<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

82 Käyttäjää paikalla! 0.0081551074981689

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT v. 1908
2: LIITTEET
3:
4:
5: VALIOKUNTIIN LÄHETETYT
6: ALOTEKIRJELMÅT
7:
8:
9:
10:
11: -·-
12:
13: HELSINGISSÄ, 1908
14: VALTIOPÄIVÄT v. 1908.
15: LIITTEET.
16:
17:
18: 1.
19:
20:
21: Perustuslakivaliokuntaan lähetetyt
22: anomusehdotukset
23:
24:
25:
26:
27: HELSINGISSÄ 1908.
28: KIRJAPAINO·OSAI<EYHTIÖ SANA.
29: A.
30:
31: Valtiopäiväjärjestyksen muuttamista tarkottavia
32: anomusehdotuksia.
33: 5
34:
35: 1, 1. - Anom. ehd. N:o 97.
36: Eloranta, V., y. m.: Ättnioikeusikiirajan mtiti-
37: rttttmisesttt 21 vuodeksi sekii lillnioikeuden
38: rajoitusmttttrttysten poistamisesta Valtio-
39: pttivtijtirjestyksesta.
40:
41:
42:
43: Suomen Eduskunnalle.
44:
45: Jo Eduskunnan viime istuntokaudella tehtiin Edus-
46: kunnassa anomusehdotus yleistä äänioikeutta edelleen ra-
47: jottavien määräysten poistamisesta. Viitaten silloin esitet-
48: tyihin näkökohtiin (katso asiakirjat valtiopäiviltä v. 1907,
49: Liitteet 1, ss. 143-145), pyydämme Eduskuntaa yhtymään
50: anomukseen:
51: etttt hallitus Eduskunnalle esittaisi sellaisen
52: muutoksen Valtiopaivttjtifjestyksen 5 §:IJtin, että
53: IJtinioikeusraja tulisi olemaan 21 vuotta ja
54: kaikki ttttnioikeuden rajotusmiJtiraykset siitti
55: olisivat poistetut.
56:
57: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1908.
58:
59: V. Eloranta. 0. Tokoi.
60: Janne Martikainen. 0. Eronen.
61: W. Heimonen. W. Tichanow.
62: 6
63:
64: 1, 2. - Anom. ehd. N:o 37.
65:
66: Hämäläinen, Kalle, y. m.: Niiden kohtien pois-
67: tamisesta Valtiopttivttjarjestyksen 29 §:sttl,
68: jotka ehkaisevat Eduskunnan taytta aiote-
69: oikeutta perustus- ja kirkkolakikysymyk-
70: sisstl.
71:
72:
73:
74: Suomen Eduskunnalle.
75:
76: Siihen lähempään perusteluun viitaten, joka annettiin
77: Eduskunnan viime istuntokaudella (katso asiakirjat valtio-
78: päiviltä v. 1907, Liitteet I, ss. 139-140), toivomme Edus-
79: kunnan yhtyvän anomaan:
80: etttt hallitus esittaisi Valtiopäivajttrjestyksen
81: 29 §:n toisesta kohdasta poistettaviksi ne ra-
82: jotukset, jotka ehkasevttt Eduskunnan tayttä
83: aloteoikeutta perustus- ja kirkkolakikysymyk-
84: sissa.
85:
86: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1908.
87:
88: Kalle Hämäläinen. Matti Turkia.
89: Oskari Orasmaa. Aatto Siren.
90: Atte Mantere. Voitto Eloranta.
91: Anni Huotari. Seth. Heikkilä.
92: Hilja Pärssinen. P. J. Mömmö.
93: Arthur Sivenius. Josua Järvinen.
94: 7
95:
96: 1, s. - Anom. ehd. N:o 11.
97:
98: Perttilä, V., y. m.: Eduskunnan jtlsenten vttli-
99: kysynttt-oikeuden laajentamisesta.
100:
101:
102:
103: Suomen Eduskunnalle.
104:
105: Tyytyen viittaamaan Eduskunnan viime istuntokau-
106: della annettuihin lähempiin perusteluihin (katso asiakirjat
107: valtiopäiviltä v. 1907, Liitteet 1, ss. 141-142), ehdotamme,
108: että Eduskunta anoisi:
109: etttt hallitus esitttt.isi sellaisen muutoksen
110: Valtiopttivttjttrjestyksen 32 §:ttttn, etttt kullekin
111: edustajalle tulee oikeus ilman edellttkttyptttt
112: Eduskunnan ptttitöstä tehdit vttlikysymyksitt
113: hallituksen jttsenille, joiden on nttihin mtttträ-
114: tyn ajan kuluessa vastattava, ja
115: etttt hallituksen jttseniksi, joita tttmtt koskee,
116: selitetttttn paitsi senaatin jttseniä myös proku-
117: raattori ja ministerivaltiosihteeri ;a httnen apu-
118: laisensa.
119:
120: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1908.
121:
122: V. Perttilä. J. Penna Paunu.
123: Maria Raunio. Oskar Leivo.
124: A. Sivenius.
125: 8
126:
127: 1, 4. - Anom. ehd. N:o 4.
128: Järvinen, Josua, y. m.: Sellaisen muutoksen
129: aikaansaamisesta Valtiopaivlijlirjestyk-
130: seen, ettli lilinestykset Eduskunnassa toi-
131: mitettaisiin avoimesti.
132:
133:
134:
135: Suomen Eduskunnalle.
136:
137: Viitaten Eduskunnan viime istuntokaudella annettuun
138: lähempään perusteluun (katso asiakirjat valtiopäiviltä v.
139: 1907, Liitteet 1, ss. 137_:_138) sekä niihin haittoihin, joita
140: äänestyksen salaisuudesta nyt jo, uuden valtiopäiväjärjes-
141: tyksen lyhyenä voimassaoloaikana on esiintynyt, pyydämme
142: Eduskuntaa anomaan:
143: etttt hallitus viipymattli esitttlisi sellaisen
144: muutoksen Valtiopttivlijttrjestyksen §:iin 66 ja
145: 67, etttt ttlinestykset Eduskunnassa toimitettai-
146: siin avoimesti.
147:
148: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1908.
149:
150: Josua Järvinen. Albin Waljakka.
151: A. Kannisto. J. Suomalainen.
152: V. Perttilä. Viht. Wiitanen.
153: A. J. Partanen. Arvi Lahtinen.
154: 1
155:
156: 1
157:
158: 1
159:
160: 1
161: 9
162: 1
163: 1, 5. - Anom. ehd. N:o 164.
164: 1
165: Koskinen, Frans, y. m.: Valtiopttivttjtlrjestyk-
166: sen muuttamisesta siihen suuntaan, etta 1
167: Suuri Valiokunta kokonaan poistetaan. 1
168:
169: 1
170:
171: 1
172: Suomen Eduskunnalle.
173: 1
174: Jotta lainlaadintatyötä voisi menestyksellä suorittaa 1
175: ja pysyttää lainsäädäntö kunkin ajan vaatimuksia vastaa-
176: vana, täytyy tavan, jolla sitä suoritetaan, olla nopean ja 1
177: joustavan. Tätä näkökohtaa ei ole riittävästi pidetty sil-
178: mällä nykyistä valtiopäiväjärjestystä laadittaessa. Valtio- 1
179: päivien koneisto on tehty liian mutkalliseksi, aikaa vaati- 1
180: vaksi ja voimia kuluttavaksi. Pääasiallisimpana tarkotuk-
181: sena olikin sitä laadittaessa nähtävästi hankkia takeet ny-
182: kyään vallassa oleville luokille siitä, ettei uudistustyö lain-
183: laadinnan alalla tulisi käymään liian nopeasti ja repäise-
184: västi. Tästä tarkoituksesta aiheutuivat harrastukset kaksi-
185: kamarisen Eduskunnan luomiseksi, minkä tuli taata ,tasai-
186: nen kehitys" yhteiskunnallisten uudistusten alalla. Ja kun
187: tämä aije kansassa syntyneen suuren vastustuksen takia
188: raukesi, tingittiin jonkun verran ja sijotettiin valtiopäivä-
189: järjestykseen valtiopäivien rasitukseksi vale-yläkamari, n. s.
190: suuri valiokunta.
191: Se lyhytaikainen kokemus, joka Eduskunnan viime
192: istuntokaudella saavutettiin, on jo ennättänyt osottaa, miten
193: haitalliseksi tämä suuri valiokunta muodostuu käytännölli-
194: selle valtiopäivätyölle. Voipa sanoa sen olevan vielä suu-
195: remman esteen töiden jouduttamiselle kuin tavallisen kaksi-
196: kamarisen eduskunnan, sillä kun sen istunnot estävät Edus-
197: kunnan ja valiokuntien istuntoja, saa se joka istunnollaan
198: aikaan haitallisen pysähdyksen, kun sensijaan kaksi todel-
199: 10 1, 5. - Valtiopäivlljärj. muutt.
200:
201: lista kamaria voi työskennellä rinnakkain aivan toisistaan
202: riippumatta.
203: Mitä ensinnäkin suuren valiokunnan kokoonpanoon
204: tulee, niin lienee valtiopäiväjärjestystä laadittaessa ajateltu
205: sen jäsenistöstä muodostuvan erikoisen valiojoukon, joka
206: voisi ikäänkuin antaa viimeisen silityksen sen käsiteltä-
207: väksi joutuville asioille. Kokemus on osottanut tämmöisen
208: kokoonpanon kuitenkin mahdottomaksi. Eri puolueiden
209: kykyjä tarvitaan kipeästi valiokunta- sekä eduskuntatöissä
210: ja ainoastaan näiden tärkeinten valtiopäivätöiden kustan-
211: nuksella voidaan jäsenvelvollisuudet suuressa valiokunnassa
212: tunnollisesti täyttää. Siten näyttääkin muodostuvan tavaksi,
213: että eri puolueet eivät suureen valiokuntaan jäseniä vali-
214: tessaan pidä muuta seikkaa niin määräävänä kuin sitä ke-
215: nellä on runsaimmin aikaa olla mukana suuren valiokun-
216: nan istunnoissa. Yksistään jo tämä tekee sen alkuperäisen
217: tarkoituksen aivan tehottomaksi.
218: Mutta erittäin turmiolliseksi muodostuu suuri valio-
219: kunta senkautta että se saattaa töiden joutumisen vaaraan.
220: Se on vaarallisimpia jarrutustilaisuuksia meidän jarrutus-
221: J
222: mahdollisuuksista niin rikkaassa valtiopäiväjärjestykses-
223: sämme. Kun sen käsittelyt eivät ole julkiset, voidaan sitä J
224: käyttää mitä häikäilemättömimpään töiden estämiseen, niin
225: kuin parin asian käsittely viime istuntokaudella liiankin J
226: räikeästi osottaa. Ja kun sitäpaitsi eivät ainoastaan laki-
227: ehdotukset, vaan myöskin suostuntaa, pysyvää veroa sekä J
228:
229: valtiolainan ottamista koskevat asiat ovat lähetettävät suu-
230: J
231: reen valiokuntaan, jota paitsi sinne voidaan lähettää mui-
232: takin tärkeämpiä asioita, ja ne joutuvat siellä vielä kolmen
233: J
234: eri käsittelyn alaiseksi, niinkuin valtiopäiväjärjestystä viime
235: istuntokaudella katsottiin täydyttävän tulkita, karttuu sille J
236: työtä enemmän kuin se nopeasti ja tunnollisesti voi suo-
237: rittaa, vaikka hyvää tahtoa olisikin riittävästi. Varsinkin J
238:
239: viimeisillä viikoilla, jolloin vasta laajempaa valmistustyötä
240: vaatineet mietinnöt ennättävät valiokunnista valmistua, J
241:
242: tulee suureen valiokuntaan täydellinen lähetysten tulva,
243: J
244:
245:
246: J
247:
248:
249: J
250:
251:
252: J
253: 1
254:
255: 1
256:
257: 1
258:
259: 1, s. - Koskinen, y. m. 11 1
260: jota ei ennätetä tarpeeksi nopeaan selvittää. Samalla kui-
261: 1
262: tenkin pakotetaan sen pitämään istuntojaan tuhkatiheään
263: ja saadaan senkautta lamaannuksiin monin verroin tär-
264: 1
265: keämpi valiokuntatyö sekä rasitetaan tarpeettomasti loppu-
266: aikoina muutenkin väsähtäneitä edustajia. Yksistään suu-
267: 1
268: ren valiokunnan kautta voi siten sanoa melkoisesti asioita
269: jäävän loppuunsuorittamatta, vaikka ne ilman sen avus-
270: 1
271: tusta muuten kyllä ennättäisivät saada Eduskunnan hy-
272: väksymisen. 1
273: Kun suuri valiokunta täten on ainoastaan töiden
274: suunnattomana hidastuttajana, ei liene sen tähänastista 1
275: työtapaa seuranneiden kesken olemassa muuta kuin yksi
276: mieli siitä, että valtiopäivätyölle olisi suureksi eduksi, jos 1
277: tämä tarpeeton laitos kokonaan poistettaisiin. Tämän voi
278: tehdä sitä suuremmalla syyllä kun asiain perinpohjainen 1
279: harkitseminen, joka on ainoa tunnustusta ansaitseva tar-
280: kotus suurta valiokuntaa suunniteltaessa, aivan hyvin tulee 1
281: turvatuksi senkautta, että jo valiokunnissa asioita valmis-
282: tettaessa ja sittemmin vielä Eduskunnassa ne alistetaan
283: kolmen eri käsittelyn alaisiksi.
284: Näillä syillä toivomme Eduskunnan yhtyvän anomaan:
285: että hallitus valmistuitaisi ja ensi tilassa
286: Eduskunnalle antaisi esityksen voimassa ole-
287: van Valtiopttiväjärjestyksen muuttamisesta sii-
288: hen suuntaan, etta suuri valiokunta kokonaan
289: poistettaisiin.
290:
291: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1908.
292:
293: Frans Koskinen. K. Hämäläinen.
294: Oskar Tokoi.
295: 1
296:
297: 1
298:
299: 1
300:
301: 1
302:
303: 1
304:
305: 1
306:
307: 1
308:
309: 1
310:
311: 1
312:
313: 1
314:
315: 1
316:
317: 1
318:
319: 1
320:
321: 1
322: B.
323:
324: Hallituksen ja oikeudenhoidon järjestämistä
325: koskevia anomusehdotuksia.
326: •
327: 15
328:
329: 1, 6. - Anom. ehd. N:o 70.
330:
331: Aromaa, E., y. m.: Hallituksen muodostami-
332: sesta ministerihallitukseksi, jonka jtisenet
333: olisivat edesvastuunalaiset Eduskunnalle
334: hallitustoimenpiteittensti tarkoituksenmu-
335: kaisuudesta.
336:
337:
338:
339: Suomen Eduskunnalle.
340:
341: Sen nojalla, mitä aikaisemmin on Eduskunnalle esi-
342: tetty (katso asiakirjoja valtiopäiviltä v. 1907, Liitteet I, ss.
343: 36-38), ehdotamme että Eduskunta yhtyisi anomaan:
344: ettet hallitsija esitttiisi Eduskunnalle esityk-
345: sen perustuslaiksi, jonka mukaan Suomen se-
346: naatti muodostettaisiin ministerihallitukseksi,
347: jonka jtisenet kaikki yhdessti ja kukin erikseen
348: ovat vastuunalaiset Eduskunnalle hallitus-
349: toimenpiteittensit tarkoituksenmukaisuudesta.
350: Sama mäitritys on oleva voimassa myös pro-
351: kuraattoriin, ministerivaltiosihteeriin sekti mui-
352: hin virkamiehiin ntihden, jotka Suomen asioita
353: hallitsijalle esitttivitt ja hänen toimenpiteensti
354: nimikirjotuksellaan vahvistavat.
355:
356: Helsingissä 12 päivä helmikuuta 1908.
357:
358: E. Aromaa. Evert Hokkanen.
359: F. Rantanen. Oskar Tokoi.
360: Maria Raunio. Matti Aalto.
361: I. Wilho Laine. S. Häkkinen.
362: 16
363:
364: 1, 1. - Anom. ehd. N:o 133.
365:
366: Setälä, E. N., y. m.: Hallinto-oikeudellisen
367: tuomioistuimen perustamisesta.
368:
369:
370:
371:
372: S u o me n E d u s k u n n alle.
373:
374: Viime valtiopäivillä teimme Eduskunnalle anomus-
375: ehdotuksen ylimmän hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen
376: perustamisesta (Anomusehdotus N:o 35, Valtiopäivät v.
377: 1907, Liitteet l, siv. 39-41), mainiten perusteluina etu-
378: päässä, että toiselta puolen hallinnollisten valitusasiain rat-
379: kaisu, jotka laadultaan useinkin ovat sangen vaikeita sekä
380: perusteellisia lainopillisia, hallinnollisia, kameraali- ja am-
381: mattitietoja kysyviä ja joiden luku sitä paitsi on suunnat-
382: tomasti kasvanut, ei voi tulla kunnolla suoritetuksi vain
383: hallitustehtävien ohella, ja että toiselta puolen näiden asiain
384: käsittely suuresti vähentää sitä aikaa, joka maan hallituk-
385: sen jäsenten olisi yksinomaan omistettava varsinaisille
386: halli tusteh täville.
387: Emme näe muuta keinoa näiden mainittujen epäkoh-
388: tien poistamiseksi kuin että perustetaan tuomioistuin, jossa
389: olisi lainoppineita ja hallinnollisiin kysymyksiin perehtyneitä
390: )asema. Tämän tuomioistuimen toimialana olisi siis yksin-
391: omaan tuomiovallan käyttäminen, jota vastoin se olisi eril-
392: lään varsinaisista hallintotoimista.
393: Siten tulisi pääasiassa tyydytetyksi se tarve, joka ny-
394: kyaikaan yhä yleisemmin muuallakin on aiheuttanut erityi-
395: sen hallinnollisen lainkäytön järjestämisen.
396: Eräissä maissa, niinkuin Englannissa, Tanskassa ja
397: Norjassa on tosin historiallisten olojen johdosta vieläkin
398: säilynyt sääntönä, että hallinnollisetkin oikeusriidat ovat
399: yleisten tuomioistuinten ratkaistavina. Mutta jota moni-
400: puolisemmaksi valtionhallintoa ja itsehallintoyhdyskuntain
401: 1, 7. - Setälä, y. m. 17
402:
403: toimintaa järjestävä lainsäädäntö kehittyy, sitä vähemmän
404: tarkoituksenmukaiseksi käypi tuo järjestelmä. Ja var-
405: sinkin siellä, missä tuomioistuinten varsinainen toimiala,
406: niinkuin Suomessa, jo aikoja sitten on vakautunut ainoas-
407: taan yksityisten välisten riita-asiain ja rikosasiain käsitte-
408: lemiseen, on tuskin ajateltavissakaan, että hallinnollinen
409: lainkäyttö niiden huostaan siirrettynä tulisi nykyajan vaa-
410: timuksia vastaavalla tavalla suoritetuksi.
411: Vielä vähemmän tyydyttävä, erittäinkin oikeusturval-
412: lisuuden kannalta, on luonnollisesti nykyinen asiain tila
413: Suomessa, kun hallinnollinen lainkäyttö on ainoastaan ta-
414: vallisten hallintoviranomaisten käsissä. Siltä kannalta on
415: muualla enimmäkseen jo luovuttu ja Ruotsissakin, jossa
416: olot tässä kohdin ovat näihin asti olleet samoin järjestet-
417: tyinä kuin meillä, on äskettäin valmistunut ehdotus eri-
418: tyisen ylimmän hallinnollisen tuomioistuimen perustami-
419: sesta.
420: Kaikkialla, missä erityinen hallinnollinen lainkäyttö
421: on järjestetty, alkaen Ranskassa viime vuosisadan alusta,
422: sitten Saksan valtioissa 1860-luvulta, viimeksi Saksenissa
423: v. 1900, Itävallassa ja Italiassa, onkin hallinnollisten oikeus-
424: riitain ratkaiseminen ylimmässä oikeusasteessa uskottu
425: tuomioistuimen asemassa olevalle viranomaiselle, joko eri-
426: tyiselle valtioneuvoston osastolle taikka yleisemmin, aivan
427: erityiselle ylihallinto-oikeudelle, jota vastoin hallinnollista
428: lainkäyttöä alemmissa oikeusasteissa enimmäkseen silloin-
429: kin toimittavat samat viranomaiset kuin varsinaisia hal-
430: lintotoimiakin, vaikka erityistä oikeudenkäyntimenettelyä
431: noudattaen ja osaksi eri tavalla kokoonpantuina. Viivy-
432: tyksien ja vaikeuksien välttämiseksi näyttää sentähden meil-
433: läkin olevan parasta aluksi kohdistaa puheenalainen uu-
434: distuspyrintö siihen, että hallinnollisten valitusasiain lopul-
435: linen ratkaiseminen siirrettäisiin erityiselle ylihallinto-oikeu-
436: delle. Tämän muutoksen toimeenpanemista täällä Suo-
437: messa helpoittaa erityisesti se seikka, että hallinnollinen
438: lainkäyttö jo on keskitettynä senaatin talousosastoon. Huo-
439: 2
440: 18 1, 7, - Hallituks. Ja oikeudenboid. jlrjest.
441: 1
442:
443:
444:
445: lellinen ja asiantunteva valitusasiain käsittely erityisessä
446: ylihallinto-oikeudessa olisi ilmeisesti sekä senaatin hallitus-
447: tehtäville että erittäinkin valitusasiain ratkaisulle suureksi
448: eduksi. Samalla se tuntuvasti vaikuttaisi myöskin alempain
449: viranomaisten toimintaan, kunnes hallinnollinen lainkäyttö
450: aiemmissakin oikeusasteissa jatkuvana lainsäädännöllä, erit-
451: täinkin oikeudenkäyntimenettelyä koskevilla säännöksillä,
452: voidaan saada täysin ajanmukaiselle kannalle järjestetyksi.
453: Edellä esitetyn nojalla saamme kunnioittaen ehdot-
454: taa, että Eduskunta yhtyisi anomukseen siitä
455: etttt Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi Edus-
456: kunnalle antaa armollisen esityksen hallinto-
457: oikeudellisen tuomio-istuimen perustamisesta
458: hallinto-oikeudellisten asiain kttsittelemisttt ja
459: ratkaisemista varten, jolle tuomioistuimelle se-
460: naatin talousosaston nykyinen ptttitlisvalta
461: nttisstt asioissa siirrettttisiin.
462:
463: Helsingissä 25 p. helmikuuta 1908.
464:
465: E. N. Setälä. K. W. Kaskelin
466: Heikki Renvall. T. Riihelä.
467: Antti Mikkola. Juho Haveri.
468: Eero Erkko. Pekka Pennanen.
469: U. Brander. N. E. Huoponen.
470: Pekka Leppänen. P. Ahmavaara.
471: C.
472:
473: Eduskunnan vallan laajentamista verotukseen ja
474: valtiovarain käyttämiseen nähden koskevia
475: anomusehdotuksia.
476: j
477: j
478: j
479: j
480: j
481: j
482: j
483: j
484: j
485: j
486: j
487: j
488: j
489: j
490: j
491: j
492: j
493: j
494: j
495: j
496: j
497: j
498: j
499: j
500: 1
501:
502:
503: 1
504:
505:
506: 1
507: 21
508:
509: 1, s. - Anom. ehd. N:o 5. 1
510:
511: Wlitanen, Viht., y. m.: Oikeuden mylJntiimi-
512: sesttt Eduskunnalle vuosittain hallituksen 1
513: noudatettavaksi vahvistaa seikkaperttinen
514: valtion tulo- ja menoarvio. 1
515:
516:
517: 1
518:
519:
520: 1
521: Suomen Ed us kun nalle.
522:
523: Sen esityksen perusteella, mikä Eduskunnalle aikai- 1
524: semmin on annettu (katso asiakirjoja Valtiopäiviltä v. 1907,
525: Liitteet 1, ss. 58-64), rohkenemme toivoa Eduskunnan 1
526: yhtyvän anomaan:
527: 1
528: ettet hallitsija tahtoisi Eduskunnan tulevalle
529: istuntokaudelle antaa armollisen esityksen
530: siitti,
531: ettet valtiovarain hoidossa noudatettavan
532: finanssilain aikaansaamista varten Eduskun-
533: nan kttsiteltttvttksi on joka vuosi jtttettava kul-
534: lekin seuraavalle varainhoitovuodelle laadittu
535: mahdollisimman tttydellinen ja seikkaperttinen
536: valtion tulo- ja menoarvio, jonka suhteen
537: Eduskunnalla on lopullinen ja rajoitamaton
538: ptttttlJsvalta; ja
539: ettet hallitus on Eduskunnalle vastuun-
540: alainen sektt finanssilain noudattamisesta etta
541: muutenkin valtiovarain hoidon tarkotuksen-
542: mukaisuudesta, joita kumpaakin Eduskunta
543: valvoo erityisesti vuosittain tapahtuvan asian-
544: mukaisen tarkastuksen kautta.
545:
546: Helsingissä 12 päivä helmikuuta 1908.
547: 22 1, s. - Edusk. finanssivall. laajent.
548:
549: Viht. Wiitanen. Juho Suomalainen.
550: J. A. Komu. Frans Rantanen.
551: S. Häkkinen. W. Heimonen.
552: K. Salminen. W. Aromaa.
553: A. P. Hämäläinen. J. R. Merinen.
554: 23
555:
556: 1, 9. - Anom. ehd. N:o 27.
557: Koskinen, Frans, y. m.: Mtiltrliavan pt11ittamis-
558: vallan mytJntltmisestlt Eduskunnalle tulli-
559: verotukseen ntthden.
560:
561:
562:
563: S u o m en Ed u s kun n a II e.
564:
565: Aikaisemmin esitettyjen syiden nojalla (katso asia-
566: kirjoja valtiopäiviltä 1907, Liitteet I, ss. 69-71) toivomme,
567:
568: etta Eduskunta kehottaa hallitusta viipy-
569: mlttta antamaan perustuslakiesityksen, jossa
570: Eduskunnalle taataan mltttrlittvlt pt11ittttmis-
571: oikeus tulliverotukseen ntthden.
572:
573: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1908.
574:
575: Frans Koskinen. Frans Rantanen.
576: Aatto Siren. Oliver Eronen.
577: Arthur Sivenius. W. Heimonen.
578: E. Pohjaväre. T. Rissanen.
579: Kaarle Mänty. Atte Mantere.
580: 24
581:
582: 1, 10. - Anom. ehd. N:o 24.
583:
584: Höijer, K. 0., y. m.: Oikeuden myönttimisesttl
585: Eduskunnalle mtlt.lrtlttl julkisten viran-
586: omaisten ja laitosten ktiytttlmisesttl me-
587: nevtlt maksut.
588:
589:
590:
591: Suomen Eduskunnalle.
592:
593: Edellisellä Eduskunnan istuntokaudella annetun lä-
594: hemmän selvittelyn nojalla (katso asiakirjoja valtiopäiviltä
595: v. 1907, Liitteet 1, ss. 75-76) toivomme,
596:
597: etttl Eduskunta anoisi hallitukselta ensi ti-
598: lassa sellaista perustuslakiesitysttl, jossa mylJn-
599: nettitln Eduskunnalle oikeus mtiltrcttlt maksut
600: julkisten viranomaisten ja laitosten ktiyttltmi-
601: sestti seklt kltsitelllt ja pMttält kaikkia niittJ.
602: koskevia kysymyksilt.
603:
604: Helsingissä 12 päivä helmikuuta 1908.
605:
606: K. G. Höijer. Juho Suomalainen.
607: D. J. Kalliokorpi. Maria Raunio.
608: J. 0. Jalava, S. Häkkinen.
609: 0. Fr. Laine. V. Mäkelä.
610: P. Tikkanen. A. Salo.
611: Matti Hoikka.
612: D.
613:
614: Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä koske-
615: via anomusehdotuksia.
616: 27
617:
618: 1, u. - Anom. ehd. N:o 163.
619:
620:
621: Nevanlinna, E. ja Lagerlöf, A., y. m.: Virka-
622: miesoloissamme ja sittt koskevassa lain-
623: sättdttnnössti olevien epttkohtien perin-
624: pohjaisesta korjaamisesta.
625:
626:
627:
628:
629: S u o m en Ed u s k u n nalle.
630:
631: Viime vuoden valtiopäivillä oli meillä, anomusehdo-
632: tuksessa n:o 109, joka on painettuna sanottujen valtio-
633: päiväin pöytäkirjain liitteisiin (I, siv. 79-105), kunnia
634: pyytää Eduskuntaa yhtymään anomukseen, jonka tarkoi-
635: tuksena oli niiden epäkohtain poistaminen, jotka, sikäli
636: kuin mainitussa anomusehdotuksessa olimme koettaneet
637: osottaa, haittaavat maamme virkamiesoloja.
638: Tämän anomusehdotuksen Eduskunta lykkäsi Perus~
639: tuslakivaliokuntaan, jolta se kuitenkin ajan puutteessa jäi
640: käsittelemättä.
641: Kun me edelleen olemme vakuutetut siitä, että tämä
642: asia on tärkeimpiä, mitkä vaativat toimenpiteitä uuden
643: kansaneduskunnan puolelta, pyydämme täten saada
644: uudistaa mainitun anomuksemme.
645: Todennäköistä on, ettei sitä selvitystä, joka erinäi-
646: sissä tärkeissä osissa on tarpeen virkamiesolojemme uudis-
647: tamiseksi, voida saavuttaa ilman sellaisen komitean aset-
648: tamista, joka edellä mainitussa anomusehdotuksessamme
649: mainitaan. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että useita
650: virkamiesolojemme epäkohtia voidaan poistaa yksinkertai-
651: silla hallinnollisilla toimenpiteillä ilman mitään erityistä
652: asiain selvitystä. Ja muutenkin saattaa olla tarkoituksen-
653: 28 1, u. - Virkamiesotoj. järjest.
654:
655: mukaisinta, että se tapa, jolla hallitus tahtoo tässä asi!!ssa
656: tarpeellisen selvityksen ja valmistuksen suorittaa, jätetään
657: hallituksen harkintaan. ·
658: Viitaten kaikessa muussa niihin perusteluihin, jotka
659: olemme esittäneet vielä mainitussa anomusehdotukses-
660: samme, pyydämme siis saada nöyrimmästi ehdottaa,
661:
662: etttt Eduskunta tahtoisi Keisarilliselta Ma-
663: jesteetilta alamatsesti anoa:
664: etttt hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimen-
665: piteisiin, jotta ne epttkohdat, jotka vanhem-
666: mista ajoista asti haittaavat virkamieslaitos-
667: tamme virkojen lukumttttrttttn ja laatuun,
668: virkamiesten ammattivalmistukseen, ptltevyys-
669: vaatimuksiin, tyotapaan, tyOaikaan, palkkauk-
670: sen suuruuteen ja muotoihin seka asettamis-,
671: ojentamis- ja erottamisjttrjestykseen ntthden,
672: tulisivat poistetuiksi sillti tavalla, että mitttttn
673: kohtuuttomia rahallisia tai muita etuja ei tu-
674: lisi virkamiesten osaksi ja etttt maamme vir-
675: kamieslaitos yleenstt saataisiin mahdollisim-
676: man kelvolliseksi, huokeaksi ja kaikissa muis-
677: sakin suhteissa sellaiseksi, että se olisi sopu-
678: soinnussa yhteiskunnan edun, kansan talou-
679: dellisen tilan ja terveen kansanvaltaisen kat-
680: santotavan kanssa;
681: etttt, sikttli kuin tttttt varten lainmuutoksia
682: on tarpeen, ehdotukset niiksi, sitten kun ne
683: on alistettu tarkastuksen alaisiksi, esitettttisiin
684: Eduskunnan tutkittaviksi ja hyvttksyttttviksi;
685: sekä
686: ettli tttmttn asian ktisittelysstt noudatettai-
687: siin niin suurta joutuisuutta kuin mahdollista.
688: Helsingissä, 26 päivänä helmikuuta 1908.
689: E. Nevanlinna. A. Lagerlöf.
690: 1, 11. - Nevanlinna ja Lagerlöf. 29
691:
692: Tähän yhtyvät:
693: A. Osw. Kairamo. H. Repo.
694: S. N. Rajata. E. Ala-Kulju.
695: Olli Pajari. lida Wemmelpuu.
696: Liisi Kivioja. Hannes Gebhard.
697: Juho Torppa. Juho Rannikko.
698: Väinö Kivilinna. H. G. Paloheimo.
699: A. Koivisto. Erkki Pullinen.
700: J. E. Antila. Juhani Arajärvi.
701: A. 0. Vuorimaa.
702: 30
703:
704: 1, 19. - Anom. ehd. N:o 183.
705:
706:
707: Vikman, K. 0., y. m.: Hallintoviranomaisten
708: asiain klisittelyn saattamisesta tarkoi-
709: tuksenmukaisemmaksi ja nopeammaksi
710: ja virkamiesten palkkauksen ja elttkkei~
711: den saattamisesta kohtuullisemmiksi.
712:
713:
714:
715:
716: Suomen Eduskunnalle.
717:
718: Viitaten niihin perusteluihin, jotka me allekirjoitta-
719: neet esitimme Eduskunnalle valtiopäivillä v. 1907 jättä-
720: mässämme anomusehdotuksessa N:o 27 (Liite I, siv.
721: 107-09), rohkenemme kunnioittavimmin uudistaa pyyn-
722: tömme, että Eduskunta tekisi Keisarilie ja Suuriruhtinaalle
723: alamaisen anomuksen siitä:
724:
725: etttt Keisari ja Suuriruhtinas mtitirttisi tut-
726: kittavaksi miten hallintoviranomaisten asiain
727: klisittelysstt saataisiin aikaan kliyttinntJllisem-
728: ptltl ja nopeampaa menettelytt, miten yleenstl
729: virkamiesten ty6mtiitrtt ja heille tulevat palkka-
730: edut asetettaisiin keskenaan sopusuhtaan,
731: kuinka kohtuuttoman korkeat eltlkkeet alen-
732: nettaisiin sekti mitenktl ylimttttrttisten eltlkkei-
733: den antaminen kokonaan poistettaisiin, jonka
734: selvityksen perusteella virkamiesten palkkain
735: ja eltikkeiden jiirjestely pantaisiin ensi tilassa
736: toimeen siten, etttt valtion virkakoneisto tulee
737: kansan varallisuussuhteita ja tarvetta vastaa-
738: 1, 12.- Vikman, y. m. 31
739:
740: vaksi, yksinkertaisemmaksi, nopeammin toimi-
741: vaksi ja halvemmaksi.
742: Helsinki, helmikuun 24 p. 1908.
743:
744: K. 0. Vikman. K. W. Koskelin.
745: T. Riihelä. M. Pesonen.
746: P. Kuisma. K. Wiljakainen.
747: Pekka Leppänen. Eero Erkko.
748: Lucina Hagman. Mikko Knuutila.
749: S. Heiskanen. U. Brander.
750: Pekka Pennanen. Juho Haveri.
751: Aili Nissinen~ E. N. Setälä.
752: 32
753:
754: 1, 1s. - Anom. ehd. N:o 30.
755:
756: Alkio, Santeri, y. m.: Virkamiesten elttke-
757: etuoikeuksien lakkauttamisesta ja elttke-
758: kysymysten saattamisesta kussakin yksi-
759: tyistapauksessa Eduskunnan ja Hallitsi-
760: jan yhteisesti ratkaistaviksi.
761:
762:
763: Suomen Eduskunnalle!
764:
765: Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä tekemääni ano-
766: musehdotukseen ja perusteluihin, jotka ovat painetut val-
767: tiopäivä-asiakirjain liitteissä l, sivuilla 110-111, rohkenen
768: kunnioittaen pyytää Kansaneduskunnan kannatusta ano-
769: mukselle, että H. K. Majesteettinsa suvaitsisi määrätä val-
770: mistettavaksi Kansan Eduskunnalle armollisen esityksen
771: siitä
772: etta Suomen Suuriruhtinaanmaan valtion
773: varoista virkamiehille kuuluvat elake-etuoikeu-
774: det sellaisenaan vastedes lakkautetaan, seka
775: etta milloin eläke valtion varoista halli-
776: tuksen mielesta saattaisi tulla kysymykseen,
777: siita olisi jokaisessa yksityistapauksessa teh-
778: ttlvtl esitys Kansan Eduskunnalle, joka yh-
779: dessä Hallitsijan kanssa ratkaisisi kaikki ttll-
780: laiset kysymykset.
781: Helsingissä, 19 p:nä helmikuuta 1908.
782: Santeri Alkio.
783: Tähän yhtyvät:
784: Juhani Leppälä. Lauri Tuunainen.
785: Kyösti Kallio. Heikki Kiiskinen.
786: K. K. Pykälä. Otto Karhi.
787: August Raatikainen. J. A. Heikkinen.
788: 33
789:
790: 1, 14. - Anom. ehd. N:o 28.
791:
792: Alkio, Santeri, y. m.: Oikeuden mytJntlimisesta
793: Eduskunnalle yhdessli Hallitsijan kanssa
794: mäiirlitt! valtion palvelus- ja virkamies-
795: kunnan palkoista sekli valvoa virkamies-
796: toiminnan tarkoituksenmukaisuutta.
797:
798:
799:
800: Suomen Eduskunnalle!
801:
802: Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäivillä tekemääni
803: anomusehdotukseen ja perusteluihin, jotka ovat painetut
804: valtiopäivä-asiakirjain liitteessä 1, sivuilla 113-114, roh-
805: kenen kunnioittaen pyytää Eduskunnan kannatusta ano-
806: mukselle
807: ettli H. Keisarillinen Majesteettinsa suvait-
808: sisi antaa vuoden 1909 valtiopitiville armoUi-
809: sen esityksen Kansaneduskunnan toimintaval-
810: lan laajentamisesta siihen suuntaan, ettli Edus-
811: . kunta yhdessli Hallitsijan kanssa saisi vallan
812: mät!rätt! valtion palvelus- ja virkamieskunnan
813: palkoista seka valvoa virkamiestoiminnan tar-
814: koituksenmukaisuutta.
815: Helsingissä, 19 p:nä helmik. 1908.
816: Santeri Alkio.
817: Tähän yhtyvät:
818: Juhani Leppälä. Lauri Tuunainen.
819: Kyösti Kallio. Heikki Kiiskihen.
820: K. K. Pykälä. Hilma Räsänen.
821: Otto Karhi. August Raatikainen.
822: J. A. Heikkinen.
823:
824:
825: 3
826: 34
827:
828: 1, 15. - Anom. ehd. N:o 42.
829:
830: Rlpatti, Justus, y. m.: Kruununvaadin-virko-
831: jen lakkauttamisesta.
832:
833:
834:
835:
836: Suomen Eduskunnalle.
837:
838:
839: Viitaten viime valtiopäivillä jätettyyn anomusehdo-
840: tukseen (anom. ehd. N:o 46; katso Liitteet II, siv. 45-47),
841: rohkenemme Kansaneduskunnalle kunnioittaen ehdottaa:
842:
843: ettii Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
844: anoisi, ettii, kumoamalla entiset hallinnolliset
845: miiiiriiykset, kruununvaadin virat, sitti myöten
846: kun ne joutuvat avonaisiksi, lakkautettaisiin
847: ja kruununvaadin tehttivtit siirrettiiisiin ni-
848: mismiehille.
849: Helsingissä, Helmikuun 19 p:nä 1908.
850:
851: Justus Ripatti. A. 0. Vuorimaa.
852: S. N. Rajala. Juho Tulikoura.
853: Juho Ylikorpi. T. Nykänen.
854: Juuso Runtti. M. Tervaniemi.
855: Juho Lepistö. Kaarle 0. Knuutila.
856: Erkki Pullinen. Aate Oikkonen.
857: Oskari Laine. J. E. Helkiö.
858: Iisakki Vahe. Liisi Kivioja.
859: M. Sipponen. E. Ala-Kulju.
860: E.
861:
862: Maamme kielioloja koskevia anomusehdotuksia.
863: 37
864:
865: 1, 1a. - Anom. ehd. N:o 121.
866:
867: Setälä, E. N., y. m.: PerustuslakisttlinntJksien
868: aikaansaamisesta suomen- ja ruotsin-
869: kielen keskinliisesttt asemasta sekli nlii-
870: den kielten kttyttlimistli maan tuomio-
871: istuimissa ja muissa viranomaisissa kos-
872: kevan lain slilitlimisesttt.
873:
874:
875:
876:
877: Suomen Ed usku n nalle.
878:
879: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty viime
880: valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa anomusehdotuksessa
881: n:o 191 (Valtiopäivät v. 1907. Liitteet I, 127-134), roh-
882: kenemme kunnioittaen ehdottaa:
883:
884: ettli Suomen Eduskunta anoisi, etttt Keisa-
885: rillinen Majesteetti suvaitsisi mitli pikimmin
886: valmistuttaa Eduskunnalle armollisen esityksen
887: perustuslainsttlinntJksiksi suomen ja ruotsin
888: kielen keskinliisestli asemasta sekli laiksi suo-
889: men ja ruotsin kielen kliyttttmisestli maan
890: tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa
891: siihen suuntaan kuin mainituissa perusteluissa
892: on esitetty.
893: Helsingissä 24 p. Helmik. 1908.
894:
895: E. N. Setälä. K. W. Koskelin.
896: Alli Nissinen. Pekka Pennanen.
897: U. Brander. N. E. Huoponen.
898: S. Heiskanen. Mikko Knuutila.
899: Pekka Leppänen. T. Riihelä.
900: K. 0. Vikman. A. Luoma.
901: 38 1, ts. - Kielilainsild.
902:
903: P. Ahmavaara. Gust. Arokallio.
904: M. Pesonen. Juho Haveri.
905: P. Kuisma. Lucina Hagman.
906: . Antti Mikkola. Heikki Renvall.
907: K. Wiljakainen.
908: 39
909:
910: 1, 11. - Anom. ehd. N:o 152.
911:
912: Llsto, A., y. m.: Suomen- ;a ruotsinkielen ase-
913: maa koskevan kielilain aikaansaamisesta.
914:
915:
916:
917:
918: Suomen Ed u skun nalle.
919:
920: Valtiopäivillä 1907 oli meillä kunnia Eduskunnalle
921: esittää anomusehdotus suomen- ja ruotsinkielen virallista
922: asemaa koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta. Tämän
923: anomusehdotuksen, joka on painettu mainittujen valtio-
924: päiväin asiakirjoihin, ,Liitteet l" siv. 117-123, lähetti
925: Eduskunta perustuslakivaliokuntaan valmisteltavaksi, mutta
926: valiokunta ei ehtinyt asiata käsitellä sen enemmältä, kuin
927: että se anomusmietinnössään uuden hallitusmuodon sää-
928: tämisestä ehdotti Hallitsijalle esitettäväksi, että maan kieli-
929: lainsäädäntö, jonka erikoismääräykset tähän asti ovat
930: syntyneet hallinnollista tietä, olisi kokonaisuudessaan tu-
931: leva Eduskunnan myötävaikutuksesta riippuvaksi sekä että
932: tämä Eduskunnan oikeus olisi hallitusmuodossa vakuutet-
933: tava ja sen ohella se voimassa olevaan lakiimme sisältyvä
934: periaate, että kansaa on hallittava ja palveltava sen omalla
935: kielellä, hallitusmuodossa lausuttava. Tämä tulikin Edus-
936: kunnan päätökseksi ja otettiin Eduskunnan alamaiseen
937: anomuskirjelmään, jossa pyydettiin, että Keisarillinen Ma-
938: jesteetti suvaitsisi valmistuttaa sekä Eduskunnan perustus-
939: lainmukaisesti käsiteltäväksi antaa ehdotuksen uudeksi,
940: yhtenäiseksi hallitusmuodoksi, johon koottaisiin voimassa
941: olevat hallitusmuodon alaan kuuluvat säännökset, kehitet-
942: tyinä ja täydennettyinä nykyajan tarpeita varteen otta-
943: malla. Kysymys sanotun kielilainsäädännön tarkemmasta
944: sisällyksestä jäi sitä vastoin Eduskunnalta käsittelemättä.
945: Rohkenemme sen tähden, viitaten yllämainitun anomus-
946: 40 1, 17. - Kielilainsrutd.
947:
948: ehdotuksemme perusteluihin ja ne täten uudistaen, Edus-
949: kunnalle kunnioittaen ehdottaa:
950:
951: etttt Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
952: alamaisesti anoisi Eduskunnan hyvttksytttt-
953: vttksi lakiehdotusta suomen- ja ruotsinkielen
954: kttyttttmisesttt, joka lakiehdotus perustuisi sii-
955: hen, etttt suomenkieli on oleva valtion viran-
956: omaisten seka valtiolaitosten kielena, kuitenkin
957: siten, etttt ruotsalaisen asutusalueen vaestöllti
958: on oleva oikeus kaikissa niisstt viranomaisissa,
959: joiden virkapiiri kasitttta tata aluetta, saada
960: asiansa ajetuksi ja kasitellyksi omalla kielel-
961: lttttn.
962: Helsingissä 24 p. Helmikuuta 1908.
963:
964: A. Listo. J. E. Antila.
965: Lauri Ingman. Juhani Arajärvi.
966: Wilh. Malmivaara. Fr. Wilh. Sipilä.
967: A. 0. Vuorimaa. Aug. Hjelt.
968: Olli Pajari. J. E. Helkiö.
969: E. Kolkki. Oskari Laine.
970: Kaarle 0. Knuutila. A. Lagerlöf.
971: J. E. Wiljomaa. E. S. Yrjö-Koskinen.
972: Juho Rannikko. Liisi Kivioja.
973: Hedvig Gebhard. Iida Wemmelpuu.
974: E. Ala-Kulju. M. Tervaniemi.
975: A. Olkkonen. Aukusti Hiltula.
976: J. Waarala. K. Myllylä.
977: Juho Lepistö. Juuso Runtti.
978: Tuom. Pohjanpalo. Erkki Pullinen.
979: Artturi H. Virkkunen.
980: F.
981:
982: Erinäisiä eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
983: 43
984:
985: 1, ts. - Anom. ehd. N:o 132.
986:
987: Nuorteva, S.: Juutalaisten asumis- ja kansa-
988: laisoikeuksia rajoittavien lakimtitirtiysten
989: kumoamisesta.
990:
991:
992:
993:
994: Suomen Eduskunnalle.
995:
996: Tunnettua on, että maassamme asuvia ja maahan
997: muuttavia juutalaisia koskeva lainsäädäntö ei vastaa al-
998: keellisempiakaan inhimillisyyden ja kohtuuden vaatimuk-
999: sia. Kun miltei kaikkialla muualla sivistyneessä maail-
1000: massa jo on vapauduttu häpeällisestä, uskontokiihkoon
1001: ja ammattikateuteen perustuvasta juutalaisten vainoomi-
1002: sesta heidän uskontonsa takia, seisoo Suomenmaa nii-
1003: den harvojen maiden etunenässä, jotka ankarilla laki-
1004: määräyksillä koettavat yhä ylläpitää keskiajan katolilai-
1005: suuden kylvämää juutalaisvainoa. Ei edes Venäjälläkään
1006: ole asetettu niin ankaria ja naurettavan pikkumaisia esteitä
1007: juutalaisasutuksen tielle kun meillä. Luulisi jo olevan aika
1008: niiden poistamiseksi. - On väitetty, että maamme jou-
1009: tuisi vaaraan, jos juutalaisille annettaisiin vapaa pääsy
1010: Suomeen. On sanottu, että he anastaisivat itselleen kai-
1011: ken kaupan, maanviljelyksen ja muut elinkeinot Mutta
1012: ovathan muutkin maat ja kansat pysyneet pystyssä juu-
1013: talaisten kilpaillessa heidän kanssaan, tarvitsematta tur-
1014: vautua sellaisiin ihmisyystunnetta loukkaaviin kiristys-
1015: lakeihin, joilla meidän maamme luulotellun etunsa takia
1016: katsoo voivansa sortaa jo muutenkin poljettua ja häväis-
1017: tyä heimoa.
1018: Mutta puhumattakaan kaikesta tästä on olemassa
1019: yksi syy, joka ehdottomasti puhuu juutalaisia koskevain
1020: 44 1, 1s. - Juutalaisten oikeuksista.
1021:
1022: rajoitusten poistamisen puolesta. Nykyistenkin lakien no-
1023: jalla saavat juutalaiset täydet kansalaisoikeudet maas-
1024: samme, mutta vakaumuksensa hinnalla. Jos he muutta-
1025: vat kristinuskoon, ovat kaikki esteet poistetut heidän tieltään
1026: ja he joutuvat samojen määräysten alaisiksi, kun muut-
1027: kin muukalaiset, jotka muuttavat maahamme. Mitä sisäl-
1028: tävät siis juutalaisia koskevat asetukset? Sitä, että ihmi-
1029: nen, joka vakaumuksensa mukaan ei voi kuulua kristin-
1030: uskoon, on kansalaisoikeuksia ansaitsematon, kelvoton
1031: roisto. Sellaistako käsitystä hyväksyy vapaamielisen ja
1032: kansanvaltaisen Suomen uusi eduskunta kahdenneokym-
1033: menennen vuosisadan aikana? Tätä toki en tahtoisi us-
1034: koa ja sentähd~n rohkenen Eduskunnalta anoa
1035:
1036: että hallitukselta jo ensi valtiopäiville pyy-
1037: dettäisiin armollinen esitys, jossa ehdotettai-
1038: siin kaikkien niiden lakimälträysten ja ase-
1039: tusten kumoamista, jotka asettavat juutalai-
1040: sia heidän asumis- ja kansalaisoikeuksiinsa
1041: nähden toiseen asemaan kuin muita muuka-
1042: laisia.
1043: Helsingissä, helmikuun 24 p:nä 1908.
1044: S. Nuorteva.
1045: 45
1046:
1047: 1, 19. - Anom. ehd. N:o 186.
1048:
1049: Mikkola, Antti: Papinotto-oikeuden lakkaut-
1050: tamisesta.
1051:
1052:
1053:
1054:
1055: Suomen Kansaneduskunnalle.
1056:
1057:
1058: Uudistamalla viime valtiopäiville jättämässäni ano-
1059: musehdotuksessa esitetyt perusteet (1907 vuoden valtio-
1060: päiväin asiakirjain Liitteet, 1, siv. 158-160), saan kun-
1061: nioittaen pyytää Eduskuntaa yhtymään anomukseen:
1062:
1063: etta Hallitus papinotto-oikeuden poistami-
1064: seksi viipymlitta ryhtyisi lainslilidlinttJ- tai
1065: muihin ehkli tarpeellisiksi katsottaviin toimen-
1066: piteisiin.
1067: Helsingissä, helmikuun 26 p. 1908.
1068: Antti Mikkola. ·
1069: 46
1070:
1071: 1, 20. - Anom. ehd. N:o 144.
1072:
1073: Lagerlöf, A.: Täydellisen armahduksen mylJn-
1074: tämisestä kaikille tuomion tai armah-
1075: duksen nojalla Siperiaan lähetetyille
1076: Suomen kansalaisille sekä tilaisuuden
1077: valmistamisesta heille valtion kustan-
1078: nuksella perheineen palata kotimaahan.
1079:
1080:
1081:
1082:
1083: S u o me n Ed u s kun n a II e.
1084:
1085: Huhtikuun 13 päivänä 1826 annetussa Armollisessa
1086: Julistuksessa ilmoitti Hänen Majesteettinsa Keisari Nikolai
1087: I, ettei hän aikonut sallia kuolemantuomion panemista
1088: täytäntöön, vaan että niissä tapauksissa, joissa rikosta ei
1089: voitu sovittaa elinkautisella vankeudella tai kuritushuo-
1090: neella kotimaassa, miehiset hengiltä tuomitut olivat lähe-
1091: tettävät Siperiaan pakkotyöhön Venäjän kruunun kaivok-
1092: sissa. Vuonna 1848 laajennettiin tämä armahdusmuoto
1093: ulottuvaksi naisiinkin, siten että pakkotyö oli heidän suo-
1094: ritettava kruunun tehtaissa Siperiassa. Erinäisillä asetuk-
1095: silla •määrättiin myöhemmin vielä, että elinkautiseen van-
1096: keuteen tai pakkotyöhön tuomitut rikoksentekijät voitiin
1097: omasta anomuksestaan armahtaa siten, että heidät lähe-
1098: tettiin uudisasukkaiksi Siperiaan. Näitten säännösten mu-
1099: kaan lähetettiin sitten Suomesta venäläiseen pakkotyöhön
1100: ja maanpakolaisuuteen Siperiaan hyvin monta Suomen
1101: kansalaista, kunnes vuonna 1887 Venäjän hallitus kieltäy-
1102: tyi niitä enään vastaanottamasta ja lähetykset sen joh-
1103: dosta lakkautettiin.
1104: Edellä mainitut asetukset annettiin kaikki hallinnol-
1105: lista tietä ja olivat jo yksin siitäkin syystä lainvastaisia.
1106: Sen lisäksi täytyy katsoa koko tuota rangaistuslajia erit-
1107: 1, 20. - Lagerlöf. 47
1108:
1109: täin vastenmieliseksi siinä suhteessa, että rangaistuksen-
1110: alaiset asetettiin melkeinpä kokonaan sen maan valvonnan
1111: ja huolenpidon ulkopuolelle, jonka lain rikkomisesta hei-
1112: dät oli tuomittu. Eikä Siperia-rangaistuksia myöhempinä
1113: aikoina puoltaneet edes ne humaaniset motiivit, jotka
1114: epäilemättä määräsivät Keisarin toimenpiteen v. 1826,
1115: koska on enemmän kuin todennäköistä, että näitten ran-
1116: gaistusten laajempi ja pitkällinen käyttäminen suuresti
1117: johtui taloudellisista ja mukavuus-näkökohdista.
1118: Kun rikoslainsäädäntömme joulukuun 19 patvana
1119: 1889 annetun rikoslain ja siihen liittyvien asetusten kautta
1120: uusittiin, olisi ollut luonnollista, että Siperia-rangaistuksia
1121: kärsivienkin asema olisi järjestetty samojen perusteitten
1122: mukaan, joita noudatettiin muitten, uuden lain voimaan
1123: astuessa vanhemman lain nojalla tuomitun vapaus-ran-
1124: gaistuksen alaisina olevien suhteen. Mutta niin ei tehty,
1125: vaan jätettiin nämä onnettomat Suomen miehet ja naiset
1126: niin kokonaan reformin ulkopuolelle, ettei niihin voi so-
1127: velluttaa niitäkään säännöksiä, jotka koskevat ehdollista
1128: vapaaksi laskemista, vaikka lain henki ja tarkoitus luon-
1129: nollisesti ei voi tehdä mitään eroa heidän ja muitten elin-
1130: kautisiin vapaus-rangaistuksiin tuomittujen välillä. En
1131: lähde arvostelemaan) johtuiko lainsäätäjän laiminlyömi-
1132: nen ajattelemattomuudesta, välinpitämättömyydestä tai
1133: säästäväisyydestä, eikä sitä tarvitse tässä sen enempää
1134: tutkiakaan. Mutta sen pidän varmana, että kun asia nyt
1135: joutuu Eduskunnan käsiin, ei Eduskunta tahdo laimin-
1136: lyödä mitään, joka vielä on mahdollista tehdä tuon van-
1137: han vääryyden poistamiseksi, joka oikein arvosteltuna on
1138: kansallemme häpeäksi katsottava.
1139: Ymmärtääkseni asiassa ei ainakaan vielä tarvittaisi
1140: mitään uutta lainsäädäntöä, vaan riittäisivät semmoiset
1141: toimenpiteet, joihin hallitsijan armahdusoikeuden nojalla
1142: voitaisiin ryhtyä. Ne luultavasti harvat siviilioikeudelliset
1143: selkkaukset, jotka toisen tai toisen vapautettavan suhteen
1144: 48 1, 20. - Siperiaan karkoitettujen armahtamisesta.
1145:
1146: voisivat syntyä, voitaisiin luullakseni ratkaista voimassa
1147: olevan lainsäädännön avulla.
1148: Mitä taas armahduksen laajuuteen tulee, olisi, kat-
1149: soen siihen, että kaikki puheena olevat henkilöt jo ovat
1150: kärsineet rangaistustaan enemmän kuin 20 vuotta, ja
1151: muutenkin asian luontoon ja laatuun nähden, mielestäni
1152: tarpeetonta mitään rajoituksia asettaa.
1153: Pyydän siis kunnioittavimmin saada ehdottaa ainoas-
1154: taan, että Eduskunta päättäisi alamaisessa anomuksessa
1155: Keisarilliselta Majesteetiltansa pyytää:
1156:
1157: että kaikille tuomion tahi armahduksen no-
1158: jalla Siperiaan lähetetyille Suomen kansalai-
1159: sille Keisarillisen Majesteettinsa armosta an-
1160: nettaisiin heidän rikoksistaan vietit kärsimät-
1161: tömänsä rangaistukset täydellisesti anteeksi, ja
1162: että nitille Siper;aan lähetetyille valmistet-
1163: taisiin tilaisuus, mikäli he itse haluavat, val-
1164: tion kustannuksella perheinensä palata koti-
1165: maahansa.
1166: Helsingissä, Helmikuun 25 päivänä 1908.
1167: A. Lagerlöf.
1168: 49
1169:
1170: 1, 21. - Anom. ehd. N:o 192.
1171:
1172:
1173: Laine, Maria: Armahduksen mytJntämisestä
1174: n. s. , Viaporin sotilaskapinaan" osaa
1175: ottaneille Suomen kansalaisille.
1176:
1177:
1178:
1179:
1180: Suomen Ed u s k u n n a II e.
1181:
1182: Viaporin sotilaskapinan aikana v. 1906 joutui joukko
1183: Suomen kansalaisia tähän sellaiseen suhteeseen, että Suo-
1184: men oikeusistuimet ovat julistaneet heidän menettelynsä
1185: kapinaan osanotoksi. Sen mukainen ankara kuritushuone-
1186: rangaistus on heitä myös kohdannut. Joka tämän jutun
1187: käsittelyä seurasi, sai kuitenkin sen käsityksen, että heidän
1188: rikollisuutensa oli hyvin riidanalainen. Yhteishyvän pal-
1189: velukseen, kuten kansallislakonkin aikana, näyttivät he
1190: haluuneen voimansa uhrata. Jos se on johtanut heidät
1191: raskaisiinkin hairahduksiin, tuntuu rangaistus sentään
1192: kohtuuttoman ankaralta, sillä levoton aika ja heidän ilmei-
1193: sesti vilpitön tarkotuksensa palvella isänmaan asiaa, olisi-
1194: vat heille lieventäviksi asianhaaroiksi luettavat.
1195: Ja vielä kun ajattelee, että kymmeniä perheitä tämän
1196: kautta on jäänyt ilman turvaansa ja elättäjäänsä, täytyy
1197: hartaasti toivoa että jotenkin voitaisiin heidän kovaa koh-
1198: taloaan lieventää. - Onhan yleiseen ollut tapana valtiol-
1199: lisesti levottomien aikain valtiollisiin rikoksiin käyttää ar-
1200: mahdusta. Rohkenen näin ollen ehdottaa, että Eduskunta
1201: yhtyisi anomaan
1202:
1203: että Hallitsija käytttten Hallitusmuodon 9
1204: §:n mukaista oikeuttaan soisi armahdusta
1205: 4
1206: 50 1, 21.- Armahd. , Viaporin sotilaskapinaan" osaaottaneille.
1207:
1208: niille Suomen kansalaisille, jotka ovat otta-
1209: neet osaa n. s. ,,Viaporin sotilaskapinaan".
1210: Helsingissä, 26 p. helmik. 1908.
1211: Maria Laine.
1212: •• ••
1213: VALTIOPAIVAT v. 1908
1214:
1215: LIITTEET
1216:
1217:
1218: II
1219:
1220:
1221: Valtiovarain-valiokuntaan lähetetyt
1222: anomusehdotukset
1223:
1224:
1225:
1226:
1227: Helsinki 1908
1228: Vihtori Kososen kirjapaino
1229: 1
1230: 1
1231:
1232: 1
1233: 1
1234:
1235: 1
1236: 1
1237: 1
1238:
1239: 1
1240: 1
1241:
1242: 1
1243:
1244: A. 1
1245: 1
1246: Uuden uerotusjärjestelmän aikaansaamista
1247: 1
1248: koskeuia anomusehdotuksia.
1249: 1
1250: 1
1251: 1
1252: 1
1253: 1
1254: 1
1255: 1
1256: 1
1257: 1
1258: 1
1259: 1
1260: 1
1261: 1
1262: 1
1263: 1
1264: 1
1265: 1
1266: 1
1267: 1
1268: 1
1269: 1
1270: 1
1271: 1
1272: 1
1273: II, 1. - Anom. ehd. N:o 153.
1274:
1275:
1276: Hjelt, Aug., y. m.: Uuden veroitusjärjestelmän
1277: aikaansaamisesta.
1278:
1279:
1280:
1281:
1282: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
1283:
1284:
1285: Siitä maamme verotusolojen uudestaan järjestämistä
1286: koskevasta anomusehdotuksesta, joka minulla oli kannia
1287: esittää viime valtiopäivillä ja joka on painettu valtiopäivä-
1288: asiakirjoihin (Liitteet II, siv. 5-13), ei valtiovarain-
1289: valiokunta ennättänyt antaa lausuntoansa.
1290: Viitaten mainitun anomusehdotuksen yleispiirteisiin
1291: perusteluihin sekä lausuen sen toivomuksen, että verotus-
1292: olojemme uudestaan järjestämisessä annetaan riittävän
1293: laaja sija oikeudenmukaiselle omaisuusverotukselle ja että
1294: varsinkin niin sanotun ansaitsemattoman omaisuuden-
1295: lisäyksen verottamiseen kiinnitetään tarkkaa huomiota,
1296: rohkenen kunnioittavimmin anoa, että Eduskunta tahtoisi
1297: yhtyä alamaiseen anomukseen,
1298:
1299: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi tar-
1300: koin tutkituttao maamme nykyisen verojärjes-
1301: telmän puutteita sekä antaa laatia ehdotuksen
1302: niiden poistamiseksi ja uuden oikeudenmukai-
1303: semman ja valtion lisäiintyviä tarpeita parem-
1304: mln tyydyttävän verotusjärjestelmän aikaan-
1305: saamiseksi, jonka pääkohtia tulisi olla: nykyis-
1306: ten maaverojen poistaminen,· leimasuostunta-
1307: veron uudestaanjärjestäminen lähinnä siinä
1308: kohden, että raha- ja kauppaliike saataisiin ve-
1309: rotuksen alaiseksi sekä perintö- ja testamentti-
1310: 6 II, 1. - Uud. verotusjärjest.
1311:
1312: vero oikeammin määrätyksi ja tiukemmaksi;
1313: tulliverotuksen muuttaminen siten, että se etu-
1314: päässä ja raskaammin kohdistuu ylellisyys- ja
1315: varakkaampien kansankerroksien käyttämiin
1316: tavaroihin; sekä lopulta yleisen, asteettain nou-
1317: sevan tulo- ja omaisuusverotuksen käytäntöön,
1318: ottaminen; ja
1319: että Eduskunnalle niin pian kuin mahdol-
1320: lista annettaisiin armollinen esitys tästä asiasta.
1321:
1322: Helsinki 26 päivänä helmikuuta 1908.
1323:
1324: Aug. Hjelt.
1325:
1326:
1327: Yllä olevaan anomukseen yhtyvät :
1328:
1329: E. Nevanlinna. E. G. Palmen.
1330: J. K. Paasikivi. A. Listo.
1331: Mikael Soininen. H. G. Paloheimo.
1332: Juho Rannikko. Y. K. Yrjö-Koskinen.
1333: Hannes Gebhard. A. Osw. Kairamo.
1334: Väinö Kivilinna. H. Repo.
1335: Juho Ylikorpi. Kaarle 0. Knuutila.
1336: Iisakki Vahe. Tuom. Pohjanpalo.
1337: A. 0. Vuorimaa. F. 0. Rapola.
1338: K. Myllylä. Juho Lepistö.
1339: S. N. Rajala. J. H. Hakulinen.
1340: J. E. Antila. Erkki Pullinen.
1341: A. Koivisto. Fr. W. Sipilä.
1342: Justus Ripatti. T. Nykänen.
1343: II, 2. - Anom. ehd. N:o 23.
1344:
1345:
1346: Kallio, Kyösti, y. m.: Uutta verolakia koskevan
1347: arm. esityksen antamisesta Eduskun-
1348: nalle.
1349:
1350:
1351:
1352: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
1353:
1354:
1355: Viitaamalia vuoden 1907 valtiopäivien asiakirjain liit-
1356: teissä II (siv. 14-16) olevaan valtiovarainvaliokuntaan
1357: lähetetyn anomusehdotuksen N :o 22 perusteluihin, pyy-
1358: <iämme kunnioittaen Suomen Kansaneduskunnan kanna-
1359: tusta anomukselle :
1360:
1361: että H. M. Keisari Suuriruhtinas suvait-
1362: s-ts~valmistuttaa niin pian kun mahdollista
1363: arm. esityksen valtiopäiville u~tdeksi verolaiksi.
1364: jolla maavero poistetaan ja sijaan asetetaan
1365: asteettain nouseva perintö- ja tulovero sekä sitä
1366: täytentävä omaisuusvero.
1367:
1368: Helsingissä 18 p :nä Helmik. 1908.
1369:
1370:
1371: Kyösti Kallio. Juhani Leppälä.
1372: Otto Karhi. Hilma Räsänen.
1373: Augusti Raatikainen. Santeri Alkio.
1374: Heikki Kiiskinen. J. A; Heikkinen.
1375: Lauri Tuunainen. K. K. Pykälä.
1376: B.
1377: Verojen ja rasitusten tasoittamista
1378:
1379: koskeuia anomusehdotuksia.
1380: II, s. - Anom. ehd. N:o 43.
1381:
1382:
1383: Ahmavaara, P., y. m.: Kolarin kappeliseura-
1384: kunnan asettamisesta verotukseen nähden
1385: samalle kannalle, kuin Lapin kihlakun-
1386: nan kunnat.
1387:
1388:
1389:
1390:
1391: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
1392:
1393:
1394:
1395: Suomen Eduskunta ja hallitus ovat monella tavalla
1396: tunnustaneet ja ottaneet huomioon Lapin epäedulliset ta-
1397: loudelliset elinehdot, ne ovat myöntäneet Lapin kansalle
1398: veronhuojennuksia ja antaneet sille monenlaista apua yh-
1399: teiskunnallisten rasitusten huojentamiseksi. Mutta tuolla
1400: Lapin raukoilla rajoilla sijaitst!va Kolarin kunta, jonka
1401: olosuhteet oyat yhtä tukalat, jopa muutamissa kohdin
1402: huonommatkin, kuin varsinaisen Lapin, ei ole tullut osal-
1403: liseksi näistä avuista ja huojennuksista, syystä ettei se
1404: nimellisesti kuulu varsinaiseen Lappiin. Tuo pieni kunta,
1405: jonka väkiluku henkikirjain mukaan teki vuoden 1906
1406: lopulla, I ,86o henkeä, joista vaan noin 8oo oli veron-
1407: maksukykyisiä, taistelee mitä kovinta elämisen taistelua.
1408: Maanviljelyksestä sen varsinaisessa laajemmassa
1409: merkityksessä ~i tuolla karussa Pohjolan tunturiseudussa
1410: juuri voi puhuakaan, se kun supistuu pääasiallisesti ohran
1411: ja perunan viljelykseen sekä siihen satoon, minkä huono-
1412: luontoiset, luonnontilassa olevat suo- ja korpiniityt anta-
1413: vat. On laskettu, että IO vuodessa saadaan Kolarissa
1414: keskimäärin kahtena vuonna keskenkertaista parempi vil-
1415: javuosi, viitenä keskinkertainen ja kolmena täydellinen
1416: katovuosi. Kalastuksesta, joka useimmissa Lapin kun-
1417: nissa on hyvänä sivuelinkeinona, ei Kolarissa voi puhua-
1418: 12 II, 3. - Verojen ja rasitusten tasottam.
1419:
1420: kaan, se kun ei siellä vastaa pyyntikustannuksia. Poron-
1421: hoito on useissa Lapin kunnissa varsinaisena elinkeinona,
1422: mutta Kolarissa sekin on vähemmästä arvosta, syöttömaat
1423: kun siellä ovat huonot. Metsäntuotteet eivät myöskään
1424: suuresti avusta elämistä, puu kun kasvaakseen tavalliseksi
1425: sahatukiksi tarvitsee aikaa keskimäärin 240 vuotta.
1426: Kunnalliset ulosteot ja muut rasitukset ovat täällä-
1427: kin sitävastoin kasvaneet elinehtoihin katsoen pelottavan
1428: suuriksi. Kunnallisverot tekivät vuosina 1903, 1904,
1429: 1905 ja 1906 keskimäärin vuotta kohden noin 14,500
1430: markkaa. Kirkon 'ja pappilan rakennuskassoihin kanne-
1431: taan vuosittain noin 1,100 markkaa, seurakunnan kirkko-
1432: herralle ja kappalaiselle kannetaan vuosittain 4,500
1433: markkaa.
1434: Kunnassa on 10 4 !16 veroa maksavaa manttaalia ja
1435: tekevät kruunulle manttaalin ja henkiluvun perusteella
1436: maksettavat verot vuosittain kolmattatuhatta markkaa.
1437: Kun rahalliset ulosteot pieneltä kunnalta tuonlaisissa
1438: oloissa tekevät jo hyvän joukon yli kahdenkymmenen tu-
1439: hannen markan vuosittain, puhumatta muista rasituksista,
1440: niin eipä ole ihmeteltävää, jos eläminen käy ahtaaksi.
1441: Tämänkaltaisten ahtaiden elämän ehtojen ja kovien
1442: olosuhteiden takia on myönnetty Lapin kihlakunnan kun-
1443: nille helpotusta kruunulle suoritettavan veronkin suhteen,
1444: niin että Lapissa maksetaan vain niin sanottua Lapin ve-
1445: roa 38 m. 40 p. manttaalilta. Samoista syistä myönsivät
1446: valtiosäädyt 1897 vuoden valtiopäivillä Muonionniskan
1447: kunnalle, joka siihen asti maksoi yhtä suurta veroa kuin
1448: Kolarin kunta, oikeuden päästä Lapin verolle. Kun Kola-
1449: rin kunta ei suinkaan ole paremmissa, vaan pikemmin
1450: huonommissa olosuhteissa kuin Muonionniska y. m. Lapin
1451: pitäjät, niin tuntuisi aivan kohtuulliselta ja johdonmukai-
1452: selta, että Kolarin kunta verotukseen nähden asetettaisiin
1453: samaan asemaan. Asia on aivan vähästä arvosta valtion
1454: talouden kannalta katsottuna, sillä nykyisen verotusperus-
1455: teen mukaan teki valtiovaliokunnan laskelman mukaan,
1456: II, s. - Ahmavaara, y. m. 13
1457:
1458: Kolarin kunnan kruunuvero vuonna 1895 kaikkiaan 2,092
1459: m. 69 p., kun se Lapin veroperusteen mukaan olisi samana
1460: vuonna tehnyt vaan 432 markkaa. Eroitus tekisi siis
1461: vaan I,6oo--I,700 markkaa vuosittain, mutta tuolle kovin
1462: ahtaissa oloissa elävälle kunnalle se sentään olisi tuntu-
1463: va apu.
1464: Samasta asiasta teki Tornion tuomiokunnan edustaja
1465: anomuksen 1900-vuoden valtiopäivillä, mutta valtiovalio-
1466: kunnan ehdotuksesta eduskunta sen silloin hylkäsi. Val-
1467: tiovaliokunnan perusteet hylkäävälle päätökselle olivat
1468: kumminkin kovin heikot.
1469: Valiokunta sanoo, että Lapin vero on poikkeusvero,
1470: muka sellaisten aikain oloista, jotka eivät enää pidä paik-
1471: kaansa eikä senvuoksi ole valiokunnan mielestä asianmu-
1472: kaista yhä laajentaa sitä alaa, joka suorittaa ainoastaan
1473: Lapin veroa. Mitä taas siihen tulee, että Muonionniskan
1474: kunta 1897 vuoden valtiopäivillä suostuttiin asettamaan
1475: Lapin verolle, sanoo valiokunta sen tapahtuneen muka sen
1476: takia, että Muonionniskan kunta oli 1812 yhdistetty yh-
1477: deksi kirkkoherrakunnaksi Enontekiän Lapinseurakunnan
1478: kanssa ja sittemmin myöskin otettiin vasta muodostettuun
1479: Lapin kihlakuntaan.
1480: Totta kyllä on, että Lapinvero on poikkeusvero,
1481: mutta se poikkeus johtuu paikallisista epäedullisista olois-
1482: ta, jotka olot valitettavasti luonnonlain pakosta tulevat
1483: pääasiallisesti sellaisina aina olemaan, eivätkä muutu eri
1484: aikoina. Senvuoksi on poikkeus verotukseenkin nähden
1485: oleva pysyvää laatua eikä kukaan ole ehdottanutkaan La-
1486: pin veron-huojennusta poistettavaksi. Mitä taas siihen
1487: väitteeseen tulee, että Muonionniskan kunta 1897 vuoden
1488: valtiopäivillä olisi muka asetettu sen vuoksi Lapinverolle,
1489: että se oli siirretty Lapin kihlakuntaan, ei se ensinkään
1490: pidä paikkaansa, sillä sanotun vuoden valtiosäätyjen ala-
1491: mainen anomus asiassa perustuu kokonaan Muonionnis-
1492: kan kunnan epäedullisiin olosuhteisiin. Anomuksessa sa-
1493: notaan muun muassa: ,Luonnonsuhteihinsa nähden
1494: 14 II, s . - Verojen ja rasitusten tasottam.
1495:
1496: Muonionniska hyvin vähän eroaa lähipitäjistä, jotka niirr
1497: kuin esim. Kittilä ja Sodankylä jo vanhastaan ovat naut-
1498: tineet melkoisia etuja siinä kohden, että sikäläiset talot
1499: suorittavat vaan n. s. lapinveroa. Muonionniskan ilmas-
1500: tolliset olosuhteet ovat sitä laatua, että minkäänmoista
1501: maanviljelystä sanan varsinaisessa merkityksessä siellä
1502: tuskin voidaan harjoittaa. Ruista ei viljellä ensinkääny
1503: ohra antaa vaan edullisina vuosina jonkunmoisen sadon~
1504: eikä perunoita ole voitu kylvää enempää kuin 20 a 30 heh-
1505: talia manttaalia kohti. Jauhoja on tuotava Torniosta tai
1506: Norjan jäämerensatamista. Karjan- ja poronhoitoa, met-
1507: sästystä ja kalastusta asukkaat kyllä harjoittavat, mutta
1508: melkein ainoastaan kototarpeiksi. Ensiksi mainittuun
1509: elinkeinoon on kuitenkin pääasiallinen toimeentulo perus-
1510: tettava; ja tässäkin kohdin huonot kesälaitumet ja yleensä
1511: niukka heinäsato luonnon niityiltä vaikuttavat, ettei kaik-
1512: kina vuosina saatetapitää yhtä lukuisaa karjaa. Yhtä tu-
1513: kalat olot kuin yleensä varsinaiseen Lappiin kuuluvissa
1514: pitäjissä ovat siis Muonionniskassakin vallalla."
1515: Ettei veronhuojennus suinkaan ole tarkoitettu rajoi-
1516: tettavaksi yksistään Lapin kihlakunnan kuntia, vaan mui-
1517: takin yhtä tukalissa olosuhteissa olevia kuntia koskemaan,.
1518: sitä todistaa sekin, että Lapinverolla ovat Kuolajärven
1519: kunta Kemin kihlakunnassa ja Kuusamon kunta Oulun
1520: kihlakunnassa.
1521: Katselipa asiaa miltä kannalta tahansa, on oikeuden
1522: mukaista, että Kolarin kunta, jonka elinehdot ovat mitä
1523: vaikeimmat, asetetaan n. s. Lapin verolle, samoin kuin
1524: muutkin yhtä tukalissa oloissa elävät kunnat. Perustuen
1525: edellä sanottuun, rohkenen pyytää, että Eduskunta anoisir
1526:
1527:
1528: että Keisarillinen Majesteetti armossa su-
1529: vaitsisi määrätä, että Kolarin kappeliseurakun-
1530: II, s. - Ahmavaara, y. m. 1~
1531:
1532:
1533: ta verotuksee'l't nähden asetettaisiin samalle kan-
1534: nalle kuin Lapin kihlakunnan kunnat.
1535:
1536: Helsingissä, Helmikuun 19 p :nä 19o8.
1537:
1538:
1539: P. Ahmavaara.
1540:
1541: Tähän yhtyvät :
1542:
1543: Lucina Hagman. Mikko Knuutila ..
1544: A. Luoma. Aili Nissinen.
1545: II,'· - Pet. mem. N:o 141.
1546:
1547: Karlsson, K. J. och Sundblom, Julius: An-
1548: gående vissa posthemmans i, Ekerö kom-
1549: mun befriande från deras postbefordrings-
1550: skyldighet jämte med densamma för-
1551: bundna skyldigheter.
1552:
1553:
1554:
1555: T i 11 F i n 1 a n el s L a n el t el a g.
1556: V örelsamt memorial.
1557:
1558:
1559: Seelan en rege1bunelen samtrafik meel utlanelet nu-
1560: mera måste anses vara säkerstä1el året om genom ele åt-
1561: gärcler staten och enski1ela bo1ag vieltagit, är elet oveeler-
1562: säg1igen på tielen att upphäfva elen af åleler vissa hemman
1563: på Ålanel åligganele skyleligheten att ombesörja vinter-
1564: postföringen mellan Ålanel och Sverige. Man kunele ju
1565: tycka, att en åtgärel i eletta afseenele vore onöelig, elå elessa
1566: posthemman icke vielare tages i anspråk för nämnela post-
1567: föting. Så är elock icke förhållanelet. Först och främst
1568: äro posthemmanen unelerkastaele vissa bestämmelser, som
1569: göra att eleras innehafvare äro sämre stälela än ele på van-
1570: 1iga hemman. Sålunela får ett posthemman utan högve-
1571: derbörligt tillstånel hvarken styckas eller parcelleras. Och
1572: hvael nu särskilelt ele till ett antal af s6 uppgåenele post-
1573: heruman i Ekerö beträffar, hvilka elet åligger att viel
1574: behof öfverföra posten till Sverige, skola elessa för änela-
1575: målet hålla i bereelskap en ganska ansenlig flottilj af större
1576: och minelre farkoster, som i uppsättning kostar flera tusen
1577: mark och i årligt unelerhåll äfven ganska afsevärela sum-
1578: mor. Sålänge elenna postgång anlitaeles, kunele postbön-
1579: derna finna sig i förhållanelena, allelenstunel ele elå fingo
1580: II, 4. - Karlsson ja Sundblom. 17
1581:
1582: uppbära sådan ersättning, att de nödiga kostnaderna till
1583: någondel blefvo betäckta. Men sedan omordade post-
1584: gång instälts och någon ersättning af postverket för den
1585: föreskrifna flottiljens underhåll icke vidare utbetalas,
1586: måste dessa posthemman åtföljande skyldigheter äfven
1587: aflyftas från desamma.
1588: I förhoppning om att landets styrelse i sinom tid skall
1589: vidtaga nödiga åtgärder för ett upphäfvande af hela
1590: denna otidsenliga institution med posthemman, få vi vörd-
1591: sammast anhålla om, att landtdagen måtte till Hans Ma-
1592: jestät aflåta en petition i det syfte,
1593:
1594: att de posthemman i Ekerö kommun, som
1595: det åligger att vintertid frambefordra pasten
1596: öfver Ålandshaf tili Grisslehamn i Sverige,
1597: måtte oförtöfvadt befrias från denna skyldig-
1598: het jämte med densamma förbundna ålig-
1599: ganden.
1600:
1601: Helsingfors, den 26 Februari 1908.
1602:
1603:
1604: K. J. Karlsson. Julius Sundblom.
1605:
1606:
1607:
1608:
1609: 2
1610: c.
1611: Tulli- ja muiden maksujen alentamista
1612:
1613: koskeuia anomusehdotuksia.
1614: II, 5. - Anom. ehd. N:o 39.
1615:
1616:
1617: Gebhard, Hannes, y. m.: Koneteollisuudessa
1618: tarvittavista raaka-aineista ynnä erinäi-
1619: sen laatuisista maanviljelys- ja meijeri-
1620: koneista menevien tullimaksujen poista-
1621: misesta sekä edelleen tarpeellisiksi kat-
1622: soitujen tullimaksujen määräämisestä ta-
1623: varain arvon mukaan maksettaviksi.
1624:
1625:
1626:
1627:
1628: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1629:
1630:
1631:
1632: Niillä perusteilla, jotka minulla ·oli kunnia esittää
1633: viime valtiopäiville anomusehdotuksessa N :o 53 ja jotka
1634: ovat painetut mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan Liit-
1635: teitten II :een osaan sivuille 19-20, rohkenen kunnioit-
1636: taen pyytää, että Eduskunta kääntyisi H. K. Majesteet-
1637: tinsa puoleen anoen :
1638:
1639:
1640: I :o että tullimaksut sellaisista Koneteolli--
1641: suudessa käytettävistä raaka-aineista, joitten
1642: valmistaminen Suomessa ei käy päinsä, pois-
1643: tettaisiin;
1644: 2 :o että tullimaksut sellaisista vaikeasti
1645: valmistettavista maanviljelys- ja meijerikoneis-
1646: ta, joita Suomessa ei ollenkaan kyetä valmis-
1647: tamaan, poistettaisiin; sekä
1648: 3 :o että sellaiset tullimaksut, joita vielä
1649: katsotaan tarpeellisiksi kotimaisen teollisuus-
1650: 22 II, s. - Tulli- ja muid. maks. alent.
1651:
1652: työn suojaamiseksi, olisivat määrättävät tava-
1653: rain arvoakin silmällä pitäen, eikä, kuten nyt,
1654: yksinomaan niiden painon mukaan.
1655:
1656: Helsingissä 17 päivä helmikuuta v. 1908.
1657:
1658:
1659: Hannes Gebhard.
1660: Tähän yhtyvät:
1661:
1662: Oskari Laine. J. E. Helkiö.
1663: A. Koivisto. Juho R~nnikko.
1664: Iisakki Vahe. Kaarle 0. Knuutila.
1665: Juho Ylikorpi. K. Myllylä.
1666: Erkki Pullinen S. N. Rajala.
1667: M. Tervaniemi. J. Runtti.
1668: E. Kolkki. J. Waarala.
1669: A. Oikkonen. J. E. Antila.
1670: T. Nykänen. A. Listo.
1671: Olli Pajari. Juho Tulikoura.
1672: J. E. Wiljomaa. M. Sipponen.
1673: Fr. W. Sipilä. Väinö Kivilinna.
1674: Juho Lepistö. K. R. Kares.
1675: Aukusti Hiltula. Justus Ripatti.
1676: H. G. Paloheimo. Aleksi Käpy.
1677: Juho Torppa. A.. Osw. Kairamo.
1678: Iida Wemmelpuu. Juhani Arajärvi.
1679: J. K. Paasikivi. Aug. Hjelt.
1680: Mikael Soininen.
1681: II, 6. - Anom. ehd. N:o 56.
1682:
1683:
1684: Huoponen, N. E., y. m.: Maanviljelys- ja
1685: meijerikoneiden tuontitullin lakkautta-
1686: misesta tahi ainakin tuntuvasta alenta-
1687: misesta.
1688:
1689:
1690:
1691:
1692: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1693:
1694:
1695: Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä tehtyyn anomuk-
1696: seen, Liitteet II, siv 22, saamme kunnioittavimmin pyytää
1697: Eduskuntaa yhtymään alamaiseen anomukseen,
1698:
1699: että Hänen Majesteettinsa Keisari Suuri-
1700: ruhtinas suvaitseisi tuontitullin maanviljelys- ja
1701: meijerikoneille joko kokonaan lakkauttaa) tahi
1702: tuntuvassa määrässä alentaa.
1703:
1704: Helsingissä 19 p. helmikuuta 1908.
1705:
1706:
1707: N. E. Huoponen. Pekka Pennanen
1708: Gust. Arokallio. Mikko Knuutila.
1709: S. Heiskanen. P. Kuisma.
1710: Juho Haveri.
1711: II, 1. - Anom. ehd. N:o 9.
1712:
1713:
1714:
1715: Hoikka, Iisakki : Sokrtritullin alentamisesta.
1716:
1717:
1718:
1719:
1720: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
1721:
1722:
1723:
1724:
1725: Kun tätä anomusehdotusta ei ehditty viime valtio-
1726: päivillä käsitellä, niin on valitsijani vaatimuksista velvol-
1727: lisuuteni uudestaan esittää Eduskunnalle seuraavaa:
1728: Nykyään voimassa oleva tullitaksa sisältää, että raa-
1729: kasakeriita on maksettava tullia 38 penniä kilolta, mutta
1730: valmistetulta sokerilta sitävastoin 62 penniä kilolta. Tä-
1731: mä on tietysti säädetty kotimaisen teollisuuden auttami-
1732: seksi, jotta nimittäin kotimainen sokeriteollisuus, joka
1733: joku aika sitten oli aivan kehdossaan, voisi elpyä ja kes-
1734: tää kilpailussa ulkomaalaisen teollisuuden kanssa. Minä
1735: katson, että tämä on varsin kiitettävä tarkoitus, ja olen
1736: sitä mieltä, että valtion velvollisuus on suojustullien kaut-
1737: ta edistyttää sellaista teollisuutta, jolla on menestymis-
1738: mahdollisuutta maassa, mutta joka ulkomaisen kilpailun
1739: vuoksi aluksi ei kykene seisomaan omilla jaloillaan. Mutta
1740: tällä valtion auttamisvelvollisuudella on rajansa. Siitä
1741: että valtio asettaa tullin ulkomaiselle tavaralle seuraa, että
1742: kansa, sekä ulkomaalaisesta että kotimaisesta tavarasta
1743: tulee maksamaan sen vertaa korkeamman hinnan, kuin
1744: tulli on. Tämä on oikein ja kohtuullista, niin kauvan
1745: kuin kotimainen teollisuus on tukemisen tarpeessa. Mutta
1746: kansa alistuu tähän hinnan korotukseen ainoastaan sillä
1747: tarkotuksella, että muutaman vuoden kuluttua kotimai-
1748: II, 1. - Iisakki Hoikka. 25
1749:
1750: nen teollisuus on siksi vaurastunut, että se saattaa valmis-
1751: taa tavaran samaan tuottohintaan, josta ulkomainen teol-
1752: lisuus, siinä tapauksessa että suojelustulleja ei olisi ole-
1753: massa, voisi tavaran myydä.
1754: Tässä asemassa on tällä haavaa Suomen sokeriteolli-
1755: suus. Suomessa löytyy nyt neljä sokeritehdasta, jotka
1756: hyvin kerkiävät valmistaa koko Suomen sokeritarpeen.
1757: Näin ollen olisi voinut odottaa, että sokerin hinta alenisi
1758: luonnolliseen määräänsä. Mutta näin ei ole käynyt. Nuo
1759: neljä sokeritehdasta ovat muodostaneet renkaan ja voivat
1760: sen kautta pidättää sokerin hinnat luonnottoman kor-
1761: kealla, pistäen voiton omaan taskuunsa. Näin ollen olem-
1762: me tällä alalla joutuneet siihen asemaan, että valtio voi-
1763: massa pitää suojelustullin sokerista, mutta sokeritehtaat
1764: ovat siksi vaurastuneet, että tyydyttävät koko maan tar-
1765: peen. Tästä on seurauksena, että valtiolle tuo tulli ei
1766: tuota sanottavasti mitään hyötyä, kun sitävastoin yksi-
1767: tyiset sokeritehtaat korjaavat omiin taskuihinsa tuon
1768: liikanaisen tullin vaikutuksesta vain kaksi miljoonaa
1769: markkaa vuodessa.
1770: Tämä osoittaa, että epäilemättä sokeritulli on Suo-
1771: men kansalle epäedullisella tavalla järjestetty. Köyhim-
1772: pien kansaluokkien etua on kapitalistinen etu polkemassa.
1773: Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että tässä on saatava
1774: muutos aikaan. Myöskin katson minä, että tämä kaikki
1775: on siksi helposti järjestettävissä, että on syytä heti ryh-
1776: tyä tarpeellisiin toimiin. Hallitsija voi ilman minkään-
1777: laisia vaikeuksia tehdä iullitaksaan sen muutoksen, että
1778: valmistetusta sokerista ·kannetaan sama tulli kuin raaka-
1779: sokerista. Koska asia on näin helposti järjestettävissä,
1780: olen rohjennut tähän epäkohtaan kiinnittää Eduskunnan
1781: huomiota ajalla jolloin monet tärkeämmät kysymykset
1782: vaativat Eduskunnalta paljon huomiota. Kaikkiin näi-
1783: hin syihin nojautuen rohkenen ehdottaa, että Eduskunta
1784: kääntyisi Hänen Majesteettinsa Keisarin puoleen alamai-
1785: sesti anoen :
1786: 26 II, 1. - Tulli- ja muid. maks. alent.
1787:
1788: että voimassa oleva tullitaksa siten muu-
1789: tettaisiin) että ztlkomailla valmistetulta sokeril-
1790: ta kannetaan sama tulli kuin raakasokerilta.
1791: eli 38 penniä kilolta.
1792:
1793: Helsingissä Helmikuun 14 p :nä 1908.
1794:
1795:
1796: Iisakki Hoikka.
1797: II, s. - Anom. ehd. N:o 57.
1798:
1799:
1800: Huoponen, N. E., y. m.: Iltamien toimeen-
1801: panemisesta kannettavien erilaisten mak-
1802: sujen lakkauttamisesta.
1803:
1804:
1805:
1806:
1807: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1808:
1809:
1810: Viitaten vuoden rgo7 valtiopäivillä tehtyyn anomuk·
1811: seen, iltamien toimeenpanemisesta kannettavien erilaisten
1812: maksujen lakkauttamiseksi, Liitteet II, siv. 28, pyydämme
1813: kunnioittaen Eduskunnan yhtymään semmoiseen ano-
1814: mukseen:
1815: että ne erilaiset maksut} joita nykyään kan-
1816: netaan iltamien toimeenpanemisestaJ lakkau-
1817: tettaisiin.
1818:
1819: Helsingissä I9 p. helmikuuta rgo8.
1820:
1821:
1822: N. E. Huoponen. Pekka Pennanen.
1823: P. Kuisma.
1824: D.
1825:
1826: Määrärahoja kansanualistustarkotuksiin koskeuia
1827: anomusehdotuksia.
1828: II, 9. - Pet. mem. N:o 82.
1829:
1830:
1831: Oljemark, Karl T. och Sundblom, Julius:
1832: Angående förnyande fö'r år 1909 af de
1833: vid senaste landtdag beviljade anslagen
1834: för föreläsningsverksamheten och ung-
1835: domföreningssträfvandena.
1836:
1837:
1838:
1839:
1840: T i 11 F i n 1a n d s L a n d t d a g.
1841:
1842: Vördsamt memorial.
1843:
1844: Hänvisande till senaste landtdags beslut angående an-·
1845: slag för socialt upplysningsarbete, våga vi anhålla, att
1846: landtdagen ville äfven framgent anslå nödiga ruedel tili
1847: främjande af föreläsningsverksamheten och ungdoms-
1848: föreningarnes sträfvanden. Ehuru öfvertygade om att
1849: de vid senaste landtdag beviljade anslagen med hänsyn
1850: tili förenämnda upplysningssträfvandens vikt och bety-
1851: delse förtjänade att betydligt höjas, vilja vi dock, enär
1852: ingen större erfarenhet ännu förefinnes af dessa medels
1853: användning, vördsamt föreslå,
1854:
1855: att de af senaste landtdag beviljade an-
1856: slagen för föreläsningsverksamheten och ung-
1857: domsföreningssträfvandena måtte förnyas för
1858: år 1909.
1859:
1860: Helsingfors, den 20 februari 1908.
1861:
1862:
1863: Karl T. O]jemark. Julius Sundblom.
1864: II, to. - Anom. ehd. N:o 191.
1865:
1866:
1867: Hakulinen, J. H. ja Kares, K. R.: Enennetyn
1868: valtioavun myöntämisestä kansanopistojen
1869: ylläpitämiseksi sekä määrävuotisten pal-
1870: kankorotusten valmistamiseksi kansan-
1871: opistojen opettajille.
1872:
1873:
1874:
1875:
1876: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1877:
1878:
1879: Tukala on ollut ja yhä edelleen on maamme kansan-
1880: opistojen taloudellinen asema. Vaatimattomissakin oloissa
1881: toimivan kansanopiston vuosimeno nousee noin rs,soo
1882: markan vaiheille. Kun tä"tä menomäärää on vastaamassa
1883: varmoina tuloina nykyinen valtionapu 6,ooo markkaa ja
1884: opistoihin yhdistetyn isäntä- ja emäntäkoulun valtionapu
1885: 3,000 markkaa sekä keskimäärin 40 oppilaan suorittamat
1886: lukukausimaksut 8oo markkaa, niin jää kuntien ja yksi-
1887: tyisten kannatuksen sekä satunnaisten tulojen varaan
1888: s,ooo-6,ooo markkaa. Tämmöisen rahamäärän saanti
1889: joka vuosi opiston piiristä käy nykyään, kuntien ollessa
1890: kansakoulu- y. m. menojen rasittamina, varsin vaikeaksi.
1891: Kaikkialla kasanopistopiireissä onkin sentähden lausuttu
1892: se harras toivomus, että opistojen nauttimaa valtionapua
1893: olisi saatava lisätyksi. Tämä lisäys olisi kuitenkin tapah-
1894: tuva niin, etteivät kansanopistot kokonaan tulisi riippu-
1895: mattomiksi ympäristön kannatuksesta, joka epäilemättä
1896: olisi kansanopistoasialle haitaksi. Sitä pelkoa ei lähi-
1897: mainkaan vielä olisi, jos valtion antama varsinainen avus-
1898: tus nousisi yhteensä ro,ooo markkaan. Tämän mukaan
1899: olisi Eduskunnan myöntämän kansanopistoavun korkeim-
1900: maksi määräksi asetettava 7,000 markkaa opistoa kohti,
1901: II, 10. - Hakulinen ja Ka:res. 33
1902:
1903: edellyttäen että isäntä- ja emäntäkoulun nauttima valtion-
1904: apu edelleen säilytetään. Kun sen lisäksi Eduskunnan
1905: viime vuonna tekemän päätöksen mukaan opistot edelleen
1906: saisivat riittävää avustusta uusia rakennuksia varten ja
1907: entisten rakennuslainain kuoletuksiin, niin olisi opistojen
1908: asema pääasialliselta osaltaan katsottava kohtuullisesti
1909: tuetuksi.
1910: Mutta varsinkin vanhemmissa opistoissa on kulunki-
1911: arvioon otettujen menojen lisäksi laskettava joku määrä
1912: sen varalle, että niiden on pakko säilyttääkseen kunnolli.sia
1913: opettajavoimia pelveluksessaan antaa määrävuosien pe-
1914: rästä palkankorotusta opettajilleen. Tämmöistä korotusta·
1915: ei suinkaan voi pitää liiallisena, varsinkin jos ottaa huo-
1916: mioon, että kansanopistojen opettajilla ei ole minkäänlaisia
1917: eläketoiveita vanhain päiväinsä varaksi. Ellei määräaikai-
1918: sia palkankorotuksia ole toivottavissa, käynee mahdotto-
1919: maksi kauvemmaksi aikaa kiinnittää kykenevää väkeä
1920: opistojen opetustyöhön, vaan jäävät opistot, niinkuin mer-
1921: kit jo osittain viittaavat, kievareiksi, joissa opettajat py-
1922: syvät vaan jonkun vuoden. Tällainen palkankorotusten
1923: määräaikaisuus on mahdollinen ainoastaan siten, että val-
1924: tio niiiie kansanopistoiiie, joissa palvelee määrätyt vuodet
1925: opettajina ollutta väkeä, myöntää niille tulevan palkan-
1926: karotuksen lisäyksenä edellä mainittuun määrärahaan.
1927: Tämä korotus olisi mielestämme oleva suhteellisesti sa-
1928: mallainen kuin kansakoulunopettajilla on, joten siis olisi
1929: annettava 5, IO ja 15 vuoden palvelusajan perästä kullakin
1930: kertaa 20 % korotus pohjapalkasta, kuitenkin niin että
1931: korotus olisi laskettava johtajalle korkeintaan 3,000 mar-
1932: kan, tietopuolisten aineiden opettajille korkeintaan 2,000
1933: markan ja käytännöllisten aineiden opettajille korkein-
1934: taan I ,ooo markan pohja palkasta.
1935: Kun on luonnollista, että eivät likimainkaan kaikki
1936: opettajat samalla kertaa tulisi nauttimaan korkeinta pal-
1937: kankorotusmäärää, voi täydellä varmuudella olettaa, että
1938: valtion avustus tähän tarkoitukseen korkeintaan nousisi
1939: 34 II, 10 - llääl'ärah. ·kansanvalis1lustarkoit.
1940:
1941: 3,000-4,000 markkaan opistoa kohti, pysyen todennä-
1942: köisesti useimmassa tapauksessa sitäkin summaa alem-
1943: pana. Kunkin opiston nauttima valtionapu voisi siten,
1944: isäntä- ja emäntäkoulun valtionapu mukaan laskettuna,
1945: nousta enintään 13,000--14,000 markkaan, samalla ker-
1946: taa kuin opiston vuosimenot kaikkiaan tekisivät ainakin
1947: 19,000 markkaa. Maakunnan kannatuksen varaan jäisi
1948: siten vielä riittävän suuri määrä.
1949: Yllä esitettyjen syiden nojalla rohkenemme kun-
1950: nioittaen edoittaa:
1951:
1952: että Edttsktmta Hänen Keisarilliselta Ma-
1953: jesteetiltaan anoisi kansanopistojen nauttiman
1954: pohja-valtionavun määrättäväksi enintään
1955: 7,000 markaksi ja
1956: että kansanopistoille annettaisiin lisäval-
1957: tionapu edellä esitetyn suunn#elman mukaan.
1958:
1959: Helsingissä 26 p. helmik. 1908.
1960:
1961:
1962:
1963: J. H. Hakulinen. K. R. Kares.
1964: Liite.
1965:
1966:
1967:
1968:
1969: V u o t u i n e n m e n o a r v i o t a v a11 i-
1970: s e 11 e k a n s a n o p i s t o 11 e.
1971:
1972:
1973: Rakennuslainan korkoihin ( 2 s,ooo markan lai-
1974: na 4 %) I,OOO:-
1975: Pohjapalkkoihin (johtaja 3,000: - , opettaja
1976: 2,ooo: - , opettajatar 1,400:-, veisto-
1977: opettaja 900: - , käsitöiden opettajatta-
1978: relle 8oo: - , talouden opettajattarelle
1979: 8oo:-) 8,900:-
1980: Rahastonhoitajalle ISO:-
1981: Talonmiehelle 400:-
1982: Palvelijattarelle 'opistokuukausilta !20:-
1983: Lämpöön 1,400:-
1984: Valoon 300:-
1985: Palovakuutukseen 300:-
1986: Ilmoituksiin, painotöihin, sanomalehtiin ja kir-
1987: jevaihtoon soo:-
1988: Kaluston lisäämiseen, kunnossapitoon ja ope-
1989: . tusvälineihin 700:-
1990: Rakennusten korjauksiin ja kunnossapitoon I,OOO:-
1991: Sekalaisia menoja 730:-
1992: Yhteensä 15,soo:-
1993:
1994: Edellä olevan menoarvion lisäksi on rakennusvelasta
1995: 25,00 mksta kuoletusta noin I,soo:-
1996: II, 11. - Anom. ehd. N:o 176.
1997:
1998:
1999: Kares, K. R. ja Hakulinen, J. H.: määrärahan
2000: myöntämisestä kullekin kansanopistolle
2001: varattomien oppilaiden apurahoiksi.
2002:
2003:
2004:
2005:
2006: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
2007:
2008:
2009: Tuskinpa enää löytyy maamme valistuneissa kansa-
2010: laispiireissä eri mieliä siitä, mikä vaikutus maamme kan-
2011: sanopistoilla on yleisen kansanvalistuksen syventämiseen
2012: ja vakaannuttamiseen. Aikana sellaisena, jolloin kansan
2013: kaikki kerrokset ovat saaneet itselleen mitä laajimman
2014: valtiollisen ?tänioikeuden ja jolloin aivan pikaise:3sa tule-
2015: vaisuudessa sama oikeus ulotetaan myös kunnalliseen elä-
2016: mään, on epäilemättä kansanopistojen kasvattavaa ja
2017: kansalaiskuntoa kehittävää työtä tarmokkaasti jatkettava
2018: ja edistettävä. Mutta samalla on tämä työ ulotettava
2019: niin laajoihin kansalaiskerroksiin, kuin mahdollista, ja
2020: ennen kaikkia niihin, jotka ovat taloudellisesti vähäväki-
2021: siä. Tällaisten on kuitenkin nykyään perin vaikeata pääs-
2022: tä osallisiksi kansanopistojen opetuksesta, koska kustan-
2023: nukset opistossa olosta halvin-dantoisellakin seudulla
2024: maassamme nousevat tarkimmin ottaen 200-250 mkkaan,
2025: lukuunottamatta opistojen sisäänkirjoitusmaksuja, joista
2026: opistomme mikäli mahdollista ovat vapauttaneet varatto-
2027: mimmat oppilaansa. .
2028: Kipeästi onkin jo kauan kansannuorison valistus-
2029: työtä tuntevissa piireissä huomattu tarve hankkia apu-
2030: rahoja varattomille kansanopistoon pyrkijöille. Varsin-
2031: kin ovat monissa seuduissa nuorisoseurat tehokkaastikin
2032: koettaneet avustaa varattornia jäseniään kansanopistoihin.
2033: II, u, - Kares ja Hakulinen. 37
2034:
2035: Tällaiset avustukset ovat kuitenkin enemmäin tai vähem-
2036: män satunnaisia ja useimmiten juuri varattomirumat
2037: maamme seudut ovat jääneet tällaisesta avustuksesta osat-
2038: tomiksi. Epäilemättä olisi asian luontoon kuuluvaa, että
2039: valtio rientäisi tässä kohden auttamaan autamaHa kuiiekin
2040: opistolle kohtuuiiisen määrän apuvaroja jaettavaksi va-
2041: rattomiiie oppilaiiie. Tämä apurahojen määrä olisi las-
2042: kettava niin, että kukin opisto voisi jakaa IS oppilaaiie
2043: apurahoja vaihdeiien olosuhteiden mukaan 75 mksta I25
2044: mkkaan oppilasta kohden ja riittäisi tähän tarkoitukseen
2045: siis kullekin opistoiie annettava I ,500 markan vuotuinen
2046: määräraha.
2047: YHä esitettyyn vedoten rohkenemme ehdottaa,
2048:
2049: että Eduskunta Hänen Majesteetiltaan
2050: anoisi kullekin maamme kansanopistolle annet-
2051: tavaksi yleisistä varoista IJ500 mk. jaettaviksi
2052: varattomille oppilaille apurahoina.
2053:
2054: Helsingissä 26 p. helmik. I 9o8.
2055:
2056:
2057: K. R. Kares. J. H. Hakulinen.
2058:
2059:
2060:
2061:
2062: ..
2063: .
2064: E.
2065: Valtionrautateiden käyttöä koskeuia
2066:
2067: anomusehdotuksia.
2068: II, 12. - Anom. ehd. N:o 113.
2069:
2070:
2071: Vuorimaa, A. 0., y. m.: Rautateitten yleisen
2072: liikenteen järjestämisestä käytännöllisem-
2073: mälle kannalle.
2074:
2075:
2076:
2077:
2078: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
2079:
2080:
2081: Heinäkuun 5 p :nä 1905 jättivät Kymin tehtaitten
2082: läheisyydessä asuvat liikemiehet Rautatiehallitukselle kir-
2083: jallisen hakemuksen, että Kymin tehtaalla päättyvän haa-
2084: raradan päähän laitettaisiin pysäkki, asema tai pysäyssilta,
2085: että yksityisetkin voisivat kulettaa tänne tavaroitaan eikä
2086: tarvitsisi niinkuin nykyään Kouvolasta vetää rautatielin-
2087: jan vartta lähes puolimiljoonaa kiloa kauppatavaraa, kun
2088: rautatievaunut kulkevat tyhjinä tai kulettavat yksinomaan
2089: vaan Kymin tehtaitten tavaroita.
2090: Asia on senlaatuinen, että mainitut tehtaat aikanaan
2091: rakensivat tämän 6 kilometriä pitkän radan, mutta luovut-
2092: tivat sen sitte Suomen valtion rautatielle joka nyt sen yllä-
2093: pitää ja siinä välittää liikettä. Tehtaille taas on edullista,
2094: etteivät muut paikkakunnan liikemiehet saisi käyttää rau-
2095: tatietä siten kilpaillen tehtaitten kauppaliikkeitten kanssa.
2096: Edellä mainitun anomuksen johdosta on rautatiehal-
2097: litus valmistuttanut suuremmoista asemasuunnitelmaa,
2098: jonka kustannusarvion se on saanut nousemaan 2oo,ooo
2099: markkaan! Senlisäksi on asiaa viivytelty niin, ettei vielä-
2100: kään 2_% vuoden perästä ole tehty mitään päätöstä koska
2101: asia muka on lykätty lisätyn rautatiehallituksen käsiteltä-
2102: väksi ja se ei ole ollut koossa sitte 1905.
2103: Kun nyt tuntuu mahdottomalta ajatella, että rauta-
2104: tiehallitus tai sen alaiset linjavirkamiehet, insinöörit ja
2105: 42 II, 12. - Valtionrautateid. käytt.
2106:
2107: arkkitehdit tahallaan tahtoisivat säilyttää Kymin tehdas-
2108: osakeyhtiön yksin monopolia tavaran kuljetukseen valtion
2109: ylläpitämällä ja trafikeeraamalla radalla ja siitä syystä
2110: olisivat viivytelleet asian ratkaisua tai samassa tarkoituk-
2111: sessa tehneet kustannusarvioita, jotka tekevät pysäkin lait-
2112: tamisen mahdottomaksi, niin täytyy hämmästyen kysyä,
2113: miksi rautatiehallitus on ryhtynyt niin laajoihin ja suuria
2114: kustannuksia tuottaviin piirustusvalmistuksiin kun hakiat
2115: ovat pyytäneet vaan yksinkertaista tavara-asemaa tai py-
2116: säkkiä, josta muutkin kuin vaan Kymin tehdasyhtiö saisi-
2117: vat tavaransa kuletetuksi.
2118: Yksityisliikkeen tavaran vaihdos Kymin haararadan
2119: päähän voidaan ohjata Kouvolan aseman virkakunnan
2120: kautta yhtähyvin kuin tehtaittenkin tavaravaihdos on
2121: sieltä ohjattu ja siis ei sinne tarvita muuta kuin tavara-
2122: makasiini ja asemamiehen asunto ja on koko laitos mai-
2123: neen päivineen arvattu maksavan korkeintaan rs tuhatta
2124: markkaa. Eri raiteita myöskään ei tarvita, koska juna Ky-
2125: min tehtaille tullessaan ja mennessään voi pysähtyä maka-
2126: siuin luo ja sitte jättää ja ottaa yksityisten tavarat. Tava-
2127: rarahtitulot, mitkä rautatie saisi yksityistavaraliikkeestä
2128: tältä radalta on arvattu so-8o tuhanneksi markaksi
2129: vuodessa.
2130: Kun vielä ottaa huomioon, että rautatiehallitus mel-
2131: kein poikkeuksetta on hylännyt kaikki anomukset n. k.
2132: pysäyslaiturien asettamisesta asemien välillä oleviin hyvin-
2133: kin suuriliikkeisiin paikkoihin, joista vallan pienillä kus-
2134: tannuksilla saataisiin huomattavia lisätuloja rautatielle ja
2135: yleisölle tuntuvia liike-etuja, mutta sen sijaan suunnittelee
2136: ja rakentelee tarpeettoman suuria, miljoonia maksavia ra-
2137: kennuksia toisiin paikkoihin ei sovi ihmetellä että rauta-
2138: teitten kannattavaisuus vuosi vuodelta vähenee. Sentäh-
2139: den on saatava rautateitten liikennealalla toimeen asian-
2140: mukaisempi järjestys. Sen johdosta mitä on edellä esiin-
2141: tuotu saan kunnian esittää että Suomen kansan Eduskunta
2142: Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
2143: II, 1 2 , - Vuorimaa, y, m.
2144:
2145: että ryhdyttäisiin mitä pikaisimpiin toi-
2146: menpiteisiin että rautateitten yleinen liikenne
2147: tulisi järjestetyksi käytännölliselle, yleisön ja
2148: ajan vaatimuksia sekä rautatien taloutta vas-
2149: taavalle kannalle.
2150:
2151: Helsinki, Helmikuun 24 p :nä 1908.
2152:
2153:
2154: A. 0. Vuopimaa.
2155: Iisakki Vahe. A. Oikkonen.
2156: Juho Ylikorpi.
2157: II, 1s. - Anom. ehd. N:o 91.
2158:
2159:
2160: Sipilä, Fr. W., y. m.: Ensimäisen luokan mat-
2161: kustajavaunujen poistamisesta rautateil-
2162: tämme.
2163:
2164:
2165:
2166:
2167: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2168:
2169:
2170:
2171: Tunnettu tosiasia on, että maamme rautatieliikenne
2172: ei kannattavaisuuteen nähden anna läheskään tyydyttäviä
2173: tuloksia. Tämän ikävän epäkohdan poistamiseksi onkin
2174: pyydetty erityisillä toimenpiteillä sanotun liikenteen tuloja
2175: enentää ja ehkäpä menojakin jossain määrin vähentää.
2176: On kuitenkin muuan kohta, jota tietääkseni ei tähän näh-
2177: den ole tarpeeksi otettu huomioon, ja joka kuitenkin tar-
2178: joisi tilaisuutta tuntuvaan menojen supistukseen rautateil-
2179: lämme tuottamatta kenellekään minkäänlaista haittaa tahi
2180: vahinkoa. Tarkoitan noita yhä vielä juniamme seuraa-
2181: via ylen loistavia ja kallisarvoisia I luokan matkustaja-
2182: vaunuja, joita vain joskus ja ani harva matkustaja käyt-
2183: tää, mutta tavallisesti kulkevat tyhjinä. Nämäthän paljon
2184: kuluttavat, mutta tuskin mitäkään tuottavat vaunut jou-
2185: taisivat kokonaan kadota rautateiltämme. Etenkin jos
2186: nykyiset kyllin mukavat ja hienot II luokan vaunut sisus-
2187: tettaisiin siten, että matkustaja Junastamalla esim. 4 pi-
2188: lettiä voisi saada oman erityisen osastonsa vaunussa, tuli-
2189: sivat tämän, suhteellisesti peräti vähäpätöisen muutoksen
2190: kautta, I luokan vaunut kerrassaan tarpeettomiksi. Tähän
2191: nähden rohkenen siis kunnioittavimmin pyytää Eduskun-
2192: nan toimenpidettä siihen suuntaan,
2193: II, ts. - Sipilä, y. m 45
2194:
2195: että I luokan matkustajavaunut rautateil-
2196: tämme poistettaisiin sekä että muihin matkus-
2197: tajavaunu~hin tehtäisiin tästä ehkä aiheutuvia
2198: mutdoksia.
2199:
2200: Helsingissä, helmikuun 20 päivänä 1908.
2201:
2202:
2203: Fr. W. Sipilä.
2204:
2205:
2206: Tähän yhdymme :
2207:
2208: E. S. Yrjö-Koskinen. Hilda Käkikoski.
2209: H. Repo. E. Kolkki.
2210: J. E. Helkiö. Juho Tulkioura.
2211: Oskari Laine. Kaarle 0. Knuutila.
2212: Arthur Sivenius.
2213: F.
2214: Uusia ratoja koskeuia anomusehdotuksia.
2215: a) Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
2216:
2217: II, 14. - Anom. ehd. N:o 7.
2218:
2219:
2220: Hoikka, Iisakki: Taloudellisen ja silmämää-
2221: räisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
2222: rautatietä varten Rovaniemeltä Kemi-
2223: järven kirkolle.
2224:
2225:
2226:
2227:
2228: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
2229:
2230:
2231: Viime valtiopäivillä Rautatievaliokunta ehdotti ta-
2232: loudellisen ja silmämääräisen tutkimuksen toimitettavaksi
2233: rautatien rakentamista varten Rovaniemeltä Kemijärven
2234: kirkolle ; niinkuin tunnetaan Rautatievaliokunnan mietin-
2235: nöt eivät tulleet käsitellyiksi Eduskunnassa, sentähden
2236: valitsijani ovat vaatineet velvollisuutenani sanotun ano-
2237: muksen uudistamaan. Rovaniemen-Kemijärven radan
2238: tarpeellisuus, sen hyöty ja täydellinen kannattavaisuus ei
2239: voi olla epäilyksen alainen, se tulisi hyödyttämään ei aino-
2240: astaan paikkakuntalaisia mutta myöskin koko maamme
2241: rautatieverkkoa, sen tuleepi todistamaan liike heti tekeillä
2242: olevan Rovaniemen radan valmistuttua. Liikkeelle avat-
2243: tuna, se rata vaatii vaikuttavasti rautatien jatkamista Ke-
2244: mijärven kirkonkylään, sen suuren tavara- ja matkustaja
2245: liikkeen tähden, joka kieltämättä on suurimpia maassam-
2246: me. Selvää on, että Rovaniemen ja Kemijärven välisellä
2247: tiellä liike luonnollisesti lisääntyy paljon suuremmaksi
2248: Rovaniemen radan valmistuttua. Suuri merkitys sano-
2249: tulla radalla tulisi olemaan niin sanottuna maamme poh-
2250: pohjoisimpana ratana. Se saattaisi pohjoisimman Poh-
2251: 4
2252: 50 II, 14. - Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
2253:
2254: janmaan ja Lapin äärettömät aarniometsät, sen metsän-
2255: riistan, sen tunturien tallettaman kullan ja kuparin, joita
2256: jo on huomattu laajoilla aloilla ja sen koskien voimat käy-
2257: tettäviksi. Kemijärven, Sodankylän, Kuolajärven kun-
2258: nissa sijaitsevissa laajoissa kruununmetsissä on asianomai-
2259: sen metsänhoidon toimesta viime vuosina luettu useita
2260: miljoonia tukkipuita, jota lukua ja arvostelua vielä kes-
2261: kissä ollen jatketaan. Tästä kaikesta selviää, että Kemi-
2262: järven, Sodankylän ja Kuolajärven laajoilla aloilla edel-
2263: leen tulevat olemaan maamme kaikista suurimmat tukki-
2264: metsäin liikkeet kaikkina aikoina; suurta liikettä jo todis-
2265: tavat ne viisi höyrylaivaa, jotka välittävät liikkeitä Kemi-
2266: järven vesistöillä erisuunnille monia peninkulmia Kemi-
2267: järven kirkolta. Tämän kaiken todistukseksi jo viime
2268: valtiopäivillä jaettiin eduskunnalle ja Rautatie-valiokun-
2269: nalle mainituista kunnista sitä varten valitun toimikunnan
2270: tilastolliset kootut selitystodisteet, että tuonti Rovaniemel-
2271: tä päin käsittää 7,500,000 kg. ja idastäpäin 1,200,ooo
2272: kg. sekä Lapin tavarain vienti 200,000 kg. eli yhteensä
2273: koko tavaranvaihdon tekevän 8,900,000 kg. ja etta Rova-
2274: niemen ja Kemijärven välillä nykyisin kulkee noin r,ooo
2275: kestikievati-kyytiä vuodessa.
2276: Pyydän myöskin huomioon otettavaksi asian, joka
2277: mainittuin kuntain asukkaille on suuresta merkityksestä.
2278: Viime vuotenakin kun Kemissä 100 kilon jauhosäkki mak-
2279: soi 27-28 markkaa, niin maksoi Kemi järvellä 43-45
2280: markkaa ja Kuolajärvellä 5o markkaa, ja vielä asukkaat
2281: kärsivät rasittavaa puutetta niin jauhoista kun kaikesta
2282: muistakin tarvetavaroista. Tämän kaiken vaikutti paran-
2283: nettuin kulkulaitosten puute.
2284: Kun siis tämä, kansantaloudelliselta kannalta tärkeä,
2285: mutta vielä Rovaniemen radan rakentamista ensikerran
2286: esittäessäni vuoden 1891 valtiopäivillä, monelle outo aja-
2287: tus, nyt on tullut oikeaksi tunnustetuksi ja toteutetuksi,
2288: tarvinnee minun tuskin enää mainita, että samat syyt pu-
2289: huvat yhtä pontevasti sanotun radan jatkamisen Rova-
2290: II, 14. - Iisakki Hoikka.
2291:
2292: niemeltä Kemijärvelle sekä radan rakentamisen puolesta.
2293: Vielä !isään, että sanottu rata tulisi varmuudella sangen
2294: suuressa määrässä lisäämään tilaisuutta tilattomalle kan-
2295: salle asettumiseen, kun jo läheisessä tulevaisuudessa tul-
2296: Iaan toteuttamaan maanviljelys-taloudellisia oikeuksia
2297: asettua kruunun maille.
2298: Rovaniemen-Kemijärven rata tulisi olemaan osa jo
2299: aikoja sitten ajateltua Vienanmeren rataa, joka kulkisi
2300: koko pituutensa, noin 8o kilom. seutujen läpi, joissa ei
2301: mikään muu kuljetuskeino kuin hevonen ole ilman rauta-
2302: tietä ajateltavissa, välittäen kuitenkin liikettä, jonka suu-
2303: ruus jo sinänsä katsottaisiin monella paikkakunnalla ole-
2304: van riittävä syy rautatien rakentamiseen. Olen ylimal-
2305: kaisesti viitannut näihin syihin ja oleviin oloihin, joihin
2306: vedoten rohkenen ehdottaa :
2307:
2308: että Eduskunta Hallitsija/ta anoisi talou-
2309: dellisen ja silmämääräisen tutkimuksen toimeen-
2310: pantavaksi rautatietä varten Rovaniemen kir-
2311: konkylästä Kemijärven kirkolle; sekä
2312: että tutkimuksen tulokset ensi tilassa
2313: Eduskumwlle esitettäisiin.
2314:
2315: Helsingissä Helmikuun 15 päivänä 19Q8.
2316:
2317:
2318: Iisakki Hoikka.
2319: II, 15. - Anom. ehd. N:o 103.
2320:
2321:
2322: Tervaniemi, M., y. m.: Taloudellisen ja silmä-
2323: määräisen tutkimuksen toimeenpanemi-
2324: sesta linjalla Rovaniemi-Kittilän kir-
2325: konkylä sekä radan rakentamista koske-
2326: van arm. esityksen antamisesta Edus-
2327: kunnalle.
2328:
2329:
2330:
2331:
2332: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2333:
2334:
2335: Maamme kaikenpuolinen taloudellinen kehittyminen
2336: viime vuosikymmenien aikana on suureksi osaksi luettava
2337: parannettujen kulkuneuvojen, etenkin rautateiden an-
2338: sioksi. Hallituksen ja Kansaneduskunnan suurimpana
2339: huolena senvuoksi on ollutkin rautatieverkkomme laajen-
2340: taminen niin laajalle kuin suinkin mahdollista. On uusia
2341: rautateitä rakennettu ja toinen paikkakunta toisensa pe-
2342: rästä on päässyt nauttimaan niistä etuja.
2343: Perä-Pohjola ja etenkin laaja Lapin kihlakunta, lu-
2344: kuun ottamatta Kemin-Rovaniemen paraillaan raken-
2345: teella olevaa rataa, on kuitenkin puheena olevassa suh ·
2346: teessa vielä lapsipuolen asemassa. Huolimatta siitä että
2347: tämä maakunta muodostaa kuudennen osan maamme pin-
2348: ta-alasta ja että siinä asuu jokseenkin suuri väestö, ei tä-
2349: män maakunnan liikettä ole johtamassa muuta kuin muu-
2350: tamat maantiet, joiden kunnossa-pito vaatii niin suuria
2351: kustannuksia, että niitä on enään mahdoton suorittaa.
2352: Nykyhetken polttavimpia kysymyksiä siis olisi, että Rova-
2353: niemelle rakenteella oleva rautatie jatkettaisiin Rovanie-
2354: meltä Ounasjoen länsipuolta ylös aina Kittilän kirkon lä-
2355: heisyyteen.
2356: II, 15. - TePvaniemi, y. m. 53
2357:
2358: Samalla kun tämän lausun, pyydän Kansaneduskun-
2359: nan huomattavaksi esittää näkökohtia ja seikkoja, jotka
2360: lahjomattoman selvästi puolustavat äsken mainitsemaani
2361: mielipidettä. Nämä näkökohdat koskevat: I) Lapinmaan
2362: pinta-alaa ja asukaslukua; 2) paikkakunnan kehitysmah-
2363: dollisuuksia; ja 3) valtion etuja Lapin kruununmetsien
2364: suhteen.
2365: I) Mitä ensinnäkin Lapinmaan pinta-alaan tulee,
2366: on se äärettömän laaja, samoin kuin tämän paikkakunnan
2367: asukaslukukin on jokseenkin suuri. Tarkempien tilastol-
2368: listen tietojen puutteessa en kuitenkaan voi täydellisesti
2369: tähän kohtaan vastata. Sen vuoksi pyydän vaan nykyään
2370: työnsä täyttäneen Lapinmaan neuvottelijakomitean lau-
2371: sunnosta lainata ne numerot, jotka valaisevat niiden kun-
2372: tien pinta-alaa ja asukaslukua, jotka puheena olevasta rau-
2373: tatiestä tulisivat hyötyä nauttimaan. Mainittu komitea
2374: ilmoittaa, että rautatiestä tulisivat hyötyä nauttimaan seu-
2375: raavat kunnat:
2376: Rovaniemen Ounasjokilaakso, jonka pinta-ala on
2377: 2,400 Okm. ja asukasluku 2,400 henkeä; Kolarin, pinta-
2378: ala 2,200 Okm. ja asukkaita 1,8oo henkeä; Sodankylä,
2379: pinta-ala 19,300 Okm. ja asukasluku noin 5,000 henkeä;
2380: Kittilä, pinta-ala 7,900 Okm. ja asukkaita 3,900; Muonio,
2381: pinta-ala 1,900 Okm. ja asukasluku 1,300 henkeä; sekä
2382: Enontekiä, Inari ja Utsjoki, pinta-ala 32,000 Okm. ja
2383: asukkaita 2,950 henkeä; eli koko alue yhteensä 65,700
2384: Okm. ja asukkaita noin 17,350 henkeä, johon lisäksi vielä
2385: tulee ainakin noin 2,000 henkeen nouseva liikkuva väestö
2386: Vielä jonkunmoista osittaista etua rautatiestä nauttisivat
2387: myöskin Ylitornion ja Turtolan kunnat, joten rautatietä
2388: tulisi käyttämään ainakin 20,000 nouseva asukasmäärä.
2389: 2) Mitä sitten sanotun maakunnan kehitysmahdol-
2390: lisuuksiin tulee, on etupäässä mainittava karjanhoito.
2391: Tällä elinkeinolla tulisi olemaan paljon edellytyksiä, jos
2392: Lapin kihlakunta saataisiin rautatieverkon yhteyteen.
2393: Kun napapiirin seutujen karu maa ja kylmä ilman-ala
2394: 54 II, , •. - Ratoja Pobjois-Pobjanmaalla.
2395:
2396: tekevät viljan viljclemisen Perä-Pohjolassa lähes mahdot-
2397: tomaksi, voitaisiin siellä sen sijaan ruveta harjoittamaan
2398: järkiperäistä heinänviljelystä ja kohottaa karjanhoito ja
2399: meijeritalous ehkä hyvinkin kukoistavalle kannalle. Siitä
2400: taas riippuisi Pohjolassa asuvan kansan toimeentulo, sitä
2401: vastoin kuin se nykyisin on riippuva aivan kannattamatto-
2402: masta viljan viljelemisestä ja muista satunnaisista toi-
2403: meentulomahdollisuuksista. - TilaUoman väestön asutta-
2404: misen edistämiseksi olisi myöskin suuret määrät heinänvil-
2405: jelykselle sopivia maita vielä viljelemättä. Jos maakunta
2406: pääsisi parempien kulkuneuvojen yhteyteen, voitaisiin nä-
2407: mä ottaa piankin viljeltäviksi ja sille lukuisalle tilatto-
2408: malle väestölle, joka Perä-Pohjolan tukkimetsissä nykyi-
2409: sin työskentelee, valmistaa siten tilaisuus oman maatilkun
2410: viljelemiseen. Tämä on sitäkin uskottavampaa, kun ny-
2411: kyisin puuttuvista kulkuneuvoistakin huolimatta, on uutis-
2412: asutuksia jossain määrin paikkakunnalle syntynyt.
2413: Vielä on mainittava eräitä seikkoja, joiden suhteen
2414: rautatie tuottaisi tuntuvia taloudellisia etuja. Perä-Poh-
2415: jolan lukuisat vientitavarat, kuten poron tuotteet, metsän
2416: riistat y. m. tulisivat omistajilleen tuottamaan nykyistä
2417: korkeammat hinnat, kun ne saataisiin pian maailman
2418: markkinoille. Niinikään tuontitavarain hinnat alenisivat
2419: arvaamattomassa määrin, kun rautatien takia rahtimak-
2420: sut, jotka nykyisin nousevat usein uskomattomiinkin mää-
2421: riin, laskeutuisivat suhteellisiksi muiden paikkakuntien
2422: hintoihin nähden. Nyt r:a.htipalkat ovatkin niin suuret,
2423: että tänä talvena Kittilässä esim. 100 kg :sta ruisjauhoja
2424: on maksettu 50 markkaa.
2425: 3) Lopuksi on mainittava Lapin kihlakunnassa ole-
2426: vat kruununmetsät, joihin viime valtiopäivien rautatieva-
2427: liokuntakin kiinnitti huomionsa. Nämä metsät muodos-
2428: tavat hyvin laajan alan ja tähän asti toimitettujen viral-
2429: listen laskujen mukaan löytyy niissä 29,65o,o6I kappa-
2430: letta tukki- ja hirsipuita. Kun koko Suomen kruunun-
2431: metsissä on laskettu näitä puita löytyvän 83,413,000 kap-
2432: II, 1s, - Tervaniemi, y. m.
2433:
2434: paletta, muodostavat Lapin kruununmetsissä olevat tukki-
2435: ja hirsipuut enemmän kuin 73 osan kaikista Suomen kruu-
2436: nunmetsissä löytyvistä puutavaroista. Nykyisin valtio ei
2437: ole tilaisuudessa kulkuneuvojen puutteen takia saamaan
2438: näistä metsistä kuitenkaan niin suuria tuloja kuin olisi
2439: mahdollista. Mutta jos rautatie jatkettaisiin Lappiin
2440: saakka, voisi mahdollisesti syntyä suurempi kilpailu puu-
2441: tavarain ostajain kesken ja samalla voisivat halpenevat
2442: työpalkat ja elantokustannukset vaikuttaa sen, että nämä
2443: tulot nousisivat paljon nykyistä korkeammalle. Ennen
2444: mainittu Lapin neuvottelukomitea onkin laskenut valtion
2445: tulojen lisäyksen tässä suhteessa I markkaan jokaista tuk-
2446: kipuuta kohden.
2447: Tämän lisäksi voidaan toivoa vielä, että edut valtion
2448: taloudelle voisivat kehittyä vieläkin suuremmiksi, kun
2449: lukuisissa teollisuuslaitoksissa, joita rautatien rakennettua
2450: olisi mahdollisuus perustaa Lapin lukuisiin koskiin, voi-
2451: taisiin jalostaa kruununmetsien tuotteita.
2452: Tästä kaikesta on selville käynyt, että rautatie Rova-
2453: niemeltä Kittilään, huolimatta 160 km. pituisesta mat-
2454: kasta, tulisi saamaan riittävästi liikettä. Osoittaakseni
2455: tarkemmin tätä puolta asiassa, pyydän esittää usein mai-
2456: nitun komitean hankkimat tilastolliset tiedot puheena ole-
2457: van maakunnan vuotuisesta tuonnista ja viennistä. Ne
2458: osoittavat seuraavaa:
2459:
2460: Tuonti:
2461: Paikallisväestön ruokatarpeisiin 3,470,000 kg.
2462: Hevosten tarpeeksi viljaa 8oo,ooo kg.
2463: Liikkuvan työväestön elintarpeet 6oo,ooo kg.
2464: Saman väestön hevosille viljaa 200,000 kg.
2465: Rautaa, rauta- ja talouskalu ja I ,ooo,ooo kg.
2466: Apulautoja sekä väkirehuja soo,ooo kg.
2467: Postien kuljetettavat tavarat y. m. so,ooo kg.
2468: -----------------------
2469: Yhteensä 6,620,000 kg.
2470: 56 II, 1s, - Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
2471:
2472: Vienti:
2473: Porotuotteita 750,000 kg.
2474: Metsän riistaa ja kalaa so,ooo kg.
2475: Tervaa 75,000 kg.
2476: Yhteensä 87s,ooo kg.
2477:
2478:
2479: Niinikään Lapinmaan viennille tulisi suurena lisäyk-
2480: senä olemaan ne ehkä hyvinkin suuret mineraalirikkaudet,
2481: jotka Lapin vuoristo nykyisin poveensa kätkee, samoin
2482: kuin myöskin yksityisten metsissä olevat puutavarat. jos
2483: ne kehittyvän teollisuuden, tervanpolton y. m. s. kautta
2484: saataisiin jalostetuksi.
2485: Edellä esitetyn nojalla rohkenen siis kunnioittaen
2486: ehdottaa,
2487: että Eduskunta alamaisitmnasti anotst
2488: Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa. että
2489: määrättäisiin taloudellinen ja silmä1näiiräinen
2490: tutkimus rautatien rakentamista varten Rova-
2491: niemeltä Ounasjoen länsipuolitse Kittilän kir-
2492: konkyläät~; ja että armollinen esitys tämän ra-
2493: dan rakentamisesta annettaisiin niin pian kuin
2494: mahdollista.
2495:
2496: Helsingissä Helmikuun 20 päivänä 1908.
2497:
2498:
2499: M. Tervaniemi.
2500: Atte Mantere. Juuso Runtti.
2501: Aukusti Hiltula. J. Waarala.
2502: II, 16. - Anom. ehd. N:o 14.
2503:
2504:
2505: Waarala, J., y. m.: Taloudellisen ja koneel-
2506: lisen tutkimuksen toimeenpanemisesta·
2507: rautatietä varten Oulusta Kuusamoon ja
2508: radan rakentamista koskevan arm. esi-
2509: tyksen antamisesta Eduskunnalle
2510:
2511:
2512:
2513:
2514: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
2515:
2516:
2517: Silmäys maamme rautatie-karttaan osoittaa, että
2518: pohjoisin osa maatamme on vuorossa tulla huomioon ote-
2519: tuksi rautatieverkkoamme edelleen laajennettaessa. Vuo-
2520: desta r897 alkaen on kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä
2521: tehty anomuksia rautatien rakentamisesta Oulusta Kuusa-
2522: moon. Eivätkä ne anomukset lakkaa, eivätkä voi lakata,
2523: ennenkuin tämä kovaosainen seutu on saanut tyydyttä-
2524: neeksi luonnollisen tarpeensa päästä liikeyhteyteen muun.
2525: maanosan kanssa.
2526: Viime vuonna jätettiin anomus Eduskunnalle tästä
2527: samasta kysymyksestä, minkä Eduskunta lähetti rauta-
2528: tievaliokunnan valmistettavaksi ja valiokunta mietinnös-
2529: sään ehdotti sanotulla ratasuunnalla taloudellisen ja sil-
2530: mämääräisen tutkimuksen toimitettavaksi. V aan tunne-
2531: tusta syystä jäi tämä samoin kuin kaikki muutkin rauta-
2532: tievaliokunnan valmistamat mietinnöt uusista rata-ano-
2533: muksista Eduskunnassa ratkaisematta.
2534: Viitaten viime valtiopäivillä jätettyyn anomukseen,
2535: sekä rautatievaliokunnan mietintöön, saamme sen lisäksi
2536: huomaqttaa, että kysymys tämän rautatien tarpeellisuu-
2537: desta käypi vuosi vuodelta yhä polttavammaksi, kun suurin
2538: osa tarvittavasta viljasta on muualta hankittava paikka-
2539: SS II, 1a. - Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
2540:
2541: kuntain varsinaisillekin asukkaille. Sitäpaitsi liikkuu
2542: näillä paikkakunnilla puutavaraliikkeiden töissä suuret
2543: määrät työväkeä toisilta paikkakunnilta, niin että nykyisin
2544: on miltei mahdotoin voida hankkia riittäviä elintarpeita
2545: varallistenkaan asukkaiden. Jotapaitsi köyhempi väestö
2546: korkeiden kuletuskustannusten tähden joutuu toimeentu-
2547: lemattomaan tilaan.
2548: Liike sanotulla tiellä ny~yään voidaan arvioida noin
2549: 20 miljoonaksi kilogrammaksi vuodessa. Ja odotetaan
2550: lisääntyvän melkoisesti, ei ainoastaan sanotun radan
2551: alueelta, vaan myöskin rajantakaisesta Karjalasta, mistä
2552: nyt jo vuosittain aina Kuolanniemimaalta ja Vienanme-
2553: ren rannoilta asti kuletetaan satoihintuhansiin kiloihin
2554: nouseva tavaramäärä Kuusamon kautta Ouluun.
2555: Todistaaksemme näiden seutujen asujain hartainta
2556: toivoa kysymyksen alaisen rautatien rakentamisesta, mai-
2557: nittakoon tässä, että Kuusamon ja Taivalkosken kunnat
2558: sitoutuvat luovuttamaan kuntainsa alueella yksityisten
2559: hallussa olevan rautatien alle tarvittavan viljelernättömän
2560: maan, ilman korvausta, sekä sen lisäksi hankkimaan rata-
2561: pölkkyjä, Kuusamon kunta 20,000 ja Taivalkosken kunta
2562: s,ooo kappaletta. Nämä kuntain sitoumukset aikanansa
2563: jätetään asianomaiselle valiokunnalle.
2564: Huomioon on lisäksi otettava, että kruunu kysymyk-
2565: sessä olevalla alueella omistaa suuren ja kalliin metsä-
2566: omaisuuden, jonka järkiperäinen hoito on kansan yleiselle
2567: taloudelle varsin tärkeä; näiden seutujen taloudellinen tila
2568: sitäpaitsi vaatii pikaista ja tehokasta apua.
2569: Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittavim-
2570: min ehdottaa :
2571:
2572: että Eduskunta alamaisesti anoisi Keisaril-
2573: lista M ajesteettia määräämään taloudellisen ja
2574: koneellisen tutkimuksen toimitettavaksi. rauta-
2575: tien rakentamista varten Oulun kaupungista
2576: Kiimingin} Pudasjärven j1r Taivalkosken ku11r
2577: II, 1e. - WaaPala, y. m. 59
2578:
2579: lain kautta Kuusamon kirkon kylään ja että
2580: armollinen esitys annettaisiin tämän radan ra-
2581: kentamisesta maan Eduskunnalle niin pian kuin
2582: mahdollista.
2583:
2584: Helsingissä helmikuun 15 p :nä 1908.
2585:
2586:
2587: J. Waarala. Aukusti Hiltula.
2588: Juuso Runtti.
2589:
2590: Tähän yhtyvät:
2591:
2592: Mikko Knuutila. M. Tervaniemi.
2593: Iisakki Hoikka.
2594: II, n - Anom. ehd. N:o 71.
2595:
2596:
2597: Karhi, Otto ja Heikkinen, J. A.: Rautatien
2598: rakentamisesta Oulun kaupungista V aa-
2599: lan satamapaikkaan Oulunjärven ran-
2600: nalle.
2601:
2602:
2603:
2604:
2605: S u o m en K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
2606:
2607:
2608: Viittaamalla viime istuntokaudella tehtyyn anomuk-
2609: seen, pyydämme kunnioittaen ehdottaa :
2610:
2611: että Eduskunta päättäisi normaaliraiteisen
2612: rautatien ensitilassa rakennettavaksi Oulun
2613: kauptmgista Vaalan satamapavkkaan Oulunjär-
2614: ven rannalla ja osoittaisi sitä varten tarvitta-
2615: vat varat.
2616:
2617: Helsingissä 20 p. helmik. 1908.
2618:
2619:
2620: Otto Karhi. J. A. Heikkinen.
2621: II, 1s. - Anom. ehd. N:o 125.
2622:
2623:
2624: Karhi, Otto ja Heikkinen, J. A.: Taloudel-
2625: lisen ja koneellisen tutkimuksen toimeen-
2626: panemisesta rautatietä varten Vaalasta
2627: Kajaanin kautta N urmekseen.
2628:
2629:
2630:
2631:
2632: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 1 1 e.
2633:
2634:
2635: Kajaanin kihlakuntalaisten yksimielisenä toivomuk-
2636: sena on jo kauan ollut, että rautatieverkkomme, jota on
2637: suuresti laajennettu maamme eteläisimmissä osissa, myö..,
2638: jatkettaisiin pohjoisosiin maatamme, jotta se tulisi hyö-
2639: dyttämään Kajaanin kihlakuntaakin. Jos mikään maakun-
2640: ta on parempien liikeneuvojen tarpeessa, niin sitä on epäi-
2641: lemättä edellämainittu kihlakunta.
2642: Kajaanin radan valmistuttua on jo vähässä määrässä
2643: tämäkin kihlakunta tullut nauttimaan rautatien hyödystä.
2644: Tämä rata ei ole kumminkaan suuresti voinut edistää tä-
2645: män ,nälkämaan" taloudellista kehitystä, koska se kos-
2646: kettaa ainoastaan eteläisintä kulmaa tätä maakuntaa ja
2647: tämän lisäksi on tätä rataa myöten siksi pitkä matka
2648: merisatamiin, jonka vuoksi todellinen hyöty supistuu hy-
2649: vin vähiin.
2650: Kauan on ollut jo kyseessä rautatiehanke Oulusta
2651: Vaalaan, joka on myös useilla valtiopäivillä saanut suurta
2652: kannatusta, ja toivottavaa on, että heti, kun varat sallivat,
2653: tämä tärkeä ratahanke toteutetaan.
2654: Rata Oulu-Vaala, joka jo sinänsä olisi suuresta
2655: merkityksestä Kaj~anin kihlakunnalle ja koko maalle, tu-
2656: lisi vielä olemaan suuremmasta arvosta, jos tämä rata jat-
2657: kettaisiin Vaalasta Oulujärven pohjoispuolitse Kajaaniin
2658: 62 II, ts. - Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
2659:
2660: ja täältä sitten Sotkamon kautta Nurmekseen. Näin ve-
2661: detty rata tulisi yhdistämään kahden radan päät toisiinsa
2662: ja yhtyisi vielä Oulussa Pohjanmaan rannikkorataan.
2663: Tämä näin vedetty poikkirata tulisi olemaan arvaamatto-
2664: man suuresta merkityksestä koko rautatieverkollemme.
2665: Samalla kuin se hyödyttäisi Kajaanin kihlakuntaa, tulisi se
2666: myös olemaan valtiolle ja koko maalle hyötyä tuottava.
2667: Ne laajat ja arvokkaat valtiometsät, jotka sijaitsevat Ka-
2668: jaanin kihlakunnassa, kohoisivat tämän rautatien kautta
2669: niin paljon arvossaan, että yksin puunhinnan nousu kor-
2670: vaisi suuren osan rakennuskustannuksista. Sitäpaitsi tulisi
2671: varsinkin Kajaanin-Nurmeksen rata kulkemaan seutuja,
2672: joissa löytyy suuria vuolukivi-alueita ja vesiputouksia.
2673: Joi todella tahdotaan käydä kohottamaan Kajaanin kih-
2674: lakunnan taloudellista vaurastumista, niin epäilemättä tä-
2675: mä rautatiehanke olisi yksi niitä arvokkaimpia välikap-.
2676: paleita tässä suhteessa. Emme tahdo tässä laajemmin
2677: selostaa tämän radan tärkeyttä ja hyötyä, sillä jokaisen
2678: puolueettoman arvostelijan täytyy tunnustaa, ettei mikään
2679: maakunta maassamme ole enemmän rautatien tarpeessa
2680: kuin mainittu kihlakunta. Jotta tämän rataehdotuksen
2681: tarve ja hyöty tulisi yhä selvemmin todistetuksi, pyydäm-
2682: me kunnioittain esittää,
2683:
2684: että Kansaneduskunnan suosiollisella myö~
2685: tävaikutuksella toimitettaisiin ensi tilassa talou-
2686: dellinen sekä koneellinen tutkimus Vaalasta
2687: Oulujärven pohjoispuolitse Kajaanin kaupu'Yir
2688: gin kautta Nurmekseen rakennettavaa rautatie-
2689: tä varten.
2690:
2691: Helsingissä 25 p. helmikuuta 1908.
2692:
2693:
2694: Otto Karhi. J. A. Heikkinen.
2695: II, 19. - Anom. ehd. N:o 145.
2696:
2697:
2698: Heikkinen, J. A., y, m.: Taloudellisen ja ko-
2699: neellisen tutkimuksen toimittamisesta rau-
2700: tatietä varten Kajaanin kaupungista Kuu-
2701: samon kirkolle sekä tämän radan erään
2702: osan rakentamista koskevan arm. esityk-·
2703: sen antamisesta Eduskunnalle.
2704:
2705:
2706:
2707:
2708: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
2709:
2710:
2711: Kaikissa niissä seuduissa, joissa kulkuneuvot ovat
2712: hyvin kehittyneet, on sikäli kehittynyt varallisuus ja muu
2713: hyvinvointi, mutta niin ei ole Kajaanin kihlakunnassa.
2714: Siellä ovat kulkuneuvot vielä hyvin alkuperäisellä kan-
2715: nalla, samoin varallisuus aivan vähissä ja asukkaat viime
2716: vuosikymmeninä usein olleet valtion ja yksityisten arme-
2717: Iiasten ihmisten autettavina. Monta kertaa, erittäinkin
2718: aina silloin kun joku suurempi kato on kohdannut mai-
2719: nittua kihlakuntaa ja asukkaille on täytynyt hankkia hei-
2720: dän välttämättömimpiä elintarpeitaan, on kulkuneuvojen,.
2721: erittäinkin rautatien, puute tullut huomatuksi.
2722: Mainitun puutteen poistamiseksi pidämme tehoisim-
2723: pana keinona rautatien rakentamisen itse puutteellisimpieru.
2724: seutujen halki Kajaanista Kuusamoon. Suomussalmen.
2725: nimi on jo liiankin usein ollut sanomalehdissä ja viras-
2726: toissa köyhyytensä tähden mainittuna aina puutteen ja
2727: rasitusten pääpesänä, eikä ihmekään, sillä sinne, lukuun
2728: ottamatta koskista vesireittiä, jota pitkin kesällä köysien-
2729: ja sauvomien varassa voipi kulettaa elin- ja taloustarpeita,
2730: on ainoasiansa mäkinen ja mutkanen kesämaantie ( J40'
2731: kilometriä) Kajaanista Suomus~almelle. Ryhtymättä tar-
2732: 164 II, 19, - Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
2733:
2734: kemmin perustelemaan esittämämme radan tarpeellisuut-
2735: ta ja kannattavaisuutta, viittaamme suomussalmelaisten
2736: hankkimaan kirjaseen ,Nälkämaan" radan puolesta. Roh-
2737: k~nemme kunnioittaen pyytää Eduskuntaa anomaan Hä-
2738: nen Majesteetiltaan Keisarilta ja Suuriruhtinaalta,
2739:
2740: että taloudellinen ja koneellinen tutkimus
2741: toimitettaisiin rautatien rakentamista varten
2742: Kajaanin kaupungista Ristijärven, Hyrynsal-
2743: men ja Suomussalmen kuntain kautta Kuusa-
2744: mon kirkolle, ja että armollinen esitys tämän
2745: radan rakentamisesta Suomussalmen pitäjässä
2746: olevalle Kiantojärvelle saakka niin pian kuin
2747: mahdollista Edushmnalle annettaisiin.
2748:
2749: Helsingissä Helmikuun 26 p :nä 1908.
2750:
2751:
2752: .J. A. Heikkinen. Heikki Kiiskinen.
2753: Otto Karhi.
2754: II, 20. - Anom. ehd. N:o 148.
2755:
2756: Lagerlöf, A.: Täydellisen tutkimuksen toimeen-
2757: panemisesta sopivinta rautatiesuuntaa
2758: varten Vaalasta Oulun radalle, sekä
2759: Kestilän kirkolta Iisalmen-Kajaanin ra-
2760: dalle suunnatun rautatielinjan tutkimi-
2761: sesta.
2762:
2763:
2764:
2765: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
2766:
2767: Viitaten niihin perusteluihin, jotka viime Valtiopäi-
2768: villä teke111ämme anomusehdotus, N :o 173, (Liitteet VII,
2769: 7, siv. 28) .sisältää, ja sen ohessa huomauttaen, että viime
2770: Valtiopäiväin Rautatievaliokunnan mietintöön liitetty
2771: kartta on vaillinainen siten, että siihen ei ole merkitty
2772: ehdottamaamme linjaa Kestiiästä Kajaanin radalle, roh-
2773: kenemme kunnioittavimmin ehdottaa alamaista anomusta,
2774: että hallitus niin pian kuin suinkin toi-
2775: mituttaisi täydellisen tutkimuksen, mitä suun-
2776: taa seuraten rautatie on rakennettava Vaalasta
2777: Oulun radalle ja siinä tutkimuksessa otettaisiin
2778: huomioon edellä mainituissa perusteluissa esi-
2779: tetyt näkökohdat; sekä
2780: että samalla tutkittaisiin linja Kestiiän
2781: kirkon läheisyydestä sopivaan paikkaan Iisal-
2782: men-Kajaanin radalla.
2783: Helsinki, Helmikuun 26 p :nä 1908.
2784:
2785: A. Lagerlöf. A. Luoma.
2786: Heikki Kiiskinen.
2787:
2788: 5
2789: b) Keski-Pohjanmaan-. Savon-Karjalan
2790: yhdistysratoja.
2791:
2792: II, 21. - Anom. ehd. N:o 119.
2793:
2794:
2795: Vahe, Iisakki: Taloudellisen tutkimuksen toi-
2796: meenpanemisesta rautatietä varten Ou-
2797: laisten asemalta Iisalmelle sekä tämän
2798: radan rakentamisesta.
2799:
2800:
2801:
2802: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
2803:
2804:
2805: Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäiväin asiakirjain
2806: liitteiden VII vihon sivuilla 31 ja 32 esittämiini peruste-
2807: luihin, rohkenen täten anoa Kansaneduskunnan toimen-
2808: pidettä siihen,
2809: että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
2810: suvaitsisi armossa määrätä taloudellisen tutki-
2811: muksen toimitettavaksi rautatien rakentamista
2812: varten Oulaisten asemalta Pohjanmaan radalle
2813: Pyhäjoen pohjoispuolitse Oulaisten, Haapave-
2814: den, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Kiuruveden pi-
2815: täjien kautta Iisalmelle,
2816: sekä määräisi tätä rautatienrakentamista
2817: varten tarvittavat varat.
2818: Helsingissä, helmikuun 24 p. 1908.
2819:
2820:
2821: Iisakki Vahe.
2822: II, 22. - Anom. ehd. N:o 77.
2823:
2824: Kallio, Kyösti, y. m.: Rautatien rakentami-
2825: sesta Ylivieskasta Haapajärvelle ja ko-.
2826: neellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
2827: rautatietä varten Haapajärveltä Iisalmelle
2828: ynnä viimeksi mainitun radan rakenta-
2829: mista koskevan arm. esityksen antami-
2830: sesta Eduskunnalle.
2831:
2832:
2833: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
2834:
2835: Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäivien asiakirjain
2836: liitteessä VII olevaan rautatievaliokunnalle lähetetyn ano-
2837: musehdotuksen N :o 68 perusteluihin, rohkenen pyytää
2838: Suomen Eduskunnan kannatusta anomukselle:
2839: että H. K. M. Suuriruhtinas suvaitsisi anr
2840: taa luvan rakentaa ensi tilassa normaaliraitei-
2841: sen rautatien Eduskunnan osoittamilla varoilla
2842: hallituksen tutkitutlamaa linjaa myöten Ylivies-
2843: kasta Haapajärvelle; ja
2844: että koneellinen tutkimus H aapajärveltä
2845: Iisalmelle myös pantaisiin toimeen ja sen val-
2846: mistuttua arm. esitys sen rakentamisesta annet-
2847: taisiin.
2848: Helsingissä 19 päivänä Helmik. 1908.
2849: Kyösti Kallio.
2850: Tähän yhtyvät:
2851: J. Waarala. A. Oikkonen.
2852: Iisakki Hoikka. Juho Haveri.
2853: Otto Karhi.
2854: II, 2s. - Anom. ehd. N:o 17.
2855:
2856:
2857:
2858:
2859: Pesonen, M., y. m.: Rautatielinjan koneelli-
2860: sesta tutkimisesta Baapajärveltä Iisal-
2861: meen ja Alapitkän asemalta Joensuuhun
2862: sekä poikkiradan rakentamista Ylivies-
2863: kasta Iisalmeen ja Alapitkästä Joensuu-
2864: hun koskevan arm. esityksen antamisesta
2865: Eduskunnalle.
2866:
2867:
2868:
2869:
2870: Suomen Suuriruhtinaanmaan
2871: E d u s k u n n a 11 e.
2872:
2873:
2874:
2875:
2876: Viitaten viime valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyyn
2877: anomusehdotukseen N :o I4 (Valtiopäivät v. 1907. Liit-
2878: teet VII, siv. 36-37), pyydämme kunnioittaen Eduskun-
2879: taa Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anomaan,
2880:
2881:
2882: että Haapajärven--Iisalmen ja Alapitkän
2883: -Joensuun linjat koneellisesti tutkittaisiin ja
2884: täydellinen kustannusarviolasku valmistettaisiin
2885: mainituille linjoille rakennettavista rautateistä;
2886: $ekä
2887: että Eduskunnalle lähimmässä tulevaisuu-
2888: dessa annettaisiin armollinen esitys Pohjan-
2889: II, 2s,- Pesonen, y. m. 69
2890:
2891: maan, Savon ja Karjalan rautateitä yhdistä-
2892: vän pohjoisen poikkiradan rakentamisesta Yli-
2893: vieskastar-Iisalmeen ja Alapitkästä Joensuu-
2894: hun.
2895:
2896: Helsingissä 13 päivä helmikuuta 1908.
2897:
2898:
2899: M. Pesonen. S. Heiskanen.
2900: Mikko Knuutila. Aili Nissinen.
2901: Wilh. Malmivaara.
2902: II, 24. - Anom. ehd. N:o 139.
2903:
2904: Snellman, Juho,: Teknillisen ja taloudellisen
2905: tutkimuksen toimeenpanemisesta rauta-
2906: tietä varten Ylivieskan asemalta Oulun
2907: radalta Kurkimäen asemalle Savon ra-
2908: dalla sekä radan rakentamista koskfivan
2909: arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
2910:
2911:
2912:
2913: Suomen Suuriruhtinaanmaan
2914: Eduskunnalle.
2915:
2916: Viitaten vuoden 1907 valtiopäivien asiakirjain Liit-
2917: teissä VII olevaan Savon ja Pohjanmaan ratojen yhdis-
2918: tämisestä tehtyyn anomusehdotukseen N :o 66, saan kun-
2919: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta tahtoisi Keisarilliselta
2920: Majesteetilta anoa,
2921: että Keisarillinen M ajesteettiJ annettuansa
2922: toimittaa sanotun linjan teknillisen ja taloudel-
2923: lisen tutkimisen} ensi tilassa valtiopäiville an-
2924: taisi armollisen esityksen normaaliraiteisen rau-
2925: tatien rakentamisesta Ylivieskan asemalta O~t
2926: hm radalta Haapajärven sekä Pihtiputaan kir-
2927: konkylien ja Viitasaaren pitäjän Kyminkosken
2928: kautta Nilakkajärven eteläpäitse Riitsalmen
2929: poikki Karttulan kirkonkylän kautta} tai vaihto-
2930: ehtoisesti Pielaveden ja Nilakkajärven välitse
2931: Säviän virran poikki Karttulan kirkonkylät~
2932: kautta Kurkimäen asemalle Savon radalla.
2933: Helsingissä Helmikuun 26 p :nä 1908.
2934:
2935: Juho Snellman.
2936: II, 25. - Anom. ehd. N:o 160.
2937:
2938:
2939: Häkkinen, S. ja Höijer, K. G.: Teknillisen
2940: ja taloudellisen tutkimuksen toimittami-
2941: sesta tarpeellisissa kohdin rautatietä
2942: varten Suonnejoen asemalta Savon ra-
2943: dalla Ylivieskan asemalle Oulun radalla
2944: sekä radan rakentamista koskevan arm.
2945: esityksen antamisesta Eduskunnalle.
2946:
2947:
2948:
2949:
2950: S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
2951:
2952:
2953: Eduskunnalle v. 1907 valtiopäivillä jättämämme ano-
2954: musehdotuksen perusteella rautatielinjan tutkimisesta
2955: Suonnejoen asemalta Rautalammin, Viitasaaren, Pihti-
2956: putaan ja Haapajärven kautta Ylivieskan asemalle sekä
2957: saman radan rakentamisesta (Liitevihko VII, 13. -
2958: Anom. ehd. N :o 94) pyydämme kunnioittavimmin ehdoit-
2959: taa, että Kansaneduskunta anoisi,
2960:
2961: että teknillinen ja taloudellinen tutkimus
2962: normaaliraiteisen rautatien rakentamista var-
2963: ten Suonnejoen asemalta Savon radalla Rauta-
2964: lammin pitäjän kautta Kivisalmen länsipuolelle,
2965: josta Keiteleen ja Konneveden välitse Viita-
2966: saaren pitäjässä olevan Kymönkosken, Pihtipu-
2967: taan kirkonkylän ja Haapajärven kirkonkylän
2968: kautta Ylivieskan asemalle Ottlun radalla ensi
2969: tilassa toimitettaisiin niissä paikoissa, misssä
2970: sitä sanotulla ratasuunnalla ei ole ennen tehty;
2971: että tutkimukseen tarpeelliset varat osoi-
2972: tettaisiin ,·
2973: 72 II, 2s.- Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdistysratoja.
2974:
2975: että vuoden 1910 valtiopäivillä Eduskun-
2976: nalle annettaisiin armollinen esitys normaali-
2977: raiteisen radan rakentmnisesta Suonnejoen ase-
2978: malta Savon radalla Rautalammin pitäjän kaut-
2979: ta KivisaltnelleJ josta Keiteleen ja Konneveden
2980: välitse Kymönkosken (Viitasaarella)J Pihtipu-
2981: taan kirkonkylän ja Haapajärven kirkonkylän
2982: kautta Ylivieskan asemalle Oulun radalla;
2983: sekä
2984: että työt tällä yhdysradalla alettaisiin niin
2985: pian kun ennen tehtäväksi m. ä)irätyt rautatie-
2986: työt maassamme sen sallivat.
2987:
2988: Helsingissä, Helmikuun 26 p :nä 1908.
2989:
2990:
2991: S. Häkkinen. K. G. Höijer.
2992: II, 211. - Anom. ehd. N:o 190.
2993:
2994:
2995: Myllylä, K.: Taloudellisen ja koneellisen tut-
2996: kimuksen toimittamisesta rautatietä var-
2997: ten Sievin asemalta Oulun radalla Suonne-
2998: joen asemalle Savon radalla.
2999:
3000:
3001:
3002:
3003: S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
3004:
3005:
3006:
3007: Niiden pääratojen jälkeen, jotka nyt ovat työnalai-
3008: sina, käy ennen kaikkia muita yhä polttavammaksi kysy-
3009: mys sopivain yhdysratojen saamisesta pitkien pääratojen
3010: välille. Jokainen käsittää, kuinka epä~edullista rautatie-
3011: taloudellemme on emäratojen niin erillään oleminen toi-
3012: sistaan kuin ne nyt ovat, joka käy sitä pahemmaksi kuta
3013: kauvemmas pohjoiseen pääratoja jatketaan. Kuten luon-
3014: nollista on, onkin monta eri ehdotusta tehty sanotussa tar-
3015: koituksessa, ollen tietysti kaikilla ehdotetuilla ratalinjoilla,
3016: enemmän taikka vähemmän, myöskin paikallinen merki-
3017: tyksensä, joka onkin sangen tärkeä rautatien kannattavai-
3018: suudelle sitä enemmän, kuin vielä laajat alueet päära-
3019: tojen välillä ovat kovin kaukana rautatiestä. Pieninkin
3020: silmäys karttaan tekee tämän selväksi. Vaikka nykyään
3021: ei voidakaan ottaa päätettäväksi mitään uusia ratoja ra-
3022: kennettavaksi, koska varoja sekä työvoimia lähimmässä
3023: tulevaisuudessa ei voida saada, on kuitenkin ilman viivy-
3024: tystä jatkettava tutkimuksia kaikilla yhdysradoiksi ehdo-
3025: tetuilla linjoilla, että ainakin, jos mahdollista, tulevalla
3026: istuntokaudella voitaisiin ottaa ratkaistavaksi, mikä ehdo-
3027: tetuista linjoista on lopultakin ensimmäisenä raken-
3028: nettava.
3029: 74 II, 2s.- Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdistysratoja.
3030:
3031: Jo vuodesta 1897 alkaen on tehty anomuksia poikki-
3032: radasta, joka lähtisi Ylivieskan tai Sievin asemalta
3033: Pohjanmaan radalla ja päättyisi Suonnejoelle tai jollekin
3034: pohjoisempana olevalle asemalle Savon radalla. Myöskin
3035: viime istuntokaudella tehtiin anomus sanottuun suuntaan
3036: käyvästä linjasta, joka päättyisi Kurkimäen asemalle.
3037: Tällä suunnalla, päättyköön se jompaankumpaan kohtaan
3038: Savon radalla, on kieltämättä suuri etu monen muun yh-
3039: dysradaksi ehdotetun linjan edellä, sillä se tulisi kulke-
3040: maan suurimman rautatietä kipeästi kaipaavan alueen kes-
3041: kitse, enin viljeltyjen ja taajaan asuttujen paikkakuntien
3042: kautta, varsinkin jos se, lähtökohtana Sievi, kulkisi Reis-
3043: järven, Pihtiputaan, Viitasaaren, Vesannon ja Rautalam-
3044: min kautta, suuntautuen Suonnejoelle. Sieviä lähtökoh-
3045: tana puoltaa melkoisesti sekin, että maat ovat erittäin
3046: tasaiset, verrattuna Ylivieskan ja Pihtiputaan väliseen
3047: linjaan, kuin myös, mitä sen kannattavaisuuteen tulee, se,
3048: että Sievissä, Reisjärvellä ja Pihtiputaalla on, niinhyvin
3049: Kruunulla kuin yksityisillä, hyviä metsiä, jotka tulisivat
3050: rautatien läheisyyteen. Lähempi tilastollinen selvitys tä-
3051: män linjan kannattavaisuudesta on jätetty nykyiselle Rau-
3052: tatiekomitealle, jonka mietintö toivottavasti piakkoin val-
3053: mistunee ja, luuloni mukaan, tullee näyttämään tämän
3054: linjan muita edullisemmaksi niinhyvin kahden pääradan
3055: yhdistäjänä sopiviromaita kohdalta, kuin myös suuren
3056: alueen paikallisen tarpeen tyydyttäjänä, mikä viimeksi-
3057: mainittu seikka epäilemättä rautatien kannattavaisuutta
3058: lisää.
3059: Kaikkeen tähän katsoen ja senkin vuoksi, että Edus-
3060: kunnalla aikanaan olisi mahdollisuus edullisimmalla ta-
3061: valla ratkaista yhdysradan rakentaminen Pohjanmaan ja
3062: Savon ratojen välille, rohkenen kunnioittaen ehdottaa,
3063: että Eduskunta yhtyisi anomaan,
3064:
3065: että Hallitus suvatitsisi taloudellisesti ja
3066: koneellisesti tutkituttao rautatiesuunnan Sievin
3067: II, 2s, - Myllylä. 75
3068:
3069: asemalta Reisjärven, Pihtiputaan, Viitasaaren,
3070: Vesannon ja Rautalammin kautta Suonnejoen
3071: asemalle.
3072:
3073: Helsingissä, helmikuun 26 p. 1908.
3074:
3075:
3076: K. Myllylä.
3077: II, 21. - Anom. ehd. N:o 102.
3078:
3079:
3080: Tokoi, Oskar ja Ylikorpi, Juho: Koneellisen
3081: ja taloudellisen tutkimuksen toimeenpane-
3082: misesta rautatietä ·varten Kannuksesta
3083: Suolahteen sekä radan rakentamista kos-
3084: kevan arm. esityksen antamisesta Edus-
3085: kunnalle.
3086:
3087:
3088:
3089:
3090: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
3091:
3092:
3093: Viitaten lähemmin niihin perusteluihin, jotka löyty-
3094: vät 1907 vuoden valtiopäiväin asiakirjoissa (katso: Liit-
3095: teet VII, sivu 48, anomusehdotus n :o 100), pyydämme
3096: kunnioittaen ehdottaa,
3097:
3098: että Eduskunta anoisi Hallitsijaa anta-
3099: maan määräyksen rautatielinjan koneellista ja
3100: taloudellista tutkimista varten Kannuksesta
3101: Lestifokilaaksoa ylös, halki Lestijärven fa Ki'Yir
3102: nulan kappelien sekä Kivifärven fa Saarifärven
3103: p1:täjien läpi päätekohtaansa Suolahteen, ja sen
3104: fälkeen, mikäli asia antaa aihetta, antamaan sen
3105: raketttamisesta armollisen esityksen Edus-
3106: kunnalle.
3107: Helsingissä Helmikuun 24 p :nä 1908.
3108:
3109:
3110: Oskar Tokoi. Juho Ylikorpi.
3111: II, 2s. - Anom. ebd. N:o 72 . .
3112:
3113: Torppa, Juho, y. m.: Rautatien rakentami-
3114: sesta Kokkolasta Suolahteen.
3115:
3116:
3117: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
3118:
3119: Kysymys Kokkolasta-Suolahteen rakennettavasta
3120: rautatiestä on ollut vireillä aina 1897 vuoden valtiopäi-
3121: vistä saakka.
3122: Tämä rautatiesuunta on säätyjel.'l tekemän päätöksen
3123: mukaisesti hallituksen toimesta taloudellisesti ja koneelli-
3124: sesti tutkittu.
3125: Kun on ollut erimieliä siitä, mikä suunta yhdysradan
3126: rakentamiselle emäratojen välillä olisi sopivin, on tämän-
3127: kin ratasuunnan lopullinen ratkaisu siitä syystä viivästy-
3128: nyt, mutta koska hallituksen toimesta tämän kysymyksen
3129: .selvittämiseksi äsken asetettu komitea ehkä voipi jo antaa
3130: lausuntonsa näiden valtiopäiväin aikana puheena olevien
3131: ratasuuntien sopivaisuudesta ja kun komitean toimeen pa-
3132: nemissa kokouksissa m. m. Viitasaarella ja Kokkolassa
3133: valtaava enemmistö kuntien edustajista kannatti Kokko--
3134: lan-Suolahden radan rakentamista ensi sijassa, niin pyy-
3135: d.ämme saada viitata tätä ratasuuntaa tarkottaviin ano-
3136: muksiin valtiopäivillä 1897, 1900, 1905 ja 1907, sekä kun-
3137: nioittaen anoa :
3138: että Eduskunta päättäisi ensi sijassa ja
3139: niin pian kuin mahdollista rakentaa normaali-
3140: raiteisen rautatien Kokkolasta-Suolahteen tut·
3141: lcittua ratasuuntaa sekä määrätä sitä varten
3142: tarvittavat varat.
3143: Helsingissä 20 p. Helmik. 1908.
3144: J'uho Torppa. Tuom. Pohjanpalo.
3145: H. Pärssinen. J. Storbjörk.
3146: A. Listo.
3147: II, 29. - Anom. ehd. N:o.SO.
3148:
3149:
3150: Haveri, Juho, y. m.: Rautatien rakentamisesta
3151: Suolahden asemalta Pännäisten asemalle
3152: koskevan arm. esityksen antamisesta.
3153:
3154:
3155:
3156:
3157: Suomen Kansaneduskunnalle.
3158:
3159:
3160: Viitaten viime valtiopäiville jättämäämme anomuseh-
3161: dotukseen n :o 151 ja jo monilla säätyvaltiopäivillä samaa
3162: asiaa koskevtin ehdotuksiin ynnä niiden mukaan liitettyi-
3163: hin asiakirjoihin, pyydämme kunnioittavimmin toistaa eh-
3164: dotuksemme,
3165: että Eduskunta yhtyisi anomaan Hänen
3166: Keisarilliselta Majesteetiltaan armollista esi-
3167: tystä 1909 kokoontuville valtiopäiville normaa-
3168: liraiteisen rautatien rakentamisesta Suolahden
3169: asemalta Pännäisten asemalle.
3170:
3171: Helsingissä, 21 p. helmikuuta 1908.
3172:
3173:
3174: Juho Haveri.
3175: Eveliina Ala-Ku]ja. Arvi Lahtinen.
3176: Jakob Näs. Santeri Alkio.
3177: ll, so. - Anom. ehd. N:o 138.
3178:
3179:
3180: Snellman, Juho,: Koneellisen tutkimuksen toi-
3181: meenpanemisesta rautatietä varten K uo-
3182: pion-Iisalmen radalta Joensuuhun sekå"
3183: radan rakentamista kosk~van arm. esi-~
3184: tyksen antamisesta Eduskunnalle.
3185:
3186:
3187:
3188:
3189: Suomen Suuriruhtinaanmaan
3190: E d u s k u n n a 11 e.
3191:
3192:
3193: Viitaten vuoden 1907 valtiopäivien asiakirjain Liit-
3194: teissä VII olevaan Savon ja Karjalan ratojen yhdistämi-
3195: sestä tehtyyn anomusehdotukseen N :o 67, saan kunnioit-
3196: taen ehdottaa, että Eduskunta tahtoisi alamaisuu-
3197: dessa anoa,
3198:
3199: että yhdistysrata Savon ja Karjalan rato-
3200: jen välillä annettaisiin koneellisesti tutkia läh-
3201: teväksi sopivalta paikalta Kuopion-Iisalmen
3202: radalta ja johdettavaksi Juvantehtaan läpitse-
3203: Tuusniemen pitäjän kautta Ahtaansalmen yli
3204: Taipaleen kirkonkylään ja sieltä Joensuun kau-
3205: punkiin ja että armollinen esitys sanotun radaw
3206: rakentamisesta annettaisiin ensi tilassa Edus-~
3207: kunnalle.
3208: Helsingissä Helmikuun 26 p :nä 1908.
3209:
3210:
3211: Juho Snellman~
3212: 11, s1. - Anom. ehd. N:o 177.
3213:
3214:
3215: Hakulinen, J. H.: Taloudellisen ja tekn:illisen
3216: tutkimuksen toimittamisesta Joensuusta
3217: johonkin kohtaan Savon radalle kulke-
3218: vaksi aijotun yhdysradan sopivimmasta
3219: suunnasta, sekä radan rakentamista kos-
3220: kevan arm. esityksen antamisesta Edus-
3221: kunnalle.
3222:
3223:
3224:
3225:
3226: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3227:
3228:
3229: Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat vuoden 1907
3230: valtiopäivä-asiakirjain liitteissä VII, 18, siv. 58-60, roh-
3231: kenen kunnioittaen pyytää Eduskuntaa Hänen Keisarilli-
3232: :Selta Majesteetiltaan anomaan,
3233:
3234: että nykyään toimessa olevan rautatieko-
3235: m·itean tehtäväksi annettaisiin taloudellisen ja
3236: teknillisen t~ttkimuksen toimittaminen Joen-
3237: suusta alka.van ja johonkin kohtaan Savon
3238: radalle päättyvän yhdysradan sopivimmasta
3239: suunnasta, ja
3240: että armollinen esitys tämän radan raken-
3241: tamisesta niin pian kuin mahdollista Eduskun-
3242: nalle annettaisiin.
3243:
3244: Helsingissä, z6 p. helmik. 1908.
3245:
3246:
3247: J. H. Hakulinen.
3248: c) Yhdistysratoja Jyväskylästä itään ja etelään.
3249:
3250: II, s2. - Anom. ehd. N:o 26.
3251:
3252:
3253: Arokallio, Gust. ja Renvall, Heikki: Poikki-
3254: radan rakentamisesta Jyväskylästä Piek-
3255: sämäen kautta Savonlinnaan, haara-
3256: radalla· Varkauteen; sekä Savonlinnan-
3257: Elisenvaaran radan jatkamisesta Kurki-
3258: joen satamaan.
3259:
3260:
3261:
3262: Suomen Suuriruhtinaanmaan
3263: Eduskunnalle.
3264:
3265:
3266: Viitaten edellisten Valtiopäiväin asiakirjoihin, joista
3267: näkyy miten välttämätön rautatieverkkomme kannattavai-
3268: suudelle on tarkoituksenmukaisen yhdysradan aikaansaa-
3269: minen Pohjanmaan, Savon ja Karjalan emäratojen vä-
3270: lillä saamme kunnioittaen anoa
3271: että Eduskunta myötävaikuttaisi siihen,
3272: että mahdollisimman pian normaaliraiteisena
3273: rakennettaisiin poikkirata Jyväskylästä Pieksä-
3274: mäen kautta Savonlinnaan, haararadalla Var-
3275: kauteen, sekä että Savonlinnan--Elisenvaaran
3276: rautatie jatkettaisiin Kurkijoen satamaan.
3277: Helsinki Helmikuun r8 p. 1908.
3278:
3279: Gust. Arokallio. Heikki Renvall.
3280:
3281: 6
3282: II, ss. - Anom. ehd. N:o 104.
3283:
3284:
3285: Nykänen, T., y. m.: Poikkiradan rakentami-
3286: sesta Jyväskylästä Pieksämäen kautta
3287: Savonlinnaan ynnä haararata V arkau-
3288: den ja Lehtoniemen tehtaille, sekä Savon-
3289: linnan- Elisenvaaran radan jatkamisesta
3290: Laatokan rannalle.
3291:
3292:
3293:
3294:
3295: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
3296:
3297:
3298: Poikkirautatien rakentaminen Savonlinnan ja Jyväs-
3299: kylän kaupunkien välille on kauan ollut kysymyksen
3300: alaisena. Vuonna 1888 Talonpoikaissäädyssä nostettiin
3301: kysymys, että poikkirata rakennettaisiin Vaasan radalta
3302: Jyväskylän kautta Pieksämäelle Savonradalle. Vuonna
3303: 1891 anottiin Talonpoikaissäädyssä poikkiradan taloudel-
3304: lista ja koneellista tutkimusta Pieksämäen asemalta Sa-
3305: vonlinnan kaupunkiin. Vuoden 1894 valtiopäivillä tehtiin
3306: samanlainen anomus kuin edellinen. Talonpoikaissää-
3307: dyssä vuonna 1897 anottiin poikkiradan taloudellista ja
3308: koneellista tutkimusta, joka lähtisi J yväskylän-Suolah-
3309: den radalta Hankasalmen kautta Pieksämäen asemalle ja
3310: siitä edelleen Joroisten kautta Savonlinnaan sekä sopivaan
3311: paikkaan Laatokan rantaan, kuin myös haararata Joroi-
3312: sista Varkauden tehtaalle. Valtiopäivillä vuonna 1900
3313: anottiin Talonpoikaissäädyssä mainitun linjan kQneellista
3314: tutkimusta, joka sitten toimitettiin vuosina 1902 ja 1903.
3315: Valtiopäivillä 1904 ja 1905 anottiin Talonpoikaissliädyssä
3316: sanotun radan rakentamista, vaan laittomien olojen suh-
3317: teen jäi asia sillensä.
3318: II, 38. - Nykänen, y. m. sa
3319: Koneellinen tutkimus näyttää, että Savonlinnan ja
3320: Pieksämäen linjan pituus on 105,6 km., kustannukset
3321: 7,554,000 markkaa, noin 71,534 markkaa ratakilometriä
3322: kohti; Jyväskylän ja Pieksämäen väli koneellisen tutki-
3323: muksen mukaan: radan pituus 94,84 km., kustannukset
3324: 7,922,000 markkaa eli noin 83,530 markkaa ratakilomet-
3325: riä kohti. Samoin tutkittiin haararata Varkauden ja Leh-
3326: toniemen tehtaille ja oli radan pituus 166,6 km., kustan-
3327: nukset, 1,420,000 markkaa tahi 85,542 markkaa ratakilo-
3328: metriltä. Muutoin tämä rata monessa suhteessa on edul-
3329: lisempi kuin toiset kyseessä olevat kilpailevat poikkiradat,
3330: kuten linja Savonlinna-Mikkeli-Jyväskylä sekä Suo-
3331: lahti-Suonnejoen rata, sillä tämä Savonlinnan-Pieksä-
3332: mäen-Jyväskylän rata on suorin ja tulee J,078,ooo mark-
3333: kaa huokeammaksi kuin Savonlinnan-Mikkelin-J yväs-
3334: kylän linja. Tämä rata kulkee tasaisia maita, väkirikkaita
3335: ja hyvin viljeltyjä seutuja, joissa karjanhoito paikallis-
3336: oloihin nähden on paraiten edistynyt. Tällä linjalla on
3337: paljon käyttämätöntä vesivoimaa ja runsaasti malmirik-
3338: kaita järviä, sekä suuret metsäalueet Jyväskylän ja Var-
3339: kauden tehtaitten välillä. Vielä on tällä linjalla laaja lii-
3340: kennepiiri eikä se tunkeile toisen rautatien liikennepiirin
3341: alueelle. Jyväskylän ja Varkauden välillä ei myöskään
3342: ole eikä tule olemaan minkäänlaista vesikulkua. Tämän
3343: linjan kautta voidaan paraiten yhdistää Pohjanlahti Laa-
3344: tokan mereen ja samalla rata yhdistäisi ne kolme halki-
3345: päin kulkevaa emärataa toisiinsa, joten tämä poikkirata
3346: olisi edullisin ei ainoastaan paikallisliikkeeseen nähden
3347: vaan koko Suomenmaalle. Itse rautatien liikenteelle olisi
3348: se suuresta merkityksestä, että tämän kautta voitaisiin
3349: halkipäin kulkevilta emäradoilta siirtää tyhjiä vaunnuja
3350: radalta toiselle, ettei niitä tarvitsisi ympäri Suomea kule-
3351: tella määräpaikkaan päästäkseen.
3352: Edellä mainitun nojalla, sekä viitaten entisiin valtio-
3353: päiväasiakirjoihin, rohkenemme nöyrimmästi anoa,
3354: 84 II, ss, - Yhdistysl'atoja Jyväskylästä itään ja etelään.
3355:
3356: että Eduskunta puolestaan päättäisi, että
3357: niin pian kuin mahdollista poikkirata rakennet-
3358: taisiin, joka lähtisi Jyväskylästä Pieksämäen
3359: kautta Savonlinnaan haararadalla Varkauden
3360: fa Lehtoniemen tehtaille, sekä että Savonlin-
3361: nan ja Elisenvaaran rautatie jatkettaisiin sopi-
3362: vaan paikkaan Laatokan rannalla.
3363:
3364: Helsingissä helmikuun 20 p :nä rgo8.
3365:
3366:
3367: T. Nykänen. Juho Lepistö.
3368: P. Huttunen. Josua Järvinen.
3369: 0. Eronen. Oskari Orasmaa.
3370: W. Aromaa. H. Repo.
3371: Justus Ripatti. A. Kannisto.
3372: II, u. - Anom. ehd. N:o 170.
3373:
3374:
3375:
3376: Virkkunen, Artturi H. ja Naaralainen, J. F.,
3377: y. m.: Rautatien rakentamista Suonne-
3378: joen asemalta Savon radalla Suolah-
3379: den asemalle Jyväskylän radalla kos-
3380: kevan arm. esityksen antamisesta Edus-
3381: kunnalle, sekä koneellisen ja taloudelli-
3382: sen tai ainakin silmämääräisen tutki-
3383: muksen toimittamisesta rautatietä var-
3384: ten Suonnejoen asemalta Joensuun kau-
3385: punkiin.
3386:
3387:
3388:
3389:
3390: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
3391:
3392:
3393: Viitaten 1907 vuoden valtiopäivä-asiakirjoissa (Liit-
3394: teet VII, s. 68-69) mainittuihin perusteluihin sekä aikai-
3395: semmilla valtiopäivillä esitettyihin selvityksiin, saamme,
3396: uudistaen entisen anomuksen, kunnioittaen pyytää Edus-
3397: kuntaa anomaan,
3398: •
3399: että arm. esitys annettaisiin Eduskunnalle
3400: normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta niin
3401: pian kuin mahdollista Suonnejoen asemalta Sa··
3402: von radalla Suolahden asemalle H aapamäen--
3403: Jyväskylän-Suolahden radalla,
3404:
3405: sekä että tämän radan jatkoksi itäänpäin
3406:
3407: koneellinen ja taloudellinen tai ainakin sil-
3408: mämääräinen tutkimus toimitettaisiin Suonne-
3409: 86 II, s4, - Yhdistysratoja Jyväskylästä itään ja etelään.
3410:
3411: joen asemalta Leppävirran, Heinäveden y. m.
3412: kuntain kautta Joensuun kaupunkiin rakennet-
3413: tavaa normaaliraiteista rautatietä varten.
3414:
3415: Helsingissä, 25 p. helmikuuta 1908.
3416:
3417:
3418: Artturi H. Virkkunen. J. F. Naaralainen.
3419:
3420:
3421: Yhdymme I :seen panteen :
3422:
3423: S. Häkkinen. S. Rantanen.
3424: II, s5. - Anom. ehd. N:o 110.
3425:
3426:
3427: Kares, K. R. y. m.: Rautatien rakentamisesta
3428: Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväs-
3429: kylään.
3430:
3431:
3432:
3433:
3434: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3435:
3436:
3437: Viitaten niihin syihin ja perusteluihin, jotka esitimme
3438: vuoden 1907 valtiopäiville antamassamme anomusehdo-
3439: tuksessa N :o 56 ( Asiakirjain Liitteet VII, siv 70),
3440: saamme kunnioittavimmin esittää, että Suomen Edus-
3441: kunta Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan anoisi,
3442:
3443: että jo tutkitun rautatieradan rakentami-
3444: seen Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväsky-
3445: lään läheisimmässä tulevaisuudessa ryhdyttäi-
3446: siin, ja
3447: että Eduskunta nykyisillä valtiopäivillä
3448: osattaisi sitä varten tarvittavan rahamäärän.
3449:
3450: Helsingissä, 24 p. helmik. 1908.
3451:
3452:
3453: K. R. Kares.
3454: Iisakki Hoikka. A. 0. Vuorimaa.
3455: J. E. Helkiö.
3456: II, ss. - Anom. ehd. N:o 140.
3457:
3458:
3459: Ripatti, Justus, y. m.: Taloudellisen ja ko-
3460: neellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
3461: rautatietä varten Otavan asemalta Lei-
3462: vonmäelle sekä rautatien rakentamista
3463: Otavasta Jyväskylään koskevan Arm. esi-
3464: tyksen antamisesta Eduskunnalle.
3465:
3466:
3467:
3468:
3469: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3470:
3471:
3472: Viitaten valtiopäivillä 1907 jätettyyn anomusehdo-
3473: tukseen N :o 56, joka koskee rautatien rakentamista Sa-
3474: vonlinnasta Mikkelin kautta Puulaveden pohjoispuolitse
3475: Jyväskylään, olisi mielestämme tätä tärkeää ja suurisuun-
3476: taista työtä toimeenpannessa syytä tutkia, eikö olisi talou-
3477: dellisesti ja yhteiskunnallisesti edullista johtaa tie Mik-
3478: kelin ja Jyväskylän välillä Puulaveden eteläpuolitse, al-
3479: kaen Otavan asemalta ja yhtyen Leivonmäen kunnassa
3480: rataan Lahti-Heinola-Jyväskylä, joka rata tulevaisuu-
3481: dessa näyttää olevan tarpeen vaatima rakentaa. Näin
3482: suunnatulla radalla olisi monet edellytykset, jotka puolta-
3483: vat sen rakentamista. Rakennettava rataosa tulisi useam-
3484: pia kymmeniä kilometriä lyhemmäksi, kuin anottu rata
3485: Puulaveden pohjoispuolitse, sillä matka Mikkelistä J y-
3486: väskylään tapahtuisi alkupuoleltaan jo käynnissä olevaa
3487: Savon rataa pitkin Mikkelin kaupungista Otavan ase-
3488: malle ja loppuosaltaan Leivonmäen kunnasta Jyväsky-
3489: lään rataa pitkin, joka samalla tulisi olemaan osana
3490: radasta Lahti-Heinola-Jyväskylä. Näin ollen sääs-
3491: tettäisiin valtion varoja rakennuskustannuksissa, mikäli
3492: kuuluu, ainakin puolen miljoonaa markkaa, lukuun otta-
3493: II, a6. - Ripatti, y. m. 89
3494:
3495: matta sitä, että maaperä on havaittu suotuisaksi tien ra-
3496: kentamiselle jo aikaisemmin koneellisesti tutkittaessa
3497: silloin aiottua rataa Kieppi-J yväskylä Suontien vesistön
3498: itäpuolitse, jota samaa suuntaa isoin osa nyt ehdotettua
3499: rataa tulisi kulkemaan.
3500: Rata koskisi ei ainoastaan Puulavettä, vaan myöskin
3501: suurta Suontien järveä, josta melkoinen paikallisliike on
3502: toivottavissa, ja seudut, joiden läpi rata tulisi kulkemaan
3503: ovat tiheästi asuttuja, joissa maanviljelys ja meijeriliike
3504: ovat kohoavalla kannalla. Sitäpaitsi myöskin läheisyy-
3505: teen tulisi voimakkaita koskia, joihin rakennettavien teh-
3506: taiden tuotteita ei suinkaan voi vähäiseksi arvostella.
3507: Rautatiematka Jyväskylästä Mikkelin satamaan ei
3508: tule niin paljon pitemmäksi, että se vaikuttaisi mitään tun-
3509: tuvaa rahdin lisäystä, jota vastoin suoraan meren ran-
3510: taan, kuten Kotkaan, Haminaan ja Viipuriin päin rauta-
3511: tietä käyttävälle yleisölle tulisi matka jonkunverran ly-
3512: hemmäksi.
3513: Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten, rohkenem-
3514: me kunnioittaen ehdottaa :
3515:
3516: että Eduskunta alamaisimmasti anoisi Hä-
3517: nen Keisarillista Majesteettiansa määräämään
3518: taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimi-
3519: tettavaksi rautatien rakentamista varten Ota-
3520: van asemalta Leivonmäelle) ja antamaan Edus-
3521: kunnalle niinpian kuin mahdollista armollisen
3522: esityksen radan rakentamisesta Otavasta J y-
3523: väskylään.
3524:
3525: Helsingissä Helmikuun 25 päivänä 1908.
3526:
3527:
3528: Justus Ripatti. W. Aromaa.
3529: Juho Lepistö .
3530:
3531:
3532: •
3533: II, s1. - Anom. ehd. N:o 105.
3534:
3535:
3536: Soininen, Mikael, y. m.: Rautatien rakentami-
3537: sesta Lahden asemalta Heinolan kaupun-
3538: gin kautta Jyväskylän kaupunkiin.
3539:
3540:
3541:
3542: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
3543:
3544:
3545: Viitaten viime valtiopäivillä tehtyyn anomusehdotuk-
3546: seen N :o 54 (Liitteet VII, siv. 74-78), sekä siinä est-
3547: tettyyn perusteluun, saamme kunnioittaen anoa,
3548:
3549: että Eduskunta puolestaan päättäisi, että
3550: normaaliraiteinen rautatie rakennetaan valtion
3551: kustannuksella Lahden asemalta Heinolan kau-
3552: pungin kautta Jyväskylän kaupunkiin; ja että
3553: Eduskunta ensi tilassa myöntäisi riittävän
3554: määrärahan ainakin Lahdenr--Heinolan ratao-
3555: san valmiiksi rakentamiseen.
3556:
3557: Helsingissä 24 p. helmik. 1908.
3558:
3559:
3560: Mikael Soininen. Juho Lepistö.
3561: Justus Ripatti. A. 0. Vuorimaa.
3562: K. K. Pykälä. T. Nykänen.
3563: W. Aromaa. Olli Pajari.
3564: Arthur Sivenius. Oskari Orasmaa.
3565: II, ss. - Anom. ehd. N:o 83.
3566:
3567:
3568: Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Koneellisen ja ta-
3569: loudellisen tutkimuksen toimeenpanemi-
3570: sesta rautatietä varten Lahdesta Päijän-
3571: teen länsipuolitse Jyväskylään.
3572:
3573:
3574:
3575: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 1 1 e.
3576:
3577:
3578: Viitaten viime istuntokaudella Eduskunnalle jättä-
3579: mämme anomus-ehdotuksen n :o 90 perusteluihin (VII,
3580: 26), rohkenemme kunnioittavimmin edelleen pyytää Edus-
3581: kunnan kannatusta anomukselle,
3582:
3583: että Päijänteen länsipuolitse kulkevan ra-
3584: tasuunnan koneellinen ja taloudellinen tutki-
3585: mus Hallituksen toimesta määrättäisiin teh-
3586: tä7.Jä.ksi.
3587:
3588: Helsingissä Helmikuun 20 p:nä 1908.
3589:
3590:
3591: E. S. Yrjö-Koskinen.
3592: E. Nevanlinna. Hedvig Gebhard.
3593: d) Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
3594:
3595: II, 39. - Anom. ehd. N:o 165.
3596:
3597: Rajala, S. N., y. m.: Tarpeellisten tutkimus-
3598: ten suorittamisesta yhdysrataa varten
3599: Kurikan tienoilta Seinäjoen - Kris-
3600: tiinankaupungin - Kaskisten radalta
3601: Ikaalisten kautta K ulaveden pysäkille
3602: Porin radalla1 sekä radan rakentamista
3603: koskevan arm. esityksen antamisesta
3604: Eduskunnalle.
3605:
3606:
3607: Suomen Eduskunnalle.
3608:
3609: Siitä asti kuin Vaasan rata suunnattiin kulkemaan
3610: Näsijärven itäpuolitse ja Porin rata oli rakennettu, on
3611: yhdysradan aikaansaaminen näiden molempien rautatei-
3612: den välille ollut tarpeen vaatima. Niinpä valtiopäivillä
3613: v. 1897 tehtiin Pappissäädyssä anomus tutkimuksen toi-
3614: meenpanemisesta rautatietä varten, joka lähtisi Seinäjoen
3615: asemalta Vaasan radalla ja kulkisi Seinäjoen, Ilmajoen,
3616: Kurikan, Jalasjärven, Karvian, Parkanon, Ikaalisten ja
3617: Hämeenkyrön kuntien kautta Kuloveden pysäkille tai
3618: Karkun asemalle Porin radalla. Ja samalla pyydettiin jo
3619: seuraaville valtiopäiville armollista esitystä mainitun ra-
3620: dan rakentamisesta.
3621: Anomuksesta antamassaan mietinnössä mainittujen
3622: valtiopäivien rautatie-valiokunta sitten ehdotti sekä talou-
3623: dellisen että koneellisen tutkimuksen toimeenpanemista so-
3624: pivinta rautatiesuuntaa varten Seinäjoen asemalta Tam-
3625: pereen-Vaasan rautatieltä johonkin kohtaan Porin rau-
3626: tatielle. Ja Säädyt tämän ehdotuksen myöskin hyväk-
3627: syivät.
3628: II, s9. - Rajala, y. m. 93
3629:
3630: Mainittu päätös ei kuitenkaan vielä tähän patvaan
3631: saakka ole johtanut puheena olevan yhdysradan rakenta-
3632: miseen. Sen sijaan Säädyt valtiopäivillä v. 1905-1906
3633: päättivät raufatien rakennettavaksi Vaasan radalta Kris-
3634: tiinaan ja Kaskisiin. Mutta niin tärkeä kuin tämä pää-
3635: tös onkin Etelä-Pohjanmaan viljaville ja väkirikkaille
3636: seuduille, ei koskettelemamme tarve yhdysradan aikaan-
3637: saamiseksi Vaasan ja Porin rautateiden välillä, sen kautta
3638: ole ensinkään tullut tyydytetyksi. Ja kuitenkin tämmöi-
3639: nen yhdysrata, jonka tarkoituksenmukaisuus matkojen ly-
3640: hentäjänä ja senkautta liikenteen elvyttäjänä on ilmeinen,
3641: käy vuosi vuodelta yhä kipeämmän tarpeen vaatimaksi.
3642: Johdettuna Kurikan kirkon tienoilta jo rakennetta-
3643: vaksi päätetyn Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kas-
3644: kisten radan varrelta Jalas järven kautta Ikaalisiin
3645: ja sieltä Kuloveden pysäkille Porin radalla, tulisi tä-
3646: mä yhdysrata pohjois-osaltaan kulkemaan varakkaiden,
3647: vilkasta liikennettä kannattavien seutujen läpi, ja kohtaisi
3648: etelä-osallaan, jossa muun muassa Kyröskosken tehdas
3649: sijaitsee, liikenteelle ehkä vieläkin edullisemman alueen.
3650: Rohkenemme sentähden kunnioittaen kehottaa Edus-
3651: kuntaa kääntymään Hänen Keisarillisen Majesteettinsa
3652: puoleen alamaisesti anoen,
3653:
3654: että, sitten kun tarpeelliset tutkimukset
3655: on suoritettu, armollinen esitys yhdysradan ra-
3656: kentamisesta Kurikan tienoilta Seinäjoe~
3657: Kristiinankaupungi~Kaskisten radalta Jalas-
3658: järve'h ja Ikaalisten kautta Kutaveden pysäkille
3659: Porin radalla Eduskunnalle annettaisiin.
3660: Helsingissä, 26 p. Helmik. 1908.
3661:
3662: S. N. Rajala. Liisi Kivioja.
3663: Y. K. Yrjö-Koskinen. J. E. Antila.
3664: II, 4o. - Anorn. ehd. N:o 106.
