon ottamatta
21163: -erästä pappien palkkausmuotoa, josta kansa on saanut
21164: hyvinkin raskaita muistoja. Tarkoitamme pappien virka-
21165: taloja, jotka viimeinen puustelliasetus käski laittamaan lail-
21166: liseen kuntoon. Jos mikään asetus, niin juuri tämä on
21167:  tehnyt seurakunnillemme ja kirkollemme mitä huonoim-
21168: man palveluksen. Sen jälkeen kun tämän asetuksen mu-
21169: kaan alettiin pappiloitamme rakentaa, niin ei ole tyyty-
21170: mättömyys seurakunnissa loppunut, missä metsät eivät ole
21171: tätä työtä tukemassa. Kymmenissä miljoonissa markoissa
21172: {)D   ne uhraukset laskettavat, jotka näihin ovat kji.ytetty,
21173:  niihin luettuina myös rakennuskassat y. m. menot. Jos
21174: :noiden lisäksi voisi laskea pappiloiden maan arvon, niin
21175: tuosta tulevan rahamäärän korolla voisi ehkä suuren osan
21176: pappiemme palkoista maksaa. Tämän lisäksi on myös huo-
21177: :mattava, että virkatalojen hoidon ei sano papisto kannat-
21178: tavan ja toiselta puolen ovat ne vielä rasituksena seura-
21179: kunnille ja siis ovat olemassa molemmin puoliseksi vahin-
21180: goksi. Kumminkin ovat nämä talot todellisuudessa tavalli-
21181:  sesti seurakuntien parhaita maita, joten on kerrassaan
21182: tuollainen nurinkurineo yhteiskunnan paise poistettava ja
21183: saatava tuollainen yhteiskunta-omaisuus myöskin tuloa
21184: tuottavaksi. Näin ollen yhteiskunnan kannalta katsoen
21185: ovat nämä virkatalot papiston palkkaetuina lakkautettavat.
21186: Mitä taas noiden tilojen asuttamiseen ja hallintoon tulee,
21187:  niin lienee siitä erimieliä, vaan kaikessa tapauksessa olisi
21188:                      V, s. -   Kallio, y. m.                155
21189: 
21190: kehitys johdettava siihen, että toista yhteiskuntamme tär-
21191: keää uudistuskysymystä, nimittäin tilattoman väestön asut-
21192: tamista, voitaisiin tämän kautta auttaa.
21193:      Virkatalokysymyksen ohella on myös huomioon otet-
21194: tava pappiemme asuntokysymys. Selvää on, että ne muh-
21195: keat kartanot, jotka nyt ovat ylläpidettävät, kävisivät suu-
21196: reksi osaksi tarpeettomiksi papeillekin, joten sellaisenaan
21197: ei niitä papit eikä seurakunnat voi ruveta ylläpitämään,
21198:  vaan toiselta puolelta olisi siitä molemminpuoleista hyö-
21199: tyäkin, jos papeille olisi joku vakituinen asunto tarjona.
21200:  Nämä saisivat olla entisiä paljon pienemmät ja tulisi nii-
21201: den ylläpito heti niin järjestää, ettei niistä tulisi uutta
21202: loukkauskiveä kansalle.
21203:       Katsoen siihen, että tämä pappien palkkauskysymys
21204: on perinpohjin muutettava ja vaatii monipuolista harkin-
21205: taa ja asiain tuntemusta, niin rohkenemme ehdottaa kan-
21206: saneduskunnan kannatusta anomukselle:
21207: 
21208:                       että Hallitus ryhtyisi toimiin, valmis-
21209:                 taakseen niin pian kun mahdollista ar?n. esi-
21210:                 tyksen kansaneduskunnalle pappien palkko-
21211:                 jen uudelleen järjestämisestä kohtuullisiksi
21212:                 rahapalkoiksi, perusteluissa mainittuun suun-
21213:                 taan.
21214:      Helsingissä 6 p. kesäk. 1907.
21215: 
21216: 
21217:      Kyösti Kallio.                        Otto Karhi.
21218:      Hilma Räsänen.                        K. K. Pykälä.
21219:      Heikki Kiiskinen.                     August Raatikainen.
21220:      Lauri Tuunainen.                      J. A. Heikkinen.
21221:      Juhani Leppälä.
21222: V, 9. -   Anom. ehd. N:o 44.
21223: 
21224: 
21225:             Ingman, L., y. m.: Lainsäädäntö-toimenpiteistä
21226:                  evankelis-lutherilaisen papiston virkatalojen
21227:                  hallinnon siirtämiseksi seurakunnille.
21228: 
21229: 
21230: 
21231:             Suomen Kans ane d us kunnalle.
21232: 
21233: 
21234:       Tärkeimpiä tulolähteitä papiston ylläpitämiseksi
21235: maamme evankelis-luterilaisissa seurakunnissa ovat van-
21236: hoista ajoista papiston virkatalot. Kirkollisen opetusviran
21237: ylläpitämiseksi olevana sääde- eli laitelmaomaisuutena,
21238: jonka hallinto ja käyttäminen vissien, lain määräämien
21239: rajojen sisällä, perustuslakiluonnetta olevien säädösten
21240: kautta on ollut uskottuna papistolle itselleen, ne ovat sekä
21241: tarjonneet papistolle pysyväisen asunnon seurakunnissa,
21242: että niissä harjoitetun maatalouden kautta monin paikoin
21243: tuottaneet papistolle huomattavan lisän siihen palkkaan,
21244: minkä seurakunta suoranaisesti on suorittanut. Puustel-
21245: lien· hallintotapa, joka aikaisemmin oli määritelty osaksi
21246: eri asetusten, osaksi yleisessä laissa olevien säädösten,
21247: osaksi seuraknutaio ja papiston välisten sopimusten kautta,
21248: on nykyään lähemmin määritelty arm. asetuksen kautta
21249: 19:ltä päivältä heinäkuuta 1892, joka edelleen jättää virka-
21250: talojen varsinaisen hallinnon papiston haltuun, mutta sen
21251: ohessa määrittelee seurakuntien ja siviiliviranomaisten
21252: osanoton tähän hallintoon.
21253:       Ei ole tietysti koskaan voinut olla seurakuntien kan-
21254: nalta katsoen yhdentekevää, ovatko kyseessä olevat virka-
21255: talot todella tuottaneet huomattavia tuloja tarkoitukseensa
21256: vai eivät. Vakinaisen papiston saanti johonkin seurakun-
21257: taan riippuu suuressa määrässä siitä, voiko seurakunta
21258: suorittaa papistolle riittävän palkan, ja tähän kysymyk-
21259:                      V, 9. -   Ingman, y. m.             157
21260: 
21261: seen vaikuttaa taasen mitä tuntuvimmin se seikka, millai-
21262: nen tulo papiston virkataloista on. Osoittaahan kokemus,
21263: että esim. monen pienen seurakunnan on onnistunut sään-
21264: nöllisesti saada vakinaisia pappeja, vaikka seurakunnasta
21265: kannettava pappiapalkka on hyvinkin vähäinen, kun siinä
21266: on ollut olemassa tuloatuottava pappispuustelli. Mutta
21267: vielä suuremman merkityksen saa kysymys, miten papis-
21268: ton virkatalot saataisiin tarkoitukseensa niin tuloatuotta-
21269: viksi kuin mahdollista, jos pappiapalkkaus asetetaan sille
21270: uudelle kannalle, kuin olemme toisessa anomuksessa eh-
21271: dottaneet. Viittaamalla siinä olevaan yksityiskohtaisem-
21272: paan esitykseen, huomautamme tässä vain, että jos papis-
21273: tolle tulee suoritettavaksi määrätty rahapalkka ja siihen
21274: tarpeelliset varat saadaan virkatalon tuloista sekä henkilö-
21275: ja progressiivisen tulo- ja omaisuusverotuksen kautta, niin
21276:  seurakunnan rasitus pappispalkkauksesta aivan suoranai-
21277: sesti tulee riippumaan siitä, mitä papiston virkatalot tuot-
21278: tavat, sillä kuta enemmän virkatalot tuottavat, sitä vähem-
21279: män tarvitsee silloin seurakunnan kantaa jäseniltään hen-
21280: kilö-, tulo- ja omaisuusveroa.
21281:        Tätä nykyä valitetaan jokseenkin yleisesti, että pa-
21282:  piston virkatalot eivät tuota tarkoitukseensa niin suurta
21283:  tuloa kuin olisi suotavaa ja mahdollista. Tämä riippuu
21284: nähtävästi monesta seikasta. Ei jokaisella papilla ole luon-
21285: taista taipumusta eikä kykyäkään suuren maatalouden hoi-
21286: toon. Monessa seurakunnassa joutuu papin varsinainen
21287: tehtäväkin sielunpaimenena suorastaan kärsimään, jos pa-
21288:  pin suuressa määrässä on uhraaminen aikaansa ja harras-
21289:  tustansa virkatalon hoitamiseen. Mutta erittäinkin vaikut-
21290: taa edellä mainittuun epäsuotuisaan tulokseen se, että, jos
21291:  mietitään saada maatalous tuottavaksi, on siihen pappi-
21292:  Joissa niinkuin muuallakin varsinkin alussa kiinnitettävä
21293:  suuria pääomia; papin on uudelle paikalle tullessaan han-
21294:  kittava karja, hevoset, maanviljelyskalut ja koneet, on pan-
21295:  tava rahaa uutisviljelyksiin j. n. e. Maatalouteen kiinni-
21296:  tetyt pääomat tulevat tietysti kyllä vuosien kuluessa tuot-
21297:  taviksi, mutta papin, joka ehkä viipyy vain lyhyemmän
21298: 158                 V, 9. -   Kirkollishallint.
21299: 
21300: ajan paikkakunnalla, ja jonka perheen hänen kuoltuaan
21301: joka tapauksessa lyhyessä ajassa on lopettaminen maa-
21302: taloushoito ja luovuttaminen pappila toiselle, on vaikea
21303: kiinnittää ·suurempia pääomia pappilan hoitoon. Tosiasia
21304: on, että monelle papille ja pappisperheelle on tullut hy-
21305: vinkin tuntuva tappio, kun on ollut jättäminen suurilla
21306: taloudellisilla uhrauksilla äsken hyvään kuntoon pantu
21307: virkatalo toisen haltuun. Ja toiselta puolen on myöskin
21308: tosiasia se, että, missä on yritettävä harjoittaa maataloutta
21309: kiinnittämättä siihen tarpeellisia pääomia, se ei voi tulla
21310: suuremmassa määrässä tuottavaksi. Lisäksi on sekä pa-
21311: piston että seurakuntien puolelta kuultu valituksia siitä,
21312: että pappilain hoito nykyisen puustelliasetuksen kautta
21313: on niin turhantarkkaan säännöitelty, että niiden saattami-
21314: nen tuloatuottaviksi senkin kautta on suuresti vaikeutettu.
21315:        On tullut jotenkin yleiseksi tavaksi, että papit pääs-
21316: täkseen siitä rasituksesta, vieläpä paikottain suorastaan
21317: taloudellisesta vahingosta, minkä puustellin hoito tulisi
21318: tuottamaan, antavat pappilan vuokraajan haltuun. Mutta
21319: kun pappi ei voi antaa puustellia vuokralle muuta kuin
21320:  omaksi virka-ajakseen, jää vuokraaja aina epätietoiseksi
21321:  siitä, kuinka kauvan hän saa pitää pappilan hallussaan~
21322:  eikä hänkään voi niin ollen kiinnittää pappilan viljelyk-
21323:  seen suuria pääomia, jos niitä hänellä olisikin. Hänen täy-
21324: tyy niin vähillä menoilla kuin mahdollista koettaa saada
21325: pappilasta mahdollisimman suuren tulon. Luonnollista on,
21326:  ettei hän näin ollen voi suorittaa pappilasta sitä vuokraa,.
21327:  minkä hän voisi suorittaa, jos tietäisi saavansa pitää puus-
21328:  tellin hallussaan määrätyn pitemmän ajan; vieläpä sen li-
21329:  säksi moni vuokraaja ryhtyy pappilassa harjoittamaan
21330:  ryöstöviljelystä suuremmassa tai vähemmässä määrässä.
21331:         On mielestämme näin ollen ilmeistä, ettei pappilain
21332:  hallinto enää voi jäädä sille kannalle, millä se tähän asti
21333:  on ollut. Papisto varsin yleisesti valittaa, että suurten
21334:  virkatalojen hoito tuottaa sille kovin suuria vaikeuksia.
21335: Ja seurakunnat eivät voi tyytyä siihen, että seurakunnan
21336:  opetusviran ylläpitämiseksi hankittu suuriarvoinen pääoma
21337:                       V, 9. -   Ingman, y. m.              159'
21338: 
21339: ei tuota tarkoitukseensa sitä, mitä se voisi ja sen pitäisi
21340: tuottaa.
21341:       On julkisuudessa esitetty se ehdotus, että olisi pa-
21342: rasta myydä papiston virkatalot, kunhan ensin olisi lail-
21343: lista tietä poistettu ne esteet, jotka nykyään tekevät nii-
21344: den myynnin mahdottomaksi. Tahdomme tämän johdosta
21345: lähinnä huomauttaa, että siinä tapauksessa myymisen kautta
21346: saadun pääoman vuotuinen korko olisi käytettävä siihen
21347: tarkoitukseen, jota varten virkatalot ovat olemassa, koska
21348: - käyttääksemme 1891 v. valtiopäiväin Laki- ja Talous-
21349: valiokunnan sanoja - laitelmain tarkoitusta ei voida ju-
21350: riidisesti muuttaa muussa tapauksessa kuin ettei sitä enää
21351: voida toteuttaa. Mutta emme voi puoltaa pappilain myy-
21352: mistä, niin yksinkertaiselta kuin se tuntuukin. On nimit-
21353: täin huomattava, ettei nykyään yleensä ole pyrittävä vä-·
21354: hentämään yhteistä maaomaisuutta, vaan pikemmin lisää-
21355: mään sitä, jotta olisi maata käytettävänä esim. vuokralle
21356: annettavaksi tilattomille. Toiseksi on huomioonotettava
21357: sekin, että yhteisten rahastojen sijoittaminen ja hoitami-
21358: nen aina on jossaiu määrin epävarma; senhän ovat monet.
21359: kunnat saaneet katkerasti kokea. Ja kolmanneksi lausut-
21360: tiiu jo 1891 vuoden valtiopäivillä, kun oli kysymyksessä
21361: yhteisen rahaston muodostaminen pappilain metsäin myyn-
21362: nin kautta saaduista, virkatalojen ylläpitoon tarpeettomista.
21363: varoista, vakavia arveluja siihen suuntaan, että sellainen
21364: rahasto helposti voisi siirtyä toisiin käsiin kuin oli tar-
21365: koitettu.
21366:       Papiston virkatalot ovat siis mielestämme säilytettävät~.
21367: mutta ne ovat saatettavat enemmän tuloa tuottaviksi kuin
21368: nykyään. Ja tämä vaatimus ei ole - ei ainakaan useim-
21369: missa tapauksissa - toteutettavissa, jos niiden hallinto·
21370: edelleen jää papiston tehtäväksi. Ne edellä mainitsemamme·
21371: seikat, jotka monin paikoin tekevät suuren maatalouden
21372: menestyksellisen hoidon papistolle vaikeaksi, ellei suoras-
21373: taan mahdottomaksi, eivät ole poistettavissa. Ei olisi mie-
21374: lestämme liioin edullista lain kautta asettaa pappisvirka-·
21375: talojen hoitoa kautta maan sille kannalle kuin kruunun.
21376: 160                   V, 9. -   Kirkollishallint.
21377: 
21378: -virkatalojen hoito on järjestetty, niinkuin eräässä edus-
21379:  kuntaesityksessä 1891 vuoden valtiopäivillä ehdotettiin,
21380: -sillä pappilat voidaan varmaankin saada enemmän tuloa
21381: tuottaviksi, jos niiden hoito voidaan järjestää vapaasti pai-
21382: kallisolojen mukaan, kuin jos niiden hoito kaikkialla on
21383: järjestettävä samaa mallia noudattaen. Sentähden olisivat
21384:  mielestämme papiston virkatalot lain kautta asetettavat kir-
21385:  kollisten seurakuntien hallinnon alaisiksi. Sopivien muoto-
21386: jen järjestäminen tätä hallintoa varten, niin että toiselta
21387:  puolen ei seurakuntien vapautta turhantarkkojen säännöit-
21388: telyjen kautta vaikeuteta, toiselta puolen kuitenkin saa-
21389:  daan tarpeellinen varmuus siitä, ettei esim. tilapäinen
21390:  enemmistö jossain kirkonkokouksessa pääse asiaa järjestä-
21391: mään mielensä mukaan pitkiksi ajoiksi, ei pitäisi olla vai-
21392:  kea löytää. Kiinnitämme huomiota siihen, että seurakun-
21393:  nilla jo nykyään virkatalolautakunnissa on henkilöitä, joilla
21394:  pitäisi olla monipuolista kokemusta nyt kyseessä olevassa
21395: asiassa.
21396:        Huomauttaen siis erityisesti, että paikallisolot mo-
21397:  nessa suhteessa määräävät, miten seurakunnat voivat jär-
21398: jestää pappilain hoidon edullisimmalla tavalla, pyydämme
21399:  esittää muutamia näkökohtia siitä, mihin suuntaan yleensä
21400:  ajattelemme tämän järjestelyn tapahtuvaksi.!
21401:        Tarpeellista on, ainakin useimmissa paikoissa maa-
21402:  tamme, että papeilla edelleen on! määrätty asuntonsa seura-
21403:  kunnassa. Ei olisi näet seurakunnan kannalta katsoen
21404:  edullista, että sen papit tehtäisiin vuokralaisiksi, jotka asui-
21405:  sivat milloin milläkin pitäjän kulmakunnalla. Sitten olisi
21406:  myöskin yleensä papistolle edelleen säilytettävä tilaisuus
21407:  pienempään maataloushoitoon, ja sitä varten virkatalosta
21408:  eroitettava papiston käytettäväksi: pienempi ala. Tämän
21409:  suuruutta määrättäissä olisi pidettävä silmällä toiselta puo-
21410:  len, että papisto sitä hyvin viljelemällä voisi saada omiksi
21411:  tarpeeksi maataloustuotteita, toiselta puolen, ettei se mis-
21412:  -sään tapauksessa saisi olla niin suuri, että sen hoitaminen
21413:  estäisi papiston varsinaista tointa seurakunnan sielunpai-
21414:  menina. Tällaisen pienemmän alan jättämistä papiston käy-
21415:                      V,9. -   Ingman, y. m.                   161
21416: 
21417: tettäväksi puoltaa mielestämme sekä se näkökohta, että on
21418: suotavaa, että papisto - samoinkuin muutkin virkamiehet
21419: maalla- edelleenkin saa tilaisuutta maataloushoidon kautta
21420: itsekohtaisesti tutustua maalaisväestön elämään, kuin myös
21421: sekin seikka, että jokapäiväisten maataloustarpeitten niin-
21422: kuin maidon y. m. hankkiminen monin paikoin tuottaisi
21423: koko joukon hankaluuksia, jos ne olisivat saatavat yksin-
21424: omaan ostamalla. Sellaisen palstan hoito, jossa voisi pitää
21425: esim. 2-4 lehmää sekä hevosen, olisi varmaankin sitä
21426: paitsi papistolle enemmän virkistykseksi kuin rasitukseksi.
21427: Ja jos olisi joku pappi, joka ei olisi halukas ryhtymään
21428: tällaiseen pikkuviljelykseenkään, olisi hänelle tietysti oleva
21429: oikeus antaa omaksi virka-ajakseen vuokralle tuon hänelle
21430: erotetun palstan.
21431:        Niitä monin paikoin hyvinkin laajoja virkatalojen
21432: maita, jotka edellä esitetyn ohjelman mukaan eivat tulisi
21433:  pappein hoidettaviksi, voisivat seurakunnat sitten vuokrata
21434: edullisimmalla tavalla. Useimmissa tapauksissa tulisi arva-
21435: tenkin edullisimmaksi antaa ne -sen jälkeen kuin vuok-
21436: rattaviksi sopivat tonttimaat y. m. olisi erotettu - pie-
21437: nempinä palstoina pitkäaikaiselle vuokralle tilattomille.
21438: Joissain tapauksissa tulisi ehkä edullisemmaksi järjestää
21439: asiat siihen tapaan kuin kruununpuustellien hoito nykyään
21440: on järjestetty. Pääasia olisi, että järjestely tapahtuisi si-
21441: ten, että toiselta puolen yhteistä etua ja erittäinkin talou-
21442: 4ellisesti vähäväkisten etua sen kautta mikäli mahdollista
21443: edistettäisiin, ja toiselta puolen puustellit niin tehokkaasti
21444: kuin mahdollista edistäisivät sitä tarkoitusta, jota varten
21445: ne ovat olemassa, nimittäin kirkollisen opetusviran yllä-
21446:  pitämistä seurakunnissa.
21447:        Edellä esitetyn perustuksella pyydämme kunnioitta-
21448: vimmin, että Kansaneduskunta tahtoisi anoa,
21449: 
21450:                       että Hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
21451:                  menpiteisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
21452:                  saamiseksi, jonka kautta evankelis-luterilais-
21453:                  ten seurakuntien papiston virkatalojen hal-
21454:                                                          ll
21455: 162                 V, '9. -   Kirkollishallint.
21456: 
21457:                 linto edellä esitettyjä näkökohtia huomioon-
21458:                 ottamalla siirretään seurakunnille.
21459:       Helsingissä 1 p. kesäkuuta 1907.
21460: 
21461: 
21462:       Lauri Ingman.                          Wilh. Malmivaara.
21463:       A. Listo.                              A. Koivisto.
21464:       J. E. Antila.                          J. E. Helkiö.
21465:       Juho Torppa.                           E. Kolkki.
21466:       Artturi H. Virkkunen.                  Liisi Kivioja.
21467:       H. G. Paloheimo.                       Aleksi Käpy.
21468:       Erkki Pullinen.                        Matti Merivirta.
21469:       0. Pajari.                             H. Repo.
21470:       S. N. Rajala.                          Juho Lepistö.
21471:       Kaarle 0. Knuutila.                    Oskari Laine.
21472:       Taneli Nykänen.                        K. Myllylä.
21473:       Juho Rannikko.                         Aate Oikkonen.
21474:       Mikko Sipponen.                        Iisakki Vahe.
21475:       Juho Ylikorpi.                         K. R. Kares.
21476:       J. H. Hakulinen.                       J. E. Wiljomaa.
21477:       F. 0. Rapola.                          A. 0. Wuorimaa.
21478:       Juho Tulikoura.                        Aug. Hjelt.
21479:      V, 10,    -   Anom. ehd. N:o 28.
21480: 
21481: 
21482:               Abmavaara, P., y. m.: Hallituksen nimitysoikeu-
21483:                   den lakkauttamisesta n. s. keisarinpitäjissä.
21484: 
21485: 
21486: 
21487:    Suomen Suuriruhtinaanmaan eduskunnalle.
21488: 
21489: 
21490:       Kirkon olemuksen mukaisesti kuuluu kirkon sisäi-
21491: nen hallinto sille itselleen, joten maallisen vallan asiaksi
21492: ainoastaan jää avustaa ja tukea, mutta ei hallita sitä.
21493: Tästä huolimatta on valtio meidän maassamme, kuten
21494: muuallakin, aikojen kuluessa saanut monessa suhteessa
21495: ratkaisevan määrääruisvallan kirkon puhtaissa sisäisissäkin
21496: kysymyksissä. Niistä epäkohdista, jotka kirkon hallituk·
21497: sessa täten on syntynyt, on tärkein ja ehdottomasti kor-
21498: jausta kaipaava hallituksen nimitysoikeus n. s. keisarilli-
21499: siin eli imperiaalisiin pitäjiin. Tämä ilmenee siinä, että
21500: eräillä seurakunnilla ei ole ehdotonta oikeutta vapaasti
21501: valita itselleen kirkkoherra edes niiden kolmen joukosta,
21502: jotka Tuomiokapituli on ehdolle asettanut, vaan on halli-
21503: tus useinkin - ei kuitenkaan viimeisimpinä aikoina -
21504: vastoin vaalintulosta ja seurakuntalaisten selvää tahtoa,
21505: määrännyt kirkkoherraksi toisen henkilön. Että tällainen
21506: asiaintila on omansa tuntuvalla tavalla ehkäisemään sitä
21507: hengellistä siunausta, jota sielunhoito on aijottu tuotta-
21508: maan, on sanomattakin selvä.
21509:       Saamme senvuoksi kunnioittaen pyytää Eduskunnan
21510: myötävaikutusta alamaiseen anomukseen
21511:                          että Hallituksen nimitysoikeus n. s.
21512:                    keisarinpitäjissä lakkautettaisiin.
21513:      Helsinki Toukokuun 30 p. 1907.
21514:      P. Ahmavaara.                      P. Kuisma.
21515:      Jonas Castren.                     Pekka Pennanen.
21516: 164                V, to. -   Kirkollishallint.
21517: 
21518:       T. Riihelä.                          Pekka Leppänen.
21519:       S. Heiskanen.                        K. 0. Wikman.
21520:       Mikko Knuutila.                      Aili Nissinen.
21521:       N. E. Huoponen.                      U. Brander.
21522:       K. W. Koskelin.                      Juho Snellman.
21523:       Lucina Hagman.                       Juho Haveri.
21524:       Eero Erkko.                          M. Pesonen.
21525:       E. N. Setälä.                        Gust. Arokallio.
21526:       Heikki Renvall.
21527:                  c.
21528:  Metsälain uudistamista koskevia
21529: eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
21530: V, u. -   Esit. ehd. N:o 15.
21531: 
21532: 
21533:            Kalliokorpi, D. J., y. m.: Ehdotus laiksi yksityis-
21534:                  metsäin suojelemiseksi ryöstökäyUiltä.
21535: 
21536: 
21537: 
21538:             Suomen Kansaned uskun:qalle.
21539: 
21540: 
21541:        Metsät ovat jo alueensa puolesta meillä huomattavat,
21542: ja hyvin hoidettuna ovat ne epäilemättä arvokkain kan-
21543: sallisrikkautemme. Metsien hoito sitävastoin on meillä
21544:  nritä törkeimmin laimiinlyöty. Valtion metsät ovat tosin
21545: jo jonkunverran järkiperäisesti hoidettuja, mutta yksityis-
21546:  ten metsissä vallitsee täydellinen ryöstöjärjestelmä, jolla
21547: epäilemättä on oleva mitä turnriollisimmat seuraukset
21548:  maallemme. Jo kauan aikaa on oltu selvillä siitä, että
21549: metsissämme liika-hakkausta harjoitetaan. Useamman ker-
21550: ran on asia eduskunnassakin esillä ollut, mutta mitään ei
21551: yhtäkaikki ole aikaan saatu. Ja kuitenkin ovat ne suu-
21552: ret vaarat, johon metsien ryöstöhoito vie, ilmeiset. Met-
21553: sät ovat välttämättömät ei ainoastaan väestön kotitarvetta,
21554: vaan myöskin teollisuuttamille varten, ja ulosvientitava-
21555: ralla on niiden arvo noin 2/ 3 maan koko viennistä. Maan
21556: koko talous on siis metsien varassa. Ilman niitä oli-
21557: simme vararikkotilassa.
21558:       Metsien vaikutus ilmanalaan on samoin melkoinen.
21559: Jo vuonna 1858 tutkitutti hallitus Tharaudin metsäopiston
21560: johtajan E. von Berg'in kautta Suomen metsien tilaa ja
21561: tämä antoi siitä muun muassa seuraavan lausunnon: ,Nyt
21562: jo ovat Suomen metsät joutuneet sellaiseen tilaan, että
21563: jos se vielä huononee, niin on vahingollinen muutos maan
21564: ilman suhteen peljättävä". Sen jälkeen ovat yksityismet-
21565: sät maassa suunnattomasti huonontuneet.
21566: 168                V, u. -   Metsälain uudist.
21567: 
21568:       Metsien ryöstölle on sulku pantava mitä pikemmin.
21569: Emme usko, että metsänhoitoa yksityismetsissä voidaan
21570: järkevälle kannalle saada omistusolojen pysyessä nykyi-
21571: sellä kannalla. Järkevä metsänhoito edellyttää, että val-
21572: tio tai suuremmat yhdyskunnat, ei yksityinen, omaa met-
21573: sät. Mutta kunnes tällainen metsien ottaminen yhteiskun-
21574: nan haltuun voidaan aikaansaada, olisi niiden suojelemi-
21575: seksi tehokkaisiin toimenpiteisiin heti ryhdyttävä.
21576:       Suurin syy metsien haaskaamiseen on ollut liiallinen
21577: ja mieletön myynti, jota sitä paitsi on niin järjettömästi
21578: harjoitettu, että metsänomistaja on vaan saanut pilahinnan
21579: arvokkaasta metsästä. Tämän vuoksi olemme, Ruotsin
21580: esimerkin mukaan, ehdottaneet määrättäväkai alirajan, jota
21581: pienempiä puita ei saataisi myydä tai tilalta poiskuljet-
21582: taa; aivan hävitetyt metsät olisivat sitäpaitsi myöskin
21583: kotitarvekäytöltä rauhoitettavat. Metsähuijausten estämi-
21584: seksi ehdotamme erinäistä järjestystä metsänmyynnissä
21585: y. m. kaadossa noudatettavaksi, sekä erityisiä metsänsuo-
21586: jeluslautakuntia asetettaviksi metsän käyttöä valvomaan.
21587: Samat periaatteet, joita olemme ehdoittaneet, hyväksyi suu-
21588: rimmaksi osaksi mietinnössään v:lta 1900 yksityismetsäin
21589: tutkimista varten asetettu komitea.
21590:       Saamme ylläsanotun johdosta ehdottaa, että hyväk-
21591: syttäisiin seuraava:
21592:       Ehdotus laiksi yksityismetsäin suojelemi-
21593: seksi ryöstökäytöitä
21594:       sekä että kumottaisiin vastaavat kohdat nykyään voi-
21595: massa olevissa metsälaeissa.
21596: 
21597: 
21598:                                1 §.
21599: 
21600:      Metsää älköön autioksi hävitettäkö, siten, että sitä niin
21601: suuressa määrin hakataan, että metsän luonnollinen uudis-
21602: tuminen sen kautta joutuu vaaraan. Missä liika-hakkuu
21603: arvataan vievän tällaisiin tuloksiin, määrättäköön tällaiselle
21604: metsälle sekä myynti- että kotitarvekäytön kielto.
21605:                   V, 11. -   Kalliokorpi, y. m.        169
21606: 
21607:                                  2 §.
21608:        Mänty ja kuusimetsää älköön kaadettako tai myytäkö
21609: tilalta poiskuljetettavaksi muulla tavoin kuin kanto- tai
21610: muulla mittakaupalla, sekä tulee mänty- ja kuusipuiden
21611: vähintäin täyttää 25 cm 5:n metrin korkeudelta läpimita-
21612: ten, lehtimetsän 15 cm 5:n metrin korkeudelta. Puut ovat
21613: ennen myyntiä tai heti kaupan jälkeen leimattavat.
21614: 
21615:                                  3 §.
21616:      Jos maanomistaja haluaa myydä metsäänsä pienem-
21617: pään määrään, kuin ylempänä on määrätty, esiin tuokoon
21618: metsänhoidonneuvojan todistuksen siltä, että tällainen
21619: myynti on taloudellisesti kannattavaa ja metsälle sekä
21620: ympäristölle vaaratonta, ja sailikoon tässä tapauksessa
21621: metsän suojeluslautakunta, jos hyväksi näkee, tällaisen
21622: pyynnön, ei kuitenkaan sellaisesta paikasta, missä metsä
21623: suojelee peltokasvia hallalta, joko maan omistajan tai
21624: naapunn.
21625: 
21626:                                  4 §.
21627:       Pienempää puutakin, kuin ylempänä on säädetty, ol-
21628: koon lupa kaataa ja myydä, jos metsämaa viljelykselle
21629: raivataan. Kaskenpoltto olkoon sitä vastoin kokonaan
21630: kielletty.
21631: 
21632:                                  5 §.
21633:      Sahaamattoman kuusipuun vienti maasta olkoon ko-
21634: konaan kielletty.
21635:                                  6 §.
21636:       Maan omistaja pitäköön huolen siitä, että maassa ma-
21637: kaavat puut, telat, latvat y. m. tulevat pois korjatuiksi
21638: uuden metsän kasvua estämästä. Ellei hän sitä tee, teet-
21639: täköön metsänsuojeluslautakunta sen hänen kustannuk-
21640: sellaan.
21641: 
21642: 
21643:                              •
21644: 170                  V, u. -   Metsälain uudist.
21645: 
21646:                                 ·7 §.
21647:       Maan omistaja, joka haluaa metsäänsä. myydä tai ti-
21648: laltaan pois kuljettaa tai myytäväksi ja poiskuljetettavaksi
21649: kotona sahauttaa, olkoon velvollinen tästä ilmoittamaan
21650: asianomaiselle metsänsuojeluslautakunnalle, joka tiedon saa-
21651: tuaan käy kysymyksessä olevan metsän tarkastamassa ja,
21652: jos hyväksi näkee, antaa luvan sekä hyväksyy myynti-
21653: ehdot ja hinnan.
21654: 
21655:                                 8 §.
21656: 
21657:       Maan omistaja, joka ilman metsänsuojeluslautakun-
21658: nan suostumusta on metsää myynyt tai tilalta pois kul-
21659: jettanut, vetäköön, jos metsä jo on ennätetty raiskata,
21660: sakkoa puolet myydyn tai poiskuljetetun metsän hin-
21661: nasta; muussa tapauksessa olkoon kauppa mitätön, ja ve-
21662: täköön sakkoa ostaja korkeintaan ±,000 markkaa. Saman
21663: verran maan omistaja.
21664: 
21665:                                 9 §.
21666: 
21667:       Kuhunkin maalaiskuntaan tai osaan siitä valittakoon
21668: yleisillä yhtäläisillä vaaleilla, joissa jokaisella 20 v. täyttä-
21669: neellä kansalaisella sukupuoleen katsomatta on äänioikeus,
21670: metsänsuojeluslautakunta. Tässä olkoon puheenjohtaja,
21671: 2 jäsentä ja 2 varajäsentä.
21672: 
21673:                                10 §.
21674: 
21675:       Metsänsuojeluslautakunnan tehtävänä olkoon:
21676:       a) tarkastaa ja hyväksyä ne metsänmyymiset ja ti-
21677: lalta pois kuljetuksen pyynnöt, jotka sille tehdään.
21678:       b) yleensä valvoa metsien tilaa ja, jos hyväksi näkee,
21679: asettaa ne lain 1 §:ssä mainitun hakkuukiellon alaiseksi.
21680:       c) tehdä ehdotuksia metsän tilan parantamiseksi
21681: paikkakunnalla.
21682:                   V, u. -- Kalliokorpi, y. m.              171
21683: 
21684:                             11 §.
21685:      Metsänsuojeluslautakunnan jäsenet saakoot kohtuulli-
21686: sen korvauksen maan omistajalta, joka lautakunnan apua
21687: käyttää metsän kaupassa.
21688:      Korvauksen muista virkatehtävistä suorittaa kunta.
21689: 
21690:                             12 §.
21691:       Metsänsuojeluslautakunnan tehtäviä valvoo valtion
21692: asettama metsänhoidonneuvoja ja asettaa syytteeseen vel-
21693: vollisuutensa laiminlyönnistä.
21694:      Helsingissä kesäk. 8 p. 1907.
21695: 
21696:      D. J. Kalliokorpi.                Sulo Wuolijoki.
21697:      Frans Koskinen.                   Abel Suomalainen.
21698:      Matti Aalto.                      E. Aromaa.
21699:      Janne Martikainen.                Frans Rantanen.
21700:      V, 12. -   Anom. ehd. N:o 34.
21701: 
21702: 
21703:             Pennanen, Pekka, y. m.: Uuden metsälain sää-
21704:                  tämisestä.
21705: 
21706: 
21707: 
21708:                  Suomen Eduskunnalle.
21709: 
21710: 
21711:       Maassa sellaisessa kuin Suomessa, jossa voimaperäi-
21712: nen maanviljelys monin paikoin kohtaa luonnontuottamia
21713: vaikeuksia ja jossa ei ole läheskään riittävästi voitu tulla
21714: toimeen kotimaisella tarve- ja kulutusaineitten tuotannolla,
21715: on syytä tehokkaasti huolehtia niitten kansallispääomien
21716: järkiperäisestä hoidosta ja käyttämisestä, joita luonto vil-
21717: jelystuotannon avuksi täällä tarjoo. Sellaisia luontoon
21718: sijoitettuja pääomia ovat muun muassa ja edellä kaikkia
21719: maamme laajat ja lukuisat metsäalueet, joitten on laskettu
21720: käsittävän yli 40 % maamme pinta-alasta.
21721:       Silminnähtävä kokemus kuitenkin osottaa, että yksi-
21722: tyisten omistamat metsät ovat arveluttavassa määrässä jou-
21723: tuneet ylenmääräisen haaskauksen alaiseksi, etupäässä siten 1
21724: että on tullut tavaksi myydä puita liijan nuorina ja kes-
21725: kenkasvuisina. Puutavarain maastavienti vuosivuodelta
21726: kasvaa tilavuusmitoissa, kaadettavien puitten kooltaan pie-
21727: nenemistään pienetessä. Kun v:na 1887 käytettiin saha-
21728: tavarastandertin valmistamiseen keskimäärin 29,9 pölkkyä,
21729: käytettiin v:na 1897 samaan tilavuusmittaan 42 pölkkyä.
21730: Ja todennäköisesti on sahalaitoksissa käytettyjen raaka-
21731: aineitten pieneneminen ainakin samassa suhteessa jatku-
21732: nut näihin asti. Sitäpaitsi on viimeisen kymmenen vuo-
21733: den kuluessa parru-, propsi- ja hiomapuitten ottaminen,
21734: juuri etupäässä keskenkasvuisista metsistä, suuresti voit-
21735: tanut alaa. llmeistä on, että jos edelläkerrottu asiaintila
21736: saa yhä edelleen esteettömästi jatkua, ovat metsäpääomat
21737:                    V, 12. -   Pennanen, y. m.           173
21738: 
21739: ainakin yksityistiloilla vaarassa joutua auttamattomaan
21740: häviöön.
21741:       Näin ollen on lainsäätäjän velvollisuus sopivalla ta-
21742: valla ehkäistä yksityisten ajattelematonta, sekä heidän
21743: omalta että kansallistaloudelliselta kannalta katsoen va-
21744: hingollista, luontoon sijoitetun pääoman loppuunkulutta-
21745: mista. Eivätkä mainitun laatuiset rajottavat määräykset
21746: olekkaan lainsäädännössämme tuntemattomia. Rajoituksia
21747: on olemassa metsästyksen ja kalastuksen harjottamiseen
21748: nähden. Myöskin metsäpääoman suojelemista varten on
21749: voimassa olevassa metsälaissamme jonkunverran rajotta-
21750: via säädöksiä olemassa, mutta kokemus, johon edellä on
21751: viitattu, on osottanut ne aivan riittämättömiksi. Varsin-
21752: kin nuoren, täyttä arvoansa vielä saavuttamattoman met-
21753: sän hävittämistä vastaan ei voimassaoleva laki tarjoa sa-
21754: sottavaa turvaa.
21755:       Edellämainitun asiaintilan huomioonottaen, anoivat
21756: Suomen Valtiosäädyt 1894 vuoden valtiopäivillä, että Hal-
21757: litus ottaisi selkoa, missä määrin jo silloin yhä uudistu-
21758: vissa valituksissa yksityismetsien rajattomasta haaskauk-
21759: sesta on perää. Anomuksen johdosta suvaitsi Keisarilli-
21760: nen Majesteetti määrätä asetettavaksi komitean, jonka tuli,
21761: seikkaperäisen tutkimuksen mainitussa tarkotuksessa toi-
21762: mitettuaan, antaa asiasta mietintönsä. Keisarillinen Se-
21763: naatti asettikin yllämainitun komitean marraskuun 16 p:nä
21764: 1896. Komitean laajat tutkimukset osottivat, että edellä-
21765: mainitut valitukset olivat oikeutettuja, jonka vuoksi ko-
21766: mitea joulukuun 16 p:nä 1899 päivätyssä ja Hallitukselle
21767: jättämässään mietinnössä ehdotti säädettäväksi rajotuksia
21768: yksityismetsäin käyttöoikeuteen.
21769:       Kahdeksatta vuotta on siis ollut valmiina yksityis-
21770: metsäin tutkimista varten asetetun komitean mietintö, il-
21771: man että asian johdosta on ryhdytty mihinkään ratkaise-
21772: viin toimenpiteisiin. Ja tällä ajalla, kuten edellä on ker-
21773: rottu, on metsänhaaskaus edelleen melkeinpä rajattomasti
21774: yltynyt. Olisi siis jo aika ryhtyä ehkäisemään väärinkäy-
21775:  74                V, 12. -   Metsälain uudist.
21776: 
21777: töstä tällä alalla, ennenkuin asiaintila käy aivan auttamat-
21778: tomaksi.
21779:       Edellä sanotun nojalla pyydämme kunnioittaen eh-
21780: dottaa, että Eduskunta päättäisi anoa,
21781: 
21782:                       että Hänen Keisarillinen Majesteet-
21783:                 tinsa antaisi niin pian kuin mahdollista ja
21784:                 viimeistään 1909 vuoden lakimääräisille
21785:                 valtiopäiville Armollisen esityksen uudeksi
21786:                 metsälaiksi, jonka mukaan yksityismetsäin
21787:                 hävitys estettäisiin ja etenkin nuoren ja kes-
21788:                 kenkasvuisen metsän haaskaus tehokkaalla
21789:                 tavalla rajotettaisiin.
21790:       Helsingissä kesäkuun 4 p:nä 1907.
21791: 
21792:       Pekka Pennanen.                      Jonas Castren.
21793:       U. Brander.                          Juho Snellman.
21794:       M. Pesonen.                          N. E. Huoponen.
21795:       P. Ahmavaara.                        K. 0. Vikman.
21796:       K. W. Koskelin.                      Mikko Knuutila.
21797:       T. Riihelä.                          Gust. Arokallio.
21798:       S. Heiskanen.                        Aili Nissinen.
21799:       K. Wiljakainen.                      Juho Haveri.
21800:       Pekka Leppänen.
21801:       V, ta. -    Anom. ehd. N:o 181.
21802: 
21803: 
21804:             Raatikainen, August, y. m.:      Uuden metsälain
21805:                  säätämisestä.
21806: 
21807: 
21808: 
21809:                  Suomen Kansaneduskunnalle.
21810: 
21811: 
21812:        Kansallisrikkautemme, metsät, ovat viime vuosikym-
21813: menien aikana tavattomassa määrin vähentyneet. Jos
21814: metsien häviäminen maamme pohjois-, itä- ja sisäosissa
21815: jatkuu samalla vauhdilla, kuin tähän asti, on niissä seu-
21816: duin, missä ennen ikihongikot kasvoivat, suuri puute raken-
21817: nus- ja taloustarvepuista. 1896 yksityismetsäin tutkimista
21818: varten asetettu komitea on koonnut tilastoa, joka osoittaa
21819: tiloja ja tilaosia, joilla ei ollut poltto- ja aidaspuiksi riit-
21820: tämään asti metsää, löytyvän maassamme 4,645 eli 4 %
21821: kaikista tiloista. Niitä tiloja, jotka olivat rakennusmetsän
21822: puutteessa, vaikka niissä olikin tarpeeksi poltto- ja aidas-
21823: metsää, löytyi 13,845 eli 13 Ofo tilain koko lukumäärästä.
21824: Yhteensä siis puuttui taloustarvemetsää kokonaista 18,490
21825: tilalta ja tilaosalta eli noin 17 % kaikista tiloista. Tosin
21826: löytyy saman tilaston mukaan tiloja ja tilaosia, joissa met-
21827: sää riittää talontarpeiksi, 47 Ofo ja myytäväksi on sitä 1/ 3
21828: kaikista tiloista eli 36 °/0 , mutta se tieto ei kuitenkaan voi
21829: rauhoittaa sitä, joka huolehtii metsiemme kohtalosta, sillä
21830: sama komitea on laskenut, että yksityismetsäin kulutus
21831: maassamme nousee vuodessa 3,393,935 m 3 suuremmaksi,
21832: kuin vuotuinen lisäkasvu, joka on 15,327,201 m 3 • Kai-
21833: kesta hakkauksesta on laskettu kotitarpeeksi 70% ja
21834: myyntiin 30 IlJa.
21835:        On vielä huomattava se, että maamme puutavarain
21836: vienti ulkomaille vuoden 1898 jälkeen, jolta laskelmat ovat,
21837: on noussut noin 50 Ofo silloisesta; lukua ei voine pitää ol-
21838: 176               V, t3. -   Metsälain uudist.
21839: 
21840: lenkaan suurena, kun siihen luetaan myöskin kotitarve-
21841: hakkuun lisäys. Se, joka viimeaikoina on seurannut
21842: metsäasioita ja huomannut sen kiihtyvän metsäin kaata-
21843: misen kauppatavaraksi, joka kaikkialla on käymässä, ei
21844: voine vääräksi soimata edellä esitettyä, vaikka se perus-
21845: tuukin arviolaskelmille ja osittain otaksumille. Jokaisen
21846: täytynee myöntää, että yhteiskuntamme nykyään käy kii-
21847: reistä kyytiä yksityismetsäin häviötä kohti.
21848:       Se ratkaiseva merkitys, mikä metsillämme kylmässä
21849: ilmanaJassamme on, yhdistettynä metsien kauppatavara-
21850: arvoon - viimevuotinen vientimme noin 150 milj. mk.
21851: - pitäisi saada yhteiskunnan tajuamaan, miten vakavan
21852: vaurion partaalla olemme, jos metsämme häviävät. Kai-
21853: kista nopeimmin ja suoranaisemmin vaikuttaa metsän hä-
21854: viäminen maanviljelijöillemme ja koko maataloudellemme,
21855: tehden sen aivan mahdottomaksikin, jos kotitarvemetsät-
21856: kin loppuvat, kuten on syytä, asiain nykyisellä kannalla
21857: ollessa, uskoa.
21858:       Nykyinen menettelytapa yksityismetsiemme, joita on
21859: maassamme 11,714,365 ha, hoidossa on saatava muuttumaan.
21860: Yhteiskunta ei saa sallia jäseniensä toimia koko yhteisön
21861: eipä edes omaksikaan vauriokseen. Vuosittain tekevät
21862: yksityiset sellaisia metsäkauppoja omaksi vahingokseen,
21863: että, jos he samalla tavalla käyttäisivät muuta omaisuut-
21864: taan, katsoisi yhteiskunta etunsa mukaiseksi asettaa hei-
21865: dät omaisuuksineen holhouksen alaisiksi.
21866:       Metsälakimme 3 p:ltä syysk. 1886 tekee kyllä eräitä
21867: rajoituksia yksityisen metsän käyttämiselle, mutta ne ovat
21868: näyttäytyneet käytännössä riittämättömiksi. Kaikissa van-
21869: hemmissa sivistysmaissa näyttää lainsäädäntö yksityismet-
21870: sien suhteen tarkemmalta ja kehittyneemmältä. Meillä
21871: asia myöskin on ollut vireillä, tehtiinpä vuoden 1904 val-
21872: tiopäivillä asiasta anomusehdotus, mutta - missä lienee-
21873: kin syy - mihinkään käytännöllisiin uudistuksiin ei ole
21874: johduttu. Asia on kuitenkin mielestämme niin vakavaa
21875: laatua, ettei sitä eduskunta enää saa toimettomana si-
21876: vuuttaa.
21877:                       V, ta -   Raatikainen, y. m.          177
21878: 
21879:        Usein mainittu komitea lausuu sen ajatuksen, että
21880: hävityksen alaisiksi metsien suhteen ovat tulleet pienimmät
21881: tilat ja yleensä ne seudut, joissa puutavara on halpaa. Met-
21882: sien väärinkäyttämiseen vaikuttaa niinollen ammattitaidon
21883: puute, taloudellinen ahdinkotila ja metsäntuotteiden alhai-
21884: nen hinta. Sanomattakin on selvää, että yhteiskunnan vel-
21885: vollisuus on niin paljon, kuin sille on mahdollista, poistaa
21886: väärinkäyttöön vaikuttavat seikat. Ammattiymmärrystä
21887: ja tietoja metsäin järkiperäisestä hoidosta olisi voimak-
21888: kaasti levitettävä, erittäinkin vähäväkisten maanviljelijäin
21889: keskuuteen. Taloudellisessa ahdinkotilassa oleville olisi,
21890: heitä metsäkauppiaiden ahnaudelta turvaten, annettava
21891: voimakasta kannatusta yhteiskunnan sitä varten laitta-
21892: mista kassoista metsäkiinteistöjä vastaan. Olisi myöskin
21893: avustettava ja suojattava kaikkia metsänhoidon parantami-
21894: seksi ja avustamiseksi perustettuja tai vasta perustetta-
21895: via seuroja, järjestöjä ja osuuskuntia, jotka toimisivat hy-
21896: väksyttyjen sääntöjen mukaan. Nämä järjestöt yhteen-
21897: liittymällä turvaisivat jäseniään samalla metsäkauppa-
21898: keinottelulta. Varmaa on, että, jos onnistutaan herättää
21899: metsänomistajat tässä asiassa ymmärtämään yhteenliitty-
21900:  misen voiman, niin ne yhtenä jaksavat luoda uiskoiltaan
21901: miljoona-huijaajat, koti- ja ulkomaiset, sekä heidän asia-
21902: miehensä. Silloin myöskin puutavarain hinnat nousevat
21903: siinä määrin ja voimakkaimmin juuri vähäväkisten hy-
21904: väksi, että se tuntuvarumin ja pikasemmin, kuin parhain-
21905:  kaan laki, vie metsäin oikeaan käyttämiseen.
21906:         Edellä olevat hajanaiset yleispiirteet, vaikka ne eivät
21907:  kaikki suoranaisesti .kuulu metsälain alalle, olemme rohjen-
21908:  neet tuoda esille sentähden, että pidämme yhteiskunnan toi-
21909:  minnan viitattuihin suuntiin likimmässä tulevaisuudessa
21910:  aivan välttämättömänä, ja koska lakia laadittaessa olisi
21911:  otettava huomioon kaikki ajateltavissa olevat toiminta-
21912:  muodot koko laveudessaan ja suotava niille kehittymisen
21913:  edellytyksille säädöksissä tarpeellista tilaa ja myötävai-
21914:  kutusta.
21915:                                                        12
21916: 178                  V, 1a. -   Metsälain uudist.
21917: 
21918:       Yhteiskuntamme ei ole oikein ymmärtänyt vaikutuk-
21919: senaan suojella kansallisomaisuutta yksityisten mielival-
21920: lalta, eikä nykyinen metsälaki täysin tehokkaasti turvaa
21921: yhteiskuntaa metsien haaskaukselta ja ryöstöltä. Siksi
21922: olisi metsälakimme 3 p:ltä syysk. 1886 täydellisesti uusit-
21923: tava ja muodostettava metsien hävityksen tekokkaaksi
21924: estäjäksi, siten, ettei jäisi yksityisten mielivallasta riippu-
21925: vaksi Suomen metsien tulevaisuus. Metsälain uudista-
21926: mista viitattuon suuntaan toivoo maassamme 274 kuntaa,
21927: kuten näkyy mainitun komitean tiedusteluihin kunnallis-
21928: hallituksilta saapuneista vastauksista, osoittaen ~ekin,
21929: kuinka kipeän tarpeen vaatima mainittu lainuudistus on.
21930:       Metsälain uudistus pitäisi mielestämme rajoituksis-
21931: saan perustua yhdistettyyn vähinmitta- ja jälleenkasvu-
21932: lain suuntaan." Vähinmittalaki ei yksin ole riittävä eikä
21933: sopiva, koska oloissamme, kannattavan metsänhoidon kan-
21934: nalta katsoen, saattaa monasti käydä tarpeelliseksi van-
21935: han metsän loppuun kaataminen. Sentähden olisi se so-
21936: pivalla tavalla täydennettävä jälleenkasvulain avulla, joka
21937: takaisi hitaasti kasvavien ja vikaisten vanhojen met-
21938: sien tilalle terveet, voimakkaammin kehittyvät nuoret
21939: metsät, joita sitte myöhemmällä kasvukaudella turvaa
21940: vähinmittalaki.
21941:       Niihin perusteihin nojaten, joihin edellä on viitattu,
21942: rohkenemme eduskunnalle esittää,
21943: 
21944:                          että Eduskunta anoisi H. M. Keisa-
21945:                   rilta Suomen Suuriruhtinaalta vuoden 1908
21946:                   valtiopäiville armollisen esityksen uudeksi
21947:                   metsälaiksi, jossa olisi selvä määräys metsäin
21948:                   hävityksen estämiseksi, tarkemmin määri-
21949:                   teltynä metsänhoidon edistämiseksi toimi-
21950:                   vien seurojen työ ja suhde, sekä niinpaljon,
21951:                   kun tämän lain piiriin kuuluu, valmistet-
21952:                   taisiin tilaisuus sahalaitoksien perustami-
21953: 
21954: 
21955: 
21956: 
21957:              ..
21958:             V, ta. -   Raatikainen, y. m.            179
21959: 
21960:           seen yleisistä varoista metsäkiinteistöjä vas-
21961:           taan lainattavaksi.
21962: Helsingissä 7 pä.ivä kesäk. 1907.
21963: 
21964:                August Raatikainen.
21965: Juhani Leppälä.             Otto Karhi.
21966: Kyösti Kallio.              Heikki Kiiskinen.
21967: Santeri Alkio.              J. A. Heikkinen.
21968:                      D.
21969: 
21970:     Metsästysasetuksen uudistamista
21971: 
21972: koskevia eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia.
21973:      V, u.. -   Esit. ehd. N:o 10.
21974: 
21975: 
21976:            Tervaniemi, M., y. m.: Ehdotus asetukseksi Lokak.
21977:                  20 p:nä 1898 metsästyksestä annetun asetuk-
21978:                  sen eräiden pykäläin muuttamisesta toisin
21979:                  kuuluviksi.
21980: 
21981: 
21982: 
21983:                  Suomen Eduskunnalle.
21984: 
21985: 
21986:        Lintujen metsästys on Suomen pohjoisimmissa osissa
21987: kylläkin tärkeä lisä siellä asuvan väestön toimeentuloon.
21988: Kun kuitenkin suurin osa noiden seutujen metsäaloista
21989: on kruunun omistamaa maata ja kun metsästystä näillä
21990:  aloilla on viime aikoina ruvettu kovin supistamaan, sano-
21991: taanpa metsästysseurain yksinoikeudeksi, niin kuihtuu sa-
21992: notuissa seuduissa metsästyselinkeino miltei tykkänään, ja
21993: hyödyllinen metsänriista säästyy petoeläimille, jotka sel-
21994: laisissa suotuisissa oloissa hyvin lisääntyvät. Meistä näh-
21995:  den ei kruunun etu Lapin ja Kemin kihlakunnissa vaadi
21996: sellaista metsästys-oikeuden lujalla pitämistä, vaan olisivat
21997: kruunun laajat alueet siellä metsästystä varten annettavat
21998: väestön vapaasti käytettäviksi. Tätä varten olisi lokakuun
21999: 20 p:nä 1898 metsästyksestä annetun asetuksen 5 § muu-
22000: tettava.
22001:        Saman asetuksen 14 §:n viimeisen kohdan mukaan
22002: on lupa saaristossa rauhoitusaikanakin ampua telkkiä,
22003: kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, tunturisotkia ja alleja.
22004: Kun nämät lintulajit muuttoaikana ovat suurissa joukoissa
22005: Lapin kihlakunnan vesistöissä tavattavissa, niin ei näyt-
22006: täisi olevan mitään syytä kieltää kihlakunnan asukkailta
22007: noihin lintuihin nähden, mitä saaristolaisille Suomen me-
22008: renrannikoilla on sallittu. Puheena oleva pykälä olisi
22009: siis muutettava Lapin asukkaillekin edulliseksi.
22010: 184           V, 14. -   Metsästysasetuks. uudist.
22011: 
22012:       23 §:n mukaan on satimien käyttäminen hyödyllisten
22013: otusten pyyntiin kielletty. Poikkeuksena siitä sallitaan
22014: kuitenkin Lapin kihlakunnassa ja Kuolajärven pitäjässä
22015: Kemin kihlakuntaa käyttää metsästysajan alusta joulukuun
22016: 1 päivään sellaista loukkua, joka heti tappaa otuksen, sekä
22017: lokakuun 10 päivän alusta joulukuun 1 päivään ansaa
22018: kaikkien metsälintujen ja myös sen jälkeen rauhoitusajan
22019: alkuun metsäkanan pyyntiin. Kokemus on osottanut mai-
22020: nitut säännökset maan pohjoisissa seuduissa epäkäytölli-
22021: siksi. Heti tappavaa loukkua on miltei mahdoton tehdä,
22022: ellei se tehdä niin raskaaksi, että se iskee siihen joutu-
22023: neen otuksen murskaksi. Mutta muussa tapauksessa loukku
22024: on kidutuskapine niinkuin ansakin, ehkäpä ansaa pahem-
22025: pikin. Ei ole mitään syytä pitää näitä eri pyydyksiä eri-
22026: laisten määräysten alaisina. Olisi sentähden suotavaa, että
22027: luvallinen ansapyynti tehdään yhtäläisten säännösten alai-
22028: seksi, s. o. että ansoja saadaan käyttää samana aikana kuin
22029: loukkuja. Sitä vastoin olisi satimien pyyntiaikaa lyhennet-
22030: tävä, jotenka se alkaisi vasta sittenkun metsänriistan hinta
22031: ilmojen jäähdyttyä syksyllä on kohonnut. Kun maanpinta
22032: Lapissa joutuu lumen peittoon useinkin jo lokakuun
22033: alussa, ja siitä lähtien ei kanalintu enää mene satimeen,
22034: eikä ansaan, ei tätä aikaa kuitenkaan voida määrätä niin
22035: myöhäiseksi kuin mitä nyt on ansojen käyttämisestä sää-
22036: detty. Sopivin aika satimien ja ansojen käyttämiselle
22037: olisi syyskuun jälkipuoli. Kun metsästysolot Kemin kih-
22038: lakunnassa ovat kaikessa pääasiassa yhtäläiset kuin Lapin
22039: kihlakunnassa, olisi oikeus satimien käyttämiseen ulotet-
22040: tava myöskin Kemin kihlakuntaan.
22041:       Viimeksi mainitun pykälän 4:jäs momentti varaa
22042: asianomaisille kunnille oikeuden alueeltaan kieltää sadin-
22043: ten käyttämisen. Niinkuin pykälä nyt on kirjoitettu ei
22044: kunnilla kuitenkaan ole valtaa asianhaarain mukaan ly-
22045: hentää laissa sallittua sadinten pyyntiaikaa, vaikkapa se
22046: hyödyllisen metsäriistan kartuttamiseksi nähtäisiin tarpeel-
22047: liseksi. Oikeus sellaiseen osittaiseen kieltämiseen olisi
22048: kunnille varattava.
22049:                   V, 14. -   Tervaniemi, y. m.           185
22050: 
22051:       Metsästysasetuksen 25 §:n mukaan maksetaan valtio-
22052: varoista tapporahaa karhusta ja karhunperrikasta ainoas-
22053: taan 25 markkaa, kun sitä vastoin tapporaha ahmasta on
22054: 50 ja sen pojasta 25 markkaa. Tämä pienempi tapporaha
22055: karhusta on määrätty siihen nähden, että varakkaat met-
22056: sästäjät, niinkuin on tunnettu, kernaasti ostavat karhu-
22057: kierroksia ja suorittavat niistä kylläkin runsaan hinnan,
22058: jotenka kruunun siis ei ole tarvetta runsaammin palkita
22059: karhun löytäjää. Muualla Suomessa lieneekin puheena
22060: oleva tapporahan määrä täysin tarkoitustaan vastaava.
22061: Mutta maan pohjoisin osa, jossa vielä löytyy paljon kar-
22062: huja suureksi vahingoksi varsinkin poronhoidolle, tämä
22063: tapporaha on riittämätön tämän petoeläimen ankarampaan
22064: hävittämiseen. Matkojen pituuden ja kalleuden sekä seu-
22065: tujen tiettömyyden takia urheilijat eivät kernaasti talvi-
22066: seen aikaan karhuja pyytämään sinne tule, ja niin jää tulo
22067: karhun löytämisestä saamatta. Lapin ja Kemin kihlakun-
22068: nissa olisi siis syytä korottaa karhun tapporaha samaksi
22069: kuin ahman, sekä metsästysasetuksen puheena oleva py-
22070: kälä sitä varten muutettava.
22071:       Sanotun perustuksella rohkenemme, käyttäen V aitio-
22072: päiväjärjestyksen 29 §:n myöntämää esitysoikeutta, eh-
22073: dottaa,
22074: 
22075:                      että Eduskunta puolestaan hyväksyisi
22076:                ja Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi
22077:                lähettäisi seuraavan asetusehdotuksen:
22078: 
22079: 
22080:                              Asetus
22081: Lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä an-
22082: netun asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta
22083: toisin kuuluviksi.
22084:      Muuttaen Lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
22085: annetun asetuksen 5, 14, 23 ja 25 §:ää, säädetään tämän
22086: kautta, että mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
22087: 186             V, t4. -   Metsästysasetuks. uudist.
22088: 
22089: 
22090:                                 5 §.
22091: 
22092:      Kruununpuistossa ja kruunun käyttämättömällä maalla
22093: älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan metsästystä
22094: ilman asianomaista lupaa. Mitä näin on säädetty, ei
22095: kuitenkaan koske sanottuja kruunun alueita,
22096: Lapin ja Kemin kihlakunnissa.
22097: 
22098:                                14 §.
22099:       Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden
22100: metsästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin lu-
22101: vaton alla mainittuina aikoina, nimittäin :
22102:       1:ksi. Heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä-
22103: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi,
22104: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka,
22105: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa
22106: eli taivaanvuohi, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa, kaikki
22107: viklalajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun 1 päivän
22108: alusta heinäkuun 31 päivän loppuun saakka.
22109:       2:ksi. Koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta touko·
22110: kuun 31 päivän loppuun saakka.
22111:       3:ksi. Peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun
22112: 31 päivän loppuun saakka.
22113:       4:ksi. Naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri joulu-
22114: kuun 1 päivän alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka.
22115:       5:ksi. Koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana ja
22116: muut kuin edellä luetellut ·kanalinnunlajit, joita vastedes
22117: maassa ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päivän
22118: alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka.
22119:       6:ksi. Jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31
22120: päivän loppuun saakka.
22121:       7:ksi. Peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun
22122: 31 päivän loppuun saakka.
22123:       Lennon aikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitusaika-
22124: nakin saaristossa ja Lapin kihlakunnassa ampua
22125: telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, tunturisotkia ja
22126:                   V, t4. -Tervaniemi, y. m.             187
22127: 
22128: alleja sekä Ahvenanmaan saaristossa myös valkeita koiras-
22129: haahkoja.
22130: 
22131:                           23 §.
22132: 
22133:       Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
22134: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä lauk-
22135: kuja, ansoja tai muita satimia, olkootpa minkä laatuisia
22136: hyvänsä.
22137:       Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun 1
22138: päivän alusta maaliskuun 1 päivään.
22139:       Lapin ja Kemin kihlakunnissa olkoon lupa syys-
22140: kuun 16 päivän alusta joulukuun 1 päivään asti
22141: käyttää sanottuja pyydyksiä kaikkien metsälintujen
22142: ja myös sen jälkeen rauhoitusajan alkuun metsäkanan
22143: pyyntiin.
22144:       Asianomaisilla kunnilla olkoon kuitenkin oikeus alu-
22145: ealtaan joko kokonaan tai osaksi kieltää yllä mai-
22146: nittujen pyydysten käyttäminen.
22147:       Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
22148: alimmillaankin ollessa, on umpinainen ylhäältä aina ve-
22149: denpintaan saakka.
22150: 
22151:                            25 §.
22152: 
22153:      Tässä maassa kaadetusta karhusta, sudesta, ilveksestä
22154: ja ahmasta sekä ketusta, joka on tapettu aikana huhtikuun
22155: 1 päivän alusta syyskuun 30 päivän loppuun, saakoon se,
22156: joka on eläimen tappanut, yleisistä varoista palkintoa kus-
22157: takin eläimestä seuraavin määrin, nimittäin;
22158:      karhusta kaksikymmentäviisi markkaa, mutta Lapin
22159: ja Kemin kihlakunnissa viisikymmentä markkaa;
22160:      karhun penikasta kaksikymmentäviisi mark-
22161: kaa;
22162:      sudesta sata markkaa ja suden penikasta viisikym-
22163: mentä markkaa;
22164:      ilveksestä ja sen pojasta kaksikymmentäviisi markkaa;
22165: 188             V, t4. -    Metsästysasetuks. uudist.
22166: 
22167:      ahmasta viisikymmentä markkaa ja sen pojasta kaksi-
22168: kymmentäviisi markkaa;
22169:      ketusta viisi markkaa ja ketunpojasta kaksi markkaa.
22170:      Kunta olkoon velvollinen jokaisesta sen alueella ta-
22171: petusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilokista,
22172: korpista ja variksesta suorittamaan palkintoa seuraavin
22173: määrin, nimittäin:
22174:      kotkasta ja huuhkajasta viisi markkaa sekä pojasta
22175: kaksi markkaa;
22176:      kanahaukasta kolme markkaa ja pojasta yhden
22177: markan;
22178:      merilokista kaksi markkaa ja pojasta viisikymmentä
22179: penniä, sekä
22180:      korpista ja variksesta viisitoista penniä ja pojasta
22181: kymmenen penniä.
22182: 
22183:       Helsingissä 5 p:nä kesäkuuta 1907.
22184: 
22185:                            M. Tervaniemi.
22186: 
22187: 
22188: 
22189:      Yhtyy sillä ehdolla, että, mitä sanotaan Lapin ja Ke-
22190: min kihlakunnista, ulotetaan myöskin Kuusamon, Taival-
22191: kosken ja Pudasjärven ja Kiimingin kuntiin Oulun kihla-
22192: kuntaa.
22193: 
22194: 
22195:       J. Waarala.                            Aukusti Hiltula.
22196:                            Juuso Runtti.
22197:      V, 1s. -   Esit. ehd. N:o 4.
22198: 
22199: 
22200:            Hoikka, 1.: Ehdotus asetuleseksi 20 p:nä Lokak.
22201:                 1898 metsästy ksestä annetun K. asetuksen
22202:                 23 §:n osittaisesta muuttamisesta toisin kuu-
22203:                 luvaksi.
22204: 
22205: 
22206:                        Eduskunnalle.
22207: 
22208: 
22209:        Kun 1897 vuoden valtiopäivillä nykyään voimassa
22210: oleva Metsästyslaki oli käsiteltävänä, suostuivat säädyt
22211: monella tavalla rajoittamaan ennen vapaampaa metsästys-
22212: oikeutta. Näistä rajoituksista on eräs se, että metsänriis-
22213: tan pyyntiä satimilla eli ansoilla ja loukuilla suuresti ra-
22214: joitettiin, voinenpa sanoa, se tehtiin kokonaan mahdotto-
22215: maksi. Nykyään voimassa oleva K. A. metsästyksestä 20
22216: p:ltä Lokakuuta 1898, säätää nimittäin §:ssä 23: Alempana
22217: mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin kielletty hyödyl-
22218: listen otusten pyyntiin käyttämästä satimia, olkootpa mitä
22219: laatua hyvänsä. Ne poikkeukset., jotka asetus tästä sää-
22220: döksestä sallii, ovat, että jänistä saa koko maassa pyytää
22221: ansoilla joulukuun, tammikuun ja helmikuun ajan sekä
22222: että kaikkien metsälintujen pyyntiin Lapin kihlakunnassa
22223: sekä Kuolajärven pitäjässä Kemin kihlakuntaa on lupa
22224: metsästysajan alusta, siis joko elokuun 15 tahi syyskuun
22225: 1 päivästä, joulukuun 1 päivään käyttää sellaista loukkua,
22226: joka heti tappaa otuksen, sekä lokakuun 10 päivän alusta
22227: joulukuun 1 päivään ansaa kaikkien metsälintujen pyyn-
22228: tiin. Kuten näkyy, ovat poikkeukset, jolloin ansoja ja louk-
22229: kuja saadaan metsästykseen käyttää, varsin vähäiset, siksi
22230: vähäiset, että niitä tuskin kannattaa huomioon ottaa, var-
22231:  sinkin kun ne koskevat niin pientä osaa maasta kuin yhtä
22232:  amoaa kihlakuntaa sekä yhtä pitäjää toisessa kihlakun-
22233:  nassa.
22234: 190             V, 16. -   Metsästysasetuks. uudist.
22235: 
22236:        Pohjolan köyhä maalaiskansa on sen johdosta, että
22237: tämä pyyntitapa on siltä kielletty, asetettu metsästyksen
22238: suhteen mitä onnettomimpaan asemaan. Kun metsänriista
22239: ennen nykyisen metsästysasetuksen voimaan astumista mo-
22240: niaalla Pohjolassa oli vähävaraisen maanviljelijän milt'ei
22241: ainoa särvin, olisi se, jos tätä lakia todella noudatettaisiin,
22242: häneltä milt'ei kokonaan kielletty. Sillä metsästystä pys-
22243: syillä, etupäässä haulipyssyillä voi maalainen Suomessa ai-
22244: noastaan ani harvoin harjoittaa. Pitemmittä selityksittä
22245: ymmärtää jokainen, että köyhällä Pohjolan miehellä aino-
22246: astaan harvoin on varaa ostaa itselleen satakunnan mark-
22247: kaa maksavan haulipyssyn ja muut kalliit metsästysveh-
22248: keet. Ja jos hänellä haulikko olisikin, niin vie tällainen
22249: metsästystapa kovin paljon aikaa. Ei mies, jolla on hoidet-
22250: tavanaan pieni talopahanen, joka ainoastaan ahkeralla
22251: työllä karussa ja kylmässä Pohjolassa antaa viljelijälleen
22252: niukan leivän, jouda päiväkausia metsissä viettämään. Ei
22253: perheenisä, jonka, tekemällä toisen työtä, täytyy elättää ln-
22254: kuisan perheensä, kerkiä samoilemaan pyssy olalla suunnat-
22255: toman laajoja Pohjolan korpia, muutamia lintuja ampuak-
22256: seen. Tällainen metsästys on erinomaisen sopiva rikkaille
22257: nrheilumetsästäjille, jotka harjoittavat metsästystä huvik-
22258:  seen ja voivat uhrata siihen varoja kylliksi ja aikaa päi-
22259:  väkausia. Mutta ei kai ole tarkoitus, että metsästysasetus
22260:  olisi säädetty harvojen urheilumetsästäjien iloksi, toimeen-
22261:  tulonsa vuoksi metsästävien vahingoksi. Jos metsästys-
22262:  asetuksen, samoin kuin muitten lakien, tulee olla säädetty
22263:  yhteisen kansan hyödyksi, on välttämätöntä poistaa siitä
22264:  kielto käyttää ansoja, satimia ja loukkuja, ainakin mikäli
22265:  tämä kielto koskee Suomen pohjoisimpia seutuja.
22266:        Kieltoa ansojen, satimitten ja lonkkujen käyttämistä
22267:  vastaan puolustettanee ihmisyyden kannalta, sen vuoksi että
22268:  ansat muka saavat aikaan paljo eläinrääkkäystä. Tätä vas-
22269:  taan voin huomauttaa, että ainakin talvisaikaan ansa tappaa
22270:  otuksen pian: eläin ei siinä paljon kiusaannu. Muutamissa
22271:  tapauksissa tosin voi tapahtua, että eläin loukussa saapi
22272:  kitua, mutta kun on valittava sen välillä, saako metsän
22273:                    V, 1s, -   1. Hoikka, y. m.            191
22274: 
22275: eläin jonkun aikaa pyydyksessä kärsiä, vai saavatko tu-
22276: hannet köyhät kansalaiset kitua nälässä, pidän minä puo-
22277: lestani kanssaihmisteni menestystä paljon tärkeämpänä.
22278: Ja sitäpaitsi: jos tämä pyyntitapa muka liian kiduttavana
22279: tahdotaan kieltää, niin kiellettäköön sitten myös ihmisyy-
22280: den kannalta ampuminen ja erittäin haulilla ampuminen,
22281: jolla pyyntitavalla tuhansittain lintuja rääkätään, kunnes
22282: ne jäävät haavoihinsa kuolemaan. Minä olen varma siitä,
22283: että haulikolla metsästäminen saa aikaan varmaan yhtä
22284: paljon, mutta luultavasti paljon enemmän eläinrääkkäystä
22285: kuin ansoilla pyytäminen. Niihin syihin, jotka puolusta-
22286: vat satimilla pyynnin vapaaksi tekemistä, ainakin Suomen
22287: pohjoisimmissa seuduissa, tulee lisäksi vielä yksi, jota en
22288: suinkaan pidä vähimmänarvoisena. On nimittäin yleisesti
22289: tunnettu asia, jota en minäkään kansanedustajana katso
22290: voivani salata, että tätä uuden metsästysasetuksen säädöstä
22291: ei ole koskaan näillä seuduin noudatettu. Laajoissa metsä-
22292: ja syrjäkylissä, metsästää joka mies satimilla minkä ker-
22293: kiää. Ei ole tarpeen pitemmältä selittää tällaisten olojen
22294: haitallisia, suorastaan turmiota tuottavia vaikutuksia. Lain
22295: pyhyys katoo, kun kansa näkee lain sotivan kansan pa-
22296: rasta vastaan. Laki jää kuolleeksi kirjaimeksi. Kansan
22297: siveelliset käsitteet höltyvät. - Tämä kaikki epäonnistu-
22298: neen, oloihin soveltumattoman määräyksen tähden. On
22299: epäilemätöntä, että olisi kaikin puolin tärkeä ainakin muu-
22300: tamissa seuduissa sallia ansoilla ja loukuilla pyynti.
22301:       Jotta ei syntyisi pelkoa siitä, että ehdottamani pyyn-
22302: titapa kokonaan hävittäisi metsän riistan, rajoitai;L ehdo-
22303: tukseni siihen, että tämä pyyntitapa sallittaisiin vain La-
22304: pin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa. Näissä harvaan
22305: asutuissa seuduissa sijaitsevat, kuten tunnettu, kymmenien
22306: peninkulmien laajuiset kruunun metsämaat. Kun metsäs-
22307: tysoikeus näissä on kruunun, eivät seutujen asukkaat saisi
22308: näissä metsissä pyyntiä harjoittaa. Kun ottaa huomioon,
22309: että pyyntiä ansoilla ja loukuilla näin ollen tultaisiin har-
22310: joittamaan vain kymmenennellä osalla näitten kolmen kih-
22311: lakunnan aluetta, voi täydellä varmuudella sanoa, että
22312: 192          V, n. -   Metsästysasetuks. uudist.
22313: 
22314: metsänriistalle jääpi yllin kyllin rauhoitettuja paikkoja,
22315: paikkoja, joissa ei koskaan kukaan sitä aijokkaan häiritä.
22316: Katson senvuoksi voivani varmuudella sanoa, että sen
22317: kautta, että ansoilla ja loukuilla pyynti sallitaan Lapin,
22318: Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa, ei tällainen pyyntitapa
22319: suinkaan tule niin suurta hävitystä metsänriistan kesken
22320: aikaan saamaan, että tarvitsisi peljätä sen häviävän taikka
22321: edes tuntuvasti vähenevän.
22322:      Esittämieni syitten perusteella rohkenen kunnioitta-
22323: vimmin ehdottaa:
22324: 
22325:                        että Eduskunta tahtoisi Hänen Majes-
22326:                 teetilleen Keisaritle lähettää hyväksyttäväksi
22327:                 seuraavan asetusehdotuksen:
22328: 
22329:                                   Asetus
22330:                       koskeva 20 p. Lokakuuta 1898
22331:                 metsästyksestä annetun Keisarillisen
22332:                 Asetuksen 23 § :n osittaista mu utta-
22333:                 mista toisin kuuluvaksi.
22334:                       Täten säädetään, että 20 päivänä Lo-
22335:                 kakuuta Metsästyksestä annetun Keisarilli-
22336:                 sen Asetuksen 23 §:n 3 ja 4 momentti tu-
22337:                 levat näin kuulumaan:
22338:                       Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakun-
22339:                  nissa olkoon kumminkin lupa metsästys-
22340:                 ajan kuluessa käyttää metsästyksessä louk-
22341:                 kuja sekä ansoja.
22342:                       Asianomaisilla kunnilla olkoon kui-
22343:                 tenkin oikeus joko osittain tahi kokonaan
22344:                 alueeltaan kieltää tässä mainittujen sati-
22345:                 mien käyttäminen.
22346: 
22347:       Helsingissä 4 p. Kesäkuuta 1907.
22348: 
22349:                                             Iisakki Hoikka.
22350:      V, 16 -   Esit. ehd. N:o 13.
22351: 
22352: 
22353:            Leppänen, Pekka, y. m.: Voimassa olevan met-
22354:                 sästys-asetuksen 23 §:n muuttamisesta toi-
22355:                 sin kuuluvaksi.
22356: 
22357: 
22358: 
22359: 
22360:            r Suomen    Kansaneduskunnalle.
22361: 
22362: 
22363:        Käsiteltäessä armollista esitystä uudeksi metsästys-
22364: laiksi v. 1897 valtiopäivillä olivat Pohjois- ja Itä- Suomen
22365: edustajat Talonpoikaissäädyssä komitean mietinnön ja Ar-
22366: mollisen esityksen kannalla, mitä maapyydysten käyttämi-
22367: seen linnuille oli sallittu Pohjois- ja Itä- Suomessa. Vuoden
22368: 1900 valtiopäivillä Talonpoikaissäädyssä tehtiin myös ano-
22369: mus laajentaa tuota poikkeusasemaa maapyydyksiin näh-
22370: den, mikä v. 1897 valtiopäivillä oli myönnetty ainoastaan
22371: Lapin kihlakunnan ja Knolajärven pitäjään osalle. Vuo-
22372: den 1900 valtiopäivien Laki- ja Talousvaliokunta, pois-
22373: pannun lipun ratkaistessa, pysytti asian entisellään ja
22374: Talonpoikaissääty yksin pysyi anomuksen tekijäin kan-
22375: nalla.
22376:        Valiokunta hylkäsi anomuksen sillä syyllä, että met-
22377: sästyslaki oli ollut vielä vähän aikaa käytännössä. Lakia
22378: laadittaessa epäiltiin kyllä, etteikö~ vanhain ja totuttuin
22379: pyyntitapain kieltäminen herättäisi ammatti-metsästäjäin
22380: keskuudessa kovin suurta tyytymättömyyttä. Se lyhyt
22381: aika, minkä puheenalainen laki on ollut voimassa, onkin
22382: näyttänyt epäilyksen osuneen oikeaan. On kokonaan ero-
22383: tettava toisistaan ammatti-metsästäjät, jotka sitä elinkei-
22384: nokseen harjoittavat pohjoisimmissa ja itäisimmässä osissa
22385: maatamme ja joilla ilmankin on toimeentulonsa niukanlai-
22386:                                                      13
22387: 194           V, 16. -   Metsästysasetuks. uudist.
22388: 
22389: nen, ja urheilumetsästäjät, jotka huvikseen harjoittavat
22390: metsästystä muissa osissa maatamme. Löytyy rajapitäjiä,
22391: joissa vuosittain kymmenien tuhansien edestä saatiin met-
22392:  sälintuja ansapyynnillä ja joissa se nyt sen pyyntitavan kiel-
22393: lettyä on melkein tulokseton. Ei ole vähäksi arvattava se ta-
22394: loudellinen tappio sikäläisissä oloissa, vaan vaikuttaa se
22395: tuntuvasti vähävaraisen väestön toimeentuloon, joka on
22396: saattanut väestön lainrikkomiseen. Vuoden 1868 metsäs-
22397: tys-asetus ei kieltänyt käyttämästä satimia hyödyllisen
22398: metsänriistan saantia varten, mutta kun asetusta tahdot-
22399: tiin uusia, niin silloin ammatti-metsästäjäin oikeuksia su-
22400: pistettiin tai tässä tapauksessa kokonaan lakkautettiin ja
22401: pidettiin silmällä urheilumetsästäjäin harrastuksia. Syyksi
22402: tähän menettelyyn tuotiin esille, että ansa-pyynti on epä-
22403: inhimillistä eläinrääkkäystä, mutta, joka vähänkin tuntee
22404: linnustamista ansoilla ja ampumalla, täytyy tulla päinvas-
22405: taiseen käsitykseen asiasta. Elinkeinokseen metsästystä.
22406: harjoittava kokee huolellisesti pyytönsä, sillä vähäinenkin
22407: saalis lisää hänen toimeen-tuloaan, kun sitä vastoin ur-
22408: heilija ampuu haulipanoksen toisen toisensa perästä lintu-
22409: parveen, haavoittaen kyllä kymmenittäin, mutta saaliin
22410: puolesta huonolla menestyksellä, eikä hän huonosta onnes-
22411: taan sanottavasti välitäkään.
22412:        Ei ole tarkoituskaan tässä koskea itse metsästysla-
22413: kiin tehtävistä varsinaisista muutoksista ja periaatteista,
22414: joille sanotun asetuksen 23 § on rakennettu, ,vaan ano-
22415: muksen tarkoitus on ainoastaan laajentaa sitä alaa, jonka
22416: mainittu lakipykälä on asettanut tässä suhteessa poikkeus-
22417: asemaan, ja jolle se varmaankin pätevistä syistä on myön-
22418: tänyt erioikeuksia, joita ei laki muu~en voi hyväksyä.
22419:       Rajaseutujen oloja tuntevina ja yllä olevan nojalla
22420: rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa, että Eduskunta
22421: hyväksyisi seuraavan eduskuntaesityksen:
22422: 
22423:                                         Ehdotus
22424:                  asetukseksi, jonka kautta 23 § Lo-
22425:                  kakuun 20 päivänä 1898 metsäs-
22426: V, t&. -   Leppänen ja Ahmavaara             195
22427: 
22428:    tyksestä annetussa armollisessa ase·
22429:    tuksessa muutetaan.
22430:         Tämän kautta säädetään, että 23 §
22431:    20 päivänä Lokakuuta 1898 metsästyksestä
22432:    annetussa asetuksessa muutetaan näin kuu-
22433:    luvaksi:
22434: 
22435:                        23 §.
22436: 
22437:         Alempana mainituin poikkeuksin ol-
22438:    koon tästälähin kielletty hyödyllisten otus-
22439:    ten pyyntiin käyttämästä satimia, olkootpa
22440:    minkä laatuisia hyvänsä.
22441:         Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla
22442:    Joulukuun 1 päivän alusta Maaliskuun 1
22443:    päivään.
22444:          Oulun läänissä sekä siinä osassa Ii·
22445:    salmen pitäjää, joka kuuluu Iisalmen poh-
22446:    joiseen nimismiehen piiriin, Rutakon ru·
22447:    koushuonekunnassa, Nilsiän pitäjään Sy-
22448:    värinjärven pohjoispuolella olevassa osassa,
22449:    Rautavaaran kappelissa sekä Nurmeksen,
22450:    Pielisjärven ja Ilomantsin pitäjissä Kuo-
22451:    pion lääniä, niin myös Salmen kihlakun·
22452:    nassa ja Soanlahden pitäjäässä Viipurin
22453:    lääniä olkoon lupa metsästys-ajan alusta
22454:    J oulukuun 1 päi vliän käyttää sellaista louk•
22455:    kua, joka heti tappaa otuksen, sekä Lo-
22456:    kakuun 10 päivän alusta Joulukuun 1 päi-
22457:    vään ansaa kaikkien metsälintujen ja myös
22458:    sen jälkeen rauhoitusajan alkuun metsä·
22459:    kanan pyyntiin.
22460:          Asianomaisilla kunnilla olkoon kui·
22461:    tenkin oikeus alueeltaan kieltää tässä mai-
22462:    nittujen sadinten käyttäminen.
22463: 196             V, te. -   Metsästysasetuks. uudist.
22464: 
22465:                     Katiska olkoon niin rakennettu, että
22466:                sen suu veden alimmillakin ollessa on
22467:                umpinainen ylhäältä aina veden pintaan
22468:                saakka.
22469: 
22470: 
22471:       Helsingissä Kesäkuun 8 p:nä 1907.
22472: 
22473: 
22474: 
22475:         Pekka Leppänen.                  P. Ahmavaara.
22476:      V, 17. -     Anom. ehd. N:o 187.
22477: 
22478: 
22479:             Heikkinen J. A., y. m.: Uuden metsästysasetuk-
22480:                  sen säätätnisestä.
22481: 
22482: 
22483: 
22484:                 s;uomen Ka:nsanedus,kunnalle.
22485: 
22486: 
22487:       :Metsästys samoin kuin kalastuskin on yksi niitä iki-
22488: vanhoja elinkeinoja, joita harjoitetaan maassamme, missä
22489: suuremmassa, missä vähemmässä määrässä, toisin paikoin
22490: paremmalla, toisin huonommalla menestyksellä. Kaikissa
22491: tapauksissa on metsästyksellä melkoinen taloudellinen
22492: merkitys varsinkin pohjois- ja itäosissa maatamme. V ar-
22493: moja tilastollisia numeroita metsänriistan vuotuisesta käyt-
22494: tämisestä ei tosin ole olemassa, mutta summittaiset laskel-
22495: mat osoittavat, että sen riistan arvo, joka maastamme vuo-
22496: sittain viedään ulkomaille, sekä kotona nautitaan, tekee
22497: pyöreissä luvuissa noin 2 miljoonaa markkaa. Siitä päät-
22498: täen se ei siis ole niinkään vähäpätöinen sivuelinkeino,
22499: kuin sitä useinkin kuullaan mainittavan. Ja epäilemättä
22500: metsän riistan vuotuinen käyttöarvo voisi kohota vieläkin
22501: koko joukon suuremmaksi, jos metsästys ja itse metsän-
22502: riistan hoito olisi lainlaadinnan kautta toisin järjestetty,
22503: huomioonottamalla enemmän ammattimetsästäjien etuja ja
22504: toivomuksia kuin urheilu- ja huvimetsästäjien. Kieltämä-
22505: tön tosiasia on nimittäin se, että varsinaiset eli ammatti-
22506: metsästäjät meillä kuuluvat suurimmaksi osaksi kansan-
22507: luokkiin, joilla ei ole maata eikä metsää, eikä siis itse
22508: asiassa mitään oikeutta niiden tuotteisiin, nykyisen lain-
22509: laadinnan kannalta voimassa olevan metsästysasetuksen
22510: mukaan. Ja se on suuri epäkohta sanotussa asetuksessa.
22511:       Tosin kuulee aivan yleisesti valitettavan, että met-
22512: sänriistaa ei ole enää niin runsaasti metsissämme kuin
22513: 198            V, 11. -   Metsästysasetuks. uudist.
22514: 
22515: takavuosina, ja että se vuosivuodelta yhä vähenee. Mutta
22516: siihen ovat; omat luonnolliset syynsä, joskin luonnoton ja
22517: tarpeeton metsänriistan hävittäminen ainoastaan huvin
22518: vuoksi on yhtenä suurena syynä otuksien vähenemiseen.
22519: Luonnollisina syinä metsänriistan vähenemiseen pitäisimme
22520: seuraavat: asutuksen ja viljelyksen leveneminen, metsä-
22521: maiden väheneminen, tukinhakkuu y. m. metsänkäyttämi-
22522: nen; metsänriistan vilkkaampi kysyntä kotimaankaupassa
22523: ja kasvava menekki ulkomaille on luonnollisesti vaikutta-
22524: nut ammattimetsästäjien lisääntymiseen ja samalla riistan
22525: vähenemiseen, jota ovat suuresti auttaneet vielä paranne-
22526: tut ampuma-aseet, kulkuneuvot j. n. e. Mutta luonnotto-
22527: mina syinä taas metsänriistan vähenemiseen pitäisimme,
22528: paitsi haaska- ja petoeläimien tuhoisaa vaikutusta ja suh-
22529: teettoman suurta lisääntymistä, erittäinkin salametsästystä
22530: ja yhtä peloittavassa määrässä kasvavaa sunnuntai- ja
22531: urheilumetsästystä, ja tämän ohessa haulipyssyjen taita-
22532: monta käyttämistä sekä voimassa olevaa yhtä luonnotonta
22533: kuin epäonnistunutta metsästysasetusta, joka tavallaan tu-
22534: kee näitä tai ainakin antaa aihetta väärinkäytöksiin, eikä
22535:  kykene niitä ehkäisemään. Vastaisen lainlaatijan olisi
22536: tässä suhteessa nimenomaan kohdistettava huomionsa juuri
22537:  tuohon luennottomaan metsänriistan vähenemiseen ja hä-
22538:  vittämiseen ja mikäli mahdollista poistettava ne syyt, jotka
22539:  siihen vaikuttavat. Kun lainlaadinnan tarkotus on ylei-
22540:  sen mielipiteen tyydyttäminen ja yhteisen hyvän asian
22541:  edesauttaminen oikeuden ja kohtuuden mukaan, niin näyt-
22542:  tää tämä kysymyksessä oleva laki ainakin osaksi synty-
22543:  neen vastoin yleistä mielipidettä ja kansan oikeuskäsit-
22544:  teitä. Muuten eivät ole selvitettävissä ne tahalliset, yh-
22545:  tämittaiset ja jatkuvat rikkomukset, joita tätä lakia vas-
22546:  taan kaikkialla tehdään. Paitsi lähes julkiset rikokset
22547:  metsästysasetuksen 13 §:ää vastaan hirvenmetsästyksessä,
22548: on aivan tunnettu tosiasia, että seuraavaa eli 14 §:ää vas-
22549: taan, joka tarkoittaa muiden hyödyllisten otusten rauhoit-
22550: tamista, myöskin yleisesti rikotaan, ja että saman lain 23
22551: §:ää, joka koskee ansojen ja sadinten käyttämisen kieltoa,
22552:                      V, 11, -   Heikkinen, y. m.            199
22553: 
22554: 
22555: tuskin nimeksikään noudatetaan muualla, kuin missä on
22556: erittäin tarkka valvonta.
22557:        Koska hirvenmetsästämisestä, tahikka muutoksesta
22558: siinä suhteen voimassa olevaan asetukseen, on jo annettu
22559: eduskunnalle erityinen armollinen esitys, niin emme katso
22560: tässä olevan syytä siihen sen enempää enää kajota. Mutta
22561: mitä tulee muiden hyödyllisten otusten rauhoitusaikaan ja
22562: niiden metsästämiseen, niin siinä pyytäisimme eduskunnan
22563: huomiota kiinnittää seuraavaan:
22564:        1:si. Metsästysasetuksen 14 §:n neljännessä kohdassa
22565: mainittujen naarasmetson eli koppelon ja naarasteeren
22566: rauhoittaminen joulukuun 1 päivän alusta j. n. e., on käy-
22567: tännössä miltei tuiki mahdoton noudattaa silloin, jos ker-
22568: ran sallitaan kuvilta ja huudepuista ampua samojen lintu-
22569: jen koiraksia samaan aikaan. Sillä aamuhämärissä, jol-
22570: loin kuvilta ampuminen pääasiallisesti tapahtuu ja muul-
22571: loinkin tähän aikaan, kun keskipäiväkin hämärtää, on vai-
22572: kea ja välistä aivan mahdoton huudepuista eroittaa koi-
22573: raksia ja naaraksia toisistaan, joten siinä voi joutua vas-
22574:  ten tahtoaankin lainrikkojaksi.
22575:        2:si. Saman pykälän viidennessä kohdassa mainittu-
22576: jen koirasmetson ja koirasteeren rauhoitusaika luettuna
22577:  maaliskuun 1 päivästä alkaen, voitaisiin haitatta siirtää jon-
22578:  kun verran tuonnemmaksi ja ainakin itä- ja pohjoisosissa
22579: maata toukokuun 1 päivästä alkavaksi. Sillä kuten tun-
22580:  nettu, 'on näiden lintujen soitimelta ampuminen mainituissa
22581:  osissa maatamme niin yleinen, ettei sitä voi paraskaan
22582: lainvalvoja ehkäistä. Tämä johtuu siitä, että juuri tähän
22583:  aikaan, huhtikuun loppupuolella näillä harvaan asutuilla
22584: ja puutteen alaisilla seuduilla, kun lähes kaikki talvieväät
22585:  ja elämisen tarpeet ovat lopussa eikä kelirikon takia kyetä
22586:  niitä muualtakaan hankkimaan, ihmiset ovat usein pakoi-
22587:  tetut henkensä pitimeksi ja kesään päästäkseen etsimään
22588:  ja ottamaan elantonsa sieltä, mistä se on helpoimmin saa-
22589:  tavissa. Ja lähinnä salon asukkaalle on silloin epäilemättä
22590:  ympärillä oleva luonto, muun muassa soidinlintu, siihen
22591:  asti kunnes vedet aukenevat. Ja toiselta puolen taas
22592: 200              V, 11, -   Metsästysasetuks. uudist.
22593: 
22594: tiedämme, että kyseessä olevissa. seuduissa on niin riittä-
22595: västi vielä lintuja, ettei soitimelta koiraksien ampuminen
22596: sanottavasti tulisi vähentämään itse lintusukua, varsinkin
22597: kun se tapahtuisi vaan kotitarpeeksi eikä kauppaa varten.
22598:        Kaikissa tapauksissa voitaisiin metsän riistan rauhoi-
22599: tusaikaa haitatta, semminkin maan pohjoisissa osissa ke-
22600: väistä lyhentää, mutta sitä vastoin syyspuoleen pitentää
22601: olosuhteiden mukaan aina 15 päivään asti syyskuuta, jol-
22602: loin metsänriistan pyynti kauppaa varten säilyttämisen
22603: ynnä muun puolesta olisi muutenkin suotuisampi. Var-
22604: sinkin metsälintujen rauhoitusajan pitentäminen, äsken
22605: mainittuun päivään asti olisi siitäkin syystä toivottava,
22606: että siten ehkäistäisiin se tarpeeton ja melkein hyödytön
22607: metsäEntujen hävitys, jota muutamin paikoin kuten esim.
22608: Lounais-Karjalassa harjoitetaan sitä varemmin pienten poi-
22609: kuuksien aikana kutsu- eli vihdlyspillillä, ja jolla tavoin
22610: voidaan koko poikueet ampua aivan sukupuuttoon.
22611:        3:si. Saman pykälän kuudenteen kohtaan jäniksen
22612: rauhoituksesta puhuttaessa olisi välttämättömästi saatava
22613: sellainen lisäys eli muutos, että jänistä saataisiin rauhoi-
22614: tusaikaan katsomatta ampua viljapelloilta, laihoista ja puu-
22615: tarhoista minä vuodenaikana hyvänsä. Tämä olisi tärkeä
22616: erittäinkin sen vuoksi, että silloin voitaisiin ilman tahal-
22617: lista lainrikkomista edes jossain määrin suojella ainakin
22618: hedelmäpuita ja laihoja näiden nakertajain tuhoisaJ.ta hävi-
22619: tykseltä, joka todellakin paikoin, missä jäniksiä enemmälti
22620:  sikiää, on sellainen maanvaiva, että se tekee hedelmäpui-
22621: den viljelemisen ihan mahdottomaksi, kun taas toisin pai-
22622: koin pikkuviljelijät valittavat, että samat eläimet tuottavat
22623: tuntuvan vahingon heidän vähäisille laihoilleen ja vilja-
22624:  pelloilleen niiden orailla ollessa.
22625:        4:si. Saman pykälän alla olevaan muistutukseen, ni-
22626: mittäin että ,lennon aikana ja kuvilta olkoon lupa rau-
22627: hoitusaikanakin saaristossa ampua telkkiä, kolsoja, meri-
22628: teeriä j. n. e.", sanan ,saaristossa" jälkeen olisi lisättävä:
22629:  ,sekä Lapin ja Kajaanin kihlakunnissa." Sillä jos kerran        •
22630: saaristolaiset ovat tässä suhteessa asetetut etuoikeutettuun
22631:                   V, n -   Heikkinen, y. m               201
22632: 
22633: ja poikkeusasemaan epävakaisen elinkeinonsa ja niukan
22634: toimeentulonsa vuoksi, joka pääasiassa riippuu merenan-
22635: timista, niin samalla ja ehkäpä vielä suuremmalla syyllä
22636: voinemme myöskin Lapin ja Kajaanin kihlakunnan asuk-
22637: kaat asettaa samaan asemaan. Tiedämmehän, että heidän-
22638: kin toimeentulonsa ja elämisensä ehdot riippuvat hyvin
22639: paljon vaihtelevista luonnon antimista. Ja varsinkin juuri
22640: keväisin, kun tiettömät taipaleet ja kelirikon vaikeuttamat
22641: pitkät matkat tekevät useinkin tuiki mahdottomaksi hä-
22642: nelle hankkia elintarpeensa naapureiltansa ja etempää emä-
22643: kylistä ja liikepaikoista, niin on Mn silloin todellakin pa-
22644: koitettu turvaamaan toimeentuloaan lähimmän ympäris-
22645: tönsä luonnon antimilla, ja ne ovat hänellekin tällöin
22646: ensimäiset vesilinnut, jotka ilmaantuvat sulan reikään
22647: joessa tai järvessä. On sentähden ymmärrettävissä, jos
22648: hän tällöin rikkoo voimassa olevaa asetusta vastaan, jonka
22649: sitovaa ja velvoittavaa merkitystä hän ei tunne, ja jonka
22650: hyödyllistä tarkoitusta hän ei tunnusta oman puutteensa
22651: ja tarpeensa yläpuolelle. Tiedämme löytyvän esim. Lapissa
22652: seutuja, joissa ammutaan keväillä lennonaikana näitä ky-
22653: symyksessä olevia vesilintuja niin runsaasti, että niitä
22654: riittää suolata ja säilyttää astioissa, kuten kaloja, heinän-
22655: ajaksi. Näitä tällaisten seutujen asukkaita kohtaan on
22656: kerrassaan sula vääryys, että heitä pakoitetaan noudatta-
22657: maan lakeja, jotka ovat suorastaan ristiriidassa heidän
22658: jokapäiväisen toimeentulonsa ja elinehtojensa kanssa. Se
22659: pakko on samalla pakko lainrikkomuksiin, jos mieli elää.
22660: Ja sellaista pakkoa ei suinkaan lainlaadintamme edellytä.
22661:        5:si. Mitä tulee taas saman asetuksen 23 §:ään, jossa
22662: kielletään muualla kuin Lapin kihlakunnassa ja Kuolajär-
22663: ven pitäjässä Kemin kihlakuntaa ,hyödyllisten otusten
22664: pyyntiin käyttämästä satimia, olkootpa minkälaatuisia hy-
22665: vänsä", niin jos mikään, niin tämä kohta on osoittautunut
22666: pätemättömäksi ainakin laajoilla aloilla Pohjois-Suomea
22667: ja muuallakin, missä metsälintuja suuremmassa määrässä
22668: pyydystetään. Huoleti voinemme sanoa, että kaksikolman-
22669: nesta kaikista: niistä metsälinnuista, joita lähetetään ulos,
22670: 202              V, 11. -   Metsästysasetuks. uudist.
22671: 
22672: on satimilla ja rihmoilla tapettu. Ja tämä johtuu yksin-
22673: kertaisesti niist.ä alkuperäisistä oloista, joissa vielä siinä
22674: suhteessa eletään. Mutta ovatpa siihen omat luonnolliset
22675: ja käytännölliset syynsäkin. Satimilla pyydystettyjä lin-
22676: tuja on parempi säilyttää ulosvientiä varten kuin ammut-
22677: tuja, ja edellisistä saa sen vuoksi suhteellisesti parempia
22678: hintoja kuin jälkimäisistä, joiden hintoja useinkin lintu-
22679: kauppiaat polkevat sen takia, että ne ovat rikkiammuttuja,
22680: vertyneitä ja siis pilaantumiselle alttiimmat. Ainoastaan
22681: kotimaan kauppaa varten kaupungeissa käyttävät lintu-
22682: kauppiaat pääasiallisesti ammuttuja lintuja. Tässä on kum-
22683: minkin vielä huomioon otettava sekin, että satimilla ja
22684: rihmoilla pyydystäminen on vaivattomampaa ja kannatta-
22685: vampaa kuin ampumalla, johon vaaditaan suurta tottu-
22686: musta, hyvä pyssy ja koira sekä yhden hengen, riskin
22687: miehen päivätyö, jos mieli jotakin saada. Mutta sittenkin
22688: tavallisesti ,pyssy syö saaliinsa". Sitä vastoin sadin- ja
22689: rihmapyyntiin pystyy vähävaraisempi ja vähäväkisempikin
22690: muiden töittensä ohella, tarvitsematta tähän tarkoitukseen
22691: erityisesti uhrata päivätöitä y. m. On sanomattakin selvä,
22692: mikä merkitys tällä on esim. katovuosina hädän alaisilla
22693: seuduilla salon asukkaille. Perheen isä voipi tällöin, sati-
22694: met kerran viritettyään, jättää niiden kokemisen vaimol-
22695: leen ja lapsilleen ja itse sillä välin mennä muualta ansiota
22696: hakemaan tai ahertaa tähellisemmässä työssä. On väi-
22697: tetty, että sadin- ja rihmapyynti olisi julmaa eläinrääkkä-
22698: ystä ja muuten liian tuhoavaa lintusuvulle sekä pienem-
22699: mille kotieläimille vaarallistakin j. n. e. Kyllä niinkin,
22700: mutta mikaikä Lapin kihlakunta ja Kuolajärven pitäjä olisi
22701: sitte asetettu erityiseen poikkeusasemaan. Onko täällä
22702: eläimen rääkkäys paremmin sallittua kuin muualla? Eipä
22703: suinkaan, sillä sanotaanhan laissa nimenomaan, että siellä
22704:  on lupa käyttää ,sellaista loukkua, joka heti tappaa otuk-
22705: sen". Miksikä ei samanlaista loukkua muuallakin voitaisi
22706: käyttää? Tuskin mikään pyydystämistapa on niin tuhoisa
22707: ja vahingollinen hyödylliselle metsänriistalle kuin juuri
22708:  sunnuntaimetsästys haulipyssyineen ja ajokoirineen pel-
22709:                    V, 11. -   Heikkinen, y. m.            203
22710: 
22711: kästään vaan huvin tai metsästysinnon tyydyttämiseksi,
22712: kun se taas toiselta puolen on mitä kalleinta huvia ja siis
22713: taloudellisesti ·kannattamattominta.
22714:        On selvää, että laki, joka sotii kansan yleistä mieli-
22715: pidettä vastaan ja joutuu ristiriitaan sen oikeuskäsitteiden
22716: ja olevien olojen kanssa, on tehoton, jopa suorastaan va-
22717: hingollinenkin ja on semmoisenaan joko kerrassaan ku-
22718: mottava tahi muutettava siihen suuntaan, että se täysin
22719: tyydyttää yleistä vaatimusta ja vastaa tarkoitustaan. On
22720: aivan oikein huomautettu, että laajoissa piireissä yhteisen
22721: kansan keskuudessa on se mielipide vallalla, että nykyi-
22722: nen metsästysasetus on tehty enemmän silmällä pitäen ur-
22723: heilijain eli herrasmetsästäjäin etuja, joiden tieltä yhteisen
22724: kansan edut ovat saaneet väistyä. Niinpä tilaton väestö
22725: esim. on kokonaan syrjäytetty hyödyllisen riistan met-
22726: sästysoikeuksista kaikkialla muualla, kuin nimettömillä ja
22727: autioilla kallioilla, meren selällä, missä jokaisella Suomen
22728: asukkaalla on muka oikeus metsästää. Mutta mitä, sitä
22729: emme tiedä. Sen vaan tiedämme, että se sama seikka on
22730: herättänyt paljon ansaittua tyytymättömyyttä laajoissa
22731: piireissä ja etenkin tilattornissa itsessään, lainrikkomuksia
22732: ja muita ikävyyksiä metsästysoikeuden puutteessa.
22733:        Myönnettäköön, että metsän riista ja metsästysoikeus
22734: kuuluvat pääasiassa maanomistajille, mutta muistettakoon
22735: samalla, että meillä on paljon pitäjien ja kuntain yhteis-
22736: maita ja äärettömät alat kruununmetsiä, joissa metsänriis-
22737: tan pitäisi olla yhteistä tavaraa kaikkien kansalaisten va-
22738: paasti pyydystettäväksi ilman erityistä lupaa. Nykyinen
22739: laki senkin nimenomaan rajoittaa erityisen luvan taa. Ja
22740: kokemuksesta tiedämme, miten esim. asianomaiset metsän-
22741:  virkamiehet ja metsähallitus ovat siinä suhteessa olleet
22742:  auliita yksityisille lupaa myöntämään. Tuskinpa nimek-
22743:  sikään. Tiedämme, ettei edes kruununtorpparienkaan viime
22744: katovuosinakaan sallittu metsästää kruunun käyttämättä-
22745:  millä metsämailla muuten, kuin salaa tietysti. Se on jo
22746:  liikaa holhousta, se on omiansa mieliä katkeroittamaan
22747:  sellaista lakia kohtaan, jonka varjolla tuo kielto tehdään.
22748:                 '1, t7 -   Metsästysasetuks. 1 udis t.
22749: 
22750: Se on kohtuullisten ja luonnollisten oikeuksien rajoitta-
22751: mista, joka ei liene ollut lainlaatijankaan tarkoitus kysy-
22752: myksessä olevaa lakia laatiessa.
22753:       Kaiken edellä lausutun perustuksella rohkenemme
22754: esittää eduskunnalle,
22755: 
22756:                       että voimassa oleva metsästyslaki otet-
22757:                taisiin perinpohjaisen tarkastelun alaiseksi
22758:                ja eduskunta anoisi Hänen Keisarilliselta
22759:                Majesteetiltaan armollista esitystä ensi val-
22760:                tiopäiville uudeksi metsästysasetukseksi, jossa
22761:                metsästysoikeus tehtäisiin mahdollisimman
22762:                yleiseksi kaikille Suomen kansalaisille, sekä
22763:                rauhoitusaika ja metsästystavat järjestettäi-
22764:                siin paikallisia olosuhteita silmällä pitäen ja
22765:                mikäli mahdollista jätettäisiin siinä paikal-
22766:                liselle itsehallinnolle mahdollisimman laaja
22767:                määräämisvalta sekä että petoeläinten ja
22768:                haaskalintujen hävittämisestä valtion varoista
22769:                maksettaisiin niin korkeita tapporahoja, että
22770:                niitä kannattaa pyydystää.
22771: 
22772:      Helsingissä, Kesäkuun 7 päivänä 1907.
22773: 
22774: 
22775:      J. A. Heikkinen.                K. K. Pykälä.
22776:      Lauri Tuunainen.                August Raatikainen.
22777:      Otto Karhi.                     Heikki Kiiskinen.
22778:      V, 1s -    Anom. ehd. N:o 80.
22779: 
22780: 
22781:            Häkkinen, S., y. m.: Voimassa olevar" metsästys-
22782:                 asetuksen muuttamisesta.
22783: 
22784: 
22785: 
22786:                Sjuomen Kansaneduskunnalle.
22787: 
22788: 
22789:        Harva asutus ja laajat metsäalat antavat nykyisin
22790: vielä metsänriistalle hedelmälliset, rauhaiset asuntopaikat
22791: ja runsaan ravinnon, joten on edellytyksiä sen säilymiselle
22792: maassamme.
22793:        Metsänriistan säilyttämiseksi laaditut asetukset ovat
22794: määränneet tkumminkin höydylliset metsäeläimet maan-
22795: omistajain omaisuudeksi, joten kansan enemmistöllä ny-
22796: kyisin ei ole oikeutta metsästää. Tämä seikka on synnyt-
22797: tänyt oikeutettua tyytymättömyyttä ympäri maamme tilat-
22798: tomain keskuudessa. Kansa ei voi ymmärtää maanomis-
22799: tajilla olevan metsänotuksiin suurempaa oikeutta kuin
22800: maata omistamattomilla. Siitä syystä Armollinen metsäs-
22801: tysasetus lokakuun 20 p:ltä 1898 ei ole kansalaisten kes-
22802: ken saanut lain arvoa, vaan sitä rikotaan sekä salaa että
22803: julkisesti, mikä seikka arveluttavasti järkyttää kansalaisten
22804: kunnioitusta lakeja kohtaan yleensä.
22805:        Lailla tulee olla, pysyäkseen pyhänä ja rikkomatto-
22806: mana, kansalaisten kunnioitus, mutta sitä saavuttaakseen
22807: tulee sen turvata kaikkien oikeuksia, eikä toisilta niitä
22808: riistää. Kun voimassa oleva metsästysasetus 20 / 10 1898 on
22809: riistänyt kansan enemmistöltä sen luonnolliset oikeudet
22810: metsänriistaan, on se otettava perinpohjaisen tarkastuksen
22811: ja muutosten alaiseksi, joiden kautta metsästys tehdään
22812: kaikkien kansalaisten oikeudeksi niillä rajoituksilla, joita
22813: mahdollisesti tarvitaan metsänriistan rauhoittamiseksi li-
22814: sääntymistarkoituksella.
22815: 206             V, ts -    Metsästysasetuks. uudist.
22816: 
22817:      Ylläolevilla perusteilla rohkenemme kunnioittavim-
22818: min esittää, että Kansaneduskunta yhtyisi anomaan,
22819: 
22820: 
22821:                       että keisarillinen asetus metsästyksestä,
22822:                 lokakuun 20 p:ltä 1898, perinpohjin tarkas-
22823:                 tettaisiin ja vuoden 1908 istuntokaudella
22824:                 eduskunnalle annettaisiin uusi metsästyslaki-
22825:                 esitys siihen suuntaan muutettuna, että kai-
22826:                 kenlainen metsästys tulisi maanomistuksesta
22827:                 riippumattomaksi, kaikkien kansalaisten oi-
22828:                 keudeksi niillä rajoituksilla, mitkä katsotaan
22829:                 tarpeelliseksi metsänriistan rauhoittamiseksi
22830:                 lisääntymisen varalta.
22831: 
22832: 
22833:       Helsingissä kesäkuun 5 päivänä 1907.
22834: 
22835:       S. Häkkinen.                          K. G. Höijer.
22836:       Arvi Lahtinen.                        Kaarle Mänty.
22837:       Janne Martikainen.                    W. Tichanow.
22838:       Pekka Huttunen.                       S. Rantanen.
22839: 
22840:                           Evert Hokkanen.
22841:         E.
22842: Eri aloja koskevia
22843: anomusehdotuksia.
22844:      V, 19. -    Anom. ehd. N:o 145.
22845: 
22846: 
22847:             Torppa, Juho, y. m.: Maanmittauslaitoksen uudis-
22848:                   tamisesta.
22849: 
22850: 
22851: 
22852:                 Suomen Kansaneduskunnalle.
22853: 
22854: 
22855:       Kieltämätöntä on, että maanmittauslaitos ja sen vir-
22856: kamiehet varsinkin entisinä aikoina eivät ole olleet maan-
22857: viljelijäimme varsin suuressa suosiossa. Tämä on riippu-
22858: nut osaksi asian luonteesta, maanjakoasiat kun niin lähei-
22859: sesti koskevat maanviljelijäin likeisimpiä etuja, mutta
22860: osaksi myöskin siitä, että maanmittarit ovat antaneet to-
22861: dellista aihetta valituksiin virka- ja omavaltaisuudesta, ita-
22862: ruudesta ja ennen kaikkea hitaisuudesta. Kaikissa näissä
22863: suhteissa voi selvästi huomata nykyisen ylitirehtöörin
22864: virka-ajalla ja epäilemättä suuresti hänen ansiostansa ta-
22865: pahtunutta muutosta parempaan päin, niin suurta muu-
22866: tosta, että ainakin suuressa osassa maata maanmittareita
22867: nykyaikaan kuulee mainittavan miltei kansanomaisimpina
22868: virkamiehinämme. Kumminkin vallitsee yleinen tyyty-
22869: mättömyys siihen, että maanmittauslaitos ja maanmittarien
22870: ohjesääntö kokonaisuudessaan on katsottava liian vanhan-
22871: aikaiselle kannalle jääneeksi, että maanmittaustoimitukset
22872: tulevat liian kalliiksi, ja ennen kaikkea, että toimitukset
22873: sangen usein valmistuvat sietämättömän hitaasti.
22874:        Mitä ensin tulee viimeksi mainittuun valitukseen,
22875:  niin siihen varmaan on riittävästi syytä.
22876:         Läänin maanmittarien kirjanpidon mukaan vuodelta
22877:  1906 vanhin vireillä oleva toimitus on vuodelta 1843, siis
22878:  64 vuotta vanha. Samojen virallisten tietojen mukaan
22879:  oli niitä toimituksia viisi vuotta käsittäviltä ajanjaksoilta
22880:  koko maassa seuraavat määrät:
22881:                                                         14
22882: 210            V, 19. -   Maanmittauslait uudist.
22883: 
22884:         vuosilta 1857-1861                              1
22885:                  1862--1866                            3
22886:            "     1867-1871                             2
22887:             "    1872-1876                             3
22888:            "..   1877--1881                            14
22889:                  1882-1886                             44
22890:            "     1887-1891                             78
22891:            " 1892---1896                              290
22892:            "     1897-1901                      nOin 2000
22893:            "
22894:       Kaikista kauemmin kestävät toimitukset Waasan,
22895: Turun ja Porin sekä Uudenmaan lääneissä, siis maamme
22896: viljavimmissa ja maanviljelyksen s11hteen enimmin kehit-
22897: tyneissä osissa. Kuri. muistetaan, että jaon aikana ei mo-
22898: nikaan osakas hoida viljelyksiänsä, vaan nyletään maasta
22899: mitä suinkin saadaan, harjoitetaan ryöstöviljelystä, haka-
22900: taan ja myydään metsät useinkin polkuhinnasta, niin on
22901: pitemmittä puheitta selvä, että nykyinen asiain tila ei saa
22902: jatkua.
22903:       Yhtenä keinona paremman tilan aikaansaamiseksi pi-
22904: täisimme mahdollisena semmoista muutosta, että yksinker-
22905: taisempia toimituksia uskottaisiin sitä varten erittäin ke-
22906: hitetyille alemmille, vähempipalkkaisille kenttämittareille,
22907: joten varsinaisille maanmittareille jäisi tilaisuus käyttää
22908: aikansa yksinomaan isojako- ja muihin suurempiin ja tär-
22909: keämpiin toimituksiin. Tällä tavoin voitaisiin myöskin
22910: jossakin määrin saada maanmittaustoimitukset halvem-
22911: miksi. Tämä ajatus ei ole uusi, se on ollut päiväjärjes-
22912: tyksessä aina vuodesta 1863 ja on se asiantuntevissa koh-
22913: dannut suurta myötätuntoisuutta, jos vastustustakin.
22914:       Luulemme tietävämme, että eduskunnalle tulee jätet-
22915: täväksi esitys uudeksi jakolaiksi. Mutta kun jakolaki si-
22916: sältää ainoastaan osan maanmittauslainsäädännöstä ja tä-
22917: hän alaan kuuluvat hallinnollisetkin säännökset ovat täy-
22918: dellisen uudistuksen tarpeessa, olisi suotava, että sitäkin
22919: uudistusta joudutettaisiin.
22920:                     V, 19. ~ Torppa, y. m.                  211
22921: 
22922:       Rohkenemme ehdottaa, että Eduskunta Keisarilli-
22923: selta Majesteetilta alamaisuudessa anoisi:
22924: 
22925:                      että hallitus, sittenkuin tarpeellinen sel-
22926:               vitys on saatu niistä syistä, jotka aihentta-
22927:               vat maamittaustöiden viipymisen, ryhtyisi
22928:               pikaisiin ja tehokkaisiin toimiin maamit-
22929:               taustoimitu,sten ja eritoten jakotoimitnsten
22930:               jouduttamiseksi;
22931:                      että hallitus koettaisi niin menetellä,
22932:               että maamittaustoimitusten tuottamat kus-
22933:                tannukset saataisiin alenemaan;
22934:                      että näihin tarkoitnsperiin pyrittriessä
22935:                otettaisiin uudestaan harkittavaksi, eikö olisi
22936:               hyödyllistä, että yksinkertaisempia maamit-
22937:               taustiiitä voitaisiin uskoa semmoisille alem-
22938:               mille kenttämittareille, kuin edellä on mai-
22939:               nittu; sekä
22940:                      että maamittausohjesääntö ja koko lain-
22941:               säädäntö tällä alla otettaisiin perinpohjnisen
22942:               uudistulu;en alaiseksi.
22943:     Helsingissä, Kesäkuun 8 p. 1907.
22944: 
22945:     Juho Torppa.                         J. E. Helkiö.
22946:     J. E. Antila.                        Juho Rannikko.
22947:      V, 2o. ~ Anom. ehd. N:o 97.
22948: 
22949: 
22950:            Pykälä, K. K., y. m.: V. 1864 annetun aitaus-
22951:                 asetuksen muuttamisesta.
22952: 
22953: 
22954: 
22955:             Suomen Kansaneduskunnalle.
22956: 
22957: 
22958:       Kuten tunnetaan, on Suomen maalaisväestön toi-
22959: meentulo suuremmalta · osalta riippuva kotieläinten hoi-
22960: dosta ja kasvatuksesta. Koko maa, harvemmassa löyty-
22961: viä suurtiloja lukuunottamatta, on melkein poikkeuksetta
22962: pienviljelijöitä ja niin ollen heidän kotieläimensäkin ovat
22963: vähälukuiset, joten niiden laitumella-käyttäminen ilman
22964: paimenta on, ainakin maan etelä- ja itäosissa, aivan yleistä.
22965: Kumminkin Asetus tilusten rauhoittamisesta 19 päivältä
22966: joulukuuta 1864 1 §:ssään määrää, että sen, jolla on koti-
22967: eläimiä, on niitä paimentamisella tai aitauksilla niin suo-
22968: jattava, ettei ne toisen tiluksille pääse. Vanhoista ajoista
22969: on yleisenä tapana ollut aidoilla suojata viljelyksiä koti-
22970: eläimiä vastaan, mutta viljelemättömät metsämaat yksityis-
22971: ten tiloilla ovat olleet yhteisinä laitumina.
22972:       On kumminkin poikkeuksia, että jotkut tilanomista-
22973: jat jakokunnassa jostakin syystä jättävät tuon yleisessä
22974: käytännössä olevan tavan, aidoilla suojelemisen, puoles-
22975: taan täyttämättä ja rajanaapurit eivät voi häntä siihen vel-
22976: voittaa. Aidoilla suojeleminen, jota suurin osa jakokun-
22977: talaisia noudattaa, menettää täten merkityksensä. Tämä
22978: synnyttää käräjänkäyntiä niin suuressa määrin, että aina-
22979: kin Itä-Karjalassa suuri osa oikeusjutuista on eläinten kait-
22980: semattomuuden aiheuttamia, ja monestikaan ne eivät synny
22981: vahingon johdosta, vaan vihasta naapuria kohtaan saada
22982: sitä sakolle, vaikkei korvaus ole kysymyksessäkään.
22983:       Onpa vielä Suomen valtiokin ruvennut tuota ase-
22984:                      V, 20. -- Pykälä, y. m.                    213
22985: 
22986: tusta hyväksensä käyttämään kieltämällä karja.n käynnin
22987: ruunun metsissä ilman eri maksua.
22988:        Nyt kyseessä oleva lakisäädös on yksi niitä, jotka
22989: kuuluvat kunnallisen itsehallinnon piiriin. Se näkyy jo
22990: silloin olleen silmämääränä, kun sitä asetusta on laadittu,
22991: vaikkei kunnallinen itsehallinto-aate vielä ollut syntynyt-
22992: kään, koska sen 23 §:ään on otettu määräys, että~tilalliset
22993: kussakin kihlakunnassa, käräjäkunnassa tai kirkkokunnassa
22994: saavat_.tehdä sopimuksia aidoilla suojelemisesta, mutta:.sa-
22995: man sopimuksen ehdoksi on asetettu, että enempi kuin
22996: toinen puoli tilanomistajia heidän seisovan manttaalinsa
22997: mukaan pitää olla sitä sopimusta kannattamassa. Tämän
22998: ehdon täyttäminen on kuitenkin niin vaikea, että vaa.n
22999: harvat kunnat ovat saaneet tällaisen sopimuksen muo-
23000:  dostumaan.
23001:        Kiireelliset syyt ja nopea kehitys vaativat jo maini-
23002:  tun asetuksen uusimista ja on sen uudistuksessa otettava
23003:  huomioon, että aitaamaton maa, olkoon se yksityisen tai
23004:  valtion, katsotaan olevan jätetty yhteiseksi laitumeksi,
23005:  eikä yksityiselläkään ole oikeutta metsämaataan niin
23006:  aidoilla eroittaa, että toisten kansalaisten karjan pääsy
23007:  yhteisille laitumille tulee estetyksi.
23008:        Näitä näkökohtia silmällä pitäen pyydämme kunnioit-
23009:  taen, että arvoisa eduskunta anoisi,
23010: 
23011:                        että.*~hallitus ~:antaisi ensikokoontuville
23012:                  valtiopäiville armollisen esityksen, tilusten
23013:                  rauhoittamisesta vahinkoa vastaan koto-eläi-
23014:                  miltä joulukuun 19 päivältä v. 1864 anne-
23015:                  tun asetuksen muuttamiseksi niin, että siinä
23016:                  määrättäisiin, että, jos kotieläin vahingossa
23017:                  pääsee toisen viljellyille; tiluksille, ei sitä kat-
23018:                  sota sakon alaiseksi rikokseksi, jos ei voida
23019:                  näyttää, että se olisi eläimen omistajan tie-
23020:                  ten tapahtunut;
23021:                        ja että edellä mainitun asetuksen 23 §
23022:                  muutettaisiin näin kuuluvaksi:
23023: 214               V, 20.   -··   Aitausaset. muuttam.
23024: 
23025:                       Tilalliset kussakin kunnassa ja jako-
23026:                 kunnassa saavat tehdä sopimuksia aitauk-
23027:                 sesta ja laitumien käytöstä sekä asettaa
23028:                 uhkasakkoja sopimuksen täyttämättömyy-
23029:                 destä, ja olkoon niillä sopimuksilla lain
23030:                 voima, jos laillisesti kuulutetussa kokouk-
23031:                 sessa läsnä olleiden tilanomistajien kaksi
23032:                 kolmasosaa miesluvun mukaan sitä kannat-
23033:                 taa ja sille on saatu alioikeuden vahvistus.
23034:       Helsingissä 6 p. Toukokuuta 1907.
23035: 
23036:       K. K. Pykälä.                  Oskar Fredrik Laine.
23037:       J. A. Heikkinen.               Lauri Tuunainen.
23038:       M. Sipponen.                   P. Kuisma.
23039:                            N. E. Huoponen.
23040:      V, 21. -    Anom. ehd. N:o 37.
23041: 
23042: 
23043:             Huoponen, N. E., y. m.: Manttaaliin pannun
23044:                  maan vapauttamisesta vankeinkuljetusrasi-
23045:                 tuksesta.
23046: 
23047: 
23048: 
23049:                 Suomen Kansaneduskunnalle.
23050: 
23051: 
23052:        Kysymys, että manttaaliin pannun maan omistajat va-
23053: pautettaisiin vankeinkuljetuksesta ja hoidosta ja että tämä
23054: rasitus kokonaisuudessaan kustannettaisiin yleisillä va-
23055: roilla, on jo kauemman aikaa ollut vireillä.
23056:        Vuoden 1877-78 valtiopäivillä tehtiin Talonpoikais-
23057: säädyssä anomusehdotus, joka lähetettiin Laki- ja Talous-
23058: valiokunualle. V aliakunta antamassaan mietinnössä tunnusti
23059: ,vankein kuljettamista ja osaksi vanginhoitoa maassa toi-
23060: mitettavan vähemmän tyydyttävästi", vaan siitä huolimatta
23061: ehdoitti, ,etteivät Säädyt puheenalaisen anomuksen joh-
23062: dosta ryhtyisi mihinkään eritoimiin", koska hallitus oli jo
23063: asettanut komitean tutkimaan tätä asiaa. Kun maini-
23064: tun komitean toimesta ei näkynyt minkäänlaista tulosta,
23065: uudistettiin anomus Talonpoikaissäädyssä v. 1900 valtio-
23066: päivillä.
23067:        Laki- ja Talousvaliokunta, johon anomus valmistelua
23068: varten lähetettiin, on seikkaperäisesti osoittanut, miten
23069: ~pätasaisesti kysymyksessä oleva rasitus painaa sen kan-
23070: nattajia. Samoin oli valiokunta sitä mieltä, että nykyinen
23071: vankeinkuljetusjärjestelmä ei tarjoa tarpeellista varmuutta
23072: karkaamista vastaan, että vangit näin kuljetettaissa joutu-
23073:  vat vähemmän tarkoituksen mukaisen kohtelun alaiseksi
23074: ja että vangitut rikolliset ja irtolaiset useinkin turmiolli-
23075: sesti vaikuttavat niihin henkilöihin, joiden kanssa he kul-
23076: 216         V, 21. -   Mantt. vapautt. vankeinkulj. rasit.
23077: 
23078: jetettaissa joutuvat tekemisiin. Mutta huolimatta siitä, että
23079: parannuksen tarve tässä kohden oli jo viime kuluneen
23080: vuosisadan alkupuolelta asti tunnettu ja tunnustettu, sai
23081: sen toimeenpanemista tarkoittava anomus rauveta. Hylkää-
23082: vän lausuntonsa perusteli valiokunta sillä tiedolla, että
23083: kysymys vankeinhoidon ja kuljetuksenjärjestämisestä aijot-
23084: tanee jättää Lainvalmistelukuntaan täydellisen lakiehdo-
23085: tuksen valmistamista varten.
23086:        V aan kun sellaista toimenpidettä ei alkuun pantu,
23087:  uudistettiin anomusehdotus Talonpoikaissäädyssä v. 1904
23088:  valtiopäivillä. Asiakirjoista käypi selville, että Laki- ja
23089:  Talousvaliokunta, johon anomus lähetettiin, ei ehtinyt asiaa
23090:  käsitellä.
23091:        Tehtyjen anomuksien perusteluissa on osoitettu, mi-
23092:  ten kohtuutonta on, että vankeinkuljetus ja siihen kuuluva
23093:  vartioiminen on maakiinteistön velvollisuutena, vaikka
23094:  ne vankiloissa hoidetaan ja vartioidaan yleisillä varoilla.
23095:  Tosin yleisistä varoista vankein kuljetusmaksukai suori-
23096:  tetaan 1 markka peninkulmalta ja ruokarahaa 28 penniä
23097:  vuorokaudelta, vaan nämä maksut eivät läheskään riitä
23098:  tarkoitukseensa, semminkin kun vartioiminen on toimitet-
23099:  tava ilman eri korvausta. Kun näin vähäisillä maksuilla
23100:  urakkamies ei voi ottaa täyttääkseen mainittuja vel-
23101:  vollisuuksia, saavat vajavuuden täyttää muutoinkin ylen-
23102:  maarin rasitetut manttaalin omistajat. Tämä maakiin-
23103:  teistöä painava luonnoton rasitus on useassa kunnassa
23104:  varsin tuntuva ja painaa raskaimmin niitä seutuja,
23105:  JOissa ei ole rautateitä ja joissa siis maksukyky on vä-
23106:  häisempi.
23107:        Sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, saamme kun-
23108:  nioittavimmin pyytää Eduskuntaa yhtymään alamaiseen
23109:  anomukseen siitä,
23110: 
23111:                         että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
23112:                   ensi kokoontuville valtiopäiville jättää esi-
23113:                   tyksen siitä, että manttaaliin pantu maa
23114:                   vapautettaisiin vankeinkulj~tus-rasituks~sta
23115:           V, 21. -   Huoponen, y. m.                  217
23116: 
23117:           ja että se määrättäisiin valtion kannatelta-
23118:           vaksi ja kustannettavaksi.
23119: Helsingissä 4 p. kesäkuuta 1907.
23120: 
23121: N. E. Huoponen.                    P. Ahmavaara.
23122: Pekka Leppänen.                    Pekka Pennanen.
23123: T. Riihelä.                        Juho Snellman.
23124: P. Kuisma.                         Gust. Arokallio.
23125: Juho Haveri.                       K. W. Koskelin.
23126: Mikko Knuutila.                    S. Heiskanen.
23127:                     Sisällysluettelo.
23128: V. Laki- ja talousvaliokuntaan lähetetyt eduskunta-
23129:             esitys- ja anomusehdotukset.
23130: 
23131:    A. Kunnallishallintoa koskev~a eduskuntaesitys- ja
23132:                     anomusehdotuksia.
23133:                                                             Siv.
23134: 1. Wily"omaa y. m., Esit. ehd. N:o 18: Ehdotukset
23135:       asetuksiksi muutoksista 15 p:nä kesäk. 1898 maa-
23136:      laiskuntien kunnallishallinnosta ja 8 p:nä jouluk.
23137:       1873 kunnallishallituksesta kaupungissa annettuihin
23138:       asetuksiin, sekä ehdotus vaalilaiksi kuntien suh-
23139:      teellisia vaaleja varten .                               5
23140: 2. Takoi y. m., Anom. ehd. N:o 143: Uuden kunnal-
23141:      lisasetuksen säätämisestä maslaiskunnille .            57
23142: 3. af Ursin y. m., Anom. ehd. N:o 167: Uuden kun-
23143:      nallisasetuksen säätämisestä kaupunkikunnille .        60
23144: 4. Kares y. m., Esit. ehd. N:o 19: Kaupunkikunnille
23145:      annetun kunnallisasetuksen 7 §:n muuttamisesta
23146:      toisin kuuluvaksi .                                    64
23147: 5. Pohy"anpalo, Esit. ehd. N:o 22: Muutoksesta kaupun-
23148:      kien kunnallishallituksesta 8 p:nä jouluk. 1873 an-
23149:      netun asetuksen 55 §:ään .                             78
23150: 
23151: 
23152:    B. Kirkollishallintoa ja -taloutta koskevia anomus-
23153:                          ehdotuksia.
23154: 6. Mikkola y. m., Anom. ehd. N:o 41: Papiston palk-
23155:      kauksen uudestaan järjestämisestä .               85
23156: 7. Ingman L. y. m., Anom. ehd. N:o 43: Toimenpiteistä
23157:      papiston palkkauksen uudestaan järjestämiseksi   141
23158: 8. Kallio y. m., Anom. ehd. N:o 194: Pappien palkko-
23159:                                                             Siv.
23160:       jen uudestaan järjestämisestä kohtuullisemmalle
23161:       kannalle                                               152
23162:  9. lngman L. y. m., Anom. ehd. N:o 44: Lainsäädäntö-
23163:       toimenpiteistä evankelis-lutherilaisen papiston virka-
23164:       talojen hallinnon siirtil.miseksi seurakunnille.       156
23165: 10. Ahmavaara y. m., Anom. ehd. N:o 28: Hallituksen
23166:       nimitysoikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarinpi-
23167:       täjissä .                                              164
23168: 
23169:       C. Metsälain uudistamista koskevia eduskuntaesitys-
23170:                      ja anomusehdotuksia.
23171: 11. Kalliokorpi y. m., Esit. ehd. N:o 15: Ehdotus laiksi
23172:       yksityismetsäin suojelemiseksi ryöstökäytöitä      167
23173: 12. Pennanen y. m., Anom; ehd. N:o 34: Uuden metsä-
23174:       lain säätämisest!\ .      .                        172
23175: 13. Raatikainen y. m., Anom. ehd. N:o 181: Uuden met-
23176:       sälain säät!\misestä .                             17 5
23177: 
23178: 0. Metsästysasetuksen uudistamista koskevia eduskunta-
23179:              esitys- ja anomusehdotuksia.
23180: 14.    Tervaniemi y. m., Esit. ehd. N.o 10: Ehdotus ase-
23181:          tukseksi Lokak. 20 p:nä 1898 metsästyksestä an-
23182:          netun asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta
23183:          toisin kuuluviksi .                                 183
23184: 15.    Hoikka, 1., Esit. ehd. N:o 4: Ehdotus asetukseksi 20.
23185:          p:nl\ Lokak. 1898 metsästyksestä annetun asetuk-
23186:          sen 23 §:n osittaisesta muuttamisesta toisin kuulu-
23187:          vaksi                                               189
23188: 16.    Leppänen y, m., Esit. ehd. N:o 13: Voimassa ole-
23189:          van metsästysasetuksen 23 §:n muuttamisesta toi-
23190:          sin kuuluvaksi                                      193
23191: 17.    Heikkinen y. m., Anom. ehd. N:o 187: Uuden met-
23192:          sästysasetuksen säätämisestä .                      197
23193: 18.    Häkkinen y. m., Anom. ehd. N:o 80: Voimassa ole-
23194:          van metsästysasetuksen muuttamisesta                205
23195: 
23196:             E. Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
23197: 19. Torppa y. m., Anom. ehd. N:o 145:        Maanmittaus-
23198:      laitoksen uudistamisesta                               209
23199: 20. Pykälä y. m., Anom. ehd. N:o 97: V. 1864 anne-
23200:       tun aitausasetuksen muuttamisesta .                212
23201: 21. Huoponen y. m., Anom. ehd. N:o 37: Manttaaliin
23202:       pannun maan vapauttamisesta vankeinkuljetusrasi-
23203:       tuksesta.                                          215
23204: 
23205: 
23206:      Aakkosellinen asia- ja nimiluettelo on näiden liitteiden
23207: IX vihkon lopussa.
23208: VALTIOPÄIVÄT v. 1907.
23209:                LIITTEET.
23210: 
23211:                              VI.
23212: 
23213:  Anomusvaliokuntaan lähetetyt anomusehdotukset.
23214: 
23215: 
23216: 
23217: 
23218:                      Helsinki 1907,
23219:          Suom. Klrjall. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö.
23220:                         A.
23221: Sivistys- ja siveelli syyspyri ntöj en edistämistä
23222:              koskevia anomusehdotuksia.
23223: 
23224: 
23225: 
23226: 
23227:                                                      •
23228:    a) Korkeampi suomalainen sivistys.
23229: 
23230:      VI, 1. -   Anom. ehd. N:o 175.
23231: 
23232: 
23233:             Antila J. E., y. m.: huomenkielen saattamisesta
23234:                   opetuskieleksi yliopistossa ja polyteknillisessä
23235:                   korkeakoulussa.
23236: 
23237: 
23238: 
23239:                  Suomen Eduskunnalle.
23240: 
23241: 
23242:        Siinä taistelussa, joka vuosikymmenien aikana on ol-
23243: lut suomenkielisten ja -mielisten kestettävänä, jotta kan-
23244: samme suuri enemmistö vihdoinkin pääsisi luonnollisiin
23245: oikeuksiinsa, ovat maamme korkeakoulut ja varsinkin sen
23246: yliopisto jo kauan olleet erikoisen huomion esineinä. Paitsi
23247: korkeamman opetuksen antamista on näiden laitosten suu-
23248: rena kansallisena tehtävänä suomalaisen sivistyksen ja
23249: suomalaisen tieteen edistäminen ja kohottaminen. Suo-
23250: men kansan omantakeinen kulttuuri on niissä saapa kor-
23251: keimman muotonsa ja tämä on ehdottomasti oleva suo-
23252: malainen, voidakseen taata kansallemme elämisen oikeutta
23253: mailman mahtavien rinnalla. Lisäksi tulee, että maamme
23254: korkeakoulut ovat ainoat laatuaan koko maailmassa. Mikä
23255: niiltä jää kansallisessa suhteessa täyttämättä, ei missään
23256: muualla tule tehdyksi. Kansallemme on sentähden suo-
23257: rastaan elämisen ehtona, että sen korkeakoulut kieleltään
23258: kohoovat tärkeän isänmaallisen tehtävänsä tasalle, toisin
23259: sanoen, että ne pääluonteeltaan muuttuvat suomenkie-
23260: lisiksi.
23261:       Tätä vaatimusta, joka jo itsessään, yleiseltä, kansalli-
23262: selta kannalta katsottuna on ehdoton, käy käytännöllinen
23263: tarve päivä päivältä yhä äänekkäämmin tukemaan. Yli-
23264: 6            VI, t. -   Korkeampi suomalainen sivistys.
23265: 
23266: opistomme oppilaista jo 1880-luvun lopulla toinen puoli
23267: oli suomenkielinen; tätä nykyä ainakin 65 °/0 ylioppilaista
23268: on suomalaisen koulusivistyksen saaneita ja vuosi vuo-
23269: delta tämä enemmistö on kasvamassa.
23270:        Samaan aikaan opetus yliopistossamme yhä suurim-
23271: malta osalta suoritetaan ruotsiksi. Käyttäen hyväksensä
23272: yliopiston vanhoista ajoista säilynyttä itsehallintoa, ovat
23273: korkeakoulun viranomaiset omistaneet hämmästyttävän
23274: vähän huomiota tälle kieltämättömälle ristiriidalle. Ja yli-
23275: opistoa koskevat kieliasetukset ovat vain liiaksi helläva-
23276: roin kosketelleet tätä yhä huutavammaksi käyvää epäkoh-
23277: taa .. 1865 kieliolojen järjestämiseksi annettu asetus rajoit-
23278: tui siihen, että ainoastaan jumaluusopin sekä kasvatustie-
23279: teen professoreilta vaadittiin täydellinen suomen kielen
23280: taito; muille riitti toistaiseksi taito ymmärtää suomenkie-
23281: listen kirjoitusten sisällystä. Näitä määräyksiä sitten ei
23282: pitkiin aikoihin täydennetty, niin vaillinaiset kuin ne oli-
23283: vatkin, ja säännösten toimeenpano kuvautuu siinä, että
23284: tätä nykyä, miespolvi sen jälkeen kuin määräykset annet-
23285: tiin, muutamat jumaluus- tai lainopin professorit ilmeisesti
23286: ovat sitä taitoa vailla, jonka heidän astuessaan virkaansa
23287: oletettiin omistavan. Vasta v. 1894, vieläpä ikävien ret-
23288: telöjen johdosta, jotka olivat osottaneet suomenkielisten
23289: ylioppilaitten aseman vaikeuksia, saatiin uusi julistus,
23290:  minkä kautta kaikilta yliopiston opettajiksi pyrkiviltä vaa-
23291: dittiin ,kyky puheessa ja kirjoituksessa käyttää suomen
23292: kieltä sekä antaa opetusta ja pitää tutkintoja samalla kie-
23293: lellä", mutta erikoisvapautuksen myöntäminen tuli sa-
23294:  massa luvalliseksi, missä erinomaiset seikat muka tekisi-
23295: vät tämän vaatimuksen helpoittarnista ,tarpeelliseksi ja
23296: hyödylliseksi". Tämä viimeinen määräys ei olekaan jää-
23297: nyt käyttämättä.
23298:        Näin ollen ylioppilaiden yhä lisääntyvä tarve saada
23299:  opetusta suomenkielellä on aiheuttanut yhä uudistuvia
23300:  vaatimuksia yliopiston,,,kieliolojen parantamiseksi. Muun-
23301:  muassa ylioppilaiden enemmistö 1905 teki siinä kohden
23302:  konsistoriolle esityksen, jota tämä vuoden odotuksen pe-
23303:                      VI, t. -   Antila, y. m.               7
23304: 
23305: rästä käsitteli. Mutta kovin vähän merkitsi konsistorion
23306: tämän johdosta tekemä päätös, koska edelleen jätettiin
23307: opettajiston omasta harkinnasta riippuvaksi, millä kie-
23308: lellä luentoja pidetään. Yksityisen opetuksen ilmoite-
23309: taan kyllä useimmissa tapauksissa mukautuvan oppilas-
23310: ten kielen mukaan, mutta tosioloihin tutustuneitten tie-
23311: donannoista päättäen tämä suomenkielisyys hyvin useissa
23312: tapauksissa ei täytä vähiäkään vaatimuksia, siitä selvästä
23313: syystä että asianomaiset, olivatpa virkaansa astuessaan
23314: velvolliset suomen kielen täydelliseen tai puolinaiseen
23315: osaamiseen, eivät ole ylläpitäneet, saatikka parantaneet
23316: sitä tietomäärää, joka heillä alkujaan ehkä on ollut.
23317:       Aivan käytännölliseltä kannalta katsoen nyt mainittu
23318: asianlaita ei mitenkään ole siedettävissä, sitä vähemmin
23319: kun ainoastaan varsin vähäinen osa yliopistonopettajia,
23320: hekin pian ikänsä tähden oikeutettuja eroamaan, nyt enää
23321: voipi viitata siihen, ettei heiltä ajoissa ole vaadittu taitoa
23322: hoitaa opetusta suomeksi. Koko se osa opettajistoa, joka
23323: on tullut virkaansa nimitetyksi vaatimalla täydell:istä suo-
23324: men kielen taitoa, ei tietenkään voi millään oikeudella ve-
23325: täytyä velvollisuuttaan täyttämästä. Kun kansa vuotui-
23326: sesti uhraa yli miljoonan maamme yliopiston ylläpitämi-
23327: seksi, ei se mitenkään voi tyytyä siihen nurjaan asian
23328: tilaan, mikä yliopistomme kielioloissa tätä nykyä vallitsee.
23329:       Sama käytännöllinen tarve, mikä yliopiston suhteen
23330: edellä on osoitettu, esiintyy myöskin polyteknillisessa
23331: opistossamme. Sielläkin oppilaiden enemmistö on suomen-
23332: kielinen, mutta opetus suoritetaan suurimmalta osalta ruot-
23333: siksi. Korjaus on siis sielläkin sekä periaatteen että käy-
23334: tännön kannalta välttämätön ja kiireimmiten aikaan saatava.
23335:       Näiden kaikessa lyhykäisyydessä esitettyjen perus-
23336: teiden nojalla pyydämme saada ehdottaa alamaisen ano-
23337: muksen esittämistä siitä,
23338: 
23339:                       että kaikki tästä lähtien maamme yli-
23340:                 opistoon ja teknilliseen korkeakouluun opet-
23341:                 tajiksi nimitettävät velvoitetaan antamaan
23342: 8          VI, 1, -   Korkeampi suomalainen sivistys.
23343: 
23344:                heidän virkavelvollisuuteensa kuuluva julki-
23345:                nen opetus suomenkielellä;
23346:                       että tämä velvoitus ulotetaan myöskin
23347:                niihin näiden korkeakoulujen nykyisiin opet-
23348:                tajiin, jotka annettujen asetusten mukaan
23349:                ovat velvolliset osaamaan opetuksessa käyt-
23350:                tää suomenkieltä, sekä
23351:                       että mikäli mainittuihin korkeakoului-
23352:                hin ei tämän kautta voida heti saada aikaan
23353:                suomenkielistä opetusta, niihin on hankit-
23354:                tava sitä varten tarpeelliset väliaikaiset apu-
23355:                opettajat.
23356: 
23357:     Helsingissä, Kesäkuun 8 p:nä 1907.
23358: 
23359:     J. E. Antila.              Juho Torppa.
23360:     Juho Rannikko.             J. E. Helkiö.
23361:     K. Myllylä.                A. Lagerlöf.
23362:     E. Nevanlinna.             Hannes Gebhard.
23363:     A. Koivisto.               Erkki Pullinen.
23364:     S. N. Rajala.              Aate Oikkonen.
23365:     Liisi Kivioja.             J. Runtti.
23366:     Tuom. Pohjanpalo.          Kaarle 0. Knuutila.
23367:     Y. K. Yrjö-Koskinen.       Juho Ylikorpi.
23368:     H. Repo.                   Juho Lepistö.
23369:     E. Kolkki.                 Iisakki Vahe.
23370:     Väino Kivilinna.           T. Nykänen.
23371:     Justus Ripatti.            Olli Pajari.
23372:     J. E. Wiljomaa.           Artturi H. Virkkunen.
23373:                      H. G. Paloheimo.
23374:      VI, 2. -   Anom. ehd. N:o 10.
23375: 
23376: 
23377:             Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Kannatusta val-
23378:                   tion varoista kansallisen kirjallisuuden ko-
23379:                   hottamiseksi.
23380: 
23381: 
23382: 
23383:                   Suomen eduskunnalle.
23384: 
23385: 
23386:       Aivan niinkuin pohjoinen isänmaamme on keväisin
23387: hankien peitossa vielä kauan sen jälkeen kuin ruusut ovat
23388: puhjenneet etelässä ja virrat vyöryvät Keski-Europan vuo-
23389: ristoissa, niin on Suomen kansallinen elämäkin kauan ki-
23390: tunut talven kahleissa. Vuosisata sitten, jolloin voima-
23391: kas kansallistunne nostatti onnellisempia kansoja uhmaa-
23392: vaan toimintaan, ei täällä edes uskallettu uneksiakaan,
23393: että ylenkatsottu Suomenkieli kerran saisi kajahdella valta-
23394: saleissa, ja puoli vuosisataa takaperin, jolloin naapuri-
23395: maissa riemuittiin rikkaan kansalliskirjallisuuden kypsistä
23396: hedelmistä, ei täällä ollut ainoatakaan suomenkielistä oppi-
23397: koulua, ja maan oma hallitus oli rangaistuksen uhalla kiel-
23398: täilyt painattamasta suomenkielellä mitään muuta kirjalli-
23399: suutta, kuin uskontoa ja maanviljelystä koskevaa.
23400:       Mutta kerran tuli meillekin kevät, tuli taian voimalla,
23401: niinkuin sen on tapana tulla perimmäiseen pohjolaan. -
23402: Muutamissa vuosikymmenissä on meidän maahamme pe-
23403: rustettu sadottain suomalaisia kouluja, ja suomenkielinen
23404: kirjallisuus on äkkiä syntynyt ja nopeasti kasvanut. Kir-
23405: jallisuuden rikastuessa on kansan lukuhalukin hämmästyt-
23406: tävästi lisääntynyt. Eikö todista pienoisen kansan tiedon-
23407: halua se tosiasia, että esim. yhdeltä kustantaja-liikkeeltä
23408: on kirjain menekki yhden vuoden kuluessa kohonnut lä-
23409: hes miljoonaan, ja että yhden ainoan suomalaisen kirjan,
23410: 10           VI, 2. -   Korkeampi suomalainen sivistys.
23411: 
23412: "Oman maan", tilauksia on karttunut pian puolen miljoo-
23413: nan arvosta.
23414:        Mutta samalla kuin kansalliskirjallisuutemme rikastu-
23415: misesta riemuitsemme, täytyy kirjallisuuden käyttäjän ali-
23416: tuiseen kokea, että kirjallisuutemme on kasvanut epätasai-
23417: sesti. Muutamissa vuosikymmenissä ei ole jaksettu luoda
23418: sellaista kansalliskirjallisuutta, josta tiedonhaluinen suoma-
23419: lainen voisi ammentaa edes tiedon alkeet kaikilla niillä
23420: aloilla, jotka kansalaissivistykseen kuuluvat. Ulkomaalai-
23421: sen kirjallisuuden merkkiteoksista ovat ani harvat suo-
23422: meksi käännettyinä. Muinaisen Kreikan ja Rooman suu-
23423: ret mestarit ovat miltei tuntemattomat tiedonhaluiselle
23424: suomalaiselle, joka ei osaa vieraita kieliä; samoin ovat
23425: tuntemattomia renessansiajan kirjallisuuden suurmiehet
23426: ja lukemattomat muut, jotka ovat ihmiskunnalle uusia
23427: näköaloja avanneet. Ja yhtä köyhä on myöskin alkupe-
23428: räinen suomalainen kirjallisuus. Varsinkin kysymykset,
23429: jotka kansaamme ovat kaikkein lähinnä ja joiden tieteel-
23430: lisestä selvittelystä kansamme menestys ja tulevainen ke-
23431: hitys mitä suurimmassa määrässä riippuu, ovat joko aivan
23432: puutteellisesti ja pintapuolisesti käsiteltyjä taikka ovat
23433: kokonansa jääneet käsittelyä vaille. Suomalaisessa tieto-
23434: kirjallisuudessa yleensä on ammottavia aukkoja, jotka on
23435: entistä selvemmin huomattu tänä vuonna, jolloin Suoma-
23436: laisuuden Liitto valmistelee luetteloa kaikesta, mitä suo-
23437: menkielellä on tietokirjallisuutta. Tämän kipeän puutteen
23438: johdosta professori Kaarle Krohn kirjoittaa: ,Nämä aukot
23439: ovat välttämättömästi täytettävät, jotta ne sadattuhannet,
23440: jotka osaamatta muuta kuin suomalaista äidinkieltään tasa-
23441: arvoisina kansalaisina pyrkivät tasa-arvoiseen sivistykseen,
23442: jossakin määrin saisivat tarpeensa tyydytetyiksi."
23443:        Tämä puute synnyttää ompisuomalaisessa katkeria
23444: tunteita, kun hän tietää, että suurin osa niitä, joiden kas-
23445: vattamiseksi ja kouluttamiseksi kansamme näihin asti on
23446: enimmät varansa uhrannut, kantaa oppinsa hedelmät ruot-
23447: sinkielisen kirjallisuuden hyväksi, jota kansan suuri enem-
23448:                VI, 2. -   E. S. Yrjö-koskinen, y. m.       11
23449: 
23450: mistö ei ymmärrä, samalla kuin suomalaisen kansan kes-
23451: kuudessa on paljon kätkettyjä voimia, jotka köyhyyden
23452: masentamina eivät koskaan pääse kehittymään kirjailijoiksi.
23453: Kirjalliselle alalle pyrkivää työntekijää lamauttaa se tieto,
23454: että ani harva meidän pienen, kielellise~ti kahtia jaetun
23455: kansamme keskuudessa voipi kirjallisella työllä hankkia
23456: itsellensä tyydyttävän toimeentulon, ja siitä syystä monen
23457: vähävaraisen kirjallisen kyvyn täytyy kuluttaa voimansa
23458: muissa parempipaikkaisissa töissä. Nämä työvoimat on
23459: saatava irti. Sitä tarkoitti kirjailija Johannes Linnankos-
23460: ken Suomalaisuuden Liiton aate sekä Juhani Ahon ehdo-
23461: tus, että suomalaisen kirjallisuuden kohottamiseksi myön-
23462: nettäisiin 1 miljoona markkaa. Samaa tarkoitusta silmällä-
23463: pitäen professori Kaarle Krohn ensin viime lomakurssien
23464: aikana ja sitten ,Suomalaisuuden Liiton lippaassa" eh-
23465: dotti valtion varoilla perustettavaksi ,Suomalaisen kirjai-
23466: lija-akademian", johon pääsisi itseoikeutettuina jäseninä
23467: kaikki ne, jotka ovat kirjoittaneet suomenkielisen väitös-
23468: kirjan, ja tämän lisäksi ne, jotka jollain huomattavam-
23469: malla tavalla ovat r~kastuttaneet kansalliskirjallisuuttamme.
23470: Tämä seura sitten keskuudestaan valitsisi valiokunnan,
23471: joka hoitaisi varsinaiset tehtävät, joista tärkeimpiä olisi
23472: apurahojen jakaminen kirjallisille kyvyille, niin että he
23473: voisivat irtaantua tavallisista tehtävistään ja antautua kir-
23474: jalliseen työhön. Professori Kaarle Krohn'in ajatusta ke-
23475: hitti sittemmin kirjailija Juhani Aho, joka vastusti uuden
23476: seuran eli ,akademian" perustamista ja ehdotti, että kir-
23477: jallisuuden edistämiseksi myönnetyt varat uskottaisiin
23478: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle käytettäväksi etenkin
23479:  palkintoina parhaista alkuperäisistä teoksista ja käännök-
23480:  sistä. Juhani Ahon ehdotusta on kannatettu sanomaleh-
23481:  distössä, m. m. Uudessa Suomettaressa, jossa ehdotetaan,
23482:  että palkintoja jaettaissa luotaisiin erityistä huomiota sel-
23483:  laiseen kirjallisuuteen, joka tarkoittaa isänmaallisen, etu-
23484:  päässä omaa maata, kansaa, valtiota koskevan huomatta-
23485:  varuman kirjallisuuden rikastuttamista. - Kirjailija-aka-
23486:  demian aatetta on viime kuukausien kuluessa pohdittu
23487: 12            VI, 2. -   Korkeampi suomalainen sivistys.
23488: 
23489: myöskin yliopiston opettajain keskuudessa, ja Suomalaisen
23490: Kirjallisuuden Seura otti sen tämän Toukokuun 8 p:nä
23491: pitämässään kokouksessa vakavan käsittelyn alaiseksi.
23492: Tässä kokouksessa hyväksyttiin aatteen käytännölliseksi
23493: toteuttamiseksi seuraavan suuntainen ehdotus:
23494:        Siinä toivossa, että Suomen uusi edu1;1kunta katsoisi
23495: voivansa määrätä entistä suurempia summia, esim. 50,000
23496: markkaa, suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi, olisi
23497: Seuran ryhdyttävä valmistaviin toimenpiteisiin varain
23498: hoitamisen ja tarkoitukseensa käyttämisen järjestämiseksi.
23499: Saatavat varat tulisivat käytettäviksi pääasiassa kahdella
23500:  tavalla, nimittäin etevimpien ja muodoltaan sekä sisällyk-
23501: seltään täyskelpoisten teosten suomentamiseen sekä myös-
23502: kin arvokkaiden alkuteosten aikaansaamiseen. Suomen-
23503: nettaviksi olisivat valittavat klassillisesta muinaisuudesta
23504: alkaen meidän päiviimme saakka teokset, jotka erikoisem-
23505: malla tavalla edustavat aikaansa ja joita tavallisesti mai-
23506: nitaan maailman kirjallisuuden mestariteoksina. Tiedon
23507: eri aloilta teoksia valittaessa olisi asetettava etusijaan sem-
23508: moiset, jotka helppotajuisia ollen voivat hyödyttää sitäkin
23509: osaa kansastamme, joka ei ole saanut suurempaa opillista
23510: sivistystä. Erikoista huomiota olisi nykyaikana luotava
23511: yhteiskunnallisia ja sosiaalisia kysymyksiä käsittelevään
23512: kirjallisuuteen. Olisi siis myös pidettävä silmällä suuren
23513: yleisön aktuaalisia tarpeita, niiden kysymysten valaisemi-
23514: seksi ja selvittämiseksi, jotka kulloinkin ovat päiväjärjes-
23515: tyksessä, tietysti kuitenkin pysymällä yläpuolella puolueita
23516: ja yleisen mielipiteen hetkellisiä mielijohteita. Vieläkin
23517: tärkeämpi kuin käännösten, on Seuran mielestä alkupe-
23518: räisten teosten aikaansaaminen. Alkuteoksiinkin nähden
23519: olisi etusija annettava niille, jotka eivät muuta tietä voi
23520: päästä julkisuuteen.
23521:        Varain käyttämisen käytännöllisestä järjestämisestä
23522: ehdotetaan, että työpalkka suomennoksista olisi jossain
23523: määrin runsaampi kuin se, jonka yksityiset kustantajat
23524: suorittavat, jotta kaikista parhaimmat voimat siten saatai-
23525: siin työhön kiinnitetyiksi. Eräissä tapauksissa ehdotetaan
23526:                 VI, 2, -   E. S. Yrjö-Koskinen, y. m.         13
23527: 
23528: palkkaus järjestettäväksi vuosipalkkausperustaen mukaan,
23529: jotta kääntäjä voisi rauhassa ja kokonaan työhönsä an-
23530: tautua. Jotta vakinaisissa viroissa olevat käytettävät ky-
23531: vyt saataisiin kirjallisiin töihin, olisi pidettävä huolta siitä,
23532: etteivät he Seuran työssä ollessaan menetä virkavuosia
23533: tai muita etujaan. Tarpeellisena pidettiin myös että kir-
23534: jallisia kykyjä kiinnitettäisiin vakinaisilla työmääräyksillä
23535: Seuran työhön, varsinkin suurempia niinhyvin alkuperäi-
23536: siä kuin käännöksiä tilattaessa tahi Seuralle tarjottaessa.
23537: Myöskin palkintoja jakamalla olisi Seuran koetettava loih-
23538: tia esiin sekä alkuperäisiä teoksia että käännöksiä.
23539:         Kirjain kustantamisen suhteen hyväksyttiin se ehdo-
23540: tus, että Seura ei itse kustantaisi kaikkia teoksia, vaan
23541: asettuisi yhteistoimintaan yksityisten kustantajain kanssa.
23542: Tästä olisi se etu, ettei toimikuntaa tarvitsisi liiaksi ra-
23543: sittaa käytännöllisillä huolilla, vaan voitaisiin jäseniä va-
23544: littaessa yksinomaan silmällä pitää kirjallista kelpoisuutta.
23545:         Toimikunnassa olisi edustettuina tiedon eri alat.
23546:  Siinä olisi humanistinen, luonnontieteellinen, lainopillinen,
23547:  taloustieteellinen sekä kaunokirjallinen osasto. Kukin
23548:  näistä osastoista saisi tehtäväkseen erikoisaloihinsa kuulu-
23549:  vien teosten painokuntoon toimittamisen, ja olisi niillä
23550:  kullakin valta käyttää varoja määrättyyn korkeimpaan
23551:  summaan saakka. Kun kulunkiarvio olisi Seuran hyväk-
23552:  symä ja kun siinä olisi mainittuna toimitettaviksi aijotut
23553:  teokset, voisi Seura siis valvoa sekä varain käyttämistä
23554:  että myöskin julkaistaviksi aijottujen teosten sopivaisuutta.
23555:  V arat hoitaisi Seura erityisenä rahastona ja tekisi niistä
23556:  tilin Eduskunnalle.
23557:         Jäsenten vaalin osastoihin toimittaisivat osaksi Suo-
23558:   malaisen Kirjallisuuden Seura, osaksi suomenkieliset tie-
23559:   teelliset ja kirjalliset yhdistykset tai muut järjestöt, jotka
23560:   Seura joko vuosittain tai pitemmin väliajoin kutsuu kans-
23561:  aansa yhteistyöhön suomalaisen kirjallisuuden kartuttami-
23562:   seksi ja täydentämiseksi. Tästä toimikunnasta voisi vähi-
23563:  tellen kehittyä se suomenkielen ja suomalaisen kirjallisuu-
23564:   den ja kulttuurin etuja valvova suomalainen ,akade-
23565: 14           VI, 2. -   Korkeampi suomalainen sivistys.
23566: 
23567: mia", jonka syntysanat professori Kaarle Krohn on lau-
23568: sunut.
23569:       Yllä esitetty Suomalaisen Kirjallisuusseuran hyväk-
23570: symä suunnitelmaehdotus ansaitsee mielestämme täyttä
23571: huomiota ja kannatusta. Suomalaisen akademia-aatteen
23572: käytännöllinen järjestäminen kuuluu lähinnä juuri Suoma-
23573: laisen Kirjallisuuden Seuralle, jolla on takanansa pitkä.
23574: kunniakas entisyys täynnä jaloimpia hedelmiä kansallisen
23575: kirjallisuuden viljelyksessä, ja joka viime aikoina on toi-
23576: minut myöskin kirjallisten palkintojen jakajana tai esit-
23577: täjänä. Koska Seuran omat voimat kuitenkaan eivät riitä
23578: siihen jättiläistyöhön, jota aatteen toteuttaminen vaatii,
23579: ansaitsee myöskin kannatusta se ehdotus, että Seuran olisi
23580: asetuttava yhteistyöhön toisten maassamme toimivien tie-
23581: teellisten ja kirjallisten seurain kanssa, jotka Suomalaisen
23582: Kirjallisuuden Seuran kutsumuksesta lähettävät kukin yh-
23583: den edustajan Seuran keskuudestaan valitsemaan toimi-
23584: kuntaan.
23585:        Näin on suuri tulevaisuuden ajatus lausuttu, ,suo-
23586:  malaisen akademian" ohjelma pääpiirteissään suunniteltu,
23587:  mutta aatteen toteuttaminen kuuluu Suomen uudelle edus-
23588:  kunnalle. Se on sen pyhä oikeus ja kunniakas velvolli-
23589:  suus, ja se on oleva se katoamaton muistomerkki, jonka
23590:  tämä Eduskunta uudestaan syntyvän Suomen aamunkoit-
23591:  teessa pystyttää tien varrelle kertomaan vastaisille suku-
23592:  polville: Tässä yhdistivät kätensä valtiollisissa myrskyissä
23593:  pirstoutuneen Suomen kansan lapset sinä hetkenä, jolloin
23594:  isänmaa tarvitsisi heidän yhteistä ponnistustaan kansallis-
23595:  kirjallisuuden korottamiseksi.
23596:        Sen perustuksella, mitä ylempänä olemme esittäneet,
23597:  rohkenemme kunnioittavimmin anoa,
23598: 
23599:                         että Suomen eduskunta ottaisi kannat-
23600:                   taakseen anomusehdotusta, joka tarkoittaa
23601:                   vähintäin 50,000 markan suuruisen sum-
23602:                   man myöntämistä vuosittain kansallisen kir-
23603:          VI, 2. -   E. S. Yrjö-Koskinen, y. m.         15
23604: 
23605:            jallisuuden kohottamiseksi yllä esitetyn suun-
23606:            nitelman mukaan.
23607: Helsingissä Toukok. 29 p. 1907.
23608: 
23609: E. S. Yrjö-Koskinen.      Hilda Käkikoski.
23610: Eveliina Ala-Kulju.       Iisakki Hoikka.
23611: F. 0. Rapola.             H. Repo.
23612: Olli Pajari.              J. H. Hakulinen.
23613: Väinö Kivilinna.          Juho Rannikko.
23614: Aleksi Käpy.              K. R. Kares.
23615: A. Lagerlöf.              A. Listo.
23616: Juho Lepistö.             lida Wemmelpuu.
23617:               Artturi H. Virkkunen.
23618:      VI, a. -   Anom. ehd. N:o 36.
23619: 
23620: 
23621:            Setälä, E. N., y. m.: Kannatuksen myöntämi-
23622:                  sestä Eduskunnan käytettävinä olevista va-
23623:                  roista suomalaisen kirjallisuuden kartutta-
23624:                  miseksi.
23625: 
23626: 
23627: 
23628:                  Suomen Eduskunnalle.
23629: 
23630:       Työ, mikä suomalaisen kirjallisuuden vainiolla tähän
23631: päivään saakka on saatu suoritetuksi, on suurimmaksi
23632: osaksi ollut vähäväkisen ja vähävaraisen uudisviljelijän
23633: työtä. Se on sitä sekä laatuunsa että laajuuteensa näh-
23634: den. Se on ollut sitä sekä kotimaisena työnä että maa-
23635: han tuotuna käännöskirjallisuutena. Saavutettu niukka
23636: sato on kyllä pääasiassa ollut seurauksena voittamatto-
23637:  mista niin sanoaksemme luonnon esteistä: kultuurimme
23638: maaperän luontaisesta karuudesta, mutta tulokseen on
23639: epäilemättä myöskin melkoisessa määrin vaikuttanut vil-
23640: jelystyöhön saatavilla olleiden varain vähyys.
23641:       Kirjalliset seuramme, yksityiset kustantajamme ja
23642: yksityiset henkilötkin ovat kyllä, usein suurinkin uhrauk-
23643: sin, koettaneet pitää huolta siitä, että kansallisen kirjalli-
23644: suutemme kehitys pysyisi sen ripeän edistyksen rinnalla,
23645: mikä varsinkin viime aikoina on ollut kaikilla muillakin
23646: aloilla huomattavissa. Lukuhalun lisääntyessä onkin jul-
23647: kaistujen teosten sekä luku että painosmäärä huomatta-
23648: vasti kasvanut. Samalla on myöskin kasvanut vaatimus
23649: sisällykseen nähden, enentynyt etevien ja laadultaan täys-
23650: pitoisten teosten tarve. Mutta tätä tarvetta ei kuitenkaan
23651: ole voitu läheskään täysin tyydyttää. Paras ja totisin
23652: kirjallisuus ei ole aina aineellisesti kannattavinta ja sen-
23653: tähden on suurimman osan siitä, mitä tavallisesti sanotaan
23654: maailman merkkikirjallisuudeksi, ollut pakko jäädä julkai-
23655:                        VI, 3. -   Setälä y. m.               17
23656: 
23657: sematta, samoinkuin myöskin moni kotimainen vakavampia
23658: kirjallisia julkaisuja tarkoittava hanke on jäänyt pitkiksi
23659: ajoiksi, usein kokonaan toteuttamatta. Olot meidän maas-
23660: samme ovat olleet semmoiset, että kansan varoja suureen
23661: isänmaalliseen tarkoitukseen nähden ainoastaan aivan mi-
23662: tättömässä määrin on saatu irti kirjallisuutemme kartutta-
23663: miseksi, täydentämiseksi ja syventämiseksi.
23664:       Meidän ei tarvinne siinä huoneessa, jonka katon alla
23665: istuu Suomen suomalaisen kansan pohjimmaisten kerrosten
23666: edustajat, moninkaan sanoin selvittää, kuinka tuiki välttä-
23667: mätöntä on, että jos mieli Suomen kansan nousta sille
23668: sivistystasalle, jolle se yhä itsetietoisemmin pyrkii, jos
23669: mieli sen oman kielensä avulla saada rakennetuksi itsel-
23670: leen oma kansallinen kultuurinsa, sen myöskin täytyy
23671: vahvistaa tämän kultuurin perustusta siitä kivijalasta,
23672: josta kaikki muutkin kansat ovat kantaneet nurkkakiviä
23673: kultuurinsa alle. Kaikki suuret ja pienet sivistyskansat
23674: ovat jo aikoja sitten liittäneet kirjallisuuteensa klassillisen
23675: muinaisuuden parhaat luomat. Samalla he lakkaamatta
23676: vahvistavat ja ylläpitävät sen pysyväisyyttä ottamalla
23677: oman sivistyksensä tueksi lujinta ja kelvollisinta mitä
23678: muut kansat luomistaan luovat. Meillä tämä tehtävä on
23679: vieläkin välttämättömämpi kuin muualla, koska me kau-
23680: kana sivistyksen keskuksista ollen vaikeasti pääsemme muu-
23681: hunkaan yhteyteen pitemmälle ehtineiden kansain kanssa
23682: ja kun meillä kaikkein suurin osa kansastamme ei voi
23683: muiden kielien avulla sivistystarpeitaan tyydyttää.
23684:        On itsestään selvää, että samalla kuin kartutamme
23685: käännöskirjallisuuttamme myöskin kaikin voimin koetamme
23686: luoda omamaista kirjallisuutta helpottamalla sen synty-
23687: mistä siten, ettei minkään hyödyllisen kirjallisen yrityk-
23688: sen ole tarvis ainoastaan aineellisen kannatuksen puut-
23689:  teesta rauveta.
23690:        Viittasimme yllä siihen, että kirjallisuutemme köyhyy-
23691:  teen etupäässä on ollut syynä varain vähyys. Ei ole kui-
23692:  tenkaan syytä olettaa, että uusi aika ei olisi tuova muutosta
23693:  parempaan päin tässäkin suhteessa. On päinvastoin hyvin-
23694:                                                         2
23695: 18          VI, a. -   Korkeampi suomalainen sivistys.
23696: 
23697: kin luultavaa, että kun kansa kokonaisuudessaan vihdoin-
23698: kin on päässyt kaikkia muitakin etujaan valvomaan, se
23699: myöskin ja ehkä jo ensi kädessä on käyvä valvomaan kul-
23700: tuurietujaan kirjallisellakin alalla. Rohkea toivomme on,
23701: että se sen tekee ja että tämä Eduskunta mitatessaan
23702: viljaa kaikellaisten puutteiden poistamiseksi on pyyhkäi-
23703: sevä päältä sen, mitä se katsoo tarpeelliseksi kirjallisen
23704: sivistyksensä avuksi.
23705:        Sen toivon elähyttäminä, että uusi Eduskunta mah-
23706: dollisesti katsoisi voivansa myöntää entistä suuremman
23707: summan suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi, kartut-
23708: tamiseksi ja täydentämiseksi oYat eräät asiata harrastavat
23709: henkilöt kehoittaneet Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa
23710: ryhtymään valmistaviin toimenpiteihin varain vastaanot-
23711: tamisen, hoitamisen ja tarkoitukseensa käyttämisen järjes-
23712: tämiseksi. Kokouksessaan toukokuun 8 p:nä onkin Seura
23713: tehdyn ehdotuksen periaatteessa hyväksynyt.
23714:        Sen mukaan tulisivat saatavat varat, niinkuin edellä
23715: jo on huomautettu, käytettäviksi pääasiassa kahdella ta-
23716: valla, nimittäin etevimpien sekä muodoltaan että sisällyk-
23717: seltään täyskelpoisten teosten suomentamiseen että myös-
23718: kin arvokkaiden alkuteosten aikaansaamiseen tiedon eri
23719: aloilla. Suomennettaviksi olisivat valittavat klassillisesta
23720: muinaisuudesta alkaen meidän päiviimme saakka teokset,
23721: jotka erikoisemmalla tavalla edustavat aikaansa ja joita
23722: tavallisesti mainitaan maailmankirjallisuuden mestariteok-
23723: sina. Teoksia tiedon eri aloilta valittaessa olisi erityistä
23724: huomiota kiinnitettävä semmoisiin, jotka helppotajuisia
23725: ollen voivat hyödyttää sitäkin osaa kansastamme, joka ei
23726: ole saanut suurempaa opillista sivistystä. Katsomatta yhtä
23727: tiedon alaa tärkeämmäksi kuin toistakaan on kuitenkin
23728: muistutettava siitä tarpeesta, joka on olemassa ja yhä
23729: karttumassa yhteiskunnallisia ja sosiaalisia kysymyksiä
23730: käsittelevästä kirjallisuudesta. Olisi siis myöskin pidettävä
23731: silmällä suuren yleisön aktuaalisia tarpeita, niiden kysy-
23732: mysten valaisemista ja selvittämistä, jotka kulloinkin pyr-
23733: kivät päiväjärjestykseen, tietysti kuitenkin pysymällä ylä-
23734:                       VI, 3. -   Setälä y. m.                19
23735: 
23736:  puolella puolueita ja yleisen mielipiteen hetkellisiä mieli-
23737:  johteita. Varsinkin tällaiset teokset olisivat koetettavat
23738:  saada niin halvoiksi että varain vähyys ei estäisi niitä
23739: joutumasta jokaisen tiedonhaluisen käsiin.
23740:         Vieläkin tärkeämpi kuin käännösten olisi alkuteosten
23741:  aikaansaaminen. Niihinkin nähden olisi etusija annettava
23742:  niille, jotka eivät muuta tietä voi päästä julkisuuteen,
23743: jonka tähden ei yleensä olisi esim. kotimaista kaunokir-
23744: jallisuutta näillä varoilla kannatettava, koska on katsottava
23745:  valtion velvollisuudeksi niistä huolimatta yhä edelleen ja
23746:  vielä runsaammalla kädellä kuin tähän saakka edistää
23747: kotimaista kaunokirjallisuutta sekä palkinnoilla ja matka-
23748:  rahoilla että kirjailijaeläkkeillä.
23749:         Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle annetun ehdo-
23750: tuksen mukaan olisi Seuran, näitä kirjallisia hankkeita
23751: toteuttaakseen, muodostettava jonkunlainen järjestö eli
23752: toimikunta, joka olisi kokoonpantava niin, että siinä oli-
23753: sivat edustettuina tiedon eri alat niin asianymmärtävästi
23754: kuin suinkin. Siinä voisi olla ku,manistinen osasto, johon
23755: sisältyisi historia, filosofia, kielitiede, jumaluusoppi; luon-
23756: nontieteellinen osasto, johon sisältyisivät varsinaiset luon-
23757: nontieteet, matematiikka, lääketiede, tekniikka; lainopillinen
23758: ja taloustieteellinen osasto, johon sisältyisi lainoppi, yh-
23759: teiskuntatiede, kansantalous, maanviljelysoppi ja kaunokir-
23760: jallinen osasto, johon sisältyisi myös estetiikka ja kirjalli-
23761: suushistoria. Kukin näistä osastoista saisi tehtäväkseen
23762: erikoisaloihinsa kuuluvain teosten, käännösten tai alku-
23763: peräisten, painokuntoon toimittamisen. Julkaiseminen ta-
23764: pahtuisi yksityisten kustantajain toimesta, milloin niitä on
23765: saatavana. Kullakin osastolla olisi valta käyttää varoja
23766: määrättyyn korkeimpaan summaan saakka kulunkiarvion
23767: mukaan, jonka seura osastojen yhteisen kokouksen ehdo-
23768: tuksesta vuosittain tekee. ·Varat hoitaisi Seura ja tekisi
23769: niistä tilin Eduskunnalle.
23770:        Jäsenten vaalin osastoihin toimittaisivat osaksi Suo-
23771: malaisen Kirjallisuuden Seura, osaksi ne suomenkieliset
23772: tieteelliset ja kirjalliset yhdistykset tai muut järjestöt,
23773: 20           VI, a. -   Korkeampi suomalainen sivistys.
23774: 
23775: jotka Seura vuosittain tai pitemmin väliajoin kutsuu kans-
23776: aansa tähän yhteistyöhön suomalaisen kirjallisuuden kar-
23777: tuttamiseksi ja täydentämiseksi.
23778:        Kun siis Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, muiden
23779: laillistettujen seurain avulla täten tulisi kansan sille myön-
23780: tämiä varoja hoitamaan, käyttämään ja niistä vastaamaan,
23781: olisi täydet takeet siitä, että varat käytettäisiin tarkoituk-
23782: seensa kaikella mahdollisella asianymmärryksellä, vaka-
23783: vuudella ja tunnollisuudella.
23784:        Ajatellessamme sitä, kuinka niukoin pääomin kan-
23785: sallinen kirjallinen viljelystyö tähän saakka on saanut
23786: toimia, kuinka äärettömät ovat ne alat, jotka odottavat
23787: kuokkaa ja auraa, sitä puutetta, joka on poistettavana,
23788: sitä ripeyttä, millä olisi tarvis työhön ryhtyä, sanalla sa-
23789: noen sen tehtävän suuruutta ja suureromoista kansallista
23790: merkitystä, joka nyt on kysymyksessä, emme hetkeäkään
23791: epäile esittämästä, että summa, joka mielestämme olisi
23792: tarkoitukseen annettava, olisi määrättävä ainakin 50,000
23793: markaksi vuodessa.
23794:        Rohkenemme siis kunnioittavimmin ehdottaa,
23795:                        että Suomen kansan Eduskunta käytet-
23796:                  tävinään olevista varoista ensi varainhoilo-
23797:                  kaudeksi määräisi viidenkymmenen tuhan-
23798:                  nen (50,000) markan suuruisen summan
23799:                  suomenkielisen kirjallisuuden kartuttami-
23800:                  seksi sekä käännöksillä että alkuperäisillä
23801:                  teoksilla; ja
23802:                        että nämä varat jätettäisiin Suomalai-
23803:                  sen Kirjallisuuden Seuran hoidettaviksi ja
23804:                  käytettäviksi sillä tavalla kuin ylempänä on
23805:                  suunniteltu.
23806:       Helsingissä 3 p. kesäk. 1907.
23807:      E. N. Setälä.                         Eero Erkko.
23808:      K. W. Koskelin.                       U. Brander.
23809:      N. E. Huoponen.                       Pekka Pennanen.
23810:                VI, s. -   Setälä y. m.               21
23811: 
23812: P. Ahmavaara.                     Lucina Hagman.
23813: Gust. Arokallio.                   Jonas Castren.
23814: S. Heiskanen.                     T. Riihelä.
23815: K. 0. Vikman.                      Juho Snellman.
23816: P. Kuisma.                         N. R. af Ursin.
23817: Aili Nissinen.                    Juho Haveri.
23818:                    Heikki Renvall.
23819:                  b) Kansansivistys.
23820: 
23821:      VI, 4- -   Anom. ehd. N:o 19.
23822: 
23823: 
23824:                Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Kannatusav~m
23825:            myöntämisestä t1JÖ1iä~nopistozlte.
23826: 
23827: 
23828: 
23829:        S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
23830: 
23831: 
23832:       Kääntyessään pyytämään Suomen Eduskunnan kan-
23833: natusta anomus-esitykselle, joka tarkoittaa avustuksen
23834: hankkimista yleisistä varoista n. s. työväen opistoille,
23835: allekirjoittaneet hyvin tietävät, ett'ei kenellekään tänne
23836: valituista tarvitse laveammin selittää semmoisten opin-
23837: ahjojen aatetta ja tarkoitusta. Kansanopistoja on jo niin
23838: kauan toiminut tässä maassa, että jokainen valistunut
23839: kansalainen, ainakin pääpiirteissä, tuntee niiden tarkoituk-
23840: sen ja luonteen. Monina vuosina on niinikään kansan-
23841: opistarnaisia luentokursseja pantu toimeen useassa maam-
23842: me kaupungissa; onpa yhdessä varsinainen työväen-opis-
23843: tokin pitemmän aikaa levittänyt tietoa ja tiedon halua.
23844: Todella ei tällainen laitos saatakkaan olla muuta kuin
23845: kaupungissa toimiva ja kaupunki-oloihin sovellettu kan-
23846: san-opisto; samat ovat molemmilla sekä päämäärät että
23847: välineet. Että elävä tiedonhalu on arvokkaampi kuin
23848: joukko päähän ahdettua muistitietoa; että yksin tuo en-
23849: sinmainittu kykenee karkoittamaan harhakäsitteitä ja
23850: haihduttamaan vääriä uskomuksia, virittämään sitä valoa,
23851: joka saa yksityisiä ja kansoja käsittämään korkean tar-
23852: koitusperänsä, ja tuottamaan sitä valtaa, joka aina tosi-
23853: tietoa seuraa, - nämät ovat kasvatusopillisia totuuksia,
23854:                 VI, 4. -   E. S. Yrjö-Koskinen, y. m.       23
23855: 
23856: joille työväenopisto kuten muukin kansan-opisto kaiken
23857: työnsä perustaa.
23858:        Suotakoen meidän kuitenkin huomauttaa eräästä
23859: tärkeästä kohdasta, joissa kaupungissa toimivan tämänlai-
23860: sen opiston täytyy erota maalaiskansan-opistoista. Ei käy
23861: ajatteleminenkaan, että se kaupungeissa tahi maaseudun
23862: suuremmissa liikekeskuksissa voisi vetää oppilaita pois
23863: heidän varsinaisista ammattitöistänsä sekä vallata useam-
23864: man kuukauden kuluessa kaiken heidän aikansa. Ope-
23865: tuksen täytyy sen vuoksi tapahtua arkipäiväin iltatunteina
23866: ja sunnuntai-iltapäivin. V aan tästä seuraa myöskin, että
23867:  opetuksen antaminen pääasiallisesti ei voi käydä muuten
23868: kuin helppotajuisten, tiedonhalua virittäväin esitelmäin
23869:  muodossa. Ainoastaan muutamissa harvoissa aineissa, -
23870: laskennassa, ainekirjoituksessa, kirjanpidossa - täytyy
23871: lähennellä tavallista koululukua. Asian luontoa on niin-
23872: ikään, ett'ei mikään varsinainen ammattiopetus sovellu
23873:  tällaisten laitosten ohjelmaan kaupungeissa, joissa muuta
23874:  tietä helposti voidaan toimittaa tähän tilaisuutta.
23875:        Päävaikeutena näin ollen tulee kaupunkilais-kansan-
23876:  opistoissa aina olemaan kelvollisten esitelmänpitäjäin hank-
23877:  kiminen. Meidän maassa ei enää nykyään puutu nuoria
23878:  tieteenharjoittajia. Tulevaisuudessa niitä ilmaantuu yhä
23879:  enemmän. Mutta taito esittää tietajansa viehättävässä,
23880: helppotajuisessa, tosi kasvatus-opillisessa muodossa kuuluu
23881:  meillä yhä vielä harvinaisuuksiin, yksinpä yliopistonkin
23882:  piirissä. Selvää on niinikään, että vaatimukset tässä koh-
23883:  den ovat suuremmat kaupungeissa kuin maalla. Emme
23884:  tosin usko, että valtiovarain myöntäminen yksistään voi
23885:  mainittua esitys-taitoa luoda; mutta jotakin olisi toki tehty
23886:  puheen-alaisten valistus-ahjojen hyväksi, jos kykeneville
23887:  miehille ja naisille, jotka tuntevat halua tämänlaiseen toi-
23888:  meen, hankittaisiin tilaisuutta, elatushuolien masentamatta,
23889:  työskentelemään opistonjohtajina ja esitelmän pitäjinä
23890:  maaseutukaupungeissa ja muissa suuremmissa liikekes-
23891:  kuksissa. Ilman tällaista toimenpidettä valtion puolelta
23892:  - se on vakaumuksemme - ei mitään työväen-opistoja
23893: 24                  VI, 4. -   Kansansivistys.
23894: 
23895: useimmissa kaupungeissa saada syntymään; ja suurem-
23896: m~ssakin, joilla on varoja sellaiseen, ne eivät kohoa mai-
23897: nittavampaan merkitykseen tiedollisen sivistyksen kes-
23898: kuksina ja levittäjinä, ellei tarpeellinen kannatus valtion
23899: puolelta takaa niille kelvollisia vakinaisia opettajavoimia.
23900:        Rohkenemme senvuoksi nöyrimmin anoa, että Hal-
23901: litus ottaisi harkitakseen, missä määrin yleisistä varoista
23902: voisi myöntää kannatusta maaseutukaupungeissa ja muissa
23903: suuremmissa liikekeskuksissa työskenteleville opistoille,
23904: joiden tarkoituksena on yleisen kansalaissivistyksen ko-
23905: hottaminen kansantajuisten, eri tieteenhaaroja käsittelevien
23906: esitelmäsarjain kautta. Omasta kohden katsoisimme luon-
23907: noliiseksi, että kunnille, kannatus-yhdistyksille tahi yksi-
23908: tyisille omistajille, jotka joka tapauksessa tulevat suorit-
23909: tamaan melkoisen osan kulunkeja, suotaisiin vapaa valta
23910: järjestää asiat sen mukaan kuin olot kullakin paikkakun-
23911: nalla vaativat. Avustukseen tulisi valtion puolelta liittää
23912: ainoastaan tarkastus-oikeus sekä opetukseen että tileihin
23913: nähden.
23914:        Yllä esitetyn nojalla anomme:
23915: 
23916:                        että yleisistä varoista määrättäisiin
23917:                 riittävä summa käytettäväksi n. s. työväen-
23918:                 opistojen avustukseen, etupäässä kelvollisten
23919:                 johtajain ja esitelmän pitäjäin palkkaami-
23920:                 seksi.
23921: 
23922:      Helsinki, Toukok. 29 p:nä 1907.
23923: 
23924: 
23925:      E. S. Yrjö-Koskinen.                  Juhani Arajärvi.
23926:      Evaliina Ala-Kulju.                   Vilho Reima.
23927:      Hilda Käkikoski.                      Juho Rannikko.
23928:                          Aug. Hjelt.
23929:      VI, 5. -   Anom. ehd. N:o 78.
23930: 
23931: 
23932:                  Sirola, Yrjö, y. m.: Valtion avustusta ,Kan-
23933:             san näyttämö" nimiselle teatterille.
23934: 
23935: 
23936: 
23937:             Suomen kansaneduskunnalle.
23938: 
23939: 
23940:       Helsingin työväenyhdistyksen kannattamana on paa-
23941: kaupungissa jo 8 vuoden aikana työskennellyt vaatimaton
23942: taidelaitos ,Helsingin työväenteatterin" nimellä. Se on
23943: tehnyt vakavaa työtä kasvattaen itselleen yleisön ja näyt-
23944: telijäkunnan, jonka keskuudesta jo huomattavia voimia
23945: on kohonnut ja liittynyt maamme muihin teattereihin.
23946: Tämän teatterin herättävää vaikutusta saanevat myös
23947: maassamme toimivat lukuisat muut työväenteatterit kiittää
23948: sekä synnystään että ohjelmistoavustuksesta, samoin kuin
23949: siitä epäilemättä on levinnyt harrastusta seuranäytelmiin
23950: ja kirjallisiin rientoihin ympäri laajaa maaseutua.
23951:       Helsingin työväenyhdistykselle kävi kuitenkin aikaa
23952: myöten liian suureksi rasitukseksi kannattaa laitosta, jota
23953: millään yleisillä varoilla ei ole tuettu. Yhdistys ei kui-
23954: tenkaan heittänyt laitosta oman onnensa nojaan ennen-
23955: kuin sen tulevastakin olemassa-olosta oli jonkinlaisia ta-
23956: keita. Kun viime vuoden vaihteessa sitten oli pantu alulle
23957: ,Kansannäyttämö"-puuha ja sille hommattu väliaikainen
23958: kannatusyhdistys, luovutti Helsingin työväenyhdistys teat-
23959: terinsa tälle. Väliaikaisesti järjestettiinkin kuluneeksi ke-
23960: vääksi näytännöt ja perustettiin osakeyhtiö 10,000 mk:n
23961: pääomalla jaettuna 10 mk:n osakkeisiin. Kannattajat laa-
23962: tivat teatterille seuraavan ohjelman:
23963:       ,Kansan näyttämön lähtökohtana on kansanomainen
23964: maaperä ja lepää sen toiminta puhtaitten ihmisyysihan-
23965: teitten perustalla, kohdistuen köyhälistön ja muiden edis-
23966: 26                   VI,~.   -   Kansansivistys.