3665:
3666:
3667: Paasikivi, J. K., y. m.: Taloudellisen ja koneel-
3668: lisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rau-
3669: tatietä varten K ulaveden pysäkiltä Porin
3670: radalla Ikaalisten kauppalaan, sekä arm.
3671: esitys radan rakentamista koskevan arm.
3672: esityksen antamisesta Eduskunnalle.
3673:
3674:
3675:
3676:
3677: Suomen Kansaneduskunnalle.
3678:
3679:
3680: Viitaten siihen perusteluun, joka liittyy viime valtio-
3681: päivillä tekemäämme anomusehdotukseen N :o 162, ja on
3682: painettu valtiopäiväasiakirjojen liitteisiin VII, siv. 91-92,
3683: pyydämme Eduskunnan myötävaikutusta siihen,
3684:
3685: että hallituksen toimesta taloudellisesti ja
3686: koneellisesti tutkittaisiin ratasuunta K ulaveden
3687: pysäkiltä Porin radalla Ikaalisten kauppalaan
3688: normaaliraiteisen radan rakentamista varten,
3689: sekä
3690: että mainitusta radasta annettaisiin armol-
3691: linen esitys Kansaneduskunnalle.
3692:
3693: Helsingissä helmik. 24 p. 1908.
3694:
3695:
3696: J. K. Paasikivi. Lauri Ingman.
3697: Iida Wernrnelpuu. J. E. Helkiö.
3698: II, •1· - Anom. ehd. N:o 85.
3699:
3700:
3701: Rapola, F. 0., y. m.: Rautatien rakentamisesta
3702: Porin kaupungista Kankaanpään kir-
3703: kolle.
3704:
3705:
3706:
3707:
3708: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3709:
3710:
3711: Viittaamalla viime valtiopäivillä tehdyn anomuseh-
3712: dotuksen perusteluihin, jotka löytyvät valtiopäiväjulkaisu-
3713: jen liitteissä VII siv. 85-89, saamme kunnioittaen anoa,
3714:
3715: että Eduskunta antaisi myötävaikutuk-
3716: sensa siihen, että normaaliraiteinen rautatie Po-
3717: rin kaupungista Kankaanpään kirkolle niin pian
3718: kuin mahdollista valtion kustannuksella raken-
3719: nettaisiin.
3720:
3721: Helsingissä 21 p. helmik. 19o8.
3722:
3723:
3724: F. 0. Rapola. J. H. Paasikivi.
3725: J.~E. Helkiö. Lauri Ingman.
3726: lida Wemmelpuu. E. N. Setälä.
3727: Oskar Leivo. 1. Wilho Laine.
3728: Frans Koskinen. E. Aromaa.
3729: II, 42. - Anom. ehd. N:o 90.
3730:
3731:
3732:
3733:
3734: Sipilä, Fr. W., y. m.: Koneellisen ja taloudelli-
3735: sen tutkimuksen toimeenpanemisesta rau-
3736: tatien rakentamista varten Turusta Uu-
3737: teenkaupunkiin sekä radan rakentamista
3738: koskevan arm. esityksen antamisesta Edus-
3739: kunnalle.
3740:
3741:
3742:
3743:
3744: Suomen Eduskunnalle.
3745:
3746:
3747:
3748: Viitaten niihin seikkoihin, jotka olen esittänyt viime
3749: valtiopäiville jättämässäni anomusehdotuksessa ja joka
3750: anomusehdotus on painettuna mainittujen valtiopäiväin
3751: pöytäkirjan Liitteitten VII :nnen osan sivuilla 93-95,
3752: sekä myöskin niihin erityisiin perusteluihin, jotka maini-
3753: taan sanottujen Valtiopäivien Rautatievaliokunnan mie-
3754: tinnössä N :o 5, vihkosessa Anomusmietintö N :o 17, si-
3755: vuilla 15 ja 16, pyydän kunnioittavimmin ehdottaa ala-
3756: maista anomusta,
3757:
3758:
3759: että ensi tilassa toimitettaisiin vielä ehkä
3760: tarpeelliseksi huomattava koneellinen ja talou-
3761: dellinen tutkimus rautatien rakentamiseksi Tu-
3762: rusta Mynämäen kautta Uuteenkaupunkiin,
3763: N aantalia lähenevässä suunnassa, sekä
3764: II, 42. - Sipilä, y. m. 97
3765:
3766: että armollinen esitys tämän radan raken-
3767: tamisesta annettaisiin Eduskunnalle niin pian
3768: kuin asianhaarat suinkin myöntävät.
3769:
3770: Helsingissä, helmikuun 19 päivänä 1908.
3771:
3772:
3773: Fr. W. Sipilä.
3774:
3775:
3776: Edelläolevaan anomusehdotukseen yhtyvät:
3777:
3778: Aug. Hjelt. Aleksi Käpy.
3779: Juho Rannikko. Kaarle 0. Knuutila.
3780: Oskar Schultz. Aleksandra Gripenberg.
3781:
3782:
3783:
3784:
3785: 7
3786: II, 43. - Anom. ehd. N:o 126.
3787:
3788:
3789: Mikkola, Antti: Rautatien rakentamisesta Tu-
3790: rusta Uuteenkaupunkiin.
3791:
3792:
3793:
3794: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
3795:
3796:
3797: Niinhyvin kaksilla viimeisillä säätyvaltiopäivillä kuin
3798: 1907 vuoden varsinaisilla valtiopäivillä on allekirjaittanut
3799: yhdessä useain muiden kansanedustajain kanssa anonut
3800: normaaliraiteisen rautatien rakentamista Turun ja Uu-
3801: denkaupungin välille Maantalia lähenevässä suunnassa.
3802: Syyt, jotka tämän radan rakentamisen puolesta on aikai-
3803: semmin useasti esitetty, ovat todella siksi yleispätevät, että
3804: rataehdotus niinhyvin valtiosäätyjen kuin viimeksi koossa
3805: olleiden valtiopäiväin rautatievaliokunnan puolelta on saa-
3806: nut ehdotonta tunnustusta. Kysymyksessä oleva rauta-
3807: tiehanke on niitä, joka kaikissa tapauksissa on uusista
3808: rautateistä päätettäessä asetettava ensimmäisten jouk-
3809: koon.
3810: Rohkenen senvuoksi kunnioittavimmin anoa, ennen
3811: esitetyt perustelut toistaen, että Eduskunta puolestansa
3812: päättäisi,
3813: että normaaliraiteinen rautatie Turun ja
3814: Uudenkaupungin välille Naantalia läheneväs-
3815: sä suunnassa valtion kustannuksella rakennet-
3816: taisiin varoilla) jotka Eduskunta tarkoitusta
3817: varten myöntäisi.
3818: Helsingissä, helmikuun 22 p. 1908.
3819: Antti Mikkola.
3820: II, 44. - Anom. ehd. N:o 55.
3821:
3822:
3823: Wemmelpuu, lida, y. m.: Taloudellisen ja ko-
3824: neellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
3825: rautatietä varten Risteen asemalta Loi-
3826: maan asemalle, sekä radan rakentamista
3827: koskevan arm. esityksen antamisesta
3828: Eduskunnalle.
3829:
3830:
3831:
3832: S u om en K a n s a n e d u s k u n n a II e.
3833:
3834:
3835: Viittaamalla viime valtiopäiville jättämämme ano-
3836: muksen N :o 163 perusteluihin, jotka löytyvät valtiopäi-
3837: vien asiakirjojen liitteiden VII osan sivuilla 100-102,
3838: pyydämme kunnioittavimmin ehdottaa alamaista ano-
3839: musta:
3840: että valtion kustannuksella toimitettaisiin
3841: taloudellinen ja koneellinen tutkimus normaali-
3842: raiteista rautatietä varten, joka Risteen ase-
3843: malta Porin radalta veisi Huittisten Lauttaky-
3844: län kautta Loimaan asemalle TurutV--Toijalan
3845: radalle; sekä
3846: että armollinen esitys tämän radan raken-
3847: tamisesta mahdollisimman pian annettaisim.
3848:
3849: Helsingissä 19 päivä helmikuuta 1908.
3850:
3851:
3852: Iida Wemmelpuu. J. E. Helkiö.
3853: Lauri Ingman. J. K.. Paasikivi.
3854: E. N. Setälä.
3855: II, 45. - Anom. ehd. N:o 167.
3856:
3857:
3858: Paloheimo, H. G.: Taloudellisen ja koneel-
3859: lisen tutkimuksen toimittamisesta rauta-
3860: tietä varten Turun kaupungista Riihi-
3861: mäen asemalle sekä raden rakentamista
3862: koskevan arm. esityksen antamisesta
3863: Eduskunnalle.
3864:
3865:
3866:
3867: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3868:
3869:
3870: Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä Suomen Edus-
3871: kunnalle jättämääni anomusehdotukseen N :o 190 (Liit-
3872: teet VII, siv. 103), rohkenen kunnioittaen ehdottaa ano-
3873: muksen tekemistä siitä:
3874:
3875: että ensi tilassa toimitettaisiin valtion kus-
3876: tannuksella taloudellinen ja koneellinen tutki-
3877: mus normaaliraiteista rautatietä varten, mikä
3878: suurinta maassamme myönnettyä kulkunopeut-
3879: ta käyttäen tulisi Hausjärven-Lopen-Tarn-
3880: melan-S omeron-K osken-Marttilan-Euran
3881: -Prunkkalan ja Liedon kuntien kautta yhdis-
3882: tämään Turun kaupungin ja Riihimäen rauta-
3883: tieaseman, sekä että tämän radan rakentami-
3884: sesta annettaisiin Eduskunnalle Armollinen
3885: esitys.
3886:
3887: Helsingissä, 26 p :nä Helmikuuta 1908.
3888:
3889: H. G. Paloheimo.
3890: II, 46. - Anom. ehd. N:o 128.
3891:
3892:
3893: Mikkola, Antti: Taloudellisen ja koneellisen
3894: tutkimuksen toimeenpanemisesta rauta-
3895: tietä varten Turusta Riihimäelle sekä
3896: radan rakentamista koskevan arm. esi-
3897: tyksen antamisesta Eduskunnalle.
3898:
3899:
3900:
3901:
3902: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
3903:
3904:
3905: Niin hyvin Porvarissäädyssä 1904-1905 vuoden
3906: valtiopäivillä kuin Eduskunnassa viime vuonna on alle-
3907: kirjoittanut yhdessä muiden kansanedustajain kanssa ano-
3908: nut taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpa-
3909: nemista sekä armollisen esityksen antamista rautatien ra-
3910: kentamisesta Turun kaupungin ja Riihimäen rautatiease-
3911: man välille Liedon, Prunkkalan, Euran, Marttilan, Kos-
3912: ken, Someron, Tammelan, Lopen ja Hausjärven kuntien
3913: kautta. Rohkenen uudistaa mainituissa anomuksissa esi-
3914: tetyt perusteet sekä niiden lisäksi mainita, että Turun
3915: kaupungin valtuusto kuluvana vuonna on päättänyt ryh-
3916: tyä suuremmoisiin satamaosa laajennustöihin erityisesti
3917: silmällä pitäen aseman luontaisia etuja nyt jo huomatta-
3918: van suuren kansainvälisen ja talviliikenteen elvyttämi-
3919: seksi. ·Kun pohjoiset naapurimaamme kaukaisemmasta
3920: asemastaan huolimatta ponnistelevat kaikin voimin saa-
3921: dakseen haltuunsa idän ja lännen välistä matkustaja- ja
3922: tavaraliikennettä, tekisi kansamme käsittääkseni väärin,
3923: ellei se käyttäisi aseman sille tarjaomia etuja säilyttääk-
3924: seen mahdollisimman suuressa määrin kansainvälisen lii-
3925: kenteen tuottamaa hyötyä omissa käsissään. Yhtenä te-
3926: hokkaana keinona tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi
3927: 102 II, 4s. - Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
3928:
3929: on mahdollisimman suora ja nopea rautatieyhteys Pieta-
3930: rin ja maamme läntisimmän kautta vuoden avoimen sata-
3931: man välillä. Siihen tulee lisäksi, joskin vasta toisessa
3932: sijassa, paikallisen liikenteen tarpeet, jotka jo sellaisinaan-
3933: kin oikeuttaisivat kysymyksessä olevan radan rakentami-
3934: sen ja olisivat takeina radan kannattavaisuudesta. Pelko
3935: liikenteen ja tulojen vähenemisestä ennestään olemassa
3936: olevilla Turkuun johtavilla valtion radoilla on, mikäli se
3937: ei ole luettava parantumattomien estelyiksi, kaikissa ta-
3938: pauksissa aiheeton, koska kokemus kyllin osoittaa, että
3939: uusi rautatie niinkin pitkän välimatkan päässä kuin kysy-
3940: myksessä oleva rata tulisi olemaan entisistä radoista, mel-
3941: koisesti lisää paikallisliikennettäkin, puhumattakaan siitä
3942: kauttakulkuliikkeen kokonaismäärän suuresta lisääntymi-
3943: sestä, jonka mahdollisimman suora ja nopea liikeyhteys
3944: suurten liikekeskustain ja edullisen tuonti- ja vientisata-
3945: man välillä ehdottomasti saa aikaan.
3946: Saan senvuoksi kunnioittavimmin toistaa ehdotuksen
3947: alamaisen anomuksen tekemisestä siitä :
3948:
3949: että ensi tilassa toimitettaisiin valtion kus-
3950: tannuksella taloudellinen ja koneellinen tutki-
3951: mus normaaliraiteista rautatietä varten) mikä
3952: suurinta maassamme myönnettyä kulkunopeut-
3953: ta käyttäen tulisi Hausjärven~Lopen-Tam
3954: melan-S omeron-K osken-Marttilan-Euran
3955: Prunkkalan ja Liedon kuntien kautta yhdis-
3956: Uimään Riihtmäen rautatieaseman Turun kau-
3957: punkiin) ja että tämän radan rakentamisesta
3958: annettaisiin Eduskunnalle armollinen esitys.
3959:
3960: Helsingissä, helmikuun 22 p. 1908.
3961:
3962:
3963: Antti Mikkola.
3964: II, 47. - Anom. ehd. N:o 127.
3965:
3966: Mikkola, Antti: Taloudellisen ja koneellisen
3967: tutkimuksen toimeenpanemisesta rauta-
3968: tietä varten Perniön asemalta Kemiön
3969: saarelle ja radan rakentamista koskevan
3970: arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
3971:
3972:
3973: Suomen Kansaneduskunnalle.
3974:
3975: Vuoden 1907 valtiopäivillä teki allekirjoittanut ala-
3976: maisen anomusehdotuksen, että Perniön asemalta Kemiön
3977: saarelle johtava imurata myöskin otettaisiin huomioon
3978: uusien rautateitten rakennusehdotuksia suunniteltaessa.
3979: Eduskunnan asettama rautatievaliokunta tosin ehdotti tä-
3980: män radan jätettäväksi toistaiseksi huomioon ottamatta,
3981: eikä Eduskunta ollut tilaisuudessa tästä yhtävähän kuin
3982: muistakaan radoista sillä kertaa· päättämään.
3983: Kun ne syyt, jotka puoltavat kysymyksessä olevan
3984: imuradan rakentamista - paikkakunnan varallisuus ja
3985: väestötiheys, useat jo olemassa olevat tehdaslaitokset, yh-
3986: teys meren kanssa sekä radan suhteellisesti vähäiset ra-
3987: kennuskunstannukset - edelleen ja jatkuvasti ovat ole-
3988: massa ja takaavat sen kannattavaisuuden, niin rohkenen
3989: kunnioittavimmin toistaa pyyntöni, että Eduskunta yh-
3990: tyisi anomaan,
3991: että Perniön asemalta Kemiön saarelle joh-
3992: tava imurata taloudellisesti ja koneellisesti tut-
3993: kittaisiin ja sen rakentamisesta aikoinaan an-
3994: nettaisiin Eduskunnalle armollinen esitys.
3995: Helsingissä, helmikuun 22 p. 1908.
3996:
3997: Antti Mikkola.
3998: e) Ratoja Riihimäen-Wiipurin tien
3999: eteläpuolella.
4000:
4001: II, 48. - Anom. ehd. N:o 182.
4002:
4003:
4004: Vikman, K. 0. ja Riihelä, T.: Taloudellisen ja
4005: koneellisen tutkimuksen toimittamisesta
4006: rautatietä varten Simolan asemalta joko
4007: Vilajoen taikka Tormaon satamaan Suo-
4008: menlahden rannalle.
4009:
4010:
4011:
4012:
4013: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4014:
4015:
4016: Niiden perustelujen nojalla, jotka me esitimme Edus-
4017: kunnalle valtiopäivillä v. 1907 ja jotka ovat löydettävissä
4018: anomusehdotuksessa N :o 178 (Liitteet VII, siv. 114),
4019: pyydämme kunnioittavimmin saada Eduskuntaa Hänen
4020: Majesteetiltaan anomaan,
4021:
4022: että taloudellinen ja sitä seuraava koneelli-
4023: nen tutkimus yleisillä varoilla toimitettaisiin
4024: rautatien rakentamiseksi Simolan asemalta
4025: Suomenlahden rantaan, päätepaikkana joko
4026: Viiajaen satama Säkkijärvellä tahi Tormaon
4027: satama Virolahdella.
4028:
4029: Helsingissä helmik. 24 p. 1908.
4030:
4031:
4032: K. 0. Vikman. T. Riihelä.
4033: II, 49. - Anom. ehd. N:o 50.
4034:
4035:
4036: Pullinen, Erkki, y. m.: Rautatien rakentami-
4037: sesta Viipurin asemalta Koiviston sata-
4038: . maan.
4039:
4040:
4041:
4042:
4043: Suomen Eduskunnalle.
4044:
4045:
4046: Viittaamalla viime Valtiopäivilie jättämämme ano-
4047: musehdotuksen perusteluihin, jotka löytyvät valtiopäivä-
4048: asiakirjojen liitteiden VII osan sivuilla 116-117, saam-
4049: me kunnioittavimmin ehdoittaa,
4050:
4051: että Eduskunta puolestaan päättäisi viipy-
4052: mättä rakennettavaksi rautatien V iipztrin ase-
4053: malta Vitsataipaleen salmen yli Käremäen lahr
4054: den rantaa myöten Rakkolan tehtaiden ohi
4055: Makslahteen ja sieltä Koiviston satamaan Suo-
4056: men lahden. rannalla; sekä
4057: että Eduskunta tarkoitusta varten määräi-
4058: si tarpeelliset varat.
4059:
4060: Helsingissä helmikuun 19 päivänä 1908.
4061:
4062:
4063: Erkki Pullinen. J. E. Wiljomaa.
4064: Gust. Arokallio. N. E. Huoponen.
4065: Juho Kirves. Nestori Wala vaara.
4066: II, 5o. - Anom. ehd. N:o 137.
4067:
4068:
4069: Sipponen, Mikko ja Kivilinna, Väinö: Talou-
4070: dellisen ja koneellisen tutkimuksen toi-
4071: meenpanemisesta rautatietä varten Koi-
4072: viston satamasta Perkjärven ja Kivinie-
4073: men kautta Käkisalmeen.
4074:
4075:
4076:
4077:
4078: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
4079:
4080:
4081: Viipurin-Pietarin välinen rautatie kulkee, kuten
4082: tunnettua on, n. s. Karjalan kannaksen toista laitaa, jät-
4083: täen koko tämän laajan kannaksen itäosan, alisen V uok-
4084: sen ympärillä sijaitsevat väkirikkaat seudut aivan syrjään.
4085: Sitä paitsi ei liikeneuvojen nykyisellä kannalla ollessa koko
4086: laajalla Karjalan kannaksella ole käytettävänään "muuta
4087: merisatamaa kuin joko Viipuri tai Pietari. Kumminkin
4088: löytyy sanotulla kannaksella Koiviston satama, asemansa
4089: puolesta aivan kuin luotu näiden seutujen merisatamaksi
4090: ja laatunsa puolesta mainio.
4091: Kuten tunnettua, on Karjalan kannaksella ajateltu
4092: muitakin ratoja ja viime kesänä on tutkimukset suoritettu
4093: linjoilla Valkeasaari-Käkisalmi ja Terijoki-Käkisalmi.
4094: Viitaten siihen, mitä yllä olemme esittäneet Koiviston sata-
4095: man merkityksestä Karjalan kannaksen luonnollisena
4096: satamana, jota ei näitä ratasuuntia suunnitellessa ole huo-
4097: mioon otettu, katsomme kumminkin, että, ennenkuin mi-
4098: hinkään rautatierakennuksiin näillä seuduilla ryhdytään,
4099: ainakin Käkisalmen-Koiviston linja on tarkoin tut-
4100: kittava.
4101: Tämän radan yksityiskohtaista suunnittelua emme
4102: kyllä katso voivamme esittää, mutta niin paljon on meistä
4103: II, so. - Sipponen ja Kivilinna. 107
4104:
4105: kumminkin selvää, että sen tulisi Koivistolta kulkea Perk-
4106: järven aseman seutuviita Muolaan kirkon etelä- ja Valk-
4107: järven kirkon itä-puolitse Kiviniemeen ja siitä Pyhä- ja
4108: Kiimajärvien 1omitse Käkisalmeen, joka kaupunki sitten
4109: voitaisiin sopivaiia tavalla yhdistää Karjalan rataan.
4110: Ne seudut, joiden läpi rata tulisi kulkemaan, ovat
4111: kylläkin väkirikkaita. Rata tulisi ainakin suurimmaksi
4112: osaksi välittämään seuraavien pitäjien liikettä: Koivisto
4113: (noin 8,500 as.), Kuolemajärvi (noin 4,700 as.), Muola
4114: (n. rs,soo as.), osa Kivennapaa, Valkjärvi (lähes 8,ooo
4115: as.), SakkoJa ( n. s,soo as.), Rautu ( n. 5,500 as.), Met-
4116: säpirtti (n. 4,000 as.), Pyhäjärvi (n. 6,500 as.), Räisälä,
4117: ainakin osittain ( n. 6,ooo as.), Käkisalmen maaseura-
4118: kunta ja kaupunki ( n. 4,000 as.). Asutuksen taajuus on
4119: useimmassa kysymyksessä olevista kunnista r 5-20 hen-
4120: keä 0 km :llä, neljässä ro-rs henkeä ja Koivistolla
4121: 25-30 henkeä 0 km :llä, siis jotenkin suuri.
4122: Ehdottamamme radan kannattavaisuudesta on käsit-
4123: tääksemme varmoja takeita. Kiviniemen koski, joka on
4124: arvioitu 33,000 hevosvoiman vahvuiseksi, tarjoaa oival-
4125: lista tilaisuutta suurillekin teollisuusyrityksille. Sitä paitsi
4126: Kiviniemen seutu ollen Vuoksen laivaliikkeen keskustana
4127: kahden puolen suunniteltua rataa, varmaan muodostuisi
4128: suureksi liikekeskukseksi. Pyhäjärvessä ja Kiimajär-
4129: vessä harjoitetaan verrattain laajaa kalastusta ja kalojen
4130: vientiä Pietariin. Laajat heinämaat Suvannon rannoilla
4131: tarjoavat tilaisuutta meijeriliikkeen kehitykselle. Valk-
4132: järven kunta on tunnettu jotenkin kehittyneestä kotiteolli-
4133: suudestaan, jolle ehdottamamme rata antaisi uutta vauh-
4134: tia. Kysymyksessä olevat seudut ovat sitäpaitsi vielä hy-
4135: vinkin metsärikkaita, joten hyväiiä syyiiä voi odottaa puu-
4136: tavarain viennin nousevan jotenkin suureksi. Kun rata
4137: päättyisi Koiviston satamaan, on varma, että suuri osa
4138: tämän laajan ja väkirikkaan maakunnan tuonnista, joka
4139: nyt tapahtuu muita teitä, tapahtuisi tämän kautta suoraan
4140: meritse. Sitä paitsi on varsin todennäköistä, että, varsin-
4141: 108 II, 5o. -Ratoja Riihimäen-Wiipurin tien eteläpuolella.
4142:
4143: kin jos n. s. Vaskelan koski Suvannon ja Laatokan välillä
4144: perattaisiin, niin että laivat voisivat nousta Kiviniemeen
4145: asti, ainakin osa nimenomaan viljan tuonnista Venäjältä
4146: tapahtuisi tätä tietä.
4147: Lopuksi emme voi olla panematta painoa sille merki- _
4148: tykselle, joka ehdottamallamme radalla olisi koko Karja-
4149: lan kannaksen taloudellisesti ja henkisesti takapajulla ole-
4150: vien seutujen kohottamiseksi. Olemme vakuutetut siitä,
4151: että tämäkin näkökohta painaa tuntuvasti vaa'assa ehdot-
4152: tamamme ratasuunnan hyväksi.
4153: Yllä esittämämme nojalla rohkenemme kunnioittaen
4154: ehdottaa, että Suomen Kansaneduskunta yhtyisi ano-
4155: maan,
4156: että hallitus ensi tilassa taloudellisesti ja
4157: koneellisesti tutkituttaisi radan) joka kulkisi
4158: Koiviston satamasta Perkjärven asemalle) sieltä
4159: Muolaan kirkon etelä- ja Valkjärven kirkon itä-
4160: puolitse Kiviniemeen sekä edelleen Pyhä- ja
4161: Kiimajärvien 1omitse Käkisalmen kaupunkiin.
4162:
4163: Helsingissä, Helmikuun 22 päivänä 1908.
4164:
4165:
4166: Mikko Sipponen. Väinö Kivilinna.
4167: II, 111. - Anom. ehd. N:o 130.
4168:
4169:
4170: Huoponen, N. E.: Rautatien rakentamisesta
4171: Sairalan asemalta Käkisalmeen.
4172:
4173:
4174:
4175: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4176:
4177:
4178: Kun on kysymys kaakkoispuolella Karjalan rataa
4179: olevien seutujen yhdistämisestä rautatien kautta satama~n
4180: Laatokan rannalla, on puolueettornissa piireissä vakaan-
4181: tunut ja yleinen se mielipide, että sellaisen rautatien tulee
4182: koskettaa Laatokkaa Kaakkois-Suomen ikivanhassa kult-
4183: tuuri- ja liikekeskustassa, Käkisalmen kaupungissa, jonka
4184: merkitys kauppa-, koulu- ja kylpypaikkana nykyäänkin on
4185: sangen suuri. Niistä kovista kolahduksista huolimatta,
4186: joita kaupungille on tuotettu Vuoksen laskemisella v.
4187: r857 ja Karjalan radan suuntaamisella kaupungin luon-
4188: nollisen liikealueen halki 40 a so kilometrin päässä kau-
4189: pungista, on Käkisalmi edelleenkin suurin kauppakeskusta
4190: koko suomenpuolisella Laatokan länsirannalla. Historial-
4191: lis-siveellinen näkökohta vaatii, kuten I904-I905 vuo-
4192: sien valtiopäiväin rautatievaliokunta anomusmietinnös-
4193: sään n :o 4 lausuu, että maallamme on tavallansa velvolli-
4194: suus korvata sitä taloudellisessa suhteessa varsin tuntu-
4195: vata häviötä, joka edellämainittujen tapausten kautta on
4196: yleiseropäin etujen niin vaatiessa kaupungille saatettu.
4197: Johtamalla rautatie Karjalan radalta Käkisalmeen, ei kui-
4198: tenkaan luonnollisesti hyödytettäisi kaupunkia yksistään,
4199: vaan siten myöskin yhdistettäisiin sen läheiset, Vuoksen
4200: haarojen ympärillä olevat rajaseudut, niiden henkiseksi
4201: ja taloudelliseksi edistykseksi, lähemmin muun Suomen
4202: yhteyteen, seikka, jolle kansallisessakin suhteessa on tun-
4203: nustettava mitä suurin merkitys.
4204: 110 II, s1. - Ratoja Riihimäen-Wiipurin tien eteläpuolella.
4205:
4206: Vielä tulee lisäksi asianhaara, joka päätettäessä siitä,
4207: mihin satamaan Karjalan radalta Laatokan rantaan kul-
4208: keva rautatie on johdettava, on mitä painavinta laatua,
4209: nimittäin kilpailevien paikkakuntain satamaolot. Tässä
4210: katseessa Käkisalmen kaupungin satamaolot jo ensi kesän
4211: kuluessa epäilemättä vievät voiton. Varemminkin on
4212: myönnetty, että kaupungin luona Vuoksen virran suulla
4213: oleva satama on ,varsin tilava, syvä ja täysin suojattu
4214: kaikilta tuulilta", kuten jo vuoden 1898 suuri rautatieko-
4215: mitea mietinnössään N :o 2 todistaa. Rantavirran tuoma
4216: hiekka oli kuitenkin Vuoksen laskemisen jälkeen sataman
4217: suun mataloittanut, niin etteivät syvemmässä kulkevat lai-
4218: vat siihen päässeet. Tätä seikkaa korjatakseen ja siinä
4219: toivossa, että kunhan sen satama on täysin kelvollinen,
4220: kaupungille .tarjotaan pikemmiten, ulottamalla sinne rau-
4221: tatie, uusia edistymisen ja kehittymisen mahdollisuuksia,
4222: pani kaupunki vuonna 1906 alkuun satamatyöt maamme
4223: etevimmän satamaolojen erikoistuntijan, Tie- ja vesira-
4224: kennusten ylihallituksen nykyisen päällikön Verner Lind-
4225: bergin suunnitelman mukaisesti. Työt, joita sen jälkeen
4226: on keskeytymättä jatkettu, valmistuvat ensi kesän ku-
4227: luessa. Kustannukset niistä, joihin valtio on antanut run-
4228: saasti apua, arvioidaan nousevan yhteensä noin 176,ooo
4229: markkaan. Niiden kautta tulee sataman suukin 3.0 met-
4230: riä syväksi, siis puolimetriä syvemmäksi kuin esim.
4231: Sortavalan satama, laivojen sisäänpääsy vaarattomaksi ja
4232: hiekan kasautuminen väylälle suojusarkuilla estetyksi.
4233: Vuoksen virta vaikuttaa, että satama on kauemmin auki,
4234: kuin mikään muu satama Laatokan suomenpuoleisilla ran-
4235: noilla, mikä seikka varsinkin on otaksutulle viljantuonnille
4236: Sermaksesta Laatokan poikki Suomeen suuriarvoinen.
4237: Eräinä talvina kuten vuonna 1905 ja nähtävästi tänäkin
4238: talvena on se koko ajan avonainen ja jäätön.
4239: Jokaisille lakimääräisille valtiopäiville on vuodesta
4240: 1894 lähtien jätetty anomusehdotuksia Karjalan radan
4241: yhdistämisestä Käkisalmeen haararadalla. Tämän lähtö-
4242: II, 51. - Huoponen. 111
4243:
4244: kohdaksi on ehdotettu milloin mitäkin asemaa, Hiitolasta
4245: alkaen pohjoisessa Antreaan saakka etelässä. Näistä eri
4246: vaihtoehdoista on rata Sairalan asemalta Käkisalmeen
4247: tähän saakka saavuttanut enimmän kannatusta. Vuonna
4248: 1903 tutkittiin koneellisesti rata sanotulta asemalta Käki-
4249: salmeen Vuoksen pohjoishaaran pohjoispuolitse sekä seu-
4250: raavana vuonna eteläpuolitse. Vuonna 1906 toimitettiin
4251: vertailevia taloudellisia tutkimuksia tämän suunnan eri
4252: vaihtoehtojen kesken. Edellisenä vuonna rautatievalio-
4253: kunta otti myös tämän radan niiden linjojen joukkoon
4254: joista olisi hankittava ensi valtiopäiville, niiden käsittele-
4255: mistä varten, varma pohja, s. o. lähempiä selvityksiä ynnä
4256: kannatta vaisuuslaskuj a.
4257: Luonnollista onkin, että Sairalan-Käkisalmen rata
4258: on täten enemmän kuin muilta Karjalan radan asemilta
4259: lähtevät radat saavuttanut suosiota. Se näet, kulkien jo-
4260: tensakin keskitietä eri suuntien välillä, voi tyydyttää mah-
4261: dollisimman monen eri paikkakunnan toiveita ja tarpeita,
4262: ainakin suurelta osalta, menisi tunnustetusti viljavan
4263: Vuoksen laakson ja väkirikkaiden seutujen läpi, joista
4264: paikallisliikennettä varmaan suuresti karttuisi, ja sen kos-
4265: kettamassa vesistössä on koskia, joitten ääreen rakennet-
4266: tavista teollisuuslaitoksista rautatielle kuljettamista kart-
4267: tutsl. Venäjältä Käkisalmen kautta kulkevalle viljan-
4268: tuonnille olisi rata Sairalan kautta yhtä mukava, vietä-
4269: köönpä sitä edelleen joko Etelä- ja Länsi-Suomeen tai poh-
4270: JOtseenpam. Mutka ei tulisi kummallekaan päin suu-
4271: rempi. Vaihtoehdoista näyttää Vuoksen pohjoishaaran
4272: pohjoispuolitse kulkeva suunta olevan otollisempi, koska
4273: se olisi suorempi ja lyhyempi kuin eteläpuolitse kulkeva,
4274: ja koska sitä vastaisuudessa, kun aika ja vuoro joutuisi,
4275: luonnollisemmin voitaisiin jatkaa suuntaamaila radan
4276: jatko Käkisaimesta eteläänpäin Kiviniemen kautta jolle-
4277: kin asemalle Pietarin radalla ..
4278: Edellä olevaa esittäen rohkenen siis kunnioittavim-
4279: min ehdottaa, että Eduskunta puolestansa päättäisi,
4280: 112 II, 51, - Ratoja Riihimäen-Wiipurin tien eteläpuolella.
4281:
4282: että normaaliraiteinen rautatie määrättäi-
4283: siin rakennettavaksi Sairalan asemalta Karja-
4284: lan radalla Käkisalmen kaupunkiin Vuoksen
4285: pohjoispuolitse, ja
4286: . että tarpeelliset rahavarat sitä varten osoi-
4287: tettaisiin.
4288:
4289: Helsingissä 25 päivänä Helmikuuta 1908.
4290:
4291:
4292: N. E. Huoponen.
4293: II, s2. - Anom. ehd. N:o 44.
4294:
4295:
4296: Kuisma, Pietari, y. m.: Taloudellisen ja ko-
4297: neellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
4298: rautatietä varten Koljolan asemalta Kar-
4299: jalan radalla Käkisalmeen.
4300:
4301:
4302:
4303:
4304: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4305:
4306:
4307: Niiden perustelujen nojalla, jotka löytyvät viime
4308: V altiopäi ville j ättämässämme anomusehdotuksessa V al-
4309: tiopäiväasiakirjojen liitteiden VII osan sivuilla 132-134.
4310: saamme Eduskunnalle kunnioittavimmin esittää,
4311:
4312: että Eduskunnan suosiollisella ~nyötävai
4313: kutuksella toimitettaisiin taloudellinen sekä ko-
4314: neellinen tutkimus Koljolan asemalta Kasinie-
4315: men kautta Käkisalmeen rakennettavaksi aja-
4316: teitua rautatietä varten.
4317:
4318: Helsingissä helmikuun 19 päivänä 1908.
4319:
4320:
4321: Pietari Kuisma. Erkki Pullinen.
4322: N. E. Huoponen. Gust. Arokallio.
4323:
4324:
4325:
4326:
4327: 8
4328: f) Ratoja Itä-Karjalassa.
4329:
4330: II, os. -- Anom. ehd. N:o 84.
4331:
4332:
4333: Repo, H., y. m.: Tutkimuksen toimeenpanemi-
4334: sesta rautatietä varten Sortavalasta Koi-
4335: vinojan kautta Suojärvelle sekä radan
4336: rakentamista koskevan arm. esityksen
4337: antamisesta Eduskunnalle.
4338:
4339:
4340:
4341: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4342:
4343:
4344: Viittaamalla siihen perusteluun, joka on esitetty vii-
4345: me Valtiopäivilie anomusehdotuksessa N :o 17 ja joka on
4346: painettu mainittujen Valtiopäiväin pöytäkirjain liitteiden
4347: VII :een osaan sivuilla 140-142, saamme kunnioit-
4348: taen anoa:
4349: että normaaliraiteinen rautatie Sortavala
4350: -Koirinoja--Suojärvi suuntaan ja kustannuk-
4351: siin nähden tutkittaisiin ja esitys sen rakenta-
4352: misesta Suomen Eduskunnalle lähimmässä tule-
4353: vaisuudessa annettaisiin.
4354:
4355: Helsingissä Helmikuun 20 p. 1908.
4356:
4357:
4358: H. Repo.
4359: Väinö Kivilinna. Erkki Pullinen.
4360: Olli Pajari.
4361: II, 54. - Anom. ehd. N:o 150.
4362:
4363: Arokallio, Gust. ja Brande:r, U.: Taloudellisen
4364: ja silmämääräisen tutkimuksen toimitta-
4365: misesta rautatietä varten Karjalan ra-
4366: dalta Koirinojan kautta Suojärvelle sekä
4367: radan rakentamista koskevan arm. esi-
4368: tyksen antamisesta Eduskunnalle.
4369:
4370:
4371: S u o m e n Su u r i r u h t i n a a n m a a n
4372: E d u s k u n n a 11 e.
4373:
4374: Vuoden 1907 valtiopäivillä tehdyistä rautatieanomuk-
4375: sista on anomus Sortavalan-Koirinojan-Suojärven
4376: rautatiestä yksi kaikkein tärkeimpiä sen vuoksi, että sillä
4377: olisi mitä suurin merkitys edistyksen tienraivaajana
4378: maamme itäisimmillä syrjäseuduilla, ja senkin tähden,
4379: että siitä tulisi maamme rautatieverkolle kenties tärkein
4380: ja kannattavin imurata, joka saisi monenlaista liikettä
4381: laajalta alueelta.
4382: Rohkenemme näin ollen kunnioittaen ehdottaa :
4383: että Eduskunta anoisi, että taloudellinen
4384: ja silmämääräinen tutkimus ensi tilassa toimi-
4385: tettaisiin rautatietä varten, joka, alkaen Karja-
4386: lan radalta, kulkisi Koirinojaan ja päättyisi
4387: Suojärven itärannalle, sekä
4388: että, Hallitus, tämän tutkimuksen pohjalla
4389: antaisi vuonna I909 kokoontuville V altiopät'-
4390: ville esityksen mainitun radan rakentamisesta.
4391: Helsinki 26 p. Helmik. rgo8.
4392:
4393: Gust. A:rokallio. U. B:rande:r.
4394: II, s5. - Anom. ehd. N:o 168.
4395:
4396:
4397: Leppänen, Pekka, y. m.: Rautatien raken-
4398: tamisesta aikaisemmin käytyä linjaa
4399: Värtsilän asemalta Hiiskoskelle.
4400:
4401:
4402:
4403: S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
4404:
4405:
4406: Viittaamalla kahden viime valtiopäivien rautatieva-
4407: liokunnan mietintöihin itäisimmän raja-Karjalan avusta·
4408: miseksi nykyaikaisilla kulkuneuvoilla, rohkenemme kun-
4409: nioittavimmin anoa, että Eduskunta puolestaan päättäisi,
4410:
4411: että normaaliraiteinen rautatie rakennet-
4412: taisiin V ärtsilän asemalta H iiskoskelle aikai-
4413: semmin käytyä linjaa 7,ooo,ooo markaksi Ias-
4414: ketulla kustannuksella, josta töiden alottami-
4415: seen vuotena I909 määrättäisiin I,ooo,ooo
4416: markkaa.
4417:
4418: Helsingissä, Helmikuun 26 p :nä 1908.
4419:
4420:
4421: Pekka Leppänen. Arvi Lahtinen.
4422: A. P. Hämäläinen.
4423: G.
4424: Erinäisiä eri aloja koskeuia anomusehdotuksia.
4425: II, 56. - Anom. ehd. N:o 36.
4426:
4427:
4428: Arajärvi, Juhani, y. m.: Haminan ja Haapa-
4429: saaren luotsien palkkaukseen pidätettyjen
4430: kalastussaarien ja luotojen luovuttami-
4431: sesta asianomaisiin kuntiin kuuluvien
4432: saaristolaiskylien käytettäväksi.
4433:
4434:
4435:
4436:
4437: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
4438:
4439:
4440: Viitaten v. 1907 valtiopäivillä tekemämme, käsittele-
4441: mättä jääneen anomusehdotuksen perusteluihin ( Anom.
4442: ehd. N :o 57, Liite IV, II), rohkenemme kunnioittaen
4443: ehdottaa, että Eduskunta Hänen Keisarilliselta Majestee-
4444: tiltaan alamaisesti anoisi :
4445:
4446: että Keisarillisen ukaasin 28 p:ltä touko-
4447: kuuta I79I johdosta Haminan ja Haapasaaren
4448: luotsien palkkaukseen pidätetyt kalastussaaret
4449: ja luodot jätettäisiin kohtuullista veroa vas-
4450: taan Virolahden, Vehkalahden ja Kymin saa-
4451: ristolaiskylien käytettäväksi kullekin oman kun-
4452: tansa ja piirinsä rajain sisällä, sekä että se tap-
4453: pio, joka mahdollisesti syntyy edellämainittu-
4454: jen luotsien palkkauksessa muulla tavalla kor-
4455: ·vataan.
4456:
4457: Helsingissä r8 p :nä helmikuuta 1908.
4458:
4459: Juhani Arajärvi. A. 0. Vuorimaa.
4460: Juho Tulikoura.
4461: II, 57. - Anom. ehd. N:o 41.
4462:
4463:
4464: Ripatti, Justus, y. m.: Osuusmeijereille myön-
4465: nettyjen meijerilainojen maksuajan piden-
4466: tämisestä.
4467:
4468:
4469:
4470: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4471:
4472:
4473: Viitaten viime valtiopäivillä jätettyyn anomusehdo-
4474: tukseen ( anom. ehd. N :o 45; katso Liitteet II, siv. 43-
4475: 44), rohkenemme kansan Eduskunnalle kunnioittaen eh-
4476: dottaa:
4477: -että Eduskunta Keisarilliselta M ajesteetil-
4478: ta anoisi, että lainat osuusmeijereitä varten
4479: ilman poikkeusta myönnettäisiin 20 vuoden ta-
4480: kasi.n 11zaksuvel7Jollisuudella ja että tämä etu
4481: yletytettäisiin niillekin meijereille, jotka jo ovat
4482: kovemmilla ehdoilla laina ja saaneet.
4483:
4484: Helsingissä Helmikuun 19 p :nä 19o8.
4485:
4486:
4487: Justus Ripatti. Juho Lepistö.
4488: A. 0. Vuorimaa. Oskari Laine.
4489: S. N. RaJala. A. Oikkonen.
4490: Juho Tulikoura. J. E. Helkiö.
4491: Juho Rannikko. Iida Wemmelpuu.
4492: Iisakki Vahe. Liisi Kivioja.
4493: M. Sipponen. E. Ala-Kulju.
4494: II, ös. - Anom. ehd. N:o 131.
4495:
4496:
4497: Alkio, Santeri, y. m.: Voimassa olevan mat-
4498: kustussäännö'n kumoamisesta ja uuden
4499: oikeuden- ja kohtuudenmukaisemman sää-
4500: tämisestä.
4501:
4502:
4503:
4504:
4505: S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
4506:
4507:
4508: Voimassa oleva, hallinnollista tietä annettu Matkus-
4509: tussääntö Suomen Suuriruhtinaanmaalle, annettu r6 p :nä
4510: Helmikuuta r89r lisäyksineen ja muutoksineen 4 päivältä
4511: Elokuuta 1899, on niitä asetuksia, joiden aika olisi jo
4512: väistyä ajanmukaisemmalle pohjalle rakennetun lainsää-
4513: döksen tieltä. Puheena oleva matkustussääntö jakaa vir-
4514: katoimissa matkustelevat Suomen kansalaiset r I luokkaan,
4515: määräten joka luokassa eri suuruisen kyyti- ja päivärahan
4516: eri luokkiin lasketuille virkamiehille, jotka matkustavat
4517: yksityisten, kuntien, tahi Suomen kruunun antamia toimi-
4518: tuksia varten.
4519: Kuinka erilaiseksi matkakustannusten korvaustarve
4520: eri luokkiin kuuluville virka- ja toimitusmiehille on saa-
4521: tettu luokkajakoisuuden kultaisena aikana laskea, osoittaa
4522: samainen matkustussääntö. Ensi luokassa on nim. kor-
4523: vaus kyydillä matkustamisesta I markka· kilometriltä ja
4524: rautatiellä maksu erityisestä vaunusta, jos matkustavainen
4525: on sitä käyttänyt, sekä päivärahaa 24 markkaa päivältä.
4526: Toisessa luokassa matkustus kyydillä 50 penniä kilomet-
4527: riltä, rautatiellä maksu yhdestä ensimäisen luokan sijasta
4528: ja päivärahaa 22 markkaa. Kolmannessa luokassa mat-
4529: kustus kyydillä 42 penniä kilometriltä ja rautatiellä maksu
4530: yhdestä ensimmäisen luokan sijasta sekä päivärahaa 20
4531: 122 II, ss. - Matkustussäännön kumoaminen.
4532:
4533: markkaa. Neljännessä luokassa matkustus kyydillä 35
4534: penniä kilometriltä, rautatiellä maksu yhdestä ensimäisen
4535: luokan sijasta ja päivärahaa 16 markkaa. Viidennessä
4536: 1uokassa matkustus kyydillä 30 penniä kilometriltä, rauta-
4537: tiellä maksu yhdestä toisen luokan sijasta ja päivärahaa
4538: 12 markkaa. Kuudennessa, seitsemännessä ja kahdeksan-
4539: nessa luokassa matkustus kyydillä 28 penniä kilometriltä.
4540: rautatiellä maksu yhdestä toisen luokan sijasta ja päivä-
4541: nhaa kuudennessa luokassaiO, seitsemännessä 8 mk., ja
4542: kahdeksannessa 7 markkaa. Yhdeksännessä luokassa
4543: matkustus kyydillä 18 penniä kilometriltä, maksu yhdestä
4544: toisen luokan sijasta ja päivärahaa 6 markkaa. Kymme-
4545: nennessä ja yhdennessätoista luokassa matkustus kyydillä
4546: 16 penniä kilometriltä, maksu yhdestä kolmannen luokan
4547: sijasta rautatiellä ja päivärahaa edellisessä 5 markkaa,
4548: jälkimmäisessä 4 markkaa. Ensimmäiseen luokkaan lue-
4549: taan vain kaksi korkeamman viran pitäjää, toiseen 4, kol-
4550: manteen 9, neljänteen 36, viidenteen 75 viranpitäjää, kuu-
4551: denteen 104, seitsemänteen 97, kahdeksanteen 106, yhdek-
4552: sänteen 86, kymmenenteen 57 ja yhdenteentoista 25 vir-
4553: katoimissa tai käskyläisenä matkustavaa.
4554: Se seikka, että asianomaiset virkamatkoistaan saavat
4555: periä tämän matkustussäännön mukaan suunnattomasti
4556: paljon suurempia korvauksia, kuin mitä he todellisuudessa
4557: maksavat, on yleisesti tunnettu asia. Nykyään ei ole
4558: juuri ollenkaan tavallista, että hevoskyydillä matkustet-
4559: taessa käytettäisiin kahta hevosta, eivät ainakaan sen ar-
4560: voiset henkilöt, jotka tämän matkustussäännön mukaan
4561: ovat oikeutetut perimään vain kahden hevosen kyytirahat.
4562: Ja sellaiseen ovat oikeutetuita virkamiehet 6, 7 ja 8 :ssa
4563: luokissa. Kuinka suunnattomia kustannuksia tämä vähä-
4564: pätöiseltä näyttävä asia tuottaneekaan meidän valtiollem-
4565: me ja yhteiskunnallemme, ei voi edes arvata, kun ei täl-
4566: laisessa asiassa ole mitään tilastoa käytettävänä. Tämän
4567: asetuksen mukaan peritään kyytirahoja, joita ei ole mil-
4568: loinkaan maksettu. Ja talonpoika, joka saa yksin pitää
4569: II, ss. - Alkio y. m.
4570:
4571: edelleen yllä kestikievarit, joutuu tällä tavoin vielä, kyy-
4572: .ditessään virka-asioissa matkustavia, olemaan välikappa-
4573: leena heidän ansionsa lisäämisessä kuletun matkan pituu-
4574: den mukaan.
4575: Nykyajan silmällä katsoen ja arvostellen ovat eri
4576: matkustajaluokkiin jakamisen perusteet aivan käsittämät-
4577: tömät. Miksi ja millä perusteella toisille myönnetään
4578: esim. lupa matkustaa 2 :ssa, mutta toisille kansalaisille
4579: vain 3 :ssa luokassa rautatiellä? Jos asia yleensä olisikin
4580: edes siten, että matkustussäännön kautta olisi koetettu
4581: varata jonkunverran lisätuloja köyhille ja pienipalkkai-
4582: sille virkatoimissaan matkustajille, eikä niin silmäänpis-
4583: tävästi valvottu parempipaikkaisten etuja, voisi asiata vie-
4584: lä sietää. Mutta tässä, samaten kuin yleensä entisajan
4585: säädöksissä, joissa kansalaisille säädetään etuja luokit-
4586: tain, on se epäkohta ilmeinen, että niille, joilla paljon on,
4587: tahdotaan vielä enemmän antaa. Pienituloisemmat mat-
4588: kustajat saavat vain hiukan korotetun yksinkertaisen kyy-
4589: tirahan päivärahoineen, jotka kyllä nykyaikana matkus-
4590: tellessa kuluvat. Sitä vastoin ne, joilla muutenkin ovat
4591: suuremmat tulot, saavat aina suuremman korvauksen.
4592: Asia muuttuu vielä nurinkurisemmaksi sen kautta,
4593: että matkustussäännössä eri arvoluokkiin lukeutuvia hen-
4594: kilöitä saattaa usein matkustaa samassa hevosessa, esim.
4595: komissioni-maanmittari apulaisineen, joista edellinen lue-
4596: taan 7 :teen, jälkimmäinen 9 :teen matkustaja-arvoluok-
4597: kaan. Niinikään matkustaa tuomioprovasti 5 :ssä, mutta
4598: kappalainen 8 :ssa ja ylimääräinen pappismies 9 :ssä arvo-
4599: luokassa, j. n. e. Kukin heistä, vaikkapa matkustaisivat-
4600: kin apulaiset esimiehineen samassa hevosessa ja maksai-
4601: sivat kyyditsijälle yhtä paljon, perivät maksajiltaan kor-
4602: vaukset aivan erilaisten määrien mukaan, toiset, parempi-
4603: tuloiset pistäen tässäkin taskuunsa sievät lisätulot, toisten,
4604: pienituloisempain saadessa tyytyä tuskin kulunkejaan peit-
4605: täviin korvauksiin.
4606: 1~ II, 5s. - Matkustusäännön kumoaminen.
4607:
4608: Kaiken tämän lisäksi voidaan nykyistä matkustus-
4609: sääntöä useissa muissakin suhteissa väärinkäyttää, var-
4610: sinkin siinä, että samana päivänä voidaan toimittaa useam-
4611: pia toimituksia ja periä niistä erityiset päivärahat y. m.
4612: Järjestelmä johtaa luonnonlain välttämättömyydellä kier-
4613: televään menettelyyn korvausten perimisessä, sekä niin
4614: ollen epäkohtiin ja tuloksiin, jotka velvoittavat matkus-
4615: tussäännön suhteen ryhtymään mitä pikaisimpiin korjaus-
4616: toimenpiteisiin. Sillä tällainen järjestelmä ei sovi yhteis-
4617: kunnassa, joka pyrkii rakentamaan uusia olosuhteita kan:.
4618: salaisten tasa-arvoisuuden vaatiman oikeuskäsityksen poh-
4619: jalle.
4620: Tähän katsoen olemme sitä mieltä, että puheena oleva
4621: hallinnollinen asetus olisi kumottava ja sijaan laadittava
4622: Eduskunan myötävaikutuksella uusi matkustussääntö
4623: sille pohjalle, että siitä luokkajakoisuus tulisi poistetuksi
4624: mahdollisimman vähimpään määrään ja että kukaan ei
4625: saisi virkamatkoistaan kerätä itselleen voittoa.
4626: Edellä esitetyn perusteella rohkenemme ehdottaa
4627: Eduskunnan anottavaksi,
4628:
4629: että Suomen. Suuriruhtinaanmaalle r6 pnä
4630: Helmikuuta r 89 I annettu matkustussääntö li-
4631: säyksineen 4 p:ltä Elokuuta r899 tulisi kumo-
4632: tuksi ja ttusi säädetyksi enempi oikeuden ja
4633: kohtuuden vaatimttksia si!lmällä pitäen, perus-
4634: telttissa mainittuun suuntacm.
4635: Helsingissä 24 pnä helmikuuta I908.
4636:
4637: Santeri Alkio. Juhani Leppälä.
4638: August Raatikainen. Hilma Räsänen.
4639: Otto Karhi. K. K. Pykälä.
4640: Kyösti Kallio. Heikki Kiiskinen.
4641: VALTIOPAIVAT v. 1908.
4642: LIITTEET.
4643:
4644:
4645: lll.
4646:
4647:
4648: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
4649:
4650: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET.
4651:
4652:
4653:
4654:
4655: HELSINGISSÄ 1908,
4656: OSAI(EYHTIÖ WEILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG.
4657: A.
4658: Avioliittolainsäädännön uudistamista koskevia edus-
4659: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksla.
4660: 5
4661:
4662: 111, 1. - Anom. ehd. N:o 18.
4663:
4664:
4665: Hagman, Lucina, y. m.: Avioliittoa sekä aviopuoli-
4666: soiden omaisuus- ja velkasuhteita koskevan
4667: lainsäädännön uudistamisesta.
4668:
4669:
4670:
4671:
4672: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
4673:
4674:
4675: Allekirjoittaneilla Suomen kansan edustajilla oli kun-
4676: nia viime vuonna kokoontuneelle Eduskunnalle ehdottaa,
4677: että Eduskunta . anoisi hallitukselta armollista esitystä
4678: avioliittolakisäädäntömme uusimiseksi siihen suuntaan,
4679: että tasa-arvoisuuden periaate puolisojen kesken niin
4680: hyvin omaisuusoikeudellisessa kuin persoonallisessa suh-
4681: teessa tulisi laissa toteutetuksi. Tämän anomusehdotuk-
4682: semme (Anomusehd. N:o 2), joka liittyi tarkoituksen-
4683: vaatimaan perusteluun, lähetti Eduskunta lakivaliokun-
4684: nan valmistettavaksi.
4685: Kuten tunnettua ei lakivaliokunta kuitenkaan ehti-
4686: nyt tätä anomusehdotustamme, eikä muitakaan Eduskun-
4687: nan sille lähettämiä esitys- ja anomusehdotuksia käsitellä,
4688: josta seurasi, että kysymys jäi sikseen. Samassa kuin vali-
4689: tamme, että tämä asia, jonka ajanmukaista ratkaisua
4690: suuri osa kansaamme syystä vaatii, siis jäi päättämättä
4691: valtiopäivien viime istuntokaudella, katsomme edustaja-
4692: velvollisuudeksemme nyt uudistaa silloin esittämämme
4693: anomuksen ja viittaamme sen tueksi niihin perusteluihin,
4694: jotka silloin esitimme ja jotka ovat luettavissa valtio-
4695: päiväasiakirjain Liitteissä III siv. 5-14.
4696: Saamme sus kunnioittaen ehdotta Eduskunnan
4697: anottavaksi:
4698: 6 II!, '· - Avioliittolainsääd.
4699:
4700: että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa su-
4701: vaitsisi 1909 kokoontufJalle Eduskunnalle fJalmis-
4702: tuttaa armollisen esityksen afJioliittoa sekä avio-
4703: puolisojen omaisuus- ja fJelkasuhteita koskefJan
4704: lainsäädännön uudistamiseksi siten, että tasa-
4705: arfJoisuuden periaatetta noudattamalla suotaisiin
4706: afJiofJaimolle oikeus hallita yksityistä niin hyfJin
4707: kiinteää kuin irtainta omaisuuttaan; että sitä omai-
4708: suusryhmää, missä puolisoilla on naimaosa, rajoi-
4709: tettaisiin ja miehen edusmiehyysfJalta fJaimon per-
4710: soonaan nähden lakkautettaisiin, mutta miehen
4711: oikeus yhteisen omaisuuden hallintoon tarpeen
4712: mukaan rajoitettuna edelleen säilytettäisiin.
4713:
4714: Helsingissä 18 p. helmik. 1908.
4715:
4716: Lucina Hagman. Aili Nissinen.
4717: P. Kuisma. Juho Snellman.
4718: E. N. Setälä. K. 0. Vikman.
4719: Gust. Arokallio. P. Ahma vaara.
4720: Pekka Pennanen. K. W. Koskelin.
4721: S. Heiskanen. N. E. Huoponen.
4722: 7
4723:
4724: 111, 2. - Anom. ehd. N:o 59.
4725:
4726:
4727: Gripenberg, Aleksandra y. m.: Aviopuolisoiden omai-
4728: suuden hallintoa ja vaimon toimivaltaa kos-
4729: kevan lainsäädännön uudistamisesta .
4730:
4731:
4732:
4733:
4734: . S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4735:
4736:
4737:
4738: Sen jälkeen kuin avioliittolainsäädäntöömme viimei-
4739: seksi, v. 1889, tehtiin muutoksia, on lähes kaksikymmentä
4740: vuotta kulunut. Tällä väliajalla ovat suurimmat muutok-
4741: set naimattoman naisen oikeudellisessa asemassa tapahtu-
4742: neet ja asetetaan hänet nyt monessa kohdassa tasa-arvoi-
4743: seksi miehen kanssa. Siksi on erotus naimattoman ja
4744: naidun naisen oikeudellisen aseman välillä vuosi vuodelta
4745: tullut yhä räikeämmäksi, viime mainittu kun pääasialli-
4746: sesti perustuu siihen katsantotapaan, joka vallitsi ennen-
4747: kuin viime vuosisadalla tapahtuneet naisia koskevat
4748: suuret uudistukset toimeenpantiin. Koska olemme laa-
4749: jemmin perustelleet tätä asiata vuoden 1907 valtiopäiville
4750: jätetyssä anomuksessamme, painettu Liitteessä III, siv.
4751: 15, viittaamme tähän anomukseen ja anomme,
4752:
4753: että Eduskunta anoisi, että 2 luku laissa
4754: aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteista 115
4755: p:ltä huhtik. 1889 on muutettava siten, että vaimo,
4756: jos hän on täyttänyt 21 vuoden ijän, saisi täy-
4757: den täysivaltaisuuden hallita omaa itseään ja
4758: kaikkea hänelle yksityisesti kuuluvaa omaisuutta,
4759: 8 IDt 2, - Avioliittolainsääd.
4760:
4761: sekä että vaimolle suotaisiin laajennettu oikeus
4762: ottaa yhteisen pesän hallitsemiseen. ,
4763:
4764: Helsingissä 19 p. helmik. 1908.
4765:
4766:
4767: Aleksandra Gripenberg. Hilda Käkikoski.
4768: Hedvig Gebhard. lida Wemmelpllu.
4769: Liisi Kivioja. Evellina Ala-Kulju.
4770: 9
4771:
4772:
4773: 111, 3. - Anom. ehd. N:o 61.
4774:
4775:
4776: Gripenberg, Aleksandra, y. m.: Aviovaimon oikeutta
4777: lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudista-
4778: misesta.
4779:
4780:
4781:
4782:
4783: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
4784:
4785:
4786: Ikävimpiä epäkohtia, jotka vanhoista ajoista ovat
4787: jääneet naisia koskevaan lainsäädäntöön, on se lainkohta,
4788: joka määrää isän avioliitossa syntyneen lapsen ainoaksi
4789: holhoojaksi. Äidin tehtävälle annetaan yhä suurempaa
4790: arvoa, mutta naimisissa olevalta äidiltä riistää laki edel-
4791: leen kaiken määräämisvallan lapsiinsa. Vuoden 1907
4792: valtiopäiville annetussa, tätä asiata koskevassa anomuk-
4793: sessamme, painettu Liitteessä III, siv. 20, olemme laa-
4794: jemmin esittäneet perustelurnme, joiden nojalla meidän
4795: mielestämme uudistusta tässä suhteessa tulisi aikaan-
4796: saada. Niihin perusteluihin vedoten, anomme me, että
4797: Eduskunta anoisi armollista esitystä sellaiseksi muutok-
4798: seksi voimassa olevaan lakiin,
4799:
4800: että avioliitossa olevan äidin oikeus lapsiinsa
4801: selvästi ja peittelemättä laissa tunnustettaisiin, niin-
4802: hyvin avioliiton aikana, kuin avioeron tahi asu-
4803: mus- ja vuode-eron sattuessa.
4804:
4805: Helsingissä 19 p. helmik. 1908.
4806:
4807: Aleksandra Gripenberg. Hilda Käkikoski.
4808: Hedvig Gebhard. lida Wemmelpuu.
4809: E. Ala-Kulju. Liisi Kivioja.
4810: 10
4811:
4812: 111, 4. - Anom. ehd. N:o 31.
4813:
4814:
4815: Laine, Maria, y. m.: Avioraimon toimiCJaltaa, oi-
4816: keutta lapsiinsa sekä pesän omaisuuden hal-
4817: lintoa koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
4818:
4819:
4820:
4821:
4822: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
4823:
4824:
4825: Niiden perustelujen nojalla, jotka viime eduskunnan
4826: istuntokaudella esitettiin (katso Asiakirjat valtiopäiviltä
4827: v. 1907 Liitteet III, ss. 23-25), ehdotamme että Edus-
4828: kunta anoisi:
4829:
4830: että hallitus suCJaitsisi CJalmistuttaa ja Edus-
4831: kunnan ensi istuntokaudella hyCJäksyttäCJäksi esittää
4832: sellaisia muutoksia CJoimassa oleCJaan siCJililakiin,
4833: että aCJionainen CJapautettaisiin miehensä edus-
4834: miehyydestä, hänen oikeutensa lapsiinsa turCJat-
4835: taisiin sekä että molemmille aCJiopuolisoille tulisi
4836: yhtä suuri omistus- ja hallinto-oikeus periteen
4837: omaisuuteen.
4838:
4839: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1908.
4840:
4841:
4842: Maria Laine. Anni Huotari.
4843: Jenny Nuotio. Sandra Lehtinen.
4844: Hilja Pärssinen. Miina Sillanpää.
4845: Maria Raunio. Ida Aalle.
4846: 11
4847:
4848: 111, s. - Edusk. esit. N:o 14.
4849:
4850:
4851: Ala-Kulju, Eveliina,y. m.: Ehdotus asetukseksi
4852: Naimiskaaren 1 luPun 6 §:n muuttamisesta
4853: toisin kuuluPaksi.
4854:
4855:
4856:
4857:
4858: Suomen E d u s k u n n a ll e.
4859:
4860:
4861: Viittaamalla niihin syihin, jotka olemme esittäneet
4862: viime valtiopäiville jättämämme esitysehdotuksen N:o 3
4863: perusteluissa (Liitteet III siv. 26-28), on meillä kunnia
4864: pyytää Eduskuntaa puolestaan hyväksymään seuraavan
4865: lakimuutoksen ja anomaan sille Hänen Keisarillisen Majes-
4866: teettinsa armollista vahvistusta.
4867:
4868: Ehdotus armolliseksi asetukseksi naimiskaaren
4869: 1 luvun 6 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
4870:
4871: 6 §.
4872:
4873: Avioliittoon ei saa mennä mies ennenkuin
4874: on yksikolmatta eikä nainen ennenkuin on kah-
4875: deksantoista vuotta täyttänyt, jollei Keisari ja
4876: Suuriruhtinas katso kohtuulliseksi antaa sii-
4877: hen lupaa.
4878:
4879: Helsingissä helmikuun 21 p:nä 1908.
4880:
4881: Eveliina Ala-Kulju.
4882: Aleksandra Gripenberg. Hilda Käkikoski.
4883: Jida Wemmelpuu. Liisi Kivioja.
4884: Hedvig Gebhard.
4885: 12
4886:
4887: 111, s. - Anom. ehd. N:o 20.
4888:
4889:
4890: Hagman, Lucina, y. m.: Naisen naima-ijän korot-
4891: tamisesta.
4892:
4893:
4894:
4895:
4896: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
4897:
4898:
4899: Asianvaatiroine perusteluineen jätimme me allekir-
4900: joittaneet viimeksi kokoontuneelle Eduskunnalle kunni-
4901: oittavan ehdotuksen anomukseksi siitä, että hallitus tänä
4902: vuonna koossaolevan Eduskunnan käsiteltäväksi valmis-
4903: taisi lakiesityksen naimiskaaren 1 luvun 6 §:n muutta-
4904: miseksi siten, että naisen naima-ikä korotettaisiin 18
4905: vuoteen. Eduskunta lähetti tämän ehdotuksemme laki-
4906: valiokunnan valmistettavaksi, mutta lakivaliokunta ei
4907: ehtinyt sille annettua tehtävää suorittaa, ja niin jäi ano-
4908: musehdotuksemme Eduskunnassa käsittelemättä. Tästä
4909: syystä olemme pakoitetut nyt tekemään samallaisen eh-
4910: dotuksen pyytäen, että Eduskunta sitä käsitellessään
4911: ottaisi arvoisaan huomioon, mitä ehdotuksemme peruste-
4912: lemiseksi olemme esittäneet edellisellä istuntokaudella
4913: jättämässämme anomuksessa N:o 91 (1907:n vuoden val-
4914: tiopäiväasiakirjat: Liitteet III siv. 29-34).
4915: Rohkenemme sentähden edelleen kunnioittaen anoa
4916: Eduskunnan myötävaikutusta siihen
4917:
4918: että Hänen Keisarillinen 1"l-!ajesteettinsa su-
4919: vaitsisi ensiksi kokoontuville varsinaisille valtio-
4920: päiville valmistuttaa armollisen esityksen sellai-
4921: seksi muutokseksi Naimiskaaren 1 luvun 6:een
4922: m, 6. - - Hagman, y. m. 13
4923:
4924: § :ään, ettei nainen saisi mennä naimisiin ennen-
4925: kuin on täyttänyt kahdeksantoista Puotta.
4926:
4927: Helsingissä 18 p. helmik. 1907.
4928:
4929:
4930: Lucina Hapman. Aili Nissinen.
4931: N. E. Huoponen. Juho Haveri.
4932: 14
4933:
4934: 111, 7. - Mol försl. N:o 21.
4935:
4936:
4937: Söderholm, Karl och Nix, Oskar: Förslag till lag
4938: om giltigheten af äktenskap. som ingåtts
4939: utom landet.
4940:
4941:
4942:
4943:
4944: T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
4945:
4946:
4947: Saknaden af tydliga bestämningar om rättsgiltig-
4948: heten här i landet af äktenskap, som finska medborgare
4949: knutit i annat land utan att därvid hvad finsk lag stadgar
4950: om äktenskaps ingående iakttagits, har, sedan utvandrin-
4951: gen från Finland till främmande Iänder nått den omfatt-
4952: ning, att antalet landsmän ensamt i Nordamerikas För-
4953: enta Stater torde kunna uppskattas till bortåt 100,000
4954: personer, gifvit anledning till kännbara olägenheter. Vid
4955: ingåendet af giftermål i det främmande landet möter ofta
4956: svårighet, om ej rent af omöjlighet, att ställa sig till efter-
4957: rättelse finsk lags föreskrifter härom. Vanligen förrättas
4958: vigseln af präst vid något af de där existerande kyrko-
4959: samfunden, hvilka i Nordamerikas Förenta Stater icke äro
4960: statsinstitutioner eller ens stå under statens uppsikt, eller
4961: ock inför borgerlig myndighet. Regel är att äktenska-
4962: pets afslutande i dessa fall icke föregås af lysning, enär
4963: sådan icke är där påbjuden, och åstadkommandet af lys-
4964: ning i hemlandet är förenad med stora omgångar och
4965: tidsutdräkt.
4966: Återvända makarna sedan till hemlandet och göra
4967: anspråk på att deras äktenskap skall införas i kyrko-
4968: böckerna samt deras barn betraktas såsom äkta, händer
4969: det att dessa yrkanden icke bifallas af vederbörande
4970: prästerskap. Att fordra det sådana personer skola
4971: m, 1. - Söderholm ja Nix. 15
4972:
4973: underkasta sig lysning och ny vigsel i hemlandet måste
4974: för makarnas sedliga känsla förefalla i hög grad sårande,
4975: då mot deras förening icke kan invändas annat än att vid
4976: dess afslutande tillämpats andra formföreskrifter än här
4977: gälla. Stundom inträffar det å andra sidan att makar,
4978: som i Amerika blifvit sammanvigda utan föregången lys-
4979: ning, vid återkomsten tili hemlandet känna sig af sam-
4980: vetsskäl manade att här begära lysning och möjligen ny
4981: vigsel, men att prästerskapet anser sig förhindradt att
4982: villfara deras begäran, emedan vigsel allaredan egt rum.
4983: Ganska allmänt följes visserligen numera den praxis
4984: att makar, som utrikes ingått äktenskap utan iakttagande
4985: af föreskrifter, som gälla för afslutandet af äktenskap här
4986: i landet, hos Kejserliga Senaten i dispensväg hegära att
4987: deras äktenskap skall erkännas såsom giltigt. Dylika
4988: ansökningar bifallas väl sålunda att vederhörande prä-
4989: sterskap anbefalles att i kyrkobok införa sökandena såsom
4990: äkta makar, men själfva frågan om äktenskapets formella
4991: giltighet är klarligen icke härigenom afgjord. Den af
4992: Senaten gifna resolutionen står ej i vägen för att vid upp-
4993: kommande familjerättsliga och arfstvister eller eljest i
4994: domstolsväg anfäkta äktenskapets laglighet äfven med
4995: hänsikt tili formen för dess ingående.
4996: Undanrödjandet af de svårigheter, som stå i vägen för
4997: legaliseringen i Finland af äktenskap, ingångna af finske
4998: medborgare, medan de såsom emigranter uppehållit sig
4999: i Amerika, var ett af de väsentligaste syftemålen med den
5000: af Ständerna vid 1891 års landtdag aflåtna underdåniga
5001: petitionen om förslag tili afhjälpande af de missförhållan-
5002: den, som härflyta af emigrationen. Samma fråga utgjorde
5003: föremålet för en vid tredje allmänna kyrkomötet 1893
5004: tillkommen underdånig petition om vidtagande af lag-
5005: stiftningsåtgärder beträffande villkoren för att äkten-
5006: skap, som af landsmän afslutats genom vigsel i Nord-
5007: amerikas Förenta Stater, kunde här i landet vinna lagligt
5008: erkännande. Med anledning häraf uppgjordes af Lag-
5009: 16 m, 1. -- Aviollittolainsääd.
5010:
5011: beredningen år 1904 ett lagförslag i ämnet, men då detta
5012: ännu ej hunnit blifva föremål för vidare handläggning i
5013: Senaten, hafva underskrifne, som ansett det med hänsyn
5014: till sakens vikt icke vara önskligt att den nödigbefunna
5015: lagstiftningsåtgärden måtte ytterligare framskjutas, trott
5016: skäl föreligga att i motionsväg underkasta frågan Landt-
5017: dagens pröfning.
5018: 1 fråga om de villkor, som ett af finska medborgare
5019: i annat land ingånget äktenskap synes böra uppfylla för
5020: att här vinna erkännande såsom giltigt, utgår det nedan
5021: intagna lagförslaget från det förhållandet att enligt finsk
5022: lag ett äktenskap med fulla rättsverkningar uppkommer
5023: genom en kultakt, vigseln. Iakttagandet af denna form
5024: har därför äfven främst uppställts som regel för giltig-
5025: heten af landsmäns giftermål i utlandet. Härvid har
5026: dock äfven vigsel, förrättad af främmande lands präst i
5027: en ordning, som afviker från hvad om vigsel i Finland är
5028: stadgadt, likställts med vigsel af finsk präst i det fall att
5029: densamma i det främmande landet erkännes såsom laga
5030: form för uppkomsten af äktenskap.
5031: Därjämte synas dock mycket starka skäl föreligga
5032: för att jämväl ett i annat land af finska medborgare af-
5033: slutadt äktenskap i sådan form, som där är giltig, ehuru
5034: icke i Finland tillåten, må vinna erkännande här i landet.
5035: Man får nämligen icke förbise det förhållande att uti fler-
5036: talet Iänder i Europa ej blott en inför behörig borgerlig
5037: myndighet försiggången akt uteslutande tillägges äkten-
5038: skapstiftande verkan, utan ock att den, som förrättar
5039: kyrklig vigsel utan att omförmälda akt egt rum, gör sig
5040: skyldig tili straffbar handling. Det vore fördenskull i
5041: högsta måtto obilligt, om finska medborgare, de där vid
5042: ingåendet af giftermål ställt sig till efterrättelse lagen i
5043: det land, hvarest de då uppehållit sig, icke skulle här
5044: erkännas såsom äkta makar.
5045: Hvad åter vidkommer villkoren för giltigheten i Fin-
5046: land af äktenskap, som utlänningar ingått i främmande
5047: ID, '· - Söderholm ja Nix. 17
5048:
5049: land, saknas hos oss hvarje lagstadgande härom. Redö-
5050: mandet af hithörande frågor i allmänhet har intill senaste
5051: tider ställt sig ganska vanskligt, enär såväl i olika länders
5052: lagstiftning som inom rättsvetenskapen olika grundsatser
5053: gjort sig gällande. Den lifliga beröringen nationerna
5054: emellan i våra dagar har dock gjort vinnandet af sam-
5055: stämmighet i de skilda ländernas lagstiftning på detta om-
5056: råde till ett oafvisligt kraf. Ett betydande steg i detta
5057: syfte har ock den mellanfolkliga rättsutvecklingen numPra
5058: tagit genom den af ett stort antal europeiska stater år
5059: 1902 afslutade konventionen angående reglerandet af
5060: konflikter mellan olika lagar rörande äktenskapet. Genom
5061: denna konvention har fastslagits såsom regel att äkten-
5062: skap, som knutits i öfverensstämmelse med lagen i det
5063: land, där det ingåtts, skall i de öfriga erkännas vara till
5064: formen giltigt. De materiella förutsättningarna för giltigt
5065: äktenskap åter skola i regel bedömas efter lagen i hvar-
5066: dera nupturientens hemland d. v. s. det land, hvarest han
5067: eller hon åtnjöt medborgarrätt vid äktenskapets ingående.
5068: Med tillämpning i hufvudsak af dessa grundsatser
5069: hafva i förevarande lagförslag jämväl upptagits bestäm-
5070: ningar om giltigheten af äktenskap, som utom landet
5071: slutits mellan personer, af hvilka blott endera eller ingen-
5072: dera är finsk medborgare. Härvid har dock med hänsyn
5073: tili den ovillkorliga fordran, som den grekisk-katolska
5074: religionen uppställer, att bekännare af denna lära icke
5075: kunna ingå giltigt äktenskap i annan form än enligt dess
5076: föreskrifter, i lagförslaget gjorts det undantag att lagens
5077: bestämmelser ej skola tillämpas på äktenskap, i hvilka
5078: någondera maken tillhör sagda trosbekännelse.
5079: Tilläggas bör slutligen, att lagförslagets affattning
5080: vidhandengifver, att detsamma icke omfattar personer,
5081: som äro Kejsardömets undersåtar.
5082: På anförda skäl få till Landtdagens behandling i
5083: den för motioner gällande ordning vi vördsamt öfver-
5084: lämna följande
5085: 2
5086: 18 m, 1. - Avioliittolainsääd.
5087:
5088: Förslag tili lag om giltigheten af äktenskap,
5089: som ingåtts utom landel
5090:
5091: i §.
5092:
5093: Hafva finsk man och finsk kvinna utom landet sam-
5094: manvigts till äktenskap af finsk präst, ege det äktenskap
5095: lika giltighet som om det blifvit med vigsel fäst här i
5096: landet.
5097: Lag samma vare, om äktenskap mellan finsk man
5098: och finsk kvinna slutits inför behörig kyrklig eller bor-
5099: gerlig myndighet i annat land i sådan form, som där eger
5100: giltighet.
5101:
5102: 2 §.
5103:
5104: Är endera af makarne i äktenskap, som ingåtts utom
5105: landet, främmande stats undersåte, och den andra finsk
5106: medborgare, vare äktenskapet, där icke lagen i någon-
5107: dera makens hemland med hänsikt till dennes person
5108: lägger hinder för äktenskapets bestånd, giltigt i Finland,
5109: ehvad det afslutats såsom i 1 eller 2 mom. i § säges.
5110: Äro bägge makarna främmande stats undersåtar, vare
5111: lag samma, om äktenskapet enligt lagen i det land, där
5112: det ingåtts, eller enligt lag i makarnas hemland är af-
5113: slutadt i giltig form. Dock må ej äktenskap, som ingåtts
5114: i strid med hvad finsk lag stadgar om äktenskapshinder
5115: mellan personer i rätt upp- och nedstigande skyldskap
5116: eller svågerskap, eller mellan hel- och halfsyskon, eller
5117: om ovillkorligt hinder med hänsikt tili endera makens
5118: tidigare äktenskap, här såsom giltigt anses, ändå att det
5119: ej strider mot lag i makes hemland.
5120:
5121: 3 §.
5122:
5123: Äktenskap, som ingåtts utom Finland och ej på grund
5124: af 1 eller 2 § är att såsom ogiltigt anses, må antecknas i
5125: m, 1. - Söderholm ja 1tix. 19
5126:
5127:
5128: kyrkobok i landet. Anhållan om sådan anteckning skall,
5129: där makarna blifvit af finsk präst sammanvigda, åtföljas
5130: af attest om vigseln, i annat fall därjämte af bevis, utfär-
5131: dadt af myndighet i det land, hvarest äktenskapet af-
5132: slutats, att detta skett i där giltig form. Äro bägge
5133: makarna främmande stats undersåtar, vare bevis af myn-
5134: dighet i deras hemland om att äktenskapet där erkännes
5135: lika gildt.
5136: Genom intyg af Rysslands beskickning eller konsul
5137: styrke sökandena ock att myndighet, som utfärdat bevis
5138: om giltigheten af ingånget äktenskap, varit därtill behörig.
5139:
5140: 4 §.
5141: Har afslutandet af äktenskap utom landet icke före-
5142: gåtts af lysning i Finland, där sådant enligt finsk lag bort
5143: ske, varde, då anteckning i kyrkobok göres, sökandena
5144: uppmanade att genom kungörelse, som bör i allmänna
5145: tidningarna tre gånger införas, härom tillkännagifva, med
5146: uppgift om makarnas namn, stånd eller yrke och ålder,
5147: orten, där äktenskapet ingåtts, samt den församling, i
5148: hvars kyrkobok anteckningen skett. Ägde makarna eller
5149: endera af dem före äktenskapets ingående hemvist här i
5150: landet, varde ock den ort i kungörelsen nämnd samt kun-
5151: görelsen där offentligt anslagen under fjorton dagar.
5152: Vili någon mot äktenskapet göra jäf, tage stämning
5153: å den, mot hvilken jäf göres, inom tre månader efter det
5154: kungörelsen varit tredje gången införd i tidningarna och
5155: offentligt anslagits. Ställe ock borgen för kostnad och
5156: skada såsom om jäf mot lysning är sagdt. Försummas
5157: något häraf, eller fullföljes jäfstalan ej, vare den talan
5158: förfallen.
5159: 5 §.
5160:
5161: Utan hinder af hvad i 4 § stadgas må talan om gil-
5162: tigheten af utomlands ingånget äktenskap väckas af make
5163: eller af allmän åklagare, då sådant å honom ankommer ~
5164: 20 m, 1. - Avioliittolainsääd.
5165:
5166: 6 §.
5167: Varder äktenskap genom slutlig dom förklaradt ogil-
5168: tigt eller böra återgå, skall underrättelse härom inom en
5169: månad därefter meddelas vederbörande prästerskap och
5170: den uppgift i kyrkoboken införas.
5171:
5172: 7 §.
5173: Hvad ofvan är sagdt om kyrkobok gälle ock om för-
5174: teckning öfver medlemmarna i behörigen inrättadt annat
5175: kristet kyrkosamfund än den evangelisk-lutherska kyr-
5176: kan, samt om civilregister, där sådant på grund af sär-
5177: skildt stadgande skall föras öfver personer, hvilka icke
5178: tillhöra något i Jandet behörigen inrättadt kyrkosamfund.
5179:
5180: 8 §.
5181: Föreskifterna i denna lag skola ej tillämpas å äkten-
5182: skap, i hvilka endera maken tillhör grekisk-katolska
5183: trosbekännelsen.
5184:
5185: Helsingfors den 24 februari 1908.
5186:
5187:
5188: Karl Söderholm. Oskar Nix.
5189: B.
5190: Aviottomain lasten oikeudellisen aseman paranta-
5191: mista koskevia anomusehdotuksia.
5192: 111, s. - Anom. ehd. N:o 21.
5193:
5194:
5195: Hagman, Luclna, y. m.: Aviottomain lasten oikeu-
5196: dellisen aseman parantamisesta.
5197:
5198:
5199:
5200:
5201: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5202:
5203:
5204: Sitä mukaa kuin inhimillisyyden periaate on voitta-
5205: nut alaa käsityksissämme, on myöskin kysymys avioliiton
5206: ulkopuolella syntyneiden lasten oikeusaseman parantami-
5207: sesta astunut päiväjärjestykseen. On tahdottu korjata
5208: sitä varsin huomattavaa puutetta aviottomia lapsia koske-
5209: vassa lainsäädännössämme, ettei yhteiskunta tyydyttä-
5210: västi takaa aviottomalle lapselle isän suojaa ja turvaa,
5211: vaan jättää sen miltei yksinomaan äidin varaan. Jo
5212: 1897-vuoden valtiopäivillä jätettiin pappissäädylle ano-
5213: musehdotus, jonka tarkoituksena oli mainitun epäkohdan
5214: korjaaminen. Silloiset valtiopäivät eivät kuitenkaan jou-
5215: taneet asiaa käsittelemään, vaan jäi se lakivaliokuntaan,
5216: johon se oli lähetetty valmistettavaksi. Mutta seuraa-
5217: villa, 1900-vuoden valtiopäivillä anomus uudistettiin, ja
5218: sillä kertaa syntyikin säätyanomus. Siinä pyydettiin halli-
5219: tusta valmistamaan valtiopäiville armollinen esitys voi-
5220: massa olevien lakien muuttamiseksi siihen suuntaan, että
5221: isyyden selville saaminen helpotettaisiin, että isän elatus-
5222: ja kasvatusvelvollisuudet aviotonta lastaan kohtaan laa-
5223: jennettaisiin sekä että aviottomalle lapselle myönnettäi-
5224: siin perimysoikeudet isän jälkeen.
5225: Tämä anomus sai osakseen hallituksen puoltolauseen.
5226: V. 1901 jätti hallitus asian lain valmistelukunnalle käs-
5227: kyllä että tämä valmistaisi siitä ehdotuksen uudeksi laki-
5228: 24 III, s. - Aviottom. lasten oikeud. aseman parant.
5229:
5230: esitykseksi. Mutta valitettavasti koko asia on hukkunut
5231: vastamainitun valtioviraston papereihin. Hallitus ei ole
5232: siis velvollisuuttaan tässä kohden kyennyt täyttämään.
5233: Sentähden jättivät allekirjoittaneet viime vuoden
5234: valtiopäiville asiassa uudistetun anomuksen, johon sisälty-
5235: vät ehdotukset siinä lähemmin perustelimme. Koska
5236: tämä anomusehdotnksemme samoin kuin muutkin samaa
5237: -asiaa koskevat ehdotukset tunnetuista syistä jäi käsittele-
5238: mättä lakivaliokunnassa, johon Eduskunta sen lähetti
5239: valmistettavaksi, tahdomme täten mainitun anomusehdo-
5240: tuksemme uusia ja ylempänä olleen lisäksi viitata niihin
5241: perusteluihin, jotka olemme esittäneet yllämainitussa
5242: anomusehdotuksessamme (N:o 89, valtiopäiväasiakirjain
5243: Liitteet III. siv. 47-49).
5244: Pyydämme siis kunnioittaen Eduskuntaa yhtymään
5245: anomukseen:
5246:
5247: että Keisarillinen Majesteetti tahtoisi ensiksi
5248: kokoontuville valtiopäiville antaa armollisen esi-
5249: tyksen aviottomain lasten oikeudellista asemaa kos-
5250: kevan lainsäädännön muuttamisesta siihen suun-
5251: taan, että aviottomain lasten oikeudet laajennettai-
5252: siin ja huolenpito niiden kasvatuksesta tulisi
5253: mikäli se lainsäädännöstä riippuu turvatuksi.
5254:
5255: Helsingissä helmikuun 18 p. 1908.
5256:
5257:
5258: Lucina Hagman. Aili Nissinen.
5259: Juho Haveri. Pekka Leppänen.
5260: Gust. Arokallio. Juho Snellman.
5261: S. Heiskanen. Mikko Knuutila.
5262: N. E. Huoponen.
5263: 111, 9. - Anom. ehd. N:o 76.
5264:
5265:
5266: Räsänen, Hilma, y. m.: Aviottomain lasten oikeus-
5267: suhteita koskevan lainsäädännön perinpohjai-
5268: sesta korjaamisesta.
5269:
5270:
5271:
5272:
5273: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
5274:
5275:
5276: Viitaten vuoden 1907 valtiopäiväin asiakirjojen liit-
5277: teessä III, siv. 50, löytyvän anomusehdotuksen N:o 4
5278: perusteluihin, rohkenemme kunnioittaen pyytää Edus-
5279: kuntaa anomaan:
5280:
5281: että Keisarillinen M a1esteetti ja Suuriruhtinas
5282: suvaitsisi laitattaa ja ensikokoontuvalle Eduskun-
5283: nalle jättää lakiehdotuksen, joka käsittäisi aviotto-
5284: main lasten oikeussuhteita koskevain lainsäädän-
5285: nösten perinpohjaisen korjauksen perusteluissa
5286: mainittuun suuntaan.
5287:
5288: Helsinki 20 p. helmik. 1908.
5289:
5290:
5291: Hilma Räsänen. Otto Karhi.
5292: Heikki Kiiskinen. Kyösti Kallio.
5293: Santeri Alkio. Lauri Tuunainen.
5294: J. A. Heikkinen. K. K. Pykälä.
5295: August Raatikainen.
5296: 26
5297:
5298: 111, 10. - Anom. ehd. 112.
5299:
5300:
5301: Gebhard, Hedvig, y. m.: A"iottomain lasten oikeus-
5302: suhteita koske"an lainsäädännön korjaamt-
5303: sesta.
5304:
5305:
5306:
5307:
5308: S u o m e n E d 11 s k 11 n n a II e.
5309:
5310:
5311: Avioliiton ulkopuolella syntyneitten lasten suuri Ja
5312: yhäti kasvava luku maassamme ja se ei ainoastaan luonno-
5313: ton, vaan useimmasti myöskin kerrassaan turvaton asema,
5314: jossa nämät lapset elävät, ovat viime aikoina aiheuttaneet
5315: monia erilaatuisia ehdotuksia, jotka tarkottavat avioliiton
5316: ulkopuolella syntyneiden lasten ja heidän äitiensä aseman
5317: parantamista. Allekirjoittaneet ovat kuitenkin syvästi
5318: vakuutetut siitä, että ensimäinen toimenpide, johon lain
5319: säädännön tässä suhteessa ennen kaikkia muita on ryhty-
5320: minen, on oikeuden hankkiminen näille lapsille ja heidän
5321: äideilleen, eli toisin sanoen lainsäädännön on ryhtyminen
5322: sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat valmistaa aviotto-
5323: mille lapsille tyydyttävän oikeudellisen aseman ja määrää-
5324: vät isälle, mikäli mahdollista, saman vastuun ja samat
5325: velvollisuudet hänen avioliiton ulkopuolella syntynyttä
5326: lastansa kohtaan kuin hänellä on avioliitossa syntyneeseen
5327: lapseen nähden.
5328: Huomauttaen, että sekä yhteiskunnan oma etu että
5329: nykyajan oikeustajunta ja sen käsitys äidin ja ennen kaik-
5330: kea lapsen oikeudesta vaatii tämän tärkeän ja kuitenkin
5331: niin kauan syrjään sysätyn asian nopeata ratkaisua,
5332: saamme me viitata viime valtiopäiville jättämäämme
5333: anomusehdotukseen ja sen lähempään perusteluun, joka
5334: III, 10. - Hedvig Gebhard y. m. 27
5335:
5336: on painettuna mainittujen valtiopävien pöytäkirjan Liit-
5337: teitten III osaan, sivuille 41-46, ja jossa me myöskin
5338: lyhykäisesti esitämme, mihin suuntaan kysymyksenalai-
5339: sen lainsäädännön mielestämme on käyminen, ja saamme
5340: sen johdosta Suomen Eduskunnalle ehdottaa alamaisen
5341: anomuksen
5342:
5343: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi laitat-
5344: taa ja ensi kokoontuville valtiopäiville jättää laki-
5345: ehdotuksen, joka käsittää aviottomain lasten oikeus-
5346: suhteita koskevain lainsäädösten perinpohjaisen
5347: korjauksen edellä mainittuun suuntaan.
5348:
5349: Helsingissä, helmikuun 24 p:nä 1908.
5350:
5351:
5352: Hedvig Gebhard. Hilda Käkikoski.
5353: Aleksandra Gripenberg. Liisi Kivioja.
5354: lida Wemmelpuu. E. Ala-Kulju.
5355: C.
5356: Naisen kelpoisuutta valtion virkoihin koskevia
5357: anomusehdotuksia.
5358: 31
5359:
5360: UI, u. - Anom. ehd. N:o 19.
5361:
5362:
5363: Hagman, Lucina, y. m.: Oikeu.den myöntämi:~estä
5364: naiselle samoilla ehdoilla ku.in mieskin päästä
5365: valtion virkoihin.
5366:
5367:
5368:
5369:
5370: Suomen E d u s k u n n a 11 e.
5371:
5372:
5373: Varmasti vakuutettuina, että Eduskunta tunnustaa
5374: asian merkityksen ja siihen kuuluvain lainmuutosten
5375: tarpeellisuuden, saamme kunnioittaen ehdottaa:
5376:
5377: että Edu.skunta Keisarilliselta M ajesteetiltä
5378: alamaisesti anoisi, että Eduskunnalle sen ensi
5379: kerta jälleen kokoontuessa, annettaisiin armollinen
5380: esitys sisältävän lakiehdotuksen, jolla Su.omen
5381: naiselle, mahdollisesti tarpeelliseksi havaittavin
5382: rajoituksin säädettäisiin oikeus, samoilla ehdoilla
5383: kuin Suomen mies päästä valtion virkoihin sekä
5384: niissä nauttia samoja etuja kuin mieskin.
5385:
5386: Tämän sisältöinen anomus oli toisilla meistä kunnia
5387: jättää jo viime vuonna kokoontuneelle Eduskunnalle.
5388: Kuten tunnettua, ei Eduskunta kuitenkaan silloin saanut
5389: aikaa anomuksemme käsittelemiseen, vaan jäi se laki-
5390: valiokuntaan, jonka valmistettavaksi se annettiin. Sen
5391: vuoksi katsomme velvollisuudeksemme täten ehdotuk
5392: semme uudistaa, ja pyydämme saada sen tueksi viitata
5393: viime valtiopäiville asiassa jättämäämme (Anomus, ehd.
5394: N:o 101) anomukseen, jossa esitimme syyt ja perusteet
5395: 32 m, u. - Naisen kelpoisuudesta valtion virkoihin.
5396:
5397: ehdotukseemme ja joka on luettavissa viime valtiopäivien
5398: asiakirjoissa (Liitteet 111 siv. 65-70).
5399:
5400: Helsinki 18 p. helmik. 1908.
5401:
5402:
5403: Lucina Hagman. Aili Nissinen.
5404: Gust. Arokallio. E. N. Setälä.
5405: K. W. Koskelin. N. E. Huoponen.
5406: 33
5407:
5408: ~U, t2. - ~no_m. ehd. ,.:~ ~~-
5409:
5410:
5411:
5412: Käkikosld, Hilda, y. m.: Lainsäädäntötoimen-
5413: piteestä · hakukelpoisuuden tunnustamiseksi
5414: naiselle kaikkiin: Paltion Pirkoihin.
5415:
5416:
5417:
5418:
5419: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
5420:
5421:
5422: Meidän maassamme voittaa yhä enemmän alaa se
5423: periaate, että naisella tulee olla oikeus sukupuolensa estä-
5424: mättä palvella isänmaata kaikissa niissä tehtävissä, joihin
5425: hänellä on vaadittavat edellytykset. Vanhettunut laki
5426: ja jotkut hallinnolliset asetukset kuitenkin vielä sulkevat
5427: häneltä useita virkoja, sellaisiakin, joiden hoitamiseen
5428: hänellä on tarpeelliset tiedot ja joihin häntä muuten
5429: täytyy pitää sopivana. Koska tällaiset rajoitukset ehkäi-
5430: sevät naisen edistyksen intoa ja lamauttavat hänen toi-
5431: mintakykyään, siten vahingoittaen isänmaata, jolla ei
5432: varsinkaan uusissa oloissa ole varaa jättää kehittämättä
5433: ja käyttämättä tytärtensä enemmän kuin poikiensakaan
5434: voimia, rohkenemme viime valtiopäiville jättämämme
5435: anomusehdotuksen N:o 50 (Liitteet 3, siv. 57-64) perus-
5436: teluihin viittaamalla kunnioittavimmasti ehdottaa
5437:
5438: että Eduskunta anoisi armollista esitystä sel-
5439: laiseksi muutokseksi Poimassa olePaan lakiin,
5440: että nainen sukupuolensa estämättä olisi haku-
5441: kelpoinen kaikkiin Paltion Pirkoihin, ja että naista
5442: kuten miestäkin Pirkaan nimitettäessä otettaisiin
5443: 3
5444: 34 m, 12. - Naisen kelpoisuudesta valtion virkoihin.
5445:
5446: huomioon yksinomaan taito, ansio, kokemus 1a
5447: koeteltu kansalaiskunto.
5448:
5449: Helsingissä Helmikuun 21 p:nä 1908.
5450:
5451:
5452: Hilda Käkikoski. Aleksandra Gripenberg.
5453: Eveliina Ala-Kulju. lida Wemmelpuu.
5454: Liisi Kivioja. Hedvig Gebhard.
5455: D.
5456: Muutoksia Rikoslain ja sen voimaanpanoasetukseen
5457: koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
5458: 37
5459:
5460: 111, 13. - Anom. ~hd. N:o 12.
5461:
5462:
5463: Nissinen, Aili, y. m.: Rikoslain 20 lu"un 7 §:n
5464: muuttamisesta.
5465:
5466:
5467:
5468:
5469: Su omen E d u s k u n n a ll e.
5470:
5471: Viime vuonna kokoontuneelle Eduskunnalle rohke-
5472: nimme ehdottaa anottavaksi armollista esitystä Rikos-
5473: lain 20:n luvun 7 §:n muuttamiseksi siten, että yhteiskun-
5474: nan virallinen syytevelvollisuus ulotettaisiin sellaisiinkin
5475: siveellisyysrikoksiin alaikäisiä tyttölapsia kohtaan, jol-
5476: loin rikos on tehty 12 vuotta vanhempaa mutta 15 vuotta
5477: nuorempaa tyttöä kohtaan. Syyt anomukseemme oli
5478: meillä kunnia silloin esittää. Koska Eduskunnan laki-
5479: valiokunta, jonka valmistettavaksi Eduskunta anomuk-
5480: semme lähetti kuitenkaan ei ehtinyt asian valmistamiseen
5481: ryhtyä, ja anomuksemme siis sillä kertaa jäi käsittele-
5482: mättä, olemme velvolliset jättämään anomuksemme uu-
5483: delleen Eduskunnalle.
5484: Pyytäen että Eduskunta ottaa arvoisaan huomioonsa
5485: kaiken sen, minkä ehdotuksemme perusteeksi esitimme
5486: tuossa ensikertaisessa anomuksessamme (1907:n vuoden
5487: valtiopäiväasiakirjat: Liitteet III, siv. 76-80), saamme
5488: siis kunnian ehdoittaa Eduskunnan anottavaksi
5489:
5490: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi Ri-
5491: koslain 20:n luvun 7:n §:n tarkastuttaa ja Edus-
5492: kunnalle käsiteltäväksi valmistuttaa armollisen esi-
5493: tyksen tämän lainkohdan muuttamiseksi siten,
5494: että puheena ole"a rikos tehtäisiin yleisen ~ytteen
5495: 38 m, 1a. - Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta.
5496:
5497: alaiseksi, huomioon ottamalla äsken mainitussa
5498: anomusehdotuksessamme sekä tässä ylempänä esit-
5499: tämiämme periaatteita.
5500:
5501: Helsinki 18 p. Helmik. 1908.
5502:
5503:
5504: Aili Nissinen. Lucina Hagman.
5505: Gust. Arokallio. Pekka Pennanen.
5506: T. Riihelä. Mikko Knuutila.
5507: P. Kuisma. K. 0. Vikman.
5508: 39
5509:
5510: 111, 14. - Pet. mem. N:o 13.
5511:
5512:
5513: Neovius, Dagmar, m. fl.: Om höjande af skyddsål-
5514: dern för flickor i afseende å mot dem be-
5515: gångna sedlighetsbrott.
5516:
5517:
5518:
5519:
5520: T i 11 F i n 1a n d s L a n d t d a g.
5521:
5522:
5523: Hänvisande till motiveringen af mitt vid senaste
5524: landtdag inlämnade petitionsförslag angående förändring
5525: af Strafflagens 20 kap. 7 §. (se landtdagshandlingarna
5526: 1907, band III sid. 81-83), får jag härmed vördsamt
5527: upprepa min anhållan, att Finlands Landtdag ville be-
5528: sluta att till Hans Majestät ingå med en petition i syfte,
5529:
5530: att Hans M ajestät måtte till nästinstundande
5531: Landtdag öfCJerbringa proposition om höjande uti
5532: här berörda afseende af skyddsåldern för flickor
5533: till 17 år.
5534:
5535: Helsingfors, den 18 februari 1908.
5536:
5537:
5538: Oagmar Neovius.
5539:
5540: Härom förena sig:
5541:
5542: G. G. Rosenqvist. Frans Ahlroos.
5543: 40
5544:
5545:
5546: 111, 1s. - Anom. ehd. N:o 60.
5547:
5548:
5549: Gripenberg, Aleksandra, y. m.: Rikoslain 20 luPun
5550: 7 § :n muuttamisesta.
5551:
5552:
5553:
5554: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5555:
5556: Kaikki tunnustanevat, että yhteiskunnan velvollisuus
5557: on suojella alaikäisiä vielä suuremmassa määrässä kuin
5558: täysiikäisiä. Mutta lainsäädännössämme on kohtia; joista
5559: tämä periaate ei kyllin selvästi ja tarmokkaasti käy ilmi.
5560: Sellaisia ovat muun muassa ne lainpaikat, jotka koskevat
5561: siveellisyysrikoksia alaikäisiä kohtaan. Nykyinen lain-
5562: säädäntö pyrkii siihen, että rangaistusmäärät eri rikoksista
5563: tulisivat sen arvonmittaajiksi, jota yhteiskunta pitää
5564: suuriarvoisena. Siksi ei pitäisi, kuten nykyinen rikos-
5565: lakimme säätää, määrätä ankarampaa rangaistusta omai-
5566: suuden varkaudesta, kuin siveellisyysrikoksista alaikäisiä
5567: vastaan.
5568: Vedoten niihin perusteluihin, jotka sisältyvät vuoden
5569: 1907 valtiopäiville jätetyssä tätä asiata koskevassa ano-
5570: muksessamme, painettu Liittessä 111, siv. 84, anomme me
5571: kunnioittaen,
5572:
5573: että Eduskunta hänen Majesteetiltaan anoisi
5574: armollista esitystä Rikoslain 20:nen luPun 7 §:n
5575: muuttamisesta edellämainitussa tarkoituksessa.
5576: Helsingissä 19 p. helmik. 1908.
5577:
5578: Aleksandra Gripenberg. Hilda Käkikoski.
5579: Hedvig Gebhard. Liisi Kivioja.
5580: E. Ala-Kulju. lida Wemmelpuu.
5581: 41
5582:
5583: 111, tG. - Anom. ehd. N:o 75.
5584:
5585:
5586: Räsänen, Hilma, y. m.: Rikoslain 20 luvun 7 § :n
5587: rriu uttamisesta.
5588:
5589:
5590:
5591:
5592: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
5593:
5594:
5595: Viitaten vuoden 1907 valtiopäiväin asiakirjojen liit-
5596: teessä 111, siv. 73, löytyvän anomusehdotuksen N:o 26
5597: perusteluihin, rohkenemme kunnioittaen pyytää Eduskun-
5598: nan kannatusta anomukselle:
5599:
5600: että H. M. Keisari ja Suuriruhtinas suvaitsisi
5601: laitattaa ensi valtiopäiville armollisen esityksen
5602: rikoslain 20 luvun 7 § muutoksesta ja lisäyksestä
5603: perusteluissa viittaamaamme suuntaan.
5604:
5605: Helsingissä 20 p. helmik. 1908.
5606:
5607:
5608: Hilma Räsänen. Otto Karhi.
5609: Heikki Kiiskinen. Kyösti Kallio.
5610: J. A. Heikkinen. Santeri Alkio.
5611: Lauri Tuunainen. K. K. Pykälä.
5612: August Raatikainen.
5613: 42
5614:
5615: 111, 11. - Edusk. esit. N:o 27.
5616:
5617:
5618: Gebhard, Hedvig, y. m.: Ehdotus Rikoslain 43
5619: lukuun tehtä"ästä lisäyksestä, joka koskee nai-
5620: sen katurauhan tuNaamista.
5621:
5622:
5623:
5624:
5625: Su omen E d u s k u n n a 11 e.
5626:
5627:
5628: Pohjoismaissa oli ensimmäisiä lakeja naisten hyväksi
5629: Birger J aarlin lähes 700 vuotta sitte laatima laki naisrau-
5630: hasta. Lähes 700 vuotta myöhemmin, menneitten aiko-
5631: jen kurjiin ja karkeihin tapoihin verrattuna niin sivisty-
5632: neissä olosuhteissa, ovat maamme naiset jälleen naisrau-
5633: haa koskevan lain tarpeessa, he kaipaavat nimittäin lain-
5634: säädäntötoimenpidettä, joka takaa heille katurauhan.
5635: Me tarkoitamme sitä asiantilaa, että naiset, jotka
5636: pimeän tultua yksin liikkuvat kaduilla ja julkisilla pai-
5637: koilla, suuremmissa kaupungeissamme ja etenkin tavat-
5638: toman suuressa määrässä Helsingissä saavat kokea louk-
5639: kaavaa lähestymistä tuntemattomien miesten puolelta.
5640: Tuollaiset lähestymiset johtuvat luonnollisesti useasti ilkeä-
5641: mielisyydestä ja vallattomuudesta, mutta ne ovat myöskin
5642: monasti laadultaan hyvin solvaavia ja uhkaaviakin. Kuin-
5643: ka yleistä tällainen naisten ahdistaminen nimenomaan
5644: Helsingissä on ja kuinka vastenmieliseksi se on kehittynyt,
5645: käy ilmi siitäkin, että tyytymättömyys tähän on viime
5646: aikoina osaksi alkanut pukeutua vaatimuksiksi, että on
5647: ryhdyttävä toimenpiteisiin naisten katurauhan turvaa-
5648: miseksi, jonkalaisia vaatimuksia m. m. naisasialehdet ovat
5649: julkaisseet, osaksi myöskin aikaansaanut päivälehdissä
5650: kehoituksia yleisölle (suuri helsinkiläinen raittiusyhdistys
5651: Koitto joku vuosi sitten).
5652: IIIt n. - Hedvig Gebbard. y. m. 43
5653:
5654: Tosin me kernaasti myönnämme, että sanotulla ta-
5655: valla häirityille naisille ei aivan usein tapahdu mitään
5656: tosipahaa, vaan on se kumminkin aiheena monelle koke-
5657: mattomalle naiselle onnettomuuteen. Vaatimaan naisen
5658: persoonallisen vapauden turvaamista aiheuttaa meitä pa-
5659: remmin se epävarmuus, johon he joutuvat, milloin vaan
5660: yksin liikkuvat julkisilla kulkupaikoilla, sekä ennen kaik-
5661: kea se loukkaava, alentava tila, että tulevat kuin miksikä
5662: metsästysotuksiksi miehille, jotka katsovat täyden kan-
5663: salaisoikeutensa ja ehdottoman vapautensa mukaista ole-
5664: van voida epäsiveellisessä tarkoituksessa kääntyä jokai-
5665: sen vastaantulevan naisen puoleen.
5666: Me ymmärrämme, että on oleva vaikea saada todiste-
5667: tuksi ja panna kanteeseen rikkomukset yllämainitussa
5668: tarkoitukesssa mahdollisesti syntyvää lakimääräystä vas-
5669: taan, mutta emme voi olla huomauttamatta, että jo tiedon
5670: siitä, että naisen hätyyttäminen julkisella paikalla on ran-
5671: gaistuksenalainen teko, täytyy olla omansa supistamaan
5672: miehen yritteliäisyyttä tässä suhteessa ja puolestaan edis-
5673: tämään sen katurauhan hankkimista naisille, jota he,
5674: niinkuin kaikki kansalaiset, ovat oikeutetut hyvinjär-
5675: jestetyltä yhteiskunnalta vaatimaan. Me saatamme muu-
5676: ten viitata Englannin esimerkkiin ja niihin tuloksiin, joita
5677: naisen suojaaminen lainsäädännön kautta tässä suhteessa
5678: on siellä tuottanut. Jokainen, joka on käynyt Englannissa
5679: ja etenkin Lontoossa, tietää, että yksinäiset naiset liikku-
5680: vat tämän maailmankaupugin vilisevillä kaduilla täysin
5681: turvallisina, paljon turvallisempina kuin Helsingissä.
5682: Tämä yli koko maailman tunnettu persoonallinen turval-
5683: lisuus, jota yksinäiset naiset Englannissa nauttivat, on
5684: saavutettu sen kautta, että Englannin laki säätää rangais-
5685: tuksen niille miehille, jotka epäsiveellisessä tarkoituksessa
5686: kääntyvät naisten puoleen julkisilla paikoilla. Tämän lain
5687: mukaan [61 & 62 Vict. 6. 39. (Vagrancy Act)] voidaan
5688: näet jokainen mies, joka julkisella paikalla sanotussa
5689: tarkoituksessa ahdistaa tai häiritsee naista, ilman muuta
5690: 44 m, 1<. - Lisäys R. L:n 43 1. naisen katurauhasta.
5691:
5692: vangita ja kohdella irtolaisena ja kulkulaisena. Kun
5693: tällä lakimääräyksellä on havaittu Englannissa olevan
5694: tarkoitettu edullinen vaikutus, rohkenemme uskoa, että
5695: niin on käyvä meidänkin maassamme.
5696: Yllä.esitetyn nojalla on meillä kunnia ehdottaa, että
5697: Eduskunta asiaa W. J :n mukaisesti valmistettua, hyväk-
5698: syisi seuraavan ehdotuksen Iisäpykäläksi Rikoslain 43
5699: lukuun.
5700:
5701: Ehdotus lisäykseksi Rikoslain 43 lukuun:
5702:
5703: 9 §.
5704:
5705: Jokainen, joka yleisellä tiellä, kadulla tai
5706: muulla julkisella paikalla epäsiveellisessä tar-
5707: koituksessa ahdistaa naista, rangaistakoon kor-
5708: keintaan 200 markan sakolla.
5709:
5710: Helsingissä, helmikuun 26 p:nä 1908.
5711:
5712:
5713: Hedvig Gebhard. Lucina Hagman.
5714: Hilja Pärssinen. Dagmar Neovius.
5715: Hilma Räsänen.
5716: 111, 1s. - Edusk. esit. N:o 3.
5717:
5718:
5719: Nt~Q,rle,va, S.: Ehdotus lisäykseksi R~/f!)slain 43 lu-
5720: PU.n 5 § :itän.
5721:
5722:
5723:
5724: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5725:
5726: Viitaten v~ltiop~ivilli;i 1907 sisäänjättämääni ~sitys
5727: ehdotukseen N:o 27, joka koskee lisäyksiä Rikoslain 43
5728: luvun 5:teen pykälään, saan täten kunnioittavimmin
5729: ehdottaa,
5730:
5731: että Eduskunta V altiopäiPäjärjestyksessä sää-
5732: detyllä taPalla ottaisi PalmisteltaPaksi ja päätettä-
5733: Piiksi seuraaPan:
5734:
5735: Ehdotus lisäykseksi Rikoslain 19 p:ltä 188~
5736: 43:nen luvun 5:teen py~älään:
5737:
5738: Kaikellainen tuskallinen tai muuten vahin-
5739: gollinen kokeilu eläimillä olkoon kielletty. Joka
5740: tätä vastaan rikkoo tai sallii johtamassaan lai-
5741: toksessa jonkun toisen sitä vastaan rikkoa, saa-
5742: koon varoituksen. Ellei hän tästä ota ojentuak-
5743: seen, eikä myöskään toisesta varoituksesta, tuo-
5744: mittaJwon menettämään opettaja- ja lääkäri~
5745: oikeutensa enintään yhdeksi vuodeksi. Ellei hän
5746: vieläkään ojennu, tuomittakoon ainiaaksi me-
5747: nettämään edellä mainitut oikeutensa.
5748:
5749: Helsingissä 19 p. helmik. 1908.
5750: S. 11Juorteva.
5751: 46
5752:
5753: 111, 19. - Edusk. esit. N:o 9.
5754:
5755:
5756: Hagman, Lucina, y. m.: Ehdotus laiksi Rikoslain
5757: 43 lu"un 5 § :n muuttamisesta toisin kuulu-
5758: "aksi.
5759:
5760:
5761:
5762:
5763: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5764:
5765:
5766: Täysin pätevillä perusteilla on voimassa olevan rikos-
5767: lakimme säätäjä määrännyt rangaistuksen eläinrääkkäyk-
5768: sestä ihmisten siveellisyystunnetta loukkaavana tekona.
5769: Walitettavaa vain on, että rangaistuksella uhatun eläin-
5770: rääkkäyksen esineenä pidetään ainoastaan, kuten laissa
5771: sanotaan, >>omaa tai toisen eläintä>>. Että sellainen kat-
5772: santokanta ei ole täysin johdonmukainen, on selvää itses-
5773: tään. Todellakin sangen eriskummallinen olisi se kansa,
5774: jonka siveellisyystunnetta loukkaisi kotieläimen kidutta-
5775: misen näkeminen, mutta sitävastoin pysyisi kylmänä ja
5776: tunteettomana niin kutsuttujen >>metsäeläinten» kärsi-
5777: myksille, joita useinkin julmat ja raa'at ihmiset niille
5778: tuottavat. Mitään tällaista rajoitusta ei olekaan esim.
5779: Englannin, Saksan ja Italian rikoslaeissa, ja naapurimaas-
5780: samme Ruotsissa, jossa kysymyksessä olevalla lainkoh-
5781: dalla on likipitäen sama muoto kuin meidän rikoslaissamme,
5782: ovat Valtiopäivät päättäneet laajentaa eläinrääkkäys-
5783: käsitettä siten, että siihen tulisi sisältymään myöskin
5784: metsä-eläimet.
5785: Vasta sitten kun tämä uudistus on saatu toimeen meil-
5786: läkin, ovat ne merkille pantavat sanat, jotka 1863-64
5787: vuoden lainsäätäjä perusteluna lausui, tulleet täyteen
5788: oikeuteensa. Sanat kuuluvat: »Semmoiset raa'an ja tun-
5789: •
5790:
5791: m, 19. - Hagman, y. m. 47
5792:
5793: nottoman mielen osotukset (eläinten kiduttaminen) eivät
5794: toki ole jätettävät rankaisematta, sillä muutoin ne hel-
5795: posti puhkeisivat yrityksiin, jotka kansakunnalle olisivat
5796: vaarallisemmat, jota paitsi semmoisen ilkeyden rankaise-
5797: mattomuus välttämättömästi vaikuttaa pahoin kansan
5798: siveyteen.>>
5799: Rangaistuksen määräänkin nähden ei eläinrääkkäys-
5800: lainsäädäntömme ole täysin tyydyttävällä kannalla. Jos
5801: karran lähdemme siitä, että eläinrääkkäys on rangaistava
5802: kansan siveellisyystunnetta loukkaavana tekona, emme
5803: tosiaankaan arvostele suureksi kansamme oikeustuntoa
5804: tässä suhteessa, jos katsomme, että ne useinkin pöyris-
5805: dyttävät teot, jotka käsitetään eläinrääkkäykseksi, voi-
5806: vaan sovittaa enintään viidensadan markan sakoilla tai
5807: vankeudella korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi. Yhtä
5808: varmaa kuin että suuri osa eläinrääkkäysrikoksista on
5809: täysin sovitettu sakoilla, yhtä varmaa on, että on olemassa
5810: raakoja tekoja, jotka ansaitsevat hyvinkin yhden vuo-
5811: den vankeusrangaistuksen.
5812: Lopuksi en voi käsittää >>ilmeistä>> sanan tarpeelli-
5813: suutta attribuuttina sanalle >>julmuutta>> kysymyksen
5814: alaisessa lainkohdassa. Valistunut tuomarikuntamme ei
5815: ole oleva epätietoinen siitä milloin julmuutta eläinten
5816: kohtelemisessa on olemassa.
5817: Uskallan senvuoksi kunnioittavasti esittää Valtio-
5818: päiväin harkittavaksi ja päätettäväksi, että Rikoslain
5819: 43 luvun 5 § saisi seuraavan muodon:
5820: Joka kohdellessaan eläintä on osottanut jul-
5821: muutta, rangaistakoon sakolla tai vankeudella, kui-
5822: tenkaan ei vuotta kauvemmaksi.
5823: Helsingissä helmik. 19 p. 1908.
5824: Lucina Hagman.
5825: Tähän yhtyy:
5826: Aili Nissinen. K. Wiljakainen.
5827: A. Luoma.
5828: 48
5829:
5830: 111, 20. - Pet. mem. N:o 68.
5831:
5832:
5833: Ahlroos, Frans och Hedberg, R. A.: Angående för-
5834: ändring af Strafllagens 43 kap. 5 §.
5835:
5836:
5837:
5838:
5839: T i ll F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
5840:
5841:
5842: Vördsamt petitionsmemorial.
5843:
5844: Det andra allmänna finländska djurskyddsmötet,
5845: som sammanträdde i Åbo år 1906, tillsatte en kommitte
5846: med uppgift att söka åstadkomma skärpta straffbestäm-
5847: melser för djurplågeri. 1 sitt betänkande motiverar nyss~
5848: nämnda kommitte ungefär på följande sätt sin yrkan på
5849: dylik skärpning.
5850: De löjligt små böter, ja nästan uteslutande böter,
5851: våra domstolar ådömt förövarena av även det mest skriande
5852: djurplågeri, måste verka förslappande på allmänhetens
5853: omdöme om siika brott, samtidigt som de osökt väcka
5854: tanken på att den § i gällande strafflag, som handlar om
5855: djurplågeri måtte vidlådas av något fel. Den lyder: ~Har
5856: någon i behandling av eget eller annans djur gjort sig
5857: skyldig till uppsåtlig grymhet, straffas med böter ej öfver
5858: 500 mark eller fängelse i högst tre månader~.
5859: Häremot kunna följande anmärkningar göras: för
5860: det första gäller § endast •>eget eller annans djur•>, d. v. s.
5861: enbart husdjur. Och dock förekomma ofta skriande
5862: missförhållanden t. ex. vid transport och handel med
5863: fisk, kräftor m. fl.
5864: 1 ~~ skandinaviska länderna och i England, där det
5865: allmänna rättsmedvetandet i detta fall synes ha nått
5866: Ill, 20. - Ahlroos ja Hedberg. 49
5867:
5868: längre än hos oss, stadgas samma straff för misshandel å
5869: alla djur i allmänhet, vare sig tama eller vilda.
5870: För det andra saknas i denna § en minimigräns för
5871: bötes-straffet, varför det äfven varit möjligt att till
5872: löjligt små belopp döma personer, som gjort sig skyldiga
5873: till synnerligen grov misshandel å djur.
5874: För det tredje har vårt folk, särskilt på senare
5875: tider visat sig ännu vara i besittning av så pass stor
5876: råhet i sinnelaget, att det förefaller önskvärt att straff-
5877: bestämmelserna vid särskilt försvårande fall skärpas.
5878: 1 betraktande av det ovan sagda har nämnda kom-
5879: mitte stannat vid den mening, att § 5 kap. 43 Str. L.
5880: borde ändras därhän att:
5881:
5882: Enhvar, som på ett eller annat sätt uppen-
5883: barligen övar grymhet mot eller misshandel av
5884: djur eller någon annan därtill förleder, straffas
5885: med böter från 50 till 500 mark eller ock med
5886: fängelse i sex månader, samt vid återfall, eller
5887: där omständigheterna eljes äro synnerligen för-
5888: svårande, med fängelse i högst ett år.
5889:
5890: Då jag finner de skäl nyssnämnda kommitte anfört
5891: väl grundade, får jag vördsamt anhålla, att Landtdagen
5892: ville petitionera,
5893:
5894: att till nästkommande Landtdag måtte över-
5895: lämnas N ådig proposition om förändring av
5896: Strafflagens 43' kap. 5 § i sådant syfte här ovan
5897: närmare angivits.
5898:
5899: Helsingfors, den 20 februari 1908.
5900:
5901: Frans Ahlroos.
5902: Härom förenar sig:
5903: A. R. Hedberg.
5904: 4
5905: 50
5906:
5907: 111, 21. - Anom. ehd. N:o 15.
5908:
5909:
5910: Wuolijoki, Sulo: Rikoslain muuttamisesta siihen
5911: suuntaan, että ehdollisella tuomiolla tulisi ole-
5912: maan mahdollisimman laaja ala rankaisu-
5913: systeemissä.
5914:
5915:
5916:
5917:
5918: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
5919:
5920:
5921: Sen perustelun nojalla, mikä Eduskunnalle viime
5922: istuntokaudella esitettiin (katso Liitteet III, ss, 88-90,
5923: Asiakirjat valtiopäiviltä v. 1907), ehdotan, että Eduskunta
5924: anoisi:
5925:
5926: että hallitus CJalmistuttaisi Eduskunnan hy-
5927: CJäksyttäCJäksi sellaisia muutoksia ja lisäyksiä CJoi-
5928: massa oleCJaan rikoslakiin, että ehdollisilla tuo-
5929: mioilla tulee olemaan mahdollisimman laaja ala
5930: rankaisusysteemissä.
5931:
5932: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1908.
5933:
5934:
5935: Sulo Wuolijoki.
5936: 51
5937:
5938: 111, 22. - Anom. ehd. N:o 136.
5939:
5940:
5941: Luoma, A.: Selvityksen hankkimisesta kysymykseen
5942: n. s. ehdollisen rangaistustuomion soveliai-
5943: suudesta Suomessa käytäntöön otettavaksi.
5944:
5945:
5946:
5947:
5948: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5949:
5950:
5951: Kuten tunnettu jätettiin jo 1904-1905 vuosien valtio-
5952: päivillä siihen suuntaan menevä anomusehdotus, että ran-
5953: gaistustuomio tahi oikeammin rangaistuksen täytäntöön-
5954: pano eräissä rikosaisioissa saisi oikeuden harkinnan mu-
5955: kaan jäädä siten ehdolliseksi, että, jos rikoksentekijä
5956: määrävuosien kuluessa siitä kuin tuomio annettiin ei
5957: havaittaisi tehneen itseään uuteen rikokseen syypääksi,
5958: tuomittu rangaistus katsottaisiin rauenneeksi, jota vastoin
5959: rangaistus muussa tapauksessa menisi täytäntöön uudesta
5960: rikoksesta johtuneen rangaistuksen yhteydessä. Ano-
5961: musta puolusti tosin asianomainen valiokunta, vaan jäi
5962: se kuitenkin tunnetuista syistä silloin käsittelemättä.
5963: Viimeksi kokoontuneilla valtiopäivillä uusittiin sama ano-
5964: musehdotus miltei sanasta sanaan samalla perustelulla,
5965: mutta muiden kiiruullisempien asiain tähden täytyi ehdo-
5966: tuksen käsittelyn tälläkin kertaa raueta.
5967: Koska ehdollisella rangaistustuomiolla kuitenkin mo-
5968: nesta syystä on erittäin tärkeä merkityksensä rikoslaki-
5969: säädännön alalla ja se jo on pantu käytäntöön miltei kai-
5970: kissa sivistysmaissa, viimeksi Norjassa ja Ruotsissa, roh-
5971: kenee allekirjoittanut, asiassa varhemmin esiintuoduilla
5972: perusteilla, täten kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
5973: tahtoisi alamaisessa anomuksessa pyytää,
5974: 52 m, 22. - Ehdollisesta rankaisutuomiosta.
5975:
5976: että Keisarillinen Majesteetti suvaitseisi tar-
5977: kemmin selvityttää kysymyksen n. k. ehdollisen
5978: rangaistustuomion soveliaisuudesta käytäntöön otet-
5979: tavaksi Suomessa sekä, jos aihetta havaittaisiin
5980: siihen olevan, valmistuttaa ja Eduskunnalle jättää
5981: ehdotuksen laiksi asiassa.
5982:
5983: Helsinki, 24 p. helmik. 1908.
5984:
5985:
5986: A. Luoma.
5987: 53
5988:
5989: 111, 2a. - Anom. ehd. N:o 154.
5990:
5991:
5992: Yrjö-Koskinen, E. S. y. m.: Lisäyksestä Rikos-
5993: lain voimaanpanoasetuksen 20 §:n 2 kohtaan.
5994:
5995:
5996:
5997:
5998: S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a ll e.
5999:
6000:
6001: Viitaten niihin perusteluihin, joita olemme tuoneet
6002: erään viime istuntokaudella Eduskunnalle jättämämme
6003: anomusehdoituksen tueksi (anom. ehd. N:o 188 Liitteet,
6004: 111, 19), rohkenemme, kun ei mainittua anomusehdoitusta
6005: silloin ehditty käsitellä, uudelleen kunnioittaen pyytää
6006: Eduskuntaa yhtymään anomukseemme,
6007:
6008: että yleisen rikoslain voimaan panemisesta
6009: annetun armollisen asetT,Lsken 20 § :n 2:sen koh-
6010: taan lisättäisiin sen suuntainen määräys, että van-
6011: gitseminen voitaisiin ulotuttaa myöskin sellaiseen
6012: henkilöön, joka verekseltä tavataan harjoittamassa
6013: luvatonta väkijuomain myyntiä.
6014:
6015: Helsingissä helmik. 26 p:nä 1908.
6016:
6017:
6018: E. S. Yrjö-Koskinen. K. R. Kares.
6019: H. G. Paloheimo.
6020: 54
6021:
6022:
6023: 111, 24. - Anom. ehd. N:o 193.
6024:
6025:
6026: Laine, Maria: Vankiloissa nykyään käytettyjen
6027: CJanhentuneitten järjestysrangaistusten poista-
6028: misesta .
6029:
6030:
6031:
6032:
6033: . S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6034:
6035:
6036: Kun vuoden 1734 lain Rikos- ja Rangaistuskaari,
6037: epäinhimillisine raippa- ja vesileipä- y. m. rangaistuksi-
6038: neen, nykyistä Rikoslakia laadittaessa katsottiin vanhet-
6039: tuneeksi, toimittiin nähtävästi sen kokemuksen pohjalla,
6040: että säälimättömän ankarat rangaistukset eivät hirmui-
6041: suudellaan vaikuta rikoksia ehkäisevästi, vaan pikemmin
6042: paaduttavasti ja sekä rankaisijoita että rangaistavia raais-
6043: tuttavasti. Senpätähden >>Asetus Suomen Suuriruhti-
6044: naanmaan uuden yleisen rikoslain voimaanpanemisesta ja
6045: siitä mitä sen johdosta on vaarinotettava>>, 19 p:ltä Joulu-
6046: kuuta 1889, §:ssä 4 säätää m. m. >>että raippa- tahi vitsa-
6047: rangaistusta, joka vanbernmassa laissa on ehdottomasti
6048: taikka sakon asemasta määrätty, ei saa kellekään tuomita
6049: eikä täytäntöön panna>> j. n. e. sekä että vesileipärangais-
6050: tuksen sijaan aina on vankeutta tuomittava. Kuitenkin
6051: ovat mainitut rangaistukset vankiloissa käytännössä jär-
6052: jestysrangaistuksen nimellä. Sillä saman asetuksen 41
6053: §tekee tutkimusvangin suhteen jo poikkeuksen tästä sään-
6054: nöstä, antaen vankilan johtajalle vallan eräissä tapauk-
6055: sissa kurittaa tutkimusvankia >>kovalla makuusijalla kor-
6056: keintaan neljäksi vuorokaudeksi taikka vedellä ja leivällä
6057: korkeintaan neljäksi vuorokaudeksi, taikka sulkemalla
6058: pimeään koppiin korkeintaan kahdeksi vuorokaudeksi>>.
6059: III, 24. - Maria Laine. 55
6060:
6061:
6062: Vielä on samana 19 p:nä joulukuuta 1889 annetun >>Ase-
6063: tuksen rangaistusten täytäntöönpanosta>> 2 luvun 10 §:ssä
6064: poikettu edellämainitusta säännöstä vapausrangaistuk-
6065: seen tuomittujen suhteen. Sen mukaan saattaa vankilan
6066: johtaja kurittaa vankia >>kovalla makuusijalla korkeintaan
6067: kahdeksaksi vuorokaudeksi, taikka muonan vähentämi-
6068: sellä enintään kahdeksaksi vuorokaudeksi, taikka vedellä
6069: ja leivällä korkeintaan kahdeksaksi vuorokaudeksi, taikka
6070: sulkemalla pimeään koppiin korkeintaan neljäksi vuoro-
6071: kaudeksi, taikka valoisaan koppiin korkeintaan neljäksi-
6072: toista vuorokaudeksi, taikka kahdella näistä rangaistuk-
6073: sista yhtaikaa>>. Vankilan johtokunnalla on valta panna
6074: vanki >>valoisaan koppiin korkeintaan kuudeksikymmeneksi
6075: vuorokaudeksi taikka epämääräiseksi ajaksi, joko lisäten
6076: tai lisäämättä siihen muuta sellaista rangaistusta kuin nyt
6077: on sanottu>>.
6078: Saman pykälän mukaan >>saattaa häntä myöskin joh-
6079: tokunnan harkinnan mukaan rangaistukseksi kurittaa kor-
6080: keintaan viidelläkolmatta lyönnillä>>. Tämä ei ole muuta
6081: kuin sitä wanhemmassa laissa rangaistukseksi säädettyä
6082: suomitsemista>>, jota Rikoslain Voimaanpanemisasetuksen
6083: § 4 kieltää >>enään kellekään» tuomitsemasta tai täytäntöön
6084: panemasta vaikkakin se tässä tapauksessa tapahtuu jär-
6085: jestysrangaistuksen nimellä.
6086: Sen ohessa on vankilain ohjesäännöissä koko joukko
6087: vanhettuneita säädöksiä, kieltoja ja käskyjä, mitkä käy-
6088: tännössä käynevät mahdottomiksi, esim. ensimäisessä ja
6089: toisessa luokassa ovat vangit kielletyt ilmoittamasta miel-
6090: tänsä toisilleen puheilla, liikunuolla tahi muulla merkillä;
6091: niinikään on akkunaan kiipeäminen ja ulos katseleminen
6092: ankarasti kielletty sekä muita sen kaltaisia.
6093: Kun vapautensa menettänyt ihminen pääsee yhtey-
6094: teen toisten kanssa, ei mikään voima voi estää häntä miel-
6095: tänsä ilmaisemasta. Jos vanki taasen pidetään toisista
6096: eristettynä, niin yhteyttä toisten kanssa ei voi silloin olla.
6097: Samoin on laita akkunasta katselemisen. Kun vanki on
6098: 56 UI, 24. - Vankil. järjestysrangaist. poistamisesta.
6099:
6100: pitkät ajat yksinään kopissa, niin hänen uteliaisuutensa
6101: ja vapaudenkaipuunsa kiihoittaa hänen väkisinkin kur-
6102: kistamaan vapaaseen maailmaan, kun kerran on siihen
6103: tilaisuus.
6104: Vaikkakin järjestysrangaistuksia järjestyksen pysyt-
6105: tämiseksi ei voida poistaa, olisi kuitenkin nykyään käy-
6106: tännössä olevain tilalle keksittävä siveellisempiä ja tar-
6107: koitustaan paremmin vastaavia. Sillä jos nykyisen Ri-
6108: koslain voimaan astuessa hyljätyt epäinhimilliset rangais-
6109: tukset katsottiin sopimattomiksi, julkisten tuomioistuin-
6110: ten tuomita, niin yhtä sopimattomia ne ovat silloin käyt-
6111: tää vankiloissakin järjestysrangaistuksina. Venäjänkään
6112: vankiloissa ei laillisesti liene olemassa niin epäinhimillisiä
6113: rangaistusta poj a,
6114: Sentähden pyydän, että Eduskunta anoisi:
6115:
6116: että hallitus asettaisi komitean asiaa tutki-
6117: maan ja fJalmistamaan Eduskunnalle esityksen
6118: lakien muuttamiseksi siihen suuntaan, että fJan-
6119: hentuneet ja epäinhimilliset järjestysrangaistukset
6120: fJankiloistamme tulisifJat poistetuiksi ja niiden
6121: sijaan käytäntöön otettaisiin sifJeellisempiä ja tar-
6122: koitustaan fJastaavampia keinoja.
6123:
6124: Helsingissä 26 p:vä Helmik. 1908.
6125:
6126:
6127: Maria Laine.
6128: E.
6129: Tuomioistuinlaitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä kos-
6130: kevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
6131: 59
6132:
6133: 111, 2s. - Ånom. ehd. N:o 171.
6134:
6135:
6136: Wiljomaa, J. E., y m.: Tuomioistuinlaitosta ja
6137: oikeudenkäyntiä koskeran lainsäädännön uu-
6138: distamisesta.
6139:
6140:
6141:
6142:
6143: Suomen Kansaned:usk~unnalle.
6144:
6145:
6146: Viime valtiopäivillä jätettiin Eduskunnalle anomus,
6147: jossa ehdotettiin pyydettäväksi muun muassa, että Edus-
6148: kunnalle niin pian kuin mahdollista jätettäisiin esitys tuo-
6149: mioistuinlaitosta ja oikeudenkäyntiä koskevan lainsäädän-
6150: nön kokonaisuudessaan uudistamiseksi, mutta tätä ano-
6151: musta ei asianomainen valiokunta ehtinyt käsitellä.
6152: Kun nyt lainvalmistelukunnan ensimäinen osasto,
6153: jolla on ollut tehtävänä ehdotuksen valmistaminen armol-
6154: liseksi esitykseksi sanotulla lainsäädännön alalla, ei ole,
6155: kuten sen sanomalehdissä mainitusta vuosikertomuksesta
6156: näkyy, ehtinyt tuota tehtäväänsä likimainkaan loppuun
6157: saattaa, vaikka se lienee koko viime vuoden käsitellyt
6158: yksinomaan tätä asiaa, on peljättävissäJ että, jos tämän
6159: laajan asian valmistustyötä jatketaan entisen suunnitel-
6160: man mukaan, vielä saattaa kulua pitkäkin aika ennenkuin
6161: eduskunta saa vastaanottaa esityksen asiassa. Uudistuk-
6162: sen tarve puheenalaisella alalla on kuitenkin niin erinomai-
6163: sen suuri, että hallituksen meidän mielestä tulisi käyttää
6164: kaikkia mahdollisia keinoja sen jouduttamiseksi, jossa
6165: suhteessa mainittakoon ainoastaan työvoimain lisääminen.
6166: Jotta eduskunnan mielipide tämän asian erinomai-
6167: sen kiireellisestä luonteesta tulisi julki ja siten osaltaan
6168: edistäisi asian jouduttamista, pyydämme saada, viitaten
6169: 60 m, 2s. - Oikeudenkäyntilaitoksen uudist.
6170:
6171: viime valtiopäivillä tehtyyn anomukseen, kunnioittavim-
6172: min ehdottaa että Eduskunta yhtyisi anomaan
6173:
6174: että Keisarillinen Majestetti niin pian kuin
6175: mahdollista flalmistuttaisi ja Eduskunnalle jät-
6176: täisi esityksen tuomioistuinlaitosta ja oikeuden-
6177: käyntiä koskeflan lainsäädäntömme kokonaisuu-
6178: dessaan uudistamiseksi.
6179:
6180: Helsingissä 26 p. helmikuuta 1908.
6181:
6182:
6183: J. E. Wiljomaa.
6184: Aug. Hjelt. H. Repo.
6185: 61
6186:
6187: 111, 2s. - Anom. ehd. N:o 194.
6188:
6189:
6190: Mikkola, Alitti, y. m.: Tuomioistuinten ja
6191: oikeudenkäyntilainsäädännön perinpohjaisesta
6192: nudistamisesta; korkeimman tuomioistuimen
6193: perustamisesta; sekä (Jäliaikaisesti toimeen-
6194: panta(Jista osittaisista muutoksista oikeuden-
6195: käyntilainsäädäntöön.
6196:
6197:
6198:
6199:
6200: Su om en K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
6201:
6202:
6203: Yleisesti tunnettu ja tunnustettu on, että maamme
6204: oikeuslaitokset ja koko prosessioikeutta koskeva lainsää-
6205: säädäntö ovat vanhentuneet ja perinpohjaisen uudistuk-
6206: sen tarpeessa. Jo säätyvaltiopäiväin aikana tehtiiin val-
6207: tiosäätyjen puolelta useat kerrat - 1867, 1872 ja viimeksi
6208: 1891 vuoden valtiopäivillä - vaatimuksia tällaisen uudis-
6209: tuksen hyväksi. Näiden vaatimusten johdosta asetti hal-
6210: litus kysymyksiä valmistamaan komitean, joka vuonna
6211: 1900 julkaisi asiasta laajan ja sisältörikkaan mietinnön.
6212: Valmistaakseen edellytyksä tämän laajasuuntaisen refor-
6213: min toteuttamiselle antoi hallitus kaksille viimeksi kokoon-
6214: tuneille valtiopäiville muun muassa esityksen asianajotoi-
6215: minnan järjestämisestä, mutta tulos oli oikeudenkäytön
6216: uudistamisen harrastuksiin nähden kielteinen, Eduskunta
6217: kun hylkäsi esityksen. Siitä huolimatta lienee hallitus
6218: sittemmin jättänyt oikeuslaitoksen ja prosessioikeuden
6219: uudistamista koskevat kysymykset lainvalmistelukunnan
6220: edelleen tarkastettaviksi.
6221: Mutta vaikka toiveita näin ollen onkin olemassa, että
6222: hallituksen esitys tätä alaa koskeviksi uudistusksiksi val-
6223: 62 III, 2s. - Oikeudenkäyntilaitoksen uudist.
6224:
6225: mistustöiden lopullisesti päätyttyä tulee Eduskunnalle
6226: annettavaksi, oikeuttavat mielestämme kuitenkin ne huu-
6227: tavat epäkohdat, jotka oikeuden käyttöämme nykyään
6228: haittaavat, kansaneduskuntaa anomaan, että hallitus puo-
6229: lestaan tekisi kaiken voitavansa niin hyvin uudistusten
6230: mahdollisimman pikaiseksi toteuttamiseksi kokonaisuu-
6231: dessaan kuin sellaisten osittaisten parannusten aikaan-
6232: saamiseksi oikeudenkäytännön alalla, jotka eivät ole re-
6233: formille kokonaisuudessaan haitaksi, vaan jotka helpottai-
6234: 'livat sen toimeenpanoa, samalla kun ne jo väliajaksi pois-
6235: taisivat räikeimmät epäkohdat.
6236: Nykyiset oikeudenkäyttöämme haittaavat yleiset epä-
6237: kohdat kohdistuvat, kuten jo on mainitt~, niin hyvin tuo-
6238: mioistuinten kokoonpanoon, järjestykseen ja työtapaan
6239: kuin riita- ja rikosprosessioikeuden muuhun sisältöön.
6240: Suureksi osaksi riippuvat nämä toisistaan, joskin osa epä-
6241: kohdista on sellaisia, että niitä voidaan erikseen poistaa
6242: ja korjata.
6243: Tuomioistuinten järjestystä ja kokoonpanoa vastaan
6244: tehdyt painavat muistutukset koskevat niinhyvin ali-
6245: kuin ylioikeuksiamme. Alioikeuksia maalla, kihlakunnan-
6246: oikeuksia, haittaa ensiksikin tuomiokuntain liiallinen laa-
6247: juus, josta vuorostaan monet muut epäkohdat seuraavat.
6248: Varsinaisia käräjiä voidaan pitää anoastaan kahdesti vuo-
6249: dessa, josta muiden tähän vaikuttavien syiden ohella joh-
6250: tuu oikeudenkäynnin tuskastuttava pitkällisyys. Vaki-
6251: naiset tuomarit eivät suureksi osaksi voi itse hoitaa tuo-
6252: marintehtäviään. Yleiseksi tavaksi on sen ohessa tullut
6253: pitää kihlakunnanoikeuksia nuorten juristien harjoitus-
6254: kenttinä, joilla nämä hankkivat itsellensä käytännöllistä
6255: kokemusta ja ansioita virkauralle pyrkiessään. Tämä
6256: sijaisjärjestelmä, jota hovioikeudet suvaitsevat aivan liian
6257: vapaasti ja ilman riittäviä takeita maaseudun oikeustur-
6258: vallisuudelle, on kenties pahin ja vaarallisin kaikista, sillä
6259: siten joutuu kansan suurimman osan, koko maalaisväes-
6260: tön oikeudenhoito suureksi osaksi pelkästään kokematto-
6261: III, 2s. -- Mikkola, y. m. 63
6262:
6263: mien ja useinkin maalaisoloihin perehtymättömien nuoru-
6264: kaisten käsiin, joiden erehdykset sitten oikeutta etsivä
6265: yleisö joko saa kärsiä tai koettaa melkoisilla kustannuk-
6266: silla ylioikeuksissa hakea niiden oikaisua. Että tässä koh-
6267: den virkamiesnäkökanta useasti asetetaan olevissakin
6268: oloissa mahdollisimman kunnollisen oikeudenhoidon edelle,
6269: on ilmeistä, samaten kuin sekin, että oikeutta etsivät siten
6270: joutuvat suorittamaan virkamiestemme käytännöllisen
6271: opetuksen kustannukset. Ellei tämä huutava epäkohta
6272: ole poistettavissa ilman täydellistä oikeusreformia, tulisi
6273: sijaisjärjestelmän käyttämisessä sijaisiksi määrättäviin
6274: henkilöihin nähden kuitenkin noudattaa paljon suurempaa
6275: ankaruutta kuin mitä nykyään tapahtuu ja jo kauvan on
6276: saanut tapahtua. Ilman lain muutostakin voitaisiin hovi-
6277: oikeudet velvoittaa tässä kohden huolellisemmin valvo-
6278: maan oikeushoidon turvallisuutta, muun muassa siten,
6279: etteivät vakinaiset tuomarit saisi, kuten edelleen vastoin
6280: lakia yleisesti on käytännössä, käyttää sijaisjärjestelmää
6281: keinona palkattomain apulaisten ja virkaloman hankkimi-
6282: seksi ilman ehdottomasti pakottavaa tarvetta.
6283: Edelleen tuottaa tuomarien palkkauksen nojautumi-
6284: nen sportelijärjestelmään oikeutta etsiville melkoista hait-
6285: taa, samalla kun se tuomarien palkkaetuihin nähden yllä-
6286: pitää suurta epätasaisuutta.
6287: Kaupunkien alioikeudet eivät tosin kärsi samassa mää-
6288: rässä tässä mainituista epäkohdista kuin kihlakunnanoikeu
6289: det. Mutta niissä yhä pääasiallisesti käytännössä oleva
6290: kirjallinen menettelytapa, oikeuden jäsenten asetaminen
6291: vaaleilla ja useimmiten ainoan lainoppineen jäsenen por-
6292: mestarin, alhainen palkkaus, ovat haittoja, joiden vaikutus
6293: ei ole omiansa takaamaan toiselta puolen oikeuden hoi-
6294: don nopeutta, toiselta puolen oikeuskysymysten riittä-
6295: vään taitoon ja kokemukseen perustuvaa ratkaisua.
6296: Hovioikeuksiin nähden kaipaisi niiden työtapa perin-
6297: pohjaista muutosta, joka kuitenkin lienee mahdoton toteut-
6298: taa ennen täydellisen tuomioistuinten uudistuksen toi-
6299: 64 m, 26. - Oikeudenkäyntilaitoksen uudist.
6300:
6301: meen panoa. Mutta työjärjestystä voitaisiin epäilemättä
6302: kuitenkin monessa kohden väliaikaisten lainmuutosten
6303: avulla tehdä siihen määrin yksinkertaisemmaksi, että kir-
6304: joitustyö ei, kuten nykyään on laita, hovioikeuden jäse~
6305: niitä ja virkamiehiltä kuluttaisi niin suurta osaa työ
6306: ajasta verrattuna muuhun asiain valmisteluun ja päätös-
6307: ten tekemiseen. Tuomioistuinten täydellistä uudistusta
6308: toimeenpantaessa olisi hovioikeuden työtapa, ainakin mi-
6309: käli se toimii toisena oikeusasteena, järjestettävä välittö-
6310: män ja suullisen prosessimenettelyn pohjalle. Hovioikeu-
6311: den velvollisuus eräänlaatuisissa asioissa toimia ensim-
6312: mäisenä tuomioistuimena olisi silloin myös poistettava.
6313: Mitä tulee korkeimpaan tuomioistuimeen, senaatin
6314: oikeusosastoon, haittaavat sitä tuntuvat puutteellisuudet,
6315: jotka voidaan poistaa muusta oikeudenkäyntireformista
6316: riippumatta. Tuomarien erottamattomuuden periaate,
6317: joka on eriomaisen tärkeä oikeudenhoidon riippumatto-
6318: muudelle hallintovallasta, olisi korkeimman tuomioistui-
6319: men jäseniin nähden ehdottomasti toteutettava. Tuo-
6320: marin toimi ja hallitus- sekä toimeenpano-viranomaisen
6321: tehtävät, joita viimemainittuja senaatin oikeusosastolla
6322: talousosaston yhteydessä edelleen on, olisivat välttämättä
6323: toisistaan erotettavat. Myöskin korkeimpana oikeus-
6324: asteena toimivan tuomioistuimen tuomiovaltainen jäsen-
6325: luku, joka nyt on senaatin oikeusosastossa sama kuin
6326: hovioikeuksissa, olisi monipuolisempaa asiain harkintaa
6327: varten enennettävä. Kaksi ensiksimainittua tarkoitus-
6328: perää voitaisiin saavuttaa ainoastaan siten, että senaatin
6329: oikeusosaston sijalle asetettaisiin itsenäinen korkein tuo-
6330: mioistuin, jonka jäsenet olisivat erottamattomia ja koko-
6331: naan erillään senaatin talousosastolle kuuluvista hallinto-
6332: tehtävistä. Tämän välttämättömän uudistuksen aikaan-
6333: saamiseksi on tosin senaatti jo aikaisemmin ryhtynyt toi-
6334: menpiteisiin ja olisi näitä toimenpiteitä, riippumatta oikeu-
6335: denkäyntilakien uudistuksista muissa kohdin, edelleen tar-
6336: mokkaasti jatkettava, kunnes toivottu tulos on saavutettu.
6337: III, 26. - Mikkola, y. m. 65
6338:
6339:
6340: Mitä ·siviili- ja rikosprosessioikeuteemme muuten
6341: tulee, olisi nykyisestä muodollisesta todistusmenettelystä,
6342: mikäli se oikeudenkäyntireformia kokonaisuudessaan toi-
6343: meenpanematta suinkin voi tapahtua, luovuttava ja sen
6344: sijaan vapaa todistusten ja todistusaiheiden arvostelemi-
6345: nen väliaikaisestikin otettava käytäntöön. Sellaiset nyky-
6346: aikaisen prosessijärjestelmän tärkeät periaatteet kuin
6347: oikeudenkäynnin välittömyys ja puhtaasti tai pääasialli-
6348: sesti suullinen menettelytapa ainakin kahdessa oikeus-
6349: asteessa, vahäpätöisten juttujen jättäminen erinäisten
6350: yksinkertaisemmin kokoonpantujen tuomioistuinten rat-
6351: kaistaviksi, oikeusasteitten lukumäärän vähentäminen ja
6352: syyttämisjärjestelmän aikaansaaminen rikosasioissa ny-
6353: kyisen inkvisitoorisen menettelyn sijalle, edellyttävät tosin
6354: sekä tuomioistuinten että syyttäjätoimen ja asianajaja-
6355: toiminnan kokonaan uudelleen järjestämistä. Mutta juuri
6356: sen vuoksi, että oikeudenkäyntimme ei osittaisten parannus-
6357: ten avulla eikä ilman näiden kaikissa kehittyneemmissä
6358: maissa välttämättömiksi havaittujen periaatteiden toteut-
6359: tamista voi saavuttaa sitä nopeutta, varmuutta ja halpa-
6360: hintaisuutta asiallisille kuin maamme nykyisellä kehitys-
6361: asteella ollessa hyvältä oikeudenkäyntijärjestelmäitä jo
6362: ehdottomasti täytyy vaatia, on tuomioistuinten ja oikeu-
6363: denkäyntilainsäädännön täydellistä uudistusta kaikin voi-
6364: min kiirehdittävä, samalla kun välttämättömästi olisi toi-
6365: meenpantava ne väliaikaiset parannukset, jotka ilman
6366: tuota uudistusta voidaan saada aikaan, koska koko oikeu-
6367: denkäyntireformin toimeenpano, edellyttäen että sitä
6368: koskevat ehdotukset mahdollisimman lyhyessä ajassa tuli-
6369: sivat laiksi, ei kuitenkaan voi tapahtua aivan lyhyessä
6370: ajassa.
6371: Sen nojalla, mitä ylempänä on lausuttu, saamme kun-
6372: nioittavimmin pyytää Eduskuntaa yhtymään anomukseen:
6373:
6374: että ralmistustöitä maamme tuomioistuinten
6375: ja oikeudenkäyntilainsäädännön perinpohjaisen
6376: 5
6377: 66 m. 2s -· Oikeudenkäyntilaitoksen uudist.
6378: uudistuksen aikaansaamista varten kaikin tavoin
6379: kiirehdittäisiin niin että armollinen esitys niistä,
6380: mikäli suinkin mahdollista, voitaisiin antaa jo
6381: ensiksi kokoontuvalle Eduskunnalle;
6382:
6383: että tästä riippumatta armollinen esitys kor-
6384: keimman tuomioistuimen perustamisesta mitä pi-
6385: kimmin annettaisiin; sekä
6386:
6387: että niinikään armollinen esitys annettalsnn
6388: sellaisiksi oikeudenkäyntilainsäädännön osittaisiksi
6389: muutoksiksi, jotka voidaan väliaikaisesti toimeen-
6390: panna ja ovat omiansa poistamaan räikeitä oikeu-
6391: denkäyttöämme haittaavia epäkohtia.
6392:
6393: Helsingissä, helmikuun 26 p. 1908.
6394:
6395:
6396: Antti Mikkola. P. Ahmavaara.
6397: E. N. Setälä. T. Riihelä.
6398: K. W. Koskelin. Pekka Leppänen.
6399: N. E. Huoponen. Eero Erkko.
6400: A. Luoma.
6401: 67
6402:
6403: 111, 21. - Edusk. esit. N:o 22.
6404:
6405:
6406: Käpy, Aleksi, y. m.: Ehdotus laiksi erinäisten
6407: Oikeudenkäymiskaaren lainkohtain kumoa-
6408: misesta ja muuttamisesta toisin kuuluPiksi.
6409:
6410:
6411:
6412:
6413: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6414:
6415:
6416: Oikeudenkäyntijärjestyksemme täydellinen uudista-
6417: minen on jo monet vuodet ollut kysymyksenalaisena.
6418: Mutta ennenkuin tämä perinpohjainen uudistus on aikaan
6419: saatu, on lainkäyttömme hitaus, semminkin Hovioikeuk-
6420: sissamme, herättänyt yhä suurempaa tyytymättömyyttä.
6421: Onkin selvää, että oikeusturva, ellei sitä nopeaan ja aika-
6422: naan saada, käy sangen vähä-arvoiseksi, jopa joskus aivan
6423: arvottomaksikin.
6424: Epäilemättä ovat ne vuonna 1901 annetut asetukset,
6425: joilla muutettiin erinäisiä kohtia Oikeudenkäymiskaa-
6426: ressa, jossakin määrin edistäneet lainkäytön joutuisuutta.
6427: Mutta tilasto osoittaa kuitenkin, että Hovioikeuksissa on
6428: ratkaisemattomien juttujen luku nousemistaan noussut.
6429: Niinpä oli seuraavaan vuoteen siirrettyjä vetojuttuja
6430:
6431: Turun Hovioikeudessa
6432: vuoden 1897 lopussa • • • • • • • • • • • • 0. 333
6433: 1898 376
6434: "
6435: •••••••• 0 0 ••••
6436:
6437:
6438:
6439: " 1899 .............. 408
6440: " 1900
6441: " • • • • • • • • • • • . 0. 426
6442: " 1901 " •••• _, 0 •••••••• 580
6443: " 1902
6444: " ••• 0 •• 0 ••••••• 828
6445: " "
6446: 68 III, 21. -- Muutoksia oikeudenkäym. kaaren lainkohtiin.
6447:
6448: vuoden 1903 lopussa .............. 1,450
6449: 1904 ••••••• 1,620
6450: 0 ••• 0 ••
6451:
6452:
6453:
6454:
6455: ,, 1905 " 1,752
6456: ........ ' .....
6457: "
6458: ,, 1906 • 0 2,097 *)
6459: •••••••••• 0 0
6460:
6461:
6462:
6463:
6464: 1907 " .............. 2,587 *)
6465: " "
6466: Waasan H orioikeudessa
6467:
6468: vuoden 1897 lopussa ••••••••••• 0 •• 360
6469: 1898 •• 0 •••••• 0 •••• 226
6470: ,, 1899 .............. 246
6471: 1900 .............. 295
6472: 1901 ••••••••••••• 0 336
6473: 1902 .............. 433
6474: 1903 .............. 638
6475: "
6476: ,. 1904 .............. 737
6477: 1905 ,, .............. 710
6478:
6479: Wiipurin H orioikeudessa
6480:
6481: vuoden 1897 lopussa .............. 465
6482: 1898 .............. 349
6483: ,, 1899 .............. 275
6484: , 1900 1' •••••••• 316 0 •••••
6485:
6486:
6487:
6488:
6489: ., 1901 •• 0 540
6490: •••••••••••
6491:
6492:
6493:
6494:
6495: n 1902 .............. 874
6496: 1903 .............. 1,418
6497: "
6498: ,. 1904 ••••••••• 1,550 0. 0 ••
6499:
6500:
6501:
6502:
6503: 1905 .............. 1,454
6504: " "
6505: Samaten on muun laatuistenkin vuosittain ratkaise-
6506: matta jääneiden asiain luku kasvanut. Tähän ratkaise-
6507: mattomien juttujen suureen nousuun on tietysti ollut
6508:
6509: *) Yksityisesti ha.nkittujen tietojen mukaan.
6510: m, 21. - Käpy y. m. 69
6511:
6512: yhtenä syynä se, etteivät Hovioikeudet vuonna 1903
6513: olleet jäsenlukuunsa nähden täysilukuisia; mutta kun
6514: muina vuosina jäseniä on ollut täysi määrä ja työtehoisuus
6515: jäsentä kohti aina on ollut yhtä suuri, täytyy syyt kysy-
6516: myksessä olevaan huonoon tulokseen pääasiassa olla etsit-
6517: tävät muualta. Asian selvitykseksi otamme tähän tilas-
6518: tolliset numerot siitä, että ratkaistujen asiain luku eri hovi-
6519: oikeuksissa teki kutakin jäsentä kohti
6520:
6521: Turun H orioikeudessa
6522: vuonna 1899 78,3
6523: 1900 82,6
6524: "' 74,4
6525: 1901
6526: "
6527: ,. 1902 75,9
6528: 1903 73,7
6529: " 1904 84,2
6530: 1905 78,8
6531: "
6532: Waasan HOPioikeudessa
6533: vuonna 1899 69,3
6534: 1900 67,1
6535: 1901 68,1
6536: "
6537: 1902 65,5
6538: 1903 67,2
6539: "' 1904 81,2
6540: "
6541: 1905 66,4 ja
6542:
6543: W iipurin HOPioikeudessa
6544: vuonna 1899 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84,5
6545: " 1900 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83,0
6546: " 1901 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81,1
6547: 1902 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83,7
6548: 1903 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82,6
6549: " 1904 ...................... 113,1
6550: "
6551: 1905 .. ' .......... ' . . . . . . . . 91 ,8.
6552: 70 III, 21. - .Muutoksia oikeudenkäym. kaaren lainkohtiin.
6553:
6554: iij Kaikkiin Hovioikeuksiin on nyttemmin perustettu
6555: lisäosastoja ja tästä on ollut seurauksena, että Hovioi-
6556: keuksien menosääntö on tuntuvasti noussut. Hovioikeuk-
6557: sien menot tekivät vuonna 1904 Smk. 816,704: 01, vuon-
6558: na 1905Smk. 867,057: 77, vuonna 1906 Smk. 849,281: 47,
6559: vuoden 1907 ennakkoarvioon ne olivat otetut 899,500
6560: markaksi ja täksi vuodeksi laskettu tasan 1 miljoonaksi
6561: markaksi. Mutta lisäosastoillakaan eivät Hovioikeudet
6562: moniin vuosiin kykene auttamaan nykyistä kurjaa asiain-
6563: tilaa. Niinpä Turun Hovioikeus, vaikka se viime kesä-
6564: kuun alusta on työskennellyt kuusiosastoisena, ei ole
6565: saanut ratkaisemattomien juttujen lukumäärää vähen-
6566: tymään; päinvastoin on se viime vuonna ratkaissut noin
6567: 800 juttua vähemmän kuin mitä juttuja sanottuna aikana
6568: on tähän Hovioikeuteen tullut; ollen tässä Hovioikeudessa
6569: yksityisesti hankittujen tietojen mukaan viime tammikuun
6570: 1 päivänä ratkaisematta paitse ennenmainittuja 2,587
6571: vetojuttua sen lisäksi 1,096 muuta juttua eli siis yhteensä
6572: tasaluvuin ainakin 3,500 ratkaisematonta asiaa. Jo viime
6573: valtiopäivillä kiinnitti Eduskunta puheenalaiseen epä-
6574: kohtaan huomiota. Lakivaliokunnan mietinnössä Pro-
6575: kuraattorin kertomuksen johdosta ja Valtiovarainvalio-
6576: kunnan mietinnössä sen kertomuksen johdosta, jonka
6577: Senaatin Valtiovaraintoimituskunta oli Eduskunnalle an-
6578: tanut valtiovaraintilasta, mitkä molemmat mietinnöt
6579: Eduskunta hyväksyi, lausutaan suotavaksi, että niin pian
6580: kuin suinkin ryhdytään tarpeellisiin toimiin Hovioikeuk-
6581: sien työtavan yksinkertaistuttamiseksi.
6582: H~wioikeuksien työtapaa voitaisiin epäilemättä ilman
6583: varsinaista lain muutostakin tehdä koko joukon nykyistään
6584: yksinkertaisemmaksi, kunhan vaan asianomaisilla on tar-
6585: peeksi halua ja tarmoa vapautua vanhentuneesta työjär-
6586: jestyksestä. Mutta samalla olemme vakuutetut siitä,
6587: että tämän lisäksi tarvitaan välttämättömästi muutamia
6588: muutoksia voimassaoleviin Oikeudenkäymiskaaren mää-
6589: räyksiin, jotka ovat esteenä työtavan yksinkertaistutta-
6590: III, 21. - Käpy, y. m. il
6591:
6592:
6593: miselle. Lain määräykset kirjallisista kertomuksista veto-
6594: jutuissa ovat mielestämme tällaisia esteitä. 0. K:n 22
6595: Luv. mukaan on Hovioikeuteen vedotuissa jutuissa ennen
6596: niiden ratkaisemista annettava kirjalliset kertomukset.
6597: Näissä ensin mainitaan itse asia ja mistä riita asianosais-
6598: ten välillä oikeastaan on ja sitten kerrotaan lyhykäisesti
6599: sisällykseltään ne kirjalliset perusteet, joita he ovat riita-
6600: kirjoihinsa liittäneet, kukin vuosi- ja päivälukunsa mukaan.
6601: Myönnettävä kyllä on, että kertomuksen laatiminen voi
6602: olla jonkunmoisena takeena siitä, että jutun esittelijä on
6603: todellakin asiaa valmistanut ja siihen perehtynyt, mutta
6604: niin ei aina tarvitse olla asian laidan, sillä kertomusta
6605: laatiessa on hänen huomionsa saattanut suureksi osaksi
6606: olla kiintynyt muodollisuuksiin. Kun tähän tulee lisäksi,
6607: ettei korkeimman tuomioistuimen käsiteltäviksi Hovioi-
6608: keuksista saatettuja juttuja siellä voida missään tapauk-
6609: sessa ratkaista yksinomaan Hovioikeuden tuomioiden
6610: nojalla, vaan Ali-oikeuksissa syntyneet asiakirjat joka
6611: tapauksessa ovat korkeimman tuomioistuimen tuomioiden
6612: ja päätösten perusteena, niin on selvää, että jutut voidaan
6613: yhtä hyvin ratkaista ilman lain määräämiä kirjallisia
6614: kertomuksiakin. Välttämätöntä kyllä silti on, että Hovi-
6615: oikeuksien työjärjestyksessä määrätään, että esittelijäin
6616: tulee laatia suurempien ja tärkeämpien juttujen kulusta
6617: kirjallinen selostus, sillä sellainen epäilemättä helpottaa
6618: jutun käsittelyä Hovioikeudessa; mutta yksinkertaisem-
6619: missa vetojutuissa ei tällaista kirjallista selostusta tarvita.
6620: Toimituskirjain laatimiseen nähden voitaisiin mielestämme
6621: myös tehdä se muutos, että Hovioikeuden lausunto eräissä
6622: tapauksissa voitaisiin merkitä asiakirjoille. Täten sääs-
6623: tyisi hyödyllisempään työhön paljon siitä ajasta, joka
6624: nykyään kuluu laajojen toimituskirjojen yksityiskohtai-
6625: seen tarkastamiseen ja allekirjoittamiseen.
6626: Vaikkei valituksia olekaan kuulunut siitä, että jutut
6627: Senaatin oikeusosastossa viipyisivät suhteettoman kauan,
6628: vaatii mielestämme johdonmukaisuus, että lain määräyk-
6629: 72 III, ~•. - Muutoksia oikeudenkäym. kaaren lainkohtiin.
6630:
6631: seL kirjallisten kertomusten laatimisesta korkeimmassa
6632: tuomioistuimessa myöskin poistetaan.
6633: Kirjallisten kertomusten poistaminen ja Hovioikeu-
6634: den tuomion tai päätöksen merkitseminen eräissä tapauk-
6635: sissa asiakirjoille aiheuttaisi muutamia muitakin muu-
6636: toksia Oikeudenkäymiskaareen.
6637: Mutta nämä toimenpiteet eivät ymmärtääksemme
6638: yksinänsä vielä riitä saattamaan Hovioikeuksia kykene-
6639: viksi nopeasti ratkais~maan siellä vireillä olevia asioita.
6640: Nykyään käsittelee Hovioikeudessa vähintään neljä jäsentä
6641: kaikkinaisia pikkujuttujakin. Näiden joukossa on sangen
6642: suuri määrä sellaisia, joihin ei mitään muutosta tule,
6643: eikä mielestämme olisi mitään oikeusvaaraa siitä, vaikka
6644: nämä asiat jäisivät esittelijän, jollainen olisi valitustenkin
6645: kautta Ali-oikeuksista tulleisiin juttuihin määrättävä,
6646: ja jonkun muun jäsenen päätöksen varaan, jos he ovat
6647: päätöksestä yksimielisiä.
6648: 0. K:n 30 Luv. 1 §:n mukaan on Hovioikeuden tuo-
6649: mioon tehdyn tyytymättömyyden ilmoituksen johdosta
6650: kuultava vastapuolta. Kun tämä kuulustelu on aivan
6651: turha muodollisuus, johon myös kuluu Hovioikeuden
6652: kallista aikaa, katsomme, että lain määräykset tässä
6653: kohden olisivat siten muutettavat, että tuo kuulustelu
6654: poistetaan.
6655: Lopuksi tahdomme erityisesti huomauttaa, että ehdot-
6656: tamamme lainmuutokset ovat aiotut olemaan ainoastaan
6657: väliaikaisia ja että oikeudenkäyntijärjestyksemme perin-
6658: pohjaista ja ajanmukaista uudistusta olisi kaikin tavoin
6659: joudutettava.
6660: Sen nojalla, mitä edellä olemme esiintuoneet, ehdo-
6661: tamme,
6662:
6663: että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
6664: väksyisi sekä jättäisi Keisarin ja Suuriruhtinaan
6665: vahvistettavaksi seuraavan eduskunta-esityksen;
6666: !II, n -- Käpy, y. m. 73
6667:
6668: Ehdotus laiksi erinäisten Oikeudenkäymis-
6669: kaaren !lainkohtain kumoamisesta ja muuttami-
6670: sesta toisin kuuluviksi.
6671:
6672: Samalla kuin 0. K:n 22 Luku ja 0. K:n 30 Luv.
6673: 13 § kumotaan, muutetaan 0. K:n 23 Luv. 1 ja 5 §, 24
6674: Luv. 4 ja 7 §, 27 Luv. ·9 § sekä 30 Luv. 1, 7, 10 ja 19 §
6675: näin kuuluviksi:
6676:
6677:
6678:
6679: 23 LUKU.
6680:
6681: 1 §.
6682:
6683: Kihlakunnankäräjissä kuin myös laillisessa katsel-
6684: muksessa maan riidassa älköön tuomittako, ellei viittä
6685: Lautakunnassa ole. Raastuvanoikeus olkoon tuomion-
6686: voipa milloin kolme Oikeudessa istuu.
6687: Allamainituilla poikkeuksilla olkoon Hovioikeudessa
6688: viisi jäsentä tuomionvoipa luku. Neljän olkoon lupa
6689: tuomita asioissa, jotka eivät henkeä koske, milloin vähin-
6690: täänkin kolme on päätöksestä yksimielisiä. Jos riita-
6691: asioissa, jotka koskevat saamista, korvausta tahi irtai-
6692: mistoa, joiden summa tahi arvo, korkoa ja oikeudenkäynti-
6693: kuluja lukematta, ei ole kahtatuhatta markkaa suurempi
6694: tai rikosjutuissa, joissa syytetty joko on vapautettu tai
6695: tuomittu sakkorangaistukseen ja joissa vaaditun kor-
6696: vauksrn määrä ei ole kahtatuhatta markkaa suurempi,
6697: se, jolle Hovioikeudessa juttu on arvottu valmistettavaksi,
6698: huomaa ilmeistä olevan ettei ole syytä Ali-oikeuden toi-
6699: menpiteen muuttamiseen, silloin ilmoittakoon hän sen
6700: Hovioikeudelle ja juttu uskottakoon jollekulle toiselle
6701: jäsenelle tarkastettavaksi. Jos tämä on samaa mieltä,
6702: laadittakoon Hovioikeuden tuomio sen mukaisesti. Jos
6703: hän on toista mieltä kuin edellinen, silloin on juttu Hovi-
6704: oikeudelle esiteltävä ja siitä äänestettävä.
6705: 7 4 III, 2r. - Muutoksia oikeudenkäym. kaaren lainkohtiin.
6706:
6707: 5 §.
6708: Äänestettäessä sanokoon mielipiteensä ensin se, joka
6709: alimpana istuu, ja sitten kukin toisensa perästä, sen mu-
6710: kaan kuin he Oikeudessa istuvat ja perustakoon jokainen
6711: äänensä lakiin ja selviin syihin. Jos asia on arvottu
6712: valmistettavaksi, sanokoon ensin mielipiteensä se, jonka
6713: valmistettavana asia on ollut. Älköön kukaan kieltäytykö
6714: lausumasta mieltänsä pääasiasta, vaikka hän ennen on
6715: vastustanut sitä päätöstä, johon useimmat ovat johtuneet
6716: jossakin itse oikeudenkäyntiä koskevassa asianhaarassa,
6717: joko riitapuoli silloin on kieltäytynyt vastaamasta siinä
6718: asiassa tahi sen Oikeuden edessä taikka tehnyt muun sel-
6719: laisen väitteen, kuin tämän Kaaren 16 Luvussa on sanottu.
6720: Joka yhtyy toisen mieleen ja perusteisiin, älköön niitä
6721: uudestaan kertoko ja asian päättymistä sillä viivyttäkö.
6722: Jos hänellä on useampia perusteita saman mielipiteen
6723: vahvistamiseksi, niin pankoon ainoastaan ne lisäksi.
6724:
6725: 24 LUKU.
6726:
6727: 4 §.
6728: Jos veto- tai valitusteitse Ali-oikeudesta tulleessa
6729: asiassa Ylempi Oikeus vahvistaa Ali-oikeuden tuomion
6730: tai päätöksen, niin älköön sen entisiä perusteita kertoko,
6731: vaan päättäköön niiden nojalla saman tuomion tai pää-
6732: töksen hyväksi ja päteväksi. Jos siellä on ilmestynyt
6733: muita perusteita, niin ne pantakoon lisäksi. Älköön sel-
6734: laiseen tuomioon otettako kertomusta siitä, mitä riita-
6735: puolet ovat oikeudenkäynnissä esiintuoneet tai mitä
6736: siinä muuten on tapahtunut, vaan mainittakoon ainoas-
6737: taan tuomioistuin, riitapuolten nimet ja kotipaikat, asian
6738: yleinen laatu ja päivä, jolloin Ali-oikeuden tuomio on
6739: julistettu, lyhyesti mainittava, kuitenkin niin selvästi,
6740: että asia sen nojalla voidaan löytää Ali-oikeuden tuomio-
6741: kirjasta.
6742: m, 21, - Käpy, y. m. 75
6743:
6744: 7 §.
6745: Kaikki Hovwikeuden tuomiot ja päätökset, jotka
6746: Oikeuden oveen pannun ilmoituksen jälkeen julistetaan
6747: tahi ulosannetaan, ovat sitä ennen kahdessa kappaleessa
6748: ilman virhettä valmiiksi kirjoitettavat, että riitapuolet
6749: ilman viivytyksettä saisivat ne ulos varustettuina Oikeuden
6750: allekirjoituksella ja sinetillä, sitä lunastusta vastaan, joka
6751: erittäin on säätty; säilytettäköön myös Hovioikeudessa
6752: yhtäpitäväinen tuomio, varustettuna niiden allekirjoi-
6753: tuksella, jotka asiassa ovat tuominneet.
6754: 4 §:ssä mainitussa tapauksessa annettakoon riita-
6755: puolelle, joka on tullut Hovioikeuteen saapuville, tuomio
6756: tai päätös merkittynä niille asiakirjoille, jotka hän on
6757: sisään antanut, mutta pois jääneelle asianosaiselle annet-
6758: takoon tuomio tai pä'ätös erikseen kirjoitettuna.
6759:
6760:
6761: 27 LUKU.
6762:
6763: 9 §.
6764:
6765: Kun riitapuolet ovat lopettaneet kirjain vaihdon
6766: laillisesti vedotuissa, haastetuissa tai valitustietä Ali-
6767: oikeudesta tulleissa asioissa, niin Hovioikeus jakakoon ne
6768: arvalla jäsenillensä, heidän valmistettavaksensa esittelyä
6769: varten.
6770:
6771:
6772: 30 LUKU.
6773:
6774: 1 §.
6775:
6776: i:nen kohta. Jos riitapuoli on tyytymätön Hovi-
6777: oikeuden tuomioon vedotussa asiassa, tahi sellaisessa, joka
6778: Hovioikeuteen haastatettu on, ja tahtoo panna tuomion
6779: Keisarin tutkinnon alle, antakoon siitä kirjallisen ilmoi-
6780: 76 III, 21. - Muutoksia oikeudenkäym. kaaren lainkohtlin.
6781:
6782: tuksen Hovioikeuteen viimeistäänkin yhdentenäkolmatta
6783: päivänä ennen kello kahtatoista, lukematta sitä päivää,
6784: jolloin tuomio julistettiin, ja pankoon samalla sata talaria
6785: sinne s1saan. Antakoon Hovioikeus hakijalle todistuksen
6786: sellaisesta ilmoituksesta ja määrätköön ajan, jossa asia
6787: on Keisarin tykönä ajettava.
6788: 2:nen kohta. Muut valitusten kautta Hovioikeuteen
6789: tulleet jutut, kuin my5skin ne, jotka Hovioikeus ensi-
6790: mäisenä tuomioistuimena on ottanut esiin ja päätöksellä
6791: ratkaissut, ajettakoon valittamalla Keisarin tykönä; ja
6792: älköön se, joka on Hovioikeuden päätökseen tyytymätön,
6793: olko velvollinen siitä ennen ilmoitusta tekemään.
6794: 3:s kohta. Tuomioon tahi päätökseen, jolla Hovi-
6795: oikeus on lykännyt asian Ali-oikeuteen takaisin, älköön
6796: muutost.a haettako.
6797:
6798: 7 §.
6799: Kun tyytymättömyyttä Hovioikeuden tuomioon on
6800: ilmoitettu ja todistus siitä ynnä määräpäivän kanssa
6801: asian enempää ajamista varten on riitaveljelle annettu,
6802: lähettäköön Hovioikeus Keisarin tykö kaikki ne juttuun
6803: kuuluvat asiakirjat, jotka ovat Hovioikeuden hallussa,
6804: niin myös, jos suullinen kuulustus asiassa tahi äänestys
6805: sitä päätettäessä on tapahtunut, siitä Hovioikeudessa
6806: kirjoitetun pöytäkirjan.
6807:
6808: 10 §
6809: Viimeistäänkin paikalletulopäivänä, ennen kello kahta-
6810: toista, on hakijan annettava sisään kirjallinen hakemus,
6811: jossa hän esittää muistutuksensa sitä tuomiota vastaan,
6812: josta valitetaan. Tähän riitakirjaansa hän liittäköön
6813: Hovioikeuden tuomion sekä, siinä tapauksessa että tuomio
6814: on kirjoitettu hänen Hovioikeuteen jättämilleen asia-
6815: kirjoille, nämä asiakirjat, mutta ellei niiden joukossa ole
6816: Ali-oikeuden pöytäkirjoja täydellisinä tai jos, Hovioikeu-
6817: III, 2;. - Käpy, y. m. 77
6818:
6819: den vahvistaessa Ali-oikeuden toimenpiteen, hakija ei
6820: ole ollut Hovioikeudessa saapuvilla, nämä pöytäkirjatkin,
6821: ja todistuksen tyytymättömyyden ilmoituksesta sekä,
6822: jos muutoksen hakemisen lupa on pyydetty sillä tavalla
6823: kuin 6 § myöntää, ja jos hakijan köyhyyttä ei ole kohta
6824: Hovioikeudessa näytetty selville, myöskin selvityksen,
6825: jonka Hovioikeuden silloin antamat määräykset voivat
6826: tehdä tarpeellisiksi kuin myös ne muut asiakirjat, joita
6827: hän perusteikseen mainitsee, ynnä kaksoiskappaleen kanssa
6828: riitakirjastansa.
6829: Jonka vastattava on, hän ottakoon silloin ulos hakijan
6830: riitakirjan kaksoiskappaleen sekä antakoon kirjallisen
6831: vastauksen sisään neljäntenätoista päivänä paikalletulo-
6832: päivän jälkeen. Tämän vastauksen myötä liittäköön hän
6833: ne asiakirjat, joita hän todisteiksensa mainitsee ja jotka
6834: eivät vielä ole sisään annetut, kuin myöskin kaksois-
6835: kappaleen vastauksestansa, ja hakija ottakoon tämän
6836: kaksoiskappaleen ulos. Älköön olko lupa useampaa kuin
6837: yhden kirjoituksen kummaltakin puolen asiassa panna
6838: sisaan. Jos joku kirjoituksissansa solvaa Hovioikeutta
6839: tahi vastapuolta, sakoitettakoon sen mukaan kuin Kei-
6840: sari tutkii.
6841: 19 §.
6842: Joka on tyytymätön Hovioikeuden päätökseen niissä
6843: asioissa, jotka 1 §:n 2 kohdassa mainitaan, hakekoon siihen
6844: muutosta valitusten kautta, jotka ynnä päätöksen kanssa
6845: sekä, siinä tapauksessa että päätös on kirjoitettu hänen
6846: Hovioikeuteen jättämilleen asiakirjoille, nämä asiakirjat,
6847: mutta ellei niiden joukossa ole Ali-oikeuden pöytäkirjoja
6848: täydellisinä, tai jos, Hovioikeuden vahvistaessa Ali-
6849: oikeuden toimeenpiteen, hakija ei ole ollut Hovioikeudessa
6850: saapuvilla, nämä pöytäkirjatkin ovat Keisarilie annettavat
6851: kuudennenkymmenennen päivän sisään ennen kello kahta-
6852: toista, lukien siitä päivästä, jona Hovioikeuden päätös
6853: annettiin. Jos eivät valitukset tule sisään nyt sanotun
6854: 78 HI, 21, - Muutoksia oikeudenkäym. kaaren lainkohtiin.
6855:
6856: ajan kuluessa eikä valittaja samassa ajassa estettä näytä,
6857: niin ei valituksia oteta tutkittavaksi.
6858: Rikosasioissa vaarinotetaan muutoksen hakemista
6859: varten Hovioikeuden päätökseen mitä tässä §:ssä säädetään,
6860: kuitenkin niin että aika siihen, kun tuomio riitaveljelle
6861: erittäisin julistetaan, luetaan siitä päivästä, jona niin on
6862: tapahtunut, ja kun asia on ollut Hovioikeuden tutkintoon
6863: lykättynä, siitä päivästä, jona riitaveli on päätöksestä
6864: saanut toteennäytettävästi tiedon.
6865: Jos valittaja on sakkoihin tuomittu, pitää hänen panna
6866: ne räntterihin, tahi niistä hankkia takaus, taikka voi-
6867: mattomuutensa siihen todistaa ja todistus siitä ynnä
6868: valitusten kanssa sisään antaa. Jos hän jotakin tästä
6869: laimin lyö, älköön valituksia otettako tutkittaviksi.
6870: Jos se valittaa, joka vangittuna on, antakoon vali-
6871: tuksensa Keisarin Käskynhaltijalle siinä läänissä, jossa
6872: hän vankeudessa istuu, ennen valitusajan loppua, ja
6873: Käskynhaltija lähettäköön valitukset ynnä Hovioikeuden
6874: päätöksen kanssa viipymättä Keisarin tykö ilman että
6875: tuomittuin sakkorahain takausta tahi niiden panemista
6876: räntterihin tässä tarvitaan. Jos asia on Hovioikeudesta
6877: lähetetty Keisarin tarkastettavaksi, ei valitusten oheen
6878: tarvitse liittää Hovioikeuden päätöstä.
6879:
6880: Helsingissä, 24 p:nä helmikuuta 1908.
6881:
6882:
6883: Aleksi Käpy. A. Lagerlöf.
6884: J. E. Wiljomaa.
6885: 79
6886:
6887: 111, 2s. - Edusk. esit. N:o 1.
6888:
6889:
6890: Vuorimaa, A. 0., y. m.: Ehdotus laiksi valtuus-
6891: miehistä ja yleisistä asianajajista.
6892:
6893:
6894:
6895:
6896: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
6897:
6898:
6899: Kun oikeuskäymiskaaren 15 luvussa asiamiestointa
6900: maassa koskevat pykälät eri aikoina syntyneinä ovat
6901: osaksi vanhentuneita, osaksi vaillinaisia ja osaksi eivät
6902: vastaa oikeuskäsitteen vaatimuksia, saamme kunnian
6903: Eduskunnalle esittää seuraavan laki-esitys-ehdotuksen
6904: hyväksyttäväksi.
6905:
6906: Laki valtuusmiehistä ja yleisistä asianajajista.
6907:
6908: Kumoamalla Oikeuskäymiskaaren 15 luvun pykälät,
6909: mikäli ne koskevat asiamiestointa, ynnä kaikki muut sa-
6910: maa asiaa koskevat tässä mainitsematta jääneet tätä ennen
6911: annetut lainpykälät, kuninkaalliset ja keisarilliset asetuk-
6912: set, selitykset ja määräykset, säädetään täten:
6913:
6914: § i.
6915: Jokainen täysiikäinen, hyvämaineinen Suomen kan-
6916: salainen, joka ei ole toisen holhouksen alainen, on oike-
6917: utettu kaikissa maan oikeuksissa ja virastoissa olemaan
6918: toisen valtuus- tai asiamiehenä.
6919:
6920: § 2.
6921: Joka tahtoo harjoittaa yleistä asiamiestointa maassa
6922: kirjoittakoon itsensä kaupparegisteriin siinä järjestyk-
6923: 80 m, 2a. - Valtuusmieh. ja yleisistä asianajaj.
6924:
6925: sessä kuin liikeregisteröimisestä on säädetty. Joka tah-
6926: too harjoittaa yleistä asiamiestointa vaan yhdessä oikeu-
6927: dessa tai virastossa antakoon siitä hakemuksen oikeuden
6928: tai viraston puheenjohtajalle, jonka johdosta oikeus tai
6929: virasto, jos hakia täyttää 1 pykälässä mainitut ehdot
6930: päätöksellä julistaa hakian yleiseksi asiamieheksi siinä
6931: oikeudessa tai virastossa. Semmoisen asiamiehen ei tar-
6932: vitse liikettänsä registeröidä.
6933:
6934: § 3.
6935:
6936: Yleinen asiamies tai se, joka harjoittaa yleistä asia-
6937: miestointa yhdessä oikeudessa tai virastossa olkoon vel-
6938: vollinen edellinen registeröimishakemukseensa ja jälkimäi-
6939: nen lupahakemukseensa liittämään taksa, jossa on mää-
6940: ritelty maksu kaikista hänen toimituksistansa sekä päi-
6941: värahoista ja matkakustannuksista, milloin asiamies mat-
6942: kustaa. Samanlainen luettelo pitää olla naulattuna hänen
6943: toimitushuoneensa ovella ja samoin, milloin hän on vaan
6944: yhdessä oikeudessa tai virastossa asiamiehenä sen oikeu-
6945: den tai viraston eteisen seinällä. Jos yleinen asiamies
6946: muuttaa taksansa, on hänen se joka kerta ilmoitettava
6947: maan virallisissa lehdissä ja registerivirastossa tai siinä
6948: oikeudessa tai virastossa missä hän on yleinen asiamies
6949: kirjallisesti kuusi kuukautta ennen kuin uusi taksa saa
6950: astua voimaan.
6951:
6952: § 4.
6953: Jos asiamies ajaa toisen asiaa sopimuksen mukaan,
6954: on sopimus tehtävä kirjallisesti kahdessa kappaleessa ja
6955: siihen selvin sanoin merkittävä mikä palkkio on sovittu.
6956: Jos syntyy riita päämiehen ja hänen valtuusmiehensä vä-
6957: lillä sovitun palkkion suuruudesta tai kuluista, ratkais-
6958: koon oikeus heidän välinsä ja tuomitkoon asiamiehille
6959: paitsi oikeutettuja kuluja palkkiota kohtuuden mukaan
6960: jos sovittu palkkio on kohtuuton. Asiamies olkoon oi-
6961: m, as. - VuotJ.maa, y. m.
6962: keutettu pidättämään asianosaisen asakirjat kunnes palkka
6963: on maksettu.
6964: § 5.
6965:
6966: Paitsi palkkaa taksan mukaan tai palkkiota sopimuk-
6967: sen mukaan on asiamies oikeutettu saamaan päämieheltään
6968: asian sel\'"ittämistä ja ajamista varten välttämättömän
6969: tarpeelliseksi katsottavat kulut, ellei ole sovittu, että
6970: ne jo sisältyvät sovittuun palkkioon. Jos asiamies
6971: tekee tarpeettomia kuluja, olkoon päämies vapaa niitten
6972: maksamisesta.
6973: § 6.
6974: Asiamiehenä ei saa esiintyä kukaan siinä oikeudessa,
6975: jossa hän on jäsenenä tai asiassa, jossa hän on tuomarina
6976: istunut eikä asiassa, jossa hän ennen on ollut vastapuolen
6977: asiamiehenä tai hänelle neuvoja antanut tai todistajana
6978: ollut. Asiamiehenä myöskään ei saa olla kantajan ja vas-
6979: taajan puolesta yht'aikaa samassa asiassa.
6980:
6981: § 7.
6982: Yleinen asiamies tai yleinen asiamies yksityisessä
6983: oikeudessa jolla on paikkakunnalla asuntonsa tai muuten
6984: esiintyy oikeudessa asiamiehenä on velvollinen oikeuden
6985: tai viraston esimiehen määräyksestä ilmaiseksi ajamaan
6986: varattoman asiaa.
6987: § 8.
6988: Yleinen asiamies Ja yleinen asiamies yksityisessä oi-
6989: keudessa tai virastossa on velvollinen ajamaan yleisön
6990: osioita ellei hänellä ole laillista syytä siitä kieltäytyä,
6991: jassa tapauksessa hän asian osalliselle antakoon kirjalli-
6992: sesti ilmoitetut syyt kieltäymykseensä, jos tämä sitä vaa-
6993: tii. Yleinen asiamies ajakoon päämiehensä asiata tun-
6994: nollisesti ja taitavasti oikeuden ja totuuden mukaisesti.
6995: 6
6996: 82 m, 2s. - Valtuusmieh. ja yleisistä asianaJaj.
6997:
6998: § 9.
6999:
7000: Jos yleinen asiamies ilman laillista syytä kieltäytyy
7001: ajamasta asianosaisen asiaa tai heittää kesken jo aletun
7002: asian tai laiminlyö lainaikaisen valvomisen tai muulla
7003: tavalla tuottaa päämiehellensä vahinkoa tai jos hän kii-
7004: hoittaa ja viekoittelee asianosaista väärään käräjän-
7005: käymiseen tai esittää oikeudessa totena minkä hän tietää
7006: valheeksi, taikka jos asiamies, missä ei sopimustaole tehty,
7007: kantaa suurempaa palkkaa kuin taksansa mukaan tai esiin-
7008: tyy asiamiehenä, missä hän ei ole laillisesti siihen oikeu-
7009: tettu tahi ei oikeuden- tai viraston päällikön määräyk-
7010: sestä aja varattoman asiaa, korvatkoon kaiken siitä syn-
7011: tyneen vahingon ja rangaistakoon asiainhaarain mukaan
7012: sakolla kahdesta kymmenestä tuhanteen markkaan tai
7013: missä asianhaarat ovat erittäin raskauttavat vankeudella
7014: kuuteen kuukauteen asti.
7015:
7016: § 10.
7017:
7018: Tämä laki astuu voimaan - - - - - - - - -
7019:
7020: Helsingissä 18 p. Helmik. 1908.
7021:
7022:
7023: A. 0. Vuorimaa. M. Sipponen.
7024: S. N. Rajala. Juuso Runtti.
7025: Iisakki Vahe. M. Tervaniemi.
7026: Juho Ylikorpi. Juho Tulikoura.
7027: Juho Lepistö. Kaarlo Heininen.
7028: T. Nykänen. Justus Ripatti.
7029: 83
7030:
7031: tll, 2s. - Anom. ehd. N:o 168.
7032:
7033:
7034: Gripenberg, Aleksandra, y. m.: Oikeudenkäymiskaa-
7035: ren 15 luvun 2 .§:n muuttamisesta.
7036:
7037:
7038:
7039:
7040: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
7041:
7042:
7043: On tunnettua ja tunnustettua, että oikeudenkäynti-
7044: järjestelmämme monessa suhteessa on jäänyt aikaansa
7045: jälemmä ja että oikeuslaitoksemme kaipaa perinpohjaista
7046: uudistusta. Vaan kun tällainen uusiminen ei luullaksem-
7047: me sen laveuteen nähden ole niinkään pian toteutettavissa,
7048: täytyy käsityksemme mukaan räikeimpien epäkohtien
7049: korjaamiseen ryhtyä vähitellen jo ennen suurta oikeus-
7050: reformia. Tällainen pikaisesti korjattava epäkohta on
7051: mielestämme olemassa asianajo-oikeutta koskevan lain-
7052: säädännön alalla. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §
7053: säätää sellaisena kuin mainittu lainpaikka kuuluu marras-
7054: kuun 23 päivänä 1898 annetussa armollisessa asetuksessa,
7055: että oikeudenkäyntiasiamiehenä tahi riitapuolen apulaisena
7056: käytettäköön ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja sel-
7057: laiseen toimeen kykenevää miestä. Kun nyt kumminkin
7058: viimeksi kuluneina vuosina naissivistys maassamme on
7059: melkoisesti kohonnut eikä yliopistossa lainopillisia luen-
7060: noita harjoittaneiden ja lainopillisten tutkintojen suorit-
7061: taneiden naisten luku ole aivan vähäinen, olisi kaiketi koh-
7062: tuullista, että naiset ainakin asianajooikeuteen nähden
7063: asetettaisiin tasa-arvoon miesten kanssa. Tästä ei aina-
7064: kaan voisi yhteiskunnalle mitään vaaraa koitua, sillä riip-
7065: puisihan yksityisestä asianomaisesta, antaisiko hän luot-
7066: tamuksensa miehelle vai naiselle, ja löytyyhän kieltämättä
7067: 84 m, 29. - 0. K. 15 1. 2 §:n muuttamisesta.
7068:
7069: lukemattomia tapauksia, joissa lainopillisen avustuksen
7070: tarpeessa oleva nainen samoista syistä hakisi naisasian:..
7071: ajajata kuin naislääkäriä. Sitäpaitsi ovat naiset viimei-
7072: sinä vuosina sangen lukuisasti antautuneet palvelemaan
7073: suurempiin asianajoliikkeisiin. Täällä tottuvat he var-
7074: sin pian laatimaan kirjelmiä y. m., mutta esimerkiksi viras-
7075: toon eivät naiset sukupuolensa vuoksi saa jättää laatimiaan
7076: tahi lakimiehen laatimia kirjelmiä, vaikka tämän mikä
7077: vahtimestari hyvänsä voi tehdä. Seurauksena tästä taas
7078: on, että varsinaiset asianajajat eivät voi naisapulaisilleen
7079: läheskään suorittaa sitä palkkaa, jonka heille voisivat
7080: maksaa, jos naisilla olisi asianajoon nähden samat oikeu-
7081: det kuin miehellä, se on, jos jonkun verran lainoppillisiin
7082: tehtäviin harjaantuneet naiset esimerkiksi voisivat jättää
7083: kirjelmiä hallintoviranomaisille. Kun sitäpaitsi lainopil-
7084: lisen tutkinnon suorittaneelta naiselta virka-ala on mel-
7085: koisesti rajoitettu, ettemme sanoisi kokonaan suljettu, ei
7086: toki olisi muuta kuin oikeuden ja kohtuuden mukaista,
7087: että nainen edes tällä - niin sanoaksemme yksityisalalla
7088: - saisi vapaasti kilpailla miesten kanssa. Tämän mieli-
7089: piteemme lausumiseen on meillä sitä enemmän syytä, kun
7090: jo Eduskunnan viime istuntokaudella, asianajolaista kes-
7091: kusteltaessa, ei kukaan vastustanut Eduskunnassa tehtyä
7092: ehdotusta asianajo-oikeuden myöntämisestä naisellekin,
7093: jota paitsi useat puhujat lausuivat koskettelemamrne ky-
7094: symyksen yhetydessä sen mielipiteen, että asianajajien
7095: keskuudessa kaivattaisiin suurempaa kilpailua ja parem-
7096: paa henkeä. Kaikki tämä saavutettaisiin käsityksemme
7097: mukaan, jos naisille suotaisiin asianajoon nähden samat
7098: oikeudet kuin miehelle.
7099: Sen nojalla, mitä meillä, edellä on ollut kunnia esit-
7100: tää, anomme me
7101:
7102: että Eduskunta Hänen Majesteetiltaan Kei-
7103: sarilta anoisi armollista esitystä Oikeudenkäy-
7104: miskaaren 15 lu~un 2 § :n muuttamisesta siihen
7105: III, 29. - Gripenberg, y. m. 85
7106:
7107: suuntaan, että siihen sanan s,miestä/4 jälkeen lisät-
7108: täisiin sanat ttahi naistall..
7109:
7110: Helsingissä helmikuun 26 päivänä 1908.
7111:
7112:
7113: Aleksandra Gripenberg. Hilda Käkikoski.
7114: Liisi Kivioja. lida Wemmelpuu.
7115: Eveliina Ala-Kulju. Hedvig Gebhard.
7116: 86
7117:
7118: 111, 3o. - Anom. ehd. N:o 135.
7119:
7120:
7121: luoma, A.: Oikeudenkäyntia,ustuksen hankkimi-
7122: sesta "'altion kustannuksella törkeästä rikok-
7123: sesta "'angituille henkilöille.
7124:
7125:
7126:
7127:
7128: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
7129:
7130:
7131: Törkeästä rikoksesta vangituille henkilöille ei yhteis-
7132: kuntamme puolesta ole vieläkään suotu sitä huolenpitoa
7133: ja säännöllistä avustusta, jota nämät, voidaksensa valvoa
7134: lainmukaista etuansa oikeudenkäynnissä, kieltämättä ki-
7135: peästi kaipaavat. Ja kuitenkin olisi itse lainkäytön ja
7136: oikeusturvallisuudenkin kannalta varsin välttämätöntä,
7137: että törkeästä rikoksesta pidettävissä tutkimuksissa kaikki
7138: nekin asianhaarat, jotka ovat syytetyn eduksi, tulisivat
7139: niin täydellisesti esitetyiksi ja valaistuiksi kuin suinkin
7140: mahdollista. Sillä ilman sitä on ajateltavissa, että syyl-
7141: linen sangen useasti voi välttää rikostansa todellisesti
7142: vastaavan rangaistuksen, vieläpä syytön joutua tuomi-
7143: tuksi, puhumattakaan siitä, että se pitkäveteisyys ja ne
7144: alituiset lykkäykset todisteiden täydentämiseksi, joiden
7145: johdosta oikeudenkäyntiämme nykyisin moititaan, sen
7146: puuttuessa tulevat edelleen jatkumaan.
7147: Puheenaolevasta epäkohdasta voitanee tosin sanoa,
7148: että sen korjaaminen suoriutuisi sujuvammin tekeilläole-
7149: van oikeudenkäyntilaitosreformin yhteydessä. Mutta kun
7150: kysymys oikeudenkäyntilaitoksemme uudestaan järjes-
7151: tämisestä vaatinee pitkät ajat ennenkuin se on lopullisesti
7152: toimeenpantu ja uusi lainsäädäntö joutunut noudatetta-
7153: vaksi, eikä osittaisia reformeja ole kartettu muillakaan
7154: Ill, so. - Luoma. 87
7155:
7156: lainsäädäntöaloilla, ei mielestäni löydy riittäviä syitä väli-
7157: aikaisten toimenpiteiden lykkäämiseen kyseenalaisessakaan
7158: suhteessa.
7159: Näin ollen rohkenee allekirjoittanut kunnioittaen eh-
7160: doittaa,
7161:
7162: että Eduskunta alamaisessa anomuksessa anoi-
7163: si, jotta Keisarillinen Majesteetti su(Jaitsisi tar-
7164: peellisesti sel(Jityttää kysymyksen miten ja missä
7165: tapauksissa törkeästä rikoksesta (Jangituille henki-
7166: löille so(Jeliaimmin (JOitaisiin (Jaltion kustannuk-
7167: sella (Jalmistaa päte(Jää ja säännöllistä a(Justusta
7168: oikeudenkäynnissä ja sittemmin (Jalmistuttaa ja
7169: Eduskunnalle jättää ehdotuksen laiksi asiassa.
7170:
7171: Helsingssä, 24 p. helmik. 1908.
7172:
7173:
7174: A. Luoma.
7175:
7176:
7177:
7178:
7179: •
7180: 88
7181:
7182: 111, at. - Anom. ehd. N:o 10.
7183:
7184:
7185: Aalto, Matti, y. m.: Komitean asettamisesta val-
7186: mistamaan ehdotusta muutolesiksi 24 p :nä
7187: huhtikuuta 1903 annetun, rautateiden hallin-
7188: toa koske"an Asetuksen 24 ja 25 § :ään.
7189:
7190:
7191:
7192:
7193: Suomen Eduskunnalle
7194:
7195:
7196: Rautatielaitostamme voidaan täydellä syyllä pitää tär-
7197: keimpänä kansallisomaisuutena. Se on sekä henkisessä
7198: että aineellisessa suhteessa ikäänkuin maan valtasuoni,
7199: jonka välityksellä virtaa eloisuutta kaikkiin rientoihin ja
7200: pyrintöihin. Jo se seikka, että sekä rikkaan että köyhän,
7201: liikepaikoissa elävän kuin myössalonasukkaan suuren huo-
7202: mion esineenä on juuri rautatie, todistaa pitemmittä pu-
7203: heitta rautateiden suuren merkityksen koko kansallemme.
7204: Tämän maallemme ja kansallemme niin suurimerki-
7205: tyksellisen laitoksen menestyminen ja kunnollinen teh-
7206: tävänsä täyttäminen riippuu suureksi osaksi siitä, onko
7207: sen henkilökunta sekä taloudellisesti että oikeudellisesti
7208: niin turvattu, että se huolista vapaana voi täydelleen an-
7209: tautua tuohon vaivaloiseen ja osaksi vaaralliseenkin teh-
7210: täväänsä.
7211: Mitä rautatieläisten oikeudelliseen asemaan tulee,
7212: niin mt se yleensäkin epävarma, lukuunottamatta päällik-
7213: kökuntaa, mutta eritoten rautatienpalvelijoilla ei oikeu-
7214: dellista varmuutta ole sanottavasti ollenkaan, vaan ovat
7215: he suureksi osaksi suoran mielivallan alaisia.
7216: Asetuksessa, koskeva Suomen valtion rautateiden
7217: m, 31,- Aalto, y. m.
7218:
7219: hallintoa 24 p:ltä huhtikuuta 1903, on rautatieläisten oi-
7220: keudellinen asema määritelty seuraavasti.
7221: § 23. Virkarikoksista tuomitsee Rautatiehallituksen
7222: Päätirehtöörin, Päätirehtöörinapulaisen ja tirehtöörit Tu-
7223: run Hovioikeus.
7224: § 24. Suomen Valtionrautateiden virkamiehet ja pal-
7225: velijat voidaan virkavirheistä, jotka eivät kuulu tuomio-
7226: istuimen käsiteltäväksi, ja virkavelvollisuuteen sopimat-
7227: tomasti käytöksestä tuomita, virheen laatuun katsoen,
7228: seuraaviin kurinpitorangaistuksiin: varotuksen saamiseen,
7229: sakkoihin, alennukseen virassa ja virasta erotettavaksi.
7230: Oikeus varotuksen antamiseen on asianomaisten vir-
7231: kamiesten ja palvelijain lähimmällä päällystöllä sekä oikeus
7232: tuomita muihin kurinpitorangaistuksiin sillä viranomaisel-
7233: la, jonka asiana on nimittää virkamies tai palvelija vir-
7234: kaansa tai vahvistaa hänen nimityksensä, jonka ohella se
7235: valta kurinpitorangaistuksiin tuomitsemiseen nähden,
7236: mikä on annettu aiemmalle viranomaiselle, myöskin on
7237: järjestyksessä ylemmällä viranomaisella.
7238: § 25. Rautatiehallituksen päätökseen haettakoon.
7239: ellei toisin ole säädetty, muutosta valituksella, joka kol-
7240: menkymmenen päivän kuluessa siitä kuin päätös on tie-
7241: doksi saatu on jätettävä Senaatin Talousosastoon.
7242: Muutosta tirehtöörin tai piirihallituksen päätökseen
7243: haettakoon, ellei toisin ole säädetty, Rautatiehallitukselta
7244: valituksella. joka on jätettävä neljäntoista päivän kuluessa
7245: siitä kuin päätös on tiedoksi saatu.
7246: Tämän mukaan on varotuksen antamisen oikeus jo-
7247: kaisen virkamiehen ja palvelijan lähimmällä päälliköllä.
7248: Varotuksen voi saada hyvinkin vähäpätöisestä asiasta.
7249: riippueen kokonaan päällikön mielivallasta. Ja kun saa-
7250: dut varoitukset useinkin merkitään ansioluetteloon, eikä
7251: niistä rautatiehallituksen antaman Rangaistus-ohjesään-
7252: nön mukaan saa ollenkaan valittaa, niin käsittää, ettei ne
7253: vain silloin mieliä katkeroita kun ne annetaan, vaan ovat
7254: ne suuresta merkityksestä rautatieJäisen tulevaiseen me-
7255: nestymiseen nähden rautatielaitoksen palveluksessa.
7256: 90 m, 31. - Järjestystuomioist. rautatiet. varten.
7257:
7258: Kun sitten yksityisellä, useimmiten lainopillista tie-
7259: toa vailla olevalla tirehtöörillä, on valta sakottaa ja ko-
7260: konaan toimestaankin erottaa henkilöitä, jotka ovat voi-
7261: neet koko elämänsä työn uhrata rautatielaitoksen palve-
7262: luksessa, niin käsittää miten epävarma tuhansien rauta-
7263: tieläisten oikeudellinen asema on.
7264: Useinkin varsinaista tutkintoa pitämättä ja asioita
7265: lähemmin tuntematta vain yksityisten raporttien perus-
7266: teella tuomitaan sakkoihin ja jopa toimensakin menettä-
7267: maan. Kaikki tämä voi tapahtua hyvinkin vähäpätöi-
7268: sistä syistä, riippuen vain tuomitsijan mielivallasta. Onpa
7269: vain valtiollisten mielipiteittenkin vuoksi tuomittu paik-
7270: kansa menettämään.
7271: Kun tuhannet, hyvinkin tärkeissä tehtävissä kansan
7272: omistamassa laitoksessa ovat noin ankaran mielivallan
7273: alaisina henkilöihin nähden, jotka hekin vain ovat saman
7274: kansan palveluksessa ja työntekijöitä samassa laitoksessa
7275: mutta jotka tavallisesti käsittävät asemansa väärin, luul-
7276: len itseänsä vain tuomareiksi, niin käsittää miksi mielet
7277: ovat katkeroituneet ja olemisen olo käynyt epävarmaksi.
7278: Valittaa kyllä saa rautatiehallituksen ja tirehtöörien
7279: päätöksistä. Mutta kokemus on täydelleen osoittanut,
7280: ettei valituksista ole mitään apua vaan ainoastaan varojen-
7281: ja ajan hukkaa. Ja kun ottaa huomioon sen, että tireh-
7282: töörit, joiden päätöksistä saa valittaa rautatiehallitukseen,
7283: itse juuri muodostavat tuon hallituksen, niin onhan luon-
7284: nollista, ettei asia siellä voi muuttua. Ja kokemus osottaa,
7285: että Senaatin talousosastossa vain harvoissa poikkeus-
7286: tapauksissa tulee kysymykseen muutokset rautatiehalli-
7287: tuksen päätöksiin. Ja että Senaatin talousosasto ei ole
7288: asianmukainen paikkakaan rangaistusasioita ratkaise-
7289: maan, on eduskunnalle ennen tehdyissä anomuksissa sel-
7290: västi osotettu. Kaikki edellä mainitut seikat huomioon
7291: ottaen tulee täydelleen vakuutetuksi, että rautateitten
7292: alempi henkilökunta on tarpeellista oikeusturvaa vailla.
7293: Asiain tällä kannalla ollen on luonnollista, että lain kun-
7294: m, at. - Aalto, y. m. 91
7295:
7296: nioitus rautatieläisten keskuudessa alenee ja etteivät he
7297: voi huolien häiritsemättä kiintyä tärkeään tehtäväänsä
7298: ja näinollen ei rautatielaitoksemme voi vastata tarkoitus-
7299: taan.
7300: Olemassa oleva epäkohta on siis kiireimmiten korjat-
7301: tava ja se käy mielestämme paraiten siihen suuntaan kuin
7302: rautatieläisten omassa keskuudessa on jotenkin yksimieli-
7303: sesti ajateltu. On nimittäin ajateltu perustettavaksi n.
7304: s. Järjestystuomioistuin Suomen valtionrautateitä varten
7305: johon jäsenet valittaisiin yleisillä vaaleilla rautatieläisten
7306: keskuudessa ja johon lainoppineen puheenjohtajan nimit-
7307: täisi Senaatti. Tämän tehtävänä olisi, jonkun rikkomuk-
7308: sen tahi laimiinlyönnin rautatievirka- tahi palvelusmie-
7309: hen puolelta tapahduttua, tutkia asiaa sekä, kuulusteltu-
7310: aan asianosaisia kuin myöskin todistajia ja asiantuntijoita,
7311: antaa seikkaperäinen selvitys asiasta todelliselta ja oikeu-
7312: delliselta kannalta sekä myös tuomita syyllinen siihen ran-
7313: gaistukseen, mikä hänelle rikkomuksestaan tahi laiminlyön.
7314: nistään lain mukaan on tuleva, tahi, jos hän havaitaan
7315: syyttömäksi, hänet kaikesta edesvastuusta vapauttaa
7316: Tämän tuomioistuimen päätöksen tulisi olla lopullisen,
7317: ilman että viranomaiset olisivat oikeutettuja päätöstä
7318: syytetyn vahingoksi muuttamaan. Ainoastaan tätä tietä
7319: on mahdollista saada asia puolueeettoman tutkimuksen
7320: alaiseksi sekä poistaa mielivalta. Ja kun jokainen rauta-
7321: tieläinen saisi itse valita jäseniä näihin tuomioistuimiin,
7322: niin olisi luonnolliseti kunnioitus noiden tuomioistuimien
7323: päätöksiin yleinen ja katkeruus ja vääryyden kärsimisen
7324: pelkokin katoaisi ja lain kunnioitus kohoaisi. Tällainen
7325: toverillinen kurinpitotoiminta on muuten osoittautunut
7326: tehoisimmaksi. Siitä on todisteita työväen piiristä sa-
7327: moin kuin ylioppilaspiireistäkin. Näin järjestettyinä sai-
7328: si asia ikäänkuin sovitteluluonteen, jonka avulla on monta
7329: kertaa saatu· suuretkin häiriöt rauhalliseen kulkuun. Sovit-
7330: telun kauttahan onnistuttiin m. m. viime kesänä Englan-
7331: nissa uhkaava rautatielakko saada estetyksi.
7332: 92 m, 31. - Järjestystuomioist. rautat. varten.
7333:
7334: Edellä esitetyn perusteella pyydämme kunnioittaen
7335: ehdottaa, että Eduskunta Hallitsijalta anoisi,
7336:
7337: että Suomen CJaltion rautateiden hallintoa kos-
7338: keCJan Asetuksen 24 p:CJältä huhtikuuta 1903 §§
7339: 24 ja 25 muuttamista CJarten perusteluissa mainit-
7340: tuun suuntaan asetettaisiin komitea ja että tähän
7341: komiteaan rautateiden palCJelijakunta saisi puo~
7342: lestaan yleisen kokouksen päätöksen mukaan CJalita
7343: kolme sekä CJirkamieskunta kaksi jäsentä.
7344:
7345: Helsingissä helmikuun 18 p. 1908.
7346:
7347:
7348: Matti Aalto. Arthur SiveniutJ.
7349: Vihtori Mäkelä. A. P. Hämäläinen.
7350: J. Kirves. A. K. Ingman.
7351: F.
7352: Erinlisiä oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä
7353: niiden rekisteröimistä koskevia eduskuntaesityksiä
7354: ja anomusehdotuksia.
7355: 111, a2. - Anom. ehd. N:o 64.
7356:
7357:
7358: Nykänen, T., y. m.: Perimysmaan erikoisluonteen
7359: lakkauttamisesta.
7360:
7361:
7362:
7363:
7364: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
7365:
7366:
7367: Ne haitat, jotka johtuvat siitä, että lainsäädännös-
7368: sämme tehdään erotus perimysmaan ja ansiomaan välillä,
7369: ovat jo kauvan olleet sangen tuntuvat. Tunnettua esim.
7370: on, että kielto testamentata perimysmaata suuressa mää-
7371: rässä vaikeuttaa vanhempain valtaa jakaa omaisuutensa
7372: lastensa kesken, sen mukaan kuin kukin heistä on tehnyt
7373: työtä kodin hyväksi. Vanhempain kuoltua ovat nekin
7374: lapset, jotka jo aikoja ovat jättäneet vanhempainsa kodin,
7375: oikeutetut saamaan yhtä suuren osan perimysmaasta kuin
7376: sekin, joka on kotona toiminut, olematta muussa ansio-
7377: työssä. Paitse sitä kohtuuttomuutta, joka tästä seuraa,
7378: tulevat tilat täten usein jaetuiksi niin epämukaviin osiin,
7379: ettei niitä voi tuottavasti erikseen viljellä, ja yhdysvilje-
7380: lyksessä ne taas aiheuttavat alituisia riitaisuuksia. Näi-
7381: den haittojen välttämiseksi turvaudutaan useasti sellai-
7382: seen menettelytapaan, että vanhemmat huokeasta hin-
7383: nasta myyvät talon jollekulle lapsistaan, pidättäen itsel-
7384: leen eläkkeen talosta. Mutta tällainen järjestelmä ei
7385: suinkaan ole yhteiskunnalliselta kannalta hyödyllisenä
7386: pidettävä. Sillä eläkkeelle ruvetaan monastikin vielä
7387: täysin työkykyisinä ja parhaassa miehuuden ijässä, eikä
7388: tällainen toimettomaksi heittäytyminen suinkaan ole mis-
7389: sään suhteessa suotavaa. Eipä ole harvinaista sekään,
7390: että talon ensimäinen ostaja luovuttaa talon ventovie-
7391: 96 m, s2. - Perimysmaan erikoisluont. lakkautt.
7392:
7393: raalle ja eläkkeen nauttija joutuu siten entistä ala-arvoi-
7394: sempaan asemaan tilan omistajaan nähden.
7395: Lain määräykset oikeudesta sukuun lunastaa peri-
7396: mysmaata eivät myöskään enään ole nykyisiin oloihin
7397: soveltuvia. Maan säilyttämisellä suvun hallussa ei enää
7398: ole sitä merkitystä, kuin vanhimpina aikoina, ja suku-
7399: lunastusoikeus antaa aihetta oikeudenkäynteihin, joilla
7400: koetetaan useasti. monen vuoden kuluttua polkuhinnasta
7401: riistää toiselta hänen oik{lin ansaittu ja kartutettu omai-
7402: suutensa.
7403: Näitä seikkoja silmällä pitäen ehdotamme,
7404:
7405: että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
7406: anoisi armollista esitystä ynnä lakiehdotusta Poi-
7407: massa olePan lain muuttamisesta siihen suuntaan,
7408: että maalla olePaa perimysmaata saa luwuttaa,
7409: lahjoittaa ja testamentata samoin kuin ansiomaata,
7410: sekä että lain maäräykset sukulunastusoikeudesta
7411: "umotaan.
7412:
7413: Helsingissä 19 p:nä helmikuuta 1908.
7414:
7415:
7416: T. Nykänen. A. Koivisto~
7417: E. Ala-Kulju. Juho Torppa.
7418: J. E. Helkiö. Justus Ripatti.
7419: El'kki Pullinen. K. Myllylä.
7420: tisakki Vahe. Juho Lepistö.
7421: Juho Rannikko. S. N. Rajala.
7422: 97
7423:
7424:
7425: 111, 33. - Edusk. esit. N:o 29.
7426:
7427:
7428: Riihelä, T., y. m.: Ehdotus laiksi Viipurin läänin
7429: lahjoitusmaiden Cluokraoikeuksien siirroista ja
7430: perintökirjojen antamisesta.
7431:
7432:
7433:
7434:
7435: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
7436:
7437:
7438: Vuoden 1867 valtiopäivillä hyväksyivät säädyt halli-
7439: tuksen esitykset Viipurin läänin lahjoitusmaiden lunasta-
7440: misesta ja luovuttamisesta tilojen silloisille lampuodeille.
7441: Myöhemmin jatkuneiden samansuuntaisten lainsäädäntö-
7442: toimenpiteitten johdosta on Suomen valtio vuoteen 1891
7443: yhteensä 17,293,469 markan 21 pennin hinnalla ostanut
7444: lahjoitusalueita kaikkiaan 2,032,318 tynnyrinalaa, josta
7445: suurin osa on eri aikoina luovutettu tilojen viljelijöille.
7446: Tämän suurenmoisen lunastustoiminnan tarkoituk-
7447: sena on ollut vapauttaa lahjoitusmaiden lampuodit siitä
7448: oikeudettomasta ja taloudellisestikin riippuvasta asemasta,
7449: johon he olivat joutuneet sen johdosta, että heiltä aikai-
7450: semmin Viipurin läänin ollessa yhdistettynä Venäjään oli
7451: riistetty omistusoikeus tiloihinsa ja tilat sittemmin rälssi-
7452: luontoisina lahjoitettu erityisille, enimmäkseen venäläi-
7453: sille, arvohenkilöille. Suomen valtion uhrausten avulla
7454: toivottiin entisistä lampuodeista voitavan luoda taloudel-
7455: lisesti itsenäisiä ja tilojansa täydellä omistusoikeudella
7456: hallitsevia maanviljelijöitä.
7457: Tämä toivo on kuitenkin melkoiseksi osaksi jäänyt
7458: toteutumatta. Syyt siihen ovat olleet monet, mutta pää-
7459: asiallisin lienee kuitenkin se, että lahjoitusmaiden luvutus
7460: q.lunpitäen ei ollut niin järjestetty, että se olisi kyennyt
7461: 7
7462: 98 III, 33. - Viipurin lään. lahjot. maid. vuokraoik. siirrosta.
7463:
7464: turvaamaan näitä huonossa taloudellisessa asemassa ole-
7465: via ja henkisesti vähän kehittyneitä lampuoteja saamainsa
7466: tilain hallinnossa kaikenlaista keinottelua vastaan. Tilo-
7467: jen suurin arvo oli niiden laajoissa metsissä. Metsien
7468: rahallista arvoa eivät lampuodit kuitenkaan kyenneet
7469: oikein arvostelemaan ja joutuivat he siten helposti voiton-
7470: himoisen keinottelun uhreiksi.
7471: Hallituksen yrityksistä huolimatta koettaa estää met-
7472: säkeinottelua lahjoitusmailla, joutui vähitellen melkoinen
7473: osa lahjoitustiloja metsäkauppiaitten ja tukkiyhtiöitten
7474: haltuun. Jo aikoja ennen kuin lampuodit voimassa ole-
7475: vien määräysten mukaan olivat oikeutetut saamaan pe-
7476: rintökirjoja tiloihin, oli asukasoikeus moneen tilaan siirty-
7477: nyt toisiin käsiin kuin mitä valtiosäädyt olivat lahjoitus-
7478: maiden lunastamisesta päättäessään tarkoittaneet. Asuk-
7479: kaiksi on asianomainen lääninhallitus hyväksynyt melkoi-
7480: sen määrän kaikellaisia liikkeenharjoittajia ja yhtiöitä,
7481: joista osa jo on ehtinyt saada perintökirjankin heille siir-
7482: rettyihin tiloihin. Hallinnollisten viranomaisten ja tuo-
7483: mioistuinten toiminta näihin siirtokysymyksiin nähden on
7484: sen ohessa ollut keskenään ristiriitainen. Samaan aikaan
7485: kuin ylimmässä hallintovirasossa on kielletty vuokra-
7486: oikeuden siirtojen hyväksyminen ja perintökirjain anta-
7487: minen puutavarayhtiöille ja sellaisille henkilöille, jotka
7488: metsäkeinottelun tarkoituksessa ovat hankkineet itsel-
7489: lensä vuokraoikeuden, ovat tuomioistuimet, senaatin
7490: oikeusosasto niihin luettuna, syntyneissä riidoissa julista-
7491: neet tällaisetkin siirrot mikäli lääninhallitus kerran ne on
7492: vahvistanut, laillisesti päteviksi.
7493: Entisillä lahjoitusmailla on viimeksi viitattujen asiain-
7494: haarain johdosta sekä seurauksena yhä kiihtyneestä kei-
7495: notteluhalusta sellainen asiaintila syntynyt, että melkoi-
7496: nen osa sitä maata; jonka valtio on suurilla kustannuksilla
7497: lunastanut auttaakseen tilojen viljelijät niiden omistajiksi,
7498: on ainaiseksi siirtymässä toisiin käsiin, kuin mitä valtio-
7499: säädyt ja hallitus ovat tarkoittaneet, sekä samalla osa
7500: 111, aa. - Riihelä, y. m. 99
7501:
7502: väestöä, jonka taloudellisen aseman tukemiseksi valtion
7503: puolelta uhrauksia on tehty, on joutumassa maattomaksi
7504: ja kodittomaksi.
7505: Tällaisen onnettomuuden estämiseksi ovat pikaiset
7506: toimenpiteet tarpeen. Hallitus onkin tosin siinä tarkoi-
7507: tuksessa asettanut komitean laatimaan ehdotuksia lah-
7508: joitusmailla vallitsevieil. epäkohtain poistamiseksi. Mutta
7509: kun tuomioistuimissa, kuten edellä on mainittu, viime
7510: aikoina vallalle päässeeseen käsitykseen nähden ei näytä
7511: olevan mahdollisuutta saada vakuutta siitä, ettei yhä
7512: uusia siirtoja lahjoitustilojen vuokraoikeuksiin edelleen
7513: hyväksytä ja perintökirjoja jatkuvasti niihin anneta,
7514: ennenkuin hallituksen asettaman komitean mahdollisesti
7515: ehdottamat ehkäisevät toimenpiteet ehditään toteuttaa,
7516: lienee Eduskunnalla syytä ajan voittamiseksi ryhtyä alot-
7517: teeseen sellaisen nimenomaisen lain säätämiseksi, joka
7518: ehkäisee tässä kohden tapahtuvat väärinkäytökset.
7519: Mitä sitten tulee säädettävän lain sisältöön, niin ei
7520: sille, niin tarpeen vaatimaa kuin se muutoin saattaisi olla-
7521: kin, kuitenkaan voitane oikeusturvallisuutta arvelutta-
7522: vasti järkyttämättä antaa sellaista taannehtivaa vaiku-
7523: tusta, että tätä ennen virallisesti vahvistetut vuokra-
7524: oikeuksien siirrot julistettaisiin tehottomiksi ja tuomio-
7525: istuinten niiden johdosta antamat lain voiman voittaneet
7526: tuomiot purettaisiin, varsinkin kun siten syntyisi räikeitä
7527: epäjohdonmukaisuuksia, koska jq annettujen perintökir-
7528: jain peruuttaminen ei kuitenkaan missään tapauksessa
7529: voine tulla kysymykseen, vaikkapa ne olivat perustuneet
7530: ainoastaan hallinnollistenkin viranomaisten vahvistuksiin.
7531: Jos sitä vastoin purettaviksi tulisivat tuomioistuimissa ja
7532: korkeimmassakin tuomioistuimessa vahvistetut vuokra-
7533: oikeuksien siirrot, joihin ei vielä perintökirjoja ole annettu,
7534: synnyttäisi siirtojen peruuttamisen toimeenpano vaikeita
7535: selkkauksia, varsinkin niissä tapauksissa, joissa useita
7536: siirtoja on tapahtunut. Samallaisia epäilyksiä oikeudelli-
7537: selta kannalta sen sijaan ei voine olla olemassa lakiin näh-
7538: 100 Ill, "~· - Viipurin lään. lahjot. maid. vuokraoik. siirrosta.
7539:
7540: den, joka kerrassaan kieltää vastaiset vuokraoikeuksien
7541: siirtojen vahvistamiset ja perintökirjain antamisen -
7542: aikaisemminkin tapahtuneen siirron perusteella- yhtiöille
7543: ja henkilöille, jotka eivät täytä lahjoitusmaiden lunasta-
7544: mista päätettäessä tarkoitettuja edellytyksiä.
7545: Lain laatiminen vuokraoikeuksien siirron ja perintö-
7546: kirjain antamisen ehkäisemiseksi niitä saamaan epäoikeu-
7547: tetuille henkilöille ei kuitenkaan yksinään riitä turvaa-
7548: maan lahjoitustilain lampuotien asemaa. Sen lisäksi on
7549: hallituksen puolelta tarpeen tehokas lain määräysten nou-
7550: dattamisen valvonta, metsänkäytön kieltäminen muuhun
7551: kuin kotitarpeeseen niillä tiloilla, joihin perintökirjoja ei
7552: vielä ole annettu, sekä erilaisia muita toimenpiteitä lah-
7553: joitusmaiden talonpoikain henkisen kehityksen ja talou-
7554: dellisen tilan kohottamiseksi.
7555: Sen nojalla, mitä edellä olemme esittäneet, pyydäm-
7556: me Eduskuntaa yhtymään seuraavaan alamaiseen edus-
7557: kuntaesitykseen:
7558:
7559:
7560: Laki VIIpurin läänin lahjoitusmaiden vuokra-
7561: oikeuksien siirroista ja perintökirjain antamisesta.
7562:
7563: 1 §.
7564:
7565: Vuokraoikeutta Viipurin läänin lahjoitus-
7566: maihin kuuluviin tiloihin älköön siirrettäkö
7567: älköönkä sellaista siirtoa vahvistettako yhtiöille
7568: eikä muille kuin tilojen alkuperäisten lampuotien
7569: perillisille tai muille maanviljelystyötä itse har-
7570: joit~aville ja tilalla asuville henkilöille.
7571:
7572:
7573: Perintökirjoja sellaisiin tiloihin älköön myös-
7574: kään aikaisemmin vahvistetun vuokraoikeuden
7575: nojalla annettako muille kuin 1 momentissa mai-
7576: nituille henkilöille.
7577: m, ss. -- Riihelä, y. m. 101
7578:
7579: Jos toisin menetellään kuin tässä pykälässä
7580: on säädetty, olkoon vuokraoikeuden siirto ja
7581: annettu perintökirja mitätön.
7582:
7583: 2 §.
7584: Senaatin asiana on antaa tarkempia mää-
7585: räyksiä 1 §:ssä mainit':lssa tarkoituksessa.
7586:
7587: Helsingissä, helmikuun 24 päivänä 1908.
7588:
7589: •
7590: T. Riihelä. Pekka Leppänen.
7591: K. 0. Vikman. N. E. Huoponen.
7592: P. Kuisma. U. Brander.
7593: 102
7594:
7595: m, 34. - Anom. ehd. N:o 162.
7596:
7597:
7598: Mikkola, Antti, y. m.: Kaupunkien järjestelyssä
7599: ja rakentamisessa noudatettaCJia perusteita,
7600: kaupunkikiinteimistön omistus- ja hallinta-
7601: oikeq,tta sekä huoneiden CJuokraamista kaupun-
7602: gissa koskeCJan ajanmukaisen lainsäädännön
7603: aikaansaamisesta.
7604:
7605:
7606:
7607:
7608: Suomen K a n s a n e d u s k u n n a II e.
7609:
7610:
7611: Maamme kaupunkien asunto-oloissa on huomattavana
7612: ja osaksi tilastollisilla tutkimuksilla selvitettyinäkin tun-
7613: tuvia epäkohtia, jotka varsin rasittavasti kohtaavat erit-
7614: täinkin vähävaraista kaupunkilaisväestöä. Syynä näihin
7615: epäkohtiin on osaltansa sekin, että asunto-oloihin vaikut-
7616: tava lainsäädäntö ei ole pysynyt olojen kehityksen tasalla.
7617: Rakennuskaaren 29 luvussa säädetään, että siitä,
7618: miten huoneita on kaupungissa rakennettava ja kunnossa
7619: pidettävä, niin myös mitä muutoin kaupungin hyödyksi
7620: ja kaunistukseksi on vaarinotettava, on erittäin säädetty.
7621: Tämän säännöksen nojalla 18 p. Maaliskuuta 1856 annettu
7622: asetus kaupunkien järjestämisestä ja rakentamisesta on
7623: kuitenkin jo aivan vanhentunut ja puutteellinen ja eri
7624: kaupunkien uudemmissa rakennusjärjestyksissä on siitä
7625: niin paljon poikettu, että koko asetuksesta käytännössä
7626: ei ole enää paljoakaan jälellä. Sentähden tarvitaan,
7627: vaikkapa edelleenkin jätettäisiin laajalti vapautta järjes-
7628: tää eri kaupunkien rakennusoloja paikallisten tarpeiden
7629: mukaan, joitakin yleisiä perustavia säännöksiä johdoksi
7630: erityisiä rakennusjärjestyksiä laadittaessa ja vahvistet-
7631: taessa.
7632: ITI, 34, - Mikkola, y. m. 103
7633:
7634: Tuollaisten säännöksien kautta olisi erittäinkin Jar-
7635: jestettävä kaupunkien järjestelyssä ja rakentamisessa syn-
7636: tyviä siviilioikeudellisia oikeussuhteita sekä saatava pois-
7637: tetuksi epäselvyys siitä, missä suhteessa eräät uudemmat
7638: asetukset, esim. laki pakkolunastuksesta, ovat rakennus-
7639: järjestysten niistä osaksi poikkeaviin erikoismääräyksiin.
7640: Mutta muutenkin olisi suotavaa, että laissa riittävän
7641: täydellisesti ja ajanmukaisesti järjestettäisiin kaupunki-
7642: kiinteistöjen omistusoikeus ja hallinto. Siten saavutet-
7643: taisiin näissä oloissa tärkeää selvyyttä ja vakavuutta, ja,
7644: tarvitsematta siinäkään liiaksi ahtaalle sitoa alueen käyt-
7645: tämistapaa, voisi lainsäädäntÖ kuitenkin tehokkaasti vai-
7646: kuttaa asunto-olojen kehittymiseksi terveelliseen suuntaan.
7647: Suomen kaupungeissa yleensä on päässyt vallalle se
7648: käsitys, että tontteja vahvistetun kaupunginaseman pii-
7649: rissä on luovutettava ainoastaan täydellä omistusoikeu-
7650: della. Epävapaiden tonttien luovuttaminen vakaalla hal-
7651: lintaoikeudella, jotka tontit Maakaaren 4 luvun 6 §:n mu-
7652: kaan olisivat myytäessä tarjottavat kaupungille lunas-
7653: tettavaksi, on vähitellen jäänyt pois käytännöstä, ja tontti-
7654: vero, jota edelleen on otettu yksityisten omaksi myydyistä
7655: tonteistakin, on todellisuudessa menettänyt varsinaisen
7656: merkityksensä. Myöskin sellaisilla alueilla joita ei vielä
7657: ole otettu kaupunginaseman piiriin, ja joilla kaupungin
7658: maan omistusoikeutta sentähden ei ole voitu myydä pois
7659: on toisinaan rakennustonttien vuokraehtoihin pantu ni-
7660: menomainen määräys, että vuokramies on sittenkuin ase-
7661: makaava on alueelle vahvistettu, sekä oikeutettu että,
7662: kaupunginhallinnon vaatimuksesta, velvollinenkin Innas-
7663: tamaan tonttinsa.
7664: Kerrottu täällä vallitseva käsitys on kuitenkin aivan
7665: vastakkainen sille . suunnalle, joka nykyisin yleensä on
7666: voitolla kunnallisen maanomaisuuden käyttämiseen näh-
7667: den. Tämä suunta on nimittäin se, että kunnan, osaksi
7668: voidakseen vaikuttaa hyvää asunto-oloihin, ja erittäinkin
7669: estää tontinhintain ja asuntovuokrain korottamista, osaksi
7670: 104 III, a4. - Kaupunkien järjestel. koskeva lainsääd.
7671:
7672: yhteiskunnalle pidättääkseen sen luonnollisen arvonnou-
7673: sun, jonka yhteiskunnan kehitys tuottaa, tulee hyvissä
7674: ajoin lisätä maanomaisuuttansa ja yleensä olla luopumatta
7675: rakennusmaan omistusoikeudesta, ainakin ellei kunnalle
7676: varatun etuosto-oikeuden kautta taikka muulla tavoin
7677: hankita takeita tonttikeinottelua vastaan. Kaupunkien
7678: rakennuspaikkain luovuttaminen ainoastaan käyttö-oikeu-
7679: della on sentähden tullut yhä tavallisemmaksi esim. Eng-
7680: lannissa, Saksassa ja Alankomaissa; ja niitä epäkohtiakin,
7681: joita Englannissa on ilmestynyt yksityisten omistamia
7682: asuntotontteja vuokralle annettaessa, on voitu välttää
7683: kunnan ollessa omistajana. Erityisesti näyttää tähän
7684: tarkoitukseen sopiva maanvuokran muoto saadun n. k.
7685: perintörakennusoikeudesta (Erbbaurecht), joka on järjes-
7686: tetty Saksan valtakunnan vuodesta 1900 voimassa ole-
7687: vassa siviililaissa. Sillä tarkoitetaan luovutettavaa ja
7688: perinnöllistä oikeutta pitää rakennusta toisen maalla, jol-
7689: loin erityinen välipuhe voidaan tehdä rakennusten laa-
7690: dusta, vuokrain suuruudesta, etuosto-oikeudesta j. n. e.
7691: Sellaisilla määräyksillä koetetaankin saada varmuutta
7692: siitä, että luovutetulle tontille oikein rakennetaan ja ettei
7693: vuokria koroteta kohtuuttomiin asti. Sanottu oikeus
7694: voidaan, samaten kuin kiinteimistö, myydä, kiinnittää,
7695: y. m. Sovitun ajan loputtua joutuvat rakennukset maan-
7696: omistajalle ilman korvausta, ellei sellaisesta ole sovittu.
7697: Aika, jonka sopimus pysyy voimassa, on määrätty tavalli-
7698: sesti 60-80:ksi, enintään 100 vuodeksi, esim. Leipzigin
7699: kaupunki on sen määrännyt 100:ksi, Haile 70:ksi, Frank-
7700: furt a. M. korkeintaan 80:ksi vuodeksi.
7701: Muissakin maissa on mainittu vuokramuoto herättä-
7702: nyt huomiota, ja viime vuonna 14 p. kesäkuuta 1907 anne-
7703: tulla lailla kiinteän omaisuuden nautinto-oikeudesta ynnä
7704: muilla siihen liittyvillä laeilla on samansuuntainen järjes-
7705: telmä toimeenpantu' myöskin Ruotsissa, jossa 31 p. elo-
7706: kuuta 1907 on annettu myöskin erityinen laki kaupungin
7707: asemasta ja tontteihin jakamisesta. Ensimainittuihin
7708: m, 34. - Mikkola, y. m. 105
7709:
7710:
7711: lakeihin on otettu säännöksiä n. s. tonttioikeudesta (tomt-
7712: rätt) eli kaupungin tai muun kunnan (niin myös kruunun
7713: ja säädösten) oikeudesta määräajaksi, joka ei saa olla 26
7714: vuotta lyhempi eikä 100 vuotta pitempi, luovuttaa tont-
7715: teja yhdyskunnan rakentamista varten suunnitellulta
7716: alueelta. Tällä on tarkoitettu antaa kunnalle keino, jolla
7717: se voi osaksi mahdolliseksi saattaa ja edistää rakennus-
7718: toimintaa niin, että vuokrat voisivat melkoisesti laskeutua,
7719: osaksi vähitellen korotettuj en maan käyttämisestä suo-
7720: ritettavain maksujen kautta pidättää yhteiskunnalle osan
7721: ansaitsematonta tontinarvon lisäystä, samalla kun myös-
7722: kin on tahdottu helpottaa käyttöoikeuden kiinnittämistä.
7723: Tämän tapaisten säännösten kautta ja koettamalla
7724: edistää asuntotonttien luovuttamista tarkoituksenmukai-
7725: sesti järjestetylle vuokralle helpotettaisiin niillekin,. jotka
7726: eivät voi päästä talonomistajaksi kaupungissa, sita, että
7727: yksityisinä tai rakennusyhtiöiden osakkaina saavat irti-
7728: sanomiselta ja odottamattomilta vuokrankorotuksilta tur-
7729: vatun asunnon. Yhteiskunnalta taas ei tontin omistus-
7730: oikeuden luovuttamisen kautta riistettäisi mahdollisuutta
7731: määräävästi vaikuttaa tontin käyttämistapaan. Tontti
7732: ei tulisi tontinhintain ja niistä riippuvain vuokrain korot-
7733: tamista tarkoittavan keinottelun esineeksi. Kaupungilta
7734: ei menisi hukkaan vähitellen syntyvä arvonnousu, eikä
7735: kunnan myöskään, jos se vastedes tarvitsee tonttia johon-
7736: kin yleiseen tarkoitukseen, olisi pakko alistua suuriin
7737: uhrauksiin saadakseen sitä haltuunsa. Asuntotontteja
7738: siten luovuttamalla, tonttien yksityiseksi omaisuudeksi
7739: myymisen ohella, valmistettaisiin kunnalle enemmän tilai-
7740: suutta hillitä tonttikeinotteluita sekä vaikuttaa järjestä-
7741: västi tontinhintojen ja sen kautta myöskin vuokrain muo-
7742: dostumiseen.
7743: Vihdoin voitaisiin myöskin kaupunkihuoneustojen
7744: vuokraoikeutta koskevilla säännöksillä turvata vuokralla
7745: asuvaa väestöä keinottelusta johtuvia vuokrakorotuksia
7746: vastaan, esim. tekemällä vuokraoikeus koko sovitun
7747: 106 III, z4. - Kaupunkien järjestel. koskeva lainsääd.
7748:
7749: vuokra-ajan pysyväiseksi, vaikka talo kaupan kautta
7750: siirtyisikin uudelle omistajalle.
7751: Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu saamme nöyrim-
7752: mästi ehdottaa Eduskunnan alamaisesti anottavaksi,
7753:
7754: että mahdollisimman pian CJalmistettaisiin ja
7755: Eduskunnan hyCJäksyttäCJäksi esitettäisiin ajan-
7756: mukaisia säännöksiä kaupunkien järjestelyssä ja
7757: rakentamisessa noudatettaCJista perusteista, kau-
7758: punkikiinteimistön omistus- ja hallintaoikeudesta
7759: sekä huoneiden CJuokraamisesta kaupungissa.
7760:
7761: Helsingissä, helmikuun 26 p. 1908.
7762:
7763:
7764: Antti Mikkola. Eero Erkko.
7765: K. Wiljakainen. Heikki Renvall.
7766: 107
7767:
7768: 111, as. - Edusk. esit. N:o 18.
7769:
7770: Gebhard, Hedvig, y. m.: Ehdotus asetukseksi
7771: Maakaaren 16 luvun 15 §:n osittaisesta
7772: muuttamisesta.
7773:
7774:
7775:
7776: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7777:
7778: Viitaten niihin yleisiin syihin, joilla olen perustellut
7779: sen viime va1tiopäiville jättämäni esitysehdotuksen, joka
7780: on painettu mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan Liit-
7781: teitten III osaan, sivulle 141, on minulla kunnia ehdottaa,
7782: että eduskunta suvaitsisi yhtyä seuraavaan esitysehdo-
7783: tukseen:
7784:
7785: Ehdotus asetukseksi Maakaaren 16 Luvun
7786: 15 §:n osittaisesta muuttamisesta:
7787:
7788: Muuttamalla Maakaaren 16 Luvun 15 §:ää
7789: säädetään, että siinä oleva määräys, että kauppa
7790: rikkoo vuokran, ei ole sovellettava ostettaessa
7791: semmoista taloa kaupungissa, joka kokonaan
7792: tai osittain on vuokrattu toiselle kirjallisella
7793: sopimuksella. - Vuokrasopimukseen pantu ehto,
7794: että kauppa rikkoo vuokran, ei velvoita.
7795:
7796: Helsingissä, 24 p. helmikuuta 1908.
7797: Hedvig Gebhard.
7798:
7799: Tähän yhtyvät:
7800: Hannes Gebhard. Vilho Reima.
7801: 108
7802:
7803: 111, 36. - · Pet. mem. N:o 66.
7804:
7805:
7806: Ahlroos, Frans: Om aflåtande af proposition till
7807: Landtdagen med förslag till hyreslag, afseende
7808: bl. a. att trygga hyresgästers ställning i rätts-
7809: förhållanden till hyresvärden.
7810:
7811:
7812:
7813:
7814: T i II F i n l a n d s L a n d t d a g.
7815:
7816:
7817: Vördsamt petitionsmemorial.
7818:
7819: De obetydliga och numera otidsenliga föreskrifter i
7820: 1734 års lag om hushyra äro icke en tillfyllestgörande
7821: normering för tryggande av hyresgästens rätt i våra dagar.
7822: Här kräves en lag, som bestämmer de viktigaste förhål-
7823: landen rörande lega av bostad. 1 de större städerna är
7824: den övervägande delen av befolkningen hänvisad tili att
7825: genom hyrande bereda sig en bostad. Stora intressen
7826: anknyta sig därför tili bostadsfrågan och giver detta rätts-
7827: förhållande en alldeles särskild betydelse. Att fastställa
7828: säkra, efter rättvisa och billighet avvägda grunder för
7829: husägarens och hyresgästens inbördes rättigheter och
7830: skyldigheter är en uppgift för lagstiftningen av icke ringa
7831: social betydelse. Bristen på en tilifredsställande ordning
7832: i fråga om bostadsförhållanden har värkat därhän, att
7833: vederbörande intressenter varit hänvisade tili att i själfva
7834: hyresaftalet upptaga en mångfald bestämmelser för att
7835: därmed ersätta frånvaron av lagbestämdt rättesnöre.
7836: Med dessa tryckta formulär har man likväl icke på långt
7837: när uppnått en fullt tillfredsställande hyresordning, enär
7838: dessa formulär äro dels oklart affattade och dels upp-
7839: ID, as. - Ahlroos. 109
7840:
7841: gjorts på föranstaltande endast av den ena av sakägarena,
7842: husägaren, hvarför de alldeles för ensidigt tillgodose
7843: ha~s intressen, under det hyresgästen får ge sig på nåd
7844: och onåd.
7845: Upptagas i lag bestämmelser, som i nödiga hänseen-
7846: den ordna förhållandet mellan hyresvärd och hyresgäst,
7847: så finnes för sakägarena icke vidare något behov att i
7848: den utst~ckning, det hittills skett, själva genom avtal
7849: ordna förhållandet sig emellan. Behovet av en tidsenlig
7850: hyreslagstiftning ökas ännu därigenom, att förhållandet
7851: mellan hyresvärd och hyresgäst gestaltar sig i viss mån
7852: till en maktfråga, enär här stor stridighet i intressen
7853: mötas. Enligt förhållandenas natur är husägaren den
7854: starkare och styrkan i hans ställning ökas genom den nu
7855: rådande stora bostadsbristen och genom lättheten för
7856: gårdsägarena att åstadkomma en sammanslutning, hvil-
7857: ken icke gärna kan få någon motsvarighet bland hyres-
7858: gästerna. Med avseende å hyresförhållandets stora be-
7859: tydelse för samhället kan det därför icke anses rådligt
7860: att lämna avtalsfriheten aHdeies obegränsadt utrymme.
7861: Till nu gällande legostadganden, hvilka bidraga till att
7862: göra hyresgästen rättslös gentemot hyresvärden och upp-
7863: muntra till en ofta osund spekulation i gårdar, hör grund-
7864: satsen, att •>köp bryter legoavtal•>, d. v. s. att ett hyres-
7865: kontrakt upphör att gälla vid husets försäljning, såvida
7866: icke kontraktet är intecknadt. Denna grundsats har
7867: nyligen i Sverige i lagstiftningsväg övergivits, och samma
7868: skäl tala även hos oss lika kraftigt för enahanda reform.
7869: Denna borde gå i sådan riktning, att överlåtelse av egen-
7870: dom efter det hyresgästen tillträdt den förhyrda lägen-
7871: heten, icke skulle få inkräkta på eller upphäva hyres-
7872: gästens i hyresavtalet fastställda rätt att kvarsitta sålänge
7873: legostämman varar, och borde tillika stadgas, att häremot
7874: stridande förbehåll i hyresavtalet vore utan verkan.
7875: På grund av ovan anförda skäl anhåller jag vörd-
7876: samt, att landtdagen ville understöda en petition därom,
7877: 110 m, a6. - Vuokralaista.
7878:
7879: att proposition snarast möjligt blejfJe tilllandt-
7880: dagen öfJerlämnad med förslag till hyreslag, som&
7881: med beaktande bland annat afJ ofJan antydda syn-
7882: punkter och önskningsmål, afJsåge att trygga hy-
7883: resgästens ställning i rättsförhållandet till hyres-
7884: fJärden.
7885:
7886: Helsingfors, den 20 februari 1908.
7887:
7888:
7889: Frans Ahlroos.
7890: 111
7891:
7892: lP, 37. - Anom. ehd. N:o 40.
7893:
7894:
7895: Vuorimaa, A. 0., y. m.: Yhtenäisen maarekisterijär-
7896: jestelmän aikaansaamisesta.
7897:
7898:
7899:
7900: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
7901:
7902: Viitatep niihin perusteluihin, jotka olemme esittäneet
7903: viime valtiopäivillä jättämässämme anomusehdotuksessa
7904: (Anom. ehd. N:o 12; katso Liitteet 111, siv.145-150), saam-
7905: me kunnian kansan Eduskunnalle ehdottaa,
7906:
7907: että Eduskunta Hänen Keisarilliselta Jl1 ajes-
7908: teetiltansa anoisi, että kumoamalla entiset hallin-
7909: nolliset määräykset säädettäisiin asetus, jonka
7910: kautta järjestetään yhtenäinen kuntaa tai nimis-
7911: miespiiriä käsittärä maarekisteröimisjärjestelmä
7912: nimismiehen hoidettavaksi, joka on pätevä toimit-
7913: tamaan kaikki maanluovutusta, jaotusta, ositta-
7914: mista, palstottamista ja panttausta koskevat kame-
7915: raaliset toimitukset .
7916: .
7917: Helsingissä 15 p. Helmikuuta 1908.
7918: A. 0. Vuorimaa. S. N. Rajala.
7919: Juho Ylikorpi. Juho Tulikoura.
7920: Juho Lepistö. Juuso Runtti.
7921: Erkki Pullinen. Oskari Laine.
7922: Aukusti Hiltula. J. E. Helkiö.
7923: Kaarle 0. Knuutila. Iisakki Vahe.
7924: Liisi Kivioja. E. Ala-Kulju.
7925: Justus Ripatti. M. Sipponen .
7926: . Lähetetty Laki- ja Talousvaliokuntaan valmistavaa.
7927: käsittelyä varten.
7928: G.
7929: Erinäisiä eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
7930: anomusehdotuksia.
7931:
7932:
7933:
7934:
7935: 8
7936: 115
7937:
7938:
7939: 111, 38. - Edusk. esit. N:o 11.
7940:
7941:
7942: Tulikoura, Juho, y. m.: Ehdotus asetukseksi 19
7943: p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista annetun
7944: asetuksen 1 § :ään pantafJasta lisäyksestä.
7945:
7946:
7947:
7948:
7949: Suomen kansan Eduskunnalle:
7950:
7951:
7952: Suomen säästöpankki-laitos on, sen jälkeen- kun val-
7953: tiopäivät 1894 hyväksyivät uuden säästäpankkilain, kyllä
7954: kehittynyt ja luonut säästöpankkeja milt'ei jokaiseen
7955: kuntaan sekä kasvattanut säästöönpanot niissä jo yli
7956: kaksisataa miljoonaa markkaa, mutta samalla näyttänyt
7957: säästöpankki-asetuksessa olevan puutteen, joka tarvitsee
7958: pikaista korjausta, että laitos voisi vielä tarmokkaammin
7959: kehittyä. Säästöpankki-asetus ei nimittäin selvin sanoin
7960: määrää, että näillä pankeilla olisi oikeus tallettaa kunnal-
7961: listen, kirkollisten ja humanisten laitoksien varoja, jonka
7962: nojalla senaatti ollen sellaista katsantokantaa, että sääs-
7963: töpankit palvelevat ainoastaan yksityis- tai henkilökoh-
7964: taista säästäväisyyttä, mutta ei yleistä, on tulkinnut tä-
7965: män lain niin ja eri kirjeellä kieltänyt säästöpankkeja vas-
7966: taanottamasta mainitunlaisia varoja. Mutta koska näi-
7967: denkin varojen tallettaminen säästöpankeissa on kansan-
7968: taloudelle erittäin suurer;ta merkityksestä, sekä on tar-
7969: peellista, että säästöpankit ennen pitkää kehittyvät rahain-
7970: välityslaitoksiksi maalaiskunnissa, niin on välttämätöntä,
7971: että tällainen ehkäisevä kielto saadaan poistetuksi ja
7972: säästöpankkilaki siinä suhteessa selvitetyksi.
7973: Sentähden rohkenemme Eduskunnalle esittää, että
7974: se päättäisi puolestaan hyväksyä 1895 vuoden Säästöpankki-
7975: 116 m, 3s - Lisäys säästöpank. annettuun .asetukseen.
7976:
7977: lain 1:seen pykälään lisäyksen, joka ilmenee seuraavasta
7978: asetusehdotuksesta:
7979:
7980: Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta
7981: 1895 säästöpankeista annetun asetuksen 1 §:ään
7982: pantavasta lisäyksestä.
7983:
7984: Täten säädetään, että säästöpankeista 19
7985: p:nä kesäkuuta 1895 annetun asetuksen 1 § vast-
7986: edes on kuuluva näin:
7987:
7988: § 1.
7989: Säästöpankilla tässä asetuksessa tarkoitetaan
7990: rahalaitosta, jonka on määrä, perustajain tahi
7991: niiden oikeudenhaltijain saamatta nauttia hy-
7992: väkseen voittoa liikkeestä, ottaa yleisöltä rahaa
7993: korkoa kasvamaan ja lisäämällä korot pääomiin,
7994: niitä yhä kartuttaa sekä irtisanomisen mukaan
7995: maksaa rahat takaisin. Säästöpankilla olkoon
7996: oikeus myös tallettaa kunnan, kirkon ja yhdis-
7997: tysten varoja.
7998:
7999: Helsingissä, helmikuun 20 päivänä 1908.
8000:
8001:
8002: Juho Tulikoura. J. E. Helkiö.
8003: A. 0. Vuorimaa. S. N. Rajala.
8004: J. Waarala. Aukusti Hiltula.
8005: T. Nykänen. Juho Lepistö.
8006: A. Koivisto. Juho Rannikko.
8007: Juho Ylikorpi. Kaarle 0. Knuutila.
8008: E. Ala-Kulju. Liisi Kivioja.
8009: Erkki Pullinen. Justus Ripatti.
8010: J. E. Antila. Juho Torppa.
8011: 117
8012:
8013: 111, a9. - Edusk. esit N:o 19.
8014:
8015:
8016: Palmen, E. G.: Ehdotus asetuleseksi kirjailijan
8017: ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin 15
8018: p:nä maaliskuuta 1880 annetun arm. ase-
8019: tuksen 18 §:n muuttamisesta.
8020:
8021:
8022:
8023:
8024: Suom en E d u s k u n n a ll e.
8025:
8026: Kun asetus kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä
8027: tuotteisiin 15 päivältä maaliskuuta 1880 laadittiin, perus-
8028: tui se hallitsijan ja valtiosäätyjen yhtäpitävään vakaumuk-
8029: seen, että aatteellisen työn tekijät olivat siksi arvokkaat
8030: yhteiskunnan kehitykselle, että he tässä toiminnassaan
8031: ansaitsivat saada lain turvaa, samassa kuin pidettiin sil-
8032: mällä, ettei arvokkaita teoksia liian kauan estettäisi jou-
8033: tumasta vapaan kilpailun alaisiksi. Taiteilijalle samoin
8034: kuin kirjailijalle myönnettiin elinajaksensa sekä hänen
8035: oikeudenomistajalleen viideksikymmeneksi vuodeksi hänen
8036: kuolemastaan oikeus teokseen, mutta kumpaankin näh-
8037: den säädettiin sen ohessa muutamat poikkeukset. Nämä
8038: taiteilijan oikeutta supistavat määräykset tavataan ase-
8039: tuksen 18 §:ssä, joka kuuluu:
8040:
8041: Laittornana jälittelemisenä ei pidetä:
8042: i:ksi) taideteosten jälittelemistä, jotka ovat
8043: valtion tahi yleisen kokoelman omat, taikka ase-
8044: tetut ulos avonaisille paikoille;
8045: 2:ksi) taideteosten kuvailemista tieteelli-
8046: sissä teoksissa ja oppikirjoissa;
8047: 3:ksi) taideteosten käyttämistä käsityöläi-
8048: siltä ja tehtailijoilta esikuviksi huonekalujen
8049: HS Ill, 39. - Kirjailijan ja taiteilijan oikeud. työnsä tuotteisiin.
8050:
8051: ja muitten tarvittaviksi aiottuin tavarain tahi
8052: näillä olevain koristusten valmistamisessa; sekä
8053: 4:ksi) taideteosten jälittelemistä oppilailta
8054: heidän opintoansa varten.
8055:
8056: Kaikissa muissa osissa 1880 vuoden laki kirjallisesta
8057: ja taiteellisesta omistusoikeudesta yhä on voimassa,
8058: paitsi että siinä tavattavat rangaistusmäärät ovat muu-
8059: tetut 1889 vuoden rikoslain kautta. Mutta taiteellisen
8060: omistusoikeuden edellytykset ovat viimeisten vuosikym-
8061: menien kuluessa ehtineet muutamissa kohdin oleellisesti
8062: muuttua. Käytäntöön on sillä välin otettu monistuskei-
8063: noja, joita ei vielä 1880-luvun alussa ollut tai ei ainakaan
8064: tunnettu Suomessa. Autotypian, fototypian y. m. meto-
8065: dien avulla voidaan nykyänsä tfhdä jäljennöksiä vähäi-
8066: sestä hinnasta suuret painokset, ja kymmentuhansiin
8067: sellaisia painotuotteita leviää, tuottaen kustantajille voi-
8068: tot, jotka välistä nousevat meidän oloihimme nähden
8069: suuriinkin määriin. Mutta ylläolevan 18 §:n mukaan tai-
8070: teilija ei ole oikeutettu saamaan mitään tällaisesta työnsä
8071: tuotteesta, jos hän on myynyt alkuteoksen yleiseen ko-
8072: koelmaan tai jos taideteos on asetettu julkiseen paikkaan.
8073: Vähemmin huomatuista teoksista laki siis suojelee hänen
8074: oikeuttaan, mutta niissä tapauksissa, jolloin tavallista
8075: suurempi nero ja arvatenkin paljon suurempi työ tulee
8076: kysymykseen, hänen oikeutensa katoaa taideteoksen jäl-
8077: jentämiseen nähden.
8078: Se valtuuskunta, joka tähän asti Valtiosäätyjen aset-
8079: tamana mutta nykyänsä Suomen Eduskunnan puolesta
8080: hoitaa lääketieteen lisensiaatti H. F. Antell-vainajan
8081: kokoelmia, pitäen huolta niiden kartuttamisestakin, on
8082: eri kerroin saanut kokea, mitä nyt voimassa olevat mää-
8083: räykset käytännössä merkitsevät. Taiteilija, joka myy
8084: luomansa taideteoksen mainittuihin kokoelmiin, jotka jo
8085: nykyänsä ovat ylen tärkeänä osana kansallista taidemuseo-
8086: tamme ja vuosi vuodelta voittavat siinä suuremman mer-
8087: m, aa. -Palmen. 119
8088:
8089:
8090: kityksen, on pakotettu ottamaan lukuun, että hän samassa
8091: luovuttaa oikeutensa kaikkiin jäljennöksiinkin, vaikka
8092: hänellä ketään rasittamatta voisi niistä olla kohtuullinen
8093: ja kenties aivan tarpeellinen lisätulo. Näinä päivinä
8094: etevin Suomen nykyään toimivista taiteilijoista juuri
8095: tähän asianlaitaan nähden on kieltäytynyt myymästä
8096: valtuuskunnalle kolmea taulua, joiden oikea paikka val-
8097: tuuskunnan mielestä olisi ollut Suomen kansallisessa tai-
8098: demuseossa. Joku vuosi sitten syntyi vaikeuksia Albert
8099: Edelfelt-vainajan piirustusten johdosta, koska niiden omis-
8100: taja samoin tahtoi suojella oikeuttaan, mikä on vaikea,
8101: jopa mahdotonkin, kun esineet ovat julkisessa kokoelmassa.
8102: Ilmeisesti epätyydyttävä on tämä asianlaita sekä
8103: taiteilijan että yleisönkin kannalta katsoen. Se suuri
8104: yleisö, joka esim. tahtoo nähdä Edelfeltin tekemät sata-
8105: vuotisten muistojen kuvat, ei kärsisi mitään vahinkoa, jos
8106: asianomaiset kustantajat olisivat olleet velvolliset jaka-
8107: maan voitostaan taideteosten luojalle; onhan kokemus
8108: osottanut, että yritteliäs kustantaja voipi katsoa edulli-
8109: seksi maksaa suuret summat ainoasta piirustuksesta,
8110: jonka suosittu taiteilija tekee, hyötyäkseen vielä itsekin
8111: kaupasta. Mitä etevämpi joku taideteos on, sitä suu-
8112: remmaksi käy taiteilijaa kohti tehty vääryys, jos hänen,
8113: saadakseen tuotteensa yleisön nähtäväksi, täytyy luopua
8114: oikeudesta, joka itsessään on riidaton. Ulkomailla onkin
8115: moniaalla turvattu taiteilijan oikeutta nyt mainittua
8116: jäljentämistä vastaan.
8117: Nyt puheena oleva lakipykälä sisältää toisenkin hai-
8118: tan, joka niin ikään olisi korjattava, jos lainsäätäjä kerran
8119: ottaa nämä määräykset tarkastettaviksi.
8120: Epäilemättä on vasta-alkajille tärkeätä päästä käyt-
8121: tämään hyviä taideteoksia esikuvikseen, eikä liene tie-
8122: dossa ainoata tapausta, milloin taiteilija ei olisi mielel-
8123: lään suonut tätä oikeutta nuoremmille tovereille, joilla
8124: oppimisen ja harjaantumisen tarkoitus on pyynnön perus-
8125: tuksena. Mutta tässäkin kohden on väärinkäytöksen
8126: 120 m, s9.- Kirjailijan ja taiteilijan oikeud. työnsä tuotteisiin.
8127:
8128: mahdollisuus lähellä, kun ken hyvänsä yllämainitun 18
8129: §:n 4:nen kohdan mukaan saa taiteilijaa kysymättä, eh-
8130: käpä hänen kieltoansakin vastaan, jäljentää jokaista hänen
8131: teostaan, joka on joutunut julkiseen kokoelmaan. Huo-
8132: nokin jäljentäjä saattaa ottaa elatuskeinokseen valmistaa
8133: jäljennöksiä myytäviksi, ja taideteoksen Iuojalie tulisi
8134: siinä tapauksessa haittaa lain määräyksestä, puhumatta
8135: siitä, että kenties aivan kelvottomia kopioita levitetään
8136: teoksesta.
8137: Luopumalla 18 §:n määräyksestä ei tässäkään tapa-
8138: uksessa tehtäisi yleisölle haittaa. Taiteilijan oma etu vaa-
8139: tii, että hänen teoksensa tulee tunnetuksi, eivätkä taidetta
8140: oppivien harjoitelmat semmoisinaan tekisi vahinkoa tai-
8141: deteoksen tekijälle. Siinä on kyllin takeita, että aina
8142: jäisi vasta-alkajille riittämiin asti mahdollisuutta käyttää
8143: siveltimensä uudenaikaisten niin kuin vanhempienkin
8144: taulujen jäljentämiseen. Mutta poistamalJa puheena ole-
8145: vasta pykälästä sen viimeinen kohta estettäisiin sellainen
8146: vilpillinen hyötyminen toisen työstä, joka vaivoin on tor-
8147: juttavissa nykyisen lain mukaan.
8148: Koska Suomen Eduskunta meillä edustaa julkisten
8149: taidekokoelmainkin asiaa ja ilmeinen oikeudenperiaate
8150: tässä on kyseessä, uskallan luottaa siihen, että Edus-
8151: kunta asiaa harkittuansa on katsova muutoksen nyt voi-
8152: massa olevassa laissa olevan tarpeen. Muutoksen teke-
8153: minen on sitä helpompi, koskei tarvitse muuta kuin ku-
8154: mota mainitun 18 §:n kohdat 1 ja 4, jolloin huomaute-
8155: tut hankaluudet samassa olisivat poistetut. Ei liene
8156: syytä lykätä näiden parannusten tekemistä siksi kunnes
8157: ehkä otetaan laki kokonaisuudessaan uudistettavaksi,
8158: koska nyt esitetyt epäkohdat ovat mm selvät sekä
8159: helposti oikaistavissa.
8160: Jos 18 § muutetaan kumoomalla kaksi sen kohtaa,
8161: lienee samassa otettava huomioon, ettei sen nykyinen kohta
8162: 3 nykyisessä suomenkielisessä asussaan sovi uudistetta-
8163: vaksi, ellei. sen kielellistä muotoa edes johonkin määrään
8164: III, ao. - Palmen. 121
8165:
8166:
8167: muuteta. Vähäisellä muutoksella se tulisi ruotsinkie-
8168: listä tekstiä vastaavaksi, sisältämättä pahaa kielivirhettä.
8169: Edellä esitetyn perusteella saan kunnioittavimmin
8170: esittää seuraavan lakiehdotuksen käsiteltäväksi siinä jär-
8171: jestyksessä, minkä Valtiopäiväjärjestys säätää eduskunta-
8172: esityksiä varten:
8173:
8174:
8175: Asetus, joka koskee kirjailijan ja taiteilijan
8176: oikeudesta työnsä tuotteisin 15 päivänä maaliskuuta
8177: 1880 annetun armollisen asetuksen 18 §:n muutta-
8178: mista.
8179:
8180: Täten säädetään, että 15 päivänä maalis-
8181: kuuta 1880 kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta
8182: työnsä tuotteisiin annetun armollisen asetuksen
8183: 18 § on muutettava näin kuuluvaksi:
8184:
8185:
8186:
8187: 18 §.
8188:
8189: Laittornana jälittelemisenä ei pidetä :
8190: 1:ksi) taideteosten kuvailemista tieteellisissä
8191: teoksissa ja oppikirjoissa, sekä
8192: 2:ksi) taideteosten käyttämistä mallina kä-
8193: sityöläisten ja tehtailijoitten valmistaessa huo-
8194: nekaluja ja muita käytettäviksi aiottuja esmei-
8195: tä ja näihin kuuluvia koristuksia.
8196:
8197: Helsingissä, 24 päivänä helmikuuta 1908.
8198:
8199: E. G. Palman.
8200: 122
8201:
8202: UI, 40. - Mot. försl. N:o 20.
8203:
8204:
8205: Neovius, Arvid, m. fl.: Förslag till lag om före-
8206: ningar.
8207:
8208:
8209:
8210:
8211: T i II F i n l a n d s L a n d t d a g.
8212:
8213: Sedan den af Ständerna vid 1905-1906 års urtima
8214: iandtdag antagna lag om föreningar icke vunnit Monar-
8215: kens sanktion, har senaten i medlet af sistlidet år ingått
8216: tili högsta ort med förslag till ny proposition i ämnet,
8217: hvilket förslag emellertid först under nysslidne januari
8218: månad från generalguvernören öfversändes tili minister-
8219: statssekreteraren i och för föredragning för Hans Ma-
8220: jestät. Det är sålunda ännu ovisst, om denna proposition
8221: kommer att öfverlämnas redan tili innevarande Landt-
8222: dag, och om det sker i så god tid att ärendets slutbehand-
8223: ling af Landtdagen medhinnes. Skulle detta icke blifva
8224: fallet, blefve följden en förlängning med minst ett år af
8225: det, med särskilda svåra olägenheter förenade mellan-
8226: tillstånd, som uppkommit genom uppskofvet med den
8227: kompletterande lagstiftning, hvilken förutses i lagen af
8228: den 20 augusti 1906 angående yttrande-, församlings- och
8229: föreningsfrihet. lnför denna möjlighet synes det vara
8230: :anledning för Landtdagen att göra, hvad på densamma
8231: kan ankomma, för att undvika en ytterligare förlängning
8232: :af sagda mellantillstånd. Det är därför undertecknade
8233: tillåta sig att genom denna motion föreslå ett initiativ
8234: af innevarande Landtdag tili åstadkommande af en lag
8235: ()ffi föreningar.
8236: Det här nedan intagna lagförslaget är i öfrigt lika-
8237: lydande med den af 1905-1906 års urtima landtdag
8238: Ill, 40. - Arvid Neovius, y. m. 123
8239:
8240:
8241: antagna lagen, utom att 3 och 5 §§ erhållit en ny affatt-
8242: ning i syfte att tillmötesgå de mot sistnämnda lagförslag
8243: framställda anmärkningarna. Om det berättigade i dessa
8244: anmärkningar kunna visserligen olika åsikter hysas, men
8245: denna meningsolikhet synes oss dock icke vara af den
8246: afgörande innebörd, att en sammanjämkning här icke
8247: vore mÖjlig i syfte att få den i fråga varande lagstiftnings-
8248: åtgärden med det snaraste fullbordad.
8249: 1 följd af det sätt, hvarpå det af oss nu framställda
8250: lagförslaget tillkommit, kan för dess motiverande hän-
8251: visas väsentligen till allt det, som anförts i lagutskottets
8252: betänkande om och Ständernas svar i anledning af propo-
8253: sitionen i samma ämne till 1906 års landtdag. § 1 anger
8254: i hufvudsaklig öfverensstämmelse med motsvarande stad-
8255: gande i grundlagen af den 20 aug. 1906 angående bl. a.
8256: föreningsfriheten, i korthet, hvilka föreningar falla under
8257: lagförslaget. § 2 anger undantagen. Hit höra de associa-
8258: tioner, som redan härförinnan äro underkastade särskild
8259: lagstiftning, eller om hvilka sådan i anseende till deras
8260: natur är att emotses. § 3 afser att tillgodose den uti de
8261: tidigare lagförslagen, i olika formuleringar framträdande
8262: uppfattningen, att föreningsfrihetens grundsats icke bör
8263: ega den omfattning, att äfven sådana föreningar, till hvil-
8264: kas uppgift hör öfning i skjutvapens bruk, fritt borde få
8265: bildas; för bildande af dylika föreningar skulle erfordras
8266: öfverhetligt tillstånd; dock skulle detta villkor ej gälla
8267: föreningar för jakt och jaktvård.
8268: Mot sär'lkilda bestämninga1 omgående deltagandet
8269: i politiska föreningar kunna visserligen vägande skäl
8270: anföras: termen är sväfvande och kan lämna rum föi
8271: olika tolkning. Mot uppdragandet af en viss åldersgräns
8272: för dylikt deltagande har anförts den svårighet, som li~ger
8273: i individers olika mogenhet, äfvensom att ett om också
8274: blott passivt deltagande i sådana föreningars verksamhet
8275: kan vara en utvecklande skola för den ungdom, som när-
8276: mar sig myndighetsåldern. Xfven måste ett stadgande
8277: 124 III, .o. -- Laki yhdistyksistä.
8278:
8279: därom, att sådan förening ej får tillskanska sig hefogen-
8280: heter, som tillkomma endast offentlig myndighet, beteck-
8281: nas såsom fullkomligt öfverflödigt, då sådant redan är en
8282: själfklar följd af gällande lag. Då emellertid ett införande
8283: af antydda hegränsande stadganden synts vara af vikt
8284: för mhållande af sanktion å föreningslagen, har ett till-
8285: mötesgående af en afvikande åsikt härutinnan, för sam-
8286: manjämknings erhållande, ansetts kunna ifrågakomma,
8287: och har förty § 5 affattats därefter.
8288: Öfriga stadganden i lagförslaget tor de icke här erfordra
8289: en ingående motivering. I detsamma angifvas närmare
8290: betingelserna för att en förening skall kunna vinna rätts-
8291: kapacitet. Såsom beträffande aktiebolag och andelslag
8292: redan gäller, skulle ett sådant nödvändigt villkor vara
8293: inskrifning i ett offentligt register. Därför måste emeller-
8294: tid förenings stadgar vara affattade efter vissa i lag före-
8295: skrifna normer. Där så är fallet, kan enligt detta så
8296: kallade normativsystem inregistrering ej vägras. I öfver-
8297: ensstämmelse härmed innehåller lagförslaget föreskriftm
8298: om hvad förenings stadgar höra innehålla, huru registre-
8299: ring hör ske och registermyndighets åtgärd öfverklagas.
8300: Då inskrifning ej blefve obligatorisk och dess uteblifvande
8301: endast medförde förlust af rättskapacitet, komma såväl
8302: inskrifna som oinskrifna föreningar att finnas. Detta har
8303: heaktats vid lagförslagets uppställning, särskildt genom
8304: sammanförande i ett kapitel af de stadganden, som gälla
8305: endast icke-inskrifna föreningar. .
8306: Vid en rättslig reglering af föreningsväsendet har man
8307: icke blott att beakta, hvad som erfordras för att skydda
8308: medborgarenes rätt att oberoende af myndigheters inbland-
8309: ning hilda föreningar, utan ock att skydda staten och den
8310: lagliga ordningen mot föreningars tilläfventyrs lagstridiga
8311: vmksamhet. Sistsagda intresse har i lagförslaget tillgodo-
8312: setts bl. a. genom stadganden om förutsättningarna och
8313: sättet för föreningars upplösning.
8314: På grund af antydda skäl få undertecknade förty
8315: vördsamt föreslå
8316: m, 46. - Arvid Neovius, y. m. 125
8317:
8318:
8319: att Landtdagen f!ille för sin del antaga och
8320: till nådig stadfästelse öjf!erstyra en så lydande
8321:
8322:
8323:
8324: Lag om föreningar.
8325:
8326: 1 KAP.
8327:
8328: A II m ä n n a s t a d g a n d e n.
8329:
8330: 1 §.
8331:
8332: För gemensamt fullgörande af syfte, som ej strider
8333: mot lag eller god sed, må förening bildas med iakttagande
8334: af hvad i denna lag stadgas.
8335:
8336: 2 §.
8337:
8338: Stadgandena i denna lag afse icke handels-, komman-
8339: dit- eller aktiebolag, andelslag eller understödsförening,
8340: ej heller annan sammanslutning för sådan verksamhet,
8341: som åsyftar att förskaffa deltagarene vinst eller annan
8342: omedelbar ekonomisk nytta.
8343: Under denna lag falla icke heller sådana för vissa
8344: ändamål afsedda föreningar, som påbjudas eller ordnas
8345: genom allmän lag eller härförinnan tillkomna särskilda
8346: författningar.
8347: H vad angående religionssamfund är stadgadt beröres
8348: ej af bestämningarna i denna lag.
8349:
8350: 3 §.
8351: Förening, tili hvars uppgift hör öfning i skjutvapens
8352: bruk, kan ej bildas utan därtill af Kejsaren och Stor-
8353: fursten meddeladt tillstånd. Härmed afses ej föreningar
8354: för jakt och jaktvård.
8355: 126 m, 40, -.Laki yhdistyksistä.
8356:
8357: 4 §.
8358: Såsom medlem. må i förening ingå ej blott enskild
8359: person, utan ock bolag, stiftelse och annan förening.
8360:
8361: 5 §.
8362: 1 förening, som väsentligen fullföljer politiskt syfte,
8363: må icke annan vara medlem än finsk man eller kvinna,
8364: som fyllt aderton år, eller förening, bestående endast af
8365: sådana medlemmar, ej heller må föreningens ändamål
8366: omfatta befogenheter, som tillkomma endast offentlig
8367: myndighet.
8368:
8369: 2 KAP.
8370:
8371: Om inskrifna föreningar.
8372:
8373: 6 §.
8374: Då förening, som är afsedd att inskrifvas i förenings-
8375: register, bildas, bör därom upprättas dagtecknad skrift-
8376: lig afhandling, innehållande stadgar för förening~m, och
8377: afhandlingen undertecknas af minst tre personer, hvilka
8378: ingå såsom medlemmar i föreningen.
8379:
8380: 7 §.
8381: I stadgarna skall upptagas:
8382: 1) föreningens namn;
8383: 2) den ort i landet, som skall gälla såsom föreningens
8384: hemort;
8385: 3) det ändamål, hvilket föreningen afser att fullfölja;
8386: 4) villkoren för inträde såsom medlem i föreningen
8387: och för medlems uteslutande samt på hvem antagande
8388: af ny medlem och medlems uteslutande ankommer;
8389: 5) huruvida afgift bör af meqlem gäldas till förenin-
8390: gen och afgiftens belopp eller huru detta bestämmes;
8391: m, •o.- Arvid Neovius, y. m. 127
8392:
8393:
8394: 6) huru föreningens styrelse är ordnad och för huru
8395: lång tid medlemmarne däri skola utses;
8396: 7) tiden för räkenskapsafslutningen samt tiden och
8397: sättet för granskningen af räkenskaperna och förvaltnin-
8398: gen;
8399: 8) tiden, inom hvilken årsmöte skall hållas;
8400: 9) huru kallelse till möte skall ske och öfriga med-
8401: delanden bringas till medlemmarnes kännedom; samt
8402: 10) huru i händelse af föreningens upplösning med
8403: dess behållna tillgångar skall förfaras.
8404:
8405: 8 §.
8406: Näring elier annan förvärfsverksamhet må af för-
8407: ening idkas endast såvidt sådant är i dess stadgar bestämdt.
8408:
8409: 9 §.
8410: Förening anmäles tili inskrifning i föreningsregistret
8411: på sätt i 3 kapitlet säges.
8412: Sker ändring af föreningens stadgar eller styrelsens.
8413: sammansättning eller beträffande de personer, som äro-
8414: behöriga att teckna föreningens namn, varde ock det tili
8415: inskrifning i föreningsregistret anmäldt. Innan sådan
8416: inskrifning skett, kan ändringen icke med laga verkan
8417: åberopas mot annan än den, som visas hafva därom haft
8418: vetskap.
8419:
8420: 10 §.
8421: Föreningens medlemmar ansvara icke personligen för-
8422: föreningens förbindelser.
8423:
8424: 11 §.
8425: Medlem i förening eger rätt att när som helst genom
8426: skriftlig anmij.lan hos styrelsen eller dess ordförande eHer-
8427: ock genom muntlig anmälan till föreningsmötes protokoU
8428: 128 m, 40. - Laki yhdistyksistä..
8429:
8430: utträda ur föreningen. Dock kan i förenings stadgar
8431: fastställas viss uppsägningstid, högst ett år.
8432: Med medlems utträde eller uteslutning upphöra äfven
8433: de förpliktelser han genom sitt inträde åtagit sig, utom
8434: såvidt gäller redan till betalning förfallna eller för viss
8435: tid utfästa afgifter.
8436: Aflider medlem, vare hans dödsbo icke ansvarigt för
8437: andra än förfallna afgifter till föreningen.
8438:
8439: 12 §.
8440: Öfver förenings medlemmar skall af dess styrelse
8441: hållas förteckning.
8442:
8443: 13 §.
8444: Föreningsmedlemmarnes beslutanderätt i föreningens
8445: :angelägenheter utöfvas vid föreningsmöte af därvid när-
8446: varande medlemmar.
8447:
8448: 14 §.
8449: Vid föreningsmöte må ej medlem deltaga i afgörande
8450: af fråga, i hvilken hans enskilda fördel strider mot för-
8451: -eningens, och styrelsemedlem icke heller i val af revisor.
8452: Beträffande föreningsmöte gälle i öfrigt, såvidt ej i
8453: stadgarna är annorlunda bestämdt:
8454: att enhvar af föreningens medlemmar eger vid möte
8455: utöfva rösträtt;
8456: att medlem tillkommer blott en röst;
8457: att medlems rösträtt icke kan genom ombud eller
8458: målsman utöfvas;
8459: att såsom föreningens beslut gäller den mening, för
8460: hvilken de flesta rösterna afgifvits;
8461: att vid lika rösttal val afgöres genom lottning, men
8462: i andra frågor den mening gäller, som biträdts af mötets
8463: ordförande; samt
8464: m, 40, - Arvid Neovius, y. m. 129
8465:
8466:
8467: att beslut om ändring i stadgarna eller om förenin-
8468: gens upplösning skall, för att gälla, vara omfattadt af
8469: minst tre fjärdedelar af alla vid omröstningenafgifnaröster,
8470: dock att sådan ändring, som minskar medlem tillförsäkrad
8471: särskild rätt, icke utan dess samtycke kan af mötet be-
8472: slutas.
8473:
8474: 15 §.
8475: A föreningsmöte må ej beslut fattas om ändr1ng af
8476: stadgarna eller om föreningens upplösning, ej heller om
8477: köp, försäljning eller inteckning af fastighet, där ej sådant
8478: ärende är i kallelsen särskildt nämndt.
8479: Öfver beslut, som fattas vid föreningsmöte, bör föras
8480: protokoll, hvilket skall justeras och till riktigheten bestyr-
8481: kas af minst tvenne vid mötet närvarande föreningsmed-
8482: Iemmar.
8483:
8484: 16 §.
8485: Beslut, som vid föreningsmöte i strid med lag eller
8486: föreningens stadgar tillkommit, vare utan verkan mot
8487: föreningsmedlem, som motsagt beslutet eller eljest kan
8488: visa, att han därtill icke bidragit.
8489: Har beslutet, oaktadt det ligger inom mötets befo-
8490: genhet, icke tillkommit i den ordning ske bort, vare före-
8491: ningsmedlem berättigad att fordra nytt möte för ärendets
8492: pröfning.
8493: År åter beslutet sådant, att mötet icke egt detsamma
8494: fatta, hafva föreningsmedlem rätt att inom sex månader
8495: efter heslutets fattande väcka talan om dess upphäfvande.
8496:
8497: 17 §.
8498: Föreningsmöte bör sammankallas där minst en tionde-
8499: del af hela medlemsantalet sådant för visst uppgifvet
8500: ärende påyrkar, om ej stadgarna annorlunda bestämma.
8501: Vägrar styrelsen utan laga anledning att efterkomma
8502: 9
8503: 130 ill, 4'!. - Laki yhdistyksistä..
8504:
8505: yrkande, hvarom i denna paragraf och i 16 § 2 mom. är
8506: sagdt, ege guvernören bemyndiga den eller dem, som
8507: framställt yrkandet, att själfva sammankalla mötet.
8508:
8509:
8510: 18 §.
8511: Förening företrädes mot tredje man och enskild med-
8512: lem af den eller de personer, hvilka såsom föreningens
8513: styrelse handhafva dess arigelägenheter.
8514: 1 förenings stadgar må bestämmas om och i hvad
8515: mån en eller flere af styrelsens ledamöter, utan de öfriges
8516: medverkan, eller andra för vissa uppgifter utsedde för-
8517: troendemän ega handla för föreningen.
8518: Stämning eller annat offentlig myndighets bud, så
8519: ock öfriga meddelanden, anses hafva kommit styrelsen
8520: tillhanda, då någon af dess medlemmar i föreskrifven ord-
8521: ning erhållit del däraf.
8522: Ej må styrelsen annoriedes än efter föreningsmötes
8523: särskilda beslut försälja eller låta inteckna föreningens
8524: fasta egendom.
8525:
8526: 19 §.
8527:
8528: Styrelsen åligger att, i enlighet med lag och förenin-
8529: gens stadgar samt föreningsmötes anvisningar, med all
8530: flit och omsorg handhafva föreningens angelägenheter.
8531: Ledamot af styrelsen må, ändå att den tid, för hvil-
8532: ken han blifvit utsedd, ej gått till ända, kunna genom
8533: beslut af föreningsmöte från uppdraget skiljas.
8534:
8535:
8536: 20 §.
8537:
8538: Ledamot af styrelsen svare för skada, som vållats
8539: föreningen genom hans försummelse eller mot lag eller
8540: föreningens stadgar stridande åtgärd. Äro de flere, som
8541: skadan vållat, svara en för alla och alla för en.
8542: m, 4o. -Arvid Neovius, y. m. 131
8543:
8544: 21 §.
8545: På yrkande af allmän åklagare eller föreningsmedlem
8546: kan domstol förklara förening upplöst:
8547: om föreningen utöfvar verksamhet, som innebär fara
8548: för den allmänna säkerheten eller strider mot lag eller
8549: god sed eller mot föreningens i dess stadgar afgifna syfte;
8550: samt
8551: om personer, hvilka icke varit berättigade att ingå
8552: i föreningen, tillåtas höra till densamma.
8553: Har domstol meddelat förordnande om förenings upp-
8554: lösning, skall föreningens verksamhet genast inställas.
8555: Där ej domstolen annoriedes bestämmer, må dock förenin-
8556: gens dåvarande styrelse, till dess högre rätts utslag fallit,
8557: för föreningens räkning hedrifva näring, som af förenin-
8558: gen idkats, och i öfrigt vårda dess egendom.
8559:
8560: 22 §.
8561: Då domstol förklarar förening upplöst, förordne den
8562: tillika en eller flere personer att utreda föreningens bo.
8563: Varder förening annoriedes upplöst, vare styrelsens
8564: medlemmar utredningsmän, så framt icke en eller flere
8565: sådana hlifvit af föreningen särskildt utsedde.
8566: Utredningsman eger rätt att söka årsstämning å
8567: okända horgenärer.
8568:
8569: 23 §.
8570: Åtnöjes ej föreningsmedlem med åtgärd, som af utred-
8571: ningsman vidtagits, ege klandra densamma vid domstol,
8572: innan ett år tilländagått från det utredningen slutfördes.
8573:
8574: 24. §
8575: Varder förening upplöst eller afträdes dess egendom
8576: till konkurs, skall därom anmälas för inteckning i förenings-
8577: registret. Sådan anmälan ankommer å domstol, utom
8578: då föreningen själf beslutit sin upplös~ing
8579: 132 III, 4o; - Laki yhd.istyksistä.
8580:
8581: 3 KAP.
8582:
8583: Om inskrifning i föreningsregister,
8584:
8585: 25 §.
8586:
8587: I hvarje Iän skall Vld länestyrelsen föras register öfver
8588: föreningar, hvilka hafva sin hemort i länet.
8589:
8590: 26. §
8591: Anmälan om inskrifning af förening göres å förenin-
8592: gens vägnar hos guvernören skriftligen. Denna anmälan
8593: bör vara undertecknad af ordföranden i föreningens sty-
8594: relse och åtföljas af afhandlingen om föreningens bildande,
8595: i två exemplar, samt af utredning om hvilka personer
8596: utgöra föreningens styrelse och hvilken eller hvilka af
8597: dem äro berättigade att teckna föreningens namn.
8598: Sådan anmälan kan ock göras hos magistraten i stad
8599: eller kronofogde å landet, hvilka det åligger att befordra
8600: handlingarna i ärendet till guvernören.
8601:
8602:
8603: 27 §.
8604: Har anmälan om inskrifning skett i föreskrifven ord-
8605: ning och äro föreningens stadgar så uppgjorda, som i 2
8606: kapitlet är sagdt, samt deras innehåll icke heller stridande
8607: mot denna lag, skall inskrifning genast ske; och varde
8608: ena exemplaret af den ingifna afhandlingen med åteck-
8609: nadt bevis om inskrifningen till sökanden återlämnadt.
8610: Finner guvernören lagligt hinder mot inskrifningen
8611: föreligga, skall beslutet jämte skälen därför tecknas å
8612: anmälningshandlingarna.
8613: Är sökanden med beslutet missnöjd, ege han däri
8614: söka ändring hos Senatens ekonomiedepartement mom
8615: trettio dagar från det han erhöll del af beslutet.
8616: ID, 4o, - Arvid N eovius, y. m. 133
8617:
8618: 28 §.
8619: Vid förenings inskrifning ska1l i registret införas:
8620: 1) föreningens namn, hemort och ändamål;
8621: 2) styrelsemedlemmarnes namn och hemort;
8622: 3) hvilken eller hvilka bland dessa äro behöriga att
8623: teckna föreningens namn; samt
8624: 4) huru kallelse till möte skall ske och öfriga medde-
8625: landen bringas till medlemmarnes kännedom.
8626: Då förening inskrifvits, skola till dess namn fogas
8627: orden >>registrerad förening>> eller >>rekisteröity yhdistys,>,
8628: eller ock dessa ords f6rkortningar w. f.>> e1ler >>r. y.>>.
8629:
8630: 29 §.
8631: H vad i 26, 27 och 28 §§ är stadgadt lände till efter-
8632: rättelse jämväl i fråga om inskrifning af de i 9 § 2 mom.
8633: omförmälda förändringar eller af förenings upplösning.
8634:
8635: 30 §.
8636: Föreningsregistret samt därtill hörande handlingar
8637: äro offentliga och för enhvar tillgängliga. Utdrag ur dem
8638: utfärdas på begäran mot stadgad afgift.
8639: Närmare föreskrifter om registrets inrättande och
8640: förande utfärdas af Senatens ekonomiedepartement.
8641:
8642: 4 KAP.
8643:
8644: 0 m i c k e - i n s k r i f n a f ö r e n i n g a r.
8645:
8646: 31 §.
8647: Förening, som icke blifvit i föreningsregistret inskrif-
8648: ven, kan ej förvärfva rättigheter eller ikläda sig skyldig-
8649: heter, ej heller inför domstol eller annan myndighet söka,
8650: kära eller svara.
8651: Ingås förbindelse för förening, som icke blifvit in-
8652: 134 m, 40, - Laki yhdistyksistä.
8653:
8654: skrifven, vare de, som ingått förbindelsen, ansvarige därför
8655: såsom för annan sin gäld, en för alla och alla för en. För
8656: sådan förbindelse svara icke föreningens öfriga medlemmar.
8657: Rättigheter, som på grund af lagen om allmänna
8658: sammankomster äro tillerkända föreningar, tillkomma
8659: icke förening, hvilken ej blifvit i föreningsregistret in-
8660: skrifven.
8661:
8662: 32 §.
8663:
8664: Beträffande upplösning af icke-inskrifven förening
8665: gälle i tillämpliga delar hvad ofvan i 21 § sagts.
8666: Talan om upplösning af sådan förening utföres mot
8667: medlem eller medlemmar af föreningens styrelse eller af
8668: föreningen. Behörig att upptaga målet är domstolen i
8669: den ort, där svaranden eller, om flere svaranden äro, någon
8670: af den har sitt bo och hemvist.
8671:
8672: 5 KAP.
8673:
8674: S ä r s k i l d a f ö r e s k r i f t e r.
8675:
8676: 33 §.
8677:
8678: H var som, efter det förening af domstol förklarats
8679: upplöst, med vetskap därom,
8680: i annat fall än honom enligt 2 kapitlet af denna lag
8681: är tillåtet,
8682: företräder eller handlar för föreningen,
8683: eller upptager nya föreningsmedlemmar,
8684: eller föranstaltar möte af den upplösta föreningen,
8685: eller på annat sätt fortsätter föreningens verksamhet
8686: straffes med böter ej öfver trehundra mark.
8687:
8688: 34. §
8689: Har stadfästelse å stadgar för förening härförinnan
8690: behörigen utverkats, lände de tili efterrättelse, likväl så-
8691: m, •o. - Arvid Neovius, y. m. 135
8692:
8693:
8694: lunda att äfven beträffande sådan förening skall gälla
8695: hvad i 14 § 1 mom. samt 21, 22, 23 och 33 §§ är stadgadt.
8696: Föreningen må ock anmälas till inskrifning i förenings-
8697: registret; dock ege de i 31 § stadgade påföljder af under-
8698: låten anmälan icke rum.
8699: Vidtages ändring i föreningens stadgar, må dess
8700: innehåll ej strida mot bestämningarna i denna lag, och
8701: ege sådan ändring ej giltighet, innan föreningen, med
8702: anteckning om ändringen, inskrifvits i föreningsregistret.
8703: I öfrigt skall beträffande här nämnd förening denna
8704: lag tillämpas å fråga, hvarom bestämning saknas i för-
8705: eningens stadgar.
8706:
8707: Helsingfors den 211 februari 1908.
8708:
8709:
8710: Arvid Neovius. V. T. Rosenqvist.
8711: Karl Söderholm. Ernst Estlander.
8712: 136
8713:
8714:
8715: 111, 41. - Anom. ehd. N:o 180.
8716:
8717:
8718: Erkko, Eero~ Siirtolaisolojen järjestämisestä ja
8719: siirtolaisuudesta aiheutuvia perhe- ja perinto-
8720: suhteita koskevien lakisäädösten aikaansaa-
8721: misesta.
8722:
8723:
8724:
8725:
8726: Suomen E d u s k u n n a II e.
8727:
8728: Vuosikymmenien kuluessa on satoja tuhansia kansa-
8729: laisiamme, parempaa taloudellista toimeentuloa etsien,
8730: siirtynyt pois syntymämaastaan, enimmäkseen Pohjois-
8731: Amerikan Yhdysvaltoihin. Katkeamattomana virtana on
8732: sinne solunut kansamme tuoreinta, nuorekkainta verta,
8733: vaeltanut sen voimakkainta, työkykyistä väkeä. Viral-
8734: lisen tilaston mukaan *) on maastamme vuosina 1883-
8735: 1905lähtenyt kaikkiaan177,314 siirtolaista, joiden lukuun
8736: ei kuitenkaan vuosilta 1883-1892 ole otettu muita kuin
8737: Pohjanmaan lääneistä lähteneet. Kun melkoinen määrä
8738: kansalaisiamme, varsinkin sortovuosina, jätti kotimaansa
8739: salaa, ilman passia tahi ilmoittamalla muun maan kuin
8740: Amerikan matkansa päämääräksi, on siirtolaisten luku
8741: todellisuudessa ollut paljon suurempi kuin virallinen tilasto
8742: osoittaa. Eri vuosina on siirtolaisten luku vaihdellut,
8743: riippuen taloudellisesta tilasta omassa maassa ja Ameri-
8744: kassa sekä jossain määrin myöskin valtiollisista oloista
8745: täällä kotona. Vuoden 1893 jälkeen oli se pienin v. 1894,
8746: jolloin ei tullut täyttä 6 siirtolaista 10,000 asukasta kohti
8747: ja suurin v. 1902, jolloin vastaava luku kohosi 83,8 kym-
8748:
8749: *) Tilast. käsikirja v. 1897 ja toht. Aug. Hjeltin kirjoitus
8750: ,Suomen siirtolaisliikkeestä" Taloust. aikakauskirjassa.
8751: •
8752: III, 4t. - Erkko. 137
8753:
8754: meneltätuhannelta, tehden siis lähes yhden prosentin maan
8755: koko asukasluvusta. Siirtolaisuuden merkityksen maan
8756: asukaslukuun nähden huomaa paraiten, jos vertaa siirto-
8757: laisten lukua luonnolliseen väestönlisäykseen. Vuodesta
8758: 1899 alkaen on maamme siirtolaisuuden kautta menettä-
8759: nyt noin 1/3 - 2/ 3 vuotuisesta väestön lisäyksestään.
8760: Erittäin räikeänä esiintyy tämä maasta muuton vaikutus
8761: pohjoisissa lääneissä, joissa se on saamaisillaan aikaan sei-
8762: sauksen väestön lisäyksessä jopa taantumisenkin. Niinpä
8763: oli Vaasan läänissä v. 1902 siirtolaisten luku 202 prosent7
8764: tia luonnollisesta väestön lisäyksestä ja v. 1903 se teki
8765: 149 prosenttia. Oulun läänissä olivat vastaavat prosentti-
8766: luvut 85 ja 96. Ja suurin osa näistä maastasiirtyjistä
8767: on maan elinvoimaisinta väkeä. Niinpä vv. 1893-1903
8768: 79,m; pros. oli 16 ja 40 vuoden välisessä ijässä. Vaasan
8769: läänistä poistni ulkomaille v. 1902 yli 10 prosenttia kai-
8770: kista 16--20 vuoden ijässä olevista nuorukaisista ja 9
8771: pros. 21-25 vuoden ikäisistä.
8772: Tosin palaa joku määrä siirtolaisista vuosittain takai-
8773: sin kotimaahan, mutta varsin pieni o::;a se on poismuutta-
8774: jain lukuun verraten. Virallisen tilaston mukaan olisi
8775: palaavain luku tuskin 10 % lähtevistä, mutta tilasto on
8776: tässä suhteessa ilmeisesti vaillinainen. Kaikessa tapauk-
8777: sessa näyttää varmalta, että noin 75 pros. Amerikaan
8778: muuttaneista jää sille tielleen.
8779: Kansalaisemme Amerikassa arvostelevat lukumää-
8780: ränsä nykyään runsaasti 300 tuhanneksi eli siis 10 pro-
8781: sentiksi maamme nykyisestä asukasluvusta.
8782: Tilapäisesti on maasta lähteväin luku aivan viime
8783: kuukausina ollut pienempi ja palaavain suurempi kuin
8784: edellisinä aikoina, riippuen yleisestä liikepulasta Ameri-
8785: kassa. Mutta pula on nähtävästi ohimenevä ja pian tullee
8786: virta jälleen olemaan yhtä vuolas kuin joitakuita vuosia
8787: sitten.
8788: Vaikka näin vilkasta maasta siirtymistä jo vuosikym-
8789: menet on jatkunut, ei valtio ole sen suhteen sanottavasti
8790: •
8791: 138 m, u. - Siirtolaisolojen järjest.
8792: mihinkään toimenpiteisiin tai edes tutkimuksiin ryhtynyt.
8793: Olisi kai ollut luonnollista, että olisi ryhdytty ottamaan
8794: ainakin selkoa niistä syistä, jotka tällaisen joukkosiirty-
8795: misen aiheuttavat. Anomusvaliokunta 1897 v. valtio-
8796: päivillä huomautti silloisen tilaston riittämättömyydestä
8797: ja lausui toivomuksen, että tarkempi tilasto siirtolaisliik-
8798: keen kaikista yksityisseikoista hankittaisiin. Muuan
8799: tilastollisen toimiston virkamies lähetettiinkin tämän joh-
8800: dosta Pohjanmaalle tutkimaan siirtolaisuuden syitä, vaan
8801: kertomusta tuon tutkimusmatkan tuloksista en ole viralli-
8802: sista julkaisuista löytänyt.
8803: Jo aikaisemmin, 1891 v. valtiopäivillä, anoivat Sää-
8804: dyt, että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, että
8805: ne epäkohdat, jotka ovat seurauksina maasta siirtymisestä,
8806: otettaisiin tutkittavaksi ja valmistettaisiin ehdotus niiden
8807: poistamiseksi. Anomus tarkoitti pääasiallisesti riistolai-
8808: suuden tuottamain siveellisten ja yhteiskunnallisten epä-
8809: kohtain tutkimista ja korjaamista, vaan viitattiin piispa
8810: G. Johanssonin asiaa koskevassa anomusehdotuksessa
8811: sangen pitkällekin ulottuviin toimenpiteisiin. Anomuksen
8812: johdosta hallitus käski kuvernöörejä ja tuomiokapituleja
8813: hankkimaan Säätyjen haluamia tietoja sekä jätti sittem-
8814: min v. 1898 lainvalmistelukunnan tehtäväksi laatia ehdo-
8815: tus säännöksiksi Suomen kansalaisen ulkomailla solmi-
8816: man avioliiton pätevyydestä. V. 1904 saikin lainvalmis-
8817: telukunta tällaisen lakiehdotuksen valmiiksi, vaan tois-
8818: taiseksi levännee ehdotus jossain kirkollistoimituskunnan
8819: laatikossa.
8820: Hallitus ei ole muullakaan tavoin sanottavasti tähän
8821: kansainvaellukseen sekaantunut. Ja luonnollistahan kyllä
8822: onkin, ettei sitä yleensä ole tahdottu pakkokeinoilla estää.
8823: Siirtolaisuuden ehkäiseminen lieneekin mahdoton laki-
8824: määräyksillä. Taloudelliset syyt ne kaikessa tapauk-
8825: sessa näyttävät olevan päävaikuttimena maasta siirtymi-
8826: seen niin meillä kuin muissakin maissa. Ainoastaan elin-
8827: keinojen kehittämisellä sekä työn ja ansion saannin hel-
8828: m, n. - Erkko. 13!1
8829:
8830:
8831: poittamisella omassa maassa voidaan jotain siirtymisen
8832: vähentämiseksi vaikuttaa. Tärkeätä olisi sen vuoksi
8833: saada aikaan selvitys siitä, mitkä seikat heikontavat
8834: kotimaista elinkeinoelämätämme ja missä suhteessa meillä
8835: olisi opittavaa siitä maasta, johon siirtolaisemme pääasial-
8836: lisesti pyrkivät. Eräissä Europan maissa on pidetty
8837: Amerikan teollisuusolojen ja niiden kanssa yhteydessä ole-
8838: vain seikkain tuntemista juuri siirtolaisuuden kannalta
8839: siksi tärkeänä, että on lähetetty tai ollaan aikeissa lähet-
8840: tää erityisiä tutkimuskomissiooneja niistä selkoa ottamaan.
8841: Sellainen lähetettiin Yhdysvaltoihin Englannista v. 1902
8842: ja Ruotsissa on paraikaa kysymys samallaisesta.
8843: Mutta nykyiselläkin valmistelulla voitaisiin ja olisi
8844: välttämättä jo ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin siir-
8845: tolaisliikkeen järjestämiseksi. Sillä vaikkei valtion ole-
8846: kaan syytä pakkokeinoilla maasta siirtymistä estää, tun-
8847: tuu sentään luonnolliselta, että sen velvollisuus on jollain
8848: tavoin järjestää maamme kalleimman vientitavaran kul-
8849: jetusta. Kylminä, osaksi vihamielisinä on tähän asti
8850: nähty tuon elävän virran valuvan ulos maasta, mutta
8851: mitään ei ole yritetty johtaakseen sitä jälleen takaisin
8852: kotoisille rannoille, ei mitään helpottaakseen siirtolaisten
8853: kärsimyksiä matkalla, ei mitään sitoakseen heitä edes
8854: myötätuntoisuuden ja muiston siteillä omaan maahan ja
8855: kansaan. Siirtolaisagentit saavat vapaasti, ilman rajoi-
8856: tuksia, harjoittaa ammattiaan, käyttää mitä houkutuskei-
8857: noja tahansa ilman takeita sitoumustensa täyttämisestä.
8858: Kotimaista laivayhtiötä, joka nykyään yksinään siirto-
8859: laisliikettä Suomesta lähtien välittää eivät myöskään
8860: sido mitkään sellaiset säännökset, joilla muissa maissa on
8861: koetettu turvata siirtolaisia laivayhtiöiden väärinkäytök-
8862: siltä. Erotus kohtelun välillä suomalaisilla ja ulkomai-
8863: silla laivoilla onkin sen vuoksi niin räikeä, että se tavalli-
8864: sesti siirtolaisillemme jää ikuiseksi muistoksi kytemään
8865: katkerana kaunana kotimaata ja sen laitoksia vastaan.
8866: Vaikka valituksia tästä kohtelusta on vuosikymmenien
8867: 140 m, 41. - Siirtolaisolojen järjest.
8868:
8869: kuluessa alituiseen julkisuudessakin näkynyt satojen kan-
8870: salaistemme allekirjoittamina vastalauseina, ei vielä tähän
8871: päivään asti ole hallituksen puolelta mitään epäkohtain
8872: poistamiseksi tehty. Ei sittenkään, vaikka maan Edus-
8873: kunta useilla valtiopäivillä on hallituksen houmiota siirto-
8874: laisasiaan kiinnittänyt. Ja kuitenkin olisi hallituksella
8875: ollut tilaisuus ilman mitään erityistä lainlaadintaakin tässä
8876: suhteessa pakottaa laivayhtiö parannuksia tekemään,
8877: panemalla myöntämilleen runsaille valtiolainoille ja avuille
8878: sellaiset ehdot, että ainakin pahimmat epäkohdat olisivat
8879: tulleet poistetuiksi.
8880:
8881: * * *
8882: Toimenpiteitä siirtolaisten hyväksi kaivataan siis
8883: ensiksikin, kuten Säädyt 1897 vuoden valtiopäivillä teke-
8884: mässään anomuksessa huomauttivat, heidän oikeutensa
8885: turvaamiseksi niitä henkilöitä vastaan, jotka ammatinta-
8886: paisesti välittävät siirtymistä Suomesta vieraisiin maan-
8887: osnn. Nämä siirtolaisasiamiehet ovat saatettaYat lain-
8888: säätämän valvonnan alaisiksi. Tätä seikkaa lieneekin
8889: koskenut senaatin 1899 tekemä asetusehdotus, joka kui-
8890: tenkin raukesi, koska silloinen ministerivaltiosihteeri val-
8891: tiollisista syistä asettui sitä vastaan. Silloiset syyt tuskin
8892: enää tätä nykyä ovat esteenä tarpeelliselle lainsäädäntö-
8893: toimenpiteelle.
8894: Mutta siirtolaiset tarvitsevat vielä enemmän turvaa sit-
8895: ten, kun ovat kotoisen rannan jättäneet ja astuneet heitä
8896: kuljettavaan laivaan. Nykyään eivät mitkään lakimää-
8897: räykset turvaa heidän oikeuttaan suomalaisilla laivoilla.
8898: Pahimpia epäkohtia suomalaisilla siirtolais-laivoilla
8899: on ensiksi liiallinen ahdinko. Matkustajahöyrylaivain
8900: käyttämisestä voimassa olevain säännösten mukaan ei nii-
8901: hin saa ottaa •>useampaa matkustajaa kuin laivan kanta-
8902: vuuden ja vakavuuden sekä sen kulkuveden laadun, jossa
8903: laiva on käytettävä, katsotaan myöntävän>>. Joka tapa-
8904: uksessa rojoitetaan korkein määrä matkustajia siten, että
8905: ill, u. - Erkko. 141
8906:
8907:
8908: itsekutakin varten heistä pitää oleman vähintään
8909: puoli neliömetriä lastista vapaata tilaa kannellisessa lai-
8910: vassa kannenpinnasta -. Jos otetaan mukaan kansilastia,
8911: vähennetään korkein matkustajaluku samassa suhteessa.
8912: Tämä kansialaa koskeva määräys on sama kuin Ruotsin
8913: siirtolaislaissa ja arvattavasti ottavat laivain katsastus-
8914: miehet meilläkin tämän vaatimuksen huomioon määrätes-
8915: sään kuinka monta matkustajaa siirtolaislaiva saa kul-
8916: jettaa. Mutta siltä näyttää kuin ei kansilastin vaatimaa
8917: tilaa aina huomioon otettaisi. Suomalaisilla siirtolaislai-
8918: voilla, jotka samalla ovat rahtilaivoja, on tavallisesti aina
8919: kansilastia ja ahdinko on kannellakin usein niin suuri, että
8920: kolmannen luokan matkustajat tuskin heille luovutetulle
8921: alalle seisomaan mahtuvat. Sitäpaitsi ei asetuksessa
8922: säädetä mitään siitä, minkä verran tilaa pitää olla kannen
8923: alla olevissa hyteissä ja yhteisissä oleskelusuojissa, ja juuri
8924: siellä on tungos ja ahdinko sietämätön, ilman puute tukeh-
8925: duttava ja siivottomuus tympäisevä. Mlllaista olo tuol-
8926: laisessa ahdinkoon asti täyteen sullotussa laivan ruumassa
8927: on, varsinkin myrskyisellä säällä, merelle tottumattomain
8928: matkustajain sairastaessa, sen voi mielessään kuvitella
8929: sekin, joka ei ole itse sellaisella matkalla mukana ollut.
8930: Sairastumisen vaara on tällaisissa oloissa aina suuri,
8931: varsinkin lapsilla. Mutta mitään lääkärin tai edes sairaan-
8932: hoitajan apua ei ole suomalaisilla laivoilla saatavissa,
8933: yhtävähän kuin on mitään erityistä osastoa sairasten eristä-
8934: mistä ja hoitoa varten. Ruotsin lakien mukaan tulee
8935: siirtolaislaivalla jo olla lääkäri, jos se kuljettaa vähintään
8936: 50 siirtolaista. Meillä ei vaadita edes sairaan hoitajaa
8937: 500--600 siirtolaista kuljettavilta laivoilta.
8938: Mitään eri osastoja mies- ja naissiirtolaisia varten ei
8939: Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön laivoissa ole, vaan molem-
8940: mat sukupuolet ovat pakotetut oleskelemaan sekaisin.
8941: Tästä johtuvista siveellisistä vaaroista tuskin tarvinnee
8942: huomauttaakaan.
8943: Suuri puute suomalaisilla siirtolaisia kuljettavilla
8944: 142 m, 41. - Siirtolaisolojen järjest.
8945:
8946: laivoilla on myöskin se, ettei niissä ole erityistä ruokailu-
8947: huonetta kolmannen luokan matkustajille, jotka sen vuoksi
8948: saavat syödä ateriansa milloin missäkin sopii; kesällä kau-
8949: niilla säällä laivan kannella, muuten alhaalla yhteisissä oles-
8950: kelu- ja makuusuojissa sekä hyteissä, jotka siten saavat
8951: tehdä myöskin ruokailuhuoneen virkaa. Sanomattakin
8952: on selvää, että tämä suuresti lisää ahtautta ja siivotto-
8953: muutta.
8954: Siisteyden puutetta valitetaan myöskin ruoka-astiain
8955: suhteen, jotka ovat tinatusta rautapellistä, tavallisesti
8956: ruosteisia ja sellaisina inhottavan näköisiä. Niistä nautit-
8957: tuna tuntuu ruoka, joka itsessään ei liene sietämätöntä,
8958: kerrassaan vastenmieliseltä._ Tällaisissa oloissa matkus-
8959: taminen tekee vastenmielisen vaikutuksen varsinkin
8960: Amerikasta palaavaan siirtolaiseen, joka Atlannin laivoilla
8961: on tottunut aivan toisellaiseen kohteluun, parempaan ruo-
8962: kaan ja ennen kaikkea puhtauteen.
8963: Siirtolaistemme valitukset ovat herättäneet huomiota
8964: Englannissakin ja nähtävästi osaltaan antaneet aihetta
8965: eräälle sikäläiselle laivayhtiölle ajatella kilpailua Suomen
8966: Höyrylaivayhtiön kanssa. Noin vuosi sitten kerrottiin
8967: ainakin Englannin sanomalehdissä, että suuri rautatie-
8968: ja laivayhtiö •>Great Eastern Railway•> olisi hankkeissa
8969: asettaa joitakuita laivojaan välittämään liikettä Itä- ja
8970: Pohjanmerelle, erityisiin Norjan, Tanskan, Ruotsin, Suo-
8971: men ja Venäjän satamiin.
8972:
8973: * * *
8974: Mutta isänmaan ei mielestäni pitäisi kokonaan hyl-
8975: jätä poissiirtyneitä poikiaan ja tyttäriään sittenkään, kun
8976: ne ovat vieraalle maalle joutuneet. Olisi koetettava edel-
8977: leenkin pitää yllä yhteyttä heidän kanssaan, seurattava
8978: heidän olojaan ja avustettava heitä edistysriennoissaan
8979: ja pyrinnmssaan. Oman etummekin kannalta on meillä
8980: syytä jatkaa huolenpitoa siirtolaisista vielä Atlannin tuolle
8981: puolenkin. Mitä kauemmin he tuntevat Suomen koti-
8982: Ill, n. - Erkko. 1!3
8983:
8984: maakseen, sitä pitemmän aikaa heillä säilyy työnsä ja
8985: aherruksensa päämääränä kerran palata takaisin tänne
8986: nauttimaan ansioitansa ja niin kauvan he myöskin tavalli-
8987: sesti jo edeltäpäin tänne tallettavat säästönsä joko itse
8988: tai omaistensa kautta. Meidän pankkimme kyllä tietä-
8989: vät, että nuo säästöt nousevat vuosittain sangen suuriin
8990: summiin.
8991: Usealta siirtolaiselta jää Amerikaan lähtiessä koti-
8992: maahan vaimo, monasti muutakin perhettä. Mitä har-
8993: vempi heistä ne siellä unohtaa, sitä vähemmin on perheistä
8994: rasitusta asianomaisille kunnille täällä.
8995: Halituksen puolelta ei tosin näissä suhteissa liene
8996: syytä sanottavia vaatia, vaan eräissä tapauksissa olisi
8997: hallituksen edustajain apukin suotava. Tuhansittain, kym-
8998: meninkin tuhansin, työskentelee kansalaisiamme Ameri-
8999: kan kaivoksissa, joissa onnettomuudet ja tapaturmat ovat
9000: jokapäiväisiä. Joka vuosi menettävät monet kymmenet
9001: niistä kaivosonnettomuuksissa henkensä tai tulevat raaja-
9002: rikoiksi runnelluiksi. Ellei kuolleen omaisia ole paikka-
9003: kunnalla tai ne ovat köyhiä, ei ole ketään, joka hakisi
9004: kaivosyhtiöltä korvausta vahingosta ja monasti jää sisällä
9005: oleva palkkakin yhtiön hyväksi. Kotimaassa olevat tai
9006: tänne palaavat vaimot ja lapset sitten joutuvat täällä koti-
9007: kuntansa elätettäviksi. Muitten maitten konsulit ovat
9008: tällaisissa tapauksissa velvolliset valvomaan kärsiväin
9009: kansalaistensa oikeuksia, vaan suomalaisille ei ole tällai-
9010: sissa tapauksissa sanottavaa apua Venäjän konsuliviran-
9011: omaisista.
9012: Kun maamme kauppiaskunta on päättänyt kääntyä
9013: hallituksen puoleen pyynnöllä, että ryhdyttäisiin toimen-
9014: piteisiin kauppa-asiamiesten saamiseksi tärkeimpiin vienti-
9015: maihin, ja tämä kysymys siten joutunee päiväjärjestyk-
9016: seen, on syytä toivoa, että sellainen asiamies myöskin asete-
9017: taan Yhdysvaltoihin ja hän muun toimen ohessa saisi
9018: tehtäväkseen siirtolaisten avustamisen.
9019:
9020: * * *
9021: 144 ill, 4t. - Siirtolaisolojen järjest.
9022:
9023: Niinkuin edellä esitetystä tilastosta näkyy, on suuri
9024: osa Amerikaan siirtyvistä kansalaisistamme siinä ijässä,
9025: jolloin avioliitto tavallisesti solmitaan. Avioliitot ovatkin
9026: heidän keskuudessaan lukuisat. Mutta niitä vahvistaessa
9027: on asianomaisten usein aivan mahdoton noudattaa kaikkia
9028: niitä ehtoja ja muodollisuuksia, joita Suomen laki päteväitä
9029: avioliitolta vaatii, vaan vahvistetaan avioliitto jonkun
9030: Yhdysvalloissa hyväksytyn muodon mukaan. Kun avio-
9031: puolisot sitten palaavat Suomeen ja vaativat avioliittoaasa
9032: pätevänä kirkonkirjoihin merkittäväksi ja lapsiaan tun-
9033: nustettaviksi avioliitossa syntyneiksi, ei meikäläinen pa-
9034: pisto aina siihen suostu ja silloin ei puolisoilla ole muuta
9035: keinoa kuin dispensitietä anoa senaatilta mainittua etua.
9036: Tavallisesti Senaatti tällaisiin anomuksiin myöntyy, mutta
9037: tuo suostumus on kaikessa tapauksessa jonkunlainen armo,
9038: eikä lakiin perustuva oikeus. Puhumattakaan siitä, että
9039: tämä asiain tila on omiaan herättämään katkeruutta koti-
9040: maata kohtaan, antaa se aihetta lukemattomiin selkkauk-
9041: siin aviopuolisoiden sekä heidän lastensa oikeudellisissa
9042: suhteissa. Se vaikuttaa melkoisessa määrin myöskin sii-
9043: hen, että Amerikassa avioliiton solmineet mieluummin
9044: jäävät sinne ikipäiviksi, kuin alistuvat sen mahdollisuu-
9045: den alaisiksi, että heidän avioliittoansa kotimaahan palat-
9046: tua ei tunnustettaisikaan. Pikainen lainsäädäntö lain-
9047: valmistelukunnan edellä viitatun ehdotuksen pohjalla on
9048: siis tarpeen vaatima.
9049: Edellä esitetyillä perusteilla pyydän kunnioittaen
9050: Eduskuntaa anomaan,
9051:
9052: että hallitus "iipymättä ryhtyisi toimenpitei-
9053: siin siirtolaisolojen järjestämiseksi ja siinä tar-
9054: koituksessa "almistuttaisi ja Eduskunnalle jättäisi
9055: lakiehdotuksen siitä, mitä siirtolaisten "ieraaseen
9056: maanosaan toimittamiseen ja kuljettamiseen näh-
9057: den on "aarin'otetta"a; ja
9058: III, 41. - Erkko. 145
9059:
9060: että siirtolaisuudesta aiheutufJista perhe- ja
9061: perintösuhteista Eduskunnalle esitettäisiin tarpeel-
9062: lisia lakisäännösehdotuksia.
9063:
9064: Helsingissä 26 p. helmikuuta 1908.
9065:
9066:
9067: Eero Erkko.
9068: Lähetetty Laki- ja Talousvaliokuntaan valmistavaa
9069: käsittelyä varten.
9070:
9071:
9072:
9073:
9074: 10
9075: VAL 1"'IOP ÄIVAT V. 1908.
9076: LIITTEET.
9077:
9078: IV.
9079:
9080:
9081: Talousvaliokuntaan lähetetyt eduskunta-
9082: esitykset ja anomusehdotukset.
9083:
9084:
9085:
9086: 0
9087:
9088:
9089:
9090:
9091: HELSINGISSÄ 1908.
9092: HELSINGIN UUSI I<IRJAPAINO·OSAKEYHTIÖ.
9093: A.
9094: Erbaäisiä toimenpiteitä maanviljelyselinkeinon edis·
9095: tämiseksi koskevia:anomusehdotuksia.
9096: 5
9097:
9098: IV, 1. - llnom. ehd. N:o 52.
9099:
9100:
9101:
9102:
9103: Pullinen, Erkki, y. m.: Maanviljelysseurojen
9104: pienviljelijöitti varten toimeenpaneman
9105: kehoitus- ja opastustoiminnan jtirjestti-
9106: misesttt.
9107:
9108:
9109: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9110:
9111: Viittaamalla viime valtiopäivillä tettyjäy11 anomusehdo-
9112: tnkseemme sekä siihen liitettyihin perusteluihin, jotka löy-
9113: tyvät viime vuoden Va1tiopäiväin asiakirjain liitteiden VIII
9114: osan sivuilla r8z-r87, saamme niiden nojalla Eduskunnalle
9115: kunnioittavimmin esittää, että Eduskunta Keisarilliselta Ma-
9116: jesteetilta anoisi,
9117:
9118: että maamme ma!lnviljelysseuroille opetus-
9119: Ja k.:hotttstoiminnan ylläpitäm1:seksi pienvil-
9120: jelijöitä mrten sekä varst:nkin täydellisesti jär-
9121: jestetyn ja koko maata käsittävän kiertävän
9122: opastajatoiminnan aikaansa.:tmiseksi myönnet-
9123: tä1:siin riittävää lisättyä t•altioavttstusta, sekä
9124: että pienviljelijäin opaslajiksi aikavien hen-
9125: kilöiden ammatillisesta kehityksestä Valtion
9126: toimenpiteestä pidettäisiin huolta.
9127:
9128: Helsingissä helmikuun 19 päivänä rgo8.
9129:
9130: Erkki Pullinen.
9131: Jl. Osw. Kairamo. Hannes Gebhard.
9132: H. G. Paloheimo. Oskari Laine.
9133: Olli Pajari. H. Repo.
9134: 6 IV, 1. - Toimenpit. maanvilj. elink. edistäm.
9135:
9136: Iisakki Vahe. Juho Torppa.
9137: Tuom. Pohjanpalo. Juho Rannikko.
9138: J. Waarala. S. N. Rajala.
9139: A. Oikkonen. Juuso Runtti.
9140: K. R. Kares. Kaarle 0. Knuutila.
9141: llukusti Hiltula. K. .Myllylä.
9142: Juho Lepistö. .M. Tervaniemi.
9143: J. E. llntila. E. llla-Kulju.
9144: 7
9145:
9146: JV, 2. - .R.nom. ehd. N:o 87 .
9147:
9148:
9149:
9150:
9151: .R.lkio, Santeri, y. m.: Vuotuisen määrärahan
9152: myöntämisestä maanviljelysharrastusten el-
9153: vyttämiseksi toimeen pantavia retkeilyjä
9154: varten.
9155:
9156:
9157:
9158:
9159: S u om en E d u s k u n n a 1 1 e.
9160:
9161: Jo viime valtiopäivillä anoimme Eduskunnan kannatusta
9162: anomukselle 3o,ooo markan suuruisen apurahan myöntämi-
9163: sestä pienten maanviljelijäin ammatillisten opintoretkeily-
9164: jen toimeen panemiseksi vuosittain. Asia ei ehtinyt silloin
9165: tutla käsittelynalaiseksi valiokunnassa, joten katsomme nyt
9166: olevan syytä sen uudistaa.
9167: Katsoen kuitenkin siihen suunnattomaan kansalaispal-
9168: jouteen, joiden ammatillista edistystä näillä rahoilla tahdot-
9169: taisiin edistää, olemme tulleet siihen käsitykseen, että summa,
9170: jota viime kerralla ehdotimme, on liian pieni, joten samo-
9171: jen perustelujen pohjalla, jotka viime valtiopäivillä esitimme
9172: ja. jotka ovat painetut viime valtiopäiväin asiakirjain liit-
9173: teissä VI, sivuilla 37, 38, 39, rohkenemme Eduskunnalle
9174: ehdottaa:
9175: että pienten maanviljelijäin, niin naisten kuin
9176: miestenkin ammatillisen edistyshalttn herättä-
9177: mistä ja havaintojen tekemistä tarkoittavien ret-
9178: keilyjen toimeenpanemista ja avustamista varten
9179: myönnettäisiin valtion. varoista kuudenkymme-
9180: nen tuhannen ( 6o ,ooo) markan suurutnen vuo-
9181: tuinen määräraha, joka sopivalla tm;alla jaettuna
9182: 8 IV, 2. - Toimenpit. maanvilj. elink. edistäm.
9183:
9184: eri maanviljelysseurojen kesken, tulisi näiden
9185: käytettäväksi ylempänä mainittujen retkeilyjen
9186: avustamiseksi ja toimeenpanemiseksi.
9187:
9188: Helsingissä 20 p. helmikuuta 1908.
9189:
9190: Santeri lllkio. Kyösti Kallio.
9191: Otto Karhi. Heil(ki Kiiskinen.
9192: Juhani Leppälä. J. 11. Heikkinen.
9193: Lauri Tuunainen. llugust Raatikainen.
9194: K. K. Pykälä. Hilma Räsänen.
9195: 9
9196:
9197: IV, s. - Pet. mem. N:o 156.
9198:
9199:
9200:
9201:
9202: Slätis, 0. W., m. fl.: Angdende beviljande
9203: af anslag tili landtbrukssiillskapens ~i
9204: landet disposition fiJr att användas till
9205: stipendier fiJr smdbrukare.
9206:
9207:
9208:
9209:
9210: T i 11 F i n 1 a n d s I. a n d t d a g.
9211:
9212: Det är ett kändt sakförhållande, att tron på jordbruket<>
9213: bärighet, till skada för denna näring, är betydligt undergräfd
9214: hos våra mindre jordbrukare och att dessa, trots det ringa
9215: jordvärdet och lättheten att erhålla jord, visa en tilltagande
9216: obenägenhet för yrket. Städerna och industrin 1ocka allt
9217: större skaror ifrån landsbygden och jordbruket, hvilket tyder
9218: på, att detta sistnämnda befinner sig i ett ogynnsamt läge i
9219: förhållande till industrin. Uti ett land med så riklig tillgång
9220: på odlingsbar jord, som vårt, är ett dylikt sakernas tillstånd
9221: onaturligt och påkallar uppmärksamhet. Vårt land bör, på
9222: grund af dess naturliga förutsättningar härför, framförallt
9223: vara ett jordbrukande 1and och jordbruket, med hänsyn till
9224: lagstiftning, understöd och uppmuntran från statsmakternas
9225: sida, dominera alla andra näringar, så att dessa senare endast
9226: skulle gynnas i den mån de genom sin uppblomstring visa sig
9227: gagna jordbruket.
9228: Orsakerna till jordbrukets ogynnsamma ställning äro natur-
9229: ligtvis många och såsom en sådan måste framför alla andra
9230: påpekas den bristfälliga utbildning och låga yrkesskicklighet,
9231: som allt fortfarande känneteckna den stora massan af denna
9232: närings utöfvare, d. v. s. de mindre jordbrukarena.
9233: 10 IV, a. - Toimenpit. maanvUj. elink. edistäm.
9234:
9235: Litet eller intet har från det allmännas sida hittills blifvit
9236: gjordt för att afhjälpa denna brist i småbrukarenas yrkes-
9237: skicklighet. Några lägre jordbruksskolor hafva visserligen
9238: under ett halft århundrade varit i verksamhet uti olika delar
9239: af landet, men dessa lyckades aldrig tilldraga sig den mindre
9240: jordbrukarens uppmärksamhet eller intresse .och frekvente-
9241: rades därför i regeln endast af ungdom och personer, som är-
9242: nade söka rättare- och arbetsledareplatser hos större jordbru-
9243: kare. Följden häraf har varit, att småhrukarena ända till se-
9244: naste år varit i fullständig afsaknad af för dem lämpad yrkes-
9245: utbildning. Med inrättandet af landtmannaskolor och kortare
9246: kurser med hufvudsakligast teoretiskt program synes dock en
9247: förändring till det bättre för småbrukets vidkommande hafva
9248: inträdt. Uti dessa meddelas, såsom kändt, uteslutande teore-
9249: tisk undervisning och denna ärnar man genom införande af
9250: ett ordnadt lärlingsväsen eller praktikantsystem komplettera,
9251: så snart lämpliga praktikantställen och praktikanter erhållas.
9252: För att undanrödja nu antydda brist och mera än hittills
9253: intressera småbrukare för sitt yrkes rationella bedrifvande
9254: samt hålla dem ständigt i jämnhöjd med framstegen på detta
9255: område, vore det önskvärdt att genom till landtbrukssällska-
9256: pens dispo~>ition ställda allmänna medel bereda framstående
9257: småbrukare eller personer, som ärna egna sig åt det mindre
9258: jordbruket, tillfälle att såsom sällskapens stipendiater prakti-
9259: sera vid framstående och bevisligen räntabelt drifna småbruk
9260: antingen hemma eller utomlands. Efter återkomsten och
9261: öfvertagandet af den egna torfvan skulle dessa stipendiater,
9262: om valet af dem för öfrigt utfallit lyckligt, småningom komma
9263: att bilda befruktande stödjepunkter här och där för ett ratio-
9264: nt"llt jordbruk af samma omfattning som det på orten vanliga.
9265: Understödets storlek och valet af stipendiat borde, utan
9266: andra begränsningar ifrån statens sida än fordran på redovis-
9267: ningsskyldighet, uteslutande bestämmas af vederbörande
9268: landtbrukssällskap.
9269: Fördelarna af att äfven betjäna sig af denna utväg för
9270: yrkesskicklighetens höjande äro bland annat följande:
9271: IV, s. - Slätis y. m •. 11
9272:
9273: r) Des.<> billighet. - Uti de nuvarande tvååriga praktiskt-
9274: teoretiska skolorna kostar under särskilda år hvarje elev staten
9275: 2,000 mark och därutöfver, utan att han anses vara mer skickad
9276: att förbättra småbruket i sin hemtrakt än en praktisk små-
9277: brukare, som med ett stipendium på 400 a 500 mark under
9278: 5 a 7 månaders tid kompletterat sina tidigare erfarenheter vid
9279: något framstående småbruk utomlands.
9280: z) Dess effektivitet. - Personer, som genomgått våra
9281: praktiskt-teoretiska skolor, antaga i regeln tjänst hos storjord-
9282: brukare och äro öfverhufvudtaget förlorade för det mindre
9283: jordbruket. Af dem, som utgått från den svenska skolan i
9284: Österbotten, sedan den r859 inrättades, hafva knappast 15
9285: personer återgått till eget jordbruk i landsdelen. Skolans be-
9286: tydelse för svenska Österbotten och dess småbruk har därför
9287: varit mycket liten eller ingen efter en snart ::;o-årig verksamhet.
9288: - Icke heller såsom mönsterfarm har lägenheten uti denna
9289: trakt af idel mindre jordbruk haft någon mission att fylla eller
9290: kunnat tjäna såsom förebild. - Hvarje stipendium däremot
9291: återverkar direkt på stipendiatens hemtrakt.
9292: På grund af det nu sagda, äfvensom med stöd af den gynn-
9293: samma erfarenhet, som på detta område redan genom de s. k.
9294: Ruuthska stipendierna föreligger, anhålle~ vördsamt, det Landt-
9295: dagen hos Hans Kejserliga Majestät underdånigst ville anhålla:
9296:
9297: att so,ooo mark årligen i tre års tid skulle
9298: ställas till landtbrukssällskapens i landet dispo-
9299: sition för att af dessa användas såsom stipen-
9300: dier åt varande eller blifvande småbrukare,
9301: hvilka under längre eller kortare tid önska prak-
9302: tisera vid ·framstående småbntk i hem- eller
9303: t#landet.
9304:
9305: Helsingfors, den 26 februari tgo8.
9306:
9307: 0. W. Slätis. 11.. R. Hedberg.
9308: .B.. J. Bäck. Karl T. Oljemark.
9309: Julius Sundblom. J. Storbjörk.
9310: Jakob Näs.
9311: 12
9312:
9313: IV, 4. - llnom. ehd. N:o 49.
9314:
9315:
9316:
9317:
9318: Karhi, Otto, y. m.: Arm. esityksen anta-
9319: misesta uudeksi laiksi keinotekoisten lan-
9320: noitusaineitten ja valmistettujen rehu-
9321: varain sekd siementen kaupasta.
9322:
9323:
9324:
9325:
9326: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
9327:
9328:
9329: Vapaakaupan synnyttämässä kilpailussa jäävät 11seasti
9330: syrjään siveelliset ja oikeudelliset vaatimukset. Kilpailun
9331: yhä kärjistyttyä ei panna niin suurta arvoa myyjäin puolelta
9332: tavaran laatuun nähden, vaan etupäässä sen halpuuteen ja
9333: mahdollisimman sunreen voittoon. Tämä periaate, joka on
9334: hyvin yleinen kauppa-maailmassa ja joka yleisesti hallitsee
9335: kaikkialla, tuottaa suurta vahinkoa monessa tapauksessa
9336: ostavalle yleisölle, ei ainoastaan siinä, että alkuperäinen ta-
9337: varan laatu on huonoa, vaan useasti on havaittavissa myös
9338: suoranaista tavaran viiärennystä.
9339: Erittäinkin muutamilla kauppa-aloilla on hyvä tilaisuus
9340: ala-arvoisen ja väärennetyn tavaran kauppaamiseen. Yksi
9341: sellainen ala on apulantojen ja siementen kauppa.
9342: Sitä mukaa kuin suoviljelys ja voimaperäinen viljelys
9343: yleensä on kf'.hittynyt meidänkin maassa, sitä enemmän on
9344: myös ru:vettu käyttämään apulantoja. Nykyään tuodaan
9345: maahamme jo vuosittain suuret määrät niitä. Vuoden 1906
9346: kauppatilaston mukaan oli niitten tuonti:
9347: IV, 4. - Karhi g. m. 13
9348:
9349: chilisalpietaria 191,486 kgr - 41,843:-
9350: fosfateja II,874A7I >> 6rg,904:-
9351: kainiittia 4.567,624 >) 231,514:-
9352: muita kalisuoloja 255,693 >> 37.742:-
9353: guanoa y. m. typenpitoisia
9354: lannoitusaineita 776,258 ,, 13,!8]:-
9355: luujauhoja !0,288,870 •> !,028,88;:-
9356: Yhteensä 27,954,402 kgr
9357:
9358: Melko suuri on myös ulkolaisten Ja kotimaisten siementen
9359: kauppa.
9360: Kauppatilasto osoittaa tuodun maahamme rgo6 ulkolaisia
9361:
9362: heinäsiemeniä 1,5g8,518 kgr = 1,965,91]: -
9363:
9364: Kotimaisten siementen kaupasta emme ole onnistuneet
9365: saamaan tilastoa.
9366: Ei ole pitkä aika siitä, kun meidän maassa sai vapaasti
9367: myydä näillä aloilla kuinka ala-arvoista tavaraa tahansa.
9368: Kun muissa maissa oli ankarat lakisäädökset tällä alalla ole-
9369: massa, niin maamme oli silloin ala-arvoisen tavaran luvattu
9370: maa. Lopulta tultiin kumminkin huomaamaan että jonkun-
9371: laisia rajoituksia tai tarkastuksia oli saatava toimeen. Vih-
9372: doin suurten ponnistusten kautta saatiin meilläkin tarkastus-
9373: laki.
9374: Tämä asetus keinotekoisten lannotusaineiden ja valmistet-
9375: tujen rehuvarain sekä siementen kaupa<>ta elok. 8 p:ltä 1901
9376: on siksi puutteellinen, ettei se ole voinut turvata ostavaa
9377: yleisöä ala-arvoisilta ja väärennetyiltä tavaroilta. Tämä on
9378: sitä valitettavampaa, kun useissa tapauksissa vähävaraiset
9379: pienviljelijät tulevat tämän kautta kärsimään. Mainittu laki
9380: on niin pnutteellnen, että sitä on voitu mitä suurimmassa mää-
9381: rässä kiertää. ' Tätä puutteellisuutta ovatkin näitten tavarai11
9382: kaupitsijat mitä julkeimmin käyttäneet hyväkseen.
9383: Tahdomme tässä tuoda esille muutamia kohtia, jotka to-
9384: distavat tämän lain heikkoutta.
9385: I §:n 1 momentissa luemme:
9386: 14 IV, 4 , - Toimenpit. maanvilj. ellnk. edist.
9387:
9388: >>Se joka ammattimaisesti myy keinotekoisia lannoitus-
9389: aineita tahi valmistettuja rehuvaroja, tahi siementavaroita,
9390: taikka välittää niitten myyntiä, olkoon, ellei toisin ole kirjal-
9391: lisesti sovittu, velvollinen viimeistään silloin, kuin tavara
9392: ostajalle toimitetaan, antamaan hänelle faktuuran tai muun
9393: nimikirjoituksenaan varustamansa todistuksen, joka sisältää
9394: semmoiset tiedot tavarasta, kuin tässä alempana 2 §:ssä mai-
9395: nitaan; ja on tavara katsottava myydyksi sillä vakuudella
9396: että nämä tiedot ovat oikeat.
9397: Tässä §:ssä oleva lause: >>ellei toisin ole kirjallisesti sovittu•>
9398: on sellainen, joka kumoo koko lain suojaavan merkityksen.
9399: Tätä lausetta hyväkseen käyttäen, 30 maamme tunnetuim-
9400: mista laissa lueteltujen tavarain myyjistä lähettivät painetun
9401: kiertokirjeen ja erityisen sitoumuspyynnön kauppatuttavil-
9402: leen, ettei heiltä vaadittaisi lain määräämää vakuutta tavaran
9403: laadusta ja alkuperästä, josta he aikoinaan kumminkin peräy-
9404: tyivät. Saman pykälän kolmas sana (>>ammatintapaisesti•>)
9405: jättää kokonaan lain ulkopuolelle esim. siemenviljelijät.
9406: Tämä sana vapauttaa heidät kaikesta edesvastuusta tavaran
9407: · itäväisyyteen ja laatuun nähden.
9408: Todistettavasti on saatu selville, että maahamme on tuotu
9409: suurempi määrä amerikalaisia timotei-siemeniä ja levitetty
9410: eri osiin maata, maaseuduille ja sieltä myyty sekä kauppiaille
9411: että yksityisille suomalaisina siemeninä. Onpa tapahtunut
9412: sellaistakin, että Suomalaisia heinänsiemeniä on myyty suu-
9413: ret määrät, jotka ovat olleet melkein itämättömiä.
9414: Ensimäisen pykälän toisessa momentissa säädetään, että
9415: >H momentti älköön olko Yoimassa, jos myyty määrä on
9416:
9417: vähempi, kuin 25 kgr lannoitusaineita tai rehnvaroja tai 10
9418: kgr siementavaroita.>> Tämä erlellä mainitun pykälän mo-
9419: mentti on vallan tarpeeton apulantoihin nähden, sillä ei niitli
9420: kukaan osta 25 kgr:n erissä ja, jos ostaisikin, ·niin totta kai
9421: senkin tavaran tulisi olla kelvollista. Mutta siementavaroi-
9422: hin nähden on tämä kohta laissa kerrassaan onnistumaton
9423: pienviljelijän kannalta katsottuna, sillä alle IO kgr:n ostokset
9424: ovat vallan yleisiä, kun ottaa huomioon apilaan ja keittiö-
9425: IV, '· - Karhi !1• m. 15
9426:
9427: kasvien sekä rehnjuurikasvien siementen kauppaa. Nämät
9428: viittaukset riittäköön todistamaan, että tämän lain ensimäi-
9429: nen pykälä on aivan epäonnistunut ja antaa kauppiaalle liian
9430: hyvän tilaisuuden kiertää tätä lakia.
9431: Myös 3 §:ssä on kuvaava välilause, •>ellei ole toisw sovittu•>,
9432: Joka antaa samaten tilaisuuden tämän lain kiertelemiseen.
9433: I.isäksi IO §:ssä kielletään virallisen syyttäjän sekaantu~
9434: masta asiaan, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syyt-
9435: teeseen asetettavaksi.
9436: Jos tahdotaan että, tämä laki todella estäisi väärinkäytöstä
9437: ja petosta, niin tulisi olla määräys, joka veivoittaisi virallisen
9438: syyttäjän pitämään silmällä lain noudattamista. Samalla
9439: tulisi hänellä olla oikeus koska hyvänsä tarkastaa asiantunti-
9440: jan avustamana laissa lueteltujen tavarain myyjäin varastoja
9441: ja ottaa takavarikkoon ilmeisesti väärennetyt ja ala-arvoiset
9442: tavarat tai ainakin estää niiden myyminen.
9443: Vaikka tämä tuntuu elinkeinovapauden loukkaamiselta,
9444: jota se ei kumminkaan ole. niin tällainen toimenpide olisi
9445: siksi tärkeä, että sen kautta saataisiin estetyksi paremmin
9446: kuin tähän saakka ala-arvoisen ja väärennetyn tavaran kauppa
9447: tällä alalla.
9448: Tämä laki. joka nyt on voimassa ja jonka tulisi estää
9449: ala-arvoisen ja väärennetyn tavaran kauppaamista ja jonka
9450: kantta jossain määrässä hyvällä tahdolla voitaisiinkin sitä tehdä,
9451: on valitettavasti jäänyt vaan kuolleeksi kirjaimeksi. Onpa
9452: tapahtunut, että muutamissa osissa maatamme on tavattu
9453: tuomaskuonassa suuressa määrässä tuhkan- ja biilentörkyä,
9454: sekä aivankin väärennettyä tavaraa tällä nimellä myyty.
9455: Vaikka tällaista on tapahtunut, on siltä hyvin harvoin asian-
9456: omaisia syytteeseen saatettu.
9457: Mainittava on myös, että ammattimiesten keskuudessa
9458: on suurta tyytymättömyyttä nykyistä lakia vastaan.. ».Suo-
9459: men kylvösiemenyhdistyS>> on keskuudestaan asettanut ko-
9460: mitean, jolle on annettu tehtäväksi laatia ehdotus uudeksi
9461: laiksi tällä alalla.
9462: 16 IV, 4. - Toimenpit. maanvilj. elink. edist.
9463:
9464: Koska väärinkäytöksiä tällä alalla on huomattavissa ja
9465: koska näitten aineitten kauppa, niinkuin edellä oleva tilasto
9466: osoittaa, on siksi suuri ja koska se etupäässä koskee pikku-
9467: viljelijöitä ja kun nykyinen laki ei tarpeeksi turvaa ostavaa
9468: yleisöä, niin pyydämme esittää:
9469:
9470: että Eduskunta ano{si H. K. Majesteetil-
9471: taan armollista esitystä ensi valtiopäiville ttu-
9472: deksi laiksi keinotekoisten lannoitusaineiden
9473: ja valmistettujen rehuvarain, sekä siementen
9474: kaupasta.
9475:
9476: Helsingissä helmik. 19 p. 1908.
9477:
9478: Otto Karhi. Juhani Leppälä.
9479: J. 11. Heikkinen. Kyösti Kallio.
9480: Heikki Kiiskinen. Santeri lllkio.
9481: Hilma Räsänen. August Raatikainen.
9482: Lauri Tuunainen. K. K. Pykälä.
9483: 17
9484:
9485: IV, 5. - Anom. ehd. N:o 51.
9486:
9487:
9488:
9489:
9490: Pullinen, Erkki, y. m.: Valtion maanvil-
9491: ielystarkoitukslin harjoittaman lainaus-
9492: liikkeen uudestaan /lirjestlimisesttt.
9493:
9494:
9495:
9496: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9497:
9498:
9499: . Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät ''iime
9500: Valtiopäiville jättämässäni anomusehdotuksessa Valtiopäivä-
9501: asiakirjojen Liitteiden VIII osan sivuilla 209-212, saamme
9502: Eduskunnalta kunnioittavimmin anoa myötävaikutusta siihen,
9503:
9504: että valtion maanviljelystarkoituksiin har-
9505: joittama lainausliike enemmän kuin tähän
9506: saakka kohdistettaisiin pienviljeliföihin;
9507: että lainausvaroja ensi sijassa varattaisiin
9508: uudisviljelystarkoituksiin: ja
9509: että otettaisiin harkittavaksi, eikö tilojen
9510: arvosteluperusteita lainoja antaessa voisi tehdä
9511: enemmän tarkoitustaan vastaaviksi ja lainan-
9512: saantia yleensä mutkattomammaksi kuin ny-
9513: kyään.
9514:
9515: Helsingissä, helmikuun 19 päivänä rgo8.
9516:
9517: Erkki Pullinen. Hannes Gebhard.
9518: ll. Osw. Kairamo. H. G. Paloheimo.
9519: J. K. Paasikivi. 11. 0. Vuorimaa.
9520: Oskari Laine. llleksi ~äpy.
9521: 2
9522: 18 IV, 5. - Toimenpit. maanvilj. elink. edistäm.
9523:
9524: Juho Torppa. Iisakki Vahe.
9525: Juhani .Rrajärvi. ll. Koivisto.
9526: Tuom. Pohjanpalo. Justus Ripatti.
9527: Juho Tulikoura. J. Vaarala.
9528: Juho Rannikko. S. N. Rajala.
9529: ll. Oikkonen. J. Runtti.
9530: K. R. Kares. K. Myllylä.
9531: M. Tervaniemi. Kaarle 0. Knuutila.
9532: llukusti Hiltula. Juho Lepistö.
9533: J. E. llntila. E. llla-Kulju.
9534: 19
9535:
9536: IV, 6. - 1lnom. ehd. N:o 33.
9537:
9538:
9539:
9540:
9541: Nissinen, lllli, y. m.: Valtion palkkaaman
9542: neuvojan asettamisesta joka lttäniin
9543: ajanmukaisten talli- ja navettarakennus-
9544: ten aikaansaamista varten.
9545:
9546:
9547:
9548:
9549: Suomen Eduskunnalle.
9550:
9551:
9552: Yhdistys >>Eläinten Ystävät» on puolestaan koettanut
9553: voimainsa mukaan toimia asiansa edistämiseksi eri tienoilla
9554: maatamme. Tätä tehdessään on yhdistys muun muassa kiin-
9555: nittänyt huomionsa erääseen räikeään epäkohtaan, jota yh-
9556: distys parhaimmilla ponnistuksillakaan ei ole saanut aute-
9557: tuksi. Tarkoitamme tallien ja navettojen huonoa kuntoa,
9558: ne kun monissa seuduin ovat pieniä, ahtaita ja pimeitä, sekä.
9559: mikä on pahin kaikista, kylmiä ja vetoisia.
9560: Paitsi sitä, että ehdoton siveellinen velvollisuutemme on
9561: pitää huolta siitä, että kotieläimiä niin hoidetaan, ettei niiden
9562: tarvitse kärsiä tuskaa eläessään meidän hyödyksemme on
9563: asia jo suoranaisen hyödyn kannaltakin sitä laatua, että pa-
9564: rannus siinä on erittäin tarpeen vaatima.
9565: Tässä suhteessa huomattakoon ensinnäkin, miten useitten
9566: kotieläinten, olletikin lehmien, hoito vaikuttaa ihmistenkin
9567: terveyteen. Vetoiset, pimeät ja likaiset navetat, näet, synnyt-
9568: tävät ja kasvattavat tautien tartunta-aineita, jotka eivät ai-
9569: 20 IV, 6. - Toimenpit. maanvilJ. elink. edistäm.
9570:
9571: noastaan tuota kipua yksityisille eläimille, vaan~vieläpä tär-
9572: velevät koko karjarodunkin. Ja tunnettuahan on, miten tau-
9573: din turmelemista eläimistä saadut tuotteet voivat ihmisille
9574: saattaa parantumattomia tauteja.
9575: Vähäpätöiseksi ei myöskään ole katsottava sitä rahallista
9576: voittoa, jonka eläinten hyvinvointi meille tuottaa. Tämän
9577: ovat jo jotkut oivaltaneetkin, ja varsinkin monet varakkaam-
9578: mat henkilöt ovat suuria rakennuskustannuksia pelkäämättä,
9579: hankkineet itselleen oivia· ja mallikelpoisia navetoita, hyvin
9580: tietäen, että siten käytetyt rahat heille vielä hyvän koron
9581: tuottavat.
9582: Mutta, kysyttänee, mitenkä voi sitten köyhempi kansa
9583: tällaisia karjanasuntoja rakentaa? Vakaumuksemme on kui-
9584: tenkin, ettei tähän niinkään suuria rahallisia uhrauksia välttä-
9585: mättömästi tarvita, kunhan vaan opitaan oikea tapa rakentaa
9586: näitä asuntoja tahi korjata ehkä jo löytyviä. Tässä suhteessa
9587: ovatkin yhdistys »Eläinten ystävät» Helsingin eläinsuojelus-
9588: yhdistyksen kanssa joku aika sitten kääntyneet Maanviljelys-
9589: hallituksen puoleen anomuksella saada sen puoltolause valtio-
9590: avun saamista varten kolmen neuvojan hankkimiseksi, neu-
9591: vojien, jotka matkustelisivat maaseudulla ja opettaisivat
9592: kansaa, miten talli ja navetta on rakennettava, sekä sitäpaitsi
9593: neuvoisivat inhimillisempiä teurastustapoja y. m. - pyyn-
9594: nön, johon kuitenkin valitettavasti, niinkuin moneen muuhun-
9595: kin virastoille tehtyyn anomukseen, tuli kieltävä vastaus.
9596: Mielestämme juuri tällaisten kiertävien neuvojien asetta-
9597: minen olisi tehokkain mahdollinen toimenpide esittämämme
9598: epäkohdan poistamiseksi. Onhan meillä jo kokemustakin,
9599: miten suurta hyötyä muilla taloudellisilla aloilla on ollut
9600: tällaisista tarkastajista ja neuvojista.
9601: Senvuoksi rohkenemme kunnioittaen ehdottaa
9602:
9603:
9604: että Eduskunta anoisi Keisarilliselta M a-
9605: jesteetilta seUaista armollista esitystä ensi ker-
9606: ran kokoontuville valtiopäiville, että ajanmu-
9607: IV, 6, - Nissinen, y. m. 21
9608:
9609: kaisten talli- ja navettarakennusten aikaan-
9610: saamista varten asetettaisiin valtion palkkaa-
9611: mia neuvojia yksi jokaista lääniä kohti.
9612:
9613: Helsingissä, I9 p. Helmikuuta I908.
9614:
9615:
9616: 1llli Nissinen. 1lntti Mikkola.
9617: Lucina Hagman. N. E. Huoponen.
9618: K. Wlljakainen.
9619: 22
9620:
9621: IV, 1. - Rnom. ehd. N:o 8.
9622:
9623:
9624:
9625:
9626: Hoikka, Iisakki, y. m.: Laidunveron lak-
9627: kauttamisesta kruunun metsämailla Ou-
9628: lun lättnissti.
9629:
9630:
9631: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9632:
9633:
9634: Suurimmassa osassa Oulun lääniä on maanviljelys seutujen
9635: hallanarkuuden takia sillä kannalla, että viljan viljelyksestä
9636: täytyy vähemmän tuottavana puhua, ja että karjan hoitoa
9637: on pääsilmämääränä pidettävä. Viljaa tosin viljellään syystä,
9638: että kulkuneuvojen puute nostaa viljan hinnan kaksin, paikoin
9639: kolminkertaiseksi, mutta perin kalliiksi käy omasta pellostakin
9640: saatu vilja. Lyhyesti sanoen maanviljelijä siellä on aivan eri
9641: oloissa kuin muualla Suomessa.
9642: Karjanhoito on nykyvuosina saanut tuntuvampaa huomiota,
9643: mutta on sekin vasta alulla. Kotitienoilla on vielä vähänpuo-
9644: leisesti heinämaita ehditty tehdä, mutta luonnon heinämaat,
9645: jotka antavat suurimman osan heinätuloja, on omilta mailta
9646: aidattu jotenkin tarkoin ainakin lähitienoilta, joten karja-
9647: laidun on sortunut etäälle, jopa niinkin että karja käy kruunun
9648: omistamilla mailla. Näillä kruunun mailla eivät laidunmaat
9649: suinkaan parempiosaisten mielestä ole laidunmaita. mutta
9650: oloihin täytymyksestä tottuneen karjan toimeentulo niillä
9651: laajalta liikkumalla on mukiin menevä tai oikeammin on ai-
9652: nakin parempi kuin maanomistajain kanerva- ja marjanvarpu-
9653: kankailla.
9654: Maapalstat, maanviljelyksen (-karjanhoidon) näin alku-
9655: peräisenä kannalla vielä ollen, näyttävät monesta täten liian
9656: IV, 7. - Iisakki, Hoikka, U· m. 23
9657:
9658: pieniltä ja siitä johtunee useinkin lisämaitten pyynti. Tois-
9659: taiseksi kuitenkaan tuskin lienee syytä ryhtyä kovin suuriin
9660: toimenpiteisiin, vaan antaa ajanhengen vaikuttaa siihen, että
9661: uudenaikaisempi heinänviljelys saattaa maan lähiseuduilla
9662: kyllin tuottavaksi, joten huonommat luonnonniityt joutavat,
9663: uudenaikaiseen heinänviljelykseen sopimattomina, karjan lai-
9664: tumiksi.
9665: Vaikkakin siis karjanhoito pohjoisessa on erikoisasemassa
9666: varsinkin laidunmaihin nähden, niin on laidun veroa peritty
9667: kruunun mailla kulkevilta eläimiltä, mikä laidunvero ei ole
9668: sopusoinnussa väestön maahan kiinnittämistä tarkoittavien
9669: toimien kanssa, laidunvero kun enimmäkseen kohtaa juuri
9670: pienviljelijöitä, vieläpä niiksi yrittäviä, jotka juuri ovat alkuun
9671: päässeet saamalla heinämaata, vaikka ei laidunmaata, joka,
9672: kuten edellä mainittu, toistaiseksi olojen pakosta täytyy olla
9673: laaja.
9674: Rantamaat tietysti Oulun läänissä ovat edullisemmassa
9675: asemassa, mutta kun niillä taasen ei liene sanottavan lähellä
9676: kruunun maita, ja, jos olisi, niin verohelpotus, jos sitä edes
9677: siksi sopii nimittää, tietysti sielläkin kohtaisi viljellyn alueen
9678: ääriä ja siis viljelysrintaman etumaisimpia taistelijoita, niin
9679: sopinee laidunveron maksamisesta kruununmetsämailta pu-
9680: huttaessa ottaa huomioon koko Oulun lääni.
9681: ; Rohkenen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Hallitsijalta
9682: anoa asianomaisia toimenpiteitä siitä,
9683:
9684: että laidunvero Oulun läänin kruunun metsä-
9685: mailla lakkautetaan.
9686:
9687: Helsingissä. Helmikuun rs päivänä Igo8.
9688:
9689: Iisakki Hoikka.
9690: Tähän yhtyvät:
9691:
9692: J. Waarala. M. Tervaniemi.
9693: Rukusti Hiltula.
9694: 24
9695:
9696: IV, s. - llnom. ehd. N:o 129.
9697:
9698:
9699:
9700:
9701: Haveri, Juho, y. m.: Laidanmaksun lakkaut-
9702: tamisesta kruunun metsdmailla kdyuilttt
9703: hevosilta ja nautakarjalta.
9704:
9705:
9706:
9707: Suomen Kansan e d u s kun n a 11 e.
9708:
9709:
9710: Yli kaksikymmenta vuotta sitten nostettiin Talonpoikais-
9711: säädyssä kysymys laidunmaksun lakkauttamisesta viljele-
9712: mättömillä kruunun metsämailla käyviltä kotieläimiltä. Ano-
9713: mus kuitenkin raukesi niin sillä kertaa kuin kaikilla jälkeenpäin-
9714: kin kokoontuneilla valtiopäivillä, joilla samallainen anomus
9715: on ollut käsiteltävänä. Siksi olemme pakotettuja vieläkin
9716: tuon saman kysymyksen Eduskunnalle esittämään.
9717: Aikaisemmat anomukset asiassa koskivat kaikkien koti-
9718: eläintemme vapaata pääsyoikeutta puheenalaisille metsä-
9719: maille. Kansataloudelliselta kannalta katsoen lienee kuitenkin
9720: syytä epäillä, josko lampaat ovat yhtä viattomia liikuskele-
9721: maan metsässä kuin muut kotieläimemme. Onhan jokainen
9722: metsässä kulkija ollut talojen lähellä ja teiden varsilla tilaisuu-
9723: dessa havaitsemaan noita tasalatvaisia, lampaiden runtelemia
9724: havupuiden vesoja. Tähän vaurioon nähden onkin varsin
9725: kohtuullista se laidunvuokran korotus, minkä hallitus on mää-
9726: rännyt tämän vuoden alusta kannettavaksi kruununmailla
9727: käyviltä lampailta.
9728: Mutta hevosten ja lehmien metsässä olosta ei kaiketi
9729: voida samaa väittää. Käyttäväthän nekin tosin lehtipuiden
9730: meheviä osia ravintonaan, mutta eivätkö he juuri siten pa-
9731: remmin valmista mahdollisuutta havupuiden siemenien pi-
9732: IV, s. - Haveri, g. m. 25
9733:
9734: kaiselle itämiselle ja taimien joutuisalle ylenemiselle? Ja
9735: että hallituskin on näiden eläinten ai~aansaaman vahingon
9736: metsille joko arvottomaksi tai vähäiseksi tunnustanut, se
9737: kaiketi parhaiten näyttäytyy tämän vuoden alussa julaistuista
9738: uusista laidunvuokraa koskevista säännöistä, joissa monien
9739: helpoitusten ohella on hevosten ja nautakarjan laidunmaksua
9740: melkoisesti pudotettu (alennettu), vaikka muutoin eläinten
9741: elatus yleensä on entistään paljonkin kallistunut.
9742: Jos olisi kysymys semmoisten eäinten laidunmaksusta,
9743: jotka ovat vartavasten toisilta paikkakunnilta kuljetetut
9744: kruununmaille elämään, niin emme silloin pitäisi ensinkään
9745: kohtuuttomana 40 pennin maksua eläintä kohden - erä, joka
9746: tämän vuoden alusta alkaen kannetaan keväisin jokaiselta
9747: kruununmaalla käyvältä hevoselta ja lehmältä. Mutta kun
9748: kruunu - poikkeuksia lukuun ottamatta - aikoo kantaa
9749: saman määrän rajoillaan asuvien naapuriensakin eläimiltä,
9750: jotka vain joskus pistäytyvät vierailla laitumilla, tuntuu se
9751: kovin kummeksittavalta.
9752: Eikä tässä ole kysymys siitäkään, etteivätkö tuon mahta-
9753: van maanomistajan köyhät naapurit juuri jaksaisi maksaa
9754: laidunmaksuaan, vaan koko puheenalaisen laidunmaksu-
9755: järjestelmän lakkauttamisesta, järjestelmän, jonka tulot vastai-
9756: suudessa arvioidaan nousevan 4,000 markan paikoille vuodessa.
9757: Jos nyt vertaa noita tuloja niihin monenmoisiin vaivoihin,
9758: rettelöihin ja käräjöimisiin laittomista syötöistä, joita puheen-
9759: alainen järjestelmä on ennen virittänyt ja joita se nähtävästi
9760: vastakin ylläpitää, niin vaaka kallistuu joka kerta jär~estel
9761: män lakkauttamisen puolelle. Ja se on sitä, kun maalla yleensä
9762: hallitukselta niin kovin hartaasti odotettaisiin.
9763: Vanhoista ajoista saakka ovat maanviljelijät, ainakin
9764: Keski- ja Pohjois-Suomessa, niin keskenään kuin tilattomien
9765: kansalaisten kanssa metsälaitumista ,ilman muuta sopineet.
9766: Mitkään laidunmaksut heidän vä1illään eivät ole tulleet kysy-
9767: mykseenkään. Ei suinkaan valtiokaan nyt enää tahdo pysyä
9768: tuona riidanhaluisena naapurina, joka kaikista turhanpäiväi-
9769: sistä velkoo?
9770: 26 IV, s. - Toimenpit. maanvilj. elink. edistäm.
9771:
9772: Ylläesitetyn nojalla rohkenemme kunnioittavimmin eh-
9773: dottaa Eduskuntaa ylJ.tymään anomaan,
9774:
9775: että hallitus ensitilassa poistaisi laidunmak-
9776: sun kruununmuiden rajoilta asuvien talollis·
9777: ten, torpparien ja tilattomien hevosilta ja nauta-
9778: karjalta, vaikka ne joskus kulkisivatkin ruuvan
9779: etsinnässä valtion metsämailla.
9780:
9781: Helsingissä, 24 päivänä helmikuuta 1908.
9782:
9783: Juho Haveri.
9784: Pekka Leppänen. Santeri lUkio.
9785: J. .H.. Heikkinen. S. Heiskanen.
9786: E. 1Ua-Kulju. .H.. Koivisto.
9787: B.
9788:
9789: Suurista maanomaisuuksista johtuvien haittojen
9790: poistamista koskevia eduskuntaesityksiä ja
9791: anomusehdotuksia.
9792: 29
9793:
9794: IV, 9. - 1lnom. ehd. N:o 115.
9795:
9796:
9797:
9798:
9799: Heininen Kaarlo: Toimenpiteistli maan
9800: hankkimiseksi tilattomalle vliestiJlle.
9801:
9802:
9803:
9804:
9805: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9806:
9807:
9808: Kuten jo viime eduskuntakokoukseile jättämäni anomus-
9809: ehdotuksen perusteluissa huomautin, on maatalousasia aikam-
9810: me polttavin taloudellinen kysymys. Varsinkin on torpparien
9811: ja tilattoman kansan asema siksi tukala, ettei yhteiskunnalle
9812: turmiollisten epäkohtien olemassa-oloa tällä alalla enää juuri
9813: kukaan voi kieltää. Verrattoman suuri enemmistö maanvilje-
9814: lystyötä harjoittavasta kansanluokasta kärsii köyhyyttä seu-
9815: rauksena nurjista maanomistusoloista. Suuri osa maastamme
9816: on jo viljelystä hävittävien tukkiyhtiöitten käsissä ja vielä
9817: suurempi osa kartanoiden suurviljelyksinä. Maamme tilaS-
9818: tolliset tiedot, verrattuina muiden maiden viljelystilastoihin,
9819: osoittavat, että maanviljelyksestä elävä kansanaines maas-
9820: samme, verrattuna useimpien muiden maiden maanviljelys-
9821: väestöön, elää perin niukoissa varoissa. Tästä on ymmärrettä-
9822: västi seurauksena muullekin kansanosalle elintarpeiden puute
9823: ja hintojen yhä suurempi kallistuminen. Tuskinpa myöskään
9824: kukaan voi liian suureksi arvata sitä siveellistä vaaraa, mikä
9825: kansallemme kasvaa, kun maalaisväestöstä yhä suureneva
9826: osa tunkeutuu kaupunkeihin ja maahenki yleensä heikkonee.
9827: Onhan sen lisäksi ollut maalaisväestön huonovointisuudesta ja
9828: tilattomaio aseman epävarmuudesta seurauksena erittäin lu-
9829: kuisa siirtolaisuus.
9830: 3o IV, 9. - llllaanomais. johtuv. haittoj. poistam.
9831:
9832: Tämän ohessa tahdon vakaumuksenani lausua, että suur-
9833: viljelys ei ole läheskään niin hyödyllistä ja siunauksellista
9834: yhteiskunnan hyvinvoinnille kuin pienviljelys. Käsittääkseni
9835: antavat aina itsenäiset pienviljelijät yhteiskunnalle ja valtiolle
9836: parasta tukea. Kun sen lisä.~si on päivän selvää, että maas-
9837: samme löytyisi riittävästi tilaa maanviljelyksen ja sen sivu-
9838: elinkeinojen harjoittamiselle jokaiselle, joka sitä haluaa, kun-
9839: han viljelyskelpoinen maa-ala tulisi järjestetyksi riittäviin
9840: pienviljelyksiin, niin tahtoisin katsoa tämän Eduskunnankin
9841: velvollisuudeksi harrastaa maan nopeaa palstoittamista riittä-
9842: vän kokoisiin itsenäisiin viljelystiloihin, jotta kehitys nopeasti
9843: saataisiin suuntautumaan laajaperäisten suurviljelyksien hä-
9844: dämiseen ja etupäässä voimaperäisen pikkuviljelyksen ripeään
9845: edistymiseen. Edustamani kansanryhmän voimakkaimpana
9846: taloudellisena harrastuksena on, että yhteiskunnan myötävai-
9847: kutuksella on kaikille viljelyshaluisille tilattomille Suomessa
9848: niin pian kuin suinkin mahdollista saatava riittävä tilaisuus
9849: itsenäiseen täysinturvattuun maanviljelykseen joko hyvin
9850: järjestetyllä omistusoikeudella tahi täysin turvatulla viljelys-
9851: oikeudella sekä että viljelyskelpoinen maa-ala maassamme
9852: siten mahdollisimman pian on saatava viljelykseen.
9853: Nykyisen rajoittamattoman omistusoikeuden pahimpia
9854: epäkohtia maakysymyksen alalla ovat mielestämme: I:ksi
9855: että maanomistaja ei ole pakoitettu viljelyskelpoista maatansa
9856: kokonaisuudessaan viljelemään, vaan voi päästää viljelykset-
9857: kin rappiolle; z:ksi tilanomistajan ei ole pakko asua omista-
9858: maliaan tilalla; 3:ksi ei ole kielletty yhdistämästä useita maa-
9859: tiloja toisiinsa ja samaa henkilöä omistamasta useampia maa-
9860: tiloja; sekä 4:ksi maanomistajana on oikeu~ maastaan vuokrana
9861: ottaa maksua oman mielivaltansa mukaan ja toiselta puolen
9862: ei ole hänellä velvollisuutta antaa viljelyskelpoista maata,
9863: sitäkään, jota'ei itse viljele, halul1isten viljeltäväksi; s:ksi met-
9864: sän k:iyttöä ei ole tarpeellisessa määrässä rajoitettu. Näiden
9865: nykyisistä maanomistusoloista johtuvien epäkohtien vastusta-
9866: miseksi ja poistamiseksi on tarpeellista, että lainsäädännön
9867: kautta valtiomahdit siinä suhteessa viivyttelemättä ryhtyvät
9868: IV, 9. - Heininen. 31
9869:
9870: riittäviin toimenpiteisiin. Paitsi yleistä viljelysvelvollisuutta.
9871: olisi myöskin säädettävä ensi tilassa laki estämään kahden tai
9872: useamman maa- eli viljelystilan yhdistämistä toisiinsa tai
9873: muihin omistusoikeudella hallittaviin maakiinteistöihin, jos
9874: ei kiinteistöä voi suorastaan katsoa tonttimaaksi. Samalla
9875: on säädettävä, että haltijan on asuttava pysyväisesti maati-
9876: lallaan. Eikä tällaisten omistusoikeutta tarpeellisessa mää-
9877: rässä rajoittavien säädösten aikaansaaminen ole tarpeen suin-
9878: kaan ainoastaan yhteiskunnan myötävaikutuksella vasta han-
9879: kittadin maa-alueihin nähden, vaan todistaa jokapäiväinen
9880: kokemus, että samallaiset säädökset ovat perin tarpeelliset ja
9881: hyödylliset saada sovellutetuiksi myöskin jo omistettuun
9882: maaomaisunteen. Olisi sentähden välttämäntöntä saada aikaan
9883: laki, jolla ylipäänsä estetään yhdistämästä toisiinsa useampia
9884: maatiloja, jos yhdistämisen kautta saman omistajan haltuun
9885: tulisi enemmän maa-alaa kuin yleensä yhteiskunnan yleisen
9886: hyödyn kannalta olisi suotavaa, ja olisi maatilan omistajan
9887: asuttava omistamanaan maatilalla. Metsänkäytön järjestä-
9888: misestä ja rajoittamisesta, joka myöskin on tarpeellinen niin-
9889: hyvin vasta perustettaviin kuin jo perostettuihin tiloihin näh-
9890: den, olen erikseen jättänyt esityksen.
9891: Valtion ja kuntain omistamat viljelyskelpoiset maa-alat
9892: olisivat ensi tilassa luovutettavat viljeltäviksi tilattomille tai
9893: sellaisille tilattomien muodostamille osuuskunnille, joiden
9894: kaikki jäsenet itse viljelevät maata, joko etupäässä yllä mai-
9895: nittujen tarpeellisten rajoitus:en kanssa hyvin järjestetyllä
9896: omistusoikeudella tahi täysin turvatulla perinnöllis<:>llä eli
9897: jossakin tapauksessa mahdollisesti määräaikaisellakin vuokralla
9898: ja sopivasti rajoitetulla metsänkäyttöoikeudella, ei kummin-
9899: kaan yhdelle viljelijälle enempää kuin 25 hehtaaria viljelys-
9900: kelpoista maata tarpeellisen metsämaan ja laitumen ohella.
9901: Koska luonnollisesti on erittäin edullista lisätä viljelyskelpoisen
9902: ja vielä paremmin viljellyn maan alaa, niin on tilattomankin
9903: väestön kysymyksen kannalta katsottuna pidettävä erittäin
9904: tarpeellisena, että kuivattavissa olevat suot ja järvet saatetaan
9905: kuivauksen kautta viljelyskuntoon. Mutta koska tämä aina-
9906: 32 IV, 9. - .Maanomais. johtuv. haittoj. poistam.
9907:
9908: kin tilattomille yksityisinä käypi mahdottomaksi, on valtion
9909: ryhdyttävä asian toteuttamiseksi niin laajassa määrässä kuin
9910: suinkin mahdollista riittäviin toimenpiteisiin. Yhtä tärkeätä
9911: kuin tämä on soiden ja erämaiden viljelykseen saattamiseksi,
9912: yhtä tarpeellista on, että tällaisille alueille rakennetaan yhteis-
9913: kunnan varoilla tarpeelliset tiet ja asfl!lnot.
9914: Mutta joskin maassamme löytyy melkoinen määrä kruunun
9915: omistamaa maa-alaa, niin on kumminkin päivän selvää, että
9916: nämät alueet, joista sitäpaitsi suurin määrä löytyy maan poh-
9917: joisessa osassa Oulun läänissä ja jotka eivät ole erittäin run-
9918: saassa määrässä viljelyskelpoisia, eivät riitä täyttämään var-
9919: sinkaan suuremmassa osassa Suomea tilattoman väestön maan-
9920: tarvetta. Tästä seuraa, että tämän tarpeen tyydyttämiseksi
9921: on yhteiskunnan myötävaikutuksella hankittava lisää maa-
9922: alaa. Luonnollinen on silloin vaatimus. että valtion ja kuntien
9923: tulee varsinkin niillä seuduilla, missä kruunun maita ei riittä-
9924: västi löydy, lunastaa kohtuulliseksi arvioidusta hinnasta osake-
9925: yhtiöiden ynnä yksityistenkin omi!:'tamia suuria maa-aloja ja
9926: tiloja, etenkin niitä, jotka pakollisesti tulevat myytäviksi, ja
9927: luovuttaa ne tilattomille palstoitettuina ja sellaisilla oikenksilla
9928: järjestettyinä kuin yllä on esitetty. Samalla tavalla katsoen
9929: edellä mainittuihin kuin myöskin niihin syihin, joita täällä jo
9930: viime eduskuntakaudella muutamat hyvin arvoisat eO.ustajat
9931: asiaa koskevassa anomusehdotuksessa esiintoivat, olisivat
9932: kruunun sotilas- ja siviilivirkatalot palstoitettavat tilattomille,
9933: tietysti etupäässä tilojen nykyisille vuokraajitle, torppareille
9934: ja muille tilattomille !uovutettaviksi.
9935: Tässä yhteydessä ei ole myöskään unhotettava nykyisten
9936: kruunun torpparien suuressa määrässä epävarmaa asemaa,
9937: joka on pakoittanut heitä jokaisessa sopivassa tilaisuudessa
9938: esittämään pyyntöjä asemansa varmentamiseksi. Tämä on
9939: Suomen kansan Eduskunnan otettava huomioansa ja riennet-
9940: tävä heillekin turvaamaan heidän asuinpaikkansa ja töittensä
9941: hedelmät.
9942: Katsoen näihin lyhyesti esiintuomiini tärkeisiin seikkoihin,
9943: rohkenen kunnioittavimmin ehdottaa arvoisan Eduskunnan
9944: IV, s. - Heininen. 33
9945:
9946: anottavaksi, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsisi
9947: annossa käskeä tämän taloudellisista kysymyksistä tärkeim-
9948: män ja nopeinta ratkaisua vaativan asian jouduttamiseksi,
9949:
9950: rksi, että valtio saattaa vilfelemättömät,
9951: mutta viljelykseen mahdolliset maa-alansa vil-
9952: jelyskuntoon, toimittamalla niissä suurempia
9953: uhrauksia kysyvät raivaamiset, kuten soiden ja
9954: järvien kuivaamiset, asuntojen ja teiden perus-
9955: tamiset, y. m.;
9956: 2: ksi. että varsinkin niillä seuduilla, joissa
9957: ei kruunun maita riittävästi löydy, valtio lunas-
9958: taa kohtuulliseksi arvioidusta hinnasta osake-
9959: yhtiöiden ynnä yksityisten omistamia suuria
9960: maa-aloja ja tiloja, etenkin niitä, jotka pakolli-
9961: sesti tulevat myytäviksi;
9962: 3:ksi, että valtion jo omistamat ja lunastuk-
9963: sella lisäksi hankiitavai viljelyskelpoiset maa-
9964: alat ovat sopivasti palstoitettuina luovuteltavat
9965: viljeltäviksi tilattomille ja sellaisille tilattomain
9966: muodostamille osuuskunnille, joiden kaikki jäse-
9967: net itse viljelevät maata, joko hyvin järjestetyllä
9968: omisttts- eli täysin turvatulla perinnöllisellä
9969: vilfelysoikeudella, huomi(lon ottamalla ne näkö-
9970: kohdat, joihin edellä on viitattu, ei kuitenkaan
9971: yhdelle vilfelijälle enempää ku,in 25 hehtc~aria
9972: viljelyskelpoista maata, ynnä sen lisäksi pai-
9973: kallisten olosuhteiden mukaan kohtuullinen mää-
9974: rä metsää ja laidunta;
9975: 4:ksi, että kruunun sotilas- ja siviilivirka-
9976: talojen nykyinen käyttöjärjestelmä lakkautetaan,
9977: sitä myöten kuin näiden nykyisten vuokraafain
9978: vuokra-aika päättyy, ja tilat, maanlaajuuden
9979: ja laadun mukaan sopivasti palstoitettuina,
9980: luovutetaan, samoin kuin edellä on muihin val-
9981: tion omistamiin maa-aloihin nähden ehdotettu,
9982: 3
9983: 34 IV, 9. - .Maanomais. johtuv. haittoj. poistam.
9984:
9985: sopivalla tavalla nykyisille vuokraajille, torppa-
9986: reille ja muille tilattomille;
9987: s:ksi, että kruunun metsä- ja viljelysmaiden
9988: nykyisille torppareille ja vuokraajille, heid n
9989: asunto- ja viljelysoikeutensa ainaisesti varmen-
9990: tamiseksi, annetaan tilaisuus saada raivaamiinsa
9991: ja viljelemiinsä maihin täysin turvattu perin-
9992: nöllinen viljelysoikeus; sekä
9993: 6: ksi, että ne yllämainittuihin toimenpitei-
9994: siin tarpeelliset lakisäännökset, jotka tarvitsevat
9995: Eduskunnan myötävaikutusta, ensi tilassa val-
9996: mistettaisiin ja Eduskunnalle jätettäisiin.
9997:
9998: Helsingissä Helmikuun 24 päivänä 1908
9999:
10000: Kaarlo Heininen.
10001: 35
10002:
10003: IV, 1o. - llnom. ehd. N:o 38.
10004:
10005:
10006:
10007:
10008: Gebhard, Hannes, y. m.: Suurtilojen vil-
10009: jelyskelpoiselle ja metsämaalle asetetta-
10010: van maa-ala-veron tarkoituksenmukai-
10011: suutta koskevan tutkimuksen toimeen-
10012: panemisesta. •
10013:
10014:
10015: Suomen Eduskunnalle!
10016:
10017:
10018: Niillä syillä, jotka ovat esitetyt siinä viime valtiopäi-
10019: ville jättämässäni anomusehdotuksessa, joka on painettu
10020: mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan Liitteitten VIII:een
10021: osaan, siv. 55-70, on minulla kunnia pyytää Suomen
10022: Eduskuntaa, anomaan Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan,
10023:
10024: että otettaisiin tutkittavaksi, olisiko asteit-
10025: tain ylenevä maa-ala-vero suurtilojen viljelys-
10026: kelpoiselle ja metsämaalle tarkoituksenmukai-
10027: nen; ja
10028: että, jos tällainen vero huomataan tarkoi-
10029: tuksenmukaiseksi, siitä viivyttelemättä annet-
10030: taisiin Eduskunnalle armollinen esitys.
10031: Helsingissä 15 p. helmikuuta 1908.
10032: Hannes Gebhard.
10033: Tähän anomusehdotukseen yhtyvät:
10034:
10035: J. E. Helkiö. ll. Koivisto.
10036: 36 IV, 10. - .M.aanomais. johtuv. haittoj. poistam.
10037:
10038: Juho Rannikko. Kaarle 0. Knuutila.
10039: Iisakki Vahe. Juho Ylikorpi.
10040: Erkki Pullinen. K. .Myllylä.
10041: J. Waarala. S. N. Rajala.
10042: H. Repo. J. Runtti.
10043: E. Kolkki. E. llla-Kulju.
10044: 11.. Oikkonen. .M.. Tervaniemi.
10045: J. E. llntila. T. Nykänen.
10046: 11.. Listo. Olli Pajari.
10047: Juho Tulikoura. Väinö Kivilinna.
10048: .M.. Sipponen. Justus Ripatti.
10049: J. E. Wiljomaa. llukusti Hiltula.
10050: Fr. W. Sipilä. J. H. Hakulinen.
10051: Juho Lepistö. Hedvig Gebhard.
10052: Wilh. .Malmivaara. lida Wemmelpuu.
10053: llleksi Käpy. .Mikael Soininen.
10054: E. S. Yrjö-Koskinen. llug. Hjelt.
10055: J. K. Paasikivi.
10056: 37
10057:
10058: IV, 11- - Edusk. esit. N:o 10.
10059:
10060:
10061:
10062:
10063: Vuorimaa, .R. 0., y. m.: Ehdotus laiksi,
10064: joka ehkttisee yksityisitt tai yhtiOittt
10065: hankkimasta itselleen liian suuria maa-
10066: aloja.
10067:
10068:
10069:
10070:
10071: Suomen Kansaneduskunnalle.
10072:
10073:
10074: Kun suurien saha- ja metsäyhtiöitten maat yhäti lisään-
10075: tyvät ja kun niitten joukossa on semmoisiakin, jotka vaan
10076: nimellisesti ovat suomalaisia, mutta pääosaltaan ulkomaa-
10077: laisia ja kun erääHäkin semmoisella yhtiöllä nykyään jo
10078: on päälle sadan tuhannen hehtarin alaa ja kun tämä
10079: seikka käy arveluttavaksi maan asuttamiselle ja maanvil-
10080: jelykselle sekä kun on hyvin vähän toivoa, että ne toi-
10081: menpiteet ja lainsäädäntötoimet sekä anomusehdotukset,
10082: jotka asetetun komitean kautta ja anomusten muodossa
10083: ovat tekeillä lähimmässä tulevaisuudessa, laajuutensa täh-
10084: den voisivat toteutua, on joku ehkäisevä väliaikainen toi-
10085: menpide tässä tarpeen, toimenpide, joka ei vaadi suuria
10086: edelläkäypiä valmistuksia. Helpoin ja yksinkertaisin ehkä
10087: on sama toimenpide, jolla Uudessa Seelannissa on estetty
10088: samanlainen maan ja metsän tuhoisa siirtyminen suur-
10089: yhtiöitten käsiin. Se on maan arvon tai hinnan prog-
10090: ressivinen veroittaminen pinta-alan mukaan. Siten voitai-
10091: siin ajatella, että meilläkin yksityisen tai yhtiön maa, joka
10092: on alle 1,000 hehtarin, olisi vapaa arvoverosta. Mutta
10093: 38 IV, u. - .Maaomais. johtuv. haittoj. poistam.
10094:
10095: siitä ylöspäin maksettaisiin maasta tai tilasta sen osto-
10096: hinnan tai, missä osto on tapahtunut jo kauan sitten,
10097: sen arvioidun kaupassa käyvän hinnan mukaan, 1,000-
10098: 5,000 hehtarin alasta esim. 1/4 °/o tilusten arvosta, 5,000
10099: hehtarista - 10,000 hehtaariin 1/s Ojo, 10,000-20,000:teen
10100: 3/4 Ojo, 20,000-50,000 1 °/o ja siitä yli 2 Ofo. Siten esim.
10101: 2,000 hehtarin tila, jonka kauppa-arvo on 100,000 mark-
10102: kaa, tulisi valtiolle vuodessa maksamaan 250 markkaa j.
10103: n. e. Edellä mainittu yhtiö sadalla tuhannella hehtarilla,
10104: joiden kauppa-arvo vähintäin .on 10 miljonaa, tulisi mak-
10105: samaan 200,000 markkaa vuodessa. jos tämä katsottai-
10106: siin liian pieneksi ehkäisemään maan siirtymistä yhtiöille,
10107: voitaisiin vero kohottaa siksi, että se tepsii.
10108: Tämän järjestelmän toimeenpaneminen ei kohtaa suu-
10109: rempia vaikeuksia. Kun jokainen, jolla on enemmän kuin
10110: 1,000 hehtaria maata, veivoitetaan vuosittain sen läänin
10111: kuvernöörille, missä tila sijaitsee, ilmoittamaan maan-
10112: omistuksensa yhteistä suuruutta, riittää kontrolliksi, että
10113: henkikirjoittajat antavat kuvernöreille vuosittain luettelot
10114: kaikkien yhtiöitten omistamista tiloista ja sitä paitsi kai-
10115: kista yksityisistä, joilla heidän piirissään yhteensä on
10116: enemmän kuin 1,000 hehtarin alaa tiluksia yhtenä tai eri
10117: tiloina, olkoot ne yhdessä tai useassa kunnassa. Kuver-
10118: nörit yhdistävät nämät tiedot ja lähettävät ne Valtiovarain-
10119: toimituskuntaan, jossa ne lopullisesti yhdistetään koko
10120: maata varten ja lähetetään asianomaisille valtionverojen
10121: ylöskantomiehille kannettavaksi. Nyt voisi kuitenkin aja-
10122: tella, että syntyy vaikeus arvon määräämisessä. Sen voi
10123: tarkistaa joko siten, että asianomaiset:tuomarit veivoitetaan
10124: huudatuskirjoista antamaan henkikirjureille tiedot kauppa-
10125: hinnasta tai että nimismiehet yhdessä kunnan kunnallis-
10126: lautakunnan tai valtuuston kanssa antavat nämä tiedot,
10127: elleivät asianomaiset sitä tee itse. Muitakin ehkä vielä
10128: mukavampia keinoja voipi löytyä asian selvittämiseksi.
10129: Koska Suomessa tilattoman väestön alakomitean las-
10130: kujen mukaan on
10131: IV, u. - Vuorimaa U· m. 39
10132:
10133: 111,954 maanomistajaa omistaen alle 500 hehtaria
10134: 4,949 » » 500-1000 hehtaria
10135: 1,052 » » 1,000-3,000 hehtaria
10136: 190 » )) 3,000-10,000 hehtaria
10137: 22 » » yli 10,000 hehtaria,
10138:
10139: niin selviää, että edellä mainittu verotus tulisi kohtaamaan
10140: pääasiallisesti vaan saha-, tukki- ja maanyhtiöitä ja mität-
10141: tömän pienessä määrässä todellisia suurmaanviljelijöitä.
10142: Sen johdosta, mitä edellä on esiintuotu, rohkenemme
10143: Suomen Kansaneduskunnalle ehdottaa, että se puolesiansa
10144: hyväksyisi näin kuuluvan lakiehdotuksen:
10145:
10146:
10147: Ehdotus laiksi joka ehkäisee yksityisiä
10148: tai yhtiöitä hankkimasta itselleen liian suu~
10149: ria maa~aloja.
10150:
10151: § 1.
10152: jokainen, jolla on yli 1,000 hehtarin alaa maata hal-
10153: lussaan, olkoon hän yksityinen, osakeyhtiö tai osuus-
10154: kunta, maksaa veroa Valtiolle ylijäämästä, olkoon se yh-
10155: tenä tilana tai eri tiluksina ympäri maata, tilusten osto-
10156: tai arvatusta hinnasta, jos tilusta on:
10157:
10158: 1,000- 5,000 hehtariin, 1/4 °/o
10159: 5,000- 10,000 » 1/s 0 /o
10160:
10161: / 4 °/0
10162: 3
10163: 10,000-- 20,000 »
10164: 20,000- 50,000 » 1 °/o
10165: 50,000-100,000 » 2 °/o
10166: siitä yli 3 °/o
10167:
10168: § 2.
10169: Yhden omistajan tilukset koko maassa luetaan yhteen
10170: ja verotetaan siten saadun arvon mukaan.
10171: 40 IV, u. - .M.aaomais. johtuv. haitto}. poistam.
10172:
10173: § 3.
10174: jokainen, joka omistaa enemmän kuin 1,000 hehtarin
10175: alaa maata joko yhdessä jaksossa tai eri paikoissa Suo-
10176: men maata, on velvollinen joka vuotena ennen Tammi-
10177: kuun 1:stä päivää sen läänin kuvernörille, jossa maan-
10178: omistukset sijaitsevat, antamaan kirjallisesti tehty luettelo
10179: niitten nimestä, paikasta, suuruudesta ja raha-arvosta.
10180: § 4.
10181: joka petoskaupoilla, vaarm ilmoittamalla niitten suu-
10182: ruutta tai muulla tavalla salaa omistusoikeutensa omista-
10183: miinsa maanaloihin, rangaistakoon rikoslain 38 luvun
10184: 11 § mukaan. jos yhtiö niin tekee, menettäköön myös
10185: puolen salatusta maanomaisuudesta sille kunnalle, jonka
10186: piirissä salattu tilusta sijaitsee.
10187: § 5.
10188: Tämä laki astuu voimaan
10189: Helsingissä Helmikuun 19 p:nä 1908.
10190:
10191: ll. 0. Vuorimaa.
10192: .M.. Tervaniemi. Juho Tulikoura .
10193: Juho Ylikorpi. Juuso Runtti.
10194: Justuti Ripatti. Iisakki Vahe.
10195: S. N. Rajala.
10196: 41
10197:
10198: IV, 12. - Edusk. esit. N:o 5.
10199:
10200:
10201:
10202: Gebhard, Hannes,y. m.: Ehdotus laiksi, joka
10203: sisaltaä erinaisia mäarayksia rajoituk-
10204: sista yhtiöiden, osuuskuntien ja yksi-
10205: tyisten kenkilöiden oikeudesta hankkia
10206: itselleen kiinteaa omaisuutta.
10207:
10208:
10209: S u o m e n E d u s k u n n a IIe.
10210:
10211:
10212: Niillä yleisi11ä syi11ä, jotka ovat esitetyt siinä viime val-
10213: tiopäiville jättämässäni anomusehdotuksessa, joka on pai-
10214: nettu mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan Liitteitten VIII:een
10215: osaan sivuille 55-70, sekä viitaten vielä niihin erityisiin
10216: perusteluihin, jotka löytyvät samojen Liitteitten VIII:nen
10217: osan sivuilla 77-79, on minu11a kunnia pyytää Kansan-
10218: eduskuntaa anomaan H. K. Majesteetiltaan armo11ista vah-
10219: vistusta seuraava11e lakiehdotukse11e, sittenkuin se on tul-
10220: lut Valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti valiokunnassa käsi-
10221: tellyksi:
10222:
10223:
10224: Ehdotus laiksi, joka sisältää erinäisiä
10225: määräyksiä rajoituksista yhtiöiden, osuus-
10226: kuntien ja yksityisten henkilöiden oikeu-
10227: desta hankkia itselleen kiinteää omai-
10228: suutta.
10229:
10230: 1 §.
10231: Yhtiön tahi osuuskunnan olkoon tästälähin kie11etty
10232: kaupan taikka siihen verrattavan saannon kautta hankkia
10233: 42 . IV, 12. - .M.aaomais. johtuv. haittoj. poistam.
10234:
10235: itselleen maalla olevaa kiinteäå omaisuutta muissa kuin
10236: alempana mainituissa tapauksissa, ellei Senaatti erinäisten
10237: asianhaarain vuoksi ole antanut sellaiseen hankkimiseen
10238: lupaa.
10239:
10240: 2 §.
10241: Maalla olevan kiinteän omaisuuden, joka sijaitsee kaup-
10242: palassa tahi ei ole kahta hehtaaria laajempi, saakoon yh-
10243: tiö tahi osuuskunta hankkia itselleen, 1 §:ssä mainitun
10244: kiellon sitä estämättä.
10245:
10246: 3 §.
10247: Yhtiö tahi osuuskunta olkoon niinikään, huolimatta
10248: edellisessä säädetystä kiellosta, oikeutettu hankkimaan it-
10249: selleen maalla oleva kiinteä omaisuus toiselta yhtiöltä tahi
10250: osuuskunnalta, ellei tämä yhtiö tahi osuuskunta ole saa-
10251: nut samaa kiinteistöä sillä tavalla kuin 4 §:ssä sanotaan.
10252:
10253: 4 §.
10254: jos maalla oleva kiinteä omaisuus myydään julkisella
10255: pakkohuutokaupalla, olkoon yhtiöllä tahi osuuskunnalla
10256: valta huutaa kiinteistö itselleen, kun se tapahtuu sellaisen
10257: saamisen tai oikeuden turvaamiseksi jonka vakuutena
10258: kiinteistö, kiinnityksen perusteella tai muuten, lain mu-
10259: kaan on.
10260: Kiinteistö, joka äsken mainitulla tavalla ory joutunut
10261: yhtiölle tahi osuuskunnalle, tulee sen luovuttaa itseltään
10262: kahden vuoden kuluessa sen jälkeen, sillä uhalla että ku-
10263: vernöörin on, saatuaan kruununpalvelijalta, kunnalliselta
10264: viranomaiselta tai muulla tavalla ilmoituksen että puheeksi
10265: tullut velvollisuus on laiminlyöty ja ilmoitus on havaittu
10266: oikeaksi, määrättävä kiinteistö myytäväksi julkisella huu-
10267: tokaupalla, johon nähden soveltuvissa kohdin on nouda-
10268: IV, 12. - Hannes Gebhard, y. m. 43
10269:
10270: tettava mitä ulosmitatun kiinteän omaisuuden rahaksi
10271: muuttamisesta ja siinä saatuin varain tilityksestä ja jaka-
10272: misesta on säädetty. Tällaisessa huutokaupassa älköön
10273: yhtiön tahi osuuskunnan olko lupa huutaa kiinteistöä
10274: itselleen takaisin.
10275: Mitä edellisessä momentissa on säädetty yhtiön tahi
10276: osuuskunnan velvollisuudesta luovuttaa itseltään pakko-
10277: huutokaupalla hankittu kiinteä omaisuus, on noudatettava
10278: niinikään mitä tulee maalla olevaan kiinteistöön, joka on
10279: joutunut yhtiölle tahi osuuskunnalle muuten kuin kau-
10280: pan tai siihen verrattavan saannon kautta ilman että 2
10281: ja 3 §:ssä tarkoitetut tapaukset ovat olemassa.
10282:
10283: 5 §.
10284: jos yhtiö tahi osuuskunta on, huolimatta tässä laissa
10285: säädetystä kiellosta ja ilman Senaatin lupaa, hankkinut
10286: itselleen kiinteän omaisuuden, olkoon saanto mitätön.
10287:
10288:
10289: 6 §.
10290: Ylempänä olevat säädökset ovat sovellutettavat, samoin
10291: kuin yhtiöön tahi osuuskuntaan, myöskin yksityiseen
10292: henkilöön, joka harjoittaa puuta raaka-aineena kuluttavaa
10293: teollisuutta taikka puutavarakauppaa.
10294: Sitä vastaan sanotut säädökset eivät koske yhtiötä,
10295: joka harjoittaa pankki- tahi vakuutusliikettä eikä myös-
10296: kään osuuskuntaa, jonka toimialana on maan hankkimi-
10297: nen tilattomalle väestölle.
10298: Tämä laki astuu heti voimaan, kun se on vahvistettu.
10299: Helsingissä 17 p. helmikuuta 1908.
10300:
10301: Hannes Gebhard.
10302: Tähän yhtyvät:
10303: Oskari Laine. J. E. Helkiö.
10304: 44 IV, u. - .M.aaomais. johtuv. haittoj. poistam.
10305:
10306: 11. Koivisto. J. K. Paasikivi.
10307: Kaarle 0. Knuutila. Juho Rannikko.
10308: Wilh. .Malmivaara. Iisakki Vahe.
10309: H. Repo. K. .Myllylä.
10310: J. Waarala. S. N. Rajala.
10311: Erkki Pullinen. N. Tervaniemi.
10312: 11. Oikkonen. E. Kolkki.
10313: J. E. 11ntila. 11. Listo.
10314: T. Nykänen. Juho Tulikoura.
10315: Olli Pajari. Väinö Kivilinna.
10316: J. E. W'lljomaa. K. R. Kares.
10317: Fr. W. Sipilä. Justus Ripatti.
10318: Juho Lepistö. llleksi Käpy.
10319: 11ukusti Hiltula. Juho Torppa.
10320: E. Nevanlinna. lida Wemmelpuu.
10321: E. S. Yrjö-Koskinen. .Mikael Soininen.
10322: E. 1Ua-Kulju.
10323: 45
10324:
10325: IV, ts. - Edusk. esit. N:o 30.
10326:
10327:
10328:
10329:
10330: Brander, U., y. m.: Ehdotus laiksi, joka ertlissä
10331: tapauksissa rajoittaa yhtitJiden ja yksi-
10332: tyisten oikeutta hankkia itselleen kiin-
10333: tetJttl maaomaisuutta.
10334:
10335:
10336:
10337: Suomen Kansaneduskunnalle.
10338:
10339:
10340: Tilojen siirtyminen taiollisilta puutavaraliikettä harjoit-
10341: tavien yhtiöitten ja yksityisten sekä muidenkin teolli-
10342: suuden harjoittajain haltuun, mitä varsinkin muutamissa
10343: metsärikkaammissa seuduissa on suuremmassakin mää-
10344: rässä tapahtunut, on ollut omiaan kiinnittämään yleisem-
10345: pää vakavata huomiota tähän arvetuttavaan ilmiöön ja
10346: pannut arvelemaan lainsäädännön tarpeellisuutta tästä
10347: johtuvan yhteiskunnallisen epäkohdan ehkäisemiseksi.