23967: 
23968: tysmielisten kansanainesten henkisen elämän kohottami-
23969: seen. Tarpeellisena erikoisalana on kansan pohjakerros-
23970: ten taiteellisen ymmärtämyksen kehittäminen, jonka ohella
23971: kohotetaan esille näyttämötaiteen palvelukseen sopivia ky-
23972: kyjä näistä kerroksista tarjoamalla heille tilaisuuksia har-
23973: jaantumiseen ja taiteelliseen koulutukseen. Kansan kir-
23974: jallisia harrastuksia ja kykyjä on tarkotus elvyttää ja
23975: suunnata niitä näytelmäkirjallisuuden alalle.
23976:        Luonnollisesti kuuluu Kansannäyttämön ohjelmaan
23977: myöskin kielemme äänteellisen kauneuden vaaliminen ja
23978: koko suomalaisen näyttämötaiteen kiteyttäminen kansamm~
23979: luonteenomaisuuksia vastaavaksi ja yleisinhimillisiä edis-
23980: tysvirtauksia tulkitsevakai taiteeksi."
23981:        Kansan näyttämö perustelee tarpeellisuuttaan sillä,
23982: että Helsingin kaupungin asukasluku jo on kasvanut niin
23983: suureksi, että yksi suomalainen teatteri ei enää riitä tyy-
23984: dyttämään yhä kasvavaa sivistystarvetta.
23985:        Näin suunnitellulle teatterille tietysti on tarkotuksen-
23986: omaista mahdollisimman halvat pääsymaksut Mutta koska
23987: asetettu ohjelma myös edellyttää erityisiä menoja, joihin
23988: pienistä pääsymaksuista kertynyt tulosumma on riittämä-
23989: tön, ei näyttämön toimintaa voida ajatella mahdolliseksi
23990: jatkaa ilman kannatusta yleisistä varoista.
23991:        Vuotuinen kustannusarvio päättyy 80,000 mk:n sum-
23992: maan, josta tuskin puolet voidaan pääsymaksuina - 2
23993: mk:sta 50 p:iin - kokoon saada. Myös on tarkotuksena
23994: jakaa tuntuvasti vapaalippuja sekä antaa vapaanäytäntöjä
23995: varattomille, joitten huvittelutarvetta ja sivistysvaatimuk-
23996: sia muuten etupäässä ala-arvoisilla huveilla nykyisin yri-
23997: tetään verottaa.
23998:        Siis, katsoen "Kansan näyttämön" välttämättömyy-
23999: teen sivistyslaitoksena pääkaupunkia, jopa koko maatakin
24000: varten rohkenemme yllä esitettyjen syiden perustalla pyy-
24001: tää eduskuntaa anomaan,
24002: 
24003:                       että Helsingissä toimivalle ,Kansan
24004:                  näyttämö" nimiselle teatterille viipymättä
24005:                 VI, o. -   Sirola y. m.
24006: 
24007:            myönnettäisiin 40,000 mk:n vuotuinen val-
24008:            tioapu.
24009: Helsingissä 6 p:nä kesäk. 1907.
24010: 
24011: 
24012: Yrjö Sirola.                          Emil Perttilä.
24013: Valfrid Perttilä.                     M. Paasivuori.
24014: Ida AaUe.                             Mimmi Kanervo.
24015: Aatto Siren.                          Voitto· Eloranta.
24016:                  c) Ammattisivistys.
24017: 
24018:      VI, 6. -   Anom. ehd. N:o 152.
24019: 
24020: 
24021:                  Gebhard, Hedv., y. m.: Taloudenhoito-ope-
24022:            tuksen järjestämisestä naisille ja sen avustami-
24023:            sesta valtiovaroilla.
24024: 
24025: 
24026: 
24027:                 Suomen Kansaneduskunnalle!
24028: 
24029: 
24030:       Ei millään kansalla ole varaa tyytyä taitamattomiin
24031: vaimoihin ja äiteihin, kaikista vähimmin niin köyhällä
24032: kansalla kuin meidän on. Päinvastoin riippuu kansan
24033: terveys ja hyvinvointi kaikista eniten siitä, että meidän
24034: kotiemme emännillä on tietoja ja työtaitoa siinä toiminta-
24035: piirissä, joka kuuluu heille tässä heidän asemassaan. Yh-
24036: teistä kaikille emännille heidän toimestaan ja yhteiskun-
24037: nallisesta asemastaan sekä myöskin siitä riippumatta, asu-
24038: vatko he kaupungissa vai maaseudulla, on tietojen tarve
24039: kodin terveysopissa, pienten lasten hoidossa, ruoanlaitossa
24040: sekä ompelussa kodin tarpeita varten tahi yleensä kai-
24041: kessa siinä, jota yhteisellä nimityksellä voisimme sanoa
24042: kodin taloushoidoksi. Vaikka lienee vallitsemassa ainoas-
24043: taan yksi mielipide siitä, että kodin terveys ja taloudel-
24044: nen hyvinvointi suuressa määrin riippuu niistä tiedoista,
24045: joita emännällä on, ei meidän maassamme kuitenkaan ole
24046: tähän saakka tehty paljoa sen eduksi, että emännällä olisi
24047: ollut tilaisuus saavuttaa alallaan suurempia tietoja tahi
24048: suurempaa ammattitaitavuutta kuin mitä hän on tilaisuu-
24049: dessa saavuttamaan omassa kodissaan tahi muiden pal-
24050: velijana. Tämä ammattitaito, joka aikaisemmin on kul-
24051: kenut perintönä suvusta sukuun, äidiltä tyttärelle, on
24052:                   VI, 6. -   Hedv. Gebllard y. m.          29
24053: 
24054: kuitenkin ollut yhä aleutumaan päin naisten kasvavan
24055: ammattityön tähden kodin ulkopuolella, joka työ alkaa
24056: jo aivan nuoruudesta pitäen, sekä myöskin muiden syi-
24057: den tähden, joita tässä on tarpeeton luetella.
24058:        Ainoastaan vähäisessä mä!:irässä ovat kurssit ja kou-
24059: lut voineet korvata kodeissa saatua puutteellista talouden-
24060: hoidon opetusta. Useissa kaupungeissa on meillä n. k.
24061: koulukeittiöitä kansakoulujen jatkokurssien yhteydessä
24062: sekä yksityisten yhdistyksien järjestämiä lyhyitä kiertäviä
24063: ruoanlaittokursseja, joita ylläpidetään valtion tai kunnan       •
24064: varoilla, Helsingissä sitä paitsi jo pari vuotta toiminut
24065: kunnan ylläpitämä ja verrattain laaja ammattikoulu tyt-
24066: töjä varten, joka on ainoa laatuaan koko meidän maas-
24067: samme. Kaupunkeihin ovat asetetut myöskin meidän var-
24068: sinaiset n. k. kasvatusopilliset talous- eli keittokoulut.
24069: Maaseudulla ovat ensi sijassa kansanopistojen yhteydessä
24070: toimivat emäntäkoulumme sekä joukko itsenäisiä emäntä-
24071: kouluja, joissa pääasiana on enimmäkseen puutarhanhoi-
24072: don tahi käsitöiden opetus. Lisäksi on vielä mainittava
24073: lyhyet kiertävät kurssit osaksi ruoanlaitossa, osaksi om-
24074:  pelussa, joita muutamat maanviljelysseurat, Suomen Nais-
24075: yhdistys ja Marttayhdistys ovat järjestäneet.
24076:        Kun tarkastaa näitä kouluja ja kursseja, pistää eni-
24077: ten silmään niiden hat·valukuisuus ja riittämättömyys. Ta-
24078:  lousaskareiden opetus esim. naispuoliselle nuorisolle, joka
24079:  käy kansakoulussa tahi joka jo on lopettanut niissä käyn-
24080: tinsä, n. k. koulukeittiöiden avulla (jolla tarkoitetaan sitä
24081:  että jatkokurssin oppilaat saavat opetusta ruoanlaitossa
24082:  ja muissa talousaskareissa), on meillä sovellutettu liian
24083:  ahtaisiin rajoihin, pääasiallisesti maan suurimpiin kaupun-
24084:  keihin, jota vastoin se useissa muissa maissa, esim. Ruot-
24085:  sissa, Norjassa ja Tanskassa, voittaa yhä enemmän ja
24086:  enemmän alaa. Yllämainitut yksityisten yhdistysten tahi
24087:  maanviljelysseurojen järjestämät kiertävät keittokurssit ovat
24088:  aivan riittämättömiä lukumäärältään, vaikka juuri ne tar-
24089: joavat erinomaisia keinoja kasvattaa lukuisia vähävaraisia
24090:  nuoria tyttöjä tahi emäntiä, joilla ei ole varaa tahi tilai-
24091:     30                 VI, 6. -   Ammattisivistys.
24092: 
24093:      suutta mennä erityisiin ammattikouluihin. Vuonna 1906
24094:      oli esim. Suomen Naisyhdistyksen järjestämiä tämmöisiä
24095:      kursseja 19. Marttayhdistyksen järjestämien kurssien lu-
24096:      lma ei voida tarkemmin määrätä. Meidän satoihin kun-
24097:      tiimme nähden ovat ne kumminkin kuin pisara meressä.
24098:      Miten mitättömän vähän maanviljelysseurat ovat puheen-
24099:      alaisella alalla voineet saada aikaan, käy selville siitä, että
24100:     vuonna 1905 oli 6 maanviljelysseuran palveluksessa kier-
24101:     täviä ruoanlaitonneuvojia, jotka yhteensä olivat järjestä-
24102: •   neet 44 laajuudeltaan hyvin erilaista, neljän päivän ja nel-
24103:     jän viikon välillä vaihtelevaa kurssia. Sitä vastoin ovat
24104:     verrattain monilukuisia meidän kansanopistojen yhteydessä
24105:     työskentelevät emäntäkoulumme, joiden lisäksi tulee vielä
24106:     joukko samallaisia itsenäisiä kouluja. Edellisten luku-
24107:     määrä nousee nykyisin 25:teen, jälkimäisten lukumäärästä
24108:     ei ole voitu saada täydellistä selkoa, mutta lienee niitä
24109:     kuitenkin 8. Vaikka tämä siis tekeekin keskimäärin 4
24110:     koulua lääniä kohti, on tämä lukumäärä meidän lääniemme
24111:     suureen laajuuteen nähden kysymyksessä olevaa tarko-
24112:     tusta varten kuitenkin aivan riittämätön. Tämä näkyy
24113:     siitä, että kansanopistojen yhteydessä työskentelevissä
24114:     emäntäkouluissa kävi talvella 1906-07 683 tyttöä. Jos
24115:     8 itsenäisen emäntäkoulun oppilasluku keskimäärin las-
24116:     ketaan 24:ksi vuodessa (laskettuna niiden koulujen mu-
24117:     kaan, joiden oppilasluku on tunnettu), niin saadaan yh-
24118:     teensä 200 oppilasta vuosittain. Mutta kun naimattomien
24119:     naisten lukumäärä meidän maassamme (kaupungit mukaan
24120:     laskettuina) on siinä ijässä, jossa näitä kouluja pääasialli-
24121:     sesti käydään, nim. 15-25 vuoden ijässä, Z06,000, niin
24122:     tulee siis ainoastaan 4 kutakin tuhatta kohti niitä, jotka
24123:     näiden koulujen kautta saavat ammattikehitystä talous-
24124:     toimissa. Maaseudulla olevien emäntäkoulujen lisäksi on
24125:     mainittava vielä muutamia puutarhakoulujen yhteydessä
24126:     toimivia keittokouluja, esim. Kempeleessä, Haapavedellä,
24127:     Sippolassa, Muhoksessa, Niittylahdella ja ehkä muuallakin.
24128:     Kaupungeissa on sitä vastoin hyvin vähän talous- eli kas-
24129:     vatusopillisiksi keittokouluiksi nimitettyjä ammattikouluja
24130:                   VI, 6. -   Hedv. Gebhard y. m.          31
24131: 
24132: naisia varten. Vanhimmat ja parhaimmat näistä ovat
24133: Helsingin kasvatusopillinen keittokoulu, joka on perus-
24134: tettu vuonna 1891 ja joka on ainoa opettajatarosastolla
24135: varustettu talouskoulu, sekä Tampereen talouskoulu, joka
24136: on perustettu vuonna 1892, ja joka on suurin meidän
24137: talouskouluistamme. Tämän lisäksi on näitä kouluja vielä
24138: Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa ja syksystä 1907 myöskin
24139: Viipurissa.
24140:       Toinen seikka, joka näitä kouluja ja kursseja lähem-
24141: min tarkastaessa kiinnittää huomiota, on niiden mitä eri-
24142: luontoisin järjestys ja ohjelma. Muutamat näistä kouluista
24143: ja kursseista antavat opetusta ainoastaan ruoanlaitossa ja
24144: leipomisessa, jotkut muut myöskin muissa talousaskareissa,
24145: kuten esim. pesussa, silityksessä ja siivoamisessa. Muu-
24146: tamissa opetetaan myöskin terveysoppia, sairaanhoitoa (an-
24147: netaan samariittikurssi), pienten lasten hoitoa, kodin kir-
24148: janpitoa y. m. s. Muutamissa taas annetaan enemmän
24149: tai vähemmän opetusta puutarhanhoidossa. Muutamissa
24150: käsitöissä ja eräissä myöskin karjanhoidossa. Myöskin
24151: tietopuolinen opetus (kemia, ravintoaineoppi) on hyvin
24152: vaihtelevaa. Suunnitelmaperäisen järjestelmän ja yhden-
24153: mukaisuuden puute on kauttaaltaan silmäänpistävä. On
24154: luonnollista, että myöskin opetusaika tämmöisten olojen
24155: vallitessa on hyvin erilainen eri kouluissa ja kursseissa,
24156: se kun riippuu niiden päätarkotuksesta, mutta näissä val-
24157: litsee sekin epäkohta, että oppiajan pituus myöskin niissä
24158: kouluissa ja kursseissa, joilla on jokseenkin sama tarko-
24159: tusperä, on hyvin suuressa määrässä erilainen. Niinpä,
24160: muutamia esimerkkejä mainitaksemme, kestävät muutamat
24161: maaseudun kiertävät ruoanlaittokurssit 6 viikkoa, koska
24162: näiden järjestäjät pitävät tätä aikaa lyhimpänä mahdolli-
24163: sena aikana, joka näissä kursseissa voi tulla kysymykseen,
24164: jota vastoin taas toiset kestävät ainoastaan 3 ja 2 viikkoa,
24165: jopa yhden ainoankin viikon. Muutamissa itsenäisissä
24166: emäntäkouluissa kestää oppikurssi 6 kuukautta, muuta-
24167: missa taas 9 1 / 2 kuukautta. Muutamissa kansanopistojen
24168: yhteydessä työskentelevissä emäntäkouluissa kestää kurssi
24169: 32                   VI, s. -   Ammattisivistys.
24170: 
24171: 8 kuukautta, toisissa ainoastaan 6 1/ 2 kuukautta j. n. e.
24172: Voidaanhan kyllä olla sitä mieltä, että näiden monien eri-
24173: laisten koulujärjestelmien kautta naisten opetuksen alalla
24174: saadaan tyydytetyksi mitä erilaisimpia tarpeita ja että tä-
24175: ten on jokaisella tilaisuus valita se, mikä kenestäkin sopi-
24176: viromaita näyttää. Näiden m-oninaisten järjestelmien ja
24177: koulujen järjestyksen ja työtapojen kirjavuuden epäkoh-
24178: dat eivät ehkä esiinnykään niin suuressa määrässä mikäli
24179: on kysymyksessä ainoastaan taloudenhoidon opetus sem-
24180: moisia naisia varten, jotka tahtovat hankkia itselleen tie-
24181: toja ja ammattitaitavuutta oman kodin tarpeiksi tahi pääs-
24182: täkseen muiden palvelijoiksi. Mutta nämä epäkohdat muut-
24183: tuvat erityisen räikeiksi, niin pian kuin on kysymys siitä,
24184: Bttä mainituissa kouluissa on kehitettävä opettajattaria
24185: tahi neuvojia joko pysyviä kouluja tahi kiertäviä kursseja
24186: varten. Missä hyvänsä näistä niin paljon keskenään toi-
24187: sistaan eroavista kouluista suoritetun kurssin kautta saa-
24188: vutetaan riittävä pätevyys päästä opettajattaren ja nenvo-
24189: jan toimiin, kokonaan riippumatta kurssin pituudesta ja
24190: opetuksen monipuolisuudesta ja perusteellisuudesta. Tämä
24191: on kuitenkin semmoinen epäkohta, joka aivan varmasti
24192: vähentää opettajattarj.en ja neuvojien antaman opetuksen
24193: merkitystä. Tämä seikka tulee kohta saamaan vieläkin
24194: suuremman merkityksen silloin, kun viimeksi koossa olleen
24195: maanviljelysseurojen edustajakokouksen tekemä päätös
24196: kiertävien maatalouden opastajien järjestämisestä maalais-
24197: knntiin tulee toteutetuksi, jonka päätöksen mukaan yksi
24198: niistä neljästä kiertävästä opastajasta, jotka asetetaan jo-
24199: kaiseen kuntaan, tulisi olemaan opastajana naisten koti-
24200: taloutta varten. Läheisessä tulevaisuudessa tulisi siis suuri
24201: joukko talouskoulujen kurssin suorittaneita naisia saamaan
24202: paikkoja taloudenhoidon opettajattarina kansan syville ri-
24203: veille, mutta toisekseen on asian luonteen mukaista -
24204: tässä ei meidän tarvitse kajota siihen lähemmin - että
24205: tällöin on pyrittävä määrättyyn yhdenmukaisuuteen ope-
24206: tuksessa. Ei ole samantekevä, jos osa opastajista on pä-
24207: tevä antamaan opetusta ainoastaan ruoanlaitossa, mutta ei
24208:                  VI, s. -   Hedv. Gebhard, y, m.            33
24209: 
24210: kykene antamaan edes pienintäkään viittausta, jos niin
24211: tarvittaisiin, pienten lasten hoidossa tahi yksinkertaisessa
24212: ompelemisessa tahi ei voi antaa neuvoja eikä opastusta
24213: puutarhahoidossa y. m. s. Jos meidän kansamme kerran
24214: pääsee nauttimaan tuota sen tuhansille köyhille kodeille
24215: niin äärettömän tarpeellista opastusta, jota kiertävä opet-
24216: tajatoiminta voi sille tarjota, niin on luonnollista, että sit-
24217: ten kun tämä opastuksen laji on tullut määrätyksi, sitä ei
24218: voi enää jättää semmoisten henkilöiden käsiin, jotka ovat
24219: saaneet kehityksensä mitä erilaisemmilla tavoilla, vaan
24220: täytyy tämän ammattikasvatuksen olla parhain mahdolli-
24221: nen ja sen on tapahduttava määrätyn, yhteisen järjestel-
24222: män mukaisesti. Me siis katsomme olevan erittäin suu-
24223: ren merkityksen siinä seikassa, että suurempaa huomiota
24224: kuin mitä tähän asti on tapahtunut, kiinnitetään myöskin
24225: tarkoituksenmukaiseen opettajattarien valmistamisen jär-
24226: jestämiseen sitä opetusta varten, josta tässä nyt on kysy-
24227: mys, sekä huomautamme, ,että meillä tässä suhteessa on
24228: hyvä perustus rakentaa niiden kahden koulun pohjalle,
24229: joista ylempänä on mainittu, nimittäin Helsingin kasva-
24230:  tusopillisen keittokoulun ja Tampereen talouskoulun, jotka
24231: molemmat ovat tunnetut hyvästä järjestyksestään ja sel-
24232: västä tarkoitusperästään, molemmat sijaitsevat suurissa kau-
24233:  pungeissa, joissa on riittävästi saatavissa opettajavoimia,
24234: molemmilla on takanaan pitkä kokemus ja molemmissa
24235: käy hyvin paljon oppilaita, jota paitsi edellisessä on maan
24236: ainoa opettajatarosasto kysymyksessä olevaa alaa varten
24237: ja jälkimmäisellä on tarkotusta varten nimenomaan raken-
24238:  nettu kaikin puolin mallikelpoinen oma talo, joka on
24239: tehty nykyajan terveydellisiä ja käytännöllisiä vaatimuk-
24240: sia vastaavalla tavalla.
24241:        Ammattikehityksen kaikilla aloilla on viime vuosina
24242:  paremman ja tarkoitusperäisemmän järjestyksen kipeä
24243: tarve käynyt niin tuntuvaksi, että se on saanut hallituk-
24244:  sen asettamaan erityisiä komiteoja tämän tarkotuksen
24245:  saavuttamista varten. Huomautamme tämän johdosta ai-
24246:  noastaan viime vuosien puutarhakoulukomiteasta, komi-
24247:                                                         3
24248: 34                 VI, 6. -   Ammattisivistys.
24249: 
24250: teoista alemman teknillisen opetuksen ja alemman maan-
24251: viljelysopetuksen järjestämistä varten, karjanhoito- ja
24252: meijerikouluja sekä käsityöopetusta varten. Jos verrataan
24253: tähän sitä, mitä on saatu aikaan naisten tarkotuksenmu-
24254: kaisen valmistamisen hyväksi kelvollisiksi emänniksi ja
24255: äideiksi, niin täytyy tunnustaa, että tämä ala on liian
24256: suuressa määrässä ollut unohduksissa.
24257:        Vaikka ehkä saattaakin tuntua tarpeettomalta, emme
24258: kuitenkaan voi olla yhteydessä tämän kanssa huomaut-
24259: tamatta sitä tärkeätä seikkaa, että jos taloudenhoito-opetus
24260: naisia varten yllämainitulla tavalla tulee kehitystoimen-
24261: piteiden alaiseksi ja hallituksen asettama komitea laatii
24262: ohjelman sen järjestelmällistä muodostamista varten, olisi
24263: asian ymmärtäville naisille suotava tilaisuus ottaa osaa.
24264: tähän uudistustyöhön.
24265:        Kolmas seikka, joka mainittuja kouluja ja kursseja
24266: tarkastaessa herättää huomiota, on niiden epävarma ja
24267: huono taloudellinen asema. Kuten jo edellisestä käynee
24268: selville, ovat useimmat mainituista kouluista ja kursseista
24269: syntyneet yksityisestä alotteesta. Useimmissa tapauksissa
24270: ylläpitävät niitä yksityiset henkilöt tahi seurat, jotka tar-
24271: kotnsta varten nauttivat valtion tahi kunnan avustusta.
24272:       V armimmassa taloudellisessa asemassa ovat emäntä-
24273: koulut, sillä maamies- ja emäntäkouluille myönnettiin
24274: vuonna 1897 60,000 markan suuruinen vuotuinen apuraha,
24275: johon vuonna 1905 on myönnetty 20,000 markan vuotui-
24276: nen lisäys. Tästä apurahasta saavat kansanopistojen yh-
24277: teydessä toimivat maamies- ja emäntäkoulut tavallisesti
24278: 3,000 markkaa ja itsenäiset emäntäkoulut 1,000 a 2,000
24279: markkaa. Puutarhakoulujen yhteydessä työskentelevät
24280: keittokoulut ovat tavallisesti saaneet apurahoja maanvilje-
24281: lystoimituskunnan määrärahoista, mutta ne eivät miten-
24282: kään voi rakentaa tulevaisuutta näille epävarmoille apura-
24283: hoille. Yhsityisten yhdistyksien ylläpitämät kiertävät kurs-
24284: sit ovat saaneet tavattoman niukkaa avustusta, niinpä esim.
24285: Suomen Naisyhdistys useina vuosina vain 2,000 markkaa.
24286: jolla vähäisellä summalla on ylläpidetty ei ainoastaan yllä-
24287:                  VI, 6. -   Hedv. Gebhard; y. m.         35
24288: 
24289: mainitut 19 ruoanlaittokurssia, vaan on myöskin palkattu
24290: 4 puutarhaneuvojatarta. Vuodesta 1907 alkaen korotet-
24291: tiin mainittu avustus 3,000 markaksi. Se 2,000 markan
24292: avustus, jonka :Martha-yhdistys vuonna 1905 sai Läng-·
24293: manin rahastosta ja se 6,000 markan avustus, joka sille-
24294: myönnettiin vuodesta 1907 alkaen valtiovaroista, tarkotta-
24295: vat sitä vastoin koko sen toimintaa. Maanviljelysseurat
24296: eivät nauti mitään erityisapurahoja kurssejaan varten.
24297: Vieläkin kovaosaisemmat taloudellisessa suhteessa ovat
24298: kaupunkien !talouskoulut.       Helsingin kasvatusopillinen
24299: keittokoulu on monina vuosina nauttinut ainoastaan
24300: 2,000 markan suuruista valtioapua, joka viime vuosina
24301: on korotettu 500 markalla. Kun ottaa huomioon, että
24302: tässä koulussa on 4 vakinaista opettajatarta ja että se
24303: työskentelee kaupungissa, jossa vuokrat ovat niin kalliit,
24304: että koko valtioavun nielee huoneuston vuokra, huoma-
24305: taan helposti, miten nurjamielisesti valtion puolelta koh-
24306:  dellaan tosiaankin tätä puolta kansamme kasvatuksesta.
24307: Yhtä huutavan valtion puolelta osotetun laiminlyömisen
24308: esimerkin tarjoaa meidän maamme suurin oppilaitos ky-
24309:  symyksessä olevalla alalla, Tampereen talouskoulu, jonka
24310: kyllä on joinakuina vuosina onnistunut saada kunnalta
24311:  erisuuruisia apurahoja, mutta joka vasta 13 vuotisen toi-
24312: mintakautensa jälkeen, vuonna 1905, ensi kerran pääsi
24313: nauttimaan 5,000 markan suuruista valtioapua. :Miten
24314:  riittämätön tämäkin apuraha on, näkyy siitä, tässä mo-
24315:  nine rinnakkaisluokkineen - siinä oli viime vuonna 60-
24316:  80 oppilasta yht'aikaa - ja useine eri osastoineen työs-
24317:  kentelevässä koulussa on 6 vakinaista opettajatarta ja si-
24318:  täpaitsi 2 tuntiopettajatarta. Ne riittämättömät rahavarat,
24319:  joita näillä molemmilla muuten etevillä ja hyvin järjeste-
24320:  tyillä kouluilla on käytettävissään, ovat myöskin tehneet
24321:  mahdottomaksi niiden kehittymisen sammoisiksi täydelli-
24322:  siksi ammattikouluiksi naisia varten, joita meidän maas-
24323:  samme niin kipeästi kaivataan ja joita meidän käsityk-
24324:  semme mukaan olisi valtion suoranaisesti ylläpidettävä,
24325:        Ylläsanotusta lienee käynyt selville, miten myöskin
24326: 36                VI, s. -   Ammattisivistys.
24327: 
24328: suunnitelmanmukaisuuden puute on käynyt tuntuvaksi
24329: apurahoihin nähden näille kouluille, kun m. m. useat vä-
24330: hempiarvoiset ja puhtaasti paikallista luonnetta olevat
24331: koulut saavat yhtä suuria tahi suurempiakin apuvaroja
24332: kuin paljoa tärkeämpi-arvoiset koulut.
24333:      Sen perusteella, mitä tässä olemme esittäneet, on
24334: meillä kunnia ehdottaa:
24335:                       1) että Eduskunta tahtoisi Keisarilli-
24336:                selta Majesteetilta alamaisesti anoa, että niitä
24337:                nykyään työskenteleviä taloudenhoitokouluja
24338:                ja kursseja naisia varten, jotka osottautu-
24339:                vat olevansa tarkotuksenmukaisesti järjeste-
24340:                tyt ja tarvetta tyydyttävät, avustettaisiin
24341:                riittävillä valtioapurahoilla; sekä
24342:                      2) että eduskunta tahtoisi esittää hal-
24343:                litukselle komitean asettamista valmistamaan
24344:                suunnitelmaa tarkoitusperäisiä ja järjestel-
24345:                mällistä naisten opetusta varten talouden-
24346:                hoidossa, etupäässä ottaen huomioon tarko-
24347:                tuksen mukaisesti valmistettujen opettajatta-
24348:                rien ja neuvojien yleistä tarvetta kysymyk-
24349:                sessä olevalla työalalla ja että tähän ko-
24350:                miteaan kutsuttaisiin jäseniksi myöskin
24351:                asianymmärtäviä naisia.
24352: 
24353:      Helsinki, 6 p. kesäkuuta 1907.
24354:      Hedvig Gebhard.          Liina Ala-Kalju.
24355:      lida Wemmelpuu.          Hilda Käkikoski.
24356:      Liisi Kivioja.           Erkki Pullinen.
24357:      Hannes Gebhard.          Oskari Laine.
24358:      Aleksandra Gripenberg. E. S. Yrjö-Koskinen.
24359:      K. R. Kares.            J. E. Helkiö.
24360:      Mikael Soininen.        1. E. Antila.
24361:      A. Listo.               Juhani Arajärvi.
24362:      A. Osv. Kairamo.        l H. Hakulinen.
24363:                     H. G. Paloheimo.
24364:      VI, 7. -   Anom. ehd. N:o 179.
24365: 
24366: 
24367:             Alkio, Santeri, y. m.: Vuotuisen määrärahan myön-
24368:                   tämisestä maanviljelysharrastusten elvyttä-
24369:                   miseksi toimeen pantavia retkeilyjä varten.
24370: 
24371: 
24372: 
24373: Suomen Suuriruhtinaanmaan kansaneduskunnalle!
24374: 
24375: 
24376:       Pieniä maanviljelysammatin harjoittajia syytetään
24377: usein siitä, että heillä on ahdas maailmankatsomus. Täl-
24378: laiseen muistutukseen on valitettavasti monessa tapauk-
24379: sessa enempi kuin kyllin aihetta. Mutta ne olosuhteet,
24380: joissa pienen maanviljelyksen harjoittaja tässä maassa elää,
24381: ne ovat olleetkin melkein kuin luodut tämän elinkeinon
24382: harjoittajissa tällaista maailmankatsomusta kasvattamaan.
24383: Onhan hänellä historiallisena perintönä kannettavinaan
24384: kaiken näköiset verorasitukset, jotka ovat vuosisatain ku-
24385: luessa lasketut hänen hartioilleen, kuten ainakin vetojuh-
24386: dan, huolimatta siitä, miten ohkaiseksi hänen oma leipänsä
24387: näiden rasitusten painon alla onkin litistynyt. Liike-, virka-
24388: mies- y. m. elinkeinoilla elävät, varsinkin viime vuosikym-
24389: menillä tapahtuneen, puhtaasti kapitalistiseen suuntaan
24390: käyvän kehityksen mukana, ovat voineet edullisempain tu-
24391: lolähteittensä tarjoomain tilaisuuksien nojalla laajentaa
24392: maailmankatsomustaan monin verroin edullisemmissa olo-
24393: suhteissa. Sivistyksensä ja sen kautta hankittujen kyky-
24394: jensä avulla ovat muut voineet vahvistaa etuoikeuksiaan
24395: yhteiskunnassa silloin, kuin vähäväkisen maaviljelijän koko
24396: aika kului ankaraan taisteluun luonnon kanssa. Tästäpä
24397: onkin johtunut se valitettava ilmiö, että edullisemmat elä-
24398: mänehdot muilla aloilla ovat kutsuneet ja houkutelleet
24399: maanviljelijäin lapsia pois isiensä ammatista. Maanvilje-
24400:  lysammattisivistystä ovat harvat olleet tilaisuudessa kou-
24401: 38                 VI, 7, -   Ammattisivistys.
24402: 
24403: lussa hankkia, sopivien ammattikoulujen ja varojen puut-
24404: teessa. Kokemus on, varsinkin vanhoillisilla luonteille pyr-
24405: kinyt todistamaan, että meikäläisen pikkuviljelijän ainoa,
24406: pettämätön pelastaja tänä koettelemusten aikana yhä vielä
24407: monessa tapauksessa on oleva äärimmäinen säästäväisyys.
24408: Olojen kehittyessä säästäväisyys ainoana pelastuskeinona
24409: on kuitenkin todellisuudessa sangen pettävä, se kantaa
24410: valistusaikakauden piirissä varman ammattihäviön ja kuo-
24411: lemantuomion sydämmessään, ellei sen rinnalle voida he-
24412: rättää pikkuviljelijässä voimakasta halua perehtyä, syven-
24413: tyä tietopuolisestikin ammattinsa edistystä tarkoittaviin
24414: kysymyksiin ja tekijöihin.
24415:         Varsinkin se puoli kysymyksen alaisessa asiassa on
24416: tässä merkittävä, että pienen maanviljelijän emäntä mo-
24417: nasti, välttämättömyyden pakon kasvattamana, omaa vielä
24418: ahtaamman maailmankatsomuksen ja vielä heikomman luot-
24419: tamuksen valistuksen tuottamiin apukeinoihin amattialal-
24420: laan, kuin hänen miehensä. Usein on se juuri emäntä,
24421: joka uudistuksien pelossa tekee vastustuksenaan mahdot-
24422: tomaksi kaikki miehensä uudistussuunnitelmat, varsinkin
24423:  karjatalouden alalla. Eikä häntä voi siitä nykyinen yh-
24424:  teiskunta syyttää. Kova taloudellinen taistelu on hänet
24425:  lujilla kahleilla kytkenyt jokapäivä uudistuviin, välttämät-
24426:  tömiin kotoisiin talousaskareisiin, pitämään tiukasti koossa
24427:  sitä, mitä mies pellolla kiskoo irti karusta luonnosta.
24428:         Mutta uuden ajan täytyy saada vapauttavasti ja vir-
24429:  voittavasti henkiä jo vihdoin näihinkin persoonallisen ja
24430:  yhteiskunnallisen taakan alla ahdistuneisiin maailmankat-
24431:  somuksiin.
24432:         Kouluihin ei heillä ole aikaa eikä varoja.
24433:         Yhdeksi erinomaiseksi keinoksi herättää harrastusta
24434:  ja innostusta sekä laajentaa kansalaisten maailmankatso-
24435:  muspiirejä on aina havaittu liikkuminen oman kylän ulko-
24436:  puolella. Tässä tarkoituksessa on viimeaikoina pantu toi-
24437:  meen m~anviljelys-retkeilyjä, joiden valistavaa vaikutusta
24438:  osanottajat kilvan kiittävät. Varattomain osanotto sellai-
24439:  siin on mahdoton ilman avustusta, sillä muutaman työpäi-
24440:                       VI, 1. -   Alkio y. m.
24441: 
24442: vän hukkakin on heille jo suuri uhraus, puhumattakaan
24443: matkakustannuksista. Maanviljelysseurat ovatkin ja kii-
24444: tettävällä harrastuksella kiinnittäneet huomiotaan tähän tar-
24445: peeseen, panemalla toimeen havaintoretkeilyjä, joihin seu-
24446: rat ovat tuntuvia raha-avustuksia luovuttaneet. Kotoisissa
24447: oloissa pinttyneet katsantotavat ovat näillä retkeilyillä saa-
24448: neet oivallista tuuletusta, pienviljelijäin uupuva itseluotta-
24449: mus on kohonnut ja heidän aivonsa ovat ruvenneet saa-
24450: tujen vaikutusten pohjalla luomaan uusia, omatakeisiakin
24451: suunnitelmia. Siihen juuri on meidän pyrkiminen, että
24452: Suomen pikkuviljelijä, joka ei ole tilaisuudessa koulun
24453: tarjoomaa ammattiopetusta saamaan, joutuu sellaisiin kos-
24454: ketuksiin ammattiedistystä tarkoittavien vaikutusten kanssa,
24455: että hänessä herää halu yrittää ja kokeilla, sekä sen kautta
24456: luottamus edistyksen hänellekin hyötyä tuottavaan apuun.
24457:       Mielestämme nämä retkeilyt tarjoovat nykyisellä het-
24458: kellä erinomaisen, nyt jo suositun keinon edellämainittujen
24459: vaikutusten aikaansaamiseksi.
24460:       Sanotun perusteella rohkenemme Suomen Suuriruh-
24461: tinaanmaan Kansaneduskunnalle ehdottaa:
24462:                         että pienten maanviljelijäin, niin
24463:                 naisten kuin miestenkin ammatillisen edistys-
24464:                 halun herättämistä ja havaintojen tekemistä
24465:                 tarlcoittavien retkeilyjen toimeenpanemista ja
24466:                 avustamista varten myönnettäisiin valtion va-
24467:                 roista 30,()(X) markan suuruinen vuotuinen
24468:                 määräraha, joka sopivalla tavalla jaettuna
24469:                 eri maanviljelysseurojen kesken, tulisi näiden
24470:                 käytettäväksi ylempänä mainittujen retkei-
24471:                 lyjen avustamiseksi ja toimeenpanemiseksi.
24472:      Helsingissä 7 p. kesäkuuta 1907.
24473:      Santeri Alkio.                Kyösti Kallio.
24474:      Otto Karhi.                   Juhani Leppäfä.
24475:      Lauri Tuunainen.              Heikki Kiiskinen.
24476:      K. K. Pykälä.                 J. A. Heikkinen.
24477:                     Hilma Räsänen.
24478:                    d) Raittiustyö.
24479: 
24480:      VI, s. - Anom. ehd. N:o 84.
24481: 
24482: 
24483:           Soininen, Mikael, y. m.: Raittiusopetulcsen järjes-
24484:                 tämisestä valtion ja kuntain voimassapitä-
24485:                 miin oppilaitoksiin.
24486: 
24487: 
24488: 
24489:            Suomen Kansan-Eduskunnalle.
24490: 
24491:       Eduskunta on näillä valtiopäivillä ottanut käsiteltä-
24492: väkseen ehdotuksen yleiseksi juovutusjuomain kieltolaiksi,
24493: ja toivottavaa on, että tämmöinen laki tulee jo näillä val-
24494: tiopäivillä säädetyksi. Tämän lain toteuttamiseksi vaadit-
24495: tanee erityisiä toimenpiteitä, jotka takaavat sen tunnollista
24496: noudattamista, mahdollisesti myöskin lisättyä poliisival-
24497: vontaa. Mutta varmaa on, että kaikki ulkonaiset valvon-
24498: takeinot ovat toisarvoisia verrattuina yleisen mielipiteen
24499: merkitykseen. Kieltolain paras ja lopultakin ainoa turva
24500: on senvuoksi oleva yleisen mielipiteen vankka ja horju-
24501: maton kannatus.
24502:       Ei liene vähintäkään epäilystä siitä, että Suomen kan-
24503: san valtaavan enemmistön siveellinen kannatus on tätä
24504: nykyä kieltolain puolella. Mutta kuitenkin on muistettava,
24505: että kukin uusi, nouseva polvi on asialle vieras ja tarvit-
24506: see saada mieleensä teroitetuksi, mikä perintö kieltolaissa
24507: jääpi heidän puolustettavakseen kun se kerran on saavu-
24508: tettu. Kieltolailla ja raittiille tavoille on Suomen nuori-
24509: sosta kasvatettava luja tuki, jonka varaan sen tulevaisuus
24510: voidaan turvallisesti uskoa.
24511:       Nuorison kasvattamiseksi raittiuteen on yleensä pi-
24512: detty tarpeellisena, että sille annetaan tätä asiaa valaise-
24513: vaa opetusta kouluissa. Puhumatta Amerikan Yhdysval-
24514:                      VI, s. -   Soininen y. m.              41
24515: 
24516: loista, joissa raittiusopetus on miltei kaikkialla pakollinen,
24517: on läntinen naapurimaamme Ruotsi säätänyt opetuksen
24518: alkoholinpitoisten aineiden vaikutuksista pakolliseksi. Sa-
24519: mallainen määräys on Norjan kansakouluissa. Ja muissa-
24520: kin maissa, joissa raittiusha:rrastukset muuten ovat hei-
24521: kompia kuin pohjoismaissa, on kysymys raittiusasian va-
24522: laisemisesta kouluopetuksen kautta ainakin päiväjärjestyk-
24523: sessä. Suomessa on tämmöistä opetusta annettu monin
24524: paikoin varsinkin kansakouluissa, johtuen tämä opettajain
24525: asianharrastuksesta ja siitä edullisesta asianlaidasta, että
24526: enimmin käytetyissä luonnontiedon oppikirjoissa tätä asiaa
24527: on verrattain laajasti käsitelty. Mitään esitystä tämän
24528: opetu.ksen järjestämisestä lainsäädännön kautta ei tähän
24529: saakka kuitenkaan ole tehty.
24530:        Syynä tähän on epäilemättä ollut se oikea ajatus,
24531: että raittiusopetus, joka ei lähtisi opettajan personallisesta
24532: vakaumuksesta, ei olisi suurestikaan hedelmällinen. Nyt-
24533: temmin yleisen käsityskannan muututtua on varmaankin
24534: vähentynyt se vaara, että lakimääräys jäisi kuolleeksi
24535: kirjaimeksi. Ja joka tapauksessa voitaisiin se välttää usko-
24536: maHa raittiusopetus tarpeen tullen erityisille ammattiopet-
24537: tajille. Tämä keino olisi erittäin käytännöllinen ylemmissä
24538: kouluissa sekä myöskin kaupunkien kansakouluissa, mutta
24539: voitaisiin se tarpeen tullen ottaa käytäntöön myöskin maa-
24540: laiskansakouluissa. Voitaisiin esim. eroittaa joku tunti-
24541: määrä luonnontiedon, ehkäpä muidenkin aineiden opetuk-
24542: sesta tätä tarkoitusta varten ja asettaa raittiusopetusta
24543: antamaan kiertäviä opettajia, jotka siirtyisivät vuoron pe-
24544: rään koulusta kouluun. Kun luonnontiedon tuntimäärä
24545: kaiken todennäköisyyden mukaan tulee n. s. oppikouluissa
24546: tuntuvasti lisättäväksi, ei asian järjestely ajanpuutteen
24547: kannaltakaan kohtaisi niissä voittamattomia vaikeuksia.
24548: Vaikeampi olisi tosin tarpeellisen ajan löytäminen semi-
24549: naareissa, mutta kun raittiusopetus juuri näissä oppilai-
24550: toksissa on kaikista tärkein, niin olisi niissäkin sille sijaa
24551: hankittava tavalla tai toisella. Mikä tuntimäärä tähän olisi
24552: tarpeen, on vaikea tarkalleen edeltäkäsin sanoa, mutta
24553: 42                     VI, s. -   Raittiustyö.
24554: 
24555: missaan tapauksessa sen ei tarvitsisi olla niin suuri, että
24556: se tekisi muulle opetukselle mitään tuntuvaa haittaa.
24557:      Kun menestyksellinen raittiusopetus tietenkin vaatii
24558: asiaankuuluvia havaintovälineitä, niin olisi myöskin niistä
24559: pidettävä ta.rpeellista huolta.
24560:       Sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, rohkenemme
24561: nöyrimmästi pyytää Eduskuntaa yhtymään anomukseen,
24562: 
24563:                       että hallitus ottaisi järjestääkseen ope·
24564:                 tusta alkoholipitoisten juomain vaikutuksesta
24565:                 kaikkiin valtion ja kuntain voimassa pitä-
24566:                 miin oppilaitoksiin ja että tästä otettaisiin
24567:                 määräys asianomaisiin kouluasetuksiin.
24568: 
24569:      Helsingissä 30 p. toukok. 1907.
24570: 
24571:      S. N. Rajala.                    Mikael Soininen.
24572:      H. Repo.                         Vilho Reima.
24573:      A. Koivisto.                     K. R. Kares.
24574:      lida Wemmelpuu.                  J. E. Helkiö.
24575:      F. 0. Rapola.     ·              Juho Rannikko.
24576:      Eveliina Ala-Kulju.              Hilda Käkikoski.
24577:      Juho Lepistö.                    N. E. Huoponen.
24578:      Olli Pajari.                     Lucina Hagman.
24579:      Oskari Laine.                   Juhani Leppälä.
24580:      T. Rissanen.                    S. Nuorteva.
24581:                      Hilja Pärssinen.
24582:      VI, 9. -   Anom. ehd. N:o 108.
24583: 
24584: 
24585:            Hedberg, A. R., m. fl.: Åtgärder fih· införande
24586:                 af obligatorisk nykterhetsundervisning i Zan-
24587:                dets skolor och denna undervisnings plan-
24588:                mässiga ordnande.
24589: 
24590: 
24591: 
24592:                 Till Finlands landtdag.
24593: 
24594: 
24595:        ,Äfven om meningarna inom representationen kunna
24596:  vara delade angående måttet af de restriktioner i lagstift-
24597:  ningen, på hvilka ifrarne för den absoluta afhållsamheten
24598:  från rusdrycker i sitt hängifna arbete lägga så stor vikt,
24599:  så kan däremot ingen meningsskiljaktighet före:finnas, då
24600:  det gäller att bedöma värdet af sträfvandena för nykter-
24601:  hetens utbredning på öfvertygelsens väg." Så uttalade
24602:  sig allmänna besvärsutskottet i sitt betänkande n:o 9 vid
24603:  1900 års landtdag.
24604:        Godkännande detta uttalande och framhållande att
24605:  hvarje öfvertygelse bör grunda sig på kunskap, tillåta vi
24606: .oss påpeka nödvändigheten af att undervisning om rus-
24607:  dryckernas natur och verkningar införes i samtliga våra
24608:  skolor. Dylik undervisning är införd såsom obligatoriskt
24609:  läroämne i flera både europeiska och utomeropeiska Iän-
24610:  der. För att taga ett exempel, må nämnas, att i Sverig~
24611:  riksdagen redan 1891 aflät till kungl. m:t en skrifvelse
24612:  med anhållan om förordning, som stadgade nykterbets-
24613:  undervisning i landets skolor. Denna förordning gafs
24614:  sedermera den 4 november 1892 och den stadgar, ,att i
24615:  rikets allmänna läroverk, i seminarierna för bildande af
24616:  lärare vid folkskolor ocb småskolor samt i folkskolorna
24617:  skall vid undervisningen i naturkunnigbet meddelas en
24618:  efter lärjungarnas uppfattningsförmåga lämpad undervis-
24619: 44                  VI, 9, -   Raittiustyö.
24620: 
24621: ning om de rusgifvaude ämnenas natur och verkningar."
24622: Den säger också, ,att vid undervisning i kristendoms-
24623: kunskap och historia frågan om bruket af de rusgifvande
24624: ämnena bör med allvar och kraft behandlas från etisk
24625: och ekonomisk synpunkt." Vidare lämnar förordningen
24626: anvisning om huru ämnet bör tillgodoses i brist på lämp-
24627: liga läroböcker.
24628:       I vårt land utsände Öfverstyrelsen för skolväsendet
24629: den 20 september 1898 tili samtliga folkskoleinspektorer
24630: ett cirkulär, däri uttalas önskvärdheten af att ,i folksko-
24631: lan kunde meddelas någon efter lärjungarnas uppfatt-
24632: ningsförmåga lämpad undervisning om de rusgifvande
24633: ämnenas natur och verkningar." Och ett senare cirkulär
24634: innehåller en maning att vid fortsättningskurserna beakta
24635: detta läroämne. I en stor del af våra skolor och läroverk
24636: förekommer icke nykterhetsundervisning i någon form.
24637:       För att afhjälpa denna brist böra åtgärder vidtagas
24638: för införandet af en effektiv obligatorisk och på veten-
24639: skaplig undersökning grundad nykterhetsundervisning inom
24640: alla landets skolor, för denna undervisnings planmässiga
24641: ordnande med hänsyn tili olika åldersklasser och skolka-
24642: tegorier, för anordnandet af föreläsningar i alkohologi vid
24643: universitetet och andra lärareutbildningsanstalter, hvar-
24644: jämte statsanslag bör beviljas för anordnandet af särskilda
24645: utbildningskurser för redan anstälda lärare och lärarinnor
24646: tili understöd för deltagandet i dessa kurser samt för sko-
24647: lornas förseende med god och ändamålsenlig undervis-
24648: ningsmateriel.
24649:       Förrän åtgärder i ofvan antydda syfte vidtagas, sy-
24650: nes det med hänsyn till frågans stora omfattning vara
24651: ändamålsenligast, att regeringen tillsätter en kommitte med
24652: uppgift att afgifva förslag i följande punkter:
24653:        1. Nykterhetsundervisningens ordnande vid univer-
24654: sitetet.
24655:       2. Nykterhetsundervisningens ordnande vid lyceer
24656: och samskolor.
24657:                    VI, s. -   Hedberg y. m.                45
24658: 
24659:        3. Nykterhetsundervisningens ordnande vid semi-
24660: narierna.
24661:        4. Nykterhetsundervisningens ordnande vid folk- och
24662: småskolor.
24663:        5. Åtgärder för främjande af den nuvarande lärare-
24664: kårens utbildning.
24665:        6. Förslag angående utgifvandet af åskådningsma-
24666: teriel.
24667:         7. Förslag angående lämpliga läro- och läseböcker.
24668:        Med stöd af det föregående våga vi vördsamt an-
24669: hålla, att landtdagen ville besluta en petition därom,
24670: 
24671:                       att regeringen måtte vidtaga åtgärder
24672:                 fiir införande af obligatorisk nykterhetsun-
24673:                 dervisning i landets skolor och denna un-
24674:                 dervisnings planmässiga ordnande.
24675: 
24676:      Helsingfors, den 7 Juni 1907.
24677: 
24678: 
24679:      A. R.1Hedberg.                       Frans Ahlroos.
24680:      J. Bäck.                             J. Storbjörk.
24681:                       Dagmar Neovius.
24682:      VI, 10. -   Anom ..ehd. N:o 155.
24683: 
24684: 
24685:             Räsänen, Hilma, y. m.: Määrärahan myöntämi-
24686:                  sestä Raittiuden ystävät nimiselle seuralle
24687:                  raittiustyön avustamiseksi.
24688: 
24689: 
24690: 
24691:              Suomen kansan Eduskunnalle.
24692: 
24693: 
24694:       Siinä kieltolakineuvottelussa, johon Raittiuden Ystä-
24695: vien seura joku aika sitten oli kutsunut yleisen kieltolain
24696: vaatimuksen omaksuneiden puolueiden edustajat, lausut-
24697: tiin näiden puolelta, että kieltolain valvonta käy mahdol-
24698: liseksi sillä edellytyksellä, että raittiusseurain toiminta py-
24699: syy edelleenkin yhtä virkeänä kuin tähän saakka. Kuten
24700: tunnettu, onkin Raittiuden Ystävien maamme suomenkie-
24701: lisen väestön keskuudessa johtama raittiustyö viime vuo-
24702: sina osoittanut suurta elinvoimaisuutta. Vuodesta 1902
24703: lähtien on seuralle perustettu 612 uutta paikallisyhdistystä
24704: eli enemmän, kuin vuodesta 1884 vuoden 1901 loppuun
24705: yhteensä perustettiin. Seuran toimistoon tulleiden posti-
24706: lähetysten luku nousi 1,761:stä vuonna 1902 3,673:een
24707: vuonna 1906 ja toimistosta menneiden lähetysten luku
24708: 1,826:sta vuonna 1902 13,672:een vuonna 1906. Selvää
24709: on, että seuran suorittaman työn laajentuminen on myös-
24710: kin vaatinut yhä suurempia aineellisia varoja. Vuonna
24711: 1902 nousivat seuran päätoimikunnan raittiustyön eri haa-
24712: roihin käyttämät menot 37,123 mk. 25 p:iin, vuonna 1906
24713: 77,858 mk. 30 p:iin. Kun seuran vakinainen valtioapu on
24714: vuodesta 1902 alkaen tähän asti ollut ainoastaan 20,000
24715: mk., olisi varojen puute päässyt pahasti lamauttamaan rait-
24716: tiustyötä, joll'eivät Valtiosäädyt olisi vuosiksi 1906 ja 1907
24717: myöntäneet raittiustyöhön käytettäväksi 20,000 mk:n suu-
24718: ruista vuotuista ylimääräistä valtioapua, josta 15,000 mk.
24719:                     VI, 10. -   Räsänen y. m.             47
24720: 
24721: vuodessa on tullut Raittiuden Ystävien osalle. Tämän
24722: kautta kävi mahdolliseksi raittiusopetustyön järjestäminen
24723: entistä vakavammalle kannalle, m. m. erityisen henkilön
24724: paikkaaminen Toivon-Liitto työtä ohjaamaan ja valvomaan.
24725: Mainittu ylimääräinen valtioapu kyllä loppuu tämän vuo-
24726: den päättyessä, mutta sen osittaiseksi korvaamiseksi on
24727: kotimainen hallitus esittänyt Raittiuden Ystävien vakinai-
24728: sen valtioavun korotettavakai 10,000 mk:lla, siis 30,000
24729: mk: aan. Näin ollen on Raittiuden Ystävien suorittaman
24730: raittiusopetustyön kohtalo vastaisuudessakin jota kuinkin
24731: turvattu. Mutta sen sijaan on Raittiuden Ystävien mei-
24732: dän nähdäksemme mahdotonta nykyisillä varoilla turvata
24733: toista ja nykyoloissa aivan erikoisen tärkeätä puolta käy-
24734: tännöllisessä raittiustyössämme. Raittiuden Ystävät ovat
24735: tätä nykyä jakaneet maamme 21 raittiuspiiriin, joilla kul-
24736: lakin on erikoiset toimikuntansa ja toimihenkilönsä. Nii-
24737: den johtohenkilöt tekevät tehtävänsä palkattomina luotta-
24738: mushenkilöinä. Mutta pitkä kokemus on osoittanut, että
24739: nämät raittiuspiirit eivät voi tarpeeksi virkeästi pitää
24740: huolta raittiustyöstä maaseudulla, joll'ei saada ainakin
24741: yhtä vakinaista matkapuhujaa eli matkasihteeriä kunkin
24742: piirin palvelukseen. Tänä vuonna onkin Raittiuden Y s-
24743: tävien päätoimikunta avustanut raittiuspiirejä tässä tarkoi-
24744: tuksessa yhteensä 8,000 mk:lla. Mutta seuran yhteenlas-
24745: ketun valtioavun ensi vuoden alussa aletessa 35,000 mk:-
24746: sta 30,000 mk:aan, tuskin voitaisiin tätäkään summaa enää
24747: piireille antaa, ja toiselta puolen se on osoittautunut maa-
24748: seutuoloissa aivan riittämättömäksi. Voidakseen matka-
24749: puhujikseen palkita vähänkin kykeneviä henkilöitä, tulisi
24750: piirin saada sellaisen palkkaamiseen ainakin 1,000 mk:n
24751: avustuksen vuodessa. Tämä vaatisi tällä hetkellä 21,000
24752: mk:n ja läheisessä tulevaisuudessa, raittiuspiirien luvun
24753: noustessa, vieläkin suuremman apurahan. Itsestään sel-
24754: vää on, että parikymmentä tuhatta markkaa. tällaiseen tar-
24755: koitukseen myönnettyinä olisivat hyvin käytettyjä rahoja.
24756: Niiden kautta suureksi osaksi säästettäisiin ne moninker-
24757: taiset summat, mitä nyt juopottelusta aiheutunut rikokselli-
24758: 48                   VI, to, -   Raittiustyö.
24759: 
24760: suus ja monet epäkohdat nielevät. Kun yleistä mielipi-
24761: dettä tarpeeksi tarmokkaasti kasvatetaan kieltolain merki-
24762: tystä ymmärtämään, silloin ei sen valvonta vaadi lähes-
24763: kään yhtä paljon menoja, kuin se muuten veisi. Näillä
24764: perusteilla uskallamme kunnioittavimmin ehdottaa,
24765: 
24766:                      että Suomen Kansaneduskunta päättäisi
24767:                 kahdenkymmenen tuhannen (20,000) markan
24768:                 suuruisen summan vuosittain käytettäväksi
24769:                 Raittiuden Ystävien kautta raittiuspiirien
24770:                 työn avustamiseksi.
24771:      Helsinki 8 p. kesäk. 1907.
24772: 
24773:                                                 Hilma Räsänen.
24774:      K. R. Kares.          E. S. Yrjö-Koskinen.
24775:      J. E. Helkiö.         Vilho Reima.
24776:      Mikael Soininen.      N. E. Huoponen.
24777:                       Matti Aalto.
24778:      VI, u. -   Anom. ehd. N:o 159.
24779: 
24780: 
24781:            Kares, K. R. y. m.: Vuotuisen apurahan myrJn-
24782:                 tämisestä Suomen opiskelevan Nuorison
24783:                 Raittiv!sliiton keskustoimikunnalle.
24784: 
24785: 
24786: 
24787:            Suomen Kansaneduskunnalle.
24788: 
24789: 
24790:       Näinä aikoina, jolloin Suomen kansa on entistä voi-
24791: makkaammin esittänyt vaatimuksen koko kansan raitis-
24792: tuttamisesta juovutusjuomain kieltolain kautta, on sano-
24793: mattakin selvää, kuinka erinomaisen tärkeä on vakaumuk-
24794: sen juurruttaminen kaikkiin kansankerroksiin tämän toi-
24795: menpiteen tarpeellisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
24796: Ilman tämmöistä koko kansan läpitunkevaa vakaumusta
24797: tullaan epäilemättä tekemään lukuisia yrityksiä kieltolain
24798: kiertämiseksi ja rikkomiseksi, kun se kerran on säädetty.
24799: Tästä seuraa, että sitä uupumatonta raittiustyötä, mitä
24800: meidän maassa on useamman vuosikymmenen kuluessa
24801: tehty vakaumukseen vetoamalla ja tietoa levittämällä juo-
24802: vutusjuomain luonnosta ja vaikutuksista, ei suinkaan ole
24803: nyt keskeytettävä tai heikennettävä, vaan on sitä tehtävä,
24804: jos mahdollista vielä pontevammin kuin ennen. Ja yh-
24805: teiskunnan tulee auliisti niinkuin tähänkin saakka ojentaa
24806: auttavaa kättään tälle toiminnalle.
24807:       Niiden työntekijäin joukossa, jotka ovat vakaumuk-
24808: seen perustuvalla raittiustyölle voimansa omistaneet, on
24809: viime aikoina herättänyt oikeutettua huomiota Ylioppilai-
24810: den Raittiusyhdisty8 haaraosastoineen, jotka nykyään ovat
24811:  uudestaan järjestyneet nimellä Suomen Opiskelevan Nuo-
24812: rison Raittiusliitto. Muutamassa vuodessa on tähän järjes-
24813: töön liittynyt enemmän kuin 7,000 jäsentä maan korkeam-
24814:                                                    4
24815: 50                  VI, u. -   Raittiustyö.
24816: 
24817: m1ssa oppilaitoksissa, lyseissä, tyttökouluissa, yhteiskou-
24818: luissa, kauppaopistoissa ja seminaareissa sekä Yliopistossa.
24819: Raittiusliittoon kuuluu 75 paikallisyhdistystä yhtä monessa
24820: eri oppilaitoksessa ympäri maata; sillä on oma sanoma-
24821: lehtensä ,Pohjantähti" ja oma järjestetty luennonpitotoi-
24822: mensa sekä kaikkea tätä varten oma toimistonsa. Liiton
24823: asiain hoito on uskottu keskustoimikunnalle, johon on
24824: kuulunut, niinkuin oheenliitetystä vuosikertomuksesta nä-
24825: kyy, raittiustyössä tunnetuita henkilöitä. Ilmeistä on,
24826: mitä tämä työ on merkinnyt ja merkitsee juomatapojen
24827: ehkäisemiseksi ja raittiutta harrastavanyleisen mielipiteen
24828: luomiseksi niissä kansankerroksissa, joilla korkeamman
24829: sivistyksen nojalla aina tulee olemaan suurin vaikutus-
24830: valta kansamme kohtalon ohjaamisessa.
24831:       Raittiustyö opiskelevan nuorison keskuudessa on saa-
24832: nut osaj,{seen aineellista kannatusta sekä yksityisiltä kan-
24833: salaisilta että myöskin valtiolta. Kahtena viimeisenä vuonna
24834: on Keisarillinen Senaatti myöntänyt Ylioppilaiden Rait-
24835: tiusyhdistykselle 3,000 mk:n vuotuisen apurahan. Tämän
24836: kannatuksen perustuksella on Liiton toiminta voinut ke-
24837: hittyä niin, että se on raittiustyöhön käyttänyt viime vuo-
24838: den kuluessa noin 9,000 mk. Täksi vuodeksi on toiminta
24839: suunniteltu vielä jossakin määrin laajemmaksi. Kun rait-
24840: tiusmielisen yleisön puoleen jo aikaisemmin on siksi suu-
24841: ressa määrin turvattu, että avustuksen saannin mahdolli-
24842: suus siltä taholta on suuresti vähentynyt, ja liiton jäsenet
24843: ovat yleensä siinä asemassa, ettei voida heille asettaa juuri
24844: minkäänlaisia vaatimuksia toiminnan aineelliseen tukemi-
24845: seen nähden, niin on tämä apurahan anomuksen hylkää-
24846: minen suuresti vaikeuttanut liiton toiminnan jatkamista,
24847: vieläpä pannut sen mahdollisuuden kysymyksen alaiseksi.
24848:       Tämän perustuksella rohkenemme, katsoen raittius-
24849: työn pontevan jatkamisen puheenalaisella alalla nykyään
24850: erittäin tärkeäksi, kunnioittavimmin ehdottaa,
24851: 
24852:                     että Eduskunta anoisi Hänen Majesteetil-
24853:                 taan viidentuhannen markan vuotuisen apu·
24854:                    VI, u. Kares, y. m.                  51
24855: 
24856:           rahan myöntämistä Suomen Opiskelevan
24857:           Nuorison Raittiusliiton keskustoimikunnalle.
24858: 
24859: Helsingissä 8 p. kesäk. 1907.
24860: 
24861: 
24862: K. R. Kares.                         Vilho Reima.
24863: N. E. Huoponen.                      Hilma Räsänen.
24864: K. Wiljakainen.                      Mikael Soininen.
24865:                   Hilda Käkikoski.
24866:                B.
24867: Muistopatsas J. V. Snellmanllle.
24868:       VI, 12. -   Anom. ehd. N:o 86.
24869: 
24870: 
24871:              Torppa, Juho, y.    m.: Alotteeseen ryhtymisestä
24872:                    muistopatsaan pystyttämistä varten J. V.
24873:                    Snellmanille.
24874: 
24875: 
24876: 
24877:                   Suomen Eduskunnalle.
24878: 
24879: 
24880:        Keisari Aleksanteri Porvoon valtiopäivillä lausui Suo-
24881: men kansan syntysanat. Mutta ei voi mahtavinkaan ja
24882: jaloin hallitsija luoda elävää kansaa, ellei sen omassa ruu-
24883:  miissa virtaa elävä henki ja tarmokas elämisen tahto.
24884:        Oliko suomalaisessa kansanhengessä riittävä elin voima?
24885: Historiamme vastaa siihen esittämällä kolme suurmiestämme
24886: hengen maailmassa, kaikki samanaikaisia, kaikki samaan
24887: aikaan esiintyviä kansansa nostajina, kansansa valistajina
24888: kansansa itsetajuntaan herättäjinä. Runebergin sulolyyry
24889: viritti mieliin isänmaan nimen kalleuden, isänmaallisen tun-
24890: teen; Lönnrot löysi Väinämöisen unohdetun kanteleen ja
24891: siihen kätketyt kansan muistot, sen syvimmät tunteet. koko
24892: sen maailmankatsomuksen. Nämä miehet puhuivat eri
24893: kansanaineksille. Mutta mistä oli tuleva se mies, joka
24894: osasi luoda näistä kansanaineksista yhden, yhteistunteisen
24895: Suomen kansan? Senkin miehen oli Suomen kansan suo-
24896: jelusenkeli sille varannut, Johan Vilhelm Snellman'in.
24897: Siinä on lyhyimmin sanottuna hänen suurtyönsä merkitys,
24898: että hän, ellei ensimäisenä, niin ainakin verrattomalla ponte-
24899: vuudella ja nerolla julisti: ei saa olla Suomessa kaksi kan-
24900: saa, ei saa olla pelkästään kansanaineksia, ei saa olla yksi-
24901: kään suljettuna pois valosta ja sivistyksestä; yksi on oleva
24902: Suomen kansa, yksin mielin, yksin voimin on isänmaa
24903: uudestaan rakennettava, jokaiselle yhtä rakkaaksi, yhtä va-
24904: loisaksi.
24905: 56           VI, 12. -   Muistopatsas J. V. Snellmanille.
24906: 
24907:        Ja vaikkei hänen aatteensa ja harrastuksensa olekaan
24908: vielä täysin toteutunut, tapaamme kuitenkin joka aske-
24909: leella sen runsaita hedelmiä kehityskulussamme, näemme
24910: 13en tässä Suomen kansan uudessa eduskuntalaitoksessa.
24911: Ei ole enää säätyjä, ei eri luokkien, vaan eheän, koko
24912: Suomen kansan edustajakunta.
24913:        Runebergin ja Lönnrotin muistopatsaat kaunistavat
24914: pääkaupunkiamme. Mutta ei ole vielä nostettu Johan Vil-
24915: helm Snellman, heidän asekumppaninsa elämässä, heidän
24916: rinnallensa, todistamaan, että Suomen kansa ymmärtää,
24917: että nämä miehet yhtenä kokonaisuutena ovat suorittaneet
24918: kansallisen herätystyönsä, joka olisi jäänyt vaillinaiseksi,
24919: jos yksikin olisi puuttunut. Ei saa Snellman nytkään olla
24920: heidän seurastaan erillään.
24921:        Tämän ajatuksen ilmilausui jäähyväispuheessaan vii-
24922:  meiselle talonpoikaissäädylle sen kunnioitettu puhemies,
24923:  viitaten siihen, että oikeastaan vastaisen yhtenäisen Suo-
24924:  men eduskunnan tehtävä oli Snellman'in muistopatsaan
24925:  pystyttäminen, ja jättäen sen, ikäänkuin testamenttina, sää-
24926:  dyn viimeisenä tahtona.
24927:        Rohkenemme uskoa, että Suomen kansan nykyinen
24928:  Eduskunta, jota on ikäänkuin testamentin suorittajakai
24929:  pyydetty, ei voi tästä tehtävästä kieltäytyä, eikä olla an-
24930:  tamatta tunnustusta sille miehelle, joka enemmän kuin ku-
24931:  kaan muu on yhteisen Suomen kansan luomiseen uhran-
24932:  nut neronsa ja elämäntyönsä. Pyydämme siis viimeisen
24933:  talonpoikaissäädyn jäseninä kunnioittaen ehdottaa,
24934:                         että nykyinen Eduskunta, tunnustaen
24935:                   asian tärkeyden, ryhtyisi alotteeseen Johan
24936:                   Vilhelm Snellman' in muistopatsaan toteutta-
24937:                   miseksi ja ottaisi harkitaksensa, millä kei-
24938:                   noin se on käytännössä suoritettava.
24939:       Helsingissä Kesäkuun 5 p. 1907.
24940: 
24941:       Juho Torppa.                              Oskari Laine.
24942:       Pekka Pennanen.                           N. E. Huoponen.
24943:                          •'
24944:                          ·1
24945: 
24946: 
24947: 
24948:               VI, u. - Torppa, y. m.                  57
24949: 
24950: A. Koivisto.J                      P. Ahmavaara.
24951: J. E. Antila.                      K. Myllylä.
24952: M. Tervaniemi.                     Juho Snellman.
24953: Kyösti Kallio.                     S. Heiskanen.
24954: K. W. Koskelin.                    Pekka Leppänen.
24955: T. Riihelä.                        H. G. Paloheimo.
24956:                   Jonas Castrim.
24957: 
24958: 
24959: 
24960: 
24961:                                        '
24962: ,
24963:                         c.
24964: Terveys- ja sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
24965:      VI, ta. - Anom. ehd. N:o 121.
24966: 
24967: 
24968:            Gripenberg, Aleksandra, y. m.: Kuntien veivoitta-
24969:                 misesta palkkaamaan kätiliiitä kuhunkin kun-
24970:                 taan.
24971: 
24972: 
24973: 
24974:             Suomen Kansanedusk;lunnalle!
24975: 
24976: 
24977:       Jokainen, joka elää kansamme keskuudessa ja tutus-
24978: tuu sen elämän vaiheisiin, tulee pian! huomaamaan kuinka
24979: surkuteltavalla kannalla on se hoito, jota suurin osa mei-
24980: dän äideistämme saapi juuri niinä aikoina, jolloin he koko
24981: olennollansa palvelevat jsänmaatansa, kärsien tuskia yh-
24982: teiskunnan ja tulevaisuuden hyväksi.
24983:       Lääkärit ovat usein julkaisseet kertomuksia siitä kur-
24984: juudesta ja niistä kärsimyksistä, joita moni lapsivaimo
24985: maalla avun puutteessa sai kokea ennenkuin kuolema päätti
24986: vaivat, joista asian ymmärtävä olisi voinut hänet pelastaa,
24987: puhumattakaan jälkitaudeista niissä vaikeimmissa tapauk-
24988: sissa, joissa henki kumminkin pelastuu. Tämä epäkohta
24989: on sydäntä särkevä, sen olemassaolo on yhteiskunnan
24990: kunnialla käypä, sen poistaminen itsetajuntaan heränneen
24991: kansan ensimmäinen tehtävä.
24992:       V aitio on pitänyt huolta että naisia on, jotka yksin-
24993: omaisesti ovat koulutetut apuna olemaan synnytystapauk-
24994: sissa. Mutta vaikka v:sta 1859 asti on ollut maassamme
24995: vakinaisella palkkaussäännöllä olevia kätilöitä, on heidän
24996: lukumääränsä noussut verrattain hitaasti. V. 1872 oli
24997: niitä 200, v. 1886 393, v. 1897 676 ja v. 1904 oli heidän
24998: lukumääränsä 706, joista kaupungeissa 256 ja maaseuduilla
24999: 62             VI, t3. -     Terveys- ja sairashoito.
25000: 
25001: 450. Piirilääkärien v. 1905 lääkintähallitukselle antamien
25002: kertomusten mukaan ei ollut kätilöä 54 pää- ja 31 kappeli-
25003: seurakunnassa.
25004:       Synnytystoimissa ovat kätilöt lääkintähallitukselle an-
25005: nettujen ilmoitusten mukaan antaneet avustusta v. 1904
25006: 23,401 synnyttäjälle. Kun muistaa, että samana vuonna
25007: (1904) oli Suomessa yhteensä 85,247 aviollista ja 5,960
25008: aviotonta synnyttäjää, niin huomaa heti, kuinka. suuri epä-
25009: kohta on kätilön puute maassamme. Siitä johtuu, että
25010: moni äiti kuolee liian aikaisin tahi saapi koko ijäkseen
25011: parantumattomia vammoja.
25012:       Kätilön puute on yhteydessä sen tosiasian kanssa
25013: että meillä pienten lasten kuolevaisuus on niin suuri, sillä
25014: lapsi tarvitsee todellista hyvää hoitoa ja huolenpitoa juuri
25015: synnyttyään. Moni lapsukainen heittää henkensä ensim-
25016: mäisenä elinvuorokautenansa oikean alkuhoidon puutteen
25017: johdosta, tahi jää sen terveys samasta syystä vialliseksi
25018: koko elinajaksi.
25019:       Syynä kätilöitten puutteeseen on osittain se, etteivät
25020: asianomaiset kunnat ole vakuutettuja tutkinnon suo-
25021: rittaneen kätilön synnytys-avusta ja hyödystä, osittain
25022: eivät katso varojensa riittävän kätilöitten palkkaamiseen.
25023:       Yleisen terveyden hoidon, kansatalouden ja inhi-
25024: millisyyden näkökannalta katsoen, olisi kuitenkin välttä-
25025: mätöntä että parannuksia tässä suhteessa saataisiin ai-
25026: kaan. Koska valtiokin antaa tähän tarkoitukseen käyheru-
25027: mille kunnille rahallista apua, olisi kuntienkin pnolestansa
25028: uhrattava näin tärkeän asian eduksi.
25029:       Edellä mainittujen perusteiden nojalla pyydämme kun-
25030: nioittavimmin eduskuntaa yhtymään anomukseen:
25031: 
25032:                            että kuntia velvoitettaisiin palkkaamaan
25033:                 yksi kätilö kuhunkin kuntaan, sekä että suu-
25034:                 remmissa kunnissa, joissa kulkuneuvot ovat
25035:                 huonot ja matkat pitkät, kuntia velvoitettai-
25036:                 siin, Lääkintähallituksen harkinnan mukaan,
25037:           VI, 15, -   Sribenberg y. m.             63
25038: 
25039:           palkkaamaan kaksi, tahi kolme kätilöä kuta-
25040:           kin kuntaa kohden.
25041: 
25042: Helsingissä 8 p. kesäkuuta 1907.
25043: 
25044: 
25045:             Aleksandra Gripenberg.
25046: Hilda Käkikoski.                Hedvig Gebhard.
25047: lida Wemmelpuu.                 Liina Ala-Kulju.
25048:                  Liisi Kivioja.
25049:      VI, u. -   Anom. ehd. N:o 61.
25050: 
25051: 
25052:            Wirkkunen, Artturi H., y. m.: Keuhkotautisia var·
25053:                  ten aiottujen kansanparantolain perustami-
25054:                  sesta ja yhden sewmoisen sijoittamisesta
25055:                  Kuopion lääniin.
25056: 
25057: 
25058: 
25059:                  Suomen Eduskunnalle.
25060: 
25061: 
25062:       Keuhkotaudin yleisyyteen nähden maassamme olivat
25063: 1897 vuoden valtiopäiville kokoontuneet Säädyt sitä mieltä,
25064: että sen vastustamiseksi ,tehokkaisiin suojelus- ja paran-
25065: nuskeinoihin ryhtymistä täytyy tunnustaa aivan välttä-
25066: mättömäksi", sekä yhtyivät, koska Säätyjen mielestä ,ensi
25067: sijassa tarvitaan sanatoorioita keuhkotautisia varten", ala-
25068: maisesti anomaan m. m., ,että pääasiallisesti varattornia
25069: keuhkotautisia varten aiottu sanatoorio yleisillä varoilla
25070: perustettaisiin." Yksityisen yrittelijäisyyden varaan ei,
25071: kuten vuoden! 1891 valtiopäivillä oli käynyt, katsottu pa-
25072: rantolain perustamista maahamme enään voitavan jättää,
25073: koska ,parantolain tarve oli kieltämätön" eikä kuluneina
25074: kuutena vuotena oltu päästy päämäärää ensinkään lähem-
25075: mäksi. Säätyjen ajatuksen mukaan oli sitä suurempi syy
25076: ryhtyä yleisillä varoilla parantolaa perustamaan, kun ,yksi-
25077: tyisten toimesta perustettu ja kannatettava keuhkotautisten
25078: sanatoorio, vaikk'ei se olekaan voiton toivossa toimeen-
25079: pantu, on pakotettu turvautumaan verrattain korkeihin
25080: sairasmaksuihin ja siten pääasiallisesti, joskaan ei yksin-
25081: omaan, nojautumaan siihen, että potilaat ovat varakkaam-
25082: mista yhteiskuntaluokista. Mutta tätä eivät olot kuiten-
25083: kaan maassa lähinnä vaadi. Sillä vaikka kotimainen sa-
25084: natoorio kyllä olisi tarpeen niitä lukuisia potilaita varten,
25085: joilla on varaa verrattain runsaiden sairasmaksujen suo-
25086:                   VI, u. -   Wirkkunen, y. m.                  65
25087: 
25088: rittamiseen, vaan ei oleskelemiseen ulkomaan parannus-
25089: laitoksissa, olisi sellainen vieläkin enemmän tarpeen varat-
25090: tomia varten. Sitä parantumisen mahdollisuutta, jota mää-
25091: räysten noudattaminen ravinnon, vaatetuksen, asunnon
25092: y. m. suhteen tarjoaa, voivat yhteiskunnan parempiosaiset
25093: jossakin määrin kodeissaankin käyttää hyväkseen, samalla
25094: kun sivistys ja edulliset elämänehdot helpottavat suojelus-
25095: keinojen toimeenpanemista tarttuman leviämistä vastaan.
25096: Näitä etuja puuttuu kokonaan maan vähävaraiselta ja
25097: asiaan vähemmän perehtyneeltä väestöltä". Tästä syystä
25098: katsoivat silloiset Säädyt velvollisuudeksensa ,erittäin saat-
25099: taa huomioon sitä, että kotimaista sanatooriota keuhkotau-
25100: tisia varten perustettaessa, on välttämätöntä lähinnä tyy-
25101: dyttää varattomien hoidon tarvetta".
25102:        Kymmenen vuotta on nyt jo kulunut siitä, kun yllä-
25103: mainittu anomus tehtiin, mutta yhä vieläkin on rakenta-
25104: matta maamme ensimäinenkin kansanparantola eli, kuten
25105: Säätyjen anomuksessa sanotaan, ,pääasiallisesti varatto-
25106: rnia keuhkotautisia varten aiottu sanatooriumi". Ja kui-
25107: tenkin on myönnettävä, että ne tosiasiat taudin yleisyy-
25108: destä ja levenemisestä maassamme sekä siinä piilevästä
25109: yhteiskunnallisesta vaarasta, joihin puheenalainen sääty-
25110: anomus perustuu, yhä vieläkin pitävät paikkansa, ja muut-
25111: tumaton on edelleenkin tieteen käsitys parantolain merki-
25112: tyksestä siinä taistelussa, johon kaikkialla sivistyneessä
25113: maailmassa on ryhdytty keuhkotaudin vastustamiseksi. Ei
25114: ole vieläkään tiedossa mitään varmempaa keuhkotaudin
25115: parannustapaa kuin parantolahoito.
25116:        Tämä seikka kehoittaa jo semmoisenaan parantoloita
25117: riittävästi perustamaan. :Mutta parantolain merkitys keuh-
25118: kotaudin levenemisen ehkäisijänä ei supistu ainoastaan
25119:  niiden vaikutukseen varsinaisina parannuslaitoksina, vaan
25120: katsotaan niillä olevan lisäksi merkityksensä taistelussa
25121: taudin vastustamiseksi myöskin siinä, että niiden kautta
25122: leviää kansaan tieto niistä keinoista, joilla tartunta on väl-
25123: tettävissä, tauti parannettavissa tai jo saavutettu terveys
25124:  säilytettävissä. Jos otamme tämänkin parantolain n. s.
25125:                                                        5
25126: 
25127:                                                            •
25128: 66              VI, u. -   Terveys- ja sairashoito.
25129: 
25130: kasvatusopillisen puolen huomioon, niin huomaamme miten
25131: tärkeitä ovat juuri kansanparantolat. Kaikkialla sivistys-
25132: maissa onkin niitä perustettu ja yhä uusia vuosittain pe-
25133: rustetaan. Esimerkin vuoksi mainitsen, että Saksan kansan-
25134: parantoloissa päivittäin voidaan hoitaa kymmeniätuhansia
25135: keuhkotautisia ja että naapurimaassamme Ruotsissa on ny-
25136: kyisin toimessa 3 kansanparantolaa, keuhkotautisia varten,
25137: kussakin 100 sairasvuodetta.
25138:        Ei pitäisi meilläkään enää olla mitään syytä vitkas-
25139: teluun tai epäilyksiin. Sillä kaikki asiantuntijat ja am-
25140: mattimiehet, jotka 1897 vuoden Säätyjen anomuksesta ovat
25141: jossakin muodossa lausuntonsa antaneet, ovat sitä puolta-
25142: neet. Ennen kaikkea on se komitea, joka sanotun ano-
25143: muksen johdosta asetettiin tekemään ehdotusta toimenpi-
25144: teiksi tuberkulosin leviämisen ehkäisemiseksi maassa, ke-
25145: väällä 1900 Keisarilliseen Senaattiin jättämässään mietin-
25146: nössä, kannatettuaan Säätyjen anomusta, esittänyt kei-
25147: noina tuberkulosin vastustamiseksi m. m. kansanparanto-
25148: lain perustamista, ja komitean ehdotusta tässä kohden
25149:  ovat, mikäli olen tietooni saanut, puoltaneet kaikki ne vi-
25150: ranomaiset, joitten mielipidettä mietinnön johdosta on
25151: kuultu. Lisäksi on Lääkintöhallitus, huomautettuaan siitä
25152:  puutteellisuudesta, mikä sairashoidon alalla meillä yhä vielä
25153:  on olemassa siinä, että varattornia keuhkotautisia varten
25154:  ei ole maassamme parantolaa, keväällä 1905 esittänyt heti
25155:  ryhdyttäväksi" rakentamaan tuberkulosikomitean ehdotta-
25156:  maa parantolaa Etelä-Pohjanmaalle.
25157:        Yllämainitsemani tuberkulosikomitea on mietinnös-
25158:  sään laskenut maassamme tarvittavan vähintäin 6 kansan-
25159:  parantolaa, joihin kuhunkin olisi varattava sijaa 100 sai-
25160:  raalle. Näin monen parantolan rakentamista heti ei ko-
25161:  mitea luonnollisesti kuitenkaan katsonut voivansa puoltaa,
25162:  koska komitean käsityksen mukaan "on oikeata odottaa,
25163:  mitä tuloksia tämä hoitotapa meillä tuottaa, ennenkun ryh-
25164:  dytään suuremmoisempiin toimenpiteisiin'', ja koska ko-
25165:  mitea katsoi luultavaksi, ,että sanatorinmeihin ei aluksi
25166:  paljon pyrittäisi". Yksityisparantoloissa tämän jälkeen
25167: 
25168: 
25169:      •
25170:                     VI, u. -   Wirkkunen, y. m.              67
25171: 
25172: saavutettu kokemus on kumminkinjo täysin vakuuttavasti
25173: todistanut parantolahoidon tulokset maassamme yhtä suo-
25174: tuisiksi kuin muuallakin, ja osoittanut, että pyrkijöitä pa-
25175: rantoloihin ei ole puuttunut. Varsinkin on yksityisparan-
25176: toloihin järjestetyille kymmenkunnalle vapaapaikalle pyrki-
25177: jäiden luku ollut niin suuri, että näille paikoille pyrkineet
25178: varattomat sairaat ovat vasta kuukausia, jopa viime ai-
25179: koina vuodenkin odotettuaan voineet hoitoon päästä -
25180: ellei tauti, kuten usein on tapahtunut, odottaessa ole niin
25181: pitkälle kehittynyt, että se ei enään ole parannettavissa.
25182: Viimeksi mainitsemani seikka mielestäni kehoittamalla ke-
25183: hoittaa kansanparantolain rakentamista maahamme kiiruh-
25184: tamaan. Ja jos kymmenen vuotta sitten arveltiin yhden
25185: kansanparantolan aluksi riittävän, niin ovat olot sen jäl-
25186: keen siksi kehittyneet, että yksi sen suuruinen parantola
25187: kuin tuberkulosikomitea on ehdottanut Etelä-Pohjanmaalle
25188: rakennettavaksi, on epäilemättä nykyisin katsottava maas-
25189: samme, jossa keuhkotaudin vastustaroiseksi tosityössä e:i
25190: toistaiseksi ole suuriakaan tehty, aivan riittämättömäksi.
25191: Maamme pinta-alan laajuuteen ja taudin yleisyyteen näh~
25192: den tästä parantolasta ei voisi olla sanottavaa hyötyä ja
25193: etua keuhkotaudin vastustamiseksi maamme itäiselle osalle,
25194: ennen kaikkea Kuopion läänille, jossa kuitenkin kansan-
25195: parantolan puute on suuri, siellä kun keuhkotauti, kuten
25196: tuberkulosikomitean julkaisemista tilastollisista tiedoista il-
25197: menee, on laajalti, ehkä enimmin maassamme levinnyt.
25198: Tästä syystä katsoi myöskin jo usein mainitsemani ko-
25199: mitea Kuopion läänin olevan niitä osia maassamme, jotka
25200: kansanparantoloita rakennettaessa ensi sijassa olisivat paik-
25201: kaa määrätessä huomioon otettavat.
25202:        Ylläsanotun nojalla saan kunnioittaen pyytää Edus-
25203: kuntaa alamaisesti anomaan,
25204: 
25205:                         että kansanparantoloita keuhkotautisia
25206:                  varten riittävä määrä lähimmässä tulevai-
25207:                  suudessa yleisillä varoilla maahan perustet-
25208:                  taisiin; sekä
25209: 68            VI, t4. -   Terveys- ja sairashoito.
25210: 
25211:                      että tällainen parantola mitä pikemmin
25212:                olisi Kuopion lääniin sijoitettava.
25213: 
25214:      Helsingissä, 5 p. Kesäkuuta 1907.
25215: 
25216: 
25217:                                    Artturi H. Wirkkunen.
25218: 
25219: 
25220:      Tähän yhdymme:
25221: 
25222:      M. Pesonen.                            Jubo Snellman.
25223:      Aili Nissinen.                         S. Heiskanen.
25224:      E. G. Palmen.                          E. Kolkki.
25225:      J. H. Hakulinen.                       U. Brander.
25226:      Pekka Leppänen.                        Pekka Pennanen.
25227:       VI, 1s. -   Anom. ehd. N:o 116.
25228: 
25229: 
25230:             Höijer, K. G., y. m.: Keuhkotauti- ja rauhastu-
25231:                   berkuloosiparantoloiden perustamisesta va-
25232:                   rattomia potilaita varten.
25233: 
25234: 
25235: 
25236:              Suomen Kansaneduskunnalle.
25237: 
25238: 
25239:       Viralliselta taholta toimitettujen tilastojen mukaan
25240: (Tuberkulosikomitean mietintö 12 / 5 1900 Suomen Virallinen
25241: Tilasto VI Åsutustilastoa) kuolee vuosittain keuhkotau-
25242: tiin maassamme kaikista kuolevista noin joka kuudes ja
25243: keski-ijässä 15-60 ikävuosien välillä kuolevista joka kol-
25244: mas, osottaen keuhkotautikuolevaisuusprosentti yhä kas-
25245: vamista. Nämä numerot puhuvat järkyttävää kieltä. Ja
25246: tämän kovan tosiasian tunnemme me kaikki ilman nume-
25247: roitakin todellisesta elämästä. Erityisesti raivoaa keuhko-
25248: tauti varattomien kansanluokkien keskuudessa, se on var-
25249: sinainen proletaritauti. Ja tämä tauti on köyhälistöluokan
25250: jäsenille sen kautta vielä kauheampi, kun ei huonoissa ta-
25251: loudellisissa oloissa voida tarjota sairaalle sellaista erikoista
25252: ruokaa ja hoitoa, josta keuhkotautia sairastavan parane-
25253: minen erityisesti riippuu eikä ahtaissa asunnoissa voida
25254: estää tuberkulositartunnan leviämistä.
25255:       Huutava hätä pakotti keuhkotautiparantolakysymyk-
25256: sen tulemaan jo säätyeduskunnassakin kahdesti esille, vuo-
25257: sina 1891 ja 1897, saattaen vuoden 1897 säädyt anomaan,
25258: että perustettaisiin valtion varoilla yksi pääasiallisesti va-
25259: rattomia keuhkotautisia varten aijottu keuhkotautiparan-
25260: tola ja että Hallitus raha-avulla edistäisi keuhkotautisia
25261: varten aijottujen parantolain syntymistä yksityisten toi-
25262: mesta.
25263: 70              VI, ts. -   Terveys- ja sairashoito.
25264: 
25265:       Hallitus osotti tälle anomukselle niin paljon huomiota,
25266: että se asetti marraskuun 14 p. 1898 komitean asiata poh-
25267: timaan, mikä komitea sitten toukokuun 12 p:nä 1900 jätti
25268: Senaatille laajan ja runsaita tilastollisia tietoja sisältävän
25269: mietinnön. Mutta Hallituksen alotteesta ei ole sen enem-
25270: pää vielä tähän päivään asti ryhdytty mihinkään toimiin
25271: asiassa, lukuunottamatta, että Hallitus toimitti kaksi pal-
25272: kittua kansantajuista tuberkulosia käsittelevää kirjasta.
25273:       Yksityisten alotteesta on vuoden 1900 jälkeen perus-
25274: tettu kaksi keuhkotautiparantolaa ja yksi rauhastuberku-
25275: losiparantola lapsia varten. Toinen keuhkotautiparantola,
25276: Nummelan parantola, sisältää kaikkiaan 80-90 paikkaa,
25277: joista ainoastaan 6 vapaapaikkaa, 5 a 6 paikkaa 2 1/2-3
25278: markkaa maksavia, ja loput 4-12 markan paikkoja. Toi-
25279: nen, Takaharjun parantola, sisältää kaikkiaan 102 paikkaa,
25280: joista 24 vapaapaikkaa, 20 paikkaa a 3 mk. ja loput 5 a
25281:  7 markan paikkoja. Rauhastuberkulosiparantola lapsia var-
25282: ten Högsandissa sisältää 30-36 kesäpaikkaa, joista 10 va-
25283: paapaikkaa, loput 1: 20 pennin paikkoja.
25284:       Vapaita maksuttornia paikkoja varattornia tuberku-
25285: losisteja varten on siis mainituissa maan ainoissa keuhko-
25286: tautiparantoloissa kaiken kaikkiaan 30 ja rauhastuberku-
25287: losiparantolassa 10. Edellisiä paikkoja tarvitsevien sai-
25288: raiden vuotuisen luvun on Tuberkulosikomitea laskenut
25289: 2,500:ksi, ja jälkimäisiä paikkoja kaipaavien vuotuisen lu-
25290: vun 2,000:ksi. Tuberkulosikomitea on arvioinut tarpeen
25291:  tyydyttämis~ksi tarvittavan 6 kansankeuhkotautiparanto-
25292: laa, kussakin 100i paikkaa, sekä sitäpaitse useita lasten
25293: rauhastuberkulosiparantoloita. Komitea ehdottaa kuiten-
25294: kin aluksi ainoastaan kahden rauhastuberkulosiparantolan,
25295: kummassakin 130 vakinaista ja 50 kesäpaikkaa, sekä yh-
25296: den 100 sairasta varten aijotun keuhkotautiparantolan ra-
25297: kentamista, koska ei komitea luule edellisiä voitavan heti
25298: täyttä määrää rakentaa ja jälkimäisiin nähden se taas epäi-
25299: lee, että ainoastaan osa kansasta tulisi niitä käyttämään.
25300:       Kokemus ja numerot osottavat nyt kuitenkin päi-
25301: vän selvästi, ettei tuberkulosikomitean ehdottamaa määrää
25302:                         VI, ~~. -   Höijer, y. m.                71
25303: 
25304: 
25305: voi katsoa edes aluksikaan riittäväksi, vaan on heti suun-
25306: niteltava sellainen määrä, ]oka edes suunnilleen vastaa
25307: tarvetta. Olemme varmat, että tuberkulositautiset, olivat
25308: ne sitten keuhkotautia sairastavia aikuisia tai rauhastuber-
25309: kulosia sairastavia lapsia, tulevat hyvinkin täyttämään pa-
25310: rantolat, jos vaan paikat niissä tulevat maksuttomiksi eikä
25311: hoito jää omilla pienillä varoilla kustannettavaksi tai vai-
25312: vaishoidolta kerjättäväksi. Ja voivathan sitäpaitsi tällai-
25313:  sissa tapauksissa eräänlaiset pakotustoimenpiteet yhteis-
25314: kunnan puolelta yksityisiä yhteiskunnan jäseniä kohtaan,
25315: ainakin alaikäisiin nähden, hyvin tulla kysymykseen. Luu-
25316: lemme hyvin tarvittavan yhden 100 varattomalle keuhko-
25317:  tautiselle aijotun keuhkotautiparantolan joka lääniin ja
25318:  niiden lisäksi vielä muutamia rauhastuberkulosiparantoloita.
25319:        Tämä asia on ehdottomasti niin tärkeä, että sen to-
25320:  teuttamiseen on viipymättä ryhdyttävä, huolimatta siitä,
25321:  että siihen onkin käytettävä muutamia miljonia valtion :va-
25322:  roja, sillä tuskin moneen kipeämpään tarpeeseen voidaan
25323:  tällä hetkellä valtion varoja käyttää, ja kansaneduskunnan
25324:  asiana on nyt tehdä alote, josta on tuleva paremmat tu-
25325:  lokset kuin säätyeduskunnan yrityksistä.
25326:        Ehdotamme niinmuodoin esittämillämme perusteilla,
25327:                        että ed~kunta kehottaisi hallitusta ryh-
25328:                  tymään ensitilassa rakennuttamaan jokaiseen
25329:                  lääniin yhden varattornia keuhkotautisia var-
25330:                  ten aijotun keuhkotautiparantolan sekä lap-
25331:                  sia varten tarvittavan määrän rauhastuber-
25332:                  kulosiparantoloita, joissa, samoin kuin keuh-
25333:                  kotautiparantoloissa, kaikki paikat olisivat
25334:                  maksuttomia.
25335:       Helsingissä kesäkuun 7 p. 1907.
25336: 
25337: 
25338:      K. G. Höijer.                            Anni Huotari.
25339:      Miina Sillanpää.                         Sandra Lehtinen.
25340:      S. Häkkinen.                             T. Rissanen.
25341:            VI, t5. -   Terveys- ja sairashoito.
25342: 
25343: A. Kannisto.                           Josua Järvinen.
25344: P. Tikkanen.                           Hilja Pärssinen.
25345: 0. Leivo.                              Frans Rantanen.
25346: E. Pohjaväre.                          Viht. Viitanen.
25347:                   Albin Valjakka.
25348:       VI, 1a. -   Anom. ehd. N:o 15.
25349: 
25350: 
25351:             Malmivaara, Wilh., y. m.: Keuhkotautiparantolan
25352:                 perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle.
25353: 
25354: 
25355: 
25356:                   Suomen Eduskunnalle!
25357: 
25358: 
25359:        Julmimpia vihollisia, joita vastaan Suomen kansan
25360: on ollut pakko taistella näihin saakka hyvin toivotonta
25361: taistelua, on tuberkuloosi eli keuhkotauti. Suuremmassa
25362: määrin kuin missään muualla maassamme on tämä tuhoisa
25363: tauti, jonka edessä lääketiede seisoo neuvotonna, vaati-
25364: massa uhria Pohjanmaalla, varsinkin sen eteläisissä osissa,
25365: joissa se monessa seurakunnassa aiheuttaa noin 30 a 40
25366: prosenttia, vieläpä joskus enemmänkin, kaikista kuoleman-
25367: tapauksista. Tiede ja kokemus osoittavat että keuhkotauti
25368: sille suotuisissa oloissa leviää tartunnan kautta sekä että
25369: keuhkotautisten vanhempain lapset ovat erityisemmin sille
25370: alttiita. Kun tietää kuinka vähän varovaisuutta tartun-
25371: nan ehkäisemiseksi ylimalkaan vielä kansan keskuudessa
25372: noudatetaan, hirvittää ajatellessa tuon monessa suhteessa
25373: niin edistyneen Suu-Pohjanmaan tulevaisuutta, ellei jotain
25374: keinoja keksitä keuhkotaudin hävitystyön rajoittamiseksi.
25375: Vuodesta 1897 alkaen onkin tämä kysymys ollut edus-
25376: kunnassa vireillä, mutta ei ole vielä muuta tulosta tuotta-
25377: nut, kuin että Hallitus silloin tehdyn säätyanomuksen joh-
25378: dosta asetti komitean asiaa harkitsemaan ja että tämä ko-
25379: mitea ehdotti ;:keuhkotautisten parantolan perustamista
25380: Etelä-Pohjanmaalle. Kerta kerralta ovat paikkakunnan
25381: edusmiehet: sittemmi~ asiassa anomuksia tehneet sen pi-
25382: temmälle pääsemättä.;;?jKun nyt': jo l.}Takaharjun paranto-
25383: lassaj saavutettu: kokemus seltästi osoittaa,~että keuhko-
25384: tauti voidaan taidollisella hoidolla ehkäistä ja ainoasti mi-
25385: 74             VI, t6. -   Terveys- ja sairashoito.
25386: 
25387: tättömän pieni määrä pyrkijäistä tilan puutteen vuoksi saa
25388: tässä laitoksessa sijaa, suljemme mitä lämpimämmin tämän
25389: kysymyksen arvoisan eduskunnan huomioon, pyytäen edus-
25390: kuntaa kääntymään Keisarillisen Majesteetin puoleen ano-
25391: muksella,
25392:                      että lähimmässä tulevaisuudessa perus-
25393:                tettaisiin parantola keuhkotautisia varten so-
25394:                veliaaksi katsottuun paikkaan Etelä-Pohjan-
25395:                maalla Vaasan läänissä.
25396: 
25397:      Helsingissä, Toukokuun 31 p. 1907.
25398: 
25399: 
25400:      Wilh. Malmivaara.                        Juho Torppa.
25401:      J. E. Antila~                            A. Koivisto.
25402:      Evaliina Ala-Kulju.                      Santeri Alkio.
25403:      VI, 11. -   Anom. ehd. N:o 32.
25404: 
25405: 
25406:             Hoikka, 1.: Houruinhoitolaitoksen perustamisesta
25407:                  Rovaniemelle.
25408: 
25409: 
25410: 
25411: 
25412:             Suomen Kansaneduskunnalle.
25413: 
25414: 
25415:       Houruinhoitolaitosten parantaminen ja laajentaminen
25416: maassamme on jo useilla valtiopäivillä ollut hallituksen ja
25417: entisen säätyeduskunnan huolenpidon esineenä. Yleisesti
25418: on luovuttu ennen käytetystä: tavasta, että mielisairaita
25419: hoidettiin joko yksityisesti kodeissa tahi, milloin sairaalla
25420: ei siihen ollut varaa, vaivaishoidon toimesta huutokaupalla
25421: tarjottiin hoidettavaksi vähimmin vaativalle. Yleisesti tun-
25422: nustettu on, ettlt yhteiskunnalla on velvollisuutensa näitä
25423: yhteiskunnan lapsipuolia kohtaan. Nämä inhimillisyyteen
25424: ja lähimmäisrakkauteen perustuvat velvollisuudet tahtoo
25425: ja voi yhteiskunta t!Lyttää.
25426:       Joskaan useimmissa tapauksissa ei ole toivoa mieli-
25427: sairauksien parantamisesta, niin vaatii inhimillinen vel-
25428: vollisuus lähimmäistä kohtaan, että näitä ei heitetä oman
25429: onnensa nojaan, vaan että yhteiskunta niin paljon kuin
25430: mahdollista koettaa lieventää heidän kärsimyksiään ja ko-
25431: vaa kohtaloaan.
25432:       Tämän periaatteen tunnustaen onkin Suomen entinen
25433: ~duskunta, valtiosäädyt, usein kiinnittäneet huomiotaan
25434: houruinhoitoon. 1877-1878 vuoden valtiopäiville jätettiin
25435: armollinen esitys varain myöntämisestä houruinhoidon si-
25436: ten järjestämiseksi, että rakennettaisiin kaksi parannuslai-
25437: tosta, joitten tarkoitus olisi sekä mielisairauksien paran-
25438: 76            VI, 11. -   Terveys- ja sairashoito.
25439: 
25440: taminen että tavallisen lievittävän hoidon antaminen. Toi-
25441: nen näistä laitoksista oli sijoitettava Tampereen lähistöön,
25442: toinen Fagernäsille eli Niuvanniemeen lähellä Kuopiota.
25443: Tämän ohessa suunniteltiin viisi pienempää laitosta niihin
25444: lääneihin, joitten osaksi ei tulisi kumpikaan nyt maini-
25445: tuista laitoksista. Sittenkuin säädyt olivat hyväksyneet
25446: suunnitelman ja myöntäneet sen toimeenpanemiseen tar-
25447: vittavat varat, ryhtyi hallitus tämän suunnitelman toimeen-
25448: panemiseen; suurimmaksi osaksi sen mukaan onkin Suo-
25449: messa houruinhoitolaitokset järjestetyt. Suomessa on siten
25450: 11 houruinhoitolaitosta, niistä yksi joka läänissä, paitsi
25451: seuraavissa kolmessa läänissä, nimittäin Uudenmaan, Turun
25452: ja Porin sekä Viipurin läänissä. Näissä on kaksi mielen-
25453: vikaisten sairaalaa kussakin läänissä.
25454:       Jos olojen ollessa tällä kannalla kenties voimme syystä
25455: sanoa, että mielisairaitten hoito on joltisenkin hyvällä kan-
25456: nalla Etelä-Suomessa, niin emme siltä suinkaan voi sanoa
25457: maamme pohjoisimmista seuduista. Tervolan, Ylitornion,
25458: Turtolan, Kolarin, Muonioniskan, Utsjoen, Inarin, Sodan-
25459: kylän, Kuolajärven, Kemijärven sekä Rovaniemen y. m.
25460: pitäjien muodostama laaja alue, jonka pinta-ala muodostaa
25461: lähes viidennen osan koko maan pinta-alasta ja jonka asu-
25462: kasluku nousee moneen kymmeneen tuhanteen henkeen,
25463: on kokonaan vailla omaa mielenvikaisten hoitolaa. Oman
25464: houruinhuoneen tarve on näille seuduille kipeä tarve, joka
25465: olisi kiireesti täytettävä. Minä en voi sanoin kuvailla
25466: kaikkea sitä kurjuutta, jota näissä syrf.i.seuduissa asuvat
25467: mielenvikaiset tämän johdosta saavat kärsiä. Eikä se ole
25468: tarpeenkaan. Sillä kuten jo alussa huomautin jokainen-
25469: han täydellisesti myöntää oikeutetuksi vaatimuksen, että
25470: yhteiskunnan täytyy voimiensa mukaan antaa näille jäse-
25471: nilleen hoitoa, eikä ainoastaan hoitoa missä karsinassa ta-
25472: hansa, vaan sellaista hoitoa, 'joka antaa heille oikeuden
25473: tuntea mikäli sitä voivat olevansa sivistyneen yhteiskun-
25474: nan jäserua. Jokainen käsittää, että kun on vietävä mie-
25475: lenvikaisia kymmenien peninkulmien päässä, vieläpä toi-
25476: sessa läänissä sijaitseviin hoitoloihin, niin se useissa ta-
25477:                       VI, 11. -   1. Hoikka.                77
25478: 
25479: pauksissa ei ensinkään tule tehdyksi, useissa tapauksissa
25480: tarjoo siksi paljon vaikeuksia, että nämä melkein vastaa-
25481: vat sitä etua, että sairas saapi hyvän hoidon. Ja sitä-
25482: paitsi onhan tunnettu asia, että houruinhuoneet sääntö-
25483: jensä mukaisesti ottavat vastaan sairaita etupäässä omasta
25484: läänistään, joten kauvempaa tulleen aina täytyy peljätä,
25485: että häntä ei otetakaan vastaan. Tämä ei olekaan turha
25486: pelko. Voin esimerkkinä mainita, että viime vuosina on
25487: tapahtunut, että Rovaniemeltä, Oulun, Niuvanniemen (Kuo-
25488: pion lähellä) ja Tampereen houruinhuonelaitoksiin lähetet-
25489: tyjä ei ole siellä vallitsevan tilanpuutteen vuoksi voitu ot-
25490: taa vastaan, vaan on ne lähetetty paikkakuunalleen ta-
25491: kaisin. He ovat siis saaneet tehdä näin pitkän turhan
25492: matkan. Tästäkin jo näkyy, että kiireellisiä toimenpiteitä
25493: tarvitaan näitten kipeitten epäkohtien poistamiseksi.
25494:        Olen koettanut saada tietoja mielenvikaisten luku-
25495: määrästä niissä pitäjissä, joitten alueelle Rovaniemelle pe-
25496: rustettava houruinhoitolaitos tulisi vaikuttamaan. Olen
25497: tietoja saanut vain Kemijärveltä ja Rovaniemestä. Kuten
25498: viralliset tiedot osoittavat on näissä seurakunnissa mielen-
25499: vikaisia kummassakin 28 henkeä. Niissä muissa 10 seu-
25500: rakunnassa, joita varten tämä hoitola perustettaisiin on
25501: jotenkin yhtä paljon mielenvikaisia. Siis tällä alueella on
25502: mielenvikaisia varmasti yli 300 henkeä. Olen sitä mieltä,
25503: että Suomen ensimäinen yleisillä vaaleilla valittu edus-
25504: kunta kauniilla tavalla piirtäisi nimensä historian lehdille,
25505: jos se voisi pysyväksi muistomerkiksi pystyttää näille on-
25506: nettomille kansalaisille kodin, jossa he voisivat tuntea ko-
25507: tona olevansa.
25508:       Rohkenen ehdottaa,
25509: 
25510:                      että Kansaneduskunta kääntyisi Hä-
25511:                 nen Keisarillisen Majesteettinsa puoleen ala-
25512:                 maisimmasti anoen,
25513:                      että yleisillä valtion varoilla rakennet-
25514: 78                     VI, 11. -    Terveys- ja sairashoito.
25515: 
25516:                        taisiin ja ylläpidettäisiin Lapin- ja Kemin
25517:                        kihlakuntia varten yleinen houruinhoito- ja
25518:                        parannuslaitos Rovaniemen kirkonkylään.
25519:        Helsingissä Kesäkuun 4 päivänä 1907.
25520:                                                       Iisakki Hoikka,
25521: 
25522:                                       * *       *
25523:        Liitteitä:
25524:                                    Papin todistus
25525:                    Rovaniemen seurakunnasta,
25526:                        Kuopion hiippakuntaa.
25527:                                              V:na 1907.
25528: 
25529:       Rovaniemen seurakunnassa on kirkonkirjain mukaan
25530: kaksikymmentäkahdeksan (28) mielisairasta henkilöä.
25531:       Todistan pyynnöstä. Rovaniemi, toukokuun 25 p.
25532: 1907.
25533:                                       Elis Tillman
25534:                                                     Rovaniemen seurakunnan
25535:                                                          kirkkoherra.
25536: 
25537:      Kunnallislautakunta
25538:        Kemijärvellä.
25539: 
25540:  Kemijärvi 14 p. Toukokunta 1907.
25541:              N:o 39.
25542: 
25543:        Että Kemijärven kunnassa tätä nykyä on 14 miehen
25544: puolta ja 14 naista, jotka ovat mielisairaita ja h~ikkomie­
25545: lisiä. Niistä hoidetaan ainoastaan 1 mies ja 1 nainen val-
25546: tion laitoksissa, jonka saan, mielisairasten parannus- ja
25547: hoitolaitoksen rakentamisesta valtion varoilla Rovaniemelle,
25548: etuakunnassa tehtävän anomuksen perusteeksi täten to-
25549: distaa.
25550:                                      M. U. Kulpakko.
25551:                                               Kannallislautakunnan Esimies.
25552:      VI, 1s. -   Anom. ehd. N:o 51.
25553: 
25554: 
25555:             Karhi, Otto, y. m.: Määrärahan myöntämisestä
25556:                  mielisairaalain laajentamiseen ja uusien ra-
25557:                  kentamiseen sekä yhden sellaisen sairaalan
25558:                  rakentamisesta Oulun seutuville.
25559: 
25560: 
25561: 
25562:      Suomen Suuriruhtinaanmaan Kansan-
25563:                eduskunnalle.
25564: 
25565: 
25566:        Siitä saakka kuin mielisairaitten hoidolla on kiinni-
25567: tetty enemmän huomiota meidänkin maassa, on tultu huo-
25568: maamaan miten puutteellinen ja useasti luonnoton niiden
25569: hoito on.
25570:        Kauan aikaa on niiden tilaa säälivät kansalaiset toi-
25571: mineet heidän parhaaksensa. Paljon parannuksia on jo
25572: niitten hoidossa saatukin aikaan, vaan paljon on tässäkin
25573: suhteessa vieläkin tehtävää.
25574:        Maassamme löytyy kolme keskuslaitosta mielisairaiden
25575: hoitoa varten ja useampia pieniä sairaaloita, vaan nämät
25576: ovat jo aikoja sitten osoittautuneet aivan riittämättömiksi.
25577:        Mielisairaiden vastaanottolaitokset ovat täpösen täynnä
25578: ja useasti saavat sairaat odottaa jopa kahdeksan kuukaut-
25579:  takin, ennenkuin pääsevät vastaanottolaitoksiin. Turva-
25580: laitoksiin ilmoittautuneet saavat taasen odottaa parisen
25581:  vuotta, ennenkuin niitä voidaan vastaanottaa. Tällainen
25582:  hidaskin vaihto näyttää olevan mahdollinen ainoastaan
25583:  siten, että laitoksista pakosta poiskirjotetaan sellaisiakin
25584:  sairaita, joiden hoito yksityisissä oloissa tuottaa suuria
25585:  hankaluuksia kunnille ja yksityisille, ja jotka siis edelleen
25586:  olisivat tarvinneet laitoksen turvaa. Moni äkillisesti sai-
25587:  rastunut voisi nopeammin parantua jos potilas saataisiin
25588:  heti sairastuttua sitä varten varattuun parantolaan.
25589: 80               VI, ts. -   Terveys- ja sairashoito.
25590: 
25591: 
25592:        Lääkintöhallituksen tekemien tilastotietojen mukaan
25593: löytyy maassamme 7,781 mielisairasta. Tämä luku on
25594: kumminkin liian alhainen, sillä Senaatin v. 1905 asettama
25595:  komitea, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus mielisairaiden
25596: ja tylsämielisten hoidon järjestämisestä, on koonnut tilastoa,
25597: joka ei ole kumminkaan vielä loppuun suoritettu, vaan
25598:  komitealle saapuneet tiedot osoittavat, että todellisuudessa
25599: on maassamme mielisairaita suunnilleen toisen verran enem-
25600: män, kuin Lääkintöhallituksen tiedonannoissa on mainittu.
25601:        Tämä on todellakin hämmästyttävää.
25602:        Numerot puhuvat selvää kieltä, herää kysymys: mitä
25603: on yhteiskunta tehnyt näiden lukuisten onnettomien aut-
25604: tamiseksi? Nykyisissä hoitoloissa, siihen lukien kuntien
25605: ja yksityistenkin, mahtuu ainoastaan alun kolmatta tu-
25606: hatta sairasta. Siis neljäs osa kaikista sairaista mahtuu
25607: nykyisiin sairaaloihin. Sitä paitsi monet kuntien sairaalat
25608: ovat hyvin kurjia.
25609:        Muissa maissa on tehty paljon työtä mielisairasten
25610: hoidon parantamiseksi. Esim. Norjassa oli v. 1903 sairas-
25611:  sija 1,14l,s asukasta kohti.
25612:        Alankomaissa v. 1902 sairassija 767 ,a asukasta kohti.
25613:  Saksenissa v. 1904 oli 8,670 sairassijaa väkiluvun ollessa
25614: 4,477,000, joka on 1: 516,a.
25615:        Ranskassa oli vuonna. 1901 suhde 1: 568,a.
25616:        Ruotsissa on ryhdytty tarmokkaasti asiaa ajamaan ja
25617: siellä on Lääkintöhallitus tehnyt suunnitelman mielisairasten
25618: hoidon parantamiseksi ja ehdottanut rakennettavaksi joka
25619: toinen vuosi yhden uuden hoitolaitoksen, 800 sairassijalla,
25620: niinkauan että tarve tulee tyydytetyksi. Tähän tarkoituk-
25621: seen ovat valtiopäivät auliisti myöntäneet tarvittavat varat.
25622:        Muissa maissa on arveltu, että 60 °/0 mielisairaista
25623: tulisi varata tilaa laitoksissa. Meidän maamme haitoloissa
25624:  on sitä vastoin tilaa ainoastaan 25 Ofo kaikista mielisairaista.
25625:       Edellä mainittu komitea on arvellut että entisten
25626: lisäksi tarvittaisiin ainakin 3,500 sairassijaa lisää.
25627:        Koska maassamme ollaan tässä suhteessa vielä niin
25628: puutteellisella kannalla sekä onnettomien luku on niin
25629:                        VI, 1s. -   Karhi, y. m.             81
25630: 
25631: suuri ja pitkä aika on kulunut siitä kuin viimeinen kes-
25632: kuslaitos rakennettiin, nim. Pitkäniemi v. 1900, niin olisi
25633: aika ryhtyä toimiin, että saataisiin mielisairaiden hoito niin
25634: paljon kuin mahdollista ihmisyyden vaatimusten mukai-
25635: seksi ja hankituksi niin monelle kuin mahdollista oikeata
25636: hoitoa.
25637:       Jos ruotsalaista järjestelmää tahdottaisiin seurata, niin
25638: vähintään 200 uutta sairassijaa tulisi hankkia vuosittain
25639: lisää. Olisi syytä meidänkin maassa pyrkiä toteuttamaan
25640: samaa periaatetta, koska, niinkuin edellä on mainittu, olemme
25641: suuresti laiminlyöneet yhteiskunnallisen velvollisuuden
25642: näitä kovaosaisia kohtaan.
25643:       Koska mielisairasten hoitolaitoksia tuskin voidaan
25644: rakentaa halvemmalla kuin 6,000 markalla sairassijaa kohti,
25645: niin yllä mainitun ehdotuksen toteuttamiseen tarvittaisiin
25646: vuosittain 1,200,000 markkaa. Tätä nykyä kuitenkin, kun
25647: valtion varoja vaaditaan niin moneen eri tarkoitukseen,
25648: niin taitaa valitettavasti olla mahdotonta pyytää näin suuria
25649: uhrauksia. Vaan jos jossain määrin tahdotaan asiain ti-
25650: laa parantaa, niin olisi kumminkin mielestämme vähintäin
25651: 600,000 markkaa vuosittain tähän tarkoitukseen varattava.
25652: Täten saataisiin aikaan säännöllinen edistys tällä alalla,
25653: jonka kautta yhä useammalle sairaalle voitaisiin tarjota
25654: hoitoa ja poistetuiksi tulisivat vähitellen joskin hitaasti ne
25655: suuret puutteet, jotka tällä alalla maassamme vallitsevat.
25656:       Monilla edellisillä valtiopäivillä on tehty anomuksia
25657: uusien hoitolaitosten perustamisesta. Vuoden 1904-1905
25658: valtiopäivillä tehtiin erityinen anomus suuremman keskus-
25659: laitoksen rakentamisesta Pohjanmaalle. Jos mikään osa
25660: maastamme tässäkin suhteessa on lapsipuolen asemassa,
25661: niin on se Pohjanmaa.
25662:       Nykyiset keskuslaitokset, matkan pituuden ja tilan
25663: puutteen tähden, eivät voi Pohjanmaan tarvetta tyydyttää.
25664: Varsinkin vähävaraisten on mahdoton kalliitten matka-
25665: kustannusten tähden kuljettaa niihin sairaita, kun useasti
25666:  vaaditaan että sellaisia sairaita on kuljetettava eristetyssä
25667:  vaunussa.
25668:                                                         6
25669: 82              VI, te. - Terveys- ja sairashoito.
25670: 
25671:        Syksyllä 1905 keskusteltiin Suomen lääkäriseuran
25672: yleisessä kokouksessa mielisairaiden hoidon järjestämisestä,
25673: jossa keskustelussa ilmi tuotiin niitä suuria puutteita, joita
25674: tällä alalla vallitsee ja m. m. yksi kysymyksen alustajista
25675: eräässä loppuponnessa esitti, että valtion varoilla raken-
25676: nettaisiin yksi keskuslaitos mielisairaita varten sopivaan
25677: paikkaan Pohjois-Pohjanmaalle. Lääkintöhallitus on tässä
25678: asiassa tehnyt valmistuksia m. m. tutkituttamalla sopivaa
25679: paikkaa tähän tarkoitukseen Oulun seudulta. Oulun seutu
25680: onkin tähän tarkoitukseen sopivin, kun ottaa huomioon
25681: laajan Lapin ja sen suuren tarpeen, joka on ammattimies-
25682: ten puoleltakin tunnustettu.
25683:        Edellä esitetyn nojalla pyydämme kunnioittain esit-
25684: tää, että Kansaneduskunta Hänen Majesteetiltaan Keisa-
25685: rilta ja Suuriruhtinaalta anoisi,
25686:                        että valtion varoista myönnettäisiin vuo-
25687:                 sittain määrätty rahaerä, vähintäin 600,000
25688:                 markkaa kymmenen vuoden aikana, entisten
25689:                 mielisairasten hoitolaitosten laajentamiseen
25690:                 ja uusien rakentamiseen, ja että etukädessä
25691:                 ja ensi tilassa näillä varoilla rakennettaisiin
25692:                 mielisairasten parannus- ja hoitQlaitos aina-
25693:                 kin viidellä sadalla sairassijalla Oulun seu-
25694:                 tuville.
25695:      Helsingissä 4 p. Kesäkuuta 1907.
25696:      Otto Karhi.                    Heikki Kiiskinen.
25697:      J. Ylikorpi.                   A. Luoma.
25698:      J. Vaarala.                    Aukusti Hlltula.
25699:      Mikko Knuutila.                Augusti Raatikainen.
25700:      Kyösti Kallio.                 J. A. Heikkinen.
25701:      Matti Hoikka.                  J. A. Komu.
25702:      Kalle Hämäläinen.              Iisakki Vahe.
25703:      Oskar Tokoi.                   A. Lagerlöf.
25704:      K. Myllylä.                    Liisi Kivioja.
25705:      J. Runtti.                     Tuom. Pohjanpalo.
25706:      P. Ahmavaara.                  Aate Oikkonen.
25707:      VI, 10. -   Anom. ehd. N:o 76.
25708: 
25709: 
25710:             Sipilä, Fr. W., y. m.: Hengellisen hoidon järjes-
25711:                   tämisestä houruinhoitolaitoksiin.
25712: 
25713: 
25714: 
25715: 
25716:             Suomen Kan saned u skunnalle.
25717: 
25718: 
25719:       Niiden monien yhteiskunnallisten ja kansallisten pa-
25720: rannustöiden joukossa, joita kokoontuneelle Eduskunnalle
25721: esitetään, näyttänee se anomus, jolle tässä pyydetään Edus-
25722: kunnan kannatusta, kylläkin oudolta. Se koskee erästä
25723: kansalai:sryhmää, jolla ei mitään kansalais-oikeuksia ole,.
25724: siitä syystä, ettei heillä' mitään voi olla, ja johon kuulu-
25725: vaiset usein eivät koskaan enää maatansa ja kansaansa
25726: hyödytä. Tarkoitamme mielisairaita. Kristitty yhteiskunta
25727: kumminkin katsoo velvollisuudekseen toimittaa heille hoi-
25728: toa siinäkin tapauksessa, ettei parantumisen toivoa enää
25729: ole. Se rakennuttaa hourujen huoneita ja se säätää laki-
25730: määräyksillä kuntien velvollisuudet mielisairaisiin jäse-
25731: niinsä nähden. Siinä kohden on meidän maassammekin:
25732: paljo saatu aikaan, jos on paljo vielä saamattakin. Emme
25733: kuitenkaan tällä kertaa puhu hourujen hoidosta kokonai-
25734: suudessaan. Pyydämme vain kääntää Eduskunnan huo--
25735: mion erääseen kohtaan asiassa, jota näihin saakka on liia~
25736: vähän otettu lukuun sekä kristillisen rakkauden että lääke-
25737: tieteenkin kannalta. Puhumme mielisairasten hengellisestä.
25738: hoitamisesta.
25739:       Niille, jotka yleensä epäilevät, lieneekö kristin-opp]
25740: omiansa tekemään ihmisiä viisaammiksi, emme tietysti voi
25741: esittää mitään perusteluja, joiden nojalla sen tarjoamaa.
25742: selvitystä ihmiselämän arvoituksesta pitäisi yhä edelleen
25743: esittää mielipuolille. Mutta sille, joka tietää, että syntie~
25744: anteeksi saamisen evankeliumi on vapauttava voima sekä
25745: 84              VI, t9. -   Terveys- ja sairashoito.
25746: 
25747: yksityisen ihmisen vaiheissa että ihmiskunnan historiassa,
25748: ei tarvitse todistaa että mielisairaillekin on terveellistä
25749: saada nauttia tämän voiman vaikutusta. Heillä on kris-
25750: tilliseltä kannalta siihen myöskin yhtä hyvä oikeus kuin
25751: terveillä. V aan lisäksi tulee, että tarkoituksen mukainen
25752: hengellinen hoito nykyään yhä yleisemmin itse lääketie-
25753: teen kannalta tunnustetaan yhdeksi mielisairauden var-
25754: mimmista parannuskeinoista. Heränneen omantunnon hätä
25755: näet useissa tapauksissa on varsinaisena syynä mielenhäi-
25756: noon. Tällaista taudin ilmausta tietysti ei poisteta pel-
25757: kästään ruumiillisella hoidolla, vaan vaatii se sielunhoidol-
25758: lista käsittelyä. Selvää toisaalta on, ettei se menettely,
25759: jota tulee käyttää terveitten hengellisessä hoidossa, kai-
25760: kesti sovellu mielisairaisiin. Ulkomailla, missä hourujen
25761: hoito, kuten useimmat muutkin asiat, on edistynyt pitem-
25762: mälle kuin täällä, on tämä puoli kehittynyt varsinaiseksi
25763: tieteenhaaraksi, ja Euroopan etevimmissä mielisairaaloissa
25764: löytyy lääkärien ohessa varsinainen sielunhoidollinen am-
25765: mattimies, joka erityisillä opinnoilla on toimeensa val-
25766: mistunut.
25767:        Meillä on asia vielä keskenerässä. Päteväitä taholta
25768: ilmoitetaan, että maamme suurimmassa houruinhoitolassa
25769: ei edes minkäänlaista Jumalan sanan julistusta olisi tullut
25770: toimeen, elleivät mielipuolet itse sitä olisi pyytäneet, uha-
25771: ten lähteä tiehensä, jos ei heidän pyyntöönsä suostuttaisi.
25772: Vaan, kuten ylempänä huomautettiin, tapa millä evanke-
25773: liumia julistetaan ei saata mielisairaiden parissa olla kai-
25774: kissa kohden ihan samanlainen kuin terveiden keskuudessa.
25775: Se vaatii erityisiä tietoja, erityistä kokemusta ja harjaan-
25776: tumista. ,Työ tekijäänsä neuvoo" - pitänee tosin tässä
25777: kuten kaikassa muussakin paikkansa. Mutta niitä käytän-
25778: nöllisiä ennakko-opintoja, joita se kuten muukin toiminta
25779: kysyy, ei voida meidän maassamme harjoittaa, ennenkuin
25780: löytyy edes yksi varsinainen ammattimies, joka toisia ha-
25781: lullisia tällä alalla opastaa.
25782:        Tarpeen vaatimaita senvuoksi näyttää, että yleisistä
25783: varoista määrättäisiin matka-apuraha, jonka saajan, jo en-
25784:                      VI, 19o -   Sipilä, y. m.                  85
25785: 
25786: nalta varustettuna kaikilla asiaan kuuluvilla tietopuolisilla
25787: edellytyksillä, tulisi käydä ulkomaan parhaissa mielisai-
25788: raaloissa erittäin tätä alaa käytännöllisesti tutkimassa.
25789: Tällaista toimenpidettä anoi Hallitukselta viime kirkollis-
25790: kokous, piispa Råberghin alotteesta. Lääkintöhallitus,
25791: jonka ajatusta kysyttiin, kannatti anomusta, mutta meille
25792: tuntemattomasta syystä se raukesi. Jo alkuunpantua
25793: asiata siis vain tahdomme viedä suotuisille perille, kun
25794: kunnioittaen pyydämme Eduskunnan kannatusta ano-
25795: mukselle:
25796:                     että yleisistä varoista määrättäisiin riittävä
25797:                 matka-apuraha mielisairasten hengellisen
25798:                 hoidon tutkimiseksi ulkomaiden etevimmissä
25799:                 houruinhoitolaitoksissa, sekä että jokaiseen
25800:                 varsinaiseen houruinhoitolaitokseen sittem-
25801:                 min asetetaan asiaan perehtynyt henkilö
25802:                 sielunhoitoa varten.
25803: 
25804:      Fr. Wilho Sipilä.                E. S. Yrjö-Kosk~nen.
25805:      E. Kolkki.                       A. 0. Vuorimaa.
25806:      Matti Merivirta.                 Wilh. Malmivaara.
25807:                          D.
25808: Erinäisiä koulukysymyksiä koskevia anomusehdotuksia.
25809:      VI, 20. -   Anom. ehd. N:o 124.
25810: 
25811: 
25812:             Pajari, Olli, y. m.: Kansakoulunopettajain oikeu-
25813:                   dellisen aseman parantamisesta.
25814: 
25815: 
25816: 
25817: 
25818:             Suomen Kansaneduskunnalle.
25819: 
25820: 
25821:        Suomen kansanvaltaisen yhteiskunt~-elämän tärkeim-
25822: piä sisäisiä tukia on Suomen kansakoululaitos. Sen teh-
25823: tävänä on opettaa ja kasvattaa kansan laajojen kerrosten
25824: lapset kuunollisiksi kansalaisiksi siinä määrässä kuin se
25825: järjestetyn kouluopetuksen kautta yleensä mahdollista on,
25826: Tämä tosiasia on niin ilmeinen, ettei se enempiä perus-
25827: teluja kaipaa.
25828:        Tämänl yhteiskunnalle peräti tärkeän tehtävän me-
25829:  nestyminen on suurimmaksi osaksi riippuvainen siitä onko
25830: Suomen kansakouluopettajisto sekä taloudellisesti että oi-
25831: keudellisesti niin turvattu, että' se huolien häiritsemättä
25832: voi kokonaan vaivaloiseen työhönsä kiintyä. Olevat olot
25833: ovat kuitenkin sellaiset, että tätä varmuutta nykyisin ei
25834: ole olemassa.
25835:        Jättäen syrjään taloudellisen puolen, esitämme tässä
25836: vain asian oikeudellista puolta, niitä epäkohtia, jotka suu-
25837: remmassa määrässä tekevät opettajan oikeudellisen ase-
25838: man epävarmaksi ja mielivallasta riippuvaksi.
25839:        Kansakoulunopettajan oikeudellinen asema on Kei-
25840: sarillisen Majesteetin armollisen asetuksen mukaan 11 päi-
25841: vältä toukokuuta 1866, sellaisena kuin se myöhemmin
25842: tehtyjen lukuisten muutosten ja lisäysten kanssa nykyään
25843: voimassa on, pääpiirteissään seuraava:
25844:        Opettajan vaalissa ensinnäkin ei tule kysymykseen
25845: kunto eikä kyky. Jos viranhakijat täyttävät sen kompe-
25846: tenssivaatimuksen, mikä K. :M:n arm. julistuksessa 21 päi-
25847: 90         VI, 20. -   Kansak. opett. oikeudellinen asema.
25848: 
25849: vältä heinäkuuta 1898 määritellään, ovat he asetuksen
25850: mukaan täydelleen tasa-arvoisia. Kansakoulun johtokunta
25851:  saa hakijoista valita vaikkapa sen, joka hädin tuskin vä-
25852: himmät vaatimukset täyttää, ja jättää valitsematta sen,
25853: joka on ehdottomasti etevämpi. Ainoa ohje, jonka asetus
25854: johtokunnalle tässä suhteessa antaa, on tuo selittelyille ja
25855: mielivallalle vapaat kädet antava määräys, että, ,johtokun-
25856: nan tulee opettajaksi määrätä siveellisesti nuhteeton hen-
25857: kilö, jolla on nuorison opettamiseen sopiva mielen laatu"·
25858:  Jos nyt hakijat, kuten useimmiten laita on, ovat johto-
25859: kunnalle persoonallisesti tuntemattomia, niin koko mää-
25860: räyksellä ei ole mitään merkitystä. - Verrattuna muihin
25861:  virkoihin ja muiden koulujen opettajain vaaleihin, joissa
25862:  ansiokkain asetetaan aina etusijaan,. huomataan, että kansa-
25863: koulunopettajat ovat poikkeusasemassa, joka juuri on
25864:  omiansa eteenpäin pyrkivän opettajan harrastuksia lamaut-
25865: tamaan, varsinkin kun hänellä ei ole vaalista mitään valitta-
25866: misoikeutta, mikä muiden koulujen opettajilla yleensä on.
25867:       Valittu opettaja on kaksi vuotta koetteella. - Tänä
25868: aikana voidaan hänet - asetuksen 136:n §:län mukaan -
25869:  ,muitta mutkitta eroittaa", jos tarkastaja ja johtokunta
25870: ovat sitä mieltä, että opettaja on ollut ,leväperäinen", tai
25871: antanut käytöksellään syytä , tyytymättömyyteen". Ai-
25872: noastaan siinä tapauksessa, että johtokunta ja tarkastaja
25873: ovat erimieltä, joutuu asia kouluylihallituksen lopullisesti
25874: ratkaistavaksi. Mutta opettajalle ei asetus suo mitään
25875: oikeutta itseänsä puolustaa.
25876:       Kun opettaja on virkaansa virallisesti vahvistettu, ei
25877: häntä enään voida ,muitta mutkitta eroittaa". Mutta hä-
25878: nelle voivat tarkastaja ja johtokunta tuomita varoituksia,
25879: joista asetus 136:nen §:n kolmannessa momentissa nimen-
25880: omaan kieltää asianomaisia valittamasta, olkoonpa varoitus
25881: miten epäoikeutettu hyvänsä. Nämät varoitukset voivat
25882: muodostua opettajalle varsin tuntuviksi raha-sakoiksikin,
25883: sillä nehän voidaan 24 p:nä toukokuuta 1898 annetun ar-
25884: mollisen asetuksen 1 §:n mukaan asettaa eläkkeen saamisen,
25885: ja asetuksen J 34:nen §:n mukaan palkanlcoroituksenkin es-
25886:                       VI, 20. -   Pajari, y. m.            91
25887: 
25888: teeksi, koska molempien saamisen ehtona erityisesti mai-
25889: nitaan ,nu.hteettomuus". Kun tämän lisäksi ottaa huo-
25890: mioon, että johtokunta varoituksia antaessaan useimmiten
25891: on syyttäjä ja niinmuodoin tuomitsee omassa asiassaan,
25892: niin käy kyllä selville, miten oikeudentuntoa loukkaava
25893: ja opettajan oikeudellista asemaa horjuttava tuo valitus-
25894: oikeuden kieltäminen on.
25895:       Sama polkeen-alaisuus seuraa opettajaa niihin todis-
25896: tuksiinkin nähden, joita tarkastaja ja johtokunta palkan-
25897: koroituksen hakemista varten antavat. - Opettajalla ei
25898: ole mahdollisuutta tässäkään tapauksessa vaatia oikaisua,
25899: jos väärinkäytöstä tapahtuisi. Asetuksen 133:ssa §:ssä
25900: kyllä sanotaan, että ,jos semmoinen todistus synnyttää
25901: epäilystä, kysymyksen ollessa palkka-avun koroituksesta,
25902: pitää Ylihallituksen viipymättä tutkituttaa asianlaitaa ja
25903: tointa pitää sen laatua myöten", mutta niinkuin tästäkin
25904: asetuksen kohdasta selville käypi, ei opettajalle suoda
25905: oikeutta itse ottaa alotetta mahdollisen vääryyden oikai-
25906: semiseksi.
25907:       Se vahvistuskirja, jolla opettaja vakinaiseksi viran-
25908: hoitajaksi asetetaan, vakuuttaa kyllä opettajalle ,sen pal-
25909: kan ja ne muut edut, jotka voimassa olevien säädäntöjen
25910: mukaan tämän viran kanssa ovat yhdistettyinä", kuten
25911: virallinen sanamuoto kuuluu, vaan paljoa huonompi on
25912: kansakoulunopettajan asema tässäkin suhteessa, kuin mui-
25913: den valtion palkkaa nauttivien koulujen opettajain. Jos
25914: esim. virka lakkaa, niin nuo monin verroin paremmin
25915: palkatut valtion oppikoulujen opettajat asetetaan lakkautus-
25916: palkalle. - Tämä lakkautuspalkkaoikeus on kyllä kohtuuton
25917: etu terveelle ja työkykyiselle virkamiehelle ja on lähei-
25918: simmässä tulevaisuudessa pidettävä toista tointa tähän
25919: tilaan tulleiden toimeentulosta ja sitä vastaavista velvolli-
25920: suuksista; mutta luonnollisesti on asia järjestettävä niin,
25921: ettei kukaan valtion palkkaama yhteiskunnan palvelija
25922: joudu poikkeusasemaan, niinkuin nyt ovat kansakoulu.n-
25923: opettajat oppikoulujen opettajiin nähden. Sill'aikaa kun
25924: valtion oppikoulujen opettajat nykyään tämmöisissä ta-
25925: 92         VI, 2o. -   Kansak. opett. oikeudellinen asema.
25926: 
25927: pauksissa saavat vuotuisen palkkansa koko elämänsä ajan,
25928: on se etu kansakoulunopettajille vain yhdeksi vuodeksi
25929: varattu.
25930:       Sen lisäksi, mitä edellä olemme esittäneet, on huo-
25931: matta;va että kansakouluasetus on hallinnollinen asetus, jota
25932: hallitus voi mielensä mukaan muutella. Tähän nähden,
25933: ja ett'ei ne mahdolliset parannukset, mitkä opettajan oi-
25934: keudellisessa asemassa tehdään, jäisi yhtä helposti muu-
25935: tettavalle kannalle kuin nykyisen asetuksen aikana, olisi
25936: erittäin tärkeätä, että tässä kosketellut sekä muutkin Suo-
25937: men kansakoululaitosta koskevat säädökset tulisivat edus-
25938: kunnan ja hallitsijan hyväksymään lakiin otetuiksi, sitten
25939: kun asiantuntevat henkilöt ovat ne läpikäyneet, yhteen
25940: koonneet ja tarkastaneet.
25941:       Edellä olevaan perustuen pyydämme kunnioittavim-
25942: min esittää,
25943:                         että eduskunta päättäisi asettaa asian-
25944:                   tuntijakomitean järjestämään Suomen kansa-
25945:                   koulunopettajain oikeudellisen aseman oi·
25946:                   keuden ja kohtuuden kannalle; ja,
25947:                         että sama komitea valmistaisi lakiehdo-
25948:                   tuksen, jossa kaikki kansakoulua koskevat
25949:                   säädökset olisivat yhteen koottuina ja - niin-
25950:                   pian kuin mahdollista- tulisivat asianmukai-
25951:                   sessa järjestyksessä Hallitsijan ja Eduskun-
25952:                   nan säätämään lakiin otetuiksi.
25953:      Helsingissä kesäkuun 7 p. 1907.
25954: 
25955:      Olli Pajari.                            Vilho Reima.
25956:      K. R. Kares.                            lida Vemmelpuu.
25957:      T. Rissanen.                            J. Järvinen.
25958:      VI, 21. -   Anom. ehd. N:o 25.
25959: 
25960:                  Castrim, Jonas, y. m.: Yhteiskoulujen ke-
25961:                       hityksen edistämisestä.
25962: 
25963: 
25964: 
25965:   Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnalle.
25966: 
25967: 
25968:        Meidän maassamme on yhteiskasvatuksen aate saanut
25969: innokkaampaa kannatusta ja saavuttanut laajemman jalan-
25970: sijan kuin missään; muussa Europan maassa. Vuodesta
25971: 1883, jolloin ensimäinen yhteiskoulu maahamme perustet-
25972: tiin, on näitten koulujen luku miltei hämmästyttävällä
25973: tavalla kasvanut, ja tätä nykyä on lähes puolet Suo-
25974: men korkeammista kouluista yhteiskouluja. Koulutoimen
25975: Ylihallituksen toimittamasta tilastollisesta katsauksesta
25976: Suomen alkeisopistojen tilaan ja toimintaan lukuvuonna
25977: 1904-05 käy ilmi, että valtion alkeisoppilaitoksia, klas-
25978: sillisia ja realilyseoita, alkeiskouluja ja tyttökouluja oli
25979: 47 ja niiden yhteenlaskettu oppilasmäärä 9,293. Yhteis-
25980: kouluja oli samana vuonna 42, ja niiden yhteenlaskettu
25981: oppilasmäärä 6,270. Tämän jälkeen on kuitenkin pe-
25982: rustettu monta uutta yhteiskoulua, joten sekä näitten
25983: koulujen että näissä käyvien oppilaiden luku yhä on kas-
25984:  vanut. Tähän tulokseen on, paitsi laajoissa piireissä lu-
25985: jittunut vakaumus yhteiskoulujen aatteellisesta oikeutuk-
25986: sesta, myös vaikuttanut tämän koulumuodon taloudellinen
25987: edullisuus. Pienemmissä yhteiskunnissa, vieläpä maaseu-
25988:  dulla tiheästi asutuissa kyläkeskuksissa, joissa kahden eri-
25989:  koiskoulun ylläpitäminen kävisi mahdottomaksi, on kor-
25990:  keamman oppilaitoksen perustaminen ja ylläpitäminen
25991:  tullut mahdolliseksi yhteiskoulun kautta. Näin ollen voi
25992:  sanoa, että yhteiskoulumuoto on osoittautunut erittäin so-
25993:  veliaaksi meidän oloissamme noudatettavaksi, ja on näit-
25994:  ten koulujen kautta ollut mahdollista tehdä laajempia
25995: 94         VI, 21. - . Yhteiskoulujen kehit. edistäminen.
25996: 
25997: kansankerroksia korkeammasta sivistyksestä osallisiksi
25998: kuin mitä erikoiskoulujen kautta olisi voinut tapahtua.
25999:       Niin kauan kuin yhteiskasvatusaate oli nuori, ei voitu
26000: ajatella, että hallitus ryhtyisi luomaan uutta koulumuotoa
26001: tämän aatteen perustalle, vaan tapahtui se yksityisten alot-
26002: teesta. Mutta senjälkeen kuin yhteiskoulumuoto on pai-
26003: nanut leimansa ei ainoastaan kouluoloihimme, vaan koko
26004: meidän sivistyselämäämme, voipi odottaa, että valtio itse
26005: ryhtyy toteuttamaan ajan ja kansan hyväksymää yhteis-
26006: kasvatusaatetta perustamalla uusia yhteiskouluja tai otta-
26007: malla jo toimivia kouluja haltuunsa. Koska ei kuitenkaan
26008: ole ajateltavissa, että valtio lähimmässä tulevaisuudessa
26009: voisi omissa oppilaitoksissaan toteuttaa yhteiskouluaatetta
26010: siinä laajuudessa kuin tämän aatteen kantavuus vaatisi,
26011: tulisi valtion tuntuvammin kuin tähän asti turvata yksi-
26012: tyiset yhteiskoulut aineellisilta vastuksilta. Yhteiskoulujen
26013: tärkeätä työtä maamme nuorison kasvatuksessa tarkas-
26014: taessa, tuntuu oikeudenmukaiselta, että valtion osuus kou-
26015: lun kannatukseen tulisi entistä suuremmaksi ja varmem-
26016: maksi. Monet yhteiskoulut työskentelevät nyt taloudelli-
26017: sesti epäedullisissa oloissa. Ani harvassa yhteiskoulussa
26018: esim. on ollut varoja vaatimattomimmankaan oppilas- tai
26019: opettajakirjaston hankkimiseen. Toisissa taas ei niitä ole
26020: riittänyt ajanmukaisten opetusvälineiden ostoon. Voidak-
26021: seen korvata mahdollisimman pieniksi supistetut menonsa,
26022: on koulun täytynyt määrätä oppilasten lukukausimaksut.
26023: verrattain korkeiksi. Tämä on vaikeuttanut varattomam-
26024: pien oppilasten pääsöä yhteiskouluihin, ja näin ovat usein
26025: yhteiskoulut väkisin muodostuneet oppilaitoksiksi etu-
26026: päässä varakkaampien kansaluokkien lapsia varten. Ny-
26027: kyisen avustusjärjestelmän vallitessa eivät yhteiskoulut
26028: myöskään voi tehdä opettajiensa kanssa pitempiaikaisia
26029: sopimuksia, kun useimpien koulujen valtion avustukset
26030: myönnetään ainoastaan lyhyemmäksi ajaksi, muutamaksi
26031: vuodeksi kerrallaan. Näin ollen on vaara tarjona, että
26032: näitten koulujen työ liian suuressa määrässä joutuu satun-
26033: naisten tuntiopettajien suoritettavaksi, mikä voi heikentää.
26034:                      VI, 21. - . Castrim, y. m.               95
26035: 
26036: koulun toiminnan kasvattavaa puolta. Yhteiskoulun ke-
26037: hitykselle tärkeätä on sekin, ettei ylempiä luokkia enää
26038: jätetä yksityisillä varoilla ylläpidettäviksi, vaan että valtion
26039: avustus annetaan myös koulun ylemmille luokille. Valtio-
26040: avun rajoittaminen yhteiskoulujen viiteen alimpaan luok-
26041: kaan johtunee siitä, ettei ole toistaiseksi katsottu olevan
26042: kyllin suurta ja luotettavaa kokemusta yhteiskasvatuksen
26043: ja opetuksen sopivaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta
26044: koulun ylemmillä asteilla. Yhteiskoulut ovat kuitenkin
26045: nyt toimineet maassamme yli 20 vuotta, ja ovat ne tällä
26046: ajalla, päättäen etenkin näitten koulujen luvusta ja suu-
26047: resta oppilasmäärästä, saavuttaneet vanhempien ja kasvat-
26048: tajien täyden luottamuksen. Tämä vanhempien ja kas-
26049: vattajien yhteiskoululle osoittama luottamus parhaiten to-
26050: distaa, että jo on täydessä määrässä saavutettu kokemusta
26051: siitä, että yhteiskasvatus- ja opetus koulun ylimmillekin
26052: luokille on yhtä tarkoituksenmukainen kuin alemmilla as-
26053: teilla. Näin ollen ei ole mitään syytä edelleen pitää ylä-
26054: luokkia siinä lapsipuolen asemassa valtioapuun nähden,
26055: jossa ne tähän saakka ovat olleet.
26056:        Ylläesitetyn nojalla saamme kunnioittaen pyytää
26057: Eduskuntaa yhtymään anomukseen siitä,
26058: 
26059:                         että valtio edistäisi yhteiskoulu}en ke-
26060:                  hitystä siten että yksityisiä yhteiskouluja
26061:                  kannatettaisiin riittävällä, pitemmäksi ajaksi
26062:                  myönnetyllä ja koulun kaikkia luokkia tar-
26063:                  koittavalla avustuksella;
26064:                        sekä että Valtio ottaisi toteuttaaksensa
26065:                   yhteiskouluaatetta myö·skin Valtion oppilai-
26066:                  toksissa.
26067:      Helsinki Toukokuun 30 p. 1907.
26068: 
26069:      Jonas Castren.                       E. N. Setälä.
26070:      M. Pesonen.                          Gust. Arokallio.
26071:      Mikko Knuutila.                      Pekka Pennanen.
26072:      Pekka Leppänen.                      K. 0. Vikman.
26073: 96        VI, 21. -   Yhteiskoulujan kehit. edistäminen.
26074: 
26075:      N. E. Huoponen.                      Aili Nissinen.
26076:      K. W. Koskelin.                      U. Brander.
26077:      Lucina Hagman.                       Juho Snellman.
26078:      Eero Erkko.                          Juho Haveri.
26079:      P. Ahmavaara.                        Antti Mikkola.
26080:                            P. Kuisma.
26081: VI, 22. -    Anom. ehd. N:o 107.
26082: 
26083: 
26084:               Arajärvi, Juhani, y. m.: Korkeamman valtioavun
26085:                    myöntämisestä yksityiskouluille ja niiden
26086:                    opettajien aseman turvaamisesta.
26087: 
26088: 
26089: 
26090: 
26091:             S u o m en K a n s a n e d u s kun n alle.
26092: 
26093: 
26094:       Suomen Koululaitoksen ulkonainen kehitys käy yhä
26095: enenevässä. määrässä. siihen suuntaan, että verrattomasti
26096: suurin osa maan oppikouluista nyt jo on yksityisiä. laitok-
26097: sia. Koulutoimen Ylihallituksen tilastollisista tiedonan-
26098: noista ilmenee, että lukuvuotena 1905-1906 sai opetusta:
26099:        Valtion kouluissa:
26100:             lyseoissa.          6052 oppilasta.
26101:             alkeiskouluissa      488
26102:             tyttökouluissa.     3045     ",
26103:                        ~------------~--
26104:                        Yhteensä 9585 oppilasta.
26105:       Yksityiskouluissa:
26106: lyseoissa ja yhteiskouluissa                   6142 oppilasta.
26107: alkeis- ja realikouluissa .                    1523
26108: tyttökouluissa .                               2039   "
26109:                                                       "
26110:                                      Yhteensä 9704 oppilasta.
26111:        Ylioppilaita tuli samana vuonna valtion kouluista
26112: 382 ja yksityiskouluista 403. Huomattava on, ettei enempi
26113: yliopiston kuin polyteknikonkaan puolelta tahi inhimilli-
26114: sen toiminnan muilta aloilta oli tehty minkäänlaista huo-
26115: mautusta siihen suuntaan, että yksityiskouluista olisi
26116: yleensä tullut sen heikompia oppilaita kuin valtion kou-
26117: luistakaan.
26118:                                                          7
26119:   98            VI, 22. -- Ykstyiskoulujen valtioapu.
26120: 
26121:       Ylläesitetty asiain tila ei suinkaan anna syytä huo-
26122: leen, vaan pikemmin päinvastoin, sillä niinhyvin useat kas-
26123: vatusopilliset ja sivistykselliset kuin myöskin taloudelliset
26124: ja yhteiskuntapoliitiset näkökannat puhuvat yksityiskou-
26125: lujen hyväksi. Mutta se yleinen järjestelmä ja erityista-
26126: pauksissa järjestelmättömyys, jolla valtionvaroja käytellä!in
26127: oppikoulujen ylläpitämiseksi ja kannattamiseksi, ei ole
26128: ollut oikeuden ja kohtuuden mukainen.
26129:       Valtio suoritti lukuvuotena 1905-1906 omien koulu-
26130: jensa takia:
26131: 26 lyseosta .                     Smk. 2,234,484: 06
26132:     S:n arvattu vuokra a 12,000     ,    312,000:
26133:  6 alkeiskoulusta.                 ,     199,236: 53
26134: 14 tyttökoulusta .                 ,     718,446: 90
26135:     S:n arvattu vuokra a 6000      ,     120,000: -
26136:                        ------------~----~------
26137:                             Summa Smk. 3,584167: 49.
26138:      Samana vuonna avusti valtio yksityisiä koululaitoksia:
26139: 32 lyseota ja yhteiskoulua               Smk. 667,713: -
26140: 19 alkeis- ja reaalikoulua                 , 166,333: -
26141: 19 tyttökoulua                             , 187,783: -
26142:                              Summa Smk. 1,021,829: -
26143:       Lukuvuonna 1905-1906 maksoi siis kukin oppilas
26144: valtiolle omissa kouluissaan keskimäärin 374 markkaa,
26145: mutta yksityisissä oppilaitoksissa ainoastaan 105 markkaa.
26146: Kun ottaa huomioon, että valtio on meillä omiin koului-
26147: hinsa nähden ylimalkaan ollut verrattain säästeliäs rahoja
26148: käytellessään, niin ovat ylläesitetyt numerot kumoamatto-
26149: mia todistuksia yhdeltä puolen siitä, kuinka suuria uhrauk-
26150: sia sellaiset paikkakunnat ovat saaneet tehdä sivistystar-
26151: peitaan tyydyttääksensä, jotka ovat yksityiskouluja yllä-
26152: pitäneet, ja toiselta puolen, kuinka samaiset paikkakunnat
26153: ovat lapsipuolen asemassa valtion suomiin kouluetuihin
26154: nähden. Kohtuuttomuus ilmenee sitäkin selvemmin, jos
26155: muistaa, että valtion koulut ovat verrattain epätasaisesti
26156: ja usein varakkaampiin kaupunkeihin eikä ainoakaan maa-
26157: seudulle vielä sijoitettu.
26158:                     VI, 22. -   Arajärvi y. m.                 99
26159: 
26160:        Luonnollisena seurauksena yksityiskoulujen kohtuut-
26161: toman alhaisesta valtioavusta on: korkeat oppilasmaksut,
26162: tilapäiset opettajavoimat, heikonlaiset opetusvälineet j. n. e.
26163: Epävarmuuden tunnetta lisää vielä sekin, että valtio-apu
26164: on tähän asti annettu lyhyeksi määrä-ajaksi kerrallaan,
26165: jonka umpeen mentyä siis saattaa sekä apu että aika ar-
26166: vaamattomista syistä muuttua.
26167:        Vaikeata olisi, tuollaisissa olosuhteissa toimittaessa,
26168: vaatia, että yksityiskoulujen kannattajayhdistykset kyke-
26169: neisivät vakuuttamaan opettajilleen edes kutakuinkin var-
26170: man paikan, oppilaille alhaisia lukukausimaksuja, vapaa-
26171: sijoja, apurahoja y. m. s., jotka kuitenkin olisivat hyvin
26172: toivottavia jopa välttämättömiäkin. Sellaisia ja muitakin
26173:  tarpeellisia määräyksiä voi ja tulee hallituksen asettaa apu-
26174: rahan nauttimisen ehdoiksi ainoastaan siinä tapauksessa,
26175: että valtio-apu on nykyistä tuntuvasti korkeampi. Ele-
26176:  tyksi on myöskin jo katsottava se aika, jolloin ei myön-
26177: netty valtio-apua yhteiskoulujen yläluokille.
26178:        Yksityiskoulujen toiminnan vakaannuttaminen sekä
26179:  oikeus ja kohtuus vaativat edelleen, että opettajain asema
26180:  niissä saatetaan yleensä valtion kouluja vastaavalle kan-
26181:  nalle, jos mieli niihin pysyväisesti kiinnittää parhaita opet-
26182:  tajavoimia. Kaikkeen siihen nojaten, mitä edellä on esi-
26183:  tetty tahi viitattu, rohkenemme kunnioittaen pyytää Suo-
26184:  men Kansaneduskuntaa Hänen Keisarilliselta Majesteetil-
26185:  taan alamaisesti anomaan,
26186: 
26187:                        että yksityisille lyseoille, tyttö-, porvari-
26188:                  ja yhteiskouluille vakuutettaisiin tuntuvasti
26189:                  korkeampi valtio-apu kuin tätä nykyä, siitä
26190:                  riippumatta ovatko ne sijoitetut maaseudulle
26191:                  vai kaupunkiin;
26192:                         että myönnettävää valtioapua ei an-
26193:                  nettaisi määrävuosiksi, vaan sen nauttiminen
26194:                  tehtäisiin riippuvaksi ainoastaan asianmu-
26195:                  kaisista, yleisillä säädöksillä määrättävistä
26196:                  ehdoista;
26197: 100            VI, 22. -   Yksityiskoulujen valtioapu.
26198: 
26199:                       että opettajille yksityisissä valtioapua
26200:                 nauttivissa oppilaitoksissa, sikäli kuin he
26201:                 ovat valtion kouluvirkoihin hakukelpoisia,
26202:                 vakuutettaisiin palkankorotukseen ja eläkkee-
26203:                 seen nähden yleensä samat oikeudet kuin
26204:                 valtion koulujen opettajista on säädetty tahi
26205:                 vastedes säädetään.
26206:       Helsingissä 2 p:nä Kesäkuuta 1907.
26207:       Juhani Arajärvi.                      F. 0. Rapola.
26208:       J. E. Helkiö.                         Oskari Laine.
26209:       Mikael Soininen.                      E. Kolkki.
26210:       J. H. Hakulinen.
26211:      VI, 23 -    Anom. ehd. N:o 24.
26212: 
26213: 
26214:             Setälä, E. N., y. m.: Laajemman hakukelpoisuuden
26215:                   myöntämisestä valtion virkoihin realilyseon
26216:                   keskikoulun oppimäärän suorittaneille.
26217: 
26218: 
26219: 
26220:                 Suomen Suuriruhtinaanmaan
26221:                       Eduskunnalle.
26222: 
26223: 
26224:        Useimmissa kultturimaissa tehdään nykyään uutteraa
26225: työtä korkeamman koulun uusimiseksi, jotta se paremmin
26226: vastaisi ajan sivistysvaatimuksia. · Aikaisempina aikoina
26227: näyttää varsinaisella oppikoululla olleen yksi päämäärä,
26228: oppilasten valmistaminen tieteellisiä opintoja varten; tätä
26229: päämäärää silmällä pitäen oli koulun opetus järjestettynä
26230: sen alimmilta asteilta ylimpiin saakka. Tämän varsinai-
26231: sen oppikoulun rinnalle muodostui sitten reali- eli por-
26232: varikoulu, jonka tehtävänä oli antaa käytännöllisiin elä-
26233: mäntoimiin tarvittava määrä yleistä sivistystä. Oppikoulu
26234: ja porvarikoulu olivat tavallisesti jo alimmalta asteelta
26235: niin eri tavalla järjestetyt, että suoranainen siirtyminen
26236: toisesta koululajista toiseen oli oppilaille mahdotonta. T äl-
26237: lainen koulujärjestelmä syntyi aikoina, jolloin ei vielä
26238: kansallisen yhteistunteen tarve ollut kehittynyt nykyiseen
26239: voimaansa: se olikin omansa ylläpitämään luokkaeroa kou-
26240: lun alalla. Sillä tämän järjestelmän mukaan sivistyssuunta,
26241: tieteellinen tai käytännöllinen, oli valittava oppilaan ol-
26242: lessa niin nuoren, ettei tuo tärkeä vaali voinut tapahtua
26243: hänen lahjojensa ja taipumuksiensa perustuksella. Koulu
26244: valittiin siis etupäässä vanhempien yhteiskunta-aseman ja
26245: varallisuuden mukaan: parempiosaiset valitsivat lapsel-
26246: leen sen koulun, joka johti virkamiesuralle ja muihin tie-
26247: teellisiä opinnoita edellyttäviin korkeampiin toimiin, muut
26248: 102        VI, 23, -   Realilyseon käyneiden virkakelp.
26249: 
26250: tyytyivät porvarikouluihin. Viimeksi mainitut koulutjou-
26251: tuivat täten lapsipuolen asemaan; kouluja, samoinkuin
26252: niitl:t toimia, joihin ne antoivat yleisen sivistyspohjan, pi-
26253: dettiin ajan hengen mukaan alempiarvoisina. Ainoastaan
26254: oppikoulu antoi sitä sivistystä, joka tuotti arvoa ja etuja.
26255:         Tämä käsitys siitä, miten korkeamman koulun tulee
26256: olla järjestettynä palvellakseen sekä tieteellisen että käy-
26257: tännöllisen sivistyksen tarkoituksia, on varsinkin viime
26258: vuosikymmeninä suuresti muuttunut. Luonnontieteitten
26259: suurenmoinen kehitys viime vuosisadalla saattoi laajat
26260: käytännöllisen elämän toimialat tieteen vallan alle, samoin-
26261: kuin mainittujen tieteitten vaikutuksesta käytännöllinen
26262: menettelytapa, havaintoihin ja induktioniin perustuva, sai
26263: jalansijaa useimpien muittenkin tieteitten alalla. Entinen
26264: jyrkkä raja tieteellisyyden ja käytännöllisyyden välillä on
26265: jo alkanut himmetä. Ja koulun alalla näyttää käyvän
26266: yhä yleisemmäksi käsitys, että ne opetusaiuekset, jotka
26267: laskevat sopivimman pohjan käytännöllisillä aloilla tarvit-
26268: tavalle yleiselle sivistykselle, myöskin sopivat perustele-
26269: maan tieteellistä sivistystä. Elinkeinojen, maanviljelyksen,
26270: kaupan ja teollisuuden elinvoimaisen kehityksen johdosta
26271: käytännölliset toimialat edellyttävät entistä korkeampaa
26272: yleistä sivistystä ja sen lisäksi ammattiopetusta. Elpy-
26273: neen kansan yhteyden ja tasa-arvoisuuden hengen tuke-
26274: mana on levinnyt mielipide, joka vaatii sitä oppikou-
26275: lua, joka valmistaa tieteellisiin opintoihin, palvelemaan
26276: myös käytännöllisillä aloilla toimivien tarvetta yleiseen si-
26277: vistykseen nähden. Monessa kulturimaassa on niinmuo-
26278: doin huomattu tarpeelliseksi järjestää oppikoulu niin että
26279:  oppilas 15, 16 vuoden ijässä saa suoritetuksi päättyvän
26280: oppijakson yleiseen sivistykseen kuuluvissa aineissa, jotta
26281: hän silloin voisi, jos taipumukset sinnepäin viittaavat
26282: mennä ammattikouluun tai erinäisiin toimiin. Näissä maissa
26283: on oppikoulun järjestelyn johtavana aatteena keskikouluaate,
26284: jonka mukaan siis varsinainen oppikoulu samalla kuin se
26285: kokonaisuudessaan valmistaa tieteellisiä opintoja varten,
26286:                      VI, 23. -   Setälä, y. m.            103
26287: 
26288: antaa keskiasteella päättyvän määrän yleistä kansalaissi-
26289: vistystä. Lienee syytä asian valaisemiseksi tässä esittää
26290: muutamia tietoja keskikoulujärjestelmästä ja sen vaiku-
26291: tuksesta Skandinavian maissa ja Preussissa.
26292:       Norjassa järjestettiin jo vuonna 1869 oppikoulu kä-
26293: sittämään keskikoulun päättyvine kursseineen ja sen jat-
26294: kona olevan kolmiluokkaisen kymnaasin. Alkujaan ei ol-
26295: lut keskikouluun liittyviä ammattikouluja, mutta vähitellen
26296: syntyi niitä erittäinkin kaupan ja teollisuuden alalla. Kes-
26297: kikoulukurssia alettiin useimmilla käytännöllisillä aloilla
26298: katsoa tärkeäksi edistymisen ehdoksi ja valtion toimien
26299: alalla on useampia, joihin suoritettu keskikoulututkinto on
26300: pätevyysvaatimuksena. Järjestelmän ansioksi luetaan Nor-
26301: jassa että niin monta oppilasta vuosittain suorittaa keski-
26302: koulun kurssin, että niin monta sen jälkeen, tuossa so-
26303: pivassa 15, 16 vuoden ijässä kääntyy käytännöllisille aloille
26304: ja siis mitään tulvimista oppineille urille ei ole huomatta-
26305: vana. Vuosina 1900 - 1904 suoritti keskimäärin 2032
26306: oppilasta, niistä ntin 1 / 3 tyttöjä, keskikoulututkinnon. Sa-
26307: malla aikakaudella keskimäärin 401 oppilasta suoritti yli-
26308: oppilastutkinnon, siis keskimäärin 17,6 oppilasta maan
26309: joka 100,000 asukasta kohti. Keskikoulusta täten noin 3j4
26310: oppilaista kääntyy käytännöllisille urille, vain 1/ 4 kulkee
26311: y liopistotietä.
26312:        Tanskassa keskikouluaatteena on ollut jalansijaa kor-
26313: keamman koulun alalla aina vuodesta 1871. Täälläkin
26314:  16, 17 vuoden ijässä suoritettu keskikoulukurssi on poh-
26315: jana erilaisille ammattiopi:rmoille ja samalla pätevyyseh-
26316: tona useampiin toimiin myöskin valtion palveluksessa.
26317:  Yleisesti arvostellaan keskikoulun vaikutusta erittäin hyö-
26318: dylliseksi siinä kohden, että se on johtanut niin monta
26319: oppilasta suorittamaan sen oppimäärän ja sitten käänty-
26320: mään käytännöllisille aloille. Tämä koulumuoto on tehok-
26321: kaasti vaikuttanut yleisen sivistyskannan kohottamiseksi
26322: varsinkin käytännöllisillä aloilla ja samalla täälläkin estä-
26323: nyt liiallista pyrkimistä oppineille urille. Tanskassa esim.
26324: vuosina 1885 - 1897 niin hyvin keskikoulukurssin kuin
26325: 104          VI, 23. -   Realilyseon käyneiden virkakelp.
26326: 
26327: ylioppilastutkinnon suorittajien luku on pysynyt jotakuin-
26328: kin muuttumattomana. Edellisiä on ollut noin 1450, niistä
26329: 150 tyttöjä, jälkimäisiä 400, niistä 30 tyttöjä.
26330:       Ruotsissa keskikouluaatteen mukainen koulujärjes-
26331: telmä otettiin käytäntöön vuonna 1904; lähemmät mää-
26332: räykset siitä julkaistiin 18 p:nä helmikuuta 1905 uutena
26333: koululakina. Tästä maasta siis ei ole vielä kokemukseen pe·
26334: rustuvia arvosteluja saatavina, mutta sitä vastoin ansait-
26335: sevat ne toimenpiteet huomiota, jotka täällä koulureformia
26336: valmistamaan asetettu komitea katsoo tarpeellisiksi, jotta
26337: uuden järjestelmän merkitys sosialisessa suhteessa selviäisi
26338: ja sen tarkoittama kehitys pääsisi esteettömästi alkuun.
26339: Aivan yksipuolisesti oli komitean mielipiteen mukaan en-
26340: tisinä aikoina ylioppilastutkintoa katsottu välttämättö-
26341: mäksi ja riittäväksi valmistukseksi käytännöllisillekin aloille.
26342: Nykyinen aika, työn jaon aikakausi, vaatii riittävää tilaa
26343: ammattioppinnoille ja tarkempaa nuoruusvuosien käyttä-
26344: mistä erikoisia päämääriä kohden tähtäävälin työhön; se
26345: ei voi myöntää oikeaksi, että yhteiskuntaolot ja koulu-
26346: järjestelmä molemmat liiallisesti houkuttelevat oppilaita
26347: ylioppilastutkintoa kohti. Komitea siis katsoo tärkeäksi
26348: ottaa harkinnan alaiseksi, missä määrin entiset pääsy-
26349: vaatimukset erinäisiin ammattikursseihin, kuten teknillisiin
26350: ammattikouluihin, vuoriteollisuusopistoihin, kauppaopis-
26351: toihin, maanviljelyskouluihin, postioppilaskursseihin, far-
26352: maseutiseen oppilaitokseen y. m., olivat sopusoinnussa uu-
26353: dempien sivistysvaatimusten kanssa tullen siihen johto-
26354: päätökseen, että kaikkiin näihin ammattikursseihin keski-
26355: koulun oppimäärä on sopivin yleinen perustus. Samalla
26356: komitea pitää välttämättömänä, että pätevyysvaatimukset
26357: useampiin toimiin valtion virka-aloilla tarkemmin määri-
26358: tellään ja perustelee lähemmin käsitystään että keskikou-
26359: lukurssi on sopivin kompetenssiehto piirustuksen opetta-
26360: jan, musikin opettajan, rautatievirkamiehen, tullivirkamie-
26361: hen, valtion pankkivirkamiehen, lääninkonttorin ja läänin-
26362: kanslian virkamiehen y. m. toimiin. Samalla kuin ko-
26363: mitea ehdotti keskikouluaatteen mukaisen oppikoulun re-
26364:                     VI, 2a. -   Setälä; y. m.             10[>
26365: 
26366:  formin toimeenpantavaksi, se ehdotti nämä uudet kompe-
26367:  tenssiehdot vahvistettaviksi.
26368:        Preussissa järjestettiin vuonna 1892 kaikkiin yhdek-
26369:  sän luokkaisiin oppikouluihin, kymnaseihin,' realikymna-
26370:  seihin ja ylirealikouluihin kuudennella luokalla päättyvät
26371:  kurssit, jotka tyydyttäisivät kansan keskikerrosten sivis-
26372:  tystarpeen. Näitten keskikoulukurssien pohjalla on syn-
26373:  tynyt kukoistava järjestelmä ammattikouluja, joitten an-
26374:  sioita esim. Saksan teollisuuden kohottamiseksi yleisesti
26375:  tunnustetaan. Samalla on keskikoulukurssi säädetty pää-
26376:  syehdoksi moniin virkoihin rautateitten, postin ja telegra-
26377:  fin, tulli- ja veroituslaitoksen, oikeudenkäytön, armeijan
26378:  ja laivaston palveluksessa. Tuloksena tästä on, että Preus-
26379:  sissakin niitten oppilasten luku, jotka siirtyvät suoritet-
26380:  tuaan keskikoulukurssin oppikoulusta joko virkoihin tai
26381:  ammattiopintoihin, on melkoisesti suurempi niitten mää-
26382:  rää, jotka suorittavat ylioppilastutkintoamme vastaavan
26383:  kypsyydentutkinuon.
26384:        Kun tämän jälkeen ottaa huomioon omat sivistyspy-
26385:  rintömme, ne päämäärät, joita meillä kouluopetuksella on
26386:  tavoteltu, on varmaankin myönnettävä että suuri yksi-
26387:  puolisuus on ollut vallalla. Oppikoulun opetus on pitkät
26388:   ajat pitänyt ainoana silmämääränään yliopisto-opintoja,
26389:  koulujärjestelmä ja yleinen mielipide ovat saattaneet nuo-
26390:  rukaisten ponnistamaan tätä pttämäärää kohden, vaikka
26391:  lahjat aivan selvään viittaavat muille aloille. Ylioppilas-
26392:  todistus on tullut pääsyehdoksi kaikellaisiin käytännöllistä
26393:  laatua oleviin toimiin ja virkoihin, joihin alempi määrä
26394:  yleistä sivistystä olisi riittävä ja ammattiopinnot tai nuo-
26395:  ruusvuosina saavutettu kokemus ja kätevyys olisivat pa-
26396: rempana valmistuksena kuin oppikoulun ylempien asteitten
26397:  abstraktiset ja käytännöllisistä katsantotavoista tavallaan
26398:  vieroittavat opinnot. Tällaisen kehityksen seuraukset al-
26399:  kavat jo näyttäytyä huolestuttavan selvään. Ylioppilasten
26400: luku kohoaa vuosittain, voinee sanoa huimaavaa vauhtia.
26401:  Vuonna 1901 meillä tuli uusia ylioppilaita 17,8 joka
26402:  100,000 asukasta kohti. seuraavana vuonna 19,2 sitten 21,4.
26403: 106         VI, 23. -   Realilyseon käyneiden virkakelp.
26404: 
26405:  23,5, 24,7 ja viime vuonna noin 27. Tuo nousu ei suin-
26406:  kaan vielä näytä päättyneen. Mainittakoon vertauksen
26407:  vuoksi, että vastaava luku Norjassa ei ole kohonnut 20
26408:  ylemmäksi. Tanskassa se on kauan pysynyt 15 vaiheilla,
26409:  Preussissa 17 vaiheilla, Ruotsissa se on vähän nousemaan
26410:  päin, ei ole sentään 22 ylemmäksi päässyt. Toiselta puo-
26411: lelta on tunnettu, että ammattivalmistus monessa kohden
26412:  meillä on sangen puutteellinen. Tehtaissamme otetaan
26413:  mestari- ja johtajapaikkoihin ulkomaalaisia, kauppiassää-
26414:  tymme ammattisivistys ei liene liian kehittyneeksi arvos-
26415: teltava.
26416:        Tosiaan on jo muutoksen oireita huomattavana.
26417: Realilyseoissamme on 90-luvun alkuvuosista saakka keski-
26418:  koulujärjestelmä toteutettuna. Suoritettuansa viisiluokkai-
26419:  sen keskikoulun päättyvät kurssit, joukko oppilaita läh-
26420: tee vuosittain joko ammattikouluihin tahi erinäisiin toi-
26421:  miin. Mutta tällaista siirtymistä suuresti ehkäisee sopivien
26422:  ammattikoulujen puute ja erittäinkin entisiltä ajoilta pe-
26423: riytynyt yleinen katsantotapa, joka vielä edelleen suosii
26424:  ylioppilastutkintoa erinomaisena valmistuskeinona vaikka
26425:  mihin toimiin. Olisi sangen suotava, että otettaisiin pe-
26426: rinpohjin tarkastettavaksi, mille ammattialoille ja mihin
26427: toimiin vaitionkin palveluksessa tuollainen uudemman ajan
26428: sivistysvaatimusten mukaan järjestetty keskikoulukurssi
26429: sopisi kompetenssiehdoksi. Varmaankin rautateitten, pos-
26430: tin, tullilaitoksen y. m. aloilla nykyiset pääsyehdot vir-
26431: koihin huomattaisiin kaipaavan muutosta siihen suuntaan,
26432: että keskikoulukurssin suorittaneille myönnetään laajempi
26433: kompetenssi. Keskikoulun tarjaoman yleisen kansalaissi-
26434: vistyksen merkitys jokapäiväistä elämää varten täten sel-
26435: viäisi ja perustus laskettaisiin sellaiselle kehitykselle,
26436: joka kohoittaisi kansamme sivistyksen keskikantaa, li-
26437: säisi sen työkykyä käytännöllisillä aloilla ja johtaisi entistä
26438: paremmin jokaista kansalaista lahjojen ja taipumuksien
26439: mukaisille toimialoille.
26440:        Edellä olevan perustelun nojalla saamme kunnioit-
26441:  taen pyytää Eduskuntaa yhtymään anomukseen,
26442:              VI, 23. -   Setälä, y. m.            lOi
26443: 
26444:                 että Hallituksen toimesta toimeenpan-
26445:          tai$iin tutkimus siitä, missä määrin reali-
26446:          lyseon keskikoulun oppimäärän suorittaneille
26447:          olisi myönnettävä laajempi pätevyys virka-
26448:          toimiin valtion palveluksessa.
26449: Helsingissä Toukokuun 30 p. 1907.
26450: 
26451: E. N. Setälä.                  Heikki Renvall.
26452: M. Pesonen.                    Lucina Hagman.
26453: Aili Nissinen.                 Gust. Arokallio.
26454: Pekka Leppänen.                Pekka Pennanen.
26455: P. Ahmavaara.                  Mikko Knuutila.
26456: T. Riihelä.                    S. Heiskanen.
26457: P. Kuisma.                     K. 0. Vikman.
26458: N. E. Huoponen.                U. Brander.
26459: K. W. Koskelin.                Juho Snellman.
26460: Eero Erkko.                    Juho Haveri.
26461:          VI, 2"' -   Anom. ehd. N:o 92.
26462: 
26463: 
26464:                       Walavaara, Nestori, y. m.: Kannatusavun myön-
26465:                           tämisestä valtion varoista Pietarin Suomalai-
26466:                           selle yhteiskoululle.
26467: 
26468: 
26469: 
26470:                      Suomen kansaneduskunnalle.
26471: 
26472: 
26473: Koulun al-      Lähes kolmisen vuosikymmentä ovat Pietarissa ja
26474: kuvaiheet. sen ympäristöllä asuvat suomalaiset jo yritelleet hommata
26475:          lapsillensa jotakin oppikoulua, avatakseen siten heillekin
26476:          tien pitemmälle opin uralle, kuin vaan alkeissivistyksen
26477:          saamiseen kirkkokouluissa. Epäsuotuisat olosuhteet teki-
26478:          vät kumminkin kauan tyhjiksi sellaiset yritykset, vaikka
26479:          oman oppikoulun puute alkoi tuntua sitä tukalammalta,
26480:          mitä enemmän heräävä opinharrastus saattoi vanhempia
26481:          hankkimaan lapsilleen koulusivistystä, sillä verrattain har-
26482:          vat olivat niin onnellisessa asemassa, että voivat lähettää
26483:          lapsensa Suomen oppikouluihin tahi panna heidät sikäläi-
26484:          siin vieraskielisiin oppilaitoksiin, jos sitä olisivat tahto-
26485:          neetkin. Viime vuosina kävi tämä oman koulun kaipuu
26486:          entistä suuremmaksi, ja koska toiveita näytti olevan, että
26487:          yritys tällä kertaa saisi parempaa kannatusta viranomaisten
26488:          puolelta Pietarissa sekä Suomessakin, päätti Pietarin suo-
26489:          malaisen seurakunnan kirkkoneuvosto koettaa toteuttaa
26490:          tuota kauan haudattua tuumaa, tehden lopulla vuotta 1904
26491:          Suomen Ministerivaltiosihteerin kautta anomuksen V enä-
26492:          jän kansanvalistusministerille suomalaisen yhteiskoulun
26493:          perustamisesta Venäjän valtiokoulujen oikeuksilla, mutta
26494:          noudattaen Suomen oppikoulujen ohjelmaa niin läheisesti
26495:          kuin suinkin. Tähän anomukseen saapui 10 p. huhtik.
26496:          1905 kansanvalistusministeriltä vastaus, jossa periaatteessa
26497:          hyväksyttiin koululle yhteiskoulun muoto, vaikka se V enä-
26498:                    VI, 24. -   Walavaara, y. m.           109
26499: 
26500: jällä vielä olikin outo koululaji, myönnettiin myöskin OI-
26501: keus useimpien aineiden opettamiseen suomenkielellä; ai-
26502: noastaan venäjänkieli sekä sen maan historia ja maantiede
26503: ja osaksi matematiikka vaadittiin opetettaviksi venäjäksi.
26504: Opetusohjelmaa ei sen sijaan semmoisenaan hyväksytty,
26505: vaan oli se muutettava venäläisten valtionkoulujen ohjel-
26506: man mukaiseksi, jos oli mieli saada valtionkoulujen oi-
26507: keuksia. Jos taas siitä pyynnöstä luovuttaisiin, sanottiin
26508: vastauksessa, että ,ei ollut mitään syitä vaikeuttaa mis-
26509: sään suhteessa yksityisten yrittelijäin vapautta oppilai-
26510: tosten perustamisessa", ja voitiin siinä tapauksessa ,säi-
26511: lyttää oppilaitokselle ominaiset ohjelmansa ja opetussuu-
26512: nitelmansa". Kun tämän johdosta kirkkoneuvoston oli
26513: tehtävä uusi anomus ja ratkaistava, kumpaako tietä oli
26514: käytävä, katsoi se sittenkin parhaaksi pyytää venäl. val-
26515:  tionkoulujen oikeuksia ja sen suuntaisesti muuteltuna lä-
26516: hetettiin ohjelma taas hyväksyttäväksi sekä pyydettiin
26517: myöskin samalla taas kannatusta Suomen valtion varoista,
26518: koska kirkko ja täkäläiset suomalaise~ eivät mitenkään
26519:  olisi omin voimin voineet koulua ylläpitää. Tähän jälki-
26520: mäiseen kohtaan tuli kumminkin ennen pitkää kieltävä
26521:  vastaus, pääasiallisesti sen vuoksi, ettei Suomen viranomai-
26522:  silla ollut koulussa valvontaoikeutta ja pyydetty kannatus-
26523:  apu 2,000 rupl. luokkaa kohti - oli suurempi kuin Suo-
26524: men yksityiskouluille tavallisesti myönnetään, joka seikka
26525:  anomuksessa oli johtunut siitä, että katsottiin koulun yllä-
26526:  pito suurkaupungissa käyvän melkoista kalliimmaksi kuin
26527: Suomessa. Yritys näytti siis taaskin menevän karille.
26528:  Silloin puuttui Pietarin suomalainen yleisö pitämissään
26529: kansalaiskokouksissa itse pontevammin asiaan, se kun kat-
26530:  soi, että asiata oltiin ajettu väärää suuntaa, jonka vuoksi
26531:  se olikin kärsinyt haaksirikon. Sen valitsema. lähetystö
26532:  kävi korkeiden viranomaisten luona ja sai hyviä lupauksia
26533:  - toteuttamattomia kyllä, mutta sillä kertaa hyviä toi-
26534:  veita herättäviä. Sen vaatimuksesta myöskin seurakun-
26535:  nan kouluneuvosto teki ministerivaltiosihteerin kautta uu-
26536:  den anomuksen yksityisen suomalaisen yhteiskoulun perus-
26537: 110          VI, 24. -   Pietarin Suomal. yhteiskoulu.
26538: 
26539: tamisesta Suomen koulujen ohjelmalla, lisäten siihen vaan
26540: sen, mitä tällä välin oli yksityiskoulujen suhteen Venä-
26541: jällä yleensä säädetty, että nimittäin Venäjänkieli sekä
26542: Venäjän historia ja Venäjän maantiede oli luettavat venä-
26543: jäksi; mutta ilman venäl. valtionkoulujen oikeuksia. Kan-
26544: sanvalistusministeristön puolesta ei tämäkään anomus vas-
26545: tustusta kohdannut muissa suhteissa, mutta kysymys val-
26546: vontaoikeudesta pysyi edelleenkin kompastuskivenä, josta
26547: Venäjän viranomaiset sen nojalla, että koulu tulisi ole-
26548: maan keisarikunnan rajojen sisällä, eivät mitenkään tah-
26549: toneet luopua. Tämä vastahanka se silläkin kertaa asian
26550: ratkaisi, - Suomen viranomaiset eivät nytkään pääasialli-
26551: sesti sen vuoksi katsoneet voivansa muuttaa katsanto-
26552: kantaansa avustuskysymyksessä eikä tämä kanta ole vie-
26553: läkään, myöhemmistä tiedusteluista päättäen, muuttunut,
26554: ja kysymys siten on yhä saamatta suotuisaa ratkaisua.
26555:        Sillä välin olivat kumminkin Pietarin suomal. seura-
26556:  kunnan johtavat henkilöt, luottaen niihin valoisiin toivei-
26557:  siin, joita aluksi näytti asiassa olevan, katsoneet oman
26558: oppikoulun olevan pantavan alulle, ettei asia jäisi enää
26559: epävarmaan tulevaisuuteen lykätyksi, ja syksyllä v. 1905
26560: järjestettiin kahden alimman luokan ohjelma ylemmässä
26561: kirkkokoulussa jo niin täydelleen kuin suinkin Suomeu
26562: yhteiskoulujen, lähinnä Viipurin suomalaisen yhteiskoulun
26563: ohjelman mukaiseksi. Ja niinkuin oli arveltukin, oli näille
26564: luokille pyrkivä oppilasmäärä siksi runsas, että se näytti
26565:  kylläkin riittävästi, miten tarpeellinen aiottu koulu todel-
26566: lakin oli. Siihen ilmoittautui nimittäin I:lle Iuokalle 63
26567: ja II:lle 54 oppilasta, joista 45 poikaa ja 72 tyttöä, yh-
26568: teensä 117 opp., huolimatta siitä, että päätös koulun ohjel-
26569: man muuttamisesta yhteiskoulun malliin tapahtui vasta
26570: vähän ennen uuden lukuvuoden alkua. Seuraavana vuon-
26571: na laajennettiin koulua kolmannella luokalla, ja oli oppi-
26572:   astulva I:lle Iuokalle vieläkin runsaampi, -pyrkijöitä oli
26573: lnäet 115, joista hyväksyttiin 81 henkeä ja jaettiin ne kah-
26574: delle rinnakkaisosastolle. Kun sitten kannatusavun pyyn-
26575: töihin saatiin yhä kieltäviä vastauksia eikä kirkko myös-
26576:                       VI, 24. -   Walavaara, y. m.          111
26577: 
26578: kään omin varoin enää jaksanut yritystä kannattaa, näytti
26579: koulun jatkuminen ja laajentuminen uhatulta, suuresta
26580: oppiiastuivastaan huolimatta. Suomalainen yleisö Pieta-
26581: rissa ei kumminkaan tahtonut millään tavoin sallia tämän
26582: lempilapsensa kuihtumista tähän niin lupaavaan alkuunsa.
26583: Sikäläinen suomal. hyväntekeväisyysseura täytti sen vuoksi
26584: vaan yleisen toivomuksen pannessaan tänä keväänä toi-
26585: meen rahankeräyksen ja arpajaiset yhteiskoulun laajenta-
26586: misen hyväksi, ja saikin sen verran varoja kokoon, että
26587: yhteiskoulun olemassaolo ja laajentaminen neliluokkaiseksi
26588: käy mahdolliseksi, jos kirkko edelleenkin antaa saman
26589: kannatuksen kuin tähänkin asti. Samoin ryhdyttiin myös-
26590: kin kannatusyhdistyksen perustamishommiin koulun avus-
26591: tamiseksi, ja onnistui tämäkin yritys joltisenkin hyvin,
26592: niin että ensi lukuvuosi näyttää kyllä taatulta. V aan
26593: miten on käyvä vastaisuudessa? Onko koulu saava jatkaa
26594: siunauksellista vaikutustaan vaiko kuoleva avun puuttee-
26595: seen, siihen on vastaus tätä nykyä emämaasta annettava,
26596: siitä saa kansalaiset täällä rajan takana kuulla tuomion
26597: Suomen kansan edustajilta, joihin sen täytyy välttämättö-
26598: myyden pakosta vedota.
26599: 
26600: 
26601:                                   II.
26602: 
26603:       Onko tälläinen suomalainen oppilaitos sitten tarpeel- Tilastoa op-
26604: linen? Eikö olisi parempi, jos sitä ei olisi olemassakaan ~ilasluvuBta
26605: ja täkäläisten Suomen kansalaisten lapset kävisivät kou_J~ vanhem~
26606:            ··
26607: l unsa eroamaassa ? V
26608:                   0    astau k sen nalllll
26609:                                      ol · kysymyk sun
26610:                                          00         o. anta- pten varallt-
26611:                                                                suus-suh-
26612: nevat meille jo pintapuolisemmatkin tilastolliset tiedot si- teistao
26613: käläisten suomalaisten väkiluvusta, varallisuussuhteista sekä
26614: oppilasluvusta seurakunnan kouluissa.
26615:       Suomalaisia Suomen kansalaisia on tätä nykyä Pie-
26616: tarissa ja sen ympäristöllä sekä seurakunnallisten että passi-
26617: toimiston tilastonumerojen mukaan tasaluvussa 24 tuhatta
26618: henkeä; jos tähän lisää vielä Inkerinmaan suomalaisen
26619: 126 tuhantisen väestön, jonka keskuudessa tosin tälläisen
26620: 112           VI, 24. -   Pietarin suomal. yhteiskoulu.
26621: 
26622: koulun kaipuu tätä nykyä on vielä vähemmän tuntuva,
26623: vaan kumminkin yhä enemmän elpymässä, nousisi koulu-
26624: piirin suomalainen väestö 150 tuh. henkeen. Tällainen
26625: lukumäärä takaa jo kyllä, ettei koululta tulisi puuttumaan
26626: oppilaita, joita jo kyllin tulee yksistään Pietarin suoma-
26627: laisista perheistäkin, niinkuin kahden vuoden kokemus jo
26628: on osoittanut, koskapa tätä nykyä yhteiskoulun kolmella
26629: luokalla 170 oppilaasta on vaan yksitoista, jotka eivät ole
26630: Suomen kansalaisten lapsia. -Toinen painavampi seikka,
26631: joka puhuu koulun tarpeellisuuden puolesta, on oppilas-
26632: luku sikäläisissä suomalaisissa kouluissa. Lukuvuonna
26633: 1906-07 oli 10:ssä alustavassa kirkkokoulussa, jotka vas-
26634: taavat kansakoulunkurssia ohjelmaltaan, yhteensä 87 4 op-
26635: pilasta ja yhteiskoulun 3:lla luokalla 170 oppilasta, siis
26636: yhteensä 1,044 lasta, josta siten jo voi päättää, ettei oppi-
26637: laista yhteiskoulussa suinkaan tulisi olemaan puutetta, ja
26638: niillä paikoin on oppilasluku seurakunnan kouluissa yleensä
26639: pysytellyt, joskus vähän pienempänä, toisinaan taas suu-
26640: rempanakin. Mitä vanhempien varallisuussuhteisiin tulee,
26641: josta paraiten voi päättää, mikäli sikäläinen suomalainen
26642: väestö kykenee lapsiansa käyttämään kotimaan kouluissa,
26643: näkyy koulujen oppilasluetteloista tältä lukuvuodelta, että
26644: alustavissa kouluissa oli:
26645: Työmiesten ja käsityöläisten lapsia .                     542
26646: Suomen rautatien palvelusväen   ,                         176
26647:               Yhteensä vähävaraisten lapsia .             718
26648: 
26649: Virkamiesten                    lapsia                      4
26650: Opettajien                                                  4
26651:                                   "
26652: Kauppiasten ja liikemiesten                                17
26653: Käsityömestarien                  "                        60
26654:                                    "
26655: Työnjohtajien tehtaissa                                    13
26656: Taiollisten                        "                       58
26657:                                    "
26658:             siis yhteensä varakkaampien lapsia            156
26659: eikä näistä viimemainituistakaan useiden varallisuus ole
26660: sen suurempi kuin työmiesten ja käsityöläistenkään. Ai-
26661:                    VI,,,, - Walavaara, y. m.                    113
26662: 
26663: nakin näkyy siis, että runsaasti 80% koko lasten luvusta
26664: ovat vähäväkisten. Samoin on laita yhteiskoulussakin;
26665: siellä oli tänä lukuvuonna:
26666: Työmiesten ja käsityöläisten lapsia            72
26667: Rautatien palvelusväen          ,              39 = 111
26668: Virkamiesten                                    6
26669: Opettajain ja lukkarien             "           9
26670: Kauppiaisten ja liikemiesten
26671:                                     "           5
26672: Käsityömestarien
26673:                                     "          22
26674: Työnjohtajien                       "           6
26675: Taiollisten                         "         11= 59
26676:                                     "
26677:                                           Yhteensä 170 lasta.
26678:       Jos sen lisäksi mainitsee, että alustavien koulujen
26679: oppilaista oli orpoja ja isättömiä yhteensä 155 lasta, ja
26680: yhteiskoulussa 24 lasta, näkyy siitäkin kuinka pieni mah-
26681: dollisuus on melkoisella osalla koulunkäyntiin Suomessa
26682: tai sikäläisissä muunkielisissä oppikouluissa, joissa yksin
26683: vaitionkin ylläpitämissä koulumaksut yksistään nousevat
26684: 75 ruplaan vuodessa. Ne ovat siis nimenomaan köyhä-
26685: listön lapset, jotka kipeimmin tuntevat omankielisen oppi-
26686: koulun tarpeen.
26687:       Ne varat, joilla tähän saakka suomalaisia kouluja Varat, foilla
26688: Pietarissa on ylläpidetty, johtuvat seuraavista lähteistä, suomalaisia
26689: niinkuin vuoden 1906 tilit osoittavat:                      koulufa yllä-
26690:                                                                       pidetään.
26691: H. M. Keisarin käsikassan varoista
26692:           Aleksandrowskin koululle             Rpl.     450:
26693: Suomen Passivirastosta alustaville
26694:                              kouluille                15,000:
26695:    Samoin ylemmälle kirkkokoululle                     1,000:
26696:    Samoin sunnuntaikouluille .                        . 300:
26697: Suomen Rautatiehallitukselta Viipurin
26698:                      puolen koululle                   4,700:
26699: Koulumaksuja, lahjoituksia y. m.                       6,758: 60
26700: Kirkon varoista                                       12,316: 87
26701:                                           Yhteensä 40,525: 47
26702:                                                           8
26703:            114           VI, 24. -   Pietarin suomal. yhteiskoulu.