10348: Onhan luonnotonta että samalla, kun hallinnollisten ja
10349: lainsäädännöllisten toimenpiteitten kautta huolehditaan
10350: omien tilojen ja kotien hankkimisesta tilattomille, sadot-
10351: tain ja tuhansittain valmiita viljelystiloja joutuu entisiltä
10352: omistajiltaan pois ja suurliikkeiden haltuun, jolloin useissa
10353: tapauksissa viljelykset joutuvat rappiolle ja kodit autioiksi.
10354: On luonnotonta, että samalla kun monenmoisilla toimen-
10355: piteillä ja yleisillä uhrauksilla maanviljelystä koetetaan
10356: edistää, yhteiskunta esteitä asettamatta, antaa vaivalla
10357: raivatun viljelyksen toisaalla arveluttavasti taantua jopa
10358: hävitä.
10359: 46 IV, 18, - .Maaomais. johtuv. haittoj. poistam.
10360:
10361: Tämä kysymys oli vuoden 1901 lopulla ollut käsitel-
10362: tävänä Lisätyn maanviljelyshallituksen kokouksessa ja oli
10363: neuvottelujen tuloksena alistus Senaattiin, jossa ehdo-
10364: tettiin komitean asettamista, jonka piti saada tehtäväkseen
10365: toimittaa tarkka tutkimus asiassa sekä laatia ne ehdotukset,
10366: joihin asianhaarat saattaisivat antaa aihetta. Ehdotus
10367: saavutti hallituksen hyväksymisen ja päätti Senaatti touko-
10368: kuussa 1902 asettaa komitean mainittua tarkoitusta varten.
10369: joulukuussa 1905 päätti komitea työnsä ja jätti vuotta
10370: myöhemmin mietintönsä Senaattiin. Jo vuonna 1901 oli
10371: maanviljelyshallitus maanviljelysseurain ja lääninagronoo-
10372: mien avulla koettanut ottaa selkoa siitä montako tilaa
10373: silloin oli saha- tai muun teollisuusliikkeen harjoittajain
10374: hallussa ja oli tiedustelun tuloksena, »että ainakin yhteensä
10375: 2,332 tilaa silloin oli mainittujen liikkeiden hallussa (tietoja
10376: puuttui· kuitenkin Uudenmaan läänistä). Komitean toimit-
10377: tamien tutkimusten mukaan nousi tällaisten tilain luku-
10378: määrä vuonna 1902 3,141:een, joista vähän enemmän
10379: kuin puolet (51,5 °/o) oli siirtynyt uusille omistajilleen
10380: vuosina 1890 -1902. Oli kuntia sisämaassa, joissa jo
10381: silloin toisissa kolmasosa jopa lähes puolet tiloista oli
10382: siirtynyt kyseenalaisille Iiikkeenharjoittajille. Tämä tilojen
10383: valtaus ei sen jälkeen suinkaan ole vähentynyt, vaan on
10384: päinvastoin muutamissa seuduissa ollut kiihtymässä, niin
10385: että suuresti erehtymättä voinee otaksua, että täten itse-
10386: näisiltä taiollisilta poisluisuneiden tilain luku tätä nykyä
10387: on ainakin 5,000 vaiheilla.
10388: Komitea kuvaa ja se, joka sellaisilla seuduilla on liik-
10389: kunut missä tätä tilain siirtymistä tapahtuu, myöskin
10390: tuntee millaisiksi kunnalliset, taloudelliset ja siveelliset
10391: olot siellä muodostuvat, mitenkä helposti saatu raha pian
10392: hupenee, elämä muuttuu keveämmäksi, huolettomammaksi,
10393: päättyen monesti joko maantielle tai vaivaistaloon, mitenkä
10394: kunnalliset ja niistä erittäinkin vaivaishoitorasitukset kas-
10395: vavat niitten harvenevien talollisten hartioille, jotka sitke-
10396: ämmin pysyvät konnuissaan kiinni, puhumatta ylempänä
10397: IV, 13. - Brander y. m. 47
10398:
10399: mainitusta viljelyksen rappeutumisesta sekä muista enem-
10400: män tai vähemmän tunnetuista epäkohdista. Epäämättö-
10401: mästi on sekä numeroiden että tosiseikkojen kautta voitu
10402: todistaa, että kyseessä on arveluttava yhteiskunnallinen
10403: epäkohta, johon lainsäädännöllisten toimenpiteitten on
10404: kohdistuttava ja kun jokainen kuluva vuosi vie satoja
10405: tiloja, on lainsäädäntöä ehdottomasti myöskin kiirehdit-
10406: tävä. Meillä ei ole mitään aihetta epäröimiseen tämän-
10407: laatuisen lainsäädännön uutuudenkaan takia, sillä läntiset
10408: naapurimaamme, sekä Ruotsi että Norja ovat tässä suh-
10409: teessa jo viime vuosien kuluessa hyvää esimerkkiä
10410: antaneet.
10411: Ne toimenpiteet, joita äsken mainitun valtion komi-
10412: tean enemmistö on ehdottanut, kuten metsien suojelemi-
10413: nen raiskaukselta, uutisasutuksen turvaaminen metsäkei-
10414: nottelulta, runsaamman valtionavustuksen antaminen
10415: maanviljelysseuroille metsänhoidon edistämiseksi, puu-
10416: tavaraliikkeiden haltuun joutuneiden tilain viljelysmaiden
10417: palautus viljelykselle, säädettävän lain velvoittama maa-
10418: talouden kunnossapito kyseessä olevilla tiloilla j. n. e.
10419: ovat useat sellaisinaan varsin tärkeitä ja omiaan, oikein
10420: toteutettuina lieventämään epäkohdasta joutuneita ikäviä
10421: seurauksia, mutta epäkohdan varsinaiseen ytimeen ja sen
10422: tehokkaaseen estämiseen eivät nämä ehdotukset uletu
10423: eikä riitä. Sen sijaan pyrkii siihen saman komitean vähem-
10424: mistön ehdottama kieltolaki, jonka kautta yhtiö tai yksi-
10425: tyinen, jonka toimialana on puuta raaka-aineen kuluttava
10426: teollisuus, tulisi estetyksi hankkimasta omistusoikeutta
10427: manttaaliin pannun emätilan viljelyksiin ja niihin liitty-
10428: vään kotitarvemetsään. Tämän ehdotuksen pohjalle olemme
10429: laatineet alempana olevan lakiesityksen. Kuitenkin olemme
10430: katsoneet tarpeelliseksi laventaa kieltoa ulottamalla se
10431: kaikkiin puutavaraliikkeen harjoittajiin, niin yhtiöihin kuin
10432: yksityisiin, eikä vaan puuta raaka-aineena kuluttavan
10433: teollisuuden harjoittajiin. sekä sen lisäksi kaikkiin teolli-
10434: suutta harjoittaviin yhtiöihin. Täydellistä ja ehdotonta
10435: 48 IV, 1s. - .M.aaomais. johtuv. haitto). poistam.
10436:
10437: kieltoa emme ole havainneet tarpeelliseksi, kun emä-
10438: tilain viljelysmaiden lisäksi ehdottamallamme tavalla aina
10439: vaaditaan säilytettäväksi niin suuret alueet kotitarvemetsää
10440: että monin seuduin kaikki pienemmät tilat ja melkoinen
10441: määrä keskikokoisia tiloja tulisi siinä määrin tämän kiel-
10442: lon piiriin, että ne jäisivät kokonaan koskemattomiksi ja
10443: muilla suurimmillakin maanviljelys turvatuksi. Komitean
10444: vähemmistö ehdottaa että metsämaan kaupassa olisi emä-
10445: tilan viljelysmaiden ja laidunten kanssa poiserotettava
10446: kotitarvemetsää viljelysalain suuruuden mukaan eikä mis-
10447: sään tapauksessa vähempää kuin 60 hehtaaria verollista
10448: kasvuisaa metsämaata. Kun ilmastolliset, kasvulliset ja
10449: taloudelliset olot maassamme kuitenkin ovat niin suu-
10450: ressa määrässä erilaisia on mielestämme tarpeen että
10451: kyseessä olevaa kotitarvemetsäalan minimimäärä lisätään
10452: olojen mukaan. Emme tahdo väittää että ehdottamamme
10453: rajaluvut 100 ja 200 hehtaaria olisivat kaikkein soveli-
10454: aimmat, mutta olemme vakuutetut, että ne joka tapauk-
10455: sessa lähentelevät olevien olojen mukaisia vaatimuksia.
10456: Kuten komitean vähemmistökin on ehdottanut lienee
10457: paikallaan, että erityisissä poikkeustapauksissa Senaatti
10458: harkinnan mukaan voi myöntää kiellonalaisille yhtiöille
10459: tai yksityisille oikeuden ostaa koko tilan, mutta on silloin
10460: luonnollisesti tarkka selvitys esitettävä siitä tarkoituksesta,
10461: johon kiinteimistöä aiotaan käyttää. Niinikään on tar-
10462: peen, kuten Ruotsin laissakin säädetään, että kyseenalaiset
10463: liikkeen harjoittajat esteettä saavat hankkia omistusoikeu-
10464: den erinäisiin pienempiin palstoihin, joita tarvitsevat
10465: varastopaikkoina, louhimoina, soran, saven y. m. nosto-
10466: paikkoina tai käyttääkseen vesivoimaa.
10467: Edellä esitettyyn nojaten kunnioittaen jätämme Kansan-
10468: eduskunnan käsiteltäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
10469: IV, 13. - Brander y. m. 49
10470:
10471:
10472:
10473:
10474: Esitgs laiksi, joka eräissä tapauksissa
10475: rajoittaa yhtiöiden ja gksitgisten oikeutta
10476: hankkia itselleen kiinteätä maaomai-
10477: suutta.
10478:
10479:
10480: 1 §.
10481: Puutavaraliikkeen tai puuta raaka~aineena käyttävän
10482: teollisuuden harjoittaja, yhtiö tai yksityinen, ja muuta
10483: teollisuusliikettä harjoittava yhtiö älköön tästä lähin saako
10484: omistusoikeutta manttaaliin pannun tilan viljelysmaihin
10485: ja niihin liittyvään kotitarvemetsään.
10486:
10487:
10488: 2 §.
10489: jos semmoinen yhtiö tai yksityinen, kuin 1 §:ssä
10490: mainitaan, tahtoo hankkia itselleen omistusoikeutta metsä-
10491: maahan, joka kuuluu manttaaliin pantuun maanviljelys-
10492: tilaan, on kaupasta poiserotettava tilan viljelys- ja laidun-
10493: maa sekä riittävästi kotitarvemetsää viljelysalan suuruuden
10494: mukaan, eikä ainakaan kutakin itsenäistä tilaa kohti vä-
10495: hempää kuin 100 hehtaaria verollista metsämaata Uuden-
10496: maan, Turun ja Porin, Hämeen, Mikkelin sekä Viipurin
10497: lääneissä, lukuunottamatta Salmin kihlakuntaa, ja 200
10498: hehtaaria viimeksi mainitussa Viipurin läänin kihlakun-
10499: nassa sekä Kuopion, Vaasan ja Oulun lääneissä. Tilan
10500: yhteinen manttaali on jaettava metsätilan ja maanvilje-
10501: lykselle jätetyn tilan välillä.
10502: Anottaessa lainhuutoa sellaiselle metsätilalle kuin
10503: edellä mainitaan, minkä tulee tapahtua vähintäin 1 vuo-
10504: den kuluttua kaupasta lukien, on kihlakunnan oikeudelle
10505: jätettävä valtion tai maanviljelysseuran palveluksessa ole-
10506: 4
10507: 50 IV, 13. - .Maaomais. johtuv. haittoj. poistam.
10508:
10509: van, korkeamman metsähoidollisen sivistyksen omaavan
10510: ammattimiehen antama todistus siitä, että sille maanvil-
10511: jelystilalle, josta edellinen on er,otettu, on jäänyt metsä-
10512: maata tämän lain mukaisesti.
10513: joll'ei lainhuutoa ole määrä-ajan kuluessa haettu, katso-
10514: taan saanti mitättömäksi.
10515:
10516:
10517: 3 §.
10518:
10519: Omistusoikeuden koko tilaan voi yhtiö tai yksityinen,
10520: josta 1 §:ssä mainitaan, saada ainoastaan sellaisissa poik-
10521: keustapauksissa, jolloin Senaatti, saatuaan selvityksen
10522: siitä, mihin tarkoitukseen hankittavaa kiinteimistöä aiotaan
10523: käyttää, katsoo olevan erityisiä syitä luvan myöntämiseen.
10524:
10525:
10526: 4 §.
10527:
10528: Laillisesti erotetun palstatilan saa 1 §:ssä mainittu
10529: yhtiö tai yksityinen esteettä ostaa varasto-, lastaus- tai
10530: rakennuspaikaksi, louhiakseen siitä kiviä, nostaakseen
10531: soraa, savea, sammalta tai turvetta tai käyttääkseen siinä
10532: olevaa vesivoimaa.
10533:
10534: 5 §.
10535: Semmoinen yhtiö tai yksityinen, kuin 1 §:ssä maini-
10536: taan, olkoon oikeutettu pakkohuutokaupassa tämän lain
10537: estämättä huutamaan kiinteimistöä, mutta on velvollinen,
10538: ellei saa 3 §:ssä mainittua lupaa sen omistamiseen, luo-
10539: vuttamaan sen pois ja joll'ei sellaiselle luovutukselle 2
10540: vuoden kuluessa ole lainhuutoa haettu, määrätköön kuver-
10541: nööri kiinteimistön julkisella huutokaupalla myytäväksi.
10542: Sellaisessa huutokaupassa, josta edellisessä momen-
10543: tissa säädetään, ei ole noudatettava ulosottolain sään-
10544: nöksiä pakkohuutokaupassa hyväksyttävästä vähimmästä
10545: IV, 13. - Brander g. m. 51
10546:
10547: tarjouksesta, vaan ne saamiset, joista kiinteimistö velko-
10548: jain luettelon mukaan on vastaava, siirtyvät mikäli ne
10549: voidaan saada tarjotusta kaupoahinnasta täysin korva-
10550: tuiksi, suorastaan ostajan vastattaviksi, kun se ulosotto-
10551: lain mukaan muuten on sallittu.
10552: Tämä laki astuu voimaan kuun p. 190 .
10553: Helsingissä, helmik. 26 p. 1908.
10554:
10555:
10556: U. Brander. Pekka Pennanen.
10557: K. W. Koskelin. P. llhmavaara.
10558: Eero Erkko. N. E. Huoponen.
10559: K. Wiljakainen. S. Heiskanen.
10560: .Mikko Knuutila. lllli Nissinen .
10561: Juho Haveri. Gust. llrokallio.
10562: T. Riihelä. P. Kuisma.
10563: 11. Luoma. E. N. Setälä.
10564: Pekka Leppänen. K. 0. Vikman.
10565: 52
10566:
10567: IV, u. - .Rnom. ehd. N:o 53.
10568:
10569:
10570:
10571:
10572: Mantere, .H.tte, y. m.: Puutavaraliikkeiden
10573: maatilanostojen ehktiisemisestti.
10574:
10575:
10576:
10577:
10578: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
10579:
10580:
10581:
10582: Viittaamalla siihen perusteluun, joka jätettiin Kansan-
10583: eduskunnan viime istuntokaudella (Anom. ehd. N:o 135;
10584: Liitteet, VIII, siv. 82), ehdotamme, että Eduskunta yhtyisi
10585: anomaan,
10586:
10587: ettti hallitus ensituleville valtioptiiville laa-
10588: tisi ehdotuksen laiksi sitti periaatetta silmtillä
10589: pitäen, että yksityiset ja yhti6t, jotka harjoit-
10590: tavat puuta raaka-aineena kuluttavaa teolli-
10591: suutta, kiellettäisiin ostamasta maatiloja, ja
10592: että ttihän asti tällaisille yksityisille tai yh-
10593: tiöille joutuneet tilat lunastettaisiin valtiolle,
10594: siten ettti niistti korvauksena maksettaisiin
10595: ostohinta korkoineen lunastusptiivtitin saakka,
10596: vtihennettynti niillti tuloilla, jotka tUoilta ovat
10597: saadut. Näin saatu maa-alue julistettakoon
10598: kruununmetstiksi ja sen viljelyskelpoinen maa
10599: jtttettäköön viljeltävtiksi, ensi sijassa entisille
10600: viljelijöille sillä tavoin ja sellaisella hallinto-
10601: IV, u.- .Mantere y. m. 53
10602:
10603: oikeudella kuin laki kruununmaan viljeltä-
10604: vitksi luovuttamisesta mitäritit.
10605: Helsingissä Helmikuun 17 p:nä 1908.
10606:
10607:
10608: .Rtte .Mantere. J. F. Naaralainen•
10609: W. Heimonen. J. R • .Merinen.
10610: J. A. Komu . Oskar Fr. Laine.
10611: .Maria Raunio.
10612: 54
10613:
10614: IV, 15. - Edusk. esit. N:o 6.
10615:
10616:
10617:
10618:
10619: Gebhard, Hannes, y. m.: Ehdotus laiksi, ;oka
10620: sistiltiiil mtttirtiyksiti rappeuden ehktii-
10621: miseksi erinaisillä maatiloilla.
10622:
10623:
10624:
10625:
10626: Suomen Eduskunnalle.
10627:
10628:
10629: Niillä syillä, jotka ovat esitetyt siinä viime valtiopäi-
10630: ville jättämässäni anomusehdotuksessa, joka on painettu
10631: mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan Liitteen Vlll:een osaan
10632: sivuille 55-70, sekä viitaten myöskin niihin erityisiin
10633: perusteluihin, jotka löytyvät samojen · Liitteitten Vlll:n
10634: osan sivuilla 72-73, on minulla kunnia pyytää Edus-
10635: kuntaa anomaan H. K. Majesteetiltaan armollista vahvis-
10636: tusta seuraavalle lakiehdotukselle, sittenkuin se on tullut
10637: Valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti valiokunnassa käsitel-
10638: Iyksi:
10639:
10640: Ehdotus laiksi, joka sisältää määräyk-
10641: siä rappeuden ehkäisemiseksi erinäisillä
10642: maatiloilla.
10643: 1 §.
10644: Jos yhtön omistamalla maatilalla tahi maalla olevalla
10645: tilalla, jota ilmeisesti käytetään pääasiallisesti metsäntuot-
10646: teiden saamista varten, viljelystilukset ovat sen laatuiset
10647: ja niin avarat, että ne riittävät itsenäisen maanviljelyksen
10648: harjoittamiseen, on omistaja velvollinen pitämään tilan
10649: IV, 15,- Hannes Gebhard u. m. 55
10650:
10651: viljelykset sekä viljelystä varten välttämättömästi tarpeelli-
10652: set asuin- ja talousrakennukset kunnossa, niin etteivät
10653: ne joudu rappiolle.
10654: Rappiolla katsotaan tämän lain mukaan viljelysten ja
10655: rakennusten olevan, jos ne ovat huonommassa kunnossa
10656: kuin viljelykset ja rakennukset tavallisella paikkakunnan
10657: talonpoikaistilalla.
10658: Mitä ylempänä on säädetty, älköön koskeko luonnon
10659: niittyä eikä myöskään viljeltyä tiluspalstaa, jonka sijaan
10660: omistaja on viljelykseen ottanut ja tyydyttävään ruok-
10661: koon saattanut vastaavan alan ennestään viljelemätöntä
10662: maata.
10663:
10664: 2 §.
10665:
10666: jos maatilalla, jota 1 §:ssä tarkoitetaan, havaitaan rap-
10667: peutta viljelyksissä tai viljelystä varten välttämättömästi
10668: tarpeellisissa asuin- ja talousrakennuksissa, tulee paikka-
10669: kunnan asutuslautakunnan tai, missä sitä ei ole, kun-
10670: nallislautakunnan taikka kruununpalvelijain ilmoittaa siitä
10671: asutushallitukselle, jonka jälkeen asutushallituksen asiana
10672: on, jos ilmoitus antaa siihen aihetta, määrätä asianomai-
10673: nen agronoomi kahden maanviljelyksen ja paikkakun-
10674: nallisiin oloihin perehtyneen henkilön kanssa toimitta-
10675: maan katselmus tilalla.
10676:
10677: 3 §.
10678:
10679: Katselmuksessa, jonka ajasta agronoomin on hyvissä
10680: ajoin annettava tieto tilanomistajalle, tulee toimitusmies-
10681: ten tarkastaa tilan viljelykset sekä viljelystä varten välttä-
10682: mättömästi tarpeelliset asuin- ja talousrakennukset kuin
10683: myös tilaisuudessa pidettävään pöytäkirjaan merkitä, missä
10684: kunnossa ne ovat ja niinikään, jos rappeutta ilmaantuu,
10685: lausuntonsa siitä, millä tavalla ja millä kustannuksella
10686: rappeus voidaan poistaa, jonk~ jälkeen agronoomin tulee
10687: 56 IV, 15. - .Maaomais. johtuv. haittoj. poistam.
10688:
10689: neljäntoista päivän kuluessa lähettää pöytäkirja asutus-
10690: hallitukselle.
10691:
10692: 4 §.
10693: jos asutushallitus sen perusteella mitä katselmuspöytä-
10694: kirja sisältää katsoo rappeutta tilalla olevan olemassa eikä
10695: tilanomistaja, häntä asiasta kuulusteltaissa, ole sitoutunut
10696: enintään kahden vuoden kuluessa tekemään rappeuden
10697: poistamiseksi tarpeellisia parannuksia, taikka jos tilan-
10698: omistaja ei ole sitoumustaan täyttänyt, määrätköön asutus-
10699: hallitus asianomaisen kruununnimismiehen tai muun sopi-
10700: van henkilön ajamaan asianomaisessa Oikeudessa kan-
10701: netta tilanomistajaa vastaan.
10702:
10703: 5 §.
10704:
10705: Oikeus, jonka käsiteltäväksi asia 4 §:n mukaan on
10706: jätetty, määrätköön päätöksellään ne parannukset ja kor-
10707: jaukset, jotka ilmaantuneen rappeuden poistamiseksi katso-
10708: taan tarpeellisiksi, ja velvoittakoon niinikään tilanomista-
10709: jan kohtuullisen, ei kuitenkaan kahta vuotta pitemmän
10710: määräajan kuluessa, vähintään kolmensadan ja enintään
10711: kahdentuhannen markan suuruisen uhkasakon haastolla
10712: suorittamaan samat parannukset ja korjaukset.
10713: jos tilanomistaja on laiminlyönyt äskensanotun ajan
10714: kuluessa suorittaa ne parannukset ja korjaukset, joihin
10715: hän on velvoitettu, on kanne siitä nostettava 4 §:ssä
10716: säädetyssä järjestyksessä, ja Oikeus tuomitkoon tilan-
10717: omistajaa vetämään velvoituksen täyttämistä varten asete-
10718: tun uhkasakon ja velvoittakoon hänet uuden, enintään
10719: kolmentuhannen markan suuruisen sakon uhalla koh-
10720: tuulliseksi katsotun ajan kuluessa toimeenpanemaan sano-
10721: tut parannukset ja korjaukset. Kumminkin olkoon Oikeu-
10722: den vallassa, jos tilanomistaja on ainoastaan osaksi lai-
10723: minlyönyt hänelle määrätyn velvoituksen, tuomita hänet
10724: IV, 15. -Hannes Gebhard g. m. 57
10725:
10726: vetämään vaan osan, vähintään viisikymmentä markkaa,
10727: velvoituksen täyttämistä varten asetetusta uhkasakosta
10728: tahi, jos laiminlyöminen katsotaan aivan vähäiseksi, koko-
10729: naan vapauttaa hänet sakosta.
10730:
10731: 6 §.
10732:
10733: Jos tila tai se osa siitä, jolla Oikeuden päätöksen
10734: mukaan parannukset ja korjaukset ovat tehtävät, luovute-
10735: taan yhtiölle tai yksityiselle henkilölle, joka tilaa edelleen
10736: käyttää 1 §:ssä mainittua tarkoitusta varten, pitää uuden
10737: omistajan, luovuttajalle määrätyn ukhasakon haastolla,
10738: menetellä niin, että parannukset ja korjaukset suoritetaan
10739: Oikeuden päätöksessä määrättynä aikana, joka tässä
10740: tapauksessa luetaan siitä päivästä alkain, jona hän asu-
10741: tuslautakunnan tai kunnallislautakunnan toimesta sai pää-
10742: töksestä tiedon.
10743:
10744: 7 §.
10745:
10746: Jos sellainen tilanomistaja, josta 1 §:ssä puhutaan,
10747: on luovuttanut tilan viljelystilukset toiselle viljeltäväksi,
10748: riippukoon luovutuksesta tehdystä välipuheesta ja muista
10749: sen yhteydessä olevista asianhaaroista, onko viljelystilus-
10750: ten haltia katsottava velvolliseksi pitämään ne rakennuksi-
10751: neen kunnossa ja vastuunalaiseksi toimenpiteistä rappeu-
10752: den ehkäisemiseksi niinkuin tässä laissa säädetään, sekä
10753: onko tilan omistaja tämän luovutuksen perusteella pidet-
10754: tävä vapautettuna sanotusta velvollisuudesta ja vastuun-
10755: alaisuudesta.
10756:
10757: 8 §.
10758: Korvaukset katselmuksista, jotka tämän lain mukaan
10759: käyvät tarpeellisiksi, suoritetaan yleisistä varoista sen
10760: mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
10761: 58 IV, 15. - .M.aaomais. Johtuv. haittoJ. poistam.
10762:
10763: jos oikeus harkitsee kohtuulliseksi, saattaa se velvoit-
10764: taa maanomistajan kruunulle korvaamaan katselmuskus-
10765: tannukset
10766: Tämä ·laki astuu voimaan - p:stä - kuuta 190-.
10767: Helsingissä 17 p. helmikuuta 1908.
10768: Hannes Gebhard.
10769: Tähän yhtyvät:
10770:
10771: Oskari Laine. J. E. Helkiö.
10772: ll. Koivisto. Juho Rannikko.
10773: Iisakki Vahe. Kaarle 0. Knuutila.
10774: Juho Ylikorpi. K. .Myllylä.
10775: S. N. Rajala. Juuso Runtti .
10776: .M. Tervaniemi. E. llla-Kulju.
10777: E. Kolkki. ll. Oikkonen.
10778: J. E. llntila. 1l Listo.
10779: T. Nykänen. Juho Tulikoura.
10780: Olli Pajari. .M. Sipponen.
10781: J. E. Wiljomaa. Väinö Kivilinna.
10782: Fr. W. Sipilä. Juho Lepistö.
10783: Justus Ripatti. llukusti Hiltula.
10784: Wilh. Walmivaara. J. H. Hakulinen.
10785: Aleksi Käpy. E. Nevanlinna.
10786: H. G. Paloheimo. ll. Osw. Kairamo.
10787: Juho Torppa. E. S. Yrjö-Koskinen.
10788: Juhani llrajärvi. llug. Hjelt.
10789: .Mikael Soininen. J. K. Paasikivi.
10790: 59
10791:
10792: IV, 16. - Edusk. esit. N:o 7.
10793:
10794:
10795:
10796:
10797: Gebhard, Hannes, y. m.: Ehdotus laiksi,
10798: joka sisttltää mtitiräyksiti maan pakko-
10799: lunastuksesta viljelystilojen aikaansaa-
10800: misen tarvetta varten.
10801:
10802:
10803:
10804: Suomen Eduskunnalle.
10805:
10806:
10807: Niillä syillä, jotka ovat esitetyt siinä viime valtiopäi-
10808: ville jättämässäni anomusehdotuksessa, joka on painettu
10809: mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan Liitteitten Vlll:een
10810: osaan sivuille 55-70, sekä viitaten myöskin niihin eri-
10811: tyisiin perusteluihin, jotka löytyvät samojen Liitteitten
10812: VIII:n osan sivuilla 85-86, on minulla kunnia pyytää
10813: Eduskuntaa anomaan H. K. Majesteetiltaan armollista
10814: vahvistusta seuraavalle lakiehdotukselle, sittenkuin se on
10815: tullut Valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti valiokunnassa käsi-
10816: tellyksi:
10817:
10818:
10819: Ehdotus laiksi, joka sisältää määräyk-
10820: siä maan pakkolunastuksesta viljelysti-
10821: lojen aikaansaamisen tarvetta varten.
10822:
10823: 1 §.
10824:
10825: Viljelystilojen aikaansaamisen tarvetta varten olkoon
10826: yhtiö tai osuuskunta, joka omistaa maalla olevan kiinteis-
10827: tön, ja niinikään yksityinen kiinteistön omistaja, joka
10828: 60 IV, 16, - .Maaomais. jobtuv. haittoj. poistam.
10829:
10830: käyttää kiinteistöä pääasiallisesti metsäntuotteiden saamista
10831: varten, mutta jolla on asunto ja koti muualla kuin kiin-
10832: teistöllä, kuin myös mainittua laatua olevan kiinteistön
10833: haltija velvollinen valtion lunastettavaksi luovuttamaan
10834: kiinteistöön kuuluvaa maata, niinkuin tässä laissa sääde-
10835: tään.
10836: Viljelystilojen aikaansaamisen tarve on tämän lain
10837: mukaan olemassa, missä tilattoman väestön, joka pyrkii
10838: päästä harjoittamaan maanviljelystä, on vaikea kohtuulli-
10839: sella hinnalla saada omaa, sitä varten sopivaa maata.
10840:
10841:
10842: 2 §.
10843: Velvollisuus luovuttaa maata viljelystilojen aikaansaa-
10844: miseksi käsittää maata, joka asemaan, pinta-alaan ja laa-
10845: tuun nähden soveltuu viljelykseen otettavaksi; mutta älköön
10846: sitä velvollisuutta ulotutettako viljeltyyn maahan, eikä maa-
10847: han, jota käytetään tahi on tarkoitettu käytettäväksi ton-
10848: tiksi tai varastopaikaksi, taikka joka on tarpeellinen teol-
10849: lisuuslaitokselle, taikka jonka erottaminen kiinteistöstä
10850: johon se kuuluu, tuottaisi tuntuvaa haittaa kiinteistön
10851: omistajalle.
10852:
10853: 3 §.
10854: jos edellisen §:n mukaan luovuteitavaa maata on sen
10855: suuruinen ala kuin katsotaan itsenäisen maanviljelyksen
10856: harjoittamista varten tarvittavan, annettakoon siitä muo-
10857: dostettavalle tilalle lisäksi metsämaata, mikäli tilaisuutta
10858: on, niin paljo, että se riittää kotitarpeen tyydyttämiseksi,
10859: jonka metsämaan kiinteistön omistaja niinikään on vel-
10860: vollinen luovuttamaan valtiolle.
10861:
10862: 4 §.
10863: jos kunnassa, m1ssa on yksi tai useampi sellainen
10864: kiinteistö, kuin 1 §:ssä sanotaan, ilmaantuu viljelystilojen
10865: IV, 10. -Hannes Gebhard g. m. 61
10866:
10867: aikaansaamisen tarve, antakoon asutuslautakunta tai, missä
10868: sellaista ei ole, kunnallislautakunta tiedon siitä asutus-
10869: hallitukselle sekä ilmoittakoon samalla sen tai ne maini-
10870: tuista kiinteistöistä, joista katsotaan voitavan tarvetta var-
10871: ten luovuttaa viljelykseen otettavaksi soveltuvaa maata ja
10872: niinikään sen tai ne maa-alat, joiden lunastaminen pide-
10873: tään tarpeellisena.
10874:
10875: 5 §.
10876: Jos asutushallitus, asutuslautakunnan tai kunnallislauta-
10877: kunnan ilmoituksen johdosta tahi muusta syystä, katsoo
10878: olevan aihetta nostaa kysymystä siitä että maata on lunas-
10879: tettava viljelystilan aikaansaamiseksi, hankkikoon hallitus
10880: kartan sanotusta maasta ja selityksen siitä mitä laatua
10881: maa on sekä kuulustelkoon sitten maan omistajaa ja hal-
10882: tijaa asiasta ja vaatikoon, jos omistaja tai haltija vastus-
10883: taa kysymystä, lausunnon siitä asutuslautakunnalta tai
10884: kunnallislautakunnalta, minkä jälkeen asutushallitus lähet-
10885: täköön asiakirjat oman lausuntonsa kanssa Senaattiin,
10886: jonka asiana on päättää onko kysymyksessä ol~va maa
10887: luovutettava valtion lunastettavaksi.
10888:
10889: 6 §.
10890:
10891: Määrättäessä sitä korvausta, joka on suoritettava luo-
10892: vutettavasta maasta, sekä mitä tulee pakkoluovutus me-
10893: nettelyyn ja muihin asiasta johtuviin kysymyksiin, nouda-
10894: tettakoon soveltuvissa kohdin mitä Heinäkuun 14 päivänä
10895: 1898 annetussa laissa kiinteän omaisuuden pakkolunas-
10896: tuksesta yleiseen tarpeeseen säädetään, kuitenkin ottaen
10897: huomioon:
10898: Että pakkolunastuslautakunnan puheenjohtajaksi ja jä-
10899: seneksi valitun jäävillisyydestä olkoon, paitsi sitä mitä
10900: sanotun lain 32 §:ssä säädetään, voimassa, että jäävillineo
10901: on myös se, joka yksityiseltä asianosaiselta nauttii palkkaa
10902: 62 IV, 16. - .M.aaomais. Johtuv. haittoj. poistam.
10903:
10904: tahi elatusta, ja niinikään se, joka palvelusmiehenä on
10905: sellaisen asianosaisen esimiehyyden alainen;
10906: että korvaukseksi luovutettavasta maasta maanomista-
10907: jalle on tuleva se rahamäärä, joka katsotaan hyvyyteen,
10908: laatuun ja asemaan nähden yhtäläisen maan yleisesti paik-
10909: kakunnalla käyväksi hinnaksi sekä muut korvaukset, jotka
10910: luovutuksen johdosta saattavat tulla kysymykseen, laske-
10911: taan sen mukaan kuin luovutuksen ·kautta menetettyjen
10912: oikeuksien ja etujen arvo harkitaan paikkakunnalla ole-
10913: van, sekä
10914: että kulut, jotka ovat aiheutuneet siitä että asia on
10915: lykätty pakkolunastuslautakuntaan, on maksettava Oikeu-
10916: denkäymiskaaren 21 luvussa säädettyjen perusteiden mu-
10917: kaan.
10918:
10919: 7 §.
10920: Sittenkuin sen maan omistaja, jonka lunastamisesta
10921: asutushallitus on nostanut kysymyksen, on saanut siitä
10922: tiedon, älköön se seikka, että maa joutuu toiselle omis-
10923: tajalle, estäkö pakkolunastuksen loppuunsaattamista, vaik-
10924: kakin uusi omistaja tämän lain mukaan ei olisi velvolli-
10925: nen luovuttamaan sitä maata.
10926:
10927: 8 §.
10928: Maa, joka tämän lain mukaan on viljelystilaksi lunas-
10929: tettu, on asutushallituksen toimesta mahdollisimman pian
10930: myytävä SOpivalle viljelijälle hinnasta, joka ei saa olla
10931: suurempi kuin se rahamäärä, josta maa on lunastettu ja
10932: johon älköön luettako niitä kuluja, jotka ovat aiheutuneet
10933: siitä että pakkolunastuslautakunta on ollut asetettu asian
10934: käsittelemistä varten.
10935: Helsingissä 17 p. helmikuuta 1908.
10936:
10937: Hannes Gebhard.
10938: IV, 16. - Hannes Gebhard y. m.
10939:
10940: Tähän yhtyvät:
10941: Juho Ylikorpi. Iisakki Vahe.
10942: Juho Rannikko. Kaarle 0. Knuutila.
10943: J. E. Helkiö. K. .Myllylä.
10944: S. N. Rajala. Wilh. .Malmivaara.
10945: J. Waarala. H. Repo.
10946: .M.. Tervaniemi. Juuso Runtti.
10947: E. llla-Kulju. E. Kolkki.
10948: J. E. Antila. ll. Oikkonen.
10949: T. Nykänen. ll. Listo.
10950: Olli Pajari. Juho Tulikoura.
10951: J. E. Wiljomaa. .M.. Sipponen.
10952: Fr. W. Sipilä. Väinö Kivilinna.
10953: Justus Ripatti. Juho Lepistö.
10954: J. H. Hakulinen. llukusti Hiltula.
10955: E. Nevanlinna. llleksi Käpy.
10956: Juhani llrajärvi. Juho Torppa.
10957: .Mikael Soininen. E. S. Yrjö-Koskinen.
10958: c.
10959: .Muutoksia Metsälakiin koskevia eduskuntaesityksiä.
10960: 67
10961:
10962: IV, 11. - Edusk. esit. N:o 26.
10963:
10964:
10965:
10966:
10967: Kalliokorpi, D. J., y. m.: Ehdotus laiksi
10968: metsien suojelemisesta ryöstöktiytöltti.
10969:
10970:
10971:
10972:
10973: Suomen Eduskunnalle.
10974:
10975:
10976: Viitaten lähemmin kesäkuun 8 päivänä v. 1907 Edus-
10977: kunnalle jätettyyn esitysehdotukseen N:o 15 (Valtiopäi-
10978: väin asiakirjat v. 1907. Liitteet N:o V, siv. 167-171)
10979: laiksi yksityismetsien suojelemiseksi ryöstökäytöitä sekä
10980: 7 päivänä kesäkuuta samana vuonna päivättyyn anomus-
10981: ehdotukseen N:o 181 uuden metsälain säätäruisestä (Val-
10982: tiopäiväin asiakirjat v. 1907, Liitteet N: o V,siv. 175-179),
10983: saamme ehdottaa:
10984:
10985: ettti Eduskunta eduskuntaesityksistti stiti-
10986: detyssti jtirjestyksessti ktisittelisi ja hyvtik-
10987: syisi seuraavan ehdotuksen:
10988:
10989: Ehdotus laiksi metsien suojelemisesta
10990: ryöstökäytöltä.
10991:
10992: 1 §.
10993:
10994: Metsää älköön niin suuressa maann hakattako, että
10995: metsän luonnollinen uudistuminen senkautta joutuu vaa-
10996: raan, älköönkä sitä kotitarpeeksi, käsiteollisuuteen tai
10997: muuhun tarkotukseen niin suuressa määrässä kulutettako,
10998: 68 IV, 11. - .Muutoksia .Metsälakiin.
10999:
11000: että tämä kulutus ei ole oikeassa suhteessa tilan metsä-
11001: alaan ja metsävaroihin, tahi että metsä senkautta saate-
11002: taan riittämättömäksi tilan kotitarpeisiin jo lähimmässä
11003: tulevaisuudessa. Missä liikahakkuu arvataan vievän täl-
11004: laisiin tuloksiin, määrättäköön metsälle sekä myynti- että
11005: kotitarvekäytön kielto. Terveiden kuusipuiden kaataminen
11006: havujen saamiseksi olkoon kokonaan kielletty.
11007:
11008: 2 §.
11009: Metsämaan autioksi hävittämiseksi älköön luettako,
11010: jos hakkuupaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi taikka käy-
11011: tetään rakennustontiksi tai teollisuuslaitosta varten.
11012:
11013: 3 §.
11014: Älköön kuitenkaan semmoisen hakopuun käyttämistä,
11015: jonka keskimääräinen läpimitta, kuoren päältä kahden-
11016: kymmenen sentimetrin korkeudelta korkeimman juuren
11017: päältä mitaten, on vähintäin kolmekymmentäkuusi ja lehti-
11018: puun kaksikymmentäviisi sentimetriä, liikahakkuuksi kat-
11019: sottako, eikä myöskään säännöllistä harventamista.
11020:
11021: 4 §.
11022: Metsää älköön myytäkö muulla tavoin kuin kantolu-
11023: vulla, tai muulla mittakaupalla. Puut ovat ennen myyn-
11024: tiä tai heti kaupan jälkeen leimattavat.
11025:
11026: 5 §.
11027: jos maanomistaja tahtoisi myydä metsäänsä pienem-
11028: pään määrään kuin ylempänä on säädetty, niin esiintuo-
11029: koon valtion asettaman metsänhoidonneuvojan todistuksen
11030: siitä metsänsuojeluslautakunnalle, että tällainen myynti
11031: on taloudellisesti kannattavaa ja metsämaalle sekä ympä-
11032: ristölle vaaratonta ja sailikoon tässä tapauksessa metsän-
11033: suojeluslautakunta, jos hyväksi näkee, tällaisen pyynnön,
11034: IV, 17. - Kalliokorpi y. m. 69
11035:
11036: ei kuitenkaan sellaisesta paikasta, missä metsä suojelee
11037: peltokasveja hallalta, joko maan omistajan tai naapurin.
11038:
11039: 6 §.
11040: Terveiden ja kasvavien puiden viostaminen ja kuori-
11041: minen tervanpolttoa varten sekä kaskenpoltto olkoon sa-
11042: kon uhalla kokonaan kielletty.
11043:
11044: 7 §.
11045: Jalostamattomao kuusipuun ulosvienti maasta olkoon
11046: kielletty.
11047: Jalostetuksi älköön katsottaka niitä laitteita, jotka ovat
11048: pilkottu, kuorittu, halkaistu tai veistetty y. m. sellaiset
11049: joista paperimassaa valmistetaan.
11050:
11051: 8 §.
11052: Maanomistaja, joka haluaa metsäänsä myydä tai tilalta
11053: pois kuljettaa myytäväksi tahi myytäväksi ja poiskuljetetta-
11054: vaksi kotona sahauttaa, olkoon velvollinen tästä ilmoitta-
11055: maan asianomaiselle metsänsuojeluslautakunnalle, joka tie-
11056: don saatuaan käy kysymyksessä olevan metsän tarkasta-
11057: massa ja asiaa harkittuaan antaa pyyntöön suostumuk-
11058: sensa sekä hyväksyy myyntiehdot ja hinnan.
11059:
11060: 9 §.
11061: Maanomistaja pitäköön huolen siitä, että maassa ma-
11062: kaavat puut, telat, latvat y. m. tulevat pois korjatuiksi
11063: uuden metsän kasvua estämästä. Jollei hän tätä tee
11064: vuoden ajalla siitä lukien kun metsänsuojeluslautakunta
11065: häntä tästä on muistuttanut, annettakoon tällaiset puut
11066: metsänsuojeluslautakunnan välityksellä halullisille torppa-
11067: reille ja tilattomaan väestöön kuuluville henkilöille sitä
11068: vastaan, että toimittavat kysymyksessä olevan metsän-
11069: puhdistustyön.
11070: 70 Muutoksia M.etsälakiiu.
11071:
11072: 10 §.
11073: Maan omistaja, joka ilman metsänsuojeluslautakunnan
11074: suostumusta on metsää myynyt tai tilalta pois kuljetta-
11075: nut, vetäköön, jos metsä jo on ennätetty raiskata, sakkoa
11076: puolet myydyn tai poiskuljetetun metsän hinnasta; muussa
11077: tapauksessa olkoon kauppa mitätön, ja vetäköön sakkoa
11078: ostaja korkeintaan 5000 markkaa. Saman verran maan
11079: omistaja.
11080: Jos maanomistaja ei noudata metsänsuojeluslautakun-
11081: nan määräyksiä, vetäköön sakkoa korkeintaan 1000markkaa.
11082:
11083: 11 §.
11084: Kussakin maalaiskunnassa tulee olla metsänsuojelus-
11085: lautakunta. Jos katsotaan välttämättömäksi kaksi tai useam-
11086: pia metsänsuojeluslautakuntia, päättäköön kuntakokous,
11087: että kunta sitävarten on jaettava piireihin.
11088:
11089: 12 §.
11090: Metsänsuojeluslautakunnassa tulee olla puheenjohtaja,
11091: kaksi jäsentä sekä kaksi varajäsentä.
11092:
11093: 13 §.
11094: Metsänsuojeluslautakunnan jäsenet sekä puheenjohta-
11095: jan valitsevat kunnassa tai piirissä asuvat 21 vuotta täyt-
11096: täneet henkilöt sukupuoleen katsomatta kolmen kalenteri-
11097: vuoden ajaksi kerrallaan. Vaalin toimittaa kuntakokouk-
11098: sen esimies viimeistään syyskuussa sinä vuonna, jonka
11099: lopussa valittujen on lautakuntaan astuttava. Vaalissa on
11100: jokaisella valitsijana yksi ääni; jos äänet jakautuvat tasan,
11101: ratkaistaan vaali arvalla.
11102:
11103: 14 §.
11104: Metsänsuojeluslautakunnan tehtävänä olkoon:
11105: a) tarkastaa ja hyväksyä ne metsäntuotteiden myymi-
11106: set ja tilalta pois kuljetuksen pyynnöt, jotka sille tehdään,
11107: IV, 11. - Kalliokorpi y. m. 71
11108:
11109: b) yleensä valvoa metsien:tilaa ja, jos hyväksi näkee,
11110: asettaa ne lain 1 §:ssä mainitun hakkuukiellon alaisiksi,
11111: c) tehdä ehdotuksia metsän tilan parantamiseksi paik-
11112: kakunnalla,
11113: d) pitää huolen, että sellaiset metsättömät maat, joita
11114: ei kannata viljellä ja viljelykselle raivata, tulevat joko kyl-
11115: vön tai istutuksen kautta metsänkasvulle niinpian kuin
11116: mahdollista,
11117: e) käydä vähintäin joka syksy ja kevät marraskuun
11118: ja huhtikuun ajalla tarkastamassa metsät, ja samalla antaa
11119: ohjeet kotitarvekäyttöä varten, kuin myös säännöllisestä
11120: harventamisesta.
11121: 15 §.
11122: Metsänsuojeluslautakunnan jäsenet saakoot kohtuulli-
11123: sen korvauksen maanomistajalta, joka lautakunnan apua
11124: käyttää metsäkaupassa.
11125: Korvaus muista virkatehtävistä suoritetaan yleisistä va-
11126: roista.
11127: 16 §.
11128: Metsänsuojeluslautakuntien tehtäviä valvovat valtion
11129: asettamat metsänhoidonneuvojat ja asettavat he syyttee-
11130: seen sekä metsänsuojeluslautakunnan että maanomistajan
11131: ämän lain rikkomisesta, samoin kuin velvollisuutensa
11132: laiminlyönnistä.
11133: Metsänhoidonneuvojien asettamisesta ja tehtävistä on
11134: senaatin asiana antaa lähempiä määräyksiä.
11135:
11136: 17 §.
11137: Tämä laki, jonka kautta voimassa olevan 3 p:nä syys-
11138: kuuta 1886 annetun metsälain 14 § kumotaan, astuu voi-
11139: maan heti.
11140: Helsingissä, Helmik. 22 p. 1908.
11141:
11142: D. J. Kalliokorpi.
11143: Oskar Tokoi. Janne .Martikainen.
11144: 72 IV, 17. - Muutoksia .M.etsälakiin.
11145:
11146: P. Huttunen. J. Penna Paunu.
11147: E. Pohjaväre. llatto Siren.
11148: Kalle Salminen. }osua Järvinen.
11149: S. Häkkinen. W. llromaa.
11150: .Matti llalto. J. Laakso .
11151: Edvard Helle. lltte .Mantere.
11152: Seth Heikkilä. ll. J. Partanen.
11153: llbel Suomalainen. E. llromaa.
11154: Evert Hokkanen. ll. P. Hämäläinen.
11155: 73
11156:
11157: IV, 1.s. - Edusk. esit. N:o 12.
11158:
11159:
11160:
11161:
11162: Heininen, Kaarlo: Ehdotus asetukseksi,
11163: jonka kautta 3, 8, 13, 14, 15 ja 54 § 3
11164: p:nä syyskuuta 1886 annetussa Metsti·
11165: laissa muutetaan.
11166:
11167:
11168:
11169:
11170: Suomen Korkea-arvoisalle Eduskunnalle!
11171:
11172:
11173: jokainen tietää, että metsän tarvis meidän pohjoisessa
11174: maassamme on suurempi kuin muissa Europan sivistys-
11175: maissa, sillä me tarvitsemme paremmin varustettuja asuin-
11176: huoneita ja monta vertaa enemmän polttopuuta kuin ete-
11177: lämpänä asuvat kansakunnat. Tämä metsän tarvis lisään-
11178: tyy samassa määrässä kun tilaton väestö asetetaan tilai-
11179: suuteen saamaan omia maa- eli viljelystiloja, sillä jokai-
11180: nen uusi tila tarvitsee saada asuin- ja ulkohuoneet ja tar-
11181: peellisen määrän polttopuita sekä sen lisäksi puuta mui-
11182: hinkin taloustarpeisiin.
11183: Nyt on kuitenkin asianlaita sellainen, että maassamme
11184: jo nykyään on olemassa laajoja aloja, joissa ei ole tar-
11185: peeksi metsää nykyisillekään asujoille ja joissa siis ei
11186: olisi mahdollista saada huoneita ja polttopuita uusille
11187: asuintiloille, jos niitä vähänkin suuremmassa määrässä
11188: perustettaisiin. Tilattoman väestön varustaminen omilla
11189: asuintil0illa on tällaisissa seuduissa siis jo nykyään val-
11190: litsevan metsän puutteen tähden käytöllisesti mahdotonta,
11191: jollei muilta seuduilta tai kruunun metsistä voida tarvit-
11192: 74 IV, 1s. - .Muutoksia .M.etsälakiin.
11193:
11194: tavia puuaineita saada. Metsänpuutteen tähden täytyisi
11195: näiden uusien maanviljelijäin ennen pitkää myydä pals-
11196: tansa ja uudestaan siirtyä tilattomain luokkaan.
11197: Tästä epäkohdasta huolimatta metsiä kuitenkin yhä
11198: vieläkin järjettömästi haaskataan. Monessa paikkaa haka-
11199: taan ne niin tyyni, että tuskin karakoita jää jälelle. Tätä
11200: menettelytapaa puolustetaan sillä, että metsänomistajana
11201: muka on täysi oikeus menetellä omaisuutensa kanssa mi-
11202: ten parhaaksi katsoo. Väitetäänpä vielä, ettei lainlaatijalla
11203: muka ole oikeutta mennä supistamaan yksityisen omis-
11204: tusoikeutta. Mutta tällainen ajatus- ja menettelytapa on
11205: kokonaan väärä ja siis vaiistuneelle ja sivistyneelle yhteis-
11206: kunnalle arvoton, eikä sellaista missään muussa Europan
11207: maassa sallitakaan. jo vähinkin harkinta sanoo, että
11208: metsä ei ole olemassa muutamia yksityisiä vaan koko
11209: kansaa ja yhteiskuntaa varten, koska kerran jokainen ih-
11210: minen sitä tarvitsee; se on yksi kansan ja yhteiskunnan
11211: elinehtoja. Mutta, jos metsä on koko kansan elinehtoja,
11212: seuraa siitä johdonmukaisesti, ettei yksityisillä saata olla
11213: oikeutta sitä hävittää. Yksityisillä voi siis olla vapaa me-
11214: nettelyvalta ainoastaan metsästä tulevaan kasvuun eli
11215: korkotuloon nähden, mutta itse metsäpääomaan nähden
11216: täytyy hänellä katsoa olevan ainoastaan hallinto-oikeus,
11217: samaa laatua kun yksityisellä voi olla muuhunkin kansa-
11218: kunnan elinehtona olevaan omaisuuteen, jota yhteisen hy-
11219: vän nimessä on eheänä säilytettävä kaikkien varalle ja
11220: vastaisiliekin sukupolville ja korvausta vastaan jokaiselle
11221: • annettava, koska kerran jokainen sitä olemassa olonsa yllä-
11222: pitämiseksi välttämättömästi tarvitsee.
11223: Tästä syystä on siis metsäpääoma meidän maassamme
11224: kansan elinehtona lain kautta suojeltava yksityisten itsek-
11225: käältä hävitykseltä. Yksityisten itsekkään edun täytyy
11226: tässä kohdassa väistyä kansan yleisen edun tieltä. Toi-
11227: sin sanoen: yksityisten täytyy alistua hoitamaan metsiänsä
11228: järkiperäisesti ja nauttimaan niistä ainoastaan korot, mutta
11229: jättämään pääoman kansan elinehtona säilymään. Ainoas-
11230: IV, ts. - Heininen. 75
11231:
11232: iaan se osa metsäpääomasta, joka kussakin määrätyssä
11233: tapauksessa asianymmärtävän harkinnan mukaan voidaan
11234: yleistä etua vahingoittamatta käyttää, jääköön yksityisen
11235: vapaan määrääruisvallan alaiseksi.
11236: Asia on kiireellistä laatua, metsämme ovat viipymättä
11237: saatavat järkiperäisen hoidon alle, meillä ei ole enää aikaa
11238: lykätä tämän asian järjestämistä tulevaisuuteen, sillä jokai-
11239: nen vuosi, jokainen kuukausi ja viikkokin, joka viivytte-
11240: lemiseen käytetään, pahentaa asian tehden metsän puut-
11241: teen yhä suuremmaksi. Kiiruumman kautta on meillä
11242: saatava lakiin sellaisia määräyksiä, jotka velvoittavat jo-
11243: kaista metsänomistajaa hoitamaan ja käyttämään met-
11244: säänsä järkiperäisesti eli asianmukaisesti valmistetun met-
11245: sänhoitosuunnitelman mukaan. Kun valtio maamme suu-
11246: rimpana metsänomistajana jo hoitaa metsiään ainakin jo-
11247: honkin määrin järkiperäisesti, ovat sanotut määräykset
11248: tarpeen etupäässä ainoastaan yksityisiin metsänomistajiin
11249: nähden, joille nykyinen metsälaki myöntää yhteiskunnan
11250: kokonaisuudelle vahinkoa tuottavaa vapautta.
11251: Yllämainittua tarkoitusta varten olisivat siis useat py-
11252: kälät voimassa olevassa metsälaissa muutettavat, nimittäin
11253: ensiksi 3 §, joka myöntää Senaatille vallan antaa kruunun
11254: metsämaata sellaistenkin käytettäväksi, jotka eivät sitoudu
11255: tiloillansa järjestettyä metsänhoitoa toimeen panemaan, 8
11256: §, joka sallii jakamaUoman maan osakkaiden käyttää yh-
11257: teistä metsäänsä ilman järjestettyä metsänhoitoa, 13 §,
11258: joka myöntää relssi- ja perintömaan omistajalle samallai-
11259: sen oikeuden, 14 §, jonka nykyiset määräykset järjestetyn
11260: metsänhoidon yleisesti pakolliseksi tultua tulevat tarpeet-
11261: tomiksi ja ovat korvattavat toisellaisilla määräyksillä, 15 §,
11262: se kun myöntää vuorikaivoksille ja teollisuuslaitoksille
11263: sellaisen oikeuden, joka nykyisinä metsänpuutteen aikoina
11264: voipi tulla paikkakunnan metsää tarvitsevalle yleisölle va-
11265: hingolliseksi ja vihdoin 54 §, joka nykyisessä muodos-
11266: saan tuskin tyydyttänee kansan oikeuden tunnon vaati-
11267: muksia.
11268: 76 IV, 1s. - .Muutoksia .Metsälakiin.
11269:
11270: Edellä sanotun nojalla rohkenen siis ehdottaa Edus-
11271: kunnan hyväksyttäväksi seuraavan eduskuntaesityksen:
11272:
11273:
11274: Ehdotus asetukseksi, jonka kautta 3, 8,
11275: 13, 14, 15 ja 54 §:t 3 päivänä Syyskuuta
11276: 1886 Suomen Suuriruhtinaanmaalle anne-
11277: tussa Metsälaissa muutetaan.
11278:
11279:
11280: Täten säädetään, että Suomen Suuriruhtinaanmaan 3
11281: päivänä Syyskuuta 1886 annetun Metsälain 3, 8, 13, 14~
11282: 15 ja 54 §§ ovat muutettavat näin kuuluviksi:
11283:
11284:
11285: 3 §.
11286: Kruunun omistamaa metsämaata, jota ei eriksensä eikä
11287: yhdessä muun, kaupan tahi vaihdon kautta saadun maan
11288: kanssa voi sopivasti käyttää kruununpuistoksi, uudistaloksi
11289: tahi kruunun torpaksi, annettakoon yhteiseksi omaisuu-
11290: deksi tilattoman väestön maanhankinnan kautta syntyneille
11291: uusille pikkutiloille niiden manttaalin enennystä tahi koh-
11292: tuullista metsäveroa vastaan. Elleivät tilanhaltiat tahdo
11293: maata yhteisenä omaisuutena haltuunsa ottaa, on Senaa-
11294: tin määrättävä, pitääkö metsämaa kruunun varalle hoidet-
11295: taman taikka yksityisille pikkutiloille manttaalin enennystä
11296: tai metsäveroa vastaan annettaman ja on tällainen metsä-
11297: maa asianomaisesti vahvistetun metsänhoitosuunnitelman
11298: mukaan hoidettava ja käytettävä.
11299:
11300: 8 §.
11301: Muun jakamattoman maan osakkaat, kuin pitäjän yh-
11302: teismetsän tahi semmoisen yhteismetsän, josta 7 §:ssä
11303: säädetään, sopikoot keskenänsä metsänhoitosuunnitelman
11304: vahvistettua metsän käyttämisestä niin talontarpeisiin kuin
11305: IV, 18. - Heininen. 77
11306:
11307: myytäväksi. Jos paikkakunnalla harjoitetaan tervanpolttoa
11308: tahi muuta metsänviljelyksestä riippuvaa, paikkakunnalle
11309: omaa elinkeinoa, on myöskin se määrä, jonka jokainen
11310: jakamattoman metsän osakas saapi hyväksensä käyttää,
11311: sen ohessa määrättävä. Jos ei sopimusta voida aikaan-
11312: saada, ratkaiskoon oikeus osakasten välin.
11313:
11314: 13 §.
11315: Relssi ja perintömaan omistaja olkoon velvollinen hoi-
11316: tamaan metsää sekä käyttämään sitä asianomaisesti vah-
11317: vistetun metsänhoitosuunnitelman mukaan, jossa pidetään
11318: silmällä kunkin tilan ja paikkakunnan omituisia oloja ja
11319: tarpeita sekä sitä, että metsän pääomaa ei vähennetä, vaan
11320: ainoastaan korkotulot siitä nautitaan.
11321: Siksi kuin metsänhoitosuunnitelma semmoisen tilan
11322: metsälle saattaa tulla vahvistetuksi, käyttäköön tilan omis-
11323: taja metsää ainoastaan samalla oikeudella mikä tämän lain
11324: 16 §:n mukaan on kruunun talon asukkaalle myönnetty.
11325: Rämeitä, soita ja muuta karuista maata on tilan omis-
11326: taja oikeutettu vapaasti viljelemään. Älköön kuitenkaan
11327: metsäisiä rantoja kalavesillä, jotka eivät yksinomaisesti
11328: kuulu rannan omistajalle, raivattako paljaaksi, jos ne teke-
11329: vät kalastukselle hyötyä, älköönkä myöskään puuryhmää
11330: tahi puuta, joka vanhoista ajoista asti on ollut maantun-
11331: nuksena tahi opastuksena merenkulkijoille, hävitettäkö
11332: tahi vahingoitettako, niin että ne tulevat tarkoitukseensa
11333: hyödyttömiksi.
11334: 14 §.
11335: Kaikki metsä- ja puutavarakaupat, jotka tehdään vas-
11336: toin asianomaisen vahvistuksen saaneen metsänhoito-
11337: suunnitelman määräyksiä tai metsästä, jolle hoitosuunni-
11338: telmaa ei vielä ole vahvistettu, olkoot kielletyt ja mitättö-
11339: mät. Poikkeuksen tästä säännöstä voi Senaatti myöntää,
11340: jos yleinen metsäntarve paikkakunnalla sitä vaatii ja Se-
11341: naatin hyväksymä metsäntarkastaja ja Kuvernööri sitä
11342: 78 IV, 1s. - Muutoksia Metsälakiin.
11343:
11344: puoltaa eikä asiata valtion metsävaroilla tai muulla valtion
11345: avustuksella voida auttaa.
11346:
11347: 15 §.
11348: Vuorikaivos ja teollisuuslaitos, jolla erityisen päätök-
11349: sen perusteella on oikeus sysien saantiin ja muihin metsä-
11350: tarpeisiin jostakin talosta, pitää tässä oikeudessaan pysy-
11351: tettämän, jos paikkakunnallinen metsäntarve metsänhoito-
11352: suunnitelman vahvistettua sen sallii, mutta jos se sitä ei
11353: salli tahi jos metsää on nautittu kruununtalosta, joka
11354: Syyskuun 9 päivän jälkeen 1851 on perinnöksi myyty,
11355: ilman ehdotta perintökirjassa oikeuden pysymisestä, niin
11356: olkoon se rauennut.
11357: 54 §.
11358:
11359: Tämän lain rikkomista ei saa syytteeseen panna, jos
11360: kaksi vuotta on kulunut siitä päivästä, jona rikos tapahtui.
11361:
11362: Helsingissä, Helmikuun 21 päivänä 1908.
11363:
11364: Kaarlo Heininen.
11365: D.
11366: Vedenkorkeuden säännöittämistä ja vesiperäisten
11367: maiden kuivattamista koskevia anomusehdotuksia.
11368: 81
11369:
11370: IV, 19. -llnom. ehd. N:o 62.
11371:
11372:
11373:
11374:
11375: Hoikka, Iisakki: Keminjoen koskien per-
11376: kaamisesta.
11377:
11378:
11379:
11380:
11381: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11382:
11383: Suuret ja monilukuiset ovat ne koskien perkaukset, kana-
11384: vain kaivamiset, kulkuväyläin syventämiset, joita valtion
11385: varoilla on tehty kaikkialla muualla maassamme. Mutta
11386: Peräpohjolan ja maamme suurimman joen, Keminjoen kosket
11387: ovat perkaamatta, korjaamattomina, lukuunottamatta Taival-
11388: kosken lauttausväylää. Kun Peräpohjolassa jo lähes viisi-
11389: kymmentä vuotta sitten alkoivat maamme suurimmat metsän-
11390: kaupat kruununmetsistä, oli seurauksena se, että pienimpien
11391: metsähaarajokien ja ojien aukaisemiset ja korjaukset alkoivat
11392: tukkien saamiseksi Keminjoen vesistöön. Näitten satojen
11393: metsäjokien ja ojien korjaamiset ovat vaikuttaneet ennen
11394: tuntemattoman pikaisen tulvavesien kohoamisen entistään
11395: paljon korkeammalle Rovaniemellä ja Kemijärvellä, niin että
11396: tulvavedet usein nousevat peltoviljelystenkin päälle. Ja kun
11397: sateiset kesät sattuvat, kohoavat tulvavedet Rovaniemellä
11398: ja Kemijärvellä niittämättömille niittymaille heinä- ja elokuun
11399: ajoilla, vieden tuhansia kuormia heiniä, niittyjen omistajain
11400: suureksi, korvaamattomaksi vahingoksi. Siitä oli surkeana
11401: todistuksena viime kesänäkin suuret heinäin katovahingot
11402: Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Ja kun mainitut vahingoittavat
11403: tulvat ovat syntyneet kruununmetsäin ulosoton tähden, aiheu-
11404: tuen kruunun puutavarain uitolle tarpeellisesta metsäjokien
11405: ja ojien avaamisesta, ja sanotut kunnat ovat siten joutuneet
11406: 6
11407: 82 IV, 19. - Vesiper. maitt. kuivattam. g. m.
11408:
11409: kärsimään sunnattoman suurta korvaamatonta vahinkoa, niin
11410: olisi kruunun myös ryhdyttävä näitä vaurioita estämään.
11411: Keminjoessa olisi nyt kysymyksessä ainoastaan kolmen kosken
11412: syvennys-perkaukset: Valajankosken 7 kilometriä eteläpuo-
11413: lella Rovaniemen kirkkoa, ja Ounaskosken I kilometri pohjois-
11414: puolella Rovaniemen kirkkoa, sekä Neitikosken syvennys-
11415: perkaus Kemijärven Luusuan eteläpuolella. Sanotut perkaus-
11416: työt olisivat alotettavat seuraavassa järjestyksessä: ensiksi
11417: Valajankoskessa, toiseksi Ounaskoskessa ja kolmanneksi Neiti-
11418: koskcssa Kemijärvellä. Edellä osoittamiini asiain kohtiin
11419: nähden ja valitsijaini edelleen uudistetuista vaatimuksista
11420: pidän velvollisuutenani kunnioittaen ehdoittaa:
11421:
11422: että Eduskunta alamaisesti anoisi Hänen
11423: M at"esteetiltansa Keisarilta että asianomainen
11424: virallinen tutkimus toimitettaisiin t"a kustannus-
11425: laskllt tehtäisiin Keminioessa löytyvien V alat"an-,
11426: Ounas- t"a Neitikoskien perkaamiseksi valtion-
11427: varoilla
11428:
11429: Helsingissä, Helmikuun 3 p:nä Igo8.
11430:
11431: Iisakki Hoikka.
11432: 83
11433:
11434: IV, 2o. - llnom. ehd. N:o 63.
11435:
11436:
11437:
11438:
11439: Malmivaara, WUh., y. m.: Lapuanjoen ve-
11440: denkorkeuden stli:lnnOitttimiseksi tarvitta-
11441: vien perkaustl)iden toimeenpanemisesta.
11442:
11443:
11444:
11445:
11446: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11447:
11448:
11449:
11450: Vuoden 1907 valtiopäivillä oli allekirjoittaneella kunnia
11451: jättää Eduskunnalle anomusehdotus Lapuan- ja Kauhavan-
11452: jokien vedenkorkeusmittausten loppuun suorittamisesta ja
11453: Lapuanjoen alajuoksun perkauksesta. [Rautatievaliokunta.
11454: jolle Eduskunta tämän anomusehdotuksen lähetti valmistele-·
11455: vaa käsittelyä varten, ilmoitti saaneensa Tie- ja Vesiraken-
11456: nusten Ylihallitukselta tietää, että näiden jokien perkauksesta
11457: tekeillä oleva ehdotus valmistuu ennen vuoden 1907 loppua,
11458: ja lisää Valiokunta kysymystä koskevassa mietinnössään:
11459: >>Valiokunta on, vaikka se pitääkin asian tärkeänä, katsonut
11460: sopivimmaksi odottaa ehdotuksen valmistumista, ennenkuin
11461: asiaa ruvetaan käsittelemään, ja saa Valiokunta sentähden
11462: ehdottaa ettei Eduskunta näin ollen ryhtyisi asiaa käsittele-
11463: mään.•> Tämän ehdotuksen mukaan jäikin asia sillä kertaa
11464: sikseen ja tulee nyt uudestaan pyytämään Eduskunnalta suo-
11465: siatlista ratkaisua. Niiden tietojen lisäksi, mitkä löytyvät
11466: viime vuoden Valtiopäivilie jättämäni anomusehdotuksen
11467: 84 IV, 10. - Vesiper. maitt. kuivattam. y. m.
11468:
11469: perusteluissa - Liitteet VII. 46, Anom. ehd. N:o n7, siv.
11470: 147 - pyydän kunnioittaen esittää seuraavan.
11471: Tie· ja Vesirakennusten Ylihallituksesta saamieni tietojen
11472: mukaan on kysymyksessä olevien jokien perkaustyön toi-
11473: meenpanemisesta laadittu suunnitelma ja kustannusarvio
11474: nyttemmin todellakin valmistunut, vaikk' ei sattuneista syistä
11475: vielä ole Ylihallitukselle lopullisessa muodossaan saapunut,
11476: mikä kumminkin aivan lähimmässä tulevaisuudessa tapahtuu.
11477: Sen mukaan on tulvaveden suoranaisesti peittämän maan
11478: pinta-ala 3,206 hehtaaria, tulvan kautta kärsivän maan pinta-
11479: ala 7,077 hehtaaria. sekä viljelemätöntä nevamaata, minkä
11480: tulva ojituksen jälkeen tulee peittämään 663 hehtaarin ala.
11481: Vanhemman insinöörin W ald. Ahlbladin laskelmien mukaan
11482: laatimassaan ehdotuksessa lisääntyy maan tuottavaisuus
11483: vähintään 40 markalla hehtaarilta eli kaikkiaan vuotuisesti
11484: 304,400 markalla, tulvaveden säännöittämisen tapahduttua.
11485: Kun kuivaaruiskustannukset on laskettu tekevän hehtaarilta
11486: 578 markkaa I9 penniä, eli kaikkiaan 4·400,ooo markkaa,
11487: tekisi vuotuinen alin hyöty 6,93 o,lo tästä summasta. Näin
11488: ollen eivät kysymyksessä olevaan työhön käytetyt rahat suin-
11489: kaan olisi hukkaan menneitä, vaikka kustannusarvio päättyisi-
11490: kin näin korkeaan summaan. ·Mutta tietäessä, että ensimmäi-
11491: nen asianomaisten insinöörien laatima ehdotus nousi 7:mään
11492: miljoonaan markkaan, ja että tämän perkaustyön vaatima
11493: meno, vaikka onkin edellisestä nyttemmin valmistuneessa
11494: uudessa ehdotuksessa melkoisesti pienentynyt, nousee näin
11495: korkeaksi siitä syystä, että joki on pitkin pituuttaan aiottu
11496: avennettavaksi, mikä varmaankin työhön ryhdyttäessä osot-
11497: taupi tarpeettomaksi -- sopii todennäköisesti olettaa, ettei
11498: näinkään suurta summaa kysy tulvaa tarpeelliseen määräänsä
11499: rajoittava perkaustyö. Kaiken tämän nojalla rohkenen kun-
11500: nioittavimmin pyytää, että Eduskunta kääntyisi Hallituksen
11501: puoleen anoen:
11502:
11503: että Keisarillinen Majesteetti maara~st
11504: vedenkorkeuden säännöittämistä varten Lapuan-
11505: VI, ~o. - .Malmivaara .y. m. 85
11506:
11507: joessa tarpetlliseksi katsotut perkausiyöt lä-
11508: himmässä tuleva,:suudessa toime.;npantaviksi sitä
11509: varten osotduilla 'IJaltion varoilla.
11510:
11511: Helsingissä, Helmikuun 20 p. 1908.
11512:
11513:
11514: Wilh. .Malmivaara.
11515: Tähän yhtyvät:
11516: Hannes Gebhard. Juho Torppa.
11517: 86
11518:
11519: IV, st. - llnom. ehd. N:o 94.
11520:
11521:
11522:
11523:
11524: Jlrajärvi, Juhani, y. m.: Kyminjoen per-
11525: kaamisesta valtion kustannuksella.
11526:
11527:
11528:
11529: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
11530:
11531:
11532: Kautta Suomen ovat tunnetut ne vauriot, joita tulvavedet
11533: säännöllisesti ja yhä enenevässä määrässä aikaansaavat Kymin-
11534: joen varsilla. Usein ja monessa eri muodos..c:;a ovat laakso-
11535: kunnan asukkaat hädissään kääntyneet Hallituksen puoleen
11536: milloin minkinlaista apua pyytäen. Toistaiseksi ei kuitenkaan
11537: ole vielä sanottavasti muuta saatu kuin kaikkein tiukimpina
11538: aikoina niukkoja hätäapulainoja ja sekä virattornia että viral-
11539: lisia tutkimusmatkueita.
11540: Viimeksimainituista on mielihyv~illä merkittävä, että ke-
11541: sällii 1906 lopetettiin Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituk-
11542: sen määräyksestä toimeenpannut, laajaperäiset tutkimukset
11543: Kytninjoen tulvain syistä ja aiheuttamista vahingoista.
11544: Tutkitun tulva-alue:::n yhteenlaskettu pituus käsittää noin
11545: 250 kilometriä Iitin, Jaalan, Valkealan, Elimäen, Anjalan,
11546: Sippulan, Kymin, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään pitäjissä. Ve·
11547: sistön hydrografinen tutkimus osottaa, että Mankalan koskien
11548: luona, jossa ensimmäiset ajatellut perkaustyöt olisivat toimi-
11549: tettavat, on sade-alue 278 0 penikulmaa, Pyhäjärven ala-
11550: puolella taas, johon pääasiallisesti työt sattuisivat, 340 D pe-
11551: nikulmaa. Näiltä alueilta virtaavat vedet ovat niin viljavat,
11552: että Kyminjoen purkautumisläpileikkaukset}!eivät ole lähes-
11553: kään riittävät alasjuoksevalle vedenpaljoudelle. Siinä syy
11554: IV, 21. - .llrajärvi, y. m. 87
11555:
11556: vuotuisesti nusiintuviin tulviin. Jos tämän lisäksi sattuu
11557: runsaita sateita ja pieni veden haihtuminen niinkuin esim.
11558: v. 1898 ja 1899, on suurtulva valmis.
11559: Mitä purkautumisläpileikkausten pienuuteen tulee, josta
11560: säännöllisesti uusiutuvat vuositulvat aiheutuvat, niin on eri-
11561: tyisesti huomioon otettavana seikkana merkille pantava, että
11562: asiantuntijoilla ei kuulu olevan edes epäilystäkään siitä, että
11563: kyseenalainen epäkohta on Kyminjoessa käynyt vuosi vuodelta
11564: tuntuvammaksi. Joessa toimitetuista vedenpaljousmittauk-
11565: sista havaitaan, että veden pinta näyttää verrattain lyhyen
11566: ajan kuluessa kohonneen. Syitä tähän on useita. Yleisenä
11567: syynä mainittakoon, että joen edellämainittuja sade-alueita
11568: on ruvettu entistä voimakkaammin ojittamaan ja viljelemään
11569: sekä metsiä kaatamaan. Lisääntyneitten vesien juoksua sen
11570: sijaan ei ole Kyminjoessa yritetty kuin nimeksi edistää, vaan
11571: kyllä varsin voimaperäisesti estää rakentamalla uusia vesilaitos-
11572: patoja sekä muita vedenjuoksua ehkäiseviä laitteita, kalato-
11573: keita y. m. useaan paikkaan joen lukuisissa suuhaaroissa. Ja
11574: ellei pikaisiin järjestäruistoimenpiteisiin tässä suhteessa ryh-
11575: dytä, niin tehdas- ynnä muut samantapaiset laitokset valtaa-
11576: vat Kyminjoen kerrassaan ja sen rantamailla asuvain maan-
11577: lviljelijäin vaikeudet, jotka nyt ovat monin paikoin sietämättö
11578: mät, tulevat mahdottomiksi kantaa.
11579: Mikäli tehdyistä tutkimuksista on voitu havaita, on Kymin-
11580: joen varsilla noin 7,700 hehtaaria tulvain vaivaamia maita,
11581: osaksi peltoja, osaksi niittyjä ja metsämaita. Maanomistajain
11582: ilmoitusten mukaan voidaan se vahinko, jonka tulvat kyseessä
11583: oleville maille aiheuttavat, arvata noin 340,000 markaksi vuo-
11584: dessa. Tämä summa 5 ofo:n mukaan pääomaksi muutettuna
11585: antaa vuotuista vahinkoa vastaavaksi pääomaksi noin 7 mil-
11586: joonaa markkaa. Voidaan siis ymmärtää että ylen arvokkaat
11587: edut ovat tässä kyseessä ja että Kyminjoen perkauksien tuot-
11588: tama hyöty riittää korvaamaan suuretkin kustannukset.
11589: Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen toimituttaman
11590: seikkaperäisen tutkimuksen mukaan tekisivät Kyminjoen
11591: askemiskustannukset Smk. 3,o68,ooo:- ja sen tuottama
11592: 88 IV, 21. - Vesiper. maitt. kuivatt. g. m.
11593:
11594: hyöty Smk. 4,932,077: -. On näin ollen aivan luonnollista,
11595: että Tie- ja Vesirakennusten Ylihallitus on puoltanut ja Se-
11596: naatille ehdottanut Kyminjoen juoksun järkiperäiselle kannalle
11597: saattamista.
11598: Meillä ei ole ollut tilaisuutta seikkaperäisesti tutkia ja tar-
11599: kastaa, onko Kyminjoen vedenjuoksu yksityiskohdissaan jär-
11600: jestettävä juuri sillä tapaa ja sellaista menoarviota käyttäen
11601: kuin Tie- ja Vesirakennusten Ylihallitus ehdottaa, mutta siitä
11602: ei voi olla muuta kuin yksi mielipide, että puheenalainen työ
11603: on, ja pääasiallisesti valtion toimenpiteitten kautta, tehtävä.
11604: Siihen nojaten, mitä edellä on esitetty, rohkenemme toivoa
11605: että Suomen Kansaneduskunta laskee asiassa painavan sa-
11606: nansa vaakaan, niin että Kyminjoen säännöllisesti uusiutu-
11607: vien tu1vien ehkäisemiseksi ryhdyttäisiin valtion puolelta
11608: muihinkin toimenpiteisiin kuin vaan kalliisti suoritettuihin
11609: ja suoritettaviin tutkimustöihin. Valitsijaimme harrasta toi-
11610: voa noudattaen siis nöyrästi pyydämme Eduskuntaa H. K.
11611: Majesteetiltaan alamaisesti anomaan:
11612:
11613: että Kyminjokea valtion kustannuksella pe-
11614: rattaisiin siinä määrässä kuin siitä koituva
11615: hyöty vastaa töihin käytettäviä kustannuksia.
11616:
11617: Helsingissä, 20 p:nä helmikuuta 1908.
11618:
11619: Juhani .llrajärvi.
11620: 11.. 0. Vuorim.aa. Oskari Laine.
11621: Juho Tulikoura.
11622: 89
11623:
11624: IV, 22. - .B.nom. ehd. N:o 95.
11625:
11626:
11627:
11628:
11629: Kairamo, 11. Osw., y. m.: Vesipertiisten
11630: maitten viljelyskuntoon saattamisen
11631: edisttimisestti.
11632:
11633:
11634:
11635:
11636: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11637:
11638:
11639: Niillä perusteilla, jotka meillä oli kunnia esittää viime
11640: valtiopäiville anomusehdotuksessa n:o 172 ja jotka ovat pai-
11641: netut mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan liitteitten VIII:een
11642: osaan, sivuilla 45-48, rohkenemme kunnioittavimmin eh-
11643: dottaa, että Eduskunta yhtyisi H. K. Majesteetiltansa ano-
11644: maan,
11645:
11646: että valtion menosääntöön otettu määräraha
11647: vesiperäisten maitten vilfelyskuntoon saatta-
11648: mista varten lähimmässä tulevaisuudessa tun-
11649: tuvasti lisättäisiin;
11650: että ensikokoontuville valtiopäiville valmis-
11651: tettaisiin arm. esitys, jonka kautta vesioikeus-
11652: lain 3:nen luvun u:sta pykälästä sanat:
11653: •>ilman että vähintäin puolen vesiperäisen maan
11654: omistajat st'tä vastustavat'~> poistetaan; sekä
11655: että ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpitei-
11656: siin, että lakkautetaan nykyään asianomaisissa
11657: virastoissa tavallinen vaatimus kaksinkertaisen
11658: ammattilausunn.on antamisesta asioissa, jotka
11659: koskevat vesiperäisien ...• maitten kuivattamista,
11660: 90 IV, 12. - Vesiper. maitt. kuivatt. g. m.
11661:
11662: färven laskemista tai fuoksevan veden perkaa··
11663: mista, syventämistä, laafentamista tahi oikai-
11664: semista yksin~maanviljelystarkoituksia t'arten.
11665:
11666: Helsingissä, helmik. 19 p. rgo8.
11667:
11668: ll. Osw. Kairamo. Erkki Pullinen.
11669: ll. 0. Vuorimaa. E. Kolkki.'
11670: T. Nykänen. Hannes Gebhard.
11671: Justus Ripatti. S. N. Rajala.
11672: Iisakki Vahe. K. Myllylä.
11673: ll. Koivisto. Juho Ylikorpi.
11674: J. Waarala. J. E. Helkiö.
11675: Juho Lepistö. J . E. llntila.
11676: Olli Pajari. J. Runtti.
11677: Juho Torppa. llukusti Hiltula.
11678: 9t
11679:
11680: IV, 2s. - llnom. ehd. N:o 118.
11681:
11682:
11683:
11684:
11685: Kallio, Kyösti, y. m.: Vesiperäisten mait-
11686: ten viljelyskuntoon saattamisen edistä-
11687: misesttt.
11688:
11689:
11690:
11691:
11692: S u o m e n k a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
11693:
11694: Vuosi vuodelta on tunnustettavassa määrässä lisäytynyt
11695: vesiperäisten maiden kuivatus ja viljelykselle t o. Tämä
11696: tulos on saatu, osittain valtion tuntuvan avustuksen, osittain
11697: heräävän innostuksen kautta. Kokemus on jo osoittanut,
11698: että tarmokas heinäviljelys laajoilla suomaillamme on maan-
11699: viljelyselinkeinomme kannattavimpia haaroja, ja sentähden
11700: voi sille oikeutetuilla syillä vaatia täyttä huomiota myöskin
11701: yhteiskunnan puolelta.
11702: Valtion menoarvioon onkin otettu viime vuosina 400,000
11703: markan suuruinen siirtomääräraha vesiperäisten maitten
11704: kuivattamista varten sekä 200,000 markan siirtomääräraha
11705: vesiperäisten maitten viljelyskuntoon saattamiseksi. Mikäli
11706: valtion tilikertomuksestakin käypi selville, niin ei tuo 6oo,ooo
11707: markan siirtomääräraha ole riittänyt enää viime vuosina
11708: hyväksyttyihin menoihin ja kysyntääkään ei ole voitu tyy-
11709: dyttää. Edellisiltä vuosilta on tosin ollut säästöä näissä
11710: rahastoissa, vaan alkanee nekin kohta olla loppuunkulutetut,
11711: ja heräävän suoviljelyksen ohessa tulee varmasti tässä suh-
11712: teessa kysyntä kasvamaan.
11713: Yhä lisäytyvät toimenpiteet valtion puolelta tämän vil-
11714: jelyssuunnan edistämiseksi olisivat sentähden suotavat, var-
11715: 92 IV, 13. - Vesiper. maitt. kuivatt. g. m.
11716:
11717: sinkin kun ottaa huomioon, että tämä on ehkä tehokkain
11718: keino nostamaan maan tuottokykyä verrattain vähässä
11719: ajassa. Tämän kautta voidaan myös valmistaa tarmokkaasti
11720: tilaisuuksia uudisviljelyksille sekä.ivaltion että yksityisten
11721: mailla.
11722: Tämän yhteydessä emme voi olla myöskään huomautta-
11723: matta siitä peräti mutkikkaacsta, aikaa ja varoja kysyvästä
11724: menettelytavasta, jota nykyisen lain perustuksella käytetään
11725: mainitsemiamme tarkastuksia ja töitä toimeenpantaessa.
11726: Samassa laissa on m. m. vesilaitoksen perustamisessa paljoa
11727: yksinkertaisempi menettelytapa, sillä asianomainen insinööri
11728: on velvollinen yhdessä ja samassa katselmustoimituksescsa
11729: ottamaan huomioon kaikki sen synnyttämät edut ja haitat,
11730: vaan maanviljelyksen eduksi tarkoittavissa yrityksissä on
11731: ensiksi teetettävä suunnitelma asianomaisella viranomaisella
11732: ja senjälkeen tämän tarkastuksen ja suunnitelman nojalla
11733: voidaan ryhtyä vasta asiaa ajamaan luvan hankkimista var-
11734: ten. Tämän aikaa vievän toimenpiteen jälkeen tulee vihdoin
11735: piiri-insinööri pitämään katselmusta ja tekemään mahdolli-
11736: sesti aivan uuden suunnitelman ja sitten alkavat paperit taas
11737: kiertämään viranomaiselta viranomaiselle ja virastosta toiseen.
11738: Tällainen menettelytapa on nähtävästi johtunut pyrkimyk-
11739: sestä saada toimeen tehokas tarkastus näissä asioissa, mutta
11740: sellainen pyrkimys pitäisi olla saavutettavissa muullakin ta·
11741: voin, kun pakoittamalla asiat kiertämään kaksinkertaisen
11742: tarkastelun kautta. Tähän muutokseen olisi sitä enemmän
11743: syytä, kun meillä on tilaisuutta tarkastuksiin nyt yhä enem-
11744: män käyttää varsinaisia maanviljelysinsinöörejä, joiden voi
11745: olettaa olevan ammatillisesti kykenevämpiä maanviljelystä
11746: koskevien suunnitelmien tekoon, ·.{un varsinaiset piiri-insi-
11747: nöörit.
11748: F..dellä olevien perustelujen nojalla rohkenemme pyytää,
11749: että Suomen Eduskunta H. K. M. Suuriruhtinaalta anoisi,
11750:
11751: että vesiperäisten maitten kuivattamiseen
11752: ja viljelyskuntoon saattamiseen myönnettäviä
11753: IV, 2:1. - Kallio y. m. 93
11754:
11755: määrärahofa lisättäisiin yhteensä ainakin
11756: 200,000 markalla fa että voimassa ol.:van
11757: lain muuttamiseksi. mikäli se t•elvoittaa liian
11758: monimutkaiseen tark::zstukseen maanvilfelys-yri-
11759: tysten toimeenpanossa, ryhdyttäisiin asianmu-
11760: kaisiin toimiin.
11761:
11762: Helsingissä, 22 päivänä Helmikuuta 1908.
11763:
11764: Kyösti Kallio. llugust Raatikainen.
11765: Heikki Kiiskinen. Otto Karhi.
11766: J. ll. Heikkinen. Lauri Tuunainen.
11767: Juhani Leppälä. K. K. Pykälä.
11768: Santeri lllkio.
11769: 94
11770:
11771: IV, 24. - llnom. ehd. N:o 174.
11772:
11773:
11774:
11775:
11776: Koskelin, K. W., y. m.: Vesipertiisten
11777: maitten kuivattamiseksi myönnetttivien
11778: vuotuisten mtiiiritrahojen listitimisestti.
11779:
11780:
11781:
11782:
11783: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
11784:
11785:
11786: Vesiperäisten maitten kuivattamista on maassamme aina
11787: oivallettu varmana keinona, minkä kautta maan järkiperäistä
11788: viljelemistä ja1asuttamista voimakkaasti edistetään. Maamme
11789: yleinen luonto jo antaa varteen, että tällä on kysymys maan
11790: kannattavasta viljelemisestä useimmiten samalla kertaa kui-
11791: vatuskysymys. Onhan laskettu, että runsaasti kolmas osa
11792: maamme pinta-alasta on suomaita. Sen lisäksi ovat suuret
11793: alat kiinteän maan luvussa olevista maa-aloista joko suotuvia
11794: alankoja tahi muuten pohjaveden vallassa olevia tasankoja.
11795: Ja maamme hedelmällisin maaperä on juuri etupäässä vesi-
11796: peräisten ja vedenvaivaamien maitten joukossa tavattavissa.
11797: Sitä mukaa kun hallan uhkaama viljanviljelys antaa enem-
11798: män sijaa rehunviljelykselle ja sitä mukaa kun maanviljelyk-
11799: semme yleensä,,muuttuu järkiperäisemmäksi, on tarve käydä
11800: käsiksi vedenvaivaamun maihin tullut yhä tuntuvammaksi.
11801: Yhä lisääntyvät valtioapuanomukset ja mahdollisten valtio-
11802: varojen suurentunut käyttö antavat paraimmat todistukset
11803: asiain nykyisestä tilasta. Eikä ole epäilemistäkään, ettei
11804: apurahojen kysyntä yleisistä varoista tule edelleen suurene-
11805: mistaan suurenemaan. Siitä on maataloudellisten asiain
11806: IV, »t. - Koskeiin g. m. 95
11807:
11808: viimeaikainen ripeä kehitys paraimpana takeena. On sentäh-
11809: den'"pidettävä erittäin tarpeen vaatimana. että vesiperäisten
11810: maitten kuivattamiseen käytettäviä määrärahoja varataan
11811: riittävästi tarkoitukseensa.
11812: Myönnettävä on, että valtiolaitoksen puolelta on vesi-
11813: peräisten maitten kuivattamista tunnustusta ansaitsevalla
11814: harrastuksena edistetty. Ne määrarahat, jotka nykyisin käy-
11815: tetään tähän tarkoitukseen, käsittävät vuodesta 1904 lähtien,
11816: jolloin n. s. suonkuivatusrahasto lakkautettiin, 6oo,ooo markan
11817: vuotuisen siirtomäärärahan, siten jaettuna, että Maanviljelys-
11818: hallituksen kautta on käytettävänä 200.000 markkaa ja Tie-
11819: ja Vesirakennusten Ylihallituksen kautta 400,000 markkaa.
11820: Näitä rahavaroja on vahvistettujen menosääntöjen mukaan
11821: käytetty viime vuosina seuraavasti:
11822:
11823: 1904 1905 1906 1907 1908
11824: Maanvilj. hall. * (102,320) (88,928) 281,197 361,710 451,271
11825: Tie- ja Vt!Sirak
11826: Ylihallitus 327,500 329,575 299,000 435,000 360,100
11827: Summa 429,820 418,503 580,197 796,710 8II,371
11828:
11829: Kuten näistä numeroista näkyy, on rahojenkäyttö vuosi
11830: vuodelta suurentunut, niin että se nykyään nousee yli edellä
11831: mainitun vuosimäärärahan. Tämä on mahdollista vain sen
11832: kautta, että aikaisempien vuosien säästöjä on ollut käytettä-
11833: vana. Mutta nämä säästöt ovat Maanviljelyshallituksesta
11834: saatujen tietojen mukaan nykyään siksi lopussa, että vuoden
11835: 1908 jälkeen on olemassa vain noin 50,000 m8.rkan ylijäämä.
11836: Näin ollen tulisi esim. Maanviljelyshallituksen alaisia töitä
11837: vastaisuudessa suuresti supistaa, jollei mahdollisia käyttö-
11838: varoja mainittavasti lisättäisi. Ja huomattavaa on, että
11839:
11840:
11841: *) Maanviljelyshallituksen käyttämät summat merkitsevät vuosilta
11842: 1904 ja 1905 käytettyjä menoja, ja vuosilta 1906, 1907, 1908 käytet-
11843: täväksi vahvistettuja menosääntöjä, missä edellisenä vuonna säästynyt
11844: ylijäämä sisältyy seuraavan vuoden menosääntöön.
11845: 96 IV, 24. - Vesiper. maitt. kuivatt. y. m.
11846:
11847: nykyään ei ole voitu kaikkea kysyntää tyydyttää osaltaan
11848: rahavarojen loppumisen pelosta.
11849: Kysymyksessä olevien rahavarojen käyttö tapahtuu pää-
11850: asiallisesti Keis. Senaatin kirjeen mukaisesti vuodelta 1903
11851: toukok. 22 p:ltä, jossa m. m. säädetään, että
11852: >>jos läheisten vesiperäisten maiden kuivattaminen vaatii
11853: vedenkorkeuden järjestelyä jossakin isonpuoleisessa vesis-
11854: tössä ja sen järjestelyn huomataan tuottavan suurenlaista
11855: yleistä hyötyä, niin kruunu yksinään vastaa siitä johtuvista
11856: kustannuksista, mutta muissa samanlaisissa tapauksissa tai,
11857: kun on puhe pienempäin jokien ja purojen perkaamisesta
11858: tahi oikaisemisesta, kruunu suorittaa kolmannen osan kustan-
11859: nuksista, samoin kuin myöskin vesiperäisistä maista kaivetta-
11860: vain valtaviemärien kustannuksista, jota vastoin varsinaiset
11861: viljelyskustannukset ovat osakasten itsensä maksettavat;
11862: missä vesiperäistä maata tulee valtiovaroista annettavalla
11863: avulla kuivatettavaksi, korvaa kruunu asianomaisille yrityk-
11864: sen-osakkaille kaikki heidän alustavasta tutkimuksesta ja
11865: työsuunnitelman tekemisestä suorittamansa kustannukset ja
11866: maksaa myöskin tarpeellisten työkalujen hankkimis- ja kun-
11867: nossapito-kustannukset sekä kuivatustyössä tarvittavain työn-
11868: johtajain palkat;
11869: itse kuivatustyön muista kustannuksista maksaa kruunu
11870: yhden kolmanneksen ja antaa etukäteen loput kaksi kolman-
11871: nesta sillä ehdolla, että osakkaat ovat velvolliset kolmannen
11872: vuoden alusta alkaen, siitä kuin työ on loppuun suoritettu,
11873: maksamaan takaisin vastamainitun etuannin siten, että suo-
11874: rittavat siitä vuosittain viisi prosenttia joista kolme prosent-
11875: tia luetaan koroksi ja loput pääomanvähennykseksi, kaikki
11876: sen osakasten välisen jaon mukaan, mikä sitä varten kuulu-
11877: tetussa kokouksessa tai muuten laillisessa järjestyksessä OIJ
11878: vahvistettu, niin myös kunnossa pitämään kaivetut valta-
11879: viemärit ja, milloin kuivattamisella on tarkoitettu viljelys-
11880: maan hankkimista tai parantamista ennen kymmenen vuo-
11881: den kulumista työn loppuun saattamisesta ryhtymään aiot-
11882: tuun vljelystyöhön sekä olemaan polttamatta kuivattuja
11883: IV, u. - Koskeiin g. m. 97
11884:
11885: maita. ennenkuin on hankittu agronoomin lausunto poltta-
11886: misen tarkoituksenmukaisuudesta ja laajuudesta, sillä uhalla
11887: e t t ä - - -•>
11888: Paitsi siis isonpuoleisten vesistöjen vedenjärjestelyjä,
11889: jotka näitten ehtojen mukaan suoritetaan kokonaan valtio-
11890: varoilla, mutta joita töitä sattunee verrattain harvoin, käyte-
11891: tään enimmät varat 2/3-periaatteen mukaan. Kun sen mu-
11892: kaan takaisin maksettava osa on kuoletettava 5 prosentilla,
11893: josta kolme korkona, niin tullaan kuoletusaikana, mikä kestää
11894: noin 32 vuotta, valtiolle takaisin suorittamaan yhteensä suun-
11895: nilleen alkuperäisen määrärahan suuruinen summa. Tätä
11896: avustustapaa on siis verrattava pitkäaikaiseen korottomaan
11897: lainaan vähittäisellä lyhennyksellä. - Epäilemättä on tällai-
11898: nen avustustapa yleensä pidettävä onnistuneena, jos kohta
11899: sen kehittäminen saattaneekin ajan oloissa käydä tarpeelli-
11900: seksi.
11901: Tämän kysymyksen yhteydessä ei saata olla koskettamatta
11902: niitä vaikeuksia ja mutkallisuuksia, joita on voimassa olevan
11903: vesioikeuslain mukaan noudatettavana vesioikeudellisten asi-
11904: ain järjestämisessä ja joista monet, kuten esim. kaksinkertais-
11905: ten syynien ja tarkastusten pakko sellaisissa maanviljelyk-
11906: sellisissä vedenjohtoyrityksissä, joihin on lupa hankittava,
11907: moninaisine virastolausuntoineen ovat omansa viivyttämään
11908: ja kalliimmaksi tekemään vesiperäisten maitten kuivatusyri-
11909: tyksiä. Mutta kun tämän lain sym~yttämien vaikeuksien
11910: helpottaminen vaatisi useita muutoksia itse lakiin, ei mieles-
11911: tämme näytä tällä hetkellä vielä, niin monien muitten uudis-
11912: tuspuuhain vireillä ollessa, olevan syytä ryhtyä sellaisia muu-
11913: toksia ehdottelemaan. Tahdomme vain lausua, että valtio-
11914: laitoksen puolelta on kaikilla mahdollisilla keinoilla pyrittävä
11915: tällaisia vaikeuksa helpottamaan.
11916: Katsoen siis, että vesiperäisten maitten kuivatusyritys-
11917: ten avustaminen on voimaperäisen maanviljelyksen ja elin-
11918: voimaisen asetuksen edistämiseen nähden mitä tärkeintä,
11919: saamme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi
11920: anomaan,
11921: 7
11922: 98 IV, 24. - Vesiper. maitt. kuivattam. y. m.
11923:
11924: että vuotuisia määrärahoja vesiperäisten
11925: maitten kuivattamiseksi lisättäisiin ainak~n
11926: 2oo,ooo markalla.
11927:
11928: Helsingissä helmikuun 25 p. 1908.
11929:
11930: K. W. Koskelin. P. 1lhmavaara.
11931: T. Riihelä. P. Kuisma.
11932: N. E. Huoponen. Pekka Leppänen.
11933: .Mikko Knuutila. S. Heiskanen.
11934: Pekka Pennanen. 1llli Nissinen.
11935: E.
11936:
11937: Margariinikysymystä koskevia eduskuntaesityksiä ja
11938: anomusehdotuksia.
11939: 101
11940: IV, 25. - Edusk. esit. N:o 28.
11941:
11942:
11943:
11944:
11945: Erkko, Eero, y. m.: Ehdotus laiksi mar-
11946: gariinin ja margariinijuuston valmis-
11947: tuksen ja kaupan ehdoista.
11948:
11949:
11950: S u o m e n K a n s a· n e d u s k u n n a II e.
11951:
11952: Jo alun kolmattakymmentä vuotta on n. s. margariini-
11953: kysymys, kysymys keinotekoisen voin maahantuonnista,
11954: kaupasta tai valmistamisesta ollut meillä Suomessa vireillä
11955: muodossa tai toisessa. Margariinin tuontia ja valmistusta
11956: on puollettu, mutta paljon vastustettukin, varsinkin aikai-
11957: semmin. Puoltajat ovat pitäneet silmällä sitä, että mar-
11958: gariinin kautta saataisiin väestömme käytettäväksi uusi
11959: sekä halpa että terveellinen rasvaa sisältävä ravinto-aine,
11960: kun kotimainen kehittymätön sianhoito ei tyydytä tällai-
11961: sen ravinto-aineen tarvetta ja luonnollinen voi hintansa
11962: puolesta varsinkin vähävaraisemmalle väestölle on kallista.
11963: Vastustajat taas, voimatta ainakaan kokonaan kieltää puol-
11964: tajien perusteita, ovat asettuneet karjataloutemme ja mei-
11965: jeriliikkeemme etujen kannalle, väittäen että, margariinin
11966: päästyä joko tuonnin tai kotimaisen valmistuksen kautta
11967: maahamme, siitä koituisi arveluttava vaara yhdelle tärkeim-
11968: mistä vientitavaroistamme, nimittäin vientivoillemme, kun
11969: muka sen maine varsinkin Englannin markkinoilla olisi
11970: niin kauvan turvattu, kun ei voisi ostajien puolella olla
11971: epäilyksen syytä siitä, että meillä väärennettäisiin luonnol-
11972: lista voita margariinia siihen sekottamalla. Nämä kaksi
11973: näkökohtaa, ravintokysymys oman kansan keskuudessa
11974: toisaalta ja voikaupan arvo ja menestyksen huolenpito
11975: ulkomaiden markkinoilla toisaalta, ovat niin ollen näyttä-
11976: neet olevan auttamattomassa ristiriidassa keskenään. Hei-
11977: 102 IV, 25, - .Margariinikysymys.
11978:
11979: posti ymmärrettävistä syistä on jälkimmäinen näkökohta
11980: aikaisemmin ollut merkitykseltään ratkaiseva. Sentähden
11981: on hallitus asettanut margariinin maahantuonnille niin
11982: korkean tullin, että se on merkinnyt melkein samaa kuin
11983: tuonnin kielto. Siksi on myöskin sen valmistus maas-
11984: samme ollut toistaiseksi kiellettyä. Säätyeduskunnassa
11985: anottiin kyllä v. 1900 valmistuskiellon kumoomista sekä
11986: siitä johtuvia tarpeenmukaisia lainsäädäntötoimenpiteitä,
11987: mutta kysymystä ratkaistaessa joutui kaksi säätyä kahta
11988: vastaan, joten se raukesi. Saman vuoden lopulla oli ky-
11989: symys esillä lisätyssä maanviljelyshallituksessa ja vuoden
11990: alussa 1901 alistettiin mainitusta virastosta Senaattiin, että
11991: olisi asetettava komitea asian selvittämiseksi. Tällainen
11992: komitea asetettiinkin samana keväänä ja sai se toimek-
11993: seen »hankittuaan täydellisen selvityksen kaikista asiaan
11994: vaikuttavista seikoista, antaa lausunto niistä seurauksista,
11995: joita margariinin valmistuksen kielto Suomessa oli aikaan-
11996: saanut maan meijeritalouteen ja erittäinkin sen voinvien-
11997: tiin nähden sekä, jos asianhaarojen luultiin vaativan lähem-
11998: piä määräyksiä, millä ehdoilla sellaista valmistusta maassa
11999: voitaisiin harjoittaa, jättää Keisarilliselle Senaatille ehdo-
12000: tuksen asetukseksi asiassa». Keväällä v. 1903 jätti komi-
12001: tea mietintönsä hallitukselle. Siinä komitea asiaa seik-
12002: kaperäisesti selvitettyään kumoaa vastustajain väitteet
12003: ja päinvastoin osoittaa, että margariinin valmistuk-
12004: sen sallimisesta olisi meijeriliikkeellemmekin hyö-
12005: tyä, osaksi sen kautta, että voinvienti pääsisi lisään-
12006: tymään, kun oman maan tarp~eksi, kuten eräissä meijeri-
12007: maissa on tapahtunut, käytettäisiin enemmän halvempaa
12008: margariinia, osaksi sitenkin, että maatiaisvoin useinkin
12009: suhteettoman kalliit hinnat kilpailun kautta margariinin
12010: kanssa laskeutuisivat ja maatiaisvoin valmistajat sitä suu-
12011: remmalla syyllä liittyisivät ajanmukaisiin vientivoita val-
12012: mistaviin meijereihin. Komitea siis osoitti, ettei alussa
12013: mainittua ristiriitaa ole olemassa ja asettuikin margariinin
12014: valmistusta puoltamaan sekä laati, huomioon ottamalla
12015: IV, 25. - Erkko y. m. 103
12016:
12017: ne runsaat kokemukset, joita useissa maissa m. m. ete-
12018: vimmissä meijerimaissa, oli ennätetty saavuttaa, asetus-
12019: ehdotuksen »koskeva margariinin ja margariinijuuston
12020: valmistuksen ja kaupan ehtoja» kuin myöskin julistusehdo-
12021: tuksen niistä lähemmistä toimenpiteistä, joita tarvittaisiin
12022: asetusta käytäntöön pannessa. Tästä asetusehdotuksesta
12023: on senjälkeen monelta taholta lausunnot vaadittu ja jos-
12024: kin eräillä tahoilla asiaa on vieläkin vastustettu, on sitä
12025: kuitenkin varsin yleisesti puolustettu, ja ovat m. m. maan-
12026: viljelysseurain edustajain kokous ja maanviljelyshallitus
12027: asettuneet puoltavalle kannalle. Asian pitäisi niin ollen
12028: monipuolisen valaisemisen ja pitkäaikaisen valmistuksen
12029: jälkeen olla kypsän nykyisen Kansaneduskunnan käsitel-
12030: täväksi. Vaikkei asiasta armollista esitystä ole eduskun-
12031: nalle annettu, ovat allekirjoittaneet katsoneet velvollisuu-
12032: dekseen ryhtyä asiaa ajamaan. Ne syyt, jotka kehottavat
12033: margariinin valmistusta maassamme sallimaan ja lainsää-
12034: dännön kautta järjestämään, ovat näet viime aikoina tun-
12035: tuneet käyvän entistä painavammiksi. Meijeriliikkeen ver-
12036: rattain nopea kehitys on näet vähentänyt kotimaisessa
12037: kaupassa käytettävän maatiaisvoin määrää ja kohottanut
12038: sen hintaa laatuun ja ravintoarvoon nähden toisin ajoin
12039: liiankin korkealle, haitaksi varsinkin vähempivaraisille ku-
12040: luttajille. Halvemman rasvapitoisen ravintoaineen puut-
12041: teessa ja kun ei kotimainen sianhoito ole sanottavasti
12042: parantunut, on turvauduttu m. m. amerikalaiseen silavaan,
12043: jonka tuonti melkoisesti on kasvanut. Tämä silava ei
12044: kuitenkaan terveydellisessä eikä ravinnollisessa suhteessa
12045: ovi kilpailla hyvin valmistetun margariinin kanssa. Rasva-
12046: pitoisen halvemman ja terveellisen ravintoaineen tarve on
12047: muutoinkin tullut entistä yleisemmäksi. Sitä kaipaavat
12048: vakuutuksemme mukaan ei ainoastaan kaupunkien ja
12049: teollisuusseutujen asukkaat, vaan myöskin varsinainen
12050: maalaisväestö, joka sen jälkeen kuin maito ybä tarkemmin
12051: on ruvettu viemään meijereihin, kaipaa korvausta ei aino-
12052: astaan voille, vaan myöskin rasvanlisää meijereistä takai-
12053: 104 IV, !!5, - M.argariinikgsgmys.
12054:
12055: sin tuoduille, koneella laihaksi kuoritulle alusmaidolle. Ja
12056: kokemus m. m. Tanskasta, jossa voinvienti on parissa
12057: vuosikymmenessä moninkertaisesti noussut, osoittaa, että
12058: margariinin käyttö maalaisväestön kesken on tullut var-
12059: sin yleiseksi, tekemällä siten osaltaan mahdolliseksi vien-
12060: nin kohottamisen, ja sallitusta margariinin valmistuksesta
12061: ja kaupasta huolimatta on Tanskan voin arvo ei ainoastaan
12062: säilynyt, vaan yhä edelleen kasvanut. Olemme niin ollen,
12063: tahtomatta tämän laveammin asiata tässä yhteydessä sel-
12064: vittää, mielestämme osoittaneet, että margiriinilainsäädän-
12065: töä olisi meillä ehdottomasti kiirehdittävä, ja olemme sen-
12066: tähden, käyttäen hyödyksemme mainittua komitean mie-
12067: tintöä, rohjenneet laatia alempana seuraavan lakiehdo-
12068: tuksen.
12069: * *
12070: *
12071: Margariinin valmistuksen luvalliseksi salliminen on
12072: luonnollisesti tehtävä sellaisilla lainmääräämillä ehdoilla,
12073: jotka mahdollisimman suuressa määrässä takaavat väärin-
12074: käytösten ja epäkohtain estämisen niin hyvin itse valmis-
12075: tuksessa kuin valmisteiden kaupassa. Yksi sellainen ehto
12076: on, että sen, joka aikoo ryhtyä margariinin tai myöskin
12077: margariinijuuston, jonka merkitys on vähäisempi, valmis-
12078: tamiseen, on etukäteen ilmoittauduttava viranomaisille,
12079: jonka jälkeen hänen liikkeensä tulee julkisen val-
12080: vonnan ja säännöllisen tarkastuksen alaiseksi. Tä-
12081: män tarkastuksen tulee huolehtia ei ainoastaan siitä,
12082: että säädettyjä asetuksia ja määräyksiä noudatetaan,
12083: vaan myöskin että tarpeellista tarkkuutta, puhtautta
12084: y. m. terveydellisiä näkökohtia tarkoin silmällä pidetään.
12085: Väärinkäytösten välttämiseksi on sellainen kielto tarpeen,
12086: ettei margariinia saa valmistaa voi- eikä juustomeijereissä
12087: eikä sitä tai sen aineksia säilyttää semmoisissa huoneus-
12088: toissa, joissa voita tai juustoa uudelleen astioidaan tai
12089: kootaan vientiä varten. Tavaksi on tullut, että margarii-
12090: niin valmistaessa paremman maun saavuttamiseksi sekote-
12091: IV, 25. - Erkko y. m. 105
12092:
12093: taan luonnollista voita. Tätä ei voine kokonaan kieltää,
12094: mutta on myöskin määrättävä se rajasuhde, jota enem-
12095: män voirasvaa ei ole lupa sekoittaa ja on tämän raja-
12096: luvun oltava kylliksi alhaisen ja ehdotetaan tässä siksi ·
12097: enintäin 15 paino-osaa voirasvaa 100 paino-osaa kohti.
12098: Kaupan valvonnan helpoittamiseksi on eri maissa tullut
12099: yleiseksi se määräys, että niiden astioiden, joissa marga-
12100: riinia kuletetaan ja säilytetään, tulee olla erityistä määrät-
12101: tyä muotoa, joka m. m. silmiinpistävästi eroaa vastaavien
12102: voi-astiain muodosta. Niinikään on vähittäiskaupassa nimi-
12103: lipuilla selvästi ostajalle osoitettava, että myytävä tavara
12104: on margariinia. Tarpeetonta on mennä niin pitkälle, kuin
12105: eräissä maissa, että nimittäin margariinin kauppa koko-
12106: naan kielletään sellaisilta myymälöiltä, jotka harjoittavat
12107: varsinaisen voin kauppaa. Kun ne rikokset ja väärin-
12108: käytökset, joita margariinin valmistuksessa, kaupassa j.
12109: n. e. voidaan harjoittaa, voivat olla laadultaan erilaisia ja
12110: eri suuruisia, tulee säädettävien sakkorangaistusten olla sen
12111: mukaan sekä pienempiä että huomattavan suuriakin. Raja-
12112: luvuksi ehdotetaan 10-2,000 mk, mikä ei estä, että teko
12113: laatunsa mukaan toisen lainkohdan nojalla voidaan vielä-
12114: kin kovemmalla seuraamuksella rangaista. Rangaistuksen
12115: lisänä on maasta vientiin nähden vielä se, että tavara tai
12116: sen arvo voidaan tuomita menetetyksi.
12117: On sen lisäksi, mitä varsinaisessa laissa olisi· säädet-
12118: tävä, tarpeen koko joukko yksityiskohtaisia määräyksiä ja
12119: ohjeita, mutta olisi näiden valmistaminen ja julkaiseminen
12120: jätettävä hallinnollisten toimenpiteitten varaan.
12121: Mitä margariinista sekä sen eräästä raaka-aineksesta
12122: oleomargariinista suoritettavan korkean tuontitullin alen-
12123: tamiseen tai mahdolliseen poistamiseen tulee, olisi mie-
12124: lestämme tämä asia otettava eri käsittelyn alaiseksi, sitten-
12125: kuin sitä tullipolitiikan kannalta on enemmän valaistu.
12126: Kun säädetty tulli ei estä läheskään kaikenlaatuisien mar-
12127: gariinin raaka-ainesten maahantuontia, voitanee tämä tulli-
12128: selvitys jättää seuraaviinkin valtiopäiviin.
12129: 106 IV, 25. - .M.argariinikgsymys.
12130:
12131: Kaiken edellä esitetyn perustuksella rohkenemme Kau-
12132: saneduskunnan käsiteltäväksi jättää seuraavan lakiesi-
12133: tyksen:
12134:
12135: Laki margariinin ja margariini-
12136: juuston valmistuksen ja kaupan
12137: ehdoista.
12138:
12139: Kumoamalla julistuksen maaliskuun 21 päivältä 1888
12140: keinotekoisen voin kaupan silmälläpidosta sekä siitä mitä
12141: keinotekoista voita maasta vietäessä ja maahan tuotaessa
12142: on noudatettava sekä heinäkuun 14 p:nä 1892 annetun
12143: julistuksen, koskeva kieltoa toistaiseksi valmistaa marga-
12144: riinia Suomessa, olkoon täten säädetty kuten seuraa:
12145:
12146: 1 §.
12147: Margariinilla tarkoitetaan tässä asetuksessa jokaista
12148: ihmisravinnoksi aijottua vointapaista valmistetta, alkupe-
12149: rältään, sekoitukseltaan ja kokoomukseltaan millaista hy-
12150: vänsä, jos siinä aineksena on rasvaa, jota ei ole maidosta
12151: valmistettu.
12152: Margariinijuustolla tarkoitetaan sellaista juustoa, jossa
12153: aineksena on rasvaa, mikä ei ole maidosta valmistettu.
12154:
12155: 2 §.
12156: jokainen, joka tahtoo muuten kuin oman talouden
12157: tarpeeksi valmistaa margariinia taikka margariinijuustoa,
12158: tehköön siitä sillä paikkakunnalla, jossa valmistus tulee
12159: tapahtumaan, kaupungissa maistraatille eli järjestysoikeu-
12160: delle ja maalla kihlakunnan kruununvoudille kirjallisen
12161: ilmoituksen, oheen liittämällä asiakirjat, jotka todistavat
12162: hänen oikeutensa harjoittaa senlaatuista elinkeinoa, kuin
12163: mainitaan elinkeinoista 31 p:nä Maaliskuuta 1879 anne-
12164: tun asetuksen 2 §:ssä; täyttäköön myös sen, mitä äsken-
12165: mainittu § muutoin elinkeinonharjoittajalle säätää.
12166: VI, 25. - Erkko y. m. 107
12167:
12168: Tällaisesta ilmoituksesta antakoon asianomainen viran-
12169: omainen tiedon läänin kuvernöörille.
12170:
12171: 3 §.
12172: Margariinia tahi margariinijuustoa älköön valmistettako
12173: huoneustossa, jossa voita tahi juustoa valmistetaan myytä-
12174: väksi. Älköön myöskään meijereissä tahi sellaisissa huo-
12175: neustoissa, joissa voita uudestaan astioidaan tahi kootaan
12176: vientiä varten, säilyiettäkö margariinia, eikä margariinin
12177: taikka margariinijuuston valmistamiseen käytettävää rasva-
12178: ainetta.
12179:
12180: 4 §.
12181: Margariinin ja margariinijuuston valmistuksen, josta
12182: 2 §:ssä mainitaan, tulee olla tarkastajan valvonnan alai-
12183: sena, jonka on, huomioon ottaen ne lähemmät määräyk-
12184: set, joita annetaan, huolellisesti valvottava, että ainoastaan
12185: täysin hyviä ja terveydelle vaarattornia aineksia käytetään
12186: valmistuksessa, sekä että valmistus muutoinkin tapahtuu
12187: sillä tavalla, että tuote ei tule terveydelle vahingolliseksi.
12188: Siinä suhteessa olkoon tarkastajana oikeus käydä niissä
12189: huoneissa, jotka ovat valmistusta varten aijotut, sekä kai-
12190: kissa valmistuspaikalla löytyvissä makasiineissa, kellareissa
12191: tahi muissa säilytyshuoneissa, jotka ovat valmistajan käy-
12192: tettävinä.
12193: Tarkastaja olkoon myöskin oikeutettu tarkastamaan
12194: valmistuksesta pidettyjä kirjoja.
12195: Tarkastajan määrää sen läänin kuvernööri, jossa teh-
12196: das sijaitsee; älköönkä valmistusta alotettako ennenkuin
12197: tarkastaja on määrätty.
12198:
12199: 5 §.
12200: Mitä Huhtikuun 15 p:ltä 1889 annetun asetuksen 22
12201: §:n 2 kohdassa, teollisuusammateissa olevain työntekijäin
12202: 108 IV, 25,- .M.argariinikysymys.
12203:
12204: suojelemisesta, on säädetty ammattitarkastajan velvolli-
12205: suudesta pitää salassa teknillisiä seikkoja, koskekoon
12206: myöskin margariini- taikka margariinijuustotehtaan tar-
12207: kastajaa.
12208: 6 §.
12209: Margariinia, siihen lisäämällä muita säilytysaineita kuin
12210: keittosuolaa, älköön valmistettako, myytäkö taikka pidet-
12211: täkö kaupaksi.
12212: Margariini, jota myydään, maasta viedään tahi maahan
12213: tuodaan, älköön 100 paino-osassa rasvaa sisältäkö enem-
12214: pää kuin 15 paino-osaa voirasvaa.
12215:
12216: 7 §.
12217: Joka muutoin, kuin omassa taloudessa käytettäväksi
12218: valmistaa margariinia tahi sitä kaupaksi pitää, olkoon vel-
12219: vollinen sitä säilyttämään astioissa, jotka ovat tavallisista
12220: voidritteleistä eroavaa muotoa sekä erityisesti merkityt.
12221: Vähittäismyynnissä olkoon kuitenkin sallittu pitää tava-
12222: raa kaupaksi kimpaleissa tahi paloissa, ehdolla että tava-
12223: raan on kiinnitetty helposti silmiin pistävä nimikilpi eli
12224: nimilippu, johon selvillä kirjaimilla on merkittynä sana
12225: »margariini».
12226: Sekä margariiniastioiden muoto että tapa, jolla ne mer-
12227: kitään, määrätään erityisessä julistuksessa.
12228:
12229: 8 §.
12230: jokainen, joka muutoin, kuin omassa taloudessa käy-
12231: tettäväksi, valmistaa margariinijuustoa, olkoon velvollinen
12232: sen merkitsemään ja värjäämään tavalla, joka erityisesti
12233: määrätään.
12234: 9 §.
12235: Kun margariinia tahi margariinijuustoa viedään maasta,
12236: olkoon myös voimassa mitä 7 ja 8 §:ssä säädetään.
12237: IV, 25, - Erkko y. m. 109
12238:
12239: 10 §.
12240: Margariinia myytäessä on tavara, ellei sitä anneta os-
12241: tajalle sen muotoisissa ja siten merkityissä astioissa, kuin
12242: edellä on mainitt,u, annettava kääreessä, johon selvillä kir-
12243: jaimilla on painettuna sana »margariini».
12244: Margariinijuustoa myytäessä pienemmissä paloissa kuin
12245: kokonaisena juustona, on tavara annettava ostajalle kää-
12246: reessä, johon selvillä kirjaimilla on painettuna sana »mar-
12247: gariinijuusto».
12248:
12249: 11 §.
12250:
12251: Missä margariinia tahi margariinijuustoa pidetään kau-
12252: paksi, tulee myyjän siitä selvällä ja helposti nähtävällä
12253: tiedoksiannolla ilmoittaa. Avonaisella paikalla sallittakoon
12254: sellaisen myynnin tapahtua ainoastaan kojusta tai myymä-
12255: pöydältä.
12256:
12257: 12 §.
12258:
12259: Margariinia ja margariinijuustoa myytäköön, vietäköön
12260: maasta tahi tuotakoon maahan vain näillä nimityksillään
12261: ilman muita lisäyksiä, kuin valmistajan nimi, valmistus-
12262: paikka sekä yleisessä tavarakaupassa käytetyt laatunimi-
12263: tykset, joissa niinmuodoin älköön käytettäkö sanoja,jotka
12264: voivat antaa aihetta edellämainittujen valmisteiden sekoit-
12265: tamiseen voihin ja juustoon.
12266:
12267: 13 §.
12268:
12269: joka rikkoo tämän asetuksen määräyksiä tahi sen
12270: nojalla annettuja säädöksiä vastaan, rangaistaan, ellei teko
12271: toisen lainkohdan mukaan ole ankaramman rangaistuksen
12272: alainen, sakoilla 10-2,000 markkaan.
12273: joka maasta vie tahi yrittää viedä margariinia taikka
12274: margariinijuustoa toisilla, kuin näillä nimityksillä taikka
12275: llO IV, 25. - Margariinikysymys.
12276:
12277: rikkoo säädöstä vastaan 9 §:ssä, menettäköön sen ohessa
12278: tavaran eli, jollei se ole saatavissa, tavaran arvon.
12279: Margariini ja margariinijuusto, jota maassa valmiste-
12280: taan noudattamatta määräyksiä 2, 4 ja 6 §:ssä taikka jota
12281: pidetään kaupaksi vaarinottamatta säädöksiä 6, 7 ja 8
12282: §:ssä, olkoon menetetty.
12283:
12284: 14 §.
12285:
12286: Yleinen syyttäjä olkoon velvollinen syytteesen pane-
12287: maan tämän asetuksen säädöksiä vastaan tehdyistä rikko-
12288: muksista; ja on tällainen syyte tehtävä yleisessä oikeu-
12289: dessa. Kuvernööri olkoon oikeutettu, tarkastajan ilmoi-
12290: tuksesta että margariinin tahi margariinijuuston valmistus
12291: ei tapahdu säädetyllä tavalla, jos syytä siihen on, kieltä-
12292: mään valmistamisen, kunnes oikaisu seuraa.
12293:
12294:
12295: 15 §.
12296:
12297: Muut marganmm taikka margariinijuuston valmista-
12298: mista ja kauppaa koskevat, valvontaa varten tarpeelliset,
12299: säädökset antaa Keisarillinen Senaatti.
12300: Tämä laki astuu voimaan kuun p. 190 .
12301: Helsingissä 26 p. helmikuuta 1908.
12302:
12303: Eero Erkko. U. Brander.
12304: llntti .Mikkola. K. 0. Vikman.
12305: lUU Nissinen. Pekka Pennanen.
12306: K. Wiljakainen. ll. Luoma.
12307: 111
12308:
12309: IV, 26· - Pet. mem. N:o 124.
12310:
12311:
12312:
12313:
12314: 1Ufthan, Kr. von, m. fl.: Angående marga-
12315: rinfrågans snarast möjliga lösning samt
12316: ajlåtande af nådig proposition i ttmnet
12317: tili nttstsammantrttdande Landtdag.
12318:
12319:
12320:
12321:
12322: T i 11 f i n 1a n d s L a n d t d a g.
12323:
12324: Vördsamt memorial.
12325:
12326: frågan om villkoren för rätt att i Jandet tillverka och
12327: försälja margarin har stått på dagordningen i vårt land
12328: sedan 1892 utan att ännu hafva vunnit sin lösning, medan
12329: frågan om import af margarin redan tidigare eller sedan
12330: 1886 varit föremål för särskilda styrelseåtgärder, såsom
12331: längre fram i detta memorial skall anföras. År 1892 an-
12332: höll ett bolag i Hangö om rätt att uppställa en margarin-
12333: fabrik. Denna anhållan afslogs af Styrelsen, i strid med
12334: bestämningarna i näringslagen af år 1879. Senaten ingick
12335: nämligen tili Hans Kejserliga Majestät med en hemställan
12336: af följande lydelse:
12337: det täcktes Hans Kejserliga Majestät
12338: genom allmän författning i nåder för-
12339: bjuda tillverkning af margarin i landet, in-
12340: till dess nästsammanträdande Ständer
12341: lemnats tillfälle att sig i saken yttra, samt
12342: 112 IV, sa. - .Margariinikysgmgs.
12343:
12344: tillåta Senaten att i sinom tid uppgöra
12345: och tili nådig pröfning insända förslag
12346: tili proposition i ämnet · att Ständerna
12347: föreläggas.
12348:
12349: Med anledning af Hans Kejserliga Majestäts svar
12350: härå framställdes sedermera tili 1894 års landtdag en
12351: Nådig proposition af följande lydelse:
12352:
12353: Förslag tili förordning om tilläggs-
12354: stadgande tili förordningen angående
12355: näringarne af den 31 Mars 1879.
12356: Härigenom varder, såsom tillägg t il
12357: förordningen af den 31 Mars 1879 om
12358: näringarne, stadgadt, att när i Finland
12359: uppstå sådana i Jandet förut icke bedrifna
12360: näringsyrken, hvilka kunna störande in-
12361: verka på landets naturliga produktions-
12362: förhållanden och intressen, det ankommer
12363: å Hans Kejserliga Majestät att förordna
12364: huruvida och under hvilka villkor dylika
12365: nya näringar må få utöfvas, intill dess
12366: slutlig lagstiftning i ärendet kan åväga-
12367: bringas.
12368:
12369: sitt underdåniga svar å nämnda proposition anhöllo
12370: Ständerna att:
12371: det tecktes Eders Kejserliga Majes-
12372: tät, för att frågan angående tillverkning
12373: af margarin måtte vinna sin lösning på
12374: sätt om annan lagstiftningsåtgärd af ena-
12375: handa beskaffenhet är stadgadt, efter det
12376: fullständig, genom sakkunniga personer
12377: införskaffad utredning i ämnet erhållits
12378: förelägga nästsammanträdande Ständer
12379: IV, 26, - von .lUfthan y. m. 113
12380:
12381:
12382: nådigt lagförslag, innefattande antingen
12383: förbud mot tillverkning och försäljning
12384: af margarin och margarinblandningar,
12385: eller ock närmare bestämningar, under
12386: hvilka villkor sådan tillverkning och för-
12387: säljning må i Jandet utöfvas.
12388:
12389: Någon proposition i ämnet har icke sedermera före-
12390: lagts landtdagen. Däremot inlämnades tili landtdagen år
12391: 1900 af Friherre R. F. v. Willebrand en petition:
12392:
12393: det täcktes Hans Kejserliga Majestät
12394: upphäfva nådiga kungörelsen af den 14
12395: juli 1892, angående förbud tillsvidare mot
12396: tillverkning af margarin i Finland; äfven-
12397: som vidtaga den lagstiftningsåtgärd, som
12398: rätt tili tillverkning och försäljning af
12399: margarin i Finland, med hänsyn tili nö-
12400: dig kontroll, kunde påkalla, och, i den
12401: del Ständernas medverkan härvid af
12402: grundlag kräfdes, förelägga nästsamman-
12403: trädande Ständer nådig proposition i
12404: ämnet.
12405:
12406: Petitionen hänsköts tili Lag- och ekonomiutskottet,
12407: hvars betänkande utmynnade i följande kläm:
12408:
12409: att Ständerna, under förutsättning att
12410: vederbörande fackmyndigheter, efter det
12411: fullständig utredning i ämnet införskaffats,
12412: skola taga initiativ tili sådan åtgärd i
12413: saken, som kunde anses vara af omstän-
12414: digheterna påkallad, ville besluta, att före-
12415: varande petitionsförslag icke måtte tili
12416: någon åtgärd föranleda.
12417: 8
12418: 114 IV, 26. - M.argariinikgsymgs.
12419:
12420: Betänkandet åtföjdes af en reservation därom:
12421:
12422: att Hans Kejserliga Majestät täcktes
12423: läta genom sakkunniga personer föran-
12424: stalta fullständig utredning om de villkor
12425: under hvilka tillverkning, import och för-
12426: säljning af margarin och margarinbland-
12427: ningar mä i Jandet bedrifvas, och därefter
12428: förelägga nästsammanträdande Ständer
12429: nådig proposition i ämnet tili den del
12430: Ständernas medverkan dervid erfordras.
12431:
12432:
12433: Utskottets kläm omfattades af Preste- och Bonde-
12434: stånden, hvaremot reservationens kläm godkändes af
12435: Ridderskapet och Adeln samt Borgareståndet. Frågan
12436: föranledde sålunda tili ingen petition från landtdagens
12437: sida. Däremot fann sig Styrelsen på af Landtbrukssty-
12438: relsen väckt initiativ föranledd att nedsätta en komite för
12439: frågans utredning.
12440: Denna komite afgaf sitt betänkande den 1 maj 1903,
12441: och få vi i fråga om detaljer hänvisa tili nämnda komite-
12442: betänkande, hvilket betänkande utmynnar i förslag tili
12443: lag angående villkoren för tillverkning af margarin och
12444: margarinost samt handel därmed, äfvensom förslag tili
12445: kungörelse i ämnet. Komitens betänkande har sedermera
12446: hänskjutits tili Landtbruksstyrelsen, hvilken efter inhäm-
12447: tadt tillstyrkande yttrande från Jandtbrukssällskapens om-
12448: budsmannamöte, tili Senaten insände utlåtande i frågan
12449: 1 Senaten torde äfven ett förberedande förslag tili pro-
12450: position i ämnet hafva utarbetats inom jordbruksexpedi-
12451: tionen, men har förslaget emellertid icke ännu kommit
12452: tili behandling inom Styrelsen. Dä vi emellertid hålla före
12453: att denna fråga är af största vikt såväl, för förbättrandet
12454: af vårt folks kostförhållanden, som för utvecklingen af
12455: vårt Jands mejeriväsende och smörexport samt för möjlig-
12456: IV, 26. - von lllfthan g. m. 115
12457:
12458: görandet af en rationel svinskötsel i landet, anse vi frägan
12459: böra utan dröjsmäl komma tili afgörande och hafva vi
12460: häraf föranledts att nu väcka petition i sädant syfte.
12461: 1 sammanhang härmed bör äfven frägan om villkoren
12462: för import tili landet af margarin komma tili afgörande.
12463: 1 sädant afseende mä anföras att Senaten är 1886 ut-
12464: färdade en förordning om tuli pä. margarin tili ett belopp
12465: af 4 mark per lispund, hvarjämte Senaten ät lndustri-
12466: styrelsen uppdrog att utarbeta förslag tili nödiga kontroll-
12467: föreskrifter rörande handeln med margarin.
12468: Industristyrelsens förslag behandlades sedermeraafSena-
12469: ten, som är 1888 utfärdade en kungörelse i ämnet, däri tullen
12470: förhöjdes tili 47 mark vid import frän Ryssland och 97
12471: mark vid import frän utlandet.
12472: Dessa höga tullsatser voro emellertid likställiga med
12473: ett importförbud, hvarför ingen import heller torde hafva
12474: egt rum.
12475: År 1889 hemställde emellertid lndustristyrelsen om att
12476: förbud mätte utfärdas säväl för tillverkning som import
12477: af margarin. Häröfver infordrade Senaten utlätande frän
12478: finska hushällningssällskapet, Tullstyrelsen, guvernörerne
12479: i Nylands samt Åbo och Björneborgs Iän och frän sär-
12480: skilda smörexportfirmor, men lämnades frägan hvilande
12481: tills densamma äter väcktes genom bolagets i Hangö an-
12482: sökan.
12483: *
12484: Alldenstund skälen för och emot ett margarinförbud
12485: under de mer än 20 är fortgäende förhandlingarne i frägan
12486: blifvit uttömmande behandlade, anse vi det för öfver-
12487: flödigt att i detta memorial i sädant afseende närmare
12488: ingä pä frägans behandling, utan ätnöja oss med att
12489: framhålla, hurusom fördomen mot margarinet mer och
12490: mer fätt vika, och fä vi härmed vördsamt hemställa att
12491: Landtdagen ville besluta att ingå med en underdänig
12492: petition därom:
12493: 116 IV, 26. - .Margariinikysymys.
12494:
12495: att frågan om tillverkning och import af
12496: samt handel med margarin snarast möjligt
12497: måtte bringas till lösning, samt att senast
12498: till nttstsammantrtidande Landtdag nådig
12499: proposition i timnet måtte jörelttggas i de
12500: delar, där ttrendets beskaffenhet sådant på-
12501: kallar.
12502:
12503: Helsingfors den 24 februari 1908.
12504:
12505: K. von lllfthan.
12506: ll. R. Hedberg. Oskar Nix.
12507: ll. J. Bäck. J. Storbjörk.
12508: F.
12509:
12510: llpteekkiolojen uudestaan järjestämistä koskevia
12511: anomusehdotuksia.
12512: 119
12513:
12514: IV, 27. - 11nom. ehd. N:o 34.
12515:
12516:
12517: 11rajärvi, Juhani, y. m.: Apteekkiolojen
12518: uudestaan jtirjestamisestli.
12519:
12520:
12521: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
12522:
12523: Viitaten v. 1907 valtiopäivillä tekemämme, käsittele-
12524: mättä jääneen anomusehdotuksen perusteluihin (Anom.
12525: ehd. N:o 112 Liite IV, 13, siv. 103-105), rohkenemme
12526: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta Hänen Keisarilli-
12527: selta Majesteetiltansa alamaisesti anoisi:
12528:
12529: ettli maan hallitus, samalla kun koettaa
12530: jouduttaa apteekkiolojen uudestajllrjestllmi-
12531: seksi asetetun komitean töitti, erityisesti komi-
12532: tealle huomauttaa siitti merkityksestli, mikll
12533: varsinkin tulevaisuudessa on niillti apteekkeja
12534: koskevilla mlitirliyksillll, joiden kautta vtitirin-
12535: kliytökset alkoholipitoisten ltilikkeiden myyn-
12536: nissli ehkllisttilin, sekli kehottaa komiteaa
12537: ottamaan vakavan harkinnan alaiseksi, eiktJ
12538: nliin ollen olisi tarkoituksenmukaisinta, etta
12539: apteekkioikeus vastaisuudessa kokonaan teh-
12540: taisiin valtion yksinoikeudeksi.
12541: Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1908.
12542: Juhani 11rajärvi. Juho Tulikoura.
12543: 11. 0. Vuorimaa. Juho Ylikorpi.
12544: Juho Lepistö. Erkki Pullinen.
12545: Oskari Laine. Kaarle 0. Knuutila.
12546: Juho Torppa. 11. Oikkonen.
12547: Hannes Gebhard. 11. Koivisto .
12548: .Mikael Soininen. E. S. Yrjö-Koskinen.
12549: T. Nykänen.
12550: 120
12551:
12552: IV, 2s. - linom. ehd. N:o 159.
12553:
12554:
12555:
12556:
12557: Mikkola, lintti, y. m.: Apteekkiolojen pe-
12558: rinpohjaisesta ja yhdenmukaisesta jtir-
12559: jestelystti.
12560:
12561:
12562:
12563:
12564: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 1 1e.
12565:
12566:
12567: Kysymys maamme apteekkilaitoksen uudestaan jär-
12568: jestämisestä on jo vuosikymmeniä ollut päiväjärjestyk-
12569: sessä. Erityiset asianhaarat ovat vaikuttaneet, että tämän
12570: kysymyksen lopullinen järjestely kuitenkin yhä on lyk-
12571: -käytynyt, kunnes vihdoinkin on tultu sellaiseen asiainti-
12572: laan, että ratkaisun edelleen lykkääminen uhkaa tuottaa
12573: selvittämättömiä vaikeuksia ja epävarmuutta sekä talou-
12574: dellisia häiriöitä koko tämän elinkeinon alalla.
12575: Eri aikoina on maassamme apteekkialalla noudatettu
12576: erilaisia järjestelmiä. Senvuoksi on tätä nykyäkin ole-
12577: massa kolmenlaisten eri periaatteitten pohjalla myönnet-
12578: tyjä apteekkioikeuksia. Ennen vuotta 1837 perustetut
12579: apteekit ovat kaikki n. s. reaaliapteekkeja, joihin apteekka-
12580: rilla on täydellinen omistus- ja luovutusoikeus. V. 1837
12581: päätettiin vastedes antaa ainoastaan henkilökohtaisia ap-
12582: teekkioikeuksia, jotka sisältävät apteekkarille oikeuden
12583: elinaikansa pitää apteekkia itse, mutta ei siirtää oikeuksia
12584: eläissään toiselle eikä asianomaisen kuoltua perillisille tai
12585: testamentinsaajalle ilman hallituksen erityistä suostumusta.
12586: Mutta pian alkoi hallitus henkilökohtaisiin apteekkeihin
12587: nähden sallia niiden siirtämisen toiselle henkilölle ja niin
12588: IV, 28. - Mikkola U· m. 121
12589:
12590: syntyi vähitellen kolmas laji apteekkeja, nimittäin myytä-
12591: vät henkilökohtaiset apteekit.
12592: Vuonna 1883 päätettiin kaikkiin henkilökohtaisiin lupa-
12593: kirjoihin lisätä määräys, että luvansaaja ei olisi oikeutettu
12594: nauttimaan oikeuksiansa missään tapauksessa pitemmälle
12595: kuin vuoteen 1925 asti. V. 1893 tuli lisäksi määräys,
12596: että tällaisia apteekkioikeuksia ei saisi toiselle henkilölle
12597: siirtää. Näistä kolmenlaisista apteekeista on nykyään
12598: maassamme reaaliapteekkeja noin 20° /o, siirrettäviä henkilö-
12599: kohtaisia apteekkeja noin 33 % sekä puhtaasti henkilö-
12600: kohtaisia apteekkeja ilman siirto-oikeutta noin 47 °/o.
12601: Apteekkiolojemme kehitys on siis käynyt siihen suun-
12602: taan, että persoonallisten myymättömien apteekkien luku
12603: on suurin, senjälkeen seuraa persoonalliset myytävät ap-
12604: teekit, jotka nekin viimeistään v. 1925 hallituksen lupa-
12605: kirjoihin liittämän ehdon mukaan ovat ilman lunastusta
12606: hallituksen käytettävinä. Pienin määrä eli noin 20 °/o
12607: on sellaisia n. s. emäapteekkeja, joiden erioikeudet ovat
12608: aikaan nähden rajoittamattomat ja joiden omistusoikeu-
12609: desta hallituksella ei ole valtaa määrätä.
12610: On luonnollista, että kaikki ne apteekkien omistajat,
12611: joilla on ainoastaan mieskohtaiset oikeudet tai joiden
12612: apteekkien myyntioikeus loppuu v. 1925, ovat levottomia
12613: ja ovat kaikin tavoin koettaneet saada kaikkia apteekkeja
12614: reaali- eli emäapteekeiksi. Merkitseehän sellainen muutos
12615: näille kymmenien ehkäpä toisille satojenkin tuhansien
12616: markkojen mieskohtaista omaisuuden lisäystä. Tällainen
12617: omaisuuden lisäys tosin on niihin persoonallisiin apteekki-
12618: oikeuksiin nähden, jotka ovat annetut ilmaiseksi ja eh-
12619: dolla, että oikeuksia ei saa toiselle luovuttaa, kokonaan
12620: epäoikeutettu. Mutta niihin apteekkeihin nähden, jotka,
12621: vaikka alkuaan ovat olleetkin henkilökohtaisia, siirron
12622: kautta ja usein kalliista hinnasta hallituksen suostumuk-
12623: sella ovat siirtyneet toisiin käsiin, täytynee niiden omista-
12624: jilla katsoa olevan, joskaan ei juridista, niin ainakin jon-
12625: kinlainen moraalinen oikeus korvauksen saantiin siitä ar-
12626: 122 IV, 28. - lipteekkioloj. uudest. järjest.
12627:
12628: von noususta, jonka oikeus niiden myymiseen ainakin
12629: vuoteen 1925 asti on niille tuottanut.
12630: Apteekkikysymyksen ydinkohta on siis siinä, mikä
12631: järjestelmä on vuoden 1925 jälkeen otettava käytäntöön.
12632: jos reaalijärjestelmä otetaan käytäntöön, toisin sanoen.
12633: jos kaikki apteekit muutetaan emäapteekeiksi, saavuttavat
12634: puhtaasti persoonallisten apteekkien haltijat muiden rin-
12635: nalla suurimman ja ansaitsemattoman edun. jos taasen
12636: puhtaasti persoonallinen järjestelmä tulee noudatettavaksi,
12637: vaatii oikeus ja kohtuus, että alkuperäiset emäapteekit
12638: ensin lunastetaan ja myytäväin henkilökohtaisten apteek-
12639: kien omistajille suodaan edes jonkinlainen korvaus.
12640: Mutta kun apteekit ensi sijassa ovat yhteiskunnallisia
12641: laitoksia, herää kysymys, mikä näistä järjestelmistä par-
12642: haiten vastaa tai vastaako mikään niitä vaatimuksia, joita
12643: yhteiskunnan on apteekkiolojen järjestämiselle pantava.
12644: Siinä kohden on aikojen kuluessa ehdotettu monen eri
12645: järjestelmän toimeenpanemista, jotka kukin eri tavalla vas-
12646: taavat niitä vaatimuksia, joita yhteiskunnan täytyy hy-
12647: välle apteekkijärjestelmälle asettaa, nimittäin että on ole-
12648: massa varmuus lääkkeiden laadusta ja kelvollisuudesta,
12649: että lääkkeet ovat helppohintaisia ja että apteekit ovat
12650: sijoitetut niin että lääkkeitä on helposti saatavissa niin-
12651: hyvin kaupungeissa kuin maaseuduillakin. Näistä järjes-
12652: telmistä näyttää ensiksikin
12653: a) vapaakauppa tarjoavan melkoisia etuja. Se mer-
12654: kitsee, että jokainen hyvämaineinen, täyteen ikään pääs-
12655: syt kansalainen saisi harjoittaa apteekki-elinkeinoa missä
12656: ja kuinka monessa paikassa hyvänsä ilman erikoisia mää-
12657: räyksiä ammatin harjoittamisesta, lääkkeiden valmistami-
12658: sesta, hinnoista, valvonnasta y. m. Tämän järjestelmän
12659: suuri varjopuoli on kuitenkin siinä, että se tuottaisi lääk-
12660: keitä käyttävälle yleisölle hengen ja terveyden vaaroja.
12661: joita on vaikea edeltäpäin aavistaakaan. Lääkkeiden laa-
12662: dusta yhtä vähän kuin hintojen halpuudestakaan ei olisi
12663: olemassa minkäänlaisia takeita.
12664: IV, 2s. - .Mikkola y. m. 123
12665:
12666: b) Perustamisvapaus on vapaakauppaa lähinnä ja eroaa
12667: siitä ainoastaan siten, että vapaus apteekkien perustami-
12668: seen on ainoastaan asianomaisen tutkinnon suorittaneella
12669: henkilöllä. Tämäkään järjestelmä ei estä rajatonta kilpai-
12670: lua eikä petoksia ja lainrikkomisia apteekkarien puolelta,
12671: ei useimmiten alenna hintoja, vaan keskittää apteekit pää-
12672: asiallisesti kaupunkeihin, jota vastoin harvaan asutut maa-
12673: seudut helposti jäävät ilman apteekkia.
12674: c) Reaalijärjestelmä, jossa hallitus määrää apteekkien
12675: luvun, paikan ja lääkkeitten hinnan, mutta apteekkioikeus
12676: on täydellisesti apteekkarin oma, voidaan myydä, periä,
12677: siirtää j. n. e. Suoranainen siirtyminen reaalijärjestelmään
12678: alentaisi tosin nykyään apteekkien hintoja, kun suuri joukko
12679: henkilökohtaisia apteekkeja yhtäkkiä tulisi myytäviksi ja
12680: tarjonta siis voisi joksikin aikaa olla kysyntää suurempi.
12681: Mutta muutamain vuosien kuluttua, kun itsenäiseen ase-
12682: maan pyrkivien luku lisääntyy ja apteekkien luku pysyy
12683: jotenkin ennallaan, nousevat taasen privilegioiden hinnat.
12684: Korkeat hinnat apteekkioikeuksista saattavat yleisön alt-
12685: tiiksi ala-arvoisten lääkkeiden, väkiviinaa sisältävien lisäk-
12686: keiden y. m. vaaralle, sillä velkaantuneiden apteekkarien
12687: on keinoilla millä hyvänsä koetettava saada liikkeen netto-
12688: tuotanto lisääntymään, jotta tulot ja menot edes keino-
12689: tekoisesti pysyisivät tasapainossa.
12690: Monopoolit, joista suurin osa olisi valtion nykyi-
12691: sille henkilökohtaisten apteekkien haitijoille yhteiskunnan
12692: omaisuudesta antama suoranainen lahja, jonka arvo nou-
12693: see sitä korkeammaksi, jota kauvemmin järjestelmä tulisi
12694: olemaan voimassa, tulisi kokonaan ehkäisemään oikeu-
12695: denmukaisten uudistusten toimeenpanon apteekki-alalla.
12696: Lääkkeiden hintoja ei voitaisi alentaa, vaikka valtiolla sii-
12697: hen onkin muodollinen oikeus, sillä valtio itsehän on
12698: luonut nuo korkeahintaiset monopoolit eikä siis ole si-
12699: veellisesti oikeutettu toimimaan niin, että yksityiset, jotka
12700: ovat kiinnittäneet varojansa tällaisen monopoolin hankki-
12701: miseen, menettäisivät omaisuutensa alhaisiksi määrättyjen
12702: 124 IV, 28. - llpteekkioloj. uudest. järjest.
12703:
12704: lääkehintojen vuoksi. Harvaan asuttujen ja syrjäisten seutu-
12705: jen lääkkeiden saantia ei järjestelmä myöskään helpota,
12706: koska apteekin kannattavaisuus sellaisilla seuduilla ei ole
12707: taattu ja järjestelmä muutenkin edellyttää, että tiheämmin
12708: asutuillakin seuduilla apteekkia tulee olla mahdollisimman
12709: pieni määrä, jotta suurta kilpailua ei syntyisi ja mono-
12710: poolinomistajain oikeuksia siten vähennettäisi.
12711: d) Puhdas henkilökohtainen järjestelmä luovuttaa ap-
12712: teekkioikeuksia ijän ja ansion perustuksella samoin kuin
12713: valtion virkoja ja siis oikeuksien saajan elinajaksi ja
12714: ilman myynti- tai siirto-oikeutta toiselle. Erotus virka-
12715: miehen ja henkilökohtaisen apteekkioikeuden haltijan vä-
12716: lillä on siinä, että jälkimäinen ei kanna palkkaa valtiolta,
12717: vaan saa toimeentulonsa liikkeestään.
12718: Henkilökohtainen järjestelmä takaa lääkkeiden kun-
12719: nollisuuden, koska mitään monopooliarvoa ei ole ole-
12720: massa, joka pakottaisi apteekkarin toimeentuloansa varten
12721: hankkimaan välttämättömiä tuloja ala-arvoisia lääkkeitä
12722: myymällä. Apteekkien sijoittamiseen nähden on valtiolla
12723: niinikään vapaat kädet, joten henkilökohtaisen järjestel-
12724: män vallitessa apteekkeja voidaan perustaa niin monta
12725: kuin tarve vaatii ja niiden kannattavaisuus sallii. Lääke-
12726: aineitten hinnan laita sitä vastoin on päinvastoin. Hin-
12727: toja ei voida alentaa, koska suuri osa maaseutuapteekkeja
12728: sen johdosta häviäisi eikä uusia myöskään menekin pie-
12729: nuuden vuoksi voida perustaa. Mutta toiselta puolen
12730: tuottavat väestön tiheys, liikkeen ja kulkuneuvojen para-
12731: neminen ja muut sellaiset seikat toisille persoonallisten
12732: apteekkioikeuksien haitijoille toisiin samalla alalla mutta
12733: epäedullisemmissa olosuhteissa työnskenteleviin nähden
12734: melkoisesti suuremmat tulot. Kun tämä epätasaisuus,
12735: joka ei riipu apteekkarin työstä tai kyvystä, vaan yhteis-
12736: kunnallisista oloista ja niistä uhrauksista, joita yhteis-
12737: kunta tekee liike- ja muiden olojensa kehittämiseksi on
12738: aivan ansioton lahja yhteiskunnan puolelta niille, joiden
12739: apteekit sijaitsevat edullisemmilla seuduilla, täytyy yhteis-
12740: IV, 28. - Mikkola y. m. 125
12741:
12742: kunnan eikä suinkaan yksityisen apteekkarin olla oikeu-
12743: tettu käyttämään hyväkseen se osa apteekkien tuloista,
12744: joka nousee yli kohtuullisen palkkion työstä ja pää-
12745: omasta. Keinona tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi
12746: on tuntuva progressiivinen verotus. Mutta toinen kysy-
12747: mys on, onko se oleva valtio yksinään, joka kantaa näi-
12748: den liikatulojen hedelmät, käyttääkseen niitä esim. vä-
12749: hemmän onnellisten seutujen olojen lieventämiseksi. Oi-
12750: keuden mukaisesti on valtio oikeutettu saamaan osan
12751: näistä tuloista, mutta myöskin ainoastaan osan. Yhteis-
12752: kuntaolojen kehittämiseksi uhraavat nimittäin myöskin
12753: kunnat ja erittäinkin kaupunkikunnat usein paljon suu-
12754: rempia summia kuin valtio paikallisten liikeolojensa elvyt-
12755: tämiseksi. Kunnilla pitäisi siis myöskin olla, ellei yksin-
12756: omaista, niin ainakin suurin hyöty sen piirissä toimivain
12757: apteekkien tuloista. Miten tämä järjestelmä, kunnallis-
12758: apteekki-jtirjestelmti, on toteutettavissa, siitä seuraa alem-
12759: pana muutamia viittauksia.
12760: Meillä on myöskin vaadittu apteekkeja suoranaisiksi
12761: valtion laitoksiksi, joita valtion laskuun hoitaisivat palka-
12762: tut apteekkarit. Kunnallisapteekkeja on myös joskus eh-
12763: dotettu sellaisiksi, että apteekki olisi kunnan monopooli
12764: ja hoidettaisiin suorastaan kunnan laskuun sitä varten
12765: palkattujen hoitajaio avulla.
12766: Kumpainenkin järjestelmä takaisi tosin niinhyvin lääk-
12767: keiden hyvyyden, tarpeen vaatiman määrän apteekkeja
12768: ja kohtuulliset lääkehinnat Mutta käytännölliset vaikeu-
12769: det puhuvat tällaista järjestelmää vastaan. Apteekkiliike
12770: on verrattuna muihin valtion tai kunnan harjoittamiin
12771: liikkeisiin siksi monihaarainen ja1 pieniin yksityiskohtiin
12772: menevä, että ei ainoastaan välttämätön kontrolli ja tilitys
12773: vaan myöskin kirjanpito ja vuotuiset varastojen tarkas-
12774: tukset tuottaisivat suuria vaikeuksia. Puhtaasta suora-
12775: naisesti valtion tai kunnan laskuun harjoitetusta apteekki-
12776: liikkeestä ei näin ollen voine olla vakavasti puhettakaan.
12777: 126 IV, 28. - llpteekkioloj. uudest. järjest.
12778:
12779: Mutta kunnallinen apteekki-järjestelmä, jossa kunta on
12780: apteekkioikeuksien omistaja, hankkii sitä varten tarvitta-
12781: van huoneuston ja kaluston ja vuokraa puolestaan aptee-
12782: kin valtion hyväksymälle apteekkarille, joka omaan las-
12783: kuunsa harjoittaa liikettä ja hankkii siinä tarvittavat lääke-
12784: aineet, on sitä vastoin järjestysmuoto, joka kaikella to-
12785: dennäköisyydellä tyydyttää niinhyvin yhteiskunnan oikeu-
12786: tetut vaatimukset kuin lääkkeitä tarvitsevan yleisön tar-
12787: peet. Valtio saisi kantaa kunnallisista apteekeista veron,
12788: jonka ei tarvitse ainakaan olla alemman kuin valtion ny-
12789: kyään apteekeista saarnat tulot - ne nousevat kaikkiaan
12790: noin muutamiin kymmeniintuhansiin markkoihin - jota
12791: vastoin kunnilla joko yksinään tai useammilla yhteensä
12792: olisi oikeus apteekkiliikkeen niissä tuottamiin vuokratu-
12793: loihin, joita ne voisivat käyttää lisäapteekkien perustami-
12794: seen, apteekkihenkilökunnan vanhuuden ja työkyvyttö-
12795: myyden vakuutuksen avustamiseen, ilmaisten lääkeaineit-
12796: ten hankkimiseen vähävaraisille jäsenilleen sekä muihin
12797: samanlaatuisiin kunnan yhteistä parasta tavottaviin tar-
12798: koituksiin.
12799: Ennenkuin kuitenkaan nykyisistä erilaatuisista ja epä-
12800: vakaista apteekkioloista voidaan päästä yhtenäisen järjes-
12801: telmän mukaisiin oloihin, on välttämättömyys, että kaikki
12802: nykyiset apteekkioikeudet joutuvat valtion omiksi ja valtio
12803: puolestaan voi päästä tilaisuuteen luovuttamaan ne kun-
12804: nallisiksi monopooleiksi. jotta eivät yksityiset joutuisi
12805: kärsimään vääryyttä, ovat ainakin ne monopooli-arvot,
12806: jotka nykyään ovat n. s. emäapteekeilla, lunastettava!.
12807: Miten myytävien henkilökohtaisten ap.teekkien nykyisten
12808: monopooli-arvojen suhteen on meneteltävä, on tulkitse-
12809: miskysymys, jossa kohtuuden syyt puhuvat korvauksen
12810: myöntämisen puolesta niiden nykyisille tai vastaisille
12811: omistajille. Sen sijaan ei minkäänlainen lunastaminen tai
12812: korvaus voi tulla kysymykseen siihen suurimpaan apteekki-
12813: ryhmään nähden, joka nyt jo on puhtaasti henkilökoh-
12814: tainen.
12815: IV, 2s. - Mikkola g. m. 127
12816:
12817: Yksityisille oikeudenmukaisesti suoritettava korvaus ei
12818: kuitenkaan missään tapauksessa lopullisesti saa jäädä
12819: valtion rasitukseksi, vaan on se sopivan verotusjärjestel-
12820: män avulla pantava apteekkien itsensä riittävän pitkän
12821: ajan kuluessa maksettavaksi. Ainoa, mitä valtion puo-
12822: lelta tässä kohden voidaan odottaa, on mahdollisesti ta-
12823: kuusitoumus järjestelyaikoina tarkoitukseen tarvittavan
12824: obligatsiolainan vuotuismaksuista.
12825: Kun siis apteekkiolojemme uudestaan järjestämisessä
12826: valtiolla ja yhteiskunnalla on tärkeitä etuja valvottavina
12827: ja nämä edut helposti voivat joutua ristiriitaan apteekka-
12828: rien yksityisetujen kanssa, olisi hallituksen, ennenkuin se
12829: lopullisesti ryhtyy tätä kysymystä ratkaisemaan, sallittava
12830: Kansaneduskunnan sen johdosta lausua mielipiteensä.
12831: Toiselta puolelta on apteekki-alalla vallitsevan epävarmuu-
12832: den ja oikeuksien erilaisuuden poistamiseksi mahdolli-
12833: simman nopea ja päättävä toiminta tarpeen ja tässä toi-
12834: minnassa on ehdottomasti yhteiskunnan ja yleinen etu
12835: pantava määrääväksi, joskin valtio toiselta puolen ei saa
12836: loukata yksityisten saavutettuja oikeuksia eikä riistää niitä
12837: ilman kohtuullista korvausta. Missään tapauksessa ei
12838: kysymyksen ratkaisu yhteiskunnan etuja mitä pahimmin
12839: loukkaamatta voi eikä saa olla sellainen, että mahdolli-
12840: sista mukavuussyistä ilman muuta siirrytään reaalijärjestel-
12841: mään ja yksityisille lahjoitetaan varoja ja arvoja, joiden
12842: tulee kuulua yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.
12843: Sen nojalla, mitä ylempänä on lausuttu, saamme kun-
12844: nioittavimmin pyytää Eduskuntaa yhtymään alamaiseen
12845: anomukseen:
12846: että apteekkiolojen perinpohjaista ja yh-
12847: denmukaista jttrjestelyä varten viipymtttttt
12848: ryhdyttäisiin tarpeen vaatimiin toimenpitei-
12849: siin;
12850: etttt tttmtt jttrjestely tapahtuisi vuokratta-
12851: vaan kunnallisapteekkijttrjestelmttän nojautuen;
12852: seka
12853: 128 IV, 2s. - llpteekkioloj. uudest. järjest.
12854:
12855: etttt samassa yhteydesstt uudet mttäräykset
12856: apteekkien verotuksesta annettaisiin.
12857: Helsingissä, helmikuun 20 p. 1908.
12858:
12859: .B.ntti .Mikkola. K. W. Koskelin.
12860: .Mikko Knuutila. Eero Erkko.
12861: N. E. Huoponen. Juho Haveri.
12862: U. Brander.
12863: 129
12864:
12865: IV, 29. - llnom. ehd. N:o 181.
12866:
12867:
12868:
12869:
12870: Vikman, K. 0., y. m.: Apteekkilaitoksen
12871: uudestaan jtirjesttimisestti.
12872:
12873:
12874:
12875:
12876: Suomen Eduskunnalle.
12877:
12878: Se seikka, että Eduskunnan Talousvaliokunta ei val-
12879: tiopäivillä v. 1907 ennättänyt valmistaa eikä Eduskunta
12880: sen vuoksi ollut tilaisuudessa käsittelemään anomusta
12881: maamme apteekkilaitoksen uudestaan järjestämiseksi, antaa
12882: allekirjoittaneille aihetta uudistaa mainituilla valtiopäivillä
12883: tehdyn anomuksen N:o 156 sekä siinä esitetyillä perus-
12884: teilla (Liitteet IV, ss. 106-112) kunnioittavimmin ehdottaa,
12885: ettti Suomen Eduskunta alamaisesti anoisi
12886: Keisarilliselta Majesteetilta armollista toi-
12887: menpidettti maamme apteekkilaitoksen uudes-
12888: taan jtirjesttimiseksi perustamisvapauden jtlr-
12889: jestelmtiti sovelluttamalla sekti stitittimtillti
12890: ttimtin jtlrjestelmtin pohjalla erikoisia ehtoja
12891: apteekkiammatin harjoittamista varten julkisen
12892: valvonnan alaisena.
12893: Helsinki helmik. 24 p. 1908.
12894:
12895: K. 0. Vikman. Pekka Leppänen.
12896: T. Riihelä. Juho Ylikorpi.
12897: Frans Ahlroos. H.ugust Raatikainen.
12898:
12899: 9
12900: G.
12901:
12902: Terveys- ja sairashoitoa koskevia anomus-
12903: ehdotuksia.
12904: 133
12905:
12906: IV, ao. - .H.nom. ehd. N:o 134.
12907:
12908:
12909:
12910:
12911: Sipponen, .Mikko, y. m.: Komitean asetta-
12912: misesta tekemt:tlin tliydellistt:t ehdotusta
12913: terveys- ja sairashoidon jt:trkipert:tisestt:t
12914: jt:trjestt:tmisestt:t maassamme.
12915:
12916:
12917:
12918:
12919: Suomen Kansaneduskunnalle.
12920:
12921:
12922: Terveys- ja sairashoito maamme maalaiskunnissa on
12923: vielä peräti alkuperäisenä ja kehittymättömällä kannalla,
12924: riippuen suureksi osaksi siitä seikasta, että näitä asioita
12925: ovat yksinomaan olleet oikeutetut käsittelemään vaan
12926: lääkäriammattiin kuuluvat henkilöt lääkintöhallituksessa.
12927: Vanhoillisuus ja virkakuntamuodollisuus ovat näin ollen
12928: tukehuttaneet kaiken tosikäytännöllisen uudis-alottelun ja,
12929: missä yritystä sinne päin on nähty, on se peräti epä-
12930: onnistunutta niinkuin esim. vielä muistissa oleva hau-
12931: tausmaajupakka.
12932: Siten on myös maa vielä jaettu vanhoihin piirilääkäri·
12933: piireihin, joissa piirilääkärin pitäisi pitää huolta toimen-
12934: piteistä esim. syntyvien ruttojen levenemisen estämiseksi
12935: ja vaikuttaa kaikkea muuta hyvää. Mutta käytännössä
12936: se· on muodostunut semmoiseksi, että piirilääkäri ruton
12937: levenemisen estämiseksi tekee kaikkein vähemmin, s. t. s.
12938: ei mitään. ja voitaisiin kertoa lukemattomia tapauksia,
12939: jolloin piirilääkäri kuntahallituksen pyynnöstä kuvernöö-
12940: rin määräämänä saapuu vihdoin ruton saastuttamaan kun-
12941: 134 IV, oo. - Terveys• ja sairanshoito.
12942:
12943: taan ja päätyökseen ottaa kunnallislautakunnan esimiehen
12944: löylyttämisen siitä, että on häntä vaivannut matkaan.
12945: Siihen matka tavallisesti supistuukin, jonka tähden piiri-
12946: lääkäriä ei enään tämmöisiin toimiin kutsuttanekaan,
12947: lukuun ottamatta niitä harvoja poikkeuksia, missä piiri-
12948: lääkäri omasta ihmisrakkaasta aiotteesiaan asiata huolehtii.
12949: Piirilääkärin virallisiksi tehtäviksi jääpi niinmuodoin
12950: viralliset ruumiin-avaukset ja arvottomien tilastollisten
12951: tietojen vastaan ottaminen ja edelleen lähettäminen lää-
12952: kintähallitukseen sekä rokotus-luetteloitten tarkastaminen.
12953: Muuten hänen työnsä supistuu paikalliseen sairashoi-
12954: toon, tavallisesti kilpaillen yksityistä sairahoitoa har-
12955: joittavien lääkärien kanssa.
12956: Uusien yksityisten ja kuntien alotteesta syntyneitten
12957: kunnanlääkärien suhde piirilääkäreihin on myös jotenkin
12958: epämääräinen ja epävarma, ja sentähden koko terveys- ja
12959: sairashoidotta maassa puuttuu yhtenäistä suunnitelman
12960: aatetta ja järjestystä. Tässä on suuri epäkohta, joka on
12961: parannettava. Ensinkin on saatava lääkintöhallitukseen
12962: käytännöllisiä maallikkojäseniä joko vakinaisiksi tai kon-
12963: sulteeraaviksi.
12964: Toiseksi olisi piirilääkärien virat lakkautettavat ja
12965: sijaan pantava joka lääniin terveys- ja sairastoimisto, johon
12966: kunnat valitsijamiestensä kautta valitsevat yhden lääkärin
12967: ja kaksi maallikkoa aina kolmeksi vuodeksi. Tämän toi-
12968: miston velvollisuus olisi pitää huolta läänin terveys- ja
12969: sairassuhteista, tarkastaa kunnanlääkärien, kätilöiden, sai-
12970: rashoitajien ja rokottajien toimintaa, heti tiedon saatuansa
12971: ilman kuvernöörin määräyksiä ryhtyä eristämis- ja suo-
12972: jelustoimiin ruttotapauksissa, tarkastaa ja valvoa apteek-
12973: kien ja eläinlääkärien toimintaa, pitää huolta sairashuo-
12974: neista ja niitten oikeasta kunnosta ja ruokosta sekä sai-
12975: rasten hoitamisesta, vaivaistalojen sairasten hoidosta,
12976: pitää kuvernöörin pyynnöstä huolta lääkärin määräyk-
12977: sestä virallisiin ruumiin-avauksiin, tilastollisista tiedoista
12978: sekä terveys- ja sairasesiteimien pidosta läänissä, toimeen-
12979: IV, so. - Sipponen g. m. 135
12980:
12981: panna lääkintöhallituksen määräyksiä ja esittää läänissä '
12982: tarvittavia alotteita ja parannuksia terveys- ja sairashoidon
12983: alalla.
12984: Tämä järjestys ei tule taloudellisesti kalliimmaksi, kuin
12985: nykyinen, mutta paljon tehokkaammaksi ja tarkoituksen-
12986: mukaisemmaksi. Sitä paitsi voisi ajatella, että nämät toi-
12987: mistot yhteisesti määräisivät maallikkojäsenet ylihallituk-
12988: seen myöskin esim. kolmeksi vuodeksi. Täten tarpeelli-
12989: nen desentralisatsioni ja itsehallinto tälläkin alalla saatai-
12990: siin toimeen.
12991: Sen johdosta, mitä edellä olemme esiin tuoneet, pyy-
12992: dämme saada Eduskunnalle kunnioittaen esittää,
12993: että se Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
12994: että asetettaisiin komitea tekemään täydel-
12995: listä ehdotusta terveys- ja sairashoidon jär-
12996: kiperäisestä järjestämisestä maassa, johon ko-
12997: miteaan kutsuttaisiin, paitsi yksi tai pari lää-
12998: käritt ja kaupunkilaisia, pttttasiallisesti maa-
12999: seutulaisia, ja etttt tttmän komitean valmiste-
13000: lun perusteella ensi valtiopäiville annettaisiin
13001: armollinen esitys.
13002: Helsingissä, Helmikuun 22 päivänä 1908.
13003: Mikko Sipponen. S. N. Rajala.
13004: 11. 0. Wuorimaa. H. Repo.
13005: Juho Lepistö. Juuso Runtti.
13006: 11. Oikkonen.
13007: IV, s1. - llnom. ehd. N:o 92.
13008:
13009:
13010:
13011:
13012: Knuutila, Mikko, y. m.: Valtioavun korot-
13013: tamisesta ja rakennuslainojen mytJnttt-
13014: misesttt maataiskuntien Sairastupia var-
13015: ten.
13016:
13017:
13018:
13019: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13020:
13021: Alamaisessa kirjeessä 12 päivältä Joulukuuta 1883 teki
13022: silloinen Lääkintöhallituksen päätirehtööri maan Hallitukselle
13023: siihen suuntaan menevän esityksen, että Valtio jotta ne maa-
13024: laiskunnat, joissa löytyi lääkäri, ryhtyisivät keskuuteensa
13025: perustamaan sairastupia. ottaisi kannattaakseen tällaisia kun-
13026: nallisia sairashuoneita myöntämällä sairastuvan sisustamiseen
13027: ja ensimmäisen kaluston hankkimiseen kerta kaikkiaan 75
13028: markkaa sairasvuodetta kohti sekä sittemmin niinikään 75
13029: markkaa vuodetta kohti vuotuiseen yll~pitoon. Ehdotuksen
13030: mukaan ei tällaisen sairastuvankuitenkaan tulisi sisältää enem-
13031: män kuin 6 sairasvuodetta, jota paitsi ehdoksi valtioavun myön-
13032: tämiselle olisi pantava määräys, ettei sairaalaan hoidettavaksi
13033: otettaisi kuppatauteja ja mielihäiriöitä sairastavia eikä myös-
13034: kään parantumattomia potilaita. Yllämainitusta ajasta alka-
13035: en onkin valtioapua myönnetty sairastuville mainitun laskel-
13036: man mukaan alkaen kolmesta vuodesta kymmenenkin vuoden
13037: ajaksi ja on Keisarillinen Senaatti samalla valtioavun nautti-
13038: misen ehdoksi määrännyt, ettei sellaista sairastupaa saa tar-
13039: koitukseensa käyttää, ennenkuin se asianomaisen piirilääkärin
13040: Lääkintöhallituksen määräyksestä tekemän tarkastuksen joh-
13041: dosta on havaittu soveliaaksi, että siinä aina ylläpidetään 10
13042: sairasvuodetta. että se on asetettava lääkärin hoidettavaksi,
13043: IV, st. - .M.. Knuutila D· m. 137
13044:
13045: eWi tämä lääkäri vuosittain Lääkintöhallitukselle jättää ker-
13046: tomuksen Sairastuvan toiminnasta aikana ja tavalla, jotka
13047: Lääkintöhallitus määrää, sekä että sairastuvassa muuten nou-
13048: datetaan niitä määräyksiä sairaitten hoitoon nähden, joita
13049: Lääkintöhallitus ehkä katsoo tarpeelliseksi.
13050: Sairastupien luku on vuosi vuodelta vähitellen lisääntynyt
13051: niin, että Sairastupia vuoden 1905 lopussa löytyi kaikkiaan
13052: 26 sijoitettuina eri osiin maata. Vuosien kuluessa on kuitenkin
13053: vähitellen käynyt selville, että valtion avustu..~ on liian niukka,
13054: ja tämän on Lääkintöhallituskin myöntänyt päättäen siitä,
13055: että se viimeisinä vuosina muutamassa tapauksessa on ehdotta-
13056: nut valtioavun korotettavaksi 100 markaksi vuodetta kohti.
13057: Mielestämme ei kuitenkaan tämäkään avustus ole riittävä.
13058: Rakennuskustannusten, polttopuitten, valoaineitten, ruoka-
13059: tavarain y. m. hinnat ovat viime aikoina suuresti kohonneet
13060: samalla kuin kuntien menot kaikenlaisiin tarpeisiin ja yrityk-
13061: siin ylenmäärin ovat kasvaneet. Valtion sairashuoneissa,
13062: Helsingissä sijaitsevat poisluettuina, nousivat kokonaismenot
13063: hoitopäivää ja sairasvuodetta kohti v. 1905 keskimäärin
13064: S:markkaan z: 73· Useimmat ja suurimmat näistä sijaitsevat
13065: kuten tunnettu kaupungeissa, joissa tietysti kaikki hinnat
13066: ovat paljon suuremmat kuin maaseudulla. Emme luule suu-
13067: resti erehtyvämme, jos otaksumme, että nämä kustannukset
13068: maalla nousevat noin S:markkaan 1: So-I: 85, etenkin kuin
13069: menoihin maalla useimmissa tapauksissa on laskettava korko
13070: niille lainoille, joilla sairastuvat rakennetaan, siis meno, joka
13071: ei sisälly yllämainittuun valtion sairashuoneita koskevaan
13072: numeroon. Tämän mukaan laskettuna tulisivat hoitokustan-
13073: nukset joka vuoteelta vuotta kohti olemaan S:markkaa 657-
13074: 675. Koska sairastuvat usein :laavat ilmaiseksi antaa hoitoaan
13075: kunnan vähävaraisille asukkaille, ei vuosituloa sairasvuodetta
13076: kohti voitane laskea 365 markkaa, se on markan tuloa hoito-
13077: päivältä, suuremmaksi Vajaus tulee siis joka vuoteelta nouse-
13078: maan noin 300 markkaan. Jos valtio tästä vajauksesta suo-
13079: rittaa puolet, supistuvat kuntien menot kohtuullisiin määriin.
13080: 138 IV, st. - Terveys- ja sairashoito.
13081:
13082: Samalla olisi meistä valtion avustus ensimmäiseen ylläpi-
13083: toon oleva niinikään ISO markkaa vuodetta kohti.
13084: Näin tuntuva ja tehokas apu olisi varmaan omansa lisää-
13085: mään kuntien harrastusta sairastupien rakentamiseen ja tuot-
13086: tamaan runsasta siunausta.
13087: Niinikään tulisi valtion vastedes, kuten nytkin, mikäli
13088: mahdollista edistää sairastupien perustamista myöntämällä
13089: kunnille helppoja rakennuslainoja tahi suoranaista rakennus-
13090: apua.
13091: Sen johdosta, mitä näin olemme esiintuoneet, rohkenemme
13092: ehdottaa:
13093:
13094: että Eduskunta tahtoisi alamaisesti anoa,
13095: että se apu, jolla Valtio nykyään avustaa maa-
13096: laiskuntia sairastupien perustamisessa, säilyt-
13097: tämällä muuten ne ehdot, joita avun myöntämi-
13098: seen määrätään, korotettaisiin ISO markaksi
13099: ensimmäistä ylöspanoa varten kutakin sairas-
13100: vuodetta kohti maksettavaksi kerta kaikkiaan
13101: ja niinikään I 50 markaksi joka sairasvuodetta
13102: kohti suoritettavaksi vuotuisena avust1tksena;
13103: sekä
13104: että Valtio myöntäisi maalaiskunnille joko
13105: mahdollisimman helppoja rakennuslainoja tahi
13106: suoranaista rakennusapua sairastupien perusta-
13107: miseksi.
13108:
13109: Helsingissä, 2I p. helmik. Igo8 .
13110:
13111: .Mikko Knuutila. 11. Luoma.
13112: N. E. Huoponen. Gust. llrokallio.
13113: P. llhmavaara. T. Riihelä.
13114: K. 0. Vikman. Juho Haveri.
13115: Pekka Leppänen. Juho Snellman.
13116: Pekka Pennanen.
13117: 139
13118:
13119: IV, s2. - llnom. ehd. N:o 100.
13120:
13121:
13122:
13123:
13124: Hagman, Lucina ja Nissinen, .H.lli: Nais-
13125: puolisten terveydenhoidontarkastajien
13126: asettamisesta valvomaan terveyshoidol-
13127: lisia oloja teollisilla tyitaloilla.
13128:
13129:
13130:
13131:
13132: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13133:
13134:
13135: Kansan aineellinen menestys ja yleinen hyvinvointi on
13136: epäilemättä tuntuvissa määrin ruumiillisen työn tekijäin va-
13137: rassa. Tältäkin kannalta nähden on yhteiskunnan sentähden
13138: pidettävä voimiensa mukaan huolta siitä, että työläinen voi
13139: suorittaa tärkeän tehtävänsä siedettävien ehtojen vallitessa.
13140: Näihin kuuluu oleellisesti tyydyttävät terveydelliset olot työ-
13141: paikoissa ja myöskin asuntoihin nähden. Sillä sanomattakin
13142: on selvä, että, ellei tässä suhteessa eletä tyydyttävällä kan-
13143: nalla, menettää työntekijä terveytensä ja työvoimansa ennen
13144: aikojaan, ja siitä ei kärsi yksin hän, vaan välillisesti koko kansa.
13145: Että mainitussa kohden vallitsee maassamme huutavia
13146: epäkohtia, ei liene kansanedustajille tuntematonta, mutta
13147: ainoastaan osalle ollee tiettyä, kuinka suuria ja vaarantuotta-
13148: via nämä epäkohdat ovat. Etenkin naistyöläisemme, -joita
13149: 1905 oli 26440 -, ovat tässä niinkuin niin monessa muussakin
13150: suhteessa huonossa asemassa, ja samoin lapset.
13151: Siinä toimintakertomuksessa, jonka naispuolinen ammatti·
13152: tarkastaja on julaissut vuodelta rgo6, saamme lukea mitä
13153: huolestuttavimpia todisteita kyseessä olevasta asiantilasta.
13154: Ilman kelvottomuus työhuoneissa on rasittavimpia vahingon-
13155: 140 IV, 32. - Terveys• ja sairashoito.
13156:
13157: tuottajia terveydelle. Toisin paikoin ei tyydyttäviä tuuletus-
13158: neuvoja ole, toisin paikoin niitä ei käytetä, milloin siitä koitu-
13159: vien kustannusten vuoksi, milloin välinpitämättömyydestä.
13160: Paikoin työhuoneet ovat aivan sopimattomilla sijoilla. Erääs-
13161: säkin paikassa meijeri oli ainoastaan ovella eroitettu sikolää-
13162: tistä, niin että löyhkää tunkesi meijeriin. Toisessa paikassa
13163: oli kirjapainon alla lantatunkio, joka levitti sietämättömän
13164: hajun painoon, etenkin lämpiminä vuodenaikoina. Näin oli
13165: eletty toistakymmentä vuotta, kun naispuolinen ammatti-
13166: tarkastaja tuli ensi kertaa tarkastukselle. Monissa paikoin
13167: työhuoneustot ovat terveydelle vaara!lisia pienuutensa tähden,
13168: toisin paikoin ne sijaitsevat kellareissa, ovat akkunoitta j. n. e.
13169: Eräässä paikassa työhuoneen lattia oli höyrykattilan päällä,
13170: joten lattia aina oli tuskastuttavan kuuma. Sekään ei ole ta-
13171: vatonta, että työhuonetta samalla käytetään työntekijäin
13172: makuuhuoneena.
13173: Suurena puutteena täytyy pitää sitä, että ruokahuoneet
13174: siellä täällä ovat niin pieniä, ettei niissä ole tilaa naistyöläisten
13175: syödä niukka ateriansa. Eräässäkin paikassa kaksi naista
13176: oli hiiskumatta kolme vuotta syönyt päivällisensä - muka-
13177: vuuslaitoksessa, jossa naistarkastaja tapasi heidät •>ruokava-
13178: suineen ja läkkikannuissa olevine liemiruokineen.•>
13179: Yleistä on, että käymälöitä ani harvoin siivotaan, toisin
13180: paikoin ei kuukausmääriin, ja että ne ovat työntekijäin lukuun
13181: verraten peräti vähälukuiset. Päällysvaatteet pidetään usein
13182: kylmissä eteisissä tai ullakkokomeroissa, vaarallista olletikin
13183: siellä, missä työntekijä on jyrkkienlämmönvaihtelujen alainen.
13184: Juomaveden ja juoma-astiain puute tahi riittämättömyys on
13185: merkittävä toisissa työhuoneustoissa. Toisaalla ei työnteki-
13186: jöillä ole tilaisuutta pesemään käsiänsä ennenkuin ruualta tai
13187: käymälästä palattuaan uudelleen ryhtyvät työhönsä, seikka,
13188: joka huomattanee epäkohdaksi ainakin ravinto- ja nautinto-
13189: aineteollisuudessa.
13190: Useissa töissä täytyy naisten nostaa taikka kantaa ylen
13191: raskaita taakkoja, ei ainoastaan ulkotöissä, vaan myöskin
13192: tehtaissa, esim. lajittelijat paperitehtaassa. Siellä ne nostelevat
13193: IV, ss. - Hagman ja Nissinen. g. m. 141
13194:
13195: ISO kilon painavia taakkoja, ja kuljetusvaunuilla kuormittaa
13196: nainen Ih,ooo kiloa märkää paperivanuketta päivässä. Ter-
13197: veydelle haitallista on luonnollisesti myöskin, että naistyöläinen
13198: pakotetaan työssään joko yhtämittaiseen seisomiseen taikka
13199: istumiseen.
13200: Monet tässä mainituista terveyttä vahingoittavista epä-
13201: kohdista koskevat myöskin teollisuudessa työskenteleviä lap-
13202: sia ja nuoria henkilöitä.
13203: Nämä epäkohdat eivät aina johdu työnantajan hyvän tah-
13204: don puutteesta, vaan monasti isännöitsijän tai työnjohtajan
13205: joko väliäpitämättömyydestä taikka huomaamattomuudesta
13206: ja tietämättömyydestä terveydenhoidon alkuperäisimmistä
13207: vaatimuksista, sekä toiselta puolen osaksi siitä, etteivät naiset
13208: ja lapset uskalla valittaa eikä pitää puoliaan.
13209: Huolimatta miehen etevistä ominaisuuksista, ei hänellä
13210: läheskään aina ole sitä huomaavaa silmää, ei sitä asianharras-
13211: tavaa mieltä eikä sitä myötätuntoa työläistä kohtaan, kuin on
13212: naisella. Sen vuoksi mielestämme mies ei ole yhtä sovelias
13213: kuin nainen valvomaan terveysoloja teollisissa liikkeissä, missä
13214: on paljo naistyöntekijöitä. Vähintäänkin tulisi olla naisvalvojia
13215: miesten ohessa. Mahdotonta on myöskin, että ainoa naispuoli-
13216: nen ammattitarkastajamme ehtisi tämän suorittaa.
13217: Ja nykyiselle kannalle eivät nämä asiat saa jäädä. Näyt-
13218: tää sen vuoksi tarpeen vaatimalta, että valtio ryhtyy toimen-
13219: piteisiin asian korjaamiseksi sillä tavoin, että asetetaan nais-
13220: puolisia terveydenhoidontarkastajia valvomaan terveyshoidol-
13221: lisia oloja teollisilla työaloilla, joilla käytetään naisia, lapsia
13222: ja nuoria henkilöitä työssä. Kysymystä siitä, miten asia olisi
13223: yksityiskohdittain järjestettävä, emme katso tarvitsevamme
13224: tässä kosketella. Ainoastaan viittauksena saanemme sanoa,
13225: että asian järjestely voitaisiin joko yhdistää kunnall~sten ter-
13226: veyshoitoasetuksien uudestaan muodostamiseen, taikka voi-
13227: taisiin asettaa sitä varten valtionvirkoja, jokopa uusia taikka
13228: yhteyteen naispuolisten ammattitarkastajien lukumäärän li-
13229: säämisen kanssa.
13230: 142 IV, st. - Terveys- ja sairashoito.
13231:
13232: Syy, minkä vuoksi olemme tälle asialle pyytäneet Edus-
13233: kunnan huomiota, on se että Eduskunta vastaiseksi on ainoa
13234: käsittelypaikka, missä nainen itse voi edustaa sukupuolensa
13235: etuja. Niihin komiteoihin: aikaisemmin asetettuun komiteaan
13236: työväenlainsäädännön tarkastamista varten, kuin myöskin
13237: myöhemmin asetettuun kunnalliskomiteaan, joiden valmiste-
13238: piiriin kyseessä oleva asia kuuluu, hallitus ei ole kutsunut
13239: ainoatakaan naistyöntekijäin etujen luonnollista edustajaa,
13240: asianlaita, jota on katsottava virheeksi. Näin ollen on tämä
13241: paikka jäänyt ainoaksi turvaksemme asian vireille saamista
13242: varten, ja rohkenemme senvuoksi kunnioittaen ehdottaa Edus-
13243: kunnalle anottavaksi:
13244:
13245: että hallitus ryhtyisi alotteeseen, jotta saa-
13246: taisiin naispuolisia terveydenhoidontarkastajia
13247: valvomaan terveyshoidollisia oloja teollisilla työ-
13248: aloilla, missä käytetään naisia, lapsia ja nuoria
13249: henkilöitä työssä.
13250:
13251: Helsingissä helmikuun 21 p:nä 1908
13252:
13253: Lucina Hagman. lUU Nissinen.
13254: 143
13255:
13256:
13257: IV, ss. - llnom. ehd. N:o 78.
13258:
13259:
13260:
13261:
13262: lUkio, Santeri, y. m.: Houruinhoito-kes-
13263: kuslaitoksen perustamisesta Vaasan lttti-
13264: nin keskitienoille.
13265:
13266:
13267:
13268: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13269:
13270: Kun vuoden 1907 valtiopäivillä oli esillä kysymys hourujen-
13271: hoidon parantamisesta ja uusien hourujenhoitolain pemsta-
13272: misesta maahamme, tuotiin silloin jo ilmi myöskin Etelä-
13273: Pohjanmaan maaktmnan huutava avuntarve täs<;ä suhteessa.
13274: Kun Eduskunnan päätös silloin ei kuitenkaan tullut sellaiseksi,
13275: että se lupaisi pikaisinta korjausta tämän maakunnan hourujen
13276: hoidossa, olemme katsoneet velvollisuudeksemme palata asiaan
13277: uudelleen.
13278: Tilaston mukaan vuodelta 1906 oli Vaasan läänin väkiluku
13279: kirkonkirjojen mukaan 479,259 henkeä. Eräs kuntain edusta-
13280: jain yhteisen kokouksen asettama komitea keräsi viime vuo-
13281: den lopulla tietoja hourujen lukumäärästä koko läänissä saaden
13282: tulokseksi, että viime vuoden aikana oli koko lääni-;sä yhteensä
13283: 1,3II mielisairasta; joka tekee 29 mielisairasta kntakin 10,000
13284: asukasta kohti.
13285: Raivoja oli noin 172. Kaikista houruista hoidettiin valtion
13286: laitoksi:ssa 105; omaisten hoidossa_ osaksi kuntain avustuksella
13287: 455, yksityisten hoidossa 340, vaivaistaloissa 152. Komitea
13288: sai lähempiä tietoja 82 kunnasta. Huomattavaa on vielä, että
13289: ylempänä mainittuun tilastoon ei ole laskettu synnynnäisiä ja
13290: muita vähemmän mielisairaita idiotteja, joita komitea laskee
13291: olevan ainakin saman määrän kuin noita toisiakin.
13292: 144 IV, sa. - Terveys- ja sairashoito.
13293:
13294: Jos nyt vertaa ulkomaisia oloja näihin, havaitsee pian,
13295: miten suunnattomasti olemme jäles,.o:;ä muista sivistyskansoista
13296: tällä alalla. Siinä anomuksessa, joka viime valtiopäivillä
13297: esitettiin Ouluun perustettavan hourujenhoitolan puolesta,
13298: tuotiin tätä asiata valaisevia numeroita esiin, joten niitä tässä
13299: emme tarvitse kertoa. Mainittakoon vain, että sitä vastaan,
13300: kuin useissa maissa, kuten Alankomaissa, Saksenissa ja Rans-
13301: ka..;;sa on yk~i mielisairasvuode noin soo-8oo henkilöä kohti
13302: väkiluvusta, Vaasan läänin puoleen miljoonaan nousevalla
13303: väestöllä ei ole ainoatakaan valtion kustantamaa hourujen-
13304: hoitolaa!
13305: Vaasan läänin kuntain valtuuttamat edustajat ovat pitä-
13306: neet kokouksia, joiden tarkoituksena on ollut saada aikaan toi-
13307: menpiteitä tämän epäkohdan korjaamiseksi. Viime valtio-
13308: päiväin aikana kävikin erään tällaisen kokouksen - johon
13309: edustajiansa oli lähettänyt viidettäkymmentä kuntaa - va-
13310: litsema lähetystö täällä Helsingissä ja esitti tämän asian tär-
13311: keyttä asianomaiselle keskusvirastolle ja lie pyrkinyt esittä-
13312: mään toivomuksiaan myöskin silloiselle anomusvaliokunnalle.
13313: I,ääkintähallituksen puolesta olikin annettu hyviä toiveita,
13314: varsinkin sillä pohjalla, että näitä asioita pohtimaan asetetun
13315: komitean kerrottiin suunnittelevan yhden haitolan perusta-
13316: mista Vaasan lääniin.
13317: Koska asia on niin kipeä ja nopean korjauksen tarpeessa,
13318: olemme me allekirjoittaneet, Vaasan läänistä valitut edustajat,
13319: katsoneet olevan pakoittavia syitä kiinnittää Eduskunnan
13320: huomiota asiaan. Itseänsä auttamaan kykenemättömien kan-
13321: salaisveljiemme ja -sisartemme hätä kaikuu korviimme edellä
13322: esitettyjen numerojenkin kautta velvoittavana ja huutavana.
13323: Eikä meitä oikeuta mikään tukkimaan korviamme tältä hätä-
13324: huudolta, siksi että se tulee järjen lahjaa vailla olevien puo-
13325: lelta, vaan päinvastoin se velvoittaa sitä syvemmin valtiota ja
13326: yhteiskuntaa, joka on heidän hoidostaan siveellisessä ja lailli-
13327: sessa edesvastuussa.
13328: Rohkenemme sanotun perusteella siis kunnioittaen ehdottaa
13329: että Eduskunta päättäisi H. K. Majesteetiltaan anoa:
13330: IV, ss• .,..... .Alkio g. m. 145
13331:
13332: että hallitus viipymättä ryhtyisi perusta-
13333: maan vähintäin 40o:lla vuoteella varustetun
13334: hnuruinhoito-keskuslaitoksen Vaasan läänin
13335: keskitienoile, paikkaan, foka siihen tarkoituk-
13336: seen sopivimmaksi katsotaan.
13337:
13338: Helsingissä 20 p. helmikuuta rqo8.
13339:
13340: Santeri lUkio. Matti Aalto.
13341: S. Häkkinen. Oskar Tokoi.
13342: A. Koivisto. E. llla-Kulju.
13343: J. E. llntila. S. N. Rajala.
13344: Liisi Kivioja. Juho Haveri.
13345: Tuom. Pohjanpalo. Wilh. Malmivaara.
13346: Y. K. Yrjö-Koskinen.
13347:
13348:
13349:
13350:
13351: 10
13352: 146
13353:
13354: IV, 34. - .B.nom. ehd. N:o 1.
13355:
13356:
13357:
13358:
13359: Pesonen, .M., y. m.: Langettavatautisten
13360: hoitoa varten perustettujen yksityisten
13361: hoitolaitosten kannattamisesta ja Langet-
13362: tavatautisten hoitokysymyksen järjestti-
13363: mistti koskevan arm. esityksen antami-
13364: sesta Eduskunnalle.
13365:
13366:
13367:
13368:
13369: Suomen Suuriruhtinaanmaan
13370: Eduskunnalle.
13371:
13372:
13373: Yhteiskunnan kovaosaisista ovat erittäinkin langettava-
13374: tautiset paremman hoidon tarpeessa kuin mitä heille
13375: tähän asti yleensä on annettu. Langettavatautisille erityisen
13376: hoidon välttämättömyyttä osattavat muun muassa seuraa-
13377: vat tosiasiat.
13378: Langettavatauti on omiansa murtamaan paitsi ihmisen
13379: ruumiin voimat, myös hänen henkiset kykynsä, vieläpä
13380: siveellisen tarmonsakin. Kun langettavatauti, samalla
13381: kun se yleensä vähentää työkykyä, tekee potilaan tau-
13382: ' dinkohtausten jälkeen pitemmäksi tahi Iyhemmäksi
13383: aikaa kokonaan työhön mahdottomaksi ja kun lisäksi
13384: langettavatautisia pelätään, jopa usein kammoksutaan,
13385: niin on työpaikan saanti heille varsin vaikeata. Osit-
13386: tain sen johdosta, että langett avatautisia ei ylipäänsä voida
13387: ottaa kouluihin, osittain langettavatautia usein suurem-
13388: IV, 34. - Pesonen y. m. 147
13389:
13390: massa tai vähemmässä määrässä seuraavan tylsämielisyy-
13391: den tähden jäävät nämä on~ettomat monta kertaa ilman
13392: mitään opetusta ja siveellistä kasvatusta.
13393: Langettavatautisille soveltuvaa hoitoa voidaan par-
13394: haiten antaa erityisissä Iangettavatautisten hoitolaitok-
13395: sissa. Se käy ilmi varsinkin seuraavista tosiasioista. Kun
13396: langettavatautisia pelätään, on heidän ja heitä haitavien
13397: omaisten tavallisesti perin vaikea kohtuullisella hinnalla
13398: saada kunnollista asuntoa. Langettavatautinen, ollen taudin-
13399: kohtauksen sattuessa altis monenlaiselle vaaralle, tarvitsee
13400: hoitajan; mutta sen pitäminen käy useimmissa kodeissa
13401: taloudellisesti ylen rasittavaksi. Sitä paitsi saattaa langet-
13402: tavatautinen kodissa ollessaan pelättyjen kohtaustensa
13403: kautta vaikuttaa haitallisesti muihin henkilöihin varsin-
13404: kin hermoheikkoisiin ja lapsiin. Ainoastaan hoitolassa
13405: on useimmissa tapauksissa langettavatautisella tilaisuus
13406: saada sitä säännöllisesti jatkuvaa hoitoa, kasvatusta ja
13407: johtoa, joka ehkäisee ruumiin riutumista, henkisten kyky-
13408: jen tylsistymistä ja siveellistä rappeutumista.
13409: Erityisiä Iangettavatautisten hoitolaitoksia eivät korvaa
13410: köyhäintalot, joihin vaivaishoidon holhouksen alaisia lan-
13411: gettavatautisia on usein otettu. Yhteishuoneet eivät ole
13412: heille sopivia sen häiriön vuoksi, jonka taudinkohtaukset
13413: aiheuttavat. Eristetty koppihoito ei liioin ole langettava-
13414: tautisille edullista. Eikä vihdoin köyhäintalon; johtajilta
13415: saata odottaa taitoa Iangettavatautisten hoidossa. Selvää
13416: on, ettei köyhäintalo ole oikea paikka langettavatautisille.
13417: He tarvitsevat erityiset hoitolansa.
13418: Laitoshoidon vaikutuksesta langettavatautisUn voidaan
13419: tehdä muutamia johtopäätöksiä sen kokemuksen nojalla,
13420: joka on saavutettu Kuopion lähellä sijaitsevassa Vaaja-
13421: salon sairaskodissa. Laitoksen lääkärin, vuonna 1906
13422: antaman kertomuksen mukaan oli niillä 25 sairaana, jotka
13423: olivat . olleet laitoksessa kolme vuotta, taudinkohtausten
13424: keskimääräiset luvut: ensimäisenä hoitovuotena 51, toisena
13425: 29 ja kolmantena 23,*. Viiden parhaiten parantuneen
13426: 148 IV, M. - Terveys- ja sairashoito.
13427:
13428: vastaavat numerot olivat: 105, 41 ja 0. Niiden viiden
13429: sairaan keskimääräiset kohtausluvut, joihin parantolahoito
13430: vähimmin vaikutti, olivat taas: 37, 36 ja 40,a. Näiden
13431: numerojen perustuksella laitoksen lääkäri tekee sen johto-
13432: päätöksen, että jos kohta on niitäkin, joihin parantola-
13433: hoito ei paljoa vaikuta, sen kautta kuitenkin edullisim-
13434: mat sairaat kokonaan parantuvat taudinkohtauksista, ja
13435: ylimalkaankin kohtauksien luku tuntuvasti vähenee. Sitä
13436: paitsi on huomattava, että hoito vaikuttaa parantavasti ei
13437: ainoastaan kohtauksien lukua vähentäen, vaan myös suu-
13438: ressa määrin "'vahvistaen sielun ja ruumiin voimia. Lisäksi
13439: on varteenotettava, että kykenevämmät potilaat oppivat
13440: laitoksessa heille sopivia töitä, mikä suuresti helpottaa
13441: toimeentulon hankkimista laitoksesta päästyä, samalla kun
13442: se on omiansa heihin muissakin suhteissa terveellisesti
13443: vaikuttamaan.
13444: Langettavatautisten hoitolaitoksia on nykyään paitsi
13445: puheena ollutta Vaajasalon sairaskotia naisia varten, Ke-
13446: ravan etupäässä lapsille tarkoitettu parantola ja Oulun
13447: viime kesänä perustettu hoitoJa. Vaajasalon sairaskoti,
13448: joka perustettiin vuonna 1900, on vuodesta 1902 lähtien
13449: voinut ottaa vastaan täyden määrän hoidokkaita, 30 luvul-
13450: taan. Näiden 30 sairassijan lisäksi saadaan vielä 20 siinä
13451: lisäosastossa, jonka rakentamiseen viime vuonna ryhdyt-
13452: tiin. Vaajasalon sairaskodissa voidaan siis tästä puoleen
13453: hoitaa kaikkiaan 50 langettavatautista naista. Keravan
13454: parantolassa, jossa nykyisin hoidetaan paitsi lapsia, myös
13455: naisia ja miehiä, on hoidokkaita yhteensä 32. Oulun
13456: parantolassa, joka on vasta alussaan, annetaan hoitoa
13457: ainoastaan neljälle pojalle.
13458: Nykyisten hoitolain riittämättömyys käy ilmeiseksi jo
13459: siitä tosiasiasta, että niin hyvin Vaajasalon kuin Keravan
13460: laitoksiin on ollut enemmän pyrkijöitä, kuin on voitu
13461: vastaan ottaa. Mutta vielä selvemmäksi tulee hoitolain
13462: tarve, jos otetaan huomioon Iangettavatautisten luku
13463: maassamme.
13464: IV, 34. - Pesonen y. m 149
13465:
13466: Puheenalaisesta lukumäärästä ei liene olemassa mitään
13467: varsinaista tilastoa. Ainoa tosiasioihin perustuva tieto
13468: on vaivaishoidon tarkastajan antama ilmoitus, että vuonna
13469: 1895 oli Suomen vaivaishoidon holhouksen alaisena 545 lan-
13470: gettavatautista. Mutta huomattava on, että moni langettava-
13471: tautinen on luettu mielisairasten joukkoon ja että tässä on
13472: kysymys, montako langettavatautista oli vaivaishoidon
13473: holhouksen alaisena eikä siitä, montako näitä kaikkiaan oli.
13474: Vaajasalon sairaskodin lääkäri on koettanut hankkia
13475: tietoa Iangettavatautisten luvusta Suomessa vertaamalla
13476: maamme oloja puheenalaisessa suhteessa muiden maiden
13477: vastaaviin oloihin ja siten päässyt siihen tulokseen, että
13478: Suomessa olisi noin 3,000 langettavatautista. Olkoon
13479: niinkin, että Iangettavatautisten todellinen lukumäärä olisi
13480: mainittua numeroa jonkun verran pienempi, joka tapauk-
13481: sessa se on niin suuri, että nykyiset Iangettavatautisten
13482: parantolat osottautuvat ehdottomasti riittämättömiksi.
13483: Liian vähäinen huolenpito langettavatautisista ilmenee
13484: paitsi hoitolain vähyydessä, myös valtioavun riittämättö-
13485: myydessä. Vaajasalon sairaskodin lääkärin, kesällä 1906
13486: Kuopiossa pidettyyn näyttelyyn toimittaman graafillisen
13487: taulun mukaan oli suhde Iangettavatautisten ja mielisai-
13488: raiden hoidon välillä seuraava: Iangettavatautisten luku-
13489: määrä noin 3,000, mielisairaiden 7,577; hoitopaikkojen
13490: lukumäärä lan.gettavatautisille 60, mielisairaille 1,092; val-
13491: tion vuotuiset kustannukset langettavatautisia varten
13492: 20,000 markkaa, mielisairaita varten 784,739 markkaa;
13493: valtion rakennuskustannukset langettavatautisia varten
13494: 30,000 markkaa, mielisairaita varten 5 miljoonaa markkaa.
13495: joskin' nämä numerot saattavat olla nyttemmin vähäi-
13496: sessä määrässä muuttuneet, osottavat ne joka tapauksessa
13497: mahdollisimman sitovasti, kuinka paljon yhteiskuntamme
13498: on laiminlyönyt Iangettavatautisten hoitoasiassa.
13499: Lähin tehtävä olisi riittävällä valtioavulla kannattaa
13500: nykyisiä hoitolaitoksia, niin että ne voisivat, mikäli siihen
13501: muuten tilaisuutta on, toimintaa laajentaa, käyttää nyky-
13502: 150 IV, M. - Terveus· Ja sairashoito.
13503:
13504: aikaisia parannustapoja ja myöntää vähävaraisille maksun-
13505: alennusta tahi vapaasijoja. jos uusia hoitolaitoksia yksi-
13506: tyisten tahi kuntain alotteesta syntyisi, niinkuin varsin
13507: suotavaa olisi, olisivat nekin valtioavun jaossa huomioon
13508: otettavat.
13509: Mutta nykyaikaisessa yhteiskunnassa ei voi jättää niin
13510: tärkeätä tehtävää, kuin Iangettavatautisten hoito on, riip-
13511: puvaksi enemmän tai vähemmän satunnaisesta, ainakin
13512: meidän maassamme vähäisestä yritteliäisyydestä. Valtion
13513: on ottaminen järjestääkseen Iangettavatautisten hoitoasia.
13514: Ensimäisiä tehtäviä siinä suhteessa olisi tilastollisten
13515: tietojen hankkiminen Iangettavatautisten lukumäärästä,
13516: iästä, sukupuolesta, varallisuudesta, hoidosta y. m. Saa-
13517: tujen tietojen pohjalla olisi mahdollista laatia suunnitelma
13518: Iangettavatautisten hoidon järjestämiseksi. Siihen suunni-
13519: telmaan olisi sisältyvä paitsi yksityisten tahi kuntain alot-
13520: teesta syntyneiden hoitolain valtiovaroilla kannattaminen,
13521: myös uusien, valtion parantolain riittävässä määrässä
13522: perustaminen. Kipeimmän tarpeen vaatimia olisivat aluksi
13523: toinen naishoitola Vaajasalon lisäksi ja ainakin yksi hoi-
13524: toJa miehiä varten.
13525: Asia, jota Iangettavatautisten hoitoa järjestettäessä ei
13526: sovi jättää varteenottamatta, on langettavatautisia koskeva
13527: puute lainsäädännössä. Tosin langettavatautisia saattaa
13528: olla siinäkin asemassa, että heidät voidaan lukea niihin,
13529: joille kunta, 17 päivänä maaliskuuta 1879 annetun vai-
13530: vaishoitoasetuksen 2 §:n mukaan on velvollinen antamaan
13531: :.hoitoa ja tarpeenmukaista elatusta». Mutta tämä määräys
13532: on osottautunut riittämättömäksi. Olisi sentähden pan·
13533: tava viranomaisten velvollisuudeksi langettavatautisia koh-
13534: taan pääasiallisesti samaa kuin mitä armollisessa asetuk-
13535: sessa Sairasmielisten hoidosta 28 päivältä toukokuuta 1889
13536: ja armollisessa julistuksessa samalta päivältä on määrätty
13537: mielisairaihin nähden.
13538: On mahdotonta suunnilleenkaan sanoa, kuinka paljon
13539: ehdotetut toimenpiteet Iangettavatautisten hoidon paran-
13540: IV, M. - Pesonen y. m. 151
13541:
13542: tamiseksi tulisivat maksamaan. Mutta kun on kysymyk-
13543: sessä muun muassa uusien hoitolain perustaminen, niin
13544: vaativat ne siksi paljon varoja, että jo siltä kannalta on
13545: asianmukaista, että Hallitus antaa Iangettavatautisten hoito-
13546: asian Eduskunnan harkittavaksi. Lisäksi tulee, että pu-
13547: heenalaisen uudistuksen kautta todennäköisesti asetetaan
13548: kunnille velvollisuuksia, joiden säätäminen edellyttää kan-
13549: sanedustajain myötävaikutusta.
13550: Hallituksen harkinnasta riippuvaksi tahtoisimme jät-
13551: tää, onko tarkoituksenmukaista valmistuttaa ehdotus Ian-
13552: gettavatautisten hoidon järjestämiseksi asiantuntijoista
13553: asetetun komitean kautta vaiko jollakin muulla tavalla.
13554: Tärkeätä vain on, että kysymys mahdollisimman nopeasti
13555: tulee valmistelluksi, niin että Eduskunta ensi tilassa saisi
13556: vastaan ottaa armollisen esityksen asiasta.
13557: Esitettyjen näkökohtien perustuksella pyydämme kun-
13558: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta Keisarilliselta Majes-
13559: teetilta alamaisesti anoisi,
13560: etttl yksityisitl Langettavatautisten hoito-
13561: laitoksia kannatettaisiin riitttlvtillti valtio-
13562: avulla;
13563: etttl Hallituksen toimesta valmistettaisiin
13564: ehdotus Langettavatautisten hoitokysymyksen
13565: jtlrjesttlmiseksi sen koko laajuudessa; sekä
13566: etttl Eduskunnalle annettaisiin armollinen
13567: esitys asiasta.
13568: Helsingissä 12 päivä helmikuuta 1908.
13569: .M.. Pesonen. Gust. llrokallio.
13570: Wilh. .Malmivaara. Heikki Renvall.
13571: Jl. Luoma. E. S. Yrjö-Koskinen.
13572: N. R. af Ursin. Jlrvi Lahtinen.
13573: Juho Snellman. Lauri Ingman.
13574: V. T. Rosenqvist. F. Gustafsson.
13575: E. N. Setälä. Jlrtturi H. Virkkunen .
13576: .Mikael Soininen. Y. K. Yrjö-Koskinen.
13577: VALTIOPÄIVÄT v. 1908
13578:
13579: LIITTEET.
13580:
13581:
13582:
13583: V.
13584:
13585: Laki- ja talousvaliokuntaan lähetetyt
13586: eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset.
13587:
13588:
13589:
13590:
13591: Helsinki 1908.
13592: Vihtori Kososen kirjapaino.
13593: A.
13594:
13595: Metsästysasetuksen uudistamista koskeuia
13596:
13597: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
13598: V, 1. - Edusk. esit. N:o 4.
13599:
13600:
13601:
13602: Hoikka, Iisakki, y. m.: Ehdotus asetukseksi
13603: metsästyksestä 20 p. lokak. 1898 annetun
13604: asetuksen 23 §:n osittaisesta muuttamisesta.
13605:
13606:
13607:
13608:
13609: Suomen Kansaneduskunnalle.
13610:
13611:
13612:
13613: Kun 1897 vuoden valtiopäivillä nykyään voimassa oleva
13614: Metsästyslaki oli käsiteltävänä, suostuivat säädyt monella
13615: tavalla rajoittamaan ennen vapaampaa metsästysoikeutta.
13616: Näistä rajoituksista on eräs se, että metsänriistan pyyntiä
13617: satimilla eli ansoilla ja loukuilla suuresti rajoitettiin, voi-
13618: nenpa sanoa, se tehtiin kokonaan mahdottomaksi. Nykyään
13619: voimassa oleva K. A. metsästyksestä 20 p:ltä Lokakuuta
13620: 1898, säätää nimittäin §:ssä 23: "Alempana mainituin poik-
13621: keuksin olkoon tästälähin kielletty hyödyllisten otusten
13622: pyyntiin käyttämästä satimia, olkootpa mitä laatua hy-
13623: vänsä." Ne poikkeukset, jotka asetus tästä säädöksestä
13624: sallii, ovat, että jänistä saa koko maassa pyytää ansoilla
13625: joulukuun, tammikuun ja helmikuun ajan sekä että kaik-
13626: kien metsälintujen pyyntiin Lapin kihlakunnassa sekä
13627: Kuolajärven pitäjässä Kemin kihlakuntaa on lupa metsäs-
13628: tysajan alusta, siis joko elokuun 15 tahi syyskuun 1 päi-
13629: västä joulukuun 1 päivään käyttää sellaista loukkua, joka
13630: heti tappaa otuksen, sekä lokakuun 10 päivän alusta joulu-
13631: kuun 1 päivään ansaa kaikkien metsälintujen pyyntiin.
13632: Kuten näkyy, ovat poikkeukset, jolloin ansoja ja loukkuja
13633: saadaan metsästykseen käyttää, varsin vähäiset, siksi vä-
13634: häiset, että niitä tuskin kannattaa huomioon ottaa, var-
13635: 6 V, '· - Metsästysasetuks. uudist.
13636:
13637: sinkin kun ne koskevat niin pientä osaa maasta kuin yhtä
13638: ainoaa kihlakuntaa sekä yhtä pitäjää toisessa kihlakunnassa.
13639: Pohjolan köyhä maalaiskansa on sen johdosta, että
13640: tämä pyyntitapa on siltä kielletty, asetettu metsästyksen
13641: suhteen mitä onnettomimpaan asemaan. Kun metsänriista
13642: ennen nykyisen metsästysasetuksen voimaan astumista mo-
13643: niaalla Pohjolassa oli vähävaraisen maanviljelijän milt'ei
13644: ainoa särvin, olisi se, jos tätä lakia todella noudatettaisiin,
13645: häneltä milt'ei kokonaan kielletty. Sillä metsästystä pys-
13646: syillä, etupäässä haulipyssyillä voi maalainen Suomessa
13647: ainoastaan aniharvoin harjoittaa. Pitemmittä selityksittä
13648: ymmärtää jokainen, että köyhällä Pohjolan miehellä ai-
13649: noastaan harvoin on varaa ostaa itselleen satakunnan
13650: markkaa maksavan haulipyssyn ja muut kalliit metsästys-
13651: vehkeet. Ja jos hänellä haulikko olisikin, niin vie tällai-
13652: nen metsästystapa kovin paljon aikaa. Ei mies, jolla on
13653: hoidettavanaan pieni talopahanen, joka ainoastaan ahke-
13654: rana työllä karussa ja kylmässä Pohjolassa antaa viljeli-
13655: jälleen niukan leivän, jouda päiväkausia metsissä viettä-
13656: maan. Ei perheenisä, jonka, tekemällä toisen työtä, täy-
13657: tyy elättää lukuisa perheensä, kerkiä samoilemaan pyssy
13658: olalla suunnattoman laajoja Pohjolan korpia, muutamia
13659: lintuja ampuakseen. Tälläinen metsästys on erinomaisen
13660: sopiva rikkaille urheilumetsästäjille, jotka harjoittavat met-
13661: sästystä huvikseen ja voivat uhrata siihen varoja kylliksi
13662: ja aikaa päiväkausia. Mutta ei kai ole tarkoitus, että
13663: metsästys-asetus olisi saädetty harvojen urheilumetsästä-
13664: jien iloksi, toimeentulonsa vuoksi metsästävien vahingoksi.
13665: Jos metsästysasetuksen, samoin kuin muitten lakien, tulee
13666: olla säädetty yhteisen kansan hyödyksi, on välttämätöntä
13667: poistaa siitä kielto käyttää ansoja, satimia ja loukkuja,
13668: ainakin mikäli tämä kielto koskee Suomen pohjoisimpia
13669: seutuja.
13670: Kieltoa ansojen, satimien ja loukkujen käyttämistä
13671: vastaan puolustettanee ihmisyyden kannalta, sen vuoksi
13672: että ansat muka saavat aikaan paljo eläinrääkkäystä. Tätä
13673: V,'· - Hoikka, y. m. 7
13674:
13675: vastaan voi huomauttaa, että ainakin talvisaikaan ansa
13676: tappaa otuksen pian: eläin ei siinä paljon kiusaannu. Muu-
13677: tamissa tapauksissa tosin voi tapahtua, että eläin loukussa
13678: saapi kitua, mutta kun on valittava sen välillä, saako met-
13679: sän eläin jonkun aikaa pyydyksessä kärsiä, vai saavatko
13680: tuhannet köyhät kansalaiset kitua nälässä, pidän minä puo-
13681: lestani kanssaihmisteni menestystä paljon tärkeämpänä.
13682: Ja sitäpaitsi: jos tämä pyyntitapa muka liian kiduttavana
13683: tahdotaan kieltää, niin kiellettäköön sitten myös ihmisyy-
13684: den kannalta ampuminen ja erittäin haulilla ampuminen,
13685: jolla pyyntitavalla tuhansittain lintuja rääkätään, kunnes
13686: ne jäävät haavoihinsa kuolemaan. Minä olen varma siitä,
13687: että haulikoilla metsästäminen saa aikaan varmaan yhtä
13688: paljon, mutta luultavasti paljon enemmän eläinrääkkäystä
13689: kuin ansoilla pyytäminen. Niihin syihin, jotka puolustavat
13690: satimilla pyynnin vapaaksi tekemistä, ainakin Suomen poh-
13691: joisimmissa seuduissa, tulee lisäksi vielä yksi, jota en suin-
13692: kaan pidä vähimmänarvoisena. On nimittäin yleisesti tun-
13693: nettu asia, jota en minäkään kansanedustajana katso voi-
13694: vani salata, että tätä uuden metsästysasetuksen säädöstä
13695: ei ole koskaan näillä seuduin noudatettu. Laajoissa metsä-
13696: ja syrjäkylissä metsästää joka mies satimilla minkä ker-
13697: kiää. Ei ole tarpeen pitemmältä selittää tällaisten olojen
13698: haitallisia, suorastaan turmiota tuottavia vaikutuksia. Lain
13699: pyhyys katoo, kun kansa näkee lain sotivan kansan pa-
13700: rasta vastaan. Laki jää kuolleeksi kirjaimeksi. Kansan
13701: siveelliset käsitteet höltyvät. -
13702: Tämä kaikki epäonnistuneen, oloihin soveltumattoman
13703: määräyksen tähden. On epäilemätöntä, että olisi kaikin
13704: puolin tärkeää ainakin muutamissa seuduissa sallia ansoilla
13705: ja loukuilla pyyntiä.
13706: Jotta ei syntyisi pelkoa siitä,-""'että ehdottamani pyynti-
13707: tapa kokonaan hävittäisi metsänriistan, rajoitan ehdotuk-
13708: seni siihen, että tämä pyyntitapa sallittaisiin vain Oulun,
13709: Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa. Näissä harvaan
13710: asutuissa seuduissa sijaitsevat, kuten tunnettu, kymmenien
13711: 8 V, 1. - Metsästysasetuks. uudist.
13712:
13713: perunkulmien laajuiset kruunun metsämaat. Kun metsäs-
13714: tysoikeus näissä on kruunun, eivät seutujen asukkaat saisi
13715: näissä metsissä pyyntiä harjoittaa. Kun ottaa huomioon,
13716: että pyyntiä ansoilla ja loukuilla näin ollen tultaisiin har-
13717: joittamaan vain kymmenennenä osalla näitten kolmen
13718: kihlakunnan aluetta, voi täydellä varmuudella sanoa, että
13719: metsänriistalle jääpi yllin kyllin rauhoitettuja paikkoja,
13720: paikkoja, joissa ei koskaan kukaan sitä aijokaan häiritä.
13721: Katson sen vuoksi voivani varmuudella sanoa, että sen
13722: kautta, että ansoilla ja loukuilla pyynti sallitaan Oulun,
13723: Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa, ei tällainen pyynti-
13724: tapa suinkaan tule niin suurta hävitystä metsänriistan kes-
13725: ken aikaan saamaan, että tarvitsisi peljätä sen häviävän
13726: taikka edes tuntuvasti vähenevän.
13727: Esittämieni syitten perusteella rohkenen kunnioitta-
13728: vimmin ehdottaa:
13729:
13730:
13731: että Eduskunta tahtoisi Hänen Majesteetil-
13732: leen Keisarilie lähettää hyväksyttäväksi seu-
13733: raavan asetusehdotuksen:
13734:
13735:
13736:
13737: Asetus
13738:
13739: koskeva 20 p. Lokakuuta 1898 metsästyk-
13740: sestä annetun Keisarillisen asetuksen 23 ·§:n
13741: osittaista muuttamista toisin kuuluvaksi.
13742:
13743: Täten säädetään, että 20 päivänä Lokakuuta Metsäs-
13744: tyksestä annetun Keisarillisen Asetuksen 23 §:n 3 ja 4
13745: momentti tulevat näin kuulumaan:
13746: Oulun, Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa olkoon
13747: kumminkin lupa metsästysajan kuluessa käyttää metsäs-
13748: tyksessä loukkuja ja ansoja.
13749: V,'· - Hoikka, y. m.
13750:
13751: Asianomaisilla kunnilla olkoon kuitenkin oikeus joko
13752: osittain tahi kokonaan alueeltaan kieltää tässä mainittujen
13753: satimien käyttäminen.
13754:
13755: Helsingissä 19 p. Helmikuuta 1908.
13756:
13757: Iisakki Hoikka.
13758:
13759: Tähän yhtyvät:
13760:
13761: J. Waarala. Aukusti Hiltula.
13762: Juuso Runtti. J. A. Heikkinen.
13763: V, 2. - Edusk. esit. N:o 16.
13764:
13765:
13766: Tervaniemi, M.: Ehdotus asetukseksi lokakuun
13767: 20 p:nä 1898 metsästyksestä annetun ase-
13768: tuksen eräiden pykälien muuttamisesta
13769: toisin kuuluviksi.
13770:
13771:
13772:
13773: Suomen Eduskunnalle.
13774:
13775:
13776: Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka viime valtio-
13777: päivillä (Asiakirjain Liitteet V, siv. 183-188) Eduskun-
13778: nalle jättämässäni esitys-ehdotuksessa olen esiin tuonut,
13779: ja käyttämällä Valtiopäiväjärjestyksen 29 §:n myöntämää
13780: esitys-oikeutta, rohkenen täten ehdottaa,
13781: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja Kei-
13782: sarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
13783: täisi näin kuuluvan asetus-ehdotuksen:
13784:
13785:
13786: Asetus
13787: Lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
13788: annetun asetuksen eräiden pykäläin muut-
13789: tamisesta toisin kuuluviksi:
13790: Muuttaen Lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
13791: annetun asetuksen 5, 14, 23 ja 25 §:ää, säädetään tämän
13792: kautta, että mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
13793:
13794: 5 §.
13795: Kruununpuistoissa ja kruunun käyttämättömällä maalla
13796: älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan metsästystä
13797: ilman asianomaista lupaa. Mitä näin on säädetty, ei kui-
13798: V, 2. - TePvaniemi.
13799:
13800: tenkaan koske sanottuja kruunun alueita Lapin ja Kemin
13801: kihlakunnisia.
13802: 14 §.
13803: Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden
13804: metsästäminen tässä pykälässä mainituin paikkeuksin luva-
13805: ton alla mainittuina aikoina, nimittäin:
13806: 1:ksi. Heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä-
13807: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi,
13808: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka,
13809: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa eli
13810: taivaanvuohi, ruisrääkkä, kuovi,: tunturikurmitsa, kaikki
13811: viklalajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun 1 päivän
13812: alusta heinäkuun 31 päivän loppuun saakka.
13813: 2:ksi. Koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta tou-
13814: kokuun 31 päivän loppuun saakka.
13815: 3:ksi. Peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun
13816: 31 päivän loppuun saakka.
13817: 4:ksi. Naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri joulu-
13818: kuun 1 päivän alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka.
13819: 5:ksi. Koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana ja
13820: muut kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vastedes
13821: maassa ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päivän
13822: alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka.
13823: 6:ksi. Jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31
13824: päivän loppuun saakka.
13825: 7 :ksi. Peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun 31
13826: päivän loppuun saakka.
13827: Lennonaikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitusaikana-
13828: kin saaristossa ja Lapin kihlakunnassa ampua telkkiä, kol-
13829: soja, meriteeria, tunturisotkia jouhisotkia ja alleja sekä
13830: Ahvenanmaan saaristossa myös valkeita koirashaahkoja.
13831:
13832: 23 §.
13833: Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
13834: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä loukkujar
13835: 12 V, 2. - Metsästysasetuks. uudist.
13836:
13837: ansoja tai muita satimia, olkootpa minkä laatuisia hy-
13838: vänsä.
13839: Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun 1 päi-
13840: vän alusta maaliskuun 1 päivään.
13841: Lapin ja Kemin kihlakunnissa olkoon lupa syyskuun
13842: 16 päivän alusta joulukuun 1 päivään asti käyttää sanot-
13843: tuja pyydyksiä kaikkien metsälintujen ja myös sen ajan
13844: jälkeen metsäkanan pyyntiin.
13845: Asianomaisilla kunnilla olkoon kuitenkin oikeus alueel-
13846: taan joka kokonaan tai osaksi kieltää yllä mainittujen
13847: pyydysten käyttäminen.
13848: Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
13849: alimmillaankin ollessa, on umpinainen ylhäältä aina veden-
13850: pintaan saakka.
13851:
13852:
13853: 25 §.
13854:
13855: Tässä maassa kaadetusta karhusta, sudesta, ilveksestä
13856: ja ahmasta sekä ketusta, joka on tapettu aikana huhti-
13857: kuun 1 päivän alusta syyskuun 30 päivän loppuun, saa-
13858: koon se, joka on eläimen tappanut, yleisistä varoista pal-
13859: kintoa kustakin eläimestä seuraavin määrin, nimittäin:
13860: Karhusta kaksikymmentäviisi markkaa, mutta Lapin
13861: ja Kemin kihlakunnissa viisikymmentä markkaa:
13862: karhun penikasta kaksikymmentäviisi markkaa;
13863: sudesta sata markkaa ja suden penikasta viisikym-
13864: mentä markkaa;
13865: ahmasta viisikymmentä markkaa, ja sen pojasta kaksi-
13866: kymmentäviisi markkaa;
13867: ketusta viisi markkaa ja ketun pojasta kaksi markkaa.
13868: Kunta olkoon velvollinen jokaisesta sen alueella tape-
13869: tusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilokista, kor-
13870: pista ja variksesta suorittamaan palkintoa seuraavin mää-
13871: rin, nimittäin:
13872: kotkasta ja huuhkajasta viisi markkaa sekä pojasta
13873: kaksi markkaa;
13874: V, •. - TePvaniemi. 13'
13875:
13876: kanahaukasta kolme markkaa ja pojasta yhden markan;
13877: merilokista kaksi markkaa ja pojasta viisikymmentä
13878: penniä, sekä
13879: korpista ja variksesta viisitoista penniä ja pojasta
13880: kymmenen peniä.
13881: *
13882: Helsingissä, 21 p:nä Helmikuuta 1908.
13883: M. Tervaniemi.
13884:
13885:
13886: Tähän yhdymme sillä edellytyksellä että anomuksessa.
13887: mainitut muutokset ulotetaan myöskin Pudasjärven, Tai-
13888: valkosken ja Kuusamon kuntiin Oulun kihlakuntaa.
13889:
13890: J. Waarala. Aukusti Hiltula.
13891: Juuso Runtti .
13892:
13893:
13894:
13895:
13896: .
13897: V, a. - Edusk. esit. N:o 25.
13898:
13899:
13900: Leppänen, Pekka, ja Ahrnavaara, P.: Ehdotus
13901: asetukseksi, jonka kautta 23 § lokakuun
13902: 20 p:nä 1898 metsästyksestä annetussa
13903: arm. asetuksessa muutetaan.
13904:
13905:
13906:
13907: Suomen Eduskunnalle.
13908:
13909:
13910: Viittaamalla viime valtiopäivillä tekemäämme tldus.:
13911: kuntaesitykseen, rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa,
13912: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan eduskuntaesityksen:
13913:
13914: Ehdotus
13915: asetukseksi, jonka kautta 23 § Lokakuun
13916: 20 päivänä 1898 rnetsästyksestä annetussa
13917: arrnollisessa asetuksessa muutetaan.
13918: Tämän kautta säädetään, että 23 § 20 päivänä Loka-
13919: kuuta 1898 metsästyksestä annetussa asetuksessa muute-
13920: taan näin kuuluvaksi:
13921:
13922: 23 §.
13923: Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästä lähin
13924: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä satimia,
13925: -olkootpa minkä laatuisia hyvänsä.
13926: Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla Joulukuun 1 päi-
13927: vän alusta Maaliskuun 1 päivään.
13928: Oulun läänissä sekä siinä osassa Iisalmen pitäjää,
13929: joka kuuluu Iisalmen pohjoiseen nimismiehen piiriin, Ruta-
13930: kon rukoushuonekunnassa, Nilsiän pitäjään Syvärinjärven
13931: pohjoispuolella olevassa osassa, Rautavaaran kappelissa sekä
13932: V, s. - Leppänen ja Ahmavaal'a. 15
13933:
13934: Nurmeksen, Pielisjärven ja Ilomantsin pitäjissä Kuopion
13935: lääniä, niin myös Salmin kihlakunnassa ja Soanlahden pitä-
13936: jässä Wiipurin lääniä olkoon lupa metsästysajan alusta
13937: Joulukuun 1 päivään käyttää! sellaista loukkua, joka heti
13938: tappaa otuksen, sekä Lokakuun 10 päivän alusta Joulukuun
13939: 1 päivään ansaa kaikkien metsälintujen ja myös sen jäl-
13940: keen rauhoitusajan alkuun metsäkanan pyyntiin.
13941: Asianomaisilla kunnilla olkoon .kuitenkin oikeus alueel-
13942: taan kieltää tässä mainittujen sadinten käyttäminen.
13943: Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu veden
13944: alimmillakin ollessa on umpinainen ylhäältä aina veden
13945: pintaan saakka.
13946:
13947: Helsingissä, Helmikuun 26 p:nä 1908.
13948:
13949: Pekka Leppänen . P. Ahmavaara.
13950:
13951:
13952:
13953:
13954: •
13955: V,"· - Anom. ehd. N:o 45.
13956:
13957:
13958: Heininen, Kaarlo: Metsästysoikeuden saatta-
13959: mista maanomistuksesta riippumattomaksi
13960: ynnä sanotun oikeuden järjestämistä
13961: yleensä tarkoittavien muutosten aikaan-
13962: saamisesta voimassa olevaan metsästys-
13963: asetukseen.
13964:
13965:
13966:
13967:
13968: Suomen Eduskunnalle.
13969:
13970:
13971: Nykyään voimassa oleva metsästysasetus 20 päivälta
13972: lokakuuta 1898 on yleiseen tuunustettu puutteelliseksi ja
13973: korjausta kaipaavaksi. Yleisintä ja oikeutettua tyytymät-
13974: tömyyttä kansassa on herättänyt se seikka, että se sulkee
13975: metsästysoikeudesta osattomiksi maaseudulla asuvan
13976: maata omistamaUoman kansanluokan, tilattomat ja torp-
13977: parit. Että lainsäädäntö tässä kohden on ottanut harha-
13978: askeleen, tunnustetaan jotenkin yleisesti- maanomistusta
13979: vailla olevat kansanluokat yksimielisesti. Tilattomilta on
13980: riistetty ammoisista ajoista nauttimansa oikeus ja saatu
13981: aikaan laki, joka on vastoin kansan enemmistön oikeus-
13982: käsitystä. Ja yhtä mahdoton kuin on tämän asetuksen
13983: noudattamisen valvominen, yhtä yleisesti sitä myös riko-
13984: taan kansan siveelliseksi tappioksi.
13985: Jo yllämainittu nurinkurisuus metsästyslaissamme
13986: vaatii ehdottomasti lain pikaista korjausta. Lisäksi olisi
13987: mielestämme uutta metsästyslakia laadittaessa pyrittävä
13988: mahdollisuuden mukaan poistamaan sellaisia luonnotto-
13989: mia syitä metsän riistan vähenemiseen, joitQ on mahdolli·
13990: nen edes jossain määrässä vastustaa. Sellaisia on mie-
13991: lestämme paitsi haaska- ja petoeläimien tuhoisaa vaiku-
13992: V, 4. - Heininen. 17
13993:
13994: tusta ja suhteettoman suurta lisääntymistä, erittäinkin
13995: salametsästy3 ja yhtä pelottavassa määrässä kasvaya sun-
13996: nuntai- ja urheilumetsästys ja tämän ohessa haulipyssyjen
13997: taitamaton käyttäminen sekä yleensä ne väärinkäytökset
13998: mitä nykyisestä laista seuraa. Tämän ohella tahtoisimme
13999: huomauttaa, että asetuksen 14 § :n neljännessä kohdassa
14000: mainittujen naarasmetson eli kappelon ja naarasteeren
14001: rauhoittaminen joulukuun r päivän alusta on käytännössä
14002: miltei mahdoton noudattaa silloin, jos kerran sallitaan
14003: kuvilta ja huuhdepuista ampua samojen lintujen koirak-
14004: sia samaan aikaan. Siksi vaikea niistä on aamuhämärässä
14005: ja huuhdepuissa eroittaa koiraksia ja naaraksia toisistaan,
14006: joten siinä voi joutua vasten tahtoaankin lainrikkojaksi.
14007: Saman pykälän kuudenteen kohtaan, jäniksen rau-
14008: hoituksesta puhuttaessa, olisi välttämättömästi saatava
14009: sellainen lisäys eli muutos, että jänistä saataisiin rauhoi-
14010: tusaikaan katsomatta ampua viljapelloilta, laihoista ja
14011: puutarhoista minä vuoden aikana hyvänsä. Tämä olisi
14012: tärkeä erittäinkin senvuoksi, että silloin voitaisiin ilman
14013: tahallista lainrikkomista edes jossakin määrässä suojella
14014: .ainakin hedelmäpuita ja laihoja näiden nakertajain tuhoi-
14015: salta hävitykseltä, joka todellakin paikoin, missä jäniksiä
14016: suuremmassa määrässä löytyy, on sellainen maanvaiva,
14017: että se tekee hedelmäpuiden viljelemisen ihan mahdotto-
14018: maksi, ja tuottavat samat elukat varsinkin tilattomien
14019: vähäisille laihoille ja viljapelloille hyvinkin ikävät vahin-
14020: got hävittämällä sekä oraat että juuret.
14021: Kun metsästysoikeus nyt on tehtävä maanomistuk-
14022: sesta riippumattomaksi, on silloin kumminkin huomattava
14023: erinäisiä vaaroja, n1itä maanviljelijöille saattaisi siitä koi-
14024: tua. Yleensä on tunnettua, mitenkä nykyäänkin seucluis-
14025: sa, joissa kaupunkilaisherrat ovat vuokranneet suurehkoja
14026: metsä-aloja ja joissa he pää-asiallisesti huvikseen metsäs ·
14027: televät, tällaisten seurueitten koiralaumat tekevät vahin-
14028: koa varsinkin maanviljelijän, torpparin ja mökkiläisen
14029: lampaille y. m. Edelleen saattavat varsinkin kaupunkien
14030: 2
14031: 18 V, 4. - Metsästysasetuks. uudist.
14032:
14033: lähiseuduilla metsän ääressä tai metsän ympäröiminä ole-
14034: vat viljapellot jopa puutarhatkin joutua koirien tallatta-
14035: viksi. ·Tällaista vahinkoa saavat varsinkin pienviljelijät
14036: ja torpparit kärsiä nykyään paikoin hyvinkin tuntuvassa
14037: määrässä. Tähän katsoen näyttää siltä, että metsästämi-
14038: nen koirilla. varsinkin suuremmilla koirajoukoilla olisi
14039: lain kautta mahdollisimman ahtaalle supistettava ja kaikki
14040: metsästyksen maanviljelijälle tuottamat vahingot täysin
14041: riittävästi korvattavat.
14042: Koska metsästys yllämainituissa suhteissa luonnotto·-
14043: mana ja epäinhimillisenä kaipaa pikaista korjausta, roh-
14044: kenen kunnioittaen esittää,
14045:
14046: että Eduskunta anovsi Hänen Keisarilli--
14047: selta Majesteetiltaan armo !lista esitystä sellai-
14048: siksi muutoksiksi voimassaolevaan metsästys-
14049: lakiin, että metsästysoikeus tulisi maanomis-
14050: tuksesta riippumattomaksi ja, metsänriistan li-
14051: sääntymiseksi tarpeelliset, paremmin kuin nyt
14052: ja varsinkin paikallisten olojen mukaan järjes-
14053: tetyt rauhoitusajat huomioonottamalla, kaik-
14054: kien kansalaisten oikeudeksi sellaisilla velvolli-
14055: suuksilla, jotka samalla kun ne tekevät metsäs-
14056: tyksen maanviljelijälle mahdollisimman vaarat-
14057: tomaksi samalla varmentavat maanviljelijän
14058: korvauksen saamisen metsästyksen mahdolli-
14059: sesti tuottamista vahingoista ja että metsästyk-
14060: sen harjoittaminen sunnuntaisin ja kirkollisina
14061: juhlapäivinä kielletään.
14062:
14063: Helsingissä 19 p. helmikuuta 1908.
14064:
14065:
14066: Kaarlo Heininen.
14067: V, 6. - Anom. ehd. N:o 161.
14068:
14069:
14070: Häkkinen, S., y. m.: Metsästysasetuksen muut-
14071: tamisesta siihen suuntaan, että metsäs-
14072: tys tulisi maanomistuksesta riippumatto-
14073: maksi.
14074:
14075:
14076:
14077: Suomen Eduskunnalle.
14078:
14079:
14080: Eduskunnalle v. 1907 valtiopäivillä jättämämme
14081: anomusehdotuksen perustelujen nojalla voimassa olevan
14082: metsästysasetuksen muuttamiseksi (Liitevihko V, r8.
14083: Anom. ehd. N :o 8o) rohkenemme kunnioittavimmin esit-
14084: tää, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
14085: että Keisarillinen asetus metsästyksestä,
14086: lokakuun 20 p:ltä r898, perinpohjin tarkastet-
14087: taisiin ja vuoden I909 istuntokaudella edus-
14088: kunnalle annettaistm uusi metsästyslakiesitys
14089: siihen suuntaan muutettuna, että kaikenlainen
14090: metsästys tulisi maanomistuksesta riippumatto-
14091: maksi, kaikkien kansalaisten oikeudeksi niillä
14092: rajoituksilla, mitkä katsotaan tarpeellisiksi
14093: metsänriistan rauhoittamiseksi lisääntymisen
14094: varalta.
14095: Helsingissä, Helmikuun 26 p :nä 1908.
14096:
14097: S. Häkkinen. W. Aromaa.
14098: P. Huttunen. Matti Aalto.
14099: J. A. Komu. J. Laakso.
14100: A. Salo. J. 0. Jalava.
14101: J. F. Naaralainen. Kaarle Mänty.
14102: P. Tikkanen. A. Kannisto.
14103: B.
14104: Erinäisten tilan tai tilanosan asukasten
14105: hallintaoikeuden järjestämistä ja uakiin-
14106: nuttamista tarkoittauia anomusehdotuksia.
14107: V, s. - Pet. mem. N:o 179.
14108:
14109:
14110: Rosenqvist, G. G.: Angående ordnandet af åboer-
14111: nas och brukens rättigheter till de krono-
14112: hemman, hvilka af särskilda bruk på
14113: grund af äldre författningar blifvit skatte-
14114: köpta framför åboerna.
14115:
14116:
14117:
14118:
14119: T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
14120:
14121:
14122: För upphjälpandet af bruksdriften anslog den
14123: svenska regeringen gifmildt, alltsedan bruksindustrins
14124: uppkomst, skogar å kronohemman till kolning åt bruken i
14125: Sverge och Finland. Sedermera, då genom skatteköps-
14126: förordningen af den 19 :de september 1723 innehafvare
14127: af kronohemman förklarades berättigad att lösa hemmanet
14128: till skatte, gjordes härvidlag i samma förordning den in-
14129: skränkning att ,på de orter där äldre samt manufaktur-
14130: verk äro inrättade inga hemman mera försäljes tili
14131: Skatte, innan Bergs-CoUegium förklarat, om det nödvän-
14132: digt betarvas till något Bergverk, då det ej får igenom
14133: skatteköp abalieneras." För att praktiskt lösa den kon-
14134: flikt, som sålunda uppkom emellan brukens intresse och
14135: kronoböndernas rättighet tili skatte-köp, bestämde sär-
14136: skilda administrativa förordningar, bland hvilka de vik-
14137: tigaste äro k. brefven af den 16 augusti 1731 och den 23
14138: september 1747, att bruken visserligen tillerkännas rätt
14139: att framför åboerne skatteköpa kronohemman, som pröf-
14140: vades vara nödvändiga för dessa verk i och för betjäning
14141: med koi, ved, dagsverken och körslor, men samtidigt stad-
14142: gades å andra sidan, att åboerne och deras efterkom-
14143: mande likväl skulle hafva rätt att odrefne sitta å hem-
14144: 24 V, 6. - Asutuspolitiikkaa ja metsä taloutta.
14145:
14146: manen, så länge de sina skyldigheter i afseende å häfd
14147: och byggnader lagligen fullgöra samt skogen behörigen
14148: vårda, och skulle sådant af bruk skatteköpt hemman icke
14149: få belastas med flere dagsverken än det samma enligt
14150: jordeboken ålåg, då det till skatte köptes. Bruksegaren
14151: vore dock obetaget att genom öfverenskommelse med
14152: åbon uppbära hela räntan, för hvilken bruksegaren var
14153: kronan ansv;trig, i koi, körslor och dagsverken, hvarvid
14154: åbon skulle godtgöras för sina prestationer enligt det pris,
14155: som skattebönder erhöllo eller efter gällande markegångs-
14156: pris. Men inga öfriga besvär eller skatter vore bruks-
14157: egaren berättigad att pålägga åbon. Hall bruket nedlades
14158: skulle hemmanet hemfalla kronan eller åbon, utan att bru-
14159: ket tillerkändes någon rätt tili detsamma.
14160: Det finnes ännu den dag som är på flere orter, isyn-
14161: nerhet i närheten af våra äldsta bruk, en mängd hemman,
14162: angående hvilka dessa stadganden från r 700 talet gälla.
14163: Den rätt, som åbo å dylikt, af bruken sig ,tili styrka och
14164: stödja" skatteköpt hemman tillkommer, har blifvit både i
14165: teorin och i synnerhet i praktiken olika tolkad. Det fin-
14166: nes hemman, öfver hvilka åbon, sedan brukets behof af
14167: koi upphört, någorlunda fritt förfogar, äfven hvad hem-
14168: manets skog beträffar. Det finnes andra, å hvilka åbons
14169: rättigheter till skogen begränsats tili hemmanets husbe-
14170: hof, och ytterligare finnes hemman, från hvilka åboerne
14171: blifvit genom ökade skatter och utskylder drefne, så att
14172: dessa hemman egas och besittas af bruken.
14173: Likaledes hafva arfsförhållandena hvad dylika hem-
14174: man beträffar på olika sätt reglerats.
14175: Då sålunda dessa rättsförhållanden tarfva reglering,
14176: tillåter sig undertecknad att värdsamt anhålla, att landt-
14177: dagen ville förena sig om en pedition,
14178:
14179: att styrelsen ville förelägga nästsamman-
14180: trädande landtdag nådig proposition angåend.:
14181: ordnandet af åboernas och brukens rättigheter
14182: V, s. - G. G. Rosenqvist.
14183:
14184: till de kronohemman} hvilka såsom för bruks-
14185: driften nödvändiga på grund af särskilda för-
14186: ordningar från 1700 talet af bruken blifvit
14187: skatteköpta framför åboerna.
14188:
14189: Helsingfors, den 26 februari 1908.
14190:
14191:
14192: G. G. Rosenqvist ..
14193: V, 1. - Anom. ehd. N:o 149.
14194:
14195:
14196: Kivilinna, Väinö, y. m.: Kruununtiloilla olevien
14197: torpanalueiden muodostamisesta eräissä
14198: tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai palsta-
14199: tiloiksi.
14200:
14201:
14202:
14203: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
14204:
14205:
14206: Niiden perustelujen nojalla, jotka löytyvät tarkem-
14207: min esitettyinä Suomen Kansaneduskunnalle kesäkuun 8
14208: p :nä 1907 jätetyssä anomusehdotuksessa N :o 192 (Val-
14209: tiopäiväin Asiakirjat v. 1907; Liitteet VIII, siv 51), roh-
14210: kenemme kunnioittaen ehdottaa, että Suomen Kansan-
14211: eduskunta yhtyisi anomaan,
14212:
14213: että hallitus mahdollisimman pian antaisi
14214: Eduskunnalle armollisen esityksen) joka sisäl-
14215: täisi s e u r a a v a n s u u n t a i s e n 1 a k i-
14216: ehdotuksen:
14217:
14218: Muutokseksi maatilojen osittamisesta 12
14219: p :nä kesäkuuta 1895 annetun Keisarillisen Ase-
14220: tuksen 6 § :ään ja lisäykseksi saman asetuksen
14221: 41 § :ään säädetään täten niinkuin seuraa:
14222: Jos ennen tammikuun 1 päivää 1896
14223: määräala kruununtilasta on perintöosan vas-
14224: tikkeeksi tai korvaukseksi tilalla tehdystä
14225: työstä jollekin luovutettu hänen omaksi taikka
14226: myös hänen sekä vaimonsa ja lastensa elin-
14227: ajaksi, olkoon sillä nyt mainituista henki-
14228: löistä, joka tämän asetuksen voimaan astuessa
14229: on luovutetun alueen haltijana, siinä tapauk-
14230: V, 1. - Kivilinna, y. m. 27
14231:
14232: sessa että tila vielä on sen henkilön tai hänen
14233: perillisensä hallussa, jonka asukkaaksi tullessa
14234: luovutus tapahtui, oikeus saada se ala lohko-
14235: misella tai palstatilaksi erottamisella maatilo-
14236: jen osittamisesta voimassa olevien säännösten
14237: mukaan erilleen otetuksi; hakekoon kuitenkin,
14238: jos hän sellaista etua nauttia tahtoo, sitä ku-
14239: vernööriltä kahden vuoden kuluessa siitä päi-
14240: västä, jona tämä asetus on voimaansa astunut.
14241: Jos tila sen jälkeen, kun alueen luovutus on
14242: tapahtunut, on ostettu perinnöksi, korvatkoon
14243: luovutetun alueen haltija tilanomistajalle
14244: alueen manttaaliarvoa vastaavan osuuden pe-
14245: rintölunastushinnasta sekä muista oikeudenmu-
14246: kaisesti siihen menneistä kustannuksista.
14247:
14248: Helsingissä helmikuun 26 p :nä 1908.
14249:
14250:
14251: Väinö Kivilinna.
14252: Olli Pajari. Juho Tulikoura.
14253: Erkki Pullinen. H. Repo.
14254: A. 0. Vuorimaa. A. Osw. Kairamo.
14255: Juhani Arajärvi. Hannes Gebhard.
14256: V, s. - Anom. ehd. N:o 195.
14257:
14258:
14259: Häkkinen, S., y. m.: Maatilojen osittamisesta
14260: kesäk. 12 p:nä 1895 annetun asetuksen
14261: 41 §:n muuttamisesta siten, että n. s.
14262: perintötorpan alueita sen nojalla edelleen-
14263: kin kävisi muodostaminen itsenäisiksi
14264: tiloiksi tai palstatiloiksi.
14265:
14266:
14267:
14268:
14269: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
14270:
14271:
14272: Viime vuosisadan seitsenkymmen-luvulla sekä osiksi
14273: läheisemmillekin ajoille saakka on maamme talollisilla ol-
14274: lut tapana toisinaan, antaissaan omistus- ja hallintaoikeu-
14275: den taloonsa vanhimmalle pojalleen taikka poikain puut-
14276: teessa tyttärelleen, että nuoremmat lapset ovat saaneet
14277: saman talon maalta torpan paikkoja perintöosaansa vas-
14278: taan, minkä vuoksi senlaisesta torpasta taloon suoritet-
14279: tava verokin on määrätty usein vallan huokeaksi, nimeksi
14280: vaan. Toisinaan ovat myös veljekset sopineet keskenään
14281: niin, että joku heistä on suostunut ottamaan talon maalta
14282: joko valmiin torpan tai torpan paikan perintöosastaan,
14283: joten taloa hallitseva veli on vapautunut joko osaksi tahi
14284: tyyten suorittamasta tilaltaan perintölunastusta rahassa.
14285: Näin on syntynyt joukko n. k. perintötorppia, joissa aren-
14286: tioikeus siirtyy - pitäisi siirtyä - suvusta sukuun taikka,
14287: kuten tämänlaisten torppain vuokrakirjoissa joskus sei-
14288: soo: ,Nautittavaksi hänelle itselleen ja pojan-pojan-po-
14289: jalle", millä tahdotaan merkitä ,ikuisiin aikoihin."
14290: Kansan oikeuskäsityksen mukaan tällä tavalla muo-
14291: dostetun torpan arent1oikeus olisi oleva laillisestikin
14292: yhtä kestävä ja turvattu sen omistajalle kuin perintö,..
14293: V, s. - Häkkinen, y. m. 29
14294:
14295: talon omistusoikeus talonomistajalle. Mutta lainlaadinta
14296: on aikain kuluessa poikennut tältä oikeuskäsityksen kan-
14297: nalta maanomistajain eduksi ja torpparien vahingoksi,
14298: mikä on ymmarrettävissä, kun tiedämme torppareilla ei
14299: olleen osallisuutta lakien laatimisessa. Omistavat luokat
14300: ovat tehneet lait mieleisikseen. Vasta myöhempinä aikoi-
14301: na pääsi säätyeduskunnassa vallalle se oikeuskäsitys, että
14302: mainitunlainen perintö olisi lailla turvattava; olisi pois-
14303: tettava laissa aukko, minkä suojassa on voitu lukuisilta
14304: torppareilta riistää heidän perintöosansa.
14305: Tämä oikeuskäsitys sovitettiin kainaksi lakipykäläksi,
14306: luullaksemme ensi kerran, siinä laissa maatilojen ositta-
14307: misesta, mikä säätyeduskunnan myötävaikutuksella syntyi
14308: ja kesäkuun 12 p. 1895 asianomaisesti vahvistettuna ju-
14309: 1aistiin, jonka lain 41 § ja 42§ :n 1 momentti kuuluu:
14310: ,Jos ennen Joulukuun 19 päivää 1864 määrä-ala sel-
14311: laisesta tilasta, kuin 1 § :ssä on sanottu, on perintö-osan
14312: vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi jollekin luovutettu,
14313: olkoon tällä tahi hänen oikeutensa omistajalla oikeus saa-
14314: da se ala lohkomisella tahi palstatilaksi erottamisella tä-
14315: män asetuksen mukaan erilleen otetuksi; hakekoon kui-
14316: tenkin, jos hän sellaista etua nauttia tahtoo, sitä kuver-
14317: nööriitä kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona
14318: tämä asetus on voimaansa astunut.
14319: Tämän asetuksen noudattaminen alkaa 1 päivästä
14320: Tammikuuta 1896."
14321: Ylläseisovan lain kohdan nojalla on suuri luku perin-
14322: tötorppia Iohkomalla eroitettu itsenäisiksi tiloiksi ja niiden
14323: omistajat saatettu varmempaan oikeudelliseen asemaan.
14324: Mutta joukko maamme torppareita ei ole aikoinaan arvan-
14325: nut ottaa selvää tämän lain sisällöstä, vaikka siitä olisi
14326: ,ollut heille hyötyä. Näin on sadailta perintötorppareilta
14327: jäänyt nauttimatta useinmainitun lain tarjoamat edut en-
14328: nen säädetyn määräajan päättymistä, mikä tapahtui Tam-
14329: mikuun 1 p :nä 1906. Nyt he ovat heränneet ja olisivat
14330: halukkaat nauttimaan kohtuullisia oikeuksiaan lohkaisut-
14331: 30 V, s. - Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta.
14332:
14333: tamalla perintötorppansa irti talon maasta, mutta siihen
14334: heillä ei enää ole laillista oikeutta. Mutta kun ennem-
14335: min valveutuneille perintötorppareille on suotu lain turvaa
14336: perintönsä omistamiseen, niin ei voitane kieltää samaa
14337: oikeutta nyttemmin heränneiltäkään. Kun säätyeduskun-
14338: ta on voinut hyväksyä ja Suuriruhtinas vahvistaa edellä-
14339: sanotun lain torpparien oikeuksien turvaksi, ei voine olla
14340: tämä yksikamarinen, kansanäänestyksellä kokoonpantu
14341: Eduskunta uudistamatta samaa lakia olemaan edelleen
14342: voimassa siksi pitkän ajan, että kaikki perintötorpparit,
14343: hitaimmatkin ehtisivät lohkomaila eroituttaa torppansa
14344: itsenäisiksi tiloiksi.
14345: On mahdollista, että joulukuun 19 päivän jälkeen-
14346: kin v. 1864 on syntynyt sanotunlaisia torppia, minkä
14347: vuoksi lakia uusiessa olisi sille annettava sellainen sisältö,
14348: että myöhemminkin perintöosaa vastaan taikka muutoin
14349: ainaiseksi saadut maakappaleet ja torpat voitaisiin eroit-
14350: taa itsenäisiksi tai palstatiloiksi.
14351: Edelläsanotuilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
14352: vtmmm Eduskunnan anottavaksi,
14353:
14354: että Hallitus vuoden I909 :n valtiopäivillä
14355: Eduskunnalle antaisi arm. esityksenä näin kuu-
14356: luvan lakiehdotuksen:
14357:
14358: Ehdotus
14359: Maatilain osittamisesta kesäkuun 12 p :nä 1895
14360: annetun lain 41 § :n muuttamisesta osiksi toisin
14361: kuuluvaksi ja edelleen voimaan saatettavaksi.
14362:
14363: 41 §.
14364: Jos ennen Tammikuun 1 patvaa 1908
14365: määrä-ala sellaisesta tilasta, kuin 1 § :ssä on
14366: sanottu, on perintöosan vastikkeeksi tahi muu-
14367: ten ainaiseksi jollekin luovutettu, olkoon tällä
14368: V, s. - Häkkinen, y, m. 31
14369:
14370: tahi hänen oikeutensa omistajalla oikeus saada
14371: se ala lohkomisella tahi palstatilaksi eroittami-
14372: sella tämän asetuksen mukaan erilleen otetuksi ;.
14373: hakekoon kuitenkin, jos hän sellaista etua naut-
14374: tia tahtoo, sitä kuvernööriitä kymmenen vuo-
14375: den kuluessa lukien Tammikuun I päivästä,
14376: 1909.
14377:
14378: Helsingissä, Helmikuun 26 p :nä 1908.
14379:
14380:
14381: S. Häkkinen. Kalle Salminen.
14382: D. J. Kalliokorpi. T. Rissanen.
14383: P. Huttunen. w. Aromaa.
14384: Matti Aalto. J. Laakso.
14385: A. Salo. J. 0. Jalava.
14386: Kaarle Mänty. J. F. Naaralainen~
14387: P. Tikkanen. A. Kannisto.
14388: c.
14389: Kyyditysrasituksen tasoittamista
14390: tarkoittauia anomusehdotuksia.
14391:
14392:
14393:
14394:
14395: 3
14396: V, o. - Anom. ehd. N:o 58.
14397:
14398:
14399: Huoponen, N. E., y. m.: Manttaaliin pannun
14400: maan vapauttamisesta vankeinkuljetus-
14401: rasituksesta.
14402:
14403:
14404:
14405:
14406: S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
14407:
14408:
14409: Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä tehtyyn anomuk-
14410: seen manttaaliin pannun maan vapauttamisesta vankein-
14411: kuljetusrasituksesta (Liitteet V, siv. 215), saamme kun-
14412: nioittavimmin pyytää Eduskuntaa yhtymään alamaiseen
14413: anomukseen siitä,
14414:
14415: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
14416: ensi kokoontuville valtiopäiville antaa esityksen
14417: siitä, että manttaaliin pantu maa vapautettai-
14418: siin vankeinkuljetus-rasituksesta ja että tämä
14419: rasitus määrättäisiin valtion kannatettavaksi ja
14420: kustannettavaksi.
14421:
14422: Helsingissä 19 p. helmikuuta 1908.
14423:
14424:
14425: N. E. Huoponen. Pekka Pennanen.
14426: Gust. Arokallio. P. Kuisma.
14427: P. Ahmavaara. K. 0. Vikman.
14428: Mikko Knuutila Juho Snellman.
14429: S. Heiskanen. Juho Haveri.
14430: V, 1o. - Anom. ehd. N:o 155.
14431:
14432:
14433: Sipponen, Mikko ja Kivilinna, Väinö: Kun-
14434: tien vapauttamisesta sotilaskuormastojen
14435: kuljetuksesta leiripaikoille ja sotilaskyy-
14436: ditystä koskevien asetusten tarkastami-
14437: sesta.
14438:
14439:
14440:
14441:
14442: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
14443:
14444:
14445: Muolaan, Uudenkirkon ja Kuolemajärven kuntien
14446: asukkaille tuottaa säännöllisesti joka vuosi uudistuva
14447: Kaukjärven leiripaikalle kokoontuvan venäläisen sotaväen
14448: kuormaston kulettaminen Perkjärven asemalta sanotulle
14449: leiripaikalle ja takaisin sietämättömän rasituksen. Mai-
14450: nittu kuljetus on ainakin keväisin suoritettava kelirikon
14451: aikana ja juhtien rehunpuutteen takia heikoimmillaan ol-
14452: lessa. Korvaus Smk. r : 6o, on kerrassaan mitätön var-
14453: sinkin siihen nähden että useat kyyditysvelvolliset ovat
14454: pakoitetut saapumaan pitkien matkojen, jopa 50 kilom.
14455: päästä ja saavat sittenkin vielä odottaa vuoroaan. Että
14456: tällainen muutamien yksityisten kuntain niskoille säännöl-
14457: lisesti joka vuosi sotilaskyydityksen muodossa lankeava
14458: rasitus on kohtuuton ei kaivanne enempää todistelua.
14459: Emme tiedä, tokko nykysin saman tapaisia rasituksia
14460: lienee muiden maamme kuntien kannettavina, mutta vaik-
14461: kapa nämä mainitsemamme kunnat olisivatkin tätä nykyä
14462: ainoat, niin ei mikään estäne, asetusten sotilaskyydityk-
14463: sestä ollessa nykyisellä kannallaan, sellaisen rasituksen
14464: lankeamista toistenkin kuntien kannettavaksi, riippuen
14465: uusien leiripaikkojen perustamisesta. Mainittu rasitus
14466: on meistä nähden kumminkin niin kohtuuton, että kat-
14467: V,to. - Sipponen ja Kivilinna. 37
14468:
14469: somme valtion asiaksi, ja ennen kuin sotilaskyyditystä
14470: koskevat asetukset ennätetään tarkastaa ja uudistaa, ryh ·
14471: tyä toimenpiteisiin tämän peräti epätasaisen rasituksen
14472: tasoittamiseksi. Mitä nimenomaan mainitsemaamme ta-
14473: paukseen tulee, niin löytyisi keinoja useitakin. Yksi olisi
14474: jo aikaisemmassa Eduskunnalle jättämässämme anomus-
14475: ehdotuksessa (Valtiopäiväin Asiakirjat 1907, Liitteet VII,
14476: siv. 130) ehdottamamme Perkjärven asemalta läheiselle
14477: hiekanottopaikalle johtavan haara-radan jatkaminen
14478: Kaukjärven leiri paikalle. Jollei sitä havaita tarkoituksen
14479: mukaiseksi, voisi ajatella kiskorataa joka tulisi vieläkin
14480: halvemmaksi, rata kun ei olisi kuin 4-5 km. pitkä ja
14481: kulkisi tasaista kangasmaata. Ainakin pitäisi ajatella joko
14482: varsinaisten rahdinkuljettajien paikkaamista mainittuun
14483: kuljetukseen, johon halukkaita varmaan löytyisi, taikkapa
14484: ainakin kohtuullisemman korvauksen maksamista kyydi-
14485: tysvelvollisille yleisistä valtion varoista. Nimenomaista
14486: ehdotusta tässä suhteessa pidämme kumminkin tarpeetto-
14487: mana tehdä, sillä se riippuu luonnollisesti kussakin eri-
14488: koistapauksessa paikallisoloista.
14489: Yllä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittaen pyy-
14490: tää Suomen Eduskuntaa yhtymään anomukseen,
14491:
14492: että hallitus esim. ryhtymällä sopivien kut-
14493: kuneu,vojen hankkimiseen tai muilla tarkoituk-
14494: senmukaisilla toimenpiteillä poistaisi yksityis-
14495: ten kuntien asukkaiden hartioilta sen rasituk-
14496: sen, jonka vuotuinen säännöllisesti uudistuva
14497: sotilaskuormastojen kuletus leiripaikoille ja ta-
14498: kaisin niille tuottaa,· sekä että sotilaskyyditystä
14499: koskevat asetukset otettaisiin tarkastettaviksi
14500: ja että armollinen esitys niiden muuttamisesta
14501: aikoinaan Eduskunnalle annettaisiin.
14502: Helsingissä helmikuun 26 päivänä 1908.
14503:
14504: Mikko Sipponen. Väinö Kivilinna.
14505: V, n. - Anom. ehd. N:o 167.
14506:
14507:
14508:
14509: Hagman, Lucina, y. m.: Parolan leirillä har-
14510: joittelevan sotaväen majoituksesta johtu-
14511: van rasituksen tasaisemmasta jaka'mfi::.
14512: sesta.
14513:
14514:
14515:
14516:
14517: S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
14518:
14519:
14520:
14521:
14522: Sotaväen maJoitus Parolan leirillä on jo vanhoista
14523: ajoista rasittanut paikkakunnan maanviljelijöitä. Tätä
14524: majoitusta ei ole voitu välttää, se kun perustuu voimassa
14525: oleviin säännöksiin m. m. tammikuun 18 p. 1882 annet-
14526: tuun Keisarilliseen asetukseen, jonka 7 :ssä § :ssä sääde-
14527: tään, että maakuntien ja asukkaitten velvollisuutena on
14528: maksutta luovuttaa kortteeria leirikokouksien aikana har-
14529: joitteluun kokoontuneille sotajoukoille. Tosin kyllä luon-
14530: nossa suoritett<~:va majoitus moneen aikaan ei ollut sään-
14531: nöllisenä rasituksena yllämåinitulla paikkakunnalla. Mutta
14532: silloinkin kun sitä tilapäisesti on vaadittu, ja viime vuo-
14533: sina säännöllisesti miltei joka kesä enemmän kuin kah-
14534: den kuukauden aikana, tuottaa se suurta haittaa ja vahin-
14535: koa niille majoitusvelvollisille, joiden tilat ovat lähinnä
14536: leiripaikkaa ja joiden kannettavaksi rasitus etupäässä on
14537: joutunut.
14538: Totta kyllä on hallituksen tarkoituksena ollut, että
14539: majoitus olisi suhteellisesti ja kohtuullisesti jaettava ma-
14540: joitusvelvollisten kesken. Tämä tarkoitus nähdään jo kun
14541: kirjeessä syyskuun 15 p :Itä 1791 ja tammikuun 31 p.
14542: V, u. - Hagman, y. m. 39
14543:
14544: 1812 annetussa majoitussäännössä. Majoitusohjesääntö
14545: 19 p :Itä tammikuuta 1876 säätää, että kruununpalvelijain
14546: velvotlisuus on edesvastauksen uhalla huolehtia siitä, että
14547: majoitusvelvollisten oikeutta ja parasta noudatetaan sekä
14548: että rasitus säädettyjen perusteiden ja kohtuullisuuden
14549: mukaan sovitetaan ja jaetaan.
14550: Tästä huolimatta on majoitus kuitenkin ollut perin
14551: epätasaisesti jaettu majoitusvelvollisten kesken. Niinpä
14552: esim. kesinä 1901 ja 1903 toista sataa kasakkaa majoitet-
14553: tiin ainoastaan muutamiin taloihin Parolan ja Nihattulan
14554: kylissä, mutta muut kylät, lukuunottamatta Vähäluolajaa,
14555: johon oli sijoitettuna kanslia ja muutamia upseereja, va-
14556: pautettin kaikesta rasituksesta. Ja yhtä epätasainen ja
14557: suhteeton on jaotus ollut muulloinkin.
14558: Sen tähden kymmenen tällaisen kohtuuttoman rasi-
14559: tuksen alaista talollista valitti tästä kirjelmässä Hämeen
14560: läänin kuvernöörille 14 p. tammikuuta 1904 pyytäen kor-
14561: vausta sekä majoituksen jaotusta vastaisuudessa järjes-
14562: tettäväksi oikeuden ja kohtuuden mukaisesti. Tämä va-
14563: lituskirjelmä kuitenkaan ei johtanut mihinkään toimen-
14564: piteeseen. Kun epäkohtaa edelleen jatkui, kääntyivät ra··
14565: situsta kärsivät talonpojat v. 1907 kevättalvella maan
14566: hallituksen puoleen anoen, että hallitus ryhtyisi toimen-
14567: piteisiin epäkohdan korjaamiseksi. Senaatista saamamme
14568: ilmoituksen mukaan päätti Senaatti, anomuksen johdosta,
14569: maaliskuun 2 p. 1907 vaatia Hämeen läänin kuvernöörin
14570: lausuntoa asiassa. Sen pitemmälle hakemus ei vielä ole
14571: johtanut, mikäli meille ilmoitettiin.
14572: Kuvataksemme tällaisen kolmatta kuukautta kestä-
14573: vän rasituksen vaikutuksia, lainaamme tähän otteen yllä-
14574: mainitusta valituskirjelmästä Hämeen läänin kuvernöö-
14575: rille:
14576: ,Niin suuren majoitusvelvollisuuden seurauksena",
14577: sanotaan siinä, ,on ollut, että riihet, liiterit, tallit ja vajat
14578: sekä ladot ovat paitsi asuinhuoneitamme olleet Iuovutet-
14579: tavat sotaväelle. Maanviljelys- y. m. kalustomme, jok'l
14580: 40 V, u. - KyyditysPasituksen tasoitt.
14581:
14582: on ollut näissä huoneissa säilytetty, on meidän täytynyt
14583: useissa tapauksissa siirtää taivasalle, jossa kallisarvoiset
14584: koneet ja muu kalusto on ruostunut, kosteudesta kärsinyt,
14585: rappeutunut ja hajaantunut. Riihien ollessa sotaväen
14586: asuntona estyy meillä riihen puinti oikeaan aikaan, ja
14587: kun siemen jo olisi maahan kylvettävä, on se meillä vielä
14588: puimatta ja puhdistamatta. Vahinkomme majoituksen
14589: epätasaisuudesta on senvuoksi melkoinen."
14590: Voidaan kenties otaksua, että tämä vahinko osaksi
14591: tulisi korvatuksi siten, että sotaväki majoitustaloista os-
14592: taisi elintarpeensa ja hevosen rehut, mutta asian todelli-
14593: nen laita on, että majoitetun sotaväen tarpeet kaikkein
14594: suurimmaksi osaksi otetaan muualta.
14595: Pitemmittä selityksittä on selvä, että menettely,
14596: jonka kautta majoitus ilman mitään korvausta sälytetään
14597: ainoastaan muutamien harvojen majoitusvelvollisten har-
14598: tioille, sillaikaa kun toiset saman velvollisuuden alaiset
14599: maanomistajat pääsevät kaikesta rasituksesta vapaiksi,
14600: on väärä ja kohtuuton. On senvuoksi oikeudenmukaista.
14601: että tämä paikkakunnalla yleisesti tunnettu epäkohta tulee
14602: asianomaisen tutkimuksen alaiseksi ja asia kohtuudenmu-
14603: kaisesti järjestetyksi. Näin ollen ja koska eivät ylempänä
14604: mainitsemamme anomukset läänin kuvernöörille ja maan
14605: hallitukselle ole johtaneet perille, näyttää tarpeelliselta,
14606: että Eduskunta koettaa voitavansa asian korjaamiseksi,
14607: ja sitä suuremmalla syyllä, koska on varrottavissa, että
14608: luonnossa suoritettava majoitusvelvollisuus edelleenkin
14609: tulee olemaan Parolan leirin seutuvilla olevien talojen
14610: rasituksena.
14611: Pyydämme siis kunnioittaen Eduskuntaa anomaan :
14612:
14613:
14614: että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpttet-
14615: siinJ että Parolan leirillä harjoittelevaa sota-
14616: väkeä majoitettaessaJ voimassa olevan lain mu-
14617: V, u. - Hagman, y. m. 41
14618:
14619: kaincn majoitusvelvollisuus ei jatkuvasti ;ats~
14620: ainoastaan muutaman leiripaikkaa lähellä ole-
14621: van majoitusvelvollisen rasitukseksi.
14622:
14623: Helsingissä 26 p. helmikuuta 1908.
14624:
14625:
14626: Lucina Hagman. K. Wiljakainen.
14627: Juho Haveri. Alli Nissinen.
14628: N. E. Huoponen.
14629: D.
14630: Aitausasetuksen muuttamista
14631:
14632: koskeuia anomusehdotuksia.
14633: V, 12. - Anom. ehd. N:o 81.
14634:
14635:
14636:
14637: Pykälä, K. K., y. m.: Vuonna 1864 annetun
14638: aitausasetuksen muuttamisesta.
14639:
14640:
14641:
14642:
14643: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
14644:
14645:
14646:
14647: Koska viimeksi koolla olleet valtiopäivät ajan vähyy-
14648: den tähden eivät kerinneet loppuun käsitellä anomuseh··
14649: dotusta N :o 97, Pykälän y. m. allekirjoittamana, joka
14650: löytyy vuoden 1907 Valtiopäivä-liitteissä V :nnessä osassa,
14651: sivulla 212, viittaamme siinä löytyviin perusteluihin.
14652: Siinä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittaen pyy-
14653: tää, että arvoisa Eduskunta anoisi,
14654:
14655: että hallitus antaisi ensikokoontuville val-
14656: tiopäiviEle armollisen esit)1ksen, tilusten rauhoit-
14657: tamisesta vahirnkoa vastaan kotoeläimiltä jou-
14658: lukztun I9 päivältä 'V. r864 annetun asetuksen
14659: muuttamiseksi niin, että siinä määrättäisiin,
14660: että, jos kotieläin 'uahingossa pääsee toisen vil-
14661: .fellyille tiluksille, ei sitä katsota sakon alaiseksi
14662: rikokseksi, jos ei voida näyttää, että se olisi
14663: eläimen omistajan tieten tapahtunut,·
14664: ja että edellämainitun asetuksen 2 3 § muu-
14665: tettaisiin näin kuuluvaksi:
14666: Tilalliset kussakin kunnassa ja jakokun-
14667: nassa saavat tehdä sopimuksia aitauksesta ja
14668: laitumien käytöstä sekä asettaa uhkasakkoja so-
14669: pimuksen täyttämättömyydestä, ja olkoon niillä
14670: 46 V, 12. - Aitausasetuksen muuttam.
14671:
14672: sopimuksilla lain voima, jos laillisesti ku1tlute-
14673: tussa kokouksessa läsnä olleiden tilanomista-
14674: jien kaksi kolmasosaa miesluvun mukaan sitii
14675: kannattaa ja sille on saatu alioikeuden vah-
14676: vistus.
14677:
14678: Helsingissä, 20 p. Helmikuuta 1908.
14679:
14680:
14681: K. K. Pykälä.
14682: Oskar Fr. Laine. J. Vaarala.
14683: J. A. Heikkinen. Aukusti Hiltula.
14684: Lauri Tuunainen. N. E. Huoponen.
14685: V, 1a. - Anom. ehd. N:o 117.
14686:
14687:
14688: Heininen, Kaarlo: Vuonna 1864 annetun ai-
14689: tausasetuksen muuttamisesta.
14690:
14691:
14692:
14693:
14694: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
14695:
14696:
14697: Suomen maalaisväestön toimeentulo riippuu sangen
14698: suureksi osaksi kotieläinten hoidosta. Kumminkaan eP
14699: ole suurimmalla osalla maalaiskansaa varaa pitää suuri-
14700: lukuisia karjalaumoja, vaan ovat he pakotetut tyytymään
14701: vähälukuisiin kotieläimiin, joten niiden laitumella käyttä-
14702: minen ilman paimenta on suuremmassa osassa maatamme
14703: aivan yleistä, jopa välttämätöntäkin. Sen lisäksi ovat
14704: meidän surkeat maanomistusolomme johtaneet siihen, etter
14705: suurella osalla maalaiskansasta voi olla tilaisuutta saada
14706: edes omaa laiduntakaan. Tästä on seurauksena, että tilat-
14707: tomalle väestölle on aivan elämisen ehtona saada laskea·
14708: harvalukuiset kotieläimensä tilallisten omistamille aitaa-
14709: mattomille metsä-alueille. Tällainen tapa onkin ikimuis-
14710: toisista ajoista ollut yleinen maalaiskansan keskuudessa.
14711: Samoin on vanhoista ajoista yleisenä tapana ollut aidoill~
14712: suojata viljelyksiä koti-eläimiä vastaan, mutta viljelemät-
14713: tömät metsämaat yksityisten tiloilla ovat olleet yhteisinä
14714: laitumina.
14715: Tätä vastoin määrää Asetus tilusten rauhoittamisesta
14716: 19 p :Itä jouluk. 1864 1 § :ssään, että sen, jolla on koti--
14717: eläimiä, on niitä paimentamisella tai aitauksilla niin suo--
14718: jattava, ettei ne toisen tiluksille pääse. Tällainen asetu$
14719: on, mikäli se koskee aitaamatonta tai viljelemätöntä met-
14720: sämaata, täydellisessä ristiriidassa kansan oikeuskäsityk-
14721: sen kanssa ja antaisi täysin käytäntöön sovellutettuna mu-
14722: 48 V, ts. - Aitausasetuksen muuttam.
14723:
14724: sertavan iskun vähäväkisen kansanosan mäkitupalaisten,
14725: mökkiläisten, jopa torpparienkin elämisen mahdollisuuk-
14726: sille. Sitäpaitsi voi tämän lain nojalla kuka hyvänså
14727: maanviljelijä jättää yleisen käytännössä olevan tavan, ai-
14728: doilla suojelemisen, puolestaan täyttämättä ja niin ollen
14729: menettää aidoilla suojeleminen, jota suurin osa ympäris-
14730: töllä asuvista maanviljelijöistä noudattaa, täten merki-
14731: tyksensä. Tästä syntyy äärettömän paljon käräjänkäyn-
14732: tiä ja persoonallista katkeruutta, jotka oikeusjutut usein
14733: saattavat olla nostetut, ei vahingon tähden, vaan vihasta
14734: naapuria kohtaan.
14735: Suomen valtiokin on ryhtynyt ainakin muutamin pai-
14736: koin käyttämään tuota asetusta hyväksensä kieltämällä
14737: karjan käynnin ruunun metsissä ilman eri maksua.
14738: Kuten jo viime eduskuntakokoukselle tätä samaa
14739: asiaa koskevassa anomusehdotuksessa huomautettiin,
14740: kuuluu kyseessä oleva lakisäädös kunnallisen itsehallinnon
14741: pnnm. Sitä sen tulee olla varsinkin siitä syystä, että
14742: viljelysolot eri osissa maatamme ovat ainakin jossain mää-
14743: rin erilaisia. Voimassa olevan Asetuksen 23 § :n määräys,
14744: että tilalliset kussakin kihlakunnassa, käräjäkunnassa tai
14745: kirkkokunnassa saavat tehdä lainvoimaisia sopimuksia
14746: aidoilla suojelemisesta, jos tilallisten enemmistö heidän
14747: seisovan manttaalinsa mukaan sopimusta kannattavat, on
14748: kumminkin liian vaikea saada tarkoitettuun käytäntöön.
14749: josta seuraa, että vaan harvoissa tapauksissa voidaan täl-
14750: lainen sopimus saada muodostumaan.
14751: Kiireelliset syyt ja nopea kehitys vaativat jo maini-
14752: tun asetuksen pikaista uusimista ja on sen uudistuksessa
14753: otettava huomioon, että viljelemätön maa, jota ei ole
14754: aidalla erotettu, olkoon se yksityisen tai valtion, katsotaan
14755: olevan jätetty yhteiseksi kaikille vapaaksi laitumeksi, eikä
14756: yksityiselläkään ole oikeutta metsämaataan niin aidoilla
14757: eroittaa, että toisten kansalaisten karjan pääsy yhteisille
14758: laitumille tulee estetyksi.
14759: V, ts. - Heininen. 49
14760:
14761: Näitä painavia näkökohtia silmällä pitäen, pyydän
14762: kunnioittaen, että arvoisa Eduskunta suostuisi anomaan,
14763:
14764: että hallitus nyt koossa olevalle Eduskun--
14765: nalle, eli jos se on nyt mahdotonta, nii.n pian
14766: kuin mahdollista, antaisi armollisen esityksen
14767: tilusten rauhoittamisesta vahinkoa vastaan ko-
14768: to-eläimiltä joulukuun 19 päivältä v. 1864 an-
14769: netun asetuksen muuttamiseksi niin, että siinä
14770: määrättäisiin, että, jos kotieläin vahingossa
14771: pääsee toisen viljellyille tiluksille, ei sitä kat-
14772: sota sakon alaiseksi rikokseksi, ellei voida näyt-
14773: tää, että se olisi eläimen omistajan tieten ta-
14774: pahtumtt;
14775: ja että edellä mainitun asetuksen 23 §
14776: muutettaisiin näin kuuluvaksi:
14777: Maanviljelijät kussakin kunnassa ja jako-
14778: kunnassa voidaan velvoittaa aidoilla suojele-
14779: maan viljellyt tiluksensa sekä voidaan heille
14780: määrätä uhkasakkoja velvollisuutensa täyttä-
14781: mättötnyydestä, ja on velvoituksilla lain voima,
14782: jos laillisesti kuulutetussa kokouksessa läsnä-
14783: olleiden koti-eläinten omistajien kaksi! kolmatta
14784: osaa miesluvun mukaan sitä kannattaa ja sille
14785: on saatu alioikeuden vahvistus.
14786:
14787: Helsingissä Helmikuun 24 päivänä 1908.
14788:
14789:
14790: Kaarlo Heininen.
14791:
14792:
14793:
14794:
14795: 4
14796: E.
14797: frinäisiä eri aloja koskevia
14798:
14799: anomusehdotuksia .
14800:
14801:
14802:
14803:
14804: •
14805: •
14806: V, u. - Anom. ehd. N:o 6.
14807:
14808:
14809: Hoikka, Iisakki, y. m.: Toimenpiteistä p<Jron-
14810: hoidon järjestämiseksi erinäisissä Pohjois-
14811: Pohjanmaan kunnissa.
14812:
14813:
14814:
14815:
14816: S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
14817:
14818:
14819:
14820: Kun uutisviljelijä alkaa vaivaloisen työnsä maamme
14821: · salomailla, täytyy hänen, ennenkuin maa alkaa häntä elät-
14822: tää, hankkia toimeentulonsa jollain muulla keinoin; mutta
14823: vielä kauvan jälestäkin päin, kuin keski- ja etelä-Suomes-
14824: sa alkaja on päässyt vapaaksi syrjätoimista, täytyy pak-
14825: kasen kanssa taistelevan Pohjois-Suomen hallavien kor-
14826: pien raatajan hankkia sivutuloja niinä usein sattuvina
14827: vuosina, jolloin pakkanen vie viljan ja ylämaan tulvat
14828: heinän. Tällaisina syrjäelinkeinoina ovat pääasiallisesti
14829: olleet poronhoito ja tervanpoltto, onpa joissakin seuduin
14830: valtion täytynyt tulla apuun suoranaisilla rahalahjoilla.
14831: Kun syrjätoimet ovat välttämättömät, lienee vaan
14832: katsottava mikä niistä on paras. Silloin voimme verrata
14833: esim. Suomussalmen ja Sodankylän oloja, ja ilman sitä-
14834: kin huomataan helposti, että poronhoito on tuottanut pa-
14835: raimmat takeet eli paraimman tuen maan maanviljelyk-
14836: selle valloittajille, sillä ne seudut, joissa tätä syrjäelinkei-
14837: noa on harjoitettu, ovat useampienkin perättäis'ten nöyrä-
14838: vuosien sattuessa tulleet verrattain hyvin toimeen. Nyt
14839: kuitenkin tuntuu useista poronhoitoa harjoittavista kuin
14840: heidän toimeentuloaan uhkaisi vaara.
14841: Poroa ei voi niin pienellä alalla paimentaa kuin yksi-
14842: tyisen metsäsarka on, vaan täytyy valtion sallia niitä met-
14843: sissään. Tämä on vähin myönnytys, sillä tuskinpa halu-
14844: &4 V, u. - Poronhoidon järjest. Pohj.-Pohjanmaalla.
14845:
14846: taan lisämaata antaa. Ja sitä paitsi, jos poroja täytyisi
14847: vetää lähelle kyliä oleviin metsiin, niin poronhoito, jonka
14848: tulisi olla vähitellen vaurastuvan karjanhoidon tukena,
14849: joutuisi sen hattaksi.
14850: Että poronhoito niissä seuduin, missä jo löytyY
14851: maanviljelijöitä, jotka ilman syrjäelinkeinoa tulevat toi-
14852: meen, on joutumaisillaan näille haitaksi. se tiedetään ja
14853: sen tietävät paraiten poroja siellä vielä tarvitsevat maan-
14854: viljelijät, mutta he ovat myöskin selvillä mistä haitat joh-
14855: tuvat ja miten ne ovat korjattavat. Ensinnäkin ei saisi
14856: olla yksityisillä tarpeettoman lukuisaa karjaa eli toisin sa-
14857: noen ei saisi löytyä suurilla karjoilla keinottelijoita. Toi-
14858: seksi olisivat porot saatavat mahdollisimman kauas kylis-
14859: tä, toisin sanoen poronhoitoa kruunun metsissä ei olisi ·
14860: vaikeutettava vaan tehtävä vapaaksi. Ja kolmanneksi,
14861: koska poroja ei niin vaan harvoissa vuosissa totuteta
14862: uusille laitumille, olisi poronhoito vapautettava kaikista
14863: virastojen pikaisista uudistusmullistuksista. Eikä muu-
14864: toksia olisi ajateltavakaan toimeen pantaviksi niin vähillä
14865: perusteilla, joita n. s. ,lapin-komitea" ja muut ovat ke-
14866: ränneet, vaan olisi ensin asetettava henkilö, jonka palis-
14867: kunnat ehdottavat, tietoja keräämään.
14868: Vaikkakin Kemijärven, Kuolajärven ja Kuusamon
14869: poronomistajat ovatkin turvatummassa asemassa Armol--
14870: lisen julistuksen kautta 5 p :Itä huhtikuuta r879, niin oli-
14871: sivat nekin lisäoikeuksiin asetettavat toisten kuntain rin-
14872: nalle.
14873: Rohkenemme siis ehdottaa, että Eduskunta päättäisi
14874: Hallitsijalta anoa tarpeellisia toimenpiteitä siihen suun-
14875: taan,
14876:
14877: että poronhoitopaliskunnille Kemijärven,
14878: Kuoiajärven, Kuusamon, Taivalkosken, Pudas-
14879: ;arven, Suomussalmen, Hyrynsalmen, Iin,
14880: Kui'l:anietnen, Simon, Kemin, Tervolan, Ro-
14881: vaniemen, Karungin, Ylitornion, Kolarin, So-
14882: V, 14. - Hoikka, y. m. 55
14883:
14884: danl~'}'län fa
14885: Turtolan kunnissa myönnetään oi-
14886: keus paliskunnan vuosikokouksessa päättäii
14887: korkeiYnmasta poroluvusta mitä kellään osak-
14888: kaalla asiano.maisessa paliskunnassa saa olla
14889: porofa) ja
14890: että poronhoito) mitä laidtmtamiseen kruu-
14891: nun metsänwilla tulee) jätetään toistaiseksi) eli
14892: kunnes eduskunta toisin päättää) entiselleen
14893: kaikissa edellänwinituissa kunnissa.
14894:
14895: Helsingissä, Helmikuun 15 päivänä 1908.
14896:
14897:
14898: Iisakki Hoikka.
14899: Tähän yhtyy :
14900:
14901: J. Vaarala. Aukusti Hiltula.
14902: V, 15. - Anom. ehd. N:o 175.
14903:
14904:
14905: Koskelin, K. W., y. m.: Hallituksen nimitys-
14906: oikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarin-
14907: pitäjissä.
14908:
14909:
14910:
14911:
14912: S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
14913:
14914:
14915: Viitaten viime valtiopäiville jättämäämme anomuseh-
14916: dotukseen, (N :o 28; valtiopäiväin asiakirjain Liitteet V.
14917: sivu 163 ) , jota silloin ei ehditty käsitellä, saamme kun-
14918: nioittaen pyytää Eduskuntaa yhtymään sellaiseen alamai-
14919: seen anomukseen,
14920:
14921: että H alliJtuksen nimitysoikeus n. s. keisa-
14922: rinpitäjissä lakkautettaisiin.
14923:
14924: Helsingissä helmikuun 25 p. 1908.
14925:
14926:
14927: K. W. Koskelin. T. Riihelä.
14928: M. Pesonen. K. 0. Vikman.
14929: E. Erkko. K. Wi]jakainen.
14930: Aili Nissinen. Juho Haveri.
14931: Lucina Hagman. N. E. Huoponen.
14932: A. Luoma. Pekka Pennanen.
14933: S. Heiskanen. U. Brander.
14934: Gust. Arokallio. P. Kuisma.
14935: V, 1s - Anom. ehd. N:o 40.
14936:
14937:
14938: Wuorimaa, A. 0. y. m. Yhtenäisen maare-
14939: kisterijärjestelmän aikaansaamisesta.
14940:
14941:
14942:
14943: Lähetetty samalla Lakivaliokuntaan valmistavaa kä-
14944: sittelyä varten.
14945: (Katso Liitteet III, 37. siv. 111.)
14946:
14947:
14948:
14949:
14950: V, 11 - Anom. ehd. N:o 180.
14951:
14952:
14953: Erkko, Eero: Siirtolaisolojen järjestämisestä
14954: ja siirtolaisuudesta aiheutuvia perhe- ja
14955: perintösuhteita koskevien lakisäädösten
14956: aikaansaamisesta.
14957:
14958:
14959:
14960: Lähetetty samalla Lakivaliokuntaan valmistavaa kä-
14961: sittelyä varten.
14962: (Katso Liitteet III, 4t. siv. 136-145.)
14963: Helsinki 1908, Vihtori Kososen Kirjapaino.
14964: VALTIOPÄIVÄT v. 1908
14965:
14966: LIITTEET
14967:
14968:
14969: VI
14970:
14971:
14972:
14973: SIVISTVSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
14974: ESITVKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
14975:
14976:
14977:
14978:
14979: HELSINKI
14980: OSAKEYHTIÖ LILIUS & HERTZBERG
14981: 1908
14982: A.
14983:
14984: Sivistys. . . äa siveellisyyspy:rintöjen edistä.-.
14985: mistä koskevia anomusehdotuksia.
14986: a) ~orkeampi suomalainen sivistys.
14987:
14988: Vl,1. - Anom. ehd. N:o 88.
14989:
14990:
14991: Antila, J. E., y. m.: Suomenkielen saattami-
14992: sesta opetuskieleksi yliopistossa ja teknilli-
14993: sessä korkeakoulussa.
14994:
14995: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
14996:
14997: Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville Eduskunnalle
14998: j ättämämme anomusehdotuksen n:o 175 perusteluihin,
14999: jotka löytyvät mainittujen valtiopäivien asiakirjojen
15000: liitteissä VI, siv. r-8, pyydämme saada ehdottaa ala-
15001: maisen anomuksen esittämistä siitä,
15002:
15003: että kaikki tästä lähtien maamme yliopis-
15004: toon fa teknilliseen korkeakouluun opettafiksi
15005: nim~tettävät velvoitetaan antamaan heidän virka-
15006: velvollisuuteensa kuuluva julkinen opetus suo-
15007: menkielellä;
15008: että tämä velvoitus ulotetaan myöskin nii-
15009: hin näiden korkeakoulujen nykyisiin opettajiin,
15010: jotka annettujen asetusten mukaan ovat vel-
15011: volliset osaamaan opetuksessa käyttää suomen-
15012: kieltä, sekä
15013: että mikäli mainittuihin korkeakouluihin
15014: ei tämän kautta voida heti saada aikaan suo-
15015: menkielistä opetusta, niihin on hankittava sitä
15016: varten tarpeelliset apuopettajat.
15017:
15018: Helsingissä, Helmikuun 19 p:nä rgo8.
15019:
15020: J. E. Antila. Juho Torppa.
15021: Juho Rannikko. Erkki Pullinen.
15022: E. Nevanlinna. Juuso Runtti.
15023: 4 Vl,l. - Korkeampi suomalainen sivistys.
15024:
15025:
15026: A. Koivisto. K. Myllylä.
15027: E. N. Rajala. Hannes Gebhard.
15028: Liisi Kivioja. Juho Lepistö.
15029: Tuom. Pohjanpalo. Kaarle 0. Knuutila.
15030: V. K. Yrjö-Koskinen. Juho Vlikorpi.
15031: H. Repo. Iisakki Vahe.
15032: H. G. Paloheimo. T. Nykänen.
15033: E. Kolkki. Väinö Kivilinna.
15034: j.ustus Ripatti. Artturi H. Virkkunen.
15035: J. E. Wiljomaa. A. Lagerlöf.
15036: Olli Pajari. J. E. Helkiö.
15037: Aate Oikkonen.
15038: Vl,2. - Anom. ehd. N:o 188.
15039:
15040: Ahmavaara, P., y. m.: Yltojiston kz'elz'olojen
15041: korfaamt'sesta.
15042:
15043:
15044: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
15045:
15046: Maamme yliopiston kieliolot eivät nykyään vastaa
15047: eivätkä ole enää pitkään aikaan vastanneet oikeutettuja
15048: vaatimuksia. Vaikka suomenkielisten ylioppilaiden luku
15049: on jo kohonnut miltei 70% koko ylioppilasluvusta, ei
15050: suomenkielisten luentojen lukumäärä ole missään luon-
15051: nollisessa suhteessa tähän lukuun. Ei missään muussa
15052: tiedekunnassa kuin jumaluusopillisessa (ja likimain histo-
15053: rialliskielitieteellisessä) erikielisten luentojen keskinäinen
15054: suhde läheskään vastaa erikielisten opiskelijain suhdelu-
15055: kuja, muutamissa tiedekunnissa, etenkin fyysillis-mate-
15056: maatisessa ja lääkeopillisessa ovat nämät suhteet aivan
15057: räikeän vastakkaiset, ja tämä räikeys on vieläkin suu-
15058: rempi, jos erityisesti ottaa huomioon vakinaisten opetta-
15059: jien luennot, joiden opetusta kaikista suurimman ylioppi-
15060: lasmäärän on hyväkseen käytettävä.
15061: Yliopisto ei tosin ole ainoastaan opetuslaitos, vaan
15062: myös laitos tieteellisen tutkimuksen harjoittamista var-
15063: ten, mutta missään tapauksessa ei saata olla eri mieltä
15064: siitä, että mikäli yliopistossa opetusta annetaan, tämä
15065: opetus on olemassa yliopiston oppilaita varten, ja että
15066: sen laatuun ja kieleen nähden oppilaiden tarve on oleva
15067: määräävänä.
15068: Luonnollista on että ylioppilaalle on tärkeätä saada
15069: yliopisto-opetustakin sillä kielellä, jolla hän on saanut
15070: koulusivistyksensä. Emme tarkoita tässä niin paljon
15071: vaikeuksia, joita ylioppilaalla saattaa olla semmoisten
15072: luentojen ymmärtämisessä, joita ei pidetä hänen sivistys-
15073: kielellään; kieltämättä tämmöisiäkin vaikeuksia on eten-
15074: 6 Vl,2. - Korkeampi suomalainen sivistys.
15075:
15076:
15077: kin vasta-alkajalla, mutta ne eivät ole tässä pääasiana.
15078: Yliopisto-opetuksen tulee olla ennen kaikkea itsenäiseen
15079: ajatukseen herättävää ja kehittävää laatua; jos opetus
15080: annetaan kielellä, joka ei ole oppilaan ajattelemisen kie-
15081: lenä, niin se useimmissa tapauksissa ei voi samalla tavalla
15082: kuin omakielinen opetus kehittää häntä omaan ajatteluun,
15083: sillä hän ei saa tätä ajatustyötä varten tarpeellista oppi-
15084: sanastoa eikä muita kielellisiä muotoja, eikä se myöskään
15085: voi samalla tavalla herättää hänen harrastustansa, jonka
15086: synnyttämisen kuitenkin täytyy olla yliopistollisen peda-
15087: gogiikan, niinkuin muunkin pedagogiikan lähimpänä sil-
15088: mämääränä. Kun niin pienellä kansalla kuin meidän ei
15089: ole varaa läheskään kaikissa aineissa saada julkaistuksi
15090: omakielisiä oppi- ja käsikirjoja eri tieteissä, niiden me-
15091: nekki kun on pieni ja sisällys yhä uusien tutkimusten
15092: johdosta uudistuva, niin olisi erittäin tärkeätä, että tämä
15093: puute tulisi suullisella opetuksella korvatuksi; kun Suo-
15094: men kansa yliopiston ylläpitoa kannattaa melkoisella raha-
15095: määrällä, niin tämmöinen vaatimus ei sen puolelta suin-
15096: kaan ole liiallinen.
15097: Muutamissa oppiaineissa on suomenkielisellä opetuk-
15098: sella aivan erikoinen käytännöllinen merkitys. Tarkoi-
15099: tamme etupäässä lainopillista tiedekuntaa; tämän tiede-
15100: kunnanhan oppilaista tulee tuomareita ja hallinnollisia
15101: virkamiehiä, joista useimmat tulevat toimimaan suomen-
15102: kielisen kansan keskuudessa ja suomenkielisten asiakir-
15103: jain pohjalla. Heistä pitää tulla ne, jotka muodollisessa
15104: suhteessa valmistavat ehdotukset lainsäädäntötoimia var-
15105: ten ja joiden tulee tarjota palvelustaan Eduskunnallekin
15106: lainsäädäntötöissä, ja tämän työn kaikista lukuisimmissa
15107: tapauksissa täytyy tapahtua suömen kielellä. On siis
15108: suorastaan nurinkurista, jos yliopisto ei kaikin puolin,
15109: myös ammattisanaston ja muun kielitaidon puolesta val-
15110: mista oppilaitaan täysin päteviksi näihin tehtäviin.
15111: Lisäksi tulee vielä erittäin tärkeä näkökohta. Suo-
15112: ~en yliopisto on ainoa maailmassa, jossa tieteellinen tut-
15113: Vl,2, - Ahmavaara, y. m. 7
15114:
15115: kimus saattaa esiintyä suomenkielisessä asussa. Suomen-
15116: kieli on Suomenmaan kaikista erikoisin ominaisuus, ja
15117: jos Suomen kansa tahtoo kansana jäädä elämään, tulee
15118: sen ennen kaikkea kehittää ja vaalia sitä, mikä sille on
15119: omaa ja erikoista. Tähän katsoen on tieteen viljelemi-
15120: nen suomen kielellä pidettävä yhtenä yliopiston tärkeim-
15121: piä tehtäviä.
15122: Me emme tästä kuitenkaan katso olevamme pakote-
15123: tut johtumaan siihen, että kaikki opetus yliopistossa tai
15124: ainakin kaikki julkinen opetus siinä olisi ainoastaan suo-
15125: meksi annettava. Me emme ole sitä mieltä, että vanhat
15126: vääryydet ovat uusilla kohtuuttomuuksilla korjattavat.
15127: Mutta kukaan ei saata sitä vaatimusta sanoa kohtuutto-
15128: muudeksi, että suomenkieliselle opetukselle on yliopistossa
15129: turvattava melkoista laajempi sija kuin mikä sillä nyky-
15130: aan on. Ja katsoen siihen, että suomenkieliset ylioppi-
15131: laat ovat ylioppilasnuorison suurena enemmistönä, kat-
15132: soen yliopiston velvollisuuteen valmistaa niitä, joiden
15133: tulee virkamiehinä palvella suomenkielistä kansaa, kat-
15134: soen yliopiston yleiseen kansalliseen merkitykseen, vaatii
15135: oikeus ja kohtuus, että suomi on tuleva yliopiston pää-
15136: kieleksi.
15137: Olisi ollut toivottava, että yliopiston opettajat olisi-
15138: vat koettaneet tyydyttää oikeuden ja kohtuuden vaati-
15139: muksia tässä kohdin vapaaehtoisuuden tiellä. Mutta
15140: niin ei ole käynyt. Vaikka jo 1894 asti on kaikilta yli-
15141: opistonopettajilta ja jo vuodesta r865 asti jumaluusopilli-
15142: sen ja lainopillisen tiedekunnan opettajilta sekä kasva-
15143: tusopin professorilta vaadittu täydellistä kykyä luennoida
15144: suomeksi, ovat nämä asetukset jääneet kuolleeksi kirjai-
15145: meksi, kun yliopiston sääntöjä on tulkittu siten, että
15146: opettaja itse on oikeutettu määräämään luentojensa kie-
15147: len. Koska siis ei ole käytetty kauan tarjona ollutta
15148: tilaisuutta asian vapaaehtoiseen järjestelyyn, olisivat
15149: nämä olot nyt järjestettävät lainsäädäntötietä sillä tavoin,
15150: että suomenkielinen opetus yliopistossa tulee olemaan
15151: 8 Vl,2. - Korkeampi suomalainen sivistys.
15152:
15153:
15154: luonnollisessa suhteessa opiskelijain määrään ja suomen
15155: kieli yliopistossa yleensä siihen asemaan, mikä sille oikeu-
15156: den ja maan edun mukaisesti tulee.
15157: Se vaatimus, että suomi on tuleva yliopiston pääkie-
15158: leksi tietää ensinnäkin, että kaikissa vakinaisesti eduste-
15159: tuissa aineissa on annettava suomenkielistä opetusta. Tämä
15160: vaatimus on oikeutettu sekä Suomen yliopiston erikoisen
15161: tehtävän vuoksi että myöskin siihen katsoen, että suo-
15162: menkielisten ylioppilaiden luku on niin suuri, että se jo
15163: yksinään vastaa kokonaisen suuren yliopiston oppilas-
15164: lukua. Täysin kohtuullista on, että näin suurelle oppi-
15165: lasmäärälle on oleva tarjona täydellinen yliopisto-opetus
15166: omalla kielellä. Mutta tähän kuuluu myös että suomen-
15167: kielinen opetus on etupäässä kunkin aineen vakinaisen
15168: edustafan annettava. Jos suomenkielistä opetusta antai-
15169: sivat suureksi osaksi vain yliopiston ylimääräiset opeta-
15170: jat, ei suomi suinkaan tulisi yliopiston pääkieleksi, vaan
15171: jäisi edelleen syrjäytettyyn asemaan.
15172: Sikseen jätämme tässä ne tapaukset, joissa aineen
15173: laatu vaatii opetuksen antamista toisella kotimaisella,
15174: poikkeustapauksissa jollakulla muullakin kielellä; tar-
15175: koitamme tässä etupäässä eri kielten opetusta.
15176: Maamme rahavarat eivät ole niin suuret, että voitai-
15177: siin ylläpitää kaksi täydellistä erikielistä yliopistoa, eikä
15178: muistakaan syistä nuorison kahtiajakautuminen olisi
15179: suotava. Olevat olot eivät kuitenkaan anna mitään syytä
15180: siihen oletukseen, ettei ruotsinkielistä opetusta tulisi ole-
15181: maan tarjona oikeuden- ja kohtuudenmukaisesssa mää-
15182: rässä, vaikkakin yllämainitut määräykset pannaan toi-
15183: meen; milloin eivät oppiaineiden vakinaiset edustajat sitä
15184: antaisi olisi tilaisuus siitä tarpeen mukaan pitää huolta
15185: persoonallisten opettajien (dosenttien ja ylimääräisten
15186: professorien) kautta. On kyllä varsin luultavaa, ettei
15187: ruotsinkielinen vähemmistö voisi saada omakielistä ope-
15188: tusta kaikissa aineissa, mutta kun ottaa huomioon sen
15189: seikan, että sangen useat ruotsinkieliset ylioppilaat var-
15190: Vl,2. - Ahmavaara, y. m. 9
15191:
15192: maankin tulevat toimimaan suomalaisilla seuduilla, on
15193: epäilemättä suomenkielisen opetuksen saamisesta heillä
15194: suoranaista etuakin.
15195: Edellä sanotun perustuksella olisi siis mielestämme
15196: säädettävä:
15197: r) että yliopistonopettajiksi pyrkivien tulee kyllin
15198: tehokkaalla kokeella näyttää osaavansa suomeksi antaa
15199: yliopistollista opetusta;
15200: 2) että kukin yliopiston opettaja on velvollinen an-
15201: tamaan persoonallista opetusta ja hoitamaan tutkintoja
15202: oppilaan kielellä sekä julkisessa opetuksessaan noudatta-
15203: maan luentokieleen nähden konsistorin vahvistamaa luku-
15204: suunnitelmaa, jota tehtäessa on noudatettava, että jul-
15205: kista yliopistollista opetusta on suomeksi annettava opis-
15206: kelijain tarvetta ja lukua vastaavassa määrässä;
15207: 3) että kaikissa vakinaisesti edustetuissa aineissa on
15208: oleva tarjona suomenkielistä opetusta ja että suomen-
15209: kielinen opetus yliopistossa on ensisijassa kunkin oppiai-
15210: neen vakinaisen edustajan annettava.
15211: Tämän toteuttamista varten pyydämme kunnioit-
15212: taen ehdottaa:
15213: että Eduskunta yhtyisi alamaisesti ano··
15214: maan asianmukaista toimenpidettä siihen suun-
15215: taan, että yliopiston kieliolot koriattaisiin yllä
15216: viitatluun tapaan.
15217:
15218: Helsingissä 26 p:nä Helmikuuta rgo8.
15219:
15220: P. Ahmavaara. K. Wiljakainen.
15221: Aili Nissinen. Heikki Renvall.
15222: K. W. Koskelin. U. Brander.
15223: T. Riihelä. Juho Haveri.
15224: Mikko Knuutila. S. Heiskanen.
15225: Gust. Arokallio. N. E. Huoponen.
15226: Pekka Leppänen. M. Pesonen.
15227: Eero Erkko. K. 0. Vikman.
15228: Pekka Pennanen. Antti Mikkola.
15229: Vl,s. - Anom. ehd. N:o 189.
15230:
15231:
15232: Setälä, E. N., y. m.: Valtioavun myöntämisestä
15233: Kalevalan suunnitellun kuvittamzsen alulle
15234: saamiseksi.
15235:
15236:
15237:
15238: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
15239:
15240: Ei ole tarpeen edes sanoa, että Kalevala yhä edel-
15241: leenkin on suomalaisen kirjallisuuden merkillisin tuote.
15242: Sen merkitys ei ole ainoastaan siinä runoudessa, siinä
15243: Suomen kansanelämän ja luonnon kuvauksessa, jonka se
15244: sisältää, vaan myös siinä, mitä tämän runoteoksen ko-
15245: hottava voima on vaikuttanut suomalaiseen tieteelliseen
15246: tutkimukseen ynnä taiteelliseen tuotantoon sekä kuvaama-
15247: että säveltaiteen alalla. Kalevala on täten muodostunut
15248: vaikuttavaksi tekijäksi meidän kultuurimme kehityksessä.
15249: Kauan on jo ollut hartaana toivomuksena, että kaikki
15250: Kalevalan päätapahtumat saataisiin kuvin esitetyiksi ja
15251: täten syntymään kaikille kansalaisille saatavissa oleva
15252: kansallisteos, joka sisältäisi Kalevalan tekstin ynnä sii-
15253: hen liittyvien kuvien jäljennökset. Yhdessä meidän ku-
15254: vaama-taiteilijoistamme, Akseli Gallen- Kallelassa, on kui-
15255: tenkin jo useita vuosia sitten herännyt ajatus kuvitetusta
15256: Kalevalasta, joka suuresti poikkeaisi tavallisesta kuvi-
15257: tettujen teosten mallista.
15258: Hänen ajatuksensa mukaan olisi kuvitettu Kalevala
15259: tehtävä >>kansallis-kirjokirjaksi>>, jossa eivät ainoastaan
15260: muutamat pä~tapahtumat olisi kuvin esitettynä, vaan
15261: joka muodostaisi Suomen kansanelämää ja luontoa esit-
15262: tävän taiteellisen kokonaisuuden. Taiteilija maalaisi itse
15263: alkuperäisen kappaleen pergamentille. Teksti painettai-
15264: siin erityisillä tätä taiteellista tarkoitusta varten tehdyillä
15265: Vl,s. - Setälä, y. m. II
15266:
15267:
15268: kirjaimilla. Tekstilehdet koristettaisiin värillisesti, illu-
15269: mineerattaisiin kullalla ja hopealla, maamme eläin- ja
15270: kasvimaailma, etnografiset aiheet paitsi runojen sisällys
15271: sommittelun lähtökohtana. Teos käsittäisi edelleen koko-
15272: ja puolisivun kuvia, värillisesti maalattuina miniatyrita-
15273: paan, esittäen sekä suoranaisesti runoj an kohtauksia että
15274: niistä johtovia mieliala-aiheita; tarpeen mukaan olisi ku-
15275: vien ympäri maalattava koristeellisia kehyksiä väreineen
15276: ja kiilloitettuine kultauksineen. Jokaisen runon alku-
15277: sivu olisi rikkaammin ja laajemmin koristettuna m. m.
15278: suuremmilla alkukirjaimilla, joiden sisään voisi kuvata
15279: runosta johtuvia aiheita.
15280: Kirja, joka tulisi Suomen kansan omaisuudeksi, si-
15281: dottaisiin niin, että vain lukon avaamalla saisi lehdet
15282: erilleen esim. näytteillepanoa varten, ja sitä säilytettäi-
15283: siin erityisessä Kalevalan ja Lönnrotin muistolle omiste-
15284: tussa huoneessa. Siinä voitaisiin esim. joka viikko aset-
15285: taa yhden runon lehdet näkyville, jota vastoin itse kirja
15286: olisi lasi-arkussa. Erilaisia kalliimpia ja halvempia· sekä
15287: värillisiä että mustia jäljennöksiä saatettaisiin kauppaan
15288: yleisöä varten.
15289: Tämä on yleisin piirtein taiteilijan suunnitelma, jonka
15290: suorittamiseen hän arvelee kuluvan ehkä vuosikymmenen
15291: ajan. Että taiteilija Akseli Gallen-Kallela olisi kaikin
15292: puolin kykenevä tämän suureromoisen suunnitelman
15293: loistavasti suorittamaan, sitä ei saata epäillä. Kysymys
15294: on vain se, onko tehtävä todellakin sen arvoinen, että
15295: taiteilijan kannattaa siihen pitkäksi ajaksi antautua, ja
15296: että maan on valtiovaroilla tämmöisen yrityksen toteut-
15297: tamista edistettävä.
15298: Voidaan tuoda esiin se mielipide, että taiteilijan pi-
15299: täisi pikemmin valaista Kalevalaa öljymaalauksilla ja
15300: freskoilla kuin tähän tapaan, jota hän itse on ajatellut.
15301: Edelleen saattaa joku muistuttaa, että tuollainen yksi
15302: ainoa kappale saattaa vain tulla harvojen nähtäväksi tai
15303: että verrattain harvat jaksavat hankkia itselleen väril-
15304: 12 Vl,3. - Korkeampi suomalainen sivistys.
15305:
15306:
15307: lisiä jäljennöksiä, jotka yksinään voivat antaa todellisen
15308: käsityksen alkuteoksesta.
15309: Tähän tulee ensinnäkin muistuttaa, että on mahdo-
15310: tonta kenenkään syrjäisen ruveta taiteilijalle neuvomaan,
15311: kuinka työ olisi tehtävä, vaan hänen tulee se saada tehdä
15312: oman taiteilijaluonteensa ja oman suunnitelmansa mu-
15313: kaan. Edelleen on jyrkästi vastustettava semmoista
15314: mielipidettä, että vain öljymaalaukset ja freskot ovat
15315: suurta taidetta, miniatyrimaalaus muka jotakin arvol-
15316: taan alempaa; kieltämättä saattaa jälkimäisessä taidela-
15317: jissa esiintyä taiteellisesti täysin yhtä arvokasta kuin
15318: edellisessä. Ja mitä tulee taas eri taidelajien >>demo-
15319: kraatisuuteen», niin oikeastaan juuri öljymaalaukset ja
15320: freskot ovat semmoisia, joita verraten harvat saavat
15321: nähdä, mutta sellaisesta teoksesta, kuin taiteilija on tar-
15322: koittanut voitaisiin kustakin yksityisestä lehdestäkin
15323: saada värillisiä jäljennöksiä, joten ne kylläkin voisivat
15324: levitä laajalle, puhumatta siitä, että taiteilija ei miten-
15325: kään muutamassa suuressa maalauksessa - sillä eihän
15326: kymmeniä semmoisia voi ajatellakaan - voisi sinnepäin-
15327: kään saada esitetyksi mitä hän toivoo saavansa Kaleva-
15328: lasta kuvata.
15329: Laadultaan tämä työ tulisi olemaan niin suuremmoi-
15330: nen, että se tulisi muodostamaan uuden kuvallisen Suo-
15331: men kansanelämän ja luonnon esityksen Kalevalan tekstin
15332: rinnalla, ja tulisi epäilemättä suuresti kääntämään ulko-
15333: maidenkin huomiota kansaamme ja sen kultuuriin. Ai-
15334: van viime aikoina on Kalevala - epäilemättä suureksi
15335: osaksi taiteilijaimme ja ennen kaikkea Akseli Gallen-
15336: Kallelan ansiosta - herättänyt vilkasta huomiota ulko-
15337: mailla. Aivan äskettäin on siitä ilmestynyt englannin-,
15338: tanskan- ja italiankielinen käännös ja sitä paitsi kaksi
15339: uutta käännöstä viimemainitulla kielellä sekä unkarin-
15340: ja kertoman mukaan myös hollanninkielinen on tulossa.
15341: Kuinka suureksi tulisikaan huomio, jos taiteilijan suuri
15342: suunnitelma toteutuisi!
15343: Vl,s. - Setälä, y. m.
15344:
15345:
15346: Mitä tulee kysymykseen, onko tämmöisen teoksen
15347: aikaansaamista valtiovaroilla avustettava, on ensinnäkin
15348: sanottava, että yritys voisi olla toteutettavissa ilman
15349: kannatusta valtiovaroista, jos taiteilija möisi työnsä tuot-
15350: teet yksityisille. Mutta seurauksena tästä olisi joko että
15351: teos tulisi yksityisen, kenties ulkomaalaisen, omaisuu-
15352: deksi tai että, mikä olisi vielä pahempi, erityiset lehdet
15353: tai osat hajaantuisivat sinne tänne. Ei saata kuitenkaan
15354: olla eri mieltä siitä, että tämmöinen teos ei saisi joutua
15355: kenenkään yksityisen haltuun eikä sirottua eri tahoille,
15356: vaan että se on saatettava Suomen kansan yhteiseksi
15357: omaisuudeksi. Tätä varten olisi väittämättä asetettava
15358: niin, että valtio saisi alkuteoksen itselleen lunastetuksi.
15359: Kun käännytään kysymykseen, millä tavoin suunni-
15360: telma olisi käytännössä toteutettava, ovat vaikeudet kysy-
15361: myksen vastaamiseen melkoisen suuret. Taiteilija, joka
15362: kyllä on kymmeniä vuosia Kalevalaa tutkinut ja luon-
15363: noksia tehnyt, ei kuitenkaan ole edes pannut työtä var-
15364: sinaisesti alulle, mutta on luonnollista, että, kun hän
15365: olisi sidottuna pitkiksi ajoiksi tähän työhön, hän olisi
15366: saapa työstään korvauksen, joka ei, katsoen siihen, millä
15367: tavalla Akseli Gallen-Kallelan työstä nykyään makse-
15368: taan, voi tulla aivan pieneksi. Jäljennöksiin nähden ei-
15369: vät kirjanpainajat ja kustantajat katso voivansa asian
15370: nykyisellä kannalla ollessa tehdä mitään. arviolaskuja.
15371: Näin ollen näyttää asia paraiten olevan liikkeelle panta-
15372: vissa siten, että valtiovaroista myönnettäisiin määräraha,
15373: jonka avulla työ saataisiin alulle, s. o. muutamia, esim.
15374: viisi Kalevalan ensimäistä runoa kuvitetuiksi. Tämä
15375: osasto tarjoisi jo runsaita kuvitusaiheita (maailman luo-
15376: minen, puiden kylväminen ja suuri tammi, maan kyntö
15377: ja kylvö, Väinämöisen ja J oukahaisen kilpalaulanto ja
15378: Aino-runot) ja täten saavutetun kokemuksen nojalla voi-
15379: taisiin tehdä varmemmat laskut sekä taiteilijan työn että
15380: jäljentämisen kustannuksista. Jos työ keskeytyisikin,
15381: niin olisi näin valmistunut osa jo semmoisenaan arvokas,
15382: 14 Vl,a. - Korkeampi suomalainen sivistys.
15383:
15384:
15385: mutta kaikin puolin olisi tietenkin toivottavaa, että saa-
15386: vutettava kokemus osoittaisi, että työtä voidaan jatkaa,
15387: vieläpä se saada loppuun suoritetuksi. Ja kun kerran
15388: alkuun olisi päästy, niin hallituksella olisi tilaisuus ottaa
15389: kunkin vuoden tulo- ja menoarvioon vastedes tarvittavat
15390: määrärahat.
15391: Muuten näyttäisi työ olevan paraiten järjestettävissä
15392: siten, että hallituksen toimesta asetettaisiin pieni komi-
15393: tea asiantuntijoita, jonka kanssa taiteilija saisi neuvo-
15394: tella. Mitä työn korvaamiseen tulee, olisi ehkä sopivinta,
15395: että asetettaisiin ostolautakunta, johon esim. hallitus
15396: asettaisi yhden jäsenen, taiteilija toisen ja nämät yhtei-
15397: sesti kolmannen ja joka taiteilijalle suorittaisi korvauksen
15398: työstä sitä myöten kuin hän saisi työtänsä valmiiksi ja
15399: sitä valtion haltuun luovuttaisi.
15400: Edellä olevien perusteluiden nojalla tohkenen kun-
15401: nioittaen ehdottaa
15402:
15403: että Suomen Eduskunta yhtyisi anomaan
15404: 25,000 markan määrärahan myöntämistä val-
15405: tiovaroista, jotta suunniteltu Kalevalan kuvitta-
15406: minen voitaisiin saada alulle.
15407:
15408: Helsingissä 26 p. helmik. rgo8.
15409:
15410: E. N. Setälä.
15411:
15412: Tähän yhtyvät:
15413:
15414: N. R. af Ursin. Mikael Soininen.
15415: b) ~ansanshtistys.
15416:
15417:
15418: Vl,4. - Anom. ehd. N:o 54·
15419:
15420:
15421: Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Kannatusavun
15422: myöntämisestä työväenopistoille.
15423:
15424:
15425:
15426:
15427: S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
15428:
15429:
15430: Viime istuntokaudella Eduskunnalle jätettyä ano-
15431: musta valtioavun toimittamiseksi n. s. työväenopistoille
15432: (Anomus-ehd. n:o rg; Anomusvaliok. VI, 4, siv. 22-24,)
15433: ei valiokunnassa ehditty loppuunkäsitellä. Kun asiasta
15434: tapahtunut keskustelu kumminkin ennätti tuoda kuulu-
15435: ville mielipiteitä, joita anomuksentekijät eivät olleet
15436: osanneet ottaa lukuun ja jotka eivät tarkoittaneet sen vä-
15437: hempää kuin mainituissa tiedon-ahjoissa annettavan ope-
15438: tuksen tieteellisen vapauden rajoittamista, katsovat alle-
15439: kirjottaneet tarpeelliseksi, muuten viittaamalla mainitun
15440: anomus-ehdotuksen perusteluihin, lisätä uuden ponnen
15441: sekä kunnioittaen anoa:
15442:
15443: että yleisistä varoista määrättäisiin riittä-
15444: vä summa käytettäväksi työväen-opistoJ"en avus-
15445: tukseen, etupäässä kelvollisten esitelmänpitä-
15446: J"äin palkkaamiseksi; J"a
15447: että valtioavun nauttimisen ehdoksi, paitsi
15448: J"otakin vähintä oppilasmäärää sekä tarpeellista
15449: taloudellista kannatusta kunnan, kannatus-yh-
15450: distyksen tahi yksityisen asianharrastaJ"an puo-
15451: 16 Vl,4. - Kansanslvlstys.
15452:
15453:
15454: lelta, säädettäisiin määräyksiä jotka antavat
15455: täydet takeet siitä, että fohtokunnat, opistojen
15456: johtajia fa opettajia ottaessaan, perustavat valin-
15457: tansa yksistään hakijain tieteellisiin ansioihin ja
15458: opettajakykyyn, sekä myöhemmin eivät millään
15459: sekaantumisella pyri rajoittamaan opetuksen
15460: vapautta.
15461:
15462: Helsingissä, Helmikuun 19 p:nä rgo8.
15463:
15464: E. S. Yrjö-Koskinen. Aug. Hjelt.
15465: Hilda Käkikoski. Juhani Arajärvi.
15466: E. Ala-Kulju. Vilho Reima.
15467: Vl,5. - Anom. ehd. N:o 2.
15468:
15469:
15470:
15471: Aalto, Matti, y. m.: Määrärahan myöntä-
15472: misestä lasten- fa kansanki?:jastojen hy-
15473: väkst' vuodeksi I909.
15474:
15475:
15476:
15477:
15478: Suomen Kansaneduskunnalle.
15479:
15480:
15481: Vuosisadan vaihteessa oli, Kansanvalistusseuran toi-
15482: mesta kootun tilaston mukaan, Suomen maaseuduilla
15483: kaikkiaan 1,794 kansankirjastoa eli yksi kirjasto kutakin
15484: 1,455 asukasta kohden (Uudenmaan läänissä 795 1 Oulun
15485: läänissä 2,025 asukasta kohden). Näissä kirjastoissa oli
15486: kirjoja yhteensä 395,632 sidettä, mikä tekee keskimäärin
15487: 220 kirjaa kirjaston osaksi. Niistä kirjastoista, joiden
15488: lainausliikkeestä oli tietoja, oli lähes 41 % sellaisia kir-
15489: jastoja, joissa lainauksia kutakin sidettä kohden tuli vuo-
15490: dessa 1 tai ei sitäkään.
15491: Yleinen tulos kansankirjastojen kehityksestä ei siis
15492: tämän mukaan ole ollut millään tavoin loistava, mutta
15493: on se oloihin nähden kuitenkin huomiota ansaitseva.
15494: Tämä tulos on näet saavutettu pääasiassa yksityisten
15495: kansalaisten, vapaitten kansalaisjärjestöjen ja maalaiskun-
15496: tain vapaaehtoisella uhraavalla työllä. V:n 1906 kirjasto-
15497: komitean keräämäin tietojen mukaan, jotka käsittivät 1,720
15498: kiintonaista maalaiskirjastoa, oli kirjastoista 1,385 kuntain
15499: ja 335 erinäisten yhdistysten omia, ja teki maalaiskuntain
15500: kirjastoille myöntämä kannatusapu v. 1905 yhteensä Smk.
15501: 49,814:- sekä v. 1906 kaikkiaan Smk. 39,726: 57·
15502: 2
15503: 18 Vl,5. - Kansanaiviatys.
15504:
15505: Vapaitten seurain toiminnasta maalaiskansankirjasto-
15506: jen hyväksi on Kansanvalistusseuran työ erityisesti mai-
15507: nittava. Hallussaan olevien melkoisten lahjoitusrahastojen
15508: korkovaroilla on seura v:sta 1896 alkaen vuosittain sään-
15509: nöllisesti enimmiten 50 markan arvoisilla valituilla kirja-
15510: kokoelmilla avustanut sellaisia suomalaisia tai ruotsalaisia
15511: kirjastoja, jotka ovat näitä lahjakokoelmia anoneet ja täyt-
15512: täneet sitävarten määrätyt ehdot. Seuran sillä sekä muil-
15513: lakin tavoin antamain kirjalahjain arvo ou noussut 2,ooo
15514: -7,000 markkaan vuodessa. Sen ohella on seura alus-
15515: taosa alkaen, mutta viimeksi kuluneina vuosina yhä kas-
15516: vavassa määrässä, harjoittanut ahkeraa herätystyötä kan-
15517: sankirjastojen hyväksi ja käytännöllisestikin ohjannut ja
15518: palvellut maamme kansankirjastoja. Niinpä on seuran
15519: kustannuksella julaistu paitse lukuisia pienempiä kirja-
15520: teoksia A. A. Granfeltin kirjoittama laajahko »Opas kan-
15521: sankirjastojen hoitajille>> sekä 5 vihkoa »Arvostelevaa
15522: luetteloa», jonka laatimiseen ovat useat kymmenet asian-
15523: tuntijat ottaneet osaa. Seura pitää myyntivarastossa uuden-
15524: aikaisimpia kirjastotarpeita sekä kansankirjastoihin sopi-
15525: vaa kirjallisuutta. Juuri ovat valmistuneet seuran 11,
15526: yleisluettelo kansankirjastoille sopivaa kirjallisuutta ja
15527: erityisluettelo lasten- ja nuorisonkirjallisuutta. Ja näinä
15528: päivinä vielä on ilmestynyt ensimmäinen numero Kansan-
15529: valistusseuran julkaisemaa »Kirjastolehteä», jonka mää-
15530: ränä on olla ammatillisena yhdyssiteenä kansankirjastojen
15531: kesken ja herättää yleisempää harrastusta tähän tärkeään
15532: kansalliseen valistustyöhön.
15533: Valitettavasti ei valtion toimia kansankirjastojen hy-
15534: väksi voi verratakaan siihen, mitä kuntain, seurain ja
15535: yksityisten toimesta on tällä alalla saatu aikaan. Niiden
15536: valtion apua ja kannatusta nauttivain suljettujen tai jul-
15537: kisten kirjastojen rinnalla, joiden määränä on tukea opil-
15538: lisia ja ammatillisia rientoja, ovat kansan syvien rivien
15539: henkisiä tarpeita tyydyttävät kansankirjastot jääneet synk-
15540: kään varjoon. Ainoastaan kolmen vuoden aikana v:sta
15541: Vl,5. - Aalto, y. m. 19
15542:
15543: 1903 alkaen on valtio avustanut Suomen kansankirjastoja
15544: 5,ooo markan suuruisella vuotuisella apurahalla, jonka
15545: apurahan saaja, Kansanvalistusseura, on käyttänyt kun-
15546: nallisten »kantakirjastojen» avustamiseksi erisuuruisilla
15547: kirjalahjoilla.
15548: Mainittava on myöskin, että kun Kansanvalistusseura
15549: lokakuussa 1905 oli hallitukselta anonut 25,000 markan
15550: suuruista vuotuista apurahaa käytettäväksi kansankirjasto-
15551: asian hyväksi, Senaatti koulutoimen ylihallituksen alot-
15552: teesta maaliskuussa 1906 asetti komitean selvittämään
15553: kansankirjastoasiaa ja antamaan lausuntoa niistä perus-
15554: teista, joiden mukaan olisi annettava valtionapua kansan-
15555: kirjastojen avustamiseen ja kehittämiseen. Tämä komitea,
15556: johon kuuluivat herrat Theodor Schwindt (puheeni.),
15557: Hugo Bergroth, A. A. Granfelt, Kyösti Kallio ja William
15558: Sippola, jätti mietintönsä 7 p. syyskuuta 1906, vaan ei
15559: ole siitä johtuvista hallituksen toimista tähän saakka vielä
15560: mitään tullut tunnetuksi.
15561: Kun täten lupaavaa ja elinvoimaista kansankirjasto-
15562: liikettä hetkellä, jolloin sen tehtävä on arvattava erin-
15563: omattain suureksi ja tärkeäksi, uhkaa varain puute ja
15564: siitä johtuva seisahdus ja lamaannus, pyydämme kiinnit-
15565: tää Kansaneduskunnan huomiota tähän asianlaitaan. Mie-
15566: lestämme onkin kaikin puolin asianmukaista, että Edus-
15567: kunta kansasta lähteneenä ja kansaa edustavana laitok-
15568: sena itse ottaa pitääkseen huolta kansan syväin kerrosten
15569: henkiselle edistymiselle niin tärkeitten kansankirjastojen
15570: aineellisesta kannatuksesta ja kannatuksen käyttämisestä
15571: virkavaltaisesta holhouksesta vapaalla, kansanvaltaisuutta,
15572: ja kansan tosivalistusta vastaavalla tavalla.
15573:
15574:
15575: Maalaiskansakoulujen lastenkir.fastot.
15576:
15577: V:n 1866 kansakouluasetuksen 122 § määrää, että
15578: jokaiseen kouluun, jolle valtio antaa apunsa, »vähitellen
15579: 20 Vl,5. - Kansanslvistys.
15580:
15581:
15582: hankittakoon kirjasto, josta sekä oppilaat että muutkin
15583: opinhaluiset kuntalaiset voivat saada hyödyllistä luke-
15584: mista~, ja saman asetuksen 125 §:ssä määrätään lisäksi,
15585: että opettajan tulee opastaa koulun läpi käyneitä oppilaita.
15586: ja muita opinhaluisia kirjallisuuden käyttämiseen.
15587: V:n 1906 komitean keräämäin tietojen mukaan oli
15588: kansakouluihin sijoitettu 1,051 kansankirjastoa, joista
15589: suurin osa kunnan omia ja kunnan avustusta nauttivia
15590: kirjastoja. Kansakouluasetuksen määräyksiä on siten
15591: ilman mitään pakkoa, ainoastaan opettajain ja kuntain
15592: hanastuksen kautta, sangen laajalti toteutettu. Mutta
15593: maaseuduilla on myös suuri joukko - yllämainitun ko-
15594: mitean tietojen mukaan 669 - kansankirjastoja, jotka
15595: eivät ole sijoitetut kansakouluihin, ja näyttää muutenkin
15596: kohtuuttomalta enään meidän aikanamme, jolloin maaseu-
15597: tujen sivistyselämä jo on melkoisesti toisenlainen kuin
15598: 40 vuotta sitten, lain pakolla sijoittaa kansankirjastoja
15599: kaikkiin kansakouluihin ja ilman muuta, mahdollisesti
15600: ilman mitään korvausta, velvoittaa kansakoulunopettajia
15601: hoitamaan vuosi vuodelta kasvavaa yleistä kansankirjas-
15602: toa ja sen yhä suurempaa huolta ja vaivaa vaativaa lai-
15603: nausliikettä.
15604: Sitävastoin olisi kansakoululaitokselle ja kansankir-
15605: jastojen työlle varmaan suurimmaksi hyödyksi, jos kansa-
15606: kouluasetuksen säännöksiä ruvettaisiin täydellä todella
15607: sovelluttamaau kouluopetukseen liittyviin ja kansakoulun
15608: työtä jatkaviin lasten- ja nuorisonkirjastoihin. Tällaisiin
15609: kirjastoihin ja niiden perustavaan merkitykseen kansan-
15610: kasvatuksessa on useissa sivistysmaissa eikä vähimmän
15611: Skandinaviassa viime aikoina ruvettu kiinnittämään suurta
15612: huomiota. Erittäin on viitattu tällaisten kirjastojen ar-
15613: voon opetusvälineinä ja yhdyssiteenä koulun ja koulusta
15614: päässeen vielä kasvavan, mutta useimmiten koulun jat-
15615: kuvaa vaikutusta kaipaavan nuorison välillä. V:n 1906
15616: kirjastokomiteakin on ottanut varteen tämän seikan. Pää-
15617: määräksi on komitean mielestä asetettava se, että jokai-
15618: Vl,5. - Aalto, y. m. 2t
15619:
15620:
15621: seen kouluun saadaan oma lasten- ja nuorisonkirjasto.
15622: »Koulukirjasto - lausuu komitea - on niin tärkeä
15623: opetuksen väline, että sen puutetta ei olisi sallittava mis-
15624: sään koulussa. Kun nyt on ryhdytty valmistaviin toi-
15625: miin koululaitostamme koskevien asetuksien uusimiseksi,
15626: olisi suotava että kansakoulukirjastoja koskevat määräyk-
15627: set tässäkin suhteessa täydennettäisiin.»
15628: Epäilemättä onkin maan kansakoululaitos aikaa myö-
15629: ten kehittyvä viitattuun suuntaan. Vaan ei ole toime-
15630: tonna jäätävä odottamaan tämän toivomuksen tulevaista
15631: toteutumista, koska jo väliajallakin voidaan kuntain ja
15632: kansalaisten vapaaehtoisella harrastuksena ja verraten vä·
15633: hillä valtion avustustoimenpiteillä suuressa määrässä edis-
15634: tää tätä tärkeää kansanvalistusasiaa.
15635: Useinmainitun v:n 1906 komitean suunnitelman mu·
15636: kaan olisi valtionapua annettava kuntain pitempänä ajan·
15637: jaksona kannaltamille ja valtionavustusta anoville kansa-
15638: koulukirjastoille vuosittain 10-25 markkaa kutakin kir-
15639: jastoa kohden kirjaston muulta taholta saaman kannatuk-
15640: sen mukaan. Kun maassamme nykyään on 3,180 viralli-
15641: sesti vahvistettua koulupiiriä maalla, nousisi vuotuinen
15642: valtionavustus kaikille niille 10 markan mukaan 31,8oo
15643: ja 25 m:kan mukaan 79,500 markkaan. Niinkauan kuin
15644: koulukirjastojen perustaminen vielä pysyisi vapaaehtoisella
15645: kannalla, eivät lastenkirjastot kttitenkaan vaatisi valtiolta
15646: näin suuria vuotuisia kustannuksia, vaikkapa yllämainit-
15647: tua 10-25 markan suuruista avustusta pidettäisiinkin
15648: vähimpänä mahdollisena, mikä yhdellä erällä olisi avus-
15649: tettava:lle kirjastolle annettava. Lukuvuonna 1905-1906
15650: -oli maalaiskansakouluja toimessa ainoastaan 2.400. Vaan
15651: kaikkiin näihinkään ei vapaaehtoisella toimella varmaan-
15652: kaan saataisi lastenkirjastoa syntymään yhdessä eikä kah-
15653: <lessa vuodessa. Edellyttämällä, että kolmena lähivuonna
15654: perustettaisiin vuosittain noin 8oo lastenkirjastoa, tekisi
15655: niille annettava vuotuinen valtionavustus äskeistä lasku-
15656: 22 Vl,5. - Kansansivistya.
15657:
15658:
15659: tapaa käyttäen ensimmäisenä vuonna 8,ooo-2o,ooo, toi-
15660: sena 16,ooo--4o,ooo ja kolmantena 24,ooo-6o,ooo
15661: markkaa.
15662: Välttäviä lasten- ja nuorisonkirjastoja voidaan monin
15663: paikoin muodostaa kouluun sijoitetussa kansankirjastossa
15664: jo olevista kirjoista eikä uusienkaan lastenkirjastojen pe-
15665: rustaminen vaatine ylen suuria varoja. Mitään erityistä
15666: avustusta nimenomaan lastenkirjastojen perustamista var-
15667: ten ei valtion puolelta näin ollen tarvitsisi tulla kysy-
15668: mykseen. Kirjaston perusvarastoa voitaisiin katsoa sinä
15669: vuonna hankituksi kirjamääräksi ja sen mukaisesti olisi
15670: valtionavustustakin sinä vuonna kirjastolle annettava.
15671: Tämän kautta nousisi varmaan ensimmäisen vuoden val-
15672: tionavustus useimmissa tapauksissa korkeimpaan mahdol-
15673: liseensa, mutta seuraavina vuosina se yhtä varmaan jon-
15674: kun verran alenisi. Todennäköisesti siis tarvittaisiin en-
15675: simmäisenä avustusvuonna yllä olevissa laskelmissa esiin-
15676: tyvä korkein avustusmäärä, mutta voitaisiin seuraavina
15677: vuosina tulla toimeen ylintä rajaa tuntuvasti alemmilla
15678: avustusvaroilla. Pysymällä v:n 1906 komitean esittämissä
15679: perusteissa lienee 2o,ooo markan suuruista apurahaa maa-
15680: seutujen kansakoulujen lastenkirjastojen avustamiseksi v.
15681: 1909 senvuoksi pidettävä oloihin sopivimpana.
15682: Kun tässä anomuksessa on edellytetty lastenkirjasto-
15683: jen perustamisen ja kartuttamisen vastaiseksi vielä tapah-
15684: tuvan vapaaehtoisella tavalla ynnä valtion kannatuksella,
15685: ei tämän tärkeän asian edistymistä olisi ehkäistävä saat-
15686: tamalla valtionavustusta kunnan myöntämästä kannatuk-
15687: sesta riippuvaksi. Vapaaehtoinen kannatus miltä taholta
15688: tahansa, kunnan, koulun johtokunnan, opettajain, yhdis-
15689: tysten tai muiden hankkima. oikeuttakoon koulun saa-
15690: maan valtionavustusta kirjastolleen. Kun lastenkirjasto
15691: koulun vastaanottamana ja koulun omaisuuden luetteloon
15692: merkittynä luonnollisesti ilman muuta on koulun johto-
15693: kunnan valvonnan, koulun opettajiston hoidon ja valtion
15694: kansakoulutarkastuksen alainen ja kirjaston pysyväisyys
15695: Vl;6, - Aalto, y. m.
15696:
15697: vastaisuudessakin siten on taattu, lienee uusien säännök-
15698: sien laatiminen siinä kohden tarpeetonta. Valtionavus-
15699: tuksen pyytäminen olisi luonnollisimmin koulun johto~
15700: kunnan asia. T.ämä avustus olisi käytännöllisistä syistä
15701: annettava valmiiksi sidottujen kirjain (osittain kirjastotar-
15702: peittenkin) muodossa avustuksensaajan vapaan valinnan
15703: mukaan. Koska lasten ja nuorisonkirjastojen tarkoitustaan
15704: täyttääkseen tulee olla koulupiirin koko lapsi- ja nuoriso-
15705: joukon käytettävissä ilman maksua; olisi senkin ehdon
15706: täyttämistä avustettavilta kirjastoilta välttämättä vaadittava.
15707: Tähän tapaan järjestettyinä uskomme maalaiskansa-
15708: koulujen lasten- ja nuorisonkirjastojen voivan lähimmässä
15709: tulevaisuudessa osaltaosa tuntuvasti edistää kansankasva-
15710: tuksen ja kansanvalistuksen suurta asiaa.
15711:
15712:
15713: Yleiset kansanki'rjastot.
15714:
15715: Lastenkirjastoja lähinnä on epäilemättä pienissä kylä-
15716: piireissä toimivilla yleisillä kansankirjastoilla tärkein sija
15717: järjestetyssä kansankirjastotoimessa. Kuten ennen on
15718: mainittu ovat juuri tämäntapaiset pienemmät kansankir-
15719: jastot yleisimpiä meidän maassamme, jopa siihen mää-
15720: rään, että muunlaisia kirjastoja maaseuduillamme tuskin
15721: onkaan.
15722: On kyllä lausuttu epäilyksiä, tokko valtion ainakaan
15723: lähimmässä vastaisuudessa ja välittömästi olisi avustettava
15724: näitä kirjastoja. V:n 1906 kirjastokomitean esityksen mu-
15725: kaisesti olisi valtion avustustoimi suunnattava yksinomaan
15726: kunnallisten keskuskirjastojen eli n. s. kantakirjastojen
15727: perustamiseen ja ylläpitämiseen, jotavastoin pienemmät eli
15728: n. s. piirikirjastot olisi jätettävä valtion avustusohjelman
15729: ulkopuolelle.
15730: Vaikka tätäkin tietä mahdollisesti aikaa myöten voi-
15731: taisiin päästä toivotuille perille, s. o. elävän lukuhalun
15732: herättämiseen ja kirjailisuuden yleiseen käyttämiseen kan-
15733: VI,&. - Kanaanalvlatys.
15734:
15735: samme syvimmissäkin kerroksissa, on mielestämme kui-
15736: tenkin nykyisin yleisimmin käytännössä oleva kirjasto-
15737: tyyppi oikeutettu ennen suunniteltuja uusia kunnallis-
15738: kirjastoja saamaan valtionavustusta. Väestön henkisten
15739: tarpeitten tyydyttäminen on kansankirjastoille epäilemättä
15740: paljon läheisempi tehtävä kuin kunnallisten laitosten täy-
15741: dellisentäminen. Maamme laajuus ja sen asutuksen har-
15742: vuus ja hajanaisuus vaativat kansankirjastoihin nähden
15743: kustannuksia ja uhrauksia, joita ei muissa maissa samassa
15744: määrin tarvita. Meidän maassamme täytyy olla paljon
15745: kirjastoja, vaikkapa heikompiakin. Suuret keskuskirjastot
15746: eivät matkain etäisyyksien vuoksi voi palvella suurinta
15747: väestön osaa, vaan jäävät erioikeudeksi pienelle ryhmälle,
15748: sille joka ehkä vähimmin erioikeuksia tarvitsisi. Kansan-
15749: kirjastojen avustustyön keskittäminen kunnallisiin kanta-
15750: kirjastoihin tuntuu siten ikäänkuin latvasta aikavalta kehi-
15751: tykseltä.
15752: Ne muutamat tuhannet markat, mitä Kansanvalistus-
15753: seura on voinut vuosittain käyttää nykyisten kansankir-
15754: jastojen ylläpitämiseen, eivät likimainkaan riitä synnyttä-
15755: mään yleisempää edistystä ja vilkkautta näissä kirjastoissa.
15756: Mielestämme siis ei valtion avustaessaan kansankirjastoja
15757: mitenkään tulisi syrjäyttää maamme suurinta kirjastoryb:-
15758: mää, jonka tähänastinen kehitys on luonut.
15759: Näiden kirjastojen avustus olisi yleensä järjestettävä
15760: samaan tapaan kuin edellä kerrottujen lastenkirjastojen
15761: avustus. Sen mukaisesti olisi avustus perustuva vapaa-
15762: ehtoiseen paikalliseen kirjastoharrastukseen. Avustusta
15763: olisi siis annettava ainoastaan asianomaisesti laillistettu-
15764: jen sääntöjen nojalla toimiville kunnan, koulupiirin, yh-
15765: distysten y. m. s. järjestöjen omistamille, kelvollisesti hoi-
15766: detuille ja kirjavarojaan säännöllisesti lisääville tai uudis-
15767: taville kirjastoille, jotka ovat luonteeltaan yleisiä valis-
15768: tuskirjastoja ja paikkakunnan koko väestön vapaasti tai
15769: pientä maksua vastaan käytettäviä. Kirjastojen tulevai-
15770: Vl,5. - Aalto, y. m. 25
15771:
15772: suuden turvaamiseksi olisi vaadittava, että avustettavain
15773: kirjastojen säännöistä selvästi kävisi ilmi, kuka tulisi
15774: kirjaston omistajaksi, jos kirjastoa kannattava yhdyskunta
15775: lakkaisi kirjastoa ylläpitämästä.
15776: Avustuksen määrän pitäisi riippua kirjastojen omasta
15777: elinvoimaisuudesta, sen hyödyn määrästä, jonka kirjaston
15778: voidaan katsoa paikkakunnalleosa tuottavan ja jota voi-
15779: daan parhaiten arvostella niistä varoista, mitä kirjaston
15780: kannattajat ovat vuosittain kirjastonsa hyväksi uhran-
15781: neet, ja kirjaston vuotuisen lainausliikkeen vilkkaudesta
15782: paikkakunnan väkilukuun ja naapurikirjastojen liikkeeseen
15783: verrattuna.
15784: Avustusten määrän voinee, edellyttämällä että sama
15785: kirjasto voisi päästä avustuksesta osalliseksi joka vuosi,
15786: laskea kaksi kertaa suuremmaksi lastenkirjastoille esitet-
15787: tyä avustnsmäärää, siis 20-50 markaksi kirjastoa koh-
15788: den. Kun nykyisten tietojen mukaan maassamme on
15789: 1,720 kirjastoa, jotka mahdollisesti voisivat näitä avus-
15790: tuksia hakea, tekisi avustusten yhteismäärä sen mukaan
15791: 34,40o-86,ooo markkaa. Todennäköisesti tuskin kui-
15792: tenkaan puoletkaan nykyisistä kansan1drjastoista voisi v.
15793: 1909 vaatia valtionavustusta. Aluksi voisi siis mainit-
15794: tuun tarkoitukseen hyvin riittää puolet äskenmainituista
15795: rahamääristä. Tasoitettnna suurempain ja pieneropäin kir-
15796: jastojen kesken tekisi lopullinen avustusmäärä vähän
15797: päälle 3o,ooo markkaa.
15798: Edellä käsiteltyjen kirjastomuotojen rinnalla ansait-
15799: sevat myöskin suuremmat, keskuskirjastoiksi katsottavat
15800: kansankirjastot kaikkea mahdollista apua ja kannatusta
15801: valtion puolelta. Viitaten niihin perusteisiin, joita usein
15802: mainittu kirjastokomitea mietinnössään on esittänyt, kat-
15803: soisimme puolestamme kohtuulliseksi, että maaseutujen
15804: kantakirjastojen avustukseksi tällä kertaa koetteeksi
15805: myönnettäisiin 2o,ooo markkaa.
15806: 26 Vl,ö. - Kansanslvistys.
15807:
15808:
15809: Kir:fastoasiaz'n hoz"to.
15810:
15811: Niinkuin alussa jo mainittiin on Kansanvalistus-
15812: seura pitemmän aikaa ~iitettävällä harrastuksena ja in-
15813: nolla työskennellyt kansankirjastoliikkeen avustamiseksi
15814: ja järjestämiseksi. Näyttää kaikinpuolin asianmukaiselta,
15815: että vastaiseksi ja kunnes valtio ryhtyy toimiin kirjasto-
15816: jen hallinnon lähempää järjestelyä varten Kansanvalistus-
15817: seura, nykyisin ainoana kansankirjastojen ohjaamista ja
15818: edistämistä huolehtivana seurana, tulisi esitettyjen valtio-
15819: avustusten jakajaksi. Kun tämä toimi kuitenkin melkoi-
15820: sessa määrässä lisäisi seuran työtaakkaa ja kun koko
15821: maan kansankirjastoliikkeen ohjaaminen ja hoitaminen
15822: vaatii suurta taitoa ja kokemusta, lienee seuran sitä var-
15823: ten lisättävä työvoimiaan. Luonnollisesti tulisi valtion
15824: myöntää sitä varten tarpeelliset varat. g,ooo markan
15825: suuruinen vuosimääräraha seuralle tarpeellisten työvoi-
15826: main palkkaamiseen ja muihin avustustoimista johtuviin
15827: menoihin ei liene :liialliseksi arvattava siihen nähden,
15828: että seura aikaisemmin on nauttinut hallitukselta s,ooo
15829: markan suuruista,. nyttemmin lakanuutta apurahaa. V:n
15830: 1906 komitea on lisäksi ehdottanut, että Kansanvalistus-
15831: sturan tähänastisten suoranaisten kansankirjastojen hy-
15832: väksi käyttämäin kustannusten korvaamiseksi myönnet-
15833: täisiin kerta kaikkiaan 6,ooo markkaa. Jos tämä kor-
15834: vaussumma yhdistetään edelläesitettyyn määrärahaan, olisi
15835: siis Kansanvalistusseuralle tällä kertaa yllämainittuja tar-
15836: koituksia varten myönnettävä 15,ooo markan suuruinen
15837: apuraha.
15838: Kaiken tämän nojalla uskallamme kunnioittaen esittää
15839:
15840:
15841: että Kansaneduskunta kansanopetuksen
15842: hyväksz· määrättävistä valtionvaroista myön-
15843: täzsi v:ksi zgog Kansanvalistusseuran käy-
15844: tettäväksi lasten- fa kansankirjasto/en hyväksi
15845: Vl,5. - Aalto, y. m.
15846:
15847: yhteensä 8s,ooo markkaa rajattomana sti'-rto-
15848: määrärahana.
15849:
15850: Helsingissä helmikuun 17 p. 1908.
15851:
15852:
15853: Matti Aalto. K. G. Höijer.
15854: S. Häkkinen. W. Aromaa.
15855: Kalle Salminen.
15856: Vl,6. - Anom. ehd. N:o 114
15857:
15858:
15859: Soininen, Mikael, y. m.: Määrärahan myöntä-
15860: misestä kansankirjastojen avustamiseksz~
15861: sekä niiden ehtojen julkaisemisesta, fozäen
15862: nofalla hyvin hoidetut kuntt"en kantakir-
15863: jastot voisivat saada yleisillä varoilla jul-
15864: kaistua vh·allista ja muuta kirJallisuutta.
15865:
15866:
15867:
15868:
15869: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
15870:
15871:
15872: Vähitellen ja melkein huomaamatta on Suomessa
15873: perustettu kansankirjastoja yhä tiheämpään, niin että
15874: niitä nykyään on ainakin yksi joka kaupungissa ja maa-
15875: laiskunnissa keskimäärin kolme tai neljä jokaisessa.
15876: Useimmat näistä ovat kansakouluihin sijoitetet, mutta
15877: melkoinen luku muuallekin Niiden kunnilta nauttima
15878: kannatus on kuitenkin vielä yleensä sangen heikko; val-
15879: tioavustusta taas ei ole niiden osaksi tullut muuta kuin
15880: kolme vuotta, 1903-1905, yhteensä 15,000 markkaa.
15881: Viimeisellä vuosikymmenellä sen lisäksi moniaat yksityi-
15882: set seurat, etupäässä Kansanvalistusseura, ja ylioppilas-
15883: osakunnat ovat koettaneet avustuksilla niitä edistää.
15884: Joka tapauksessa on meillä kansankirjastoja sen verran,
15885: että olevat olot tarjoavat lähtökohdan, jonka pohjalle
15886: voidaan kehittää maallemme ajan vaatimuksia vastaava
15887: kansankirj astolaitos.
15888: Koulutoimen Ylihallituksen aloitteesta asetti Se-
15889: naatti v. 1906 kansankirjastoasian selvittämistä varten
15890: komitean, joka samana vuonna sai valmiiksi mietinnön,
15891: missä ehdotettiin toimeenpantavaksi kansankirjastojen
15892: Vl,6. - Soininen, y. m.
15893:
15894: järjestelmällinen valtioavustus; mutta että siitä olisi joh-
15895: tunut enempiä toimeenpiteitä asian hyväksi, ei tiedetä.
15896: Hyvin järjestetty kirjastotoiminta merkitsee kui-
15897: tenkin kansan valistamiseen nähden niin paljo, että yh-
15898: dentekevää ei ole, ryhdytäänkö asiaan käsiksi nyt vaiko
15899: vasta epämääräisessä tulevaisuudessa. Olisi tärkeä, että
15900: kun näillä valtiopäivillä määrätään varoja valistustar-
15901: koituksiin, niin silloin riittävä summa myönnettäisiin
15902: kansankirjastojenkin hyväksi; mut-ta sitä varten tarvi-
15903: taan hyväksytty ohjelma näiden varojen käyttämiseen.
15904: Uskallamme siinä tarkoituksessa ja mainitun komitean
15905: mietinnön pdhjalla esittää seuraavaa:
15906: Yleiset kirjastot voivat osaksi täyttää saman tehtä-
15907: vän kuin julkiset opetuslaitokset, osaksi ne täydentävät
15908: näitä. Lähimmässä yhteydessä kansakoululaitoksen kans-
15909: sa ovat kansakoulukirjastot. Näitä emme nykyisiä oloja
15910: arvostellessa saa käsittää laitoksina, jotka olisivat tar-
15911: koitetut ainoastaan koulujen omia oppilaita varten. Voi-
15912: massa oleva kansakouluasetus panee (125 §) opettajien
15913: virkavelvollisuudeksi yhtenä tai kahtena iltapäivänä vii-
15914: kossa avustaa sekä oppilaitaan että muita tietoa tai sivis-
15915: tysHi. harrastavia >>neuvomalla ja selittämällä heille hyö-
15916: dyllistä lukemista>>, ja sen mukaan kansakouluopettajien
15917: hoidossa olevat kirjastot yleensä maassamme ovat avoin-
15918: na kaikille kansalaisille.
15919: Tavallisen koulukirjaston tarkoituksena emme kui-
15920: tenkaan voi pitää muuta kuin että sen johonkin määrin
15921: tulisi täydentää koulussa annettuja tietoja sekä tutus-
15922: tuttaa nuorta yleisöä kaunokirjallisuuden sekä sisältöön
15923: että muotoon nähden parhaimpiin tuotteihin. Sen lisäksi
15924: siihen tietysti kuuluu kokoelma lasten kertomuskirjoja.
15925: Suhteellisesti jotenkin ahtaan kirjavalikoiman voi sen
15926: mukaan katsoa tähän tarkoitukseen riittäväksi.
15927: Mutta usea kansakouluun sijoitettu kirjasto sisältää
15928: myöskin teoksia, jotka on tarkoitettu laajemmalle ja
15929: ja varttuneemmalle lukijakunnalle, ja semmoisia on mel-
15930: 30 Vl,6, - Kansanslvlstys.
15931:
15932:
15933: koinen luku olemassa myöskin kansakoulujen ulkopuo-
15934: lella. Kun jokainen tällainen >>piirikirjasto», jos sen omis:..
15935: taa joku laillistettu seura tai yhdistys ja se voipi antaa
15936: takeita siitä, ettei sen kirjavarasto joudu hajalle, jos se
15937: nykyisessä muodossaan lakkaisi toiminnastaan, on mie-
15938: lestämme kannatusta ansaitseva sivistystekijä harvaan
15939: asutussa maassamme, niin olisi suotava, että nämäkin
15940: kirjastot voisivat tulla valtion avustuksesta osallisiksi.
15941: Näiden koulu- ja piirikirjastojen rinnalla tarvitaan
15942: kuitenkin vielä laajempia kirjastoja. Joka kunnassa
15943: tulisi olla ainakin yksi kirjasto, jossa olisi yleisön käy-
15944: tettävissä tärkein osa sitä arvokasta kansantajuiseen
15945: muotoon laadittua kirjallisuutta, mikä vuosittain maas-
15946: samme ilmestyy sekä myös kaikki tärkeimmät vanhem-
15947: mat sekä kaunokirjalliset että tietopiirin eri aloihin kuu-
15948: luvat teokset; missä tällaisia laajempia >>kantakirjaston»
15949: nimeä ansaitsevia kirjastoja ei vielä ole, olisi syytä kaikin
15950: keinoin edistää niiden syntymistä. Oikein järjestetty
15951: avustustoiminta voisi epäilemättä saada paljo sitä var-
15952: ten aikaan.
15953: Valtioavustuksen määrä sopivimmin saisi riippua
15954: osaksi siitä harrastuksesta, minkä kuntalaiset itse "soit-
15955: tavat kirjastojensa hyväksi, osaksi kirjastojen tarkoi-
15956: tuksesta. Koulukirjastoille voi riittää ro a 25 markkaa
15957: vuosittain, ehdolla että kunta tai muu kirjaston omistaja
15958: puolestansa suorittaa yhtä paljo. Piirikirjastot, jotka
15959: vaativat kirjallisuuden hankkimista useammalta eri alalta,
15960: lienevät suuremman avustuksen tarpeessa, mutta riit-
15961: täisi ehkä niillekin koetteeksi kahdenkertaisesti se sum-
15962: ma, mikä koulukirjastoille ehdotetaan annettavaksi, siis
15963: noin 20-50 mk. kullekin, tietysti tässäkin ehdolla, että
15964: kirjaston omistaja suorittaa saman määrän. On las-
15965: kettu, että varsinaisten lastenkirjastojen avustamiseen
15966: riittäisi ensi vuonna 25,000 mk. ja piirikirjastojen avusta-
15967: miseen sama määrä, siis yhteensä 50,000 mk.
15968: Mutta mitä kuntien kantakirjastoihin tulee, tarvi-
15969: Vl,6. - Soininen, y. m. 31
15970:
15971: taan paljo runsaampi avustus. Siihen nähden että tar-
15972: koitustaan vastaavaa laajempaa kirjastoa on mahdoton
15973: saada kunnollisesti toimimaan, jos ei ole tuntuva paikka-
15974: kunnallinen harrastus sitä tukemassa, ehdotetaan, että
15975: valtion avustus kantakirjaston hyväksi ei voi tulla kysy-
15976: mykseen, jos ei kunnan sille myöntävä kannatus nouse
15977: vähintäin 5 penniin kutakin kunnan asukasta kohti;
15978: siinä tapauksessa ehdotetaan myönnettäväksi valtion
15979: avustusta yhtä paljo, kuitenkin vähintäin roo ja enin-
15980: täin 500 mk. kuntaa ja kirjastoa kohti. Näiden kanta-
15981: kirjastojen avustamiseen on arveltu menevän korkein-
15982: taan zo,ooo mk. v. rgog.
15983: Sitä paitsi saisivat nämä kirjastot jo kohta alussa
15984: tuntuvan ja erittäin tarpeellisen lisäyksen, jos niihin
15985: määrätyillä ehdoilla toimitettaisiin ilmaiseksi valtion
15986: kustantamaa valtiollista ja yhteiskunnallista elämääm-
15987: me koskevaa kirjallisuutta, niinkuin Suomen asetus-
15988: kokoelma, valtiopäiväin ja kirkolliskokousten asiakir-
15989: jat ja keskustelupöytäkirjat, virallinen tilasto, senaatin
15990: toimituskuntien ja eri keskusvirastojen painetut kerto-
15991: mukset ynnä valtion komiteain mietinnöt. Mikä merki-
15992: tys näillä julkaisuilla olisi semmoisen tiedon levittäjänä,
15993: jota nykyaika tarvitsee ja vaatii, lienee selittämättäkin
15994: selvää.
15995: Koulukirjastoja ja piirikirjastoja avustettaisiin jo
15996: mainitulla ehdolla kaikkia. Kantakirjastoja sen sijaan
15997: avustettaisiin ainoastaan yksi joka kuntaan eikä sitä
15998: varten osoitettua avustusta· saisi jakaa useamman kir-
15999: jaston kesken.
16000: Jos olisi ainoastaan avustus kysymyksessä, niin voi-
16001: taisiin myöntää esimerkiksi Kansanvalistusseuralle, joka
16002: ennenkin on tällä alalla toiminut, varoja kirjastojen avus-
16003: tamiseen. Mutta paitsi avustusta tarvitsevat kirjastot
16004: johdatusta ja tilaisuutta erilaatuiseen yhteistoimintaan.
16005: Koskematta tässä asian yksityiskohtiin huomautamme
16006: vain, että joku kaikille kirjastoille yhteinen asiantunti-
16007: Vl,6. - Kansansivistys.
16008:
16009:
16010: jain muodostama Kansankirjastoasiain pääjohtokunta hel-
16011: pommin ja parhaiten suorittaisi siinä kohden kysymyk-
16012: seen tulevat tehtävät. Siihen voisi kuulua kolme jä-
16013: sentä, joille olisi myönnettävä oikeus ottaa sihteerikseen
16014: sopiva henkilö ja hänen kanssaan tehdä tarpeelliset
16015: tointa ja palkkausta koskevat välipuheet. Koulukir-
16016: jastojen etua valvomaan asettaisi Koulutoimen Ylihalli-
16017: tus yhden jäsenen, Kansanvalistusseura saisi asettaa yh-
16018: den ja kolmannen, jolla edellytetään erikoistuntemista
16019: ruotsinkielisessä kaunokirjallisuudessa ja jonka tulisi erit-
16020: täin valvoa maamme ruotsinkielisen kansanaineksen etua
16021: asettaisi seura ~venska folkskolans vännen>. Joka jä-
16022: senen toimiajaksi ehdotetaan kolme vuotta, jonka jäl·
16023: keen tapahtuisi uusi vaali. Avustustyöstä aiheutuviin
16024: menoihin olisi valittavalle toimikunnalle lisäksi myön-
16025: nettävä joku määräraha, esim. ro,ooo, joten koko avus-
16026: tustoimeen tarpeellinen summa voidaan arvioida 8o,ooo
16027: markaksi.- Kuinka tässä suunniteltu toimi yksityis-
16028: kohdittain muodostuisi, on- paitsi mitä piirikirjastoi-
16029: hin tulee - tarkemmin esitetty sen komitean mietin-
16030: nössä, joka v. rgo6 asetettiin kansankirjastoasian selvit-
16031: tämistä varten. Viittaamme senvuoksi tähän mietin-
16032: töön, jota pääasiassa kannatamme. Huomautamme li-
16033: säksi, että ehdotettua järjestelmää ei ole ajateltava py-
16034: syväiseksi ja lopulliseksi. Myöntäessään tähän tarkoi-
16035: tukseen vuosittain varoja ovat valtiopäivät aina tilai-
16036: suudessa tarpeen mukaan tehdä muuttuvien olojen aiheut-
16037: tamia ehtoja, ja samoin voi kehittyvä kirjastolaitos luoda
16038: itselleen omia edustusmuotoja ja siten kirjastonhoitajat
16039: itse aikanaan astua niiden seurojen sijaan, joille kahden
16040: pääjohtokunnan jäsenen vaali nyt ehdotetaan uskotta-
16041: vaksi.
16042: Sen perustuksella, mitä tässä olemme esiintuoneet,
16043: saamme kunnioittavimmin pyytää
16044: että Eduskunta vuodeksi I909 rajattomana
16045: siirtomäärärahana myöntäisi kansankirfasto-
16046: V1,6. - Soininen, y. m. 33
16047:
16048: jen avustamista varten 8o,ooo mk. toimikun-
16049: nalle, johon Koulutoimen Ylihallitus valitsisi
16050: yhden sekä Kansanvalistusseura ja seura >>Sven-
16051: ska Folkskolans vänner>> kumpikin yhden jäse-
16052: nen; ja
16053: että Eduskunta yhtyisi anomaan, että halli-
16054: tus julkaisisi ehdot, joiden nojalla hyvin hoide-
16055: tut kuntien kantakirjastot voisivat saada ilmai-
16056: seksi yleisillä varoilla julkaistua virallista ja
16057: muuta kirjallisuutta.
16058:
16059: Helsingissä 24 p. helmik. 1908.
16060:
16061:
16062: Mikael Soininen. A. Oikkonen.
16063: Juho Lepistö. J. Waarala.
16064: Aukusti Hiltula. Juho Ylikorpl.
16065: Liisi Kivioja. E. Ala-Kulju.
16066: Justus Ripatti. T. Nykänen.
16067: S. N. Raja Ia. K. R. Kares.
16068: K. Myllylä. Hilda Käkikoskl.
16069: Hedvig Gebhard. Vilho Reima.
16070: Juhani Arajärvi. Heikki Kiiskinen.
16071: Otto Karhl. Frans Ahlroos.
16072: Juhani Leppälä. J. Storbjörk.
16073: A. J. Bäck. F. Gustafsson.
16074: Karl T. Oljemark. August Raatikainen.
16075: A. R. Hed berg.
16076:
16077:
16078:
16079:
16080: 3
16081: Vl,7. - Anom. ehd. N:o 184.
16082:
16083:
16084: Vikman, K. 0., y., m.: Määrärahan myöntämz._
16085: sestä kansankh:fastofen avustamiseksz:
16086:
16087:
16088:
16089: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16090:
16091: Meidän maassamme, jossa kansanopetus niin myö-
16092: hään on päässyt kehittymään varsinaiseksi kansakoulu-
16093: laitokseksi ja jossa tämän opetuksen ulkopuolelle yhä
16094: edelleenkin jääpi suuri määrä kansamme nuorisoa, on
16095: kansankirjastoilla aivan erikoinen, suuriarvoinen merki-
16096: tyksensä. Rinnan sen huolenpidon kanssa, mikä kansa-
16097: koululaitokselle maassamme viime aikoina on omistettu,
16098: ovatkin näin ollen kansankirjastot alkaneet vetää yhä
16099: kasvavassa määrässä kansanvalistuksemme ystävien huo-
16100: miota ja harrastusta puoleensa. Puhumattakaan yksi-
16101: tyisten henkilöitten ja erilaisten edistysseurojen toimin-
16102: nasta kirjastoasian hyväksi, on viime aikoina valtion ta-
16103: holtakin saatu nähdä merkkejä siitä, että se aikoo tehok-
16104: kailla keinoillaan ryhtyä puheenalaista valistustyötä eteen-
16105: pam viemaan. Onhan Kansanvalistusseura vuosina rgo3
16106: -05 saanut omien varojensa lisäksi s,ooo markkaa vuo-
16107: sittain yleisistä varoista käytettäväksi kansankirjastojen
16108: avustamiseksi. Kuinka perin riittämätön tällainen avus-
16109: tus valtion puolelta on, sen voi arvostella kun ottaa huo-
16110: mioon, että kansankirjastojen lukumäärä maassamme
16111: tehtyjen tilastollisten tutkimusten mukaan yksin maaseu-
16112: dulla lienee noin r,8oo, jotenka tuosta valtion avustuk-
16113: sesta, jos se tasan näiden kesken jaettaisiin ei tulisi edes
16114: täyttä 3 markkaa kullekin.
16115: Muuttuneet olot ovat meidän kansassamme herättä-
16116: neet entistä vilkkaampia henkisiä harrastuksia. Kansan-
16117: Vl.7. - Vikman, )!. m. 35
16118:
16119: kirjastojen merkitys on tämän ilmiön mukana entisestään
16120: suuresti kasvanut. Kotimaisen hallituksemme tahollakin
16121: on tähän seikkaan huomiota kiinnitetty ja asia otettu
16122: seikkaperäisen pohdinnan alaiseksi. Niinpä on kansan-
16123: kirjastoasian perinpohjaista selvittelyä varten asetettu
16124: erityinen valtion komitea, joka jo syysk. 7 p. 1906 jul-
16125: kaisi kysymyksestä ansiokkaan mietintönsä. Mutta pian
16126: puolentoista vuoden aika, mikä komitean työn päättymi-
16127: sestä on kulunut, ei ole vienyt asiaa mihinkään käytän-
16128: nöllisiin tuloksiin. Siihen nähden, että äskenmainittu
16129: komitean mietintö sisältää seikkaperäisen perustelun sekä
16130: yksityiskohtaisen ehdotuksen valtion avustustoimesta kan-
16131: sankirjastoille, voimme me puolestamme anoessamme
16132: riittävää valtion avustusta näille laitoksille vedota mai-
16133: nittuun komitean mietintöön. Sen lisäksi mitä siinä on
16134: esitetty tuntuu meistä tarpeelliselta avustaa yleisillä va-
16135: roilla myöskin uusien kirjastojen syntymistä siten, että
16136: tällaisissa tapauksissa suoranainen rahallinen avustuskin
16137: tulisi kysymykseen, jopa siksi tuntuvassa määrässä, että
16138: avustus voisi nousta suuremmaksikin kuin kirjaston pe-
16139: rustajain omat käytettävinä olevat varat.
16140: Sen nojalla mitä ylempänä on lausuttu pyydämme
16141: me allekirjoittaneet kunnioittavimmin Eduskuntaa ano-
16142: maan:
16143: että Hänen Majesteettinsa suvaitsisi mää-
16144: rätä ainakin 8o,ooo markan suuruisen raha-
16145: määrän yleisistä varoista vuosittain viiden vuo-
16146: den ajalla vuoden I908 alusta lukien käytettä-
16147: väksi tasapuolisen ja tehokkaan avustuksen ai-
16148: kaan saamiseksi maamme kansankirjastoille.
16149:
16150: Helsinki helmik. 26 p. 1908.
16151:
16152: K. 0. Vikman. K. Wiljakainen.
16153: Aili Nissinen. Gust. Arokallio.
16154: A. Luoma. Juho Haveri.
16155: Vl,7. - Kansansivistys.
16156:
16157:
16158: M. Pesonen. Lucina Hagman.
16159: P. Ahmavaara. Pekka Pennanen.
16160: Eero Erkko. K. W. Koskelin.
16161: T. Riihelä. N. E. Huoponen.
16162: E. N. Setälä. Mikko Knuutila.
16163: Vl,s. - Anom. ehd. N:o 173.
16164:
16165:
16166:
16167:
16168: Käkikoski, Hilda, y. m.: Määrärahan myön-
16169: tämisestä Koulukeittoyhdistykselle vuo-
16170: deksi 1909 koulukeittofen fär;estämiseen
16171: kansakouluoppilaille.
16172:
16173:
16174:
16175:
16176: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16177:
16178:
16179: Kansan syvien nv1en valistaminen ja elävään kan-
16180: salliseen itsetajuntaan kasvattaminen vaatii varsinaisen
16181: kansanopetuksenkin alalla vielä paljon työtä ja aineelli-
16182: sia uhrauksia. Säännöllisen kansakoulukäynnin suorit-
16183: taminen on tähänkin saakka melkoiselle osalle lapsia suu-
16184: ria vaikeuksia ja nämä vaikeudet yhä lisääntyvät yleisen
16185: oppivelvollisuuden voimaan astuttua.
16186: Ensi kädessä ehkäisee koulunkäyntiä maamme köy-
16187: hyys ja harva asutus sekä siitä johtuvat ylen pitkät koulu-
16188: matkat. Harvemmin asutuilla seuduilla kansakoulut
16189: yleensä kärsivät oppilasten puutetta, köyhempinä vuo-
16190: sina niinkin suurta, että monen koulun jatkuva toiminta
16191: on joutunut kysymyksen alaiseksi. Suuriarvoisen ope-
16192: tuksen tämän epäkohdan poistamiseksi antoivat aikoi-
16193: naan hätäapuvaroilla toimeenpannut ruoka-ateriat eräillä
16194: kouluilla pohjois-osissa maatamme: ennen miltei tyhjät
16195: koulut täyttyivät äkkiä opinhaluisilla lapsilla. Ja kansa-
16196: koulujen opettajat, iohtokunnat sekä tarkastajat olivat
16197: yksimielisiä siitä, että nämä kouluateriat vaikuttivat kai-
16198: kin puolin edullisesti oppilaiden hyvinvointiin ja koulun-
16199: käynnin säännöllisyyteen.
16200: Vl,s. - Kansanslvlstys.
16201:
16202:
16203: Mutta kouluateriat eivät yksistään koulutyön ja
16204: koulunkäynnin edistymisen kannalta ole tarpeellisia.
16205: Kieltämätön tosiasia on, että maamme suurin ja tärkein
16206: rikkaus, kansan pohjakerrosten terveys ja siitä riippuva
16207: työkyky ei nykyisinkään .ole kehuttavalla kannalla. Mei-
16208: dän on pidettävä huolta siitä, ettei se tule yhä huonom-
16209: maksi sen kautta, että lapsemme saavat kärsiä nälkää ja
16210: puutetta pyrkiessään saamaan yleistä kansalaissivistystä.
16211: Näitä näkökohtia silmälläpitäen perustettiin Koulu-
16212: keittoyhdistys huhtikuussa v. 1905. Yhdistyksen tarkoi-
16213: tus ilmenee sen sääntöjen 1 §:ssä, jossa sanotaan:
16214: >>Koulukeittoyhdistyksen tarkoitus on saada aikaan
16215: parannusta koululasten ravitsemisessa ja siinä tarkoi-
16216: tuksessa neuvoilla, raha-avuilla ja muilla soveliailla kei-
16217: noilla avustaa etupäässä kansakoululapsille tarkoitettu-
16218: jen ruoka-ateriain jakamistointa>>.
16219: Tänä vaikutusaikanaan on yhdistys pitänyt päämää-
16220: ränään:
16221: 1) esitelmänpitäjäin lähettämisen herättämään opet-
16222: tajissa, johtokuntain jäsenissä ja vanhemmissa harras-
16223: tusta asiaan sekä keskustelukokouksia pitämään ja neu-
16224: voja antamaan koulukeittojen perustamisessa,
16225: 2) avustamisen muodostettuihin koulukeittoihin näh-
16226: den sekä raha-apua että ruoka-astioita antamalla,
16227: 3) lentokirjasien kustantamisen saadakseen aatteen
16228: leviämään yhä laajempiin piireihin.
16229: Esiteimien pitäminen on yhdistykselle maksanut noin
16230: 700 mk. Tähän asti on yhdistys avustanut etupäässä
16231: köyhemmissä seuduissa olevien kansakoulujen koulukeit-
16232: tiöitä, antaen raha-apua 65 koululle ja astioita 4s kou-
16233: lulle eli noin 1,300 lapselle. Raha-avustukseen on men-
16234: nyt 7,010 mk. ja astioihin 1,200 mk.
16235: Kaikista niistä kertomuksista päättäen, joita koulu-
16236: keittoja järjestäneet opettajat ovat yhdistykselle lähet-
16237: täneet, selviää, miten huomattavasti koulukeittojen jaka-
16238: minen on vaikuttanut oppilaiden terveyden ja voimien
16239: Vl,s. - Kåklkoskl, y. m. 39
16240:
16241: edistämiseen sekä sen johdosta suuremman virkeyden
16242: saamiseen opetuksen omistamisessa. Koska kaikkialla
16243: maassamme tässä suhteessa apua kaivataan, kuten yh-
16244: distykselle yhä lisääntyneet avunpyynnöt todistavat, olisi
16245: toivottavaa, että Koulukeittoyhdistys voisi suuresti toi-
16246: mintaansa laajentaa. Mutta yhdistyksen pienet rahava-
16247: rat eivät siihen mitenkään riitä. >>Elis Holmin testa-
16248: menttivaroista>> on yhdistys tosin saanut viime vuonna
16249: 3,000 mk. ja saman summan tänä vuonna, mutta muuten
16250: ovat sen tulot pääasiallisesti kertyneet j äsenmaksuista.
16251: Sen perustuksella, mitä ylempänä olemme esittäneet,
16252: rohkenemme kunnioittavimmasti pyytää Eduskuntaa ano-
16253: maan Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan,
16254:
16255: että koulukeittojen järjestämiseen kansa-
16256: kouluoppilaille vuodeksi I909 myönnettäisiin
16257: Io,ooo markan avustus, ja että tämän rahasum-
16258: man käyttöoikeus määrättäisiin Koulukeittoyh-
16259: distykselle.
16260:
16261: Helsingissä Helmikuun 25 p:nä 1908.
16262:
16263: Hilda Käkikoski. lida Wemmelpuu.
16264: Mikael Soininen. E. Ala-Kulju.
16265: Vilho Reima. Hedvig Gebhard.
16266:
16267: Tähän yhtyvät:
16268:
16269: Dagmar Neovius. Maria Raunio.
16270: Matti Aalto. S. Nuorteva.
16271: Josua Järvinen. Santeri Alkio.
16272: Juhani Leppälä. Juho Haveri.
16273: J. Storbjörk. Aili Nissinen.
16274: e) N-uorisoseura...., raittius.... ja shteetli....
16275: syys työ.
16276:
16277:
16278: Vl,9. - Anom. ehd. N:o 178.
16279:
16280:
16281:
16282:
16283: Kallio, Kyösti, y. m.: Määrärahan myöntä-
16284: tmsestä nuorzsoseuratoimznnan tukemi-
16285: seksi v. 1909.
16286:
16287:
16288:
16289:
16290: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16291:
16292:
16293:
16294: Ja vuoden 1905-6 valtiopäivät tunnustivat, että
16295: sen suuntainen valistustyö, jota nuorisoseurat edustavat,
16296: ansaitsee aineellista tukea valtion puolelta ja myönsivät
16297: nuorisoseuratoiminnan edistämiseksi wotuisen määrä-
16298: rahan, jonka sittemmin Suomen Eduskunta uudisti vuo-
16299: delle rgo8. - Käymättä lähemmin kuvailemaan nuori-
16300: soseurojemme toimintaa, siitä kun Eduskunnalle jäte-
16301: tään myöhemmin selonteko, pyydämme vaan mainita,
16302: että tämä valtion avustus on vaikuttanut nuorisoseura-
16303: elämän virkoamisen ilahuttavassa määrässä ja rahat si-
16304: ten varmaankin tulleet hyvin käytetyiksi kansannuori-
16305: son itsekasvatusharrastusten elvyttämiseksi.
16306: Rohkenemme näin ollen pyytää Eduskuntaa ano-
16307: maan H. K. M. Suuriruhtinaalta,
16308:
16309: että yleisistä sivistystarkoituksiin käy-
16310: tettävistä varoista myönnettäisiin maamme nuo-
16311: risoseuratoiminnan tukemiseksi vuodelle I909
16312: Vl,9. - Kallio, y. m.
16313:
16314:
16315: ainakin sama summa kuin kuluvaksi vuodeksi
16316: io on myönnetty.
16317:
16318: Helsingissä 26 p. helmikuuta rgo8.
16319:
16320: Klösti Kallio. Pekka Pennanen.
16321: K.'. R. Kares. j. H. Hakulinen.
16322: Oskar Nix.
16323: Vl,10. - Pet. mem. N:o 120.
16324:
16325:
16326:
16327:
16328: Nix, Oskar, m. fl.: Angående bevt'ljande af
16329: amortert"ngslån .för ungdoms.förem11garnas
16330: byggnads.företag.
16331:
16332:
16333:
16334:
16335: T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g.
16336:
16337:
16338: Hänvisande tili vår vid 1907 års Landtdag inlemnade
16339: petition N:o r65 >>Liitteeb> II, få vi med återhämtande
16340: af den då gifna motiveringen vördsamt föres1å, det Landt-
16341: dagen ville bes1uta en petition derom,
16342:
16343: att ungdomsföreningarna kunde ur all-
16344: männa medel erhålla amorteringslån på billiga
16345: villkor för sina byggnadsföretag.
16346:
16347: Helsingfors, den 24 Februari rgo8.
16348:
16349: Oskar Nix.
16350: J. Storbjörk. Julius Sundblom.
16351: A. R. H ed berg. Karl T. Oljemark.
16352: Vl,11. - Anom. ehd. N:o 166.
16353:
16354: Soininen, Mikael, y. m.: Valtioavun myön-
16355: tämisestä vuodeksi 1909 ,Raittiuden Ystä-
16356: vät" fa ,Fi'nlands Svenska Nykterhetsjör-
16357: bund" nzlnzsz"lle seuroz"lle.
16358:
16359:
16360: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
16361:
16362: Se raittiustyö, jota >>Raittiuden Ystävät» niminen
16363: seura on maamme suomenkielisen väestön keskuudessa
16364: tehnyt, on viime vuosina osoittanut suurta elivoimai-
16365: suutta. Vuodesta 1902 lähtien on seuralle perustettu
16366: 612 uutta paikallisyhdistystä eli enemmän kuin vuodesta
16367: 1884 vuoden rgor loppuun yhteensä. Seuran toimistoon
16368: tulleiden postilähetysten luku nousi 1,76r:sta v. 1902
16369: 3,673:een v. 1906 ja toimistosta menneiden lähetysten
16370: luku 1,826:sta v. 1902 13,672:een v. 1906. Jäsenluku oli
16371: v. 1906 yhteensä 30,896 ja kulunkiarvio v. 1908 yli 1oo,ooo
16372: mk. Selvemmin kuin nämä numerot osoittaa kuitenkin
16373: kansan valveutunut raittiusharrastus, jonka voimasta
16374: kieltolain säätäminen viime valtiopäivillä on kaunein
16375: todistus, että tässä maassa tehty raittiustyö on kantanut
16376: hedelmää, eikä kukaan kieltäne, että juuri Raittiuden
16377: Ystäväin seuralla, joka neljännesvuosisadan ajan on tätä
16378: työtä johtanut, on tässä kohden suuri ja pysyvä ansio.
16379: Tämän ansion on kansan eduskunta auliisti tunnus-
16380: tanutkin. Seura on jo kauan nauttinut kannatusta ylei-
16381: sistä varoista, aluksi vähempää, mutta aikaa voittaen
16382: yhä runsaampaa. Tämän vuoden kuluessa on sillä ollut
16383: käytettävänä hallituksen antamaa avustusta 30,000 mk.;
16384: lisäksi on Eduskunta tälle seuralle ynnä seuralle >>Fin-
16385: lands Svenska Nykterhetsförbund>> yhteensä myöntänyt
16386: 2o,ooo mk., josta 15,ooo mk. on tullut Raittiuden Ystä-
16387: väin osaksi. Kaikkiaan nauttii siis Raittiuden Ystäväin
16388: 44 Vl,n. - Nuorisoseura-, raittius- ja siveellisyystyö.
16389:
16390:
16391: Seura tämän vuoden kuluessa 45,000 mk:n suuruista kan-
16392: natusta yleisistä varoista; tästä kuitenkin Eduskunnan
16393: myöntämä osa enimmäkseen (rz,ooo mk.) on päätetty
16394: suorastaan siirtää maan eri osissa toimivien raittius-
16395: piiritoimikuntien käytettäväksi.
16396: Nämä apurahat ovat kaikki määrätyt ainoastaan
16397: täksi vuodeksi, joten Seura toimintaansa varten on ensi
16398: vuonna uudistetun avustuksen tarpeessa. Tämä tarve
16399: on sitä enemmän huomiota ansaitseva, kun nykyaika
16400: asettaa yhä kasvavia vaatimuksia seuran toiminnalle ja
16401: raittiustyölle yleensä. Lienee tunnustettava, että kiel-
16402: tolain valvonta, kun se saadaan, käypi mahdolliseksi ai-
16403: noastaan sillä edellytyksellä, että raittiusharrastus pysyy
16404: edelleen yhtä virkeänä kuin tähän saakka. Mutta ajan
16405: uudet virtaukset sekä vähemmin kehittyneiden piirien
16406: ennenaikainen luottaminen siihen, että kieltolaki tekee
16407: raittiustyön tarpeettomaksi, vaikeuttavat nykyään mo-
16408: nella tavalla tätä työtä. Tarvitaan aivan erityistä valp-
16409: pautta ja erityisiä ponnistuksia, jotta raittiusseurat toi-
16410: mintansa virkeyden säilyttäisivät ja sitä yhä edelleen
16411: kehittäisivät. Sille Eduskunnalle, joka on kieltolain
16412: säätänyt ei saata olla yhdentekevää, onnistuuko tämä
16413: vai eikö. Rohkenemme siis toivoa, että Eduskunta
16414: myöntää Raittiuden Ystäväin Seuralle ensi vuodeksi yhtä-
16415: läisen avustuksen kuin mitä se tänä vuonna yleisistä
16416: varoista nauttii eli kaikkiaan 45,000 mk. Välttääksemme
16417: niitä vaikeuksia, jotka viime valtiopäivillä aiheutuivat
16418: siitä, että osa tätä apurahaa saatiin hallitukselta, osa
16419: Eduskunnalta, on tähän pyyntöön yhdistetty kaikki ne
16420: toivomukset, joita varten avustusta yleisistä varoista
16421: katsotaan ensi vuonna tarpeelliseksi.
16422: Kun on suotavaa, että seura järjestää toimintansa
16423: niin, että sen kustannusliike ja sen julkaisema sanoma-
16424: lehti suunnilleen käyvät itseänsä kannattaviksi ja että
16425: siten sen hoitamat yleiset varat käytetään työhön, josta
16426: ei ole mitään rahallista voittoa saatavissa, rohkenemme
16427: Vl,ll. - Soininen, y. m. 45
16428:
16429: ehdottaa, että Eduskunta myöntäisi pyydetyt varat
16430: seuraaviin erityisiin tarkoituksiin.
16431: Ensi sijassa olisi huomioon otettava, että raittiustyö
16432: siinä laajuudessa, minkä se nykyään on saanut, ei enää
16433: ole tehokkaasti johdettavissa yksinomaan yhdestä kes-
16434: kuspaikasta, vaan että se yhä suuremmassa määrässä
16435: on siirtyminen eri osissa maata toimivien raittiuspiirien
16436: toimikunnille. Nämä ovat tähän saakka olleet enim-
16437: mäkseen niiden niukkojen rahavarojen nojassa, jotka
16438: piirin raittiusseurat tai piiritoimikunnat itse ovat koon-
16439: neet. Jotta niiden toiminta saisi kaiken sen ponnen,
16440: mikä on tarpeellinen, on välttämätöntä, että ne pannaan
16441: tilaisuuteen palkata kautta vuoden toimiva ja piirissä
16442: liikkuva sihteeri. Jos ne sitä varten saavat keskimäärin
16443: I,ooo mk:n määrärahan kukin,on tämä tai vastaava toi-
16444: menpide tehty mahdolliseksi. Kun piirien luku tätä
16445: nykyä on 2I, menisi tähän 2I ,ooo mk. Mikäli tätä määrä-
16446: rahaa mahdollisesti ei voitaisi suorastaan tähän tarkoi-
16447: tukseen käyttää, riippuen vaikeudesta jossakin piirissä
16448: järjestää työ mainittuun tapaan, olisi määräraha mie-
16449: lestämme jätettävä keskushallituksen käytettäväksi.
16450: Raittiuspiirien toiminta ei kuitenkaan ole riippuva
16451: yksistään rahavaroista, vaan myöskin siitä, miten kel-
16452: vollisia voimia ne saavat palvelukseensa. Kun tässä
16453: kohden on ollut suuria vaikeuksia, niin on seura tänä
16454: vuonna pannut toimeen pääkaupungissa erityiset valmis-
16455: tuskurssit piirien virkamiehiä varten, ja semmoiset ovat
16456: epäilemättä muodossa tai toisessa edelleen tarpeelliset.
16457: Nykyisten kurssien kustannukset on arvioitu 4,000 mk:aan,
16458: ja kun otetaan lukuun sekä opetus että apurahat kurs-
16459: seihin osaa ottaville, eivät ne vastedeskään voine tulla
16460: huokeammaksi. Tähän tarkoitukseen ehdotamme siis
16461: 4,ooo mk.
16462: Tärkeä sija Raittiuden Ystävien toiminnassa on edel-
16463: leen työllä nuorison hyväksi. Jos kohta vastaisuudessa
16464: saadaan raittiusopetusta kouluihin, niin ei tämä opetus
16465: 46 Vl,n. - Nuorisoseura-, raittius- ja siveellisyystyö.
16466:
16467:
16468: vielä ensi vuonna voine järjestyä, vaan jääpi koko tämä
16469: laaja toiminta vielä Raittiuden Ystäväin haltuun. Kun
16470: seura sitä varten pitää tätä nykyä palveluksessaaan eri-
16471: tyisen henkilön ja kustantaa hänen matkansa sekä ope-
16472: tusvälineitä, palkitsee kilpakirjoituksia y. m., niin lie-
16473: nee syytä, että tähän yleisiä varoja myönnetään 5,ooo mk.
16474: Raittiustyön luonto vaatii, että sen julkaisemaa kir-
16475: jallisuutta on jaettava monelle taholle ja monessa muo-
16476: dossa ilmaiseksi. Lisäksi julkaistaan laaja vuosikerto-
16477: mus sekä kertomus seuran vuosikokouksesta, joilla ei ole
16478: suurtakaan kauppa-arvoa. Näihin tarkoituksiin on ar-
16479: vioitu menevän s,ooo mk., ja lienee paikallaan, että tämä-
16480: kin menoerä suoritetaan valtion avustuksesta.
16481: Ulkopuolella sitä esitelmätoimintaa, jota piirien toi-
16482: mihenkilöt harjoittavat, on seuran keskushallituksella
16483: ollut ja tullee olemaan laaja tehtävä tällä vaikutusalalla.
16484: 1905 pidettiin tällä tavalla r,565 ja rgo6 955 esitelmää
16485: eri osissa maata ja tänä vuonna on sitä varten merkitty
16486: vuosirahasääntöön 6,ooo mk. Ensi vuotta varten sen-
16487: vuoksi ei näytä olevan liikaa myöntää tähän tarkoituk-
16488: seen valtionapua s,ooo mk. Niinkuin tiedetään, ei rait-
16489: tiu~esitelmiä kustanneta Eduskunnan luento-toimeen
16490: myöntämillä erityisillä varoilla.
16491: Lopuksi katsoisimme kohtuulliseksi, että. osa val-
16492: tionavustusta myönnettäisiin myöskin seuran toimiston
16493: hoitoon sekä varsinaisten virkamiesten palkkaamiseen.
16494: Kun tämä erä kuitenkin mielestämme on pääasiallisesti
16495: kustannusliikkeen suoritettava, emme tahdo tähän eh-
16496: dottaa enempää kuin s,ooo mk
16497: Raittiuden Ystävien seuran työala on viime aikana
16498: rajoittunut maan suomenkieliseen väestöön Sillaikaa on
16499: ruotsinkielisissä seuduissa työskennellyt seura >>Finlands
16500: Svenska Nykterhetsförbund>> huomattavalla menestyksellä.
16501: Luentotoimen, raittiuskurssien ja kirjallisuuden levittä-
16502: misen kautta on seura laajoihin piireihin levittänyt tie-
16503: toa alkoholikysymyksestä. Seuralla oli v 1905 50 pai-
16504: Vl,n. - Soininen, y. m. 47
16505:
16506: kallisyhdistystä ja niissä 4,751 jäsentä, vuoden alussa
16507: 1907 ro8 patkallisyhdistystä ja 23 Toivonliiton yhdistystä ja
16508: niissä yhteensä ro,8r7 jäsentä. Tätä nykyä on seurassa,
16509: mikäli on tiedossa II7 paikallisyhdistystä ja 6o Toivon-
16510: liiton osastoa sekä niissä yhteensä jäseniä noin I4,ooo.
16511: Tilintarkastajain kertomusten mukaan olivat seuran
16512: menot v:lta 1906 I7,87I mk 71 penniä sekä v:lta 1907
16513: r8,68r mk. 21 penniä. Näiden kahden vuoden aikana
16514: on seuralla ollut valtionapua ro,ooo mk , josta s,ooo on
16515: ollut hallituksen myöntämää avustusta ja s,ooo seuran
16516: osuutta valtiopäiväin raittiustyön edistämiseksi myöntä-
16517: mistä 2o,ooo markasta. Samaa apua nauttii seura tätä-
16518: kin vuotta varten. Työalan laajentamiseen nähden erit-
16519: täinkin Toivonliittojen kautta on tämä määrä kuitenkin
16520: riittämätön.
16521: Samoin kuin Raittiuden Ystäviin nähden katsomme
16522: myöskin maan ruotsalaiseen raittiusseuraan nähden asian-
16523: mukaiseksi, että valtiopäivät myöntävät kaikki raittius-
16524: työhön, tarpeelliset varat.
16525: Sen perustuksella, mitä näin on esiintuotu, rohke-
16526: nemme kunnioittaen anoa,
16527:
16528: että Eduskunta myöntäisi Raittiuden Y stä-
16529: väin seuralle vuodeksi I909 45,000 markan suu-
16530: ruisen määrärahan käytettäväksi siihen tapaan
16531: kuin edellä on esitetty; ja
16532:
16533: että Eduskunta samoin vuodeksi I909 myön-
16534: täisi seuralle >>Finlands Svenska Nykterhetsför-
16535: bund>> yhteensä rs,ooo markkaa.
16536: Helsingissä 25 p. helmikuuta 1908.
16537:
16538: Mikael Soininen. N. E. Huoponen
16539: Hilma Räsänen. Frans Ahlroos.
16540: Miina Sillan pää.
16541: Vl,12. - Anom. ehd. N:o •s•·
16542:
16543:
16544: Kares, K. R., y. m.: Apurahan myöntämisestä
16545: Suomen Opiskelevan Nuorison Raz'ttz'us-
16546: lti'ton Keskustoimikunnalle.
16547:
16548:
16549:
16550:
16551: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16552:
16553:
16554: Vuoden 1907 valtiopäivillä hyväksyi Eduskunta peri-
16555: aatteessa Anomusvaliokunnan ehdotuksen mukaan >>että
16556: yiidentuhannen markan vuotuinen apuraha myönnettäi-
16557: siin Suomen Opiskelevan Nuoris~m Raittiusliitolle». Pyy-
16558: täen saada viitata yllämainittuun eduskunnan päätök-
16559: seen sekä asiasta viime vuoden valtiopäiville jättämääm-
16560: me anomukseen (Asiakirjain liitteet VI siv. 49), saamme
16561: samalla kysymyksessä olevan liiton nykyisestä tilasta ja
16562: työskentelystä esiintuoda seuraavaa:
16563: Nykyään kuuluu liittoon 75 paikallisyhdistystä, joissa
16564: 1 p. tammik. 1907 oli 7,796 jäsentä. Kuhunkin näistä
16565: paikallisyhdistyksistä lähettää liiton keskustoimikunta
16566: kerran lukukaudessa esitelmänpitäjän, joka pitää esitel-
16567: miä kaikissa paikkakunnan oppikouluissa. Täten pidet-
16568: tiin liiton keskustoimikunnan toimesta v. 1907 kaikkiaan
16569: 102 esitelmää koulunuorisolle.
16570: Tämän esitelmätoimen lisäksi on kuluvaksi lukukau-
16571: deksi suunniteltu erityisiä raittiuskursseja koulunuori-
16572: solle toimeenpantavaksi ainakin kahdeksassa kaupun-
16573: gissa. Kussakin kurssissa pidetään 5-10 esitelmää nuo-
16574: risolle ja lisäksi joitakin esitelmiä yleisölle. Sen ohessa
16575: pannaan, niinkuin tähänkin asti, milloin tarve vaatii
16576: paikallisyhdistyksissä toimeen raittiustutkintoja, joihin
16577: Vl,12. - Kares, y. m. 49
16578:
16579: osanottajat valmistautuvat erityisiä kurssikirjoja luke-
16580: malla. Tähän asti on tällaisen tutkinnon suorittanut
16581: I,477 liiton jäsentä. Samalla on viimeisen kolmen vuo-
16582: den ajalla kerran vuodessa järjestetty raittiusainekirjoi-
16583: tuskilpailut koulunuorisolle ja on kilpailuissa palkintoina
16584: jaettu kirjallisuutta. Kun vielä huomioon otamme, että
16585: liiton kuukausjulkaisulla »Pohjantähti>> on nykyään r,300
16586: tilaajaa, niin on nähtävissä, miten siunauksellisen työn
16587: liitto on ottanut tehtäväkseen raittiusasian vakaannut-
16588: tamiseksi nousevassa nuorisossa.