26704: 
26705:                   Tämä tilikertomus osoittaa, että n. s. alustavat kou-
26706:             lut ovat kyllä melkoisesti turvatut apuvaroilla, jota vastoin
26707:             ylemmän koulun on tähän saakka ollut luottaminen kir-
26708:              kon kannatukseen ja koulumaksuihin, eikä näitä kumpaa-
26709:             kaan tulolähdettä enää voitane mainittavassa määrässä li-
26710:             sätä, joten sen laajentaminen niillä apulähteillä kävisi
26711:             mahdottomaksi.
26712:                   Että Pietarissa asuvat Suomen kansalaiset saavat
26713:  Mitkä näkö-avustamisekseen melkoisen määrän apurahoja Passitoimia-
26714: kohdat puo-ton varoista, on kyllä tunnettu ja myönnettävä. Viime
26715: lust~vat val-vuonna esim. teki kouluja, hyväntekeväisyyslaitoksia, vai-
26716:    twavun      .     .                       k             h      h
26717: m öntämista. vmsapuJa y. m. s. varten ma setut apura at y teensä
26718:   Y         38,686 ruplaa, mutta toisaalta on myöskin mainittava, että
26719:             he nämä apurahat korvaavat kyllä vuotuisilla passimak-
26720:             suillaan, jotka samalta vuodelta tekivät yhteensä 68,256
26721:             ruplaa, joten nuo yllämainitut apurahat eivät oikeastaan
26722:             ole mitään armopaloina annettuja, vaan heidän omista va-
26723:             roistaan koottuja, kohtuudella takaisin maksettuja varoja,
26724:             eikä niistä suurin osa lankea yksistään sikäläisten suoma-
26725:             laisten, vaan kaikkien siellä passilla olevien Suomen kan-
26726:             salaisten hyväksi. V aan vaikkapa nämä varat eivät olisi-
26727:             kaan heidän omista suorituksistaan kertyneitä, olisi ne
26728:             kumminkin paljon suuremmalla syyllä annettuja, koskapa
26729:             ne tulevat vähäväkisten kansalaistemme hyväksi, kuin esim.
26730:             ne summat Suomen valtion varoista, jotka käytetään pal-
26731:             jon parempiosaisten, varakkaampien perheiden lasten kus-
26732:             tantamiseksi aivan muukalaisissa sota- y. m. s. oppilaitok-
26733:             sissa, joihin tarkoituksiin kumminkin Suomen valtion
26734:             menoarvion mukaan on määrätty melkein sama summa,
26735:             kuin mitä yhteiskoulun vuotuinen avustus vaatisi Suomen
26736:             yksityiskoulujen avustuksen mukaan laskien, nimittäin:
26737:             sotakouluissa opiskelevia varten Smk. 8,800: - ja muissa
26738:             venäläisissä oppilaitoksissa opiskeleville Smk. 16,143, eli
26739:             yhteensä Smk. 26,943. Jos tähän lisää ne varat, mitä
26740:             H. M. Keisarin käsikassan varoista suoritetaan sellaisiin
26741:             avustuksiin, Venäjänkielen stipendejä varten määrätyt
26742:             varat y. m. s., nousee summa monta vertaa suuremmakai-
26743:             kin kuin tuo toivottu kannatusapu tekeekään.
26744:                    VI, 24. -   Walavaara, y. m.            115
26745: 
26746:        Vaikkapa siis ei ottaisi lukuonkaan mitään kansalli-
26747: sia näkökohtia, vaan pitäisi aivan yhdentekevänä, säilyt-
26748: tääkö täkäläinen suomalainen kansanaines kansallisuutensa
26749: vai sulautuuko se suureen muukalaismereen, on jo yksis-
26750: tään kohtuuden ja inhimillisyyden vaatimusten mukaista,
26751: että vähäväkisempää kansalaisryhmää emämaan puolelta
26752: tuetaan siinä vaikeassa taistelussa leivästä, mikä sillä siellä
26753: on, auttamalla edes sen lapsia laveampien tietojen osalli-
26754: suuteen ja siten sen aseman parantamiseen. Mutta rinnan
26755: tämän auttamisen kanssa käyvät myöskin toiset, kansalli-
26756: set sekä valtiolliset näkökohdat, jotka tekevät tällaisen
26757: kannatuksen välttämättömäksi, sillä sen kautta vedetään
26758: ainakin osa kansalaisia takaisin kotimaahan, mistä puute
26759: on heidät pakoittanut poistumaan sekä estetään se vaara,
26760: mikä olisi kansallisuudestaan vieraantuneista ja kuitenkin
26761: Suomen kansalaisoikeutensa säilyttävistä aineksista.
26762:        Asian suotuisalle ratkaisulle on lopuksi tärkeätä, että Koulun hal-
26763: se kysymys, jonka yllä on mainittu olleen ainakin nimel-linto J~ val-
26764: lisesti kompastuskivenä sille, nimittäin kysymys koulun vontao%keus.,
26765: valvontaoikeudesta, saataisiin onnellisesti suoritetuksi.
26766: Koska on hyvin vähän luultavaa, että Venäjän viranomai-
26767: set koskaan tulisivat luopumaan virallisesta tarkastus-
26768: oikeudestaan, jota tuskin voidaankaan kieltää oikeutetuksi
26769: ja jota Venäjällä ei myönnetä muidenkaan maiden halli-
26770: tuksille, esim. Saksan, jonka varoilla kumminkin kouluja
26771: ylläpidetään, olisi suotavaa, että pulma ratkaistaisiin niin,
26772: ettei Suomen kouluvirastoltakaan tilaisuutta koulun val-
26773: vontaan puuttuisi. Sen vuoksi olisi, paitsi vuotuisia Suo-
26774: meen lähetettäviä kertomuksia koulun vaikutukseRta, kou-
26775: lun johtokunta niin järjestettävä, että valvonta sen kautta
26776: olisi täysin tehokas.
26777:        Tämän seikan vuoksi sekä koulun aineellisen kanna-
26778: tuksen turvaamiseksi ja sen aseman kaikinpuoliseksi va-
26779: kaannuttamiseksi on Pietarissa suunniteltu koulun johto
26780: niin järjestettäväksi, että se antaisi täydet takeet siitä, että
26781: koulu tulee toimimaan Suomen yksityiskoulujen ohjel-
26782: man sekä hengen mukaisesti. Edellyttäen, että Suo-
26783: 116          VI, 24. -   Pietarin suoma!. yhteiskoulu.
26784: 
26785: men valtion varoista koululle myönnetään kannatusta ai-
26786: nakin sa~a määrä kuin Suomen yksityiskouluille ja että
26787: sikäläinen suomalainen kirkon-hallinto myöntää vuotuisen
26788: avustuksen, joko huoneuston tahi vastaavan raha-avun
26789: muodossa, on äsken perustettu kannatusyhdistys ajatellut
26790: sopivimmaksi koulun johtokunnan muodostustavaksi seu-
26791: raavan:
26792:       Johtokuntaan kuuluisi, paitsi johtajaa ja johtajatarta,
26793: 12 jäsentä, jotka edustaisivat neljää eri ryhmää. Niistä
26794: nimittäin määräisivät Suomen viranomaiset kolme jäsentä
26795: sikäläisistä virkamiehistään ja Suomen kouluviranomais-
26796: sista, jos mahdollista, sillä siinä tapauksessa olisivat nämä
26797: itsestään oikeutettuja tarkastamaan ja valvomaan koulun
26798: toimintaa; toiset kolme jäsentä valitsisi Pietarin suomalai-
26799: nen kirkko eli seurakunta; kolmannen kolmihenkisen ryh-
26800: män muodostaisivat kannatusyhdistyksen edustajat ja nel-
26801: jännen lasten vanhempien edustajat. Siten tulisi johto-
26802: kunnassa edustetuiksi kaikki eri ainekset, jotka aineelli-
26803: sestikin ottavat osaa koulun kannattamiseen, sekä myös-
26804: kin hallitusviranomaiset ja kansa tasavoimaisesti vaikutta-
26805: maan koulun hyväksi, sitä tukemaan ja ottamaan huo-
26806: mioon kaikki ne toivomukset ja tarpeet, mitä eri puolilta
26807: voidaan esittää. Näin järjestäen koulun johdon ja saaden
26808: sen Venäjän hallituksen vahvistamiseksi olisi koulu sekä
26809: turvattu yllätyksiä vastaan että myöskin poistettu se
26810: vaara, että koulu voisi ruveta kulkemaan epäsuotuisaa
26811: suuntaa, koskapa uusi päätös eduskunnan puolelta, apu-
26812: rahojen peruuttaminen, tekisi milloin tahansa tyhjäksi
26813: kaikki sellaiset epäsuunnat. - Esittäen ylläolevat seikat,
26814: etupäässä Pietarin vähäväkisille Suomen kansalaisille vält-
26815: tämättömän suomalaisen yhteiskoulun avustamisen puo-
26816: lustukseksi, rohkenemme sikäläisten kansalaisten toivo-
26817: muksesta eduskunnalle ehdottaa, että se ryhtyisi anomaan,
26818: 
26819:                        että Pietarin suomalaiselle yhteiskou-
26820:                  lulle myönnettäisiin valtioapua samojen pe-
26821:             VI, 24. -   Walavaara, y. m.               117
26822: 
26823:           rusteiden mukaan kuin avustusta kotimaas-
26824:           sakin toimiville yhteiskouluille annetaan.
26825: Helsingissä kesäkuun 6 p:nä 1907.
26826: 
26827: Nestori Walavaara.                    Arvi Lahtinen.
26828: Yrjö Sirola.                            Juho Kirves.
26829:                 E.
26830: Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
26831:      VI, 2s. -   Anom. ehd. N:o 82.
26832: 
26833: 
26834:             Pärssinen, Hilja, y. m.: Kotien perustamisesta
26835:                  turvaUomia lapsia, aviottomia äitejä ja hei-
26836:                  dän lapsiaan varten.
26837: 
26838: 
26839: 
26840:              Suomen Kansaneduskunnalle.
26841: 
26842: 
26843:       Aviottomien tahi muuten turvattomien lasten hoito
26844: on näihin asti jätetty huolestuttavan vähäiseen huolenpi-
26845: toon. Vaikkakin tämä kysymys on jonkun verran vaikea
26846: ratkaista, on kuitenkin anteeksiantamatonta, että valtio,
26847: yhteiskunta ja yksityisetkin ovat välinpitämättömyydellä
26848: katselleet sitä vääryyttä, jota harjoitetaan viattomia, aviot-
26849: tomia lapsia kohtaan, ja sitä hätää, jonka alaisia ne sekä
26850: muutkin turvattomat lapset ovat. Korkeintaan siellä täällä
26851: kiinnitetään huomiota tähän asiaan, mutta ei vieläkään
26852: pitkän nukkumisen jälkeen ole tositoimiin ryhdytty.
26853:       Ensiksikin avioton lapsi, ,äpärä", on olento, jota ai-
26854: kamme tekopyhät ja ennakkoluuloiset ihmiset pitävät hal-
26855: veksuttavampana ja huonommassa arvossa kuin muita lap-
26856: sia. Mikä alhainen ja väärä käsitys! Viattomat lapset
26857: saavat kärsiä ennakkoluulojen kirousta, lapset, joitten on-
26858: nettomuuteen ovat kuitenkin syynä vanhemmat tai jompi-
26859: kumpi vanhemmista, vieläpä loppukädessä yhteiskunnalli-
26860: nen järjestelmä, joka polkemalla vanhemmat aineelliseen
26861: hätään, ei salli heidän laillistuttaa suhdettaan, tai ylläpi-
26862: tämällä luokkarajoja, saattaa yläluokkalaisen viettelemään
26863: kansan tyttären, mutta estää hänet tunnustamasta lasta
26864: omakseen.
26865:      Perintökaaren 8:nnen luvun 7 §:n mukaan on isä,
26866: yhtäläisesti kuin äitikin, velvollinen aviotonta lastaan elät-
26867: tämään ja kasvattamaan siihen ikään asti, jolloin hän voi
26868: 122            VI, 25. -Koteja aviott. äideille y. m.
26869: 
26870: itse itsensä elättää. Lainsäädäntömme ei kuitenkaan si-
26871: sällä mitään lähempiä määräyksiä elatuksen suuruudesta,
26872: ikärajasta mihin saakka elatus on maksettava j. n. e.
26873: Tuomioistuimet päättävät näistä asioista paikkakunnallisia
26874: ja yleisesti vakiintuneita oloja silmällä pitäen, joten näi-
26875: den lasten asema jää epävarmaksi. Mutta vaikkapa ko-
26876: vennettujen lakisäädösten kautta saadaankin aviottomien
26877: lasten perintöoikeus lujitetuksi, jää kuitenkin suurin osa
26878: aviottomia äitejä lapsineen hädänalaiseen tilaan.
26879:       Vaikeimmin ratkaistava kohta koko kysymyksessä on
26880: sellaisten lasten hoito, joiden isää ei ole saatu julkisuuteen
26881: ja joita äiti ei voi elättää tahi joitten isäkään ei voi köy-
26882: hyyden tähden elatusapua suorittaa. Paitsi näitä ovat
26883: myös köyhyyteen jääneet orvotkin tahi vanhemmistaan
26884: turvattomiksi joutuneet lapset surkuteltavassa asemassa.
26885: Puutteellisessa hoidossa kuolevatkin monet turvattomat
26886: lapset jo aikaisin. Ja vaikkapa he voisivatkin kokemas-
26887: taan kurjuudesta huolimatta päästä täysi-ikäisiksi, niin on
26888: heidän ruumiillisessa ja henkisessä olemuksessaan usein
26889: syvät jäljet, ehkäpä rikollisuuden idutkin huomattavana
26890: laiminlyödyn lapsuuden seurauksena. Tutustuminen näi-
26891: hin yhteiskunnan kovaosaisiin todistaa väitteemme todeksi,
26892: ja sitäpaitsihan on tunnustettua, että olosuhteet ovat ehkä
26893:  merkitsevin tekijä kasvatuksessa.
26894:       Nykyään on tosin kunnallisen vaivaishoidon tehtä-
26895: vänä huolehtia turvattomista lapsista. Mutta vaivaishoi-
26896: don huolenpito taajaan asutuissa seuduissa ulettuu ainoas-
26897: taan nimeksi avuntarpeessa oleviin. Vaivaishoidon huos-
26898: taan joutuneet lapset sijoitetaan joko yksityisille tai vai-
26899: vaistaloihin. Edellisessä tapauksessa on useimmiten lap-
26900: sen tila säälittävä, ja jälkimäisessa tapauksessa nousee
26901: kysymys: onko vaivaistalo sopiva kasvatuspaikka lapsille.
26902: Asiantuntijat ja heihin yhtyen koko lapsien hyvästä kas-
26903:  vatuksesta huolehtiva yleisö vastaavat: pois kaikki lapset
26904: vaivaistaloistamme. Sillä ne saavat elää seurassa, joka
26905: vaikuttaa niihin vain turmelevasti, eikä ainakaan kasvat-
26906: tavasti.
26907:                    V, 2;. -   Pärssinen, y. m.            123
26908: 
26909:        Mitä erittäin tulee aviottomiin lapsiin, niin onko hy-
26910: väksyttävää, että lapsi riistetään äidiltään? Äiti ja lapsi-
26911: han ovat yhtä. Silloin kun puhutaan lapsen hoitamisesta,
26912: täytyy puhua äidistä. Oikeudellisuuden nimessä ei yhteis-
26913: kunnan vaivaishoidolla ole lupaa tehdä köyhää lasta vielä
26914: köyhemmäksi riistämällä siltä äidin, eikä ole lupaa tehdä
26915: köyhää äitiä vielä köyhemmäksi riistämällä häneltä hänen
26916: lapsensa. Tämmöinen rikos kyllä kostaa itsensä yhteis-
26917: kunnalle niin hyvin siveellisesti kuin aineellisestikin. Mi-
26918: ten se tekee sen siveellisesti, näemme seuratessamme sel-
26919: laisen lapsen elämää. Yhden ja toisen luvun siitä löytää
26920: vankiloittemmekin päiväkirjoista. Ja seuratkaamme nai-
26921: sen elämää. Ei ole harvinaista, että hän esittää viimeistä
26922: näytöstä prostitueerattuna kadulla ja sitten - vaivaista-
26923: lolla. Mutta useimmin tapahtuu, että näemme hänelle
26924: syntyvän useampia lapsia, sillä mitä merkitsee hänelle
26925: enää lapsi. Ja taloudellisestikin se kostaa yhteiskunnalle,
26926: sehän on selvää.
26927:        Annettakoon siis äidin pitää lapsensa ja lapsen äi-
26928: tinsä, mutta pitäköön yhteiskunta huolen heidän elatuk-
26929: sestaan, jollei äiti itse voi huolta pitää. Sillä hetkellä
26930: kun nainen on ,lankeemuksen ja nousemisen tienhaarassa",
26931: kun hän on yksinään ensimäisen lapsensa kanssa, silloin
26932: on yhteiskunnalla ääretön edesvastuu hänestä ja äsken
26933: syntyneestä yhteiskunnan jäsenestä. Elköön äidistä teh-
26934: täkö ,enkelien valmistajaa", jättämällä hänet avuttomaksi
26935: ja elköön vietäkö häntä lapsineen tavallisen vaivaistalon-
26936: kaan hoitoon, vaan ratkaistakoen asia toisella paremmin
26937: tarkoitustaan vastaavalla tavalla.
26938:        Aviottomien lasten lukumäärä on meilläkin suuri.
26939: Virallisen tilastOn mukaan vuodelta 1903 syntyi maassamme
26940: mainittuna vuonna elävänä 5,505 aviotonta lasta, joka teki
26941:  6,47 °/ 0 elävänä syntyneitten koko lukumäärästä. Enem-
26942: mistö aviottomista lapsista elää hyvin kurjassa asemassa,
26943: kuten yllä on sanottu. Tunnettua on, että kuolevaisuus
26944: ja rikollisuuskin on suurempi aviottomien kuin aviollisten
26945: keskuudessa.
26946: 124            VI, 2s. -   Koteja aviott. äideille y. m.
26947: 
26948:       Turvattomain lasten kohtaloon on nykyään jonkun
26949: verran kiinnitetty huomiota. Sitä varten perustetut hy-
26950: väntekeväisyysyhdistykset ovat maahamme perustaneet
26951: joitakin lastenkoteja. Nämä eivät kuitenkaan läheskään
26952: vastaa vallitsevaa tarvetta. Sen vuoksi on tässäkin koh-
26953: den ryhdyttävä suurempiin toimiin. Mikä on oikeutetum-
26954: paa kuin vaatimus, että köyhää orpolasta, jolta kohtalo
26955: on vanhemmat temmannut, on hoidettava. Yhteiskunnan
26956: käsi ei saa vieraana, kylmänä ja raskaana levätä turvat-
26957: tomien päällä. Tällaisille lapsille on myöskin käytännössä,
26958: ei vain sanoissa, osoitettava, että heilläkin on isänmaa ja
26959: että hekin elävät oman kansansa keskellä kuten isän ja
26960: äidin luona kodissaan.
26961:       Edellä lausutun perusteella pyydämme ehdottaa, että
26962: eduskunta anoisi,
26963:                         että Hallitsija valmistuttaisi jo ensi val-
26964:                  tiopäiville lakiesityksen, jonka mukaan kun-
26965:                  tien olisi perustettava aviottomien ja yleensä
26966:                  turvattomien lasten hoidon ja kasvatuksen
26967:                 parantamiseksi turvattomia lapsia, naimat-
26968:                  tomia äitejä ja heidän lapsiaan varten ko-
26969:                  teja, joissa vastuunalaisuustunne herätetään
26970:                 ja syvennetään ja äitejä kehitetään itse-
26971:                  apuun, sekä joissa samalla orvot ja turvat-
26972:                  tomat lapset saisivat kunnollisen hoidon ja
26973:                  kasvatuksen. Näiden kotien perustamisessa
26974:                 ja ylläpidossa olisi valtion kuntia avustet-
26975:                  tava, ja tulisi niiden toimia valtion tarkas-
26976:                  tuksen alaisina.
26977:       Helsingissä 4 p. kesäkuuta 1907.
26978: 
26979:       Hilja Pärssinen.            Jenny Nuotio.
26980:       Anni Huotari.               Maria Laine.
26981:       Mimmi Kanervo.              Ida Aalle.
26982:       Maria Raunio.               Miina Sillanpää.
26983:                      Sandra Lehtinen.
26984:      VI, 26. -   Pet. mem. N:o 134.
26985: 
26986: 
26987:             Hedberg, A. R., m. fl., Sådan ändring i förord-
26988:                  ningen af den 27 jumi 1888, att passtvån-
26989:                 get blefve helt och hållet upphäfdt.
26990: 
26991: 
26992: 
26993:                  Till Finlands Landtdag.
26994: 
26995: 
26996:       Enligt gällande förordning af den 27 Juni 1888, lik-
26997: som tidigare, har passtvång varit föreskrifvet för :finska
26998: medborgare, som begifva sig till utlandet, äfvensom för
26999: utlänningar, hvilka inkomma till Finland. Men tillämp-
27000: ningen af dessa föreskrifter har äfven efter 1888 varit i
27001: hög grad växlande. Stundom har passtvånget i själfva
27002: verket varit upphäfdt, stundom har det gjorts för allmän-
27003: heten i högsta grad besvärande. Efter novemberstrejken
27004: 1905 har det till allmän belåtenhet och ingen skada varit
27005: helt och hållet afskaffadt i halftannat års tid, då det nu
27006: åter påbjudits till men såväl för enskilda som för ång-
27007: båtsrederier och myndigheter och till föga berömmelse
27008: för landet. Passtvånget är nämligen afskaffadt i så godt
27009: somalla civiliserade länder. Det är oförenligt med upplysta
27010: begrepp om medborgerlig frihet samt vittnar om en förål-
27011: drad och fullkomligt ohållbar föreställning om de rätta
27012: medlen för den allmänna säkerhetens tryggande. Pass-
27013: tvånget besvärar alla andra utom dem, hvilkas resor till
27014: eller från Jandet man vill hindra eller anser sig böra kon-
27015: trollera, ty dessa skola icke tveka att anlita de många
27016: utvägar, som erbjuda sig att kriuggå detsamma. Det
27017: gestaltar sig sålunda sist och slutligen såsom ett onödigt
27018: trakasserande och en extra beskattning af lagtrogna re-
27019: sande och såsom ett gagnlöst försvårande af nödiga resor.
27020: Det kan ock ifrågasättas, huruvida icke det tvång, som
27021: 126             VI, 26. -   Passipakon poistaminen.
27022: 
27023: ålagts rederierna, att vägra biljett, då köparen icke kan
27024: uppvisa lagligt pass, är stridande mot regeringens befo-
27025: genhet, då det afser att på rederierna vältra en del af
27026: polismyndighets åliggande.
27027:       På ofvananförda skäl få undertecknade vördsamt
27028: föreslå, det ville Landtdagen besluta en petition därom
27029: 
27030:                       att förordningen af den 27 juni 1888
27031:                 snarast möjligt underkastades sådan ändring
27032:                 att passtvånget blefve helt och hållet upp-
27033:                 häfdt.
27034:       Helsingfors, den 7 Juni 1907.
27035: 
27036:       A. R. Hedberg.                      Arvid Neovius.
27037:       K. von Alfthan.                     Frans Ahlroos.
27038:      VI, 21. -   Anom. ehd. N:o 147.
27039: 
27040: 
27041:             Pesonen, M. y. m.: Sisävesilla kulkevien rannik-
27042:                  kolaivojen päälliköille säädettyJ·en kelpoisutts-
27043:                  ehtojen muuttamisesta sekä sellaisen kelpoi-
27044:                  suuden saavuttamiseen soveltuvien merimies-
27045:                  koulujen perustamisesta.
27046: 
27047: 
27048: 
27049:   Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnalle.
27050: 
27051: 
27052:       Ilahuttavalla tavalla on laivaliike sisävesistöillämme
27053: viime aikoina elpynyt. Erittäin paikallisliikettä välittä-
27054: mään suurempien liikekeskustain ympärille on rakennettu
27055: useita rannikkoaluksia. Kehityksen näin nopeasti edis-
27056: tyessä, on lain laadinta kysymyksessä olevalla alalla jää-
27057: nyt jälkeen, muodostuen siten muutamassa suhteessa, ar-
27058: veluttavaksi vastukseksi paikkakuntalaisten kaikin puolin
27059: suosittavalle pyrinnölle parantaa vesikulkuneuvojansa.
27060: Niin on laita armollisen asetuksen 27 päivältä maaliskuuta
27061: 1890. Sen 13 pykälässä sanotaan, että, jos höyrypursi on
27062: niin iso, että sen toimitetussa katsastuksessa on tutkittu
27063: voivan ottaa mukaansa 100 matkustajaa tahi enemmän,
27064: sen päällikkyyden suhteen on oleva voimassa mitä ranta-
27065: höyrylaivoista on säädetty. Rantahöyrylaivojen päälli-
27066: köiltä taas vaaditaan saman pykälän mukaan kauppalai-
27067: vurintutkinto, siis huomattavasti suurempi tutkinto kuin
27068: s1savesien paikallisliikettä välittävien rannikkolaivojen
27069: päälliköiltä lienee tarpeellista vaatia. Kokemus on osoit-
27070: tanut, että puheena olevaa paikallisliikettä välittämään tar-
27071: vitaan usein suurempikin kuin 99 hengen aluksia, ilman
27072: että niiden luonne millään tavoin niin muuttuu, että kor-
27073: keamman tutkinnon suorittanutta päällikköä kaivattaisiin
27074: tahi että sellaisen hankkiminen kävisi taloudellisesti päinsä.
27075: 128             VI, 21. -   Sisävesilaivojen päälliköt.
27076: 
27077: Monenlaiset ikävyydet mainitun epäkohdan johdosta ovat-
27078: kin ainakin Saimaan vesistöillä liiankin silmiinpistävät.
27079: Katsomme sen vuoksi olevien olojen aiheuttamaksi ja var-
27080: sin kohtuuden mukaiseksi ehdottaa, että pienempien höyry-
27081: pursien luokkaan, päällikön pätevyysehtoihin katsoen, luet-
27082: taisiin myös sellaiset paikallisliikettä sisävesillä välittäYät
27083: rannikkolaivat, joissa on oikeus kulettaa melkoisen mää-
27084: rän enemmänkin kuin 99 matkustajaa.
27085:        Edellä käsitelty epäkohta koskee etupäässä paikka-
27086: kuntalaisia, jotka laiva-osakeyhtiöiden tahi osuuskuntien
27087: muodossa koettavat tyydyttää kulkuneuvotarvettaan. Toi-
27088: nen epäkohta puheena olevalla alalla, johon katsomme
27089: velvollisuudeksemme kajota, koskee matkustavan yleisön
27090: turvallisuutta. Vaikka näet suurempien kuin 99 hengen
27091: alusten päälliköiltä vaaditaan melkoisia edellytyksiä, muun
27092: muassajonkunaikainen purjehtiminen merellä, ovat eräässä
27093: suhteessa vaatimukset aivan puutteelliset, nimittäin pereh-
27094: tymisessä sisävesiin. Kuitenkaan ei sisävesillä kulkiessa
27095: tulla toimeen merellä saavutatulla kokemuksella, siksi eri-
27096: laiset ovat laivan ohjaamistaidon edellytykset merellä ja
27097: sisävesillä. Kompassit ja kartat merkitsevät sisävesillä
27098: paljon vähemmän kuin kokemuksen kautta saavutettu har-
27099: jaantumus näillä vesillä liikkumaan. Tarpeeksi perustel-
27100: lulta tuntuu näin ollen, että kauppalaivurin-tntkinnon suo-
27101: rittamiseksi laivan päällikön virkoja varten sisävesillä ei
27102: vaadittaisi purjehtimista merellä, vaan vastaavaa palvelusta
27103: sisävesillä. Toivoisimme tällaisen järjestelyn kautta haak-
27104: sirikkojen luvun sisävesistöillämme tuntuvasti vähenevän.
27105:       Mutta viimeksi puheena ollut parannus ei käyne
27106: mahdolliseksi, ellei kehitetä merimieskasvatusta erityisesti
27107: päälli.kköjen valmistamiseksi sisävesistöillemme. Alotetta
27108: sinne päin on jo otettu, kun on perustettu Savonlinnaan
27109: koulu, josta pienemmät laivat saavat päälliköitänsä. Olisi nyt
27110: vain astuttava täysi askel samaan suuntaan perustamalla
27111: muutamiin sisävesien rannoilla oleviin suurempiin liikekes-
27112: kuksiin myös sellaisia merimieskouluja, joista suuremmatkin
27113: sisävesien alukset voisivat saada päällikkönsä. Siten poistet-
27114:                    VI, 21. -- Pesonen, y. m.                129
27115: 
27116: taisiin se epäkohta, että sisävesien laivoille täytyy päälli-
27117: köitä hakea näihin vesistöihin tottumattomista kapteeneista
27118: meren rannikoilta, ja kehitys ohjattaisiin luonnolliseen no-
27119: maansa: siihen että sisävesillä kulkevien laivojen päälli-
27120: köiksi kasvatetaan näihin vesistöihin perehtyneitä paikka-
27121: kuntalaisia.
27122:       Koska parhaiten tunnemme edustamamme seudun
27123: tarpeita edellä esitetyssä suhteessa, pyydämme kiinnittää
27124: huomiota sen hartaaseen toivomukseen, että pahjoisen
27125: Savon liikekeskustaan, Kuopion kaupunkiin, perustettai-
27126: siin mainitunlainen merimieskoulu. Kuopiossa onkin aihe
27127: siihen olemassa, koskapa sikäläisen Teollisuuskoulun yh-
27128: teydessä on pidetty merimies-iltakursseja. Nämä kurssit
27129: olisivat kehitettävät täydelliseksi merimieskouluksi, joka
27130: ehkä sekin voisi mahtua Teollisuuskoulun tilavaan raken-
27131: nukseen.
27132:       Saman suuntaisia toivomuksia kuin mitä tässä on
27133: ilmi tuotu, esitettiin jo eräässä vuosien 1904-1905 valtio-
27134: päiville jätetyssä anomusehdotuksessa. Koska asia ei tul-
27135: lut silloin loppuun käsitellyksi, olemme katsoneet velvol-
27136: lisuudeksemme pyytää uuden eduskunnan huomiota sa-
27137: malle kysymykselle vaikkapa osittain toisenlaisessa muo-
27138: dossa.
27139:       Edellä esitetyn nojalla pyydämme siis saada kunni-
27140: oittavimmin ehdottaa, että eduskunta Hänen Keisarilliselta
27141: Majesteetiltansa alamaisesti anoisi,
27142: 
27143:                       että armollinen asetus matkustaja-höy-
27144:                 rylaivoista 27 päivältä maalishtuta 1890
27145:                 muodostettaisiin siihen sttuntaan, että pie-
27146:                 nemmiksi höyrypursiksi, päällikön pätevyys-
27147:                 vaatimuksiin nähden, luettaisiin myös sel-
27148:                 laiset paikallisliikettä välittävät sisävesien
27149:                 r-annikkolaivat, joissa on oikeus kulettaa jon-
27150:                 kun verran enemmänkin kuin 99 matkusta-
27151:                 jaa, ja että kauppalaivurin-tutkinnon suo-
27152:                 rittamiseksi laivan päällikön virkoja varten
27153: 130           VI, 21. -   Sisävesilaivojen päälliköt.
27154: 
27155:                 sisävesillä ei vaadittaisi purjehtimista me-
27156:                 rellä, vaan vastaavaa palvelusta sisävesillä;
27157:                        että muutamiin sisävesien rannoilla
27158:                 oleviin kaupunkeihin, joissa laivaliike on
27159:                 huomattavan suuri, perustettaisiin myös
27160:                 semmoisia merimieskouluja, joissa näillä ve-
27161:                 sillä laivan päälliköiksi aikovat olisivat tilai-
27162:                 suudessa suorittamaan kauppalaivurin tut-
27163:                 kinnon; sekä
27164:                        että sellainen merimieskoulu sijoitettai-
27165:                 siin Kuopion kaupunkiin Teollisuuskoulun
27166:                 yhteyteen.
27167: 
27168:       Helsingissä 8 p. kesäkuuta 1907.
27169: 
27170:       M. Pesonen.                           Aili Nissinen.
27171:       Juho Snellman.                        S. Heiskanen.
27172: 
27173:       Edellä olevaan yhdyn, mikäli se ei koske paikan yk-
27174: sityiskohtaista määräämistä.
27175: 
27176:                                                     T. Riihelä.
27177:                         Sisällysluettelo.
27178:      VI.     Anomusvaliokuntaan lähetetyt anomus-
27179:                        ehdotukset.
27180: 
27181: A. Sivistys- ja siveellisyyspyrintöjen edistämistä koskevia
27182:                     anomusehdotuksia.
27183: a) Korkeampi suomalainen sivistys.
27184:                                                                  Siv.
27185:      1.    Antila y. m., Anom. ehd. N:o 175: Suomen kie-
27186:            len saattamisesta opetuskieleksi yliopistossa ja
27187:            polyteknillisessä korkeakoulussa .                      5
27188:      2.    Yr;jö-Koskinen, E. S., y. m, Anom. ehd. N:o 10:
27189:            Kannatusta valtion varoista kansallisen kirjalli-
27190:            suuden kohottamiseksi .                                 9
27191:      3.    Setälä y. m., Anom. ehd. N:o 3ö: Kannatuksen
27192:            myöntämisestä Eduskunnan käytettävinä olevista
27193:            varoista suomalaisen kirjallisuuden kartuttamiseksi    16
27194: b) Kansansivistys.
27195:      4.    Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., Anom. ehd. N:o 19:
27196:            Kannatusavun myöntämisestä työväenopistoille           22
27197:      5.    Sirola y, m., Anom. ehd. N:o 78: Valtion avus-
27198:            tusta ,Kansan näyttämö" nimiselle teatterille          25
27199: c) Ammattisivistys.
27200:      6.    Gebhard, Redv., y. m., Anom. ehd. N:o 152:
27201:            Taloudenhoito-opetuksen järjestämisestä naisille
27202:            ja sen avustamisesta valtion varoilla                 28
27203:      7.    Alkio y. m., Anom. ehd. N:o 179: Vuotuisen
27204:            määrärahan myöntämisestä maanviljelysharrastus-
27205:            ten elvyttämiseksi toimeen pantavia retkeilyjä
27206:            varten.                                               37
27207: d) Raittiustyö.
27208:      8.    Soininen y. m., Anom. ehd. N:o 84:        Raittius-
27209:                                                                   Siv.
27210:            opetuksen järjestämisestä valtion ja kuntain voi-
27211:            massapitämiin oppilaitoksiin.              . . .        84
27212:       9.   Redberg m. fl., Pet. mem. N:o 108: Åtgärder
27213:            för införande af odligatorisk nykterhetsundervis-
27214:            ning i landets skolor och denna undervisnings
27215:            planmässiga ordnande                                   43
27216:      10.   Räsänen y. m., Anom. ehd. N:o 155: Määrära-
27217:            han myöntämisestä Raittiuden ystävät nimiselle
27218:            seuralle raittiustyön avustamiseksi                    46
27219:      11.   Kares y. m., Anom. ehd. N:o 159: Vuotuisen
27220:            apurahan myöntämisestä Suomen opiskelevan Nuo-
27221:            rison Raittiusliiton keskustoimikunnalle .             49
27222: 
27223: 
27224:                B. Muistopatsas J. V. Snellmanille.
27225: 
27226:      12.   Torppa y. m., Anom. ehd. N:o 86: Alotteeseen
27227:            ryhtymisestä muistopatsaan pystyttämistä varten
27228:            J. V. Snellmanille.                                    55
27229: 
27230: 
27231: C.     Terveys- ja sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
27232: 
27233:      13.    Gripenberg y. m., Anom. ohd. N:o 121: Kun-
27234:            tien vaivoittamisesta palkkaamaan kätilöitä ku-
27235:            hunkin kuntaan.                                        61
27236:      14.   Virkkunen y. m., Anom. ehd. N:o 61: Keuhko-
27237:            tautisia varten aiottujen kansanparantolain perusta-
27238:            misesta ja yhden semmoisen sijoittamisesta Kuo-
27239:            pion lääniin .                                         64
27240:      15.   Höijer y. m., Anom. ehd. N:o 116: Keuhkotauti-
27241:            ja rauhastuberkuloosiparantoloiden perustamisesta
27242:            varattornia potilaita varten .                         69
27243:      16.   Malmivaara y. m., Anom. ehd. N:o 15: Keuhko-
27244:            tautiparantolan perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle      73
27245:      17.   Hoikka, I, Anom. ehd. N:o 32: Ronruinhoito-
27246:            laitoksen perustamisesta Rovaniemelle .                75
27247:      18.   Karhi y. m., Anom. ehd. N:o 51: Määrärahan
27248:            myöntämisestä mielisairaalain laajentamiseen ja
27249:            uusien rakentamiseen sekä yhden sellaisen sai-
27250:            raalan rakentamisesta Oulun seutuville .               79
27251:      19.   Sipilä y. m., Anom. ehd. N:o 76: Hengellisen
27252:            hoidon järjestämisestä houruinhoitolaitoksiin .        83
27253: 0. Erinäisiä koulukysymyksiä koskevia anomusehdotuksia.
27254:                                                               Siv.
27255:    20.   Pajari y. m., Anom. ehd. N:o 124: Kansakou-
27256:          lunopettajain oikeudellisen aseman parantamisesta SD
27257:    21.    Castren y. m., Anom. ehd. N:o 25: Yhteiskoulu-
27258:          jen kehityksen edistämisestä .                     D:J
27259:   22.    Arajärvi y. m., Anom. ehd. N:o 107: Korkeam-
27260:          man valtioavun myöntämisestä yksityiskouluille
27261:          ja niiden opettajien aseman turvaamisesta .        97
27262:    23.   Setälä y. m., Anom. ehd. N:o 24: Laajemman
27263:          hakukelpoisuuden myöntämisestä valtion virkoihin
27264:          realilyseon keskikoulun oppimäärän suorittaneillo 101
27265:    24.   Valavaara y. m., Anom. ehd. N:o 92: Kannatus-
27266:          avun myöntämisestä valtion varoista Pietarin suo-
27267:          malaiselle yhteiskoululle.                        108
27268: 
27269: 
27270:          E. Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
27271:    25.   Pärssinen y. m., Anom. ehd. N:o 82: Kotien
27272:          perustamisesta turvattomia lapsia sekä aviotto-
27273:          mia äitejä ja heidän lapsiaan varten                  121
27274:    26.   Hedberg m. fl., Pet. mem. N:o 134: Ang. sådan
27275:          ändring i förordningen af den 27 juni 1888, att
27276:          passtvånget blefve helt och hållet upphäfdt .         125
27277:    27.   Pesonen y. m., Anom. ehd. N:o 147: Sisävesill!i
27278:          kulkevien rannikkolaivojen päälliköille s!i!idettyjen
27279:          kelpoisuusehtojen muuttamisesta sekä sellaisen
27280:          kelpoisuuden saavuttamiseen soveltuvien meri-
27281:          mieskoulujen perustamisesta                           127
27282: 
27283: 
27284: 
27285: 
27286:      Aakkosellinen asia- ja nimiluettelo on näiden Liitteiden
27287: IX vihkon lopussa.
27288: VALTIOPÄIVÄT v. 1907.
27289:                 LIITTEET.
27290: 
27291: 
27292:                          VII.
27293: 
27294: 
27295: 
27296: Bautatievaliokuntaau lähetetyt auomusehdotukset.
27297: 
27298: 
27299: 
27300: 
27301:                    Helsinki 1907.
27302:              Helsingin Sentraalikii:japaino.
27303:                           A.
27304: V a 1 t i o n r a u ta t ei <1 e n k ä y t t ö ä koskevia
27305:                    anomusehdotuksia.
27306:                                                                5
27307: 
27308: 
27309: 
27310: VII, 1. -   Anom. ehd. N:o 62.
27311: 
27312: 
27313:             Gebhard, Hannes, y. m.: Rautateitten hallin-
27314:                 nossa olevien, maanviljelysammattia rasit-
27315:                 tavien epäkohtt"en poistamisesta.
27316: 
27317: 
27318: 
27319:                 Kansaneduskunnalle!
27320: 
27321: 
27322:       Yleisesti tunnetaan se tyytymättömyys, mikä on vallin-
27323: nut sitä tapaa vastaan, jolla Suomen valtionrautateitä viime
27324: vuosikymmeniä on hoidettu, huolimatta niistä vaihdoksista,
27325: joita sen johdossa on tapahtunut. Tyytymättömyyttä on ollut
27326: olemassa ei ainoastaan sen johdosta, että valtionrautatiet eivät
27327: ole olleet valtion taloudelliselta kannalta kunnollisesti hoide-
27328: tut, vaan myöskin siitä syystä, että niiden hoito ei ole kyen-
27329: nyt seuraamaan liikkeenharjoittajain kasvavia tarpeita, niin
27330: että rautatiemme pystyisivät edes kohtuullisimpia toivomuk-
27331: sia täyttämään.
27332:       Aivan erityistä aihetta valituksiin viimeksimainitussa
27333: suhteessa on maanviljelijöillä ollut, sittenkuin he ovat tulleet
27334: tuntemaan tälläkin alalla heidän ammattiaan painavia epä-
27335: kohtia. He ovat näet tulleet huomaamaan, että rautatielii-
27336: kennettä hoidetaan useitten sellaisten aivan aiheettomien ja
27337: epäkäytännöllisten säädösten mukaan, joita asiaan perehtymä-
27338: tön virkamiehistö aikoinaan on laatinut, mutta jotka tekevät
27339: tavarain kuljetuksen tarpeettoman kalliiksi ja kömpelöksi.
27340: Niinkaavan kuin tavarain hankinta oli yksistään liikemiesten
27341: asiana, lisättiin kaikki nämät aiheettomat ja helposti vältettä-
27342: vissä olevat kustannuksetkin tavarain hintaan, koska ne olivat
27343: samat kaikille liikemiehille, ja tulivat ne siten maanviljeli-
27344: Jam maksettaviksi. Mutta sitä mukaa kuin maanviljelijät
27345: ovat itse ryhtyneet tavaroitaan ostamaan ja myymään, ovat
27346:                 vn, 1. -   Valtionrautateid. käytt.
27347: 
27348: nuo puheena-olevat lisäkustannukset käyneet yhä enemmän
27349: silmään pistäviksi.
27350:       Ne osaksi epäkäytännölliset, osaksi aivan aiheettomat-
27351: kin säädökset, joissa maanviljelijät muutosta toivoisivat, kos-
27352: kevat 1) tavararvaunujen käyttämistä, 2) rautatielaitoksen
27353: vastuunalaisuutta sen kutjetettaviksi annetuista tavaroista,
27354: 3) tavarain saapumisen ilmoittamista vastaanottajille, 4)
27355: tavarain säilytystä asemilla, sekä 5) erinäisten rahtitava·
27356: rain luokitusta.
27357:       Jo kauvan valitusten esineenä ollut, mutta yhäkin jat-
27358: kuva tavaravaunujen puute tuottaa tietysti yleensä liike-elä-
27359: mässä sangen paljon hankaluuksia ja suunnattomia tappioita.
27360: Kipeimmin tämä koskee kuitenkin maanviljelijöitä, kun he
27361: eivät keväällä saa välttämättömiä ammattitarpeitaan, kuten
27362: rehuja, lannoitusaineita ja siemeniä ajoissa perille. Sillä mo-
27363: nasti, kuten esim. juuri näinä päivinä, näiden tavarain myö-
27364: hästyminen voi heille tehdä korvaamattomia vaurioita heidän
27365: taloudenhoidossaan. Ja kun tämä tietää samalla suurta kan-
27366: santaloudellista tappiota, on oikeuden ja kohtuuden mukaista,
27367: että rautatielaitoksemme veivoitetaan tavaravaunuja tilattaessa
27368: antamaan etusijan maanviljelysammattitarpeiden kuljetukselle.
27369:       Mutta lisäksi tulee, että puheena-olevia maanviljelijäin
27370: ammattitarpeita kuljetetaan tavallisesti sillä tavoin, että ne
27371: kastuvat matkalla ja siitä syystä pilaantuvat.
27372:       Käytäntö on n'äet osottanut että arempia tavaroita on
27373: melkein mahdoton avovaunuissa kuljetettaessa varjella kastu-
27374: miselta, vaikkapa rautatie kustantaakin niille kangaspeitteitä.
27375: Tästä syystä ~:>ekä koska on laskettu, että todellisuudessa avo-
27376: vaunut peitteineen ajan pitkään käyvät rautatielaitoksellemme
27377: kalliimmiksi kuin umpivaunut, olisi säädettävä, että kaikki ne
27378: V:n ja VI:n rahtiluokan tavarat, joita on kastumiselta var-
27379: jeltava, ovat aina kuljetettavat umpivaunussa.
27380:        Vielä on maanviljelijäin piireissä jo pitemmän aikaa
27381: tunnettu tarvetta saada isompien kaupunkien läheisyydessä
27382: eri vuodenaikoina kulkemaan jäähdytys- ja lämminvaunuja
27383: tuotteittensa, eritoten maidon kuljettamista varten, kuten m. m.
27384:                   Vll, 1. -   H. Gebhard, y. m.                7
27385: 
27386: IV:n Maatalousseurojen edustajakokouksen alistuksesta K. Se-
27387: naatille on tullut ilmi.
27388:        Epävarmuutta ja usein sangen suuria tappioita tuottaa
27389: yleisölle se omituinen kanta, jolle Suomen rautatielaitos on
27390: asettunut sen huostaan kuljetettaviksi uskottujen tavarain vas-
27391: tuunalaisuuteen nähden, mikäli tämä koskee tavarain häviä-
27392: mistä, turmeltumista tai rikkoontumista. Jotta valtionrauta-
27393: tiet pääsisivät muodollisestikin vastuunalaisuudesta täysin va-
27394: paaksi, leimataan rahtikirjoihin esim. :.paino ja kollimäärä
27395: lähettäjän ilmoituksen mukaan:., tai jotain muuta samanta-
27396: paista. Sekä tavaran lähettäjä että vastaanottaja ovat aivan
27397: turvattomat, vaikka suurikin osa lastista matkan varrella ka-
27398: toaisi, ja kokemuksesta tiedetäänkin, että sangen usein näin
27399: käypi. Sama on asian laita myöskin siihen vahinkoon näh-
27400: den, minkä tavarain vastaanottaja kärsii, kun tavarat matkalla
27401: kastuvat. Jos rautatiellä avovaunussa olevia tavaroita on
27402:  huonosti peitetty ja ne ovat sateessa kastuneet, on käytän-
27403:  nössä mahdotonta saada rautatielaitokselta korvausta vahin-
27404:  gosta, sillä yleisö väsyy niihin uskomattomiin mutkiin ja pit-
27405:  käaikaisiin tutkimuksiin, joiden alaiseksi vireille pantu kor-
27406: vausvaatimus joutuu.
27407:         Oikeinta olisi siis, että Suomenkin rautatielaitos, sama-
27408:  ten kuin asianlaita on useissa muissa maissa, yksinpä Venä-
27409:  jälläkin, veivoitetaan vastaamaan sen huostaan uskotusta ta-
27410:  varasta.
27411:        Yhä yleisempää tyytymättömyyttä herättää maanviljeli-
27412:  jäin keskuudessa myöskin se omituisen virkavaltainen ja eri-
27413:  tyisesti maaseutulaisia sortava kanta, jolle rautatielaitos on
27414:  asettunut tavarain saapumisen ilmoittamiseen nähden. Jo pi-
27415:  temmän aikaa ovat rautatievirkamiehet olleet velvolliset kau-
27416:  pungeissa ilmoittamaan tavaran vastaanottajalle sen saapumi-
27417: sesta. Mutta maaseutulaiset ovat olleet tässä kohden siinä
27418:  määrässä lapsipuolen asemassa, että vasta v. 1899, jolloin
27419:  Pellervo-Seura teki anomuksen siitä, että ilmoittamisvelvolli-
27420:  <Ouus ulotutettaisiin maaseutuasemiinkin, annettiin Rautatie-
27421:  hallituksen kiertokirjeellä N:o 18/2012 asemapäälliköille aino-
27422:  astaan oikeus antaa puheenaolevia ilmoituksia, kun siitä yleisö
27423: 8               Vll, 1. -   Yaltionrautateid. kliytt.
27424: 
27425: heidän kanssaan erityisesti sopii. Tähän maamme virkaval-
27426: taista käsitystapaa kuvaavaan ja suorastaan lyhytnäköiseen
27427: kiertokirjeeseen perustuen ovat sangen useat asemapäälliköt
27428: kokonaan laiminlyöneet ilmoittamisen ja seurauksena siitä on
27429: ollut, että tavarat hyvinkin yleisesti ovat jääneet aikanaan
27430: hakematta, tuottaen asianomaisille sangen suuria kustannuk-
27431: sia vaununvuokran muodossa ja rantatielaitokselle itselle va-
27432: hinkoa, kun vaunut ovat jääneet seisomaan asemille toimet-
27433: tomina. Maaseutulaisilla on siis täysi oikeus vaatia, että rau-
27434: tatiehallitus vihdoin korjaa tämän heitä vastaan vuosien ku-
27435: luessa harjoittamansa puolueellisuuden, veivoittamalla kaikki
27436: asemapäälliköt ilmoittamaan vastaanottajille tavarain saapu-
27437: misen. Tämän helpoittamiseksi olisivat rantatieasemat aina
27438: yhdistettävät paikkakunnan telefooni verkkoon.
27439: 
27440:        Vaikuttavimpia toimenpiteitä nykyisen vaununpuutteen
27441: auttamiseksi olisi epäilemättä se, että asemille rakennettaisiin
27442: yksinkertaisia tavarasuojnk:;ia, joihin rautatielaitoksen toi-
27443: mesta purettaisiin aikanaan perimättä jääneet tavarat. Otta-
27444: malla kohtuullisen, s. o. todellisia kustannuksia vastaavan
27445: vuokran tavarain säilyssä pitämisestä, saisi rautatielaitos kor-
27446: vauksen kuluistaan ja edistäisi epäilemättä liikennettä suu-
27447: ressa määrässä harvaan asutuilla seuduilla.
27448:        Vihdoin olisi rahtimaksuissakin useita tasoittelemisia
27449: tarpeen, kun niitä ryhdytään tarkastamaan erityisesti maan-
27450: viljelys-ammattitarpeitten, kuten lannoitusaineitten y. m. ja
27451: maataloustuotteiden kuljetuksen kannalta. Ja että tässä ei
27452: ole kysymyksessä ainoastaan maanviljelijäin edut, sen todis-
27453: tavat m. m. ne tavattoman korkeat hinnat, joita tähän aikaan
27454: saadaan maksaa Helsingissä sellaisista välttämättämistä elin-
27455: tarpeista kuin ovat liha, kala, polttopuut y. m. Ryhtymättä
27456: tällä kertaa yleisemmin esittämään tätä asiaa, olemme katso-
27457: neet erityisesti kiireelliseksi ottaa puheeksi muutamia vai-
27458: keimpia epäkohtia tällä alalla, jotka ovat herättäneet jo ver-
27459: rattain suurta huomiota maanviljelijäin piireissä. Tarkoi-
27460: tamme ensiksikin kauran rahtimaksua, joka tätä nykyä las-
27461: ketaan IV:n luokan mukaan. Sen kautta näet kauran rahti
27462:                   VTI, 1. -   H. Gebhard, y. m.                 9
27463: 
27464: Länsi-Suomesta ja Pohjanmaalta Itä-Suomeen tekee nykyään
27465: noin Smk. 2: 25 per 100 kg. eli tavallisina vuosina noin
27466: 20-24% hinnasta. Seurauksena tästä on ollut se suuri
27467: kansantaloudellinen tappio, että Länsi-Suomen ja Etelä-Poh-
27468: janmaan hyvä siemenkaura menee meritietä ulkomaille, sa-
27469: malla kuin Itä-Suomi on ollut pakoitettu tyydyttämään kau-
27470: ran-siemen tarpeensa, ottamalla sitä suurimmaksi osaksi Venä-
27471: jältä, josta rautatiematka on lyhempi. Kun ottaa huomioon,
27472: että kaura tavallisissa oloissa on yhtä halpaa ja vielä bal-
27473: vempaakin kuin esim. vehnänleseet, joita tuodaan Venäjältä,
27474: niin ei voi olla ihmettelemättä, minkä tähden kauran rahti
27475: lasketaan IV:n luokan mukaan, ja leserabti VI:n luokan mu-
27476: kaan, tehden 100:lta kilolta esim. 500 kilometrin matkalta
27477: kanroista Smk. 1: 90, mutta leseistä Smk. 1: 13.
27478:        Olisi. siis suotavaa, että kauranrahti asetettaisiin saman-
27479: laiseksi kuin leseittenkin, eli että kaurat siirrettäisiin IV:stä
27480: Vl:een luokkaan.
27481:        Yhtä tärkeätä maanviljelyksemme edistymiselle ajan-
27482: mukaiselle kannalle olisi saada ensi tilassa maanviljelystar-
27483: peisiin käytettävän kalkin rahtimaksu alennetuksi siinä mää-
27484: rässä, että tämän ylen tärkeän kotimaisen lannoitusaineen
27485: käyttäminen kävisi mahdolliseksi sellaisillakin seuduilla, joissa
27486: sitä ei ole. Tästäkin asiasta, samaten kuin maitorahdin alen-
27487: tamisesta, joka olisi niin ylen tärkeätä sekä maidon vientiä
27488:  varten Pietariin, että maidonhintojen kohtuullisina pitämi-
27489: seksi oman maamme kaupungeissa, tekivät Maatalousseurojen
27490: edustajat e. m. IV:ssä kokouksessaan v. 1904 alistuksen K.
27491: Senaattiin, ilman että se vieläkään on vienyt mihinkään tu-
27492: lokseen.
27493: 
27494:       Jos lähemmin tarkastaa edellisessä esitettyjä maanvil-
27495: jelysammattia painavia epäkohtia rautatiehallinnon alalla ja
27496: niitä toivomuksia, joita maanviljelijäin puolelta esitetään nii-
27497: den poistamiseksi, niin täytyy tunnustaa, että niiden täyttä-
27498: minen ei tulisi sanottavasti vaatimaan valtiolta sellaisia lisä-
27499: menoja tai vähempiä tuloja, jotka eivät tulisi korvatuiksi,
27500: vaan että päinvastoin olisi varsin luultavaa, että rautatieliike
27501: 10              VII, 1. -   Valtionrautateid. kliytt.
27502: 
27503: niiden johdosta tulisi paljoa vilkkaammaksi ja sen kautta en-
27504: tistä kannattavammaksi.
27505:       Tämän johdosta sekä viitaten vielä siihen kansantalou-
27506: delliseen voittoon, jonka tässä puheena-olleitten epäkohtain
27507: poistaminen saisi aikaan, se kun edistäisi maanviljelyselinkei-
27508: non kehittymistä uudenaikaiselle, tuottavammalle kannalle,
27509: olemme rohjenneet kunnioittaen pyytää Kansaneduskuntaa
27510: H. K. M:ltaan anomaan
27511: 
27512:                        että ryhdyttäisiin sellaisiin toimen-
27513:                  piteis#n, että ylempänä esitetyt maanvil-
27514:                  jelysammattia painavat epäkohdat Suomen
27515:                  valtionrautateitten hallinnossa ensi tilassa
27516:                  korjattaisiin.
27517:      Helsingissä 5 p:nä Kesäkuuta 1907.
27518: 
27519: 
27520:      Hannes Gebhard.                 A. Osw. Kairamo.
27521:      H. G. Paloheimo.                Kaarle 0. Knuutila.
27522:      S. N. Rajala.                   Juho Ylikorpi.
27523:      E. Kolkki.                      Olli Pajari.
27524:      H. Repo.                        J. K. Paasikivi.
27525:      J. E. Helkiö.                   .Tuho Lepistö.
27526:      Taneli Nykänen.                 Aate Oikkonen.
27527:      A. Koivisto.                    A•. 0. Wuorimaa.
27528:      K. Myllylä.                     Erkki Pullinen.
27529:      J. H. Hakulinen.                Iisakki Vahe.
27530:      Juho Tulikoura.                 Juho Torppa.
27531:      Oskari Laine.                   J. E. Antila.
27532:      Juho Rannikko.                  J. E. Wiljomaa.
27533:      Väinö Kivilinna.
27534:                                                               11
27535: 
27536: 
27537: 
27538: VII, 2. -     .!nom. ehd. N:o 189.
27539: 
27540: 
27541:              Sivenius, .Arthur, y. m.: Rautatieliikkeen su-
27542:                   pistamisesta sunnuntai- ja juhlapäivinä.
27543: 
27544: 
27545: 
27546:             S u o m e u K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
27547: 
27548: 
27549:        Jo ammoisista ajoista asti on lepopäivän pyhittäminen
27550: Dllut, miltä näkökannalta tahansa katsottuna, kansamme suu-
27551: rimpia ihanteita. Tätä samaa tarkoitusta toteuttaakseen on
27552: meillä jo nykyisinkin laki olemassa joka rankaisee sakolla
27553: niitä jotka uskaltavat rikkoa tuota kansan oikeustajuntaan
27554: niin syvälle painunutta lepopäivän pyhittämis-asiaa.
27555:        Tämä laki, vaikkakin se on annettu kansalle noudatet-
27556: tavaksi, ei kuitenkaan suojaa kaikkia kansalaisia nauttimaan
27557: tuota hyvyyttä, vaan jättää useitakin ammattialoja siinä suh-
27558: teessa aivan turvattomiksi.
27559:        Puhumattakaan muista teollisuuden haaroista, on tuossa
27560: poikkeusasemassa meidän maamme suurin yhteiskunnallinen
27561: liikealamme: Rantatielaitos. Jos kerran annetaan valtion kir-
27562: kon puolelta lepopäivälle suuri henkisesti virkistävä merki-
27563: tyksensä, ja pidetään sitä välttämättömänä edellytyksenä tässä
27564: sekä haudimkintakaisessa elämässä yksilön onnellisuudelle,
27565: niin miksi ei valtion huostassa olevan rautatielaitoksen toi-
27566: mintaa ole asetettu samalle pohjalle.
27567:        Tämä asia ei ole ensi kertaa julkisena puheen aineena
27568: ja senvuoksi ei tarvinne sitä lavearumin perustella.
27569:        Huomautamme vaan siitä että nykyaikana jo kaikkialla
27570: tahdotaan kokonaan irtautua kaikesta epäinhimillisestä ja eten-
27571: kin alempaa kansaluokkaa sortavasta järjestelmästä, joten
27572: tässäkin yllä esitetyssä suhteessa olisi syytä meidänkin maas-
27573: samme nousta niiden sivistysmaiden rinnalle jotka saman
27574: 12              VII, 2. -   Valtionrautateid. kliytt.
27575: 
27576: asian ovat voineet ratkaista sekä rautatielaitoksen että koko
27577: kansan onneksi.
27578:       Keisarillinen Senaatti on kyllä nimenomaan määrännyt;
27579: että ylimääräisiä ja lisäjunia ei saa sunnuntai- ja juhlapäivinä
27580: pääteasemilta lähettää ellei erityiset asianhaarat tee sitä vält-
27581: tämättömän tarpeelliseksi ja Keisarillisen Senaatin Kulkulai-
27582: tostoimituskunta, joka kerta kuin semmoinen tarve vaatii,
27583: erityisestä pyynnöstä anna suostumustaan siihen, jota vastoin
27584: jo matkalla olevat junat myöskin mainittuina päivinä kulke-
27585: koot edelleen loppuasemalle.
27586:       Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että asianomainen
27587: virkakunta on tuota määräystä noudattanut sangen vähän,.
27588: jos sanottavasti ollenkaan.
27589:       Tämä määräys on muuten sangen helppo kiertää, sitent
27590: että lähettää ylimääräiset- ja lisäjunat lauvantai- ja juhla-
27591: päiväaatto-iltoina kuten on tapahtunutkin ja siten ne voivat
27592: esteettömästi kulkea sunnuntai- ja juhlapäivinäkin. Näin ollen
27593: ovat tähän saakka, tässä asiassa annetut rajoitukset merkityk-
27594: settömät ja niin ollen kaipaavat pikaista korjausta.
27595:        Yllä olevan nojalla rohkenemme ehdottaa: Että Kan-
27596: saneduskunta yhtyisi anomukseen
27597: 
27598:                        että Hänen Keisarillinen Majesteet-
27599:                  tinsa suvaitsisi asettaa komitean tutkimaan,
27600:                  missä määrin voitaisiin entisestään supistaa
27601:                  rautatien liikennettä sunnuntai- ja juhla-
27602:                  päivinä ja että tähän komiteaan palvelija-
27603:                  kunta saisi puolestaan yleisen kokouksen
27604:                  päätöksen mukaan ehdoittaa kolme sekä
27605:                  virkamieskunta kaksi jäsentä.
27606:      Helsingissä 8 p. Kesäkuuta 1907.
27607: 
27608:      Arthur Sivenius.         Vihtori Mäkelä.
27609:      Matti Aalto.             Antti Pekka Hämäläinen.
27610:      Juho Kirves.             A. K. Ingman.
27611:      Albin Waljakka.
27612:                     B.
27613: Uusia r a t o j a koskevia anomusehdotuksia.
27614:                                                                   15
27615: 
27616:             a) Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
27617: 
27618: 
27619: VII, s. -    .Anom. ehd. N:o 6.
27620: 
27621: 
27622:              Hoikka, IIsakki: Rautatielinjan tutkiminen Ro-
27623:                  ?•aniemestä Kemijärven kirkolle sekä Arm.
27624:                  esitys radan rakentamisesta.
27625: 
27626: 
27627: 
27628:  A r v o i s a ll e S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
27629: 
27630: 
27631:        Kun Kemin-Rovaniemen radan rakentaminen viime
27632: valtiopäivillä melkein yksimielisesti päätettiin, lienee siihen
27633: ollut vaikuttavimpana syynä radan paikkakunnallisen tarpeel-
27634: lisuuden rinnalla myöskin se seikka, että vihdoin oli huo-
27635: mattu, mikä merkitys sanotulla radalla tulisi olemaan niin
27636: sanottuna erämaan ratana. Se saattaisi pohjoisimman Poh-
27637: janmaan ja Lapin äärettömät aarniometsät, sen metsänriistan,
27638: sen tunturien tallettaman kttllan ja kuparin, sen koskien voi-
27639: man, yhteydessä Rovaniemen-Kemijärven radan kanssa, ei
27640: ainoastaan maakunnan, vaan koko maan hyödyksi ja pois-
27641: taisi sen ristiriidan, joka on olemassa sanotun seudun sekä
27642: tiettyjen että aavistettujen luonnonrikkauksien ja kansan köy-
27643: hyyden välillä.
27644:        Kun siis tämä, kansantaloudelliselta kannalta tärkeä,
27645: mutta vielä Rovaniemen radan rakentamista ensikerran esit-
27646: täessäni vuoden 1891 valtiopäivillä, monelle outo ajatus, nyt
27647: on tullut oikeaksi tunnustetuksi ja toteutetuksi, tarvinnee mi-
27648: nun vaan mainita, että samat syyt puhuvat yhtä pontevasti
27649: sanotun radan jatkamisen Rovaniemeltä Kemijärvelle sekä ra-
27650: dan pikaisen rakentamisen puolesta. Ja kun vielä lisään,
27651: että sanottu rata tulisi varmuudella sangen suuressa määrässä
27652: lisäämään tilaisuutta tilattomalle kansalle asettumiseen kun jo
27653: 16           VII, s. -   Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
27654: 
27655: läheisessä tulevaisuudessa tullaan toteuttamaan maanviljelys-
27656: taloudellisia oikeuksia asettua kruunun maille. Rovaniemen
27657: -Kemijärven rata tulisi olemaan osa jo aikoja sitten ajatel-
27658: tua Wienanmeren rataa, joka kulkisi koko pituutensa, noin
27659: 80 kilom. seutujen läpi, joissa ei mikään muu kuljetuskeino
27660: kuin hevonen ole, ilman rautatietä, ajateltavissa, välittäen
27661: kuitenkin liikettä, jonka suuruus jo sinänsä katsottaisi mo-
27662: nella paikkakunnalla olevan riittävä syy rautatien rakentami-
27663: seen. Olen ylimalkaisesti viitannut näihin syihin ja oleviin
27664: oloihin ja !isään myöskin viime Huhtikuun 15 päivänä Kemi-
27665: järvellä pidetyn Kansalliskokouksen vaatimuksen, joihin ve-
27666: doten rohkenen ehdoittaa Eduskunnan anomaan:
27667: 
27668:                        että Hänen Keisarillinen Majesteet-
27669:                  tinsa armossa sut•aitsisi käskeä toimitetta-
27670:                  vaksi tu,tkimuksen rautatien rakentamista
27671:                  ~~arten Rovaniemeltä Kemijärven kirkolle
27672:                  ja samalla kun Rovaniemen radan raken-
27673:                  talm:nen päättyy, täydel#sen arvion raken-
27674:                  nuskustannuksista ennen vuotta 1909; ja
27675:                        että rnaarnme korkeaarvoisa Eduskunta
27676:                  rnääräisi tähän tutkimukseen tarvittarat
27677:                  varat; sekä       •
27678:                        että Hänen KeisarilUnen Mr~;jesteet­
27679:                  tinsa arrnossa antaisi ensi valtiopäiville esi-
27680:                  tyksen Rovaniemen-Kemijärven rautatien
27681:                  rakentamisesta.
27682: 
27683:      Helsingissä, Toukokuun 25 p:nä 1907.
27684: 
27685:                                           Iisakki Hoikka.
27686:                                                                    17
27687: 
27688: 
27689: 
27690: 
27691: VII, 4. -   Anom. ehd. N:o 5.
27692: 
27693: 
27694:             Hoikka, Iisakki: Rovaniemen radan täydentä-
27695:                 m'tnen satamaradalla Kemistä Pitkään-
27696:                 kariin .
27697: 
27698: 
27699: 
27700: 
27701:  .A r v o i s a 11 e S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
27702: 
27703: 
27704:        Nyt tekeillä olevan Kemin-Rovaniemen radan valmis-
27705: tuttua tulee se epäilemättä aikaan saamaan suuria muutoksia
27706: Peräpohjolan ja laajan Lapinmaan taloudellisissa oloissa. ·ru-
27707: hansiin nouseva hevos- ja mies-joukko, joka tähän asti on
27708: viettänyt kurjaa elämän taisteloa rahdinvedossa, pitkin Kemin
27709: ja Rovaniemen välisiä teitä, tämä loppuu Kemin-Rovaniemen
27710: radan valmistuttua. Seurauksena se, että täytyy löytää muita
27711: keinoja elämisensä tueksi. - Maanviljelys, karjanhoito ja en-
27712: nen kaikkea teollisuus kaipaavat siten irroitettuja työvoimia
27713: ja Kemijoen sekä Ounasjoen lukuisat, vesirikkaat kosket, tu-
27714: levat ennemmin tahi myöhemmin teollisuuden palvelukseen.
27715: Mutta voidakseen harjoittaa teollisuutta täytyy ulosvietäville
27716: tavaroille löytyä sopiva laivaus-paikka. Kun anomus Kemin
27717: -Rovaniemen rautatiestä aikoinaan tehtiin ja tie päätettiin
27718: rakennettavaksi jäi edellä mainitsemani satama-kysymys huo-
27719:  mioon ottamatta. Mutta se asia kuitenkin on niin sanoak-
27720: seni tärkein kohta mainitun radan kysymyksessä, jota ra-
27721:  taa, jollei se pääty lai vauskelpoiseen satamaan, täytyy pitää
27722:  keskitekoisena ja ainoastaan osaksi tarkoitustaan vastaavana.
27723: Kemin kaupungin laituriin, joka on ahdas ja siaitseva peräti
27724:  matalan väylän laidassa, ei voi purkaa eikä l!!stata suurta ti-
27725:                                                               2
27726: 18           Vll, 4. -   Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
27727: 
27728: Jaa vaativaa Peräpohjolan, maamme suurinta puutavaralii-
27729: kettä. Tämän kanssa yhteydessä on vielä huomioon otettava,
27730: että niin hyvin Kemin kuin Tornion jokisuilla ja saaristoissa
27731: on suurikin puute sopivista sahapaikoista, niin että jos lastaas-
27732: paikka olisi olemassa tultaisiin varmaan perustamaan sahalai-
27733: toksiakin Kemi- ja Tornionjokivarsiin, sentähden täytyy pitää
27734: aivan tärkeänä ja tarpeellisena, että rakennetaan sivurata Ke-
27735: min asemalta noin 7 kilom. matkaa siaitsevalle Pitkälrari ni-
27736: miselle ulkosatamaksi soveliaalle paikalle, joka asemansa ja
27737: haminaosa vuoksi on ainoa paikka, johon Peräpohjolan ja
27738: Lapimnaan satama voitaisiin laittaa. Radan rakentaminen,
27739: joka ei tule kohtaamaan teknillisiä vaikeuksia, voitaisiin suo-
27740: rittaa yhteydessä Kemin -Rovaniemen radan rakentamisen
27741: kanssa. Siis nöyrimmästi kunnioittavasti rohkenen ehdottaa:
27742: 
27743:                        että Eduskunta alamaisimmasti anoisi
27744:                  Hänen Keisarilliselta Majesteetiltänsä ar-
27745:                  rnollisesti myöntämään Kemin-Rovanie-
27746:                  men radan täydentämiseksi, että asian-
27747:                  omainen, koneellinen, virallinen tutkimi-
27748:                  nen toimitettai~>'iin Ja ku:;;tannus-laskut teh-
27749:                  täisiin ja satamarata määrättäisiin val-
27750:                  tio11aroilla rakennettavaksi Kemin asemalta
27751:                  Pitkäänleariin sopivalle paikalle, Kemin-
27752:                  Rovaniemen radan rakentamisen yhteydessä.
27753: 
27754:      Helsingissä, Toukokuun 24 p:nä 1907.
27755: 
27756:                                          Iisakki Hoiklm.
27757:                                                            19
27758: 
27759: VII, 5. -   Anom. ehd. N:o 8.
27760: 
27761: 
27762:             Biltula, Aukusti, y. m.: Rautatielinjan tutki-
27763:                  minen Oulusta Knusamoon ja arm. esitys
27764:                  radan rakentamisesta.
27765: 
27766: 
27767:  Arvoisalie Suomen Suuriruhtinaanmaan
27768:              E d u s k u n n a ll e.
27769: 
27770: 
27771:        Maamme kaikinpuolinen kehittyminen viime vuosikym-
27772: menien kuluessa on luettava parannettujen kulkuneuvojen
27773: etupäässä rautatieverkon laajentamisen ansiok'3i. Tähän asti
27774: on melkein yksinomaan silmälläpidetty maamme muiden osien
27775: avustamista rautateiden rakentamisella. Mutta Pohjoisin osa
27776: maasta on vielä tässä suhteessa lapsipuolen asemassa. Oulun
27777: lääni joka kuitenkin on suurin maan lääneistä käsittäen noin
27778: 40/
27779:     100 koko maan pinta-alasta on rautateitä ainoastaan 330
27780: kilometriä.
27781:         Vuosien 1897, 1900 sekä 1904-05 valtiopäivillä ovat
27782: Kemin tuomiokunnan edustajat Talonpoikaissäädyssä tehneet
27783: anomuksia rautatien rakentamisesta Oulusta Kuusamoon. en-
27784: simäisellä kerralla aina Vaikeaanmereen asti. Nämä anomus-·
27785: ehdotukset eivät kumminkaan ole saaneet säädyissä kanna-
27786: tusta ja mikäli tiedetään eivät joutuneet vakavan barkinnan-
27787: kaan alaiseksi. Tämmöinen näitten seutujen asukkaiden har-
27788: taimpain toiveitten raukeaminen vaikuttaa seudun asujiin ma-
27789: sentavasti. Mutta toiselta puolen vuosivuodelta polttavam-
27790:  maksi käypä rautatien tarve pakottaa edellisten yritysten on-
27791:  nistumattomuudesta huolimatta yhä uusiin toimenpiteisiin,
27792:  tämän kovaosaisen perukan taloudellisen elinehdon toteutta-
27793:  miseksi. Usein kohtaavat katovuodet opettavat liiankin kova-
27794:  kouraisesti ymmärtämään, kuinka heikoilla perusteilla näiden
27795:  seutujen taloudellinen tila on, samalla näyttäen ne taloudel-
27796:  liset epäkohdat, joitten poistaminen ilman rautatietä on sula
27797:  mahdottomuus.
27798: 20           VII, 5. -   Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
27799: 
27800:        Maassamme on viime aikoina maataloudellinen kehitys
27801: kulkenut heinäviljelystä, karjanhoitoa ja meijeriliikettä kohden
27802: täydellisentyen vuosivuodelta aina ajanmukaisemmalle kan-
27803: nalle. Näillä seuduilla olisi tuonlainan heinäviljelykseen pe-
27804: rustuva maatalous vieläkin enemmän luonnon ja olosuhtei-
27805: den mukaisempaa. Mutta millä kannalla näitten seutujen hei-
27806: näviljelys on, sen osoitti vuosi 1902, jolloin luonnon niityillä
27807: oli epäedullinen heinän korjuu kesä. Ne suunnattomat eläin-
27808: ten rehukuormastot mitä senjälkeen tai vella 1902 ja 1903
27809: kulki Oulun Kuusamon maantietä juuri niille perille, joitten
27810: varsinainen elinkeinonpohja pitäisi olla heinäviljelys, näytti
27811: selvääkin selvemmästi kuinka hirveän kierossa taloudellinen
27812: asema on, kuinka uskomattoman alkuperäisellä kannalla näit-
27813: ten seutujen luonnollinen pääelinkeino. Kun karjanrehua
27814: tuodaan tuhansia hevoskuormia seudulle, missä äärettömän
27815: laajat heinäviljelykseen sopivat suot viljelykseen saatuna kään-
27816: täisivät liikkeen päinvastoin! Olkoonpa että tuommoinen vuosi
27817: on poikkeus, mutta juuri tuollaisen poikkeuksen mahdollisuus,
27818: jota ketoviljelysseudulla ei ole olemassa, osoittaa kuinka hei-
27819: koista kannattimista näitten seutujen toimeentulo riippuu,
27820: kuinka jo ensimäinen katovuosi panee koko pohjan-perän
27821: väestön elämisen parempiosaisten seutujen ja maan hallituksen
27822: avun varaan.
27823:        Tilapäisetkin avut ovat kyllä sangen hyviä hädän het-
27824: kenä nälkäkuolemasta pelastamiseksi. Mutta ne eivät pysty
27825: poistamaan niitä taloudellisia epäkohtia, jotka aina epäsuotni-
27826: simpain vuosien, ja varsinkin kadon kohdatessa hädän synnyt-
27827: tävät. Niitten epäkohtain poistamiseksi maanviljelyksen ja
27828: sen sivuelinkeinojen kohottamiseksi ovat kaikki neu vonpiteet
27829: riittämättömiä, kaikki keinot ja ponnistukset tehottomia, niin-
27830: kauan kun puuttuu tarpeen vaatimaa liikkeen välittäjää ja
27831: kulkuneuvoa, rautatietä. Maamies ponnistelee alituisesti kas-
27832: vavan liikkeen alla mnrtuvaa valtamaantietä kunnossapitääk-
27833: seen, joka jo Oulun-Kuusamon tiellä nielee noin 300 mark-
27834: kaa vuodessa kilometriltä ja manttaalia kohti on kaikkiaan
27835: 5 kilometriä maantietä, tehden siis maantierasitus 1,500 mark-
27836: kaa yhdelle manttaalille vuosittain. Eikä siitä huolimatta
27837:                      vn, 5. -   Hiltula, y. m.                  21
27838: 
27839: tämä valtatie pysy enään tyydyttävässä kunnossa, kun maa-
27840: miehen työjuhdat saavat kiskoa kesät talvet tuota kelvotonta
27841: tietä myöten välttämättömimpiä elin- y. m. tarpeita aina Kuu-
27842: samoon asti. Näin ollen ei ole toivoakaan näitten seutujen
27843: taloudellisesta kohoamisesta, vaan jokaisen kylmän kesäyön pe-
27844: rästä saa odottaa hätähuutoja pohjolasta.
27845:        Rautatie on ensimäinen ja välttämätön ehto kaiken tä-
27846: män pahan poistamiseksi, rautatie myös kulettaisi vientitava-
27847: rat muuhun maailmaan ilman suuria hankaluuksia, ja kun
27848: rantatie monella tavalla avaisi pääelinkeinoille uusia edistys-
27849: mahdollisuuksia, versoisi sen rinnalla varmaan moni pikku-
27850: teollisuus ja sivuelinkeino, joitten edeltä arvailu ja esitys tässä
27851: veisi liian paljon aikaa. Pyydän saada kumminkin huomaut-
27852: taa aijotnn rantatien piirissä olevista suurista metsävaroista
27853: niitten läpi juoksevine vesistöineen sekä niissä löytyvine lu-
27854: kemattomine putouksineen, joissa varmaan rautatien tultua
27855: puunjalostus- teollisuutta syntyisi. Huomioon olisi m. m.
27856: otettava Kostanjoessa olevat kosket, joista varsinkin ylimmät
27857: olisivat sopivat paperimassatehtaiden perustamiseen, koska nii-
27858: hin voisi saada loppumattomia varoja tähän teollisuuteen so-
27859: veltuvia raaka-aineksia. Mainitut kosket ollen suuren vesi-
27860: jakson alapuolella eivät myöskään pitäisi olla talvisaikana
27861: jäässä eli hyyteellä rasitetut. Huomiota myöskin ansaitsee
27862: tällä alueella tehdyt malmilöydöt, joilla vasta rautatien tultua
27863: olisi merkitystä ehkä suuressakin määrässä.
27864:        Näin tulisi rautatie uuden valoisaruman aikakauden syn-
27865: nyttäjäksi koko sille alueelle, joka käsittää molemmat Kiimin-
27866: gin kunnat sekä Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon
27867: kunnat ja osaksi Puolangan, Suomussalmen ja Kuolajärven
27868: kunnat, vieläpä rajantakaisen Karjalankin, josta myöskin nyt
27869: jo on melkosuuri liike Ouluun. Toiselta puolen taas tällai-
27870: nen alue, jonka väkiluku on ainakin 40,000 henkeä tulisi an-
27871: tamaan rautatielle liikettä, niin että sen kannattavaisuudesta·
27872: kin olisi takeita.
27873:        Tilasto, joka vuotena 1903 Keisarilliseen Senaattiin jätet-
27874: tyyn rautatien anomukseen on liitetty, osoittaa että liike Ou-
27875: lusta Kuusamoon meneväliä tiellä yhden vuoden ajalla on
27876: 22           vn, 5. -   Ratoja Pohjols-Pohjanlllaalla.
27877: 
27878: ollut 14,872,936 kilogrammaa, joka nykyisin jo on suuressa
27879: määrin enentynyt. Huomattava on, että kulkuneuvojen ny-
27880: kyisellään ollessa kuletetaan ainoastaan kaikkein tärkeimpiä
27881: tarpeita ja että vientitavaran liike myöskin lisääntyisi monin
27882: kertaiseksi. Kninka painostavissa oloissa ta\·aranrahdin suh-
27883: teen näissä väkirikkaissa pitäjissä eletään, osoittaa se tosi-
27884: asia, että ajottain 100 kilogramman jauhosäkin rahti on sama
27885: 1V1inneapolista Ouluun kuin Oulusta Pudasjärvelle, ja kun
27886: suolahehto maksaa Oulussa 4: 50 maksaa se Kuusamossa 15
27887: a 18 markkaa.
27888:        Kemin-Rovaniemen radan taloudellisesta tutkimuk-
27889: sesta selviää miten suuren liikkeen lisäyksen äärettömät
27890: metsänvarat siellä voisivat tuottaa rautatien saatua. V er-
27891: taillessa Kemijoen ja Iinjoen metsäsuhteita toisiinsa, käypi
27892: ehdottomasti selville se, että Iin joen, eli tämän esitetyn ra-
27893: dan varrelle tulisi melkeimpä yhtäpaljon metsiä, jotka Kemi-
27894: jokeen verraten ovat paljon epäedullisemmassa asemassa ilman
27895: rauta tietä.
27896:        Tunnettuahan on, että lijoki on huonoimpia puiden kul-
27897: jetus-reittiä, jonkatähden äärettömät metsävarat ovat huonossa
27898: arvossa ja pienempi vähempi-arvoinen metsätuote ilman mi-
27899: tään arvoa; luonnollisesti on selvää miten paljon metsien arvo
27900: kohoaisi kunnollisen kulkutien saatua, ja miten paljon Kruu-
27901: nulle ja yksityisille tästä hintojen kohoamisesta tuloja lisään-
27902: tyisi. Voimme nykyisin sanoa Iinjoen varrella olevien Kruu-
27903: nun metsien tuottavan puhdasta voittoa vuodessa ainakin
27904: 200,000 a 250,000 Suomen markkaa, joka voitto rautatien
27905: saatua voisi kohota ainakin kaksinkertaiseksi. Nykyisin vuo-
27906: sittain myydystä puumäärästä tekee yksityisten myynti noin
27907: kolmannen osan ja voisi tämä tulojen lisäys parantaa talou-
27908: dellista edistystä antaen varoja maanviljelyksen ja karjanhoi-
27909: don kehittämiseen ja sillä tavoin auttaa näiden seutujen ki-
27910: tuvaa toimeentuloa.
27911:        Kun uusien rautateiden kannattavaisuutta lasketaan, ote-
27912: taan silloin huomioon paikkakuntien väkiluku. Tämän radan
27913:  suhteen ei tällainen laskelma pidä paikkaansa, sillä noissa
27914: laajoissa erämaissa työskentelee metsätöissä paljon vierasta
27915:                       VII, 5. -   Hiltula, y. m.                23
27916: 
27917: työväkeä, jonka elintarpeensa täytyy muualta hankkia syystä
27918: ettei paikkakuntain maanviljelys voi tuottaa kuin ainoastaan
27919: osaksi viljatavaraa sen varsinaisillekkaan asukkaille. Täten
27920: johtuisi tälle esitetylle radalle väkilukuun verraten paljon suu-
27921: rempi liike kuin maamme muissa osissa.
27922:       Nykyhetken polttavimpia kysymyksiä on maan hankki-
27923: minen tilattomalle väestölle. Seuduilla, jota tämä rata tulisi
27924: kulkemaan, olisi paljon viljelyskelpoisia maita, joiden viljelyk-
27925: sille luovuttamiseen ei tarvittaisi kuluttaa isoja pääomia nii-
27926: den ostamiseen. Näihin seutuihin voisi rautatien saatua syn-
27927: tyä laajoja uudisviljelys-siirtoloita ja tilaton väestö voisi saada
27928: vähällä vaivaa maata itselleen eikä olisi niinkuin nykyisin
27929: pakoitettu hakemaan leipänsä kaukaisesta lännestä.
27930:       Lopuksi pyydämme saada mainita siitä suuresta merki-
27931: tyksestä mikä tälle radalle tulisi Vaikeaanmereen asti jat-
27932: kettuna, yhdistäessään toisiinsa kaksi merta.
27933:       Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten rohkenemme
27934: kunnioittaen ehdoittaa:
27935:                        että Eduskunta alamaisimmasti anoisi
27936:                   Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armossa
27937:                   määräämään taloudellisen ja koneellisen
27938:                   tutkimisen toimitettavaksi rautatien raken-
27939:                   tamista varten Oulun ka,upungista Kiimin-
27940:                   gin, Pudasjän:en ja Taivalkosken kuntain
27941:                   kautta Kuusamon kirkonkylään, fa että
27942:                   armollinen esitys annettaisiin tämän ra-
27943:                   dan rakentamisesta maan Eduskunnalle
27944:                   niinpian kuin mahdollista.
27945:       Helsingissä Toukokuun 27 p. 1907.
27946: 
27947:       Aukusti Hiltula.                    J. Waarala.
27948:       Juuso Runtti.                       Iisakki Hoikka.
27949:       K. K. Pykälä.                       Mikko Knuutila.
27950:       Heikki Kiiskinen.                   Juho Haveri.
27951:       P. Ahmavaara.                       J. A. Heikkinen.
27952: 24
27953: 
27954: 
27955: 
27956: VII, 6. -   Anom. ehd. N:o 30.
27957: 
27958: 
27959:             Karhi, Otto, y. m.: Kannatusta valtionvaroista
27960:                  yksityisradalle Oulusta Vaalaan, sekä rau-
27961:                  tatielinjan tutkiminen valtion kustannuk-
27962:                  sella Vaalasta Oulunjärven pohjoispuolitse
27963:                  Kajaniin.
27964: 
27965: 
27966: 
27967:      Suomen Suuriruhtinaanmaan Kansan
27968:                e d u s k u n n a 11 e.
27969: 
27970: 
27971:        Kaikille on kyllin tunnettua miten maanviljelys ja teol-
27972: lisuus pohjos-osissa maatamme on paljon jälessä muusta Suo-
27973: mesta. Mutta tämä ei ole mikään ihme, sillä se, joka tuntee
27974: Pohjois-Suomen oloja, tietää kuinka kansa siellä saa taistella
27975: vaikeissa taloudellisissa oloissa karun luonnon ja hallan kanssa.
27976: Vaikka Pohjanmaan kansa suorittaa yhteiskunnan asettamat
27977: velvollisuudet samaten kuin muutkin kansalaiset, niin sille ei
27978: kumminkaan suoda niitä etuja ja apuneuvoja, joita niin suu-
27979: ressa määrässä on annettu maamme muiden osien asukkaille.
27980: Pohjolan kansa saapi ostaa kaikki muualta tuotavat elämisen
27981: tarpeet kalliista hinnasta ja jos se tahtoo saada myydyksi
27982: vähäiset tuotteensa niin ennenkuin ne saadan kauppapaikoille
27983: niin kustannukset niistä ovat suuret. Eipä kumma jos yrit-
27984: teliäisyys onkin lamaantunut. Vaikka laaja Pohjanmaa onkin
27985: tämän vuoksi tukalissa oloissa niin varsinkin Kajaanin kihla-
27986: kunta etukädessä tiissä suhteessa kaipaisi nopeaa toimintaa.
27987: On totta että rautatien valmistuttua Kajaniin jossain määrin
27988: tälle kihlakunnalle koitui hyötyä vaan se rata koskettaa ai-
27989: noastaan yhtä pientä osaa mainittua kihlakuntaa ja sitäpaitsi
27990: on Kajaanista samaa rataa myöten pitkä matka satama-kau-
27991: punkeihin.
27992:                  Vll, 6. -   Karhi ja Heikkinen.             25
27993: 
27994:        Jos todella tahdotaan parantaa Kajaanin kihlakunnan
27995: taloudellista asemaa, niin ensi ehto sen elpymiselle on että
27996: rakennetaan rautatie lähimpään satamakaupunkiin.
27997:        Suurin osa Kajaanin kihlakuntalaisia tuottaa tarve-tava-
27998: ransa ja lähettää vienti-tavaransa Oulun kautta.
27999:        Tämän vuoksi onkin jo kauan keskusteltu rautatien ra-
28000: kentamisesta ensi aluksi Oulunjärven rannalla olevasta Waa-
28001: lan satamapaikasta Ouluun. Tätä rataa voitaisiin sitten jatkaa
28002: Vaalasta pohjoispuolitse Oulunjärveä Kajaaniin, jopa N ur-
28003: mekseen saakka, joten se tulisi olemaan suureksi hyödyksi
28004: suurelle osalle mainittua kihlakuntaa ja samalla Oulunjoen
28005: varrella oleville kunnille.
28006:        Vuodesta 1877 lähtien on Oulun-Vaalan rautatiekysy-
28007: mys ollut useimmilla valtiopäivillä esillä.
28008:        Vuonna 1894 tekivät valtiopäivät alamaisen anomuksen
28009: siitä että Hallitus seuraaville valtiopäiville antaisi esityksen
28010: tämän radan rakentamisesta. Mutta kun v. 1R97 valtiopäi-
28011: villä oli tehty erityisiä anomuksia yhdysratojen rakentami-
28012: sesta Oulun ja Karjalan tai vaihtoehtoisesti Savon radan vä-
28013: lillä ja kun tämän johdosta v. 1897 asetettu rautatiekomitea
28014: oli toimittanut kaikenpuolisen tutkimuksen parannettujen lii-
28015: keneuvojen tarpeellisuudesta Kajaanin kihlakunnassa, syrjäy-
28016: tettiin Waalan rata vuoden 1900 säätykokouksessa Iisalmesta
28017: Kajaaniin rakennettavan Savon radan jatkon hyväksi. Kui-
28018: tenkin lausuu mainittu rautatiekomitea että >myöskin Oulun-
28019: järveltä Pohjanlahdelle vievällä rautatiellä on hyviä edelly-
28020: tyksiä tullakseen liikenteeseen käytetyksi ja Pohjois-Suomen
28021: taloudelliselle kehitykselle tärkeäksi kulkuväyläksh.
28022:        Vuoden 1900 valtiopäivillä esittää Rautatievaliokunta
28023: mietinnössään että mainitulle radalle myönnettäisiin valtio-
28024: apua jos jokin yksityinen ryhtyisi sitä toteuttamaan.
28025:        Mietinnössä lausutaan muun muassa: Se avustus, joka
28026: valtion puolesta saattaa tulla kysymykseen, jos Oulun-Waa-
28027: lan rata yksityisestä alotteesta rakennetaan, on Valiokunnan
28028: mielestä määrättävä niin runsaaksi että sen toteuttaminen
28029: tulee turvatuksi. Valiokunta on sentähden tahtonut että avus-
28030: tus laskettaisiin tekemään 35% rakennuskustannuksista, jotka
28031: 26           VII, 6. -   Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
28032: 
28033: tekevät 4,510,000 markkaa eli siis 1,578,500 markkaa sekä
28034: että sen lisäksi yleisistä varoista annettaisiin lainaksi 40 %
28035: samasta summasta eli 1,800,000 markkaa, joten kaikkiansa
28036: 75 % radan rakennuskustannuksi':lta otettaisiin valtion varoista.
28037: Tämän mietinnön johdosta esittää valiokunta säädyille että
28038: säädyt Keisarilliselta Majesteetilta alamaisuudessa anoisivat
28039:        »että jos Oulun kaupunki, joku yksityinen henkilö tahi
28040: yhtiö ennen ensitulevia valtiopäiviä saa myönnytyksen nor·
28041: maaliraiteisen rautatien rakentamiseen Oulusta Waalaan, val-
28042: tio avustaisi tätä hanketta 1,578,500 markan suuruisella sum-
28043: malla sekä että sen lisäksi samaa tarkoitusta varten myön-
28044: nettäisiin 1,800,000 markan suuruinen valtiolaina.»
28045:        (Asia raukesi koska Valtiosäädyt eivät sanotuilla val-
28046: tiopäivillä käsitelleet rautatiekysymyksiä).
28047:        Vuosien 1904-1905 ja 1906 rautatievaliokunnat ovat
28048: myös käsitelleet Oulun-Waalan rautatiekysymystä ja anta-
28049: neet sille täyden tunnustuksen ja asettaneet sen ettlsijalle
28050: rakennettM ista kyseessä olevista rautateistä.
28051:        Ryhtymättä tarkemmin tekemään se! vää tämän radan
28052: tarpeellisuudesta ja kannattavaisuudesta, myötäliitämme tähän
28053: mainittua rataa koskevaa kirjallisuutta, joka kyllin selvästi
28054: puhuu tämän radan puolesta.
28055:        Tahdomme ainoastaan viitata siihen suureen liikevoi-
28056: maan, joka on kätkettynä Oulunjoen koskissa ja joka voima
28057: käytäntöön tultuaan tämän radan rakennettua tulisi hyödyt-
28058: tämään koko maata ja erittäinkin Oulun lääniä. Tämän ra-
28059: dan kautta tuli<>i myös valtio suuresti hyötymään koska val-
28060: tio omistaa suunnattomia aloja metsiä Oulunjärveen laskevien
28061:  vesistöjen varsilla.
28062:        Pyydämme erityisesti myös viitata niihin lausuntoihin,
28063:  joita v. 1906 valtiopäivillä tämän radan puolesta lausuttiin.
28064:        Vielä on mainittava että Oulun kaupungin satamaan
28065:  uipi syvässä kulkevat laivat ja että kaupunki on aikeissa ryh-
28066: tyä suuremmoisiin toimiin sataman saamiseksi ajan mukai-
28067: seksi ja tarkoitustaan vastaavaksi, joten satama, johon Oulun
28068:  - Waalan rata päättyisi, tulisi tyydyttämään suurtakin liikettä.
28069:                  vn, 6. -   Karhi ja Heikldnen.             27
28070: 
28071:       Edellä esitetyn nojalla pyydämme kunnioittain esittää,
28072: että kansaneduskunta anoisi Hänen Majesteetiltaan Keisarilta
28073: ja Suuriruhtinaalta
28074: 
28075:                       että, Jos Oulun kaupunki, Joku yksi-
28076:                 tyinen henkilö tai yhtiö saa myönnytyksen
28077:                 normaaHraiteisen rautatien rakentamiseen
28078:                  Oulusta Waalaan, 11altio avustaisi tätä han-
28079:                 ketta 1,578,500 markan suuruisella sum-
28080:                 malla, sekä että sen lisäksi samaa tarkoi-
28081:                 tnsta varten myönnettäisiin 1,800,000 mar-
28082:                 kan suuruinen val#olaina,
28083:                       että taloudellinen ja koneellinen tut-
28084:                 kimus 1•altion kustannuksella ensitilassa toi-
28085:                 mitetaan Waalasta Kajaniin pohJoispuolitse
28086:                 Oulu11:järveä rakennettavaa rautatietä '/Jar-
28087:                 ten, mikä rautatie vastaisuudessa on jat-
28088:                 kettava Nurmekseen.
28089:      Helsingissä 1 p. Kesäkuuta 1907.
28090: 
28091:      Otto Karht.                       J. A. Heikkinen.
28092: 28
28093: 
28094: 
28095: 
28096: 
28097: VII, 7. -     Anom. ehd. N:o 173.
28098: 
28099: 
28100:               Lagerlöf, A., y. m.: Vertaileva tutkimus rauta-
28101:                     tietä varten Vaalasta Oulun radalle sekä
28102:                     Kestiiän kirkolta Iisalmen-Kajaanin ra-
28103:                     dalle.
28104: 
28105: 
28106: 
28107: 
28108:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
28109: 
28110: 
28111:        Vastauskirjelmässään armolliseen esitykseen uusista rau-
28112: tatierakennuksista ovat Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien val-
28113: tiopäivillä, muun muassa, ilmoittaneet, että rautatien raken-
28114: taminen Oulusta W aalaan Säätyjen mielestä oli semmoinen
28115: hanke, että se muihin verraten lähinnä voisi odottaa huo-
28116: miota, ja sen vuoksi anoneet, että kun rautatiekysymykset
28117: ensi valtiopäivillä otetaan harkinnan alaisiksi, siitäkin olisi
28118: eduskunnan käytettävänä mahdollisimman täydellinen ja täy-
28119: sin luotettava selvitys.
28120:        Yleisesti tunnustettua lienee, kuinka ylen tärkeää on,
28121: että Oulunjärven seudut niin lyhyessä ajassa kuin suinkin
28122: rautatiellä yhdistetään johonkin satamaan Pohjanlahden ran-
28123: nikolla. Eri mielipiteitä lienee ainoastaan rautatien suun-
28124: nasta. Vaikka minä 1900 vuoden valtiopäivillä olen ehdot-
28125: tanut toista lähtöpaikkaa Oulunjärven rannalla, olen nyttem-
28126: min opittuani tarkemmin tuntemaan paikallisia oloja sitä mieltä,
28127: että tämä rautatie edullisimmasti on alkava Waalasta. Mutta
28128: sieltä se ymmärtääkseni ei ole vedettävä Oulunjoen pohjois-
28129:                    VII, 7. -   Lagerlöf, y. m.              29
28130: 
28131: puolitse Ouluun, vaan ensin joen eteläpuolta Niskakosken
28132: kaikkien putousten ohitse, sieltä Pelson suon laiteita Kestiiän
28133: kirkon läheisyyteen, Pihkalan koskessa Siikajoen poikki ja
28134: sieltä Siikajoen eteläpuolitse Lapin asemalle. Näin raken-
28135: nettuna tulee se yhtä hyvin kuin Ouluun rakennettavaksi
28136: ehdotettu rata palvelemaan W aalassa mahdollisesti syntyvää
28137: teollisuutta. Rautatiematka Ouluun ei tule niin paljon pitem-
28138: mäksi, että se vaikuttaisi mitään tuntuvaa rahdinlisäystä.
28139: Mutta kun rautatie Oulunjoen pohjoispuolitse kulkisi karnja,
28140: viljelykseen kelpaamattomia, asumattomia erämaita, menisi
28141: tämä linja verrattain hyvin viljeltyjen ja asuttujen, suurien
28142: pitäjien halki, joissa sen kautta avautuisi uusia mahdolli-
28143: suuksia laajojen viljelysmaiden viljelemiseen, viljelysmaiden,
28144: jotka muodostavat Suomen suurimman yhtäjaksoisen savi-
28145: peräisen seudun, Wuoksen laaksoa lukuunottamatta. - Ko-
28146: hottamalla näitten viljelysmaitten ja kaiken jo tehdyn työn
28147: valmiita arvoja, lisäisi se suuresti kansallisomaisuutta, sen
28148: sijaan että Waalan-Oulun radalla olisi ainoa merkityksensä
28149: Oulunjärven ja Pohjanlahden yhdistäjänä. Lisäksi olisi nyt
28150: ehdottamastani ratasuunnasta vielä se etu, että ne verrattain
28151: suuret varat, jotka valtio aikoinaan on pannut Pelson suon
28152: kuivaamiseen, eivät menisi hukkaan, kuten muussa tapauk-
28153: sessa on peljättävä, vaan tämä laaja alue saataisiin viljelyk-
28154: sen alaiseksi. - .Jostakin sopivasta paikasta Kestiiän kirkon
28155: läheisyydessä olisi sittemmin rautatie rakennettava Iisalmen-
28156: Kajaanin radalle.
28157:        Näillä perusteilla rohkenen ehdottaa semmoista ala-
28158: maista ehdotusta,
28159: 
28160: 
28161:                       että hallitus niin pian ltuin suinkz'n
28162:                  toim~·tuttaisitäydellisen tutkimnksen mHä
28163:                  suuntaa se~traten rantatie on rakennettara
28164:                  TVaalasta Oulun radalle Ja siinä tutki-
28165:                  muksessa otettaisiin huomioon edellä esite-
28166:                  tyt näkökohdat; sekä
28167: 30          vn, 7. -   Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
28168: 
28169:                      että niinikään tutkittaisiin linja Kes-
28170:                 tilän kirkon läheisyydestä sopivaan paik-
28171:                 kaan Iisalmen- Kajaanin radalla.
28172: 
28173:      Helsinki kesäkuun 8 päivänä 1907.
28174: 
28175:                                            A. LagerHif.
28176: 
28177:      Edelliseen yhtyvät:
28178: 
28179:      A. Luoma.                       Heikki Kiiskinen.
28180:                                                             31
28181: 
28182:     b) Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan
28183:                 yhdistysratoja
28184: 
28185: VII, s. -   Anom. eltd. N:o 127.
28186: 
28187: 
28188:             Valle. Iisakki: Rautatien rakentaminen Oulais-
28189:                  ten asemalta Iisalmelle.
28190: 
28191: 
28192: 
28193:          S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
28194: 
28195: 
28196:       Yhä suuremmaksi käypi \'älttämättömyys saada poikki-
28197: rata yhdistämään Pohjanmaan ja Savon ratoja toisiinsa. Sekä
28198: matkustaja- että ta varaliike kärsii poikkiradan puuttee::;ta.
28199: Kysymys voinee enään olla vaan siitä, mitkä sanottujen rato-
28200: jen kohdat poikkiradalla yhdistetään, jotta rata tulisi parhai-
28201: ten uhrauksia ja vaatimuksia vastaavaksi. Tutkimuksia näi-
28202: den kohtain selviämiseksi onkin jo osaksi tehty, kuten Kala-
28203: jokilaaksossa, mutta tutkimatta on edelleen se suunta, mikä
28204: jo vuosien 188H ynnä 1905 valtiopäivillä merkittiin karttaan
28205: valmiista ja ehdotetuista rautateistä. Sanottu suunta on Poh-
28206: janmaan radalta Oulaisten asemalta Pyhäjoen pohjoispuolitse
28207: Oulaisten, Haapaveden, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Kiuru-
28208: veden pitäjien kautta Iisalmelle Savon radalla. Tämä rata-
28209: suunta puoltaa itseään sillä, että sen Pohjanmaan radalla oleva
28210: päätekohta sijaitsee kolmen satamakaupungin, Oulun, Raahen
28211: ja Kokkolan lähes keski välillä, joten se tarjoaa parhaan mah-
28212: dollisuuden vientitavarain arvon nousemiseen ja tuontitava-
28213: rain arvon huokeuteen, kun se ei saata välitystä jonkun eri-
28214: tyisen kaupungin kauppiasryhmän yksinoikeudeksi, sekä sillä,
28215: että Iisalmi, radan toinen päätekobta, todennäköisesti tulee
28216:  olemaan myös tulevaisuudessa rakennettavan Savon-Karjalan
28217:  yhdysradan päätekohtana. Jos poikkirata Pohjanmaan ja
28218: 32 Vll, 8. -   Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdlstysratoja.
28219: 
28220: Savon ratojen välillä määrättäisiin etelämmäksi, tyydyttäisi se
28221: heikosti sanottujen ratojen pohjoisosia, jos taasen pohjoisem-
28222: maksi, kävisi samoin ratojen etelä-osille. Mutta vaikka sano-
28223: tuissa suhteissa voitaisiinkin yhtä painavaati puoltaa pääte-
28224: kohdaksi jotakin Oulaisen läheistä asemaa, on edellä sanotulla
28225: poikkiratasuunnalla kannattavaisuuteen nähden edellytyksiä,
28226: joita puuttuu vierellä kilpaileviita suunnilta. Lukuunotta-
28227: matta suurta Oulaisten asemalle kohdistuvaa maakuntalii-
28228: kettä, tulisi Oulaisten-Iisalmen rata kulkemaan lähes 15 pe-
28229: ninkulman pituista Pyhäjokea, missä kaikkiaan 67 koskea
28230: tarjoavat verrattomia edellytyksiä teollisuuslaitoksille, joita
28231: edellytyksiä eivät takaa viereiset joet. Tie- ja vesirakennus-
28232: ten Ylihallituksen toimittama selonteko, mikä tässä suhteessa
28233: vertaa toisiinsa Pyhä- ja Kalajokea, on suuresti edellisen
28234: eduksi. Samoin lupaavat liikkeen kasvamista laajat, viljelys-
28235: kelpviset tekomaat, joita mainitulla alueella runsaasti löytyy
28236: ja jotka sekä maanviljelykseen että karjanhoitoon nähden
28237: odottavat vaan parempia kulkuneuvoja.
28238:        Edellä olevaan katsoen rohkenen kunnioittaen anoa
28239: Kansan Eduskunnan toimenpidettä siihen,
28240: 
28241:                          että Hänen Keisarillinen Majesteet-
28242:                    tinsa sU1•aitsisi armossa määrätä taloudel-
28243:                    lisen tutkimuksen toimitettavaksi rautatien
28244:                    rakentamista varten Oulaisten asemalta
28245:                    Pohjanmaan radalla Pyhäjoen pohjoispuo-
28246:                    litse Oulaisten, Haapaveden, Kärsämäen,
28247:                    Pyhäjärven ja Kiuruveden pitäjien kautta
28248:                    Iisalmelle,
28249:                          sekä määräl:si tätä rautatienrakenta-
28250:                    mista varten tarvittarat varat.
28251:       Helsingissä, kesäkuun 8 päivänä 1907.
28252: 
28253: 
28254:                                            Iisakki Vahe.
28255:                                                             33
28256: 
28257: 
28258: VII, 9. -   Anom. ehd. N:o 68.
28259: 
28260: 
28261:             Kallio, Kyösti, y. m.: Rautatien rakentaminen
28262:                  Haapajärvellä Ylivieskaan fa Haapajärven
28263:                  -Iisalmen linjan koneellinen tutkimus
28264:                  sel;ä arm. esitys sen rakentamisesta.
28265: 
28266: 
28267: 
28268: 
28269:    Suomen Suuriruhtinaanmaan Kansan-
28270:             e d u s k n n n n a l 1 e.
28271: 
28272: 
28273:       Maamme kaikinpuolinen taloudellinen kehittyminen viime
28274: vuosikymmeninä on luettava suures<sa määrässä parannettujen
28275: kulkuneuvojen, etenkin rautateitten ansioksi. Tähän asti on
28276: kumminkin pidetty pääasiassa huolta suurien emäratojen ra-
28277: kentamisesta ja on täten tultu siihen kohtuuttomunteen, että
28278: liike pohjois-Snomen ja Savon maakuntien välillä käy aino-
28279: astaan etelä-Suomen kautta. Tämä epäkohta on rautatien
28280: kannatt.avaisuudelle, vaunujen kuljetukselle y. m. sangen tun-
28281: tuva. Useilla valtiopäivillä onkin ollut puhe yhdysradan ra-
28282: kentamisesta Oulunradan ja Savonradan välille. Tien tar-
28283: peellisuutta ja ratasuunnan paikkaa on myös n. s. suuri rauta-
28284: tiekomitea taloudellisesti tutkinut ja havainnut Ylivieska-
28285: Iisalmen linjan lyhimmäksi ja parhaiten tarkoitustaan vas-
28286: taavaksi, kuten julkaisemansa mietintö lähemmin osoittaa.
28287: Tämä onkin luonnollinen tutkimuksen tulos asutukseen, kan-
28288: nattavaisuuteen ja kehitysmahdollisuuksiin nähden, varsinkin
28289: kun ottaa huomioon, että tällä linjalla Pohjanmaalla ei löydy
28290: mitään liikettä edistävää vesireittiä, joten maanteitä suuren
28291: liikkeen takia on melkein mahdoton kunnossa pitää.
28292:       Vuoden 1900 valtiosäädyt päättivät koneellisesti tutki-
28293: tuttua yhden osan tätä linjaa nimittäin Ylivieskasta Haapa-
28294: järvelle. Tämä onkin sittemmin toimitettu ja havaittu täy-
28295:                                                         3
28296: 34   vn, 9. -   Keski-Pohjanmaan-Savon-Kaljalan yhdistysratoja.
28297: 
28298: dellisesti vastaavan niitä edellytyksiä mitä sen suhteen oli
28299: asetettu. Tähän perustuen vuosien 1904-1905 valtiopäivien
28300: rautatievaliokunta ehdotti tuon mainitsemani osan tätä linjaa
28301: rakennettavaksi ja ehdotti siihen myös määrärahan, vaan tämä
28302: kuten kaikki muutkin rautatiet ei niissä oloissa voinut saada
28303: säätyjen päätöstä.
28304:        Viime valtiopäivillä oli tämä sama kysymys taas käsi-
28305: teltävänä ja rautatievaliokunta tunnusti sen kuuluvan ensim-
28306: mäisien rakennettavien teiden joukkoon. Tämän lisäksi on
28307: hallitus antanut myös tälle tunnustuksensa ja määrännyt nyt
28308: asetetun rautatiekomitean tätä lähemmin tutkimaan. On kum-
28309: minkin luonnollista, ettei Haapajärvi ole sellainen paikka,
28310: johon rautatie voisi pitemmäksi aikaa päättyä, sillä tämän
28311: kautta ei kipeästi kaivattava poikkiradan tarve tulisi aute-
28312: tuksi ja sentähden olisi tarpeellista, että koneellinen tutkimus
28313: myöskin sen toiselle osalle Haapajärveltä Iisalmelle pantai-
28314: siin nyt heti toimeen. Tämä suunta menee jokseenkin suora-
28315: kulmaisesti Savonrataa kohden Pyhäjärven ja Kiuruveden
28316: pohjoispuolitse kulkien näiden väkirikkaiden ja vi!jelyskel-
28317: poisten kuntien kantta. Tämä linja samalla kun se kulkisi
28318: Pohjanmaan tiheimmin asuttua ja parhaiten viljeltyä Kala-
28319: jokilaaksoa pitkin tulisi myös samalla kulkemaan poikki Pyhä-
28320: jokilaakson ja auttaisi siten senkin edistysmahdollisuuksia
28321: maanviljelykseen ja teollisuuteen nähden, joille molemmille
28322: on suuria edellytyksiä olemassa varsinkin Pyhäjärven pitä-
28323: jässä, joista ennen tehdyissä anomuksissa myös mainitaan.
28324:       Viitaten entisiin tutkimuksiin sekä rautatiekomitean ja
28325: useiden valtiopäivien asettamain rautatievaliokuntain mietin-
28326: töihin, rohkenen pyytää Suomen Kansaneduskunnan kanna-
28327: tusta anomukselle:
28328: 
28329: 
28330:                           että H. K. M. Suuriruhtinas sw,ait-
28331:                    sisi antaa luvan rakentaa ensi tilassa nor-
28332:                    maaliraiteisen rautatien Edu,skunnan osoit-
28333:                    tamilla varoilla hallituksen tutkitutlamaa
28334:                    l-injaa myöten Ytivieskasta Haapajärvelle; ja
28335:               VII, 9. -   Kallio, y. m.               35
28336: 
28337:                 että koneellinen tutkimus Haapajät'-
28338:           veltä Iisalmelle myös pantm:si,in tm:meen Ja
28339:           sen valmistuttua arm. esitys sen rakenta-
28340:           misesta annettaisiin.
28341: Helsingissä 5 päivänä Kesäk. 1907.
28342: 
28343:                                      Kyösti Kallio.
28344: Tähän yhtyvät:
28345: 
28346: Otto Karhi.                        J. Waarala.
28347: A. Oikkonen.                       Iisakki Hoikka.
28348: K. Myllylä.                        Juho Haveri.
28349: 36
28350: 
28351: 
28352: 
28353: VII, 10. -    Anom. ehd. N:o 14-.
28354: 
28355: 
28356:              Pesonen, M., y. m.: Rautatielirv'an tutkiminen
28357:                    Ylivieskan asemalta Haapajärven kautta
28358:                    Iisalmeen ja Alapitkän asemalta Joensuu-
28359:                    hun sekä arm. esitys näiden mtojen raken-
28360:                    tamisesta.
28361: 
28362: 
28363: 
28364: S u o m e n S u u r i r u h t i n a a n m a a n E d u s k u n n a ll e.
28365: 
28366: 
28367:        Toista vuosikymmentä on ollut vireillä kysymys rauta-
28368:  tien rakentamisesta Pohjanmaan radalta Ylivieskan asemalta
28369: Iisalmen kaupunkiin sekä Kuopion ja Iisalmen väliseltä osalta
28370: Savon rataa, luonnollisimmin Alapitkän asemalta, Joensuun
28371:  kaupunkiin. Valtiopäivillä kumpaisestakin ratasuunnasta tois-
28372:  tamiseen tehdyt anomukset ovat johtaneet siihen, että mo-
28373: lemmat ratasuunnat ovat rautatiekomitean toimesta taloudel-
28374: lisesti tutkitut; Ylivieskan-Haapajärven linja sitäpaitse ko-
28375:  neellisesti Valtiosäätyjen vuoden 1900 valtiopäivillä tekemän
28376: alamaisen anomuksen mukaisesti.
28377:        Koska rautatiekomitea, 13:na päivänä toukokuuta 1899
28378: antamassaan mietinnössä, samalla kun se katsoo tarkoituk-
28379: senmukaiseksi ottaa kysymyksessä olevat radat tulevien rauta-
28380: tierakennusten suunnitelmaan, seikkaperäisesti ja asiallisesti
28381:  perustelee ehdotustaan, tarvinnee tässä ainoastaan viitata ko-
28382: mitean sitoviin todisteluihin mainittujen ratojen tarpeellisuu-
28383:  desta ja edullisuudesta. Sen jälkeen kun komitea on työnsä
28384: suorittanut, on kuitenkin puheenaolevan radan välttämättö-
28385: myys Pohjanmaan, Savon ja Karjalan ratoja yhdistävänä poh-
28386: joisena poikkiratana käynyt yhä silmiinpistävämmäksi niin-
28387: kuin myös sen tärkeys paikkakunnallisen tarpeen tyydyttä-
28388: jänä on vuosi vuodelta tulll1t aina kipeämmin tunnetuksi.
28389:                      VII, 10. -   Pesonen, y. m.              37
28390: 
28391:         Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittavimmin
28392: anoa,
28393: 
28394:                         että Eduskunta Hänen Keisarilliselta
28395:                   Majesteetiltansa alamaisesti anoisi Haapa-
28396:                   järven-Iisalmen ja Alapitkän-Joensuun
28397:                   linjojen koneellista tutkimista ja täydellisen
28398:                   kustannusan,iolaskun valmistamista mai-
28399:                   nituille linjoille rakennettavista rauta-
28400:                   teistä; sekä
28401:                         että valtiopäi1'ille lähimmässä tulevai-
28402:                   suudessa annettm:siin armollinen esitys
28403:                   rautatien rakentamisesta Ylivieskasta Iisal-
28404:                   meen ja Alapitkästä Joensuuhun.
28405: 
28406:         Helsingissä 30 p. toukokuuta 1907.
28407: 
28408:         M. Pesonen.                   · lUkko Knuutila.
28409:         Aili Nissinen.                  Samuel Heiskanen.
28410:         Wilh. Malmivaara.               Jonas Castren.
28411: VII, 11. -      Anom. ehd. N:o 180.
28412: 
28413: 
28414:               Knuutila, M., y. m.: Tutkimuksen toimittami-
28415:                  nen rautatietä varten Ylivieskasta Kala-
28416:                  joelle täydennyksenä Ylivieska-Haapajärvi
28417:                  taikka Ylivieska-Iisalmi ja Alapitkä-
28418:                  Joensuu linjojen tutkimukselle.
28419: 
28420: 
28421: 
28422:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
28423: 
28424: 
28425:        Viitaten ennen jätettyyn anomukseen Ylivieska-Haapa-
28426: järven radasta sekä edusmies M. Pesosen y. m. jättämään
28427: anomukseen Ylivieska-lisal~en ja Alapitkä-Joensuunradan
28428: tutkimisesta olisi mielestämme tätä tärkeää ja suurisuuntaista
28429: työtä toimeenpannessa syytä tutkia, olisiko taloudellisesti ja yh-
28430: teiskunnallisesti edullista johtaa tämä tärkeä tie lyhintä tietä
28431: merisatamaan. Tähän on sitä enempi syytä, kun vasta viime
28432: aikoina on Kalajoen pitäjän Rabjankylässä havaittu olevan
28433: hyvän merisataman. Tämä niin sanottu Ryöppään satama on
28434: erittäin syvä ja suojattu hyvin merenkäyntiä vastaan, joten
28435: siinä onkin viime vuosina lastattu mitä suurimpia laivoja ve-
28436: sillämme kulkee, ja asiantuntijat pitävät tätä satamaa monessa
28437: suhteessa läheisiä merisatamia edullisempana, joten sillä tu-
28438: lisi mahdollisesti olemaan suurikin merkitys, varsinkin kun
28439: ottaa huomioon ne monet teollisuusyritykset, joita jo Kala-
28440: joella on. Tämän lisäksi tulisi rata kulkemaan tasaisia tihe-
28441: ästi asuttuja ja hyvin viljeltyjä seutuja pitkin. Liitämme
28442: mukaan merikartan mainitsemastamme satamasta ja huomau-
28443: tamme samalla, että se on näiden vuosikymmenien kuluessa,
28444: jotka sen mittuusta ovat kuluneet, muodostunut paljon edul-
28445: lisemmaksi satamapaikaksi kun kartta osoittaa, joten olisi sitä
28446: syytä nyt lähemmin tutkia.
28447:                VII, 11. -   M. Knuutila, y. m.             39
28448: 
28449:      Tähän perustuen rohkenemme anoa Kansaneduskunnan
28450: kannatusta anomukselle,
28451: 
28452:                    että Hallitus suvaitsisi tutkituttaa ta-
28453:               loudellisesti ja koneellise.~ti rautatien suun-
28454:               nan Ylivieskasta Kalajoelle Ryöppään meri-
28455:               satamaan.
28456: 
28457:     Helsingissä 8 p: Kesäk. 1907.
28458: 
28459:     'Mikko Knuutila.                      A. Oikkonen.
28460:     Kyösti Kallio.                        K. Myllylä.
28461: 40
28462: 
28463: 
28464: 
28465: 
28466: VII, 12. -    Anom. ehd. N:o 66.
28467: 
28468: 
28469:              Snellman, Juho, y. m.: .Arm. esitys mutatien
28470:                   mkentamisesta Yli,rief!kan asemalta Haapa-
28471:                   järt'en, Pihtiputaan ja Karttulan kautta
28472:                    Kurkimäen asemalle Savon radalla.
28473: 
28474: 
28475: 
28476: 
28477: S u o m e n S u u r i r u h t i n a a n m a a n E d u s k u n n a ll e.
28478: 
28479: 
28480: 
28481:        Savon ja Karjalan radan sekä Pohjanmaan radan jat-
28482: kettua ja Suupohjan radan rakennettua, jotka viime valtio-
28483: päivillä määrättiin rakennettaviksi, on maamme rautatiever-
28484: kossa pääasiassa niin kutsutut emäradat rakennettu, joten vas-
28485: tainen rantatiepolitiikka luonnollisesti tulee kääntymään n. k.
28486: yhdysratojen aikaansaamiseen.
28487:       Niin kutsuttujen emäratojen rakennettua, jotka radat
28488: kaikki sormenmuotoisesti haaraantuvat Helsingin-Pietarin
28489: radasta pohjoista kohti jättäen välitiensä laajat maa-alat, on
28490: luonnollisesti herännyt kysymys näiden ratojen yhdistämi-
28491: sestä poikkiradoilla. Tässä tarkoituksessa on niinhyvin valtio-
28492: päivillä kuin sanomalehdistössä tehty useita mitä erilaisimpia
28493: ehdotuksia. Yhteistä kaikille näille ehdotuksille on ollut, että
28494: ne kaikki tarkoittavat yhdysradan aikaansaamista läntisen
28495: emäradan ja keskisen emäradan välillä jostakin paikasta Ou-
28496: lun rautatiellä. Että kaikki ehdotukset tässä kohden ovat
28497: yksimieliset, on helposti selitettävissä ei ainoastaan sen kautta,
28498: että seudut Vaasan radan ja Savon radan välillä ovat verrat-
28499: tain suotuisammassa asemassa kulkuneuvoihin katsoen kuin
28500:                    VII, 12. -   Snellman, y. m.              41
28501: 
28502: pohjoisemmat seudut, kun niillä on tilaisuus käyttää hyväk-
28503: seen Päijänteen mahtavaa vesireittiä ja yllämainitut radat
28504: kulkevat kahdenpuolen sanottua reittiä verrattain lähellä sitä:
28505: vaan myös sen kautta, että ensinmainittujen seutujen liike
28506: vanhastaan on kulkenut etelä~tä pohjoiseen, kun sitävastoin
28507: Oulun radan ja Savon radan pohjoisosan välinen, neljännek-
28508: sen koko Suomea, sen pohjoisinta osaa lukuunottamatta, käsit-
28509: tävä maakunta on kokonaan kulkuneuvojen puutteessa ja tämän
28510: maanosan liike ammoisista ajoista on kohdistunut poikittai-
28511: seen suuntaan merenrannalta sisämaahan ja päinvastoin.
28512:        Valitessa radan ·lähtökohtaa Oulun radalta ja sen yhtymä-
28513: paikkaa Savon rataan on eri mieliä ilmaantunut. Jo alusta
28514: alkaen kun kysymys poikkiradoista nostettiin, mainittiin Yli-
28515: vieskan asemaa Oulun radalla sopivana lähtökohtana ja kiel-
28516: tämätöntä onkin, että monet seikat puoltavat tätä ehdotusta.
28517: Ensiksikin on välimatka Oulun ja Savon radan välillä lyhyvin
28518: tältä asemalta. Toiseksi on Ylivieskan asema melkein keski-
28519: paikoilla Oulun rataa ja sen kantta parhaiten tyydyttää lii-
28520: kettä, joka sisämaasta pyrkii merenrantaa kohti, kääntyköönpä
28521: se sitten yhtymäpaikasta etelää tahi pohjoista kohti, ja kolman-
28522: neksi tulisi rata tältä asemalta sen alkupuolella kulkemaan
28523: pitkin viljavaa ja moninpuolin edistynyttä Kalajoen laaksoa.
28524:  Näitä syitä silmälläpitäen onkin vuoEJien 1898-1899 rauta-
28525: tiekomitea yksimielisesti valinn utkin Ylivieskan aseman y h-
28526: distysradan lähtökohdaksi.
28527:        Aina Haapajärvelle saakka ei radan suunnasta, joka on-
28528:  kin tutkittu Haapajärvelle, ole ilmaantunut eri mieliä, vaan
28529:  siitä eteenpäin on kolme eri suuntaa ollut kyseessä. Poh-
28530: joisin suunta johtaa radan Haapajärveltä Pyhäjärven pohjois-
28531:  puolitse Kiuruveden kirkonkylän kautta Iisalmelle. Keski-
28532:  mäinen suunta ehdottaa rataa jatkettavaksi kaakkoa kohti
28533:  joko Snonnejoelle tahi Kurkimäelle ja vihdoin ehdotetaan rata
28534:  vedettäväksi Suolahteen.
28535:        Mielestämme ei viimeksimainittu suunta voi tulla kysy-
28536:  mykseenkään, kun se todellisuudessa ei ole mikään poikki-
28537:  rata. 1898-1899 vuoden rantatiekomitea on puolestaan eh-
28538:  dottanut lisalmelle päättyvää suuntaa. Tätä ehdotusta ovat
28539: 42 m, 12. -   Keski-Pohjanmaan-Savon-Kaljalau. yhdistysratoja.
28540: 
28541: kuitenkin kolme komitean jäsentä antamassaan vastalauseessa
28542: vastustaneet ja puolustaneet yllämainittua keskisuuntaa.
28543:        Puolueettomasti asiaa harkitessa täytyykin tunnustaa
28544: tämän keskisuunnan tarjoavan suurimpia etuja. Ylivieskan-
28545: Iisalmen rata olisi tosin lyhin, vaan jättäisi suurimman osan
28546: siitä laajasta maakunnasta, jonka kulkuneuvojen parantamista
28547: radan pitäisi edistää, syrjään. Sitäpaitsi tulee ehdottomasti
28548: ennemmin tahi myöhemmin yhdistysrata rakennettavaksi Ou-
28549: lusta Kajaanin radalle tahi Iisalmelle. Näin ollen syntyisi
28550: kaksi yhdensuuntaista rataa verrattain ahtaalle alueelle seu-
28551: dussa, joka ei voi antaa kyllin liikettä useammalle samaan
28552: suuntaan kulkevalle radalle.
28553:        Sitä vastoin kulkee keskisuuntainen rata juuri halki
28554: tuon laajan ja kulkuneuvojen puutteessa jälelle jääneen maa-
28555: kunnan. Sen liikepiiriin laukeavat Haapajärveltä lukien seu-
28556: raavat kunnat: Pyhäjärvi, Pihtipudas, Viitasaari, Keitele, Piela-
28557: vesi, Vesanto, Karttula ja suuri osa Kuopion maalaiskuntaa,
28558: kun sitä vastoin Iisalmen suunnan liikennepiiriin kuuluvat
28559: ainoastaan Pyhäjärvi, Kiuruvesi ja Iisalmen maalais- ja kau-
28560: pnnkikunta. Useinmainitun rautatiekomitean laskujen mukaan
28561: oli asukasluku näiden eri linjojen vaikutuspiirissä Ylivieskan
28562: -Iisalmen piirissä 61,813 eli 7,1 neliökilometriä kohti ja Yli-
28563: vieskan-Kurkimäen piirissä 116,900 eli 9,2 neliökilometrillä.
28564: Samoin näyttä,·ät kaikki muutkin tilastolliset vertailut sanot-
28565: tujen radan suuntien välillä Ylivieskan-Kurkimäen radan
28566: etevämmyyden.
28567:        Kun, vielä otamme huomioon, että Ylivieskan-Kurki-
28568: mäen rata koskettelee seutuja, joissa on useita teollisuuslai-
28569: tosten perustamiselle edullisia koskia (Myllykoski 220 hv.,
28570: Huopanankoski 2,000 hv., Kärnäkoski 900 hv., Kellonkoski
28571: 800 hv., Äyskoski 650 hv.), samalla kun Iisalmen suunnan
28572: varrella kokonaan puuttuu mahdollisuutta teollisuuslaitosten
28573: perustamiseen, ja että rata Karttulan kunnassa tulisi sivuut-
28574: tamaan kahta niin suurta teollisuuslaitosta kuin Sourun rauta-
28575: tehdas ja Syvänniemen puunjalostustehdas, josta edellisen
28576: tuotteet nousevat 4,000 tonniin ja raaka-aineet (malmi ja
28577: kalkkikivi) 15,000 tonniin sekä hiilet ja polttopuut yhteensä
28578:                   VII, 12. -   Snellman, y. m.                43
28579: 
28580: -40,000 kuutiometriin, sekä jälkimäisen tuotanto 1,200 tonniin
28581: ja raaka-aineiden (koivupuiden) tarve 10,000 tonniin, ei voitane
28582:  kieltää, että Ylivieskan-Kurkimäen rata tarjoaa ei ainoas-
28583: -taan järkiperäisimmän suunnan yhdistysradalle Oulun ja Sa-
28584:  von radan välillä vaan myös edullisimmat ehdot sanottujen
28585:  ratojen välisen maakunnan paikallisliikkeen tyydyttämiselle.
28586:         Edellä 'esittämillä perusteilla saan kunnioittaen Edus-
28587:  kunnalle ehdottaa, että Eduskunta tahtoisi Keisarilliselta Ma-
28588: jesteetilta anoa
28589: 
28590:                        että KeisaTillinen Majesteetti annet-
28591:                  tuansa toimittaa sanotun linjan teknillisen
28592:                  ja taloudellisen tutkimisen, ensi tilassa
28593:                  valtiopäiville antaisi m·mollisen esityksen
28594:                  normaaliraiteisen mutatien rakentamisesta
28595:                   Ylivieskan asemalta Oulun radalta Haapa-
28596:                  järllen sekä Pihtiputaan kirkonkylien ja
28597:                   Viitasaaren pitäjän Kyminkosken kautta
28598:                  Nilakkajärven eteläpäitse Riitsalmen poikki
28599:                  Karttulan kirkonkylän kautta, tai vaihto-
28600:                  ehtoisesti Pielaveden ja Nilakkajärven vä-
28601:                  litse Säviän virmn poikki Karttulan kiT-
28602:                  konkylän kmäta KuTkimäen a.semalle Sa-
28603:                  ~·on radalla.
28604: 
28605: 
28606:       Helsingissä Toukokuun 30 p:nä 1907.
28607: 
28608:                                            Juho Snellman.
28609: 
28610: 
28611:       Edellä olevaan anomusesitykseen yhdymme sillä edel-
28612: lytyksellä että sen lähtökohdaksi vaihtoehtoisesti asetettaisiin
28613: Sievin rautatieasema Oulun radalla ja että se yhtyisi sopi-
28614: valla paikalla Pohjanmaalla edellä e8itettyyn linjaan. Tämän
28615: vaihtoehdon puolustukseksi pyydämme esittää erittäinkin sen,
28616: että siten lyhennettäisiin matka sisämaasta satamakaupun-
28617: 44 Vll, 12. -   Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdistysratoja.
28618: 
28619: kiin ja päinvastoin, - joka satamakaupunki tässä tapauk-
28620: sessa tulisi olemaan Kokkola. Samoin myöskin olisi mieles-
28621: tämme täysi syy olettaa, että radan rakennuskustannukset
28622: tällä Sievin vaihto-ehdon puolella tulisivat halvemmaksi.
28623: 
28624:       Juho Suomalainen.            August Raatikainen.
28625:                                                             45
28626: 
28627: 
28628: 
28629: 
28630: VII, 13. -    Anom. ehd. N:o 94.
28631: 
28632: 
28633:              Hllkkinen, S., y. m.: Rautatielinj"an ftdkimi-
28634:                   nen Suonenjoen asemalta Rautalammen,
28635:                   Wiitasaaren, Pihtiputaan ja IJaapajän·en
28636:                   kautta Ylivieskan asemalle sekä arm. esitys
28637:                   radan rakentamisesta.
28638: 
28639: 
28640: 
28641: 
28642:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
28643: 
28644: 
28645:        Jo silmäys maamme rautatiekarttaan osoittaa, että poh-
28646: joinen keski-Suomi ja osa pohjoista Pohjanmaata ovat vuo-
28647:  rossa tulla huomioon otetuksi rautatieverkkoamme edelleen
28648:  laajennettaessa. Näiden maakuntain liikeneuvot paranevat sen
28649:  kautta, että maamme yleisen liikkeen vaurastuttamista jatke-
28650: taan luonnollisessa ja mukavimmin toteutettavassa järjestyk-
28651: .sessä, mikä edellyttää yhdistävän rautatien rakentamista Ou-
28652:  lun ja Savon radoille sopivimmista lähtökohdista.
28653:        Savon sekä Oulun radan välisen yhdysradan rakenta-
28654: misesta on tehty vuoden 1904-1905 valtiopäivillä anomuk-
28655: sia sekä pappis- että talonpoikaissäädyissä. Nyt koossa ole-
28656:  villa valtiopäivillä on Kansaneduskunnalle toiselta taholta
28657: tehty myös anomus samasta asiasta. Näiden anomusten pe-
28658: rustelut todistavat osaltaan laajasti mainitun yhdysradan tar-
28659: peellisuudesta ja kannattavaisuudesta, joten ei sitä tarvitse
28660: uudelleen mainita., mutta mainitsemista ansaitsee se seikka,
28661: tJttä anomuksissa on puheenalaisen radan lähtökohdaksi Sa-
28662: vonradalla esitetty mielestämme vallan sopimaton paikka,
28663: Kurkimäen asema, mikä johtaisi kaksi rataa kulkemaan pit-
28664: kän matkaa kohtuuttoman lähellä toisiaan ja tekisi ehdotetun
28665: 46 VII, 13. -   Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdistysratoja.
28666: 
28667: radan merkityksen vähemmän edulliseksi maamme yleiseen-
28668: liikkeeseen nähden, mikä täytyy muistissa pitää näin päära-
28669: dan luontoista rautatietä rakentaissa.
28670:        Kun tätä oikeutettua näkökohtaa silmällä pidetään, tulee
28671: mainitun yhdysradan lähtökohta Savonradalla olemaan Suo-
28672: nenjoen asema, ja kun tahdotaan sillä auttaa pohjois-keski-
28673: Suomenkin liikettä ja saattaa rata asuttujen seutujen, suurten
28674: järvien ja koskien lähitse kulkevaksi, on se johdettava sieltä.
28675: Rautalammin pitäjän läpitse Kivisalmen länsipuolelle, josta
28676: Keiteleen ja Konneveden välitse Kymönkosken (Viitasaare·n
28677: pitäjässä), Pihtiputaan kirkonkylän ja Haapajärven kirkonkylän.
28678: kautta Ylivieskan asemalle Oulunradalla.
28679:        Tällä linjalla on toimitettu teknillinen ja taloudellinen
28680: tutkimus kumpaisestakin päästä, mutta puuttuu sitä Kivisal-
28681: men, Kymönkosken, Pihtiputaan ja Haapajärven väliltä.
28682:        Näillä perusteilla pyydämme kunnioittavimmin ehdottaa,.
28683: että Kansaneduskunta ryhtyisi toimenpiteisiin,
28684: 
28685:                         että teknillinen ja taloudellinen tut-
28686:                   kimus normaaliraiteisen rau,tatien rakenta-
28687:                   mista varten Suonenjoen asemalta Savon
28688:                   radalla Rautalammin pitäjän kautta Kivi-
28689:                   salmen länsipuolelle, josta Keiteleen ja K on-
28690:                   neveden t•älitse Viitasaaren pitäjässä olemn
28691:                   Kymönkosken, Pihtiputaan kirkonkylän ja
28692:                   Haapajärven kirkonkylän kautta Ylivieskan
28693:                   asemalle Oulun radalla ensitilassa toimi-
28694:                   tettaisiin niissä paikoissa, m/,ssä sitä sano-
28695:                   tulla ratasuunnalla ei ole ennen tehty;
28696:                         että tutkimukseen tarpeelliset mrat
28697:                   osotettaisiin ;
28698:                         että vuoden 1909 valtiopäi1:illä edus-
28699:                   knnnalle annettaisiin armollinen esitys nor-
28700:                   maaliraiteisen radan mkentamisesta Suo-
28701:                   nenjoen asemalta Sm:on radalla Rautalam-
28702:                   min pitäjän kautta Kit•isalmelle, josta Kei-
28703:                   teleen ja Konneveden välitse Kymönkosken
28704:           VTI, 13. ·- Häkkinen ja Höijer.            47
28705: 
28706:           (V#tasaarella), Pihtiputaan kirkonkylän ja
28707:           Haapajärven kirkonkylän kautta YUvieskan
28708:           asemalle Oulun radalla; sekä
28709:                että työt tällä yhdysradalla alettaisiin
28710:           niin pian kun ennen tehtät•äksi määt·ätyt
28711:           rautatietyöt maassamme sen sallivat.
28712: Helsingissä kesäkuun 5 päivänä 1907 .
28713: 
28714: S. Häkkinen.      •                 K. G. Höljer.
28715: 48
28716: 
28717: 
28718: 
28719: VH, 14. -    Anom. eltd. N:o 100.
28720: 
28721: 
28722:             Tokoi, Oskar, y. m.: Rautatielinjan tutkiminen
28723:                 Kannuksesfq, Lestijärven, Kinnulan, Kivi-
28724:                 Järven Ja Saarijärt'en kautta Suolahteen
28725:                 sekä arm. esitys radan rakentamisesta .
28726:                                        •
28727: 
28728:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u u n a l l e.
28729: 
28730: 
28731:        Jo siitä saakka kuin Pohjanmaan rata tuli rakennetuksi,
28732: ja varsinkin sen jälkeen kuin Keskisuomen rautatieverkko on
28733: tullut laajennetuksi, on näiden Pohjanmaan ja Keskisuomen
28734: välinen yhdysrata käynyt välttämättömäksi. Tämän tarpeen
28735: poistamisen varalle onkin olemassa jo useampia eri ratasuun-
28736: nitelmia, muun muassa Bennäs-Suolahti, Kokkola-Suolahti
28737: sekä Ylivieska-Iisalmi. Jo heti kuin silmäilee näitä ebdo-
28738: tettuja ratasuunnitelmia huomaa että on .mahdoton niitä kaik-
28739: kia toteuttaa. Maamme nykyinen taloudellinen asema ei anna
28740: aihetta rakentaa rautateitä toinen toisensa viereen, vaan tulisi
28741: tämä kipeä tarve toistaiseksi tyydytetyksi yhdellä poikkiradalla
28742: ja t5iitä syystä olisikin tämä poikkirata saatava kulkemaan
28743: niin että se paraiten poistaisi tämän tarpeen ja muutenkin
28744: vastaisi tarkoituksensa. Jo silloin kuin Oulun rata rakennet-
28745: tiin, tiedettiin tämä poikkiradan tarve tulevan esille, ja siltä
28746: varalta katsoi silloinen rautateiden ylihallitus poikkiradan ai-
28747: noaksi mahdolliseksi lähtökohdaksi Kannuksen aseman, ja tätä
28748: tulevaa tarkoitusta varten muodostettiin Kannuksen asema
28749: Oulun radan keskusasemaksi, jota varten otettiin Kannuksen
28750: asema-alueeksi tavallista suurempi maa-ala sekä rakennettiin
28751: veturitalli tulevaakin tarvetta varten suuremmaksi kuin muu-
28752: ten olisi ollut tarpeellista.
28753:                    Vll, 14. -   Tokoi ja Ylikorpi.               49
28754: 
28755:        Ja tulee ottaa huomioon se, että, jos otetaan poikkiradan
28756: lähtökohdaksi Kannuksen asema, tulisi matka Kannuksesta
28757: Suolahteen 30-35 kilometriä lyhempi kuin Kokkolasta Suo-
28758: lahteen, tai toisin sanoen Kokkolasta Suolahteen Kannuksen
28759: kautta olisi matka jokseenkin sama kuin ehdotettua linjaa
28760: Kokkolasta Wetelin jokilaaksoa ylös Suolahteen, ja Kokkolasta
28761: Kannukseen asti on jo valmis rata. Miksi rakentaa ilman
28762: tarvetta 30-35 kilometriä pitkältä rataa, jonka kustannukset
28763: tekevät toista miljoonaa, kun valmista rataa on jo olemassa?
28764: Ja jos otetaan vielä huomioon maan laatu ja ne teknilliset
28765: helppoudet, mitkä on olemassa ehdottaruallamme suunnitel-
28766: malla verrattuna muihin suunnitelmiin, niin kustannus-ar-
28767: vioon nähden ehdottamamme suunta voittaa kaikki muut
28768:  helppoudessa.
28769:         Samoin radan kannattavaisuuteen ja kansantaloudelli-
28770: seen kehitykseen nähden on ehdottaruallamme suunnitelmalla
28771:  etusija, sillä tämän linjan varsille ja lähettyville tulisi laajat
28772:  ruunnn puisto• ja maa-alueet, jotka lauttausväylien pu•Jtteessa
28773:  ja kokonaan liikemailmasta eristettynä ovat nykyään melkein
28774:  arvottomia, ja sitä paitsi nämä ruunun alueet käsittävät suu-
28775:  ria aloja viljelyskelpoista maata, etenkin Lestijärven ja Kin-
28776:  nulan kappeleissa, joten kulkutien auettua olisi tilaisuus lukni-
28777:  salla tilattomuin joukkueella sa!!da hyvää maata, jos uämät
28778:  alueet a vattaisiin viljelykselle, ja sen lisäksi tulisi tämä suun-
28779:  nitelma kulkemaan pitkin Lestijokilaakson hyvää ja nopeasti
28780:  kehittyvää viljelys-seutua. Suuresta merkityksestä tälle suun-
28781:  nitelmalle on se, että se tulisi kulkemaan pitkin Kivijärven
28782:  läntistä rannikkoa. Tällä suurella sisämaan vesistöllä on jo
28783:  vilkas laivaliike sen ympärillä olevien laajojen seutujen välillä,
28784:  vaan ovat ne seudut kuitenkin kanavien ja rautatien puutteessa
28785:  eristetyssä asemassa muusta mailmasta; mutta jos nyt tämä
28786:  laaja ja nyt jo keskenään liikeybteyde3sä oleva sisämaan seutu
28787:  pääsisi muun maailman yhteyteen, olisi se taloudelliselta kan-
28788:   nalta katsottuna suuresta merkityksestä.
28789:         Tämä seikka on täytynyt ottaa huomioon silloinkin, kun
28790:   on tehty suunnitelma Kokkola-Suolahti rataa varten, koska
28791:   siltä linjalta on vedetty haararata juuri Kivijärven rantaan,
28792:                                                              4
28793: 50 VII, 14. -   Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdistysratoja.
28794: 
28795: mutta miksi tehdä haararatoja, kun voi juuri pääradan viedä
28796: Kivijärven rantaan ja sen kautta saa itse pääradankin 30-35
28797: kilometriä lyhemmäksi, ja näin ollen tehdään suuri taloudel-
28798: linen säästö. Mitä tulee Kokkolan säilyttämisestä satama-
28799: paikkana, ei se ensinkään siitä kärsi, kun kerta siihen on jo
28800: rata Kannuksesta alkain ja matkan koko pituus Kokkolasta
28801: Suolahteen ei tulisi sen kautta muuttumaan.
28802:       Sen lisäksi kulkien pitkin Lestijoki-laaksoa tulisi radan
28803: lähettyville monia voimakkaita vesiputouksia siten otetta-
28804: vaksi maamme vielä pienen mutta kehittyvän teollisuuden
28805: palvelukseen.
28806:       Näiden niin painavien syiden nojalla uskallamme eh-
28807: dottaa
28808: 
28809:                          että Eduskunta anoisi hallitsijaa an-
28810:                    tamaan määräyksen rautatielinjan koneel-
28811:                    lista tutkimista varten Kanrmksesta Lesti-
28812:                   ioki-laaksoa ylös halki Lestijär?Jen, Kinnn-
28813:                    lan kappelin ia Ki1'ijärven ia Saariiär1,en
28814:                   pitäjien läpi päätekohtaan Suolahteen, ja
28815:                    myöntämään tätä tarkoitnsta varten tan,it-
28816:                    tavat varat, ia sen iälkeen, mikäli asia an-
28817:                    taa aihetta, antamaan sen rakentamisesta
28818:                    armolb:sen esityksen Ednskunnalle.
28819:       Helsingissä Kesäkuun 6 päivänä 1907.
28820: 
28821:       Oskar Tokoi.                       Juho Yllkorpf.
28822:                                                                  51
28823: 
28824: 
28825: 
28826: 
28827: VII, 15. -    Anom. ehd. N:o lU.
28828: 
28829: 
28830:              Torppa, Juho, y. m.: Rantatien rakentaminen
28831:                  Kokkolan kaupungista Snolahteen.
28832: 
28833: 
28834: 
28835: 
28836:          S u o m e n K a n s a n - e d u s k u n n a 11 e.
28837: 
28838: 
28839:       Valtiopäivillä 1900 anoivat säädyt koneellisen ja talou-
28840: dellisen tutkimuksen toimeen panemista Kokkolan-Suolahden
28841: välisellä matkalla rautatien rakentamista varten. Tämä valtio-
28842: säätyjen anomus tulikin hyväksytyksi ja seuraavana vuonna
28843: pantiin tutkimus toimeen. Tutkimuksesta syntyneet asiakirjat
28844: ja kustannusarvio Tie- ja Vesirakennusten ylihallituksen lau-
28845: sunnon kanssa on jätetty Keisarillisen Suomen Senaattiin.
28846:        Tutkimuksen tulokset on verrattain suotuisat radan raken-
28847: tamiselle, seikka, mikä ilmenee tässä kysymyksessä kertyneistä
28848: asiakirjoista, jotka erikseen jätetään valiokunnan käytettäväksi.
28849: Erityisesti pyydämme ainoastaan mainita, että radan rakenta-
28850: miseen ovat sitoutuneet ottamaan osaa: Kokkolan kaupunki
28851: puolella miljoonalla markalla, samoin linjan varrella ja lähei-
28852: syydessä olevat kunnat tuotuvassa määrässä; paitsi sitä on
28853: suurimmalle osalle matkasta myönnetty tarvittava maa-ala
28854: ilmaiseksi, kuten jo viime varsinaisilla valtiopäivillä Rautatie-
28855: valiokunnalle jätetyt kuntakokousten pöytäkirjat osoittavat.
28856:        Tätä rataehdoitusta \'alaisevat tiedot löytyvät jo aikai-
28857: semmilta valtiopäiviltä säilytettävinä olevissa asiakirjoissa, jotka
28858: ovat syntyneet hallituksen toimeenpanemassa tutkimuksessa
28859: ratasuunnalla.
28860:        Tämän vuoksi emme pidä tarpeellisena niitä uudelleen
28861: toistaa.
28862: .52 VIl, 15. -   Keski-Pohjanmaan-Savon-Kaljalan yhdistysratoja.
28863: 
28864:       Viitaten edelläolevaan ja siihen nähden, että tätä rata-
28865: suuntaa varten on jo olemassa tarvittavat valmistukset ja esi-
28866: työt, pyydämme kunnioittavimmin ehdottaa:
28867: 
28868:                          että Eduskunta päättäi.~i normaali-
28869:                    raiteisen rautatien ensi tilassa rakennetta-
28870:                    vaksi Kokkolan kaupungista Suolahden-
28871:                    Jyväskylän radalle jo tutkittua ratasuuntaa
28872:                    ja osattaisi sitä t•arten tarvittavat varat.
28873:        Helsinki 7 päivä Kesäkuuta 1907.
28874: 
28875: 
28876:        Juho Torppa.                Tuom. Pohjanpalo.
28877:        A. Listo.                   J. Storbjörk.
28878:                           H. Pärssiuen.
28879:                                                              53
28880: 
28881: 
28882: 
28883: 
28884: VII, 16. -    Anom. ehd. N:o 151.
28885: 
28886: 
28887:              Haveri, Juho, y. m.: Arm. esitys rautatien ra-
28888:                  kentarrdsesta Suolahden asemalta Saari-
28889:                  y'ärven, Karstulan, Vintalan y'a FJvijärven
28890:                  kautta Pännäisten asemalle.
28891: 
28892: 
28893: 
28894: 
28895:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a l 1 e.
28896: 
28897: 
28898: 
28899:        Kysymys yhdysradan aikaansaamisesta sisämaan ja Poh-
28900: janmaan rannikon välille on jo useita kertoja ollut käsiteltä-
28901: vänä aikaisemmilla valtiopäivillä, ja on silloin esitetty tälle
28902: radalle useampia suuntia, mutta mikään näistä ehdotuksista
28903: ei ole saavuttanut niin suurta kannatusta, että se olisi joh-
28904: tanut armollisen esityksen antamiseen asiassa. Allekirjoitta-
28905: neet haluavat jälleen Eduskunnalle esittää tällaisen ratasuun-
28906: nan tarpeellisuuden ja uskaltavat puoltaa, että se johdettai-
28907: siin Suolahdesta Saarijärven, Karstulan ja Alajärven kantta
28908: Vintalan kirkonkylään, Lappajärven rantaa pitkin sen pohjoi-
28909: seen kolkkaan, jossa se johdettaisiin Ähtävänjoen ylitse, edel-
28910: leen mainitun joen länsipuolta, kulkien sitten Lappajärven ja
28911: Evijärven pitäjien lävitse, Kortesjärven ja Ähtävän pitäjien
28912: latvamaiden poikki Purmolle ja Pietarsaareen yhtyen silloin
28913: Pännäisten asemalla Oulun rataan ja Pietarsaaren sivurataan.
28914:        Tämän suunnan puolesta työskentelemässä on Pietar-
28915: saaressa ollut jo vuodesta 1897 saakka komitea, joka useissa
28916: tilaisuuksissa on kuulustellut niiden kuntien edm~tajia, joille
28917: on etua maini.tunlaisen radan rakentamisesta. Vuoden 1900
28918: valtiopäivillä antoivat Pietarsaaren edustajat anomusehdotuk-
28919: sen koneellisen tutkimuksen toimittamisesta kyseessä olevaa
28920: 54 VII, 16. -   Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdistysratoja.
28921: 
28922: ratasuuntaa varten. Kun rautatievaliokunta ei silläkertaa mai-
28923: nittua anomusehdotusta kannattanut, päätti Pietarsaaren rauta-
28924: tiekomitea omalla kustannuksellaan toimituttua tämän ehdo-
28925: tetun ratasuunnan tutkimuksen, ja tämä tutkimus suoritettiin
28926: loppuun vielä samana vuonna. Täydellinen ratainsinööri E.
28927: Sax{min laatima kustannusarvio Karstulan-Pännäisten rata-
28928: suuntaa varten, jonka Pietarsaaren edustaja Labbart esiinantoi
28929: anomuksensa yhteydessä porvarissäädyssä 1904-1905 vuoden
28930: valtiopäivillä, on niinmuodoin olemassa. Sen jälkeen on Pie-
28931: tarsaaressa pidetty kokouksia, joissa kuntien edustajat ovat
28932: ilmoittaneet ne avustusmäärät, joilla kunnat ovat halukkaita
28933: ottamaan osaa radan kustannuksiin, jos rata rakennetaan kysy-
28934: myksessä olevaan suuntaan.
28935:       Kun kysymys nyt puolustamamme suunnan soveliaisuu-
28936: desta jo useita kertoja on oHut säätyeduskunnan käsiteltä-
28937: vänä ja kun silloin on esitetty erinäisiä tilastollisia tietoja
28938: niistä seuduista, joiden kautta rata tulisi kulkemaan, niin
28939: emme katso tarpeelliseksi uusia tässä anomusehdotuksessamme
28940: samoja asioita. Voimme tässä suhteessa vain viitata edellis-
28941: ten valtiopäiväin asiakirjoihin. Meidän on mainittava ainoas-
28942: taan, että, Keisarillisen Senaatin asetettua erityinen komitea
28943: toimittamaan tutkimuksia eri yhdysratoja varten, niiden kun-
28944: tien edustajat, joille yllämainitusta ratasuunnasta on etua,
28945: ovat päättäneet antaa Senaatille kirjelmän, mainitulla komi-
28946: tealle saatettavaksi, esittämällä ne olosuhteet, jotka puolus-
28947: tavat Suolahden-Pännäisten ratasunntaa.
28948:       Viitaten kaikkeen siihen, mitä tästä asiasta on aikai-
28949: semmin esitetty, uskallamme me kunnioittaen anoa Eduskun-
28950: nan myötävaikutusta, että saataisiin aikaan anomus siitä
28951: 
28952: 
28953:                         että Hänen Majesteettinsa Keisari
28954:                    mahdollisimman pian anta-isi Eduskun-
28955:                    nalle a1"rnollisen esityksen noTrnaaliraiteisen
28956:                    radan 1·akentamisesta Jy?Jäskylän-Suolah-
28957:                    den radan va1"rella olevalta Suolahden ase-
28958:                    malta Saarijän•en, KaTstulan ;'a Ala;'än•en
28959:              vn, 16, -   Haveri, y. m.             55
28960: 
28961:           kautta Vintalaan, Lappajän,en pohjoisp<w-
28962:           litse Lappa}ärven, Kortesjärven, Evfjärven,
28963:           Purmon ;'a .Ähtät,än läpi Pietarsaareen
28964:           yhdistämällä se Pännäisten asemalla Oulun
28965:           rataan fa Pietarsaaren sivurataan.
28966: 
28967: Helsingissä, Kesäkuun 5 p:nä 1907.
28968: 
28969: 
28970: Juho Haveri.                     Jakob Nils.
28971: Liina Ala-Kulju.                 Arvi Lahtinen.
28972: Santeri Alkio.
28973: 
28974: 
28975: 
28976: 
28977:                                                         .,
28978: 56
28979: 
28980: 
28981: 
28982: VII, 17. -    Anom. ehd. N:o 67.
28983: 
28984: 
28985:              Snellman, Juho: Yhdistyslinjan tutkiminen
28986:                   Kuopion-Iisalmen radalta Juvantehtaan,
28987:                   Tuusniemen ja Taipaleen kautta Joensuu-
28988:                   hun sekä arm. esitys radan rakentamisesta.
28989: 
28990: 
28991: 
28992: 
28993: S u o me n S u u r i r u h t i n aan maa n Ed u s kun n a II e.
28994: 
28995: 
28996:       Yhtä kieltämättömän tarpeellinen kuin läntisen emä-
28997: radan ja Savonradan välinen yhdysrata, on myös pohjoinen
28998: yhdistysrata Savonradan ja Karjalanradan välillä, etenkin
28999: Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan liikenteihin nähden.
29000:       Sillä Joensuun kaupunki on Pohjois-Karjalan keskus ja
29001: vielä enemmän se siksi tulee erittäinkin, kun Karjalan rata
29002: tulee jatketuksi Joensuusta pohjoista kohti. Kuten Kuopio
29003: on Kuopion läänin Savon osan pääkaupunki, on Joensuu lää-
29004: nin Karjalan osan pääpaikka. Ei siis voinne olla eri mieltä
29005: siitä mistä poikkirata Karjalan puolella on alkunsa saapa,
29006: vaan lienevät kaikki yksimieliset siitä, että rata on alotettava
29007: Joensuusta.
29008:       Poikkiradan jatkosta ovat myös kaikki olleet yhtä mieltä
29009: aina Taipaleen kirkonkylään saakka, vaan tästä erkanevat
29010: ehdotetnt suunnat. Jotkut tahtovat rataa edelleen jobdetta-
29011: vaksi Juojärven eteläpuolitse Karvian kanavan poikki ja halki
29012: Soisalon Varkauteen sekä sieltä Pieksämäelle. Toiset taas
29013: ehdottavat rataa jobdettavaksi Karviolta Leppävirralle ja sieltä
29014: Suonenjoelle. Kolmas ehdotus vihdoin tarkoittaa rataa vietä-
29015: väksi Taipalealta Juojärven ja Rikkaveden välitse Ohtaansal-
29016: men yli, sieltä Tuusniemen kautta Juantehtaan seutuville
29017: Vuotjärven ja Suonveden välisellä kannaksella sekä tästä Juu-
29018:                      VII, 17. -   Snellman.                 57
29019: 
29020: rusveden pobjoispuolitse Kuopion-Iisalmen radalle, johon se
29021: yhtyisi sopivassa kohdassa.
29022:       Näitten eri suuntien keskinäistä etevämmyyttä on 1898
29023: -1899 vuoden rautatiekomitea seikkaperäisesti pohtinut ja
29024: on komitea tilastollisten laskujen nojalla tullut siihen vakau-
29025: mukseen, että viimeksi mainittu suunta on muita edulli-
29026: sempi. Jos vielä oletamme, että lähimmässä tulevaisuudessa
29027: rakennettava yhdistysrata Oulun ja Savon radan välillä tulee
29028: jobdettavaksi Ylivieskasta Kurkimäelle, osoittaa pikainenkin
29029: silmäys karttaan, että tämä yhdistysradan jatko itäänpäin on
29030: mikäli mahdollista saatava lähtemään niin läheltä Kuopion
29031: kaupunkia kuin mahdollista.
29032:       Näillä perusteilla saan kunnioittaen ehdoittaa arvoisalle
29033: Eduskunnalle, että Eduskunta tahtoisi alamaisuudessa esittää:
29034: 
29035:                        että yhdistysrataa Savon ja Karjalan
29036:                  ratojen välillä annettaisiin koneellisesti
29037:                  tutkia lähteväksi sopivalta paikalta Kuo-
29038:                  pion-Iisalmen radalta ja johdettavaksi
29039:                  Juvantehtaan läpitse Tuusniemen pitäJän
29040:                  kautta Ohtaansalmen yli Taipaleen kirkon-
29041:                  kylään ja sieltä Joensuun kaupunkiin y'a
29042:                  että armollinen esitys sanotun radan raken-
29043:                  tamisesta annettaisiin ensi tilassa Edus-
29044:                  kunnalle.
29045: 
29046:      Helsingissä, Toukokuun 30 p:nä 1907.
29047: 
29048: 
29049:                                          Juho Snellman.
29050: 58
29051: 
29052: 
29053: 
29054: 
29055: VII, ts. - Anom. ehd. N:o 161.
29056: 
29057: 
29058:            Hakulinen, J. H.: Yhdysradan ttdkiminenJoen-
29059:                suusta Savon radalle sekä arm. esitys radan
29060:                rakentamisesta.
29061: 
29062: 
29063: 
29064:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a l l e.
29065: 
29066: 
29067:       Vuodesta 1R91 alkaen on kaikilla varsinaisilla valtio-
29068: päivillä tehty anomuksia yhdistysradasta Karjalan ja Savon
29069: ratojen pohjoisosien välillä. Eivätkä ne anomukset lakkaa
29070: eivätkä voi lakata, ennenkuin Pohjois-Karjala on saanut tyy-
29071: dyttäneeksi luonnollisen tarpeensa päästä suoranaiseen rauta-
29072: tieyhteyteen Savon sekä maan keski-, länsi- ja eteläosien
29073: kanssa.
29074:       Pitkä on muusta Suomesta Pohjois-Karjalaan matka
29075: nykyistä Karjalan rataa myöten. Siitä syystä se pysyy syr-
29076: jäisenä, eristettynä, muulle Suomelle tuntemattomana. Se ei
29077: voi, niinkuin tahtoisi, seurata yhteistä edistystyötä eikä osal-
29078: listua siihen. Se on pakoitettu suuntaamaan kauppayhtey-
29079: tensä melkein yksinomaan Pietariin päin, sen sijaan kuin se
29080: poikkiradan saatuansa voisi tuottaa suuren osan tarveainei-
29081: tansa Länsi- ja Etelä-Suomesta ja samalla sinne omia tuot-
29082: teitaosa lähettää. Vuosittain tarvitsee Pohjois-Karjala suuret
29083: määrät ostoviljaa. Jos sopiva poikkirata olisi, varmaankin
29084: se hankkisi siemenviljansa, ehkäpä syömäviljansakin Länsi-
29085: Suomesta. Sitä myöten se myös voisi saada suorempaa tietä
29086: maailman markkinoille voinsa, jonka tuottamiseen se viime
29087: aikoina on erityistä huomiota kiinnittänyt. Monella tavoin
29088: tämä yhdysrata voimakkaasti vaikuttaisi syrjäisen ja laajan
29089: Pohjois-Karjalan niin henkiseen kuin aineelliseen vaurastu-
29090: miseen.
29091:                      Vll, 1s. - Hakulinen.                    59
29092: 
29093:        On sanomattakin selvää, että tällä radalla paitsi yhdys-
29094: ratana on tärkeä merkityksensä myös paikallisena ratana.
29095: Vedettäisiinpä se mitä suuntaa tahansa, joka tapauksessa se
29096: kulkisi paikkakuntien läpi, jotka mitä kipeimmin kaipaavat
29097: rautatietä taloudellisen elämänsä elvyttämiseksi ja jotka samalla
29098: tarjoavat erlellytyksiä tehdasteollisuuden syntymiseen tai jo
29099: ()lemassa olevan varttumiseen.
29100:        Kun tämä rata sekä yhdys- että paikallisratana on niin
29101: tärkeä, niin synnytti paikkakunnalla huolta tieto siitä, että
29102: hallituksen äsken asettama komitea ei ollut saanut tehtäväk-
29103: sensä myös tämän ratasuunnan taloudellista ja teknillistä tut-
29104: kimista. Olisiko taas Pohjois-Karjala, joka ennenkin on saa-
29105: nut ikävällä odottaa vuoroansa rautatieasiain järjestämisessä,
29106: jäävä lapsipuolen osalle, kun suunnitellaan poikki- ja muita
29107: ratoja, läheisen, ehkä pitkänkin tulevaisuuden varalle? Tun-
29108: tuu varsin oikeudenmukaiselta, että tämänkin maanosan toi-
29109: veet huomioon otetaan ja että sen vaurastumiselle välttämät-
29110: tömät ratasuunnat joutuvat tutkimuksen esineeksi yhdessä
29111: maan muihin osiin aiottujen ratojen kanssa. Tosin vuoden
29112: 1897 rautatiekomitea tästä radasta toimitti taloudellisen tut-
29113: kimisen. Mutta samallainen tutkimus toimitettiin silloin mo-
29114: nista muistakin radoista, jotka nyt ovat uudelleen tntkitta-
29115: vina, jota paitsi olosuhteet siitä ajasta ovat ennättäneet jo
29116: sumesti muuttua. Tärkeätä on että tätä rataosaa koskeva
29117: selvitys on samojen perusteiden mukaan tehty kuin muista-
29118:  kin käsiteltäväksi tulevista radoista.
29119:        Kaikki kyseessä olevaa rataa koskevat anomukset ovat
29120: <>lleet yksimielisiä siitä, että Joensuu on oleva sen lähtökoh-
29121: tana Karjalan radan puolella. Eikä muu voine tulla kysy-
29122: mykseenkään, ei maantieteellisesti eikä liikkeen kannalta kat-
29123: sottuna. Sen sijaan ovat mielipiteet olleet eriäviä, mitä kos-
29124:  kee liitekohtaa Savon radalla. Toiset ovat tahtoneet vetää
29125:  radan Kuopion pohjoispuolelle, toiset taas Pieksämäen tai
29126:  Suonenjoen seuduille. Siitä juuri olisi tarkka selvitys saa-
29127: tava, mikä suunta on todella edullisin. Tutkimuksessa olisi
29128:  luonnollisesti huomiota kiinnitettävä ei ainoastaan paikalli-
29129: 60 VII, 18. -   Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdistysratoja.
29130: 
29131: seen liikentneseen, vaan myöskin ja eritoten radan merkityk-
29132: seen yhdysratana.
29133:      Siihen perustuen, mitä edellä olen esittänyt, robkenen
29134: kunnioittaen pyytää Kansaneduskuntaa Hänen Keisarilliselta
29135: Majesteetiltaan anomaan
29136: 
29137:                          että äsken asetetun rautatiekomitean
29138:                    tehtäväksi annettaisiin taloudellisen y'a tek-
29139:                    nillisen tutkimuksen toimittaminen Joen-
29140:                    suusta alkavan fa }ohonlcin kohtaan Savon
29141:                    radalle päättyt'än ykdysradan sopivimmasta
29142:                    suunnasta; ja
29143:                           että armollinen esitys tämän radan
29144:                    rakentamisesta niin pian kuin mahdollista
29145:                    Edusknnnalle annettaisiin.
29146:       Helsingissä 7 p. Kesäkuuta 1907.
29147: 
29148: 
29149:                                        J. H. Hakulinen.
29150:                                                                  61
29151: 
29152: 
29153: c) Yhdistysratoja Jyväskylästä itään ja etelään.
29154: 
29155: VII, 19. -      Anom. ehd. N:o 177.
29156: 
29157: 
29158:               Kotöffi:elin, K. W. :  Rautatien rakentamisesta
29159:                      Savonlinnasta Pieksämäen kautta Jyväs-
29160:                      kylän-Suolahden radallt sekä siellä sopt·-
29161:                      t•aan paikkaan Pohjanmaanradalle Pän-
29162:                      näisten ja Kokkolan 'välille.
29163: 
29164: 
29165: 
29166:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
29167: 
29168: 
29169:      Viittaamalla edellisten Valtiopäivien asiakirjoihin, joista
29170: käy selville miten välttämätön rautatieverkkomme kannatta-
29171: vaisuudelle on tarkoituksenmukaisen yhdysradan aikaansaa-
29172: minen Karjalan, Savon ja Pohjanmaan emäratojen välillä,
29173: kunnioittaen anon
29174: 
29175:                            että Eduskunta myötävaikuttaisi sii-
29176:                      hen, että mahdollisimman pian normaali-
29177:                      raiteinen rautatie rakennettaisiin Savonlin-
29178:                      nasta Pieksämäen kautta Jyväskylä-Su.o-
29179:                      lahden radalle ja sieltä Saarijär•IJen ja Kars-
29180:                      tulan kautta sopit•aan kohtaan Pohjanmaan
29181:                      radalle, Pännäisten-Kokkolan välille.
29182:       Helsingissä Kesäk. 8 päivä 1907.
29183: 
29184:                                             K. W. Koskelin.
29185: 62
29186: 
29187: 
29188: 
29189: VII, 20. -   Anom. ehd. N:o 70.
29190: 
29191: 
29192:              Renvall, Heikki, y. m.: Poikkiradan rakenta-
29193:                  misesta Jyväskylästä Pieksämäen kautta
29194:                  Savonlinnaan, haararadalla TVarkauteen;
29195:                  sekä Elisenvaarasta Kurkijoen satamaan.
29196: 
29197: 
29198: 
29199: S u o m e n S u u r i r u h t i n a a n m a a n E d u s k u n n a ll e.
29200: 
29201: 
29202:       Viitaten edellisten Valtiopäivien asiakirjoihin, joista nä-
29203: kyy, miten välttämätön rautatieverkkomille kannattavaisuudelle-
29204: on tarkoituksenmukaisen yhdysradan aikaansaaminen Pohjan-
29205: maan, Savon ja Karjalan emäratojen välillä, saamme kunnioit-
29206: taen anoa
29207: 
29208:                          että Eduskunta myötävaikuttaisi sH-
29209:                    hen, että mahdollisimman pian normaaH-
29210:                    raiteisena rakennettaisiin poikkirata Jyväs-
29211:                    kylästä Pieksämäen kautta Sm:onlinnaan
29212:                    haaramdalla Warkauteen sekä että Savon-
29213:                    linnan-ElisemJaaran rautatie jatkettaisiin
29214:                    Kurki:joen satamaan.
29215:       Helsinki Kesäkuun 5 p. 1907.
29216: 
29217: 
29218:       Heikki Renvall.                      6-ust. Arokallio.
29219:                                                                 63
29220: 
29221: 
29222: 
29223: 
29224: Vll, 21. -      Anom. ehd. N:o 126.
29225: 
29226: 
29227:               Nykänen, Taneli, y. m.: Rautatien rakentami-
29228:                   sesta Savonlinnasta Pieksämäen kautta Jy-
29229:                   väskylään sekä haararadan rakentamisesta
29230:                   Warkauden ia Lehtoniemen tehtaille.
29231: 
29232: 
29233: 
29234: 
29235:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a l 1 e.
29236: 
29237: 
29238:        Poikkirautatien kysymys Savonlinnan ja Jyväskylän kau-
29239: pungin välillä on ollut kauvan vireillä. Jo vuotena 1888 Talonpoi-
29240: kaissäädyssä nostettiin kysymys, että poikkirata rakennettaisiin
29241: Waasan radalta Jyväskylän kautta Pieksämäelle Savon radalle
29242: ja sitten tulevaisuudessa siitä Karjalan radalle. Vuotena 1891
29243: anottiin Talonpoikaissäädyssä ~oikkiralaan taloudellista ja ko-
29244: neellista tutkimusta Pieksämäen asemalta Savonlinnan kau-
29245: punkiin. 1894 vuoden valtiopäivillä tehtiin porvarissäädyssä
29246: samallainen anomus, kuin edellä on mainittu. Valtiopäivillä
29247: vuotena 1897 Talonpoikaissäädyssä anottiin poikkiradan talou-
29248: dellista ja koneellista tutkimusta, joka lähtisi Jyväskylän-
29249: Suolabden radalta Hankasalmen kautta Pieksämäelle ja siitä
29250: edelleen Joroisten kautta Savonlinnaan, sekä Karjalan radalle
29251: ja sopivaan paikkaan Laatokan rantaan, kuin myös haararata
29252: Warkauden tehtaalle. Valtiopäivillä vuotena 1900 Talonpoi-
29253: kaissäädyssä pyydettiin mainituille linjoille koneellista tutki-
29254: musta, joka sitten vuotena 1902 toimitettiin Savonlinnan ja
29255: Pieksämäen välillä, sekä haararata Warkanden tehtaalle, sa-
29256: moin vuotena 1903 koneellinen tutkimus toimitettiin Pieksä-
29257: mäen ja Jyväskylän kaupungin välillä. Valtiopäivillä vuotena
29258: 190! ja 1905 Talonpoikaissäädyn jäsenet anoivat mainitun
29259: 64   VII, 21. -   Yhdistysratoja Jyväskylästä itään ja etelään.
29260: 
29261: radan rakentamista, joka ei saanut täyttä kannatusta sen täh-
29262: den, että poikkiradan kilpailijana on esiintynyt Savonlinna
29263: -Mikkeli ja Jyväskylä, sekä Buolahti-Suonenjoki. Tästä on
29264: johtunut kysymys, mistä tämä ensimäinen poikkirata on teh-
29265: tävä, vaan tämä käypi . selville sen jäiestä kuin Jyväskylän
29266: rata lännestä ja Savonlinnan rata idästä on valmistunut. Nämä
29267: molemmat radat viittaavat todellisen suunnan, mistä ensimäi-
29268: nen poikkirata on tehtävä. Se olisi tehtävä sitä koneellisesti
29269: tutkittua linjaa, joka lähtee Savonlinnan kaupungista suora-
29270: naisena jatkona Elisenvaaran radalta länteen päin, Rantasal-
29271: men ja Joroisten kautta Savon radalle Pieksämäen asemalle
29272: ja siitä edelleen Hankasalmen ja Lankaan pitäjien kautta
29273: Jyväskylän kaupunkiin. Vaan jos rata viedään Savonlinnasta
29274: Mikkelin kautta Jyväskylään, niin menee se Savon radalla
29275: liian etelään. Jos se vedetään Suolahdesta Suonenjoelle, niin
29276: menee se liian pohjoiseen, joten tällaiset mutkalliset kiertotiet
29277: eivät tulisi tyydyttämään todellista poikkiradan tarvetta, vaan
29278: hidastuttaisivat läpikulkuliikkeen toimintaa ja tuottaisivat tur-
29279:  hia kustannuksia. Siten olisi edullisempaa, että poikkirata
29280:  tehtäisiin Savonlinnasta Pieksämäen ja Hankasalmen kautta
29281: Jyväskylän kaupunkiin sekä haararata Joroisista Warkauden
29282: ja Lehtonieinen konetehtaille. Koneellinen tutkimus näyttää,
29283: että Savonlinnan ja Pieksämäen linjan pituus on 105,6 km,
29284:  kustannukset 7,554,000 markkaa, noin 71,534 markkaa rata-
29285:  kilometriä kohden. Samalla tutkittiin Joroisten haararata
29286:  Warkauteen. Sen pituus on 16,6 km, kustannukset 1,420,000
29287:  markkaa tahi 85,542 markkaa ratakilometriltä. Jyväskylän
29288:  ja Pieksämäen väli koneellisen tutkimuksen mukaan radan
29289:  pituus 94,84 km, kustannukset 7,922,000 markkaa, noin 83,530
29290:  markkaa ratakilometriä kohden.
29291:        Tämä poikkirata yhdistäisi kolme halkipäin kulkevaa
29292:  päärataa toisiinsa, jonka kautta ne suuret maakunnat Häme,
29293:  Savo ja Karjala pääsisivät parempaan liikeyhteyteen toistensa
29294:  kanssa, joten tämän kautta kotimaisten teollisuus- ja maan-
29295:  viljelys-tavaroiden kauppa pääsisi sisämaassa edistymään tar-
29296:  peen vaatimalle kannalle ja tulisi paremmin kannattavaksi.
29297:  Tämä poikkirata maanviljelykselle olisi suuresta merkityksestä,
29298:                    Vll, 21. -   Nykänen, y. m.                65
29299: 
29300: kun ottaa huomioon sen näkökohdan, että Mikkelin ja Kuo-
29301: pion läänissä tarvitaan usein paljon siemenviljaa, rukiita, kau-
29302: roja ja heinänsiemeniä sekä karjan rehuja, joita Hämeestä ja
29303: Länsisuomesta olisi aina saatavissa. V aan pitkät rautateitten
29304: rahtimaksut korottavat näiden hinnan niin korkiaksi, ettei
29305: niitä voida Länsisuomesta Savon maakuntaan kuljettaa. Si-
29306: ten ovat Mikkelin ja Kuopion läänien maanviljelijät pako-
29307: tetut, varsinkin kauran ja heinänsiemenet ostamaan Venäjältä.
29308: Kokemus on näyttänyt, että sieltä on saatu peräti huonoa, vil-
29309: jelykseen kelpaamatoota siementä, joka Mikkelin ja Kuopion
29310: läänien maanviljelijöille on tuottanut suurta aineellista va-
29311: hinkoa. Sitä pait8t tämän radan kautta karjan rehujen tuonti
29312: Länsisuomesta Savon maahan tulisi mahdolliseksi ja sitä paitsi
29313: tyhjien tavaravaunujen muutto näillä halkipäin kulkevilla ra-
29314: doilla helpommaksi; olisi sekin näkökohta otettava huomioon,
29315: että jos rata Savonlinnasta vedetään Pieksämäen kautta Jy-
29316: väskylän kaupunkiin, niin tulee Savon radalla suoranainen
29317: poikkiristeys, josta liike suuria mutkia tekemättä pääsee ete-
29318: lään ja pohjoiseen.
29319:        Tällä radalla paikallisliikkeeseen nähden olisi huomioon
29320: otettava ne vAsivoimat, joita tämän radan varrella tulisi olemaan
29321: Jyväskylästä alkaen, nim. Simunan koski 750 hevosvoimaa,
29322: V enetkoski 12 jalan putous sekä Korholan koski, Suolikoski,
29323: J auholan koski ja Vanajan koski, joitten hevosvoimasta ei
29324: ole tarkkoja tietoja, Porsaskoski 68 hevosvoimaa, jossa ennen
29325: oli rautatehdas ja saha, Huutokoski, jossa ennen oli masuuna ja
29326: rautatehdas, Muurin koski, .Ämmän koski 7.,000 hevosvoimaa,
29327: Sorsakoski, jossa on 3,000 hevosvoimaa ja hienoteollisuuden
29328: konepaja. Muistettava on myöskin Varkauden ja Lehtoniemen
29329: konepajat, jotka sisämaassa ovat suurimpia tehtaita ja kituvat
29330: talviseen aikaan paremman kulkuneuvon puutteessa. Var-
29331: kauden, Pieksämäen ja Jyväskylän radan alueella on run-
29332: saasti metsää sekä paljon malmirikkaita järviä. Tämä poik-
29333: kirata kulkisi paikkakunnan oloihin nähden parhaiten asut-
29334: tuja seutuja, jotka maanviljelykseen ja karjanhoitoon nähden
29335: ovat viime aikoina hyvin edistyneet, joten tämän radan kan-
29336: 
29337: 
29338:                                                           5
29339: 66    VII, 21. -   Yhdysratoja Jyväskylästä itään ja etelään.
29340: 
29341: nattavaisuns näyttää toden mukaiselta ja olisi rata yleisiin
29342: etuihin nähden koko maalle hyödyksi.
29343:        Valtion asettama rautatien komitea v. 1898 mietintönsä
29344: N:o 2 sivulla 134 lausun~ että rautatie olisi tehtävä Savonlin-
29345: nasta Rantasalmen ja Joroisten kautta Pieksämäelle Savon
29346: radalle, sekä haararata Varkauden tehtaalle. Sama komitea
29347: esittää, että rata vedettäisiin Suonenjoen asemalta Savon ra-
29348: dalta, Suolahteen, jota vastaan sen komitean jäsen A vellan
29349: teki vastalauseen ja puolustaa, että rata vedetään Pieksämäeltä
29350: Hankasalmen kantta Jyväskylän kaupunkiin, josta valaise-
29351: vasti puhntaan mietinnön sivuilla 151-152-153 ja 154 sekä
29352: ponsilause siv.170. Jyväskylän kaupungin valtuuston toimesta
29353: pidettiin yleinen rautatien kokous 2 715 1907, johon kokouk-
29354: seen oli saapunut paitsi .Jyväskylä:>tä, Hankasalmen, Pieksä-
29355: mäen ja Joroisten kuntien edustajat. Tämä kokous päätti
29356: yksimielisesti, että poikkirata tehdään Savonlinnasta Joroisten
29357: ja Pieksämäen sekä Hankasalmen kantta Jyväskylän kaupun-
29358: kiin kuin myös haararata Varkauden tehtaalle.
29359:        Kun ajattelee tulevain rautateiden jatkuvaa luonnosta,
29360: niin näyttää todennäköiseltä, että ensimäinen poikkirata olisi
29361: vedettävä ennen mainittua suuntaa. Täten tulee Suolahden
29362: ja Suonenjoen sekä Jyväskylän ja Mikkelin yhrysradat tar-
29363: peettomiksi, varsinkin siinä suhteessa, jos tulevaisuudessa rata
29364: vedetään Jyväskylästä Heinolaan ja Lahteen, kuin myös toisia
29365: poikkiratoja pohjoisempiin osiin maata. Sitten kuin ne kolme
29366: halki kulkevaa emärataa ovat jatkuneet pohjoisosaan maata,
29367: niin kovin tukalalta ja vastenmieliseltä tuntuu, kun niiden
29368: ratojen pohjoisista osista täytyy keskinäisen liikkeen kiertää
29369: Eteläsuomen kantta, joka viepi paljon aikaa ja tuottaa turhia
29370: kuluja. Muutoin tämän Savonlinnan, Pieksämäen, Jyväskylän
29371: rata kustannuslaskujen mukaan on 3,078,000 markkaa huoke-
29372: ampi kuin kilpaileva Savonlinnan, Mikkelin, Jyväskylän rata,
29373: joten siinäkin suhteessa Pieksämäen rata on Mikkelin rataa
29374: edullisempi.
29375:        Edellä esitetyn perusteella rohkenemme kunnioittavim-
29376: min pyytää, että Kansaneduskunta yhtyisi anomaan
29377:               ..
29378:             Vll, 21. -   Nykänen, y. m.              67
29379: 
29380:                 että poikkirata rakennettaisiin, foka
29381:           lähtisi Savonlinnan kaupungista Rantasal-
29382:           men ja Joroisten kautta Sat•on radalle
29383:           Pieksämäen asemalle, siitä edelleen Hanka-
29384:           salmen ja Laukaan kautta Jyväskylän kau-
29385:           pnnkiin fa tämän yhteydessä haararata Jo-
29386:           roisista Varkauden ja Lehtoniemen tehtaille,
29387:           ja että Savonlinnan ja Pieksämäen välinen
29388:           osa, sekä Varkanden haararata ensi tilassa
29389:           rakennettaisiin ja että '/Jarat tähän tarkoi-
29390:           tukseen myönnettäisiin.
29391: 
29392: Helsingissä, 5 päivänä kesäkuuta 1907.
29393: 
29394: 
29395:              Taneli Nykänen.
29396: Josua Järvinen.           Olivier Eronen.
29397: Pekka Huttunen.
29398: 68                                        •
29399: 
29400: VII, 22. -    Anom. ehd. N:o 62.
29401: 
29402: 
29403:              Virkkunen, .Artturi H., y. m.: Rautatien raken-
29404:                  tamisesta Suonnejoen asemalta Savon ra-
29405:                  dalla Suolahden asemalle Haapamäen-
29406:                  Jy'väskylän-Suolahden radalla.
29407: 
29408: 
29409: 
29410: 
29411:                 S u o me n E d u s k u n n a ll e.
29412: 
29413: 
29414:         Rautatie-yhteyden aikaansaaminen Savonradarr ja Haa-
29415:  pamäen-Jyväskylän-Suolahden radan välillä on viime ai-
29416:  koina kaikissa eduskuntakokouksissa ollut käsittelyn alaisena.
29417:  Tätä yh,teyttä tarkoittava poikkirata on tunnustettu aivan pa-
29418: kottavaksi tarpeeksi, se kun tulisi olemaan Itä-Suomen ja
29419:  maamme läntisempien osien välisen liikenteen luonnollisena
29420:  valtasuonena. Eikä pitäisi enää olla epäilyksiä siitäkään,
29421: mitä suuntaa tämän poikkiradan paraiten tarkoitustaan vasta-
29422: takseen tulisi käydä. Paikalliset asutusolot ja niistä johtuva
29423: liike sekä rautatieverkon yhteyteen välttämättömästi saatet-
29424: tavat laajat vesialueet ja muut maantieteelliset suhteet aset-
29425: tavat, mikäli toimeenpannuissa tutkimuksissa on käynyt sel-
29426: ville, ratasuunnan Suonnejoki-Suolahti ehdottomasti etusi-
29427: jalle. Sen lisäksi on tällä ratasuunnalla sekin etu, että se
29428:  kaikista ehdotetuista Savonradan ja Haapamäen-Jyväskylän
29429: -Suolahden radan välisistä linjoista on lyhin ja siten vähim-
29430: millä kustannuksilla mahdollinen rakentaa. Ja asemansakin
29431: puolesta se sijaitsee niin, ettei se pane mitään esteitä suun-
29432: illiteltujen etäämpänä olevien eteläisempien ja pohjoisempien
29433: yhdysratojen rakentamiselle, jos ne muuten katsotaan tarpeen
29434: waatimiksi.
29435:                   VII, 22. -   Virkkunen, y. m.               69
29436: 
29437:       Kaksille viime valtiopäiville on jo annettu tämän radan
29438: rakentamista tarkoittavat armolliset esity ksetkin ja kummal-
29439: lakin kerralla on asianomainen valiokunta sen rakentamista
29440: ehdottanut. Vuoden 1904-1905 valtiopäivillä eivät Säädyt
29441: kuitenkaan tunnetuista syistä katsoneet voivansa mitään pää-
29442: töksiä uusiin rautateihin nähden tehdä, joten tämänkin radan
29443: rakentaminen jäi toistaiseksi. Ja ylimääräisillä valtiopäivillä
29444: 1905-1906 ratkaisi jokunen ääni tämän radan syrjäyttämisen
29445: Etelä-Pohjanmaan radan tieltä. Suonnejoen-Suolabden rau-
29446: tatie pitäisi siten ainakin nyt olla kaikista ensimmäisenä vuo-
29447: rossaan.
29448:       Viitaten muuten lähinnä niihin syihin ja perusteluihin,
29449: jotka ovat mainitut puheenalaisille kaksille Valtiopäivilie an-
29450: netuissa armollisissa esityksissä sekä Rautatievaliokuntain nii-
29451: den johdosta laatimi:>sa mietinnöissä, saamme kunnioittaen
29452: pyytää Eduskuntaa Keisarilliselta Majesteetilta anomaan ar-
29453: mollista esitystä siitä,
29454: 
29455:                       että normaaliraiteinen ratdatie niin
29456:                  pian kuin mahdollista tulisi rakennetuksi
29457:                  Suonnejoen asemalta Savon radalla Suo-
29458:                  lahden asemalle Haapamäen -Jyi•äskylän-
29459:                  Suolahden radalla.
29460: 
29461:      Helsingissä, 5 p. kesäkuuta 1907.
29462: 
29463: 
29464:      Artturi H. Virkkunen.            S. Häkkinen.
29465:      K. G. Höijer.                    J. F. Naaralainen.
29466: '70
29467: 
29468: 
29469: 
29470: VII, 23. -      Anom. ehd. N:o 56.
29471: 
29472: 
29473:               Kares, K. R., y. m.: Rautatien rakentamisesta
29474:                   Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväskylään.
29475: 
29476: 
29477: 
29478: 
29479:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
29480: 
29481: 
29482:       Jo monilla valtiopäivillä on kysymyksen alaisena ollut
29483: sopivan suunnan etsiminen yhdysradalle Pohjanmaan 1 Savon
29484: ja Karjalan ratojen välillä. Hyvin yleisesti ovat mielipiteet
29485: tämän varsinaisen poikkiradan suunnasta olleet kallistumassa
29486: ratasuunnalle Savonlinna-Mikkeli-Jyväskylä. Siinä talou-
29487: dellisessa ja koneellisessa tutkimuksessa, joka kesällä v. 1903
29488: toimitettiin tällä linjalla, on havaittu tämä suunta perin edul-
29489: liseksi sille laajalle maaosalle, jonka halki tämä rata tulisi
29490: kulkemaan. Ja ilmanpa tätä rataa jäisivätkin nämät jo alal-
29491: taan peräti suuret maamme osat liikeneuvojensa puolesta hy-
29492: vinkin lapsipuolen asemaan muiden maamme seutujen rin-
29493: nalla. Mutta samassa tutkimuksessa havaittiin tämä suunta
29494: myös erittäin edulliseksi koko maamme yleisliikkeelle.
29495:        Tämän ratasuunnan puolesta puhuu vuoden 1904-1905
29496: valtiopäivien rautatievaliokunta vallan empimättä, asettaen
29497: tämän suunnan edelle kaikista kilpailevista linjoista. M. m.
29498: rataosasta Jyväskylä-Mikkeli lausuu valiokunta: »Mikkelin
29499: puolella (Pieksämäkeen verraten) on etu, jolle tässä kohden
29500: on annettava ratkaiseva merkitys. Mikkelin kaupunki, jolla
29501: on laivaliike Saimaalla ja Saimaan kanavan kautta Suomen-
29502: lahteen saakka, on se paikkakunta, joka vastaisuudessa arva-
29503: tenkin tulee varastopaikaksi meriliikkeelle taikka yhdistetylle
29504: meri- ja rautatieliikkeelle toiselta puolen Pietarin ja Kaak-
29505:                      vn, 23. -   Kares, y. m.                  71
29506: 
29507: kois-Suomen, toiselta puolen Keski-Suomen ja sen yhteydessä
29508: olevien seutujen välillä. Tämän rautatien suuri merkitys on
29509: tällä tavoin se, että se yhdistää Päijänteen ja Saimaan laajat
29510: vesistöt toisiinsa. On kyllä totta, etteivät Mikkelin satama-
29511: olot ole edullisia, mutta satamaan pääsevät kuitenkin
29512: kaikki Saimaalla kulkevat laivat ja kaupunkiin johtava kulku-
29513: väylä on kaikissa tapauksissa kunnossa pidettävä. Rata kos-
29514: kee vielä Puulaveden isoa järveä, josta melkoinen paikallis-
29515: liike on toivottavissa. Kun tähän tulee, että Kangasniemen
29516: pitäjä, jonka radan keskiosa halkasee, on väkirikas sekä edel-
29517: lytystensä puolesta lupaava ja koska niin on laita, tosin vä-
29518: hemmässä määrässä, muidenkin pitäjien, jotka tulisivat tämän
29519: rautatien liikepiiriin, on tälle radalle paikallisliikkeeseenkin
29520:  nähden annettava merkityksensä.»