16589: Liiton tulo- ja menoarvio vuodelle rgo8 osottaa seu-
16590: raavat:
16591: Menot:
16592: Velkoja ............................... . z,8o6: g8
16593: Palkkoja ............................... . 4,soo:-
16594: Esitelmiä (paitsi sihteerin) ja matkoja ....... . z,rso:-
16595: Keskustoimik. jäsenten matkat ............. . 350:-
16596: Vuokra ............................... . 6zo:-
16597: Toimiston lämmitys, siivous, valo ........... . zoo:-
16598: Konttoritarpeita ....................... . roo:-
16599: Puhelin . ,, ............................. . go:-
16600: Lähetyskustannuksia .................... 300:-
16601: Tutkintoihin, kilpapalkintoihin . . . . . . . . . . . . rso: -
16602: Kansainvälinen toimisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . roo:-
16603: Vuosikertomus .......................... 300: -
16604: Sekalaisia menoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . soo: -
16605: >>Pohjantähti>> . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . z,zoo:-
16606: Yhteensä 14,366: 98
16607:
16608: Tulot:
16609: Varoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578: 58
16610: Saatavia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3r2: -
16611: Henkiv. o. y. Suomelta (toivon mukaan) . . . . . . z,soo:-
16612: Kannatusmaksuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950: -
16613: Vuosiveroja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . r,ooo:-
16614: Siirretään 5,340: 58
16615: 4
16616: 50 Vl,12. - Nuorisoseura-, raittius- ja siveelllsyystyö.
16617:
16618:
16619: Siirto 5,340: 58
16620: Huoneuston vuokraamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . soo:-
16621: Y. R. Y:n lahjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300: -
16622: »Pohjantähti>> . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . z,zoo: -
16623: Hallitukselta pyydetty v:ksi rgo8 . . . . . . . . . . . . s,ooo: -
16624: Vajaus . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . r,oz6: 40
16625: Yhteensä 14,366: g8
16626:
16627: Yllä esitettyihin perusteihin nojaten rohkenemme
16628: kunnioittavimmin ehdottaa,
16629:
16630: että Eduskunta anoisi Hänen Majesteetil-
16631: taan viidentuhannen markan vuotuisen apura-
16632: han myöntämistä Suomen Opiskelevan Nuori·
16633: son Raittiusliiton Keskustoimikunnalle.
16634:
16635: Helsingissä z6 p. helmik. rgo8.
16636:
16637: K. R. Kares. Mikael Soininen.
16638: Hilda Käkikoskl. F. 0. Rapola.
16639: E. S. Yrjö-Koskinen. Juhani Arajärvi.
16640: Vl,t3. - Anom. ehd. N:o 169.
16641:
16642:
16643:
16644: Käkikoski, Hilda, y. m.: Prostitutzoonz"n uh-
16645: refa auttavz"en yhdistysten ja yksityz'sten
16646: henkz"löz"den tukemisesta hallituksen tm"-
16647: mesta.
16648:
16649:
16650:
16651:
16652: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16653:
16654:
16655: Viime toukokuun r6 p:nä päätti Keisarillinen Suo-
16656: men Senaatti, että ohjesääntöinen prostitutiooni oli vuo-
16657: den rgo8 alusta lakkautettava niissä Suomen kaupun-
16658: geissa, joissa se tähän asti on ollut käytännössä. Odo-
16659: tettiin, että Hallitus hyvissä ajoin ryhtyisi valmistamaan
16660: tämän käänteentekevän uudistuksen toimeenpanemista.
16661: Niin teki Tanskan hallitus v. rgo6, jolloin Tanskan kau-
16662: pungeissa lakkautettiin ohjesääntöinen siveettömyysjär-
16663: jestelmä. Jo kuukausia ennen asetuksen voimaanastu-
16664: mista se ryhtyi ponteviin toimiin m. m. ohjesääntöjen
16665: alaisina olleiden naisten auttamiseksi työhön ja säännölli-
16666: seen elämään. Se asetti laajat valtuudet omistavan ko-
16667: mitean, jolla oli yksityiskohtainen menettelyohjelma val-
16668: miina silloin kuin uusi järjestys alkoi. Sadoille naisille
16669: on tämän komitean toimesta hankittu työtä omassa
16670: maassa ja maan rajain ulkopuolella, ja kustannuksia ei
16671: ole säästetty siinä, missä todellinen apu on ollut tarpeen.
16672: Meillä ei Hallitus katsonut asiakseen ryhtyä millään ta-
16673: valla valmistamaan uudistusta, jolla on käänteentekevä
16674: vaikutus koko kansamme siveelliseen elämään. Tästä
16675: on m. m. seurauksena se, että ohjesääntöisen prostitutioo-
16676: 52 Vl,13. - Nuorisoseura-, raittius- ja siveellisyystyö.
16677:
16678:
16679: uin poistamista ei vieläkaän ole pantu toimeen. Poliisi
16680: on valtansa nojalla sulkenut julkiset siveettömyyden pe-
16681: sät ainakin Helsingissä, mutta ammattisiveettömyyden
16682: harjoitus pakkotarkastuksineen ja muine muodollisuuk-
16683: sineen yhä edelleen jatkuu, ja suurempien kaupunkiemme
16684: siveydellisissä oloissa vallitsee mitä suurin sekasorto.
16685: Niiden naisten lukumäärä, joilta prostitutioonin pois-
16686: tamisen kautta siveettömyyden pesät suljetaan, nousee
16687: maassamme useihin satoihin. Yksin Helsingissä oli po-
16688: liisin kirjoissa viime vuoden lopussa lähes 200 naista, mutta
16689: todennäköistä on, että tässä kaupungissa on monia satoja,
16690: jotka harjoittavat pahetta elinkeinonaan ilman että ovat
16691: olleet ohjesäännön alaisina. Arviolaskujen mukaan nou-
16692: see julkisten ja salaisten prostitueerattujen luku Helsin-
16693: gissä ainakin tuhanteen. Jos yhteiskunta jättää nämät
16694: harhateille joutuneet oman onnensa nojaan sortumaan
16695: ja häviämään, on tällainen sydämettömyys tuottava ko-
16696: van koston kansallemme lainvalvojan silmää välttävän .
16697: paheenharjoituksen muodossa. Kun ammattisiveettö-
16698: myyteen sortuneet naiset palautetaan kunnialliseen työ-
16699: hön ja ihmisarvon mukaiseen elämään, silloin vasta prosti-
16700: tutioonin poistaminen koituu kansamme siveellisyyden
16701: korottamiseksi. Valitettavasti on kadulle eksyneitten
16702: työhön auttaminen meillä jätetty miltei yksinomaan yksi-
16703: tyisten armeliaisuuden varaan, eikä Hallitus tänä tär-
16704: keänä aikana edes ole kiiruhtanut antamaan raha-apua
16705: niille yhdistyksille, jotka uudessa ajan vaiheessa ovat sen
16706: apuun turvaten tahtoneet työtänsä laajentaa.
16707: Tosin on tällaisen työn avustaminen lähinnä kuntien
16708: asia, mutta Helsinki on tässä kohden toisessa asemassa
16709: kuin muut kaupungit.· Pääkaupunki, maan henkisen ja
16710: aineellisen elämän keskuksena, kokoaa kansaa kaikilta
16711: maan ääriltä. Täällä on m. m. moniin tuhansiin nouseva
16712: opiskelevan norison joukko, jota uhkaa arveluttava vaara,
16713: jos yöelämätä ei saada puhdistetuksi. Ja poliisin kir-
16714: joissa olevista naisista on viime vuosina keskimäärin I I %
16715: Vl,lS. - Käkikoskl, y. m. 53
16716:
16717: ollut Helsingissä syntyneitä, vähäinen murto-osa muuka-
16718: laisia, muut- noin 87% - ovat torpparien, tilallisten,
16719: työmiesten y. m. lapsia kaikista Suomen osista, aina pe-
16720: rimmäisestä Pohjolasta asti. Suurin prosentti on Hä-
16721: meestä ja Uudeltamaalta, lähinnä suurin Etelä-Pohjan-
16722: maalta ja Kuopion läänistä. Näin ollen on pääkaupun-
16723: gissa piilevä epäsiveellisyys koko isänmaata uhkaava vaara
16724: joka velvoittaa valtiota yhdessä kunnan kanssa suurem-
16725: massa määrässä kuin tähän asti avustamaan sitä työtä,
16726: jota yksityiset ja yhdistykset ihmisrakkauden vaatimuk-
16727: sesta harjoittavat.
16728: Helsingissä on yksityisten henkilöiden asianharras-
16729: tuksesta jo 28 vuotta tehty järjestettyä pelastustyötä
16730: langenneitten naisten ja heidän lastensa hyväksi. Rouva
16731: Emma Mäkisen Turvakoti, ensimmäinen alallaan meidän
16732: maassamme, alkoi toimintansa joulukuussa v. r879 ja on
16733: 28 vuoden kuluessa suonut hoitoa ja kasvatusta 875
16734: aikaihmiselle ja yli 200 lapselle. Aikuisista on Turva-
16735: kodin avulla palautettu lähes 50 % työhön ja säännölli-
16736: seen elämään. Lapset ovat kaikki suorittaneet kansa-
16737: koulun oppimäärän, monet on käytetty oppikouluissa,
16738: vieläpä yliopistossakin. - Turva ja lastenkodin menot
16739: nousevat keskimäärin 35,ooo markkaan vuodessa. Suu-
16740: rin osa niistä korvataan hoidokkaiden työllä, joka on
16741: erinomaisen käytännöllisesti järjestetty, osa yksityisten
16742: lahjoilla. Vuodesta r8go on valtio antanut 5,ooo mk.
16743: vuotuista kannatusta, josta menee vuosittain 2,400 mk.
16744: rakennusta varten otetun lainan kuolettamiseen, joten
16745: ainoastaan 2,6oo mk. liikenee Turva:- ja lastenkodin juok-
16746: seviin menoihin.
16747: Pelastusarmeijan Pelastuskoti Helsingissä avattiin
16748: kesäkuussa v. r8gg. Viime vuoden loppuun asti oli ko-
16749: dissa ollut kaikkiansa 435 naista. Viimeisten kolmen vuo-
16750: den kuluessa oli hoidokkaiden luku 210. Niistä 87 on
16751: saanut työtä, 32 lähetetty kotiseudulle, 25 synnytys-
16752: laitokseen ja sittemmin työpaikkoihin, 43 on palannut
16753: 54 Vl,ls. - Nuorisoseura-, raittius- ja siveellisyystyö.
16754:
16755:
16756: takaisin katuelämään, 23 jäänyt toistaiseksi laitokseen.
16757: Enemmän kuin toinen puoli hoidokkaista on ollut kotoi-
16758: sin maaseudulta. Pelastusarmeijan kodissa voidaan yht-
16759: aikaa pitää 25 hoidokasta -lastenkoti on erossa aikuis-
16760: ten kodista. Pelastuskodin menot tekivät viime heinä-
16761: kuun r p:stä joulukuun loppuun 9,575 markkaa, siis lähes
16762: 20 ,ooo mkaa vuotta kohden. Kustannukset kustakin
16763: hoidokkaasta nousevat 50 markkaan kuussa. Varat näi-
16764: den menojen korvaamiseksi kerää Armeija anti.mina yksi-
16765: tyisiltä henkilöiltä. Yllämainittuna puolivuotena se an-
16766: saitsi 7,434 markkaa hoidokkaiden työllä. Saman ajan
16767: kuluessa olivat menot r,351 mkaa tuloja suuremmat.
16768: Koska varain puute tuntuvasti haittaa Pelastuskodin
16769: työtä ja tekee mahdottomaksi sen laajentamisen, kääntyi
16770: Pelastusarmeija viime vuonna Keisarillisen Senaatin puo-
16771: leen anoen 5,ooo markan vuotuista kannatusta laajen-
16772: taakseen työtä prostitutioonin uhreiksi joutuneitten nais-
16773: ten hyväksi. Hakemukseensa ei Armeija ole saanut vas-
16774: tausta eikä siis ole voinut toimia sillä tarmolla, kuin het-
16775: ken tärkeys vaati.
16776: Helsingin alueella toimivista turvakodeista nuorin
16777: on Valkonauhan Emaus, joka nykyänsä on Espoossa.
16778: Emaus vihittiin toimeensa tammikuun 4 p:nä 1906. Ko-
16779: dissa on kahden toimintavuoden kuluessa olut 67 hoido-
16780: kasta, joista useimmat ovat joutuneet työpaikkoihin,
16781: toiset on lähetetty kotiseudulle ja osa palannut takaisin
16782: entiseen elämään. Kaikkiansa 94 katuelämään eksy-
16783: nyttä naista on Valkonauhan toimesta lähetetty maa-
16784: seudulle. Tärkeän puolen Valkonauhan, kuten Pelas-
16785: tusarmeijankin toimintaa muodostaa n. s. suojeleva työ.
16786: Rautatielähetyksen avulla se koettaa estää maalta tule-
16787: 0-a nuoria naisia joutumasta epäiltäviin olosuhteisiin,
16788: lapsia ja nuorisoa varten se toimeenpanee viikkokokouk-
16789: sia, ja Helsingissä toimii poikakoti ja tyttökoti, joissa
16790: kummassakin on tilaa 24 holhokille. - Valkonauhan tär-
16791: keimpinä käyttövaroina ovat yksityisten antamat lah-
16792: Vl,13. - Käkikoski, y. m. 55
16793:
16794: jat; nykyänsä Kaupunginvaltuusto kannattaa yhdistyk-
16795: sen työtä 5,ooo markalla. Viime keväänä Valkonauha
16796: anoi Senaatilta 25,000 markan suuruista kannatusta, voi-
16797: daksensa panna kuntoon työlaitoksia ja valmistaa kodin
16798: ja työnasiota niille sadoille naisille, jotka prostitutioonin
16799: poistamisen kautta vapautetaan poliisin valvonnasta,
16800: mutta tähän pyyntöön ei vieläkään ole tullut vastausta.
16801: Turva- ja pelastuskotien yhteydessä on mainittava
16802: myöskin Suomen Vankeusyhdistyksen pieni, vuodesta
16803: 1897 toimessa ollut koti, jonka tarkoituksena on valmistaa
16804: suojaa vapaiksi päässeille naisvangeille sekä hankkia
16805: heille työtä ja kehittää heidän työtaitoaan. Vaikka se
16806: ei kuulukaan ylempänä mainittujen pelastuskotien ryh-
16807: mään, palvelee se osaksi samaa tarkoitusta kuin nekin,
16808: sillä useat sen turvateista ovat epäsiveellisyyden kautta
16809: joutuneet harhaan ja auttamatta jätettyinä lisäävät pros-
16810: titueerattujen lukua. Nykyaikana, jolloin rilrollisuus no-
16811: peasti kasvaa, ei Vankeusyhdistys varain puutteessa voi
16812: auttaa läheskään kaikkia, jotka sen apua tarvitsisivat,
16813: varsinkaan niitä naimattomia naisia, joilla on lapsia, ja
16814: jotka siten tarvitsisivat eri kodin, ja siitä syystä olisi tar-
16815: peen, että valtio kiiruhtaisi Vankeusybdistyksenkin toi-
16816: mintaa tukemaan.
16817: Turva- ja pelastuskoteja on muutamissa muissakin
16818: Suomen kaupungeissa, esim. Turussa, Viipurissa, Vaa-
16819: sassa ja Oulussa. Missä niiden toiminta ulettuu oman
16820: paikkakunnan piiriä laajemmalle, siellä tulisi näidenkin
16821: tänä tärkeänä aikana saada apua yleisistä varoista.
16822: Eri yhdistysten kodeissa noudatetaan jossain mää-
16823: rin erilaisia kasvatustapoja: toisissa esim. pannaan suu-
16824: rempaa painoa kuuliaisuuteen, toisissa vapauteen, mutta
16825: kaikki tässä mainitut kodit ovat samalla kannalla siinä,
16826: että ne koettavat uskonnon avulla puhdistaa turvattiensa
16827: sisällistä elämää ja ahkeraan työhön totuttamalla vah-
16828: vistaa heidän luonnettaan sekä valmistaa heille toimeen-
16829: tulon mahdollisuutta.
16830: 56 Vl,ts. - Nuorisoseura-, raittius- ja siveelllsyystyö.
16831:
16832:
16833: Pidämme luonnollisena, että ne turva- ja pelastus-
16834: kodit, joille valtioapua myönnetään, joutuvat Hallituk-
16835: sen valvonnan alaisiksi, mutta tämän valvonnan ei pi-
16836: täisi liiaksi rajoittaa niiden toimintavapautta, ja valvon-
16837: nassa olisi Hallituksen käytettävä jonkun siveellisyys-
16838: työhön perehtyneen naisen, etenkin naislääkärin apua.
16839: Sen perustuksella, mitä meillä on ollut kunnia ylem-
16840: pänä esittää., pyydämme nöyrimmästi Eduskuntaa ano-
16841: maan,
16842:
16843: että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin
16844: niiden yhdistysten ia yksityisten henkilöiden
16845: tukemiseksi, ioiden huoleksi on iäänyt prosti-
16846: tutioonin uhrien auttaminen työhön ia säännöl-
16847: liseen elämään.
16848:
16849: Helsingissä, helmikuun 25 p:nä rgo8.
16850:
16851: Hilda Käkikoski. Hedvig Gebhard.
16852: Aleksandra Gripenberg. Vilho Reima.
16853: T. Nykänen. F. 0. Rapola.
16854: Väinö Kivilinna. Fr. W. Sipilä.
16855: E. Kolkki. Mikael Soininen.
16856: B.
16857: O:p:phtehtollisuuslain säätämistä koskevia
16858: eduskuntaesityksiä.
16859: Vl,14. - Edusk. esit. N:o 2.
16860:
16861:
16862: N uorteva, S.: Ehdotus oppivelvollt"suuslaz"kst".
16863:
16864:
16865:
16866:
16867: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16868:
16869:
16870: Viitaten valtiopäivillä v. 1907 sisäänjätettyyn esi-
16871: tysehdotukseen N:o 20, joka koskee oppivelvollisuuslain
16872: säätämistä, saan täten kunnioittavimmin anoa, että Edus-
16873: kunta ottaisi sen Valtiopäiväjärjestyksen mukaisen käsit-
16874: telyn alaiseksi. Lakiehdotus on tämän oheen liitetty.
16875: Helsingissä 19 p:nä helmik. 1908.
16876:
16877: S. Nuorteva.
16878:
16879:
16880:
16881:
16882: Ehdotus oppivelvollisuuslaiksi.
16883:
16884: 1 LUKU.
16885:
16886: Yleiset määräykset.
16887: §r.
16888: Jokaiselle lapselle on tämän lain mukaan annet-
16889: tava opetusta yleensä niissä taidoissa ja tieteissä, jotka
16890: ja siinä määrässä kuin ne sisältyvät tahi vast' edes tule-
16891: vat sisältymään tämän lain 15 pykälässä mainit-
16892: tuun kansalaiskoulun opetussuunnitelmaan.
16893:
16894: § 2.
16895: Oppivelvollisuus älköön kuitenkaan tarkoittako us-
16896: konnonopetusta.
16897: 6o Vl,14. - Oppivelvollisuuslainsäädäntö.
16898:
16899:
16900: § 3·
16901: Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alussa sma
16902: vuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän vuotta
16903: ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jonka
16904: kuluessa lapsi täyttää neljätoista vuotta.
16905:
16906: § 4·
16907: Jos lapsi ennen neljättätoista ikävuottaan on läpikäy-
16908: nyt kansalaiskoulun tahi muuten on suorittanut vastaa-
16909: van oppimäärän, pidettäköön hän oppivelvollisuutensa
16910: suorittaneena.
16911: § s.
16912: Erittäin painavien syitten tähden saakoon lapsi va-
16913: pautusta oppivelvollisuuden suorittamisesta joko koko-
16914: naan tahi osaksi koulun johtokunnan yksissä neuvoin
16915: koulun opettajiston kanssa tekemän päätöksen nojalla.
16916: Näin vapautettuun lapseen nähden olkoon voimassa
16917: mitä tämän lain 2I:ssa ja zz:ssa pykälissä on säädetty.
16918:
16919:
16920: 2 LUKU.
16921:
16922: 0 p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n j ä r j e s t ä m i s e s t ä.
16923:
16924: § 6.
16925: Jokaisessa kunnassa tulee olla riittävä määrä kan-
16926: salaiskouluja niin sijoitettuina, että lapsilla kotoansa
16927: oman piirinsä kouluun yleensä ei ole pitempää matkaa
16928: kuin viisi kilometriä.
16929:
16930: § 7·
16931: Kunnissa, joiden asukasluku ei nouse keskimäärin
16932: kolmeen kutakin neliökilometriä kohti, olkoot suurem-
16933: matkin piirit sallitut. Siinä tapauksessa on koulun
16934: yhteyteen perustettava oppilaskoti, josta pitempimatkai-
16935: set oppilaat saakoot tarkoituksenmukaisen, piirilääkärin
16936: V1,14, _:. Nuorteva, ·y. m. 61
16937:
16938: hyväksymän asunnon ja ravinnon ynnä muun tarpeel-
16939: lisen huolenpidon.
16940: ·§ 8.
16941: Edellisessä pykälässä mainittuja oppilaskoteja pe-
16942: rustettakoon myöskin muihin maalaiskuntiin vähintäin
16943: yksi kuhunkin. Näissä kodeissa pidettäköön huolta
16944: oppivelvollisuuttaan suorittavista lapsista, joita vanhem-
16945: mat köyhyyden tähden eivät voi kouluttaa tahi joilla
16946: tästä laista poikkeavan piirijaon tähden on viittä kilo-
16947: metriä pitempi koulumatka.
16948:
16949: § 9·
16950: Kaupunkikuntiin on jokaisen kansalaiskoulun yh-
16951: teyteen järjestettävä ruokaloita, joissa varattomain van-
16952: hempain koulussa oleville lapsille vähintäin kerta päi-
16953: vässä tarjotaan lämmintä ja ravitsevaa ruokaa.
16954:
16955: § IO.
16956: Kansakoulupiiriin, jossa asuu sekä suomen- että
16957: ruotisinkielinen väestö, on kunta velvollinen niitä oppi-
16958: velvollisia lapsia varten, joilla on vähemmistön kieli
16959: äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuksesta perus-
16960: tamaan ja ylläpitämään pysyvän kansalaiskoulun, jos
16961: lasten lukumäärä nousee kolmeenkymmeneen.
16962: Jos lasten lukumäärä yhdessä piirissä on vähempi,
16963: mutta kunnan eri piireissä yhteensä löytyy vähintäin
16964: kolmekymmentä oppivelvollisuusijässä olevaa vähem-
16965: mistön kieltä käyttävää lasta, perustettakoon heille yh-
16966: teisen koulun yhteyteen J:ssä ja 8:ssa pykälässä mainittu
16967: oppilaskoti, joka on pitempimatkaisten ja köyhien käy-
16968: tettävänä.
16969: § II.
16970: Opetus kansalaiskouluissa on maksuton piirissä asu-
16971: vain tahi siellä työskenteleväin vanhempain lapsille.
16972: Jos joku tahtoo kouluttaa lapsensa jonkun toisen
16973: piirin koulussa, sopikoon ehdoista asianomaisten kanssa.
16974: 62 Vl,l4, - Opplvelvolli•uuslalnsäädäntö.
16975:
16976: § 12.
16977: Oppilaskotien ja ruokalojen käyttäminen olkoon
16978: maksuton tunnetusti varattomain vanhempain lapsille.
16979: Muilta kannettakoon maksu koulun johtokunnan har-
16980: kinnan mukaan ja kunkin varallisuussuhteita huomioon-
16981: ottaen vähintäin 20 ja korkeintain 50 penniä päivältä.
16982:
16983: § 13.
16984: Oppikirjat ja muut koulutarpeet hankittakoon kun-
16985: nan varoilla ja maksutta annettakoon kullekin oppilaalle
16986: omaksi.
16987: § 14.
16988: Kansalaiskoulukustannusten huojentamiseksi on maa-
16989: laiskunta oikeutettu saamaan valtiovaroista koulun ra-
16990: kentamiseksi tarvittavan rahamäärän lainaksi, ei kuiten-
16991: kaan enempää kuin 15,000 markkaa yhden opettajan kou-
16992: lua varten ja 6,ooo markkaa jokaista lisäopettajapaik-
16993: kaa varten sekä korkeintaan 15,000 markkaa oppilasko-
16994: din rakentamiseksi.
16995: Harkittua kunkin kunnan varallisuusolot, myön-
16996: nettäköön nämä lainat joko kokonaan korottomina tahi
16997: korkeintaan 4 t prosentin korolla rasitettuina. Kuitenkin
16998: on lainanottaja velvollinen, kunnes laina on kokonaan
16999: maksettu, vuosittain suorittamaan kuoletusmaksun, joka
17000: nousee vähintäin kahteen prosenttiin lainan alkuperäisestä
17001: määrästä.
17002:
17003: 3 LUKU.
17004:
17005: K a n s a 1 a i s k o u 1 U:.n j ä r j e s t ä m i s e s t ä.
17006:
17007: § 15.
17008: Kansalaiskoulu on pysyvä. Siinä on seitsemän vuosi-
17009: luokkaa, joista kahdessa alimmassa annetaan opetusta
17010: pääasiallisesti luku- ja kirjoitustaidossa sekä luvunlaske-
17011: misen alkeissa. Neljä seuraavaa luokkaa muodostavat
17012: Vl,14, - Nuorteva, y. m,
17013:
17014:
17015: päättyvän oppijakson, jossa opetus tarkoittakoon luon-
17016: nontieteellisten ja yhteiskunnallisten tietojen hankki-
17017: mista ja kartuttamista, silmälläpitäen käytännöllisen
17018: kansalaiselämän tarpeita. Seitsemäs vuosiluokka käy-
17019: tettäköön käytännöllisiin toimiin ja ammatteihin val-
17020: mistavaa opetusta varten.
17021:
17022: § r6.
17023: Vähintäin viides osa kussakin luokassa käytettävänä
17024: olevasta opetustuntimää{ästä käytettäköön ruumiinhar-
17025: joituksiin ja terveydenhoito-qpetukseen.
17026:
17027:
17028: § IJ.
17029: Vuotuinen oppiaika on koulun kahdella alimmalla
17030: vuosiluokalla vähintäin kuusikymmentä ja enintäin yksi-
17031: satakolmekymmentäkaksi päivää sekä muil'la luokilla
17032: vähintäin yksisataviisikymmentä ja enintäin kaksisataa
17033: päivää vuodessa.
17034: § r8.
17035: Älköön yhdessä opetettako useampia kuin 50 oppi-
17036: lasta.
17037: § rg.
17038: Oppilaskodeissa noudatettakoon johtokuntien laati-
17039: mia ja Kouluylihallituksen sekä Lääkintöhallituksen
17040: hyväksymät järjestys- ja ohjesäännöt.
17041:
17042:
17043: § 20.
17044: Kunkin koulun ja oppilaskodin niin edistystä kuin
17045: talouttakin hoitaa ja valvoo kutakin koulua varten kunta-
17046: kokouksessa valittu johtokunta.
17047: Vl,14. - Opplvelvolllsuuslainsäädänt&.
17048:
17049:
17050: 4 LUKU.
17051: •
17052: Eri ty iso p etukse sta.
17053:
17054: § 2I.
17055: Oppivelvollisuusijässä olevat aistivialliset ja tylsä-
17056: mieliset lapset, jotka tämän lain 4 §:n mukaan ovat va-
17057: pautetut oppivelvollisuudesta, tulee kansalaisk()ulujohto-
17058: kuntien ilmoittaa kunnallislautakunnalle tahi kaupungin
17059: maistraatille, joka lähettäköön näistä lapsista vuosittain
17060: luettelon aistivialliskoulujen tarkiastajalle Koulutoimen yli-
17061: hallituksessa sekä toimittakoon heistä kunkin siihen kas-
17062: vatuslaitokseen, johon hän tarkastajan määräyksen mu-
17063: kaan on pantava.
17064: Edellisessä momentissa mainittuja laitoksia pitää val-
17065: tio voimassa. Kustakin sinne lähetetystä oppilaasta suo-
17066: rittakoon asianomainen kunta korkeintaan sata markkaa
17067: vuodessa.
17068: § 22.
17069: Mitä edellisessä pykälässä sanotaan, älköön kaskeko
17070: kaupunkikuntia, joissa on enemmän kuin 6,ooo asukasta.
17071: Tämänlaiset kaupungit ovat velvolliset omalla kustan-
17072: nuksella ylläpitämään Koulutoimen ylihallituksen valvon-
17073: nan alla olevia, tarkoituksenmukaisia kouluja aistivial-
17074: lisia, tylsämielisiä ja yleensä niitä varten, jotka tämän
17075: lain 4 § nojalla ovat vapautetut oppivelvollisuudesta.
17076:
17077:
17078: 5 LUKU.
17079:
17080: 0 p p i v<-e 1 v o 11 i s u u d e n t ä y t t ä m i s e n v a 1-
17081: v on n a s ta.
17082:
17083: § 23.
17084: Viimeistään kolme kuukautta ennen lukuvuoden al-
17085: kua tehköön kunkin piirikoulun johtokunta tarkan luet-
17086: Vl,14, - Nuorteva, y. m.
17087:
17088:
17089: telon pumn kuuluvista, oppivelvollisuusij ässä olevista
17090: lapsista ja kehoittakoon huolehtimaan lasten vanhempia
17091: määrätyn opetuksen antamisesta lapsilleen.
17092:
17093: § 24.
17094: Lukuvuoden alkaessa tehköön johtokunta luettelon
17095: niistä oppivelvollisista lapsista, jotka eivät ole ilmoittau-
17096: tuneet kouluun pyrkiviksi ja ottakoon viipymättä sel-
17097: vän siitä, missä määrässä on huolehdittu heidän lain-
17098: mukaisesta opetuksestaan.
17099:
17100: § 25.
17101: Jos johtokunta huomaa laiminlyöntiä opetuk-
17102: sesta huolehtimisen suhteen tahi lukuvuoden kestäessä
17103: toimeenpantujen tutkimusten nojalla havaitsee tällaisen
17104: opetuksen olevan riittämättömän tahi kokonaan laimin-
17105: lyödyn, antakoon asianomaisille varoituksen. Jolleivät he
17106: siitä ota ojentuakseen, ilmoittakoon heidät viralliselle
17107: syyttäj älle tuomioistuimen edessä syytettäviksi.
17108:
17109: § 26.
17110: Jos tuomioistuin, jonka käsittelyn alaiseksi tämän-
17111: laatuiset asiat joutuvat, asiata tutkittuaan näkee asian-
17112: omaiset vanhemmat olevan syylliset ilmoitettuun laimin-
17113: lyömiseen, tuomittakoon heidät korkeintain kahdensadan
17114: markan sakkoon. Jolleivät he siitä ota ojentuakseen,
17115: tuomittakoon heidät menettämään kasvatusoikeutensa
17116: lapsiin ja annettakoon lapsi holhouslautakunnan hoidet-
17117: tavaksi. Kustannukset tällaisesta hoidosta suorittakoot
17118: lapsen vanhemmat.
17119:
17120: § 2J.
17121: Jos lapsi omasta alotteesta ja vanhempain suostu-
17122: muksetta laiminlyö koulukäyntinsä, tulee vanhempain
17123: koulun j~tokunnan kanssa harkita syyt tähän laimin-
17124: lyömiseen sekä, jos lapsen koulussa pitäminen katsotaan
17125: 5
17126: 66 Vl,14. - Opplvelvolllsuuslalnsäädäntö.
17127: . IJl-·i~i~ · -
17128: mahdottomaksi, muulla tavalla järjestää sen opetuksen.
17129: Jolleivät lapsen vanhemmat suostu tähän, ratkaistakoon
17130: asia tuomioistuimen edessä.
17131:
17132:
17133: 6 LUKU.
17134:
17135: E r i n ä i s e t m ä ä r ä y k s e t.
17136:
17137: § 28.
17138: Kaikki kansalaiskoulujen ja oppilaskotien perusta-
17139: misesta johtuvat menot suorittakoon kunta.
17140:
17141: § 29.
17142: Tämän lain määräyksen nojalla on opetus järjestet-
17143: tävä kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin
17144: tämä laki astuu voimaan.
17145:
17146: § 30.
17147: Koulutoimen Ylihallituksen on valvottava tämän lain
17148: täytäntöönpanon järjestämistä sekä ajoissa vaadittava
17149: kunnilta seikkaperäisiä ehdotuksia siitä. Kuntien laatimat
17150: ehdotukset ovat sovellutettavat käytäntöön vasta silloin
17151: kun Koulutoimen ylihallitus on ne hyväksynyt.
17152:
17153: § 3!.
17154: Tässä laissa tarkoitetaan sanalla >>vanhemmat» yleensä
17155: niitä, jotka lain mukaan ovat velvolliset pitämään huolta
17156: lapsista.
17157: § 32.
17158: Tämä laki astuu voimaan syyskuun r p:nä vuonna
17159: rg-.
17160: § 33·
17161: Mitä voimassa olevien lakien ja asetusten nojalla
17162: on säädetty kansakouluista olkoon voimassa kansalais-
17163: kouluunkin nähden, mikäli ei ole toisin määrätty tässä
17164: laissa.
17165: Vl,15. - Edusk. esit. N:o 23.
17166:
17167:
17168: Yrjö-Koskinen, V. K., y. m.: Ehdotus oppt"-
17169: velvollz"suuslaz"ksz:
17170:
17171:
17172:
17173:
17174: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17175:
17176:
17177: Valtava, suuremmoinen on ollut se kehitys, joka
17178: viime aikoina on Suomen kansan valtiollisessa elämässä
17179: tapahtunut. Sen sijaan, että ennen vain verrattain pieni,
17180: etuoikeutettu osa kansaamme sai olla osallisena edusmie-
17181: hiä valtiopäiville valitsemassa, on tätä nykyä jokainen
17182: määrättyyn ikään päässyt Suomen mies ja nainen, joka
17183: muuten täyttää lain säätämät ehdot, sekä vaalivaltainen
17184: että vaalikelpoinen eduskunta-vaaleissa. Tämmöinen oi-
17185: keus ei kuitenkaan kenellekään voi olla suotuna ilman
17186: vastaavia velvollisuuksia. Se vaatii muun muassa jokai-
17187: selta käyttäjältään vähintäänkin sitä sivistystä, jota on
17188: pidettävä alimpana, täysivaltaiselle kansalaiselle vält-
17189: tämättömänä. Toisin sanoen se vaatii jokaiselta Suomen
17190: kansalaiselta vähintäänkin täyttä kansakoulu-sivistystä.
17191: Ja se velvoittaa samalla valtion pitämään siitä huolta
17192: että ainakin tämä sivistyksen määrä tulee nousevan suku-
17193: polven, maamme kaikkien lasten omaksi.
17194: Pian puolen vuosisataa on kansakoulu säännölliseen
17195: muotoon järjestettynä jo maassamme vaikuttanut. Le-
17196: viämistään se on levinnyt yli koko maan, niin että nyky-
17197: änsä yksi ainoa kunta enää lie kokonaan tätä laitosta
17198: vailla. Samalla sen muodot ovat tulleet yhä täyteläi-
17199: semmiksi, toiminnan kelvollisuus on kohonnut, tarkoi-
17200: tuksenmukaisuus enentynyt. Tästä huolimatta vielä tätä-
17201: 68 Vl,15. - Opplvelvolllsuuslalnsäädäntö.
17202:
17203:
17204: nykyä vain vähempi osa kansamme lapsia saa sen tar-
17205: joomaa opetusta ensinkään nauttia ja verrattain pieni
17206: prosentti jatkaa siinä opintojansa niin kauan, että saa-
17207: vuttaa päästötodistuksen. Niinpä koulu-ikäisten, g-rz
17208: vuotisten lasten lukumäärä maaseudulla oli vuoden rgos
17209: lopussa 2r6,959; mutta ylempää kansakoulua kävi niistä
17210: lukuvuonna rgos-rgo6 vain roo,4o6. Jos näiden lisäksi
17211: ottaa huomioon ne puheena olevaan ikäluokkaan kuulu-
17212: vat lapset, jotka samaan aikaan kävivät alkeis-oppilai-
17213: toksissa tai ammattikouluissa, jää kuitenkin jäljelle toista
17214: sataa tuhatta lasta, joiden paraassa tapauksessa oli tyyty-
17215: minen siihen opetukseen, minkä niille kiertokoulu saattoi
17216: antaa.
17217: Mutta vielä epä-edullisemmassa valossa esiintyy asia,
17218: jos otamme tarkastettavaksi kuinka moni samaan aikaan
17219: sai päästätodistuksen ylemmästä kansakoulusta. Siinä
17220: tapauksessa, että kaikki olisivat käyneet läpi kansakou-
17221: lun, pitäisi niitä, joille annettiin päästötodistus, olla kaik-
17222: kiansa lähemmäs neljäs osa oppilaiden koko lukumää-
17223: rästä. Sen sijaan niitä lopussa lukuvuoden rgos-rgo6
17224: oli vain rs,rr8.
17225: Nämä numerot jo itsessään osoittavat, että kansan-
17226: opetuksemme tätä nykyä ei likimainkaan vastaa sitä
17227: kehitysastetta, jolle maamme valtiollinen elämä on ko-
17228: honnut. Huomattava sitä paitsi on, että maaseutumme
17229: ylempi kansakoulu yhä kaipaa omintakeista järjestettyä
17230: pohjaa, alempaa kansakoulua, jota ilman sen toiminta ei
17231: saata kehittyä tyydyttäväksi eikä tarkoitustaan täysin
17232: vastaavaksi. Tässäkin suhteessa korjaus siis on välttä-
17233: mätön, sitä välttämättömämpi, kun se enimmissä tapauk-
17234: sissa kiertävä kirkollinen koulu, joka tähän saakka myös-
17235: kin on toiminut alempana kansakouluna, ei likimainkaan
17236: ole kyennyt tätä tehtävää täyttämään.
17237: Niinkuin edellisestä jo näkyy, on melkoinen kehitys
17238: tarpeen, ennenkuin yhteiskunta pääsee siihen, että jokai-
17239: nen Suomen poika ja tyttö saa sen sivistyksen, minkä
17240: Vl,15. - Y. K. Yrjö-Koskinen, y. m. 6g
17241:
17242: hänelle täysimuotoinen kansakoulu voi tarjota. Kau-
17243: pungeissamme tämän kehitysasteen saavuttaminen tosin
17244: ei enää tuota mainittavia vaikeuksia. Niissä koulun-
17245: käynti jo nykyäänkin on verrattain yleinen ja niiden .
17246: kansakoulu-olot sitä paitsi ovat entuudestaan siinä mää-
17247: rin kehittyneet, että suhteellisesti vähällä täydennyk-
17248: senä saattavat tarjota kaikille koulu-ikäisille tilaisuutta
17249: kansakoulu-kurssin täydelliseen suorittamiseen. Sitä
17250: paitsi matkojen lyhyys tekee, että lasten on mahdollista
17251: käydä koulua kotoansa. Kun lisäksi kunta asianmukai-
17252: sella tavalla tulisi köyhimpien avuksi, ei mikään enään
17253: estäisi yleistä kansakoulu-kurssin käsittävää oppipakkoa
17254: heti säätämästä kaikille kaupungien koulu-ikäisille.
17255: Toinen on asian laita maaseudulla, missä matkojen
17256: pituus ja olojen kehittymättömyys monin paikoin aset-
17257: taa tuntuvia vastuksia tämän tarkoitusperän toteutta-
17258: miselle. Mutta sielläkin on epäilemättä mahdollisuus
17259: lähimmässä tulevaisuudessa laskea puheena olevan oppi-
17260: pakon alaisiksi ne lapset, jotka asuvat niin likellä koulua,
17261: että he kotoa voivat suorittaa koulunkäyntinsä. Kuinka
17262: kaukaa tämä on pidettävä yleisesti mahdollisena, se tie-
17263: tysti melkoisessa määrin on harkinnasta riippuva. Ase-
17264: tus Toukokuun 24 päivältä r8g8 säätää ylempien kansa-
17265: koulujen piirijaon perusteeksi, että matka kodeista kou-
17266: luun ei saa yleensä olla 5 kilometriä pitempi ja näyttää
17267: siis siltä, että lainlaatija on pitänyt mahdollisena 9-12
17268: vuotisten lasten tältä matkalta käydä koulua kotoansa.
17269: Käytettävänä oleva tilasto kuitenkin osoittaa, että osa
17270: näistäkin lapsista, jos niiden koti on 3-5 kilometrin
17271: päässä koululta, käyttää koulukortteeria. Sitä paitsi on
17272: epäilemätöntä, että se koulunkäynnin säännöttömyys,
17273: joka haittaa puheena olevien laitosten työtä meillä, tun-
17274: tuvassa määrin on pitkien koulumatkojen aiheuttama.
17275: Näin ollen ja huomioon ottaen sitä ennakolta vaikeasti
17276: määriteltävää lisärasitusta, minkä oppipakko, olipa se
17277: laajemmassa tai suppeammassa muodossa toimeenpantu,
17278: Vl,15. - Opplvelvollisuuslainsäädäntö.
17279:
17280:
17281: meidän maalaiskunnillemme ja niiden jäsenille aina myö-
17282: tään tuo, tuntuu välttämättömältä aluksi tyytyä ylem-
17283: män kansakoulunkin oppivelvollisuutta varten 5 kilo-
17284: metriä lyhempään koulumatkaan ja asettaa aluksi ai-
17285: noastaan ne lapset, joiden koti on esim. 3 kilometrin
17286: päässä koululta, oppipakon alaisiksi.
17287: Olemme tämän ohessa arvelleet, että maaseudulla
17288: oppivelvollisuus-ikä voitaisiin määrätä vuotta lyhyem-
17289: mäksi kuin kaupungeissa. Tämän kautta alemman kan-
17290: sakoulun kurssia vastaava oppivelvollisuus supistuisi yksi-
17291: vuotiseksi ja voisi, missä tämä koulu on kiertävä, käsit-
17292: tää vain r8 viikkoa koulu-aikaa. Verrattuna asiain ny-
17293: kyiseen tilaan suurimmassa osassa maatamme, sisältäisi
17294: tämäkin järjestely melkoisen edistys-askeleen, samalla
17295: kuin se tarjoisi tuntuvan lievennyksen maaseutumme
17296: asukkaille kaupunkilaisiin verrattuina.
17297: Alemman kansakoulun tehtävää on tähän saakka
17298: maaseudulla hoitanut kirkollinen koulu. Tätä asiain-
17299: tilaa ei mielestämme ole mahdollinen semmoisenaan säi-
17300: lyttää. Mainittu alku-opetuskin on siirrettävä kunnan
17301: huolehdittavaksi. Mutta kunnalle on myönnettävä oi-
17302: keus käyttää tähän tarkoitukseen jo olemassa olevia
17303: kirkollisia kouluja, sikäli kuin nämä tarjoavat takeita
17304: sii~ä, että puheena olevan tehtävän kunnollisesti pysty-
17305: vät täyttämään. Täten kehitys ilman jyrkkää katkea-
17306: maa saadaan kulkemaan nykyisestä asiaintilasta eteen-
17307: päin uusia oloja ja niiden tarpeita vastaavaksi.
17308: Muutenkin olisi maalaiskunnille varattava tilaisuus
17309: harkita, mitenkä oppivelvollisuus käytännöllisimmin ja
17310: huokeimmin saataisiin suoritetuksi. Niiden tulisi kunkin
17311: omaa aluettansa varten laatia suunnittelu tämän yhteis-
17312: kunnallisen velvollisuuden asteittain tapahtuvaksi toi-
17313: meen panemiseksi. Olisi lisäksi vain säädettävä, että
17314: kunnan tulee jättää valmistamansa järjestely-suunnitel-
17315: ma koulutoimen ylihallituksen vahvistettavaksi, jotta
17316: yhteiskunta saisi riittäviä takeita oppivelvollisuuden täy-
17317: Vl,15, - Y. K. Yrjö-Koskinen, y. m. iJ 71
17318:
17319: dellisestä ja samalla myöskin asteittaisesta käytäntöön-
17320: panosta määrä-ajan kuluessa. Ylihallituksella ei kuiten-
17321: kaan olisi oikeutta muuttaa kunnan laatimaa suunnitel-
17322: maa; se saisi sen ainoastaan hyväksyä tai hyljätä ja olisi
17323: kunnalla j älkimäisessä tapauksessa valta siirtää asia
17324: senaatin ratkaistavaksi.
17325: Oppivelvollisuuden käytäntöön saattamista varten
17326: olemme ehdottaneet zo vuotta ja on tämä tapahtunut
17327: edellyttäen, että oppivelvollisuus ensi tilassa astuu voi-
17328: maan niiden lasten suhteen, jotka asuvat 3 kilometrin
17329: päässä toimivasta kansakoulusta, ja että kunnat asteit-
17330: tain järjestely-suunnitelmassa tarkemmin määrättävien
17331: aikojen kuluessa laajentavat tämän velvollisuuden käy-
17332: täntöön saattamista piirissänsä. Myöntämällä ehdotta-
17333: mamme runsas aika olisi mahdollisuus asiasta aiheutuvia
17334: kustannuksia jossakin määrin lieventää.
17335: Kysymys oppipakon säätämisestä maahamme on
17336: nim. ennen kaikkea rahakysymys ja siis tältäkin puolen
17337: otettava tarkan harkinnan alaiseksi. Niinkuin edellä jo
17338: olemme huomauttaneet, tämä asian rahallinen puoli ei
17339: kuitenkaan enää tätä nykyä kaupungeissa tuottane suu-
17340: rempia lisä-vaikeuksia eikä ainakaan valtiolta vaatine
17341: erityisempiä toimenpiteitä. Toinen on sen sijaan maa-
17342: seudun laita. Jokainen uusi kansakoulu, joka nykyisiin
17343: kouluttorniin piireihin perustetaan, kysyy perustamis-
17344: kustannuksia toista kymmentä tuhatta markkaa. Li-
17345: säksi on kouluihin, joissa nyt on ainoastaan I opettaja
17346: enimmissä tapauksissa otettava tälle apulainen ellei piiriä
17347: jaeta ja uutta koulua perusteta. Aivan mahdotonta on
17348: jättää maalaiskunnat kantamaan tästä syntyvää taakkaa
17349: saamatta suurempaa avustusta valtiolta kuintähän saakka.
17350: Nykyisissäkin oloissa tämä avustus on huomattu aivan
17351: riittämättömäksi. Niinpä kotimainen hallituksemme jo
17352: Helmikuussa rgo5 teki ehdotuksen ro,ooo,ooo markan
17353: myöntämisestä kansakoulurakennuksista aiheutuvien kus-
17354: tannusten huojentamiseksi osittain lainojen osittain suo-
17355: Vl,15. - Oppivelvollisuuslalnsäädäntö.
17356:
17357:
17358: ranaisten apujen kautta. Asia on sittemmin joutunut
17359: milt'ei unohduksiin, mutta on nyt, jos yleistä oppivel-
17360: vollisuutta ryhdytään toimeen panemaan, ehdottomasti
17361: jälleen saatava päiväjärjestykseen. Ja sen sijaan, että
17362: viime aikoina on annettu lainoina kunnille korkeintaan
17363: 8,ooo markkaa yksinkertaista kansakoulua varten tai
17364: korkeintaan r6,ooo m. kaksoiskoulua varten sekä suora-
17365: naisina rakennusapuina köyhemmille kunnille tai piireille
17366: keskimäärin 2,ooo-3,000 markkaan, on avustus tästä lä-
17367: hin korotettava melkoisesti. Lukuun ottamatta harvoja
17368: poikkeustapauksia, joissa valtion ehkä edelleenkin on
17369: pakko suorittaa miltei kaikki rakennuskustannukset, olisi
17370: tehtävä säännöksi, että valtio maksaa koulun omistajille
17371: suoranaista avustusta harkinnan mukaan 4,ooo-8,ooo
17372: markkaa oman huoneuston rakentamiseen yhden opetta-
17373: jan koulua varten ja 3,ooo--s,ooo markkaa lisäopettajan
17374: paikkaa kohti samanlaista tarkoitusta varten. Sitä paitsi
17375: olisi oman huoneuston rakentamiseksi kiinteää alempaa
17376: kansakoulua varten maalaiskunnalle annettava avustusta
17377: 2,ooo markkaa. Edullisia lainoja myöntämällä olisi val-
17378: tion sitten tämän yli vielä myönnettävä lisä-avustusta
17379: ylempien kansakoulujen rakentamiseen. Lisäksi olisi
17380: laissa myös säädettävä että maataiskuntien on oikeus
17381: saada valtiolta avustusta koulutoimen ylihallituksen har-
17382: kinnan mukaan korkeintaan 75 % niistä menoista, joita
17383: niille koituu pitkistä koulumatkoista sekä opetusvälinei-
17384: den ja oppikirjain hankkimisesta kansakoulujen oppilaille.
17385: Mitä lievennyksiä syrjäisemmissä ja harvaan asu-
17386: tuissa kunnissa vielä kaiken tämänkin yli tarvittanee, se
17387: olisi kussakin eri tapauksessa jätettävä senaatin harkin-
17388: nasta riippuvaksi.
17389: Kaiken sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, roh-
17390: kenemme kunnioittaen ehdottaa, että Suomen Eduskunta
17391: hyväksyisi ja Hänen Keisarillisen Majesteettinsa vahvis-
17392: tettavaksi esittäisi seuraavan oppivelvollisuuslain:
17393: Vl,15. - V. K., Yrjö-Koskinen, y. m. 73
17394:
17395: Ehdotus oppivelvollisuuslaiksi.
17396:
17397: §.
17398: I
17399: Jokainen lapsi sekä maalla että kaupungissa on tä-
17400: män lain mukaan oppivelvollinen, ja tarkoittaa oppivel-
17401: vollisuus yleensä sen tai sitä vastaavan tieto- ja taito-
17402: määrän saavuttamista, minkä kansakoulu uskonnossa,
17403: äidinkielessä, maantiedossa, historiassa, laskennassa, mit-
17404: tausopissa, luonnontiedossa, piirustuksessa, laulussa, voi-
17405: mistelussa ja käsitöissä tarjoQ.
17406:
17407: §.
17408: 2
17409: Oppivelvollisuus kaupungissa alkaa syyslukukauden
17410: alusta sinä kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää
17411: seitsemän vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun
17412: sinä vuonna, jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista
17413: vuotta. Maaseudulla oppivelvollisuus alkaa vasta syys-
17414: lukukauden alusta sinä kalenterivuonna, jonka kuluessa
17415: lapsi täyttää kahdeksan vuotta ja päättyy, samoin kuin
17416: kaupungissa, kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
17417: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta.
17418: Edellisessä momentissa mainittu oppivelvollisuusaika
17419: voi maaseudulla alkaa, jos vanhemmat sen harkitsevat
17420: lapselle edulliseksi, yhtä vuotta aikaisemmin.
17421: Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
17422: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt
17423: kansakoulun tai muuten suorittanut vastaavan oppi-
17424: määrän.
17425: 3 §.
17426: Vapautusta oppivelvollisuuden täyttämisestä saakoon
17427: lapsi ruumiinvian tai heikon terveyden takia, siinä mää-
17428: rin ja niin pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tar-
17429: peelliseksi. Jos lääkärin todistus ei ole ilman suuria
17430: vaikeuksia saatavissa, riippukoon vapautus johtokunnan
17431: harkinnasta.
17432: 74 Vl,t5. - Opplvelvolllsuuslalnsäidäntö.
17433:
17434: Heikon käsitysky'yn vuoksi vapauttakoon johto-
17435: kunta yksissä neuvoin kansakoulun tarkastajan kanssa
17436: lapsen siinä määrin kuin on välttämätöntä qppivelvolli-
17437: suuttaan täyttämästä.
17438: Erittäin säälittävien kotiolojen tahi muun erinomai-
17439: sen syyn takia saakoon johtokunta vanhempien pyyn-
17440: nöstä myöntää vapautusta oppivelvollisuuden täyttämi-
17441: sestä, ei kuitenkaan ilman kansakoulun tarkastajan hy-
17442: väksymistä kauemmaksi ajaksi kuin yhdeksi lukukau-
17443: deksi, silmällä pitäen, että lapsi, mikäli mahdollista, tu-
17444: lee suorittaneeksi ylemmän kansakoulun toisen vuosi-
17445: luokan oppimäärän.
17446: Missä kunta on tämän §:n 2 ja 3 kohdassa mainituille
17447: lapsille järjestänyt erityis-opetusta 17 §:n mukaan, ovat
17448: he velvolliset siihen ottamaan osaa.
17449:
17450: 4 §.
17451: Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava
17452: kansakouluun, ellei hänen opetuksestaan pidetä huolta
17453: muussa koulussa tai kotona.
17454: Opetus kansakoulussa on yksikielinen ja annettava
17455: oppilaiden äidinkielellä.
17456:
17457: Oppivelvollisuuden täyttämisestä
17458: k a n s a k o u 1 u s s a.
17459:
17460: 5 §.
17461: Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
17462: miseksi olla riittävä määrä kansakouluja, niin sijoitettuina,
17463: että, missä ei harva asutus vaadi poikkeusta, lapsilla
17464: yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansakouluun mat-
17465: kaa enempää kuin viisi kilometriä.
17466:
17467: 6 §.
17468: Kansakoulu on kiinteä tai kiertävä. Siinä on kau-
17469: pungeissa kuusi vuosiluokkaa, joista kaksi alinta muo-
17470: dostaa alemman kansakoulun ja neljä ylintä ylemmän.
17471: Vl,15, - Y. K. Yrjö-Koskinen, y. m. 75
17472:
17473: Maaseudun kansakoulussa on viisi vuosiluokkaa, joista
17474: alin muodostaa alemman kansakoulun.
17475:
17476: 7 §.
17477: Kun oppivelvollisten lasten luku nousee vähintäin-
17478: kin neljään kymmeneen, tulee piirissä olla joko koko-
17479: nansa kiinteä kansakoulu tai kiinteä ylempi ja kiertävä
17480: alempi kansakoulu. Viimeksi mainittu kiertää korkein-
17481: taan kahdessa eri paikassa piirin sisällä.
17482: Jos mainittujen lasten lukumäärä on neljää kymmen-
17483: tä mutta ei I5 pienempi, eikä kokonansa kiinteää tai
17484: kiinteää ylempää ja kiertävää alempaa kansakoulua ole
17485: piiriin perustettu, annettakoon opetusta laajennetussa alem-
17486: massa kansakoulussa, joka sisältää viisi vuosiosastoa ja
17487: toimii kiertävänä korkeintaan kahdessa eri piirissä.
17488: Missä oppivelvollisten lasten lukumäärä on viittä-
17489: toista pienempi, ei kunta ole velvollinen kustantamaan
17490: heille opetusta omassa piirissä, vaan avustakoon heidän
17491: koulunkäyntiään jonkun muun piirin kansakoulussa nii-
17492: den perusteiden mukaan, jotka I2 §:ssä ovat mainitut.
17493:
17494: 8 §.
17495: Kansakoulupiiriin, jossa asuu sekä suomen- että
17496: ruotsinkielistä väestöä, on kunta velvollinen niitä oppi-
17497: velvollisia lapsia varten, joilla on vähemmistön kieli äi-
17498: dinkielenä, perustamaan kokonansa kiinteän tai kiinteän
17499: ylemmän ja kiertävän alemman kansakoulun, jos kansa-
17500: kouluun pantavien lasten lukumäärä on vähintäin nel-
17501: jäkymmentä sekä laajennetun alemman kansakoulun, jos
17502: mainittujen lasten lukumäärä on vähintäin viisitoista.
17503: Sama olkoon laki tällaisten kahdessa tai useammassa sa-
17504: maan kuntaan kuuluvassa yhteensattuvassa piirissä asu-
17505: vien lasten suhteen.
17506: Jos toiskielisten lasten lukumäärä on niin pieni,
17507: ettei kunta edellisen kohdan mukaan ole velvollinen heitä
17508: varten koulua perustamaan, olkoot nämä lapset oikeute-
17509: Vl,15. - Oppivelvolllsuuslalnsäädäntö.
17510:
17511: tut nauttimaan opetusta väestön enemmistöä varten
17512: perustetussa kansakoulussa ja sen kielellä.
17513:
17514: 9 §.
17515: Vuotuinen oppi-aika on alemmassa kansakoulussa
17516: vähintäin kahdeksantoista viikkoa. Laajennetun alem-
17517: man kansakoulun kaikki osastot ovat toimessa kutakin
17518: piiriä kohti kahdeksantoista viikon aikana vuodessa.
17519: Ylemmässä kansakoulussa on vuotuinen oppi-aika kolme-
17520: kymmentä kuusi viikkoa, kuitenkin niin, että kahden
17521: ylemmän vuosiluokan oppilaat voidaan, jos kunta niin
17522: päättää, vapauttaa koulunkäynnistä kuuden viikon kulu-
17523: essa kiireimpänä työ-aikana.
17524: Älköön useampaa kuin 50 oppilasta yhdessä opetet-
17525: tako.
17526: IO §.
17527: Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään
17528: lapsensa sen piirit). kansakoulussa, jossa asuvat tai työn·
17529: ansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi-
17530: määrän loppuun suorittanut.
17531: Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen pii-
17532: rin kansakouluun omassa tai vieraassa kunnassa, riippu-
17533: koon asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä
17534: sopimuksesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siir-
17535: tää piirissä asuvia lapsia käymään toisen piirin kansa-
17536: koulua omassa tai vieraassa kunnassa.
17537:
17538: I I §.
17539: Kun lapsi on kouluun pantu, on hänen suna saan-
17540: nöllisesti käytävä. Satunnainen poissa-olo olkoon sal-
17541: littu ainoastaan koulun johtajan luvalla sekä silloinkuin
17542: sairaus, luonnon-este tai muu hyväksyttävä syy sellaisen
17543: poissa-olon aiheuttaa.
17544: f.I2 §.
17545: Kunnan tulee riittiivällä avustuksella tehdä varat-
17546: tomien lasten kansakoulunkäynti mahdolliseksi. Missä
17547: Vl,15. - Y. K•. Yrjö-Koskinen, y. m. 77
17548:
17549: koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katsotaan teke-
17550: vän välttämättömäksi nuorempain ja heikompain lasten
17551: saattamisen kouluun tahi majoittamisen koulun lähei-
17552: syyteen, ottakoon kunta harkintansa mukaan osaa van-
17553: hemmille tästä johtuviin kustannuksiin. Jos matka lä-
17554: himpään kansakouluun on viittä kilometriä pitempi, tu-
17555: lee kunnan ottaa osaa saattamis- ja majoittamiskustan-
17556: nuksiin lapsen ikään katsomatta. Näihin kustannuksiin
17557: saapi kunta valtiolta avustusta korkeintaan 75 % koulu-
17558: toimen Ylihallituksen harkinnan mukaan.
17559:
17560: 13 §.
17561: Kansakoulun oppilaille annettakoon omaksi oppikir-
17562: jat ja muut koulutarpeet; ja ovat ne kunnan varoilla
17563: hankittavat, kuitenkin niin että valtio koulutoimen Yli-
17564: hallituksen harkinnan mukaan ottaa korkeintaan 75 %
17565: osaa siitä johtuviin maataiskuntien menoihin.
17566:
17567: 14 §.
17568: Maalaiskunnan on oikeus saada valtiovaroista ylem-
17569: män kansakoulun rakentamiseen:
17570: avustusta yhden opettajan koulua varten 4,000
17571: -8,ooo markkaa ja jokaista lisä-opettajan paikkaa kohti
17572: 3,ooo-5,ooo markkaa; sekä
17573: 1 a i n a k s i sen määrän, minkä arvataan koulun
17574: rakennuskustannusten suorittamiseksi menevän yli edellä-
17575: mainitun avustuksen, ei kuitenkaan enempää kuin g,ooo
17576: -5,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja 5,ooo
17577: -3,000 markkaa jokaista lisäopettajan paikkaa varten.
17578: Erityisen huoneuston rakentamiseksi kiinteää alem-
17579: paa kansakoulua varten saa maalaiskunta
17580: a v u s t u s t a korkeintaan z,ooo markkaa.
17581:
17582: 15 §.
17583: Jokainen koulu on varustettava tarkoituksenmukai-
17584: sella huoneustolla ja kalustolla sekä tarpeellisilla opetus-
17585: välineillä.
17586: 78 ~ Vl,15. - Opplvelvollisuuslalnsäädäntö.
17587:
17588:
17589: r6 §.
17590: Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta
17591: vapaan asunnon ja lämmön sekä rahaa 250 m. vuodessa
17592: tai tätä määrää vastaavat edut luonnossa. Sitä paitsi
17593: on opettajalle, joka koulua johtaa, annettava koulun lä-
17594: heisyydessä vähintään yksi hehtaari viljeltyä maata tai
17595: missä tätä ei voida luonnossa antaa, roo markan korvaus
17596: rahassa vuosittain.
17597: Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kan-
17598: sakoulun opettajalle antakoon kunta vapaan asunnon ja
17599: lämmön tai näiden etujen asemesta riittävän korvauksen
17600: rahassa sekä tämän ohessa ro aaria viljeltyä maata tai
17601: 25 markkaa rahassa vuosittain.
17602: Kiertävää koulua hoitavan opettajan siirrot koulu-
17603: paikalta toiselle on kunnan kustannettava.
17604: Mies- ja naiskäsitöiden opettajalle, missä tämmöi-
17605: seen toimeen erikoinen opettaja tarvitaan, on kunta vel-
17606: vollinen suorittamaan vähintäänkin 75 markkaa vuodessa.
17607:
17608:
17609: E r i k o i s - o p e t u k s e s t a.
17610:
17611: I7 §.
17612: Jokainen kaupunkikunta on velvollinen järjestämään
17613: iltakoulua tai muuta vastaavaa opetusta niitä lapsia var-
17614: ten, joista mainitaan 3 §:n 3 momentissa.
17615: Kaupunkikunnan, jossa on kymmenentuhatta asu-
17616: kasta taikka enemmän, tulee sen ohessa järjestää erityis-
17617: opetusta 3 §:n 2 momentissa mainittuja lapsia varten.
17618:
17619:
17620: Oppivelvollisuuden täyttämisen val-
17621: vonnasta.
17622:
17623: r8 §.
17624: Kansakoulujohtokunnan tulee, maalla lähinnä asian-
17625: omaisen kansakoulutarkastajan ja kaupungissa koulu-
17626: Vl,lö. - Y. K. Yrjö-Koskinen, y. m. 79
17627:
17628: toimen Ylihallituksen valvonnan alaisena piirissään pitää
17629: huolta, että oppivelvollisuus täytetään tämän lain mukaan.
17630:
17631: 19 §.
17632: Kansakoulujohtokunnan on valmistettava luettelo
17633: piirissä asuvista oppivelvollisista lapsista ja ennen heinä-
17634: kuun 15 p:ää saatettava vanhempien tietoon, että heidän
17635: on kansakoulun avaamispäivänä joko lähetettävä lapset
17636: kouluun tai tehtävä selkoa, millä muulla tavalla näiden
17637: oppivelvollisuuden täyttämisestä tullaan pitämään huolta.
17638: Tätä luetteloa täydennettäköön tarpeen mukaan siihen
17639: merkitsemällä lukuvuoden kuluessa piiriin muuttaneet
17640: oppivelvolliset lapset; ja pidettäköön huolta, että hekin
17641: oppivelvollisuutensa täyttävät.
17642: Edellämainittua tarkoitusta varten ovat asian-omai-
17643: nen papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset kirkon-
17644: kirjoista ja jäsenluetteloista ennen kesäkuun 15 p:ää
17645: antamaan kansakoulujohtokunnalle tarpeelliset tiedot lap-
17646: sista, jotka samana vuonna ovat täyttäneet tai täyttä-
17647: vät, kaupungeissa seitsemän, maalaiskunnissa kahdeksan
17648: vuotta, tai{ka ovat myöhemmässä oppivelvollisuusiässä
17649: seurakuntaan muuttaneet sekä sitä paitsi sittenkuin ovat
17650: yllämainitut tiedot antaneet sen jälkeen ja seuraavan
17651: lukuvuoden loppuun saakka seurakuntaan muuttaneista
17652: oppivelvollisuus-iässä olevista lapsista viipymättä ilmoit-
17653: tamaan asian-omaiselle kansakoulujohtokunnalle.
17654: Niiden lasten iästä, jotka eivät ole kirkonkirjaan tai
17655: jäsenluetteloon merkityt siinä seurakunnassa, jossa asu-
17656: vat tahi oleskelevat, autakoot heidän vanhempansa vaa-
17657: dittaessa .asian-mukaisen selvityksen.
17658:
17659: 20 §.
17660: Jos havaitaan vanhempain laiminlyövän velvollisuu-
17661: tensa siinä, etteivät säännöllisesti käytä lastansa koulussa
17662: tai toimita hänelle vastaavaa koti-opetusta, tulee kansa-
17663: koulujohtokunnan kehottaa vanhempia täyttämään sa-
17664: Bo Vl,15. - Oppivelvollisuuslainsäädäntö.
17665:
17666: nottu velvollisuutensa, ja on johtokunnalla oikeus, eliei-
17667: vät vanhemmat ota siitä ojentuaksensa, tuomita heidät
17668: maksamaan sakkoa kunnan kansakoulu-rahastoon 5 m.,
17669: jotka otetaan ulos samalla tapaa kuin kunnalliset maksut.
17670: Ellei tästäkään ole apua on johtokunnan ilmoitettava hei-
17671: dät viralliselle syyttäjälle syytettäviksi tuomio~istuimen
17672: edessä.
17673: Jos tuomio-istuin asiata tutkittuaan, katsoo van-
17674: hemmat syypäiksi sellaiseen laiminlyöntiin, josta edelli-
17675: sessä kohdassa puhutaan, tuomitkoon heidät korkeintaan
17676: sadan markan sakkoon.
17677:
17678: 2I §.
17679: Jos lapsi vastoin vanhempainsa tahtoa laiminlyö
17680: säännöllisen koulunkäynnin ja häntä sen vuoksi taikka
17681: jostakin muusta syystä ei voida pitää koulussa, annetta-
17682: koon siitä tieto holhouslautakunnalle ja ryhtyköön tämä
17683: vanhempain suostumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi,
17684: mikäli mahdollista on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan
17685: opetuksen ja kasvatuksen alaiseksi. Jos lapsTen vanhem-
17686: mat kieltäytyvät suostumasta sellaiseen toimenpiteeseen,
17687: olkoon sen myöntäminen holhouslautakunnan ilmoituk-
17688: sesta, sen alioikeuden vallassa, jonka tuomiopiirissä
17689: koulu on.
17690: 22 §.
17691: Valvoessaan, että koti-opetusta annetaan tarkoituk-
17692: senmukaisesti, on kansakoulujohtokunnalla oikeus, jos
17693: katsoo sen tarpeelliseksi, lapsen vanhemmilta vaatia päte-
17694: vän henkilön antaman todistuksen lapselle annetun ope-
17695: tuksen laadusta ja laajuudesta taikka sitä varten kuu-
17696: lustuttamaan lasta. Kuulustelun toimittakoon johto-
17697: kunnan määräämä henkilö taikka, jos vanhemmat vaati-
17698: vat, lapsen opettaja.
17699: Jos havaitaan, että koti-opetus, muistutuksista huoli-
17700: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon kansakoulu-
17701: johtokunta vanhemmat määrä-ajan kuluessa panemaan
17702: Vl,l&. - Y. K. Yrjö-Koskinen, y. m. 81
17703:
17704: lapsen kouluun. Maalla asuvilla vanhemmilla, jotka ei-
17705: vät tyydy johtokunnan päätökseen, on valta jättää asia
17706: kansakoulutarkastajan ratkaistavaksi.
17707:
17708: 23 §.
17709: Koulutoimen Ylihallitus valvokoon, että yksityisen
17710: henkilön, yhdistyksen, yhtiön tai muun yhdyskunnan
17711: omistama koulu, josta on Ylihallitukselle ilmoitettu, että
17712: siinä annetaan oppivelvollisuuden suorittamiseksi vaa-
17713: dittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituksensa.
17714:
17715:
17716: E ri n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
17717:
17718: 24 §.
17719: Jokainen kunta on velvollinen niin järjestämään
17720: kansakoulu-opetuksen alueellansa, että se tämän lain mu-
17721: kaan on täytäntöön pantuna kahdenkymmenen vuoden
17722: kuluessa lain voimaan astumisesta lukien.
17723:
17724: 25 §.
17725: Edellisessä §:ssä säädetyn ajan kuluessa on tämän
17726: lain mukainen oppivelvollisuus asteittain toimeen pan-
17727: tava ja ovat heti syyslukukauden alusta samana vuonna
17728: kuin tämä laki astuu voimaan oppivelvollisia ne kunkin
17729: piirin kouluikäiset lapset, jotka eivät asu kolmea kilomet-
17730: riä etäämpänä silloin toimessa olevasta piirinsä kansakou-
17731: lusta. Jos koulussa ei ole kaikille tilaa, ovat ensi sijassa
17732: oppivelvollisia ne lapset, jotka asuvat lähempänä koulua,
17733: ja olkoon kunta velvollinen viimeistäänkin kolmannen
17734: lukuvuoden alkuun hankkimaan tarpeellisen lisäyksen
17735: opettajavoimiin ja huoneustohin.
17736:
17737: z6 §.
17738: Kolmen vuoden kuluessa tämän lain voimaanastu-
17739: misesta tulee jokaisen maalaiskunnan asianomaisen piiri-
17740: 6
17741: Vl,15. - Opplvelvollisuuslalnsäädäntö.
17742:
17743:
17744: tarkastajan kanssa neuvoteltuaan valmistaa ja koulutoi-
17745: men Ylihallituksen vahvistettavaksi lähettää tämän lain
17746: mukainen suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja mil-
17747: loin oppivelvollisuus kunnan alueella on saatettava täy-
17748: teen voimaan, kansakouluja tätä varten perustettava sekä
17749: opettajien lukua lisättävä.
17750: Ylihallituksen tulee muuttamatta hyväksyä tai hyl-
17751: jätä kunnan päätös asiasta, ja saa Ylihallituksen toimen-
17752: piteeseen tyytymätön hakea siihen muutosta senaatin
17753: talous-osastossa.
17754: 27 §.
17755: Jokaisen kaupunkikunnan tulee tehdä ja koulutoi-
17756: men Ylihallituksen vahvistettavaksi lähettää ehdotus sel-
17757: laiseksi ohjesäännönmuutokseksi, kuin tämä laki aiheut-
17758: taa.
17759: 28 §.
17760: Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat
17761: sitä henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lap-
17762: sen kasvatuksesta.
17763: 29 §.
17764: Se, mikä ennen annettujen määräysten nojalla on
17765: voimassa ylemmästä kansakoulusta, on vastedes, mikäli
17766: ei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvissa kohdin nouda-
17767: tettava myöskin alempaan kansakouluun nähden.
17768:
17769: 30 §.
17770: Senaatilla on valta maamme syrjäisemmissä ja har-
17771: vaan-asutuissa kunnissa myöntää lievennyksiä tämän lain
17772: täytäntöön panossa.
17773:
17774:
17775:
17776:
17777: Tämä laki astuu voimaan r p:nä tammikuuta rg ....
17778: Sen kautta muutetaan tai kumotaan aikaisemmin anne-
17779: Vl,16. - Y. K. Yrjö-Koskinen,~· m.
17780:
17781:
17782: tut -voimassa olevat asetukset ja määräykset, mikäli ne
17783: ovat vastoin tämän lain säännöksiä.
17784: Helsingissä 26 p. helmikuuta rgo8.
17785:
17786: Y. K. Yrjö-Koskinen.
17787: A. Listo. H. G. Paloheimo.
17788: Juho Rannikko. Aug. Hjelt.
17789: Kaarle 0. Knuutila. Tuom. Pohjanpalo.
17790: E. S. Yrjö-Koskinen. K. R. Kares.
17791: E. Kolkki. Juho Lepis~ö.
17792: K. Myllylä. Olli Pajari.
17793: c.
17794: Et'inäisiä koulukysymyksiä koskevia
17795: anomusehdotuksia.
17796: •
17797: Vl,16. - Anom. ehd. N:o 22.
17798:
17799:
17800:
17801:
17802: Hagman, Lucina, y. m.: Yhteiskoulufen kehz"-
17803: tyksen edistämisestä.
17804:
17805:
17806:
17807:
17808: Suomen Eduskunnalle.
17809:
17810:
17811: Viitaten viime valtiopäiville jätettyyn anomusehdotuk-
17812: seen (N:o 25, Valtiopäiväasiakirjain Liitteet VI siv. 93-95),
17813: jossa kosketellut uudistusehdotukset eivät silloin ehtineet
17814: tulla loppuunkäsitellyiksi, saamme kunnioittaen pyytää
17815: Eduskuntaa yhtymään anomukseen siitä,
17816:
17817: että valtio edistäisi yhtei'skoulujen kehi-
17818: tystä siten, että yksityt'siä yhteiskouluia kanna-
17819: tettaistin rti"ttävällä, pitemmäksi ajaksi myön-
17820: netyllä fa koulun kaikkia luokkia tarkoittavalla
17821: avustuksella_- sekä
17822: että valtio ottaisi toteuttaaksensa yhteis-
17823: kouluaatetta myöskin valtion oppz"laitoksissa.
17824:
17825: Helsingissä helmik. r8 p. 1908.
17826:
17827: Lucina Hagman. Aili,: Nissinen.
17828: M. Pesonen. Juho Snellman.
17829: Gust. Aroka llio. Eero Erkko.
17830: K. W. Koskelin. E. N. Setälä.
17831: Pekka Leppänen. K. 0. Vikman.
17832: Mikko Knuutila. Juho Haveri.
17833: N. E. Huoponen.
17834: Vl,17. - Anom. ehd. N:o 35·
17835:
17836:
17837:
17838:
17839: Arajärvi, Juhani, y. m.: Korkeamman valtio-
17840: avun myöntämisestä yksityiskouluille fa
17841: nti"den opettq;i'en aseman turvaamisesta.
17842:
17843:
17844:
17845:
17846: Suomen Kansaneduskunnalle.
17847:
17848:
17849: Viitaten v. 1907 Valtiopäivillä tekemämme anomus-
17850: ehdotuksen perusteluihin (Anom. ehd. N:o 107 Liite VI
17851: 22 siv. 97-100) ja asian johdosta Eduskunnassa synty-
17852: neisiin keskusteluihin, rohkenemme kunnioittaen pyytää
17853: Suomen Kansaneduskuntaa Häneu Keisarilliselta Majes-
17854: teetiltansa alamaisesti anomaan:
17855:
17856:
17857: että yhteiskouluz'lle ja muille yks#yisz'lle
17858: alkeisoppila#oksille, ;otka - toimikoot kau-
17859: pungissa tai maalla - vastaavat paikkakun-
17860: tansa todellista tarvetta, myönnettäiszi'n valtio-
17861: varoista entistä runsaampz' kannatus, ei kui-
17862: tenkaan neljäätuhatta (4,ooo) markkaa enem-
17863: pää luokkaa kohti;
17864: että myönnettävää valtioapua ez· annettaist'
17865: määrävuosz'ksz: vaan sen nauttimz'nen tehtäiszi'n
17866: riippuvaksi az'noastaan asianmukaisista, yleisztlä
17867: säädöksz'llä määrättävistä ehdoista,·
17868: että opettajz'lle yksityisissä, valtioapua naut-
17869: #vissa oppz'laz'tokszssa, sikäli kuin he ovat val-
17870: tion kouluvirkoz'hin hakuke!poisia, vakuutettai-
17871: Vl,17. - Arajärvi, y. m.
17872:
17873: siz"n palkankorotukseen j'a eläkkeeseen nähden
17874: yleensä samat ot"keudet kut"n valtion koulujen
17875: opetta;ista on säädetty tahz" vastedes säädetään. .
17876:
17877: Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1908.
17878:
17879: Juhani Arajärvi. F. 0. Rapola.
17880: J. E. Helkiö. J. H. Hakulinen.
17881: E. Kolkki. Mikael Soininen.
17882: Wilh. Malmivaara.
17883: Vl,1s. ..,... Anom. ehd. N:o 3·
17884:
17885:
17886: Pesonen, M., y. m.: Laajemman hakukelpot'-
17887: suuden myöntämisestä valtion virkoiht"n
17888: realt'lyseon keskt"koulun oppimäärän suo-
17889: n'ttanez'lle.
17890:
17891:
17892:
17893: Suomen Suuriruhtinaanmaan
17894: Eduskunnalle.
17895:
17896:
17897: Viitaten viime valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyyn
17898: anomusehdotukseen N:o 24 (Valtiopäivät v. 1907, Liitteet
17899: VI, siv. 101-107), pyydämme kunnioittaen ehdottaa, että
17900: Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anoisi."~
17901:
17902: että Hallt"tus totmt'ttaz'st· tutkimuksen sti'tä,
17903: missä määrin realilyseon keskt"koulun opptmää-
17904: rän suort'ttaneille olisi myönnettävä laajempz·
17905: pätevyys virkatotmzi'n valtt'on palveluksessa.
17906:
17907: Helsingissä 12 päivä helmikuuta 1908.
17908:
17909: M. Pesonen.
17910: Lucina Hagman. Aili Nissinen.
17911: Gust. Arokallio. K. Wiljakainen.
17912: Mikko Knuutila. S. Heiskanen.
17913: K. W. Kaskelin. Juho Haveri.
17914: E. N. Setälä. N. E. Huoponen.
17915: T. Riihelä. Juho Snellman.
17916: Pekka Leppänen. U. Brander.
17917: P. Kuisma. P. Ahmavaara.
17918: Vl,19. - Anom. ehd. N:o 16.
17919:
17920:
17921: Laine, Oskari, y. m.: Porvoon suomalazsen
17922: yhtezskoulun ottamzsesta val#on huostaan.
17923:
17924:
17925:
17926:
17927: Suomen Kansaneduskunnalle!
17928:
17929:
17930: Viimeksi ilmestyneen tilastollisen vuosikirjan mukaan
17931: asuu Porvoon kaupungissa ja sen lähimmässä ympäris-
17932: tössä - Porvoon pitäjässä, Pornaisissa, Mäntsälässä, Puk-
17933: kilassa, Askulassa ja Myrskyiässä - yhteensä 21,604
17934: suomea puhuvaa henkilöä eli siis koko lailla enemmän
17935: kuin ruotsia puhuvia, joita samoilla paikkakunnilla on
17936: 15,879 henkeä; mutta tästä huolimatta ylläpitää valtio
17937: Porvoon kaupungissa yksinomaan ruotsinkielistä koulua,
17938: nimittäin Porvoon klassillista lyseota, jota vastoin paikka-
17939: kunnan suomenkielisen väestön, tahtoessaan hankkia lap-
17940: silleen korkeampaa oppia ja sivistystä, on täytynyt tur-
17941: vautua yksityiseen uhrautuvaisuuteen. Vuodesta 18q5
17942: onkin paikkakunnalla olemassa yksityisillä varoilla yllä-
17943: pidetty yhteiskoulu, joka on nauttinut valtioapua yleisistä
17944: varoista aluksi 3,ooo markkaa ja sittemmin 4,ooo mark-
17945: kaa vuodessa kutakin koulun viittä alinta luokkaa kohti
17946: sekä sen lisäksi viime syyslukukaudesta alkaen 2,ooo
17947: markkaa kutakin seuraavaa luokkaa kohti, joten siis val-
17948: tioapu nykyään nousee kaikkiaan 26,ooo markkaan vuo-
17949: dessa. Koulussa on tätä nykyä 173 oppilasta - 8r poi-
17950: kaa ja 92 tyttöä -- eli siis enemmän kuin paikkakunnan
17951: ruotsalaisessa lyseossa ynnä useissa muissa valtion-
17952: kouluissa. Oppilasluku on vuosien kuluessa yhä lisään-
17953: tynyt ja lisääntyisi epäilemättä vieläkin suuremmassa
17954: 92 Vl,19. - Koululo.ysymyksiä.
17955:
17956:
17957: määrässä, jolleivät nykyiset melko korkeat, niutta koulun
17958: olemassa ololle aivan välttämättömät vuosimaksut - ne
17959: ovat kultakin oppilaatta noin 6o markkaa suuremmat kuin
17960: valtion kouluissa - estäisi vähävaraisempia vanhempia
17961: lapsiaan kouluttamasta. Myötäseuraavasta liitteestä käy
17962: selville, että oppilaista kaikkein useimmat ovat kotoisin
17963: Porvoon kaupungista tai sen lähimmästä ympäristöstä,
17964: joten koulu täyttää aivan kipeätä sivistystarvetta paikka-
17965: kunnalla. Koska kuitenkin, kuten oheenliitetty yhteenveto
17966: koulun tuloista ja menoista osottaa, Porvoon suomalaisen
17967: yhteiskoulun taloudellinen asema ei ole täysin taattu,
17968: erittäinkin kun koulu on saanut kunnalta vain satun-
17969: naista ja, useimpiin muihin maamme yhteiskouluihin ver-
17970: rattuna, kovin niukkaa kannatusta, ja koulu sentähden ei
17971: voi toimia läheskään sillä menestyksellä kuin tarpeelli-
17972: silla opetusvälineillä, riittävästi palkatuilla opettajilla ja
17973: hyvästi järjestetyllä kirjastolla varustettu valtionkoulu,
17974: niin olisi tuiki välttämätöntä, että koulu aivan viipymättä
17975: otettaisiin valtion huostaan. Huomattavaa on sitäpaitsi,
17976: että valtiolle siirron kautta koituvat menot eivät olisi
17977: sanottavan suuria, koska koulun käyttämä huoneisto,
17978: jonka omistaa erikoinen »Koulutalo»-niminen osakeyhtiö,
17979: on rakennettu osaksi vapaaehtoisesti kootuilla varoilla,
17980: joten se on kiinnitetty vain 54,500 markan suuruisesta
17981: lainasta, ja olisi - mikäli meille on ilmotettu - mai-
17982: nittu osakeyhtiö halukas luovuttamaan talon valtiolle, jos
17983: tämä ottaisi vastatakseen sanotusta lainasta, jota paitsi
17984: koulun kannatusyhdistys niin ikään maksutta luopuisi
17985: koulun opetusvälinekokoelmasta ja kalustosta, jotka yh-
17986: teensä ovat arvioidut noin xo,ooo markan arvoisiksi. To-
17987: sin valtio ei vielä toistaiseksi ole perustanut tai ottanut
17988: huostaansa täysiluokkaisia, yliopistoon johtavia yhteis·
17989: kouluja, mutta koska eduskunnassa jo aikaisemminkin on
17990: kannatettu yhteiskasvatus-aatetta, ei varmaankaan yhteis-
17991: koulujen siirtäminen valtion huostaan tule mitään peri-
17992: aatteellista vastarintaa kohtaamaan.
17993: Vl,19, - Oskari Laine, y, m, 93
17994:
17995: Näin ollen rohkenemme ehdottaa, että Suomen kan-
17996: san Eduskunta päättäisi Keisarilliselta Majesteetilta ala-
17997: maisuudessa anoa,
17998:
17999: että Porvoon suomalaisesta yhteiskoulusta
18000: tehtäzszi"n kahdeksanluokkat'nen, yliopistoon
18001: johtava valtt'onkoulu poikia j'a tyttöjä varten.
18002:
18003: Helsingissä 18 p. helmikuuta 1908.
18004:
18005:
18006: Oskari Laine. Eero Erkko.
18007: Juho Laakso. Vilho Reima.
18008: Hilda Käkikoski.
18009: 94 Vl,19. - Koulukysymyksiä.
18010:
18011:
18012:
18013: LIIte.
18014:
18015:
18016:
18017:
18018: Oppilasten jakautuminen eri luokkia
18019: kohti lukuvuonna 1907-1908:
18020:
18021: Luokka Poikia Tyttöjä Yhteensä
18022: I .................. 13 16 29
18023: II .................. 17 21 38
18024: III .................. 9 14 23
18025: VI .................. IO II 21
18026: V .................. 7 15 22
18027: VI .................. 12 4 x6
18028: VII .................. 9 5 14
18029: VIII .................. 4 6 10
18030: Yhteensä 21 92 173
18031:
18032:
18033:
18034: Oppilasluku lukuvuosina 1895-1908:
18035:
18036: Oppilasluku
18037: Lukuvuosi Poikia Tyttöjä Yhteensä
18038: 1895-6 .............. 15 8 23
18039: 1896-7 .............. 24 29 53
18040: 1897-8 .............. 38 47 85
18041: 1898-9 .............. 51 59 110
18042: 1899-1900 ..••...•. ·.·. 54 81 135
18043: 1900-1 .............. 63 86 149
18044: 1901-2 .............. 82 82 164
18045: 1902-3 .............. 85 82 167
18046: 1903-4 .............. 86 84 170
18047: 1904-5 .............. 8o 90 170
18048: 1905-6 .............. 81 77 158
18049: 1906-7 .............. 85 84 169
18050: 1907-8 .............. 81 92 173
18051: Vl,t9. - Oskari Laine, y. m. 95
18052:
18053: 0 p p i 1 a s t e n k o t i p a i k a t:
18054:
18055: Porvoo .............. 59 Mikkeli ............. . 2
18056: Mäntsälä . . . . . . . . . . . . 27 Sipoo ............... . 1
18057: Porvoon pitäjä ........ 14 Artjärvi ........••.... 1
18058:
18059: Pornainen . . . . • • . . . . . . 1 2 Iitti ................. .
18060: Askula . . . . . . . . . . . . . . 9 Hausjärvi ....••...... 1
18061:
18062: Myrskylä . . . . . . . . . . . . 6 Helsingin pitäjä ..... . I
18063:
18064: Lohja................ 6 Hämeenlinna ......... . 1
18065:
18066: Karjalohja . . . . . . . . . . . . 5 Asikkala ........... . 1
18067:
18068: Pukkila . . . . . . . . . . . . . . 4 Jämsä •............... 1
18069: Tuusula ............. . 3 Heinola ............. . 1
18070: Ruotsinpyhtää ..•..... 3 Somerniemi ......... . 1
18071: Nummi ............. . 3 Sippola ............. . 1
18072:
18073: Orimattila ........... . 2 Jyväskylä ........... . 1
18074:
18075: Padasjoki ........... . 2 Ramtasalmi ......... . 1
18076: Paimio ............. . 2 Terijoki ............. . 1
18077:
18078:
18079:
18080:
18081: Oppilasten kotipaikan etäisyys Porvoon
18082: kaupungista:
18083:
18084: Porvoon kaupunki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
18085: Korkeintaan 5 penikulmaa Pervoosta . . . . . . . . . . . . 74
18086: 5-10 penikulmaa Porvoosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
18087: Enemmän kuin 10 penikulmaa Porvoosta . . . . . . . . 29
18088:
18089: 173
18090: '8-
18091:
18092:
18093:
18094: Porvoon suomalaisen yhteiskoulun Kannatusyhdistyksen tulot ja
18095: m e n o t v. 1 9 o 7 - 1 9 o 8.
18096: ~
18097: 7ulot. Menot. 10
18098: --~-- --- ---------- --~
18099: --
18100: :11:
18101: Valtioapu .............. · ·. · · · · · · · · .1
18102: 0
18103: z6,ooo - Opettajien palkat .................. 33.709 56 c
18104: c
18105: Lukukausimaksut .................. 12,000 - Vahtimestarin palkka .............. 55° - ~
18106: '<
18107: Porvoon Säästöpankin apu ........ Soo - Talon vuokra ...................... 5·500 - 111
18108: '<
18109: Kaupungin apu .................... 1,200 - Kulungit ........................ 2,245 - 3
18110: '<
18111: Yksityisiä kannatuksia ............ - Lämpötili ........................ ·-· 6so -
18112: 450 =-
18113: ~
18114: Vajaus 2,2o6 s6
18115: 1 42,656 1s6 1 42,656 ls6
18116: Rakennus-Osakeyhtiö Koulutalon Velka-Tili.
18117: Debet Kredit
18118:
18119:
18120:
18121:
18122: An Osakepääoma ........ 2,000 -
18123: 1905
18124: Marr. 1 Per Pääoman vähennystä :::.
18125: ~
18126: :"'
18127: ~ Laina Porvoon Sääs- Valtion Lainarahas-
18128: töpankista .......... 12,000 - toon ................ 2,500 -
18129: 1906
18130: 1904
18131: Marr. 1 •
18132: Laina N:o 1703 Val- Marr. 1 , Samoin s:n .......... 2,500 -
18133: 0
18134: UI
18135: ~
18136: 111
18137: 1907 -
18138: tion Lainarahastosta .. 50,000 - Marr.
18139: 1 • Samoin s:n .......... 2,500 ~
18140: ,..111
18141: > Osakepääoma ........ 2,000 -
18142: 1907 ::1
18143: Joul. 31 > Saldo velkaa Valtion
18144: ~
18145: Lainarahastoon ...... 42,500 - ':=
18146: • S:n Porvoon Säästö- ?
18147: pankkiin ............ 12,000 -
18148:
18149: Smk.l 64,000 1- Smk.l 64,000 1-
18150: - ---
18151: 190S 1908
18152: Tamm. I An Saldo lainat .......... 54.500 - Tamm. I Per Saldo velat .......... 54,500 -
18153: ~ -o
18154: ~
18155: Vl,2o. - Anom. ehd. N:o 69.
18156:
18157:
18158:
18159:
18160: Nissinen, Aili ja Heiskanen, S.: Iisalmen
18161: suomalaisen yhtezskoulun ottamisesta vaZ-
18162: tz"on huostaan.
18163:
18164:
18165:
18166:
18167: Suomen Eduskunnalle.
18168:
18169:
18170:
18171: Laajan ympäristön sivistystarpeiden tyydyttämiseksi
18172: on Iisalmessa vuodesta r896 toiminut yksityinen por-
18173: variyhteiskoulu, vuoteen 1904 asti viisiluokkaisena ja
18174: sen jälkeen laajennettuna 8-luokkaiseksi Yliopistoon joh-
18175: tavaksi yhteiskouluksi. - Kuten tätä anomusta seuraa-
18176: vasta liitteestä näkyy, on koulun oppilasluku vuosi vuo-
18177: delta melkoisesti kasvanut ja koulun ylläpitämiseksi val-
18178: tioavun ohella vaadittavat kustannukset luonnollisesti
18179: myöskin sitämukaa lisääntyneet, vaikkakin oppilasten
18180: suoritettavat maksut ovat osittain valtion kouluissa vaa-
18181: dittavia maksuja korkeammat.
18182: Koska kysymyksessä oleva Iisalmen Suomalainen
18183: Yhteiskoulu täyttää tärkeän sivistystarpeen Pohjois-Sa-
18184: vossa, valtion ylläpitämää Yliopistoon johtavaa oppi-
18185: laitosta kun ei ole Kuopiota lähempänä, ja valtion vel-
18186: vollisuutena on pidettävä tämän sivistystarpeen tyydyttä-
18187: Vl,20, - Nissinen ja Heiskanen. 99
18188:
18189: minen, saamme kunnioittaen pyytää Eduskuntaa yhty-
18190: mään alamaiseen anomukseen,
18191:
18192: että Iisalmen 8-luokkai'nen Suomalatnen
18193: Yhteiskoulu otettaisi'zn val#on huostaan.
18194:
18195: Helsinki 20 p. Helmik. 1 go8.
18196:
18197:
18198:
18199:
18200: Aili Nissinen. S. Heiskanen.
18201: Liite. ....
18202: I i s a 1 m e n S u o m a 1 a i n e n Y h t e i s k o u 1 u. 8
18203: (Koulu sai perustaruisluvan 24 p. Syysk. 1896.)
18204: ----------------
18205:
18206:
18207:
18208:
18209: Vuosi 1 Menot Valtioapu Kaupungin apu 1 Lukuvuosi 1 Oppilasluku IKaupun-1
18210: gista Maalta
18211: 1 1
18212: Smk Smk Smk Tytöt. Pojat. Yhteensä.
18213: <
18214: 1897 5,675:- 5,ooo:- 6,383:)9 1896-1897 13 + 10 = 23
18215: 1898 II,787: 10 7,000:- 1,562: 17 - - ~
18216: 1899 10,468: 55 1o,ooo:- 1,563:38 - - ---- - - - :1111;
18217: 1900 14,207:21 13,000:- 1,091:57 1900-t901 46 + 40 = 86 31 55
18218: 0
18219: c
18220: 1901 18,q26: 30 15,000:- 1,581:- 1901-1902 53+ 39 = 92 37 55 c
18221: ~
18222:
18223: 56+ 41 = 97
18224: '<
18225: 1902 21,175= 77 16,666:67 2,574= 25 1902-1903 43 54 111
18226: '<
18227: I903 20,328:71 20,000:- 1,572:90 1903-1904 63 + 42 = 105 42 63 3
18228: '<
18229: ~
18230: 1904 21,179= 23 20,000:- 7,689:90 1904-1905 69 +53= !22 45 77 UI
18231: ;;
18232: 1905 25,668:52 20,000:- 8,414:90 1905-r9o6 72 + 63 = 135 6! 74
18233: 19o6 32,82o: 13 23,000:- 4,713:43 1906-1907 102 + 84 = 186 91 95
18234: 1907 47,700:- 26,ooo:- 7,8oo:- 1907-1908 u8 + 85 = 203 III 92
18235: rgo8 52,151: 32 z6,ooo:- Ehdotettu 10,951: 32 ---- -
18236: Lukukausimaksut ovat luokilla I-V 20 markkaa ja luokilla VI-VIII 40 markkaa.
18237: ] atkoluokkain (VI-VIII) kannatusyhdistykseltä on koulu saanut vuosina 1904-1907 tuhat (,1000) mkaa vuodessa.
18238: Koulun VI:s luokka alkoi toimintansa v. 1904. Viime vuonna tulivat sieltä ensimäiset ylioppilaat.
18239: Vl,21. - Anom. ehd. N:o 86.
18240:
18241:
18242: Kiiskinen, Heikki, y. m.: Koroitetun valtioavun
18243: myöntämisestä Oulun suomalaiselle yhteiskou-
18244: lulle, nautittavaksi niin kauan kuin koulu
18245: täyttää asianmukaiset sitä varten määrätyt
18246: ehdot.
18247:
18248:
18249:
18250: Suomen Suuriruhtinaanmaan Edus-
18251: k u n n a 11 e.
18252:
18253:
18254: Yhteiskoulujen merkitys meidän maamme sivistys-
18255: elämässä on jo yleensä tunnettu ja tunnustetettu. Sitä
18256: todistaa parhaiten yhä uusien ja uusien yhteiskoulujen
18257: perustaminen kautta maan ja niiden vuosi vuodelta kas-
18258: vava oppilasmäärä, mikä nykyään jo on tuntuvasti suu-
18259: rempi kuin valtion oppikouluissa. Sitä todistaa myös ne
18260: suuret uhraukset, joita koulun kannattajain, ystävien ja
18261: oppilasten vanhempien on kaikkialla täytynyt tehdä toi-
18262: meensaadessaan ja ylläpitäessään näitä kouluja. Näin
18263: ollen on siis puheena oleva koulumuoto osottautunut tosi
18264: tarpeen vaatimaksi, oloihimme soveltuvaksi ja on sem-
18265: moisena yhteiskunnan sitä tuettava riittävällä aineellisella
18266: kannatuksellaan. Tahtomatta enempää kajota asian ylei-
18267: seen merkitykseen, joka, kuten edellä viitattiin, lienee
18268: kaikille selvä, pyydämme kiinnittää arvoisan Eduskun-
18269: nan huomiota erityisesti yhteen kyseessäolevaa laatua
18270: olevaan oppilaitokseen.
18271: Oulun suomalaisessa yhteiskoulussa, joka nykyään
18272: työskentelee 6:11a luokalla, on 300 oppilasta, joista 206
18273: tyttöä ja 94 poikaa. Eri luokilla on seuraavat määrät
18274: oppilaita: VI:lla 22, V:llä 25, IV:llä 33, III:lla 54, II:lla
18275: I02 Vl,21. - Koulukysymykslä.
18276:
18277:
18278: 85 ja I:llä 8r. Nämät numerot puhuvat selvää kieltä
18279: koulun tarpeellisuudesta paikkakunnalla. Oppilaat ovat
18280: kotoisin ympäri Oulun laajaa lääniä ja kaikista kansan-
18281: kerroksista ja eri puolueista. Mutta niin ilahduttavia
18282: kuin edellä olevat numerot ovatkin, näyttää koulun tule-
18283: vaisuus jokseenkin synkältä, ellei sitä riennetä yhteis-
18284: kunnan puolelta auttamaan.- Miten ahtaissa taloudel-
18285: lisissa oloissa tämä oppilaitos toimii, osoittaa seuraava
18286: koulun tulo- ja menoarvio kuluvaa lukuvuotta varten:
18287:
18288: Tuloja:
18289: Saldo vuodelta Igo6-1907 ............ Smk. 239: 93
18290: Valtioapu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . >> 25,000:-
18291: Kannatusmaksuja .................... >> 400:-
18292: Lukukausimaksut: 300 oppilasta, joista
18293: 20 % vapaa oppilaita . . . . . . . . . . . . . . >> 14,000: -
18294: Opettajien lahjoittamat vapaatunnit . . . . >> I,o8o: -
18295: Lukuvuoden aikana syntyvä vajaus . . . . . . >> II,5IO: 07
18296: -------~
18297: Smk. 52,230:-
18298: Menoja:
18299: Opettajien palkat: keskimäärin 120 mk.
18300: viikkotunti, ynnä korjaustöistä .... Smk. 35,640:-
18301: Johtajien ja tatuodenhoitajan palkkiot . . >> 2,300:-
18302: Järjestäjän palkkio . . . . . . . . . . . . . . . . . . >> 1,2oo:-
18303: Vuokra, lämmitys ja valo . . . . . . . . . . . . . . >> J,Jgo:-
18304: Kalustotili . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . >> 2,ooo:-
18305: Opetusvälineiden tili . . . . . . . . . . . . . . . . . . >> 8oo:-
18306: Erinäisiä menoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . >> I,ooo:-
18307: Velkaa vuoden alussa . . . . . . . . . . . . . . . . >> 1,5oo:-
18308: Smk. 52,230: -
18309:
18310: Siis yli II ,500 markan vajaus, joka on koulun yksi-
18311: tyisten kannattajain peitettävä.
18312: Koulun nykyinen valtioapu jakautuu eri luokille:
18313: I-V å 4,000 mk. ja !:sen ja II:sen luokan rinnakkais-
18314: Vl,21, - Kilsklnen, y. m. 103
18315:
18316:
18317: luokat kumpikin 2,500 mk. Viime keväänä pyydettiin
18318: VI:lle Iuokalle ja III:nen luokan rinnakkaisluokalle val-
18319: tioapua, mutta turhaan - sitä ei myönnetty. Jos täl-
18320: laista asiaintilaa edelleen jatkuu, täytyy koulun lakka-
18321: uttaa rinnakkaisluokkansa, eikä yläluokkiakaan voida
18322: ajanpitkään ylläpitää yksinomaan yksityisillä uhrauksilla
18323: maamme köyhimmässä maakunnassa, joten koko koulun
18324: tulevaisuus on uhattu. Mutta jos niin onnettomasti
18325: kävisi, että puheenaolevan oppilaitoksen, riittävän talou-
18326: dellisen kannatuksen puutteessa täytyisi lakata, olisi val-
18327: tion pakko kustantaa rinnakkaisluokat ainakin Oulun
18328: suomalaiseen tyttökouluun ja se kai tulisi valtiolle monin
18329: verroin kalliimmaksi kuin yksityisen koulun, vaikkapa
18330: runsaampikin avustaminen. Ja vaikkapa yhteiskoulu
18331: voisikin pysyä pystyssä s-luokkaisena, eivät sen oppi-
18332: laista ainakaan tytöt olisi tilaisuudessa jatkamaan opin-
18333: tojaan paikkakunnalla, missä ei ole mitään heidän kurs-
18334: seihinsa jatkuvasti soveltuvaa korkeampaa oppilaitosta,
18335: sillä Oulun jatko-opisto soveltuu ainoastaan tyttökoulun
18336: kurssin suorittaneille ja yhteiskoulun oppijaksot ovat 8-
18337: luokkaisten realilyseoiden suunnitelman mukaiset. Näin
18338: ollen olisi tyttöjen pakko siirtyä Helsinkiin opinnoitaan
18339: jatkamaan ja sitä kai ei voitane kohtuudella vaatia kau-
18340: kaisen Pohjolan vähävaraisilta asukkailta. Usein mai-
18341: nittu oppilaitos tarvitsee mielestämme runsaampaa val-
18342: tion kannatusta kuin samanlaiset koulut Etelä-Suomessa.
18343: Sillä kun viimeksi mainitun maanosan suotuisemmissa
18344: oloissa elävät, varakkaat vanhemmat verrattain helposti
18345: voivat suorittaa roo markan lukukausimaksun kustakin
18346: oppilaasta, ei sitä Oulun läänissä voitane ajatella 30
18347: markkaa suuremmaksi. Tästä johtuu, että puheenalai-
18348: sessa koulussa tulee kukin luokka - rinnakkaisluokatkin
18349: - maksamaan vähintään s,ooo markkaa, joten koulun
18350: nykyinen valtioapu niillekin luokille, joille sitä saadaan,
18351: on aivan riittämätöin. Tämän vuoksi sanookin koulun
18352: arvoisa johtaja eräässä yksityisessä kirjeessä: >>Kovaa on
18353: 104 Vl,21. - Koulukysymyksiä.
18354:
18355:
18356: kieltää koulussa paikkaa 40-50 hyväksytyltä I:lle luo-
18357: kalle pyrkijältä, mutta kun ei muu neuvoksi näy jäävän,
18358: olemme jo ensi syksystä aikoneet lakkauttaa !:sen luo-
18359: kan rinnakkaisosaston>>. Jotta ei tämä todellisen tar-
18360: peen vaatima, kukoistava sivistyslaitos, aineellisen avus-
18361: tuksen puutteessa joutusi kitumaan ja toiminnassaan
18362: kärsimään, on sitä yleisillä varoilla tehokkaammin tuettava.
18363: Edellä olevaan vedoten, uskallamme kunnioittavim-
18364: min pyytää Eduskuntaa yhtymään anomukseen siitä,
18365:
18366: että Oulun suomalaiselle yhteiskoululle myön-
18367: nettäisiin valtion varoista kannatusta 5,000
18368: markkaa jokaista riittävällä' oppilasmäärällä
18369: toimivaa luokkaa kohti; . r ''
18370: 1·a että tämä avustus annettaisiin niin kau-
18371: van kun koulu täyttää asianmukaiset sitä var-
18372: ten määrätyt ehdot.
18373:
18374: Helsingissä, helmik. 20 p:nä rgo8.
18375:
18376: Heikki Kllskinen. Kyösti Kallio.
18377: Otto Karhi. J. A. Heikkinen.
18378: Mikko Knuutila. J. Waarala.
18379: Matti Hoikka. Aukustl Hiltula.
18380: j. A. Komu. P. Ahmavaara.
18381: K. Myllylä.
18382: Yl,22. - Pet. mem. N:o 172.
18383:
18384:
18385: Sundblom, Julius, m. fl.: Angående privata
18386: fortsättningsklassernas i M ariehamn öfverta-
18387: gande af staten och sammanslåend~ med det
18388: femklassiga realläroverket på samma ort till
18389: ett fullständigt reallyceum.
18390:
18391:
18392: T i 11 F i n 1 a n d s 1 a n d t d a g.
18393:
18394: Med afseende å 1äroverk, underhållna af staten, har
18395: Åland tili dag som är varit styfmoderligt behand1adt.
18396: Kort före orientaliska krigets utbrott inrättades på sta-
18397: tens bekostnad en 1ägre e1ementarsko1a vid Bomarsund,
18398: hvilken sko1a efter fästningens fali fortsatte med sin verk-
18399: samhet i Godby af Finströms socken till år r867, då den
18400: flyttades tili Mariehamn. Mer och mer öfverflyg1ad af
18401: de under r87o-talet och början af r88o-talet allt talri-
18402: kare vordna högre folkskoloma, förlorade den småning-
18403: om i betydelse. Då skolan emellertid var det enda stats-
18404: läroverk på Åland, synes vederbörande myndigheter lik-
18405: väl tvekat att låta den upphöra med sin verksamhet.
18406: För att i någon mån förbättra detta läroverks ställning,
18407: förvandlades detsamma år r884 till en tvåklassig elemen-
18408: tarskola. Men äfven denna skola förde ett tynande lif,
18409: emedan det kunskapsmått, som i skolan meddelades,
18410: själffallet var mycket begränsadt. Missbelåtenheten med
18411: skolan var därför allmän och de föräldrar, som önskade
18412: lämna sina bam en högre bildning, nödgades sända dem
18413: till skolor på fasta 1andet, hvilket naturligtvis kräfde
18414: dryga kostnader.
18415: För att åstadkomma en af alla lifligt eftersträfvad
18416: förbättring med afseende å skolförhållandena på Åland,
18417: bildades en privat garantiförening för upprätthållande af
18418: Io6 Vl,22. - Koulukysymyksiä.
18419:
18420:
18421: tre fortsättningsklasser till den tvåklassiga elementar-
18422: skolan, hvarigenom kursen blef femårig. Men icke ens
18423: denna sålunda åstadkomna femklassiga skola motsvarade
18424: det allt mer framträdande bildningsbehofvet. Det var
18425: först sedan staten, efter det landtdagen uttalat sig i frå-
18426: gan, år r8g8 öfvertog hela skolan och ombildade den till
18427: ett femklassigt realläroverk, öppet jämväl för flickor,
18428: densamma i högre grad lyckades tillvinna sig förtroende
18429: och ökadt intresse. En ny garantiförening för tre fort-
18430: sättningsklasser bildades, hvarigenom läroverket blef
18431: åttaklassigt med rätt att dimittera till universitetet.
18432: Dessa fortsättningsklasser erhöllo äfven statsunderstöd,
18433: men detta indrogs under olaglighetsperioden. Petitioner
18434: om fortsättningsklassernas öfvertagande af staten inläm-
18435: nades af Ålands och Mariehamns representanter i bonde-
18436: och borgarestånden vid 1904-års landtdag, men kammo
18437: af känd anledning icke under behandling. Därefter fingo
18438: Ålands representanter vid urtima landtdagen rgos-rgo6
18439: i uppdrag att ingå med en liknande anhållan till Kejser-
18440: liga Senaten äfvensom därom att fortsättningsklasserna,
18441: till dess staten kunde öfvertaga dem, skulle komma i
18442: åtnjutande af anslag till enahanda belopp, som tidigare
18443: kommit dem till del, hvilket de äfven gjorde. I resplu-
18444: tion af den 20 september rgo6 beviljade Senaten sådant
18445: understöd, men ansåg frågan om fortsättningsklassernas
18446: öfvertagande af staten för den gången böra förfalla.
18447: Tillströmningen af elever till skolans lägre klasser har
18448: år för år ökats och utgör detta antal för närvarande
18449: på dessa fem lägre klasser in summa 103. Och i samma
18450: mån elevantalet på de lägre klasserna stigit, måste detta
18451: i sinom tid äfven blifva fallet med elevantalet på de högre
18452: klasserna. Och likväl befinner sig skolan icke i sådant
18453: skick, hvari den kunde och borde vara; och så länge dess
18454: fortsättningsklasser äro privata, finnes föga utsikt till
18455: förbättring härutinnan. Det har nämligen visat sig yt-
18456: terst svårt att på denna afskilda ort erhålla fullt kom-
18457: V1,22. - Sundblom. y. m. 107
18458:
18459:
18460: petenta lärare tili fortsättningsklassema. Bestyrelsen
18461: för fortsättningsklasserna har därför varit nödsakad att
18462: upprätthålla undervisningen nästan uteslutande med an-
18463: litande af lärarekrafterna vid statens realläroverk. Häri-
18464: genom frammanas bl. a. den faran, att dessa lärare öfver-
18465: hopas med arbete, hvilket lätt kan hafva tili påföljd,
18466: att undervisningen såväl vid fortsättningsklasserna som
18467: realläroverket lida men. Af allt detta fr~går med önsk-
18468: värd tydlighet att därest man verkligen vill på ett fullt
18469: tillfredsställande sätt tillgodose bildningsbehofvet på
18470: Åland det icke är tillfylles, att staten blott subventione-
18471: rar fortsättningsklasserna till realläroverket i Mariehamn.
18472: Hos Ålands intelligenta och idoga befolkning är kun-
18473: skapstörsten väckt, och den önskar intet högre än att
18474: •
18475: möjlighet beredes dess barn att, utan större ekonomiska
18476: uppoffringar, i hemtrakten inhämta kunskaper och ve-
18477: tande, äfven sådana kunskaper, som möjliggöra en fort-
18478: satt utbildning vid universitetet. Men först då den nu
18479: i Mariehamn befintliga skolan blir utvidgad till ett full-
18480: ständigt, af staten underhållet åttaklassigt läroverk för
18481: gossar och flickor, först då kan den åländska befolknin-
18482: gen känna sig tillfreds och finna att dess behof vunnit
18483: tillbörligt och rättvist beaktande.
18484: På grund af det ofvan anförda få vi vördsamt an-
18485: hålla att Finlands landtdag måtte omfatta en petition
18486: i det syfte:
18487: att de tre privata fortsättningsklasserna i
18488: Mariehamn öfvertagas af statenroch samman-
18489: slås med det femklassiga realläroverket på sam-
18490: ma ort, hvilket läroverk sålunda komme att blifva
18491: ett fullständigt reallyceum med dimissionsrätt till
18492: universitetet.
18493: Helsingfors den 16 febr. Igo8.
18494: Julius Sundblom. K. J. Karlsson.
18495: V. T. Rosenqvist. Dagmar Neovius.
18496: Vl,23. - Anom. ehd. N:o 46.
18497:
18498:
18499:
18500:
18501: Walavaara, Nestori, y. m.: Kannatusavun
18502: myöntämisestä val!t"on varoista Pietarin
18503: Suomalaz'selle Yhtdskoululle.
18504:
18505:
18506:
18507:
18508: Suomen Eduskunnalle.
18509:
18510:
18511: Edu~unnan viime istuntokaudella esitettiin perusteltu
18512: anomusehdotus Pietarin Suomalaisen Yhteiskoulun kannat-
18513: tamiseksi Suomen valtion varoilla (Katso Asiakirjat valtio-
18514: päiviltä v. 1907, Liitteet VI, ss. 109-1 17). Samoilla
18515: syillä kuin silloinkin ehdotamme että Eduskunta anoisi:
18516:
18517: että Pietarz'n Suomalaiselle Yhteiskoululie
18518: myönnettäzszin valtioapua samo;en perustezäen
18519: mukaan kuzn avustusta ko!t"maassakin toimi-
18520: vz'lle yhteiskouluille annetaan.
18521:
18522: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1908.
18523:
18524:
18525: Nestori Walavaara. Arvi Lahtinen.
18526: Juho Kirves. Yrjö Sirola.
18527: 0.
18528:
18529: l\IIUisto:patsas J. w. Snellman'ille.
18530: Vl,24. - Anom. ehd. N:o 48.
18531:
18532:
18533:
18534:
18535: Laine, Oskari, y. m.: Alotteeseen ryhtymi-
18536: sestä muistopatsaan pystyttämistä varten
18537: _f. V. Snellman't'lle.
18538:
18539:
18540:
18541:
18542: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
18543:
18544:
18545: Viitaten vuoden I907 valtiopäivillä tekemämme
18546: käsittelemättä jääneen anomusehdotuksen perusteluihin
18547: Liitteet VI, sivu 55, pyydämme viimeisen talonpoikais-
18548: säädyn jäseninä kunnioittaen ehdottaa,
18549:
18550: että nykyinen Eduskunta, tunnustaen asian
18551: tärkeyden, ryhtyisi alotteeseen Johan Wilhelm
18552: Snellman'in muistopatsaan toteuttamiseksi ia
18553: ottaisi harkitaksensa, millä keinoin se on käy-
18554: tännössä suoritettava.
18555:
18556: Helsingissä I9 p. helmikuuta Igo8.
18557:
18558: Oskari Laine. P. Ahmavaara.
18559: Juho Torppa. Kalle Myllylä.
18560: K. W. Koskelin. T. Riihelä.
18561: A. Koivisto. J. E. Antila.
18562: Juho Snellman. N. E. Huoponen.
18563: S. Heiskanen. Kyösti Kallio.
18564: H. G. Paloheimo. Pekka Leppänen.
18565: Pekka Pennanen.
18566: E.
18567:
18568: Sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
18569: Vl,25. - Anom. ehd. N:o 47·
18570:
18571:
18572:
18573:
18574: Räsänen, Hilma, y. m.: Tylsämielisten hoi-
18575: don Järjestämisestä sekä kasvatus-;a hoito-
18576: la#osten perustamisesta nzi"tä varten.
18577:
18578:
18579:
18580:
18581: S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
18582:
18583:
18584: Viime vuosikymmenien rientävä kehitys on pyrkinyt
18585: vetämään mukaansa hyödylliseen työhön yhteiskunnan
18586: ennen nukkuneitakin voimia, puhaltamaan elämää kuol-
18587: leisiin luihin. Ihmiskunnan n. s. >>ihmistynyb> maailman-
18588: katsomus on velvoittanut yhteiskunnan ojentamaan aut-
18589: tavan ja ohjaavan kätensä juuri kurjimpien ja avutto-
18590: mimpain lohdutukseksi ja tueksi. Tuloksiakin -tuosta
18591: pyrkimyksestä on jo nähtävissä. Esim. sokeat ja kuuro-
18592: mykät, jotka ennen olivat kolkon kohtalonsa varaan
18593: avuttomina jätetyt perheensä rasitukseksi ja ympäris-
18594: tönsä armottoman kohtelun alaisiksi, ovat viime vuosi-
18595: kymmenien kuluesssa päässeet opinvalosta osallisiksi.
18596: Päivä on poloisten valottomaan elämään edes pilkahdella
18597: alkanut, heidän päästyään opin avulla terveen ihmiselä-
18598: män yhteyteen, samalla kun työ on heidän pitkien päi-
18599: viensä viihdyttäjäksi tullut. Siten on moni heistä oman
18600: työnsä avulla saavuttanut itsenäisen toimeentulon mah-
18601: dollisuuden, jopa toiset yhteiskunnan hyödyllisiksikin
18602: jäseniksi tulleet. Suomessa onkin jo 3 sokeain ja 8 kuuro-
18603: mykkäin koulua, kun v. rgoo oli sokeita kaikkiaan 2,310
18604: II6 Vl,25. - Sairashoito.
18605:
18606:
18607: ja kuuromykkiä 3,orr. Kaikintavoin koetetaan huoleh-
18608: tia, että kaikki sokeat ja kuuromykät saavuttaisivat sa-
18609: man lievennyksen kovalle kohtalolleen.
18610: Mutta meillä on vielä eräs ryhmä aistiviallisia, joista
18611: suurimman osan kasvattamiseksi ja opettamiseksi ei ole
18612: vielä mitään tehty. Ne ovat tylsämieliset.
18613: Jokainenhan tuntee tylsämielisen lapsen armottoman
18614: osan. Oman onnensa varaan jätettynä saa hän hyljät-
18615: tynä ja laiminlyötynä, viettää päivänsä kuten parhaiten
18616: voi mitään oppimatta ja mihinkään kykenemätta, osaksi
18617: melkein eläimellisessä tilassa. Yritys antaa hänelle ope-
18618: tusta muiden rinnalla kierto- tai kansakoulussa raukenee
18619: jo alkuunsa, sillä suurista ponnistuksista huolimatta on
18620: hänen mahdoton seurata täysikykyisten lasten mukana
18621: opin ensi alkeissakaan. Tuskastuneena jättää senvuoksi
18622: köyhä äiti hänet vaivaishoidon kasvatettavaksi. Siellä
18623: saa hän useassa tapauksessa osakseen halveksimista, jopa
18624: pilkkaakin, hellän ohjauksen asemasta ja tylsyy yhä tyl-
18625: semmäksi, jääden tavallisesti koko ijäkseen vaivaishoidon
18626: varaan. Täten rasittaa hänen hoito- ja elatuskustannuk-
18627: sensa yhteiskuntaa monin verroin raskaampana taakkana,
18628: kun aikanaan tarjottu hänen kykyjensä mukaisen ope-
18629: tuksen kustantaminen.
18630: Eikä tylsämielisen kohtalo ole paljoa valoisampi ko-
18631: dissakaan. Koko ikäm.sä elää hän kodin raskaana rasi-
18632: tuksena ja sukulaistensa suruna, tietämättään ikipäi-
18633: viksi himmentäen ja häiriten kodin valoisaa onnea. Ja
18634: kodin ulkopuolella kohtaa häntä usein ajattelematto-
18635: niain ja tunnottomien ihmisten pilkka ja monenlaiset
18636: viettelykset ja vaarat, joten tylsämielinen niin helposti
18637: sortuu rikoksien teille, joutuen vankilan asukkaaksi juuri
18638: yhteiskunnan oman laiminlyönnin seurauksena.
18639: Viime vuosisadan alkupuolella vasta virisi Europan
18640: eri maissa ja Amerikassa harrastus tylsämielisten kasva-
18641: tukseen ja opetukseen. Monien kokeilujen, harhaluulojen
18642: ja pettymysten jälkeen tultiin eri maissa siihen varmaan
18643: Vl,25. - Räsänen, y. m.
18644:
18645:
18646: huomioon, että tylsämielisissäkin - lukuunottamatta
18647: eläimellisen tilan rajalla olevia idiootteja - löytyy uinu-
18648: via hengen voimia, joita voi herättää ja kehittää heille
18649: sovitetun erikoisen opetuksen, kasvatuksen ja sopivan
18650: työn kautta, jotavastoin ilman tuollaista opetusta älyn
18651: heikkokin kipinä heidän sielussaan sammuu ja vaipuvat
18652: he täyden idiootin velttoon tylsyyteen.
18653: Tuon kaiken ymmärtäen ovat monet sivistyskansat
18654: käsittäneet tinkimättömäksi velvollisuudekseen tehdä hei-
18655: dän hyväkseen uhrauksia valtion sekä kunnan puolelta,
18656: tarjotakseen heille asianmukaista opetusta ja hoitoa.
18657: Niinpä naapurimaassamme Ruotsissa, jossa perustettiin
18658: ensimäinen tylsämielisten kasvatuslaitos 1863, löytyi
18659: vuoden 1905 lopulla yhteensä 27 pienempää läänin-,
18660: kunnallis- tai yksityistä kasvatus- ja työlaitosta tylsä-
18661: mielisiä varten, joissa hoidettiin kaikkiaan 922 tylsä-
18662: mielistä, sekä 8 asylilaitosta, joissa oli tilaa 159:lle kehi-
18663: tyskyvyttömälle hoidokkaalle. Näiden laitosten menot
18664: olivat yhteensä 560,3II: 24 kr, joista valtio on maksanut
18665: 219,075 kr ja >>länsting'it» tai muut kunnalliset viran-
18666: omaiset - paitsi oppilasmaksuja - antaneet avustusta
18667: yhteensä 179,453: 50 kr.
18668: Norjassa on v:sta 1892 alkaen ollut tylsämielistenkin
18669: koulupakko. Valtio ylläpitää siellä kolmea suurta kou-
18670: lulaitosta, joissa on yhteensä tilaa noin 475:lle oppilaalle.
18671: Tanskassa taasen perustettiin v. 1855 ensimäinen
18672: kasvatuslaitos tylsämielisiä varten ja löytyy siellä nyt
18673: kolme suurta laitosryhmää, joissa on tilaa 2,ooo tylsä-
18674: mieliselle, joten 1/ 3 maan kaikista tylsämielisistä, alkaen
18675: ihan tylsämielisistä idiooteista työkykyisiin ja kehitys-
18676: kykyisiin saakka, saavat hoitoa ja kasvatusta tai turvaa
18677: mainiosti johdetuissa ja varustetuissa laitoksissa. Tans-
18678: kan valtio avustaa näitä laitoksia vuosittain 1/ 2 miljoo-
18679: nalla kruunulla. V åltio tässä maassa kannattaa sitäpaitsi
18680: tylsämielisten järjestettyä perhehoitoa yhä laajenevassa
18681: määrässä.
18682: II8 Vl,25. - Salrasholto.
18683:
18684:
18685: Työn tulokset sadoissa ulkomaiden laitoksissa ovat
18686: olleet rohkaisevia ja työhön kehoittavia.
18687: Entä mitä meillä on tehty? Onhan meilläkin ollut
18688: ja on henkilöitä, jotka ovat olleet valmiita uhraamaan
18689: rikkaat voimansa ja koko elämäntyönsä noiden onnetto-
18690: mien auttamiseksi. Jo v. r876 perustettiin Pietarsaa-
18691: ressa pieni yksityinen oppilaitos tylsämielisille, joka talou-
18692: dellisessa ahdingossa kituen hiljalleen jatkoi vaivaloista
18693: työtään vuoteen r8g2, jolloin se lakkasi perustajansa
18694: Lundbergin sairaana vetäytyessä sen johdosta pois.
18695: Yli kolmenkymmenen vuoden on kysymys tylsä-
18696: mielisten kasvatuslaitoksista meillä virallisestikin ollut
18697: aika-ajoin vireillä, aina siitä asti kun r877 vuoden valtio- .
18698: päivillä· pappissäädyssä tehtiin siitä anomus. Muut sää-
18699: dyt, samoin kuin valiokunnatkin sen kyllä silloin kyl-
18700: mästi hylkäsivät, vaan vuoden r882 säätykokouksessa
18701: tuli se jo paljoa myötätuntoisemman käsittelyn alaiseksi.
18702: Silloin tehtyjen lausuntojen johdosta ilmestyi v. r885
18703: ensikerran tilasto tylsämielisistä kouluij ässä olevista lap-
18704: sista, jossa mainittiin olevan 1225 kouluikäistä tylsämie-
18705: listä. Todellisuudessa lienee niitä jo silloin ollut paljon
18706: enemmän, kun vaillinainen tilasto osoittikaan.
18707: Huolimatta hallituksen uudistetui,sta yrityksistä tylsä-
18708: mielisten kasvatuksen ajanmukaiselle kannalle saatta-
18709: miseksi, ei kolmenkymmenen vuoden kuluessa ole sen pi-
18710: demmälle päästy, kun että meillä on -paitsi kansakou-
18711: lujen apu-luokkia heikkokykyisille Helsingissä, Turussa,
18712: Tampereella ja Vaasassa - yksi tylsämielisten kasvatus-
18713: laitos, Perttula, joka vasta muutamia vuosia sitten laa-
18714: jennettiin 6o:lle oppilaalle.
18715: Niiden r7/vuoden kuluessa, joina tuo maamme ainoa
18716: tylsämielisten kasvatuslaitos on toiminut - ensin Hel-
18717: singin, sitten Hämeenlinnan lähellä - on se ehtinyt vah-
18718: vistaa edellämainitun ulkomaiden kokemuksen. Moni
18719: kierto-, kansa- tai äidinkoulussa kykenemättömyytensä
18720: tähden mahdottomana hylätty on siellä kykynsä mukai-
18721: Vl,25. - Räsänen, y. m.
18722:
18723:
18724: sen opetuksen kautta vuosien kuluessa saavuttanut
18725: lukutaidon ja välttämättömimmät tiedon alkeet. Moni,
18726: joka yksikseen jätettynä olisi tylsään velttouteen vajon-
18727: nut, on siellä sopivan ohjauksen avulla kehittynyt
18728: työhaluiseksi ja työkykyiseksi, laitoksesta päästyään al-
18729: kaen itse elatuksestaan huolehtia, sen sijaan, että opetuk-
18730: sen puutteessa olisi elinijäkseen jäänyt yhteiskunnan ra-
18731: situkseksi.
18732: Mutta tuon oppiruistilaisuuden ja työkyvyn kehitty-
18733: misen ilon tarjoaa yhteiskuntamme ainoastaan osalle kehi-
18734: tyskykyisistä tylsämielisistä. Suurin osa, ainakin 90 %
18735: heistä, on edelleen samassa asemassa kuin satasen vuotta
18736: sitten. Varsinkin on asianlaita sellainen vähävaraisissa
18737: ja tietämättömissä, laitoksesta kaukaisissa maamme osissa,
18738: kuten esimerkiksi Karjalassa.
18739: Ettei tuo yksi laitos edes osapuilleen riitä tyydyttä-
18740: mään tarvetta, osoittaa sekin seikka, että vaikka Pert-
18741: tulan kasvatuslaitos on maassamme sangen vähän tun-
18742: nettu, on laitokseen oppilaiksi pyrkijöiltä ensivuodesta
18743: alkaen ollut niin paljon, että usein on täytynyt jäädä
18744: tilan puutteessa pois yli 75 %, joukossa suuri osa kehi-
18745: tyskykyisiäkin.
18746: Vielä paremmin osoittavat uusien kasvatuslaitosten
18747: kipeää tarvetta tylsämielisille tilastolliset tiedot - nekin
18748: vielä epävarmat - joiden mukaan meillä arvellaan löyty-
18749: vän ainakin 6,ooo tylsämielisiä. Niistä lasketaan olevan
18750: noin 2,400 kokonaan kehityskyvyttömiä - joko synty-
18751: mästään asti sellaisia, tai opetuksen puutteessa tylsisty-
18752: neitä, - jotka olisivat vailla ihmisellistä hoitoa. Jonkun
18753: verran työkykyisiä on vielä r8oo, jotka sopivan johdon
18754: avulla voisivat osaksi korvata elatuskustannuksensa työl-
18755: lään, vaan jotka asiain näin ollen ovat kodeilleen ja vai-
18756: vashoidolle suurena rasituksena. Tylsämielisiä alaikäi-
18757: siä on noin r,8oo, joista arvellaan ainakin 1/ 8 olevan kehi-
18758: tyskykyisiä. Siis on saatava vielä vähintään soo laitos-
18759: !20 Vl,25, - Sairasholto,
18760:
18761:
18762: paikkaa, ennenkuin tylsämielisten opetus on jotakuinkin
18763: tyydyttävälle kannalle järjestetty.
18764: Vai onko meillä oikeus edelleen jättää nämä 500 kova-
18765: osaista oman onnensa nojaan ja kieltää heiltä kehityksen
18766: mahdollisuus, ainoastaan kuudenkymmenen siitä osalli-
18767: seksi tullessa? Ei suinkaan. Se olisi siveellisesti väärin
18768: ja taloudellisessa suhteessa epäviisasta voimain tuhlausta.
18769: Eikä tässä ole kysymyksessä ainoastaan yhteiskun-
18770: nan hyväntekeväisyys, vaan suoranainen ja tinkimätön
18771: velvollisuus jo siltäkin kannalta katsoen, että suurin osa
18772: noista onnettomista - ehkenpä kaikkikin - ovat välilli-
18773: sesti perinnöllisyyden kautta yhteiskunnan laatimain jär-
18774: jestelmäin, laitosten ja niistä. johtuvain tapojen uhreja.
18775: Tosin kyllä on kysymys jo vuosikausia ollut hallituk-
18776: sen ja hallituksen asettamain kahdenkin komitean har-
18777: kittavana, joista oppivelvollisuuskomitea jo on ehdotta-
18778: nut oppivelvollisuuden ulottamista kehityskykyisiin tylsä-
18779: mielisiinkin, toinen komitea harkitsee kehityskyvyttö-
18780: mäin hoitoa, mutta koska kaikesta huolimatta asiain jär-
18781: jestäminen käytännössä näyttää siirtyneen määrättömään
18782: tulevaisuuteen, rohkenemme edellä esitettyjen syiden pe-
18783: rusteella pyyttää arvoisan Eduskunnan kannatusta ano-
18784: mukselle,
18785:
18786: I) että valtio ensi tilassa perustaisi tarpeel-
18787: lisen määrän kasvatuslaitoksia tylsämielisiä lap-
18788: sia varten eri osiin maata ja yhden niistä Karja-
18789: laan,
18790: 2) että valtion riittävän kannatuksen kautta
18791: oppilasmaksut laitoksissa tulisivat vähäva-
18792: raisille niin alhaisiksi, ettei kukaan varojen
18793: puutteessa olisi pakotettu jäämään niistä pois,
18794: 3) että valtio velvottaisi kuntia huolehti-
18795: maan siitä, että jokainen kunnan hoidossa
18796: oleva kehityskykyinen varaton lapsi tulisi aika-
18797: naan kasvatuslaitokseen lähetetyksi,
18798: Vl,25. - Räsänen, y. m. 121
18799:
18800:
18801: 4) että valtio perustaisi tarpeen mukaan
18802: työ- ja hoitolaitoksia, sekä kannattaisi färjes-
18803: tettyä perhehoitoa kehityskyvyttömille tylsämieli-
18804: sille niin hyvin lapsille kuin· täysi-ikäisille.
18805:
18806: Helsingissä I9 p. helmik. Igo8.
18807:
18808: Hilma Räsänen. Juhani Leppälä.
18809: Lauri Tuunainen. K. K. Pykälä.
18810:
18811: Tähän yhtyvät mikäli asia koko maata koskee:
18812:
18813: Kyösti Kallio. J. A. Heikkinen.
18814: Heikki Kiiskinen. Otto Karhl.
18815: Santeri Alkio. August Raatikainen.
18816: Vl,26. - Anom. ehd. N:o 8g.
18817:
18818:
18819:
18820:
18821: Sipilä, Fr. W., y. m.: Hengellisen hot'don
18822: färfestämisestä houruinhoitolauoksun.
18823:
18824:
18825:
18826:
18827: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
18828:
18829:
18830: Viitaten niihin eri seikkoihin, jotka ovat esitetyt
18831: siinä viime Valtiopäivilie antamassani anomusehdotuk-
18832: sessa, joka on painettu sanottujen Valtiopäivien pöytä-
18833: kirjan Liitteitten VI:nnen osan sivulle 83-85, saan kun-
18834: nioittaen pyytää Eduskunnan kannatusta anomukselle:
18835:
18836: että yleisistä varoista määrättäisiin riit-
18837: tävä matka-apuraha mielisairasten hengellisen
18838: hoidon tutkimiseksi ulkomaiden etevimmissä
18839: houruinhoitolaito ksissa, sekä
18840: että jokaiseen varsinaiseen houruinhoito-
18841: laitokseen sittemmin asetetaan asiaan perehty-
18842: nyt henkilö sielunhoitoa varten.
18843:
18844: Helsingissä, helmikuun 20 p:nä rgo8.
18845:
18846: Fr. W. Sipilä. A. 0. Vuorimaa.
18847: E. S. Yrjö-Koskinen. E. Kolkki.
18848: f.
18849: Erinäisiä eri aloia koskevia anomus....
18850: ehdotuksia.
18851: Vl,27. - Anom. ehd. N:o 32.
18852:
18853:
18854:
18855:
18856: Raunio, Maria, y. m.: Kotien perustamisesta
18857: varattomia orpoja, turvattomia lapsia sekä
18858: v#memainzttufen ä#ejä varten.
18859:
18860:
18861:
18862:
18863: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
18864:
18865:
18866: Niiden perustelujen nojalla, jotka jo aikaisemmin
18867: on Eduskunnalle esitetty (katso Asiakirjat valtiopäi-
18868: villä v. 1907, Liitteet VI, ss. I2I-I24), ehdotamme, että
18869: Eduskunta anoisi:
18870:
18871: että hallitus valmistuttaisi ensi valtiopäi-
18872: ville lakiesityksen, ionka mukaan kuntien on
18873: perustettava varattomia orPoia ia turvattomia
18874: lapsia sekä niitä viimemainittuJ"en äitejä var-
18875: ten, iotka haluavat olla lastensa luona, koteja,
18876: ioiden perustamisessa ja ylläpitämisessä val-
18877: tion on kuntia avustettava ja iotka toimivat val-
18878: tion tarkastuksen alaisina.
18879:
18880: Helsingissä, r8 päivänä helmikuuta rgo8.
18881:
18882: Maria Raunio. Hilja Pärssinen.
18883: Ida Aalle. Sandra Lehtinen.
18884: Maria Laine. Miina Sillanpää.
18885: Anni Huotari. Jenny Nuotio.
18886: Vl,2s. - Anom. ehd. N:o 148.
18887:
18888:
18889:
18890: Kivilinna, Väinö, y. m.: Toimenp#eistä Kar-
18891: jalan kannaksen taloudellzsten j'a sivistys-
18892: oloJen kohottamisekst:
18893:
18894:
18895:
18896:
18897: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
18898:
18899:
18900: Kuten Eduskunnalle toukokuun 31 p:nä 1907 teke-
18901: mässämme anomusehdotuksessa (Valtiopäiväin Asiakir-
18902: jat v. 1907; Liitteet VIII, siv. 213). Tarkemmin olemme
18903: esittäneet, vallitsevat n. s. Karjalan kannaksella monessa
18904: suhteessa poikkeukselliset ja sikäläisen väestön sekä hen-
18905: kistä että aineellista edistymistä haittaavat olot. Sen
18906: jälkeen, kun mainitun anomuksemme teimme, on kyllä
18907: hallitus asettanut erityisen komitean tutkimaan lahjoi-
18908: tusmaa-oloista johtuvia ja yleensäkin taloudellisia epä-
18909: kohtia Viipurin läänissä. Tietääksemme ei tämä komi-
18910: tea kumminkaan ole vielä käsitellytkään nimenomaan
18911: n. s. Karjalan kannaksen oloja, joten ei ole mitään tietoa
18912: siitä, mitä toimenpiteitä se aikoo ehdottaa. Näin ollen
18913: ja kun me olemme ehdottaneet anottavaksi suoranaisia
18914: toimenpiteitä, katsomme asian siksi tärkeäksi, että roh-
18915: kenemme edelleenkin kiinnittää Eduskunnan huomiota
18916: siihen ja kunnioittaen uudistaa ehdotuksemme, että Suo-
18917: men Kansaneduskunta yhtyisi anomaan,
18918:
18919: että hallitus erityisellä tarmolla, perusta-
18920: malla pienviljelijöille sopivia ammattikouluja
18921: tehokkaan neuvojajärjestelmän avulla ja voi-
18922: Vl,28. - Kivilinna, y. m.
18923:
18924:
18925: makkaasti tukemalla osuustoiminnallisia yri-
18926: tyksiä, pitäisi huolta pienvitjelijäin ammatti-
18927: taidon ja taloudellisen tilan kohottamisesta n. s.
18928: Karjalan kannaksella;
18929: että hallitus, voimakkaasti avustamaila n. s.
18930: Karjalan kannaksella toimivia edistysseuroja
18931: ja kansanopistoja, koettaisi kohottaa näiden
18932: seutujen kansan yleistä sivistyskantaa; sekä :~j
18933: että hallitus, myöntämällä n. s. Karjalan
18934: kannaksen kunnille huokeahintaisia valtiolai-
18935: noja, tekisi sanotuille kunnille mahdolliseksi
18936: maatilojen oston kunnan haltuun, käytettäviksi
18937: pienten maanviljelystilojen ja palstain sekä kun-
18938: nallismetsien muodostamiseen.
18939:
18940: Helsingissä helmikuun 26 p:nä r9o8.
18941:
18942: Väinö Kivilinna. Erkki Pullinen.
18943: A. 0. Vuorimaa. H. Repo.
18944: Mikko Sipponen. j. E. Wiljomaa.
18945: Olli Pajari.
18946: VALTIOPAIVAT v. 1908
18947: LI ITTE ET
18948:
18949:
18950: VII
18951:
18952: KUNNALLISVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
18953:
18954: EDUSKUNTAESITYKSET.
18955:
18956:
18957:
18958:
18959: HELSINGISSÄ 1908,
18960: OSAI<EYHTIÖ WEILIN & GÖÖS Al(TIEBOLAO
18961: 3
18962:
18963: VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
18964:
18965:
18966: Erkko, Eero ja Ahma vaara, P.: Ehdotukset a)
18967: Maalaiskuntain kunnallislaiksi, b) Kaupun-
18968: kien kunnallislaiksi, c) Kunnalliseksi fJaali-
18969: laiksi ja d) laiksi muutoksista taajafJäkisten
18970: maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä
18971: tapauksissa 15 p:nä kesäkuuta 1898 annetun
18972: asetuksen 5 ja 9 § :ään.
18973:
18974:
18975:
18976:
18977: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18978:
18979:
18980: Sen jälkeen kuin maassamme on yleinen ja yhtäläinen
18981: valtiollinen äänioikeus astunut voimaan, on välttämättö-
18982: myydeksi käynyt myöskin kunnallisen äänioikeuden muut-
18983: taminen siihen suuntaan, että varallisuusasteikko kun-
18984: nallisissakin vaaleissa poistetaan ja naisille myönnetään
18985: samanlainen äänivalta ja vaalikelpoisuus kuin miehille.
18986: Tästä muutoksesta seuraa itsestään, että niin hyvin maa-
18987: lais- kuin kaupunkikuntain kunnallislaki erityisissä muis-
18988: sakin osissaan uudistetaan.
18989: Viime vuonna asetti hallitus komitean asiaa valmis-
18990: tamaan ja on tämä komitea, jonka jäseninä meillä on ollut
18991: kunnia olla, saanut valmiiksi ehdotukset maalaiskuntain
18992: kunnallislaiksi, kaupunkien kunnallislaiksi, kunnal1iseksi
18993: vaalilaiksi sekä ehdotuksen taajaväkisten maalaisyhdys-
18994: kuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä
18995: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muuttami-
18996: seksi. Siihen nähden että armollisen esityksen valmis-
18997: taminen näissä kysymyksissä todennäköisesti tulee vaa-
18998: timaan vielä niin paljon aikaa, että näitä laajoja lakiehdo-
18999: 4
19000:
19001: tuksia nyt koossa olevain valtiopäiväin istuntokautena
19002: joko ei ensinkään voitaisi Eduskunnassa käsitellä tai
19003: ainakaan ei sillä perinpohjaisuudella, jota lakiehdotusten
19004: tärkeys ja laajakantoisuus vaatii, rohkenevat allekir-
19005: joittaneet, koska tärkeä yhteiskuntaetu vaatii kysymysten
19006: ratkaisun jouduttamista yleisesti oikeaksi tunnustettuun
19007: suuntaan, jättää mainitun komitean lakiehdotukset edus-
19008: kuntaesityksinä käsiteltäviksi ja kunnioittaen pyytää
19009: Eduskuntaa yhtymään alamaiseen esitykseen seuraavain
19010: lakiehdotusten hyväksymisestä.
19011: Ehdotus maalaiskuntain kunnallislaiksi.
19012:
19013: 1 LUKU.
19014:
19015: Y 1 e i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
19016:
19017: 1 §.
19018: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsek-
19019: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
19020: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoi-
19021: taa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi-
19022: massa olevain asetusten mukaan eivät ole julkisen viran-
19023: omaisen käyteltäviä.
19024:
19025: 2 §.
19026: Jos useammilla seurakunnilla on yhteinen kunnallis-
19027: hallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan
19028: kuin seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo
19029: erota, tahi jos useampia. samaan kihlakuntaan kuuluvia
19030: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteisen kunnallishallin-
19031: non alaisiksi, olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esi-
19032: tyksen johdosta ja asianomaisia kuulustettuansa, näkee
19033: olevan syytä siihen suostua.
19034: Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö
19035: yhteisen kunnallishallinnon alaiseksi. Milloin kuitenkin
19036: yhteisyys yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan ole-
19037: van aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta
19038: 6 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
19039:
19040:
19041: niistä seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden jär-
19042: jestämisestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää
19043: asia Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
19044: Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä
19045: tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka yhdessä tahi
19046: toisessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä
19047: hallinnosta, siitä säädetään muualla.
19048:
19049: 3 §.
19050: Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin
19051: kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, joka kunnassa
19052: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä
19053: omaisuutta; joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi
19054: ammattia; taikka jolla siellä on asunto ja kotipaikka.
19055:
19056: 4 §.
19057: Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
19058: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta,
19059: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
19060: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskun-
19061: tain tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä laissa
19062: tahi muualla tarkemmin säädetään.
19063:
19064: 5 §.
19065: Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
19066: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
19067: tuottava oikeus, samoin myöski.n valtion kunnalle myön-
19068: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toi-
19069: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä
19070: menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälem-
19071: pänä sanotaan.
19072: Niitä menoja varten, joita mainittujen varojen lisäksi
19073: tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin
19074: tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannettavaksi tässä
19075: laissa säädettyjen perusteiden mukaan.
19076: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 7
19077:
19078:
19079: II LUKU.
19080:
19081: K u n n a n v a l t u u s t o s t a.
19082:
19083: 6 §.
19084: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
19085: luku on 1,000 tahi vähemmän, 12, ja kunnassa, jonka
19086: väkiluku on
19087:
19088: enemmän kuin 1,000 vaan ei yli 2,000 15
19089: 2,000 4,000, 18
19090: " " 4,000 " " " 6,000, 21
19091: " " 6,000 " " " 8,000, 24
19092: " " 8,000 " " "" 10,000, 27
19093: " " 10,000 " " " 15,000, 30
19094: " " 15,000 " " 36
19095: " "
19096: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
19097: vaalilaissa säädetään.
19098: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
19099: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
19100:
19101: 7 §.
19102: Kunnanvaltuutetut valitaan välittömillä ja suhteelli-
19103: silla vaaleilla.
19104: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui-
19105: tenkin enemmistövaalitapaa, ellei kunta, ennenkuin tämä
19106: laki astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali-
19107: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa
19108: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin
19109: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyn val-
19110: tuuston ratkaistava.
19111: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
19112: äänioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta
19113: käytettäkö.
19114: 8 VII, 1, - Edusk. esH. N:o 17.
19115:
19116:
19117: Vaalien toimittamisesta säädetään kunnallisessa vaali-
19118: laissa.
19119:
19120: 8 §.
19121: Kunnanvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. Kui-
19122: tenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden lo-
19123: pussa kolmasosa ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
19124: masosa siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
19125: on säädetty.
19126: Jos kunnan vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa,
19127: päättyy valtuutettujen toimikausi kolmen vuoden kulut-
19128: tua, jolloin uudet vaalit ovat toimitettavat.
19129: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun
19130: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
19131: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
19132: laissa on säädetty tai, jos kunnassa käytetään enemmistö-
19133: vaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu varajäsen; ja on
19134: tämä toimessa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
19135: Lisävaltuutetut valitaan joka kerta erikseen käsittele-
19136: mään ja päättämään asiaa, joka tämän lain mukaan on
19137: heidän ratkaistava.
19138:
19139: 9 §.
19140: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja, lisävaltuutettuja
19141: ja tilintarkastajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä mie-
19142: hellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja
19143: joka ennen vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta
19144: sekä on velvollinen maksamaan kunnallista tuloveroa.
19145: Samallainen oikeus on hänen aviopuolisollansa, joka on
19146: tullut mainittuun ikään.
19147: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
19148: 1) se, joka on holhouksen alaisena;
19149: 2) se, joka on jättänyt suorittamatta hänen mak-
19150: settavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden
19151: kunnallisverot;
19152: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara.
19153:
19154:
19155: 3) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
19156: hön, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun, siitä kuin
19157: hän työlaitoksesta pääsi;
19158: 4) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on katsot-
19159: tava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton
19160: maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan;
19161: 5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
19162: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
19163: sitä yrittänyt tahi oikeudettomasti äänestänyt useammassa
19164: kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
19165: häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun
19166: siitä lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
19167:
19168: 10 §.
19169: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuute-
19170: tuksi on jokainen, joka on oikeutettu niitä valitsemaan
19171: ja joka ennen vaalivuotta on täyttänyt neljäkolmatta
19172: vuotta.
19173: Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen
19174: . on säädetty, olkoon voimassa myös muihin kunnallisiin
19175: luottamustoimiin nähden.
19176:
19177: 11 §.
19178: - Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä
19179: seuraavista asioista, nimittäin: •
19180: 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk-
19181: sen edistämisestä;
19182: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon:edis-
19183: tämisestä;
19184: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei-
19185: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat-
19186: sotaan tarpeelliseksi;
19187: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta;
19188: 5) vaivaishoidosta;
19189: 6) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
19190: 10 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
19191:
19192:
19193: 7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoi-
19194: tuksia varten aiottujen rahastojen perustamisesta ja hal-
19195: linnosta;
19196: 8) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talle-
19197: tusmakasiinien perustamisesta;
19198: 9) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
19199: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta-
19200: vista toimenpiteistä;
19201: 10) tulipalon ja kulovalkean estämisestä ja ehkäise-
19202: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
19203: 11) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
19204: taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan rahas-
19205: tojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilin-
19206: päästön antamisesta;
19207: 12) yhteiseen kunnanvaltuutettujen kokoukseen lähe-
19208: tettävien edustajain sekä kunnallislautakunnan puheen-
19209: johtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten
19210: vaalista;
19211: 13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta-
19212: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
19213: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan
19214: lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal-
19215: lintoa varten; sekä
19216: 14) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan
19217: yhteisl!en. toimialaan.
19218: Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja antaa
19219: lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi muut
19220: viranomaiset lähettävät valtuustolle lausunnon saamista
19221: varten.
19222: Ne asiat jotka erinäisten asetusten mukaan ovat
19223: kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän lain voimaan
19224: astuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.
19225: Kirkonkokouksessa käsiteltävistä asioista on erittäin
19226: säädetty.
19227: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 11
19228:
19229:
19230:
19231:
19232: Jos kunnanvaltuusto katsoo jonakin vuonna kunnan
19233: menojen suorittamisen tarvittavan kantaa kunnan jäse-
19234: niltä tuloveroa enemmän kuin kolme prosenttia maksu-
19235: velvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
19236: meisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sellainen asia
19237: lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaistavaksi.
19238: Sama olkoon laki, jos kunnanvaltuusto havaitsee
19239: syytä olevan ottaa kunnalle lainan pitemmäksi ajaksi kuin
19240: seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin myös
19241: jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on yhteensä
19242: suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka valtuusto
19243: on sinä vnonna kannettavaksi määrännyt, taikka jos se
19244: on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä val-
19245: tuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannetta-
19246: vaksi määrätä.
19247:
19248: 13 §.
19249: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
19250: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
19251: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
19252: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
19253: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
19254: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
19255: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
19256: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuu-
19257: den ostamista; 3) uutta yritystä, joka voipi tuntuvasti
19258: vaikuttaa kunnalliseen verotukseen.
19259: Missä muissa tapauksissa asia on lisätyn valtuuston
19260: ratkaistava, siitä säädetään 7, 33 ja 104 §:ssä.
19261:
19262: 14 §.
19263:
19264: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä si-
19265: veellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi
19266: 12 VII, 1, - Edusk. esiL N:o 17.
19267:
19268:
19269: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä
19270: myös oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopi-
19271: via uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa
19272: suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei
19273: kuvernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos valtuusto
19274: katsoo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään
19275: jotakin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyy-
19276: dettäköön kihlakunnanoikeutta sitä uhkasakkoa korotta-
19277: maan.
19278: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa-
19279: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin
19280: kunnalliset tiedonannot.
19281:
19282: 15 §.
19283: Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
19284: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kunnan
19285: ulkopuolella taikka ellei hän ole täyttänyt kuuttakym-
19286: mentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuotena
19287: ollut kunnanvaltuutettuna taikka kunnallislautakunnan
19288: puheenjohtajana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen,
19289: kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun
19290: hallituskunnan puheenjohtajana. Jos valittu sellaisesta
19291: syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
19292: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
19293: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
19294: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon
19295: kunnanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
19296: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
19297: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
19298: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
19299: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
19300:
19301: 16 §.
19302: Kunnanvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuosit-
19303: tain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Alköön
19304: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 13
19305:
19306:
19307: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
19308: vuotena ole ollut samassa toimessa.
19309: Älköön niiksi valittako kruunun-voutia, kruunun-
19310: nimismiestä eikä alhaisempaa kruuminpalvelijaa.
19311: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee,
19312: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen
19313: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen
19314: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
19315: Toimitetusta valtuuston puheenjohtajan ja vara-
19316: puheenjohtajan vaalista on heti annettava kuvernöörille
19317: tieto.
19318: 17 §.
19319: Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheen-
19320: johtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäy-
19321: tymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin
19322: tointa siksi kuin valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen
19323: puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaali määrä-
19324: tään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä.
19325:
19326: 18 §.
19327: Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnanta-
19328: lossa tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka valtuusto
19329: on määrännyt.
19330: Kokoukset olkoot julkisia, ellei valtuusto johonkin
19331: erityiseen tapaukseen nähden siitä toisin päätä.
19332:
19333: 19 §.
19334: Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjoh-
19335: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla tarkka ilmoitus
19336: kokouksen ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka
19337: siinä tulevat käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki
19338: kunnantaloon tahi muuhun valtuuston määräämään sove-
19339: liaaseen paikkaan sekä kuulutettava kunnan kirkossa tahi
19340: kirkoissa vähintäänkin kahtena sunnuntaina ja ilmoitet-
19341: 14 VII, 1, - Edusk. eslt. N:o 17.
19342:
19343:
19344: tava valtuutetuille muulla sopivalla valtuuston määrättä-
19345: vällä tavalla.
19346: Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa anta-
19347: masta kutsumusta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja
19348: tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan pu-
19349: heenjohtaja.
19350: Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä-
19351: toista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kuulutus
19352: ensimäisen kerran julkiluettiin, mutta jos asia on taval-
19353: lista kiireellisempi eikä koske uutta verotusta tahi veron
19354: korotusta, saa sen ottaa käsiteltäväksi aikaisintaan sinä
19355: päivänä, jona kuulutus on toisen kerran kirkossa julki-
19356: luettu.
19357:
19358: 20 §.
19359: Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin
19360: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa
19361: ja parahiten seuraavina aikoina: Huhtikuussa, jolloin
19362: päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä
19363: kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta
19364: sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta;
19365: Kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
19366: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja varten; Syys-
19367: kuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toi-
19368: miin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäse-
19369: net taksoitus- ja tutkijalautakuntiin; ja Marras- tai Joulu-
19370: kuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten
19371: tulevaksi vuodeksi.
19372:
19373: 21 §.
19374: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val-
19375: tuuston kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa var-
19376: te.p, anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka
19377: tulee tutkia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, anta-
19378: koon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen
19379: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 15
19380:
19381:
19382: ja samalla myös semmoisen osotuksen valituksen tekemi-
19383: seen, kuin 98 §:ssä sanotaan.
19384:
19385: 22 §.
19386: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako,
19387: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman-
19388: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
19389:
19390: 23 §.
19391: Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada
19392: määräpäivänä loppuunkäsitellyksi, määrätköön puheen-
19393: johtaja ennen kokouksen hajoamista toisen päivän sen
19394: käsittelyn jatkamista varten. Siitä ei tarvitse erittäin
19395: kuuluttaa.
19396:
19397: 24 §.
19398: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä
19399: asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin
19400: kuulutuksessa ilmoitettuja asioita päätetä. Jos siinä nos-
19401: tetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä
19402: lopullisesti ratkaistako ennenkuin uudessa kokouksessa,
19403: edelläkäyneen kuuluttamisen jälkeen.
19404: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta jär-
19405: jestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois kuun-
19406: telijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy sem-
19407: moinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajotta-
19408: koon kokouksen.
19409: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa
19410: varapuheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, va-
19411: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan.
19412: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen
19413: ilman pätevää estettä jää tulematta määrättyyn kokouk-
19414: seen, taikka jos hän ilman sellaista syytä lähtee pois kes-
19415: ken kokouksen, maksakoon kunnan kassaan sakkoa, pu-
19416: heenjohtaja ja varapuheenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme
19417: 16 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
19418:
19419:
19420: markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi
19421: jää pitämättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksin-
19422: kertainen.
19423: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta-
19424: kunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen
19425: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus-
19426: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa
19427: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole
19428: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi
19429: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä
19430: eikä päätöksiä tekemästä.
19431:
19432: 25 §.
19433: Sittenkuin keskustelu valtuuston kokouksessa on pi-
19434: detty ja puheenjohtaja julistanut sen päättyneeksi, teh-
19435: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus »jaa»
19436: taikka >>ei>> ilmaisee valtuutettujen päätöksen. Kun vas-
19437: taus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen
19438: käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi ja vahvista-
19439: koon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyön-
19440: nillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julki-
19441: sesti ja esiinhuudolla.
19442: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, tak-
19443: soituslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskun-
19444: tain toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useam-
19445: pia, tapahtukoot, elleivät kaikki valitsijat ole yksimielisiä,
19446: suhteellista vaalitapaa noudattamalla, niinkuin kunnalli-
19447: sessa vaalilaissa säädetään.
19448: Jos yksi on valittava tai missä enemmistövaalitapa
19449: on käytännössä ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten
19450: enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
19451:
19452: 26 §.~
19453: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an-
19454: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakau-
19455: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 17
19456:
19457: tuvat tasan eri ~ielipiteiden kesken, käyköön se mieli-
19458: pide voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy.
19459: Asioissa, jotka 12 §:n ja 13 §:n 1 momentin mukaan
19460: ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, vaaditaan päätök-
19461: sen tekemiseen, että vähintään kaksi kolmannesta läsnä-
19462: olevista sitä äänestyksessä kannattaa. Älköön kuiten-
19463: kaan määrättäkö tuloverona kannettavaksi enempää kuin
19464: viisi prosenttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista vero-
19465: tettavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, ellei
19466: lisätyssä valtuustossa vähintään kolme neljännestä läsnä-
19467: olevista sellaisen verotuksen puolesta äänestä.
19468: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon
19469: puheenjohtaja päätöksen.
19470:
19471: 27 §.
19472:
19473: Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa pu-
19474: heenjohtaja tai hänen valvontansa alaisena valtuuston
19475: sitä varten valitsema henkilö.
19476: Pöytäkirja on tarkistettava heti. Valtuusto voi kui-
19477: tenkin antaa vähintään kahden aina kerraksi sitä varten
19478: valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen val-
19479: tuuston määrättävänä päivänä.
19480: Jos pöytäkirjan tarkistajista yksi tahi useammat kiel-
19481: täytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen, ettei se
19482: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on
19483: tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan
19484: ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seuraavaan val-
19485: tuuston kokoukseen.
19486: Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja pöytä-
19487: kirjantekijä sekä vähintään kaksi valtuutettua.
19488: Tarkistettu pöytäkirja on julkipanolla kunnantalossa
19489: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julki-
19490: luettava.
19491: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
19492: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeistään pöy-
19493: 18 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
19494:
19495:
19496: täkirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä pää-
19497: töstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vas-
19498: talauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon
19499: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkir-
19500: jan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
19501:
19502: 28 §.
19503:
19504: Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä
19505: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tie-
19506: doksi kokouksen pöytäkirjan otteella, johon on liitettävä
19507: osoitus, miten päätökseen haetaan muutosta. Sen, joka
19508: tiedonannon toimitti, tulee otteeseen merkitä päivä, jol-
19509: loin se annettiin, sekä nimensä ja kotipaikkansa.
19510:
19511: 29 §.
19512:
19513: Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytän-
19514: töönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi,
19515: on se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön
19516: täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain
19517: voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi
19518: hyödyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytän-
19519: töönpanemista kieltää.
19520:
19521: 30 §.
19522: Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston
19523: päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimite-
19524: taan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja
19525: henkilöiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpane-
19526: minen on.
19527: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 19
19528:
19529:
19530: III LUKU.
19531:
19532: Yhteisistä kunnanvaltuutettujen
19533: k o k o u k s i s t a.
19534:
19535: 31 §.
19536:
19537: Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa
19538: kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat seu-
19539: raavissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat yhtei-
19540: sessä kunnan valtuutettujen kokouksessa tässä jälempänä
19541: säädetyllä tavalla, nimittäin:
19542: 1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi
19543: niiden osille;
19544: 2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhtei-
19545: sesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
19546: 3) kun kuvernööri on lykännyt asian yhteiseen val-
19547: tuutettujen kokoukseen lausunnon antamista varten.
19548:
19549: 32 §.
19550:
19551: Yhteinen valtuutettujen kokous pidetään siinä pai-
19552: kassa ja sinä aikana, josta kunnanvaltuustot ovat keske-
19553: nään sopineet, tahi jonka kuvernööri, niiden ollessa eri
19554: mieltä, ilmoituksen saatuaan on määrännyt.
19555:
19556: 33 §.
19557: Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähin-
19558: tään seitsemää päivää ennen määrättyä yhteistä valtuu-
19559: tettujen kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoi-
19560: sista jäsenistä valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin
19561: monta, että niiden lukumäärä vastaa kuudettaosaa val-
19562: tuuston jäsenten luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei
19563: ole jaollinen kuudella, on edustajain lukua lisättävä yh-
19564: dellä.
19565: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
19566: 20 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
19567:
19568:
19569: pitää olla vähintäänkin kolmasosa edustajain lukumää-
19570: rästä.
19571: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
19572: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
19573: Jos 31 §:ssä mainittu asia on sellainen kuin 13 §:n
19574: 1 momentissa sanotaan, taikka koskee lainanottamista,
19575: olkoon tällainen kysymys ratkaistava lisättyjen valtuu-
19576: tettujen yhteisessä kokouksessa. Tällaiseen kokoukseen
19577: valitsevat kunkin kunnan lisätyt valtuutetut kaksi ker-
19578: taa niin monta edustajaa ja varaedustajaa, kuin 1 ja 2
19579: momentissa on säädetty.
19580:
19581: 34 §.
19582: Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien
19583: valtuustojen pöytäkirjan otteilla hyvissä ajoin annettava
19584: tieto sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka pii-
19585: rissä yhteinen valtuutettujen kokous pidetään; ja olkoot
19586: nämät pöytäkirjan otteet siten valituille valtakirjoina ole-
19587: maan osallisina yhteisessä kokouksessa.
19588:
19589: 35 §.
19590: Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja
19591: ilman laillista estettä jää yhteiseen valtuutettujen kokouk-
19592: seen tulematta, niin häntä sakotettakoon neljäkymmentä
19593: markkaa. Sama olkoon laki, jos edustaja ei voi näyttää,
19594: että hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut
19595: varaedustajan kokoukseen.
19596: Mainitut sakot, joihin määrää sen kunnan valtuusto,
19597: jota laiminlyöjän olisi pitänyt edustaa, menevät sanotun
19598: kunnan yleiseen kassaan.
19599:
19600: 36 §.
19601: Yhteinen valtuutettujen kokous on päätöksenvoipa
19602: kun vähintään kolme neljättäosaa siihen valituista edus-
19603: tajista on tullut saapuville.
19604: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 21
19605:
19606:
19607: Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan valtuuston pu-
19608: heenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja
19609: siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudes-
19610: taan valitsevat.
19611: Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kulla-
19612: kin edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla lipuilla
19613: äänestäminen luvallista. Jos ääniluku jakautuu tasan eri
19614: mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide,
19615: johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa
19616: arpa ratkaiskoon, kun äänet ovat tasan.
19617: Asioissa, jotka 33 §:n 4 momentin mukaan ovat li-
19618: sättyjen valtuutettujen yhteisessä kokouksessa käsiteltävät,
19619: katsotaan ehdotus hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kol-
19620: mannesta läsnäolevista sitä kannattaa.
19621: 37 §.
19622: Pöytäkirjan kirjoittaa yhteisessä valtuutettujen koko-
19623: uksessa puheenjohtaja tai hänen johdollansa se, jonka
19624: hän siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki
19625: kokouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edus-
19626: tajat. Pöytäkirja tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat
19627: puheenjohtaja sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt,
19628: yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen
19629: säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan luona,
19630: jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty.
19631:
19632: 38 §.
19633: Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkistami-
19634: sesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kul-
19635: lekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen val-
19636: tuuston puheenjohtajan toimesta sen kirkossa tahi kir-
19637: koissa viivyttelemättä kuulutettavaksi.
19638:
19639: 39 §.
19640: ·.
19641: Yhteisen valtuutettujen kokouksen päätös saatetaan
19642: täytäntöön niinkuin kokous tämän lain perusteiden mu-
19643: 22 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
19644:
19645:
19646: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa
19647: tahi asetuksessa ole toisin säädetty.
19648:
19649: 40 §.
19650: Palkan määrää ja maksaa edustajalle se kunta, jota
19651: hän edustaa.
19652: Muut yheisestä valtuutettujen kokouksesta johtuvat
19653: kustannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan.
19654:
19655: 41 §.
19656: Jos kuvernööri vaatii yhteiseltä valtuutettujen koko-
19657: ukselta lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös ko-
19658: kouksen pitämistä varten ajan ja paikan ja antakoon siitä
19659: kunnille tiedon niin aikaiseen, että edustajat ennätetään
19660: siihen valita tässä luvussa sanotulla tavalla.
19661:
19662: 42 §.
19663: Muuten olkoon yhteiseen valtuutettujen kokoukseen
19664: nähden soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa
19665: on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista sii-
19666: hen kuuluvista asianhaaroista.
19667:
19668:
19669: IV LUKU.
19670:
19671: K u n n a 11 i s l a u t a k u n n a s t a.
19672:
19673: 43 §.
19674: Kussakm maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta-
19675: kunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden
19676: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi-
19677: ranomainen laillisesti voipi noudatettavaksi käskeä, pitää
19678: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee
19679: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.
19680: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 23
19681:
19682: Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh-
19683: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on
19684: jonkun sen lautakunnan jäsenen silmälläpidon alainen.
19685:
19686: 44 §.
19687: Kuhnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
19688: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta-
19689: kunnalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston käsiteltä-
19690: viksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä kun-
19691: taa koskevista asioista.
19692:
19693: 45 §.
19694: Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan
19695: vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä,
19696: pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut
19697: sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
19698:
19699: 46 §.
19700:
19701: Kunnallislautakunnan asia on, ellei valtuusto ole aset-
19702: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey-
19703: dentilaa kunnassa kuin myös, mitä tuiee terveyden- ja sai-
19704: raanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko-
19705: tusta, kätilöitä, kulku- ja tartturriatauteja ihmisissä ja
19706: kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, nou-
19707: dattaa mitä niistä erittäin säädetään.
19708: Kunnallisl~utakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
19709: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielen-
19710: vikaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät,
19711: jotka ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kun-
19712: nan kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolen-
19713: pitoa.
19714: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuu-
19715: romykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä
19716: hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heidän hoidostansa huolta
19717: 24 VII, 1, - Edusk. esit. N:D 17.
19718:
19719:
19720: pitämässä, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mah-
19721: dollista, tarpeenmukaista ·opetusta.
19722:
19723:
19724: 47 §.
19725: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne kos-
19726: kevat holhous.t;.ointa ja sen kanssa yhteydessä olevia' asioita,
19727: on erittäin sä'ådetty.
19728:
19729: 48 §.
19730:
19731: Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan
19732: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär-
19733: jestystä kunnan alueella ja estää vallattomuutta ja yleisen
19734: lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä
19735: sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä,
19736: jotka 55 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta
19737: kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin
19738: kunnanvaltuusto saattaa määrätä.
19739: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan
19740: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpal-
19741: velijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on vel-
19742: vollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruu-
19743: nunpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä vallattomuutta
19744: tahi epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä.
19745:
19746: 49 §.
19747: Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin
19748: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä
19749: henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todel-
19750: lisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi.
19751: Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avulli-
19752: sena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräys-
19753: ten ja kaavain mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle
19754: ovat antaneet tahi vasta antavat.
19755: VII, 1, - - Erkko ja Ahmavaara. 25
19756:
19757:
19758: 50§.
19759: Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan
19760: yhteisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoi-
19761: dosta ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on
19762: pidettävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä
19763: toimessaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta
19764: päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja raken-
19765: nuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa,
19766: kuin myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia,
19767: kassoja, rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja varoja
19768: asianmukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tar-
19769: koin niistä voimassa olevain määräysten mukaisesti hoi-
19770: detaan ja käytetään.
19771:
19772: 51 §.
19773: Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita
19774: ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön-
19775: nettyjä, kunnilta meneviä maksuja, jollei erityisessä ase-
19776: tuksessa ole toisin säädetty.
19777: Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei-
19778: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan-
19779: nassa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän lain V:ssä lu-
19780: vussa.
19781: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa-
19782: olasta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä eri-
19783: kohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten tulee
19784: kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
19785:
19786: 52 §.
19787: Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut lautakunnat, hallitus-
19788: kunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut
19789: kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat
19790: lähinnä kunnallislautakunnail katsonnan ja tarkastuksen
19791: alaisia ja niiden tulee sitä varten ennen Helmikuun 15
19792: päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa kerto-
19793: 26 VII, 1, - Edusk. esit. N:o 17.
19794:
19795:
19796: mukset viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, jotka ovat
19797: laadittavat valtuuston antamain määräysten mukaan.
19798: 53 §.
19799: Jos kunnallislautakunta huomaa, että 52 §:ssä maini-
19800: tut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät vel-
19801: vollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy-
19802: päiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen,
19803: ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta
19804: muuten voida saada aikaan.
19805: 54§.
19806: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen Maa-
19807: liskuun 15 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus
19808: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, niinkuin valtuusto
19809: tarkemmin määrää.
19810: 55 §.
19811: Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan-
19812: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen ra-
19813: hastonhoitajan sekä katsantomiehiä ja muita sellaisia
19814: henkilöitä. Nämä apumiehet, jotka palkataan valtuuston
19815: harkinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja nii-
19816: den määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin
19817: tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa olkoon kunnallis-
19818: lautakunnalla kuitenkin valta ottaa tarvittavia apumiehiä,
19819: mutta sen on velvollisuus ilmoittaa siitä lähinnä seuraa-
19820: vassa valtuuston kokouksessa.
19821: 56 §.
19822: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara-
19823: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan
19824: vähintään kolme jäsentä, jotka valtuusto valitsee kunnan
19825: vaalikelpoisten joukosta kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
19826: Samalla kertaa valitaan heille tarpeellinen määrä vara-
19827: jäseniä.
19828: VII, 1, - Erkko ja Ahmataara. 27
19829:
19830:
19831: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmasosa,
19832: kahtena ensimäisenä vuonna arvan mukaan ja sitten vuo-
19833: roonsa.
19834: 57 §.
19835: Älköön kuvernööri, tuomari, kruununvouti, kruunun-
19836: nimismies tai alhaisempi kruununpalvelija, ei myöskään
19837: kunnallislautakunnan tai muun kunnan hallintoa varten
19838: asetetun hallituskunnan virka- tai palvelusmies, ioka on
19839: velvollinen toimestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen
19840: mihinkään 56 §:ssä mainitt_uun toimeen.
19841: Näihin toimiin valitun kieltäymisoikeudesta ja niistä
19842: kuoleman kautta taikka muutoin tai muun laillisen syyn
19843: takia eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuu-
19844: tetuista 8, 15 ja 16 §:ssä on säädetty.
19845: Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan vel-
19846: voitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakun-
19847: nassa.
19848: 58 §.
19849: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheen ·
19850: johtaja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheen-
19851: johtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua
19852: lautakunnasta.
19853: 59 §.
19854: Kun kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja vara-
19855: puheenjohtajan vaali on toimitettu, on se viivyttelemättä
19856: ilmoitettava kuvernöörille.
19857: 60 §.
19858: Kirkkoherralla taikka, hänen poissaollessaan, kappa-
19859: laisella tai muulla seurakunnassa virkaatoimittavalla pa-
19860: pilla olkoon oikeus olla kunnallislautakunnassa kansakou-
19861: lua koskevista asioista keskustelemassa, vaikka hän ei ole-
19862: kaan lautakunnan jäsen.
19863: 28 VII, 1. - Edask. esit. N:o 17.
19864:
19865:
19866: Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä
19867: muita kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislauta-
19868: kunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun
19869: hallituskunnan toimintaan olkoon voimassa mitä siitä
19870: muualla on säädetty.
19871:
19872: 61 §.
19873: Kunnallisiaotakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
19874: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin
19875: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jä-
19876: senten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
19877: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja joko kuulutta-
19878: maila kunnan kirkossa tahi kirkoissa taikka muulla lauta-
19879: kunnan päättämällä soveliaalla tavalla.
19880:
19881: 62 §.
19882: Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jäävin tahi
19883: muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta mää-
19884: rättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jo,nkin asian kä-
19885: sittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku
19886: toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa
19887: tapauksessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut
19888: este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen
19889: kokoukseen.
19890: 63 §.
19891: Mitä tulee kunnallisiaotakunnan päätöksenteko-oikeu-
19892: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi
19893: kutsutun varaJasenen kokouksesta poissaoloon, kuin
19894: myös äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen
19895: järjestykseen on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 22,
19896: 24, 26 ja 28 §:ssä sekä 25 §:n 1 momentissa k~nnanvaltuus
19897: tosta on säädetty.
19898: Kunnallisiaotakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
19899: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 §:ssä on
19900: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 29
19901:
19902: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin
19903: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi
19904: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain-
19905: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi julkipanolla
19906: kunnantalossa tai muussa sopivassa paikassa, josta sitä
19907: ennen kuulutuksella kunnan kirkossa tai kirkoissa on il-
19908: moitettava.
19909:
19910: 64 §.
19911:
19912: Kunnallislautakunnan kokouksessa pitää puheenjoh-
19913: taja pöytäkirjaa tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti
19914: kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta,
19915: kirjoittaa kirjekonseptit, diaarit ja luettelot antamistansa
19916: todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osotetut kirjoi-
19917: tukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy säännöl-
19918: lisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luet-
19919: telot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen palkan, jonka
19920: kunnanvaltuusto tarkoitusta varten määrää. Tarvitta-
19921: vat apumiehet saapi puheenjohtaja ottaa ja myös erottaa.
19922:
19923: 65 §.
19924: Pöytäkirja ja päätös on tarkistettava heti tahi vii-
19925: meistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lauta-
19926: kunta saakoon kuitenkin erikseen joka kerralta uskoa
19927: tarkistuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä pu-
19928: heenjohtajan kanssa määräpäivänä toimitettavaksi.
19929:
19930: 66 §.
19931: Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tie-
19932: tojen nojalla, jotka hänellä on ollut tilaisuus saada kun-
19933: nassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa
19934: täysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellai-
19935: nen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
19936: VII, t. - Edusk. eslt. N:o 17.
19937:
19938:
19939: 67 §.
19940: Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnalli-
19941: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan
19942: puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
19943:
19944: 68 §.
19945: Se, joka kunnassa asuu tahi oleskelee, olkoon velvol-
19946: linen saapuroaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen
19947: kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän
19948: on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tar-
19949: peellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jon-
19950: kun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön kautta
19951: on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää
19952: ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta eikä
19953: näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen kas-
19954: saan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kaksinkertaisen eli
19955: kuuden markan sakon uhalla velvollinen uutena määrä-
19956: päivänä tulemaan saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä
19957: lautakunnan päätöksestä todistettavasti annettu tieto eikä
19958: hän sittenkään ole saapunut, anokoon lautakunta paikka-
19959: kunnan kruununnimismieheltä virkaapua poisjääneen nou-
19960: tamista varten.
19961:
19962: V LUKU.
19963:
19964: K u n n a II i s v e r o i s t a, n i i d e n k a n t a m i-
19965: s e s t a j a t i l i t y k s e s t ä.
19966:
19967: 69 §.
19968: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
19969: hin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla,
19970: on uskontunnustuksesta tai kansalaisoikeudesta huoli-
19971: matta jokainen,
19972: joka kunnassa, asukoonpa siellä tai ei, omistaa tahi
19973: viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta,
19974: VII, 1.. - Erkko ja Ahmavaara. 31
19975:
19976:
19977: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai ammattia,
19978: sekä
19979: jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
19980: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle
19981: taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
19982: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
19983: loihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
19984: keinosta, liikkeestä tai muista varoista.
19985: Veroäyrejä pannaan kolmensadan markan tuloista yksi
19986: sekä sitä suuremmasta tulosta kultakin täydeltä sadan
19987: markan määräitä yksi äyri lisäksi.
19988: Jos verotuksenalaisen henkilön vuositulot eivät nouse
19989: yli tuhannen markan ja jos hänellä on elätettävänään vä-
19990: hintään kolme lasta alle kymmenen vuoden taikka viisi
19991: alle viidentoista vuoden, vähennettäköön hänen verotet-
19992: tavasta tulostB.an sadan markan määrä kutakin sellaista
19993: lasta kohti.
19994:
19995: 70 §.
19996: ''"'' Jos laissa tahi asetuksessa on säädetty, että kunnal-
19997: lisveroa on suoritettava jonkin muun kuin 69 §:ssä mai-
19998: nitun perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalais-
19999: ten, jotka muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle
20000: veroa, tulee ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien mak-
20001: sujen suorittamiseen, olkoon noudatettavana mitä siten
20002: on säädetty.
20003:
20004: 71 §.
20005: Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava seuraa-
20006: van vuoden Tammikuun kuluessa ja sen toimittaa tak-
20007: soituslautakunta, johon kunnanvaltuusto valitsee tarpeel-
20008: lisen määrän kunnan vaalikelpoisia jäseniä.
20009: Siten valitussa taksoituslautakunnassa tulee olla
20010: sekä kiinteistön- ja maanomistajia, että myös elinkei-
20011: nonharjoittajia ja muita kunnan jäseniä.
20012: 32 VII, 1. - Edusk. esil N:o 17.
20013:
20014:
20015: 72 §.
20016: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti arvioida,
20017: minkä verran tuloa kunkin kunnassa verotuksen alaisen
20018: henkilön saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun-
20019: nassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elin-
20020: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kun-
20021: nassa asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerähasta tai muis-
20022: ta varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä
20023: niinkuin 69 §:ssä sanotaan.
20024: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mukaan,
20025: ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet kannat-
20026: tavat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se mieli-
20027: pide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
20028: Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmattaosaa
20029: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
20030: Esteettömästi poissaolosta taksoituslautakunnan ko-
20031: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen
20032: sakkoa niinkuin 24 §:ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu.
20033:
20034: 73 §.
20035: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
20036: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikku-
20037: van pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvi-
20038: oidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
20039: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön.
20040: testamentin, sääntöperinnön (fideikomissin), eläkerahan,
20041: armovuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois
20042: sekä tarpeelliset, vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökus-
20043: tannukset ja työpaikat, että myös kaikki vaitiolle, kirkolle
20044: tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa minkä niroisiä ja
20045: laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinni,..
20046: tetyn velan korkoa, eläkettä tai kruu.nunvirkatalon vuok-
20047: raa eikä myöskään veronalaisen ja hänen perheensä elanto,.
20048: kustannuksia, joihin on luettava asunto, oma tahi vuok-
20049: rattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä palvelusväen
20050: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 33
20051:
20052:
20053: palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin verrattavaa.
20054: Älköön luettako pois sitäkään, mitä veronalainen liikkeen-
20055: sä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin, uudisrakennuk-
20056: siin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sellaiseen eikä myös
20057: sitäkään, mitä hän osinkona on saanut osake- tahi pankki-
20058: yhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 69 §:n mukaan
20059: pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea pois pe-
20060: rintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut puoli-
20061: solle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle
20062: perilliselle.
20063: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli-
20064: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet-
20065: tävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät työkyvyttömät
20066: vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah-
20067: deksansadan markan taksoituslautakunnalla valta alentaa
20068: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
20069: hänet kokonaan veroa maksamasta.
20070: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä sääs-
20071: tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on
20072: syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota
20073: veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei
20074: katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen
20075: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tut-
20076: kittuaan kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
20077: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
20078: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
20079: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
20080: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
20081:
20082: 74 §.
20083:
20084: Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin ve-
20085: ronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvi9itu
20086: saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista
20087: varoista sekä se veroäyri-määrä, mikä hänelle siitä on
20088: pantu. Jos veronalainen on maan tahi teollisuuslaitoksen
20089: 34 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
20090:
20091:
20092: haltija, merkitään sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka
20093: lain tai asetusten nojalla ovat manttaalin mukaan suori-
20094: tettavat, eri sarekkeisiin se vähennetty tahi muuten voi-
20095: massa oleva manttaali, joka tilalle tai laitokselle on pantu.
20096: Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksunpanon
20097: perusteena, käytetään myös ääniluetteJona manttaaliinpan-
20098: tua maata ja laitoksia koskevia asioita käsiteltäessä; jonka
20099: tähden siihen on eri sarekkeeseen kullekin sellaisen maan
20100: tai teollisuuslaitoken haltijalle merkittävä se ääniluku,
20101: mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin perus-
20102: teella.
20103:
20104: 75 §.
20105: Sittenkuin taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet-
20106: telo annettava kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, joka
20107: tulee kuuluttamalla kunnan kirkossa tahi kirkoissa antaa
20108: tiedoksi, missä paikassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä
20109: tarkastaa neljäntoista päivän kuluessa kuuluttamisesta.
20110: Tarkastusajan kuluttua olkoon jokaisella taksoitukseen
20111: tyytymättömällä oikeus omasta kohdastaan joko kirjalli-
20112: sesti tai suullisesti esittää luetteloa vastaan muistutuk-
20113: sensa tutkijalautakunnalle, jonka tulee ottaa tarkkuudella
20114: tutkittavakseen ne seikat, joista muistutuksia on tehty, ja
20115: muut lautakunnalle tiedoksi tulleet asianhaarat sekä asiassa
20116: ilmitulleen selvityksen perusteella antaa muistutusten joh-
20117: dosta päätöksensä.
20118:
20119: 76 §.
20120: Tutkijalautakuntaan valitsee kunnanvaltuusto kun-
20121: nan väkilukuun nähden tarpeellisen määrän jäseniä, tul-
20122: len lautakunta vielä siten valittujen luvun neljäsosaa
20123: vastaava määrä taksoituslautakunnan keskuudestaan valit-
20124: semia edustajia.
20125: Tutkijalautakunta, jonka kokoonpanoon nähden on
20126: noudatettava mitä 71 §:n 2 momentissa taksoituslauta-
20127: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 35
20128:
20129:
20130: kunnasta on säädetty, kokoontuu heti tarkastusajan
20131: päätyttyä määräaikana ja -paikassa, jotka kuulutetaan
20132: niinkuin 19 §:ssä on kunnanvaltuuston kokouksesta sää-
20133: detty. Tutkijalautakunnan päätös kustakin asiasta on
20134: heti sen ratkaistua julistettava. Miten on äänestettävä,
20135: kun tutkijalautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin
20136: tutkijalautakunta on päätöksen voipa ja mikä edesvastaus
20137: on esteettömästä poissaolosta sen kokouksesta, siitä
20138: olkoon voimassa mitä 72 §:ssä on taksoituslautakunnasta
20139: säädetty.
20140:
20141: 77 §.
20142:
20143: Kunnallislautakunnan tulee joka vuodeksi tehdämeno-
20144: ja tuloarvio.
20145: Menoarvioon pannaan:
20146: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
20147: osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna;
20148: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan ovat
20149: suoritettavat samana vuonna;
20150: 3) ne menot, joita lautakunta niiden lisäksi ehkä kat-
20151: soo tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana
20152: vuonna; ja
20153: 4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnaisiin
20154: odottamattomiin tarpeisiin.
20155: Tuloarvioon pannaan:
20156: i) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö;
20157: 2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat
20158: tulevana vuonna kannettavat;
20159: 3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuksella
20160: arvellaan tulevana vuonna saavan; ja
20161: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä ehdo-
20162: tus, miten se on hankittava.
20163: Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on ase-
20164: tettu erityisiä toimeenpano- tai hallintotehtäviä varten, tu-
20165: lee kunnallislautakunnan määräämänä aikana antaa kun-
20166: 36 VII, 1, - Edusk. esit. N:o 17.
20167:
20168:
20169: nallislautakunnalle erikoisarvio tulevaksi vuodeksi niistä.
20170: menoista ja tuloista, jotka heidän hallintoonsa kuuluvat.
20171:
20172: 78 §.
20173:
20174: Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina,
20175: että ne voidaan panna esille tarkastettaviksi kunnan-
20176: valtuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä säädetään. Sit-
20177: tenkuin tarkastus on suoritettu ja valtuusto tai lisätty
20178: valtuusto on arvioissa olevista eristä päättänyt, ovat ar-
20179: viot ja valtuuston päätös annettavat kunnallislautakun-
20180: nalle, jonka tulee arvioihin merkitä valtuuston tekemät
20181: muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin näin vahvistettu-
20182: jen meno- ja tuloarvioiden ynnä tarkastetun taksoituslu-
20183: ettelon perustuhella tehdä maksunpano- ja kantoluet-
20184: telo. Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannetta-
20185: vaksi, on kuluvan vuoden kunnalisverona pantava niiden
20186: maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuo-
20187: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron
20188: määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitettujen vero-
20189: äyrien kesken.
20190:
20191: 79 §.
20192:
20193: Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee olla viittaus
20194: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa
20195: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko
20196: pantujen veroäyrien taikka muun laissa tahi erityisessä
20197: asetuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin
20198: 70 §:ssä sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen
20199: veronalaisen asunto ja nimi, hänelle määrätyt veroäyrit,
20200: hänen luoksensa verolle pantujen henkilöiden luku ja
20201: häneltä eri verotusesineistä erittäin taksoitetut kunnallis-
20202: verot. Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon vuoksi
20203: pitää luettelossa myöskin olla eri sarekkeet maksujen
20204: ja rästien merkitsemistä varten.
20205: Yli, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 37
20206:
20207: 80 §-.
20208: Maksunpano- ja kantoluettelo on, kuuluttamisen jäl-
20209: keen, pidettävä neljätoista päivää tarkastettavana esillä,
20210: kuten 75 §:ssä on taksoitusluettelosta säädetty.
20211: Muistutuksia maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
20212: saa tehdä yhden viikon kuluessa sanotusta ajasta kun-
20213: nallislautakunnan puheenjohtajalle, jonka tulee asianhaa-
20214: rain mukaan tehdä tarpeelliset oikaisut tahi jättää asia
20215: lautakunnan tutkittavaksi. Jollei oikaisua tule, olkoon
20216: asianosaisella valta ilmoittaa asia ensi valtuuston kokouk-
20217: sessa käsiteltäväksi.
20218: 81 §.
20219: Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistu-
20220: tukset maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 80 §:ssä on
20221: määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunnan kirjoittaa
20222: veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne kunnan
20223: laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättiiviin ja kunnan
20224: kirkossa tahi kirkoissa kuulutettaviin paikkoihin veron-
20225: alaisten saataviksi.
20226: Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin
20227: kunnanvaltuusto on määrännyt, sopivassa paikassa pidet-
20228: tävä veronkanto, joka on kuulutettava neljäätoista päivää
20229: aikaisemmin. Sen toimittaa kunnallislautakunta tahi jot-
20230: kut sen jäsenet taikka lautakunnan ottama kantomies.
20231:
20232: 82 §.
20233: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
20234: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
20235: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kunnasta, on hän
20236: sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn veron,
20237: mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta sii-
20238: hen kuntaan, johonka muutti, jollei vero ole sellainen, että
20239: se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut kun-
20240: nassa vai ei.
20241: 3
20242: 38 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
20243:
20244:
20245: 83 §.
20246: Ne kunnan verovelvolliset, jotka ilman laillista estettä
20247: ovat laiminlyöneet muistutuksen tekemisen taksoitus-
20248: luetteloa tahi maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
20249: säädetyn ajan kuluessa, ovat sillä menettäneet valittamis-
20250: oikeutensa. Jos joku on tehnyt mainituita luetteloita
20251: vastaan muistutuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa
20252: hän tehdä päätöksestä valituksen siinä järjestyksessä
20253: kuin tässä alempana sanotaan. Kuitenkin on hän vel-
20254: vollinen veronkannossa suorittamaan hänen maksetta-
20255: vakseen pannun veromäärän, mutta olkoon, jos hänen
20256: valituksensa hyväksytään, oikeutettu saamaan sen takaisin
20257: ynnä korvauksen niistä kuluista, joita hänellä on ollut
20258: muutoksen hakemisesta, ellei ole erinomaista syytä kun-
20259: nan vapauttamiseen sellaisesta korvaamisvelvollis1mdesta.
20260:
20261: 84 §.
20262: Kunnallisiaotakunnan tulee niistä veroista. joita ei
20263: ole suoritettu ja joita kunnanvaltuustokaan ei ole tileisLä
20264: poistanut, laatia erikohtainen rästiluettelo ja toimittaa
20265: se kahden kuukauden kuluessa veronkannon päättymi-
20266: sestä paikkakunnan kruununvoudillc, jonka tulee lailli-
20267: sessa järjestyksessä kerä ä maksamatta olevat verot ja
20268: niistä lautakunnalle virkatietä tehdä t.ili.
20269:
20270: 85 §.
20271: Kunnallistilit, jotka tekee joko kunnallislautakunta
20272: tahi jokin muu hallintokunta taikka erityinen henkilö,
20273: ovat aina kalenterivuodelta laadittavat.
20274: Kunnanvaltuuston erittäin asettamain hallituskuntain
20275: tai henkilöiden velvollisuus on kunakin vuonna ennen
20276: Helmikuun 1S päivää kunnallislautakunnalle antaa, 52
20277: §:ssä mainitun hallinnostaan tekemänsä kertomuksen
20278: ohessa, tili niistä varoista, jotka edellisenä vuonna ovat
20279: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 89
20280:
20281:
20282: olleet heidän huostassansa. Nämät kertomukset ja tilit
20283: ovat myös otettavat supistettuina siihen yleiseen kerto-
20284: mukseen ja tiliin kunnan varoista, joka on lautakunnan
20285: tehtävä ja joka kultakin vuodelta on ennen seuraavan
20286: vuoden Maaliskuun 15 päivää kunnanvaltuuston puheen-
20287: johtajalle annettava.
20288:
20289: 86 §.
20290: Tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastamista varten
20291: valitsevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen sove-
20292: liaista kunnassa tahi kunnan ulkopuolella asuvista henki-
20293: löistä vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi vara-
20294: tarkastajaa.
20295: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
20296: on toimitettava samalla kertaa kuin kunnanvaltuutettu-
20297: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on
20298: säädetty.
20299: Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa,
20300: pidettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä.
20301: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
20302: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
20303: taja hänen sijaansa.
20304:
20305: 87 §.
20306: Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen
20307: uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 85 §:ssä mai-
20308: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä
20309: tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tulo-
20310: arvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus,
20311: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston
20312: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä kuulutettuansa,pitää
20313: tilit ja tarkastuskertomus neljätoista päivää kunnan jäsen-
20314: ten nähtävänä, jonka ohessa hänen tulee tarkastajain
20315: ehkä tekemäin muistutusten johdosta vaatia selitystä
20316: asianomaisilta tilintekijöiltä.
20317: .40 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
20318:
20319:
20320: Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti
20321: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa
20322: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa silloin
20323: epäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun-
20324: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain
20325: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omai-
20326: suudesta tehtyjen, 50 §:ssä mainittujen luettelojen joh-
20327: dolla vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden
20328: katsastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän
20329: omaisuuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville
20330: saamiseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että
20331: omaisuutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi muuta
20332: virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa siitä
20333: muistutus.
20334: Kunnanvaltuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä sääde-
20335: i ään, päätetään, saako muistutus raueta vai onko se eri:..
20336: tyisen sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edelli-
20337: sessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty taikka
20338: ei tehdä kunnanvaltuuston kokouksessa tai ei hyväksytä,
20339: antaa valtuusto asianomaisille vastuunvapauden heidän
20340: hallinnostansa.
20341:
20342: 88 §.
20343:
20344: Jos vähintään neljäsosa kunnanvaltuutetuista tahi
20345: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
20346: heidän lukunsa vastaa vähintään kunnanvaltuutettu-
20347: jen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille
20348: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty
20349: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä
20350: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrät-
20351: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen os.aa
20352: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan.
20353: Jos mainittu ilmoitus on tehty, ja ilmoittajat ovat anta-
20354: neet siitä tiedon kunnanvaltuuston puheenjohtajalle.
20355: älköön kunnanvaltuusto antako 87 §:ssä manittua vaa-
20356: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara.
20357:
20358:
20359: tuunvapautta, ennenkuin asiantuntijan lau-,unto tarkas-
20360: tuksesta ja tileistä on valtuustolle esitetty.
20361: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
20362: neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilintarkastajain
20363: kertomus on valtuustolle jätetty, ja on sellaisen ilmoituk-
20364: sen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
20365: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista.
20366: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
20367: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
20368: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
20369: suurempia virheitä tai epäkohtia, muttamuissa tapauksissa
20370: vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät.
20371:
20372: 89 §.
20373: Jos sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kunnanval-
20374: tuusto yhden tahi kaksi jäsentä ja tilintekevä hallituskunta
20375: yhtä monta, joko kunnan omista jäsenistä taikka muista
20376: kunnioitusta ja luottamusta nauttivista henkilöistä. Jos
20377: tilintekevä hallituskunta jättää sanotun velvollisuutensa
20378: täyttämättä, olkoon paikkakunnan tuomarin asia, kunnan-
20379: valtuuston puheenjohtajalta ilmoituksen saatuansa, valita
20380: sovinto-oikeuden täysilukuisuuden saamiseksi tarvittavat
20381: jäsenet. Näin kutsuttujen sovinto-oikeuden jäsenten tulee
20382: sitten kokoontua ja sitäpaitsi yhteisesti tahi, jolleivät ole
20383: yksimielisiä, useimpien äänien mukaan ja, äänten ollessa
20384: tasan, arvalla valita yksi lisäjäsen, jonka jälkeen he kaikki
20385: valitsevat keskuudestansa puheenjohtajan. Sovinto-
20386: oikeuden tulee ratkaista, missä määrin tehty muistutus
20387: on hyväksyttävä tahi ei ja mitä asianomaisten on sen
20388: johdosta vaarinotettava, sekä antaa asiasta päätös, johon
20389: ei saa hakea muutosta.
20390: Se, joka on valittu sovinto-oikeuteen jäseneksi siinä
20391: kunnassa, jossa hän asuu, älköön ilman tärkeitä syitä ja
20392: esteitä kieltäytykö siitä luottamustoimesta.
20393: 4:2 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
20394:
20395:
20396: VI LUKU.
20397:
20398: Manttaaliin pantua maata ja laitoksia.
20399: k o s k e v a i n a s i a i n k ä s i t t e l t~ m i s e s t ä.
20400:
20401: 90 §.
20402: Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksissa käsite!·
20403: tyihin asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin
20404: pantua maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on
20405: manttaaliin pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä
20406: rasituksissa, älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan
20407: jä.äkööt ne niitten kuntalaisten kokouksissa käsiteltäviksi,
20408: jotka semmoisia maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai
20409: hallitsevat ja ovat Suomen kansalaisia; ja on äänivalta
20410: maan haltijalla, olkoonpa maa kruunun, yleisen laitoksen
20411: tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja asu kunnaosa
20412: ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä
20413: ääniluetteloon merkittäväksi.
20414: Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan
20415: osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoot 'sen käsit-
20416: telyyn osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista
20417: maata tai laitoksia hallitsevat.
20418: Äänivaltainen saa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa
20419: toiselle henkilölle, joka on Suomen kansalainen. jos tämä:
20420: on oikeutettu oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen
20421: edessä ajamaan toisen asiaa.
20422: 91 §.
20423: Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista 90
20424: §:ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kuiten-
20425: kin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa
20426: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes
20427: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen-
20428: lainen manttaalin ääniin jakaminen havaitaan jollekin
20429: kunnalle sopivammaksi, päättäkööli siitä kokous vuodeksi
20430: kerrallaan tai pitemmäksikin ajaksi.
20431: VII, 1. -- Erkko ja Ahmavaara. 43
20432:
20433:
20434: Älköön kukaan omasta tahi toisen puolesta äänestä.kö
20435: enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista osalla äänes-
20436: tykseen osaaottavain yhteenlasketusta äänimäärästä.
20437: Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin
20438: mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk-
20439: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mukaan
20440: ovat olleet voimassa.
20441:
20442: 92 §.
20443: Holhuunalaisen puolesta äänestäköön holhooja, tahi,
20444: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen
20445: valitsevat.
20446: Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
20447: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
20448: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
20449: hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
20450: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
20451: Se, joka on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi, jonka
20452: haltijaksi toinen henkilö 74 §:ssä mainittuun ääniluette-
20453: loon on merkitty, saakoon käyttää äänivaltaa hänen
20454: sijastaan, jos kokouksessa hallinto-oikeutensa ilmoittaa
20455: ja sen todeksj näyttää.
20456:
20457: 93 §.
20458: Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan
20459: yhteisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa
20460: tahi sellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita
20461: 90 §:ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden,
20462: tilojen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk-
20463: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain mukaan
20464: tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi yksityisen kun-
20465: nan suostumusta. Näitä edustajia valitsevat kussakin
20466: kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja laitosten haltijat,
20467: jotka ovat oikeutetut siinä asiassa äänestämään, siten
20468: että kun manttaaleja on
20469: 44 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17;
20470:
20471:
20472: 20 tai vähemmän, valitaan 2 edustajaa,
20473: yli 20 vaan ei yli 30, 3 ,
20474: "
20475: 30 50, 4 ,
20476: "
20477: ,"
20478: " " "
20479: 50 , , 70, 5
20480: " " "
20481: 70 , 100, 6
20482: " 100
20483: " "
20484: 130, ,
20485: "
20486: 7
20487: " " " " "
20488: ,, 130 160, , 8 ,,
20489: , 160
20490: "...............
20491: " " , ,
20492: 9
20493:
20494: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
20495: pitää olla vähintään kolmasosa edustajain lukumäärästä.
20496: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
20497: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
20498:
20499: 94 §.
20500:
20501: Kokouksen, josta 90 §:ssä säädetään, kutsuu kokoon
20502: ja avaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa
20503: asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan
20504: valitsevat, elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa
20505: näitä kokouksia kokoonkutsumaan ja asiain käsittelyä
20506: niissä johtamaan.
20507: 93 §:ssä säädetyn kokouksen kutsuu kokoon ja avaa
20508: sen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous
20509: pidetään ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osan-
20510: ottajat keskuudestaan valitsevat.
20511:
20512: 95 §.
20513:
20514: Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon
20515: muuten soveltuvilta kohden noudatettavana, mitä kun-
20516: nanvaltuustoista ja yhteisten kunnanvaltuutettujen ko-
20517: kouksista on säädetty.
20518: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara.
20519:
20520:
20521: VII LUKU.
20522: A lAs.. t a m i s e s t a j a v a 1 i t u k s e s t a.
20523:
20524: 96 §.
20525: Kunnanvaltuuston päätös on, päästäkseen voimaan,
20526: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja
20527: vahvistettavaksi, kun se koskee sellaisen kiinteän omai-
20528: suuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaih-
20529: tamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut
20530: kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhtei-
20531: seksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin
20532: myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa,
20533: joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supista-
20534: mista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
20535: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
20536: päätös tahi ehdotus on lähetettävä kuvernöörille, jonka
20537: tulee toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainit-
20538: tuun Osastoon.
20539: 97 §.
20540: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava sellaisista
20541: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
20542: asetuksessa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä
20543: sitä paitsi päätökset paloapuyhdistyksen perustamisesta
20544: ja lainan ottamisesta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.
20545: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on
20546: vahvistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos ku-
20547: vernööri kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt,
20548: ja olkoon kunnanvaltuustolla oikeus, jos luulee itsellänsä
20549: olevan aihetta, vahvistuksen kieltämisestä valittaa Senaa-
20550: tin Talousosastoon.
20551:
20552: 98 §.
20553: Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt
20554: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalauta-
20555: 46 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
20556:
20557:
20558: kunta taikka 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston
20559: puheenjohtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen,
20560: joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä
20561: tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava
20562: kuvernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja
20563: Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka
20564: luetaan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sanotussa
20565: järje<;tyksessä taikka kuulutettu kunnan kirkossa tahi
20566: kirkoissa 38 §:ssä säädetyllä tavalla taikka julkipantu
20567: niinkuin 63 §:ssä on säädetty, siitä päivästä, jona sellainen
20568: julkilukeminen tahi kuuluttaminen taikka julkipano on
20569: tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston tahi kunnallislauta-
20570: kunnan päätös koskee jotakuta henkilöä yksityisesti sekä
20571: 21 §:ssä mainitussa tapauksessa tiPdonantopäivästä, tätä
20572: päivää kuitenkaan lukuunottamatta; sekä 3) kun valitus
20573: koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä, jona
20574: se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö mitä tässä on mää-
20575: rätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vastaan menettänyt.
20576:
20577: 99 §.
20578: Kun asianomaiSia määrätään valituksen johdosta
20579: kuulustettavaksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin
20580: suinkin asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan
20581: tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan
20582: onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista mil-
20583: loinkin päätöksen tehnyt; ja puheenjohtajan tulee viivyt-
20584: telemättä lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi
20585: lausunto. Jos asianomaisia määrätään kuulustettavaksi
20586: yhteisen kunnanvaltuutettujen kokouksen päätöksessä
20587: tehdyn valituksen johdosta, kutsukoon kokouksen puheen-
20588: johtaja eri kuntien kirkoissa kuuluttamalla asianomaiset
20589: edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä aikana,
20590: kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan.
20591: Sittekuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
20592: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
20593: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 47
20594:
20595:
20596: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jälJennös
20597: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheen-
20598: johtajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä,
20599: milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään mil-
20600: loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja
20601: on päätös sitten viivyttelemättä esiteltävä kunnanval-
20602: tuuston tahi asianomaisten kunnallisviranomaisten koko-
20603: uksessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen
20604: viranomaisen tiedoksi saatettuna.
20605:
20606: iOO §.
20607: Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole :ct1llisessa
20608: järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa ylei-
20609: sen lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee päät-
20610: täjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee
20611: olevan syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
20612: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen
20613: oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus
20614: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja
20615: jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huo-
20616: mata olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien
20617: kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen koko-
20618: nansakin kumotuksi.
20619:
20620: 101 §.
20621:
20622: Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten asiain
20623: varalta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta
20624: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuuden-
20625: tenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedon-
20626: saantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon sil-
20627: loin noudatettava mitä muutoksen hakemisesta yleensä.
20628: on sä.ädetty.
20629: 48 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
20630:
20631:
20632: VIII LUKU.
20633:
20634: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
20635:
20636: 102 §.
20637: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itsek-
20638: sensä tahi yhdessä sen maaseurakunnan kanssa, jonka
20639: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maaseura-
20640: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostami-
20641: sesta eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiacta
20642: kuulustaa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa jossa kauppala
20643: on, sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi.
20644: Siihen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot
20645: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet.
20646: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu-
20647: vilta kohdin noudatettavana mitä kaupunkien kunnallis-
20648: laissa säädetään, kuitenkin niin, että jos kauppala ei ole
20649: eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön määrätkö kaup-
20650: palan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kun-
20651: nan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
20652: kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan on
20653: oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia
20654: maksuvelvollisten verotuksenalaisista tuloista viimeisen
20655: taksoituksen mukaan.
20656:
20657: 103 §.
20658:
20659: Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai vaivaishoito-
20660: asiain hoitoa taikka muuta yleistä tarkoitusta varten eri-
20661: näisten asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsitteltä-
20662: köön sen asiat piirin yhteisissä kokouksissa, joissa piirin
20663: jäsenet ovat oikeutetut käyttämään äänivaltaa niiden
20664: perusteiden mukaan, joilla kunnanvaltuutettuja valitaan.
20665: Tällaiset kokoukset kutsuu kokoon ja avaa ensi ker-
20666: l'alla kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa
20667: puhetta se, jonka piirin jäsenet keskuudestaan vähintään
20668: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 49
20669:
20670:
20671: yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi siihen toimeen
20672: valitsevat. Älköön näin valittu puheenjohtaja tästä toi-
20673: mestansa erotko, ennenkuin uusi puheenjohtaja on hänen
20674: sijaansa valittu.
20675: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero
20676: yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nousee
20677: yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista
20678: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kanta-
20679: mista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa
20680: peräkkäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväk-
20681: sytyksi jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erikseen on
20682: kuulutettava, vähintään kolme neljännestä läsnäolevista
20683: sitä kannattaa.
20684: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana,
20685: mitä kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty.
20686:
20687: 104 §.
20688: Jos kahdella tahi useammalla seurakunalla on yhtei-
20689: nen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan yhden
20690: se1:1.rakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa
20691: ainoastaan siihen seurakuntaan kuuluvat valtuutetut.
20692: Jos kysymys nostetaan sellaisen seurakunnan eroa-
20693: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia
20694: ratkaistavaksi lisätyssä valtuustossa aikaisintaan vuoden
20695: kuluttua siitä kuin kysymys nostettiin; ja päättäkööt siitä,
20696: sittenkuin asiasta on lisätyssä valtuustossa yhteisesti kes-
20697: kusteltu, kuhunkin seurakuntaan kuuluvat lisätyt valtuu-
20698: tetut erikseen.
20699: Milloin kaksi tai useampia it"lenäisellä kunnallishal-
20700: linnolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteisen
20701: kunnallishallinnon alaisiksi, on sekin asia lisättyjen val~
20702: tuustojen ratkaistava.
20703: Muutoin olkoon noudatettavana, mitä 2 §:ssä tällais-
20704: ten tapausten varalta on säädetty.
20705: 50 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
20706:
20707:
20708: 105 §.
20709: Jos sen lisäksi, mitä 55, 64 ja 81 §:ssä säädetään
20710: havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä
20711: kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten,
20712: olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä
20713: ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palve-
20714: lukseen otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen
20715: vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
20716:
20717: 106 §.
20718: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja val-
20719: tuiiston valitsemain erityisten hallituskuntain puheenjoh-
20720: t.ajain tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liittei-
20721: neen ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä
20722: paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kunta-
20723: laisten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne
20724: seuraajallensa.
20725: Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljen-
20726: nöstä sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen viran-
20727: omaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön
20728: sitä kiellettäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annet-
20729: tava joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin tapauksen
20730: varalta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunas-
20731: tusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin
20732: valtuusto on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan
20733: otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhtei-
20734: siä tarpeita varten tahi asianomaisille virkamiehille tahi
20735: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan kun kunnan-
20736: valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytä-
20737: kirjanotteella tiedoksi annettava yksityiselle henkilölle.
20738: ,jota päätös koskee.
20739:
20740: 107 §.
20741: Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka anne-
20742: taan kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä
20743: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara.
20744:
20745:
20746: niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta
20747: vapautetut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan
20748: asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta
20749: postimaksuista, siitä säädetään muualla.
20750:
20751: 108 §.
20752: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit-
20753: semat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolosta määrää-
20754: vät, menevät kunnan yleiseeen kassaan ja ulosotetaan,
20755: ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 82 §:ssä on
20756: kunnallisveroista säädetty.
20757: Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk-
20758: sen nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten
20759: rikkomisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen
20760: oikeus.
20761: 109 §.
20762: Jos joku loukkaa edellämainittujen kunnalliwiran-
20763: omaisten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä
20764: tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää
20765: tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden,
20766: olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä
20767: laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka
20768: on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan
20769: tahi muuta yleistä tointa hoitamaan.
20770:
20771: 110 §.
20772: Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palveluk-
20773: seen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsi-
20774: tellään yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamus-
20775: toimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan
20776: tavattu hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi muusta epä-
20777: rehellisyydrstä, on kunnanvaltuustolla oikeus pitää hänet
20778: erillään virkansa toimittamisesta, jonka ohessa asia on
20779: viivyttelemättä laitettava tuomioistuimen käsiteltäväksi ja
20780: siitä ilmoitus tehtävä kuvernöörille.
20781: 52 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
20782:
20783:
20784: 111 §.
20785: Jos kunta haluaa saada ohjessäännön kunnallishallin-
20786: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten teke-
20787: mänsä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja
20788: kuvernööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi,
20789: jollei katso sen olevan vastoin tätä lakia tahi muita
20790: lainsäännöksiä.
20791:
20792:
20793: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä Tammikuuta 19-.
20794: Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtu-
20795: vat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt nouda-
20796: tettavan, kunnallishallintoa maalla koskevan asetuksen
20797: mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia
20798: lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin uusi laki
20799: on tullut noudatettavaksi kunnes yhtäläiset, viimemai-
20800: nitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset pää-
20801: sevät voimaan.
20802: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
20803: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava
20804: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
20805: Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi.
20806:
20807:
20808: 1 LUKU.
20809:
20810: K a u p u n k i k u n n a s t a.
20811:
20812: 1 §.
20813: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek-
20814: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
20815: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa
20816: yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa
20817: olevain asetusten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen
20818: käyteltäviä.
20819: Kirkollisten asiain käyttelemisestä on erikseen sää-
20820: detty.
20821: 2 §.
20822: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö
20823: yhteisen kunnallishallinnon alaisiksi. Milloin kuitenkin
20824: yhteisyys yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan
20825: aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä
20826: seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestä-
20827: misestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia
20828: Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
20829:
20830: 3 §.
20831: Kaupunkikunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin
20832: kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, joka kaupun-
20833: 4
20834: 50 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
20835:
20836:
20837: gissa taikka sen alueella omistaa talon, tontin tahi maan;
20838: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia;
20839: taikka jolla siellä on asunto ja kotipaikka.
20840:
20841: 4 §.
20842:
20843: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
20844: mamsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen
20845: kautta.
20846: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnan
20847: alla, rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallitus·
20848: kuntain tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto
20849: sitä varten valit.gee.
20850:
20851: 5 t
20852: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
20853: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pä.äomaa tahi jokin
20854: tuloa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupun-
20855: gille myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta
20856: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin
20857: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä
20858: jälempänä mainitaan.
20859: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais-
20860: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa
20861: olevain säännösten mukaan.
20862: Niitä menoja varten, joita 1 momentissa mainittujen
20863: varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi
20864: tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja
20865: kannettavaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mu·
20866: kaan.
20867: 6 §.
20868: Tämä laki ei mitenkään muuta niitä kunnallisia oikeuk·
20869: sia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuk·
20870: sissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat eriksensä joille-
20871: kuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt, jota vastoin
20872: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 51
20873:
20874:
20875: kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka
20876: tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talonomista-
20877: jille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä lähin
20878: tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
20879:
20880:
20881:
20882: II LUKU.
20883:
20884: K a u p u n g i n v a l t u u s t o s t a.
20885:
20886: 7 §.
20887: Kaupunginvaituotettuja valitaan kaupungissa, jonka
20888: väkiluku on 2,000 tai vähemmän 15, ja kaupungissa, jonka
20889: väkiluku on
20890:
20891: enemmän kuin 2,000 vaan ei yli 6,000, 24
20892: 6,000 10,000, 30
20893: " " " " " 20,000,
20894: 10,000 36
20895: " " 20,000 " " " 50,000, 42
20896: " " 50,000. " " " 48
20897: " "
20898: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
20899: vaalilaissa säädetään.
20900: Lisävaituotettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
20901: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
20902:
20903: 8 §.
20904:
20905: Kaupunginvaltuutetut valitaan välittömillä ja suh-
20906: teellisilla vaaleilla niinkuin kunnallisessa vaalilaissa sää-
20907: detään. iFf~ ·· ·
20908: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
20909: äänioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
20910: tettäkö.
20911: 52 VII, 1. - Edusk. esit. N.o 17.
20912:
20913:
20914: 9 §.
20915: Kaupunginvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi.
20916: Kuitenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden
20917: lopussa kolmasosa ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
20918: masosa siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
20919: on säädetty.
20920: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun
20921: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
20922: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
20923: laissa on säädetty; ja on tämä toimessa sen ajan, mikä
20924: eronneella olisi ollut jälellä.
20925: Lisävaltuutetut valitaan joka kerta erikseen käsittele-
20926: mään ja päättämään asiaa, joka tämän lain mukaan on
20927: heidän ratkaistava.
20928:
20929: 10 §.
20930: Oikeus valita kaupungin valtuutettuja, lisävaltuutet-
20931: tuja ja tilintarkastajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä
20932: miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja
20933: joka ennen vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta
20934: sekä on velvollinen maksamaan kunnallista tuloveroa.
20935: Samallainen oikeus on hänen aviopuolisollansa, joka on
20936: tullut mainittuun ikään.
20937: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
20938: 1) se, joka on holhouksen alaisena;
20939: 2) se, joka on jättänyt suorittamatta hänen makset-
20940: tavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden kun-
20941: nallisverot;
20942: 3) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
20943: hön, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun siitä, kuin
20944: hän työlaitoksesta pääsi;
20945: 4) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on katsot-
20946: tava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton
20947: maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan.
20948: 5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
20949: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 53
20950:
20951: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt aama tai
20952: sitä yrittänyt tahi oikeudettomasti äänestänyt useammassa
20953: kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
20954: häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun
20955: siitä lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
20956:
20957: 11 §.
20958: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ja lisävaltuu-
20959: tetuksi on jokainen joka on oikeutettu niitä valitsemaan
20960: ja joka ennen vaalivuotta on täyttänyt neljäkolmatta
20961: vuotta. Älköön niiksi kuitenkaan valittako kuvernööriä,
20962: lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, vara-
20963: lääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisi-
20964: kamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, kau-
20965: pungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallituskunnan
20966: virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilintekoon
20967: velvollinen.
20968: Mitä vaalikelpoisuudesta kaupunginvaltuutetun toi-
20969: meen on säädetty, olkoon voimassa myös muihin kun-
20970: nallisiin luottamustoimiin nähden.
20971:
20972: 12 §.
20973: Jos kaupunginvaltuusto katsoo· jonakin vuonna kau-
20974: pungin menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kau-
20975: punkikunnan jäseniltä tuloveroa enemmän kuin neljä pro-
20976: senttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista
20977: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sel-
20978: lainen asia lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaista-
20979: vaksi.
20980: Sama olkoon laki, jos kaupunginvaltuusto havaitsee
20981: syytä olevan ottaa kaupungille lainan pitemmäksi ajaksi
20982: kuin seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin
20983: myös jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on
20984: yhteensä suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka
20985: valtuusto on sinä vuonna kannettavaksi määrännyt, taikka
20986: 54 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
20987:
20988:
20989: jos se on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä
20990: valtuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannet-
20991: tavaksi määrätä.
20992: 13 §.
20993: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
20994: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
20995: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
20996: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
20997: muun laillisen saannon kautta on tullut kaupungin omaksi,
20998: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
20999: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
21000: nalla on semmoiseen kiinteistöön, rakennustonttien myy-
21001: mistä lukuunottamatta; 2) kiinteän omaisuuden ostamista;
21002: 3) uutta yritystä; joka voipi tuntuvasti vaikuttaa kun-
21003: nalliseen verotukseen
21004: 14 §
21005: Kaupunginvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
21006: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kaupun-
21007: gin alueen ulkopuolella taikka ellei hän ole täyttänyt kuut-
21008: takymmentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuo-
21009: tena ollut kaupunginvaltuutettuna. Jos valittu sellai-
21010: sesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
21011: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
21012: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
21013: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau-
21014: punginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
21015: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
21016: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
21017: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
21018: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen Aroavan sijaan.
21019:
21020: 15 §.
21021: Kaupunginvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuo-
21022: sittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
21023: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 55
21024:
21025: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
21026: vuotena ole ollut samassa toimessa.
21027: Puheenjohtajan ja varapul>eenjohtajan vaalista anta-
21028: koon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille kirjalli-
21029: sen ilmoituksen.
21030: 16 §.
21031: Kaupunginvaltuuston kokoukset olkoot julkisia, ellei
21032: valtuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä
21033: toisin määrää.
21034: 17 §.
21035: Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohta-
21036: jan kutsumuksesta, milloin hän katsoo sen asian käsittele-
21037: mistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljäs-
21038: osa valtuutetuista häneltä sitä pyytää tahi jos kuvernööri
21039: tai maistraatti sitä vaatii.
21040: 18 §.
21041: Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on val-.
21042: tuuston määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja val-
21043: tuutetuille ilmoitettava, ja sisältäköön se myöskin lyhyen
21044: ilm,oituksen niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltä-
21045: viksi.
21046: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa käsitellään 36,
21047: 42 ja 53 §:ssä mainittuja asioita, on annettava vähintään
21048: neljäätoista päivää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin
21049: muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa viimeistään
21050: kokouksen edellisenä päivänä.
21051: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus maistraatin
21052: puheenjohtajalle annettava.
21053: 19 §.
21054: Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ot-
21055: tako, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi
21056: kolmannesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saa-
21057: puvilla.
21058: VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
21059:
21060:
21061: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen
21062: ilman pätevää estettä jää tulematta määrättyyn kokouk·
21063: seen, taikka jos hän ilman sellaista syytä lähtee pois kes-
21064: ken kokousta, maksakoon kaupungin kassaan sakkoa,
21065: puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kuusi sekä jäsen
21066: kolme markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuu-
21067: den vuoksi jää pitämättä tahi on lopetettava, olkoon
21068: sakko kaksinkertainen.
21069:
21070: 20 §.
21071: Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin
21072: valtuutettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista;
21073: mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettako
21074: kohta ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimi-
21075: kamarin tai muun valtuuston asettaman toimikunnan sel-
21076: vitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka
21077: myös erityisesti valitun valmistusvaliokunnan pohditta-
21078: vaksi.
21079: 21 §.
21080: Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat t8ik-
21081: ka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti
21082: tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset,
21083: olemaan saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksessa
21084: antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa
21085: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin. Heidän poissa-
21086: olonsa ei estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä.
21087:
21088: 22 ~·
21089: Sittenkuin keskustelu valtuustcn kokouksessa on pi-
21090: detty ja puheenjohtaja julistanut sen päättyneeksi, teh-
21091: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus &jaa•
21092: taikka »ei» ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun vastaus
21093: on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja mikä hänen käsi-
21094: tyksensä mukaan on tullut päätökseksi ja vahvistakoon
21095: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 57
21096:
21097:
21098: sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyönnillä.
21099: Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja
21100: esiinhuudolla. Päätöksen määrää yksinkertainen äänten
21101: enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä monta
21102: ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, käyköön se mieli-
21103: pide noudatettavaksi, jota puheenjohtaja kannattaa.
21104: Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valit-
21105: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot elleivät kaikki
21106: valtuutetut ole yksimielisiä, suhteellista vaalitapaa nou-
21107: dattamalla, niinkuin kunnallisessa vaalilaissa sääde-
21108: tään.
21109: Asioissa, jotka 12 ja 13 §:n mukaan ovat lisätyn val-
21110: tuuston ratkaistavat, vaaditaan päätöksen tekemiseen,
21111: että vähintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänes-
21112: tyksessä kannattaa. Ålköön kuitenkaan määrättäkö tulo-
21113: verona kannettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia mak-
21114: suvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
21115: meisen taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa
21116: vähintään kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen vero-
21117: tuksen puolesta äänestä.
21118:
21119:
21120: 23 §.
21121:
21122: Kaupunginvaltuuston kokouksissa kirjoittaa pöytä-
21123: kirjan puheenjohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä
21124: varten valitsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä
21125: seuraavassa valtuuston kokouksessa tarkistettava. Val-
21126: tuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään
21127: kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi
21128: pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päi-
21129: vänä.
21130: Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitet-
21131: tuna päivänä julkiluettava.
21132: Lähtevät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pitää
21133: huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja.
21134: 58 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
21135:
21136:
21137: 24 §.
21138:
21139: Silla, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
21140: asiaa päattamässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause
21141: tehtyä päatöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo
21142: saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi,
21143: antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistä.än
21144: pöytäkirjan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
21145:
21146: 25 §.
21147: Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on,
21148: niin pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti
21149: ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa
21150: pöytäkirjasta jäljennös ja saada se oikeaksi todistetuksi.
21151:
21152: 26 §
21153: Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada
21154: kaikki ne asiakirjat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi katsovat.
21155:
21156: 27 §.
21157: Kaupunginvaltuutetut saakoot, milloin tarpeelliseksi
21158: havaitsevat, keskuudessansa asettaa erinäisiä valiokuntia
21159: valmistamaan niitä asioita, joita valtuusto niiden valmis-
21160: tettavaksi lykkää.
21161: 28 §.
21162: Puheenjohtaja pitäköön kaupunginvaltuuston kokouk-
21163: sessa huolta järjestykestä ja saakoon, varotettuansa, toi-
21164: mittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti.
21165: Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi eh-
21166: käistä· hajottakoon kokouksen.
21167: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 51)
21168:
21169:
21170: III LOKU.
21171:
21172: M a i s t r a a t i s t a.
21173:
21174: 29 §.
21175: Maistraatin tulee kaupungin hallituksena ylinnä pitää
21176: silmällä kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja ja
21177: oikeuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia varten
21178: asetetut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joiden
21179: asiana toimeenpano on, panevat täytäntöön kaupungin-
21180: valtuuston laillisesti tekemät päätökset.
21181: Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginval-
21182: tuuston tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia
21183: tai asianomaisen viranomaisen antamia määräyksiä vas-
21184: taan, taikka että alistaminen on laiminlyöty, milloin sen
21185: olisi pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään
21186: apuansa tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sel-
21187: laisessa tapauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoit-
21188: taa kaupunginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeen-
21189: paneminen, esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomai-
21190: silla on valta semmoisesta kiellosta valittaa ~iinä järjes-
21191: tyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemisesta maist-
21192: raatin päätöksiin.
21193: 30 §.
21194:
21195: Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuk-
21196: sia kaupungin yhteisissä asioissa.
21197:
21198: 31 §.
21199: Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai
21200: eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle
21201: virastolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät.
21202:
21203: 32 §.
21204: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä-
21205: VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
21206:
21207:
21208: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous-
21209: ja järjestys-asioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus-
21210: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon
21211: tarpeita varten olkoon voimassa mitä siitä erittäin on sää-
21212: detty.
21213: 33 §.
21214: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki
21215: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta
21216: on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin eriksensä
21217: asetetun hallituksen hoidettavina.
21218:
21219:
21220:
21221: IV. LUKU.
21222:
21223: K a u p u n g i n r a h a t o i m e s t a.
21224:
21225: 34 §.
21226: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari,
21227: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-
21228: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassajärjestyksessä
21229: päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät kau-
21230: pungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten ann<>tun
21231: ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha-
21232: toimikamarin jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto.
21233: Ehdotuksen rahatoimikamarin ohjesäännöksi tehköön
21234: maistraatti ja antakoon sen kaupunginvaltuuston tutkit-
21235: tavaksi ja hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se lähetettäköön
21236: kuvernöörin kautta Senaatin Talousosaston tarkastetta-
21237: vaksi ja vahvistettavaksi.
21238: Kaupungeissa, joissa jo on rahatoimikamaria varten
21239: asianmukaisesti vahvistettu ohjesääntö, pysyköön se sem-
21240: moisenaan toistaiseksi, jos se on sopusoinnussa tässä
21241: laissa säädettyjen perusteiden kanssa. Jos ohjesääntö
21242: tarvitsee muutosta, tehtäköön se samassa järjestyksessä
21243: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 61
21244:
21245:
21246: kuin tässä ylempänä uuden ohjesäännön tekemisestä on
21247: säädetty.
21248:
21249: 35 §.
21250:
21251: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
21252: hin 5 §:n 3 momentin mukaan varoja on hankittava tak-
21253: soittamalla, on, uskontunnustuksesta ja kansalaisoikeu-
21254: desta huolimatta, jokainen,
21255: joka kaupungissa, asukoonpa siellä tai ei, omistaa
21256: tahi hallitsee kiinteätä omaisuutta,
21257: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammatia
21258: tai nauttii muita tuloja sekä
21259: jokainen, jolla kunnassa on asunto tai kotipaikka,
21260: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hä-
21261: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
21262: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin
21263: tuloihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä,
21264: elinkeinosta, liikkeestä tai muista varoista.
21265: Veroäyrejä pannaan kuudensadan markan tuloista yksi
21266: sekä sitä suuremmasta tulosta kultakin täydeltä kahden-
21267: sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
21268: Jos veronalaisen henkilön vuositulot eivät nouse yli
21269: tuhannenkahdensadan markan ja jos hänellä on elätettä-
21270: vänään vähintäin kolme lasta alle kymmenen vuoden
21271: taikka viisi alle viidentoista vuoden, vähennettäköön
21272: hänen verotettavasta tulostaan sadan markan määrä kuta-
21273: kin sellaista lasta kohti.
21274: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau-
21275: pungissa talo tahi tontti tahi jos hän siellä harjoittaa elin-
21276: keinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon kiinteästä
21277: omaisuudestansa sekä liikkeestänsä kunnalle veroa, vaikka
21278: hän on tahi ennen on ollut venäläisessä sivili- tahi sota-
21279: palveluksessa. Suomen kansalainen, joka on ollut tahi
21280: vieläkin on sellaisessa palveluksessa, olkoon sitä vastoin
21281: velvollinen maksamaan veroa sille kunnalle, jossa hän
21282: 62 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
21283:
21284:
21285: asuu, myöskin palkka- sekä eläke-eduistansa ynnä muista
21286: veronalaisista tuloistansa.
21287: Henkilöiliset palvelukset, joita kaupungeissa on suori-
21288: tettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, ovat
21289: edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen perus-
21290: teiden mukaan suoritettavat.
21291:
21292: 36 §.
21293: Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoi-
21294: tuslautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi J ou-
21295: lukuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka har-
21296: joittavat elinkeinoa, liikettä tai ammattia, että niiden
21297: joukosta, jotka nauttivat palkkaa, eläkerahaa tahi muita
21298: tuloja, ja niiden joukosta, joilla on kiinteää omaisuutta,
21299: yhtä monta kustakin ryhmästä; ja tulee kaupunginval-
21300: tuuston joka kolmas vuosi, kaupungin väkiluvun mukaan,
21301: määrätä taksoituslautakunnan jäsenten luku.
21302: Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös-
21303: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin
21304: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä luvul-
21305: taan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak-
21306: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöiden
21307: kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalautakuntana,
21308: jonka tehtävistä 39 §:ssä mainitaan.
21309:
21310: 37 §.
21311:
21312: Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta,
21313: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel-
21314: vollinen tunnollisesti arvostelemaan ne tulot, jotka kulla-
21315: kin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kuluneena
21316: vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen alueella,
21317: siellä harjoittamastansa elinkeinosta, liikkeestä tai amma-
21318: tista, ja jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja kotonsa,
21319: palkasta, eläkerahasta tai muista varoista. Tämän no-
21320: jalla pannaan kullekin veroäyrejä. Kun eri mieliä ilmes-
21321: VII, 1. - Erkko a Ahmavaara. 63
21322:
21323:
21324: tyy äänestetään pääluvun mukaan, ja olkoon voimassa
21325: se arvio, jota enimmät äänet kannattavat; mutta äänten
21326: sattuessa tasan pääsköön se mielipide voimaan, joka on
21327: taksoitetulle eduksi. Äänestettäessä tulee vähintäänkin
21328: kaksi kolmannesta lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
21329: Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee 20,000
21330: henkeä suuremmaksi, saa taksaitualautakunta jakaautua
21331: kahteen osastoon; jätettäköön kuitenkin ne arviolaskut,
21332: joista äänestys on tapahtunut, koko lautakunnan tutkit-
21333: tavaksi ja päätettäväksi.
21334: Esteettömästä. poissaolasta taksaitualautakunnan ko-
21335: kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen
21336: sakkoa, niinkuin 19 §:ssä on sanottu kaupunginvaltuute-
21337: tuista
21338: 38 §.
21339: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
21340: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan
21341: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioi-
21342: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
21343: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
21344: testamentin, sääntöperinnön (fideikommissin), löydön, elä-
21345: kerahan, armovuoden ynnä muun sellaisen kautta, lue-
21346: taan pois sekä tarpeelliset vuotuiset kunnossapito- ynnä
21347: käyttökustannukset ja työpaikat, että myös kaikki val-
21348: tiolle, kirkolle tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa
21349: minkä niroisiä ja laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa
21350: lukea pois kiinnitetyn velan korkoa eikä myöskään veron-
21351: alaisen ja hänen perheensä elantokustannuksia, joihin on
21352: luettava asunto, oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään
21353: varten pitämänsä palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä
21354: mitä on muuta niihin verrattavaa. Älköön luettaka pois
21355: sitäkään, mitä veronalainen liikkeensä laajentamiseksi on
21356: kuluttanut koneisiin, uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin
21357: ynnä muuhun sellaiseen eikä myös sitäkään, mitä. hän
21358: osinkana on saanut osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka
21359: 64 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
21360:
21361:
21362: sille yhtiölle olisikin 35 §:n 2 momentin mukaan pantu
21363: kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea pois perintö,
21364: testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut puoliaolle
21365: tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle perilli-
21366: selle.
21367: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvol-
21368: lisen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elä-
21369: tettävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät, työkyvöttö-
21370: mät vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli
21371: tuhannen markan, takt'oituslautakunnalla valta alentaa
21372: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
21373: hänet kokonaan veroa maksamasta.
21374: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liikkeestä säästy-
21375: neen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on synty-
21376: nyt vähän tai ei ollenkaan, mutta sellaista arviota, veron-
21377: alaisen liikkeen laatuun tai laajuuteen nähden, ei ]ratsota
21378: voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perus-
21379: teeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittu-
21380: ansa kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
21381: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
21382: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
21383: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
21384: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
21385:
21386: 39 §.
21387:
21388: Sittenkuin taksoitus on toimitettu, olkoon siitä tehty
21389: luettelo neljäntoista päivän kuluessa pidettävä saatavilla
21390: raastuvassa tahi muussa soveliaassa paikassa, jotta asian-
21391: omaiset veronalaiset voisivat saada siitä tietoa; ja ilmoi-
21392: tuttakoon taksoituslautakunnan puheenjohtaja sen julki-
21393: panolla ja muulla kaupunginvaltuuston määräämällä
21394: soveliaalla tavalla, sekä kuulututtakoon kaupungin sano-
21395: malehdessä, missä sellainen ilmestyy.
21396: Joka ei taksoitukseen tyydy, saakoon yhden viikon
21397: kuluessa siitä, kuin mainitut neljätoista päivää ovat päät-
21398: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 65
21399:
21400: tyneet, maistraattiin jättää kirjallisen muistutuksen sitä
21401: vastaan, uhalla että sittemmin on valitusoikeutensa menettä-
21402: nyt, ja lykätköön maistraatti asian tutkijalautakuntaan,
21403: jonka tulee tarkkuudella ottaa tutkiaksensa ne seikat,
21404: joista muistutuksia on tehty, ja muut sille tiedoksi tul-
21405: leet asianhaarat, sekä lopullisesti päättää, kuinka monta
21406: veroäyriä valittajalle on pantava.
21407: Puheenjohtajana tutkijalautakunnan kokouksissa on
21408: pormestari tahi se, joka hänen virkaansa toimittaa; ja eri-
21409: mielisyyden ilmaantuessa menetellään, niinkuin 37 §:ssä
21410: taksoituslautakunnasta säädetään. Esteettömästä poissa-
21411: olosta tutkijalautakunnan kokouksista olkoon sama laki
21412: kuin 19 §:ssä säädetään kaupunginvaltuutetuista.
21413:
21414: 40 §.
21415: Veroäyrit luokitetaan seuraavasti:
21416: 1:ksi. Tuloja talosta, tontista tai maasta;
21417: 2:ksi. Tuloja elinkeinosta, liikkeestä tai ammatista;
21418: sekä
21419: 3:ksi. Palkkaetuja, eläkettä tahi muita tuloja, joita
21420: ei jo ole nimitetty.
21421:
21422: 41 §.
21423: Maistraatin tulee, rahatoimikamarin antamain tieto-
21424: jen johdolla, vuosittain tehdä meno- ja tuloarvio. Edelli-
21425: seen otetaan;
21426: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
21427: osaksi ovat maksettavat lähinnä tulevana vuonna;
21428: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan
21429: ovat samana vuonna suoritettavat;
21430: 3) ne menot, joita luullaan lisäksi tarvittavan kunnan
21431: yhteisiin tarpeisiin tulevana vuonna; ja
21432: 4) arviolta joku rahamäärä, satunnaisiin odottamatto-
21433: miin tarpeisiin käytettäväksi.
21434: Tuloarvioon otetaan:
21435: 5
21436: 66 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
21437:
21438:
21439: 1) kuluvalta vuodelta odotettu säästö;
21440: 2) ne kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka
21441: ovat tulevana vuonna kannettavat;
21442: 3) ne tulot, jotka kunnan muutoin luullaan tulevana
21443: vuonna saavan; sekä
21444: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, sekä
21445: ehdotus miten se on hankittava.
21446: Ylläsanottua tarkoitusta varten tulee myös niiden eri-
21447: näisten toimikuntain, jotka kaupunki hallinnon eri osia
21448: varten ehkä on asettanut, maistraatin määräämänä aikana
21449: sille antaa erikoisarvionsa tulevan vuoden menoista ja
21450: tuloista.
21451: 42 §.
21452: Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti
21453: kaupunginvaltuuston tarkastettaviksi Joulukuussa pidet-
21454: tävässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljäntoista
21455: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa
21456: paikassa; ja ovat sanotussa kokouksessa keskusteltaviksi
21457: ja päätettäviksi otettavat kysymykset kaikista niistä meno-
21458: arviossa olevista menoista, jotka silloin myönnettäviksi
21459: ehdotellaan, sekä niistä tarpeista, joihin niitä vaaditaan.
21460: Sittenkuin tämä on tapahtunut ja valtuusto tai lisätty
21461: valtuusto on arviossa olevista eristä päättänyt, annetaan
21462: arviot sekä niiden johdosta tehdyt päätökset maistraatille,
21463: jonka tulee niihin tehdä päätetyt muutokset ja lisäykset
21464: ja sitten rahatoimikamarilla teettää asianmukainen mak-
21465: sunpano- ja kantoluettelo.
21466:
21467: 43 §.
21468: Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi,
21469: on kuluvan vuoden kaupunginverona pantava niiden
21470: maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuo-
21471: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron
21472: määrä jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen
21473: veroäyrien kesken.
21474: VII, 1•. - Erkko ja Ahmavaara. 67
21475:
21476:
21477: 44 §.
21478:
21479: Maksunpano- ja kantoluettelossa pitää lueteltaman
21480: jokainen veronalainen nimeltänsä ja asunnoltansa, ne veroi-
21481: tusesineet, joiden puolesta kaupunginverot on hänen suo-
21482: ritettavaksensa pantu, sekä niiltä laskettu vero eriksensä
21483: jokaiselta esineeltä, ja tulee sen muutoin olla laadittu
21484: niiden määräysten mukaan, jotka maistraatti antaa.
21485: Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon vuoksi pitää luet-
21486: telossa myöskin olla eri sarekkeet maksujen ja rästien
21487: merkitsemistä varten. ·
21488:
21489: 45 §.
21490: Jos joku maksupano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
21491: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
21492: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kaupungista, on
21493: hän sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn
21494: veron, mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta
21495: siihen kuntaan, johon muutti, jollei vero ole sellainen,
21496: että se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut
21497: kunnassa vai ei.
21498:
21499: 46 §.
21500: Sittenkuin maksunpano ja kantoluettelo on tehty,
21501: pitää sen neljänätoista päivänä olla raastuvassa tai muussa
21502: soveliaassa paikassa nähtävänä, että ne kunnan jäsenet,
21503: jotka tahtovat, voivat käydä sitä katsomassa; ja ilmoitut-
21504: takoon maistraatti tästä julkipanolla ja muulla soveliaalla,
21505: valtuuston määrättävällä tavalla, kuin myös kuulutuksella
21506: kaupungin sanomalehdessä, missä sellainen ilmestyy.
21507:
21508: 47 §.
21509: Muistutus maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
21510: pitää, sillä uhalla että oikeus siihen sittemmin on mene-
21511: tetty, yhden viikon kuluessa sen ajan perästä, joka 46 §:ssä
21512: 68 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
21513:
21514:
21515: määrätään, ilmoitettaman maistraatille, jonka tulee siitä
21516: antaa päätös. Päätökseen tyytymätön tehköön siitä asian
21517: mukaisessa järjestyksessä valituksen, mutta olkoon kuiten-
21518: kin velvollinen veronkannossa suorittamaan hänen mak-
21519: settavakseen määrätyn veron, ollen oikeutettu, jos vali-
21520: tus hyväksytään, saamaan liikamaksun takaisin.
21521: Jos joku laillisen esteen vuoksi ei ole yllä määrättynä
21522: aikana tehnyt muistutusta maksunpano- ja kantoluetteloa
21523: vastaan, olkoon hän oikeutettu määrätyssä järjestyksessä
21524: ilmoittamaan tyytymättömyytensä ja toteennäyttämään
21525: esteensä neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin se on
21526: loppunut, vaikka veronkanto jo olisikin toimitettu.
21527:
21528:
21529: 48 §.
21530:
21531: Sittekuin maksunpano- ja kantoluettelo edellä sää-
21532: detyssä järjestyksessä on veronalaisten nähtävänä pidetty,
21533: jakaa rahatoimikamari veroliput ja toimittaa veronkannon
21534: sinä aikana, jonka kukin kaupunki itsellensä soveliaaksi
21535: havaitsee.
21536:
21537: 49 §.
21538:
21539: Ennen kolmen viikon kuluttua veronkannon jälkeen
21540: antakoon rahatoimikamari maistraatille kertomuksen,
21541: veronkannon tuloksesta, ja liittäköön siihen rästiluettelon
21542: maksamattomista veroista., jotka maistraatin tulee lailli-
21543: sessa järjestyksessä ulosotattaa ja rahatoimikamarillB
21544: suorittaa viimeistään ennenkuin neljä kuukautta on kulu-
21545: nut siitä, kuin maistraatti rästiluettelon sai. Samalla on
21546: maistraatin jätettävä rahatoimikamarille luettelot sekä
21547: varattomista että poismuuttaneista henkilöistä, ja luette-
21548: loihin liitettävä varattomista asianmukaiset ulosottotodis~
21549: tukset sekä erityinen ilmoitus siitä, mihin toimeen maist-
21550: raatti on ryhtynyt poismuuttaneiden maksettaviksi pan-
21551: tujen verojen perimiseksi.
21552: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 69
21553:
21554:
21555: 50§.
21556: Rahatoimikamarin tulee annettujen määräysten mu-
21557: kaan kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta
21558: Joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten
21559: ennen Maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna annetta-
21560: vat maistraatille, jonka tulee pöytäkirjaa pidettäissä antaa
21561: ne ensi kokouksessa 52 §:ssä mainituille tilintarkastajille
21562: ja samalla määrätä heille aika, jonka kuluessa tarkastus-
21563: kertomus on annettava.
21564:
21565: 51 §.
21566: Kunnan erittäin asettamien toimikuntain tulee ennen
21567: Helmikuun 1 päivää joka vuosi rahatoimikamarille antaa
21568: tilityksensä niistä rahavaroista, jotka lähinnä edellisenä
21569: vuonna ovat olleet niiden hallussa, yleisiin tileihin kun-
21570: nan varoista otettaviksi ja yhdessä niiden kanssa tarkas-
21571: tettaviksi.
21572: 52 §.
21573: Tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastamista varten
21574: valitsevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen sove-
21575: liaista kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä vuo-
21576: deksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tilintarkas-
21577: tajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia.
21578: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
21579: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaltuutettu-
21580: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on sää-
21581: detty.
21582: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
21583: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu vru-atarkas-
21584: taja hänen sijaansa.
21585: 53 §.
21586: Tilintarkastajain kertomus annetaan maistraatille,
21587: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan siinä on tehty, vaatii
21588: 70 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
21589:
21590:
21591: asianomaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikai-
21592: sin, että. ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan
21593: antaa kaupunginvaltuuston tutkittaviksi Toukokuun ku-
21594: luessa pidettävässä kokouksessa.
21595:
21596: 54§.
21597: Kaupunginvaltuuston päätöksestä riippukoon, saako
21598: tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen sen
21599: johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi. Edel-
21600: lisessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty,
21601: taikka ei tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa tahi
21602: ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vastuun-
21603: vapauden heidän hallinnostansa.
21604:
21605: 55 §.
21606: Jos vähintään neljäsosa kaupunginvaltuutetuista tahi
21607: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
21608: heidän lukunsa vastaa vähintään kaupunginvaltuutettu-
21609: jen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille
21610: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty
21611: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä
21612: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrät-
21613: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa
21614: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan.
21615: Jos mainittu ilmoitus on tehty ja ilmoittajat ovat antaneet
21616: siitä tiedon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, älköön
21617: valtuusto antako 54 §:ssä mainittua vastuunvapautta
21618: ennenkuin asiantuntijan lausunto tarkastuksesta ja tileistä
21619: on valtuustolle esitetty.
21620: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
21621: neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin tilintarkastajain
21622: kertomus on valtuustolle saapunut, ja on sellaisen ilmoi-
21623: tuksen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
21624: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista.
21625: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
21626: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 71
21627:
21628:
21629: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
21630: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
21631: suurempia virheitä tai epäkohtia, mutta muissa. tapauk-
21632: sissa vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät.
21633:
21634: 56 §.
21635: Joka kolmannen kuukauden lopulla tarkastakoon
21636: yksi maistraatin jäsen ja kaksi kaupunginvaltuuston siihen
21637: valitsemaa henkilöä kaupungin kassan. Kuitenkin olkoon
21638: maistraatilla sekä kaupunginvaltuustolla valta sillä välin-
21639: kin, jos tarpeelliseksi havaitaan, pitää kassankatsastus.
21640:
21641: 57 §.
21642: Kaupungin yhteisestä omaisuudesta, olkoon se peltoa,
21643: niittyä, karjanlaidunta, metsää, kalavettä ja muuta sel-
21644: laista, taikka taloja ja kartanoita, niissä olevine huone-
21645: kaluineen, asiakirjoineen ja muine kaikenlaatuisine varas-
21646: toineen, pitää tarkat luettelot oleman tehtyinä.
21647: Tammikuulla kunakin vuonna hi useammin, jos niin
21648: tarpeelliseksi katsotaan, antakoon kaupunginvaltuusto
21649: sitä varten valitsemainsa henkilöiden toimittaa irtaimen
21650: tavaran katsastuksen, jossa merkitään ne muutokset, joita
21651: edellisenä vuonna tai viime katsastuksen jälkeen on tässä
21652: kaupungin omaisuudessa tapahtunut.
21653: Kaupunginvaltuusto antakoon myöskin joka kolmas
21654: vuosi, tai useammin, jos niin tarpeelliseksi havaitaan,
21655: soveliaina aikoina pitää kiinteän omaisuuden katselmuk-
21656: sen, tiedon saamiseksi omaisuuden tilasta ja siitä, ovatko
21657: sen haltijat täyttäneet sen käyttämisestä määrätyt ehdot.
21658: Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta
21659: on huonosti hoidettu taikka hukattu, pankoon kaupungin-
21660: valtuusto asianomaisia vastaan vireille sellaisen kanteen,
21661: johon syytä on.
21662: 72 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
21663:
21664:
21665: 58§.
21666: Jos jollakulla kaupungilla on sellaista maata tai muuta
21667: tilusta, jonka kruunu tai yksityiset ovat kaupungille lah-
21668: joittaneet, noudatettakoon sen hoidossa mitä lahjoitus-
21669: kirjassa on säädetty.
21670:
21671:
21672:
21673: V LUKU.
21674:
21675: A 1 i s t a m i s e s t q_ j a v a 1 i '~ u k s e s t a.
21676:
21677: 59 §.
21678: Kaupunginvaltuuston päätökset ovat, lailliseen voi-
21679: maan tullaksensa, alistettavat Senaatin Talousosaston
21680: tutkittaviksi ja vahvistettaviksi, kun päätökset koskevat:
21681: a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai-
21682: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka
21683: lahjan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja
21684: on määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tar-
21685: koittavaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sovintoa,
21686: joka vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen
21687: olevan oikeuden muuttamista tahi supistamista;
21688: h) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu-
21689: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja
21690: c} ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei-
21691: sestä liikkeestä, niinkuin tie-, silta-, satama- ja lautta-
21692: rilhoihin y. m.
21693:
21694: 60 §.
21695: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
21696: päätös tai ehdotus pitää, maistraatin asiasta antaman
21697: lausunnon kanssa, lähetettämän kuvernöörille, jonka tulee
21698: toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainittuun
21699: Osastoon.
21700: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. i3
21701:
21702:
21703: 61 §.
21704: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava ne pää-
21705: tökset, jotka koskevat a) yleisiä määräyksiä siveyden,
21706: terveyshoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistä-
21707: miseksi kaupungissa; ja b) useampana kuin viitenä vuonna
21708: erinäistä tarvetta varten suoritettavain maksujen määrää-
21709: mistä tai muuttamista.
21710:
21711: 62 §.
21712: Päätös, joka on kuvernöörin tutkittavaksi alistettava,
21713: lähetetään maistraatin kautta, yhdessä tämän asiasta
21714: antaman lausunnon kanssa. Semmoinen päätös on kuver-
21715: nöörin muuttamatta vahvistettava taikka hyljättävä.
21716: Jos vahvistus kielletään, ilmoittakoon kuvernööri syyt
21717: kieltoonsa ja on kaupunginvaltuustolla, jos syytä siihen
21718: katsotaan olevan, oikeus vahvistuksen kieltämisestä valit-
21719: taa Senaatin Talousosastoon.
21720:
21721: 63 §.
21722: Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston
21723: kaupungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on
21724: oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että
21725: päätös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, taikka ettei
21726: sitä ole tehty laillisessa järjestyksessä, taikka että se sotii
21727: yleistä lakia tai asetuksia vastaan, taikka että kaupungin-
21728: valtuusto muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulom-
21729: maksi, hakea muutosta siihen valituksella, joka ynnä
21730: valituksenalainen päätös, on annettava kuvernööriin
21731: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona
21732: valittaja sai tiedon päätöksestä, tätä päivää kuitenkaan
21733: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen
21734: liittää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi
21735: annettiin sekä myös, ennenkuin neljätoista päivää on
21736: kulunut siitä kuin valitusaika loppui, maistraatille jättää
21737: diaaritodistus valituksen tekemisestä.
21738: 74 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
21739:
21740:
21741: Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on
21742: määrätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön.
21743: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä
21744: päivänä, jona se 23 §:n mukaan julkih1e+,tiin.
21745:
21746: 64 §.
21747: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjes-
21748: tyksessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain
21749: tai asetuksien kanssa, taikka muuten menee kaupungin-
21750: valtuuston toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos
21751: näkee syytä olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää
21752: päätöksen toimeenpanon.
21753: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen
21754: oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen
21755: valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka
21756: on valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa,
21757: ellei sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai ase-
21758: tusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen
21759: kokonansakin kumotl;ksi.
21760:
21761: 65 §.
21762: Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Senaa-
21763: tin Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista
21764: viidentenäviidettä päivänä tiedoksisaamisesta, sitä päivää
21765: kuitenkaan luke'matta, ja noudatettakoon siinä, mitä
21766: sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty.
21767:
21768: 66 §.
21769: Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleisten
21770: asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupungille annet-
21771: tujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat yhteiseen
21772: kunnallishallitukseen kuuluvia asioita, tulee jatkaa siten
21773: määrättyä toimintaansa, siksi kuin ne muutokset, jotka
21774: saatetaan tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa järjes-
21775: tyksessä aikaan saadaan. Kuitenkin tulee kaupungin-
21776: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 75
21777:
21778: valtuuston asettaa nämät toimi- ja johtokunnat, ja ovat
21779: ne hallintonsa puolesta maistraatin lähimmän valvonnan
21780: alaisina.
21781:
21782: 67 §.
21783: Syyte kaupunginvaltuutettuja tahi niitä viranomaisia
21784: vastaan, jotka valtuusto on asettanut, tehdään yleisessä
21785: oikeudessa.
21786:
21787: 68 §.
21788: Tämän laki astuu voimaan 1 päivänä Tammikuuta
21789: 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina
21790: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt
21791: noudatettavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan
21792: asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu-
21793: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin
21794: uusi laki on tullut noudatettavaksi kunnes yhtäläiset,
21795: viimemainitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimi-
21796: tukset pääsevät voimaan.
21797: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
21798: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava
21799: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
21800: Ehdotus kunnalliseksi vaalilaiksi.
21801:
21802: 1 LUKU.
21803:
21804: Å. ä n e s t y s a 1 u e i s t a j a v a a 1 i v i r a n o m a i-
21805: sista.
21806:
21807: 1 §.
21808: Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien
21809: kunnallislain 8 §:ssä säädetty vaali on alotettava 3 päi-
21810: vänä Joulukuuta ja loppuun toimitettava samana tai
21811: seuraavana päivänä valtuuston määräyksen mukaan.
21812:
21813: 2 §.
21814: Kunta muodostaa yhden vaalipiirin ja on valtuuston
21815: jaettava se äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan
21816: kuin edustajain vaalia varten valtiopäiville. Tällaista
21817: jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin vali-
21818: tettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on
21819: saanut lainvoiman.
21820: 3 §.
21821: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto Kesäkuussa
21822: kunnan vaalikelpoisista ja kunnassa asuvista henkilöistä
21823: yhdeksi vuodeksi keskuslautakunnan, johon kuuluu pu-
21824: heenjohtaja, neljä jäsentä ynnä neljä varajäsentä sekä,
21825: jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, erikseen kutakin
21826: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 77
21827:
21828: äänestysaluetta varten vaalilautakunnan, johon kuuluu
21829: puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä kaksi varajäsentä.
21830:
21831: 4 §.
21832:
21833: Kun Lapin kihlakuntaan kuuluvassa kunnassa käyte-
21834: tään enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa
21835: kunta yhtä moneen vaalipiiriin kuin on valittava val-
21836: tuutettuja.
21837: Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi ker-
21838: rallaan yhden valtuutetun ja yhden varajäsenen.
21839: Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta
21840: yhtenä vaalipiirinä.
21841:
21842:
21843:
21844: II LUKU.
21845:
21846: V a a 1 i 1 u e t t e l o s t a.
21847:
21848: 5 §.
21849:
21850: Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten teh-
21851: köön alueen vaalilautakunta Syyskuun kuluessa. Vaali-
21852: luetteloon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan
21853: kaikki ne äänestysalueessa asuvat kunnan jäsenet, jotka
21854: ennen kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta
21855: vuotta ja jotka maalaiskuntain kunnallislain 9 §:n tai kau-
21856: punkien kunnallislain 10 §:n mukaan ovat vaalioikeutettu-
21857: ja. Vaalilautakunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.
21858: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali-
21859: luettelon kutakin äänestysaluetta varten.
21860: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä
21861: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset
21862: antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
21863: 78 VII, 1• - Edusk. esit. N:o 17.
21864:
21865:
21866: 6 §.
21867: Vaaliluettelon pitää Lokakuun 1 päivästä alkaen
21868: saman kuun 15 päivän loppuun asti olla asianmukaisen
21869: valvonnan alaisena tarkastettavaksi esille pantuna sopi-
21870: valla paikalla äänestysalueella, mistä on tieto annettava
21871: siinä järjestyksessä kuin kunnallisista kuulutuksista on
21872: määrätty.
21873:
21874: 7 §.
21875: Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jätetty
21876: pois vaaliluettelosta ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua,
21877: tehköön sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan
21878: kokouksessa 2 päivänä Marraskuuta tai antakoon sen
21879: kirjallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohta-
21880: jalle. Jos joku arvelee, että toinen henkilö oikeudetto-
21881: masti on vaaliluetteloon otettu ja tahtoo pyytää oikaisua,
21882: on oikaisuvaatimus tehtävä kirjallisesti viimeistään Loka-
21883: kuun 20 päivänä vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
21884: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali-
21885: luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheen-
21886: johtaja viimeistään Lokakuun 24 päivänä hänelle siitä
21887: tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa
21888: paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään Loka-
21889: kuun kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen seli-
21890: tyksensä.
21891: Sellainen tiedonanto jätetään päällyksessä, johon vas-
21892: taanottajan nimi ja asuinpaikka ovat merkityt, postin
21893: kautta toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla
21894: valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedon-
21895: anto on sitä paitsi julkipantava sopivaan paikkaan maalla
21896: valtuuston kokoushuoneelle ja kaupungissa raatihuoneelle.
21897: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitel-
21898: lään ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa Mar-
21899: raskuun 2 päivänä.
21900: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hake-
21901: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 79
21902:
21903: koon ennen Marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuver-
21904: nööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa
21905: päätöksestään tieto vaalilautakunnalle. Tähän päätök-
21906: seen ei saa muutosta hakea.
21907:
21908: 8 §.
21909: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole
21910: säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, mer-
21911: kitköön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo
21912: on lainvoimainen.
21913: Kun vaaliluettelon muuttamista koskevasta vaati-
21914: muksesta on saatu lopullinen päätös, tehköön vaalilauta-
21915: kunta siitä johtuvat muutokset vaaliluetteloon, ennen-
21916: kuin tämä julistetaan lainvoimaiseksi.
21917: Ellei kuvernöörin päätöksestä voida saada tietoa
21918: ennen vaalipäivää, on vaaliluetteloa kuitenkin nouda-
21919: tettava siinä vaalissa muuttamattomana.
21920:
21921:
21922:
21923:
21924: 111 LUKU.
21925:
21926: V a l i t s i j a y h d i s t y k s i s t ä.
21927:
21928: 9 §.
21929: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista alle-
21930: kirjoittamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä
21931: vaalissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa
21932: mainittua henkilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeu-
21933: tettu keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdo-
21934: kaslistan julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaali-
21935: lippuun, jota vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekir-
21936: joittajia tulee olla vähintään kaksi kertaa niin monta
21937: kuin kunnassa on valtuutettuja.
21938: ..
21939: 80 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
21940:
21941:
21942: 10 §.
21943: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon
21944: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen
21945: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä. Yhdistyksen ehdo-
21946: kaslistassa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaa-
21947: lissa on valittava valtuutettuja ynnä kolmas osa viime-
21948: mainitusta luvusta, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti
21949: tahi toimi selvästi mainittava.
21950:
21951: 11 §.
21952: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
21953: ·sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun-
21954: nalle viimeistään 5 päivänä Marraskuuta ennen kello
21955: kahtatoista päivällä. Hakerrmkseen on liitettävä asia-
21956: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuk-
21957: sessaan tulee asiamiehen vakuuttaa että ne henkilöt,
21958: joiden nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa,
21959: {)Vat kunnassa vaalioikeutPtut ja että he omakätisesti
21960: ·ovat sen allekirjoittaneet.
21961:
21962:
21963: IV LUKU.
21964:
21965: K e s k u s 1 a u t a k u n n a n v a 1 m i s t a v i s t a t o i-
21966: menpiteistä vaalia varten sekä
21967: v a a 1 i l i p u i s t a.
21968:
21969: 12 §.
21970: Keskuslautakunta antakoon hyvissä aJOin yleisölle
21971: tiedoksi kuka sen puolesta vastaanottaa asiakirjat ja
21972: milloin se tapahtuu. Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla
21973: kuin muista kunnan viranomaisten ilmoituksista on mää-
21974: rätty, kuin myös julkipanolla keskuslautakunnan kokous-
21975: .huoneessa.
21976: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 81
21977:
21978:
21979: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin Marraskuun 5
21980: päivänä ja 12 päivänä sekä vielä vaalipäivän jälkeisenä
21981: päivänä.
21982: 13 §.
21983: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa
21984: ne hakemukset, jotka ovat saapuneet valitsijayhdistyk-
21985: sistä, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla
21986: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä-
21987: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
21988: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty
21989: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon
21990: asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja
21991: ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä
21992: on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen
21993: jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttavat hakemuk-
21994: sen hylkäämisen.
21995: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset,
21996: jotka asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla
21997: on tehnyt.
21998: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaali-
21999: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla
22000: tavalla kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki-
22001: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa.
22002: Vaalipäivän jälkeisenä päivänä alotetaan äänten las-
22003: keminen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun
22004: saatettava.
22005: 14 §.
22006: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija-
22007: yhdistysten ehdokaslistat, kukin varustettuna järjestys-
22008: numeronaan, ja tämän mukaan järjestettyinä sekä ero-
22009: tettuina toisistaan selvillä viivoilla.
22010: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen
22011: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali-
22012: lippu.~on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat.
22013: 6
22014: 82 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
22015:
22016:
22017: 15 §.
22018: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutui-
22019: sasti vaalilipun jalähettäköön vaalilippuja kunkin äänestys-
22020: alueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän päällyksessä,
22021: johon on merkittävä tieto niiden luvusta.
22022:
22023:
22024:
22025: V LUKU.
22026:
22027: V a a 1 ei s ta.
22028:
22029: 16 §.
22030: Vaalitoimitus alkaa kussakin äänestysalueessa vaali-
22031: päivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kah-
22032: deksaan illalla keskeytyen kerran päivässä enintään kah-
22033: den tunnin väliajaksi äänestysalueen vaalilautakunnan
22034: määräyksen mukaan.
22035: Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hä-
22036: nen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyt-
22037: tämästä vaalioikeuttaan.
22038:
22039: 17 §.
22040: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä
22041: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin.
22042: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan
22043: saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeute-
22044: tuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaali-
22045: salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja
22046: että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
22047: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
22048: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
22049: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen,
22050: ja että tämä paikkka suljetaan sillä kellonlyömällä, jolloin
22051: vaalitoimitus on illalla keskeytettävä tahi lakkautettava.
22052: VII. 1. - Erkko ja Ahmavaara. 83
22053:
22054:
22055: Jos toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odotuspaik-
22056: ka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo.
22057:
22058: 18 §.
22059: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet-
22060: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja keho-
22061: tuksia julkipantako tahi valitsijoille jaettako.
22062:
22063: 19 §.
22064: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta-
22065: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua
22066: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten
22067: avata se päällys, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput
22068: ovat.
22069: 20 §.
22070: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
22071: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen
22072: vaalilipun.
22073: 21 §.
22074: Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan
22075: jota hän tahtoo äänestää. Hänellä olkoon oikeus tästä
22076: ehdokaslistasta pyyhkiä pois yksi tahi useampi nimi sekä
22077: muuttaa ehdokkaiden järjestys kirjoittamalla numeron 1
22078: sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijaan, numeron 2
22079: sen nimen eteen, jonka hän asettaa toiseen sijaan, numeron
22080: 3 sen nimen eteen, jonka hän asettaa kolmanteen sijaan
22081: j. n. e. Jos järjestysnumeroita ei ole asetettu kaikkien
22082: nimien eteen, ovat muut nimet luettavat siinä järjestyk-
22083: sessä, missä ne ovat valitsijayhdistyksen laatimassa ehdo-
22084: kaslistassa.
22085: Äänestäjällä ei ole oikeutta kirjoittaa uusia nimiä sii-
22086: hen ehdokaslistaan, jota hän äänestää.
22087: VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
22088:
22089:
22090: 22 §.
22091:
22092: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön va-
22093: litsija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimatta-
22094: vaksi ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan.
22095:
22096: 23 §.
22097:
22098: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan,
22099: merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt
22100: vaalioikeuttansa.
22101:
22102: 24 §.
22103:
22104: Kun vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljet-
22105: tava vaalilautakunnan puheenjohtajan sinetillä ja pan-
22106: tava varmaan talteen. Kun toimitusta sitten jatketaan,
22107: tulee lautakunnan ennen sinetin poistamista tarkastaa,
22108: että se on ehjä.
22109: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville
22110: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen
22111: lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus an-
22112: taa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys
22113: julistetaan päättyneeksi.
22114:
22115: 25 §.
22116:
22117: Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut
22118: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Sama-
22119: ten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-
22120: luetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeut-
22121: taan käyttäneet.
22122: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestä-
22123: vään päällykseen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja
22124: sinetillään huolellisesti sulkee.
22125: Päällykseen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakun-
22126: nalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
22127: VII, 1. ~ Erkko ja Ahmavaava. 85
22128:
22129:
22130: 26 §.
22131: Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentäh-
22132: den että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan
22133: kanssa kuten 24 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen
22134: vaalilippujen laskeminen ja päällykseen paneminen seu-
22135: raavana päivänä.
22136:
22137: 27 §.
22138: Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali-
22139: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi-
22140: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,
22141: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet-
22142: tiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaali-
22143: oikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa pääl-
22144: lykseen sulkemisessa käytetyn sinetin painoskuva pannaan
22145: pöytäkirjaan.
22146: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue-
22147: taan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkit-
22148: see, että pöytäkrja on oikea, minkä jälkeen tämä pan-
22149: naan keskuslautakunnalle osotetulla päällekirjoituksella
22150: varustettuun päällykseen.
22151:
22152: 28 §.
22153: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja
22154: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdol-
22155: lista joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä
22156: 25 §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri pääl-
22157: Iyksissä keskuslautakunnalle.
22158:
22159: 29 §.
22160: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa
22161: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin
22162: vaalioikeutettu ainoastaan yhtä ehdokasta, ja käyttä-
22163: 86 VII, 1. - - Edusk. esit. N:o 17.
22164:
22165:
22166: köön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa.
22167: Muutoin on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa koh-
22168: din voimassa mitä tässä laissa säädetään.
22169:
22170:
22171:
22172: VI LUKU.
22173:
22174: A ä n t e n l a s k e m i s e s t a j a v a a l i n t u l o k-
22175: s e n m ä ä r ä ä m i s e s t ä.
22176:
22177: 30 §.
22178: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat
22179: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat päällykset avattavat
22180: ja vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänes-
22181: tysalueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
22182: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät
22183: ääniä saaneiden ehdokaslistojen mukaan.
22184:
22185: 31 §.
22186: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole
22187: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuiten-
22188: kin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
22189: Jos valitsija on äänestämäänsä ehdokaslistaan tehnyt
22190: 21 §:ssä mainittuja muutoksia sillä tavalla, ettei hänen
22191: tarkoituksensa käy selvästi ilmi, olkoon hänen äänensä
22192: voimassa ääniryhmän äänimäärää 32 §:n nojalla lasket-
22193: taessa, mutta jätettäköön se huomioonottamatta 34 §:n
22194: määräyksiä sovellettaessa.
22195: Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia
22196: kuin yhden ehdokaslistan,
22197: tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan muullai-
22198: set kuin 21 §:ssä mainitut muutokset,
22199: tai pannut vaalilippunsa nimikirjoituksensa tai muun
22200: asiaankuulumattoman merkin,
22201: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 87
22202:
22203:
22204: tai käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
22205: vaalilippua.
22206: tai jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi,
22207: olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
22208:
22209: 32 §.
22210: Kaikki hyväksytyt vaaliliput, jotka ovat annetut sa-
22211: man valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joko sitä
22212: muuttamatta tahi siihen tehden 21 §:ssä mainitut muutok-
22213: set, pidetään yhtenä ääniryhmänä.
22214: Ääniryhmän äänimäärä on sen vaalilippujen luku.
22215:
22216: 33 §.
22217: Kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa
22218: yhdellä, kahdella, kolmella j. n. e., korkeintaan valitsija-
22219: yhdistyksen asettamain ehdokkaiden luvulla.
22220: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar-
22221: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merki-
22222: tään kunkin osamäärän kohdalle, minkä ääniryhmän
22223: osamääristä se on otettu. Yhtä suurien osamäärien kes-
22224: kinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.
22225: Tämän sarjan alusta erotetaan niin monta osamää-
22226: rää, kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
22227:
22228: 34 §.
22229: Kustakin samaan ääniryhmään kuuluvasta vaalilipusta
22230: luetaan äänestäjäin määräämässä järjestyksessä niin monta
22231: nimeä, kuin tämän ääniryhmän osamääriä on 33 §:n 3
22232: momentin mukaan erotettu.
22233: Sille ehdokkaalle, jota valitsija äänestää ensi sijassa,
22234: tulee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli, kolmannelle
22235: kolmasosa, neljännelle neljäsosa, viidennelle viidesosa ja
22236: jokaiselle seuraavalle kuudesosa ääntä. Kunkin ehdok-
22237: kaan saamien äänien summa on hänen äänimääränsä
22238: siinä ääniryhmässä.
22239: 88 VII, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
22240:
22241:
22242: )\äniryhmän ehdokkaitten nimet, jotka 1 momentin
22243: mukaan ovat luetut, järjestetään heidän äänimääränsä
22244: suuruuden mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saa-
22245: neen ehdokkaan nimestä, ja kirjoitetaan kunkin nimen
22246: kohdalle ehdokkaan äänimäärä. Jos kahdella ehdok-
22247: kaalla on sama äänimäärä, annetaan etusija sille, jonka
22248: nimi valitsijayhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa käy
22249: toisen edellä.
22250: Tämän nimisarjan alusta erotetaan yhtä monta nimeä,
22251: kuin niitä on 1 momentin mukaan luettu ääniryhmän
22252: kustakin vaalilipusta.
22253:
22254:
22255: 35 §.
22256:
22257: Jos eri ääniryhmien yhteinen ehdokas, jonka mm1
22258: 34 §:n 4 momentin nojalla on erotettu jonkun ääniryh-
22259: män nimisarjasta, on saanut ääniä muussakin ääniryh-
22260: mässä, on kaikkien hänelle annettujen äänien summa hä-
22261: nen lopullinen äänimääränsä.
22262: Jos ehdokas, jonka nimi on luettu, mutta ei erotettu
22263: minkään ääniryhmän nimisarjasta, on eri ääniryhmissä
22264: saanut ääniä ja näiden summa on suurempi kuin pienin
22265: äänimäärä, minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä
22266: ehdokkaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan
22267: on erotettu, kirjoitetaan hänen nimensä erityiseen luet-
22268: teloon ja nimen kohdalle hänen ääniensä summa.
22269:
22270:
22271: 36 §.
22272:
22273: Silloin kuin eri ääniryhmien yhteisen ehdokkaan nimi
22274: on 34 §:n 4 momentin nojalla erotettu kahden tahi useam-
22275: man ääniryhmän nimisarjasta, säilytetään hänen nimensä
22276: sen ääniryhmän nimisarjassa, jonka ensimäinen 53 §:ssä
22277: mainittu erottamatta jäänyt osamäärä on pienin, ja
22278: poistetaan se kaikista muista.
22279: VII, 1. - Erkko ja Abmavaara. 89
22280:
22281:
22282: 37 §.
22283: Jos jonkun ääniryhmän nimisarjasta on 36 §:n nojalla
22284: poistettu yksi tahi useampi nimi, erotetaan valitsijayhdis-
22285: tyksen asettamasta ehdokaslistasta sen alusta alkaen jär-
22286: jestyksessä yhtä monta nimeä, kuin poistettujen luku,
22287: sivuuttamaila ainoastaan ne nimet, jotka 34 §:n 4 mo-
22288: mentin mukaan tahi tämän §:n määräyksiä sovellettaessa
22289: jo ovat erotetut jonkun ääniryhmän puolesta. Erotet-
22290: tavat nimet kirjoitetaan, noudattaen ehdokaslistan jär-
22291: jestystä, ääniryhmän puolesta ennen erotettujen nimien
22292: jälkeen ja kunkin nimen kohdalle ehdokkaan äänimää-
22293: räksi se luku, joka on saman ääniryhmän puolesta viimei-
22294: senä erotetun ehdokkaan äänimäärä, laskettuna 34 §:n
22295: 2 momentin mukaan. Jos joku näistä ehdokkaista jo on
22296: 35 §:n 2 momentin nojalla saanut sitä suuremman ääni-
22297: määrän, on tämä viimeksi mainittu luku hänen ääni-
22298: määränsä.
22299: Jos nämä määräykset ovat sovellutettavat useampaan
22300: kuin yhteen ääniryhmään, käsitellään ensin se ääniryhmä,
22301: jonka äänimäärä on suurin, ja sen jälkeen muut ääni-
22302: määräin suuruuden mukaan.
22303: Jos ehdokkaan nimi, joka tämän pykälän 1 momen-
22304: tin nojalla on tullut erotetuksi jonkun ääniryhmän puo-
22305: lesta, ennen on otettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun
22306: erityiseen nimiluetteloon, poistetaan se sieltä.
22307:
22308: 38 §.
22309: Kaikki 34 §:n 4 momentin ja 37 §:n 1 momentin no-
22310: jalla erotetut sekä 35 §:n 2 momentissa mainitussa erityi-
22311: sessä nimiluettelossa jälellä olevat nimet kirjoitetaan jär-
22312: jestykseen ehdokkaitten lopullisten äänimäärien suuruu-
22313: den mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saaneesta.
22314: Jos kahdella tahi useammalla ehdokkaalla on sama ääni-
22315: määrä, ratkaisee arpa heidän keskinäisen järjestyksensä,
22316: ellei heidän nimensä ole saman ääniryhmän puolesta ero-
22317: 90 VII, 1. --· Edusk. esit. N:o 17.
22318:
22319:
22320: tetut, ·jolloin säilyttävät sen keskinäisen järjestyksen
22321: jonka ovat saaneet 34 §:n 3 momentin ja 37 §:n 1 momen-
22322: tin nojalla.
22323: Valtuutetuiksi katsotaan valituiksi, säädettyyn luku-
22324: määrään saakka, ne ehdokkaat, joiden nimet ovat tämän
22325: nimisarjan ensimäiset.
22326: Ellei edellisten määräysten nojalla ole saatu valituksi
22327: niin monta valtuutettua kuin laissa säädetään, täytetään
22328: jälellä olevat paikat ensimäisellä valitsematta jääneellä
22329: ehdokkaalla järjestyksessä kustakin niistä ääniryhmistä,
22330: joiden osamäärät 33 §:ssä mainitussa sarjassa lähinnä
22331: seuraavat saman §:n 3 momentin mukaan erotettuja
22332: osamääriä.
22333:
22334: 39 §.
22335:
22336: Valtuutettu, jonka nimi on jonkun ääniryhmän ero-
22337: tettujen ehdokkaiden nimisarjassa, katsotaan valituksi
22338: siitä ääniryhmästä.
22339: Valtuutettu, jonka nimi on säilynyt 35 §:n 2 momentis-
22340: sa mainitussa erityisessä nimiluettelossa, katsotaan vali-
22341: tuksi siitä ääniryhmästä, jossa hän on saanut suurimman
22342: äänimäärän.
22343:
22344: 40 §.
22345: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin ääni-
22346: ryhmästä kolmasosa siitä valittujen valtuutettujen lu-
22347: vusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, lähinnä suurempi
22348: kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin ääniryh-
22349: män ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, niin monta ni-
22350: meä, kuin ääniryhmä saa valita varajäseniä, Sivuutta-
22351: malla ainoastaan niiden ehdokkaiden nimet, jotka 38 §:n
22352: 2 ja 3 momentin mukaan ovat valitut valtuutetuiksi.
22353:
22354: 41 §.
22355: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitääkaikki vaali-
22356: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 91
22357:
22358:
22359: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan kes-
22360: kuslautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
22361:
22362: 42 §.
22363: Keskuslautakunnan laskeruistoimituksessa tehdään
22364: pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien
22365: vaalilippujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut
22366: henkilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet
22367: järjestyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki
22368: vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka kes-
22369: kuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toi-
22370: siinsa yhdistää.
22371:
22372: 43 §.
22373: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali-
22374: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä var-
22375: ten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut ole-
22376: maan saapuvilla.
22377:
22378: 44 §.
22379: Vaalin tulos julaistakoon samalla tavalla kuin muutkin
22380: kunnan tiedonannot.
22381:
22382:
22383:
22384: VII LUKU.
22385:
22386: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
22387:
22388: 45 §.
22389: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
22390: luopuu, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyt-
22391: tämättä oleva varajäsen siitä ääniryhmästä, jonka puo-
22392: lesta poistunut on valittu.
22393: 92 Yli, 1. - Edusk. eslt. N:o 17.
22394:
22395:
22396: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuu sijaan pie-
22397: nimmän ääniryhmän varajäsenet järjestyksessä, sen jäl-
22398: keen lähinnä pienimmän j. n. e.
22399:
22400:
22401: 46 §.
22402: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, teh-
22403: köön sen samassa järjestyksessä kuin valitetaan valtuus-
22404: ton päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen
22405: julkaisupäivästä.
22406:
22407: 47 §.
22408: Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään,
22409: tulee keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaa-
22410: lin toimittamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimes-
22411: saan kunnes uusi vaali on toimitettu.
22412:
22413:
22414: 48 §.
22415: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty
22416: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava
22417: arkipäivä määräpäivänä.
22418: Jos Joulukuun 3 päivä on lauvantai, on ensimäinen
22419: vaalipäivä seuraavana maanantaina.
22420:
22421: 49 §.
22422: Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaan valtuus-
22423: ton määrättävänä aikana ja jossa käytetään 5 §:ssä mai-
22424: nittua vaaliluetteloa, on noudatettava tämän vaalilain
22425: säännÖksiä. Keskuslautakunta määrätköön 11, 12 ja 13
22426: §:ssä säädettyjen toimitusten määräpäivät, huomioonotta-
22427: en, että näiden määräpäivien väliajat pituudeltaan niin
22428: vähän kuin mahdollista eroavat mainituissa §:ssä säädet-
22429: tyjen määräpäivien väliajoista.
22430: VII, t. - Erkko ja Ahmavaara. 93
22431:
22432:
22433: 50§.
22434: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat
22435: valitaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa
22436: noudatettava tätä vaalilakia, kuitenkin niin, että valit-
22437: sijayhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin
22438: monta nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia
22439: ja varatarkastajia yhteensä.
22440:
22441:
22442: 51 §.
22443: Valtuuston ja lisätyn valtuuston toimitettavissa suh-
22444: teellisissa vaaleissa jätetään ehdokaslistat valtuuston pu-
22445: heenjohtajalle valtuuston määrämänä aikana, ja on muu-
22446: ten soveltuvissa kohdin noudatettava tämän vaalilain
22447: 14, 15, 21, 22 §:ää, 30 §:n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35
22448: 36, 37, 38, 39, 40 ja 45 §:ää. Keskuslautakuntana toimii
22449: valtuuston valitsema vaalilautakunta.
22450:
22451:
22452: 52§.
22453: Kun kunnassa ensi kerta valitaan valtuutetut, aset-
22454: taa maistraatti kaupungissa ja kunnallislautakunta maalla
22455: keskuslautakunnan ja äänestysalueiden vaalilautakunnat
22456: sekä toimittaa muut tässä laissa valtuustolle vaaliin näh-
22457: den määrätyt tehtävät.
22458: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua
22459: kuin kunnallislaeissa säädetään.
22460: Ensimäisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne
22461: valtuutetut, joiden nimet muodostavat viimeisen kolman-
22462: neksen, ja toisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muo-
22463: dostavat sitä edellisen kolmanneksen 38 §:n 1 momen-
22464: tissa mainitusta nimisarjasta, johon on liitetty saman §:n
22465: 3 momentin mukaan täydennykseksi erotetut nimet.
22466: Ensimäisessä valtuutettujen vaalissa valitut varajäse-
22467: net pysyvät kaikki toimessaan kolmen vuoden aikana.
22468: 94 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
22469:
22470:
22471: 53 §.
22472: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten
22473: palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa
22474: kunta.
22475:
22476:
22477:
22478:
22479: Ehdotus
22480:
22481: taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä
22482: tapauksissa 15 p:nä Kesäkuuta 1898 annetun asetuksen
22483: 5 ja 9 §:n muuttamiseksi.
22484:
22485: 5 §.
22486: Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 §:ssä
22487: mainitaan, olkoon noudatettava:
22488: 1) että asia, ennenkuin sitä kuntakokouksessa lopul-
22489: lisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota
22490: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista
22491: näkyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat;
22492: b) rakennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys
22493: on annettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista koh-
22494: dista;
22495: 2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa
22496: vaarinotetaan, että olevat olot mikäli mahdollista jätetään
22497: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu-
22498: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaa-
22499: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka
22500: vähitellen ja ilman suurempia vaikeuksia ja mainittavam-
22501: pia pakkolunastuskustannuksia voidaan panna toimeen;
22502: 3) että yhdyskunnalle määrättäväin ohjeitten ehdo-
22503: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa-
22504: loille vahvistettujen poliisi-, rakennus-, palo-, terveyden-
22505: hoito- ja satamajärjestysten yleisten perusteiden kanssa,
22506: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 95
22507:
22508:
22509: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan tar-
22510: peiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan; sekä
22511: 4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan määräyk-
22512: siä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava
22513: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista
22514: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruunun-
22515: palvelijain tahi jonkun muun valtionvirkamiehen asia,
22516: että myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle
22517: itselleen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen
22518: kautta käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan
22519: sitä yhdyskuntaa koskevia asioita.
22520:
22521:
22522: 9 §.
22523: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa
22524: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäväksi asioita, jotka
22525: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoit-
22526: taa jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittami-
22527: seksi, joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa
22528: ohjesääntöjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä
22529: tänä päivänä annetun maalaiskuntain kunnallislain 5 ja
22530: 111 §:ssä säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita
22531: lautakuntia, hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan
22532: yhdyskunnan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa.
22533: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon
22534: soveltuvilta kohden noudatettavana mitä maalaiskuntain
22535: kunnallislaissa ja kunnallisessa vaalilaissa kunnanvaltuus-
22536: tosta ja lisävaltuustosta sekä niiden valitsemisesta sääde-
22537: tään, kuitenkin niin, että valtuusto älköön määrätkö
22538: yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi sen lisäksi, mitä he
22539: kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
22540: yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus, enempää kuin
22541: kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu-
22542: loista viimeisen taksoituksen mukaan.
22543: Jos yhdyskunnalle ennen 1 päivää Tammikuuta 19-,
22544: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallislaki
22545: 96 VII, 1. - Edusk. esit. N:o 17.
22546:
22547:
22548: astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta-
22549: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat
22550: sellaiset asiat senjälkeen yhdyskunnan valtuuston käsi-
22551: teltäviksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi ker-
22552: taa valitsemiseen nähden mitä maalaiskuntain kunnan-
22553: valtuuston valitsemisesta on säädetty.
22554: Helsingissä 24 p. helmikuuta 1908.
22555: Eero Erkko. P. Ahmavaara.
22556: 97
22557:
22558: 111, 2. -- Edusk. esit. N:o 15.
22559:
22560:
22561:
22562: Wiljomaa, J. E., y. m.: Ehdotukset a) Maalais-
22563: kuntain kunnallislaiksi, b) Kaupunkien kun-
22564: nallislaiksi, c) Kunnalliseksi CJaalilaiksi ja d)
22565: laiksi muutoksista taajaCJäkisten maalaisyhdys-
22566: kuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15
22567: p:nä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja
22568: 9 §:iin.
22569:
22570:
22571:
22572:
22573: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
22574:
22575:
22576: Meidän maassamme on jo kauan ja katkerana val-
22577: linnut tyytymättömyys voimassa oleviin kunnallista elä-
22578: määmme järjestäviin lakeihin. Niiden mukaan on kun-
22579: nille uskottujen asiain hoito sekä maalla että kaupungissa
22580: ollut laskettuna harvalukuisten ja yksinomaan varak-
22581: kaampia kansanluokkia edustavien kuntalaisten käsiin,
22582: josta on ollut seurauksena muun muassa ett'ei kuntalais-
22583: ten suuren enemmistön etuja ole samassa määrässä vaa-
22584: rinotettu kuin vallassa olevien ja että siten on kasvatettu
22585: oikeutettua, mutta vähitellen yhä arveluttavammaksi
22586: käyvää nurjamielisyyttä kunnallishallintoa vastaan ja
22587: ylläpidetty taajoissa kansalaisjoukoissa välinpitämättö-
22588: myyttä yhteisten asioiden hoitoon, epäilemättä suureksi
22589: vahingoksi koko maan henkiselle ja aineelliselle kehityk-
22590: selle.
22591: Että viitatut epäkohdat ovat korjattavissa ainoas-
22592: taan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä suhteellisen
22593: vaalitavan käytäntöönottamisella kuunaBisenkin elämän
22594: 7
22595: 98 VII, 2, - Edusk. esit. N:o 15.
22596:
22597: alalla, siitä lienevät kaikki edistyksen todelliset ystävät
22598: yhtä mieltä.
22599: Viime valtiopäivillä jätimme eduskunnalle esityksen,
22600: jonka tarkoitus oli saada voimassa olevat kunnalliset ase-
22601: tukset uudistetuiksi ylläkerrotussa suhteessa, mutta edus-
22602: kunta ei valitettavasti ehtinyt tätä asiata loppuun käsitte-
22603: lemään.
22604: Sitten on hallituksen asettama komitea asiata pohtinut
22605: ja ehdottanut ei ainoastaan sanottuja lainkohtia uudistet-
22606: taviksi, vaan säädettäväksi uudet kunnalliset lait koko-
22607: naisuudessaan sekä sen ohessa erinäisiä tästä uudistuk-
22608: sesta johtuvia muutoksia taajaväkisten maalaisyhdyskun-
22609: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesä-
22610: kuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:lään.
22611: Kun nyt mainitun komitean ehdotus sisältää pääasial-
22612: lisesti samat muutokset kuin meidän viime valtiopäivillä
22613: jättämämme esitys, ja muut kohdat komitean ehdotuk-
22614: sessa eivät sisällä mitään sanottavia muutoksia nykyjään
22615: voimassa oleviin lakeihin, vaan lienevät tehdyt sitä var-
22616: ten että saataisiin aikaan yksi kokonainen ja kielensäkin
22617: puolesta yhtenäinen laki, mikä meidänkin mielestä on
22618: hyvin suotavaa, saamme, viitaten muuten viime valtio-
22619: päivillä jättämämme esitysehdotuksen perusteluihin (Liit-
22620: teet, V, 1) kunnioittavimmin ehdoittaa eduskuntaesityk-
22621: sistä säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksi ja hyväk-
22622: syttäväksi seuraavat, vielä mainitun komiteanehdotuksen
22623: kanssa pääasiallisesti yhtäpitävät lakiehdotukset:
22624:
22625:
22626:
22627: A..
22628:
22629: Kumoamalla maalaiskuntain hallinnosta 15 päivana
22630: kesäkuuta 1898 annettu asetus, säädetään seuraava
22631: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 99
22632:
22633:
22634:
22635:
22636: Maalaiskuntain kunnallislaki.
22637:
22638:
22639: 1 LUKU.
22640:
22641: Y l e i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
22642:
22643: 1 §.
22644: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alueJ on itsek-
22645: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
22646: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoi-
22647: taa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi-
22648: massa olevain asetusten mukaan eivät ole julkisen viran-
22649: omaisen käyteltäviä.
22650:
22651: 2 §.
22652: Jos useammilla seurakunnilla on yhteinen kunnallis-
22653: hallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan
22654: kuin seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo
22655: erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia
22656: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteisen kunnallishallin-
22657: non alaisiksi, olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esi-
22658: tyksen johdosta ja asianomaisia kuuluf!teltuansa, näkee
22659: olevan syytä siihen suostua.
22660: Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö
22661: yhteisen kunnallishallinnon alaiseksi. Milloin kuitenkin
22662: yhteisyys yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan ole-
22663: van aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta
22664: niistä seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden jär-
22665: 100 VII, 2, - Edusk. esit. N:o 15.
22666:
22667: jestämisestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää
22668: asia Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
22669: Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä
22670: tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka yhdessä tahi
22671: toisessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä
22672: hallinnosta, siitä säädetään muualla.
22673:
22674: 3 §.
22675: Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin
22676: kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, joka kunnassa
22677: omistaa tahi vljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä
22678: omaisuutta; joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi
22679: ammattia; taikka jolla siellä on asunto ja kotipaikka.
22680:
22681: 4 §.
22682: Maalaiskunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse-
22683: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta.
22684: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
22685: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskun-
22686: tain tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä laissa
22687: tahi muualla tarkemmin säädetään.
22688:
22689: 5 §.
22690: Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
22691: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
22692: tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kunnalle myön-
22693: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toi-
22694: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä
22695: menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälem-
22696: pänä sanotaan.
22697: Niitä menoja varten, joita mainittujen varojen lisäksi
22698: tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin
22699: tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannettavaksi tässä
22700: laissa säädettyjen perusteiden mukaan.
22701: VII, 2, ~ Wiljomaa, y. m. 101
22702:
22703:
22704: II LUKU.
22705:
22706: K u n n a n v a l t u u s t o s t a.
22707:
22708: 6 §.
22709: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
22710: luku on 1,000 tahi vähemmän, 12, ja kunnassa, jonka
22711: väkiluku on
22712:
22713: enemmän kuin 1,000 vaan ei yli 2,000, 15
22714: 2,000 4,000, 18
22715: " " " " "
22716: 4,000 6,000, 21
22717: " " " "
22718: 6,000 8,000, 24
22719: " " " " "
22720: 8,000 10,000, 27
22721: " " " "
22722: 10,000 15,000, 30
22723: " " " "
22724: 15,000 36
22725: " "
22726: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
22727: vaalilaissa säädetään.
22728: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
22729: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
22730:
22731: 7 §.
22732: Kunnanvaltuutetut valitaan välittömillä ja suhteelli-
22733: silla vaaleilla.
22734: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui-
22735: tenkin enemmistövaalitapaa, ellei kunta, ennenkuin tämä
22736: laki astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali-
22737: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa
22738: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin
22739: enemistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyn val-
22740: tuuston ratkaistava.
22741: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
22742: äänioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta
22743: käyttetäkö.
22744: 102 Vll, a. - Edusk. esit. N:o 15.
22745:
22746: Vaalien toimittamisesta säädetään kunnallisessa vaali-
22747: laissa.
22748: 8 §.
22749: Kunnanvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. Kui-
22750: tenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden lo-
22751: pussa kolmasosa ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
22752: masosa siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
22753: on säädetty.
22754: Jos kunnan vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa,
22755: päättyy valtuutettujen toimikausi kolmen vuoden kulut-
22756: tua, jolloin uudet vaalit ovat toimitettavat.
22757: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun
22758: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
22759: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
22760: laissa on säädetty tai, jos kunnassa käytetään enemmistö-
22761: vaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu varajäsen; ja on
22762: tämä toimessa sen ajan, mikä eronneella olisi ollut jälellä.
22763: Lisävaltuutetut valitaan joka kerta erikseen käsittele-
22764: mään ja päättämään asiaa, joka tämän lain mukaan on
22765: heidän ratkaistava.
22766: 9 §.
22767: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia
22768: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella,
22769: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaali-
22770: vuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
22771: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
22772: 1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kunnassa;
22773: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
22774: 3) se, joka muun syyn kuin kunnan viranomaisen
22775: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
22776: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden
22777: lähinnä edellisen vuoden kunnallisverot;
22778: 4) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on katsot-
22779: tava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton
22780: maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan;
22781: VII. 2. - Wiljomaa, y. m. 103
22782:
22783:
22784: 5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
22785: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
22786: sitä yrittänyt tahi oikeudettomasti äänestänyt useammassa
22787: kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauk-
22788: sella häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden
22789: loppuun siitä lukien kuin lopullinen tuomio asiasta annet-
22790: tiin.
22791: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
22792: vaalioikeutettu, joka on velvollinen maksamaan kunnal-
22793: lista tuloveroa ja joka on suorittanut hänen maksetta-
22794: vakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden kun-
22795: nallisverot sekä joka 2 momentin 2, 4 tai 5 kohdan mu-
22796: kaan ei ole vaalioikeutta vailla, ynnä sellaisen vaalioikeu-
22797: tetun yksikolmatta vuotta täyttänyt aviopuoliso.
22798:
22799: 10 §.
22800: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuute-
22801: tuksi on jokainen, joka on oikeutettu niitä valitsemaan.
22802: Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen
22803: on säädetty, olkoon voimassa myös muihin kunnallisiin
22804: luottamustoimiin nähden.
22805:
22806: 11 §.
22807: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä
22808: seuraavista asioista, nimittäin:
22809: 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk-
22810: sen edistämisestä;
22811: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis-
22812: tämisestä;
22813: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveelli~yyden sekä ylei-
22814: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat-
22815: sotaan tarpeelliseksi;
22816: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta;
22817: 5) vaivaishoidosta;
22818: 6) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
22819: 104 Vll, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
22820:
22821: 7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoi-
22822: tuksia varten aiottujen rahastojen perustamisesta ja hal-
22823: linnosta;
22824: 8) yleisten warranttia antamaan oikeutettujen talle-
22825: tusmakasiinien perustamisesta;
22826: 9) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
22827: sesta, nin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta-
22828: vista toimenpiteistä;
22829: 10) tulipalon ja kulovalkean estämisestä ja ehkäise-
22830: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
22831: 11) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
22832: taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan rahas-
22833: tojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilin-
22834: päästön antamisesta;
22835: -"~i)2) yhteiseen kunnanvaltuutettujen kokoukseen lähe-
22836: tettävien edustajain sekä kunnallislautakunnan puheen-
22837: johtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten
22838: vaalista;
22839: 13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta-
22840: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
22841: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan
22842: lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal-
22843: lintoa varten; sekä
22844: 14) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan
22845: yhteiseen toimialaan.
22846: Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja antaa
22847: lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi muut
22848: viranomaiset lähettävät valtuustolle lausunnon saamista
22849: varten.
22850: Ne asiat, jotka erinäisten asetusten mukaan ovat
22851: kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän lain voimaan
22852: astuttua kwnnanvaltuuston käsiteltäviksi.
22853: Kirkonkokouksessa käsiteltävistä asioista on erittäin
22854: säädetty.
22855: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 105
22856:
22857:
22858: 12 §.
22859:
22860: Jos kunnanvaltuusto katsoo jonakin vuonna kunnan
22861: menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kunnan jäse-
22862: niltä tuloveroa enemmän kuin kolme prosenttia maksu-
22863: velvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
22864: meisen taksoituksen mukaan,. alistettakoon sellainen asia
22865: lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaistavaksi.
22866: Sama olkoon laki, jos kunnanvaltuusto havaitsee
22867: syytä olevan ottaa kunnalle lainan pitemmäksi ajaksi
22868: kuin seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin
22869: myös jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on
22870: yhteensä suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka
22871: valtuusto on sinä vuonna kannettavaksi määrännyt,
22872: taikka, jos se on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta,
22873: siitä mitä valtuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus
22874: kannettavaksi määrätä.
22875:
22876: 13 §.
22877:
22878: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
22879: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
22880: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
22881: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
22882: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
22883: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
22884: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
22885: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuu-
22886: den ostamista; 3) uutta yritystä, joka voipi tuntuvasti
22887: vaikuttaa kunnalliseen verotukseen.
22888: Missä muissa tapauksissa asia on lisätyn valtuuston
22889: ratkaistava, siitä säädetään 7, 33 ja 104 §:ssä.
22890:
22891: 14 §.
22892: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä si-
22893: veellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi
22894: 106 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
22895:
22896: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä
22897: myös oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopi-
22898: via uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa
22899: suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei
22900: kuvernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos valtuusto
22901: katsoo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään
22902: jotakin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyy-
22903: dettäköön kihlakunnanoikeutta sitä uhkasakkoa korotta-
22904: maan.
22905: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa-
22906: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin
22907: kunnalliset tiedonannot.
22908:
22909: 15 §.
22910: Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
22911: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kunnan
22912: ulkopuolella taikka ellei hän ole täyttänyt kuuttakym-
22913: mentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuotena
22914: ollut kunnan valtuutettuna taikka kunnallislautakunnan
22915: puheenjohtajana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen,
22916: kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun
22917: hallituskunnan puheenjohtajana. Jos valittu sellaisesta
22918: syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
22919: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
22920: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
22921: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon
22922: kunnanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
22923: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
22924: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
22925: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
22926: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
22927:
22928: 16 §.
22929: Kunnanvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuosit-
22930: tain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
22931: Vll, 2, - Wiljomaa, y. m. 107
22932:
22933:
22934: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edelisenä
22935: vuotena ole ollut samassa toimessa.
22936: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun-
22937: nimismiestä eikä alhaisempaa kruununpalvelijaa.
22938: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee,
22939: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen
22940: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen
22941: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
22942: Toimitetusta valtuuston puheenjohtajan ja vara-
22943: puheenjohtajan vaalista on heti annettava kuvernöörille
22944: tieto.
22945: 17 §.
22946: Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheen-
22947: johtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäy-
22948: tymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin
22949: tointa siksi kuin valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen
22950: puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaalimäärä-
22951: tään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä.
22952:
22953: 18 §.
22954: Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnanta-
22955: lossa tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka valtuusto
22956: on määrännyt.
22957: Kokoukset olkoot julkisia, ellei valtuusto johonkin
22958: erityiseen tapaukseen nähden siitä toisin päätä.
22959:
22960: 19 §.
22961: Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjoh-
22962: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla tarkka ilmoitus
22963: kokouksen ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka
22964: siinä tulevat käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki
22965: kunnantaloon tahi muuhun valtuuston määräämään sove-
22966: liaaseen paikkaan sekä koulutettava kunnan kirkossa tahi
22967: kirkoissa vähintäänkin kahtena sunnuntaina ja ilmoitet-
22968: 108 VII, z. - Edusk. esit. N:o 15.
22969:
22970: tava valtuutetuille muulla sopivalla valtuuston määrättä-
22971: vällä tavalla.
22972: Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa anta-
22973: masta kutsumusta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja
22974: tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan pu-
22975: heenjohtaja.
22976: Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä-
22977: toista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kuulutus
22978: ensimäisen kerran julkiluettiin, mutta jos asia on taval-
22979: lista kiireellisempi eikä koske uutta verotusta tahi veron
22980: korotusta, saa sen ottaa käsiteltäväksi aikaisintaan sinä
22981: päivänä, jona kuulutus on toisen kerran kirkossa julki-
22982: luettu.
22983: 20 §.
22984: Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin
22985: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa
22986: ja parahiten seuraavina aikoina: Huhtikuussa, jolloin
22987: päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä
22988: kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta
22989: sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta;
22990: Kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
22991: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja varten; Syys-
22992: kuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toi-
22993: miin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäse-
22994: net taksoitus- ja tutkijalautakuntiin; Marras- tai Joulu-
22995: kuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten
22996: tulevaksi vuodeksi.
22997: 21 §.
22998: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val-
22999: tuuston kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa var-
23000: ten, anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka
23001: tulee tutkia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, anta-
23002: koon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen
23003: ja samalla myös semmoisen odotuksen valituksen tekemi-
23004: seen, kuin 98 §:ssä sanotaan.
23005: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 109
23006:
23007:
23008: 22 §.
23009: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako,
23010: älköönkä päätöstä ·tehkö, ellei vähintään kaksi kolman-
23011: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
23012:
23013: 23 §.
23014: Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada
23015: määräpäivänä loppuunkäsitellyksi, määrätköön puheen-
23016: johtaja ennen kokouksen hajoamista toisen päivän sen
23017: käsittelyn jatkamista varten. Siitä ei tarvitse erittäin
23018: kuuluttaa.
23019: 24 §.
23020: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä
23021: asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin
23022: kuulutuksessa ilmoitettuja asioita päätetä. Jos siinä nos-
23023: tetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä
23024: lopullisesti ratkaistako ennenkuin uudessa kokouksessa,
23025: edelläkäyneen kuuluttamisen jälkeen.
23026: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta jär-
23027: jestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois kuun-
23028: telijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy sem-
23029: moinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajotta-
23030: koon kokouksen.
23031: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa
23032: varapuheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, va-
23033: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan.
23034: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen
23035: ilman pätevää estettä jää tulematta määrättyyn kokouk-
23036: seen, taikka jos hän ilman sellaista syytä lähtee pois kes-
23037: ken kokouksen, maksakoon kunnan kassaan sakkoa, pu-
23038: heenjohtaja ja varapuheenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme
23039: markkaa. ' Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi
23040: jää pitämättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksin-
23041: kertainen.
23042: 110 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
23043:
23044: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta-
23045: kunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen
23046: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus-
23047: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa
23048: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole
23049: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi
23050: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä
23051: eikä päätöksiä tekemästä.
23052:
23053: 25 §.
23054: Sittenkuin keskustelu valtuuston kokouksessa on pi-
23055: detty ja puheenjohtaja julistanut sen päättyneeksi, teh-
23056: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus >>jaa»
23057: taikka >>ei>> ilmaisee valtuutettujen päätöksen. Kun vas-
23058: taus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja mikä hänen
23059: käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi ja vahvista-
23060: koon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyön-
23061: nillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julki-
23062: sesti ja esiinhuudolla.
23063: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, tak-
23064: soituslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskun-
23065: tain toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useam-
23066: pia, tapahtukoot, elleivät kaikki valitsijat ole yksimielisiä,
23067: suhteellista vaalitapaa noudattamalla, niinkuin kunnalli-
23068: sessa vaalilaissa säädetään.
23069: Jos yksi on valittava tai missä enemmistövaali~apa
23070: on käytännössä ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten
23071: enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
23072:
23073: 26 §.
23074: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an-
23075: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakau-
23076: tuvat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mieli-
23077: pide voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy.
23078: Asioissa, jotka 12 §;n ja 13 §:n 1 momentin mukaan
23079: Vll, 2. - Wiljomaa, y. m. 111
23080:
23081:
23082: ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, vaaditaan päätök-
23083: sen tekemiseen, että vähintään kaksi kolmannesta läsnä-
23084: olevista sitä äänestyksessä kannattaa. Älköön kuiten-
23085: kaan määrättäkö tuloverona kannettavaksi enempää kuin
23086: viisi prosenttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista vero-
23087: tettavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, ellei
23088: lisätyssä valtuustossa vähintään kolme neljännestä läsnä-
23089: olevista sellaisen verotuksen puolesta äänestä.
23090: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon
23091: puheenjohtaja päätöksen.
23092:
23093: 27 §.
23094: Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa pu-
23095: heenjohtaja tai hänen valvontansa alaisena valtuuston
23096: sitä varten valitsema henkilö.
23097: Pöytäkirja on tarkistettava heti. Valtuusto voi kui-
23098: tenkin antaa vähintään kahden aina kerraksi sitä varten
23099: valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen val-
23100: tuuston määrättävänä päivänä.
23101: Jos pöytäkirjan tarkistajista yksi tahi useammat kiel-
23102: täytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen, ettei se
23103: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on
23104: tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan
23105: ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seuraavaan val-
23106: tuuston kokoukseen.
23107: Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja pöytä-
23108: kirjantekijä sekä vähintään kaksi valtuutettua.
23109: Tarkistettu pöytäkirja on julkipanolla kunnantalossa
23110: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julki-
23111: luettava.
23112: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
23113: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeistään pöy-
23114: täkirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä pää-
23115: töstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vas-
23116: talauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon
23117: 112 VIJ, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
23118:
23119: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkir-
23120: jan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
23121:
23122: 28 §.
23123: Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä
23124: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tie-
23125: doksi kokouksen pöytäkirjan otteella, johon on liitettävä
23126: osoitus, miten päätökseen haetaan muutosta. Sen, joka
23127: tiedonannon toimitti, tulee otteesseen merkitä päivä, jol-
23128: loin se annettiin, sekä nimensä ja kotipaikkansa.
23129:
23130: 29 §.
23131: Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytän-
23132: töönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi,
23133: on se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön
23134: täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain
23135: voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi
23136: hyödyttömäksi tahi kurvenööri näe olevan syytä täytän-
23137: töönpanemista kieltää.
23138:
23139: 30 §.
23140: Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston
23141: päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimite-
23142: taan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja
23143: henkilöiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpane-
23144: minen on.
23145:
23146:
23147: 111 LUKU.
23148: Yhteisistä kunnanvaltuutettujen
23149: k o k o u k s i s t a.
23150:
23151: 31 §.
23152: Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa
23153: kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat seu-
23154: VII, 2, - Wi]jomaa, y. m. 113
23155:
23156:
23157: raavissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat yhtei-
23158: sessä kunnan valtuutettujen kokouksessa tässä jälempänä
23159: säädetyllä tavalla, nimittäin:
23160: 1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi
23161: niiden osille;
23162: 2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhei-
23163: sesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
23164: 3) kun kuvernööri on lykännyt asian yhteiseen val-
23165: tuutettujen kokoukseen lausunnon antamista varten.
23166:
23167: 32 §.
23168: Yhteinen valtuutettujen kokous pidetään siinä pai-
23169: kassa ja sinä aikana, josta kunnanvaltuustot ovat keske-
23170: nään sopineet, tahi jonka kuvernööri, niiden ollessa eri
23171: mieltä, ilmoituksen saatuaan on määrännyt.
23172:
23173: 33 §.
23174: Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähin-
23175: tään seitsemää päivää ennen määrättyä yhteistä valtuu-
23176: tettujen kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoi-
23177: sista jäsenistä valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin
23178: monta, että niiden lukumäärä vastaa kuudettaosaa val-
23179: tuuston jäsenten luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei
23180: ole jaollinen kuudella, on edustajain lukua lisättävä yh-
23181: dellä.
23182: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
23183: pitää olla vähintäänkin kolmasosa edustajain lukumää-
23184: rästä.
23185: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
23186: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
23187: Jos 31 §:ssä mainittu asia on sellainen kuin 13 §:n
23188: 1 momentissa sanotaan, taikka koskee lainanottamista,
23189: olkoon tällainen kysymys ratkaistava lisättyjen valtuu-
23190: tettujen yhteisessä kokouksessa. Tällaiseen kokoukseen
23191: valitsevat kunkin kunnan lisätyt valtuutetut kaksi ker-
23192: 8
23193: 114 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
23194:
23195: taa niin monta edustajaa ja varaedustajaa, kuin 1 ja 2
23196: momentissa on säädetty.
23197: 34 §.
23198: Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien
23199: valtuustojen pöytäkirjan otteilla hyvissä ajoin annettava
23200: tieto sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka pii-
23201: rissä yhteinen valtuutettujen kokous pidetään; ja olkoot
23202: nämät pöytäkirjanotteet siten valituille valtakirjoina ole-
23203: maan osallisina yhteisessä kokouksessa.
23204:
23205: 35 §.
23206: Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja
23207: ilman laillista estettä jää yhteiseen valtuutettujen kokouk-
23208: seen tulematta, niin häntä sakotettakoon neljäkymmentä
23209: markkaa. ·Sama olkoon laki, jos edustaja ei voi näyttää,
23210: että hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut
23211: varaedustajaa kokoukseen.
23212: Mainitut sakot, joihin määrää seri kunnan valtuusto,
23213: jota laiminlyöjän olisi pitänyt edustaa, menevät sanotun
23214: kunnan yleiseen kassaan.
23215: 36 §.
23216: Yhteinen valtuutettujen kokous on päätöksenvoipa
23217: kun vähintään kolme neljättäosaa siihen valituista edus-
23218: tajista on tullut saapuville.
23219: Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan valtuuston pu-
23220: heenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja
23221: siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudes-
23222: taan valitsevat.
23223: Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kulla-
23224: kin edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla lipuilla
23225: äänestäminen luvallista. Jos ääniluku jakautuu tasan eri
23226: mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide,
23227: johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa
23228: arpa ratkaiskoon, kun äänet ovat tasan.
23229: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 115
23230:
23231:
23232: Asioissa, jotka 33 §:n 4 momentin mukaan ovat li-
23233: sättyjen valtuutettujen yhteisessäkokouksessa käsiteltävät,
23234: katsotaan ehdotus hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kol-
23235: mannesta läsnäolevista sitä kannattaa.
23236:
23237: 37 §.
23238: Pöytäkirjan kirjoittaa yhteisessä valtuutettujen koko-
23239: uksessa puheenjohtaja tai hänen johdollansa se, jonka
23240: hän siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki
23241: kokouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edus-
23242: tajat. Pöytäkirja tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat
23243: puheenjohtaja sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt,
23244: yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen
23245: säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan luona,
23246: jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty.
23247:
23248: 38 §.
23249: Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkistami-
23250: sesta OI1 siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kul-
23251: lekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen val-
23252: tuuston puheenjohtajan toimesta sen kirkossa tahi kir-
23253: koissa viivyttelemättä kuulutettavaksi.
23254:
23255: 39 §.
23256: Yhteisen valtuutettujen kokouksen päätös saatetaan
23257: täytäntöön niinkuin kokous tämän lain perusteiden mu-
23258: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa
23259: tahi asetuksessa ole toisin säädetty.
23260:
23261: 40 §.
23262: Palkan määrää ja maksaa edustajalle se kunta, jota
23263: hän edustaa.
23264: Muut yhteisestä valtuutettujen kokouksesta johtuvat
23265: kustannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan.
23266: 116 VII, z. - Edusk. esit. N:o 15.
23267:
23268:
23269: 41 §.
23270: Jos kuvernööri vaatii yhteiseltä valtuutettujen koko-
23271: ukselta lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös ko-
23272: kouksen pitämistä varten ajan ja paikan ja antakoon siitä
23273: kunnille tiedon niin aikaiseen, että edustajat ennätetään
23274: siihen valita tässä luvussa sanotulla tavalla.
23275:
23276: 42§.
23277: &.
23278:
23279:
23280: Muuten olkoon yhteiseen valtuutettujen kokoukseen
23281: nähden soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä. laissa
23282: on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista sii-
23283: hen kuuluvista asianhaarQista.
23284:
23285:
23286: IV LUKU.
23287:
23288: K u n n a II i s l a u t a k u n n a s t a.
23289:
23290: 43 §.
23291: Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta-
23292: kunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden
23293: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi-
23294: ranomainen laillisesti voipi noudatettavaksi käskeä, pitää
23295: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee
23296: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.
23297: Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh-
23298: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on
23299: jonkun sen lautakunnan jäsenen silmälläpidon alainen.
23300:
23301: 44 §.
23302: Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
23303: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta-
23304: kunnalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston käsiteltä-
23305: viksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä kun-
23306: taa koskevista asioista.
23307: vn, 2. - Wiljomaa, y. m. 117
23308:
23309:
23310: 45 §.
23311: Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan
23312: vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä,
23313: pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut
23314: sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
23315:
23316: 46 §.
23317: Kunnallislautakunnan asia on, ellei valtuusto ole aset-
23318: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey-
23319: dentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sai-
23320: raanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko-
23321: tusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja
23322: kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, nou-
23323: dattaa mitä niistä erittäin säädetään.
23324: Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
23325: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielen-
23326: vikaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät,
23327: jotka ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kun-
23328: nan kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolen-
23329: pitoa.
23330: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuu-
23331: romykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä
23332: hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heidän hoidostansa huolta
23333: pitämässä, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mah-
23334: dollista, tarpeenmukaista opetusta.
23335:
23336: 47 §.
23337: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne kos-
23338: kevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita,
23339: on erittäin säädetty.
23340:
23341: 48 §.
23342: Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan
23343: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär-
23344: ll8 Vll, 2 . - Edusk. esit. N:o 15.
23345:
23346: jestystä kunnan alueella ja estää vallattomuutta ja yleisen
23347: lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä
23348: sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä,
23349: jotka 55 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta
23350: kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin
23351: kunnanvaltuusto saattaa määrätä.
23352: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan
23353: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpal-
23354: velijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on vel-
23355: vollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruu-
23356: nunpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä vallattomuutta
23357: tahi epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä.
23358:
23359: 49 §.
23360: Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin
23361: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä
23362: henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todel-
23363: lisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi.
23364: Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avulli-
23365: sena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräys-
23366: ten ja kaavain mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle
23367: ovat antaneet tahi vasta antavat.
23368:
23369: 50 §.
23370: Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan
23371: yhteisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoi-
23372: dosta ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on
23373: pidettävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä
23374: toimessaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta
23375: päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja raken-
23376: nuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa,
23377: kuin myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia,
23378: kassoja, rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja varoja
23379: asianmukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tar-
23380: koin niistä voimassa olevain määräysten mukaisesti hoi-
23381: detaan ja käytetään.
23382: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 119
23383:
23384:
23385: 51 §.
23386: Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita
23387: ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön-
23388: nettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä ase-
23389: tuksessa ole toisin säädetty.
23390: Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei-
23391: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan-
23392: nossa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän lain V:ssä
23393: luvussa.
23394: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa-
23395: olasta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä eri-
23396: kohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten tulee
23397: kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
23398:
23399: 52§.
23400: Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut lautakunnat, hallitus-
23401: kunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut
23402: kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat
23403: lähinnä kunnallislautakunnan katsannon ja tarkastuksen
23404: alaisia ja niiden tulee sitä varten ennen Helmikuun 15
23405: päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinostansa kerto-
23406: mukset viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, jotka ovat
23407: laadittavat valtuuston antamain määräysten mukaan.
23408:
23409: 53§.
23410: Jos kunnallislautakunta huomaa, että 52 §:ssä maini-
23411: tut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät vel-
23412: vollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy-
23413: pääksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen,
23414: ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta
23415: muuten voida saada aikaan.
23416:
23417: 54§.
23418: Toimestansa tulee kunnallis]autakunnan ennen Maa-
23419: 120 VII, 2, - Edusk. esit. N:o 15.
23420:
23421: liskuun 15 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus
23422: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, niinkuin valtuusto
23423: tarkemmin määrää.
23424:
23425: 55§.
23426: Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan-
23427: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen ra-
23428: hastonhoitajan sekä katsantomiehiä ja muita sellaisia
23429: henkilöitä. Nämä apumiehet, jotka palkataan valtuuston
23430: harkinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja nii-
23431: den määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin
23432: tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa olkoon kunnallis-
23433: lautakunnalla kuitenkin valta ottaa tarvittavia apumiehiä,
23434: mutta sen on velvollisuus ilmoittaa siitä lähinnä seuraa-
23435: vassa valtuuston kokouksessa.
23436:
23437: 56§.
23438: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara-
23439: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan
23440: vähintään kolme jäsentä, jotka valtuusto valitsee kunnan
23441: vaalikelpoisten joukosta kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
23442: Samalla kertaa valitaan heille tarpeellinen määrä vara-
23443: jäseniä.
23444: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmasosa,
23445: kahtena ensimäisenä vuonna arvan mukaan ja sitten vuo-
23446: roonsa.
23447:
23448: 57§.
23449: Älköön kuvernööri, tuomari, kruununvouti, kruunun-
23450: nimismies tai alhaisempi kruununpalvelija, ei myöskään
23451: kunnallislautakunnan tai muun kunnan hallintoa varten
23452: asetetun hallituskunnan virka- tai palvelusmies, joka on
23453: velvollinen toimestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen
23454: mihinkään 56 §:ssä mainittuun toimeen.
23455: Näihin toimiin valitun kieltäymisoikeudesta ja niistä
23456: vn, 2. - Wiljomaa, y. m. 121
23457:
23458:
23459: kuoleman kautta taikka muuton tai muun laillisen syyn
23460: takia eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuu-
23461: tetuista 8, 15 ja 16 §:ssä on säädetty.
23462: Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan vel·
23463: voitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakun-
23464: nassa.
23465: 58§.
23466: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheen-
23467: johtaja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheen-
23468: johtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua
23469: lautakunnasta.
23470: 59§.
23471: Kun kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja vara-
23472: puheenjohtajan vaali on toimitettu, on se viivyttelemättä
23473: ilmoitettava kuvernöörille.
23474: 60 §.
23475: Kirkkoherralla taikka, hänen poissaollessaan, kappa-
23476: laisella tai muulla seurakunnassa virkaatoimittavana pa-
23477: pilla olkoon oikeus olla kunnallislautakunnassa kansakou-
23478: lua koskevista asioista keskustelemassa, vaikka hän ei
23479: olekaan lautakunnan jäsen.
23480: Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä
23481: muita kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislauta-
23482: kunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun
23483: ' hallituskunnan toimintaan olkoon voimassa mitä siitä
23484: muualla on säädetty.
23485: 61 §.
23486: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
23487: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin
23488: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jä-
23489: senten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
23490: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja joko kuulutta-
23491: 122 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
23492:
23493: maila kunnan kirkossa tahi kirkoissa taikka muulla lauta-
23494: kunnan päättämällä soveliaalla tavalla.
23495:
23496: 62 §.
23497: Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jäävin tahi
23498: muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta mää-
23499: rättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian kä-
23500: sittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku
23501: toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa
23502: tapauksessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut
23503: este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen ko-
23504: koukseen.
23505: 63 §.
23506: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu-
23507: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi
23508: kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös
23509: äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen jär-
23510: jestykseen on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 22,
23511: 24, 26 ja 28 §:ssä sekä 25 §:n 1 momentissa kunnanval-
23512: tuustosta on säädetty.
23513: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
23514: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 §:ssä on
23515: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin
23516: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi
23517: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain-
23518: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi julkipanolla '
23519: kunnantalossa tai muussa sopivassa paikassa, josta sitä
23520: ennen kuulutnksella kunnan kirkoss~ tai kirkoissa on
23521: ilmoitettava.
23522: 64 §.
23523: Kunnallis]autakunnan kokouksessa pitää puheenjoh-
23524: taja pöytäkirjaa tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti
23525: kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta,
23526: VII, 2, - Wiljomaa, y. m. 123
23527:
23528:
23529: kirjoittaa kirjekonseptit, diaarit ja luettelot antamistansa
23530: todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osotetut kirjoi-
23531: tukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy sään-
23532: nöllisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä
23533: luettelot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen palkan,
23534: jonka kunnanvaltuusto tarkoitusta varten määrää. Tar-
23535: vittavat apumiehet saapi puheenjohtaja ottaa ja myös
23536: erottaa.
23537:
23538: 65 §.
23539: Pöytäkirja ja päätös on tarkistettava heti tahi vii-
23540: meistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lauta-
23541: kunta saakoon kuitenkin erikseen joka kerralta uskoa
23542: tarkistuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä pu-
23543: heenjohtajan kanssa määräpäivänä toimitettavaksi.
23544:
23545: ö6 §.
23546: Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tie-
23547: tojen nojalla, jotka hänellä on ollut tilaisuus saada kun-
23548: nassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa
23549: täysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellai-
23550: nen toåistus lautakunnan sinetillä vahvistettava-
23551:
23552: f37 §.
23553: Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnalli-
23554: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan
23555: puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
23556:
23557: 68 §.
23558: Se, joka kunnassa asuu tahi oleskelee, olkoon velvol-
23559: linen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen
23560: kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän
23561: on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tar-
23562: peellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jon-
23563: 124 Vll, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
23564:
23565: kun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön kautta
23566: on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää
23567: ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta eikä
23568: näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen kas-
23569: saan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kaksinkertaisen eli
23570: kuuden markan sakon uhalla velvollinen uutena määrä-
23571: päivänä tulemaan saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä
23572: lautakunnan päätöksestä todistettavasti annettu tieto eikä
23573: hän sittenkään ole saapunut, anokoon lautakunta paikka-
23574: kunnan kruununnimismieheltä virka-apua poisjääneen
23575: noutamista varten.
23576:
23577:
23578: V LUKU.
23579:
23580: K u n n a ll i s v e r o i s t a, n i i d e n k a n t a-
23581: m i s e s t a j a t i l i t y k s e s t ä.
23582:
23583: 69 §.
23584: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
23585: hin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla,
23586: on uskontunnustuksesta tai kansalaisoikeudesta huoli-
23587: matta jokainen,
23588: joka kunnassa, asukoonpa siellä tai ei, omistaa tahi
23589: viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta,
23590: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai ammattia,
23591: sekä
23592: jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
23593: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle
23594: taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
23595: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin
23596: tuloihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä,
23597: elinkeinosta, liikkeestä tai muista varoista.
23598: Veroäyrejä pannaan neljänsadan markan tulosta yksi
23599: sekä sitä suuremmasta tulosta kultakin täydeltä sadan
23600: markan määräitä yksi äyri lisäksi.
23601: VII, 2 . - Wiljomaa, y. m. 125
23602:
23603:
23604: Jos verotuksenalaisen henkilön vuositulot eivät nouse
23605: yli tuhannen markan ja jos hänellä on elätettävänään vä-
23606: hintään kolme lasta alle kymmenen vuoden taikka viisi
23607: .alle viidentoista vuoden, vähennettäköön hänen verotet-
23608: tavasta tulostaan sadan markan määrä kutakin sellaista
23609: lasta kohti.
23610:
23611: 70 §.
23612: Jos laissa tahi asetuksessa on säädetty, että kunnal-
23613: lisveroa on suoritettava jonkin muun kuin 69 §:ssä mai-
23614: nitun perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalais-
23615: ten, jotka muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle
23616: veroa, tulee ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien mak-
23617: sujen suorittamiseen, olkoon noudatettavana mitä sen
23618: on säädetty.
23619:
23620: 71 §.
23621:
23622: Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava seuraa-
23623: van vuoden Tammikuun kuluessa ja sen toimittaa tak-
23624: soituslautakunta, johon kunnanvaltuusto valitsee tarpeel-
23625: lisen määrän kunnan vaalikelpoisia jäseniä.
23626: Siten valitussa taksoituslautakunnassa tulee olla sekä
23627: kiinteistön- ja maanomistajia, että myös elinkeinonharjoit~
23628: tajia ja muita kunnan jäseniä.
23629:
23630:
23631: 72 §.
23632: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti arvioida,
23633: minkä verran tuloa kunkin kunnassa verotuksen alai;;en
23634: henkilön saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun-
23635: nassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elin-
23636: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kun-
23637: nassa asunto- ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai
23638: muista varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin vero-
23639: äyrejä niinkuin 69 §:ssä sanotaan.
23640: 126 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
23641:
23642: • Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu-
23643: kaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet
23644: kannattavat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se
23645: mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
23646: Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmattaosaa
23647: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
23648: Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan ko-
23649: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen
23650: sakkoa niinkuin 24 §:ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu.
23651:
23652: 73 §.
23653: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
23654: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikku-
23655: van pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvi-
23656: oidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
23657: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
23658: testamentin, säästöperinnön, eläkerahan, armovuoden
23659: ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelli-
23660: set, vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset
23661: ja työpaikat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kun-
23662: nalle menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja laatui-
23663: sia tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinnitetyn
23664: velan korkoa, eläkettä tai kruununvirkatalon vuokraa
23665: eikä myöskään veronalaisen ja hänen perheensä elanto-
23666: kustannuksia, joihin on luettava asunto, oma tahi vuok-
23667: rattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä palvelusväen
23668: palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin verrattavaa.
23669: Älköön luettako pois sitäkään, mitä veronalainen liikkeensä
23670: laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin, uudisrakennuk-
23671: siin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sellaiseen eikä myös
23672: sitäkään, mitä hän osinkona on saanut osake- tahi pankki-
23673: yhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 69 §:n mukaan
23674: pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea pois pe-
23675: rintö, testamentti tahi säästöperintö, joka on tullut puoli-
23676: solle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle
23677: perilliselle.
23678: VIT, a . - Wiljomaa, y. m. 127
23679:
23680: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli-
23681: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet-
23682: tävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät työkyvyttömät
23683: vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah-
23684: deksansadan markan taksoituslautakunnalla valta alentaa
23685: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
23686: hänet kokonaan veroa maksamasta.
23687: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä sääs-
23688: tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on
23689: syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta esllaista arviota
23690: veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei
23691: katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen
23692: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tut-
23693: kittuaan kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
23694: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
23695: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
23696: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
23697: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
23698:
23699: 74 §.
23700: Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin ve-
23701: ronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu
23702: saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista
23703: varoista sekä se veroäyri-määrä, mikä hänelle siitä on
23704: pantu. Jos veronalainen on maan tahi teollisuuslaitoksen
23705: haltija, merkitään sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka
23706: lain tai asetusten nojalla ovat manttaalin mukaan suori-
23707: tettavat, eri sarekkeisiin se vähennetty tahi muuten voi-
23708: massa oleva manttaali, joka tilalle tai laitokselle on pantu.
23709: Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksunpanon
23710: perusteena, käytetään myös ääniluettelona manttaaliin pan-
23711: tua maata ja laitoksia koskevia asioita käsiteltäessä; jonka
23712: tähden siihen on eri sarekkeeseen kullekin sellaisen maan
23713: tai teollisuuslaitaken haltijalle merkittävä se ääniluku,
23714: mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin perus-
23715: teella.
23716: 128 Vll, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
23717:
23718: 75 §.
23719: Sittenkuin taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet-
23720: telo annettava kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, jonka
23721: tulee kuuluttamalla kunnan kirkossa tahi kirkoissa antaa
23722: tiedoksi, missä paikassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä
23723: tarkastaa neljäntoista päivän kuluessa kuuluttamisesta.
23724: Tarkastusajan kuluttua olkoon jokaisella taksoitukseen
23725: tyytymättömällä oikeus omasta kohdastaan joko kirjalli-
23726: sesti tai suullisesti esittää luetteloa vastaan muistutuk-
23727: sensa tutkijalautakunnalle, jonka tulee ottaa tarkkuudella
23728: tutkittavakseen ne seikat, joista muistutuksia on tehty, ja
23729: muut lautakunnalle tiedoksi tulleet asianhaarat sekä asiassa
23730: ilmitulleen selvityksen perusteella antaa muistutusten joh-
23731: dosta päätöksensä.
23732: 76 §.
23733: Tutkijalautakuntaan valitsee kunnanvaltuusto kun-
23734: nan väkilukuun nähden tarpeellisen määrän jäseniä, tul-
23735: len lautakuntaan vielä siten valittujen luvun neljäsosaa
23736: vastaava määrä taksoituslautakunnan keskuudestaan valit-
23737: semia edustajia.
23738: Tutkijalautakunta, jonka kokoonpanoon nähden on
23739: noudatettava mitä 71 §:n 2 momentissa taksoituslauta-
23740: kunnasta on säädetty, kokoontuu heti tarkastusajan
23741: päätyttyä määräaikana ja -paikassa, jotka kuulutetaan
23742: niinkuin 19 §:ssä on kunnanvaltuuston kokouksesta sää-
23743: {).etty. Tutkijalautakunnan päätös kustakin asiasta on
23744: heti sen ratkaistua julistettava. Miten on äänestettävä,
23745: kun tutkijalautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin
23746: tutkijalautakunta on päätöksen voipa ja mikä edesvastaus
23747: on esteettömästä poissaotosta sen kokouksesta, siitä
23748: olkoon voimassa mitä 72 §:ssä on taksoituslautakunnasta
23749: :säädetty.
23750: 77 §.
23751: Kunnallislautakunnan tulee joka vuodeksi tehdä meno-
23752: ja tuloarvio.
23753: VIT, 2, - Wiljomaa, y. m. 129
23754:
23755: Menoarvioon pannaan:
23756: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
23757: osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna;
23758: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan ovat
23759: suoritettavat samana vuonna;
23760: 3) ne menot, joita lautakunta niiden lisäksi ehkä kat-
23761: soo tarvitsevan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana
23762: vuonna; ja
23763: 4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnaisiin
23764: odottamattomiin tarpeisiin.
23765: Tuloarvioon pannaan:
23766: 1) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö;
23767: 2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat
23768: tulevana vuonna kannettavat;
23769: 3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuksella
23770: arvellaan tulevana vuonna saavan; ja
23771: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä
23772: ehdotus, miten se on hankittava.
23773: Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on ase-
23774: tettu erityisiä toimeenpano- tai hallintotehtäviä varten, tu-
23775: lee kunnallislautakunnan määräämänä aikana antaa kun-
23776: nallislautakunnalle erikoisarvio tulevaksi vuodeksi niistä
23777: maenoista ja tuloista, joitka heidän hallintoonsa kuuluva.
23778:
23779: 78 §.
23780:
23781: Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina,
23782: että ne voidaan panna esille tarkastettaviksi kunnan-
23783: valtuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä säädetään. Sit-
23784: enkuin tarkastus on suoritettu ja valtuusto tai lisätty
23785: valtuusto on arvioissa olevista eristä päättänyt, ovat ar-
23786: viot ja valtuuston päätös annettavat kunnallislautakun-
23787: nalle, jonka tulee arvioihin merkitä valtuuston tekemät
23788: muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin näin vahvistettu-
23789: jen meno- ja tuloarvioiden ynnä tarkastetun taksoituslu-
23790: ettelon perustuksella tehdä maksunpano- ja kantoluet-
23791: 9
23792: 130 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
23793:
23794: telo. Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannetta-
23795: vaksi, on kuluvan vuoden kunnallisverona pantava niiden
23796: maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuo-
23797: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron
23798: määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitettujen vero-
23799: äyrien kesken.
23800:
23801: 79 §.
23802: Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee· olla viittaus
23803: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa
23804: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko
23805: pantujen veroäyrien taikka muun laissa tahi erityisessä
23806: asetuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin
23807: 70 §:ssä sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen
23808: veronalaisen asunto ja nimi, hänelle määrätyt veroäyrit,
23809: hänen luoksensa verolle pantujen henkilöiden luku ja
23810: häneltä eri verotusesineistä erittäin taksoitetut kunnallis-
23811: verot. Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon vuoksi
23812: pitää luettelossa myöskin olla eri sarekkeet maksujen
23813: ja rästien merkitsemistä varten.
23814:
23815: 80 §.
23816:
23817: Maksunpano- ja kantoluettelo on, kuuluttamisen jäl-
23818: keen, pidettävä neljätoista päivää tarkastettavana esillä,
23819: kuten 75 §:ssä on taksoitusluettelosta säädetty.
23820: Muistutuksia maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
23821: saa tehdä yhden viikon kuluessa sanotusta ajasta kun-
23822: nallislautakunnan puheenjohtajalle, jonka tulee asianhaa-
23823: rain mukaan tehdä tarpeelliset oikaisut tahi jättää asia
23824: lautakunnan tutkittavaksi. Jollei oikaisua tule, olkoon
23825: asianosaisella valta ilmoittaa asia ensi valtuuston kokouk-
23826: sessa käsiteltäväksi.
23827:
23828: 81 §.
23829: Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistu-
23830: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 131
23831:
23832:
23833: ·tukset maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 80 §:ssä on
23834: määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunnan kirjoittaa
23835: veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne kunnan
23836: laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättäviin ja kunnan
23837: kirkossa tahi kirkoissa kuulutettaviin paikkoihin veron-
23838: alaisten saataviksi.
23839: Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin
23840: kunnanvaltuusto on määrännyt, sopivassa paikassa pidet-
23841: tävä veronkanto, joka on kuulutettava neljäätoista päivää
23842: aikaisemmin. Sen toimittaa kunnallislautakunta tahi jot-
23843: kut sen jäsenet taikka lautakunnan ottama kantomies.
23844:
23845: 82 §.
23846: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
23847: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
23848: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kunnasta, on hän
23849: sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn veron
23850: mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta sii-
23851: hen kuntaan, johonka muutti, jollei vero ole sellainen, että
23852: se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut kun-
23853: nassa vai ei.
23854:
23855: 83 §.
23856: Ne kunnan verovelvolliset, jotka ilman laillista estettä
23857: ovat laiminlyöneet muistutuksen tekemisen taksoitus-
23858: luetteloa tahi maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
23859: säädetyn ajan kuluessa, ovat sillä menettäneet valittamis-
23860: oikeutensa. Jos joku on tehnyt mainituita luetteloita
23861: vastaan muistutuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa·
23862: hän tehdä päätöksestä valituksen siinä järjestyksessä
23863: kuin tässä alempana sanotaan. Kuitenkin on hän vel-
23864: vollinen veronkannassa suorittamaan hänen maksetta-
23865: vakseen pannun veromäärän, mutta olkoon, jos hänen
23866: valituksensa hyväksytään, oikeutettu saamaan sen takaisin
23867: ynnä korvauksen niistä kuluista, joita hänellä on ollut
23868: 132 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
23869:
23870: .. muutoksen hakemisesta, ellei ole erinomaista syytä kun-
23871: nan vapauttamiseen sellaisesta korvaamisvelvollisuudesta.
23872:
23873: 84 §.
23874: Kunnallislautakunnan tulee niistä veroista, joita ei
23875: ole suoritettu ja joita kunnanvaltuustokaan ei ole tileistä
23876: poistanut, laatia erikohtainen rästiluettelo ja toimittaa
23877: se kahden kuukauden kuluessa veronkannon päättymi-
23878: sestä . paikkakunnan kruununvoudille, jonka tulee lailli-
23879: sessa järjestyksessä kerätä maksamatta olevat verot ja
23880: niistä lautakunnalle virkatietä tehdä tili.
23881:
23882: 85 §.
23883: Kunnallistilit, jotka tekee joko kunnallislautakunta
23884: tahi jokin muu hallintokunta taikka erityinen henkilö,
23885: ovat aina kalenterivuodelta laadittavat.
23886: Kunnanvaltuuston erittäin asettamain hallituskuntain
23887: tai henkilöiden velvollisuus on kunakin vuonna ennen
23888: Helmikuun 15 päivää kunnallislautakunnalle antaa, 52
23889: §:ssä mainitun hallinnostaan tekemänsä kertomuksen
23890: ohessa, tili niistä varoista, jotka edellisenä vuonna ovat
23891: olleet heidän huostassansa. Nämät kertomukset ja tilit
23892: ovat myös otettavat supistettuina siihen yleiseen kerto-
23893: mukseen ja tiliin kunnan varoista, joka on lautakunnan
23894: tehtävä ja joka kultakin vuodelta on ennen seuraavan
23895: vuoden Maaliskuun 15 päivää kunnanvaltuuston puheen-
23896: johtajalle annettava.
23897: 86 §.
23898:
23899: Tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastamista varten
23900: valitsevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen sove-
23901: liaista kunnassa tahi kunnan ulkopuolella asuvista henki-
23902: löistä vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi vara-
23903: tarkastajaa.
23904: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
23905: VII, ~. - Wiljomaa, y. m. 133
23906:
23907:
23908: on toimitettava samalla kertaa kuin kunnanvaltuutettu-
23909: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on
23910: säädetty.
23911: Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa,
23912: pidettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä va:alipiirinä.
23913: Jos tilintarkastaj a kuolee tai lailisen syyn tähden
23914: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
23915: taja hänen sijaansa.
23916: 87 §.
23917: Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen
23918: uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 85 §:ssä mai-
23919: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä
23920: tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tulo-
23921: arvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus,
23922: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston
23923: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä kuulutettuansa, pitää
23924: tilit ja tarkastuskertomus neljätoista päivää kunnan jäsen-
23925: ten nähtävänä, jonka ohessa hänen tulee tarkastajain
23926: ehkä tekemäin muistutusten johdosta vaatia selitystä
23927: asianomaisilta tilintekijöiltä.
23928: Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkm kahdesti
23929: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa
23930: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa silloin
23931: epäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun-
23932: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain
23933: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omai-
23934: suudesta tehtyjen, 50 §:ssä mainittujen luettelojen joh-
23935: dolla vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden
23936: katsastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän
23937: omaisuuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville
23938: saamiseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että
23939: omaisuutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi muuta
23940: virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa siitä
23941: muistutus.
23942: Kunnanvaltuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä sääde-
23943: 134 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
23944:
23945: tään, päätetään, saako muistutus raueta vai onko se eri-
23946: tyisen sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edelli-
23947: sessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty taikka
23948: ei tehdä kunnanvaltuuston kokouksessa tai ei hyväksytä,
23949: antaa valtuusto asianomaisille vastuunvapauden heidän
23950: hallinnostansa.
23951: 88 §.
23952: Jos vähintään neljäsosa kunnanvaltuutetuista tahi
23953: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
23954: heidän lukunsa vastaa vähintään kunnanvaltuutettujen
23955: lukumäärää, läänin kuvernöörille ilmoittaa käsityksensä
23956: olevan, etteivät tarkastajat pysty tarkastusta kelvollisesti
23957: toimittamaan, tai että virheitä tai epäkohtia heiltä on
23958: jäänyt huomauttamatta, määrätköön kuvernööri jonkun
23959: asiantuntijan tarkastukseen osaa ottamaan tai tilejä ja
23960: hallintoa uudestaan tarkastamaan. Jos mainittu ilmoi-
23961: tus on tehty ja ilmoittajat ovat antaneet siitä tiedon
23962: kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, älköön kunnanval-
23963: tuusto antako 87 §:ssä mainittua vastuunvapautta, ennen-
23964: kuin asiantuntijan lausunto tarkastuksesta ja tileistä on
23965: valtuustolle esitetty.
23966: Mainittu ilmoitus on tehtävä ku vernöörille viimeis-
23967: tään neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilintarkasta-
23968: jain kertomus on valtuustolle jätetty, ja on sellaisen ilmoi-
23969: tuksen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
23970: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista.
23971: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kun-
23972: nan varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
23973: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
23974: suurempia virheitä tai epäkohtia, mutta muissa tapauk-
23975: sissa vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät.
23976:
23977: 89 §.
23978: J ös sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kunnanval-
23979: tuusto yhden tahi kaksi jäsentä ja tilintekevä hallituskunta
23980: Vll, 2. - Wiljomaa, y. m. 135
23981:
23982: yhtä monta, joko kunnan omista jäsenistä taikka muista
23983: kunnioitusta ja luottamusta nauttivista henkilöistä. Jos
23984: tilintekevä hallituskunta jättää sanotun velvollisuutensa
23985: täyttämättä, olkoon paikkakunnan tuomarin asia, kunnan-
23986: valtuuston puheenjohtajalta ilmoituksen saatuansa, valita
23987: sovinto-oikeuden täysilukuisuuden saamiseksi tarvittavat
23988: jäsenet. Näin kutsuttujen sovinto-oikeuden jäsenten tulee
23989: sitten kokoontua ja sitäpaitsi yhteisesti tahi, jolleivät ole
23990: yksimielisiä, useimpien äänien mukaan ja, äänten ollessa
23991: tasan, arvalla valita yksi lisäjäsen, jonka jälkeen he kaikki
23992: valitsevat keskuudestansa puheenjohtajan. Sovinto-
23993: oikeuden tulee ratkaista, missä määrin tehty muistutus
23994: on hyväksyttävä tahi ei ja mitä asianomaisten on sen
23995: johdosta vaarinotettava, sekä antaa asiasta päätös, johon
23996: ei saa hakea muutosta.
23997: Se, joka on valittu sovinto-oikeuteen jäseneksi siinä
23998: kunnassa, jossa hän asuu, älköön ilman tärkeitä syitä ja
23999: esteitä kieltäytykö siitä luottamustoimesta.
24000:
24001:
24002:
24003: VI LUKU.
24004:
24005: Manttaaliin pantua maata ja laitoksia
24006: k o s k e v a i n a s i a i n k ä s i t t e 1 e m i s e s t ä.
24007:
24008: 90 §.
24009: Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksissa käsitel-
24010: tyihin asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin
24011: pantua maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on
24012: manttaaliin pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä
24013: rasituksissa, älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan
24014: jääkööt ne niitten kuntalaisten kokouksis sakäsiteltäviksi,
24015: jotka semmoisia maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai
24016: hallitsevat ja ovat Suomen kansalaisia; ja on äänivalta
24017: maan haltijalla, olkoonpa maa kruunun, yleisen laitoksen
24018: 136 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
24019:
24020:
24021: tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja asu kunnassa
24022: ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä
24023: ääniluetteloon merkittäväksi.
24024: Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan
24025: osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoot sen käsit-'
24026: telyyn osaa ainoasiaan ne, jotka siinä piirissä sellaista
24027: maata tai laitoksia hallitsevat.
24028: Äänivaltainen saa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa
24029: toiselle henkilölle, joka on Suomen kansalainen, jos tämä
24030: on oikeutettu oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen
24031: edessä ajamaan toisen asiaa.
24032:
24033: 91 §.
24034: Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista 90
24035: §:ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kuiten-
24036: kin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa
24037: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes
24038: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen-
24039: lainen manttaalin ääniin jakaminen havaitaan jollekin
24040: kunnalle sopivammaksi, päättäköön siitä kokous vuodeksi
24041: kerrallaan tai pitemmäksikin ajaksi.
24042: Älköön kukaan omasta tahi toisen puolesta äänestäkö
24043: enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista osalla äänes-
24044: tykseen osaaottavain yhteenlasketusta äänimäärästä.
24045: Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta mantaalin
24046: mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk-
24047: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mukaan
24048: ovat olleet voimassa.
24049:
24050: 92 §.
24051: Holhuunalaisen puolesta äänestäköön holhooja, tahi,
24052: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen
24053: valitsevat.
24054: Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampia kuin
24055: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
24056: VII, 2, - Wiljomaa, y. m. 137
24057:
24058:
24059: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
24060: hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
24061: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
24062: Se, joka on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi, jonka
24063: haltijaksi toinen henkilö 74 §:ssä mainittuun ääniluette-
24064: loon on merkitty, saakoon käyttää äänivaltaa hänen
24065: sijastaan, jos kokouksessa hallinto-oikeutensa ilmoittaa
24066: ja sen todeksi näyttää.
24067:
24068: 93 §.
24069:
24070: Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan
24071: yhteisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa
24072: tahi sellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita
24073: 90 §:ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden,
24074: tilojen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk-
24075: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain mukaan
24076: tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi yksityisen kun-
24077: nan suostumusta. Näitä edustajia valitsevat kussakin
24078: kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja laitosten haltijat,
24079: jotka ovat oikeutetut siinä asiassa äänestämään, siten
24080: että kun manttaaleja on
24081:
24082: 20 tai vähemmän, valitaan 2 edustajaa,
24083: yli 20 vaan ei yli 30, 3
24084: 30 50, " 4 "
24085: " 50 " " " 70, " 5 "
24086: " 70
24087: " " " 100, " 6 "
24088: " 100 " " " 130, " 7 "
24089: " 130 " " " 160, " 8 "
24090: " 160 "•••
24091: " 0
24092: " ••••
24093: "0. 0 0 •• 9 "
24094: " " "
24095: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
24096: pitää olla vähintään kolmasosa edustajain lukumäärästä.
24097: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
24098: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
24099: 138 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
24100:
24101: 94 §.
24102: Kokouksen, josta 90 §:ssä säädetään, kutsuu kokoon
24103: ja avaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa
24104: asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan
24105: valitsevat, elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa
24106: näitä kokouksia kokoonkutsumaan ja asiain käsittelyä
24107: niissä johtamaan.
24108: 93 §:ssä säädetyn kokouksen kutsuu kokoon ja avaa
24109: sen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous
24110: pidetään ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osan-
24111: ottajat keskuudestaan valitsevat.
24112:
24113: 95 §.
24114: Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon
24115: muuten soveltuvilta kohden noudatettavana, mitä kun-
24116: nanvaltuustoista ja yhteisen kunnanvaltuutettujen kokouk-
24117: sista on säädetty.
24118:
24119:
24120:
24121: VII LUKU.
24122:
24123: A l i s t a m i s e s t a j a v a l i t u k s e s t a.
24124:
24125: 96 §.
24126: Kunnanvaltuuston päätös on, päästäkseen voimaan,
24127: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja
24128: vahvistettavaksi, kun se koskee sellaisen kiinteän omai-
24129: suuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaih-
24130: tamista joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut
24131: kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhtei-
24132: seksi höydyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin
24133: myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa,
24134: joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supista-
24135: mista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
24136: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 139
24137:
24138: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
24139: päätös tahi ehdotus on lähetettävä kuvernöörille, jonka
24140: tulee toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainit-
24141: tuun Osastoon.
24142: 97 §.
24143: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava sellaisista
24144: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
24145: laissa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä sitä
24146: paitsi päätökset paloapuyhdistyksen perustamisesta ja
24147: lainan ottamisesta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.
24148: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on vah-
24149: vistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos kuver-
24150: nööri kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt, ja
24151: olkoon kunnanvaltuustolla oikeus, jos luulee itsellänsä
24152: olevan aihetta, vahvistuksen kieltämisestä valittaa Senaa-
24153: tin Talousosastoon.
24154: 98 §.
24155: Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt
24156: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalauta-
24157: kunta taikka 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston
24158: puheenjohtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen,
24159: joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä
24160: tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava
24161: kuvernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja
24162: Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka
24163: luetaan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sanotussa
24164: järjestyksessä taikka kuulutettu kunnan kirkossa tahi
24165: kirkoissa 38 §:ssä säädetyllä tavalla taikka julkipantu
24166: niinkuin 63 §:ssä on säädetty, siitä päivästä, jona sellainen
24167: julkilukeminen tahi kuuluttaminen taikka julkipano on
24168: tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston tahi kunnallislauta-
24169: kunnan päätös koskee jotakuta henkilöä yksityisesti sekä
24170: 21 §:ssä mainitussa tapauksessa tiedonantopäivästä, tätä
24171: päivää kuitenkaan lukuunottamatta; sekä 3) kun valitus
24172: 140 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
24173:
24174: koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä, jona
24175: se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö mitä tässä on mää-
24176: rätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vastaan menettänyt.
24177: 99 §.
24178: Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta
24179: kuulustettavaksi, lähettäköön kuvernäöri niin pian kuin
24180: suinkin asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnail
24181: tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan
24182: onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista mil"
24183: loinkin päätöksen tehnyt; ja puheenjohtajan tulee viivyt-
24184: telemättä lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi
24185: lausunto. Jos asianomaisia määrätään kuulustettavaksi
24186: yhteisen kunnanvaltuutettujen kokouksen päätöksessä
24187: tehdyn valituksen johdosta, kutsukoon kokouksen puheen~
24188: johtaja eri kuntien kirkoissa kuuluttamalla asianomaiset
24189: edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä aikana,
24190: kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan.
24191: Sittekuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
24192: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
24193: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös
24194: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheen-
24195: johtajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä,
24196: milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään mil-
24197: loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja
24198: on päätös sitten viivyttelemättä esiteltävä kunnanval-
24199: tuuston tahi asianomaisten kunnallisviranomaisten koko-
24200: uksessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen
24201: viranoamisen tiedoksi saatettuna.
24202:
24203: 100 §.
24204: Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa
24205: järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa ylei-
24206: sen lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee päät-
24207: täjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee
24208: olevan syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
24209: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 141
24210:
24211:
24212: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen
24213: oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus
24214: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja
24215: jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huo-
24216: mata olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien
24217: kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen koko-
24218: nansakin kumotuksi.
24219:
24220: 101 §.
24221: Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten asiain
24222: varalta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta
24223: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuuden-
24224: tenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedon-
24225: saantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon sil-
24226: loin noudatettava mitä muutoksen hakemisesta yleensä
24227: on säädetty.
24228:
24229:
24230: VIII LUKU.
24231:
24232: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
24233:
24234: 102 §.
24235: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itsek-
24236: sensä tahi yhdessä sen maaseurakunnan kanssa, jonka
24237: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maaseura-
24238: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostami-
24239: sesta' eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiasta
24240: kuulustaa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa, jossa kauppala
24241: on, sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi.
24242: Siihen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot
24243: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet.
24244: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu-
24245: vilta kohdin noudatettavana, mitä kaupunkien kunnallis-
24246: laissa säädetään, kuitenkin niin, että jos kauppala ei ole
24247: 142 VII, 2, - Edusk. esit. N:o 15.
24248:
24249: eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön määrätkö kaup-
24250: palan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kun-
24251: nan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
24252: kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan on
24253: oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia
24254: maksuvelvollisten verotuksenalaisista tuloista viimeisen
24255: taksoituksen mukaan.
24256: 103 §.
24257: Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai vaivaishoito-
24258: asiain hoitoa taikka muuta yleistä tarkoitusta varten eri-
24259: näisten asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltä-
24260: köön sen asiat piirin yhteisissä kokouksissa, joissa piirin
24261: jäsenet ovat o1keutetut käyttämään äänivaltaa niiden
24262: perusteiden mukaan, joilla kunnanvaltuutettuja valitaan.-
24263: Tällaiset kokoukset kutsuu kokoon ja avaa ensi ker-
24264: ralla kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa
24265: puhetta se, jonka piirin jäsenet keskuudestaan vähintä~n
24266: yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi siihen toimeen
24267: valitsevat. Älköön näin valittu puheenjohtaja tästä toi-
24268: mestansa erotko, ennenkuin uusi puheenjohtaja on hänen
24269: sijaansa valittu.
24270: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero
24271: yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nousee
24272: yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista
24273: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kanta-
24274: mista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa
24275: peräkkäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväk-
24276: sytyksi jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erikseen on
24277: kuulutettava, vähintään kolme neljännestä läsnäolevista
24278: sitä kannattaa.
24279: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana,
24280: mitä kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty.
24281:
24282: 104 §.
24283: Jos kahdella tahi useammalla seurakunnalla on yhtei-
24284: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 143
24285:
24286:
24287: nen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan yhden
24288: seurakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa
24289: ainoastaan siihen seurakuntaan kuuuluvat valtuutetut.
24290: Jos kysymys nostetaan sellaisen seurakunnan eroa-
24291: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia
24292: ratkaistavaksi lisätyssä valtuustossa aikaisintaan vuoden
24293: kuluttua siitä kuin kysymys nostettiin; ja päättäkööt siitä,
24294: sittenkuin asiasta on lieätyssä valtuustossa yhteisesti kes-
24295: kusteltu, kuhunkin seurakuntaan kuuluvat lisätyt valtuu-
24296: tetut erikseen.
24297: Milloin kaksi tai useampia itsenäisellä kunnallishal-
24298: linnolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteisen
24299: kunnallishallinnon alaisiksi, on sekin asia lisättyjen val-
24300: tuustojen ratkaistava.
24301: Muutoin olkoon noudatettavana, mitä 2 §:ssä tällais-
24302: ten tapausten varalta on säädetty.
24303:
24304: 105 §.
24305: Jos sen lisä!{si, mitä 55, 64 ja 81 §:ssä säädetään,
24306: havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä
24307: kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten,
24308: olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä
24309: ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palve-
24310: lukseen otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen
24311: vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
24312:
24313: 106 §.
24314: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja val-
24315: tuuston valitsemain erityisten hallituskuntain puheenjoh-
24316: tajain tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liittei-
24317: neen ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä
24318: paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kunta-
24319: laisten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne
24320: seuraaj allensa.
24321: Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljen-
24322: 144 VII, 2, - - Edusk. esit. N:o 15.
24323:
24324: nöstä sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen viran-
24325: omaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön
24326: sitä kiellettäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annet-
24327: tava joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin takauksen
24328: varalta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunas-
24329: tusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin
24330: valtuusto on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan
24331: otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhtei-
24332: siä tarpeita varten tahi asianomaisille virkamiehille tahi
24333: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan kun kunnan,
24334: valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytä-
24335: kirjanotteella tiedoksi annettava yksityiselle henkilölle,
24336: jota päätös koskee.
24337: 107 §.
24338: Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka anne-
24339: taan kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä
24340: niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta
24341: vapautetut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan
24342: asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta
24343: postimaksuista, siitä säädetään muualla.
24344:
24345: 108 §.
24346: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit-
24347: semat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolosta määrää-
24348: vät, menevät kunnan yleiseeen kassaan ja ulosotetaan,
24349: ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 84 §:ssä on
24350: kunnallisveroista säädetty.
24351: Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk-
24352: sen nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten
24353: rikkomisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen
24354: oikeus.
24355: 109 §.
24356: Jos joku loukkaa edellämainittujen kunnallisviran-
24357: omaisten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä
24358: VII, a. - Wiljomaa, y. m. 145
24359:
24360: tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää
24361: tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden,
24362: olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä
24363: laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka
24364: on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan
24365: tahi muuta yleistä tointa hoitamaan.
24366:
24367: 110 §.
24368: Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palveluk-
24369: :;een asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsi-
24370: tellään yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamus-
24371: toimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan
24372: tavattu hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi muusta epä-
24373: rehellisyydestä, on kunnanvaltuustolla oikeus pitää hänet
24374: erillään virkansa toimittamisesta, jonka ohessa asia on
24375: viivyttelemättä laitettava tuomioistuimen käsiteltäväksi ja
24376: siitä ilmoitus tehtävä kuvernöörille.
24377:
24378: 111 §.
24379: Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallin-
24380: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten teke-
24381: mänsä ehdotuksen lääninkuvernöörin tutkittavaksi; ja
24382: kuvernööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi,
24383: joll'ei katso sen olevan vastoin tätä lakia tahi muita lain-
24384: säännöksiä.
24385: *
24386: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä Tammikuuta 19-
24387: Kuitenkin pysyvät kaikki ne kunnalliset vaalit ja toi-
24388: mitukset, joihin nyt noudatettavan, kunnallishallintoa
24389: maalla koskevan asetuksen mukaan on ryhdyttävä,
24390: kunnanvaltuutettujen vaalia lukuunottamatta, voimassa
24391: senkin jälkeen kuin uusi laki on tullut noudatettavaksi
24392: kunnes yhtäläiset, viimemainitun lain mukaan suoritetta-
24393: vat vaalit ja toimitukset pääsevät voimaan.
24394: 10
24395: 146 VII, a. - Edusk. esit. N:o 15.
24396:
24397: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
24398: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava
24399: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
24400:
24401:
24402:
24403:
24404: B.
24405:
24406: Kumoamalla kaupunkien kunnallishallinnosta 8 päi-
24407: vänä Joulukuuta 1873 annettu asetus sekä sitä osittain
24408: muuttavat asetukset 15 päivältä Elokuuta 1883 ja 15
24409: päivältä Joulukuuta 1897, säädetään seuraava
24410: vn, 2, - \viljamaa, y. m. 147
24411:
24412:
24413:
24414:
24415: Kaupunkien kunnallislaki.
24416: 1 LUKU.
24417:
24418: K a u p u n k i k u n n a s t a.
24419:
24420: 1 §.
24421: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek-
24422: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
24423: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa
24424: yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa
24425: olevain asetusten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen
24426: käyteltäviä.
24427: Kirkollisten as1am käyttelemisestä on erikseen sää-
24428: detty.
24429: 2 §.
24430: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö
24431: yhteisen kunnallishallinnon alaisiksi. Milloin kuitenkin
24432: yhteisyys yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan
24433: aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä
24434: seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestä-
24435: misestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia
24436: Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
24437:
24438: 3 §.
24439: Kaupunkikunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin
24440: kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, joka kaupun-
24441: gissa taikka sen alueella omistaa talon, tontin tahi maan;
24442: 148 VII, 2, - Edusk. esit, N:o 15.
24443:
24444: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia~
24445: taikka jolla siellä on asunto ja kotipaikka.
24446:
24447: 4 §.
24448: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
24449: mainsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen
24450: kautta.
24451: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnan
24452: alla, rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallitus-
24453: kuntain tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto
24454: sitä varten valitsee.
24455: 5 §.
24456: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
24457: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin
24458: tuloa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupun-
24459: gille myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta
24460: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin
24461: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä
24462: jälempänä mainitaan.
24463: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais-
24464: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa
24465: olevain säännösten mukaan.
24466: Niitä menoja varten, joita 1 momentissa mainittujen
24467: varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi
24468: tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja
24469: kannettavaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mu-
24470: kaan.
24471: 6 §.
24472: Tämä laki ei mitenkään muuta niitä kunnallisia oikeuk-
24473: sia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuk-
24474: sissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat eriksensä joille-
24475: kuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt, jota vastoin
24476: kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka
24477: VII, 2 . - Wiljomaa, y. m. 149
24478:
24479: tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talonomista-
24480: jille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä lähin
24481: tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
24482:
24483:
24484: II LUKU.
24485:
24486: K a u p u n g i n v a l t u u s t o s t a.
24487:
24488: 7 §.
24489: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka
24490: väkiluku on 2,000 tai vähemmän 15, ja kaupungissa, jonka
24491: väkiluku on
24492:
24493: enemmän kuin 2,000 vaan ei yli 6,000, 24
24494: , 6,000 , 10,000, 30
24495: " 10,000 " " 20,000, 36
24496: " ," 20,000 " " " 50,000, 42
24497: ", 50,000 " "
24498: " 48
24499: "
24500: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
24501: vaalilaissa säädetään.
24502: . Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
24503: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
24504:
24505: 8 §.
24506: Kaupunginvaltuutetut valitaan välittömillä ja suh-
24507: teellisilla vaaleilla niinkuin kunnallisessa vaalilaissa sää-
24508: detään.
24509: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
24510: äänioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
24511: tettäkö.
24512: 9 §.
24513: Kaupunginvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi.
24514: 150 Vll, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
24515:
24516: Kuitenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden
24517: lopussa kolmasosa ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
24518: masosa siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
24519: on säädetty.
24520: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun
24521: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
24522: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
24523: laissa on säädetty; ja on tämä toimessa sen ajan, mikä
24524: eronneelia olisi ollut jälellä.
24525: Lisävaltuutetut valitaan joka kerta erikseen käsittele-
24526: mään ja päättämään asiaa, joka tämän lain mukaan on
24527: heidän ratkaistava.
24528: 10 §.
24529: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja ja tilintarkas-
24530: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että
24531: naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen
24532: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
24533: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
24534: 1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kaupungissa.;
24535: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
24536: 3) se, joka muun syyn kuin kaupungin viranomaisen
24537: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
24538: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden
24539: lähinnä edellisen vuoden kunnallisverot;
24540: 4) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on katsot-
24541: tava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton
24542: maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan;
24543: 5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
24544: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
24545: sitä yrittänyt tahi oikeudettomasti äänestänyt useammassa
24546: kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
24547: häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun
24548: siitä lukien kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
24549: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
24550: vaalioikeutettu, joka on velvollinen maksamaan kunnal-
24551: Vll, 2. - Wiljomaa, y. m. 151
24552:
24553: lista tuloveroa ja joka on suorittanut hänen maksetta-
24554: vakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden kunnai-
24555: Hsverot sekä joka 2 momentin 2, 4 tai 5 kohdan mukaan
24556: ei ole vaalioikeutta vailla, ynnä sellaisen vaalioikeutetun
24557: yksikolmatta vuotta täyttänyt aviopuoliso.
24558:
24559: 11 §.
24560: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ja lisävaltuu-
24561: tetuksi on jokainen, joka on oikeutettu niitä valitsemaan.
24562: Älköön niiksi kuitenkaan valittako kuvernööriä, läänin-
24563: sihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, varaläänin-
24564: kamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisika-
24565: marin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, kau-
24566: pungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallituskunnan
24567: virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilintekoon
24568: velvollinen.
24569: Mitä vaalikelpoisuudesta kaupunginvaltuutetun toi-
24570: meen on säädetty, olkoon voimassa myös muihin kun-
24571: nallisiin luottamustoimiin nähden.
24572:
24573: 12 §.
24574: Jos kaupunginvaltuusto katsoo jonakin vuonna kau-
24575: pungin menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kau-
24576: punkikunnan jäseniltä tuloveroa enemmän kuin neljä pro-
24577: ienttia maksuvelvollisten yhteenlasketoista verotettavista
24578: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sel-
24579: lainen asia lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaista-
24580: vaksi.
24581: Sama olkoon laki, jos kaupunginvaltuusto havaitsee
24582: syytä olevan ottaa kaupungille lainan pitemmäksi ajaksi
24583: kuin seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin
24584: myös jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on
24585: yhteensä suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka
24586: valtuusto on sinä vuonna kannettavaksi määrännyt, taikka
24587: jos se on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä
24588: 152 VU, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
24589:
24590: valtuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannet~
24591: tavaksi määrätä.
24592: 13 §.
24593: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
24594: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
24595: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
24596: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
24597: muun laillisen saannon kautta on tullut kaupungin omaksi,
24598: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
24599: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
24600: nalla on semmoiseen kiinteistöön, rakennustonttien myy-
24601: mistä lukuunottamatta; 2) kiinteän omaisuuden ostamista;
24602: 3) uutta yritystä; joka voipi tuntuvasti vaikuttaa kun-
24603: nalliseen verotukseen.
24604:
24605: 14 §.
24606: Kaupunginvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
24607: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kaupun~
24608: gin alueen ulkopuolella taikka ellei hän ole täyttänyt kuut
24609: takymmentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuo-
24610: tena ollut kaupunginvaltuutettuna. Jos valittu sellai-
24611: sesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
24612: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
24613: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
24614: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau-
24615: punginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
24616: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
24617: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
24618: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
24619: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
24620:
24621: 15 §.
24622: Kaupunginvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuo-
24623: sittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
24624: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 153
24625:
24626: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
24627: vuotena ole ollut samassa toimessa.
24628: Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalista anta-
24629: koon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille kirjalli-
24630: sen ilmoituksen.
24631: 16 §.
24632: Kaupunginvaltuuston kokoukset olkoot julkisia, ellei
24633: valtuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä
24634: toisin määrää.
24635: 17 §.
24636: Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohta-
24637: jan kutsumuksesta, milloin hän katsoo sen asian käsittele-
24638: mistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljäs-
24639: osa valtuutetuista häneltä sitä pyytää tahi jos kuvernööri
24640: tai maistraatti sitä vaatii.
24641: 18 §.
24642: Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on val-
24643: tuuston määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja val-
24644: tuutetuille ilmoitettava, ja sisältäköön se myöskin lyhyen
24645: ilmoituksen niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltä-
24646: viksi.
24647: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa käsitelJään 36,
24648: 42 ja 53 §:ssä mainittuja asioita, on annettava vähintään
24649: neljäätoista päivää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin
24650: muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa viimeistään
24651: kokouksen edellisenä päivänä.
24652: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus maistraatin
24653: puheenjohtajalle annettava.
24654: 19 §.
24655: Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako
24656: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman-
24657: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
24658: 154 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
24659:
24660: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen
24661: ilman pätevää estettä jää tulematta määrättyyn kokouk-
24662: seen, taikka jos hän ilman sellaista syytä lähtee pois kes-
24663: ken kokousta, maksakoon kaupungin kassaan sakkoa,
24664: puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kuusi sekä jäsen
24665: kolme markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuu-
24666: den vuoksi jää pitämättä tahi on lopetettava, olkoon
24667: sakko kaksinkertainen.
24668:
24669: 20 §.
24670: Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin
24671: valtuutettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista;
24672: mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettako
24673: kohta ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimi-
24674: kamarin tai muun valtuuston asettaman toimikunnan sel-
24675: vitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka
24676: myös erityisesti valitun valmistusvaliokunnan pohditta-
24677: vaksi.
24678: 21 §.
24679: Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taik-
24680: ka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti
24681: tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset
24682: olemaan saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksessa,
24683: antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa
24684: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin. Heidän poissa-
24685: olonsa ei estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä.
24686:
24687: 22 §.
24688:
24689: Sittenkuin keskustelu valtuuston kokouksessa on pi-
24690: detty ja puheenjohtaja julistanut sen päättyneeksi, teh-
24691: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus •>jaa~
24692: taikka •>ei<< ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun vastaus
24693: on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja mikä hänen käsi-
24694: tyksensä mukaan on tullut päätökseksi ja vahvistakoon
24695: VU, 2. - Wiljomaa, y. m. 155
24696:
24697:
24698: sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyönnillä.
24699: Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja
24700: esiinhuudoilla. Päätöksen määrää yksinkertainen äänten
24701: enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä monta
24702: ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, käyköön se mieli-
24703: pide noudatettavaksi, jota puheenjohtaja kannattaa.
24704: Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valit-
24705: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot elleivät kaikki
24706: valtuutetut ole yksimielisiä, suhteellista vaalitapaa nou-
24707: dattamalla, niinkuin kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
24708: Asioissa, jotka 12 ja 13 §:n mukaan ovat lisätyn val-
24709: tuuston ratkaistavat, vaaditaan päätöksen tekemiseen,
24710: että vähintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänes-
24711: tyksessä kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tulo-
24712: verona kannettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia mak-
24713: suvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
24714: meisen taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa
24715: vähintään kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen vero-
24716: tuksen puolesta äänestä.
24717: 23 §.
24718: Kaupunginvaltuuston kokouksissa kirjoittaa pöytä-
24719: kirjan puheenjohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä
24720: varten valitsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä
24721: seuraavassa valtuuston kokouksessa tarkistettava. Val-
24722: tuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään
24723: kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi
24724: pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päi-
24725: vänä.
24726: Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitet-
24727: tuna päivänä julkiluettava.
24728: Lähtevät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pitää
24729: huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja.
24730: 24 §.
24731: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
24732: 156 VII, z. - Edusk. esit. N:o 15.
24733:
24734: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause
24735: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo
24736: saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi,
24737: antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään
24738: pöytäkirjan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
24739:
24740:
24741: 25 §.
24742:
24743: Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on,
24744: niin pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti
24745: ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa
24746: pöytäkirjasta jäljennös ja saada se oikeaksi todistetuksi.
24747:
24748:
24749: 26).
24750:
24751: Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada
24752: kaikki ne asiakirjat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi katsovat.
24753:
24754:
24755: 27 §.
24756:
24757: Kaupunginvaltuutetut saakoot, milloin tarpeelliseksi
24758: havaitsevat, keskuudessansa asettaa erinäisiä valiokuntia
24759: valmistamaan niitä asioita, joita valtuusto niiden valmis-
24760: tettavaksi lykkää.
24761:
24762: 28 §.
24763:
24764: Puheenjohtaja pitäköön kaupunginvaltuuston kokouk-
24765: sessa huolta järjestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toi-
24766: mittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti.
24767: Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi eh-
24768: käistä, hajottakoon kokouksen.
24769: VII, 2, - Wiljomaa, y. m. 157
24770:
24771: IIJLUKU.
24772:
24773: M a i s t r a a t i s t a.
24774: 29 §.
24775: Maistraatin tulee kaupungin hallituksena ylinnä pitää
24776: silmällä kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja ja
24777: oikeuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia varten
24778: asetetut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joiden
24779: asiana! toimeenpano on, panevat täytäntöön kaupungin-
24780: valtuuston laillisesti tekemät päätökset.
24781: Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginval-
24782: tuuston tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia
24783: tai asianomaisen viranomaisen antamia määräyksiä vas-
24784: taan, taikka että alistaminen on laiminlyöty, milloin sen
24785: olisi pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään
24786: apuansa tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sel-
24787: laisessa tapauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoit-
24788: taa kaupunginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeen-
24789: paneminen, esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomai-
24790: silla on valta semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjes-
24791: tyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemisesta maist-
24792: raatin päätöksiin.
24793: 30 §.
24794: Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuk-
24795: sia kaupungin yhteisissä asioissa.
24796:
24797: 31 §.
24798: Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai
24799: eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle
24800: virastolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät.
24801:
24802: 32 §.
24803:
24804: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä-
24805: 158 vn, 2•- Edusk. esit. N:o 15.
24806:
24807: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous-
24808: ja järjestys-asioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus-
24809: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon
24810: tarpeita varten olkoon voimassa mitä siitä erittäin on sää-
24811: detty.
24812: 33 §.
24813: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki
24814: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta
24815: on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin eriksensä
24816: asetetun hallituksen hoidettavina.
24817:
24818: IV. LUKU.
24819:
24820: K a u p u n g i n r a h a t o i m e s t a.
24821:
24822: 34 §.
24823: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari,
24824: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-
24825: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyksessä
24826: päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät kau-
24827: pungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten annetun
24828: ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha-
24829: toimikamarin jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto.
24830: Ehdotuksen rahatoimikamarin ohjesäännöksi tehköön
24831: maistraatti ja antakoon sen kaupunginvaltuuston tutkit-
24832: tavaksi ja hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se lähetettäköön
24833: kuvernöörin kautta Senaatin Talousosaston tarkastetta-
24834: vaksi ja vahvistettavaksi.
24835: Kaupungeissa, joissa jo on rahatoimikamaria varten
24836: asianmukaisesti vahvistettu ohjesääntö, pysyköön se sem-
24837: moisenaan toistaiseksi, jos se on sopusoinnussa tässä
24838: laissa säädettyjen perusteiden kanssa. Jos ohjesääntö
24839: tarvitsee muutosta, tehtäköön se samassa järjestyksessä
24840: kuin tässä ylempänä uuden ohjesäännön tekemisestä on
24841: säädetty.
24842: Vll, 2. - Wiljomaa, y. m. 159
24843:
24844:
24845: 35 §.
24846:
24847: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
24848: hin 5 §:n 3 momentin mukaan varoja on hankittava tak-
24849: soittamalla, on, uskontunnustuksesta ja kansalaisoikeu-
24850: desta huolimatta, jokainen,
24851: joka kaupungissa, asukoonpa siellä tai ei, omistaa
24852: tahi hallitsee kiinteätä omaisuutta,
24853: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammat-
24854: tia tai nauttii muita tuloja sekä
24855: jokainen, jolla kunnassa on asunto tai kotipaikka,
24856: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle
24857: taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
24858: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin
24859: tuloihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä,
24860: elinkeinosta, liikkeestä tai muista varoista.
24861: Veroäyrejä pannaan kahdeksansadan markan tulosta
24862: yksi sekä sitä suuremmasta tulosta kultakin täydeltä
24863: kahdensadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
24864: Jos veronalaisen henkilön vuositulot eivät nouse yli
24865: tuhannenkahdensadan markan ja jos hänellä on elätettä-
24866: vänään vähintään kolme lasta alle kymmenen vuoden
24867: taikka viisi alle viidentoista vuoden, vähennettäköön
24868: hänen verotettavasta tulostaan sadan markan määrä ku-
24869: takin sellaista lasta kohti.
24870: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau-
24871: pungissa talo tahi tontti tahi jos hän siellä harjoittaa elin-
24872: keinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon kiinteästä
24873: omaisuudestansa sekä liikkeestänsä kunnalle veroa, vaikka
24874: hän on tahi ennen on ollut venäläisessä sivili- tahi sota-
24875: palveluksessa. Suomen kansalainen, joka on ollut tahi
24876: vieläkin on sellaisessa palveluksessa, olkoon sitä vastoin
24877: velvollinen maksamaan veroa sille kunnalle, jossa hän
24878: asuu, myöskin palkka- sekä eläke-eduistansa ynnä muista
24879: veronalaisista tuloistansa.
24880: Henkilöiliset palvelukset, joita kaupungeissa on suori-
24881: 160 Vll, 2, - Edusk. esit. N:o 15.
24882:
24883: tettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, ovat
24884: edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen perus-
24885: teiden mukaan suoritettavat.
24886:
24887: 36 §.
24888: Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoi-
24889: tuslautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi Jou-
24890: lukuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka har-
24891: joittavat einkeinoa, liikettä tai ammattia, että niiden
24892: joukosta, jotka nauttivat palkkaa, eläkerahaa tahi muita
24893: tuloja, ja niiden joukosta, joilla on kiinteää omaisuutta,
24894: yhtä monta kustakin ryhmästä; ja tulee kaupunginval-
24895: tuuston joka kolmas vuosi, kaupungin väkiluvun mukaan,
24896: määrätä taksoituslautakunnan jäsenten luku.
24897: Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös-
24898: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin
24899: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä luvul-
24900: taan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak-
24901: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöiden
24902: kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalautakunta~a,
24903: jonka tehtävistä 39 §:ssä mainitaan.
24904:
24905: 37 §.
24906: Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta,
24907: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel-
24908: vollinen tunnollisesti arvostelemaan ne tulot, jotka kulla-
24909: kin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kuluneena
24910: vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen alueella,
24911: siellä harjoittamastansa elinkeinosta, liikkeestä tai amma-
24912: tista, ja jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja kotonsa,
24913: palkasta, eläkerahasta tai muista varoista. Tämän no-
24914: jalla pannaan kullekin veroäyrejä. Kun eri mieliä ilmes-
24915: tyy, äänestetään pääluvun mukaan, ja olkoon voimassa
24916: se arvio, jota enimmät äänet kannattavat; mutta äänten
24917: sattuessa tasan pääsköön se mielipide voimaan, joka on
24918: VII, 2 . - Wiljomaa, y. m. 161
24919:
24920:
24921: taksoitetulle eduksi. Åänestettäessä tulee vähintäänkin
24922: kaksi kolmannesta lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
24923: Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee 20,000
24924: henkeä suuremmaksi, saa taksoituslautakunta jakaautua
24925: kahteen osastoon; jätettäköön kuitenkin ne arviolaskut,
24926: joista äänestys on tapahtunut, koko lautakunnan tutkit-
24927: tavaksi ja päätettäväksi.
24928: Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan ko-
24929: kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen
24930: sakkoa, niinkuin 19 §:ssä on sanottu kaupunginvaltuute-
24931: tuista.
24932: 38 §.
24933: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
24934: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan
24935: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioi-
24936: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
24937: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
24938: testamentin, säästöperinnön, löydön, eläkerahan, armo-
24939: vuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä
24940: tarpeelliset vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustan-
24941: nukset ja työpaikat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle
24942: tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä
24943: ja laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiin-
24944: nitetyn velan korkoa eikä myöskään veronalaisen ja hänen
24945: perheensä elantokustannuksia, joihin on luettava asunto,
24946: oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä
24947: palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta nii-
24948: hin verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä
24949: veronalainen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut
24950: koneisiin, uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muu-
24951: hun sellaiseen eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on
24952: saanut osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka sille yhtiölle
24953: olisikin 35 §:n 2 momentin mukaan pantu kunnallisveroa.
24954: Kuitenkin saadaan lukea pois perintö, testamentti tahi
24955: sääntöperintö, joka on tullut puolisolle tahi suoraan yle-
24956: nevää tai alenevaa polvea olevaHe perilliselle.
24957: 11
24958: 162 Vll, '· - Edusk. esit. N:o 15.
24959:
24960: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvol-
24961: lisen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elä-
24962: tettävänä omat tai aviopuolisonsa i.fäkkäät, työkyvyttö-
24963: mät vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli
24964: tuhannen markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa
24965: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
24966: hänet kokonaan veroa maksamasta.
24967: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liikkeestä säästy-
24968: neen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on synty-
24969: nyt vähän tai ei ollenkaan, mutta sellaista arviota, veron-
24970: alaisen liikkeen laatuun tai laajuuteen nähden, ei katsota
24971: voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perus-
24972: teeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittu-
24973: ansa kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
24974: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
24975: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
24976: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
24977: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskui"ta.
24978:
24979: 39 §.
24980:
24981: Sittenkuin taksoitus on toimitettu, olkoon siitä tehty
24982: luettelo neljäntoista päivän kuluessa pidettävä saatavilla
24983: raastuvassa tahi muussa soveliaassa paikassa, jotta asian-
24984: omaiset veronalaiset voisivat saada siitä tietoa; ja ilmoi-
24985: tuttakoon taksoituslautakunnan puheenjohtaja sen julki-
24986: panolla ja muulla kaupunginvaltuuston määräämällä
24987: soveliaalla tavalla, sekä kuulututtakoon kaupungin sano-
24988: malehdessä, missä sellainen ilmestyy.
24989: Joka ei taksoitukseen tyydy, saakoon yhden viikon
24990: kuluessa siitä, kuin mainitut neljätoista päivää ovat päät-
24991: tyneet, maistraattiin jättää kirjallisen muistutuksen sitä
24992: vastaan, uhalla että sittemmin on valitusoikeutensa menet-
24993: tänyt, ja lykätköön maistraatti asian tutkijalautakuntaan,
24994: jonka tulee tarkkuudella ottaa tutkiaksensa ne seikat,
24995: joista. muistutuksia on tehty, ja muut sille tiedoksi tul-
24996: Vll, 2. - Wiljomaa, y. m. 163
24997:
24998:
24999: leet asianhaarat, sekä lopullisesti päättää, kuinka monta
25000: veroäyriä valittajalle on pantava.
25001: Puheenjohtajana tutkijalautakunnan kokouksissa on
25002: pormestari tahi se, joka hänen virkaansa toimittaa; ja eri-
25003: mielisyyden ilmaantuessa menetellään, niinkuin 37 §:ssä
25004: taksoituslautakunnasta säädetään. Esteettömästä poissa-
25005: olosta tutkijalautakunnan kokouksista olkoon sama laki
25006: kuin 19 §:ssä säädetään kaupunginvaltuutetuista.
25007:
25008: 40 §.
25009: Veroäyrit luokitetaan seuraavasti:
25010: 1:ksi. Tuloja talosta, tontista tai maasta;
25011: 2:ksi. Tuloja elinkeinosta, liikkeestä tai ammatista;
25012: sekä
25013: 3:ksi. Palkkaetuja, eläkettä tahi muita tuloja, joita
25014: ei jo ole nimitetty.
25015: 41 §.
25016: Maistraatin tulee, rahatoimikamarin antamain tieto-
25017: jen johdolla, vuosittain tehdä meno- ja tuloarvio. Edelli-
25018: seen otetaan;
25019: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
25020: osaksi ovat maksettavat lähinnä tulevana vuonna;
25021: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan
25022: ovat samana vuonna suoritettavat;
25023: 3) ne menot, joita luullaan lisäksi tarvittavan kunnan
25024: yhteisiin tarpeisiin tulevana vuonna; ja
25025: 4) arviolta joku rahamäärä, satunnaisiin odottamatto-
25026: miin tarpeisiin käytettäväksi.
25027: Tuloarvioon otetaan:
25028: 1) kuluvalta vuodelta odotettu säästö;
25029: 2) ne kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka
25030: ovat tulevana vuonna kannettavat;
25031: 3) ne tulot, jotka kunnan muutoin luullaan tulevana
25032: vuonna saavan; sekä
25033: 164 VII, 2. - Edusk. esit. N :o 15.
25034:
25035: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, sekä
25036: ehdotus miten se on hankittava.
25037: Ylläsanottua tarkoitusta varten tulee myös niiden eri-
25038: näisten toimikuntain, jotka kaupunki hallinnon eri osia
25039: varten ehkä on asettanut, maistraatin määräämänä aikana
25040: sille antaa erikoisarvionsa tulevan vuoden menoista ja
25041: tuloista.
25042: 42 §.
25043: Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti
25044: kaupunginvaltuuston tarkastettaviksi Joulukuussa pidet-
25045: tävässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljäntoista
25046: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa
25047: paikassa; ja ovat sanotussa kokouksessa keskusteltaviksi
25048: ja päätettäviksi otettavat kysymykset kaikista niistä meno
25049: arviossa olevista menoista, jotka silloin myönnettäviksi
25050: ehdotellaan, sekä niistä tarpeista, joihin niitä vaaditaan.
25051: Sittenkuin tämä on tapahtunut ja valtuusto tai lisätty
25052: valtuusto on arviossa olevista eristä päättänyt, annetaan
25053: arviot sekä niiden johdosta tehdyt päätökset maistraatille,
25054: jonka tulee niihin tehdä päätetyt muutokset ja lisäykset
25055: ja sitten rahatoimikamarilla teettää asianmukainen mak-
25056: sunpano- ja kantoluettelo.
25057:
25058: 43 §.
25059: Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi,
25060: on kuluvan vuoden kaupunginverona pantava niiden
25061: maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuo-
25062: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron
25063: määrä jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen
25064: veroäyriep kesken.
25065:
25066: 44 §.
25067: Maksunpano- ja kantoluettelossa pitää lueteltaman
25068: jokainen veronalainen nimeltänsä ja asunnoltansa, ne veroi-
25069: Vll, 2. - Wiljomaa, y. m. 165
25070:
25071:
25072: tusesineet, joiden puolesta kaupunginverot on hänen suo-
25073: ritettavaksensa pantu, sekä niiltä laskettu vero eriksensä
25074: jokaiselta esineeltä, ja tulee sen muutoin olla laadittu
25075: niiden määräysten mukaan, jotka maistraatti antaa.
25076: Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon vuoksi pitää luet-
25077: telossa myöskin olla eri sarekkeet maksujen ja rästien
25078: merkitsemistä varten.
25079:
25080: 45 §.
25081: Jos joku maksupano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
25082: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
25083: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kaupungista, on
25084: hän sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn
25085: veron, mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta
25086: siihen kuntaan, johon muutti, jollei vero ole sellainen,
25087: että se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut
25088: kunnassa vai ei.
25089:
25090: 46 §.
25091: Sittenkuin maksunpano- ja kantoluettelo on tehty,
25092: pitää sen neljänätoista päivänä olla raastuvassa tai muussa
25093: soveliaassa paikassa nähtävänä, että ne kunnan jäsenet,
25094: jotka tahtovat, voivat käydä sitä katsomassa; ja ilmoitut-
25095: takoon maistraatti tästä julkipanolla ja muulla soveliaalla,
25096: valtuuston määrättävällä tavalla, kuin myös kuulutuksella
25097: kaupungin sanomalehdessä, missä sellainen ilmestyy.
25098:
25099: 47 §.
25100: Muistutus maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
25101: pitää, sillä uhalla että oikeus siihen sittemmin on mene-
25102: tetty, yhden viikon kuluessa sen ajan perästä, joka 46 §:ssä
25103: määrätään, ilmoitettaman maistraatille, jonka tulee siitä
25104: antaa päätös. Päätökseen tyytymätön tehköön siitä asian
25105: mukaisessa järjestyksessä valituksen, mutta olkoon kuiten-
25106: kin velvollinen veronkannossa suorittamaan hänen mak-
25107: 166 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
25108:
25109: settavakseen määrätyn veron, ollen oikeutettu, jos vali-
25110: tus hyväksytään, saamaan liikamaksun takaisin.
25111: Jos joku laillisen esteen vuoksi ei voi yllä määrättynä
25112: aikana tehdä muistutusta maksunpano- ja kantoluetteloa
25113: vastaan, olkoon hän oikeutettu määrätyssä järjestyksessä
25114: ilmoittamaan tyytymättömyytensä ja toteennäyttämään
25115: esteensä neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin se on
25116: loppunut, vaikka veronkanto jo olisikin toimitettu.
25117:
25118: 48 §.
25119: Sittekuin maksunpano- ja kantoluettelo edellä sää-
25120: detyssä järjestyksessä on veronalaisten nähtävänä pidetty,
25121: jakaa rahatoimikamari veroliput ja toimittaa veronkannon
25122: sinä aikana, jonka kukin kaupunki itsellensä soveliaaksi
25123: havaitsee.
25124: 49 §.
25125: Ennen kolmen viikon kuluttua veronkannon jälkeen
25126: antakoon rahatoimikamari maistraatille kertomuksen,
25127: veronkannon tuloksesta, ja liittäköön siihen rästiluettelon
25128: maksamattomista veroista, jotka maistraatin tulee lailli-
25129: sessa järjestyksessä ulosotattaa ja rahatoimikamarille
25130: suorittaa viimeistään ennenkuin neljä kuukautta on kulu-
25131: nut siitä, kuin maistraatti rästiluettelon sai. Samalla on
25132: maistraatin jätettävä rahatoimikamarille luettelot sekä
25133: varattomista että poismuuttaneista henkilöistä, ja luette-
25134: loihin liitettävä varattomista asianmukaiset ulosottotodis-
25135: tukset sekä erityinen ilmoitus siitä, mihin toimeen maist-
25136: raatti on ryhtynyt poismuuttaneiden maksettaviksi pan-
25137: tujen verojen perimiseksi.
25138:
25139: 50§.
25140: Rahatoimikamarin tulee annettujen määräysten mu-
25141: kaan kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta
25142: Joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten
25143: Vll, 2. - Wiljomaa, y. m. 167
25144:
25145:
25146: ennen Maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna annetta-
25147: vat maistraatille, jonka tulee pöytäkirjaa pidettäissä antaa
25148: ne ensi kokouksessa 52 §:ssä mainituille tilintarkastajille
25149: ja samalla määrätä heille aika, jonka kuluessa tarkastus-
25150: kertomus on annettava.
25151:
25152: 51 §.
25153: Kunnan erittäin asettamien toimikuntain tulee ennen
25154: Helmikuun 1 päivää joka vuosi rahatoimikamarille antaa
25155: tilityksensä niistä rahavaroista, jotka lähinnä edellisenä
25156: vuonna ovat olleet niiden hallussa, yleisiin tileihin kun-
25157: nan varoista otettaviksi ja yhdessä niiden kanssa tarkas-
25158: tettaviksi.
25159: 52 §.
25160: Tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastamista varten
25161: valitsevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen sove-
25162: liaista kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä vuo-
25163: deksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tilintarkas-
25164: tajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia.
25165: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
25166: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaltuutettu-
25167: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on sää-
25168: detty.
25169: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
25170: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
25171: taja hänen sijaansa.
25172:
25173: 53 §.
25174: Tilintarkastajain kertomus annetaan maistraatille,
25175: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan siinä on tehty, vaatii
25176: asianomaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikai-
25177: sin, että ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan
25178: antaa kaupunginvaltuuston tutkittaviksi Toukokuun ku-
25179: luessa pidettävässä kokouksessa.
25180: 168 VII, 2. - - Edusk. esit. N:o 15.
25181:
25182: 54§.
25183:
25184: Kaupunginvaltuuston päätöksestä riippukoon, saako
25185: tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen sen
25186: johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi. Edel-
25187: lisessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty
25188: taikka ei tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa tahi
25189: ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vastuun-
25190: vapauden heidän hallinnostansa.
25191:
25192: 55 §.
25193:
25194: Jos vähintään neljäsosa kaupunginvaltuutetuista tahi
25195: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
25196: heidän lukunsa vastaa vähintään kaupunginvaltuutettu-
25197: jen lukumäärää, läänin kuvernöörille ilmoittaa käsityk-
25198: sensä olevan, etteivät tarkastajat pysty tarkastusta kel-
25199: ~ollisesti toimittamaan, tai että virheitä tai epäkohtia
25200: heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrätkMn kuver-
25201: nööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa ottamaan
25202: tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan. Jos mai-
25203: nittu ilmoitus on tehty ja ilmoittajat ovat antaneet siitä
25204: tiedon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, älköön val-
25205: tuusto antako 54 §:ssä mainittua vastuunvapautta ennen-
25206: kuin asiantuntijan lausunto tarkastuksesta ja tileistä on
25207: valtuustolle esitetty.
25208: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeis-
25209: tään neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin tilintarkasta-
25210: jain kertomus on valtuustolle saapunut, ja on sellaisen
25211: ilmoituksen ohella kuvernöörille annettava vakuus seu-
25212: raavassa momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista.
25213: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
25214: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
25215: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
25216: suurempia virheitä tai epäkohtia, mutta muissa tapauk-
25217: sissa vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät.
25218: VII, 2, - Wiljomaa, y. m. 169
25219:
25220:
25221: 56 §.
25222:
25223: Joka kolmannen kuukauden lopulla tarkastakoon
25224: yksi maistraatin jäsen ja kaksi kaupunginvaltuuston siihen
25225: valitsemaa henkilöä kaupungin kassan. Kuitenkin olkoon
25226: maistraatilla sekä kaupunginvaltuustolla valta sillä välin-
25227: kin, jos tarpeelliseksi havaitaan, pitää kassankatsastus.
25228:
25229: 57 §.
25230:
25231: Kaupungin yhteisestä omaisuudesta, olkoon se peltoa,
25232: niittyä, karjanlaidunta, metsää, kalavettä ja muuta sel-
25233: laista, taikka taloja ja kartanoita, niissä olevine huone-
25234: kaluineen, asiakir.joineen ja muine kaikenlaatuisine varas-
25235: toineen, pitää tarkat luettelot oleman tehtyinä.
25236: Tammikuulla kunakin vuonna tai useammin, jos niin
25237: tarpeelliseksi katsotaan, antakoon kaupunginvaltuusto
25238: sitä varten valitsemainsa henkilöiden toimittaa irtaimen
25239: tavaran katsastuksen, jossa merkitään ne muutokset, joita
25240: edellisenä vuonna tai viime katsastuksen jälkeen on tässä
25241: kaupungin omaisuudessa tapahtunut.
25242: Kaupunginvaltuusto antakoon myöskin joka kolmas
25243: vuosi, tai useammin, jos niin tarpeelliseksi havaitaan,
25244: soveliaina aikoina pitää kiinteän omaisuuden katselmuk-
25245: sen, tiedon saamiseksi omaisuuden tilasta ja siitä, ovatko
25246: sen haltijat täyttäneet sen käyttämisestä määrätyt ehdot.
25247: Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta
25248: on huonosti hoidettu taikka hukattu, pankoon kaupungin-
25249: valtuusto asianomaisia vastaan vireille sellaisen kanteen,
25250: johon syytä on.
25251:
25252: 58 §.
25253:
25254: Jos jollakulla kaupungilla on sellaista maata tai muuta
25255: tilusta, jonka kruunu tai yksityiset ovat kaupungille lah-
25256: joittaneet, noudatettakoon sen hoidossa mitä lahjoitus-
25257: kirjassa on säädetty.
25258: 170 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
25259:
25260:
25261: V LUKU.
25262:
25263: A l i s t a m i s e s t a j a v a l i t u k s e s t a.
25264:
25265: 59§.
25266:
25267: Kaupunginvaltuuston päätökset ovat, lailliseen voi-
25268: maan tullaksensa, alistettavat Senaatin Talousosaston
25269: t11tkittaviksi ja vahvistettaviksi, kun päätökset koskevat:
25270: a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai-
25271: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka
25272: lahjan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja
25273: on määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tar-
25274: koittavaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sovintoa,
25275: joka vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen
25276: olevan oikeuden muuttamista tahi supistamista;
25277: b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu-
25278: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja
25279: c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei-
25280: sestä liikkeestä, niinkuin tie-, silta-, satama- ja lautta-
25281: rahoihin y. m.
25282: 60 §.