29521:         Rata-osasta Savonlinna-Mikkeli lausuu mainittujen val-
29522: tiopäivien rautatievaliokunta m. m.: »Mitä sitten tulee Savon-
29523:  linnan-Mikkelin ja Savonlinnan-Pieksämäen keskenään kil-
29524:  paileviin linjoihin, tarjaovat ne kumpikin siksi samallaisia
29525:  rautatieliikkeen edellytyksiä, että yksinomaan näihin edelly-
29526:  tyksiin perustuva valinta, kumpiko niistä olisi rakennettava,
29527:  ensi sqmäykseltä tuntuu johonkin määrin vaikealta. Ylei-
29528:  semmät näkökohdat kuin jonkun henkilön suurempi tahi pie-
29529:  nempi lukumäärä kilometriä kohti samoinkuin joku satatu-
29530:  hatta markkaa enemmän tahi vähemmän kustannuksia toisella
29531:  tahi toisella linjalla ovat tässä kohden ratkaisseet vali0kunnan
29532:  kannan. Rakennettavalla radalla on palveltavana kahta tär-
29533:  keää tehtävää. Toinen on olla yhdysradan osana Karjalan,
29534:  Savon ja Vaasan ratojen välillä ja semmoisena palvella sitä
29535:  tavaravaihtoa, joka näiden maakuntien erilaisen tuotannon
29536:   takia tulisi niiden välillä syntymään, - jommoinen jo, ja se
29537:   varsin vilkas, on syntynyt Pohjanmaan ja Keski-Suomen vä-
29538:  lillä, -    sekä välittää sitä kauttakulkuliikettä, joka Laatokan
29539:   rannoilta ja Pietarista menee Savoon ja Keski-Suomeen sekä
29540:   päinvastoin. Toinen kysymyksessä olevan radan tehtävä on
29541:   palvella Keski-Savon kuntien paikallista liiketarvetta.»
29542:         Mitä tulee tämän radan merkitykseen yhdysratana Kar-
29543:   jalan, Savon ja Pohjanmaan ratojen välillä, niin panee valio-
29544: 72    VII, 23. -   Yhdysratoja Jyväsl•ylästä itään ja etelään.
29545: 
29546: kunta siinäkin ratkaisevasti painoa sille seikalle että Mikke-
29547: lissä on laivasatama ja »edullista on toisiinsa saada yhdiste-
29548: ty ksi laiva- ja rautatieliikettä, missä se muuten sopivasti voi-
29549: daan aikaansaada».
29550:        Katsellessaan tätä rataosaa paikallisliikkeen kannalta on
29551: valiokunta siinäkin etusijan antanut Savonlinnan-Mikkelin
29552: linjalle kilpailijaansa verraten, lausuen m. m.: ~V aliakunnan
29553: mielestä on tuntunut aivan luonnolliselta puoltaa rakennetta-
29554: vaksi Mikkelin linjaa, jota etupäässä seuraavat kunnat tulisi-
29555: vat liikkeensä välittäjänä käyttämään: Heinä vesi (osaksi),
29556: Savonranta, Enonkoski, Kerimäki, Savonlinna, Sääminki, Ran-
29557: tasalmi, Sulkava, Puumala (osaksi), Juva, Anttola, Mikkelin
29558: maaseurakunta ja Mikkelin kaupunki. Valiokunta o n - - -
29559: tahtonut, mikäli mahdollista, tyydyttää kaikkien mainittujen
29560: kuntien liiketarvetta. Erityisesti pyytää Valiokunta saada
29561: huomauttaa, että Rantasalmen kunnan etu on yleensä yhtä
29562: hyvin ja muutamissa tapauksissa paremminkin tyydytetty
29563: Mikkelin kuin Pieksämäen linjalla, Mikkelin linja kun niin
29564: sopivalla kohdalla leikkaa Rantasalmen kuntaa, ettei mistään
29565: Haukiveden lounaispuolella olevasta Rantasalmen osasta tule
29566: 20 km pitempi matka rautatielle. Tähän tulee lisä)l:si, että
29567: Rantasalmen päätuotetta, voita, edullisemmin käy lähettämi-
29568: nen Mikkeliin, johon muutenkin sen liike etupäässä suunta-
29569: utuu, kuin Pieksämäelle. Kun vielä otetaan huomioon, että
29570: Rantasalmella on kesäaikana hyvä laivaliike, jota ,Juvan vä-
29571: kirikas kunta miltei kokonaan kaipaa, on Valiokunnan suuri
29572: enemmistö paikallisliikkeenkin tyydyttämisen kannalta kat-
29573: soen empimättä päättänyt puoltaa Mikkelin linjaa rakennet-
29574: tavaksi ja asettanut sen niiden ratojen joukkoon, jotka lä-
29575: heisessä tulevaisuudeRsa olisivat toteutettavat. »
29576:        Y mmärtääksemme nämät täysin puolueettomalta taholta
29577: annetut lausunnot, joiden pätevyyttä ei kukaan ole kyennyt
29578: eikä kykene kumoamaan, parhaiten osoittavat, että ratasuunta
29579: Savonlinna-Mikkeli-Jyväskylä on yleisliikkeelle yhtä edul-
29580: linen, kuin se on näiden seutujen paikallisliikkeen ja talo-
29581: uden välttämätön elämän ja kehittymisen ehto.
29582:                     VII, 23. -   Kares, y. m.              73
29583: 
29584:        Yllä olevaan viitaten saamme kunnioittavimmin esittää,
29585: että Suomen kansaneduskunta Hänen Keisarilliselta Majes-
29586: teetiltaan anoisi,
29587: 
29588:                       että jo tutkUun rautatieradan raken-
29589:                 tamiseen Sm1onlinnasta Mikkelin kautta
29590:                 Jyväskylään läheisimmässä tulevaisuudessa
29591:                 ryhdyttäisiin ja
29592:                       että Kansaneduskunta nykyisillä val-
29593:                 tiopäivillä osattaisi sitä varten tarvittavan
29594:                 rahamäärän.
29595: 
29596: 
29597:                       K. R. Kares.
29598:      Juho Tulikoura.            A. 0. Wuorimaa.
29599:      Matti Merivirta.           H. Repo.
29600:      J. E. Helkiö.              Iisakki Hoikka.
29601: 74
29602: 
29603: 
29604: 
29605: VII, 24. -    Anom. ehd. N:o 54.
29606: 
29607: 
29608:              Soininen, Mikael, y. m.: Rautatien rakentauii-
29609:                   sesta Lahden asemalta Heinolan kaupungin
29610:                   kautta Jyväskylän kaupunkiin.
29611: 
29612: 
29613: 
29614: 
29615:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
29616: 
29617: 
29618:        Kysymys Heinolan kaupungin kautta kulkevan rautatien
29619: rakentamisesta nostettiin jo 1880 ·luvulla Savon radan edulli-
29620: sinta suuntaa harkittaessa.
29621:        V:n 1897 valtiopäivillä tehtiin sittemmin anomus Jy-
29622: väskylän-Heinolan-Lahden radan rakentamisesta ja pää-
29623: tettiin väli Heinola-Lahti koneellisesti tutkittavaksi ja kus-
29624: tannusarvio tämän radan rakentamisesta tehtäväksi. Tämän
29625: johdosta tehty tutkimus osoitti, että radan pituus tulisi ole-
29626: maan 35,75 km ja sen kustannukset 3,949,000 markkaa.
29627:        Seuraavilla eli v:n 1900 valtiopäivillä tehtiin anomus
29628: 1,500,000 markan valtioavun myöntämisestä kapearaiteisen
29629: radan rakentamiseksi Lahden ja Heinolan välille, joka rata
29630: silloin aiottiin yksityiseksi. Säädyt puolsivat tätä anomusta
29631: siinä muodossa, että radalle osaksi avustuksena osaksi lainana
29632:  myönnettäisiin yhteensä 1,000,000 markan kannatus, tunnus-
29633:  taen täten radan tarpeen vaatimaksi.
29634:        Kun tämä samoin kuin muut samankaltaiset säätyjen
29635:  anomukset korkeimmassa paikassa jäivät huomioon ottamatta
29636: ja ajatus yksityisradan rakentamisesta raukesi, anottiin v:n
29637: 1904 valtiopäivillä uudestaan, että valtio ottaisi tämän radan
29638:  rakentaakseen, ja ilmoitettiin samalla, että kustannukset voi-
29639: taisiin supistaa 3,700,000 markkaan erityisten Heinolan kau-
29640:                      VII, 24. -   Soininen, y. m.               75
29641: 
29642: puugin ja maalaiskunnan sekä Kymin Osakeyhtiön lupaa-
29643:  mien apulisien kautta. Anomuksesta sanoi rautatievaliokunta:
29644:  »Tämä rata tarjoo jo itsessänsä ja yhdistämättä sitä mihin-
29645:  kään vastaiseen rauta~iejärjestelmään hyviä edellytyksiä kan-
29646: ·nattavalle liikkeelle. Asukasluku 20 kilometrin vyöhykkeessä
29647:  kummallakin puolen rataa on 494 henkeä ratakilometrillä.
29648:   Vertauksen vuoksi mainittakoon, että samallaisessa vyöhyk-
29649: ikeessä on asukasluku Viipurin-Imatran-Sortavalan radalla
29650: -476 henkilöä, Kouvolan-Kuopion rataosalla 353 henkilöä ja
29651: -Savonlinnan-Elisenvaaran radalla 395 henkilöä, kaupungit
29652:  siihen luettuina. Tämän radan liikepiiriin on kuitenkin suuri
29653:  osa Sysmän ja Hartolankin hyvin viljeltyjä pitäjiä luettava,
29654:  koskapa tämä linja tulisi enimmän osan niidenkin liikkeestä
29655:  välittämään. Heinolan kapunki tosin ei ole mikään suuri -
29656:  sen kauppa on laskettu noin 2 miljoonaan markkaan -
29657:  mutta ympärillä olevien maaluiskuntien harrastuksien keskuk ·
29658:  sena sekä koulukaupunkina ja kylpypaikkana se kuitenkin
29659:  tulee liikettä lisäämään.» Näillä perustuksilla valiokunta tun-
29660:  'nusti, että »varsinkin tuo lyhyt rataosa Lahti-Heinola kyllä
29661:  -ansaitsevat tulla rakennetuksi läheisessä tulevaisuudessa.»
29662:  Niinkuin tiedetään, ei mitään säätypäätöstä rautatieasioista
29663:  illäillä valtiopäivillä tullut toimeen.
29664:          Vielä tuli puheenalainen rata esille v:n 1905-1906 val-
29665:  tiopäivillä, jolloin Valiokunta taaskin täysin myönsi radan
29666:   tarpeellisnuden, ja ainoastaan poispantu lippu ratkaisi äänes-
29667:  tyksessä asian siihen suuntaan, että radan rakentaminen pää-
29668:  tettiin ebdoittaa tuonnemmaksi lykättäväksi. Tehdyn vasta-
29669:   lauseen nojalla Porvarissääty kuitenkin hyväksyi radan ra-
29670:  jkennetlavaksi ja 1 miljoonan markkaa myönnettäväksi ra-
29671:   .kennnstöihin jo vuosina 1906 ja 1907.
29672:          Näin on Lahden-Heinolan rata askel askeleelta lähes-
29673:  tynyt toteutumistaan ja käsitys sen kannattavaisuudesta ja
29674:   tarpeellisuudesta viimeisten kymmenen vuoden kuluessa va-
29675:   kaantumistaan vakaantunut. Tähän on epäilemättä vaikutta-
29676:   nut, paitsi mitä edellä on sanottu, se, että itäisen ja koillisen
29677:   Hämeen väkirikkaat ja viljavat seudut ovat tähän saakka
29678:   olleet liikeneuvoihin nähden suhteettoman epäedullisessa ase-
29679: 76    VII, 24. -   Yhdysratoja Jyväskylästä itään ja etelliän.
29680: 
29681: massa ja että tämä Lahden-Heinolan rata lienee ainoa to-
29682: teuttamistaan lähellä oleva rata koko sillä laajalla alueella,
29683: joka jääpi Päijänteen molemmin puolin Hämeen ja Savon
29684: radan välille. 1\fyöskin on mielessä pidettävä, että Heinola
29685: nyt enää on ainoa sisämaan kaupunki maassamme, joka on:
29686: rautatietä vailla. Tämän kaupungin merkitys on viime ai-
29687: koina kylpylaitoksensa samoin kuin seminaarin sekä kohta
29688: yliopistoon johtavan alkeisoppilaitoksensa kautta yhä lisään-
29689: tynyt, jota paitsi Lahden nuori nopeasti kasvava kaupunki
29690: radan toisessa päässä sekin puolestaan takaa radalle yhä kart-
29691: tu vaa liikettä.
29692:        Lyhyiden, tuottavien »imuratojen>) joukossa on Lahden:
29693: --Heinolan rata epäilemättä ensimmäisiä maassamme.
29694:        Tätä rataa ei kuitenkaan ole ajateltu yksinomaan imu-
29695: radaksi, vaan on sen rakentaminfln jo alusta alkaen pantu
29696: yhteyteen laajemman rautatiehankkeen kanssa, joka ansaitsee
29697: huomiota tärkeänä yhdistysratana. Jo kauan on haettu Keski-
29698: Suomelle, joka on maan metsä- ja koskirikkaimpia seutuja,
29699: lyhintä tietä maailman markkinoille. Jo vuoden 1900 val-
29700: tiopäivillä osoitettiin, että rantatieyhteys Jyväskylän ja Lah-
29701: den välillä Päijänteen itäpnolitse olisi tämmöiseksi vientitieksi
29702: omiansa. Seuraavilla 1904-05 valtiopäivillä lausui tästä asi-
29703: asta rantatievaliokunta seuraavasti: »Että lyhempi rantatie-
29704: yhteys Jyväskylän kaupungista eteläiseen emärataan, kuin
29705: mitä Haapamäen ja Tampereen kautta kulkeva rata voipi tar-
29706: jota, on Keski-Suomen vanrastumiselle tarpeen, se onkin j()
29707: kauan tunnustettu. Ne kehitysmahdollisuudet, mitkä Jyväs-
29708: kylän pohjoispuolella olevat seudut tarjoavat, erittäinkin niiden
29709: runsaaseen vesivoimaan ja laajoihin metsiin nähden, eivät
29710: näytä voivan johtaa todellisesti hyviin tuloksiin ja kannatta-
29711:  viin hankkeisiin, ellei saada suoranaisia vientiteitä Hankoon
29712: ja Pietariin päin.» Lahden-Heinolan-Jyväskylän rata muo-
29713:  dostaisi miltfli suorimman nykyoloissa mahdollisen tien J y-
29714:  väskylästä Hankoon ja Helsinkiin, lyhentäen matkaa nykyi-
29715:  seen rautatieyhteyteen verraten 73 km. Mitä taas tulee mat-
29716: kaan Pietariin päin, niin olisi ainoastaan Jyväskylän-Mik-
29717:  kelin tie, jos nämä kaupungit rautatiellä yhdistetään, vähäistä
29718:                      VII, 24. -   Soininen, y. m.                77
29719: 
29720: (noin 13 km) lyhempi. Jos sitä vastoin poikkirata rakenne-
29721: taan Jyväskylästä Pieksämäelle, tulee matka Heinolan ja
29722: Lahden kautta Kouvolaan 39 km lyhemmäksi kuin Pieksä-
29723: mäen kantta. Vielä suurempi on oleva Jyväskylän-Hei-
29724: nolan radan merkitys, jos poikkirata vedetään Suolahdelta
29725: Snonnejoelle: edellinen tie Pietariin päin kävisi näet 105
29726: km lyhemmäksi kuin jälkimäinen. Jos taas haetaan lyhintä
29727: tietä Keski-Suomesta merenrantaan, niin on matka Jyväskylä
29728: -Nikolainkaupunki 270 km ja matka Jyväskylä-Mäntyluoto
29729: 348 km, mutta matka Jyväskylä- Lahti-Loviisa ainoastaan
29730: 248 km eli 22 km lyhempi kuin edellinen ja 100 km lyhempi
29731: kuin jälkimäinen mainittu rata. Ei edes Jyväskylän-Mik-
29732:  kelin-Kotkan rata hankkisi Keski-Suomelle yhtä läheistä
29733:  merisatamaa, se kun olisi 276 km, eli 28 km pitempi kuin
29734: ,Jyväskylän-Loviisan rata. Keski-Suomen laajoille alueille
29735:  siis tarjoisi rata Jyväskylä-Heinola-Lahti varsin huomatta-
29736:  vat edut, olkoon sitten puhe vientitiestä Hankoon tai Pieta-
29737:  riin tai lähimpään merisatamaan, taikkapa tärkeästä tuonti-
29738:  tiestä Helsingin kautta.
29739:         Mutta tämän radan merkitys ei supistuisi vielä tähän-
29740:  kään. Erityisissä anomuksissa on huomautettu, että yhä kas-
29741:  vava liike Tampereen-Riihimäen radalla ehkä piankin vaatii
29742:  kaskinkertaisia raiteita tällä rataosalla. Suuri osa tätä liikettä,
29743:  nimittäin kaikki Haapamäelle pohjoisesta tuleva kaakkoonpäin
29744:  menevä liike, voitaisiin Haapamäeltä ohjata Jyväskylän-Hei-
29745:  nolan-Lahden tielle, jos puheena oleva Jyväskylän-Lahden
29746:  rata rakennettaisiin, ja tämä olisi sitä helpompaa kuin vii-
29747:  meksi mainittu matka Lallteen olisi kokonaista 35 km ly-
29748:  hempi kuin matka Tampereen ja Riihimäen kautta. Tätä
29749:  seikkaa onkin v:n 1904-05 valtiopäivien rautatievaliokunta
29750:  erityisesti painostanut. Sanomattakin on selvää, että J yväs-
29751:   kylän-Heinolan-Lahden radan merkitys koko Pohjanmaan
29752:   liikkeelle kasvaisi sitäkin suuremmaksi sen jälkeen kun eh-
29753:   dotetut radat Suolahdelta ylöspäin aikanaan tulevat toteute-
29754:   tuiksi.
29755:          Maan yleisetuja silmällä pitävä ja tulevaisuuteen täh-
29756:   täävä rautatiepolitiikka ei voine olla tunnustamatta näille näkö-
29757: 78    VII, 24, -   Yhdysratoja Jyväskylästä itään ja etelään.
29758: 
29759: kohdille suurta merkitystä, kun on puhe Jyväskylän-Hei-
29760: nolan-Lahden radasta. Kun tähän tulee lisäksi, että myös-
29761: kin rataosa Jyväskylä-Heinola kulkee enimmäkseen vilja-
29762: vien ja liikeneuvoja suuresti kaipaavien seutujen läpi ja että.
29763: se helposti voitaisiin saada yhteyteen ison Puulaveden ja sen,
29764: kautta välillisesti Savonradan ja Mikkelin sataman kanssa,.
29765: joten se välittäisi verrattain mukavaa liikettä Mikkelin ja J y-
29766: väskylän välillä, näyttää olevan täysin oikeutettu se v. 1904
29767: -05 rautatievaliokunnan ajatus, että Jyväskylän-Heinolan
29768: -Lahden rata »piakkoin tulisi kokonaisuudessaan rakenne-
29769: tuksi».
29770:       Sen nojalla, mitä ylempänä on esiintnotu, saamme nöy-
29771: rimmästi pyytää Eduskunnan näillä valtiopäivillä puolestaan
29772: päättämään
29773: 
29774:                          että normaaliraiteinen rautatie on ra-
29775:                    kennettava Lahden asemalta Heinolan kau-
29776:                    pungin kautta Jyväskylän kaupunkiin ja
29777:                    että riittärä määräraha nyt jo myönnetään
29778:                    ainakin Lahden-Rez:nolan t•älisen osan
29779:                    valmiiksi rakentamiseen.
29780: 
29781:      Helsingissä 30 p. toukokunta 1907.
29782: 
29783: 
29784:      ltlikael Soininen.                  Juho Lepistö.
29785:      lViktor Aromaa.                     Oskari Orasmaa.
29786:      Jnstus Ripatti.                     Olli Pajari.
29787:      Arthur Sivenius.
29788:                                                              79
29789: 
29790: 
29791: 
29792: 
29793: VII, 25. -    Anom. ehd. N:o 71.
29794: 
29795: 
29796:              Renvall, Heikki: Rautatien mkentamisesta Lah-
29797:                  desta Heinolan kautta Jyväskylään.
29798: 
29799: 
29800: 
29801: 
29802:                 Su ome n   b~ d u s k u n n a ll e.
29803: 
29804: 
29805: 
29806: 
29807:        Ratasuunta Lahti-Heinola-Jyväskylä on jo kauan tun-
29808: nustettu varsin tarpeelliseksi ja sen merkitys on monilla val-
29809: tiopäivillä tarkkaan selvitetty. Samalla kun viittaamme val-
29810: tiopäivä,in asiakirjoihin varsinkin kahden viimeisen rautatie-
29811: valiokunnan ruifltintöihin, pyydämme tässä anomuksemme
29812: tueksi kunnioittavimmin esittää seuraavaa:
29813:        Kun "iime valtiopäivien päättämät rautatiet tulivat ra-
29814: kennettaviksi niin sanoaksemme maamme »Sivustoille» itään,
29815: länteen ja pohjoiseen, lienee kohtuullista että lähinnä tämän
29816: jälkeen ehdotettavat rautatiet etupäässä kohdistuvat Keski-
29817: Suomeen. Ja laajaan Keski-Suomeen suunnitelluista radoista
29818: on puheenalainen Lahden-Jyväskylän rata yksi luonnolli-
29819: sempia ja tärkeimpiä. Ne seudut, joitten läpi rata tulisi kul-
29820: kemaan, eli Nastolan, Heinolan, Sysmän, Hartolan, Joutsan,
29821: Leivonmäen ja Jyväskylän pitäjät, ovat viljavia ja hyvin asut-
29822: tuja; - asukasluku 20 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä
29823: molemmin puolin ehdotettua rataa nousee keskimäärin 359
29824: henkeen. Maanviljelys ja meijeriliike ovat näillä seuduin
29825: myös verrattain korkealla kannalla. Heinolan kaupunki ei
29826: tosin ole suuri, vaan siinä on kuitenkin yksi melkoinen saha-
29827: laitos, jota paitsi se koulukaupunkina ja kylpypaikkana lisäisi
29828: osaltaan liikettä. Rata tulisi sen ohessa siksi läheltä sivuut-
29829: 80   vn, 25. -   Yhdistysratoja Jyväskylästä itään ja etelään.
29830: 
29831: taruaan useampia vesistöjä, että aivan lyhyiden satamaraitei-
29832: den kautta (J outsan, Rutalahden, Oravisaaren ja Haapakos-
29833: ken luona) voitaisiin yhdistää vesistöjen rantamat rataan.
29834:        Puheenalaisen ratasuunnan taloudellisia edellytyksiä
29835: tutki hallituksen asettama rautatiekomitea vuonna 1898, minkä
29836: jälkeen Tie- ja Vesirakennusten Ylihallitus toimitti koneelli-
29837: sen tutkimuksen radasta sekä laati kustannusarvion siitä.
29838: Nämä tutkimukset olivat omansa vahvistamaan sitä tosiseik-
29839: kaa, että puheenalainen rata, samalla kun se on Päijänteen
29840: itäpuoleiselle maakunnalle varsin tarpeen, myös tarjoo suuria
29841: takeita kannattavaisuudestaan.
29842:         Mutta aiotun radan merkitys ei rajoitu siihen, että se
29843: tulisi edistämään ainoastaan äsken mainittujen seutujen vau-
29844: rastuttamista. Sen merkitys ulottuu laajemmalle: se varsin
29845: suuresti hyödyttäisi myös Jyväskylän pohjoispuolella olevaa
29846: maakuntaa. Tämä maakunta on kyllä Haapamäki-Tampe-
29847: reen radan kautta yhteydessä maamme rautatieverkon kanssa.
29848: Mutta matka Etelä-Suomeen on kuitenkin liian pitkä ja mut-
29849:  kikas. Vasta Jyväskylän-Lahden rata tarjoisi noille poh-
29850: joispuolisille seuduille luonnollisen ja suoran yhteyden ete-
29851: läisen emäradan ja merenrannikon kanssa; sillä se lyhentäisi
29852: matkan Jyväskylästä Hankoon 67 km ja Jyväskylästä Pieta-
29853: riin 195 km. Vasta tämän ehdotetun radan avulla, se kun
29854:  olisi Suolahden-Jyväskylän radan suoranaisena jatkona, voisi
29855:  noitten seutujen varsinaiset suuret tulolähteet, niitten runsaat
29856:  vesivoimat ja laajat metsät tulla riittävän edullisesti käyte-
29857:  tyiksi.
29858:         Senpä vuoksi 1904-05 vuosien valtiopäivien rautatie-
29859:  valiokunta lausuukin Lahden-Jyväskylän radasta, että siitä
29860:  odotettava hyvänlainen paikallisliike sekä radan merkitys
29861: Suolahden-Jyväskylän radan jatkona vaativat, että rata piak-
29862:  koin tulee kokonaisuudessaan rakennetuksi; ja viime valtio-
29863:  päivien rautatievaliokunta, jonka käsiteltävänä oli ainoastaan
29864:  rataosa Lahdesta Heinolaan, tunnustaa, että tämä rataosa
29865:  »ansaitsee huomiota ja lähinnä on tuleva kysymykseen».
29866:         Ylläesitetyn perustuksella rohkenen kunnioittavimmin
29867:  anoa
29868:      vn,: 25. - Renvall.                     81
29869: 
29870:       että Eduskunta antaisi myötävaiku-
29871: tuksensa siihen, että normaaliraiteinen rau-
29872: tatie niin pian kuin mahdollista rakennet-
29873: taisiin Lahden kaupungista Heinolan kau-
29874: pungin kautta Jyväskylän kaupunkiin.
29875: 
29876: 
29877:                        Heikki Renvall.
29878: 
29879: 
29880: 
29881: 
29882:                                          6
29883: 82
29884: 
29885: 
29886: 
29887: VII, 26. -    Anom. ehd. N:o 90.
29888: 
29889: 
29890:              Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Rautatielinjan
29891:                   tutki1m:sesta Lahdesta Päijänteen länsipuo-
29892:                   tz:tse Jyväskylään.
29893: 
29894: 
29895: 
29896: 
29897:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a ll e.
29898: 
29899: 
29900:         Evästyksinä nyt koossa olevia valtiopäiviä varten ovat
29901:  valitsijamme useissa kokouksissa m. m. lausuneet hartaita toi-
29902:  vomuksia semmoisen uuden, Päijänteen länsipuolitse kulke-
29903:  van radan rakentamiseksi, joka yhdistäisi Jyväskylän ja Lah-
29904:  den, koskettaen Keski-Suomen laajaa sisäjärveä yhdessä koh-
29905:  dasså (Kuhmoisten kirkolla). Olemme sen johdosta katsoneet
29906: asiaksemme ottaa selkoa niistä paikkakunnallisista edellytyk-
29907: sistä, jotka näyttäisivät antavan tukea lausutnille toivomuk-
29908: sille. Että jokainen seutu maassamme mielellään näkisi sel-
29909: laisen mahtavan, varallisuutta ja virkeyttä luovan valtasuo-
29910: nen kuin rautatieradan tykyttävän keskitsensä, se on yhtä
29911: luonnollinen kuin rautateittemme koko historiasta tunnettu
29912: asia. Jälelle jää vain jokaisen uuden anomuksen johdosta
29913: tutkia, missä määrin sitä käy toteuttaminen loukkaamatta toi-
29914: sia yhtä oikeutettuja toivomuksia tahi maamme rantatiever-
29915: kon kokonaissuunnitelmaa.
29916:        Kysymystä harkitessamme on meitä ensinnä kohdannut
29917: vuonna 1898 asetetun rautatiekomitean lausuma käsitys, että
29918: Päijänteen vesireitti muka yksinään riittää tyydyttämään sekä
29919: itä- että länsipuolisen maakunnan liiketarpeita. Tämä käsi-
29920: tys perustuu sille, meillä jo kauan oikeaksi tunnustetulle ylei-
29921: selle periaatteelle, että rautatieratoja ainoastaan poikkeus-
29922: tapauksissa tulee vetää halki seutujen, joilla ei ole semmoisia
29923:               VII, 26. -   E. S. Yrjö-Koskinen, y. m.         83
29924: 
29925: liike-edellytyksiä, että voisivat joko heti alussa tai ainakin
29926: läheisessä tulevaisuudessa taata radalle jotain kannattavai-
29927: suutta. Meistä näyttääkin, että rautatiekomitean lausunto juuri
29928: tältä näkökannalta soveltuu Päijänteen itäpuolitse toivottuun
29929: rautatiehen, joka yhdistäisi Jyväskylän-Suolahden radan ete-
29930: läiseen valtarataan. Päijänteen itäpuolinen maakunta näet,
29931:  viljavuuden puolesta epäilemättä Keski-Suomen ensimmäi-
29932: nen, on puutavarasta ja luonnollisesta liikevoimasta verrat-
29933:  tain köyhä. Että nämät viimeksi mainitut luonnon rikkaudet
29934:  kumminkin liike-edellytyksiä arvosteltaissa yksin ansaitsevat
29935:  lukuunottoa, ei kaipaa laveampaa todistelua. Maanviljelys-
29936:  tuotteista on voin vienti ainoa, jota kannattaa mainita, mutta
29937:  sekin luonnollisesti supistuu vähempään niiksi kuukausiksi,
29938:  joina vesistöt ovat jään peitossa.
29939:          Päijänteen länsipuolinen maakunta, maanviljelykseen näh-
29940:  den itäpuolisesta melkoisesti jäljessä, tarjoo sen sijaan taval-
29941:  lista suuremmassa määrässä juuri niitä edellytyksiä, joita kan-
29942:  nattava rautatieliike kysyy. Nuo seudut ovat maamme metsä-
29943:  rikkaimpia: puutavarantuotanto Korpilahden, Jämsän, Kuh-
29944:  moisten, Padasjoen, Lammin, Kosken ja Hollolan kunnista
29945:   (yhteensä väkiluku 51,600 - 4,515 neliökilom. pinta-alalla
29946:   = 12,03 henkeä neliökilometriä kohden) laskettiin v. 1906
29947:   60,000 kuutiometriksi ja 6.100 standertiksi. Tarjona oleva
29948:   vesivoima, joka jo nykyään käyttää useita tehdaslaitoksia
29949:   (viimevuotinen tehdas- ja teollisnustavarain vienti 7,639,650
29950:   kil., tuonti 6,840,480; Jämsänkosken yhtiön liikenne jo nou-
29951:   see 10 miljoonaan kiL paitsi kuljetettavaa puutavaraa, ja pai-
29952:   kan väkiluku 2,000 henkeen) tulevaisuudessa epäilemättä ko-
29953:   hottaa nämät seudut ennen pitkää maan ensimäiseksi teolli-
29954:   suuspiiriksi. Mainitaksemme vain suurimmat putoukset, on
29955:   Muuramessa (Korpilahti) laskettu 295 hevosvoimaa, Rekolan-
29956:   kaskessa 1,100, Jämsänkoskessa 1,200, Hassissa (Kuhmoinen)
29957:   176, Arrankoskessa 200, Aarnonkoskessa 120 (molemmat Pa-
29958:   dasjoella), Porraskaskessa 244 ja Torikaskessa 106 (molem-
29959:    mat Lammilla); yhteensä 5,441 hevosvoimaa. Jo yksistään
29960:    nämä laskelmat osoittavat, että vesiliikkeen on mahdoton
29961:   ajanpitkään tyydyttää yhä lisääntyvää liiketarvetta ja että
29962: '84   VII, 26. - Yltdistysrat.oja Jyväskylästä itääo: Ja etelään.
29963: 
29964: puheenalaista länsipuolitse vedettävää rautatielinjaa hyvin
29965: kannattaa ottaa lukuun silloin, kun rautatieverkkoamme edel-
29966: leen kehitetään. Sopii yllä sanotun lisäksi muistaa, että
29967: maanpinnan muodostus tarjoaa aivan erikoisen suotuisia rata-
29968: edellytyksiä. Yleensä vuorisesta maasta huolimatta juoksee
29969: pitkin radan suuntaa sarja viljelykseen ottamattornia huoko-
29970: maita ja kankaita, joten ainoastaan yksi hietaharjun leikkaus
29971: tulisi tehtäväksi ja kalliiden viljelysmaiden lunastuksesta ei
29972: tarvitsisi surra. Suurempia siltoja ei myöskään tarvittaisi.
29973: Jämsänjoen poikki-menosta sanoo insin. H. E. Gummerus v.
29974: 1889 antamassaan lausunnossa (jolloin oli kysymykses<;ä rata
29975: Jyväskylästä Wilppulaan): Jämsän joen yli on sopiva mennä
29976: Jämsänkosken niskasta, missä joki on 40 metr. leveä, pohja
29977: kalliota ja veden syvyys vähäinen, josta syystä silta olisi ra-
29978: kennettava yhdessä kaaressa 25 metrin korkeudella veden
29979: pinnasta.
29980:        Katsomme yllä esitettyjen perusteiden nojalla, että ne
29981: toivomukset, joita Päijänteen länsipuoliset kunnat ovat lähet-
29982: täneet Eduskunnalle, ansaitsevat täyttä huomiota ja rohke-
29983: nemme sen vuoksi nöyrimmästi pyytää Eduskunnan kanna-
29984: tusta anomukselle:
29985: 
29986:                         että uusia rautatieratoja suunnitel-
29987:                   taessa, Päijänteen länsipuolitse kulkeva.
29988:                   rata, pääkohtina .Iyväskylä-Lahti tai joku
29989:                   paikka Riihimäen- Lahden välisellä rata-
29990:                   osalla, lasketaan vakavan harkinnan alai-
29991:                   seksi; ja
29992:                         että puheen-alaisen ratasuunnan ko-
29993:                   neellinen fa taloudellinen tutkimus viipy-
29994:                   mättä Hallituksen puolelta toimeenpannaan.
29995:       Helsingissä Kesäkuun 6 p:nä 1907.
29996: 
29997:       E. S. Yr,jö-Koskineu.                 E. Nevanlinna.
29998:       Hedvig Gebltat·d.
29999:                                                               85
30000: 
30001: 
30002: 
30003:      d) Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
30004: 
30005: 
30006: VII, 27. -    Anom. ehd. N:o 98.
30007: 
30008: 
30009:              Rapola, F. 0., y. m.: Rautatien rakentaminen
30010:                   Porin lcaupu.ngisla Kankaanpään kirkolle.
30011: 
30012: 
30013: 
30014: 
30015:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
30016: 
30017: 
30018:        Jo toistakymmentä vuotta on kysymys rauta tiestä, joka
30019: veiSI Porin kaupnngista Kankaanpään kirkon lähettyville ja
30020: sieltä edelleen johonkin paikkaan Vaasan radalla, ollut vilk-
30021: kaan pohdinnan alaisena paikkakunnan sanomalehdistössä ja
30022: suuremmissa tai pienemmissä eri seuduilla pidetyissä rauta-
30023: tiekokouksissa sekä valtiopäivillä. Syksyllä v. 1896 suoritti
30024: insinööri K. J. Karlsson erityisen, asiaa varten asetetun komi-
30025: tean toimesta silmämääräisen tutkimuksen ratasuunnasta Pori
30026: -Kankaanpää- Seinäjoki, ja vuoden 1897 valtiopäivillä teh-
30027: tiin tällaista rataa tarkoittavia anomusehdotuksia pappis-, por-
30028: varis- ja talonpoikaissäädyissä. Mainittujen valtiopäiväin rau-
30029: tatievaliokunta puolustikin taloudellisen ja koneellisen tutki-
30030: muksen toimittamista sellaisesta ratasuunnasta, joka Seinäjoen
30031: asemalta veisi Porin radalle, minkä johdosta säädyt sitten
30032: yhtyivät ehdotettuun anomukseen. Seurauksena tästä oli, että
30033: se komitea, jonka hallitus v. 1897 asetti taloudellisen tutki-
30034: muksen toimeenpanemiseksi erinäisiä rautatiesuuntia varten
30035: maassamme, kiinnitti huomionsa myöskin kysymyksenalaiseen
30036: rata-anomukseen ja ehdotti vastaisten rautatierakennusten oh-
30037: jelmaan otettavaksi muunmuassa radan Porin kaupungista
30038: Kankaanpään kirkonkylään.
30039: 86        VII, 27. -   Ratoja Länsi· ja Lounais-Suomessa.
30040: 
30041:        V. 1899 esiintyy puheenalainen rautatiehanke jonkun
30042: verran muuttuneessa muodossa. Virtain kunnan alotteesta
30043: pidetään silloin erityisiä kokouksia rautatien aikaansaamiseksi
30044: Parista Kankaanpään kautta Haapamäen asemalle V aa10an
30045: radalla, jonka rautatien kautta valmistettaisiin suorin ja lyhyiri
30046: kulkuyhteys Keski-Suomesta meren rannalle. Näiden kokous-
30047: ten käytännöllisenä tuloksena oli silmämääräinen tutkimus,
30048: jonka insinööri 0. I. Hjelt syksyllä v. 1899 toimitti Parin-
30049: Haapamäen ratasuunnasta. V noden 1900 valtiopäivillä teh-
30050: tiin sen johdosta kaikissa säädyissä anomusehdotuksia Porin
30051: -Kankaanpään-Haapamäen radasta ja talonpoikaissäädyssä
30052: sitäpaitsi erityinen anomusehdotus Porin-Kankaanpään ra-
30053: dasta. Näiden valtiopäi väin rautatievaliokun ta myönsi, että
30054: Porin-Kankaanpään radalla »epäilemättä on hyvät liike-edel-
30055: lytykset sekä väkilukuun että viljelykseen nähden», mutta
30056: esitti kuitenkin anomusehdotukset hyljättäväksi, »koska ei
30057: ollut mahdollista lähimmässä tulevaisuudessa toteuttaa han-
30058: ketta».
30059:         Pettyneistä toiveista huolimatta oli kysymys kuitenkin
30060: siksi tärkeä koko laajalle Pohjois-Satakunnalle, ettei asia voi-
30061: nut siihen raueta. Hankkeen eteenpäin viemistä varten toi-
30062: mitettiin melkoisilla kustannuksilla, joihin ottivat osaa Porin
30063: kaupunki sekä eräät maaluiskunnat ja yksityinen liikkeen
30064: harjoittaja, kesällä v. 1902 koneellinen tutkimus Porin-Kan-
30065: kaanpään rataa varten insinööri E. Sonckin johdolla, joka val-
30066:  misti radalle seikkaperäisen suunnitelman pohja- ja profiili-
30067:  piirustuksineen sekä kustannusarvioineen. Tähän nojautuen
30068:  tehtiin valtiopäivillä 1904-05 pappis-, porvaris- ja talonpoi-
30069:  kaissäädyissä anomusehdotukset Porin-Kankaanpään radasta
30070: sekä niiden lisäksi vielä talonpoikaissäädyssä anomusehdotus
30071:  Porin-Kankaanpään- Haapamäen radasta. Mainittujen val-
30072:  tiopäi väin rautatievaliokunta antoi Porin -Kankaanpään radan
30073:  hyväksi erittäin edullisen lausunnon sanoen muunmuassa, että
30074: se tulisi kulkemaan »tiheästi asutun ja vilkasliikkeisen seu-
30075:  dun läpi». »Porin-Kankaanpään rata» ~jatkaa valiokunta
30076:  edelleen - »Saavutti jo vuoden 1897 rautatiekomitean huo-
30077:  mion, ja ilmoittaa komitea muunmuassa, että asukasluku 20
30078:                     Vll, 27, -   Rapola, y. m.                 87
30079: 
30080: kilometrin leveällä vyöhykkeellä radan kummallakin puolella
30081: nousee 832 henkeen, jos Porin kaupunki otetaan lukuun,
30082: muutoin 592 henkeen ratakilometriä kohti. Että liike Kan-
30083: kaanpään ja Porin välillä on sangen vilkas, osottavat ne kuor-
30084: mat, joita sadottain joka päivä kulkee molempain paikka-
30085: kuntain välillä ja jotka tekevät maantien kunnossapidon sietä-
30086: mättömäksi rasitukseksi. Porin ja N ormarkun välisellä tiellä
30087: lasketaan tätä tarkoitusta varten vuosittain kuluvan 1,000-
30088: 1,500 *) mk. kilometriä kohti. Puheenaolevaa maantietä käyt-
30089: tävät, näet, Normarkun, Pomarkun ja Kankaanpään asukkaat,
30090: joitten pitäjien läpi rautatie tulisi kulkemaan; sitäpaitsi pitä-
30091: vät tätä tietä myöskin yleisenä kulkutienä kaukaisemmat sisä-
30092: maan kunnat, Honkajoki, Karvia, Jämijärvi, Lavia ja vieläpä
30093: Parkano, joitten kauppa ja liike on suunnattu tämän alueen
30094: etevimpään liikekeskukseen ja luonnolliseen vienti- ja tuonti-
30095: paikkaan, Poriin. Vaasan ja tulevan Kristiinankaupungin ra-
30096: tojen välinen alue on kokonaista 16,000 neliökilometriä, ja
30097: tästä on suurin osa Porin kaupungin kauppapiiriä. Rautatie-
30098: liikkeelle on suurenarvoista sekin seikka, että Karvialla, Hon-
30099: kajoella ja osissa Parkanon pitäjää on laajoja kruunun ja
30100: yksityisten metsiä, jotka ovat tarpeellista rannikolle johtuvaa
30101: kulku- ja uittoväylää vailla ja joitten tuotteet ovat vaikeasti
30102: käytettävissä ja senvuoksi osittain joutuvatkin hukkaan. Koska
30103: rautatie Kankaanpäähän niinmuodoin tulisi imemään liikettä
30104: varsin laajalta alalta, ei ole epäilystäkään siitä, ettei tämä
30105: rata tulisi vilkasliikkeiseksi ja voittoatuottavaksi paikallisra-
30106: daksi». Edelleen on valiokunta sitä mieltä, että »rata Po-
30107: rista Kankaanpäähän epäilemättä saisi suuren yleisen merki-
30108: tyksen ja todennäköisesti vastaisuudessa tulisi jatkottavaksi
30109: pohjoiseen tai koilliseen päin>. Hyvin tunnetuista syistä jäi-
30110: vät rautatieasiat puheenalaisilla valtiopäivillä loppuun käsit-
30111: telemättä ja niin on laaja edistysmahdollinen pohjois-Sata-
30112: kuuta edelleenkin tätä uuden ajan tärkeintä kulkuneuvoa
30113: vailla.
30114: 
30115: 
30116:      *) Nykyään kuuluu summa jo kohoavan 2,000:kin markkaan.
30117: 88         Vll, 27. -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
30118: 
30119:       Se lapsipuolen asema, missä Satakunta ja varsinkin sen
30120: pohjoinen osa on rautateihin nähden, käy hämmästyttävässä
30121: määrässä selville virallisesta tilastosta. Se todistaa lahjomat-
30122: tomalla kielellään, että tämä vanha viljelysseutu tässä suh-
30123: teessa on huono-osaisempi, kuin mikään muu tienoo maas-
30124: samme. V. 1905 oli valtion ja yksityisiä rautateitä maas-
30125: samme kussakin läänissä kutakin läänin 10,0e0 asukasta koh-
30126: den seuraava määrä:
30127:                           Valtionrautateitä   Valtion ja yksityisratoja
30128:                                 kilom.            yhteensä kilom.
30129:          Uudenmaan              10,85                  14,09
30130:          Hämeen                 12,10                  13,14
30131:          Viipurin               13,30                  14,03
30132:          Turun                   6,27                    7,30
30133:          Vaasan                 11,27                  11,79
30134:          Oulun                  10,56                  11,68
30135:          Mikkelin                7,99                   7,99
30136:          Kuopion                10,01                  10,01
30137:              Koko maassa        10,39                  11,37
30138: 
30139:  Suhdeluku muuttuu Turunlääniin nähden vieläpä epäedulli-
30140:  semmaksi, sitten kuin ne radat, jotka valtiopäiväin päätöksen
30141: ·mukaisesti jo ovat tekeillä, valmistuvat, ja mitä erittäin Sata-
30142:  kuntaan ja varsinkin sen pohjoisiin osiin tulee, muodostuu
30143:  suhde vielä onnettomammaksi sen kautta, että Turun läänis-
30144:  säkin rautatiet ovat etupäässä läänin eteläisissä osissa.
30145:        Kysymyksenalainen Porin-Kankaanpään rata saisi, paitsi
30146:  paikallista merkitystä, vastaisuudessa, jm~ se - niinkuin luon-
30147:  nolliselta tuntuu - jatketaan koillista tai pohjoista suuntaa
30148:  Vaasan radalle, erikoisen merkityksen kauttakulkuratana sen
30149:  kautta, että se johtaisi Mäntyluodon merisatamaan, jonka mer-
30150:  kitystä talvisatamana muunmuassa todistakoon se seikka, että
30151:  se ilman jäänmurtajan apua on aluksin päästävänä huhti-
30152:  kuun alkupuoliskolta joulukuun lopulle.         Viimekuluneena
30153:  purjehduskautena lähti Reposaaren satamasta viimeinen alus
30154:  4 p. tammik. tänä vuonna, jonka jälkeen satama jo huhtik.
30155:  9 päivän tienoissa taas oli jäistä avoin.
30156:                    VII, 27. -- Rapola, y. m.               89
30157: 
30158:        Porin-Kankaanpään rata tulisi insinööri E. Sonckin
30159: koneellisen tutkimuksen mukaan olemaan 56,5 km pitkä ja
30160: sen kustannusarvio (kun sen lisäksi 5 1/ 2 km pituinen jatko
30161: soransaantipaikalle lukuun otetaan) 6,294,000 mk. Mutta val-
30162: tion osuus kustannuksissa vähenisi koko joukon niiden avus-
30163: tusten kautta, joihin ovat sitoutuneet useat kunnat ja eräs
30164: yksityinen liikkeen harjottaja. Niinpä ovat Porin maaseura-
30165: kunta sekä Ulvilan, Poroarkun ja Kankaanpään kunnat sitou-
30166: tuneet vastaamaan kaiken rataa varten tarvittavan maan ja
30167: N ormarkun kunta metsämaan pakkolunastuksesta kukin alu-
30168: eellaan, jonka lisäksi Porin kaupunki luovuttaa tarvittavan
30169: maan omalla alueellaan ilmaiseksi, samoin kuin Ahlströmin
30170: firma sille kunluvan metsämaan, joka sattuu rata-alueen pii-
30171: riin. Se arvo, millä valtion kustannukset kysymyksenalai-
30172: sesta radasta jo tämän kautta vähenisivät, on noin 269,454
30173: mk. joka summa insinööri E. Sonckin laskujen mukaan me-
30174: nisi radalle tarvittavan maan pakkolunastukseen. Sen lisäksi
30175: ovat seuraaviin raha-avustuksiin sitoutuneet: Normarkun
30176: kunta 7,000 mk., Poroarkun kunta 10,000 mk., Kankaan-
30177: pään kunta 15,000 mk, Ahlströmin liike 20,000 mk. sekä
30178: Jämijärven ja Honkajoen kunnat, joiden aluetta rata ei kos-
30179: kettaisi, edellinen 5,000 ja jälkimmäinen 3,000 mk., jonka
30180: lisäksi Porin kaupunki erinäisillä ehdoilla avustaa hanketta
30181: 400,000 mk:lla.
30182:        Ylläsanotun perustuksella ja viitaten muuten asiasta
30183: löytyviin seikkaperäisiin tutkimuksiin sekä kuntain y. m. pää-
30184: töksiin, jotka kaikki aikanaan asianomaisen valiokunnan tie-
30185: toon saatetaan, pyydämme nöyrimmästi anoa,
30186: 
30187: 
30188:                         että Kansaneduskunta puolestaan päät-
30189:                 täis1:, että normaaliraiteinen rautatie Porin
30190:                 ka'ltpungista Kankaanpään kirkolle niin
30191:                 pian kuin mahdollista valtion kustannuk-
30192:                 sella rakennettaisiin; sekä
30193: 90       Vll, 21. -   Ratoja Länsi· ja Lounais-Suomessa.
30194: 
30195:                       että Eduskunta tätä tarkoitusta var-
30196:                  ten myöntäisi tarvittavat. varat.
30197:      Helsingissä 6 p. Kesäkuuta 1907.
30198: 
30199: 
30200:      F. 0. Rapola.                   J. K. Paasikivi.
30201:      Lauri Ingman.                   lida Wemmelpuu.
30202:      J. E. Helkiö.                   E. N. Setälä.
30203:                                                             91
30204: 
30205: 
30206: 
30207: 
30208: VII, 2s. -    Anom. ehd. N:o 162.
30209: 
30210: 
30211:              Paasikivi, J. K., y. m.: RautatielinJan tutkimi·
30212:                   nen Kuloveden pysäkillä Porin radalla Ikaa-
30213:                   listen kauppalaan, sekä arm. esitys radan
30214:                   rakentamisesta.
30215: 
30216: 
30217: 
30218: 
30219:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
30220: 
30221: 
30222:         Sen jälkeen kuin varamaanmittari Erik Recksen v. 1896
30223: 1:lrinäisten kuntien kustannuksella oli toimittanut silmämää-
30224: räisen tutkimuksen sellaista rautatielinjaa varten, joka veisi
30225: Kuloveden pysäkiltä Porin radalla Hämeenkyrön, Ikaalisten,
30226: Jämijärven, Parkanon, Karvian, Jalasjärven ja Kurikan seu-
30227: rakuntien läpi Seinäjoen asemalle Vaasan radalla, tehtiin
30228: vuoden 1897 valtiopäivillä pappis- ja talonpoikaissäädyissä
30229: tämänsuuntaista rataa tarkoittavat anomusehdotukset. Halli-
30230: tuksen viimemainittuna vuonna asettama rautatiekomitea kiin-
30231: nitti ehdotuksiin huomionsa siten, että se esitti vastaisten
30232: rantatierakennusten ohjelmaan otettavaksi muunmuassa radan,
30233: joka Epilän pysäkiltä Tampereen läheisyydestä johtaisi Ikaa-
30234: listen kauppalaan, sijoittaen tämän radan ehdottaruaansa
30235: 3:nteen luokkaan. Vuoden 1900 valtiopäivillä tehtiin sitte
30236: talonpoikaissäädyssä tämän kaltaisen radan rakentamista tar-
30237: koittava anomusehdotus, kt:Iitenkin niin että ehdotuksen tekijä
30238: asettaa radan yhtymäkohdaksi Porin radan kanssa vaihtoeh-
30239: toisesti joko Kuloveden tai Epilän pysäkit omasta puolestaan
30240: enemmän painostuen ensinmainittua yhtymäkohtaa. ~1yöskin
30241: 1904:n valtiopäivillä tuli tämä ratakysymys vississä muodossa
30242: esille.
30243: 92        VII, 2s. -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
30244: 
30245:        Näin tehdyt yritykset eivät ole vieneet tarkoitetuille·
30246: perille, mutta seudun asukkaissa elää edelleen harras toivo,
30247: puheenalaista suuntaa käyvän radan aikaansaamisesta. JOS·
30248: se viedään Kuloveden pysäkiltä Ikaalisten kauppalaan, tulee
30249: se kulkemaan viljeltyjen ja tiheästi asuttujen seutujen kautta,.
30250: mikä seikka takaa sille vilkkaan liikkeen, jota sitäpaitsi Ky-
30251: riiskosken iso paperitehdas on melkoisesti lisäävä, samalla
30252: kuin rata avaisi mahdollisuuden uusien teollisuuslaitosten
30253: syntymiselle monien koskien partaille ja valmistaisi radan
30254: läheisyydessä olevien laajain metsämaiden tuotteille sopivan
30255: pääsyn maailman markkinoille. Radan arvo ja merkitys on
30256: melkoisesti lisääntyvä, jos se vastaisuudessa - niinkuin luon-
30257: nollista on - jatketaan niin, että se sopivalla tavalla liittyy
30258: pohjoisempana oleviin ratoihin.
30259:        Ylläsanotun perustuksella pyydämme kansaneduskunnan
30260: myötävaikutusta siihen,
30261: 
30262:                          että hallituksen toimesta taloudellisesti
30263:                   ja koneellisesti tutkittaisiin ratasuunta Ku-
30264:                    loveden pysäkt'ltä Porin radalla Ikaalisten
30265:                   kauppalaan normaaliraiteisen radan raken-
30266:                    tamista varten sekä
30267:                         että mainitusta radasta annettaisiin
30268:                    Armollinen esitys kansaneduskunnalle.
30269: 
30270:       Helsingissä, 8 p. kesäk. 1907.
30271: 
30272: 
30273:      J. K. Paasikivi.                  Lauri Ingman.
30274:      J. E. Helkiö.                     Iida Wemmelpuu.
30275:                                                                 93
30276: 
30277: 
30278: 
30279: 
30280: VII, 29. -    Anom. ehd. N:o 88.
30281: 
30282: 
30283:              Sipilä, Fr. Wilho, y. m.: Rautatien rakentami-
30284:                   nen Uudestakaupungista Turkuun.
30285: 
30286: 
30287: 
30288: 
30289:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a ll e.
30290: 
30291: 
30292:        Kysymys rautatien rakentamisesta Turun ja Uudenkau-
30293: pungin välille on jo siksi kauan ollut vireillä ja edellisilläkin
30294: valtiopäivillä käsiteltävänä, että tuskin tarvinnee enään kulut-
30295: taa kunnianarvoisan Eduskunnan kallista aikaa laveammilla ja
30296: seikkaperäisemmillä tiedon annoilla siitä. - Asianomaiselle
30297: valiokunnalle sellaisia kyllä aikanaan riittävästi annetaan. -
30298: Tässä lienee kylliksi Yain viitata esim. siihen, että kolme
30299: kaupunkia: Turku, Naantali ja Uusikaupunki, sekä Jounais-
30300: Suomen kansa kasvavalla harrastuksena anoo ja odottaa tä-
30301: män sille peräti tärkeän asian suosiollista ratkaisua, sekä on
30302: yhä enenevällä alttiudella tämän toivonsa toteuttamiseksi si-
30303: toutunut uhrauksiin, jotka ovat suuremmat, kuin tämän luon-
30304: toisissa asioissa meillä ennen lienee tehty. Kyseessä olevan
30305: radan aikaan saamiseksi ovat nimittäin asiaan kuuluvat kau-
30306: punki- ja maalaiskunnat ynnä yksityiset henkilöt sitoutuneet
30307: suorittamaan valtion rahastoon puhtaassa rahassa yhteensä
30308: noin puolitoista miljoonaa markkaa, joka avustus, kun tämän
30309:  72 kilometrin pituisen radan rakennuskustannukset laskujen
30310: mukaan nousevat 5,001,000 markkaan tekee yksinään jo
30311: 33,34 °/0 eli kolmannen osan koko rakennuskustannuksesta.
30312: Kuitenkin ovat tämän liseeksi maanomistajat, joidenka tiluk-
30313:  sien kautta aiottu rata tulisi vedettäväksi, laillisesti pätevillä
30314: sopimuskirjoilla sitoutuneet luovuttamaan maata rautatien tar-
30315: 94        VII, 29. -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
30316: 
30317: peeksi joko kokonaan lahjaksi taikka myös niin vähäisestä
30318: maksusta, että myöhempinä aikoina ei rautatierakennuksiin
30319: tarvittavaa maata liene sellaisesta hinnasta meidän maassa
30320: saatu. Tämän luonnossa suoritettavaksi luvatun avustuksen
30321: rahaarvo on laskettu tekevän ainakin 200,000 markkaa, joten
30322: koko avustuksen arvo olisi 1,700,000 markkaa eli 34 OJo ra-
30323: dan rakenn usk ustann uksista.
30324:        Kun puheena oleva rata täten tulisi valtiolle aivan hal-
30325: vaksi, näyttää myöskin sen kannattavaisuus jo tämänkin
30326: kautta olevan taattu.
30327:        Muuten tämä rata myöskin toteuttaisi kohdaltaan ja
30328: suoranaisesti sitä periaatetta, joka jo vuoden 1897:n valtio-
30329: päivillä tunnustettiin olevan tärkeän ja siis uusia rautateitä
30330: suunniteltaessa silmällä pidettävä, nimittäin että kaikki maam-
30331: me kaupungit olisivat saatavat rautatieverkkomme yhteyteen-
30332: Ja totta onkin, ettei Uusikaupunkikaan ilman rautatietä voi
30333: kehittää eikä likimainkaan tyydyttävässä määrässä itsensä ja
30334: maamme hyväksi käyttää niitä suuria luonnollisia etuja, joita
30335: sillä muun muassa erinomaiseen satamaansa nähden todella on.
30336:        Jättäen tarkemman selonteon asiasta tuonnemmaksi ja
30337: viitaten vielä vain siihen seikkaan, että tämä koko lounais-
30338: Suomen kauppa-, maanviljelys- ja meijeritoiminnalle ynnä
30339: tässä maamme osassa tavattoman lukuisan muilla seuduilla
30340: myytäväksi nahka- ja puuteoksia y. m. valmistavan tilattoman
30341: väestön hyvinvoinoille sekä vastaisuudessa pohjoiseen päin
30342: avarammallekin ulottuYille yrityksille niin peräti tärkeä rata
30343: on jo edellisillä valtiopäivillä saanut osakseen varsin suurta
30344: kannatusta, ja että Rautatievaliokunta viimeksi koossa olleell&
30345: säätykokoukselle suorastaan tunnusti tämän radan tärkeyden
30346: ja siirsi tämän rautatiehankkeen niiden ryhmään, jotka j(}
30347: ennen ensitulevia valtiopäiviä olisivat lähemmin tutkittavat,
30348: vaikk'ei valiokunta vielä sillä kertaa voinut puoltaa tätä rataa
30349: heti rakennettavaksi, kun muita vieläkin kiireellisempiä rata-
30350: ehdotuksia oli olemassa.
30351:        Sen nojalla siis, mitä tässä edellä on sanottu, saamme
30352: nöyrimmästi anoa, että Suomen kansan Eduskunta nyt tekisi
30353: alamaisen anomuksen siitä:
30354:               Vll, 29. -   Sipilä, y. m.             95
30355: 
30356:                 että normaaliraiteinen rautatie Turun
30357:           ja Uudenkaupungin välille Naantalia lä-
30358:           henevässä suunnassa valtion kustannuk-
30359:           sella rakennettaisiin varoilla, jotka Edu,s-
30360:           kunta tarkoitusta varten myöntäisi.
30361: 
30362: Helsingissä kesäkuun 5 päivänä 1907.
30363: 
30364: 
30365: Aug. Hjelt.                      Fr. Wilho SipiHt.
30366: Aleksi Käpy.                     Juho Rannikko.
30367: Aleksandra Gripenberg.           Kaarlo Heininen.
30368: Kaarle 0. Knuutila.              Antti Mikkola.
30369: K. v. Alfthan.                   Oskar Schultz.
30370: 96
30371: 
30372: 
30373: 
30374: 
30375: VII, 30. -    Anom. ehd. N:o 160.
30376: 
30377: 
30378:              Palmen, E. G.: Rautatielin;"an tutkiminen
30379:                  Risteen asemalta· Loimaan tai Melli-
30380:                  län aseman kautta Nummelaan ja sieltä
30381:                  Kauklahd.en asemalle haarautuen Karkki-
30382:                  lan tehtaalle, sekä arm. esitys radan ra-
30383:                  kentamisesta.
30384: 
30385: 
30386: 
30387: 
30388:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
30389: 
30390: 
30391: 
30392:        Kun rautatiekysymys viime vuosisadan lopulla oli suu-
30393: ren komitean tutkittavana, jotta saataisiin yhtenäinen, koko
30394: maata käsittävä suunnitelma, jonka kautta eri maakuntain
30395: tarpeet tulisivat tasapuolisesti punnittaviksi, järjesti komitea
30396: lopullisesti ehdottaruansa radat kolmeen pääryhmään, asettaen
30397: ensi sijaan ne ehdotukset, jotka sen mielestä, joko liikeedel-
30398: lytystensä tähden tai muista syistä, näyttivät etupäässä an-
30399: saitsevan huomiota. V ertaillessa silloin tehtyä järjestelmää
30400: nykyiseen asemaan buomaakin, että noista silloin ensi sijassa
30401: puolletuista radoista yksi on käytettävänä ja muut joko ra-
30402: kenteella tai päätetyt rakennettaviksi. Mutta samassa mää-
30403: rässä kuin tämä osa ohjelmaa on toteutunut tai toteutumai-
30404: sillaan, tulevat muut tarkoitusperät huomioon, jotta ei yksi-
30405: kään suurempi osa maata tuntisi jääneensä lapsipuolen ase-
30406: maan, kun koko kansan varoilla valmistetaan parannettuja
30407: liikeoloja sekä samassa uusia kehitysmahdollisuuksiakin. Se
30408: paljous rautatieanomnksia, jotka edellisillä ja näillä valtiopäi-
30409: villä ovat tulleet keskustelunalaisiksi, todistaa, että, miten
30410:                        VII, ao. - Palmen.                     97
30411: 
30412: paljon onkin maan varoja sijoitettu rautateihin, on vielä ylen
30413: paljon siinä kohden suorittamatta.
30414:        Valitsijaini siihen kehottamana rohkenen johdattaa huo-
30415: mioon ehdotuksen, joka jo kymmenen vuotta sitten sai rau-
30416: tatiekomitean puoltolauseen ja sen jälkeen eri kerroin on
30417:  tullut valtiopäiviHäkin tarkastettavaksi. Tämä ehdotus tar-
30418:  koittaa suoremman kulkuyhteyden aikaansaamista Satakun-
30419: nan ja pääkaupungin välillä siten että Risteen asemalta ra-
30420: kennettaisiin rata Loimaan kautta .Nummelan asemalle ja
30421: sieltä Helsingin-Karjan radalle, ehdollisesti Kauklahden
30422: asemalle.
30423:        Silmäys karttaan jo osottaa, että laajat alueet täten sai-
30424: sivat suuresti parannetun yhteyden Helsingin, Turun ja mui-
30425: den liikekeskuksien kanssa ja tämä paikkakuntalaisten har-
30426: taasti haluam3 rata tarjoaa muutenkin hyviä edellytyksiä liik-
30427: keelle. Rata tulisi miltei kauttaaltaan koskemaan laajaa, hy-
30428: vin viljeltyä aluetta, jolla ei ole laivakululle sopivia reittiä,
30429: joten seutuun rakennettu rautatie ympäri vuotta vetäisi lii-
30430: kettä puoleensa. Radan kannattavaisuus näyttää erittäin suo-
30431: tuisalta, sillä seutu on yleensä väkirikas ja sen maanlaatu
30432: sekä nykyinen viljelyskanta tarjoavat mitä parhaita edelly-
30433: tyksiä kehittyneemmälle karjanhoidolle sekä viljan, varsinkin
30434: siemenviljan viljelykselle. Tämmöinen viljelystapa kaipaa
30435: kuitenkin mitä suurimmassa määrässä parannettnja kulkuneu-
30436: voja, joko tuotteiden vientiä tai väkirehujen ja apulantojen
30437: tuontia ajatellaan. Myös tämän seudun enimmältään säästy-
30438: neet metsät tarjoaisivat vastaiselle radalle suurta liikettä, kun
30439: toiselta puolen puuttuu hyviä uittoväyliä, toiselta puolen on
30440: lähellä sellaiset halko- ja puutavarainmyyntipaikat kuin Hel-
30441: sinki, Turku y. m. Ei voi epäillä, että rata valmiina suuressa
30442: määrässä olisi: täyttävä niitä vaatimuksia, joita voidaan kan-
30443: nattavaisuuteen esittää. Mitä vähimmäksi rautateittemme
30444: tuottamat tulut viime aikoina ovat supistuneet, sitä tärkeämpi
30445: onkin liittää verkkoon sellaisia osia, jotka voivat alusta asti
30446: antaa hyvää liikettä.
30447:        Mitä suurimmalla innolla tätä toivottua rataa onkin aja-
30448: teltu koko siinä laajassa alueessa, jonka kautta se olisi ve-
30449:                                                           7
30450: 98      VII, ao. - Ratoja Länsi· ja Lounais-Suomessa.
30451: 
30452: dettävä. Viimeistään tämän kuukauden alussa pidettiin asi-
30453: asta erityinen kokous, mihin oli saapunut laajalta alueelta
30454: edustajia. Siellä olivat edustettuina Huittinen, Köyliö, Pun-
30455: kalaidun, Orihpää, Vampula, Alastaro, Metsämaa, Ypäjä, Loi-
30456: maa, Koski, Somero, Somerniemi, Pusula, Nummi, Lohja,
30457: Pyhäjärvi, Wihti, Nurmijärvi, Espoo ja Helsinki mieskohtais-
30458: ten edustajain ja Kokemäki, Kauvatsa sekä Kiikala pöytä-
30459: kirjanotteiden kautta. Yksimielisesti sovittiin ponnesta, jonka
30460: kokous päätti saattaa Kansaneduskunnan tietoon. Rata oli
30461: päätöksen tehneiden mielestä rakennettava Porin radan Ris-
30462: teen asemalta Huittisten Lauttakylän ja Loimaanjoen laakson
30463: kautta joko Loimaan tai Mellilän asemalle, sekä sieltä eteen-
30464: päin Someron vesistön eteläpuolitse Pusulan ja Wihdin kir-
30465: konkylien kautta Nummelan asemalle ja sieltä Espoon Kauk-
30466: lahden asemalle. Tällöin olisi noin 7-8 kilometriä pitkä
30467: haararata tarpeen Karkkilan tehtaalle, joka on niin tärkeä,
30468: että V altiosäädyt jo 1900 vuoden valtiopäivillä puolsivat
30469: suurta valtionavustusta ja lisäksi valtiolainaa annattavaksi
30470: sille yhtiölle, joka oli silloin aikonut rakentaa sinne normaali-
30471: raiteisen yksityisen radan.
30472:        Koska ne tilastolliset tiedot, jotka ennen on kerätty
30473: tämän radan kannattavaisuuden valaisemiseksi, eivät ole ai-
30474: van uusia, saattaisi rata ansaita vieläkin tulla taloudellisesti
30475: tutkituksi, mutta ennen kaikkea olisi se koneellisesti tutkit-
30476: tava, jotta täysin varmat tiedot olisivat aikanaan tarjona
30477: radan rakentamisesta eduskunnalle tehtävän esityksen perus-
30478: teeksi.
30479:        Nojautuen edellä suurimmassa lyhykäisyydessä esitet-
30480: tyihin näkökohtiin pyydän kunnioittavimmin ehdottaa ala-
30481: maista anomusta
30482: 
30483:                        että ensi tilassa toiJ-nitettaisiin ko-
30484:                  neellinen ja taloudellinen tutkimus yhdys-
30485:                  radan rakentamisesta Risteen asemalta Loi-
30486:                  maan tai Mellilän aseman kautta Num-
30487:                  melan ja sieltä Kauklakden asemalle, ylem-
30488:                  pänä lähemmin mainittuun suuntaan, jonka
30489:                VII, so. - Palmen.                   99
30490: 
30491:           ohessa ohjelmaan liittyisi Km-klcilan teh-
30492:           taalle rakennettu haararata, sekä
30493:                   että armollinen esitys tämän radan
30494:           rakentamisesta annettaisiin eduskunnalle
30495:           niin pian kuin asianhaarat 'Vain myön-
30496:           tä'l:ät.
30497: 
30498: Helsingissä 8 p. Kesäkuuta 1907.
30499: 
30500: 
30501:                                     E. G. Palmen.
30502: 100
30503: 
30504: 
30505: 
30506: 
30507: VII, 31. -    Anom. ehd. N:o 163.
30508: 
30509: 
30510:              Vemmelpuu, Iida, y. m.: RautatielinJan tutki-
30511:                 minen Risteen asemalta Loimaa.n asemalle;
30512:                 sekä arm. esitys radan rakt;ntamisesta.
30513: 
30514: 
30515: 
30516: 
30517:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 1 1e.
30518: 
30519: 
30520:        Siitä asti kuin Tampereen-Porin rata rakennettiin, on
30521: Loimaanjoen laakson asukkaissa elänyt harras toivo sellaisen
30522: yhdysradan aikaansaamisesta, joka lähtien Loimaan asemalta
30523: Turun radalla ja päättyen Risteen aseman tienoille Porin ra-
30524: dalla kulkisi pitkin mainittua tiheästi asuttua ja hyvin vilja-
30525:  vaa laaksoa sivuuttaen muun muassa Huittisten Lauttakylän,
30526: joka erittäin vilkkaan liikkeen keskusta kipeästi kaipaa tätä
30527: ajanmukaista kulknneuvoa. Vuoden 1897 valtiopäivillä teh-
30528: tiin tällaisen radan rakentamista tarkoittavia anomusehdotuk-
30529: sia, joiden johdosta mainittujen valtiopäiväin rautatievalio-
30530:  kunta lausuu, että »rautatieverkkomme luonnollinen kehitys
30531: vaatii välttämättä, että pääratojen muodostamat isot silmukat
30532: jaetaan sivuradoilla pienemmiksi», ja mitä erittäin Loimaan-
30533: joen laaksoon tulee, on valiokunta sitä mieltä, että sen vilja-
30534: vat ja tiheään asutut seudut »näyttävät olevan semmoisia,
30535: että niiden halki rakennettu rautatie tulio:;i hyvin kannatta-
30536: maan, etenkin jos se rakennettaisiin kapearaiteiseksi jonkun
30537: yksinkertaisen ja huokaahintaisen järjestelmän mukaan ja jos
30538: liikettä ylläpidettäisiin Yaatimattomalla tavalla ja paikkakun-
30539: nan tarpeen mukaisesti». Valiokunnan mietinnön ponnessa
30540: ehdotetaan kannatusta valtiovaroista tämänsuuntaisen ykRityis-
30541: radan hankkeelle. Myöskin hallituksen asettama suuri rauta-
30542:                   VII, s1. -   Vemmelpuu, y. m.               101
30543: 
30544: tiekomitea ehdottaa vastaisten rautatierakennusten ohjelmaan
30545: rataa »Sopivalta kohdalta Porin radalta ehdollisesti Risteen
30546: tai Peipohjan asemalta Loimaan asemalle Turun radalle sekä
30547: siitä Someron ja Pyhäjärven kuntien kautta Nummelan ase-
30548: malle Hangon radalle, jatkuen siihen rautatiehen, joka on
30549: päätetty rakennettavaksi sanotulta radalta Helsinkiin~. Ja
30550: sanoo valiokunta erittäin, että »radan pituus Risteeltä Loi-
30551: maan asemalle tulisi olemaan 63 km ja sen rakennuskustan-
30552: nukset 4,725,000 mk.•
30553:        Kaksilla seuraaviilakin lakimääräisillä valtiopäivillä teh-
30554: tiin saman radan puolesta anomusehdotuksia. Sen kannatta-
30555: vaisuus- ja liike-edellytyksistä sanotaan siinä anomusehdo-
30556: tuksessa, jonka asessori I. M. Tallgren jätti pappissäädylle
30557: vv. 1904-05 valtiopäiville: uTämän vuoden henkikirjan mu-
30558: kaan nousee puheena olevan jokilaakson asukasluku 53,646
30559: henkeen. Lakitieteen kandidaatti A. Mikkolan toimittaman
30560: kalenterin mukaan on täällä 81 teollisuuslaitosta, joista mai-
30561: nittakoon 44 meijeriä sekä 20 höyry- ja vesisahaa, jonka li-
30562: säksi 96 maakauppiasta harjoittaa osaksi laajaakio liikettä
30563: tällä alueella. Paikallisliikkeen suuruuden voi siitäkin arvos-
30564: tella, että »Lauttakylä• niminen höyrypursi, joka välittää lii-
30565: kettä Kyttälän rautatienaseman ja Lauttakylän välillä, on viime
30566: liikekaudella kulettanut tavaroita 1,054,777 kiloa paitsi noin
30567: 7,000 kollia muita lähetyksiä, ja että matkapilettejä on sa-
30568: malta ajalta myyty 4,950 kappaletta. Huittisten, Punkalai-
30569: tumen ja Varopulan meijerit lähettävät vuosittain maailman
30570: markkinoille noin 9,000 dritteliä voita: jotka nykyään kulete-
30571: taan hevosilla 2-3 panikulmaa rautatien asemilla. Mainit-
30572: takoon vielä se arvaamaton määrä vienti- ja tuontitavaraa1
30573: esim. viljaa, metsäntuotteita, maanviljelys- ynnä muita koneita,
30574: minkä näiden viljavien ja väkirikkaiden seutujen asukkaat
30575: kuljettavat kaupungeista ja rautatie11 asemilta sekä päin vas-
30576: toin. Nämä kaikki ovat verrattain suurina tekijöinä Loimaan
30577: jokilaakson läpi käyvän rautatien liikenteessä».
30578:        Kun kysymyksenalainen rautatiehanke yhä vielä odot-
30579: taa toteutumistaan ja kun tämä rautatie käsityksemme mu-
30580: kaan tulisi hyvin kannattavaksi, samalla kuin se on kipeän
30581: 102      vn, Sl, -   Ratoja Länsi· ja Lounais-Suomessa.
30582: 
30583: tarpeen vaatima, rohkenemme täten nöyrimmästi esittää, että
30584: Kansaneduskunta ottaisi tehdäkseen sellaisen anomuksen
30585: 
30586:                        että t•altion kustannuksella toimitet-
30587:                  taisiin taloudellinen ja koneellinen tutki-
30588:                  mus normaaliraiteista rautatietä '1-'arten,
30589:                  joka Risteen asemalta Porin radalta t'eisi
30590:                  Huittisten Lauttakylän kautta Loimaan
30591:                  asemalle Turun-Toijalan radalle; sekä
30592:                         että Armollinen esitys tämän radan
30593:                  rakentamisesta mahdollisimman pian an-
30594:                  nettaisiin.
30595: 
30596:       Helsingissä 8 päivä Kesäkuuta 1907.
30597: 
30598: 
30599:       lida Wemmelpuu.                    Lauri Ingman.
30600:       J. E. Helkiö.                      J. K. Paasikivi.
30601:       E. N. Setälä.
30602:                                                             103
30603: 
30604: 
30605: 
30606: 
30607: VII, 32. -    Anom. ehd. N:o 190.
30608: 
30609: 
30610:              Paloheimo, H. G-., Mikkola, Antti, y. m.: Rau-
30611:                  tatielinjan tutkiminen Turusta Marttilan,
30612:                   Someron ia Lopen kautta Riihimäelle; sekä
30613:                  arrn. esitys radan rakentamisesta.
30614: 
30615: 
30616: 
30617: 
30618:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
30619: 
30620: 
30621:         Täysin oivaltaen ajanmukaisten kulkuneuvojen suuren
30622: merkityksen kulttuurin levittäjinä, ovat Suomen valtiomah-
30623: dit auliilla kädellä myöntäneet varoja sellaistenkin ratojen ja
30624:  rataosain rakentamiseen, joista päätettäessä rautatien itsensä
30625:  kautta syntyväksi toivotun liikennetarpeen ja kaukaisessa tule-
30626:  vaisuudessa häämöittävien kannattavaisuusmahdollisuuksien on
30627: täytynyt painaa enemmän vaa'assa kuin sen tarpeen ja nii-
30628: {]en kannattavaisuusedellytysten, jotka päätöstä tehtäessä jo
30629: -ovat olemassa. Olkoon meistä kaukana että tahtoisimme tässä
30630:  virittää mitään valitusvirttä :.erämaaradoista». Tajuamme täy-
30631: -dellisesti tällä nimellä tarkoitettujen rautatieyritysten hyvän
30632: tarkoituksen samoin kuin niiden vaikutuksenkin. Tahdomme
30633: .ainoastaan ohimennen mainita, että kulttuurin levittämis- ja
30634: samalla tavallansa hyväntekeväisyysnäkökohtien silmälläpitä-
30635:  minen rautatiepolitiikassa helposti voi mennä pitemmälle kuin
30636: suotavaa olisi, ellei samalla pidetä huolta myöskin sellaisten
30637:  liikennetarpeiden tyydyttämisestä, joista on välittömästi las-
30638:  kuihin otettavissa yhdeltä puolen huomattavampia tuloja rau-
30639: tatieverkkomme suurten menojen kattamiseen ja toiselta puo-
30640: len suoranaisen liikenneyhteytemme kehittymistä ulkomaitten
30641: kanssa.
30642: 104       VII, 32. -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
30643: 
30644:        Jos seuraa parhaiten kannattavan emäratamme kulkua
30645: Suomenlahden pohjassa olevasta maailmankaupungista länteen
30646: päin, niin ei voi olla omituista mielialaa herättämättä se nä-
30647: kemys, että tämä rata ikäänkuin karumahtaa astua askelta
30648: täydelleen, yhdistääksensä idän lännen kanssa. Ikäänkuin
30649: taikasanan voimasta se Riihimäellä, Etelä-Hämeen viljavien
30650: lakeuksien rinteellä, yhtäkkiä kään näksen itä-etelää kohden,
30651: hakemaan Suomen uutta, yhtä paljon laajempikuntoisista lii-
30652: kenne-edellytyksistä kuin menneisyyden muistoista köyhää
30653: pääkaupunkia, kääntäen rautaisen kyljen entiselle pääkaupun-
30654: gille, entisyyden muistoille ja samalla myöskin Länsi-Europan
30655: suurille liikekeskuksille.
30656:        Tämä katkonaisuus, tämä keskeneräisyys Pietarin-Vii-
30657: purin-Turun rautatiesuunnassa on poistettava ja se on pois-
30658: tettava siten että tässä, kuten aina, nykyisyys jatkaa siitä,
30659: mihin entisyys uupui, että Suomen uusi Eduskunta päättää
30660: rautatien rakennettavaksi Riihimäeltä Turkuun, maamme ijältä
30661: toiseen, arvolta ensimmäiseen tai visatamaan, satamaan, joka
30662: sekä tavara- että henkilöliikenteen kannalta katsoen paljoa
30663: paremmin kuin Hanko pystyy ei ainoastaan pitämään mei-
30664: dät suoranaisessa yhteydessä Länsi-"Europan kanssa, vaan
30665: myöskin vetämään tänne kansainvälistä henkilö- ja tavara-
30666: liikennettä, joka nyt on pakotettu kulkemaan enemmän aikaa
30667: viepiä ja tukalampia teitä ulkopuolella tämän maan rajoja.
30668:        Kysymys sen suuren silmukkeen halkaisemisesta, joka
30669: sulkeutuu Tampereelle menevän pääradan, Toijalan-Turun
30670: radan, lounaisen merenrannikkomme ja Hangon radan väliin,
30671: ei enään ole ensi kertaa esillä. Lukuun ottamatta aikaisem-
30672: pia huomautuksia ja suunnitelmia tämän radan hyväksi, teh-
30673: tiin sen rakentamisesta Porvarissäädyssä 1904-05 vuoden
30674: valtiopäivillä anomus, vaikka se sillä kertaa tunnetuista syistä
30675: jäi käsittelemättä. Emme sen vuoksi katso tarpeelliseksi ryh-
30676: tyä tässä anomuskirjelmässä toistamaan kaikkia niitä syitä,
30677: ioita tämän radan pnolustukseksi on esitetty. Tarkoittamamme
30678: anomus on Arv. Rautatievaliokunnan tavattavissa asianomai-
30679: sen säädyn pöytäkirjoissa ja lisempiä selvityJ;:siä pyydämme
30680: saada esittää Valiokunnalle tämän kirjelmän liitteissä. Aino-
30681:               vn, s2. -   Paloheimo, :Mikkola, y. m.         105
30682: 
30683: astaan muutamista seikoista tahdomme vielä tässä yhteydessä
30684: huomauttaa.
30685:        On miltei tarpeetonta mainita että rautatie, joka kulkisi
30686: Riihimäeltä suoraan Turkuun - tarkemmin sanoen jollekin
30687: Turkua lähellä olevalle, esim. Liedon asemalle - tulee hal-
30688: kaisemaan yhden maamme väkirikkaimpia ja parhaiten vil-
30689: jeltyjä seutuja, jossa myöskin on useita huomattavia teolli-
30690: suuslaitoksia. Tämän rinnalla tekee melkein mieltä katke-
30691: roittavan vaikutuksen, kun panee merkille, että Turun ja
30692: Porin lääni maamme vanhin viljelyssentu, jonka piiriin tämä
30693: rata suuremmalta osaltaan lankeisi, rautateitten puolesta on
30694: siksikin syrjäytetyssä asemassa esim. Uudenmaan lääniin ver-
30695: raten, että edellisessä on ainoastaan vähän päälle 6 ratakilo-
30696: metriä 10,000 asukasta kohti, kun Uudellamaalla on lähes
30697: 11, ja että niin ikään pinta-alaa kohden Uudenmaan läänissä
30698: on lähes kolmin kerroin niin monta ratakilometriä kuin Tu-
30699: run ja Porin läänissä.
30700:       Kaikesta tästä huolimatta ei tämän radan varsinainen
30701: painopiste kuitenkaan ole maamme keskeisessä paikallisliiken-
30702: teessä, vaan, kuten jo edellä on viitattu, sen merkityksessä
30703: yhdeltä puolen oman maamme viennille ulkomaille ja tuon-
30704: nille sieltä sekä toiselta puolen sille enemmän kansainvälistä
30705: laatua olevalle henkilö- ja tavaraliikenteelle, joka Länsi-Euro-
30706: pasta hakee tietänsä itään ja päin vastoin. Tunnettuuhan on,
30707: ettei suurilla kustannuksilla kuntoon saatu Hangon satama
30708: nähtävästi koskaan voi tyydyttää tal viliikenteenune, eritoten
30709: voinvientimme tarvetta, koska, kuten esim. viime talvena ta-
30710: pahtui, sen saariston suojaa vailla olevalle edustalle kokoon-
30711: tuvat ahtojäät näyttävät voivan kaikista jään murtajista huo-
30712: limatta monen viikon ajaksi saattaa liikenteen, ellei täydelli-
30713: seen seisaukseen, niin kuitenkin sellaiseen häiriötilaan, josta
30714: maanviljelijäimme tärkeimmän vientitavaran edut, usein mitä
30715: parhaimpana markkina-aikana, joutuvat suuresti kärsimään.
30716: Niinpä onkin jo laajoissa piireissu maamme etevimmän osuus-
30717: meijeriseudun, Länsi-Suomen, maanviljelijäin keskuudessa se
30718: mielipide vakaantunut, että heidän voinsa luonnollinen vienti-
30719: satama on Turku.
30720: 106       Vll, sz. -   Ratoja Länsi· ja J,ounais-Suomessa.
30721: 
30722:        Miltei vielä tärkeämpi olisi ehdottamamme rata osaksi
30723: kauttakulkuratana tavaraliikenteelle Länsi-Europan, eritoten
30724: Englannin ja Venäjän välillä, osaksi matkustajaliikettä varten
30725: samalla liikereitillä. Miten tärkeänä sitä tässä suhteessa pi-
30726: detään, näkyy siitä, että sen rakentaminen yksityisillä varoilla
30727: jo on ollut ja on parhaallaan puheenalaisena ulkomaiden lii-
30728: kemiespiireissä, tämä rata kun ei ainoastaan tulisi jonkun
30729: verran lyhentämään matkalla Keski-Europasta Pietariin kulu-
30730: vata aikaa, vaan ennen kaikkea vapauttamaan matkustajat
30731: rettelöistä tullitarkastuksissa Saksan ja Venäjän rajalla sekä
30732: tekemään matkan muissakin suhteissa enemmän mielenkiin-
30733: toa herättäväksi kuin nykyinen rautatiekulku Saksan kau-
30734: pungeista Pietariin.
30735:        Lopuksi kannattaa mainita se kaikkea huomiota ansait-
30736: seva asianharrastus, jota radan läpikuljettavien seutujen asuk-
30737: kaat ovat sen aikaansaamiseksi osottaneet. Ei siinä kyllin,
30738: että he ovat kustantaneet ratasuunnan selville saamiseksi alus-
30739: tavan tutkimuksen. Paljoa suurempiarvoisena on tietysti val-
30740: tion kannalta pidettävä, että maanomistajat ovat miltei kaut-
30741: taaltaan sitoutuneet luovuttamaan tarvittavan maan ilmaiseksi
30742: tahi rahassa korvaamaan maan lnnastamiseen menevät kus-
30743: tannukset.
30744:        Kaikkeen edellä sanottuun nähden emme epäile vakau-
30745: muksenamme lausua, että tämän radan rakentaminen maamme
30746: oikein ymmärrettyjen liikenne-etujen kannalta katsoen olisi
30747: mitä pikemmin sitä parempi toteutettava ja rohkenemme sen
30748: vuoksi kunnioittaen ehdottaa anomuksen tekemistä siitä:
30749: 
30750: 
30751:                        että ensi tilassa toimitettaisiin valtion
30752:                   kustannuksella taloudellinen Ja koneellinen
30753:                   tutkimus normaaliraiteista rautatietä var-
30754:                   ten, mikä suurinta maassamme myönnet-
30755:                   tyä kulkunopeutta käyttäen tulis/ Hau:>Jär-
30756:                   t,en-Lopen- Tammelan- Someron-Kosken
30757:                   ---Marttilan-Euran-Prunkkalan ja L?·e-
30758:                   don kuntien kautta yhdistämään Turun
30759:        vn, s2. -Paloheimo, Mikkola, y. m.        107
30760: 
30761:           kaupungin ja Riihimäen rautatieaseman
30762:           sekä että tämän radan rakentamisesta an-
30763:           nettaisiin Eduskunnalle Armollinen esitys.
30764: 
30765: Helsingissä 7 p:nä Kesäkuuta 1907.
30766: 
30767: 
30768: H. G. Paloheimo.      Antti Mikkola.
30769: Aug. Hjelt.           Aleksi Käpy.
30770: N. B. af Ursin.       A. Osw. Kairamo.
30771: Kaarlo Heininen.      T. Tainio.
30772: Lucina Hagman.        S. Nuorteva.
30773: Juho Rannikko.        Aleksandra Gripenberg.
30774: 108
30775: 
30776: 
30777: 
30778: 
30779: VII, 33. -    Anom. ehd. N:o 95.
30780: 
30781: 
30782:              Mikkola, Antti, y. m.: Rautatien rakentaminen
30783:                  Perniön asemalta Kemiön saarelle.
30784: 
30785: 
30786: 
30787: 
30788:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 1 1 e.
30789: 
30790: 
30791: 
30792:        Emärataverkkomme on jo lähimain valmis. Rautateitä
30793: risteilee maassamme etelästä pohjoiseen ja idästä länteen.
30794: Ne yhdistävät jo tärkeimmät liikekeskustat toisiinsa. Vilje-
30795: lys ja taloudellinen kehitys raivaavat vähitellen tietään en-
30796: nen asumaUomiin ja syrjäisiinkin seutuihin.
30797:        Lukuunottamatta rannikkoratojen jatkamista muodosta-
30798: maan yhtenäisen yhdyssiteen sisämaasta mereen päättyville
30799: radoille ja eräitä poikkiratoja on vastainen rautatiepolitiik-
30800: kamme suunnattava haara- eli imuratojen rakentamiseen jo
30801: olemassa oleville pääradoille. Tämän ovat jo monasti lausu-
30802: neet ilmi tunnetuimmat maamme taloudellisten olojen tuntijat.
30803:        Tämän huomioon ottaen ovat lukuisat kansalaiset sillä
30804: tiheästi asutulla alueella, jonka muodostaa Kemiön suuri
30805: saari ja sen lähimmät mannermaa- ja saaristoseudut päättä-
30806: neet Suomen Kansaneduskunnalle esittää anomuksen talou-
30807: dellisen tarkastuksen toimeenpanemisesta imuradan rakenta-
30808: miseksi Perniön asemalta Kemiön saarelle.
30809:        Samaa tarkoittava anomus jätettiin 1905 vuoden valtio-
30810: päiville ja saavutti se niiden rautatievaliokunnan myötätun-
30811: toisen kannatuksen.
30812:        Jotta kysymys tämän ratapätkän rakentamisesta ei jäisi
30813: epämääräiseen tulevaisuuteen, rohkenen kunnioittavimmin
30814: anoa, että:
30815:            VII, 24. -   :Mlkkola, y. m.                109
30816: 
30817:                  myöskin Kemiön rata tulisi otetuksi
30818:             huomioon, kun ehdotukset uusien rautateit-
30819:             ten rakentamisesta otetaan käsiteltäviksi.
30820: 
30821: Helsingissä Toukokuun 30 p:nä 1907.
30822: 
30823: 
30824:                                       Antti Mikkola.
30825: ~ähän   yhtyy:
30826: 
30827: :Kaarle 0. Knuutila.
30828: 110
30829: 
30830: 
30831: 
30832:   e) Ratoja Riihimäen-Wiipurin tien etelä-
30833:                   puolella.
30834: 
30835: 
30836: VII, 34. -    Anom. ehd. N:o 132.
30837: 
30838: 
30839:              Laine, Oskari, y. m.: Rautatielinjan tutkiminen:
30840:                  Jär1•enpään asemalta suoraan Korian ase-
30841:                  malle; sekä ehdolli.<~esti arm. esitys radan.
30842:                  rakentamisesta.
30843: 
30844: 
30845: 
30846: 
30847:          S u o m e n K a n s a n - e d u s k u n n a 11 e.
30848: 
30849: 
30850:        Maamme rautatieverkon kehittyessä ei ole voitu välttää
30851: sitä, että suurin osa siitä on tullut rakennettua harvaan asut-
30852: tujen seutujen läpi, jotka sekä teollisuuteen että maanvilje-
30853: lykseen nähden ovat varsin vähän kehittyneitä ja sen kautta,.
30854: niin välttämättömät kuin muuten ovatkin, ovat kuitenkin vai-
30855: kuttaneet painostavasti rautatieverkkomme yleiseen kannatta-
30856: vaisuuteen. Tulee sentähden, samalla kuin uusia rautateitä
30857: vähemmin kehittyneille seuduille rakennetaan, myös pitää
30858: huolta siitä, että maamme tiheärumin asutut seudut varuste-
30859: taan suhteellisesti tiheämmällä rautatieverkolla. Tämä peri-
30860: aate onkin jo usealla taholla ollut kauvan tunnustettu. Muun
30861: muassa maamme säädyt 1894 vuoden valtiopäivillä alamai-
30862: sessa vastauksessaan armolliseen esitykseen, koskeva maan
30863: jatkuvia rautatierakennuksia lausuivat m. m. seuraavaa:
30864: »Vaikka onkin katsottava oikeaksi, että koetetaan ulottaa rau-
30865: tateitä maan etäisempiin osiin, niin ei kuitenkaan etevämpien
30866: seutujen tarvetta sentähden tule syrjäyttää, koska juuri nä-
30867: mät ja etenkin eteläisemmät osat maatamme lukuisampine ja
30868:                   Vll, 34. -- Laine, Oskari, y. m.             111
30869: 
30870: ylipäänsä varakkaampine asujaimineen enimmin ovat ottaneet
30871: osaa niihin veroihin, joilla suuri osa rautatieverkosta on ra-
30872: kennettu.
30873:        Niiden suurien aukkojen joukossa, joita vielä rautatie-
30874: verkossamme on olemassa maan eteläisemmissä osissa, on
30875: Itäinen Uusimaa omansa vetämään huomiota puoleensa.
30876: Tällä maakunnalla on sekä tiheä asutus että laaja viljelys ja
30877: sitä paitsi verrattain hyvin säilyneet metsät. Tätä rautatie-
30878: verkon aukkoa, jota ympäröivät Helsingin-Riihimäen, Riihi-
30879: mäen-Kouvolan, Kouvolan-Kotkan ja Keravan-Porvoon
30880: radat, leikkaa tosin poikittain Lahden-Loviisan rata. Mutta
30881: kun rautateiden vaikutusalan, sen supistuneemmassa merki-
30882: tyksessä, ei voida, erittäinkin tiheästi asutulla alueella ja li-
30883: säksi pääkaupunkimme läheisimmässä maakunnassa, sanoa
30884: ulottuvan kuin enintään kahdenkymmenen kilometrin laajuu-
30885: delle rautatiestä, huomaa tästä että ·rautatiellä, joka -pitkittäi-
30886: sessä suunnassa joksenkin keskeltä halkaisisi nyt kyseessä
30887: olevan alueen, olisi suuri tehtävä täytettävänä. Tämä tapah-
30888: tuisi, kuten jo 1900 ja 1904-05 vuosien Valtiopäivillä Ta-
30889: lonpoikaissäädyssä jätetyiRsä anomuksissa esitetty on, rauta-
30890: tien rakentamisella Järvenpään asemalta Korian asemalle.
30891:         Meidän ei tarvitse tässä lähemmin perustella tämän ra-
30892: dan tärkeätä merkitystä, viittaamme tässä suhteessa vain edellä
30893:  mainittuihin anomuksiin.
30894:         Kun kysymys tästä rautatiestä on asianomaisissa kun-
30895:  nissa, osaksi kuntakokouksissa, osaksi yksityisissä piireissä,
30896:  ollut käsittelyn alaisena, on se kohdannut huomattavan suurta
30897:  paikallista harrastusta. Niinpä on Tuusulan kunnassa sijait-
30898: sevan Kellokosken suuren teollisuuslaitoksen puolesta, jonka
30899:  edestakainen tavaran kuljetus nousee nykyisin 4,000 tonniin
30900:  vuodessa, siinä tapauksessa että rata. tulisi kulkemaan tämän
30901:  tehtaan lähitse, luvattu lunastaa maa-alue rataa varten Tuu-
30902:  sulan kunnan sisällä. Siinä tapauksessa että radan suunta
30903:  tulisi olemaan Järvenpää-Kellokoski-Mäntsälän kirkonkylä,
30904:  ovat Mäntsälän kunnan maanomistajat suostuvaiset antamaan
30905:  avustusta siten, että. kukin suorittaa 5 markkaa hehtaarin
30906:  alasta siitä omistamastaan maasta, joka joutuu 0--5 kilometrin
30907: 112 VII, 34. -   Ratoja Riihimäen-Wiipurin tien eteläpuolella.
30908: 
30909: sisälle rautatiestä, 3 markkaa 5-10 kilometriin ja 1 mk 50
30910: p:iä 10-J 5 kilometriin, sekä muut kuntalaiset 50 penniä ve-
30911: roäyriltä vuodessa viiden vuoden aikana. Pukkilan kunta
30912: on sitoutunut viiden vuoden aikana radan rakennettavaksi päät-
30913: täruisestä ja ehdolla että se kulkisi pohjoispuolelta N aarkos-
30914: ken koskea, suorittamaan 19 1/ 2 manttaalista a 500 markkaa,
30915: eli yhteensä 9,500 markkaa ja lisäksi veroäyrin perusteella
30916: 5,000 markkaa. Tätä paitsi ovat melkein kaikki maanomis-
30917: tajat sitoutuneet antamaan rataa varten tarvittavan maa-alueen
30918: metsämaillaan ja osaksi viljelysmaastaankin ilmaiseksi. Askolan
30919: kunta ehdolla että rata kulkisi kunnan pohjois-osan kautta,
30920: luovuttaa rataa varten tarvittavan maa-alueen ilmaiseksi, jopa
30921: rakennusaineitakin on luvattu. Orimattilan kunta ei tosin
30922: kuntana ole vielä toistaiseksi tehnyt mitään sitoumuksia,
30923: mutta sielläkin ovat yksityiset, kuten esim. Ruhan kartanon
30924: omistaja valmiit luovuttamaan maansa korvauksetta. 11fyrs-
30925: kylässä on myös yksityisten puolesta suostuttu muutamissa
30926: osissa kuntaa maan ilmaiseksi luovuttamiseen. Artjärrellä
30927: luovutetaan myöskin ainakin maa ilmaiseksi ja Elimäellä
30928: voitanee pitää myös varmana että ainoastaan Korian aseman
30929: läheisyydessä tullee maan lunastus kysymykseen, vaikka tuskin
30930: sekään tarvinnee tapahtua valtion varoilla.
30931:        Kuten edellä olevasta selville käypi, ovat kunnat sekä
30932: yksityiset jo nyt sitoutuneet suuriin uhrauksiin, vaikka ue
30933: monissa paikoin ovatkin ja aivan luonnollisista syistä, osaksi
30934: ylimalkaisia. Mutta olemme varmat siitä, että sittemmin,
30935: kuin radan suunta tulisi tutkituksi ja alkaisi käydä selväksi
30936: mikä suunta radalle edullisemmaksi huomattaisiin, tulevat
30937: uhraukset olemaan melkoista suurempia.
30938:        Edellä esitetyn perusteella pyydämme kunnioittavimmin
30939: ehdottaa että eduskunta suvaitsisi hyväksyä seuraavan ano-
30940: muksen:
30941: 
30942:                        että vuosina 1907-1908 koneellinen
30943:                   fa taloudellinen tutkimus toimeenpantaisi
30944:                   oiko-rautatien rakentllmista 1:arten Järven-
30945:                   pään asemalta Korian asemalle; sekä
30946:              vn, 34. -Laine, y. m.                113
30947: 
30948:                että jos tulos osottautuisi tarpeeksi
30949:           suotuisaksi, esitys mainitun radan raken-
30950:           tamisesta tehtäisiin tämän jälkeen ensin
30951:           kokoontuvalle eduskunnalle.
30952: 
30953: Helsingissä Kesäkuun 6 p. 1907.
30954: 
30955: 
30956: Oskari Laine.                Hilda Käkikoski.
30957: •Tuho Laakso.                Aatto Siren .
30958: Eero Erkko.
30959: 
30960: 
30961: 
30962: 
30963:                                               8
30964: 114
30965: 
30966: 
30967: 
30968: VII, 35. -      Anom. ehd. N:o 178.
30969: 
30970: 
30971:               Vikman, K. 0., y. m.: Rautatielinjan tutkimi-
30972:                     nen Simolan asemalta Vilajoen taikka Tor-
30973:                     moon satamaan Su,omenlahden mnnalle.
30974: 
30975: 
30976: 
30977: 
30978:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
30979: 
30980: 
30981:        Sikäli kuin liike Saimaan vesistöllä on viime aikoina,
30982: vuosi vuodelta vilkastunut, ovat liikkeen harjoittajat mainitun
30983: vesistön ympärillä alkaneet tuntea yhä tuntuvampaa haittaa
30984: siitä, että Saimaankanava ei kykene enää ajan vaatimusten mu-
30985: kaisesti välittämään tätä liikettä meren kanssa. Tästä syystä
30986: on niissä lukuisissa, laajan Saimaan vesistön ympärillä lii-
30987: kettä harjoittavissa kansalaisissa, jotka ovat tulleet mainitusta
30988: liikkeen hitaudesta kärsimään, herännyt ajatus saada aikaan
30989: ajan vaatimuksia vastaavampi liikeyhteys Saimaan ja meren
30990: välille. Tämä tarkoitus olisi parhaiten saavutettavissa siten,
30991: että rautatie Lappeenrannasta Simolaan jatkettaisiin kulke-
30992: maan mereen saakka sellaiseen paikkaan, missä samalla kun-
30993: nollinen, suurenkin liikkeen palvelukseen kelpaa va satama
30994: olisi löydettävissä. Tällaisia satamia onkin kaksi erinomaista
30995: ehdolla. Toinen niistä on tunnettu Vilajoen satama Säkkijär-
30996: ven pitäjässä, toinen Tormoo Virolahdella. Kumpaisellakin
30997: on se suuri etu, että ne ovat samalla sopivat talvisatamat
30998: sikäli kuin sellaisista Suomenlahden rannikolla voipi puhua.
30999:        Kun näin suunniteltu rata, jonka pituus ei tulisi ole-
31000: maan kuin 4 a 5 peninkulmaa, samalla tulisi kulkemaan ti-
31001: heästi asutun ja vilkkaasti edistystä harrastavan seudun läpi,
31002: katsomme siitä mitä suurinta hy()tyä koituvan sekä paikka-
31003: kunnalle että koko Saimaan vesistön rantaseudulle.
31004:                  VTI, 35. -   Vikman, y. m.                 115
31005: 
31006:      Edellä olevan perustuksella pyydämme knnnioittavim-
31007: min Eduskuntaa Hänen Majesteetiltaan anomaan,
31008: 
31009:                      että taloudellinen y"a sitä seuraava ko-
31010:                neellinen tutkimus yleisillä varoilla toimi-
31011:                tettaisiin rautatien rakentamiseksi Simolan
31012:                asemalta Suomenlahden rantaan. pääte-
31013:                paikkana y"oko Vilajoen satama Säkkiy"är-
31014:                vellä tahi Tormoon satama Virolahdella.
31015: 
31016:      Helsingissä kesäkuun 8 p. 1907.
31017: 
31018: 
31019:      K. 0. Vikman.                            T. Riihelä.
31020: 116
31021: 
31022: 
31023: 
31024:            f) Ratoja Karjalan kannaksella.
31025: 
31026: 
31027: VII, sa. -    Anom. ehd. N:o 65.
31028: 
31029: 
31030:              Arokallio, Gust., y. m.: Rautatien rakentami-
31031:                    nen Viipurin asemalta Koiviston satamaan.
31032: 
31033: 
31034: 
31035: 
31036: S u o m e n S u u r i r u h t i n a a n m a a n E d u s k u n n a ll e.
31037: 
31038: 
31039:        Tunnettua on, että Viipurin satama, jonne koko Kar-
31040: jalan sekä tuonti- että vientiliike keskittyy, jo kauan aikaa
31041: on osottautunut tarkoitukseensa riittämättömäksi. Yhtä tun-
31042: nettua on myöskin mihinkä voittamattomaan esteesen kaikki
31043: yritykset sen laajentamiseksi ja syventämiseksi ovat rauenneet ja
31044: edelleen raukeavat. Kysymys ei koske yksinomaan Viipurin kau-
31045: punkia ja sen lähiseutuja vaan koko Karjalaa. Sillä varsinkin
31046: puutavarain vienti kärsii tuntuvasti tilan ahtauden ja ennen
31047: kaikkia sataman mataluuden tähden välttämättömien monien
31048: lastausten kautta, jotka raakatavaran hinnan vahingoksi suun-
31049: nattomasti korottavat ulosvietävän tavaran työkustannukset.
31050: Asia kaipaa siis pikaista ja tehokasta parannusta. Ja tämä
31051: on nähdäksemme helpoimmin ja paraiten aikaansaatavissa
31052: siten, että rautatie Viipurista jatketaan Koivistoon, jossa ilman
31053: sanottavia kustannuksia ja valmistuksia löytyy valmiina mitä
31054: parain luonnollinen satama.
31055:        Ehdottamamme rata, jonka suunta ilmiää oheenliittämäs-
31056: tämme kartasta, ei olisi kuin 44 kilom. pitkä, eikä myöskään
31057:  tulisi maksamaan enempää kuin noin 3 miljoonaa markkaa,
31058: mikä ehdottomasti on katsottava pieneksi summaksi siihen
31059: suunnattoman suureen hyötyyn verraten, minkä rata koko
31060:                    VII., 86, -   Arokallio, y. m.           117
31061: 
31062: Karjalan maakunnalle tuottaisi. Paitsi että puutavarain vienti-
31063: kustannukset sen kautta tuntuvasti vähenisivät on vielä huo-
31064: mattava että Koiviston satama säännöllisesti pysyy noin 4-6
31065: viikkoa kauemmin syksyllä auki kuin Viipurin, jolla seikalla
31066: tietysti on suuri merkityksensä ei ainoastaan viennille vaan
31067: kenties vielä enemmin tuontiliikkeelle ja erittäinkin jauho-
31068: kaupalle. Välillinen hyöty radasta olisi siis suuri. Välitön
31069: hyöty ei sekään pieni. Sillä kuten oheenliittämistämme kus-
31070: tannusarviosta ja kannattavaisuuslaskusta selviää ei rata ai-
31071: noastaan tulisi kannattamaan, vaan vieläpä valtiolle tuotta-
31072: maan sievän voitonkin. Radalta ei näet suinkaan tulisi puut-
31073: tumaan liikettä. Viipurin puoleisessa päässään tulisi se muo-
31074: dostumaan paikallisradaksi kaupungin laajoille ja taajaan asu-
31075: tuilla etukau pungeille Kolikkomäelle ja Tiilimukilie sekä
31076: Kangasrannalle. Koskettaen Makslahden, Koiviston y. m.
31077: lastauspaikkoja sekä RokkaJan lasitehdasta ja Koiviston kalas-
31078: tusasemaa, tulisi rata taasen vetämään puoleensa tavarain kul-
31079: jetusta, joka alhaisten laskuperusteiden mukaan voidaan laskea
31080: ainakin 39,000 tonniin vuodessa. Tarkemmat selvitykset tässä
31081: suhteessa antavat oheenliittämämme asiakirjat, joihin sen
31082: vuoksi pyydämme saada viitata.
31083:        Ennen kaikkia on kuitenkin huomattava, että tällä ky-
31084: symyksellä on koko Karjalan kaupan tulevaisuudelle ratkai-
31085: seva merkitys. Sillä aijotusta radasta riippuu tuleeko se,
31086: kuten tähän asti, kulkemaan Viipurin kautta, vaan pakote-
31087: taanko sitä sopivien kulkulaitosten puutteessa rajain toiselta
31088: puolen etsimään itselleen uusia uria. Edelläsanotun nojalla
31089: saavat allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa:
31090: 
31091: 
31092:                        että Eduskunta puolestaan päättäisi
31093:                  t•iipymättä rakennettavaksi rautatien Vii-
31094:                  purin asemalta Vitsataipaleen salmen yli
31095:                  Käremäen lahden läntistä rantaa myöten
31096:                  Savolaisen kylän kautta sekä Rokkalan teh-
31097:                  taiden ohi Makslahteen ja sieltä Koiviston
31098:                  satamaan Suomen lahden rantaan sekä
31099: 118         VII, 36. -   Ratoja Karjalan kannaksella.
31100: 
31101:                  tarkoitusta varten osoittaisi tarpeellisia va-
31102:                  roja.
31103: 
31104:       Helsinki, Kesäkuun 3 p. 1907.
31105: 
31106: 
31107:       Gust. Arokallio.               N. E. Huoponen.
31108:       Erkki Pullinen.                J. E. Wiljomaa.
31109:       Juho Kirves.                   Nestori Walavaara.
31110:                                                              119
31111: 
31112: 
31113: 
31114: 
31115: VII, 37. -    Anom. ehd. N:o 154:.
31116: 
31117: 
31118:              Räsänen, Hilma: Koneellisen ja taloudellisen
31119:                  tutkimuksen toimittaminen linjalla Koivisto
31120:                   - Galitsina-Ki~,iniemi- Käkisalmi- Kar-
31121:                  jalan rata.
31122: 
31123: 
31124: 
31125: 
31126:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
31127: 
31128: 
31129:        Poikkiradan kysymys Karjalan kannaksella on nyt niin
31130: kipeä päivän kysymys, jota ei voi vaitiololla syrjäyttää.
31131:        Tähän on antanut Wiipurin kaupungin huonot satama-
31132: olot osaltansa myöskin aihetta.
31133:        Tunnettu asiahan on että Koiviston satama on ainoa
31134: kunnollinen satama koko Suomen lahden pohjassa, jota kohti
31135: tuleva Karjalan kannaksen poikkirata olisi suunnattava. Nyt
31136: kyseessä oleva ratasuunta olisi alkava Koiviston salmelta meren
31137: rannasta, kulkeva läpi tiheästi asutun Koiviston pitäjän, läpi
31138: Kuolemajärven ja Johanneksen kuntien kautta Muolan pitäjän
31139: leikaten Viipurin-Pietarin radan Galitsinan asemalla läpi
31140: Muolan pitäjän eteläpuolitse Åyräpään järven Kuusan kylästä
31141: läpi Valkjärven pitäjän Kiviniemeen ja siitä Sakkolan, Pyhä-
31142: järven ja Räisälän pitäjien läpi Käkisalmeen ja sieltä eteläpuo-
31143: l itse Vuoksen Karjalan radalla Sairalan tai Koljolan asemalle.
31144: Ottaen huomioon että tämä ratasuunta yleensä kulkee tasaisia
31145: kovapohjaisia maita, sattumatta sille linjalle mitään suurempia
31146: vesistöjä tai leikkauksia paitsi Kiviniemen koski Vuoksessa.
31147:        Ottaen huomioon Åyräpään järrn ympäryksen, jossa
31148: karjanhoito nyt jo on hyvällä alulla ja kulkuneuvojen paran-
31149: tuessa voisi se monin kerroin kohota. Maidon kuljetus nyt
31150: 120         vn, 37. -   Ratoja Karjalan kannaksella.
31151: 
31152: jo Heinjoen ja Muolaan pitäjissä on yleinen rautateitse Pie-
31153: tariin, vaikka asemalle on 30:kin kilometriä.
31154:        Ottaen huomioon että tämä ratasuunta tulisi kosketta-
31155: maan niin likellä Pölläkkälän kylää: jossa on kaksi suurta
31156: höyrysahaa, jotka kesäiseen aikaan kumpikin lähettävät 30
31157: vaunun lastia vuorokaudessa laukkuja ja lautoja Viipuriin
31158: Antrean asemalta, jonne ne suurilla vaikeuksilla kuljetetaan
31159: ylös Vuoksen virtaa. Nämä sahat heti laittaisivat haararadan,
31160: josta niiden tavarat kulkisivat suoraan merisatamaan.
31161:        Toinen etu tällä ratasuunnalla olisi se että se samalla
31162: toimittaisi Viipurin kaupungin satamaradan tehtävät ja tulisi
31163: se tuntuvasti lyhempi Koivistolta Galitsinaan kuin Viipuriin.
31164:        Vielä liitän tähän pöytäkirjat, jotka osoittavat että
31165: yksityiset kansalaiset ovat tehneet uhrauksia radan hyväksi.
31166:        Kaiken tämän perustuksella rohkenen ehdottaa,
31167: 
31168:                      että eduskunta anoisi Keisarilliselta
31169:                 Majesteetilta koneellista ja taloudellista tut-
31170:                 kimusta lähimmässä tulevaisuudessa linjalla
31171:                 Koivisto- Galitsina-Kiviniemi- Käkisal-
31172:                 mi-Karjalan rata.
31173: 
31174:       Helsingissä, 7 päivänä Kesäkuuta 1907.
31175: 
31176: 
31177:                                         Hilma Räsänen •
31178: 
31179: 
31180: 
31181: 
31182:                         •
31183:                                                             121
31184: 
31185: 
31186: 
31187: 
31188: VII, ss. -    Anom. ehd. N:o 69.
31189: 
31190: 
31191:              Sipponen, ltlikko, y. m.: RautatielinJan tutki-
31192:                  minen Koiviston satamasta Perkjärt,en ase-
31193:                   man ja Kiviniemen kautta Käkisalmeen
31194:                  sekä arm. esitys radan rakentamisesta.
31195: 
31196: 
31197: 
31198: 
31199:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
31200: 
31201: 
31202:        Viipurin-Pietarin välinen rautatie kulkee) kuten tun-
31203: nettua n. s. Karjalan kannaksen toista laitaa, jättäen koko tä-
31204: män laajan kannaksen itäosan, alisen Vuoksen ympärillä si-
31205: jaitsevat väkirikkaat seudut aivan syrjään. Sitäpaitsi ei liike-
31206: neuvojen nykyisellä kannalla ollessa koko laajalla Karjalan
31207: kannaksella ole käytettävänään muuta merisatamaa kuin joko
31208: Viipuri tai Pietari. Kumminkin löytyy sanotulla kannaksella
31209: Koiviston satama, asemansa puolesta aivan kuin luotu näiden
31210: seutujen merisatamaksi ja laatunsa puolesta mainio.
31211:        Kuten tunnettua, on Karjalan kannaksella ajateltu mui-
31212: takin ratoja ja nimenomaan lienevät tutkimukset ratasuun-
31213: nalla Valkeasaari-Käkisalmi tai Terijoki-Käkisalmi jo alul-
31214: laan. Viitaten siihen, mitä yllä olemme esittäneet Koiviston
31215: sataman merkityksestä Karjalan kannaksen luonnollisena sa-
31216: tamana, jota ei näitä ratasuuntia suunnitellessa ole huomioon
31217: otettu, katsomme kumminkin, että ennenkuin mihinkään rau-
31218: tatierakennuksiin näillä seuduilla ryhdytään ainakin Käki-
31219: salmen-Koiviston linja on tarkoin tutkittava.
31220:        Tämän radan yksityiskohtaista suunnittelua emme kyllä
31221: katso voi>amme esittää, mutta niin paljon on meistä kum-
31222: minkin selvää, että sen tulisi Koivistolta kulkea Perkjärven
31223: 122           Vll, 38. -   Ratoja Karjalan kannaksella.
31224: 
31225: aseman seutuviita Muolan kirkon etelä- ja Valkjärven kirkon
31226: itä-puolitse Kiviniemeen ja siitä Pyhä- ja Kiimajärvien 1omitse
31227:  Käkisalmeen, joka kaupunki sitten voitaisiin sopivalla tavalla
31228:  yhdistää Karjalan rataan.
31229:         Ne seudut, joiden läpi rata tulisi kulkemaan, ovat kyllä-
31230:  kin väkirikkaita. Rata tulisi ainakin suurimmaksi osaksi
31231:  välittämään seuraavien pitäjien liikettä: Koivisto (noin 8,500
31232: .as.), Kuolemajärvi (n. 4,700 as.), Muola (n. 15,500 as.), osa
31233:  Kivennapaa, Valkjärvi (lähes 8,000 as.), Sakkola (n. 5,500 as.),
31234:  Rautu (n. 5,500 as.), Metsäpirtti (n. 4,000 as.), Pyhäjärvi (n.
31235:  ti,500 as.), Räisälä, ainakin osittain (n. 6,000 as.), Käkisalmen
31236:  maaseurakunta ja kaupunki (n. 4,000 as.). Asutuksen taajuus
31237: on useimmassa kysymyksessä olevista kunnista 15-20 henkeä
31238:  km 2:llä, neljässä 10-15 henkeä ja Koivistolla 25-30 henkeä
31239:  km2, siis jotenkin suuri.
31240:         Ehdottamamme radan kannattavaisuudesta on käsittääk-
31241:  semme varmoja takeita. Kiviniemen koski, joka on arvioitu
31242:  33,000 hevosvoiman vahvuiseksi, tarjoaa oi vailista tilaisuutta
31243: suuriliekin teollisuusyrityksille. Sitäpaitsi Kiviniemen seutu
31244: -ollen Vuoksen laivaliikkeen keskustana kahden puolen suun-
31245:  niteltua rataa, varmaan muodostuisi suureksikin liikekeskuk-
31246:  seksi. Pyhäjärvessä ja KiimajärvesBä harjoitetaan verrattain
31247: laajaa kalastusta ja kalojen vientiä Pietariin. Laajat heinämaat
31248:  Suvannon rannoilla tarjoavat tilaisuutta meijeriliikkeen kehi-
31249: tykselle. Valkjärven kunta on tunnettu jotenkin kehittyneestä
31250:  kotiteollisuudestaan, jolle ehdottamamme rata antaisi uutta
31251:  vauhtia. Kysymyksessä olevat seudut ovat sitäpaitsi vielä
31252: .hyvinkin metsärikkaita, joten hyvällä syyllä voi odottaa puu-
31253: tavarain viennin nousevan jotenkin suureksi. Kun rata päät-
31254: tyisi Koiviston satamaan, on varmaa, että suuri osa tämän
31255: laajan ja väkirikkaan maakunnan tuonnista, joka nyt tapahtuu
31256:  muita teitä, tapahtuisi tämän kautta suoraan meritse. Sitä-
31257: paitsi on varsin todennäköistä, että, varsinkin jos n. s. V as-
31258:  kelan koski Suvannon ja Laatokan välillä perattaisiin, niin
31259: -että laivat voisivat nousta Kiviniemeen asti, ainakin osa ni-
31260: menomaan viljan tuonnista Venäjältä tapahtuisi tätä tietä.
31261:                   VII, ss. -   Sipponen, y. m.               123
31262: 
31263:        Lopuksi emme voi olla panematta painoa sille merki-
31264: tykselle, joka ehdottamallamme radalla olisi koko Karjalan
31265: kannaksen taloudellisesti ja henkisesti takapajulla olevien
31266:  seutujen kohottamiseksi. Olemme vakuutetut siitä, että tä-
31267: mäkin näkökohta painaa tuntuvasti vaa'assa ehdottamamme
31268:  ratasuunnan hyväksi.
31269:        Yllä esittämämme nojalla rohkenemme kunnioittaen eh-
31270: <lottaa, ettli Suomen Kansaneduskunta yhtyisi anomaan,
31271: 
31272:                        että hallitus ensi tilassa taloudellisesti
31273:                 ja koneellisesti tutkituttaisi radan, joka
31274:                 kulkisi Koiviston satamasta Perkjärven ase-
31275:                 malle, sieltä Muolan kirkon etelä- ja Valk-
31276:                 järven kirkon itäpuolitse Kiviniemeen sekä
31277:                  edelleen Pyhä- ja Kiimajärvien lomitse Kä-
31278:                 kisalmen kaupunkiin, sekä
31279:                        että mainittu mta niin pian kuin
31280:                 suinkin otettaisiin rakennetta1,•aksi.
31281: 
31282:      Helsingissä, kesäkuun 6 päivänä 1907.
31283: 
31284: 
31285:      Mikko Sipponen.                    Väinö Kivilinna.
31286: 124
31287: 
31288: 
31289: 
31290: 
31291: VII, 39. -      Anom. ehd. N:o 123.
31292: 
31293: 
31294:               J.. aine, 0. Fr.: Rautatien rakentaminen OJaJät·-
31295:                     ven asemalta Karjalan radalla Käkisalmen
31296:                     kautta Terijoelle.
31297: 
31298: 
31299: 
31300: 
31301:              S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a l l e.
31302: 
31303: 
31304: 
31305:       Koska kysymys Käkisalmen haararadan rakentamisesta.
31306: on jo nostettu vuosien 1894, 1897 ja 1900 valtiopäivillä, vaan
31307: on silloin rauvennut pääasiallisesti siitä syystä, että Käkisal-
31308: men satama olisi muka havaittu matalaksi ja laivakululle so-
31309: pimattomaksi, joten tavarain kauttakulku liikkeen johtamista
31310: Venäjältä yli Laatokan ei voitaisi ajatella Käkisalmen kautta
31311: Karjalaan ja muualle Suomeen ja että Käkisalmen kaupunki,
31312: jota rata ensisijassa tulisi hyödyttämään, ei asian vuoksi ollut
31313: mitään uhrannut. Vaan niinkuin valtiopäivien asiakirjoista
31314: vuosilta 1904 ja 1905 näkyy, on Käkisalmen kaupunki sitou-
31315: tunut suorittamaan valtion kulkulaitosrahastoon rautatien
31316: avustukseksi, siinä tapauksessa että Käkisalmen kaupunkiin
31317: johdettava rata Karjalan radalta koskettaisi Laatokan rantaan
31318: Käkisalmen kaupungissa, 250,000 markkaa sekä sitäpaitsi an-
31319: tamaan kaupungin alueella rautatietä varten tarvittavan maa-
31320: alan ilmaiseksi valtiolle, ja muutamat kunnat lisäsivät vielä
31321: avustusta yhteensä 11,500 markalla.
31322:       Kaupungin satamaa tosin on pidetty huonona, vaan hal-
31323: lituksen toimesta paikan päällä pidetyt tutkimukset ovat osoit-
31324: taneet, että hiekan kasoittuminen satamaväylään ei johdu
31325: aallon ja myrskyn kuljettamasta hiekasta, vaan johtuu s&
31326:                      VII, 39. -   0. Fr. Laine.               125
31327: 
31328: rantavirrasta, ja tämä on estettävissä verrattain helppokus-
31329: tannuksisten patojen kautta. Sitäpaitsi sijaitsee aivan kau-
31330: pungin läheisyydessä niin kutsuttu Pärnän lampi, joka ollen
31331: kyllin tilava ja syvä, kuten toimitetut tutkimukset ovat osoit-
31332: taneet, tarjoaa oivallisen satamapaikan, joka helpoilla kustannuk-
31333: silla on yhdistettävänä vanhaan niin kutsuttuun Kivisalmen
31334:  satamapaikkaan: täten siis sekin pelko, ettei Käkisalmi sata-
31335:  mansa takia vastaisuudessa voisi olla mahdollisena kautta-
31336:  kulkupaikkana suorastaan Laatokan yli johdetulle Venäjän
31337:  kaupalle, on turha ja aiheeton ja radan rakentaminen ja epää-
31338: minen tältä kantilta perusteeton.
31339:          Jo silloin kuin anottiin Karjalan radan rakentamista,
31340: tutkittiin myöskin ratasuunta Hiitola eli Ojajärvi-Käkisalmen
31341:  kaupunki, kauttakulkurata Viipurin ja Pietarin väliseen rataan,
31342:  vaan voitti se mielipide että Karjalan rata tuli alkamaan
31343:  Viipurista, ja sai tämä Karjalan ikivanha pääkaupunki ja ne
31344:  suuret tiheään asutut hyvin viljellyt ja metsärikkaat Kaakkois
31345:  Karjalan pitäjät jäädä odottamaan vuoroansa.
31346:          V aan nyt sitä ei enää voitane siirtää monestakin syystä.
31347:   Vanhastaan ovat pitäjät Kaakkois Karjalassa pitäneet luonnol-
31348:   lisena kauppakeskustanaan ja suurempana menekki paikka-
31349:  naan maalaistuotteilleen Pietaria, jonne tavaran vientiä ja
31350:  rahdin tekoa maitse on harjoitettu, ja jossa maanviljelystuot-
31351:  teilla on parempi hinta kuin Suomessa. Tilastolliset tiedot
31352:   tulli vartiopaikoista Suomen ja Venäjän rajalla osoittavat tämän
31353:  liikkeen suuruutta, nousten se tavaroissa, joita >iedään V enä-
31354:   jälle ja joina on maitoa, voita, heiniä, olkia, kaloja, lihaa,
31355:    marjoja, elukoita, kotiteollisuuden tuotteita, y. m., yhteensä
31356:   noin 20,000 kuormaa ja tavaroita, joita tuodaan Venäjältä
31357:   Suomeen ja joina on jauhoja, ryynejä y. m. ruokatavaroita
31358:   etupäässä, yhteensä noin 9,000 kuormaa vuodessa. Sitäpaitsi
31359:    on koko tämän ratasuunnan seudut erittäin metsärikkaita,
31360:   joista sopii mainita Lintulan lahjoitusmaan kruunun puisto,
31361:   johon samalla voitaisiin perata asutuskuntoon se suuri valtion
31362:   korpi, joka alkaa Lipolan kylästä ja ylettyy eteläpuolelle Kor-
31363:   pikylän, alaltaan noin 500 hehtaaria, ja josta on hyvä veden
31364:  .lasku Siestarjokeen. Raudussa on myös paljon suuria metsiä
31365: 126          VII, 39. -   Ratoja Kaijalan kannaksella.
31366: 
31367: sekä Sakkolassa Petäjäjärven hovin metsä, joka on valtion
31368: omistama. Pyhäjärven pitäjässä on suuri metsä Kiimajärven
31369: hovissa, joka myöskin on valtion, samoin yksityisen Tauvilan
31370: hovin metsä, josta on tarjottu omistajalleen 1,000,000 markkaa,
31371: sekä monia suuria talonpoikain metsiä, joita he nyt myyvät
31372: 1/
31373:    3 niitten todellista arvoa, joka johtuu siitä että ei ole kulku-
31374: neuvoja paikkakunnalta ja hevoskyydillä tulee kalliiksi kul-
31375: jettaa joko Vuokseen eli Laatokkaan. Vaan kuin olisi rautatie
31376: Pietariin, niin ei talonpojat Venäjän kielen taitavina olisi ol-
31377: lenkaan pakoitettu käyttämään mitään välikäsiä, vaan kaup-
31378: paisivat tavaransa itse, ja on myöskin viime aikoina ruvettu
31379: paljon kuljettamaan kiviä maastamme Venäjälle; tämän radan
31380: varsilla olisi mitä parhain ja halutuin kivilaji. Hiitolan ja
31381: Kaukolan pitäjissä on sekä punasta että mustaa kivilajia, joka
31382: tulisi tämän radan varteen, tulisipa rata Hiitolasta tai Ojajär-
31383: veltä, niin on kumpaisessakin pitäjässä siihen tarkoitukseen
31384: hyviä kallioita. Vielä sopii mainita että Kiviniemen koski
31385: vesivoimaansa ja putoukseensa nähden voitaisiin myöskin
31386: ottaa tämän radan rakentamisen kautta teollisuuden palveluk-
31387: seen sekä monia pienempiä vesiputouksia tulisi olemaan tämän
31388: radan varrella. Perustelut, joilla Käkisalmi on pyytänyt radan
31389: rakentamista, ovat edellisillä valtiopäivillä niin useasti tulleet
31390: esitetyiksi että tässä lienee tarpeetonta niihin enää lähemmin
31391: koskea. Käkisalmi, ollen Vuoksen pohjoishaaran suulla Laa-
31392: tokan rannalla, on se Kaakkois Karjalan ikivanha pääkaupunki~
31393: ja ollut vanhoista ajoista ympäröi vien tiheään asuttujen Hii-
31394:  tolan, Kaukolan, Räisälän, Pyhäjärven ja Sakkolan pitäjien
31395: luonnollisena kauppakeskustana, samoin kun se viimeisinä ai-
31396:  koina on muodostunut samojen seutujen ensimmäisen ja ai-
31397:  noan opin ahjon tyyssijaksi.
31398:         Edellä olevaa esittäin uskallamme siis kunnioittain eh-
31399:  doittaa että Eduskunta päättäisi,
31400: 
31401: 
31402:                          että normaaliraiteinen rautatie mää-
31403:                    rättäisiin rakennettavaksi Ojajärven ase-
31404:                    malta Karjalan radalta Käkisalmen kau-
31405:              VII, 39. -   0. Fr. Laine.              127
31406: 
31407:           punkiin, ja siitä edelleen Kiviniemen kautta
31408:           Teri}oen asemalle Pietarin radalla, }a että-
31409:           tarpeelUset rahavarat sitävarten osotettaisiin~
31410: 
31411: Helsingissä 6 päivä Kesäkuuta 1907.
31412: 
31413: 
31414:                            Oskar Fredrik Laine.
31415: 128
31416: 
31417: 
31418: 
31419: Yli, 40. -     Anom. ehd. N:o 171.
31420: 
31421: 
31422:               Pykälä, K. K.: Rautatielinjan koneellinen ja
31423:                   taloudellinen tutkiminen Terijoelta Kivinie-
31424:                   men kautta ennen tutkitulle suunnalle Kar-
31425:                   jalan radalta Käkisalmen eteläpuolitse
31426:                    Vuokseen.
31427: 
31428: 
31429: 
31430: 
31431:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
31432: 
31433: 
31434:         Vuoden 1904-1905 valtiopäivillä jo on tehty anomus
31435: ratasuunnasta Terijoki-Karjalan rata Käkisalmen kautta.
31436: Vaan kun lähimmässä tulevaisuudessa kumminkin tulee rau-
31437: tatie rakennettavaksi Karjalan radalta Koljolan tai Sairalan
31438: ase maita, niin sen yhteydessä olisi myös tutkittava mainitse-
31439: mani ratasuunta, joka voisi liittyä Käkisalmen rataan Räisälän
31440: pitäjässä sopivassa kohdin.
31441:         Tämän radan rakentaminen on sitäkin tärkeämpi kun
31442:  Vuoksen kanavoiminen raukesi sikseen ja sillä edellytyksellä
31443: että rautatie täydellisemmin poistaa sen kipeän kulkuneuvojen
31444: puutteen, joka mainitulla maakunnan osalla on.
31445:         Tämän radan taloudellisesta kannattavaisuudesta ei voi
31446: '()lla epäilystä katsoen siihen että seudut, joiden läpi se tulisi
31447:  kulkemaan, ovat tiheimmin asutuita maassamme ja yleensä
31448:  käydään kauppaa nytkin Pietariin niinkin helposti pilaautu-
31449:  villa tavaroilla kuin maito on, jota nykyään hevoskyydillä
31450: kannattaa viedä Pietariin. Suomen Valtio omistaa suurivoi-
31451:  maisen kosken Kiviniemessä, johon varmaan syntyisi suuria
31452: teollisuuslaitoksia.
31453:         Suurempana tukena kumminkin oli Vuoksen puutavara-
31454: liike, joka nykyään kulkee virtaa ylöspäin Karjalan radalle
31455:                       vn, 4o. -   Pykälä.                   129
31456: 
31457: tehden siten suunnattoman kierroksen, joka kohottaa ainakin
31458: puolella rahtikuluja.
31459:        Nyt juuri parhaallaan tutkitaan koneellisesti rautatien
31460: linjaa Valkeasaari-Kiviniemi-Käkisalmi-Karjalan rata. Vaan
31461: mielestämme se kulkee Valkeasaaresta lähtein liiaksi liki V e-
31462: näjän rajaa ettei siitä ole vastaavaa hyötyä.
31463:        Nyt kyseessä oleva ratasuunta on kipeän tarpeen vaa-
31464: tima, näkyy myötä liitetystä Kivennavan kuntakokouksen
31465: pöytäkirjan otteesta, että Kivennavan kunta on sitoutunut suo-
31466: rittamaan kolmekymmentätuhatta markkaa valtiorahastoon,
31467: jos rautatie rakennetaan Terijoki-Kiviniemi.
31468:        Liittäen vielä mukaan virallisen tilaston, joka näyttää
31469: että yksistään kahden tullivartion läpi viedään Suomesta Ve-
31470: näjälle vuosittain maan ja käsiteollisuustuotteita noin 30,000
31471: kuormaa.
31472:        Edelläolevan perusteella pyydän esittää että arvoisa
31473: eduskunta anoisi,
31474: 
31475:                        että koneellinen }a taloudellinen tut-
31476:                  kimus lähimmässä tulevaisuudessa toimite-
31477:                  taan linfalla Terifoki-Kiviniemi siihen
31478:                  lin}aan, Jossa Jo koneellinen tutkimus on
31479:                  toimitettu Kar}alan radalta Käkisalmen
31480:                  eteläpuolitse Vuokseen.
31481: 
31482:      Helsingissä, 7 p:nä Kesäkuuta 1907.
31483: 
31484: 
31485:                                             K. K. Pykälä.
31486: 
31487: 
31488: 
31489: 
31490:                                                         9
31491: 130
31492: 
31493: 
31494: 
31495: 
31496: VII, 41. -    .!nom. ehd. N:o 93.
31497: 
31498: 
31499:              Sipponen, Mikko, y. m.: Rautatien rakentami-
31500:                  nen Perkjärveltä Kaukjärven leirille ja Muo-
31501:                   lan, Uudenkirkon ja Kuolemajärven kun-
31502:                   tain vapauttaminen sen kautta sotaväen
31503:                   kuljetuksesta sanotulle leirille.
31504: 
31505: 
31506: 
31507: 
31508:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
31509: 
31510: 
31511:        Kaikenlaisten rasitusten tasaaminen koko yhteiskunnan
31512: yhtäläisesti kannettaviksi on nykyajan tunnussanoja. Rohke-
31513: nemme sen vuoksi kiinnittää arvoisan Eduskunnan huomiota
31514: erääseen, vaikkapa paikalliseenkin epäkohtaan.
31515:        Majoitussääntöjen nojalla on sotaväen kuljetus Parkjär-
31516: ven asemalta Kaukjärven leirille muutaman yksityisen kun-
31517: nan asiana. Kuljetuksen leirille suorittavat Muolan kuntalai-
31518: set yksin, kuletuksen sieltä pois Uudenkirkon ja Kuolema-
31519: järven kuntalaiset. Varsinkin viimemainittu keväällä tapah-
31520: tuva kuletus, kelirikon aikaan ja juhtien heikoimmillaan ol-
31521: lessa, on raskasta, ja esim. tänä keväänä on miltei koko
31522: Muolan kunta ollut pakoitettu ottamaan kuletukseen osaa,
31523: siksi paljon väkeä on leirille koottu. Kun tähän kuletukseen
31524: käsketyt O'i at pakoitetut saapuroaan pitkienkin matkojen
31525: päästä, ja kun he lisäksi vielä usein saavat odottaa vuoroaan,
31526: jotenka heiltä kuluu tässä toimessa vuorokausia, on kuletuk-
31527: sesta maksettu palkka, Smk 1: 60, naurettavan pieni, eikä
31528: suinkaan likimainkaan korvaa kustannuksia ja ajanhukkaa.
31529:       .Asia olisi kumminkin korjattavissa verrattain vähällä.
31530: Parkjärven asemalta on valmista rautatietä eräälle soranotto-
31531:                     VTI, 41.- Sipponen, y. m.                 131
31532: 
31533: paikalle niin pitkältä, että jos sitä jatkettaisiin noin 3 1 / 2-4
31534: km. samaan suuntaan, sotaväen kuletus voisi tapahtua perille
31535: asti rautateitse. Kustannukset tästä lisärakennuksesta eivät
31536: nousisi sanottavan suuriksi, maa kun kauttaaltaan on lujaa
31537: ja tasaista hiekkakangasta, ja lisäksi valtion metsämaata. Sitä-
31538: paitsi soveltuisi tämä haararata ajatelluu Perkjärven -Koi-
31539: viston radan suuntaan, josta se ei kumminkaan saisi jäädä
31540: riippnvaksi.
31541:       Kysymyksessä oleva asia on tietääksemme ollut van-
31542: haRsa säätyeduskunnassa käsiteltävänä, johtamatta kumminkaan
31543: mihinkään käytännöllisiin tuloksiin. Koska kumminkin käsi-
31544: tyksemme mukaan täsRä on epäkohta olemassa, jos kohta
31545: paikallinenkin, niin rohkenemme yllä esittämämme nojalla
31546: ehdottaa, että Kansaneduskunta tahtoisi yhtyä anomaan,
31547: 
31548:                          että Perkjärt•en asemalta soranottopai-
31549:                   kalle radan länsipuolella rakennett~~ sivu-
31550:                   raide pidennettäist:in Kaukjärven leiripai-
31551:                   kalle asti ja
31552:                          että sen kautta Muolan, Uudenkirkon
31553:                   ja Kuolemajärven kunnat vapautettaisiin
31554:                   sotaväen kuijetuksesta sanotulle leiripai-
31555:                   kalle.
31556: 
31557:       Helsingissä, kesäkuun 6 päivänä 1907.
31558: 
31559: 
31560:       Mikko Sipponen.          Väinö Kivilinna.
31561:                    K. K. Pykälä.
31562: 132
31563: 
31564: 
31565: 
31566: VII, 42. -    Anom. ehd. N:o 106.
31567: 
31568: 
31569:              Kuisma, Pietari, y. m.: Rautat,ielinjan tutkimi-
31570:                  nen Koljolan asemalta Karjalan radalla
31571:                  Käkisalmeen; sekä arm. esitys radan ra-
31572:                  kentamisesta.
31573: 
31574: 
31575: 
31576: 
31577:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
31578: 
31579: 
31580:        Aina siitä saakka kuin Karjalan rata rakennettiin on
31581: lähes kaikilla valtiopäivillä ollut käsiteltävänä kysymys Laa-
31582: tokan sisämeren yhdistämisestä rautatiellä Karjalan rataan.
31583: Näiden keskustelujen sekä toimitettujen tutkimusten kautta
31584: on vähitellen selvinnyt, että sopivin päätekohta rautatielle
31585: Laatokan rannalla on Käkisalmen kaupunki, joka ollen Kaak-
31586: koiskarjalan ikivanha pääkaupunki on muodostunut ympäris-
31587: töpitäjiensä luonnolliseksi liikekeskustaksi ja joka verrattain
31588: hyvän satamansa takia voisi tulla sopivaksi kauttakulkupai-
31589: kaksi suorastaan I. .aatokan yli johdettavalle Venäjän kaupalle.
31590:        Erimielisyyttä on pääasiallisesti enään olemassa radan
31591: suunnasta ja sen yhtymäkohdasta Karjalan rataan. Näitä
31592: määrättäessä ou luonnollisesti pidettävä silmällä radan pai-
31593: kallisliikenteelle tuottama hyöty, rakennuskustannusten huo-
31594: keus ja kannattavaisuus.
31595:        Verrattaessa näitä näkökohtia ovat keskustelujen kestä-
31596: essä useista ehdotetuista ratasuunnista viimeisinä kilpailemaan
31597: jääneet Sairala-Käkisalmi ja Koljola-Kasiniemi-Käkisalmi
31598: radat. Lähemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että
31599: viimeksi mainitun Koljola-Kasiniemi-Käkisalmi radan puo-
31600: lella on monta painavaa seikkaa.
31601:                     VII, 42. -Kuisma, y. m.                133
31602: 
31603:        Ensinnäkin tulisi tämä rata hyödyttämään noin 30,000
31604: asukasta Antrean, Muolan, Valkjärven, Sakkolan, Räisälän ja
31605: Pyhäjärven kunnissa, jota vastoin Sairalan rata tulisi eduksi
31606: ainoastaan noin 15,000 asukkaalle osissa Kirvun, Kaukolan ja
31607: Räisälän kuntia.
31608:        Toiseksi Koljolan rata, kulkien metsärikkaitten seutujen
31609: läpi, muun ohella miljoonan arvoisen Vendelän kruununpuiston
31610: läheltä, tulisi saamaan osalleen suuren puutavaraliikkeen, jota
31611: vastoin Sairalan rata enimmäkseen metsättömiä seutuja kul-
31612: kiessaan tässä suhteessa tulisi olemaan verrattain pienestä
31613: merkityksestä.
31614:        Tätä paitsi ovat viljelysmahdollisnudet sekä maanlaatuun
31615: että väkirikkauteen nähden Koljolan radan varsilla verratto-
31616: masti paremmat kuin Sairalan radan läheisyydessä ja siis
31617: myös edellytykset rautatien kantta tapahtnvalle maanviljelyk-
31618: sen ja yleensä maatalouden kohoamiselle ja kehittymiselle
31619: tuntuvasti suuremmat.
31620:        Lisäksi koskettaa Koljolan rata Kasiniemessä Vuoksen
31621: kulkuväylää ja tulisi siten tuntuvasti lisäämään tavaraliikettä
31622: sekä yhdistämään nykyään varsin syrjässä olevat Sakkolan,
31623: Raudun ja Metsäpirtin kunnat läheisempään yhteyteen rauta-
31624: tien kanssa.
31625:        Paitsi yllämainittuja paikallisia etuja tulisi Koljola-
31626: Kasiniemi-Käkisalmen radalla olemaan yleisempi merkitys
31627: sen kautta, että jauho- y. m. tavarain kauppa Venäjän puo-
31628: leisista Laatokan satamista voitaisiin Käkisalmen läpi ohjata
31629: tätä rataa myöten Imatran radan kautta Saimaasen ja Koijo-
31630: lasta suoraan Viipuriin.
31631:        Pituudeltaan tulisi Koljolan rata tosin 13 kilometriä
31632: pitemmäksi SairaJan rataa, mutta ottamalla huomioon maan
31633: tasaisuuden ensinmainitulla ratasuunnalla sekä muut rauta-
31634: tierakennukselle edulliset suhteet, niiden joukossa varsinkin
31635: sen seikan, että suurin silta koko Koljolan radalla tulisi ole-
31636: maan 20 metriä pitkä Kasiniemen silta, niin tulisi tämä rata
31637: tuskin kalliimmaksi kuin Sairalan rata, joka muiden epäta-
31638: saisuuksien ohella tulisi kulkemaan useiden leveiden Vuoksen
31639: salmien ja lahtien yli.
31640: 134         VII, 42. -   Ratoja Karjalan kannaksella.
31641: 
31642:       Ylläolevan ohella huomauttamalla, miten kaakkois-Kar-
31643: jalan lahjoitusmaa y. m. olojen vaikutuksesta on jäänyt kehi-
31644: tyksessä takapajulle ja miten tämä maanosa henkisesti sekä
31645: aineellisesti kohotakseen tarvitseisi läheisempää liikeyhteyttä
31646: muun Suomen kanssa, saamme Kansaneduskunnalle kunnioit-
31647: tavimmin esittää,
31648: 
31649:                       että Kansaneduskunnan suosiollisella
31650:                  myötävaikutuksella toimitettaisiin taloudel-
31651:                  linen sekä koneellinen tutk1:mus Koljolan
31652:                  asemalta Kasiniemen kautta Käkisalrneen
31653:                  rakennettavaa rautatietä 1•arten sekä
31654:                       että Kansaneduskunta viipymättä
31655:                  anoisi Armollisen esityksen antamista tämän
31656:                  radan rakentamisesta.
31657: 
31658:       Helsingissä 6 päivä Kesäkuuta 1907.
31659: 
31660: 
31661:       Pietari Kuisma.           Erkki Pullinen.
31662:                    N. E. Huoponen.
31663: 
31664: 
31665:       Edellä olevaan ponteen yhdyn.
31666: 
31667:                                          G-ust. Arokallio.
31668:                                                              135
31669: 
31670: 
31671:                 g) Ratoja Itä-Karjalassa.
31672: 
31673: 
31674: VII, 43. -    Anom. ehd. N:o 87.
31675: 
31676: 
31677:              Leppänen, Pekka, y. m.: Rautatien rakentami-
31678:                  nen Värtsilästä Hiiskoskelle.
31679: 
31680: 
31681: 
31682: 
31683:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
31684: 
31685: 
31686:        Viittaamalla suuren rautatiekomitean mietintöön, etenkin
31687: siinä olevaan A vellan'in vastalauseeseen, sekä viime valtiopäi-
31688:  vien rautatievaliokunnan mietintöön itäisimmän raja-Karjalan
31689: avustamiseksi nykyaikaisilla kulkuneuvoilla, pyydämme Edus-
31690: kunnan huomiota kiinnittää seuraavaan ratasuuntaan:
31691:        Silmäillessä rantatie-karttaan näemme, että itäinen raja-
31692:  seutu, vaikkakin siellä asuu suurilukuinen väestö, on, niin ke-
31693: sällä kuin talvellakin, kokonaan kulkuneuvoista osaton. Erit-
31694:  täinkin tahtoisimme Eduskunnan huomiota kiinnittää Itä-
31695: Suomen suurimman, vanhimman ja väkirikkaimman Ilomantsin
31696:  pitäjään, sekä äsken itsenäiseksi päässeen Korpiselän pitäjään
31697: .oloihin. Jo vuoden 1897 vai tiopäi villä talon poikaissäädyssä
31698: tehtiin anomus mainittujen seutujen rautatietarpeen tyydyttä-
31699: miseksi ja sittemmin kaikilla määräaikaisilla Valtiopäivillä on
31700: tehty samanlaisia anomuksia, viimeisillä Valtiopäivillä kai-
31701: kissa säädyissä. Rautatiekomitea aikoinaan on paikan päällä
31702: tehnyt taloudellisen tutkimuksen ja Ilomantsin kunta yhdessä
31703: Värtsilän tehdasyhtiön kanssa kustantanut koneellisen tutki-
31704: muksen "Värtsilästä aina Pielisjärvelle saakka, joten uudet
31705: tutkimukset eivät enää johtane sen parempiin tuloksiin asian
31706: hyväksi.
31707: 136             VII, 43. -   Ratoja Itä-Karjalassa.
31708: 
31709:        Ilomantsin ja Korpiselän pitäjien itäisellä puolen ovat
31710: laajat ja synkät ruunun metsät kymmenien miljoonien ar-
31711: vosta, sitä paitsi suuret yhtiöiden ja yksityisten metsät, ja kun
31712: vielä ottaa huomioon sen seikan, ettei näiltä seuduilta vielä
31713: ole ulos viety hienompaa puutavaraa, niin yleissilmäys met-
31714: sistä täällä lienee maamme parhaimpia.
31715:        Ottamalla huomioon tuon maakunnan väestön edut ko-
31716: konaisuudessaan, sekä toiveet metsistä ja teollisuudesta, niin
31717: ehdottomasti rata olisi rakennettava insinööri 0. l. Hjeltin
31718: koneellisesti tutkittua linjaa Värtsilän haararadalta Hiiskos-
31719: kelle.
31720:        Tästä radasta hyötyisi osa Tohmajärven, Kiihtelysvaaran
31721: ja Suojärven pitäjiä, sekä kokonaisuudessaan Ilomantsin ja
31722: Korpiselän pitäjät. Kosketellen muutamia kyliä Tuhmajär-
31723: ven pitäjässä yhtyy rata Koskenniskassa Ilomantsin pitäjätä
31724: Korpijärven helposti purjehdittavaan vesistöön, jonka vesistön
31725: varrella on Korpiselän pitäjän asutuin seutu, siellä on jo ole-
31726: massa pieni höyryvene välittämässä Kirkonkylän ja muiden
31727: kylien välistä liikettä. Korpiselän kirkonkylästä johtaa valta-
31728: maantie Suojärven kirkonkylään, jonne muuta maantietä,
31729: paitsi Laatokan itä-rannalta, ei Suomesta päin mene. Ilo-
31730: mantsin kohdalla käy rata pitäjän väkirikkaimman osan läpi,
31731: sivuuttamaHa vaan muutamilla kilometreillä Koveron kirkon-
31732: kylän, sekä käy pienemmille teollisuuslaitoksille sopivien Kos-
31733: kenniskan-kosken, Kinnaskosken ja Hurttaskosken yli ja menee
31734: liki Ilomantsin kirkonkylän melkein yhtä suuren Sonkajan
31735: kylän kautta Lylykosken lastauspaikalle. Tässä rata yhtyy
31736: purjehdittavaan Nuorajärven vesistöön, joka laajuudessaan ei
31737: ole paljo pienempi Pielisjärven vesistöä ja jolla jo kulkee
31738: kaksi suurenlaista hinaaja-höyryä kauaksi itään, aina Kuolis-
31739: maan kylään saakka. Lylykoski on ensimäinen kuuluisan
31740: Koitajoen suurista koskista, sitä seuraa aivan radan varrella
31741: Saivarkoski, Koverokoski, Kangaskoski, J uuniskoski, Gossa
31742: rata kulkisi yli Koitajoesta) Niemiskoski, Mäntykoski ja Koi-
31743: tere-joessa Tyltsynkoski, Leveäkoski, Taivalkoski, Pirttikoski
31744: ja Hiiskoski. Viimeksi mainittuja Koitere-joen koskia ei
31745:                    Vll, 43. -   Leppänen, y. m.             137
31746: 
31747: ayydä koskaan. Tässä radan päässä koskettaisi sitä suuri
31748: Koitere-järvi, jolla jo käy hinaaja höyry.
31749:        Huomioon täytyy ottaa nuo sisämaan purjehdittavat ve-
31750: sistöt, joissa kolmessa vesistössä jo on olemassa neljä höyry-
31751: laivaa, jotka koittavat helpottaa liikettä, mutta näin ollen
31752: täytyy niiden olla sisään suljettuna kuin kala saavissa, sillä
31753: liikenteen ulospääsymahdollisuutta ei ole muutoin kuin rau-
31754: tateitse. Ja kun nämä vesistöt ovat radasta itäänpäin, olisi
31755: rautatien vaikutus moninkertainen.
31756:        Kun rautatiekomitea mietinnössään ja vastalauseissaan,
31757: sekä tutkija-insinööri 0. I. Hjelt lausunnossaan tunnustavat,
31758: että nämä seudut mitä suurimmassa määrässä olisivat rau-
31759: tatien tarpeessa, sitä paitsi viime Valtiopäivien rautatievalio-
31760: kunta on nähnyt tämän radan täyttävän paremmin kulttuuri-
31761: tehtävänsä kuin sen kilpailijana ollut rataehdotus, niin lienee
31762: Eduskunnan jäsenillä selvillä että näille seuduille on rata lä-
31763: himmässä tulevaisuudessa rakennettava.
31764:        Miksi tämän radan päätekohta olisi oleva mieluummin
31765: Hiiskoski kuin Ilomantsin kirkonkylä on se, että rata siten
31766: ottaa yhteyteensä kaikki Koitajoen yliset kosket ja suuren
31767: Koitere-järven. Rata vietynä tutkitulta linjalta, ehdotetulta
31768: Ilomantsin asemalta, Ilomantsin kirkonkylään, tulisi tosin 22
31769: kilometriä lyhempi ja maksaisi 1,800,000 markkaa vähemmän,
31770: vaan tämän takia syrjäytettäisiin Nuorajärven ja varsinkin
31771: Koiteren vesistöt ja olisi metsän tuotteille ja teollisuudelle
31772: epäedullinen.
31773:        Tähän saakka on pidetty silmämääränä rautateitä raken-
31774: nettaessa kaupunkien etuja, jättämällä syrjään useinkin suu-
31775: rien maakuntien edut. Nyt olisi aljettava käyttää päinvas-
31776: taista menettely-tapaa, sillä mitä olisivat kaupunkimme, jos
31777: ne eivät saisi maakunnilta tukea olemassa ololleen. Olisi
31778: otettava huomioon ne seudut, joissa on edellytyksiä uusille
31779:  tehdaslaitoksille raaka-aineiden ja luonnonvoimien suhteen.
31780: Kerran vielä tullee Suomen rautateillä liikevoimaksi otetta-
31781:  vaksi sähkö niillä radoilla, jotka koskevat suuri-voimaisiin
31782:  koskiin ja tämä seikka olisi ehdottamallamme radalla huo-
31783:  mioon otettava asia.
31784: 138             VII, 43. -   Ratoja Itä-Karjalassa.
31785: 
31786:        Muuten on huomautettava, että tämän radan kosketta-
31787: mien vesistöjen varsilla on valtio suurin metsäin omistaja ja
31788: nämä metsätuotteet, pysyäkseen muun maan hintojen tasalla,
31789: kumminkin tulevaisuudessa, ovat pakoitetut liiketienään tur-
31790: vautumaan rautatiehnn, joten valtio-talouden kannalta katsoen
31791: olisi rata rakennettava niin pian kuin mahdollista.
31792:        Tämän ratasuunnan vastustajienkin puolelta on tunnus-
31793: tettu näiden seutujen liike suureksi, varsinkin kun laajat alat
31794: rajantakaistakin Karjalan väestöä käyttää kysymyksessä olevaa
31795: suuntaa liiketienään ja paljo edellytyksiä yhä suurenevalle
31796: liikkeelle on olemassa.
31797:        Vieläkin yksi tärkeä asia puhuu anomuksemme puo-
31798: lesta. Tämän ehdotetun ratasuunnan varrella elää vieläkin
31799: vanhuksia, jotka mieskohtaisesti ovat olleet kartuttamassa
31800: meidän maailmankuulun kansallisepoksemme, Kalevalan, aine-
31801: histoa. Näillä seuduilla on tuo Kalevalan kehto, jonka asu-
31802: jamet on kansallisuudellemme ulkomaidenkin silmissä anta-
31803:  neet omintakeisuuden leiman. Kymmenisen vuotta ovat nämä
31804: asukkaat toivoneet säätyeduskunnalta apua, sitä kumminkaan
31805: saamatta, saattaako vielä nytkin ja miten kau'aksi aikaa hei-
31806: dän avunhuutoosa kuulua turhaan.
31807:       Viittaamalla jo edellä sanottuun suuren rautatiekomitean
31808: mietintöön ja säätyeduskunnassa kysymyksessä olevasta rata-
31809: suunnasta tehtyihin anomuksiin ja erittäinkin talonpoikais-
31810: säädyn v. 1900 tekemään päätökseen anoa armollista esitystä
31811: Karjalan radan jatkamiseksi Värtsilästä Ilomantsin kautta sekä
31812: viime säätykokouksen rautatievaliokunnan mietintöön, toi-
31813: vomme, että Eduskunta ei ole jättävä tuon edistysmahdolli-
31814: suuksista rikkaan ja laajan alueen sekä rajan tämän että
31815: tuonpuoleista karjalaista väestöä rautaisin sitein liittämättä
31816: muuhun isänmaahan ja kansaan.
31817:       Kaiken yllä sanotun nojalla rohkenemme kunnioitta-
31818: vimmin anoa, että Eduskunta puolestaan päättäisi:
31819: 
31820: 
31821:                       että normaaliraiteinen ra,utatie raken-
31822:                  nettaisiin Värtsilän asemalta Hiiskoskelle
31823:             VII, 43, -Leppänen, y. m.                139
31824: 
31825:            aikaisemmin käytyä linfaa 7,000,.000 mar-
31826:            kaksi lasketulta kustannuksella, josta töiden
31827:            alottamiseen vuotena 1908 määrättäisiin
31828:            1,000,000 markkaa.
31829: 
31830: 'Helsingissä Kesäkuun 6 p:nä 1907.
31831: 
31832: 
31833: Pekka Leppänen.                  Arvi Lahtinen.
31834: A. P. Hämäläinen.
31835: 140
31836: 
31837: 
31838: VII, 44. -    Anom. el1d. N:o 17.
31839: 
31840: 
31841:              Repo, H., y. m.: Rautatieli11jan tutkiminen
31842:                  Sortavalasta K oirinojan kautta Suojärvelle;
31843:                  sekä arm. esitys radan rakentamisesta.
31844: 
31845: 
31846: 
31847:          S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
31848: 
31849: 
31850:        Laatokan pohjoispuolella oleva Itä-Karjalan perukh
31851: kaipaa liikeyhteyttä länteen päin; Salmin kihlakunta kaipaa
31852: rautatietä, joka saattaisi sen asukkaat vilkkaampaan vuorovai-
31853: kutukseen muun Suomen kanssa. Ilman sellaista liikeyhte-
31854: yttä ei tämä laaja seutukunta pääse henkisesti eikä talou-
31855: dellisesti kohoamaan.
31856:        Salmin kihlakuntaan rakennettavan rautatien luonnolli-
31857: sena lähtökohtana on Karjalan emärata Sortavalan seutuvilla~
31858: Sortavalaa puolustaa se näkökohta, että tämä kaupunki j(}
31859: ennestään on Laatokan pohjoisen rantavyöhykkeen henkisen
31860: elämän ja taloudellisen toiminnan keskuksena.
31861:        Karjalan emäradalta lähtien tulisi uuden rautatien kul-
31862: kea Jänisjoen poikki Hämekosken ja Leppäkosken välimaillat
31863: lähennellen mikäli mahdollista Suistamon kirkonkylää. Sieltä
31864: olisi se suunnattava itää kohden Impilahden kunnan halki
31865: Koirinojaan, joka on parhaimpia satamia Laatokan pohjois-
31866: rannalla. Täältä tulisi radan kääntyä pohjoiseen, päättyäkseen
31867: Suojärveen .Annan tehtaan seutuville. Matka rautatien lähtö-
31868: kohdasta Koirioojaan on noin 55 km; Koirinojasta Suojär-
31869: velle noin 70 km. Radan koko pituus tulisi siis olemaan
31870: noin 125 km. Laskettuna 65,000 Smk ratakilometriä kohti
31871: tulisi se maksamaan jonkun verran yli 8 miljoonaa Smk.
31872:        Tämä näin vedetty rautatie tulisi olemaan tärkeä imu-
31873: rata, joka toisi liikettä Karjalan emäradalle hyvinkin laajalta
31874:                       VII, 44. -   Repo, y. m.                 141
31875: 
31876:  alueelta. Suistamon kunta (6,000 asukasta), Impilahti (11,000
31877:  asuk.), Salmi (10,000 asuk.), Suojärvi (5,000 asuk.) ja osa
31878:  Korpiselkää (2,000 asukasta) tulisivat kuulumaan tuohon alu-
31879: eeseen. Rajantakaisesta Aunuksen Karjalasta saisi rata var-
31880:  maankin tuntuvan liikelisän. Seämjärven ja Tulomajärven
31881:  seutukunnille Keski-Aunuksessa olisi se lähimpänä rautatienä;
31882:  niinikään koko sille Etelä-Aunuksen tiheästi asutulle ranta-
31883:  vyöhykkeelle, joka ulottuu Suomen rajalta Aunuksen kau-
31884:  punkiin asti.
31885:         Alkuosalla tätä rautatietä olisi ilmeisesti teollisuusradan
31886:  luonne. Sen likeisimmässä liikepiirissä olisivat Hämekosken,
31887:  Leppäkosken ja Läskelän suuret tehdaslaitokset Jänisjoen
31888:  varrella, Välimäen rautaruukki Sortavalan ja Impilahden ra-
31889:  jamailla, Jylhävaaran puuhiomo ja Pitkänrannan laajat kai-
31890:  voslaitokset Impilahdella. Suojärven puoleinen osa rautatietä
31891:  synnyttäisi arvatenkin uusia teollisuuslaitoksia. Suojärven
31892:  kunnan alueella kasvavat suuret metsät odottavat vain parem-
31893:  pia kulkuneuvoja joutuakseen täysin käyttökelpoisiksi. Kos-
31894:  kia on siellä useampia - esim. l::luojärven ruukin koski ja
31895:  Suojunjoen lukuisat kosket - vastaisen paperi- ja muun
31896:  teollisuuden varalle. Uuksunjoen kosket Salmio kunnan alu-
31897:  eella ovat niinikään otettavat lukuun tämän radan liikenne·
31898: ·mahdollisuuksia arvosteltaessa.
31899:         Suojärven metsärikkaudesta puhuttaessa mainittakoon
31900:  myös Annan ruukin alue, joka kuuluu Venäjän valtiolle ja
31901:   käsittää 220,418 ha, siitä 193,792 ha metsämaata, suurim-
31902:  malta osalta koskematonta hirsimetsää. Ajatus tämän laajan
31903:  .alueen lunastamisesta Raja-Karjalan kuntien kunnallismet-
31904:  säksi, jota valtion valvonnan alaisena hoidettaisiin yhteisiä
31905:  edistystarkoituksia varten, on jo kytemässä ja joutunee ehkä
31906:   piankin päiväjärjestykseen. Salmio kihlakunnan henkiselle
31907:  ja taloudelliselle vaurastumiselle olisi tuo kunnallismetsä-
31908:   hanke, jos se saataisiin toteutumaan, arvaamattomaksi hyö-
31909:  dyksi samalla kuin se olisi omansa tähän kihlakuntaan raken-
31910:   nettavan rautatien liikennettä lisäämään.
31911:         Kysymys Salmio kihlakunnan kulttuuritarpeita tyydyt-
31912:   tävästä rautatiestä on jo ennenkin ollut esillä. Rautatieva-
31913: 142             VIT, 44. -   Ratoja Itä-Karjalassa.
31914: 
31915: liokunnassa 1904-1905 vv. Valtiopäivillä käsiteltiin sitii
31916: mieltäkiinnittävällä tavalla, suurisuuntaisen Raja-Karjalan kier-
31917: toradan muodossa. Neuvoteltiin radasta, joka ikäänkuin lu-
31918: jana rautavanteena kiinnittäisi tuon syrjäisen maakunnan
31919: muun Suomen yhteyteen. Valiokunnan mietinnössä sano-
31920: taan tästä asiasta : ,. Valiokunnassa on vastaisena rantatieoh-
31921: jelmana tälle maakunnalle mainittu osaksi rataa, joka lähtisi
31922: Sortavalan seuduilta ja johtuisi Jänisjärven eteläpuolitse Laa--
31923: tokan rantamaiden kivennäiskentille Pitkänrannan seuduille
31924: ja sieltä Suojärvelle päin, mikä rata taas aikanaan yhdistet-
31925: täisiin toiseen haaraan, joka lähtien Uimaharjun kohdalta eh-
31926: dotetulta Joensuun-Nurmeksen radalta itäänpäin ja kosket--
31927: tamaila Koitajoen koskia johtuisi Ilomantsiin sekä tässä pi-
31928: täjässä olevaan Möhkön rautatehtaaseen» - - -. Sorta-
31929: valan-Koirinojan-Suojärven rautatietä voisi ajatella tuon
31930: vastaisen kiertoradan alkuosaksi.
31931:        Ylempänä mainitun pernstuksella saamme Suomen
31932: Kansan Eduskunnalle anottavaksi esittää:
31933: 
31934:                        että normaaliraiteinen rautatie Sor-
31935:                  tavala-Koirinoja-Suojärvi suuntaan ja
31936:                  kustannuksiin nähden tutkittaisiin ja esitys-
31937:                  sen rakentamisesta Suomen Kansan Edus-
31938:                  kunnalle lähimmässä tulevaisu,udessa an-
31939:                  nettaisiin.
31940: 
31941:       Helsingissä toukokuun 31 p. 1907.
31942: 
31943: 
31944:                              H. Repo.
31945:       Väinö Kivilinna.                   Olli Pajari.
31946:       Erkki Pullinen.                    Mikko Sipponen.
31947:                              c.
31948: J o e n p e r k a u k s i a, s u on k ui v a t u k s i a y. m.
31949:                koskevia anonmsehdotuksia.
31950:                                                                 145
31951: 
31952: 
31953: 
31954: 
31955: Vll, 45. -    A.nom. ehd. N:o 7.
31956: 
31957:              Hoikka, Iisakki: Kemijoen koskien perkaaminen.
31958: 
31959: 
31960: 
31961: 
31962:               A r v o i s a ll e E d u s k u n n a ll e.
31963: 
31964: 
31965:        Kaikkialla maassamme on vesistöihin koskia perattu,
31966: kanavia kaivettu, kulkuväyliä syvennetty valtion varoilla,
31967: mutta Peräpohjolan ja maamme suurimman joen, Kemijoen,
31968: kosket ovat perkaamatta, korjaamattomina, lukuun ottamatta
31969: Taivalkosken lauttausväylää ja jossain, joitakin vähemmästä
31970: merkityksestä olevia kallioita, joita on hajoitettu. Kun Perä-
31971: pohjolassa jo viidettäkymmentä vuotta sitten alkoivat maamme
31972: suurimmat metsäin kaupat ja tukkiliikkeet kruunun ja yksi-
31973: tyisten metsistä, oli seurauksena se, että pienempien metsä-
31974: haarajokien ja ojien korjaukset alkoivat, tukkien saamiseksi
31975: Kemijoen vesistöön. Tämän tekivät sahayhtiöt omilla kus-
31976: tannnksillaan. N uitten satojen metsäjokien ja ojien korjaa-
31977: miset ovat vaikuttaneet ennen tuntemattoman tulvavesien pi-
31978: kaisen kohoamisen entistään korkeammalle Kemijärvellä ja
31979: Rovaniemellä, niin että tulvavedet usein nousevat peltovilje-
31980: lystenkin päälle. Ja kun sateinen kesä sattuu, kohoavat tul-
31981: vavedet Kemijärvellä ja Rovaniemellä niittämättömille niitty-
31982: maille heinäkuun ajallakin, vieden tuhansia kuormia heiniä
31983:  niittyjen omistajain suuriksi vahingoiksi. Myöskin tunnet-
31984: tuna asiana on olemassa, että Kemijoen vesistöön ovat
31985:  tuotavat maamme enimmät, kruununmetsäin miljoonat tukki-
31986:  puut. Senpätähden Kemijoen kosket perkaamattomina ovat
31987:  tuottaneet puutavarain kaupalle, sahayhtiöille puitten uittama-
31988:  kuluja paljoa enemmän, kuin myöskin suuria vaikeuksia, hi-
31989:                                                            10
31990: 146   vn, 45. -   Joenperkanksia y. m. koskevia anomusehd.
31991: 
31992: dastuttaen tukkien tulemista jokisuulle, sahoille. Kun nam
31993: Kemijoen kosket ovat perkaamatta, korjaamatta, eivät sahain
31994: omistajat kruununmetsäin huutokaupoissa voi läheskään maksaa
31995: sitä korkeaa hintaa, minkä kruunu saisi metsistään, jos Kemi-
31996: joen kosket perattaisi. Siihen kumoamattomana todistuksena
31997: yleisesti tunnetaan, että kaikkialla muualla maassamme kruunu
31998: ja yksityiset ovat saaneet ja saavat paljon korkeamman hin-
31999: nan metsistään. Edellä osoittamiini asiainkohtiin vetoen, olisi
32000: Kemijoen koskien perkaukset aljettavat Kemijärven Luusuan
32001: alla olevasta koskesta, joka kaitaisena ja ahtaana nostaa tul-
32002: vavedet Kemijärvellä korkealle, vahingoittaen viljamaita, eten-
32003: kin sateisina kesinä. Kemijärven Luusuan alla oleva koski
32004: olisi syvennettävä ja perattava niin, että se auttavasti estäisi
32005: veden kohoamista. Sekä noin 1 kilom. Rovaniemen kirkon
32006: pohjoispuolella olevan Ounaskosken niska syvennettävä enem-
32007: män vettä vetäväksi, niin, ettei tulvavedet nousisi peltovilje-
32008: lysten päälle. Samalla tavalla ja samoista syistä olisivat perat-
32009: tavat: Valajan, Elingon, Petäjän, Narkauksen ja Osauksen
32010: kosket. Edellä osoittamiini asiain kohtiin nähden Rovanie-
32011: mellä, Kemijärvellä pidettyjen Kansalliskokousten vaatimuk-
32012: sista rohkenen kunnioittaen ehdoittaa:
32013: 
32014:                         että Eduskunta alamaisimmasti anoisi
32015:                   Hänen Keisarilliselta 1lfajesteetiltansa, ar-
32016:                   mossa määräämään, että asianomainen
32017:                   1Jirallinen tutkimus toimitettaisiin ja kus-
32018:                   tannuslaskut tehtäisiin Kemijoen koskien
32019:                   perkaamiseksi valtion varoilla.
32020: 
32021:       Helsingissä, Toukokuun 25 p:nä 1907.
32022: 
32023: 
32024:                                         Iisakki Hoikka.
32025:                                                              147
32026: 
32027: 
32028: 
32029: VII, 46. -    Anom. ehd. N:o 117.
32030: 
32031: 
32032:              Malmivaara, Wilh., y. m.: Lapuan- ja Kauha-
32033:                  t·anjoen vedenkorkeusmittausten loppuun
32034:                  suorittamt"nen ja Lapuanjoen alajuoksun
32035:                  perkaus.
32036: 
32037: 
32038: 
32039: 
32040:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
32041: 
32042: 
32043:        Pyydän kunnioittaen saada kiinnittää Eduskunnan huo-
32044: miota seuraavaan asiaan.
32045:        Kautta maamme ovat kuuluja Suu-Pohjanmaan jokilaak-
32046: sojen ihanat viljamaat. Tarmo ja sitkeä työ ovat kaivaneet
32047: ne esiin hedelmättämän rahkasuon peitosta ja niistä saavat
32048: nyt elatuksensa kymmenet tuhannet työmiehet, vuokraajat,
32049: torpparit ja tilalliset, joiden joukossa tuskin lie yhtään sanan
32050: tavallisessa merkityksessä suurtilalliseksi sanottavaa. Mutta
32051: näilläkin mailla on rasituksenansa niiden halki juoksevista
32052: jo'ista kohoava tul vavesi, joka suuressa määrin vaikeuttaa nii-
32053: den viljelemistä. Valtion varoilla toimeenpannut koskien
32054: perkkaukset ovat tuntuvasti rajoittaneet tulvaveden nousua
32055: Kyrönjoen varsilla, mutta aivan sietämättömässä tilassa on
32056: Lapuan jokilaakso. Parin kilometrin matkan päässä Lapuan
32057: kirkonkylästä alaspäin alkaa n. s. Alajoki, jossa Lapuan, Kau-
32058: havan, Yli- ja Alahärmän maista lähes neljän peninkuorman
32059: pituudelta ja 2 a 3 kilometrin leveydeltä 9,870 hehtaaria vil-
32060: jeltyä maata on tulvavedelle alttiina. Koko tämä suuri ala
32061: on säännöllisesti joka kevät sekä rankkojen sateiden jälkeen
32062: kesäsydännäkin suurena, lainehtivana järvenä. Jos tulva ke-
32063: vaiSlll lyhemmän ajan peittäisi maita, olisi se vain hyödyksi,
32064: mutta kevättulvaa kestää 3 a 4 viikkoa, joten se suuresti hi-
32065: 148   VII, 46. -   Joenperkauksia y. m. koskevia anomusehd.
32066: 
32067: dastuttaa kylvöntekoa. Kaikkein onnettominta on, kun käy
32068: niin kuin tänä keväänä. Pari viikkoa sitten olivat maat sen
32069: verran tulvan jäliltä kuivaneet, että maiden omistajat riensi-
32070: vät tekemään kevätkylvönsä. Silloin viime viikon sateet pai-
32071: suttivat tulvan entiseen määräänsä, viikkoja veden alla ollessa
32072: täytyy siemenen ehdottomasti turmiutua ja niin on koko tä-
32073: män kesän sato menetetty. Kesällä 1902 heinätöiden par-
32074: haallaan kestäessä nosti muutamien vuorokansien rankkasade
32075: paisunnan yhtäkkiä niin korkealle, että vettä alavimmilla nii-
32076: tyillä oli 3 metrin vahvuudelta. Heinämiehillä ei ollut muu
32077: varana kuin kiireellinen pako. Kaksi viikkoa vallitsi tulva-
32078: vesi maita, turmeli viljan ja luovot, kasteli latoihin kootut
32079: heinät, ruostutti niittokoneet ja muut työkalut, joita oli mah-
32080: doton sen käsistä saada pelastetuksi, eivätkä riitä sadat tu-
32081: hannet sitä vahinkoa arvioidessa, minkä tällainen kahdesti
32082: sen kesän kuluessa uusiutuva tapahtuma seudun asukkaille
32083: tuotti.
32084:        Tässä on kipeä epäkohta, jota ei siitä lähinnä kärsivien
32085: paikkakuntalaisten! omilla varoilla saada korjatuksi, vaan on
32086: siinä valtion kiireellinen apu tarpeen. Vuodesta 1881 alkaen
32087: onkin asiasta Hallitukselle valitettu. Sanottuna vuonna jätti-
32088: vät Lapuan, Kauhavan, Yli- ja Alahärmän pitäjäläiset Keis.
32089: Senaattiin anomuksen Lapuanjoen vedennousun regleeraami-
32090: sesta koskien perkaamisen kautta. Kun paisuntaa sen jälkeen
32091: oli viisi vuotta kärsitty, saapui Vaasan läänin Kuvernööriitä
32092: koskien perkauslupa 14 p. Toukokuuta 1886. Ja kun sitten
32093: vielä annettiin tulvan kahdeksan vuotta jatkaa tuhojansa, oli-
32094: vat asianomaiset insinöörit valmiit alkamaan työnsä 9 p.
32095: Huhtikuuta 1894. Tämä työ, johon pantiin 5,217 päivätyötä
32096: ja joka tuli valtiolle maksamaan 18,223 markkaa 22 penniä,
32097: päättyi 1897.
32098:        Näin vähäinen perkaustyö ei asiantilaa parantanut, vaan
32099: on se tullut paljon entistään pahemmaksi siitä syystä, että
32100: sittemmin Lapuan ja Kauhavan jokien yläosissa on toimeen-
32101: pantu suuria soiden kuivaustöitä, jotka ovat kysyneet valtion
32102: varoja lähes 400,000 markkaa. Niin on esim. Heinäluoma
32103: niminen puro kanavoitu 3,860 m. matkalla, Heinänevan halki
32104:                   VII, 46. -   Malmivaara, y. m.              149
32105: 
32106: kaivettu 5,425 metriä pitkä kanava, Riihilammista juokseva
32107: puro kanavoitu 3,266 metrin matkalla, muita mainitsematta.
32108: Sateisina aikoina syöksevät nämä laskuojat jokeen niin suuria
32109: vesimääriä, etteivät sen alaosissa olevat kosket ehdi niitä
32110: niellä, ja silloin on paisunta varana. Apua on tämän joh-
32111: dosta huudettu vuodesta 1899 saakka. Senaatin Kulkulaitos-
32112: toimituskunta antoi kirjelmällä 26 p:ltä Kesäkuuta 1899 Tie-
32113: ja Vesirakennusten Ylihallitukselle käskyn tutkimuksen toi-
32114: meenpanemisesta vedenkorkeuden säännöittämistä varten La-
32115: puan ja Kauhavan jo'issa. Kahdeksan vuotta on taaskin asian
32116: alkuunpanosta vierinyt, insinöörit tietysti tutkivat ja tutki-
32117: vat, laativat karttoja, kirjoittavat numeroita tästä pahasta pai-
32118: sunnasta, mutta paisunta ei sillä ota poistuaksensa. Täytyy
32119: paikkakuntalaisia säätien jättää asia arvoisan Eduskunnan
32120: harkinnan alaiseksi nöyrällä pyynnöllä, että Eduskunta kään-
32121: tyisi Hallituksen puoleen anoen,
32122: 
32123:                         että Keisarillinen Majesteetti antaisi
32124:                   käskyn tutkimusten mahdollisesti pikaisim-
32125:                   masta päättämisestä Lapuan ja Kauha11an
32126:                  jokien vedenkorkeuden säännöittämistä var-
32127:                   ten, sekä
32128:                         määräisi tarpeelliseksi katsotu-i koskien
32129:                  perkkaukset Lapuar~joen alaosissa lähim-
32130:                  massa tulevaisuudessa toimeenpantaviksi
32131:                  sitä varten osoitetuilla valtion varoilla.
32132: 
32133: 
32134:       Wilh. Malmivaara.
32135: 
32136:            Tähän yhtyy :
32137: 
32138:      Hannes Ge bhard.                       Juho Torppa.
32139: 150
32140: 
32141: 
32142: 
32143: VII, 47. -    Anom. ehd. N:o 164:.
32144: 
32145: 
32146:              Rapola, F. 0., y. m.: Toimenpiteistä Kokemäen-
32147:                   joen tulvien ehkäisemiseksi.
32148: 
32149: 
32150: 
32151: 
32152:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
32153: 
32154: 
32155: 
32156:       Jo vuosisatain takaa kuuluu valituksia haitoista, joita
32157: Kokemäenjoki kevättulviansa kautta tuottaa rantalaisilleen.
32158: Valitukset antoivat aiheen valtakunnan säädyille v. 1756 val-
32159: tiopäivillä päätöksen tekemiseen Kokemäenjoen perkaamisesta,
32160: jonka johdosta perkaustöitä toimitettiin vv. 175'7 -62 yhtä
32161: paljo kuitenkin n. s. kauttakulun aikaansaamiseksi kuin maan-
32162: viljelyksen hyväksi. Töihin käytettiin valtion puolesta satoja
32163: miehiä sotaväkeä, jota paitsi Ulvilan, Huittisten ja Kokemäen
32164: sekä joskus myöskin Punkalaitumen ja Vampulan asukkaat
32165: ottivat niihin osaa yhteensä usealla tuhannella päivätyöllä.
32166: Kun töiden pysähdyttyä Kokemäenjoessa, perkauksia kuitenkin
32167: jatkettiin ylempänä olevissa vesissä Tyrvään, Lempäälän ja
32168: Tammelan pitäjissä, seurasi siitä entistä suurempia tulvia
32169: mainitun joen rannoilla, ja valituksia kuului uudestaan val-
32170: tiopäivilläkin. Niiden johdosta ryhdyttiin jälleen perkaustöihin
32171: v. 1799 sen jälkeen, kuin oli päätetty niihin vuosittain käyttää
32172: 500 miestä sotaväkeä ja 6,000 rdr rahaa valtion varoja. Niistä
32173: yrityksistä, joihin tällöin ryhdyttiin, mainittakoon erikseen ka-
32174: nava, jolla aiottiin sivuuttaa se suuri mutka, minkä joki tekee
32175: Kokemäen kirkon yläpuolella, kun oli laskettu sen kustan-
32176: nukset halvemmiksi kuin niiden 18 kosken perkaaminen, joi-
32177: den ohi tällä keinolla päästäisiin. Työt keskeytyivät 1808
32178: vuoden sodan takia.
32179:                        VIT, 47. -   Rapola, y. m.                 151
32180: 
32181:          Päähuolena sillä uudella jokienperkaus- ja kanavatöiden
32182:   johtokunnalla, joka v. 1816 asetettiin, oli pitkät ajat Koke-
32183:   mäenjoen perkaaminen. Töitä tehtiin siinä tarkoituksessa vv.
32184:   1817-23 sekä 1828-37 ja kun nyt ei ollut sotaväkeä käy-
32185:   tettävänä, saatiin ne tilanomistajat, joita tämä työ hyödytti,
32186:   antamaan työvoimaa, niin että vuosittain saatettiin käyttää
32187:   tarkoitukseen 33,000 päivä työtä. Vuoteen 1837 mennessä oli
32188:   Kokemäenjoessa ja sen lisävesissä perattu kaikkiaan 30 koskea.
32189:          Jos tahtoi saada ne laajat suomaat, joita on Kokemäen-
32190:   joen läheisyydessä varsinkin Huittisten ja Kokemäen pi-
32191: . täjissä, osaksi valtion osaksi yksityisten omana, viljelyskel-
32192:   poisiksi, oli välttämätöntä vieläkin syventää alempana olevia
32193:   koskia. Jo v. 1858 tehtiin siinä tarkoituksessa tie- ja vesi-
32194:   laitosten johtokunnan toimesta suunnitelma ja kustannusarvio.
32195:   Vasta v. 1868 ryhdyttiin töihin, jotka kuitenkin jo parin päi-
32196:   vän perästä äkkiä keskeytettiin. Vv. 1871-78 toimitettiin
32197:   perkauksia useissa Kokemäenjoen kaskissa ja valmistettiin sen
32198:   kautta mahdollisuus vastaisuudessa kuivata ympärillä olevia
32199:   suomaita yhteensä 8,885,5 ha.
32200:          Soita ojitettaissa ja kuivattaissa huomattiin tarpeelliseksi
32201:   joen suurempi laskeminen. Siinä tarkoituksessa tehtiin ehdo-
32202:   tuksia ja kustannusarvioita, jotka eivät kuitenkaan saavutta-
32203:   neet asianomaista hyväksymistä. Hyödystä, jonka kysymyk-
32204:   senalainen laskeminen tuottaisi, sanovat valtion agronoomi
32205:   Forsberg ja maanviljelyshallitus vaadituissa lausunnoissaan
32206:   m. m. että, jos jokea lasketaan 3 jalkaa, saataisiin 2,470 ha
32207:   soita ja niittyjä, jotka osaksi kuuluvat valtiolle, osaksi yksi-
32208:   tyisille, suojelluksi tul viita, jonka lisäksi Raijalan ja Puurijär-
32209:   ven pohjat (yhteensä 250 ha) tulisivat käyttökelpoisiksi nii-
32210:   tyiksi. Tämän 2,470 ha maa-alan arvo on nykyisessä tilas-
32211:   saan 1,379,700 mk., mutta kysymyksessä olevan laskemisen
32212:   jälkeen 1,672,800 mk. ja jos ala sen lisäksi varustettaisiin tar-
32213:   peellisilla laskuojilla, olisi sen arvo 2,234,400 mk., niin että
32214:   arvon nousu pelkän laskemisen kautta olisi 293,100 mk. mutta
32215:   laskemisen ja ojituksen kautta 854,700 mk., edellyttäen että
32216:    jokea laskettaisiin 3 j. Jos taas lasku olisi 6 j., nousisi edel-
32217:    lisen lisäksi 301 ha valtiolle kuuluvaa maata arvoltaan 30,000
32218: 152    VII, 47. -   Joenperkauksia y. m. koskevia anomusehd.
32219: 
32220: markasta 120,000 markkaan. Valtion agronoomi ja maanvil-
32221: jelyshallitus puolnstivat lausunnoissaan 3 jalan laskemista ja
32222: samaa ajatusta oli myöskin se komitea, joka 1890 asetettiin
32223: järjestelmällisesti tutkimaan Kokemäenjoen laaksoa, jota vas-
32224: toin silloinen Turun ja Porin läänin kuvernööri puolusti 6
32225: jalan laskemista. Senaatin päätöksen kautta 10 päivältä huh-
32226: tikuuta 1904 sai ehdotus toistaiseksi raueta.
32227:        Sen jälkeen kuin harvinaisen suuret kevättulvat viime-
32228: aikoina, varsinkin v. 1899 taas ovat tehneet haittajaan Koke-
32229: mäenjoen varsilla ja ylempänä sisävetten rannoilla, on tämän
32230: joen perkauskysymys uudestaan tullut vireille. Kesällä 1903
32231: ja 1904 toimitti vanhempi insinööri tie- ja vesirakennusten
32232: ylihallituksessa K. R. v. Willebrandt asianomaisesta määräyk-
32233: sestä useiden insinöörien avulla tutkimuksia Kokemäenjoen
32234: ja sen yläpuolella olevien vesien laskemista varten. Niissä
32235: kokouksissa, joita tässä tarkoituksessa eri paikkakunnilla pi-
32236: dettiin, lausuttiin yleensä se toivo, että jokea alennettaisiin
32237: 1 m. (poikkeustapauksissa pyydettiin 1,5-2 m. alennusta ja
32238: muutamin paikoin tyydyttiin 0,5-0,6 m. alennukseen). Jos
32239: jokea lasketaan suunnilleen tämä määrä, niin tulisi insinööri
32240: Willebrandtin laskujen mukaan Kiviniemen vuolteen ja Ke-
32241: tolankosken välisellä alueella kevättulvista vapaaksi kaikkiaan
32242: 1,17 5 ha viljeltyä ja sen lisäksi 37 4 ha viljelyskelpoista maata
32243: ja olisi, sen arviolaskun mukaan, jonka seudun asukkaat itse
32244:  ovat tehneet vuoden 1903 tulvan tuottamasta vahingosta, täten
32245:  saatu vuotuinen voitto 70,300 mk., joka 5 % mukaan vastaa
32246:  1,406,000 markan pääomaa. Tähän tulisi lisäksi vielä se arvo,
32247:  jolla valtion ja yksityisten omistamat suot sekä Raijalan ja
32248:  Puurijärven pohjat kohoisivat. Jos perkauksia toimitettaisiin
32249:  edellämainittujen paikkain yläpuolella ja laskettaisiin Lieko-
32250:  veden, Rantaveden ja Kuloveden pintaa 0,59-0,75 m., vapa-
32251:  utuisi sen kautta kevättulvista 354,6 ha peltoa ja 288,1 ha
32252:  niittymaata mainittujen järvien rannoilla, mikä vastaisi 46,984
32253:  mk. vuotuista voittoa eli 5 Ofo mukaan 940,000 mk:n pää-
32254:  omaa.
32255:        Kuten ylläsanotusta käy selville, on Kokemäenjoen per-
32256:  kansta toimitettu sekä valtion että yksityisten kustannuksella
32257:                     VII, 47. -   Rapola, y. m.             153
32258: 
32259: jo toista sataa vuotta käsittävän ajanjakson kuluessa. Mutta
32260: työ ei ole vielä loppuun saatettu, sillä, kuten yllä esitetyt
32261: numerot osottavat, kärsivät yhä edelleen sen tulvista tuhannet
32262: hehtaarit viljeltyä ja viljelyskelpoista maata tuottain toista-
32263: sataatuhatta markan vuotuisen tappion, mikä 5 % mukaan
32264: vastaa lähes 1/ 2 3 milj. pääomaa. Seudun väestön harrasta
32265: toivoa noudattaen saamme tämän vuoksi nöyrimmästi ehdottaa,
32266: että Kansaneduskunta H. K. Majesteetiltaan anoisi,
32267: 
32268:                        että Kokemäenjokea, tulvien ehkäise-
32269:                  miseksi, valtion kustannuksella perattaisiin
32270:                  ja laskettaisiin siinä määrässä kuin siitä
32271:                  koituva hyöty vastaa töihin käytettäviä ktts-
32272:                   tannuksia.
32273: 
32274:       Helsingissä $ p. Kesäkuuta 1907.
32275: 
32276: 
32277:       F. 0. Rapola.                     Lauri Ingman.
32278:       J. E. Helkiö.                     lida Wemmelpuu.
32279:       J. K. Paasikivi.                  E. N. Setälä.
32280: 154
32281: 
32282: 
32283: 
32284: 
32285: VII, 48. -      Anom. ehd. N:o 39.
32286: 
32287: 
32288:               Huoponen, N. E., y. m.: Lappeen ja Jääsken
32289:                     kihlakuntien rajalla olevan Konnunsuon
32290:                     kuivattaminen.
32291: 
32292: 
32293: 
32294: 
32295:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
32296: 
32297: 
32298:        Maamme edistyminen ja hyvinvointi on välittömässä yh-
32299: teydessä pääelinkeinojemme maanviljelyksen ja karjanhoidon
32300: kehityksen kanssa. Yleinen taloudellinen tila koko maassa
32301: kehittyy aina sen mukaan kuinka olemme kyenneet perkaa-
32302: maan ja kuivaamaan soita ja korpia niityiksi ja pelloiksi.
32303: Niinkuin tunnemme, on maamme hallanarkaa, johon suurem-
32304: pana syynä on ne suuret vesiperäiset suot ja rämeet, jotka
32305: täyttävät melkoisen osan maamme pinta-alasta. Useissa seu-
32306: duissa maatamme on maa kovin kiviperäistä, johon pikkuvil-
32307: jelijät rämeiden laiteille ovat suurella vaivalla raivanneet vä-
32308: häiset peltotilkkunsa. Tämmöisessä asemassa elävät maamie-
32309: het surusilmin katselevat pellon laidassa olevalle suolle, hyvin
32310: tietäen että se kätkee poveensa heidän tulevan rikkautensa,
32311: kun heillä ei ole varoja ryhtyä sitä täydellisesti kuivaamaan
32312:  ja viljelemään. Sen vuoksi olisi tarmolla ryhdyttävä mai-
32313: nittuja epäkohtia poistamaan. Mutta kun tämmöinen työ
32314: vaatii siksi suuria summia, ettei yksityisten varat ja voimat
32315: likimainkaan riitä niitä toimeenpanemaan, niin on hallituksen
32316: apuun näin tuiki tärkeässä asiassa turvauduttava.
32317:        Yksi noista lukuisista maamme suojaksoista on niin kut-
32318: suttu »Konnun »-suo, joka sijaitsee Lappeen, Joutsenon ja Jääs-
32319:                    VII, 48. -   Huoponen, y. m.             155
32320: 
32321: ken kuntien rajamailla, ollen suurimmaksi osaksi aivan veden
32322: vallassa.
32323:        On otettava huomioon, että suurimman osan eli 2,400
32324: hehtaarin alan kysymyksessä olevaa suota omistaa valtio, jonka
32325: johdosta yksityisten maanomistajain on miltei mahdoton ryhtyä
32326: asiaa auttamaan, ennenkuin valtio on sille kuuluvan osan
32327: kuivattanut, varsinkin kun suon keskiosa kuuluu kokonaan
32328: valtiolle. On sanomattakin selvä, että tämmöinen suo on
32329: ehkäisevästi vaikuttanut ja yhä edelleen vaikuttaa seutukun-
32330: nan taloudelliseen virkistymiseen ja toimeentuloon.
32331:        Mainitun suon kuivaus on ollut hallituksen huomion
32332: esineenä jo puolen vuosisataa ja mikäli tiedetään, on Piiri-
32333: insinööri vuonna 1871 tutkinut Konnun suota, sekä useat
32334: läänin edellisistä kuvernööreistäa siaa lämpimästi kannattaneet,
32335: pitäen muun muassa kokouksia seutukunnan asukasten kanssa.
32336: Lähernmät toimenpiteet asian eduksi ovat tähän saakka aina,
32337: syystä tahi toisesta, rauenneet.
32338:        Jos kysymyksenalaisen suon kui vaaminen toimeen pan-
32339: taisiin, kehittyisi laajan vähävaraisen seutukunnan taloudel-
32340: linen tila tuotuvassa määrin ja korvaisi sitäpaitsi aikain kulu-
32341: essa jo metsän kasvulla ne varat, jotka valtio tähän tarkoi-
32342: tukseen uhraisi, koska suurin osa valtion omistamasta suosta
32343: on nykyään aivan metsätöntä rahkasuota.
32344:        Vuoden 1904 valtiopäivillä jätettiin anomus Konnun
32345: suon kuivaamiseksi. Talousvaliokunnassa, joka käsitteli ano-
32346: musta, sai anomus osakseen huomattavaa kannatusta, koska
32347: melkoinen vähemmistö, vastalauseen muodossa, kannatti ano-
32348: musta. Koska jo mainituilla valtiopäivillä käsiteltiin ainoas-
32349:  taan laillisen järjestyksen palauttamista koskevia anomuksia,
32350:  tämä anomus ei joutunut säätyjen käsiteltäväksi.
32351:        Näin ollen pyydämme uudistaa silloin tekemämme ano-
32352:  muksen ja anomme nöyrimmiten, että Suomen Suurirnhtinaan-
32353:  maan eduskunta yhtyisi anomaan,
32354: 
32355: 
32356:                       että Lappeen y"a Jääsken kihlakuntien
32357:                  rajamailla sijaitse1:a Konnun suo, y"osta
32358: 156   vn, 48. -   Joenperkauksia y. m. koskevia anomusehd.
32359: 
32360:                   suun:mman osan omistaa valtio, lähimmässä
32361:                   tulevaisuudessa valtion 'Varoilla tutkittaisiin
32362:                   fa kuivattaisiin.
32363: 
32364:       Helsingissä 4 p. kesäk. 1907.
32365: 
32366: 
32367:       N. E. Huoponen.                     T. Riihelä.
32368:       Jonas Castren.                      K. 0. Vikman.
32369:       P. Kuisma.
32370: 
32371:            Tähän yhdyn.
32372: 
32373:                                         Gust. Arokallio.
32374:                                                               157
32375: 
32376: 
32377: VII, 49. -    Pet. mem. N:o 157.
32378: 
32379: 
32380:              Sundblom, Julius,' m. tl.: Understöd för en-
32381:                   skild person eller bolag för upprätthållan-
32382:                   det af 1·egelbunden vinterkommunikation
32383:                   från Mariehamn till Åbo och Stockholm.
32384: 
32385: 
32386: 
32387: 
32388:                 T i 11 F i n 1 a n d s 1 a n d t d a g.
32389: 
32390:                                          Vördsamt memorial.
32391: 
32392: 
32393:       Frågan om Å1ands vintertrafik har länge stått på dag-
32394: ordningen, utan att dock finna en 1ösning, som vore egnad
32395: att för framtiden säkerställa den åländska befolkningens behof
32396: af rege1bunden och säker förbindelse med fasta Jandet och
32397: med Sverige under vintern. Ju mer den allmänna utveck-
32398: lingen gått framåt, desto mer har frågan om en tidsenlig
32399: vintertrafik hos den å1ändska befolkningen trädt fram b1and
32400: de ange1ägenheter, hvilka i främsta rummet beröra dess lifs-
32401: intressen. Ordnandet af denna trafikfråga på ett behofvet
32402: motsvarande sätt ligger fördenskull hvarje å1änning varmt om
32403: hjärtat.
32404:       Många och långa år kämpade ålänningarna för bättre
32405: kommunikationer under höst- och vintermånaderna, och trots
32406: svårigheter af olika s1ag tillkom för något mer än ett decen-
32407: nium tillbaka Å1ands Kommunikationsaktiebo1ag, hvarefter
32408: regelbunden vintertrafik startades på linien Åbo-Mariehamn-
32409: Stockho1m med ångaren »Sofia,. Efter missödet med denna
32410: visserligen anspråks1ösa men dock banbrytande vinterångare,
32411: som åtnjöt en b1ygsam årlig statssubvention, uppstod Bore-
32412: bolaget, som därefter på ett erkännansvärdt sätt sökt till-
32413: godose Ålands samt den mellan Åbo och Åland liggande skär-
32414: 158    vn, 49. -   Talvil. Marianhamina-Turku-Tukholma.
32415: 
32416: gårdens behof af regelbunden och bekväm förbindelse öster-
32417: och västerut.
32418:       Då frågan om .Ålands vintertrafik först väcktes till lif,
32419: var sjöfarten .Ålands mest gifvande inkomstkälla; befolkningen
32420: egnade denna större uppmärksamhet än landsdelens moder-
32421: näring, jordbruket. Numera har likväl sjöfarten i följd af
32422: tryckta och ogynsamma konjunktnrer trädt i bakgrunden,
32423: medan jordbruket, särskildt under de senaste åren, gått raskt
32424: framåt och af fasta .Ålands befolkning med allt större in-
32425: tresse och ifver omfattats. Dock saknar utvecklingen på
32426: detta område den viktigaste förutsättningen för samma raska
32427: framåtskridande som på fasta landet. U ppsvinget i jordbru-
32428: ket och särskildt mejerirörelsen på fasta landet har nämligen
32429: betingats af järnvägsnätets utsträckning och främst af den
32430: regelbundna vinterångbåtskommunikation, som genorn statens
32431: bernedling anordnats från Hangö med utlandet, hvarigenom
32432: snabb och regelbunden afsättning på jordbruks- och mejeri-
32433: produkter erhållits. I afsaknad af förbindelse rned denna af
32434: staten så varmt omhuldade kommunikation, har därernot
32435: .Åland icke haft nödig garanti för möjligheten att året om
32436: afsätta sina produkter. Dessutom får icke förbises, att jord-
32437: brukaren på fasta landet genom ntvidgandet af landets järn-
32438: vägsnät kommit i direkt beröring med nämnda kommunika-
32439: tion samt därjämte med landets större städer, hvarest han
32440: har tillfälle att afsätta sina produkter, en fördel, hvaraf landt-
32441: manneo på .Åland aldrig kunnat draga nytta. Men icke
32442: blott jordbruket, kreatursskötseln och mejerihandteringen
32443: hafva behof af snabb och säker vintertrafik, utan äfven fisket
32444: och andra binäringar. Och icke ensamt det ekonomiska upp-
32445: svinget är beroende af en liflig kommunikation året om;
32446: äfven för . befolkningens andliga utveckling och framåtskri-
32447: dande är en regelbunden förbindelse med yttervärlden af den
32448: allra största betydelse såsom en mäktig häfstång. Det vore
32449: därför rner än hårdt och obilligt, om .Ålands ekonomiska och
32450: andliga utveckling skulle hämruas genom att landsdelen i
32451: följd af sitt afskilda, säregna läge icke kunde för framtiden
32452:                    m, 49.- Sundblom, y. m.                    11\9
32453: 
32454: påräkna en regelbunden, liflig och landsdelens behof motsva-
32455: rande vinterkommunikation.
32456:        Under loppet af de senaste åren har den internationella
32457: trafiken i betydlig mån tillvuxit och krafvet på snabbare för-
32458: bindelse året om mellan .Åbo och Stockholm alltmera gjort
32459: sig gällande. Samtidigt härmed har framträdt ett sträfvande
32460: att i nyssnämnda trafiks intresse åsidosätta den åländska be-
32461: folkningens rättmätiga kraf på snabb och framförallt säker
32462: förbindelse under vintermånaderna, ja t. o. m. att förflytta
32463: medelpunkten för .Ålands vintertrafik från Mariehamn till
32464: Föglö. - Säkerställandet af .Ålands vintertrafik är emellertid
32465: så nära förbunden med .Ålands allsidiga utveckling och för-
32466: kofran, att frågan härom under inga omständigheter får be-
32467: handlas som en underordnad angelägenhet, hvilken för andra
32468: intressen kan skjutas åt sidan.
32469:        Då den uppfattningen icke kan jäfvas, att det är statens
32470: oafvisliga plikt att i afsevärd mån vårda sig om .Ålands vin-
32471: tertrafik, följer häraf, att vid ordnandet för framtiden af denna
32472: angelägenhet nödig hänsyn bör och måste tagas till den
32473: åländska befolkningens egenartade behof och dess önsknings-
32474: mål. Den befolkning, som bygger och bor i den åländska
32475: skärgården, kräfver med rätta att dess behof allsidigt skär-
32476: skådas och beaktas, ty länge nog har den blifvit lämnad åt
32477: sig själf i sin hårda kamp för tillvaron. Att staten bör skänka
32478: sådana företag, hvilka afse att säkerställa den åländska ögrup-
32479: pens menföres- och vintertrafik ett kraftigt ekonomiskt stöd,
32480: står i full öfverensstämmelse med hvad rättvisa och billighet
32481: kräfva.
32482:        På .Åland och i dess skärgård bygger och bor en fram-
32483:  åtsträfvande och idog befolkning. som trots sina öfverhöf-
32484:  van dryga skatter till kronan kan draga blott ringa eller
32485: ingen nytta af vår tids förnämsta kommunikationsmedel, järn-
32486:  vägarna. Att för denna talrika befolkning medels tillräcklig
32487:  statssubvention säkerställa en i möjligaste måtto liflig, bekväm
32488:  och regelbunden vintertrafik med beaktande af ålänningarnas
32489:  önskningsmål beträffande trafikens {lraktiska ordnande, är ett
32490:  rättvist yrkande.
32491: 160    VII, 49. -   Talvil. Marianhamina-Tnrku-Tnkholma.
32492: 
32493:       Vi anhålla därför vördsamt och på grund af hvad ofvan
32494: anförts att Finlands landtdag ville förena sig om en petition
32495: därom:
32496: 
32497:                           att af statsmedel ett fullt tillräckligt
32498:                     mot risken och kostnaderna svarande un-
32499:                     derstöd årligen bet•il:fas enskild person eller
32500:                     bolag, sorn åtager sig att under tiden från
32501:                     den 1 nov. till den 15 maj rned ändamåls-
32502:                     enliga och för vintertrafik särskildt utru-
32503:                     stade ångfartyg underhåtla regelbunden vin-
32504:                     terkommunikation med trenne veclcoturer
32505:                     från Mariehamn i hvardera riktningen till
32506:                     Åbo och Stockholm för frambefm·drande af
32507:                     passagerare och post samt varor enligt på
32508:                     förhand bestämda skäligt befunna tt·afik-
32509:                     taxor.
32510: 
32511:       Helsingfors, den 8 juni 1907.
32512: 
32513: 
32514:       Julius Sundblom.                     K. J. Karlsson.
32515:                           Sisällysluettelo.
32516: 
32517: 
32518: V I I.     R a u t a t i e v a l i o k u n t a a n l ä h e t e t y t a n o-
32519:                           musehdotukset.
32520: 
32521: 
32522:      A.    Valtionrautateiden käyttöä koskevia anomus-
32523:                            ehdotuksia.
32524:                                                                        Siv.
32525: 1.   Gebhard, Hannes, y. m., Anom. ehd. N:o ö2: Rautateitten
32526:        hallinnossa olevien, maanviljelysammattia rasittavien epä-
32527:         kohtien poistamisesta . . . . . . . . . . .                       5
32528: 2.   Sivenius y. m., Anom. ehd. N:o 189: Rautatieliikkeen supis-
32529:         tamisesta sunnuntai- ja juhlapäivinä . . . . . .                 11
32530: 
32531: 
32532:           B. Uusia ratoja koskevia anomusehdotuksia.
32533: 
32534:                      a) Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
32535: 
32536: 3. Hoikka, L, Anom. ehd. N:o 6: Rautatielinjan tutkiminen Rova-
32537:      niemestä Kemijärven kirkolle sekä arm. esitys radan raken-
32538:      tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     15
32539: 4. Hoikka, L, Anom. ehd. N:o 5: Rovaniemen radan täydentä-
32540:      minen satamaradalla Kemistä Pitkäänkariin . . . . . .               17
32541: 5. Hiltula y. m., Anom. ehd. N:o ~: Rautatielinjan tutkiminen
32542:      Oulusta Kuusamoon ja arm. esitys radan rakentamisesta .             19
32543: 6. Karhi Ja He1:kkinen, Anom. ehd. N:o 30: Kannatusta valtion
32544:      varoista yksityisradalle Oulusta Vaalaan, sekä rautatielinjan
32545:      tutkiminen vai tion kustannuksella Vaalasta Oulunjärven poh-
32546:      joispuolitse Kajaaniin . . . . . . . . . . . . . .                  24
32547:   II
32548: 
32549: 
32550:                                                                        Siv.
32551:  7.    Lagerlöfy. m., Anom. ehd. N:o 173: Vertaileva tutkimus rauta-
32552:         tietä varten Vaalasta Oulun radalle Rekä Kestilän kirkolta
32553:         Iisalmen-Kajaanin radalle . .                                   28
32554: 
32555:         b) Keski-Pohjanmaan--Savon-Karjalan yhdistysratoja.
32556: 
32557:  8.    Vahe, Anom. ehd. N:o 127: Rautatien rakentaminen Oulais-
32558:         ten asemalta Iisalmelle .    . . . . .                          31
32559:  9.    Kallio y. m., Anom. ehd. N:o 68: Rautatien rakentaminen
32560:          Haapajärveltä Ylivieskaan ja Haapajärven-Iisalmen linjan
32561:         koneellinen tutkiminen sekä arm. esitys sen rakentamisesta      33
32562: 10.    Pesonen y. m., Anom. ehd. N:o 14: Rautatielinjan tutkimi-
32563:         nen Ylivieskan asemalta Haapajärven kautta Iisalmeen ja
32564:         Alapitkän asemalta Joensuuhun sekä arm. esitys näiden
32565:         ratojen rakentamisesta .                                        36
32566: 11.    Knuutila, M., y. m., Anom. ehd. N:o 180: Tutkimuksen toi-
32567:         mittaminen rautatietä varten Ylivieskasta Kalajoelle, täy-
32568:         dennyksenä Ylivieska-Haapajärvi taikka Ylivieska-Iisal-
32569:         mi ja Alapitkä-Joensun-linjoJen tutkimukselle .                 38
32570: 12.    Snellman y. m., Anom. ehd. N:o 66: Arm. esitys rautatien
32571:         rakentamisesta Ylivieskan asemalta Haapajärven, Pihtipu-
32572:         taan ja Karttulan kautta Kurkimäen asemalle Savon ra-
32573:         dalla                                                           40
32574: 13.    Häkkinen y. m., Anom. ehd. N:o 94: Rautatielinjan tutki-
32575:         minen Suonenjoen asemalta Rautalammen, Wiitasaaren, Pih-
32576:         tiputaan ja Haapajärven kautta Ylivieskan asemalle sekä
32577:         arm. esitys radan rakentamisesta .             . . . . .        45
32578: 14.    Takoi y. m., Anom. ehd. N:o 100: Rautatielinjan tutkiminen
32579:         Kannuksesta Lestijärven, Kinnulan, Kivijärven ja Saarijär-
32580:         ven kautta Suolahteen sekä arm. esitys radan rakentami-
32581:         sesta                                                           48
32582: 15.    Torppa y. m., Anom. ehd. N:o 144: Rautatien rakentaminen
32583:         Kokkolan kaupungista Suolahteen. .                              51
32584: 16.    Haveri y. m., Anom. ehd. N:o 151: Arm. esitys rautatien ra-
32585:         kentamisesta Suolahden asemalta Saarijärven, Karstulan,
32586:         Vintalan ja Evijärven kautta Pännäisten asemalle .              53
32587: 17.    Snellman, Anom. ehd. N:o 67: Yhdistyslinjan tutkiminen
32588:         Kuopion-Iisalmen radalta Juvantehtaan, Tuusniemen ja
32589:         Taipaleen kautta Joensuuhun sekä arm. esitys radan ra-
32590:         kentamisesta.                                                   56
32591: 18.    Hakulinen, Anom. ehd. N:o 58: Yhdysradan tutkiminen
32592:         Joensuusta Savon radalle sekä arm. esitys radan rakenta-
32593:         misesta.                                                        58
32594:                                                                   rn
32595: 
32596: 
32597: 
32598:           c) Yhdistysratoja Jyväskylästä itään .ia etelään.
32599:                                                                   Siv.
32600: 19. Kaskelin, Anom. ehd. N:o 177: Rautatien rakentamisesta
32601:      Savonlinnasta Pieksämäen kautta Jyväskylän-Suolahden
32602:      radalle sekä sieltä sopivaan paikkaan Pohjanmaan radalle
32603:      Pännäisten ja Kokkolan välille . . . . . . . . . . .          61
32604: 20. Renvall y. m., Anom. ehd. N:o 70: Poikkirata Jyväskylästä
32605:      Pieksämäen kautta Savonlinnaan, haararadalla Varkauteen;
32606:      sekä Elisenvaarasta Kurkijoen satamaan . . . . . . .          62
32607: 21. Nykänen y. m., Anom. ehd. N:o 126: Rautatie Savonlinnasta
32608:      Pieksämäen kautta Jyväskylään sekä haararata Varkauden
32609:      ja Lehtoniemen tehtaille . . . . . . . . . . . . .            63
32610: 22. Virkkunen y. m., Anom. ehd. N:o 62: Rautatie Suonnejoen
32611:      asemalta Savon radalla Suolahden asemalle Haapamäen-
32612:      Jyväskylän-Suolahden radalla . . . . . . . . . . .            68
32613: 23. Kares y. m., Anom. ehd. N:o 56: Rautatie Savonlinnasta
32614:      Mikkelin kautta Jyväskylään . .        . . . . . .            70
32615: 24. Soininen y. m., Anom. ehd. N:o 54: Rautatie Lahden ase-
32616:      malta Heinolan kautta Jyväskylään . . . . . . . . •           74
32617: 25. Renvall, Anom. ehd. N:o 71: Rautatie Lahdesta Heinolan
32618:      kautta Jyväskylään . . . . . . . . . . . . . . .              79
32619: 26. Yrjö-Koskinen, E. 8., y. m., Anom. ehd. N:o 90: Rautatie-
32620:      linjan tutkiminen Lahdesta Päijänteen länsipuolitse Jyväs-
32621:      kylään. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 82
32622: 
32623: 
32624:               d) Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
32625: 
32626: 27. Rapola y. m., Anom. ehd. N:o 98: Rautatie Porin kaupun-
32627:      gista Kankaanpään kirkolle . . . . . . . . . . . . 85
32628: 28. Paasikivi y. m., Anom. ehd. N:o 162: Rautatielinjan tutki-
32629:      minen Kuloveden pysäkiltä Porin radalla Ikaalisten kaup-
32630:      palaan, sekä arm. esitys radan rakentamisesta . . . . . 91
32631: 29. Sipilä, .Aug. Hjelt y. m., Anom. ehd. N:o 88: Rautatien ra-
32632:      kentaminen Uudestakaupungista Turkuun . . . . . . . 9l
32633: 30. Palmen y. rn., Anom. ehd. N:o 160: Rautatielinjan tutkimi-
32634:      nen Risteen a~emalta Loimaan tai Mellilän aseman kautta
32635:       Nummelaan, Kauklahteen j. n. e. . . . . . . . . . . 96
32636: 31. Vemmelpuu y. m., Anom. ehd. N:o 163: Rautatielinjan tut-
32637:      kiminen Risteen asemalta Loimaan asemalle y. m. . . . 100
32638: 32. Paloheimo, Mikkola y. m., Anom. ehd. N:o 190: Rautatie-
32639:      linjan tutkiminen Turusta Marttilan, Someron ja Lopen
32640:      kautta Riihimäelle, sekä arm. esit. radan rakentamisesta • 103
32641:   IV
32642: 
32643:                                                              Siv.
32644: 33. Mikkola y. rn., Anom. ehd. N:o 95: Rautatie Perniön ase-
32645:      malta Kemiön saarelle . . . . . . . . . . . . . . 108
32646: 
32647: 
32648:          e) Ratoja Riihimäen-Viipurin tien eteläpuolella.
32649: 
32650: 34. Laine, Oskari, y. m., Anom. ehd. N:o 132: Rautatielinjan
32651:      tutkiminen Järvenpään asemalta suoraan Korian asemalle;
32652:       sekä ehdollisesti arm. esitys radan rakentamisesta . . . .    110
32653: 35. Vikman y. m., Anom. ehd. N:o 178: Rautatielinjan tutkimi-
32654:      nen Simolan asemalta Vilajoen taikka Tormoon satamaan
32655:       Suomenlahden rannalle . . . . . . . . . . . . . .             114
32656: 36. Arokallio y. m., Anom. ehd. N:o 65: Rautatien rakentami-
32657:      nen Viipurin asemalta Koiviston satamaan . . . . . .           116
32658: 37. Räsänen, Anom. ehd. N:o 154: Koneellisen ja taloudellisen
32659:       tutkimuksen toimittaminen linjalla Koivisto-Galitsina-Kivi-
32660:      niemi-Käkisalmi-Karjalan rata . . . . . . . . . .              119
32661: 38. Sipponen y. m., Anom. ehd. N:o 69: Rautatielinjan tutkimi-
32662:      nen Koiviston satamasta Perkjärven aseman ja Kiviniemen
32663:      kautta Käkisalmeen sekä arm. esitys radan rakentamisesta       121
32664: 39. Laine, 0. Fr., Anom. ehd. N:o 123: Rautatien rakentami-
32665:       nen Ojajärven asemalta Karjalan radalla Käkisalmen kautta
32666:      Terijoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               124
32667: 40. Pykälä, Anom. ehd. N:o 171: Rautatielinjan koneellinen ja
32668:       taloudellinen tutkiminen Terijoelta Kiviniemen kautta ennen
32669:       tutkitulle suunnalle Karjalan radalta Käkisalmen eteläpuo-
32670:       litse Vuokseen . . . . . . . . . . . . . . . . .              128
32671: 41. Sipponen y. m., Anom. ehd. N:o 93: Rautatien rakentaminen
32672:      Perkjärveltä Kaukjärven leirille, ja Muolan, Uudenkirkon ja
32673:       Kuolen::.ajiirven kuntain vapauttaminen sen kautta sotaväen
32674:       kuljetuksesta sanotulle leirille . . . . . . . . . . .        130
32675: 42. Ku1sma y. m., Anom. ehd. N:o 106: Rautatielinjan tutki-
32676:      minen Koljolan asemalta Karjalan radalla Käkisalmeen; sekä
32677:       arm. esitys radan rakentamisesta . . . . . . . . . .          132
32678: 
32679: 
32680:                       g) Ratoja Itä-Karjalassa.
32681: 
32682: 43. LeppäJnen y. m., Anom. ehd. N:o 87: Rautatie Värtsilästä
32683:      Hiiskoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
32684: 44. Repo y. m., Anom. ehd. N:o 17: Rautatielinjan tutkiminen
32685:      Sortavalasta Koiriuojan kautta Suojärvelle; sekä arm. esitys
32686:       radan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 140
32687:                                                                    V
32688: 
32689: 
32690: 
32691: 
32692: ·C. Joenperkauksia, suonkuivatoksia y. m. koskevia
32693:                  anomusehdotuksia.
32694: 
32695: 45. Hoikka, L, Anom. ehd. N:o 7: Kemijoen koskien perkaaminen      145
32696: 46. Malmivaara y. m., Anom. ehd. N:o 117 : Lapuan- ja Kau-
32697:      havanjoen vedenkorkeusmittausten loppuun suorittaminen
32698:      ja Lapuanjoen alajuoksun perkaus. . . . . . . . . .           147
32699: 47. Rapola y. m., Anom. ehd. N:o 164: Toimenpiteistä Koke-
32700:      mäenjoen tulvien ehkäisemiseksi . . . . . . . . . .           150
32701: 48. Huoponen y. m., Anom. ehd. N:o 39: Lappeen ja Jääsken
32702:      kihlakuntien rajalla olevan Konnunsuon kuivattaminen . .      154
32703: 49. Sundblom m. fl., Pet. mem. N:o 157: Understöd åt enskild
32704:      person eller bolag för upprätthållandet af regelbunden vin-
32705:      terkommunikation från Mariehamn tili Åbo och Stockholm        157
32706: 
32707:                                   *
32708:       Aakkosellinen asia- ja nimiluettelo on näiden Liitteiden IX vih-
32709: kon lopussa.
32710: VALTIOPÄIVÄT v. 1907.
32711: 
32712:             LIITTEET.
32713: 
32714: 
32715:                   VIII.
32716: 
32717: 
32718:      Maatalousvaliokuntaan lähetetyt
32719:   eduskuntaesltys- ja anomusehdotukset
32720: 
32721: 
32722: 
32723: 
32724:             Helsingissä 1907.
32725:        Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
32726:                      A.
32727: Asutuspol itll kkaa ja metsätaloutta koskevia
32728:      eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksla.
32729: VIII, 1. -   Anom. ehd. N:o 130~
32730: 
32731:              Kairamo, A. Osw., y. m.: Valtion asutustoi-
32732:                   minnan }tirjesttimisestti.
32733: 
32734: 
32735: 
32736:                  K a n s a n e d u s kun n a 11 e.
32737: 
32738: 
32739:        Siinä uudistustyössä, jonka suorittamisen kansan-
32740: eduskunta on vanhalta säätyeduskunnalta perinyt, on toi-
32741: menpiteillä maata viljelevän, tilatloman väestön vakaan-
32742: nuttamiseksi pysyväinen sija. Niinkuin moni muu valtio-
32743: talouden haara on meillä tämäkin tärkeä tehtävä kauan
32744: ollut lamassa. Ne toimenpiteet, joihin tällä alalla viime
32745: vuosina on ryhdytty, ovat osaksi, kuten tilattoman väestön
32746: Alakomitean suuri tilastollinen tutkimus vuodelta 1901,
32747: perustavaa, mutta puhtaasti teoreettista laatua. Osaksi
32748: ne, kuten valtion maanosto-välityskaupat, ovat luonteeltaan
32749: vielä tilapäisiä ja ovat, niinkauan kun ne eivät ole min-
32750: käänlaisten yleisten säädösten alaisina, katsottavat tärkeiksi,
32751: mutta lopulliseen vaikutukseensa nähden jonkun verran
32752: epävarmoiksi kokeiluiksi. Lupaavina ja yleensä onnistu-
32753: neina voidaan tosin pitää kuntien välittämiä valtiolainoja
32754: maan hankkimista varten tilattomille, mutta tätä lainaus-
32755: liikettä harjoitetaan toistaiseksi suhteellisesti siksi pienillä
32756: varoilla, .ettei senkään käytöllistä merkitystä voida kovin
32757: suureksi arvata.
32758:        Yleinen mielipide Suomessa tunnustaa selvästi, että
32759: tilattoman väestön hyväksi valtion puolelta on työskennel-
32760: tävä enemmän ja paremmin kuin tähän asti. Se on pääs-
32761: syt tietoisuuteen tämän tehtävän suuresta yhteiskunnalli-
32762: sesta merkityksestä ja se vaatii vaistomaisesti, mutta voi-
32763: makkaasti, tarmokasta, johdonmukaista toimintaa tämän
32764: tehtävän suorittamisessa.
32765: 6         VIli, 1. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
32766: 
32767:          Tämä onkin luonnollista, sillä siitä, millä tavalla
32768:   maamme hallitus tehtävänsä tässä suhteessa ymmärtää ja
32769:   siitä miten Se siinä onnistuu, siitä riippuu lähinnä m. m.
32770:   kykenemmekö sanottavasti rajoittamaan parhaitten työvoi-
32771:   main jatkuvaa poissiirtymistä vieraisiin maihin, kykenem-
32772:   mekö johtamaan niitä sen sijaan raivaamaan niitä suun-
32773:   nattomia alueita, jotka omassa maassa odottavat uudis-
32774:   viljelijän kuokkaa ja auraa.
32775:           Kuta enemmän tämän isänmaallisen tehtävän suu-
32776:   ruus on selvinnyt, sitä selvemmäksi on myöskin käynyt
32777:   sen monipuolisuus. Tarkoitusperän saavuttamiseksi on
32778:   käytettävä useita keinoja, joista toisessa tapauksessa toinen,
32779:   toisessa toinen saattaa olla parempi, mutta joiden yleisestä
32780:   merkityksestä ainoastaan kokemus voi lopullisesti ratkaista.
32781:   Selvä lienee kuitenkin, että mitä menettelytapoja käyte-
32782:   täänkin, asia tulee kärsimään, jollei tarpeellisia toimenpi-
32783:   teitä johdeta yhtenäisen, yhteiskuntataloudellisesti oikean
32784:   ja kokemukseen perustuvan suunnitelman mukaan. Mieles-
32785:   tämme ei käy ajatteleminen, ;että esim. lääninvirastot kyke-
32786:   neisivät nykyisten lukemattomien virkatehtävien ohella
32787:   menestyksellisesti hoitamaan myöskin valtion varsinaiset
32788:   toimenpiteet tilaUoman väestön hyväksi. Sillä tavalla jär-
32789:   jestettyinä ne epäilemättä jäisivät semmoisiksi kuin ne nyt-
32790:   kin ovat: vähäiseksi syrjäseikaksi sekä hapuilevan, joko
32791: . mielivaltaisen tahi kaavamaisen kokeilun varaan.
32792:          Jos on mieli saada näille valtion toimenpiteille tar-
32793:   peellista asiantuntemista sekä sopusointua paikallis-olojen
32794:   kanssa eri osissa maata, tulee niiden mielestämme nojautua
32795:   kuntien asettamiin paikallis-lautakuntiin, jotka lähinnä
32796:   huolehtisivat asukkaitten asettamisesta, auttamisesta ja
32797:   neuvomisesta sekä tarpeen mukaan hankkisivat selvitystä
32798:   kuntansa uudisasutusta ja maanhankintaa koskevissa asi-
32799:   oissa. Tällä tavalla järjestettyinä estyisivät valtion maan-
32800:   hankintapyrinnöt jähmettymästä edeltäpäin tai ylhäältäpäin
32801:   määrättyihin, ahtaisiin muotoihin ja saisivat, kunnan itse-
32802:             VIli, 1. -   Kairamo, H. Oebhard, y. m.       7
32803: 
32804: hallintoon perustuvina, yhteisen kansan keskuudessa naut-
32805: tia niille tarpeellista suosiota ja luottamusta.
32806:        Yhtä välttämätöntä kyseessä olevien toimenpiteitten
32807: onnistumiselle, kuin tälläinen leveä, kansanvaltainen pohja,
32808: on kuitenkin, niinkuin edellä jo on huomautettu, niiden
32809: keskittttminen valppaan, valistuneen johdon alle, jolla
32810: käytettävänään olisi tarpeellinen määrä teknillisiä ja muita
32811: ammattitietoja. Itsestään selvää on, että jos nykyinen,
32812: riittämättömäksi tunnustettu toiminta tilaUoman väestön
32813: hyväksi tuntuvasti laajennetaan ja syvennetään, siihen myös-
32814: kin täytyy liittää uusia, työhön kykeneviä voimia. On
32815: ymmärrettävä että vaatimus uusien virkamiesten asettami-
32816: sesta monella taholla herättää vastenmielisyyttä, ehkäpä
32817: vastustustakin. Varsin epämieluisa lienee monelle tämä
32818: vaatimus hetkellä, jolloin valtion vanhojen virastojen monet
32819: heikkoudet ja epäkohdat ovat yleisen huomion esineinä.
32820: Mutta asialla, joka yksinomaan tarkoittaa vähävaraisten
32821: kansanluokkien aineellista kohottamista, olisi ylenpalttinen
32822: säästäväisyys mielestämme suorastaan moitittava ja luopu-
32823: minen uusien voimien kiinnittämisestä työhön tietäisi
32824: yksinkertaisesti luopumista myöskin uudistustyön laajenta-
32825: misesta.
32826:        Kuinka tärkeät ja monenlaiset ne tehtävät ovat, jotka
32827: mielestämme odottavat tilaUoman väestön maanhankinta-
32828: liikettä johtavaa keskusviranomaista, osottaa seuraava lyhyt
32829: katsaus, joka tietysti ei tarkoita mitään lopullista täydel-
32830: lisyyttä, vaan ainoastaan viittaa niihin päätehtäviin, jotka
32831: tähänastisen kokemuksen nojalla ovat katsottavat sille
32832: kuuluviksi.
32833:        Ensimäisenä näistä tehtävistä on mielestämme mai-
32834:  nittava valtiolainojen hankkiminen kunnille ja varta vasten
32835:  muodostetuille osuuskunnille, jotta nämät voisivat ostaa
32836: sopivia maita tilattomille palstoitettavaksi sekä avustaa
32837:  heitä välttämättömien rakennuksien ja viljelyksien aikaan-
32838:  saamiseksi. Tähän kuuluu tietysti myöskin lainojen asian-
32839:  mukaisen käyttämisen ohjaus ja valvonta.
32840: 8         VIII, 1. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
32841: 
32842:        Edellistä keinoa paljotöisempi ja viranomaiselle vaiva-
32843: loisempi on uudisasutuksen edistäminen kruunun omilla
32844: liikamailla. Paitsi uudisasukkaiden hankkiminen, avusta-
32845: minen, neuvominen ja valvonta lainojen kuoletusaikana, on
32846: tässä tapauksessa tarpeellista tutkituttaa viljelykseen kel-
32847: paavia maita, suunnitella asutukset ja suorittaa valmistavat
32848: työt, etenkin teettää laskimot ja tarpeelliset tiet. Maan-
32849: hankinta kaivannee muuten tässä tapauksessa erittäin huo-
32850: lellista valmistusta, koska valtio välittömästi on edesvas-
32851: tuussa yritysten onnistumisesta myöskin kannattavaisuuden
32852: kannalta katsottuna.
32853:        Erityisissä tapauksissa lienee odotettavissa, että valtio
32854: edelleen, samoin kuin tähän asti, havaitsee edulliseksi ostaa
32855: tiloja omaan l~;tskuunsa samalla tavalla palstoitettaviksi kuin
32856: ylempänä mainittiin kuntien välityskaupoista. Valtion
32857: viranomaisten tehtäväksi jää tässäkin tapauksessa lohkomis-
32858: suunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, asukkaiden aset-
32859: taminen, suoranainen avustaminen ja opastaminen.
32860:        Valtion omistamat sotilas- ja sivili-virkatalot, jotka
32861: enimmäkseen sijaitsevat eteläosassa maata ja joiden yhteen-
32862: laskettu pinta-ala on 338,682 ha., tarjoavat nekin tilaisuu-
32863: den melkoiseen uudisasutukseen. Mutta ennen kaikkea
32864: kaipaavat nykyiset asutusolot virkataloilla perinpohjaista
32865: uudestaan järjestämistä siihen suuntaan, että yksinvuokra-
32866: järjestelmän sijaan, joka yksityisille suo kohtuuttomia etuja,
32867: sitä mukaa kun nykyiset vuokrasopimukset loppuvat, on
32868: saatava pääasiallisesti palsta- ja pikkutila-vuokrajärjestelmä.
32869: Samalla kun virkatilusten vuokraajat täten saadaan välit-
32870: tömään suhteeseen valtioon, on heidän hallinta-oikeutensa
32871: mahdollisuuden mukaan vakaannutettava.
32872:        Tämän suunnitelman toteuttaminen olisi mielestämme
32873: paraiten uskottava sille virastolle, joka johtaa valtion muut-
32874: kin maanhankinta-toimenpiteet tilattomille ja jonka alaisiksi
32875: nykyiset virkatalojen-tarkastelijavirat asianmukaisesti muu-
32876: tettuina sopisi asettaa.
32877:              VIli, 1. -   Kairamo, H. Oebhard, y. m.            9
32878: 
32879:        Erityisessä esitysehdotuksessa olemme esittäneet että
32880: valtion puolelta olisi ryhdyttävä ehkäiseviin toimenpiteisiin,
32881: jotta maanviljelys ja sen sivuelinkeinot eivät pääse rappeutu-
32882: maan niillä tiloilla, jotka käytetään pääasiallisesti metsän-
32883: kasvua varten. Siinä tapauksessa että nämät tai muut
32884: sentapaiset ehdotukset saavuttavat valtiomahtien hyväksy-
32885: mistä, kuuluisi niiden toimeenpano sekä asianomaisten
32886: lainsäädösten valvonta mielestämme sekin luonnollisesti
32887: puheenaolevalle keskusviran omaiselle, jonka välttämättömänä
32888: tukena toimisivat edellä mainitut, kunnalliset asutuslauta-
32889: kunnat
32890:        Eri mieltä saattaa tietysti olla siitä, onko asian menes-
32891: tymiselle edullisempi että yllä mainitut erilaiset tehtävät
32892: jätetään jollekin nyt jo olemassa olevalle keskusvirastolle
32893: (esim. maanviljelyshallitukselle), vaiko se että niitä varten
32894: muodostetaan uusi, riippumaton hallintoelin.
32895:        Huomioon ottaen, että asutustoiminnan eri aloilla
32896: esiintyvät toivomukset ja tehtävät nyt jo ovat siksi moni-
32897: puoliset, vaikeasti toteutettavat ja suuritöiset, että ne, asian-
32898: mukaisella tarmolla ajettuina, paljoutensa ja laatunsa suh-
32899: teen täysin vastaavat usean nykyisen keskusviraston toimi-
32900: alaa;
32901:        että virastossa välttämättömät ammattihaarat (varsi-
32902: nainen maanviljelys, metsänhoito, maanmittaus, maa-, tie-
32903: ja vesirakennustiede) nekin siksi paljon eroavat toisistaan,
32904: että niiden edustajia ainoastaan pakosta kaikkia voidaan
32905: sijoittaa johonkin nykyiseen virastoon;
32906:        että se nykyisistä virastoista, johon asutustoiminta
32907: yhdistettäisiin, muodostuisi aivan toisenlaiseksi kuin mikä
32908: se tätä nykyä on, ja siis joka tapauksessa joutuisi perin-
32909: pohjaisen uudistuksen alaiseksi;
32910:        että asutustoiminnan johto epäilemättä toimisi ponte-
32911: vammin ja suuremmalla menestyksellä itsenäisenä kuin jos
32912: se kytketään yhteen sille vieraitten asiain käsittelyn kanssa;
32913: sekä lopuksi
32914: 10       VIli, 1. -    Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
32915: 
32916:        että kysymys kustannuksista näin muodoin nähdäk-
32917: semme supistuu verrattain pieneksi tahi aina!Lin toisarvoi-
32918: seksi,
32919:        olemme puolestamme toistaiseksi sitä mieltä, että
32920: valtion asutustoiminnan ylintä johtoa varten olisi perus-
32921: tettava erityinen asutushallitus, jossa eri ammattihaarat
32922: olisivat tarpeen mukaan edustetut.
32923:        Kajoomatta sen enempää tämän järjestön kokoon-
32924: panoon ja toimintatapaan, jota me tilattoman väestön
32925: Alakomitean jäseninä olemme olleet suunnittelemassa ja
32926: josta lähempi selonteko on julaistu sanotun Alakomitean
32927: mietinnössä N:o 2 vuodelta 1904, rohkenemme, perustuen
32928: siihen mitä ylempänä olemme tuoneet esille, kunnioitta-
32929: vimmin ehdottaa, että kansaneduskunta tahtoisi anoa,
32930: 
32931:                             ettti Htinen Keisarillinen Majesteet-
32932:                       tinsa suvaitsisi käsketi valtion asutus-
32933:                       toiminnan siten jtirjestettäväksi, ettti se,
32934:                       nojautuen kunnalliseen paikallisjtirjestöön,
32935:                       keskittyisi yhteen, tarpeellisilla teknilli-
32936:                       silla ja ammatillisilla työvoimilla varus-
32937:                       tettuun keskusvirastoon.
32938: 
32939:      Helsingissä, kesäk. 4 p. 1907.
32940: 
32941:      A. Osw. Kairamo.                   Hannes Oebhard.
32942: Tähän yhdymme:
32943:      J. K. Paasikivi.                   S. N. Rajata.
32944:      Juho Lepistö.                      Olli Pajari.
32945:      Aug. Hjelt.                        H. Repo.
32946:      M. Sipponen.                       Iisakki Vahe.
32947:      E. Kolkki.                         Justus Ripatti.
32948:      J. Runtti.                         K. Myllylä.
32949:      Kaarle 0. Knuutila.                Väinö Kivilinna.
32950:      Iisakki Hoikka.                    J. E. Antila.
32951:      Juho Ylikorpi.
32952:                                                           11
32953: 
32954: VIII, 2. -   Anom. ehd. N:o 128.
32955: 
32956:              Oebhard, Hannes, y. m.: Tilatloman vttestön
32957:                  lainarahaston uudestaan jttrjesttimisestti.
32958: 
32959: 
32960: 
32961:                  Kansaneduskunnalle!
32962: 
32963: 
32964:        Suomen valtion toimenpiteet asutuksen edistämiseksi,
32965: eli, kuten sitä nykyään sanotaan, oman maan hankkimi-
32966: seksi tilattomalle väestölle, ovat varemmin olleet paljoa
32967: suuremmasta merkityksestä, kuin viimeisinä vuosikymme-
32968: nma. Tarkoitamme kruunun erämaitten luovuttamista uu-
32969: distiloiksi sekä lahjoitusmaitten lunastamista Wiipurin lää-
32970: mssa. Viime vuosikymmeninä ovat asutuksen edistämis-
32971: pyrinnöt supistmi.eet varempiin nähden verrattain vähä-
32972: pätöisiksi sekä olleet pääasiallisesti kokeiluita, tahtoisipa
32973: sanoa hapuilemisia sinne tänne, ilman yhtenäistä ohjelmaa,
32974: syystä että yhteiskuntamme ja taloudellinen elämämme
32975: ovat joutuneet uusiin oloihin, jotka olisivat vaatineet uusia
32976: muotoja, uutta menettelytapaa. Tämän oivaltaen Suomen
32977: valtiopäivät v. 1897 anoivat, että olisi ryhdyttävä asiata
32978: tutkimaan ja tutkimusten nojalla luomaan selvää, yhte-
32979: näistä ohjelmaa, ennenkuin suuremmassa määrässä ruvet-
32980: taisiin tähän tarkoitukseen valtionvaroja käyttämään. Tämä
32981: valtiopäivien kanta sai julkisuudessa vuosi vuodelta yhä
32982: enemmän hyväksymistä, sillä alituisesti tuotiin esille vaka-
32983: via muistutuksia siihen saakka seurattua asutuspolitiikkaa
32984: vastaan. Tästä syystä sekä koska tämä arkaluontoinen
32985: sisäinen kysymyksemme routavuosina yritti joutua n. s.
32986: yleisvaltakunnalliseksi, johon pyrittiin sekoittamaan meille
32987: vieraita näkökohtia, asettui v. 1901 kokoonpantu n. s.
32988: TilaUoman väestön Alakomitea sille äsken mainitulle, v:n
32989: 1897 valtiopäivien kannalle, että oli ensiksi tutkimusten
32990: 12       VIli, 2. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
32991: 
32992: avulla luotava selvä ohjelma, joka osoittaisi mihin on py-
32993: rittävä ja mitä muotoja käyttäen, sekä tarkoituksenmukai-
32994: nen järjestö tuota ohjelmaa toteuttamaan, ennenkuin suu-
32995: rempia valtionvaroja tähän tarkoitukseen ruvettaisiin käyt-
32996: tämään. Sitä varten mainittu Alakomitea suunnitteli ja
32997: pani alulle seikkaperäisen tilastollisen tutkimuksen maalais-
32998: kuntaimme yhteiskuntataloudellisista oloista ja valmistau-
32999: tui ensiksi laatimaan uutta ehdotusta kruununmetsien asut-
33000: tamiseksi. Näihin töihin Alakomitean ei kuitenkaan suotu
33001: rauhallisesti antautua, vaan vaadittiin siltä ensiksikin lau-
33002: suntoa eräästä venäläisten virkamiesten laatimasta ehdo-
33003: tuksesta n. s. agraaripankiksi Suomea varten ja, kun sitä
33004: ei voitu hyväksyä, aivan lyhyeksi määrätyssä ajassa lau-
33005: suntoa silloin toimessa olevasta , Tilattoman väestön laina-
33006: rahastosta". Ne ehdotukset mainittua rahastoa koskevien
33007: säännösten muuttamiseksi, jotka Alakomitea ehti tuossa
33008: lyhyessä ajassa laatia, koottiin sen ensimäiseen, v. 1901
33009: annettuun mietintöön, jossa nimenomaan huomautettiin,
33010: että Alakomitea ei maassamme silloin vallitsevissa oloissa
33011: vielä tahtonut ryhtyä ehdottamaan perinpohjaisempia uudis-
33012: tuksia, vaan ainoastaan sellaisia selityksiä ja lisäyksiä,
33013: joitten tarkoituksena olisi silloisten määräysten selventä-
33014: minen sekä tehokkaan opastuksen ja tarkastuksen aikaan-
33015: saaminen, niin että räikeimmät epäkohdat mainitun rahas-
33016: ton käyttämisessä vastaisuudessa vältettäisiin. Tutkimuk-
33017: sesta, jonka Alakomitea oli pannut toimeen siitä tavasta,
33018: millä lainoja saaneet kunnat olivat siihen saakka hoitaneet
33019: asiaa, oli näet käynyt esille niin paljon väärinkäytöstä
33020: kuntien puolelta ja niin paljon leväperäisyyttä valtion vi-
33021: ranomaisten puolelta, että syystä voitiin epäillä, tokkohan
33022: tämä kuntien käyttäminen välittäjinä olisi paras mahdolli-
33023: nen järjestö; ja siihen tuli vielä lisäksi se suuri epäkohta,
33024: että monet kunnat olivat kieltäytyneet hakemasta puheena-
33025: olevia lainoja, vaikka tilattomat olivat sitä kiihkeästi vaa-
33026: tineet. Toiselta puolen ei voitu mitenkään hyväksyä sitä
33027: korkeitten venäläisten viranomaisten puolelta useampaan
33028:              VIli, 2. -   H. Oebhard, Kairamo, y. m.          13
33029: 
33030: kertaan uudistettua ehdotusta, että lainoja olisi annettava
33031: Tilattoman väestön lainarahastosta yksityisille tilattomille
33032: kuntia syrjäyttämällä sitä varten asetettavan virkamiehistön
33033: välityksellä. Sillä tämä tulisi kalliiksi, valtiolle rahallisesti
33034: epävarmaksi, kansalle epämieluisaksi ja paikallisoloja syr-
33035: jäyttäväksi, jota paitsi tämä tapa olisi altis kaikenlaiselle
33036: poliittiselle keinottelulle ei ainoastaan silloisissa poikkeuk-
33037: sellisissa, vaan myös rauhallisemmissakin oloissa.
33038:        Sen jälkeen on saatu uutta kokemusta, jota paitsi
33039: olot maassamme ovat muuttuneet monessa suhteessa ja
33040: uusia tärkeitä, tähänkin kysymykseen vaikuttavia muutok-
33041: sia on tekeillä. Sen jälkeen on Alakomiteakin selvittänyt
33042: tätä ja muitakin periaatteellisia kysymyksiä asutuspoHtiikin
33043: alalla toisessa, v. 1904 antamassaan laajassa ,Kruunun
33044: metsämaitten asuttamista" käsittelevässä mietinnössä, ky-
33045: symyksiä esim. uudistiloille säädettävästä rajoitetusta omis-
33046: tus- ja perintöoikeudesta, jotta ne voisivat säilyä viljeli-
33047: jäinsä hallussa; yhteismetsistä, jotta nämä voisivat säilyä
33048: hävitykseltä; sekä koko asutustoimen järjestämisestä eri-
33049: tyisen asutushallituksen ja kunnallisten asutuslautakuntain
33050: kautta, jotta oman maan hankinta saataisiin nopeaksi,
33051: mutkattomaksi ja huokeaksi. Sen jälkeen on vihdoin Ti-
33052: lattoman väestön Alakomitean tilastollinen tutkimus maam-
33053: me maalaiskuntain yhteiskuntataloudellisista oloista siinä
33054: määrässä valmistunut, että Alakomitean olisi nyttemmin
33055: ollut verrattain helppo luoda se yhtenäinen, varma ohjelma
33056: ja ehdottaa se tarkoituksenmukainen lopullinen järjestö
33057: koko tointa varten, jota tämä ylen tärkeä yhteiskunnallinen
33058: reformitehtävä tätä nykyä kaipaa.
33059:        Juuri silloin nykyinen hallitus, sen sijaan että se olisi
33060: voinut vapauttaa Alakomitean niistä ehkäisevistä olosuh-
33061: teista, joissa se oli routavuosina ollut pakoitettu työsken-
33062: telemään, ryhtyi siihen odottamattamaan tekoon, että se,
33063: esiintuomatta mitään syytä, syrjäytti Alakomitean ja asetti
33064: uuden, näille kysymyksille vieraan komitean, jonka töistä
33065: on sanomalehdissä annettu suurelta kuuluvia, vaikka vä-
33066: 14       VIII, 2. -   Asutuspolitiikkaa ja metsltaloutta.
33067: 
33068: liin hyvinkin hämmästyttäviä tietoja, jopa on äskettäin
33069: niissä saatu lukea töitten tuloksiakin.
33070:       Koska kuitenkin lienee epätietoista, milloinka tämän
33071: komitean ehdotus , Tilattoman väestön lainarahaston" uudel-
33072: leen järjestämisestä kypsyy Eduskunnan käsiteltäväksi, ja
33073: koska tuo ehdotus, mikäli sitä sanomalehdistä tunnetaan,
33074: niissä muutamissa kohdin, joissa se ei perustu Tilattoman
33075: väestön Alakomitean varemmin Jaatimiin ehdotuksiin, on
33076: käsityksemme mukaan arveluttavassa määrässä harhaan
33077: vievä, on Kansaneduskunnalla mielestämme velvollisuus
33078: ryhtyä tähän asiaan, joka osaksi onnettomien poliittisten
33079: olojemme vuoksi on jo liiaksikin kauvan yhteiskuntamme
33080: vahingoksi saanut odottaa ratkaisuaan. Tässä tarkoituk-
33081: sessa pyydämme saada pääkohdissaan esittää sen ohjelman,
33082: jota mielestämme Suomen valtion tällä alalla olisi nou-
33083: dattaminen.
33084:        Mitä ensiksikin tulee edellisessä mainittuun tärkeään
33085: periaatteelliseen kysymykseen siitä, tuleeko Tilattoman väes-
33086: tön lainarahastosta myöntää lainoja edelleenkin välittäjien
33087: kautta, kuten nyt tapahtuu, vaiko suoraan yksityisille tilat-
33088: tomille, kuten m. m. korkeat venäläiset viranomaiset meillä
33089: routavuosina vaativat, niin olemme sitä mieltä, että tämän
33090: lainausliikkeen tulisi saada vastedeskin käydä pääasialli-
33091: sesti kuntien välityksellä. Edellisessä viitattiin jo siihen,
33092: että meilläkin varemmin tosin on ollut epäilyksiä siitä,
33093: olisivatko kunnat todellakin sopivimmat tätä tärkeätä asiaa
33094: hoitamaan. Mutta edellisessä viitattiin myös siihenkin,
33095: että, sen jälkeen. kuin kotimaiselta taholta noita epäilyksiä
33096: julkilausuttiin, ovat olot silloin aavistamattomassa mää-
33097: rässä muuttuneet ja ovat yhä edelleen muuttumassa. Yh-
33098: teiskuntamme on näet tullut entistä paljoa kansanvaltai-
33099: semmaksi, niin että yleinen mielipide yhä enemmän on
33100: ruvennut ymmärtämään puheena olevan asian tärkeyttä.
33101: On saatu uusi kansanvaltainen eduskunta, joka voipi seu-
33102: rata kuntien toimintaa tällä alalla vuosi vuodelta. Pian
33103: saadaan toivottavasti kunnallinenkin äänioikeus yleiseksi
33104:             VIII, 2. -   H. Oebhard, Kairamo, y. m.          15
33105: 
33106: ja yhtäläiseksi, niin että tilattornai pääsevät lukumääräänsä
33107: vastaavaan vaikutukseen kuntien hallinnossa. Tilatlomat
33108: heräävät yhä laajenevan kansanvalistuksen kautta entistä
33109: paremmin omia etujaan valvomaan. Mutta vielä tärkeäm-
33110: pää on ollut kokea, että ne kunnat, jotka ovat puheena-
33111: olevia lainoja tähän asti saaneet, ovat, sen jälkeen kuin
33112: valtion puolelta on ryhdytty niihin toimenpiteisiin, joita
33113: Tilattoman väestön Alakomitea ehdoitti e. m. mietinnös-
33114: sään ,Tilattoman väestön lainarahastosta", ruvenneet hoi-
33115: tamaan lainavaroja odottamattoman hyvin. Viralliselta
33116: tarkastajalta saatujen tietojen mukaan on näet nyt jo mel-
33117: koinen määrä niistä kunnista, joissa hän on ehtinyt käydä
33118: tarkastusta pitämässä, suorittanut tehtävänsä aivan moit-
33119: teettomasti, sen sijaan että sellaisia kuntia v. 1901 oli ai-
33120: noastaan yksi. Lisäksi on mainittu tarkastaja huomannut
33121: suuressa osassa kuntia aihetta muistutuksen tekoon ai-
33122: noastaan kirjanpitoa vastaan tai muista vähäpätöisemmistä
33123: muodollisista syistä, jotka johtuvat siitä, että niillä ei ole
33124: varemmin ollut tarpeellista opastusta. Ainoastaan vähäi-
33125: semmän määrän on sama virkailija toistaiseksi tavannut
33126: sellaisia kuntia, joissa olisi ollut todellisia epäkohtia, niis-
33127: täkin hänen vakaumuksensa mukaan useimmat sellaisia,
33128: jotka ovat tehneet itsensä syypäiksi väärinkäytöksiin ym-
33129: märtämättömyydestä. Näin ollen voinee siis pitää var-
33130: mana, että kunnat tulevat täysin tyydyttävästi hoitamaan
33131: tämän tehtävän, kun he saavat siihen riittävää opastusta
33132: ja valvontaa valtion puolelta, jota ei viime vuoteen saakka
33133: ole ollut ollenkaan.
33134:        Tätä kuntien välitystä vastaan voidaan muistuttaa,
33135: että sillä on se hankaluutensa, että sen kautta monet seu-
33136: dut voivat jäädä toimenpiteitä vaille, jos kunnat kieltäy-
33137: tyvät lainoja ottamasta, vaikka tilattomat sitä haiuaisivat.
33138: Tällä muistutuksena oli varemmin oikeutusta, mutta nyt
33139: jo se lienee menettänyt merkityksensä melkein kokonaan.
33140: Sitä todistaa mielestämme vallan hyvin se tosiasia, että
33141: kunnat tähän saakka ovat hakeneet lainoja monta vertaa
33142: 16        VIli, 2. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
33143: 
33144: enemmän kuin mitä niille on voitu myöntää.              Tämä käy
33145: esille seuraavasta taulusta:
33146:                     TilaUoman väestön Tästä summasta on sama-
33147:                       lainarahastosta na tai jonakin seur. vuonna
33148:                            anottu              myönnetty
33149:                             Smk.                  Smk.
33150:       V. 1899             2,130,000             752,000
33151:          1900             1,395,000             393,000
33152:       " 1901                645,000             117,000
33153:       " 1902                550,000             141,000
33154:       " 1903                961,700             136,000
33155:       "
33156:          1904               705,000             189,000
33157:       " 1905             1,439,700              573,000
33158:       "                                         799,000
33159:          1906             1,504,000
33160:       "
33161:          1907 (huhtik.) 1,637,000                45,000
33162:       "
33163:              Yhte,ensä 10,967,400             3,145,000
33164:       Ja siitä, että kunnat ovat jo kaikissa osissa maata
33165: ruvenneet harrastamaan tätä asiaa, saapi vakaumuksen
33166: seuraavasta taulukosta, joka osoittaa, kuinka paljon oli
33167: mainitusta rahastosta anottu ja myönnetty eri lääneihin
33168: huhtikuulla v. 1907.
33169:                                     Anottu       Myönnetty
33170:                                      Smk.           Smk.
33171: Uudenmaan lääniin .                460,000        165,000
33172: Turun ja Porin                   3,315,000        722,000
33173:                 "
33174: Hämeen                           1,792,000        496,000
33175: Viipurin
33176:                 "
33177:                                  1,070,000        358,000
33178:                 "
33179: Mikkelin                           585,000        204,000
33180:                 "
33181: Kuopion                            979,000        310,000
33182:                 "
33183: Vaasan                           2,108,400        661,000
33184:                 "
33185: Oulun                              658,000        229,000
33186:                 "
33187:                       Yhteensä 10,967,400       3,145,000
33188:      Mutta täydellisesti muuttuvat olot läheisessä tulevai-
33189: suudessa, kun, kuten jo mainittiin, toivottavasti saadaan
33190: kunnallinen äänioikeus kansanvaltaiseksi.
33191:            VIII, 2. -   H. Oebhard, Kairamo, y. m.          17
33192: 
33193:        Kaikista näistä syistä olemme siis tulleet siihen va-
33194: kaumukseen, että kunnat olisivat edelleenkin pysytettävät
33195: pääasiallisina paikallisina eliminä asutuspolitiikkimme toi-
33196: meenpanemisessa. Siitä on monta etua: se tulee helpom-
33197: maksi kuin mikään muu järjestö, siinä rakennetaan kan-
33198: san omalle itsehallinnolle ja edesvastuulle, ja siinä pääsee
33199: paikallinen olojen tuntemus paremmin kuin missään muussa
33200: vaikuttamaan.
33201:        Siellä missä tilattomat sitä haluavat ja olot ovat sii-
33202: hen suotuisat, pitäisi edelleenkin voida käyttää sellaisia
33203: varta vasta perustettuja maanosta-osuuskuntia, jotka hank-
33204: kivat itselleen jonkun isomman yhtenäisen maa-alan pals-
33205: toittaakseen sen jäsentensä kesken, sellaisina välittäjinä,
33206: joille TilaUoman väestön lainarahastosta myönnetään lai-
33207: noja. Sillä samalla kuin tälläiset osuuskunnat voivat tar-
33208: jota valtiolle riittävää vakuutta lainan takaisinmaksamisesta,
33209: on tästä välitysmuodosta, jos se hyvin järjestetään ja hoi-
33210: detaan, monta etua yksinäisten palstojen ostamista varten
33211: myönnettyjen lainojen rinnalla, kuten yhteismetsän aikaan-
33212: saaminen, palstoittamistyön huokeus y. m. s.
33213:        Sitä vastoin pidämme aivan turhana, vieläpä suoras-
33214: taan vahingollisenakin, edelleen pitää avoinna sitä mah-
33215: dollisuutta, että myöskin maanviljelysseurat voisivat olla
33216: välittäjinä puheena olevalla alalla.
33217:        Turhana sen vuoksi ettei tähänkään saakka tietääk-
33218: semme yksikään tällainen seura ole ollut välittäjänä ja että
33219: kunnat ja maanosto-osuuskunnat varmasti tulevat hake-
33220: maan lainoja niin paljon, kuin valtio voipi niitä hankkia.
33221: Vahingollisena pidämme sitä ensiksikin sen vuoksi, että
33222: puheenaolevat järjestöt yleensä eivät voi tarjota valtiolle
33223: takeita lainan takaisinmaksamisesta; toiseksi sen vuoksi,
33224: että maanviljelysseuroilla on aivan toinen, tälle toimelle
33225: vieras työala ja muutoinkin työtä niin paljon ja niin mo-
33226: nenlaatuista että ne eivät kykenisi kylliksi riittävällä tar-
33227: molla tätä asiaa hoitamaan, jota paitsi tämä tehtävä tulisi
33228: seurojen varsinaiselle työlle haitalliseksi ; kolmanneksi sen
33229:                                                         2
33230: 18       VIII, 2. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
33231: 
33232: vuoksi että niiden toiminta-alue on niin laaja, että ne eivät
33233: voisi tarpeellisen riittävällä tarkkuudella itse seurata tätä
33234: työtä, vaan pitäisi niiden taas vuorostaan hankkia vielä
33235: yksi välittäjä-elin lisää. Naapurimaassamme Ruotsissa on
33236: tehty se erehdys, että koko puheenaoleva lainausasia on
33237: uskottu maanviljelysseuroille, mutta siellä on jo muutaman
33238: vuoden kokemus vienyt siihen tulokseen, että asiantuntijat
33239: eri osista maata ja eri aloilta ovat harvinaisella yksimieli-
33240: syydellä vaatineet, että tämä toimi olisi siirrettävä pois
33241: maanviljelysseuroilta.
33242:        Se mikä edellä on sanottu maanviljelysseuroista, so-
33243: pinee suureksi osaksi myös niille muutoin hyvin epämää-
33244: räisille ,yhdistyksille", jotka niiden rinnalla voimassa ole-
33245: vien määräysten mukaan olisivat oikeutetut esiintymään
33246: välittäjinä; jonka vuoksi nekin olisivat vastaisuudessa vä-
33247: littäjän toimesta poistettavat.
33248:        Näin ollen mielestämme ei pitäisi olla muita välittä-
33249: jiä kuin kunnat ja maanosto-osuuskunnat
33250: 
33251: 
33252:       Kääntykäämme nyt tarkastamaan, millä tavalla itse
33253: asuttaminen olisi järjestettävä, mitä parannuksia nykyiseen
33254: toimintaan olisi saatava, ennenkuin suuremmassa määrässä
33255: maanhankintaa tilattomille voitaisiin ryhtyä valtionvaroilla
33256: auttamaan.
33257:       Tärkein periaatteellinen muutos, mikä vakaumuk-
33258: semme mukaan olisi saatava aikaan asutuspolitiikissamme,
33259: olisi se, että lakattaisiin valtionvaroilla luomasta uusia
33260: tiloja tllydellll omistusoikeudella, sillä. kokemus ja tutki-
33261: mus ovat eri osista maata osoittaneet kyllin selvästi, että
33262: nykyajan rahatalous viepi helposti tällä alalla keinotteluun,
33263: jonka seurauksena on tilojen joutuminen sellaisiin käsiin,
33264: jotka niiden haitijoista tekevät jälleen tilattomia. Mitä ra-
33265: joituksia omistus- ja perintöoikeuteen me katsomme välttä-
33266: mättömiksi tämän epäkohdan voittamiseksi, olemme toi-
33267: sessa anomusehdotuksessa lähemmin esittäneet.
33268:             VIII, 2. -   H. Oebhard, Kairamo, y. m.             19
33269: 
33270:      Toinen tärkeä periaatteellinen muutos, mikä mieles-
33271: tämme olisi saatava aikaan, ennenkuin voidaan suurem-
33272: massa määrässä ryhtyä tähän asiaan, on se, että valtion
33273: täytyy lakata siint'i harjoittamasta lainausliikettä, joka
33274: tuottaa selvät'i tappiota. Tätä nykyä valtio näet myöntää
33275: lainoja , Tilattoman väestön lainarahastosta" 2:n °/o korkoa
33276: vastaan, mutta itse sen täytyy ulkomaille maksaa 3 1/2 -
33277: lähes 4 Ofo. Tämähän on voinut käydä päinsä niin kauvan
33278: kuin puheenaoleva rahasto on ollut verrattain pieni, mutta jos
33279: siihen, kuten on välttämätöntä, lisätään kymmeniä, ehkäpä
33280: lopulta satojakin miljoonia, niin olisi kohtuutonta, että val-
33281: tionvaroista, eli veronmaksajien kustannuksella suoritettai-
33282: siin korkoero, joka voisi nousta miljooniin. Ja sitä paitsi:
33283: kun meillä parastaikaa suunnitellaan muita tärkeitä paran-
33284: nuksia vähäväkisten hyväksi, kuten esim. vanhuudenvakuu-
33285: tusta, kieltolakia, y. m. s., jotka vaativat suuria valtiome-
33286: noja, niin voisi tuollaisen korkoeron maksaminen maan
33287: hankkimiseksi tilattomille tehdä koko puuhan jatkamisen
33288: mahdottomaksi. Tämä haitta ei kuitenkaan ole ainoa.
33289: Voitaisiinhan ehkä puolustaa näinkin suurta uhrautuvai-
33290: suutta valtion puolelta niin tärkeän asian hyväksi kuin on
33291: pikkuviljelijäluokan lisääminen, jos voitaisiin olla vakuu-
33292: tettuja siitä, että tämä uhrautuvaisuus todella tulisi tilatto-
33293: maio hyväksi. Mutta sekä tiede että kokemus osoittavat,
33294: että siellä, missä on helposti saatavana pääomaa maan-
33295: ostoa varten, kohoaa maan hinta nopeasti. Tällä tavoin
33296: siis valtio selvästi tulisi vastoin tarkoitusta harjoittamaan
33297: hyväntekeväisyyttä niille nykyisille suurtilallisille, joilta maata
33298: ostetaan. Näin ollen pitäisi siis valtion mielestämme ottaa
33299: maan hankkimiseksi tilattomille myöntämistään lainoista
33300: niin suuri korko, että se itse ei tulisi sanottavaa tappiota
33301: kärsimään.
33302:        Mutta sen sijaan pittiisi mielestt'imme tilattomille
33303: voida hankkia maita helpoituksia, jotka todellakin tuli-
33304: sivat heille hytJdyksi, samalla kuin ne edistäisivtit itse
33305: asiaa.
33306: 20       VIII, 2. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.:
33307: 
33308:        Ensiksikin pitäisi tässä tarkoituksessa lainojen kuo-
33309: letusaikaa, joka tätä nykyä tavallisesti on 10-20, harvoin
33310: 40 vuotta, voida pidentää 50:ksikin vuodeksi, mikä varsin
33311: hyvin voi käydä päinsä, kun valtion lainat ulkomaille ta-
33312: vallisesti kuoletetaan 56:n vuoden kuluessa. Joka tapauk-
33313: sessa olisi pyrittävä siihen, että korko ja kuoletus tilatto-
33314: mille ei tulisi maksamaan enempää kuin korkeintaan 5 Ofo
33315: yhteensä, jos kuoletusaika on 50 vuotta.
33316:        Ja mitä tämän lainausliikkeen hoitokustannuksiin tu-
33317: lee, niin olisivat ne mielestämme, katsoen siihen, että siitä
33318: välillisesti tulee olemaan sekä valtiolle että kunnallekin
33319: monenkaltaista hyötyä, suoritettavat ilman erityistä tilatto-
33320: milta kannettavaa palkkiota. Valtion puolelta tapahtuu
33321: tämä tätä nykyäkin ilmaiseksi. Mutta näihin valtion puo-
33322: lelta ilmaiseksi suoritettaviin hoitokustannuksiin olisi täst-
33323: edes luettava myöskin se maanmittarin työ, mikä tarvitaan
33324: uudistilojen luomiseen, koska se nousee pienten tilojen ar-
33325: voon nähden suhteettoman kalliiksi, rasittaen uudisasuk-
33326: kaita juuri heidän ensimäisinä, raskaimpina vuosinaan.
33327:        Kuten tunnettu, ovat kunnat ja muut välittäjät tähän
33328: saakka saaneet lainoista tilattomilta ottaa välityspalkkiona
33329: aina 1:een Ofo:iin saakka. Tämä välityspalkkio olisi mie-
33330: lestämme tykkänään poistettava, sillä vielä suuremmassa
33331: määrässä kuin valtio tulee mielestämme kunta hyötymään
33332: siitä, että sen tilattomille helpoitetaan oman maan hankin-
33333: taa; sen vuoksi mielestämme kuntainkin pitää voida ilman
33334: erityistä, tilattomilta kannettavaa palkkiota hoitaa sitä
33335: puolta puheenaolevasta suuresta reformityöstä, mikä niiden
33336: osalle tulisi. Jos kunta ei saisi sopivia henkilöitä tätä
33337: asiaa hoitamaan palkattomana luottamustoimena, ei olisi
33338: kohtuutonta kunnan yhteisillä varoilla palkata sellaisia.
33339:        Mitä tulee niihin vttest(Jn ryhmiin, jotka voivat tulla
33340: kysymykseen lainoja my(Jnnettttessä, niin on siinä suh-
33341: teessa tietysti edelleenkin pysytettävä vissejä rajoja, jotta
33342: ei väärinkäytöksiä tapahtuisi. Väärinkäytökseksi lukisimme
33343: m. m. sen, jos lainoja myönnettäisiin virkamiehille ja yleensä
33344:              VIII, 2. -   H. Oebhard, Kairamo, y. m.             21
33345: 
33346: n. s. säätyläishenkilöille, samoin kuin jos niitä myönnet-
33347: täisiin sellaisille tilattomille, joilla itsellään olisi maan han-
33348: kintaan tarvittavat varat.
33349:        Mutta vaikkapa tällaisia rajoituksia edelleenkin olisi
33350: ylläpidettävä, pitäisimme kuitenkin tarkoituksenmukaisena
33351: jossakin määrin laajentaa sitä väestönryhmää, jolle lainoja
33352: voitaisiin antaa. Ny~yisten määräysten mukaan voidaan
33353: myöntää lainoja ainoastaan
33354:        a) sellaisille pikkuviljelijöille, jotka, itse ollen ruumiil-
33355: lisen työn tekijöitä, viljelevät toisen maata (esim. torppa-
33356: rit, mäkitupalaiset ja heidän vertaisensa) taikka omaa ai-
33357: van vähäpätöistä palstannetta;
33358:        b) maanviljelystyöntekijöille;
33359:        c) käsityöläisille; tahi
33360:        d) muulle irtonaiselle työläisväestölle, joka elättää
33361: itsensä satunnaisella työllä.
33362:        Meidän mielestämme olisi tarkoituksenmukaista, että
33363: puheenaolevia lainoja myönnettäisiin myöskin sellaisille
33364: talollisten pojille, jotka omaa perhettä luodakseen eroavat
33365: kodistaan, mutta eivät tule saamaan kotoaan· niin suurta
33366: perintöä, että he sillä kykenisivät omaa maata ja asuntoa
33367: itselleen hankkimaan, vaan joutuisivat tilattomain luku-
33368: määrää lisäämään; sillä heidän joukostaan voitaisiin saada
33369: suuri määrä viljelystilan hoitoon perehtyneitä. Niinikään
33370: ei pitäisi tehtaantyöväellekään, yhtä vähän kuin sellaisille
33371: kaupunkilaistyörniehille, jotka haluaisivat muuttaa maalle,
33372: tehdä mahdottomaksi ainakin erityisissä tapauksissa päästä
33373: osallisiksi näistä lainoista.
33374:        Ne tarkoitukset, joihin lainoja olisi my6nnettli.vtt,
33375: voisivat pääkohdiltaan jäädä entiselleen; ainoastaan muu-
33376: tamia vähäisiä muutoksia, joiden perustelua tässä pidämme
33377: tarpeettomana, katsoisimme niihin tarpeellisiksi.
33378:        Lainoja pitäisi siis saada myöntää
33379:        A. kunnille tai osuuskunnille: talojen tai talon osien
33380:              ostamiseen sekä tarpeen vaatiessa maitten vil-
33381:              jelyskuntoon saattamiseen, palstoitettaviksi ja
33382:              palstat luovutettaviksi tilattomille;
33383: 22       VIli, 2. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
33384: 
33385:       B. ainoastaan kunnille:
33386:       1. talojen tai talonosien ostamiseen kunnan omiksi
33387:             sekä tarpeen vaatiessa maitten viljelyskun-
33388:             toon saattamiseen, jotta kunta voisi vähävarai-
33389:             semmalle tilattomalle väestölle kohtuullisilla eh-
33390:             doilla luovuttaa vuokra-alueita, polttoaineita ja
33391:             laidunmaita; tahi
33392:       II. myönnettäviksi pienimmissä, korkeintain 5000:n
33393:             markan erissä, yksityisille tilattomille seuraaviin
33394:             tarkoituksiin:
33395:       a) viljelystilain ostamiseksi ja rakennusten rakenta-
33396:             miseksi niille ;
33397:       b) asuntotHaio ostamiseksi ja rakennusten rakentami-
33398:             seksi niille; tahi
33399:       c) soitten, rämeitten tahi muun sellaisen kruunulle
33400:             tai kunnalle kuuluvan maan raivaamiseen ja
33401:             viljelemiseen, johon viljelijä on hankkinut itsel-
33402:             leen käyttöoikeuden pitemmäksi ajaksi, vähintäin
33403:             25:ksi vuodeksi.
33404:       Erityisesti pyydämme tämän yhteydessä saada esiin-
33405: tuoda pari vähemmin esillä ollutta näkökohtaa, joitten pitäisi
33406: tulevassa asutuspolitiikassamme saada enemmän huomiota
33407: osakseen.
33408:       Pidämme kyllä edelleenkin ensi sijaan asetettavana
33409: pyrkimystä saada syntymään uusia maanviljelystiloja, jotta
33410: itsenäisten pikkuviljelijäin luku saataisiin nopeasti kasva-
33411: maan. Mutta kaikki ihmiset eivät halua eivätkä kykene
33412: maanviljelijöiksi, jota vastoin kaikki maalaiskunnissa asu-
33413: vat työvttenperheet tarvitsevat asuntoja ja polttopuita,
33414: useimmat lisäksi pienen perunamaan ja laidunta ainakin
33415: yhdelle lehmälle. Ja kuitenkin meidän maalaiskunnis-
33416: samme on uskomattoman suuri määrä työväenperheitä
33417: ilman omaa asuntoa. Tätä asuntopulaa paljastaa vakuut-
33418: tavalla tavalla TilaUoman väestön Alakomitean hankkima
33419: tilasto, jonka mukaan maassamme oli v. 1901
33420: työväenperheitä omalla asunnolla omalla
33421:    maalla                               2,556 eli 1,4 Ofo
33422:             VIII, 2. -   H. Oebhard, Kairamo, y. m.           23
33423: 
33424: työväenperheitä omalla asunnolla vuokra-
33425:    maalla                                     73,344 eli 39,4 Ofo
33426: työväenperheitä vuokra-asunnolla .          . 72,811 , 39,1 °/o
33427:          ,         loisina                  . 37,297 , 20,1 °/o
33428:        Tästä näkyy siis että ainoastaan 1,4 Ofo kaikista työ-
33429: väenperheistä todella asuu omalla maalla. Vuokramaalla
33430: olevien työväenperheitten omien asuntojen luku on tosin
33431: ilahduttavan suuri, mutta niitä on melkein yksinomaan
33432: Länsi-Suomessa, jota vastoin sisä-osissa maata ja Savossa
33433: on parhaasta päästä tuo loisperheitten surkean suuri luku,
33434: joka odottaa pikaista ja tehokasta toimenpidettä valtiomah-
33435: tien puolelta.
33436:        Ja jokainen, joka avosilmin on seurannut maalais-
33437: olojemme kehittymistä viime aikoina, on voinut havaita,
33438: että tämä asuntopula käypi vuosi vuodelta yhä uhkaavam-
33439: maksi, sitä mukaa kuin maan ja varsinkin rakennuspuitten
33440: arvo op ruvennut kohoamaan, puhumattakaan niistä seu-
33441: duista, joissa rakennuspuista jo alkaa olla puute.
33442:        Tätä köyhimpien kansankerrosten asunnon, poltto-
33443: puiden ja laidunmaan tarvetta ei voida riittävästi auttaa
33444: sillä, että yksityisille tilattomille myönnetään lainoja oman
33445: maan ja asunnon hankkimiseksi, sillä tuollaisen pieneri
33446: palstan ostaminen tulee aina verrattain kalliiksi ja vai-
33447: keaksikin, niin että yleensä ainoastaan tarmokkaimmat ja
33448: varakkaimmat tilattomat siihen pystyvät. Paljoa suurem-
33449: massa määrässä voisivat kunnat tässä kohden katsoa vähä-
33450: varaisimpien perheitiensä etua, jos ne hankkisivat itselleen
33451: ikuisiksi ajoiksi sitä varten sopivia omia maita, joita ne
33452: ainoastaan vuokraa vastaan kohtuullisilla ehdoilla luovut-
33453: taisivat vähävaraisimmille jäsenilleen pienissä erissä, ja
33454:  joista ne, paitsi asuntotontteja, voisivat pitää heille tarjolla
33455:  polttopuita ja laidunmaitakin kohtuullisilla ehdoilla. Jos
33456:  kunnat ryhtyisivät tähän muissa sivistysmaissa ylen hyö-
33457:  dylliseksi tunnustettuun ja meilläkin jo muutamissa osissa
33458:  maata kokemuksesta edulliseksi havaittuun yhteiskunnalli-
33459:  seen reformitoimeen, niin ne sen kautta toimisivat varsin-
33460: 24       VIII, 2. -   Asutuspolitiikkaa ja metslltaloutta.
33461: 
33462: kin kaukaisempaan tulevaisuuteen nähden sekä itselleen
33463: että köyhälistölleen suuriarvoisella tavalla. Tätä pyrkimystä
33464: tulisi mielestämme erityisesti pitää silmällä ja valtion puo-
33465: lelta riittävästi avustaa.
33466:        Toinen ylen tärkeä periaate asutuspolitiikassa, joka
33467: meillä ei ole vielä saanut ansaittua huomiota osakseen,
33468: on se, etttt maata hankittaessa tilattomille koetetaan,
33469: misstt se vaan on mahdollista, edisttJii viljellyn maan
33470: listJlimistii. Tämä on jo itse asialle suoranaisesti tärkeätä.
33471: Edellisessä on jo viitattu siihen koko tälle asialle vaaral-
33472: liseen puoleen, että maan hinta pyrkii luonnottomasti ko-
33473: hoamaan siellä, missä valtion hankkimilla varoilla halu-
33474: taan maata ostaa. Mutta kokemus on useimmissa, ehkäpä
33475: kaikissakin maissa, viimeksi Tanskassa, osoittanut, että tuo
33476: luonnoton hinnan nousu koskee etupäässä, monesti yksin-
33477: omaankin, valmiiksi viljeltyä maata, jota vastoin viljele-
33478: mättömän mutta viljelyskelpoisen maan hinta Sl!moissa
33479: oloissa on pysynyt kohtuuden rajojen sisäpuolella. Lisäksi
33480: tulee vielä, että jos ostetaan viljelyskelpoista mutta viljele-
33481: mätöntä maata ja sen viljelykseen saattamiseen saadaan
33482: valtiolta laina, niin sen kautta hankitaan tilattomille hyvin
33483: sopivata ja arvatenkin mieluisaa ansiotyötä, ne kun paa-
33484: sevät tilaisuuteen raivaamaan ja kuivaamaan maita, joita
33485: he itse saavat omanaan viljellä.
33486:        Mutta kansantaloudelliselta kannalta olisi sitäpaitsi
33487: erittäin suuriarvoista, että tällä tavoin voitaisiin jälleen ru-
33488: veta tehokkaasti edistämään isänmaamme ottamista vilje-
33489: lykseen. Jos näet tilastoomme voisi luottaa, niin näyttäisi
33490: siltä, kuin viljellyn maan lisääntyminen viime vuosisadalla
33491: ei olisi käynyt hetikään yhtä nopeasti kuin väkiluvun li-
33492: sääntyminen. Viljellyn maan alan maassamme laski v.
33493: 1869 Tilastollinen virastomme vuodelta 1813 (eräs laskettu
33494: keskivuosi edellisellä vuosisadalla ja 1800-luvun alulla ta-
33495: pahtuneitten maanmittausten ajasta) vähän yli 2,000,000:ksi
33496: hehtaariksi. Tätä täytynee kuitenkin pitää liian suurena,
33497: sillä näyttää siltä, kuin tuohon summaan olisi luettu aina-
33498:            VIli, 2. -   H. Gebhard, Kairamo, y. m.         25
33499: 
33500: kin muutamissa osissa maata myöskin sellaiset suomaat,
33501: joita voitiin katsoa sopiviksi niittymaiksi ja mahdollisesti
33502: myöskin kaskimaat Vastaava luku vuodelta 1901 on
33503: 2,850,000 hehtaaria, jossa luonnonniittyjä mahdollisesti
33504: on liian vähän. Näitä lukuja vertaamalla tulee siihen pää-
33505: tökseen, että viljelysmaan ala olisi lisääntynyt ainoastaan
33506: 40:lla Ofo:lla samaan aikaan kuin väkiluku lisääntyi 155
33507: Ofo:lla. Vaikkapa edellinen luku todellisuudessa olisi kak-
33508: sinkertainenkin, niin ei se hetikään pääsisi jälkimäisen
33509: tasalle. Ja tämä tuntuukin uskottavalta, sillä esim. 1870-
33510: luvulta saakka on suuressa osassa maata alati kasvava
33511: puutavaraliike vetänyt työvoimat ja kapitaalit pois maan-
33512: viljelyksestä, muita vaikuttavia syitä mainitsematta. Yhtenä
33513: tärkeänä syynä siihen, että maan viljelykseen ottaminen
33514: on viime vuosikymmeninä käynyt hitaammin, täytyy pitää
33515: sitä, että uudisasutusta ei ole tällä ajalla ajettu valtion
33516: puolelta tarpeellisella voimalla, eikä tätä näkökohtaa sil-
33517: mällä pitäen.
33518:         Tästä onkin nyt seurauksena se, että meillä, tässä
33519: harvaan asutussa ja laajaperäisesti viljellyssä maassa, missä
33520: maanviljelys on tärkeimpänä elinkeinona, on väkilukuun
33521: verrattuna hämmästyttävän vähän viljeltyä maata, siihen
33522: nähden, mitä tiheään asutuissa ja voimaperäisesti viljel-
33523: lyissä teollisuusmaissa on.
33524:         Kutakin 1,000 maataviljelevään väestöön kuuluvaa
33525: henkilöä kohti on näet viljeltyä maata, s. o. peltoa, kylvö-
33526: nurmea, suoviljelyksiä ja kesantoja
33527:         Suomessa noin 1,000 hehtaaria
33528:         Suurbritaniassa noin 1,300 hehtaaria
33529:         Saksassa         , 1,400      ,
33530:         Ruotsissa        , 1,500
33531:         Ranskassa        , 1,700      ..
33532:         Tanskassa        , 2,700      ,
33533:      Kun vielä ottaa huomioon, että Suomesta viedään
33534: ulkomaille melkoiset määrät maanviljelystuotteita, jota vas-
33535: 26       VIII, 2. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
33536: 
33537: toin niitä tuodaan Suurbritaniaan ja Saksaan, niin täytyy
33538: tulla siihen päätökseen, että tässä on huolestuttava todis-
33539: tus maamme köyhyydestä. Näin ollen on siis tilastollinen
33540: tutkimus antanut suuriarvoisen viittauksen vastaiselle toi-
33541: minnalle valtiomahtien puolelta yleensä ja eritoten myös
33542: nyt puheenaolevaan asutuspolitiikkiin nähden. Varsinkin
33543: pitäisi olla kiitollinen tehtävä hyväluontoisten vesiperäis-
33544: ien maitten kuivaamisessa uutisasutukselle luovutettavaksi,
33545: ryhtyköötpä siihen kunnat, osuuskunnat tahi valtio itse.
33546: Tätä maan viljeltäväksi saattamista on muissakin maissa,
33547: kuten Saksassa, Englannissa, Tanskassa ja äskettäin myös-
33548: kin Norjassa pidetty yhtenä tärkeänä periaatteena asutus-
33549: politiikalle; ja jos missään, niin ei suinkaan meillä Suo-
33550: messa, missä viljeltyä maata on niin vähän ja viljelyskel-
33551: poisia maita vielä loppumattomat määrät, pitäisi voida
33552: syrjäyttää näin tärkeätä periaatetta.
33553: 
33554: 
33555: 
33556: 
33557:        Kun sitten kääntyy tarkastamaan sitä tapaa, jolla
33558: näitä asioita on virastoissamme tähän saakka käsitelty,
33559: niin täytyy tunnustaa, että siinäkin on varaa parannuk-
33560: sille, jotka olisivat asialle arvaamattomaksi eduksi. Pu-
33561: heenaoleva lainausliike on näet tähän saakka ollut turhan
33562: mutkikas ja hidas. Kuntien on pitänyt ensiksi kääntyä
33563: Kuvernörinvirastoon, mutka, jonka vallan hyvin voipi jät-
33564: tää pois. Sillä näillä virastoilla on aivan liiaksi paljon
33565: tehtävää jo ilman tätäkin, jota paitsi näiltä virastoilta puut-
33566: tuu tarpeellista asiantuntemusta ja asianharrastusta, eikä
33567: niillä edes ole sitä paikallisolojen tarkempaa tuntemusta,
33568: jota niillä, aiheettomasti kyllä, uskotaan olevan enemmän
33569: kuin pääkaupungissa sijaitsevalla keskusviranomaisella.
33570: Sillä läänit ovat meillä liian suuret ja verrattain harvat
33571: lääninhallitusten virkamiehet pääsevät aniharvoin matkusta-
33572:            VIII, 2. -   H. Gebhard, Kairamo, y. m.         27
33573: 
33574: maan läänissään ja vielä harvemmat heistä ymmärtävät
33575: tehdä näkemistään oikeita johtopäätöksiä. Näissä viras-
33576: toissa käymällä asia ei siis ollenkaan voi parata, mutta
33577: ajanhukkaa tuo käynti joka tapauksessa tuottaa, milloin
33578: pitempää, milloin lyhyempää. Meidän käsityksemme mu-
33579: kaan kuntien pittiti ptiitstti suoranaiseen kirjevaihtoon sen
33580: keskusviranomaisen kanssa, joka puheenaolevia asioita
33581: kttsittelee.
33582:        Sitäpaitsi olisivat kunnat vapautettavat anomasta Ku-
33583: vernörinviraston lupaa puheenaolevien lainojen ottamiseen,
33584: sillä voinee kai edellyttää, että se keskusviranomainen,
33585: jonka tulee myöntää lainat, voipi, ja sen täytyykin, samalla
33586: tätäkin puolta asiasta harkita; - näin saadaan asia tässä-
33587: kin kohden mutkattomammaksi.
33588:        Keskusviranomaisena on tähän saakka ollut Keisa-
33589: rillinen Senaatti, Kamaritoimituskuntansa kautta. Mutta
33590: yleisenä pyrkimyksenä on tätä nykyä saada Senaatista
33591: siirtymään keskusvirastoihin sellaiset juoksevat asiat, joit-
33592: ten ratkaisu voimassa-olevien asetusten mukaan on niin
33593: selvä, ettei siihen voi sanottavia muutoksia Senaatissakaan
33594: tehdä ja joihin vaaditaan erikoista asianymmärtämistä.
33595: Mutta jos ne ovat Senaatissa ratkaistava!, tulevat ne vält-
33596: tämättömästi odottamaan vuoroaan muitten asiain kanssa
33597: ja siitä syntyy taas ajanhukkaa. Keskusvirastossa voidaan
33598: käsitellä kunkin kunnan lainahakemus erikseen silloin kuin
33599: se sinne saapuu, mutta Senaatissa täytyy koota suurempi
33600: määrä samanlaatuisia asioita yhteen ja esitellä niitä har-
33601: vemmin. Lisäksi tulee, että Senaatissa ei voi olla erityi-
33602: sempää asiaanperehtymistä kaikkiin asioihin ja että siellä
33603: edesvastuuntunne jakaantuu niin monelle, ettei se niin
33604: voimakkaasti voi vaikuttaa asiain ajamiseen, kuin jos eri-
33605: tyinen keskusviranomainen sen yksin saa kantaa. Meidän
33606: mielestämme on siis, jos tahdotaan saada tämä asia siksi
33607: valtaavaksi yhteiskunnalliseksi reformiliikkeeksi, joksi se
33608: pitäisi saada, välttämätöntä, että, kuten edellä jo mainit-
33609: tiin, saadaan sitä varten erityinen asiaaharrastava ja asiaan-
33610: 28       VIII, 2. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
33611: 
33612: perehtynyt keskusviranomainen, joka täydellä tarmolla,
33613: muilta toimilta häiriytymättä ja omalla vastuullaan voipi
33614: antautua tehtäväänsä. Tällä viranomaisella pitäisi olla
33615: valj:a myöntää lainat omalla vastuullaan välittäjille; ai-
33616: noastaan silloin kuin olisi haettu tavattoman suuria esim.
33617: yli 100,000 markan suuruisia lainoja, pitäisi sen alistaa
33618: päätöksensä Keis~rillisen Senaatin vahvistettavaksi. Tä-
33619: män keskusviranomaisen tehtävänä pitäisi lisäksi olla vä-
33620: littäjäin neuvominen ja ohjaaminen sekä niiden valvomi-
33621: nen niin, että ne eivät pääse harjoittamaan väärinkäy-
33622: töksiä.
33623:        Millaiseksi tämä keskusviranomainen on aiottu ja
33624: mitä muita tehtäviä sille on ajateltu, siitä tulemme erityi-
33625: sessä anomusehdotuksessa lähemmin selkoa tekemään.
33626:        Itse rahojen hoito saisi edelleenkin jttädti Suomen
33627: valtiokonttorille, mutta siinäkin olisi pyrittävä nykyistä
33628: nopeampaan, mutkattomampaan ja lainanottajille huoke-
33629: ampaan toimintatapaan. Niinpä pitäisi välittäjille avata
33630: konttokuranttitili, jolla he saisivat suorittaa otot ja panot
33631: joko postitse tai lähimmän pankkikonttorin kautta, sii~
33632: tarvitsematta kustantaa erityistä asiamiestä Helsinkiin.
33633: 
33634: 
33635: 
33636: 
33637:       Sittenkun Tilatloman väestön lainarahasto olisi saatu
33638: näitten periaatteiden mukaan uudelleen järjestetyksi, pi-
33639: täisi sitä luonnollisesti ryhtyä tuntuvasti lisäämään. On
33640: eri tahoilta tahdottu ehdottaa vissejä rahasummia, esimer-
33641: kiksi kerta kaikkiaan 25 miljoonaa markkaa, tai 10 mil-
33642: joonaa markkaa vuosittain t. m. s., mutta tällaisten sum-
33643: mien määräämistä edeltäkäsin ei voitane pitää käytännöl-
33644: lisenä, sillä meidän mielestämme tässä täytyy olla mää-
33645: raavana ensi sijassa tarve. Rahastoon ei ole syytti mttä-
33646: rättt rahoja enemptttt kuin mittt siintt tarvitaan, mutta
33647:            VIli, 2. -   H. Oebhard, Kairamo, y. m.        29
33648: 
33649: toiselta puolen siihen on, miklili mahdollista, niitti han-
33650: kittava niin paljon kuin niitti tarvitaan, siis tarpeen vaa-
33651: tiessa enemmänkin kuin nuot ehdotetut summat. Me pi-
33652: dämme näet tätä tehtävää niin erinomaisen tärkeänä koko
33653: yhteiskuntamme onnelliselle kehitykselle, että sen toteutta-
33654: miseen on uhrattava niin paljon kuin Suomen valtiova-
33655: rat ja sen luotto ulkomailla sektt rahamarkkinain tila
33656: suinkin myiJten antavat.
33657: 
33658: 
33659: 
33660: 
33661:        Osoittaaksemme tämän yhteiskunnallisen reformityön
33662: tärkeyden, pyydämme vielä saada viitata usein mainitun
33663: tilastollisen tutkimustyön tuloksiin. Kaikkien maitten yh-
33664: teiskuntatieteen tutkijat, jotka maanomistus- ja vuokra-
33665: oloja ovat käsitelleet, ovat yksimielisiä siitä, että vuokra-
33666: viljelys siellä, missä vuokranantajana on yksityinen maan-
33667: omistaja, on sekä yksityistalouden että etenkin kansan-
33668: talouden kannalta epäedullinen, se kun mitä suurimmassa
33669: määrässä ehkäisee maanviljelyksen kehittymistä, ja samalla
33670: vielä yhteiskunnallisestikin turmiollinen, koska se pitää
33671: maanviljelijöitä riippuvaisessa asemassa maanomistajista.
33672: Näin ollen täytyy siis sanoa, että siinä maassa, missä
33673: vuokraviljelys on suhteellisesti suuressa määrässä vallalla,
33674: olot ovat sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti epä-
33675: edulliset. Millaiset Suomen maalaiskuntain olot tässä
33676: suhteessa ovat, verrattuina muitten maitten vastaaviin oloi-
33677: hin, siitä olemme tilaisuudessa saamaan käsitystä seuraa-
33678: vasta vertailevasta tilastosta, joka vertailu on voitu tehdä
33679:  vasta nyt kun TilaUoman väestön Alakomitean tilastolli-
33680:  nen tutkimustyö on tuonut tarpeelliset aseet.
33681:        Maanviljelys omalla ja vuokramaalla allamainituissa
33682:  maissa:
33683: 30       VIII, 2. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
33684: 
33685: 
33686:                                                       Viljelmiä
33687: 
33688:                                            omalla         1   vuokra
33689:                                            maalla.            maalla.
33690:                                             0/o                     o;o
33691:                                                           1
33692: 
33693:  Suurbritaniassa               1896         11,73                 84,48
33694:  Suomessa                      1901.        40,79                 59,21
33695:  Belgiassa                     1880         51,07                 48,93
33696:  Alankomaissa .                1899         56,40                 43,110
33697:  Ruotsissa                     1904         58,00                 42,oo
33698:  Saksassa                      1895         71,16                 28,84
33699:  Pohj. Amerikan Yhdysvalloissa 1890         71,63                 28,37
33700:  Ranskassa .                   1882         74,1'>9               19,19
33701:  Tanskassa .                   1901         84,79                 15,21
33702: 
33703: 
33704:       Tästä näkyy siis, ettei missään muualla kuin Suur-
33705: britaniassa, jonka maalaisolot ovat yleisesti tunnustetut
33706: onnettomiksi, ole vuokraajia suhteellisesti enemmän kuin
33707: Suomessa, kaikissa muissa maissa niitä on melkoisesti ja
33708: monessa maassa paljoakin vähemmän kuin meillä. Tä-
33709: män vertailun, jos minkään täytyy siis olla omansa valtio-
33710: mahtien toimintaintoa lisäämään tässä puheenaolleitten
33711: epäkohtien pikaiseen korjaamiseen. Toivottavasti se tulee-
33712: kin osaksi pian tapahtumaan, jos se esitysehdotus uudeksi
33713: torpparilaiksi, jonka me muitten mukana olemme jättäneet
33714: Kansaneduskunnan käsiteltäväksi, hyväksytään, sillä sen
33715: kautta vuokrasuhde tulisi meillä paremmaksi kuin tietääk-
33716: semme missään muualla. Mutta ei mikään vuokralaki voi
33717: vuokrasuhteesta koituvia epäkohtia tykkänään poistaa, ai-
33718: noastaan lieventää. Uuttakin vuokralakia on siis suurelle
33719: osalle nykyisiä vuokraajiamme katsottava ainoastaan väli-
33720: aikaiseksi parannukseksi, pysyväisempänä ja tyydyttäväm-
33721: pänä on pidettävä sen suuntaista oman maan hankintaa,
33722: kuin tässä olemme esittäneet.
33723:       Edellä esitetyn johdosta pyydämme kunnioittaen
33724: Kansaneduskuntaa anomaan
33725:           VIII, 2, -   H. Oebhard, Kairamo, y. m.         31
33726: 
33727:                 ettti Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
33728:          Tilattoman väesttJn lainarahastoa uudelleen
33729:          }tirjestettäessä huomioansa ottaisi tässti esiin-
33730:          tuodut periaatteet.
33731:      Helsingissä, 25 p. toukokuuta 1907.
33732: 
33733:      Hannes Oebhard.                A. Osw. Kairamo.
33734: 
33735:      Tähän yhdymme:
33736: A. 0. Wuorimaa.                     J. K. Paasikivi.
33737: S. N. Rajata.                       Väinö Kivilinna.
33738: A. Koivisto.                        A. Listo.
33739: J. E. Wiljomaa.                     Olli Pajari.
33740: E. Kolkki.                          Juho Torppa.
33741: J. H. Hakulinen.                    Iisakki Hoikka.
33742: Juho Yllkorpl.                      K. Myllylä.
33743: Juho Lepistö.                       Iisakki Vahe.
33744: Juho Rannikko.                      T. Nykänen.
33745: Mikko Sipponen.                     Erkki Pullinen.
33746: Juho Tullkoura.                     Kaarle 0. Knuutila.
33747: Fr. W. Sipilä.                      H. 0. Paloheimo.
33748: Aug. Hjelt.                         K. R. Kares.
33749: H. Repo.                            Vilho Reima.
33750: Justus Ripattl.                     Juhani Arajärvi.
33751: llda Wemmelpuu.                     Oskari Laine.
33752: Aate Oikkonen.                      Liisi Kivioja.
33753: J. E. Helkiö.                       Liina Ala-Kulju.
33754: J. R. Danietson-Kalmari.            Mikael Soininen.
33755: E. Nevanlinna.                      Aleksi Käpy.
33756: E. S. Yrjö-Koskinen.                Wilh. Malmivaara.
33757: E. 0. Palmen.
33758: 32
33759: 
33760: VIII, a.   Anom. ehd. N:o 129.
33761: 
33762:            Kairamo, A. Osw., y. m.: Tilanhaltiiain hal-
33763:                 linto-oikeuden jt:trjestt:tmisestd niilltt ti-
33764:                 loilla, jotka valtion toimenpiteistt:t muo-
33765:                 dostetaan tilattomille luovutettaviksi.
33766: 
33767: 
33768: 
33769:                  K a n s a n e d u s k u n n a II e.
33770: 
33771: 
33772:        Kokemus useista Europan ja Amerikan kulttuuri-
33773: maista osottaa, että pienten maanviljelystilojen omistajat,
33774: voidaksensa kestää nykyajan taloudellista kilpailua ja var-
33775: sinkin pääoman ylivoimaista ahdistusta, kaipaavat tukea
33776: toiselta puolen keskenäisestä yhteistoiminnasta, toiselta
33777: puolen yleisestä, heitä suojelevasta lainsäädännöstä. Var-
33778: sinkin on huomattu, että valtion toimenpiteistä syntyneet
33779: itsenäiset pikkuviljelijä-tilat helposti joutuvat turmiollisen
33780: keinottelun alaisiksi, ellei sopivilla lakisäädöksillä ajoissa
33781: saada siihen salpaa.
33782:      Suomessa on, samalla kun · kooperatiivinen liike ila..:
33783: huttavan nopeasti on kasvanut kunnioitusta herättäväksi
33784: voimaksi yhteiskunnassa, maanomistusta koskeva lainsää-
33785: däntömme jäänyt kokonaan ulkopuolelle niitä muodoltaan
33786: tosin hyvin erilaisia virtauksia, joiden yhteinen tarkoitus-
33787: perä on pienen maanomistuksen turvaaminen itsenäisenä
33788: yhteiskuntalaitoksena.
33789:        Erinäiset julkisen elämämme ilmiöt viittaavat kuiten-
33790: kin selvästi siihen, että Suomessakin on täysi syy ottaa
33791: mainitussa suhteessa uhkaavat vaarat huomioon ja koet-
33792: taa keksiä keinoja niiden torjumiseksi. Niinpä kertovat
33793: viestit Karjalasta, että siellä moninpaikoin koko sen val-
33794:  tion suuremmoisen, miljoonia kysyvän maanhankinta-
33795: toimen tulos, jonka tietää lahjoitusmaiden lunastus Viipu-
33796:             VIII, s. -   Kairamo, H. Oebhard, y. m.       33
33797: 
33798: rin läänissä, on joutunut vaaranalaiseksi syystä ettei ai-
33799: koinaan ymmärretty säätää tarpeellisia rajoituksia itsenäi-
33800: siksi lunastettujen lampuotien määräämisoikeudelle maan
33801: ja varsinkin metsämaan kaupittelemiseen nähden. Samaan
33802: suuntaan viittaavat myöskin tutkimukset perinnöksi oste-
33803: tuista kruununtaloista eri osissa maata. Niinpä oli 9,355
33804: sellaisesta, vuosina 1860-1899 Hämeen, Mikkelin, Kuo-
33805: pion, Vaasan ja Oulun lääneissä perinnöksi ostetusta ta-
33806: losta jo v. 1901 501 taloa joutunut liikkeenharjoittajien
33807: käsiin ja osoitti suurimmaksi' osaksi viljellyn maan pinta-
33808: alaan nähden joko entiselleen pysähtymistä tahi suora-
33809: naista taantumista.
33810:        Tahtomatta tässä yhteydessä ottaa vastataksemme
33811: kysymykseen, missä määrin yksityisen maanomistajan riip-
33812: pumattomuus ja taloudellinen itsenäisyys meillä on kat-
33813: sottava olevan yleisten suojeluslakisäädösten tarpeessa,
33814: tahtoisimme tässä suhteessa kiinnittää huomiota erityisesti
33815: vaan niihin tiloihin, jotka tästä lähtien joko eroitetaan
33816: kruunun metsämaista tahi muodostetaan hallituksen suo-
33817: ranaisesta toimesta sekä kuntien ja osuuskuntien välityk-
33818: sellä sitä varten hankituista taloista.
33819:        Näihin tarkoituksiin on nyt jo sidottu melkoinen
33820: määrä valtion varoja ja sen mukaan kuin havaitaan mah-
33821: dolliseksi niihin käyttää uusia, kukaties hyvinkin suuria
33822: summia, käy ehdottomaksi velvollisuudeksi katsoa, että
33823: näillä summilla saavutetaan ei vaan epävarmoja ja pian
33824: ohimeneviä helpoituksia, vaan mikäli mahdollista pysyväi-
33825: siä tuloksia.
33826:        Koska kyseessä olevat tilat ja palstat ovat tarkoite-
33827: tut kukin vaan yhden perheen kodiksi, on ennen kaikkea
33828: annettava säädöksiä, jotka ehkäisevät kahden tahi useam-
33829: man tilan yhdistämistä ja jakoa muussa tapauksessa kuin
33830: että semmoinen yleisen hyödyn kannalta katsotaan suo-
33831: tavaksi. Samalla on tilanhaltijalle annettava semmoinen
33832: pysyväinen hallinto-oikeus että hänelle omassa taloudes-
33833: saan jää täysin riittävä toiminta-vapaus, että hän tietää
33834:                                                       3
33835: 34        VIII, s. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
33836: 
33837: saavansa esteettömästi nauttia oman työnsä hedelmät ja
33838: että hän voi perillisellensä vapaasti jättää kotinsa ja vilje-
33839: lyksensä nautittavaksi.
33840:        Tässä tarkoituksessa on mielestämme välttämätöntä,
33841: että se metsämaa, joka tiloille myönnetään, määrätään
33842: niille mikäli mahdollista yksinomaan yhteisenä, jakamatto-
33843: mana omaisuutena nautittavaksi järkiperäisen hoitosuunni-
33844: telman mukaan. Kun osakas ei ole oikeutettu vaatimaan
33845: metsäosaansa erotettavaksi, eikä myöskään voi sitä mie-
33846: lensä mukaan myydä tai hävittää, on hän tarpeellisten
33847: metsätuotteiden saannin suhteen turvattu samalla kun si-
33848: vullisten kaupanteko ja metsänkeinottelu ehkäistään.
33849:        Toiseksi on säädettävä, että tilanhaltijan tulee itse
33850: asua omistamaliansa maalla. Ja tästä seuraa välttämättö-
33851: mästi, ettei samalla henkilöllä saa, paitsi ehkä erityisesti
33852: säädetyissä poikkeustapauksissa, olla useampaa kuin yksi
33853: tällainen tila. Tämän välttämättömän määräyksen asian-
33854: omaista valvontaa varten, erittäinkin sillä aikaa, jolloin
33855: tila on kiinnitetty valtion myöntämästä kuoletuslainasta,
33856: lienee tarpeellista säätää erityisiä säädöksiä tilan siirtä-
33857: misestä toiselle henkilölle, ilman että haltijan vapautta
33858: tässä suhteessa kuitenkaan saisi rajoittaa enemmän kuin
33859: mitä varsinaisen tarkoitusperän säilyttäminen ehdotto-
33860: masti vaatii.
33861:        Yllä esitettyjen säädösten kautta tulisi tilanhaltijan
33862: riippumattomuus ainakin ulkonaisesti kyllä turvatuksi.
33863: Sitä vastoin ei meidän mielestämme se mahdollisuus ole
33864: suljettu pois, että hän ylenpalttisen velkaantumisen kautta
33865: sittenkin joutuu vieraan rahavallan alaiseksi ja siten me-
33866: nettää taloudellisen ja yhteiskunnallisen itsenäisyytensä.
33867: Taloudellisen ahdingon aikana uhkaa velkaantumisen vaara
33868: tavallisesti useampia perheitä samassa viljelmä-ryhmässä
33869: ja jos, niinkuin usein tapahtuu, luoton antajana silloin
33870: esiintyy eri tapauksissa sama yksityinen henkilö, muodos-
33871: tuu kyläläisten velkaantuminen semmoiseksi taakaksi, joka
33872: ei ainoastaan raskaasti paina velanottajia, vaan välillisesti
33873:              VIII, s. -   Kairamo, H. Oebhard, y. m.        35
33874: 
33875: monella tavalla haittaa myöskin niitä, jotka persoonalli-
33876: sesti ovat' jääneet velasta vapaiksi.
33877:        Edistääksensä asukkaitten hyvinvointia kyseessä ole-
33878: villa tiloilla, olisi mielestämme sen vuoksi syytä ottaa
33879: harkittavaksi eikö voitaisi niitä koskevassa lainsäädän-
33880: nössä suoda tilaa semmoisille määräyksille, jotka helpot-
33881: tavat tilan siirtymistä yhdelle perilliselle edullisilla eh-
33882: doilla. Tämä tietäisi vaan semmoisen menettelytavan tun-
33883: nustamista ja laillistuttamista, joka yhä on laajalti käytän-
33884: nössä meidän talonpoikaisen väestön keskuudessa, ja joka
33885: tuntuu sitäkin luonnollisemmalta kun kysymyksessä on
33886: laissa jakamattamiksi tunnustettuja tiloja. Oikeuden mu-
33887: kaista onkin että tilan haltuunsa ottajalle eli jättntiperilli-
33888:  selle myönnetään kohtuullinen hyvitys siitä että hän uh-
33889: raamalla voimansa ja vaivansa niin hyvinä kuin huonoi-
33890: nakin vuosina vastaa kanssaperillisten pesä-osuuksista,
33891: kun nämä taas ovat vapaat ansiotöissä yksinomaan kat-
33892: somaan omaa etuansa.
33893:        Kajoamatta lähemmin kysymyksen käytännölliseen
33894: puoleen tahdomme vaan huomauttaa, että ehdottamamme
33895: poikkeus roomalaisen perintö-oikeuden muodollisesta tasa-
33896: arvoisuus-periaatteesta oleellisesti katsottuna perustuu to-
33897: delliseen tasa-arvoisuuteen ja kohtuuteen. Sen toteutta-
33898:  misessa olisi ennen kaikkea noudatettava sitä menettely-
33899:  tapaa, että perintö-jaon pohjaksi olisi pantava tilan tuo-
33900: tanto-arvo, eikä kauppa-arvo, jota paitsi jäänti-perilliselle
33901: olisi päältä erotettava määrätty osa tilan arvosta ja vasta
33902:  jäännös tulisi laillisen perintö-jaon alaiseksi.
33903:        Sen nojalla mitä olemme ylempänä esittäneet roh-
33904:  kenemme kunnioittavimmin ehdottaa:
33905: 
33906:                   etttt Eduskunta H. K. Majesteetiltansa
33907:             anoisi semmoisen lain valmistuttamista ja
33908:             Eduskunnalle esittttmisttt, jonka kautta tilan-
33909:             haltijain hallinto-oikeus edelltt esitettyjen peri-
33910:             aatteiden mukaan pysyvtiisesti jtirjestettittn
33911: 36      VIli, a. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
33912: 
33913:           niilla tiloilla, jotka valtion toimenpiteista
33914:           muodostetaan tilattomille luovutettaviksi.
33915:      Helsingissä, kesäkuun 5 päivä 1907.
33916: 
33917:      A. Osw. Kairamo.                 Hannes Oebhard.
33918: 
33919:      Tähän yhtyvät:
33920:      Juuso Runtti.                    Taneli Nykänen.
33921:      S. N. Rajata.                    J. E. Antila.
33922:      H. 0. Paloheimo.                 Juho Lepistö.
33923:      Väinö Kivilinna.                 Erkki Pullinen.
33924:      J. E. Helkiö.                    Wllh. Malmivaara.
33925:      A. Listo.                        Juho Torppa.
33926:      Kaarle 0. Knuutila.              J. K. Paasikivi.
33927:      Aate Oikkonen.                   A. Koivisto.
33928:      Oskari Laine.                    Justus Ripattl.
33929:                                                               37
33930: 
33931: VIII, •· -   Anom. ehd. N:o 119.
33932: 
33933: 
33934:              Merivlrta, M., y. m.: Tilattomain maanhan-
33935:                   kinnan helpoittamisesta.
33936: 
33937: 
33938: 
33939:              S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
33940: 
33941: 
33942:        Maatalouskysymys on meidän päivinämme käynyt
33943: yhä polttavammaksi. Pitkät ajat on saatu kuulla valituk-
33944: sia torpparien tukalasta asemasta ynnä muista epäkoh-
33945: dista, jotka ovat synnyttäneet maalaisköyhälistön suureksi
33946: yhteiskunnalliseksi vaaraksi kansallemme. Että ahneus
33947: on kaiken pahuuden juuri - se totuus on tällä alalla
33948: erittäin räikeässä muodossa tullut näkyviin. Tavalla tai
33949: toisella on yritetty hävittää pieniä tiloja liittämällä niitä
33950: yhteen suurtiloiksi. Tästä on tullut seuraukseksi etteivät
33951: nämä yhdistetyt tilat ole voineet elättää enää yhtä paljon
33952: väkeä, kuin mitä niissä tuli toimeen tilojen ollessa pie-
33953: nempta. Suuriin tiloihin ei ole voitu panna sitä työvoi-
33954: maa, jota voitiin käyttää pikkutilojen viljelemiseen. Moni
33955: perhe, joka muuten olisi voinut tulla hyvin toimeen pikku-
33956: tilallaan, on näin muodoin joutunut hajaantumaan ja joko
33957: antautumaan suurviljelijäin muonamiehiksi tahi on ollut
33958: pakko lähteä maata kiertäen työnansiolle ja varsinkin pyr-
33959: kimään kaupunkeihin, suuri osa myös ulkomaille.
33960:        Maanviljelyksen myös saatua enemmän karjan kuin
33961: viljan kasvattamisluonteen eivät tilalliset ole enää tarvin-
33962: neet niin suurilukuista työväkeä kuin ennen, joten torp-
33963: parien tarvis päivätöiden suorittamiseen on käynyt paljoa
33964: vähemmäksi eikä palkollisiakaan enää tarvita niin paljoa
33965: kuin ennen, joka seikka myös on seurauksena koneitten
33966: 38       VIli, 4. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
33967: 
33968: käytäntöön ottamisesta yhä suuremmassa määrässä maan-
33969: viljelyksen palvelukseen.
33970:        Kuitenkaan ei meillä sittekään ole syntynyt mitään
33971: erittäin varakasta maanviljelijäin luokkaa. Tunnettua on,
33972: kuinka velkaantuneet monet talolliset ovat, vaikkakin heillä
33973: on ollut käytettävinään tuhansia, jotka ovat saaneet met-
33974: sän myynnillä. Mutta näitä näin saatuja tuloja ei ole
33975: useinkaan käytetty maatilan parantamiseen ja muuhun
33976: hyödylliseen, vaan turhaan komeilemiseen ja ylellisyyteen.
33977: Metsistä saatujen tulojen hävittyä on täytynyt ruveta yhä
33978: ankarammin kiristämään niitä, joilta vielä jotain voisi
33979: saada. Täten on torppareille lisätty verotaakkaa, otettu
33980: pois heille tarpeellisia etuja, ja mökkiläisille niinikään,
33981: jotka tämän tähden ovat olleet pakoitetut joko kokonaan
33982: jättämään asuinpaikkansa tai jäämään viettämään entistä
33983: kurjempaa elämäänsä.
33984:        Viime aikoina on näkynyt vilkas pyrkimys tällaisilla
33985: tilattomilla päästä omistamaan omaa siksi suurta maatilaa
33986: että siitä ahkeralla työllä olisi toimeentulo tavalliselle
33987: perheelle. On myös valtion puolelta ryhdytty tässä koh-
33988: den toimenpiteisiin tilojen saamiseksi ja palstottamiseksi
33989: tilattomille. Mutta on myös tunnettua, kuinka vaikeaa
33990: sittekin on köyhän saada oma tila. Esim. palstatilalliseksi
33991: pääseminen tuottaa niin paljon kustannuksia sekä jo asian
33992: hakemuksen kautta alkuun panemisessa että sitte maan-
33993: mittaritoimituksista, jotta köyhän ostajan on hyvin vai-
33994: keaa ottaa niitä osakseen ja myyjä on myös näyttäytynyt
33995: samaan haluttomaksi. Olisi sentähden nämä viimeksi
33996: mainitut rasitukset köyhiltä poistettava! ja valtion suori-
33997: tettavat. Sitä paitsi olisi saatava kuhunkin kuntaan ase-
33998: tetuksi toimikunta, joka olisi tällaisten yllämainittujen
33999: kauppojen välittäjänä maatilain arvostelemisessa, lainan
34000: hankkimisessa y. m., jonka kaikin puolin tulisi koittaa
34001: toteenuuttaa tilattomaio pyrkimistä oman tilan saamiseen.
34002: Sen johdosta mitä edellä on esiintuotu pyydämme kun-
34003: nioittaen anoa
34004:         VIII, 4. -   Merivirta ja Heininen.          39
34005: 
34006:            ettti Eduskunta ensi tuleville valtioptii-
34007:     ville pyyttiisi Htinen Majesteetiltaan Keisa-
34008:     rilta ja Suuriruhtinaalta sellaista esitystti,
34009:      ettti asetuksen kautta tulisi tilattomille maa-
34010:      tilan saaminen helpotetuksi poistamalla haku-
34011:     ja maamittarikustannukset sekti ettti erityinen
34012:     toimikunta asetettaisiin, joka olisi apuna ti-
34013:     lattomilla maatilan hankkimisyrityksissti.
34014: Helsingissä, 7 p. kesäkuuta 1907.
34015: 
34016: Matti Merivirta.                  Kaarlo Heininen.
34017: 40
34018: 
34019: 
34020: VIII, 5. -   Anom. ehd. N:o 131.
34021: 
34022: 
34023:              Kairamo, A. Osw., y. m.: Uudisasutuksen
34024:                   edistamisesttt kruununmetstimailla.
34025: 
34026: 
34027: 
34028:                   K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
34029: 
34030:        Uudistuspyrinnöt kruunun liikamaitten asuttamiseksi
34031: ovat jo vuosikymmeniä olleet päiväjärjestyksessä, mutta
34032: todellinen edistys tässä suhteessa on siitä huolimatta ollut
34033: varsin hidas. Tosin on vuosina 1902-1906 eli nykyisen
34034: metsähallituksen päällikön hoitokautena perustettaviksi
34035: myönnettyjen kruunun metsätorppien vuotuinen luku-
34036: määrä entiseen nähden melkoisesti kasvanut, ollen keski-
34037: määrin 116 vuodessa. Mutta mainittujen maitten tavatto-
34038: maan laajuuteen nähden on tämä tulos ja sen yhteiskun-
34039: nallinen merkitys katsottava sangen vähäpätöiseksi.
34040:        Sangen vaikea lienee myöskin tässä suhteessa saa-
34041: vuttaa parempia tuloksia niin kauan kuin tämä asia saa
34042: jäädä sille kannalle, millä se nyt on ja millä se pää-
34043: asiassa jo kauan on ollut.
34044:        Alote uudisviljelyksen alalla kruununmetsissä on tätä
34045: nykyä kokonaan jätetty yksityisten, enimmäkseen työmies-
34046: ten ja muitten vähävaraisten käsiin. Se kohdistuu sen
34047: vuoksi myöskin merkitykseltään vähäarvoisiin ja toisiltaan
34048: eristettyihin yrityksiin. Se ristiriita, joka vallitsee varsi-
34049: naisen maanviljelyksen ja metsänhoidon välillä, muodos-
34050: tuu tämän kautta kruununmetsissä senlaatuiseksi, että
34051: vähäpätöiset viljelyspyrinnöt ja valtion mahtava metsän-
34052: hoito-politiikka alituisesti asetetaan vastatusten ja edelliset
34053: asiain ratkaisuissa vähemmin painavina säännöllisesti jou-
34054: tuvat kärsimään. Tähän pelkoon on sitä enemmän ai-
34055:             VIII, 5. -   Kairamo, H. Oebhard, y. m.        41
34056: 
34057: hetta kun kruununliikamaat, niin kuin yleisesti tunnetaan,
34058: yleensä sijaitsevat Pohjois-Suomessa sekä pitkin maamme
34059: suuria vedenjakajia, missä kuiva maa suurimmaksi osaksi
34060: on ainoastaan metsänkasvulle, mutta ei pellon raivaami-
34061: selle sovelias.
34062:        Aivan toisenlaiseksi muodostuu kysymys mikäli
34063: uudisasutusta varten voidaan varata siksi suuria yhtä-
34064: jaksoisia alueita viljelyskelpoista maata, että niihin voidaan
34065: sijoittaa kokonaisia viljelmä-ryhmiä. Viljelys ja viljelyksen
34066: etu esiintyy silloin semmoisena tekijänä, jota ei voida
34067: metsänhoidon rinnalla syrjäyttää. Uudisviljelijäin monen-
34068: laiset erikoistarpeet voidaan silloin tyydyttävällä tavalla
34069: ottaa huomioon ja hänen taloudellista asemaansa voidaan
34070: silloin lähteä tehokkaasti tukemaan.
34071:        Mikäli nyt tunnetaan, ovat, harvoja poikkeuksia
34072: kenties lukuunottamatta, ne viljelykseen kelpaavat alueet
34073: kruununmailla, jotka ovat kylliksi laajat että ne täyttävät
34074: yllä mainitut vaatimukset, soita ja muita vesiperäisiä
34075: maita. Kruununmetsien merkitys uudisasutukselle Suo-
34076: messa riippuukin ymmärtääksemme miltei yksinomaan
34077: siitä missä määrin viljelykseen kelpaavia soita niissä ta-
34078: vataan.
34079:        TilaUoman väestön Alakomitean tiedustelut ja sen
34080: toimituttamat tutkimukset viittaavat kyllä siihen, että kan-
34081: nattavan suoviljelyksen edellytykset eri hoitoalueissa ovat
34082: erilaiset ja toisissa tapauksissa ne lienevätkin sangen vä-
34083: häiset. Mutta ne osoittavat myöskin riittävän selvästi,
34084: että kruunun metsämaat, varsinkin Pohjanmaan lakeu-
34085: della, tarjoavat runsaasti tilaisuutta käyttämään suuriakin
34086: maa-aloja tarkoituksen mukaiseen uudisasutukseen maan-
34087: viljelyksen perusteella.
34088:        Esimerkkinä mainittakoon, että Oulun läänin kruu-
34089: nunmetsissä v. 1902 silmämääräisesti tutkittiin 155 suota
34090: yhteensä yli 38,000 ha, josta ainoastaan 16,5 Ofo huomat-
34091: tiin ala-arvoiseksi, ja 83,5 Ofo viljelykseen kelpaavaksi. -
34092: Myöhemmin eli vuosina 1904 ja 1905 on eteläisemmissä
34093: 42       VIII, 5. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
34094: 
34095: tarkastuspiireissä Maanviljelystoimituskunnan käskystä sa-
34096: massa tarkoituksessa tutkittu 55 eri suota käsittäen yh-
34097: teensä yli 26,000 ha maata, josta yli 70 % huomattiin
34098: viljelykseen kelpaavaksi.
34099:        Nämät, kuten sanottu, silmämääräisiin tutkimuksiin
34100: perustuvat arvostelut eivät tietenkään riitä kun erikois-
34101: tapauksessa on päästävä selville jonkun suon saattami-
34102: sesta viljelyskuntoon ja siinä harjoitettavan viljelyksen
34103: kannattavaisuudesta. Varovaisuus vaatii, että aluksi ai-
34104: noastaan parhaat edellytykset tunnustetaan tyydyttäviksi
34105: tässä suhteessa. Sittenkin on jo se tosiseikka katsottava
34106: olevan kaiken epäilyksen yläpuolella, että valtion liika-
34107: mailla löytyy runsaasti tilaisuutta ajanmukaiseen suovilje-
34108: lykseen ja siihen perustuvaan, ryhmittäin tapahtuvaan
34109: u udisasutukseen.
34110:        Paitsi se suoranainen hyöty, joka tästä uudisasutuk-
34111: sesta on odotettavissa, puhuu sen puolesta erityisesti
34112: vielä se seikka, että valtio juuri omilla liikamailla joten-
34113: kin vapaasti, kenenkään yksityisen oikeutta loukkaamatta
34114: saattaa käytännössä toteuttaa niitä periaatteita, jotka ko-
34115: kemuksen ja kansantaloustieteellisen tutkimuksen nojalla
34116: tunnustetaan tarkoituksenmukaisiksi ja nyky~an taloudel-
34117: listen virtausten vaatimiksi.
34118:        TilaUoman väestön Alakomitean jäseninä on meillä
34119: ollut tilaisuus sen mietinnössä N:o 2 kruununmetsämait-
34120: ten asuttamisesta yksityiskohtaisesti esittää millä tavalla
34121: uudisasutus mielestämme tässä tapauksessa paraiten olisi
34122: järjestettävä sekä miten toimenpiteet sitä varten olisivat
34123: johdettavat. Viitaten tähän mietintöön, jonka suunnitel-
34124: man yhä pidämme pääasiallisesti ajanmukaisena, me roh-
34125: kenemme kansanedustajina tuoda esille toivomuksemme,
34126: ettei tehokkaita toimenpiteitä laajojen kruununmetsämai-
34127: den kansoittamiseksi, mikäli ne ovat taloudelliselta kan-
34128: nalta puolustettavissa, enää viivytettäisi. Siellä, missä
34129: tilaisuutta uudisasutukseen kruununmetsissä on olemassa,
34130: odottaa paikallinen väestö näitä toimenpiteitä yhä kasva-
34131:              VIII,!>, -   Kairamo, H. Oebhard, y. m.         43
34132: 
34133:  valla kärsimättömyydellä, ja yhteiskunnan yleinen etu voi-
34134:  daan nähdäksemme helposti saattaa sopusointuun näitten
34135:  paikallisten toivomusten kanssa.
34136:        Tarmokas ja nopea toiminta on tällä alalla sitä
34137:  luonnollisempi ja suotavampi koska jo vuosikausia on
34138:  ollut olemassa erityinen rahasto, jonka verrattain runsaita
34139:  varoja hallitus olisi voinut vapaasti käyttää tähän tarkoi-
34140:  tukseen, ja koska, jos asia edelleen jäisi komiteapohditte-
34141: .lujen ja muitten laajaperäisten valmistelujen varalle, kan-
34142:  san keskuudessa pääsisi yhä enemmän leviämään se
34143:  mielipide, joka nyt jo lienee kylläkin yleinen, että viivy-
34144:  tyksen syy on haettava yksinomaan viranomaisten kyke-
34145:   nemättömyydessä tai turhanpäiväisessä vitkastelussa.
34146:        Sen nojalla, mitä näin olemme lausuneet, rohke-
34147:  nemme kunnioittavimmin ehdottaa että Arvoisa Eduskunta
34148:   kääntyisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan anomaan
34149: 
34150:                     ettit viipymtittit ryhdyttitisiin semmoisiin
34151:             toimenpiteisiin, joiden kautta uudisasutus
34152:             kruununmetsissti pittiasiallisesti jo valmiina
34153:             olevan jitrjestelmtin mukaan tehokkaasti edis-
34154:             tetititn.
34155:       Helsingissä, kesäkuun 3 p. 1907.
34156: 
34157:       A. Osw. Kairamo.                Hannes Oebhard.
34158: 
34159:       Tähän yhdymme:
34160:       H. 0. Paloheimo.                S. N. Rajata.
34161:       Olli Pajari.                    E. Kolkki.
34162:       J. K. Paasikivi.                H. Repo.
34163:       Juho Ylikorpi.                  Kaarle 0. Knuutila.
34164:       Iisakki Hoikka.                 Aate Oikkonen.
34165:       Juho Lepistö.                   Erkki Pullinen.
34166:       K. R. Kares.                    K. Myllylä.
34167:       J. Runtti.                      M. Tervaniemi.
34168: 44      VIII, s. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
34169: 
34170:      Taneli Nykänen.          J. E. Wlljomaa.
34171:      Aleksi Käpy.             Juho Rannikko.
34172:      J. E. Antlla.            Väinö Kivilinna.
34173:                    Wllh. Malmivaara.
34174:                                                           45
34175: 
34176: 
34177: 
34178: VIII, 6. -   Anom. ehd. N:o 172.
34179: 
34180: 
34181:              Kairamo, A. Osw., y. m.: Vesiperttisten mai-
34182:                   den viljelyskuntoon saattamisen edisttt-
34183:                   misestti.
34184: 
34185: 
34186:              Suomen Kansaneduskunnalle!
34187: 
34188:       Vesiperäisten maitten viljelyskuntoon saattamista
34189: varten on valtion menosääntöön otettu vuotuinen, 200,000
34190: markan suuruinen määräraha, joka K. Senaatin vahvista-
34191: man ohjesäännön mukaan käytetään avustuksena etu-
34192: päässä yksityisten maanomistajien kuivattamishankkeissa.
34193: Näitä varoja käytettäessä noudatetaan sitä menettelytapaa
34194: että valtio etukäteen suorittaa nekin kustannukset, jotka
34195: joutuvat asianosaisten maanomistajien osalle ja jotka nä-
34196: mät sitten määräajan kuluessa kuolettavat On tunnus-
34197: tettava, että tämän kautta käy vähävaraisellekin mahdolli-
34198: seksi osanotto sanottuihin töihin, mutta samalla lienee
34199: myöskin tämän määrärahan riittämättömyys päivän selvä.
34200: Järkiperäinen suoviljelys on kenties tehokkain keino, jonka
34201: kautta maan tuotanto-kykyä verrattain lyhyessä ajassa
34202: voidaan korottaa. Sillä on ratkaiseva merkitys maamme
34203: koko maanviljelyksen tulevaisuudelle ja sille on sen vuoksi
34204: mielestämme pantava erityistä huomiota, kun nousee ky-
34205: symys siitä, mistä saadaan voimia ja joustavuutta siihen
34206: paljon kysyvään reformityöhön, joka Suomessa nyt on
34207: suoritettava. Olemme siis sitä mieltä, että määräraha
34208: vesiperäisten maitten kuivattamista varten olisi ltiheisessä
34209: tulevaisuudessa tuntuvasti lisättävä.
34210:       Vesioikeuslain 3:nen luvun 11 :sta §:ssä säädetään,
34211: että elleivät suon, rahkan tahi muun vesiperäisen maan,
34212: 46       VIII, s. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
34213: 
34214: johon eri tiloilla kullakin on osansa, omistajat sovi maan
34215: yhteisestä ojittamisesta sen viljelemiseksi tahi parantami-
34216: seksi ja kokouksessa joku heistä, ilman että vähintään
34217: puolen vesiperäisen maan omistajat sitä vastustavat, tar-
34218: joutuu toimittamaan ojittamisen, tehköön työn, oikeudella
34219: saada sen loppuun suoritettua nauttia toisten maa-aluetta
34220: kutakin niin pitkän ajan, enintään viisikymmentä vuotta,
34221: että tuotannon harkitaan korvaavan kaikki tämän alueen
34222: osalle tulevat kustannukset. Lain mukaan on siis niillä
34223: maanomistajilla, joitten hallussa on vähintään puoli oji-
34224: tettavasta maasta, valta estää koko hankkeen toimeen-
34225: parran, vaikka se muille osallisille todistettavasti olisi
34226: kuinka edullinen tahansa. Mutta yleishyödyn kannalta
34227: ei voida tunnustaa oikeaksi, että toinen maanomistaja
34228: näin muodoin saattaa ehkäistä tarpeellisten parannusten
34229: toimeenpanoa toisen suomaalla, siitä syystä että hän ei
34230: suvaitse sallia samanlaisia parannuksia suoritettaviksi
34231: omalla alueellaan, vaikka hänen sitä varten ei tarvitsisi kus-
34232: tannuksia nähdä. Oikeutettua mielipahaa herättää tämä
34233: kielto-oikeus jo siinä tapauksessa että ojitettava suo sijait-
34234: see lähellä kylää, vaan sen toinen puoli ulkopalstana tai
34235: takalista-maana kuuluu esim. tilalle, joka etäisyyden vuoksi
34236: ei voi sitä viljelysmaana nauttia. Mutta erittäin kiusalli-
34237: seksi käy asia, jos kielto tapahtuu ilman riittävää syytä
34238: tahi suorastaan mielivaltaisesti. Rohkenemme siis ehdot-
34239: taa, että mainitusta lainpykälästä sanat: ,ilman että vä-
34240: hintään puolen vesiperäisen maan omistajat sitä vastusta-
34241: vat" kokonaan poistettaisiin.
34242:        Kuivaustöitten suo!"ittamisessa on monasti tuottanut
34243: tarpeetonta viivytystä tai suoranaista keskeytystä eräs
34244: viime vuosina yleisesti noudatettu menettelytapa asiain
34245: virallisessa käsittelyssä, joka käytännössä on siksi suu-
34246: resta merkityksestä että se mielestämme ansaitsee huo-
34247: miota Eduskunnan puolelta. On näet tullut säännöksi.
34248: että niissäkin tapauksissa, jolloin maanviljelysinsinööri
34249: virallisesti määrättynä toimitusmiehenä on laatinut sem-
34250:                    VIII, 6. -   Kairamo, y. m.           47
34251: 
34252: moisen suunnitelman, piirustuksen tai muun selvityksen,
34253: joka mainitaan Arm. Asetuksessa heinäk. 23 p:ltä 1902 ja
34254: sen ll-14:sta §:ssä siitä, mitä vesioikeuslakia käytet-
34255: täessä on noudatettava, asiakirjat lausunnon antamista
34256: varten jätetään myöskin piiri-insinöörille. Tämän antama
34257: lausunto saattaa olla ja on itse asiassa hyvin usein aivan
34258: toinen kuin varsinaisen toimitusmiehen, sisältäen ihan to]-
34259: sia vaatimuksia työn suorituksen suhteen, toisia kustan-
34260: nusarvioita ja laskelmia.
34261:       Kun yritykseen osalliset maanomistajat jo aikaisem-
34262: min ovat sopineet työn suorittamisesta toimitusmiehen
34263: laskujen perusteella tapahtuu usein, että kun lopullinen
34264: päätös asiasta asianomaisessa paikassa on tehty, he huo-
34265: maavat seisovaosa itselleen tuntemattoman ja entistä pal-
34266: joa kalliimman työsuunnitelman edessä, jonka mukaan
34267: työ ei enää tunnu kannattavan ja joka sen vuoksi ajaa
34268: koko yrityksen karille. Yrityksen alkuunpanijain osalle
34269: jäävät silloin ainoastaan jo suoritetut kustannukset.
34270:       Emme varmasti tunne johtuuko tämä tämmöinen
34271: menettelytapa siitä että viranomaiset mahdollisesti ovat
34272: käsittäneet äsken mainitun arm. asetuksen 1, 2 ja 4 §:n
34273: siten, että näin ehdottomasti tulee tehdä, vai onko syynä
34274: pidettävä viranomaisten tavallinen halu ennen asiain rat-
34275: kaisua hankkia itselleen kaikkia mahdollisia selvityksiä ja
34276: lausuntoja. Varma on, että tämä menettelytapa tuottaa
34277: työn teettäjille alituista vahinkoa ja ajanhukkaa. Heidän
34278: ei sovi olettaa, että läänin kuvernööri tällaisissa tapauk-
34279: sissa säännöllisesti määräisi heille toimitusmieheksi hen-
34280: kilön, joka ei olisi tehtäväänsä täysin pätevä, eivätkä he
34281: sen vuoksi saata käsittää, että virallisesti määrätty toimi-
34282: tusmies alituisesti asetetaan toisen ammattimiehen arvos-
34283: telun alaiseksi, jonka pätevyydestä ei ole parempia takeita
34284: kuin edellisenkään.
34285:       Rohkenemme edellä esitettyjen näkökohtien nojalla
34286: kunnioittavimmin ehdottaa että Eduskunta yhtyisi H. K.
34287: Majesteetiltansa anomaan,
34288:     48      VIII, s. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
34289: 
34290:                      etttt valtion menosttttnttJtJn otettu mttttrtt-
34291:               raha Vesiperttisten maitten viljelyskuntoon
34292:               saattamista varten ltthimmttsstt tulevaisuu-
34293:               dessa tuntuvasti listtttttisiin;
34294:                      etttt ensikokoontuville valtiopttiville val-
34295:               mistettaisiin arm. esitys, jonka kautta vesi-
34296:               oikeuslain 3:nen luvun JJ:sta pykttlttsttt sanat:
34297:               , ilman etttt vtthintttin puolen vesiperttisen
34298:               maan omistajat sittt vastustavat" poistetaan,
34299:               sektt;
34300: •                    etttt ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpi-
34301:               teisiin, etttt lakkautetaan nykyttttn asianomai-
34302:               sissa virastoissa tavallinen vaatimus kak-
34303:               sinkertaisen ammattilausunnon antamisesta
34304:               asioissa, jotka koskevat vesiperttisten maitten
34305:               kuivattamista, jttrven laskemista tai juokse-
34306:               van veden perkaamista, syventttmisttt, laajen-
34307:               tamista, tahi oikaisemista yksin maanviljelys-
34308:               tarkoituksia varten.
34309:          Helsingissä, kesäk. 7 p. 1907.
34310: 
34311:          A. Osw. Kairamo.                 Juho Torppa.
34312:          A. 0. Vuorimaa.                  Erkki Pullinen.
34313:          T. Nykänen.                      E. Kolkki.
34314:          Justus Ripatti.                  Hannes Oebhard.
34315:          Iisakki Vahe.                    S. N. Rajata.
34316:          A. Koivisto.                     K. Myllylä.
34317:          Juho Lepistö.                    Juho Ylikorpi.
34318:          J. Runtti.                       J. E. Helkiö.
34319:          Olli Pajari.                     J. E. Antila.
34320:                                                             49
34321: VIII, 7 . - Anom. ehd. N:o 133.
34322: 
34323: 
34324:            Torppa, Juho, y. m.: Sotilas- ja siviilivirka-
34325:                   talojen luovuttamisesta kruunun huos-
34326:                   tasta niiden asukkaille itsenaisiksi ti-
34327:                   loiksi.
34328: 
34329: 
34330:            Suomen Kan s aned uskun nalle.
34331: 
34332:        Sotilas- ja siviliviranomaisille aikoinaan virkataloiksi
34333: määrättyjä tiloja on Suomessa nykyään yhteensä 861.
34334: Näihin tiloihin kuuluu 266,320 hehtaaria maata eli keski-
34335: määrin tilaa kohti vähän päälle 300 hehtaaria. Osa
34336: näistä tiloista on katsottava suurtiloiksi, jota todistaa osal-
34337: taan sekin, että puheena olevilla virkatiloilla on alusta-
34338: laisia (torppia, muonatorppia ja mäkitupia) yhteensä 4,257
34339: savua eli keskimäärin 5 savua tilaa kohti.
34340:        Näitä virkataloja ei enää käytetä juuri lainkaan alku-
34341: peräiseen tarkoitukseensa, se on asunnoksi ja palkan-
34342: lisäykseksi sotilas- ja sivilivirkamiehille, ja ainoastaan jot-
34343: kut harvat niistä ovat kruunun välittömässä hallinnossa
34344: jotakin muuta tarkoitusta, esim. maanviljelysopetuslaitosta
34345: varten. Kaikki muut virkatalot ovat annetut yksityisille
34346: vuokralle. Sen järjestelmän kelvollisuutta, jota näitten
34347: virkatilojen suhteen nykyään noudatetaan, on kuitenkin
34348: viime aikoina ruvettu suuresti epäilemään. Yksistään se
34349: seikka, että näistä tiloista suoritetaan valtiolle vuokraa
34350: ainoastaan tasaluvuin 580,000 markkaa vuodessa eli
34351: keskimäärin tilaa kohti noin 670 markkaa, josta kuitenkin
34352: hoitoon menee vuosittain 127,000 markkaa, huolimatta siitä,
34353: että tilain vuokralaiset saavat nauttia alustalaistensa suori-
34354: tettavat maanvuokramaksut sekä mitä tilain vuosihakkuu-
34355: lohkoista metsänhoitosuunnitelmain mukaan liikenee yli
34356: talon oman vuositarpeen myytäväksi, on omansa synnyt-
34357:                                                        4
34358: 50       VIII, 7. -   Asutuspolitiikkaa ja metsltaloutta.
34359: 
34360: tämään epäilystä, eikö nykyisessä virkatalojen vuokrajär-
34361: jestelmässä ole korjattavaa. Ja epäilemättä niin on. Ja
34362: koska myöhempänä aikana on yhä varmistunut se käsi-
34363: tys, että pienviljelys on se, joka maassamme, niinkuin
34364: muissakin maissa, maatalouden alalla tuottaa parhaan tu-
34365: loksen, näyttää varsin järkiperäiseltä, että puheena olevat
34366: virkatalot niin pian kuin niistä tehdyt nykyiset vuokra-
34367: välipuheet loppuvat jaetaan pienempiin osiin ja muodos-
34368: tetaan joko itsenäisiksi tiloiksi tahi annetaan perinnölli-
34369: selle vuokralle, etupäässä niille, näitten tilojen asukkaille,
34370: jotka sitä haluavat ja siihen soveliaiksi nähdään. Siten
34371: saataisiin nämät alustalaiset suoraan valtiolle veroa mak-
34372: saviksi itsenäisen asukasoikeuden perustuksella toimiviksi
34373: kansalaisiksi. Tämän muutoksen aikaan saamiseksi olisi
34374: tietysti valmistaviin toimiin viipymättä ryhdyttävä.
34375:        Sanotun perustuksella saavat allekirjoittaneet kun-
34376: nioittaen pyytää Eduskuntaa tekemään Keisarilliselle Ma-
34377: jesteetille alamaisen anomuksen, jossa pyydettäisiin
34378:                   J:ksi, ettti sotilas- ja siviilivirkatalojen
34379:            kttyttöjatjestelmtt lakkautetaan sita myöten kuin
34380:            nykyisten vuokraajain vuokra-aika loppuu;
34381:                   2:ksi, etta tilat ositetaan maanlaajuuden
34382:            ja laadun mukaan mahdollisimman pieniksi,
34383:            joko itsenaisiksi perintötiloiksi, taikka itse-
34384:            kannattaviksi perinnöllisiksi vuokratiloiksi,
34385:            jotka sitten luovutetaan sopivalla tavalla ny-
34386:            kyisille vuokraajille, torppareille ja muille ti-
34387:            lattomille, seka
34388:                   3:ksi, etttt metsamaasta eroitetaan liike-
34389:            nevlt osa kruunulle varsinaiseksi valtion puis-
34390:            toksi.
34391:      Helsingissä, 8 päivä Kesäkuuta 1907.
34392:      Juho Torppa.                     J. E. Antlla.
34393:      J. E. Helklö.                    Juho Rannikko.
34394:                                                                51
34395: 
34396: VIII, s. -   Anom. ehd. N:o 192.
34397: 
34398: 
34399:              Kivilinna, V., y. m.: Kruununtiloilla olevien
34400:                    torpanalueiden muodostamisesta erdissti
34401:                    tapauksissa itsentiisiksi tiloiksi tai palsta-
34402:                    tiloiksi.
34403: 
34404: 
34405:              S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
34406: 
34407: 
34408:         Kysymys maan hankinnasta tilattomilletulee varmaan
34409: lähimmässä tulevaisuudessa kysymään yhteiskunnaltamme
34410: sekä paljon huolenpitoa että varoja. Näin ollen lienee
34411: varsin luonnollista, että koetetaan sopivilla lainsäädäntö-
34412: toimenpiteillä, missä se suinkin vaan on mahdollista, vai-
34413: kuttaa siihen suuntaan, että tilattomien luku ei suurenisi
34414: ja että maataviljelevä väestö ei sortuisi maattoman irtolais-
34415: väestön joukkoon. Erään sentapaisen lainsäädäntötoimen-
34416: piteen tarpeellisuuteen rohkenemme kiinnittää arvoisan
34417: Kansaneduskunnan huomiota.
34418:         Suuressa osassa Viipurin ja mikäli tiedämme osassa
34419: Mikkelin lääniä sekä ehkä muuallakin elää melkoinen ryhmä
34420: maataviljelevää väestöä erikoisessa epävarmassa asemassa.
34421: Aikaisemmin, kun vielä tilat näillä seuduilla suurimmaksi
34422: osaksi olivat ruununtiloja, oli varsin tavallista, että milloin
34423: kyseessä oleva tila ei ollut siksi suuri, että se ennen vuotta
34424: 1895 maanosittamisesta voimassa olevien asetusten mukaan
34425: olisi voitu jakaa, läänin kuvernööri päätöksellään antoi sel-
34426: laisille tiloilla eläjille, jotka halusivat luopua tilan hallin-
34427: nosta kanssa osakkaittensa hyväksi, perintöosansa vastik-
34428: keeksi tahi korvaukseksi tilalla tehdystä työstä oikeuden
34429: emätilalle suoritettavia päivätöitä tai muuta veroa vastaan
34430: tilalle perustaa torpan omaksi tai vielä vaimonsa ja las-
34431: tensa elinajaksi. Verrattain suuri osa mainitunlaatuisista
34432: 52       VIII, s. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
34433: 
34434: torpista lienee kyllä jo, mikäli ne ovat vanhempina aikoina
34435: perustettuja, siirtynyt emätilan yhteyteen, mutta tietojemme
34436: mukaan löytyy niitä vielä huomattavassa määrässä ainakin
34437: useassa Viipurin läänin kunnassa. Tarkempia numero-
34438: tietoja meidän ei ole onnistunut saada, kun yksityisiin
34439: tiedusteluihimme Viipurin lääninhallituksesta on vastattu,
34440: että jälkeen v. 1883 eivät kruununvoudit eikä lääninkonttori
34441: ole pitäneet minkäänlaista luetteloa ruununtiloista eikä
34442: liioin kunnallislautakuntain esimiehet pyydettäessä ole sano-
34443: neet voivansa tietoja antaa eikä aika ole myöntänyt meille
34444: uusien seikkaperäisten tiedustelujen tekemistä.
34445:        Meistä on selvää, että tässä tapauksessa yhteiskun-
34446: nan on astuttava väliin ehkäisemään selvää vääryyttä tapah-
34447: tumasta. Olkoonpa, että voimassa olevan lain pykälien
34448: mukaan ei mitään muodollista vääryyttä tapahtuisikaan,
34449: niin käsittää kansan terve oikeustajunta sen ilmeiseksi
34450: vääryydeksi, että ne, jotka polveutuvat emätilan alkuperäi-
34451: sistä hallitsijoista ja joilla siis olisi ollut hallinto-osuus
34452: koko tilaan, ellei heidän vanhempansa olisi torppaansa
34453: perustaneet ja joiden vanhemmat aikaisemman hallinto-
34454: oikeutensa lisäksi ehkäpä kahdessa polvessa ovat torpillaan
34455: raataneet sekä jotka itsekin ovat nuoruutensa voimat uhran-
34456: neet raatamiseen vanhempainsa maapalstoilla, että ne ilman
34457: muuta karkoitetaan kodistaan ja maaltaan. Epäjohdon-
34458: mukaista on meistä myöskin, kuten jo olemme huomaut-
34459: taneetkin, että yhteiskunta, samalla kun se ponnistaa kaikki
34460: voimansa kiinnittääkseen tilattornia maahan, antaa toisaalla
34461: joukon maataviljelevää väestöä sortua irtolaisiksi, joille
34462: sitten tietenkin taas olisi yhteiskunnan maata hankittava.
34463:        Emme lisäksi voi olla huomauttamatta, että nykyinen
34464: asiain tila, kun kysymyksessä olevia torppia viljelevä polvi
34465: tietää perheen päämiesten kuoltua olevansa pakoitettu
34466: torpistaan luopumaan, melkein poikkeuksetta kun viimeinen
34467: siihen oikeutettu polvi nykyään asuu mainittuja torppia,
34468: luonnollisista syistä johtaa ryöstöviljelykseen, joka ei suin-
34469: kaan ole yhteiskunnalle miksikään hyödyksi.
34470:                    VIII, s. -   Kivilinna, y. m.            53
34471:                                        .
34472:       Siinä tapauksessa, että kysymyksessä oleva tila edel-
34473: leen on ruununtila, olisi asia meistä yksinkertaisesti autettu
34474: siten, että kysymyksessä olevien torppien viljelijät saisivat
34475: lohkaista ne itsenäiseksi tilaksi tai palstatilaksi. Jos, kuten
34476: useimmissa tapauksissa asian laita lienee, emätila torpan
34477: perustamisen jälkeen on perinnöksi ostettu, mutta sama
34478: suku sitä vielä hallitsee, tulisi lohkaisemisen tapahtua kor-
34479: vausta vastaan, joka olisi laskettava huomioon ottamalla
34480: perintölunastuksen suuruus ja torpan manttaaliarvo. Siinä
34481: tapauksessa, että emätila oston kautta on perinnöksi oston
34482: jälkeen siirtynyt toiselle omistajalle, käy asia siksi mutkik-
34483: kaaksi ja vaikeaksi ratkaista, ettemme ota siinä suhteessa
34484: ehdottaaksemme mitään lainsäädäntötoimenpidettä.
34485:       Sen nojalla, mitä ylempänä olemme esittäneet, roh-
34486: kenemme kunnioittaen ehdottaa, että Suomen Kansanedus-
34487: kunta yhtyisi anomaan
34488: 
34489:                  että hallitus jo tällä istuntokaudella tai,
34490:            jos se on aivan mahdotonta, mahdollisimman
34491:            pian antaisi Kansaneduskunnalle armollisen
34492:            esityksen, joka sisältäisi seuraavansuuntaisen
34493:            asetusehdotuksen:
34494: 
34495:              Muutokseksi maatilojen osittamisesta 12 p:nä
34496:         kesäkuuta 1895 annetun Keisarillisen Asetuksen
34497:         6 §:ään ja lisäykseksi saman asetuksen 41 §:ään
34498:         säädetään täten niinkuin seuraa:
34499: 
34500:        Jos ennen Tammikuun 1 päivää 1896 määräala kruu-
34501: nuntilasta on perintöosan vastikkeeksi tahi korvaukseksi
34502: tilalla tehdystä työstä jollekin luovutettu hänen omaksi
34503: taikka myös hänen sekä vaimonsa ja lastensa elinajaksi,
34504: olkoon sillä nyt mainituista henkilöistä, joka tämän ase-
34505: tuksen voimaan astuessa on luovutetun alueen haltijana,
34506: siinä tapauksessa että tila vielä on sen henkilön tai hänen
34507: perillisensä hallussa, jonka asukkaaksi tullessa luovutus
34508: 54       VIII, s. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
34509: 
34510: tapahtui, oikeus saada se ala lohkomisella tai palstatilaksi
34511: erottamisella maatilojen osittamisesta voimassa olevien
34512: säännösten mukaan erilleen otetuksi; hakekoon kuitenkin,
34513: jos hän sellaista etua nauttia tahtoo, sitä kuvernööriitä
34514: kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona tämä asetus
34515: on voimaansa astunut. Jos tila sen jälkeen, kun alueen
34516: luovutus on. tapahtunut, on ostettu perinnöksi, korvatkoon
34517: luovutetun alueen haltija tilanomistajalle alueen manttaali-
34518: arvoa vastaavan osuuden perintölunastushinnasta sekä
34519: muista oikeudenmukaisesti siihen menneistä kustannuksista.
34520:      Helsingissä kesäkuun 8 päivänä 1907.
34521: 
34522:      Väinö Kivilinna.            Erkki Pullinen.
34523:                    Juho Tulikoura.
34524:      Tähän yhtyy:
34525:      Hannes Oebhard.                     A. 0. Wuorimaa.
34526:      Juhani Arajärvi.                    Olli Pajari.
34527:                                                              55
34528: 
34529: 
34530: VIII, 9. -   Anom. ehd. N:o 77.
34531: 
34532: 
34533:              Oebhard, Hannes, y. m: Suurista maaomai-
34534:                   suuksista ;ohtuvien eptikohtien ehktiise-
34535:                   misesttt.
34536: 
34537: 
34538: 
34539:                  K a n s a n e d u s kun n a ll e.
34540: 
34541: 
34542:        Samaan aikaan kuin Suomen valtio on koettanut
34543: toimia oman maan hankkimiseksi tilattomille ja varustau-
34544: tuu paraikaa tähän toimeen entistä suuremmalla voimalla,
34545: tapahtuu valtiomahtien silmien edessä ja niiltä täydellisesti
34546: häiriytymättä se ihan vastakkaiseen suuntaan käyvä vir-
34547: taus, että suuret alat maatamme siirtyvät teollisuudenhar-
34548: joittajain ja muiden suurpääomain omistajain, vieläpä suo-
34549: rastaan metsäkeinottelijain haltuun. Tätä puutavaraliik-
34550: keiden maanostoa v. 1902 tutkimaan asetetun komitean
34551: mietinnöstä saatujen laskujen mukaan oli puutavaraliikettä
34552: harjoittavain yhtiöitten ja yksityisten henkilöitten hallussa
34553:              v. 1898                      1,470 tilaa
34554:              " 1901                       2,332 "
34555:              " 1903                       3,141 "
34556:        Jos tälläisten liikkeenharjoittajain tilain osto on edel-
34557: leen käynyt samassa määrässä kuin vuosina 1901-1903
34558: välillä, niin voipi arvioida, että heidän hallussaan tätä ny-
34559: kyä jo on noin 5,000 tilaa. Toiselta taholta, eli Tilatlo-
34560: man väestön Alakomitean tilastollisesta tutkimuksesta saa-
34561: tujen; tietojen mukaan oli v. 1901
34562:        erilaatuisten yhtiöitten hallussa kaikkiaan 2,497 tilaa
34563: eli 983,952 ha maata;
34564:        niistä puutavaraliikettä harjoittavilla 1,278 tilaa eli
34565: 572,739 ha maata.
34566: 56       VIII, 9, -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
34567: 
34568:        Yksityisillä teollisuuden harjoittajilla 1,669 tilaa eli
34569: 364,487 ha maata;
34570:        niistä puutavaraliikettä harjoittavilla 758 tilaa eli
34571: 234,614 ha maata.
34572:        Siis puutavaraliikettä harjoittavilla yhtiöillä ja yksi-
34573: tyisillä henkilöillä oli yhteensä v. 1901 näitten laskujen
34574: mukaan 2,036 tilaa eli 807,353 ha maata.
34575:        Jos se otaksuma on oikea, että tänä vuonna (1907)
34576: olisi puutavaraliikettä harjoittavien hallussa jo 5,000 tilaa
34577: ja että jälkeen vuoden 1901 ostettujen tilojen maa-ala on
34578: keskimäärin yhtä suuri kuin ennen sitä ostettujen, niin
34579: voinee siis heidän hallussaan olevan koko tilusalan ar-
34580: vioida noin 2,000,000:ksi hehtaariksi eli IO:ksi Ofo:ksi siitä
34581: alasta, mikä on yksityistä maaomaisuutta Suomessa. Omi-
34582: tuisena sattumana on syytä mainita, että vuosien 1898-
34583: 1903 välillä ovat puutavarayhtiöt ostaneet vuosittain keski-
34584: määrin suunnilleen saman määrän tiloja (noin 300-400),
34585: kuin mitä valtio vuosien 1898-1905 välillä on voinut
34586: ,.TilaUoman väestön lainarahaston" kautta luoda tilatto-
34587: mista oman maan haltijoita. Mutta kun useimmat näistä
34588: ovat saaneet vain pieniä palstoja, jota vastoin sahayhtiöt
34589: ostavat laajoja metsäalueita käsittäviä taloja, niin voinee
34590: arvioida, että sen sijaan että uudesta luotujen tilojen yh-
34591: teenlaskettu ala tehnee ehkä vain 20-30,000 ha, yhtiöit-
34592: ten samoihin aikoihin valtaama alue käsittää varmaankin
34593: useita satoja tuhansia ha.
34594:        Tästä liikkeenharjoittajain yltyvästä maanostamisesta
34595: koituvat seuraukset ovat yleisesti tunnettuja: talonpoikaista
34596: väestöä joutuu tilattomaio joukkoon, heidän viljelysmaaosa
34597: suureksi osaksi metsittyvät ja yhä enemmän viljelyskel-
34598: poista maata joutuu sellaisten käsiin, jotka eivät halua
34599: sitä viljellä. Mikä suuri yhteiskunnallinen ja valtiollinen
34600: onnettomuus syntyy, kun itsenäinen maataviljelevä talon-
34601: poikainen väestö häviää suurpääoman vallan tähden, siitä
34602: antaa vanhempien sivistyskansojen historia yllin kyllin
34603: todistuksia. Eritoten haitallista tämä on niille kunnille,
34604: joissa tällaista suuremmassa määrässä tapahtuu. Näky-
34605:                 VIII, 9. -   H. Oebhard, y. m.               57
34606: 
34607: mättömät osakkeen omistajat tulevat pitämään valtaa laa-
34608: joilla alueilla palkkaamiensa virkailijainsa kautta, jotka asian
34609: luonnosta eivät voi olla oikeuden, totuuden ja yhteishyvän
34610: valvojia, jotenka koko yhteiskunta-elämä rakennetaan uusille,
34611: epäterveellisille perusteille.
34612:        Ja mikä tappio koituukaan siitä yhteiskunnalle, että
34613: muutamat harvat joutuvat nauttimaan niitä suunnattomia
34614: tuloja metsistä, jotka, jos yhteiskunta olisi aikoinaan ym-
34615: märtänyt pitää laajat metsämaat omassa hallussaan, nyt
34616: heruisivat valtion kassaan. Lisäksi on tässä vielä suuri
34617: kansallinenkin vaara, kun suuret alat maatamme ovat jou-
34618: tuneet ja yhä joutuvat ulkomaalaist~n keinottelijain käsiin.
34619:        Aivan väärä on sitä paitsi se luulo, että sahayhtiöt
34620: teollisuutensa vuoksi tarvitsisivat metsäpohjia. Asiantun-
34621: tijat sekä kotimaassa että ulkomailla väittävät päinvastoin,
34622: että puutavarateollisuus varsin hyvin voipi tulla toimeen
34623: ilman omia maita. Tässä ei siis ole kysymyksessä taistelu
34624: kapitaalia vastaan. En tahdo kieltää pääoman hyötyä nyt
34625: puheena-olevallakaan alalla, vaan ainoastaan saada sitä
34626: taivutetuksi palvelemaan oman etunsa ohella myöskin yh-
34627: teisetua, eikä yhteiskuntaa hävittämään, niinkuin se nyt
34628: pyrkii tekemään. Metsistämme koituvat pääomat ,pitää
34629: saada tulemaan yli koko maamme hiljaa hedelmöittävänä
34630: sateena eikä hyökyaaltona, joka viepi mukanaan vanhan
34631: viljelyksen ja vuosisatojen toimet", kuten eräs ulkomaalai-
34632: nen sattuvasti on lausunut.
34633:        Tämä maaomaisuuksien kasaantuminen suurpääomal-
34634: listen yhtiöitten käsiin tulee läheisessä tulevaisuudessa
34635: päivä päivältä yhä yltymään, jos se saa vapaasti kehittyä.
34636: Sillä raha-maailma on saanut silmänsä auki näkemään,
34637: että maanarvo kasvaa sitä mukaa kuin yhteiskunta edis-
34638: tyy, jota vastoin rahanarvona on päinvastainen taipumus.
34639: Onpa keinottelua sellaista, jonka tarkoituksena on häikäi-
34640: lemättä käyttää hyväksensä maanarvon kohoamista, raha-
34641: miestemme puolelta jo julkisesti huomautettu erityisen hou-
34642: kuttelevaksi elinkeinoksi varakkaille kansanluokille. Va-
34643: roittavana esimerkkinä on sitä paitsi Norrlanti Ruotsissa,
34644: 58       VIII, 9. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
34645: 
34646: missä yhtiöt ovat jo ehtineet vielä pitemmälle kuin meillä
34647: omistaen v. 1900 yli 34% yksityisten hallussa olevasta
34648: maasta.
34649:       Yhteiskuntamme ei voi kuitenkaan tästä epäkohdasta
34650: syyttää metsäkeinottelijoita. Meille sopii tässä kohden sa-
34651: nasta sanaan, mitä vastaavasta ilmiöstä on joku aika sit-
34652: ten kirjoitettu Ruotsissa: ,Syy on yksinomaan heikossa
34653: ja järjettömässä lainsäädännössä, joka houkuttelee yksi-
34654: tyistä yrittelijää tuollaisille poluille. Affääri on nyt affää-
34655: riä. Ja liikaa on vaatia, että yksityinen etu ymmärtäisi
34656: uhrautua yhteiskunta-aatteen hyväksi, kun yhteiskunnan
34657: omat elimet eivät tee mitään sen ylläpitämiseksi."
34658:       Sen suuren yhteiskunnallisen epäkohdan torjumiseksi,
34659: joka täten uhkaa maatamme, ei ole tähän saakka näet
34660: valtiomahtien puolelta tehty muuta kuin asetettu komitea,
34661: joka on laatinut verrattain vähän tehokkaita ehdotuksia,
34662: mitkä toistaiseksi neldn ovat jääneet paperille.
34663:       Sen sijaan valmistaudutaan näillä valtiopäivillä aikaan-
34664: saamaan reformeja, jotka, jos ne, kuten toivottavaa on,
34665: toteutuvat, vastoin alkuunpanijainsa tarkoitusta voivat vai-
34666: kuttaa sen, että ne tulevat edistämään tuota yhtiöitten
34667: maanostamishalua ja tilallisista tilattomien tekoa. Ensik-
34668: sikin on kolmen puolueen ohjelmaan otettu maaveron ja
34669: manttaalirasitusten poistaminen. Jos tämä tulee tapahtu-
34670: maan, mitä minäkin pikkutilallisten elinkeinon elvyttämi-
34671: seksi toivon, niin tulee siitä yhtenä seurauksena olemaan
34672: se, että nykyisille suurten, muussa kuin maanviljelystar-
34673: koituksessa hankittujen maaomaisuuksien omistajille anne-
34674: taan suotta suuri lahja, ja että keinottelijain on vastaisuu-
34675: dessa vieläkin helpompi hankkia itselleen ja pitää hallus-
34676: saan laajoja maa-aloja. Tässä suhteessa puheenaolevalla
34677: muutoin niin tärkeällä veroreformilla tulee siis olemaan
34678: vallan turmiollinen vaikutus, ellei ryhdytä ajoissa sitä eh-
34679: käisemään.
34680:       Mutta sitä paitsi on toisiakin tärkeitä reformeja hank-
34681: keissa, jotka voivat vaikuttaa samaan suuntaan.
34682:                   VIli, 9, -   H. Oebhard, y. m.              59
34683: 
34684:        Kuten tunnettu on yksityisten hallussa vielä laajat
34685: alat viljelyskelpoista maata ja näihin aikoihin saakka on
34686: tällaisen maan viljelykseen ottaminen tapahtunut hyvin
34687: suureksi osaksi siten, että sitä on vuokrattu torppareille.
34688: Kun näillä valtiopäivillä toivottavasti saadaan uusi torppari-
34689: laki, joka tekee kontrahtienteon 50:ksi vuodeksi pakolliseksi,
34690: voipi tapahtua, että ainakin osa suurtilallisistamme tästä
34691: lähtien ei enää tahtoisi ottaa torppareita, vaan jättäisi mie-
34692: luummin viljelyskelpoisen maansa viljelemättä. Tästä koi-
34693: tuisi, ellei ajoissa ryhdytä tarpeellisiin varokeinoihin, kansan-
34694: taloudellinen tappio, sitä suurempi, kun tilasto osoittaa,
34695: että Suomessa tätä nykyäkin on maataviljelevään väestöön
34696: nähden aivan liian vähän viljeltyä maata.
34697:        Toinen maataloudellemme turmiollinen epäkohta, joka
34698: uusista parannusehdotuksista on peljättävissä, on se, että
34699: jos maata ruvetaan tilattornia varten suuremmassa mää-
34700: rässä valtion hankkimilla huokeakorkoisilla lainoilla ostele-
34701: maan, niin maan hinta tulee luonnottomasti kohoamaan
34702: koko maataloutemme ja etenkin tilattomien vahingoksi.
34703:        Tässä on siis niin vakavia epäkohtia jo olemassa ja
34704: toisia tulossa, että valtiomahtien on kiireesti ja tarmolla
34705: ryhdyttävä niihin käsiksi.
34706:        Mutta puheenaoleviin epäkohtiin kajoaminen on sa-
34707: maa kuin maan omistusoikeuden rajoittamiseen ryhtyminen,
34708: ja tätä on meillä Suomessa tähän saakka pidetty enemmän
34709: tai vähemmän mahdottomana, jos ei ota lukuun niitä ver-
34710: rattain vähäisiä rajoituksia, joita maanomistukselle on sää-
34711: detty muutamia poikkeustapauksia varten. Tämä meikä-
34712: läinen katsantokanta on kuitenkin jo vanhentunut. Koko
34713: sivistyneessä maailmassa tehdään näet jo sellaisissakin
34714: piireissä, jotka seisovat nykyisen yhteiskuntajärjestyksen
34715: pohjalla, tätä nykyä selvä ero maaomaisuuden ja muun
34716: omaisuuden välillä siinä, että maanomistajan määräämis-
34717: valtaa hänen hallussaan olevaan osaan meidän kaikkien
34718: yhteisen isänmaamme maaperästä yhteiskunnalla täytyy
34719: olla oikeus rajoittaa, jos huomataan, että hän ei kykene
34720: 60       VIII, 9. -   Asutuspolitiikkaa ja metslltaloutta.
34721: 
34722: tai ei tahdo hoitaa sitä yhteiskunnan etujen mukaisesti.
34723: Tätä yhteiskunnan oikeutta ryhtyä itseänsä suojeleviin toi-
34724: menpiteisiin sitä vaaraa vastaan, joka syntyy maaomaisuu-
34725: den kasaantumisesta suurissa määrissä yksiin käsiin, voi-
34726: daan puolustaa usealta eri kannalta.
34727:        Jos ensiksikin ajattelee maanomistuksen syntyä maas-
34728: samme, niin näkee, että siitä saakka kuin kuningas Kus-
34729: taa Vaasan aikana asumattomat erämaat selitettiin valtion
34730: omaisuudeksi, tätä valtion omaisuutta on ilmaiseksi luo-
34731: vutettu uudisasukkaille, jotka ovat tahtoneet ruveta sitä
34732: viljelemään. Siis ei sahayhtiö, joka ostaa itselleen tällaisia
34733: maatiloja, ole yhteiskuntaa kohtaan muuta kuin tavallinen
34734: talollinen, joka omistaa sellaista kiinteimistöä, mihin valtio
34735: aikoinaan on lahjoittanut maata maanviljelystarkoitukseen.
34736: Jos yhtiö siis olisi oikeutettu tyhjäksi tekemään tämän
34737: valtion tarkoituksen, niin se sen kautta joutuisi muihin näh-
34738: den erityisen edulliseen asemaan. Näin ollen täytyy val-
34739: tiolla olla oikeus ryhtyä yhteiskunnan edun vuoksi tar-
34740: peellisiin toimenpiteisiin. Sillä sellaisten maitten metsitty-
34741: mistä, jotka miespolvien kuluessa ovat tulleet viljelykseen
34742: otetuiksi, täytyy pitää suurena kansantaloudellisena tap-
34743: piona.
34744:        Mutta lisäksi on vielä muistaminen, että kun uudis-
34745: taloille aikoinaan myönnettiin verrattain laajoja alueita,
34746: niin tapahtui se osaksi siinä toivossa, että ne perintöta-
34747: pauksissa halkomisen kautta jakaantuisivat useampiin. Ja
34748: niin on yleensä käynytkin niillä tiloilla, jotka ovat pysy-
34749: neet maanviljelijäin käsissä. Elatuksen hankkimisen pakko
34750: on ollut se mahtava voima, joka on saanut nuoren kan-
34751: san uusia maita viljelemään isältä perityllä tilalla; siten
34752: on monestakin entisestä uudistalosta syntynyt suuria kyliä.
34753: Tälle yhteiskunnalle terveelliselle ja kansataloudellisesti
34754: edulliselle kehitykselle panee yhtiö sulun, niin pian kuin
34755: tila joutuu sen käsiin. Tähän voivat rahamiehet kyllä
34756: vastata, että yhtiötkin kyllä rupeavat maita viljelemään,
34757: jos se tulee , kannattavaksi". Mutta tämä kannattavaisuus
34758:                  VIli, 9. -   H. Oebhard, y. m.            61
34759: 
34760: tietysti riippuu siitä, kenen käsissä maa on. Sille, jonka
34761: tulee elää omasta viljelyksestään, voipi usein olla hyvinkin
34762: kannattavaa ryhtyä viljelemään sellaista maata, jonka vil-
34763: jelemistä sahayhtiö ei ikinä tulisi ajatelleeksikaan. Puhu-
34764: mattakaan pääasiasta, että nim. yhteiskunnalle ei ole yh-
34765: dentekevää, viljeleekö yhtiö maita suurten palkkalaislau-
34766: mojen kautta, vai asuuko samalla alalla itsenäisiä pikku-
34767: viljelijäperheitä.
34768: 
34769:        Toinen tärkeä syy, joka oikeuttaa yhteiskuntaa ryh-
34770: tymään erikoisiin toimenpiteisiin suuriin maaomaisuuksiin
34771: nähden, on se, että ne yleensä ovat huokealla saadut. Ne
34772: ovat suureksi osaksi syntyneet ajalla, jolloin maalla on
34773: ollut hyvin vähäinen arvo, joten sitä on saatu joko ilmai-
34774: seksi tai aivan polkuhinnasta. Kun Suomen valtio 1880
34775: -1890-luvuilla ostamalla tiloja laajensi metsämaittensa
34776: alaa Savossa, tapahtui se 2 mk 50 pennistä 5-10-18
34777: markkaan hehtaarilta, ja tietysti ovat yhtiötkin siellä sa-
34778: maan aikaan saaneet maita ainakin yhtä huokeasta hin-
34779: nasta. Vielä meidänkin päivinämme sanotaan saha-yhtiöit-
34780: ten Pohjois-Suomessa ostelevan maita 10-20 markalla
34781: hehtaarilta. Ja yleensäkin suurten tilojen ostajat saavat
34782: maata paljoa huokeammalla, kuin pienten. Asiantuntijan
34783: tiedonantojen mukaan on esim. Uudellamaalla saatu ostaa
34784: suuria tiloja 60:sta-150 markkaan hehtaarilta, mutta pie-
34785: nemmistä tiloista on saatu maksaa 250-300 markkaa ja
34786: palstoista aina 1,000-3,000:een markkaan saakka hehtaa-
34787: rilta. Edempänä ovat suurtilojen hinnat tavallisesti noin
34788: 100, pienempien sitä vastoin noin 200 markkaa hehtaa-
34789: rilta. Tästä seuraa siis, että suurtilallinen pääsee tilaisuu-
34790: teen ostamaan paljon maata ja että hänen kannattaa pi-
34791: tää sitä viljelemättä, metsän kasvulla, ja siten ehkäistä
34792: viljelyksen edistymistä. Tätä samaa on vielä sekin asian-
34793: haara edistämässä, että suurten metsien omistajat saavat
34794: paljoa parempia hintoja metsäntuotteistaan kuin pienten,
34795: koska he voivat yleensä tehdä parempia metsäkauppoja
34796: 62        VIII, D. -   Asutuspolitiikkaa ja metslltaloutta.
34797: 
34798: kuin pikkutilalliset ja koska ostajat voivat järjestää hak-
34799: kuun, vedon ja uiton itselleen edullisemmin suurista met-
34800: sistä kuin pienistä. Sellaiset laajoja metsämaita omistavat
34801: sahayhtiötkin, jotka omistavat pienempiäkin alueita hajal-
34802: laan eri kunnissa, pääsevät kuitenkin nauttimaan parhaim-
34803: pia hintoja metsäntuotteistaan sen kautta, että käyttävät
34804: ne omissa sahoissaan.
34805:       Näemme siis, että suuromaisuudet tällä alalla mo-
34806: nella eri tavalla auttavat omistajiaan käyttämään maaomai-
34807: suutta yhteiskunnalle haitaksi, se kun houkuttelee heitä
34808: pitämään viljelyskelpoisiakin maita viljelemättöminä.
34809: 
34810:        Näihin syihin tulee vielä lisäksi se, että se verratto-
34811: masti suurin osa näistä suuromaisuuksista, joka pidetään
34812: viljelemättömänä, metsää kasvavana, on viime aikoina
34813: noussut ja tulee epäilemättä tulevaisuudessakin nopeasti
34814: nousemaan arvossa, ja että tämä arvon nousu tapahtuu
34815: ilman että maanomistaja itse tekee mitään henkistä tai
34816: ruumiillista työtä, yhtävähän kuin hän uhraa mitään pää-
34817: omaakaan, maittensa parantamiseksi. Tämä maanarvon
34818: kasvaminen tapahtuu näet osittain koko yhteiskunnan edis-
34819: tymisen, siis meidän kaikkien yhteisten ponnistustemme
34820: tuloksena, osittain taas ulkomaitten puutavaratarpeitten
34821: lisääntymisen johdosta.
34822:        Täytyy siis katsoa, että yhteiskunta on yhtä oikeu-
34823: tettu kuin velvollinenkin ryhtymään sellaisiin toimenpitei-
34824: siin, jotka torjuvat tai ainakin lieventävät niitä vaurioita,
34825: joita suurien maaomaisuuksien kasaantuminen yksiin kä-
34826: siin aikaansaa.
34827: 
34828:        Kun sitten nousee kysymys toimenpiteistä tässä esi-
34829: tettyjen epäkohtien torjumiseksi tai lieventämiseksi, on tie-
34830: tysti aluksi saatava selville, mihin toimenpiteet ovat koh-
34831: distettavat. Edellisestä esityksestäni toivon ensiksikin käy-
34832: neen selville, että puheenaolleet epäkohdat eivät suinkaan
34833: johdu yksityisestä maanomistuksesta sellaisenaan, vaan ai-
34834:                  VIII, o. -   H. Oebhard, y. m.             63
34835: 
34836: noastaan siitä, että maata kasaantuu ylen suuret määrät
34837: yksiin käsiin sekä siitä että sitä nautitaan ainoastaan met-
34838: sana. Valtion toimenpiteet ovat siis tähdättävät suuria ja
34839: etenkin viljelemättömiä maa-omaisuuksia vastaan. Ja jos
34840: mieli näitten toimenpiteitten todella täyttää tarkoituksensa,
34841: ovat ne kohdistettavat kahdelle eri suunnalle; niiden tulee
34842: osaksi ehkttistä suuromaisuuksien edelleen laajentumista
34843: ja uusien sellaisten syntymistä, osaksi taas koettaa edistätt
34844: nykyisten yhteiskunnalle haittaa tuottavien suuromaisuuk-
34845: sien viljelemistä ja pienempiin maaomaisuuksiin hajaantu-
34846: mista. Lienee näet vaikea löytää mitään keinoa, joka yk-
34847: sin voisi olla kyllin tehokas ja samalla oikeudenmukainen,
34848: ilman että se tuottaisi uusia epäkohtia tai olisi kansan-
34849: taloudellisesti epäedullinen. Kuitenkin olen vakuutettu
34850: siitä, että valtiomahtien tulee voida löytää sellaisia keinoja,
34851: jotka täytyy tunnustaa oikeutetuiksi sekä kansantaloudelli-
34852: sesti edullisiksi ja jotka samalla, ainakin sittenkun niitä
34853: kokemuksen perustalla on kehitetty, yhdessä vaikuttaisivat
34854: toivottuun suuntaan.
34855:        Mitä ensiksikin tulee suuromaisuuksien edelleen laa-
34856: jentumiseen ja uusien sellaisten syntymiseen, niin ei sitä
34857: voitane torjua vähemmällä, kuin säätämällä kieltolaki.
34858: Sensuuntainen laki on vuonna 1906 säädetty yhtiöille niin-
34859: kin vanhoillisella kansaneduskunnalla varustetussa maassa,
34860: kuin Ruotsissa Norrlantia varten. Ja meilläkin on ennen
34861: mainitsemassani komiteassa suuri vähemmistö mietintöön
34862: 11 p. joulukuuta 1905 liittämässään vastalauseessa kielto-
34863: lakia ehdottanut. Tähän vastalauseeseen liitettyä lakiehdo-
34864: tusta ynnä edellä mainittua Ruotsin uutta lakia apuna
34865: käyttämällä on laadittu ehdotus tälläiseksi laiksi ja pyydän
34866: minä saada Kansaneduskunnalle erityisessä esitysehdotuk-
34867: sessa esiintuoda sen.
34868: 
34869:      Tämän johdosta voidaan väittää, että jos tässä pu-
34870: heena ollut kieltolaki saadaan, niin se voisi olla yhteis-
34871: kuntataloudelliseksi tappioksi sen kautta, että se tulisi es-
34872: 64       VIII, 9. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
34873: 
34874: tämään niitten maanviljelykselle tarpeettomienkin laajojen
34875: metsämaitten joutumista puutavaraliikkeitten haltuun, joita
34876: monet talot omistavat erämaissa, koska nuo yhtiöt muka
34877: hoitaisivat niitä paremmin, kuin talolliset. Myönnettävää
34878: on, että tällaisia maanviljelykselle tarpeettomia metsää kas-
34879: vavia ,liikamaita" todellakin löytyy melkoiset määrät useilla
34880: taloilla. Niinikään on yleisesti tunnustettu tosiasia se, että
34881: metsää pienomaisuutena ei tavallisesti ajanpitkään voida
34882: järkiperäisesti hoitaa, sillä vaikkapa pienen metsän omista-
34883:  jalla olisi joskus kykyäkin siihen, niin tulee hänelle usein-
34884: kin ennemmin tai myöhemmin sellainen rahantarve, joka
34885: houkuttelee hänet myymään metsänsä järjettömällä tavalla.
34886: Varakkailla, laajoja alueita omaavilla yhtiöillä on siis suu-
34887: rempi mahdollisuus harjoittaa järkiperäistä ja kestävää
34888: metsätaloutta. Tunnustettava on vihdoin sekin, että Suo-
34889: messa löytyy ainakin muutamia yhtiöitä, jotka ovat ruven-
34890: neet harjoittamaan todella hyvää metsänhoitoa, parempaa-
34891: kin kuin Suomen valtio on näihin saakka kyennyt har-
34892: joittamaan. Mutta toiselta puolen väitetään niin hyvin
34893: meillä kuin muuallakin, että monet yhtiöt ja muut suur-
34894: ten metsien omistajat ovat yhtä hyviä metsän raiskaajia
34895: kuin pienemmät maanomistajat konsanaan. Lisäksi on
34896: aina se vähemmin lohduttava tulevaisuusmahdollisuus ole-
34897: massa, että nekin yhtiöt, jotka nyt hoitavat metsiään hy-
34898: vin, voivat joutua sellaiseen ahdinkoon tai sellaisten omis-
34899: tajain esim. ulkomaalaisten käsiin, että niiden metsät äk-
34900: kiä hävitetään. Ja lopuksi on jälellä se yhteiskunnallinen
34901: ja kansallinen vaara, mikä johtuu siitä, että kapitaali jou-
34902: tuu laajojen maa-alueitten omistajaksi.
34903:        Näistä syistä sekä koska on toivottavaa, että valtio
34904: läheisessä tulevaisuudessa meillä samaten kuin suurissa
34905: sivistysmaissakin rupeaa harjoittamaan järkiperäistä met-
34906: sänhoitoa - ja näitä toiveita antaa Metsänhoitohallitus
34907: tätä nykyä suuremmassa määrässä kuin koskaan ennen -,
34908: on katsottava sekä yhteiskuntataloudelliselta että valtio-
34909: taloudelliseltakin kannalta suotavaksi että valtio yhtt edel-
34910:                  VIII, s. -   H. Oebhard, y. m.             65
34911: 
34912: leen ostaisi yksityisiltä sellaisia metsämaita, joita maatilat
34913: eivät tarvitse taloutensa tueksi.
34914:        Niinikään olisi syytä että kunnat meillä entistä suu-
34915: remmassa määrässä ryhtyisivät hankkimaan itselleen yh-
34916: teismetsitt, syistä, joita eräässä toisessa anomusehdotuk-
34917: sessa tulen lähemmin esittämään.
34918:        Mitä taas tulee niihin haittoihin, joita nykyiset laajat
34919: maaomaisuudet tuottavat yhteiskunnalle, niin pyydän tässä
34920: saada ehdottaa muutamia keinoja, joitten t~rkoituksena on
34921: saada viljelys niillä pysymään ja edistymään.
34922:        Meillä on viime aikoina eri tahoilta vaadittu jonkun-
34923: laisen viljelysvelvollisuuden säätämistä. Niin oudolta kuin
34924: tällainen ·säädös voikin kuulua meidän aikamme korvissa
34925: Suomessa, missä vielä eletään n. s. vapaakauppa-koulun
34926: kauniilta kuuluvien, mutta maataloutta niin monella ta-
34927: valla turmelleitten oppien vallassa, ei se kuitenkaan ole
34928: mitään uutta. Ruotsista perityn oivallisen 1734 vuoden
34929: lakimme Rakennuskaaren 6:ssa ja 27:ssä luvuissa veivoi-
34930: tetaan näet yksin perintötilallisetkin pitämään tilansa vil-
34931: jelykset kunnossa, vieläpä niitä uudisviljelyksen kautta laa-
34932: jentamaankin, missä se on mahdollista. Muodollisesti
34933: näitä säädöksiä ei ole vielä tänäkään päivänä kumottu;
34934: ainoastaan tulkitseminen on saattanut ne syrjään. Vilje"
34935: lysvelvollisuutta tapaa sitä paitsi useitten Euroopan van-
34936: hempienkin sivistysmaitten lainsäädännössä. Ja uusimmaHa
34937: ajalla näkyy ajatus siitä, että suurten maa-alojen omistajia
34938: on velvoitettava ylläpitämään jo voimassa. olevia viljelys-
34939:  maitaan, saavan jalansijaa sekä Ruotsissa että meilläkin.
34940: Ruotsissa juuri tämän vuoden valtiopäivät käsittelevät ar-
34941:  mollista esitystä tällaiseksi laiksi ja meillä on hallituksen
34942:  asettama edellisessä mainitsemani komitea mietinnössään
34943:  11 päivältä joulukuuta 1905 yksimielisesti sellaista ehdoit-
34944:  tanut, ja pyydän minä saada erityisesti esiintuoda tästä
34945:  asiasta esitysehdotuksen, joka pääasiallisesti perustuu tässä
34946:  mietinnössä olevaan lakiehdotukseen.
34947:        Tätä tietä ei kuitenkaan voida edistää viljelemättö-
34948:                                                         5
34949: 66        VIII, 9, -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
34950: 
34951: mien maitten viljelemistä eikä myöskään suuromaisuuksien
34952: jakautumista useampien pikkutilallisten kesken. Sitä var-
34953: ten täytyy meidän kehittää voimassaolevaa lakiamme 14
34954: päivältä heinäkuuta 1898, joka velvoittaa maanomistajaa
34955: luovuttamaan maataan lunastusta vastaan, kun yleinen
34956: etu sittt vaatii. Ja jos. mitään on pidettävä yleisenä etuna,
34957: niin ainakin sitä,, että tilattomista saadaan pikkuviljelijöitä.
34958: Vastaavan yleisen pakkolunastuslain kehittämistä erityisesti
34959: tässä puheenaolevaa tarkoitusta varten sahayhtiöitten suur-
34960: omaisuuksiin nähden on eräs komitea Ruotsissa mietin-
34961: nössään vuodelta 1904 ehdottanut. Tätä ehdotusta apuna
34962: käyttäen on meillä tehty se esitysehdotus asiasta, jonka
34963: minä pyydän saada pian tämän jälkeen esiintuoda.
34964: 
34965: 
34966: 
34967: 
34968:      Edellisessä esittämieni lainsäädäntökeinojen lisäksi,
34969: samoja tarkoitusperiä edistämään, pyydän vielä saada esiin-
34970: tuoda harkittavaksi seuraavan ehdotuksen suurten maa-
34971: alojen verottamisesta.
34972:        Alussa olen jo lyhyesti viitannut siihen, että se maa-
34973: veron ja manttaalirasitusten poistaminen, jota kolme puo-
34974: luetta näillä valtiopäivillä ohjelmainsa mukaisesti arvatta-
34975: vasti tulee vaat~maan maanviljelyselinkeinomme elvyttämi-
34976: seksi, tulee luonnollisesti kohtaamaan myöskin sellaisia suu-
34977: ria maaomaisuuksia, joita nautitaan pääasiallisesti muussa
34978: kuin maanviljelystarkoituksessa ja jotka useinkin ovat maan-
34979: viljelyksen edistymiselle haitaksi. Tätä täytyisi pitää nyky-
34980: aikaiselle oikeudentunnolle loukkaavana. Sillä sen kautta-
34981: han, kuten jo varemmin on huomautettu, varakkaitten yh-
34982: tiöitten ynnä kaikenlaisten osaksi yhteiskunnan etuja vas-
34983: taan toimivien keinottelijain omistamain laajojen maaomai-
34984: suuksien arvoa korotettaisiin suuressa määrässä, heille an-
34985:                 VIII, 9, -   H. Oebhard, y. m.              f>7
34986: 
34987: nettaisiin, toisin sanoen, valtion puolelta ilmaiseksi suuri
34988: lahja. Voidaanhan tosin väittää, että tälläinen lahja tulisi
34989: myöskin annettavaksi pienemmille maanomistajille. Mutta
34990: sitä en tahtoisi myöntää. Maavero pantiin näet aikoinaan
34991: maalle suureksi osaksi katsomalla niitä tuloja, joita maa
34992: antoi ilman sanottavaa työtä maan parantamiseen, kuten
34993: kalavesistä, metsästyksestä, kaskenpoltosta ja luonnonnii-
34994: tystä. Nyt sitä vastoin pikkutilojen maavero kohtaa sitä
34995: verrattain vähäntuottavaa raatamista, jonka tarkoituksena
34996: on tulojen hankkiminen todellisesta maanviljelyksestä,
34997: maamme tuottavammaksi tekemisestä, samalla kuin teolli-
34998: suus ja muut helpommin tuottavat elinkeinot ovat olleet
34999: vapautetut verotuksesta.
35000:         Tätä maaveron poistamista pienemmiitä tilailta on
35001: siis katsottava vättryyksien poistamiseksi. Mutta uusia
35002: vääryyksiä luotaisiin, vääryyksiä, joita kansamme valtaava
35003: enemmistö sellaisina pitäisi, jos, kuten sanottu, tämä vero-
35004:  ja rasitushelpoitus tulisi kohtaamaan myöskin suurimpia
35005: maaomaisuuksia, sellaisia, joita keinottelutarkoituksessa,
35006: esim. maanarvon nousemisen toivossa, useinkin maanvilje-
35007: lyksen haitaksi pidetään. Nykyinen maavero ja nykyiset
35008: manttaalirasi-tukset ovat kuitenkin luonnollisesti kaikilta
35009:  maatiloilta poistettavat, kun kerran poistamiseen ryhdytään,
35010:  sitä vaatii niiden vanhanaikaisuus ja epätasaisuus. Mutta
35011:  niiden sijalle on mielestäni välttämättömästi saatava uusi,
35012: nykyoloihin soveltuvampi ja yhteiskunnalliselta kannalta
35013: tarkoituksenmukaisempi verotus.
35014:         Koska tämän uuden veron yhtenä tarkoituksena olisi
35015: maan viljelykseen ottamisen edistäminen, niin sen ei pitäisi
35016: kohdata viljelysmaata, siis ei puutarhaa, ei peltoa, ei vil-
35017: jeltyä suomaata; myöskin niin suuri ala metsämaata, kuin
35018: katsottaisiin tarpeelliseksi tilan oman kotitarpeen tyydyttä-
35019:  miseksi, pitäisi olla verosta vapaa. Veronalaisiksi olisivat
35020:  sitä vastoin säädettävät ne entiset viljelysmaat, jotka on
35021:  jätetty viljelemättä; sitä paitsi kaikki luonnonniityt ja kas-
35022:  ket ja muut sellaiset maat, joita nautitaan ilman että
35023: 68       VIII, g. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35024: 
35025: maan parannukseen uhrataan työttt tai ptiliomaa; vielä
35026: kaikki viljelyskelpoiset, mutta viljelemtittömttt maat sekä
35027: vihdoin kaikki ne metstitt kasvavat maat, joita ei talon
35028: omaan tarpeeseen tarvita.
35029:        Edellisessä on etupäässä esitetty niitä epäkohtia, joita
35030: suuri maaomaisuus tuottaa yhtiöitten käsissä ollen. Mutta
35031: luullakseni tässä kohden ei voida eroittaa yhtiöitä yksi-
35032: tyisistä, sillä ensiksikin yksityiset suurten maaomaisuuksien
35033: omistajat voivat tuottaa aivan yhtä suurta yhteiskunnal-
35034: lista haittaa kuin yhtiötkin ja toiseksi olisi mahdotonta
35035: estää lain kiertämistä, jos tämä vero säädettäisiin ainoas-
35036: taan yhtiöille.
35037:        Kysymys siitä, kuinka suuren sen pienimmän alan
35038: tulisi olla, josta tämän veron tulisi alkaa, ei ole aivan
35039: helppo ratkaista. Kuitenkin luulisin, että 500 ha on pi-
35040: dettävä suurimpana alana, jota nykyaikana voidaan katsoa
35041: kansantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti edulliseksi yhden
35042: omistajan viljelyksenä olemaan. Sen vuoksi olisi ehkä
35043: sopivaa, että tämä verottaminen yleensä aloitettaisiin maa-
35044: alasta, joka on suurempi kuin 500 hehtaaria.
35045:        Siinä tapauksessa, että maanomistajana on monessa
35046: eri kunnassa tiloja, vaikkapa pienempiäkin kuin 500 ha,
35047: olisivat niiden alat yhteenlaskettavat ja omistajaa veroitet-
35048: tava maa-alojen yhteenlasketusta summasta, niinkuin se
35049: olisi yhtenä alana. Mutta pohjoisissa osissa maata, joissa
35050: vähävaraisilla talonpoikaistiloillakin lienee välistä yli 500
35051: ha maata, pitäisi tätä rajaa luultavasti jonkunverran ko-
35052: rottaa.
35053:        Miten tämä verotus tällä tavoin tulisi kohtaamaan
35054: nykyistä maaomaisuutta, siitä saapi jonkuntaisen käsityk-
35055: sen seuraavista tilastollisista tiedoista.
35056:        Tilattoman 'väestön Alakomitean laskujen mukaan
35057: oli Suomessa v. 1901 maanomistajia, valtiota lukuunotta-
35058: matta, kaikkiaan 118,617 ja niillä yhteisesti 19,903,661 ha
35059: maata. Näistä kuului seuraava määrä allamainittuihin
35060: suuruusluokkiin:
35061:                  VIli, 9. -   H. Oebhard, y. m.           69
35062: 
35063:     alle 500 ha 111,954 maan omis-
35064:       tajaa, niillä .               13,108,558 ha maata
35065:    500-1,000 ha 4,949 maanomis-
35066:       tajaa, niillä .                3,289,375 "
35067:                                                     "
35068:  1,000-3,000 ha 1,502 maan omis-
35069:       tajaa, niillä .                2,214,733 "
35070:                                                     "
35071:  3,000-10,000 ha 190 maanomis-
35072:       tajaa, niillä .                  891,850 "
35073:                                                     "
35074: 10,000 ha tai yli 22 maanomistajaa,
35075:       niillä .                         399,145 "    ,
35076: 
35077:        Näihin lukuihin sisältyvät myöskin pappilat ja kun-
35078: tien maanomistukset. Lisäksi ovat nämä tiedot vaillinaiset
35079: siinäkin suhteessa, että niissä esiintyy maanomistaja, jolla,
35080: kuten esim. suurilla sahaliikkeillä, on maata useissa eri
35081: kunnissa, yhtä monena eri omistajana, kuin on kuntia,
35082: joissa hän omistaa maata; näitä hänen eri kunnissa omis-
35083: tamiaan maita ei luonnollisesti ole yhteen laskettu. Näin
35084: ollen on siis ma~momistajain koko luku todellisuudessa
35085: jonkunverran pienempi, mutta suurimpien omaisuuksien
35086: luku ja varsinkin niille kuuluvan maan ala melkoista suu-
35087: rempi, kuin mitä esittämistäni tiedoista nähdään. Jos siis
35088: parempien tietojen puutteessa näistä koettaa päästä jon-
35089: kunlaiseen käsitykseen, niin tulisi puheenaoleva maanaJa-
35090: vero kohtaamaan ainoastaan 6,000-7,000 maanomistajaa
35091: 118,617:sta, eli noin 6%, mutta sen sijaan ainakin 7 mil-
35092: joonaa hehtaaria lähes 20:sta miljoonasta, eli noin 35 %.
35093:        Nämätkin luvut ovat siis omansa osoittamaan pu-
35094: heenaolevan veroituksen oikeutusta.
35095:        Mitä vihdoin veromäärään tulee, niin en ole tahtonut
35096: ruveta siinä suhteessa ehdotusta tekemään, vaan olisi se
35097: jätettävä monipuolisen ja tarkan harkinnan alaiseksi. Sen
35098: pitäisi kuitenkin olla selvää, että tämänkin veron tulisi
35099: olla asteettain ylenevän, nimittäin maa-alan laajuuden mu-
35100: kaan. Sillä yksityisen maaomaisuudenhan täytyy katsoa
35101: käyvän yhteiskunnalle sitä vaarallisemmaksi kuta laajempi
35102: 70       VIII, 9. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35103: 
35104: se on, jota paitsi suurimmat omaisuudet yleensä on saatu
35105: huokeammasta hinnasta kuin pienemmät.
35106:        Kuten edellisessä jo huomautettiin, tulisi tällä verolla
35107: olemaan etupäässä yhteiskuntapoliittinen tarkoitus, sillä
35108: kun tahdottaisiin tukea niitä lainsäädäntötoimenpiteitä, joit-
35109: ten kautta pyrittäisiin suurista maa-omaisuuksista johtu-
35110: vien epäkohtien torjumiseen tai ainakin niiden lieventämi-
35111: seen. Mutta luonnollisesti tulisi siitä olemaan myöskin
35112: tuloa valtion rahastolle, tuloa, joka olisi erityisen terve-
35113: tullut ja sopiva juuri siihen aikaan, kuin valtio lähtee
35114: suuressa määrässä käyttämään varoja maan hankkimiseksi
35115: tilattomille, eli samaan tarkoitukseen, jota ehdotettu vero-
35116: kin on aiottu palvelemaan, vaikkapa toista tietä.
35117:        Sen nojalla, mitä minulla tässä on ollut kunnia esiin-
35118: tuoda, uskallan minä siis pyytää Kansaneduskuntaa ano-
35119: maan Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa,
35120: 
35121:                   etttt yleisen veroreformin yhteydessti myös-
35122:             kin otettaisiin tutkittavaksi~ olisiko ylemptinti
35123:             esitetyn suuntainen viljelyskelpoisen ja metstt-
35124:             maan verottaminen tarkoituksenmukainen; ja
35125:                   etttt, jos tttllainen verottaminen huoma-
35126:             taan tarkoituksenmukaiseksi, siitti annettaisiin
35127:             Eduskunnalle armollinen esitys; sekti
35128:                   etttt tutkimusta olisi siintt mtitirtissti jou-
35129:             dutettava, etttt sen valmistuminen ei tulisi
35130:             viivyttttmtttin nykyisen maaveron poistamista.
35131:       Helsingissä, 5 päivänä kesäkuuta 1907.
35132: 
35133:                                         Hannes Oebhard.
35134: 
35135:       Tämän anomusehdotuksen tarkoituksen hyväksymme :
35136: 
35137:       Juho Torppa.               E. Nevanlinna.
35138:       Juho Rannikko.             Samu~l Nestor Rajata.
35139:       J. E. Helkiö.              Mikko Sipponen.
35140:                   VIII, u. -   H. Gebhard, y. m.                  71
35141: 
35142:       H. Repo.                      Juho Lepistö.
35143:       E. Kolkki.                    Justus Ripatti.
35144:       Fr. W. Sipilä.                Kaarle 0. Knuutila.
35145:       J. E. Antila.                 Juuso Runtti.
35146:       K. Myllylä.                   Iisakki Vahe.
35147:       Juho Ylikorpi.                Hedvig Gebhard.
35148:       J. K. Paasikivi.              Olli Pajari,
35149:       A. Listo.                     K. R. Kares.
35150:       Aleksi Käpy.                  Aate Oikkonen.
35151:       J. H. Hakulinen.              Taneli Nykänen.
35152:       Väinö Kivilinna.              Oskari Laine.
35153:       lida Wemmelpuu.               E. S. Yrjö-Koskinen.
35154:       Erkki Pullinen,               Mikael Soininen.
35155: 
35156:       Muist. Tähän anomusehdotukseen liittyy läheisesti kolme esitys-
35157: ehdotusta, jotka ovat päivätyt samana päivänä kuin tämäkin.
35158: 72
35159: 
35160: VIII, 1o. -   Eslt. ehd. No 9.
35161: 
35162: 
35163:               Oebhard, Hannes, y. m.: Ehdotus laiksi maan-
35164:                   viljelyksen kunnossa pitttmisesttt yhtiöi-
35165:                   den ja yksityisten omistamilla tiloilla,
35166:                   joita kttytetttttn pttttasiallisesti metsttn
35167:                   tuotantoa varten.
35168: 
35169: 
35170: 
35171:                   Kansan ed us kunnalle!
35172: 
35173:        Anomusehdotuksessani tältä päivältä olen maininnut
35174: yhtenä välttämättömänä keinona niitten haittojen lieventä-
35175: miseksi, joita suurten maaomaisuuksien joutuminen puu-
35176: tavaraliikettä harjoittavien yhtiöitten ja yksityisten käsiin
35177: tuo mukanaan, sen, että tällaisille maanomistajille olisi
35178: säädettävä velvollisuus ylläpitää maanviljelystä omistamil-
35179: laan tiloilla. Samassa anomusehdotuksessa mainitsin
35180: myöskin, että tähän suuntaan menevä valmis lakiehdotus
35181: on K. Senaatin 30 päivänä toukokuuta 1902 puutavara-
35182: liikkeiden maanostoja tutkimaan asettaman komitean eh-
35183: dottamana hallitukselle jätetty jo joulukuulla 1905. Koska
35184: mielestäni on suuresta yhteiskunnallisesta merkityksestä,
35185: että tässä suhteessa viivyttelemättä ryhdytään toimeen, olen
35186: rohjennut esittää mainitun lakiehdotuksen, muutamissa
35187: kohdin muutettuna, Kansaneduskunnalle siinä tarkoituk-
35188: sessa, että siitä niin pian kuin mahdollista saataisiin laki.
35189: Kun puheena oleva ehdotus on laajalti perusteltu komi-
35190: tean mietinnössä, voipi sen seikkaperäisempi perustelu
35191: jäädä pois. Pyydän saada tässä ainoastaan lyhykäisyy-
35192: dessä huomauttaa niistä harvoista kohdista, joissa tässä
35193: esitetty ehdotus poikkeaa komitean ehdotuksesta.
35194:        Komitea on ehdottanut lain valvojiksi ja toimeen-
35195:                  VIli, 10. -   H. Oebhard, y. m.            73
35196: 
35197: panijoiksi nimismiehiä ja kuvernöörejä. Koska mma puo-
35198: lestani toivon, että varemmin ehdoittamillani asutuslauta-
35199: kunnilla ja asutushallituksella tulisi olemaan enemmän sekä
35200: asiantuntemusta että asianharrastusta, olen uskaltanut ehdo-
35201: tuksessani nimismiehen sijalle asettaa asutuslautakunnan
35202: ja kuvernöörin sijalle asutushallituksen, edellyttäen että
35203: tällaiset hallinnolliset elimet toisia tarkoituksia varten ha-
35204: vaitaan läheisimmässä tulevaisuudessa välttämättömiksi.
35205: Siellä missä asutuslautakunta ei vielä olisi saatu pystyyn,
35206: olisi kunnallislautakunta lähin viranomainen alkuunpanoa
35207: varten.
35208:        Kun lakia ehkä voitaisiin kiertää tai sen täytäntöön-
35209: panoa suotta venytellä uudistuvien valekauppojen kautta,
35210: on alempana olevaan ehdotukseen laadittu erityinen mää-
35211: räys, jota ei ole komitean ehdotuksessa, siitä että, jos tila,
35212: jolla korjauksia on määrätty toimeenpantaviksi, joutuu
35213: uudelle omistajalle, tämä on saman velvoituksen alainen,
35214: kuin edellinenkin omistaja.
35215:        Komitea on ehdottanut, että maanomistajalle, joka          •
35216: jättää oikeuden määräämän korjausvelvoituksen täyttämättä,
35217: on tuomittava sakkoa 300:sta aina 3,000:een markkaan
35218: saakka. Koska tämän säännöksen sovelluttaminen erinäi-
35219: sissä tapauksissa voipi tulla tuomarille kovin vaikeaksi ja
35220: syylliselle kohtuuttoman rasittavaksi, on katsottu välttä-
35221: mättömäksi jättää tuomioistuimen valtaan alemmankin
35222: sakon tuomitsemisen, vieläpä kaikesta edesvastuusta vapaut-
35223: tamisenkin, jos laiminlyönti on aivan vähäinen.
35224:        Näitten periaatteiden mukaan on alempana oleva
35225: lakiehdotus laadittu, jolle, sitten kun sitä on Valtiopäivä-
35226: järjestyksen mukaisesti valiokunnassa käsitelty, minulla on
35227: kunnia pyytää Kansaneduskuntaa anomaan H. K. Majes-
35228: teetiltaan armollista vahvistusta.
35229:                 Ehdotus laiksi maanviljelyksen kunnossa
35230:            pitämisestä yhtitJiden tai yksityisten omista-
35231:            milla tiloilla, joita ktiytetiiiin piiiiasiallisesti
35232:            metsän tuotantoa varten.
35233:     74       VIII, 10, -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35234: 
35235:                                     1 §.
35236:            Jos yhtiön tai yksityisen omistamalla tilalla, jota
35237:     ilmeisesti käytetään pääasiallisesti metsäntuotantoa varten,
35238:     on sen laatuiset ja sen suuruiset viljelystilukset, että niillä
35239:     itsenäistä maanviljelystä voidaan harjoittaa, on tilan omis-
35240:     taja velvollinen pitämään kunnossa tilan viljelykset sekä
35241:     viljelystä varten välttämättömät asuin- ja talousrakennukset,
35242:     niin etteivät ne joudu rappiolle.
35243:            Rappiolla katsotaan tämän lain mukaan viljelysten
35244:     ja rakennusten olevan, jos ne ovat huonommassa kunnossa
35245:     kuin tavallisella talonpoikaistilalla paikkakunnalla.
35246:            Mitä ylempänä on säädetty, älköön kaskeko luonnon
35247:     niittyä eikä myöskään viljeltyä tiluskappaletta, jonka sijaan
35248:     omistaja on viljelykseen ottanut ja tyydyttävään ruokkoon
35249:     saattanut vastaavan määrän ennestään viljelemätöntä maata.
35250: 
35251:                                     2 §.
35252:            Jos semmoisella tilalla kuin 1 §:ssä sanotaan vilje·
35253: •   lyl<set tai rakennukset jätetään rappiolle, tulee asutuslauta-
35254:     kunnan tai, missä sitä ei ole, kunnallislautakunnan ilmoit-
35255:     taa siitä asutushallitukselle, joka määrää jonkun palveluk-
35256:     sessaosa olevan agronoomin kahden maanviljelykseen pe-
35257:     rehtyneen, kokeneen henkilön kanssa toimittamaan tilalla
35258:     katselmuksen.
35259:                                 3 §.
35260:            Katselmuksen ajasta on katselmuksen toimittajan
35261:     hyvissä ajoin amiettava maanomistajalle tieto. Katselmus-
35262:     miesten tulee tarkastaa tilan viljelykset ja 1 §:ssä mainitut
35263:     rakennukset sekä tarkastuksen johdosta antaa lausunto ja,
35264:     jos havaitaan tilan viljelysten tai rakennusten puolesta
35265:     olevan rappiolla, lausunnossaan ehdottaa ne parannukset
35266:     kustannusarvioineen, jotka rappion poistamiseksi ovat tar-
35267:     peelliset. Toimituksesta on tehtävä pöytäkirja, johon kat-
35268:     selmusmiesten lausunto myös on merkittävä ja jonka kat-
35269:     selmuksen toimittajan tulee lähettää asutushallitukselle.
35270:                 VIII, 10. -   H. Oebhard, y. m.            75
35271: 
35272:                                4 §.
35273:       Jos asutushallitus katselmuspöytäkirjasta havaitsee,
35274: että rappiota tämän lain mukaan on olemassa, ryhtyköön
35275: toimenpiteeseen kanteen ajamiseksi maanomistajaa vastaan
35276: sen paikkakunnan oikeudessa, jossa tila on.
35277: 
35278:                                 5 §.
35279:        Oikeus, jonka käsiteltäväksi juttu 4 §:n mukaan on
35280: jätetty, määrätköön ne toimenpiteet, jotka rappion poista-
35281: mista varten tarpeellisiksi havaitaan, sekä velvoittakoon
35282: maanomistajan kohtuullisen määräajan, korkeintaan kah-
35283: den vuoden kuluessa, suorittamaan määrätyt korjaukset.
35284: 
35285:                                 6 §.
35286:       Jos tila tai se osa siitä, jolla korjaukset ovat toimeen
35287: pantavat edellisessä §:ssä mainitun määräajan kuluessa
35288: joutuu uudelle omistajalle, käytettäväksi sellaiseen tarkoi-
35289: tukseen kuin 1 §:ssä mainitaan, olkoon uusi omistaja
35290: saman velvoituksen alainen kuin edelliselle omistajalle oli
35291: määrätty, ja luettakoon määräaika häneen nähden siitä
35292: päivästä, jona hän 2 §:ssä mainitun paikallisen viranomai-
35293: sen kautta on saanut velvoituksesta tiedon.
35294: 
35295:                                 7 §.
35296:       Määräajan kuluttua toimituttakoon asutushallitus, sillä
35297: tavalla kuin 2 §:ssä on sanottu, katselmuksen siitä, onko
35298: korjaukset toimeen pantu. Jos ne huomataan laimin-
35299: lyödyksi, tulee oikeuden, asutushallituksen toimesta tehdyn
35300: vaatimuksen johdosta, asettaa maanomistajalle uusi vel-
35301: voitus.
35302:                                 8 §.
35303:      Maanomistaja, joka on jättänyt oikeuden tämän lain
35304: mukaan asettaman velvoituksen täyttämättä, vetäköön sak-
35305: koa vähintään kolmesataa ja enintään kolmetuhatta mark-
35306: 76        VIII, 10. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35307: 
35308: kaa. Jos velvoitus on ainoastaan osaksi laiminlyöty, olkoon
35309: alin sakkomäärä viisikymmentä markkaa, ellei oikeus, lai-
35310: minlyönnin ollessa aivan vähäisen, harkitse että hänet pi-
35311: kemmin on jätettävä vastuusta vapaaksi.
35312: 
35313:                            9 §.
35314:       Tässä laissa mainituista katselmuksista suorittaa
35315: kruunu katselmusmiehille korvauksen sen mukaan kuin
35316: siitä erikseen säädetään.
35317:       Jos oikeus harkitsee kohtuulliseksi, saattaa se velvoit-
35318: taa maanomistajan kruunulle korvaamaan katselmuskustan-
35319: nukset
35320:       Tämä laki astuu voimaan        p:stä      kuuta 190
35321:      Helsingissä 5 päivä kesäkuuta 1907.
35322: 
35323:                                          Hannes Oebhard.
35324:      Tähän yhtyvät:
35325:      A. Osw. Kairamo.         Kaarlo 0. Knuutila.
35326:      J. K. Paasikivi.          E. Nevanlinna.
35327:      Juho Rannikko.           S. N. Rajata.
35328:      K. Myllylä.               A. Koivisto.
35329:      Olli Pajari.             Juho Lepistö.
35330:      E. Kolkki.               Juho Ylikorpi.
35331:      J. Runttl.               Iisakki Vahe.
35332:      J. E. Helkiö.            Väinö Kivilinna.
35333:      Oskari Laine.            Mikko Sipponen.
35334:      Taneli Nykänen.         Juho Torppa.
35335:      E. S. Yrjö-Koskinen.     H. Repo.
35336:      Erkki Pullinen.          J. E. Antlla.
35337:      H. 0. Paloheimo.         A. 0. Wuorimaa.
35338:      Aleksi Käpy.             A. Listo.
35339:                     J. E. Wiljomaa.
35340:                                                             77
35341: 
35342: 
35343: VIII, u. -   Esit. ehd. N:o 7.
35344: 
35345: 
35346: 
35347:              Oebhard, Hannes, y. m.: Esitys laiksi, joka
35348:                   rajoittaa yhtiöiden, osuuskuntain ja yk-
35349:                   tyisten oikeutta hankkia omaksensa kiin-
35350:                   tetittt omaisuutta.
35351: 
35352: 
35353:                  Kansan ed u s kun n all el
35354: 
35355: 
35356:        Siinä anomusehdotuksessa tältä päivältä, joka minulla
35357: on ollut kunnia tässä edellä Kansaneduskunnalle esittää,
35358: olen jo esiintuonut ne syyt, jotka mielestäni puhuvat
35359: sellaisen lain puolesta, jonka tarkoituksena olisi rajoittaa
35360: suurten maaomaisuuksien kasaantumista yksiin käsiin.
35361:        Kuten mainitussa anomusehdotuksessani mainitsin,
35362: on tämänsuuntaista lakia jo meillä Suomessakin ehdo-
35363: tettu, nimittäin vastalauseena sen hallituksen asettaman
35364: komitean mietinnössä, jonka tehtävänä oli tutkia puuta-
35365: varaliikkeiden maanostoja. Siinä ehdotetaan puheena-
35366: olevaa kieltoa ,yhtiölle tai yksityiselle, jonka toimialana
35367: on puuta raaka-aineena kuluttava teollisuus". Tämä kui-
35368: tenkin olisi riittämätöntä, jos mieli lain tulla tarkoitustaan
35369: vastaavaksi. Sillä ensiksikin voisivat puutavaraliikettä har-
35370: joittavan yhtiön rinnalle sen osakkaat helposti perustaa
35371: toisen yhtiön, joka ei harjoittaisi vastamainitunlaatuista
35372: teollisuutta, vaan raaka-aineen hankintaa teollisuuslaitok-
35373: sille. Toiseksi on yleisesti tunnettua, että muutkin kuin
35374: puutavaraliikettä harjoittavat yhtiöt voivat tässä suhteessa
35375: vaikuttaa turmiollisesti, esim. rautaruukit ja lasitehtaat
35376: Sitäpaitsi voitaisiin yhtiömuodon asemasta ruveta lain
35377: kiertämisen tarkoituksessa käyttämään osuuskuntia. Näistä
35378: 78       VIII, 11. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35379: 
35380: syistä täytyy siis lain käsittää kaikenlaisia yhtiöitä ja osuus-
35381: kuntiakin, mikäli niiden tarkoituksena ei ole maan hank-
35382: kiminen tilattomalle väestölle, kuten vastaava laki Ruot-
35383: sissakin käsittää. Sitä vastoin Ruotsin laki ei kiellä mait-
35384: ten ostoa niiltä yksityisiltä henkilöiltä, joilta yllä mainitun
35385: komitean vähemmistö on ehdottanut sen kiellettäväksi.
35386: Mutta ilmeistä on, että jos laki laaditaan ainoastaan sillä
35387: tavalla kuin Ruotsissa, niin se tulee olemaan helppo kier-
35388: tää, jota paitsi yksityinen henkilö voipi aivan samalla ta-
35389: valla aikaansaada niitä yhteiskunnallisia vaurioita, joita
35390: lain on tarkoitus ehkäistä. Vaikeata on kuitenkin ulotut-
35391: taa tätä lakia kovin suuressa määrässä yksityisiin henki-
35392: löihin nähden. Sen tähden ja koska puutavaraliikkeen
35393: harjoittajat ovat ne, jotka tässä suhteessa suurimman hai-
35394: tan voivat tuottaa, täytyy pitää edellämainittua komitean
35395: vähemmistön ehdotusta tässä kohden hyvin harkittuna.
35396:       Tällaisesta kiellosta täytyy kuitenkin tehdä eräitä
35397: poikkeuksia sen lisäksi mitä jo edellä mainittiin. Ensiksi-
35398: kin on luonnollista, että kaikilla yhtiöillä, osuuskunnilla
35399: ja yksityisillä tulee olla täysi vapaus hankkia itselleen
35400: omistusoikeus tonttipaikkoihin, lastauspaikkoihin, kivilou-
35401: himoihin, soran, saven ja turvepehkun ottopaikkoihin sekä
35402: muihin sellaisiin pieniin maatiloihin, jotka toisissa käsissä
35403: voivat tulla paljoa hyödyllisemmin käytetyiksi, kuin osana
35404: maanviljelyksestä, mutta jotka ovat alueeltaan niin vähä-
35405: pätöisiä, että niiden luovuttaminen ei sanottavasti tunnu
35406: maanviljelystä haittaavan. Toinen poikkeus, jonka myön-
35407: tämistä täytyy pitää luonnollisena, on se, että yhtiö ja
35408: osuuskunta oikeutetaan edelleenkin ostamaan maita toi--
35409: selta yhtiöltä tai osuuskunnalta, sillä tällainen kauppahan
35410: ei vaikuta haitallisesti nykyiseen maanviljelykseen tai
35411: maataviljelevään väestöön, jota paitsi kielto tässä suh-
35412: teessa luultavasti voisi vaikuttaa kohtuuttomasti yhtiöitten
35413: luotto-oloihin. Samassa tarkoituksessa, s. o. kiellon koh-
35414: taamien liikkeenharjoittajien suojaamiseksi mahdollisilta
35415: tappioilta, täytyy lisäksi vielä myöntää poikkeuksena se,.
35416:                  VIli, 11. -   H. Oebhard, y. m.           79
35417: 
35418: että kaikilla tulee olla oikeus pakkohuutokaupalla ostaa
35419: sellaista maata, johon he ovat myöntäneet kiinnityslai-
35420: noja. Mutta vastoin lain tarkoitustahan olisi, jos näissä
35421: tapauksissa yhtiöt, osuuskunnat, ja puutavaraliikettä har-
35422: joittavat henkilöt saisivat jäädä näin saamiensa maaomai-
35423: suuksien omistajiksi. Sert vuoksi tulee lain pitää huolta
35424: siitä, että maa, joka tällä. tavalla joutuu sellaisiin käsiin,
35425: joita laki ei hyväksy, uudelleen lyhyen ajan kuluessa
35426: myydään.
35427:        Ylempänä esitetyt poikkeustapaukset eivät kummin-
35428: kaan voi olla ainoat, joissa yleisen edunkin kannalta olisi
35429: hyödyllistä, jos yhtiöt, osuuskunnat tai puutavaraliikettä
35430: harjoittavat henkilöt saisivat ostaa maata. Koska kaik-
35431: kien poikkeustapausten Iuetteleminen laissa kuitenkin kä-
35432: visi mahdottomaksi, lienee tarpeellista jättää H. K. Majes-
35433: teettinsa harkittavaksi, milloin erityiset asianhaarat voivat
35434: antaa aihetta luvan myöntämiseen. Tällaisen säädöksen
35435: kautta vältetään se vaara, että esillä olevan lainlaadinnan
35436: kautta estettäisiin yhteiskunnalle todellisesti hyödyllistä
35437: maanhankintaa.
35438:        Tässä esitettyjen pääperusteiden mukaan on laadittu
35439: allaoleva lakiehdotus, jolle minulla on kunnia pyytää Kan-
35440: saneduskuntaa anomaan H. K. Majesteetiltånsa armollista
35441: vahvistusta, sittenkuin sitä on Valtiopäiväjärjestyksen mu-
35442: kaisesti valiokunnassa käsitelty:
35443: 
35444:                 Ehdotus laiksi, joka rajoittaa yhtiöiden,
35445:            osuuskunlain ja yksityisten oikeutta hankkia
35446:            omaksensa kiintetita omaisuutta.
35447: 
35448:                                 1 §.
35449:       Yhtiö tai osuuskunta älköön tästälähin saako omis-
35450: tusoikeutta maalla olevaan kiinteään omaisuuteen muissa
35451: tapauksissa kuin mitä alempana 2, 3 ja 4 §:ssä mainitaan
35452: tahi milloin Keisari ja Suuriruhtinas erityisten asianhaa-
35453: rain vuoksi harkitsee olevan syytä antaa siihen luvan.
35454: 80      VIII, 11. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35455: 
35456: Sama olkoon laki yksityiseen henkilöön nähden, joka
35457: harjoittaa puuta raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta
35458: taikka puutavaroiden ostelua ja myyntiä.
35459:       Mitä ylempänä on säädetty, älköön koskeko osuus-
35460: kuntaa, jonka toimialana on maan hankkiminen tilatto-
35461: man väestön asuttamista varten.
35462: 
35463:                                 2 §.
35464:       Rakennettuun . tai rakentamattomaan enintään kah-
35465: den hehtaarin laajuiseen tonttialueeseen tai varastopaik-
35466: kaan, kivilouhimoon, hiekan, saven tai turpeen ottopaik-
35467: kaan, koskeen, kalastuspaikkaan taikka muuhun sellaiseen
35468: tilaan tai paikkaan, olkoon omistusoikeus edellä olevien
35469: säännöksien estämättä saatavissa.
35470: 
35471:                                 3 §.
35472:        Tämän lain säännöksien estämättä saakoon yhtiö,
35473: osuuskunta tai 1 §:ssä mainittu ',yksityinen henkilö hank-
35474: kia omaksensa omaisuutta toiselta samanlaiselta omista-
35475: jalta, ellei tämä ole saanut sitä haltuunsa sillä tavalla
35476: kuin 4 §:ssä mainitaan tai harjoita sellaista elinkeinoa
35477: kuin 4 §:n 3:ssa mom. sanotaan.
35478: 
35479:                                 4 §.
35480:        Saamisensa tai muun oikeutensa turvaamiseksi, josta
35481: kiinteä omaisuus kiinnityksen tai maksamaUoman kauppa-
35482: hinnan oikeutta koskevien säännösten nojalla on vastaava,
35483: saakoon yhtiö, osuuskunta tai 1 §:ssä mainittu yksityinen
35484: henkilö myös pakkohuutokaupassa ostaa kiinteistön ilman
35485: erityistä lupaa.
35486:        Nyt mainitulla tavalla omaksi saatu kiinteä omaisuus
35487: on myytävä kahden vuoden kuluessa siitä kuin huuto-
35488: kauppa on saanut lain voiman. Jos tämä laiminlyödään,
35489: myytäköön kiinteistö kuvernöörin toimesta huutokaupalla,
35490: johon nähden soveltuvissa kohdin on noudatettava, mitä
35491:                 VIII, u. -   H. Oebhard, y. m.               81
35492: 
35493: kiinteän omaisuuden myynnistä ulosottotoimin on saa-
35494: detty. Älköön se, jonka varalle tällainen huutokauppa
35495: pidetään, siinä enää saako huutaa kiinteistöä itselleen ta-
35496: kaisin.
35497:       Yhtiö, joka harjoittaa pankki- tai vakuutusliikettä,
35498: älköön olko tämän lain määräysten alainen.
35499: 
35500:      Tämä laki astuu voimaan          p:stä      kuuta 190
35501:      Helsingissä, 5 päivänä Kesäkuuta 1907.
35502: 
35503:                                       Hannes Oebhard.
35504: 
35505:      Tähän yhtyvät:
35506:      Juho Rannikko.           Kaarle 0. Knuutila.
35507:      K. Myllylä.              S. N. Rajata.
35508:      Juho Ylikorpl.           Juho Lepistö.
35509:      Olli Pajari.             E. Kolkki.
35510:      Iisakki Hoikka.          Juuso Runtti.
35511:      J. Waarala.              Väinö Kivilinna.
35512:      J. K. Paasikivi.         Mikko Sipponen.
35513:      Juho Torppa.             E. Nevanlinna.
35514:      Oskari Laine.            J. E. Helkiö.
35515:      llda Wemmelpuu.          Taneli Nykänen.
35516:      Liina Ala-Kulju.         IIsakki Vahe.
35517:      E. S. Yrjö-Koskinen.     H. Repo.
35518:      Erkki Pullinen.          J. E. Antila.
35519:      A. Koivisto.             A. 0. Wuorimaa.
35520:      Aleksi Käpy.             A. Listo.
35521:                    J. E. Wiljomaa.
35522: 
35523: 
35524: 
35525: 
35526:                                                        6
35527: 82
35528: 
35529: VIII, 12. -    Anom. ehd. N:o 135.
35530: 
35531: 
35532: 
35533:               Mantere, A., y. m.: Puutavaraliikkeiden maa-
35534:                   tilanostojen ehkt:tisemisesttt.
35535: 
35536: 
35537: 
35538:               S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n alle.
35539: 
35540: 
35541:        Metsäliikkeen ajat ovat tuoneet mukanaan suuria
35542: mullistuksia maan oloihin, jotka eivät läheskään kaikki ole
35543: olleet mieluista laatua. Tunnettua on se tapa, jota metsä-
35544: liikkeen harjottajat metsiä ostaessaan ovat käyttäneet. Tie-
35545: tämätöntä ja metsiensä arvoa tuntematonta talollisväestöä
35546: petkuttamalla ovat arvokkaat metsämme tavallisesti pila-
35547: hinnasta menneet metsäkeinottelijoille, jotka useimmiten
35548: ovat olleet ulkomaalaisia. Varsin turmiolliseksi on tämä
35549: kehitys käynyt sitten kun parikymmentä vuotta sitte metsä-
35550: liikkeen harjottajat, turvatakseen itselleen varman raaka-
35551: aineen saannin, yhä suuremmassa määrässä- ovat ruven-
35552: neet ostamaan ei ainoastaan metsiä, vaan metsämaita ja
35553: tiloja. Tällaisten metsäkeinottelijoiden haltuun joutuneiden
35554: tilojen luku oli v. 1898 jo 1500, v. 1900 noin 2300 ja
35555: v. 1902 noin 3200 ja tätä nykyä on tällaisten tilojen luku-
35556: määrä varmastikin melkolailla yli 5000. Laskien keski-
35557: määrin noin 200 ha maata tilaa kohden, joka epäilemättä
35558: on liian vähän, metsäliikkeen harjottajat kun tavallisesti
35559: ovat hakenee( suurimmat tilat itselleen, saadaan yli 1
35560: miljona ha maata, joka on metsäyhtiöiden hallussa, siis
35561: alue, joka jotakuinkin vastaa koko Uudenmaan lääniä.
35562: Etupäässä ovat metsäyhtiöt ostelleet taloja Suomen- ja
35563: Maanselän rinteiltä, jossa sijaitsevista pitäjistä melkoiset
35564:  osat ovat joutuneet niiden haltuun.
35565:                    VIII, 12. -   Mantere, y. m.            83
35566: 
35567:       Taloja ostaessaan ovat metsäliikkeen harjottajat me-
35568: netelleet samalla lailla kuin yleensä metsäkaupoissaan,
35569: ostaneet talot paljo alle todellisen arvon. Vieläpä on mo-
35570: nellaisten petosten kautta valtion uutistalojakin joutunut
35571: yhtiöiden haltuun.
35572:       Maatilojen joutuminen metsäliikkeen harjottajille on
35573: vaikuttanut kaikissa suhteissa turmiollisesti. Viljelykset ja
35574: rakennukset ovat joutuneet säännöllisesti rappiolle, pellot
35575: heinälle, jopa metsääkin kasvamaan, entiset omistajat ovat
35576: muuttuneet osittain lampuodeiksi entisille tiloilleen, vähi-
35577: tellen vajonneet tilattomaan väestöön tahi siirtyneet maasta
35578: pois. Talojen torpparit ovat osittain häädetyt, osittain
35579: jätetyt paikoilleen lyhytaikaisilla epävarmoilla välipuheilla.
35580: Ei edes talojen metsä ole voittanut omistajien vaihdok-
35581: sesta. Nekin epävarmat, useimmiten metsäyhtiöiden itsensä
35582: antamat tiedot, joita on yhtiöiden metsänostoa tutkimaan
35583: asetetun komitean mietinnössä, selvittävät, että suoranaista
35584: metsänhävitystä hyvin usein harjotetaan näillä tiloilla ja
35585: tuskin yhdessäkään tapauksessa on varsinaisiin metsän-
35586: hoitotoimenpiteisiin niillä ryhdytty.
35587:       Kun ottaa huomioon, kuinka suuressa maann ja
35588: kuinka laajalla alueella tällaista ryöstöjärjestelmää harjote-
35589: taan, käy ilman muuta selville, miten taannuttava vaikutus
35590: metsäyhtiöiden maanostoilla on eri paikkakuntien, jopa
35591: koko maan kehitykseen. Vuosikymmenien, jopa vuosisatain
35592: raivaustyöt ovat pian jäljettömiin hävitetty. Paljoa nopeam-
35593: min kuin mitkään tilattoman väestön maahan kiinnittä-
35594: mistä tarkattavat toimenpiteet kykenevät tätä väestöä vä-
35595: hentämään, lisää sitä metsäyhtiöiden maanostotoiminta,
35596: joka on omiaan tekemään tyhjäksi kaiken sosialipolitisen
35597: uudistustyön. Se vaara, joka tätä tietä uhkaa yhteiskun-
35598: taamme, on paisumassa suuremmaksi kuin ennen muinoin
35599: se, joka aateliston puolelta uhkasi.
35600:        Yhteiskunnan velvollisuus on käydä tätä vaaraa vas-
35601: taan. Ensimäinen toimenpide tulee olla metsäliikkeiden
35602:  harjottajain ostojen täydellinen kieltäminen. Mutta kat-
35603: 84       VIII, 1; -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35604: 
35605: soen siihen suureen laajuuteen, jonka nämä maanostot jo
35606: ovat saaneet, sekä niiden erittäin turmiollisiin vaikutuksiin
35607: kaikissa suhteissa, ei tätä toimenpidettä enää voida pitää
35608: riittävänä. Koska valtio on ainoa, joka metsänhoidon voi
35609: järkevälle kannalle järjestää, ja suuri osa mainittuja tiloja
35610: on absoluuttista metsämaata, on luonnollista, että ne val-
35611: tion haltuun palautetaan. Katsoen lisäksi siihen tapaan,
35612: jolla tukkiliikkeet ovat tilansa hankkineet, oikeuttaa kaikki
35613: ylempänä mainittu valtiota käyttämään metsäyhtiöiden
35614: maanostoksiin nähden pakkoluovutusoikeuttaan.
35615:        Ehdotamme sen vuoksi, että eduskunta yhtyisi ano-
35616: maan,
35617:                    ettii hallitus ensituleville valtiopäiville
35618:            laatisi ehdotuksen laiksi sitii periaatetta sil-
35619:            miillii pitiien, että yksityiset ja yhtiöt, jotka
35620:            harjottavat puuta raaka-aineena kuluttavaa
35621:            teollisuutta, kiellettiiisiin ostamasta maatiloJa
35622:            Ja ettii tiihän saakka tiillaisille yksityisille tai
35623:            yhtiöille Joutuneet tilat lunastettaisiin valtiolle,
35624:            siten ettii niistii korvauksena maksettaisiin
35625:            ostohinta korkoineen lunastuspiiiviiiin saakka
35626:            viihennettynii niillii tuloilla, jotka tilalta ovat
35627:            saadut. Ntiin saatu maa-alue Julistettakoon
35628:            kruununmetsiiksi Ja sen vi/jelyskelpoinen maa
35629:            Jtitetttiköön vi/jelttivtiksi, ensi sijassa entisille
35630:            viljelijöille sillii tavoin Ja sellaisella hallinto-
35631:            oikeudella kuin laki kruununmaan vi/jeltiiviiksi
35632:            luovuttamisesta määriiti.
35633:      Helsingissä kesäk. 7 pnä v. 1907.
35634: 
35635:                      Atte Mantere.
35636:      Arvi Lahtinen.              Pekka Huttunen.
35637:      D. J. Kalliokorpi.          Maria Raunio.
35638:      J. f. Naaralalnen.          J. R. Merinen.
35639:      Hilja Pärssinen.            Sulo Wuolijoki.
35640:                    J. Penna Paunu.
35641:                                                             85
35642: 
35643: 
35644: VIli, ta. -   Esit. ehd. N:o 8.
35645: 
35646: 
35647: 
35648: 
35649:               Gebhard, Hannes, y. m.: Ehdotus laiksi, joka
35650:                    koskee eräitä toimenpiteitä maan hank-
35651:                    kimiseksi tilattomille.
35652: 
35653: 
35654: 
35655: 
35656:                   K a n s a n e d u s k u n n a II e.
35657: 
35658: 
35659:        Anomusehdotuksessani tältä päivältä, jossa minulla
35660: on ollut kunnia ehdottaa eräitä toimenpiteitä suurista
35661: maaomaisuuksista koituvien haittojen ehkäisemiseksi tai
35662: lieventämiseksi, on jo perusteltu erityisen pakkoluovutus-
35663: lain tarpeellisuutta ja oil{eutusta sellaiseen, ilmeisesti etu-
35664: päässä metsänkasvulla pidettyyn maahan nähden, jota
35665: omistaa yhtiö tai sellainen yksityinen henkilö, jolla ei ole
35666: kotia eikä kotipaikkaa sillä tilalla, millä luovutettavaksi
35667: sopivaa maata on. Lain tarkoituksena olisi avata mah-
35668: dollisuutta tarpeellisen viljelys- ja metsämaan hankkimi-
35669: seksi tilatonta väestöä varten sellaisella paikkakunnalla,
35670: missä se vapaaehtoista tietä kohtuullisesta hinnasta ei
35671: kävisi päinsä. Oikeus vaatia edellisessä mainitunlaisilta
35672: maanomistajilta tilattomille sekä viljelysmaata että myös
35673: kotitarpeeksi tarvittavaa metsämaata, olisi oleva sellaisella
35674: asutushallituksella, jommoista olen yhdessä muitten kanssa
35675: ehdoittanut TilaUoman Väestön Alakomitean v. 1904 an-
35676: tamassa mietinnössä N:o 2, lähteköönpä alote tästä asu-
35677: tushallituksesta itsestään tai kunnallisesta asutuslautakun-
35678: nasta, taikka, missä sellaista ei ole, kunnallislautakun-
35679: nasta.
35680: 86       VIli, 1s. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35681: 
35682:        Mitä suurimmasta merkityksestä on tämän lain vai-
35683: kutukselle sen hinnan määrääminen, josta pakkolunastus
35684: olisi tapahtuva. Nykyjään voimassa olevassa pakkolunas-
35685: tuslaissa säädetään, että ,korvaus on määrättävä kiinteis-
35686: tön kalliimman käyvän hinnan mukaan".                Tällainen
35687: hinta olisi luonnollisesti tässä esillä olevaa tarkoitusta
35688: varten aivan sopimaton, sillä se tekisi tilattomille joko
35689: maan lunastamisen mahdottomaksi, tai toimeentulon näin
35690: saadulla tilalla hyvin vaikeaksi. Tähän tarkoitukseen so-
35691: piva ja samalla maanomistajalle kohtuullinen hinta saa-
35692: vutetaan sitä vastoin, jos säädetään, kuten vastaavassa
35693: lakiehdotuksessa Ruotsissa, minkä hallituksen asettama
35694: komitea v. 1904 siellä julkaisi, on tehty, että korvausta
35695: on maksettava sen mukaan, mitä samanlaatuinen maa
35696: samalla paikkakunnalla samassa asemassa ja samassa
35697: viljelyskunnossa yleensä maksaa.
35698:        Kun menettelytapa yleensä tulisi olemaan sama,
35699: minkä voimassa oleva pakkolunastuslaki säätää, ei tässä
35700: puheenaolevaa lakiehdotusta tarvitse laatia laajaksi. Ja
35701: mitä muutoin perusteluihin tulee, niin voidaan tässäkin
35702: viitata vastaavan lakiehdotuksen perusteluihin Ruotsissa.
35703:        Edellisessä lyhyesti esitettyjen perusajatusten pohjalle
35704: on rakennettu se alempana oleva lakiehdotus, jota minulla
35705: on kunnia pyytää Kansaneduskuntaå eduskuntaesityksistä
35706: säädetyssä järjestyksessä käsittelemään ja hyväksymään:
35707: 
35708:                 Ehdotus laiksi, joka koskee eräitä toi-
35709:             menpiteitä maan hankkimiseksi tilattomille.
35710: 
35711:                                  1 §.
35712:        Maanviljelyselinkeinon edistämiseksi ja tilaUoman
35713: väestön aseman parantamiseksi tulee asutushallituksen
35714: sellaisissa kunnissa, joissa on vaikea saada tilattomalle
35715: väestölle sopivaa maata kohtuullisesta hinnasta ja joissa
35716: löytyy 3 §:n 2 mom. mainittuja maanomistajia, ryhtyä
35717:                 VIli, lll. -   H. Oebhard, y. m.           87
35718: 
35719: tässä laissa mainittuihin toimenpiteisiin. Apuna tässä on
35720: sillä kunnallinen asutuslautakunta, tai missä sellaista e
35721: vielä ole, kunnallislautakunta.
35722: 
35723:                                 2 §.
35724:        Jos jossakin sellaisessa kunnassa kuin edellisessä
35725: pykälässä sanotaan, tilaUoman väestön keskuudessa il-
35726: maantuu viljelystilojen kysyntää, on asutuslautakunnan,
35727: tahi, missä sellaista ei ole, kunnallislautakunnan asiana
35728: ilmoittaa siitä asutushallitukselle ja samalla ehdottaa ne
35729: tilat, jotka katsotaan sopiviksi allamainittavassa järjestyk-
35730: sessä lunastettaviksi viljelystiloiksi.
35731: 
35732:                                 3 §.
35733:        Kun 2 §:ssä mainittu ilmoitus on asutushallitukselle
35734: tehty, tahi jos tämä muutoin huomaa maan tarvetta tilat-
35735: toman väestön asuttamiseksi olevan olemassa, olkoon
35736: asutushallituksella oikeus nostaa kysymys siitä, että alem-
35737: pana mainittujen maanomistajain tulee tässä laissa mää-
35738: rätyssä järjestyksessä ja siinä säädettyä lunastusta vastaan
35739: tilaUoman väestön asuttamista · varten valtiolle luovuttaa
35740: tarvittavat viljelystilat.
35741:        Sellaisen luovuttamisvelvollisuuden alaisia ovat yh-
35742: tiöt, osuuskunnat sekä ne yksityiset henkilöt, joiden asunto
35743: ja kotipaikka ei ole sillä kiinteistöllä, johon luovutus-
35744: vaatimuksen alainen maa kuuluu, ja jotka ilmeisest
35745: pitävät kiinteistöä hallussaan pääasiallises!i metsäntuotan-
35746: toa varten.
35747: 
35748:                                 4 §.
35749:       Määrättäessä sitä maa-aluetta, joka 3 §:n mukaan
35750: on luovutettava, on huomioon otettava:
35751:       että vain sellaisen maan luovuttamista voidaan vaa-
35752: tia, joka asemansa, pinta-alansa ja maanlaatunsa puo-
35753: lesta on sopiva viljelyl~:seen otettavaksi;
35754: 88       VIII, 1s. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35755: 
35756:        että jokaiselle siten syntyneelle tilalle, joka saa niin
35757: suuren alan viljeltävää maata, että tila on sopiva itsenäi-
35758: sen maanviljelyksen harjoittamiseen, annetaan sen lisäksi
35759: metsämaata niin paljon kuin kotitarpeeksi katsotaan tar-
35760: vittavan; sekä
35761:        että puheenalaisen pakkolunastuksen alainen ei ole
35762: maa, joka on tarpeen tontiksi tai varastopaikaksi, tahi
35763: joka muutoin on tarpeellinen sillä kiinteistöllä löytyvälle
35764: teollisuuslaitokselle, johon maa kuuluu, tahi jonka luovut-
35765: taminen erikoisten asianhaarain vuoksi tuottaisi maan-
35766: omistajalle erinomaista haittaa.
35767: 
35768:                                 5 §.
35769:        Kun asutushallitus tahtoo nostaa kysymyksen maan
35770: luovuttamisesta 3 §:n mukaan, niin teettäköön kartan
35771: maasta, jonka luovuttamista vaaditaan, ja antakoon maan-
35772: omistajalle ja haltijalle tilaisuuden lausua asiasta mielensä.
35773: Jos omistaja vastustaa luovuttamista, valmistakoon asutus-
35774: hallitus asutuslautakunnalle tai kunnallislautakunnalle tilai-
35775: suuden antaa vastaselityksensä asiassa sekä jättäköön sen
35776: oman lausuntonsa ja luovutuksen tarpeellisuudesta saa-
35777: mansa selvityksen ohella Senaatin ratkaistavaksi.
35778: 
35779:                                 6 §.
35780:      Maan luovuttamista koskevissa kysymyksissä ja
35781: maasta maksettavaa lunastusta ja korvausta määrättäessä
35782: olkoon noudatettavana, mitä heinäkuun 14 päivänä 1898
35783: annettu laki kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta ylei-
35784: seen tarpeeseen säätää, kuitenkin ottaen huomioon:
35785:      että jääviksi sitä henkilöä vastaan, joka valitaan
35786: pakkoluovutuslautakunnan jäseneksi, on, paitsi sitä mitä
35787: sanotun lain 32 § säätää, katsottava: jos valittu asian-
35788: omaiselta nauttii palkkaa tahi ylöspitoa eli palvelusmie-
35789: henä on sellaisen asianomaisen esimiehyyden alainen;
35790:      että lunastus luovutettavasta maasta määrätään sen
35791: hinnan mukaan, joka yhtä hyvälle, samanlaatuiselle ja
35792:                 VIII, 13. -   H. Oebhard, y. m.              89
35793: 
35794: samanlaisessa asemassa sekä viljelyskunnossa olevalle
35795: maalle paikkakunnalla on yleisesti käypänä; sekä
35796:       että kulut, jotka ovat aiheutuneet asian lykkäämi-
35797: sestä pakkoluovutuslautakunnan harkittavaksi, on makset-
35798: tava Oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa säädettyjen perus-
35799: teiden mukaan.
35800: 
35801:                                8 §.
35802:      Viljelystila, jonka asutushallitus tämän lain mukaan
35803: on hankkinut, on asutushallituksen toimesta mahdollisim-
35804: man pian myytävä sopivalle viljelijälle kauppahinnasta,
35805: joka vastaa sitä summaa, minkä asutushallitus kiinteistön
35806: hankkimiseksi on maksanut, lukuunottamatta kuitenkaan
35807: niitä kuluja, jotka ovat aiheutuneet asian lykkäämisestä
35808: pakkoluovutuslautakunnan harkittavaksi.
35809: 
35810:                                9 §.
35811:       Sittenkuin sen maan omistaja, jonka luovuttamisesta
35812: on nostettu kysymys, on saanut luovutusvaatimuksesta
35813: tiedon, älköön luovutuksen loppuunsaattamista estäkö se
35814: seikka, että maa siirtyy sellaiselle omistajalle, joka tämän
35815: lain mukaan ei ole velvollinen maata luovuttamaan.
35816: 
35817:                                10 §.
35818:      Tämä laki astuu voimaan             päivänä         kuuta
35819: v. 190
35820: 
35821:      Helsingissä 5 päivänä kesäk. 1907.
35822: 
35823:                                        Hannes Oebhard.
35824:      Tähän yhtyvät:
35825:      J. H. Hakulinen.                  J. K. Paasikivi.
35826:      Väinö Kivilinna.                  Kaarle 0. Knuutila.
35827:      Juho Rannikko.                    S. N. Rajata.
35828:      Olli Pajarl.                      Juho Lepistö.
35829: 90      VIII, 13. -   Asutuspolitiikkaa ja metslltaloutta.
35830: 
35831:      Aug. Hjelt.               Juho Ylikorpl.
35832:      E. Kolkki.                J. E. Helkiö.
35833:      H. Repo.                  IIsakki Vahe.
35834:      Juuso Runtti.             Justus Rlpattl.
35835:      K. Myllylä.               Iisakki Hoikka.
35836:      Mikko Sipponen.           J. E. Antila.
35837:      Oskari Laine.             E. Nevanlinna.
35838:      Taneli Nykänen.           Juho Torppa.
35839:      Erkki Pullinen.           E. S. Yrjö-Koskinen.
35840:      A. 0. Wuorlrnaa.          A. Koivisto.
35841:      Aleksi Käpy.              A. Llsto.
35842:                    J. E. Wiljornaa.
35843:                                                                91
35844: 
35845: 
35846: VIII, 14. -    Anom. ehd. N:o 193.
35847: 
35848: 
35849:               Wuolijoki, W., y. m.: Viljelyspakkoa koskevan
35850:                      lain sätttämisestä.
35851: 
35852: 
35853: 
35854:               S u o m en K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
35855: 
35856: 
35857:        Huolimatta maan pohjoisesta asemasta on maanvil-
35858: jelyksellä, varsinkin voimaperäisen rehuviljelyksen muo-
35859: dossa, ja siihen perustuvalla karjanhoidolla melkoiset me-
35860: nestymismahdollisuudet maassamme. Maan viljelykseen-
35861: otto on kuitenkin sangen vähän edistynyt. Tilasto maan-
35862: käytöstä osoittaa, että vaan 3 °/o maan pinta-alasta on
35863: peltona ja noin kaksi sen vertaa luonnon niittynä, joka
35864: tavallisesti on hyvin vähän tuottavassa luonnontilassa.
35865: Suurin osa maata on huonon metsän vallassa tai vallan
35866: hyödyttöminä soina. Viljelykseen kelpaava alue sitävas-
35867: toin on sangen suuri. Jo 1700-luvulla, jolloin kuitenkin
35868: suurta osaa soista pidettiin täysin hyödyttömänä, laskettiin
35869: kelvollisen maan muodostavan noin 2/s maan koko pinta-
35870: alasta. Tällaista maan huonoa käyttöä on pidettävä yh-
35871: teiskunnan kannalta mitä epäedullisimpana ja yhteiskunnan
35872: edun mukaista on edistää maan tuottavampaa käyttöä
35873: maan viljelykseenoton kautta.
35874:        Yhteiskunnan etu vaatii tätä toisestakin syystä.
35875: Maamme väkiluku on yleensä verrattain nopeasti lisään-
35876: tynyt, mutta maan viljelykseen otto ja väestön lisäkasvun
35877: kiinnittäminen maahan ei ole tämän kanssa rinnan tapah-
35878: tunut. Kun maanviljelys yhtäkaikki on maan pääelinkei-
35879: nona pysynyt ja sanottavia muita elinkeinohaaroja ei ole
35880: kehittynyt, on seurauksena ollut, että sangen lukuisa n. s.
35881: tilaton väestö on syntynyt, jonka taloudellinen asema on
35882: 92       VIII, 14. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35883: 
35884: jäänyt paljoa huonommaksi kuin muiden väestöluokkien.
35885: Tilaston epävarmat luvutkin osoittavat, että tämä väestö-
35886: luokka viimeisiin aikoihin saakka on suhteellisesti nopeam-
35887: min lisääntynyt kuin muut väestön kerrokset. Luonnolli-
35888: sesti on tässä väestössä nurjuutta syntynyt oleviin oloihin.
35889:        Seurauksena yllämainitusta on ollut, että on kehitty-
35890: nyt voimakas siirtolaisuus, joka vuosittain vie maalta 15-
35891: 20000 henkeä, sekä siirtyminen kaupunkeihin omassa maassa,
35892: joka samoin vuosittain vie maaseudulta noin 8000 henkeä,
35893: joista suurin osa on parhaassa työkyvyssä olevaa väkeä.
35894: Tämä väestötulva lähtee etupäässä tilattoman väestön pii-
35895: reistä. Maan väestön lisääntyminen on mainituista syistä
35896: suhteellisesti pienentynyt, onpa osissa maata suoranainen
35897: väkiluvun väheneminen huomattavissa.
35898:        Viitatut ilmiöt maan väestön kehityksessä eivät ai-
35899: noastaan todista mitä arveluttavinta yhteiskunnallista mätä-
35900: haavaa, vaan ovat myöskin uhka koko kansallisuudellemme.
35901: Asetettuna yhteyteen sen kanssa mitä edellä on esitetty
35902: maan viljelykseen otosta, käy ilman muuta selville se tava-
35903: ton epäsuhde, mikä molempien huomautettujen seikkojen
35904: välillä on olemassa sekä että yhteiskunnan kehitys, joka
35905: tällaiseen tulokseen on vienyt, on käynyt aivan nurinkuri-
35906: seen suuntaan.
35907:        Lähtemättä tarkemmin perustelemaan syitä mainittuun
35908: asiain tilaan, huomautettakoon, että se suureksi osaksi on
35909: pidettävä johtuneena siitä, että maan arvon nousemisen ja
35910: metsän myynnin takia maasta on voitu saada tuloja ilman
35911: viljelystä ja maanomistajat eivät sentähden, kuten ennen,
35912: ole ottaneet uusia torppareita mailleen vuokralaisiksi. Koska
35913: tähän saakka suurin osa uudisasutusta maassa on tätä
35914: tietä tapahtunut ja koska varaton tilaton väestö ei myös-
35915: kään oston kautta ole kyennyt viljelysmaata itselleen hank-
35916: kimaan, on maahan kiinnittämättömän väestön suuri lisään-
35917: tyminen selitettävissä. Samaan suuntaan on luonnollisesti
35918: vaikuttanut myöskin se, että valtion metsämailla uudis-
35919: asutusta on rajoitettu.
35920:                  VIII, a. - W. Wuolijoki, y. m.              93
35921: 
35922:        Koska maan suurimmat viljelyskelpoiset alueet sijait-
35923: sevat maan etelä-osissa, jossa maa pääasiassa on yksi-
35924: tyisten hallussa, on kuitenkin juuri yksityisten maanomis-
35925: tajien kääntyminen uutisasutukselle epäsuosiolliseksi pidet-
35926: tävä varsinaisena syynä mainittuun tilaUoman väestön
35927: kasvamiseen. Tämä yksityisten maanomistajain vastahakoi-
35928: suus sallia tilalleen uutisviljelyksien perustamista on vält-
35929: tämättä voitettava, jos tosi teolla tahdotaan uutisviljelystä
35930: edistää. Se menettelytapa, jota tähän saakka on nouda-
35931: tettu, että, osittain valtionavustuksella, on ostettu maita
35932: tilattomille jätettäviksi, on pidettävä toimenpiteenä, jonka
35933: kautta ei suuria voida aikaan saada, kun otetaan huomioon,
35934: että varat, jotka tarkoitukseen ovat käytettävissä, ovat rajoi-
35935: tetut, ja tilaton väestö suunnattoman lukuisa.
35936:        Ainoana tehokkaana keinona on pidettävä, että valtio
35937: siihen periaatteeseen nojautuen, että missä yksityinen
35938: omistusoikeus on joutunut yhteisen edun kanssa ristiriitaan
35939: käyttää lainsäätäjä-valtaansa yhteistä hyvää edistääkseen
35940: ja suorastaan velvottaa maanomistajat luovuttamaan maansa
35941: viljeltäviksi. Valtion liikenevät varat voitaisiin tällöin käyt-
35942: tää kipeään tarpeeseen, alkavan uudisviljelijän avustami-
35943: seksi. Tätä periaatetta silmällä pitäen on seuraava laki-
35944: ehdotus laadittu. Siinä on sen vuoksi kaikki viljelyskel-
35945: poinen maa, jonka tuotanto maanviljelyksen kautta voidaan
35946: kohottaa suuremmaksi kuin se nyt on, asetettu, sen vilje-
35947: lykseen oton helpottamiseksi, erityisten määräysten alai-
35948: seksi. Maanomistajalle on ensi kädessä pysytetty oikeus
35949: sen viljelemiseen. Vasta kun hän ei tätä tee, luovutetta-
35950: koon se muille viljelyshaluisille. Täten luovutettua maata
35951: ei kuitenkaan ole tahdottu riistää ilman muuta maan-
35952: omistajalta, vaan on siitä hänelle maksettava veroa eri-
35953: tyisten tarkemmin määrättyjen perusteiden mukaan.
35954:        Lähtien siitä näkökannasta, että ainoastaan voima-
35955: peräinen viljelys täysin meillä voi kannattaa, on kullekin
35956: halulliselle luovutettava suurin alue määrätty verrattain
35957:  alhaiseksi. Samasta syystä on valtion lainananto tilain
35958:     94      VIli, u. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
35959: 
35960:     kuntoon saattamiseksi, katsoen tilattoman väestön varatto-
35961:     muuteen, pidetty välttämättömänä.
35962:           Uudisasutuksen alkuunpano on ajateltu voivan tapah-
35963:     tua kahta eri tietä: yksityisen viljelyshaluisen tai valtion
35964:     alotteesta. Jälkimäiselle on ajateltu pantavaksi suuri mer-
35965:     kitys sen vuoksikin, että ainoastaan sen kautta järkevä uudis-
35966:     asutus voidaan järjestää: yksityisillä uutistilallisilla hajal-
35967:     laan ollen ja kulkuneuvojen puutteessa ei ole yhtä hyviä
35968:     menestymismahdollisuuksia. Valtion tämä initiativitoiminta,
35969:     lainananto, sekä yleensä koko lakiehdotus edellyttävät toi-
35970:     meenpanoaan varten tehokkaasti toimivaa virkakuntaa.
35971:     Tästä koituvia kustannuksia ei kuitenkaan asian suureen
35972:     yleiseen hyötyyn nähden voi pelästyä.
35973:            Näiden esittämäimme syiden nojalla ehdotamme,
35974: 
35975:                      etttt Kansaneduskunta yhtyisi anomaan
35976:                 vuoden 1908 valtiopliiville hallitukselta seu-
35977:                 raavanlaista lakiesitysta:
35978: 
35979:                            Viljelyspakkolaki.
35980:                                  1 Luku.
35981: 
35982: •   Maasta joka on viljelyshaluiselle viljeltäväksi
35983:                    1u o v u t e t t a v a.
35984: 
35985:                                   1 §.
35986:            Viljelyksen ja pysyvmsen asutuksen edistämiseksi
35987:     ovat tämän lain voimaan astumisesta lukien kaikki maan
35988:     viljelyskelpoiset tilukset seuraavassa lähemmin määrätyillä
35989:     ehdoilla jäteitävät halullisten henkilöiden viljeltäviksi.
35990:            Valtion ja kuntien omistaman maan viljelykseen jät-
35991:     tämisestä on voimassa mitä siitä erittäin on säädetty.
35992: 
35993:                                     2 §.
35994:           Viljelyskelpoisella maalla, joka on tämän lain mu-
35995:      kaan halullisille viljeltäväksi jätettävä, ymmärrettäköön
35996:                 VIII, 14, -   W. Wuolijoki, y. m.          95
35997: 
35998: sellaista viljelykseen kelpaavaa maata, joka on kokonaan
35999: viljelemättä tai jonka viljelys on erittäin heikkoperäistä,
36000: mutta jolla pysyväistä tuottavaa maanviljelystä voidaan
36001: harjoittaa.
36002: 
36003:                               3 §.
36004:        Ensi sijassa jätettäköön viljeltäväksi:
36005:        a) kaikki viljelyskelpoiset suomaat;
36006:        b) kuivat viljelyskelpoiset maat, joiden metsä ei ole
36007: hyvässä ja tuottavassa kasvussa;
36008:        c) heikkoperäisessä viljelyksessä olevat maat, luon-
36009: non niityt y. m., joiden bruttotuotanto on varsin alhainen.
36010:        d) viljelyksessä olevat maat, joita omistaja lakkaa
36011: viljelemästä.
36012: 
36013:                              4 §.
36014:      Etupäässä annettakoon tämän lain mukaan viljelys-
36015: maita uutistiloiksi sellaisilta paikoin, jonne asutusviran-
36016: omaisten harkinnan mukaan voi itsenäinen asutus syntyä.
36017: 
36018:                               5 §.
36019:       Kullekin halulliselle jätettävän viljelyskelpoisen maan
36020: tulee sijaita yhdessä paikassa, jaettuna enintäin kolmeen
36021: toistensa läheisyydessä olevaan lohkoon.
36022: 
36023:                              6 §.
36024:       Paitsi tonttipaikkaa älköön tämän lain mukaan vilje-
36025: lyshaluiselle jätettäkö muuta kuin viljelyskelpoista maata.
36026: Vähäpätöisiä muunlaisia tiluskappaleita saa viljelyskelpoi-
36027: sen maan mukana kuitenkin liittää, kun ilman niitä tiluk-
36028: set jäisivät erilleen toisistaan tai saisivat monimutkaisen
36029: tai muuten sopimattoman rajan.
36030: 
36031:                                 7 §.
36032:       Kullekin halulliselle jätettäköön korkeintaan 6 heh-
36033: taaria viljelyskelpoista maata. Missä erityiset asianhaarat
36034: 96       VIII, a. -   Asutuspolitiikkaa ja metsitaloutta.
36035: 
36036: vaativat, voidaan kuitenkin, etupäässä pohjoisissa ja koillis-
36037: osissa maata, jätettävä alue määrätä aina 12 hehtaariksi.
36038: 
36039:                                 8 §.
36040:       Pieniviljelijöillä, torppareilla ja mäkitupalaisilla olkoon
36041: etuoikeus ennen muita viljelyshaluisia saada viljeltäväk-
36042: seen viljelyskelpoista maata entisten viljelysmaittensa vie-
36043: ristä. Älköön heille kuitenkaan annettako maata, joka
36044: ei sijaitse sopivasti entisten viljelysten läheisyydessä.
36045: 
36046:                               9 §.
36047:        Jos useampia tällaisia pienviljelijöitä, jotka lisämaata
36048: haluavat, asuu lähettäin ja viljelyskelpoista maata heitä
36049: varten on ainoastaan rajoitetussa määrin, jaettakoon sil-
36050: loin pyytäjien kesken tarjolla oleva maa asutusviranomais-
36051: ten harkinnan mukaan siten, että se joutuu sellaisille hen-
36052: kilöille, joiden viljelykset ennestään ovat hyvässä kunnossa
36053: ja jotka parhaiten entisten viljelystensä suuruuden ja pai-
36054: kan nojalla ovat oikeutettuja lisämaata saamaan.,
36055:        Älköön maata tämän kautta kuitenkaan liiaksi ja
36056: epämukavasti pirstoiltako.
36057: 
36058:                              10 §.
36059:         Jos maan haltija itse haluaa viljellä sellaista maata,
36060: jota tämän lain nojalla on viljeltäväksi pyydetty, olkoon
36061: siihen oikeutettu. Olkoon hän kuitenkin velvollinen mää-
36062:  rätyn ajan kuluessa suorittamaan viljelystyön. Jos hän
36063: sitä tämän ajan kuluessa ei ole toimittanut, jätettäköön
36064: silloin kysymyksessä oleva maa tämän lain mukaan ha-
36065: lullisille.
36066:         Jos maan omistaja on kysymyksessä olevan maan
36067: raivaukseen pannut kustannuksia, joiden kautta maan arvo
36068: on kohonnut, olkoon oikeutettu siitä viljelyshaluiselle jä-
36069: tettäessä saamaan korvauksena sen verran kun puoluee-
36070: ton vuokralautakunta arvostelee tehtyjen raivausten edis-
36071: täneen maan vuokrausta.
36072:                VIII, 14. -   W. Wuolijoki, y. m.         97
36073: 
36074:        Jos maanomistaja ei lainkaan, vastoin ilmoiitamaansa
36075: aikomusta, ole tämän maan raivaukseen ryhtynyt, menet-
36076: täköön kaksi kertaa niin pitkän ajan, kun hän viljelys-
36077: oikeutensa nojalla on estänyt maan viljelykseen ottoa, kai-
36078: ken veron tälle maalle sittemmin asetetuilta uutisviljeli-
36079: jöiltä. Näitä vuosia älköön laskettaka lainmukaisiin uutis-
36080: asukkaalle tuleviin vapaa-vuosiin. Uutisasukkaitten verot
36081: näinä vuosina maksettakoon asutuslautakuntien välityk-
36082: sellä valtiolle.
36083:                               11 §.
36084:        Maanomistajan, joka edellä olevan pykälän mukaan
36085: on ilmoittanut haluavansa pyydettyä maata viljellä, tulee
36086: korkeintaan 6 vuoden aikana tämä viljelystyö suorittaa,
36087: siten että ensimmäisenä vuonna pidätetystä alueesta vä-
36088: hintäin 10 °/o, seuraavana kahtena vuonna vuosittain vä-
36089: hintäin 15 °/o ja kolmena viimeisenä vuonna vuosittain
36090: 20 Ofo on viljelykseen otettava.
36091:        Jos kysymyksessä oleva maa on suota, määrättä-
36092: köön maanomistajalle ensin tarpeellinen aika suon laadun
36093: mukaan sen kuivaamiseen, jonka ajan kuluttua suo on
36094: viljelykseen otettava kolmen vuoden kuluessa, siten että
36095: kunakin vuonna vähintäin 1/s siitä viljeltäväksi otetaan.
36096: 
36097:                          12 §.
36098:      Jos maalla, joka tämän lain mukaan viljelyshaluisille
36099: luovutetaan, kasvaa metsää, kuuluu tämä maanomistajalle.
36100: 
36101: 
36102:                     II Luku.
36103: Henkilöistä, jotka ovat oikeutettuja tämän lain
36104:    mukaan maata viljeltäväkseen vaatimaan.
36105: 
36106:                            13 §.
36107:        Tämän lain määräysten mukaisesti ovat oikeutetut
36108: viljelysmaata itselleen vaatimaan seuraavissa pykälissä
36109: mainituilla rajoituksilla:
36110:                                                     7
36111: 98      VIII, 14. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
36112: 
36113:        1:o. kaikki tilattomat henkilöt, jotka haluavat maata
36114: uudisviljelystä harjoittaakseen,
36115:        2:o. pienten tilain omistajat ja torpparit y. m. maata
36116: viljelevät henkilöt, joiden hallitseman viljelyskelpoisen
36117: maan ala ei ole niin suuri, kuin mitä tämän lain avulla
36118: voidaan saada. Älköön tällaiset henkilöt kuitenkaan saako
36119: maata enemmän kuin että sen kautta heidän yhteenlas-
36120: ketun viljelyskelpoisen maansa ala nousee tämän lain
36121: kautta saatavan korkeimman määrän tasalle.
36122: 
36123:                           14 §.
36124:       Jos useampia henkilöitä pyrkii samalle uutistilalle,
36125: olkoon asutusviranomaisilla oikeus myöntää etusija jolle-
36126: kin heistä työkykyisyyden ja maatyöhön perehtymisen pe-
36127: rusteella.
36128:                                15 §.
36129:       Jos viljelysmaata haluavalla on ennestään viljelyksiä
36130: ja hän tahtoo saada lisämaata, älköön hän tähän olko
36131: oikeutettu, jos hänen entiset viljelyksensä paikallisen asu-
36132: tuslautakunnan harkinnan mukaan ovat huonossa kun-
36133: nossa.
36134:                            16 §.
36135:       Henkilö, joka haluaa tämän lain mukaan maata vil-
36136: jeltäväkseen, ilmoittakoon tästä asianomaiselle paikalliselle
36137: asutuslautakunnalle, kuten tämän lain 32 §:ssä lähemmin
36138: säädetään, jättäen sinne samalla tarpeelliset todistukset
36139: tämän lain 13 ja 14 pykälien edellyttämien seikkojen osoi-
36140: tukseksi.
36141: 
36142:                           III Luku.
36143:    Asutusviranomaisista ja niiden te h t ä v i s t ä.
36144:                          17 §.
36145:       Jokaiseen maalaiskuntaan asetettakoon paikallinen
36146: asutuslautakunta. Jos kunnan alue on varsin laaja, voi-
36147:                VIII, 14. -   W. Wuolijoki, y. m.         99
36148: 
36149: daan siihen läänin asutuslautakunnan harkinnan mukaan
36150: asettaa useampia paikallisia lautakuntia.
36151:                             18 §.
36152:       Paikallisessa asutuslautakunnassa tulee olla puheen-
36153: johtaja ja kaksi jäsentä sekä kaksi varajäsentä, joiden tu-
36154: lee olla maanviljelykseen, maatyöhön ja jonkunverran ra-
36155: kennustoimiin perehtyneitä.
36156:                               19 §.
36157:        Asutuslautakunnan puheenjohtajaksi valitsee kunta-
36158: kokous yleisillä vaaleilla, joissa yhtäläinen äänioikeus on
36159: kaikilla 21 v. täyttäneillä kunnan asukkailla sukupuoleen
36160: katsomatta, ehdolle kolme tähän toimeen kykenevää hen-
36161: kilöä, ja näistä määrää läänin keskuslautakunta kolmeksi
36162: kalenterivuodeksi kerrallaan yhden puheena olevaan toi-
36163: meen. Jäsenet ja varajäsenet valitsee kuntakokous yhtä
36164: pitkäksi ajaksi yleisten suhteellisten vaalien kautta. Toi-
36165: sen jäsenistä ja varajäsenistä tulee sen ohessa kuulua
36166: tilattomaan maalaisväestöön. Luopuva jäsen voidaan va-
36167: lita uudelleen, mutta on hän oikeutettu kieltäytymään toi-
36168: mesta, jos hän sitä ennen on ollut vähintään kolme
36169: vuotta asutuslautakunnan jäsenenä.
36170: 
36171:                               20 §.
36172:       Asutuslautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet nauttivat
36173: palkkiota määrätyn toimitustaksan mukaan sekä korvauk-
36174: sen halvimmasta matkustustavasta. Valtio suorittaa esi-
36175: miehen ja kunta jäsenten palkkion.
36176:       Jos paikallisen asutuslautakunnan jäsen ilman lail-
36177: lista estettä jää sen toimituksista tai kokouksista pois,
36178: maksakoon s-akkoa 5 Smk kerralta. Poisjääneen sijalle
36179: astukoon toinen varajäsenistä.
36180: 
36181:                          21 §.
36182:      Asutuslautakunnan tehtävänä on:
36183:      a) kun joku henkilö II:sen luvun 16 §:n mukaan
36184: 100      VIII, 14. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
36185: 
36186: kääntyy lautakunnan puoleen viljelysmaata saadakseen,
36187: ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin kun tämän lain IV:ssä lu-
36188: vussa lähemmin esitetään ;
36189:         b) laatia surumittainen luettelo kaikista sellaisista
36190: uutisviljelystilaisuuksista lautakunnan alueella, jonne itse-
36191: kannattava maanviljelys voi syntyä. Tässä luettelossa tu-
36192: lee olla ilmoitettuna, kuinka paljon arvion mukaan vilje-
36193: lyskelpoista maata kussakin paikassa löytyy, minkälaa-
36194: tuista tämä maa on, kuinka monta tilaa sinne voidaan
36195: arvion mukaan perustaa, kuka on maan omistaja, millai-
36196: set ovat kulkuneuvot y. m. asiaa selvittäviä seikkoja.
36197: Asutuslautakunnan tulee pitää yksi kappale tätä luetteloa
36198: arkistossaan ja toimittaa siitä toinen kappale läänin asu-
36199: tuslautakunnalle;
36200:         c) jos asutuslautakunnan alueella on suurempia aloja
36201: viljelyskelpoista maata yhdessä paikoin, kuten viljelyskel-
36202: poisia soita y. m., jonne useampia uutistiloja yhteen naa-
36203: puristoon voidaan perustaa, tulee paikallisen asutuslauta-
36204: kunnan neuvoteltuaan läänin asutuslautakunnan kanssa
36205: ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin naapuriston perustami-
36206: seksi, vesiperäisten maiden kuivattamiseksi y. m., mene-
36207: tellen tässä kuten tämän lain VI:ssa luvussa määrätään;
36208:         d) välittää perustaruislainojen antamista uutisvilje-
36209: lijöille, tarkastaa niiden käyttöä ja valvoa että uutisviljelijät
36210: täyttävät heille määrätyn viljelysvelvollisuuden, kuten tä-
36211: män lain VII:ssä luvussa tarkemmin määrätään;
36212:         e) yleensä valvoa ja ohjata uutisviljelijöitä paikka-
36213: kunnalla sekä neuvojen ja ehdotusten kautta läänin asu-
36214: tuslautakunnille avustaa heitä;
36215:         f) toimittaa sellaisia tarkastuksia y. m. tehtäviä, joita
36216: läänin asutuslautakunta sille toimeksi antaa.
36217: 
36218:                            22 §.
36219:       Maan kunkin läänin pääkaupunkiin perustettakoon
36220: asutustointa läänissä johtamaan ja valvomaan läänin asu-
36221: tuslautakunta.
36222:                 VIII, a. -   W. Wuolijoki, y. m.             101
36223: 
36224:                             23 §.
36225:       Läänin asutuslautakunnassa tulee olla puheenjohtaja
36226: ja kaksi jäsentä. Esimiehen tulee olla maan viljelykseen
36227: perehtynyt, toisen jäsenistä agronoomisivistyksen saanut ja
36228: toisen jäsenistä, jonka samalla tulee toimia sihteerinä,
36229: olla suorittanut tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon
36230: ja sellaiseen virkaan käytännöllisesti valmistautunut.
36231: 
36232:                                24 §.
36233:       Läänin asutuslautakuntien esimiehet ja jäsenet ni-
36234: mittää virkaansa senaatti, sittenkuin asutushallitus on teh-
36235: nyt ehdotuksen näiden virkojen täyttämisestä.
36236: 
36237:                                 25 §.
36238:        Läänin asutuslautakunnan tehtävä on:
36239:        a) ratkaista ne viljelyskelpoisen maan viljelyshaluisille
36240: jättämistä, perustamislainojen myöntämistä y. m. koske-
36241: vat asiat, jotka paikalliset asutuslautakunnat ovat sen pää-
36242: tettäviksi alistaneet;
36243:        b) yhdessä paikallisten asutuslautakuntien kanssa
36244: ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin suurempien viljelyskelpois-
36245: ten maitten viljelyskuntoon saattamiseksi ja naapuristojen
36246: perustamiseksi niille, kun tämän lain 21 §:ssä ja sen
36247: VI:ssa luvussa lähemmin on säädetty ;
36248:        c) viljelyshaluisille, jotka suorastaan tai paikallisten
36249: lautakuntien kehotuksesta kääntyvät läänin asutuslauta-
36250: kunnan puoleen maata saadakseen, neuvoa missä edulli-
36251: sia uutisviljelystilaisuuksia löytyy;
36252:        d) välittää paikallisille asutuslautakunnille varoja
36253: uutistilain perustamislainoihin y. m. tarkoituksiin;
36254:        e) valvoa asutuslautakuntien toimintaa sekä erityis-
36255: ten tarkastusmiesten kautta pitää huolta, että ne täyttävät
36256: tehtävänsä;
36257:        f) johtaa asutustoimintaa läänissä sekä tarkastajien
36258: y. m. neuvojien kautta edistää uutisviljelijäin taloudellisen
36259: aseman vaurastumista.
36260: 102      VIII, 14. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
36261: 
36262:                         26 §.
36263:       Maan pääkaupunkiin asetettakoon asutushallitus.
36264: 
36265:                             27 §.
36266:        Asutushallituksessa tulee olla puheenjohtaja ja kaksi
36267: jäsentä. Jäsenten tulee olla agronoomisivistyksen saaneita
36268: henkilöitä, joilla samalla on yleisiä yhteiskuntataloudellisia
36269: tietoja.
36270:        Asutushallituksessa on sen ohessa sihteeri, joka ot-
36271: taa osaa asutushallituksen neuvotteluihin ja päätöksiin.
36272: Sihteerin tulee olla suorittanut tuomarinvirkaan oikeutta-
36273: van tutkinnon ja sellaiseen virkaan käytännöllisesti val-
36274: mistautunut.
36275:                             28 §.
36276:       Esimiehen ja jäsenet asutushallitukseen nimittää se-
36277: naatti, jäsenet, sittenkuin asutushallitus on tehnyt ehdo-
36278: tuksen virkojen täyttämisestä.
36279: 
36280:                             29 §.
36281:       Asutushallituksen tehtävänä on:
36282:       a) ratkaista ne asiat, joiden ratkaisusta läänin asu-
36283: tuslautakunnista asutushallitukseen on valitettu;
36284:       b) johtaa ja valvoa asutustointa maassa yleensä ja
36285: ryhtyä sen edistämiseksi ja järjestämiseksi tarpeellisiin
36286: toimiin.
36287:                                 30 §.
36288:       Kuhunkin lääniin asetettakoon yksi tai, jos se katso-
36289: taan tarpeelliseksi, useampia asutuksentarkastajia. Tällai-
36290: seen toimeen nimittää asutushallitus läänin asutuslauta-
36291: kuntien mieltä kuulusteltuaan sellaisia henkilöitä, joilla on
36292: kokemusta maanviljelyksessä ja maatalouden muissa haa-
36293: roissa.
36294:                            31 §.
36295:       Asutustarkastajien tehtävänä on:
36296:       a) lääninasutuslautakunnan tai asutushallituksen mää-
36297:                 VIII, 14. -   W. Wuolijoki, y. m.          103
36298: 
36299: räysten mukaan tarkastaa paikallisten asutuslautakuntien
36300: toimintaa sekä näitä kaikin puolin opastaa ja neuvoa;
36301:        b) tarkastaa tämän lain mukaan viljelysmaita saa-
36302: neiden viljelyksiä, viljelysvelvollisuuden täyttämistä ja pai-
36303: kallisten lautakuntien välittämää lainanantoa;
36304:        c) opastaa ja neuvoa uutisviljelijöitä maanviljelystä,
36305: taloudenhoitoa y. m. seikkoja koskevissa asioissa.
36306: 
36307:                          32 §.
36308:       Läänin asutuslautakuntien ja asutushallituksen me-
36309: not sekä niiden jäsenten ja asutustarkastajien palkkiot
36310: suorittaa valtio.
36311: 
36312: 
36313:                               IV Luku.
36314: 
36315:    Menettelytavasta maa ta vilj elysh al ui selle
36316:                1u o v u te t tae s s a.
36317:                              33 §.
36318:       Kun tämän lain 16 §:n mukaan viljelyshaluinen il-
36319: moittautuu asutuslautakunnalle viljelysmaata saadakseen,
36320: on lautakunnan hänen ilmoitustensa mukaan merkittävä
36321: pöytäkirjaan pyydetyn paikan asema, laatu y. m. seikat.
36322:       Jos viljelyshaluinen ei esiintuo mitään määrättyä
36323: paikkaa, on lautakunnan hänen toivomusteosa mukaan ja
36324: oman asiantuntemuksensa perusteella ehdotettava hänelle
36325: soveliaita uutisviljelyspaikkoja. Jollei viljelyshaluinen näi-
36326: hin mihinkään ole tyytyväinen, antakoon lautakunta tästä
36327: sekä kysymyksessä olevan henkilön toivomusten laaduista
36328: läänin asutuslautakunnalle ilmoituksen tämän enempää
36329: toimenpidettä varten, liittäen oheen oman lausuntonsa.
36330: 
36331:                            34 §.
36332:      Kun uutisviljelyshaluinen on paikallisen asutuslauta-
36333: kunnan kanssa sopinut jostakin määrätystä paikasta, ol-
36334: koon lautakunnan velvollisuus, asiasta julkisesti kuuluu-
36335: 104      VIII, 14. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
36336: 
36337: tettuaan, lähimmässä tulevaisuudessa toimittaa valmistava
36338: tarkastus kysymyksessä olevalla paikalla.
36339:        Tarkastuksessa on määrättävä rajat kysymyksessä
36340: olevalle alueelle, arvosteltava alueen likimääräinen suuruus,
36341: maan laatu, asema jo löytyviin viljelyksiin, onko ja kuinka
36342: paljon viljelyskelpoista maata kysymyksessä olevan alueen
36343: läheisyydessä, alueen etäisyys talosta, kulkuneuvojen laatu
36344: y. m. asiaa valaisevat seikat ja merkittävä nämä tarkoin
36345: erityiseen tarkastuspöytäldrjaan, johon mikäli mahdollista
36346: on liitettävä karttaluonnos kysymyksessä olevasta alueesta.
36347: 
36348:                                 35 §.
36349:      Tarkastuksessa tulee olla läsnä paikallisen asutus-
36350: lautakunnan ja: molempien asianomaisten, s. o. maan-
36351: omistajan ja viljelyshaluisten.
36352: 
36353:                                 36 §.
36354:         Tarkastuksessa esiinkäyneiden seikkain nojalla tulee
36355: paikallisen asutuslautakunnan antaa lausunto kysymyk-
36356: sessä olevan alueen viljelykseen sopivaisuudesta, hakijan
36357: persoonasta, ehdotus myönnettäviksi korkeintaan 6 vapaa-
36358: vuodeksi uutisasukkaalle, jyvitykseen perustuva ehdous
36359: uutistilasta maanomistajalle maksettavasta verosta ja uudis-
36360: tilalliselle annettavasta perustamislainasta sekä toimittaa
36361: tämä lausunto muiden asiaa koskevien asiapaperien kera
36362: läänin asutuslautakunnalle asian lopullista päättämistä
36363: varten.
36364:                                 37 §.
36365:       Maanomistajalla ja viljelysmaata haluavalla olkoon
36366: oikeus liittää paikallisen asutuslautakunnan lausunnon
36367: oheen, mitä heillä kysymyksessä olevan asian johdosta
36368: on huomautettavaa, jättämällä valituksensa kirjallisessa
36369: muodossa asianomaiselle asutuslautakunnalle 15 p:n ku-
36370: luessa siitä, kun asutuslautakunnan lausunnosta heille on
36371: tiedoksi annettu.
36372:                 VIII, 14. -   W. Wuolijoki, y. m.          105
36373: 
36374:                                38 §.
36375:        Jos maanomistaja haluaa pidättää, itselleen viljelys-
36376: oikeuden kysymyksessä olevaan maahan, on hänen siitä
36377: paikalliselle asutuslautakunnalle tehtävä kirjallinen ilmoitus
36378: 15 p:n kuluessa sen jälkeen, kun asutuslautakunta on
36379: asiasta lausuntonsa antanut, ja lähetettäköön tämä muiden
36380: asiaa koskevien paperien kanssa läänin asutuslautakun-
36381: nalle.
36382:                                39 §.
36383:       Läänin asutuslautakunnan ratkaistua maan viljelys-
36384: haluiselle luovuttamista koskevan asian, on siitä asianomai-
36385: sella paikkakunnalla heti julkisen kuulutuksen kautta tieto
36386: annettava.
36387:       Jos asianomaiset päätöksestä tahtovat valittaa asu-
36388: tushallitukselle, on heidän valituksensa kirjallisessa muo-
36389: dossa jätettävä asianomaiselle paikalliselle asutuslautakun-
36390: nalle viimeistään 30 p:n kuluttua läänin asutuslautakun-
36391: nan päätöksen kuuluttamisesta.
36392: 
36393:                                40 §.
36394:       Jos valittava ei ole tyytyväinen asutushallituksen
36395: päätökseen, olkoon hänellä oikeus lainmukaisessa järjes-
36396: tyksessä tehdä siitä valitus asianomaiseen kihlakunnan-
36397: oikeuteen.
36398:       Älköön tämä valitus kuitenkaan aiheuttako muutosta
36399: asutushallituksen päätökseen, jollei kihlakunnanoikeus katso
36400: asiassa lainvastaisesti menetellyn.
36401: 
36402:                                41 §.
36403:       Niin pian kuin läänin asutuslautakunnan päätös on
36404: saanut laillisen voiman tai asutushallitus ratkaissut sinne
36405: valitetut asiat, olkoon paikallisen asutuslautakunnan vel-
36406: vollisuus ensi tilassa paljaan maan aikana pitää uudistilan
36407: perustamistoimitus.
36408: 106      VIII, 14. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
36409: 
36410:       Asutushallituksen päätöksestä tehty valitus älköön
36411: estäkö perustamistoimituksen toimeenpanoa.
36412: 
36413:                                 42 §.
36414:       Perustamistoimituksessa olkoon läsnä paikallinen
36415: asutuslautakunta ja asianomaiset.
36416:       Jos jompikumpi asianomaisista ilman laillista estettä
36417: jää valmistavasta tarkastuksesta tai perustamistoimituk-
36418: sesta pois, tyytyköön läsnä olleiden päätöksiin.
36419: 
36420:                                 43 §.
36421:       Perustamistoimituksessa on maanmittaukseen ja kar-
36422: tantekoon perehtyneen henkilön mitattava ja väliaikaisilla
36423: rajapyykeillä pyykitettävä uutisasukkaalle jätetty maa sekä
36424: tehtävä siitä pohjakartta. Tätä on yksi kappale jätettävä
36425: paikalliselle asutuslautakunnalle.
36426:       Maanomistajalle maksettavan vuotuisen veron suu-
36427: ruus määrättäköön lopullisesti vasta sitten kuin mittauk-
36428: sen perusteella alueen pinta-ala tarkalleen tunnetaan.
36429: 
36430:                                 44 §.
36431:        Jos maanmittauksesta kävisi selville, että luovutetun
36432: viljelyskelpoisen maan ala nousee yli tämän lain 5 §:ssä
36433: mainitun määrän, vähennettäköön aluetta sopivasta pai-
36434: kasta vastaavassa määrin. Tämän jälkeen pyykitettäköön
36435: alue laillisilla kivipyykeillä.
36436: 
36437:                                 45 §.
36438:       Maanmittarin palkkion suorittaa valtio.
36439: 
36440:                                 46 §.
36441:       Heti 42 §:ssä mainitun päätöksen langettua olkoon
36442: uutisasukas oikeutettu ryhtymään pyytämäänsä maata
36443: valmistavan tarkastuksen nojalla asumaan.
36444:                VIII, u. -   W. Wuolijoki, y. m.        107
36445: 
36446:                              47 §.
36447:      Menettelytavasta perustamistoimituksessa valitetta-
36448: koon läänin asutuslautakunnalle. Valitus älköön kuiten-
36449: kaan estäkö uutisasukasta ryhtymästä maataan asumaan.
36450: 
36451: 
36452:                             V Luku.
36453:                Veron määräämisestä.
36454: 
36455:                              48 §.
36456:       Tämän lain mukaan viljeltäväksi jätetystä maasta
36457: maanomistajalle maksettava vero määrättäköön maan
36458: luonnollisen hyvyyden (sen yhteydessä ottamalla huomioon
36459: paikan hallanarkuus), liikeaseman sekä sen viljelyskuntoon
36460: raivaamiseen vaadittavien kustannusten nojalla, kuten seu-
36461: raavassa lähemmin esitetään.
36462: 
36463:                              49 §.
36464:       Maan luonnollista hyvyyttä sekä hallanarkuutta sil-
36465: mällä pitäen erotettakoon kolmenlaista maaluonnetta: hy-
36466: vää, keskinkertaista ja huonoa. Maan aseman mukaan
36467: erotettakoon samoin kolme astetta: edullinen, keskinker-
36468: tainen ja huono liikepaikka.
36469:       Hyvästä maasta, joka qn edullisessa liikepaikassa,
36470: maksettakoon verona korkeintaan 10 Smk hehtaarilta, jos
36471: se on keskinkertaisella liikepaikalla, 8 Smk ja, jos se on
36472: huonossa liikepaikassa, 6 Smk. Keskinkertaisen hyvästä
36473: maasta maksettakoon samoin hehtaarilta 8, 6 ja 4 Smk,
36474: huonosta maasta 6, 4, 2 Smk.
36475:       Läänin asutuslautakunta, määrätköön mihin luokkaan
36476: kukin maa-alue kuuluu, erittäin kussakin tapauksessa.l
36477: 
36478:                              50§.
36479:      Mainitut korkeimmat verot määrättäköön maalle ai-
36480: noastaan siinä tapauksessa, että se on jotenkin valmiissa
36481: 108        VIII, 14. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
36482: 
36483: viljelyskunnossa. Muussa tapooksessa vähennettäköön ve-
36484: rojen määrää suhteellisesti raivauskustannusten suuruu-
36485: teen, ei kuitenkaan enemmän kuin 50 %:1la veron kor-
36486: keimmasta määrästä.
36487: 
36488: 
36489:                                 VI Luku.
36490:       V e s i p e r ä i s t e n m a i d e n k u i v a t t a m i s e s t a.
36491: 
36492:                                     51 §.
36493:        Jotta saataisiin viljelyskelpoisia tiluksia, joita halulli-
36494: sille viljeltäväksi voidaan luovuttaa, on läänien ja pai-
36495: kallisten asutuslautakuntien ryhdyttävä toimenpiteisiin soi-
36496: den, rämeiden ja muun vesiperäisen maan kuivattamiseksi.
36497: 
36498:                                     52§.
36499:       Niinpiankuin asutusviranomaiset ovat sopineet täl-
36500: laisen toimenpiteen tarpeellisuudesta, tulee paikallisen asu-
36501: tuslautakunnan kuivattavaksi aijottu vesiperäinen maa-alue
36502: tarkastaa, jossa tarkastuksessa paitsi 37 §:ssä mainituita
36503: tulee läsnä olla läänin asutustarkastaja sekä asianomainen
36504: maanviljelysinsinööri.
36505:                                     53 §.
36506:        Lausunnossaan tulee asutuslautakunnan antaa 34
36507: §:ssä mainittu selvitys kysymyksessä olevasta alueesta,
36508: jota paitsi maanviljelysinsinöörin tulee oheen liittää ehdo-
36509: tus alueen kuivattamisesta, sen jakamisesta sopiviin viljelys-
36510: tiloihin, tonttipaikoista sekä kuivaustyön kustannusehdotus.
36511:        Mikäli arvataan tontteja ja teitä yhteisiin tarkoituk-
36512: siin tarvittavan, on niitä varten myöskin paikat varattava.
36513: 
36514:                                     54§.
36515:       Sittenkun läänin asutuslautakunta on ratkaissut asian
36516: ja sen päätös saanut lain voiman, on kuivattavaksi hyväk-
36517: sytyllä paikalla perustaruistoimitus pidettävä, jossa on
36518:                 VIII, 14. -    W. Wuolijoki, y. m.          109
36519: 
36520: määrättävä alueen rajat, eri tilojen alueet ja tonttipaikat,
36521: vero kultakin tilalta maanomistajalle, sekä arvioitava aika
36522: kuivaamistöihin, jonka jälkeen uusi tarkastus on pidettävä.
36523: 
36524:                                 55 §.
36525:        Kustannukset kuivaustöistä ja ojien ylläpitämisestä
36526: siihen asti kuin tilojen viljelykseen on ryhdytty, maksaa
36527: valtio.
36528:                                 56§.
36529:         Suon kuivattua luovutettakoon sille perustetut tilat
36530: viljelijöille, jotka on tavallisessa järjestyksessä hyväksytty,
36531: ja määrättäköön heille vapaavuodet sekä perustamislaina
36532: viljelystensä alottamiseksi sekä rakennuksia varten.
36533: 
36534: 
36535:                               VII Luku.
36536: Uutistilallisen viljelysvelvollisuudesta ja hänelle
36537:       m yön ne t t ä v ä s t ä perusta m i s 1aina s ta.
36538: 
36539:                                 57 §.
36540:        Henkilö, joka tämän lain mukaan on saanut maata
36541: viljeltäväkseen, olkoon velvollinen heti perustaruistoimituk-
36542: sen jälkeen itse asumaan tilustaan sekä siitä lukien vuo-
36543: sittain täyttämään sen viljelysvelvollisuuden, joka hänelle
36544: on asetettu.
36545:        Viljelysvelvollisuus määrättäköön riippuvaksi luovu-
36546: tetun maan alasta ja vaikeuksista sen raivaamisessa. Äl-
36547: köön uutisasukasta kuitenkaan velvoitettako sen kautta
36548: ensimäisen kolmen vuoden aikana raivaamaan enemmän
36549: kuin l 1/2 ha ja seuraavan kolmen vuoden aikana enem-
36550: män kuin 2 ha maata.
36551:        Viljelysvelvollisuuden täyttämisestä voidaan uutis-
36552: asukas vapauttaa vain erinäisissä tapauksissa, kuten kadon
36553: y. m. s. kohdatessa.
36554: 110       VIII, 14. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
36555: 
36556:                                     58§.
36557:       Rakennusten ja maanviljelysirtaimiston hankkimiseksi
36558: sekä maanraivauksen avustamiseksi myönnettäköön val-
36559: tion varoista uutisasukkaalle korkeintaan 2,000 Smk:n
36560: perustamislaina.
36561:       Lainan suuruuden määrätköön uutistilan suuruuden,
36562: uutistilallisen varallisuuden y. m. asianhaarojen nojalla
36563: läänin asutuslautakunta kussakin eri tapauksessa.
36564: 
36565:                                     59§.
36566:       Myönnetystä lainamäärästä annettakoon korkeintaan
36567: 20 Ofo paikallisen asutuslautakunnan välityksellä perustamis-
36568: toimituksen pidettyä ja uutisasukkaan ryhdyttyä tilaansa
36569: asumaan hänelle käytettäväksi määrättyihin tarkoituksiin.
36570: Lisälainoja annettakoon asutuslautakunnan harkinnan mu-
36571: kaan ja sitten kun lautakunta on ottanut selon siitä, että
36572: edelliset rahat ovat aijottuun tarkoitukseen käytetyt, sama-
36573: ten määrättyihin tarkoituksiin, ei kuitenkaan ensimmäisenä
36574: vuonna enemmän kuin 50 °/o lainan koko määrästä. Toi-
36575: sena vuonna myönnettäköön samoin korkeintaan 25 Ofo lai-
36576: nan koko määrästä, kolmantena 15 Ofo ja neljäntenä loput
36577: 10 Ofo.
36578:                                     60 §.
36579:       Lainoista on maksettava 5 °/o korkoa, joista 3 1/2 °/o
36580: lasketaan pääoman koroksi ja loput kuoletukseksi. Kor-
36581: kojen ja kuoletusten maksaminen alkaa vapaavuosien pää-
36582: tyttyä.
36583: 
36584:                               VIII Luku.
36585:         U u t i s t i 1a 11 i s e n h a II i n t a o i k e u d e s t a.
36586: 
36587:                                     61 §.
36588:        Tämän lain mukaan syntynyttä uutistilaa luovutetta-
36589: koon    asujilleen alempana säädetyllä hallintaoikeudella,
36590:                 VIII, 14. -   W. Wuolljoki, y. m.         111
36591: 
36592: kuitenkin siten, että kymmenen ensimmäistä vuotta lue-
36593: taan koevuosiksi, joiden kuluttua, jos asukas on osotta-
36594: nut tilan viljelyksessä tarpeellista kuntoa, hänelle vahvis-
36595: tettakoon hallintaoikeus pysyväiseksi.
36596: 
36597:                                62 §.
36598:        Henkilö, joka tämän lain mukaan on saanut maata
36599: viljeltäväkseen, olkoon velvollinen itse asumaan tilaansa.
36600:        Kuitenkin voitakoon, läänin asutuslautakunnan har-
36601: kinnan mukaan väliaikaisesti, esim. haltijan alaikäisyyden
36602: aikana, sitä toiselle vuokrata.
36603: 
36604:                                63 §.
36605:        Tilalle älköön rakennettako huoneita vuokrattaviksi,
36606: älköön sitä ositettako, yhdistettäkö tai viljeltäkö yhdys-
36607: viljelyksessä toisen maan kanssa, älköönkä sen tiluksia
36608: toisiin vaihdettako, ilman läänin asutuslautakunnan suos-
36609: tumusta.
36610:                                64 §.
36611:       Kun tällaisen tilan haltija kuolee, olkoon leski oikeu-
36612: tettu saamaan tilan. Jos leski ei tahdo asettua tilalle,
36613: olkoon rintaperillisillä siihen oikeus. Jos useampia tasa-
36614: arvoisia halullisia löytyy, määrätköön läänin asutuslauta-
36615: kunta, kuka heistä on tilan saapa.
36616: 
36617:                                65 §.
36618:       Perillinen, joka tilan saa, vastatkoon yksin siltä
36619: osasta perustamislainaa, joka vielä on maksamatta, sekä
36620: olkoon velvoitettu kanssaperillisille suorittamaan, jolleivät
36621: nämä muuten asiasta sovi, korvauksen, kuten alempana
36622: säädetään.
36623:                                66 §.
36624:      Lunastuksena on perillinen, joka tilan saa, velvolli-
36625: nen jakoon suorittamaan sen osan, joka syntyy, sittenkuin
36626: 112      VIII, u. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
36627: 
36628: tilan arvosta on vähennetty tilaa rasittavat velat ja jään-
36629: nöksestä päältä otettu yksi neljäs-osa.
36630: 
36631: 
36632:                                67 §.
36633:      Tilan arvon määrätköön sen paikkakunnan maan-
36634: vuokralautakunta erityisen arvioimisen perusteella.
36635: 
36636: 
36637:                                68 §.
36638:       Jos tilan haltija tahtoo luopua tilaansa viljelemästä,
36639: pidettäköön tilalla lähtökatselmus ja määrättäköön siinä
36640: hänelle korvausta tilan viljelemiseen asetetuista kustannuk-
36641: sista, pääomasta ja työstä, joiden kautta tilan arvo on
36642: noussut.
36643:       Tila julistettakoon sen jälkeen ·haettavaksi sillä eh-
36644: dolla, että asuja ottaa vastatakseen tilaa rasittavasta val-
36645: tion velasta ja suorittaakseen entiselle asujalle hänelle tu-
36646: levan korvauksen. Määrätköön läänin asutuslautakunta
36647: asujaksi sen, joka sopivimmaksi havaitaan.
36648: 
36649: 
36650: 
36651: 
36652:      Jos henkilö, joka tämän lain mukaan on viljelys-
36653: maata saanut, laskee tilansa rappeutumaan, meneteltäköön
36654: kuten voimassa oleva maanvuokralaki asiasta säätää.
36655: 
36656: 
36657:                               70 §.
36658:       Tämän lain mukaan saatua tilaa ja siihen kuuluvaa
36659: välttämätöntä irtaimistoa älköön ulosmitattaka muusta
36660: saatavasta kuin maanomistajalle maksettavasta verosta ja
36661: perustamislainan kuoletuksesta ja koroista sekä osuustoi-
36662: minnallisesta tilan viljelykseen myönnetystä Iuotosta.
36663:         VIII, u. -   w. Wuolijoki, y. m.            113
36664: 
36665: Wälnö Wuolljokl.               J. Penna Paunu.
36666: Frans Rantanen.                Juho Suomalainen.
36667: Paavo Tikkanen.                D. J. Katuokot:pi.
36668: Evert Hokkanen.                Sulo Wuolljokl.
36669: Kaarle Mänty.                  V. Eloranta.
36670: A. Suomalainen.                J. R. Merinen.
36671: Aatto Siren.                   E. Aromaa.
36672: 
36673: 
36674: 
36675: 
36676:                                               8
36677: 114
36678: 
36679: 
36680: VIII, 1o. -    Anom. ehd. N:o 184.
36681:                  /
36682: 
36683: 
36684: 
36685: 
36686:               Suomalainen, A., y. m.: Yksityisten metstt-
36687:                   talouden jttrjestttmisesttt uudelle kannalle.
36688: 
36689: 
36690: 
36691:               Suomen Kansaned u skun nalle.
36692: 
36693: 
36694:        Arvokkaimpia kansallisrikkauksiamme ovat metsämme.
36695: Sekä pinta-alallisen laajuutensa että tuotteittensa tärkeyden
36696: vuoksi ovat ne mitä merkitsevin tekijä kansamme talou-
36697: dellisessa elämässä. Edellisessä suhteessa huomautettakoon
36698: ainoastaan, että noin 87 °/o maamme koko pinta-alasta on
36699: nykyään joko metsän peittämää tai metsäviljelykseen kel-
36700: paavaa maata. On ilmeistä, että näin suunnattomalla
36701: alalla, joka laajuudeltaan vastaa Preussin kuningaskuntaa,
36702: täytyy löytyä mahdollisuudet mitä tuottavimpaan metsä-
36703: talouteen. Mitä taas metsätuotteitten tärkeyteen tulee, on
36704: siinä suhteessa ensiksikin mainittava niiden merkitys koti-
36705: tarve-tuotannollemme. Niinpä pääelinkeinomme maanvilje-
36706: lys on edes mahdollista vain sillä ehdolla, että sen koti-
36707: tarpeen pysyväinen tyydyttäminen on turvattu. Samaten
36708: teollisuutemme on metsistä riippuvainen sen kautta, että
36709: se saa niistä sekä pääasiallisimman poHtoaineensa että
36710: suureksi osaksi raaka-aineensa.
36711:       Mutta paitsi kotitarve-tuotannonemme ovat metsät
36712: vielä mitä tärkeimmät viennillemme. Virallisen tilaston
36713: mukaan tekevät yksistään metsäntuotteet viennistämme yli
36714: 70 %. Jo tämän vuoksi on metsiemme merkitys kauppa-
36715: bilanssimme suotuisuudelle mitä ratkaisevin, ja sittenkään
36716: ei vielä ole otettu huomioon sitä osaa, mikä niillä on muun
36717: vientimme mahdolliseksi saattamisessa, välttämättömän
36718: tarveaineen antajana.
36719:                VIII, 15. -   A. Suomalainen, y. m.         115
36720: 
36721:       Mutta vaikkakin metsiemme tavaton merkitys kan-
36722: samme taloudelliselle elämälle on näin ilmeinen ja kieltä-
36723: mätön, eivät ne sittenkään ole sitä vastaavan hoidon ja
36724: käytön alaisina. Päinvastoin: metsätaloutemme on kaikista
36725: taloutemme haaroista törkeimmin laiminlyöty. Ainoastaan
36726: kovin pieneltä murto-osaltaan voidaan sen sanoa perustu-
36727: van järkiperäiseen viljelykseen; mutta osaltaan on se alas-
36728: tomiota ryöstötaloutta. Suurimpana syynä tähän surku-
36729: teltavaan ilmiöön on pidettävä se seikka, että noin 70 Ofo
36730: kaikista maamme metsistä on yksityisen omistuksen ja
36731: käytön alaisena, ja, kuten tunnettu, on metsänhoito talou-
36732: den haara, joka ei kansantaloudellisesti katsottuna sovellu
36733: yksityiseksi elinkeinoksi. Tästä ovat ammattimiehet sekä
36734: meillä että muissa maissa yksimielisiä. Ensiksikin uudis-
36735: tuu siinä pääoma suhteellisesti hitaasti, sillä metsän kasvu-
36736: aika ei ole sopusoinnussa ihmisen iän kanssa; toiseksi on
36737: metsillä kauppa-arvonsa jo paljon ennen yhteiskunnalli-
36738: sesti edullisinta myyntiaikaa. Näin ollen voidaan metsä-
36739: taloutemme järkiperäiseksi kohoamista odottaa vain sillä
36740: ehdolla, että yksityisten omistamat metsät saatetaan yhteis-
36741: kunnan haltuun.
36742:       Paitsi näitä erittäin painavia kansantaloudellisia näkö-
36743: kohtia puhuvat metsäin yhteiskunnalle luovutuksen puo-
36744: lesta ennen monia muita tuotannon välineitä yleiset mora-
36745: lisoikeudelliset näkökohdat. Metsäthän ovat meillä synty-
36746: neet ei suinkaan yksityisten metsänomistajien työn tulok-
36747: sina - korkeintaan on heidän työnsä ollut negativista
36748: laatua, s. o. he ovat olleet niitä hävittämättä, vaan on ne
36749: luonto kasvattanut ja pitäisi niiden siis olla koko kansan
36750: luonnollista omaisuutta. Kun vielä niiden arvo on synty-
36751: nyt vasta ihan viime vuosikymmenien kuluessa, joten ne
36752: henkilöt, jotka sattumalta ovat maata omistaneet, ovat ihan
36753: nykyään elävän sukupolven silmien edessä saaneet tuon
36754: ansaitsemattoman lahjan, on sitäkin enemmän ymmärret-
36755: tävä se kansassa vallitseva oikeuskäsite, että metsät ovat
36756: pakkoluovutuksella saatettavat koko yhteiskunnan omaisuu-
36757: 116      VIII, 15. -   Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
36758: 
36759: deksi. Se katkeruus, joka meillä maalaisoloissa vallitsee
36760: omistavan ja omistamaUoman luokan välillä, ei ole suin-
36761: kaan syntynyt siitä, että meillä muka olisi suurempi talou-
36762: dellinen juopa ala- ja yläluokan välillä kuin monessa
36763: muussa maassa. Päin vastoin tuo juopa on ehkä pie-
36764: nempi, sillä meillähän epäilemättä on harvemmassa miljo-
36765: neeria ja todellinen kurjalista vähempilukuisempi, kuin
36766: suurissa sivistysmaissa. Mutta sen on synnyttänyt juuri
36767: se verinen vääryys, mikä on köyhälistölle tapahtunut, kun
36768: se suuri kansallisrikkaus, joka muutama vuosikymmen
36769: takaperin yhtäkkiä syntyi metsän saadessa arvoa, joutui
36770: ainoastaan yhden luokan hyväksi .ilman tämän luokan
36771: pienintäkään ansiota. Ja se vääryys on kiireeromiten kor-
36772: jattava, jos tahdotaan välttää luokkavastakohtain äärim-
36773: mäistä kärjistymistä.
36774:        Emme tahdo kuitenkaan saattaa maatamme niin
36775: suurten taloudellisten mullistusten alaiseksi, mitkä olisivat
36776: seurauksena, jos metsät ilman muuta julistettaisiin valtion
36777: omaisuudeksi. Ja sitäpaitsi olisi valtion ehkä mahdoton
36778: järjestääkin koko maan metsänhoitoa järkiperäiselle ja talou-
36779: dellisesti edulliselle kannalle. Olemme sentähden ajatel-
36780: leet, että metsänkäyttö olisi järjestettävä osuus- eli yhdys-
36781: kunnittain, jotka metsän omistajat muodostaisivat keske-
36782: nään kuntien tai muiden sopivien alueiden mukaan. Met-
36783: sää myödessä saisi osuuskunta kauppasummasta 50 Ofo ja
36784: toiset 50 Ofo lankeaisivat valtiolle. Tällöin ei mielestämme
36785: olisi pelättävissä minkäänlaisia suurempia taloudellisia mul-
36786: listuksia. Polttopuun käyttö olisi taas määrättyjen perus-
36787: teiden mukaan järjestettävä siten, että kullekin ruokakun-
36788: nalle varattaisiin sitä riittävä määrä.
36789:        Yllä esitettyjen syiden perusteella rohkenemme ehdot-
36790: taa, että Kansaneduskunta pyytää hallitusta vuoden 1908
36791: valtiopäiville antamaan esityksen laiksi, jonka kautta kaikki
36792: kasvavan metsän käyttö otetaan yhteiskunnan haltuun
36793: seuraavien periaatteide6 mukaan:
36794:        VIII, 1!>. -   A. Suomalainen, y. m.        117
36795: 
36796:            l:o ettti kaikki metstinomistajat velvote-
36797:     taan kunnittain tai muuten sopivien alueiden
36798:     mukaan muodostamaan yhdyskuntia ja arvioi-
36799:     misen perusteella luovuttamaan ntiille met-
36800:     stinsti;
36801:            2:o ettti ntimti metstiyhdyskunnat velvo-
36802:     tetaan alueillaan jtirjesttimtitin jtirkipertiinen,
36803:     valtion sittivarten mtitirtitimiin viraston hyvtik-
36804:     symii, metsiinhoito sekti turvaamaan kaikille
36805:     ruokakunnille alueellaan riitttivti polttopuun
36806:     saanti miitirtittyjen perusteiden mukaan;
36807:            3:o ettti metstinhoitosuunnitelman mukaan
36808:     myydystti metsiistti yhdyskunta saa puolet
36809:     kauppasummasta osuuksittain jaettavaksi; toi-
36810:     nen puoli langetkoon valtiolle.
36811: 
36812: A. Suomalainen.                Frans Rantanen.
36813: Wäinö Wuolljoki.               Sandra Lehtinen.
36814: Juho Suomalainen.              Maria Laine.
36815: Kalle Salminen.                Miina Sillanpää.
36816: A. P. Hämäläinen.              Heikki Lindroos.
36817: A. Kannisto.                   J. Penna Paunu.
36818: Atte Mantere.                  J. R. Merinen.
36819: V. Perttilä.                   Väinö Tanner.
36820: A. J. Partanen.                W. Tichanow.
36821: 0. Orasmaa.                    E. Helle.
36822: Emil Perttilä.                 Arthur Sivenius.
36823: M. Paasivuori.                 Maria Raunio.
36824: P. Tikkanen.                   Yrjö Sirola.
36825: S. Nuorteva.                   E. Aromaa.
36826: Oskari Jalava.                 Heikki Häyrynen.
36827: Anni Huotari.                  Voitto Eloranta.
36828: Albin Waljakka.                A. K. Ingman.
36829: Alb. Koponen.                  Olivier Eronen.
36830: Oskar Tokoi.                   Viht. Wiitanen.
36831: Pekka Huttunen.                Sulo Wuolljokl.
36832: 118     VIli, 1b. -   Asutuspolitiikkaa ja metslltaloutta.
36833: 
36834:       Matti Turkla.            Mimmi Kanervo.
36835:       Jenny Nuotio.            Oskar W. Johansson.
36836:       Frans Koskinen.          Vihtori Mäkelä.
36837:       T. Rissanen.             Janne Martikainen.
36838:       Ida Aalle.               0. F. Laine.
36839:       Juho Kirves.             Matti Hoikka.
36840:       J. F. Naaralainen.       Kaarle Mänty.
36841:                     Samuli Rantanen.
36842:                       B.
36843: Maanvuokraajalo aseman parantamista
36844:  koskevia eduskuntaesltys- ja anomusehdotuksia.
36845:                                                         121
36846: 
36847: VIII, 16. -   Esit. ehd. N:o 6.
36848: 
36849: 
36850: 
36851:               Paloheimo, H. 0., y. m.: Ehdotus laiksi tor-
36852:                   pan ja mttkitupalais-palstan vuokrauk-
36853:                   sesta.
36854: 
36855: 
36856: 
36857:               Suomen Kansan eduskunnalle.
36858: 
36859: 
36860:         Maanvuokralaki 19 p:ltä kesäkuuta 1902, joka tosin
36861: entisiin oloihin verraten on melkoiseksi edistysaskeleeksi
36862: katsottava, ei ole vielä kauvaa ollut voimassa. Siitä huo-
36863: limatta on se mielipide päässyt vallalle, että sanottu laki,
36864: mikäli koskee eräänlaisia maanvuokramuotoja, ei ole tyy-
36865: dyttävä.
36866:         Vuoden 1902 laki sisältää määräyksiä kaikenlaisesta
36867: maanvuokrauksesta. Vuokramiesten joukossa muodostavat
36868: kuitenkin torpparit ja mäkitupalaiset erityisen ryhmän,
36869: jonka olot vaativat erikoista lainsäädäntöä. Näiden vuokra-
36870: miesten heikko ja epäitsenäinen taloudellinen ja yhteis-
36871: kunnallinen asema tekee nimittäin heihin nähden sellaiset
36872: lainsäädäntötoimenpiteet välttämättömiksi, jotka muita
36873: maanvuokramiesryhmiä varten eivät ole tarpeellisia, ei-
36874: vätkä edes oikeutettuja. Torpparien ja mäkitupalaisten
36875: suuren lukumäärän vuoksi on heidän olojansa koskevalla
36876: kysymyksellä lisäksi yhteiskunnan kannalta tärkeä merki-
36877: ty::. ja tämä seikka oikeuttaa heidän asemansa parantami-
36878: seksi ryhtymään syväliekin meneviin toimenpiteisiin.
36879:         Vuokramuodolla on maanviljelyksessä aina heikot
36880: puolensa, jotka eivät ole lainsäädännön kautta kokonaan
36881: poistettavissa, ja onnellista sen vuoksi olisi, että tämä
36882: maan hallintamuoto saadaan mahdollisuuden mukaan su-
36883: 122       VIII, 16, -   Maanvuokraajalo aseman parant.
36884: 
36885: pistetuksi, siten että yhä useampi vuokramiehistä paasee
36886: itsenäiseksi tilalliseksi. Mutta kun tämän päämäärän saa-
36887: vuttaminen voipi tapahtua ainoastaan vähitellen, niin tu-
36888: lee meillä vielä kauvan olemaan tällainen laaja ja yhteis-
36889: kunnallisessa suhteessa tärkeä vuokramiesluokka.
36890:        Millä tavalla torppari- ja mäkitupalaisolot voitaisiin
36891: lainsäädännön kautta saada järjestetyiksi oikeudenmukai-
36892: suuden ja kohtuuden sekä molempien asianosaisten etuja
36893: tyydyttävälle kannalle, siitä ovat mielipiteet erilaiset. Se
36894: vakaumus on sekä meidän maassamme että muualla yhä
36895: enemmän ruvennut pääsemään vallalle, että rajoittamaton
36896: sopimusvapaus ei maanvuokraolojen alalla yleensäkään ole
36897: omiaan viemään onnellisiin tuloksiin. Näiden olojen mer-
36898: kitys koko yhteiskunnalle on niin suuri, että valtio ei voi
36899: jättää niiden järjestämistä yksinomaan yksityisten mieli-
36900: vallan nojaan. Tosin ovat maanomistajan ja vuokramie-
36901: hen edut pääasiassa samat, mutta tämä totuus ei ole ylei-
36902: sesti ymmärretty, vielä vähemmän käytännössä toteutettu.
36903: Lyhytnäköisen ja ahtaan käsityksen mukaan on jokainen
36904: etu, mikä voidaan toiselta asianosaiselta saavuttaa, tavo-
36905: teltava. Eivät myöskään sopimuskumppanit ole sellaisessa
36906: taloudellisessa asemassa, että he, vaikkakin voisivat oikein
36907: l\äsittää ja arvostella, mitä heidän etunsa todellisesti vaatii,
36908: voisivat hyväkseen käyttää sopimusvapautta. On sen-
36909: vuoksi oikeutettua, että valtio astuu väliin ja asettaa so-
36910: pimusvapaudelle määrätyt rajat. Niinpä on jo 1902 vuo-
36911: den maanvuokralaki monessa kohdassa asettanut rajoituk-
36912: sia asianosaisten sopimusvapaudelle. Mutta jos maan-
36913: vuokraukseen nähden yleensä asianlaita on tällainen, niin
36914: on molempia asianosaisia sitova, lainsäädännön kautta
36915: tapahtuva vuokrasuhteen järjestely vielä paljoa välttämät-
36916: tömämpi torpparien ja mäkitupalaisten oloihin nähden,
36917: joissa sopimuskumppanien taloudellista tasaväkisyyttä ani
36918: harvoin on olemassa.
36919:                  VIII, 16. -   Paloheimo, y. m.          123
36920: 
36921:        Mitä erittäin tulee torpan vuokraukseen, niin olo-
36922: suhteiden erilaisuuden sekä muiden tähän liittyvien asian-
36923: haarain vuoksi ei ole mahdollista laissa edeltäkäsin antaa
36924: ehdottomia määräyksiä useista vuokrasuhteen tärkeistä
36925: kohdista. Etenkin on asianlaita tällainen vuokramaksun
36926: suuruutta ynnä vuokramiehen muita velvollisuuksia kos-
36927: keviin kysymyksiin nähden. - Nämät voidaan, sekä maan-
36928: omistajan että torpparin etuja silmälläpitäen, parhaiten
36929: ratkaista asettamalla kuntiin tasapuolisesti sekä maanomis-
36930: tajain että torpparien edustajista kokoonpantuja vuokra-
36931: lautakuntia, joiden tulisi tarkastaa ja vahvistaa torpan
36932: vuokrausta koskevat sopimukset. On toivottava, että täl-
36933: laisten vuokralautakuntien kautta, joiden asiana myös tu-
36934: lisi olla erinäisten muidenkin vuokrasuhdetta koskevien
36935: seikkojen järjestäminen, vuokranantajien ja torpparien vä-
36936: linen epäluottamus ja tyytymättömyys, jota nykyään esiin-
36937: tyy sielläkin, missä kohtuuttomuutta vuokraehdoissa maan-
36938: omistajien puolelta ei ole olemassa, poistuisi, minkä ohella
36939: tällaisen lautakunnan asettaminen on havaitaksemme vält-
36940: tämätön myös tehdyistä parannuksista torppareille mak-
36941: settavaa korvausta koskevan kysymyksen oikeaa ratkaise-
36942: mista varten. - Vuokralautakunnalle olisi myös annettava
36943: tehtäväksi vuokrasuhdetta koskevien vuokranantajan ja vuok-
36944: ramiehen välillä esiintyvien riitaisuuksien ratkaiseminen.
36945: Siten tulisivat tällaiset riitakysymykset asiantuntemuksella
36946: ja nopeasti selvitetyiksi, ja tällainen ratkaisutapa olisi
36947: omiaan herättämään asianosaisten luottamusta. Kun an-
36948: netaan vuokralautakunnan päätökseen tyytymättömälle
36949: riitapuolelle valta saattaa asia uuden käsittelyn alaiseksi
36950: lisätyssä vuokralautakunnassa, jonka puheenjohtajana olisi
36951: tuomaritoimiin pätevä ja maanviljelystä ymmärtävä hen-
36952: kilö, ei mielestämme ole perusteellista aihetta pelkoon,
36953: että puheenaolevien riitaisuuksien ratkaiseminen ei tulisi
36954: tyydyttävästi suoritetuksi.
36955:        T orpparin oikeudellisen aseman turvaamiseksi olisi
36956: uudessa laissa edelleen sitovilla määräyksillä järjestettävä
36957: 124       VIII, 16. -   Maanvuokraajain aseman parant.
36958: 
36959: muutamat vuokrasuhteen pääkohdat Tähän kuuluu en-
36960: siksikin lyhyimmän vuokra-ajan säätäminen. Maanviljelys
36961: vaatii jatkuvaisuutta ja torpparien asemaan nähden on
36962: olojen pysyväisyydellä ja vakavuudella myös yhteiskun-
36963: nalliselta kannalta katsoen oleellinen merkitys. Pitkä
36964: vuokra-aika on jo nytkin monin paikoin käytännössä eikä
36965: ole osottautunut kummankaan asianosaisen todellisille
36966: eduille vahingolliseksi. Yksi tärkeimpiä uudistuksia torp-
36967: parioloissa onkin lyhyimmän vuokra-ajan määrääminen
36968: lain kautta. Eri mieliä saattaa olla siitä, pitkäksikö tämä
36969: laissa määrättävä lyhyin vuokra-aika olisi säädettävä, jossa
36970: suhteessa huomioon on otettava, että lyhyenpuoleinen lain-
36971: määräämä vuokra-aika saattaa olla omiaan lyhentämään
36972: vuokra-ajan siellä, missä se nyt jo on pitkä. Siihen kat-
36973: soen, että 50-vuotinen vuokra-aika laajoissa maakunnissa
36974: nyt jo on talonpoikaistiloilla käytännössä ja että torppa-
36975: rien keskuudessa tällaista vuokra-aikaa yleensä kannate-
36976: taan sekä että näinkään pitkän vuokra-ajan säätäminen
36977: ei ole vastoin maanomistajan todellisia etuja, olemme esi-
36978: tyksessämme asettuneet näin pitkän lyhyimmän vuokra-
36979: ajan kannalle.
36980:        Tähän liittyy myös kysymys niistä syistä, joiden no-
36981: jalla vuokranantaja vuokrakauden kestäessa voipi saada
36982: vuokrasopimuksen puretuksi. Nykyisen maanvuokralain
36983: 43 §:n mukaan menettää vuokramies vuokraoikeutensa,
36984: jos hän tekee itsensä syypääksi erinäisiin, sanotussa §:ssä
36985: mainittuihin rikkomuksiin sekä jos hän laissa mainitulla
36986: tavalla rikkoo sopimuksen määräyksiä tai niitä täydentä-
36987: viä vuokralain säännöksiä. Edelliseen ryhmään kuuluvat
36988: sopimuksen purkamissyyt ovat mielestämme kokonaan
36989: poistettavat, koska niiden kautta torppareja varten rikko-
36990: musten seuraamuksena säädetyllä vuokraoikeuden menet-
36991: tämisellä on jonkunlaisen erikoisrangaistuksen luonne. -
36992: Mitä tulee jälkimäiseen ryhmään äskenmainittuja vuokra-
36993: oikeuden menettämisen syitä, niin tapauksia esiintyy, joissa
36994: on välttämätöntä saada vuokrasuhde puretuksi. Mutta
36995:                  VIII, 1s. -   Paloheimo, y. m.          125
36996: 
36997: takeita on hankittava siitä, ettei torppari joudu kohtuutto-
36998: man häädön alaiseksi, ja tämä näyttää voitavan saada
36999: aikaan, jos vuokrasopimuksen purkamista koskevan kysy-
37000: myksen ratkaisu annetaan vuokralautakunnan asiaksi, ja
37001: tälle lisäksi myönnetään jotenkin laaja valta ottaa kaikki
37002: yksityistapaukseen vaikuttavat asianhaarat riittävästi huo-
37003: mioon.
37004:         Vihdoin on kysymys torppareille maksettavasta kor-
37005: vauksesta sellainen, jonka oikea järjestäminen oleelli-
37006: sesti vaikuttaa torpparin asemaan. Vuoden 1902 maan-
37007: vuokralain 49 ja 50 §:n mukaan on vuokramies, joka on
37008: parantanut tilaa maan, rakennusten tahi muiden laitosten
37009: puolesta, vuokrakauden lopussa tai vuokrasopimuksen
37010: muuten lakatessa saapa korvausta sen rriukaan, minkä
37011: verran tilan arvo on parannuksen kautta kohonnut; mutta
37012: kun tähän on pantu se rajoitus, että korvauksen määrä ei
37013: saa kohota työn suorittamiseen mennyttä kustanousta kor-
37014: keammaksi sekä että, jos vuokramies on parannuksen
37015: tuottaman hyödyn kautta saanut täyden hyvityksen kus-
37016: tannuksistaan, vuokranantaja on kaikesta korvausvelvolli-
37017:  suudesta vapaa, niin tuon oikean periaatteen voimaan-
37018:  paneminen on jäänyt puolinaiseksi. Meidän mielestämme
37019:  on tässäkin kohdassa astuttava täysi askel ja olemme siis
37020:  esitysehdotukseemme ottaneet määräyksen, että torpparille
37021:  olisi maksettava täysi korvaus siitä, mitä torpan arvo on
37022:  hänen työnsä ja hänen käyttämänsä pääoman kautta lisään-
37023:  tynyt. J(un tällainen ehdoton velvollisuus kuitenkin voisi
37024:  erinäisissä tapauksissa käydä liian raskaaksi maanomista-
37025:  jalle, jolla esim. olisi useampina vuosina perätysten kor-
37026:  vauksia suoritettavana, on ehdotukseen otettu sellainen
37027:  lisämääräys, että jos maanomistaja suostuu uudistamaan
37028:  vuokrasopimuksen edelleen 50 vuodeksi vuokralautakun-
37029:  nan hyväksymää vuokramaksua vastaan, niin on hän kor-
37030:  vauksen maksuvelvollisuudesta vapaa. Kun samalla myönne-
37031:  tään torpparille laaja valta vuokraoikeuden luovuttamiseen
37032:  toiselle henkilölle, joten hänellä, jos hän ei halua torp-
37033: 126       VIII, 1s. -   Maanvuokraajain aseman parant.
37034: 
37035: paansa edelleen viljellä, on mahdollisuus myynnin kautta
37036: saada omaisuutensa rahaksi muutetuksi, niin ei viimeksi-
37037: mainittu korvauksen maksuvelvollisuuden rajoitus loukkaa
37038: torpparinkaan etuja.
37039:       Paitsi näiden periaatteiden soveltamista tarkoittavia
37040: säännöksiä sisältää esitysehdotuksemme nykyiseen lainsää-
37041: däntöön katsoen uusia määräyksiä erinäisistä muista vuokra-
37042: suhdetta koskevista seikoista (vuokramaksun suorittamis-
37043: tavasta, vuokrasopimuksen rekisteröimisestä, vuokramiehen
37044: oikeuksista y. m.).
37045: 
37046: 
37047:        Erityisiä vaikeuksia aiheuttaa tällä alalla siirtyminen
37048: vanhasta lainsäädännöstä uuteen. Yleensä koetetaan lain-
37049: säädännössä noudattaa sitä periaatetta, että uutta lakia ei
37050: sovelluteta ennen lain voimaanastumista syntyneihin yksi-
37051: tyisoikeuden alaan kuuluviin oikeussuhteisiin. Poikkeuk-
37052: sitta ei tätä sääntöä kuitenkaan ole enempää meidän kuin
37053: muidenkaan maiden lainsäädännössä voitu sovelluttaa.
37054: Lainsäätäjä on, kun tärkeiden yhteiskuntauudistusten voi-
37055: maanpaneminen sitä vaatii, katsonut olevansa oikeutettu
37056: antamaan uuden lain vaikuttaa myös jo ennen lain voi-
37057: maanastumista syntyneisiin oikeussuhteisiin. Esimerkkinä
37058: mainittakoon Englannissa vuonna 1895 annettu laki, jonka
37059: kautta kauppapuutarhaksi vuokratun maan haltijalle tur-
37060: vattiin korvausta vuokramaalle rakentamistaan rakennuk-
37061: sista y. m., ja joka laki määrättiin sovellutettavaksi takau-
37062: tuvasti sellaisiinkin parannuksiin, jotka olivat tehdyt ennen
37063: lain säätämistä.
37064:        Siirtymisen helpoittamiseksi nykyisestä lainsäädän-
37065: nöstä uuteen ynnä nykyisen ja etenkin aikaisemman lain-
37066: säädännön aiheuttamien kohtuuttomuuksien korjaamiseksi,.
37067: on mielestämme meilläkin välttämätöntä antaa uuden lain
37068: sisältämille korvausta koskeville säännöksille vaikutusta
37069: myös aikaisemmin tehtyihin sopimuksiin. Kun maanomis-
37070: tajan näiden säännösten mukaan ei tarvitsisi maksaa kor-
37071:                  VIII, 16. -   Paloheimo, y. m.          127
37072: 
37073: vausta muusta kuin siitä mitä hänen omaisuutensa on
37074: torpparin työn ja pääoman kautta lisääntynyt, jolloin luon-
37075: nollisesti huomioon on otettava vuokramiehen nauttimat
37076: edut ja tämän suorittaman vuokramaksun suuruus ynnä
37077: muut asiaan vaikuttavat seikat, niin ei hänellekään tässä
37078: mitään kohtuuttomia vaatimuksia asetettaisi. Lisäksi pääsee
37079: hän korvausvelvollisuudesta vapaaksi, jos hän suostuu
37080: uudistamaan sopimuksen uuden lain säätämässä järjestyk-
37081: sessä. Luonnollista on myös, että vuoden 1902 vuokra-
37082: lain 43 §:ssä olevia häätömääräyksiä ei uuden lain voi-
37083: maan astuttua enää voida käyttää, vaan on vuokrasopi-
37084: muksen purkautumiseen nähden uuden lain määräyksiä
37085: sovellutettava myös aikaisemmin tehtyihin vuokrasopi-
37086: muksiin.
37087:        Esilläolevan reformin tarpeen ovat synnyttäneet ne
37088: epäkohdat, sekä yhteiskunnalliset että taloudelliset, joita
37089: nykytitin tarpparioloissa on olemassa. Vaikka uuden
37090: lain korvausta koskevain säännösten vaikutus äskenmaini-
37091: tulla tavalla ulotettaisiin, jäisi suuri osa näitä epäkohtia
37092: laajoissa maakunnissa pitkiksi ajoiksi entiselleen, ja tämän
37093: reformin tarkotus siten osaksi täyttämättä. Tällainen asiain
37094: tila ei ole voinut meitä tyydyttää, vaan olemme koettaneet
37095: löytää keinoa, millä näitä epäkohtia saataisiin korjatuksi.
37096: Tässä tarkotuksessa on ehdotukseemme otettu 88 §, jossa
37097: säädetään, että jos ennen tehty torpan vuokrasopimus
37098: kestää vähintään viisi vuotta uuden lain voimaan astumi-
37099: sesta, on kummallakin asianosaisella 'oikeus alistaa vuokra-
37100: ehdot vuokralautakunnan tarkastettaviksi, jolloin kuitenkaan
37101: vuokrasopimuksessa olevaa vuokra-aikaa koskevaa mää-
37102: räystä älköön muutettako. Kun tässä on tarkotus ainoas-
37103: taan kohtuuttomuuksien poistaminen ja vuokralautakun-
37104: nassa molempien asianosaisten edut tulevat huomioon
37105: otetuiksi, niin ei tällaisenaan säännöksen soveltamisen
37106: kautta mitään todellista vääryyttä asianosaisia kohtaan voi
37107: tapahtua.
37108: 128       VIII, 1&. -    Maanvuokraajain aseman parant.
37109: 
37110:        Yllä esitetyt periaatteet on pääasiallisesti pantu myös
37111: alempana olevassa esitysehdotuksessa olevien mäkitupa-
37112: laispalstan vuokrausta koskevien säännösten pohjaksi.
37113: Vuokra ajan pituus on kuitenkin jätetty vapaan sopimuksen
37114: varaan, koska tähän vaikuttavien eri seuduilla vallitsevien olo-
37115: jen erilaisuus näkyy vaativan erilaisuutta myös tällaisten pals-
37116: tojen vuokra-aikaan nähden. Eikä lyhyimmän vuokra-ajan
37117: säätäminen mäkitupalaispalstan vuokrauksessa olekaan
37118: välttämätöntä, jos kysymys korvauksen maksamisesta jär-
37119: jestetään siten kuin olemme ehdottaneet (77 §).
37120: 
37121: 
37122:       Jos tässä ehdotettu laki torpan ja mäkitupalaispalstan
37123: vuokrauksesta tulisi säädetyksi, jäisi 1902 vuoden maan-
37124: vuokralaki voimaan muunlaatuiseen maan vuokraukseen
37125: nähden. Tarpeellista olisi kuitenkin ensi tilassa ottaa har-
37126: kittavaksi, mitä muutoksia täten muuttuneissa oloissa 1902
37127: vuoden laki kaipaisi.
37128: 
37129: 
37130: 
37131:       Sen nojalla, mitä tässä on esitetty, ehdotamme kun-
37132: nioittavimmin eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä
37133: käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi seuraavan ehdotuksen:
37134: 
37135:                        Ehdotus
37136:  laiksi torpan ja mäkitupalaispalstan vuokrauksesta.
37137: 
37138:                                  Luku.
37139:                         Yleisiä määräyksiä.
37140: 
37141:                                  1 §.
37142:      Torppana on tämän lain mukaan pidettävä määrätty
37143: maatilan alue, joka maanviljelyksen harjoittamista varten
37144: vuokralle annetaan ja on varustettu siihen tarkotetuilla
37145: rakennuksilla tai aiottu niillä varustettavaksi.
37146:                  VIII, 16, -   Paloheimo, y. m.            129
37147: 
37148:       Mäkitupalaispalstalla tark~tetaan maa-aluetta, joka
37149: annetaan vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön
37150: kuuluvan taikka muun taloudellisesti heidän vertaisensa
37151: henkilön tai perheen asuntop.alstaksi.
37152:       Epätietoisuuden sattuessa ratkaiskoon II luvussa mai-
37153: nittu vuokralautakunta, asianosaisen pyynnöstä, onko
37154: vuokra-alue pidettävä torppana vai mäkitupalaispalstana.
37155:       Mitä tässä laissa säädetään torpan vuokrauksesta,
37156: sovellettakoon myöskin vuokraukseen, jonka esineenä on
37157: maaomaisuuskokonaisuuteen kuuluva kokonainen tila.
37158: 
37159:                                2 §.
37160:       Sopimus torpan vuokraamisesta on tehtävä kirjalli-
37161: sesti ja todistajain läsnä ollessa sekä sopimuskirja vuokran-
37162: antajan, vuokramiehen ja todistajain allekirjoitettava.
37163:       Asianosaisilla olkoon lupa tehdä tällainen sopimus
37164: myös vuokralautakunnan edessä.
37165: 
37166:                                 3 §.
37167:       Sopimusta torpan vuokrasta älköön tehtäkö muutoin
37168: kuin määrä-ajaksi, vähintään viideksikymmeneksi vuodeksi.
37169:       Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta tahi
37170: jos vuokra-aika on siinä määrätty lyhyemmäksi ajaksi kuin
37171: viideksikymmeneksi vuodeksi, olkoon sopimus voimassa
37172: viisikymmentä vuotta.
37173: 
37174:                                4 §.
37175:      Vuokrakirjassa on mainittava: sen tilan nimi tahi nu-
37176: mero, joka on vuokralle annettu tahi johon vuokrattu alue
37177: kuuluu, sekä, jos vuokra ei koske koko tilaa, alueen rajat
37178: tahi muu tarkka selvitys siitä;
37179:      vuokra-aika;
37180:      vuokramaksun määrä;
37181:       selvitys siitä, onko vuokramiehellä ja missä määrässä
37182: oikeus puutarpeiden saantiin; sekä
37183:                                                        9
37184: 130       VIII, 16. -
37185:                         .
37186:                         Maanvuokraajalo aseman parant•
37187: 
37188:       ilmoitus siitä, onko vuokramiehellä ja millainen oikeus
37189: karjantaiturneen vuokra·alueen ulkopuolella.
37190:       Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, ovat
37191: nekin vuokrakirjaan pantavat
37192:       Vuokrakirjaa, jossa on mainittava paikka missä ja
37193: aika milloin se on tehty, saakoon kappaleensa sekä vuok-
37194: ranantaja että vuokramies.
37195: 
37196:                                5 §.
37197:       Vuokrasopimus lakkaa vuokrakauden umpeen kulut·
37198: tua, vaikka sitä ei olisikaan irtisanottu.
37199: 
37200:                                 6 §.
37201:        Torpan vuokrasopimus on, ollakseen pätevä, kuuden
37202: kuukauden kuluessa luettuna siitä päivästä, jona se on
37203: tehty, asianosaisten ilmoitettava vuokralautakunnan vah-
37204: vistettavaksi. Sopimus, joka on tehty vuokralautakunnan
37205: edessä, niinkuin 2 §:n 2 mom:ssa on sanottu, pidettäköön
37206: samalla vahvistettavaksi ilmoitettuna.
37207:        Jos vuokralautakunta havaitsee, että sopimuskirja on
37208: epätäydellinen tai epäselvä, ottakoon, kuulustelemalla asian-
37209: osaisia, selville, mitä heidän kesken on sovittu, ja täyden-
37210: täköön sen mukaan sopimuskirjan määräykset.
37211: 
37212:                                 7 §.
37213:        Ennen vuokrasopimuksen vahvistamista pitäköön
37214: vuokralautakunta tulokatselmuksen torpassa, vaarinottaen,
37215: että vuodenaika on siihen sovelias.
37216:        Tässä katselmuksessa hankittakoon selvitys siitä, missä
37217: kunnossa torppa vuokramiehelle luovutettaessa on, ja mer-
37218: kittäköön senvuoksi kirjaan torpan rakennukset, puutarha,
37219: pellot, niityt, aidat, ojat, tiet, sillat, kaivot ja vesijohdot
37220: sekä seliteltäköön tarkasti niiden laatu ja ruokko.
37221:        Jos vuokramiehelle on myönnetty oikeus käyttää tilan
37222: metsää tahi jotakin osaa siitä, on sekin, tarpeen mukaan,
37223: katselmuksessa tarkastettava ja seliteltävä.
37224:                   VIli, 16. -   Paloheimo, y. m.             131
37225: 
37226:                                  8 §.
37227:        Sittenkun tulokatselmus on toimitettu, ottakoon vuokra-
37228: lautakunta vuokrasopimuksen tutkittavakseen ja katsokoon,
37229: etteivät siinä olevat määräykset ole vastoin lakia, sekä että
37230: vuokramaksun suuruus ja vuokramiehen muut velvollisuu-
37231: det ovat määrätyt vuokramiehelle nautittavaksi annettujen
37232: tilusten ja muiden etujen sekä paikkakunnallisten olojen
37233: ja kohtuuden mukaan. Jos toisin havaitaan olevan, oi-
37234: kaiskoon vuokralautakunta sopimusehdot tarpeellisilta koh-
37235: din ja vahvistakoon sen jälkeen sopimuksen asianosaisten
37236: välillä noudatettavaksi.
37237:        Vuokrasopimuksen vahvistamisesta on merkintä teh-
37238: tävä kummankin asianosaisen sopimuskirjaan.
37239:        Ellei vuokralautakunta ole muuttamatta vahvistanut
37240: asianosaisten sopimia vuokraehtoja ja määräyksiä, on kum-
37241: mallakin asianosaisella valta, kolmenkymmenen päivän ku-
37242: luessa vuokralautakunnan päätöksestä tiedon saatuaan,
37243: sopimuksesta peräytyä ilmoittamalla siitä vuokralautakun-
37244: nan puheenjohtajalle.
37245: 
37246:                                  9 §.
37247:         Jos vuokramies kuolee, olkoon hänen Ieskellään ja
37248: rintaperillisillään samanlainen oikeus, kuin vainajalla, naut-
37249: tia määräaikaista vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
37250: Ilman vuokranantajan luvatta älköön torppaa jaettako, äl-
37251: köönkä erillistä lisäasumusta sen alueelle perustettako.
37252:         Jos leski tai rintaperilliset tahtovat sanoutua vuokrasta
37253: irti, tehkööt sen vuoden kuluessa vuokramiehen kuolemasta.
37254: 
37255:                                 lO §.
37256:       Jos vuokramieheltä ei Jaa leskeä eikä rintaperillistä,
37257: olkoon hänen vanhemmillaan ja lähinnä heitä hänen sisa-
37258: ruksillaan, jos vuokralautakunta harkitsee vuokranantajan
37259: voivan siihen tyytyä, samanlainen oikeus kuin 9 §:ssä sa-
37260: notaan.
37261: 132      VIII, 16. -   Maanvuokraajain aseman parant.
37262: 
37263:       Jos vuokralautakunta ei hyväksy ketään tässä §:ssä
37264: mainittua henkilöä torpan vuokramieheksi, olkoon heillä
37265: lupa luovuttaa oikeutensa toiselle henkilölle, jonka vuokra-
37266: lautakunta on kelvolliseksi harkinnut. Olkoon kuitenkin
37267: vuokranantajalla oikeus lunastaa torppa takaisin suoritta-
37268: malla siitä alempana VII luvussa säädetyn korvauksen.
37269: 
37270:                               11 §.
37271:       Jos vuokramieheltä ei jää ketään 9 ja 10 §:ssä mai-
37272: nittua perillistä, olkoon hänen muilla oikeudenomistajillaan
37273: valta nauttia vuokrasopimusta hyväkseen.
37274:       Vuokranantajalla olkoon kuitenkin samanlainen oikeus
37275: torpan taka;sin lunastamiseen kuin 10 §:n viimeisessä
37276: mom:ssa sanotaan.
37277:       Elinkautinen vuokra kestää vuokramiehen ja vuokra-
37278: sopimuksen tekemisaikana hänen kanssaan avioliitossa ole-
37279: van vaimon elinajan.
37280:                               12 §.
37281:       Lähtöpäivä torppaa luovutettaessa on, ellei toisin ole
37282: sovittu tai tämän lain nojalla määrätty, neljästoista päivä
37283: Maaliskuuta ensi vuonna sen jälkeen, jona vuokrasopimus
37284: on lakannut, tai, jos lakkaaminen riippuu irtisanomisesta,
37285: tämä on tapahtunut.
37286: 
37287:                             II Luku.
37288:                   V u o k r a 1autakun n a s ta.
37289:                                13 §.
37290:      Jokaiseen kuntaan on asetettava yksi tai useampi
37291: vuokralautakunta.
37292:                               14 §.
37293:       Vuokralautakunqan tehtävänä on, sen lisäksi mitä
37294: tässä laissa erikseen sanotaan, torpan vuokrasuhdetta kos-
37295: kevien, vuokranantajan ja vuokramiehen välillä esiintyvien,
37296:                  VIII, 1&. -   Paloheimo, y. m.          133
37297: 
37298: tämän lain mukaan käsiteltävien riitaisuuksien ratkaise-
37299: minen.
37300:                                15 §.
37301:      Vuokralautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan
37302: kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
37303: 
37304:                                16 §.
37305:       Vuokralautakunnan jäsenten valitsemista varten kut-
37306: sukoon kuntakokouksen esimies viimeistään heinäkuussa
37307: sinä vuonna, jonka lopussa vuokralautakunnan puheen-
37308: johtajan ja jäsenten toimikausi menee umpeen, kokouk-
37309: seen ne kunnan maanomistajat sekä sukukartanojen halti-
37310: jat ja kruununtilojen asukkaat, joilla on torppia, ynnä kun-
37311: nassa olevien torppien vuokramiehet
37312:       Ennen vaalitoimitukseen ryhtymistä päättäkööt saa-
37313: puville tuiieet yhdessä, montako vuokralautakuntaa kuntaan
37314: on seuraavaksi kolmeksi vuodeksi asetettava sekä montako
37315: jäsentä ja varajäsentä niissä on oleva, ynnä määrätkööt
37316: kunkin vuokralautakunnan toimipiirin sekä vuokralaitta-
37317: kunnan jäsenten palkkioiden suuruuden.
37318:       Tämän jälkeen valitkoot maanomistajat,· sukukarta-
37319: nojen haltijat ja kruununtilojen asukkaat erikseen sekä
37320: vuokramiehet erikseen kuhunkin lautakuntaan kumpikin
37321: ryhmä yhtä monta, enintään kaksi varsinaista jäsentä sekä
37322: saman määrän varajäseniä.
37323:       Näissä kokouksissa johtaa puhetta kuntakokouksen
37324: esimies. Päätökseksi tulee se mielipide, jota äänten enem-
37325: mistö, pääluvun mukaan laskettuna, kannattaa. Äänten
37326: sattuessa tasan, ratkaisee arpa.
37327: 
37328:                                17 §.
37329:       Sittenkun edellisessä §:ssä mainitut vaalit on suori-
37330: tettu, valitsevat kunkin vuokralautakunnan varsinaiset .jä-
37331: senet yhteisesti itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjoh-
37332: tajan. Jos äänet silloin menevät tasan, ilmoittakoot siitä
37333: 134       VIII, 1s. -   Maanvuokraajain aseman parant.
37334: 
37335: viipymättä alempana 27 §:ssä mainitulle viranomaiselle,
37336: joka, neuvoteltuaan asiasta vuokralautakunnan jäsenten
37337: kanssa, määrää soveliaat henkilöt näihin toimiin.
37338: 
37339:                                18 §.
37340:        Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi
37341: tai jäseneksi on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka
37342: on täyttänyt viisikolmatta vuotta eikä ole asetettu holhouk-
37343: sen alle; ei kuitenkaan se, joka on kansalaisluottamusta
37344: vailla, eikä myöskään se, joka on laillisen tuomion mukaan
37345: kelvoton maan palvelukseen tahi toisen asiata ajamaan.
37346:        Vuokralautakunnan puheenjohtajaksi ja varapuheen-
37347: johtajaksi voidaan valita myös muu kuin kunnassa asuva
37348: henkilö, jos hän siihen suostuu.
37349: 
37350:                                19 §.
37351:       Vuokralautakunnan puheenjohtajan tahi jäsenen toi-
37352: mesta älköön, 18 §:n 2 mom.:ssa mainittua tapausta lu-
37353: kuunottamatta, kieltäytykö kukaan muu kuin se, joka on
37354: täyttänyt kuusikymmentä vuotta, ja se, joka on ollut siinä
37355: vakinaisena jäsenenä vähintään kolme vuotta, sekä se,
37356: jota virka tahi palvelus tahi jokin muu hyväksyttävä syy
37357: estää sitä tointa täyttämästä.
37358: 
37359:                                20 §.
37360:       Joka tahtoo valittaa siitä, että valittu vuokralauta-
37361: kunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jäsen ei ole
37362: edellä 18 §:ssä mainittujen syiden vuoksi vaalikelpoinen,
37363: taikka joka haluaa 19 §:ssä säädetyllä perusteella siitä
37364: toimesta kieltäytyä, tehköön sen kirjallisesti kihlakunnan-
37365: oikeudelle kolmenkymmenen päivän kuluessa, joka luetaan
37366: edellisessä tapauksessa vaalipäivästä ja jälkimäisessä siitä
37367: kun valittaja on vaalista tiedon saanut. Hoitakaan kui-
37368: tenkin tointa, kunnes valitus on ratkaistu ja toinen hänen
37369: sijaansa valittu.
37370:                 VIli, 1s.- Paloheimo, y. m.             135
37371: 
37372:      Kihlakunnanoikeuden tässä §:ssä mainituissa asioissa
37373: antamaan päätökseen älköön haettako muutosta.
37374:                            21 §.
37375:         Jos kihlakunnanoikeus valituksen johdosta kumoa
37376: puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen vaalin, va-
37377: littakoon viipymättä toinen siten poistuneen sijaan sillä
37378: tavalla kuin edellä on sanottu.
37379:        Jos joku valituista toimikauden kestäessä kuolee tai
37380: laillisen syyn tähden toimestaan eroaa, valittakoon samoin
37381: toinen hänen sijaansa jäljellä olevaksi ajaksi.
37382: 
37383:                          22 §.
37384:       Vuokralautakunta on päätösvoipa, kun puheenjohtaja
37385: sekä niin monta jäsentä, kuin siihen on valittu varsinaisia
37386: jäseniä, on läsnä.
37387:       Äänestyksessä jääköön se mielipide päätökseksi, jota
37388: useimmat kannattavat.
37389:       Jos puheenjohtaja on jäävillinen tai muuten estetty
37390: ottamasta osaa vuokralautakunnan tehtäviin, astukoon vara-
37391: puheenjohtaja hänen sijalleen. Jos varapuheenjohtajakin
37392: on esteellinen, valittakoon vuokralautakunnalle ylimääräi-
37393: nen puheenjohtaja sillä tavalla kuin edellä 17 §:ssä sano-
37394: taan.
37395:       Jos varsinainen jäsen saa tällaisen esteen, astukoon
37396: saman ryhmän valitsema varajäsen hänen sijalleen.
37397: 
37398:                           23 §.
37399:     Vuokralautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet toimivat
37400: tuomarin vastuulla.
37401:                            24 §.
37402:      Vuokralautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsu-
37403: muksesta.
37404:      Vuokralautakunnan kokouksissa ja toimituksissa on
37405: puheenjohtajan toimesta laadittava tarkka pöytäkirja, joka
37406: 136       VIli, 111. -   Maanvuokraajaln aseman parant.
37407: 
37408: niin pian kun se on valmistunut, on kaikkien toimituk-
37409: sessa läsnäolleiden vuokralautakunnan jäsenten tarkastet-
37410: tava ja allekirjoitettava. Pantakoon siihen myös lauta-
37411: kunnan päätös, kun sellainen on annettu.
37412:      Ote pöytäkirjasta on asianosaiselle annettava.
37413: 
37414:                                 25 §.
37415:      Vuokralautakunnan puheenjohtajan palkkio, jonka
37416: suuruuden senaatti määrää, suoritetaan valtion varoista.
37417: Jäsenten palkkiot maksavat asianosaiset, puoleksi kumpikin.
37418: 
37419:                                 26 §.
37420:        Vuokranantaja tai vuokramies, joka tahtoo vuokra-
37421: lautakunnan toimenpidettä, ilmoittakoon asiasta vuokra-
37422: lautakunnan puheenjohtajalle, joka määrää ajan, milloin
37423: asia otetaan käsiteltäväksi. Antakoon puheenjohtaja myös
37424: asiasta ja käsittelyajasta vähintään kahdeksan päivää ennen
37425: kokousta todistettavan tiedon vastapuolelle. Jos vasta-
37426: puoli jää pois vuokralautakunnan kokouksesta, vaikka on
37427: laillisessa ajassa saanut siihen kutsun, älköön se estäkö
37428: asian esilleottamista ja ratkaisemista.
37429: 
37430:                                 27 §.
37431:       Jos vuokranantaja tai vuokramies on tyytymätön
37432: vuokralautakunnan päätökseen, olkoon hänellä lupa saat-
37433: taa asia lisätyn vuokralautakunnan tarkastettavaksi.
37434:       Lisättyyn lautakuntaan kuuluvat vuokralautakunnan
37435: varsinaiset jäsenet, tai, esteen jollekulle heistä sattuessa,
37436: varajäsen, ynnä neljä jäävitöntä lisäjäsentä, joista kumpi-
37437: kin riitapuoli valitsee kaksi. Puheenjohtajana on hallituk-
37438: sen asettama viranomainen, jonka tulee olla tuomarin teh-
37439: täviin pätevä ja maanviljelykseen perehtynyt.
37440:       Keisari ja Suuriruhtinas antaa lähempiä määräyksiä
37441: näiden viranomaisten asettamisesta, virkapiireistä ynnä
37442: muista tähän kuuluvista seikoista.
37443:                  VIII, 16, -   Paloheimo, y. m.           137
37444: 
37445:                              28 §.
37446:        Asianosainen, joka tahtoo saattaa vuokralautakun-
37447: nan päätöksen lisätyn vuokralautakunnan tarkastettavaksi,
37448: ilmoittakoon siitä kolmenkymmenen päivän kuluessa pää-
37449: töksestä tiedon saatuaan vuokralautakunnan puheenjohta-
37450: jalle. Nimittäköön myös samalla kertaa tai myöhemmin,
37451: vuokralautakunnan puheenjohtajan määräämän lyhyen
37452: ajan kuluessa, ketkä henkilöt hän valitsee lisätyn vuokra-
37453: lautakunnan lisäjäseniksi.
37454:        Vuokralautakunnan puheenjohtaja ilmoittakoon asiasta
37455: toiselle riitapuolelle ja käskeköön häntä määrätyn lyhyen
37456: ajan kuluessa puolestaan valitsemaan lisäjäsenet Vuokra-
37457: lautakunnan puheenjohtaja antakoon myös asiasta tiedon
37458: edellisessä §:ssä mainitulle viranomaiselle, joka määrää
37459: lisätyn lautakunnan kokouksen ajan sekä vuokralautakun-
37460: nan puheenjohtajan kautta ilmoituttaa siitä lisätyn lauta-
37461: kunnan jäsenille ja kutsuttaa siihen asianosaiset.
37462: 
37463:                              29 §.
37464:        Jos asianosainen ei käskyn saatuansa määrätyn ajan
37465: kuluessa valitse lisäjäseniä, kutsukoon vuokralautakunnan
37466: puheenjohtaja tähän toimeen sopivat henkilöt hänen puo-
37467: lestaan. Jos joku asianosaisten valitsemista lisäjäsenistä
37468: jää kokoukseen tulematta, tai havaitaan jäävilliseksi, valit-
37469: koon asianosainen heti toisen hänen sijaansa. Jos hän
37470: ei sitä tee tai jos joku vuokralautakunnan jäsenistä on
37471: jäänyt pois, kutsukoon lisätyn lautakunnan puheenjohta-
37472: jana oleva viranomainen toisen lähellä asuvan sopivan
37473: henkilön hänen sijaansa. Kutsumuksen saaneen asian-
37474: osaisen poissaolo älköön estäkö toimituksen suorittamista.
37475: 
37476:                                30 §.
37477:       Jos asianosainen väittää, ettei asia, joka on vuokra-
37478: lautakunnassa tai lisätyssä vuokralautakunnassa käsittelyn
37479: alaisena, kuulu lautakunnan käsiteltäviin, tai tekee muun
37480: väitteen, älköön se estäkö lautakuntaa asiata edelleen kä-
37481: 138       VIII, 16, -   Maanvuokraajain aseman parant.
37482: 
37483: sittelemästä, jos lautakunta katsoo olevansa siihen oikeu-
37484: tettu, vaikkakin asianosainen on ilmoittanut tyytymättö-
37485: myyttä väitteen johdosta annettuun päätökseen.
37486: 
37487:                                31 §.
37488:       Ratkaistessaan käsiteltäviään asioita päättäköön vuokra-
37489: lautakunta, vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet asian-
37490: haarat, mitä asiassa on todeksi katsottava.
37491:       Lisätyssä vuokralautakunnassa todistajana kuulustel-
37492: tavan henkilön tulee asianosaisen vaatimuksesta tehdä to-
37493: distajan vala.
37494:       Todistajan velvollisuudesta saapua lisätyn vuokra-
37495: lautakunnan istuntoon ja ilmaista, mitä hän asiasta tie-
37496: tää, olkoon voimassa, mitä yleisessä laissa todistajista
37497: säädetään.
37498: 
37499:                                32 §.
37500:       Joka tahtoo valittaa siitä, että lisätyn vuokralauta-
37501: kunnan puheenjohtaja tai jäsen on ollut jäävillinen tahi
37502: muusta syystä toimeensa oikeudeton, taikka että muu
37503: virhe asian käyttelyssä on tapahtunut, hakekoon siihen
37504: muutosta hovioikeudessa yhdeksänkymmenen päivän ku-
37505: luessa siitä kun lisätyn vuokralautakunnan lopullinen pää-
37506: tös on julistettu. Jos hovioikeus havaitsee sellaisen vir-
37507: heen tapahtuneen, että lisätyn vuokralautakunnan toimen-
37508: pide sen takia on hyljättävä, poistakaan toimenpiteen ja
37509: ottakoon lisätty vuokralautakunta asian uudestaan lain
37510: mukaisesti käsiteltäväksi, ellei hovioikeus ole katsonut,
37511: ettei asia kuulu vuokralautakunnan käsiteltäviin.
37512:       Jos silloin lisätyn vuokralautakunnan puheenjohtaja
37513: on julistettu esteelliseksi, ryhtyköön hän viipymättä toi-
37514: miin jäävittömän puheenjohtajan nimittämiseksi. Jos lisä-
37515: tyn vuokralautakunnan jäsen on havaittu täten esteelli-
37516: seksi, astukoon hänen sijaansa toinen niinkuin edellä 27
37517: ja 29 §:ssä on sanottu.
37518:                 VIII, 16, -    Paloheimo, y. m.         139
37519: 
37520:       Muissa kuin tämän §:n 1 mom.:ssa mainituissa ta-
37521: pauksissa älköön lisätyn vuokralautakunnan päätökseen
37522: haettako muutosta.
37523: 
37524:                            33 §.
37525:        Lisätyn vuokralautakunnan puheenjohtajana olevan
37526: viranomaisen palkka ja matkakulut suoritetaan valtion va-
37527: roista. Jäsenten palkkioihin nähden harkitkoon lisätty
37528: lautakunta, ovatko ne jommankumman asianosaisen vai
37529: molempain yhteisesti maksettavat.
37530:        Lisätystä vuokralautakunnasta olkoon muutoin so-
37531: veltuvissa kohdin noudatettavana, mitä tässä luvussa
37532: vuokralautakunnasta on sanottu.
37533: 
37534:                           34 §.
37535:       Vuokralautakunnan päätös pantakoon, sittenkun 28
37536: §:ssä säädetty aika on umpeen kulunut, täytäntöön niin-
37537: kuin välitystuomiosta Ulosottolaissa on säädetty; lisätyn
37538: vuokralautakunnan päätös menee täytäntöön samoin kuin
37539: muunkin oikeuden lainvoimainen tuomio.
37540: 
37541:                               III Luku.
37542:                     Vuokramaksusta.
37543:                           35 §.
37544:       Vuokramaksun suuruus on määrättävä rahassa.
37545:       Vuokrasopimuksessa on kuitenkin lupa, asianosais-
37546: ten molemminpuolisella suostumuksella, määrätä, että
37547: vuokramaksu, on, kokonaan tai osaksi, suoritettava luon-
37548: nontuotteissa tai työssä. Vuokralautakunnan tulee kat-
37549: soa, ettei vuokramiestä velvoiteta suorittamaan niin suurta
37550: päivätyömäärää, että hänen oma maanviljelyksensä sen
37551: kautta tulisi kärsimään.
37552:       Kummallakin asianosaisella olkoon oikeus, vuokra-
37553: lautakunnan suostumuksella, peruuttaa vuokrasopimuk-
37554: sessa oleva määräys, että vuokra on työssä tai luonnon·
37555: 140       VIII, 16, -   Maanvuokraajain aseman parant.
37556: 
37557: tuotteissa suoritettava, ja saada se kokonaan rahassa
37558: maksettavaksi. Asianosainen, joka tätä haluaa, ilmoitta-
37559: koon siitä toteensaatavasti toiselle, ja astukoon muu-
37560: tos voimaan kahden vuoden kuluttua, luettuna siitä
37561: lain määräämästä palkollisten muuttopäivästä, joka tässä
37562: mainitun ilmoituksen jälkeen ensiksi sattuu.
37563:       Älköön vuokramiestä velvoitettako, vuokrasopimuk-
37564: sessa määrätyn rahaveron tai sitä vastaavien päivätöiden
37565: taikka muiden tehtävien lisäksi, eri käskystä tekemään
37566: työtä vuokranantajalle.
37567: 
37568:                             36 §.
37569:        Jos vuokramaksu, joko kokonaan tai osaksi, on suo-
37570: ritettava työssä tai luonnontuotteissa, niinkuin edellisessä
37571: §:ssä sanotaan, olkoon vuokralautakunnan asiana määrätä
37572: niiden raha-arvo joko toistaiseksi tai määräajaksi.
37573:        Vuokralautakunnan tulee myös, jos jompikumpi asian
37574: osaisista sitä vaatii, vuokramiehen tehtäviin tavallisimpiin
37575: töihin nähden määrätä, millaisen työn suorittaminen on
37576: katsottava kohtuulliseksi päivätyöksi, ynnä työpäivän
37577: pituus.
37578: 
37579:                                37 §.
37580:        Ellei vuokrakirjassa ole määräystä, millä ajoin päivä-
37581: työt ovat tehtävät, jaettakoon ne niin vuotta kohti, että
37582: vuokramies ei niiden tähden tule estetyksi omaa maan-
37583: viljelystään hoitamasta.
37584:        Jos vuokramies, vuokranantajalta saamansa sanan
37585: johdosta, on joko itse saapunut tai puolestaan lähettänyt
37586: toisen henkilön tekemään päivätyötä, älköön vuokran-
37587: antaja kieltäytykö päivätyötä vastaanottamasta.
37588:        Jos hevospäivätyön tekeminen huonon sään vuoksi
37589: on estynyt, olkoon vuokramies kuitenkin, jos vuokranantaja
37590: vaatii, velvollinen uudelleen samalla viikolla saapumaan
37591: täten keskeytynyttä päivätyötään suorittamaan. Ajan hu-
37592: kasta, joka tällaisessa tapauksessa on tullut vuokramie-
37593:                  VIII, 16, -   Paloheimo, y. m.         141
37594: 
37595: helle hänen matkastaan työpaikalle ja sieltä takaisin, kor-
37596: vatkoon vuokranantaja puolet.
37597:       Mitä vuokramaksuista täten jää päivätöilla suoritta-
37598: matta, sen maksakoon vuokramies rahassa.
37599: 
37600:                           38 §.
37601:      Jos vuokramaksu on maksettava rahassa tahi luon-
37602: nontuotteissa, eikä maksuaikaa ole määrätty, suorittakoon
37603: vuokramies ne viimeistään kahta kuukautta ennen jokai-
37604: sen vuokravuoden loppua. Luonnontuotteita älköön vuokra-
37605: mies, ellei toisin ole sovittu, olko velvollinen toimitta-
37606: maan VUOkranantajalie sen tilan ulkopuolelle, joka on
37607: vuokralle annettu tahi johon vuokrattu maa kuuluu.
37608: 
37609:                            39 §.
37610:        Vuokranantaja on velvollinen kultakin maksuvuodelta
37611: tekemään tililaskun vuokramiehen kanssa, jonka sitä var-
37612: ten on saavuttava päätaion piirissä osotettavaan tahi muu-
37613: ten sovittuun paikkaan. Jos vuokramies vaatii tililaskusta
37614: jäljennöstä, älköön sitä häneltä kiellettäkö. Jos tililasku
37615: joltakin vuodelta on jäänyt tekemättä, älköön sillä, jonka
37616: niskoitteleminen on ollut tähän syynä, olko oikeutta siltä
37617: vuodelta hakea saatavaansa, ennenkuin hän on toisen
37618: kanssa samalta vuodelta tililaskun tehnyt.
37619: 
37620:                              40 §.
37621:        Jos seikat, jotka eivät ole vuokrasuhteen kanssa yh-
37622: teydessä, niinkuin uuden rautatien rakentaminen, uuden
37623: teollisuuslaitoksen perustaminen, tai vanhan häviäminen
37624: taikka maatalousolojen muuttumisesta aiheutuva hintojen
37625: yleinen ja pysyvä kohoaminen tai aleneminen t. m. s.
37626: tekevät vuokramaksun korot.amisen tai alentamisen koh-
37627: tuulliseksi, olkoon kummallakin asianosaisella valta vaatia
37628: vuokralautakuntaa uudestaan arvioimaan vuokramaksun
37629: suuruus, jolloin kuitenkin ainoastaan tällaiset asianhaarat
37630: ovat huomioon otettavat.
37631: 142       VIII, 16, -   Maanvuokraajaln aseman parant.
37632: 
37633:                             IV Luku.
37634:         Vu okrasop imu s ten rekisteröi m i ses tä.
37635:                           41 §.
37636:       Torpan vuokrasopimus on, sittenkuin vuokralauta-
37637: kunta on sen vahvistanut, vuokralautakunnan puheenjoh-
37638: tajan toimesta viipymättä rekisteröitävä.
37639: 
37640:                              42 §.
37641:        Vuokrasopimukset rekisteröi kihlakunnantuomari sitä
37642: varten laadittuun luetteloon, joka, samoin kuin siihen kuu-
37643: luvat liitteet, on julkinen ja nähtävillä itse kullekin, jolla
37644: havaitaan olevan oikeudenmukaista syytä saada siitä
37645: tietoa.
37646:        Otteita luettelosta ja siihen kuuluvista asiakirjoista
37647: annetaan säädettyjä maksuja vastaan.
37648: 
37649:                             43 §.
37650:       Vuokramiehellä, joka asuu torppaansa ennen tämän
37651: lain voimaan astumista tehdyn vuokrasopimuksen nojalla,
37652: olkoon oikeus vuokralautakunnan puheenjohtajan kautta
37653: saada vuokrasopimuksensa rekisteröidyksi.
37654:       Kun sellainen vuokrasopimus on rekisteröity, pysy-
37655: köön vuokramiehcllä, jos vuokrasopimus on ennen ollut
37656: kiinnitetty ja kiinnitys rekisteröiruisaikana vielä on lailli-
37657: sesti voimassa, se etuoikeus, jonka hän alkuperäisen kiin-
37658: nityksen kautta on saanut. Muussa tapauksessa nautti-
37659: koon vuokramies samanlaista etuoikeutta kuin jos vuokra-
37660: sopimus olisi kiinnitetty sinä päivänä, jolloin tuomari on
37661: rekisteröimisen toimittanut.
37662: 
37663:                                d§.
37664:       Senaatin asiana on antaa 41, 42 ja 43 §:ssä olevien
37665: säännösten noudattamiseksi tarpeellisia lähempiä mää-
37666: räyksiä.
37667:                  VIII, 16. -    Paloheimo, y. m.         143.
37668: 
37669: 
37670:                                V Luku.
37671:  Vuokranantajan ja vuokramiehen oikeuksista ja
37672:                vei voll i suu ks i s ta.
37673:                             45 §.
37674:       Vuokramies olkoon velvollinen hyvästi viljelemään
37675: maata sekä pitämään torpan viljelykseen tarpeelliset raken-
37676: nukset ja muut laitokset kunnossa, niin että ne eivät tä-
37677: män velvollisuuden laiminlyömisestä turmellu. Vuokran-
37678: antaja osottakoon, ellei toisin ole sovittu, torpan tai pää-
37679: tilan alueelta rakennusten kunnossapitoon tarvittavat puu-
37680: aineet ja muut luonnosta saatavat tarveaineet
37681: 
37682:                           46 §.
37683:       Vuokramies älköön saako vuokranantajan luvatta viedä
37684: tahi antaa viedä torpasta pois lantaa.
37685:       Vuokranantajan vaatimuksesta olkoon vuokralauta-
37686: kunnalla valta, jos se harkitsee torpan viljelysten voi-
37687: massa pitämisen sitä vaativan, kieltää vuokramieheltä re·
37688: hujen myynti joko kokonaan tai osaksi.
37689: 
37690:                             47 §.
37691:       Huomioon ottaen, mitä 45 ja 46 §:ssä sanotaan sekä
37692: mitä muuten on laissa säädetty, on vuokramiehellä oikeus
37693: maanviljelyksen harjoittamiseen hyödykseen käyttää vuokra-
37694: aluettaan, miten parhaaksi katsoo. Jos toisin on sovittu,
37695: noudatettakoon sitä; älköön vuokrasopimuksessa kuiten-
37696: kaan kieliettäkö viljelysparannuksia toimeenpanemasta.
37697:       Vuokramies älköön myöskään käyttäkö viljelystapaa,
37698: joka on ryöstöviljelyksenä pidettävä.
37699: 
37700:                          48 §.
37701:       Jos vuokramies laskee huoneen, pellon, niityn tahi
37702: muuta torppaan kuuluvata rappeutumaan, pitäköön vuokra-
37703: lautakunta, vuokranantajan pyynnöstä, katselmuksen, ja
37704: 144      VIli, 1s. -   Maanvuokraajalo aseman parant.
37705: 
37706: korjatkoon vuokramies puutteet vuokralautakunnan mää-
37707: räämässä ajassa.
37708: 
37709:                           49 §.
37710:       Jos tilan metsä, johon vuokramiehellä vuokrasopi-
37711: muksen mukaan on käyttöoikeus, kulovalkean, hyönteis-
37712: tuhon y. m. s. luonnontapauksen kautta tuntuvasti vähe-
37713: nee, ottakoon vuokralautakunta, jommankumman asian-
37714: osaisen vaatimuksesta, vuokrasopimuksen ehdot tässä koh-
37715: den uudestaan tarkastettaviksi ja määrätköön, millä tavalla
37716: vuokramiehen oikeus metsän käyttämiseen on vastaiseksi
37717: rajoitettava, sekä minkä verran tämä vaikuttaa vuokra-
37718: maksun määrään.
37719: 
37720:                               50§.
37721:       Ellei vuokrasopimuksessa ole toisin määrätty, olkoon
37722: vuokramiehellä torpan alueella metsästysoikeus.
37723:       Vuokramiehellä olkoon myös kalastusoikeus vuokra-
37724: alueeseen kuuluvassa vedessä, tai vuokra-alueeseen kos-
37725: kevassa, siihen tilaan kuuluvassa vedessä, jonka osa vuokra-
37726: maa on, kuitenkin siten rajoitettuna, kuin vuokralauta-
37727: kunta, paikkakunnan olot varteen ottaen, määrää.
37728: 
37729:                            51 §.
37730:        Vuokranautajan luvattaälköön vuokramies antakotorp-
37731: paa tai sen osaa vuokralle, ellei vuokralautakunta, vuokra-
37732: miehen alaikäis-yyden tai sairauden taikka muiden paina-
37733: vien syiden vuoksi, katso sitä sallittavaksi.
37734:        Sopimus, jolla vuokramies muussa kuin viimeksi-
37735: mainituissa tapauksissa vuokralle antaa torpan tai osan
37736: siitä, olkoon mitätön.
37737: 
37738:                               52§.
37739:      Jos torpan viljelemiseen tarpeellinen rakennus on
37740: vanhuuttaan rappeutunut ja vuokralautakunnan toimitta-
37741: massa katselmuksessa julistettu kelpaamattomaksi, on se,
37742:                 VIII, 10, -    Paloheimo, y. m.        145
37743: 
37744: ellei vuokrasopimuksessa ole toisin määrätty, uudestaan
37745: rakennettava siten, että maanomistaja osottaa tarvittavat
37746: puuaineet ja muut luonnosta saatavat rakennustarpeet tor-
37747: pan tai päätilan alueelta; muut tarpeet hankkii ja työn
37748: suorittaa vuokramies. Jos vuokranantaja ei osota äsken
37749: mainittuja rakennusaineita, olkoon vuokramiehellä valta
37750: itse ne hankkia ja saakoon niistä korvauksen vuokran-
37751: antajalta.
37752:                            53§.
37753:        Palovakuutusmaksut torpan rakennuksista, jotka ovat
37754: vuokranantajan omat, ovat vuokranantajan ja vuokramie-
37755: hen, puoleksi kummankin, suoritettavat.
37756:       Jos tällainen vakuutettu rakennus palaa, rakennetta-
37757: koon uudestaan niinkuin 52 §:ssä on sanottu. Palovakuu-
37758: tuskorvaus jaettakoon tasan vuokranantajan ja vuokramie-
37759: hen välillä.
37760:                            54§.
37761:       Vuokramiehellä on oikeus luovuttaa vuokraoikeutensa
37762: kokonaisuudessaan toiselle henkilölle, johon vuokralauta-
37763: kunta harkitsee maanomistajan kohtuuden mukaan voivan
37764: tyytyä.
37765:        Jos vuokramies tahtoo luovuttaa vuokraoikeutensa
37766: muulle henkilölle kuin 9 ja 10 §:ssä mainitulle sukulaisel-
37767: leen, olkoon vuokranantaja kuitenkin kolmenkymmenen .
37768: päivän kuluessa siitä kun luovutuksesta hänelle tieto an-
37769: nettiin oikeutettu Junastamaan torpan vuokraoikeuden itsel-
37770: leen vuokralautakunnan arvioimasta hinnasta.
37771: 
37772:                               VI Luku.
37773: 
37774:    Vuokrasuhteen muuttumisesta ja vuok'ra-
37775:        s opi m u ks en pu rka u tum i s es ta.
37776:                         55§.
37777:      Jos sen tilan omistusoikeus, johon torppa kuuluu,
37778: vuokrakauden kestäessä siirtyy toiselle henkilölle, olkoon
37779:                                                   10
37780: 146      VIII, 16. -   Maanvuokraajalo aseman parant.
37781: 
37782: vuokrasopimus, jonka vuokralautakunta on vahvistanut,
37783: yhtä pätevä tilan uuteen omistajaan nähden.
37784:       Jos tila myydään ulosottotoimin tai konkurssin joh-
37785: dosta, väistyköön kuitenkin ennen tämän lain voimaan-
37786: astumista tehty kiinnittämätön vuokrasopimus tilaan voi-
37787: massa olevan panttioikeuden, tai siihen kiinnitetyn muun
37788: oikeuden, sekä kiinnitetty vuokrasopimus kiinnitystä aikai-
37789: semman panttioikeuden tai muun kiinnitetyn oikeuden
37790: edestä. Viimeksimainituissa tapauksissa vuokramies, jonka
37791: ennen sopimusajan päättymistä on täytynyt luopua nau-
37792: tinto-oikeudestaan, olkoon oikeutettu saamaan korvausta
37793: uudelta omistajalta tekemistään parannuksista sekä tilan
37794: entiseltä omistajalta muusta vahingosta, jonka hän ennen-
37795: aikaisen poismuuttamisensa takia on kärsinyt.
37796: 
37797:                               56§.
37798:        Jos vuokra-alue riidan kautta joutuu omistajalta pois,
37799: rauetkoon vuokrasopimus, ja saakoon vuokramies tekemis-
37800: tään parannuksista korvauksen siltä, jolle vuokra-alue
37801: joutuu.
37802:        Jos osa vuokra-alueesta joutuu pois, tahi jos tulva,
37803: maanvieremä tahi muu tapaturma vahingoittaa tilaa niin
37804: paljon, että sen viljeleminen tämän johdosta käy melkoista
37805: vaikeammaksi, saakoon vuokramies vuokran vähennetyksi
37806: sen mukaan kuin vuokralautakunta kohtuulliseksi harkitsee.
37807: Jos vuokramies mieluummin tahtoo sanoutua vuokrasta
37808: irti, olkoon hänellä siihen valta.
37809: 
37810:                               57§.
37811:       Jos maanjaossa tahi rajankäynnissä vuokra-alue tai
37812: osa siitä on joutunut omistajalta pois tahi jos hänelle sel-
37813: laisen toimituksen johdosta käy välttämättömäksi oman
37814: maanviljelyksensä harjoittamista varten ottaa viljelykseensä
37815: vuokrattu alue, antakoon vuokramiehelle toisesta paikasta
37816: uutta maata ja korvatkoon tämän muuton kautta aiheutu-
37817: vat kulut; sovitettakoon myös vuokramaksu sen mukaan
37818:                  VIII, 16. -   Paloheimo, y. m.           147
37819: 
37820: kuin kohtuulliseksi harkitaan. Jos koko vuokra-alue tai
37821: melkoinen osa siitä on vuokramieheltä joutunut pois ja
37822: päätilan tilukset ovat tulleet jaossa siten asetetuiksi, että
37823: uuden maan antaminen ei käy päinsä, purkautukoon vuokra-
37824: sopimus.
37825:       Vuokramies, joka täten kadottaa vuokramaansa tai
37826: osan siitä, saakoon vuokranantajalta korvauksen tekemis-
37827: tään parannuksista.
37828:                                58§.
37829:       Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tai vuokra-
37830: sopimuksen purkautumisesta on 55, 56 ja 57 §:ssä mai-
37831: nituissa tapauksissa tehtävä vuoden kuluessa siitä, kuin
37832: myynti tapahtui, vuokrattu alue joutui omistajalta pois,
37833: vahinko sattui tai uusi omistaja sai jako-osat haltuunsa.
37834: 
37835:                                59 §.
37836:       Vuokralautakunnalla olkoon oikeus, asianhaarat har-
37837: kittuaan, vuokranantajan vaatimuksesta julistaa vuokra-
37838: sopimus puretuksi:
37839:       1:ksi jos vuokramies 48 §:n mainitsemassa katsel-
37840: muksessa on havaittu laskeneen torpan ilmeisesti rappeu-
37841: tumaan eikä ole lautakunnan määräämän ajan kuluessa
37842: korjannut puutteita;
37843:       2:ksi jos vuokramies, vuokralautakunnan varotuksesta
37844: huolimatta, käyttää torppaa muuhun tarkotukseen kuin
37845: maanviljelyksen harjoittamiseen, taikka jos hän lähtee koko-
37846: naan torpasta pois; sekä
37847:       3:ksi jos vuokramies, vuokralautakunnan antamasta
37848: varotuksesta huolimatta, poikkeaa tilalla toimeenpannusta
37849: metsänhoitosuunnitelmasta taikka muuten rikkoo vuokra-
37850: sopimuksen pääasiallisia määräyksiä.
37851:       Jos vuokramies tämän §:n ensimäisessä kohdassa
37852: mainitussa tapauksessa näyttää, että sairaus, katovuosi tai
37853: muu vuokralautakunnan päteväksi harkitsema syy on estä-
37854: nyt häntä määräajan kuluessa korjaamasta puutteita, mää-
37855: 148      VIII, 16, -   Maanvuokraajalo aseman parant.
37856: 
37857: rätköön lautakunta hänelle riittävän pidennetyn ajan; jos
37858: hän tämän ajan kuluessa korjaa puutteet, nauttikoon vuokra-
37859: oikeutensa edelleen hyväkseen.
37860: 
37861:                               60 §.
37862:        Jos vuokramies, vuokranantajan luvatta, vie tai antaa
37863: viedä torpasta pois lantaa, tai jos hän käyttää viljelys-
37864: tapaa, joka on ryöstöviljelyksenä pidettävä, määrätköön
37865: vuokralautakunta, vuokranantajan pyynnöstä, millä tavalla
37866: hänen tulee sen kautta syntynyt vahinko korjata. Jos hän
37867: ei noudata lautakunnan määräyksiä tai jos hän lyhyen
37868: ajan kuluessa tekee itsensä useamman kerran syypääksi
37869: tällaiseen menettelyyn, olkoon vuokralautakunnalla oikeus,
37870: vuokranantajan vaatimuksesta, julistaa vuokrasopimus
37871: puretuksi.
37872:        Jos vuokralautakunta on kieltänyt vuokramieheltä
37873: rehujen myynnin, niinkuin 46 §:ssä sanotaan, olkoon re-
37874: hujen poisviemisestä sama laki.
37875: 
37876:                               61 §.
37877:       Jos vuokramies jääpi itse saapumatta eikä lähetä
37878: toista työhönkykenevää henkilöä suorittamaan vuokramie-
37879: hen työvelvollisuutta tai, työhön saapuneena, kieltäytyy
37880: työn teosta, joka hänelle on kohtuullisesti määrätty, pal-
37881: kitkoon vuokranantajalle siten syntyneen vahingon.
37882:       Jos vuokramies lyhyen ajan kuluessa useamman ker-
37883: ran tekee itsensä syypääksi semmoiseen laiminlyöntiin kuin
37884: edellisessä kohdassa sanotaan, olkoon vuokralautakunnalla
37885: oikeus· vuokranantajan vaatimuksesta julistaa vuokrasopi-
37886: mus puretuksi.
37887:                            62 §.
37888:      Julistaessaan 59, 60 ja 61 §:n nojalla vuokrasopi-
37889: muksen puretuksi, määrätköön vuokralautakunta samalla,
37890: onko vuokramiehen muuttaminen 12 §:ssä säädettyä lähtö-
37891: aikaa nauttimatta.
37892:                  VIII, 16. -   Paloheimo, y. m.           149
37893: 
37894:                                63 §.
37895:       Vuokraoikeus voidaan, jos vuokranantaja vaatii, ulos-
37896: ottotoimin myydä vuokramiehen suorittamattomasta vuokra-
37897: maksusta, rappion korvausmäärästä tai vahingonkorvauk-
37898: sesta, joka tämän lain mukaan on vuokranantajalle tuleva.
37899: Ilman vuokranantajan suostumusta älköön vuokraoikeutta
37900: myytäkö sellaiselle henkilölle, joka ei täytä edellä 54 §:n
37901: 1 mom.:ssa määrättyä ehtoa.
37902:       Jos vuokrasopimuksessa on määrätty, että vuokra-
37903: mies vuokranautajaa kuulematta saa kenelle tahansa siirtää
37904: vuokraoikeutensa, noudatettakoon vuokraoikeuden myymi-
37905: seen nähden ulosottotoimin, mitä ulosottolaissa säädetään.
37906: 
37907:                                64 §.
37908:        Paitsi ylempänä mainituissa tapauksissa älköön vuok-
37909: ranantajana tahi sillä, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt,
37910: olko valtaa saada vuokrasopimusta puretuksi, ennenkun
37911: sen aika on kulunut umpeen. Jos vuokramies on vuokra-
37912: kirjassa pidättänyt itselleen oikeuden irtisanomiseen vuokra-
37913: ajalla, noudatettakoon sitä.
37914: 
37915: 
37916:                            VII Luku.
37917: 
37918:   Korvauksesta ja muusta vuokrasopimuksen
37919:         lak kaam i sen seu raam u ks e s ta.
37920: 
37921:                                65 §.
37922:      Jos vuokramies on laskenut torpan rappeutumaan
37923: tahi laiminlyönyt velvollisuutensa pitää sen rakennuksia
37924: kunnossa, tai jos hän muulla tavalla on vahingoittanut
37925: torpan maata tai rakennuksia taikka muuta vuokrananta-
37926: jan hänen käytettäväkseen antamaa omaisuutta, eikä ole
37927: korjannut puutteita, maksakoon siten syntyneestä vahin-
37928: gosta korvauksen vuokranantajalle.
37929: 150       VIII, 16. -   Maanvuokraajain aseman parant.
37930: 
37931:                                66 §.
37932:       Vuokramies, joka on parantanut torppaa maan, vil-
37933: jelykseen tarpeellisten rakennusten tahi muiden laitosten
37934: puolesta, on oikeutettu vuokrakauden lopussa tahi vuokra-
37935: sopimuksen muuten lakatessa saamaan korvauksen siitä,
37936: mitä torpan arvo on vuokramiehen työn ja hänen käyttä-
37937: mänsä pääoman kautta lisääntynyt.
37938:       Korvauksen määrää laskettaessa on myös otettava
37939: huomioon, minkä verran erityiset vuokrakirjassa ilmoitetut
37940: vuokramiehen toimeenpantavat parannukset ovat vuokra-
37941: sopimusta tehtäessä vaikuttaneet vuokramaksun määrään,
37942: taikka onkc:r vuokramies saanut tekemänsä parannukset
37943: suuremmassa tai vähemmässä määrin palkituiksi vuokran-
37944: antajan suoranaisen avustamisen kautta, vuokramaksun
37945: vähennyksellä tahi muulla vuokrasopimuksen mukaisten
37946: velvollisuuksiensa huojennuksella.
37947: 
37948:                                67 §.
37949:       Jos vuokranantaja vuokrakauden lopussa suostuu
37950: uudistamaan vuokrasopimuksen tämän lain määräysten
37951: mukaisesti, olkoon korvausvelvollisuudesta vapaa. Vuokra-
37952: miehellä olkoon kuitenkin silloin lupa luovuttaa oikeutensa
37953: vuokrasopimuksen uudistamiseen toiselle henkilölle, johon
37954: vuokralautakunta harkitsee maanomistajan kohtuuden mu-
37955: kaan voivan tyytyä.
37956:       Vuokranantaja olkoon myös korvausvelvollisuudesta
37957: vapaa sellaisiin parannuksiin nähden, jotka vuokramies on
37958: tehnyt vastoin vuokrasopimuksessa olevaa kieltoa, mikäli
37959: sellainen kielto 47 §:n mukaan on sallittu.
37960:       Jos vuokramiehen kuoltua hänen leskensä tai peril-
37961: lisensä, heille tämän lain 9 ja 10 §:ssä myönnetyn oikeu-
37962: den nojalla, sanoutuvat vuokrasta irti, älköön vuokran-
37963: antaja myöskään olko velvollinen korvausta suorittamaan.
37964: 
37965:                          68 §.
37966:       Jos vuokramies on omista aineistaan rakentanut huo-
37967:                  VIII, ts. -   Paloheimo, y. m.          151
37968: 
37969: neen luvatta tahi toiseen paikkaan kuin vuokranantaja on
37970: myöntänyt, ja jos tämä ei tahdo lunastaa huonetta, olkoon
37971: vuokramies oikeutettu muuttamaan sen pois vuokra-ajan
37972: loputtua; pankoon myös huoneen sijan kuntoon. Jos tätä
37973: ei ole tehty vuoden kuluessa vuokrakauden loputtua, jää-
37974: köön huone vuokranantajan omaksi ilman lunastusta.
37975: 
37976:                            69 §.
37977:       Hedelmäpuut, jalommat koristepuut, marjapensaat
37978: tahi muut arvokkaammat kasvit, joita vuokramies on istut-
37979: tanut sen lisäksi mitä torpassa ennen oli, ovat vuokra-
37980: miehen lähtiessä tarjottavat vuokranantajalle. Jos hän ei
37981: tahdo lunastaa istutuksia kohtuulliseen hintaan, saakoon
37982: vuokramies viedä ne pois vuoden kuluessa vuokrakauden
37983: päätyttyä, tahi olkoon laki niinkuin 68 §:ssä sanotaan.
37984: 
37985:                            70 §.
37986:       Torpan asuin- ja ulkohuoneisiin kuuluvan sisustuksen,
37987: joka on muurissa tai seinässä kiinni, niinkuin pellit, lukot,
37988: akkunat, seinään kiinnitetyt penkit ja sängyt, tahi muut
37989: senkaltaiset, olkoon vuokramies velvollinen jättämään pai-
37990: koilleen. Jos hän vie jotakin niistä pois, hankkikoon sen
37991: takaisin tahi korvatkoon vahingon.
37992: 
37993:                                71 §.
37994:       Jos vuokramies ei ole säädetyn maaraaJan kuluessa
37995: ennen vuokrakauden loppua suorittanut vuokraa tahi veroa,
37996: josta hänen on vastattava, tahi jos hän on velkaa huo-
37997: neiden tahi viljelysten puuttuvasta kunnossapidosta tai
37998: rappeudesta, taikka eläinten, työkalujen tahi muun vuok-
37999: ranantajalta torpan viljelystä varten saamansa tavaran huo-
38000: nosta hoidosta tahi hävittämisestä, eikä ole siitä asettanut
38001: täyttä vakuutta; olkoon vuokranantajana valta pidättää
38002: hänen tilalla olevaa omaisuuttansa, jota laillisesti saadaan
38003: ulosmitata, siksi kuin vuokramies on tehnyt selvän puo-
38004: lestaosa tahi asettanut vakuuden.
38005: 152       VIII, 16, -   Maanvuokraajain aseman parant.
38006: 
38007:                                72 §.
38008:        Vuokramies, jolle 74 §:ssä mainitussa lähtökatsel-
38009: muksessa on määrätty korvausta parannuksista, olkoon,
38010: ellei vuokranantaja aseta täyttä vakuutta korvauksesta, oi-
38011: keutettu pidättämään vastaavan määrän päivätöitä tahi
38012: muuta vuokramaksua, mitä hänen on vuokranantajalle
38013: suoritettava tahi annettava.
38014: 
38015:                                73 §.
38016:       Vuokrakauden kestäessä olkoon kummallakin asian-
38017: osaisella valta, vuokramiehelle tulevan korvauksen suuruu-
38018: den määräämisen helpoittamiseksi, toimituttaa vuokralauta-
38019: kunnalla välikatselmuksia.
38020: 
38021:                                74 §.
38022:       Vuokrakauden päättyessä on pidettävä lähtökatsel-
38023: mus viimeistäänkin kuuden kuukauden kuluessa lähtöpäi-
38024: västä lukien, mutta pidettäköön myöskin, jos jompikumpi
38025: asianosainen vaatii, ennen lähtöpäivää, ei kuitenkaan ai-
38026: kaisemmin kun kuusi kuukautta sitä ennen. Tässä kat-
38027: selmuksessa määrätään se rappeuden tahi parannusten
38028: korvaus, joka on vuokranantajalle tahi vuokramiehelle tuleva.
38029: Muutoin olkoon lähtökatselmuksesta sama laki kuin tulo-
38030: katselmuksesta on säädetty.
38031:      Jos asianosaiset vuokrakauden lopussa ovat keske-
38032: nään sopineet rappeuden tahi parannusten korvauksen
38033: määrästä ja tehneet siitä kirjan, älköön lähtökatselmus
38034: olko tarpeellinen.
38035: 
38036:                            VIII Luku.
38037: 
38038:       Mäki t up al ai spal s tan vuokra u k s es ta.
38039: 
38040:                           75 §.
38041:      Sopimus mäkitupalaispalstan vuokraamisesta tehtä-
38042: köön määräajaksi tai elinkaudeksi.
38043:                  VIli, u1. -   Paloheimo, y. m.           153
38044: 
38045:                            76 §.
38046:       Vuokramiehellä, joka vuokraamalleen mäkitupalais-
38047: palstalle on rakentanut huoneet, olkoon lupa siirtää vuokra-
38048: oikeutensa toiselle henkilölle. Vuokranantajalla olkoon
38049: kuitenkin, ellei vuokrasopimuksessa ole toisin määrätty,
38050: valta kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun luovu-
38051: tuksesta hänelle tieto annettiin, lunastaa vuokraoikeus
38052: takaisin maksamalla huoneista vuokralautakunnan arvioi-
38053: man hinnan. Jos vuokramies on palstalleen raivannut
38054: peltoa, maksakoon vuokranantaja siitäkin korvauksen lauta-
38055: kunnan arvion mukaan.
38056: 
38057:                            77 §.
38058:       Jos vuokranantaja, vuokra-ajan umpeen kuluttua, ei
38059: suostu uudistamaan mäkitupalaispalstaa koskevaa vuokra-
38060: sopimusta vuokramaksusta, jonka, elleivät asianosaiset siitä
38061: sovi, vuokralautakunta kohtuulliseksi harkitsee, suorittakoon
38062: vuokramiehelle korvausta huoneista ja pellosta niin kuin
38063: edellisessä §:ssä sanotaan. Vuokramiehellä olkoon kuiten-
38064: kin oikeus, ellei tahdo korvausta vastaanottaa, vuoden ku-
38065: luessa viedä huoneensa pois.
38066:       Tässä ja edellisessä §:ssä säädettyä huoneista tnak-
38067: settavaa korvausta älköön määrättäkö suuremmaksi kuin
38068: mitä sellaisen perheen, kuin tämän lain 1 §:n 2 mom.:ssa
38069: mainitaan, paikkakunnalla tavalliset asuinhuoneet välttä-
38070: mättömine ulkohuoneineen arvioidaan maksavan.
38071: 
38072:                           78 §.
38073:      Mäkitupalaispalstan vuokramiehellä olkoon oikeus
38074: pyynnöstänsä saada vuokrasopimuksensa vuokralautakun-
38075: nan toimesta rekisteröidyksi. Sellaisesta rekisteröimisestä
38076: olkoon voimassa mitä edellä 42, 43 ja 44 §:ssä on säädetty.
38077: 
38078:                          79 §.
38079:     Sen lisäksi mitä edellä tässä luvussa sekä myöhem-
38080: min säädetään, noudatettakoon mäkitupalaispalstan vuok-
38081: 154       VIli, 16. -   Maanvuokraajain aseman parant.
38082: 
38083: raukseen nähden tämän lain 2 §:n 1 mom.:n, 4, 5, 9 §:n
38084: 10 §:n 1 mom.:n, 11 §:n 1 ja 3 mom.:n, 14, 37, 38, 39,
38085: 40, 51, 55, 56, 57, 58, 61, 63, 64, 69 ja 71 §:n säännöksiä.
38086: 
38087: 
38088:                             IX Luku.
38089: 
38090:                    Erinäisiä määräyksiä.
38091: 
38092:                                80 §.
38093:      Jos joku vuokraa torpan tai mäkitupalaispalstan, joka
38094: ennen on vuokrattu toiselle, olkoon jälkimäinen vuokra-
38095: sopimus mitätön.
38096:                                81 §.
38097:       Jos maanomistaja, annettuaan torpan tai mäkitupa-
38098: laispalstan vuokralle, on luovuttanut toiselle henkilölle sel-
38099: laisen oikeuden, että sen käyttäminen riistää vuokramie-
38100: heltä hänelle sopimuksen mukaan kuuluvan oikeuden, ol-
38101: koon laki niinkuin 80 §:ssä sanotaan. Jos myöhemmin
38102: myönnetty oikeus ainoastaan supistaa vuokramiehen nau-
38103: tinto-oikeutta, olkoon oikeuden haltija velvollinen jättämään
38104: sen käyttämättä, mikäli se loukkaa vuokramiehen nautinto-
38105: oikeutta.
38106:                                82 §.
38107:       Jos vuokrasopimukseen on pantu maarays, joka on
38108: vastoin tämän lain säännöksiä, olkoon sellainen määräys
38109: mitätön.
38110:                                83 §.
38111:       Jos joku maanomistajan kanssa tehdyn suullisen
38112: välipuheen nojalla on alkanut vuokramaksua vastaan asua
38113: torppaa tai mäkitupalaispalstaa, ottakoon vuokralautakunta,
38114: jos vuokramies vaatii, pöytäkirjaan, mitä asianosaisten
38115: ilmoitusten ja muun saatavissa olevan selvityksen mukaan
38116: heidän kesken on sovittu. Jos havaitaan, että välipuheessa
38117:                  VIII, 16. -   Paloheimo, y. m.           155
38118: 
38119: vuokrattavaksi aiottu alue sekä vuokraehdot on niin mää-
38120: rätty kuin 3 ja 4 §:ssä säädetään, taikka jos asianomaiset
38121: voivat sopia tarpeellisista määräyksistä tässä kohden ole-
38122: vien puutteellisuuksien poistamiseksi, vahvistakoon vuokra-
38123: lautakunta sopimuksen voimassa olemaan, jos se koskee
38124: torpan vuokrausta viisikymmentä vuotta, mutta jos sen
38125: esineenä on mäkitupalaispalsta, kymmenen vuotta, lukien
38126: välipuheen tekemisestä. Sittenkun tämä päätös on saanut
38127: lain voiman, olkoon se yhtä pätevä kuin kirjallinen vuokra-
38128: sopimus.
38129:       Jos vuokramies ei vuokranantajan kehoituksesta suostu
38130: tekemään kirjallista vuokrasopimusta, olkoon vuokrananta-
38131: jalla oikeus irtisanoa hänet.
38132: 
38133:                                84 §.
38134:        Tämän lain mukaista vuokrasopimusta älköön kiin-
38135: nitettäkö.
38136:                                85 §.
38137:        Tämä laki ei koske kuninkaankartanojen, sotilas- ja
38138: siviliviraston sekä papiston virkatalojen torppien eikä niihin
38139: kuuluvien mäkitupalaispalstojen vuokraa.
38140: 
38141:                                86 §.
38142:      Tämä laki tulee noudatettavaksi      päivästä
38143:           , josta alkaen maanvuokralakia 19 päivältä kesä-
38144: kuuta 1902 älköön sovellutettako sellaista maata koskeviin
38145: vuokrasopimuksiin kuin tämän lain 1 §:ssä sanotaan.
38146: 
38147:                                87 §.
38148:       Jos vuokramies asuu torppaa tai mäkitupalaispalstaa
38149: ennen tämän lain voimaan astumista tehdyn vuokrasopi-
38150: muksen nojalla, noudatettakoon sellaisen sopimuksen pur-
38151: kautumiseen sekä vuokramiehelle tai vuokranantajalle mak-
38152: settavaan korvaukseen ynnä sopimuksen uudistamiseen
38153: nähden, mitä edellä tässä laissa on säädetty.
38154: 156      VIII, 16. -   Maanvuokraajain aseman parant.
38155: 
38156:       Korvauksen, joka tämän §:n edellisen momentin tar-
38157: koittamissa tapauksissa on suoritettava, määrää saatavissa
38158: olevan selvityksen nojalla vuokralautakunta, huomioon
38159: ottaen vuokramiehen nauttimat edut ja hänen suorittamansa
38160: vuokramaksun suuruuden sekä muuten vapaasti harkittuaan
38161: kaikki asiaan vaikuttavat seikat.
38162: 
38163:                               88 §.
38164:       Jos ennen tehty torpan vuokrasopimus kestää vähin-
38165: tään viisi vuotta tämän lain voimaan astumisen jälkeen,
38166: on sekä vuokranantajana että vuokramiehellä oikeus alis-
38167: taa vuokraehdot vuokralautakunnan tarkastettaviksi. Älköön
38168: kuitenkaan sopimuksessa olevaa vuokra-aikaa koskevaa
38169: määräystä muutettako.
38170:       Joka tällaista tarkastusta vaatii, ilmoittakoon siitä
38171: vuokralautakunnan puheenjohtajalle kahden vuoden ku-
38172: luessa tämän lain voimaan astumisesta.
38173: 
38174:                               89 §.
38175:      Muussa kuin 43 sekä 87 ja 88 §:ssä mainituissa ta-
38176: pauksissa älköön tätä lakia sovellutettako ennen tehtyihin
38177: vuokrasopimuksiin.
38178:       Helsingissä toukok. 4 p. 1901.
38179: 
38180:       H. 0. Paloheimo.                J. K. Paasikivi
38181:       Juho Torppa.                    Oskari Laine.
38182:       Tähän yhtyvät.
38183:       A. Osw. Kairamo.                Hannes Oebhard.
38184:       S. N. Rajata.                   E. Kolkki.
38185:       Olli Pajarl.                    A. Koivisto.
38186:       Kaarle 0. Knuutila.             Juho Ylikorpi.
38187:       A. Listo.                       H. Repo.
38188:       K. Myllylä.                     J. E. Antlla.
38189:       Väinö Kivilinna.                Lauri Ingman.
38190:           VIli, 16, -   Paloheimo, y. m.       157
38191: 
38192: Erkki Pullinen.            K. R. Kares.
38193: Taneli Nykänen.            Juho Tullkoura.
38194: LIIna Ala-Kulju.           Juho Lepistö.
38195: Liisi Kivioja.             Tuom. Pohjanpalo.
38196: Usakkl Vahe.               Justus Ripatti.
38197: J. E. Helkiö.              Ilda Wemmelpuu.
38198: J. Runtti.                 J. E. Wiljomaa.
38199: Aug. Hjelt.                Juho Rannikko.
38200: Mikko Sipponen.            J. H. Hakulinen.
38201: Hedvig Oebhard.            Aate Oikkonen.
38202: E. S. Yrjö-Koskinen.       Aleksi Käpy.
38203:            J. R. Danielson-Kalmari.
38204: 158
38205: 
38206: 
38207: VIII, n. -    Eslt. ehd. N:o 16.
38208: 
38209:              Hokkanen, E., y. m.: Ehdotus uudeksi maan-
38210:                  vuokralaiksi.
38211: 
38212: 
38213: 
38214: 
38215:              S u o m en K a n s a n e d u s k u n n a II e.
38216: 
38217: 
38218:       Vallassa olevat luokat ja etuoikeutetut säädyt, jotka
38219: lainsäädäntövaltaa maassamme käsissään ovat pitäneet,
38220: ovat vuosikymmenien ja vuosisatojen kuluessa järjestel-
38221: mällisesti riistäneet lainsäädännön avulla suurimman osan
38222: maastamme yksityisomaisuudekseen. Varattomalla ja yhä
38223: enemmän ja enemmän köyhtyneellä kansanaineksella, joka
38224: kylmään maankamaraan käsiksi tahtoi käydä, ei niinmuo-
38225: doin ollut muuta keinoa maanviljelyksen harjottamiseen,
38226: kuin vuokrata maata niiltä, jotka etuoikeuksiensa nojalla
38227: sen haltuunsa olivat anastaneet. Ja niinpä on parin sadan
38228: viime vuoden kuluessa muodostunut meille lukuisa maan-
38229: vuokraajaluokka, niin lukuisa, että siihen kuuluu lähes
38230: kaksi kertaa niinpaljon perheitä, kuin tilallisluokkaan.
38231:       On yleensä tunnettu tosiasia, että varakkaat kansan-
38232: luokat, jotka lainsäädäntövallan käsiinsä ovat ottaneet, lain-
38233: säädännön kautta valvovat vaan omia, itsekkäitä luokka-
38234: etujaan. Tämän lauseen totuuden huomaa erittäin sel-
38235: västi, kun katselee, minkälaisten lakimääräysten turvissa
38236: Suomen maanomistajat ovat maamme maanvuokraajilta
38237: voineet anastaa näiden töitten tuloksia. Vuoden 1681
38238: huoneenkatselmussääntö asetti maanvuokraajalle vaan vel-
38239: vollisuuksia, turvaamatta häntä mitenkään maanomistajan
38240: mielivallalta. Samanlaisen periaatteen pohjalle olivat myös-
38241: kin rakennetut maanvuokraajia koskevat määräykset 1734
38242: vuoden laissa, jotka sitte pysyivät pääasiassa muuttumat-
38243:                  VIII, 17. -   Hokkanen, y. m.            159
38244: 
38245: tomina siihen asti kunnes voimassa oleva laki kesäkuun
38246: 19 päivänä 1902 vahvistettiin.
38247:        Nykyään voimassaolevasta maanvuokralaista voi kui-
38248: tenkin suurestikaan erehtymättä sanoa jotakuinkin samaa,
38249: kuin yllä on 1681 ja 1734 vuoden laeista huomautettu,
38250: sillä ei nykyinen maanvuokralaki sanottavasti lyhyen voi-
38251: massaoloaikansa kuluessa ole voinut oleellisesti parantaa
38252: maanvuokraajain oikeudellista enempää kuin taloudellista-
38253: kaan asemaa. Sen voi päättää jo siitäkin, että oikeutettu
38254: tyytymättömyys maanvuokraajain keskuudessa ei tämän
38255: lain voimaanastuttua suinkaan vähentynyt, vaan päinvas-
38256: toin monin kerroin lisääntyi. Olikin aivan luonnollista,
38257: että tyytymättömyys maanvuokraajain keskuudessa lisään-
38258: tyi, sillä heille tarjottiin leivän asemasta kiviä. Laki ni·
38259: mittäin ei asettunut riittävästi heitä turvaamaan sortajainsa
38260: mielivallalta.
38261:        Ryhtymättä kohta kohdalta arvostelemaan nykyistä
38262: lakia maanvuokrasta maalla, tyydymme vaan huomautta-
38263: maan, että vuokra-aikaan nähden ei laki asettunut vuokraa-
38264: jaa suojelemaan, vaan jäi vuokra-ajan pituus täydellisesti
38265: sopimuskumppanien kesken sovittavaksi. Seurauksena tästä
38266: olivat nuo vuokraajalle erittäin turmiolliset lyhytaikaiset
38267: vuokrasopimukset Vuokramaksun suuruuden määräämi-
38268: sen laki myöskin jätti näiden kummankin muka yhtä , va-
38269: paan" sopimuskumppanin keskenäisesti harkittavaksi, sal-
38270: lien sen lisäksi vielä vuokramaksun määrättäväksi luonnon-
38271: tuotteissa ja päivätöissä, jolloin vuokraajan luonnollisesti
38272: oli paljoa vaikeampi rahaksi laskea rasituksiensa todellista
38273: suuruutta.
38274:        Nykysen lain mukaan menettää vuokraaja vuokra-
38275: oikeutensakin sekä pienistä kontrahtirikoksista että erinäi-
38276:  sistä rikoksista yleistä lakia vastaan. Maanvuokraaja tulee
38277:  siis rikoksistaan saamaan kahdenkertaisen rangaistuksen.
38278:        Maanvuokraajalle tuleva korvausta koskeva kohta
38279:  useinmainitussa laissa on siksi epämääräinen, että tuskin
38280: 160      VIII, 17. -   Maanvuokraajalo aseman parant.
38281: 
38282: maanvuokraaja yhtään ainoata kertaa on sen nojalla saa-
38283: nut täyttä korvausta vuokratilansa arvon nousemisesta.
38284:        Voimassa oleva maanvuokralaki ei siis mitenkään voi
38285: turvata vuokraajan oikeudellista asemaa eikä edistää hänen
38286: taloudellista hyvinvointiaan. Lyhyenä olemassaoloaika-
38287: nansa on se osottautunut aivan kelpaamattomaksi muu-
38288: hun, kuin palvelemaan sen luokan itsekkäitä etuja, jonka
38289: edustajat sitä olivat 1900 vuoden valtiopäivillä laatimassa.
38290: Ja kelpaamattomana turvaamaan maanvuokraajain asemaa,
38291: on nykyinen laki maanvuokrasta maalla siis kumottava ja
38292: sen sijalle säädettävä uusi maanvuokralaki, joka asettaa
38293: tarkat rajat kartanonherrain ja yleensä vuokranantajain
38294: mieli vallalle.
38295:        Mutta erittäin tärkeätä on, että uuden maanvuokra-
38296: lain vaikutus ulotetaan myöskin taaksepäin ja että siis
38297: nekin vuokrasopimukset. jotka ovat tehdyt ennen, kuin
38298: uusi maanvuokralaki astuu voimaan, tulevat uuden lain
38299: alaisiksi. Epäkohdat maanvuokraoloissamme ovat siksi
38300: suuret, että on aivan välttämätöntä saattaa heti kaikki
38301: maanvuokraajat nauttimaan uuden maanvuokralain etuja.
38302: Tätä silmälläpitäen on allaolevaan maanvuokralakiehdo-
38303: tukseen, jonka rohkenemme jättää kansaneduskunnan hy-
38304: väksyttäväksi, liitetty viimeseen pykälään alimomentti, joka
38305: antaa laille verrattain laajan, taaksepäin ulottuvan voiman.
38306:        Edelleen on huomioonotettava, että kun nykyinen
38307: laki maanvuokrasta maalla, joka on yksi rumimpia syytös-
38308: kirjoja vanhaa säätyeduskuntaa vastaan, jätti maanvuokraa-
38309:  jat miltei täydellisesti vuokranantajain mielivallasta riippu-
38310: vaksi, ovat jälkimmäiset lain suomia etuoikeuksiaan käyt-
38311: täneet siksi häikäilemättömällä tavalla, että sadottain maan-
38312: vuokraajaperheitä on sen kautta joutunut ilman omaa syy-
38313: tään kodittomaksi lisäämään tilattomain jo ennestäänkin
38314: liian lukuisaa joukkoa. Laukassa noudatetaan parasta
38315: aikaa kaikkein laillisemmassa järjestyksessä vanhan sääty-
38316: eduskunnan laatimaa maanvuokralakia puustavia myöten.
38317: Mutta koska mielestämme Kansaneduskunnan tulee sovit-
38318:                  VIII, 17. -    Hokkanen, y. m.             161
38319: 
38320: taa säätyeduskunnan tekemät rikokset ja korjata erehdyk-
38321: set, olemme rohjenneet yllämainittuun viimeiseen pykälään
38322: liittää toisen alimomentin, jonka mukaan vuokraaja, joka
38323: säätyeduskunnan hyväksymän, nykyisen maanvuokralain
38324: voimassa ollessa on häädetty vuokratHaitaan ja siinä kär-
38325: sinyt ilmeistä vääryyttä, tulisi saamaan joko vuokratilansa
38326: takasin tai korvausta allaolevassa lakiehdotuksessa lähem-
38327: min määrätyllä tavalla. - Ylläolevien, lyhyesti esitettyjen
38328: syiden nojalla rohkenemme pyytää,
38329:                 etttt Kansaneduskunta hyvttksyisi allaole-
38330:            van ehdotuksen uudeksi maanvuokralaiksi.
38331: 
38332: 
38333: 
38334:                Ehdotus maanvuokralaiksi.
38335:                                I Luku.
38336:                  Vuokrasopi m ukses ta.
38337: 
38338:                                  1 §.
38339:       Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti ja on se sekä
38340: molempien sopimuskumppanien että, siinä tapauksessa että
38341: he ovat naimisissa, myös heidän vaimojensa allekirjoitettava,
38342: sekä vuokralautakunnan päteväksi hyväksyttävä. Vuokra-
38343: lautakunnan puheenjohtajan tehtävänä olkoon sopimuksen
38344: rekisteröiminen.
38345:                                 2 §.
38346:       Vuokrasopimusta tehtäessä tulee vuokralautakunnan
38347: olla läsnä ja yhdessä asianomaisten kanssa määrätä ne
38348: kohdat, jotka alempana ol~vien määräysten mukaan ovat
38349: vuokralautakunnan päätettävät.
38350: 
38351:                                  3 §.
38352:      Sopimus maalla olevan maan vuokraamisesta on teh-
38353: tävä määräajaksi, vähintään viideksikymmeneksi vuodeksi.
38354:                                                        II         •
38355:     162       VIII,t7. -   Maanvuokraajalo aseman parant.
38356: 
38357:          Kun nautinto-oikeutta autiotilaan tahi uutistorppaan
38358:     luovutetaan, älköön yhden tahi useamman vapaavuoden
38359:     myöntäminen olko kielletty.
38360: 
38361:                                   4 §.
38362:           Vuokrakirjassa on mainittava:
38363:           Sen tilan tai tonttimaan nimi tai numero, joka on
38364:     vuokralle annettu tahi johon vuokrattu alue kuuluu sekä,
38365:     jos vuokra ei koske koko tilaa, myöskin alueen rajat, tahi
38366:     muu tarkka selvitys siitä;
38367:           vuokra-aika;
38368:           vuokramaksun maarä; sekä paikka missä ja aika
38369:     milloin vuokrakirja on tehty.
38370:           Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, ovat
38371:     nekin vuokrakirjaan pantavat
38372:           Vuokrakirjaa saakoon kappaleensa sekä vuokraaja
38373:     että vuokranantaja, kolmannen kappaleen saakoon vuokra-
38374:     lautakunta.
38375: 
38376:                                II Luku.
38377:                      Vuokratautakun n i s ta.
38378:                                   5 §.
38379:           Jokaiseen kuntaan on asetettava vähintään yksi, py-
38380:     syväinen, aina kerrallaan kolmeksi kalenterivuodeksi valittu
38381:     vuokralautakunta, joka muodostetaan siten, että kunnan
38382:     vuokraajat valitsevat siihen vähintäin yhden vakinaisen
38383:     jäsenen sekä vuokranantajat yhtä monta. Samalla tavalla
38384:     asetettakoon tarpeellinen määrä varajäseniä. Vuokralauta-
38385:     kunnan puheenjohtajana toimii kuntakokouksessa kansan·
38386:     äänestyksellä valittu, maanvuokralakiin ja maanviljelykseen
38387:     perehtynyt henkilö.
38388:           Vuokralautakunnan jäsenten vaalissa olkoon ääni-
38389:     oikeutettu jokainen kunnassa asuva vuokranantaja sekä
38390:     jokainen vuokraaja, jonka vuokraama alue katsotaan tämän
38391:     lain määräysten alaiseksi.
38392: •
38393:                  VIII, 17. -   Hokkanen, y. m.           163
38394: 
38395:       Puheenjohtajan vaalissa olkoon sukupuoleen katso-
38396: matta äänioikeutettu jokainen kunnan asukas, joka ennen
38397: vaalivuotta on täyttänyt 20 vuotta.
38398:       Jos kunta tässä pykälässä mainitulla tavalla päättää
38399: asetettavaksi useampia vuokralautakuntia, on kunta sitä-
38400: varten jaettava yhtämoneen vuokralautakunta-alueeseen.
38401: Vuokralautakunnan vaaliin nähden on jokaisessa alueess~
38402: noudatettava, mitä kunnasta siinä suhteessa on säädetty.
38403: 
38404:                                6 §~
38405:     Vuokralautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten palkan
38406: määrää ja suorittaa kunta.
38407: 
38408:                                7 §.
38409:      Lautakunnan jäsenyydestä ei kukaan siihen valittu
38410: saa kieltäytyä, ellei hän ole ollut siinä jäsenenä vähintäin
38411: kolme vuotta, tai voi näyttää laillisia esteitä.
38412: 
38413:                                8 §.
38414:       Puheenjohtaja tai jäsen, joka ilman laillista estettä
38415: jää pois kokouksesta, maksakoon sakkoa kunnan kassaan
38416: puheenjohtaja 10 ja jäsenet 5 markkaa kerralta ja astu-
38417: koon jäsenen sijalle siksi kerraksi yksi varajäsenistä.
38418:       Muuten olkoon puheenjohtaja tässä toimessa teke-
38419: miinsä rikkomuksiin nähden samojen rangaistusmääräysten
38420: alainen kuin virkamiesten virkarikoksista on säädetty.
38421: 
38422:                                9 §.
38423:       Vuokralautakunta on päätösvoipa, kun on saapuvilla
38424: puheenjohtaja sekä yhtä monta kummankin sopijapuolen
38425: asettamaa jäsentä.
38426:       Edellisessä pykälässä mainitussa tapauksessa voivat
38427: vuokralautakunnan jäsenet olla saman sopijapuolen aset-
38428: tamia. Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enem-
38429: mistö.
38430: 164      VIli, 17. -   Maanvuokraajain aseman parant.
38431: 
38432:                               10 §.
38433:      Vuokralautakunnan tulee, paitsi niitä muita toimia,
38434: jotka tämän lain mukaan erittäin kuuluvat sen velvolli-
38435: suuksiin, tarkastaa ja hyväksyä vuokrasopimukset, sekä
38436: toimittamaosa jyvityksen ja muiden seuraavassa määrättä-
38437: vien perusteiden nojalla määrätä vuokramaksut kuin myös-
38438: kin toimittaa katselmukset.
38439: 
38440: 
38441:                               11 §.
38442:       Vuokralain noudattamista valvoo piiritarkastaja, joita
38443: asetettakoon yksi kutakin lääniä tai läänin osaa varten,
38444: riippuen asianomaisten vuokralautakuntien puheenjohtajain
38445: lähemmästä harkinnasta.
38446:       Tarkastajain palkat suoritetaan yleisistä varoista.
38447:       Tarkastajan virkaa täytettäessä on paikka julistettava
38448: haettavaksi ja toimeen määräävät asianomaisten vuokra-
38449: lautakuntain puheenjohtajat kokouksessaan siihen soveliaan
38450: henkilön.
38451:       Valituksi katsotaan se joka on saanut enimmät vuokra-
38452: lautakuntien puheenjohtajain antamista äänistä.
38453: 
38454: 
38455:                               12 §.
38456:       Jos jompikumpi sopijapuoli ei tyydy vuokralautakun-
38457: nan päätökseen, olkoon oikeutettu alistamaan asian so-
38458: vinto-oikeuden ratkaistavaksi 30 p. kuluessa siitä, kun
38459: vuokralautakunnan päätös hänelle tiedoksi ilmotettiin.
38460:       Sovinto-oikeus muodostetaan siten, että kumpainen-
38461: kin sopijapuoli vålitsee siihen yhtä monta jäsentä, joiden
38462: puheenjohtajana toimii asianomainen piiritarkastaja.
38463:       Sovinto-oikeuden päätös voidaan saattaa tuomioistui-
38464: men ratkaistavaksi ainoastaan samassa määrin, kun väli-
38465: tystuomioista siinä suhteessa on laissa säädetty.
38466:                  VIII, 17. -   Hokkanen, y. m.           165
38467: 
38468:                            III Luku.
38469:                    V u o k r a m a k s u s ta.
38470:                                13 §.
38471:       Vuokramaksu olkoon todellinen, vuotuinen ja rahassa
38472: määrätty ja vahvistettakoon se vuokrasopimusta päätet-
38473: täessä koko vuokrakaudeksi.
38474:       Älköön vuokranantaja olko oikeutettu vaatimaan vuok-
38475: raajalta veroa päivätöissä.
38476: 
38477:                                14 §.
38478:        Vuokramaksun suuruuden määrää vuokralautakunta,
38479: jonka sitä varten on jyvitettävä vuokraHava maa sekä otet-
38480: tava huomioon muut vuokraajalle luovutettavat, vuokraan
38481: liittyvät edut ja paikkakunnalliset olosuhteet.
38482: 
38483:                            IV Luku.
38484: Vuokraajan ja vuokranantajain oikeuksista ja
38485:              vei vollisu uksista.
38486:                                15 §.
38487:       Vuokraaja saakoon noudattaa sitä viljelystapaa, jonka
38488: hän itse tarkoituksenmukaisimmaksi katsoo, ellei se louk-
38489: kaa naapurin oikeutta, yleistä lakia eikä ole ryöstöviljelyk-
38490: seksi katsottava. Vuokramaansa viljelystuotteisiin olkoon
38491: hänellä täysi myynti- ja käyttöoikeus.
38492: 
38493:                                16 §.
38494:       Vuokranantajana älköön olko oikeutta kieltää vuok-
38495: raajalta metsästys- ja kalastusoikeutta.
38496: 
38497:                                17 §.
38498:       Vuokrasopimuksessa turvattakoon vuokraajalle, vuok-
38499: ralautakunnan harkinnan mukaan tarpeellinen poHtopui-
38500: den ja rakennustarpeiden otto-oikeus sekä laidunoikeus.
38501: 166      VIII, 17. -   Maanvuokraajalo aseman parant.
38502: 
38503:                               18 §.
38504:      Jos tilan metsä, jota vuokraajalla on oikeus käyttää,
38505: metsänmyynnin, kulovalkean, hyönteistuhon y. m. s. ta-
38506: pauksen kautta tuntuvasti vähenee, ottakoon vuokralauta-
38507: kunta, vuokraajan vaatimuksesta, vuokrasopimuksen ehdot
38508: uudestaan tarkastettaviksi ja muuttakoon niitä asianhaarain
38509: mukaan.
38510: 
38511:                               19 §.
38512:       Jos vuokratilan rakennukset, jotka ovat vuokrananta-
38513: jan omat, tarvitsevat korjausta, suorittakoon vuokraaja
38514: korjaustyön, mutta korjausta varten tarvittavat rakennus-
38515: aineet antakoon vuokranantaja. Jos rakennus on van-
38516: huuttaan rappeutunut ja vuokralautakunnan pitämässä
38517: katselmuksessa julistettu kelpaamattomaksi, on vuokran-
38518: antajan se uudestaan omalla kustannuksellaan rakennet-
38519: tava vuokralautakunnan määräämän ajan kuluessa.
38520: 
38521: 
38522:                               20 §.
38523:       Jos rakennukset ovat vuokranantajan omat, toimitta-
38524: koon hän ne palovakuutetuiksi ja suorittakoon palovakuu-
38525: tusmaksun. Jos vakuutettu rakennus palaa, langetkoon
38526: palovakuutusmaksu vuokranantajalle, mutta olkoon hän
38527: velvollinen rakennuttamaan uuden rakennuksen vuokra-
38528: lautakunnan määräämässä ajassa. Jos hän sitä ei tee,
38529: rakennuttakoon vuokraaja sen hänen kustannuksellaan.
38530:       Sama olkoon laki, jos vuokranantaja on laiminlyönyt
38531: vuokratilan rakennusten palovakuuttamisen.
38532: 
38533: 
38534:                               21 §.
38535:        Vuokramiehellä olkoon oikeus vuokra-ajan kestäessä
38536: siirtää tai myydä vuokraoikeutensa vuokralautakunnan
38537: hyväksymälle henkilölle.
38538:                    VIII, 17. -    Hokkanen, y. m.            167
38539: 
38540:                                   22 §.
38541:        Vuokraajalla tai hänen oikeudenomistajillaan olkoon
38542: oikeus vuokrakauden loputtua uudistaa vuokrasopimus,
38543: jolloin vuokranantajan, jos hän vaatii vuokramaksua koro-
38544: tettavaksi, on suoritettava vuokraajalle tai hänen oikeuden-
38545: omistajilleen sitävarten toimitetussa katselmuksessa mää-
38546: rätty täysi korvaus vuokratilan arvon nousemisesta.
38547: 
38548:                                  V Luku.
38549:           Katselmuksista ja korvauksista.
38550:                                   23 §.
38551:       Vuokra-aluetta vuokramiehelle luovutettaessa on tulo-
38552: katselmus pidettävä, jossa vuokra-alueen rakennukset, puu-
38553: tarha, pellot, niityt, ojat, tiet, sillat, aidat, kaivot ja vesi-
38554: johdot y. m. ovat merkittävät kirjaan sekä niiden laatu ja
38555: ruokko tarkasti selitettävät. Myös metsä on katselmuk-
38556: sessa tarkastettava ja selitettävä.
38557: 
38558:                                   24 §.
38559:       Vuokrakauden päättyessä on, jos vuokranantaja vaa-
38560: tii vuokramaksun korotettavaksi, pidettävä 22 §:ssä edelly-
38561: tetty katselmus viimeistään kuuden kuukauden kuluessa
38562: sopimuksen loppuruispäivästä lukien, mutta pidettäköön
38563: myöskin, jos jompikumpi asianomainen sitä vaatii, ennen
38564: lähtöpäivää, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin kuusi kuu-
38565: kautta sitä ennen. Tässä katselmuksessa määrätään se
38566: korvaus, joka vuokraajalle tai vuokranantajalle on tuleva.
38567: 
38568:                                   25 §.
38569:      Katselmukset toimittakoon asianomainen vuokralauta-
38570: kunta.
38571:                           26 §.
38572:      Katselmuksesta on tehtävä toimituskirja johon panta-
38573: koon myöskin katselmusmiesten päätös. Tätä katselmus-
38574: 168      VIII, 17. -   Maanvuokraajain aseman parant.
38575: 
38576: kirjaa on annettava kappale kummallekin asianosaiselle,
38577: kolmannen kappaleen saakoon vuokralautakunta.
38578: 
38579:                               27 §.
38580:       Jos asianomainen ei tyydy vuokralautakunnan toi-
38581: mittamaan katselmukseen, valittakoon kolmenkymmenen
38582: päivän kuluessa katselmuksen jälkeen asianomaiselle piiri-
38583: tarkastajalle, joka, jos hän havaitsee syytä olevan, määrät-
38584: köön lisätyn vuokralautakunnan toimittamaan uuden kat-
38585: selmuksen., Tähän lautakuntaan kuuluu, paitsi entisiä
38586: vuokralautakunnan jäseniä, kaksi lisäjäsentä, joista kumpi-
38587: kin sopijapuoli asettaa yhden.
38588:       Lisätyn lautakunnan katselmuksesta älköön valitettako.
38589: 
38590:                            VI Luku.
38591: Syistä, jotka voivat aiheuttaa vuokrasuhteen
38592:          m u u t o k se n tahi 1akka a m i s en.
38593:                               28 §.
38594:       Laillisesti päätetty vuokrasopimus olkoon, vaikkei
38595: vuokraoikeutta olisikaan kiinnitetty, sitova sitäkin henkilöä
38596: vastaan, jonka omaksi vuokratila vuokrakauden kestäessä
38597: ehkä siirtyy.
38598:                               29 §.
38599:        Jos maanjaossa tai rajankäynnissä vuokratilan tiluk-
38600: sia on joutunut omistajalta pois, älköön se vaikuttako alku-
38601: peräisin sovitun vuokra-alueen suuruuteen, vaan harkitkoon
38602: vuokralautakunta, missä määrin vuokraajan entiselle omis-
38603: tajalle suoritettava vuokra on pienennettävä, sekä paljoko
38604: vuokraajan vuotuisesta vuokramaksusta lankeaa maan uuden
38605: omistajan hyväksi.
38606:                               30 §.
38607:      Maamittausasetuksissa olevat, palstatiloja koskevat
38608: määräykset olkoot maanjaossa ja rajankäynnissä voimassa
38609:                   VIII, 17. -   Hokkanen, y. m.           169
38610: 
38611: vuokratiloihinkin nähden, ainakin silloin, kun vuokratilan
38612: tilukset ovat yhdessä kappaleessa. Muussa tapauksessa
38613: sovitettakoon niitä ainoastaan kotitiluksiin nähden ja saa-
38614: koon vuokraaja muualta uudella jyvityks'ellä arvioidun,
38615: vastaavan alan maata.
38616:                                 31 §.
38617:        Jos vuokraaja ilmeisesti laskee vuokratilan rappeu-
38618: tumaan, olkoon vuokranantajalla oikeus suullisesti tai kir-
38619: jallisesti siitä valittaa asianomaiselle vuokralautakunnalle,
38620: joka, jos se havaitsee syytä olevan, toimittakoon vuokra-
38621: tilalle katselmuksen rappion selville saamiseksi ja korjat-
38622: koon vuokraaja puutteet vuokralautakunnan määräämässä
38623: ajassa. Jos hän sitä ei tee, asettakoon täyden vakuuden
38624: parannuksen suorittamisesta, ellei vuokraajasta riippumat-
38625: tomat seikat ole aiheuttaneet rappeutumista. Viimemaini-
38626: tussa tapauksessa voi vuokranantaja vuokralautakunnan
38627: määräämän odotusajan umpeen kuluttua vaatia vuokraajaa
38628: luovuttamaan vuokraoikeutensa lähimmälle oikeudenomis-
38629: tajalleen, jos tämä samalla ottaa vastatakseen vuokratilalta
38630: suoritettavaksi määrätyn, rappeutumisesta aiheutuneen kor-
38631: vaussumman maksamisesta. Jos hän ei anna täyttä va-
38632: kuutta siitä, ottakoon vuokranantaja tämän lain säätämässä
38633: järjestyksessä uuden Vuokraajan vuokratilalle.
38634:        Sama olkoon laki, jos vuokraaja laiminlyö sopimuk-
38635: sessa määrätyn vuokramaksun suorittamisen.
38636: 
38637: 
38638:                            VII Luku.
38639:                 E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
38640: 
38641:                                 32 §.
38642:       Tämän lain määräykset ovat sovitettavat vuokrasopi-
38643: muksiin, jotka koskevat:
38644:       a) erityisellä numerolla varustettua kokonaista tilaa,
38645: tai sellaisen tilan osaa,
38646: 170       VIII, 17. -   Maanvuokraajain aseman parant.
38647: 
38648:       b) viljelyskelpoista maata käsittävää, rajailtaan maa-
38649: rättyä maa-aluetta, joka maanviljelyksen tai sen sivuelin-
38650: keinojen harjoittamista varten on vuokralle otettu ja on
38651: varustettu siihen tarkoitetuilla rakennuksilla tai aiottu niillä
38652: varustetta vaksi,
38653:       c) muuta maanviljelystä tai sen sivuelinkeinoja varten
38654: vuokraitua maata,
38655:       d) tonttivuokraa, ei kuitenkaan tehdastonteiksi vuok-
38656: rattuja alueita,
38657:       e) vuokraa kuntien omistamilla mailla.
38658: 
38659:                                33 §.
38660:        Tämä laki, jonka kautta laki maanvuokrasta maalla
38661: kesäkuun 19 päivältä 1902 sekä muut säädökset, sikäli
38662: kun ne ovat ristiriitaisia tämän lain kanssa, kumotaan,
38663: tulee noudatettavaksi tammikuun 1 päivästä 190 .
38664:        Ennen tämän lain voimaan astumista tehty vuokra-
38665: sopimus on, jos vuokraaja sitä vaatii, vuokralautakunnan
38666: tarkastettava, jolloin kaikkia tämän lain määräyksiä on
38667: noudatettava.
38668:        Jos vuokraaja 1 päivänä tammikuuta 1905 voimaan-
38669: astuneen maanvuokralain voimassa ollessa on häädetty
38670: tilaltaan, olkoon hän oikeutettu valittamaan asianomaiselle
38671: tarkastajalle, jonka tulee asianomaisen vuokralautakunnan
38672: avulla toimeenpanna tutkimus häädön syistä. Jos vuok-
38673: raajan havaitaan kärsineen ilmeistä vääryyttä, olkoon oi-
38674: keutettu saamaan vuokratilansa takaisin ynnä korvausta
38675: kärsimistään vahingoista vapaavuosien muodossa. Jos
38676: syystä tai toisesta vuokratilan takasin jättäminen sen enti-
38677: selle vuokraajalle näyttäytyy mahdottomaksi, saakoon vuok-
38678: raaja rahallista korvausta vuokralautakunnan harkinnan
38679: mukaan.
38680:        Vuokralautakunnan tätä asiaa koskevasta päätöksestä
38681: saa kumpikin sopijapuoli valittaa 30 päivän kuluessa so-
38682: vinto-oikeuteen, jonka päätökseen ei enään käy muutosta
38683: hakeminen.
38684:                 VIli, 17. -   Hokkanen, y. m.       171
38685: 
38686:      Näin määrätty korvaus olkoon lain kautta uloshaku-
38687: kelpoinen saatava.
38688: 
38689:      Helsingissä 8 p:nä kesäk. 1907.
38690: 
38691:      Evert Hokkanen.            Sandra Lehtinen.
38692:      Aatto Siren.               Wiktor Aromaa.
38693:      Paavo Tikkanen.            Sulo Wuolljoki.
38694:      Juho Laakso.               Juho Suomalainen.
38695:      Albin Waljakka.            Abel Suomalainen.
38696:      Arthur Sivenlus.           Maria Raunio.
38697:      Samuli Rantanen.           S. Nuorteva.
38698: 172
38699: 
38700: VIII, ts. -   Anom. ehd. N:o 146.
38701: 
38702: 
38703:               Häkkinen, S., y. m.:       Lainstllidt:inttJtoimenpi-
38704:                    teestt:i torpparien ja maanvuokraajain ht:it:i-
38705:                    tämisten ehkt:iisemiseksi.
38706: 
38707: 
38708: 
38709:               Suomen Kansan ed u s ku nn alle.
38710: 
38711: 
38712:        Kokemus on kyllin selvästi osoittanut, että maamme
38713: lait eivät turvaa torpparien ja muiden maanvuokraajien
38714: oikeutta heidän koteihinsa ja viljelyksiinsä nähden: Noin
38715: 160,000 perhekuntaa on miltei joka hetki vaarassa tulla
38716: häädetyiksi tilailtansa pois. Näin ollen ei sanottu, maan-
38717: viljelyksellä ja karjanhoidolla elävä kansalaisryhmä, voi tule-
38718: vaisuuteen luottaen toimia. Se on pakotettu etsimään
38719: itselleen muita toimialoja ja siten irtautumaan kansamme
38720: pääelinkeinosta, lisäten täten tilattomaio muutenkin sank-
38721: kaa joukkoa. Kun maa jää viljelemättä, tulee elintarpeita
38722: yhä niukemmin. Jos näin saa edelleen jatkua on kansamme
38723: pian joutuva arveluttavaan ahdinkotilaan, jota luonnolli-
38724: sesti seuraa siveellinen ja yhteiskunnallinen rappeutuminen.
38725:        Kylmä todellisuus on avannut kansalaisten silmät,
38726: joten on ryhdytty toimenpiteisiin uuden maanvuokralain
38727: aikaansaamiseksi, mikä täysin turvaisi torppareille ja yleensä
38728: maanvuokraajille heidän työnsä hedelmät. Mutta koska
38729: aikaa kuluu, ennenkuin uusi maanvuokralaki voi asian-
38730: omaisessa järjestyksessä voimaan astua, ovat torpparit ja
38731: muut maalla olevan maan vuokraajat ikäänkuin yhdestä
38732: suusta vaatineet edustajainsa kautta, että Suomen Kansan-
38733: eduskunta ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, joiden tarko-
38734: tuksena olisi estää häätöjen tapahtumista ennen uuden
38735: maanvuokralain voimaan astumista.
38736:                  VI11,1s. -   Häkkinen, y. m.            173
38737: 
38738:      Ylläsanotun perusteella rohkenemme ehdottaa,
38739: 
38740:                  etttt Kansaneduskunta anoisi Hallituk-
38741:            selta, etttt nyt koossa oleville valtiopitiville
38742:            annettaisiin seuraava esitys:
38743:                      Ehdotus
38744: laiksi torpparien ja mui·den maalla olevan maan
38745: vuokraajain häätämisten ehkäisemiseksi ennen
38746:     uuden maanvuokralain voimaan astumista.
38747: 
38748:                               1 §.
38749:       Ne lainsäädökset, jotka sisältävät määräyksiä torppa-
38750: rien tai muiden maalla olevan maan vuokraajien häätämi-
38751: sestä, ovat jätettävät sovelluttamatta, kunnes uusi maan-
38752: vuokralaki on voimaan astunut.
38753: 
38754:                           2 §.
38755:       Tämä laki astuu voimaan heti kun se asianomaisella
38756: tavalla on vahvistettu.
38757:      Helsingissä kesäk. 7 p:nä v. 1907.
38758: 
38759:      S. Häkkinen.                    Pekka Huttunen.
38760:      D. J. Kalliokorpl.              A. P. Hämäläinen.
38761:      Arvi Lahtinen.                  Wasili Tichanow.
38762:      Maria Raunio.                   Matti Aalto.
38763:      K. 0. Höijer.                   Kaarle Mänty.
38764:                    c.
38765: Maanviljelijäin ammattitaidon kohottamista
38766:          tarkolttavla anomusehdotuksla.
38767:                                                                      177
38768: 
38769: 
38770: VIII, 19, -   Anom. ehd. N:o 3.
38771: 
38772: 
38773: 
38774:               Oebhard, Hannes, y. m: Yksityisten alotteesta
38775:                      perustettavan maanviljelyslyseon avus-
38776:                      tamisesta.
38777: 
38778: 
38779: 
38780:               S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
38781: 
38782: 
38783:       Pian lakkaa meidän vanha maanviljelys-,korkeakou-
38784: lumme" Mustialassa, joka kahden vuoden ajalla on yli-
38785: oppilaista tehnyt valmiita ammattimiehiä, joille koko am-
38786: mattivalmistus on tullut maksamaan noin 1,200-1,500
38787: markkaa. Sen sijaan astuu vähintäin 3-, mutta luulta-
38788: vasti monestikin 3 1/2- tai 4-vuotinen kurssi yliopiston
38789: maanviljelystaloudellisessa tiedekunnan osastossa, jonka
38790: lisäksi pian tullaan vaatimaan vähintään vuoden harjoit-
38791: telu; täten tulee tästä lähtien maanviljelijäin korkein am-
38792: mattivalmistus maksamaan noin 5-6,000 markkaa eli
38793: 3-, 4-kertaa enemmän kuin tähän saakka. Tämän lisäksi
38794: ehdoittaa maanviljelysopetuskomitea, että maamme ainoa
38795: maanviljelyskeskikoulu, Kurkijoella, joka on rakentanut
38796: 5-luokkaiselle lyseokurssille, muutettaisiin 2-vuotiseksi
38797: maamiestalvikurssiksi, johon teoretisena pääsyvaatimuk-
38798: sena tulisi olemaan ainoastaan kansakoulun ja kansan-
38799: opiston kurssit.
38800:       Näin ollen tulisi meillä läheisessä tulevaisuudessa
38801: olemaan maanviljelijäin ammattivalmistusta tarjolla ainoas-
38802: taan seuraavaa kahta. tietä: entiseen verraten monta ker-
38803: taa kalliimpi yliopisto-opetus sekä alemmat oppilaitokset,
38804: joihin pääsyvaatimuksena olisi ainoastaan kansakoulu ja
38805:                                                                 12
38806: 178     VIII, 19. -   Maanviljelijäin ammattitaidon kohott.
38807: 
38808:  sen lisäksi korkeintain kansanopisto. Mutta yhteiskun-
38809:  nallisessa rakenteessamme emme onneksi näe tällaista am-
38810:  moittavaa juopaa, meidän yleisessä sivistyksessämme ei
38811:  toki ole tällaista raja-aitaa. Eikä sellaista siedetä muissa·
38812:  ammateissa: Meillä on alempia virkoja, joihin riittää viisi-
38813:  luokkainen pohjasivistys; meillä on oppilaitosjärjestelmä
38814:  kauppa-ammattia varten, jossa, paitsi korkeimpaa, ylioppi-
38815:  lassivistykselle rakentavaa ja alimpaa, kansakoulusivistyk-
38816:  selle perustuvaa, näemme myöskin sellaisen, johon pääsy-
38817:  vaatimuksena on lyseoitten viisi luokkaa; meillä myöskin
38818:  teollisuusammatti-opetuksen alalla pyritään samaan. Eikö
38819:  siis maanviljelysammattiopetusjärjestelmäämme tulisi luon-
38820:  noton aukko, ellemme siihenkin saisi kunnollisia oppilai-
38821: toksia, jotka rakentavat lyseoitten viisiluokkaisen yleisen
38822:  sivistyksen pohjalle?
38823:         Ja toiselta kannalta katsottuna: Jo kauan on sekä
38824: kasvatusopillisissa piireissä että vanhempainkin puolelta
38825: toivottu, että saataisiin lyseoitten 5 alinta luokkaa muo-
38826:  dostamaan yleissivistystä jakava keskikoulu täydellisine
38827:  kursseineen ja että tämän yhteisen yleissivistyksen poh-
38828: jalle saataisiin useampia, eri ammattiryhmien erikoistar-
38829: peita enemmän tai vähemmän lähenteleviä linjoja, joilla
38830: jatkettaisiin yleissivistyksen lisäämistä muutamissa ai-
38831: neissa, kuten äidinkielessä, historiassa ja jossakin vie-
38832: raassa kielessä.
38833:        Yhdeksi tällaiseksi ,linjaksi" on aJateltu sellaista
38834: maanviljelyslyseota, joka on lähtenyt yllä mainitusta maan-
38835: viljelysammattiopetuksen keskikoulutarpeesta. Se edellyt-
38836: tää, että tulevaisuudessa tulemme saamaan viisiluokkaisen
38837: keskikoulun, vaikka ei ole pidetty mahdottomana aloittaa
38838: sitä jo nykyoloissakin sisäänpääsyvaatimukseksi asetta-
38839: malla nykyisten lyseoitten 5:n alimman luokan kurssia vas-
38840: taavat tiedot; tähän maanviljelyslyseoon on aiottu kolme
38841: luokkaa, jotka vastaisivat lyseoittemrpe 6-8 luokkia.
38842:        Näillä kolmella luokalla olisi aikomus antaa suomen,
38843: ruotsin ja saksan kielissä ynnä historiassa sama oppi-
38844:                 VIII, 19. -   H. Oebhard, y. m.          179
38845: 
38846: määrä kuin lyseoissakin ynnä lisäksi yhteiskunta- ja val-
38847: tio-opissa sekä taloustieteessä aikaan nähden yhtä paljon
38848: kuin historiassa. Muita kieliä ei opetettaisi. Sen sijaan
38849: useissa luonnontieteissä, jotka ovat valmistuksena maa-
38850:                                      •
38851: talousaineille, annettaisiin verrattain laajoja kursseja ja
38852: lopuksi opetettaisiin maatalousaineissa melkoista enem-
38853: män kuin tähän saakka Mustialassa. Tämän lisäksi tu-
38854: lisi käytännöllinen harjoitus, jota vaadittaisiin ennen opis-
38855: toon pääsyä kokonainen vuosi ja sen lisäksi vielä väli-
38856: kesinä. Tällä tavalla toivottaisiin, että oppilaat olisivat
38857: opistosta päästyään saaneet yleisen sivistyksen, joka ny-
38858: kyaikana meidän maassamme monella alalla olisi parempi
38859: kuin tavallisista Iyseoista lähteneitten, sekä samalla am-
38860: mattisivistyksen, joka riittäisi nykyoloissa varsin hyvin
38861: 1) itsenäiseksi maanviljelijäksi ruvetessa, ynnä 2) alem-
38862: piin, huokeampipalkkaisiin virkoihin maatalouden alalla,
38863: mutta joka olisi myöskin hyvänä pohjana niille, jotka ha-
38864: luaisivat 3) jatkaa opintojaan yliopiston maanviljelys-
38865: taloudellisessa tiedekunnan osastossa, politeknikon maan-
38866: mittariosastossa, Evon metsäopistossa ynnä läheisessä tu-
38867: levaisuudessa perustettaviksi aiotuissa eläinlääkäriopistossa
38868: ja puutarhakorkeakoulussa.
38869:        Tällaista meillä vallan uutta oppilaitosta ei tieten-
38870: kään aluksi, niinkauan kuin se on vielä kokeilun kannalla,
38871: pitäisi perustaa valtion kouluksi, vaan yksityiseksi, jolle
38872: myönnettäisiin riittävä valtioapu. Niinikään sellaisia ei
38873: pitäisi aluksi perustaa enempää kuin yksi. Kun sen pai-
38874: kasta on ollut maanviljelysopetuskomiteassa puhe, niin
38875: tultiin yksimielisiksi siitä, että ensimäinen olisi perustet-
38876: tava Helsinkiin. Siilä tämä ensimäinen pitäisi tietysti
38877: sekä opettajien että öpetusvälineitten puolesta saataman
38878: mahdollisimman eteväksi, jotta itse aate voisi saavuttaa
38879: luottamusta. Ja missä on yksityisellä oppilaitoksella enem-
38880: män valitsemisen varaa näissä suhteissa? Lisäksi tulee
38881: vielä se tärkeä näkökohta, että tällaisen uuden oppilaitok-
38882: sen sekä johto että opetus välttämättömästi tarvitsee ali-
38883:  180     VIII, 19, -   Maanviljelijliin ammattitaidon kohott.
38884: 
38885:   tuisesti neuvottelemista asiaaharrastavien kykenevien hen-
38886:   kilöitten kanssa, ja siihen tuskin lienee missään tilaisuutta
38887:   siinä määrässä kuin Helsingissä.
38888:          Yhtenä tärkeänä hankaluutena tässä on se, että oppi-
38889:   laitten elämä tulee päähupungissa kalliimmaksi kuin maa-
38890:   seuduilla. Tämä tulee arvattavasti erityisesti maanviljelys-
38891:   ammatin alalla tuntumaan sitä raskaammalta, kun oppi-
38892:   laitten esim. Mustialassa ei ole tarvinnut maksaa opetuk-
38893:   sesta, huoneesta ja lämmöstä, ruoasta ja lääkärinavusta
38894:  yhteensä enempää kuin 600 markkaa ensi ja 500 mark-
38895:  kaa toisena vuotena, eli suunnilleen sen verran kuin
38896:  ruoka yksinään on tullut maksamaan valtiolle, ja Kurki-
38897:   joella on tämä kaikki annettu valtion puolelta vieläkin
38898:  huokeammalla. Tämän vuoksi sekä välttääkseen sitä,
38899:  että oppilaitoksesta tulisi yksinomaan varakkaitten lapsien
38900:  koulu, olisi tälle oppilaitokselle annettava niin suuri val-
38901:  tioapu, että siinä oppilasmaksuja ei tarvitsisi asettaa pal-
38902:  joa korkeammiksi kuin valtion omissa lyseoissakaan. Ja
38903:  tämä valtion pitäisi voida tehdä sitä helpommin, kun se
38904:  täten saisi keskikoulun maanviljelysammattia varten, joka
38905:  tulisi melkoista huokeammaksi kuin se, mikä tähän saakka
38906:  on ollut sellaiseksi aiottu.
38907:         Tämä suunnitelma, josta on lähemmin tehty sel-
38908:  koa aikakauslehdessä ,Aika", (näytenumero) siv. 9-21,
38909:  on esitetty valtion asettamalle maanviljelysopetuskomitealle
38910: ja saavuttanut sen yksimielisen hyväksymisen, niin että
38911: tämä tulee hallitukselle esittämään, että sellaisen oppilai-
38912: toksen aikaansaamista olisi valtion puolelta tuettava.
38913: Mutta koska asiaaharrastavissa piireissä oltaisiin valmiita
38914: aivan heti panemaan yritys pystyyn, jos voitaisiin pian
38915: saada varmuutta siitä, että se tulisi nauttimaan tarpeel-
38916: lista kannatusta valtiomahtien puolelta, olen uskaltanut
38917: kunnioittavimmin kääntyä Kansaneduskunnan puoleen,
38918: ehdottamalla, että se Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan
38919: anoisi,
38920:           VIII, 19. -   H. Oebhard, y. m.           181
38921: 
38922:              etta siinti tapauksessa, etta syntyy yksi-
38923:      tyisestti alotteesta sensuuntainen oppilaitos,
38924:      josta ylemptinti on ollut puhe, sille myönnet-
38925:      ttiisiin valtiovaroista riitttivtiti kannatusta ja
38926:      sen oppilaille avattaisiin mahdollisuus ptitistti
38927:      Yliopiston maanviljelystaloudelliseen tiedekun-
38928:      nan osastoon, polyteknikon maanmittariosas-
38929:      toon, metstiopistoon sekti muihin vastaisuu-
38930:      dessa ehktt perustettaviin maatalouskorkea-
38931:      kouluihin, joihin ptitisyvaatimukseksi asetetaan
38932:      ylioppilastutkinto.
38933: Helsingissä, 28 p. toukokuuta 1907.
38934:                                Hannes Oebhard.
38935: Tähän yhdymme:
38936: Hedvlg Oebhard.          A. Osw. Kairamo.
38937: Mikael Soininen.         Väinö Kivilinna.
38938: Erkki Pullinen.          J. E. Antlla.
38939: Evellina Ala-Kulju.      H. 0. Paloheimo.
38940: J. H. Hakulinen.         U. Brander.
38941: K. W. Koskelin.          N. E. Huoponen.
38942: August Raatikainen.      J. K. Paasikivi.
38943: Olli Pajarl.             Kaarle 0. Knuutila.
38944:                Juho Lepistö.
38945: 182
38946: 
38947: VIli, 2o."- Anom. ehd. N:o 85.
38948: 
38949: 
38950: 
38951: 
38952:            Pullinen, Erkki, y. m.: Maanviljelysseurojen
38953:                 pieniviljelijöitti varten toimeenpaneman
38954:                  kehoitus- ja opastustoiminnan järjesttt-
38955:                  misesttt.
38956: 
38957: 
38958: 
38959:                 K a n s a n e d u s k u n n alle.
38960: 
38961: 
38962:        Olojen vaikutuksesta on meillä vähitellen käynyt sel-
38963: väksi, että maanviljelys maassamme on suunnattava pien-
38964: viljelykseen. Työpalkkojen kallistumisen sekä muiden vai-
38965: keuksien takia on nimittäin suurtilojen kannattavaisuus
38966: käynyt epävarmaksi sekä niiden hoito vaikeaksi ja vilje-
38967: lyksen onnistumisella on täysin varmoja takeita ainoas-
38968: taan sikäli kuin maanviljelijä itse voipi tehoisasti valvoa
38969: taloutensa eri puolia ja, mikä vielä parempi, jos hänen
38970: tilansa on siksi pieni, että hän itse oman perheensä
38971: avulla ehtii suorittamaan tärkeimmät työt taloudessaan.
38972:        Näin ollen ja maanviljelyksen suureen merkitykseen
38973: nähden on siis luonnollista, että yleiset toimenpiteet maan-
38974: viljelyksen edistämiseksi ovat myös mikäli mahdollista
38975: kohdistettavat pienviljelijöihin ja heidän ammattitaitonsa
38976: kohottamiseen. Erityisen velvoittavaa tässä suhteessa on
38977: lisäksi pienviljelijäluokan lisääntyminen tilaUoman väestön
38978: asuttamisen kautta. Ellei nimittäin, samalla kuin yleisellä
38979: avustuksella tilattomille hankitaan maata, pidetä myös
38980: huolta heidän ammatillisesta kyvystään ja kehityksestään,
38981: niin voivat tähän laajasuuntaiseen parannustoimenpiteesen
38982: raketut toiveet jäädä puolinaisiksi, jopa kokonaan raueta-
38983:                   VIII, 20. -   Pullinen, y. m.           183
38984: 
38985:  kin, joten tätä tietä toivottu tyytyväisyyden ja hyvinvoin-
38986:  nin tila jääpi saavuttamatta.
38987:         Tietopuoliseen ammattiopetukseen nähden onkin val-
38988: tion puolesta ryhdytty tämän suuntaisiin parannuspuu-
38989:  hiin, sillä toimimassa on paraillaan hallituksen asettama
38990:  komitea, joka laatii ehdotusta alemman maanviljelysope-
38991:  tuksen järjestämiseksi. On siis syytä toivoa, että maan-
38992:  viljelyskoulualalla saadaan piakkoin toimeen tarpeellisia
38993:  parannuksia ja että nykyiset melkein yksistään suurvilje-
38994:  lyksen eduille järjestetyt maanviljelyskoulumme saadaan
38995:  muuttumaan ajanmukaisiksi todellisiksi pienviljelijäkou-
38996: luiksi.
38997:         Yksistään koulusivistyksen kautta tapahtuvaa am-
38998:  mattitaidon kohottamista ei alkuperäisissä oloissamme
38999: kuitenkaan voida pitää riittävänä ja kyllin nopeasti vai-
39000:  kuttavana, vaan on ryhdyttävä tehoisampiin toimenpitei-
39001: siin. On saatava aikaan lyhkäisiä oppikursseja, joissa
39002: luentojen muodossa annetaan opetusta eri ammattiaineissa
39003: ja joiden kautta pienviljelijäissä herätetään innostusta ja
39004: harrastusta ammattiinsa. On järjestettävä kautta maan ja
39005: kaikkiin maatalouden eri oloihin ulottuva neuvojatoiminta,
39006: jonka avulla kokemaUomaHekin viljelijälle käypi mahdolli-
39007: seksi ottRa palvelukseensa käytännöllisiä ja ajanmukaisia
39008: työ- sekä viljelystapoja. On pantava toimeen kilpailuja
39009: maatalouden eri puolissa ja varsinkin tärkeätä on saada
39010: aikaan järjestetty kokonaisten pienviljelyksien palkitsemi-
39011: nen ympäri maata. Sekä lisäksi on pienviljelijäin kes-
39012: kuuteen levitettävä sopivaa ammattikirjallisuutta ja järjes-
39013: tettävä heidän keskensä retkeilyjä, jota tietä he tulevat
39014: tilaisuuteen tyydyttämään tiedonhaluansa sekä hankkimaan
39015: itselleen jatkuvaa työskentelyintoa.
39016:        Nämä mainitut toimenpiteet ovat kyllä jo pitkän
39017: ajan olleet maanviljelys- ja talousseurojemme toiminta-
39018: ohjelmassa ja epäilemättä on niiden kautta jo paljon hy-
39019: vää alulle pantukin, mutta näiden seurain nykyiset voimat
39020: ja varat eivät riitä kyllin tehoisan pienviljelijäin keskisen
39021: 184    VIli, 20. -   Maanvitjelljllin ammattitaidon kohott.
39022: 
39023: opetus- ja kehotustoiminnan järjestämiseen. Varsinkin on
39024: neuvojatoiminta, jota maanviljelysseuramme tosin kaikki
39025: harjoittavat, puutteellinen ja lisäksi on sen vaikutus -
39026: valitettavaa kyllä - näihin saakka kohdistunut etupäässä
39027: suuriin ja keskikokoisiin viljelijöihin. Tämä puutteellisuus
39028: on huomattu ammattimiespiireissäkin ja sen korjaamiseksi
39029: on maanviljelys- ja talousseurain edusmieskokouksessa
39030: viime vuonna laadittu seikkaperäinen suunnittelu. Ylem-
39031: pään tietopuoliseen neuvojatoimintaan nähden on tässä
39032: suunnittelussa maanviljelysseurojen neuvojat eli konsulentit
39033: katsottu riittäviksi, mutta käytännölliset opastajat ovat sekä
39034: vähälukuisuutensa että toimipiirien laajuuden vuoksi pi-
39035: detty riittämättöminä. Niiden lukua olisi monin kerroin
39036: lisättävä ja ne olisi saatava maanviljelysseurojen valvon-
39037: nan alla toimimaan suorastaan maamies- eli paikallisseu-
39038: rojen palveluksessa; silloin, toimipiirin käsittäessä pienem-
39039: män alan - pitäjän tahi pari, voisi opastaja kohdistaa
39040: työnsä kaikkien hyväksi ja opastajan sekä pienviljelijöiden
39041: kesken voisi kehittyä pysyväisempi vuorovaikutus. Näitä
39042: tällaisia opastajia olisi tarpeen kaikilla maatalouden eri
39043: aloilla, mutta varsinkin olisivat maanviljelyksen, karjan-
39044: hoidon, kotitalouden ja metsänhoidon opastajat erikseen
39045: joka maamiesseuran piirissä suuren tarpeen vaatimat.
39046: Muilla aloilla, kuten käsitöissä, kalastuksessa, koneitten
39047: hoidossa, rakennustöissä y. m., voisi toistaiseksi riittää se
39048: ohjaus ja opetus, mitä maanviljelysseurojen opastajat eh-
39049: tivät antamaan.
39050:        Kelpoisuusehtona olisi maanviljelysopastajalta vaa-
39051: dittava, että hän on käytännöllisesti maanviljelykseen sekä
39052: tilanhoitoon perehtynyt ja jos mahdollista maamieskoulun
39053: käynyt. - Karjanhoidon opastajan tulisi olla karjakkokou-
39054: lun suorittanut ja käytännöllisesti perehtynyt karjakko. -
39055: Kotitalouden opastajan taas tulisi olla suorittanut kasvi-
39056: tarhakoulun oppimäärän sekä kurssin talouskoulussa, jonka
39057: ohella hänellä pitäisi olla erityistä perehtymistä pienviljeli-
39058: jäin kotitalouden hoitoon. - Metsänhoidon opastajalta olisi
39059:                   VIII, 20. -   Pullinen, y. m.            185
39060: 
39061: vaadittava metsänhoitokoulun kurssi tahi sitä vastaavat
39062: tiedot.
39063:         Opastustaan tulisi näiden neuvojain tarjota pienvil-
39064: jelijöille, kiertäen talosta taloon ja mökistä mökkiin, sa-
39065: malla kuitenkin ollen velvolliset tilauksestakin antamaan
39066: heiltä pyydettyjä neuvoja ja ohjeita.
39067:         Palkkaedut ovat mainitussa maanviljelysseurain edus-
39068: mieskokouksen suunnittelussa näille neljälle neuvojalle aja-
39069: teltu seuraaviksi:
39070: 
39071:            Maanviljelysopastaj alle 800 markkaa
39072:            Karjanhoidon     ,       400
39073:            Kotitalouden             500
39074:                                            "
39075:            Metsänhoidon
39076:                             "
39077:                                     800    "
39078:                                            ,
39079:                                  "
39080:  joista kunkin maamiesseuran osalle kertyisi 2,500 markan
39081:  suuruinen meno. Kolme neljättä osaa palkoista on aja-
39082:  teltu suoritettavaksi valtioavustuksena maanviljelysseurojen
39083:  välityksellä ja neljäs osa varsinkin parempiosaisilla seu-
39084:  duilla olisi maamiesseurojen omista varoistaan suoritet-
39085:  tava. Opastajapiirejä on katsottu tarpeelliseksi muodostaa
39086:  noin 300 eli nykyisen maalaisasukaslukumme mukaan
39087: .yksi kutakin 8,000 asukasta kohti. Ylläolevan palkkaus-
39088:  laskelman mukaan tarvittaisiin valtioapua kutakin piiriä
39089:  kohti vuosittain noin 1,800 markkaa ja edellyttäisi siis
39090:  kyseessä oleva ohjelma kokonaisuudessaan toimeenpan-
39091:  tuna 540,000 markan vuotuista määrärahaa valtion va-
39092:  roista.
39093:         Sopivien neuvojien puutteen sekä maamiesseurojen
39094:  keskeneräisen järjestymisen vuoksi ei ylläsuunniteltua jär-
39095:  jestelmää kuitenkaan ole ajateltu yhtaikaa koko laajuudes-
39096:  saan toteutettavaksi, vaan on siihen katsottu kuluvan vii-
39097:  den vuoden aika ja on sen mukaan laskettu valtiovaroja
39098:  tarvittavan:
39099: 
39100:       1:nä vuonna                        108,000 markkaa
39101:       2:na                               216,000    ,
39102:               "
39103: 186     VIII, 20. -   Maanviljelijäin ammattitaidon kohott.
39104: 
39105:       3:na vuonna                 324,000 markkaa
39106:       4:nä                        432,000    "
39107:       5:nä
39108:              " ja siitä eteenpäin 540,000    ,
39109:                  "
39110:        Paitsi taloudellista puolta on ylläsuunnitellun opas-
39111: tajajärjestelmän onnistumiselle välttämätöntä, että ajoissa
39112: huolehditaan myös kelvollisten opastajain kasvattamisesta
39113: ja heidän ammatillisesta kehityksestään, joten olisi tär-
39114: keätä, että maatalouskoulujemme yhteyteen järjestettäisiin
39115: erityisiä oppi- eli jatkokursseja kiertäviksi opastajiksi aiko-
39116: via varten sekä että myös heidän käytännöllisestä har-
39117: jaantumisestaan huolehdittaisiin.
39118:        Ylläolevaan viittaamalla saamme Arvoisalie Kansan-
39119: eduskunnalle kunnioittavimmin esittää, että Kansanedus-
39120: kunta Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
39121: 
39122:                     ettll maamme maanviljelysseuroille te-
39123:              hoisan opetus- ja kehotustoiminnan yllitpitit-
39124:              miseksi pienviljelijöittt varten sektt varsinkin
39125:              tttydellisesti jttrjestetyn ja koko maata kttsit-
39126:              titvttn kiertttvttn. opastajatoiminnan aikaan-
39127:              saamiseksi myönnettttisiin riittitvttit listtttytt
39128:              valtioavustusta, sekä
39129:                     etttt pienviljelijitin opaslajiksi aikovien
39130:              henkilöiden ammatillisesta kehityksesttt Val-
39131:              tion toimenpiteestti. pidettttisiin huolta.
39132:       Helsingissä, kesäkuun 5 p:nä 1907.
39133: 
39134:                     Erkki Pullinen.
39135:       H. G. Paloheimo.         A. Osw. Kairamo.
39136:       Hannes Gebhard.          Iisakki Vahe.
39137:       J. E. Antila.            Oskari Laine.
39138:       H. Repo.                 J. E. Helkiö.
39139:       Väinö Kivilinna.         Olli Pajari.
39140:       Juho Torppa.             Kaarle 0. Knuutila.
39141:       A. 0. Wuorimaa.          J. H. Hakulinen.
39142:             VIII, 20. -   Pullinen, y. m.         187
39143: 
39144: Juho Rannikko.                  Taneli Nykänen.
39145: Justus Ripatti.                 K. R. Kares.
39146: Liiria Ala-Kulju.               A. Koivisto.
39147: Juho Ylikorpi.                  Juho Lepistö.
39148: Juho Tulikoura.                 Mikko Sipponen.
39149: S. N. Rajata.                   J. Waarala.
39150: Auk. Hiltula.                   J. Runtti.
39151: Aate Oikkonen.                  E. Kolkki.
39152: 188
39153: 
39154: 
39155: VIII, 21. -    Anom. ehd. N:o 42.
39156: 
39157: 
39158:               Brander, U., y. m.: Maanviljelys- ja talous-
39159:                   seurojen tarpeisiin ynnt:t hevoshoidon
39160:                   edistiimiseksi kt:tytettt:tvien mt:iiirt:trahain
39161:                   korottamisesta.
39162: 
39163: 
39164: 
39165:               S u o m en K a n s a ne d u s k u n n a 11 e.
39166: 
39167: 
39168:       Maamme pääelinkeinon, maatalouden edistämistä tar-
39169: koittavista yleisistä toimenpiteistä voittavat valtion suora-
39170: naisten toimenpiteitten rinnalla alati kasvavaa huomiota
39171: ja merkitystä kansalaisten keskinäiseen yhteenliittymiseen
39172: perustuvat toiminnanmuodot Ja on kehitys tähän suun-
39173: taan sitä luonnollisempi ja oikeutetumpi, kuta enemmän
39174: kansanvaltaisuuden ja paikallisen itsehallinnon aatteet en-
39175: n_ättävät toteutua ja juurtua.
39176:       Maanviljelys- ja talousseurat, joita nykyään on kai-
39177: killa kulmilla maatamme, ovat juuri niitä paikallisia laitok-
39178: sia, joille melkoinen osa maataloushallintoa on joutunut
39179: ja jotka maanviljelijäin keskinäisinä yhteenliittyminä pitä-
39180: vät kaikenpuolista huolta maatalouden kehittämisestä. Taka-
39181: aikoina käsittivät nämä seurat varsin laveita alueita ja
39182: kuului niihin verrattain harvalukuinen määrä suurviljelijöitä,
39183: virkamiehiä ja muita varakkaampia kansalaisia, sekä maalta
39184: että erittäinkin kaupungeista, jotka asianharrastuksesta,
39185: osaksi hyväätekevässä tarkoituksessa olivat liittyneet yh-
39186: teen levittääkseen tietoja uusista viljelys- ja menettely-
39187: tavoista sekä herättääkseen kansan keskuudessa harras-
39188: tusta järkiperäisen maanviljelyksen harjoittamiseen.
39189:       Seurojen luonne ja kokoonpano on viime aikoina
39190: kuitenkin melkein kokonaan muuttunut. Varsinaiset maan-
39191:                    VIII, 21. -   Brander, y. m.           189
39192: 
39193: viljelijät muodostavat nykyään näiden seurain valtavan
39194: kantajoukon ja aivan viimeisinä vuosina ovat useimmat
39195: seurat uusiutuneet siten, että niiden varsinaisen päätös-
39196: valtaisen jäsenistön muodostavat paikalliset maamiesseurat,
39197: joiden jäseniksi taas maaseudun pieniviljelijät jotenkin
39198: yleisesti ovat liittyneet ja joiden hyväksi toiminta nykyään
39199: pääasiallisesti kohdistuu. Kun taas maanviljelys- ja talous-
39200: seurat ovat sen ohessa keskittyneet koko maata käsittä-
39201: väksi keskusliitoksi, niin on sen kautta muodostunut kes-
39202: kinäisyyteen ja kansanvaltaiseen edustukseen perustuva
39203: voimakas järjestö, jolla on edellytyksiä ja takeita toimia
39204: erittäin menestyksellisesti ja entistä tehokkaammin maa-
39205: talouden kohottamiseksi sekä koko maassa yleensä että
39206: paikallisten olojen mukaisesti kullakin seudulla erityisesti.
39207:        Sitä mukaa kuin maanviljelysseurain toiminta on ke-
39208: hittynyt ja laventunut, on valtion varoista niiden käytettä-
39209: väl<si määrärahoja myönnetty. V. 1874 oli seuroille myön-
39210: nettyjen varain määrä ainoastaan 65,000 markkaa, joitakin
39211: aikoja myöhemmin 87,000, kunnes ne v. 1898 korotettiin
39212: yhteensä 430,000 markkaan vuodessa, jaettuna 13 seuran
39213: kesken viisivuotiskaudeksi 1899-1903. Tästä määrärahasta
39214: 250,000 oli käytettävä maanviljelyksen, 100,000, karjan-
39215: hoidon, 50,000 metsänhoidon ja 30,000 puutarhahoidon
39216: edistämiseksi. Vuosiksi 1904-1905 varattiin seuroille
39217: 535,000 mk., vuosiltain ja vuosiksi 1906-1907 yhteensä
39218: 750,000 mk., joka oli seurojen kesken jaettava siten, että
39219: käytettäisiin
39220: 
39221: yleisiin kustannuksiin                            100,000:-
39222: maanviljelyksen kohottamiseksi                    300,000:-
39223: karjanhoidon ja meijeritalouden kohott.           200,000:-
39224: puutarhahoidon kohottamiseksi                      75,000:-
39225: metsätalouden            "                         75,000:-
39226:       Syksyllä 1906 korotettiin metsänhoidon edistämiseen
39227: käytettävät varat vielä 175,000 markalla, niin että tekevät
39228: 190    VIII, 21. -   Maanviljelijäin ammattitaidon kohott.
39229: 
39230: nyt yhteensä 250,000 markkaa. Vielä on siitä 160,000 mar-
39231: kan määrästä, joka hevoshoitoa edistäviin tarkoituksiin
39232: on käytettävissä, osa jaettu maanviljelysseurain kesken.
39233: Näin ollen nousevat nykyään toimessa olevain 19 seuran
39234: valtion varoista saarnat käyttövarat lähes 1 miljoonaan
39235: markkaan vuodessa.
39236:         Vaikka siis maanviljelysseurain nauttimat määrärahat
39237: jo ovat melkoiset, niin näyttää kuitenkin maatalouden
39238: jatkuvalle kehitykselle pienviljelijäin keskuudessa olevan
39239: tuiki tarpeellista, että määrärahoja vielä jonkun verran
39240: lisätään.
39241:         Se ala, joka nykyisin erityisesti kaipaa avustusta, on
39242: paikallinen neuvojatoiminta eli kiertäväin opastajaio paik-
39243: kaaminen pienempiä alueita varten.
39244:         Tunnettua on, miten äärettömän pieni prosentti maan-
39245:  viljelijöistämme on saanut ammattiopetusta toimintaansa
39246: varten. Vuonna 1901 toimitetun tilastollisen tutkimuksen
39247: mukaan oli sadasta maanviljelijästä 1 käynyt maanviljelys-
39248: koulun ja torppareista vain 1 tuhannesta. Ja samoin kuin
39249: muilla aloilla uhrataan valtion varoja opetus- ja kasvatus-
39250: tarkoituksiin, niin on sitä ennenkaikkea myöskin tehtävä
39251: pääelinkeinon harjoittajain opetusolojen järjestämiseksi ja
39252: avustamiseksi. Vaikkapa maanviljelysopetus järjestetäänkin
39253: uudelle ja paremmalle kannalle, niin hyöty siitä tulee vain
39254: nousevan maamiespolven hyödyksi. Jotain on tehtävä sen
39255: suuren enemmistön hyväksi, joka ikänsä ja asemansa takia
39256: ei luonnollisesti enää voi osallistua järjestettyyn ammatti-
39257: opetukseen. Ja niistä toimenpiteistä, joiden kautta tietoja
39258: ja taitoja järkiperäisestä maataloudesta heidän keskuuteensa
39259: levitetään, lienee juuri kiertäväin, pienissä piireissä toimi-
39260: vien opastajaio asettaminen, kaikkein tehokkaimpia.
39261:         Maanviljelys- ja talousseurain 5:ssä edustajakokouk-
39262: sessa v. 1906 oli tämä kysymys kiertävistä opastajista har-
39263: kinnan alaisena ja silloin laaditun suunnitelman mukaan
39264: tulisi tähän tarkoitukseen, sittenkuin maan kaikilla eri
39265: kulmilla tämä toiminta muutamien vuosien kuluttua olisi
39266:                    VIII, 21. -   Brander, y. m.            191
39267: 
39268: saatu järjestetyksi, tarvittavaksi yhteensä noin 540,000
39269: markkaa vuosittain.
39270:        Toinen varsin tehokkaaksi havaittu keino maanviljelys-
39271: harrastuksen herättämiseksi ja olojen parantamiseksi on
39272: pienviljelysten palkitseminen. Tähänkään ei maanviljelys-
39273: seuroilla ole ollut riittävästi varoja käytettävissä. Maini-
39274: tussa edustajain kokouksessa v. 1906 arvioitiin niitä varten
39275: tarvittavan yhteensä noin 150,000 markkaa vuosittain.
39276:        Nyt mainitut toimenpiteet koskevat maanviljelystä
39277: yleensä. Mitä kotieläinten hoitoon tulee, niin on sianhoito
39278: maassamme tunnetusti hyvin alhaisella kannalla, aiheuttaen
39279: kansantaloudellista tappiota siten, että suuret summat vuo-
39280: sittain uhrataan ameriikkalaisen silavan ostoon. Tämän
39281: laiminlyödyn alan edistämiseksi ovat seurat voimain ja
39282: varain puutteessa tähän asti hyvin vähän olleet tilaisuu-
39283: dessa toimimaan. -- Karjatalouden kehittyessä ovat viime
39284: aikoina n. s. tarkastusyhdistykset osottautuneet olevansa
39285: omiaan viemään tätä talouden haaraa pitemmälle ja eri-
39286: tyisesti auttamaan karjanomistajia saamaan selville talou-
39287: tensa kanqattavaisuus ja siihen vaikuttavat haitalliset ja
39288: edistävät syyt.
39289:        Hevosenkasvatuksella on koko maassa yleensä ja eri-
39290: tyisesti muutamissa seuduissa suuri taloudellinen merkitys.
39291: Toimenpiteet sen edistämiseksi tulevat silloin vasta täysin
39292: tarkoituksenmukaisiksi, kun saadaan tarpeellinen määrä
39293: vakinaisia paikallisia neuvojia. Siihen eivät nyt käytettä-
39294: vissä olevat varat kuitenkaan riitä, onpa nimenomaan hal-
39295: lituksen puolelta rahoja viimeksi jaettaessa kielletty käyttä-
39296: mästä näitä hevosmäärärahoja paikallisten neuvojain palk-
39297: kaukseen.
39298:        Kuten edellä-esitetystä käy ilmi, kaipaavat siis maan-
39299: viljelysseurat toimintansa edelleen kehittämiseksi ja laven-
39300: tamiseksi lisättyjä määrärahoja erityisesti seuraaviin tarkoi-
39301: tuksiin:
39302:        kiertävän neuvojatoiminnan avustamiseen,
39303:        pienviljelysten palkitsemisiin,
39304: 192     VIli, 21. -   Maanviljelijäin ammattitaidon kohott.
39305: 
39306:        sianhoidon edistämiseksi,
39307:        karjantarkastusyhdistysten avustamiseen sekä
39308:        hevosenkasvatuksen edistämiseksi.
39309:        Edellyttäen, että seurojen nykyään nauttimia määrä-
39310: rahoja voitaisiin osittain käyttää näihin nyt kyseessä ole-
39311: viin tarkoituksiin, arvelemme, että aluksi olisi paljon au-
39312: tettu, jos vuotuinen kokonaismääräraha maanviljelyksen
39313: kohottamiseksi korotettaisiin 150,000 markalla, karjanhoidon
39314: ja meijeritalouden edistämiseksi 100,000 markalla sekä
39315: määräraha hevoshoidon edistämiseksi seurojen toiminnan
39316: kautta ainakin 50,000 markalla.
39317:        Vertailun vuoksi ja asian valaisemiseksi mainittakoon,
39318: että Ruotsin talousseurain tulot v. 1904 tekivät vähän yli
39319: 2,600,000 markkaa, josta noin 1 1/2 miljoonaa oli viina-
39320: voittovaroja, 1/2 miljoonaa muuta suoranaista avustusta
39321: valtiolta ja 1/4 miljoonaa maakäräjäin myöntämiä varoja.
39322:        Eräänä heikkoutena Suomen maanviljelysseurain ja
39323: niiden haaraosastojen toiminnassa on kenties voitu mer-
39324: kitä se seikka, että ne toiminnassaan ovat tähän asti käyt-
39325: täneet verrattain vähän tavalla tai toisella koottuja eli ve-
39326: rotettuja paikallisia varoja ja että siitä syystä valtion suo-
39327: ranaiset avustukset ovat muodostaneet niiden varsinaiset
39328: käyttövarat Koska kuitenkin nämä seurat, kuten edellä
39329: on huomautettu, osaksi ovat toimineet paljon sellaista,
39330: mikä muuten olisi valtion suoranaisten hallintotoimen-
39331: piteitten kautta suoritettava ja koska varallisuus- ja kehitys-
39332: olot varsinaisen maataviljelevän väestön keskuudessa eivät
39333: ole huomattavampaa itseveroitusta ja paikallisia uhrauksia
39334: sallineet, on aivan luonnollista, että valtion velvollisuus
39335: on ollut avustaa näitä seuroja niin huomattavassa mää-
39336: rässä kuin jo varsinkin viime aikoina on tapahtunut.
39337:        Tämän järjestön omintakeisuuden ja itsenäisyyden
39338: takia ja jotta olisi mahdollisimman suuret takeet siitä, että
39339: varat kullakin kulmakunnalla tulevat juuri niin käytetyiksi,
39340: kuin olot edellyttävät, olisi kuitenkin entistä suuremmassa
39341: määrässä paikallista itseveroitusta käytettävä, ja sikäli, kun
39342:                    VIII, 21. -   Brander, y. m.             193
39343: 
39344: seudun varallisuus- ja kehitysolot sallivat, vastaisuudessa
39345: pantava ehdoksi valtioavun saamiselle. Jossain määrin lie-
39346: nee tämä mahdollista jo nykyisissäkin oloissa ja käynee
39347: aikaa voittaen helpommaksi toteuttaa sitä mukaa, kuin
39348: toisaalta maatalouden kehitys ja varallisuuden kohoaminen
39349: edistyvät ja toisaalta yleisesti toivottu, lavennettu paikalli-
39350: nen itsehallinto ja itseveroitus tulevat lainsäädännön kautta
39351: käytäntöön.
39352:       Siihen suuriarvoiseen merkitykseen nähden, mikä
39353: maanviljelys- ja talousseuroilla on maatalouden kaikenpuo-
39354: lisessa edistämisessä, ja vedoten siihen runsaasen työhön,
39355: minkä ne varsinkin viime aikoina valtion avustuksen tuke-
39356: mina ovat onnistuneet suorittamaan, yhdymme sentähden
39357: anomaan:
39358:                  ettii maamme maanviljelys- ja talous-
39359:            seurain nykyiiiin kiiytetttivissti olevat mtitirti-
39360:            rahat osittain kohotettaisiin ja vahvistettaisiin
39361:            maanviljelyksen edistttmiseksi 450,000 mar-
39362:            kaksi, seka karjanhoidon ja meijeritalouden
39363:            edistiimiseksi 300,000 markaksi, ja
39364:                  ettii nykyinen mtitirtiraha hevoshoidon
39365:            edistiimiseksi korotettaisiin 160,000 markasta
39366:            210,000 markkaan, valtion suoranaiset toimen-
39367:            piteet siihen luettuina.
39368:       Helsingissä kesäk. 5 p. 1907.
39369: 
39370:       U. Brander.                      K. W. Koskelln.
39371:       N. E. Huoponen.                  Pekka Pennanen.
39372:       Jonas Castren.                   Juho Snellman.
39373:       P. Ahmavaara.                    K. 0. Vikman.
39374:       E. N. Setälä.                    S. Heiskanen.
39375:       Gust. Arokalllo.                 P. Kuisma.
39376:       T. Rllhelä.                      Mikko Knuutila.
39377:       Aili Nissinen.                   Juho Haverl.
39378:       Pekka Leppänen.                  K. Wlljakainen.
39379:                                                       13
39380: 194
39381: 
39382: 
39383: VIli, 22. -    Anom. ehd. N:o 176.
39384: 
39385: 
39386:               Koskelin, K. W., y. m.:          Maataloudellisten
39387:                      neuvojain oikeudellisen ja taloudellisen
39388:                      aseman jlirjestttmisestli.
39389: 
39390: 
39391: 
39392: 
39393:               Suo m en K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
39394: 
39395: 
39396:        Varsinaista neuvojatoimintaa varten maatalousalalla
39397: on meillä, kuten tunnettua, aina viime vuosisadan keski-
39398: vaiheilta asti     ollut olemassa lääninagronoomilaitos.
39399: Vuonna 1876 lääninagronoomeille annetun ensimmäisen
39400: ohjesäännön mukaan tuli näiden ulottaa toimintansa kaik-
39401: kiin maanviljelyselinkeinoon kuuluviin aloihin. Maatalou-
39402: delliset olot maassamme olivat nimittäin siihen aikaan
39403: varsin alkeellisella ja kehittymättömällä kannalla, joten
39404: tarve erikoisaloilla työskentelevistä neuvojista ei vielä sil-
39405: loin liene ollut erittäin tuntuva. Kuitenkin jäi jo melkein
39406: alun pitäen lääninagronoomien toiminnasta syrjään mei-
39407: jeritalous ja karjanhoito. Tämä teki olojen kehittyessä
39408: tarpeelliseksi asettaa ammattihenkilöitä näitäkin erikois-
39409: aloja varten. Siten syntyivät. muun muassa, meijerikon-
39410: sulenttivirat Mutta ajan pitkään ei mainittujen virkamies-
39411: ten toiminta voinut neuvoja-tarvetta tyydyttää. Elpyvä
39412: harrastus maataloudellisten elinkeino-haarojen edistämiseksi
39413: johti siten maanviljelys- ja talousseurojen yleisempään
39414: perustamiseen. Näiden toiminta, joka alussa varojen puut-
39415: teessa oli verrattain rajoitettu, on sittemmin ja sikäli kuin
39416: seurojen nauttimien valtioapurahojen määriä on lisätty
39417: laajenemistaan laajentunut, käsittäen nykyänsä milt'ei kaikki
39418: maatalouden erikoisalat. Luonnollisena seurauksena tästä
39419: on ollut, että seurojen on täytynyt palvelukseensa ottaa
39420:                   VIII, 22. -   Koskelin, y. m.           195
39421: 
39422: melkoinen määrä neuvojia eri toimialoja varten, kuten
39423: maanviljelysneuvojia, karjanhoidon neuvojia y. m.
39424:        Mutta paitsi edellämainittujen neuvojain toimintaa,
39425: on tärkeänä tekijänä tähän astisessa maataloudellisessa
39426: edistystyössä myös mainittava erilaisten maataloudellisten
39427: oppilaitoksien toiminta.
39428:        Samoinkuin osa edelläluetelluista neuvojista - lää-
39429: ninagronoomit ja meijerikonsulentit - on suorastaan val-
39430: tion palveluksessa, osa - maanviljelys- ja talousseurojen
39431: neuvojat - yksityisessä palveluksessa, on laita myös maa-
39432: taloudellisten oppilaitoksien opettajiston.
39433:        Molempien puheenalaisten neuvojaryhmien sekä oi-
39434: keudellinen että taloudellinen asema on niinmuodoin eri-
39435: lainen, vaikkakin heidän tehtävänsä monessa kohdin me-
39436: nevätkin yksiin.
39437:        Missä määrin tällainen tavallaan rinnakkaisjärjestelmä
39438: on maatalouden vastaiselle kehitykselle suotuisa, lienee to-
39439: sin vaikea ratkaista. Mutta mikäli tähänastisesta koke-
39440: muksesta voi päättää, ovat yksityiset neuvojat yleensä, ol-
39441: len ikäänkuin lähempänä neuvoHavaansa väestöä ja saa-
39442: vutettuaan tämän luottamuksen, voineet toimia vapaam-
39443: min ja tehokkaammin kuin valtion palveluksessa olevat
39444: neuvojat. Tämä havainto näkyy myös painaneen leimansa
39445: niihin moniin ehdotuksiin, joita viime aikoina on tehty
39446: maataloudellisten olojen parantamiseksi. Siten ovat maam-
39447: me lääninagronoomit, oivaltaen tämän neuvojalaitoksen
39448: monet puutteellisuudet, laatineet ja julaisseet ehdotuksen
39449: sanottujen virkamiesten muuttamiseksi maataloudellisten
39450: seurojen käytettäviksi piiriagronoomeiksi. Samoin on Maan-
39451: viljelyshallitus tuonnottain hallitukselle tekemässään alis-
39452: tuksessa, joka koskee meijerikonsulenttien toiminnan jär-
39453: jestämistä, ehdottanut nykyisten neljän vakinaisen meijeri-
39454: konsulentin lisäksi asetettavaksi kolme ylimääräistä kon-
39455: sulenttia, ja on sanottu hallitus ehdotusta perustellessaan,
39456: muun muassa, lausunut ehdottaneensa sanotut konsulentti-
39457: toimet ylimääräisiksi syystä, että kokemus on osoittanut
39458: 196     VIII, 22. -   Maanviljelijäin ammattitaidon kohott.
39459: 
39460: konsulenttitoiminnan käyneen tehokkaammaksi, jos konsu-
39461: lentit toimivat pienempiä piirejä varten ja vapaasti seuro-
39462: jen tai yhdistysten palveluksessa, kuin jos he ovat suoras-
39463: taan virkamiehiä valtion palveluksessa. Edelleen edellyt-
39464: tää Maanviljelyshallitus, että nämät toimihenkilöt kehityk-
39465: sen kulussa voivat siirtyä yksityisten meijeriliittojen pal-
39466: velukseen. Vielä ansainnee tässä yhteydessä mainita, että
39467: meijeri- ja karjanhoito- sekä maanviljelysopetuksen uudes-
39468: taan järjestämistä varten asetetut valtion komiteat ovat
39469: asettuneet sille periaatteelliselle kannalle, että sanottujen
39470: oppilaitoksien tulisi yleensä olla yksityisluontoisia. Yleinen
39471: mielipide ammattipiireissä näyttää niin ollen käyvän siihen
39472: suuntaan, että maataloudellinen neuvojalaitos olisi yleensä
39473: saatava yksityisluontoiseksi. Edellyttäen, että näin tulee
39474: käymään, on kuitenkin samalla pidettävä silmällä, että pu-
39475: heenalaisten neuvojain oikeudellinen ja taloudellinen asema,
39476: joka yksityisten seurojen neuvojiin ja oppilaitoksien opet-
39477: tajistoon nähden tätä nykyä on epävarma ja monastikin
39478: mielivallasta riippuva, saataisiin turvatuksi ja sellaiseksi,
39479: että se kehoittaisi enemmän kuin tähän asti kyvykkäitä
39480: voimia antautumaan tälle maataloudelliselle kehitykselle
39481: perin tärkeälle alalle.
39482:        Edellä olevan perusteella rohkenemme kunnioittaen
39483: ehdottaa:
39484:                    etta Eduskunta pyytaisi Hallitusta aset-
39485:              tamaan asiantuntevista henkiltJistli kokoon-
39486:              pannun komitean, jonka tulisi noudattamalla
39487:              edellä viitattuja nlikOkohtia laatia ehdotus
39488:              maataloudellisten neuvojain oikeudellisen ja
39489:              taloudellisen aseman jlirjestlimiseksi.
39490:       Helsingissä kesäkuun 8 p. 1907.
39491: 
39492:       · K. W. Koskelin.                U. Brander.
39493:         O; W. Slätis.                  Erkki Pullinen.
39494:         Pekka Pennanen.                Juho Snellman.
39495:                 D.
39496: Eri a 1oja koskevia anomusehdotuksia.
39497:                                                           199
39498: 
39499: VIli, 2s. -   Anom. ehd. N:o 13.
39500: 
39501: 
39502: 
39503:               Oebhard, Hannes, y. m.: Toimenpiteista osuu::.-
39504:                    toiminnan edistamiseksi.
39505: 
39506: 
39507: 
39508: 
39509:                    K a n s a n e d u s k u n n a II e.
39510: 
39511: 
39512:        Yhä yleisemmin on jo meidänkin maassamme ru-
39513: vettu käsittämään, että maanviljelys, eritoten pikkuviljelys
39514: ei voi kannattaa eikä kehittyä uuden ajan vaatimuksia
39515: vastaavaksi, ilman että sen talous järjestetään mitä moni-
39516: puolisimmaksi osuustoiminnaksi naapurien kesken. Yh-
39517: tenä todistuksena tästä on epäilemättä se, että osuustoi-
39518: minnan edistäminen valtion avulla on otettu kaikkien suu-
39519: rempien puolueitten ohjelmiin. Varsinkin tunnustettanee
39520: yleisesti, että valtion toimenpiteet maan hankkimiseksi
39521: tilattomille jäisivät puolinaisiksi, ehkäpä useinkin tehotto-
39522: miksikin, elleivät uudet maanomistajat pääse heti alusta
39523: alkaen nauttimaan sitä tukea ja ohjausta taloutensa jär-
39524: jestämisessä, jota hyvin hoidettu osuustoiminta yksin
39525: voipi tarjota.
39526:        Vasta myöhään on Suomen maanviljelys päässyt
39527: nauttimaan osuustoiminnan siunausta: lukuunottamatta
39528: muutamia enemmän tai vähemmän hapuilevia yrityksiä,,
39529: ei Suomen osuustoimintaliike vielä ole kuin 7:n vuoden
39530: vanha. Huolimatta siitä vastustuksesta, joka sen osalle
39531: on tullut monelta eri taholta, on se kuitenldn edistynyt
39532: verrattain nopeasti. Mutta siihen nähden, että tämä aate
39533: saapui maahamme niin myöhään, ja siihen nähden, mitä
39534: korvaamatonta tappiota ne Suomen pikkuviljelijiit kärsi-
39535: 200                    VIII, 23. -           Osuustoimlnn. edist.
39536: 
39537: vät, jotka vielä eivät ole syystä tai toisesta voineet osuus-
39538: kuntiin liittyä, täytyy, jos asiata lähemmin ajattelee, tun-
39539: nustaa, että tällä alalla vieläkin tehdään laiminlyömisen
39540: syntiä maanviljelyshallinnon puolelta. Tämä käynee par-
39541: haiten selville seuraavista taulukoista:
39542: 
39543: 
39544:                                      l:nen taulukko.
39545:                                                                                                                        1
39546: 
39547:                                          Niistä sellaisia, joissa huhtikuussa 1907
39548:                             ......
39549:                             ;i!:
39550: 
39551:                             ;;·
39552:                             :>;"
39553:                                  =,~.,
39554:                                      [ =,~.,
39555:                                      0           lal lal ,~.
39556:                                             å = å = [ = å
39557:                                                  0     0        0     0          0   0           0   0             0
39558: 
39559: 
39560:            Lääni            ""'r:t
39561:                             .. ~
39562:                             .. ;;" ~
39563:                             :>;"               ~       .
39564:                                                       "."
39565:                                                                                          0
39566:                                                                                                          0
39567: 
39568:                                                "          "'
39569:                             .."' "a
39570:                               p:           §
39571:                                           :>;"
39572:                                                ..g:
39573:                                                fi    ." .g8::.:
39574:                                                             0
39575:                                                            ~:
39576:                                                            ~~
39577:                                                              "            :>;"
39578:                                                                                          :>;"
39579:                                                                                                                 ;i!:
39580: 
39581: 
39582:                             "     ;·   ...     .     ""
39583:                                                      "".. a"'             ~
39584:                                                                                          .>:!•           ;;;·
39585: 
39586: 
39587: 
39588: 
39589:     Uudenmaan l. ...        40 20 20                       7 33           4 36 14 26                     5 35
39590: 
39591:     Turun ja Porin l. . 123          85 38 75 48 11 !12 36 87 17 106
39592: 
39593:     Hämeen 1. . . . . .      48 41                   7 26 22              3 45 23 25                     6 42
39594: 
39595:     Viipurin 1. . . . . .   62 36 26                       6 56 22 40 24 38                              6 56
39596: 
39597:     Mikkelin 1. ....•       26 17                    9 15 11              5 21           2 24            3 23
39598: 
39599:     Kuopion l. . . . . .    36 31                    5 30           6 22 14 11 25 12 24
39600: :
39601:     Vaasan 1.   ..... 85 50 35 34 51                                      9 76 32 53                     9 76
39602: 
39603:     Oulun 1. •••.••         69 30 39 10 59 13 56 141 55                                                  3 66
39604: 
39605:              Koko maa 1489,310,179,203,2861 89,400, 156,3331 61,428
39606:                                                                   2:nen taulukko.
39607: 
39608: 
39609: 1                                   El                        Niistä sellaisia, joissa huhtikuussa v. 1907 oli osuuskuntia
39610:                                     "'::0:
39611:                   Lääni
39612:                                     "'[.~"'
39613:                                     :.--
39614:                                     ";;-s.~"'                                                                                                                         16117
39615:                                                  0       1    2
39616:                                                                     314           5        6        7        8        9        10       11 12       13    14 15
39617:                                                                                                                                                                                     ~
39618:                                                                                                                                                                                      ,l:i
39619: 
39620:     Uudenmaan 1.                         40      20      11   6      2    -           1 -           -        -        -        -        -     -     -     -     -     -     -
39621:                                                                                                                                                                                      ?=
39622:     Turun ja Porin 1. •              123         38 40 30            7        5       1        1    -            1    -        -        -     -     -     -     - -         -
39623:     Hämeen 1.
39624:     Viipurin 1.
39625:                                          48
39626:                                          62      26
39627:                                                      7   23
39628:                                                           7
39629:                                                               14
39630:                                                               9
39631:                                                                      3 -
39632:                                                                      6        5
39633:                                                                                   -
39634:                                                                                       1
39635:                                                                                                1 -
39636: 
39637:                                                                                                2        3 -
39638:                                                                                                              -        -
39639:                                                                                                                           1 -
39640:                                                                                                                                -        -     -
39641:                                                                                                                                             1 -
39642:                                                                                                                                                     -     -
39643: 
39644:                                                                                                                                                         1 -
39645:                                                                                                                                                                 - -
39646:                                                                                                                                                                 - -
39647:                                                                                                                                                                             -
39648:                                                                                                                                                                             -
39649:                                                                                                                                                                                     ,.~
39650:                                                                                                                                                                                     ':'=
39651:     Mikkelin 1.                          26          9    8   6      2        1 -          -        -        -        -        -        -     -     -     -     -     -     -        f:i
39652:     Kuopion 1.                           36       5       4   4      4        8       1        3        3        1        11       11 -       -     - -         -     -         1
39653:                                                                                                                       _ _1_ -
39654:     Vaasan 1. •                          85     135 21 12 8 31 3 2 -                                         -                                      - -             1 -     -
39655:     Oulun 1.                             69      39      17   6      6,       11- -                 -        -        -        -1 - - - - - -                               -
39656: 
39657: !                         Koko maa 1 489117911311 87/ 381 23/                         71       91       61       21       2l       11       11 -1       11 -1       11 -1       1
39658:                                                                                                                                                                                      ~
39659:                                                                                                                                                                                      .....
39660: 202             VIli, 23. -   Osuustoiminn. edist.
39661: 
39662:        Edellisistä näkyy siis, että Suomessa on laajoja alueita,
39663: joihin ei vielä ole voitu saada yhtään osuuskuntaa synty-
39664: mään ja että hyvin monessa maamme kunnassa ei vielä
39665: ole ymmärretty tai kyetty ryhtyä kaikkia niitä osuustoi-
39666: mintamuotoja hyväkseen käyttämään, jotka voisivat tuot-
39667: taa vähävaraisille ja etenkin Suomen maanviljelykselle
39668: mitä runsainta siunausta. Lisäksi tulee vielä, että hyvin
39669: monessa niistäkin osuuskunnista, jotka on saatu pystyyn,
39670: liikkeen hoito ei vielä ole päässyt kehittymään mahdolli-
39671: simman edulliseksi. Tämä kaikki johtuu pääasiallisesti
39672: tarpeellisten tietojen puutteesta. Tieto osuustoiminnan
39673: merkityksestä ja sen toteuttamismahdollisuuksista ei ole
39674: vielä päässyt kaikkialle leviämään, ei ainakaan kyllin elä-
39675: väksi kansan mieleen. Tieto niistä periaatteista, joita
39676: osuuskuntia hoidettaessa on noudatettava, jotta ne mah-
39677: dollisimman hyvin menestyisivät, on vielä pintapuolisempi.
39678: Kirjanpitotaito osuuskuntien hoitomiehillä on vielä vailli-
39679: nainen. Sanalla sanoen: kansamme tarvitsee vielä laaja-
39680: peräistä ja tarmokasta valistamistyöta tällä sen toimeen-
39681: tulolle ylen tärkeällä alalla. Tätä valistamistyötä kykene-
39682: vät suorittamaan etupäässä siihen erityisesti perehtyneet
39683: henkilöt, jotka toimivat suorastaan osuustoiminnan palve-
39684: luksessa, eivätkä ole minkäänlaisten sivuvaikutelmien alai-
39685: sina. Työtä osuustoiminnallisen valistuksen levittämiseksi
39686: on meillä johtanut Pellervo-Seura, joka sitä varten on
39687: saanut nauttia verrattain runsasta valtionapua. Mutta kat-
39688: soen asian erinomaiseen merkitykseen koko kansamme
39689: taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle edistymiselle ja katsoen
39690: siihen, että meidän maamme niin myöhään on päässyt
39691: osalliseksi tämän liikkeen siunauksista, sekä vihdoin siihen-
39692: kin, että tämä liike esiintyy melkein joka vuosi uusilla
39693: aloilla, jotka kukin vaativat erityisesti perehtyneitä valis-
39694: tustyöntekijöitä, on suotavaa, että Pellervo-Seuralle myön-
39695: nettyä valtioapua sen suorittaman kansanvalistustyön edis-
39696: tämiseksi vielä tuntuvasti lisätään.
39697:        Tätä lisäystä ei suinkaan tarvitse ajatella ikuiseksi
39698:                   VIII, 23. -   H. Oebbard, y. m.           203
39699: 
39700: tai yleensä pitemmäksi ajaksi, vaan ainoastaan esim. 5:ksi
39701: vuodeksi. Sellainen lisäys tarvittaisiin erityisesti, jotta
39702: Seura pääsisi tilaisuuteen palkkaamaan suuremman mää-
39703: rän konsulentteja erityisesti takapajulla oleville seuduille.
39704: Kokemus osoittaa näet, että osuustoimintaliikkeen on vai-
39705: kea saada jalansijaa ja päästä täyteen voimaan sellaisilla
39706: seuduilla, missä asutus on harva ja sivistyneistä johto-
39707: miehistä puute, jota paitsi useissa niistä on osuustoimin-
39708: taa vastustavilla yksityisten liikkeitten edustajilla ollut ver-
39709: rattain helpompi saada vaikutusvaltaa. Tällaisilla seuduilla
39710: tulisi siis osuustoiminnallisen valistustyön olla paljoa voi-
39711: maperäisempää, kuin mitä se tähän saakka on voinut
39712: olla, ja kohdistua etupäässä sopivien johto- ja toimimies-
39713: ten kasvattamiseen. Näitä seutuja ovat etupäässä Pohjan-
39714: maa, etenkin Perä-Pohjola ja Kajaanin kihlakunta, Keski-
39715: Suomi, Mikkelin lääni, Itä-Karjala ja Karjalan kannas;
39716: useilta näiltä seuduilta on nimenomaan käännytty Pellervo-
39717: Seuran puoleen pyynnöllä, että niihin asetettaisiin pitem-
39718: mäksi aikaa vakituisia osuustoiminnan neuvojia.
39719: 
39720: 
39721:      Mutta tämä valistustyö, niin tärkeä kuin se onkin,
39722: ei kuitenkaan yksin riitä. Maamme hallinnon eri haarat
39723: on saatava sopusointuisasti ja johdonmukaisesti · vaikutta-
39724: maan osuustoiminnan edistämiseksi, sen sijaan, että mo-
39725: net niistä vielä tavalla tai toisella ovat sille esteitä aset-
39726: tamassa.
39727:       Esimerkkeinä siitä, mitä esteitä maamme hallinnossa
39728: on tavattu ja millä tavoin se voisi osuustoimintaa edistää,
39729: mainittakoon tässä muutamia:
39730:       Ensimäiset esteet, joita Suomen osuustoimintamiehet
39731: ovat saaneet kokea, on se hitaus, jolla monet viranomai-
39732: set ovat ktisitelleet osuuskunlain stitintöjen vahvista-
39733: mista ja rekisteröimistti.
39734:      Kun on esimerkkejä siitä, että muutamat osuuskun-
39735: nat ovat saaneet sääntönsä vahvistetuiksi muutamissa vii-
39736:                 VIli, 23, -   Osuustoiminn. edist.
39737: 
39738: koissa ja kaupparekisteriin merkityiksi muutamissa pat-
39739: vissä, niin on mielestämme aihetta valituksiin niillä osuus-
39740: kunnilla, joitten sääntöjen vahvistamiseen menee 6-8
39741: kuukautta ja rekisteröimiseen niinikään kuukausimääriä,
39742: etenkin kun on käytettävänä valmiita, painettuja malli-
39743: sääntöjä. Vakaumukseni mukaan tässä kohden pitäisi
39744: voida saada parannusta aikaan, jos virastojen välinen kir-
39745: jeenvaihto saataisiin mutkattomammalle ja yleensä astot-
39746: miskirjeenvaihtoa lähentelevämmälle kannalle, kuten se on
39747: järjestetty useissa sivistysmaissa.
39748: 
39749: 
39750:       Toinen hallinnollinen ala, jolla Suomen nuori osuus-
39751: toimintaliike on saanut taistella esteitä vastaan, ovat kulku-
39752: neuvot. Yleisesti lienee tunnustettava oikeutetuksi vaati-
39753: mus, että sellaiset valtion huostassa olevat kulkuneuvot,
39754: kuin posti ja rautatie, ovat velvolliset palvelemaan ehdot-
39755: toman puolueettomasti kaikkia liikkeenharjoittajia. Kui-
39756: tenkin ovat osuustoiminnalliset yritykset saaneet kokea
39757: aivan toista. Niinpä on esimerkiksi tapahtunut, että, kun
39758: pienen postiaseman hoitajana on ollut yksityinen maa-
39759: kauppias, ovat esim. Pellervo-Seuran tai osuustoiminnal-
39760: listen keskusliikkeitten yksityisille henkilöille tai osuuskun-
39761: nille lähettämät postilähetykset joko kerrassaan hävinneet
39762: tai siinä määrässä viivähtyneet, että niiden tarkoitusta ei
39763: ole saavutettu, vaan on siitä syntynyt häiriötä ja turhia
39764: kustannuksia. Olisi sen vuoksi suotavaa, että siellä, missä
39765: ei varsinaisia postitoimistoja voida perustaa, vaan postin
39766: hoitaminen annetaan jollekin sivutoimeksi, se yleensä an-
39767: nettaisiin liikemaailmassa aivan puolueettomille henkilöille,
39768: eikä missään tapauksessa enää maakauppijaille tai yksi-
39769: tyisten liikkeitten asioitsijoille, ja että sen ohella olisi pi-
39770: dettävä huolta siitä, etteivät nykyiset postinhoitajat anna
39771: aihetta muistutuksiin.
39772:       Niinikään on useilta tahoilta valitettu, että rautateit-
39773: ten asemapäälliköt ovat siinä määrässä vaikeuttaneet maan-
39774:                  VIII, 2a, -   H. Oebhard, y. m.           205
39775: 
39776: viljelijäin ammattitarvikkeitten yhteisostoja, etenkin silloin
39777: kuin ne ovat tapahtuneet osuustoiminnallisten keskusliik-
39778: keitten kautta, että maanviljelijät ovat kärsineet tuntuvia
39779: vahinkoja, jopa paikotellen olleet pakoitetut yhteisostoista
39780: luopumaan ja jälleen turvautumaan paikalliskauppiaisiin.
39781: Tällaisia hankaluuksia lienevät maanviljelijät saaneet kär-
39782: siä varsinkin siellä, missä asemapäälliköt vastoin yleisiä
39783: määräyksiä, mutta asianomaisten poikkeuksellisella luvalla
39784: taikka jonkun toisen nimessä itse harjoittavat kommis-
39785: sioni- ja speditsioniliikettä. Näyttää sen vuoksi välttä-
39786: mättömältä vaatia, että kaikki rautatievirkailijat lakkaisivat
39787: palvelemasta yksityisiä liikkeitä erityistä palkkiota vastaan
39788: ja sen sijaan rupeaisivai auliisti ja tasapuolisesti yksin
39789: valtion palkkaa vastaan palvelemaan kaikkia rautatietä
39790: tarvitsevia.
39791:         Koska maanviljelijäin ammattitarvikkeitten yhteisostot
39792: mitä tehokkaimmalla tavalla edistävät järkiperäisiä maan-
39793: viljelystä ja lisäävät maanviljelyksen tuotantoa, mutta niit-
39794: ten toimeenpanoa meidän maassamme suuressa määrässä
39795: vaikeuttaa harva asutus ja rautateitten vähyys, olisi mie-
39796: lestäni syytä rautatiehallinnon puolelta tehdä kaikki voita-
39797: vat näitten vaikeuksien helpoittamiseksi. Yksi erittäin tär-
39798: keä keino tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi samaten
39799: kuin muittenkin osuustoimintaliikkeitten edistämiseksi olisi
39800: se, että kaikkialla helpoitettaisiin osuustoimintaliikkeille
39801: omien tavaramakasiinien rakentamista asemien läheisyy-
39802: teen ja että toisin paikoin valtion makasiinejä tässä tar-
39803: koituksessa laajennettaisiin ja tavarain säilyttäminen niissä
39804: tehtäisiin huokeammaksi, sekä että tarpeen vaatiessa mi-
39805: käli mahdollista valtion puolesta toimitettaisiin uusia ta-
39806: varasiltoja ja vaihdekiskoja.
39807: 
39808: 
39809:       Antavatpa vihdoin useat maanviljelyshallinnonkin
39810: alalla toimivat virkamiehet aihetta toivomusten lausumi-
39811: seen tässä suhteessa. Tällä alalla on useita hyvinkin in-
39812: 206              VIli, 23. -   Osuustoiminn. edist.
39813: 
39814: nokkaita ja vilpittömiä osuustoiminnan edistäjiä. Mutta
39815: toiselta puolen tavataan maatalousvirkamiesten joukossa
39816: useita sellaisiakin, jotka ilmeisesti ovat olleet aivan vie-
39817: raita tälle liikkeelle, jopa siinä määrässä, että heistä on
39818: ollut liikkeen edistymiselle suoranaista haittaa. Tämän
39819: vuoksi on välttämätöntä, että tällä alalla toimiville virkai-
39820: lijoille ja virkailijoiksi aikoville valmistetaan tilaisuutta pe-
39821: rinpohjaisten tietojen hankkimiseen osuustoiminnasta ja
39822: että virkoihin nimitettäessä ja virkaylennyksiä myönnet-
39823: täessä nykyistä suuremmassa määrässä otetaan huomioon
39824: asianomaisten osoittamat tiedot tällä alalla sekä se, ovatko
39825: he ja missä määrin toimissaan osoittautuneet osuustoi-
39826: minnan edistäjiksi vaiko sen vastustajiksi.
39827: 
39828: 
39829:       Mutta osuustoimintaliike ei paase täysin toteutta-
39830: maan tarkoitustaan, tavaran nauttijain, etupäässä vähä-
39831: varaisempien kansankerrosten vapauttamista yksityisten
39832: liikkeenharjoittajain vallanalaisuudesta, ennenkuin se ky-
39833: kenee luomaan keslmsliikkeittensä rinnalle omia teolli-
39834: suuslaitoksia, joissa valmistetaan ostajain omiksi tarpeiksi
39835: laadultaan kelvollisia tavaroita sen mukaan kuin niitä tar-
39836: vitaan, toisin sanoin, joista kaikki keinottelu on poistettu.
39837: Tällaisia teollisuuslaitoksia ovat osuustoiminnalliset kes-
39838: kusliikkeet ulkomailla perustaneet useampia. Meilläkin
39839: tunnetaan jo kipeästi sellaisten tarvetta, mutta pääoman
39840: puute estää niitä perustamasta. Meillä on kuitenkin val-
39841: tio jo pitemmän aikaa edistänyt uusien teollisuusyritys-
39842: ten syntymistä, myöntämällä niiden perustajille edullisia
39843: lainoja.
39844:       Se teollisuuden haara, jota pikkuviljelijät maassamme
39845: tätä nykyä enimmin tarvitsisivat, on meijerikoneiden valmis-
39846: taminen. Sellaisia tuotiin maahamme
39847:             V.  1904   901 ,000 markan arvosta
39848:              ,. 1905 1'1 ()2,000  "
39849:                                           "
39850:              " 1906 1,534,000     "
39851:                   VIII, 23. -   H. Oebhard, y. m.             207
39852: 
39853:        Tämän lisäksi tarvitaan meijereissämme muita ko-
39854: neita ja koneosia noin 40 Ofo arvosta yllämainituista sum-
39855: mista. Mutta vielä tärkeämpää on vikaantuneitten mei-
39856: jerikoneitten ja koneosien korjaaminen, joka tätä nykyä
39857: on tehtävä ulkomailla tai kerrassaan jätettävä tekemättä.
39858: Mikä suuri kansantaloudellinen tappio tästä koituu, voipi
39859: helposti ymmärtää. Että tämä teollisuudenhaara meillä
39860: olisi hyvin kannattavaa, ymmärtää siitäkin, että eräs ul-
39861: komaalainen meijerikonetehdas on aikonut tänne aset-
39862: taa haara-osaston ulkomaalaisine työmiehineen. Oman
39863: maamme työväenkin etujen kannalta olisi siis tärkeätä
39864: saada tällainen laitos ensi tilassa perustetuksi. Tähän voi-
39865: daan ehkä väittää, että annettakoon valtiolaina, kuten tä-
39866: hänkin saakka, jollekin yksityiselle yrittelijälle. Mutta
39867: juuri tästä Suomen valtion lainauspolitiikan tällä alalla
39868: tulee tästä lähtien lakata, silloin kuin on syntymässä teol-
39869: lisuuslaitoksia osuustoiminnan keskusliikkeitten alotteesta
39870: ja niitten omiksi. Tällaisille liikkeille tulisi ensi kädessä
39871: myöntää valtion lainoja, sillä nämä liikkeet ovat yhteisen
39872: kansan omia ja yhteisen kansan eduksi perustettuja, joissa
39873: voiton pyyntö toisten kustannuksella on vieras, joissa os-
39874: tajain petkutus tavaran laatuun nähden niinikään on vie-
39875: ras ja joissa, kuten kokemus ulkomailta osoittaa, työväen
39876: olotkin saadaan helpommin kuin yksityisten omistamissa
39877: liikkeissä ajan vaatimusten mukaiselle kannalle järjeste-
39878: tyiksi. Tämän vuoksi on siis yhteiskuntamme terveen
39879: kehityksen ja nykyajan valtiollisten periaatteiden mukaista,
39880: ettet valtion, se on kansan yhteisitt pttctomia Lainataan
39881: ennemmin kansan yhteisille ja kansan yhteisetujen mu-
39882: kaisille teollisuuslaitoksille, kuin yksityisille yrittelijOille.
39883: 
39884:      Edellä esitetyn johdosta pyytää allekirjoittanut, va-
39885: kuutettuna siitä, että Kansaneduskunta täysin oivaltaa esit-
39886: tämäni asian suuren yhteiskunnallisen ja kansantaloudelli-
39887: sen merkityksen, kunnioittaen, että Eduskunta yhtyisi Hä-
39888: nen Keisarilliselta Majesteetiltansa anomaan,
39889: 208            VIII, 23. -   Osuustoiminn. edist.
39890: 
39891:                   etttt valtionvaroja nykyisttt enemmttn ktty-
39892:            tettttisiin osuustoimintasivistyksen levittttmi-
39893:            seksi;
39894:                   etttt maan hallinnon eri haaroissa ruvet-
39895:            taisiin nykyisttt johdonmukaisemmin osuus-
39896:            toimintaa tukemaan ja edistttmttttn; sekä
39897:                   etttt hallitus ltthimmttsstt tulevaisuudessa
39898:            antaisi kansaneduskunnalle selonteon siittt,
39899:            mihin toimenpiteisiin tttmttn anomuksen joh-
39900:            dosta on ryhdytty.
39901:       Helsingissä, 30 päivänä toukokuuta 1907.
39902:                                       Hannes Oebhard.
39903:       Tähän yhdymme:
39904:       A. Osw. Kairamo.                Taneli Nykänen.
39905:       J. K. Paasikivi.                Samuel N. Rajala.
39906:       Juho Lepistö.                   J. E. Antlla.
39907:       J. Ylikorpi.                    Väinö Kivilinna.
39908:       J. E. Helkiö.                   E. Kolkki.
39909:       Kaarle 0. Knuutila.             Juho Torppa.
39910:       Juho Rannikko.                  E. Ala-Kulju.
39911:       A. Koivisto.                    A. 0. Wuorimaa.
39912:       Olli Pajari.                    A. Llsto.
39913:       K. R. Kares.                    Iisakki Vahe.
39914:       J. E. Wlljomaa.                 Erkki Pullinen.
39915:       Mikko Sipponen.                 Juho Tullkoura.
39916:       H. 0. Paloheimo.                Aleksi Käpy.
39917:       Juhani Arajärvi.                Justus Ripatti.
39918:       K. Myllylä.                     Juho Haveri.
39919:       N. E. Huoponen.                 Pekka Pennanen.
39920:       Santeri Alkio.                   U. Brander.
39921:       Kyösti Kallio.                  K. W. Koskelln.
39922:       August Raatikainen.             Wäinö Wuolijokl.
39923:       H. Repo.
39924:                                                               209
39925: 
39926: VIII, 24. -   Anom. ehd. N:o 141.
39927: 
39928:               Pullinen, Erkki, y. m.: Valtion maanviljelys-
39929:                     tarkoituksiin harjoittaman lainausliikkeen
39930:                     uudesta jttrjestttmisesttt.
39931: 
39932: 
39933: 
39934:                    K a n s a n e d u s k u n n a II e.
39935: 
39936: 
39937:        Suomen valtio harjoittaa eri rahastojensa varoilla
39938: lainausliikettä maanviljelijäin luotan tarpeen tyydyttämi-
39939: seksi. Tähän tarkoitukseen on saamiemme tietojen mu-
39940: kaan nykyään lainattuna sotilashuonerahastosta kiinnitys-
39941: lainoina maatiloja vastaan lähes 8 milj. markkaa, valtion
39942: yleisestä sekä lainausrahastosta kunnallisina uudisviljelys-
39943: lainoina vähän yli 3 miljoonaa markkaa ja valtion lainaus-
39944: rahastosta yksityisinä viljelyslainoina 400,000 markkaa.
39945:        Että valtio niin paljon kuin sen käytettävänä olevat
39946: varat riittävät, koettaa täyttää maanviljelijäin luotan tar-
39947: vetta ja siten edistää maanviljelystä, on meistä varsin pai-
39948: kallaan. Mutta ne periaatteet ja menettelytavat, joita tässä
39949: lainausliikkeessä nykyään noudatetaan, eivät ole ajan ta-
39950: salla, vaan kaipaavat mielestämme muutamissa kohdin
39951: muutosta.
39952:        Päämäärä kysymyksessä olevalla lainausliikkeellä olisi
39953: käsityksemme mukaan oleva sama, johon meillä monilla
39954: muilla keinoilla nykyään pyritään ja joka on oleva yhtenä
39955: valtiotoimintamme tärkeimmistä tehtävistä, nimittäin pien-
39956: viljelyksen edistäminen ja vaurastuttaminen.
39957:        Tähän eivät kuitenkaan ole johtaneet eivätkä johda
39958: ensinnäkin ne määräykset, joiden mukaan lainoja sotilas-
39959: rahastosta annetaan. Lainasumma tässä rahastossa on
39960: nimittäin saanut nousta aina 40,000 markkaan, vastaten
39961: kolmatta osaa tilanarvosta, josta luonnollisena seurauksena
39962:                                                          14
39963: 210      VIII, 24. -   Valtiolainat maanvilj. tarkoituksiin.
39964: 
39965: on ollut, että suuret määrät näitä varoja on joutunut kiinni
39966: suurtiloihin. Korkeinta lainasummaa olisi näin ollen mie-
39967: lestämme alennettava ainakin 10,000 markkaan ja alin
39968: summa laskettava nykyisestä 2,000 markasta 1,000 mark-
39969: kaan. Kokemus on tosin osoittanut, että vahingon vaara
39970: pienemmissä lainoissa on suurempi kuin isommissa, mutta
39971: huolellisen tilojen arvostelun ja tarkan valvonnan avulla
39972: voidaan tämä haitta epäilemättä saada vältetyksi.
39973:        Kuntien välityksellä sekä suorastaan yksityisille an-
39974: nettaviin viljelyslainoihin nähden on nykyään päähaittana
39975: se, että näihin tarkoituksiin määrätyt varat ovat kaikki
39976: uloslainatut. Katsoen siihen hyötyyn, mikä näistä lainoista
39977: on maanviljelykselle, sekä pitäen varsin tärkeänä, että val-
39978: tio avustaa yksityisiä tällaisissa maan varallisuutta suoras-
39979: taan kohottavissa uudisviljelystarkoituksissa, olisi mieles-
39980: tämme tätä lainausliikettä varten saatava enemmän varoja
39981: käytettäväksi. Ellei tämä olisi . mahdollista muita teitä ja
39982: ellei valtion muiden rahastojen varat siihen joutaisi, niin
39983: olisi sotilashuonerahastosta, jonka varoja kerran maan-
39984: viljelystarkoituksiin lainataan, siirrettävä yllämainittuihin
39985: uudisviljelysrahastoihin kumpaankin vähintäin kaksi mil-
39986: joonaa markkaa. Sen johdosta, että korko kunnallisista
39987: v. 1902 lainatuista uudisviljelyslainoista on ainoastaan 3 Ofo
39988: sekä yksityisten viljelyslainoista 3 1/2 %, ja kun sotilashuone-
39989: rahasto tarpeittensa tyydyttämiseksi tässäkin tapauksessa
39990: tarvinnee saada tavanmukaisen 4 1/2 °/o koron, olisi täten
39991: aiheutuva korkoerotus mielestämme suoritettava valtion
39992: yleisistä varoista suoranaisena avustuksena maanviljelyksen
39993: edistämiseksi.
39994:        Lainaehdot näissä molemmissa rahastoissa ovat siksi
39995: kohtuulliset, että ne pääasiassa voidaan pysyttää ennallaan.
39996: Yksityisille suorastaan annettavien lainojen suuruuteen näh-
39997: den olisi kuitenkin tarpeen sellainen muutos, että alin laina-
39998: summa lasketaan 1,500 markasta 1,000 markkaan. Tätä
39999: pienempiä lainoja voinee valtio tuskin ruveta suoranaisesti
40000: antamaan, sillä niistä aiheutuisi varsin paljon valvontaa,
40001:                    VIII, 24. -   Pullinen, y. m.           211
40002: 
40003: ehkäpä vahinkojakin, joten olisivat ne mielestämme edel-
40004: leen annettavat kuntien välityksellä.                    .
40005:        Lainausmenettelyyn nähden on kaikissa yllämaini-
40006: tuissa rahastoissa epäkohtia, jotka kaipaisivat korjausta.
40007: Ensinnäkin se arvio, jonka kruununvouti sotilashuone-
40008: rahaston lainoja annettaessa toimittaa, ei anna oikeaa tu-
40009: losta tilan arvosta eikä siis vastaa tarkoitustaan. Sama
40010: on yksityisten viljelyslainojen arvion )aita, sillä hypoteekki-
40011: yhdistyksen arvioperusteet, joiden mukaan lääninagronoomi
40012: tämän arvion toimittaa, ovat vanhentuneet ja voivat antaa
40013: tosioloista poikkeavia tuloksia. Näin ollen olisi molempia
40014: kysymyksessä olevia rahastoja varten saatava uudet tar-
40015: koitusta vastaavat arvioperusteet tilojen tarkastusta varten,
40016: jonka ohella olisi myös syytä ottaa kyseen alaisiksi, missä
40017: määrin kruununvoudilla voidaan edellyttää olevan tilan
40018: arvostelussa tarpeellista riittävää perehtymistä maatalouteen
40019: ja eikö olisi valtiolle turvallisempaa sekä asialle edullisem-
40020: paa, jos tällaiset toimet jätettäisiin ammatillisesti maan-
40021: viljelykseen perehtyneille henkilöille.
40022:        Kuntien välityksellä annettaviin lainoihin nähden olisi
40023: myös :tarkistettava niitä arvosteluperusteita sekä ehtoja~
40024: joilla kunnat lainoja yksityisille antavat, ja. luulemme, että
40025: nykyistään tarkempi valvonta kuntien toimintaan nähden
40026: sekä sitovarumat määräykset lainanottajille olisivat koko
40027: tälle lainausliikkeelle sekä tämän kautta saavutettavalle
40028: viljelyksen kohoamiselle varsin suotavat, jopa välttämättö-
40029: mätkin.
40030:        Paitsi tilojen arvioimista, on lainojen hankinnassa
40031: sekä sotilashuone- että yksityisten viljelysrahastosta nou-
40032: datettava erilaisia määräyksiä ja menettelytapoja, jotka
40033: varsinkin pienempiin lainoihin nähden vaativat lainan-
40034: hankkiialta suhteellisesti suuria kustannuksia, jonka vuoksi
40035: olisi mielestämme tarpeen ottaa harkittavaksi, eikö näitä
40036: lainahakuja voisi, riittävää varmuutta säilyttämällä, tehdä
40037: mutkattomammiksi sekä samalla huokeammiksi ja eikö
40038: maanviljelysseurat, jotka yleensä ovat läheisessä vuoro-
40039: 2lll     VIli, M, -   Valtiolainat maanvilj. tarkoituksiin.
40040: 
40041: vaikutuksessa pienviljelijöiden kanssa, voisi neuvojiensa
40042: kautta tässäkin suhteessa olla avullisina.
40043:       Edelliseen viittaamalla saamme kunnioittaen pyytää
40044: Kansaneduskuntaa myötävaikuttamaan siihen,
40045: 
40046:                    ettti valtion maanviljelystarkoituksiin har-
40047:             joittama lainausliike ylltiesitettyjti ntiktJkohtia
40048:             huomioon ottamalla enemmtin kuin ttihtin
40049:             saakka kohdistettaisiin pienviljelijtJihin,
40050:                    ettti lainausvaroja ensi sijassa varattai-
40051:             siin uudisviljelystarkoituksiin ja
40052:                    ettti otettaisiin harkittavaksi, eik6 tilojen
40053:             arvosteluperusteita lainoja antaessa voisi tehdti
40054:             enemmtin tarkoitustaan vastaaviksi ja lainan-
40055:             saantia yleensä mutkattomammaksi kuin ny-
40056:             kytitin.
40057:        Helsingissä 7 p. kesäkuuta 1907.
40058: 
40059:        Erkki Pullinen.                A. 0. Wuorimaa.
40060:        J. K. Paasikivi.               Juho Tulikoura.
40061:        H. 0. Paloheimo.               Oskari Laine.
40062:        M. Tervaniemi.                 Hannes Oebhard.
40063:        A. Osw. Kairamo.               H. Repo.
40064:        Olli Pajarl.                   Juho Torppa.
40065:        Juho Rannikko.                 J. Waarala.
40066:                                                              213
40067: 
40068: 
40069: VIII, 25. -   Anom. ehd. N:o 11.
40070: 
40071: 
40072:               V. Kivilinna, y. m.: Toimenpiteisttt Karjalan
40073:                    kannaksen taloudellisten ja sivistysolojen
40074:                    kohottamiseksi.
40075: 
40076: 
40077:               Suomen Kansaned u skunnalle.
40078: 
40079:       Omituisissa poikkeavissa oloissa elää kansa snna
40080: osassa Suomea, jota kutsutaan Karjalan kannakseksi, se
40081: on Suomenlahden ja Laatokan välisellä taipaleella. Ryhty-
40082: mättä sen pitemmältä esittämään historian tosiasioita, tyy-
40083: dymme vaan huomauttamaan, miten onnettomien lahjoi-
40084: tusmaa-olojen kehittyessä lahjoitusmaa-alueiden pienviljelijät
40085: vähitellen karlottivat hallinto-oikeutensa niihin tiloihin, joita
40086: he viljelivät isiltä perityn ikimuistoisen oikeuden nojalla,
40087: ja muuttuivat itsenäisistä maanviljelijöistä lampuodeiksi.
40088: Viittaamme vaan siihen vallan- ja sorron-alaisuuteen, sii-
40089: hen riippuvaisuussuhteeseen lahjoitusmaiden haltijoista,
40090: joka tästä oli seurauks~na ja jonka on täytynyt ja joka on
40091: hidastuttavasti vaikuttanut sekä edelleen niin vaikuttaa näi-
40092: den seutujen kansan koko kehitykseen. Eipä senvuoksi
40093: olekaan kumma, että tällaisten historiallisten olojen vaiku-
40094: tukset yhä vieläkin kysymyksessä olevien seutujen väes-
40095: tössä tuntuvat, vaikkakin se sittemmin on saanut Suomen
40096: valtion välityksellä lunastaa tilansa omakseen. Sitä luon-
40097: nollisempaa on tämä, kun tämän historiallisten syiden luo-
40098: man epäkohdan korjaus on niin viivästynyt, että viimeisiä
40099: perintölunastuksia vielä näinä päivinä suoritetaan.
40100:       Tällaisissa vaikeissa oloissa elänyt väestö on uudem-
40101: pina aikoina joutunut asemaan, joka asettaa sen kansalli-
40102: sen vastustuskyvyn ankaralle koetukselle. Suuren maail-
40103: mankaupungin läheisyys ja monet muut seikat ovat vai-
40104: 214       VIli, 1!6. -   Toimenpit. Karjal. kannaks. hyv.
40105: 
40106: kuttaneet sen, että tänne, varsinkin Viipurin-Pietarin rauta-
40107: tien varsille ja Suomenlahden rannoille, on asettunut lukuisa
40108: vieras väestö, josta kyllä suurin osa on vaan tilapäistä
40109: kesävierasjoukkoa, mutta osa kyllä vakinaista, vuoden um-
40110: peensa paikkakunnalla asuvaa väestöä. Monet merkit viit-
40111: taavat siihen, että tämä asutus yhä edelleen laajenee.
40112: Mikäli tiedämme, astelevat suuret miljonayhtiöt parast'aikaa
40113: tiloja Karjalan kannaksella entistä suuremmassa määrässä
40114: ja tarkoituksena näyttää olevan koettaa saada suuremmoi-
40115: nen siirtolaistulva aikaan. Siinä tapauksessa, että kauvan
40116: hankkeilla ollut sähkörata Pietarista Imatralle toteutuisi,
40117: ulottuisi tämä huvila-alue kaiken todennäköisyyden mukaan
40118: aina Saimaan rannoille asti ja suunniteltu Vaikeasaaren-
40119: Käkisalmen rautatie levittäisi sen Karjalan kannaksen itä-
40120: osiin ja Laatokan rannoille.
40121:        Sen sijaan, että tämä lukuisa kuluttajajoukko, joka
40122: tietenkin nostaa kaikki hinnat korkealle, olisi tuonut talou-
40123: dellista hyvinvointia mukanaan, on kehitys itse asiassa
40124: käynyt aivan päinvastaiseen suuntaan. Kokemus on vuo-
40125: sien kuluessa näyttänyt, että seudun suomalaiset maan-
40126: viljelijät, jotka enimmäkseen ovat pienviljelijöitä, ovat lai-
40127: minlyöneet maanviljelyksen, myyden useinkin tilansa ja
40128: antautuen itse elämään kaikenlaisella keinottelulla ja tila-
40129: päisellä ansiolla. Ja vaikka ansiot varsinkin kesäiseen
40130: aikaan ovat kylläkin suuret, on asiain todellinen kulku
40131: osoittanut, että siitä huolimatta kansan taloudellinen tila
40132: on rappeutunut, puhumattakaan siitä suuresta siveellisestä
40133: rappeutumisesta, joka johtuu maataviljelevän väestön muut-
40134: tumisesta tilapäisansiolla ja keinottelulla eläväksi irtolais-
40135: joukoksi, joka joutuessaan vieraan kansallisuuden joukkoon,
40136: verrattain helposti, menetettyään oman maapalstan tarjoa-
40137: man tuen, kadottaa kansallisuutensa ja joutuu tuuliajolle.
40138: Maaomaisuus siirtyy tämän lisäksi suomalaisen pienvilje-
40139: lijän hallusta vieraiden käsiin, useissa tapauksissa keinot-
40140: telijayhtiöille, joiden saavuttamat voitot näin ollen menevät
40141: maanviljelijöiltä hukkaan.
40142:                    VIII, !6. -   Kivilinna, y. m.            215
40143: 
40144:        Emme liioin voi olla huomauttamatta niistä monen-
40145: laisista vaikeuksista, joita seuraa siitä, että maamme rajo-
40146: jen sisäpuolelle asettuu lukuisa joukko vieraita, joille mei-
40147: dän olomme, tapamme ja lakimme ovat outoja. Kokemus
40148: on näyttänyt, että tästä voi johtua jos jonkinlaisia ikä-
40149: vyyksiä ja rettelöitä.
40150:        Nämä mainitut epäkohdat ovat usein olleet puheen-
40151: alaisina. On arveltu, että huvila-asutus yksin ja sellaise-
40152: naan olisi syynä niihin. Niinkuin jo olemme osoittaneet,
40153: viittaamalla historiallisiin oloihin, niin asianlaita tuskin
40154: kumminkaan on tällainen, puhumattakaan siitä, että suu-
40155: ren maailmankaupungin läheisyys on sellainen voima, ettei
40156: millään mahdilla voida ehkäistä sitä kesäasukastulvaa, joka
40157: vuosittain yhä suurenevana Karjalan kannakselle virtaa.
40158: Huvilaasukas- ja kesävierastulva on meistä näin ollen
40159: tosiasia, joka sellaisenaan on otettava taskuihin ja käsit-
40160: tääksemme ei esteiden paneminen huvila- ja kesävieras-
40161: asutukselle sellaisenaan ole mahdollinen eikä edes viisaasti
40162: harkittu toimenpide. Sen sijaan olisi meistä huomio kiin-
40163: nitettävä siihen, että koetettaisiin toimia siihen suuntaan,
40164: jotta pienviljelijät näillä seuduin sekä pysyisivät tilojensa
40165: omistajina että mahdollisimman mukaan voisivat hyötyä
40166: siitä kuluttajajoukosta, joka tekee kaiken maanviljelyksen
40167: juuri täällä erikoisen kannattavaksi, maantuotteiden hin-
40168: nat kun suuren kysynnän johdosta kovasti nousevat, pu-
40169: humattakaan siitä, että viljelykseen kelpaamattomien pals-
40170: tojen vuokraaminen huvilapalstoiksi voi tuottaa tuloja,
40171: joista pienviljelijällä muualla Suomessa ei ole aavistustakaan.
40172:        Emme erehtyne. väittäessämme, että pääsyynä siihen,
40173: että vieras huvila-asutus Karjalan kannaksella on aiheutta-
40174: nut niin suuria vaurioita, on sikäläisen kansan heikko
40175: taloudellinen tila sekä alhainen sivistyskanta, mitä sekä
40176: yleissivistykseen että varsinkin pienviljelijäin ammattitietoi-
40177: hin tulee. Tällä asiantilalla on tietenkin historialliset syynsä,
40178: mutta tosiasia se on. Pienviljelijä, joka kykenee maa-
40179: alastaan saamaan mahdollisimman suuren sadon, ei mie-
40180: 216       VIII, 25. -   Toimenpit. Karja). kannaks. hyv.
40181: 
40182: lellään tilasiaan kokonaan luovu. Hän käsittää itselleen
40183: taloudellisesti edullisemmaksi vuokraamalla huvilapalstoja
40184: hankkia itselleen varmat ostajat, jotka, samalla kun ne
40185: maksavat korkeankin vuokran, ovat halukkaat maksamaan
40186: myöskin hänen maantuotteistaan korkean hinnan. Siinä
40187: asemassa ei ole ollut eikä ole pienviljelijä Karjalan kan-
40188: naksella. Sen sijaan kuin hänen kannattaisi viljellä tilaansa
40189: puutarhan tavoin, on hänen ammattitaitonsa niin alhainen,
40190: että hän ei kykene tilastaan irtisaamaan edes tavallisimpia
40191: maan- ja karjantuotteita, niin että niistä sanottavasti liike-
40192: nisi myytäväksi. Kun tällaiselle maanviljelijälle sitten tar-
40193: joutuu tilaisuus myydä tilansa hyvinkin korkeaan hintaan
40194: ja samalla tilaisuus keveään ansiotyöhön, niin on miltei
40195: mahdoton estää häntä tilaansa myymästä, tilaansa, joka
40196: ei hänestä nähden tarjoa muuta kuin kovaa työtä ja niu-
40197: kan toimeentulon, varsinkin kun hänen yleinen sivistys-
40198: kantansa vielä on alhainen.
40199:        Niiden toimenpiteiden, joita Karjalan kannaksen kansa
40200: siis kipeästi kaipaisi, pitäisi mahdollisimman nopeaan ja
40201: tarmokkaasti kohdistua sekä yleisen sivistyskannan että
40202: pienviljelijäin ammattitaidon kohottamiseen ynnä kaiken-
40203: laisten osuustoiminnallisten yritysten voimakkaaseen tuke-
40204: miseen. Runsaat avustukset kansanopistoille ja sivistys-
40205: tarkoituksessa toimiville seuroille, osuustoiminnan elvyttä-
40206: minen, pienviljelijöille aiotut ammattikoulut ja talvikurssit,
40207: tavallista tarmokkaampi kiertävä neuvojajärjestelmä, siinä
40208: esimerkkejä niistä keinoista, joita voitaisiin käyttää.
40209:        Voidaan kyllä ja syylläkin väittää, että tällaiset toi-
40210: menpiteet vaikuttavat liian hitaasti ja että olisi ajateltava
40211: nopeammin vaikuttavia keinoja estääkseen pienviljelijäin
40212: joutumista tilailtaan ja varsinkin maaomaisuuden joutu-
40213: mista keinottelija-yhtiöiden haltuun. Siinä tarkoituksessa
40214: voisi ajatella kuntien välitystä valtion avustuksella. Hank-
40215: kimalla kunnille tarvittaessa huokeahintaisia valtiolainoja,
40216: voisi näille helpoittaa maatilojen ostoa sellaisilla seuduilla,
40217: jotka lähimmässä tulevaisuudessa kaiken todennäköisyyden
40218:                   VIII, 25. -   Kivilinna, y. m.             217
40219: 
40220: mukaan joutuvat huvila-asutuksen alaisiksi. Tällä tavoin
40221: kunnan haltuun joutuneista tiloista voisi, milloin huvila-
40222: asutus näille seuduille itsestään leviää ja huvilapalstojen
40223: kysyntä tulee vilkkaaksi, vuokrata etupäässä viljelykseen
40224: kelpaamattomia osia huvila-alueiksi, jotenka niistä arva-
40225: tenkin muodostuisi kunnille tulolähde, ilman että omistus-
40226: oikeus maahan siirtyisi vieraille. Viljelysmaista sopisi muo-
40227: dostaa palstatiloja ja myydä niitä tilattomille huomioon
40228: ottamalla, että omistusoikeus jäisi jossain määrin rajoite-
40229: tuksi ja metsät säilytettäisiin yhteismetsinä. Tällä tavalla
40230: voitaisiin samalla kertaa saavuttaa useampia tarkoituksia.
40231: Maaomaisuus kunnan omana ollen hyödyttäisi vuokra-
40232: tulvillaan kaikkia kunnan jäseniä, tilattomille voitaisiin
40233: hankkia maata ja maataviljelevä luokka säilyisi sellaisena.
40234: Mahdollisesti voisi vielä tätä tietä muodostaa ainakin ajaksi
40235: jonkinlaisia kunnallismetsiä, jospa vaan pieniäkin.
40236:        Sen nojalla, mitä yllä olemme esittäneet, rohkenemme
40237: kunnioittaen ehdottaa, että Suomen Kansaneduskunta yh-
40238: tyisi anomaan,
40239: 
40240:                    ettti hallitus erityisellti tarmolla perusta-
40241:            malla pienviljelijtJille sopivia ammattikouluja,
40242:            tehokkaan neuvojajtirjestelmtin avulla ja voi-
40243:            makkaasti tukemalla osuustoiminnallisia yri-
40244:            tyksiti pittiisi huolta pienviljelijtiin ammatti-
40245:            taidon ja taloudellisen tilan kohottamisesta
40246:            n. s. Karjalan kannaksella;
40247:                    ettti hallitus voimakkaasti avustamalla
40248:            ttillti n. s. Karjalan kannaksella toimivia kan-
40249:            sanopistoja ja edistysseuroja koettaisi kohottaa
40250:            nliiden seutujen kansan yleistti sivistyskantaa;
40251:            seka
40252:                    ettti hallitus, mytJnttimtillti n. s. Karjalan
40253:            kannaksen kunnille huokeahintaisia valtiolai-
40254:            noja, tekisi sanotuille kunnille mahdolliseksi
40255:            maatilojen oston kunnan haltuun, ktiytetttiviksi
40256: 218      VIII, 25, -   Toimenpit. Karjat. kannaks. hyv.
40257: 
40258:            pienten maanviljelystilojen ja palstain seka
40259:            kunnallismetsien muodostamiseen.
40260:       Helsingissä toukokuun 31 päivänä 1907.'_:
40261: 
40262:       Väinö Kivilinna.           Olli Pajari.
40263:       J. E. Wlljomaa.          · A. 0. Wuorlmaa.
40264:       M. Sipponen.               H. Repo.!
40265:                     Erkki Pullinen.
40266:                                                           219
40267: 
40268: VIII, oo. -   Anom. ehd. N:o 170.
40269: 
40270: 
40271:               Pykälä, K. K.: Komitean asettamisesta tutki-
40272:                    maan lahjoitusmaiden oloja.
40273: 
40274: 
40275: 
40276: 
40277:               Suomen kansaneduskunnalle.
40278: 
40279: 
40280:        Pääasiallisesti hyväksyen 1867 vuoden Valtiopäivilie
40281: annetun armollisen esityksen Viipurin ja Mikkelin läänissä
40282: olevien lahjoitusmaiden lunastamisesta, päättivät Valtio-
40283: säädyt toukokuun 14 päivänä 1867 asiasta antamansa ala-
40284: maisen vastauskirjelmän mukaan m. m., että Hallituksen
40285: olisi käytettävä eräät Valtiosäätyjen takuulla hankitut laina-
40286: varat niiden lahjoitusmaiden lunastamiseen, joiden myymi-
40287: sestä voidaan sopia lahjoitusmaiden isäntien ja lahjoitus-
40288: maiden talonpoikien kanssa. Viimeksimainittujen pitäisi
40289: sitoutua Suomen kruunulle vuosittain maksamaan niin
40290: suuren määrän tilan kauppahinnasta ja sen korosta, mikä
40291: vastaa kruunun ennakolta antamien lainavarojen korkoa
40292: ja kuoletusta, että kruunun lunastamat tilat saisivat perin-
40293: tömaan luonnon sekä luovutettaisiin täydellä omistusoikeu-
40294: della tilojen viljelijöille niin pian kun kruunu oli niihin
40295: saanut kiinnekirjat; niin myös, että kruunun lunastamain
40296: tilojen isojako ja verollepano, jonka viimeksi mainitun pi-
40297: täisi tapahtua niiden perusteiden mukaan, jotka paikka-
40298: kunnalla ovat voimassa taikka vast'edes vahvistetaan, toi-
40299: mitetaan mikäli mahdollista saman ajan kuluessa kuin
40300: tilojen lunastushinnan pitää olla kruunulle täysin suori-
40301: tettu.
40302:        Valtiosäätyjen puheenaolevan päätöksen Hänen Ma-
40303: jesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas armollisesti vahvisti
40304: maaliskuun 2/u päivänä 1868.
40305: 220         VIII, 26. -   Labjoitusmald. oloj. tutkim.
40306: 
40307:       Valtiosäädyille vuosien 1877-1878 valtiopäivillä sa-
40308: masta asiasta annetussa arm. esityksessä mainittiin, että
40309: se menettely, jota edellä kerrotun päätöksen mukaisesti
40310: oli noudatettu, eli, että tilojen osto ,lampuotien varalle"
40311: oli tehty riippuvaksi niistä , vapaehtoisista sopimuksista,
40312: joita tässä kohden toiselta puolelta lahjoitusmaiden isäntien
40313: ja toiselta puolen kruunun ja lampuotien välillä oli voitu
40314: tehdä", näytti olevan omiaan vähitellen viemään tarkoi-
40315: tettuun päämaaliin, jonka tähden ehdotettiin, että niiden
40316: lahjoitusmaiden lunastamista, jotka vielä olivat entisten
40317: isäntien hallussa, jatkettaisiin ,siinä järjestyksessä ja nii-
40318: den perusteiden mukaan kuin Hänen Majesteettinsa ja
40319: Säädyt siinä tarkoituksessa tätä ennen ovat vahvistaneet";
40320: ja hyväksyivät Valtiosäädyt tämän esityksen kaikin puolin.
40321: Sittemmin annettiin niin ikään vuoden 1882 Valtiosää-
40322: dyille arm. esitys, joka sisälsi niin ikään ehdotuksen, että
40323: lahjoitusmaiden lunastamista jatkettaisiin sillä tavalla ja
40324: siinä järjestyksessä, kuin· ennen oli määrätty, ja hyväksyi-
40325: vät Valtiosäädyt tämänkin ehdotuksen. Yhtäläisen pää-
40326: töksen tekivät vielä lunastamatta oleviin lahjoitusmaihin
40327: nähden, sitä koskevan arm. esityksen johdosta, myöskin
40328: 1885 vuoden Valtiosäädyt, sen ohessa hyväksyen eräitä
40329: helpotuksia lahjoitusmaiden asukasten maksuehtoihin, jonka
40330: johdosta sitten annettiin arm. julistus tammikuun 25 päi-
40331: vältä 1886.
40332:       Valtiopäivillä 1885 käsiteltiin niinikään ehdotusta n.
40333: k. kunnallismetsien perustamisesta Viipurin lääniin, jonka
40334: ehdotuksen puolesta valtiopäiväin Laki- ja Talousvaliokunta
40335: havaitsi huomioon otettavia syitä olevan esitetyn. Viita-
40336: ten siihen erityiseen arvoon ja merkitykseen, mikä metsillä
40337: täytyy olla maassa sellaisessa kuin Suomi, missä verrattain
40338: suuri ala on varsinaista eli viljelykseen kelpaamatoota
40339: metsämaata, huomautettiin, kuinka lahjoitusmailla vallitse-
40340: vat olot muka olisivat erittäin edulliset järjestetyn metsän-
40341: hoidon toimeenpanemiseksi. Lahjoitusmaiden isännät oli-
40342: vat ylipäätään säästäneet ja hyvin hoitaneet tilojen metsiä
40343:                        VIII, 26. -   Pykllll.              221
40344: 
40345: ja monin paikoin olivat ne jo pitemmän aikaa olleet jär-
40346: jesteellisessä hoidossa. Ja metsän säilyttäminen ja hy-
40347: väksi käyttäminen oli ylipäätään tärkeä ehto läänin asu-
40348: kasten vastaiselle menestykselle, vieläpä toimeentulollekin,
40349: erittäinkin läänin koillisosassa eli Salmin kihlakunnassa,
40350: missä maanlaatu sallii maanviljelyksen harjoittamista ai-
40351: noastaan sivuelinkeinona, mutta myöskin useilla muillakin
40352: seuduilla, missä maanviljelys niinikään on alhaisella kan-
40353: nalla, mutta metsät erinomaisia. - ,Jos" -lausuu valio-
40354: kunta -      ,lahjoitusmaiden metsät, sittenkun niistä on
40355: lohkaistu erilleen sen verran kun tilojen talontarpeiksi tar-
40356: vitaan, sopivissa palstoissa asetetaan yhteisen järjestetyn
40357: hoidon alle, tulisivat nämä asukasten vastaista toimeen-
40358: tuloa varten tarpeelliset metsät sekä säästymään että myös-
40359: kin yhä vastedeskin antamaan osakkailleosa varman, eh-
40360: käpä melk0isenkin tulon. Sellainen merkitys on tuollai-
40361: silla yhteismetsillä näyttänyt olevan muissakin maissa;
40362: siellä niiden on huomattu antavan runsaan, ja aikaa myö-
40363: ten yhä lisääntyvän tulon sekä osakkailleen että myös
40364: kansantaloudellisessa suhteessa."
40365:        Mutta vaikka valiokunta piti puheenalaista laatua
40366: olevia yhteismetsiä erittäin suotavina, katsoi valiokunta
40367: niitä olevan lahjoitusmailla aikaansaatavissa ainoastaan
40368: mikäli lahjoitusmaiden talolliset siihen suostuisivat. Nii-
40369: den sopimuksien johdosta nimittäin, joita valtio oli tilal-
40370: listen kanssa tehnyt lahjoitusmaiden lunastamisesta ja luo-
40371: vuttamisesta heille, oli valtio, valiokunnan mielestä, oikeu-
40372: dellisesti estetty pakottamasta lahjoitusmaiden tilallisia vas-
40373: ten heidän tahtoaan luovuttamaan tiloistaan maata kun-
40374: nallis- eli yhteismetsäin muodostamiseksi, olipa tiloilla toi-
40375: mitettu isojako tai ei. Semmoisia metsiä voitiin valio-
40376: kunnan käsityksen mukaan aikaansaada ainoastaan vapaan
40377: välipuheen nojalla. Näissä välipuheissa olisi valiokunnan
40378: mielestä muun muassa huomioon otettava, että myöskin
40379: sopivia aloja kruunun omistamasta metsämaasta taikka
40380: kruununpuistoista, kuitenkin ainoastaan lunastusta vastaan,
40381: voitaisiin tarkoitusta varten luovuttaa.
40382: 222         VIII, 26. -   Labjoitusmaid. oloj. tutkim.
40383: 
40384:        Valtiosäädyt lausuivat tämän jälkeen sen toivomuk-
40385: sen, että Hallitus välipuheiden kautta koettaisi saada lunas-
40386: tettujen lahjoitusmaiden asukkaita perustamaan yhteis-
40387: metsiä sekä, missä tämä tarkoitus siten saavutetaan, myön-
40388: täisi lampuodeille muitakin helpoituksia ja etuja, kuin ne,
40389: mitä ·samoilla valtiopäivillä hyväksytyssä arm. esityksessä
40390: oli ehdotettu.
40391:        Sittemmin oli Valtiovaraintoimituskunnan kirjeessä
40392: toukokuun 6 päivältä 1887 ilmoitettu, että, sittenkuin val-
40393: tiosäädyt olivat tehneet tämän esityksen sekä H. K. M.
40394: valtuuttanut Senaatin Talousosaston ryhtymään toimeen-
40395: piteihin, joita siihen nähden pidettiin sopivina, ja, missä
40396: yhteismetsiä oli aikaansaatavissa, lampuodeille myöntämään
40397: muitakin helpoituksia ja etuja, kuin mitä tammikuun 25
40398: päivänä 1886 annetussa arm. esityksessä lampuotien maksu-
40399: ehtojen muuttamisesta oli noudatettavaksi vahvistettu, oli
40400: senaatti määrännyt, paitse muuta, että ne metsämaat, jotka
40401: jo ovat taikka vastedes tulevat lahjoitusmaatiloista liika-
40402: maina lohkaistavaksi ja joita ei vielä oltu kruununpuistoiksi
40403: julistettu, ovat aikanaan kruununpuistoiksi julistettavat ja
40404: semmoisina toistaiseksi pidettävät, ollen kumminkin lam-
40405: puodeilla oikeus viimeistäänkin viiden vuoden kuluessa,
40406: siitä kun kuoletusmaksu heidän tiloistaan on lakannut,
40407: yhtäJäisillä maksuehdoilla, kun heidän tiloistaan oli vah-
40408: vistettu suoritettavaksi, kuoletusmaksuilla lunastaa nämä
40409: kruununpuistot yhteismetsäksi sillä hinnalla, josta valtio-
40410: varasto on ne haltuunsa ottanut taikka johon ne lohko-
40411: jaon aikana kohtuullisesti voidaan arvata, lukemalla kum-
40412: minkin pois sen määrän, jolla sanottujen puistojen tulot
40413: valtiovaraston niitä hoitaessa nousevat niistä olleiden meno-
40414: jen yli; ja pitäisi siten perustettujen yhteismetsäin hyväksi
40415: tulla samassa kirjeessä mainitut helpotukset ja edut ja
40416: olisi ne hoidettavat Metsälain 7 §:n määräysten mukaisesti
40417: sekä annettava tiloille näiden manttaalia enentämällä sitä
40418: tarkoitusta varten mainitun perusteen mukaan.
40419:                        VIII, 26, -   Pykllll.               223
40420: 
40421:        Tämä oikeus ja etu, nimittäin saada säädetyillä eh-
40422: doilla kuoletusmaksun suoritusta vastaan yhteismetsäksi
40423: lunastaa lahjoitusmaatiloista liikamaina lohkaistuja metsä-
40424: maita, on Valtiovaraintoimituskunnan edellämainitun kir-
40425: jeen mukaan, tilanhaitijoilta siis riistetty siinä tapauksessa,
40426: että joko metsämaat jo ennen sanotun kirjeen antamista
40427: ovat tulleet kruununpuistoiksi julistetuiksi taikka myös
40428: tilanhaltijat ovat laiminlyöneet viiden vuoden kuluessa siitä,
40429: kun heidän tilojensa kuoletusmaksu lakkasi, lunastaa kruu-
40430: nunpuistoksi julistetun metsämaan. Tämän erotuksen tueksi
40431: ei kuitenkaan voitane esittää päteviä perusteita, vaan näyt-
40432: tävät pikemmin kaikki syyt puoltavan mainitun oikeuden
40433: ulottamista myöskin vastamainittuihin tapauksiin.
40434:        Kuten tunnettu, on lahjoitusmaiden lunastus nyt jo
40435: suurimmalta osalta loppuun suoritettu ja perintökirjat tiloi-
40436: hin annettu, mutta tiedetään myös, että kansantaloudellinen
40437: toimeentulo on tukalaa vieläkin noilla ennen orjan ase-
40438: massa olleille talonpojille. Vuosisadan kuluessa ei min-
40439: käänlaiset tal?udelliset parannukset tulleet kysymykseen-
40440: kään. Luultiin paremman ajan koittavan sinä aikana,
40441: jolloin Suomen valtio tilat lunastettuaan isonjaon päätty-
40442: miseen niitä hallitsi. Mutta juuri tämä aika, jolloin ei ku-
40443: kaan ollut varma, minne hän jaon päätyttyä joutuisi, oli
40444: suurin syy lahjoitusmaiden rappiolle joutumiseen. Vilje-
40445: lysmaat jäivät rappiolle, niityt kasvoivat metsää, aidat hävisi-
40446: vät. Kun isojako vihdoin päättyi, saivat talonpojat tilo-
40447: jensa mukana niin raskaat verotaakat, että hävitetyissä ti-
40448: loissa oli mahdotonta uudistuksia aikaansaada. Mitä teki
40449: kotimainen hallitus auttaakseen kovaosaisia talonpoikia?
40450: Se kokosi itselleen miljoonia metsistä ja koskista, jotka
40451: se vähäisellä maksulla tai ilmaiseksi riisti itselleen, vaikka
40452: liikamaata niin tiheästi asutulla seudulla ei ollut. V. 1872
40453: osti valtio m. m, suurimman osan Muolan pitäjää käsittä-
40454: vän Pällilän lahjoitustilan - 1,450,000 mkaa, 32,000 tyn-
40455: nyrialaa maata - kruununpuistoksi, joka vei talonpojilta
40456: metsät, niityt ja viljelyskelpoiset suot. Suurin osa Muolan
40457: 224         VIII, 211. -   Labjoitusmaid. otoj. tutkim.
40458: 
40459: pitäjää on nyt ilman metsää. Polttopuukin on ostettava,
40460: saati sitte rakennustarpeet y. m. Hintojen jaottelussa
40461: maksoi valtio kruununpuistoiksi ottamistaan maista vaan
40462: 600,000 mk, vaikka niiden hinta metsäin kasvamisen täh-
40463: den olisi ollut ainakin 3 milj. mk., talonpoika taas kaik-
40464: kien kulujen kanssa sai maksaa 35 mk tynnyrialalta. Vuo-
40465: tuinen suoritus ja vero oli tiloja jaettaessa suurempi kuin
40466: tilan arvo, koska niitä silloin ei huutokaupoissa huudettu
40467: edes maksettavaksi langenneista veroista.
40468:       Vuotuinen tilanhintojen kuoletus 6% 39 vuoden ku-
40469: luessa on myöskin epäedullisempi kuin esim. tilattoman
40470: väestön laina.
40471:       Emme ole väittäneet, etteikö valtio saisi omistaa ja
40472: lisää hankkia kansallisomaisuutta, mutta sen tulisi tapah-
40473: tua oikeudenmukaisesti sekä talonpoikien henkistä ja ai-
40474: neellista kehitysmahdollisuutta silmällä pitäen. Mutta
40475: koska se ei ole niin käynyt, vaan ahtaissa oloissa elävät
40476: talonpojat ovat aikojen kuluessa saaneet paljo vääryyttä
40477: kärsiä, niin uskallamme ehdottaa asetettavaksi komitean
40478: omistusoloja Karjalan kannaksella tutkimaan. Anomme
40479: siis:
40480:                 etttt Suomen Kansaneduskunta pyytttisi
40481:            suostumusta H. M. J(:lta komitean asettami-
40482:            seksi lahjoitusmaiden oloja koko laajuudes-
40483:            saan tutkimaan, johonka lahjoitusmaiden asuk-
40484:            kaat voisivat itse valita suhteellisesti edustajia.
40485:       Helsingissä 8 päivä kesäk. 1907.
40486:                                               K. K. Pykälä.
40487: 
40488: 
40489: 
40490:                             =•=
40491:                  Sisällysluettelo.
40492: VIII. Maatalousvaliokuntaan lähetetyt edus-
40493:      kuntaesitys-ja anomusehdotukset
40494:  A. Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta kos-
40495:     kevia eduskuntaesitys- ja anomusehdo-
40496:     tuksia.
40497:                                                            Siv.
40498:     1.   Kairamo, Hannes Oebhard y. m., Anom.
40499:          ehd. N:o 130: Valtion asutustoiminnan
40500:          järjestämisestä                                     5
40501:     2.   Hannes Oebhard, Kairamo y. m., Anom.
40502:          ehd. N:o 128: TilaUoman väestön laina-
40503:          rahaston uudestaan järjestämisestä                 11
40504:     3.   Kairamo, Hannes Oebhard y. m., Anom.
40505:          ehd. N:o 129: Tilanhaltijain hallinto-oikeu-
40506:          den järjestämisestä niillä tiloilla, jotka val-
40507:          tion toimenpiteistä muodostetaan tilatta-
40508:          mille luovutettaviksi .                           32
40509:     4.   Merivirta ja Heininen, Anom. ehd. N:o
40510:          119: Tilattomain maanhankinnan helpoit-
40511:          tamisesta                                         37
40512:     5.   Kairamo, Hannes Oebhard y. m., Anom.
40513:          ehd. N:o 131: Uuudisasutuksen edistämi-
40514:          sestä kruunun metsämailla                          40
40515:     6.   Kairamo, A. Osw., y. m., Anom. ehd. N:o
40516:          172: Vesiperäisten maiden viljelyskuntoon
40517:          saattamisen edistämisestä .                        45
40518:     7.   Torppa, Juho, y. m., Anom. ehd. N:o 133:
40519:          Sotilas- ja siviilivirkatalojen luovuttami-
40520:          sesta niiden asukkaille .                          49
40521:                                                      Siv.
40522:    8.   Kivilinna> V., y. m.> Anom. ehd. N:o 192:
40523:         Kruununtiloilla olevien torpanalueiden
40524:         muodostamisesta eräissä tapauksissa itse-
40525:         näisiksi tiloiksi                             51
40526:    9.   Oebhard, Hannes, y. m., Anom. ehd. N:o
40527:         77: Suurista maaomaisuuksista johtuvien
40528:         epäkohtien ja haittojen poistamisesta .       55,
40529:   10.   Oebhard, Hannes, y. m., Esit. ehd. N:o 9:
40530:         Maanviljelyksen kunnossa pitämisestä yh-
40531:         tiöiden ja yksityisten omistamilla tiloilla,
40532:         joita käytetään pääasiallisesti metsän tuo-
40533:         tantoa varten .                               72
40534:   11.   Oebhard, Hannes, y. m., Esit. ehd. N:o 7:
40535:         Ehdotus laiksi, joka rajoittaa yhtiöiden,
40536:         osuuslmntien ja yksityisten oikeutta hank-
40537:         kia omaksensa kiinteätä omaisuutta            77
40538:   12.   Mantere, A., y. m., Anom. ehd. N:o 135:
40539:         Puutavaraliikkeiden maatilanostojen eh-
40540:         käisemisestä                                  82
40541:   13.   Oebhard, Hannes, y. m., Esit. ehd. N:o 8:
40542:         Ehdotus laiksi, joka koskee eräitä toimen~
40543:         piteitä maan hankkimiseksi tilattomille       85
40544:   14.   Vuolijoki, V., y. m., Anom. ehd. N:o 193:
40545:         Viljelyspakkoa koskevan lain aikaansaami-
40546:         sesta .                                       91
40547:   15.   Suomalainen, A., y. m., Anom. ehd. N:o
40548:         184: Yksityisten metsätalouden järjestämi-
40549:         sestä uudelle kannalle .                     114
40550: 
40551: 
40552: B. Maanvuokraajalo aseman parantamista tar-
40553:    koittavia eduskuntaesitys- ja anomusehdo-
40554:    tuksia.
40555:   16.   Paloheimo, Paasikivi y. m., Esit. ehd.
40556:         N:o 6: Ehdotus laiksi torpan ja mäki-
40557:         tupalaispalstan vuokrauksesta          121
40558:                                                      siv.
40559:   17.   Hokkanen, E., y. m., Esit. ehd. N:o 16:
40560:         Ehdotus maanvuokralaiksi                    15S
40561:   18.   Häkkinen, S.,y. m., Anom. ehd. N:o 146:
40562:         Torpparien ja; muiden maanvuokraajain
40563:         häätämisten ehkäisemisestä toistaiseksi . 172
40564: 
40565: 
40566: 
40567: C. Maanviljelijäin ammattitaidon kohottamista
40568:    tarkoittavia anomusehdotuksia.
40569: 
40570:   19.   Oebhard, Hannes, y. m., Anom. ehd.
40571:         N:o 3: Maanviljelyslyseon avustamisesta 177
40572:   20.   Pullinen, Erkki, y. "':·, Anom. ehd. N:o
40573:         85: Pienviljelijöitä tarkoittavan. kehoitus-
40574:         ja opastustoiminnan järjestämisestä          182
40575:   21.   Brander, U., y. m., Anom. ehd. N:o 42:
40576:         Maanviljelys- ja talousseurojen tarpeisiin
40577:         myönnettyjen määrärahain korottamisesta 188
40578:   22.   Koskelin, K. V., y. m., Anom. ehd. N:o
40579:         176: Maataloudellisten neuvojain oikeu-
40580:         dellisen ja taloudellisen aseman järjestä-
40581:         misestä                                      194
40582: 
40583: 
40584: 
40585: D. Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
40586: 
40587:   23.   Oebhard, Hannes, y. m., Anom. ehd.
40588:         N:o 13: Toimenpiteistä' osuustoiminnan
40589:         edistämiseksi . .                            199
40590:   24.   Pullinen, Erkki, y. m., Anom. ehd. N:o
40591:         141 : Valtion maanviljelystarkoituksiin har-
40592:         joittaman lainausliikkeen uudestaan jär-
40593:         jestämisestä                . . . . . . 209
40594:   25.   Kivilinna, V., y. m., Anom. ehd. N:o 11:
40595:         Toimenpiteistä Karjalan kannaksen talou-
40596:         dellisten ja sivistysolojen kohottamiseksi 213
40597:                                                        Siv.
40598:        26.   Pykälä, K. K., Anom. ehd. N:o 170: Ko-
40599:              mitean asettamisesta tutkimaan lahjoitus-
40600:              maiden oloissa esiintyviä epäkohtia .     219
40601: 
40602: 
40603: 
40604:      Aakkosellinen asia- ja nimiluettelo on näiden Liittei-
40605: den IX vihkon lopussa.
40606:                 .. ..
40607: VALTIOPAIVAT 1.1907.
40608:             LIITTEET.
40609: 
40610:                    IX.
40611: 
40612: 
40613:    Työväenasiain-valiokuntaan lähetetyt
40614:   eduskuntaesitys- ja anomusehdotukset.
40615: 
40616: 
40617: 
40618: 
40619:                Helsinki 1907,
40620:             Työväen kirjapaino.
40621:                      A.
40622: Työsopimusta ja työriitojen ratkaisemista
40623: koskevia eduskuntaesitys- ja anomusehdotuksia~
40624:                                                              5
40625: 
40626: 
40627: IX, 1. -   Esit ehd. N:o 11.
40628: 
40629:             Sillanpää, M., y. m.: Ehdotus asetukseksi 30
40630:                   p:nä tammik. 1865 annetun palkkaussään-
40631:                   nön kumoamisesta.
40632: 
40633: 
40634: 
40635:            S u o m e n K a n s a n e d u s kun n a ll e.
40636: 
40637: 
40638:        Läpi vuosisatojen on n. k. palkollisten luokka säily-
40639: tetty muusta yhteiskunnasta eroitettuna erityisen lain alle
40640: alistettuna joukkona. Palkollissäädännön perusajatuksena on
40641: ollut aina se käsityskanta, että tilattomien velvollisuus on
40642: asettua tilallisten suojateiksi ja että näiden puolestaan tulee
40643: vastata siitä, että tilattomat hyödyllisellä työllä hyödyttä-
40644: vät yhteiskuntaa. Tilattomain itsemääräämisoikeutta on
40645: kaikissa palkollislaeissa rajotettu toisissa enemmän, toisissa
40646: vähemmän. 1863-1864 vuoden valtiopäiville jätetyssä
40647: Hallituksen esityksessä nykyään voimassa olevaa palkkaus-
40648: sääntöä varten lausutaan samoin vielä periaatteena: "että
40649: persoonallista vapautta tulisi niin paljon kuin mahdollista
40650: edistää kuitenkaan saattamatta yhteiskuntaa vaaraan tukea
40651: laiskuutta ja huolimattomuutta varattomassa ja irtaimessa
40652: väestössä, ja että täydellistä rajatonta vapautta sille siis ei
40653: saisi myöntää."
40654:        Tämän ajatuskannan mukaisesti onkin nykynen pal-
40655: kollissääntöl laadittu. Tilattornia on siinä käsitetty aivan
40656: kuin holhouksen alaisia, ollen samalla heidän vapautensa
40657: rajoitettu mitä vähimpään. Palkollinen on samalla kertaa
40658: sidottu sekä maahan että isäntään, ollen isännän vaihtaessa
40659: tilaa pakotettu joko seuraamaan isäntäänsä muualle tai
40660: jäämään taloon uudelle isännälle, kumman vaan isäntä
40661: määrää (49, 48 §§), ja on isännän kuoltua myöskin velvol-
40662: 6             IX, 1. -   Työsopim. ja työriit. ratk.
40663: 
40664: linen palvelemaan perillisiä, jos ne sitä vaativat, (47 §).
40665: Palkollisen ei ole sallittu säilyttää v~atearkkuansa poissa
40666: palveluspaikastaan (19 §); tässä ilmenee sekä epäilys pal-
40667: kollisten rehellisyyttä kohtaan. Palkollinen ei saa ilman
40668: isännän lupaa lähteä kotoa tai viipyä poissa kotoa yli lu-
40669: vatun ajan tai olla muualla yötä (14 §). Palkollisen tulee
40670: tehdä kaikki ne työt ja askareet, jotka isäntä hänelle koh-
40671: tuullisesti käskee ja määrää, ei saa sanoilla tai töillä aset-
40672: tua isäntää, emäntää tai heidän sijaistaan vastaan eikä olla
40673: tyytymätön "tavalliseen kotiruokaan" (12, 15, 18 §§). Jos
40674: palkollinen rikkoo näitä määräyksiä vastaan tai jos hän
40675: muuten havaitaan palvelukseen kelvottomaksi, on isännällä
40676: oikeus, muutamat muodollisuudet noudatettuaan, erottaa
40677: hänet palveluksesta ja palkollinen menettää koko vuoden
40678: palkkansa sekä on sitäpaitsi velvotettu korvaamaan va-
40679: hingon (3, 13 §§).
40680:        Samana vuonna (v. 1879), jolloin nykyinen elinkeino-
40681: laki astui voimaan tarkotuksella suojella myöskin työnteki-
40682: jäin oikeuksia, kiristettiin säätyjen myötävaikutuksella syn-
40683: tyneen asetuksen kautta palvelijain asemaa vielä entisestään
40684: määräämällä aina 3 kuukauden vankeusrangaistuksen sille,
40685: joka on katsonut olevansa pakotettu karkaamaan epäinhi-
40686: millisen isäntänsä mielivallan alta (53§ K. A. muk. 27 /t 1879).
40687:        Erikoisena ominaisuutena kaikissa palkollisasetuksissa
40688: on ollut niissä isännille määrätty palkollisten kasvatusvel-
40689: vollisuus ja heille myönnetty joko rajotettu tai rajottamaton
40690: kuritusoikeus palkollisiin nähden. Nykysen lain mukaan
40691:  on isäntä oikeutettu antamaan "isällistä kuritusta" 18 vuotta
40692: nuoremmille miespalkollisille ja 14 vuotta nuoremmille nais-
40693: palkollisille sekä velvotettu muuten vakavalla nuhteella oh-
40694: jaamaan hänen mielestään uppiniskaista ja pahanilkistä
40695: palkollista (3 §). Hallituksen esityksessä 1865 vuoden
40696: palkkaussääntöä varten ehdotettiin vielä isännille oikeutta
40697: kurittaa kaikkia miespuolisia palkollisiaan. Ja ett'ei tämä
40698:  ajatuskanta tilallisten kesken silloin ollut vieras, käy ilmi
40699: 1863-1864 vuoden valtiopäiväin talous- ja lakivaliokunnan
40700:                    IX, 1. -   Sillanpää, y. m.              7
40701: 
40702: mietintöön liitetystä talonpoikaissäädyn jäsenen J. Brusilan
40703: lausunnosta, jossa kuritusoikeuden säilyttämisen puoltami-
40704: seksi lausutaan: "kotikuria tulisi saada käyttää ainakin,
40705: kunnes palkollinen on saavuttanut 30 vuoden ijän, sillä
40706: kokemus on selvästi osottanut, että ihminen, joka vielä 14
40707: tai 18 vuoden ijässä on lapsellinen, ei vielä oikein ymmärrä
40708: olla oikein juonikas ja oikullinen, mutta antaapa ijän kas-
40709: vaa, niin kasvavat myöskin paheet ja juonikas mieliala
40710: lisääntyy aina yhä, kunnes se vanhuuden heikkoudesta
40711: masentuu".
40712:        Erikoista mainitsemista ansaitsee myöskin nykysessä
40713: palkkaussäännössä vanhemmille jätetty oikeus toimittaa lap-
40714: sensa 21 vuoden ikään asti palvelemaan jonkun vieraan
40715: henkilön luo ja sopia ehdoista (9, 11 §§), sekä sama kas-
40716:  vatusvanhemmille myönnetty oikeus (10 §). Nämä pykälät
40717:  eivät ole täydellisesti vastanneet enään 1864 vuoden aikaa-
40718: takaan oikeuskäsitystä, päättäen edellä mainittuun 1863-
40719:  1864 vuoden valtiopäiväin talous- ja lakivaliokunnan mie-
40720: tintöön liitetystä edusmies P. Östringin vastalauseesta, jossa
40721:  sanotaan "10 §:ssä velvotetaan kasvatelapsi, olipa hän saa-
40722:  nut hyvän tai huonon kasvatuksen, palvelemaan kasvatus-
40723: vanhempiaan 21 vuoden ikään ja 11 §:ssä annetaan van-
40724: hemmille oikeus myydä lapsensa määrätyksi ajaksi toisten
40725: palvelijoiksi. Tämä muistuttaa ihmiskauppaa, - ikää ei
40726: ainakaan tulisi määrätä korkeammaksi kuin 18 vuotta".
40727:  - - - Lasten ansiotyö on tässä lausunnossa samoin kuin
40728:  itse asetuksessakin edellytetty luonnolliseksi asiaksi.
40729:        Ainoat palkkaussäännössä olevat palkollisten suojelua-
40730: säännöt ovat, että isännän on pidettävä palkolliselle "ter-
40731:  veellinen ja ulottuva ruoka sekä sopiva asunto" (4 §) sekä
40732:  hoidettava ja vaalitlava palkollista sairauden aikana, ollen
40733:  kuitenkin oikeutettu pidättämään palkasta, mitä hän on
40734:  lääkäriin tai rohtoihin kuluttanut (5 §). Muuten on laki
40735:  yleensä isäntien puolella. Muuttoajaksi on sovitettu mar-
40736:  raskuun 1:nen päivä, jolloin kaikki ulkotyöt ovat loppuneet
40737:  ja maanviljelijälle vähemmän tärkeä pitkä talvi on edessä
40738: 8            IX, 1. -   Työsopim. ja työriit ratk.
40739: 
40740: (20 §). Jos muuttoaika olisi keväällä, jolloin tärkeät maan-
40741: työt alkavat, olisi palvelijain ja isäntäin keskinen suhde
40742: työsopimusta tehtäessä paljon tasasempi. Isäntä on oikeu-
40743: tettu antamaan palkolliselle päästökirjan, milloin hän sen
40744: hyväksi näkee, mutta palkollinen sitävastoin on oikeutettu
40745: päästökirjaa vaatimaan ainoastaan syyskuun (kaupungeissa
40746: puolivuotis-palkolliset maaliskuun) kuluessa (25 §); tässäkin
40747: suhteessa kiristettiin palkkaussääntöä säätyjen myötävaiku-
40748: tuksella syntyneellä Keisarillisella Asetuksella jouluk. 28
40749: päivältä 1888 vuosipalkollisiin nähden; muuttoaika oli 1865
40750: vuoden palkkaussäännössä heinäkuun 29 p:stä syyskuun
40751: 8 päivään.
40752:         Tässä esitetyt otteet riittänevät jo ilman lisäyksiä
40753: osottamaan, että nykynen palkkaussääntö isäntiä ja pal-
40754: kollisia varten on täysin vanhentunut ja kaikissa tapauk-
40755: sissa kaipaa perinpohjaista uudistusta. Mutta me tahdomme
40756:  mennä vielä pidemmälle; katsomme että palkollisasetus
40757:  kaikissa muodoissa on lakkautettava. Kaikissa Europan
40758:  maissa, joissa vielä nykyään on voimassa palkollisasetus
40759:  (nim. Ruotsissa,! Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa
40760:  sekä Unkarissa) on lain alle alistettu työväki tyytymätöntä
40761:  ja toimii kaikin voimin lain poistamiseksi. Lain alle kuu-
40762:  luvan palkka-työväen luku on myöskin mainituissa maissa
40763:  vähentynyt. Ja aivan samoin on laita Suomessa. Otamme
40764:  tähän ,Suomen virallisesta tilastosta, Katsaus Suomen talou-
40765:  delliseen tilaan. Viisivuotiskausi 1896-1900" seuraavat
40766:  numerot: vuonna 1900 oli henkilöitä jotka olivat muilla
40767:  laillisessa palveluksessa sekä heidän vaimojaan ja lapsiaan
40768:  kaupungeissa 38,816, maaseudulla 187,635 eli yhteensä
40769:  226,451 henkeä, sellaista väestöä joka ei ollut kiinnitetty
40770:  vakinaiseen työhön kaupungeissa 104,988 ja maaseudulla
40771:  857,095 eli yhteensä 962,083 henkeä. Edellinen ryhmä oli
40772:  koko maassa vuodesta 1895 vähentynyt 29,744 hengellä
40773:  eli 11,6 °/o:illa ja jälkimäinen ryhmä lisääntynyt 96,165 eli
40774:  11,1 °1o:illa. Kumpaakin mainittua ryhmää oli: ollut alla
40775:  lueteltuina vuosina seuraavat prosenttimäärät koko väestöstä:
40776:                    IX, 1. -           Sillanpää, y. m.                                      9
40777: 
40778:                                       Ryhmä 1                         Ryhmä II
40779:                               :;.::                 :;.::     :;.::
40780:                               ~
40781:                                           ls::
40782:                                           !»        0
40783:                                                     :>;"
40784:                                                               !»
40785:                                                               j::l
40786:                                                                          =::
40787:                                                                          !»        ~
40788:                                           !»                             !»        :>;"
40789:                           '1:1                      0        '1:1                  0
40790:                               §           "'j::l
40791:                                           ~
40792:                                                     s!»
40793:                                                               j::l
40794:                                                                          "'j::l
40795:                                                                          ~
40796:                                                                                    s!»
40797:                           (Jq
40798:                                           0..                ~~          0..
40799:                               SE.         d         !»
40800:                                                               ;:·        j::l      !»
40801:                               "'"'
40802:                               !»
40803:                                           ~
40804:                                           !»        "'!»"'    "'
40805:                                                               !»
40806:                                                                          ;:        "'!»"'
40807: V:na 1880.               19,o           12,3       12,s      22,s       27,o      27,2
40808:      1885.               20,2           11,5       12,3      24,o       29,7      29,2
40809:   " 1890.                22,1           10,2       11,3      33,2       32,6      32,7
40810:   " 1895.                18,5            9,4       10,4      37,1       34,s      35,o
40811:   " 1900.                13,3            8,o        8,6      35,8       36,4      36,4
40812:   "
40813:        Toden näköistä on, että tilastossa on otettu kaupun-
40814: geissa laillisessa palveluksessa olevien lukuun suuri joukko
40815: kuukausipalkalla ja 14 päivän ylössanomisoikeudella palve-
40816: levia palvelijoita, jotka vastoin asetusta (8 §) säännöllisesti
40817: palkoillasäännön alle luetaan; maaseutuun nähden lienevät
40818: luvut jotakuinkin todellisuutta vastaavat.
40819:        Tosiasia siis on, että kymmeniä tuhansia palkkatyö-
40820: läisiä, jotka tekevät samoja töitä kun palkolliselle edelly-
40821: tetty, työskentelee jo kaupungeissa ja maalla palkoillaase-
40822: tuksen ulkopuolella. Palkollisasetuksen alaiseksi asettu-
40823: minen katsotaan kuin orjuuteen menoksi ja palkoillaluokan
40824: asemaa melkein häpeälliseksi. Vähemmän kykenevät ja
40825: nuoret, - usein niin nuoret, joilta kaikki ansiotyö luon-
40826: nollisissa oloissa tulisi olla kiellettyä, - useilla paikkakun-
40827: nilla enään palkkaussäännön alaisiksi asettuvat. Palkol-
40828: listen kesken vaaditaan yleisesti palkkaussäännön kumoa-
40829: mista ja vapaan 14 päivän molemminpuolisen ylössano-
40830: misaikaan perustuvan työsopimuksen voimaan asettamista
40831: kaikissa työsopimuksissa. Lausuntomme tueksi vetoamme
40832: viime marraskuun 6-7 päivinä Lahden kauppalassa pidetyn
40833: palvelijain yleisen edustajakokouksen päätökseen, joka kuu-
40834: lui: "Nykyinen Palvelijain Palkollislainsäädäntö, joka aset-
40835: taa palvelijat toisiin vapaisiin työntekijöihin verraten eri-
40836: koisasemaan, on kokonaan kumottava ja palvelijat ovat
40837:  asetettavat yleisammattityöntekijäin lakien alaisiksi." Ko-
40838: 10            IX, 1, - Työsopim. ja työriit. ratk.
40839: 
40840: kouksessa oli edustettuna yli 6,000 palvelijaa kaikista
40841: ·osista maata.
40842:        Todennäköistä on, että palkkaussäännön kumoaminen
40843: ja vapaan työsopimuksen sijaan asettaminen ei ainakaan
40844: sanottavasti tule muuttamaan oloja siellä, missä isäntien ja
40845: palvelijain väli vielä on säilynyt hyvänä. Mutta sen kautta
40846:  saavutetaan se etu, että työläiset tulevat varjelluiksi joutu-
40847: masta vuodeksi tai puoleksi epäinhimillisten työnantajien
40848: mielivallan alaisiksi. Ja kaikissakin tapauksissa vaikuttaa
40849: vapaa 14 päivän ylössanomisaikaan perustuva työsopimus
40850: edullisesti isäntien ja palvelijain keskinäiseen kohteluun ja
40851: arvonantoon. Palkkaussääntö isäntiä ja palkollisia varten
40852: olisi siis kumottava ja palvelijat asetettavat työsopimuksiin
40853:  nähden yleisten elinkeinolakien määräysten alaisiksi. Luon-
40854: nollista on, että yhteiskunnan tulee lain kautta suojella
40855:  palvelijoita samoin kuin muitakin heikommassa taloudelli-
40856: sessa asemassa olevia väkevämpien ylen pitkälle ulottuvalta
40857:  sorrolta. Työväensuojeluslainsäädäntöön on laadittava pal-
40858: velijain työaikaa, alinta palkkaa, asuntoa, lastenansiotyötä
40859: y. m. s. koskevat suojelussäädökset.
40860:        Kaiken esittämämme perustuksella ehdotamme, että
40861: Suomen Kansaneduskunta puolestaan tahtoisi hyväksyä
40862: seuraavan lain, jonka kautta kumotaan tammikuun 30 p.
40863: 1865 annettu Palkkaussääntö isännille ja palkollisille:
40864: 
40865:                        Kumoamalla tammikuun 30 päivältä
40866:                  1865 annettm Palkkaussäännö1~ isännille
40867:                  ja palkollisille, sekä Keisarilliset Asetukset
40868:                  tammikuun 27 päivältä 1879 }ajoulukuun
40869:                  28 päivältä 1888, joilla on tehty muu-
40870:                  toksia mainitun palkkaussäännön eri py-
40871:                  käliin, määrätään tämän kautta, että mai-
40872:                  nitussa säännössä järjestetyt suhteet työn-
40873:                  antajien ja palkollisten 'cälillä älkööt olko
40874:                  muiden rajoituksien tm: erikoismääräyksien
40875:             IX, 1. -   Sillanpää, y. m.              11
40876: 
40877:            alaisia kuin mitä työsopimztksesta yleensä
40878:            on votmassa.
40879: 
40880: Helsinki 7 p. kesäkuuta 1907.
40881: 
40882: 
40883: Miina Sillanpää.                  Sandra Lehtinen.
40884: Matti Paasivuori.                 Mimmi Kanervo.
40885: A. Kannisto.                      Kalle Salminen.
40886: V. Perttilä.                      Wäinö Wuolijoki.
40887: Anni Huotari.                     Aatto Siren.
40888: Matti Turkia.                     Emil Perttilä.
40889: Matti Aalto.                      Oskari Jalava.
40890: Sulo Wuolijoki.                   K. 0. Höijer.
40891: Hilja Pärssinen.                  Albin Waljakka.
40892: Ida Aalle.                        S. Häkkinen.
40893: 12
40894: 
40895: 
40896: IX, 2. -   Anom. ehd. N:o 153.
40897: 
40898:              Torppa, J., y. m.: että Eduskunnalle annettai-
40899:                  siin arm. esitykset:
40900:                 a) taJnmik. 30 p:nä 1865 annetun palkkaus-
40901:                    säännön kumoamisesta ja
40902:                 b) uudeksi ajanmukaiseksi laiksi työvälipu-
40903:                    heesta.
40904: 
40905: 
40906: 
40907:            S u o m en K a n s a n e d u s k u n n a II e.
40908: 
40909: 
40910:        Vallan tunnettua ja yleisesti tunnustettua on, että
40911:  voimassa oleva palkkaussääntö Tammikuun 30 päivältä 1865
40912:  jo moneen aikaan ei ole vastannut tarkoitustaan vaan on
40913:  perin vanhentuneeksi ja sopimattomaksi joutunut. Ne pat-
40914:  riarkaaliset välit isäntäväen ja palvelijain kesken, joihin
40915: sääntö perustuu, ovat aikoja muuttuneet kokonaan toisel-
40916: laisiksi. Tästä on aiheutunut, että monen tämän lain sään-
40917: nökset eivät enään vastaa nykyistä oikeuskäsitystä, vaan
40918: esiintyvät sitä suorastaan palvelijaa loukkaavina ja orjuut-
40919: tavina. Toiselta puolen taas ovat ne keinot, jotka laki
40920: myöntää isännälle suojaksi kelvottoman palvelijan laimin-
40921: lyömisiä ja rikkomuksia vastaan, enimmäkseen sen laatui-
40922: sia, ettei niitä juuri kukaan isäntä nyt enään tahdo hyväk-
40923: sensä käyttää. Näin ollen näyttää yleisesti toivottavalta,
40924: että palkkaussääntö ensi tilassa poistetaan.
40925:        Ne moninaiset suhteet, jotka syntyvät työnantajan ja
40926: työntekijän välillä kaipaavat kumminkin lainsäädännöllistä
40927: järjestämistä, eikä palkkaussääntöä senvuoksi käy kumoa-
40928: minen, ellei siten syntyvää aukkoa uudella lainsäädännöllä
40929: täytetä. Kun tähän kuuluvat sännökset eivät näytä hyvin
40930:                     IX, 2, -   Torppa, y. m.               13
40931: 
40932: sopivan elinkeinolakiin, koska elinkeinoissa toimiva työ-
40933: väki toimii aivan toisellaisissa oloissa kuin maalaistyöväki
40934: ja varsinaiset palkolliset, näyttää uusi lainsäädäntö paraiten
40935: olevan annettava erityisessä laissa työvälipuheesta.
40936:       Rohkenemme siis ehdottaa, että Eduskunta päättäisi
40937: Keisarilliselta Majesteetilta alamaisuudessa anoa:
40938: 
40939:                        että Eduskunnalle annettaisiin ar-
40940:                  molliset esitykset
40941:                         a) Tammikuun 30 päivänä 1865
40942:                  annetun palkkaussäännön kumoamisesta ja
40943:                         b) uudeksi alanmukaiseksi laiksi työ-
40944:                  välipuheesta.
40945: 
40946:      Helsingissä, Kesäkuun 8 p. 1907.
40947: 
40948: 
40949:      Juho Torppa.                       J. E. Helkiö.
40950:      Juho Rannikko.                     J. E. Antila.
40951:      Hannes Oebhard.                    Hedvig Oebhard.
40952:      Erkki Pullinen.                    H. 0. Paloheimo.
40953:      J. Waarala.                        Oskari Laine.
40954:      Liina Ala-Kulju.                   Juho Tulikoura.
40955:      Iisakki Vahe.                      Liisi Kivioja.
40956:      M. Tervaniemi.                     A. Koivisto.
40957:      S. N. Rajata.                      A. 0. Wuorimaa.
40958: 14
40959: 
40960: 
40961: IX, s. -   Anom. ehd. N:o 58.
40962: 
40963:              Alkio, S., y. m.:    Arm. esityksen antamisesta
40964:                    1908. vuoden valtiopäiville kokonaan uusi-
40965:                    tuksi palkkaussäännöksi.
40966: 
40967: 
40968: 
40969:      S u o m e n S u u r i r u h t i n a a n m a a n K a n s a n-
40970:                       eduskunnalle!
40971: 
40972: 
40973:       Palvelijain ja isäntäväen välinen suhde, sen selvittele-
40974: minen ja korjaaminen ovat kieltämättä nykyisen hetken
40975: tärkeimpiä kysymyksiä. Vanhan palkkausasetuksen vuo-
40976: delta 1865, sittemmin v. 1879 tapahtuneine lisäyksineen
40977: on aika jo moninkerroin yllättänyt. Puheena oleva asetus
40978: on kokonaan laadittu isännän etuja silmälläpitäen ja vuosi-
40979: palvelija saatettu monessa suhteessa asemaan joka lähen-
40980: telee orjuutta ja muistuttaa feodali-oloja. Mainittakoon tässä
40981: suhteessa esimerkkeinä vain isännälle myönnetty lupa antaa
40982: ruumiillista kuritusta nuorille palvelijoille, sekä, että jos
40983: palvelija luvatta, vaikkapa minkälaisten syiden vallitessa,
40984: jättää palveluspaikkansa, on isännällä oikeus tuoda hänet
40985: takaisin, palvelijan on pakko pysyä palveluspaikassaan ilman
40986: ehtoja ja suorittaa karkaamisestaan vielä 114 palkastaan
40987: sakkona. Mutta jos isäntä ei tahdo sellaista palvelijaa pitää,
40988: saa oikeus tuomita palvelijan aina 300 markan sakkoon,
40989: varain puutteessa vankeuteen, sekä menettämään pestira-
40990: hansa sekä kaiken siihen asti saadun palkkansa ja palkit-
40991: semaan kaiken isännän kärsimän vahingon. Sitä vastoin
40992: ei asetus anna juuri mitään tukea palvelijalle tämän etsiessä
40993: oikeutta isäntää vastaan. Palvelijan työnsaantikin tehdään
40994: kokonaan mahdottomaksi niin kauan kunnes hänen riita-
40995: juttunsa on selvinnyt entisen isäntänsä kanssa, vieläpä var-
40996:                      IX, a. -   Alkio, y. m.                 15
40997: 
40998: muuden vuoksi palveluksestaan luopuneen palvelijan suo-
40999: jaamisesta uhkaa suojelijaa 500 markan sakko.
41000:        Tällainen oikeusasema valtiossa ei saata jatkua syn-
41001: nyttämättä anarkiaa. Luonnonlain välttämättömyydellä nos-
41002: taa se heräävän palvelusväestön itsetietoiseen taisteluun
41003: niitä oikeusoloja vastaan, jotka vievät heiltä kansalaisoikeu-
41004: dellisen turvan. Hedelmät koituvat yhteiskunnan nautitta-
41005: viksi. Ne antavat aiheen hillitsemättömään luokkataisteluun,
41006: tehden kunnollisen palvelusväen saannin mahdottomaksi
41007: varsinkin maalaisoloissa, missä, kuten esim. maanviljelijöille,
41008: vuosipalvelijain pito on vielä välttämätön. Näihin seikkoihin
41009: katsoen on palkkaussäännön perinpohjainen uudistaminen
41010: ajanmukaiselle kannalle aivan välttämätön.
41011:        Nimenomaan olisi tässä uudistuksessa valvottava sitä,
41012: että puheena olevan asetuksen uudistamisessa olisi perus-
41013: ajatuksena pidettävä palvelijain ja isäntäväen etuja täysin
41014: tasapuolisesti kumpastenkin ihmis- ja kansalais-arvoa sekä
41015: taloudellisia etuja silmälläpitäen. Niinikään olisi määrä-
41016:  aikaisten palkkasopimusten tekoa, yhdestä kuukaudesta vuo-
41017: teen saakka laissa edellytettävä siksi, että varsinkin maan-
41018: viljelysoloissa vuosipalvelus tuottaa eräitä varmoja etuja,.
41019: niin palvelijoille kuin isäntäväellekin. Huomautan vain siitä,
41020: miten epävarmaksi maalaisnaispalvelijan asema joutuu sen
41021: kautta, jos isäntä on tilaisuudessa ajamaan hänet pois pal-
41022: veluksestaan esim. milloin tahansa talvella, jolloin uusien
41023: palveluspaikkain saanti on vaikeampi, sekä taas siitä, miten
41024: vaikeaan asemaan joutuu maanviljelijä jos hänen palveli-
41025: jansa ovat milloin tahansa tilaisuudessa jättää palvelus-
41026:  paikkansa esim. kylvö- ja elonkorjuu-aikoina, muita esi-
41027:  merkkejä mainitsematta. Näitä seikkoja silmällä pitäen olisi
41028:  palkkaussääntöön pidätettävä vapaus tehdä yhdestä kuu-
41029:  kaudesta yhteen vuoteen kestäviä palvelussopimuksia.
41030:        Sitä paitsi olisi laissa määrättävä lailliseksi palvelus-
41031:  sopimukseksi ainoastaan kumpasenkin asiallisen allekirjoit-
41032:  tama kirjallinen kontrahti, jossa palvelijan ja isännän oikeu-
41033:  det ja velvollisuudet olisivat määriteltyinä.
41034: 16            IX, 3. -   Työsopim. ja työriit. ratk.
41035: 
41036:        Myöskin näyttäisi välttämättömältä, että palvelijain
41037: työajasta annetaan laissa supivia määräyksiä. Siinä suh-
41038: teessa on vaikea, varsinkin maanviljelysoloissa, joissa työ-
41039: päivän pituus usein saattaa riippua satunnaisista tarpeista,
41040: laatia aivan tarkoin rajoittavia määräyksiä. Mutta koska
41041: sellaisia, venytettyä työpäivää vaativia tapauksia saattaa pitää
41042: tilapäisinä, voisi hyvinkin laissa sopivalla tavalla pidättää
41043: isännälle ja palvelijalle tilaisuuden tällaisten tapausten va-
41044: ralta vapaaseen sopimusten tekoon. Silloin saattaisi kyllä
41045: laissa määrätä pisimmän työpäivän, joka eri vuodenaikoina
41046: tulisi olemaan erilainen.
41047:        Sanotun perusteella pyydän Suomen Kansaneduskun-
41048: nan kannatusta anomukselle siitä, että H. K. Majesteettinsa
41049: suvaitsisi antaa valmistaa v. 1908 valtiopäiville armollisen
41050: ~sityksen
41051: 
41052:                         kokonaan uusituksi palkkaussään-
41053:                   nöksi, jossa m. m. perusteluissa maini-
41054:                   tuita seikkoja huomioon ottaen palvelijain
41055:                   ja isäntäväen väliset oikeussuhteet, edut ja
41056:                   velvollisuudet tulisivat tasapuolisesti huo-
41057:                   mioon otetuiksi.
41058: 
41059:       Helsingissä 3 p. kesäkuuta 1907.
41060: 
41061:                                              Santeri Alkio.
41062: 
41063:      Tähän yhtyvät:
41064: 
41065:      Kyösti Kallio.                   Heikki Kiiskinen.
41066:      Otto KarhL                       August Raatikainen.
41067:      Juho Haveri.                     j. A. Heikkinen.
41068:      Lauri Tuunainen.                 K. K. Pykälä.
41069:      Juhani Leppälä.                  Hilma Räsänen.
41070:                                                             17
41071: 
41072: 
41073: IX, 4. -   Pet. mem. N:o 140.
41074: 
41075:            Söderholm, K.: Revision af lagstiftningen
41076:                  rörande fJ'änstelega.
41077: 
41078: 
41079: 
41080:               T i 11 F i n l a n d s l a n d t d a g.
41081: 
41082: 
41083:       Sedan gällande legostadga för husbönder och tjänste-
41084: hjon af den 30 januari 1865 infördes, hafva redan mer
41085: än fyratio år förflutit. Under denna tid ha legoförhållan-
41086: dena undergått betydande förändringar; särskildt hafva i
41087: legostadgan icke förutsedda former för legoaftalen begynnt
41088: komma tili användning. Så stadgar § 8 i legostadgan att
41089: tjänstehjon är den, man eller kvinna, som emot utfäst lön
41090: och kost, eller däremot svarande förmåner, hos husbonde
41091: antagit årstjänst eller i stad tjänst på halft år. Emellertid
41092: uppgöras numera aftal om tjänst, åtminstone i de större
41093: städerna vanligen, och icke sällan äfven i vissa trakter på
41094: landsbygden, för kortare tider än ett halft år. Då äfven
41095: vid dessa legoaftal tjänaren är i samma personliga ställning
41096: till husbondefolket som vid tjänstelega i allmänhet, men
41097: aftalen icke rymmas under legostadgans bokstaf, synes att
41098: förtydligande af sagda förordning därhän, att af densamma
41099: klart framginge, huruvida och under hvilka villkor den är
41100: tillämplig på dylika legoförhållanden, vara af nöden.
41101:       En orsak därtill att kortare legoaftal blifvit vanliga,
41102: står utan tvifvel att söka i den omständigheten, att vid
41103: uppkomna tvistigheter mellan husbonde och tjänare sakens
41104: hänskjutande till domstol undvikes genom den med stöd
41105: af näringslagen uppkomna seden att legoaftalet anses kunna
41106: af hvardera parten häfvas efter fjorton dagar förut skedd
41107: uppsägning. Enär en återgång till legoaftal, bestående för
41108:                                                         2
41109: 18            IX, 4. -   Työsopim. ja työriit. ratk.
41110: 
41111: längre tid, likväl i själfva verket måste bäst befordra kon-
41112: trahenternes omsesidiga intressen, vore det måhända skäl
41113: att lagstiftningen skulle söka i sin mån härtill medverka.
41114: Det kunde i sådant syfte förtjäna öfvervägas, huruvida icke
41115: en utväg, hvarigenom tvistigheter mellan husbonde och
41116: tjänstehjon skulle kunna förebyggas och i hvarje falllättare
41117: lösas stode att finna uti införandet af ständiga förliknings-
41118: nämnder, i hvilka inginge såväl husbönder som tjänare.
41119:         Såsom en kvarlefva från förgångna tider har i §§ 3
41120: och 7 af legostadgan bibehållits bestämningen om rätt för
41121: husbonde eller den i hans ställe satt är att i vissa fall till-
41122: dela minderårigt tjänstehjon kroppsaga. En riktig tillämp-
41123: ning af detta stadgande kräfver dock så mycket omdöme
41124: och i det enskilda fallet så mycken beherskning hos den,
41125: i hvars hand lagen lagt en sådan myndighet, för att den
41126: ej må urarta tili missbruk. Genom att användas i oträngdt
41127: mål förlorar agan ej blott helt och hållet sin uppfostrande
41128: betydelse utan verkar endast som en kränkning af den
41129: bestraffades människovärde. En ändring af antydda §§ i
41130: legostadgan i sådan riktning, att rättigheten tili aga af-
41131:  skaffades eller åtminstone begränsades tili af lagen noga
41132:  afgifna fall, vore förty af behofvet påkallad.
41133:         På sätt bilagda protokollsutdrag från Kvinnoförbundet
41134:  Hemmet vidhandengifver, synas ofvan berörda önsknings-
41135:  mål delas i vida kretsar bland såväl husbondefolk som
41136:  tjänare. Anledning synes fördenskull föreligga att vid den
41137:  revision af lagstiftningen angående tjänstelega, som på
41138:  initiativ af landets regering torde förestå, jämväl nu på-
41139:  pekade omständigheter blefve beaktade. På dessa skäl får
41140:  undertecknad vördsamt hemställa, att Landtdagen ville ingå
41141:  tili Hans Kejserliga Majestät med en underdånig petition
41142:  därom
41143:                            att vid den förestående revisionen af
41144:                     lagsti{tningen angående tjänstelega jämväl
41145:                     föl;jande frågor måtte tagas i öfvervägande,
41146:                     nämligen
41147:                     IX, 4. -   Söderholm.                   19
41148: 
41149:                      ordnandet af legoaftal för kortare
41150:                 tid än sex månader ,·
41151: 
41152:                       införandet af legonämnder, i hvilka
41153:                 skulle ingå såväl husbönder som tjänare,
41154:                 för åstadkommandet af förlikning vid upp-
41155:                 komna tvistigheter mellan husbonde och
41156:                 tjänstefolk; samt
41157: 
41158:                        huruvida icke den i 3 och 7 §§ le-
41159:                 gostadgan medgifna rättigheten för hus-
41160:                 bonde eller den i hans ställe satt är att
41161:                 tilldela tjänstehjon aga kunde afskaffas
41162:                 eller 1,·äsentligen inskränkas.
41163: 
41164:      Helsingfors den 8 juni 1907.
41165: 
41166:                                           Karl Söderholm.
41167: 
41168:                          *            *
41169:                                 *
41170: 
41171:      Bilaga.
41172:                        Protokollsutdrag från Kvinnoförbundet
41173:                  Hemmets möte den 16 Maj 1907 i M. M:s lokal
41174:                  Aleksandersgatan 12.
41175: 
41176: 
41177:                                § 3.
41178:        Mötet öfvergick tili frågan om legohjonsstadgan. Tili
41179: först upptogs tili diskussion kapitel 3, paragraf 20 om
41180: flyttningsdagar. Den alltmer omkring sig gripande seden
41181: att ej längre nöja sig med två dylika, den 1 Maj och den
41182: 1 November, ställer ett stort antal kvinnor, som gå under
41183: namn af tjänarinnor, utom legohjonsstadgan. Då emellertid
41184: 20           IX, 4. -   Työsopim. ja työriit. ratk.
41185: 
41186: många erfarenheter visa, att lagen gentemot dessa tjäna-
41187: rinnor oftare måste åberopas än gentemot dem, som hålla
41188: sig till de lagliga flyttningsdagarna, behöfde vissa paragra-
41189: fer i legostadgan utvidgas. De tjänande vilja dock hällre
41190: ställa sig under näringslagen. Ordf. uppläste med anslut-
41191: ning härtill de paragrafer i denna lag, som för husmödrar
41192: kunna vara af intresse, och konstaterade, att de i många
41193: delar öfverensstämma med legohjonsstadgan bland annat
41194: just i de punkter, hvilka i den senare väcka förargelse,
41195: såsom den om faderlig aga m. fl. Uttalade därjämte att
41196: flera af näringslagens paragrafer äro för husmödrar för-
41197: delaktiga. Ordförande hemställde, huruvida mötet önskade
41198: bibehållande af två flyttningsdagar. Häradshöfding Heruberg
41199: ansåg, att man här borde begränsa ämnet till förhållandena i
41200: stad. Or.dförande genmälte härtill, att Kvinnoförbundet
41201: Hemmet i sitt upprop vändt sig äfven till matmödrar och
41202: husbönder på landet. Tre skrifvelser hade från landsorten
41203: ingått, näml. från Jääskis, Parola och Viborg, underteck-
41204: nade af ett femtiotal såväl matmödrar som husbönder, i
41205: hvilka skrifvelser uttalades önskningsmål om legohjons-
41206: stadgans bibehållande i väsentliga punkter. Ett tillägg till
41207: frågan ansågs önskligt, näml. att de tjänarinnor, som icke
41208:  hålla sig till de i lag stadgade flyttningsdagarna, äfven-
41209: ledes komma att lyda under- legohjonsstadgan. - Beslöts
41210: taga nödig hänsyn till dessa skrifvelser.
41211:        Senare ha till Kvinnoförbundet Hemmet ingått 28
41212:  skrifvelser i samma anda med 511 underskrifter.
41213:         Beträffande frågan om flyttningsdagar beslöts efter
41214:  diskussion, att, på förslag af Häradshöfding Hernberg, ena
41215:  sig om följande kläm: Kvinnoförbundet Hemmet uttalar
41216:  såsom önskningsmål, att den legala tjänstetiden i stad fast-
41217:  slås till ett halft år. Önska kontrahenterna, att ett kortare
41218:  aftal ingås, bör detta skriftligen upprättas.
41219:         Talaren framhöll nyttan af perforerade blanketter,
41220:  där aftalsvilkoren funnos upptagna och hvilka af husmoder
41221:  och tjänare borde undertecknas. Allmänna arbetsregler
41222:                      IX, 4. -   Söderholm.                 21
41223: 
41224: borde uppgöras och anslås i samtliga kök, på sätt som nu
41225: beträffande yrkesaftal är föreskrifvet.
41226:       Ordf. påpekade i anslutning härtili, att vi i legohjons-
41227: stadgans 37 § hafva en god utgångspunkt för införande
41228: af dylika skriftliga aftal, eller att städjobeviset blott be-
41229: höfde utvidgas. I detta fall hade man ju lag tili stöd.
41230:       På landet skulle legotiden fastslås tili ett år för att
41231: förekomma flyttning mot sommaren, då arbetskrafter vore
41232: mest af nöden.
41233:       Fru Slotte betonade faran däraf, att tätare flyttnings-
41234: dagar i stad än på landet skulle föranleda en tiliströmning
41235: af de minst dugliga elementen bland tjänare tili städerna.
41236:       Häradshöfding Heruberg föreslog med hänsyn därtili,
41237: att tjänsteaftalen komme att gälla för längre tid än nu i
41238: praxis förekommer, att en legonämd blefve i lagstiftnings-
41239: väg införd för ernående af snabbt afhjälpande af tvistig-
41240: heter på detta område mellan arbetsgifvare och tjänare.
41241: En dylik nämd vore äfven af agrarkomiUm föreslagen be-
41242: träffande afgörande af särskilda stridigheter mellan lego-
41243: gifvare och brukare af jord på landet. Denna nämd skulle
41244: bestå af tre (eller fem) personer sålunda valda, att för
41245: husmödrar och tjänarinnor tilisattes lika många en (eller
41246: två) kompromissarier, samt att kommunalrepresentationen
41247: utsåge en tredje (eller femte), som borde vara en i domare-
41248: värf förfaren person, tili ordförande i legonämden. Näm-
41249: dens ordf. och ledamöter egde åtminstone i Helsingfors
41250: sammanträda engång i veckan samt uppbära aflöning af
41251: kommunen. Dess utslag skulle ega samma giltighet som
41252: skiljedom och ginge i värkställighet utan att appell däremot
41253: finge anföras. Dess närmaste funktion vore att på förlik-
41254: ningsväg få rättsförhållandena mellan husbönder och tjä-
41255: nare snabbt och utan omgång reglerade samt i sådant af-
41256: seende äfven uttala sig .därom, huruvida tjänsteaftalet i
41257: hvarje särskildt fall vore af den ena eller andra parten
41258: förbrutet. De närmare detaljerna af legonämdens värk-
41259: samhet kunde i en instruktion närmare bestämm.as.
41260: 22            IX, 4. -   Työsopim. ja työriit. ratk.
41261: 
41262:        Fru Enberg, understödd af fruar Slotte och Hildt'm,
41263: framhöll att skriftliga aftal gjorde en dylik nämd obehöflig.
41264:        Beslöts efter en längre diskussion som mötets önskan
41265: uttala, att i stad skulle införas en legonämd, som egde
41266: afgöra i tvistigheter mellan husbonde och tjänare i de fall
41267: då man ej ville anlita laga domstol, samt att för öfrigt ena
41268: sig om Häradshöfding Hernbergs uttalande. Mot detta be-
41269: slut reserverade sig fruar Enberg, Slotte och Freudenthal,
41270: emedan de ej ansågo frågan tillräckligt förberedd.
41271:        Andra frågan gällde påteckning af uttjänt arbetsbetyg.
41272: Ehuru legohjonsstadgan vid vite påbjuder öfverkorsning
41273: eller påteckning af dylikt, har detta påbud i regeln icke
41274: följts, hvarigenom många missförhållanden uppstått. Så-
41275: lunda påpekades, att misshagliga betyg kunna undandöljas,
41276: Iikaså kunna längre perioder af tjänarinnas Iif, hvilka möj-
41277: ligen tillbrakts på ett mindre ärbart sätt och t. o. m. till-
41278: skyndat den tjänstsökande smittosam sjukdom, därigenom
41279: undandragas husmoderns vetskap samt förorsaka familjen
41280: oberäknelig skada.
41281:        Mötet beslöt som sin åsikt uttala, att legohjonsstadgans
41282: påbud i detta hänseende noggrant borde följas.
41283:        Faderlig aga, enligt §§ 3 och 7, kunde på grund af
41284: de missbruk, till hvilka denna bestämmelse möjligen leder,
41285: enligt mötets mening bortlämnas.
41286:        § 19, om förvaringsställe af tjänarinnas kista, hvilken
41287: likaledes upptogs till diskussion, erhöll mötets godkännande,
41288: emedan den i någon mån förebygger oärlighet.
41289: 
41290: 
41291:                                 § 4.
41292: 
41293:       Mötet beslöt förena sig om de önskningsmål, som
41294: funnit sitt uttryck i de från landsorten anlända skrifvel-
41295: serna, att legohjonsstadgan mått~ till sina väsentliga delar
41296: bibehållas.
41297:                     IX, 4. -   Söderholm.              23
41298: 
41299:                                § 5.
41300: 
41301:       Beslöts gifva Ordförande och Sekreterare i uppdrag
41302: att frambefordra protokollsutdrag till behörig ort (Lagbe-
41303: redningskomiten och Landtdagsrepresentant).
41304: 24
41305: 
41306: 
41307: IX, 5, -   Pet. mem. N:o 136.
41308: 
41309:             Ahlroos, F.: Revision af Legostadgan.
41310: 
41311: 
41312:       T i II F i n I a n d s La n d t d a g.
41313: 
41314:            V ö r d s a m t p e ti t i o n s m e m o r i a I.
41315: 
41316:        De Iyckligare Iottade klasserna i samhäliet, de'[som
41317: göra sin röst hörd i representationen och reformera sam-
41318: hälisinrättningarna, ha giömt bort dem som stå Iägre på
41319: väiståndets och rättigheternas trappa. Sålunda har det väi
41320: gått tili, att områden gifvas inom samhället, där ett för-
41321: hatligt förmynderskap ännu oantastadt får florera. Ett så-
41322: dant område är det, där vår Iegohjonsstadga råder. Den
41323: torde därför också nått den höga åidern af 40 år. Det
41324: torde vara svårt att uppvisa i ett civiliseradt Iand och tide-
41325: hvarf, en Iag mera främmande för tidsmedvetandet, en Iag
41326: mera hjärtlös än vår Iegostadga. Såiunda tillåter dess § 3
41327: och 7 mankön under 18 år och kvinnkön under 14 år att
41328: underkastas kroppsstraff, utan att betänka hvilken outpiånlig
41329: kränkning en sådan kroppslig bestraffning kan tillfoga den
41330: bestraffades sjäi, då den bestraffade på grund af sin ålder
41331: och vår utbredda foikbiidning kan ha besökt och genom-
41332: gått våra högsta foikbildningsanstalter: folkskoian och folk-
41333: högskoian.
41334:        Nästan lika förhatliga för uppiysta sinnen äro be-
41335: stämmeiserna i § 39, som med vite åiägger husbonde att
41336: förstöra en tjänares ärligt förvärfvade intyg på kompetens
41337: i sitt yrke.
41338:        Jag vädjar tili dem inom foikrepresentationen, som
41339: äro besiutna att gå från ord tili sak, att de ville skyndsamt
41340: utpiåna denna fläck i vår Iagstiftning. Inför en oförvillad
41341:                       IX,5. -   Ahlroos.                    25
41342: 
41343: rättskänsla kunna väl ej de upprörande bestämmelser, som
41344: nu gälla om tjänstefolket, fortfarande få gälla. Lyckligaste
41345: vore, om dessa undantagsstadganden för en talrik samhälls-
41346: klass helt och hållet kunna afskaffas, men i händelse
41347: detta ej ännu anses möjligt, borde Legostadgan underkastas
41348: en grundlig revision för att få dess innehåll mera i öfver-
41349: ensstämmelse med vår tids rättsmedvetande, särskildt med
41350: afseende å innehållet i paragraferna 3, 7, 19, 25, 27, 32,
41351: 33, 41, 45, 49, 53 m. fl.
41352:       På grund af ofvan anförda skäl vågar jag vördsamt
41353: anhålla om Landtdagens understöd och medvärkan till en
41354: underdånig petition därom
41355: 
41356:                        att nu gällande »Legostadga» af 30
41357:                  januari 1865 helt och hållet upphäfdes,
41358:                  enär den är en undantagslag för en myc-
41359:                  ket talrik samhällsklass,
41360: 
41361: eller därest detta icke är möjligt,
41362: 
41363:                        att sistnämnda >> Legostadga» under-
41364:                  kastades en tidsenlig revision, särskildt
41365:                  med afseende å innehållet i paragraferna
41366:                  3, 7, 19, 23, 25, 32, 33, 41, 45, 49
41367:                  och 53.
41368: 
41369:       Helsingfors, den 7 juni 1907.
41370: 
41371:                                            Frans Ahlroos.
41372: 26
41373: 
41374: 
41375: JX, s. -   Pet mem. N:o 139.
41376: 
41377: 
41378:             Ahlroos, F.:      Revision af nät·ingslagen.
41379: 
41380: 
41381: 
41382: 
41383:       T i ll Finland s l a n d t d a g.
41384: 
41385: 
41386:             Vördsamt petitionsmemorial.
41387: 
41388: 
41389:         Näringslagen af den 31 mars 1879 är i många af-
41390: 'Seenden föråldrad. Dessutom har den modärna arbetar-
41391:  rörelsen medfört en mängd nya kraf, hvilka kräfva en
41392: laglig lösning. Åfvenså motsvara icke de åsikter, som på
41393:  det ekonomiska och sociala lifvets områden härskade 1879,
41394:  det åskådningssätt, hvilket på sistnämnda områden nu med
41395:  allt större styrka bryter fram.
41396:         Vår gällande näringslag tillkom på en tid, då tide-
41397:  hvarfvets ledande män trodde att den fria konkurrensen
41398:  ensam bäst skulle reglera ekonomiska frågor. Därför inne-
41399: håller gällande näringslag alldeles för få och otillräckliga
41400: bestämmelser om arbetsaftalen. Hela den modärna ar-
41401: betsrörelsen är en väldig protest mot detta åskådningssätt,
41402: då erfarenheten visat att den ensamme arbetarens frihet
41403: vid aftalets ingående är mera skenbar än värklig, då den
41404: enskilde arbetaren af bitter nöd tvingas att antaga arbets-
41405:  vilkor, hvilka han ej skulle antaga, om han ägde det obe-
41406:  roende näringslagen förutsätter.
41407:         Ganska allmän är äfven klagan öfver yrkesskicklighe-
41408:  tens aftagande och enligt fackrepresentanters utsago skulle
41409: detta i väsentlig mån bero på brister i yrkesutbildningen,
41410: sådant som vårt lärlingsväsende nu är organiseradt, hvarför
41411:                             ,,
41412:                      IX, s. -    Ahlroos.                   27
41413: 
41414: nya lagbestämmelser här äro af nöden, fall Finland skall
41415: kunna motstå utlandets konkurrens.
41416:       Den modärna arbetarrörelsen, hvilken utvecklats tili
41417: en mäktig samhällskraft, kräfver en ny näringslag, bygd
41418: på andra grunder än vår nu gällande. Sammanslutnings-
41419: tankens utveckling har utmynnat i strid mellan kapital och
41420: arbetare. Denna strid har framkallat organisationer om-
41421: fattande å ena sidan arbetsgifvare och å den andra arbe-
41422: tarföreningar, hvilka utvecklats tili mäktiga krafter, men
41423: hvilkas intressen ofta äro hvarandra motsatta. En modärn
41424: fackföreningslag, som rättvist ordnar dessa förhållan-
41425: den tili båda parternas båtnad, är här oundgängligt nöd-
41426: vändig.
41427:       På grund af ofvan anförda skäl anhåller jag vörd-
41428: samt att Landtdagen ville understöda en petition därom,
41429: 
41430:                        att en revision af gällande närings-
41431:                  lag företages;
41432:                        att den nya näringslagen upptar be-
41433:                 stämmelser om kollektiva arbetsaftal, hvari-
41434:                 genom dessa industriella fredsfördrag vinna
41435:                 lagligt berättigadt stöd hos oss samt dess-
41436:                 utom tydligt och klart uttalar arbetsgif-
41437:                 varenas och arbetarenas öfriga ömsesidiga
41438:                 rättighete1· och skyldigheter vid arbetsafta-
41439:                 lens uppgörande;
41440:                        att tidsenl'iga rättsregler om lärlings-
41441:                  väsendet införas och lärlingsutbildningen
41442:                  omgestaltas så, att yrkesskickligheten hö-
41443:                 ;"es samt en värksam lärlingsinspektion
41444:                  införes;
41445:                       att på grund af den betydenhet ar-
41446:                 betarorganisationerna uppnått en tidsenlig
41447: 28          IX, 6. -   Työsopim. ja työriit. ratk.
41448: 
41449:                  fackföreningslag, som fördomsfritt och
41450:                  klarsynt ordnar hithörande förhållanden,
41451:                  införes.
41452: 
41453:      Helsingfors, den 7 juni 1907.
41454: 
41455: 
41456:                                           Frans Ahlroos.
41457:                                                         29
41458: 
41459: 
41460: IX, 7. -   Pet. mem. N:o 104.
41461: 
41462: 
41463:             Ahlroos, F.:    Orn införandet af 8 timmars
41464:                  arbetsdag på prof i statens industriella
41465:                  inrättningar.
41466: 
41467: 
41468: 
41469:       Till Finlands landtdag.
41470: 
41471:                  Vördsamt memorial.
41472: 
41473:       Erhållande af åttatimmars normal arbetsdag är en
41474: kär önskan hos arbetarena och är dessutom ett gammalt
41475: kraf, framfördt öfver allt, där arbetarrörelsen funnit fast
41476: mark.
41477:       Arbetarena behöfva den kortare arbetsdagen för att få
41478: hvila ut kropp och själ, för att kunna utföra ett godt ar-
41479: bete, att både arbetsgifvarena och arbetarena bli belåtna
41480: därmed. Arbetarena behöfva den vidare för att skola och
41481: utbilda sig vidare än hvad barndomsskolan förmått. De
41482: behöfva den för att kunna deltaga i det allmänna kultu-
41483: rella och politiska lifvet. De behöfva den tili förströelse
41484: och ett innerligare familjelif äfvensom tili att uppfostra
41485: sina barn, det uppväxande släktet.
41486:       Flerestädes utomlands och äfven i vårt land har denna
41487: fordran på arbetstidens förkortning i det ena yrket efter
41488: det andra förverkligats och särskildt beaktande förtjänar
41489: det faktum att icke sällan staten härvid gått i spetsen för
41490: utvecklingen och framom enskilda arbetsgifvare i sina verk-
41491: städer infört 8-timmars arbetsdag. Erfarenheten af den
41492: nämnda förkortningen af arbetstiden utvisar äfven, såsom
41493: planmässigt utförda undersökningar af reformens verknin-
41494: gar i Australien, England och Nordamerika vidhandengifva,
41495: 30           IX, 7. -   Työsopim. ja työriit. ratk.
41496: 
41497: att den bästa och pålitligaste arbetskraften presteras af en
41498: väl aflönad arbetare med åtta timmars arbetsdag. Detta
41499: har ökat och styrkt arbetarena i denna deras sträfvan.
41500:       Äfven i Finland synes sträfvandena till en förkort-
41501: ning af arbetstiden till en 8-timmars normalarbetsdag böra
41502: oförtröttadt göras gällande och äfven här synes statens
41503: medverkan i främsta rummet böra kunna påräknas. Det
41504: första steget i antydd riktning vore ett försök med 8-tim-
41505: mars arbetsdag i statens verkstäder, på grund hvaraf seder-
41506: mera en planmässig undersökning af reformens verkningar
41507: kunde föranstaltas.
41508:       På grund af frågans stora vikt både för samhälle,
41509: arbetsgifvare och arbetare anhåller jag vördsamt att Fin-
41510: lands Landtdag ville ingå till Hans Kejserliga Majestät med
41511: en underdånig petition därom,
41512: 
41513:                         att 8-timmars normalarbetsdag blefve
41514:                   på prof införd vid statens industriella in-
41515:                   rättningar och att sedermera en planrnäs-
41516:                   sig undersökning af reformens verkningar
41517:                   i syfte att utröna dess utförbarhet blefve
41518:                   rerkställd.
41519: 
41520:      Helsingfors, den 5 juni 1907.
41521: 
41522: 
41523:                                             Frans Ahlroos.
41524:                                                           31
41525: 
41526: 
41527: IX, s. -   Pet. mem. N:o 138.
41528: 
41529:             Alhroos, F.: Skiljedomstolar i arbetaretvister ..
41530: 
41531: 
41532: 
41533: 
41534:       Till Finlands lan d tdag.
41535: 
41536:             Vördsamt petitionsmemorial.
41537: 
41538:        De olägenheter, som uppstå i följd af tvister emellan
41539: arbetsgifvare och arbetare, äro alltför väl bekanta för att
41540: mer än antydningsvis behöfva framhållas. Jag vill endast
41541: erinra om några af de menliga följder, som oskiljaktigt äro
41542: förknippade med dylika tvister, vare sig de härröra från
41543: arbetsgifvare och kallas stängningar (lokouter) eller från
41544: arbetare och kallas sträjker. Följderna sträcka sig icke
41545: endast till de i den instälda värksamheten sysselsatta arbe-
41546: tare och ledande personer, utan äfven till utomstående nä-
41547: ringsgrenar och kunna således beröra viktiga intressen inom
41548: samhället i sin helhet.
41549:         Fruktan för sträjk kan hos arbetsgifvaren förlama
41550: hans företagsamhet och göra kapitalet obenäget att söka
41551: användning inom näringslifvet, på samma gång den kan
41552: göra kunderna tveksamma att göra beställningar, hvilka de
41553: icke äro vissa om att få på bestämd tid utförda. Därtill
41554: komma ännu de stora förluster arbetsgifvarena lida. Men
41555:  å andra sidan kan samhället icke blifva oberördt af att
41556:  gång efter annan hundratals, ja, tusentals arbetare med
41557:  familjer på olika orter blifva arbetslösa. Därunder förlorar
41558:  arbetaren sina små besparingar, hans bohag vandrar till
41559:  pantlånaren och han själf råkar i ockrarens händer. Sak-
41560:  naden af arbete demoraliserar, särskildt genom frestelserna
41561:  till krogbesök. Familjelifvet sättes i fara. Nöd och elände-
41562: 32           IX, s. -   Työsopim. ja työriit. ratk.
41563: 
41564: inträda i många former. Arbetstillfällena i yrket kunna
41565: för alltid gå förlorade.
41566:       Men utom de tvistande parterna själfva kunna äfven
41567: utomstående känbart beröras af arbetets upphörande. Andra
41568: industriella företag, som äro beroende af de afstannade
41569: rörelsernas tillvärkningar, kunna i sin ordning bli tvungna
41570: att inställa sitt arbete och sålunda beröfva sina innehaf-
41571: vare inkomst och sina arb~tare anställning.
41572:       Sålunda medför en arbetsinställelse af större omfång
41573: ett förlamande af kapitalets och arbetets afkastningsför-
41574: måga, som sträcker sina värkningar långt utom stridsom-
41575: rådet och kunna således dylika konflikter under en tillta-
41576: gande samhörighetskänsla bland de stridande blifva allt
41577: ödesdigrare för samhällets ekonomiska utveckling.
41578:       Faran stannar icke endast vid de rent ekonomiska
41579: olägenheterna. En arbetsinställelse sätter rättssäkerheten
41580: i fara, den hotar äfven samhällslugnet genom att öka klass-
41581: hatet mellan skilda samhällsklasser. Klassmotsatserna skär-
41582: pas ytterligare genom förbittring och groll hos den förlo-
41583: rande parten och öfvermod och misstroende hos segraren.
41584:       På grund af ofvan antydda skäl vågar jag vördsamt
41585: anhålla om Landtdagens understöd och medvärkan tili en
41586: underdånig petition därom,
41587:                        att i vårt land inrättades offentliga
41588:                  förlikningsinrättningar bestående af skilJe-
41589:                  nämder för rättsfrågornas lösning och för-
41590:                  likningsnämder för intressetvisternas lös-
41591:                  ning; samt
41592:                        att både arbetsgifmre och arbetare
41593:                  bereddes tillfälle att i förlikningsinrättnin-
41594:                  garna insätta sina egna ombud.
41595:      Helsingfors, den 7 juni 1907.
41596: 
41597:                                            Frans Ahlroos.
41598:                  B.
41599: Työväen taloudellisen aseman paranta-
41600:     mista koskevia anomusehdotuksia.
41601: 
41602: 
41603: 
41604: 
41605:                                     •
41606: •
41607:                                                          35
41608: 
41609: 
41610: IX, 9. -   Anom. ehd. N:o 49.
41611: 
41612:             Hjelt, Aug., y. m.:       Työkyvyttömyys- ja
41613:                  vanhuust•akuutuksen järjestämisestä maas-
41614:                  samme.
41615: 
41616: 
41617: 
41618:       S u o me n Suuri r u h tinaa n maan Kansan-
41619:                    eduskunnalle!
41620: 
41621: 
41622:        Kansan laajain pohjakerrosten toimeentulo on yli-
41623: päänsä välittömästi riippuva työansiosta. Ruumiillinen työ-
41624: voima on heidän varsinaisena ja useimmiten ainoana tulo-
41625: lähteenään. Milloin työvoima heikkenee tahi häviää, on
41626: senvuoksi näihin kansanluokkiin kuuluvien kesken talou-
41627: dellinen ahdinkotila tai häviö heti uhkaamassa. Työvoiman
41628: säilyttäminen on sentähden ruumiillisen työn tekijälle mitä
41629: tärkein asia. Mutta yhtä tärkeä on, että hänelle hankitaan
41630: edes jonkin verran turvattua toimeentuloa siltäkin varalta,
41631: että työvoima ja siitä riippuva työansio vähenee. Tämä
41632: kysymys ei kuitenkaan ole vain niiden yksityinen asia,
41633: joiden etu tässä lähinnä on puheena. Sillä on mitä laaja-
41634: kantoisin merkitys koko yhteiskunnalle. Kansan yhteisen
41635: taloudellisen elämän menestymisen ensimäisiä ehtoja on,
41636: että kansan pohjakerrosten luova työvoima säilyy ja kehit-
41637: tyy, sekä että sen ohessa ne taloudelliset vaikeudet, joihin
41638: työkyvyttömyys useimmiten saattaa ruumiillisen työn raa-
41639: tajat, torjutaan, tahi ainakin mikäli mahdollista, lieven-
41640: netään.
41641:        Sairasvakuutuksen tehtävä on avustaa vakuutettua,
41642: milloin tauti lyhemmäksi ajaksi keskeyttää ansiokyvyn.
41643: Tapaturmien aiheuttamat työkyvyttömyystapaukset taas kuu-
41644: luvat tapaturmavakuutuksen erikoisalaan. Ei kumpikaan
41645: 36            IX, 9. -   Työv. taloud. asem. parant
41646: 
41647:  näistä vakuutushaaroista siis käsitä sellaista pysyväistä työ-
41648:  kyvyttömyyttä, joka ei ole tapaturman aiheuttama.
41649:         Pysyväisesti työkyvyttömäksi eli invaliidiksi joutumi-
41650:  nen on kuitenkin työntekijälle säälittävin onnettomuus, joka
41651:  saattaa häntä kohdata, ja se kohtalo häntä kuitenkin aina
41652:  uhkaa, ellei ennen, niin ainakin vanhuuden päivinä.
41653:         Niille kansankerroksille, juiden toimeentulo on välit-
41654: tömästi työansiosta riippuva, on sen vuoksi ylen tärkeä
41655:  sellaisen vakuutuksen aikaansaaminen, joka edes johonkin
41656:  määrin turvaa heidän taloudellista asemaansa työkyvyttö-
41657:  myyden~kohdatessa. Tämä on yksi nykyajan sosialipolitii-
41658:  kan vaikeimpia, mutta samalla sen tärkeimpiä ja suurimpia
41659: tehtäviä.
41660:         Meidänkään maassa kysymys yleisen työkyvyttömyys-
41661: ja vanhuusvakuutuksen aikaansaamisesta ei enään ole uusi.
41662:  Lähes kaksi vuosikymmentä on jo kulunut siitä, kun Suo-
41663: men Säädyt, 1888 vuoden valtiopäiville kokoontuneina, hal-
41664: litukselta anoivat tutkimuksen toimeenpantavaksi siitä, voi-
41665: taisiinko ja millä tavalla maassamme aikaansaada yleinen
41666: valtion määräämä ja suojelema työväen sairaus-, tapaturma-
41667: ja vanhuusvakuutus. Tämän säätyanomuksen johdosta ase-
41668: tettu komitea ei katsonut voivansa ehdottaa vanhuusvakuu-
41669: tuksen säätämistä, vaan tyytyi vaatimukseen, että työväen
41670: ja käsityöläisten hyväksi perustetut eläkekassat olisivat saa-
41671: tettavat tarkastuksen alaisiksi. Samalle kannalle asettui
41672: hallitus ja niinikään säädyt, kun 1894 vuoden valtiopäivillä
41673: käsittelivät työväen tapaturmavakuutuslakia koskevaa esi-
41674: tystä. Vuoden 1900 valtiopäivillä anoivat Säädyt kuitenkin
41675: uudelleen, että hallitus hankkisi selvityksen parhaimmasta
41676: tavasta, jolla voitaisiin edistää työväen ja siihen verratta-
41677: vien henkilöiden vakuutusta sellaisen pysyväisen työhön
41678: kykenemättömyyden varalta, joka johtuu vanhuudesta tai
41679: muista syistä, paitsi työssä kohtaavasta tapaturmasta, sekä
41680: että jos tämä selvitys siihen antaisi aihetta, Valtiosäädyille
41681: aikanaan annettaisiin esitys asiasta. Tämän säätyanomuksen
41682: johdosta asetti hallitus 5 p:nä toukok. 1904 komitean, jonka
41683:                     IX, 9. -   Hjelt, y. m.                  37
41684: 
41685: tulisi, hankittuaan selvityksen kaikista asiaan kuuluvista
41686: seikoista Senaattiin antaa lausuntonsa ja ehdotuksensa yllä
41687: mainitussa anomuksessa esitetystä asiasta, ja tämä komitea
41688: viimeistelee paraikaa ehdotuksiansa.
41689:        Odottaa voinee, että hallitus, komitean suorittamia
41690: valmistavia töitä hyväkseen käyttäen, tulee ennen pitkää
41691: jättämään Eduskunnalle esityksen työväen yleisen työky-
41692: vyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen järjestämisestä maa-
41693: hamme.
41694:        Tärkeältä näyttää näin ollen, että Eduskunta hallituk-
41695: selle esittää ainakin muutamissa pääkohdissa ne periaatteet,
41696: joihin laajakantoineo vakuutustoimi Eduskunnan mielestä
41697: olisi maassamme rakennettava. Pyydän saada sellaisina
41698: esittää seuraavat.
41699:        Jotta kysymyksen alainen vakuutus alun pitäen saa-
41700: taisiin riittävän tehokkaaksi ja tarkoitustaan vastaavaksi,
41701: olisi se rakennettava vakuutuspakon pohjalle. Säännön-
41702: mukaisesti tulisi vakuutuksen käsittää kaikki toisen työssä
41703: palkkaa vastaan olevat henkilöt ja pitäisi näiden jo nuo-
41704: ressa iässä, sopivimmin ehkä 15 ikävuottaan täytettyänsä,
41705: astua vakuutukseen.
41706:        Vakuutuspakon alaiseksi ei kuitenkaan olisi aihetta
41707: asettaa niitä, joiden toimeentulo muulla tavoin on työky-
41708: vyttömyyden varalta turvattu, kuten virka- ja toimimiehiä,
41709: joiden tulot nousevat yli 2,500 markan, eikä sellaisia yhtä
41710: suurituloisia, jotka vain tilapäisesti käyvät toisen työssä,
41711: tahi niitä, jotka työstään saavat ainoastaan vapaan ylläpi-
41712: don. Anomuksesta~ olisivat vakuutuspakosta vapautettavat
41713: ne, jotka eivät varsinaisesti ole palkkatyöläisen asemassa,
41714: kuten sellaiset itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka vain tila-
41715: päisesti käyvät toisen työssä, ja sellaiset perheenjäsenet,
41716: jotka kotoisesta työstään saavat vapaan ylläpidon ohessa
41717:  ainoastaan vähäistä hyvitystä rahassa tai luonnossa. Täl-
41718:  laisen vapautuksen puolesta puhuu sekin seikka, että näi-
41719:  den henkilöryhmien suhteen vakuutusmaksujen suorittami-
41720:  sen valvonta on varsin vaikea.
41721: 38            IX, 9. -   Työv. taloud. asem. parant.
41722: 
41723:          Pakollisen vakuutuksen rinnalle olisi mahdollisuus
41724:  myös vapaaehtoisesti liittyä vakuutukseen tarjottava sel-
41725:  laisille vähätuloisille, jotka voidaan katsoa sellaista vakuutusta
41726:  tarvitsevan, ja jotka vielä ovat siinä iässä, että ehtivät suo-
41727:  rittaa eläkkeiden aikaansaamiseen vaadittavat maksut. Va-
41728: paaehtoisesti vakuutukseen pyrkiville, olisi sen mukaan ase-
41729: tettava ehdoksi, että heidän vuositulonsa eivät nouse yli
41730:  2,500 markan eikä heidän ikänsä ole 35 vuotta kor-
41731: keampi.
41732:          Oikeana on pidettävä se periaate, että työpalkan tulee
41733: olla siksi korkean, että se riittää ei ainoastaan työntekijän
41734: jokapäiväisten tarpeitten tyydyttämiseen, vaan myöskin hä-
41735: nen toimeentulonsa turvaamiseen työkyvyttömyyden päi-
41736: vinä. Luonnollinen on sen vuoksi se vaatimus, että vakuu-
41737: tusmaksut ovat pääasiassa suoritettavat sen työn tuloista,
41738: jota vakuutettu toimittaa. Voisi ajatella, että joko työn-
41739: antaja tai työntekijä yksin suorittaisi työpalkasta vakuutus-
41740: maksut, koska ja mikäli ne kummassakin tapauksessa ovat
41741: siitä otettavat. Vakuutuksen kannalta on kuitenkin pidet-
41742: tävä oikeampana ja tarkoituksen mukaisempana, että va-
41743: kuutusmaksujen suorittajina ovat sekä työnantajat että työn-
41744: tekijät. Sen kautta saavutetaan keskinäinen kontrolli siitä,
41745: että vakuutusmaksut todella tulevat oikein suoritetuiksi,
41746: sekä melkoista suurempi varmuus siitä, että vakuutus sään-
41747: nönmukaisesti ylläpidetään. Työnantajissa pidetään vireillä
41748: tietoisuus siitä, että heidän laskuunsa suoritetun työn tulee
41749: kannattaa työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus. Toiselta
41750: puolen poistavat vakuutettujen omat maksut vakuutuksen
41751: antamilta eläkkeiltä sen nöyryyttävän leiman, mikä niillä
41752: muuten tulisi olemaan, jos työntekijät eivät itse välittömästi
41753: ottaisi niiden aikaansaamiseen osaa.
41754:         Vakuutusmaksut olisivat sen vuoksi puoliksi työnan-
41755: tajain ja puoleksi työntekijäin suoritettavat.
41756:         Mutta vaitionkin tulisi ottaa osaa työväen työkyvyt-
41757: tömyys- ja vanhuusvakuutuksen ylläpitämiseen. Siihen on
41758: aiheena toiselta puolen yhteiskunnan velvollisuus huolehtia
41759:                      IX, 9. -   Hjelt, y. m.                 39
41760: 
41761: niiden vähävaraisten toimeentulosta, joiden työ osaltaan tu-
41762: lee koko kansan hyväksi, toiselta puolen se suuri etu, mikä
41763: yhteiskunnalle koituu siitä, että kansan pohjakerrokset saa-
41764: daan suojelluiksi työkyvyttömyyden aiheuttamilta vaurioilta
41765: sekä niiden taloudellinen asema ja turvallisuuden tunne
41766: kohotetuksi. Huomioon on otettava sekin tärkeä asia, että
41767: epäilemättä tuntuva osa nykyisistä vaivaishoitokustannuk-
41768: sista tulee puheenalaisen vakuutuksen kautta yhteiskun-
41769: nalle säästetyksi.
41770:        Valtion osanoton työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuu-
41771: tuksen kannattamiseen tulisi olla siinä, että valtio kustan-
41772: taisi vakuutuksen toimeenpanoa varten perustettavan lai-
41773: toksen hoidon ja takaa sen sitoumukset sekä myös omista
41774: varoistaan antaa lisänsä maksettaviin eläkkeisiin. Pakolli-
41775:  sesti vakuutettujen vakuutusmaksujen tulisi olla eri suurui-
41776:  set, määrättyinä luokittain työansion · mukaan; vapaaehtoi-
41777:  sesti vakuutettujen asiaksi voisi sitä vastoin jättää suorittaa
41778:  maksunsa missä luokassa itse parhaaksi näkevät.
41779:        Vakuutusmaksut ovat siten laskettavat, että ne toden-
41780:  näköisyyden mukaan riittävät vakuutuslaitoksen lupaamien
41781:  eläkkeiden suorittamiseen.
41782:        Näitä tulisi olemaan kahta eri lajia: vanhuuseläkkeitä,
41783:  joiden saamiseen kaikilla niillä vakuutetuilla on oikeus,
41784:  jotka saavuttavat määrätyn iän, sekä työkyvyttömyyseläk-
41785:  keitä, jotka suoritetaan jo sitä ennen työkyvyttömiksi jou-
41786:  tuneille. Nämä eläkelajit täydentävät siten toinen toistaan.
41787:  Vanhuuseläkkeiden antaminen perustuu siihen edellytykseen,
41788:  että ylipäätään ihmiset korkeammassa iässä menettävät työ-
41789:  kykynsä tahi ainakin kaipaavat lepoa elämänsä pitkän työ-
41790:  päivän jälkeen ja että tämän perusteella korkeaikäisille,
41791:  ilmankin erityistä työkyvyttömyyden todistusta, voidaan
41792:  myöntää vanhuuseläke. Maamme oloja ja vakuutuksen
41793:  vaatimia kustannuksia silmällä pitäen puolletaan vanhuus-
41794:  eläkkeen saamisen ehdoksi 65 vuoden ikä.
41795:         Työkyvyttömyyskäsitteen perustukseksi on asetettava
41796:  vakuutetun ansaitsemiskyvyn vähentyminen, ja on eläkkeen
41797: 40          IX, 9. -   Työv. taloud. asem. parant
41798: 
41799: saantiin ehtona pidettävä, että työkyky on todistettavasti
41800: ja varsin tuntuvasti vähentynyt. Työkyvyttömäksi olisi sen
41801: mukaan katsottava sellainen vakuutettu, jonka työkyky on
41802: työvoimain vähentymisen tähden alentunut niin, että hän
41803: sellaisella työllä, jota hänen voimiinsa ja kehitykseensä
41804: nähden katsotaan voitavan häneltä vaatia, pystyy ansaitse-
41805: maan ainoastaan kolmannen osan siitä määrästä, jonka hä-
41806: nen entisellä työalallaan toimiva, häneen verrattava terve
41807: henkilö ansaitsee sillä paikkakunnalla, missä vakuutettu vii-
41808: meksi kuluneiden viiden vuoden aikana kauimmin oleskeli.
41809: Tästä yleisestä määritelmästä olisi kuitenkin vähimmissä
41810: tuloissa oleviin vakuutettuihin nähden säädettävä edulliset
41811: poikkeusmääräykset Milloin tässä mainittu vertaustulo ei
41812: nouse 300 markkaan, olisi vakuutetulle myönnettävä työ-
41813: kyvyttömyyseläke, kun hänen työansionsa on vähentynyt
41814: puoleen vertaustulosta. Vertaustulon ollessa 300:n ja 450:n
41815: markan välillä olisi vakuutetulla oleva oikeus eläkkeeseen
41816: jo silloin, kun hänen työansionsa on alentunut 150 mark-
41817: kaan.
41818:        Mitä eläkkeiden määrään tulee, on kaksi eri näkökoh-
41819: taa pidettävä silmällä. Puheenalaisen vakuutuksen yleinen
41820: tarkoitusperä yhtä vähän kuin sen sosiaalinen luonne sallii
41821: siihen yksinomaan sovitettavan tavallisen vakuutustekniikan
41822: vaatimusta, että hankittavan eläkkeen tulee perustua vain
41823:  vakuutusmaksuihin. On sen mukaan pidettävä huolta siitä,
41824:  että eläke joka tapauksessa saavuttaa ainakin vissin vähim-
41825:  män maaran. Mutta toiselta puolen on perin tärkeä, että
41826: vakuutetun puolesta suoritetut maksut välittömästi vaikut-
41827: tavat eläkkeen määrään niin, että vakuutetulla on mahdol-
41828: lisuus ja halu enentämällä maksujaan ja suorittamalla niitä
41829:  säännöllisesti itse kohottaa vastaisen eläkkeensä määrän.
41830:        Näiden näkökohtien mukaan tulisi eläkkeisiin sisälty-
41831:  mään kaksi vakinaista osaa: pohjamäärä, yhtä suuri eli 50
41832:  markkaa kaikille, sekä n. s. korotusmäärä, joksi säädettäi-
41833:  siin määrätty osuus, ehkä parhaiten 15 prosenttia, vakuu-
41834:  tetun puolesta suoritettujen vakuutusmaksujen koko sum-
41835:                      IX, 9. -   Hjelt, y. m.                 41
41836: 
41837: masta. Tähän vakuutuslaitoksen suoritettavaan varsinaiseen
41838: eläkkeeseen tulisi vielä valtion myönnettävä eläkelisä, joka
41839: olisi määrättävä yksinomaan yhteiskunnallisen oikeuden vaa-
41840: timuksia silmällä pitäen. Sen mukaan olisi säädettävä, että
41841: tämä eläkelisä, aina yhtä suurena, esim. 50 markkaa, olisi
41842: annettava työkyvyttömyystapauksissa, mutta vanhuuseläk-
41843: keisiin nähden sen myöntämisen tulisi riippua vakuutetun
41844: tulosuhteista. Se olisi annettava koko määrältään ainoas-
41845: taan niissä tapauksissa, että vakuutetun tulot, eläkettä lu-
41846: kuunottamatta, eivät nouse 400 markkaan, mutta vain puo-
41847: lelta määrältään eli 25 markalla, kun vakuutetun tulot ovat
41848: vähintäin 400 markkaa, mutta eivät 600 markkaa suurem-
41849: mat. Niille, joiden tulot nousevat yli 600 markan, ei val-
41850: tiolla olisi aihe antaa mitään eläkelisää.
41851:        Ellei vakuutettu vissin ajan kuluessa suorita säädettyä
41852: vähintä lukua vakuutusmaksuja, pitäisi hänen vakuutuksensa
41853: menettää voimansa. Ainoastaan erityisissä poikkeustapauk-
41854: sissa, esim. jos vakuutettu asettuu asumaan ulkomaille, tahi jos
41855: ulkomaalainen vakuutettu palaa kotimaahansa, saattaisi hä-
41856: nelle palauttaa puolet hänen puolesta suoritetuista mak-
41857: suista; niinikään olisi syytä määrätä, että niissä tapauksissa,
41858: jolloin vakuutettu kuolee, ennenkuin hän on saanut eläkettä,
41859: ja häneltä jää yksi tahi useampia 15 vuotta nuorempia
41860: lapsia, puolet hänen vakuutusmaksuistaan suoritetaan takaisin
41861: hänen perheelleen. Milloin vakuutettu nainen menee nai-
41862: misiin, ei sitä vastoin olisi hänelle maksettava takaisin hä-
41863:  nen maksujaan, vaan pitäisi koettaa senkin kautta pidättää
41864: naituja naisia vakuutuksesta luopumasta.
41865:        Tätä laajaa vakuutustointa varten olisi perustettava
41866: erityinen suuri, koko maata käsittävä vakuutuslaitos, jonka
41867:  toimintaa hoitaisivat vakuutushallitus ja kuhunkin lääniin
41868:  asetettu vakuutustoimisto sekä alimpina asteina eri kun-
41869:  nissa olevat vakuutuslautakunnat
41870:        Laitoksen hoitoa tulisi ylinnä valtiopäivien asetet-
41871:  tavien vakuutusvaltuusmiesten valvoa; niinikään Kansan-
41872:  eduskunta määräisi laitoksen tilintarkastajat. Vakuutusval-
41873: 42           IX, 9. -   Työv. taloud. asem. parant.
41874: 
41875: tuusmiehille olisi myönnettävä vaikutusvaltaa laitoksen vir-
41876: kamiesten nimittämisessä.
41877:        Vakuutuslautakuntien puheenjohtajat pitäisi vakuutus-
41878: hallituksen määrätä; jäsenet olisivat sitä vastoin valittavat
41879: puoleksi työnantajain ja puoleksi vakuutettujen puolesta.
41880:        Vakuutusta koskevia riitoja varten olisi perustettava
41881: erityisiä vakuutusoikeuksia, joissa toimisivat puheenjohta-
41882: jina vakuutustoimistojen esimiehet sekä jäseninä osaksi kor-
41883: keimman oikeusviraston määräämät, osaksi kunkin alueen
41884: vakuutuslautakuntien valitsemat henkilöt.
41885:        Ne rahastot, jotka vakuutusmaksujen kautta vakuu-
41886: tuslaitoksessa syntyvät, tulevat kasvamaan valtaaviin, kym-
41887: meniä miljooneja käsittäviin summiin. Nämä varat ovat
41888: tosin osaksi sijoitettavat helposti rahaksi muutettaviin ulko-
41889: maisiin obligatsioneihin, mutta voitanee suuremmalta osal-
41890: taan käyttää kotimaassa sellaisten yrityksien kannattami-
41891: seksi, joista on välitöntä hyötyä maan taloudelliselle ke-
41892: hitykselle, ja etupäässä kansan pohjakerrosten kohottami-
41893: seksi, kuten terveellisten työväen asuntojen rakentamiseen,
41894: pienten maanviljelijäin aseman parantamiseen, suurempiin
41895: viljelystoimiin y. m.; ja olisi tässä pidettävä silmällä, että
41896: puheenalaiset rahat tulisivat käytetyilisi siten, että maan
41897: eri osat, joista vakuutusmaksut on kerätty, myös tulisivat
41898: osallisiksi siitä hyödystä mitä niiden sijoituksesta voi lähteä.
41899:        Mutta ennen kaikkea olisi vakuutuslaitoksen varoilla
41900: rakennettava ja ylläpidettävä parantoloita, joissa voitaisiin
41901: tarjota asianmukaista hoitoa sellaisille sairaille vakuutetuille,
41902: joiden sairaus saattaa viedä työkyvyttömyyteen tahi joiden
41903: työkyvyttömyys ehkä vielä on poistettavissa. Vakuutuslai-
41904: toksen oma etu kehottaa sitä tässä kohden valvomaan vakuu-
41905: tettujen parasta. Suuria voidaan ehkä meidänkin maassa,
41906: kuten Saksassa, tätä tietä saada aikaan kansan terveyden-
41907: tilan kohottamiseksi.
41908:        Ne henkilöt, jotka silloin, kun tässä suunniteltu va-
41909: kuutustoimi, jos se toteutuu, alkaa, jo ovat saavuttaneet
41910: verrattain korkeamman iän, eivät tietystikään enää ehdi
41911:                      IX, 9, -   Hjelt, y. m.                43
41912: 
41913: vakuutusmaksumaan saavuttaa läheskään samoja etuja va-
41914: kuutuslaitoksen puolelta, kuin muut, jotka säännönmukai-
41915: sesti ja nuoressa iässä astuvat vakuutukseen. Tämä kos-
41916: kee ennen kaikkea vanhuuseläkkeitä, joiden saamisen eh-
41917: doksi on säädettävä verrattain hyvin pitkä maksuaika, noin
41918: 30 vuotta. Ylen suotava olisi kuitenkin, että työkyvyttö-
41919: myys- ja vanhuusvakuutuksen tarjoomat suuret edut jo
41920: alusta alkain voisivat tulla vanhempienkin polville osaksi,
41921: ja mahdolliseksi tämä käy, jos valtio ottaisi väliaikaisesti
41922: omista varoista lisätäkseen niiden henkilöiden vakuutus-
41923: maksut, jotka määrätyn lyhyen ajan kuluessa sen jälkeen,
41924: kun puheenalainen vakuutustoimi on alkanut, pakollisesti
41925: tai vapaaehtoisesti siihen liittyvät, mutta jotka jo silloin
41926: ovat saavuttaneet vähintäin 35 vuoden iän. Valtion avus-
41927: tusmaksu olisi sitä suurempi, kuta korkeampi vakuutetun
41928: ikä on.
41929:        Mahdotonta on varmuudella edeltäkäsin laskea, kuinka
41930: suureksi pakollisesti vakuutettujen luku tulisi nousemaan.
41931: Mainittakoon kuitenkin, että 1905 vuoden väestö-olojen pe-
41932: rustuksella toimitetut laskut osottavat todenmukaisesti, että, ·
41933: jos puheenalainen vakuutus vuoden 1906 alussa olisi astu-
41934: nut voimaan, pakollisesti vakuutettujen luku olisi arvion
41935: mukaan ollut noin 836,000, joista miehiä 545,000 ja naisia
41936: 291,000. Koko siitä väestöstä, joka oli 15-55 vuoden
41937: iässä, olisivat siis työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen
41938: alaisiksi joutuneet: miehiä 70.7 ja naisia 37.7 prosenttia eli
41939: keskimäärin 54.2 prosenttia. Nämä luvut tulevat kuitenkin
41940: nopeasti nousemaan, osaksi sen kautta, että ne vakuute-
41941: tut, jotka ennen 55 ikävuottaan täytettyänsä ovat vakuu-
41942: tukseen astuneet, tulevat siinä pysymään 65 ikävuoteensa
41943: asti, osaksi väestön yleisen lisääntymisen ja lähinnä teolli-
41944: suustyöväen ripeän kasvamisen kautta. Erehtymättä voinee
41945: sen vuoksi laskea, että vakuutettujen luku muutaman vuoden
41946: perästä tulisi kohoamaan noin 900,000 ja 1,000,000 väliin.
41947:        Ne kustannukset, joita tässä suunniteltu työkyvyttö-
41948: myys- ja vanhuusvakuutus tulisi vaatimaan, ovat melkoisen
41949: 44            IX, 9. -   Työv. taloud. asem. parant.
41950: 
41951: suuria. Edellytettynä että keskimääräinen vuosimaksu olisi
41952: noin 14 markkaa, tulisi vakuutusmaksujen summa arvaten-
41953: kin vuodessa nousemaan noin 12-13 miljoonaan markkaan,
41954: josta puolet olisi työnantajien, puolet vakuutettujen suoritetta-
41955: vat. ilmeistä on, että, kuten jo on huomautettu, tämä summa
41956: tulee työpalkoista otetuiksi ja että niin muodoin syntyy
41957: vastaava työpaikkojen, toisin sanoen tavarahintojen nousu,
41958: joka viime kädessä joutuu ainakin suuremmalta osalta ta-
41959: varain käyttäjien eli suuren yleisön korvattavaksi. Valtion
41960: kustannuksista tulevat tietysti eläkkeisiin menevät summat
41961: aluksi olemaan verrattain vähäiset. Sen sijaan tulevat ne
41962: apumaksut, jotka valtio äsken mainitulla perusteella tulisi
41963: laitokselle suorittamaan erinäisten vanhempiin ikäluokkiin
41964: kuuluvien vakuutettujen hyväksi, vähenemään sitä myöten
41965: kun nämä saavat eläkkeitä ja sen vuoksi lakkaavat vakuu-
41966: tusmaksuja suorittamasta. Voitanee laskea, että valtion
41967: menot puheenalaisesta vakuutuksesta, vakuutuslaitoksen
41968: hoitokustannuksia lukuunottamatta, tulisivat suunnilleen ole-
41969: maan miljoonissa markoissa seuraavat:
41970: 
41971:                          Lisämaksuja van-
41972:                           hojen vakuutet- Eläkelisiä    Yhteensä
41973:                          tettujen puolesta
41974:  1 vuotena.                     5.7                        5.7
41975:  5                              5.3          0.9           6.2
41976: 10    "                         2.9          4.4           7.3
41977: 15    "                         1.6          6.7           8.3
41978: 20    "                         0.7          7.9           8.6
41979:         "
41980:        Kun vakuutus on saavuttanut tasapainoaseman, tulisi
41981: valtion menot sen kannattamiseksi arvion mukaan nouse-
41982: maan noin 9-10 miljoonaan markkaan vuodessa. Nämä mil-
41983: joonat ovat tietysti verotuksen kautta hankittavat.
41984:        Raskas on se taakka, minkä tässä suunniteltu työ-
41985: kyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus asettaisi kansamme har-
41986: tioille. Mutta niirt suuriarvoinen tulisi sen siunauksellinen
41987: vaikutus kansamme ja varsinkin sen pohjakerrosten koko
41988:                     IX, 9. -   Hjelt, y. m.                 45
41989: 
41990: yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen elämään olemaan, että
41991: toivottavasti kansamme ei epäile ottamasta mielellään sitä
41992: kannettavakseen.
41993:       Viitaten siihen, mitä ylempänä on esitetty, rohkenen
41994: sen vuoksi ehdottaa, että eduskunta yhtyisi alamaiseen ano-
41995: mukseen siitä,
41996:                       että Keisarillinen Majesteetti su-
41997:                 vaitsisi antaa ensin kokoontuville mltio-
41998:                 päiville yllä esitettyihin periaatteisiin ra-
41999:                 kennetun armollisen esityksen työt;äen
42000:                 luokkaan kuuluvien ja sen asemassa ole-
42001:                 vien henkilöiden työkyvyttömyys- ja van-
42002:                 huusvakuutuksen J·ärjestämisestä maas-
42003:                 samme,
42004: 
42005:      Helsingissä 1 p:nä kesäkuuta 1907.
42006: 
42007:                                               Aug. Hjelt.
42008: 
42009:      Tähän yhtyvät:
42010:      E. Kolkki.                    S. N. Rajata.
42011:      Juho Lepistö.                 Juho Rannikko.
42012:      J.IE. Wiljomaa.               lida Wemmelpuu.
42013:      Juho Ylikorpi.                Taneli Nykänen.
42014:      Iisakki Vahe.                 Oskari Laine.
42015:      Aleksandra Gripenberg.        Kaarle 0. Knuutila.
42016:      K. R. Kares.                  Liina Ala-Kulju.
42017:      H. Repo.                      Olli Pajari.
42018:      J. E. Helkiö.                 Juho Tulikoura.
42019:      A. 0. Wuorimaa.               Juhani Arajärvi.
42020:      Väinö Kivilinna.              Hilda Käkikoski.
42021:      E. 0. Palmen.                 H. 0. Paloheimo.
42022:      J. H. Hakulinen.              Erkki Pullinen.
42023:      Juho Torppa.                  Artturi H. Virkkunen.
42024:      Hedvig Oebhard.
42025: 46
42026: 
42027: 
42028: IX, 10. -    Anom. ehd. N:o 186.
42029: 
42030:               Hoikka, M., y. m.: Yleisen vanhuus- ja
42031:                   ansiokyvyttömyys- ; sekä leskien ja arpojen
42032:                   'oakuu.tula;en aikaansaamisesta.
42033: 
42034: 
42035: 
42036: 
42037:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
42038: 
42039: 
42040:       Kun nyt muuttuneitten olosuhteitten kautta uudet
42041: mielipiteet ja aatteet ovat saaneet kiinteän jalansijan uu-
42042: dessa eduskunnassamme, täytyy sen päähuomion ehdotto-
42043: masti kääntyä työväenkysymysten ja yleensä vähäväkisten
42044: asemaa koskevien kysymysten peräti laiminlyödylle alalle.
42045: On ollut ymmärrettävissä, jos manalle mennyt eduskun-
42046: tamme ei ole voinut näihin seikkoihin kiinnittää riittävästi
42047: huomiota, se kun on kokoonpanoltaan ollut kansan sy-
42048: ville riveille kokonaan vieras. Tämä laiminlyönti ei enää
42049: saa jatkua, vaan on se nopealla korjaamisella parannettava.
42050:       Työtätekevä luokka on jo kauan tuntenut tehokkai-
42051: den työväen vakuutustoimenpiteitten tarpeellisuuden. Jos
42052: vakuutuksen hyödyllisyys on jo toisillekin kansanluokille
42053: tunnustetun tarpeellinen, on se jokapäiväisestä ruumiilli-
42054: sesta työstään eläville suoranainen elinehto. Heidän elä-
42055: mässään vaikuttavat edeltäpäin aavistamattomat seikat ja
42056: tapaukset aina paljon syvällisemmin kuin semmoisiin, joilla
42057: on mahdollisuutta omien varokeinojensa avulla enemmän
42058: tai vähemmän suojata itseään sattuman oikuilta. Sem-
42059: moista mahdollisuutta ei työläisillä useimmissa tapauksissa
42060: ole, jonka vuoksi yhteiskunnan on astuttava avuksi tar-
42061: joomalla näille tukeaan.
42062:       Eräs tämmöinen vakuutuksen ala, joka suuressa mää-
42063:                  IX, 10. -   M. Hoikka, y. m.               47
42064: 
42065: rin olisi omiaan varmentamaan vähäväkisten kansalaisten
42066: asemaa, on tähän saakka vallassa olevien luokkien yleisen
42067: suunnan mukaisesti jätetty huomioon ottamatta. Se on va-
42068: kuutus vanhuuden ja ansiokyvyttömyyden varalta, jota
42069: ilman muut vakuutuslajit, olkoot ne muuten miten täydel-
42070: lisiä tahansa, ovat vaillinaisia.
42071:        Ei voi kieltää, ettei vähäväkisten vaatimukset tämän
42072: tapaisen vakuutusmuodon aikaansaamiseksi ole täysin oi-
42073: keutettuja. Niin hyvin kaupunkilais- kuin maalaistyöväestö
42074: ei tekemistään suurista ja ihailtavista ponnistuksista huo-
42075: limatta ole vielä onnistunut parantamaan taloudellista ase-
42076: maansa, puhumattakaan siitä, että siinä suhteessa olisi
42077: saatu aikaan jonkinlaista yhdenmukaisuutta eri kansalais-
42078: ryhmien kesken. Suurin ja raskain osa yhteiskunnallisista
42079: rasituksista lepää sen hartioilla. Verotus on meillä koh-
42080: tuuton ja rasittaa kulutusverojen muodossa raskaimmin
42081: juuri vähäväkisiä. Ansiomahdollisuus ei toiselta puolen
42082: ole semmoinen, että se takaisi riittävää toimeentuloa kai-
42083: kille. Suurimmalla osalla työväkeä on taisteltavana suur-
42084: ten vaikeuksien kanssa, jos mieli saada jokapäiväisen lei-
42085: pänsä. Säästäminen vanhuuden tai ansiokyvyttömyyden
42086: varalta ei useimmissa tapauksissa voi tulla kysymyksen
42087: alaiseksikaan. Siinä on siis yhteiskunnan väliintulo vält-
42088: tämätön.
42089:        Olemme kyllä tottuneet näkemään eräiden määrätty-
42090: jen ryhmien vanhuudesta ja ansiokyvyttömyydestä yleisillä
42091: varoilla huolta pidettävän. Maamme virkamiesluokka, joka
42092: muutenkin on Suomessa monin verroin suotuisammassa
42093: asemassa kuin muissa maissa, nauttii monien muiden etu-
42094: jensa lisäksi vielä oikeutta saada eläkettä yleisistä varoista,
42095: niinpian kuin virkamiehet, vissin ajan valtiota palveltuaan,
42096: haluavat vetäytyä rauhaan. Nämä eläkkeet, jotka täysin
42097: palvelleilla vastaavat täyttä palkkaa, nousevat meillä vuo-
42098: sittain yhteensä n. 5 miljoonaan markkaan. Kun ottaa
42099: huomioon virkamiesluokkamme pienuuden, täytyy tätä sum-
42100: maa pitää melkoisena. Lisäesimerkkinä saman säädyn eri-
42101: 48          IX, 10. -   Työv. taloud. asem. parant
42102: 
42103: koisesta suosimisesta ovat ne lukuisat lakkautuspalkoille
42104: asettamiset, joita varsinkin viime kuukausien kuluessa
42105: olemme olleet tilaisuudessa runsaasti näkemään.
42106:       Sen sijaan ei työläisluokan taloudellisesta asemasta
42107: ansiokyvyttömyyden aikana ole yhteiskunnan puolelta meillä
42108: pidetty muulla tavalla huolta kuin vaivaistaloja perustamalla.
42109: Ja kuitenkin suorittavat tähän luokkaan kuuluvat henki-
42110: löt aivan yhtä tärkeitä ja yhteiskunnalle välttämättömiä
42111: palveluksia kuin esim. virkamiesluokka. Jos heidän toi-
42112: meentulonsa olisi turvattu pakosta tulevan vanhuudenheik-
42113: kouden tai muun ansiokyvyttömyyden varalta, voisi moni-
42114: kin turvallisemmin katsella tulevaisuutta kohti. Nyt sen
42115: sijaan lamauttaa turvattomuuden ja kurjuuden mahdollisuus
42116: tulevaisuudessa useankin elämähalua.
42117:        Muutamissa maissa on turvattomuutta koetettu pois-
42118: taa vapaaehtoisuuden tietä, perustamalla keskinäisiä kas-
42119: soja, jotka vanhuuden tai työkyvyttömyyden sattuessa ovat
42120: apuansa antaneet. Kokemus on kuitenkin sitovasti todis-
42121: tanut, ettei tämmöisellä järjestämisellä ole sanottavia tu-
42122: loksia saavutettavissa. Jos todellista ja tehokasta apua tah-
42123: dotaan antaa, on avustus otettava valtion välityksellä ta-
42124: pahtuvaksi, pakolliseksi toimeenpiteeksi. Ainoastaan siten
42125: voidaan sen yhteyteen vetää kaikki ne, jotka apua todella
42126: tarvitsevat. Tämä onkin jo useimmissa niissä maissa huo-
42127: mattu, missä vanhuudenvakuutuksella on kokeiltu, ja niissä
42128: on sen vuoksi siirrytty pakolliseen vakuutusjärjestelmään.
42129:        Pakollinen, valtion välityksellä tapahtuva vanhuus- ja
42130: ansiokyvyttömyysvakuutus on Suomessakin ollut jo pitem-
42131: män aikaa vireillä, joskin se vasta viime vuosina on jou-
42132: tunut suuremman huomion esineeksi. Jo vuoden 1888 val-
42133: tiopäivillä nostivat säädyt kysymyksen m. m. yleisen van-
42134: huusvakuutuksen aikaansaamisesta, mutta hallitus antoi tä-
42135: män asian raueta, kun se vuonna 1894 esitti muita työväen-
42136: vakuutushaaroja koskevat lakiehdotuksensa. Vuoden 1900
42137: valtiopäivillä säädyt senvuoksi uudestaan anoivat, että tämän
42138: vakuutusmuodon aikaansaamiseksi ryhdyttäisiin toimenpi-
42139:                  IX, 10. -   M. Hoikka, y. m.                  49
42140: 
42141: teisiin. Vasta v. 1904 asetti hallitus komitean tätä kysy-
42142: mystä valmistamaan, mutta tämä komitea on suorittanut
42143: töitään niin virallisella hitaudella, etteivät ne vieläkään ole
42144: lopulliseen ratkaisuun saatettuja. Eduskunnan on niin ol-
42145: len syytä kehottaa hallitusta jouduttamaan töitä tämän polt-
42146: tavan kysymyksen nopeaa ratkaisua varten ja samalla lau-
42147: sua käsityksensä niistä pääperiaatteista, joilla tämmöisen
42148: vakuutustoiminnan tulee levätä, voidakseen todella poistaa
42149: tarkoittamaansa turvattomuutta.
42150:        Olemme siinä suhteessa elävästi vakuutettuja siitä,
42151: että tämmöisen vakuutuksen kustannukset ovat kokonai-
42152: suudessaan suoritettavat 'IJaltion toimesta, sillä jos vakuu-
42153: tetuille asetetaan avustuksen saamiseen se ehto, että hei-
42154: dän on otettava osaa kustannusten suorittamiseen, jää sen
42155: hyöty puolinaiseksi. Samoin pidämme välttämättömänä,
42156: että eläkemaksu ei jää aivan vähäiseksi, niin ettei se vas-
42157: taa elantokustannuksia. Ikää, joka oikeuttaa eläkkeen naut-
42158: timiseen, ei myöskään saa asettaa kovin korkeaksi, sillä
42159: muuten menettää vakuutus suurimman osan turvaavaa mer-
42160: kitystään.
42161:        Lukuisissa eri tilaisuuksissa on työväenluokka, jonka
42162: aseman parantamiseksi tämänsuuntainen vakuutus ensi si-
42163: jassa tulisi vaikuttamaan, lausunut toivomuksensa sen pi-
42164: kaiseen aikaansaamiseen nähden. Samalla on se myöskin
42165: lausunut käsityksensä siitä, millä tavalla tämä uudistus olisi
42166: järjestettävä. Nyt se luottavaisesti odottaa eduskunnalta
42167: pikaisia toimenpiteitä asiassa. Jotta se ei tässä odotuk-
42168: sessa tulisi petetyksi, olisi eduskunnan anottava:
42169: 
42170:                         että hallitus eduskunnan ens~ ~s­
42171:                   tuntokaudelle valmistuitaisi esityksen ylei-
42172:                   sen) pakollisen Ja valtion kustannuksella
42173:                   toimivan vanhuus- Ja ansiokyvyttömyys-
42174:                   vakuut~tslaitoksen aikaansaamiseksi) Joka
42175:                   takaisi kaikille 55 vuotiaille sekä aikai-
42176:                   semminkin ansiokyvyttömiksi Joutuneille
42177:                                                            4
42178: 50         IX, 10. -   Työv. taloud. asem. parant.
42179: 
42180:                  350 markan vähimmän vuositulon, sa-
42181:                  malla yhdistäen toimintaansa riittävän
42182:                  leskien Ja orpo}en vakuutuksen.
42183: 
42184:      Helsingissä, 8 p. kesäk. 1907.
42185: 
42186:                          Matti Hoikka.
42187:      E. Aromaa.                      Frans Rantanen.
42188:      A. P. Hämäläinen.              Maria Raunio.
42189:      A. Suomalainen.                 Emil Perttilä.
42190:      V. Perttilä.                   Arthur Sivenius.
42191:      S. Nuorteva.                   Paavo Tikkanen.
42192:      Anni Huotari.                   Heikki Häyrynen.
42193:      J. Penna Paunu.                Voitto Eloranta.
42194:      Albin Waljakka.                A. K. Ingman.
42195:      Oliver Eronen.                 Miina Sillanpää.
42196:      Vikt. Viitanen.                Oskar Tokoi.
42197:      Matti Turkia.                  Pekka Huttunen.
42198:      Jenny Nuotio.                  Frans Koskinen.
42199:      Mimmi Kanervo.                 F. Rissanen.
42200:      Heikki Lindroos.               Janne Martikainen.
42201:      Juho Kirves.                   J. F. Naaralainen.
42202:      Kaarle Mänty.                  0. F. Laine.
42203:      J. A. Komu.                    Samuli Rantanen.
42204:      Kalle Salminen.                Kalle Hämäläinen.
42205:                                     Matti Aalto.
42206:                                                             51
42207: 
42208: 
42209: IX, u. -    Anom. ehd. N:o 99.
42210: 
42211:             Paasivuori, M., y. m.: Työttömyyden laa-
42212:                   juutta koskevan tutkimuksen toimeenpane-
42213:                   misesta, työttömyysvakuutuksen .aikaan-
42214:                   saamisesta, sekä hallituksen toimenpi-
42215:                   teistä työttömyyden tuottaman puutteen
42216:                   torjum1"seksi.
42217: 
42218: 
42219: 
42220:            S u o m e n K a n s a n e d u s kun n a 11 e.
42221: 
42222: 
42223:       Sitä mukaa kuin suurteollisuus on maassamme kehitty-
42224: nyt, on kysymys pakollisesta työttömyydestä työväen keskuu-
42225: dessa käynyt vuosi vuodelta yhä polttavammaksi; tämä työt-
42226: tömyys on välttämättömänä seurauksena nykyisessä yhteis-
42227: kunnassa vallitsevasta tuotantotavasta. Suurteollisuus ei
42228: voi syntyä eikä kehittyä synnyttämättä samalla suurilukuista
42229: palkkaköyhälistöä. Se kokoaa kaupunkeihin ja tehdaspaik-
42230: koihin palvelukseensa suuret joukot työntekijöitä, joille se
42231: voi tarjota, osalle pitempiaikaista, mutta osalle vain tila-
42232: päistä työansiota. Tämän tuotantotavan luonteeseen kuu-
42233: luu vielä, että siinä aika ajoittain vallitsee kova kiire, jol-
42234: loin työntekijöitä lisätään. Mutta kun se on ohitse, seu-
42235: raa sitä seisaus tai lamaus tuotannossa. Kiireen aikana
42236: työhön otetut työläiset erotetaan. Ei heiltä kysytä, miten
42237: he toimeen tulevat; heidät vain erotetaan. Mutta uuden
42238: työpaikan hankkiminen ei työläiselle useinkaan ole help-
42239: poa. Palkkaa paraimpanakin työaikana maksetaan ainoas-
42240: taan sen verran, että sillä juuri niin kauan kuin työtä ja
42241: ansiota riittää, päivästä toiseen toimeen tulee, vaan sääs-
42242: töjä ei siitä kartu. Kun työ loppuu, on usealla työläis-
42243: perheellä heti hätä käsissä. Sanomattakin jokainen ym-
42244: 52          IX, 11. -   Työv. taloud. asem. parant.
42245: 
42246: märtää sen suuren puutteen ja kurjuuden, joka ansion lop-
42247: pumisesta seuraa, kun perheen isä parhaalla tahdollakaan
42248: ei voi saada työansiota, josta hänen ja omaistensa toi-
42249: meentulo riippuu.
42250:        Tämän puutteen ja kurjuuden torjumiseksi ei yhteis-
42251: kunnan puolelta ole tähän asti paljoakaan tehty. On saar-
42252: nattu vain vapaan kilpailun oppeja, että kukin pitäköön
42253: huolta itsestään. Työttömille on usein sanottu, että hei-
42254: dän tulee tehdä työtä, mutta ei ole osoitettu paikkaa, mistä
42255: he työtä saavat. Kun työttömät ovat hädissään käänty-
42256: neet kaupunkien valtuustojen puoleen avunpyynnöillä ja
42257: anoneet työtä, niin on heidän anomuksiaan yleensä kyl-
42258: mästi kohdeltu. Heille on useinkin vastattu: ei anna ai-
42259: hetta mihinkään toimenpiteisiin! Eikä hallituksenkaan ta-
42260: holla ole työttömäin anomuksia paljoakaan paremmin koh-
42261: deltu. Ja milloin hätäaputöitä on järjestetty, niin on niissä
42262: maksettu suorastaan nälkäpalkkoja.
42263:        Työttömyyttä on sanottu yritettävän lieventää perusta-
42264: malla säästöpankkeja sekä viime aikoina suurempiin kau-
42265: punkeihin kunnallisia työnvälitystoimistoja. Mutta nämät
42266: laitokset eivät ole voineet työttömyyttä poistaa, eivätkä
42267: paljoa sitä lieventääkään. Kunnalliset työnvälitystoimistot
42268: ovat voineet korkeintaan numeroilla todistaa, että työttö-
42269: myyttä on olemassa. Niinpä Helsingin kaupungin työnvä-
42270: litystoimiston vuosikertomukset vuosilta 1903-6 todistavat
42271: paikkakunnalla vallinnutta, jotenkin suurta työttömyyttä.
42272: Jokaista sataa laitoksen välityksellä tarjottua työpaikkaa
42273: oli miesosastolla viime vuonna hakenut 182,s työntekijää.
42274: Siis jokaista sataa paikkaa kohti vähän vaille 83 työnte-
42275: kijää liikaa! Naispuolisten työntekijäin kesken on työ-
42276: paikoista kilpailu ollut vähää pienempi. Naiosastolla oli
42277: jokaista sataa tarjottua työpaikkaa hakenut 123,s työnteki-
42278: jää, siis vähää vaille 24 työntekijää 100 paikkaa kohden
42279: liikaa!
42280:        Jos muissa kaupungeissa toimivat kunnalliset työn-
42281: välitystoimistot ovat tulleet samanlaisiin tuloksiin kuin yllä-
42282:                 IX, u. -   Paasivuori ja Turkia.               53
42283: 
42284: mainittu, niin työttömyyttä on Suomessa jotenkin suuressa
42285: ja pelottavassa määrässä säännöllisesti olemassa.
42286:        Tämä kysymys on niin vakavaa laatua, että sen hy-
42287: väksi täytyy jotain tehdä; sitä ei saa jättää enää huomioon
42288: ottamatta. Työttömyyttä ei tosin voida nykyisestä yhteis-
42289: kunnasta poistaa, mutta sen seurauksia voidaan hyvällä
42290: tahdolla lieventää.
42291:        Valtion puolesta voitaisiin järjestää yleisiä töitä ja tar-
42292: jota työttömille silloin työnansiota, kun eivät yksityiset riit-
42293: tävässä määrässä sitä tee. Näissä töissä olisi maksettava
42294: riittävä palkka eikä sellaisia nälkäpalkkoja, kuin on ollut
42295: tähän asti tapana hätäaputöissä maksaa. Valtio voisi myös-
42296: kin raha-avuilla auttaa kuntia, jotka järjestäisivät työttö-
42297: mille työtä työttöminä aikoina.
42298:        Koko lailla vaikuttava keino työttömyyden seuraus-
42299: ten lieventämiseksi olisi vakuutus työttömyyttä vastaan.
42300: Sen aikaansaaminen vaatii kuitenkin tilastollisia esitöitä ja
42301: tutkimuksia, joita yksityisellä ei ole tilaisuutta toimittaa.
42302:       Pyydän sentähden eduskuntaa yhtymään anomukseen,
42303: 
42304:                          että hallitus asettaisi komitean, joka
42305:                    panisi toimeen tutkimuksen työttömyy-
42306:                    den laajuudesta ynnä mu1:sta sen yhtey-
42307:                    dessä olevista seikoista ja tutkimustensa
42308:                    tulosten perustalla valmistaisi ehdotuksen
42309:                    työttömyysvakuutukseksi, joka ehdotus sit-
42310:                    ten esitettäisiin eduskunnalle.
42311: 
42312:       Koska kuitenkin työttömyys surkeine seurauksineen
42313: jo nyt siinä määrin ahdistaa työväestöä, että pikainen apu
42314: on tarpeen jo tuota välttämätöntä vakuutusta odotellessa-
42315: kin, pyydän eduskuntaa yhtymään anomukseen,
42316: 
42317:                           että hallitus työttöminä aikoina jär-
42318:                    jestäisi yleisiä töitä, joiden palkkaus-
42319: 54         IX, 11. -   Työv. taloud. asem. parant.
42320: 
42321:                   y. m. ehdoissa valtio osottautuisi malli-
42322:                   työnantajaksi, ja
42323:                         että hallitus, missä työansiota ei
42324:                   työttömille voida toimittaa, riittävällä
42325:                   raha-avustuksella torjuisi työttömyyden
42326:                   aikaansaamaa puutetta.
42327: 
42328:      Helsingissä kesäk. 6 p:nä 1907.
42329: 
42330: 
42331:      Matti Paasivuori.                      Matti Turkia.
42332:                   c.
42333: Työväen tilastoa, asuntokysymystä y. m.
42334:        koskevia anomusehdotuksia.
42335:                                                             57
42336: 
42337: 
42338: IX, 12. -    Anom. ehd. N:o 64.
42339: 
42340:               Ursin, N. R. af, y. m.: Sosiaalisen päätoi-
42341:                     miston perustamt·sesta.
42342: 
42343: 
42344: 
42345:             S u o m e n K a n s a n e d u s kun n a 11 e.
42346: 
42347: 
42348:        Jo v. 1897 valtiopäivillä tehtiin anomus tarkan tilas-
42349: tollisen tutkimuksen toimittamisesta teollisuusammattien työ-
42350: väen oloista. Tämän johdosta määräsi hallitus teollisuus-
42351: hallituksen ja tilastollisen päätoimiston yhteisesti laatimaan
42352: suunnitelman työväenoloja koskevan tilastollisen tutkimuk-
42353: sen toimittamisesta. Kumpikaan virasto ei asiaa kiiruhta-
42354: nut - asioita kun niillä muutenkin on paljon - niin että
42355: 1900 v. valtiopäivillä ehdittiin anoa pätevistä henkilöistä
42356: kokoonpantua itsenäistä kommissioonia työntilaston suun-
42357: nittelua ja johtoa kuin myös "mahdollisesti" tarpeellis-
42358: ten uudistusehdotusten ensimmäistä valmistelua varten,
42359: jotka saadun selvityksen perustuksella voitaisiin havaita
42360: tarpeelliseksi. Talousvaliokunta mainituilla valtiopäivillä ei
42361: katsonut itsenäistä kommissionia tarpeelliseksi, mutta kan-
42362: natti muuten anomusta. Tästä huolimatta vahvisti hallitus
42363: teollisuushallituksen ja tilastollisen päätoimiston vaihtopuo-
42364: lisen ehdotuksen, joka asetti koko asian aivan tilapäiselle
42365: kannalle, otaksuen, että myöhemmin itsenäisen komitean
42366: asettaminen voisi kysymykseen tulla.
42367:        Seitsemän vuoden kuluessa ovat olot Suomessa mel-
42368: koisesti muuttuneet. Sosiaaliset kysymykset ovat ehdotto-
42369: masti astuneet ensimäiselle sijalle. Suuria parannuksia yh-
42370: teiskunnallisella alalla on välttämättömästi tarpeen. Tutki-
42371: muksiin ei voi kuluttaa, kuten tähän asti, yli kahden vuo-
42372: den kuhunkin. Yleisempiä tutkimuksia erityisistä tärkeäm-
42373: 58        IX, 12. -   Työväen tilast, asuntokys., y. m.
42374: 
42375: mistä aloista, kuten työpaikoista, työajasta y. m., joita ul-
42376: komaan työtoimistot teettävät, tarvitaan meilläkin erikois-
42377: ten kutakin teollisuushaaraa koskevien tutkimusten lisäksi.
42378: Teollisuushallitus ei, kokoonpantuna kun se on ainoastaan
42379: muutamista jäsenistä, voi ehtiä tyydyttävästi valvoa työ-
42380: väen tilan parantamista tarkoittavien lakien valmistamista
42381: ja suunnittelemista, kun sillä muissa tehtävissä, teollisuus-
42382: laitosten tarkastuksessa, (joka vielä tulee suuresti lisättä-
42383: väksi), patentti- ja rekisteröimisasioissa, vuoriteollisuuden
42384: hoidossa lienee riittävästi työtä. Sitä paitsi pitäisi lähim-
42385: mässä tulevaisuudessa käydä maalaisolojemme tarkkaan ti-
42386: lastolliseen tutkimiseen, jota ei suinkaan voi katsoa kuu-
42387: luvaksi teollisuushallituksen toimipiiriin.
42388:        Kaiken tämän nojalla täytyy mielestämme tulla siihen
42389: loppupäätökseen, että me nyt jo välttämättömästi tarvit-
42390: semme varsinaisen ja vakinaisen sosiaalisen 'Viraston tai
42391: toimiston, jonka toinen osasto valmistaa kaikkia työväen
42392: hyvinvointia tarkoittavia lakiehdotuksia omasta tai hallituk-
42393: sen initsiatiivista sekä tarkastaa voimassa olevien lakien
42394: Sopivaisuutta samassa suhteessa ja jonka toinen osasto on
42395: puhtaasti tilastollinen laitos työväen asioita varten. Edel-
42396: lisessä osastossa ei kuitenkaan tarvitsisi olla enemmän kuin
42397: kolme jäsentä asiain johtoa ja yhdenjaksoisuuden ylläpitoa
42398: varten, muut jäsenet valittaisiin eri eturyhmien kautta esim.
42399: vuodeksi tilapäisiä keskusteluja ja neuvotteluja varten, ku-
42400: ten m. m. Ranskassa ja Belgiassa Conseil superieur du tra-
42401: vail tahi Italiassa Consiglio superiore del Lavoro ovat ko-
42402: koonpannut; jälkimäinen asetettaisiin myös vakinaiselle kan-
42403: nalle tilastollisten ainesten kokoamista ja järjestämistä var-
42404: ten, mutta käyttäisi muuten eri tilaisuuksissa runsaasti
42405: asiantuntijoita eri tutkimusalojen laadun mukaan. Molem-
42406: mat osastot olisivat tietysti oikeutetut vaatimaan kaikilta
42407: virkakunnilta ja julkisilta laitoksilta ne tiedot, jotka asian-
42408: omaiseen tutkimis- ja lainsäädäntöalaan kuuluvat, sekä kut-
42409: sua tiedusteltaviksi ne henkilöt, jotka ne katsovat ilmoituk-
42410: sillaan voivansa edistää kyseessä olevia tehtäviä.
42411:                    IX, 12. -   af Ursin, y. m.               59
42412: 
42413:       Tietysti voisi ajatella tätä sosiaalista päätoimistoa,
42414: jonka tarpeellisuudesta tuskin voitanee nykyaikana olla eri
42415: mieltä, monella tavalla kokoonpannuksi ja toimivaksi.
42416:       Mutta kaikissa tapauksissa ja huolimatta kokoonpano-
42417: mahdollisuuksista uskallamme arvoisalle Suomen Kansan-
42418: eduskunnalle ehdottaa,
42419: 
42420:                         että se Hänen Keisarilliselta Majes-
42421:                  teatiltansa anoisi, että Hänen Keisarilli-
42422:                  nen .1..lfajesteettinsa kuulusteltuansa asian-
42423:                  tuntem:a henkiwitä suvaitsisi asettaa vaki-
42424:                  naisen ja itsenäisen sosiaalisen päätoi-
42425:                  miston, jonka varsinaisena toimena olisi
42426:                  työväen hyt·invointia ja edistymistä tar-
42427:                  koittavien lakiehdotusten valmistaminen
42428:                  ja samaa alaa koskevien voirtuJssa olevien
42429:                   lakien tarkastaminen joko omasta tai hal-
42430:                   lituksen aloitteesta sekä toimittaa er-ityi-
42431:                  sessä vakinaisessa osastossaan mainittuja
42432:                   lakiehdotuksia varten tan,ittavia ja muita-
42433:                  kin työväen elämää koskevia tilastollisia
42434:                   tutkimuksia.
42435:      Helsingissä 3 p. kesäk. 1907.
42436: 
42437:      N. R. af Un.in.                    K. 0. Höijer.
42438:      Väinö Tanner.                      Arthur Sivenius.
42439:      S. Häkkinen.                       j. f. Naaralainen.
42440:      Matti Turkia.                      Juho Kirves.
42441:      A. Mäkelin.                        P.j. Mömmö.
42442:      Kalle Hämäläinen.                  Wäinö Wuolijoki.
42443:      Miina Sillanpää.                   Aatto Siren.
42444:      Heikki Lindroos.
42445:  60
42446: 
42447: 
42448:  IX, 13. -   Pet. mem. N:o 111.
42449: 
42450: 
42451: 
42452:              Ahlroos, F.: Statslån för Egna hern.
42453: 
42454: 
42455: 
42456: 
42457:                T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
42458: 
42459: 
42460:         Arbetarbostadsfrågan är brännande i alla större stä-
42461:   der, där massor af människor hopat sig och uppdrifvit pri-
42462:   sen till en onaturlig höjd. Den undersökning angående
42463:   bostadsförhållandena här i Helsingfors, som genom Stads-
42464:   fullmäktiges försorg utfördes af professor W. Sucksdorff,
42465:   har till fullo ådagalagt, att arbetsklassen bor mer eller
42466:   mindre illa, ja delvis lider af outhärdliga förhållanden i
42467:   bostadsväg.
42468:         Ett mycket omtyckt sätt att befrämja bostadsfrågans
42469:   lösning vore att förhjälpa arbetarena till "eget hus på fri
42470:   och egen grund". Egna hemsrörelsen vill således ej ha nå-
42471:   got att skaffa med förhyrda eller arrenderade lägenheter, ej
42472:   häller med sådana egna hem, där man är delägare af hus
42473:   eller gårdar, som ägas af flere i gemenskap. Dessa egna
42474:   hem för stadsbor borde vara belägna på landsbyggden
42475:   i närheten af städer utmed järn- eller spårvägslinien.
42476:         Men icke endast stadsarbetare trå efter eget hem.
42477:   Landt- eller jordbruksarbetarena göra det i lika hög grad,
42478: · kanske i ännu högre ; därför skulle egna hemmen blifva
42479:   af två slag: jordbrukslägenheter (små bruk) för jord-
42480:   bruksarbetare, som önska skaffa sig egna hem, och bostads-
42481:   lägenheter för stadsarbetare i närheten af städer eller
42482:                      IX, 1s. -   Ahlroos.                 61
42483: 
42484: fabriksorter. Jordlägenhetens storlek borde väl ej på för-
42485: hand bestämmas, utan skulle denna bestämning få bero
42486: på köparen, men statslånens storlek kunde på förhand
42487: fastslås till t. ex. niotiondedelar af lägenhetens värde.
42488:      Samäganderätt mellan två arbetare för att gemen-
42489: samt försöka förvärfva ett eget hem borde icke komma
42490: ifråga, enär samäganderätt med all säkerhet kunde ge an-
42491: ledning till stridigheter och vårdslöst skötande af det
42492: egna hemmet. Likaså borde ej uthyrande af någon del af
42493: lägenheten få komma ifråga för att undvika osund spe-
42494: kulation.
42495:        Den skuggsida i egnahems-ideen, som man ibland
42496: hör framställas, nämligen att arbetaren genom eget hem
42497: blir fastlänkad vid torfvan och därigenom blir för mycket
42498: beroende af ortens växlande arbetsmarknad och arbetslö-
42499: ner, förtjänar intet beaktande, enär arbetaren blir ju mindre
42500: beroende af arbetsmarknaden och dess priser, då han
42501: under en arbetslöshetstid kan lefva af jordtorfvans af-
42502: kastning.
42503:        Framför alt bör man ihågkomma, att med hvarje stuga,
42504: som timras till eget hem på egen grund, gör vårt foster-
42505: land en vinst betydligt högre i värde än det belopp stu-
42506: gan och torfvan representera, ty den minskar antalet af
42507: den s. k) lösa befolkningen.
42508:        Af det sagda torde framgå, att några omständigheter,
42509: som skulle utgöra hinder för erhållande af statslån till
42510: grundande af eget hem, icke borde förekomma. Därför,
42511: såsnart en liflig åtrå efter eget hem förekommer, böra
42512: icke inskränkande vilkor stänga vägen för denna berätti-
42513: gade åtrå.
42514:       På grund af frågans stora betydelse för arbetarbe-
42515: folkningens framtid vågar jag vördsamt anhålla om Landt-
42516: dagens understöd och medvärkan till en underdånig peti-
42517: tion därom
42518: 62       IX,u. - Työv. tilast, asuntokys., y. m.
42519: 
42520:                      att för befrämjande af »egna hem'»
42521:                rörelsen såväl för jordbruksarbetare som
42522:                för stadsarbetm·e statslån kunde bevil(jas
42523:                till belopp af 9/10 af det egna hemmets
42524:                värde.
42525: 
42526:      Helsingfors, den 5 juni 1907.
42527: 
42528: 
42529:                                        Frans Ahlroos.
42530:                                                                 63
42531: 
42532: 
42533: IX, u. -    Anom. ehd. N:o 63.
42534: 
42535:              Ursin, N. R. af, y.          m.: Toimenpiteistä esi-
42536:                    kaupunkialueilla vallitsevien         epäkohtien
42537:                    poistamiseksi.
42538: 
42539: 
42540: 
42541: 
42542:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
42543: 
42544: 
42545:        Väestön muutto kaupunkeihin on yleinen piirre koko
42546: Euroopassa. Meilläkin oli v. 1805, noin sata vuotta sitte,
42547: kaupunkien ja maaseudun väestön suhde 5,5 °/o ja 94,5,
42548: mutta v. 1902 tasaisessa nousussa ja laskussa 12,93 ja 87,07
42549:  - vaikka kansamme on maata viljelevä kansa eminentti-
42550: sessä merkityksessä.
42551:        Teollisuutemme on vuosi vuodelta kasvanut. Tämä
42552: seikka vetää tietysti suuria kansanlaumoja kaupunkeihin,
42553: joissa enimmäkseen tehtaat sijaitsevat. Ja kun maatalou-
42554: den tila vierottaa maalaiskanaan maaseudulta ja "ilma on
42555: vapaampi" kaupungeissa, ymmärtää sangen hyvin, että kau-
42556: punkien väestö kasvaa maaseudun kustannuksella.
42557:        Mutta kun väestön luku kaupungeissa kasvaa, nou-
42558: sevat vuokrat. Ja ne nousevat siinä määrin, varsinkin vä-
42559: hävaraisille, että monasti yli 1/4, vieläpä 1/s työväen tu-
42560: loista menee vuokran suorittamiseen. On sanottu, että työ-
42561: väestön elämänehdot ovat viime aikoina parantuneet, var-
42562: sinkin mitä palkkoihin tulee, mutta työväen taloudellinen
42563: tila ei sittekään ole sanottavasti tahi ei yhtään parantu-
42564: nut, kun kohonnut vuokra nielee koko tuon pienen lisäyk-
42565: sen. Ja asia jääpi edelleen tälle kannalle, ellei vuokra-
42566: oloja paranneta. Sattuvasti on kuuluisa prof. Adolph W ag-
42567: ner lausunut, että se "yksinkertainen tosiasia", että työn-
42568: 64          IX, 14. -   Työv. tilast., asuntokys., y. m.
42569: 
42570:  tekijälle "hänen vuokransa koroitetaan tahi syystä, että hä-
42571: nellä on suuri perhe, asunnostaan häädetään, on kymme-
42572: nen kertaa yllyttävämmin vaikuttanut kuin mikä tahansa
42573: muu, mitä sosiaalidemokratiia on teoreettisesti tai käytän-
42574: nöllisesti edustanut". Näillä perusteilla voi suoraan väit-
42575: tää, että vuokrakysymys on tärkein työväenkysymys,
42576: mitä kaupungin työväestöön tttlee, kuten maaseudun työ-
42577: väelle kysymys viljelyspakosta.
42578:        Vuokrien kohotessa kaupunkien sisäosissa, siirtyy köy-
42579: hemmät kansanainekset taloudellisesta pakosta niiden lai-
42580: doille. Täten asuu esim. nykyään Viipurin kaupungin ul-
42581: kolaidoilla yli 20,000 (!) vähäväkistä kansalaista, jotka suu-
42582: rimmaksi osaksi hakevat toimeentulonsa itse varsinaisesta
42583: kaupungista. Missä tilassa nämä kansanainekset terveydel-
42584: lisessä, järjestyksellisessä ja sivistyksellisessä suhteessa ovat,
42585: tietää jokainen, joka on tutkinut Turun ja Viipurin esi-
42586: kaupunkien asumusoloja; ja, mitä edelliseen kaupunkiin tu-
42587: lee, käypi se selvään esille hra G. R. Snellmanin ansiok-
42588: kaasta "Tutkimuksesta Turun vähempivaraisten asumus-
42589: oloista". Turhaan on arm. asetus 15 p:ltä kesäk. 1898
42590: koettanut tässä ikävässä tilassa aikaan saada parannuksia.
42591: Kokemus ulkomailtakin on osoittanut, että ainoa mahdolli-
42592: nen keino todelb:sten parannusten aikaansaamiseksi on lai-
42593: taosien lunastaminen hyvissä ajoissa, kun ne ovat saata-
42594: vissa kohtuushinnoista, ennen kuin kaikenlaiset keinotteli-
42595: jat ovat nostaneet hinnat suunnattomiksi, meillä muutamien
42596: vuosien kuluessa 300 Ofo:lla, ulkomailla nykyään 1,000-
42597: 1,300 Ofo:llakin.
42598:        Epäilemättä löytyy monen kaupungin viranomaisissa
42599: siksi paljon sosiaalipoliittisesti koulutettuja henkilöitä, että
42600: he empimättä puhtaasti kaupungin taloudellisten etujen
42601: kannalta puolustavat kaupunkialueen laajentamista uusien
42602: maa-alueitten ostamisella. Mutta toiselta puolen ei puutu
42603: niitäkään, jotka luokkaetujen puolelta, kuten esim. Sak-
42604: sassa, tätä asiaa arvostelevat ja vastustavat kaupunkialueit-
42605: ten laajentamista vähempivaraisten mitä suurimmaksi va-
42606:                   IX, 14. -   af Ursin, y. m.                65
42607: 
42608: hingoksi. Toiset taas arvelevat, että tämä epäkohta olisi
42609: autettavissa, jos Henry Georgen opin mukaan yleinen maa-
42610: koronlaki säädettäisiin, jonka nojalla koko tuo huimaavaa
42611: vauhtia nouseva maakorko lankeaisi asianomaisten kuntien
42612: hyväksi. (" Werthzuwachssteuer"), vaikka epäillä sopii, eikö
42613: siinä tapauksessa maa-alueitten omistajat vierittäisi tätä ve-
42614: roa vuokralaistensa niskoille, kuten Saksan hallituspiireissä-
42615: kin on otaksuttu ja esim. Berliinin talonomistajat jo sem-
42616: moisen veron varalle ovat varustautuneet, joten köyhem-
42617: män väen tila ei siitä parantuisi. Muutamat taas ajattele-
42618: vat, että, jos valtio, kuten Sweitsissä, eikä kunnat mää-
42619: räisi, milloinka tämmöinen lunastus olisi tapahtuva tahi
42620: edes suuremmilla lainoilla asiaa edistäisi, voisi asiassa päästä
42621: suotuisiin tuloksiin.
42622:        Yllä olevan perusteella rohkenemme ehdottaa arvoi-
42623: salle Suomen Kansan Eduskunnalle, että se yhtyisi ano-
42624: mukseemme,
42625:                         että Hänen Keisarillinen Majesteet-
42626:                   tinsa, niin pian kuin mahdollista on, aset-
42627:                   taisi eri kansalaisryhmistä kokoonpannun
42628:                   valiokunnan, joka saisi toimeksi harkita,
42629:                   mitenkä ne haita,t olisimt poistettavat,
42630:                   jotka joht1tvat siitä tosiasiasta, että use-
42631:                   ampien Suomen kaupunkien alueitten
42632:                   ulkopuolelle yhä edelleen kasvaa esikau-
42633:                   punkeja, joiden asukkaiden tila on sangen
42634:                   epätyydyttävä, ja että tämän valiokun-
42635:                   nan töitten perusteella jo ensi valtiopäi-
42636:                   ville annettaisiin kyseessä olevassa asiassa
42637:                   armollinen esitys Suomen Kansanedus-
42638:                   kunnalle.
42639:       Helsingissä 3 p. kesäkuuta 1907.
42640: 
42641:         N. R. af Ursin.                 Hilja Pärssinen.
42642:         Juho Kirves.                    T. Tainio.
42643:         Emil Perttilä.
42644:                                                             5
42645:                                             t
42646: 66
42647: 
42648: 
42649: IX, 15. -   Pet. mem. N:o 137.
42650: 
42651:             Ahlroos, F.: Om undervisning i teknisk hygien
42652:                     vid landets tekniska U:ndervisningsanstalter.
42653: 
42654: 
42655: 
42656:       T i ll F i n l a n d s l a n d t d a g.
42657: 
42658: 
42659:             Vördsamt petitionsmemorial.
42660: 
42661:       Industrin i Finland utvecklar sig allt mer och mer.
42662: Detta är från vissa synpunkter fördelaktigt, ty industrin
42663: har höjt det allmänna välståndet. Emellertid kan industrin
42664: medföra faror för vårt land. Den kan medföra en med
42665: afseende å kroppslig utveckling underhaltig arbetarestam,
42666: om industrin betraktas blott som en inkomstkälla, och
42667: föga afseende fästes vid arbetarena, människorna.
42668:       Samhället har alltså orsak nog att egna sin uppmärk-
42669: samhet åt den massa arbetare, som uppväxa i industri-
42670: samhällen. Det bör ställas så till, att arbetarena kunna
42671: blifva sunda, sedliga och goda människor samt lyckliga
42672: medborgare. Vägen tili detta mål är lång, men främst bör
42673: samhället undanrödja vissa hinder härför, nämligen farorna
42674: vid arbetet, hvilka lätt kunna bringa arbetaren i nöd och
42675: beröfva honom arbetets välsignelser och glädje.
42676:       Många arbetsställen äro ännu sådana, att de arbe-
42677: tande onödigtvis utsättas för faror till lif och hälsa. Ånnu
42678: finnas många arbetsplatser, där hvarken förmän eller
42679: arbetare förstå ens betydelsen af renlighet och faran af
42680: dam. Det är påtagligen okunnigheten om farorna, som
42681: orsakar sådana missförhållanden, och jag ·tror därför, att
42682: en hufvudsak, för att nå goda hälsoförhållanden å arbets-
42683: platserna, är vidsträckt unde1·viswing i hälsolära. Det
42684:                     IX, 15. -   Ahlroos.                    67
42685: 
42686: är därför nödigt, att hvarje ingeniör vid sin tekniska ut-
42687: bildning får inpräntad nödvändigheten, att noga akta hälso-
42688: förhållandena. Grunderna för arbetshygienen måste hvar
42689: ingeniör samtidigt inhämta. Först då kunna våra arbets-
42690: förmän fylla sin plikt i dessa viktiga frågor.
42691:       Vid Polyteknikum borde införas obligatoriska kurser
42692: i hälsolära för blifvande arkitekter, väg- och vattenbyggare
42693: samt kemister. Dessa kurser skulle omfatta byggnadshy-
42694: gien, renhållning, drickvatten, födoämnen, bad och desin-
42695: fektion. Dessutom borde framställas i samband med ma-
42696: skinlära åtgärder mot olycksfall i arbete. Vidare borde de
42697: blifvande arbetsförmännen få någon kännedom om lungso-
42698: tens utbredningssätt och om andra svårare yrkessjukdomar.
42699:       Äfven kunskap om farorna af öfveransträngning och
42700: spritmissbruk samt läran om kroppens nödiga vård borde
42701: inhämtas.
42702:       Men icke blott vid Polyteknikum utan äfven vid
42703: våra industriskolor borde meddelas undervisning i teknisk
42704: hygien, så att våra värkmästare, kvartesmän och andra
42705: arbetsledare besutte någon insikt i dessa för arbetaren så
42706: viktiga frågor.
42707:       På grund af ofvan framhållna grunder vågar jag
42708: vördsamt anhålla om Landtdagens understöd och medvär-
42709: kan tili en underdånig petition därom:
42710: 
42711:                        att undervisning i teknisk hyg1:en
42712:                  blefve införd som obligatoriskt lämämne
42713:                  vid 'Våra tekniska undervisningsanstalter.
42714: 
42715:      Helsingfors, den 7 juni 1907.
42716: 
42717: 
42718:                                            Frans Ahlroos.
42719:                    S i s ä 11 y s 1u et t e 1o.
42720:       Yksityisen eduskuntaesitys- tai anomusehdotuksen sisällyk-
42721: seen viitataan ainoastaan sikäli kuin se ei käy ilmi osaston ni-
42722: mikkeestä.
42723: 
42724:  IX.    Työväenasiain valiokuntaan lähetetyt edus-
42725:           kuntaesitys- ja anomusehdotukset.
42726: A. Työsopimusta ja työriitojen ratkaise-
42727:      mista koskevia eduskuntaesitys- ja
42728:      anomusehdotuksia.
42729:  1.    Sillanpää, Miina, y. m., Esit. ehd. N:o 11: Palkkaus-
42730:           säännön kumoaminen . . . . . . . . . . . siv. 5
42731:  2.    Torppa, Juho, y. m., Anom. ehd. N:o 153: Palkkaus-
42732:           säännön kumoaminen ja uusi laki työvälipuheesta " 12
42733:  3.    Alkio, Santeri, y. m., Anom. ehd. N:o 58: Palkkaus-
42734:           säännön uusiminen . . . . . . . . . . . . " 14
42735:  4.    Söderholm, Karl, Pet. mem. N:o 140: Revision af
42736:           lagstiftn. rörande tjänstelega . . . . . . . . . " 17
42737:  5.    Ahlroos, Frans, Pet. mem. N:o 136: Revision af lego-
42738:           stadgan     . . . . . . . . . . . . . . . . " 24
42739:  6.    Ahlroos, Frans, Pet. mem. N:o 139: Revision af nä-
42740:           ringslagen . . . . . . . . . . . . . . . . " 26
42741:  7.    Ahlroos, Frans, Pet. mem. N:o 104: Införande af 8-
42742:           timmars arbetsdag . . . . . . . . . . . . " 29
42743:  8.    Ahlroos, Frans, Pet. mem. N:o 138: Skiljedomstolar i
42744:           arbetstvister . . . . . . . . . . . . . . . " 31
42745: 
42746: 8. Työväen taloudellisen aseman paranta-
42747:      mista koskevia anomusehdotuksia.
42748:  9. Hjelt, Aug., y. m., Anom. ehd. N:o 49: Työkyvyttö-
42749:        myys- ja vanhuusvakuutus . . . . . . . . .           " 35
42750: 10. Hoikka, Matti, y. m., Anom. ehd. N:o 186: Työkyvyt-
42751:        tömyys- ja vanhuusvakuutus . . . . . . . . .         " 46
42752: 11. Paasivuori, Matti, y. m., Anom. ehd. N:o 99: Työttö-
42753:        myysvakuutus . . . . . . . . . . . . . .             "   51
42754: 
42755: C. Työväen tilastoa, Asuntokysymystä y. m.
42756:      koskevia anomusehdotuksia.
42757: 12. Ursin, N R. af, y. m., Anom. ehd. N:o 64: Sosiaalisen
42758:       päätoimiston perustaminen . . . . . . . . .           " 57
42759: 13. Ahlroos, Frans, Pet. mem. N:o 111: Statslån för egna
42760:       hem . . . . . . . . . . . . . . . . . .               " 60
42761: 14. Ursin, N. R. af, y. m., Anom. ehd. N:o 63: Esikau-
42762:       punkialueilla vallits. epäkohtien poistaminen         " 63
42763: 15. Ahlroos, Frans, Pet. mem. N:o 137: Undervisning i
42764:       teknisk hygien . . . . . . . . . . . . . .            " 66
42765: Nimi- ja Asialuettelo.
42766:               Selitys lyhennyksistä.
42767:        Ae = anomusehdotus. Adr.·ehd. = adressiehdotus. Ee =-
42768: eduskuntaesitys. Roomalaiset numerot osoittavat vihkoa, niiden
42769: perässä olevat tavalliset numerot vihkon sivua. Vihkoihin ovat
42770: alotekirjelmät jaetut siten, että
42771: 
42772:      I vihko sisältää Perustuslaki-
42773:      II               Valtiovarain·
42774:      III              Laki-
42775:      IV               Talous-            valiokuntaan lähe-
42776:      V                Laki· ja Talous·
42777:                                          tetyt alotekirjelmät.
42778:      VI               Anomus-
42779:      VII              Rautatie-
42780:      VIII >           Maatalous- ja
42781:      IX               Työväenasiain·
42782:                                   1.
42783: 
42784:                         N imiluettelo.
42785:                                  A.
42786: Aalto, M.: Ee laiksi alkoholinpitoisista aineista IV, 30.
42787: Ahlroos, F.: Ae palvelusmiesten ja vahtimestarien virka-asemasta
42788:                  I, 161.
42789:        Ee laiksi alkoholinpitoisista aineista IV, 37.
42790:        Ae nautinto-oikeudesta tonttialueeseen lli, 142.
42791:        Ae palkkaussäännön tarkastamisesta IX, 24.
42792:        Ae elinkeinolain tarkastamisesta IX, 26.
42793:        Ae 8-tuntisesta työpäivästä valtion teollisuuslaitoksissa IX, 29.
42794:        Ae sovinto-oikeuksista työriidoissa IX, 31.
42795:        Ae valtiolainoista omia koteja varten IX, 60.
42796:        Ae teknillisen terveysopin opetuksesta IX, 66.
42797: Ahmavaara, P.: Ae hallituksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta
42798:                      n. s. keisarinpitäjissä V, 163.
42799: Ala-Kulju, E. : Ee naisen naimaiän korottamisesta !II, 26.
42800: Alfthan, K. von : Ae kalastuselinkeinon elvyttämisestä IV, 81.
42801: Alkio, S.: Ae virkamiesten eläke-etuoikeuden lakkauttamisesta I, 110.
42802:        Ae oikeudesta eduskunnalle määrätä valtion palvelus- ja -virka-
42803:            mieskunnan palkoista I, 113.
42804:        Ae uudesta palkkaussäännöstä IX, 14.
42805:        Ae määrärahasta maanviljelysretkeilyjä varten VI, 37.
42806: Antila, J. E.: Ae suomenkielestä opetuskieleksi yliopistossa ja poly·
42807:                    teknikossa VI, 5.
42808: Arajärvi, J.: Ae Haminan ja Haapasaaren luotsien kalastuspai-
42809:                    koista IV, 94.
42810:    -   Ae apteekkiolojen järjestämisestä IV, 103.
42811:    -   Ae korkeammasta valtioavusta yhteiskouluille VI, 97.
42812: Arokallio, 6.: Ae rautatie Viipuri-Koiviston satama VII, 116.
42813: Aromaa, E.: Ae hallituksen muodostamisesta ministerihallituk·
42814:                    seksi I, 36.
42815: 72                           Nimi luettelo.
42816: 
42817:                                    B.
42818: Brander, U.: Ae määrärahoista maanviljelysseuroille y. m. VIII, 188.
42819: 
42820:                                    c.
42821: Castrlm, J.: Ae hallinto-oikeudellisesta tuomioistuimesta I, 39.
42822:   -    Ae yhteiskoulujen kehityksen edistämisestä VI, 93.
42823: Cederberg, A.: Ae korvauksesta syyttömästi vangitulle III, 134.
42824: 
42825:                                    D.
42826: Danielson-Kalmari, J. R.: Ae postimanife11tin kumoamiseRta I, 12.
42827:        Ae uuden hallitusmuodon säätämisestä 1, 29.
42828: 
42829:                                    E.
42830: Eloranta, V.: Ae äänioikeutta rajoittavien määräysten poistami-
42831:                  sesta V. J:stä.
42832: Estlander, E.: Ae laillisuuden palauttamisesta I, 7.
42833:       Ae esityksestä, koskeva suomen· ja ruotsinkielen asemaa I, 124.
42834: 
42835: 
42836:                                    G.
42837: Gebhard, Hannes: Ae maanviljelys- ja meijerikoneiden y. m. raaka·
42838:                       aineiden tullimaksuista li, 19.
42839:       Ae rautateitten hallinnossa olevien epäkohtien poistamisesta
42840:           VII, 5.
42841:       Ae tilattoman väestön lainarahastosta VIli, 11.
42842:       Ae suurista maaomaisuuksista johtuvien epäkohtien ehkäise-
42843:           misestä VIII, 55.
42844:       Ee laiksi maanviljelyksen kunnossa pitämisestä metsätiloilla
42845:           VIII, 72.
42846:       Ee laiksi, joka rajoittaa yhtiöiden y. m. oikeutta hankkia
42847:           kiinteätä omaisuutta VIli, 77.
42848:       Ee laiksi, joka koskee eräitä toimenpiteitä maan hankkimiseksi
42849:           tilattomille VIII, 85.
42850:       Ae perustettavan maanviljelyslyseon avustamisesta VIII, 177.
42851:       Ae osuustoiminnan edistämisestä VIII, 199.
42852: Gebhard, Hedv.: Ee muutoksesta Maakaareen III, 139.
42853:   -   Ae taloudenhoito-opetuksesta naisille VI, 29.               .
42854: Gripenberg, A.: Ae aviopuolisoita koskevan lainsäädännön uudista-
42855:                      misesta III, 15.
42856:                              Nimiluettelo.                          73
42857: 
42858:       Ae aviovaimon oikeudesta lapsiinsa III, 20.
42859:       Ae aviottomain lasten oikeussuhteista III, 41.
42860:       Ae muutoksista Rikoslain 20 1. 7 §:ään III, 84.
42861:       Ae kätilöistä joka kuntaan VI, 61.
42862: 
42863:                                   H.
42864: Hagman, L.:     Ae avioliittoa y. m. koskevan lainsäädännön uudista·
42865:                   misesta III, 5.
42866:        Ae naisen naimaijän korottamisesta III, 29.
42867:        Ae aviottomain lasten asemasta UI, 47.
42868:        Ae naisten hakukelpoisuudesta valtion virkoihin III, 65.
42869: Hakulinen, J. H.: Ae yhdyslinja Joensuu-Savon rata VII, 58.
42870: Haveri, J.: Ae rautatie Suolahti-Pännäinen VII, 53.
42871: Hedberg, A. R.: Ae raittiusopetuksesta kouluihin VI, 43.
42872:   -    Ae muutoksesta passiasetukseen VI, 125.
42873: Heikkinen, J. A.: Ae uudesta metsästysasetuksesta V, 197.
42874: Hiltula, A.: Ae rautatielinja Oulu-Kuusamo y. m. VII, 19.
42875: Hjelt, A.: Ae uudesta verotusjärjestelmästä II, 5.
42876:   -    Ae työkyvyttömyys· ja vanhuusvakuutuksen järjestämisestä
42877:            IX, 35.
42878: Hoikka, 1.: Ae sokeritullin alentamisesta II, 26.
42879:        Ae kalastussäännön muuttamisesta IV, 88.
42880:        Ae koskeva Oulun läänin kalavesiä IV, 97.
42881:        Ee metsästysasetuksen muuttamisesta V, 189.
42882:        Ae rautatielinja Rovaniemi-Kemijärvi y. m. VII, 15.
42883:        Ae Rovaniemen radan täydentämisestä VII, 17.
42884:        Ae Kemijoen perkaamisesta VII, 145.
42885:        Ae houruinhoitolaitobesta Rovaniemelle VI, 75.
42886: Hoikka, M.: Ae vanhuus- y. m. -vakuutuksen aikaansaamisesta IX, 46.
42887: Hokkanen, E.: Ee uudeksi maanvuokralaiksi VIII, 158.
42888: Huoponen, N. E.: Ae maanviljelys- ja meijerikoneiden tuontitullin
42889:                        lakkauttamisesta II, 22.
42890:        Ae iltamien toimeenpanomaksujen lakkauttamisesta II, 28.
42891:        Ae koskeva vankeinkuljetusrasitusta V, 215.
42892:        Ae Konnunsuon kuivattamisesta VII, 154.
42893: Huotari, A. M.: Ae aviovairnon toimintavaltaa y. m. koskevan lain-
42894:                      säädännön uudistamisesta UI, 23.
42895: Häkkinen, S.: Ae metsästysasetuksen muuttamisesta V, 205.
42896:   -    Ae rautatie Suonnejoki-Ylivieska VII, 45.
42897:   -    Ae laista torpparien y. m. häätämisten ehkäisemisestä VIII, 172.
42898: Hämäläinen, K.: Ae eduskunnan aloteoikeudesta perustus- ja kirkko-
42899:                      lakikysymyksissä I, 139.
42900: 74                            Nimiluettelo.
42901: 
42902: 
42903: Höijer, K. G.:  Ae eduskunnan oikeudesta määrätä valtion viran-
42904:                   omaisten käyttämisestä menevät maksut I, 75.
42905:      -   Ae keuhkotautiparantoloiden perustamisesta VI, 69.
42906: 
42907:                                    I.
42908: Ingman, L.:    Ae koskeva papiston palkkausta V, 141.
42909:          Ae papiston virkatalojen hallinnon siirtämisestä seurakunnille
42910:             V, 156.
42911: 
42912: 
42913:                                    J.
42914: Järvinen, J.:    Ae äänestyksistä eduskunnassa I, 137.
42915: 
42916:                                    K.
42917: Kairamo, A. 0.: Ae valtion asutustoiminnasta VIII, 5.
42918:        Ae tilanhaltijain hallinto-oikeudesta tiloilla, jotka valtio luo-
42919:            vuttaa tilattomille VIII, 32.
42920:        Ae uudisasutuksen edistämisestä VIII, 40.
42921:        Ae vesiperäisten maiden saattamisesta viljelyskuntoon VIII, 45.
42922: Kallio, K.: Ae uudesta verolaista II, 14.
42923:   -    Ae koskeva pappien palkkoja V, 152.
42924:   -    Ae rautatie Haapajärvi-Ylivieska VII, 33.
42925: Kalliokorpi, D.: Ee laiksi yksityismetsäin suojelemisesta V, 167.
42926: Kares, K. R.: Ee kaupunkikuntien kunnallisasetuksen muuttami·
42927:                     sesta V, 64.
42928:        Ae lisäyksestä Rikoslain voimaanpanoasetukseen III, 93.
42929:        Ae rautatie Savonlinna-Mikkeli-J:kylä VII, 70.
42930:         Ae apurahasta Nuorison Raittiusliitolle VI, 49.
42931: Karhi, 0.: Ae kannatuksesta yksityisradalle Oulu-Waala y. m. VII, 24.
42932:   -     Ae määrärahasta mielisairaaloita varten VI, 79.
42933: Kivilinna, V.: Ae kruununtiloilla olevien torpanalueiden muodosta-
42934:                   misesta itsenäisiksi tiloiksi VIII, 51.
42935:   -     Ae Karjalan kannäksen olojen kohottamisesta VIII, 213.
42936: Knuutila, M.: Ae rautatie Ylivieska--Kalajoki y. m. VII, 38.
42937: Koskelin, K. W.: Ae rautatie Savonlinna-Pieksämäki-Jyväskylän--
42938:                      Suolahden rata j. n. e. VII, 61.
42939:   -     Ae maataloudellisten neuvojain aseman järjestämisestä
42940:            VIII, 194.
42941: Koskinen, F.: Ae eduskunnan päättämisvallasta tulliverotukseen
42942:                    nähden I, 69.
42943: Kuisma, P.: Ae rautatielinja Koljola-Käkisalmi VII, 132.
42944:                             Nimiluettelo.                        75
42945: 
42946: Käki koski, H.: Ae naisten hakukelpoisuude!'lta valtion virkoihin
42947:                  III, 57.
42948: Käpy ja Soininen: Ee muutoksesta riko~lakiin UI, 91.
42949: 
42950: 
42951:                                  L.
42952: Lagerlöf, A.:  Ae vertaileva tutkimus rautatietä varten Vaalasta
42953:                   Oulun radalle VII, 28.
42954: Laine, Oskari: Ae rautatielinja Järvenpää-Koria VII, 110.
42955: Laine, 0. F.: Ae rautatie Ojajärvi-Käkisaimi-Terijoki VII, 124.
42956: Leppänen, P.: Ee metsästysasetuksen muuttamisesta V, 193.
42957:             Ae rautatie Värtsilä-Hiiskoski VII, 135.
42958: Listo, A. : Ae kielilain aikaansaamisesta I, 117.
42959: 
42960: 
42961:                                  M.
42962: Malmiveara, W.: Ae Lapuan· ja Kauhavanjoen vedenkorkeusmit·
42963:                     tausten loppuun suorittamisesta y. m. VII, 147.
42964:            Ae keuhkotautiparantolasta Etelä·Pohjanmaalle VI, 73.
42965: Mantere, A.: Ae puutavaraliikkeiden tilanostojen ehkäisemisestä
42966:                  VIII, 82.
42967: Merivirta, M.: Ae maanhankinnan helpottamisesta tilattomille
42968:                    VIII, 37.
42969: Mikkola, A.: Ae papinotto·oikeuden lakkauttamisesta I, 158.
42970:        Ae papiston palkkauksen järjestämisestä V, 85.
42971:        Ae rautatie Perniön asemalta Kemiön saarelle VII, 108.
42972: 
42973: 
42974:                                  N.
42975: Neovius, A.: Ae eduskunnan oikeudesta valtion tulo· ja menoarvioon
42976:                  nähden I, 55.
42977:         Ae tulli eduskunnan verotusoikeuden alaiseksi I, 65.
42978:  Neovius, D. : Ae tyttöjen suojelusijän korottamisesta III, 81.
42979:  Nevanlinna, E.: Ae eduskunnan vallan laajentamisesta verotukseen
42980:                      y. m. nähden I, 45.
42981:         Ae virkamiesoloissamme olevista epäkohdista I, 79.
42982:  Nissinen, A.: Ae muutoksesta Rikoslain 20 luvun 7 §:ään UI, 76.
42983:  Nix, Oskar: Ae määrärahoista esitelmiä y. m. varten II, 37.
42984:  Nuorteva, Santeri: Ee vivisektsioni rangaistuksen alaiseksi III, 96.
42985:          Ee oppivelvollisuuslaiksi UI, 115.
42986:  Nykänen, T.: Ae rautatie Savonlinna-Pieksämäki-J:kylä VII, 63.
42987: 76                               Nimiluettelo.
42988: 
42989:                                      P.
42990: Paasikivi, J. K.: Ae rautatielinja Koloveden pysäkki-Ikaalinen
42991:                       VII, 91.
42992: Paasivuori, M.: Ae työttömyysvakuutuksesta IX, 51.
42993: Pajari, 0.: Ae kansakoulunopettajain oikeudellisesta asemasta VI, 89.
42994: Palmen, E. G.: Ae rautatielinja Riste-Loimaa tai Mellilä-Num-
42995:                      mela j. n. e. VII, 96.
42996: Paloheimo, H. G.: Ae rautatielinja Turku-Somero-Riihimäki VII, 103.
42997:      -   Ee laiksi torpan y. m. vuokrauksesta VIII, 121.
42998: Pennanen, P.: Ae uudesta metsälaista V, 172.
42999: Perttilä, E.: Ae kansalaisoikeuksista juutalaisille I, 156.
43000: Pesonen, M.: Ae rautatie Ylivieska-Haapajärvi-Iisalmi ja Ala·
43001:                   pitkä-Joensun VII, 36.
43002:        Ae sisävesien laivapäälliköiden kelpoisuusehdoista VI, 127.
43003: Pohjanpalo, T.: Ae kalastuselinkeinon elvyttämisestä IV, 78.
43004:   -    Ee muutoksesta kaupunkien kunnallisasetukseen V, 78.
43005: Pullinen, E.: Ae maanviljelysseurojen kehoitus- ja opastustoimin·
43006:                  nan järjestämisestä VIII, 182.
43007:   -    Ae valtion maanviljelystarkoituksiin harjoittamasta lainaus-
43008:           liikkeestä VIII, 209.
43009: Pykälä, K. K.: Ae uudesta kalastuslaista IV, 73.
43010:        Ae aitausasetuksen muuttamisesta V, 212.
43011:        Ae rautatielinja Terijoki-Kiviniemi-Käkisalmen eteläpuo-
43012:           litse Vuokseen VII, 128.
43013:        Ae komitea tutkimaan lahjoitusmaiden oloja VIII, 219.
43014: Pärssinen, H.: Ae kodeista turvattomia lapsia ja aviottomia äitejä
43015:                     varten VI, 121.
43016: 
43017:                                       R.
43018: Raatikainen, A.: Ae uudesta metsälaista V, 175.
43019: Rapola, F. 0.: Ae rautatie Pori-Kankaanpää VII, 85.
43020:      -   Ae Kokemäenjoen tulvien ehkäisemisestä VII, 150.
43021: Raunio, M.: Ae naisen naimaiän korottamisesta III, 35.
43022: Renvall, H.: Ae poikkirata Jyväskylä-Pieksämäki-Savonlinna y. m.
43023:                VII, 62.
43024:      -Ae rautatie Lahti-Heinola-J:kylä VII, 79.
43025: Repo, H.: Ae rautatielinja Sortavala-Koirinoja-Suojärvi VII, 140.
43026: Räsänen, H.: Ee laiksi alkoholinpitoisista aineista IV, 5.
43027:       Ae aviottomain lasten oikeussuhteista III, 50.
43028:       Ae muutoksesta Rikoslain 20 luvun 7 §:ään III, 73.
43029:       Ae linja Koivisto-Karjalan rata VII, 119.
43030:       Ae määrärahasta >Raittiuden ystäville• VI, 46.
43031:                              Nimiluettelo.                          77
43032: 
43033: 
43034:                                   s.
43035: Setälä, N. E.: Adr. ·ehd. laillisuuden toteuttamisesta I, 5.
43036:        Ae uuden hallitusmuodon säätämisestä I, 21.
43037:        Ae suomen- ja ruotiiinkielen keskinäisestä asemasta I, 127.
43038:        Ae kannatuksesta suomalaiselle kirjallisuudelle VI, 17.
43039:        Ae laajemmasta hakukelpoisuudesta realilyseon keskikoulun
43040:            käyneille VI, 101.
43041: Sillanpää, M.: Ee palkkaussäännön kumoamisesta IX, 5.
43042: Sipilä, F. W.: Ae rautatie Uusikaupunki-Turku VII, 93.
43043:    -   Ae hengellisestä hoidosta houruinhoitolaitoksiin VI, 83.
43044: Sipponen, M.: Ae rautatielinja Koiviston satama-Perkjärvi-Käki-
43045:                    salmi VII, 121.
43046:    -   Ae rautatie Perkjärvi-Kaukjärven leiri VII, 130.
43047: Sirola, V.: Ae avustuksesta •Kansan näyttämölle> VI, 25.
43048: Sivenius, A.: Ae rautatieliikkeen supistamisesta sunnuntai- ja juhla-
43049:                 päivinä VII, 11.
43050: Snellman, J.: Ae rautatie Ylivieska-Kurkimäki VII, 40.
43051:    -   AeyhdistyslinjaKuopion-Iisalmen radalta Joensuuhun VII, 56.
43052: Soininen, M.: Ae kansakoulunopettajain taloudellisesta asemasta II, 33.
43053:        Ee laiksi alkoholinpitoisista aineista IV, 13.
43054:    -   Ae rautatie Lahti-Heinola-J:kylä VII, 74.
43055:    -   Ae raittiusopetuksesta oppilaitoksiin VI, 41.
43056: Storbjörk, J.: Ae kuoletuslainoista nuorisoseuroille II, 38.
43057: Sundblom, J.: Ae talviliikkeestä Maarianhaminasta Turkuun ja Tuk-
43058:                    holmaan VII, 157.
43059: Suomalainen, A.: Ae yksityisten metsätalouden järjestämisestä
43060:                        VIII, 114.
43061: Söderholm, K.: Ae palkkaussäännön tarkastamisesta IX, 17.
43062: 
43063:                                  T.
43064: Tanner, V.: Ae interpellatsionioikeuden laajentamisesta I, 141.
43065: Tervaniemi, M.: Ee metsästysasetuksen muuttamisesta V, 183.
43066: Tokoi, 0.: Ae uudesta kunnallisasetuksesta maalaiskunnille V, 57.
43067:   -   Ae rautatie Kannus-Suolahti VII, 48.
43068: Torppa, J.: Ae maanmittauslaitoksen uudistamisesta V, 209.
43069:        Ae rautatie Kokkola-Suolahti VII, 51.
43070:        Ae sotilas- ja siviilivirkatalojen luovuttamisesta niiden asuk-
43071:           kaille VIII, 49.
43072:        Ae palkkaussäännön kumoamisesta y. m. IX, 12.
43073:        Ae muistopatsaasta J. V. Snellmanille VI, 55.
43074: Turkia, M. : Ae oikeudesta eduskunnalle määrätä perusohjeet val·
43075:                 tion omaisuuden hoitoa varten r, 72.
43076: 78                          Nimiluettelo.
43077: 
43078: 
43079:                                 u.
43080: Ursin, N. R. af: Ae uudesta kunnallisasetuksesta kaupunkikunnille
43081:                  V, 60.
43082:       Ae sosiaalisen päätoimiston perustamisesta IX, 57.
43083:       Ae esikaupungeissa vallitsevien epäkohtien poistamisesta
43084:          IX, 63.
43085: 
43086:                                 V.
43087: Vahe, 1.: Ae rautatie Oulainen-Iisalmi VII, 31.
43088: Valavaara, N. : Ae kannatusavusta Pietarin suomalaiselle yhteis·
43089:                     koululle VI, 108.
43090: Vemmelpuu, 1.: Ae rautatielinja Riste-Loimaa VII, 100.
43091: Viitanen, V.: Ae oikeudesta eduskunnalle valmistaa seikkaperäinen
43092:                   valtion tulo- ja menoarvio I, 58.
43093: Vikman, K. 0.: Ae hallintoviranomaisten asiain esittelystä ja virka·
43094:                      miesten palkkauksesta I, 107.
43095:    -   Ae apteekkilaitoksen järjestämisestä IV, 106.
43096:    -   Ae rautatielinja Simola-Vilajoen tai Tormoon satama VII, 114.
43097: Wiljåkainen, K.: Ee juovutusjuomain kieltolaiksi IV, 47.
43098: Wiljo maa, J. E.: Ee muutoksista kunnallishallintoa koskeviin asetuk·
43099:                      siin V, 5.
43100:    -   Ae oikeudenkäyntiä koskevan lainsäädännön uusimisesta
43101:           III, 128.
43102: Virkkunen, A. H.: Ae rautatie Suonenjoki-Suolahti VII, 68.
43103:    -   Ae kansanparantoloista keuhkotautisia varten VI, 64.
43104: Wuolijoki, 8.: Ae koskeva ehdollisia tuomioita III, 88.
43105: Wuolijoki, W.: Ae viljelyspakkoa koskevan lain säätämisestä VIII, 91.
43106: Wuorimaa, A. 0.: Ae osuusmeijerilainojen maksuajasta II, 43.
43107:        Ae kruununvoudinvirkojen lakkauttamisesta II, 45.
43108:        Ae yhtenäisestä maarekisterijärjestelmästä III, 14-5.
43109:        Ae uudesta kalastuslaista IV, 76.
43110: 
43111:                                  Y.
43112: Yrjö-Koskinen, E. S.: Ae rautatielinja Lahdesta Päijänteen länsi-
43113:                         puolitse Jyväskylään VII, 82.
43114:   -    Ae kannatuksesta kansalliselle kirjallisuudelle VI, 9.
43115:   -    Ae kannatusavusta työväenopistoille VI, 23.
43116: Yrjö-Koskinen, V. K.: Ae koulutointa koskevien lakiehdotusten an·
43117:                         tamisesta Eduskunnan käsiteltäviksi I, 149.
43118:                                  II.
43119:                         Asialuettelo.
43120:                  Ks. selitystä nimiluettelon edellä.
43121: 
43122:                                  A.
43123: Ahvenanmaa, sen talviliikenne, Sundblomin y. m. Ae VII, 157.
43124: Aitausasetuksen muuttaminen : Pykälän Ae V, 212.
43125: Alkoholinpitoiset aineet, niiden valmistus, maahantuonti, myyminen
43126:            ja kuljettaminen: Räsäsen y. m. Ee IV, 5; Soinisen. y m.
43127:            Ee IV, 13; Aallon y. m. Ee IV, 30; Ahlroos'in y. m. Ee
43128:            IV, 37; Wiljakaisen y. m. Ee IV, 47.
43129:         Luvaton maahantuonti: Kävyn ja Soinisen Ee III, 91.
43130:         Luvaton myynti: Kareksen y. m. Ae III, 93.
43131: Aloteoikeus Eduskunnalle perustuslaki· ja kirkkolakikysymyksissä,
43132:            K. Hämäläisen y. m. Ae I, 139.
43133: Ammattisivistys, ks. ammattitaito.
43134: Ammattitaito, maanviljelijäin, sen kohottaminen: Hannes Gebhardin,
43135:             Pullisen, Branderin, Koskelinin y. m. m. Aet VIII, 175-196;
43136:             Alkion y. m. Ae VI, 37.
43137:         naisten, taloudenhoidossa, Hedv. Gebhardin y. m. Åe VI, 28.
43138: Anomusvaliokuntaan lähetetyt anomusehdotukset, VI.
43139: Ansiokyvyttömyys, ks. työkyvyttömyys.
43140: Apteekit. Apteekkiolojen uudestaan järjestäminen: Arajärven y. m.
43141:             Ae IV, 103; Vikmanin y. m. IV, 106.
43142: Asutuspolitiikka, sitä koskevat eduskuntaesitykset ja anomusehdo-
43143:             tukset VIII, 5-118.
43144: Asutustoiminta ks. Valtion asutustoiminta.
43145: Avioliittolainsäädäntö, sen uudistaminen: Hagmanin y. m. Ae III,
43146:             5: Gripenbergin y. m. III, 15; Gripenbergin y. m. (avio-
43147:             vaimon oikeus lapsiinsa) III, 20; Huotarin y. m. III, 23;
43148:              Ala-Kuljun y. m. Ee (naisen naimaijän korott.) III, 26;
43149:              Hagmanin y. m. Ae (= edell.) III, 29; Raunion y. m. Ae
43150:             (= edell.) III, 35.
43151: 80                           Asialuettelo.
43152: 
43153: Aviottomain lasten oikeudellinen asema, Gripenbergin y. m. Ae III,
43154:           41; Hagmanin y. m. III, 47; Räsäsen y. m. III, 50.
43155: Aviottomat äidit, kotien perustaminen heitä ja heidän lapsiaan var·
43156:           ten, Pärssisen y. m. Ae VI, 121.
43157: Aviovaimo, oikeus hallita itseänsä ja pesän omaisuutta : Hagmanin
43158:           y. m. Ae Ill, 5; Gripenbergin y. m. Ae II!, 15: Huotarin
43159:           y. m. Ae III, 23.
43160:        Oikeus lapsiinsa, Gripenbergin y. m. Ae III, 20; Huotarin
43161:           y. m. Ae II!, 23.
43162: 
43163: 
43164:                                  E.
43165: Eduskunnan toimivalta, Setälän y. m. Ae I, 21.
43166:        Verotukseen, valtion omaisuuden hoitoon ja vakinaisten valtio·
43167:           varain käyttämiseen nähden: Nevanlinnan y. m. Ae I, 45.
43168:           Vrt. myös muita anom. ehdotuksia I, 45-76 ynnä, mitä
43169:           koululain säätämiseen tulee, I, 149.
43170: Ehdolliset rankaisutuomiot, S. Wuolijoen Ae III, 88.
43171: Elinkeinolaki, sen uusiminen, Ahlroosin Ae IX, 26.
43172: Esikaupungit, niissä vallitsevien epäkohtien poistaminen, af Ursinin
43173:           Ae IX, 63.
43174: Etelä-Pohjanmaa, keuhkotautiparantolan perustaminen sinne, Malmi-
43175:           vaaran y. m. Ae VI, 73.
43176: Evankelis-lutherilainen papisto: ks. Papisto.
43177: 
43178: 
43179:                                  H.
43180: Hakukelpoisuus virkoihin: naisen, III, 57-70. ks. Nainen.
43181:   -     Realilyseon käyneiden, Setälän y. m. Ae VI, 101.
43182: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin, Castrenin y. m. Ae I, 39.
43183: Hallinto-oikeus tiloihin, jotka valtion toimenpiteistä muodostetaan
43184:            tilattomille luovutettaviksi, Kairamon, Hannes Gebhardin
43185:            y. m. Ae VIII, 32.
43186: Hallituksen vastuunalaisuus, E. Aromaan y. m. Ae I, 36.
43187: Hallitusmuoto. Uuden H. M:n säätäminen, Setälän y. m. Ae I, 21;
43188:            Danielson-Kalmarin y. m. I, 29.
43189: Haminan ja Haapasaaren luotseille pidätetyt kalastuspaikat : Ara-
43190:            järven y. m. Ae IV, 94.
43191: Hevoshoito, määrärahat sen edistämiseksi, Branderin y. m. Ae
43192:            VIII, 188.
43193: Houruinhoitolaitokset: sellaisen laitoksen perustaminen Rovaniemelle,
43194:            I. Hoikan Ae VI, 75.
43195:                              Asialuette Jo.                       81
43196: 
43197:   -   Hengellisen hoidon järjestäminen niihin, Sipilän y. m. Ae
43198:          VI, 83. Ks. Mielisairaalat.
43199: Häätäminen, ennen uuden maanvuokralain säätämistä, Hokkasen y. m.
43200:          Ae VIII, 172.
43201: 
43202:                                   1.
43203: Ikäraja äänioikeutta varten alemmaksi: Elorannan y. m. Ae I, 143.
43204:    -- Naisen, avioliittoon menoa varten ks. Avioliittolainsäädäntö.
43205: Iltamat. Maksut niiden toimeenpanemisesta, Huoposen y. m. Ae
43206:            II, 28.
43207: lnterpellatsionioikeus, Tannerin y. m. Ae I, 141.
43208: 
43209: 
43210:                                  J.
43211: Joenperkauksia koskevat anom.-ehdotukset VII, 145-153.
43212: Juovutusjuomat: ks. alkoholinpitoiset. aineet.
43213: Juutalaiset, kansalaisoikeudet heille: E. Perttilän y. m. Ae I, 156.
43214: Jääntiperillinen (Anerbe) VIII, 32.
43215: 
43216: 
43217:                                  K.
43218: Kahdeksantuntinen työpäivä, Abiroosin Ae IX, 29.
43219: Kalastus, sitä koskevan lainsäädännön uudistaminen: Pykälän y. m.
43220:             Ae IV, 73; Wuorimaan y. m. Ae IV, 76; HoikanAeiV,88.
43221:   -    -elinkeinon elvyttäminen: Pohjanpalon y. m. Ae IV, 78; v.
43222:            Alfthanin y. m. Ae IV, 81.
43223: Kalastussaaret, Haminan ja Haapasaaren luotsien palkkaukseen
43224:            pidätt-tyt: Arajärven y. m. Ae IV, 94.
43225: Kalavedet, kruunun mailla Oulun läänissä olevien kalavesien käyttä-
43226:            minen, I. Hoikan Ae IV, 97.
43227: Kansakoulunopettajat, heidän taloud. asemansa parantaminen, Soini·
43228:            sen y. m. AP. II, 33.
43229:   -    oikeudellisen aseman parant., Pajarin y. m. Ae VI, 89.
43230: Kansan näyttämö, Sirolan y. m. Ae VI, 25.
43231: KansanparanioJat kenhkotautisia varten VI, 64-74.
43232: Kansanvalistus, määrärahat siihen kuuluviin tarkoituksiin II, 33-40.
43233: Karjalan kannas, sen taloud. ja sivistysolojen kohottaminen, Kivi-
43234:            linnan y. m. Ae VIII, 213.
43235: Kauhavanjoki, sen vedenkorkeuden säännöittäminen, Malmivaaran
43236:           y. m. Ae VII, 147.
43237: Kaukjärven leiripaikka, sotaväen kuljetus sinne, Sipposen y. m. Ae
43238:           VII, 130.
43239: 82                          Asialuettelo.
43240: 
43241: Kaupunkien kunnallishallinto, Wiljomaan y. m. Ee V, 34-; af Ursinin
43242:            y. m. Ae V, 60; Kareksen y. m. Ee V, 64; Pohjanpalon
43243:            Ee V, 78.
43244: Kaupunkitalo: vuokrakontrahdin pysyväisyys jos talo myydään,
43245:            Hedv. Gebhardin y. m. Ee III, 139.
43246: Kemijoki, sen koskien perkaaminen, I. Hoikan Ae VII, 145.
43247: Keuhkotauti, kansanparantoloita sen ehkäisemiseksi, Virkkusen y. m.
43248:            Ae VI, 64; Höijerin y. m. Ae VI, 69; Malmivaaran y. m.
43249:            VI, 73.
43250: Kielilainsäädäntö, ks. suomen· ja ruotsinkieli.
43251: Kieltolaki, juovutusjuomien, IV, 5-69.
43252:   -     Sahayhtiöiden y. m. maanoston, VIII, 63, 77-81, 82-84.
43253: Kirkkolaki: Aloteoikeus sitä koskevissa kysymyksissä, K. Hämäläi-
43254:            sen y. m. Ae I, 139.
43255: Kirkollishallinto ja -talous, sitä koskevat anomusehdotukset V,
43256:            83-164. Ks. myös I. 158.
43257: Kokemäenjoki, sen tulvat, Rapolan y. m. Ae VII, 150.
43258: Konnunsuo, Huoposen y. m. Ae VII, 154.
43259: Korvaus, syyttömästi vangituille tahi rangaistuille, Cederbergin y. m.
43260:            Ae III, 135.
43261: Koti, niiden perust. turvattomia lapsia, aviottomia äitejä ja heidän
43262:            lapsiaan varten, Pärsaisen y. m. Ae VI, 121.
43263: Koulutoimi, sitä koskevat lakiehdotukset Eduskunnan käsiteltäviksi,
43264:            Y. K. Yrjö-Koskisen y. m. Ae I, 149.
43265: Kruunun metsämaat, Kairamon, Hannes Gebhardin y. m. Ae VIII, 40.
43266: Kruununtilojen torpat, Kivilinnan, Pullisen, Tulikouran y. m. Ae
43267:             VIII, 51.
43268: Kruununvoudit, Vuorimaan y. m. Ae II, 45.
43269: Kunnallishallinto: Wiljomaan y. m. Ee V, 5; Tokoin y. m. Ae V,
43270:             57; af Ursinin y. m. Ae V, 60; Kareksen y. m. Ee V, 64;
43271:             Pohjanpalon Ee V, 78.
43272:  Kuopion lääni, keuhkotautiparantola sinne, Virkkusen y. m. Ae
43273:             VI, 64.
43274:  Kätilö, niiden asettaminen kuntiin, Gripenbergin y. m. Ae VI, 61.
43275: 
43276: 
43277:                                   L.
43278: Lahjoitusmaat, Pykälän Ae niillä vallitsevien olojen tutkimisesta
43279:           VIII, 219.
43280: Laki- ja talousvaliokuntaan lähetetyt eduskuntaesitys- ja anomus-
43281:           ehdotukset, V.
43282: Lakivaliokuntaan lähetetyt eduskuntaesitys- ja anomusehdotukset, III.
43283:                             Asialuettelo.                          83
43284: 
43285: Laillisuuden palauttaminen: Setälän y. m. adr.:ehd. I, 5; Estlande-
43286:            rin y. m. Ae l, 7; Danielson-Kalmarin y. m. Ae 1, 12.
43287: Lapuanjoki, sen vedenkorkeuden säännöittäminen, Malmivaaran y. m.
43288:            Ae VII, 147.
43289: Leskien vakuutus, ks. Vakuutus.
43290: Liikelaitokset, valtion, ks. Valtio.
43291: 
43292:                                  M.
43293: Maa-ala-vero, Hannes Gebhardin y. m. Ae VIII, 66 ja seur.
43294: Maakaari: osittainen muutos sen 16 luvun 15 §:ään: Hedv. Gebhar-
43295:           din y. m. Ee III, 139.
43296:       lisäsäännös M:reen pysyvästä nautinto-oikeudesta vuokrat-
43297:           tuun tonttialueeseen sekä omistusoikeudesta sellaisella ton-
43298:           tilla olevaan rakennukseen: Ahlroosin Ae III, 142.
43299: Maalaiskuntien kunnallishallinto: Wiljomaan y. m. Ee V, 5; Tokoin
43300:           y. m. Ae V, 57.
43301: Maanhankinta tilattomille, Merivirran ja Heinisen Ae VIII, 37; Kai-
43302:           ramon ja Hannes Gebhardin VIII, 32.
43303:  -    Lakiehdotus, koskeva eräitä toimenpiteitä sitä varten, Hannes
43304:           Gebhardin y. m. Ee VIII, 85.
43305: Maanmittauslaitos, Torpan y. m. Ae V, 209.
43306: Maanviljelys: sitä rasittavat epäkohdat valtionrautateitten hallin-
43307:           nossa, Hannes Gebhardin y. m. Ae VII, 5.
43308:           sen kunnossapito metsätiloilla, Hannes Gebhardin y. m. Ee
43309:           VIII, 72.
43310: Maanviljelyslainat, Pullisen y. m. Ae VIII, 209.
43311: Maanviljelyslyseo, Hannes Gebhardin y. m. Ae VIII, 177.
43312: Maanviljelysseurat, niiden kehoitus- ja opastustoiminta, Pullisen
43313:           y. m. Ae VIII, 182.
43314:   -    Niille annettavien määrärahain korottaminen, Branderin y. m.
43315:           Ae VIII, 188.
43316: Maanvuokralaki, sitä koskevat edusk.-esitykset ja anomusehdotukset
43317:           VIII, 119-173. Paloheimon y. m. Ee, VIII, 121; Hokka-
43318:           sen y. m. Ee VIII, 158. Vrt. Hokkasen y. m. Ae VIII, 172.
43319: Maarekisteri, Vuorimaan y. m. Ae III, 145.
43320: Maarianhamina, talviliikenne sieltä Turkuun ja Tukholmaan, Sund-
43321:           blomin y. m. Ae VII, 157.
43322: Maatalousneuvojat, Koskelinin y. m. Ae VIII, 194.
43323: Maatalousvaliokuntaan lähetetyt eduskuntaesitys- ja anomusehdotuk-
43324:           set, VIII.
43325: Maksut julkisten viranomaisten ja laitosten käyttämisestä, Höijerin
43326:           y. m. Ae I, 75.
43327: 84                          Aslaluettelo.
43328: 
43329:   -    Iltamien toimeenpanemisesta, Huoposen y. m. Ae II, 28.
43330: Meijerilainat: osuusmeijereille myönnettyjen meijerilainojen maksu-
43331:            ajan pidentäminen, Vuorimaan y. m. Ae II, 43.
43332: Merimieskouluja sisävesillä kulkevien rannikkolaivojen päälliköitä
43333:            varten, Pesosen y. m. Ae VI, 127.
43334: Metsälaki: sen uudistamista koskevat Ee:t ja Ae:t V, 165-179;
43335:            Kalliokorven y. m. Ee V, 167; Pennasen y. m. Ae V, 172;
43336:            Raatikaisen y. m. Ae V, 175.
43337: Metsästysasetus: Tervaniemen y. m. Ee V, 183; I. Hoikan Ee V,
43338:            187; Leppäsen ja Ahmavaaran Ee V, 193; Heikkisen Ae
43339:            V, 197; Häkkisen y. m. Ae V, 205.
43340: Metsätalous, sitä koskevat eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset
43341:            VIII, 5-118.
43342:   -    Yksityisten, A. Suomalaisen y. m. Ae VIII, 114.
43343: Metsätilat, maanviljelyksen kunnossapito niillä, Hannes Gebhardin
43344:            y. m. Ee, VIII, 72.
43345: Mielisairaalat, Karhin y. m. Ae VI, 79. Ks. houruinhoitolaitokset.
43346: Muistopatsas J. V. Snellmanille, Torpan y. m. Ae VI, 55.
43347: Mäkltupalaispalstan vuokraus, ks. maanvuokralaki.
43348: Määrärahat: kansanvalistustarkoituksiin II, 33-40.
43349:        luentotoimintaa, raittiustyötä ja nuorisoseuroja varten: Nixin
43350:            y. m. Ae II, 37.
43351: 
43352:                                 N.
43353: Naimaikä. Ks. Nainen.
43354: Nainen haknkelpoiseksi valtion virkoihin, Käkikosken y. m. Ae III,
43355:           57; Hagmanin y. m. Ae III, 65.
43356:   -    naimaiän korottaminen, Alakuljnn y. m. Ee III, 26
43357:           Hagmanin y. m. Ae III, 29; Raunion y. m. Ae II!, 35.
43358: Nautinto-oikeus vuokratontilla olevaan rakennukseen, Ahlroos'in
43359:           y. m. Ae IIJ, 142. Ks. hallinto-oikeus.
43360: Nuorisoseurat Määrärahoja niille, II, 37.
43361:        Kuoletuslainoja nuorisoseurojen rakennusyrityksiin: Stor-
43362:           björkin y. m. Ae II, 38.
43363: 
43364: 
43365:                                 0.
43366: Oikeudenkäyntimenettely, sitä koskevan lainsäädännön uudistaminen,
43367:           Wiljomaan y. m. Ae II!, 129.
43368:   -   Korvausta syyttömästi vangituille tahi rangaistuille, Ceder-
43369:           bergin y. m. Ae III, 135.
43370: Oma koti, valtiolainoja niitä varten, Ahlroosin Ae IX, 60.
43371:                              Asialuettelo.                         85
43372: 
43373: Omistusoikeus: vuokratontilla olevaan rakennukseen : Abiroosin Ae
43374:           Ill, 142.
43375: Oppivelvollisuus, Nuortevan y. m. Ee sen säätämisestä III, 115.
43376: Orpojen vakuutus, ks. Vakuutus.
43377: Osuusmeijerit, niille myönnettyjen meijerilainojen maksuajan piden-
43378:           täminen, Vuorimaan y. m. Ae II, 43.
43379: Osuustoiminta, sen edistäminen, Hannes Gebhardin y. m. Ae
43380:            VIII, 199.
43381: 
43382: 
43383:                                   P.
43384: ,Pakkolunastus maan hankkimiseksi tilattomille, Hannes Gebhardin
43385:            y. m. Ee VIII, 85.
43386:  Palkkaussääntö, sen kumoaminen t. muuttaminen, Sillan pään y. m.
43387:            Ee IX, 5; Torpan y. m. Ae IX. 12; Alkion y. m. Ae IX,
43388:            14; Söderholmin Ae IX, 17; Abiroosin Ae IX, 24.
43389:  Palvelusmiehet, ks. Vahtimestarit.
43390:  Papinotto-oikeuden lakkauttaminen. Mikkolan Ae I, 158.
43391:  Papiston palkkauksen uudestaan järjestäminen, Mikkolan y. m. Ae
43392:            V, 86; L. Ingmanin y. m. Ae V, 141; Kallion y. m. Ae
43393:             V, 152.
43394:            virkatalojen hallinnon siirtäminen seurakunnille, L. Ingma-
43395:            nin y. m. Ae V, 156.
43396:   Passipakko, Hedbergin y. m. Ae VI, 125.
43397:  Perustuslaki, aloteoikeus sitä koskevissa kysymyksissä, K. Hämä-
43398:            läisen y. m. Ae I, 139.
43399:  Perustuslakivaliokuntaan lähetetyt adressi· ja anomusehdotnkset, I.
43400:  Pietarin suomalainen yhteiskoulu, Valavaaran y. m. Ae VI, 108.
43401:  Postimanifesti, Danielson-Kalmarin y. m. Ae I, 12.
43402:   Puutavaraliikkeet, niiden maanostojen ehkäiseminen, Hannes Geb-
43403:             hardin y. m. Ee VIli, 77; Mantereen y. m. Ae VIII, 82.
43404:            Vrt. Gebbardin y. m. Ae suurista maaomaisuuksista joh-
43405:            tuvien epäkohtien ehkäisemisestä VIII, 55 ja saman
43406:            Ee maanviljelyksen kunnossa pitämisestä metsätiloilla
43407:             VIII, 72.
43408: 
43409: 
43410:                                   R.
43411:  Raittiuden ystävät. Määrärahoja tälle seuralle, Räsäsen y. m. Ae
43412:            VI, 46.
43413:  Raittiusopetus, sen järjestäminen kouluihin, Soinisen y. m. Ae VI,
43414:            40; Hedbergin y. m. Ae VI, 43.
43415: 86                           Asialuettelo.
43416: 
43417: Raittiustyö, määrärahoja sitä. varten,   Nixin y. m. Ae II, 37. Ks.
43418:            myös VI, 40-51.
43419: Rajoitettu omistusoikeus, Kairamon, Hannes Gebhardin y. m. Ae
43420:            VIII, 32.
43421: Rautateitten hallinto, Hannes Gebhardin y. m. Ae VII, 5.
43422: Rautatie: Anom.·ehdotukset uusien rautateitten rakentamisesta tai
43423:            avustamisesta, linjojen tutkimisesta määräpaikkojen vä-
43424:            lillä sekä arm. esitysten antamisesta eduskunnalle näistä
43425:            asioista:
43426:        Alapitkä-Joensuu, Pesosen y. m. Ae VII, 36. Vrt. Vll, 38.
43427:        Elisenvaara--Kurkijoen satama, Renvallin y. m. Ae VII, 62.
43428:        Haapajärvi-Iisalmi, Kallion y. m. Ae, VII, 33.
43429:        Haapajärvi-Ylivieska, ks. edell.
43430:       Joensuu-Savon rata, Hakulisen Ae VII, 58.
43431:        Jyväskylä-Pieksämäki-Savonlinna; haararata Varkauteen;
43432:           sekä Elisenvaara-Kurkijoen satama, Renvallin y, m. Ae
43433:            VII, 62. Ks. myös Savonlinna j. n. e.
43434:        Järvenpää-Koria, Oskari Laineen y. m. Ae VII, 110.
43435:        Kannus-Suolahti, Tokoin y. m. Ae VII, 48.
43436:        Karkkilan tehdas, haararata sinne, Palmenin Ae Vll, 96.
43437:           Vrt. Riste j. n. e.
43438:       Kemi-Pitkäkari, I. Hoikan Ae VII, 17.
43439:       Koivisto--Galitsina-Kiviniemi-Käkisalmi-Karjalanrata, Rä-
43440:           säsen Ae VII, 119.
43441:       Koivisto-Perkjärvi-Kiviniemi-Käkisalmi, Sipposen ja Kivi-
43442:           linnan Ae VII, 121.
43443:       Kokkola-Suolahti, Torpan y. m. Ae VII, 51.
43444:       Koljola-Käkisalmi, Kuisman y. m. Ae VII, 132.
43445:       Kuloveden pysäkki-Ikaalisten kauppala, Paasikiven y. m. Ae
43446:           vn, 91.
43447:        Kuopion-Iisalmen rata-Joensuu, Snellmanin y. m. Ae
43448:           VII, 56.
43449:       Lahti--Heinola-Jyväskylä, Soinisen y. m. Ae VII, 74.
43450:                                    Renvallin Ae VII, 79.
43451:       Lahti-Jyväskylä (Päijänteen länsipuolitse), E. S. Yrjö-Koski-
43452:           sen y. m. Ae VII, 82.
43453:       Lehtoniemen tehdas, haararata sinne, Nykäsen y. m. Ae
43454:           VII. 63.
43455:       Ojajärvi-Käkisalmi-Terijoki, 0. Fr. Laineen Ae VII, 124.
43456:       Oulaisten asema-Iisalmi, Vaheen Ae VII, 31.
43457:       Oulu-Kuusamo, Hiltulan Ae VII, 19.
43458:       Oulu-Waala-Kajaani, Karhin ja Heikkisen Ae VII, 24.
43459:       Perkjärvi-Kaukjärven leiripaikka, Sipposen y. m. Ae VII, 130.
43460:                            Asialuettelo.                      87
43461: 
43462:         Perniö-Kemiö, Mikkolan y. m. Ae VII, 108.
43463:         Pori-Kankaanpää, Rapolan y. m. Ae VII, 85.
43464:        Riste-Loimaa tai Mellilä-Nummela-Kauklahti, ynnä haara-
43465:            rata Karkkilan tehtaalle, Palmenin Ae VII, 96.
43466:         Riste-Loimaa, Vemmelpuun y. m. Ae VII, 100.
43467:         Rovaniemi-Kemijärvi, I. Hoikan Ae VII, 15.
43468:        Savonlinna--Jyväskylä-Suolahden rata-Pohjaomaan rata
43469:            Pännäisen ja Kokkolan välillä, Koskelinin Ae VII, 61.
43470:        Savonlinna-Mikkeli-Jyväskylä, Kareksen y. m. Ae VII, 70.
43471:        Savonlinna-Pieksämäki-Jyväskylä; haararatfl. Varkauden ja
43472:            Lehtoniemen tehtaille, "Nykäsen y. m. Ae VII, 63. Ks.
43473:            Jyväskylä j. n. e.
43474:        Simola-Vilajoki tai Tormoo, Vikmanin y. m. Ae VII, 114.
43475:        Sortavala-Koirinoja-Suojärvi, Revon y. m. Ae VII, 140.
43476:        Suolahti-Pännäinen, Haverin y. m. Ae VII, 53.
43477:          Suonnejoki-Rantalampi-Viitasaari-Pihtiputaa-Haapajärvi
43478:            -Ylivieska, Häkkisen y. m. Ae VII, 45.
43479:        Suonnejoki-Suolahti, Virkkusen y. m. Ae VII, 68.
43480:        Terijoki- Kiviniemi- Karjalanrata- Vuoksi, Pykälän Ae
43481:            VII, 128.
43482:        Turku-Riihimäki, Paloheimon y. m. Ae VII, 103.
43483:        Uusikaupunki-Turku, Sipilän y. m. Ae VII, 93.
43484:        Waala-Oulun rata; Kestiiän kirkonkylä-liRalmen-Kajaanin
43485:            rata, Lagerlöf'in y. m. Ae VII, 28.
43486:         Varkauden tehtaat, haararata sinne, Nykäsen y. m. .Ae
43487:            VII, 63. Ks. myös Jyväskylä j. n. e., Renvallin y. m.
43488:            Ae VII, 62.
43489:        Viipuri-Koiviston Sll.tama, Arokallion y. m. Ae VII, 116.
43490:        Värtsilä-Hiiskoski, Leppäsen y. m. Ae VII, 135.
43491:        Ylivieska--Haapajärvi-Iisalmi; Ala pitkä-Joensuu, Pesosen
43492:            y. m. Ae VII, 36.
43493:        Ylivieska-Haapajärvi--Kurkimäki, Snellmanin y. m. Ae
43494:            VII, 40.
43495:        Ylivieska-Kalajoki, M. Knuutilan y. m. Ae VII, 38.
43496: Rautatieliikenne sunnuntai- ja juhlapäivinä, Siveniuksen y. m. Ae
43497:            VII, 11.
43498: Rautatievaliokuntaan lähetetyt anomusehdotukset, VII.
43499: Realilyseon käyneiden hakukelpoisuus virkoihin, Setälän y. m. Ae
43500:            VI, 101.
43501: Retkeilyt. Määräraha maanviljelysharrastusten elvyttämiseksi toi-
43502:            meenpantavia r:jä varten, Alkion y. m. Ae VI, 37.
43503: Rikoslaki. R. L:n 20 luvun 7 §:n muuttaminen: Räsäsen y. m. Ae
43504:                             Asialuettelo.
43505: 
43506:          UI, 73; Nissisen y. m. Ae III, 76; D. Neoviuksen y. m.
43507:          II!, 81; Gripenbergin y. m. III, 84.
43508:       Ehdollisten tuomioitten käytäntöön ottaminen, S. Wuolijoen
43509:          Ae III, 88.
43510:       R. L:n 38 luvun 12 ~:n muuttaminen, Kävyn ja Soinisen Ee
43511:          III, 91.
43512:       Lisäyt~ R. L:n Vp A:n 20 §:n 2 kohtaan, Kareksen y. m. Ae
43513:          III, 93.
43514:       Lisäys R. L:n 43 luvun 5 §:iiän: Nuortavan Ee III, 96.
43515: Rovaniemen rata, sen täydentäminen, I. Hoikan Ae VII, 12.
43516: 
43517:                                  s.
43518: Satamarata, Kemi-Pitkäkari, I. Hoikan Ae. VII, 17.
43519: Senaatti, Talousosaston päätösvalta hallinto-oikeudellisissa asioissa
43520:          erityiselle tuomioistuimelle, Castrenin y. m.   Ae I, 39.
43521: Sisävesillä kulkevat rannikkolaivat, kelpoisuusehdot niiden päällikön
43522:          toimeen,   Pesosen y. m.      Ae VI, 127.
43523: Siveellisyysrikokset. Ae:t niittä koskevien rangaistusmääräysten ko-
43524:          ventamisesta UI, 73-87.
43525: Sivistys- ja siveelllsyyspyrinnöt, niiden edistämistä koskevat anom.
43526:           ehdotukset VI, 5-51.
43527: Sosiaalinen päätoimisto, af Ursinin y. m. Ae IX, 57.
43528: Sotaväen kuljetus Kaukjärven leiripaikalle Sipposen y. m. Ae VII,
43529:          130.
43530: Sotilas- ja sivillivirkatalot, Torpan y. m. Ae VIII, 49.
43531: Suomalainen kirjallisuus, kannatusta sen kartuttamiseksi: E. S. Yrjö-
43532:           Koskisen y. m. Ae VI, 9; Setälän y. m. Ae VI, 16.
43533: Suomen ja ruotsinkieli, Liston y. m. Ae 1, 117; Estlanderin y. m. I,
43534:           124; Setälän y. m. I, 127.
43535: Suomenkieli opetuskieleksi yliopistossa ja polyteknillisessä korkea-
43536:          koulussa: AntiJan y. m. Ae VI, 5.
43537: Suomen opiskelevan nuorison raittiusliitto, Kareksen y. m. Ae VI, 49.
43538: Suonkuivatus, Huoposen y. m. Ae VII, 154.
43539: Suuret maaomaisuudet, niistä johtuvien epäkohtain ehkäiReminen,
43540:           Hannes Gebhardin y. m. Ae VIll, 55.
43541: 
43542: 
43543:                                  T.
43544: Taloudenhoito-opetus naisille, Hedv. Gebhardin y. m. Ae VI, 28.
43545: Talousvaliokuntaan lähetetyt eduskuntaesitys- ja anomusehdotuk-
43546:           set IV.
43547:                             Asialuettele.                         89
43548: 
43549: Talviliikenne Maarianhaminasta Turkuun ja Tukholmaan, Sund-
43550:          blomin y. m. Ae VII, 157.
43551: Teknillinen terveydenhoito ks. terveydenhoito.
43552: Terveydenhoito, sen opetus teknillisissä oppilaitoksissa, Abiroosin
43553:          Ae IX, 66.
43554: Terveys- jli sairashoito, sitä koskevat anomusehdotukset, VI, 61-85.
43555: Tilatloman väestön lainarahasto, Hannes Gebhardin, Kairamon y. m.
43556:           Ae VIII, 11.
43557: Toimivalta, Eduskunnan, ks. Eduskunnan toimivalta.
43558:   -   aviovaimon III, 5-25.    Vrt._ Avioliittolainsäädäntö.
43559: Torpan vuokraus, ks. maan vuokralaki.
43560: Tuberkuloosi, ks. Keubkotauti.
43561: Tullimaksut: Maanviljelys- ja meijerikoneista sekä niiden raaka-
43562:           aineista, H. Gebhardin Ae II, 19.
43563:   -    Sam. Huoposen Ae II, 22.
43564:   -    Sokerista, 1. Hoikan Ae II, 26.
43565: Tulliverotus. ~duskunnan toimivalta sen mää.räämisessä, Nevanlin-
43566:           nan y. m. Ae I, 45; A. Neoviuksen y. m. I. 65; Koski-
43567:           sen y. m. I, 69.
43568: tulo- ja menoarvio, ks. Valtio.
43569: Tuomioistuinlaitos, Wiljomaan y. m. Ae III, 129.
43570: Työkyvyttömyysvakuatus, Hjeltin y. m. Ae IX, 35; M. Hoikan y. m. Ae
43571:           IX, 46.
43572: Työpäivä, 8-tuntinen, Abiroosin Ae IX, 29.
43573: Työttömyys, Paasivuoren ja Turkian Ae sitä koskevista toimenpiteistä,
43574:           IX, 51. Ks. Vakuutus.
43575: Työväenasiain valiokuntaan lähetetyt eduskuntaesitys· ja Anomus-
43576:           ehdotubet, IX.
43577: Työväenopistot, kannatusta niille, E. S. Yrjö-Koskisen Ae VI, 22.
43578: Työväentilasto ks. af Ursinin y. m. Ae sosiaalisen päätoimiston pe-
43579:           rustamisesta IX, 57.
43580: Työvälipuhe, 'l'orpan Ae arm. esityksen antamisesta sitä koskevaksi
43581:           laiksi, IX, 12.
43582: 
43583: 
43584:                                  u.
43585: Uudisasutus kruunun metsämailla, Kairamon ja Hannes Gebhardiu
43586:           y. m. Ae Vlll, 40.
43587: Uusia rautatieratoja koskevat anom.-ehdotukset VII, 13-142.
43588: 90                          Asialuettelo.
43589: 
43590: 
43591: 
43592:                                 V.
43593: Vaalilaki, kuntien suhteellisia vaaleja varten, Wiljomaan y. m. Ee
43594:              V, 41.
43595: Vahtimestarit, Ahlroosin Ae I, 161.
43596: Vaimo, ks. Aviovaimo.
43597: Vakuutus, työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta, IX, 35-50.
43598:    -    Työttömyyden varalta, IX, 51.
43599:    -    Leskien ja orpojen, IX, 46.
43600: Valtio: Sen asutustoiminta, Kairamon, Hannes Gebhardin y. m. Ae
43601:             VIII,5.
43602:         lainausliike maanvilj. tarkoituksiin, Pullisen y. m. Ae
43603:             VIII, 209.
43604:         liikelaitokset, Edusk. toimivalta niiden hoidossa, Turkian
43605:             y. m. Ae I, 72.
43606:         omaisuus, Edusk. toimivalta sen hoitamiseen nähden, Ne-
43607:             vanlinnan y. m. Ae l, 45; Turkian y. m. Ae I, 72.
43608:         rautatiet, niitten hallinnossa olevat epäkohdat, Hannes
43609:             Gebhardin y. m. Ae VII, 5.
43610:         tulo- ja menoarvio, Edusk. oikeus tutkia ja hyväksyä se,
43611:             Neoviuksen y. m. Ae I, 55; Wiitasen y- m. Ae I, 58.
43612:         -varainvallokunta, sinne lähetetyt Ae:t, II.
43613:         -varat, Edusk. toimivalta niiden käyttämisessä, Nevanlinnan
43614:             y. m. Ae I, 45.
43615: Vangitseminen, sen, joka verekseltä tavataan harjoittamassa luva-
43616:             tonta väkijuomain myyntiä, Kareksen y. m. Ae III, 93.
43617:    -    syyttömän henkilön, Cederbergin y. m. Ae III, 135.
43618: Vanhuusvakuutus, ks. 'fyökyvyttömyysvakutus.
43619: Vankeinkuljetusrasltus, Huoposen y. m. Ae V, 215.
43620: Verojen määrääminen, ks. Verotus.
43621: Verolaki. Uuden verolain säätäminen, Kallion y. m. Ae II, 14. Ks.
43622:             myös Hjeltin y. m. Ae II, 5.
43623: Verottaminen, suurten maaomaisuuksien, Hannes Gebhardin y. m.
43624:             Ae VIII, 66 ja seur.
43625: Verotus. Uuden verotusjärjestelmän säätäminen: Hjeltin y. m. Ae
43626:             II, 5; Kallion y. m. II, 14.
43627: Vesiperäiset maat, niiden viljelyskuntoon saattaminen, Kairamon
43628:             y. m, Ae VIII, 45. Vrt. W. Wuolijoen Ae viljelyspakkoa
43629:             kosk. arm. esityksen antamisesta, VI luku, VIII, 108.
43630: Viljelyspakko, W. Wuolijoen Ae sitä koskevan esityksen antami-
43631:             sesta Eduskunnalle, VIII, 91.
43632:                              Asialuettelo.                         91
43633: 
43634: 
43635: Vlrkamiesolot, niissä olevien epäkohtien poistaminen. Nevanlinnan
43636:            y. m. Ae I, 79; Vikmanin y. m. I, 107; Alkion y. m. 1,
43637:            110; Alkion y. m. I, 113.
43638: Virkatalot, papiston, L. Ingmanin y. m. Ae V, 156.
43639:   -    sotilas· ja siviili-, Torpan y. m. Ae VIII, 49.
43640: Vivisektsloni rangaistavaksi: Nuortavan Ee lli, 96.
43641: Vuokrakontrahti: kaupunkintaloa tai sen osaa koskevan vuokra-
43642:           kontrahdin pysyväisyys, jos talo myydään: Hedv. Gebhar-
43643:            din y. m. Ee III, 139.
43644: Väkijuomat: ks. Alkoholinpitoiset aineet.
43645: Välimiesoikeus työriidoissa, Abiroosin Ae IX, 31.
43646: 
43647: 
43648:                                  Y.
43649: Yhtelskoulut, Castrenin y. m. Ae VI, 93.
43650: Yhtiöt, niiden oikeus hankkia omaksensa kiinteätä omaisuutta, Han•
43651:            nes Gebhardin y. m. Ee, VIII, 77; Mantereen y. m. Ae
43652:            VIII, 82.
43653: Yksityiskoulut, Arajärven y. m. Ae VI, 97.
43654: Yksityismetsät Niiden suojeleminen ryöstökäytöltä, Kalliokorven
43655:            y. m. Ee V, 167.
43656: Yhteismetsä (tiloilla jotka valtion toimesta muodostetaan tilattomille
43657:            luovutettaviksi), Kairamon, Hannes Gebhardin y. m. Ae
43658:            VIII, 32.
43659:        Niiden muodofltaminen kuntien toimesta VIII, 65.
43660: Yksityisten metsätalous, ks. Metsätalous.
43661: 
43662: 
43663:                                  Ä.
43664: Äänestykset Eduskunnassa avonaisiksl, Järvisen y. m. Ae I, 137.
43665: Äänioikeus, sitä rajoittavat määräykset V. J:stä poistettavat, Elo-
43666:           rannan y. m. Ae I, 143.
43667:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025