25283: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
25284: päätös tai ehdotus pitää, maistraatin asiasta antaman
25285: lausunnon kanssa, lähetettämän kuvernöörille, jonka tulee
25286: toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainittuun
25287: Osastoon.
25288: 61 §.
25289: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava ne paa-
25290: tökset, jotka koskevat a) yleisiä määräyksiä siveyden,
25291: terveyshoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistä-
25292: miseksi kaupungissa; ja b) useampana kuin viitenä vuonna
25293: erinäistä tarvetta varten suoritettavain maksujen määrää-
25294: mistä tai muuttamista.
25295: Vn, 2, - Wiljomaa, y. m. 171
25296:
25297: 62 §.
25298: Päätös, joka on kuvernöörin tutkittavaksi alistettava,
25299: lähetetään maistraatin kautta, yhdessä tämän asiasta
25300: antaman lausunnon kanssa. Semmoinen päätös on kuver-
25301: nöörin muuttamatta vahvistettava taikka hyljättävä.
25302: Jos vahvistus kielletään, ilmoittakoon kuvernööri syyt
25303: kieltoonsa ja on kaupunginvaltuustolla, jos syytä siihen
25304: katsotaan olevan, oikeus vahvistuksen kieltämisestä valit-
25305: taa Senaatin Talousosastoon.
25306:
25307: 63 §.
25308: Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston
25309: kaupungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on
25310: <Oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että
25311: päätös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, taikka ettei
25312: sitä ole tehty laillisessa järjestyksessä, taikka että se sotii
25313: yleistä lakia tai asetuksia vastaan, taikka että kaupungin-
25314: valtuusto muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulom-
25315: maksi, hakea muutosta siihen valituksella, joka ynnä
25316: valituksenalainen päätös, on annettava kuvernööriin
25317: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona
25318: valittaja sai tiedon päätöksestä, tätä päivää kuitenkaan
25319: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen
25320: liittää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi
25321: annettiin sekä myös, ennenkuin neljätoista päivää on
25322: kulunut siitä kuin valitusaika loppui, maistraatille jättää
25323: diaaritodistus valituksen tekemisestä.
25324: Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on
25325: määrätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön.
25326: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä
25327: päivänä, jona se 23 §:n mukaan julkiluettiin.
25328:
25329: 64 §.
25330: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjes-
25331: tyksessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain
25332: 172 VII, 2, - Ednsk. esit. N:o 15.
25333:
25334: tai asetuksien kanssa, taikka muuten menee kaupungin-
25335: valtuuston toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos
25336: näkee syytä olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää
25337: päätöksen toimeenpanon.
25338: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen
25339: oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen
25340: valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka
25341: on valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa,
25342: ellei sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai ase-
25343: tusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen
25344: kokonansakin kumotuksi.
25345:
25346: 65 §.
25347: Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Se-
25348: naatin Talousosastossa viimeistään ennen kello kahta-
25349: toista kolmantenakymmenentenä päivänä tiedoksisaami-
25350: sesta, sitä päivää kuitenkaan lukematta, ja noudatetta-
25351: koon siinä, mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä
25352: on säädetty.
25353: 66 §.
25354: Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleisten
25355: asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupungille annet-
25356: tujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat yhteiseen
25357: kunnallishallitukseen kuuluvia asioita, tulee jatkaa siten
25358: määrättyä toimintaansa, siksi kuin ne muutokset, jotka
25359: saatetaan tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa järjes-
25360: tyksessä aikaan saadaan. Kuitenkin tulee kaupungin-
25361: valtuuston asettaa nämät toimi- ja johtokunnat, ja ovat
25362: ne hallintonsa puolesta maistraatin lähimmän valvonnan
25363: alaisina.
25364: 67 §.
25365: Syyte kaupunginvaltuutettuja tahi niitä viranomaisia
25366: vastaan, jotka valtuusto on asettanut, tehdään yleisessä
25367: oikeudessa.
25368: VIT, 2, - Wiljomaa, y. m. 173
25369:
25370: 68 §.
25371: Tämän laki astuu voimaan 1 päivänä Tammikuuta
25372: ·19 Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä
25373: aikoina tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joi-
25374: hin nyt noudatettavan, kunnallishallintoa kaupungissa
25375: koskevan asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupungin-
25376: valtuutettujen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin
25377: jälkeen kuin uusi laki on tullut noudatettavaksi kunnes
25378: yhtäläiset, viimemainitun lain mukaan suoritetut vaalit
25379: ja toimitukset pääsevät voimaan.
25380: Kaupungin valtuutettujen vaali on kuitenkin ensi
25381: kerta toimitettava 19 - vuoden kuluessa ja siinä nou-
25382: datettava mitä tässä laissa ja kunnallisessa vaalilaissa
25383: :säädetään.
25384: 174 Vll, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
25385:
25386:
25387:
25388:
25389: c.
25390: Kunnallinen vaalilaki.
25391: 1 LUKU.
25392:
25393: Ä ä n e s t y s a l u e i s t a j a v a a l i v i r a n o m a i-
25394: s i s ta.
25395:
25396: 1 §.
25397: Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien
25398: kunnallislain 8 §:ssä säädetty vaali on alotettava 3 päi-
25399: vänä Joulukuuta ja loppuun toimitettava samana tai
25400: seuraavana päivänä valtuuston määräyksen mukaan.
25401:
25402: 2 §.
25403: Kunta muodostaa yhden vaalipiirin ja on valtuuston
25404: jaettava se äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan
25405: kuin edustajain vaalia varten valtiopäiville. Tällaista
25406: jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin vali-
25407: tettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on
25408: saanut lainvoiman.
25409: 3 §.
25410: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto Kesäkuussa
25411: kunnan vaalikelpoisista ja kunnassa asuvista henkilöistä
25412: yhdeksi vuodeksi keskuslautakunnan, johon kuuluu pu-
25413: heenjohtaja, neljä jäsentä ynnä neljä varajäsentä sekä,
25414: jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, erikseen kutakin
25415: äänestysaluetta varten vaalilautakunnan, johon kuuluu
25416: puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä kaksi varajäsentä.
25417: Vll, 2 . - Wiljomaa, y. m. 175.
25418:
25419:
25420: 4 §.
25421: Kun Lapin kihlakuntaan kuuluvassa kunnassa käyte-
25422: tään enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa
25423: kunta yhtä moneen vaalipiiriin kuin on valittava val-
25424: tuutettuja.
25425: Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi ker-
25426: rallaan yhden valtuutetun ja yhden varajäsenen.
25427: Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta
25428: yhtenä_vaalipiirinä.
25429:
25430:
25431: II LUKU.
25432:
25433: Vaaliluettelosta.
25434: 5 §.
25435: Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten teh-
25436: köön alueen vaalilautakunta Syyskuun kuluessa. Vaali-
25437: luetteloon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan
25438: kaikki ne äänestysaineessa asuvat kunnan jäseset, jotka
25439: ennen kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta
25440: vuotta ja jotka maalaiskuntain kunnallislain 9 §:n tai kau-
25441: punkien kunnallislain 10 §:n mukaanovat vaalioikeutettuja.
25442: Vaalilautakunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.
25443: Vaaliluettelo tehtäköön niin, että siitä käy ilmi, ketkä
25444: ovat oikeutetut ottamaan osaa valtuutettujen ja ketkä
25445: mahdollisesti tapahtuvaan lisävaltuutettujen vaaliin.
25446: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali-
25447: luettelon kutakin äänestysaluetta varten.
25448: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä
25449: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset,
25450: antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
25451:
25452: 6 §.
25453: Vaaliluettelon pitää Lokakuun 1 päivästä alkaen
25454: 176 VII, 2, - Edusk. esit. N :o 15.
25455:
25456: saman kuun 15 päivän loppuun asti olla asianmukaisen
25457: valvonnan alaisena tarkastettavaksi esille pantuna sopi-
25458: valla paikalla äänestysalueella, mistä on tieto annettava
25459: siinä järjestyksessä kuin kunnallisista kuulu.tuksista on
25460: määrätty.
25461:
25462: 7 §.
25463:
25464: Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jätetty
25465: pois vaaliluettelosta ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua,
25466: tehköön sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan
25467: kokouksessa 2 päivänä Marraskuuta tai antakoon sen
25468: kirjallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohta-
25469: jalle. Jos joku arvelee, että toinen henkilö oikeudetto-
25470: masti on vaaliluetteloon otettu ja tahtoo pyytää oikaisua,
25471: on oikaisuvaatimus tehtävä kirjallisesti viimeistään Loka-
25472: kuun 20 päivänä vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
25473: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali-
25474: luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheen-
25475: johtaja viimeistään Lokakuun 24 päivänä hänelle siitä
25476: tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa
25477: paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään Loka-
25478: kuun kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen seli-
25479: tyksensä.
25480: Sellainen tiedonanto jätetään päällyksessä, johon vas-
25481: taanottajan nimi ja asuinpaikka ovat merkityt, postin
25482: kautta toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla
25483: valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedon-
25484: anto on sitä paitsi julkipantava sopivaan paikkaan maalla
25485: valtuuston kokoushuoneelle ja kaupungissa raatihuoneelle.
25486: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitel-
25487: lä.än ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa Mar-
25488: raskuun 2 päivänä.
25489: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hake-
25490: koon ennen Marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuver-
25491: nööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa
25492: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 177
25493:
25494:
25495: päätöksestään tieto vaalilautakunnalle. Tähän päätök-
25496: seen ei saa muutosta hakea.
25497:
25498: 8 §.
25499: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole
25500: säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, mer-
25501: kitkMn tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo
25502: on lainvoimainen.
25503: Kun vaaliluettelon muuttamista koskevasta vaati-
25504: muksesta on saatu lopullinen päätös, tehköön vaalilauta-
25505: kunta siitä johtuvat muutokset vaaliluetteloon, ennen-
25506: kuin tämä julistetaan lainvoimaiseksi.
25507: Ellei kuvernöörin päätöksestä voida saada tietoa
25508: ennen vaalipäivää, on vaaliluetteloa kuitenkin nouda-
25509: tettava siinä vaalissa muuttamattomana.
25510:
25511:
25512: IIILUKU
25513:
25514: V a l i t s i j a y h d i s t y k s i s t ä.
25515:
25516: 9 §.
25517: ,, Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista alle-
25518: kirjoittamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä
25519: vaalissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa
25520: mainittua henkilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeu-
25521: tettu keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdo-
25522: kaslistan julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaali-
25523: lippuun, jota vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekir-
25524: joittajia tulee olla vähintään kaksi kertaa niin monta
25525: kuin kunnassa on valtuutettuja.
25526:
25527: 10 §.
25528: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon
25529: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen
25530: 12
25531: 178 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
25532:
25533: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä. Yhdistyksen ehdo-
25534: kaslistassa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaa-
25535: lissa on valittava valtuutettuja ynnä kolmas osa viime-
25536: mainitusta luvusta, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti
25537: tahi toimi selvästi mainittava.
25538:
25539: 11 §.
25540: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
25541: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun-
25542: nalle viimeistään 5 päivänä Marraskuuta ennen kello
25543: kahtatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asia-
25544: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuk-
25545: sessaan tulee asiamiehen vakuuttaa että ne henkilöt,
25546: joiden nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa,
25547: ovat kunnassa vaalioikeutetut ja että he omakätisesti
25548: ovat sen allekirjoittaneet.
25549:
25550:
25551:
25552: IV LUKU.
25553:
25554: K e s k u s l a u t a k u n n a n v a 1 m i s t a v i s t a t o i-
25555: menpiteistä vaalia varten sekä
25556: v a a 1 i 1 i p u i s t a.
25557:
25558: 12 §.
25559: Keskuslautakunta antakoon hyvissä aJom yleisölle
25560: tiedoksi kuka sen puolesta vastaanottaa asiakirjat ja
25561: milloin se tapahtuu. Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla
25562: kuin muista kunnan viranomaisten ilmoituksista on mää-
25563: rätty, kuin myös julkipanolla keskuslautakunnan kokous-
25564: huoneessa.
25565: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin Marraskuun 5
25566: päivänä ja 12 päivänä sekä vielä vaalipäivän jälkeisenä
25567: päivänä.
25568: VII, 2 . - Wiljomaa, y. m. 179
25569:
25570: 13 §.
25571: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa
25572: ne hakemukset, jotka ovat saapuneet valitsijayhdistyk-
25573: sistä, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla
25574: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä-
25575: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
25576: Jos havaitaan ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty
25577: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon
25578: asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja
25579: ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä
25580: on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen
25581: jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttavat hakemuk-
25582: sen hylkäämisen.
25583: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset,
25584: jotka asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla
25585: on tehnyt.
25586: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaali-
25587: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla
25588: tavalla kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki-
25589: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa.
25590: Vaalipäivän jälkeisenä päivänä alotetaan äänten las-
25591: keminen, joka on mm pian kuin mahdollista loppuun
25592: saatettava.
25593: 14 §.
25594: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija-
25595: yhdistysten ehdokaslistat, kukin varustettuna järjestys-
25596: numeronaan, ja tämän mukaan järjestettyinä sekä ero-
25597: tettuina toisistaan selvillä viivoilla.
25598: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen
25599: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali-
25600: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat.
25601:
25602: 15 §.
25603: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutui-
25604: ISO VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15
25605:
25606: sasti vaalilipun ja lähettäköön vaalilippujakunkin äänsstys-
25607: alueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän päällyksessä,
25608: johon on merkittävä tieto niiden luvusta.
25609:
25610:
25611:
25612: V LUKU.
25613:
25614: V a ale i s ta.
25615:
25616: 16 §.
25617: Vaalitoimitus alkaa kussakin äänestysaineessa vaali-
25618: päivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kah-
25619: deksaan illalla keskeytyen kerran päivässä enintään kah-
25620: den tunnin väliajaksi äänestysalueen vaalilautakunnan
25621: määräyksen mukaan.
25622: Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hä-
25623: nen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyt-
25624: tämästä vaalioikeuttaan.
25625:
25626: 17 §.
25627: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä
25628: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin.
25629: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan
25630: saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeute-
25631: tuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaali-
25632: salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja
25633: että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
25634: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
25635: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
25636: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen,
25637: ja että tämä paikkka suljetaan sillä kellonlyömällä, jolloin
25638: vaalitoimitus on illalla keskeytettävä tahi lakkautettava.
25639: Jos toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odotuspaik-
25640: ka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo.
25641: Vll, 2. - Wiljomaa, y. m. 181
25642:
25643:
25644: 18 §.
25645: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet-
25646: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja keho-
25647: tuksia julkipantako tahi valitsijoille jaettako.
25648:
25649: 19 §.
25650: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta-
25651: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua
25652: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten
25653: avata se päällys, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput
25654: ovat.
25655: 20 §.
25656: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
25657: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen
25658: vaalilipun.
25659: 21 §.
25660: Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan,
25661: jota hän tahtoo äänestää. Hänellä olkoon oikeus tästä
25662: ehdokaslistasta pyyhkiä pois yksi tahi useampi nimi sekä
25663: muuttaa ehdokkaiden järjestys kirjoittamalla numeron 1
25664: sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijaan, numeron 2
25665: sen nimen eteen, jonka hän asettaa toiseen sijaan, numeron
25666: 3 sen nimen eteen, jonka hän asettaa kolmanteen sijaan
25667: j. n. e. Jos järjestysnumeroita ei ole asetettu kaikkien
25668: nimien eteen, ovat muut nimet luettavat siinä järjestyk-
25669: sessä, missä ne ovat valitsijayhdistyksen laatimassa ehdo-
25670: kaslistassa.
25671: Äänestäjällä ei ole oikeutta kirjoittaa uusia nimiä sii-
25672: hen ehdokaslistaan, jota hän äänestää.
25673:
25674: 22 §.
25675: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön va-
25676: litsija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimatta-
25677: vaksi ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan.
25678: 182 Vll, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
25679:
25680: 23 §.
25681: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan,
25682: merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt
25683: vaalioikeuttansa.
25684: 24 §.
25685: Kun vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljet-
25686: tava vaalilautakunnan puheenjohtajan sinetillä ja pan-
25687: tava varmaan talteen. Kun toimitusta sitten jatketaan,
25688: tulee lautakunnan ennen sinetin poistamista tarkastaa,
25689: että se on ehjä.
25690: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville
25691: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen
25692: lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus an-
25693: taa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys
25694: julistetaan päättyneeksi.
25695: 25" §.
25696: Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut
25697: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Sama-
25698: ten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-
25699: luetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeut-
25700: taan käyttäneet.
25701: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestä-
25702: vään päällykseen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja
25703: sinetillään huolellisesti sulkee.
25704: Päällykseen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakun-
25705: nalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
25706:
25707: 26 §.
25708: Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentäh-
25709: den että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan
25710: kanssa kuten 24 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen
25711: vaalilippujen laskeminen ja päällykseen paneminen seu-
25712: raavana päivanä.
25713: VII, 2. - Wiljomaa, y. m. 183
25714:
25715:
25716: 27 §.
25717:
25718: Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali-
25719: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi-
25720: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,
25721: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet-
25722: tiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaali-
25723: Dikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa pääl-
25724: lykseen sulkemisessa käytetyn sinetin painoskuva pannaan
25725: pöytäkirjaan.
25726: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue-
25727: taan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkit-
25728: see, että pöytäkrja on oikea, minkä jälkeen tämä pan-
25729: naan keskuslautakunnalle osotetulla päällekirjoituksella
25730: varustettuun päällykseen.
25731:
25732:
25733: 28 §.
25734:
25735: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja
25736: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdollista
25737: joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä 25 §:ssä
25738: mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri -päällyksissä
25739: keskuslautakunnalle.
25740:
25741: 29 §.
25742:
25743: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa
25744: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin
25745: vaalioikeutettu ainoastaan yhtä ehdokasta, ja käyttä-
25746: köön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa.
25747: Muutoin on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa koh-
25748: din voimassa mitä tässä laissa säädetään.
25749: 184 Vll, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
25750:
25751:
25752: VI LUKU.
25753:
25754: Ä ä n t en 1 a s k e m i s e s ta j a v a a 1i n t u 1 o k-
25755: s e n m ä ä r ä ä m i s e s t ä.
25756:
25757: 30 §.
25758: ..
25759: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat
25760: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat päällykset avattavat
25761: ja vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänes-
25762: tysalueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
25763: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät
25764: ääniä saaneiden ehdokaslistojen mukaan.
25765:
25766: 31 §.
25767: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole
25768: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuiten-
25769: kin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
25770: Jos valitsija on äänestämäänsä ehdokaslistaan tehnyt
25771: 21 §:ssä mainittuja muutoksia sillä tavalla, ettei hänen
25772: tarkoituksensa käy selvästi ilmi, olkoon hänen äänensä
25773: voimassa ääniryhmän äänimäärää 32 §:n nojalla lasket-
25774: taessa, mutta jätettäköön se huomioonottamatta 34 §:n
25775: määräyksiä sovellettaessa.
25776: Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia
25777: kuin yhden ehdokaslistan,
25778: tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan muullai-
25779: set kuin 21 §:ssä mainitut muutokset,
25780: tai pannut vaalilippunsa nimikirjoituksensa tai muun
25781: asiaankuulumattoman merkin,
25782: tai käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
25783: vaalilippua.
25784: tai jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi,
25785: olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
25786: vn, z. - Wiljomaa, y. m. 185
25787:
25788:
25789: 32 §.
25790: Kaikki hyväksytyt vaaliliput, jotka ovat annetut sa-
25791: man valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joko sitä
25792: muuttamatta tahi siihen tehden 21 §:ssä mainitut muutok-
25793: set, pidetään yhtenä ääniryhmänä.
25794: Ääniryhmän äänimäärä on sen vaalilippujen luku.
25795:
25796: 33 §.
25797: Kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa
25798: yhdellä, kahdella, kolmella j. n. e., korkeintaan valitsija-
25799: yhdistyksen asettamain ehdokkaiden luvulla.
25800: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar-
25801: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merki-
25802: tään kunkin osamäärän kohdalle, minkä ääniryhmän
25803: osamääristä se on otettu. Yhtä suurien osamäärien kes-
25804: kinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.
25805: Tämän sarjan alusta erotetaan niin monta osamää-
25806: rää, kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
25807:
25808: 34 §.
25809: Kustakin samaan ääniryhmään kuuluvasta vaalilipusta
25810: luetaan äänestäjäin määräämässä järjestyksessä niin monta
25811: nimeä, kuin tämän ääniryhmän osamääriä on 33 §:n 3
25812: momentin mukaan erotettu.
25813: Sille ehdokkaalle, jota valitsija äänestää ensi sijassa,
25814: tulee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli, kolmannelle
25815: kolmasosa, neljännelle neljäsosa, viidennelle viidesosa ja
25816: jokaiselle seuraavalle kuudesosa ääntä. Kunkin ehdok-
25817: kaan saamien äänien summa on hänen äänimääränsä
25818: siinä ääniryhmässä.
25819: Ääniryhmän ehdokkaitten nimet, jotka 1 momentin
25820: mukaan ovat luetut, järjestetään heidän äänimääränsä
25821: suuruuden mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saa-
25822: neen ehdokkaan nimestä, ja kirjoitetaan kunkin nimen
25823: 186 VII. 2. - Edusk. esit. N:o 15.
25824:
25825:
25826: kohdalle ehdokkaan äänimäärä. Jos kahdella ehdok-
25827: kaalla on sama äänimäärä, annetaan etusija sille, jonka
25828: nimi valitsijayhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa käy
25829: toisen edellä.
25830: Tämän nimisarjan alusta erotetaan yhtä monta nimeä,
25831: kuin niitä on 1 momentin mukaan luettu ääniryhmän
25832: kustakin vaalilipusta.
25833:
25834: 35 §.
25835: Jos eri äämryhmien yhteinen ehdokas, jonka mmi
25836: 34 §:n 4 momentin nojalla on erotettu jonkun ääniryh-
25837: män nimisarjasta, on saanut ääniä muussakin ääniryh-
25838: mässä, on kaikkien hänelle annettujen äänien summa hä-
25839: nen lopullinen äänimääränsä.
25840: Jos ehdokas, jonka nimi on luettu, mutta ei erotettu
25841: minkään ääniryhmän nimisarjasta, on eri ääniryhmissä
25842: saanut ääniä ja näiden summa on suurempi kuin pienin
25843: äänimäärä, minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä
25844: ehdokkaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan
25845: on erotettu, kirjoitetaan hänen nimensä erityiseen luet-
25846: teloon ja nimen kohdalle hänen ääniensä summa.
25847:
25848: ::36 §.
25849: Silloin kuin er1 ääniryhmien yhteisen ehdokkaan nimi
25850: on 34 §:n 4 momentin nojalla erotettu kahden tahi useam-
25851: man ääniryhmän nimisarjasta, säilytetään hänen nimensä
25852: sen ääniryhmän nimisarjassa, jonka ensimäinen 33 §:ssä.
25853: mainittu erottamatta jäänyt osamäärä on pienin, ja
25854: poistetaan se kaikista muista.
25855:
25856: 37 §.
25857: Jos jonkun ääniryhmän nimisarjasta on 36 §:n nojalla
25858: poistettu yksi tahi useampi nimi, erotetaan valitsijayhdis-
25859: tyksen asettamasta ehdokaslistasta sen alusta alkaen jär-
25860: vn, 2. - Wiljomaa, y. m. 187
25861:
25862:
25863: jestyksessä yhtä monta nim.eä, kuin poistettujen luku,
25864: sivuuttamaila ainoastaan ne nimet, jotka 34 §:n 4 mo-
25865: mentin mukaan tahi tämän §:n määräyksiä sovellettaessa
25866: jo ovat erotetut jonkun ääniryhmän puolesta. Erotet-
25867: tavat nimet kirjoitetaan, noudattaen ehdokaslistan jär-
25868: jestystä, ääniryhmän puolesta ennen erotettujen nimien
25869: jälkeen ja kunkin nimen kohdalle ehdokkaan äänimää-
25870: räksi se luku, joka on saman ääniryhmän puolesta viimei-
25871: senä erotetun ehdokkaan äänimäärä, laskettuna 34 §:n
25872: 2 momentin mukaan. Jos joku näistä ehdokkaista jo on
25873: 35 §:n 2 momentin nojalla saanut sitä suuremman aam-
25874: määrän, on tämä viimeksi mainittu luku hänen ääni-
25875: määränsä.
25876: Jos nämä määräykset ovat sovellettavat useampaan
25877: kuin yhteen ääniryhmään, käsitellään ensin se ääniryhmä,
25878: jonka äänimäärä on suurin, ja sen jälkeen muut ääni-
25879: määräin suuruuden mukaan.
25880: Jos ehdokkaan nimi, joka tämän pykälän 1 momen-
25881: tin nojalla on tullut erotetuksi jonkun ääniryhmän puo-
25882: lesta, ePlnen on otettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun
25883: erityiseen nimiluetteloon, poistetaan se sieltä.
25884:
25885: 38 §.
25886:
25887: Kaikki 34 §:n 4 momentm ja 37 §:n 1 momentin no-
25888: jalla erotetut sevä 35 §:n 2 momentissa mainitussa erityi-
25889: sessä nimiluettelossa jälellä olevat nimet kirjoitetaan jär-
25890: jestykseen ehdokkaitten lopullisten äänimäärien suuruu-
25891: den mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saaneesta.
25892: Jos kahdella tahi useammalla ehdokkaalla on sama ääni-
25893: määrä, ratkaisee arpa heidän keskinäisen järjestyksensä,
25894: ellei heidän nimensä ole saman ääniryhmän puolesta ero-
25895: tetut, jolloin säilyttävät sen keskinäisen järjestyksen
25896: jonka ovat saaneet 34 §:n 3 momentin ja 37 §:n 1 momen-
25897: tin nojalla.
25898: Valtuutetuiksi katsotaan valituiksi, säädettyyn luku-
25899: 188 VII, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
25900:
25901: määrään saakka, ne ehdokkaat, joiden nimet ovat tämän
25902: nimisarjan ensimäiset.
25903: Ellei edellisten määräysten nojalla ole saatu valituksi
25904: niin monta valtuutettua kuin laissa säädetään, täytetään
25905: jälellä olevat paikat ensimäisellä valitsematta jääneellä
25906: ehdokkaalla järjestyksessä kustakin niistä ääniryhmistä,
25907: joiden osamäärät 33 §:ssä mainitussa sarjassa lähinnä
25908: seuraavat saman §:n 3 momentin mukaan erotettuja
25909: osamääriä.
25910: 39 §.
25911: Valtuutettu, jonka nimi on jonkun ääniryhmän ero-
25912: tettujen ehdokkaiden nimisarjassa, katsotaan valituksi
25913: siitä ääniryhmästä.
25914: Valtuutettu, jonka nimi on säilynyt 35 §:n 2 momentis-
25915: sa mainitussa erityisessä nimiluettelossa, katsotaan vali-
25916: tuksi siitä ääniryhmästä, jossa hän on saanut suurimman
25917: äänimäärän.
25918: 40 §.
25919: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin ääni-
25920: ryhmästä kolmasosa siitä valittujen valtuutettujen lu-
25921: vusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, lähinnä suurempi
25922: kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin ääniryh-
25923: män ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, niin monta ni-
25924: meä, kuin ääniryhmä saa valita varajäseniä, Sivuutta-
25925: malla ainoastaan niiden ehdokkaiden nimet, jotka 38 §:n
25926: 2 ja 3 momentin mukaan ovat valitut valtuutetuiksi.
25927:
25928: 41 §.
25929: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali-
25930: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan kes-
25931: kuslautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
25932:
25933: 42 §.
25934: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään
25935: VII, 2. - Wiljomaa, y.. m.! 189
25936:
25937:
25938: pöytäkirja/'1 jossa erikseen on mainittava mitättömien
25939: vaalilippuje-n luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut
25940: henkilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet
25941: järjestyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki
25942: vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka kes-
25943: kuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toi-
25944: siinsa yhdistää.
25945: 43 §.
25946: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali-
25947: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä var-
25948: ten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut ole-
25949: maan saapuvilla.
25950: 44 §.
25951: Vaalin tulos julaistakoon samalla tavalla kuin muutkin
25952: kunnan tiedonannot.
25953:
25954:
25955: VII LUKU.
25956:
25957: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
25958:
25959: 45 §.
25960: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
25961: luopuu, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyt-
25962: tämättä oleva varajäsen siitä ääniryhmästä, jonka puo-
25963: lesta poistunut on valittu.
25964: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuu sijaan pie-
25965: nimmän ääniryhmän varajäsenet järjestyksessä, sen jäl-
25966: keen lähinnä pienimmän j. n. e.
25967:
25968: 46 §.
25969: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, teh-
25970: köön sen samassa järjestyksessä kuin valitetaan valtuus-
25971: 190 Vll, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
25972:
25973: ton päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen
25974: julkaisupäivästä.
25975:
25976: 47 §.
25977:
25978: Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään,
25979: tulee keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaa-
25980: lin toimittamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimes-"
25981: saan kunnes uusi vaali on toimitettu.
25982:
25983: 48 §.
25984:
25985: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty
25986: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava
25987: arkipäivä määräpäivänä.
25988: Jos Joulukuun 3 päivä on lauvantai, on ensimäinen
25989: vaalipäivä seuraavana maanantaina.
25990:
25991: 49 §.
25992: Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaan valtuus-
25993: ton määrättävänä aikana ja jossa käytetään 5 §:ssä mai-
25994: nittua vaaliluetteloa, on noudatettava tämän vaalilain
25995: säännöksiä. Keskuslautakunta määrätköön 11, 12 ja 13
25996: §:ssä säädettyjen toimitusten määräpäivät, huomioonotta-
25997: en, että näiden määräpäivien väliajat pituudeltaan niin
25998: vähän kuin mahdollista eroavat mainituissa §:ssä säädet-
25999: tyjen määräpäivien väliajoista.
26000:
26001: 50§.
26002: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat
26003: valitaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa
26004: noudatettava tätä vaalilakia, kuitenkin niin, että valit-
26005: sijayhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin
26006: monta nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia
26007: ja varatarkastajia yhteensä.
26008: VII: 2. - Wiljomaa, y. m. 191
26009:
26010:
26011: 51 §.
26012: Valtuuston ja lisätyn valtuuston toimitettavissa suh-
26013: t.eellisissa vaaleissa jätetään ehdokaslistat valtuuston pu-
26014: heenjohtajalle valtuuston määrämänä aikana, ja on muu-
26015: ten soveltuvissa kohdin noudatettava tämän vaalilain
26016: 14, 15, 21, 22 §:ää, 30 §:n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35,
26017: 36, 37, 38, 39, 40 ja 45 §:ää. Keskuslautakuntana toimii
26018: valtuuston valitsema vaalilautakunta.
26019:
26020: 52 §.
26021: Kun kunnassa ensi kerta valitaan valtuutetut, aset-
26022: taa maistraatti kaupungissa ja kunnallislautakunta maalla
26023: keskuslautakunnan ja äänestysalueiden vaalilautakunnat
26024: sekä toimittaa muut tässä laissa valtuustolle vaaliin näh-
26025: den määrätyt tehtävät.
26026: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua
26027: kuin kunnallislaeissa säädetään.
26028: Ensimäisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne
26029: valtuutetut, joiden nimet muodostavat viimeisen kolman-
26030: neksen, ja toisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muo-
26031: dostavat sitä edellisen kolmanneksen 38 §:n 1 momen-
26032: tissa mainitusta nimisarjasta, johon on liitetty saman §:n
26033: 3 momentin mukaan täydennykseksi erotetut nimet.
26034: Ensimäisessä valtuutettujen vaalissa valitut varajäse-
26035: net pysyvät kaikki toimessaan kolmen vuoden aikana.
26036:
26037: 53 §.
26038: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten
26039: palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa
26040: kunta
26041: 192 Vll, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
26042:
26043:
26044:
26045:
26046: D.
26047:
26048: Muuttamalla taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
26049: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta
26050: 1898 annetun Keisarillisen asetuksen 5 ja 9 §:ää, sääde-
26051: tään että mainitut §:ät ovat näin kuuluvat:
26052:
26053: 5 §.
26054:
26055: Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 §:ssä
26056: mamitaan, olkoon noudatettava:
26057: 1) että asia, ennenkuin sitä kuntakokouksessa lopul-
26058: lisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota
26059: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista nä-
26060: kyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat; b)
26061: rakennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys on
26062: annettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista kohdista.
26063: 2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa
26064: vaarinotetaan, että olevat olot mikäli mahdollista jätetään
26065: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu-
26066: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaa-
26067: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka
26068: vähitellen ja ilman suurempia vaikeuksia ja mainitta-
26069: vampia pakkolunastuskustannuksia voidaan panna toi-
26070: meen;
26071: 3) että yhdyskunnalle määrättäväin ohjeitten ehdo-
26072: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa-
26073: Joille vahvistettujen poliisi-, rakennus-, palo-, terveyden-
26074: hoito- ja satamajärjestysten yleisten perusteiden kanssa,
26075: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan
26076: tarpeiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan, sekä
26077: 4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan määrä-
26078: yksiä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava
26079: VII, a. - Wiljomaa, y. m. 193
26080:
26081:
26082: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista
26083: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruununpal-
26084: velijain tahi jonkun muun valtion virkamiehen asia, että
26085: myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle itsel-
26086: leen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen
26087: kautta käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan
26088: sitä yhdyskuntaa koskevia asioita.
26089:
26090: 9 §.
26091:
26092: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa
26093: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäväksi asioita,
26094: jotka sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on
26095: taksoittaa jäseniltään maksuja sellaisten menojen suorit-
26096: tamiseen, joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa
26097: ohjesääntöjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä
26098: tänä päivänä annetun maalaiskuntain kunnallislain 5 ja
26099: 111 §:ssä säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita lau-
26100: takuntia, hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan
26101: yhdyskunnan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa. )
26102: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon
26103: soveltuvilta kohden noudatettavana mitä maalaiskuntain
26104: kunnallislaissa ja kunnallisessa vaalilaissa kunnanvaltuus-
26105: tosta ja lisävaltuustosta sekä niiden valitsemisesta sääde-
26106: tään, kuitenkin niin, että valtuusto älköön määrätkö yhdys-
26107: kunnan jäseniltä kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kun-
26108: nan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
26109: yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus, enempää kuin
26110: kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotuksenalaisista
26111: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan. ,
26112: Jos yhdyskunnalle ennen 1 päivää Tammikuuta 19-,
26113: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallislaki
26114: astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kuntakoko-
26115: uksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat sellaiset
26116: asiat senjälkeen yhdyskunnan valtuuston käsiteltäviksi;
26117: ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi kertaa valitse-
26118: 13
26119: 194, vn, 2. - Edusk. esit. N:o 15.
26120:
26121: miseen nähden mitä maalaiskuntain kunnan valtuuston
26122: valitsemisesta on säädetty.
26123:
26124:
26125:
26126: Helsingissä 20 päivä Helmikuuta 1908.
26127:
26128:
26129: J. E. Wlljomaa. Juho Lepistö.
26130: Aug. Hjelt. A. Osw. Kairamo.
26131: Olli Pajari. K. R. Kares.
26132: E. Ala-Kulju. H. Repo.
26133: E. Kolkki. S. N. Rajala.
26134: K. Myllylä. Justus Ripatti.
26135: T. Nykänen. Iisakki Vahe.
26136: A. Koivisto. J. E. Helkiö.
26137: Y. K. Yrjö-Koskinen.
26138: 195
26139:
26140:
26141:
26142: VII, 3. - Edusk. eslt. N:o 24.
26143:
26144:
26145: Pohjanpalo, Tuom.: Ehdotus muutokseksi kaupun-
26146: kien kunnallishallitnksesta 8 p :nä jonlnk. 1873
26147: annetun asetuksen 55 § :ään.
26148:
26149:
26150:
26151:
26152: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
26153:
26154:
26155: Viittaamalla viime valtiopäivillä 1907 tekemääni
26156: Esitysehdotukseen N:o 22, koskeva muutosta kaupun-
26157: kien kunnallishallituksesta 8 p:nä jouluk. 1873 annetun
26158: asetuksen 55 §:ään, jota asiaa ei asianomainen valiokunta
26159: ehtinyt käsitellä, uskallan minä uusia esitysehdotukseni
26160: ja kunnioittaen ehdottaa:
26161:
26162: että Eduskunta päättäisi Hänen Keisarilliselle
26163: M ajesteetilleen esittää, että voimassa oleva 55 §
26164: Keisarillisessa asetuksessa kunnallishallituksesta
26165: kaupungissa muutetaan siten, että siitä poistetaan
26166: sanat : <<kiinnitetyistä veloista maksettavia korkoja».
26167:
26168: llelsingissä 20 p. helmik. 1908
26169:
26170: Tuom. Pohjanpalo.
26171: VALTIOPÄIVÄT v. 1908
26172: LIITTEET
26173:
26174:
26175: VIli
26176:
26177:
26178: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
26179: ANOMUSEHDOTUKSET
26180:
26181:
26182:
26183:
26184: -<>-
26185:
26186:
26187:
26188: HELSINKI, TYÖVÄEN KIRJAPAINO 1908
26189: A.
26190: Perustavia uudistuksia asutustoiminnan
26191: alalla
26192: tarkoittavia anomusehdotuksia.
26193: VIli, 1. - Anom. ehd. N:o 107.
26194:
26195:
26196: Kairamo, A. Osw. ja Oebhard, Hannes,
26197: y. m.: Valtion asutustoiminnan järjes-
26198: tämisestä.
26199:
26200:
26201:
26202: Suomen E du skunna lle.
26203:
26204: Viittaamalla siihen perusteluun, joka on esitetty viime
26205: valtiopäiville anomusehdotuksessa n:o 130 ja joka on pai-
26206: nettu mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan liitteiden VIII:een
26207: osaan sivuilla 5-10, rohkenemme kunnioittavimmin ehdot-
26208: taa, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
26209:
26210: että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa su-
26211: vaitsisi käskeä valtion asutustoiminnan siten
26212: järjestettäväksi, että se, nojautuen kunnalliseen
26213: paikallisjärjestöön keskittyisi yhteen, tarpeelli-
26214: silla teknillisillä ja ammatillisilla työvoimilla
26215: varustettuun keskusvirastoon.
26216:
26217: Helsingissä, helmik. 19 p. 1908.
26218:
26219: A. Osw. Kairamo. Hannes Oebhard.
26220:
26221:
26222: Tähän yhtyvät:
26223:
26224: J. K. Paasikivi. Kaarle 0. Knuutila.
26225: Juho Lepistö. Olli Pajari.
26226: Iisakki Vahe. S. N. Rajata.
26227: Aug. Hjelt. H. Repo.
26228: E. Kolkki. Justus Ripatti.
26229: Juuso Runtti. K. Myllylä.
26230: 6 VIli, 1. - Uudistuksia asutustoiminnan alalla.
26231:
26232: Mikko Sipponen. Väinö Kivilinna.
26233: Iisakki Hoikka. j. E. Antila.
26234: Juho Ylikorpi.
26235: 7
26236:
26237: VIII, 2. - Anom. ehd. N:o 109.
26238:
26239:
26240: Kairamo, A. Osw., y. m.: Tilanhaltijain
26241: hallinto-oikeuden järjestämisestä niillä ti-
26242: loilla, jotka 11altion toimenpiteestä muo-
26243: dostetaan tilattomille luovutettaviksi.
26244:
26245:
26246:
26247: Suomen Eduskunnalle.
26248:
26249: Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt viime valtiopäiville
26250: anomusehdotuksessa N:o 129 ja jotka ovat painetut mai-
26251: nittujen valtiopäivien pöytäkirjan liitteitten VIII:een osaan,
26252: sivuilla 32-36, rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa,
26253:
26254: että Eduskunta Hänen Keisarilliselta Ma-
26255: jesteetiltansa anoisi semmoisen lain valmistutta-
26256: rnista ja Eduskunnalle esittämistä,jonka kautta
26257: tilanhaltijain hallinto-oikeus edellä esitettyjen
26258: per-iaatteiden mukaan pysyvät"sesti järjestetään
26259: niiltä tiloilla, _iotka valtion toimenpiteistä muo-
26260: destetaan tilattomille luovutettaviksi.
26261:
26262: Helsingissä, helmik. 19 p. 1908.
26263:
26264: A. Osw. Kairamo.
26265:
26266:
26267: Tähän yhtyvät:
26268:
26269: J. K. Paasikivi. S. N. Rajata.
26270: Väinö Kivilinna. Juuso Runtti.
26271: J. E. Antila. H. 0. Paloheimo.
26272: Juho Lepistö. Erkki Pullinen.
26273: J. E. Helkiö. Aate Oikkonen.
26274: 8 VIII,2. - Uudistuksia asutustoiminnnan alalla.
26275:
26276: Juho Torppa. A. Listo.
26277: lida Wemmelpuu. Kaarle 0. Knuutila.
26278: A. Koivisto. Oskari Laine.
26279: justus Ripatti. Wilh. Malmivaara.
26280: 9
26281:
26282: VIII, s. - Anom. ehd. N:o 122.
26283:
26284:
26285: Huttunen, Pekka, y. m;: Esitykse:n anta-
26286: misesta Eduskunnalle laiksi uutisviijelyk-
26287: sen edistämisestä.
26288:
26289:
26290:
26291: Kansan eduskunnalle.
26292:
26293: Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville jätettyyn anomus-
26294: ehdotukseen viljelyspakkoa koskevan lain säätämisestä
26295: (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet n:o VITI, siv. 91-113),
26296: saamme ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
26297:
26298: että Hallitus vuoden 1909 valtiopäiville
26299: jättäisi esityksen laiksi uutis1'iijelyksen edistämi-
26300: sestä seuraavien periaatteiden mukaan:
26301: 1) että kaikki vifdelyskelpoinen, vifdelemä-
26302: tön maa olisi jätettä,vä halullisten uutisvifdeli-
26303: jäin 'vifdeltäväksi;
26304: 2) että 'vero täten vil:jeltäväksi jätetystä
26305: maasta maanomistajalle määrättäisiin yhtä
26306: suureksi kuin puhdas tulo tällaisesta maasta
26307: ennen sen vifdelyshaluiselle jättämistä;
26308: 3) että valtio kaikin tm:oin av'ustaisi uutis-
26309: t•iT(jel-i:föitä.
26310:
26311: Helsingissä 25 päivä Helmikuuta 1908.
26312:
26313: Pekka Huttunen. Oskar Tokoi.
26314: Oliver Eronen. Evert Hokkanen.
26315: Aatto Siren. D. j. Kalliokorpi.
26316: Juho Laakso.
26317: B.
26318: Kunnan metsämaitten käyttämistä
26319: koskevia anomusehdotuksia.
26320: 13
26321:
26322: VIli,'- - Anom. ehd. N:o 108.
26323:
26324:
26325: Kairamo, A. Osw. ja Oebhard, Hannes,
26326: y. m.:Uutisasutuksen edistämisestä kruu-
26327: nunmetsämailla.
26328:
26329:
26330:
26331: Suomen Eduskunnalle.
26332:
26333: Viittaamalla siihen perusteluun, joka on esitetty viime
26334: valtiopäivillä anomusehdotuksessa n:o 131 ja joka on pai-
26335: nettu mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan liitteiden VIII:een
26336: osaan sivuilla 40-44, rohkenemme kunnioittavimmin
26337: ehdottaa, että Eduskunta kääntyisi H. K. Majesteetiltansa
26338: anomaan,
26339:
26340: että viipymättä ryhdyttäisiin semmmstm
26341: toimenpiteisiin, joiden kautta uutisasutus kruu-
26342: nunmetsissä pääasiallisesti jo valmiina olevan
26343: järjestelmän mukaan tehokkaasti edistetään.
26344:
26345: Helsingissä helmik. 19 p. 1908.
26346:
26347: A. Osw. Kairamo. Hannes Oebhard.
26348:
26349:
26350: Tähän yhtyvät:
26351:
26352: H. 0. Paloheimo. S. N. Rajata.
26353: Olli Pajari. E. Kolkki.
26354: j. K. Paasikivi. H. Repo.
26355: Juho Ylikorpi. K. R. Kares.
26356: lsak Hoikka. M. Tervaniemi.
26357: T. Nykänen. Kaarle 0. Knuutila.
26358: 14 VIII, 4. - Kruunun metsämaitten käyttämistä.
26359:
26360: J. E. Wiljomaa. Aate Oikkonen.
26361: Juuso Runtti. Erkki Pullinen.
26362: Juho Lepistö. K. Myllylä.
26363: Aleksi Käpy. Juho Rannikko.
26364: J. E. Antila. Väinö Kivilinna.
26365: Wilh. Malmivaara.
26366: 15
26367:
26368: VIII, 5. - Anom. ehd. N:o 79.
26369:
26370:
26371: Ahmavaara, P., y. m.: Kruunun metsä-
26372: maitten asuttamisen edistämisestä.
26373:
26374:
26375: S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
26376:
26377: Jo kahdeksannentoista vuosisadan lopulla, jolloin ryh-
26378: dyttiin tarkemmin eroittamaan kruunun maita yksityisten
26379: maista, annettiin määräyksiä, että kruunulle eroitettu "!ii-
26380: kamaa" oli käytettävä maanviljelystarkoituksiin joko siten,
26381: että kruunulle kuuluvaa liikamaata oli tarjottava vanhojen
26382: talojen haitijoille uudistalojen perustamista varten kruunulle
26383: suoritettavaa veroa vastaan, . tahi siten myöskin, että sitä
26384: voitiin yhdistää vanhoihin taloihin manttaaliveron lisäystä
26385: vastaan. Se osa liikamaata taas, jota ei tällä tavalla voi-
26386: taisi käyttää, oli toistaiseksi jäävä kruunulle, mutta oli se-
26387: kin mahdollisuuden mukaan koetettava saada luovutetuksi
26388: yksityisille uudistalojen perustamiseen. Tämä periaate oli
26389: vallalla aina 19:nen vuosisadan puoliväliin, jolloin metsän-
26390: arvon suuren nousemisen johdosta alkoi päästä vallalle se
26391: mielipide, että kruununmaat ovat pidätettävät valtion hal-
26392: lussa ja että niiden käyttämisessä on etupäässä pidettävä
26393: silmällä metsänhoidon etua, joten maanviljelykseen yksityi-
26394: sille on luovutettava ainoastaan sellainen maa, joka on
26395: valtion metsänhoidolle arvotonta.
26396: Tämä uusi katsantokanta ilmenee voimassa olevassa
26397: metsälaissamme 3 päivältä syyskuuta 1886, joka sisältää
26398: voimassa olevat perussäännökset kruunulle kuuluvan maan
26399: käyttämisestä. Tämän lain mukaan on metsänhoitoon käy-
26400: tettävä kaikki se kruununmaa, joka on siihen kelpaava ja
26401: harkitaan tähän tarkoitukseen tarpeelliseksi, ja ainoastaan
26402: muut alat viljeltäväksi luovutettavat. Näitä metsälain 2 ja
26403: 3 §:n perussäännöksiä on sittemmin erinäisillä laeilla ja
26404: 16 Vlll,5. - Kruunun metsämaitten käyttämistä.
26405:
26406: asetuksilla täydennetty; niinpä on metsälakiin Säätyjen myö-
26407: tävaikutuksella syntyneellä asetuksella tammikuun 25 päi-
26408: vältä 1892 tehty eräitä muutoksia j~ lisäyksiä eräänlaisten
26409: kruununmaitten luovuttamisesta yksityisille.
26410: Se katsantokanta, että varsinaiset metsämaat ovat kruu-
26411: nulle metsänhoitoa varten pidätettävät, vaan että muu vil-
26412: jelyskelpoinen maa on viljelystarkoituksiin yksityisille luo-
26413: vutettava, on mielestämme oikea ja tasapuolinen. Kum-
26414: minkin on yleensä valitettu, että asianomaiset metsänhoito-
26415: virkamiehet ovat aivan yksipuolisesti pitäneet kiinni met-
26416: sänhoidon luulotelluistakin eduista, jopa omista mukavuuk-
26417: sistaankin ja senvuoksi tehneet kaikella tavalla esteitä
26418: kruunun viljelyskelpoisten maitten asutukselle. Kuinka
26419: yleistä tämä asutuksen vastustus on ollut, emme voi var-
26420: muudella sanoa, sen kumminkin voimme väittää, että useat
26421: metsänhoitajat ovat katselleet karsaasti kruununmetsämait-
26422: ten uudisasutusta, ja senkin vuoksi on uudisasukkaaksi
26423: pyrkijällä ollut jo alussa monta vaikeutta voitettavana.
26424: Esteistä huolimatta on kumminkin kruunun metsämaitten
26425: asutus edistynyt jotenkin rivakasti aina vuoteen 1892, jol-
26426: loin tälle edistykselle yhtäkkiä tuli sulku eteen.
26427: Kuten jo edellä huomautimme, sisältävät metsälain 2 ja
26428: 3 § sekä tammikuun 25 p:nä 1892 annettu asetus ainoas-
26429: taan yleiset periaatteelliset säännökset kruununmaan luo-
26430: vuttamisesta yksityisille. Mutta Hallituksella on valta näit-
26431: ten säännösten rajojen sisällä antaa tarkempia määräyksiä.
26432: Sellaisia lähempiä määräyksiä kruununmaitten antamisesta
26433: viljeltäväksi ja uudistalojen perustamisesta onkin annettu
26434: hallinnollisessa asetuksessa lokakuun 13 p:ltä 1892. Tä-
26435: män asetuksen mukaan, joka kumosi sitä ennen voimassa
26436: olleet, tähän kuuluvia kysymyksiä koskevat kuulutukset
26437: 27 p:ltä joulukuuta 1877 ja 3 p:ltä syyskuuta 1886, on
26438: siis kruununmaitten viljeltäväksi antaminen määrätty ta-
26439: pahtuvaksi.
26440: . Asetus määrää, että kussakin läänissä, jossa kruunulla
26441: on laajoja yhteis- ja liikamaita, on sitä myöten kuin nämä
26442: Vlll,5. - Ahmavaara, y. m. 17
26443:
26444: ovat tulleet mitatuiksi ja kartalle pannuiksi yhden tai
26445: useamman tutkimuslautakunnan ja yhden lääninkomissioo-
26446: nin kautta hankittava selvitystä, minkä verran viljelykseen
26447: kelpaavaa maata näissä maissa löytyy, sekä ehdotus an-
26448: nettava, miltä osalta sanotut maat 3 p:nä syyskuuta 1886
26449: annetun metsälain 2 §:n säännösten mukaan soveliaimmin
26450: ovat maanviljelystiloiksi luovutettavat taikka kruunun met-
26451: sänhoitoa varten yhdessä jaksossa olevissa lohkoissa pysy-
26452: tettävät.
26453: Tutkimuslautakunta, jonka kuvernööri asettaa ja johon
26454: kuuluu yksi metsänhoitaja, yksi maamittari ja kaksi paik-
26455: kakunnan oloihin perehtynyttä ja maanviljelyksessä koke-
26456: nutta henkilöä, on velvollinen, muun muassa, itse paikalla
26457: hankkimaan tarkan selvityksen kruununmaitten luonnosta
26458: ja laadusta, erittäin niitten viljelyskelpoisuuteen nähden,
26459: tekemään valmistelevan ehdotuksen semmoisen maan erot-
26460: tamiseksi varsinaisesta metsämaasta, jota soveliaasti saattaa
26461: maanviljelystilaksi antaa. - - - Sitä myöten kuin tut-
26462: kimuslautakunta on tehtävänsä suorittanut jollakin yhdessä
26463: jaksossa olevalla alueella, lähettäköön lautakunta selityksen
26464: ynnä kartan ja muut toimituksessa syntyneet asiakirjat
26465: kuvernöörille. Lääninkomissiooni, jossa kuvernööri on pu-
26466: heenjohtajana, sekä lääninmaamittari, piirikunnan ylimet-
26467: sänhoitaja ja lääninagronoomi jäseninä, on velvollinen, saa-
26468: tuansa tiedokseen tutkimuslautakunnan edellä mainitut toi-
26469: mituskirjat, tekemään lopullisen ehdotuksen viljelykseen
26470: kelpaavan maan erottamiseksi siitä, joka on metsäviljelyk-
26471: seen tahi muuhun tarkoitukseen jätettävä, mikä ehdotus
26472: ynnä siihen kuuluvat kartat ja asiakirjat kuvernöörin
26473: sittemmin tulee Senaatin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi
26474: antaa.
26475: Sanomattakin on selvää, että edelläkerrottu laajaperäi-
26476: nen toiminta viepi paljon aikaa, varsinkin kun toimimie-
26477: hinä ovat virkamiehet, jotka vaan sivutehtävänään hoitavat
26478: näitä toimia. Senpä vuoksi, ja kun asetuksessa määrätään,
26479: ettei kruununmetsämaita saa uudistaloiksi luovuttaa paitsi
26480: 18 VIII, 5. - Kruunun metsämaitten käyttämistä.
26481:
26482: muutamissa Lapin kunnissa ennen kuin siinä säädetyt tut-
26483: kimukset ovat toimitetut ja asianomaisen vahvistuksen saa-
26484: neet, on puheenaoleva asetus kerrassaan ehkäissyt uudis-
26485: asutuksen kehityksen kruununmetsämailla sen sijaan, että
26486: asetuksen tarkoitus kai oli asutusta edistää. Vaikka ase-
26487: tus on ollut käytännössä yli viisitoista vuotta, ei liene
26488: yhtään uudistaloa vielä tämän asetuksen nojalla syntynyt.
26489: Emme tahdo väittää, etteivät edelläkerrotut, asetuksessa
26490: määrätyt toimenpiteet ja tutkimiset olisi jossakin, ehkäpä
26491: suuressakin osassa tarpeellisia, mutta ne olisi mielestämme
26492: voinut järjestää paljon yksinkertaisemmiksi ja viljelyskel-
26493: poisia kruununmaita olisi pitänyt luovuttaa uudistaloiksi
26494: sitä myöten kuin tutkijalautakunnat kussakin tapauksessa
26495: ne olivat tarkastaneet, eikä odottaa siksi kunnes tutkimuk-
26496: set ehtivät valmistua laajemmalla, yhdessä jaksossa olevalla
26497: alueella. Paitsi asetuksen epäkäytännöllisiä määräyksiä ja
26498: paljon aikaa viepiä toimenpiteilä on uudisasutusta estänyt
26499: se tavaton hidastelu ja pitkäveteisyys, jolla asetuksen mää-
26500: räämät lautakunnat ja komissioonit ovat tehtäviänsä suo-
26501: rittaneet, ne kun ovat tälle tärkeälle tehtävälle paraassakin
26502: tapauksessa uhranneet vain sen ajan, mikä heiltä omilta
26503: varsinaisilta tehtäviltään on jäänyt jälelle.
26504: Huutava epäkohta on se, että samaan aikaan kuin val-
26505: tio uhraa suuria summia maan ostoihin tilattomille, kruu-
26506: nun omistamilla mailla on laajoja viljelyskelpoisia maita
26507: kuolleena pääomana. Ne tutkimukset, jotka TilaUoman
26508: väestön Alakomitean toimesta tehtiin kruununmetsämailla,
26509: osottavat, miten paljon hyviä viljelyskelpoisia soita näillä
26510: mailla löytyy. Tärkeänä tekijänä meidän maatalous- ja
26511: asutuspolitiikassamme on huomioon otettava kruununmetsä-
26512: maitten asutus ja senvuoksi on tämän kysymyksen ajan-
26513: mukaista ratkaisua tarmolla joudutettava. Tämä ratkaisu
26514: ei vaatine enää pitkää aikaa, kun erinäisten komiteain
26515: mietinnöissä jo on laajoja tutkimuksia ja selostuksia tähän
26516: alaan kuuluvista maataloudellisista kysymyksistä.
26517: Mitä taas niihin tutkimuksiin tulee, joista edellä olemme
26518: VIII, 5. - Ahmavaara, y. m. 19
26519:
26520: puhuneet ja jotka useinmainittu asetus 13 p:ltä lokakuuta
26521: 1892 määrää toimitettavaksi ennen kuin kruunun metsä-
26522: maita asutukselle luovutetaan, niin voidaan näitä tutki-
26523: muksia, mikäli niitä yhä on suorittamatta, jouduttaa teke-
26524: mällä ne yksinkertaisemmiksi ja lisäämällä työvoimia, jotka
26525: voivat kaiken aikansa tälle tärkeälle tehtävälle uhrata.
26526: Muuten voidaan kyllä jo ennen näiden tutkimusten päät-
26527: tymistäkin antaa uusi, ajanmukainen laki kruununmaan
26528: viljeltäväksi antamisesta.
26529: Emme siis, asiain näin ollen, katso tarpeelliseksi ryhtyä
26530: seikkaperäisesti selittelemään, mihin suuntaan kruunun-
26531: metsämaitten asutus olisi järjestettävä. Eri järjestelmistä
26532: voidaan kiistellä loppumattomiin, eri seuduilla saattavat
26533: myöskin olla eri vaatimukset. Aika ja kokemus vasta
26534: ratkaiskoot lopullisesti mikä järjestelmä on paras, pääasia
26535: on että kruununmaitten asutusta edistetään tarmokkaasti.
26536: Kumminkin tullee kruununmaitten asutuslainsäädännön
26537: asettua sille kannalle, että se turvaa uudisasutusta maa-
26538: ja metsäkeinottelun turmiollisilta vaikutuksilta. Tätä tar-
26539: koitusta varten olisi maa uutisasukkaille luovutettava sel-
26540: laisen pysyvän ja perinnöllisen vuokran ehdoilla, että siir-
26541: tyminen siitä myöskin suojatluun omistusoikeuteen uutis-
26542: asukasta rasittamatta vastaisuudessa kävisi mahdolliseksi.
26543: Perustuen edellä sanottuun, rohkenemme kunnioittaen
26544: ehdottaa, että arvoisa Eduskunta anoisi Hänen Keisarilli-
26545: selta Majesteetiltansa,
26546:
26547:
26548:
26549:
26550: että Eduskunnalle annettaisiin ensi valtio-
26551: päiville armollinen esitys kruununmetsämaitten
26552: asuttamisesta sekä samalla sen ohessa viipy-
26553: mättä ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpiteisiin,
26554: joiden kautta kruununmetsämaitten vil(jelyskel-
26555: poiset maat tätä asutustarkoitusta varten tu,-
26556: 20 VIII, 5. - Kruunun metsämaitten käyttämistä.
26557:
26558: lis1:t,at joutuisasti tutkituiksi ja laillisesti eroi-
26559: tetuiksi kruununmetsistä.
26560:
26561: Helsingissä Helmikuun 20 p:nä 1908.
26562:
26563: P. Ahmavaara. Juho Snellman.
26564: Pekka Leppämen. T. Riihelä.
26565: Mikko Knuutila.
26566: 21
26567:
26568: VIli, 6. - Anom. ehd. N:o 93.
26569:
26570:
26571: Heininen, Kaarlo: Puutarpeiden myön-
26572: tämisestä kruununmetsistä eräissä tapauk-
26573: sissa paikkakunnan väestölle.
26574:
26575:
26576:
26577: Suomen Korkeaarvoisall e
26578: Eduskunnalle!
26579:
26580: Allekirjoittanut on korkeaarvoisalta Eduskunnalta tätä
26581: ennen anonut, että Eduskunta hyväksyisi voimassa olevaan
26582: metsälakiin otettavaksi sellaisia määräyksiä, että metsän-
26583: hoitosuunnitelmia on tehtävä rälssi- ja perintötiloille sekä
26584: metsämaille, joita kruunu on antanut kunnalle, lohkokun-
26585: nalle tai yksityiselle. Jos tämä anomukseni voittaa Edus-
26586: kunnan hyväksymisen ja saa Hallitsijan vahvistuksen, seu-
26587: raa siitä, että metsän pääomaa ei enää saa kuluttaa, vaan
26588: on käytettävissä ainoastaan korkotulot. Mutta nämä korko-
26589: tulot eivät jokapaikassa toistaiseksi enää riitä täyttämään
26590: väestön kasvavaa puutarvetta, jonka tähden on väliaikai-
26591: sesti hankittava puutarpeita muualta päin, siksi kunnes
26592: metsät jonkun aikaa järkiperäisesti hoidettuina jälleen
26593: rupeevat antamaan runsaampia korkoja. Tällä väliajalla en
26594: näe muuta keinoa väestön välttämättömien puutarpeiden
26595: tyydyttämiseksi kuin sen, että valtio tulee apuun ja rik-
26596: kaista varastoistaan antaa maan väestölle kohtuullista kor-
26597: vausta vastaan siltä puuttuvat puutarpeet. Mutta tämän
26598: tähdenj on tarpeen moniaita erityisiä toimenpiteitä, jotka
26599: ovat sitä laatua, että ainoastaan maan Hallitus voi niihin
26600: ryhtyä.
26601: Ylläsanotun perustuksella rohkenen siis korkeaarvoisalta
26602: Eduskunnalta nöyrimmästi pyytää, että Eduskunta tahtoisi
26603: Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa alamaisuudessa anoa:
26604: 22 VIII, s. - Krunnun metsämaitten käyttämistä.
26605:
26606: että Keisarillinen Majesteetti siinä tapauk-
26607: sessa, että Eduskunnan esitys metsälakiin tehtä-
26608: vistä muutoksista, koskeva yksityisten metsän-
26609: omistajain veivoittamista hoitamaan metsiänsä
26610: järkiperäisen hoitosuunnitelman m1tkaan, saa-
26611: 'outtaa armollisen vahvistuksen, armossa suz•ait-
26612: sisi käskeä Senaatin ryhtymään senkaltaisiin
26613: toimenpiteisiin, että kruunun metsistä kohtuul-
26614: lista korvausta vastaan annettaisiin puutarpeita
26615: väestölle niissä paikkakunnissa, joissa metsän-
26616: hoitosuunnitelmien voimaan astuttua tai niitä
26617: odotellessa metsän anti siihen määrään vähenee,
26618: ettei se enää täytä väestön puutarpeita.
26619:
26620: Helsingissä Helmikuun 21 päivänä 1908.
26621:
26622: Kaarlo Heininen.
26623:
26624:
26625: Anomusehdotuksessa viitataan eduskuntaesitykseen N:o 12.
26626: c.
26627: Virkatalojen käyttöjärjestelmän
26628: muuttamista
26629: koskevia anomusehdotuksia.
26630: j
26631: j
26632: j
26633: j
26634: j
26635: j
26636: j
26637: j
26638: j
26639: j
26640: j
26641: j
26642: j
26643: j
26644: j
26645: j
26646: j
26647: j
26648: j
26649: j
26650: j
26651: j
26652: j
26653: j
26654: 25
26655:
26656: VIII, 7. - Anom. ehd. N:o 98.
26657:
26658:
26659: Torppa, Juho, y. m.: Sotilas- Ja siv#li-
26660: 'virkataloJen lumJUttamisesta kruunun huos-
26661: tasta niiden asukkaille itsenäisiksi tiloiksi.
26662:
26663:
26664:
26665: S u o m e n E d u s k u n n alle.
26666:
26667: Viitaten 1907 vuoden valtiopäiväin asiakirjoissa löyty-
26668: vän anomusehdotuksen N:o 133 perusteluihin, pyydämme
26669: kunnioittaen Eduskuntaa tekemään Keisarilliselle Majestee-
26670: tille alamaisen anomuksen, jossa pyydettäisiin:
26671:
26672: l:ksi, että sotilas- ja siviilivirkataloJen
26673: käyttöjärjestelmä lakkautetaan sitä myöten kuin
26674: nykyisten vuokraaJain 1'Uokra-aika loppuu:
26675: 2:ksi, että tilat ositetaan maan laajuuden
26676: Ja laadun mukaan mahdollisimman pieniksi,
26677: joko itsenäisiksi perintötiloiksi, taikka itse-
26678: kannattaviksi perinnölllsiksi vuokratiluiksi, Jotka
26679: sitten luovutetaan sopivalla tavalla nykyisille
26680: vuokraajille, torppareille ja muille tilattomille,
26681: sekä
26682: 3:ksi, että metsämaasta eroitetaan liikene1-·ä
26683: osa kruunulle ''-'arsinaisiksi valtionpuistoiksi.
26684:
26685: Helsinki, 20 päivä Helmikuuta 1908.
26686:
26687: Juho Torppa. J. E. Antila.
26688: Juho Rannikko. J. E. Helkiö.
26689: 26
26690:
26691: VIli, s. - Anom. ehd. N:o 73.
26692:
26693:
26694: Tokoi, Oskar, y. m.: Sotilas-, siviili-
26695: ja pappisvirkatalojen käyttöjärjestelmän
26696: muuttamisesta ja niiden alustalaisten ase-
26697: man turvaamisesta.
26698:
26699:
26700:
26701:
26702: Kansan ed u sku nn alle.
26703:
26704: Sotilas- ja siviiliviranomaisille puustelleiksi määrätyitä
26705: tiloja on Suomessa nykyään lähemmä yhdeksänsataa.
26706: Näihin kuuluu noin 270,000 hehtaaria maata, josta noin
26707: 55,000 hehtaaria on viljeltyä peltoa ja niittyä, noin 20,000
26708: viljelyskelpoista hakamaata ja suota, sekä loput metsää
26709: kasvavaa tai joutomaata. Näillä virkataloilla asuu nykyään
26710: suuri joukko alustalaisia, torppareita, muonatorppareita ja
26711: mäkitupalaisia, yhteensä noin 4,500 perhekuntaa, jotka
26712: suorittavat vuokramaksunsa virkatalojen viljelijöille.
26713: Sotilasvirkataloja ei enään käytetä alkuperäiseen tarko-
26714: tukseensa, vaan hoidetaan niitä vuokralla ja nousevat val-
26715: tion tulot näistä vuokramaksuista vuosittain noin 580,000
26716: markkaan, joka laskettuna viljelysmaan hehtaaria kohden
26717: tekee hiukan yli 10 markkaa hehtaarilta. Kun ottaa
26718: huomioon, että nämä virkatalojen vuokramiehet myöskin
26719: ovat oikeutetut kantamaan vuokramaksut alustalaisiltaan
26720: sekä myymään virkatalojen metsää sikäli kuin siitä riittää
26721: yli kotitarpeen, on selvää, että virkataloista valtiolle suori-
26722: tettu vuokra on liian alhainen. Esimerkkinä mainittakoon,
26723: että Turun ja Porin läänin kolmannessa hoitopiiris.sii, jQhon
26724: kuuluvilla 86 virkatalolla on 246 torpparia, 22 muona-
26725: torpparia ja 281 mäki.tupalaista,. virkatalon vuokraajien
26726: vuokramaksut valtiolle ovat vaan noin 50,000 markkaa,
26727: VIII, s. - Tokoi, y. m. 27
26728:
26729: kun taas 228 niille kuuluvata torpparia suorittavat vuokra-
26730: maksun, jonka arvo nousee noin 52,500 markkaan vuosit-
26731: tain. Virkatalojen vuokramiehet nauttivat näinollen tuloja
26732: valtion kustannuksella.
26733: Tämä huomio sekä se seikka, että virkatalojen mailla
26734: asuu lukuisa joukko alustalaisia epävarmoissa oloissa, tekee
26735: välttämättömäksi järjestää virkatalojen hoidon uudelle
26736: kannalle.
26737: Sama, mikä ylempänä on esitetty, koskee yhtälailla
26738: papiston virkataloja.
26739:
26740: Saamme tämän nojalla ehdottaa, että Eduskunta anoisi
26741: vuoden 1909 valtiopäiville hallitukselta seuraaviin peri-
26742: aatteisiin rakennetun lakiehdotuksen:
26743:
26744: että kaikki sotilas- ja siviilivirkatalojen
26745: alustalaiset asetettaisiin suorastaan valtiolle ja
26746: kaikki papiston virkatalojen alustalaiset suoras-
26747: taan asianomaisille kunnille veroa maksaviksi;
26748: että kaikki sotilas-, siviili- ja papiston
26749: virkatalojen alustalaiset tulisivat nauttimaan
26750: vasta säädettävän maanvuokralain etuja;
26751: että kaikki tulot sotilas- ja siviilivirkatalo-
26752: jen metsistä, sen jälkeen kuin niillä asuva
26753: väestö ensin on saanut niistä kotitarpeensa,
26754: lankeaisi valtiolle, kuin myöskin, että vastaavat
26755: tulot papiston virkataloista tulisivat asian-
26756: omaisten kuntien hyväksi.
26757:
26758: Helsingissä 25 p:nä Helmikuuta v. 1908.
26759:
26760: 0. Tokoi. P. Huttunen.
26761: 0. Eronen. Aatto Siren.
26762: VAL 1"'1 0pÄIVÄT V. 1908.
26763: LIITTEET.
26764:
26765: IX.
26766:
26767: Työväenasiain-valiokuntaan lähetetyt
26768: eduskuntaesitykset ja anomus-
26769: ehdotukset.
26770:
26771:
26772:
26773:
26774: HELSINGISSÄ 1908
26775: HELSINOIN UUSI KII{JAPAINO-OSAKEYHTIÖ
26776: •
26777: A.
26778: Palkkaussäännön kumoamista tai uudistamista kos~
26779: kevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
26780: 5
26781:
26782: JX, 1· - Edusk. e$it. N:o 8.
26783:
26784:
26785:
26786:
26787: Sillanpää, Miina, y. m.: Ehdotus laiksi,
26788: jonka kautta kumotaan tammik. 30 p:nti
26789: 1865 annettu PalkkaussttanttJ istinnille
26790: ja palkollisille.
26791:
26792:
26793:
26794:
26795: S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a 1 1 e.
26796:
26797:
26798: Niiden perustelujen nojalla, jotka Eduskunnan viime is-
26799: tuntokaudella esitettiin (katso Asia.Kirjat valtiopäiviltä v.
26800: 1907, Liitteet IX ss. 5-II), ehdotamme, että Eduskunta
26801: tahtoisi hyväksyä seuraavan lakiehdotuksen:
26802:
26803:
26804: Laki, jonka kautta kumotaan tammi-
26805: kuun 30 p:nä 1865 annettu Palkkaussääntö
26806: isännille ja palkollisille:
26807: Kumoamalla tammikuun 30 päivältä 1865 an-
26808: netun Palkkaussäännön isännille ja palkollisille,
26809: sekä Keisarilliset Asetukset tammikuun 27 päi-
26810: vältä 1879 ja joulukuun 28 päivältä 1888, joilla
26811: on tehty muutoksia mainitun palkkaussäännön eri
26812: pykäliin, määrätään tämän kautta, että mainitussa
26813: säännössä järjestetyt suhteet työnantajien ja pal-
26814: kollisten välillä älkööt olko muiden rajoituksien
26815: 6 IX,t. - Palkkaussilinnön kumoaminen tai uudistaminen.
26816:
26817: tai erikoismääräyksien alaisia kuin mitä työsopi-
26818: muksesta yleensä on voimassa.
26819:
26820: Helsingissä 19 p. helmikuuta 1908 .
26821:
26822:
26823:
26824: .Miina Sillanpää. .Maria Raunio.
26825: Jenny Nuotio. Anni Huotari.
26826: Hilja Pärssinen. llatto Siren.
26827: Sandra Lehtinen. J. Penna Paunu.
26828: Emil Perttilä. J. R. .Merinen.
26829: 7
26830:
26831: IX, 2. - 1lnom. ehd. N:o 29.
26832:
26833:
26834:
26835:
26836: lUkio, Santeri, y. m.: Arm. esityksen
26837: antamisesta kokonaan uusitaksi palk-
26838: kaussttänniJksi.
26839:
26840:
26841:
26842: Su om en E d u s k u n n a 1 1 e.
26843:
26844:
26845: Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäivillä tekemääni ano-
26846: mus-ehdotukseen ja perusteluihin, jotka ovat painetut valtio-
26847: päivä-asiakirjain liitteessä IX, sivulla 14-16, rohkenen pyy-
26848: tää Eduskunnan kannatusta anomukselle siitä,
26849: että H. K. Majesteettinsa suvaitsisi antaa val-
26850: mistaa ensi tilassa armollisen esityksen kokonaan
26851: uusituksi palkkaussäännöiksi, jossa, m. m. perus-
26852: teluissa mainituita seikkoja huomioon ottaen, pal-
26853: velijain ja isäntäväen väliset oikeusedut ja vel-
26854: vollisuudet tulisivat tasapuolisesti huomioon ote-
26855: tuiksi.
26856:
26857: Helsingissä 19 p. helmikuuta 1908.
26858:
26859: Santeri lUkio.
26860: Tähän yhtyvät :
26861:
26862: Juhani Leppälä. Lauri Tuunainen.
26863: Kyösti Kallio. Heikki Kiiskinen.
26864: K. K. Pykälä. Hilma Räsänen.
26865: Otto Karhi. August Raatikainen.
26866: J. .H.. Heikkinen.
26867: .8
26868:
26869: IX, s. - Jlnom. ehd. N:o 99.
26870:
26871:
26872:
26873:
26874: Torppa, Juho, y. m.: Voimassa olevan
26875: palkkausstllinnon kumoamisesta ja tylJ-
26876: vttlipuhetta koskevan lain aikaansaami-
26877: sesta.
26878:
26879:
26880:
26881: S u om en E d u s k u n n a l l e.
26882:
26883:
26884: Viitaten 1907 vuoden valtiopäiväin asiakirjoissa olevain
26885: anomusehdotuksen N :o 153 (Liitteet IX, siv. 12-13) pe-
26886: rusteluihin, pyydämme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
26887: päättäisi Keisarilliselta Majesteetilta alamaisuudessa anoa:
26888:
26889: että Eduskunnalle annettaisiin armolliset esi-
26890: tykset
26891: a) Tammikuun 30 päivänä r865 annetun palk-
26892: kaussäännön kumoamisesta ja
26893: b) uudeksi ajanmukaiseksi laiksi työvälipu-
26894: heesta.
26895: Helsinki 20 p :nä Helmikuuta I go8.
26896:
26897: Juho Torppa. Iisakki Vahe.
26898: Oskari Laine. H. G. Paloheimo.
26899: Erkki Pullinen. 11. Osw. Kairamo.
26900: J. Waarala. J. E. Jlntila.
26901: Liina 1Ua-Kulju. Juho Tulikoura.
26902: Hannes Gebhard. 11. Koivisto.
26903: Hedvig Gebhard. Liisi Kivioja.
26904: S. N. Rajala. 1Ueksandra Gripenberg.
26905: Juho Rannikko. 11. 0. Vuorimaa.
26906: B.
26907:
26908: Työväenvakuutusta ja työnvälitystä koskevia
26909: anomusehdotuksia.
26910: 11
26911:
26912: IX, 4. - .H.nom. ehd. N:o 25.
26913:
26914:
26915:
26916:
26917: Hoikka, Matti, y. m.: Yleisen vanhuus-
26918: ja ansiokyvytttJmyys- sekä leskien ja
26919: orpojen vakuutuksen aikaansaamisesta.
26920:
26921:
26922:
26923: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
26924:
26925: Nojautuen siihen esitykseen, mikä seurasi Eduskun-
26926: nan viime istuntokaudella Eduskunnalle annettua anomus-
26927: ehdotusta yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus-
26928: laitoksen aikaansaamisesta (katso asiakirjat valtiopäivillä
26929: v. 1907, Liitteet IX, ss. 46-50), pyydämme Eduskuntaa
26930: anomaan:
26931: että hallitus Eduskunnan ensi istuntokau-
26932: della antaisi esityksen yleisen, pakollisen ja
26933: raltion kustannuksella toimiran rakuutuslaitok-
26934: sen aikaansaamisesta, joka takaisi kaikille 55
26935: ruotiaille sekä aikaisemminkin ansiokyryttö-
26936: miksi joutuneille 350 markan vähimmän ruosi-
26937: tulon, samalla yhdistäen toimintaansa riittärän
26938: leskien ja orpojen rakuutuksen.
26939:
26940: Helsingissä, 19 päivänä helmikuuta 1908.
26941:
26942: Matti Hoikka.
26943: J. .H.. Komu. Oskar Tokoi.
26944: W. Aromaa. Oskar Fr. Laine.
26945: P. J. Mömmö. W. Heimonen.
26946: Kalle Hämäläinen. P. Huttunen.
26947: 12
26948:
26949: IX,&· - .B.nom. ehd. N:o 101.
26950:
26951:
26952:
26953:
26954: Paasivuori, .Matti ja Turkia, .Matti: Työt-
26955: tomyyden laajuutta koskevan tutkimuk-
26956: sen toimeenpanemisesta, tylJttlJmyys-
26957: vakuutuksen aikaansaamisesta, sekä
26958: hallituksen toimenpiteistä työttömyyden
26959: tuottaman puutteen torjumiseksi.
26960:
26961:
26962:
26963:
26964: S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a ll e.
26965:
26966:
26967: Viittaamme v. 1907 valtiopäivillä Eduskunnalle teh-
26968: dyn anomuksen perusteluihin, joka anomus löytyy val-
26969: tiopäivä-asiakirjojen Liitteissä IX, sivulla 51-54, ja
26970: mainittujen perustelujen nojalla kehotamme Eduskuntaa
26971: yhtymään anomaan,
26972:
26973: että hallitus asettaisi komitean tutkimaan
26974: työttömyyden syitä, sen laajuutta ja seurauksia;
26975: sekä
26976: että hallitus sitten komitean tutkimusten
26977: perusteella f,!almistaisi lakiehdotuksen työttömyys-
26978: (,!akuutuksesta, joka sitten esitettäisiin Edu~
26979: kunnalle.
26980:
26981: Koska kuitenkin työttömyys, etenkin talviaikoina,
26982: surkeine seurauksineen ahdistaa osaa työläisiä, niin on
26983: pikaisempi avustus nyt jo tarpeen, ennenkuin tuo vält-
26984: IX, 5. - Paasivuori ja Turkia. 13
26985:
26986: tämättömän tarpeellinen vakuutus aikaan saadaan ja
26987: siksi pyydämme Eduskuntaa anomaan,
26988:
26989: että hallitus työttömänä aikana järjestäisi
26990: yleisiä töitä, joissa työttömillä olisi tilaisuus
26991: saada työnansiota;
26992: että näissä ~Jaltion töissä maksettaisiin am-
26993: mattiyhdistysten työhinnottelun mukaan;
26994: että ~Jaltion tulisi yleensä olla muita parempi
26995: työnantaja;
26996: että hallitus, milloin se ei ~Joisi työttömille
26997: sopiiJaa työtä toimittaa, työ~Jäenjärjestöjen ~Jäli
26998: tyksellä jakaisi puutteessa ole~Jille raha-a~Jus
26999: tusta; sekä
27000: että tätä tarkoitusta ~Jarten ~Juoden 190.9
27001: menoar~Jioon otettaisiin 500,000 Suomen mar-
27002: kan suuruinen määräraha.
27003:
27004: Helsingissä, 24 p:nä helmikuuta 1908.
27005:
27006:
27007: Matti Paasivuori. Matti Turkia.
27008: 14
27009:
27010: IX, 6· - Pet. mem. N:o 67.
27011:
27012:
27013:
27014:
27015: Ahlroos, Frans: Om af staten understödd
27016: /örsttkring mot oförskyld arbetslöshet.
27017:
27018:
27019:
27020:
27021: T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
27022:
27023:
27024: V ördsamt petitionsmemorial.
27025:
27026: Arbetslösheten är numera äfven hos oss en företeelse,
27027: som icke kan lämnas ur räkningen. Arbetslösheten är ett
27028: av arbetarnas svåraste plågoris, som genom sitt ständiga
27029: återkommande gör rege1ebundna härjningar b1and samhäl-
27030: lets breda lager. Att måsta lida nöd trots alla ansträng-
27031: ningar att erhålla arbete värkar förlamande på dem, eom
27032: träffas därav. Det är därför helt naturligt att man måste
27033: söka utfinna något medel att motarbeta arbetslöshetens
27034: ödesdigra följder. Denna uppgift är ingaluoda lättlöst.
27035: Flere åtgärder ha försökts i särskilda land, men man kan
27036: säga att i de flesta Iänder stå fortfarande de offentliga myn-
27037: digheterna rådvilla. I denna hjälplöshet ledes tanken
27038: otvunget över till en försäkring mot arbetslöshet. Och
27039: man frågar sig: skall det då icke lyckas att åstadkomma en
27040: försäkring även mot arbetslösheten? Svårigheterna äro
27041: nog stora, särskilt då vi icke ha någon tillförlitlig statistik
27042: att bygga på, men de skola nog kunna övervinnas och ar-
27043: betslösheten på ett lyckligt sätt bekämpas genom för-
27044: säkring.
27045: IX, 6. - Ahlroos. 15
27046:
27047: Försäkringen mot arbetslöshet bör nog kunna giva
27048: ett godt och praktiskt brukbart resultat, om den ställes på
27049: en säker av stat och korumun betryggad grundval. För-
27050: säkringenj mot arbetslöshet kan anordnas.; på olika sätt.
27051: Bäst synes det vara, om densamma kan övertagas både av
27052: staten och kommunen. Att påhvälfva staten ensam denna
27053: kolossala utgift är nog obilligt på den grund, att kommu-
27054: nen har större intresse av denna försäkring än staten. Det
27055: är ju i första hand kommunen, som är närmast förpliktad
27056: att skaffa nödhjälpsarbete vid inträdande arbetslöshet.
27057: Vidare är det kommunen, som helt och hållet drabbas av
27058: utgifterna för fattigvården, hvilka kostnader skulle i be-
27059: tydlig grad minskas, när försäkring mot arbetslöshet in-
27060: fördes. Stora besparingar skulle således kommunerna
27061: kunna göra på fattigvårdsområdet och nödhjälpsarbeten
27062: och av dessa besparingar kunde kommunen med en god del
27063: bidraga tili anskaffande av ruedel tili nämnda försäkrings-
27064: kassa. Men även staten bör bidraga med betydliga bidrag,
27065: ty staten har ju som sådan intresse av att ingen av dess
27066: medlemmar genom oförskyld arbetslöshet störtas i eländc.
27067: Nödvändigt blir det även att klargöra beskaffenheten
27068: av det slags arbetslöshet, som berättigar tili erhåliande av
27069: understöd ur försäkringskassorna mot arbetslöshet. Själv-
27070: faliet är, att kassoma icke kunna utgiva understöd för så-
27071: dan arbetslöshet, som är orsakad av sjukdom, invaliditet
27072: elier ålderdom, ty här bör ett annat slag av försäkring in-
27073: gripa, nämligen sjukdoms-, invaliditets- och ålderdomsför··
27074: säkring. Vidare bör bestämmas, att understöd ur arbets-
27075: löshetsförsäkringskp,ssor icke utbetalas vid sträjker elier
27076: lockouter, enär omsorgen om hithörande understöd tillhör
27077: sträjkkassorna. Arbetslöshetsförsäkringen bör avse en-
27078: dast oförskyld arbetslöshet.
27079: Återstår ännu att överväga, huruvida det icke vore
27080: följdriktigast att överlämna försäkringen mot arbetslöshet
27081: åt arbetarena själva, men så att både stat och kommun,
27082: skulle kraftigt bispringa arbetarna uti deras strävanden att
27083: 16 IX, 6. - Työväen vakuutus ja työnvälitys.
27084:
27085: hjälpa sig själva. Ja, uti goda tider kunde arbetarnas
27086: understödskassor nog reda sig med kraftiga understöd a·u
27087: stat och kommun, men uti dåliga tider skulle saken ställa
27088: sig helt annorlunda. Arbetarnas kassor skulle då icke för-
27089: må fylla behovet, och både nöd och missnöje finge tillfälle
27090: att framkomma. Även andra synpunkter böra härvid kom-
27091: ma i betraktande. Genom att överlämna försäkringen åt
27092: arbetarna själva komme antagligen försäkringsvärksamhe-
27093: ten att bliva splittrad på en mängd små kassor, vilka i så
27094: fall bleve ödesdigert betungade. Att dessa kassor nödvän-
27095: digtvis bleve många och små, torde framgå av det sak-
27096: förhållande, att på en del arbetarhåll råder en ganska stark
27097: ovilja mot olika tänkande, hvarav följden torde bliva, att
27098: det icke ens på en och samma ort skulle lyckas arbetarna
27099: av samma fack att upprätta en gemensam försäkringskassa
27100: mot arbetslöshet. Och skulle också en sådan kassa fås till
27101: stånd, så skulle icke obehag och slitningar mellan olika tän-
27102: kande kunna undvikas. Under sådana förhållanden skulle
27103: det icke lyckas arbetarna att upprätta försäkringskassor
27104: inom större områden. Emellertid är det av allra största
27105: betydelse för hvarje försäkringsanstalt, att den har så
27106: stort antal försäkrade medlemmar som möjligt för att få
27107: risken bättre fördelad. Av ovan framhållna skäl framgår
27108: tydligt och klart att någon värksam försäkring mot arbets-
27109: löshet icke kan väntas komma till stånn från arbetarna
27110: själva.
27111: Under sådana förhållanden kan man icke undgå att på
27112: allvar taga till tals frågan, huruvida icke någon möjlighet
27113: finnes för staten och kommunen att övertaga försäkringen
27114: mot arbetslöshet.
27115: På grund av ovan anförda skäl, får jag vördsamt an-
27116: hålla, om Landtdagens medverkan till en petition därom,
27117:
27118: att regeringen ville med det snaraste åstad-
27119: komma en noggrann utredning beträffand,!
27120: möjligheten att i vårt land få till stånd en av
27121: IX, 6. - Ahlroos. 17
27122:
27123: staten understödd försäkring mot arbetslöshet
27124: ävensom att en proposition i ämnet i sinom tid
27125: bleve tiU Landtdagen överlämnad.
27126: Helsingfors, den 20 februari 1908.
27127:
27128: Frans llhlroos.
27129:
27130:
27131:
27132:
27133: 2
27134: 18
27135:
27136: IX, 7. -r .H.nom. ehd. N:o 7 4.
27137:
27138:
27139:
27140:
27141: Pärssinen, Hilja, y. m.: Äitiysvakuutuksen
27142: aikaansaamisesta.
27143:
27144:
27145:
27146: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 1 1 e.
27147:
27148:
27149: Naisen asema on kaikkina aikoina ollut riippuvainen
27150: talous- ja tuotantojärjestelmästä. Niinpä on viime vuosi-
27151: sadalla kehittynyt suurteollisuus lukuisine seurauksineen
27152: asettanut työluokan naisen asemaan, missä hän saa kokea
27153: kaikkia niitä vaikeuksia, jotka ovat ominaisia kapitalis-
27154: tisen järjestelmän luomille palkkatyöläisille. Vieläpä
27155: kohtaavat nuo kärsimykset työläisnaista raskaammin kuin
27156: hänen osaveljeään.
27157: Yhä lisääntyy, kuten tilastokin osottaa, ansiotöihin
27158: antautuneiden perheenäitien luku. Pääasiassa perheen-
27159: isien palkkojen pienuus, elantokustannusten suhteeton
27160: kohoaminen sekä halpahintaisen työvoiman kysyntä vie-
27161: vät taloudellisen luonnonlain tavoin tähän asiain tilaan.
27162: Näin ollen puhkeaa yhteiskunnallisten kysymysten lu-
27163: kuisassa sarjassa esiin kysymys siitä, miten vallitseva
27164: ristiriita äitiystehtävän ja naisen ansiotyön välillä on
27165: selvitettävä. On nimittäin tämän yhteydessä luotava
27166: huomio alaluokan naisten asemaan kaikessa laajuudessaan
27167: ja vallankin niihin tukaliin olosuhteisiin, joissa he su-
27168: kupolven äiteinä ovat.
27169: Työläisten toimeentulo on harvinaisia poikkeuksia
27170: lukuunottamatta aina niukka, huolimatta siitä, ovatko
27171: IX, 7. - Pärssinen y. m. 19
27172:
27173: sekä vaimo että mies ansiotyöläisiä tahi jompikumpi heistä,
27174: sillä palkat ovat pieniä sekä työnsaanti epävarmaa.
27175: Näin ollen ei jää minkäänlaisia säästöjä sellaista tapahtu-
27176: maa varten kuin on perheenlisäys: vaikka tuona aikana
27177: esiintyy monia hyvinkin suuria tarpeita, joihin varoja
27178: kysytään jos mieli pelastaa sekä äiti että jälkeläinen
27179: elämälle ja taata heille elämisen mahdollisuus. Myös
27180: torppariväestön ja vähävaraisten pikkutilallisten keskuu-
27181: dessa tuottaa puute vallankin tuona aikana paljon kärsi-
27182: myksiä ja onnettomuutta.
27183: Edellä mainituista syistä onkin ollut seuruksena
27184: lukemattomia erilaisia rikkomuksia naisen luonnonmu-
27185: kaista äitiystehtävää vastaan sekä väärinkäytöksiä äitiä
27186: ja lasta kohtaan. Mainitsemme vain raskaudentilassa ole-
27187: vain naisten ylivoimaisen työnteon, jonka vaikutuksesta
27188: sekä äidin että syntymättömän jälkeläisen terveys kärsii
27189: usein sangen turmiollisesti. Ei myös liene ketään, joka
27190: ei myöntäisi mitä suurimman vääryyden tapahtuvan
27191: silloin kun äiti toimeentulon vuoksi pian synnytyksen
27192: jälkeen on pakoitettu jättämään lapsensa sopimattoman
27193: hoidon ja ravinnon varaan. Paljoa parempi ei ole tila
27194: silloinkaan, kun äiti huonosti ravittuna, köyhyydessä,
27195: miehen pienen ansion varassa on pakoitettu elämään.
27196: Pienten lasten kuolevaisuus vähävaraisissa kansanker-
27197: roksissa onkin paljoa suurempi kuin varakkaissa. On
27198: siis ryhdyttävä mitä pikimmin tätä vaikutukseltaan kur-
27199: jaa ja senranksiltaan vahingollista olotilaa, missä alaluo-
27200: kan äidit ovat, poistamaan. Joskaan ei naisen äitiysase-
27201: maa voida kapitalistisen järjestelmän vallitessa lopulli-
27202: sesti auttaa, on kumminkin toimeenpantava välikeinoja,
27203: jotka lieventävät syntynyttä ristiriitaa sekä samalla
27204: viittaavat tietä, mihin suuntaan tämän kysymyksen sel-
27205: vittelyssä on pyrittävä. Sellainen keino on äitiysvakuu-
27206: tus. Sen toimeenpanemiseksi tulisi valtion ryhtyä jär-
27207: jestämään vakuutuslaitosta, josta varattomat synnyttä-
27208: jät saisivat määrätyksi ajaksi toimeentulon. Tähän kas-
27209: 20 IX, 7. - Työvien vakuutus ja työnvilitys.
27210:
27211: saan olisi varat koottava täysi-ikäisiltä kansalaisilta
27212: asteettain kohoavan omaisuus- ja tulo-veron kautta.
27213: Näillä perusteilla pyydämme eduskuntaa yhtymään ano-
27214: mukseen:
27215:
27216: että hallitus eduskunnan ensi istuntokau-
27217: delle 1,1almistaisi esityksen äitiys,akuutuksen toi-
27218: meenpanemiseksi, joka 1,1akuutus olisi yhdis-
27219: tettä"'ä 1,1anhuus- ja ansioky,yttömyys,akuutuk-
27220: seen, sekä tulisi sen taata jokaiselle synnyttä-
27221: jälle, jonka omat ja miehen 1,1uositulot niillä
27222: paikkakunnilla, missä elantokustannukset o1,1at
27223: huokeammat, o1,1at alle 1,500 markan ja niillä
27224: paikkakunnilla, missä elantokustannukset 01,1at
27225: kalliimmat, alle 2,000 markan, 6:na 1,1iikkona
27226: ennen ja 8:na 1,1iikkona jälkeen synnytyksen,
27227: keskimääräisen päi1,1äpalkan sekä maksuttoman
27228: kätilö- ja lääkäri-avun, kuitenkin siten, että,
27229: kun lääkärin lausunnon nojalla äidin eli lap-
27230: sen ter,eydelle on 1,1älttämätöntä, pitennettäköön
27231: a1,1ustus-aikaa tarpeen mukaan.
27232:
27233: Helsingissä, 20 p. helmikuuta 1908.
27234:
27235:
27236: Hilja Pärssinen. Sandra Lehtinen.
27237: .Maria Laine. Miina Sillanpää.
27238: .Rnni Huotari. Maria Raunio .
27239: Jenny Nuotio. Ida llalle.
27240: Mimmi Kanervo. K. G. Höijer.
27241: Emil Perttilä. .Matti Hoikka.
27242: J. F. Naaralainen.
27243:
27244:
27245:
27246:
27247: •
27248: 21
27249:
27250: IX, s. - llnom. ehd. N:o 111.
27251:
27252:
27253:
27254:
27255: Sillanpää, Miina y. m.: Lakiehdotuksen
27256: antamisesta Eduskunnalle työnvttlityksen
27257: jttrjestttmisesttt kunnalliseksi toimeksi.
27258:
27259:
27260:
27261: Suomen kan san E d u s k u n n a 1 1 e.
27262:
27263: Työnvälitystoimi, jolla on mitä suurin vaikutus työnte-
27264: kijäin taloudelliseen asemaan, on meillä luettu vapaiden
27265: elinkeinojen joukkoon. Tästä on ollut seurauksena, että
27266: kaikenlaiset keinottelijat ovat esteettä saaneet maist-
27267: raattiin ilmoitettuaan harjoittaa mitä törkeintä keinot-
27268: telua. Tällaisesta vapaudesta on ollut seurauksena, että
27269: esimerkiksi Helsingin kaupungissa on lähes puolen sataa
27270: yksityisten omistamaa työnvälitystoimistoa. Jokainen näistä
27271: tahtoo luonnollisesti ansaita niin paljon kuin mahdollista,
27272: ja kun ei muuten riitä tarpeeksi tointa, ottavat ne hie-
27273: nosti vaikuttaakseen siihen suuntaan, että palvelijat usein
27274: muuttavat paikkaa ja että on mahdollisimman paljon va-
27275: paata työväkeä varastossa.
27276: Tämä on yksityisten toimistojen pääperiaate, ja sen to-
27277: teuttamiseksi käyttävät he kaikkia mahdollisia keinoja.
27278: Niinpä he ilmoittavat maaseutulehdissä kaupungeissa ole-
27279: van runsaasti avonaisia paikkoja, viitaten samalla kaupun-
27280: gissa maksettaviin suuriin palkkoihin, sekä kehoittaen työ-
27281: väkeä siirtymään kaupunkeihin. Jota enemmän työttömiä
27282: kaupungeissa on, sitä suuremmat ovat tulot työnvälitystoi-
27283: mistoilla. Koska ei ole olemassa mitään määräyksiä työn-
27284: välityksen suhteen, on välityspalkkio myöskin aivan raja-
27285: 22 IX, s. - Työväen vakuutus ja työn välitys.
27286:
27287: ton, kohoten 20 :sta aina IOO prosenttiin ensimmäisen kuun
27288: palkasta, riippuen etupäässä siitä, miten paljon välittäjä
27289: luulee voivansa ottaa.
27290: Palkkio kannetaan työnhakijalta sittenkin, vaikka ei hänen
27291: onnistuisikaan saamaan työpaikkaa, ja onpa toisinaan menty
27292: niinkin pitkälle, että toimisto on lähettänyt työntekijän toi-
27293: seen kaupunkiin, vaikka ei siellä ole työpaikkaa tiedossa-
27294: kaan. Että työntekijät tästä kärsivät on luonnollista, mutta
27295: erittäinkin naiset huonon taloudellisen asemansa vuoksi
27296: ovat suuressa vaarassa joutua näiden keinottelijain uhreiksi.
27297: Koska yksityisillä toimistoilla ei ole mitään yhtenäi-
27298: syyttä, ei myöskään voida saada tietää, miten paljon to-
27299: dellisuudessa on työntarjontaa, ja miten paljon työnetsi-
27300: jöitä paikkakunnalla.· Työntekijät saavat matkustaa edes-
27301: takasin pitkiä matkoja, ainoastaan vaan sen tähden, etteivät
27302: voi saada luotettavia tietoja. Kunnalliset työnvälitystoi-
27303: mistot ovat meillä jo saavuttaneet työntekijäin luottamuk-
27304: sen, niitä siis olisi kehitettävä edelleen. Jos kaikki työnvä-
27305: litystoimi olisi kunnilla, olisi siitä se hyöty, että ei mikään
27306: yksityisetu pakoita synnyttämään keinottelua tällä tärkeällä
27307: alalla. Jos nämä totmtstot olisivat vuorovaikutuksessa
27308: toistensa kanssa olisi helppo tietää, missä milloinkin tar-
27309: vitaan työtä tai työväkeä. Tämä olisi mitä tärkein seikka
27310: erittäinkin suurina työttömyyden aikoina. Näitä seikkoja
27311: huomioon ottaen olisi jokaista vilkasliikkeistä kuntaa vel-
27312: voitettava perustamaan maksuttornia työnvälitystoimistoja,
27313: ja niitten kuntien, joissa ei vielä katsota vakinaista toimistoa
27314: tarpeelliseksi, olisi sopivalla tavalla kunnanviranomaisten
27315: kautta annettava tieto työoloista sekä työntekijöille että
27316: työnantajille, jotka sitä kyselevät. Edellä lausutun perus-
27317: teella pyydämme ehdottaa, että Eduskunta anoisi :
27318:
27319: että hallitus valmistuttaisi ja Eduskunnalle
27320: esittäisi lakiehdotuksen siitä, että työnvälitystoi-
27321: mi on poistettava elinkeinolain turvaamien va-
27322: paiden elinkeinojen joukosta;
27323: IX, s - Sillanplll y. m. 23
27324:
27325: että oikeutta työnvälityksen harjoittamiseen
27326: älköön yksityisille tai yhdistyksille annettako;
27327: sekä
27328: että kuntia veivoitetaan perustamaan ja yllä-
27329: pitämään riittävä määrä maksuttomia työnväli-
27330: tystoimistoja kaikkialla missä se katsotaan tar-
27331: peelliseksi.
27332:
27333: Helsinki helmikuun 24 p. 1908 .
27334:
27335:
27336: .Miina Sillanpää. H. Pärssinen.
27337: Emil Perttilä. 11atto Siren.
27338: 11. P. Hämäläinen. V. .Mäkelä.
27339: 11. Kannisto. 11lbin Waljakka.
27340: E. Pohjaväre. Jenny Nuotio.
27341: 11nni Huotari. .Maria Laine.
27342: .Maria Raunio. Edv. Helle .
27343: 11. Salo. llrvi Lahtinen.
27344: c.
27345: Työajan pituuden ja muiden työsopimusta koskevien -
27346: seikkojen järjestämisestä valtion ja kuntien töissä
27347: tarkoittavia anomusehdotuksia.
27348: 27
27349:
27350: IX, 9. - llnom. ehd. N:o 123.
27351:
27352:
27353:
27354:
27355: Sivenius, ll., y. m.: Arm. esityksen anta-
27356: misesta ensi valtioptiiville kahdeksan-
27357: tuntisen työpäivtin ktiytäntöön ottami-
27358: sesta valtion töissti kaikilla työaloilla.
27359:
27360:
27361:
27362:
27363: S uom en K a n san E d u s k u n n a 1 1 e.
27364:
27365:
27366: Nykyaikaiset pyrkimykset kaikilla aloilla käyvät siihen
27367: suuntaan, että oloja olisi korjattava ja järjestettävä sopu-
27368: suhtaisiksi kaikille kansalaisille. Jokainen myöntääkin sen-
27369: tähden oikeaksi sen periaatteen, että etenkin valtion työssä
27370: tai palveluksessa oleva henkilökunta saisi nauttia yhtäläisiä
27371: oikeuksia. Valtion kaikilla työaloilla on kuitenkin vallinnut
27372: aina senlainen järjestelmä, että työpäivänpituudet ovat olleet
27373: eri paikoissa sangen erilaiset. Puhumattakaan siitä, että
27374: valtiolla löytyy hirvittävän suuri määrä hyvätuloisia ja vä-
27375: hätöisiä virkoja, täytyy eritoten merkitä se tosiasia, että vi-
27376: ranomaiset eivät ole omistaneet minkäänlaista huomiota työ-
27377: ajan järjestämiseksi työväkensä ja palvelijakuntansa keskuu-
27378: dessa. Vaikkakin eri tahoilla määräyksiä on annettu työajan
27379: järjestämiseksi, niin eivät ne ole saattaneet asiaa minkään-
27380: laiseen tulokseen, kun niiden täytäntöön pano on uskottu hen-
27381: kilöille, jotka mielellään käyttävät niitä takaportteja, joita
27382: korkeampien virastojen antamat ukaasit ovat aivan täynnä.
27383: Näin ollen on tuo kymmeniin tuhansiin nouseva työläisjouk-
27384: ko aivan kokonaan vailla sitä turvaa, joka useilla muilla yk-
27385: 28 IX, 9. - Valtion ja kuntain työsop. järjest.
27386:
27387: silöitä palvelevilla työläisillä jo on. Ja että ainakin valtion
27388: tulisi olla esimerkkinä tämän suuntaisissa järjestelyissä on
27389: itsestään selvä, joten on käsittääksemme anteeksi antama-
27390: tonta jättää sellainen asia kuin työpäivän järjestäminen niin
27391: horjuvalle pohjalle, jolla se nykyään on. Ei ole meille lain-
27392: kaan vieras se tieto, että suuriakin selkkauksia on syntynyt
27393: valtion työmailla, jossa työpäivän pituus on ollut suunnaton.
27394: Sellaisia työrettelöitä, joilla usein on mitä vakavimmat seu-
27395: rauksensa, ei suinkaan kukaan toivo uudistuvan, kun tietää
27396: ~ttä niissä aina kärsii sekä työnantaja että tekijä. Työpäi-
27397: vän pituudesta on meillä väitelty sangen usein ja lopputulos
27398: on ollut se että lyhemmässäkin työajassa voidaan suorittaa
27399: sama työmäärä kuin pitemmässä ja niin ollen kun useilla
27400: aloilla on jo kauan aikaa ollut käytännössä kuudenkin tun-
27401: nin työpäivä, niin tuntuu varsin luonnolliselta, että valtion
27402: töissä voidaan aivan helposti panna toimeen kahdeksan tun-
27403: nin työpäivä.
27404: Kun ei voi olettaa että työpäivän pituus ja suhteellisuus
27405: valtion töissä kaikilla aloilla tulisi muuta tietä korjatuksi,
27406: niin rohkenemme me allekirjoittaneet ehdottaa:
27407:
27408: että Eduskunta anoisi H allitsijalta ensi Valtio-
27409: päiville lakiesitystä kahdeksan tunnin työpäivän
27410: käytäntöön ottamisesta valtion töissä kaikilla
27411: aloilla.
27412:
27413: Helsingissä 25 p :nä helmik. 1908.
27414:
27415:
27416: ll. Sivenius. ll. Salo.
27417: Juho Kirves. Oskar Laine.
27418: Kalle Salminen. W. llromaa.
27419: .Matti Paasivuori. .Matti llalto .
27420: 29
27421:
27422: IX, 1o· - Anom. ehd. N:o 142.
27423:
27424:
27425:
27426:
27427: Paasivuori, M.., y. m.: Kahdeksantuntisen
27428: tytJpttivttn kttytttnttJtJn ottamisesta kun-
27429: tien ttJissti.
27430:
27431:
27432:
27433: S u o m e n K a n s a n E d u s k u n n a 1 1 e.
27434:
27435:
27436: Työväen aseman parantamisessa vaikuttavimpina kei-
27437: noina on työpäivän lyhentäminen. Sen on työväki itse
27438: kaikkialla jo tajunnut ja koettaa sitä toteuttaa järjestöjensä
27439: avulla. Tässä taistelussaan on se siinä määrin jo onnistu-
27440: nut, että työpäivä teollisuuden alalla on yleisesti lyhennyt
27441: kymmentuntiseksi, jopa siitä allekin muutamin paikoin yh-
27442: deksän ja kahdeksan tuntiseksi. Huolimatta siitä, että
27443: työnantajain taholta on ilmennyt mielipiteitä, että työpäivän
27444: lyhentämistä vastaan heillä yleensä ei ole mitään, jos vaan
27445: se pannaan käytäntöön yleisesti, niin että siitä yksi ei kärsi
27446: sen enempää kuin toinenkaan, ja vaikka kokemus sekä meillä
27447: että muualla on selvästi osottanut, että työpäivän lyhentä-
27448: minen voidaan ottaa käytäntöön tuotannon siitä kärsimättä,
27449: ei kuitenkaan ole lainsäädäntötoimiin meillä käyty työpäi-
27450: väkysymystä järjestämään. Onpa niin välinpitämättömiä
27451: oltu, että kunnatkin ovat katsoneet voivansa jättää koko
27452: kysymyksen oman onnensa nojaan ja mitä enemmän asettu-
27453: neet sitä vastustamaan silmällä pitäen yksityisten kunnan
27454: asioihin vaikutusvaltaisten työnantajain voitonhimoisia pyy-
27455: teitä. Kunnalla on kuitenkin velvollisuuksia jäseniään koh-
27456: taan ja erikoisesti niitä kohtaan, jotka uhraavat suoranai-
27457: 30 IX, 10. - Valtion ja kuntain työsop. jiirjest.
27458:
27459: sesti työnsä kunnan palveluksessa. Kuntien pitäisi sus
27460: käydä järjestelemään omissa töissänsä olevien työläisten
27461: työaikaa. Olemme kuitenkin vakuutetut siitä, että, ellei
27462: tähän valtiomahdin puolelta kuntia velvoiteta, ei ole pitkiin
27463: aikoihin mitään parannuksia odotettavissa, ja sentähden
27464: pyydämme,
27465:
27466: että Eduskunta yhtyisi anomaan Hallitsijalta,
27467: että Hallitus saisi laatia ensituleville V altiopäi-
27468: ville lakiehdotu.ksen työpäivän määräämisestä
27469: korkeintaan kahdeksantuntiseksi kaikkien kuntien
27470: töissä.
27471:
27472: Helsingissä 26 p :nä helmik. 1908.
27473:
27474:
27475:
27476: M.. Paasivuori. 11.. Sivenius.
27477: Sandra Lehtinen. W. Heinonen.
27478: 31
27479:
27480: IX, n. - .llnom. ehd. N:o 185.
27481:
27482:
27483:
27484:
27485: Koponen, Jllbln ja Tikkanen, P.: Valtion
27486: työolojen jttrjestttmisesttt.
27487:
27488:
27489:
27490:
27491: S uom en E d u s k u n n a 1 1 e.
27492:
27493:
27494: Yhä yleisemmin myönnetään oikeaksi periaate, että val-
27495: tion on oltava mallityönantaja, sen on maksettava käyt-
27496: tämästään työvoimasta toki sellainen korvaus, että työnte-
27497: kijä voi tuntea asemansa edes jossakin määrin turvatuksi.
27498: Niin ei kuitenkaan ole nykyisin laita meillä. Esim. rauta-
27499: tientöissä Joensuun-Nurmeksen radalla maksetaan 2 mk.
27500: so p. päiväpalkkaa, josta on suoritettava vuokra, s-6 hen-
27501: kisen perheen elatus ja vaatteet, jopa vielä ,säästettävä"
27502: niiden aikain varalle, joina valtio suvaitsee pitää yleisten
27503: töitten varassa elävää työläisjoukkoa työttömyyden tuskalli-
27504: sessa asemassa. Kun päivän elantoon täytyy laskea 31-42
27505: penniä henkeä kohden, niin mitä silloin jää välttämättömiin
27506: lisätarpeisiin, kuten lääkärinhoitoon, sivistyselämään y. m.!
27507: Muitakin epäkohtia on lukuisasti olemassa: työpäivä on
27508: kohtuuttoman pitkä, urakkatyö on työväestölle vastenmieli-
27509: nen, se kun jättää mielivallalle niin paljon tilaa; valtion
27510: töissä vakituisesti olevia työläisiä, jotka ovat kotipaikoil-
27511: taan vieraantuneet ja muuhun työhön tottumattomat, sivuu-
27512: tetaan ja niiden sijaan otetaan töihin paikkakuntalaisia, ti-
27513: lallisia y. m. maatyöväkeä, joka siten jää pois omilta työ-
27514: aioiltaan ja on ammattitaidottomampaa kuin valtion tottunut
27515: 32 IX, 11. - Valtion ja kuntain työsop. jirjest.
27516:
27517: työväki. Yleiseen vaatii työväki myös yksityisiä työsopi-
27518: muksia pois ja tilalle joukkotyösopimuksia, jotka tunnusta-
27519: vat työväen järjestymisen, ja jotka tehdään työläisten liit-
27520: tojen ja niiden osastojen välitykseUä. Järjestyssääntöjä
27521: laadittaessa on kohtuutonta se, ettei työväellä ole niihin mi-
27522: tään sananvaltaa, ja sopimatonta on myös asettaa työnjoh-
27523: tajia, joitten kelpoisuudesta asianomainen työväki ei ole saa-
27524: nut sanaansa sanoa.
27525: Kaikkien näitten epäkohtien poistamiseksi ehdotamme,
27526: että Eduskunta yhtyisi anomaan:
27527:
27528: I) että alin työpalkka olisi vuoden ympän
27529: pätevällä tariffilla määrättävä riittäväksi paikaUi-
27530: siin oloihin katsoen,·
27531: 2) että valtion puolesta olisi lääkärinhoito ja
27532: lääkeapu taattuna työläisille ja heidän perheilleen;
27533: 3) että urakkatyö olisi kielletty,·
27534: 4) että valtion töiden saannissa olisi etusija
27535: niillä, jotka jo pitemmän aikaa vakinaisesti ovat
27536: valtion töissä työskennelleet;
27537: 5) että työsopimukset tehtäisiin ainoastaan
27538: työväen ammatillisten liittojen ja näiden osasto-
27539: jen kanssa,·
27540: 6) että järjestyssääntöjä laadittaessa ja työn-
27541: johtajia asetettaessa työväellä olisi ratkaiseva sa-
27542: nanvalt.a ,· ja
27543: 7) että hallitus komiteaan, joka on asetettava
27544: näiden valtion työolojen järjestelemistä suunnitte-
27545: lemaan, kutsuttaisi valtion työläisten järjestöjen
27546: valitsemia edustajia ainakin puolet komitean jä-
27547: senluvusta.
27548:
27549: Helsingissä 25 p. helmikuuta 1908.
27550:
27551: Albin Koponen. P. Tikkanen.
27552: D.
27553:
27554: Työväen tilastoa, asuntokysymystä y. m. koskevia
27555: anomusehdotuksia.
27556:
27557:
27558:
27559:
27560: 3
27561: 35
27562:
27563: IX, t2· - .R.nom. ebd. N:o 146
27564:
27565:
27566:
27567:
27568: Ursin, N. R. af, y. m.: Sosiaalisen ptta-
27569: toimiston perustamisesta.
27570:
27571:
27572:
27573: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
27574:
27575:
27576: Viitaten siihen perusteluun, joka löytyy 1907 v.
27577: valtiopäivien liitteissä (IX siv. 57 s.), rohkenemme ehdot-
27578: taa Suomen Eduskunnalle,
27579:
27580: että Eduskunta Hänen Keisarilliselta M a-
27581: jesteetiltansa anoisi, että Hänen Keisarillinen
27582: Majesteettinsa, kuulusteltuansa asiantuntet,~ia
27583: henkilöitä, su9aitsisi asettaa t,~akinaisen ja itse-
27584: näisen sosiaalisen päätoimiston, jonka t,~arsi
27585: naisena toimena olisi työt,~äen hyt,~iMointia ja
27586: edistymistä tarkoittat,~ien lakiehdotusten t,~almis
27587: taminen ja samaa alaa kosket,~ien t,~oimassa ole-
27588: t,~ien lakien tarkastaminen joko omasta tai
27589: hallituksen alotteesta, sekä erityisessä t,~akinai
27590: sessa osastossaan mainittuja lakiehdotuksia
27591: t,~arten tart,~ittat,~ien ja muitakin työt,~äen elämää
27592: koskerien tilastollisten tutkimusten toimittaminen.
27593:
27594: Helsingissä, 24 p. helmik 1908.
27595:
27596: N. R. af Ursin. Hilja Pärssinen.
27597: .Miina Sillanpää. Kaarle .Mänty .
27598: Viht. Wiitanen. S. Rantanen.
27599: 36 IX, 12. - Työväen tilast., asuntokys., y. m.
27600:
27601: llrvi Lahtinen. E. llromaa.
27602: .Maria Raunio. ll. Koponen .
27603: .Matti Paasivuori. P. Tikkanen.
27604: ll. K. Ingman. lllbin Waljakka.
27605: K. Hämäläinen. lltte .Mantere.
27606: ll. P. Hämäläinen. Juho Kirves.
27607: .Matti llalto. .Matti Turkia .
27608: Väinö Tanner. llatto Siren.
27609: llrthur Sivenius.
27610: 37
27611:
27612: IX, ta. - Pet. mem.. N:o 65.
27613:
27614:
27615:
27616:
27617: llhlroos, Frans: Om verkställande af en
27618: fullständig utredning af bostadsfrågan
27619: samt om vidtagande af verksamma lag-
27620: stijtningsåtgärder för denna frågas
27621: lösning.
27622:
27623:
27624:
27625: T i ll F i n l a n d s L a n d t a g.
27626:
27627: Vördsamt petitionsmemorial.
27628:
27629: Varje åtgärd, som företages för att förbättra bostads-
27630: förhållandena i städerna, bör utgå från en klar uppfattning
27631: om de orsaker, som framkalla den moderna bostadsfrågan.
27632: Det är af vikt att erhålla en överblick av bostadsfrågans
27633: allmänna verkningar och anledningarna tili densamma,
27634: innan förslag till frågans lösning framlägges. Härvid bör
27635: särskilt t~Jå företeelser hållas klart för vår blick, nämligen
27636: hyrornas och tomträrdenas stegring. Dessa företeelser äro,
27637: kan man säga, gemensamma för såväl stora som små
27638: städer. Därför kan bostadsfrågan sägas vara av allmän
27639: natur, enär den drabbar alla en stads innevånare, ehuru
27640: den hårdast drabbar kroppsarbetarena, för hvilka hyrorna
27641: i jämförelse till utrymmet äro högre än för andra samhälls-
27642: klasser.
27643: Bostadsfrågan bör därför ses dels som allmän bostads-
27644: fråga, dels som arbetarklassens bostadsfråga. För arbe-
27645: tarklassen ter den sig ej blott uti till ytterlighet höjda
27646: hyror utan även i lägenheternas mindre goda beskaffenhet
27647: 38 IX, 13. - Työväen tilast., asuntokys., y. m.
27648:
27649: och svårigheten för arbetaren att kunna skaffa sig en bo-
27650: stad. Det har uppstått här en värklig bostadsnöd, viiken
27651: högeligen försvårar fyllande av anspråken på ett trevligt
27652: hem, och dock tillmäter man med rätt.a hemmet stort in-
27653: flytande på nationens Iiv.
27654: I främsta rummet bör en var ha rätt att fordra, att
27655: bostadsfrågan löses så, att hälsovådliga bostäder icke
27656: behövde eller finge användas. De osunda, illa belysta
27657: och underhållna lägenheterna, där människorna hopträn-
27658: gas i förskämd luft, innebära en allvarlig fara för hela
27659: folkets livskraft och arbetsduglighet. De undergräva
27660: redan från barndomen kommande släktens hälsa och bort-
27661: rycka en stor del av de späda barnen. Varje osundt hem
27662: tär på folkets arbetsförmåga och välbefinnande, och med-
27663: för således en oberäknelig nationalekonomisk förlust.
27664: Men icke blott hälsoförhållanden böra tagas i betrak-
27665: tande vid bostadsfrågan. De sedliga anspråken på hem-
27666: met äro ingalunda mindre viktiga. Hemmet får ej, som
27667: nu ofta sker, bliva ett ställe, som utbreder sedlig förvillelse
27668: bland unga och gamla och dymedels upplöser familje-
27669: banden och förstör samhällets grund. Där bostadens
27670: beskaffenhet och trångboddhet alstrar split och kiv, där
27671: förlorar hemmet sin egenskap av fristad efter dagsarbetet.
27672: Mannen drives tili uteliv och barnen vistas hällre på gatan.
27673: Dryckenskap och ungdomens sedliga förvildning äga båda
27674: sina huvudorsaker i de dåliga hemmen. När personer av
27675: olika kön sammanblandas i trånga kyffen, främmande
27676: inneboende tillsammans med m an, hustru och vuxna barn,
27677: måste de enklaste sedlighetsbegrepp förslappas och hela
27678: samhällets sedlighet anfrätas. Det är således samhällets
27679: egen självbevarelseinstinkt, som måste tvinga det att
27680: rädda hemmen från att sjunka ned tili ruskiga tillhåll och
27681: nattliga sovplatser, vilka sakna alt av det, som man kallar
27682: ett hem.
27683: Ett hem, som skänker ljus, glädje och trevnad, är sam~
27684: hällets fastaste stödjepelare. Därför bör det ligga i sam-
27685: IX, 13 - Ahlroos. 39
27686:
27687: hällets eget intresse att anskaffa sådana hem genom att
27688: undanskaffa bostadsdyrheten. I ntet är så egnat att be-
27689: fordra lagbunden ordning och förnöjsamhet, som ett godt
27690: hem Det bör därför vara både stat och korumun en an-
27691: gelägen omsorg att söka värna hemmen för de upplösande
27692: krafter, som förstöra dem. Det bör vara en av både sta-
27693: tens och kommunens viktigaste uppgifter att tillse, att
27694: invånarna för drägligt pris knnna skaffa sig sådan pJats
27695: för familjen, där hemkänslan tryggas och stärkes. Hem-
27696: mets betydelse är alldeles för stor för att det i längden
27697: skall kunna fortgå som det nu är. Bostadsdyrheten berör
27698: samhället i sin helhet, men bör kunna regleras utan att
27699: göra några ingrepp i enskildas rättigheter.
27700:
27701:
27702: D e n a ll m ä n n a b o s t a d s f r å g a n.
27703:
27704: Det är icke minst viktigt för att få frågan löst att först
27705: göra klart för sig, vad vi böra göra, ty vi måste se sannin-
27706: gen sådan den är och uppställa för oss ett mål för bostads-
27707: frågans lösning liksom för andra samhällsfrågor. Det
27708: visar sig vid närmare begrundande, att bostadsfrågan sam-
27709: manhänger nära med ;ordfrågan. Det är också naturligt,
27710: att när alla levnadsförhållanden i samhället fördyras, så
27711: måste själva grundvalen för vår tillvaro, jorden, också
27712: ryckas med i denna utveckling. J ordprisen inverka på
27713: hela affärsmarknaden.
27714: Vidare är det av vikt att undersöka vilka faktorer, som
27715: bidraga att begränsa byggnadsvärksamheten. Däribland
27716: må främst nämnas stadsplanen och tomtspekulationen,
27717: viiken åter i hög grad befrämjas av byggnadsordningen
27718: och fastighetskrediten.
27719: Vid besvarande av frågan, vad som kan göras för att
27720: få förhållandena drägligare, måste man särskildt beakta
27721: två omständigheter: Vad som kan göras av staten och vad
27722: man kan vänta av staden.
27723: 40 IX, ts. - Työväen tilast., asuntokys., y. m.
27724:
27725: A) State n kan hidraga tili bekämpande av bo-
27726: stadsnöden genom att reglera rusningen till städerna och
27727: införande av tomträttinstitutionen. Härtill fordras i vart-
27728: dera fallet lagförändringar. Bästa medlet att stödja landt-
27729: befolkningens benägenhet att söka sig tili städerna vore
27730: att bereda landtbefolkningen så goda ekonomiska och
27731: kulturella vilkor i sin hemort, att den förblir böjd att
27732: kvarstanna där.
27733: Tomträtten är en form för arrendering av jord på be-
27734: stämd längre tid, under viiken det därpå uppförda huset
27735: kan få intecknas och gå i arv, medan eganderätten till
27736: detsamma efter nämnda tids förlopp övergår tili staten
27737: och kommunen. Tomträtten omöjliggör spekulation och
27738: medför full rättvisa och trygghet åt innehavaren.
27739: B) S ta d en s första åtgärd tili bekämpande av bo-
27740: stadsnöden bör gå ut på utridgande ar utrymmet. Stads-
27741: planen bör vara tillräckligt stor för den växande befolk-
27742: ningen, så att dess begränsning icke lägger något hinder
27743: i vägen för bostäders uppförande. Vidare måste sam-
27744: färdselräsendet ordnas så, att invånarna kunna leva på
27745: större avstånd från stadens midt, utan att levnadskostna-
27746: derna ökas. Dessa två äro de första medlen tili förminsk-
27747: ning av bostadsdyrheten.
27748: 1 allmänhetens intresse vore även åtgärder mot tomt-
27749: spekulationen. Ett medel härtill vore beskattning av för-
27750: säljningsvinsten. På samma gång kommunen då bekäm-
27751: pade ett allvarligt ont, finge den även själv nytta därav.
27752: Ett annat medel vore äfven att icke sälja stadens jord,
27753: utan upplåta den mot arrende och,' när tomträttslag in-
27754: förts, enligt tomträtt. Genom dessa båda sistnämnda
27755: åtgärder finge kommunen själv åtnjuta det stigande jord-
27756: värdet på samma gång byggnadsvärksamheten för mindre
27757: bostäder gynnades.
27758: Vad särskilt arbetarbostadsfrågan beträffar, böra ytter-
27759: ligare anordningar vidtagas, nämligen bostadsinspektion
27760: införas, ungkarlshem byggas och bostadsförmedling ordnas.
27761: IX, 1s - Ahlroos. 41
27762:
27763: Bostadsinspektionen är ytterst nödvändig för över-
27764: vakande av hälsoförhållandena. Härvid bör ihågkommas,
27765: att det icke är nog med att stänga hälsovådliga och sed-
27766: ligt underhaltiga lokaler, utan måste invånarnes bostads-
27767: behov också tillfredsställas.
27768: Fins ej annan råd, måste kommunen på lämpligt sätt
27769: träda emellan.
27770: För att motarbeta det för familjeboet störande och
27771: sedligheten undergrävande inneboende systemet, böra lämp-
27772: liga nya bostäder för ogifta anskaffas. De dyra hyrorna
27773: tvinga familjer att taga inneboende hos sig. Det är där-
27774: för ej nog med att skaffa plats för de inneboende själva,
27775: utan man måste söka åstadkomma billigare bostäder för
27776: arbetarklassen i sin helhet. Kommunen bör sålunda
27777: begagna sig av alla tili buds stående medel att befordra
27778: tillgången å bostäder för denna klass.
27779: Slutligen skulle bostadsförmedling i väsentlig grad
27780: verka därhän, att arbetarna icke behövde i onödan bo
27781: sämre än förhållandena föranleda. Ett snabbt anvisande
27782: av lediga bostäder skulle ge en god överblick över hyres-
27783: marknaden och befriade arbetarena från att länge behöva
27784: söka bostad.
27785: För ändamålet kan staden dels genom förmånliga
27786: byggnadsvilkor, såsom upplåtande av tomter för billigt
27787: pris, byggnadslån m. m. befordra den allmänna byggnads-
27788: iJärksamheten, dels genom lämpliga åtgärder uppmuntra
27789: arbetarnas egen självvärksamhet och slutligen bygga
27790: bostäder för sina egna arbetare, för vilka kommunen
27791: själv blir den bästa husvärden.
27792: På grund av ovan anförda skäl anhåller jag vördsamt,
27793: att Landtdagen ville understöda en petition därom:
27794:
27795:
27796: att en fullständig utredning aiJ bostadsfrågan
27797: bleve iJärkstäld, samt •
27798: 42 IX, 1s. - Työväen tilast., asuntokys., y. m.
27799:
27800: att \Järksamma lagstiftningsåtgärder för bo-
27801: stad_,sfrågans lösning därefter ble!Je !Jidtagna.
27802:
27803: Helsingfors, den 20 februari 1908.
27804:
27805: Frans llhlroos.
27806: 43
27807:
27808: IX, 14· - .Hnom. ehd. N:o 147.
27809:
27810:
27811:
27812:
27813: Ursin, N. R. af, y. m.: Toimenpiteisttt esi-
27814: kaupunkialueilla vallitsevien epttkohtien
27815: poistamiseksi.
27816:
27817:
27818:
27819: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27820:
27821: Sen perustelun nojalla, jonka olemme 1907 v. valtio-
27822: päivien liitteissä (IX siv. 63 s.) painettuna esittäneet,
27823: pyydämme saada. ehdottaa Suomen Eduskunnalle yhty-
27824: mistä siihen anomukseemme,
27825:
27826: että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa lä-
27827: himmässä tulefJaisuudessa asettaisi eri kansa-
27828: laisryhmistä kokoonpannun fJaliokunnan, joka
27829: saisi toimeksi harkita, mitenkä ne haitat olisifJat
27830: poistettafJat, jotka johtufJat siitä tosiasiasta, että
27831: useampien Suomen kaupunkien alueitten ulko-
27832: puolella yhä edelleen kasfJaa esikaupunkeja,
27833: joiden asukkaiden tila on sangen epätyydyttäfJä,
27834: ja että tämän fJaliokunnan töitten perusteella
27835: jo ensi fJaltiopäifJille annettaisiin kyseessä ole-
27836: fJasta asiasta armollinen esitys Suomen Edus-
27837: kunnalle.
27838: Helsingissä 24 p. helmik. 1908.
27839: N. R. af Ursin. Hilja Pärssinen.
27840: Juho Kirves. K. G. Höijer.
27841: Matti Paasivuori. lllbin Waljakka.
27842: A. K. Ingman. ll. P. Hämäläinen.
27843: V. .Mäkelä.
27844: 44
27845:
27846: IX, u •. - Anom. ehd. N:o 187.
27847:
27848:
27849:
27850:
27851: Hjelt, llug.: Toimenpiteisiin ryhtymisestä
27852: maamme työväen ja käsityölr:tisluokan
27853: ammattisivistyksen ja -taidon kohotta-
27854: miseksi.
27855:
27856:
27857:
27858:
27859: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
27860:
27861:
27862: Valitettava tosiasia on, että maamme työväen ja käsi-
27863: työläisten ammattitaito vielä yleensä on varsin alhaisella
27864: kannalla, ja tuntuu siltä kuin tämä taito viime vuosina
27865: olisi ennemmin ollut alenemassa kuin kohoamassa päin.
27866: Tämä asiantila on tuntuvaksi vahingoksi ei ainoastaan
27867: niille kansanluokille, joista tässä lähinnä on kysymys,
27868: vaan kansallemme kokonaisuudessaan. Puutteellinen am-
27869: mattitaito tekee työn kalliiksi, samalla, kun sen tulokset
27870: jäävät vähä- tai ala-arvoisiksi, ja yhä kiivaammaksi ylty-
27871: vässä kansainvälisessä kilpailussa joutuu yhä epäedulli-
27872: sempaan asemaan se kansa, jonka teollisuuden tuotteet
27873: huomataan vähemmän tyydyttäviksi.
27874: Ylen suotavaa olisi sen vuoksi, että maassamme ryh-
27875: dyttäisiin tarmokkaisiin toimenpiteisiin tässä kosketellun
27876: asiantilan korjaamiseksi ja parantamiseksi. Ennen kaikkea
27877: olisi toimittava kelvollisen, työväen ja käsityöläisten am-
27878: mattitaidon edistämistä tarkoittavan kirjallisuuden kar-
27879: tuttamiseksi sekä sellaisten ammattikoulujen aikaansaa-
27880: miseksi, joissa eri teollisuuden aloilla toimivat, ylemmästä
27881: IX, 15. - Hjelt. 45
27882:
27883: sivistyksestä osattomiksi jääneetkin työmiehet voisivat
27884: saada monipuolista, eri ammatteihin ja teollisuushaaroihin
27885: sovitettua opetusta ja siten, mikäH heissä muuten on siihen
27886: kykyä, kehittyä ja kohota ylempiinkin asemiin teollisuuden
27887: palveluksessa. Ulkomailla, varsinkin Englannissa ja
27888: Saksassa, saavutettu kokemus tämän luontoisessa, sa-
27889: malla käytännöllisen kätevyyden ja työtaidon paranta-
27890: mista että tietopuolisen sivistyksen antamista tarkoitta-
27891: vasta opetustoimesta kehottaa tätä esimerkkiä noudatta-
27892: maan.
27893: Yllä olevilla perusteilla rohkenen kunnioittavimmin
27894: pyytää, että Eduskunta yhtyisi alamaiseen anomukseen:
27895:
27896: että Hallitus ryhtyisi tarmokkaisiin toimen-
27897: piteisiin maamme työ()äen ja käsityöläisluokan
27898: ammattisi()istyksen ja -taidon kohottamiseksi.
27899:
27900: Helsinki, 26 päivänä helmikuuta 1908.
27901:
27902:
27903: .H.ug. Hjelt.
27904: IX, 16· - Anom. ehd. N:o 116.
27905:
27906:
27907:
27908:
27909: Heininen, Kaarlo: Sunnuntaityön pois-
27910: tamisesta kaikilla sekä valtion että yksi-
27911: tyisten liike- ja toimialoilla.
27912:
27913:
27914:
27915: Korkeaarvoisa Eduskunta!
27916:
27917:
27918: Me tiedämme jokainen omasta kokemuksestamme,
27919: ettemme voi pysyä terveinä ja työkykyisinä, jollei meillä
27920: ole säännöllisiä lepoaikoja. Ei yksin se riitä, että meillä
27921: on yölepo. me tarvitsemme lepopäiviäkin. J oliemme
27922: sellaisia saa, kuluvat meidän sekä ruumiimme että sielum-
27923: me voimat ennen aikojaan loppuun ja me tulemme elä-
27924: mässämme vähemmin kykeneviksi toimittamaan suurem-
27925: paa tarkkuutta ja tarmoa vaativata työtä. Sitä paitsi
27926: vaatii ihmisarvoinen elämäntapa, että meillä tulee olla
27927: jonkun verran aikaa tyydyttääksemme henkemme aat-
27928: teellisia tarpeita. Ilman tätä muodostuu ihminen kurjaksi
27929: työorjaksi, tylsistyy paljaaksi tiedottomaksi rattaaksi
27930: maailman kehityksen suuressa koneistossa. Sellainen
27931: elämä on arvotonta ihmiselle, joka on oppinut tuntemaan
27932: ihmisarvonsa siinä määrässä kun ihmisen sen pitäisi tuntea.
27933: Näin on itse Luojakin ajatellut, koska hän jo heti
27934: alussa asetti seitsemännen päivän lepopäiväksi ja käski
27935: sen pyhittää. Tämän johdosta meilläkin vielä uskonnon-
27936: opetuksessa opetetaan lepopäivää pyhittämään, samasta
27937: syystä on laissammekin rangaistusmääräyksiä lepopäivän
27938: rikkomisesta. Mutta Europan mannermaalla asuvien
27939: IX, ts. - Heininen. 47
27940:
27941: sivistyskansain esimerkki ja nykyisenJkehittyneemmän
27942: elämän muotojen vaatimukset ovat saattaneet kansamme
27943: unhoittamaan sekä uskonnon opetukset että lain määrä-
27944: ykset tässä asiassa. Viimeisinä vuosikymmeninä on
27945: meillä syntynyt toimialoja, joissa työ- ja varsinkin palve-
27946: lusväellä ei ole juuri yhtään lepopäivää eikä aina edes
27947: lepoaikaa. Sellaisia toimialoja ovat esim. rautatieliike,
27948: postilaitos, raitio- ja ajuriliike, meijeriliike sekä useat liik-
27949: keet tehdasteollisuuden, jopa maanviljelyksenkin alalla.
27950: Ja jos kehitys saa kulkea aljettuun suuntaan, vetää se
27951: piiriinsä yhä useampia toimialoja, joten yhä suuremmat
27952: kansalaisjoukot tulevat jäämään osattomiksi lepopäivän
27953: siunausta tuottavasta vaikutuksesta ja kristinuskon mää-
27954: räykset yhä enemmän rikotuiksi.
27955: Että lepopäivän pyhittäminen, kuten muidenkin kris-
27956: tinuskon määräysten noudattaminen, todellakin on hyö-
27957: dyllinen kansalliselle menestymiselle, osoittaa paraiten
27958: Englannin esimerkki. Englannin kansalla, joka muutoin
27959: pitää ajan niin kalliina, että sanoo sen olevan rahaa, on
27960: kuitenkin aikaa viettää lepopäivä niin tarkoin, että sen
27961: koko jättiläissuuruinen maailmanliike sinä päivänä on
27962: miltei täydellisessä levossa eli seisahduksissa. Mutta lepo-
27963: päivana kokoo se voimia ja ryhtiä toimiakseen viikon
27964: kuutena päivänä sitä suuremmalla tarmolla, täsmälli-
27965: syydellä ja tarkoituksenmukaisuudella. Ja seuraus on
27966: ollut, että Englannin liike-elämä on kasvanut voimallisim-
27967: maksi koko maailmassa ja Englannin kansan taloudelli-
27968: nen hyV'invointi yleensä niinikään.
27969: Tämän ovat vihdoin ruvenneet huomaamaan Europan
27970: mannervaltiotkin, jotka näihin asti ovat suuresti laimin-
27971: lyöneet lepopäivän pyhittämisen. Ihan viimeisinä vuo-
27972: sina on useimmissa tämän maanosan mannervaltioissa
27973: tehty vakavia ponnistuksia saada lepopäivä voitetuksi
27974: kansalle takasin. Suomen kansan sopisi mielestämme
27975: tässäkin asiassa ottaa esimerkkiä, koska se muutenkin
27976: alati on yrittänyt sanottujen sivistyskansain vanavedessä
27977: 48 IX, 16. - Työväen tilast., asuntokys., y. m.
27978:
27979: kulkea. Samalla on huomattava, että rikos totuutta
27980: vastaan tuopi kirousta mukanaan.
27981: Ylläsanotun perustuksella pyydän siis nöyrimmästi
27982: että Korkeanarvoisa Eduskunta suostuisi anomaan:
27983:
27984: että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa su-
27985: vaitsisi ensi tilassa valmistuttaa ja Eduskunnalle
27986: antaa armollisen esityksen laiksi sunnuntaityön
27987: poistamisesta kaikilla sekä valtion että yksityis-
27988: ten liike- ja toimialoilla, paitsi mitä välttämätön
27989: tarve vaatii.
27990:
27991: Helsingissä Helmikuun 24 päivänä 1908.
27992:
27993: Kaarlo Heininen.
27994: Sisällysluettelo.
27995: Yksityisen alotekirjelmän sisällykseen viitataan ainoastaan si-
27996: käli kuin se ei pääasiallisesti käy ilmi osaston nimikkeestä.
27997:
27998:
27999:
28000:
28001: 1. Perustuslakivaliokunta.
28002:
28003: A. Valtiopäiväjärjestyksen muuttamista tar-
28004: koittavia anomusehdotuksia.
28005: 8iv.
28006: 1. Eloranta, V., y. m., Anom. ehd. N:o 97: Åänioikeutta ra-
28007: joittavat määräykset V. J:stä poistettavat . . . . . I, 5
28008: 2. Hämäläinen, !(alle, y. m., Anom. ehd. N:o 37: Täysi aiote-
28009: oikeus Eduskunnalle perustuslaki- ja kirkkolakikysy-
28010: myksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1, 6
28011: 3. Perttilä, V., y. m., Anom. ehd. N:o 11: Välikysyntäoikeus
28012: laajemmaksi . . . . . . . . . . • I, 7
28013: 4. Järvinen, ]osua, y. m., Anom. ehd. N:o 4: Åänestykset
28014: Eduskunnassa avonaisiksi . . . . . . . . . I, 8
28015: 5. l(oskinen, Frans, y. m., Anom. ehd. N:o 164: Suuri Va·
28016: liokunta poistettava . . . . . . . . . . . 1, 9
28017:
28018:
28019: B. Hallituksen ja oikeudenhoidon järjestämistä
28020: koskevia anomusehdotuksia.
28021: 6. Aromaa, E., y. m., Anom. ehd. N:o 70: Eduskunnalle
28022: vastuunalainen ministerihallitus . . . . . . . . 1, 15
28023: 7. Setälä, E. N., y. m., Anom. ehd. N:o 133: Hallinto-oikeu-
28024: dellisen tuomioistuimen perustaminen . . . . . . I, 16
28025: 2
28026:
28027: C. Eduskunnan vallan laajentamista verotuk-
28028: seen ja valtiovarain käyttämiseen nähden
28029: koskevia anomusehdotuksia.
28030: Siv.
28031: 8. Wiitanen, Viht., y. m., Anom. ehd. N:o 5 . . . 1, 21
28032: 9. Koskinen, Frans, y. m., Anom. ehd. N:o 27: Päättämis-
28033: valta Eduskunnalle tulliverotuksessa . . . . . . 1, 23
28034: 10. Höijer, K. 0., y. m., Anom. ehd. N:o 24: Oikeus Edus-
28035: kunnalle määrätä julkisten viranomaisten ja laitosten
28036: käyttämisestä menevät maksut . . . . . . . . 1, 24
28037:
28038:
28039: D. Virkamiesolojen uudestaan järjestä-
28040: mistä koskevia anomusehdotuksia.
28041: 11. Nevanlinna, E. ja Lagerlöj, A., y. m., Anom. ehd. N:o 163 I, 27
28042: 12. Vikman, K.. 0., y. m., Anom. ehd. N:o 183 . . . . . I, 30
28043: 13. Alkio, Santeri, y. m., Anom. ehd. N:o 30: Eläke-etuoi-
28044: keuc::let lakkautettavat . . . . . . . . . . . . l, 32
28045: 14. Alkio, Santeri, y. m., Anom. ehd. N:o 28: Oikeus Edus-
28046: kunnalle myötävaikuttaa virkamiesten palkkojen mää-
28047: räämisessä ja heidän toimintansa tarkoituksenmukai-
28048: suuden valvomisessa . . . . . . . . . . . . I, 33
28049: 15. R.ipatti, justus, y. m., Anom. ehd. N:o 42: Kruununvou-
28050: din virat lakkautettavat . . . . . . . . . . . I, 34
28051:
28052:
28053: E. Maamme kielioloja koskevia anomus-
28054: ehdotuksia.
28055: 16. Setälä, E. N., y. m., Anom. ehd. N:o 121 1,37
28056: 17. Listo, A. y. m., Anom. ehd. N:o 152 1, 39
28057:
28058:
28059: F. Erinäisiä eri aloja koskevia anomus-
28060: ehdotuksia.
28061: 18. Nuorteva, S., Anom. ehd. N:o 132: Juutalaisten asumis-
28062: ja kansalaisoikeuksia rajoittavat lakimääräykset ku-
28063: mottavat . . . . . . . . . . . . . . . . . I, 43
28064: 19. Mikkola, Antt4 Anom. ehd. N:o 186: Papinotto-oikeuden
28065: lakkauttaminen . . . . . . . . . . . . . . I, 45
28066: 3
28067: Siv.
28068: 20. Lagerlöj, A., Anom. ehd. N:o 144: Armahdus Siperiaan
28069: lähetetyille Suomen kansalaisille . . . . . . . . 1, 46
28070: 21. Laine, Maria, Anom. ehd. N:o 192: Armahdusta n. s.
28071: "Viaporin sotilaskapinaan" osaa ottaneille Suomen
28072: kansalaisille . . . . . . . . . . . . . . . 1, 49
28073:
28074:
28075:
28076:
28077: II. Valtiovarainvaliokunta.
28078:
28079: A. Uuden verotusjärjestelmän aikaansaamista
28080: koskevia anomusehdotuksia.
28081: 1. Hjelt, Aug., y. m., Anom. ehd. N:o 153 . II, 5
28082: 2. Kallio, Kyösti, y. m., Anom. ehd. N:o 23. II, 7
28083:
28084:
28085: 8. Verojen ja rasitusten tasoittamista koske-
28086: via anomusehdotuksia.
28087: 3. Ahmavaara, P., y. m., Anom. ehd. N:o 43: Kolarin kap-
28088: peliseurakunnan verotuksen tasottaminen . . . . II, 11
28089: 4. Karlsson, K. ]. och Sundblom, Julius, Pet. mem. N:o
28090: 141: Vissa posthemmans i Ekerö korumun befriande
28091: från deras postbefordringsskyldighet . . . . . . II, 16
28092:
28093:
28094: C. Tulli- ja muiden maksujen alentamista
28095: koskevia anomusehdotuksia.
28096: 5. Gebhard, Hannes, y. m., Anom. ehd. N:o 39: Tullimak-
28097: sut maanviljelys- ja meijerikoneista y. m. . . . . II, 21
28098: 6. Huoponen, N. E., y. m., Anom. ehd. N:o 56: Maanvilje-
28099: lys- ja meijerikoneiden tuontitullin lakkautt. tai
28100: alent. . . . . . . . . . . . . . . . . . . II, 23
28101: 7. Hoikka, Iisakki, Anom. ehd. N:o 9: Sokeritullin alenta-
28102: minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . II, 24
28103: 8. Huoponen, N. E., y. m., Anom. ehd. N:o 57: Iltamista
28104: kannett. maksujen lakkautt. . . . . . . . . . II, 27
28105: 4
28106:
28107: D. Määrärahoja kansanvalistustarkoituksiin
28108: koskevia anomusehdotuksia.
28109: Siv.
28110: 9. Oljemark, Karl T. och Sundblom, Julius, Pet. mem.
28111: N:o 82: Anslag för föreläsningsverksamheten och
28112: ungdomföreningssträfvandena . . . . . . . . . II, 31
28113: 10. Hakulinen, ]. H. ja Kares, K. R., Anom. ehd. N:o 191:
28114: Enennetyn valtioavun myöntäminen kansanoplstoille
28115: sekä palkankorotusten valmist. kansanopiston opet-
28116: tajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . II, 32
28117: 11. Kares, K. R. ja Hakulinen,]. H., Anom. ehd. N:o 176:
28118: Määrärahan myönt. kansanopiston varattom. oppii.
28119: apurahoiksi . . . . . . . . . . . . . . . II, 36
28120:
28121:
28122: E. Valtiorautateiden käyttöä koskevia
28123: anomusehdotuksia.
28124: 12. Vuorimaa, A. 0., y. m., Anom. ehd. N:o 113: Rautat.
28125: yleisen liikent. järjestäminen käytännöllisemmälle
28126: kannalle . . . . . . . . . . . . . . . II, 42
28127: 13. Sipilä, Fr. W:, y. m., Anom. ehd. N:o 91: Ensimäisen
28128: luokan poistaminen rautateiltä . . . . . II, 44
28129:
28130:
28131: F. Uusia ratoja koskevia anomusehdotuksia.
28132: a) Ratoja Pohjois-Pohjanmaalla.
28133: 14. Hoikka, Iisakki, Anom. ehd. N:o 7: Rautatielinjan tut-
28134: kiminen Rovaniemeltä Kemijärven kirkolle . . . . II, 49
28135: 15. Tervaniemi, M., y. m., Anom ehd. N:o 103: Rautatielin-
28136: jan tutkiminen Rovaniemeltä Kittilän kirkonkylään
28137: ja arm. esitys radan rakentamisesta . . . . . . II, 52
28138: 16. Waarala, ]., y. m., Anom. ehd. N:o 14: Rautatielinjan
28139: tutkiminen Oulusta Kuusamoon ja arm. esitys radan
28140: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . II, 57
28141: 17. Karhi, Otto ja Heikkinen,]. A., Anom. ehd. N:o 71: Rau-
28142: tatien rakentaminen Oulun kaupungista Vaalan sa-
28143: tamapaikkaan . . . . . . . . . . . . . . . II, 60
28144: 18. Karhi, Otto ja Heikkinen,]. A., Anom. ehd. N:o 125:
28145: Rautatielinjan tutkiminen Vaalasta Kajaanin kautta
28146: Nurmekseen . . . . . . . . . . . . . . . II, 61
28147: 5
28148:
28149: Siv.
28150: 19. Heikkinen, J. A., y. m., Anom. ehd. N:o 145: Rautatie-
28151: linjan tutkiminen Kajaanista Kuusamon kirkolle sekä
28152: arm. esitys radan rakentamisesta . . . . II, 63
28153: 20. Lagerlöj, A., Anom. ehd. N:o 143: Rautatielinjan tutki-
28154: minen Vaalasta Oulun radalle sekä Kestiiän kirkolta
28155: Iisalmen-Kajaanin radalle . . . . . . . . . . II, 65
28156:
28157: b) Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan
28158: yhdysratoja.
28159: 21. Vahe, Iisakki, Anom. ehd. N:o 119: Rautatien rakenta-
28160: minen Oulaisten asemalta Iisalmelle . . . . • . II, 66
28161: 22. l(allio, Kyöst4 y. m., Anom. ehd. N:o 77: Rautatien
28162: rakentaminen Ylivieskasta Haapajärvelle ja Haapa-
28163: järven-Iisalmen linjan koneellinen tutkiminen sekä
28164: arm. esitys sen rakentamisesta . . . . . . . . II, 67
28165: 23. Pesonen, M., y. m., Anom. ehd. N:o 17: Rautatielinjan
28166: tutkiminen Ylivieskan asemalta Haapajärven kautta
28167: Iisalmeen ja Alapitkän asemalta Joensuuhun sekä
28168: arm. esitys näiden ratojen rakentamisesta . . . 11,68
28169: 24. Snellman, Juho, Anom. ehd. N:o 139: Arm. esitys rauta-
28170: tien rakentamisesta Ylivieskan asemalta Haapajär-
28171: ven, Pihtiputaan ja Karttulan kautta Kurkimäen ase-
28172: malle Savon radalla . . . . II, 70
28173: 25. Häkkinen, S. ja Höijer, 1(. 0., Anom. ehd. N:o 160:
28174: Rautatielinjan tutkiminen Suonnejoen asemalta Rau-
28175: talammin, Viitasaaren, Pihtiputaan ja Haapajärven
28176: kautta Ylivieskan asemalle sekä arm. esitys radan
28177: rakentamisesta II, 71
28178: 26. Myllylä, K., Anom. ehd. N:o 190: Rautatielinjan tutki-
28179: minen Sievin asemalta Suonnejoen asemalle . . . II, 73
28180: 27. Toko4 Oskar ja Ylikorp4 Juho, Anom. ehd. N:o 102:
28181: Rautatielinjan tutkiminen Kannuksesta Lestijärven,
28182: Kinnulan, Kivijärven ja Saarijärven kautta Suolah-
28183: teen sekä arm. esitys radan rakentamisesta II, 76
28184: 28. Torppa, Juho, y. m., Anom. ehd. N:o 72: Rautatien ra-
28185: kentaminen Kokkolasta Suolahteen . . II, 77
28186: 29. Haver4 Juho, y. m., Anom. ehd. N:o 80: Arm. esitys
28187: rautatien rakentamisesta Suolahden asemalta Pännäis-
28188: ten asemalle . . . . . . . . . . . . II, 78
28189: 30. Snellman, Juho, Anom. ehd. N:o 138: Rautatielinjan tut-
28190: kiminen Kuopion-Iisalmen radalta Joensuuhun sekä
28191: arm. esitys radan rakentamisesta . . . . II, 79
28192: 6
28193: Siv.
28194: 31. Hakulinen, ]. H., Anom. ehd. N:o 177: Yhdysradan tut-
28195: kiminen Joensuusta Savon radalle sekä arm. esitys
28196: radan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . II, 80
28197:
28198: c) Yhdistys r a t o j a Jyväskylästä itään
28199: ja etelään.
28200: 32. Arokallio, Oust. ja Renvall, Heikki, Anom. ehd. N:o 26:
28201: Poikkirata Jyväskylästä Pieksämäen kautta Savonlin-
28202: naan, haararadalla Varkauteen, sekä Elisenvaarasta
28203: Kurkijoen satamaan . . . . . . . . . . . . II, 81
28204: 33. Nykänen, T., y. m., Anom. ehd. N:o 104: Rautatien ra-
28205: kentaminen Jyväskylästä Pieksämäen kautta Savon-
28206: linnaan, haararadalla Varkauden ja Lehtoniemen teh-
28207: taille sekä Elisenvaarasta Laatokan rannalle II, 82
28208: 34. Virkkunen, Artturi H. ja Naaralainen,]. F., y. m., Anom.
28209: ehd. N:o 170: Arm. esitys rautatien rakentamisesta
28210: Suonnejoen asemalta Savon radalla Suolahden ase-
28211: malle Jyväskylän-Suolahden radalla . . . . . . II, 85
28212: 35. Kares, K. R.., Anom. ehd. N:o 110: Rautatien rakenta-
28213: minen Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväskylään . II, 87
28214: 36. R.ipattt~ justus, y. m., Anom. ehd. N:o 140: Radan tut-
28215: kiminen Otavan asemalta Leivonmäelle sekä arm.
28216: esitys radan rakentamisesta Otavasta Jyväskylään . II, 88
28217: 37. Soininen, Mikae~ y. m., Anom. ehd. N:o 105: Rautatien
28218: rakentaminen Lahden asemalta Heinolan kautta Jy-
28219: väskylään . . . . . . . . . . . . . . . . II, 90
28220: 38. Yrjö-Koskinen, E. S~ y. m~ Anom. ehd. N:o 83: Rauta-
28221: tielinjan tutkiminen Lahdesta Päijänteen länsipuolitse
28222: Jyväskylään . . . . . . . . . . . . . . . II, 91
28223:
28224: d) Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
28225: 39. R.ajala, S. N., y. m., Anom. ehd. N:o 165: Arm. esitys
28226: radan rakentamisesta Kurikan tienoilta Seinäjoen-
28227: Kristiinankaupungin-Kaskisten radalta Jalasjärven
28228: ja Ikaalisten kautta Kuloveden pysäkille Porin ra-
28229: dalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . ll, 92
28230: 40. Paasikivi, ]. K., y. m., Anom. ehd. N:o 106: Rautatielin-
28231: jan tutkiminen Kuloveden pysäkiltä Porin radalla
28232: Ikaalisten kauppalaan, sekä arm. esitys radan raken-
28233: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . II, 94
28234: 41. R.apola, F. 0., y. m., Anom. ehd. N:o 85: Rautatien ra-
28235: kentaminen Porin kaupungista Kankaanpään kirkolle II, 95
28236: 7
28237: Siv.
28238: 42. Sipilä, Fr. W., y. m., Anom. ehd. N:o 90: Rautatielin-
28239: jan tuUdminen Turusta Uuteenkaupunkiin sekä arm.
28240: esitys radan rakentamisesta . . . . . . . . . 11, 96
28241: 43. Mikkola, Antt4 Anom. ehd. N:o 126: Rautatien ra-
28242: kentaminen Turusta Uuteenkaupunkiin . . . . . II, 98
28243: 44. Wemmelpuu, Iida, y. m., Anom. ehd. N:o 55: Rautatie-
28244: linjan tutkiminen Risteen asemalta Loimaan ase-
28245: malle sekä arm. esitys radan rakentamisesta . . . II, 99
28246: 45. Paloheimo, H. 0., Anom. ehd. N:o 167: Rautatielinjan
28247: tutkiminen Turun kaupungista Riihimäen asemalle,
28248: sekä arm. esitys radan rakentamisesta • . . . . II, 100
28249: 46. Mikkola, Antt4 Anom. ehd. N:o 128: Rautatielinjan
28250: tutkiminen Turun kaupungista Riihimäen asemalle,
28251: sekä arm. esitys radan rakentamisesta . . . . . II, 101
28252: 47. Mikkola, Antt4 Anom. ehd. N:o 127: Rautatielinjan
28253: tutkiminen Perniön asemalta Kemiön saarelle, sekä
28254: arm. esitys radan rakentamisesta . . . . . . . II, 103
28255:
28256:
28257: e) Ratoja Riihimäen-Viipurin tien etelä-
28258: puolella.
28259:
28260: 48. Vikman, K. 0. ja R.iihelä, T., Anom. ehd. N:o 182:
28261: Rautatielinjan tutkiminen Simolan asemalta Vila-
28262: joen taikka Tormoon satamaan Suomenlahden ran-
28263: nalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . II, 104
28264: 49. Pullinen, Erkk4 y. m., Anom. ehd. N:o 50: Rautatien
28265: rakentaminen Viipurin asemalta Koiviston satamaan II, 105
28266: 50. Sipponen, Mikko ja Kivilinna, Väinö, Anom. ehd. N:o
28267: 137: Rautatielinjan tutkiminen Koiviston satamasta
28268: Perkjärven ja Kiviniemen kautta Käkisalmeen . . II, 106
28269: 51. Huoponen, N. E., Anom. ehd. 130: Rautatien rakenta-
28270: minen Sairalan asemalta Käkisalmeen . . . . . II, 109
28271: 52. Kuisma, Pietari, y. m., Anom. ehd. N:o 44: Rautatie-
28272: linjan tutkiminen Koljolan asemalta Kasiniemen
28273: kautta Käkisalmeen . . . . . . . . . . . . II, 113
28274:
28275:
28276: f) Ratoja Itä-Karja 1 a s s a.
28277:
28278: 53. R.epo, H., y. m., Anom. ehd. N:o 84: Rautatielinjan
28279: tutkiminen Sortavalasta Koirinojan kautta Suojär-
28280: velle, sekä arm. esitys radan rakenta~isesta . . . II, 114
28281: 8
28282: Biv.
28283: 54. Arokallio, Gust. ja Brander, U., Anom. ehd. N:o 150:
28284: Rautatielinjan tutkiminen Karjalan radalta Koirin-
28285: ojan kautta Suojärven itärannalle, sekä arm. esitys
28286: radan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . II, 115
28287: 55. Leppänen, Pekka, y. m., Anom. ehd. N:o 158: Rauta-
28288: tien rakantaminen Värtsilän asemalta Hiiskoskelle II, 116
28289:
28290:
28291: 0. Erinäisiä eri aloja koskevia anomus-
28292: ehdotuksia..
28293: 56. Arajärv4 }uhan4 y. m., Anom. ehd. N:o 36: Luotseille
28294: pidätetyt kalastuspaikat. . . . . . . . . . . II, 119
28295: 57. Ripaft4 justus, y. m., Anom. ehd. N:o 41: Osuusmei-
28296: jerien meijerilainain maksuajan pidentäminen . . II, 120
28297: 58. Alkio, Santen; y. m., Anom. ehd. N:o 131: Voimassa
28298: olevan matkustussäännön kumoaminen ja uuden
28299: säätäminen II, 121
28300:
28301:
28302:
28303:
28304: 111. Lakivaliokunta.
28305: A. Avioliittolainsäädännön uudistamista koskevia
28306: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
28307: 1. Hagman, Lucina, y. m., Anom. ehd. N:o 18: Avio-
28308: liittoa sekä aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuh-
28309: teita koskevan lainsäädännön uudistamisesta . . . 111, 5
28310: 2. Gripenberg, Aleksandra, y. m., Anom. ehd. N:o 59: Avio-
28311: puolisoiden omaisuuden hallintoa ja vaimon toimi-
28312: valtaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta . . 111, 7
28313: 3. Gripenberg, Aleksandra, y. m., Anom. ehd. N:o 61: Avio-
28314: vaimon oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön
28315: uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . III, 9
28316: 4. Laine, Maria, y. m., Anom. ehd. N:o R1: Aviovaimon
28317: toimivaltaa, oikeutta lapsiinsa sekä pesän omai-
28318: suuden hallintoon koskevan lainsäädännön uudista-
28319: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . III, 10
28320: 9
28321:
28322: Siv.
28323: 5. Ala-l(ulju, Eveliina, y. m., Edusk. esit. N:o 14: Ehdo-
28324: tus asetukseksi Nairuiskaaren 1 luvun 6 §:n muut-
28325: tamisesta toisin kuuluvaksi . . . . . . III, 11
28326: 6. Hagman, Lucina, y. m., Anom. ehd. N:o 20: Naisen
28327: naimaijän korottamisesta . . . . . . . . . • III, 12
28328: 7. Söderholm, /(arl och Nix, Oskar, Mot. försl. N:o 21:
28329: Förslag tili lag om giltigheten af äktenskap, som
28330: ingåtts utom landet . . . . . . . . . . . . III, 14
28331:
28332:
28333: 8. Aviottomain lasten oikeudellisen aseman
28334: parantamista koskevia anomusehdotuksia.
28335: 8. Hagman, Lucina, y. m., Anom. ehd. N:o 21: Aviotto-
28336: main lasten oikeudellisen aseman parantamisesta . III, 23
28337: 9. Räsänen, Hilma,y. m., Anom. ehd. N:o 76: Aviottomain
28338: lasten oikeussuhteita koskevan lainsäädännön perin-
28339: pohjaisesta korjaamisesta . . . . . . . . . . III, 25
28340: 10. Gebhard, Hedvig, y. m., Anom. ehd. N:o 112: Aviotto-
28341: main lasten oikeussuhteita koskevan lainsäädännön
28342: korjaamisesta . 111 26
28343:
28344:
28345: C. Naisen kelpoisuutta valtion virkoihin
28346: koskevia anomusehdotuksia.
28347: 11. Hagman, Lucina, y. m., Anom. ehd. N:o 19: Oikeuden
28348: myöntämisestä naiselle samoilla ehdoilla kuin mies-
28349: kin päästä valtion virkoihin . . . . . . . . . III, 31
28350: 12. l(äkikosk4 Hilda, y. m., Anom. ehd. N:o 96: Lain-
28351: säädäntötoimenpiteestä hakukelpoisuuden tunnus~
28352: tamiseksi naiselle kaikkiin valtion virkoihin. . . III, 33
28353:
28354:
28355: D. Muutoksia Rikoslakiin ja sen voimaanpano-
28356: asetukseen koskevia eduskuntaesityksiä ja
28357: anomusehdotuksia.
28358: 13. Nissinen, All4 y. m., Anom. ehd. N:o 12: . . . . . III, 37
28359: 14. Neovius, Dagmar, m. jl., Pet. mem. N:o 13: Om hö-
28360: jande af skyddsåldern för flickor i afseende å mot
28361: dem begångna sedlighetsbrott . . . . . . . • III, 39
28362: 10
28363:
28364: Siv.
28365: 15. Gripenberg, Aleksandra, y. m., Anom. ehd. N:o 60: III,40
28366: 16. Räsänen, Hilma, y. m., Anom. ehd. N:o 75: . Ill,41
28367: 17. Oebhard, Hedvig, y. m., Edusk. esit. N:o 27: UI, 42
28368: 18. Nuorteva, S., Edusk. esit. N:o 3: Ehdotus lisäykseksi
28369: Rikoslain 43 luvun 5 §:ään III, 45
28370: 19. Hagman, Lucina, y. m., Edusk. esit. N:o 9: Ehdotus
28371: laiksi Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta toisin
28372: kuuluvaksi III,46
28373: 20. Ahlroos, Frans och Hedberg A. R., Pet. mem. N:o 68:
28374: Angående förändring af Strafflagens 43 kap. § 5 III,48
28375: 21. Wuolijoki, Sulo, Anom. ehd. N:o 15: Rikoslain muut-
28376: tamisesta siihen suuntaan, että ehdollisella tuo-
28377: miolla tulisi olemaan mahdollisimman laaja ala
28378: rankaisusysteemissä . III, 50
28379: 22. Luoma, A., Anom. ehd. N:o 136: Selvityksen hankki-
28380: misesta kysymykseen n. s. ehdollisen rangaistus-
28381: tuomion soveliaisuudesta Suomessa käytäntöön
28382: otettavaksi III,51
28383: 23. Yrjö-Koskinen, E. S.,y. m., Anom. ehd. N:o 154: Lisäyk-
28384: sestä Rikoslain voimaanpanoasetuksen 20 §:n 2
28385: kohtaan III, 53
28386: 24. Laine, Maria, Anom. ehd. N:o 19? III,54
28387:
28388:
28389: E. Tuomioistuinlaitosta ja oikeudenkäyntimenet-
28390: telyä koskevia eduskuntaesityksiä ja anomus-
28391: ehdotuksia.
28392: 25. Wiljomaa, ]. E., y. m., Anom. ehd. N:o 171: Tuomio-
28393: istuinlaitosta ja oikeudenkäyntiä koskevan lain-
28394: säädännön uudistamisesta . . . . . . . . . III, 59
28395: 26. Mikkola, Antti, y. m., Anom. ehd. N:o 194: Tuomio-
28396: istuinten ja oikeudenkäyntilainsäädännön perinpoh-
28397: jaisesta uudistamisesta; korkeimman tuomioistui-
28398: men perustamisesta; sekä väliaikaisesti toimeen-
28399: pantavista osittaisista muutoksista oikeudenkäynti-
28400: lainsäädäntöön . . . . . . . . . . . . . . UI, 61
28401: 27. Käpy, Aleksi, y. m., Edusk. esit. N:o 22: Ehdotus laiksi
28402: erinäisten Oikeudenkäymiskaaren lainkohtain ku-
28403: moamisesta ja muuttamisesta toisin kuuluviksi UI, 67
28404: 28. Vuorimaa, A. 0., y. m., Edusk. esit. N:o 1: Ehdotus
28405: laiksi valtuusmiehistä ja yleisistä asianajajista . . UI, 79
28406: 11
28407: Siv.
28408: 29. Gripenberg, Aleksandra, y. m., Anom. ehd. N:o 168. III, 83
28409: 30. Luoma, A., Anom. ehd. N:o 135: Oikeudenkäyntiavus-
28410: tuksen hankkimisesta valtion kustannuksella tör-
28411: keästä rikoksesta vangituille henkilöille _ . . . III, 86
28412: 31. Aalto, Matt~ y. m., Anom. ehd. N:o 10: Komitean
28413: asettamisesta valmistamaan ehdotusta muutoksiksi
28414: 24 p:nä huhtik. 1903 annetun, rautateiden hallin-
28415: toa koskevan asetuksen 24 ja 25 §:ään . . . . . III, 88
28416:
28417:
28418: F. Erinäisiä oikeuksia maahan ja rakennuksiin
28419: sekä niiden rekisteröimistä koskevia eduskunta-
28420: esityksiä ja anomusehdotuksia.
28421: 32. Nykänen, T., y. m., Anom. ehd. N:o 64. . . . . III, 95
28422: 33. R.iihelä, T., y. m., Edusk. esit. N:o 29: Ehdotus laiksi
28423: Viipurin läänin lahjoitusmaiden vuokraoikeuksien
28424: siirroista ja perintökirjojen antamisesta. . . . . III, 97
28425: 34. Mikkola, Antt~ y. m., Anom. ehd. N:o 162: Kaupun-
28426: kien järjestelyssä ja rakentamisessa noudatettavia
28427: perusteita, kaupunkikiinteimistön omistus- ja hal-
28428: linto-oikeutta, sekä huoneiden vuokraamista kau-
28429: pungissa koskevan ajanmukaisen lainsäädännön
28430: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . 111, 102
28431: 35. Oebhard, Hedvig, y. m., Edusk. esit. N:o 18: Ehdotus
28432: asetukseksi Maakaaren 16 luvun 15 §:n osittaisesta
28433: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 111, 107
28434: 36. Ahlroos, Frans, Pet. mem. N:o 66: Om aflåtande af
28435: proposition till Landtdagen med förslag tili hyreslag
28436: afseende bl. a. att trygga hyresgästens ställning i
28437: rättsförhållandet till hyresvärden . . . . . . . III, 108
28438: 37. Vuorimaa, A. 0., y. m., Anom. ehd. N:o 40: Yhtenäi-
28439: sen maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta . . III, 111
28440:
28441:
28442: 0. Erinäisiä eri aloja koskevia eduskunta-
28443: esityksiä ja anomusehdotuksia.
28444: 38. Tulikoura, Juho, y. m., Edusk. esit. N:o 11: Ehdotus
28445: asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 sääRtöpankeista
28446: annetun asetuksen 1 §:ään pantavasta lisäyksestä 111, 115
28447: 12
28448:
28449: Siv.
28450: 39. Palmen, E. 0., Edusk. esit. N:o 19: Ehdotus asetuk-
28451: seksi kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuot-
28452: teisiin 15 p:nä maaliskuuta 1880 annetun arm. ase-
28453: tuksen 18 §:n muuttamisesta. . . . . . . . . III, 117
28454: 40. Neovius, Arvid, m. fl., Mot. försl. N:o 20 . . . . . III, 122
28455: 41. Erkko, Eero, Anom. ehd. N:o 180: Siirtolaisolojen jär-
28456: jestämisestä ja siirtolaisuudesta aiheutuvia perhe-
28457: ja perintösuhteita koskevien lakisäädösten aikaan-
28458: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . III, 136
28459:
28460:
28461:
28462:
28463: IV. Talousvaliokunta.
28464: A. Erinäisiä toimenpiteitä maanviljelys-
28465: elinkeinon edistämiseksi koskevia
28466: anomusehdotuksia.
28467: 1. Pullinen, Erkk4 y. m., Anom. ehd. N:o 52: Pienviljeli-
28468: jöitä tarkoittavan kehoitus- ja opastustoiminnan
28469: järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . IV, 5
28470: 2. Alkio, Santeri, y. m., Anom. ehd. N:o 87: Vuotuisen
28471: määrärahan myöntäminen maanviljelysharrastusten
28472: elvyttämiseksi toimeenpantavia retkeilyjä varten IV, 7
28473: 3. Slätis, 0. W., m. jl., Pet. mem. N:o 156: Beviljande
28474: af anslag tilllandtbrukssällskapens i landet disposi-
28475: tion för att användas till stipendier.för småbrukare IV, 9
28476: 4. Karhi, Otto, y. m., Anom. ehd. N:o 49: Arm. esitys
28477: laiksi lannoitusaineiden, siementen, y. m. kaupasta lV,12
28478: 5. Pullinen, Erklu~ y. m., Anom. ehd. N:o 51: Valtion
28479: maanviljelystarkoituksiin harjoittaman lainausliik-
28480: keen uudestaan järjestämisestä. . . . . . . . IV, 17
28481: 6. Nissinen, All4 y. m., Anom. ehd. N:o 33: Neuvojan
28482: asettaminen ajanmukaisten talli- ja navettaraken-
28483: nusten aikaansaamista varten . . . . . . . . IV, 19
28484: 7. Hoikka, Iisakki, y. m., Anom. ehd. N:o 8: Laidun-
28485: veron lakkauttaminen kruunun metsämailla Oulun
28486: läänissä IV,22
28487: 13
28488: Siv.
28489: 8. Haver4 Juho, y. m., Anom. ehd. N:o 129: Laidunmak-
28490: sun lakkauttaminen kruunun metsämama· käyviltä
28491: eläimiitä . . . . . . . . . . . . . . . . IV, 24
28492:
28493:
28494: B. Suurista maanomaisuuksista johtuvien
28495: haittojen poistamista koskevia eduskunta-
28496: esityksiä ja anomusehdotuksia.
28497: 9. Heininen, Kaarlo, Anom. ehd. N:o 115: Maan hankki-
28498: minen tilattomalle väestölle . . . . • . . . . IV, 29
28499: 10. Oebhard, Hannes, y. m., Anom. ehd. N:o 38: Suurista
28500: maaomaisuuksistajohtuvien epäkohtien ja haittojen
28501: poistaminen . . . . . . . . . . . . . . . IV, 35
28502: 11. Vuorimaa, A. 0., y. m., Edusk. esit. N:o 10: Ehdotus
28503: laiksi, joka ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hankki-
28504: masta itselleen liian suuria maa-aloja . . . . . IV, 37
28505: 12. Oebhard, Hannes, y. m., Edusk. esit. N:o 5: Ehdotus
28506: laiksi, joka rajoittaa yhtiöiden, osuuskuntien ja
28507: yksityisten oikeutta hankkia omal<sensa kiinteätä
28508: omaisuutta . . . . . . . . . . . . . . . IV, 41
28509: 13. Brander, U., y. m., Edusk. esit. N:o 30: Ehdotus laiksi,
28510: joka rajoittaa yhtiöiden ja yksityisten oikeutta hank-
28511: kia itselleen kiinteätä maaomaisuutta . . . . . IV, 45
28512: 14. Mantere, Atte, y. m., Anom. ehd. N:o 53: Puutavara-
28513: liikkeiden maatilanostojen ehkäiseminen . . . . IV, 52
28514: 15. Oebhard, Hannes, y. m., Edusk. esit. N:o 6: Ehdotus
28515: laiksi. joka sisältää määräyksiä rappeuden ehkäise-
28516: miseksi erinäisillä maatiloilla . . . . . . . . IV, 54
28517: 16. Oebhard, Hannes, y. m., Edusk. esit. N:o 7: Ehdotus
28518: laiksi, joka koskee eräitä toimenpiteitä maan hank-
28519: kimiseksi tilattomille . . . . . . . . . . . IV, 59
28520:
28521:
28522: C. Muutoksia Metsälakiin koskevia eduskunta-
28523: esityksiä.
28524: 17. Kalliokorp4 D.j., y. m., Edusk. esit. N:o 26: Ehdotus
28525: laiksi metsien suojelemisesta ryöstökäytöitä . . . IV, 67
28526: 18. Heininen, Kaarlo, Edusk. esit. N:o 12: Ehdotus ase-
28527: tukseksi, jonka mukaan muutamat § 3 p:nä syysk.
28528: 1886 annetussa Metsälaissa muutetaan . . . . . IV, 73
28529: 14
28530:
28531:
28532: D. Vedenkorkeuden säännöittämistä ja vesi-
28533: peräisten maiden kuivattamista koskevia
28534: anomusehdotuksia.
28535: Siv.
28536: 19. Hoikka, Iisakki, Anom. ehd. N:o 62: Keminjoen kos-
28537: kien perkaaminen . . . . . . . . . . . . . IV, 81
28538: 20. Malmivaara, Wilh., y. m., Anom. ehd. N:o 63: Lapuan-
28539: joen vedenkorkeuden säännöittämiseksi tarvittavien
28540: perkaustöiden toimeenpaneminen . . . . . . . IV, 83
28541: 21. Arajärvi, Juhani, y. m., Anom. ehd. N:o 94: Kymin-
28542: joen perkaus valtion kustannuksella . . . . . . IV, 86
28543: 22. Kairamo, A. Osw., y. m., Anom. ehd. N:o 95: Vesi-
28544: peräisten maitten viljelyskuntoon saattamisen edis-
28545: täminen . . . . . . . . . . . . . . . . IV, 89
28546: 23. Kallio, Kyösti, y. m., Anom. ehd. N:o 118: Vesiperäis-
28547: ten maitten viljelyskuntoon saattamisen edistäminen IV, 91
28548: 24. Kaskelin, K. W., y. m., Anom. ehd. N:o 174: Vesi-
28549: peräisten maitten kuivattamiseksi myönnettävien
28550: vuotuisten määrärahojen lisääminen . . . . . . IV, 94
28551:
28552:
28553:
28554: E. Margariinikysymystä koskevia eduskunta-
28555: esityksiä ja anomusehdotuksia.
28556: 25. Erkko, Eero, y. m., Edusk. esit. N:o 28: Ehdotus laiksi
28557: margariinin ja margariinijuuston valmistuksen ja
28558: kaupan ehdoista . . . . . . . . . . . . . IV, 101
28559: 26. Aljthan, Kr. von, m. jl., Pet. mem. N:o 124: Marga-
28560: rinfrågans snarast möjliga lösning samt aflåtande
28561: af nådig proposition i ämnet . . . . . . . . IV, 111
28562:
28563:
28564:
28565: F. Apteekkiolojen uudestaan järjestämistä
28566: koskevia anomusehdotuksia.
28567: 27. Arajärvi, Juhan~ y. m., Anom. ehd. N:o 34 . IV, 119
28568: 28. Mikkola, Antti, y. m., Anom. ehd. N:o 159 IV, 120
28569: 29. Vikman, K. 0 .. y. m., Anom. ehd. N:o 181 . IV, 129
28570: 15
28571:
28572:
28573: 0. Terveys- ja sairashoitoa koskevia anomus-
28574: ehdotuksia.
28575: Siv.
28576: 30. Sipponen, Mikko, y. m., Anom. ehd. N:o 134: Komi-
28577: tean asettaminen tekemään ehdotusta terveys- ja
28578: sairashoidon järjestämisestä maassamme . . . . IV, 133
28579: 31. Knuutila, Mikko, y. m., Anom. ehd. N:o 92: Valtio-
28580: avun korottaminen ja rakennuslainojen myöntämi-
28581: nen maalaiskuntien sairaslupia varten . . . . . IV, 136
28582: 32. Hagman, Lucina ja Nissinen, Aili, Anom. ehd.N:o 100:
28583: Naispuolisten terveydenhoidontarkastajien asettami-
28584: nen valvomaan terveyshoidollisia oloja teollisilla
28585: työaloilla . • . . . . . . . . . . . . . . . IV, 139
28586: 33. Alkio, Santeri, y. m., Anom. ehd. N:o 78: Houruin-
28587: hoito-keskuslaitoksen perustaminen Vaasan läänin
28588: keskitienoille . . . . . . . . . . . . . . IV, 143
28589: 34. Pesonen, M., y. m., Anom. ehd. N:o 1: Langettava-
28590: tautisten hoitolaitosten kannattaminen . . . . . IV, 146
28591:
28592:
28593:
28594:
28595: V. Laki- ja Talousvaliokunta.
28596:
28597: A. Metsästysasetuksen uudistamista koskevia
28598: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
28599:
28600: 1. Hoikka, Iisakk4 y. m., Edusk. esit. N:o 4: Metsästys-
28601: asetuksen 23 §:n muuttamisesta . . . . . . . V, 5
28602: 2. Tervaniemi, M., Edusk. esit. N:o 16 Metsästysasetuk-
28603: sen eräiden pykälien muuttamisesta toisin kuulu-
28604: viksi . . . . . . . . . . . . . . . . . V, 10
28605: 3. Leppänen Pekka, ja Ahmavaara, P., Edusk. esit. N:o
28606: 25: Metsästysasetuksen 23 §:n muuttamisesta . . V, 14
28607: 4. Heininen, Kaarlo, Anom. ehd. N:o 45: Metsästysoi-
28608: keuden saattamisesta maanomistuksesta riippu-
28609: mattomaksi ja järjestämisestä yleensä.·. . . . . V, 16
28610: 16
28611: Siv.
28612: 5. Häkkinen, S., y. m., Anom. ehd. N:o 161: Metsästyk-
28613: sen saattamisesta maanomistuksesta riippumatto-
28614: maksi . . . . . . . . . . . . . . . . . V, 19
28615:
28616:
28617: B. Erinäisten tilan tai tilanosan asukasten hal-
28618: lintaoikeuden järjestämistä ja vakiinnutta-
28619: mista tarkoittavia anomusehdotuksia.
28620: 6. Rosenqvis~ 0. 0., Pet. mem. N:o 179: Angående ord-
28621: nandet af åboernas och brukens rättigheter tili
28622: vissa af bruken skatteköpta kronohemman . . . V, 23
28623: 7. Kivilinna, Väinö; y. m., Anom. ehd. N:o 149: Kruu-
28624: nuntiloilla olevien torpanalueiden muodostami-
28625: sesta itsenäisiksi tiloiksi . . . . . . . . . . V, 26
28626: 8. Häkkinen, S., y. m., Anom. ehd. N:o 195: Perintötor-
28627: panalueiden muodostamisesta itsenäisiksi tiloiksi V, 28
28628:
28629:
28630:
28631: C. Kyyditysrasituksen tasoittamista tarkoittavia
28632: anomusehdotuksia.
28633: 9. Huoponen, N. E., y. m., Anom. ehd. N:o 58: Mant-
28634: taaliin pannun maan vapauttamisesta vankeinkulje-
28635: tusrasituksesta . . . . . . . . . . . . . V, 35
28636: 10. Sipponen Mikko ja Kivilinna, Väinö, Anom. ehd. N:o
28637: 155: Kuntien vapauttamisesta sotilaskuormastojen
28638: kuljetuksesta leiripaikoille . . . . . . . . . V, 36
28639: 11. Hagman, Lucina, y. m., Anom. ehd. N:o 157: Parolan
28640: leirillä harjoittelevan sotaväen majoitusrasituksen
28641: tasoittamisesta. . . . . . . . . . . . . . V, 38
28642:
28643:
28644:
28645: D. Aitausasetuksen muuttamista koskevia
28646: anomusehdotuksia.
28647: 12. Pykälä, K. K., y. m., Anom. ehd. N:o 81: Vuonna
28648: 1864 annetun aitausasetuksen muuttamisesta . . V, 45
28649: 13. Heininen, Kaarlo, Anom. ehd. N:o 117: Vuonna 1864
28650: annetun aitausasetuksen muuttamisesta . . . . V, 47
28651: 17
28652:
28653:
28654: E. Erinäisiä eri aloja koskevia anomus-
28655: ehdotuksia.
28656: Siv.
28657: 14. Hoikka, Iisakki, y. m., Anom. ehd. N:o 6: Toimenpi-
28658: teistä poronhoidon järjestämiseksi . . . . . . V, 53
28659: 15. Kaskelin, K. W., y. m., Anom. ehd. N:o 175: Halli-
28660: tuksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta n. s. kei-
28661: sarinpitäjissä . . . . . . . . . . . . . . V, 56
28662: 16. Wuorimaa, A. 0., y. m., Anoni. ehd. N:o 40: Yhte-
28663: näisen maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta. V, 57
28664: 17. Erkko, Eero, Anom. ehd. N:o 180: Siirtolaisolojen
28665: järjestämisestä ja siirtolaisuudesta aiheutuvia
28666: perhe- ja perintösuhteita koskevien lakisäädösten
28667: aikaansaamisesta. . . . . • • . . . . . . V, 57
28668:
28669:
28670:
28671:
28672: VI. Sivistysvaliokunta.
28673:
28674: A. Sivistys- ja siveellisyyspyrintöjen edistämistä
28675: koskevia anomusehdotuksia.
28676: a) K o r k e a m p i s u o m a 1 a i n e n s i v i s t y s.
28677: 1. Antila, ]. E., y. m., Anom. ehd. N:o 88: Suomenkieli
28678: opetuskieleksi yliopistossa ja teknillisessä korkea-
28679: koulussa . . . . . . . . . . . . . . . . VI,3
28680: 2. Ahmavaara, P., y. m., Anom. ehd. N:o 188: Yliopis-
28681: ton kieliolot korjattavat . . . . . . . . . . VI,5
28682: 3. Setälä, E. N., y. m., Anom. ehd. N:o 189: Valtioapua
28683: Kalevalan kuvittamisen alulle saamiseksi . VI, 10
28684:
28685:
28686: b) Kansansivistys.
28687: 4. Yljö-Koskinen, E. S., y. m., Anom. ehd. N:o 54: Kan-
28688: natusapua työväenopistoille . . . . . . . . . VI, 15
28689: 5. Aalto, Matt~ y. m., Anom. ehd. N:o 2: Määräraha
28690: lasten- ja kansankirjastoja varten . . . . . . . VI, 17
28691: 18
28692: Siv.
28693: 6. Soininen, Mikael, y. m., Anom. ehd. N:o 114: Määrä-
28694: raha kansankirjastojen avustamiseksi . . . . • Vl,28
28695: 7. Vikman, K. 0., y. m., Anom. ehd. N:o 184: Määrä-
28696: raha kansankirjastojen avustamiseksi . . . . . V1,34
28697: 8. Käkikoski, Hilda, y. m., Anom. ehd. N:o 173: Määrä-
28698: raha Koulukeittoyhdistykselle koulukeittojen jär-
28699: jestämiseen kansakoululapsille. . . . . . . . VI,37
28700:
28701:
28702: c) Nuorisoseura-, raittius- j a s i v e ellisyys työ.
28703: 9. Kallio, Kyöst4 y. m., Anom. ehd. N:o 178: Määräraha
28704: nuorisoseuratoiminnan tukemiseksi . . . . . . VI,40
28705: 10. Nix, Oskar, m. fl., Pet. mem. N:o 120: Amorterings-
28706: lån för ungdomsföreningarnas byggnadsföretag Vl,42
28707: 11. Soininen, Mikae~ y. m., Anom. ehd. 166: Valtio-
28708: apua seuroille "Raittiuden Ystävät" ja "Finlands
28709: svenska Nykterhetsförbund" . . . . . . . . Vl,43
28710: 12. Kares, K. R., y. m., Anom. ehd. N:o 151: Apuraha
28711: "Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton"
28712: Keskustoimikunnalle . . . . . . . . . . . VI,48
28713: 13. Käkikoski, Hilda, y. m., Anom. ehd. N:o 169: Prosti-
28714: tutionin uhreja auttavia yhdistyksiä ja yksityisiä
28715: henkilöitä tuettava hallituksen toimesta . • . • VI, 51
28716:
28717:
28718:
28719: 8. Oppivelvollisuuslain säätämistä koskevia
28720: eduskuntaesityksiä.
28721:
28722: 14. Nuorteva, S., Edusk. esit. N:o 2 . . . . VI, 59
28723: 15. Yljö-Koskinen, Y. K., y. m, Edusk. esit. N:o 23 . VI,67
28724:
28725:
28726:
28727: C. Erinäisiä koulukysymyksiä koskevia
28728: anomusehdotuksia.
28729:
28730: 16. Hagman, Lucina, y. m., Anom. ehd. N:o 22 Yhteis-
28731: kouluaatteen kehitystä edistettävä . . . . . . VI, 87
28732: 17. Arajärvi, juhanz~ y. m., Anom. ehd. N:o 35: Kor-
28733: keampi valtioapu yksityiskouluille ja niiden opet-
28734: tajien asema turvattava . • . . . . . . . . VI, 88
28735: 19
28736: Siv.
28737: 18 Pesonen, M., y. m., Anom. ehd. N:o 3: Laajempi haku-
28738: kelpoisuus realilyseon keskikoulun opp1maaran
28739: suorittaneille . . . . . . . . . . . . . . VI, 90
28740: 19. Laine, Oskar4 y. m., Anom. ehd. N:o 16: Porvoon
28741: suomalainen yhteiskoulu valtion huostaan . . . VI, 91
28742: 20. Nissinen, Aili ja Heiskanen, S., Anom. ehd N:o 69:
28743: Iisalmen suomalainen yhteiskoulu valtion huostaan VI, 98
28744: 21 l(iiskinen, Heikki, y. m., Anom. ehd . N:o 86: Koroi-
28745: tettu valtioapu Oulun suomalaiselle yhteiskoululle VI, 101
28746: 22. Sundblom, Julius, m. fl., Pet. mem. N:o 172: Ang.
28747: privata fortsättningsklassernas i Mariehamn öfver-
28748: tagande af staten . . . . . . . . . . . . vi, 105
28749: 23. Walavaara, N., y. m., Anom, ehd. N:o 46: Kannatus-
28750: apua Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle . . . VI, 108
28751:
28752:
28753: D. Muistopatsas j. V. Snellman'ille.
28754: 24. Laine, Oskari, y. m., Anom. ehd. N:o 48 . . . . . VI, 111
28755:
28756:
28757: E. Sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia
28758: 25. R.äsänen, Hilma, y. m., Anom. ehd. N:o 47: Tylsä-
28759: mielisten hoito järjestettävä. . . . . . . . . VI, 115
28760: 26. Sipilä, Fr. W., y. m., Anom. ehd. N:o 89: Hengellistä
28761: hoitoa houruinhoitolaitoksiin . . . . . . . . VI, 122
28762:
28763:
28764: F. Erinäisiä eri aloja koskevia anomus-
28765: ehdotuksia.
28766: 27. R.aunio, Maria, y. m., Anom. ehd. N:o 32: Koteja
28767: varattornia orpoja, turvaUomia lapsia sekä viime-
28768: mainittujen äitejä varten. . . . . . . . . . VI, 125
28769: 28. Kivilinna, Väinö, y. m., Anom. ehd. N:o 148: Toimen-
28770: piteitä Karjalan kannaksen taloudellisten ja sivis-
28771: tysolojen kohottamiseksi . . . . . . . . . . VI, 126
28772: 20
28773:
28774:
28775: VII. Kunnallisvaliokunta.
28776: Siv.
28777: 1. Erkko, Eero ja Ahmavaara, P., Edusk. esit. N:o 17:
28778: Uudet kunnallislait ja kunnallinen vaalilaki VII, 3
28779: 2. Wiljomaa, ). E., y. m., Edusk. esit. N:o 15: Uudet
28780: kunnallislait ja kunnallinen vaalilaki . . . . . VII, 97
28781: 3. Pohjanpalo, Tuom., Edusk. esit. N:o 24: Muutoksesta
28782: kaupunkien kunnallishallituksesta 8 p:nä jouluk.
28783: 1873 annetun asetuksen 55 §:ään. . . . . . . VII, 195
28784:
28785:
28786:
28787:
28788: VI 11. Maatalousvaliokunta.
28789:
28790: A. Perustavia uudistuksia asutustoiminnan alalla
28791: tarkoittavia anomusehdotuksia.
28792: 1. Kairamo, A. Osw. ja Oebhard, Hannes, y. m., Anom.
28793: ehd. N:o 107: Valtion asutustoiminnan järjestämi-
28794: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . VIII, 5
28795: 2. Kairamo, A. Osw., y. m., Anom. ehd. N:o 109: Tilan-
28796: haltijan hallinto-oikeuden järjestämisestä niillä ti-
28797: loilla, jotka valtion toimenpiteistä muodostetaan
28798: tilattomille luovutettaviksi . . . . . . . . . VIII, 7
28799: 3. Huttunen, Pekka, y. m., Anom. ehd. N:o 122: Esityk-
28800: sen antamisesta Eduskunnalle laiksi uutisviljelyk-
28801: sen edistämisestä. . . . . . . . . . . . . VIII, 9
28802:
28803:
28804:
28805: 8. Kruunun metsämaitten käyttämistä koskevia
28806: anomusehdotuksia.
28807: 4. Kairamo, A. Osw. ja Oebhard, Hannes, y. m., Anom.
28808: ehd. N:o 108: Uudisasutuksen edistämisestä kruu-
28809: nun metsämaissa . . . . . . . . . . . . . VIII, 13
28810: 5. Ahmavaara, P~ y. m., Anom. ehd. N:o 79: Kruunun
28811: metsämaitten asuttamisen edistämisestä . . . . VIII, 15
28812: 21
28813: Siv.
28814: 6. Heininen, Kaarlo, Anom. ehd. N:o 93: Puutarpeiden
28815: myöntämisestä kruununmetsistä eräissä tapauksissa
28816: paikkakunnan väestölle . . . . . . . VIII, 21
28817:
28818:
28819: C. Virkatalojen käyttöjärjestelmän muuttamista
28820: koskevia anomusehdotuksia.
28821: 7. Torppa, Juho, y. m., Anom. ehd. N:o 98: Sotilas- ja
28822: siviilivirkatalojen luovuttamisesta kruunun huos-
28823: tasta niiden asukkaille itsenäisiksi tiloiksi . . . VIII, 25
28824: 8. Tokoi, Oskar, y. m., Anom. ehd. N:o 73: Sotilas-, si-
28825: viili- ja pappisvirkatalojen käyttöjärjestelmän
28826: muuttamisesta ja niiden alustalaisten aseman tur-
28827: vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . VIII, 26
28828:
28829:
28830:
28831:
28832: IX. Työväenasiainvaliokunta.
28833: A. Palkkaussäännön kumoamista tai uudista-
28834: mista koskevia eduskuntaesityksiä
28835: ja anomusehdotuksia.
28836: 1. Sillanpää, Miina, y. m., Edusk. esit. N:o 8: Palkkaus-
28837: säännön kumoaminen . . . . . . . . . . . IX, 5
28838: 2. Alkio, Santen~ y. m., Anom. ehd. N:o 29: Palkkaus-
28839: säännön uusiminen . . . . . . . . . . . . IX, 7
28840: 3. Torppa, Juho, y. m., Anom. ehd. N:o 99: Palkkaus-
28841: säännön kumoaminen ja uusi laki työvälipuheesta IX, 8
28842:
28843:
28844: B. Työväenvakuutusta ja työnvälitystä koskevia
28845: anomusehdotuksia.
28846: 4. lfoikka, Matt4 y. m., Anom. ehd. N:o 25: Työkyvyttö-
28847: myys- ja vanhuusvakuutus . . . . . . . . . IX, 11
28848: 5. Paasivuori, Matti ja Turkia, Matt4 Anom. ehd. N:o
28849: 101 : Työttömyysvakuutus . . . . . . . IX, 12
28850: 22
28851: Siv.
28852: 6. Ahlroos, Frans, Pet. mem. N:o 67: Om af staten un-
28853: derstödd försäkring mot oförskyld arbetslöshet . IX, 14
28854: 7. Pätssinen, Hilja, y. m., Anom. ehd. N:o 74: Åitiys-
28855: vakuutus . . . . . . . . . . . . . . . . IX, 18
28856: 8. Sillanpää, Miina, y. m., Anom. ehd. N:o 111: Työn-
28857: välityksen järjestäminen kuunailiseksi toimeksi . IX, 21
28858:
28859:
28860: C. Työajan pituuden ja muiden työsopimusta
28861: koskevien seikkojen järjestämisestä valtion ja
28862: kuntien töissä tarkoittavia anomus-
28863: ehdotuksia.
28864: 9. Sivenius, A., y. m., Anom. ehd. N:o 123: 8-tuntisen
28865: työpäivän käytäntöön ottaminen valtion töissä . . IX, 27
28866: 10. Paasivuor4 M., y. m., Anom. ehd. N:o 142: 8-tuntisen
28867: työpäivän käytäntöön ottaminen kuntien töissä . IX, 29
28868: 11. Koponen, Albin ja Tikkanen, P., Anom. ehd. N:o 185:
28869: Valtion työolojen järjestäminen . . . . . . . IX, 31
28870:
28871:
28872: D. Työväen tilastoa, asuntokysymystä y. m.
28873: koskevia anomusehdotuksia.
28874: 12. Ursin, N. R.. aj, y. m., Anom. ehd. N:o 146: Sosiaa-
28875: lisen päätoimiston perustaminen . . . . . . . IX,35
28876: 13. Ahlroos, Frans, Pet. mem. N:o 65: Verkställande af
28877: en fullständig utredning af bostadsfrågan m. fl. . IX,37
28878: 14. Ursin, N. R.. aj, y. m., Anom. ehd. N:o 147: Esikau-
28879: punkialueilla vallits. epäkohtien poistaminen . . IX,43
28880: 15. Hjel~ Aug., Anom. ehd. N:o 187: Maamme työväen
28881: ammattisivist. ja -taidon kohottaminen . . . . IX,44
28882: 16. Heininen, Kaarlo, Anom. ehd. N:o 116: Sunnuntaityön
28883: poistaminen. . . . . . . . . . . . . • . IX,46
28884:
28885:
28886:
28887:
28888: Helsingisså, Työväen kirjapaino 1908.
28889: